Caverion Oyj

Annual Report • Mar 3, 2023

Sisällysluettelo

	Lyhyesti4
	Hallituksen toimintakertomus12
	TILINTARKASTETTU
	Konsernitilinpäätös, IFRS37
	Konsernin tuloslaskelma 37
	Konsernin laaja tuloslaskelma 37
	Konsernitase 38
	Konsernin rahavirtalaskelma 39
	Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista40
	Konsernitilinpäätöksen liitetiedot42
1	Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 42
2	Taloudellinen kehitys 45
2.1	Myyntituotot asiakassopimuksista46
2.2	Kulut47
2.3	Poistot ja arvonalentumiset 48
2.4	Rahoitustuotot ja -kulut 49
2.5	Tuloverot 49

3	Käyttöpääoma ja laskennalliset verot51
3.1	Vaihto-omaisuus52
3.2	Myyntisaamiset ja muut saamiset 52
3.3	Ostovelat ja muut velat53
3.4	Varaukset 54
3.5	Laskennalliset verosaamiset ja -velat55

4 Yritysjärjestelyt ja investoinnit ................................58

4.1	Yrityshankinnat ja myydyt liiketoiminnot59
4.2	Liikearvo63
4.3	Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet65

5	Pääomarakenne 68
5.1	Pääomanhallinta 69
5.2	Oma pääoma 69
5.3	Nettovelkojen muutos71
5.4	Rahoitusvarojen ja –velkojen luokittelu
	arvostusryhmittäin72

laskennalliset verot

1 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

2 Taloudellinen kehitys 3 Käyttöpääoma ja

4 Yritysjärjestelyt ja investoinnit

5.5	Rahoitusriskien hallinta 74
5.6	Johdannaissopimukset76
5.7	Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 77
5.8	Eläkevelvoitteet78
5.9	Vuokrasopimukset81
5.10	Muut vastuusitoumukset82

6	Muut 84
6.1	Johdon työsuhde-etuudet85
6.2	Osakeperusteiset maksut 86
6.3	Lähipiiritapahtumat89
6.4	Tytäryhtiöt 89
6.5	Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat90

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS91
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen
allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä103
Tilintarkastuskertomus104
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Caverion Oyj:n
ESEF-tilinpäätöksestä108

5 Pääomarakenne 6 Muut

Mahdollistamme suorituskykyä ja ihmisten hyvinvointia tekemällä rakennetusta ympäristöstä älykästä ja vastuullista

3 Caverion Vuosikatsaus 2022

Caverion – Building Performance

Caverion on älykkään ja kestävän rakennetun ympäristön asiantuntija, joka mahdollistaa suorituskykyä ja ihmisten hyvinvointia. Asiakkaat voivat luottaa osaamiseemme kiinteistöjen, infrastruktuurin, teollisuuslaitosten ja teollisten prosessien koko elinkaaren ajan: perus- ja älyteknologioiden asennuksesta sekä huollosta ja kunnossapidosta palvelujen johtamiseen sekä asiantuntija- ja suunnittelupalveluihin ja digitaalisiin ratkaisuihin.

Palvelemme asiakkaitamme 10 maassa, Pohjois- ja Keski-Euroopassa, lähes 14 500 ammattilaisen voimin. Liikevaihtomme vuonna 2022 oli yli 2,3 miljardia euroa. Caverionin osake on listattu Nasdaq Helsingissä. Pääkonttorimme sijaitsee Vantaalla.

Kestävää vaikutusta

Yhtiömme tekee ainutlaatuiseksi se, että luomme kestävää vaikutusta jokaiselle asiakkaalle suunnitelmillamme ja toteuttamillamme ratkaisuilla, luotettavasti ja läpinäkyvästi joka kerta. Kestävä vaikutus asiakkaillemme tarkoittaa, että kehitämme ja toteutamme pitkäaikaisia ratkaisuja rakennettuun ympäristöön ja parannamme kestävää kehitystä ja energiatehokkuutta.

Caverion on YK:n Global Compactin, maailman suurimman vastuullisuusaloitteen jäsen. Helmikuussa 2022 liittyimme Science Based Targets -aloitteeseen (SBTi), joka ohjaa kunnianhimoisia ilmastotekoja.

Liiketoimintayksikkömme: Palvelut ja Projektit

Palvelut

Caverion on asiakkaidensa kumppani rakennetussa ympäristössä – teknisessä huollossa ja kunnossapidossa, asennuksessa, kiinteistöjohtamisen palveluissa ja älyteknologiaan pohjautuvissa ratkaisuissa ja asiantuntijapalveluissa. Edelläkävijyytemme kestävässä kehityksessä, digitalisaatiossa ja teknologiassa sekä laaja paikallinen palveluverkostomme mahdollistavat asiakkaiden palvelun vastuullisesti, läpinäkyvästi ja laadukkaasti. Keskitymme tukemaan asiakkaidemme ydinliiketoimintaa ja luomaan vaikuttavia lopputuloksia: hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, energiansäästöjä, parantunutta loppukäyttäjätyytyväisyyttä ja optimaalisia olosuhteita. Tavoitteenamme on olla johtava palveluyhtiö ja asiakkaidemme luotettu kumppani ja kasvaa kannattavasti markkinoita nopeammin.

Projektit

Caverion toteuttaa talotekniikka- ja infrastruktuuriprojekteja uusiin investointeihin ja modernisointeihin. Olemme elinkaarikumppani hankekehitysosaamisella, ja asennamme kaiken talotekniikan. Mahdollistamme asiakkaiden parempaa suorituskykyä älykkäillä ja energiatehokkailla ratkaisuillamme – yhteensopivuutta ja käyttäjäkeskeistä suunnittelua unohtamatta. Asiakkaamme luottavat kestäviin asennuksiimme ja teknisiin ratkaisuihimme, jotka täyttävät säädökset sekä turvallisuuden ja kestävän kehityksen vaatimukset myös tulevaisuudessa. Projektien valikoivana mestarina tavoitteenamme on luoda perustaa pitkäaikaisille asiakassuhteille, joissa kasvamme palvelukyvykkyyksiemme kautta koko elinkaaren ajan.

Teollisuuden asiakkaille

Caverion parantaa teollisuusasiakkaidensa tuotantotehokuutta, käyttövarmuutta ja kunnossapidon prosesseja. Autamme asiakkaita saavuttamaan tiukentuvat vastuullisuustavoitteet ja kehittymään kohti tiedolla johtamista ja käyttäjäkunnossapitoa. Kun asiakkaan tuotantolaitokset ja energiatuotanto toimivat kuten pitääkin, tuotantokatkokset, hallitsemattomat päästöt ja hävikki jäävät minimiin. Caverion tarjoaa teollisuudelle koko investoinnin elinkaaren kattavat ratkaisut – esisuunnittelusta toteutukseen ja tuotannollisen toiminnan tarpeisiin.

Toimitusjohtajalta

Vuosi 2022 oli Caverionille tapahtumarikas ja positiivinen.

Pandemiavuosien 2020–2021 jälkeinen vuosi, 2022, oli jälleen poikkeuksellinen. Ukrainan sota on vaikuttanut merkittävästi Euroopan ja koko maailman poliittiseen ja sosiaaliseen ympäristöön, ja myös talouteen. Tämän seurauksena energiakriisi ja inflaatio kasvoivat vuoden edetessä yhä hallitsevimmiksi huolenaiheiksi. Caverion selviytyi näistä haasteista hyvin, sillä pysyimme edelleenkin asiakkaittemme lähellä ja autoimme heitä luovimaan energiakriisissä, vähentämään toimitusketjuihin liittyviä ja inflaation aiheuttamia ongelmia sekä noudattamaan yhä tiukkenevia kestävän kehityksen säädöksiä.

Julkistimme toukokuussa pääomamarkkinapäivämme yhteydessä päivitetyn strategiamme, nimeltään "Kestävä kasvu". Toimintamme tarkoituksen ja Building Performance lupauksemme mukaisesti määritimme, miten erottaudumme ja keskitymme markkinoilla, jotka tarjoavat valtavasti mahdollisuuksia: luomme kestävää vaikutusta jokaiselle asiakkaalle suunnittelemillamme ja toteuttamillamme ratkaisuilla, luotettavasti ja läpinäkyvästi joka kerta.

Osoituksena strategisesta edistymisestämme ja kasvavasta kiinnostuksesta yhtiötämme kohtaan julkistettiin marraskuussa julkinen ostotarjous kaikista Caverionin osakkeista. Tällä saralla on kehitystä tapahtunut viime kuukausina edelleen, mukaan lukien toisen ostotarjouksen muodossa, ja hallituksemme on työskennellyt huolellisesti palvellakseen yhtiömme ja sen kaikkien osakkeenomistajien etuja. Uskon, että Caverionille tämä kehitys on ainutlaatuinen mahdollisuus vauhdittaa kasvuamme

ja strategiamme toteuttamista, ja odotan innolla uutta vaihetta yhtiömme tarinassa.

Keskitymme henkilöstöön

Vuonna 2022 hankimme 12 yritystä viidestä maasta. Näiden yritysostojen myötä yli 560 uutta asiantuntijaa liittyi Caverionin tiimiin vahvistamaan edelleen kyvykkyyksiämme. Meillä on työntekijöitä nyt lähes 14 500, jotka edustavat 52:ta eri kansallisuutta ja erittäin monipuolista erityisosaamista. Meitä kaikkia yhdistävät arvot, jotka ohjaavat päivittäistä tekemistämme: Me teemme sen yhdessä. Me teemme, mitä lupaamme. Me tutkimme uusia mahdollisuuksia ja kehitymme.

Turvallisuus on kaiken perusta ja ykkösasia. Vuonna 2022 jatkoimme edellisvuosien myönteistä kehitystä. Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrä (LTIFR) oli alhainen, 4.0. Jokainen onnettomuus on kuitenkin liikaa. Paransimme turvallisuuttamme lisäämällä ennaltaehkäiseviä ja ennakoivia toimia kaikissa divisioonissamme.

Alallamme on selvästi käynnissä kilpailu osaajista. Olenkin erityisen ylpeä siitä, että työntekijöillämme on suhteellisen pitkiä uria Caverionilla, ja rekrytointimme toimii. Olemme näyttäneet myös ulkoisesti, kuinka hienoa on olla meillä töissä ja saaneet tästä tunnustusta. Building Performance -kulttuurimme vahvistamiseen kuuluu myös oikeanlaisten toimintatapojen palkitseminen: jokavuotinen kohokohta on, kun jaamme Kultaiset kypärät osoituksena tiimien ja yksilöiden erityissaavutuksista.

Digitalisaatio – suorituskykyä ja hyvinvointia

Älykäs rakennettu ympäristö edellyttää päätösten perustamista dataan pohjautuvalle tiedolle sekä mitattavien tulosten saavuttamista tehokkuuden, suorituskyvyn ja ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Caverion SmartView:n avulla parannamme jatkuvasti valmiuksiamme tarjota asiakkaillemme toimintaa ohjaavaa dataa ja selkeitä suosituksia kiinteistöille.

Digitalisaatio mahdollistaa automaation hyödyntämisen tehokkuuden, turvallisuuden ja oivallusten lisäämiseksi. Tanskalaisen DI-Teknikin yritysoston myötä lisäsimme teollisen automaation osaamista yhtiössämme. Tämä vahvisti valmiuttamme tarjota älykkäitä, digitaalisia ja kestäviä ratkaisuja teollisuusasiakkaillemme. Kasvoimme myös uusiutuvan energiantuotannon alueella ostamalla Wind Controllerin. Sen ratkaisuihin kuuluu mm. 24/7 etävalvomo tuulipuistoihin ja teollisen kokoluokan aurinkovoimaan, joilla tuotetaan kasvava osa uusiutuvasta sähköstä.

Digitalisoimme enenevissä määrin myös sisäisiä työnkulkuja ja prosesseja ja keskitymme tässä erityisesti siihen, kuinka voimme palvella asiakkaitamme paremmin.

Kestävä kehitys – ykkösprioriteettina energiatehokkuus

Olemme panostaneet merkittävällä tavalla energiatehokkuuteen jo useiden vuosien ajan. Vuoden 2022 aikana energiatehokkuudesta tuli ykkösprioriteetti useimmille asiakkaistamme. Olemme pystyneet tukemaan heitä nopeilla, joustavilla ja kestävillä ratkaisuilla, joiden avulla asiakkaat ovat voineet pienentää energiakustannuksiaan ja hiilijalanjälkeään. Lisäksi olemme auttaneet heitä sopeutumaan energian saatavuuden ja hinnoittelun vaihteluihin kuluvan hetken lisäksi myös keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Kun parannamme asiakkaidemme hiilijalanjälkeä, kasvatamme omaa hiilikädenjälkeämme.

Pyrimme saavuttamaan kunnianhimoiset kestävän kehityksen tavoitteemme myös oman hiilijalanjälkemme näkökulmasta. Vuonna 2022 julkistimme aikeemme sähköistää autokantamme. Vuoden 2022 alussa liityimme Science Based Targets -aloitteeseen, ja kesällä saimme EcoVadis Gold -sertifikaatin. Gold-tunnustuksella palkitaan yritykset, jotka sijoittuvat alallaan parhaan viiden prosentin joukkoon.

Asiakaskokemus – kehitymme yhdessä joka päivä

Yllämainituilla kolmella osa-alueella menestyminen vaikuttaa suoraan neljänteen strategiseen teemaamme: tarjoamme asiakkaillemme jatkuvasti parempia kokemuksia. Olemme ylpeitä siitä, että vuonna 2022 NPS-lukumme (net promoter score, joka on alan keskeisin vakiintunut suorituskykymittari) on kuutena peräkkäisenä viime vuonna saavuttanut entistä paremman tason. Vuonna 2022 luku parani jälleen merkittävästi, vaikka olimmekin jo ennestään alan vertailukelpoisten keskiarvojen yläpuolella. Yhteen koottu palaute on tärkeää, mutta itse saan aina eniten henkilökohtaisista keskusteluista asiakkaiden kanssa. Arvostankin niitä lukuisia vuoden aikana minulle tarjoutuneita mahdollisuuksia tavata asiakkaita kasvokkain.

Hyvä asiakaskokemus koostuu myös siitä, että voimme yhdistää voimamme alan muiden toimijoiden kanssa vahvojen kumppanuuksien kautta. Olemme kesästä lähtien tehneet yhteistyötä ABB:n kanssa energiatehokkaiden ja kestävien rakennusten kehittämisen vauhdittamiseksi. Meillä on yhteinen päämäärä torjua ilmastonmuutosta ja meitä kannustaa eteenpäin se vaikutus, jonka asiakkaillemme toimittamamme ratkaisut voivat tuottaa.

**

Taloudellisesti vuotta 2022 leimasi selkeä kannattavuuden nousu, joka oli seurausta viime vuosina toteutetuista määrätietoisista tuloksellisuuden parantamistoimista. Liikevaihtomme kasvoi 9,9 prosenttia ja EBITA oli ennätyksellisen korkea lähes kymmenvuotisen pörssiyhtiöhistoriamme aikana.

Haluan kiittää kaikkia, jotka olivat tekemässä vuodesta 2022 menestyksekkään. Kiitos siitä kuuluu lähes 14 500 kollegallemme divisioonissa, tuhansille meihin luottaneille asiakkaille, kumppaneillemme, jotka työskentelevät rinnallamme yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, ja sijoittajillemme, jotka jakavat uskomme toimintamme tarkoitukseen – sen eteen teemme työtä joka päivä.

Jacob Götzsche

Kestävän kehityksen kohokohtia 2022

Sähköistämme autokantaamme päästöjen vähentämiseksi

Tavoitteenamme on sähköistää noin 4 400 huoltoautoamme. Arviomme mukaan puolet huoltoautoistamme olisivat sähköisiä vuoden 2025 loppuun mennessä ja kaikki vuoteen 2030 mennessä. Uusissa huoltoautotilauksissa kaupunkeihin täyssähköautot ovat jo ensisijainen valinta. Autokantamme on suurin suorien CO2-päästöjemme lähde – siirtymällä sähköautoihin voimme vähentää päästöjä merkittävästi.

Toivotimme tervetulleeksi 700 harjoittelijaa, ja joukkoomme liittyi 560 asiantuntijaa yrityskaupoilla

Henkilöstömme on toimintamme sydän. Vuonna 2022 tarjosimme harjoittelupaikan yli 700 nuorelle tulevaisuuden ammattilaiselle. Yli 560 asiantuntijaa liittyi tiimiimme yrityskauppojen myötä, lisäten kyvykkyyksiämme monille osa-alueilla, kuten teollisuuden automaatiossa, tuulivoimassa ja turvallisuusratkaisuissa.

Tuimme asiakkaitamme energian säästämisessä

Energiansäästö on kaikille asiakkaillemme ensiarvoisen tärkeää. Asiantuntijapalvelumme auttavat heitä parantamaan energiatehokkuutta ja säästämään kustannuksissa lyhytaikaisilla toimilla. Autamme asiakkaitamme valmistautumaan myös tulevaisuuteen, sillä siirtyminen fossiilivapaaseen energiantuotantoon tarkoittaa todennäköisesti suuria energian hinnan vaihteluita myös jatkossa.

Itämerta suojelemassa

Caverion lahjoitti John Nurmisen säätiölle ja Baltic Sea Action Groupille Itämeren suojelutyöhön. Lahjoituksemme kerättiin monista kestävään kehitykseen liittyvistä aktiviteeteista ja tapahtumista kuluneen viime vuoden aikana. Lisäksi jatkoimme Aaltoyliopiston älykkään talotekniikan ja älyrakennusten tutkimustyön tukemista.

Yhteistyöhön ABB:n kanssa

Yhdessä ABB:n kanssa nopeutamme energiatehokkaiden ja kestävien rakennusten kehittämistä. Yhteistyön tavoitteena on yhdessä tarjota asiakkaille edistyksellisiä, älykkäitä ratkaisuja mahdollistamaan hiilineutraaleja kiinteistöjä ja asiakkaiden kestävyystavoitteiden saavuttamista.

Jatkoimme vahvaa menestystä turvallisuudessa

Välitämme henkilöstömme turvallisuudesta, terveydestä ja hyvinvoinnista ja olemme parantaneet turvallisuutta systemaattisesti läpi yhtiön. Tapaturmataajuutemme (LTIFR) oli vuonna 2022 reilusti alan keskiarvoa parempi, 4.0. Keskitymme jatkossakin ennakoivaan turvallisuustyöhön, sillä tavoitteenamme on nolla tapaturmaa.

Mukaan Science Based Targets aloitteeseen

Caverion on sitoutunut Science Based Targets aloitteeseen (SBTi), joka ohjaa kunnianhimoisia ilmastotekoja. SBTi auttaa yrityksiä asettamaan tieteeseen perustuvia päästövähennystavoitteita, jotka ovat linjassa Pariisin sopimuksen ja globaalin 1,5 asteen ilmastotavoitteen kanssa. Ympäristötavoitteillemme tehdään SBTorganisaation toimesta validointi vuonna 2023.

Lue lisää Kestävän kehityksen raportistamme.

Strategia

Aloitimme Kestävä kasvu -strategian vuonna 2022. Päivitetty strategiamme toteuttaa liiketoimintamme tarkoitusta; mahdollistamme suorituskykyä ja ihmisten hyvinvointia tekemällä rakennetusta ympäristöstä älykästä ja vastuullista.

Parannettuaan kannattavuutta ja toteutettuaan edellisen strategian, Caverion on nyt valmis kestävään kasvuun. Toukokuussa 2022 alkaneen strategiakautemme aikana tavoitteenamme on lisätä ratkaisuliiketoimintamme osuutta ja kasvaa sekä orgaanisesti että hallituin yritysostoin. Perimmäisenä tavoitteenamme on rakentaa selkeää erottautumista kilpailusta.

Strategiset teemat toimivat siltana menneiden ja tulevien strategiakausien välillä. Jatkamme keskittymistämme neljään teemaan:

• ﴿ Henkilöstö kiinnostavin työnantaja
• ﴿ Digitalisaatio enemmän lisäarvoa ja läpinäkyvyyttä asiakkaillemme
• ﴿ Kestävä kehitys kestävää arvoa sidosryhmillemme
• ﴿ Asiakaskokemus paras asiakaskokemus

Strategiset teemat ohjaavat kaikkea toimintaamme. Esimerkiksi vuonna 2022 kasvoimme 12:lla näitä teemoja toteuttavalla yrityskaupalla.

Rakennamme selkeää erottautumista

Yhtiömme tekee ainutlaatuiseksi se, että luomme kestävää vaikutusta jokaiselle asiakkaalle suunnitelmillamme ja toteuttamillamme ratkaisuilla, luotettavasti ja läpinäkyvästi joka kerta. Kestävä vaikutus asiakkaillemme tarkoittaa, että kehitämme ja toteutamme pitkäaikaisia ratkaisuja rakennettuun ympäristöön ja parannamme kestävää kehitystä ja energiatehokkuutta. Rakennamme selkeää erottautumistamme kilpailijoista keskittymällä huolellisesti valittuihin voittaviin kyvykkyyksiin ja investoimalla keskeisiin liiketoiminnan painopistealueisiin. Strategisia, työtämme ohjaavia voittavia kyvykkyyksiä ovat:

• ﴿ erinomainen toiminta kentällä
• ﴿ parhaat asiantuntijat oikeilla paikoilla
• ﴿ toimialaosaaminen ja kaupallinen asiantuntemus
• ﴿ asiakaskeskeiset ratkaisut

Vuonna 2022 edistimme voittavia kyvykkyyksiä määrätietoisesti. Edistyäksemme erinomaisessa toiminnassa kentällä keskitimme huomattavan osan kehitystyöstämme parantamaan asentajiemme ja teknikoidemme käyttämiä digitaalisia työkaluja. Varmistaaksemme parhaat asiantuntijat oikeilla paikoilla olemme kiinnittäneet huomiota alueelliseen läsnäoloomme: sijaintiin asiakkaiden lähellä ja oikeiden kyvykkyyksien ja osaamisen tasapainoon kaikissa toimipisteissämme. Toimialaosaamisen ja kaupallisen asiantuntemuksen kehittämiseksi olemme panostaneet asiakkaiden sitouttamiseen sekä saavuttaneet merkittävää edistystä strategisissa avainasiakkuuksissa. Asiakaskeskeisten ratkaisujen osalta olemme panostaneet sekä ratkaisusuunnitteluun asiakkaidemme kanssa että omaan ratkaisuosaamiseemme. Vuoden aikana aloitimme myös tähän liittyviä strategisia kumppanuuksia.

Liiketoimintamme painopistealueet määrittävät liiketoimintaportfoliotamme jatkossa. Kasvamme investoimalla ja vahvistamalla näitä kolmea avainaluetta:

• ﴿ Huippuluokan asennus ja huolto läpi toimintamme
• ﴿ Palvelut koko elinkaarelle
• ﴿ Lisäarvon tuottaminen asiantuntija-, suunnittelu- ja digitaalisilla palveluilla

Kestävää vaikutusta

Kestävä kehitys on yksi strategiamme pääteemoista. Keskitymme erityisesti neljään ESG-alueeseen:

• ﴿ välitämme henkilöstöstämme
• ﴿ varmistamme vastuullisen arvoketjun
• ﴿ kasvatamme kädenjälkeämme
• ﴿ pienennämme jalanjälkeämme

Tavoitteenamme on luoda ratkaisuillamme kestävää vaikutusta siten, että positiivinen hiilikädenjälkemme on 10 kertaa suurempi kuin oma hiilijalanjälkemme (Scope 1-2) vuoteen 2030 mennessä.

Lue lisää vastuullisuustavoitteistamme Hallituksen toimintakertomuksesta s. 27.

Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2022

Toimintaympäristö vuonna 2022

Taloudellinen epävarmuus lisääntyi vuoden 2022 aikana johtuen Ukrainan konfliktiin liittyvistä geopoliittisista jännitteistä, joita on seurannut energiakriisi, inflaation ja korkotason nousu ja taloudellisten kasvunäkymien lasku. Inflaatio kiihtyi vuoden aikana ja kustannusinflaatio liittyen kohonneisiin materiaalihintoihin, mukaan lukien polttoainekustannukset, vaikutti edelleen myös talotekniikan markkinaan. Joillain alueilla on myös ollut tarjontarajoitteita ja viivästymisiä. Caverion on tehnyt ennakoivasti useita toimenpiteitä toimitusketjun optimoimiseksi ja hinnoittelun hallitsemiseksi.

Yleistaloudellinen luottamus heikentyi EU:ssa vuoden 2022 aikana taloudellisten kasvunäkymien laskiessa. Myös koronapandemialla oli edelleen jonkin verran vaikutusta toimintaympäristöön sairaslomien kautta.

Lisätietoja toimintaympäristöstä liiketoimintayksiköittäin on kuvattu 9.2.2023 julkaistussa tilinpäätöstiedotteessa.

Markkina-asema

Caverionilla on vahva asema kiinteistötekniikan markkinoilla ja se on viiden suurimman toimijan joukossa useimmissa toimintamaissaan liikevaihdolla mitattuna. Markkinat Caverionin toimintamaissa ovat kokonaisuutena edelleen hyvin hajautuneet. Caverion on suurin yhtiö markkinallaan Suomessa ja kahden tai kolmen suurimman toimijan joukossa Itävallassa ja Norjassa sekä neljänneksi suurin yhtiö markkinallaan Ruotsissa. Saksassa ja Tanskassa Caverion on markkinaasemaltaan kymmenen suurimman toimijan joukossa. Lisäksi Caverion on yksi Suomen johtavista teollisuuden ratkaisuja tarjoavista yhtiöistä. Suurimmat teollisuuden asiakassegmentit ovat metsäja biotuoteteollisuus ja energiateollisuus.

(Markkina-asemaa koskevat lähteet: yhtiön arvio, joka perustuu kolmansien osapuolten julkisiin tietoihin ja yhtiön laskelmiin).

Caverionin vuosi 2022

Vuonna 2022 Caverionin kannattavuus parani selkeästi, mikä oli seurausta määrätietoisista toimenpiteistä suorituksen parantamiseksi menneinä vuosina. Caverionin EBITA ylsi ennätystasolle sen lähes kymmenvuotisen pörssiyhtiöhistorian aikana ja oli 86,1 (59,4) milj. euroa vuonna 2022. Parantunutta suoritusta tuki yleinen liikevaihdon kasvu pääosin Palveluissa. Lisäksi johdonmukaiset toimenpiteet projektien riskinhallinnan parantamiseksi ovat asteittain johtaneet terveempään ja kannattavampaan projektiportfolioon. Tämä on osoitus yhtiön vahvasta kyvykkyydestä saada aikaan kestävää, kannattavaa kasvua vuoden aikana päivitetyn strategian mukaisesti.

Caverionin liikevaihto kasvoi 9,9 prosenttia 2 352,1 (2 139,5) milj. euroon vuonna 2022. Orgaaninen kasvu oli 8,6 prosenttia. Liikevaihto kasvoi kaikissa divisioonissa taustalla olevan aktiviteetin lisääntymisen seurauksena ja osittain epäsuorasti inflaation vaikutuksesta. Konsernin Palvelut-liiketoiminnan liikevaihto kasvoi 12,0 prosenttia ja oli yhteensä 1 570,1 (1 402,4) milj. euroa. Projektit-liiketoiminnan liikevaihto kasvoi 6,1 prosenttia 782,0 (737,1) milj. euroon. Tilauskanta oli 1 943,3 (1 863,8) milj. euroa joulukuun lopussa, eli 4,3 prosenttia enemmän vuodentakaiseen verrattuna. Hyvän tilauskannan odotetaan tukevan jatkossakin liikevaihdon kasvua. Vuoden aikana Caverion toteutti myös 12 yritysostoa ja jatkaa sopivien uusien yritysostokohteiden aktiivista kartoitusta. Lisätietoja näistä transaktioista on esitetty vuoden 2022 tilinpäätöksen liitetiedossa 4.1 "Yrityshankinnat ja myydyt liiketoiminnot".

Caverion julkisti vuoden 2022 tulosohjeistuksensa 10.2.2021, jonka mukaan vuonna 2022 Caverion-konsernin liikevaihdon (2021: 2 139,5 milj. euroa) ja oikaistun EBITA:n (2021: 87,7 milj. euroa) odotettiin kasvavan vuoteen 2021 verrattuna. Tulosohjeistus säilyi muuttumattomana tilinpäätöstiedotteen 9.2.2023 julkistamiseen asti. Konsernin liikevaihto oli 2 352,1 (2 139,5) milj. euroa ja oikaistu EBITA 105,8 (87,7) milj. euroa eli 4,5 prosenttia liikevaihdosta.

Caverionin operatiivinen kassavirta ennen rahoituseriä ja veroja oli 144,3 (103,8) milj. euroa vuonna 2022 ja kassakonversio (rullaava 12 kk) oli 100,6 (91,2) prosenttia. Konsernin käyttöpääoma vuoden 2022 lopussa oli -141,4 (-144,7) milj. euroa. Caverionilla oli suuri määrä nostamattomia luottolimiittejä vuoden lopussa. Konsernin velkaantumisaste oli 89,1 (69,8) prosenttia ja omavaraisuusaste 19,8 (19,0) prosenttia joulukuun lopussa. Korollinen nettovelka oli 200,9 (140,7) milj. euroa joulukuun lopussa ja Nettovelat/Oikaistu käyttökate -suhdeluku oli 1,2x (1,0x).

Lisätietoa mahdollisista riskeistä on esitetty kohdassa "Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät".

Bain Capitalin johtama sijoittajakonsortio julkisti North Holdings 3 Oy:n nimissä 3.11.2022 julkisen ostotarjouksen Caverionin osakkeenomistajille. Caverionin hallitus päätti päätösvaltaisena ja eturistiriidattomien jäsentensä edustamana yksimielisesti suositella, että Caverionin osakkeenomistajat hyväksyvät ostotarjouksen. Lisätietoa on saatavilla kohdissa "Julkinen ostotarjous Caverion Oyj:n osakkeista", "Katsauskauden jälkeiset tapahtumat" ja pörssitiedotteissa.

Konsernin strategia ja taloudelliset tavoitteet

Caverionin aikaisempi Kunnossa kasvuun -strategia ja taloudelliset tavoitteet olivat voimassa 9.5.2022 asti, jolloin Caverion julkisti päivitetyn kestävään kasvuun keskittyvän strategiansa ja päivitetyt taloudelliset tavoitteet vuoden 2025 loppuun saakka. Strategia toteuttaa Caverionin liiketoiminnan tarkoitusta mahdollistaa suorituskykyä ja ihmisten hyvinvointia tekemällä rakennetusta ympäristöstä älykästä ja vastuullista. Päivitetty strategia perustuu selkeään erottautumiseen ja keskittyy liikevaihdon kestävään kasvuun, kannattavuuden parantamiseen sekä investointeihin paremman suorituskyvyn tukemiseksi. Neljä strategista teemaa ovat edelleen henkilöstö, kestävä kehitys ja digitalisaatio, joista yhdessä syntyy erinomainen asiakaskokemus.

Caverion hyödyntää useita kasvun lähteitä, sekä orgaanisesti että yritysostojen kautta. Yhtiö aikoo kasvaa kaikissa liiketoiminnoissa ja divisioonissa suuntaamalla liiketoimintajakaumaansa ylemmäs arvoketjussa kohti ratkaisuliiketoimintaa, johon kuuluvat Asiantuntija- ja suunnittelupalvelut sekä digitaaliset ratkaisut, Palvelujen johtaminen ja Älyteknologioiden asennus ja kunnossapito. Teknisissä perusjärjestelmissä Caverion tavoittelee kasvua keskittymällä Tekniseen huoltoon ja kunnossapitoon sekä jatkamalla valikoivaa lähestymistapaa Teknisissä asennusprojekteissa. Mahdolliset yritysostot keskittyvät pääasiassa täydentäviin osaamisalueisiin, joiden avulla asiakkaita tuetaan paremmin paikallisesti, sekä myös uusille alueille kohdistuviin yritysostoihin nykyisen maantieteellisen markkina-alueen sisällä. Caverion etenee hyvin kaupalliseen agendaan voimakkaammin keskittymisessä vahvistamalla edelleen organisaatiota ja strategista fokusointia asiakkaisiin sekä rajat ylittävään yhteistyöhön. Strategisen kasvuasiakasohjelman laajentamisen tuloksena on voitettu merkittäviä kansainvälisiä sopimuksia.

Asiakkaiden tukeminen digitalisaation polullaan samalla kehittäen tehokkuutta ja pitkän aikavälin kestäviä ratkaisuja tarjoaa Caverionille huomattavia mahdollisuuksia. Yhtiön digitaaliset ratkaisut, kuten Caverion SmartView, kiinteistöjen etähallintapalvelut ja rakennusautomaatioratkaisut erottavat Caverionin kilpailijoista jo tällä hetkellä ja ovat myös tärkeitä tekijöitä tulevaisuuden kasvussa. Caverion on myös investoinut rakentamisen asiantuntemukseen valituissa Älyteknologioissa kuten rakennusautomaatio ja analytiikka, jäähdytys ja päästötön lämpö sekä turvallisuus. Nämä ratkaisut vaativat säännöllistä huoltoa ja luovat lisämahdollisuuksia arvoa lisääville palveluille, mikä linkittyy Caverionin ydinosaamiseen: asiakkaiden tukemiseen rakennetun ympäristön koko elinkaaren ajan. Tämän toteuttavat Caverionin lähes 14 500 erittäin osaavaa työntekijää.

Ilmastonmuutos on edelleen suurin maapalloamme uhkaava tekijä. Erityisesti kaupunkiympäristöt ovat merkittävä hiilidioksidipäästöjen lähde, ja tämän kehityksen muuttavat ratkaisut ovat tärkeitä. Caverion edistää hiilivapaata yhteiskuntaa energiatehokkailla ja kestävillä ratkaisuillaan. Kiinnostus kestävää kehitystä tukeviin palveluihin on kasvussa, esimerkkinä energianhallinta. Tämä tarjoaa Caverionille merkittävän mahdollisuuden modernisoida rakennuksia ja kehittää energiatehokkuutta yhdessä asiakkaiden kanssa. Caverion raportoi vuonna 2023 ensimmäistä kertaa EU-taksonomian mukaisen liiketoimintansa tason vuodelta 2022, mitä on kuvattu tarkemmin vastuullisuustavoitteiden, KPI-mittareiden ja toimenpiteiden kanssa kohdassa "Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista".

Taloudelliset tavoitteet

Kestävästi vahva kassakonversio, oikaistu EBITA-prosentti sekä liikevaihdon orgaaninen ja yritysostojen kautta luotu kasvu ovat konsernin kestävän kasvun strategian tärkeimmät taloudelliset tavoitteet, maltillisen velkaantumisasteen tukemana.

Pääpaino on liikevaihdon kasvussa ja kannattavuuden parantamisessa. Täydentävät yritysostot valikoiduille kasvualueille ja täydentäviin kyvykkyyksiin tukevat orgaanista kasvua. Caverion aikoo saavuttaa kannattavuustavoitteensa taloudellisen ja operatiivisen vipuvaikutuksen avulla sekä parantamalla skaalattavuutta ja tehokkuutta. Tuottavuutta parannetaan myös jakamalla yhteistä osaamista yhtiön sisällä. Lisäksi yritysostojen odotetaan parantavan kannattavuutta.

Seuraavassa taulukossa on esitetty konsernin päivitetyt taloudelliset tavoitteet ja niissä edistyminen vuonna 2022.

Taloudelliset tavoitteet (2025 loppuun mennessä)	Eteneminen vuonna 2022
Kassakonversio (rullaava 12 kk) = Operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja / Käyttökate > 100 %	- Kassakonversio 100,6 (91,2) % vuonna 2022 - Operatiivinen rahavirta 144,3 (103,8) milj. euroa vuonna 2022
Kannattavuus: Oikaistu EBITA > 5,5 % liikevaihdosta	- Oikaistu EBITA oli 105,8 milj. euroa eli 4,5 (4,1) % liikevaihdosta vuonna 2022.
Kasvu strategiakauden aikana: - Orgaaninen liikevaihdon kasvu: 3−4 % vuodessa - Liikevaihdon kasvu yritysostojen kautta: 2−3 % vuodessa	- Orgaaninen liikevaihdon kasvu 8,6 % vuonna 2022 - Liikevaihdon kasvu yritysostojen kautta 2,2 % vuonna 2022
Velkaantuneisuus: Nettovelat/Oikaistu käyttökate, 12 kk < 2,5x	- Tasolla 1,2x (1,0 x) 12/2022
Osinkopolitiikka: tavoitteena on jakaa vähintään 50 prosenttia tilikauden tuloksesta verojen jälkeen huomioiden kuitenkin velkaantuneisuuden tason.	Osingonjako: Hallitus ehdottaa 27.3.2023 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2022 maksetaan osinkoa.0,20 euroa osakkeelta.

Konsernin taloudellinen kehitys 2022

Taloudelliset tunnusluvut on esitetty tarkemmin konsernitilinpäätöksessä. Suluissa esitetyt luvut ovat edellisvuoden vastaavan kauden lukuja, ellei toisin ole mainittu.

Tilauskanta

Huolimatta toimintaympäristön asettamista haasteista konsernin joulukuun lopun tilauskanta kasvoi 4,3 prosenttia 1 943,3 milj. euroon edellisvuoden joulukuun lopusta (1 863,8 milj. euroa). Noin 63 prosenttia tilauskannasta arvioidaan tuloutuvan liikevaihtona vuoden 2023 aikana. Vertailukelpoisin valuuttakurssein tilauskanta kasvoi 6,3 prosenttia edellisvuoden joulukuun lopusta. Palveluiden tilauskanta kasvoi 8,2 (14,1) prosenttia ja Projektien tilauskanta laski 0,6 (+18,0) prosenttia edellisvuoden joulukuun lopusta.

Liikevaihto

Tammi–joulukuun liikevaihto oli 2 352,1 (2 139,5) milj. euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Edellisvuoden valuuttakursseilla laskettuna liikevaihto oli 2 371,9 milj. euroa eli kasvoi 10,9 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Orgaaninen kasvu oli 8,6 prosenttia. Liikevaihto kasvoi 2,2 (-0,2) prosenttia yrityshankintojen ja -myyntien seurauksena. Valuuttakurssivaihteluilla oli 19,8 milj. euron negatiivinen vaikutus liikevaihtoon, laskua 0,9 prosenttia. Ruotsin kruunun muutoksilla oli 21,7 milj. euron negatiivinen vaikutus ja Norjan kruunun muutoksilla oli 2,2 milj. euron positiivinen vaikutus. Liikevaihto kasvoi kaikissa divisioonissa taustalla olevan aktiviteetin lisääntymisen seurauksena ja osittain epäsuorasti inflaation vaikutuksesta.

Palvelut-liiketoimintayksikön liikevaihto kasvoi ja oli 1 570,1 (1 402,4) milj. euroa tammi– joulukuussa, mikä vastasi 12,0 prosentin kasvua tai 12,9 prosentin kasvua paikallisissa valuutoissa mitattuna. Projektit-liiketoimintayksikön liikevaihto oli 782,0 (737,1) milj. euroa tammi–joulukuussa eli se kasvoi 6,1 prosenttia tai 7,0 prosenttia paikallisissa valuutoissa mitattuna. Caverion jatkoi valikoivaa lähestymistapaa projektiliiketoiminnassa.

Palveluiden osuus liikevaihdosta kehittyi strategian mukaisesti. Tammi–joulukuussa Palvelutliiketoimintayksikön osuus oli 66,8 (65,5) prosenttia ja Projektit-liiketoimintayksikön 33,2 (34,5) prosenttia konsernin kokonaisliikevaihdosta.

Liikevaihdon jakautuminen divisioonittain ja liiketoimintayksiköittäin

Liikevaihto, milj. e	1-12/2022	%	1-12/2021	%	Muutos
Ruotsi	455,0	19,3	424,4	19,8	7,2 %
Suomi	431,9	18,4	403,9	18,9	6,9 %
Saksa	406,0	17,3	374,1	17,5	8,5 %
Norja	368,5	15,7	352,5	16,5	4,5 %
Teollisuus	285,5	12,1	256,8	12,0	11,2 %
Itävalta	237,0	10,1	188,7	8,8	25,6 %
Tanska	122,1	5,2	80,0	3,7	52,6 %
Muut maat*	46,0	2,0	59,0	2,8	-22,0 %
Konserni yhteensä	2 352,1	100,0	2 139,5	100,0	9,9 %
Palvelut	1 570,1	66,8	1 402,4	65,5	12,0 %
Projektit	782,0	33,2	737,1	34,5	6,1 %

* Muihin maihin sisältyvät Baltian maat ja Venäjä. Caverion myi Venäjän tytäryhtiönsä joulukuussa 2021, minkä vuoksi liikevaihto laski edelliskauteen verrattuna. Baltian maiden liikevaihto nousi hieman vuonna 2022 edelliseen vuoteen verrattuna.

Orgaaninen kasvu

Liikevaihdon muutos	Muutos	Muutos vertailukelpoisin kurssein*	Orgaaninen kasvu **	Valuutta kurssien vaikutus	Yrityshankintojen ja -myyntien vaikutus
Palvelut	12,0 %	12,9 %	9,5 %	-1,0 %	3,4 %
Projektit	6,1 %	7,0 %	6,8 %	-0,9 %	0,1 %
Konserni yhteensä	9,9 %	10,9 %	8,6 %	-0,9 %	2,2 %

* Liikevaihdon muutos paikallisissa valuutoissa

** Liikevaihdon muutos paikallisissa valuutoissa ilman yrityshankintojen ja -myyntien vaikutusta

Kannattavuus

Oikaistu EBITA, EBITA ja liikevoitto

Oikaistu EBITA nousi 105,8 (87,7) milj. euroon eli 4,5 (4,1) prosenttiin liikevaihdosta ja EBITA 86,1 (59,4) milj. euroon eli 3,7 (2,8) prosenttiin liikevaihdosta tammi–joulukuussa.

Kannattavuus parani kaudella kustannusinflaatiosta ja sairaspoissaolojen korkeammasta määrästä huolimatta. Sekä Palvelut että Projektit paransivat kannattavuuttaan. Caverion on onnistunut kattamaan kasvaneita materiaalikustannuksia hinnoittelussa ja parantamaan tehokkuutta.

Itävallan, Suomen, Norjan ja Teollisuuden divisioonat edistyivät hyvin. Tanskan divisioona jatkoi myönteistä tuloskehitystä.

Tammi–joulukuun liikevoitto oli 69,9 (43,5) milj. euroa eli 3,0 (2,0) prosenttia liikevaihdosta.

Aineiden ja tarvikkeiden käyttöön liittyvät kulut kasvoivat 615,4 (523,9) milj. euroon ja ulkopuoliset palvelut kasvoivat 446,0 (398,4) milj. euroon tammi–joulukuussa. Henkilöstökulut kasvoivat yhteensä 923,6 (889,9) milj. euroon tammi–joulukuussa. Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 226,1 (216,3) milj. euroon. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 2,3 (2,8) milj. euroa.

Poistot ja arvonalentumiset olivat 73,5 (70,3) milj. euroa tammi–joulukuussa. Niistä 57,2 (54,3) milj. euroa oli aineellisten hyödykkeiden poistoja ja 16,2 (15,9) milj. euroa aineettomien hyödykkeiden poistoja. Suurin osa aineellisten hyödykkeiden poistoista liittyi IFRS 16:n mukaisiin käyttöoikeusomaisuuseriin ja ne olivat yhteensä 51,0 (48,3) milj. euroa ja 6,2 (6,0) milj. euroa liittyi koneisiin ja kalustoon sekä muihin aineellisiin hyödykkeisiin. Aineettomien hyödykkeiden poistoista 5,9 (3,9) milj. euroa liittyi yrityskauppojen yhteydessä kohdistettuihin aineettomiin hyödykkeisiin sekä 10,3 (12,1) milj. euroa tietotekniikkaan ja kehitettyihin ratkaisuihin.

Kaudella alaskirjattiin 4,0 milj. euroa erikseen tunnistetusta merkittävästä riskiprojektista. Yhtiö ei odota enää jatkossa raportoivansa eriä tässä kategoriassa vertailtavuuteen vaikuttavien erien alla.

Konsernin uudelleenjärjestelykulut olivat 1,1 milj. euroa. Uudelleenjärjestelykulut liittyivät muutoksiin konsernin johtoryhmässä ja Norjan divisioonaan. Muut erät olivat yhteensä 9,2 milj. euroa. Caverion sopi tiettyjä siviilioikeudellisia vaateita liittyen vanhaan kartelliasiaan Saksassa, yhteismäärältään 6,7 milj. euroa. Muut erät sisältävät myös 2,5 milj. euroa julkiseen ostotarjoukseen liittyviä neuvonantokuluja ja henkilöstöbonuksia. Yrityshankintoihin ja divestointeihin liittyvät transaktiokulut olivat yhteensä 5,4 milj. euroa tammi–joulukuussa.

EBITA on määritelty seuraavasti: Liikevoitto + aineettomien omaisuuserien poistot ja arvonalentumiset. Oikaistu EBITA = EBITA ilman vertailtavuuteen vaikuttavia eriä. Vertailtavuuteen vaikuttavat erät vuonna 2022 ovat olennaisia eriä tai liiketoimia, jotka ovat merkittäviä Caverionin taloudellisen kehityksen ymmärtämiselle vertailtaessa nykyisen kauden tulosta edellisiin kausiin. Nämä erät voivat sisältää (1) myyntivoittoja ja -tappioita ja transaktiokuluja divestoinneista ja yritysostoista; (2) alaskirjauksia, kuluja ja/tai tuottoja erikseen tunnistetuista riskiprojekteista; (3) uudelleenjärjestelykuluja ja (4) muita eriä, jotka Caverionin johdon arvion mukaan eivät liity normaaliin liiketoimintaan. Vuosina 2021 ja 2022 merkittävät riskiprojektit sisältävät vain yhden vanhan kategoriassa (2) raportoitavan riskiprojektin Saksasta. Vuonna 2021 ja 2022 kategoriassa (4) on raportoitu varauksia, juridisia ja muita kuluja Saksan kilpailuoikeudelliseen asiaan liittyviä siviilioikeudellisia vaateita koskien. Lisäksi kategoriassa (4) on vuonna 2022 raportoitu julkiseen ostotarjoukseen liittyviä neuvonantokuluja ja henkilöstöbonuksia ja vuonna 2021 sellaisia tulokseen kirjattuja operatiivisia kuluja, jotka oli aikaisemmin aktivoitu, johtuen pilvipalveluiden käyttöönottomenoihin liittyvien laskentaperiaatteiden muutoksesta.

Oikaistu EBITA ja vertailtavuuteen vaikuttavat erät

Milj. e	1–12/22	1–12/21
EBITA	86,1	59,4
EBITA-prosentti, %	3,7	2,8
Vertailtavuuteen vaikuttavat erät
- Myyntivoitot ja -tappiot ja transaktiokulut divestoinneista ja yritysostoista	5,4	10,7
- Alaskirjaukset, kulut ja tuotot erikseen tunnistetuista riski projekteista*	4,0	4,0
- Uudelleenjärjestelykulut	1,1	2,9
- Muut erät**	9,2	10,6
Oikaistu EBITA	105,8	87,7
Oikaistu EBITA-prosentti, %	4,5	4,1

* Merkittävät riskiprojektit sisältävät vain yhden vanhan riskiprojektin Saksasta vuosien 2021 ja 2022 aikana.

** Vuonna 2021 ja 2022 varauksia, juridisia ja muita kuluja Saksan kilpailuoikeudelliseen asiaan liittyviä siviilioikeudellisia vaateita koskien. Vuosi 2022 sisältää myös 2,5 milj. euroa neuvonantokuluja ja henkilöstöbonuksia liittyen julkiseen ostotarjoukseen. Vuonna 2021 kirjattiin 1,4 milj. euroa aikaisemmin aktivoituja kuluja operatiivisiin kuluihin johtuen pilvipalveluiden käyttöönottomenoihin liittyvien laskentaperiaatteiden muutoksesta.

Oikaistuun käyttökatteeseen vaikuttavat samat oikaisut kuin oikaistussa EBITA:ssa lukuun ottamatta uudelleenjärjestelykulujen erää, jonka osalta käyttökatteen oikaisuihin eivät sisälly uudelleenjärjestelyihin liittyvät poistot ja arvonalentumiset.

Tulos ennen veroja, tilikauden voitto ja osakekohtainen tulos

Tulos ennen veroja oli 60,9 (34,9) milj. euroa, tilikauden tulos 46,2 (25,1) milj. euroa ja osakekohtainen tulos 0,32 (0,17) euroa tammi–joulukuussa. Nettorahoituskulut olivat 9,0 (8,6) milj. euroa tammi– joulukuussa. Nämä sisältävät 4,1 (3,8) milj. euroa korkokuluja vuokrasopimusveloista. Tammimaaliskuussa 2022 nettorahoituskulut sisälsivät joukkovelkakirjalainan uudelleenrahoitukseen liittyviä kuluja 1,2 milj. euroa.

Konsernin efektiivinen veroaste oli 24,1 (28,2) prosenttia tammi–joulukuussa 2022. Tuloverot tuloslaskelmassa olivat 14,7 (9,8) milj. euroa tammi-joulukuussa 2022.

Investoinnit, yritysostot ja myydyt liiketoiminnot

Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin (ilman investointeja vuokrattuihin omaisuuseriin), mukaan lukien yritysostot, olivat tammi–joulukuussa 112,8 (26,0) milj. euroa eli 4,8 (1,2) prosenttia liikevaihdosta. Investoinnit tietotekniikkaan olivat 8,5 (8,0) milj. euroa ollen 0,4 (0,4) prosenttia liikevaihdosta. Tietotekniikkainvestoinnit liittyivät edelleen pääasiassa yhteisen IT-infrastruktuurin ja yhteisten alustojen rakentamiseen sekä pilviympäristöön siirtymiseen. Myös Caverion SmartViewalustaa ja mobiilityökaluja kehitettiin eteenpäin. Yritysostot olivat 98,8 (13,8) milj. euroa ja muut investoinnit 5,5 (4,2). Investoinnit yritysostoihin olivat suurimmat Caverionin historiassa listayhtiönä yhtiön kestävän kasvun strategian mukaisesti.

