Vuosikertomus 2013

Sisällys

Keskeistä
Toimitusjohtajan katsaus	1
Avainluvut	2
Cargotec lyhyesti	8
Liiketoimintaympäristö	10
Strateginen tavoite, missio ja arvot	11
Taloudelliset tavoitteet	12
Asiakkaat	14
Ratkaisut ja palvelut	15
Cargotecin strategia	16
Kestävän kehityksen edistäminen	18
Sidosryhmäsuhteet	20
Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasiat (EHS)	21
Eettisten periaatteiden kunnioittaminen	22
GRI-indeksi 2013	23
YK:n Global Compact	28
Henkilöstö	29
Tavoitteena selkeä tehokkuus	31
Henkilöstö lukuina	32

Tilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus	35
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma ja konsernin laaja tuloslaskelma	45
Konsernitase	47
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	49
Konsernin rahavirtalaskelma	50
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	51
1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet	52
2. Johdon arviot	62
3. Rahoitusriskien hallinta	64
4. Segmentti-informaatio	70
5. Yrityshankinnat ja -myynnit	75
6. Pitkäaikaishankkeet	80
7. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	81
8. Uudelleenjärjestelykulut	82
9. Henkilöstökulut	83
10. Poistot ja arvonalentumiset	84

12. Tuloverot	86
13. Osakekohtainen tulos	87
14. Liikearvo	88
15. Muut aineettomat hyödykkeet	90
16. Aineelliset hyödykkeet	92
17. Osuudet osakkuusyrityksissä	95
18. Osuudet yhteisyrityksissä	96
19. Myytävissä olevat sijoitukset	97
20. Laskennalliset verosaamiset ja -velat	98
21. Vaihto-omaisuus	100
22. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin	101
23. Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	104
24. Rahavarat	105
25. Oma pääoma	106
26. Optio-oikeudet ja osakeperusteiset maksut	107
27. Korolliset velat	110
28. Eläkevelvoitteet	112
29. Varaukset	119
30. Ostovelat ja muut korottomat velat	120
31. Johdannaissopimukset	121
32. Vastuut	122
33. Konserni vuokranantajana	123
34. Lähipiiritapahtumat	124
35. Eläkkeiden laatimisperiaatteen muutoksen vaikutus	127
36. Tytäryhtiöt	128
37. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat	132
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Emoyhtiön tuloslaskelma	133
Emoyhtiön tase	134
Emoyhtiön rahavirtalaskelma	135
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	136
1. Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet	137
2.-7. Tuloslaskelman liitetiedot	139
8.-10. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet	141
11. Sijoitukset	143
12-13. Saamiset	144
14. Oma pääoma	145
15.-17. Velat ja vastuut	146
18. Johdannaissopimukset	148
Tunnusluvut
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut	149
Osakekohtaiset tunnusluvut	150

Tunnuslukujen laskentakaavat	151
Osakkeet ja osakkeenomistajat	153
Osakkeet ja osakepääoma	154
Osakkeen arvon kehitys ja kaupankäynti	155
Osakkeenomistajat	157
Hallituksen ja johdon osakeomistukset	159
Hallituksen valtuutukset	160
Osakepohjaiset kannustinohjelmat	161
Optio-ohjelma 2010	162
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset	163
Tilintarkastuskertomus	164
Sijoittajille
Tietoa sijoittajille	166
Pörssitiedotteet vuonna 2013	168
Analyytikot	171
Yhtiökokous 2014	173
Hallinnointi
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	174
Yhtiökokous	175
Osakasoikeudet	176
Hallitus	177
Tarkastus- ja riskienhallintavaliokunta	179
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta	180
Hallituksen jäsenten CV:t	181
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä	185
Johtoryhmän jäsenten CV:t	186
Sisäpiiri	189
Tilintarkastus	190
Taloudellisen raportointiprosessin valvonta	191
Riskienhallinta	193
Riskienhallinta Cargotecissa	194
Merkittävimmät riskit	196
Palkka- ja palkkioselvitys	200
Hallitus	201
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä	202
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä	204
MacGregor
MacGregor lyhyesti	206
Strategia	207
Strategiacase	208
Markkinat ja markkinanäkymät	210

Tuotteet ja palvelut	212
Henkilöstö	213
Kehitys vuonna 2013	214
Kalmar
Kalmar lyhyesti	217
Strategia	218
Strategiacase	221
Markkinat ja markkinanäkymät	223
Tuotteet ja palvelut	225
Henkilöstö	227
Kehitys vuonna 2013	228
Hiab
Hiab lyhyesti	231
Strategia	232
Strategiacase	235
Markkinat ja markkinanäkymät	237
Tuotteet ja palvelut	239
Henkilöstö	241
Kehitys vuonna 2013	243

Hyvä lukija,

vuoden 2013 aikana pohjustimme tietä kohti parempia tuloksia kehittämällä perusvahvuuksiamme. Vielä on paljon työtä tehtävänä, mutta olemme vakuuttuneita, että suunta on oikea.

Cargotecilla on valtavat vahvuudet, joihin voimme pohjata työmme. Olemme joko markkinajohtajan tai vahvimman haastajan asemassa käytännössä kaikissa segmenteissä, joilla toimimme. Meillä on erittäin vahvat brändit, joista osa on muodostunut alansa yleisnimeksi, kuten Hiabin kuormausnosturit, "hiiapit". Olemme yksi maailman johtavista business-to-business -brändijohtajista, ja meillä on erittäin uskollinen ja tyytyväinen asiakaskunta. Tuotteemme, niiden laatu ja toimivuus sekä henkilöstömme saavat lähes yksinomaan erinomaisia arvioita asiakastyytyväisyystutkimuksissa kaikilla liiketoiminta-alueillamme. Cargotecin kehittämistä tuotteista on syntynyt omia tuotekategorioita koko teollisuudenalalle ja teknologiajohtajuutemme on vahva esimerkiksi satama-automaation ja kuormausnostureiden ohjausmekanismien segmenteissä.

Viime vuosi piti sisällään monia kohokohtia. Kalmar menestyi automatisoituja järjestelmiä sisältävien laajamittaisten terminaaliprojektien toteuttamisessa, joista voidaan mainita esimerkkeinä DP World Brisbane Australiassa ja TraPac Los Angelesissa, Yhdysvalloissa. Hiabin kohokohtiin vuonna 2013 kuului kuormausnostureiden uuden X-sarjan lanseeraus. Uusi sarja tarjoaa asiakkaille parempaa kestävyyttä, suorituskykyä ja käytettävyyttä ja parantaa näin kilpailukykyämme. MacGregorin saavutuksiin lukeutuivat Hatlapan ja Aker Solutionsin mooring and loading systems -yksikön yritysostot, jotka ovat huomattavia merkkipaaluja sekä MacGregorin että koko laivalaiteteollisuuden historiassa.

Vahvuuksista ja monista saavutuksista huolimatta vuosi 2013 oli taloudellisesti pettymys. Meidän on edelleen nopeutettava merkittävästi kannattavuutemme parantamista. Cargotec on tehnyt oikeita asioita, mutta toimenpiteidemme on oltava entistä nopeampia ja fokusoituneempia. Onneksi suurin osa kehitysalueistamme ei ole riippuvainen niinkään ulkoisista tekijöistä kuin omista tehostustoimistamme.

Jos katsomme globaaleja markkinoita, vuonna 2013 ei ollut nähtävissä vain yhtä selkeää suuntausta. Jotkut markkinaalueet ovat piristyneet jopa hyvää kasvua luvaten, kun taas toiset ovat pysyneet ennallaan tai heikentyneet. Lähivuosina on nähtävissä monia globaaleja kehityssuuntia, jotka tarjoavat meille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kilpailun ja yhä suurempien laivojen myötä satamissa on lisättävä tehokkuutta, konttiliikenne kasvaa koko ajan, offshore-tuotannon tarpeet lisääntyvät sekä kauppalaivojen rakentaminen ja rakennusteollisuus elpyvät.

Cargotec tukee YK:n Global Compact -yritysvastuualoitteen kymmentä periaatetta. Pyrimme varmistamaan, että koko henkilöstömme ympäri maailman arvostaa eettisen, läpinäkyvän ja ekologisen tietoisuuden tärkeyttä kaikissa toimissamme Cargotecissa.

Kaikilla vuoden 2013 tärkeimmillä hankkeillamme on pyritty varmistamaan, että henkilöstöllä on välineet, valtuudet ja motivaatio omistaja-arvon luomiseen. Olen tyytyväinen viime vuonna tekemäämme työhön. Olemme oikealla tiellä ja kiristämme tahtia. Lisätietoja vuonna 2013 toteuttamistamme omistaja-arvon luomiseen tähtäävistä käytännön toimista on jäljempänä Cargotecin strategian johdannossa.

Haluan päättää oman osuuteni kiittämällä henkilöstöämme, asiakkaitamme ja osakkeenomistajiamme. Henkilöstömme on erittäin sitoutunutta sekä asiakkaisiin että liiketoimintoihimme. Asiakkaamme ovat olleet sekä uskollisia että vaativia, mikä on meille täydellinen yhdistelmä – kun tiedämme, että asiakkaillemme kelpaa vain paras, työskentelemme entistä kovemmin pysyäksemme johtavissa markkina-asemissa. Lopuksi haluan kiittää osakkeenomistajiamme luottamuksestanne. Tiedän puhuvani jokaisen MacGregorin, Kalmarin, Hiabin ja Cargotecin pääkonttorin edustajan puolesta todetessani, että teemme määrätietoisesti töitä todistaaksemme olevamme luottamuksenne arvoisia.