Tietoa yritysostoista ja myydyistä liiketoiminnoista on esitetty vuoden 2022 tilinpäätöksen liitetiedossa 4.1 "Yrityshankinnat ja myydyt liiketoiminnot".

Tutkimus ja kehitys

Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnan menot liittyen tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen olivat vuonna 2022 noin 5,2 (4,9) milj. euroa eli 0,2 (0,2) prosenttia liikevaihdosta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan menoista kirjattiin tuloslaskelmaan kuluksi 2,7 (2,5) milj. euroa ja kehitysmenoja aktivoitiin taseeseen 2,5 (2,4) milj. euroa.

Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnan menot liittyen tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen olivat 3,6 milj. euroa (0,2 prosenttia liikevaihdosta) vuonna 2020. Tutkimus- ja kehitystoiminnan menoista kirjattiin tuloslaskelmaan kuluksi 1,8 milj. euroa ja kehitysmenoja aktivoitiin taseeseen 1,8 milj. euroa vuonna 2020.

Kassavirta, käyttöpääoma ja rahoitus

Konsernin operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja parani 144,3 (103,8) milj. euroon tammi–joulukuussa ja kassakonversio (rullaava 12 kk) oli 100,6 (91,2) prosenttia. Rahavirtaan vaikutti negatiivisesti 8,8 miljoonan euron maksu siviilioikeudellisissa vaadeasioissa, jotka liittyvät Saksan kilpailuoikeudelliseen asiaan. Tähän liittyvät kulut kirjattiin vuonna 2021 ja raportoitiin vertailtavuuteen vaikuttavana eränä vuonna 2021.

Konsernin vapaa kassavirta oli 32,9 (67,2) milj. euroa. Rahavirta investointien jälkeen oli 23,4 (58.2) milj. euroa. Konsernin käyttöpääoma oli -141,4 (-144,7) milj. euroa joulukuun lopussa.

Myynti- ja osatuloutussaamisten määrä kasvoi 611,2 (541,9) milj. euroon ja muut lyhytaikaiset saamiset laskivat 31,6 (33,8) milj. euroon. Velkapuolella saadut ennakot kasvoivat 286,2 (261,3) milj. euroon, muut lyhytaikaiset velat kasvoivat 293,3 (278,3) milj. euroon ja osto- ja osatuloutusvelat kasvoivat 227,1 (197,7) milj. euroon.

Caverionin rahavarat olivat joulukuun lopussa 81,2 (130,9) milj. euroa. Lisäksi Caverionilla oli nostamattomia luottolimiittisopimuksia 100,0 milj. euroa ja nostamattomia tililimiittisopimuksia 19,7 milj. euroa.

Konsernin korolliset velat ilman vuokrasopimusvelkoja olivat 144,6 (135,9) milj. euroa joulukuun lopussa, ja efektiivinen keskikorko 3,0 (2,6) prosenttia. Noin 39 prosenttia lainoista on pankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta ja noin 61 prosenttia pääomamarkkinoilta. Vuokrasopimusvelat olivat yhteensä 137,5 (135,7) milj. euroa joulukuun 2022 lopussa ja korolliset velat yhteensä 282,0 (271,6) milj. euroa.

Konsernin korollinen nettovelka ilman vuokrasopimusvelkoja oli 63,4 (5,0) milj. euroa joulukuun lopussa ja vuokrasopimusvelkojen kanssa 200,9 (140,7) milj. euroa. Nettovelkaan vaikuttivat investoinnit yritysostoihin, joiden negatiivinen kassavirtavaikutus oli 85,3 milj. euroa tammijoulukuussa 2022 sekä 23,2 milj. euron osingonmaksu. Velkaantumisaste oli 89,1 (69,8) prosenttia ja omavaraisuusaste 19,8 (19,0) prosenttia joulukuun lopussa.

Caverionilla on tasapainoinen velkamaturiteettiprofiili, jossa suurin osa pitkäaikaisista veloista erääntyy vuosina 2025 ja 2027.

Helmikuussa Caverion laski liikkeelle vakuudettoman 75 milj. euron joukkovelkakirjalainan hintaan 99,425 prosenttia. Viisivuotinen joukkovelkakirjalaina erääntyy 25. helmikuuta 2027 ja sillä on kiinteä vuosittainen 2,75 prosentin korko. Caverion teki myös takaisinostotarjouksen maaliskuussa 2023 erääntyvästä 75 milj. euron joukkovelkakirja-lainastaan. Lopullinen takaisinostotarjouksen hyväksytty määrä oli 71,5 milj. euroa. Uusi joukkovelkakirjalaina pidentää Caverionin maturiteettiprofiilia, alentaa korkokuluja sekä tukee Caverionin kestävän kannattavan kasvun strategiaa.

Caverion laski 15.5.2020 liikkeeseen 35 milj. euron hybridilainan, joka on yhtiön muita velkasitoumuksia heikommassa asemassa oleva joukkovelkakirjalaina. Hybridilainaa käsitellään konsernin IFRS-tilinpäätöksessä omana pääomana. Lainan haltijalla ei ole osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia, eikä se laimenna nykyisten osakkeenomistajien omistuksia. Hybridilainan kuponkikorko on 6,75 prosenttia vuodessa 15.5.2023 saakka. Lainalla ei ole eräpäivää, mutta liikkeeseenlaskijalla on oikeus lunastaa laina takaisin ensimmäistä kertaa 15.5.2023 sekä tätä seuraavina koronmaksupäivinä. Mikäli lainaa ei lunasteta takaisin 15.5.2023, koroksi vaihtuu 3 kk EURIBOR lisättynä 7,068 prosentin ja 5,00 prosentin vuotuisilla marginaaleilla.

Caverionin ulkoisissa lainoissa sovelletaan taloudellista kovenanttia, joka perustuu konsernin nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhdelukuun (Nettovelat/Käyttökate) lainapankkien kanssa vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti. Taloudellinen kovenantti ei saa ylittää tasoa 3,5:1. Caverion on kvartaaleittain tarkistettavan taloudellisen kovenantin mukaisissa rajoissa.

Hallitus, tilintarkastajat ja toimitusjohtaja

Hallitus

Caverionin varsinainen yhtiökokous pidettiin 28.3.2022. Yhtiön hallitukseen valittiin puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi viisi (5) jäsentä. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Mats Paulsson, varapuheenjohtajaksi Markus Ehrnrooth sekä hallituksen jäseniksi Jussi Aho, Joachim Hallengren, Thomas Hinnerskov, Kristina Jahn ja Jasmin Soravia toimikaudelle, joka päättyy vuoden 2023 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Samat jäsenet toimivat hallituksessa myös vuoden 2022 alusta vuoden 2022 yhtiökokouksen päättymiseen asti.

Hallituksen varapuheenjohtaja Markus Ehrnrooth kuuluu kahden North Holdings 3 Oy:n nimissä 3.11.2022 kaikkia Caverion Oyj:n osakkeita koskevan julkisen ostotarjouksen julkistaneen Bain Capitalin johtaman konsortion ("Bain Konsortio") jäsenen lähipiiriin. Välttääkseen mitään varsinaisia tai koettuja intressiristiriitoja, Markus Ehrnrooth ei ole osallistunut ja on pidättynyt kaikesta hallituksen ja sen valiokuntien työskentelystä Bain Konsortion ja yhtiön välisten Bain Konsortion tekemää ostotarjousta koskevien keskustelujen aikana, ja Triton Investment Management Limitedin ("Triton") ja yhtiön välisten Tritonin Crayfish BidCo Oy:n nimissä 10.1.2023 tekemää ostotarjousta koskevien keskustelujen aikana.

Lisätietoa Caverionin hallituksen jäsenistä ja heidän palkkioistaan sekä hallituksen valiokunnista on selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) sekä palkitsemisraportissa, jotka julkaistaan erikseen osoitteessa www.caverion.fi/sijoittajat > Hallinnointi.

Tilintarkastajat

Varsinainen yhtiökokous valitsi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy:n tarkastamaan yhtiön vuoden 2022 hallintoa ja tilejä. Päävastuullinen tilintarkastaja on Antti Suominen, KHT.

Toimitusjohtaja

Caverionin hallitus nimittää toimitusjohtajan ja päättää hänen palkastaan, palkkioistaan ja muista toimisuhteen ehdoista.

Caverion Oyj:n toimitusjohtajana on toiminut Jacob Götzsche 9.8.2021 alkaen.

Henkilöstö

Henkilöstö divisioonittain

kauden lopussa	12/22	12/21	Muutos
Suomi	2 894	2 819	3 %
Ruotsi	2 559	2 528	1 %
Norja	2 344	2 331	1 %
Saksa	2 225	2 177	2 %
Teollisuus	1 850	2 243	-18 %
Itävalta	1 023	903	13 %
Tanska	759	528	44 %
Muut maat	666	609	9 %
Konsernipalvelut	170	160	6 %
Konserni yhteensä	14 490	14 298	1 %

Yrityshankintojen vaikutus konsernin henkilöstömäärään on kuvattu tilinpäätöksen liitetiedossa 4.1 "Yrityshankinnat ja myydyt liiketoiminnot".

Caverion-konsernin palveluksessa oli keskimäärin 14 570 (14 831) työntekijää tammi–joulukuussa 2022. Joulukuun 2022 lopussa konsernin henkilöstömäärä oli 14 490 (14 298). Tammi–joulukuun henkilöstökulut nousivat 923,6 (889,9) milj. euroon.

Henkilöstön työturvallisuus oli edelleen tärkeä ja keskeinen alue myös vuoden 2022 aikana. Koronatilanteen vuoksi on ryhdytty useisiin ylimääräisiin toimenpiteisiin. Näiden tavoitteena on ollut henkilöstön suojeleminen, työnteon järjestäminen turvallisella tavalla ja erilaisten työntekoa tukevien koulutusten, järjestelmien ja kommunikointikanavien perustaminen. Koronapandemian seurauksena sairaspoissaolojen määrä kuitenkin kasvoi merkittävästi edellisvuoteen verrattuna.

Konsernin joulukuun lopun tapaturmataajuus oli 4,0 (4,0).

Muutoksia Caverion-konsernin johtoryhmässä

Thomas Hietto, vastuualueinaan Palvelut, kestävä kehitys ja Smart City -ratkaisut, irtisanoutui yhtiön palveluksesta 28.1.2022 alkaen. Konsernin johtoryhmän jäsen Kari Sundbäck, vastuualueinaan strategia, markkinointi & viestintä ja toimitusketjun hallinta, vastasi väliaikaisesti Palveluista sekä kestävästä kehityksestä ja Smart City -ratkaisuista muiden vastuualueidensa ohella.

Kuten Caverion tiedotti 10.2.2022 Kari Sundbäckin vastuualueena olivat Palvelut-liiketoiminta, älykkäät teknologiat, asiantuntijapalvelut, hankekehitys ja digitaaliset ratkaisut sekä strateginen ja liiketoiminnan kehitys. 1.8.2022 alkaen Sundbäckin vastuualueena ovat Palvelut-liiketoiminta, älykkäät teknologiat, asiantuntijapalvelut, hankekehitys ja digitaaliset ratkaisut sekä kestävä kehitys.

Reinhard Poglitsch nimitettiin kaupalliseksi johtajaksi, vastuualueenaan Kansainväliset asiakkaat ja kaupallinen kehitys 14.3.2022 alkaen. Poglitsch tuli Caverionille tehtyään pitkän uran ISS:llä, joka on maailmanlaajuinen kiinteistöpalveluita tarjoava yhtiö. Hän on viimeksi toiminut ISS Euroopan kaupallisena johtajana vuosina 2019−2021. Hän kuuluu myös Caverion-konsernin johtoryhmään.

Mikko Kettunen nimitettiin Caverion-konsernin talousjohtajaksi sekä konsernin johtoryhmän jäseneksi 22.8.2022 alkaen. Kettunen on toiminut viimeksi talousjohtajana suomalaisessa pörssilistatussa komposiittiratkaisujen valmistaja Exel Composites Oyj:ssä, jossa hän on aikaisemmin toiminut myös yhdistetyssä roolissa talousjohtajana ja Suomen liiketoimintayksikön johtajana.

Riitta Palomäki toimi väliaikaisena talousjohtajana maalis−elokuussa 2022. Aikaisempi talousjohtaja Martti Ala-Härkönen oli irtisanoutunut yhtiön palveluksesta siirtyäkseen toisen yhtiön palvelukseen ja jatkoi tehtävässään 31.3.2022 saakka.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Caverionin merkittävissä lähiajan riskeissä ja epävarmuustekijöissä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia verrattuna vuoden 2022 kolmannen vuosineljänneksen osavuosikatsauksessa raportoituun. Nämä riskit ja epävarmuustekijät ovat edelleen voimassa.

Toimintaympäristö. Koronapandemian ja sitä seuranneen taloudellisen taantuman vaikutukset Caverioniin sekä toimenpiteet, joita yhtiö on suorittanut, on kuvattu erikseen tässä toimintakertomuksessa.

Caverion altistuu toiminnassaan erilaisille strategisille, toiminnallisille, poliittisille, markkina-, asiakas- sekä muille riskeille. Caverion arvioi, että kauppaan, terveyteen ja politiikkaan liittyvät riskit lisääntyvät maailmanlaajuisesti ja jo osittain toteutuneet koronapandemianmuodossa. Kasvavalla kustannuspohjalla, mukaan lukien kohonneilla materiaali- ja energiahinnoilla, voi olla olennaista haitallista vaikutusta Caverionille.

Operatiiviset riskit ja epävarmuudet. Caverionille tyypilliset operatiiviset riskit liittyvät sen Palvelut- ja Projektit-liiketoimintaan. Näitä ovat muun muassa tarjouksiin (esim. laskentaan ja hinnoitteluun), sopimusehtoihin, yhteishankkeisiin, aliurakointiin, alihankkijoihin ja hankintaketjuun, materiaalien hintoihin, pitkäaikaisiin palvelusitoumuksiin, taattuihin palvelutasoihin ja osaavan henkilöstön saatavuuteen sekä projektinhallintaan liittyvät riskit. Näiden riskien hallitsemiseksi riskienarviointi ja -tarkastusprosessit ovat käytössä niin myynti- kuin toteutusvaiheessa, ja tarkoituksenmukaisia riskivarauksia tehdään. Konsernin Projektit-liiketoimintayksikkö ja Palvelutliiketoimintayksikkö valvovat Projektien ja Palveluiden kokonaisriskiä ja kohdistavat tarvittavia toimenpiteitä divisioonille riskien vähentämiseksi ja hallitsemiseksi.

Huomioiden Projektit-liiketoiminnassa toteutuneet riskit Konsernin Projektitliiketoimintayksikkö keskittyy projektien riskienhallinnan parantamiseen kokonaisuutena, projektiportfolion ohjaamiseen sekä projektinhallinnan osaamisen parantamiseen. Selkeästi määritellyistä projektinjohdon prosesseista ja projektikontrolleista huolimatta on mahdollista, että jotkut riskeistä, jotka voisivat johtaa projektien alaskirjauksiin, varauksiin, riitaisuuksiin ja oikeudenkäynteihin, saattavat toteutua ja vaikuttaa negatiivisesti Caverionin tulokseen ja taloudelliseen asemaan.

Caverion teki suuren määrän projektien alaskirjauksia viime strategiakaudella. Järjestelmällinen suorituskyvyn johtaminen on edelleen projektinjohtamisprosessin keskeinen osa kaikissa divisioonissa. Vuosina 2019-2022 Caverion huomioi oikaistun EBITA:n laskennassa ainoastaan yhden merkittävän Saksan riskiprojektin, jonka loppuun saattaminen viivästyi vuoden 2021 loppuun asti. Tämä projekti on luovutettu asiakkaalle vuoden 2021 lopulla. Vuonna 2022 alaskirjattiin 4,0 milj. euroa tästä erikseen tunnistetusta merkittävästä riskiprojektista. Yhtiö ei odota enää jatkossa raportoivansa eriä tässä kategoriassa vertailtavuuteen vaikuttavien erien alla. On mahdollista, että tähän vanhaan projektiin liittyen tai muissa projekteissa voi ilmetä yhä riskejä.

Saamiset. Konsernipolitiikan mukaisesti luottotappio tai luottotappiovaraukset kirjataan saamisista, kun on todennäköistä, ettei niistä saada suoritusta. Luottotappioksi kirjaamisessa noudatetaan Caverion-konsernin liiketoiminnan myyntisaamisten arvostusperiaatetta, ja kirjauksiin sisältyy arviointia ja harkintaa. Arvio perustuu aikaisemmin toteutuneisiin luottotappioihin, luotonvalvonnan kokemukseen, asiakaskohtaisiin vakuuksiin ja selvityksiin sekä arviointiajankohdan taloudellisiin olosuhteisiin. Caverion tekee jatkuvasti projektiportfolionsa osatuloutus- ja myyntisaamisiin liittyviä riskiarvioita. Yhtiöllä on tiettyjä yksittäisiä suurehkoja saamisia, joiden neuvottelemiseksi ja perimiseksi yhtiö jatkaa toimenpiteitään. Tunnistetuissa saamisissa on edelleen riskiä ja ei voida poissulkea, että myös muihin saamisiin liittyy riskiä. Koronakriisi on lisännyt yleistä riskitasoa liittyen asiakkaiden taloudelliseen asemaan ja saamisten perintään.

Riitaisuudet. Ottaen huomioon Caverionin liiketoiminnan luonteen erityisesti projekteissa, konserniyhtiöt ovat osallisina riitaisuuksissa ja oikeusprosesseissa useissa projekteissa. Nämä riitaisuudet ja oikeusprosessit ovat tyypillisesti Caveronia kohtaan esitettyjä vaateita, jotka koskevat väitettyjä virheellisiä suorituksia ja viivästyneitä toimituksia. Joissakin tapauksissa Caverionin periessä saamisiaan tämä saattaa johtaa riitaisuuksiin ja oikeusprosesseihin. On riski, että asiakas esittää näissä prosesseissa vastakanteita. Vaateiden, riitaisuuksien ja oikeusprosessien lopputulemaa on vaikea arvioida. Alaskirjauksia ja varauksia tehdään soveltuvien kirjanpitosäännösten mukaisesti.

Compliance-asiat. Kesäkuussa 2018 Caverion pääsi osaltaan sovintoon Saksan liittovaltion kilpailuviraston (Bundeskartellamt) kanssa kartelliasiassa, jota viranomainen oli tutkinut vuodesta 2014. Tutkimus koski useita kiinteistöteknisten palvelujen tarjoajia Saksassa. Caverion Deutschland GmbH:n (ja sen edeltäjien) todettiin osallistuneen kilpailua rajoittaviin toimiin vuosien 2005 ja 2013 välisenä aikana. Saksan liittovaltion kilpailuviraston 3.7.2018 antaman lopullisen päätöksen mukaan kilpailuoikeudellisen sakon määrä Caverion Deutschland GmbH:lle oli 40,8 milj. euroa. Saksan liittovaltion kilpailuvirasto antoi lopullisen päätöksensä kartelliasiassa maaliskuun 2020 lopulla muita asiassa mukana olleita kiinteistöteknisten palvelujen tarjoajia vastaan. On riski, että mukana olleita yhtiöitä, mukaan lukien Caverion Deutschland GmbH, kohtaan voidaan esittää siviilioikeudellisia vaateita. Tällä hetkellä kyseisen riskin suuruutta ei ole mahdollista arvioida. Joitakin siviilioikeudellisia vaateita on sovittu osapuolten välillä vuosien 2021 ja 2022 neljännellä vuosineljänneksellä. Caverion julkistaa kaikki olennaiset tiedot mahdollisista siviilioikeudellisista vaateista tarvittaessa soveltuvien säännösten mukaisesti.

Osana Caverionin yhteistyötä viranomaisten kanssa kartelliasiassa yhtiö havaitsi asiakasprojektien yhteydessä vuosina 2009–2011 toimintaa, joka voi täyttää lahjonnan tai muun rikoksen tunnusmerkistön. Caverion toi havaintonsa heti viranomaisille tiedoksi ja tuki niitä asian selvittämisessä. Münchenin julkinen syyttäjä ilmoitti Caverionille kesäkuun 2020 lopulla, ettei selvityksiä tulla jatkamaan eikä Caverion Deutschland GmbH:ta vastaan aloiteta muodollista sakkomenettelyä tapauksiin liittyen. On riski, että Caverion Deutschland GmbH:ta kohtaan voidaan esittää siviilioikeudellisia vaateita. Tällä hetkellä kyseisen riskin suuruutta ei ole mahdollista arvioida. Caverion julkistaa kaikki olennaiset tiedot mahdollisista siviilioikeudellisista vaateista tarvittaessa soveltuvien säännösten mukaisesti.

Caverion on panostanut merkittävästi compliance-asioiden edistämiseen, jotta vastaisuudessa voidaan välttää kaikki sääntörikkomukset. Osana compliance-ohjelmaa kaikkien työntekijöiden tulee suorittaa vuosittain sähköinen compliance-koulutusohjelma, ja lisäkoulutusta annetaan läpi organisaation. Kaikkien uusien työntekijöiden edellytetään perehtyvän Caverionin Eettisiin Liiketoimintaperiaatteisiin (Code of Conduct) ja suorittavan sanotun sähköisen koulutusohjelman. Kaikkien työntekijöiden on noudatettava Caverionin Eettisiä Liiketoimintaperiaatteita, joissa on nollatoleranssi-politiikka kilpailun vastaisten toimien, korruption, lahjonnan tai ylipäätään laittomuuksien suhteen.

Rahoitus. Caverionin ulkoisissa lainoissa sovelletaan taloudellista kovenanttia, joka perustuu konsernin nettovelan ja käyttökatteen suhdelukuun. Tämän kovenantin rikkoutuminen antaisi lainapankeille oikeuden eräännyttää lainat heti maksettaviksi. On mahdollista, että Caverion voi tarvita muutoksia taloudelliseen kovenanttiinsa tulevaisuudessa. Taloudellisen kovenantin tasoa seurataan ja arvioidaan jatkuvasti suhteessa käyttökatteen ja nettovelan toteumaan ja ennusteisiin. Koronaviruspandemian puhkeaminen on lisännyt yleistä riskitasoa liittyen rahoituksen saatavuuteen sekä valuuttakursseihin liittyviä riskejä.

Takaukset. Caverionin liiketoimintaan kuuluu tyypillisesti takausten antaminen asiakkaille ja muille sidosryhmille, erityisesti isoissa projekteissa, esimerkiksi ennakkomaksujen vakuudeksi, sopimusvelvoitteiden suorittamisen vakuudeksi, ja takuuajan velvoitteiden vakuudeksi. Rahoituspalvelujen välittäjät antavat tyypillisesti nämä takaukset Caverionin puolesta. Ei ole varmuutta, että yhtiöllä olisi tällaisiin takauksiin jatkuva saatavuus rahoituspalvelujen välittäjiltä kilpailukykyisin ehdoin tai lainkaan, ja mikäli takauksia ei saataisi, sillä saattaisi olla haitallinen vaikutus Caverionin liiketoiminnalle ja taloudelliselle tilanteelle. Caverion pyrkii hallitsemaan tätä riskiä ylläpitämällä useita takauslimiittejä eri toimintamaissaan. Koronaviruspandemian puhkeaminen on lisännyt yleistä riskitasoa liittyen takauslimiittien saatavuuteen.

Tietoturva. Tärkeimpien IT-järjestelmien luotettavuus ja niihin liittyvät kumppanuudet ovat olennaisia Caverionin toimintojen jatkuvuudelle. Pitkittynyt keskeytys merkittävimmissä järjestelmissä voisi rajoittaa Caverionin mahdollisuutta toimia kannattavasti ja tehokkaasti. Myös lisääntynyt kehittyneisyys ja toistuvuus luvattomassa pääsyssä ja kyberuhkissa aiheuttaa riskin Caverionin tietovaroille. Tietosuojaan liittyvät rikkomukset voivat vaikuttaa negatiivisesti Caverionin maineeseen. Ajan myötä Caverion on tehnyt merkittäviä investointeja IT-järjestelmiinsä, ja on riski, etteivät niiltä odotetut hyödyt täysin toteudu.

Liikearvo. Caverionin taseeseen kirjattua liikearvoa ei poisteta, mutta sitä testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Määrä, jolla liikearvon kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän, kirjataan arvonalentumistappiona tuloslaskelmaan. Mikäli Caverionin tulos- ja kasvukehityksessä tapahtuu muutoksia alaspäin, tämä voi johtaa liikearvon arvonalentumiseen. Se voi vaikuttaa epäedullisesti Caverionin liiketoiminnan tulokseen ja omaan pääomaan.

Rahoitusriskeistä on esitetty tarkempi selvitys vuoden 2022 tilinpäätöksen liitetiedossa 5.5 "Rahoitusriskien hallinta".

Muita kuin taloudellisiin tietoihin liittyviä riskejä on kuvattu tarkemmin kohdassa "Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista".

Caverionin riskienhallinnan periaatteet ja kuvaus Caverionin merkittävimmistä riskeistä ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilta.

Koronapandemian vaikutus Caverioniin

Koronapandemia vaikutti Caverionin liiketoimintaan edelleen negatiivisesti vuoden 2022 aikana. Vaikka vaikutus kysyntään oli vähäisempi, sairaspoissaolojen määrä oli erityisen korkea Pohjoismaissa ja normaalia korkeampi myös Keski-Euroopassa erityisesti ensimmäisen vuosipuoliskon 2022 aikana. Toisen vuosipuoliskon 2022 aikana pandemian vaikutukset alkoivat normalisoitua, mutta pandemialla oli edelleen vaikutusta liiketoimintaan.

Liiketoiminnan volyymi ja uusien tilausten määrä ovat tärkeitä tekijöitä Caverionin suorituksen kannalta. Huolimatta koronapandemian osalta jonkin verran myönteisemmästä näkymästä, ei voida sulkea pois mahdollisuutta koronapandemian uusista aalloista tai uusista pandemioista. Suuri osa Caverionin palveluista on kuitenkin erittäin tärkeitä rakennusten, teollisuuden ja infrastruktuurin kriittisten palveluiden ylläpitämisen kannalta kaikkina aikoina.

Mikäli koronapandemia aiheuttaisi uusia aaltoja tai syntyisi uusia pandemioita, Caverionin liiketoiminta altistuisi useille riskeille. Tällaisia ovat esimerkiksi asiakkaiden päätökset keskeyttää tai peruuttaa voimassa olevia sopimuksia, uusien palveluiden kysynnän puute, työntekijöiden tai alihankkijoiden henkilöstön poissaolot, asiakkaiden tai viranomaisten päätökset sulkea työmaita ja muita toimitiloja ja asiakkaiden maksusuoritusten laiminlyömiset.

Ukrainan kriisin vaikutukset Caverionin liiketoimintaan vuoden 2022 aikana

Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuun 2022 lopulla lisäsi geopoliittisia jännitteitä erityisesti Euroopassa yhdessä yössä. Sodan luoma epävarmuus on heikentänyt kasvunäkymiä useissa Caverionin toimintamaissa. Ukrainan konfliktin kesto ja sen tulevat vaikutukset toimialaan sekä erityisesti Caverioniin ovat vielä epävarmoja, ja yleistilanne on hyvin epävakaa.

Caverion luopui Venäjän tytäryhtiöstään vuoden 2021 lopussa, eikä sillä ole toimintaa Ukrainassa tai Valko-Venäjällä. Näin ollen konflikti vaikuttaa Caverioniin tällä hetkellä epäsuorasti. Materiaalihintojen nousulla ja toimitusketjun sekä päätöksenteon viivästyksillä on ollut vaikutusta yhtiöön, mutta Caverion hallitsi niitä kuitenkin edelleen päivittäin eivätkä ne vaikuttaneet merkittävästi vuoden 2022 suoritukseen.

Valtuutukset

Omien osakkeiden hankkiminen ja/tai pantiksi ottaminen

Caverion Oyj:n 28.3.2022 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Hankittavien ja/tai pantiksi otettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 13 500 000 osaketta, mikä vastaa noin 9,7 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Omia osakkeita voidaan hankkia hankintapäivänä julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan tai muuten markkinoilla muodostuvaan hintaan. Hallitus päättää, miten omia osakkeita hankitaan ja/tai otetaan pantiksi. Hankinnassa voidaan käyttää muun ohessa johdannaisia. Omia osakkeita voidaan hankkia ja/tai ottaa pantiksi muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen tai pantiksi ottaminen).

Valtuutus kumosi varsinaisen yhtiökokouksen 24.3.2021 antaman valtuutuksen päättää omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta. Valtuutus on voimassa 28.9.2023 asti. Hallitus ei ole käyttänyt valtuutusta päättää omien osakkeiden hankkimisesta kauden aikana.

Osana ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän toteutusta 7.2.2018 julkistetun mukaisesti yhtiö on ottanut pantiksi yhtiöltä lainaa ottaneiden avainhenkilöiden ostamat osakkeet. Tämän seurauksena Caverionilla oli panttina 623 122 Caverion Oyj:n osaketta raportointikauden päättyessä 31.12.2022.

Osakeannit

Caverion Oyj:n 28.3.2022 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeanneista hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 13 500 000 osaketta, mikä vastaa noin 9,7 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Hallitus päättää kaikista osakeannin ehdoista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Osakeanti voi tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Valtuutusta voidaan käyttää muun muassa pääomarakenteen kehittämiseksi, omistuspohjan laajentamiseksi, vastikkeena yrityskaupoissa tai yhtiön hankkiessa liiketoimintaansa liittyvää omaisuutta ja kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi. Valtuutus kumosi varsinaisen yhtiökokouksen 24.3.2021 antaman valtuutuksen päättää osakeanneista. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen, mutta kuitenkin enintään 30.6.2023 asti.

Hallitus ei ole käyttänyt nykyistä valtuutusta päättää osakeanneista kauden aikana. Päätös kohdassa " Osakkeet ja osakepääoma" kuvatusta suunnatusta maksuttomasta osakeannista tehtiin edellisen valtuutuksen nojalla.

Tietoa Caverion Oyj:n osakkeista

Päivitetty luettelo Caverionin suurimmista osakkeenomistajista ja omistusrakenteesta 31.12.2022 on esitetty Caverionin verkkosivuilla osoitteessa www.caverion.fi/sijoittajat. Caverionin hallituksen, toimitusjohtajan ja muun ylimmän johdon yhteenlaskettu omistusosuus 31.12.2022 on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Julkinen ostotarjous Caverion Oyj:n osakkeista

Bain Capitalin johtama sijoittajakonsortio julkisti North Holdings 3 Oy:n nimissä 3.11.2022 julkisen ostotarjouksen Caverionin osakkeenomistajille. Caverionin hallitus päätti tuolloin päätösvaltaisena ja eturistiriidattomien jäsentensä edustamana yksimielisesti suositella, että Caverionin osakkeenomistajat hyväksyvät ostotarjouksen. Lisätietoa on saatavilla 3.11.2022 ja 18.11.2022 julkaistuissa pörssitiedotteissa sekä 24.11.2022 julkaistussa tarjousasiakirjassa.

Lisää päivitettyä tietoa ostotarjoukseen ja sitä seuranneeseen kilpailevaan ostotarjoukseen liittyen on esitetty myös kohdassa "Katsauskauden jälkeiset tapahtumat".

Osakkeet ja osakepääoma

Caverion Oyj:llä on yksi osakesarja, jonka jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa sekä yhtäläisin perustein määräytyvään osinkoon. Yhtiön osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Caverionin yhtiöjärjestykseen ei sisälly lunastus- eikä suostumuslauseketta eikä erityisiä määräyksiä yhtiöjärjestyksen muutosten toteuttamisesta.

Osakkeiden lukumäärä oli 138 920 092 ja osakepääoma oli 1 000 000 euroa 1.1.2022. Caverionin hallussa oli 2 502 467 yhtiön omaa osaketta 1.1.2022. Raportointikauden lopussa Caverionin osakkeiden lukumäärä oli 138 920 092 ja Caverionin hallussa oli 2 447 447 yhtiön omaa osaketta 31.12.2022, mikä vastasi 1,76 prosenttia koko osakemäärästä ja äänistä. Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä oli 136 472 645 joulukuun 2022 lopussa.

Caverionin hallitus päätti suunnatusta maksuttomasta osakeannista yhtiön ehdollisen osakepalkkio-ohjelman 2019–2021 mukaisten osakepalkkioiden maksamista varten 24.2.2022 julkaistussa pörssitiedotteessa kuvatun mukaisesti. Suunnatussa maksuttomassa osakeannissa luovutettiin 24.2.2022 55 020 yhtiön hallussa olevaa Caverion Oyj:n osaketta osakepalkkioohjelmaan kuuluville 22 avainhenkilöille ohjelman ehtojen mukaisesti. Ohjelman yhteydessä ei laskettu liikkeeseen uusia osakkeita eikä ohjelmalla siten ollut laimentavaa vaikutusta. Osakkeiden luovuttaminen suunnatulla maksuttomalla osakeannilla perustui varsinaisen yhtiökokouksen 24.3.2021 hallitukselle antamaan valtuutukseen. Ennen suunnattua osakeantia Caverionilla oli hallussaan yhteensä 2 502 467 omaa osaketta, joista suunnatun osakeannin jälkeen jäi yhtiön haltuun 2 447 447 omaa osaketta.

Lisätietoa kannustinjärjestelmistä on esitetty vuoden 2022 konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.2 "Osakeperusteiset maksut".

Caverion Oyj:llä ei ole käytössä optio-ohjelmia.

Kaupankäynti osakkeella

Caverionin osakkeen päätöskurssi oli 6,39 euroa vuoden 2021 lopussa. Osakkeen päätöskurssi katsauskauden viimeisenä kaupankäyntipäivänä (31.12.2022) oli 6,93 euroa. Osakkeen hinta nousi 8 prosenttia tammi–joulukuussa. Osakkeen ylin kurssi katsauskaudella tammi–joulukuussa oli 6,98 euroa, alin kurssi 4,09 euroa ja keskikurssi 5,68 euroa. Osakkeita vaihdettiin Nasdaq Helsingissä tammi–joulukuussa 33,4 milj. kappaletta. Vaihdon arvo oli 190,3 milj. euroa (lähde: Nasdaq Helsinki). Caverionin osakkeilla käydään kauppaa myös muilla markkinapaikoilla, kuten Cboessa ja Turquoisessa.

Caverion Oyj:n markkina-arvo katsauskauden lopussa oli 945,8 milj. euroa. Markkina-arvo ei sisällä 31.12.2022 yhtiön hallussa olevia omia osakkeita (2 447 447 kpl).

Näkymät vuodelle 2023

Tulosohjeistus vuodelle 2023

Tulosohjeistus vuodelle 2023: Vuonna 2023 Caverion-konsernin liikevaihto (2022: 2 352,1 milj. euroa) ja oikaistu EBITA (2022: 105,8 milj. euroa) kasvavat vuoteen 2022 verrattuna.

Caverionin markkinanäkymät vuodelle 2023

Caverion odottaa, että taustalla oleva kysyntä on yleisesti ottaen positiivista Palveluissa vuoden 2023 aikana.

Projekteissa Caverion odottaa, että taustalla oleva liiketoiminta-aktiviteetti säilyy vakaana vuonna 2023. Projekteissa taloudellinen epävarmuus voi kuitenkin alkaa vaikuttaa heikentävästi kysyntäympäristöön. Ukrainan sodan aiheuttaman markkinoiden epävakauden ja korkean inflaation odotetaan heikentävän halukkuutta investoida uudisrakentamiseen.

Tässä skenaariossa oletetaan, että koronapandemian vaikutukset ovat riittävässä hallinnassa ilman merkittäviä, ennakoimattomia takaiskuja vuonna 2023 ja että konflikti Ukrainassa ei kärjisty enempää.

Digitalisaation ja kestävän kehityksen megatrendit ovat monella tavoin suotuisia Caverionille, ja niiden uskotaan lisäävän Caverionin tarjoomien kysyntää jatkossa. Energiatehokkuutta koskevat kasvavat vaatimukset ja lisääntyvät digitalisoitumisen, automaation ja teknologian vaatimukset rakennetussa ympäristössä säilyvät vahvoina kaupungistumisen megatrendin ohella. Sekä EU:n ajamat säännökset että kansallinen lainsäädäntö, jotka asettavat korkeampia tavoitteita ja toimenpiteitä energiatehokkuuteen ja hiilineutraaliuuteen liittyen, tukevat lisääntyvää tietoisuutta kestävästä kehityksestä. Jatkuva keskittyminen energiatehokkuuteen sekä hiilidioksidipäästöjä vähentäviin toimenpiteisiin ja projekteihin tukee edelleen aktiviteettia ja liiketoiminnan volyymiä Caverionin toimintaympäristössä.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Crayfish BidCo Oy ("Crayfish BidCo"), Triton Fund V:n määräysvallassa oleva suomalainen yhtiö julkisti 10.1.2023 Caverion Oyj:n kaikista osakkeista vapaaehtoisen julkisen ostotarjouksen, jonka mukaisesti Crayfish BidCo tarjoutui ostamaan Caverion Oyj:n kaikki liikkeeseen lasketut ja ulkona olevat osakkeet 8,00 euron osakekohtaisella käteisvastikkeella. Tämä ostotarjous on ehdollinen tiettyjen tavanomaisten ehtojen täyttymiselle, kuten on kuvattu Crayfish BidCon ilmoituksessa, joka on liitetty Caverion 10.1.2023 julkistaman pörssitiedotteen liitteeksi.

Caverion Oyj vastaanotti 12.1.2023 arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälän mukaisen liputusilmoituksen, jonka mukaan Crayfish BidCon omistus Caverion Oyj:sta oli ylittänyt 5 prosentin rajan. Ilmoituksen mukaan Crayfish BidCon suora ja Triton V LuxCo 87 SARL:n välillinen omistus Caverionista nousivat 12.1.2023 13 647 263 osakkeeseen, mikä vastaa 9,82 prosenttia Caverionin osake- ja äänimäärästä.

North Holdings 3 Oy ("North Holdings") ilmoitti 11.1.2023 jatkavansa 3.11.2022 julkistamansa ostotarjouksen tarjousaikaa 31.1.2023 klo 16.00 (Suomen aikaa) asti sekä antoi lisätietoja ostotarjouksen rahoittamisesta ja viranomaishyväksynnöistä. Lisäksi North Holdings kommentoi Crayfish BidCon 10.1.2023 julkistamaa kilpailevaa ostotarjousta. North Holdings myös täydensi 13.1.2023 näillä tiedoilla 24.11.2022 julkistamaansa tarjousasiakirjaa ja vahvisti myös saaneensa Euroopan komission kilpailuviranomaisen hyväksyvän päätöksen. Lisätietoja on esitetty Caverionin pörssitiedotteissa ja niiden liitteissä 11.1.2023 ja 13.1.2023, vastaavasti.

Caverionin hallitus ilmoitti pörssitiedotteella 13.1.2023 jatkavansa Tritonin ostotarjouksen arviointia ja antoi tietoja keskusteluista Tritonin kanssa. Hallitus kertoi esittävänsä näkemyksensä näistä kahdesta tarjouksesta, mukaan lukien mahdollisesta muutoksesta hallituksen suositukseen, viimeistään 24.1.2023.

North Holdings ilmoitti 24.1.2023 parantavansa ostotarjouksensa tarjousvastiketta. Tämän lisäksi North Holdings jatkoi tarjousaikaa 28.2.2023 asti ja laski vähimmäishyväksyntäehtoa yli 90 prosentista yli 66 2/3 prosenttiin kaikista osakkeista. Caverionin osakkeenomistajat voivat valita joko (i) velkainstrumentin, joka oikeuttaa 8,50 euron kiinteään käteismaksuun osakkeelta yhdeksän kuukauden kuluttua ostotarjouksen toteuttamisesta tai (ii) 8,00 euron välittömän käteisvastikkeen osakkeelta ostotarjouksen toteuttamisen yhteydessä. Tämän lisäksi Caverionin hallitus julkisti myös 24.1.2023 pitävänsä voimassa suosituksensa North Holdingsin ostotarjouksen hyväksymisestä perustuen parannettuihin tarjousehtoihin. Lisätietoja on esitetty Caverionin pörssitiedotteissa 24.1.2023.

North Holdings ilmoitti 26.1.2023, että se oli saanut kaikki tarvittavat viranomaishyväksynnät Caverion Oyj:n hallituksen suosittelemalle kaikkia Caverion Oyj:n osakkeita koskevalle vapaaehtoiselle julkiselle ostotarjoukselle.

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

Kestävän vaikutuksen edistäminen

Caverionin tarkoituksena on mahdollistaa suorituskykyä ja ihmisten hyvinvointia tekemällä rakennetusta ympäristöstä älykästä ja kestävää. Koska rakennettu ympäristö on nykyisin merkittävä hiilipäästöjen lähde, Caverion edistää kestävää vaikutusta auttamalla asiakkaitaan säästämään energiaa ja pienentämään hiilijalanjälkeä rakennuksissaan, infrastruktuureissaan sekä teollisuuslaitoksissaan ja prosesseissaan. Rakennusolosuhteiden optimoinnilla on myönteinen vaikutus myös loppukäyttäjiin ja koko yhteiskuntaan. Caverion on sitoutunut harjoittamaan liiketoimintaa talouden, ympäristön ja yhteiskunnan kannalta vastuullisella tavalla. Tämä lähestymistapa on integroitu strategiseen päätöksentekoon ja päivittäiseen toimintaan.

Caverionin liiketoimintamalli ja strategia on kuvattu vuoden 2022 vuosikatsauksen sivuilla 9-11. Lisätietoja Caverionin lähestymistavasta kestävään kehitykseen on vuoden 2022 kestävän kehityksen raportissa, joka on saatavilla osoitteessa www.caverion.fi.

Kestävän kehityksen johtaminen ja keskeiset periaatteet

Kestävä kehitys on yksi Caverionin kestävän kasvun strategian tärkeimmistä teemoista. Caverion johtaa kestävää kehitystä neljän painopistealueen kautta. Yhtiö pyrkii jatkuvaan kehitykseen pienentämällä hiilijalanjälkeään, kasvattamalla hiilikädenjälkeään, huolehtimalla työntekijöistään ja varmistamalla koko arvoketjun vastuullisen toiminnan. Kullakin painopistealueella on avainmittarit ja toimintasuunnitelmat vuoteen 2025 saakka.

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

Kuluvan strategiakauden jälkeenkin Caverionin tavoitteena on luoda vuoteen 2030 mennessä ratkaisuillaan kestävää vaikutusa siten, että sen positiivinen hiilikädenjälki on kymmenen kertaa suurempi kuin sen hiilijalanjälki (Scope 1–2). Caverion on myös sitoutunut YK:n Global Compact -aloitteeseen ja kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Hallitus käsittelee kestävään kehitykseen liittyviä asioita henkilöstövaliokuntansa ja tarkastusvaliokuntansa kautta. Konsernin johtoryhmä laatii konsernin kestävään kehitykseen liittyvät strategiset ja vuosittaiset suunnitelmat, valvoo kyseisten suunnitelmien toteutumista sekä kehittää konsernin sisäistä kestävään kehitykseen liittyvää yhteistyötä ja yleistä kehitystä. Konsernin kestävän kehityksen tiimi johtaa vastuullisuustyön toteutusta, kehittämistä ja raportointia aktiivisessa yhteistyössä divisioonien ja toimintojen, kuten henkilöstöhallinnon ja hankintatoimen, kanssa.

Caverion on koonnut konsernin toimintaperiaatteet, ohjeet ja suuntaviivat Caverionin toimintaohjeiksi. Caverionin eettiset liiketoimintaperiaatteet ovat Caverionin toimintaperiaatteiden kulmakivi. Niissä määritellään Caverionin eettiset periaatteet ja tapa harjoittaa liiketoimintaa ja toimia keskittyen ihmisiin, terveyteen ja turvallisuuteen, liiketoimintaetiikkaan ja rehellisyyteen sekä ympäristöön. Eettiset liiketoimintaperiaatteet koskevat kaikkia Caverionin palveluksessa olevia henkilöitä, ja jokaisen työntekijän odotetaan ilmoittavan epäilemistään rikkomuksista. Kaikki eettisten liiketoimintaperiaatteiden rikkomukset johtavat toimiin. Toimittajien, alihankkijoiden ja muiden liiketoimintakumppanien kanssa käytetään erillisiä toimittajien eettisiä liiketoimintaperiaatteita. Vuonna 2022 Caverionin suurimmista toimittajista 74 prosenttia oli hyväksynyt toimittajia koskevat eettiset toimintaperiaatteet.

Ilmastonmuutos on yhä suurin uhka planeetallemme. Caverion on sitoutunut edistämään hiilineutraalia yhteiskuntaa vähentämällä omia päästöjään sekä markkinoimalla omia energiatehokkaita ja kestäviä ratkaisujaan.

Ympäristöasiat

Caverionin merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät sen energiatehokkaista ja kestävän kehityksen mukaisista ratkaisuista, jotka auttavat asiakkaita vähentämään ympäristövaikutuksiaan. Lisäksi Caverion edistää hiilineutraalia yhteiskuntaa vähentämällä omia päästöjään.

Caverionin ympäristöön liittyviä painopistealueita ovat hiilijalanjäljen pienentäminen ja kädenjäljen kasvattaminen. Caverion on sitoutunut siihen, että sen positiivinen hiilikädenjälki on viisi kertaa suurempi kuin sen oma Scope 1–2 -päästöistä aiheutuva hiilijalanjälki vuoteen 2025 mennessä. Tätä tukee yhtiön tavoite määritellä ja mitata kokonaishiilijalanjälkensä ja määrittää tarjontansa hiilikädenjälki.

Caverion ilmoitti vuoden 2022 alussa sitoutuneensa Science Based Targets (SBTi) -hankkeeseen, jonka avulla se pystyy mittaamaan kokonaishiilijalanjälkensä luotettavasti ja läpinäkyvästi. SBTi:hin liittymisen myötä Caverionin ympäristötavoitteet vahvistetaan jatkossa tieteellisiin kriteereihin perustuen ja merkitykselliset Scope 1–3 -päästöt huomioiden.

Caverionin ympäristöjärjestelmät on sertifioitu kansainvälisen ISO 14001 -standardin mukaisesti. Nämä sertifikaatit kattoivat 90 prosenttia yhtiön liiketoiminnasta vuonna 2022. Caverionin toimittajien eettiset liiketoimintaperiaatteet määrittelevät toimittajille vähimmäisvaatimukset niiden ympäristövaikutuksista.

Hiilijalanjälki

Keskeinen osa Caverionin hiilijalanjälkeä on sen huoltoautokanta, johon kuului 4 400 ajoneuvoa vuonna 2022. Huoltoajoneuvojen päästöjen minimoimiseksi yhtiö panostaa etäpalveluiden lisäämiseen, reittien optimointiin sekä biopolttoaineiden ja sähköajoneuvojen käytön lisäämiseen.

Vuonna 2022 Caverion kiihdytti siirtymistä sähkökäyttöisiin huoltoajoneuvoihin. Kaupunkien uusissa huoltoautojen tilauksissa täysin sähkökäyttöiset ajoneuvot ovat tulevaisuudessa oletuksena, minkä odotetaan pienentävän merkittävästi hiilijalanjälkeä. Vuoteen 2025 mennessä Caverionilla on käytössä yli 2 000 sähkökäyttöistä huoltoautoa.

Vuonna 2022 Caverionin huoltoajoneuvojen hiilidioksidipäästöt pysyivät edellisvuoden tasolla eli 15 000 tonnissa. Huoltoajoneuvokaluston päästöt olivat edelleen suuremmat kuin päästöt Caverionin toimitiloista. Dieselin osuus Caverionin autokannan polttoaineenkulutuksesta oli 98 prosenttia, ja biodieselin käyttö on kasvussa.

Caverionin toiminta ei ole erityisen energiaintensiivistä. Scope 2 -päästöt aiheutuvat pääasiassa Caverionin vuokratuista toimistorakennuksista. Caverion on sitoutunut kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta rakennuksissaan käytettävästä energiasta ja toteuttamaan päivittäisiä energiatehokkuustoimia. Näitä toimia on jo otettu käyttöön useissa toimipaikoissa. Vuonna 2022 Caverion siirtyi käyttämään 100-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa joissakin toimintamaissaan.

Caverion pyrkii olemaan edelläkävijä toimialallaan hiilijalanjälkityössä. Caverion on tarkastellut kaikkia Scope 3 -päästöluokkia jo vuonna 2021. Hankitut tavarat ja palvelut sekä myytyjen tuotteiden käyttö tunnistettiin suurimmiksi päästölähteiksi. Nykyarvion mukaan Scope 3 -päästöjen osuus konsernin hiilidioksidipäästöistä on yli 90 prosenttia. Tavoitteena on julkistaa tulevaisuudessa tiedot kuhunkin Scope 3 -luokkaan kuuluvista päästöistä. Caverion on laatinut myös konsernitason Scope 3 -päästövähennyssuunnitelmia. Painopistealueina ovat muun muassa tehokas jätehuolto ja materiaalien hallinta sekä tuotteiden ja palveluiden hankinta.

Tekemällä yhteistyötä toimittajiensa kanssa Caverion varmistaa, että sen asentamat nykyiset ja uudet tuotteet ovat kiertotalouden mukaisia. Yhtiön tavoitteena on laskea asiakkaille tarjottavien keskeisten ratkaisujen ja palveluiden ympäristöjalanjälkeä. Yhteistyötä tärkeimpien toimittajien kanssa suunnitellaan tuotteista aiheutuvien päästöjen ja jätteen vähentämiseksi. Tiedostamalla suurimmat Scope 3 -päästölähteet Caverion pyrkii kehittämään tarjontaansa entistä paremmaksi ja vähentämään sen ympäristövaikutuksia.

Hiilikädenjälki

Kestävää kehitystä tukevien palveluiden, kuten energiatehokkuuden ja sisäilman parantamisen markkinakysyntä on kasvanut. Kestävää kehitystä koskevaa tietoisuutta tukevat sekä EU:n säädökset että kansalliset lainsäädännöt, joissa määrätään korkeista tavoitteista ja toimista energiatehokkuuteen ja hiilineutraaliuteen liittyen. Ratkaisuillaan Caverion voi auttaa asiakkaitaan saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteensa. Vuonna 2022 Caverionin hiilikädenjälki oli yli kolme kertaa sen hiilijalanjäljen (Scope 1-2) kokoinen.