Mika Vehviläinen Toimitusjohtaja

Avainluvut

		Tilikausi	Tilikausi	Tilikausi
		2013	2012	2011
Saadut tilaukset	MEUR	3 307	3 058	3 233
Tilauskanta	MEUR	1 980	2 021	2 426
Liikevaihto	MEUR	3 181	3 327	3 139
Liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja	MEUR	126,5	157,5	207,0
Liikevoitto	MEUR	92,5	131,4	207,0
Tilikauden voitto	MEUR	55,4	89,5	149,2
Osinko/osake, B-sarjan osake*	EUR	0,42	0,72	1,00
Oman pääoman tuotto	%	4,5	7,5	13,3
Sijoitetun pääoman tuotto	%	5,0	8,2	13,3
Liiketoiminnan rahavirta	MEUR	180,9	97,1	166,3
Nettovelka	MEUR	578	478	299
Nettovelkaantumisaste	%	46,7	39,2	25,6
Henkilöstö keskimäärin		10 210	10 522	10 692

* 2013 hallituksen ehdotus

Cargotec soveltaa vuoden 2013 alusta IAS 19 Työsuhde-etuudet -standardin muutosta. Vertailukausien 2012 ja 2011 luvut on oikaistu vastaavasti. Lisätietoja konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 35.

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Liikevaihto ja liikevoittomarginaali

Liikevaihto liiketoiminta-alueittain

Liikevaihto markkina-alueittain 2013

Huoltoliiketoiminnan liikevaihto

Liikevoitto liiketoiminta-alueittain, ilman uudelleenjärjestelykuluja

Liiketoiminnan rahavirta

Nettovelkaantumisaste

Henkilöstö vuoden lopussa

Henkilöstö markkina-alueittain 31.12.2013

Cargotec lyhyesti

Cargotec on maailman johtava lastinkäsittelyratkaisujen toimittaja. Tuotteitamme käytetään tavaravirtojen solmukohdissa ympäri maailmaa: laivoissa, satamissa, terminaaleissa, jakelukeskuksissa, raskaassa teollisuudessa ja ajoneuvojen kuormankäsittelyssä.

Liikevaihto ja liikevoittomarginaali

Henkilöstö vuoden lopussa

Cargotec perustettiin vuonna 2005, mutta nykyiseen Cargoteciin kuuluvilla liiketoiminnoilla on pitkä historia, jonka aikana ne ovat rakentaneet osaamistaan ja kehittäneet tuotevalikoimiaan ja asiakassuhteitaan. Tämän vahvan perustan ja pitkän ajan kuluessa kertyneen tiedon ja taidon varaan rakentuu Cargotecin vahva lastinkäsittelyn osaaminen.

Cargotecissa on kolme liiketoiminta-aluetta, MacGregor, Kalmar ja Hiab, jotka ovat alansa tunnettuja markkinajohtajia. MacGregorin tarjooma sisältää integroituja lastin- ja kuormankäsittelyratkaisuja ja huoltopalveluja merikuljetuksiin ja offshore-alan tarpeisiin. Kalmarin tuotevalikoima kattaa kontin- ja lastinkäsittelylaitteet ja huoltopalvelut, automaatio- ja integraatioratkaisut sekä Navis-toiminnanohjausjärjestelmät (TOS), Bromma-konttitarttujat ja Siwertellirtolastinkäsittelylaitteet. Hiab tarjoaa tuotteita ja huoltopalveluja erilaisiin maakuljetus- ja jakelutarpeisiin. Huippuluokan lastin- ja kuormankäsittelyratkaisujen alalla yksikään kilpailija ei pysty tarjoamaan yhtä kattavaa tuote-, automaatio- ja palveluvalikoimaa tai yhtä globaalia läsnäoloa kuin Cargotec.

Cargotecilla on toimintaa yli 100 maassa, joista omaa henkilöstöä 48 maassa. Ainutlaatuisen myynti- ja huoltoverkostomme ansiosta voimme palvella asiakkaita paikallisesti ja varmistaa heidän tuotteidensa jatkuvan toiminnan.

Yhtiön pääkonttori sijaitsee Helsingissä, ja tuotantotoimintaa on Espanjassa, Etelä-Koreassa, Intiassa, Irlannissa, Isossa-Britanniassa, Kiinassa, Malesiassa, Norjassa, Puolassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa ja Yhdysvalloissa. Osa tuotannosta on ulkoistettu lähinnä Aasiassa toimiville yhteistyökumppaneille.

Liiketoimintaympäristö

Cargotecin tuotteiden ja palvelujen kysyntä perustuu maailmankauppaan sekä maa- ja merikuljetusten lastinkäsittelytarpeisiin. Cargotecin kannalta merkittävimpiä markkina-ajureita ovat:

maailmankaupan kehitys ja globaali bruttokansantuote
maailmanlaajuiset merikuljetukset ja laivanrakennus
maailmanlaajuiset öljynetsintä- ja tuotantomenot
konttiliikenne ja investoinnit satamissa ja terminaaleissa
uusien kuorma-autojen rekisteröinti ja rakennusteollisuuden aktiivisuus.

Strateginen tavoite, missio ja arvot

Cargotecin strateginen tavoite on lisätä omistaja-arvoa. Yhtiön rooli ja missio liiketoimintojen omistajana on seuraava:

Muokkaamme lastinkäsittelytoimialaa asiakkaidemme ja osakkeenomistajiemme eduksi.

Koko Cargotecin yhdistävä arvo on menestyksen palo. Olemme lisäksi tunnistaneet toivottuja työntekijöiden toimintatapoja, kuten:

taloudellisen menestyksen nälkä
hyvä johtajuus
huippusuoriutuvat tiimit
sitoutuminen vahvoihin hallinnointiperiaatteisiin, läpinäkyvyyteen ja eettisiin periaatteisiin
selkeys
vastuunotto.

Vuoden 2013 aikana Cargotecin liiketoiminta-alueet kehittivät omia liiketoimintastrategioitaan, visiota, missiota ja arvoja. Kalmarin ja Hiabin visio, missio ja arvot esitellään tämän vuosikertomuksen niitä koskevissa liiketoimintakatsausosioissa. MacGregor jatkaa kehitystyötään vuonna 2014.

Taloudelliset tavoitteet

Joulukuussa 2013 Cargotec ilmoitti palaavansa pidemmän aikavälin kannattavuus- ja tuottotavoitteisiin vuonna 2014.

Tavoitteemme ovat jatkossakin:

nettovelkaantumisaste (gearing) alle 50 prosenttia
osinko 30–50 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta.

Nettovelkaantumisaste 2009–2013

Osakekohtainen tulos ja osinko

Osinko / EPS, B-sarjan osake

Asiakkaat

Cargotec hakee liiketoiminnan kasvua panostamalla asiakkaisiin. Emme tarjoa pelkästään tuotteita, vaan asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioivia kokonaisvaltaisia ratkaisuja ja huoltopalveluja. Asiakkaitamme ovat sekä toimialojensa johtavat globaalit yritykset että paikalliset toimijat.

Cargotec hakee liiketoiminnan kasvua panostamalla asiakkaisiin.

MacGregor-ratkaisuja käyttävät varustamot, laivayhtiöt, suunnittelutoimistot, satamaoperaattorit, satamat ja laivastot sekä laivanrakennusteollisuus niin offshore- kuin kauppalaivasektorillakin.

Kalmar-ratkaisuja käyttävät pääasiassa satamat ja terminaalioperaattorit. Muita asiakasryhmiä ovat jakelukeskukset, sahat, paperi- ja selluteollisuus sekä raskas teollisuus.

Hiabin kuormankäsittelylaitteita käytetään esimerkiksi rakennustoiminnassa, jakelutoiminnassa, metsätaloudessa, jätteenkäsittelyssä ja kierrätyksessä sekä puolustusvoimissa. Asiakkaisiin kuuluu kuljetusyhtiöitä, kuntia, valtioita, kuorma-auton omistajia, vuokrausyrityksiä ja kuorma-autovalmistajia.

Ratkaisut ja palvelut

Cargotecilla on markkinoiden kattavin tuotevalikoima ja globaali huoltoverkosto, joiden avulla yhtiö voi tarjota ratkaisuja ja huoltopalveluja kuorman- ja lastinkäsittelyn tarpeisiin.

MacGregor-ratkaisuihin kuuluvat lastiluukut, lastinkiinnitysjärjestelmät, laivanosturit, ro-ro-laitteet, satamalaitteet, erilaiset vinssit ja offshore-kuormankäsittelyjärjestelmät.
Kalmar-ratkaisuihin kuuluvat terminaalien automaatio- ja integraatioratkaisut, satama- ja kenttänosturit, konttija kuljetuslukit, konttikurottajat, tyhjien konttien käsittelyyn tarkoitetut laitteet, terminaalitraktorit ja haarukkatrukit sekä Navis-toiminnanohjausjärjestelmät (TOS), Bromma-konttitarttujat ja Siwertellirtolastinkäsittelyjärjestelmät.
Hiabin tuotevalikoimaan kuuluvat kuormausnosturit, puutavara- ja kierrätysnosturit, vaihtolavalaitteet, ajoneuvotrukit ja takalaitanostimet.

Cargotecin ratkaisuja täydentävät monipuoliset huoltopalvelut, kuten varaosat, huoltopäivystys, korjaustyöt, ennakoivan kunnossapidon sopimukset ja muut asiakaskohtaiset palvelut.

Cargotecin strategia

Cargotecin strategiasta voisi sanoa, että mikään ei ole muuttunut ja toisaalta kaikki on muuttunut. Vuosi 2012 oli meille uusien alkujen vuosi, sillä silloin määriteltiin Cargotecin uusi toimintamalli. Vuonna 2013 pyrimme toimimaan tehokkaasti ja edistämään muutoksia. Viime vuoden aikana saimme yksinkertaistettua ja selkeytettyä toimintojamme sekä samanaikaisesti täsmennettyä strategiaamme.

Kesällä 2013 Cargotec julkaisi ohjelman, jonka avulla pyrittiin lisäämään tuottavuuttamme, nopeuttamaan toimintaamme sekä lisäämään kaikkien toimintojemme selkeyttä ja vastuunottoa. Halusimme myös varmistaa, että työntekijöillämme on oikeanlainen tahto ja halu kasvaa ja johtajillamme vastaavasti menestyksen paloa.

Tämän prosessin aikana tarkasteltiin Cargotecin liiketoimintoja sekä analysoitiin niihin liittyviä mahdollisuuksia ja riskejä. Halusimme tunnistaa tärkeimmät omistaja-arvon luomiseen vaikuttavat tekijät ja riskit sekä keskittyä olennaisimpiin mahdollisuuksiin.

Tarkastelimme toimintasuunnitelmiamme, kannattavuutta ja kannattavuuden parantamiseksi tehtyjä suunnitelmiamme sekä strategiaamme. Varmistaaksemme tasapainoisen ja kattavan arvioinnin toteutimme nämä katsaukset kahdella eri tavalla. Tutkimme ensinnäkin liiketoiminta- ja aluekohtaisia suunnitelmia, ja toiseksi omistajien näkökulmasta haluttiin ymmärtää arvonluontimahdollisuuksia Cargotecissa ja osoittaa, mihin pitäisi keskittyä omistaja-arvon maksimoimiseksi.

Kaksisuuntaisen analyysin tulokset olivat monessa mielessä positiivinen yllätys Cargotecille. Arviointi osoitti, ettei Cargotecin portfoliossa tai strategiassa ole tarvetta merkittäville muutoksille. Toisin sanoen havainnot osoittivat, että olennainen asia Cargotecin toiminnassa ei ole niinkään se, mitä tehdään, vaan miten tehdään.

Näiden tulosten jälkeen tavoitteena on ollut selkeyden, vastuunoton, fokuksen ja menestyksen palon lisääminen kaikkiin toimiimme. Nämä teemat ovat olleet keskeisiä päivittäisissä toimissa sekä kehitys- ja strategiatyössä.

Arviointien seurauksena teimme vuoden 2013 aikana merkittävän määrän muutoksia johtoomme. Kuten henkilöstöstrategiassamme todetaan, ihmiset ovat ratkaisevassa asemassa tavoitteiden saavuttamisessa. Perimmäinen tavoitteemme on saavuttaa aito menestyksen palo kaikilla liiketoiminta-alueilla ja jokaisessa työntekijässä. Tämän periaatteen mukaisesti olemme määrittäneet uudelleen johtajistomme Cargotecissa. Olemme myös muodostaneet johtoryhmämme tueksi laajennetun johtoryhmän ja tehneet muutoksia muilla johdon tasoilla varmistaaksemme, että johtajillamme on sellainen menestyksen palo, jota tavoitteidemme saavuttamiseen tarvitaan.

Vuonna 2013 tekemämme arviointi osoitti myös, että tärkein edellytys tulevalle kasvulle ja omistaja-arvoa parhaiten lisäävä tekijä oli korjata senhetkistä liiketoimintakehitystä erityisesti Kalmarissa ja Hiabissa. Se on ollut kehitysaloitteidemme keskeinen alue vuoden 2013 jälkipuoliskon ajan ja pysyy edelleen kehitystyömme keskeisenä teemana vuonna 2014.

Arviointityön lopullinen tulos paljastaa Cargotecin viisi tärkeintä haastetta. Kaikki nämä haasteet on voitettavissa, ja ne vaikuttavat olennaisesti Cargotecin kykyyn luoda omistaja-arvoa. Ne voittaessamme Cargotecin arvo nousee, mutta niissä häviäminen vaikuttaisi merkittävästi tulevaisuudennäkymiimme. Viisi voitettavaa haastettamme ovat:

Hiabin suuren potentiaalin muuttaminen kannattavuudeksi
MacGregorin kasvualustan rakentaminen yritysostojen onnistuneella integraatiolla
Kalmarin kilpailukyvyn ja kannattavuuden varmistaminen pienemmissä kontinkäsittelylaitteissa
kannattava kasvu tulevaisuudessa Kalmarin ja MacGregorin huoltopalveluissa
Kalmarin kehittäminen kontinkäsittelyautomaation kestäväksi johtajaksi.

Nämä haasteet ovat monipuolisia ja kattavat liiketoimintojemme koko kirjon, mutta niillä on myös yhteistä: ne kaikki ovat voitettavissa. Ne ovat saavutettavissa olevia, realistisia tavoitteita ja täysin strategiamme mukaisia.

Parhaan mahdollisen omistaja- ja asiakasarvon luominen on edelleen toimintaamme ohjaava peruslähtökohta.

Kaikki strategiamme muutokset juontavat juurensa liiketoimintavetoiseen organisaatioon, jonka esittelimme vuonna 2012. Parhaan mahdollisen omistaja- ja asiakasarvon luominen on edelleen toimintaamme ohjaava peruslähtökohta. Haluamme pitää tarkasti silmällä kasvua, kannattavuutta ja kassavirtaa ja varmistaa samalla vahvan asemamme teknologian edelläkävijänä ja markkinajohtajana.

Päätöksenteko siirtyy lähemmäksi asiakasta, ja MacGregor, Kalmar ja Hiab ottavat täyden vastuun menestymisestään, jolloin myös Cargotecin strateginen rooli muuttuu. Cargotec toimii strategisena arkkitehtina, ja sen keskeisenä tavoitteena on maksimoida omistaja-arvoa sekä varmistaa MacGregorin, Kalmarin ja Hiabin tavoitteiden saavuttaminen.

Vuoden 2013 aikana MacGregor, Kalmar ja Hiab kehittivät omia liiketoimintastrategioitaan, visioitaan, missioitaan ja arvojaan, jotka on esitetty jäljempänä tässä vuosikertomuksessa. Kullakin liiketoiminta-alueella on omat liiketoimintatavoitteensa sekä toimintasuunnitelmat niiden saavuttamiseksi tulevina vuosina.

Strategisena arkkitehtina Cargotecin tehtävänä on maksimoida omistaja-arvoa. Pyrimme saavuttamaan tämän seuraavilla keinoilla:

johtamalla strategioita, kohdistamalla pääomaa ja asettamalla kunnianhimoisia tavoitteita
varmistamalla, että meillä on oikeat ihmiset oikeissa paikoissa oikeaan aikaan
seuraamalla ja mittaamalla suorituksia
varmistamalla korkealuokkaisten johtamis- ja ohjaustyökalujen saatavuuden
varmistamalla hyvät hallinnointi- ja eettiset periaatteet
varmistamalla johdonmukaisen viestinnän osakkeenomistajille.

Rooliimme kuuluu myös liiketoiminta-alueidemme tukeminen pörssiyhtiöille määriteltyjen tavoitteiden, ohjeiden ja säännösten noudattamisessa. Cargotec haluaa aina varmistaa, että kaikissa liiketoiminnoissamme käytetään yhtenäisiä hallinnointi- ja eettisiä periaatteita.

Lyhyesti sanoen otamme askeleen taakse ja valtuutamme liiketoiminta-alueemme ottamaan vastuun menestyksestään. Cargotecin strateginen tavoite on kuitenkin edelleen lisätä yhtiön omistaja-arvoa.

Kestävän kehityksen edistäminen

Cargotecin merkittävimmät kestävää kehitystä koskevat vaikutukset syntyvät, kun asiakkaat käyttävät tuotteitamme ja ratkaisujamme. Asiakkaidemme kestävää kehitystä tukee myös uusi liiketoimintavetoisempi toimintamallimme, jossa liiketoiminta-alueet palvelevat asiakkaita huomioiden heidän tiukimmatkin ekologiset vaatimuksensa. Yksi vahvuutemme on kyky jakaa parhaat käytännöt tehokkaasti liiketoiminta-alueiden kesken. Tämä koskee niin ympäristö-, terveys- ja turvallisuustoimia (EHS) kuin kestävää kehitystä tukevia teknologioitakin.

Asiakkaan kestävän kehityksen edistäminen

Tuotteillamme ja ratkaisuillamme on omia toimintojamme paljon suuremmat vaikutukset ympäristöön ja sosiaaliseen kehitykseen. Näitä vaikutuksia voi hallita vain rajoitetusti. Markkinat määrittävät uusien ratkaisujen tarpeen, ja muutos perinteisistä polttoainekäyttöisistä laitteista uusimpiin automaattisiin, hybridi- ja sähkötoimisiin ratkaisuihin on hidasta.

Cargotecin uuden liiketoimintavetoisen toimintamallin tavoitteena on vastata tuotekehityksellä sekä tutkimuksella ja kehityksellä entistä paremmin markkinoiden tarpeisiin. Uuden toimintamallimme avulla pystymme asiakaslähtöisesti tarjoamaan energiatehokkaampia ja ilmastoystävällisempiä ratkaisuja. Ympäristöön, terveyteen ja turvallisuuteen (EHS) sekä työvoimaa koskeviin käytäntöihin sitä vastoin liittyy haasteita ja mahdollisuuksia, joihin vaikuttavat yhteiskunnalliset ja lainsäädännölliset, työympäristöä määrittävät kulttuuriset ja paikalliset olosuhteet. Näin ollen mahdollisuutemme kehittää ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioita sekä työvoimaa koskevia käytäntöjä omissa toiminnoissamme ovat huomattavasti suuremmat.

MacGregor jatkaa sähkökäyttöisten ro-ro-lastinkäsittelylaitteiden, kevyiden autokansien, sähkönostureiden, vinssien ja sähkökäyttöisten lastiluukkujen kehittämistä.

Kalmar edistää kestävää kehitystä vähentämällä polttoaineen kulutusta, mikä puolestaan johtaa matalampiin päästöihin. Toinen keskeinen keino kestävän kehityksen edistämiseksi on automaatio, jolla voidaan vähentää toiminnan kokonaiskustannuksia, parantaa turvallisuutta ja nostaa laitteiden käytössäoloaikaa.