Caverionin hiilikädenjälki muodostuu esimerkiksi älykkäästä rakennusautomaatiosta, älykkäistä lämmitys- ja jäähdytysratkaisuista, sähköautojen latauksesta, aurinkopaneeliliitännäisistä asennuksista, energianhallinnasta ja energiatehokkuussopimuksista (EnPC) sekä teollisuusratkaisuista ja asiantuntijapalveluista. Nämä ratkaisut tarjoavat asiakkaille ja yhteiskunnalle merkittävästi hiilidioksidipäästöjen vähentämispotentiaalia.

Caverion on ennakoivasti vahvistanut energiatehokkuutta parantavien palveluiden kapasiteettiaan jo ennen nykyistä energiakriisiä. Vuonna 2022 Caverion jatkoi asiakkaidensa tukemista tällä osa-alueella tarjoamalla ratkaisuja lyhyt- ja pitkäaikaiseen energian optimointiin, mukaan lukien energianeuvonta, energiansäästöhankkeet ja etävalvonta.

Energiansäästösopimukset, energianhallinta ja sähköautojen latausasemat säästävät jo yli kolme kertaa Caverionin oman Scope 1–2 -jalanjäljen verran hiilidioksidipäästöjä vuosittain. Caverion lisää enemmän hiilikädenjälkeen positiivisesti vaikuttavia palveluita, joten sillä on hyvät mahdollisuudet saavuttaa vuoteen 2025 mennessä hiilikädenjälki, joka on viisi kertaa suurempi kuin sen hiilijalanjälki (Scope 1–2).

EU:n taksonomia

Kiinteistöille, infrastruktuurille sekä teollisuuslaitoksille ja -prosesseille suunnattujen teknisten palvelujen ja hankkeiden toimittajana Caverion edistää osaltaan vihreää siirtymää ja hiilineutraalia yhteiskuntaa. Vuonna 2022 Caverion-konsernin liikevaihdosta 30,5 prosenttia katsottiin EUtaksonomiakelpoiseksi. Caverionin taksonomiakelpoinen liikevaihto muodostuu pääosin kiinteistöteknologiasta sekä energiantuotantoon liittyvistä hankkeista ja palveluista, joilla on positiivinen vaikutus hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kautta.

EU-taksonomiakriteerit täyttämättömien toimintojen osuus konsernin liikevaihdosta vuonna 2022 oli 69,5 prosenttia ja koostui kiinteistöteknisistä palveluista sekä uusiutuvan energian sektorin ulkopuolisista teollisuuspalveluista. Caverion-konsernin liikevaihdosta yksi prosentti katsottiin EUtaksonomiakelpoiseksi.

Caverionin EU-taksonomiakelpoisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista oli 62 prosenttia ja toimintamenojen avainluvuista 3 prosenttia.

EU-taksonomiakelpoisuuden arviointi

Caverion on tunnistanut yli 20 EU-taksonomian piiriin kuuluvaa toimintoa seitsemällä taloudellisen toiminnan sektorilla. Caverionin kannalta merkittävimmät sektorit ovat rakentaminen ja kiinteistöt sekä energia, joiden osuus EU-taksonomiakelpoisesta liikevaihdosta on yli 65 prosenttia. Tukikelpoisuuden arviointi tehtiin divisioonatasolla ja tiedot vahvistettiin konsernitasolla. Liikevaihtoluvut perustuvat ostotietoihin, ja työ sisältyy laskentaan. Investoinnit ja toimintamenot määritettiin ja kohdistettiin yritysostoista, ajoneuvoista, IT-palveluista sekä rakennuksista ja rakenteista.

Caverion ei luokitellut mitään toimintoja luokkiin "Uusien rakennusten rakentaminen (7.1)" ja "Olemassa olevien rakennusten peruskorjaaminen (7.2)", koska yhtiö tulkitsee näiden luokkien kuuluvan rakentamis- ja peruskorjaustoimintoihin eikä taloteknisiin järjestelmiin liittyviin asennuksiin ja palveluihin. Jos tällaista lähestymistapaa olisi kuitenkin käytetty, Caverion olisi voinut ilmoittaa merkittävän lisäosuuden talotekniikkaan liittyvästä liikevaihdostaan taksonomiakelpoisena.

Taksonomian Energia-toimintoluokan osalta Caverion tulkitsee, että "Energiantuotantolaitosten rakentaminen tai käyttö" sisältää Caverionin asennushankkeet sekä ennaltaehkäisevän huollon ja muut palvelut, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä energiantuotantoprosessin kannalta (eli energiantuotannon ylläpitämiseksi), vaikka yhtiö ei varsinaisesti harjoita energiantuotantotoimintaa.

EU-taksonomianmukaisuuden arviointi

Taksonomian mukaisten toimintojen osalta Caverion keskittyy luokkiin 7.3 ja 7.4. Näille toiminnoille on toteutettu yhdenmukaisuutta koskevien vaatimusten täyttämisprosessi. Kaikki yhdenmukaisuutta koskeva testaus tehtiin konsernitasolla.

Suojausta koskevat vähimmäisvaatimukset täytetään due diligence- ja ihmisoikeuksien arviointiprosessien avulla. Ympäristövaikutusten arviointi suoritettiin DNSH (Do-No-Significant-Harm, ei merkittävää haittaa) -periaatteen testausvaatimusten täyttämiseksi. Lämpötilaan liittyvät pitkäaikaiset ja välittömät vaarat tunnistettiin Caverionin liiketoiminnan merkittävimmiksi ilmastoon liittyviksi ympäristöriskeiksi. Caverion tarkasteli ostettuja materiaaleja ja palveluita luokan 7.3 mukaisten teknisten seulontakriteerien täyttämiseksi, jotta pystyttäisiin määrittämään, kuinka monta laitetta kuuluu kahteen korkeimpaan energiatehokkuusluokkaan. Kaikki Caverionin luokkaan 7.4 soveltuva liiketoiminta täyttää tekniset seulontakriteerit.

Yhteiskunnalliset ja työntekijöihin liittyvät asiat

Ihmiset ovat Caverionin liiketoiminnan ja asiakasrajapinnan ytimessä. Siksi henkilöstö on yksi neljästä strategisesta teemasta vuonna 2022 julkaistussa päivitetyssä strategiassa. Caverion pyrkii olemaan yksi alansa halutuimmista työnantajista. Caverionin henkilöstöstrategian mukaan yhtiö keskittyy houkuttelemaan ja kasvattamaan tehtäväänsä oikeista osaajia, Building Performance -kulttuurin edistämiseen sekä ihmisten ja suoritusten intohimoiseen ja välittävään johtamiseen.

Building Performance -kulttuuri ja arvot – Me teemme, mitä lupaamme, Me teemme sen yhdessä sekä Me tutkimme uusia mahdollisuuksia ja kehitymme – muodostavat perustan jokapäiväiselle työllemme ja kaikelle toiminnallemme. Henkilöstöpolitiikassa, joka sisältää monimuotoisuuspolitiikan ja turvallisuusohjeet, kuvataan yhteiskunnallisiin ja henkilöstöä koskeviin asioihin liittyvät lähestymistavat ja säännöt. Toimittajien eettiset liiketoimintaperiaatteet määrittävät vähimmäisvaatimukset toimittajille esimerkiksi työsuojelusta.

Vuonna 2022 Caverion jatkoi keskittymistä Building Performance -kulttuurinsa kehittämiseen tukeakseen päivitettyä strategiaansa ja sen yhteydessä päivitettyjen arvojensa julkaisemista. Lukuisat työntekijät eri maissa osallistuivat työpajojen ja kyselylomakkeiden kautta, jotta arvot olisivat merkityksellisiä Caverionin henkilöstölle. Arvopohjaisen käyttäytymisen käyttöönotto auttoi osoittamaan työntekijöille, miten kulttuuri tulee näkyväksi arjessa. Työpajoja ja työkalupakkeja, mukaan lukien virtuaalipeliä, käytettiin tukemaan näiden käyttäytymismallien käyttöönottoa ja viestimistä. Caverion määritteli myös työnantajalupaustaan ja jatkaa siihen liittyviä toimia vuonna 2023.

Caverion Leader Forum kokoaa avainjohtajat kerran vuodessa keskustelemaan strategisista aiheista. Vuonna 2022 sitä täydennettiin kahdella virtuaalisella Leader Forum -tapahtumalla ja divisioonien omilla tapahtumilla, jotta strategia voitaisiin muuntaa paikalliseksi toiminnaksi.

Vuoden aikana Caverion jatkoi suunniteltuja toimia edellisen vuoden henkilöstön Spiritsitoutumiskyselyn pohjalta ja seurasi kyseisten suunnitelmien edistymistä. Huomiota kiinnitettiin erityisesti palautekulttuuriin, tuloksen seurantaan ja osaamisen kehittämiseen. Spiritsitoutumiskysely tehdään joka toinen vuosi.

Caverion tarjoaa jatkuvia koulutus- ja kehitysmahdollisuuksia liiketoimintavalmiuksiensa vahvistamiseksi ja ammatillisen kasvun mahdollistamiseksi. Osaamisen kehittämisessä keskityttiin vuonna 2022 erityisesti palvelun suorituksen hallintaan, projektinhallintaan ja myyntikykyyn. Yksi tärkeimmistä tapahtumista oli Caverionin myyntiakatemian käynnistäminen systemaattisen ja modulaarisen myyntikoulutuksen tarjoamiseksi. Työntekijöiden kestävää kehitystä koskeva koulutus on yksi Caverionin tavoitteista, ja vuoden lopussa käynnistettiin koko yhtiön kattava kestävään kehitykseen keskittyvä verkkokoulutus. Arvostettu mentorointiohjelma jatkui vuonna 2022.

Monimuotoisuus, tasa-arvo ja osallisuus ovat Caverionissa etusijalla, ja nämä aiheet ovat olennainen osa Building Performance -kulttuuria. Vuoden aikana keskityttiin lisäämään tietoisuutta näistä asioista. Useissa maissa toteutettiin esimerkiksi häirintää ja syrjintää ehkäisevä sisäinen kampanja. Lisäksi monimuotoisuudella ja osallisuudella oli keskeinen rooli yhtiön arvojen toteuttamisessa vuoden aikana, ja se oli yksi vuosittaisen Leader Forumin keskeisistä teemoista.

Vuoden 2022 lopussa Caverion työllisti 14 490 (14 298) henkilöä kymmenessä maassa. Vuoden aikana toteutettiin yhteensä 12 yritysostoa, joiden seurauksena yli 560 uutta työntekijää siirtyi Caverioniin hankituista yrityksistä. Lisäksi Caverion tarjosi oppisopimuskoulutusta yli 700 nuorelle koko yhtiössä.

Vuonna 2022 työntekijöistä 11 prosenttia oli naisia. Caverionin hallitus edustaa viittä eri kansallisuutta, ja 29 prosenttia sen jäsenistä on naisia. Konsernin johtoryhmän jäsenistä 23 prosenttia on naisia ja johtoryhmän jäsenet edustavat kaikkiaan kuutta eri kansalaisuutta.

Työturvallisuus

Työturvallisuus on Caverionin ensisijainen tavoite, ja yhtiö noudattaa järjestelmällistä ja ennakoivaa lähestymistapaa tapaturmien ehkäisemisessä. Turvallisuusasiat ovat vuosi vuodelta kehittyneet suotuisasti koko yhtiössä vuosi toisensa jälkeen. Työsuojelun johtamisjärjestelmät on sertifioitu ulkoisesti kansainvälisen ISO 45001 -standardin mukaisesti. Nämä sertifikaatit kattoivat 90 prosenttia Caverionin liiketoiminnasta vuonna 2022.

Caverion on alansa parhaita toimijoita työturvallisuuden saralla. Uskomme, että kaikki henkilövahingot ja työperäiset sairaudet voidaan estää, ja pitkän aikavälin tavoitteenamme on päästä mahdollisimman lähelle nollaa tapaturmaa. Jokaisella Caverionin työntekijällä on oikeus ja

Aloitimme vuonna 2022 terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin kulttuuriohjelman. Ohjelmasta tulee lähivuosina terveys-, turvallisuus- ja hyvinvointityömme ydin. Meille on tärkeää, että työntekijämme ovat turvassa, voivat hyvin, ovat motivoituneita ja nauttivat työstään. Lisäksi uskomme, että vahva turvallisuuskulttuuri on hyvää liiketoimintaa.

Vuonna 2022 otettiin käyttöön järjestelmällisempi lähestymistapa oppimiseen ja parhaiden käytäntöjen jakamiseen divisioonien välillä. Lähestymistapa on tuottanut lukuisia turvallisuuteen liittyvät parannuksia, ja lisää on tiedossa.

Annamme tunnustusta esimerkillisestä toiminnasta jakamalla koko yhtiössä Kultainen kypärä -palkintoja, ja tässä yhteydessä turvallisuusjohtajuus on avainasemassa.

Ihmisoikeudet

Caverionin eettisten liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti yhtiössä ei sallita minkäänlaista ikään, sukupuoleen, kansallisuuteen, yhteiskunnalliseen asemaan, uskontoon, fyysiseen tai psyykkiseen poikkeavuuteen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muihin ominaisuuksiin liittyvää syrjintää. Eettisissä liiketoimintaperiaatteissa ohjeistetaan myös aktiivisesti edistämään yhdenvertaisuutta sekä sukupuolten tasa-arvoa ja monimuotoisuutta. Kunnioitamme kansainvälisiin sopimuksiin perustuvia ihmisoikeuksia. Caverionilla on nollatoleranssi syrjinnän, häirinnän ja kaikenlaisen laittoman toiminnan suhteen, eikä se suvaitse minkäänlaista työpaikkakiusaamista.

Caverion noudattaa toimintamaidensa työlakeja ja -määräyksiä. Työntekijöillä on yhdistymisvapaus, ja vuonna 2022 työntekijöistä 93 prosenttia kuului työehtosopimusten piiriin.

Ihmisoikeuksiin liittyvät asiat sisältyvät koko yhtiötä koskevaan eettisten liiketoimintaperiaatteiden verkkokoulutukseen. Vuonna 2022 yhtiön verkkokoulutusta tarjottiin kaikille työntekijöille, ja suorittamisaste oli erinomaiset 97 prosenttia. Koulutus on myös osa Caverionin työntekijöiden perehdytystä ensimmäisten työviikkojen aikana.

Caverionin toimittajien eettisten liiketoimintaperiaatteiden mukaan toimittajien, alihankkijoiden ja muiden kumppanien pitää kunnioittaa kansainvälisiin sopimuksiin, erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen, perustuvia ihmisoikeuksia. Niiden pitää noudattaa myös Kansainvälisen työjärjestön (ILO) määrittelemiä perussopimuksia ja varmistaa, että niiden omat toimittajat noudattavat vaatimuksia, jotka ovat vähintään saman tasoisia kuin Caverionin toimittajien eettisten liiketoimintaperiaatteiden vaatimukset.

Korruption ja lahjonnan torjunta

Caverionilla on nollatoleranssi korruption, lahjonnan ja kilpailun vastaisten toimien sekä ylipäätään laittomuuksien suhteen. Korruption ja lahjonnan estämiseksi yrityksellä on useita vakioituja valvontaprosesseja osana palveluidensa ja hankkeittensa myyntiä ja toimitusta. Tarkastuksia ja valvontatoimia tehdään tarjousten valmistelussa ja hankintatoimissa sekä toimitus- ja toteutusvaiheessa. Näitä ovat muun muassa seuranta, katselmukset, due diligence -toimet, hyväksynnät sekä eettisten raportointikanavien käyttö.

Caverionilla on Compliance-ohjelma, jolla varmistetaan, että Caverionin kaikki liiketoimet toteutetaan laillisesti, eettisesti ja sääntöjä noudattaen. Caverionilla on myös konsernitason Compliance-yksikkö, joka koostuu Compliance-verkostosta ja yksikköä vetävästä johtajasta (Compliance Officer). Compliance-verkoston tarkoituksena on edistää rehellisyyden ja vastuullisuuden kulttuuria koko organisaatiossa. Se kehittää johtajuustaitoja jalkauttamalla Compliance-ohjelmaa paikallisesti esimerkiksi koulutuksen kautta.

Lisäksi Caverionilla on konsernin Ethics & Compliance -ryhmä, johon kuuluvat toimitusjohtaja, talousjohtaja, henkilöstö- ja turvallisuusjohtaja sekä Compliance-asioista vastaava johtaja. Ryhmä käy läpi vuosittaisen Compliance-suunnitelman ja sen edistymisen, ilmoitetut tai muuten havaitut Compliance-tapaukset sekä muut konsernitason eettisyys- ja Compliance-asiat.

Toimittajasuhteidensa osalta Caverion tekee kaiken voitavansa lahjonnan, korruption ja talousrikollisuuden torjumiseksi. Caverion ei hyväksy minkäänlaista lahjontaa tai muita laittomia maksuja.

Caverion tukee avointa ja oikeudenmukaista kilpailua kaikilla toimintamarkkinoillaan. Yritys noudattaa sovellettavaa kilpailulainsäädäntöä kaikissa toiminnoissaan ja välttää tilanteita, joissa saattaa olla kilpailulainsäädännön rikkomisen riski. Kilpailulainsäädäntöä koskeva pakollinen verkkokoulutus on otettu käyttöön kaikille työntekijöille, joiden tehtävät edellyttävät tämän aiheen tuntemista. Tällaisia tehtäviä on esimerkiksi johtamisen, myynnin ja hankinnan parissa.

Muut kuin taloudelliset riskit

Caverionin oman suoran toiminnan ympäristöriskit ja -vaikutukset ovat liiketoiminnan luonteesta johtuen maltillisia. Caverion ei pääosin valmista tuotteita vaan toimii asiantuntijana palveluissa ja hankkeissa. Merkittävämmät ilmasto- ja ympäristöriskit ovat peräisin yhtiön laajasta arvoketjusta. Caverionin asentamilla ja huoltamilla tuotteilla voi olla kielteisiä ympäristövaikutuksia esimerkiksi suurimpien toimittajien käyttämien komponenttien, raaka-aineiden ja kemikaalien kautta. Caverion pyrkii tekemään yhteistyötä sellaisten toimittajien kanssa, joiden ympäristöriski on vähäinen, ja se on viime aikoina lisännyt vuoropuhelua toimittajien kanssa tarjontansa ympäristövaikutusten pienentämiseksi.

Yhteiskunnallisia asioita ja henkilöstöä koskevat merkittävimmät riskit liittyvät työturvallisuuteen ja osaavan henkilöstön saatavuuteen. Koronapandemian vaikutukset voivat lisätä näitä riskejä entisestään. Työturvallisuusriskejä vähennetään varmistamalla jatkuvasti, että aiheeseen keskitytään oma-aloitteisesti eri johtotasoilla ja toteutetaan erilaisia turvallisuusaloitteita, kuten koulutuksia, kampanjoita ja muistutuksia. Avainosaajien saatavuus on olennaisen tärkeää yrityksen toimintakyvyn kannalta. Tämän riskin hallitsemiseksi Caverion kiinnittää erityistä huomiota rekrytointiin, perehdyttämiseen, resurssien joustavuuteen ja digitaalisten valmiuksien parantamiseen sekä työnantajabrändinsä ja yrityskulttuurinsa kehittämiseen.

Caverion toimii pääasiassa kehittyneillä ja avoimilla markkinoilla. Mahdolliset ihmisoikeuksia koskevat riskit liittyvät epävarmuuteen tai epätietoisuuteen siitä, miten alihankkijat menettelevät omassa päivittäisessä toiminnassaan. Ihmisoikeusrikkomusten riskejä on pääosin kaukana Caverionin toimitusketjussa. Caverionin eettisen ilmoituskanavan kautta työntekijät ja toimittajat voivat luottamuksellisesti ja nimettömästi ilmoittaa havaitsemistaan epäillyistä rikkomuksista. Lisäksi ilmoituksia voi lähettää sähköpostitse. Caverionin erilliset toimittajien eettiset liiketoimintaperiaatteet määrittelevät toimittajille vähimmäisvaatimukset ihmisoikeuksien osalta. Kestävän arvoketjun varmistamiseksi yhtiö pyrkii lisäämään eettisten toimittajaperiaatteiden hyväksymisprosenttiaan.

Korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyvien riskien hallitsemiseksi Caverion on toteuttanut merkittäviä toimia sääntöjen noudattamisen edistämiseksi välttääkseen rikkomukset. Osana Compliance-ohjelmaa kaikkien työntekijöiden on suoritettava vuosittainen verkkokoulutusmoduuli, ja täydennyskoulutusta järjestetään koko organisaatiolle. Kaikkien uusien työntekijöiden on tutustuttava Caverionin eettisiin liiketoimintaperiaatteisiin ja suoritettava pakollinen verkkokoulutus. Kaikkien työntekijöiden on noudatettava Caverionin eettisiä liiketoimintaperiaatteita, joissa on nollatoleranssi kilpailun vastaisiin käytäntöihin, korruptioon, lahjontaan ja muihin laittomuuksiin.

Lisätietoa Compliance-riskeistä ja niiden hallinnasta on esitetty hallituksen toimintakertomuksen luvussa "Lyhyen aikavälin riskit ja epävarmuustekijät".

Caverionin vastuullisuuden avainmittarit ja toteutuma

Lisätietoja Caverionin vastuullisuuden avainmittareista ja toimista on vuoden 2022 kestävän kehityksen raportissa.

Painopistealue	Avainmittari	Avainmittarin määritelmä	Toimet	2020	2021	2022	Tavoite 2025
Caverionin jalanjäljen pienentäminen	Määritelty ja mitattu kokonaishiilijalanjälki	Olennaiset Scope 1–3 -päästöluokat määritelty. Kaikki olennaisten luokkien päästöt mitattu.	Scope 1–2 -mittausta jatkettu. Scope 3 -luokat määritelty ja ensimmäiset karkeat mittaukset Scope 3 -kokonaispäästöistä tehty.	66 %	80 %	90 %	100 %
Caverionin kädenjäljen kasvattaminen	Viisi kertaa hiilijalanjälkeä suurempi hiilikädenjälki (Scope 1–2)	Caverionin asiakkaille ja yhteiskunnalle tarjoamat hiilidioksidisäästöt suhteessa Caverionin omiin Scope 1–2 -päästöihin.	Laajensimme hiilikädenjälkilaskelmia tarjoomalle, sekä samanaikainen oman hiilijalanjäljen vähentäminen (Scope 1–2).	>1x	>2x	>3x	5X
Caverionin kädenjäljen kasvattaminen	Tarjoomallemme on määritetty hiilikädenjälki	Caverionin tarjooma, jolle on määritelty asiaankuuluva positiivinen hiilikädenjälki. Koko tarjoomaa mitataan asiakkaille ja yhteiskunnalle koituvilla hiilidioksidisäästöillä.	Teimme yhteistyötä keskeisten toimittajien kanssa ja asiakkaiden sitouttaminen tarjooman ja kädenjälkimittausten kehittämiseen.	-	20 %	25 %	100 %
Työntekijöistä huolehtiminen	Poissaloon johtaneiden työtapaturmien määrä (LTIFR)	LTIFR tarkoittaa poissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrää 1 000 000 työtuntia kohden.	Panostimme järjestelmälliseen turvallisuustyöhön ja vahvoihin ennakoiviin työturvallisuustoimiin.	4,2	4,0	4,0	< 2
Työntekijöistä huolehtiminen	Naistyöntekijöiden osuus	Naistyöntekijöiden osuus.	Laadimme pitkän aikavälin toimintasuunnitelman. Lisäsimme tietoisuutta ja kehitimme paikalliset erityistoimet naisten osuuden lisäämiseksi.	11 %	11 %	11 %	15 %
Työntekijöistä huolehtiminen	Kaikki työntekijät saaneet vastuullisuuskoulutusta	Niiden työntekijöiden määrä (ilman tilapaistyöntekijöitä, työvoiman ulkopuolella olevia työntekijöitä jne.), jotka ovat suorittaneet kestävän kehityksen verkkokoulutuksen.	Kestävän kehityksen verkkokoulutus käynnistettiin vuonna 2022.	-	N/A *	30% **	100 %
Arvoketjun vastuullisen toiminnan varmistaminen	Toimittajien eettisten toimintaperiaatteiden (SCoC) hyväksymisaste	Osuus niiden toimittajien ostovolyymista, jotka ovat hyväksyneet Caverionin SCoC:n tai joilla on Caverionin hyväksymä CoC/SCoC.	Sisällytimme SCoC seurannan hankintaraportointiin.	63 %	66 %	74 %	>90 %
Arvoketjun vastuullisen toiminnan varmistaminen	Kaikki tarjouspyynnöt sisältävät vastuullisuuskriteerit	Tarjouspyyntöjen vastuullisuuskriteerit on määritelty. Vastuullisuuskriteerien sisällyttäminen kaikkiin tärkeimpiin tarjouspyyntöihin.	Kävimme vastuullisuuskeskustelua valittujen keskeisten toimittajien kanssa vuoden 2022 aikana.	-	-	-	100 %

Muutos mittarin Kaikki työntekijät saaneet vastuullisuuskoulutusta määrityksiin.

* Vastuullisuuden verkkokoulutus ei vielä saatavilla. Kaksi muuta ESG- liitännäistä verkkokoulutusta suoritettu seuraavasti: 86 % (Turvallisuuden verkkokoulutus) ja 92 % (Eettisten liiketoimintaperiaatteiden verkkokoulutus).

** Vastuullisuuden verkkokoulutus saatavilla Q4/2022 lähtien. Vuoden aikana kahta muuta ESG- liitännäistä verkkokoulutusta suoritettu seuraavasti: 97 % (Tietoturvan verkkokoulutus) ja 97 % (Eettisten liiketoimintaperiaatteiden verkkokoulutus).

2022 osuus palveluiden ja tuotteiden liikevaihdosta, jotka soveltuvat taksonomian arviointikriteereihin

						Merkittävän edistämisen kriteerit				Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH = 'Does Not Significantly Harm')
Taloudelliset toiminnat (1)	Koodi(t) (2)	Absoluut tinen liikevaihto (3)	Osuus likevaih dosta (4)	Ilmaston mutoksen hillintä (5)	Ilmaston muutok seen sopeutu minen (6)	Vesivarat ja merten luonnon varat (7)	Kierto talous (8)	Ympäristön pilaantu minen (9)	Biologinen monimuo toisuus ja ekosystee mit (10)	Ilmaston mutoksen hillintä (11)	Ilmaston muutok seen sopeutumi nen (12)	Vesivarat ja merten luonnon varat (13)	Kierto talous (14)	Ympäristön pilaantu minen (15)	Biologinen monimuo toisuus ja ekosystee mit (16)	Vähimmäis -tason suojatoi met (17)	Luokitusjär -jestelmän mukainen osuus liikevaih dosta, vuosi N (18)	Luokitusjär -jestelmän mukainen osuus liikevaih dosta, vuosi N-1 (19)	Luokka (mahdollis tava toiminta) (20)	Luokka '(siirtymä toiminta)' (21)
		MEUR	%	%	%	%	%	%	%	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	%	E	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus	7.3	4,1	0,2 %	0.0 %	0.0 %	0.0 %	0.0 %	0.0 %	0.0 %	n/a	Y	n/a	n/a	Y	n/a	Y	0.2 %	n/a	E	n/a
Sähköautojen latauspisteiden asennus, huolto ja korjaus	7.4	16,2	0,7 %	0.0 %	0.0 %	0.0 %	0.0 %	0.0 %	0.0 %	n/a	Y	n/a	n/a	n/a	n/a	Y	0.7 %	n/a	E	n/a
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)		20,3	0,9 %	0.0 %	0.0 %	0.0 %	0.0 %	0.0 %	0.0 %	n/a	Y	n/a	n/a	Y	n/a	Y	0.9 %	n/a	E	n/a
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus	7.3	400,8	17,0 %
Sähköautojen latauspisteiden asennus, huolto ja korjaus	7.4	0,0	0,0 %
Rakennusten energiatehokkuuden mittaus-, säätö- ja valvontalaitteiden asennus, huolto ja korjaus	7.5	60,9	2,6 %
Uusiutuvan energiateknologian asennus, huolto ja korjaus	7.6	1,3	0,1 %
Rakennusten energiatehokkuutta parantavien laitteiden valmistus	3.5	0,0	0,0 %
Sähköntuotanto aurinkosähköteknologialla	4.1	6,4	0,3 %
Sähkötuotanto vesivoimalla	4.5	0,0	0,0 %
Sähkötuotanto uusiutuvista ei-fossiilisista kaasumaisista ja nestemäisistä polttoaineista	4.7	0,1	0,0 %
Sähkön siirto ja jakelu	4.9	39,0	1,7 %
Kaukolämmön/-jäähdytyksen jakelu	4.15	15,2	0,6 %
Sähkökäyttöisten lämpöpumppujen asennus ja käyttö	4.16	20,0	0,9 %
Lämmön/jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto aurinkoenergialla	4.17	5,9	0,3 %

						Merkittävän edistämisen kriteerit				Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH = 'Does Not Significantly Harm')
Taloudelliset toiminnat (1)	Koodi(t) (2)	Absoluut tinen liikevaihto (3)	Osuus likevaih dosta (4)	Ilmaston mutoksen hillintä (5)	Ilmaston muutok seen sopeutu minen (6)	Vesivarat ja merten luonnon varat (7)	Kierto talous (8)	Ympäristön pilaantu minen (9)	Biologinen monimuo toisuus ja ekosystee mit (10)	Ilmaston mutoksen hillintä (11)	Ilmaston muutok seen sopeutumi nen (12)	Vesivarat ja merten luonnon varat (13)	Kierto talous (14)	Ympäristön pilaantu minen (15)	Biologinen monimuo toisuus ja ekosystee mit (16)	Vähimmäis -tason suojatoi met (17)	Luokitusjär -jestelmän mukainen osuus liikevaih dosta, vuosi N (18)	Luokitusjär -jestelmän mukainen osuus liikevaih dosta, vuosi N-1 (19)	Luokka (mahdollis tava toiminta) (20)	Luokka '(siirtymä toiminta)' (21)
		MEUR	%	%	%	%	%	%	%	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	%	E	T
Lämmön/jäähdytyksen tuottaminen bioenergialla	4.24	2,9	0,1 %
Lämmön/jäähdytyksen tuottaminen hukkalämmöllä	4.25	57,8	2,5 %
Vedenkeruu-, käsittely- ja syöttöjärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö	5.1	2,0	0,1 %
Jätevesien keräyksen ja käsittelyn uusiminen	5.4	3,3	0,1 %
Vaarattomien jätteiden keräys ja kuljetus	5.5	2,0	0,1 %
Raideliikenteen infrastruktuuri	6.14	37,9	1,6 %
Vähähiilisen tieliikenteen ja julkisen liikenteen mahdollistava infrastruktuuri	6.15	3,7	0,2 %
Vähähiilisen vesiliikenteen mahdollistava infrastruktuuri	6.16	7,4	0,3 %
Vähähiilinen lentoasemainfrastruktuuri	6.17	1,3	0,1 %
Datapohjaiset ratkaisut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen	8.2	3,9	0,2 %
Ohjelmointi- ja lähetystoiminta	8.3	9,5	0,4 %
Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut	9.3	14,5	0,6 %
Luokitusjärjestelmäkelpoista mutta ei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)		696,0	29,6 %
Yhteensä (A.1 + A.2)		748,0	30,5 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisistatoiminnoista saatu liikevaihto (B)		1 656,0	69,5 %
Yhteensä (A + B)		2 352,1	100,0 %

2022 osuus palveluiden ja tuotteiden pääomamenoista (CapEx), jotka soveltuvat taksonomian arviointikriteereihin

						Merkittävän edistämisen kriteerit				Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH = 'Does Not Significantly Harm')
Taloudelliset toiminnat (1)	Koodi(t) (2)	Pääoma menot yhteensä (3)	Osuus pääoma menoista (4)	Ilmaston mutoksen hillintä (5)	Ilmaston muutok seen sopeutu minen (6)	Vesivarat ja merten luonnon varat (7)	Kierto talous (8)	Ympäristön pilaantu minen (9)	Biologinen monimuo toisuus ja ekosystee mit (10)	Ilmaston mutoksen hillintä (11)	Ilmaston muutok seen sopeutumi nen (12)	Vesivarat ja merten luonnon varat (13)	Kierto talous (14)	Ympäristön pilaantu minen (15)	Biologinen monimuo toisuus ja ekosystee mit (16)	Vähimmäis -tason suojatoi met (17)	Luokitusjär -jestelmän mukainen osuus pääoma menoista, vuosi N (18)	Luokitusjär -jestelmän mukainen osuus pääoma menoista, vuosi N-1 (19)	Luokka (mahdollis tava toiminta) (20)	Luokka '(siirtymä toiminta)' (21)
		MEUR	%	%	%	%	%	%	%	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	%	E	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)
Sähkötuotanto tuulivoimalla	4.3	7,2	4,5 %
Rakennusten energiatehokkuuden mittaus-, säätö- ja valvontalaitteiden asennus, huolto ja korjaus	4.5	16,1	9,9 %
Sähkön siirto ja jakelu	4.9	1,7	1,1 %
Jätevesien keräyksen ja käsittelyn uusiminen	5.4	5,4	3,3 %
Kuljetus moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla	6.5	27,9	17,2 %
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus	7.3	19,3	11,9 %
Rakennusten hankinta ja omistaminen	7.7	21,3	13,1 %
Tietojenkäsittely, ylläpito ja niihin liittyvät toimet	8.1	2,2	1,3 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)		101,1	62,4 %
Yhteensä (A.1 + A.2)		101,1	62,4 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (B)		61,0	37,6 %
Yhteensä (A + B)		162,1	100,0 %

2022 osuus palveluiden ja tuotteiden toimintamenoista (OpEx), jotka soveltuvat taksonomian arviointikriteereihin

				Ei merkittävää haittaa -kriteerit Merkittävän edistämisen kriteerit (DNSH = 'Does Not Significantly Harm')
Taloudelliset toiminnat (1)	Koodi(t) (2)	Toiminta menot yteensä (3)	Osuus toiminta menoista (4)	Ilmaston mutoksen hillintä (5)	Ilmaston muutok seen sopeutu minen (6)	Vesivarat ja merten luonnon varat (7)	Kierto talous (8)	Ympäristön pilaantu minen (9)	Biologinen monimuo toisuus ja ekosystee mit (10)	Ilmaston mutoksen hillintä (11)	Ilmaston muutok seen sopeutumi nen (12)	Vesivarat ja merten luonnon varat (13)	Kierto talous (14)	Ympäristö n pilaantu minen (15)	Biologinen monimuo toisuus ja ekosystee mit (16)	Vähimmäis -tason suojatoi met (17)	Luokitusjär -jestelmän mukainen osuus toiminta menoista, vuosi N (18)	Luokitusjär -jestelmän mukainen osuus toiminta menoista, vuosi N-1 (19)	Luokka (mahdollis tava toiminta) (20)	Luokka '(siirtymä toiminta)' (21)
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT		MEUR	%	%	%	%	%	%	%	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	%	E	T
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)
Kuljetus moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla	6.5	0,4	0,6 %
Tietojenkäsittely, ylläpito ja niihin liittyvät toimet	8.1	2,1	2,8 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)		2,5	3,4 %
Yhteensä (A.1 + A.2)		2,5	3,4 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (B)		71,8	96,6 %
Yhteensä (A + B)		74,3	100.0 %

Tunnusluvut

Tuloslaskelma, 1.1.-31.12.	2022	2021	2020	2019	2018
Liikevaihto, milj. e	2 352,1	2 139,5	2 154,9	2 123,2	2 204,1
Orgaaninen kasvu, %	8,6	-2,0	-4,1	-	-
Käyttökate, milj. e ¹⁾	143,4	113,8	99,4	103,0	-8,8
Käyttökateprosentti, % ¹⁾	6,1	5,3	4,6	4,8	-0,4
Oikaistu käyttökate, milj. e ¹⁾	163,0	142,1	116,5	120,4	53,4
Oikaistu käyttökate, % ¹⁾	6,9	6,6	5,4	5,7	2,4
EBITA, milj. e ¹⁾	86,1	59,4	42,4	49,8	-15,4
EBITA, % ¹⁾	3,7	2,8	2,0	2,3	-0,7
Oikaistu EBITA, milj. e ¹⁾	105,8	87,7	60,6	67,2	46,8
Oikaistu EBITA, % ¹⁾	4,5	4,1	2,8	3,2	2,1
Liikevoitto, milj. e	69,9	43,5	27,2	35,3	-35,9
Liikevoittoprosentti, %	3,0	2,0	1,3	1,7	-1,6
Tulos ennen veroja, milj. e	60,9	34,9	16,0	27,0	-43,9
% liikevaihdosta	2,6	1,6	0,7	1,3	-2,0
Katsauskauden tulos, milj. e	46,2	25,1	8,6	22,6	-48,1
% liikevaihdosta	2,0	1,2	0,4	1,1	-2,2

Tase, milj. e	31.12.2022	31.12.2021	31.12.2020	31.12.2019	31.12.2018
Taseen loppusumma	1 424,7	1 320,0	1 292,4	1 281,4	1 024,5
Käyttöpääoma	-141,4	-144,7	-160,4	-100,9	-54,6
Korollinen nettovelka	200,9	140,7	118,6	168,4	6,9

Tunnuslukuja ja muita tietoja	2022	2021	2020	2019	2018
Omavaraisuusaste, %	19,8	19,0	18,9	21,5	30,2
Velkaantumisaste, %	89,1	69,8	60,4	73,6	2,7
Oman pääoman tuotto, %	21,7	12,6	4,0	9,4	-19,7
Operatiivinen kassavirta
ennen rahoituseriä ja veroja,
milj. e	144,3	103,8	157,6	143,7	21,6
Kassakonversio (rullaava 12 kk), %	100,6	91,2	158,5	139,5	-244,8
Tilauskanta, milj. e	1 943,3	1 863,8	1 609,1	1 670,5	1 494,3
Henkilöstö keskimäärin	14 570	14 831	15 773	14 763	15 672
Henkilöstö kauden
lopussa	14 490	14 298	15 163	16 273	14 950

Osakekohtaisia tunnuslukuja,
1.1.-31.12.	2022	2021	2020	2019	2018
Osakekohtainen tulos,
laimentamaton, e	0,32	0,17	0,05	0,14	-0,40
Osakekohtainen tulos,
laimennettu, e	0,32	0,17	0,05	0,14	-0,40
Osakekohtainen oma pääoma, e	1,6	1,5	1,4	1,7	1,9
Osakekohtainen osinko, e ²⁾	0,20	0,17	0,20	-	0,05
Osinko/tulos, %	61,6	100,2	430,5	-	-
Efektiivinen osinkotuotto, %	2,9	2,7	3,4	-	1,0
Hinta/voitto -suhde (P/E-luku)	21,3	37,7	125,1	50,2	-12,9
Osakkeen kurssikehitys
Kurssi 31.12., EUR	6,93	6,39	5,81	7,19	5,09
Alin kurssi, EUR	4,09	5,06	3,79	4,85	4,74
Ylin kurssi, EUR	6,98	7,94	8,25	7,64	7,54
Keskikurssi, EUR	5,68	6,13	5,73	6,18	6,37
Osakekannan markkina-arvo
31.12., milj. e	945,8	871,7	790,8	978,3	690,5
Osakkeen vaihdon kehitys
Osakkeiden vaihto, 1 000 kpl	33 448	38 609	65 208	22 944	41 403
Osakkeiden vaihto, %	24,5	28,3	47,9	16,9	31,6
Ulkona olevien osakkeiden luku
määrä kauden lopussa, 1 000 kpl	136 473	136 418	136 112	136 071	135 656
Osakkeiden painotettu keskiarvo
tilikauden aikana, 1 000 kpl	136 465	136 298	136 105	135 866	131 087
Osakkeiden painotettu keskiarvo
tilikaudella laimennusvaiku
tuksella korjattuna, 1 000 kpl	136 465	136 298	136 105	135 866	131 087

¹⁾ Vaihtoehtoinen tunnusluku. Caverion esittää vaihtoehtoisia tunnuslukuja parantaakseen liiketoiminnan ja taloudellisen tuloksen analysointia sekä vertailukelpoisuutta eri kausien välillä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät ole IFRS-raportoinnissa käytettäviä tunnuslukuja eikä niitä tulisi pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty seuraavalla sivulla.

²⁾ Tilikauden 2022 osinko on hallituksen esitys varsinaiselle yhtiökokoukselle.

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

LYHYESTI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TUNNUSLUVUT KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS

Tunnuslukujen laskentakaavat

IFRS-tunnusluvut

Osakekohtainen tulos, laimentamaton =

Tilikauden tulos (emoyhtiön omistajille laskettu osuus) - oman pääoman ehtoisen lainan kirjaamattomat korot ja kulut verojen jälkeen Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo

Osakekohtainen tulos, laimennettu =

Tilikauden tulos (emoyhtiön omistajille laskettu osuus) – oman pääoman ehtoisen lainan kirjaamattomat korot ja kulut verojen jälkeen Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella oikaistuna

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

ESMA (European Securities and Markets Authority) on julkaissut ohjeistuksen vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin liittyen. Caverion esittää vaihtoehtoisia tunnuslukuja parantaakseen liiketoiminnan ja taloudellisen tuloksen analysointia sekä vertailukelpoisuutta eri kausien välillä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät ole IFRS-raportoinnissa käytettäviä tunnuslukuja eikä niitä tulisi pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRStilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin.

Käyttökate =	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset	Orgaaninen kasvu =	Määritelty liikevaihdon muutoksena paikallisvaluutoissa poislukien (i) valuuttakurssien; ja (ii) yrityshankintojen ja –myyntien vaikutukset. Valuuttakurssien vaikutus esittää muissa valuutoissa kuin euroissa
Oikaistu käyttökate =	Käyttökate ilman vertailtavuuteen vaikuttavia eriä 1)		(konsernin raportointivaluutta) raportoitavien tytäryhtiöiden osalta valuuttakurssien muutosten vaikutuksen liikevaihdon kasvuun. Yritysostojen ja –myyntien vaikutus esittää, kuinka kuluvan tai edellisen tilikauden aikana toteutetut yrityshankinnat ja –myynnit vaikuttavat raportoituun liikevaihtoon.
EBITA (tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien omaisuuserien poistoja) =	Liikevoitto + aineettomien omaisuuserien poistot ja arvonalentumiset	1)	Vertailtavuuteen vaikuttavat erät ovat olennaisia eriä tai liiketoimia, jotka ovat merkittäviä Caverionin taloudellisen kehityksen ymmärtämiselle vertailtaessa nykyistä kautta edellisiin kausiin. Nämä erät voivat sisältää (1) myyntivoittoja ja -tappioita ja transaktiokuluja divestoinneista ja yritysostoista; (2) alaskirjauksia, kuluja ja/tai tuottoja erikseen tunnistetuista riskiprojekteista; (3) uudelleenjärjestelykuluja ja (4) muita eriä, jotka Caverionin johdon arvion mukaan eivät liity normaaliin liiketoimintaan. Vuosina 2021 ja 2022 merkittävät riskiprojektit sisältävät vain yhden vanhan kategoriassa (2) raportoitavan riskiprojektin Saksasta.
Oikaistu EBITA =	EBITA ilman vertailtavuuteen vaikuttavia eriä 1)		Vuonna 2021 ja 2022 kategoriassa (4) on raportoitu varauksia, juridisia ja muita kuluja Saksan kilpailuoikeudelliseen asiaan liittyviä siviilioikeudellisia vaateita koskien. Lisäksi kategoriassa (4) on vuonna 2022 raportoitu julkiseen ostotarjoukseen liittyviä neuvonantokuluja ja henkilöstöbonuksia ja vuonna 2021 sellaisia tulokseen kirjattuja operatiivisia kuluja, jotka oli aikaisemmin aktivoitu, johtuen pilvipalveluiden käyttöönottomenoihin liittyvien laskentaperiaatteiden muutoksesta.

Oikaistuun käyttökatteeseen vaikuttavat samat oikaisut kuin oikaistussa EBITA:ssa lukuun ottamatta uudelleenjärjestelykulujen erää, jonka osalta käyttökatteen oikaisuihin eivät sisälly uudelleenjärjestelyihin liittyvät poistot ja arvonalentumiset.

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

LYHYESTI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TUNNUSLUVUT KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS

Käyttöpääoma =	Vaihto-omaisuus + myynti- ja osatuloutussaamiset + muut lyhytaikaiset saamiset - osto- ja osatuloutusvelat - muut lyhytaikaiset velat - saadut	Efektiivinen osinko	Osakekohtainen osinko x 100
	ennakot - lyhytaikaiset varaukset	tuotto (%) =	Pörssikurssi 31.12.
Korollinen nettovelka =	Korolliset velat – rahavarat	Hinta/voitto –suhde (P/E-luku) =	Pörssikurssi 31.12. Osakekohtainen tulos
Omavaraisuusaste (%) =	Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus x 100	Nettovelat/Oikaistu	Korollinen nettovelka
	Taseen loppusumma – saadut ennakot	käyttökate =	Oikaistu käyttökate (rullaava 12kk)
Velkaantumisaste (%) =	Korolliset velat - rahavarat x 100	Keskikurssi =	Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
	Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus		Vaihdettujen osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella
Oman pääoman tuotto (%)	Tilikauden tulos x 100	Osakekannan markkina
=	Oma pääoma yhteensä (keskimäärin tilikauden aikana)	arvo =	(Osakkeiden lukumäärä - omat osakkeet) x tilinpäätöspäivän pörssikurssi
	Operatiivinen kassavirta ennen rahoituseriä ja veroja (rullaava 12 kk) x 100
Kassakonversio (%) =	Käyttökate (rullaava 12 kk)	Osakevaihto =	Tilikauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä
	Edellisen tilikauden lopussa ja tilikauden kalenterikuukausien lopussa		Pörssivaihto (kpl) x 100
Henkilöstö keskimäärin=	palveluksessa olleen henkilökunnan lukumäärän keskiarvo	Vaihtuvuus (%) =	Liikkeellä oleva keskimääräinen osakemäärä
Osakekohtainen oma pääoma =	Oma pääoma Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12.
Osinko/osake =	Tilikauden osinko/osake Tilikaudella ja sen jälkeen tapahtuneiden osakeantien oikaisukertoimet
Osinko/tulos (%) =	Osakekohtainen osinko x 100 Osakekohtainen tulos

OSAKKEENOMISTAJAT

Osakkeenomistajat

Caverionin rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli joulukuun 2022 lopussa 26 409 (2021: 27 582). Hallintarekisteröityjen ja muiden kuin suomalaisten sijoittajien omistuksessa oli joulukuun 2022 lopussa 36,4 prosenttia osakkeista (2021: 31,1 %).

Päivitetty luettelo Caverionin suurimmista osakkeenomistajista, julkisten sisäpiiriläisten omistuksista ja yhtiön omistusrakenteesta sektoreittain 31.12. 2022 on julkaistu osoitteessa www.caverion.fi/sijoittajat.

Caverion Oyj ei ole arvopaperimarkkinalain 2. luvun 4. pykälän tarkoittamalla tavalla minkään osakkeenomistajan, jäsenen tai muun henkilön määräysvallassa. Caverion ei ole osallisena sopimuksissa, jotka eriyttäisivät arvopapereiden omistuksen ja niihin liittyvät taloudelliset oikeudet. Yhtiön hallituksen tiedossa ei ole osakassopimuksia tai vastaavia Caverionin osakkeenomistajiin vaikuttavia järjestelyjä, joilla saattaisi olla merkittävä vaikutus osakkeen hintaan.

Caverion Oyj:n keskeisissä rahoitussopimuksissa on omistussuhteen muutosta koskeva ehto, jota sovelletaan, jos jokin yksittäinen yhteisö tai sen määräysvallassa oleva taho hankkii yli 50 prosenttia yhtiön osakkeista.

Suurimmat omistajat 31.12. 2022

Omistaja	Osakkeita, kpl	% kaikista osakkeista
1. Antti Herlinin suorat ja määräysvallassa olevien yhtiöiden osakeomistukset	21 054 392	15,2
2. Fennogens Investments SA	14 169 850	10,2
3. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	9 035 780	6,5
4. Mandatum-yhtiöt	6 114 441	4,4
5. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	4 162 955	3,0
6. Säästöpankki-rahastot	3 704 062	2,7
7. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	2 565 640	1,8
8. Caverion Oyj	2 447 447	1,8
9. Valtion eläkerahasto	2 050 000	1,5
10. Brotherus Ilkka	1 803 765	1,3
11. Aktia-rahastot	1 250 000	0,9
12. OP-rahastot	1 073 136	0,8
13. S-Pankki-rahastot	1 062 605	0,8
14. Keskinäinen vakuutusyhtiö Kaleva	969 025	0,7
15. Nordea-rahastot	913 044	0,7
16. Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas	754 610	0,5
17. Sinituote Oy	572 400	0,4
18. Samfundet folkhälsan i Svenska Finland rf	374 400	0,3
19. Pivosto Oy	326 416	0,2
20. Liikesivistysrahaston kannatusyhdistys r.y.	300 000	0,2
20 suurinta yhteensä	74 703 968	53,8
Muut osakkeenomistajat	28 222 560	20,3
Hallintarekisteröidyt yhteensä	35 993 564	25,9
Kaikki osakkeet	138 920 092	100,0

Omistajarakenne sektoreittain 31.12. 2022

	Osakkeen	%	Osakkeita,	% kaikista
Sektori	omistajat	omistajista	kpl	osakkeista
Hallintarekisteröidyt ja ei-suomalaiset	131	0,5	50 589 476	36,4
Kotitaloudet	25 120	95,1	22 780 206	16,4
Julkisyhteisöt	18	0,1	18 844 192	13,6
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	45	0,2	31 555 745	22,7
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	206	0,8	4 584 427	3,3
Yritykset ja asuntoyhteisöt	889	3,4	10 566 046	7,6
Yhteensä	26 409	100,0	138 920 092	100,0

OMISTUKSET

Caverion Oyj:n julkisten sisäpiiriläisten osakeomistus 31.12.2022

		Yhteensä
		54 671
		18 809
		31 671
		54 671
		10 459
		161 028
		10 459
		341 768
Hallituksen jäsen Hallituksen varapuheenjohtaja Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen jäsen	Suora omistus 54 671 18 809 20 671 54 671 10 459 24 828 10 459	Määräysvalta yhtiöiden omistus - - 11 000 - - 136 200 - 194 568 147 200

			Määräysvalta
		Suora	yhtiöiden
Johtoryhmä		omistus	omistus	Yhteensä
Engman Elina	Divisioonajohtaja, Teollisuus	-	-	-
Gaaserud Knut	Divisioonajohtaja, Norja	110 967	-	110 967
Götzsche Jacob	Toimitusjohtaja	55 000	-	55 000
Kaiser Michael	Johtaja, Projektit	164 578	-	164 578
Kettunen Mikko	Talousjohtaja	10 000	-	10 000
Lundberg Uno	Divisioonajohtaja, Ruotsi	10 000	-	10 000
Poglitsch Reinhard	Johtaja, Kansainväliset asiakkaat ja kaupallinen kehitys	1 500	-	1 500
Schrey-Hyppänen Minna	Johtaja, Henkilöstö ja Turvallisuus	87 361	-	87 361
Simmet Manfred	Divisioonajohtaja, Itävalta & Saksa	87 901	-	87 901
Sundbäck Kari	Johtaja, Palvelut, ratkaisut, digitaalisuus ja kestävä kehitys	94 224	-	94 224
Sørensen Carsten	Divisioonajohtaja, Tanska	93 006	-	93 006
Tamminen Ville	Divisioonajohtaja, Suomi & Baltia	65 934	-	65 934
Viitala Anne	Johtaja, Lakiasiat & Vastuullisuus	80 100	-	80 100
Yhteensä		860 571	-	860 571

Konsernitilinpäätös

TULOSLASKELMA

Konsernin tuloslaskelma

Milj. e	Liite	1.1.-31.12.2022	%	1.1.-31.12.2021	%
Liikevaihto	2.1	2 352,1		2 139,5
Liiketoiminnan muut tuotot	2.2	2,3		2,8
Aineet ja tarvikkeet		-615,4		-523,9
Ulkopuoliset palvelut		-446,0		-398,4
Henkilöstökulut	2.2	-923,6		-889,9
Liiketoiminnan muut kulut	2.2	-226,1		-216,3
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta	5.7	0,0		0,0
Poistot ja arvonalentumiset	2.3	-73,5		-70,3
Liikevoitto		69,9	3,0	43,5	2,0
Rahoitustuotot		0,8		0,5
Kurssierot		1,0		0,3
Rahoituskulut		-10,7		-9,4
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	2.4	-9,0		-8,6
Tulos ennen veroja		60,9	2,6	34,9	1,6
Tuloverot	2.5	-14,7		-9,8
Tilikauden tulos		46,2	2,0	25,1	1,2
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		46,2		25,0
Määräysvallattomille omistajille		0,0		0,0
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta
voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
Osakekohtainen tulos, laimentamaton,
euroa	2.6	0,32		0,17
Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa		0,32		0,17

Konsernin laaja tuloslaskelma

Milj. e	Liite	1.1.-31.12.2022	1.1.-31.12.2021
Tilikauden tulos		46,2	25,1
Muut konsernin kirjatut tuotot ja kulut
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi:
Etuuspohjaisten eläkkeiden arvonmuutos		6,6	-0,1
- Laskennallinen vero		-2,1	-0,5
Muiden sijoitusten käyvän arvon muutos	5.4	-0,1	0,0
- Laskennallinen vero
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää
tulosvaikutteiseksi:
Muuntoerot		-3,7	8,1
Muut konsernin kirjatut tuotot ja kulut, yhteensä		0,7	7,5
Konsernin laaja tulos		46,9	32,5
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		46,9	32,5
Määräysvallattomille omistajille		0,0	0,0

TASE

Konsernitase

Milj. e	Liite	31.12.2022	31.12.2021
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet	4.3	19,1	17,6
Käyttöoikeusomaisuuserät	5.9	132,6	131,2
Liikearvo	4.2	442,5	369,9
Muut aineettomat hyödykkeet	4.3	56,4	47,7
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	5.7	0,1	1,5
Sijoitukset	5.4	1,1	1,3
Saamiset	3.2	8,4	9,6
Laskennalliset verosaamiset	3.5	15,0	16,8
Pitkäaikaiset varat yhteensä		675,3	595,6
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	3.1	22,3	16,9
Myyntisaamiset	3.2	379,6	346,0
Osatuloutussaamiset	3.2	231,3	195,6
Muut saamiset	3.2	32,1	34,4
Verosaamiset		2,9	0,6
Rahavarat		81,2	130,9
Lyhytaikaiset varat yhteensä		749,4	724,4
VARAT YHTEENSÄ		1 424,7	1 320,0

Milj. e	Liite	31.12.2022	31.12.2021
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	5.2
Osakepääoma		1,0	1,0
Omat osakkeet		-2,0	-2,4
Muuntoerot		-9,6	-6,0
Arvonmuutosrahasto		-0,3	-0,2
Hybridipääoma		35,0	35,0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		66,0	66,0
Kertyneet voittovarat		135,1	107,6
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä		225,2	201,1
Määräysvallattomien omistajien osuus		0,2	0,3
Oma pääoma yhteensä		225,4	201,4
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	3.5	38,5	34,0
Eläkevelvoitteet	5.8	41,9	50,6
Varaukset	3.4	8,7	10,6
Vuokrasopimusvelat	5.9	93,5	94,1
Muut korolliset velat	5.4	127,8	132,9
Muut velat	3.3	12,7	7,1
Pitkäaikaiset velat yhteensä		323,1	329,2
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat	3.3	198,5	167,4
Saadut ennakot	3.3	286,2	261,3
Muut velat	3.3	294,7	276,5
Verovelat		6,8	5,5
Varaukset	3.4	29,4	34,0
Vuokrasopimusvelat	5.9	43,9	41,6
Muut korolliset velat	5.4	16,8	3,1
Lyhytaikaiset velat yhteensä		876,2	789,4
Velat yhteensä		1 199,3	1 118,6
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		1 424,7	1 320,0

LYHYESTI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TUNNUSLUVUT KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS RAHAVIRTALASKELMA

Konsernin rahavirtalaskelma

	1.1.-	1.1.-
Milj. e Liite	31.12.2022	31.12.2021
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden tulos	46,2	25,1
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset	73,5	70,3
Muut liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	-8,3	0,6
Rahoitustuotot ja -kulut	9,0	8,6
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot
ja – tappiot	-0,2	10,4
Verot	14,7	9,8
Oikaisut yhteensä	88,7	99,8
Käyttöpääoman muutokset:
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos	-57,7	-40,4
Vaihto-omaisuuden muutos	-2,9	-0,5
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos	70,0	19,9
Käyttöpääoman muutos	9,4	-21,0
Operatiivinen kassavirta ennen rahoituseriä ja veroja	144,3	103,8
Maksetut korot	-11,4	-10,0
Muut rahoituserät, netto	1,2	0,5
Saadut korot	0,7	0,4
Saadut osingot	0,0	0,0
Maksetut verot	-14,3	-14,3
Liiketoiminnan nettorahavirta	120,5	80,4

		1.1.-	1.1.-
Milj. e	Liite	31.12.2022	31.12.2021
Investointien rahavirrat
Tytäryritysten ja liiketoimintojen hankinta vähennettynä
hankintahetken rahavaroilla	4.1	-85,3	-9,7
Tytäryritysten ja liiketoimintojen myynti vähennettynä
myyntihetken rahavaroilla	4.1	0,4	-0,9
Osinko pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävistä sijoituksista	5.7	1,3
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin	4.3	-5,8	-4,8
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	4.3	-8,5	-7,4
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti		0,7	0,5
Sijoitusten myynti		0,1	0,0
Investointien nettorahavirta		-97,1	-22,3
Rahoituksen rahavirrat
Lainasaamisten muutos		0,8	0,0
Lainojen nostot	5.3	74,7	50,3
Lainojen takaisinmaksut	5.3	-75,4	-53,2
Vuokrasopimusvelkojen maksut	5.4	-49,8	-46,9
Lyhytaikaisten lainojen nettomuutos	5.3	9,9	0,0
Hybridipääoman kulut ja korot		-2,4	-2,4
Maksetut osingot		-23,2	-27,3
Rahoituksen nettorahavirta		-65,4	-79,5
Rahavarojen muutos		-42,0	-21,3
Rahavarat tilikauden alussa		130,9	149,3
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		-7,7	2,9
Rahavarat tilikauden lopussa		81,2	130,9

LYHYESTI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TUNNUSLUVUT KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

		Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma						Määräys-	Oma
		Osake-	Kertyneet	Muunto-	Arvonmuutos-	Omat	Sijoitetun vapaan	Hybridi-		vallattomien	pääoma
Milj. e	Liite		pääoma voittovarat	erot	rahasto	osakkeet	oman pääoman rahasto	pääoma	Yhteensä	omistajien osuus	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2022		1,0	107,6	-6,0	-0,2	-2,4	66,0	35,0	201,1	0,3	201,4
Kauden laaja tulos 1-12/2022
Katsauskauden tulos			46,2						46,2	0,0	46,2
Muut laajan tuloksen erät:
Etuuspohjaisten eläkkeiden arvonmuutos			6,6						6,6		6,6
- Laskennallinen vero			-2,1						-2,1		-2,1
Muiden sijoitusten käyvän arvon muutos	5.4				-0,1				-0,1		-0,1
-Laskennallinen vero
Muuntoerot				-3,7					-3,7		-3,7
Kauden laaja tulos 1-12/2022 yhteensä			50,7	-3,7	-0,1				46,9	0,0	46,9
Osingonjako	5.2		-23,2						-23,2	0,0	-23,2
Osakepalkitseminen	6.2		2,2						2,2		2,2
Omien osakkeiden luovutus	5.2		-0,4			0,4
Hybridipääoman korot ja kulut verojen jälkeen	5.2		-1,9						-1,9		-1,9
Oma pääoma 31.12.2022		1,0	135,1	-9,6	-0,3	-2,0	66,0	35,0	225,2	0,2	225,4

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

		Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma							Määräys-	Oma
		Osake-	Kertyneet	Muunto-	Arvonmuutos-	Omat	Sijoitetun vapaan	Hybridi-		vallattomien	pääoma
Milj. e	Liite		pääoma voittovarat	erot	rahasto	osakkeet	oman pääoman rahasto	pääoma	Yhteensä	omistajien osuus	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2021		1,0	111,3	-14,1	-0,1	-2,8	66,0	35,0	196,3	0,3	196,6
Kauden laaja tulos 1-12/2021
Katsauskauden tulos			25,0						25,0	0,0	25,1
Muut laajan tuloksen erät:
Etuuspohjaisten eläkkeiden arvonmuutos			-0,1						-0,1		-0,1
- Laskennallinen vero			-0,5						-0,5		-0,5
Sijoitusten käyvän arvon muutos	5.4				0,0				0,0		0,0
-Laskennallinen vero
Muuntoerot				8,1					8,1		8,1
Kauden laaja tulos 1-12/2021 yhteensä			24,4	8,1	0,0				32,5	0,0	32,5
Osingonjako	5.2		-27,3						-27,3	0,0	-27,3
Osakepalkitseminen	6.2		1,5						1,5		1,5
Omien osakkeiden luovutus	5.2		-0,4			0,4
Hybridipääoman korot ja kulut verojen jälkeen	5.2		-1,9						-1,9		-1,9
Oma pääoma 31.12.2021		1,0	107,6	-6,0	-0,2	-2,4	66,0	35,0	201,1	0,3	201,4

1 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Caverion Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti.

Laadintaperiaatteet

löytyvät relevantin liitetiedon kohdalta osioista 2–6.

Yleiset tiedot

Caverion Oyj ("emoyhtiö" tai "yhtiö") tytäryhtiöineen (yhdessä, "Caverion", "Caverion-konserni" tai "konserni") on suomalainen kiinteistö- ja rakennusalan sekä teollisuuden palveluja tarjoava konserni. Caverion suunnittelee, toteuttaa, huoltaa ja ylläpitää käyttäjäystävällisiä ja energiatehokkaita teknisiä ratkaisuja kiinteistöille ja teollisuudelle. Caverionin palveluita käytetään toimistoissa ja liikekiinteistöissä, asunnoissa, julkisissa palvelurakennuksissa, infrastruktuurissa sekä teollisuuslaitoksissa.

Caverion Oyj:n kotipaikka on Helsinki, Suomi ja sen rekisteröity osoite on Torpantie 2, 01650 Vantaa. Yhtiön osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n pörssilistalla 1.7.2013 lähtien. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta www.caverion.fi tai emoyhtiön pääkonttorista, osoitteesta Torpantie 2, 01650 Vantaa.

YIT Oyj:n osittaisjakautuminen, jossa kiinteistötekniset palvelut -liiketoiminta eriytettiin YIT Oyj:stä ("jakautuminen"), tuli voimaan 30.6.2013. Voimaantulopäivänä kaikki kiinteistötekniset palvelut –liiketoimintaan liittyvät varat ja velat siirrettiin Caverion Oyj:lle, joka syntyi osittaisjakautumisen yhteydessä.

Caverion Oyj:n hallitus on kokouksessaan 8.2.2023 hyväksynyt konsernitilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai muuttaa sitä tilinpäätöksen julkistamisen jälkeen pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen jäljempänä esitettyä laatimisperustaa ja laatimisperiaatteita.

Caverion Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti noudattaen 31. joulukuuta 2022 voimassaolevia standardeja ja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernitilinpäätös esitetään miljoonina euroina, ellei erikseen muuta mainita, ja yksittäiset luvut ja loppusummat pyöristetään miljooniksi, mistä johtuen yhteenlaskuissa saattaa esiintyä pyöristyseroja.

Konsernitilinpäätös tilikaudelta 2022 on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta sijoituksia, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, käypään arvoon arvostettavia johdannaissopimuksia sekä Caverion Oyj:n osakkeen käypään arvoon perustuvia osakepohjaisen kannustinjärjestelmän kulukirjauksia.

IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen laatiminen edellyttää tiettyjen keskeisten kirjanpidollisten arvioiden käyttöä. Lisäksi se edellyttää johdolta harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa. Jäljempänä kohdassa "Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut" kuvataan merkittävää harkintaa vaativat tai monimutkaiset alueet sekä alueet, joilla on tehty konsernitilinpäätöksen kannalta merkittäviä oletuksia ja arvioita.

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Konsernitilinpäätöksen laatiminen

Tytäryhtiöt

Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yritykset, joissa konsernilla on oikeus määrätä talouden ja toiminnanperiaatteista. Yleensä tämä perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa yli puolet äänivallasta. Arvioitaessa, onko konsernilla toisessa yrityksessä määräysvalta, otetaan huomioon sellaisen potentiaalisen äänivallan olemassaolo ja vaikutus, joka on tarkasteluhetkellä toteutettavissa käyttämällä oikeus tai suorittamalla vaihto. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.

Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenomenetelmällä. Tytäryhtiön hankinnasta maksettava kokonaisvastike määritetään luovutettavien varojen, vastattavaksi otettavien velkojen ja mahdollisten konsernin liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypänä arvona. Kokonaisvastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Yksilöitävissä olevat hankitut varat, ja vastattavaksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus kirjataan hankintakohtaisesti käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta nettovarallisuudesta.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Luopuminen tytäryrityksistä

Kun määräysvalta lakkaa, mahdollinen jäljelle jäävä osuus arvostetaan määräysvallan menettämisajankohdan käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan. Lisäksi mahdollisia aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja määriä käsitellään realisoituneina ja ne siirretään tulovaikutteisiksi. Jos omistusosuus vähenee niin, että määräysvalta kuitenkin edelleen säilyy, vain tämä suhteellinen osuus aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista määristä siirretään omaan pääomaan sisältyvään määräysvallattomien omistajien osuuteen.

Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa

Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääoma koskevina liiketoimina. Maksetun vastikkeen ja tytäryhtiön nettovarallisuudesta hankitun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös voitot tai tappiot osakkeiden myynnistä määräysvallattomille omistajille kirjataan omaan pääomaan.

LYHYESTI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TUNNUSLUVUT KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arvioita ja oletuksia tarkastellaan jatkuvasti, ja ne perustuvat aiempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin kuten odotuksiin tulevista tapahtumista, joiden voidaan kyseisissä olosuhteissa kohtuudella uskoa toteutuvan. Arvioihin ja oletuksiin perustuvien kirjanpidollisten arvioiden lopputulemat voivat lähtökohtaisesti poiketa arvioiduista. Merkittäviä kirjanpidollisia arvioita ja harkintaa sisältyy alla mainittuihin tilinpäätöseriin. Arvioita ja harkintaa on kommentoitu yksityiskohtaisemmin kunkin erän yhteydessä.

• Liikearvo

• Yrityshankinnat ja myydyt liiketoiminnot

• Myyntituotot asiakassopimuksista

• Tuloverot

• Varaukset

• Eläkevelvoitteet

• Myyntisaamiset

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Kunkin konserniyrityksen tilinpäätöksiin sisällytetyt luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintavaluutta). Tämä konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin esittämisvaluutta.

Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi käyttäen kauden keskikursseja. Taseet muunnetaan euroiksi tilikauden päättymispäivän kurssia käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Ulkomaisen yksikön hankinnasta syntynyttä liikearvoa sekä varojen ja velkojen oikaisuja käypiin arvoihin käsitellään ulkomaisen yksikön varoina ja velkoina, ja ne muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Tästä syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän kurssia tai, jos erät on arvostettu uudelleen, arvostuspäivän kurssia. Valuuttakurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät liiketapahtumiin liittyvistä maksuista ja ulkomaan rahan määräisten varojen ja velkojen muuttamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, merkitään tuloslaskelmaan. Lainoihin ja rahavaroihin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot esitetään tuloslaskelmassa omana eränään rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Kaikki muut valuuttakurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella. Ei-monetaariset erät arvostetaan pääasiassa tapahtumapäivän kurssiin.

Konsernitilinpäätöksen laadinnassa käytetään Euroopan Keskuspankin tilinpäätöspäivänä määrittelemiä valuuttakursseja. Käytetyt valuuttakurssit euroissa ovat:

	Tuloslaskelma	Tuloslaskelma
	1–12/2022	1–12/2021	Tase 31.12.2022	Tase 31.12.2021
DKK	7,4396	7,4371	7,4365	7,4364
NOK	10,1019	10,1635	10,5138	9,9888
PLN	4,6856	4,5647	4,6808	4,5969
RUB	112,4265	87,2208	117,2010	85,3004
SEK	10,6278	10,1452	11,1218	10,2503

Toimintasegmentit

.

Caverion-konsernin kannattavuus on esitetty yhtenä kokonaisuutena 1.1.2014 alkaen. Caverionin ylin operatiivinen päätöksentekijä on hallitus. Caverionin johtamisrakenteen, toiminnan luonteen ja liiketoiminta-alueiden vuoksi raportoitava toimintasegmentti on koko konserni.

Uudet standardit ja standardien muutokset

Arvio uusien standardien ja tulkintojen vaikutuksesta konsernitilinpäätökseen tulevaisuudessa

Caverion on soveltanut uusia ja muuttuneita standardeja, jotka ovat tulleet voimaan tilikaudella. Standardeihin tehdyillä uudistuksilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta Caverionin tilinpäätökseen. Useat uudet standardit, standardien muutokset ja tulkinnat tulevat voimaan vasta myöhemmin kuin 1.1.2022 alkavilla tilikausilla, eikä niitä ole sovellettu tätä konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Konserni ei odota näillä olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

2 Taloudellinen kehitys

Liikevaihto, milj. e	2 352,1
Käyttökate, milj. e	143,4
EBITA, milj. e	86,1

Tässä osiossa

Tämä osio sisältää seuraavat liitetiedot, jotka kuvaavat Caverionin taloudellista kehitystä vuonna 2022:

Myyntituotot asiakassopimuksista 46
Kulut 47
Poistot ja arvonalentumiset48
Rahoitustuotot ja -kulut49
Tuloverot49
Osakekohtainen tulos 50

2.1 Myyntituotot asiakassopimuksista

Alla on esitetty konsernin liikevaihdon jakautuminen liiketoimintayksiköittäin ja divisioonittain. Caverionin raportoitava toimintasegmentti on konserni, joten täsmäytystä segmenttien ja myyntituottojen asiakassopimuksista välillä ei esitetä.

Myyntituottojen jakautuminen

Milj. e	2022	%	2021	%
Liiketoimintayksiköt
Palvelut	1 570,1	67%	1 402,4	66%
Projektit	782,0	33%	737,1	34%
Myyntituotot asiakassopimuksista yhteensä	2 352,1	100%	2 139,5	100%
Liikevaihto divisioonittain
Ruotsi	455,0	19%	424,4	20%
Suomi	431,9	18%	403,9	19%
Saksa	406,0	17%	374,1	17%
Norja	368,5	16%	352,5	16%
Teollisuus	285,5	12%	256,8	12%
Itävalta	237,0	10%	188,7	9%
Tanska	122,1	5%	80,0	4%
Muut maat*	46,0	2%	59,0	3%
Myyntituotot asiakassopimuksista yhteensä	2 352,1	100%	2 139,5	100%

* Muihin maihin sisältyvät Baltian maat ja Venäjä. Caverion myi Venäjän tytäryhtiönsä joulukuussa 2021, minkä vuoksi liikevaihto laski edelliskauteen verrattuna. Baltian maiden liikevaihto nousi hieman vuonna 2022 edelliseen vuoteen verrattuna.

Myyntituottojen kirjaaminen tapahtuu pääasiassa ajan kuluessa.

Liikevaihto kasvoi molemmissa liiketoimintayksiköissä, Palveluiden liikevaihto kasvoi 12,0 % ja Projektien liikevaihto kasvoi 6,1 %. Liikevaihto kasvoi kaikissa divisioonissa vuoden 2022 aikana huolimatta koronapandemian yhä jatkuvasta negatiivisesta vaikutuksesta, sekä geopoliittisesta tilanteesta johtuvista tarjontarajoitteista ja viivästyksistä joillakin alueilla. Vuoden aikana nopeasti nousseella inflaatiolla oli positiivinen vaikutus liikevaihtoon. Caverion teki vuoden aikana 12 yritysostoa, jotka auttoivat kasvattamaan konsernin liikevaihtoa. Palveluissa markkinakysyntä ja yleinen investointiaktiivisuus pysyivät katsauskaudella positiivisena. Caverion on edelleen nähnyt kasvavaa kiinnostusta kestävää kehitystä tukeviin palveluihin, esimerkkinä energianhallinta ja asiantuntijapalvelut. Projekteissa markkinakysyntä pysyi enimmäkseen vakaana. Kiinnostus energiakehityshankkeita kohtaan on piristynyt, mitä tukee energiakriisistä johtuva keskittyminen energiankulutukseen.

Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät

Milj. e	31.12.2022	31.12.2021
Sopimuksiin perustuvat varat
Osatuloutussaamiset	231,3	195,6
Keskeneräiset työt	7,5	3,2
Sopimuksiin perustuvat velat
Saadut ennakot 1)	286,2	261,3
Pitkäaikaisten sopimusten jaksotukset	28,7	30,2

1) Saadut ennakot sisältävät sekä rahana saadut ennakkosuoritukset että osatuloutuksen perusteella kirjatut ennakot.

Vuoden alussa sopimuksiin perustuviin velkoihin sisältyneet summat tuloutetaan pääasiassa tilikauden aikana. Tuloutettu liikevaihto aikaisempina vuosina täytetyistä suoritevelvoitteista ei ollut merkittävää vuosina 2022 ja 2021.

Suoritevelvoitteet

Suoritevelvoitteella tarkoitetaan erotettavissa olevaa tuotetta tai palvelua, josta asiakas voi hyötyä erikseen.

Sekä projektit- että palvelut -liiketoiminnassa suoritevelvoite täytetään kun kontrolli suoritetusta työstä siirtyy asiakkaalle. Kontrolli siirtyy pääasiassa ajan kuluessa ja maksu erääntyy yleensä 14–45 päivän kuluttua.

Suurimmassa osassa projektit-liiketoiminnan sopimuksia on tunnistettu vain yksi suoritevelvoite. Useat projektisopimukset sisältävät eri osa-alueita (esimerkiksi lämmitys, viemäröinti, ilmanvaihto, ilmastointi ja sähköistys), joita asiakas on tilannut Caverionilta. Kaikki osa-alueet olisivat erotettavissa, sillä asiakas voisi hyötyä näistä itse tai muiden resurssien avulla. Näiden ei kuitenkaan ole päätelty olevan erotettavissa sopimusyhteydessä, sillä johdon näkemyksen mukaan asiakas on halunnut ostaa kaikki palvelut ja tekniset ratkaisut yhtenä kokonaisuutena. Lisäksi Caverion tarjoaa projektinhallintapalveluja ja on vastuussa projektin johtamisesta, joka integroi eri hyödykkeet ja palvelut yhdeksi lopputuotteeksi asiakkaalle sopimuksessa sovitun mukaisesti. Kaupallisesta näkökulmasta projektin eri osa-alueisiin ei liity erillisiä riskejä, sillä projektilla on yksi kokonaishinta kokonaisuudelle ja mahdolliset sanktiot on määritelty sopimustasolla.

Palvelut-liiketoiminnassa suoritevelvoitteita ovat kiinteähintaiset palvelusopimukset ja erilliset korjaustyöt, jotka ovat erotettavissa. Caverionila on elinkaarisopimuksia, joiden ylläpitovaiheista saamansa myyntituotot Caverion tulouttaa ajan kuluessa erillisinä suoritevelvoitteina. Palvelujaksolla Caverion saa maksut kuukausittain. Palvelujaksojen vastike on sidottu ylläpidon indeksiin. Indeksit tarkistetaan vuosittain. Sopimukset osatuloutetaan ja valmistusaste määritellään tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena sopimuksen arvioiduista kokonaismenoista.

Jäljellä olevat suoritevelvoitteet

Jäljellä oleville suoritevelvoitteille (täyttämättä tai osittain täyttämättä) kohdistettu transaktiohinta 31.12. on seuraava:

Milj. e	2022	2021
Vuoden kuluessa	1 228,7	937,5
Yli vuoden kuluessa	714,6	926,3
Yhteensä (tilauskanta)	1 943,3	1 863,8

Laadintaperiaatteet

Liikevaihtoon kirjataan tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon vähennettynä välillisillä veroilla ja alennuksilla.

Tuotot tavaroiden ja palvelujen myynnistä kirjataan, kun omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot lyhytaikaisista palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu. Tuloutus tapahtuu, kun (tai sitä mukaa kuin) asiakas saa määräysvallan luvattuun tavaraan tai palveluun siinä määrässä, johon Caverion odottaa olevansa oikeutettu kyseisistä tuotteista tai palveluista.

Osatuloutettavat palvelusopimukset ja kiinteistötekniset projektit kirjataan tuotoiksi valmistusasteen perusteella, kun liiketoimen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusaste määritellään tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista tai arvioituna fyysisen valmiusasteen mukaan. Laskutus, jonka määrä ylittää valmistusasteen mukaisen tuloutuksen määrän, jaksotetaan saatuihin ennakoihin. Laskutus, jonka määrä alittaa valmistusasteen mukaisen tuloutuksen määrän, kirjataan osatuloutussaamisiin. Menot, joiden määrä ylittää valmistusasteen mukaisen menojen määrän, aktivoidaan vaihto-omaisuuteen keskeneräisenä työnä ja menot, joiden määrä alittaa valmiusasteen mukaisen menojen määrän, kirjataan pitkäaikaisten sopimusten jaksotukseksi.

Osatuloutettavien sopimusten tuloutukseen sisältyvistä arvioista johtuen tilikausittain esitetty liikevaihto ja tulos vain harvoin vastaavat lopullisen kokonaistuloksen tasaista jakautumista sopimuksen ajalle. Kun tuottojen kirjaaminen perustuu osatuloutukseen, sopimuksen lopputulosta arvioidaan säännöllisesti ja luotettavasti. Sopimuksen kokonaistuloksen laskenta sisältää arvioita sekä sopimuksen loppuunsaattamiseksi tarvittavien kokonaiskustannusten että laskutettavan työn kehittymisestä. Mikäli arviot sopimuksen

LYHYESTI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TUNNUSLUVUT KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS TALOUDELLINEN KEHITYS

lopputulemasta muuttuvat, tuloutettua myyntiä ja voittoa oikaistaan sillä raportointikaudella, jolloin muutos on ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Jos on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saattamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Muuttuva kauppahinta tuloutetaan ainoastaan siinä määrin kuin on erittäin todennäköistä, ettei tuloutusta tarvitse peruuttaa.

Caverionin asiakassopimukset eivät yleensä sisällä merkittävää rahoituskomponenttia.

Konserni voi myös toteuttaa ennalta sovitun yksittäisen projektin tai pitkäaikaisen palvelusopimuksen työyhteenliittymänä. Työyhteenliittymä ei ole itsenäinen juridinen yksikkö, vaan sen osapuolena olevat yhtiöt ovat yleensä yhteisvastuussa työyhteenliittymän velvoitteista. Työyhteenliittymänä toteutettavat projektit ja palvelusopimukset sisältyvät asianomaisen konserniyhtiön raportointiin ja kirjataan tuotoiksi valmistusasteen mukaan konserniyhtiön työyhteenliittymäosuuden perusteella.

2.2 Kulut

Henkilöstökulut

Milj. e	2022	2021
¹⁾ Palkat	740,5	715,2
Eläkekulut ²⁾	68,1	61,5
Osakeperusteinen palkitseminen	2,6	4,0
Muut henkilösivukulut	112,4	109,3
Yhteensä	923,6	889,9
Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella	14 570	14 831

1) Ruotsin divisioona sai koronapandemiaan liittyen valtion avustusta lyhytaikaisiin lomautuksiin ja sairauspoissaolojen korvaukseksi yhteensä noin 1,4 (1,5) milj. euroa. Tämä on esitetty tuloslaskelmalla henkilöstökulujen vähennyksenä. Yleensä valtion avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa elleivät ne kompensoi tiettyä kuluerää tuloslaskelmalla.

2) Ruotsin divisioona sai 7,5 miljoonan euron suuruisen takaisinmaksun AGS-ryhmäsairausvakuutuksesta vuonna 2021. Ruotsin elinkeinoelämän keskusliitto ja Ruotsin keskusammattijärjestö päästyä sopimukseen palautuksesta, maksettiin palautus niille työnantajille, jotka olivat jo kerran tai useammin saaneet takaisinmaksuja AGS- ryhmäsairausvakuutuksesta vuosilta 2004–2008, ja joilla oli voimassa oleva vakuutussopimus joulukuussa 2020. Saatu maksu on esitetty tuloslaskelmassa eläkekulujen vähennyksenä, mihin myös alkuperäiset vakuutuskulut oli kirjattu.

Tiedot johdon palkoista ja palkkioista sekä muista työsuhde-etuuksista on esitetty liitetiedossa 6.1 Johdon työsuhde-etuudet.

nce	LYHYESTI	HALLITUKSEN TOIMINTAKE

Liiketoiminnan muut kulut ja muut tuotot

Milj. e	2022	2021
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot 1)	0,1	10,7
Toimitilakulut	4,2	5,0
Muut vuokrat	29,7	24,6
Vapaaehtoiset henkilösivukulut	12,3	10,3
Muut muuttuvat kulut	42,8	40,4
Matkakulut	38,5	33,6
IT-kulut	40,6	40,8
Kiinteistökulut	10,3	9,7
Muut kiinteät kulut 2)	47,6	41,2
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	226,1	216,3
Liiketoiminnan muut tuotot 3)	2,3	2,8
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut yhteensä	223,8	213,4

1) Vuonna 2021 10,0 milj. euroa liittyy ydinliiketoimintaan kuulumattoman Venäjän tytäryhtiön myyntiin.

2) Muut kiinteät kulut sisältävät konsultointi-, laki-, hallinto-, markkinointi- ja muita kiinteitä kuluja. Vuonna 2022 Caverion sopi tiettyjä siviilioikeudellisia vaateita liittyen vanhaan kartelliasiaan Saksassa, yhteismäärältään 6,7 milj. euroa (9,1 milj. euroa).

3) Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät muuan muassa käyttöomaisuuden myyntivoittoja ja vuokratuottoja.

Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnan menot liittyen tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen olivat vuonna 2022 noin 5,2 (4,9) milj. euroa eli 0,2 (0,2) prosenttia liikevaihdosta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan menoista kirjattiin tuloslaskelmaan kuluksi 2,7 (2,5) milj. euroa ja kehitysmenoja aktivoitiin taseeseen 2,5 (2,4) milj. euroa.

Tilintarkastajille maksetut palkkiot

28.3.2022 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa tilintarkastajaksi valittiin uudelleen tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Tilintarkastajan palkkio maksetaan Caverionin hyväksymän laskun mukaan.

Milj. e	2022	2021
Ernst & Young
Tilintarkastus	0,8	0,8
Todistukset ja lausunnot	0,0	0,0
Veroneuvonta	0,0	0,1
Muut palkkiot	0,1	0,3
Muut	0,0	0,0
Yhteensä	0,9	1,1

LYHYESTI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TUNNUSLUVUT KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS

Uudelleenjärjestelykulut

TALOUDELLINEN KEHITYS

Milj. e	2022	2021
Henkilöstökulut	1,0	3,0
Vuokrat	0,1	-0,1
Muut uudelleenjärjestelykulut	0,0	0,0
Yhteensä	1,1	2,9

Konsernin uudelleenjärjestelykulut vuonna 2022 liittyivät muutoksiin konsernin johtoryhmässä ja projektiyksikön sulkemiseen Norjan divisioonassa.

2.3 Poistot ja arvonalentumiset

Milj. e	2022	2021
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet
Hankintojen kohdistukset	5,9	3,9
Muut aineettomat hyödykkeet	10,3	12,1
Aineelliset hyödykkeet ¹⁾	57,2	54,3
Yhteensä	73,5	70,3

1) Poistot IFRS 16:n mukaisista käyttöoikeusomaisuuseristä on esitetty liitteessä 5.9 Vuokrasopimukset.

Laadintaperiaatteet

Hankintameno jaksotetaan tasapoistoina hyödykkeen arvioidulle taloudelliselle vaikutusajalle seuraavasti.

Aineettomat hyödykkeet		Aineelliset hyödykkeet
Hankintojen kohdistukset	3–10 vuotta	Rakennukset	40 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet	2–5 vuotta	Koneet ja kalusto	3-7 vuotta
		Muut aineelliset hyödykkeet	3-15 vuotta

2.4 Rahoitustuotot ja -kulut

Milj. e	2022	2021
Rahoitustuotot
Osinkotuotot sijoituksista	0,0	0,0
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	0,7	0,4
Muut rahoitustuotot lainoista ja muista saamisista	0,0	0,1
Rahoitustuotot yhteensä	0,8	0,5
Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista lainoista	-4,6	-4,2
Muut rahoituskulut jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista veloista	-1,9	-1,5
Korkokulut vuokrasopimusveloista	-4,1	-3,8
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen ja
velkojen käyvän arvon muutos	-0,1	0,0
Rahoituskulut yhteensä	-10,7	-9,4
Valuuttakurssivoitot	32,2	19,0
Valuuttakurssitappiot	-31,2	-18,6
Valuuttakurssierot, netto	1,0	0,3
Rahoituskulut, netto	-9,0	-8,6

Laadintaperiaatteet

Korkotuotot ja -kulut on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt. Lisätietoa rahoitusvaroista ja -veloista on esitetty liitteessä 5.4.

TALOUDELLINEN KEHITYS

2.5 Tuloverot

Tuloverot tuloslaskelmassa

Milj. e	2022	2021
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	11,8	6,7
Edellisten tilikausien verot	0,3	-0,3
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos	2,6	3,4
Tuloverot yhteensä	14,7	9,8

Konsernin tuloslaskelmaan kirjatut tuloverot eroavat suomalaisen yhtiön verokannan 20,0 prosenttia mukaisesta tuloverosta seuraavasti:

Milj. e	2022	2021
Tulos ennen veroja	60,9	34,9
Verot laskettuna kotimaan verokannalla (20,0 %)	12,2	7,0
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat	-0,3	-1,0
Verovapaat tulot ja vähennyskelvottomat kulut	0,1	1,4
Verokantojen muutosten vaikutus laskennallisiin veroihin	0,0	0,0
Tilikauden tappioista kirjaamattomat verot	2,6	3,3
Laskennallisten verojen uudelleenarviointi	-0,2	-0,6
Edellisten tilikausien verot	0,3	-0,3
Verot tuloslaskelmassa	14,7	9,8

Konsernin efektiivinen veroaste oli 24,1 (28,2) prosenttia tammi–joulukuussa 2022. Kahdessa divisioonassa ei kirjattu täysin verotappioita vastaavia laskennallisia verosaatavia.

Laadintaperiaatteet

Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot merkitään tuloslaskelmaan, paitsi milloin ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattaviin eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjen verokantojen perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Johto arvioi veroilmoituksissa otettuja kantoja tilanteissa, joissa verolainsäädäntö jättää tilaa tulkinnoille. Tällaisissa tilanteissa kirjattavat verovelat perustuvat johdon arvioihin. Tuloverojen kokonaismäärän arvioiminen koko konsernin tasolla edellyttää merkittävää harkintaa, joten lopullisen veron määrään liittyy epävarmuutta.

TALOUDELLINEN KEHITYS

2.6 Osakekohtainen tulos

	2022	2021
Tilikauden tulos, milj. e	46,2	25,0
Hybridipääoman kulut ja kertynyt kirjaamaton korko verojen jälkeen,	-1,9	-1,9
Oikaistu tilikauden tulos, milj. e milj. e	44,3	23,1
Osakkeiden painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl)	136 465	136 298
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euroa	0,32	0,17

Laadintaperiaatteet

Laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos (oikaistuna hybridipääoman maksetuilla kuluilla ja koroilla sekä kertyneillä kirjaamattomilla koroilla verojen jälkeen) tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotetulla keskimäärällä. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Laimennusvaikutusta ei syntynyt vuosina 2022 ja 2021.

3 Käyttöpääoma ja laskennalliset verot

Käyttöpääoma,

milj. euroa -141,4

Milj. e	2022	2021
Vaihto-omaisuus	22,3	16,9
Myynti- ja osatuloutussaamiset	611,2	541,9
Muut lyhytaikaiset saamiset	31,6	33,8
Osto- ja osatuloutusvelat	-227,1	-197,7
Muut lyhytaikaiset velat	-293,3	-278,3
Saadut ennakot	-286,2	-261,3
Käyttöpääoma	-141,4	-144,7

Tässä osiossa

Tämä osio sisältää seuraavat Caverionin vuoden 2022 käyttöpääomaa ja laskennallisia veroja kuvaavat liitetiedot:

Vaihto-omaisuus 52 Myyntisaamiset ja muut saamiset52 Ostovelat ja muut velat 53 Varaukset54 Laskennalliset verosaamiset ja -velat 55

3.1 Vaihto-omaisuus

Milj. e	2022	2021
Aineet ja tarvikkeet	14,7	13,7
Keskeneräiset työt	7,5	3,2
Ennakkomaksut	0,1	0,0
Yhteensä	22,3	16,9

Tilikausilla 2022 ja 2021 ei ole tehty olennaisia vaihto-omaisuuden alaskirjauksia.

Laadintaperiaatteet

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Aineiden ja tarvikkeiden hankintameno määritetään painotetun keskihinnan menetelmällä. Keskeneräisten töiden hankintameno muodostuu raaka-aineiden hankinnasta, suunnittelumenoista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

3.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset

	2022	2021
Milj. e	Tasearvo	Tasearvo
Myyntisaamiset	379,6	346,0
Osatuloutussaamiset	231,3	195,6
Siirtosaamiset	17,1	20,5
Muut saamiset	15,0	13,9
Pitkäaikaiset saamiset 1)	8,4	9,6
Yhteensä	651,4	585,6

1) 3,7 (4,4) milj. euroa oli lainasaamisia, 4,0 (3,3) milj. euroa etuuspohjaiseen eläkejärjestelyyn liittyviä varoja, ja 0,7 (1,9) milj. euroa muita saamisia.

Konsernin myyntisaamiset ovat vuoden 2022 aikana olleet keskimäärin 303,9 (287,9) milj. euroa.

KÄYTTÖPÄÄOMA JA LASKENNALLISET VEROT

Myyntisaamisten ikäjakauma

Myyntisaamisten ikäjakauma 31.12.2022

Milj. e	Tasearvo	Alaskirjatut	Brutto
Erääntymättömät 1)	314,8	-1,1	315,8
1-90 päivää	37,7	-0,2	37,9
91-180 päivää	2,3	-0,4	2,7
181-360 päivää	2,4	-0,6	3,0
yli 360 päivää	22,5	-2,5	25,0
Yhteensä	379,6	-4,8	384,4

Myyntisaamisten ikäjakauma 31.12.2021

Milj. e	Tasearvo	Alaskirjatut	Brutto
Erääntymättömät 1)	254,9	-0,7	255,6
1-90 päivää	35,1	-0,1	35,2
91-180 päivää	25,2	-0,4	25,6
181-360 päivää	4,6	-0,5	5,1
yli 360 päivää	26,1	-2,8	28,9
Yhteensä	346,0	-4,5	350,5

1)Erääntymättömiin myyntisaamisiin sisältyy IFRS 9:n mukainen odotettu tappio-osuus.

Operatiivinen luottoriski

Caverionin luottoriski liittyy asiakkaisiin, joilta on avoimia saatavia tai joiden kanssa on solmittu pitkäaikaissopimuksia. Asiakaskunta ja sopimusten luonne vaihtelee maittain, ja paikalliset tiimit vastaavat asiakaskohtaisen luottoriskin jatkuvasta seurannasta.

Konsernin operatiivisen luottoriskin hallintaan käytetään esimerkiksi ennakkomaksuja ja projektien etupainotteisia maksuohjelmia, maksuntakauksia ja asiakkaiden taustatietojen perusteellista arviointia. Valtaosa Caverion-konsernin liiketoiminnasta perustuu vakiintuneisiin, luotettaviin asiakassuhteisiin ja alalla yleisesti noudatettaviin sopimusehtoihin. Laskujen maksuaika on pääsääntöisesti 14–45 päivää. Uusien asiakkaiden tausta selvitetään perusteellisesti mm. hankkimalla luottotiedot. Harkinnan mukaan asiakkailta edellytetään takauksen antamista maksun vakuudeksi ja asiakkaiden maksukäyttäytymistä seurataan aktiivisesti. Caverion-konsernilla ei ole ollut merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska asiakaskunta on laaja ja maantieteellisesti konsernin toimintamaihin jakautunut.

Konsernin suurimmat erääntyneet myyntisaamiset liittyvät vanhojen projektien oikeustapauksiin, joista on olemassa erilliset oikeudelliset lausunnot, jotka tukevat kirjattua saatavien määrää. Caverion-konsernilla ei ollut suuria odottamattomia luottotappioita vuonna 2022. Konsernin johto arvioi myös kriittisesti IFRS 9:n mukaisen odotetun luottotappiokertymän tason vuoden lopussa ja sen arvioitiin riittäväksi. Kokonaisuudessaan konsernin johto arvioi konsernin luottoriskiaseman olevan suunnilleen edellisvuoden tasolla.

Luottotappiot ja arvonalennukset olivat -0,3 (+1,4) milj. euroa. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä on rahoitusvarojen kirjanpitoarvo 31.12.2022. Konsernitilinpäätökseen sisältyy 24,9 (30,7) milj. euroa yli 180 päivää vanhoja myyntisaamisia. Saamisia ja niihin liittyviä riskejä seurataan säännöllisesti ja riskiarvioita päivitetään aina kun olosuhteissa tapahtuu muutoksia. Saamisesta kirjataan arvonalennus, jos suorituksen saaminen katsotaan epätodennäköiseksi.

Lisätietoja lyhytaikaisiin saamisiin liittyvistä operatiivisista riskeistä löytyy hallituksen toimintakertomuksessa.

Laadintaperiaatteet

Myyntisaamiset ovat saamisia, jotka johtuvat asiakkaille tavanomaisessa liiketoiminnassa myydyistä tuotteista tai tuotetuista palveluista. Myyntisaamiset ja muut saamiset ovat lyhytaikaisia, mikäli niiden oletettu suoritus tapahtuu enintään 12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen, muuten ne ovat pitkäaikaisia.

Konsernissa kirjataan arvonalentuminen myyntisaamisista, joista ei todennäköisesti tulla saamaan suoritusta. Kirjattuihin arvonalentumistappioihin sisältyy arviointia ja harkintaa. Arvio perustuu aikaisemmin toteutuneisiin luottotappioihin, luotonvalvonnan kokemukseen, asiakaskohtaisiin selvityksiin sekä taloudellisiin olosuhteisiin arviointihetkellä. Lisäksi sovelletaan IFRS 9 mukaista odotettavissa olevien luottotappioiden mallia. Konserni soveltaa yksinkertaistettua mallia, sillä myyntisaamiset eivät sisällä merkittävää rahoituskomponenttia. Odotettuihin luottotappioihin perustuva malli on ennakoiva ja odotettu tappio-osuus perustuu historiallisten tappioiden määriin ottaen huomioon ennakoivaa informaatiota. Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan kertomalla maksattomien myyntisaamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo odotetulla tappio-osuudella. Muutokset epävarmojen saatavien luottotappiossa kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin

Jos arvonalentumistappion määrä vähentyy myöhemmällä kaudella ja vähennys pystytään objektiivisesti yhdistämään arvonalentumisen kirjaamisen jälkeen toteutuneeseen tapahtumaan, konsernituloslaskelmaan merkitään aiemmin kirjatun arvonalentumistappion peruutus.

Osatuloutuksista johtuen osa luotettavasti arvioiduista luottotappioksi katsottavista eristä sisältyy projektien kuluennusteeseen ja tulee huomioiduksi heikentyneenä kate-ennusteena. Tappiollisten projektien myyntisaatavien arvonalennukset sisältyvät tappiovaraukseen.

3.3 Ostovelat ja muut velat

	2022	2021
Milj. e	Tasearvo	Tasearvo
Pitkäaikaiset
Muut velat	12,7	7,1
Pitkäaikaiset yhteensä	12,7	7,1
Lyhytaikaiset
Ostovelat	198,5	167,4
Siirtovelat	153,2	144,1
Pitkäaikaisten sopimusten jaksotukset	28,7	30,2
Saadut ennakot 1)	286,2	261,3
Muut velat	112,9	102,1
Lyhytaikaiset yhteensä	779,3	705,2

1) Saadut ennakot sisältävät sekä saadut ennakkosuoritukset että laskutetut ennakkomaksut.

Laadintaperiaatteet

Ostovelat ovat maksuvelvoitteita, jotka ovat syntyneet tavarantoimittajilta tai palveluntuottajilta tavanomaisessa liiketoiminnassa hankituista tavaroista tai palveluista. Ostovelat luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi, jos ne erääntyvät maksettaviksi yhden vuoden kuluessa. Muussa tapauksessa ne esitetään pitkäaikaisina velkoina.

LYHYESTI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TUNNUSLUVUT KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS

KÄYTTÖPÄÄOMA JA LASKENNALLISET VEROT

3.4 Varaukset

			Uudelleen	Oikeudenkäynti
Milj. e	Takuuvaraukset	Tappiollisten tilausten varaukset	järjestelyvaraukset	varaukset	Muut varaukset	Yhteensä
1.1.2022	24,2	9,8	1,5	3,4	5,8	44,6
Kurssierot	-0,3	-0,1	-0,0	-0,0	0,0	-0,5
Varausten lisäykset	4,1	1,6	0,5	2,1	0,3	8,7
Käytetyt varaukset	-6,4	-6,7	-1,5	-0,6	-2,4	-17,5
Käyttämättömien varausten peruutukset	0,0	0,0	-0,0	-0,1	-0,0	-0,1
Yrityshankinnat	1,2	0,1	0,0	0,0	1,6	2,9
Liiketoimintojen myynti
31.12.2022	22,7	4,8	0,5	4,8	5,3	38,1
Pitkäaikaiset varaukset	6,9		0,2	0,1	1,5	8,7
Lyhytaikaiset varaukset	15,8	4,8	0,3	4,8	3,7	29,4
Yhteensä	22,7	4,8	0,5	4,8	5,3	38,1

			Uudelleen	Oikeudenkäynti
Milj. e	Takuuvaraukset	Tappiollisten tilausten varaukset	järjestelyvaraukset	varaukset	Muut varaukset	Yhteensä
1.1.2021	24,1	7,8	5,2	3,7	7,2	48,0
Kurssierot	0,1	0,0	0,0	0,0	0,0	0,1
Varausten lisäykset	5,5	9,2	1,1	1,3	1,0	18,0
Käytetyt varaukset	-5,4	-7,2	-4,2	-0,9	-2,4	-20,1
Käyttämättömien varausten peruutukset	0,0	0,0	-0,6	-0,6	0,0	-1,3
Yrityshankinnat
Liiketoimintojen myynti
31.12.2021	24,2	9,8	1,5	3,4	5,8	44,6
Pitkäaikaiset varaukset	8,8		0,2	0,1	1,5	10,6
Lyhytaikaiset varaukset	15,4	9,8	1,3	3,3	4,3	34,0
Yhteensä	24,2	9,8	1,5	3,4	5,8	44,6

Varausten kirjaamiseen liittyy arvioita, jotka koskevat todennäköisyyttä, toteutumisajankohtaa ja määrää. Varaukset olivat 31.12.2022 yhteensä 38,1 (44,6) milj. euroa.

Laadintaperiaatteet

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Takuuvarauksen suuruus perustuu kokemusperäiseen tietoon näiden vastuiden toteutumisesta.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta.