Hiab tekee akateemisten kumppaneiden kanssa tutkimusyhteistyötä ja kehittää ympäristöystävällisiä kuormankäsittelytuotteita. Projektissa kehitetään uudenlaista ohjausjärjestelmää, jonka avulla halutaan parantaa kuormankäsittelylaitteiden käyttöturvallisuutta ja tehokkuutta. Hankkeessa luodaan myös kuormankäsittelyrakenteisiin käytettäville uusille kevytmateriaaleille muotoilustrategioita. Uudet materiaalit vähentävät sekä laitteiden painoa että polttoaineenkulutusta.

Tuotteiden ja ratkaisujen vaihtelevuudesta johtuen ovat niiden vaikutukset ja riskitkin erilaisia. Tämän vuoksi tuotteiden ympäristövaikutusten mittaamiseen ja raportointiin ei ole vain yhtä järjestelmällistä tapaa. Tämä haaste on tullut esiin myös sidosryhmäkeskusteluissa. Aiemmin kehitetty Pro Future -kriteeristö loi perustan, jonka avulla liiketoiminta-alueet voivat jatkaa kehitystyötä ja määrittää omille tuotteilleen yksilöityjä kestävän kehityksen tavoitteita. Cargotecin omia toimintoja tukevat liiketoiminta-alueittain määritellyt sertifioidut johtamisjärjestelmät, joita kehitetään jatkuvasti. Yhteisten toimintamallien ja koordinoinnin tarpeesta päättää eri liiketoiminta-alueiden edustajista koottu foorumi.

Sidosryhmäsuhteet

Cargotecin tärkeimmät sidosryhmät ovat asiakkaat, sijoittajat ja henkilöstö. Seuraamme myös jatkuvasti kansainvälistä keskustelua kestävän kehityksen painopistealueista. Keskustelua käydään muun muassa yliopistojen, tutkimuslaitosten, yhdistysten ja Global Compact -yritysverkoston kesken, joissa Cargotec on jäsenenä. Eräs tärkeä sosiaalista mediaa hyödyntävä saavutus on Port 2060 -hanke, joka esittelee eri asiantuntijoiden artikkeleita ja kerää kommentteja siitä, miltä tulevaisuuden satama voisi 50 vuoden kuluttua näyttää.

Konsernin sisäinen yhteistyöfoorumi Euroopassa on Cargotec Personnel Meeting, johon vuonna 2013 osallistui 15 työntekijöiden edustajaa 12 maasta. Eri maiden edustajat keräävät henkilöstöltä kysymyksiä kokoukseen, jossa Cargotecin johto vastaa niihin. Vuonna 2013 kysymykset koskivat muun muassa rakenteellisia muutoksia, tuotekehitystä ja ulkoistamista. Myös Cargotec Personnel Meetingin eri maiden edustajista muodostuva työvaliokunta kokoontuu useita kertoja vuodessa, millä varmistetaan se, että yhtiön ja henkilöstön välinen dialogi jatkuu. Muut maakohtaiset ja paikalliset yhteistyöelimet kokoontuvat vuosittain vakiintuneiden käytäntöjen ja lainsäädännön mukaan.

Sidosryhmäsuhteiden kehittyminen

Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasiat (EHS)

Ympäristövaikutukset sekä turvallisuusnäkökulmat ovat riippuvaisia Cargotecin liiketoiminta-alueiden toimintamalleista. Toimintojen muuttuessa yhä palvelu- ja suunnittelukeskeisempään suuntaan pitää myös ympäristö- ja turvallisuusasioiden painopistealueita arvioida uudelleen.

Vuonna 2013 EHS-työmme teemana oli ympäristö- ja työturvallisuusasioiden painopistealueiden tarkastelu. Liiketoiminta-alue- ja toimipaikkakohtaisia ympäristönäkökohtia ja turvallisuusriskejä verrattiin sijoittajien ja asiakkaiden vaatimuksiin. Johtopäätökset keskusteltiin yksittäisten toimipaikkojen kanssa, jotta ne vastaisivat mahdollisimman pitkälle todellista tilannetta. Liiketoiminta-alueiden EHS-vastaavat päättivät yhteisistä toimintatavoista yhdessä Cargotecin EHS-vastaavan kanssa. Globaaleja puitesopimuksia, kuten GHG-protokolla ja GRI4-raportointikehys, analysoitiin tarkasti, minkä perusteella valittiin Cargotecin EHS-ydinalueet. Näiden analyysien perusteella Cargotec käynnisti EHS-mittausjärjestelmien päivityksen. Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioiden ydinalueet eivät muuttuneet merkittävästi, mutta systemaattisen tuotearviointijärjestelmän tarve oli kuitenkin selvä. Työ jatkuu edelleen, ja edistymisen tuloksista kerrotaan osana vuonna 2015 ilmestyvää Ympäristötunnusluku- ja turvallisuusraporttia vuodelta 2014.

Cargotecin ympäristötunnusluku- ja turvallisuusraportti vuodelta 2013 perustuu vielä nykyisiin mittareihin, ja se julkaistaan huhtikuussa 2014 Cargotecin verkkosivustolla.

Vuoden aikana liiketoiminta-alueet keskittyivät liiketoimintalähtöiseen ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioiden hallintaan ja jatkoivat kokonaisvaltaisten johtamisjärjestelmien (IMS) kehittämistä. Esimerkiksi Hiab otti suuren askeleen luomalla liiketoiminta-aluekohtaisen ympäristöohjelman, jossa määritellään tuotteiden vaikutusten arviointitavoitteet sekä toimintojen turvallisuustavoitteet. Kaikilla kolmella liiketoiminta-alueella on erityiset IMSfoorumit, joissa keskustellaan säännöllisesti ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioista ja jaetaan parhaita käytäntöjä. Jatkuvan kehityksen tueksi luotiin liiketoiminta-aluekohtaisia ympäristö-, terveys- ja turvallisuustavoitteita ja laajennettiin sertifioitujen johtamisjärjestelmien kattavuutta.

Yli 90 prosenttia kokoonpanoyksiköistämme on sertifioitu ISO 9001 -laatujohtamisjärjestelmän mukaisesti. Ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 kattaa 75 prosenttia ja työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä OHSAS 18001 lähes 70 prosenttia kokoonpanoyksiköistä. Lisäksi muiden kuin kokoonpanoyksiköiden sertifiointi edistyy hyvin.

Eettisten periaatteiden kunnioittaminen ja lahjonnanvastainen toiminta

Muutaman viime vuoden aikana on käyty maailmanlaajuisesti yhä enemmän keskustelua liiketoiminnan lahjonnanvastaisuudesta ja eettisistä käytännöistä sekä kehitetty näitä asioita koskevia säännöstöjä. Samaan aikaan globaalit yhtiöt kohtaavat toimintaympäristöissään yhä enemmän erilaisia liiketoimintakäytäntöjä, kulttuureja ja yhteiskunnallisia normeja.

Liiketoimintatapojen läpinäkyvyyden parantamiseksi käynnistimme lahjonnanvastaisen ohjelman ja riskien arvioinnin, jolla tarkastellaan lahjonnan aiheuttamia riskejä toiminnoissamme. Ulkopuolinen asiantuntija arvioi kyseiset riskit. Riskien arviointiprosessissa käytettiin sähköistä kyselylomaketta. Lomake lähettiin noin sadalle Cargotecin työntekijälle, jotka valittiin satunnaisesti ja jotka edustivat kaikkia tehtävätasoja. Lomakkeeseen vastattiin nimettömästi. Lisäksi muutamien liiketoiminta-alueita ja tukitoimintoja edustavien avainhenkilöiden kanssa käytiin aiheesta tarkempia keskusteluja. Johtoryhmässä ja erillisessä workshopissa keskusteltiin riskien arvioinnin päätelmistä.

Lahjonnanvastaista menettelytapaa käsitteleviä koulutuksia järjestettiin liiketoiminta-alueiden johtoryhmille ja useille divisioonien johtoryhmille. Seuraavassa vaiheessa kaikille työntekijöille järjestetään verkkokurssi, joka julkaistaan vuoden 2014 aikana. Kurssi käsittelee eettisten periaatteiden kunnioittamista ja ohjeiston käyttöönottoa.

Verkkokurssin avulla tehostetaan Cargotecin eettisten toimintaohjeiden ja lahjonnanvastaisen ohjelman jalkautusta. Eettiset toimintaohjeet on jalkautettu kehityskeskusteluissa ja sisäisissä koulutuksissa. Eettisissä toimintaohjeissa todetaan yksiselitteisesti, että Cargotec sitoutuu noudattamaan kansainvälisiä ihmisoikeuksia, lasten oikeuksia ja työlainsäädäntöä kaikissa toiminnoissaan. Cargotecin toimittajakriteerit edellyttävät toimittajiamme noudattamaan samoja kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Toimittajia myös auditoidaan toimittajien auditointiohjelman mukaisesti.

GRI-indeksi 2013

GRI-raportointitason riippumaton arviointi

Ulkopuolinen kestävän kehityksen raportoinnin asiantuntija Mitopro on vahvistanut Cargotecin itsearvioinnin, jonka mukaan yhtiön kestävän kehityksen raportointi vuodelta 2013 vastaa GRI-raportointiohjeiston 3.0 sovellustason B vaatimuksia.