KÄYTTÖPÄÄOMA JA LASKENNALLISET VEROT

3.5 Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Milj. e	2022	2021
Laskennallinen verosaaminen	15,0	16,8
Laskennallinen verovelka	-38,5	-34,0
Laskennallinen verovelka, netto	-23,4	-17,1
Laskennallisiin veroihin kirjatut muutokset:
Laskennallinen verovelka, netto 1.1	-17,1	-12,0
Muuntoero	0,4	-0,4
Tuloslaskelmaan kirjattu muutos	-2,6	-3,5
Laajaan tuloslaskelmaan kirjattu muutos	-2,1	-0,5
Omaan pääomaan kirjattu muutos	0,5	0,5
Yrityshankinnat ja aktivoinnit	-2,2	-0,9
Yritysmyynnit	-0,2	-0,4
Laskennallinen verovelka, netto 31.12.	-23,4	-17,1

LYHYESTI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TUNNUSLUVUT KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS

KÄYTTÖPÄÄOMA JA LASKENNALLISET VEROT

Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos tilikauden aikana ennen netottamista

2022
Milj. e	1.1.	Muuntoero	Kirjattu tuloslaskelmaan	Kirjattu laajaan tuloslaskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Yrityshankinnat ja aktivoinnit	Yritysmyynnit	31.12.
Laskennalliset verosaamiset:
Varaukset	6,7	-0,1	-1,2			0,9	0,0	6,3
Vahvistetut tappiot	22,7	-0,1	0,6					23,2
Eläke-etuudet	9,4	-0,1	-0,5	-1,9				6,8
Osatuloutus	1,4	0,0	-0,3			0,5	-0,1	1,5
Käyttöoikeusomaisuuserä (IFRS 16)	1,1	0,0	0,2					1,2
Muut erät	4,2	-0,1	1,8			0,7	-0,1	6,5
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	45,4	-0,4	0,5	-1,9		2,2	-0,2	45,6
Laskennalliset verovelat:
Aineettomien hyödykkeiden aktivointi 1)	40,2	-0,7	-0,2			3,7		43,0

Laskennalliset verovelat yhteensä	62,5	-0,8	3,1	0,2	-0,5	4,4	69,0
Muut erät	1,1		0,6		-0,5		1,2
Osatuloutus	18,1	-0,1	3,2			0,7	21,9
Eläke-etuudet	1,0		-0,3	0,2			1,0
Kertyneet poistoerot	2,0		-0,1				1,9

2021

			Kirjattu tulos	Kirjattu laajaan	Kirjattu omaan	Yrityshankinnat ja
Milj. e	1.1.	Muuntoero	laskelmaan	tuloslaskelmaan	pääomaan	aktivoinnit	Yritysmyynnit	31.12.
Laskennalliset verosaamiset:
Varaukset	6,5	0,1	0,1					6,7
Vahvistetut tappiot	23,1	0,0	0,0				-0,3	22,7
Eläke-etuudet	9,7	0,1	-0,1	-0,3				9,4
Osatuloutus	0,7	0,0	0,8				-0,2	1,4
Käyttöoikeusomaisuuserä (IFRS 16)	0,9	0,0	0,1				0,0	1,1
Muut erät	3,8	0,0	0,3			0,3	-0,2	4,2
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	44,8	0,2	1,2	-0,3		0,3	-0,7	45,4
Laskennalliset verovelat:
Aineettomien hyödykkeiden aktivointi 1)	38,7	0,6	-0,1			1,0		40,2
Kertyneet poistoerot	2,4	0,0	-0,3				0,0	2,0
Eläke-etuudet	0,8		0,1	0,1				1,0
Osatuloutus	13,6		4,6			0,1	-0,3	18,1
Muut erät	1,3	0,0	0,4		-0,5	0,0	0,0	1,1
Laskennalliset verovelat yhteensä	56,8	0,6	4,7	0,1	-0,5	1,1	-0,3	62,5

1) Aineettomien hyödykkeiden aktivointi sisältää aineettomien hyödykkeiden aktivoinnin lisäksi myös erillisyhtiöiden vähennyskelpoisesta liikearvosta kirjatun laskennallisen verovelan.

Konsernilla oli 31.12.2022 käyttämättömiä vahvistettuja tappioita 57,4 milj. euroa, joihin kohdistuvaa laskennallista verosaamista, 16,4 milj. euroa, ei ole kirjattu, koska arvion mukaan on epätodennäköistä, että konsernille kertyisi lähitulevaisuudessa verotettavaa tuloa, jota vastaan tappioita voitaisiin hyödyntää. Kyseisillä vahvistetuilla verotappioilla ei ole vanhentumisaikaa.

.

Laadintaperiaatteet

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä verokantoja, jotka on säädetty tai joiden hyväksytystä sisällöstä on ilmoitettu tilinpäätöspäivään mennessä. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät pitkäaikaisten sopimusten valmistusasteen mukaisen tuloutuksen ja verotettavan tulon eroista, aineellisten hyödykkeiden nopeutetuista poistoista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, myöhemmin vähennyskelpoisista varauksista, yrityshankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksesta ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Käyttämättömistä verotuksellisista tappioista kirjataan laskennallista verosaamista siihen määrään asti, kun verohyödyn saaminen verotettavan tulon perusteella on todennäköistä. Verovelkaa ei ole kirjattu sellaisten tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista, joiden veronmaksu määräytyy voitonjaon perusteella, koska voitonjako on konsernin päätäntävallassa, eikä se ole todennäköistä tilinpäätöshetkellä.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat netotetaan keskenään silloin, kun on olemassa laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja velat keskenään ja kun laskennalliset verot liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta, kun saaminen ja velka on tarkoitus realisoida nettomääräisesti.

4 Yritysjärjestelyt ja investoinnit

Caverion sai vuoden 2022 aikana päätökseen 12 yritysostoa.

Tässä osiossa

Tämä osio sisältää seuraavat Caverionin vuoden 2022 yritysjärjestelyjä ja investointeja kuvaavat liitetiedot:

4.1	Yrityshankinnat ja myydyt liiketoiminnot 59
4.2	Liikearvo 63
4.3	Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 65

YRITYSJÄRJESTELYT JA INVESTOINNIT

4.1 Yrityshankinnat ja myydyt liiketoiminnot

Yrityshankinnat

Vuonna 2022 päätökseen saadut hankinnat

							Hankintaa edeltävän	Hankintaa edeltävän
		Liiketoiminta			Hankinta	Työntekijöiden	tilikauden liikevaihto,	tilikauden käyttökate,
Hankittu yksikkö	Divisioona	yksikkö	Tekninen alue	Hankintatyyppi	kuukausi	lukumäärä	milj. e 1)	milj. e 1)
Frödéns Ventilation	Ruotsi	Palvelut	Ilmanvaihto ja ilmastointi	Liiketoiminta	Tammikuu	12	2,7	0,1
DI-Teknik A/S	Tanska	Palvelut	Automaatio	Osake	Huhtikuu	185	27,8	2,3
Kaldt og Varmt	Norja	Palvelut	Jäähdytys ja lämmitys	Liiketoiminta	Toukokuu	5	1,8	0,1
			Energiateollisuuden laitosten käyttö ja
Wind Controller -konserni	Teollisuus	Palvelut	kunnossapito	Osake	Toukokuu	40	5,1	0,3
WT-Service Oy	Teollisuus	Palvelut	Teollisuuden kunnossapito	Osake	Toukokuu	17	1,7	0,3
Visi Oy	Suomi	Palvelut	Turvajärjestelmät	Osake	Heinäkuu	22	4,6	1,0
PORREAL GmbH 2)	Itävalta	Palvelut	Kiinteistöjen tekninen huolto ja kunnossapito	Osake	Elokuu	120 2)	23,3 2)	2,4 2)
Elicentra AB	Ruotsi	Palvelut	Sähköistys	Osake	Elokuu	18	2,4	0,3
CS electric A/S	Tanska	Palvelut	Teollisuuden suunnittelu ja automaatio	Osake	Syyskuu	70	13,4	1,6
Simex Klima & Kulde AS	Norja	Palvelut	Jäähdytys ja lämmitys	Osake	Lokakuu	25	4,2	0,3
LukkoPro Oy	Suomi	Palvelut	Turvajärjestelmät	Osake	Marraskuu	35	5,6	0,7
Carrierin kaupankylmä
liiketoiminta	Suomi	Palvelut	Kylmätekniikka	Liiketoiminta	Joulukuu	17	1,7 3)	- 3)

Vuonna 2021 päätökseen saadut hankinnat

							Hankintaa edeltävän	Hankintaa edeltävän
		Liiketoiminta			Hankinta	Työntekijöiden	tilikauden liikevaihto,	tilikauden käyttökate,
Hankittu yksikkö	Divisioona	yksikkö	Tekninen alue	Hankintatyyppi	kuukausi	lukumäärä	milj. e 1)	milj. e 1)
Electro Berchtold	Itävalta	Palvelut	Tekninen huolto ja kunnossapito	Liiketoiminta	Tammikuu	13	1,8 4)	0,1 4)
RPH Linc	Ruotsi	Palvelut	Turvajärjestelmät	Liiketoiminta	Heinäkuu	9	2,5	0,6
GTS Immobilien GmbH	Itävalta	Projektit	Automaatio ja kiinteistönhallinta	Osake	Heinäkuu	40	5,6 4)	0,3 4)
Felcon GmbH	Itävalta	Palvelut	Ilmanvaihto ja ilmastointi	Osake	Syyskuu	13	2,4	0,2
Bott Kälte- und Klimatechnik	Saksa	Palvelut	Kylmätekniikka ja jäähdytys	Liiketoiminta	Lokakuu	8	0,7	0,2
Rørlegger'n Innlandet	Norja	Palvelut	Lämmitys, vesi ja viemäri	Liiketoiminta	Joulukuu	7	0,7	0,0
			Teollisuuden suunnittelu ja
Merius	Teollisuus	Palvelut	asiantuntijapalvelut	Liiketoiminta	Joulukuu	20	1,4	0,1

1) Luvut hankittujen yritysten paikallisten kirjanpitosäännösten mukaan hankintaa edeltävältä tilikaudelta. Kaikista hankituista liiketoiminnoista ei ole koko hankintavuodelta saatavilla erillisiä lukuja hankintaa seuranneiden yritysjärjestelyjen ja liiketoimintojen integroinnin vuoksi. Hankintaa edeltävän tilikauden liikevaihto ja käyttökate antavat siten hyvän estimaatin siitä, minkä suuruinen vaikutus hankinnoilla olisi ollut Caverionin lukuihin, mikäli kaikki hankinnat olisi toteutettu 1. tammikuuta hankintavuonna.

2) Caverion hankki elokuussa 2022 PORREAL-konsernin, joka muodostui PORREAL GmbH:sta ja sen tytäryhtiö ALEA GmbH:sta. ALEA GmbH divestoitiin joulukuussa 2022 ja yllä olevat luvut kattavat ainoastaan PORREAL GmbH:n.

3) Carrierin kaupankylmäliiketoiminnan liikevaihto hankintaa edeltävältä tilikaudelta sisältää ainoastaan hankinnassa siirtyvän toiminnan liikevaihdon. Vertailukelpoista käyttökatetta ei ole saatavilla aiemmalta tilikaudelta kaupassa siirtyneestä kokonaisuudesta.

4) Electro Berchtoldin ja GTS Immobilien GmbH:n liikevaihto ja käyttökate tilikaudelta 2021.

Hankittujen toimintojen varat ja velat (sisältäen käyvän arvon kohdistukset)

Milj. e	2022	2021
Aineelliset hyödykkeet	3,7	0,4
Käyttöoikeusomaisuuserät	7,2	0,7
Aineettomat hyödykkeet	17,0	8,7
Sijoitukset	0,1	0,1
Laskennalliset verosaamiset	0,1	0,3
Vaihto-omaisuus	3,1	0,4
Myynti- ja muut saamiset	25,9	2,6
Rahavarat	6,7	0,9
Varat yhteensä	63,6	14,1
Laskennalliset verovelat	2,3	1,1
Eläkevelvoitteet	0,0	0,1
Ostovelat	6,4	0,4
Saadut ennakot	6,5	0,1
Muut velat	11,2	1,1
Varaukset	3,9	0,2
Vuokrasopimusvelat	7,2	0,7
Korolliset velat	0,5	0,2
Velat yhteensä	38,1	3,9
Nettovarat	25,6	10,2
Rahana tilikauden aikana maksettu kauppahinta	88,5	10,6
Ehdollinen kauppahinta kirjattuna velkoihin	10,2	4,5
Liikearvo	73,2	4,9

Vuosi 2022

Caverion sai tilikauden 2022 aikana päätökseen 12 yrityshankintaa, joista suurimmat olivat itävaltalaisen PORREAL-konsernin sekä tanskalaisten DI-Teknik A/S:n ja CS electric A/S:n hankinnat. Vuoden 2022 hankintojen käyvän arvon määrityksessä tunnistettiin asiakassuhteisiin, tilauskantaan, teknologiaan ja tuotemerkkeihin liittyviä aineettomia hyödykkeitä. Käyvän arvon kohdistuksessa allokoitiin asiakassuhteille yhteensä 9,7 milj. euroa, tilauskannalle 3,4 milj. euroa, teknologialle 2,2 milj. euroa ja tuotemerkeille 1,2 milj. euroa. Hankintojen kauppahinnoista 2,7 milj. euron osuus oli ehdollista työssäolovelvoitteille ja käsitellään siten henkilöstökuluina vaikutusaikanaan.

Vuoden 2022 hankinnoista muodostuva liikearvo oli 73,2 milj. euroa ja aiheutui pääosin henkilöstön tietotaidosta, odotetuista synergiaeduista sekä maantieteellisestä kattavuudesta saaduista eduista. Syntyneestä liikearvosta 1,4 milj. euroa oli verotuksessa vähennyskelpoista. Hankintojen myynti- ja muiden saamisten nimellisarvojen ja käypien arvojen välillä ei ollut olennaisia eroja hankintahetkellä. Vuonna 2022 päätökseen saatujen hankintojen kulut olivat 3,5 milj. euroa ja ne on kirjattu tilikaudella tulokseen osaksi liiketoiminnan muita kuluja.

DI-Teknik

Caverion saattoi 1.4.2022 päätökseen sopimuksen ostaa tanskalaisen DI-Teknik A/S:n osakekannan. DI-Teknik on yksi Tanskan suurimmista teollisuuden automaatioyhtiöistä, jolla oli hankintahetkellä noin 185 työntekijää. DI-Teknik toimii täyden palvelun tarjoajana (suunnittelu, mitoitus, ohjelmointi, asennus ja ylläpito) teollisessa automaatiossa, IT-ratkaisuissa ja sähköistyksessä. Yritysosto toi Caverionille täysin uutta teollisen automaation osaamista ja kyvykkyyttä Tanskassa sekä vahvisti Caverionin kykyä tarjota älykkäitä, digitaalisia ja kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja teollisuuden segmentissä laajemmin myös Tanskan ulkopuolella.

80 % DI-Teknikin osakkeista siirtyi Caverionin omistukseen huhtikuussa 2022 ja Caverion on sitoutunut ostamaan loput 20 % viimeistään huhtikuussa 2026. Tämän pohjalta Caverion on käsitellyt DI-Teknikin täysin omistettuna tytäryhtiönä heti hankintahetkestä lähtien ja kirjannut 20 %:n omistusosuutta vastaavan kauppahinnan velaksi taseeseen. DI-Teknik A/S:n liikevaihto tilikaudelta 1.7.2020 - 30.6.2021 oli 27,8 milj. euroa ja käyttökate 2,3 milj. euroa yhtiön paikallisten kirjanpitosäännösten mukaan. DI-Teknikin hankinta-ajankohdan jälkeinen yhdeksän kuukauden IFRS liikevaihto vuodelle 2022 oli 24,7 milj. euroa ja käyttökate ilman IFRS 16 -eriä 2,4 milj. euroa. Kauppahintaa ei julkistettu.

PORREAL

Caverion saattoi 2.8.2022 päätökseen sopimuksen ostaa itävaltalaisen PORREAL GmbH:n koko osakekannan, käsittäen myös sen täysin omistaman tytäryhtiö ALEA GmbH:n. PORREAL tarjoaa teknisiä kiinteistöpalveluja sekä kiinteistöjen konsultointipalveluita ja ALEA ei-teknisiä kiinteistöpalveluita. Hankinta vahvisti Caverionin asemaa Itävallan kiinteistöpalvelumarkkinoilla. PORREAL-konsernilla oli hankintahetkellä noin 380 työntekijää, joista PORREAL GmbH:n palveluksessa oli noin 120 henkeä. Caverion divestoi ALEA GmbH:n osakekannan 28.12.2022.

PORREAL GmbH:n liikevaihto tilikaudelta 2021 oli 23,3 milj. euroa ja käyttökate 2,4 milj. euroa yhtiön paikallisten kirjanpitosäännösten mukaan. Hankinta-ajankohdan jälkeinen viiden kuukauden IFRS liikevaihto vuodelle 2022 oli 11,7 milj. euroa ja käyttökate ilman IFRS 16 -eriä 1,0 milj. euroa. ALEA GmbH:n liikevaihto Caverionin omistusaikana oli 4,2 milj. euroa ja sillä ei ollut olennaista vaikutusta konsernin kannattavuuteen. Kauppahintaa ei julkistettu.

CS electric

Caverion saattoi 1.9.2022 päätökseen sopimuksen ostaa tanskalaisen CS electric A/S:n osakekannan. CS electric on Tanskan johtavia yrityksiä teknisessä suunnittelussa, sähköistyksissä ja LYHYESTI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TUNNUSLUVUT KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS YRITYSJÄRJESTELYT JA INVESTOINNIT

automaatiopalveluissa. Yritysosto tuki Caverionin kestävän kasvun strategiaa ja laajensi yhtiön asemaa erityisesti meri-, energia- ja muun teollisuuden asiakassegmenteissä. CS electricillä oli noin 70 työntekijää hankintahetkellä. Yhtiön liikevaihto tilikaudelta 2022 oli 26,6 milj. euroa ja käyttökate 3,9 milj. euroa yhtiön paikallisten kirjanpitosäännösten mukaan. Hankinta-ajankohdan jälkeinen neljän kuukauden IFRS liikevaihto vuodelle 2022 oli 13,7 milj. euroa ja käyttökate ilman IFRS 16 -eriä 2,2 milj. euroa. Kauppahintaa ei julkistettu.

Muut hankinnat

Caverion allekirjoitti joulukuussa 2021 sopimuksen Frödéns Ventilation AB:n liiketoiminnan ostamisesta Ruotsissa ja kauppa toteutui 3.1.2022. Frödéns tarjoaa ilmanvaihdon ja ilmastoinnin alueella palvelu- ja huoltoliiketoimintaa, tarkastuksia, energiankulutuksen optimointia ja pienempiä palveluprojekteja pääasiassa Jönköpingin alueella. Yritysosto täydensi Caverionin ilmanvaihdon ja ilmastoinnin liiketoimintaa Ruotsissa.

Caverion saattoi 1.5.2022 päätökseen sopimuksen ostaa Kaldt og Varmt AS:n liiketoiminnan Norjassa. Kaldt og Varmt on pieni lämmitys- ja kylmätekniikkaan erikoistunut yhtiö Norjan Askimissa ja hankinta täydentää Caverionin alueellista palvelutarjoomaa kylmätekniikan ja lämpöpumppujen osa-alueella.

Caverion saattoi 2.5.2022 päätökseen sopimuksen ostaa suomalaisen Wind Controller JV Oy:n ("WiCo") koko osakekannan. Kauppaan sisältyivät WiCon tytäryhtiöt WiCo Inspections Oy ja WiCo Safety Oy. WiCo on Suomen johtava tuulivoima-alalla toimiva tekninen konsultti ja palveluntarjoaja. Sen asiakaskuntaan kuuluu voimalatoimittajia sekä tuulipuistojen omistajia, käyttäjiä ja kehittäjiä. Yritysoston myötä Caverion laajensi energiasektorin tarjoomaansa tuulivoimasegmenttiin. Yritysosto myös täydensi Caverionin vahvaa osaamista energia-alalla ja tuki sen kasvustrategiaa.

Caverion saattoi 11.5.2022 päätökseen sopimuksen ostaa suomalaisen WT-Service Oy:n koko osakekannan. WT-Service tarjoaa teollisuuden huolto-, asennus- ja projektipalveluja Vaasan alueella. Yritysosto toi mukanaan uusia osaajia ja vahvan asiakaspohjan ja vahvisti näin Caverionin alueellista asemaa.

Caverion saattoi 1.7.2022 päätökseen sopimuksen ostaa suomalaisen Visi Oy:n osakekannan. Visi on erikoistunut teollisuuden teknisiin turvapalveluihin ja tarjoaa teollisuuden video- ja kulunvalvontapalveluita sekä työ- ja turvaviestintäpalveluita. Yritysosto tuki Caverionin kestävän kasvun strategiaa ja vahvisti konsernin osaamista teknisissä turvapalveluissa.

Caverion saattoi 31.8.2022 päätökseen sopimuksen ostaa ruotsalaisen Elicentra AB:n osakekannan. Elicentra tarjoaa sähköasennuspalveluja Sundsvallin alueella Ruotsissa ja yritysosto täydensi Caverionin paikallista palvelutarjoamaa sähköistysratkaisujen alueella.

Caverion saattoi 1.10.2022 päätökseen sopimuksen ostaa norjalaisen Simex Klima & Kulde AS:n osakekannan. Yhtiö on yksi Norjan Stavangerin alueen johtavista toimitilarakennusten sisäilma-, kylmätekniikka- ja lämpöpumppujärjestelmien asentajista. Hankinta täydensi Caverionin palvelukapasiteettia alueella ja vahvisti sen markkina-asemaa.

Caverion saattoi 30.11.2022 päätökseen ostaa suomalaisen LukkoPro Oy:n osakekannan. LukkoPro on lukitus- ja turvatekniikan ratkaisuihin erikoistunut yhtiö ja sen digitaalisten palvelujen tarjoomaaan kuuluu automatisoitu EasyKey-avainhallintapalvelu. Hankinta laajensi Caverionin älykkäiden turvajärjestelmien liiketoimintaa.

Caverion saattoi 1.12.2022 päätökseen ostaa Carrierin kaupankylmäliiketoiminnan Suomessa. Liiketoimintakauppa vahvisti Caverionin kylmäliiketoimintaa ja -osaamista sekä toi Carrierin markkinoiden johtavan kylmäkalusteportfolion osaksi Caverionin tarjoomaa.

Caverion osti 31.12.2022 Metsä Fibre Oy:n omistamat Oy Botnia Mill Service Ab:n osakkeet (50,17 %) osana järjestelyä, jossa Metsä Fibre otti vastatakseen sellutehtaidensa ja Rauman sahan kunnossapitotoiminnan sekä niihin liittyvät korjaamo- ja suunnittelupalvelut. Toiminnot olivat aiemmin osapuolten yhdessä omistaman Oy Botnia Mill Service Ab:n tuottamia. Osakkeiden hankintaa lukuun ottamatta järjestely käsiteltiin ulkoistussopimuksen päättymisenä.

Caverion allekirjoitti lisäksi 27.10.2022 sopimuksen TM Voima -yhtiöiden sähköasema- ja voimajohtoliiketoiminnan hankkimiseksi Suomessa ja Virossa. Yritysosto vahvistaa Caverionin asemaa energiasektorilla ja mahdollistaa erityisesti sähköasemaliiketoiminnan kasvun. Vuonna 2021 TM Voima -yhtiöiden sähköasema- ja voimajohtoliiketoiminnan liikevaihto oli yhteensä 30,5 miljoonaa euroa yhtiöiden paikallisten kirjanpitosäännösten mukaan ja työntekijöiden lukumäärä 66. Yritysoston toteutus edellytti Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntää ja se saatiin päätökseen 1.2.2023.

Vuosi 2021

Caverion sai tilikauden 2021 aikana päätökseen seitsemän pienehköä yrityshankintaa, joista suurin oli itävaltalaisen GTS Immobilien GmbH:n hankinta. Vuoden 2021 hankintojen käyvän arvon määrityksessä tunnistettiin asiakassuhteisiin, teknologiaan ja tilauskantaan liittyviä aineettomia hyödykkeitä. Käyvän arvon kohdistuksessa allokoitiin asiakassuhteille yhteensä 5,6 milj. euroa, teknologialle 2,7 milj. euroa ja tilauskannalle 0,5 milj. euroa. Vuoden 2021 hankintojen kauppahinnoista 0,4 milj. euron osuus oli ehdollista työssäolovelvoitteille ja käsitellään siten henkilöstökuluina vaikutusaikanaan.

Hankinnoista muodostuva liikearvo oli 4,9 milj. euroa ja aiheutui pääosin henkilöstön tietotaidosta, odotetuista synergiaeduista sekä maantieteellisestä kattavuudesta saaduista eduista. Syntyneestä IFRS-liikearvosta 1,6 milj. euroa oli verotuksessa vähennyskelpoista. Vuonna 2021 päätökseen saatuihin hankintoihin liittyvät kulut olivat 0,1 milj. euroa ja ne on kirjattu tilikaudella kuluksi tulokseen osaksi liiketoiminnan muita kuluja.

GTS

Caverion saattoi 2.7.2021 päätökseen sopimuksen itävaltalaisen GTS Immobilien GmbH:n ostosta tytäryhtiöineen. Transaktioon eivät kuitenkaan sisältyneet GTS:n automaation ulkopuoliset liiketoiminnot tai Sveitsin toiminnot. Tytäryhtiönsä GTS Automation GmbH:n kautta GTS-konserni on tunnettu yhtiö Itävallassa rakennusautomaation markkinoilla, ja yritysostolla Caverion tuki kasvustrategiaansa ja vahvisti markkina-asemaansa älykkäissä teknologioissa. GTS:llä oli hankintahetkellä noin 40 työntekijää.

Kaupan kohteena olevan kokonaisuuden liikevaihto koko vuodelta 2021 oli 5,6 milj. euroa ja käyttökate 0,3 milj. euroa hankittujen yhtiöiden paikallisten kirjanpitosäännösten mukaan. Hankintaajankohdan jälkeinen IFRS liikevaihto vuodelle 2021 oli 3,2 milj. euroa ja käyttökate IFRS 16 -erät pois lukien 0,3 milj. euroa. Kauppahintaa ei julkistettu.

Muut hankinnat

Caverion allekirjoitti joulukuussa 2020 sopimuksen Electro Berchtold GmbH:n liiketoiminnan ostamisesta Itävallassa ja kauppa toteutui 1.1.2021. Electro Berchtold on hiihtohissi- ja lumijärjestelmien kunnossapitopalveluita tarjoava yritys.

Caverion saattoi 1.7.2021 päätökseen sopimuksen ruotsalaisen RPH Linc AB:n liiketoiminnan ostamisesta ja vahvisti siten tarjoomaansa älykkäissä turvajärjestelmissä. RPH Linc on sähköisten turvapalveluiden systeemi-integraattori, joka keskittyy yritysten ja useilla paikkakunnilla toimivien asiakkaiden sekä julkisen sektorin korkeatasoisiin turvajärjestelmiin. Yritysosto täydensi Caverionin liiketoimintaa älykkäiden teknologioiden palveluissa.

Caverion saattoi 13.9.2021 päätökseen sopimuksen ostaa itävaltalaisen Felcon GmbH:n osakekanta. Felcon on pieni, puhdastiloihin erikoistunut yhtiö Wienissä, Itävallassa, joka tarjoaa muun muassa suunnittelu-, rakentamis-, asennus-, validointi- sekä teknisiä palveluita. Yhtiön asiakkaat toimivat lääketieteen, biotekniikan sekä ruoka- ja kosmetiikkateollisuuden aloilla. Yritysostolla Caverion tuki kasvustrategiaansa ja vahvisti markkina-asemaansa puhdastiloihin liittyvässä liiketoiminnassa.

Caverion saattoi 29.10.2021 päätökseen sopimuksen ostaa saksalaisen Bott Kälte- und Klimatechnikin liiketoiminnan. Bott on pieni, kylmätekniikkaan ja ilmastointiin erikoistunut yhtiö Wiesbadenissa, Saksassa. Caverion tuki hankinnalla kasvustrategiaansa ja vahvisti markkinaasemaansa älyteknologioiden alueella.

1.12.2021 Caverion saattoi päätökseen sopimuksen ostaa pienen norjalaisen Rørlegger'n Innlandet AS:n liiketoiminnan. Rørlegger'n Innlandet toimii Raufossissa, Norjassa ja tarjoaa viemäröintiin, lämmitykseen ja sanitaatioon liittyviä palveluja.

Caverion sai 15.12.2021 päätökseen sopimuksen ostaa suomalaisen Merius Oy:n teollisuuden suunnittelu- ja asiantuntijapalveluiden liiketoiminnot. Merius tuottaa teollisuuden investointeihin kartoitus-, suunnittelu- ja konsultointipalveluita 3D-digitalisointi, -virtuaali- ja visualisointitekniikoiden avulla. Liiketoimintojen osto täydensi Caverion Teollisuuden suunnittelu- ja asiantuntijapalveluiden kykyä tarjota lisäarvoa teollisuuslaitosten investointeihin sekä digitaalisten teknologioiden hyödyntämistä suunnitteluun.

Laadintaperiaatteet

Caverion käsittelee liiketoimintojen yhdistämiset hankintamenomenetelmällä. Hankinnasta maksettava kokonaisvastike määritetään luovutettavien varojen, vastattavaksi otettavien velkojen ja mahdollisten konsernin liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypänä arvona. Kokonaisvastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Yksilöitävissä olevat hankitut varat, vastattavaksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Käypien arvojen määrittäminen edellyttää johdolta harkintaa ja perustuu osittain johdon tekemiin arvioihin.

IFRS 3 -standardin mukainen liiketoimintojen yhdistely on tehty 31.12.2022 alustavana ja siten vuonna 2022 hankittujen omaisuuserien ja velkojen käypien arvojen määrittely saattaa vielä tarkentua 12 kuukauden pituisen arvostamiskauden aikana.

Myydyt liiketoiminnot

Myytyjen toimintojen varat ja velat

Milj. e	2022	2021
Aineelliset hyödykkeet	0,8	0,1
Käyttöoikeusomaisuuserät		0,3
Liikearvo	0,5
Laskennalliset verosaamiset	0,2	0,4
Vaihto-omaisuus		0,3
Myynti- ja muut saamiset	1,2	5,8
Rahavarat	0,2	0,9
Varat yhteensä	2,9	7,8
Ostovelat	0,5	0,7
Saadut ennakot		0,3
Muut velat	1,4	2,1
Varaukset	0,3
Vuokrasopimusvelat		0,3
Velat yhteensä	2,1	3,4
Nettovarat	0,8	4,4
Rahana saatava kauppahinta (sisältäen ehdollisen kauppahinnan) 1)
	0,8	0,2
Muuntoerot		-5,6
Muut myyntivoittoon/-tappioon vaikuttavat erät		-0,4
Myyntivoitto/-tappio 1)	0,0	-10,1

1) Vuonna 2022 Caverion alensi arviotaan vuoden 2021 lopussa toteutuneesta JSC "Caverion Rus":in myynnistä saatavasta ehdollisesta kauppahinnasta 0,1 milj. eurolla.

Vuosi 2022

Caverion myi 28.12.2022 ALEA GmbH:n osakekannan Avalon GmbH:lle. ALEA GmbH tuottaa eiteknisiä kiinteistöpalveluita Itävallassa ja siirtyi Caverionin omistukseen PORREAL-konsernin hankinnassa elokuussa 2022. ALEA työllisti myyntihetkellä noin 230 henkilöä ja sen liikevaihto Caverionin omistusajalla oli 4,2 milj. euroa. Myynnillä ei ollut olennaista vaikutusta Caverionin kannattavuuteen. Kauppahintaa ei julkistettu. Divestointiin liittyvät kulut on kirjattu tilikaudella tulokseen ja ne eivät olleet määrältään olennaiset.

Vuosi 2021

Caverion myi joulukuun 2021 lopussa Venäjän tytäryhtiönsä JSC "Caverion Rus" osakekannan Aim Cosmetics Rus, LTD:lle. Kauppa käsitti Caverionin koko Venäjän operatiivisen toiminnan, joka on keskittynyt Pietarin ja Moskovan alueille ja työllisti 421 henkeä vuoden 2021 lopussa. Divestointi oli osa Caverionin strategiaa, jonka tavoitteena on keskittyä konsernin ydinliiketoimintoihin sen päämarkkina-alueilla ja konsernin taloudellisen suorituksen parantaminen.

Caverionin Venäjän liiketoiminnan IFRS:n mukainen liikevaihto oli 13,9 milj. euroa vuonna 2021 ja käyttökate 0,5 milj. euroa. Myydyn yhtiön luvut sisältyivät konsernin tulokseen vuoden 2021 loppuun asti. Divestoinnista kirjattiin 10,0 milj. euron suuruinen luovutustappio vuodelle 2021, josta suurin osa liittyi negatiiviseen muuntoeroon, jolla ei ollut kassavirtavaikutusta eikä vaikutusta konsernin oman pääoman kokonaismäärään. Vuonna 2022 Caverion alensi arviotaan myynnistä saatavasta ehdollisesta kauppahinnasta 0,1 milj. eurolla. Myyntiin liittyvät kulut olivat 0,3 milj. euroa ja osa näistä kirjattiin tilikaudella 2021 tulokseen ja loput tilikaudella 2022.

4.2 Liikearvo

Konsernin liikearvo kohdistuu rahavirtaa tuottaville yksiköille seuraavasti:

Milj. e	2022	2021
Suomi	96,4	80,8
Saksa	77,7	77,7
Norja	72,3	69,8
Teollisuuden ratkaisut	71,6	64,6
Ruotsi	49,1	47,7
Itävalta	42,8	21,6
Tanska	32,7	7,8
Liikearvo yhteensä	442,5	369,9

Caverion sai tilikauden 2022 aikana päätökseen 12 yrityshankintaa, joista suurimmat olivat itävaltalaisen PORREAL-konsernin sekä tanskalaisten DI-Teknik A/S:n ja CS electric A/S:n hankinnat. Vuonna 2022 liikearvo kasvoi 72,6 miljoonalla eurolla ja vuoden 2022 yritysostoista syntyvä liikearvo oli 73,2 miljoonaa euroa, ja se aiheutui pääosin henkilöstön tietotaidosta, odotetuista synergiaeduista sekä maantieteellisestä kattavuudesta saaduista eduista.

Caverion sai tilikauden 2021 aikana päätökseen seitsemän pienehköä yrityshankintaa, joista suurin oli itävaltalaisen GTS Immobilien GmbH:n hankinta. Hankinnoista muodostuva liikearvo oli 4,9 milj. euroa ja aiheutui pääosin henkilöstön tietotaidosta, odotetuista synergiaeduista sekä maantieteellisestä kattavuudesta saaduista eduista.

Liikearvoa arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi aina, kun on viitteitä siitä, että arvo saattaa olla alentunut, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Liikearvon testausta varten liikearvo on kohdistettu alimmille itsenäistä rahavirtaa tuottaville tasoille (CGU). Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo perustuu laskelmiin sen käyttöarvosta. Laskelmissa käytetyt tulevaisuuden rahavirtaennusteet perustuvat ylimmän johdon ja hallituksen hyväksymään budjettiin ja pitkän aikavälin strategisiin suunnitelmiin. Tämän jälkeen rahavirtaennusteita arvioidaan kriittisesti liikearvon arvonalentumistestauksen yhteydessä. Laskelmien ennustejakso on kolme vuotta. Terminaaliarvo määritellään varovaisesti ekstrapoloimalla se ennusteajanjakson keskimääräisen kehityksen perusteella. Ennustejakson jälkeiset rahavirrat on arvioitu käyttäen 1,75 prosentin pitkän aikavälin kasvuvauhtia, joka perustuu varovaiseen arvioon pitkän aikavälin kasvusta ja inflaatiosta. Arviot tulevasta kehityksestä perustuvat aiempaan kokemukseen markkinoiden kehityksestä, ja niiden teossa on hyödynnetty myös ulkopuolisten tutkimuslaitosten markkinoiden kehitystä koskevia ennusteita.

Laskelmissa on käytetty diskonttokorkona keskimääräistä painotettua pääomakustannusta ennen veroja (WACC), joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta sekä liiketoimintaan liittyviä markkinariskejä. WACC:n osatekijät ovat maakohtaiset riskitön korko, markkinariskipreemio ja luottoriskipreemio sekä kaikille yksiköille yhteiset verrokkitoimialan beta, konsernin pääomarakenne ja Caverion-konsernin yrityskokoon perustuva riskipreemio.

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden (CGU) tulevaisuuden rahavirtaennusteiden määrittäminen vuonna 2022 on ollut haastavaa koronapandemian, Ukrainassa käytävän sodan ja sitä kautta taloudelliseen ympäristöön liittyvän epävarmuuden vuoksi. Johto arvioi varovaisesti rahavirtaa tuottavien yksiköiden tulevaisuuden rahavirtaennusteet osana arvonalentumistestausta ottaen huomioon tämänhetkisen taloudellisen ympäristön. Johto huomioi sen, että konsernin rahavirta on ollut vahva viime vuosina ja että suurimman osan rahavirtaa tuottavien yksiköiden kannattavuuksista parani edelleen vuonna 2022.

LYHYESTI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TUNNUSLUVUT KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS

YRITYSJÄRJESTELYT JA INVESTOINNIT

Liikearvotestauksessa käytetyt oletukset 2022	CGU 1 = Suomi	CGU 2 = Ruotsi	CGU 3 = Norja	CGU 4 = Tanska	CGU 5 = Teollisuus	CGU 6 = Saksa	CGU 7 = Itävalta
WACC ennen veroja	10,97 %	10,27 %	12,86 %	10,18 %	10,97 %	10,55 %	11,27 %
Kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää tasearvon	>50%	>50%	>50%	20-50%	20-50%	20-50%	>50%
Kerrytettävissä oleva rahamäärä suhteessa tasearvoon herkkyysanalyysin eri skenaarioissa
Liikevaihto -10 % ja liikevoitto -1 %-yksikköä	>50 %	>50 %	>50 %	Alaskirjaus	Alaskirjaus	Alaskirjaus	20-50 %
WACC + 2 %-yksikköä	>50 %	>50 %	>50 %	0-20 %	0-20 %	0-20 %	>50 %
Pitkän aikavälin kasvuvauhti -0,5 %- yksikköä	>50 %	>50 %	>50 %	20-50 %	20-50 %	20-50 %	>50 %
Kaikki ylläolevat yhteensä	>50 %	20-50 %	>50 %	Alaskirjaus	Alaskirjaus	Alaskirjaus	Alaskirjaus

Liikearvon testaustuloksia arvioidaan vertaamalla kerrytettävissä olevaa rahamäärää (E) rahavirtaa tuottavan yksikön testattavien varojen tasearvoon (T) seuraavasti

	Suhde			Arvio
E		<	T	Alaskirjaus
E	0 – 20 %	>	T	Ylittää hieman
E	20 – 50 %	>	T	Ylittää selvästi
E	50 % -	>	T	Ylittää merkittävästi

Suoritettujen arvonalentumistestien perusteella ei ole tehty arvonalennuksia vuonna 2022 tai 2021. Vuoden 2022 testauksissa Saksan, Tanskan ja Teollisuuden kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti tasearvon selvästi ja muut rahavirtaa tuottavat yksiköt merkittävästi. Vuoden 2021 testauksissa Saksan kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti tasearvon selvästi ja muut rahavirtaa tuottavat yksiköt merkittävästi. Johto on arvioinut, että Saksassa (CGU 6) jokseenkin mahdollinen muutos keskeisissä olettamuksissa voisi johtaa arvonalennukseen. Johto on laatinut herkkyysanalyysin kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön osalta:

Herkkyysanalyysin arvot erillisissä skenaarioissa (1, 2, 3), joilla kerrytettävissä oleva rahamäärä =		Arvonmuutos kriittiseen
tasearvo, Saksa	Perusolettama	pisteeseen
Liikevaihto ennustejaksolla (skenaario 1)	4,0 % keskim. kasvu (CAGR)	-5,5 %-yks.
Keskimääräinen käyttökateprosentti
ennustejaksolla (skenaario 1)	5,8 %	-0,9 %-yks.
WACC ennen veroja (skenaario 2)	10,55 %	+3,2 %-yks.
Terminaalikauden kasvuolettama (skenaario 3)	1,75 %	-2,5 %-yks.

Laadintaperiaatteet

Liikearvo

Liikearvoa syntyy tytäryritysten hankinnan yhteydessä, ja se on määrä, jolla luovutettu vastike ylittää konsernin osuuden hankinnan kohteen yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden nettomääräisestä käyvästä arvosta ja määräysvallattomien omistajien osuuden käyvän arvon hankinta-ajankohtana. Yksilöitävissä oleva nettovarallisuus sisältää hankitut varat sekä vastattavaksi otetut velat ja ehdolliset velat. Luovutettu vastike arvostetaan käypään arvoon.

Arvonalentumistestaus

Liikearvo testataan arvonalentumisen varalta vuosittain tai sitä useammin, jos tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä mahdollisesta arvon alentumisesta. Testausta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalennukset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi, eikä niitä myöhemmin peruuteta. Myytyyn yritykseen liittyvän liikearvon kirjanpitoarvo vaikuttaa myyntivoittoon ja -tappioon.

Liikearvot testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Rahavirtaa tuottavien yksikköjen kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin. Käyttöarvolaskelmien rahavirrat perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen tulos- ja markkinakehityksestä. Diskonttauksessa käytettyä korkoa voidaan korottaa toimialakohtaisella lisäriskitekijällä.

Kerrytettävissä olevia rahamääriä on arvioitu suhteessa eri ajanjaksoihin ja laskelmien herkkyyttä on analysoitu muun muassa diskonttauskoron, kannattavuuden ja jäännösarvojen kasvutekijän muutoksien osalta.

YRITYSJÄRJESTELYT JA INVESTOINNIT

4.3 Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet

2022	Maa-	Rakennukset		Muut	Kesken		2021	Maa- ja	Rakennukset		Muut	Kesken
	ja vesi	ja	Koneet ja	aineelliset	eräiset			vesi	ja	Koneet ja	aineelliset	eräiset
Milj. e	alueet	rakennelmat	kalusto	hyödykkeet 1)	hankinnat Yhteensä		Milj. e	alueet	rakennelmat	kalusto	hyödykkeet 1)	hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022	0,6	6,8	43,7	21,6	0,2	72,8	Hankintameno 1.1.2021	0,6	7,1	50,4	21,2	0,2	79,5
Kurssierot	-0,0	-0,0	-0,9	-0,1	-0,0	-1,0	Kurssierot	-0,0	-0,0	0,1	0,1		0,2
Lisäykset		0,1	4,3	1,2	0,1	5,6	Lisäykset		0,1	3,0	1,4	0,4	4,7
Liiketoimintojen hankinta		0,2	5,8	2,5		8,5	Liiketoimintojen hankinta			0,4	0.0		0,4
Vähennykset	-0,0	-0,1	-4,5	-0,3	-0,1	-5,0	Vähennykset		-0,4	-8,4	-1,1		-9,8
Liiketoimintojen myynti			-0,5	-0,4		-0,9	Liiketoimintojen myynti			-2,0			-2,0
Siirrot erien välillä			0,1	0,0	-0,1	-0,1	Siirrot erien välillä		0,0	0,2	0,0	-0,4	-0,2
Hankintameno 31.12.2022	0,6	6,9	47,9	24,4	0,1	79,9	Hankintameno 31.12.2021	0,6	6,8	43,7	21,6	0,2	72,8
Kertyneet poistot ja							Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.2022		-4,7	-33,9	-16,7		-55,3	arvonalentumiset 1.1.2021		-4,6	-39,9	-16,1		-60,6
Kurssierot		0,0	0,8	0,1		0,8	Kurssierot		0,0	0,0	-0,1		-0,1
Poistot		-0,3	-4,2	-1,7		-6,2	Poistot		-0,3	-4,1	-1,6		-6,0
Lisäysten ja liiketoimintojen							Lisäysten ja liiketoimintojen
hankintojen kertyneet poistot		-0,0	-2,9	-1,8		-4,8	hankintojen kertyneet poistot			-0,0			-0,0
Vähennysten ja liiketoimintojen							Vähennysten ja liiketoimintojen
myyntien kertyneet poistot		0,1	4,2	0,3		4,7	myyntien kertyneet poistot		0,2	10,2	1,1		11,4
Siirrot erien välillä			0,0			0,0	Siirrot erien välillä			0,0			0,0
Kertyneet poistot ja							Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.2022		-4,9	-36,1	-19,8		-60,8	arvonalentumiset 31.12.2021		-4,7	-33,9	-16,7		-55,3
Kirjanpitoarvo 1.1.2022	0,6	2,1	9,7	4,9	0,2	17,6	Kirjanpitoarvo 1.1.2021	0,6	2,5	10,4	5,1	0,2	18,9
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	0,6	2,0	11,8	4,6	0,1	19,1	Kirjanpitoarvo 31.12.2021	0,6	2,1	9,7	4,9	0,2	17,6

1) Muut aineelliset hyödykkeet sisältävät muun muassa vuokrahuoneistojen perusparannusmenot.

Laadintaperiaatteet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Muiden omaisuuserien hankintameno jaksotetaan tasapoistoina hyödykkeen arvioidulle taloudelliselle vaikutusajalle.

Käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin.

65 Caverion Vuosikatsaus 2022

2021

YRITYSJÄRJESTELYT JA INVESTOINNIT

Aineettomat hyödykkeet

2022				Muut
			Muut	aineettomat
		Hankintojen	aineettomat	hyödykkeet
Milj. e	Liikearvo	kohdistukset	hyödykkeet 1)	yhteensä
Hankintameno 1.1.2022	369,9	86,7	126,8	213,5
Lisäykset			8,5	8,5
Liiketoimintojen hankinta	73,2	16,5	0,6	17,1
Vähennykset			-9,4	-9,4
Liiketoimintojen myynti	-0,5		-0,0	-0,0
Siirrot erien välillä			0,1	0,1
Kurssierot	-0,1	-1,8	-1,5	-3,4
Hankintameno 31.12.2022	442,5	101,4	124,9	226,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2022		-59,0	-106,8	-165,8
Poistot ja arvonalentumiset		-5,9	-10,3	-16,2
Kurssierot		1,6	1,2	2,8
Lisäysten ja liiketoimintojen hankintojen
kertyneet poistot			-0,2	-0,2
Siirtojen ja vähennysten kertyneet poistot			9,4	9,4
Liiketoimintojen myynnin kertyneet poistot			0,0	0,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.2022		-63,3	-106,6	-170,0
Kirjanpitoarvo 1.1.2022	369,9	27,7	20,0	47,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	442,5	38,1	18,3	56,4

			Muut	aineettomat
		Hankintojen	aineettomat	hyödykkeet
Milj. e	Liikearvo	kohdistukset	hyödykkeet 1)	yhteensä
Hankintameno 1.1.2021	365,0	79,3	123,3	202,6
Lisäykset			7,5	7,5
Liiketoimintojen hankinta	4,9	8,7	0,0	8,8
Vähennykset		-1,0	-4,3	-5,2
Liiketoimintojen myynti			-0,0	-0,0
Siirrot erien välillä			0,2	0,2
Kurssierot		-0,4	0,1	-0,3
Hankintameno 31.12.2021	369,9	86,7	126,8	213,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2021		-56,7	-97,5	-154,2
Poistot ja arvonalentumiset		-3,9	-12,1	-15,9
Kurssierot		0,4	0,0	0,4
Lisäysten ja liiketoimintojen hankintojen
kertyneet poistot
Siirtojen ja vähennysten kertyneet poistot		1,1	2,8	3,9
Liiketoimintojen myynnin kertyneet poistot			0,0	0,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset

31.12.2021 -59,0 -106,8 -165,8

Kirjanpitoarvo 1.1.2021 365,0 22,9 26,2 49,1 Kirjanpitoarvo 31.12.2021 369,9 27,7 20,0 47,7

1) Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääasiassa IT-infrastruktuurista, -järjestelmistä ja -ratkaisuista.

Hankintojen kohdistuksien kirjanpitoarvojen jakauma:

Milj. e	2022	2021
Asiakassuhteet ja sopimuskannat	26,8	21,7
Patentoimaton teknologia	5,2	3,7
Tuotemerkit	1,9	1,1
Patentit	0,7	0,9
Tilauskanta	3,4	0,4
Yhteensä	38,1	27,7

Laadintaperiaatteet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon, kun hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on odotettavissa, että aineettomasta hyödykkeestä kertyy taloudellista hyötyä konsernille. Aineettomat hyödykkeet, joilla on tunnettu tai arvioitu rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan vaikutusaikanaan tasapoistoina kuluiksi tuloslaskelmaan.

Yrityshankintojen yhteydessä hankitut muut aineettomat hyödykkeet kirjataan taseeseen erilleen liikearvosta, mikäli ne täyttävät aineettoman hyödykkeen määritelmän; ne ovat erotettavissa tai perustuvat sopimuksiin tai laillisiin oikeuksiin. Yrityshankintojen yhteydessä kirjatut aineettomat hyödykkeet koostuvat muun muassa asiakassopimusten ja niihin liittyvien asiakassuhteiden sekä kilpailukieltosopimusten arvosta ja hankittuun teknologiaan ja alaan liittyvän prosessiosaamisen arvosta. Asiakassopimusten ja niihin liittyvien asiakassuhteiden sekä alaan liittyvän prosessiosaamisen arvo määritellään oletettujen asiakkuuksien pysyvyyden ja kestoajan mukaan arvioitujen rahavirtojen perusteella.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo määritetään kyseisistä omaisuuseristä tai rahavirtaa tuottavista yksiköistä saatavissa oleviksi arvioitujen diskontattujen nettorahavirtojen perusteella. Diskonttokorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuseriin liittyvistä erityisriskeistä. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan ja se kohdistetaan ensin rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettuun liikearvoon ja tämän jälkeen muihin omaisuuseriin tasasuhteisesti. Arvonalentumistappio peruutetaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruuteta enempää kuin mikä johtaisi kirjanpitoarvoon, joka hyödykkeellä olisi, jos aiempina vuosina ei olisi kirjattu arvonalentumistappioita. Liikearvoon kohdistetut arvonalennukset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi, eikä niitä myöhemmin peruuteta.