	Raportoitu	Avaintunnusluvut
	Osittain raportoitu	Täydentävät tunnusluvut

	GRI-sisältö	Linkit	Raportoitu
1	Strategia ja analyysi
1.1	Toimitusjohtajan katsaus	Toimitusjohtajan katsaus
1.2	Keskeiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	Toimitusjohtajan katsaus
		Kestävän kehityksen edistäminen
		Merkittävimmät riskit
2	Organisaation kuvaus
2.1	Organisaation nimi	Cargotec lyhyesti
2.2	Tärkeimmät tuotteet, palvelut ja tuotemerkit	Cargotec lyhyesti
2.3	Operatiivinen rakenne	Cargotec lyhyesti
2.4	Organisaation pääkonttorin sijainti	Cargotec lyhyesti
2.5	Toimintojen maantieteellinen sijainti	Cargotec lyhyesti
		MacGregor lyhyesti
		Hiab lyhyesti
		Kalmar lyhyesti
2.6	Omistusrakenne ja yhtiömuoto	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
2.7	Markkina-alueet	Cargotec lyhyesti
2.8	Organisaation toiminnan laajuus	Cargotec lyhyesti
2.9	Merkittävät muutokset raportointikaudella	Cargotec lyhyesti
		MacGregor, kehitys vuonna 2013
		Kalmar, kehitys vuonna 2013
		Hiab, kehitys vuonna 2013
		Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
2.10	Saadut palkkiot ja tunnustukset	Kalmar, tuotteet ja palvelut
3	Raportin muuttujat
	Raportin kuvaus
3.1	Raportointijakso	1.1.2013–31.12.2013
3.2	Edellinen raportti	Vuosikertomus 2012 18.2.2013
		Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 huhtikuussa 2013

3.3	Raportointitiheys	Vuosittain
3.4	Yhteystiedot raporttia koskevissa kysymyksissä	communications(at)cargotec.com
	Raportin laajuus ja rajaukset
3.5	Raportin sisällön määrittelyprosessi	Sidosryhmäsuhteet
		Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut
3.6	Laskentarajan määrittely	Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
		Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut
3.7	Poikkeamat raportin kattavuudessa tai laskentarajassa Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
		Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut
3.8	Yhdistelyperiaatteet	Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
		Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
		Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut
3.9	Mittaus- ja laskentamenetelmät	Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut
		Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
3.10	Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa	Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut
		Konsernitilinpäätös
3.11	Merkittävät muutokset raportin kattavuudessa,	Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut
	laskentarajassa tai mittaus- ja laskentamenetelmissä
	GRI-sisältövertailu
3.12	Taulukko, joka osoittaa missä kohdassa raporttia GRI	GRI-indeksi 2013
	perussisällön mukaiset tiedot on esitetty
	Varmennus
3.13	Lähestymistapa raportin varmentamiseen	Julkaistun kestävään kehitykseen liittyvän informaation
		laatua valvotaan sisäisesti. Ulkopuolista
		varmentamista ei ole tehty.
		Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut
4	Hallinto, sitoumukset ja yhteistyö
	Hallinto
4.1	Hallintorakenne	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
4.2	Hallituksen puheenjohtajan asema	Hallitus
4.3	Hallituksen jäsenten riippumattomuus	Hallitus
4.4	Osakkeenomistajien ja henkilöstön vaikutuskanavat hallitukseen	Varsinainen yhtiökokous 2014
		Yhtiökokous
		Sidosryhmäsuhteet
4.5	Johdon palkitseminen	Henkilöstö
		Palkka- ja palkkioselvitys
4.6	Menettelytavat eturistiriitojen välttämiseen	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
		Eettiset toimintaohjeet

CARGOTEC VUOSIKERTOMUS 2013 / Keskeistä 25

4.7	Hallituksen jäsenten pätevyyden ja asiantuntemuksen arvioinnin menettelytavat	Hallitus
4.8	Arvojen ja eettisten toimintaohjeiden käyttöönotto	Eettisten periaatteiden kunnioittaminen
4.9	Hallituksen menettelytavat valvoa organisaation yritysvastuutyötä	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
		Riskienhallinta Cargotecissa
4.10	Hallituksen itsearvointi	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
		Hallitus
	Ulkopuoliset sitoumukset
4.11	Varovaisuuden periaate	YK:n Global Compact
4.12	Sitoutuminen aloitteisiin ja periaatteisiin	Toimitusjohtajan katsaus
		Sidosryhmäsuhteet
		Eettisten periaatteiden kunnioittaminen
4.13	Jäsenyydet yhdistyksissä	Sidosryhmäsuhteet
		MacGregor, tuotteet ja palvelut
		Kalmar, tuotteet ja palvelut
	Sidosryhmätoiminta
4.14	Organisaation sidosryhmät	Sidosryhmäsuhteet
		Asiakkaat
4.15	Sidosryhmien määrittely- ja valintaperusteet	Sidosryhmäsuhteet
4.16	Sidosryhmävuorovaikutuksen lähestymistapa	Henkilöstö
		Sidosryhmäsuhteet
4.17	Sidosryhmävuorovaikutuksen myötä esiin tuleviin keskeisiin kysymyksiin vastaaminen	Sidosryhmäsuhteet
	Tunnusluvut
	Taloudellisen vastuun tunnusluvut
EC	Taloudellisen vastuun johtaminen	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
EC1	Taloudellisen lisäarvon syntyminen ja jakauma	Tieto julkaistu konsernitilinpäätöksessä, ei esitetty EC1-taulukkomuodossa
EC2	Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet	Konsernitilinpäätös Kestävän kehityksen edistäminen

EC3	Eläke- ja muihin henkilöstöetuihin liittyvien sitoumusten kattavuus	Palkka- ja palkkioselvitys
EC4	Valtiolta saatu merkittävä taloudellinen tuki	Hiab, tuotteet ja palvelut
	Ympäristövastuun tunnusluvut
EN	Ympäristöjohtaminen	Kestävän kehityksen edistäminen
		Ympäristö, terveys ja turvallisuusasiat (EHS)
EN3	Välitön energiankulutus	Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut
EN4	Välillinen energiankulutus	Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut

EN5	Energiatehokkuuden parantumisen myötä säästetty energia	Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut
EN6	Toimenpiteet tuotteiden ja palvelujen energiatehokkuuden lisäämiseksi	MacGregor, tuotteet ja palvelut
		Kalmar, tuotteet ja palvelut
		Hiab, tuotteet ja palvelut
EN7	Toimenpiteet välillisen energiankulutuksen vähentämiseksi	Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut
EN8	Veden käyttö	Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut
	EN16 Välittömien ja välillisten kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä	Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut
	EN17 Muut merkittävät kasvihuonekaasujen päästöt	Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut
	EN18 Aloitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen	Hiab, tuotteet ja palvelut
		Kalmar, tuotteet ja palvelut
		MacGregor, tuotteet ja palvelut
	EN20 Päästöt ilmaan	Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut
	EN22 Jätteet	Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut
	EN26 Toimenpiteet tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi sekä toimenpiteiden vaikutuksen laajuus	Hiab, tuotteet ja palvelut
		Kalmar, tuotteet ja palvelut
		Kestävän kehityksen edistäminen

	Sosiaalisen vastuun tunnusluvut
	Henkilöstökäytännöt ja työolot
LA	Henkilöstöjohtaminen	Ympäristö, terveys ja turvallisuusasiat (EHS)
		Henkilöstö
LA1	Työvoima jaoteltuna työsopimuksen ja työsuhteen mukaan	Henkilöstö lukuina
		Hallituksen toimintakertomus
LA2	Henkilöstön vaihtuvuus	Henkilöstö lukuina
LA5	Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäisirtisanomisaika	Kansalliset käytännöt, tietoa ei kerätä konsernitasolla
LA6	Osuus kokonaistyövoimasta, joka on edustettuna virallisissa henkilöstön ja johdon yhteisissä työterveyttä ja turvallisuutta valvovissa ja neuvoa-antavissa toimikunnissa	Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut
LA7	Tapaturmat ja poissaolot	Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut
LA11	Osaamisen kehittämisen ohjelmat	Henkilöstö
		MacGregor, henkilöstö
		Kalmar, henkilöstö
		Hiab, henkilöstö
LA12	Säännöllisten suoritusarviointien ja kehityskeskustelujen	Kalmar, henkilöstö
	piirissä oleva henkilöstö	Hiab, henkilöstö

LA13	Hallintoelinten kokoonpano ja henkilöstöryhmien ikä- ja sukupuolijakauma	Hallitus
		Toimitusjohtaja ja johtoryhmä
		Henkilöstö lukuina
	Ihmisoikeudet
HR	Ihmisoikeuksiin liittyvä johtaminen	Eettisten periaatteiden kunnioittaminen
		Eettiset toimintaohjeet
		Sidosryhmäsuhteet
HR2	Alihankkijoiden ja toimittajien ihmisoikeusarviointi	Eettisten periaatteiden kunnioittaminen
HR5	Toimenpiteet järjestäytymis- ja työehtosopimusneuvotteluoikeuksien tukemiseksi riskialueilla	Eettiset toimintaohjeet
		Eettisten periaatteiden kunnioittaminen
HR6	Toimenpiteet lapsityövoiman käytön estämiseksi riskialueilla	Eettiset toimintaohjeet
		Eettisten periaatteiden kunnioittaminen
HR7	Toimenpiteet pakko- ja rangaistustyövoiman käytön estämiseksi riskialueilla	Eettiset toimintaohjeet
		Eettisten periaatteiden kunnioittaminen
	Yhteiskunta
SO	Yhteiskunnallisiin vaikutuksiin liittyvä johtaminen	Eettiset toimintaohjeet
		Eettisten periaatteiden kunnioittaminen
SO2	Niiden liiketoimintayksiköiden suhteellinen osuus ja	Eettisten periaatteiden kunnioittaminen ja
	kokonaislukumäärä, joiden osalta on tehty lahjontariskianalyysi	lahjonnanvastainen toiminta
SO3	Korruption ja lahjonnan vastaisuuden koulutus	Eettisten periaatteiden kunnioittaminen
SO5	Vaikuttaminen julkiseen päätöksentekoon	Eettiset toimintaohjeet ohjeistavat poliittiseen puolueettomuuteen
		Eettiset toimintaohjeet
	Tuotevastuu
PR	Tuotevastuun johtaminen	MacGregor, strateginen suunnitelma

		Kalmar, tuotteet ja palvelut Hiab, tuotteet ja palvelut
PR1	Tuotteiden ja palveluiden terveys- ja	MacGregor, strateginen suunnitelma
	turvallisuusvaikutusten arviointi
		Kalmar, tuotteet ja palvelut
		Hiab, tuotteet ja palvelut
PR3	Tuotteisiin ja palveluihin liittyvä pakollinen informaatio	Kalmar, tuotteet ja palvelut
		Hiab, tuotteet ja palvelut

YK:n Global Compact

Cargotec tukee YK:n Global Compact -aloitteen kymmentä periaatetta.

Näissä periaatteissa yritysten toivotaan kunnioittavan ja tukevan tiettyjä kansainvälisesti määriteltyjä ihmisoikeuksien, työntekijöiden oikeuksien, ympäristönsuojelun ja korruption vastustamisen perusarvoja ja panevan ne täytäntöön omassa vaikutuspiirissään.

Alla on esitetty YK:n Global Compactin kymmenen periaatetta, joiden toteutumista Cargotecissa on käsitelty tässä vuosikertomuksessa ja Cargotecin verkkosivuilla.

Ihmisoikeudet

Yritysten tulee kunnioittaa ja tukea yleismaailmallisia ihmisoikeuksia.

Periaate 2

Periaate 1

Yritysten tulee huolehtia, että ne eivät ole osallisina ihmisoikeuksien loukkauksissa.

Työntekijät

Periaate 3

Yritysten tulee kunnioittaa ja tukea työntekijöiden järjestäytymisvapautta sekä edustuksellista neuvotteluoikeutta.

Periaate 4

Yritysten tulee estää kaikenlainen pakkotyö.

Periaate 5

Yritysten tulee kokonaan pidättäytyä lapsityövoiman käytöstä.

Periaate 6

Yritysten tulee estää työntekijöiden syrjiminen.

Ympäristö

Periaate 7

Yritysten tulee noudattaa varovaisuusperiaatetta ympäristöön vaikuttavissa toimenpiteissä.

Periaate 8

Yritysten tulee tukea aloitteita, jotka edistävät suurempaa vastuullisuutta luonnonvarojen käytössä.

Periaate 9

Yritysten tulee edistää ympäristöystävällisen tekniikan kehittämistä ja käyttöönottoa.

Korruption vastaisuus

Periaate 10

Yritysten tulee vastustaa kaikkia korruption muotoja, mukaan lukien kiristys ja lahjonta.

Henkilöstö

Henkilöstöhallinnollamme on yksi kaikkia liiketoimintoja yhdistävä tavoite: varmistaa organisaation ja henkilöstön kyky toteuttaa liiketoimintastrategiaa. Liiketoiminta-alueemme MacGregor, Kalmar ja Hiab vastaavat omista henkilöstötoimistaan.

Tavoitteemme on kunnianhimoinen, mutta helppo määritellä. Haluamme varmistaa, että oikeat ihmiset ovat oikeissa paikoissa oikeaan aikaan – ja nähdä heidän tekevän oikeita asioita oikeiden syiden vuoksi. Perimmäinen tavoitteemme on saavuttaa aito menestyksen palo kaikilla liiketoiminta-alueilla ja jokaisessa työntekijässä.

Vuoden 2013 kehitystyön seurauksena yhtiön toimenpiteitä ohjaa nyt neljä toisiinsa liittyvää keskeistä osa-aluetta:

faktoihin perustuva henkilöstöjohtaminen
organisaation tehokkuus
johtajuus sekä kykyjen tunnistaminen ja kehittäminen
menestymisen kulttuuri.

Nämä neljä osa-aluetta luovat yhdessä keskeisen perustan, jolle liiketoiminta-alueemme muodostavat omien liiketoimintojensa mukaiset henkilöstöstrategiat, -suunnitelmat ja -toimet.

Faktoihin perustuva johtaminen

Tavoitteenamme on analysoida omat vahvuutemme ja heikkoutemme samalla tarkkuudella kuin arvioimme kilpailijoita ja markkinoita. Haluamme käyttää kaikessa henkilöstöhallinnossamme perustana keskitettyjä, puolueettomia ja merkityksellisiä tietoja, simulaatiota ja henkilöstöhallinnon prosessityökaluja. Olemme ryhtyneet toimenpiteisiin konsernin henkilöstöhallinnon politiikkojen ja prosessien yksinkertaistamiseksi sekä konsernin henkilöstötietojärjestelmien ja -työkalujen kehittämiseksi.

Tiedonhallinta ja prosessien yhdenmukaistaminen ohjaavat faktoihin perustuvaa ihmisten johtamista. Tämä johtamistapa tukee ennakoivasti muita strategisia henkilöstöhallinnon osa-alueita, ja näin voidaan hankkia osaavia johtajia ja ammattitaitoista työvoimaa, valvoa suorituskyvyn hallinnan prosesseja ja analysoida tavoiteasetantaa, suorituskyvyn mittausta ja palauteketjujen toimintaa.

Organisaation tehokkuus

Pyrimme parhaillaan yksinkertaistamaan ja selventämään henkilöstöhallinnon vaatimuksia. Haluamme vahvistaa organisaation tehokkuutta entisestään luomalla liiketoiminta-alueillemme selkeät, tehokkaat mittarit. Tavoitteena on varmistaa, että meillä on yksityiskohtainen ja ajantasainen suunnitelma organisaatiosta, toimipaikoista, viestinnästä, työrooleista ja raportointivastuista.

MacGregorilla, Kalmarilla ja Hiabilla on järjestelmät ja työkalut tehokkuuden valvontaan ja kehittämiseen. Tavoitteemme on tukea liiketoiminta-alueitamme edellä mainittujen työkalujen kehittämisessä tarjoamalla selkeät yhteiset ohjeet. Näin me Cargotecissa pysymme tietoisina ja ajan tasalla organisaatiomme tilasta ja maailmanlaajuisesta henkilöstöstämme ja voimme ennakoivasti valvoa liiketoiminta-alueidemme tehokkuuden ylläpitoja tarvittaessa tehostamistoimia.

Johtajuus sekä kykyjen tunnistaminen ja kehittäminen

Johtajuus sekä kykyjen tunnistaminen ja kehittäminen täydentävät muita strategisia osa-alueita auttamalla varmistamaan, että meillä on oikeat ihmiset oikeissa paikoissa ja että edistämme ja tuemme heidän ammatillista kasvuaan ja urakehitystään hyödyntämällä myös jatkossa jokaisen työntekijän täyden potentiaalin.

Maailmanlaajuinen kilpailu osaajista, talouden muutokset ja asiakkaiden kasvaneet odotukset ovat kaikki lisänneet vaatimuksia johtajuutta sekä kykyjen tunnistamista ja kehittämistä kohtaan. Tämän vuoksi olemme luoneet työkaluja, prosesseja ja käytäntöjä, joista olemme ylpeitä. Niitä on kuitenkin arvioitava uudelleen ja osittain uudistettava, jotta varmistamme selkeyden, ketteryyden ja ennakoivat toimet.

Vuonna 2013 olemme tehneet paljon työtä saadaksemme johtajuuteen ja kykyjen tunnistamiseen ja kehittämiseen liittyvät toimemme selkeiksi ja läpinäkyviksi. Olemme käynnistäneet monia hankkeita, joilla pyrimme vähentämään organisatorista monimutkaisuutta ja selkeyttämään toimintoja. Kehitystyö jatkuu vuonna 2014.

Menestymisen kulttuuri

Mitään strategisista tavoitteistamme ei voida kokonaan saavuttaa ilman oikeanlaista menestymisen kulttuuria. Cargotecin kulttuuria tuetaan keskittymällä tekemisen lisäksi myös tekemisen tapoihin.

Vuonna 2013 aloitimme tärkeän muutoksen henkilöstöhallinnossa sen varmistamiseksi, että huomioimme ja palkitsemme tavat, jotka tukevat vahvaa ja toimivaa menestymisen kulttuuria emmekä ainoastaan tunnista ja palkitse yksilöitä ja tiimejä tavoitteiden saavuttamisesta. Menestymisen kulttuurissa ihmiset antavat innokkaammin parhaimman panoksensa ja ovat ylpeitä työstään – ja toimivat lisäksi yhdessä työtovereiden kanssa heitä tukien ja kunnioittaen.

Menestyksen palo, energisyys ja tiimityö alkavat kukoistaa, kun niistä palkitaan.

Uskomme, että työssä kaikilla toimilla on seurauksensa. Menestyksen palo, energisyys ja tiimityö alkavat kukoistaa, kun niistä palkitaan. Menestymisen kulttuurissa tavoitteet asetetaan yksilöllisissä tavoite- ja kehityssuunnitelmissa (PDP). Osaavan henkilöstön sitouttamisessa tavoite- ja kehityskeskustelut on keskeinen keino ja käytössä koko Cargotecissa. Kahdesti vuodessa käytävät kehityskeskustelut täydentävät esimiesten ja henkilöstön välistä päivittäistä viestintää. Ne auttavat henkilöstöä ymmärtämään paremmin yhtiön strategisia tavoitteita ja toimimaan omassa tehtävässään tavoitteiden mukaisesti. Keskusteluilla on myös tärkeä rooli työsuoritusten arvioinnissa ja suoritusperusteisessa palkitsemisessa.

Olemme lisäksi tunnistaneet toivottuja työntekijöiden toimintatapoja, kuten:

taloudellisen menestyksen nälkä
hyvä johtajuus
huippusuoriutuvat tiimit
sitoutuminen vahvoihin hallinnointiperiaatteisiin, läpinäkyvyyteen ja eettisiin periaatteisiin
selkeys
vastuunotto.

Cargotecin menestymisen kulttuuria tuetaan jatkuvalla työntekijöiden ja johdon välisellä vuorovaikutuksella. Menestyksen palo ja terve kunnianhimo ovat ominaisuuksia joita haluamme kannustaa henkilöstössämme, erityisesti silloin, kun nämä piirteet yhdistyvät vastuunottoon ja sisäiseen yrittäjyyteen, jolloin jokainen työntekijä vahvistaa koko tiimiä.