5 Pääomarakenne

Nettovelka, milj. e	200,9
Omavaraisuusaste, %	19,8
Nettovelat/Oikaistu käyttökate	1,2x

Tässä osiossa

Tämä osio sisältää seuraavat Caverionin vuoden 2022 pääomarakennetta kuvaavat liitetiedot:

Muut vastuusitoumukset 82
	Pääomanhallinta69 Oma pääoma69 Nettovelkojen muutos 71 Rahoitusvarojen ja –velkojen luokittelu arvostusryhmittäin72 Rahoitusriskien hallinta74 Johdannaissopimukset 76 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä77 Eläkevelvoitteet 78 Vuokrasopimukset 81

Pääoma

Milj. e	2022	2021
Osakepääoma	1,0	1,0
Hybridipääoma	35,0	35,0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	66,0	66,0
Muu oma pääoma	123,2	99,1
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	225,2	201,1
Määräysvallattomien omistajien osuus	0,2	0,3
Oma pääoma yhteensä	225,4	201,4
Pitkäaikaiset korolliset velat	221,3	226,9
Lyhytaikaiset korolliset velat	60,7	44,7
Korolliset velat yhteensä	282,0	271,6
Oma pääoma ja korolliset velat yhteensä	507,4	473,0
Korolliset velat yhteensä	282,0	271,6
Rahavarat	81,2	130,9
Nettovelka	200,9	140,7
Nettovelat/Oikaistu käyttökate	1,2	1,0
Velkaantumisaste, %	89,1	69,8
Omavaraisuusaste, %	19,8	19,0

5.2 Oma pääoma

Osakepääoma ja omat osakkeet

	Ulkona olevien	Osakepääoma	Omat osakkeet
	osakkeiden lukumäärä, kpl	milj. e	milj. e
1.1.2022	136 417 625	1,0	-2,4
Omien osakkeiden luovutus	55 020		0,4
31.12.2022	136 472 645	1,0	-2,0
1.1.2021	136 112 101	1,0	-2,8
Omien osakkeiden luovutus	352 501		0,4
Omien osakkeiden palautuminen	46 977		0,0
31.12.2021	136 417 625	1,0	-2,4

Caverion Oyj:n osakkeiden lukumäärä 138 920 092 (138 920 092) ja osakepääoma 1,0 (1,0) milj. euroa 31.12.2022.

Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

5.1 Pääomanhallinta

Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on ylläpitää optimaalista pääomarakennetta, saavuttaa mahdollisimman korkea sitoutuneen pääoman tuotto sekä minimoida pääoman kustannukset konsernin rahoituspolitiikassa määriteltyjen periaatteiden ja limiittien puitteissa. Pääomarakenteeseen vaikutetaan ensisijaisesti ohjaamalla investointeja ja liiketoimintaan sitoutuvan käyttöpääoman määrää.

Helmikuussa Caverion laski liikkeelle vakuudettoman 75 milj. euron joukkovelkakirjalainan hintaan 99,425 prosenttia. Viisivuotinen joukkovelkakirjalaina erääntyy 25. helmikuuta 2027 ja sillä on kiinteä vuosittainen 2,75 prosentin korko. Caverion teki myös takaisinostotarjouksen maaliskuussa 2023 erääntyvästä 75 milj. euron joukkovelkakirja-lainastaan. Lopullinen takaisinostotarjouksen hyväksytty määrä oli 71,5 milj. euroa. Uusi joukkovelkakirjalaina pidentää Caverionin maturiteettiprofiilia, alentaa korkokuluja sekä tukee Caverionin kestävän kannattavan kasvun strategiaa.

Caverionilla on 35 miljoonan euron hybridilaina, jota käsitellään konsernin IFRS tilinpäätöksessä omana pääomana. Hybridilaina on oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina, joka on muita velkasitoumuksia heikommassa asemassa. Lainalla ei ole eräpäivää, mutta liikkeeseenlaskijalla on oikeus lunastaa laina takaisin ensimmäistä kertaa 15.5.2023 sekä tätä seuraavina koronmaksupäivinä.

Caverionin liiketoimintamalli vaatii vain vähän investointeja. Caverionin tavoitteena on, että liiketoiminnan bruttoinvestointien taso (pois lukien yritysostot ja investoinnit vuokrattuihin omaisuuseriin) ei ylittäisi 1 prosenttia liikevaihdosta. Yritysostot valikoiduille kasvualueille ja täydentäviin kyvykkyyksiin tukevat kasvua. Caverion pyrkii 100 prosentin kassakonversioon (operatiivinen kassavirta ennen rahoituseriä ja veroja/käyttökate) taatakseen terveen rahavirran.

Caverion-konsernissa arvioidaan ja seurataan jatkuvasti liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi, erääntyvien lainojen takaisinmaksuun ja vuosittaisten osinkojen maksuun. Rahoitustarpeen arvioiminen on perustunut vuoden välein tehtävään budjettiin, kuukausittain tehtävään rahoitusennusteeseen sekä lyhytaikaiseen, ajantasaiseen kassansuunnitteluun. Konsernin rahoitusosasto vastaa rahoituksen riittävyydestä, erilaisten rahoituslähteiden käytettävyydestä ja ulkoisten lainojen hallitusta erääntymisprofiilista. Caverionin tavoitteena on, että nettovelan ja oikaistun käyttökatteen suhdeluku on alle 2,5.

Konsernin rahoitusosasto hoitaa keskitetysti konsernin varainhallinnan ja -hankinnan. Keskitetyllä kassanhallinnalla optimoidaan likvidien varojen käyttö konsernin eri yksiköiden välillä.

Caverionin tavoitteena on jakaa vähintään 50 prosenttia tilikauden tuloksesta verojen jälkeen kuitenkin huomioiden kannattavuuden ja velkaantuneisuuden tason.

Omat osakkeet

Caverionin hallussa oli 2 447 447 (2 502 467) yhtiön omaa osaketta 31.12.2022.

Hallussa olevien osakkeiden hankintahinta yhteensä oli 2,0 milj. euroa 31.12.2022 ja se esitetään erillisenä oman pääoman eränä. Osakkeista maksettu määrä pienentää emoyhtiön voitonjakokelpoisia varoja. Osakkeet ovat yhtiön hallussa omina osakkeina ja ne on oikeus laskea uudelleen liikkeeseen tulevaisuudessa.

Muuntoerot

Muuntoerot sisältävät ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyvät voitot ja tappiot sisältyvät muuntoeroihin silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet. Ulkomaisten yksiköiden nettosijoitusten suojausta ei ole ollut vuosina 2022 ja 2021.

Arvonmuutosrahasto

Arvonmuutosrahasto sisältää sijoitusten, joita ei pidetä kaupankäynti tarkoituksessa, ja rahavirran suojauksessa käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset.

Hybridipääoma

Caverion laski 15.5.2020 liikkeeseen 35 milj. euron hybridilainan, jota käsitellään konsernin IFRStilinpäätöksessä omana pääomana. Hybridilaina on oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina, joka on muita velkasitoumuksia heikommassa asemassa. Lainan haltijalla ei ole osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia, eikä se laimenna nykyisten osakkeenomistajien omistuksia. Hybridilainan kuponkikorko on kiinteä 6,75 prosenttia vuodessa 15.5.2023 saakka. Lainalla ei ole eräpäivää, mutta liikkeeseenlaskijalla on oikeus lunastaa laina takaisin ensimmäistä kertaa 15.5.2023 sekä tätä seuraavina koronmaksupäivinä. Mikäli lainaa ei lunasteta takaisin 15.5.2023 koroksi vaihtuu 3 kk EURIBOR lisättynä 7,068 prosentin ja 5,00 prosentin vuotuisilla marginaaleilla. Lainasta kertynyt kirjaamaton korko oli 1,5 (1,5) miljoonaa euroa 31.12.2022.

Hybridilainan korot on maksettava, jos Caverion Oyj jakaa osinkoa. Jos osinkoa ei jaeta, tehdään erillinen päätös hybridilainan mahdollisesta koron maksusta. Hybridilaina kirjataan alun perin käypään arvoon transaktiokuluilla vähennettynä ja myöhemmin laina arvostetaan hankintamenoon. Mikäli korkoa maksetaan, kirjataan se suoraan omaan pääomaan verohyödyillä vähennettynä. Vuonna 2022 maksettiin 2,4 milj. euron korko.

IAS 33 mukaisesti paikallisessa kirjanpidossa kertynyt korko on otettu huomioon kuluna osakekohtaisen tuloksen laskennassa, kuten tunnuslukujen laskentakaavoissa on esitetty.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Caverion ilmoitti 7.2.2018 pörssitiedotteella perustavansa uuden konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän ("Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2018-2022"). Ohjelman tekniseen toteutukseen liittyen Caverion Oyj:n yhtiölle itselleen suuntaamassa maksuttomassa osakeannissa merkittiin ja rekisteröitiin yhteensä 3 800 000 uutta osaketta kaupparekisteriin 19.2.2018. Kerätty pääoma oli yhteensä 6,67 milj. euroa ja se kirjattiin kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Caverion toteutti kesäkuussa 2018 uusien osakkeiden suunnatun osakeannin säilyttääkseen vahvan taseaseman ja strategisen joustavuuden Saksan kilpailuoikeudellisen sakon maksamisen jälkeen. Yhtiö julkisti 15.6.2018, että se oli suunnannut institutionaalisille sijoittajille osakeannin, jossa merkityt 9 524 000 osaketta vastasivat noin 7,36 prosenttia kaikista yhtiön osakkeista ja niiden tuottamasta äänimäärästä välittömästi ennen osakeantia. Kerätyt varat ennen palkkioita ja kuluja olivat 60,0 milj. euroa. Merkintähinta kirjattiin kokonaisuudessaan yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Osingot

Varsinainen yhtiökokous päätti 28.3.2022, että tilikaudelta 2021 maksetaan osinkoa 0,17 euroa osakkeelta.

Hallitus ehdottaa 27.3.2023 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2022 maksetaan osinkoa 0,20 euroa osakkeelta.

5.3 Nettovelkojen muutos

Nettovelka määritellään siten, että korollisista lyhyt- ja pitkäaikaisista veloista vähennetään rahavarat.

	Rahoitusvelat
Milj. e	Pitkäaikaiset velat sisältäen lyhytaikaisen osuuden	Vuokra sopimus velat	Lyhyt aikaiset velat	Raha varat	Netto velka
Nettovelka 1.1.2022	135,9	135,7	0	130,9	140,7
Nettovelan muutokset erissä, joihin
liittyy maksutapahtuma:
Pitkäaikaisten velkojen nostot	74,8
Pitkäaikaisten velkojen takaisinmaksut	-75,4	-50,6
Lyhytaikaisten velkojen muutos			10,1
Pitkäaikaisten velkojen muutos
Rahavarojen muutos				-42,0
Nettovelan muutokset erissä, joihin ei
liity maksutapahtumaa:
Lisäykset		50,5
Yritysostot		7,2
Yritysmyynnit		-2,3
Muuntoerot 1)		-3,1		-7,7
Muut erät, joihin ei liity
maksutapahtumaa	-0,9
Nettovelka 31.12.2022	134,5	137,5	10,1	81,2	200,9

	Rahoitusvelat
Milj. e	Pitkäaikaiset velat sisältäen lyhytaikaisen osuuden	Vuokra sopimus velat	Lyhyt aikaiset velat	Raha varat	Netto velka
Nettovelka 1.1.2021	138,7	129,2		149,3	118,6
Nettovelan muutokset erissä, joihin
liittyy maksutapahtuma:
Pitkäaikaisten velkojen nostot	50,2
Pitkäaikaisten velkojen takaisinmaksut	-53,2	-47,7
Lyhytaikaisten velkojen muutos
Rahavarojen muutos				-21,3
Nettovelan muutokset erissä, joihin ei
liity maksutapahtumaa:
Lisäykset		54,7
Yritysostot		0,7
Yritysmyynnit		-2,3
Muuntoerot 1)		1,1		2,9
Muut erät, joihin ei liity
maksutapahtumaa	0,2
Nettovelka 31.12.2021	135,9	135,7		130,9	140,7

1) Ulkomaisten konserniyritysten rahavirrat muunnetaan euroiksi käyttäen kauden keskikursseja, ja rahavarat käyttäen tilikauden päättymispäivän kursseja.

5.4 Rahoitusvarojen ja –velkojen luokittelu arvostusryhmittäin

IFRS 9 mukaisesti eri arvostusperusteet on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu määräämällä rahoitusvaroille kolme pääasiallista arvostusryhmää: jaksotettu hankintameno,

2022		Käypään arvoon
	Käypään	muun laajan	Jaksotettuun
Milj. e	arvoon tulos	tuloksen	hankinta	Tase
Arvostusperiaate	vaikutteisesti	erien kautta	menoon"	arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Sijoitukset	0,4	0,7		1,1
Myyntisaamiset ja muut saamiset			4,4	4,4
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset			625,8	625,8
Johdannaissopimukset
(ei-suojauslaskennassa)	0,0
Rahavarat			81,2	81,2
Yhteensä	0,4	0,7	711,4	712,5
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta			50,0	50,0
Joukkovelkakirjalainat			73,3	73,3
Eläkelainat			4,5	4,5
Muut lainat			0,0	0,0
Vuokrasopimusvelat			93,5	93,5
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat yhteensä			221,3	221,3
Ostovelat ja muut velat			7,4	7,4
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta			0,1	0,1
Joukkovelkakirjalainat			3,5	3,5
Eläkelainat			3,0	3,0
Muut velat			0,1	0,1
Yritystodistukset			10,0	10,0
Vuokrasopimusvelat			43,9	43,9
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat yhteensä			60,7	60,7
Ostovelat ja muut velat			597,5	597,5
Johdannaissopimukset
(ei-suojauslaskennassa)	0,1
Yhteensä	0,1		886,9	887,0

LYHYESTI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TUNNUSLUVUT KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS PÄÄOMARAKENNE

käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta ja käypä arvo tulosvaikutteisesti. Standardia on noudatettu 1.1.2018 alkaen

2021
	Käypään	muun laajan	Jaksotettuun
Milj. e	arvoon tulos	tuloksen	hankinta	Tase
Arvostusperiaate	vaikutteisesti	erien kautta	menoon"	arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Sijoitukset	0,6	0,7		1,3
Myyntisaamiset ja muut saamiset			6,1	6,1
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset			555,4	555,4
Johdannaissopimukset
(ei-suojauslaskennassa)	0,1			0,1
Rahavarat			130,9	130,9
Yhteensä	0,7	0,7	692,4	693,8
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta			49,9	49,9
Joukkovelkakirjalainat			74,8	74,8
Eläkelainat			7,5	7,5
Muut lainat			0,5	0,5
Vuokrasopimusvelat			94,1	94,1
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat yhteensä			226,9	226,9
Ostovelat ja muut velat			2,0	2,0
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta			0,1	0,1
Joukkovelkakirjalainat
Eläkelainat			3,0	3,0
Muut velat
Yritystodistukset
Vuokrasopimusvelat			41,6	41,6
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat yhteensä			44,7	44,7
Ostovelat ja muut velat			530,9	530,9
Johdannaissopimukset
(ei-suojauslaskennassa)	0,1			0,1
Yhteensä	0,1		804,5	804.6

Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot ovat lähellä niiden käypiä arvoja lukuun ottamatta pitkäaikaisia korollisia lainoja. Pitkäaikaisten korollisten velkojen käypä arvo oli vuoden 2022 lopussa 140,1 milj. euroa (136,8 milj. euroa). Pitkäaikaisten korollisten lainojen käyvät arvot pohjautuvat diskontattuihin rahavirtoihin ja ne kuuluvat käypien arvojen määrittämisen hierarkiassa tasolle 2. Diskonttauskorkona on käytetty korkoa, jolla konserni saisi vastaavaa ulkoista lainaa tilinpäätöshetkellä ja se muodostuu riskittömästä markkinakorosta, johon on lisätty yrityskohtainen, maturiteetin mukainen riskipreemio 2,00 % p.a (1,00 % – 2,00 % vuonna 2021).

Sijoitukset sisältävät seuraavia eriä

	2022	2021
Noteeratut osakkeet (Tasolla 1 käyvän arvon hiearkiassa)	0,4	0,6
Noteeraamattomat osakkeet (Tasolla 3 käyvän arvon hierarkiassa)	0,7	0,7
Yhteensä	1,1	1,3

Tason 1 rahoituserien käypäarvo perustuu täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla arvostuspäivänä. Markkinoita pidetään toimivina, jos noteeratut hinnat ovat säännöllisesti saatavilla pörssissä. Noteeratut hinnat ovat ostohintoja (bid price) Taso 1 sisältää pääasiassa rahastoja ja OMXH listattuja osakkeita. Tasolle 3 luokitellut sijoitukset ovat noteeraamattomia osakkeita ja ne on arvostettu hankintahintaan vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla tai meklarilta saatuihin hintoihin, koska niiden käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä.

Laadintaperiaatteet

Rahoitusvarat

Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostus

IFRS 9 mukaisesti rahoitusvarat luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä seuraaviin ryhmiin: jaksotettu hankintameno, käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta ja käypä arvo tulosvaikutteisesti. Luokittelu riippuu yhteisön liiketoimintamallista ja rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimusperusteisten rahavirtojen ominaispiirteistä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvaroja tai johdannaisia, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja. Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan tähän ryhmään, jos se on hankittu pääasiassa lähitulevaisuudessa tapahtuvaa myyntiä varten. Johdannaiset ja muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon, ja ne arvostetaan myöhemmin käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksesta johtuvat realisoituneet ja realisoitumattomat tappiot ja voitot kirjataan tuloslaskelmaan sille periodille, jonka aikana ne syntyvät. Tähän ryhmään kuuluvat varat luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi (Saamiset), jos ne

LYHYESTI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TUNNUSLUVUT KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS PÄÄOMARAKENNE

erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua raportointikauden päättymispäivästä, ja lyhytaikaisiksi varoiksi (Myyntisaamiset ja muut saamiset), jos ne erääntyvät alle 12 kuukauden kuluttua.

Jaksotettuun hankintamenoon

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Tämä kategoria koostuu lainasaamisista, myyntisaamisista, rahoista ja pankkisaamisista sekä tietyistä muista saamisista. Nämä ovat lyhytaikaisia, jos eräpäivä on enintään 12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen, muutoin ne ovat pitkäaikaisia. Ne kirjataan alun perin käypään arvoon ja transaktiomenot kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen ne arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä määritettyyn jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Lyhytaikaisten myyntisaamisten ja muiden saamisten luonteesta johtuen niiden kirjanpitoarvon oletetaan olevan sama kuin käypä arvo.

Rahat ja pankkisaamiset muodostuvat käteisvaroista, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista sekä muista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden alkuperäinen juoksuaika on enintään kolme kuukautta.

Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta

Osakesijoitukset listaamattomiin sijoituksiin, joita ei pidetä kaupankäynti tarkoituksessa, on valittu arvostettavan muiden laajan tuloksen erien kautta.

Ne kirjataan alun perin käypään arvoon lisättynä transaktiomenoilla. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan omaan pääomaan arvonmuutosrahastoon verovaikutus huomioiden. Kun sijoitukset myydään tai niistä kirjataan arvonalentuminen, kertyneitä käyvän arvon muutoksia ei ikinä siirretä omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi.

Nämä ovat lyhytaikaisia, jos Konsernin on tarkoitus myydä ne enintään 12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen.

Kirjaaminen taseeseen ja pois taseesta

Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupankäyntipäivän perusteella päivänä, jona konserni sitoutuu ostamaan tai myymään omaisuuserän. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoitusten rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on olennaisilta osin siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut toiselle osapuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmän käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot tai tappiot esitetään tuloslaskelman rahoitustuotoissa ja -kuluissa sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Korkotuotot lainoista ja muista saamisista esitetään tuloslaskelmassa rahoitustuotoissa sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Osinkotuotot rahoitusvaroista merkitään tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin, kun konsernille on syntynyt oikeus maksun saamiseen.

Rahoitusinstrumenttien netottaminen

Rahoitusvarat ja -velat vähennetään toisistaan ja taseessa esitetään nettomäärä silloin, kun kirjattujen määrien vähentämiseen toisistaan on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus ja suoritus aiotaan toteuttaa nettomääräisesti tai omaisuuserä aiotaan realisoida ja velka suorittaa samanaikaisesti.

Rahoitusvarojen arvon alentuminen

Jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkityt varat

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvon alentumisesta yhden tai useamman omaisuuserän alkuperäisen kirjaamisen jälkeen toteutuneen tapahtuman ("tappion synnyttävä tapahtuma") seurauksena. Tappion synnyttävällä tapahtumalla on luotettavasti arvioitavissa oleva vaikutus rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvioituihin vastaisiin rahavirtoihin.

Näyttöä arvonalentumisesta voivat olla esimerkiksi koronmaksun tai lyhennysten laiminlyönnit, Caverion-konsernilla olevan saamisen uudelleenjärjestely, viitteet velallisen konkurssin tai muun taloudellisen uudelleenjärjestelyn todennäköisyydestä tai todettavissa oleva tieto, joka osoittaa arvioitujen vastaisten rahavirtojen määritettävissä olevaa vähentymistä, esimerkiksi muutokset maksujen myöhästymisessä ja laiminlyöntien kanssa korreloiva velallisen heikentynyt taloudellinen tilanne.

Lainojen ja muiden saamisten osalta tappion suuruus määritetään omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kyseisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Omaisuuserän kirjanpitoarvoa pienennetään ja tappio merkitään konsernin tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin. Arvonalentumista koskevaa näyttöä arvioidaan jatkuvasti sekä yksittäisten omaisuuserien tasolla että ryhmän tasolla. Kaikkia yksittäin tarkasteltuina merkittäviksi katsottavia omaisuuseriä tarkastellaan arvon alentumisen varalta erikseen. Ryhmän tasolla tapahtuva arviointi tehdään yhdistämällä riskiominaisuuksiltaan samankaltaisia omaisuuseriä ja arvioimalla niitä yhtenä kokonaisuutena.

Myynti- ja muihin saamisiin liittyvät operatiiviset riskit on kuvailtu liitetiedossa 3.2.

Jos arvonalentumistappion määrä vähentyy myöhemmällä kaudella ja vähennys pystytään objektiivisesti yhdistämään arvonalentumisen kirjaamisen jälkeen toteutuneeseen tapahtumaan, konsernituloslaskelmaan merkitään aiemmin kirjatun arvonalentumistappion peruutus.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään taseeseen selvityspäivänä ja ne kirjataan alun perin käypään arvoon vähennettynä aiheutuneilla transaktiomenoilla. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Saadun määrän ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus merkitään tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmällä laina-ajan kuluessa. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Lainalimiiteistä maksettavat palkkiot jaksotetaan kuluksi kyseisen limiitin voimassaoloajalle. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun niihin liittyvät velvoitteet sopimusten mukaan päättyvät tai siirtyvät pois.

Rahoitusvelat ovat lyhytaikaisia velkoja, kun jäljellä oleva maturiteetti on enintään 12 kuukautta, ja pitkäaikaisia velkoja, kun niiden maturiteetti on yli 12 kuukautta.

5.5 Rahoitusriskien hallinta

Caverion-konserni altistuu liiketoiminnassaan maksuvalmiusriskille, luottoriskille sekä valuutta- ja korkoriskille. Caverionin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on pienentää sitä epävarmuutta, jota rahoitusmarkkinoiden muutokset aiheuttavat sen taloudelliseen tulokseen. Vuosi vaihtui markkinoilla epävarmoissa tunnelmissa, joka näkyy Caverionille etenkin Ruotsin ja Norjan kruunun osalta heikkona arvostuksena, sekä korkeampana korkona vaihtuvakorkoisille lainoille. Vuotta 2022 on määritellyt korkea inflaatio ja volatiliteetti. Keskuspankit ovat taistelleet inflaatiota vastaan nopeilla koronnostoilla. Energian hinnat ovat laskeneet mutta riskinä on edelleen, että paine palkankorotuksille pitää kokonaisinflaation korkeana, minkä takia korkojen huippua ja huipun ajoitusta on vaikeaa ennustaa. Myöskin valuuttakurssien volatiliteetin voidaan olettaa jatkuvan korkeana. Caverion seuraa riskejä tiiviisti eikä näe tällä hetkellä tarvetta muuttaa riskienhallintaperiaatteita. Rahoituksen saatavuuteen, takausjärjestelyjen saatavuuteen sekä valuutta- ja korkoriskeihin liittyvät riskit ovat hallinnassa.

Caverion-konsernin hallitus on hyväksynyt konsernissa noudatettavan rahoituspolitiikan, jonka käytännön toteutuksesta vastaa Caverion-konsernin rahoitusosasto yhdessä divisioonien kanssa. Divisioonissa ja tytäryhtiöissä rahoitusasioita hoitaa taloushenkilöstö ja operatiivinen johto. Konsernin rahoituspolitiikassa määritellään tehtäväalueittain vastuunjako rahoitusosaston ja divisioonan välillä. Divisioonien vastuulla on ollut toimittaa rahoitusosastolle ajantasaista ja täsmällistä informaatiota rahoitusasemasta, kassavirrasta ja valuuttapositiosta, jotta on voitu varmistaa tehokas kassan-, rahoituksen-, likviditeetin ja riskienhallinta. Vastuunjaon lisäksi konsernin rahoituspolitiikassa määritellään pääperiaatteet ja toimintatavat rahoitusriskien hallinnalle, kassanhallinnalle sekä rahoitukseen liittyville erityisalueille, kuten kaupallisille takauksille, rahoittajasuhteille ja asiakasrahoitukselle.

Korkoriskin hallinta

Caverionilla on kassavaroihin liittyviä korollisia saamisia, mutta muutoin sen tuotot ja liiketoiminnan rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen muutoksista.

Caverionin rahavirran korkoriski aiheutuu pääasiassa lyhyt- ja pitkäaikaisista lainoista. Vaihtuvakorkoiset lainat altistavat Caverionin rahavirran korkoriskille. Korkoriskin hallinnoimiseksi Caverion-konsernin hallitus on määritellyt pitkäaikaisille lainoille ja niitä suojaaville korkojohdannaisille keskimääräisen korkosidonnaisuusaika tavoitteen. Konsernin nettovelan (pois lukien kassa) keskimääräinen korkosidonnaisuusaika tarkasteluhetkellä oli 28,1 (13,6) kuukautta. Joulukuun 2022 lopussa Caverion ei ole käyttänyt korkojohdannaisia korkoriskin suojaamiseen.

Koko lainasalkun efektiivisten korkojen painotettu keskiarvo ilman IFRS 16 vaikutusta oli 3,0 % (2,6 %) joulukuun 2022 lopussa. Kiinteäkorkoiset lainat muodostavat noin 59 (66) prosenttia konsernin korollisen velan määrästä.

Keskimääräisen korkosidonnaisuusajan tavoitteen toteutumisen lisäksi Caverion-konsernin johto seuraa kuukausittain korkotason mahdollisen muutoksen vaikutusta Caverion-konsernin taloudelliseen tulokseen. Seurannan kohteena on yhden prosenttiyksikön koron nousun vaikutus vuosittaisiin nettokorkokuluihin.

Herkkyys korkoriskille

	Tulos ennen veroja
Milj. e	2022	2021
Nettovelan korko 1 prosenttiyksikköä korkeampi	0,2	1,0

Nettovelkapositio sisältää korolliset rahoitusvelat ja rahat ja pankkisaamiset. Herkkyydet on laskettu tilinpäätöshetken tilanteen mukaan.

Vastapuoliriski

Caverionin-konsernin pankkien ja rahoituslaitosten kanssa tekemiin rahoitusinstrumentteihin liittyy riski siitä, että vastapuoli ei pystyisi täyttämään tehdyn sopimuksen mukaisia velvoitteita. Caverion-konsernin rahoitusosasto on vastannut rahavarojen ja johdannaissopimusten vastapuoliriskistä.

Rahoitusinstrumenttien vastapuolten valinta on perustunut Caverion-konsernin johdon arvioon niiden luotettavuudesta. Caverion-konsernin hallitus on hyväksynyt Caverion-konsernin käyttämät pääpankit ja johdannaisinstrumenttien vastapuolet. Caverion-konsernin Talousjohtaja (CFO) hyväksyy lyhytaikaisten sijoitusten vastapuolet ja limiitit. Caverionin rahoituspolitiikan mukaisesti voidaan tehdä lyhytaikaisia, likviditeetin hallintaan liittyviä sijoituksia. Rahavaroista tai johdannaisista ei ole tilikaudella syntynyt luottotappioita. Caverion-konsernin johto ei odota taseen rahoitusvarojen tai johdannaisten vastapuolista aiheutuvan luottotappioita.

YIT Oyj:n 30.6.2013 rekisteröidyn osittaisjakautumisen seurauksena perustetulle Caverion Oyj:lle syntyi toissijainen vastuu YIT Oyj:n ennen jakautumista myöntämistä, YIT Oyj:lle jakautumisen jälkeen jääneistä konsernitakauksista, mikäli YIT Oyj menee konkurssiin. Näiden konsernitakausten määrä joulukuun lopussa oli 20,4 (24,3) milj. euroa.

Maksuvalmiusriski

Jälleenrahoitusriski määritellään riskiksi, ettei lainojen erääntyessä varoja ole tarpeeksi tai rahoitus on kallista. Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena on, että likvidit varat riittävät kaikissa tilanteissa. Maksuvalmiusriskiä ja jälleenrahoitusriskiä hallinnoidaan hajauttamalla lainojen maturiteettijakaumaa sekä arvioimalla lyhytaikaisen rahoituksen osuutta ja konsernin pitkäaikaista rahoitustarvetta. Caverion-konsernissa on aina varmistettava likvidien varojen

LYHYESTI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TUNNUSLUVUT KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS PÄÄOMARAKENNE

riittävyys kuluvan vuoden aikana erääntyvien lainojen takaisinmaksuun ja liiketoiminnan suunnittelujakson mukaisiin mahdollisiin rahoitustarpeisiin. Riittävät vahvistetut ja nostamattomat luottolimiittisopimukset takaavat tarvittavan maksuvalmiuden.

Vuonna 2022 Caverion teki toimenpiteitä pitkittääkseen lainojensa maturiteettiprofiilia, sekä vahvisti pitkä ajan likviditeettiä. Helmikuussa Caverion laski liikkeelle vakuudettoman 75 milj. euron joukkovelkakirjalainan hintaan 99,425 prosenttia. Viisivuotinen joukkovelkakirjalaina erääntyy 25. helmikuuta 2027 ja sillä on kiinteä vuosittainen 2,75 prosentin korko. Caverion teki myös takaisinostotarjouksen maaliskuussa 2023 erääntyvästä 75 milj. euron joukkovelkakirjalainastaan. Lopullinen takaisinostotarjouksen hyväksytty määrä oli 71,5 milj. euroa.

Konsernin korollisen velan määrä oli joulukuun lopussa 144,6 (135,9) milj. euroa. Noin 40 prosenttia lainoista on rahoituslaitoksilta ja noin 60 prosenttia sijoittajilta. Konsernin nettovelka oli 63,4 (5,0) milj. euroa joulukuun lopussa ilman IFRS 16 vaikutusta ja 200,9 (140,7) milj. euroa IFRS 16 vaikutusten kanssa. Velkaantumisaste oli joulukuun lopussa 89,1 (69,8) prosenttia ja omavaraisuusaste 19,8 (19,0) prosenttia sisältäen IFRS 16 vaikutukset. Vuonna 2020 Caverionin liikkeelle laskema 35 milj. euron hybridilaina käsitellään konsernin IFRS -tilinpäätöksessä omana pääomana. Hybridilaina on oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina, joka on muita velkasitoumuksia heikommassa asemassa. Lainalla ei ole eräpäivää, mutta liikkeeseenlaskijalla on oikeus lunastaa laina takaisin ensimmäistä kertaa 15.5.2023 sekä tätä seuraavina koronmaksupäivinä.

Caverionin ulkoisissa lainoissa sovelletaan taloudellista kovenanttia, joka perustuu konsernin nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhdelukuun (Nettovelat/Käyttökate). Taloudellinen kovenantti ei saa ylittää tasoa 3,5:1. Joulukuun lopussa konsernin nettovelan ja käyttökatteen suhdeluku vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti oli 1,3x.

Caverion-konserni käyttää maksuvalmiusriskin hallinnan välineinä kassavaroja, luotollisia konsernitilejä, rahoituslimiittejä sekä yritystodistuksia. Caverionin rahavarat olivat joulukuun lopussa 81,2 (130,9) milj. euroa. Lisäksi Caverionilla on nostamattomia tililimiittisopimuksia 19,7 (19) milj. euroa ja sitovia nostamattomia luottolimiittisopimuksia 100 (100) milj. euroa. Sitovat luottolimiittisopimukset ovat voimassa tammikuuhun 2025 asti.

Seuraava taulukko kuvaa rahoitusvelkojen ja korkojen sopimuksiin perustuvaa erääntymistä. Luvut ovat diskonttaamattomia. Vaihtuvakorkoisten lainojen ja korkojohdannaisten tulevat korkovirrat perustuvat 31.12.2022 (31.12.2021) voimassa olleeseen korkoon. Valuuttamääräisten lainojen kassavirrat on käännetty euroiksi tilinpäätöskursseihin. Valuuttajohdannaisten valuuttamääräiset kassavirrat on käännetty euroiksi termiinikursseilla.

Rahoitusvelkojen ja korkojen erääntymisen analyysi 31.12.2022 sopimuksiin perustuen

Milj. e	2023	2024	2025	2026	2027		2028- Yhteensä
Korolliset lainat	17,3	3,4	52,2	2,1	77,1		152.1
Eläkelainat	3,1	3,0	1,5				7,6
Vuokrasopimusvelat	47,8	35,7	22,1	14,8	8,8	20,5	149,8
Muut rahoitusvelat
Ostovelat ja muut velat	597,5						597,5
Valuuttajohdannaiset	0,1						0,1

Rahoitusvelkojen ja korkojen erääntymisen analyysi 31.12.2021 sopimuksiin perustuen

Milj. e	2022	2023	2024	2025	2026		2027- Yhteensä
Korolliset lainat	3,1	78,1	0,7	50,0			131,9
Eläkelainat	3,2	3,2	3,1	1,5			11,0
Vuokrasopimusvelat	44,5	34,6	22,8	14,0	9,3	20,1	145,1
Muut rahoitusvelat						0,5	0,5
Ostovelat ja muut velat	530,9						530,9
Valuuttajohdannaiset	0,1						0,1

Valuuttariski

Caverion-konserni toimii kansainvälisesti ja altistuu toimintamaidensa valuutoista aiheutuville riskeille. Valuuttakurssiriski syntyy pääasiassa taseeseen merkityistä varoista ja veloista sekä ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehdyistä nettosijoituksista. Myös tytäryhtiöiden kaupallisista sopimuksista aiheutuu valuuttakurssiriskiä, joskin sopimukset tehdään pääasiassa yksiköiden omassa toimintavaluutassa.

Valuuttakurssiriskin hallinnan tavoitteena Caverionissa on pienentää sitä epävarmuutta, jota muutokset valuuttakursseissa aiheuttavat kassavirtojen sekä liiketoiminnallisten saamisten ja velkojen arvostusten kautta tulokseen. Caverion-konsernin hallituksen päätöksellä ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjä nettosijoituksia ei ole suojattu valuuttakurssien muutoksilta.

Muut kuin euromääräiset nettosijoitukset ja niiden herkkyysanalyysi tilinpäätöshetkellä

	2022	2022	2022	2021	2021	2021
Milj. e	Netto sijoitus	EUR vahvistuu 10%, vaikutus omaan pääomaan	EUR heikkenee 10%, vaikutus omaan pääomaan	Netto sijoitus	EUR vahvistuu 10%, vaikutus omaan pääomaan	EUR heikkenee 10%, vaikutus omaan pääomaan
SEK	34,1	-3,1	3,8	6,5	-0,6	0,7
NOK	32,5	-3,0	3,6	18,6	-1,7	2,1
DKK	-3,9	0,4	-0,4	7,3	-0,7	0,8
Muut valuutat	0,7	-0,1	0,1	0,0	0,0	0,0

Nettosijoituksella tarkoitetaan tässä yhteydessä ulkomaisten tytäryhtiöiden omaa pääomaa lisättynä pysyväksi nettosijoitukseksi katsotuilla lainoilla. Nettosijoitukseksi ei katsota tytäryhtiöiden taseessa mahdollisesti olevaa liikearvoa.

Caverion-konsernin rahoituspolitiikan periaatteiden mukaisesti kaikki konserniyhtiöt ovat olleet vastuussa valuuttamääräiseen kassavirtaansa liittyvän valuuttakurssiriskin tunnistamisesta ja suojaamisesta. Kaikki sitoviin sopimuksiin perustuvat erät, jotka ylittävät 0,2 milj. euroa, on suojattava. Suojaukset tehdään sisäisillä transaktioilla, joiden vastapuolena on Caverion-konsernin rahoitusosasto, joka suojaa konsernin nettoposition ja tekee kaikki ulkoisten vastapuolien kanssa tehtävät suojaukset. Valuuttakurssin suojauksissa ei noudateta suojauslaskentaa, joten johdannaisten arvonmuutokset kirjataan tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden mukaisesti tulokseen. Vuoden 2022 lopussa ei ollut kaupallisiin sopimuksiin liittyviä suojauksia.

Lukuun ottamatta translaatioriskiä liittyen ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyihin nettosijoituksiin, euron heikentymisellä tai vahvistumisella ei olisi ollut olennaista vaikutusta Caverion-konsernin tulokseen. Valuuttajohdannaiset, jotka on tehty sisäisten ja ulkoisten lainojen sekä saatavien suojaamiseksi kompensoivat mahdolliset valuuttakurssien muutokset.

5.6 Johdannaissopimukset

Kaikki johdannaiset on tehty Caverion-konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti suojaustarkoituksessa, mutta IFRS 9 mukaista suojauslaskentaa ei ole sovellettu tilinpäätöshetkellä voimassa oleviin johdannaisiin. Valuuttajohdannaiset on tehty lähinnä rahoituksellisten erien suojaamiseksi ja ne on kirjattu tulosvaikutteisesti rahoitustuottoihin/-kuluihin. Valuuttajohdannaiset erääntyvät vuoden 2023 aikana. Joulukuun 2022 lopussa Caverion ei käyttänyt korkojohdannaisia korkoriskiltä suojautumiseen.

Konsernin johdannaisia koskee netotus, toimeenpantavissa oleva päänetotussopimus tai vastaavanlainen sopimus. Joissain tapauksissa esimerkiksi toisen osapuolen konkurssissa, kaikki sopimuksen alaiset transaktiot päättyisivät ja ne netotettaisiin. Päänetotussopimukset eivät täytä netottamisen vaatimuksia tilinpäätöksessä ja erät on esitetty bruttona. Muissa rahoitusvaroissa ja -veloissa esimerkiksi myyntisaamisissa tai ostoveloissa ei ole sopimuksiin perustuvia netotettavia eriä tilinpäätöshetkellä.

Rahoituserät, joille ei ole noteerattua hintaa toimivilla markkinoilla (esimerkiksi OTCjohdannaiset) on arvostettu käyttämällä arvostusmenetelmiä. Arvostusmenetelmät hyödyntävät markkinadataa, kun sitä on saatavilla ja yhtiökohtaisten estimaattien käyttö on mahdollisimman vähäistä. Jos kaikki tarvittavat tiedot käyvän arvon laskentaan on saatavilla markkinoilta, luokitellaan erä tasolle 2. Tasolle 2 luokiteltujen johdannaissopimusten käyvät arvot on määritetty seuraavasti: Valuutta- ja korkotermiinisopimusten käyvät arvot on määritetty käyttäen tilinpäätöspäivän noteerattuja termiinikursseja. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella.

Nimellisarvot

Milj. e	2022	2021
Valuuttatermiinit, ei-suojauslaskennassa	121,1	65,2

Käyvät arvot

					2021
					Netto
					arvo
					0,0
					0,0
0,0	-0,1	-0,1	0,1	-0,1	0,0
	Positiivinen käypä arvo (tasearvo) 0,0 0,0 0,0	2022 Negatiivinen käypä arvo (tasearvo) -0,1 -0,1 0,0	2022 Netto arvo -0,1 -0,1	2022 Positiivinen käypä arvo (tasearvo) 0,1 0,1 0,0	2021 2021 Negatiivinen käypä arvo (tasearvo) -0,1 -0,1 0,0

Laadintaperiaatteet

Johdannaiset kirjataan alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon, ja sen jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon. Johdannaisiin välittömästi liittyvät transaktiomenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Johdannaisten myöhemmästä käypään arvoon kirjaamisesta syntyvän voiton tai tappion kirjaamistapa riippuu siitä, onko johdannainen määritetty suojausinstrumentiksi ja minkä luonteista erää se suojaa. Valuuttajohdannaisilla suojaudutaan valuuttakurssiriskiltä ja niiden käyvän arvon muutokset sisältyvät luonteensa mukaisesti joko liikevoittoon tai rahoitustuottoihin ja -kuluihin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Korkojohdannaisilla suojaudutaan markkinakorkojen muutoksilta ja korkojohdannaisten, joihin ei sovelleta IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa, käyvän arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja kuluihin sille kaudelle, jonka aikana ne syntyvät. Johdannaiset ovat pitkäaikaisia velkoja (Muut velat), kun niiden maturiteetti on yli 12 kuukautta, ja lyhytaikaisia velkoja (Ostovelat ja muut velat), kun niiden jäljellä oleva maturiteetti on alle 12 kuukautta.

Suojauslaskennassa olevat johdannaiset, jotka täyttävät IFRS 9:n mukaiset suojauslaskennan ehdot, merkitään taseeseen käypään arvoonsa päivänä, jolloin konsernista tulee sopimusosapuoli. Konsernissa on sovellettu suojauslaskentaa vaihtuvakorkoisten lainojen viitekoron muutoksilta suojautumiseen (rahavirran suojaus). Suojaussuhteen alussa dokumentoidaan kohteen ja suojausinstrumenttien välinen suhde ja arvioidaan suojaussuhteen tehokkuus. Suojaussuhteen tehokkuutta tarkastellaan vähintään jokaisena raportointipäivänä. Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisten tehokkaan osuuden käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomassa suojausrahastossa. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirja¬taan tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siir¬retään tuloslaskelman rahoitustuottoihin tai -kuluihin niillä tilikausilla, joilla suojauskohde vaikuttaa tulokseen. Kun suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan soveltamis¬edellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertyneet voitot tai tappiot kirjataan välittömästi tulos¬vaikutteisesti.

5.7 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä

		2022		2021
Milj. e	Osakkuus yhtiöt	Yhteis yritykset	Yhteensä	Osakkuus yhtiöt	Yhteis yritykset	Yhteensä
Tasearvo tilikauden alussa	0,1	1,4	1,5	0,1	1,6	1,7
Osuus tuloksesta	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Vähennykset		-0,1			-0,3	-0,3
Saadut osingot		-1,3
Tasearvo tilikauden lopussa	0,1	0,0	0,1	0,1	1,4	1,5

Osakkuus- ja yhteisyritysten kirjanpitoarvoon ei sisälly liikearvoa.

2022

Milj. e	Koti paikka	Varat	Velat	Liike vaihto	Voitto/ tappio	Omistus
Yhteisyritykset
CG FH St. Pölten GmbH	Wien	0,1	0,0	0,0	0,0	50 %
Osakkuusyhtiöt
Arandur Oy	Vantaa	5,3	4,9	4,9	0,0	33 %
Yhteensä		5,3	4,9	4,9	0,0	-
2021
	Koti			Liike	Voitto/

Milj. e	Koti paikka	Varat	Velat	Liike vaihto	Voitto/ tappio	Omistus
Yhteisyritykset
CG FH St. Pölten GmbH	Wien	42,2	39,5	38,6	0,0	50 %
Osakkuusyhtiöt
Arandur Oy	Vantaa	5,1	4,8	4,9	0,0	33 %
Yhteensä		47,3	44,2	43,5	0,0	-

Yhteisyritys CG FH St. Pölten Gmb liittyy Itävallan St. Pöltenin ammattikorkeakoulun elinkaariprojektiin yhdessä rakennusyhtiö Granitin kanssa. Projektivaihe valmistui vuonna 2022 ja

Käyvän arvon muutokset, kulut laajassa tuloslaskelmassa:

Milj. e	2022	2021
Etuuspohjaiset eläke-edut	6,6	1,1
Valuuttakurssimuutokset	0,0	-1,2
Kulut laajassa tuloslaskelmassa, yhteensä	6,6	-0,1

Etuuspohjaiset eläke-edut

Konsernilla on etuuspohjaiset eläkejärjestelyt Norjassa, Saksassa, Itävallassa ja Suomessa, joissa eläke-etuuden suuruus määräytyy muun muassa palkan ja työssäolovuosien perusteella. Eläkejärjestelyt on hoidettu pääosin vakuutusyhtiöissä, ja niitä hallinnoidaan paikalliseen lainsäädäntöön perustuen.

Taseessa esitetyt eläkevelvoitteet on määritetty seuraavasti:

Milj. e	2022	2021
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	4,0	5,8
Varojen käypä arvo	-8,0	-9,1
Rahastoitujen velvoitteiden alikate	-4,0	-3,3
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	41,9	50,6
Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden alikate	37,8	47,2
Taseeseen merkityt eläkevelvoitteet	41,9	50,6
Taseen saamiset etuuspohjaisista eläkkeistä	-4,0	-3,3

Caverion on ottanut haltuunsa kiinteistön huoltopalvelut ja teknisen ylläpidon seuraavan 25 vuoden ajaksi.

Tavaroiden ja palveluiden myynti osakkuus- ja yhteisyrityksille oli vuonna 2022 1,3 (1,4) milj. euroa

Laadintaperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää ne osakkuusyritykset, joissa konsernin osuus äänivallasta on 20-50 prosenttia tai konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Yritykset, joissa konsernilla on yhteinen määräysvalta toisen osapuolen kanssa ja merkittävät päätökset vaativat molempien osapuolien hyväksynnän, käsitellään luonteensa mukaisesti yhteisyrityksinä. Osakkuus- ja yhteisyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Sijoitus kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä ja sitä lisätään tai vähennetään kirjaamalla Caverion-konsernin osuus sijoituskohteen hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista. Jokaisen raportointikauden lopussa ratkaistaan, onko objektiivista näyttöä siitä, että osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen arvo on alentunut.

Konsernin osuus hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista merkitään tuloslaskelmaan, ja sen osuus hankinnan jälkeisistä muun laajan tuloksen muutoksista kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan vastaavasti. Saadut osingot pienentävät sijoituksen tasearvoa. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, ei kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita kirjata, paitsi jos konsernilla on oikeudellisia tai tosiasiallisia velvoitteita osakkuus- ja yhteisyrityksiin liittyen tai se on suorittanut maksuja osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta. Konsernin ja osakkuusyrityksen väliset realisoitumattomat voitot on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti.

5.8 Eläkevelvoitteet

Taseeseen merkityt velat:

Milj. e	2022	2021
Etuuspohjaiset eläke-edut	41,9	50,6
Taseen eläkevelvoitteet	41,9	50,6
Taseen saamiset etuuspohjaisista eläkkeistä	-4,0	-3,3
Eläkevelvoitteet, netto	37,8	47,2

Tuotot ja kulut tuloslaskelmassa, liikevoittoon kirjatut:

Milj. e	2022	2021
Etuuspohjaiset eläke-edut	-0,1	-0,8
Rahoituskuluihin kirjatut	-0,5	-0,3
Tuotot (+) / kulut (-) tuloslaskelmassa, yhteensä	-0,6	-1,1

LYHYESTI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TUNNUSLUVUT KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS

PÄÄOMARAKENNE

Etuuspohjaisen eläkevelvoitteen vuosimuutokset ovat seuraavat:

Milj. e	Velvoitteen nykyarvon muutokset	Varojen käyvän arvon muutokset	Eläke velvoitteen muutokset, netto
1.1.2022	56,3	-9,1	47,3
Kauden työsuoritukseen perustuva meno	0,1		0,1
Korkomenot	0,5	-0,1	0,5
Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno
Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot
Käyvän arvon muutokset
Varojen tuotto, pl. korkokulut		0,8	0,8
Voitto (-) / tappio (+) demografisten oletusten
muutoksesta
Voitto (-) / tappio (+) taloudellisten oletusten
muutoksesta	-8,3	0,0	-8,3
Kokemusperusteiset voitot (-) / tappiot (+)	0,3		0,3
Valuuttakurssimuutokset	-0,5		-0,5
Työnantajan suoritukset	-0,3	-0,0	-0,4
Hankittu eläkevastuu
Maksetut etuudet	-2,1	0,3	-1,9
31.12.2022	45,9	-8,1	37,8

		Varojen	Eläke
	Velvoitteen	käyvän	velvoitteen
	nykyarvon	arvon muutokset	muutokset, netto
Milj. e	muutokset
1.1.2021	57,1	-8,3	48,9
Kauden työsuoritukseen perustuva meno	0,8		0,8
Korkomenot	0,3	0,0	0,3
Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno
Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot
Käyvän arvon muutokset
Varojen tuotto, pl. korkokulut		-1,0	-1,0
Voitto (-) / tappio (+) demografisten oletusten
muutoksesta
Voitto (-) / tappio (+) taloudellisten oletusten
muutoksesta	-1,7		-1,7
Kokemusperusteiset voitot (-) / tappiot (+)
Valuuttakurssimuutokset	0,4		0,4
Työnantajan suoritukset	-0,4	0,0	-0,4
Hankittu eläkevastuu	0,2	-0,2	0,0
Maksetut etuudet	-2,0	0,2	-1,8
31.12.2021	56,3	-9,1	47,2

Eläkevelvoitteen keskimääräinen kestoaika Caverion-konsernissa on 13 (14) vuotta.

Merkittävät aktuaariset oletukset olivat seuraavat:

		Palkankorotus	Eläkkeiden
2022	Diskonttokorko	olettama	kasvuolettama
Suomi	3,30 %	2,50 %	2,70 %
Norja	3,20 %	3,75 %	3,50 %
Saksa	3,00 %	3,25 %	2,30 %
Itävalta	3,00 %	-	3,00 %

79 Caverion Vuosikatsaus 2022

		Palkankorotus	Eläkkeiden
2021	Diskonttokorko	olettama	kasvuolettama
Suomi	0,80 %	1,95 %	2,25 %
Norja	1,50 %	2,50 %	2,25 %
Saksa	0,90 %	3,00 %	2,00 %
Itävalta	0,80 %	-	2,25 %

Etuuspohjaisen eläkevelvoitteen herkkyys merkittävien olettamien muutoksille on seuraava:

2022	Vaikutus eläkevelvoitteeseen 1)
			Olettaman
	Olettaman muutos	Olettaman kasvu	vähennys
Diskonttokorko	0,50 %	vähennys 5,6 %	lisäys 6,1 %
Palkankorotusolettama	0,50 %	lisäys 0,1 %	vähennys 0,1 %
Eläkkeiden kasvuolettama	0,50 %	lisäys 4,3 %	vähennys 3,2 %

2021	Vaikutus eläkevelvoitteeseen 1)
	Olettaman muutos	Olettaman kasvu	Olettaman vähennys
Diskonttokorko	0,50 %	vähennys 6,8 %	lisäys 7,6 %
Palkankorotusolettama	0,50 %	lisäys 0,2 %	vähennys 0,2 %
Eläkkeiden kasvuolettama	0,50 %	lisäys 5,4 %	vähennys 5,0 %

1) Perustuvat herkkyysanalyysiin konsernin merkittävimmän eläkejärjestelyn osalta. Muiden järjestelyjen osalta vaikutukset ovat vastaavia.