Tavoitteena selkeä tehokkuus

Uusi, kaikkea henkilöstöhallinnon kehittämistä koskeva mottomme on yksinkertaistaa ja selkeyttää. Parhaat ohjeet ovat läpinäkyviä ja kaikkien ymmärrettävissä.

Vuonna 2012 ilmoitimme, että tavoitteenamme on määrittää useita konsernin tukitoimintoja eri liiketoiminta-alueille, jotka yhdessä ja erikseen ottaisivat käyttöön ja kehittäisivät Cargotecin työskentelytapoja ja parhaita käytäntöjä. Olemme kehittäneet tätä tavoitetta vuonna 2013 ja vahvistaneet asemaamme MacGregorin, Kalmarin ja Hiabin omistajana. Päätavoitteemme vuodelle 2014 on yksinkertaistaa politiikkoja, prosesseja ja työkaluja edelleen.

Tällä hetkellä viestimme Cargotecin eettisistä toimintaohjeista ja valvomme niitä. Näin varmistamme, että kaikki työntekijät tuntevat arvot ja periaatteet, joita Cargotec edellyttää liiketoiminta-alueiden ja kaikkien kumppaneiden noudattavan, sekä sitoutuvat niihin. Tarjoamme selkeät ja vahvat perusohjeet ja annamme tukea muutostilanteissa ja äkillisissä haasteissa. MacGregor, Kalmar ja Hiab vastaavat puolestaan ensisijaisesti henkilöstömme valtuutuksesta, ohjauksesta ja motivoimisesta entistä parempiin suorituksiin sekä kannustamisesta menestyksen paloon.

Henkilöstö lukuina

Vuoden 2013 lopussa Cargotecissa työskenteli 10 610 (2012: 10 294) henkilöä, joista MacGregorin palveluksessa oli 2 354, Kalmarin palveluksessa 5 269 ja Hiabin palveluksessa 2 823 henkilöä.

Koko Cargotecin työvoimasta naisia oli 16 (16) prosenttia ja miehiä 84 (84) prosenttia. Osa-aikaisten työntekijöiden osuus oli 2 (2) prosenttia henkilöstöstä ja määräaikaisten työntekijöiden 5 (5) prosenttia. Henkilöstön vaihtuvuutta koskevat luvut olivat seuraavat:

Cargotec: 8,6 (10,2) prosenttia
Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka: 6,1 (6,7) prosenttia
Aasian ja Tyynenmeren alue: 12,9 (17,8) prosenttia
Amerikat: 12,0 (9,6) prosenttia.

Cargotecin myynti työntekijää kohti oli 312 (316) tuhatta euroa. MacGregorin myynti työntekijää kohti oli 433 (510), Kalmarin 293 (288) ja Hiabin 287 (268) tuhatta euroa.

Henkilöstö 31.12.2013

Henkilöstö markkina-alueittain 31.12.2013

Henkilöstö maittain 31.12.2013

Henkilöstö liiketoiminta-alueittain

Toimintakertomus

Toimintaympäristö

Laivanrakennus- ja laivojen lastinkäsittelylaitteiden markkinat paranivat vuoden aikana, joskin toimialalla oli edelleen epävarmuutta. Tämä näkyi muun muassa markkina-aktiviteetin vaihtelevuutena. Offshore-markkina oli läpi vuoden aktiivinen ja kauppalaivamarkkinaa parempi. Osalla laivanvarustajista ja telakoista oli vaikeuksia rahoituksen saamisessa. Varustamojen pyrkimykset säästää kustannuksissa haastavassa markkinatilanteessa näkyivät laivojen lastinkäsittelylaitteiden huoltopalveluiden alhaisena kysyntänä.

Satamissa käsiteltävien konttien määrän arvioidaan kasvaneen reilut kolme prosenttia vuonna 2013. Satamissa käytettävien pienempien kontinkäsittelylaitteiden ja automaatioratkaisujen kysyntä oli hyvä. Isompien laitteiden kysyntä koheni vuoden mittaan. Huoltopalveluiden kysyntä oli hyvällä tasolla.

Kuormankäsittelylaitteiden markkina pysyi vuoden aikana taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta tasaisena. Euroopassa oli selviä maakohtaisia eroja kysynnän ja aktiviteetin suhteen sekä uusien laitteiden että huoltopalveluiden osalta. Syksyn aikana nähtiin lievää kysynnän piristymistä asiakkaiden aikaistaessa investointejaan heidän valmistautuessaan uusiin kuorma-autojen ympäristömääräyksiin. Yhdysvalloissa kysyntä oli hyvä.

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Vuonna 2013 saadut tilaukset kasvoivat kahdeksan prosenttia vertailukaudesta 3 307 (3 058) miljoonaan euroon. Tilauksista 31 prosenttia saatiin MacGregorissa, 43 prosenttia Kalmarissa ja 26 prosenttia Hiabissa. Maantieteellisesti EMEA:n (Eurooppa, Lähi-itä, Afrikka) osuus saaduista tilauksista laski 40 (46) prosenttiin. Aasian ja Tyynenmeren alueen osuus kaikista tilauksista oli 33 (31) prosenttia ja Amerikkojen 27 (23) prosenttia. Amerikkojen tilauksia nosti pääasiassa iso satama-automaatioprojekti. Huoltoliiketoiminnan saadut tilaukset olivat 23 (25) prosenttia tilauksista.

Tilauskanta aleni kaksi prosenttia vuoden 2012 lopun tasosta ja oli vuoden 2013 lopussa 1 980 (31.12.2012: 2 021) miljoonaa euroa. MacGregorin tilauskanta oli 980 (848) miljoonaa euroa eli 50 (42) prosenttia, Kalmarin 799 (983) miljoonaa euroa eli 40 (49) prosenttia ja Hiabin 203 (192) miljoonaa euroa eli 10 (9) prosenttia konsernin tilauskannasta.

Liikevaihto

Vuoden 2013 liikevaihto laski neljä prosenttia vertailukaudesta ja oli 3 181 (3 327) miljoonaa euroa. Valuuttakurssivaihteluilla oli kahden prosenttiyksikön negatiivinen vaikutus liikevaihtoon verrattuna vuoteen 2012. Huoltoliiketoiminnan liikevaihto oli 763 (765) miljoonaa euroa eli 24 (23) prosenttia liikevaihdosta. Vuonna 2013 MacGregorin liikevaihtoa alensi laivanrakennusmarkkinan heikosta suhdanteesta johtunut alhainen toimitusten määrä. Kalmarissa liikevaihto kasvoi neljä prosenttia vertailukaudesta ja Hiabissa liikevaihto oli vertailukauden tasolla. Huoltoliiketoiminta kasvoi Amerikoissa, oli vertailukauden tasolla EMEA:ssa ja aleni Aasian ja Tyynenmeren alueella. EMEA:n osuus konsernin liikevaihdosta oli 44 (41) prosenttia, Aasian ja Tyynenmeren alueen 31 (35) prosenttia ja Amerikkojen 25 (24) prosenttia.

Tulos

Vuoden 2013 liikevoitto aleni 30 prosenttia vertailukaudesta ja oli 92,5 (131,4) miljoonaa euroa. Liikevoitto sisältää 34,0 (26,2) miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja. Kuluista 2,7 (3,2) miljoonaa euroa kohdistui MacGregoriin, 7,1 (9,9) miljoonaa euroa Kalmariin, 24,0 (10,4) miljoonaa euroa Hiabiin ja 0,1 (2,8) miljoonaa euroa konsernihallintoon ja tukitoimintoihin. Liikevoitto sisältää myös Kalmarin toiselle vuosineljännekselle kirjatun Tampereen kiinteistön myynnistä syntyneen 1,5 miljoonan euron myyntitappion.

Vuoden 2013 liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja aleni 126,5 (157,5) miljoonaan euroon eli 4,0 (4,7) prosenttiin liikevaihdosta. Ilman uudelleenjärjestelykuluja MacGregorin liikevoitto oli 62,7 (130,8) miljoonaa euroa, Kalmarin 64,0 (42,3) miljoonaa euroa ja Hiabin 24,4 (27,1) miljoonaa euroa. MacGregorin liikevoitto heikkeni pääosin alhaisen liikevaihdon seurauksena. Kalmarin liikevoitto parani selvästi edellisvuodesta huolimatta liiketoimintaa merkittävästi rasittaneista kustannusylityksistä toimituksissa, jotka liittyivät aiempina vuosina saatuihin satamaprojektitilauksiin. Hiabin tehostamistoimet eivät vielä näkyneet liikevoitossa.

2013 lainojen ja saatavien nettokorkokulut olivat -21,9 (-19,1) miljoonaa euroa ja nettorahoituskulut -13,9 (-8,9) miljoonaa euroa. Vuoden 2013 tulos aleni 55,4 (89,5) miljoonaan euroon eli 0,89 (1,45) euroon osaketta kohden.

Tase, rahavirta ja rahoitus

Konsernin taseen loppusumma vuoden 2013 lopussa oli 3 336 (31.12.2012: 3 298) miljoonaa euroa. Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 1 233 (1 214) miljoonaa euroa eli 19,18 (19,80) euroa osaketta kohden. Aineellinen käyttöomaisuus taseessa oli 310 (304) miljoonaa euroa ja aineeton käyttöomaisuus 1 085 (1 021) miljoonaa euroa.

Oman pääoman tuotto (ROE, vuositasolla) vuonna 2013 putosi 4,5 (7,5) prosenttiin ja sijoitetun pääoman tuotto (ROCE, vuositasolla) 5,0 (8,2) prosenttiin.

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja vuonna 2013 oli 180,9 (97,1) miljoonaa euroa. Rahavirta vahvistui selvästi vuoden toisella vuosipuoliskolla. Nettokäyttöpääoma nousi tilikauden aikana vuoden 2012 lopun 219 miljoonasta eurosta 231 miljoonaan euroon. Varastojen määrä pieneni merkittävästi tilikauden aikana, millä oli positiivinen vaikutus käyttöpääomaan. Joulukuussa toteutetusta omien osakkeiden myynnistä saadut varat olivat 74,0 miljoonaa euroa ennen myyntipalkkioita ja kuluja. Vuodelta 2013 maksettiin osinkoja 44,3 (61,4) miljoonaa euroa.