Kuvattu herkkyysanalyysi perustuu esitetyn olettaman muutokseen, kun samalla muut olettamat pysyvät ennallaan. Todellisuudessa näin ei todennäköisesti tapahdu, vaan muutos yhdessä olettamassa saattaa myös vaikuttaa muiden olettamien muuttumiseen. Laskettaessa etuuspohjaisen eläkevelvoitteen herkkyyttä merkittäville aktuaarisille olettamille, on käytetty samaa laskentatapaa kuin taseeseen kirjattua eläkevelvoitetta laskettaessa.

Eläkejärjestelyn varat muodostuvat seuraavasti:

Milj. e	2022	%	2021	%
Osakkeet	3,9	49	4,8	52
Velkakirjat	2,5	31	2,7	29
Kiinteistöt	1,4	18	1,3	1,4
Sijoitusrahastot
Rahat ja pankkisaamiset	0,1	1	0,2	2
Muut varat	0,2	2	0,2	2
Eläkejärjestelyjen varat yhteensä	8,0	100	8,2	100

80 Caverion Vuosikatsaus 2022

LYHYESTI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TUNNUSLUVUT KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS PÄÄOMARAKENNE

Työnantajan ei odoteta maksavan maksuja järjestelyihin tilikauden 2023 aikana.

Ruotsin usean työnantajan yhteinen eläkejärjestely

Ruotsissa Caverion osallistuu usean työnantajan muodostamaan yhteiseen etuuspohjaiseen eläkejärjestelyyn Alecta vakuutusyhtiössä. 870 Caverion Sverige AB:n työntekijää on järjestelyn piirissä vuoden 2022 lopussa. Tämä usean työantajan yhteinen järjestely ei kykene tuottamaan luotettavaa tietoa etuuspohjaisen eläkevastuun raportointia varten, joten Caverion käsittelee eläkejärjestelyä maksuperusteisena.

Alectan mahdollinen ylijäämä saatetaan hyvittää työnantajille tai työntekijöille. Odotetut suoritettavat maksut järjestelyyn ensi vuoden aikana ovat 6,8 milj. euroa.

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt altistavat konsernin useille eri riskeille, joista merkittävimpiä kuvataan lähemmin seuraavassa:

Muutokset joukkovelkakirjalainojen tuotossa - Yritysten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen tuoton aleneminen kasvattaa järjestelyistä aiheutuvia velkoja.

Inflaatioriski - Osa järjestelyjen etuusvelvoitteista on sidottu inflaatioon, ja korkeampi inflaatio johtaa velkojen kasvuun.

Odotettavissa oleva elinikä - Suurin osa järjestelyjen velvoitteista liittyy elinikäisten etuuksien tuottamiseen jäsenille, joten odotettavissa olevan eliniän nousu kasvattaa järjestelyjen velvoitteita.

Laadintaperiaatteet

Konsernissa on toiminta-alueellaan erilaisia maksupohjaisia ja etuuspohjaisia eläkejärjestelmiä, jotka noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä.

Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Konsernilla ei ole oikeudellisia eikä tosiasiallisia velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen, jos rahastolla ei ole riittävästi varoja kaikkien nykyisen ja aiempien tilikausien työsuoritukseen perustuvien etuuksien maksamiseen kaikille työntekijöille.

Konsernissa on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä Norjassa, Itävallassa, Saksassa ja Suomessa. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen ja ne perustuvat riippumattomien asiantuntijoiden vuosittain tekemiin laskelmiin, joissa käytetään etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Diskonttauskorkona on käytetty yritysten liikkeelle laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa. Käytetyn viitekoron perusteena olevien joukkovelkakirjalainojen maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun maturiteettia. Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkevelkana esitetään etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän käyvällä arvolla. Eläkemenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluiksi jaksottaen kustannukset työntekijöiden palvelusajalle. Kokemusperusteisista tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

Ruotsin työeläkkeet on vakuutettu usean työnantajan yhteisessä eläkejärjestelyssä. Tämän eläkevastuun osalta ei ole ollut mahdollista saada riittäviä tietoja vastuiden ja varojen jakamiseksi työnantajittain. Ruotsin työeläkkeet on käsitelty maksupohjaisina.

Eläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu useista eri tekijöistä, jotka määritetään vakuutusmatemaattisella perusteella käyttäen useita eri oletuksia, joihin kuuluu muun muassa diskonttokorko. Oletusten muutokset vaikuttavat eläkevelvoitteiden kirjanpitoarvoon. Diskonttauskorkona on käytetty yritysten liikkeelle laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinakorkoa tai valtion velkasitoumusten markkinakorkoa. Diskonttokorko määritetään sille valuutalle, jossa etuudet toteutuvat. Käytetyn viitekoron perustana olevien instrumenttien maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun maturiteettia. Muut oletukset perustuvat vakuutusmatemaattisiin tilastoihin sekä vallitseviin markkinaolosuhteisiin.

5.9 Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Alla on esitetty konsernin käyttöoikeusomaisuuserien tasearvot sekä muutokset kauden aikana.

	Käyttöoikeusomaisuuserät
	Rakennukset ja		Muut
Milj. e	rakennelmat	Autot	omaisuuserät	Yhteensä
1.1.2022	83,8	47,2	0,2	131,2
Kurssierot	-1,8	-1,2	0,0	-3,0
Liiketoimintojen hankinta	5,6	1,6		7,2
Lisäykset	22,5	28,0		50,5
Vähennykset ja yritysmyynnit	-1,1	-1,3	-0,0	-2,4
Poistot ja arvonalentumiset	-25,0	-25,9	-0,1	-51,0
31.12.2022	84,1	48,4	0,0	132,6

PÄÄOMARAKENNE

	Käyttöoikeusomaisuuserät
Milj. e	Rakennukset ja rakennelmat	Autot	Muut omaisuuserät	Yhteensä
1.1.2021	79,5	44,6	1,3	125,5
Kurssierot	0,6	0,4	0,0	1,0
Liiketoimintojen hankinta	0,5	0,2		0,7
Lisäykset	27,9	26,7	0,0	54,7
Siirrot erien välillä		1,1	-1,1
Vähennykset ja yritysmyynnit	-1,5	-0,9		-2,4
Poistot ja arvonalentumiset	-23,3	-24,9	-0,1	-48,3
31.12.2021	83,8	47,2	0,2	131,2

Vuonna 2022 käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset sisälsivät 0,1 milj. euroa arvonalentumisia liittyen toimitilojen uudelleenjärjestelyihin. Vuonna 2021 vastaavia arvonalentumisia ei ollut.

Vuokrasopimusvelat

Milj. e	2022	2021
1.1.	135,7	129,2
Kurssierot	-3,1	1,1
Liiketoimintojen hankinta	7,2	0,7
Lisäykset	50,5	54,7
Vähennykset ja yritysmyynnit	-2,3	-2,3
Korkokulut	4,1	3,8
Maksut	-54,7	-51,5
31.12.	137,5	135,7

Konserni kirjasi vuonna 2022 vuokrakulua lyhytaikaisista vuokrasopimuksista 2,7 milj. euroa (2,9 milj. euroa) ja vähäarvoisista omaisuuseristä 3,4 milj. euroa (3,4 milj. euroa). Vuokravastuut lyhytaikaisista ja vähäarvoisista vuokrasopimuksista olivat 5,4 milj. euroa vuoden 2022 lopussa (8,8 milj. euroa). Vuokravastuu sopimuksista, jotka eivät ole vielä alkaneet tilinpäätöshetkellä, mutta joihin Caverion on sitoutunut, oli 1,1 milj. euroa vuoden 2022 lopussa (0,1 milj. euroa).

Konserni on alivuokrannut osan vuokraamistaan kiinteistöistä. Alivuokratuista kiinteistöistä kirjattiin tuottoa vuonna 2022 0,8 milj. euroa (2021 0,9 milj. euroa).

Konserni vuokralle antajana

Konsernilla on vuokralle antajana rahoitusleasingsopimuksia, joihin liittyvät taseen nettoinvestoinnit olivat vuoden 2022 lopussa 0,3 milj. euroa (0,3 milj. euroa). Rahoitusleasingsopimusten vaikutus vuoden 2022 tuloslaskelmaan oli 0,1 milj. euroa (0,0 milj. euroa) koostuen myyntivoitosta ja korkotuotosta.

Laadintaperiaatteet

Konserni vuokralle ottajana

Caverion on kirjannut vuokrasopimusvelan jäljellä olevien vuokramaksujen diskontattuun nykyarvoon. Diskonttokorkona on käytetty arviota yhtiön lisäluoton korosta soveltamisen alkamisajankohtana. Koska vuokrasopimuksista ei ole saatavilla sopimuksen sisäistä korkokantaa, lisäluoton koron määrittelyssä on käytetty johdon arviota. Lisäluoton korko määritetään käyttäen valuuttakohtaisia viitekorkoja sekä jokaisen yhtiön riskiarvioon perustuvaa korkomarginaalia huomioituna vuokrasopimuksen pituudella.

Vuokrasopimuksen alkamishetkellä Caverion arvostaa käyttöoikeusomaisuuserän yhtä suureksi kuin vuokrasopimusvelan. Tämän jälkeen käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.

Caverion ei kirjaa taseeseen vuokrasopimusvelkaa vuokrasopimuksista, joissa kohdeomaisuuserä ei ole arvoltaan olennainen. Arvio siitä, onko vuokrauskohteena oleva hyödyke olennainen ja siten IFRS 16 –standardin mukaan kirjattava taseeseen, perustuu IFRS:n käsitteelliseen viitekehykseen ja IAS 1 –standardiin. Caverion kirjaa näiden sopimusten maksut vuokrakuluksi lineaarisesti vuokra-ajan kuluessa.

Caverion ei kirjaa lyhytaikaisia vuokrasopimuksia taseeseen. Lyhytaikaiset vuokrasopimukset ovat vuokrasopimuksia, joiden vuokra-aika on 12 kuukautta tai vähemmän ja jotka eivät sisällä optiota vuokrakohteena olevan hyödykkeen ostamisesta. Caverion on analysoinut vuokrasopimukset, joissa vuokra-aika on toistaiseksi voimassa oleva, mutta joissa sekä vuokranantajalla että Caverionilla vuokraajana on oikeus irtisanoa sopimus 1–12 kuukauden irtisanomisajalla. Johdon arviota käytetään arvioimaan realistista vuokra-aikaa lyhytaikaisille ja toistaiseksi voimassa oleville vuokrasopimuksille. Jos vuokrasopimuksen irtisanominen on käytännössä realistista irtisanomisajan puitteissa, on nämä vuokrasopimukset jätetty vuokravelan ulkopuolelle.

Käytännön helpotuksena IFRS 16 sallii, että vuokraaja saa jättää erottamatta vuokrasopimuskomponentit ja muut komponentit ja käsitellä kunkin vuokrasopimuskomponentin ja siihen liittyvät muut komponentit yhtenä vuokrasopimuskomponenttina. Caverion käyttää tätä helpotusta koskien autojen vuokrasopimuksia, joiden vuokrasopimuksissa on mukana palvelukomponentteja. Toisaalta muut kuin vuokrasopimuskomponentti on erotettu kiinteistöjen vuokrasopimuksista ja kirjattu kuluksi.

Konserni vuokralle antajana

Mikäli järjestely siirtää vuokralaiselle oikeuden käyttää tiettyä omaisuuserää, vuokranantaja luokittelee sopimuksen IFRS 16 -standardin mukaan rahoitusleasingsopimuksiin ja käyttöleasingsopimuksiin ja tekee sopimuksiin liittyvät kirjaukset tämän luokittelun mukaisesti. Caverionin vuokraa asiakkailleen heidän toimitiloihinsa ja rakennuksiinsa asennettuja koneita ja laitteita. Sopimukset ovat ehdoiltaan vaihtelevia.

Rahoitusleasingsopimuksissa hyödykkeen omistamisen riskit ja edut ovat olennaisilta osin siirtyneet Caverionilta vuokralle ottajalle. Tällaisiin sopimuksiin perustuvan myynnin Caverionin tulouttaa sopimuskauden alussa samoin periaattein kuin vastaavan omaisuuserän suorassa myynnissä. Rahoitusleasingsopimuksiin liittyvät nettoinvestoinnit kirjataan osaksi taseen pitkä- ja lyhytaikaisia saamisia, ja maksut kirjataan rahoitusleasingsaamisten lyhennyksiksi sekä korkotuotoksi. Korkotuotot tuloutetaan vuokra-aikana siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa tilikausittain saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa.

Käyttöleasingsopimuksissa hyödykkeen omistamiseen liittyvät riskit ja edut jäävät vuokranantajalle ja vuokrattu omaisuuserä kirjataan osaksi taseen aineellista omaisuutta, josta se poistetaan pohjautuen omassa käytössä olevien vastaavien hyödykkeiden poistoaikoihin sekä vuokrakauden jälkeinen käyttösuunnitelma huomioiden. Käyttöleasingsopimusten vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaisesti vuokrakaudelle.

IFRS 16 -standardin mukaan edelleenvuokraajan pitää lisäksi luokitella edelleen vuokratut sopimukset rahoitusleasingsopimuksiin ja käyttöleasingsopimuksiin vertaamalla edelleenvuokraussopimuksen kohteena olevaa omaisuuserää päävuokrasopimuksen kohteena olevaan omaisuuserään. Caverion ei ole uudelleenluokitellut yhtään edelleenvuokraussopimusta rahoitusleasingsopimuksiksi.

5.10 Muut vastuusitoumukset

Milj. e	2022	2021
Muut vastuusitoumukset
Muut vastuut		0,2
Hybridilainan kertynyt kirjaamaton korko	1,5	1,5

Konsernin emoyhtiö on antanut tytäryhtiöidensä sitoumusten vakuudeksi takauksia. Näiden takausten yhteismäärä 31.12.2022 oli 493,1 (497,7) milj. euroa. Määrä koostuu ulkoisten takausten vastatakauksista ja emoyhtiön antamista konsernitakauksista. Takaukset on annettu yleisten sopimuskäytäntöjen mukaisesti.

Ottaen huomioon Caverionin projektiliiketoiminnan luonteen, konserniyhtiöt ovat osallisina riitaisuuksissa ja oikeusprosesseissa useissa projekteissa. Nämä riitaisuudet ja oikeusprosessit ovat tyypillisesti Caveronia kohtaan esitettyjä vaateita, jotka koskevat väitettyjä virheellisiä suorituksia ja viivästyneitä toimituksia. Joissakin tapauksissa Caverionin periessä saamisiaan tämä saattaa johtaa riitaisuuksiin ja oikeusprosesseihin. On olemassa riski, että asiakas esittää näissä prosesseissa vastakanteita. Vaateiden, riitaisuuksien ja oikeusprosessien lopputulemaa on vaikea arvioida. Alaskirjauksia ja varauksia tehdään soveltuvien kirjanpitosäännösten mukaisesti.

Kesäkuussa 2018 Caverion pääsi osaltaan sovintoon Saksan liittovaltion kilpailuviraston (Bundeskartellamt) kanssa kartelliasiassa, jota viranomainen oli tutkinut vuodesta 2014. Tutkimus koski useita kiinteistöteknisten palvelujen tarjoajia Saksassa. Caverion Deutschland GmbH:n (ja sen edeltäjien) todettiin osallistuneen kilpailua rajoittaviin toimiin vuosien 2005 ja 2013 välisenä aikana. Saksan liittovaltion kilpailuviraston 3.7.2018 antaman lopullisen päätöksen mukaan kilpailuoikeudellisen sakon määrä Caverion Deutschland GmbH:lle oli 40,8 milj. euroa. Saksan

PÄÄOMARAKENNE

liittovaltion kilpailuvirasto antoi lopullisen päätöksensä kartelliasiassa maaliskuun 2020 lopulla muita asiassa mukana olleita kiinteistöteknisten palvelujen tarjoajia vastaan. On olemassa riski, että mukana olleita yhtiöitä, mukaan lukien Caverion Deutschland GmbH, kohtaan voidaan esittää siviilioikeudellisia vaateita. Tällä hetkellä kyseisen riskin suuruutta ei ole mahdollista arvioida. Vuonna 2022 ja 2021 Caverion sopi tiettyjä siviilioikeudellisia vaateita liittyen vanhaan kartelliasiaan Saksassa, yhteismäärältään 6,7 vuonna 2022 ja 9,1 milj. euroa vuonna 2021.

Yhteistyössään viranomaisten kanssa Caverion havaitsi vuosina 2009–2011 toimintaa, joka voi täyttää lahjonnan tai muun rikoksen tunnusmerkistön. Caverion toi havaintonsa heti viranomaisille tiedoksi ja tuki niitä asian tarkemmassa selvittämisessä. Münchenin julkinen syyttäjä ilmoitti Caverionille kesäkuun 2020 lopulla, ettei selvityksiä tulla jatkamaan eikä Caverion Deutschland GmbH:ta vastaan aloiteta muodollista sakkomenettelyä tapauksiin liittyen. On olemassa riski, että Caverion Deutschland GmbH:ta kohtaan voidaan esittää siviilioikeudellisia vaateita. Tällä hetkellä kyseisen riskin suuruutta ei ole mahdollista arvioida. Caverion julkistaa kaikki olennaiset tiedot mahdollisista siviilioikeudellisista vaateista tarvittaessa soveltuvien säännösten mukaisesti.

Jakautumiseen osallistuvat yhtiöt vastaavat yhteisvastuullisesti jakautuvan yhtiön velasta, joka on syntynyt ennen kuin jakautumisen täytäntöönpano on rekisteröity. Täten YIT Oyj:n osittaisjakautumisen seurauksena perustetulle Caverion Oyj:lle syntyi yhtiölle jakautumisessa allokoidun netto-omaisuuden määrään asti niin sanottu toissijainen vastuu ennen jakautumisen täytäntöönpanon rekisteröintiä syntyneistä YIT Oyj:lle jakautumisen jälkeen jääneistä veloista. YIT Oyj:n merkittävimpien rahoitusvelkojen velkojat luopuivat oikeudestaan vaatia Caverion Oyj:ltä suoritusta toissijaisen vastuun nojalla. Caverion Oyj:llä on toissijainen vastuu YIT Oyj:n ennen jakautumista myöntämistä, YIT Oyj:lle jakautumisen jälkeen jääneistä konsernitakauksista. Näiden konsernitakausten määrä joulukuun 2022 lopussa oli 20,4 (24,3) milj. euroa.

6 Muut

Tässä osiossa

Tämä osio sisältää seuraavat liitetiedot:

6.1	Johdon työsuhde-etuudet 85
6.2	Osakeperusteiset maksut86
6.3	Lähipiiritapahtumat 89
6.4	Tytäryhtiöt89
6.5	Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat 90

6.1 Johdon työsuhde-etuudet

Johtoon kuuluviin avainhenkilöihin luetaan Caverionin hallituksen jäsenet ja johtoryhmä. Johtoon kuuluville avainhenkilölle näiden työsuorituksesta maksettu kompensaatio koostuu seuraavassa taulukossa esitetyistä eristä.

Johdolle maksetut etuudet

Tuhatta euroa	2022	2021
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	5 439	4 726
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 1)	124	169
Irtisanomisen yhteydessä suoritetut etuudet	802	949
Osakeperusteiset maksut 2)	280	3 401
Yhteensä	6 646	9 245

1) Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet yllä sisältävät erilliset johdon lisäeläkejärjestelyt, mutta eivät sisällä johdon etuuksiin liittyviä mahdollisia lakisääteisiä eläkemaksuja tai maakohtaisiin ryhmäeläkejärjestelmiin liittyviä maksuja.

2) Sisältää luovutettujen osakkeiden arvon, niihin liittyvän varainsiirtoveron sekä rahana maksetun osuuden.

Hallitukselle ja toimitusjohtajalle maksetut etuudet

Tuhatta euroa	2022	2021
Toimitusjohtaja 1)
Jacob Götzsche, 9.8.2021 alkaen	774	302
Mats Paulsson, 28.2.-8.8.2021 2)		235
Ari Lehtoranta, 28.2.2021 asti 3)		198
Yhteensä	774	735
Hallituksen jäsenet
Jussi Aho	74	59
Markus Ehrnrooth	70	73
Joachim Hallengren	99	59
Thomas Hinnerskov	97	59
Kristina Jahn	74	60
Mats Paulsson, hallituksen puheenjohtaja	133	91
Jasmin Soravia	72	58
Yhteensä	619	459

1) Toimitusjohtajalle maksetut etuudet yllä sisältävät työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien osalta ainoastaan erilliset johdon lisäeläkejärjestelyt, eivätkä siten sisällä johdon etuuksiin liittyviä lakisääteisiä eläkemaksuja.

2) Mats Paulsson toimi yhtiön väliaikaisena toimitusjohtajana ja hänen toimisopimuksensa irtisanomisaika oli yksi viikko molemmilta osapuolilta ilman irtisanomiskorvausta. Hän kuului Ruotsin lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvien eläkemaksujen piiriin, minkä lisäksi hänelle maksettiin maksuperusteista lisäeläkettä korvaamaan maiden välistä eroa eläkekäytännöissä. Mats Paulsson ei ollut mukana Caverionin lyhyen tai pitkän aikavälin kannustinjärjestelmissä.

3) Ari Lehtorannalle maksetut etuudet yllä sisältävät ainoastaan toimitusjohtajakauden ajalta maksetut erät. 28.2.2021 jälkeen Ari Lehtorannalle maksettiin vuonna 2021 toimisopimuksen mukainen kuuden kuukauden irtisanomisajan palkka 330 000 euroa. Ari Lehtoranta oli lisäksi oikeutettu 12 kuukauden peruspalkkaa vastaavaan irtisanomiskorvaukseen kuukausittaisina maksuina. Vuonna 2021 irtisanomiskorvausta maksettiin 220 000 euroa ja vuonna 2022 440 000 euroa. Irtosanomiskorvaus kokonaisuudessaan kirjattiin kuluksi konsernin 2021 tulokseen. Ari Lehtorannalle ei maksettu tulos- eikä osakepalkkioita

vuonna 2021 tai 2022. Hänellä oli myös maksuperusteinen lisäeläke, jonka kustannukset olivat 20 % peruspalkasta (kattaen kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan, mutta ei irtisanomiskorvausta). Lisäksi hän kuului Suomen lakisääteisen eläkejärjestelmän piiriin.

Hallituspalkkiot maksetaan vuosipalkkioina, joista yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti 60 % maksetaan rahana ja 40 % Caverionin osakkeina maaliskuussa 2022 alkaneen hallituskauden osalta (50 % rahana ja 50 % osakkeina maaliskuussa 2021 alkaneen hallituskauden osalta).

Tarkemmat tiedot Caverionin osakepalkitsemisjärjestelmistä on esitetty liitteessä 6.2 Osakeperusteiset maksut.

Toimitusjohtajan palkitseminen

JOHDON TYÖSUHDE-ETUUDET

Jacob Götzsche on toiminut Caverion Oyj:n toimitusjohtajana elokuusta 2021 alkaen. Jacob Götzschen kiinteä vuosittainen peruspalkka on 620 000 euroa, minkä lisäksi hän on oikeutettu tavanomaisiin työsuhde-etuihin. Hänelle vuonna 2022 maksettu peruspalkka luontoisetuineen oli 649 976 euroa (253 036 euroa vuonna 2021). Caverion ei järjestä Jacob Götzschelle eläkettä, vaan hänelle maksetaan 20 %:n rahakorvaus laskettuna kiinteästä peruspalkasta eläkkeen järjestämistä varten. Eläkeikää ei olla erikseen sovittu.

Jacob Götzsche ei osallistunut Caverion Oyj:n lyhyen aikavälin kannustinohjelmaan vuonna 2021, eikä hänelle täten maksettu lyhyen aikavälin kannustinpalkkiota vuonna 2022. Hänen lyhyen aikavälin kannustinpalkkionsa ansaintamahdollisuus vuodelle 2022 oli tavoitetasolla 40 % ja enimmäistasolla 80 % vuosittaisesta kiinteästä peruspalkasta.

Jacob Götzschen strategiset lyhyen aikavälin kannustintavoitteet tilikaudelle 2022 olivat Caverion-konsernin oikaistu EBITA 70 %:n painolla ja Caverion-konsernin oikaistu kassavirta 30 %:n painolla. Toimitusjohtajan vuotta 2022 koskeva lyhyen aikavälin kannustimen toteuma oli 71 % vuosipalkasta, jonka arvo oli 443 226 euroa ja joka maksetaan huhtikuussa 2023. Lisäksi Jacob Götzsche on oikeutettu kertaluonteiseen käteispalkkioon, joka vastaa neljän kuukauden peruspalkkaa ja jonka arvo on 206 667 euroa, palkkioksi julkiseen ostotarjoukseen liittyvästä poikkeuksellisesta panoksesta, ja se maksetaan vuonna 2023. Jacob Götzschelle ei maksettu osakepalkkioita vuoden 2021 tai 2022 aikana, mutta hän osallistuu vuonna 2022 alkaneeseen PSP 2022-2024 -osakepalkkio-ohjelmaan.

Jacob Götzschen toimisopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta molemmilta osapuolilta. Hän on oikeutettu 12 kuukauden peruspalkkaa vastaavaan irtisanomiskorvaukseen, mikäli yritys irtisanoo toimisopimuksen.

Johtoryhmän palkitseminen (poislukien toimitusjohtaja)

Tuhatta euroa	Kiinteä peruspalkka	Luontois edut	Tulos palkkiot	Osakeperus teiset maksut	Yhteensä 2022
Johtoryhmä yhteensä poislukien
toimitusjohtaja1)	3 207	118	994	131	4 450

1) Sisältää johtoryhmän jäsenten yhteenlasketut palkat ajalta, jolloin he ovat olleet johtoryhmän jäseniä. Vuonna 2022 johtoryhmälle (poislukien toimitusjohtaja) luovutettiin yhteensä 23 621 Caverion Oyj:n osaketta palkkiona Restricted Share Plan 2019-2021 -ohjelmasta. Vuonna 2021 johtoryhmälle luovutettiin yhteensä 215 270 Caverion Oyj:n osaketta palkkiona ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä "Matching Share Plan 2018-2022" sekä palkkiona Restricted Share Plan 2018-2020 -ohjelmasta.

Edellä mainittujen palkkojen ja palkkioiden lisäksi eräät johtoryhmän jäsenet ovat oikeutettuja maakohtaisiin lisäeläkejärjestelmiin. Johtoryhmän jäsenillä ei kuitenkaan ole ylimääräisiä johdon lisäeläkejärjestelmiä ja eläkeikä on lakisääteinen.

Lisäksi vuonna 2022 on maksettu johtoryhmän työsuhteiden päättymisiin liittyviä kustannuksia yhteensä 362 tuhatta euroa (399 tuhatta euroa vuonna 2021).

Lisätietoa johdon palkitsemisesta on esitetty emoyhtiön tilinpäätöksessä.

6.2 Osakeperusteiset maksut

Caverionilla on osana konsernin johdon palkitsemis- ja sitouttamisohjelmaa pitkäaikaisia osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä yhtiön johdolle ja muille avainhenkilöille. Niiden keskeisenä tavoitteena on yhdistää omistajien ja johdon tavoitteet yhtiön omistaja-arvon kasvattamiseksi ja sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja sen strategisiin tavoitteisiin sekä tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä.

Caverionin hallitus hyväksyi jatkuvan osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinohjelman konsernin johdolle ja avainhenkilöille joulukuussa 2015. Osakepohjainen kannustinohjelma koostuu suoriteperusteisesta osakepalkkio-ohjelmasta (Performance Share Plan, PSP) täydennettynä erityistilanteita varten tarkoitetulla ehdollisella osakepalkkio-ohjelmalla (Restricted Share Plan, RSP). Molemmat ohjelmat koostuvat vuosittain alkavista yksittäisistä, kolmen vuoden pituisista osakepalkkio-ohjelmista. Kunkin uuden yksittäisen ohjelman alkaminen edellyttää hallituksen erillistä päätöstä. Alla kuvastuista ohjelmista, vuonna 2018 alkanut suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma perustui tähän joulukuussa 2015 hyväksyttyyn rullaavaan rakenteeseen. Myös kaikki vuosina 2018-2022 alkaneet ehdolliset osakepalkkioohjelmat perustuvat alun perin joulukuussa 2015 hyväksyttyyn rakenteeseen.

Joulukuussa 2018 Caverion hallitus päätti uuden osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän perustamisesta, joka on rakenteeltaan suoriteperusteinen osakepalkkioohjelma (Performance Share Plan, PSP). Se koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä osakepalkkio-ohjelmista, joista kukin sisältää kolmivuotisen suoritusjakson sekä mahdollisen osakepalkkion maksamisen sen jälkeen. Vuosina 2019-2022 alkaneet suoriteperusteiset osakepalkkio-ohjelmat perustuvat tähän joulukuussa 2018 hyväksyttyyn kannustinrakenteeseen.

Osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinohjelma 2018-2020

Caverionin hallitus hyväksyi joulukuun 2017 kokouksessaan suoriteperusteisen osakepalkkioohjelman PSP 2018-2020 ja ehdollisen osakepalkkio-ohjelman RSP 2018-2020 alkamisen. PSP 2018-2020 -ohjelmalle asetetut tavoitteet toteutuivat osittain ja vuonna 2021 ohjelmasta luovutettiin 28 169 Caverion Oyj:n osaketta maksuttomalla osakeannilla 77 ohjelmaan kuuluvalle avainhenkilölle. RSP 2018-2020 -ohjelman osalta vuonna 2021 luovutettiin 35 483 Caverion Oyj:n osaketta 16 avainhenkilölle.

Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä "Matching Share Plan" 2018-2022

Caverion ilmoitti helmikuussa 2018 perustavansa konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän "Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2018−2022, Matching Share Plan (MSP)". Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä, kannustaa avainhenkilöitä sijoittamaan henkilökohtaisesti yhtiön osakkeisiin sekä sitouttaa heidät yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen palkkiojärjestelmä, joka perustuu yhtiön osakkeiden hankintaan, saamiseen ja omistamiseen. Järjestelmään osallistuminen edellyttää, että avainhenkilö hankkii hallituksen päättämän määrän yhtiön osakkeita hallituksen päättämällä tavalla. Järjestelmän palkkiot maksetaan neljässä erässä vuosina 2019, 2020, 2021 ja 2022 siten, että yksi erä maksetaan kunakin vuonna. Palkkion maksua kuitenkin lykätään, jos osakkeen tuotto ei ole saavuttanut ennalta asetettua vähimmäistuottotasoa kulloisenkin sitouttamisjakson loppuun mennessä. Lykätty palkkio maksetaan niin pian kuin mahdollista sitten, kun ennalta asetettu vähimmäistuottotaso on saavutettu. Jos ennalta asettua vähimmäistuottotasoa ei ole saavutettu vuosina 2021-2022 päättyvien palkkioeräkohtaisten lisäjaksojen loppuun mennessä, palkkiota ei makseta kyseiseltä sitouttamisjaksolta. Palkkion saaminen on lisäksi sidottu osallistujan työ- tai toimisuhteen jatkumiseen palkkion maksuhetkellä.

MSP 2018-2022:n kohderyhmään kuuluu noin 20 henkilöä mukaan lukien johtoryhmän jäsenet. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 2 520 000 Caverion Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Vuonna 2019 luovutettiin hallituksen päätöksen mukaisesti maksuttomilla osakeanneilla 391 469 osaketta MSP 2018-2022 -järjestelmään kuuluville avainhenkilöille palkkiona sitouttamisjaksolta 1.3.2018- 28.2.2019. Näistä Caverionille palautui vuonna 2020 4 431 osaketta. Keväällä 2021 luovutettiin 120 199 Caverion Oyj:n osaketta palkkiona sitouttamisjaksolta 1.3.2018-29.2.2020 ja järjestelmään myöhemmin liittyneiden osallistujien osalta palkkiona myös sitouttamisjaksolta 1.3.2018-28.2.2019. Lisäksi syksyllä 2021 luovutettiin 168 650 Caverion Oyj:n osaketta palkkiona sitouttamisjaksolta 1.3.2018-28.2.2021. Vuonna 2021 tehdyistä luovutuksista palautui Caverionille yhteensä 46 977 omaa osaketta.

Vuoden 2022 aikana ei suoritettu palkkioita MSP 2018-2022 -järjestelmään liittyen. Caverionin hallitus päätti kuitenkin joulukuussa 2022 täydentää MSP-järjestelmän ehtoja. Vaikkakin neljännen palkkioerän rajoitusjakso päättyi 31.12.2022, hallitus säilytti täyden harkintavallan päättää neljännen erän osittaisesta tai täydellisestä maksusta tietyin edellytyksin.

Osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinohjelma 2019-2021

Caverionin hallitus hyväksyi joulukuussa 2018 suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman PSP 2019-2021 sekä ehdollisen osakepalkkio-ohjelman RSP 2019-2021 alkamisen. PSP 2019–

LYHYESTI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TUNNUSLUVUT KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

2021:n piiriin sai kuulua enintään noin 75 johtoon kuuluvaa ja muuta Caverion-konsernin avainhenkilöä. Suoritusmittareina olivat yhtiön osakkeen kokonaistuoton suhteellinen kehitys sekä osakekohtainen tulos. PSP 2019-2021 -ohjelmalle asetettuja tavoitteita ei saavutettu, eikä siitä suoritettu palkkioita. RSP 2019-2021 -ohjelmassa luvattiin kiinteämääräisiä osakepalkkioita erikseen valituille yksittäisille avainhenkilöille erityistilanteissa. 24.2.2022 ohjelman pohjalta luovutettiin maksuttomassa osakeannissa 55 020 Caverion Oyj:n osaketta 22 avainhenkilölle.

Osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinohjelma 2020-2022

Caverionin hallitus hyväksyi joulukuussa 2019 suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman PSP 2020-2022 sekä ehdollisen osakepalkkio-ohjelman RSP 2020-2022 alkamisen. Hallitus päätti kuitenkin 30.4.2020 johdon ehdotuksesta siirtää PSP 2020-2022 -ohjelman alkamisajankohtaa eteenpäin vuoden 2021 alkuun asti. PSP 2020-2022 -ohjelman piiriin voi kuulua enintään noin 90 Caverion-konsernin avainhenkilöä. Ohjelman suoritusmittarit ovat yhtiön osakkeen kokonaistuoton suhteellinen kehitys sekä osakekohtainen tulos. Jos kaikki suoritustavoitteet saavutetaan, ohjelman nojalla voidaan suorittaa palkkiona enintään noin 1,6 miljoonaa Caverionin osaketta (bruttomäärä ennen soveltuvien verojen vähentämistä). PSP 2020-2022:n tavoitteiden saavuttaminen arvioidaan keväällä 2023, minkä jälkeen mahdolliset osakepalkkiot suoritetaan osallistujille.

RSP 2020-2022 -ohjelmassa luvataan kiinteämääräisiä osakepalkkioita erikseen valituille yksittäisille avainhenkilöille erityistilanteissa enintään 230 000 osaketta (bruttomäärä ennen soveltuvien verojen vähentämistä). Luvatut osakepalkkiot suoritetaan osallistujille keväällä 2023 edellyttäen, että heidän työsuhteensa Caverioniin jatkuu suorittamisajankohtaan saakka.

Osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinohjelma 2021-2023

Caverionin hallitus hyväksyi joulukuussa 2020 suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman PSP 2021-2023 sekä ehdollisen osakepalkkio-ohjelman RSP 2021-2023 alkamisen. PSP 2021-2023 -ohjelman piiriin voi kuulua enintään noin 90 Caverion-konsernin avainhenkilöä. Ohjelman suoritusmittarit ovat yhtiön osakkeen kokonaistuoton suhteellinen kehitys sekä osakekohtainen tulos. Jos kaikki suoritustavoitteet saavutetaan, PSP 2021-2023:n nojalla voidaan suorittaa palkkiona enintään noin 1,6 miljoonaa Caverionin osaketta (bruttomäärä ennen soveltuvien verojen vähentämistä) keväällä 2024.

RSP 2021-2023 -ohjelmassa luvataan kiinteämääräisiä osakepalkkioita erikseen valituille yksittäisille avainhenkilöille erityistilanteissa enintään 165 000 osaketta (bruttomäärä ennen soveltuvien verojen vähentämistä). Luvatut osakepalkkiot suoritetaan osallistujille keväällä 2024 edellyttäen, että heidän työsuhteensa Caverioniin jatkuu suorittamisajankohtaan saakka.

Osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinohjelma 2022-2024

Caverionin hallitus hyväksyi joulukuussa 2021 suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman PSP 2022-2024 sekä ehdollisen osakepalkkio-ohjelman RSP 2022-2024 alkamisen. PSP 2022-2024 -ohjelman piiriin voi kuulua enintään noin 90 Caverion-konsernin avainhenkilöä. Ohjelman suoritusmittarit ovat yhtiön osakkeen kokonaistuoton suhteellinen kehitys sekä osakekohtainen tulos. Jos kaikki suoritustavoitteet saavutetaan, PSP 2022-2024:n nojalla voidaan suorittaa palkkiona enintään noin 1,6 miljoonaa Caverionin osaketta (bruttomäärä ennen soveltuvien verojen vähentämistä) keväällä 2025.

RSP 2022-2024 -ohjelmassa luvataan kiinteämääräisiä osakepalkkioita erikseen valituille yksittäisille avainhenkilöille erityistilanteissa enintään 85 000 osaketta (bruttomäärä ennen soveltuvien verojen vähentämistä). Luvatut osakepalkkiot suoritetaan osallistujille keväällä 2025 edellyttäen, että heidän työsuhteensa Caverioniin jatkuu suorittamisajankohtaan saakka.

Osakepalkkiojärjestelmien kustannukset

Konsernitilinpäätökseen sisältyy kulua osakepalkkio-ohjelmista 2,6 (4,0) milj. euroa. Kuluksi kirjatusta kustannuksesta 1,0 (1,5) milj. euroa aiheutuu konsernin johtoryhmän palkitsemisesta.

LYHYESTI	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS		TUNNUSLUVUT		KONSERNITILINPÄÄTÖS OSAKEPERUSTEISET MAKSUT	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS		TILINTARKASTUSKERTOMUS
Ohjelma		(Performance share plan)	Suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma			Ehdollinen osakepalkkio-ohjelma (Restricted share plan)			Ehdollinen Osakepalkkio järjestelmä (Matching share plan)
Instrumentti	PSP 2022–2024	PSP 2021–2023	PSP 2020–2022	PSP 2019–2021	RSP 2022-2024	RSP 2021-2023	RSP 2020-2022	RSP 2019-2021	MSP 2018-2022
Osakkeiden enimmäismäärä, kpl	1 600 000	1 600 000	1 600 000	1 301 250	85 000	165 000	230 000	135 000	2 520 000
Osinko-oikaisu	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei	Kyllä
Myöntämispäivä	9.6.2022	5.5.2021	25.1.2021	3.4.2019	12.4.2022	17.2.2021	18.5.2020	12.4.2019	1.3.2018
Ansaintajakso alkaa	1.1.2022	1.1.2021	1.1.2020	1.1.2019	1.1.2022	1.1.2021	1.1.2020	1.1.2019	1.3.2018
Ansaintajakso päättyy	31.12.2024	31.12.2023	31.12.2022	31.12.2021	31.12.2024	31.12.2023	31.12.2022	31.12.2021	31.12.2022
Rajoitusjakso päättyy	30.4.2025	30.4.2024	30.4.2023	30.4.2022	28.2.2025	28.2.2024	28.2.2023	28.2.2022	1.7.2022
Oikeuden syntymisehdot 1)	TSR 2) ja EPS 3)	TSR 2) ja EPS 3)	TSR 2) ja EPS 3)	TSR 2) ja EPS 3)			Divisioonan EBITA valituille osallistujille		Osakkeen vähimmäis tuottotaso
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	3,3	3,3	3,3	3,3	3,2	3,2	3,2	3,2	4,8
Jäljellä oleva juoksuaika, vuotta	2,3	1,3	0,3	-	2,2	1,2	0,2	-	-
Henkilöitä tilikauden loppuessa	81	77	74	-	7	32	30	-	13
Toteutustapa	Rahana ja osakkeina	Rahana ja osakkeina	Rahana ja osakkeina	Rahana ja osakkeina	Rahana ja osakkeina	Rahana ja osakkeina	Rahana ja osakkeina	Rahana ja osakkeina	Rahana ja osakkeina
Ohjelman kauden aikaiset muutokset
Kauden alussa ulkona olevat, 1.1.2022	-	1 348 250	1 272 500	722 500	-	59 000	195 000	125 500	433 947
Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt	1 260 167				52 000	55 000
Kaudella menetetyt		149 000	186 250	70 000		9 000	11 000	5 500	90 000
Kaudella ansaitut (brutto)								120 000
Kaudella rauenneet				652 500
Kauden lopussa ulkona olevat,
31.12.2022	1 260 167	1 199 250	1 086 250	-	52 000	105 000	184 000	-	343 947
Kaudella toimitetut (netto)	-	-	-	-	-	-	-	55 020	-

1) Työsuhteen jatkuminen palkkion suorittamisajankohtaan saakka on yksi oikeuden syntymisehdoista Caverionin kaikissa osakepalkkio-ohjelmissa.

2) Osakkeen kokonaistuoton suhteellinen kehitys (Relative total shareholder return, TSR)

3) Osakekohtainen tulos (Earnings per share, EPS) Caverionin osakkeista tehdyt julkiset ostotarjoukset saattavat vaikuttaa Caverionin avoimista osakepalkkio-ohjelmista tehtäviin maksuihin. Lisätietoja mahdollisista vaikutuksista on kerrottu 24.11.2022 julkaistussa North Holdings 3 Oy:n tarjousasiakirjassa.

Laadintaperiaatteet

Caverionin nettomääräisesti osakkeina maksettavat osakepalkkiojärjestelmät käsitellään lähtökohtaisesti kokonaisuudessaan osakkeina selvitettävinä järjestelyinä huolimatta siitä, että Caverion maksaa verot rahana palkkionsaajien puolesta. Osakeperusteiset palkkiot arvostetaan niiden myöntämishetken mukaiseen käypään arvoon, ja kirjataan tasaisesti etuuden syntymisajanjakson aikana henkilöstökuluihin ja vastaavasti omaan pääomaan. Palkkion maksuhetkellä realisoituva erotus kirjataan niin ikään omaan pääomaan.

Silta osin, kun päätös osakepalkkiojärjestelyn selvitystavasta on yhtiön päätäntävallan ulkopuolella, joutuu yhtiön johto käyttämään harkintaa perustuen olemassa olevaan tietoon. Caverion on arvioinut saamansa julkisen ostotarjouksen sekä muun olemassa olevan tiedon vaikutusta osakepalkkiojärjestelmiin sekä niiden luokitteluun tilinpäätöshetkellä. Tämä arvion perusteella Caverion ei ole katsonut tarpeelliseksi muuttaa osakepalkkiojärjestelmien käsittelyssä noudatettua luokittelua aiemmin noudatetusta käsittelystä.

Osakeperusteisten palkkioiden käypä arvo perustuu Caverionin osakkeen markkinahintaan myöntämispäivänä. Osaan osakepalkkio-ohjelmista sisältyy markkinaehtoinen suoritusmittari, joka otetaan huomioon myöntämispäivän käyvän arvon määrityksessä. Näiden osalta käypä arvo määritetään käyttämällä Monte Carlo -simulaatiota, jossa huomioidaan myös todennäköisyys sille, että markkinaperusteinen ehto jää täyttymättä. Markkinaehtoisten suoritusmittarien osalta kulu kirjataan riippumatta siitä, onko markkinaperusteinen ehto lopulta täyttynyt. Eimarkkinaperusteisten ehtojen osalta, suoritusmittarien saavuttaminen otetaan huomioon niiden osakkeiden määrissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus ansaintajakson lopussa.

6.3 Lähipiiritapahtumat

Caverion ilmoitti helmikuussa 2018 perustavansa uuden konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän ("Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2018-2022"). Yhtiö tarjosi osallistujille mahdollisuuden rahoittaa yhtiön osakkeiden hankinta yhtiöltä nostetulla korollisella lainalla, mitä osa osallistujista käytti. Joulukuun 2022 lopussa näiden lainojen yhteismäärä oli noin 3,7 (4,4) milj. euroa. Lainat maksetaan kokonaisuudessaan takaisin viimeistään 29.12.2023. Osakkeet on pantattu lainojen vakuudeksi. Tämän seurauksena Caverionilla oli panttina 623 122 Caverion Oyj:n osaketta raportointikauden päättyessä 31.12.2022.

Osakepalkitsemisjärjestelmistä on kerrottu enemmän liitetiedossa 6.2 Osakeperusteiset maksut.

LYHYESTI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TUNNUSLUVUT KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS

LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Liiketoimet johtoon kuuluvien avainhenkilöiden ja niiden määräysvallassa olevien yritysten kanssa

Milj. e	2022	2021
Tavaroiden ja palvelujen myynti	0,0	0,0
Tavaroiden ja palvelujen osto	0,1	0,1
Saamiset	3,7	4,4
Velat	0,0	0,0

Caverionilla oli määräaikainen sopimus hallituksen jäsenen kanssa koskien konsultointipalveluita 28.2.2021 asti. Sopimuksen arvo ei ollut merkittävä.

Caverion teki elokuussa 2021 uuden määräaikaisen sopimuksen hallituksen jäsenen kanssa koskien konsultointipalveluita 31.3.2022 asti. Tilikauden jälkeen sopimuksen voimassaoloa on jatkettu 31.12.2022 saakka. Sopimuksen arvo ei ollut merkittävä.

Kaikki liiketoimet johtoon kuuluvien avainhenkilöiden määräysvallassa olevien yritysten kanssa on toteutettu yleisillä markkinaehdoilla ja perustuvat markkinahintoihin. Tapahtumat osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa on esitetty liitetiedossa 5.7. Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä.

6.4 Tytäryhtiöt

			Emoyhtiön
		Konsernin	Omistusosuus,
Nimi	Kotipaikka	Omistusosuus, %	%
Caverion Danmark A/S	Fredericia	100,00	100,00
Caverion Emerging Markets Oy	Helsinki	100,00	100,00
Caverion GmbH	München	100,00	100,00
Caverion Industria Oy	Helsinki	100,00	100,00
Caverion Internal Services AB	Tukholma	100,00	100,00
Caverion Norge AS	Oslo	100,00	100,00
Caverion Suomi Oy	Helsinki	100,00	100,00
Caverion Sverige AB	Tukholma	100,00	100,00
Caverion Österreich GmbH	Wien	100,00	100,00
Huurre Technologies Oy	Kuopio	100,00	100,00
Caverion Deutschland GmbH	München	100,00	-
Caverion Eesti AS	Tallinna	100,00	-
Caverion Huber Invest Oy	Helsinki	100,00	-
Caverion Latvija SIA	Riika	100,00	-
Caverion Lietuva UAB	Vilna	100,00	-
Caverion Poland S.A.	Zabrze	100,00	-
CS Electric A/S	Esbjerg	100,00	-
Duatec GmbH	München	100,00	-
Elicentra AB	Sundsvall	100,00	-
GTS Automation GmbH	Bad Vöslau	100,00	-
GTS Automation System SRL (RO)	Jilava	100,00	-
Huurre Sweden Ab	Västerås	100,00	-
LukkoPro Oy	Ylivieska	100,00	-
MISAB Sprinkler & VVS AB	Tukholma	100,00	-
Oy Botnia Mill Service Ab	Kemi	100,00	-
Simex Klima & Kulde AS	Stavanger	100,00	-
Teollisuus Invest Oy	Helsinki	100,00	-
Visi Oy	Kotka	100,00	-
DI-Teknik A/S	Køge	80,00	-
Kiinteistö Oy Leppävirran Teollisuustalotie 1	Leppävirta	60,00	-
CG FH St, Pölten GmbH	Wien	50,00	-

6.5 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Crayfish Bidco Oy ("Crayfish Bidco"), Triton Fund V:n määräysvallassa oleva suomalainen yhtiö julkisti 10.1.2023 Caverion Oyj:n kaikista osakkeista vapaaehtoisen julkisen ostotarjouksen, jonka mukaisesti Crayfish Bidco tarjoutui ostamaan Caverion Oyj:n kaikki liikkeeseen lasketut ja ulkona olevat osakkeet 8,00 euron osakekohtaisella käteisvastikkeella. Tämä ostotarjous on ehdollinen tiettyjen tavanomaisten ehtojen täyttymiselle, kuten on kuvattu Crayfish Bidcon ilmoituksessa, joka on liitetty Caverion 10.1.2023 julkistaman pörssitiedotteen liitteeksi.

Caverion Oyj vastaanotti 12.1.2023 arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälän mukaisen liputusilmoituksen, jonka mukaan Crayfish Bidcon omistus Caverion Oyj:sta oli ylittänyt 5 prosentin rajan. Ilmoituksen mukaan Crayfish BidCo Oy:n suora ja Triton V LuxCo 87 SARL:n välillinen omistus Caverionista nousivat 12.1.2023 13 647 263 osakkeeseen, mikä vastaa 9,82 prosenttia Caverionin osake- ja äänimäärästä.

North Holdings ilmoitti 11.1.2023 jatkavansa 3.11.2022 julkistamansa ostotarjouksen tarjousaikaa 31.1.2023 klo 16.00 (Suomen aikaa) asti sekä antoi lisätietoja ostotarjouksen rahoittamisesta ja viranomaishyväksynnöistä. Lisäksi North Holdings kommentoi Crayfish BidCo Oy:n ("Crayfish BidCo") 10.1.2023 julkistamaa kilpailevaa ostotarjousta. North Holdings 3 Oy myös täydensi 13.1.2023 näillä tiedoilla 24.11.2022 julkistamaansa tarjousasiakirjaa ja vahvisti myös saaneensa Euroopan komission kilpailuviranomaisen hyväksyvän päätöksen. Lisätietoja on esitetty Caverionin pörssitiedotteissa ja niiden liitteissä 11.1.2023 ja 13.1.2023, vastaavasti.

Caverionin hallitus ilmoitti pörssitiedotteella 13.1.2023 jatkavansa Tritonin ostotarjouksen arviointia ja antoi tietoja keskusteluista Tritonin kanssa. Hallitus kertoi esittävänsä näkemyksensä näistä kahdesta tarjouksesta, mukaan lukien mahdollisesta muutoksesta hallituksen suositukseen, viimeistään 24.1.2023.

North Holdings 3 Oy ilmoitti 24.1.2023 parantavansa ostotarjouksensa tarjousvastiketta. Tämän lisäksi North Holdings 3 Oy jatkoi tarjousaikaa 28.2.2023 asti ja laski vähimmäishyväksyntäehtoa yli 90 prosentista yli 66 2/3 prosenttiin kaikista osakkeista. Caverionin osakkeenomistajat voivat valita joko (i) velkainstrumentin, joka oikeuttaa 8,50 euron kiinteään käteismaksuun osakkeelta yhdeksän kuukauden kuluttua ostotarjouksen toteuttamisesta tai (ii) 8,00 euron välittömän käteisvastikkeen osakkeelta ostotarjouksen toteuttamisen yhteydessä. Tämän lisäksi Caverionin hallitus piti voimassa suosituksensa North Holdings 3 Oy:n ostotarjouksen hyväksymisestä perustuen parannettuihin tarjousehtoihin. Lisätietoja on esitetty Caverionin pörssitiedotteissa 24.1.2023.

North Holdings ilmoitti 26.1.2023, että se oli saanut kaikki tarvittavat viranomaishyväksynnät Caverion Oyj:n hallituksen suosittelemalle kaikkia Caverion Oyj:n osakkeita koskevalle vapaaehtoiselle julkiselle ostotarjoukselle.

TULOSLASKELMA JA TASE

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Euroa	Liite	1.1.-31.12.2022	1.1.-31.12.2021
Liiketoiminnan muut tuotot	1	58 815 501,43	55 478 581,90
Henkilöstökulut	2	-15 915 905,16	-14 651 322,59
Poistot ja arvonalentumiset	3	-628 912,64	-871 219,88
Liiketoiminnan muut kulut	4	-49 753 006,01	-45 894 744,45
Liikevoitto/-tappio		-7 482 322,38	-5 938 705,02
Rahoitustuotot ja -kulut	5	7 131 797,80	-6 504 496,75
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		-350 524,58	-12 443 201,77
Tilinpäätössiirrot	6	13 800 000,00	9 067 160,67
Tuloverot	7	-7 809,65	-112 381,62
Tilikauden tulos		13 441 665,77	-3 488 422,72

Emoyhtiön tase, FAS

Liite	31.12.2022	31.12.2021
8	5 059 115,95	5 661 797,26
8	345 795,70	589 793,25
		503 426 384,15
	541 303 025,20	509 677 974,66
		21 529 360,58
		29 107 838,94
		102 823 909,98
	181 173 230,86	153 461 109,50
	722 476 256,06	663 139 084,16
		1 000 000,00
		66 676 176,49
		69 116 233,71
		-3 488 422,72
		-2 358 078,82
	121 381 429,31	130 945 908,66
		167 499 999,99
		364 693 175,51
	601 094 826,75	532 193 175,50
		663 139 084,16
	9 10 11 12 15 16	535 898 113,55 98 684 944,50 27 967 962,75 54 520 323,61 1 000 000,00 66 676 176,49 42 263 056,21 13 441 665,77 -1 999 469,16 164 137 537,05 436 957 289,70 722 476 256,06

RAHOITUSLASKELMA

Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS

Euroa	1.1.-31.12.2022	1.1.-31.12.2021	Euroa	1.1.-31.12.2022	1.1.-31.12.2021
Liiketoiminnan rahavirta			Investointien rahavirta
Tulos ennen tilinpäätöseriä ja veroja	-350 524,58	-12 443 201,77	Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-7 980 545,45	-7 094 951,84
Oikaisut:			Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	8 198 311,67	6 512 869,74
Suunnitelman mukaiset poistot	628 912,64	871 219,88	Tytäryhtiöosakkeiden hankinta	-11 430 108,25	-14 119 545,49
Muut oikaisut	194 204,53	307 769,00	Investointien rahavirta	-11 212 342,03	-14 701 627,59
Rahoitustuotot ja -kulut	-7 131 797,80	6 504 496,75
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	-6 659 205,21	-4 759 716,14	Rahoituksen rahavirta
			Saadut konserniavustukset	9 000 000,00	18 000 000,00
Käyttöpääoman muutos			Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-74 457 000,00	-53 000 000,00
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten muutos	6 501 083,87	-678 793,24	Pitkäaikaisten lainasaamisten muutos	-77 155 583,92	-244 406,77
Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos	-14 471 047,73	1 911 905,37	Pitkäaikaisten lainojen nostot	74 637 537,06	50 000 000,00
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	-14 629 169,07	-3 526 604,01	Lyhytaikaisten lainojen muutos	61 982 359,68	22 634 945,58
			Maksetut osingot	-23 200 294,74	-27 234 901,60
Liiketoiminnan rahavirta			Rahoituksen rahavirta	-29 192 981,92	10 155 637,21
Maksetut korot ja muut rahoituskulut	-42 766 550,18	-25 988 015,78
Saadut osingot liiketoiminnasta	13 374 796,79	0,00	Rahavarojen muutos	-48 303 586,37	-12 949 713,35
Saadut korot ja muut rahoitustuotot	36 235 702,00	23 238 729,16
Maksetut välittömät verot	-113 041,96	-2 127 832,34	Rahavarat tilikauden alussa	102 823 909,98	115 773 623,33
Liiketoiminnan rahavirta	-7 898 262,42	-8 403 722,97	Rahavarat tilikauden lopussa	54 520 323,61	102 823 909,98

LIITETIEDOT

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Caverion Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädäntöön perustuvia laskentaperiaatteita noudattaen.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tilikauden aikana tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättymispäivänä ulkomaanrahan määräiset tase-erät arvostetaan Euroopan keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän kurssiin.

Lainoihin ja rahavaroihin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot esitetään tuloslaskelmassa rahoitustuotoissa ja -kuluissa.

Pysyvien vastaavien arvostus

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvona esitetään taseessa hankintameno vähennettynä kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla.

Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan taloudellisen käyttöiän perusteella tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta.

Suunnitelman mukaiset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat:

Aineettomat oikeudet	2-5 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat	10 vuotta
Koneet ja kalusto	3 vuotta

Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat tytäryhtiöosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon.

Tuloutusperiaatteet

Emoyhtiön tuotot koostuvat emon tytäryhtiöille suorittamista palveluista. Palveluiden tuotot esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Tuotot kirjataan, kun palvelut on suoritettu.

Vastaiset menot ja menetykset

Vastaiset menot ja menetykset, jotka kohdistuvat päättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen ja joiden toteutumista pidetään varmana tai todennäköisenä ja joita vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen, kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan asianomaiseen kuluerään. Kun niiden täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä, ne esitetään taseessa pakollisissa varauksissa.

Eläkemenojen jaksotus

Emoyhtiön eläketurva on kaikilta osin hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemenot on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan sille tilikaudelle, jota veloitus koskee.

Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Lainat ja muut saamiset ovat lyhytaikaisia, jos eräpäivä on enintään 12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen, muutoin ne ovat pitkäaikaisia. Ne kirjataan hankintahintaan ja transaktiomenot jaksotetaan sopimusajalle kuluiksi tuloslaskelmaan.

Myyntisaamiset ovat saamisia, jotka johtuvat asiakkaille tavanomaisessa liiketoiminnassa myydyistä tuotteista tai tuotetuista palveluista. Myyntisaamiset ja muut saamiset ovat lyhytaikaisia, jos niiden eräpäivä on enintään 12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen, muutoin ne ovat pitkäaikaisia.

Rahat ja pankkisaamiset muodostuvat käteisvaroista, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista sekä muista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden alkuperäinen juoksuaika on enintään kolme kuukautta.

Rahoitusvelat ja muut velat

Hybridilaina esitetään emoyhtiön tilinpäätöksessä rahoitusveloissa. Rahoitusvelat merkitään taseeseen selvityspäivänä ja ne kirjataan hankintahintaan ja transaktiomenot jaksotetaan sopimusajalle kuluiksi tuloslaskelman rahoituskuluihin. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Lainalimiiteistä maksettavat palkkiot jaksotetaan kuluksi kyseisen limiitin voimassaoloajalle. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun niihin liittyvät velvoitteet sopimusten mukaan päättyvät tai siirtyvät pois.

LIITETIEDOT

Rahoitusvelat ovat lyhytaikaisia velkoja, kun jäljellä oleva maturiteetti on enintään 12 kuukautta, ja pitkäaikaisia velkoja, kun niiden maturiteetti on yli 12 kuukautta.

Ostovelat ovat maksuvelvoitteita, jotka ovat syntyneet tavarantoimittajilta tai palveluntuottajilta tavanomaisessa liiketoiminnassa hankituista tavaroista tai palveluista. Ostovelat luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi, jos ne erääntyvät maksettaviksi yhden vuoden kuluessa. Muussa tapauksessa ne esitetään pitkäaikaisina velkoina. Ostovelat kirjataan alkuperäiseen hankintahintaan.

Johdannaisinstrumentit

Valuutta- ja korkoriskien suojaamiseksi tehdyt johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon. Valuutanvaihtosopimusten käyvät arvot on ilmoitettu liitteessä 18 Johdannaisinstrumentit. Joulukuun 2022 lopussa Caverion ei käyttänyt korkojohdannaisia korkoriskiltä suojautumiseen.

Valuuttajohdannaisilla suojaudutaan ennakoitujen valuuttamääräisten rahavirtojen muutokselta sekä valuuttamääräisten saamisten ja velkojen arvonmuutoksilta. Liiketoimintaan liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot sisältyvät liikevoittoon. Rahoitukseen liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Valuuttajohdannaisten käyvät arvot on määritetty käyttäen tilinpäätöspäivän noteerattuja termiinikursseja. Valuuttajohdannaiset erääntyvät vuoden 2023 aikana. Valuuttatermiineihin ei ole sovellettu suojauslaskentaa.

Tuloverot

Tilikaudelle kuuluvat tuloverot jaksotetaan ja kirjataan tuloslaskelmaan. Tilinpäätökseen ei ole kirjattu laskennallisia verovelkoja ja -saamisia.

TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

Emoyhtiön tuloslaskelman liitetiedot

1. Liiketoiminnan muut tuotot

1 000 e	1.1.-31.12.2022	1.1.-31.12.2021
Palvelutuotot	58 815,5	55 478,6
Yhteensä	58 815,5	55 478,6

2. Henkilöstöä ja toimielimien jäseniä koskevat tiedot

1 000 e	1.1.-31.12.2022	1.1.-31.12.2021
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	13 434,7	12 615,2
Eläkekulut	2 083,2	1 930,6
Muut henkilösivukulut	398,0	105,5
Yhteensä	15 915,9	14 651,3
Henkilöstö keskimäärin tilikaudella	97,0	94,0
Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja	774,0	735,0
Hallituksen jäsenet	619,3	458,6
Yhteensä	1 393,2	1 193,6

3. Poistot ja arvonalentumiset

1 000 e	1.1.-31.12.2022	1.1.-31.12.2021
Poistot aineettomista oikeuksista	384,9	422,5
Poistot rakennuksista ja rakennelmista	16,1	16,1
Poistot koneista ja kalustosta	227,9	432,6
Yhteensä	628,9	871,2

4. Liiketoiminnan muut kulut

1 000 e	1.1.-31.12.2022	1.1.-31.12.2021
Tilintarkastajille maksetut palkkiot
Tilintarkastusyhteisönä on toiminut Ernst & Young Oy.
Tilintarkastus	283,0	297,3
Verokonsultointi	41,0	36,2
Muut palvelut	34,0	62,1
Yhteensä	358,0	395,7

Tilintarkastusyhteisönä on toiminut Ernst & Young Oy.

5. Rahoitustuotot ja –kulut

1 000 e	1.1.-31.12.2022	1.1.-31.12.2021
Osinkotuotot
Konserniyhtiöiltä	13 374,8	0.0
Korko- ja rahoitustuotot
Konserniyhtiöiltä	4 078,3	3 916,7
Muut tuotot muilta	324,0	135,7
Yhteensä	4 402,3	4 052,4
Käyttöomaisuusosakkeiden alaskirjaukset
Tytäryhtiöosakkeet	0,0	-3 839,0
Yhteensä	0,0	-3 839,0
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Konserniyhtiöille	-2 540,2	-296,3
Korkokulut muille	-5 641,3	-5 651,7
Muut kulut muille	-3 477,7	-1 104,0
Yhteensä	-11 659,3	-7 051,9
Valuuttakurssivoitot	32 214,5	19 490,6
Valuuttajohdannaisten käypään arvoon arvostaminen	-117,4	-323,4
Valuuttakurssitappiot	-31 083,1	-18 833,1
Yhteensä	1 013,9	334,1
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	7 131,8	-6 504,5

Emoyhtiön taseen liitetiedot

6. Tilinpäätössiirrot

1 000 e	1.1.-31.12.2022	1.1.-31.12.2021
Suunnitelmanmukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen
erotus	0,0	67,2
Saadut konserniavustukset	13 800,0	9 000,0

7. Tuloverot

1 000 e	1.1.-31.12.2022	1.1.-31.12.2021
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta tilikaudelta	-7,8	- 112,4
Yhteensä	-7,8	- 112,4

8. Pysyvien vastaavien muutokset

1 000 e	31.12.2022	31.12.2021
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.	14 518,0	14 518,0
Hankintameno 31.12.	14 518,0	14 518,0
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-11 592,2	-11 199,5
Tilikauden poisto	-351,8	-392,7
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.	-11 944,1	-11 592,2
Kirjanpitoarvo 31.12.	2 573,9	2 925,7
Vuokratilojen perusparannukset
Hankintameno 1.1.	314,7	251,8
Lisäykset	0,0	62,9
Hankintameno 31.12.	314,7	314,7
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-67,9	-38,1
Tilikauden poisto	-33,1	-29,8
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.	-101,0	-67,9
Kirjanpitoarvo 31.12.	213,8	246,9
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1.	2 489,2	1 970,0
Lisäykset	7 980,5	7 032,1
Vähennykset	-8 198,3	-6 512,9
Hankintameno 31.12.	2 271,4	2 489,2
Kirjanpitoarvo 31.12.	2 271,4	2 489,2
Aineettomat hyödykkeet yhteensä	5 059,1	5 661,8

TASEEN LIITETIEDOT
--------------------	--

1 000 e	31.12.2022	31.12.2021
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1.	109,8	109,8
Hankintameno 31.12.	109,8	109,8
Kirjanpitoarvo 31.12.	109,8	109,8
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.	160,9	160,9
Hankintameno 31.12.	160,9	160,9
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-136,8	-120,7
Tilikauden poisto	-16,1	-16,1
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.	-152,8	-136,8
Kirjanpitoarvo 31.12.	8,0	24,1
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	1 918,8	1 918,8
Hankintameno 31.12.	1 918,8	1 918,8
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-1 463,0	-1 030,4

Tilikauden poisto -227,9 -432,6 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12. -1 690,9 -1 463,0 Kirjanpitoarvo 31.12. 227,9 455,8

Aineelliset hyödykkeet yhteensä 345,8 589,8

9. Sijoitukset

1 000 e	31.12.2022	31.12.2021
Osuudet konserniyhtiöissä
Hankintameno 1.1.	503 426,4	474 895,9
Lisäykset	32 471,7	32 369,4
Arvonalennukset	0,0	-3 839,0
Hankintameno 31.12.	535 898,1	503 426,4
Sijoitukset yhteensä	535 898,1	503 426,4

10. Pitkäaikaiset saamiset

1 000 e	31.12.2021	31.12.2021
Saamiset konserniyhtiöiltä
Lainasaamiset	95 019,3	17 170,0
Saamiset konsernin lähipiiriltä
Lainasaamiset	3 665,6	4 359,4
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	98 684,9	21 529,4

Konsernin avainhenkilöiden lainajärjestelyt on tarkemmin avattu liitteessä 19 Johdon palkat ja palkkiot.

11. Lyhytaikaiset saamiset

1 000 e	31.12.2021	31.12.2021
Saamiset konserniyhtiöiltä
Myyntisaamiset	7 856,5	11 334,8
Lainasaamiset	350,0
Muut saamiset	14 969,1	9 757,0
Saamiset, ulkoiset
Myyntisaamiset	20,5	20,2
Muut saamiset	22,6	640,1
Siirtosaamiset	4 749,3	7 355,8
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	27 968,0	29 107,8
Siirtosaamisten erittely:
Rahoituskulujen jaksotus	649,3	767,8
Verosaamiset	78,0	0,0
Muut saamiset	4 022,1	6 587,9
Yhteensä	4 749,3	7 355,8

TASEEN LIITETIEDOT

12. Oma pääoma

1 000 e	31.12.2022	31.12.2021
Osakepääoma 1.1.	1 000,0	1 000,0
Osakepääoma 31.12.	1 000,0	1 000,0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	66 676,2	66 676,2
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	66 676,2	66 676,2
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	63 269,7	93 685,5
Osakepohjainen kannustinjärjestelmä	-164,4	-109,3
Osingonjako	-23 200,3	-27 235,2
Omien osakkeiden luovutus	358,6	417,1
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	40 263,6	66 758,2
Tilikauden tulos	13 441,7	-3 488,4
Oma pääoma yhteensä	121 381,4	130 945,9
Jakokelpoiset varat 31.12.
Voitto edellisiltä tilikausilta	40 263,6	66 758,2
Tilikauden tulos	13 441,7	-3 488,4
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	66 676,2	66 676,2
Omasta pääomasta jakokelpoisia varoja	120 381,4	129 945,9

Caverion Oyj:n omat osakkeet

Emoyhtiöllä on 31.12.2022 omia osakkeita seuraavasti:

Omien		Osuus
osakkeiden	Osakkeiden	osakepääomasta
määrä kpl	kokonaismäärä	ja äänistä%
2 447 447	138 920 092	1,76 %

13. Tilinpäätössiirrot

1 000 e	31.12.2022	31.12.2021
Poistoero 1.1.	0,0	67,2
Lisäys / Vähennys	0,0	-67,2
Poistoero 31.12.	0,0	0,0

14. Laskennalliset verovelat ja -saamiset

1 000 e	31.12.2022	31.12.2021
Laskennalliset verosaamiset
Hyllypoisto	41,5	27,9
Yhteensä	41,5	27,9

Laskennallisia veroja ei ole huomioitu emoyhtiön tilinpäätöksessä.

15. Pitkäaikainen vieras pääoma

	31.12.2021
	7 500,0
	50 000,0
	35 000,0
	75 000,0
164 137,5	167 500,0
	31.12.2022 4 500,0 50 000,0 35 000,0 74 637,5

LYHYESTI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TUNNUSLUVUT KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS

TASEEN LIITETIEDOT

16. Lyhytaikainen vieras pääoma

1 000 e	31.12.2022	31.12.2021
Velat konserniyhtiöille
Ostovelat	1168,7	405,8
Siirtovelat	21 184,0	19 388,8
Muut velat	382 989,5	330 834,3
Velat, ulkoiset
Ostovelat	4 708,7	3 503,1
Joukkovelkakirjalainat	3 543,0	0,0
Yritystodistukset	9 964,5	0,0
Muut lyhytaikaiset velat	840,4	337,2
Siirtovelat	12 558,7	10 223,8
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	436 957,5	364 693,1
Siirtovelkojen erittely:
Henkilöstökulujaksotukset	6 332,3	4 021,4
Korkojaksotus	3 383,4	3 369,9
Siirtovelat konserniyhtiöille	21 184,0	19 388,8
Muut erät	2 843,1	2 832,4
Yhteensä	33 742,7	29 612,6

17. Vastuusitoumukset

1 000 e	31.12.2022	31.12.2021
Leasing- ja vuokrasopimuksista maksettavat määrät
Alkavalla tilikaudella maksettavat	2 832,9	2 669,1
Myöhempinä vuosina maksettavat	18 049,6	20 763,6
Yhteensä	20 882,5	23 432,8
Takaukset
Saman konsernin yritysten puolesta
Urakkatakaukset	466 897,3	467 947,9
Lainatakaus	7 500,0	10 500,0
Leasingvuokravastuista annetut takaukset	17 340,0	17 254,9
Factoringiin liittyvät takaukset	1 349,3	1 989,8

18. Johdannaisinstrumentit

1 000 e	31.12.2022	31.12.2021
Ulkoiset valuuttatermiinisopimukset
Käypä arvo	-101,4	3,9
Kohde-etuuksien arvo	121 110,6	65 177,0
Sisäiset valuuttatermiinisopimukset
Käypä arvo	8,9	21,2
Kohde-etuuksien arvo	1 050,3	2 150,6

Johdannaiset ovat käypien arvojen hierarkian tasolla 2. Tasolle 2 luokiteltujen johdannaissopimusten käyvät arvot on määritetty seuraavasti: Valuuttatermiinisopimusten käyvät arvot on määritetty käyttäen tilinpäätöspäivän noteerattuja termiinikursseja.

Hallitukselle maksetut palkkiot

TASEEN LIITETIEDOT

19. Johdon palkat ja palkkiot

Palkitsemisen päätöksentekojärjestys

Caverion Oyj:n yhtiökokous päättää yhtiön hallituksen palkitsemisesta. Hallituksen henkilöstövaliokunta valmistelee ehdotuksen hallituksen jäsenten palkitsemisesta varsinaiselle yhtiökokoukselle. Hallituksen henkilöstövaliokunta valmistelee myös Caverion konsernin yleiset palkitsemisperiaatteet, konsernin lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät sekä palkitsemispolitiikan, jotka hyväksyy hallitus.

Hallitus nimittää konsernin toimitusjohtajan ja päättää hänen toimisuhteensa ehdoista sekä palkitsemisesta. Hallitus nimittää myös konsernin johtoryhmän jäsenet. Caverionin konserniohjeiden mukaan esimiehen esimiehen on hyväksyttävä kaikki yksittäiset palkitsemispäätökset. Konsernin johtoryhmän jäseniä koskevat palkitsemispäätökset hyväksyy hallituksen puheenjohtaja.

Hallituksen palkitseminen

28.3.2022 pidetty Caverion Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenille maksetaan palkkioita seuraavasti:

• puheenjohtaja 6 600 e/kk (79 200 e/v)

• varapuheenjohtaja 5 000 e/kk (60 000 e/v)

• jäsen 3 900 e/kk (46 800 e/v).

Osallistumisesta hallituksen ja sen valiokuntien kokouksiin 1.1.-28.3.2022 välisenä aikana maksettiin 550 euron kokouspalkkio kustakin jäsenen kotipaikassa tai sähköisesti pidetystä hallituksen ja valiokuntien kokouksesta ja 900 euron kokouspalkkio kustakin jäsenen kotipaikan ulkopuolella pidetystä kokouksesta. Kustakin 29.3.-31.12.2022 pidetystä hallituksen ja valiokuntien kokouksesta maksettiin 900 euron kokouspalkkio. Mahdolliset matkakulut korvattiin Verohallinnon hyväksymien verovapaiden matkakulujen korvaamiseen liittyvien periaatteiden mukaisesti. Hallituksen jäsenyyteen liittyviä muita taloudellisia etuuksia ei maksettu.

Hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen henkilöstövaliokunnan puheenjohtajan tehtävien lisäksi ja niistä erillisenä Mats Paulssonin täysin omistamalla yhtiöllä on ollut konsulttisopimus yhtiön kanssa vuoden 2022 aikana. Sopimukseen liittyvät palkkiot vuonna 2022 olivat 119 999 euroa. Konsulttisopimus on tehty yhtiön Palkitsemispolitiikan mukaisesti. Lukuun ottamatta edellä sanottua Mats Paulssonin omistaman yhtiön konsulttisopimusta, kenelläkään hallituksen jäsenistä ei ole työsuhdetta tai palvelusopimusta Caverion konsernin kanssa eivätkä he kuulu yhtiön lyhyen tai pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien tai eläkejärjestelmien piiriin.

	Hallituksen vuosi palkkio*	Pysyvät valio kunnat	Tilapäiset valio kunnat	Hallituksen
Euroa		kokous palkkio	kokous palkkio	kokous palkkio	Yhteensä 2022	Yhteensä 2021
Jussi Aho	46 800	5 600		21 250	73 650	58 700
Markus Ehrnrooth**	60 000	2 350		7 750	70 100	73 000
Joachim Hallengren	46 800	5 050	25 200	22 150	99 200	58 900
Thomas Hinnerskov	46 800	5 050	24 300	21 250	97 400	58 900
Kristina Jahn	46 800	5 050		22 150	74 000	59 800
Mats Paulsson	79 200	5 600	24 300	23 950	133 050	91 100
Jasmin Soravia	46 800	4 700		20 350	71 850	58 150
Yhteensä	373 200	33 400	73 800	138 850	619 250	458 550

* Hallituspalkkiot maksettiin vuosipalkkioina, joista 60% maksettiin rahana ja 40% Caverionin osakkeina yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti.

** Hallituksen varapuheenjohtaja Markus Ehrnrooth ei ole osallistunut ja on pidättynyt yhtiön hallituksen ja sen valiokuntien työskentelystä yhtiön kaikista osakkeista tehtyjä ostotarjouksia koskevien keskustelujen aikana, kuten kuvattu kohdassa Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2022.

Johdon palkitseminen

Konsernin johtoryhmän palkitseminen koostuu:

• kiinteästä peruspalkasta

• luontoiseduista

• lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmästä, kuten vuosittaisesta tulospalkkiosta sekä

• pitkän aikavälin kannustinjärjestelmistä, kuten osakepohjaisista kannustinohjelmista

Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä

Palkitsemisen perustana Caverionissa on kiinteä peruspalkka, minkä lisäksi konsernin johto ja suurin osa toimihenkilöistä kuuluu tulospalkkiojärjestelmän piiriin. Tulospalkkiojärjestelmän tavoitteena on palkita johtoa ja valittuja henkilöitä ennalta määritettyjen ja mitattavissa olevien tulostavoitteiden ja strategisten tavoitteiden saavuttamisesta. Caverionin hallitus vahvistaa vuosittain tulospalkkiosäännöt, joiden mukaan mahdolliset palkkiot maksetaan. Hallitus arvioi vuosittain konsernin, konsernin toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän suoriutumista. Mahdolliset tulospalkkiot hyväksyy hallitus ja ne maksetaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen.

Mahdollinen tulospalkkio perustuu etukäteen asetettujen tavoitteiden, kuten koko konsernin ja/tai divisioonan ja/tai yksikön taloudellisen tuloksen, strategisten tavoitteiden ja/tai erikseen asetettujen kehittämistavoitteiden saavuttamiselle. Henkilökohtainen tavoite- ja maksimipalkkiomahdollisuus on määritelty tehtävän vastuiden mukaan. Mahdollisesti toteutuvat tulospalkkiot voivat vaihdella nollan ja etukäteen määritellyn maksimipalkkion välillä perustuen saavutettuihin tuloksiin.

Tulospalkkiojärjestelmään kuuluvat oleellisena osana tulos- ja kehityskeskustelut. Niissä sovitaan mahdolliset henkilökohtaiset tavoitteet ja niiden painoarvot sekä käydään läpi sovittujen tulostavoitteiden toteutuminen.

Toimitusjohtajan vuosittainen tulospalkkio voi olla korkeintaan 80 % kiinteästä vuosipalkasta. Muiden konsernin johtoryhmän jäsenten vuosittainen tulospalkkio voi olla korkeintaan 70-80 % kiinteästä vuosipalkasta.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät

Osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä päättää Caverionin hallitus ja ne ovat osa Caverionkonsernin johdon ja avainhenkilöiden kokonaispalkitsemista. Niiden keskeisenä tavoitteena on yhdistää omistajien ja johdon tavoitteet yhtiön omistaja-arvon kasvattamiseksi ja tukea yhtiötä sen tavoitteessa tulla yhdeksi toimialansa johtavista palveluyrityksistä ja projektitoiminnan huippuosaajaksi kattaen rakennusten, teollisuuden ja infrastruktuurin koko elinkaaren. Lisäksi tavoitteena on sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja sen strategisiin tavoitteisiin sekä tarjota avainjohdolle kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä.

Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä "Matching Share Plan 2018-2022"

Caverionin hallitus hyväksyi helmikuun 2018 kokouksessaan uuden ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän "Matching Share Plan 2018-2022". Järjestelmään osallistuminen edellyttää, että avainhenkilö hankkii hallituksen päättämän määrän yhtiön osakkeita hallituksen päättämällä tavalla. Järjestelmässä on neljä sitouttamisjaksoa, jotka kaikki alkavat 1.3.2018 ja päättyvät 28.2.2019, 29.2.2020, 28.2.2021 ja 28.2.2022. Ehdolliseen osakepalkkiojärjestelmään osallistuva henkilö ei voi samanaikaisesti osallistua suoritusperusteiseen osakepalkkio-ohjelmaan (Performance Share Plan) 2018-2020 ja/tai 2019-2021.

Järjestelmän palkkiot maksetaan neljässä erässä vuosina 2019, 2020, 2021 ja 2022 siten, että yksi erä maksetaan kunakin vuonna. Palkkion maksua kuitenkin lykätään, jos osakkeen tuotto ei ole saavuttanut ennalta asetettua vähimmäistuottotasoa kulloisenkin sitouttamisjakson loppuun mennessä. Jos ennalta asettua vähimmäistuottotasoa ei ole saavutettu vuosina 2021-2022 päättyvien palkkioeräkohtaisten lisäjaksojen loppuun mennessä, palkkiota ei makseta kyseiseltä sitouttamisjaksolta.

Suunnatussa maksuttomassa osakeannissa luovutettiin 30.4.2021 120 199 yhtiön hallussa olevaa Caverion Oyj:n osaketta ehdolliseen osakepalkkiojärjestelmään Matching Share Plan 2018- 2022 kuuluville avainhenkilöille. Osakkeet annettiin palkkiona sitouttamisjaksolta 1.3.2018- 29.2.2020 ja järjestelmään myöhemmin liittyneiden osallistujien osalta palkkiona myös sitouttamisjaksolta 1.3.2018-28.2.2019.

Suunnatussa maksuttomassa osakeannissa luovutettiin 25.8.2021 168 650 yhtiön hallussa olevaa Caverion Oyj:n osaketta ehdolliseen osakepalkkiojärjestelmään Matching Share Plan 2018- 2022 kuuluville avainhenkilöille. Osakkeet annettiin palkkiona sitouttamisjaksolta 1.3.2018- 28.2.2021.

Vuonna 2021 tehdyistä luovutuksista palautui Caverionille 16 911 omaa osaketta 14.9.2021 ja 30 066 omaa osaketta 16.11.2021. Vuonna 2022 ei maksettu palkkioita Matching Share Plan järjestelmän perusteella.

Hallitus on joulukuussa 2022 päättänyt täydentää järjestelmän ehtoja. Vaikkakin neljännen erän rajoitusjakso päättyi 31. joulukuuta 2022, hallitus säilytti täyden harkintavallan päättää neljännen erän osittaisesta tai täydellisestä maksusta tietyin edellytyksin.

Osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinohjelma 2019-2021

TASEEN LIITETIEDOT

Hallitus päätti joulukuun 2018 kokouksessaan uuden osakepohjaisen kannustinohjelman perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Uusi järjestelmä on rakenteeltaan suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma (Performance Share Plan, PSP). Hallitus päätti samalla uuden jakson alkamisesta yhtiön ehdollisessa osakepalkkio-ohjelmassa (Restricted Share Plan, RSP), joka toimii täydentävänä osakepalkkiojärjestelmänä erityistilanteita varten. Molemmat ohjelmat koostuvat vuosittain alkavista yksittäisistä, kolmen vuoden pituisista osakepalkkio-ohjelmista. Kunkin uuden yksittäisen ohjelman alkaminen edellyttää hallituksen erillistä päätöstä.

Suoritusperusteinen osakepalkkio-ohjelma 2019-2021 koostuu kolmivuotisesta taloudelliseen kehitykseen perustuvasta toiminnallisesta suoritusjaksosta (2019-2021). Mahdollisesti suoritettava osakepalkkio perustuu yhtiön osakkeen kokonaistuoton suhteellista kehitystä ja osakekohtaista tulosta koskeviin tavoitteisiin. Hallitus arvioi tavoitteiden toteutumisen maaliskuussa 2022 ja mahdollinen osakepalkkio suoritetaan osallistujille huhtikuussa 2022.

Restricted Share Plan 2019-2021 -ohjelmassa luvataan kiinteämääräisiä osakepalkkioita erikseen valituille yksittäisille avainhenkilöille erityistilanteissa enintään 135 000 osaketta (bruttomäärä ennen soveltuvien verojen vähentämistä). Luvatut osakepalkkiot suoritetaan osallistujille keväällä 2022 edellyttäen, että heidän työsuhteensa Caverioniin jatkuu suorittamisajankohtaan saakka. 55 020 osaketta luovutettiin vastikkeettomassa osakeannissa 22:lle Restricted Share Plan 2019-2021 -ohjelmaan osallistuvalle avainhenkilölle.

Osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinohjelma 2020-2022

Hallitus päätti joulukuun 2019 kokouksessaan uuden jakson 2020-2022 alkamisesta yhtiön suoriteperusteisessa osakepalkkio-ohjelmassa (Performance Share Plan, PSP). Hallitus päätti samalla uuden jakson 2020-2022 alkamisesta yhtiön ehdollisessa osakepalkkio-ohjelmassa (Restricted Share Plan, RSP), joka toimii täydentävänä osakepalkkiojärjestelmänä erityistilanteita varten. Molemmat ohjelmat koostuvat vuosittain alkavista yksittäisistä, kolmen vuoden pituisista osakepalkkio-ohjelmista.

Suoritusperusteinen osakepalkkio-ohjelma 2020-2022 koostuu kolmivuotisesta taloudelliseen kehitykseen perustuvasta toiminnallisesta suoritusjaksosta (2020-2022). Mahdollisesti suoritettava osakepalkkio perustuu yhtiön osakkeen kokonaistuoton suhteellista kehitystä ja osakekohtaista tulosta koskeviin tavoitteisiin. Caverionin hallitus päätti 30.4.2020 johdon ehdotuksesta siirtää PSP 2020-2022 ohjelman alkamisajankohtaa eteenpäin vuoden 2021 alkuun asti. Hallitus arvioi tavoitteiden saavuttamisen ja mahdolliset osakepalkkiot toimitetaan osallistujille keväällä 2023.

Osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinohjelma 2021-2023

Hallitus päätti joulukuun 2020 kokouksessaan uuden jakson 2021-2023 alkamisesta yhtiön suoriteperusteisessa osakepalkkio-ohjelmassa (Performance Share Plan, PSP). Hallitus päätti samalla uuden jakson 2021-2023 alkamisesta yhtiön ehdollisessa osakepalkkio-ohjelmassa (Restricted Share Plan, RSP), joka toimii täydentävänä osakepalkkiojärjestelmänä erityistilanteita varten. Molemmat ohjelmat koostuvat vuosittain alkavista yksittäisistä, kolmen vuoden pituisista osakepalkkio-ohjelmista.

Suoritusperusteinen osakepalkkio-ohjelma 2021-2023 koostuu kolmivuotisesta taloudelliseen kehitykseen perustuvasta toiminnallisesta suoritusjaksosta (2021-2023). Mahdollisesti suoritettava osakepalkkio perustuu yhtiön osakkeen kokonaistuoton suhteellista kehitystä ja osakekohtaista tulosta koskeviin tavoitteisiin. Mahdolliset osakepalkkiot suoritetaan osallistujille keväällä 2024

Osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinohjelma 2022-2024

Hallitus päätti joulukuun 2021 kokouksessaan uuden jakson 2022-2024 alkamisesta yhtiön suoriteperusteisessa osakepalkkio-ohjelmassa (Performance Share Plan, PSP). Hallitus päätti samalla uuden jakson 2021-2023 alkamisesta yhtiön ehdollisessa osakepalkkio-ohjelmassa (Restricted Share Plan, RSP), joka toimii täydentävänä osakepalkkiojärjestelmänä erityistilanteita varten. Molemmat ohjelmat koostuvat vuosittain alkavista yksittäisistä, kolmen vuoden pituisista osakepalkkio-ohjelmista.

Suoritusperusteinen osakepalkkio-ohjelma 2022-2024 koostuu kolmivuotisesta taloudelliseen kehitykseen perustuvasta toiminnallisesta suoritusjaksosta (2022-2024). Mahdollisesti suoritettava osakepalkkio perustuu yhtiön osakkeen kokonaistuoton suhteellista kehitystä ja osakekohtaista tulosta koskeviin tavoitteisiin. Mahdolliset osakepalkkiot suoritetaan osallistujille keväällä 2025.

Konsernin toimitusjohtajan palkitseminen

Hallitus päättää konsernin toimitusjohtajan palkitsemisesta, luontoiseduista ja muista toimisuhteen ehdoista. Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu kiinteästä peruspalkasta, luontoiseduista, tulospalkkioista, osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä sekä muista mahdollisista eduista kuten maksuperusteisesta lisäeläkkeestä. Konsernin toimitusjohtajan vuosittaisen tulospalkkion enimmäismäärä voi olla enintään 80 % kiinteästä vuosipalkasta. Toimitusjohtajan tulospalkkiotavoitteet perustuvat hallituksen asettamiin Caverionin strategisiin tavoitteisiin.

Toimitusjohtajan irtisanomiskorvaus, eläkejärjestelyt ja eläkeikä

Jacob Götzsche aloitti Caverion Oyj:n toimitusjohtajana 9.8.2021. Jacob Götzschen toimisopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta molemmilta osapuolilta. Hän on oikeutettu 12 kuukauden peruspalkkaa vastaavaan irtisanomiskorvaukseen, mikäli yritys irtisanoo toimisopimuksen. Caverion ei järjestä Jacob Götzschelle eläkettä, vaan hänelle maksetaan 20 prosentin rahakorvaus laskettuna kiinteästä peruspalkasta eläkkeen järjestämistä varten. Eläkeikää ei olla erikseen sovittu.

Ari Lehtoranta toimi Caverion Oyj:n toimitusjohtajana 28.2.2021 asti, jolloin Caverion Oyj:n hallitus ja Ari Lehtoranta sopivat yhteysymmärryksessä, että Lehtoranta jättää Caverion Oyj:n

102 Caverion Vuosikatsaus 2022

toimitusjohtajan tehtävät. Ari Lehtoranta oli oikeutettu 12 kuukauden peruspalkkaa vastaavaan irtisanomiskorvaukseen kuukausittaisina maksuina. Vuonna 2022 irtisanomiskorvausta maksettiin 440 000 euroa. Viimeinen kuukausittainen maksu tehtiin elokuussa 2022 ja koko irtisanomiskorvaus on yhteensä 660 000 euroa.

TASEEN LIITETIEDOT

Toimitusjohtajan palkitseminen vuonna 2022

Jacob Götzschelle toimitusjohtajuudesta maksettu peruspalkka luontoisetuineen vuonna 2022 oli 649 976 euroa. Jacob Götzsche ei osallistunut Caverion Oyj:n lyhyen aikavälin kannustinohjelmaan vuonna 2021, eikä hänelle täten maksettu lyhyen aikavälin kannustinpalkkiota vuonna 2022. Hänen lyhyen aikavälin kannustinpalkkionsa ansaintamahdollisuus vuodelle 2022 oli tavoitetasolla 40 % ja enimmäistasolla 80 % vuosittaisesta kiinteästä peruspalkasta.

Jacob Götzschen strategiset lyhyen aikavälin kannustintavoitteet tilikaudelle 2022 olivat Caverion-konsernin oikaistu EBITA 70 %:n painolla ja Caverion-konsernin oikaistu kassavirta 30 %:n painolla. Toimitusjohtajan vuotta 2022 koskeva lyhyen aikavälin kannustimen toteuma oli 71 % vuosipalkasta, jonka arvo oli 443 226 euroa ja joka maksetaan huhtikuussa 2023. Lisäksi Jacob Götzsche on oikeutettu kertaluonteiseen käteispalkkioon, joka vastaa neljän kuukauden peruspalkkaa ja jonka arvo on 206 667 euroa, palkkioksi julkiseen ostotarjoukseen liittyvästä poikkeuksellisesta panoksesta, ja se maksetaan vuonna 2023. Jacob Götzschelle ei maksettu osakepalkkioita vuoden 2022 aikana, mutta hän osallistuu vuonna 2022 alkaneeseen PSP 2022-2024 -osakepalkkioohjelmaan.

	Kiinteä	Luontois	Tulos	Osake
Euroa	peruspalkka	edut	palkkiot	palkkiot	Lisäeläke	Yhteensä 2022
Jacob Götzsche	620 000	29 976			124 000	773 976
Toimitusjohtajan eläkemenot						Yhteensä 2022
Jacob Götzsche	Lakisääteinen eläkemeno					305
	Maksuperusteinen lisäeläkemeno *					124 000

* Jacob Götzschelle maksetaan 20% peruspalkasta lisäeläkkeen itse järjestämistä varten.

Toimitusjohtajan ja muiden konsernin johtoryhmän jäsenten osakeomistukset ovat nähtävissä sisäpiirirekisterissä.

Lähipiirilainat

Toimitusjohtajalla tai hallituksen jäsenillä ei ollut 31.12.2022 rahalainaa yhtiöltä tai sen tytäryhtiöiltä.

Caverion ilmoitti 7.2.2018 pörssitiedotteella perustavansa uuden konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän ("Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2018-2022"). Yhtiö tarjosi osallistujille mahdollisuuden rahoittaa yhtiön osakkeiden hankinta yhtiöltä nostetulla korollisella lainalla, jota osa osallistujista käytti. Joulukuun 2022 lopussa näiden lainojen yhteismäärä oli noin 3,7 miljoonaa euroa. Lainat maksetaan kokonaisuudessaan takaisin viimeistään 31.12.2023. Osakkeet on pantattu lainojen vakuudeksi.

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä

Hallituksen ehdotus jakokelpoisten varojen käytöstä

Emoyhtiö Caverion Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2022 ovat (euroa):

Jakokelpoiset voittovarat yhteensä	120 381 429,31
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	66 676 176,49
Kertyneet voittovarat yhteensä	53 705 252,82
Tilikauden tulos	13 441 665,77
Kertyneet voittovarat	40 263 587,05

Hallitus ehdottaa 27.3.2023 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2022 maksetaan osinkoa 0,20 euroa osakkeelta.

Hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus

Helsingissä, 8. päivänä helmikuuta 2023

Caverion Oyj Hallitus
Mats Paulsson Hallituksen puheenjohtaja	Markus Ehrnrooth* Hallituksen varapuheenjohtaja
Jussi Aho	Joachim Hallengren	Thomas Hinnerskov
Kristina Jahn	Jasmin Soravia
Jacob Götzsche Toimitusjohtaja

*Hallituksen varapuheenjohtaja Markus Ehrnrooth ei ole osallistunut ja on pidättynyt kaikesta hallituksen ja sen valiokuntien työskentelystä osittain vuonna 2022, kuten on kuvattu hallituksen toimintakertomuksessa 1.1.-31.12.2022, ja on myös pidättynyt allekirjoittamasta hallituksen toimintakertomuksen 1.1.-31.12.2022 sekä yhtiön tilinpäätöksen 1.1.-31.12.2022.

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus Helsingissä, 8. päivänä helmikuuta 2023

Ernst & Young Oy Tilintarkastusyhteisö

Antti Suominen KHT

Tilintarkastuskertomus

Caverion Oyj:n yhtiökokoukselle

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Caverion Oyj:n (y-tunnus 2534127-4) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2022. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,

• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EUasetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.2.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Saksan liiketoimintoihin kohdistuvan liikearvon arvostus

Liikearvoa koskevat laadintaperiaatteet ja liitetiedot esitetään liitetiedossa 4.2.

Saksan liiketoimintoihin kohdistuvan liikearvon arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska

• testaukseen liittyy arvionvaraisuutta ja se perustuu pitkälle tulevaisuuteen ulottuviin markkinoita ja taloutta koskeviin oletuksiin,

• liikearvon määrä 77,7 miljoonaa euroa on olennainen tilinpäätöksen kannalta, ja koska

• johdon näkemyksen mukaan jokseensakin todennäköinen muutos oletuksissa saattaisi johtaa arvonalennukseen.

Saksan liiketoiminnot muodostava yhden rahavirtaa tuottavan yksiköin. Liiketoimintoihin kohdistuvan liikearvon arvostus perustuu johdon arvioon rahavirtaa tuottavan yksikön käyttöarvosta. Käyttöarvon määritykseen vaikuttavia oletuksia ovat mm. liikevaihdon kasvu, käyttökate sekä rahavirtojen diskonttauksessa käytetty diskonttokorko.

Rahavirtaa tuottavan yksikön arvioitu käyttöarvo voi vaihdella merkittävästi oletusten muuttuessa ja muutokset edellä mainituissa yksittäisissä oletuksissa voivat johtaa liikearvon arvon alentumiseen.

Saksan liiketoimintoihin liittyvän liikearvon arvostukseen liittyvissä tarkastustoimenpiteissä hyödynsimme EY:n arvonmääritysasiantuntijoita, jotka avustivat meitä johdon

arvonalentumistestauksessa käyttämien menetelmien, arvostuslaskelman sekä laskelmaan

Osana johdon käyttämien menetelmien tarkastusta vertasimme arvonalentumistestauksessa

–standardin vaatimuksiin sekä

Omaisuuserien arvon alentuminen

Olennaisen virheellisyyden riskin huomioimiseksi suorittamiimme tarkastustoimenpiteisiin kuuluivat mm. seuraavat:

• Arvioimme konsernin projekteja koskeviin myyntisopimuksiin soveltamia laskentaperiaatteita.

• Perehdyimme hankeaineistoon, kuten sopimuksiin, lainopillisiin kannanottoihin ja muuhun kirjalliseen aineistoon.

• Suoritimme hankkeille analyyttisiä toimenpiteitä ja arvioimme hankkeiden taloudellisia tunnuslukuja, edistymistä sekä kokonaistilannetta

  • läpikäymällä arvioitujen kokonaistuottojen, kokonaiskustannusten sekä varausten muutoksia, ja

  • keskustelemalla organisaation eri tasoilla olevien henkilöiden kanssa, mukaan lukien projekti-, divisioona- sekä konsernijohto.

• Analysoimme arvioihin sisältyviä keskeisiä osa-alueita, kuten arviota jäljellä olevista ennakoiduista menoista sekä projektin valmistumiseen vaadittavaa aikaa.

• Arvioimme konsernin tilinpäätöksessä esittämien liikevaihdon tulouttamista koskevien liitetietojen asianmukaisuutta.

sisältyvien oletusten asianmukaisuuden arvioinnissa.

tarkastimme arvonalentumislaskelmien täsmällisyyttä.

noudatettuja periaatteita IAS 36

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

LYHYESTI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TUNNUSLUVUT KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS

Liikevaihdon tuloutus

Liikevaihdon tuloutusta koskevat laadintaperiaatteet ja liitetiedot esitetään liitetiedossa 2.1.

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteidensa mukaisesti Caverion tulouttaa merkittävän osan liikevaihdostaan valmistusasteen perusteella.

Liikevaihdon tulouttaminen valmistusasteen mukaisesti sekä hankkeen lopputuloksen arvioiminen edellyttää johdolta merkittävää harkintaa loppuun saattamiseen vaadittavien kokonaiskustannusten sekä kertyvien kokonaistuottojen osalta. Tilinpäätöksen kannalta merkittävää harkintaa edellytetään erityisesti silloin kun hanke toteutetaan ja sen liikevaihto tuloutetaan kahden tai useamman tilikauden aikana.

Merkittävää harkintaa sisältävät osa-alueet ovat alttiimpia keskeisten oletusten vääristelylle. Edellä mainitusta syystä johtuen liikevaihdon tuloutus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka. Tämä seikka oli myös EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.

hyväksyttyihin budjetteihin ja pitkän aikavälin ennusteisiin,

Johdon arvonalentumistestauksessa tekemiä oletuksia vertasimme

• ulkoisista tietolähteistä saataviin tietoihin sekä

• itse laskemiimme toimialan keskiarvoihin esimerkiksi rahavirtojen diskonttaamisessa käytetyn pääoman keskimääräisen kustannuksen osalta.

Arvioimme myös tilinpäätöksessä Saksan liiketoimintoihin kohdistuvan liikearvon osalta esitettyjen liitetietojen riittävyyttä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

• teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

• arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

• hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 26.3.2018 alkaen yhtäjaksoisesti neljän vuoden ajan.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys,

meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä, 8. helmikuuta 2023

Ernst & Young Oy Tilintarkastusyhteisö

Antti Suominen

KHT

107 Caverion Vuosikatsaus 2022

Riippumattoman tilintarkastajan raportti Caverion Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

Caverion Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, joka koskee sitä, onko Caverion Oyj:n sähköiseen tilinpäätökseen 7437007ECQWVPCJIS695-2022-12-31-fi.zip tilikaudella 1.1.-31.12.2022 sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty iXBRL-merkinnöin EU-komission delegoidun asetuksen 2018/815 (ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten mukaisesti.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3 mukaisesti

• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös iXBRL-merkein ESEF RTS artiklan 4 mukaisesti sekä

• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQC1 ja näin ollen ylläpitää kattavaa laadunvalvontajärjestelmää, johon sisältyy dokumentoituja toimintaperiaatteita ja menettelytapoja eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskien.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti,

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa ESEF RTS:n vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että Caverion Oyj:n ESEFtilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.1.- 31.12.2022 on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme Caverion Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2022 on annettu 8.2.2023 päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä, 28. helmikuuta 2023

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Antti Suominen KHT