Cargotecin rahoitusrakenne ja likviditeettiasema ovat hyvät. Korollinen nettovelka oli vuoden 2013 lopussa 578 (31.12.2012: 478) miljoonaa euroa. Korolliset velat olivat 893 (697) miljoonaa euroa, josta 300 (259) miljoonaa euroa oli lyhytaikaisia ja 594 (438) miljoonaa euroa pitkäaikaisia velkoja. Lainasalkun keskikorko 31.12.2013 oli 3,0 (2,6) prosenttia. Rahavarat, lainasaamiset ja muut korolliset saamiset olivat 315 (31.12.2012: 219) miljoonaa euroa.

Cargotec allekirjoitti ja nosti toisella vuosineljänneksellä 50 miljoonan euron kolmivuotisen vaihtuvakorkoisen lainan ja kolmannella vuosineljänneksellä 150 miljoonan euron arvosta kolmivuotisia vaihtuvakorkoisia lainoja.

Cargotecin omavaraisuusaste oli 39,5 (40,8) prosenttia. Nettovelkaantumisaste (gearing) nousi vuoden 2012 lopun 39,2 prosentista 46,7 prosenttiin. Toteutettu Hatlapa-yritysosto vaikutti osaltaan nettovelkaantumisasteen nousuun. Cargotecin tavoitteena on alle 50 prosentin nettovelkaantumisaste.

Lainoista on tarkempi kuvaus konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 27, Korolliset velat.

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut esitetään vertailutietoineen konsernitilinpäätöksen osiossa Tunnusluvut.

Uudet tuotteet ja tuotekehitys

Vuonna 2013 tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin 63,5 (75,4) miljoonaa euroa eli 2,0 (2,3) prosenttia liikevaihdosta ja 2,1 (2,4) prosenttia kaikista liiketoiminnan kuluista. Tutkimus- ja tuotekehityksessä panostuksia kohdistettiin kilpailukykyä ja tuotteiden kustannustehokkuutta parantaviin hankkeisiin.

MacGregor

Vuonna 2013 MacGregor esitteli laivojen lastinkäsittelykapasiteetin lastauksen monipuolisuutta tehostavia tuotteita. Konttiohjureihin asennettavien kääntyvien telineiden varaan voidaan laskea kontteja, ja kun telineitä ei käytetä, ne taittuvat pieneen tilaan. Välikannen konsolit taas mahdollistavat välikansien joustavan ja nopean uudelleensijoittelun.

Vuoden aikana MacGregor kehitti nosturiteknologiaa ainutlaatuisen risteilykokemuksen tarjoamiseen. Lasikapselilla varustettu nostolaite tarjoaa risteilymatkustajille 360 asteen katseluelämyksen meren päällä. Lisäksi MacGregorin kehittämä uusi konttilaivan lastiprofiilin analysointiprosessi on käyttötestauksessa. Prosessin avulla voidaan aluksen tuottokykyä käyttää suunnittelun lähtökohtana teoreettisten lastin järjestelyolettamusten sijasta. MacGregor toi markkinoille uuden offshore-nosturin, jolla voidaan kompensoida merenkäynnin liikkeitä kolmiuloitteisesti. Vuoden aikana kehitettiin myös simulointityökalu, jonka avulla voidaan suunnitella ja simuloida monimutkaisia käyttötilanteita todentuntuisessa ympäristössä reaaliaikaisesti. Lisäksi uuden surraustangon kehitystyö saatiin päätökseen. Uusi surraustanko mahdollistaa konttipinon ulkopuolisen surrausjärjestelmän käyttämisen. Näin voidaan lisätä uusien tai jo liikenteessä olevien laivojen hyötykuormakapasiteettia.

Kalmar

Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla Kalmar esitteli maailman ensimmäiset todelliset hybridikontti- ja kuljetuslukit. Laitteet kuluttavat jopa 40 prosenttia nykyisiä laitteita vähemmän polttoainetta. Hybridimallit täyttävät moottoreiden tiukimmatkin päästönormit ja vähentävät hiilidioksidipäästöjä huomattavasti perinteisiin dieselkäyttöisiin laitteisiin verrattuna. Kalmar teki myös yhteistyötä italialaisen asiakkaan Global Servicen kanssa kehittääkseen kahta polttoainetta (nesteytettyä maakaasua ja dieseliä) käyttävän konttikurottajan Euroopan unionin rahoittamassa Greencranes-hankkeessa ja esitteli Yhdysvaltain markkinoille viimeisimmän haarukkatrukkimallistonsa.

Vuoden alkupuolella Kalmar esitteli uuden sukupolven konttikurottajat, joiden kehitystyössä painotettiin tuottavuutta, turvallisuutta ja ergonomiaa. Kalmar toi markkinoille myös Kalmar Care -huoltopalvelukonseptin. Konsepti sisältää neljä eri sopimustyyppiä, jotka on standardisoitu maailmanlaajuisesti kaikille asiakassegmenteille. Sopimukset ovat moduuleista koostuvia ja täysin skaalautuvia ja ne käsittävät kaiken päivittäisestä tuesta kokonaisvaltaisiin huolto- ja ylläpitotarpeisiin.

Vuoden alussa Kalmar sai osana yhteenliittymää 100 000 Yhdysvaltain dollarin arvoisen palkinnon ja kunniamaininnan "Next Generation Container Port" -kilpailussa.

Hiab

Hiab esitteli syyskuussa neljä uutta kuormausnosturimallia merkittävimmässä tuotelanseerauksessaan vuosiin. Malliston tärkeimmät ominaisuudet perustuvat yhdessä asiakkaiden ja alan asiantuntijoiden kanssa tehtyihin laajoihin tutkimuksiin.

Vuoden aikana Hiab esitteli myös uuden puutavaranosturin ja uuden ohjausjärjestelmän vaihtolavalaitteisiin. Vuonna 2013 Hiab sai Euroopan unionilta 1,4 miljoonaa euroa rahoitusta kolmivuotiseen yhteistutkimusprojektiin kolmen eurooppalaisen akateemisen kumppanin kanssa.

Käyttöomaisuusinvestoinnit ja -myynnit

Investoinnit ilman yritysostoja ja asiakasrahoitusta vuonna 2013 olivat 69,0 (76,2) miljoonaa euroa. Investoinnit asiakasrahoitukseen olivat 39,3 (34,3) miljoonaa euroa. Poistot ja arvonalentumiset olivat 76,7 (70,0) miljoonaa euroa.

Kesäkuussa Cargotec allekirjoitti sopimuksen Tampereella sijaitsevan teknologia- ja osaamiskeskuksen tilojen myynnistä yhdysvaltalaiselle kiinteistösijoitusyhtiölle, W.P. Careylle. Cargotec jatkaa toimintaansa tiloissa 20-vuotisella vuokrasopimuksella. Kauppahinta oli 38,5 miljoonaa euroa.

Kesäkuussa 2012 Cargotec ilmoitti investointisuunnitelmistaan kokoonpanoyksikössään Pohjois-Puolassa, Stargard Szczecinskin kaupungissa. Uuteen maalaus- ja kokoonpanoalueeseen investoitiin vuonna 2013 noin 24 miljoonaa euroa. Rakennustyöt saadaan päätökseen vuonna 2014.

Yritysostot ja -myynnit

Joulukuussa saatiin viranomaisten hyväksynnät Sinotruk (Shandong) Hiab Equipment Company Ltd. yhteisyrityksen perustamiseen Kiinassa China National Heavy Duty Truck Group Co., Ltd.:n kanssa. Cargotecin omistusosuus yhteisyrityksessä on 50 prosenttia. Cargotec investoi yhteisyritykseen neljännellä vuosineljänneksellä noin viisi miljoonaa euroa. Kokonaisinvestoinnin ensimmäisenä toimintavuonna arvioidaan olevan noin 10 miljoonaa euroa.

Lokakuussa MacGregor sopi ostavansa yritysarvoon noin 180 miljoonaa euroa Aker Solutionsilta sen mooring and loading systems -yksikön. Yritysosto saatiin päätökseen tammikuussa 2014.

Heinäkuussa MacGregor sopi ostavansa yksityisomisteisen Hatlapa Groupin yritysarvoon 160 miljoonaa euroa. Hatlapa toimittaa kauppalaivoissa ja offshoressa tarvittavia kansilaitteita. Hatlapa-yritysosto tekee MacGregorista vinssien maailmanlaajuisen markkinajohtajan. Yritysosto saatiin päätökseen lokakuussa. Edellä mainitut yritysostot yhdessä tekevät MacGregorista markkinajohtajan offshore-laitemarkkinassa.

Kalmar osti toukokuussa espanjalaisen nostureiden kunnossapito- ja huoltoyhtiö Mareiport S.A:n koko osakekannan. Yritysosto on Kalmarille strateginen askel kehittyä merkittäväksi maailmanlaajuiseksi nostureiden kunnossapito- ja

huoltoyhtiöksi. Kalmar on ollut yhtiön vähemmistöosakas 30 prosentin omistuksellaan vuodesta 2007.

Ensimmäisellä vuosineljänneksellä Hiab myi 100 prosenttia australialaisen O'Leary's Material Handling Services Pty Ltd:n osakkeista. Kaupalla ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tulokseen.

Henkilöstö

Cargotecissa työskenteli vuoden 2013 lopussa 10 610 (31.12.2012: 10 294) henkilöä. MacGregorissa työskenteli 2 354 (1 868), Kalmarissa 5 269 (5 190), Hiabissa 2 823 (3 025) ja konsernihallinnossa ja tukitoiminnoissa 164 (211) henkilöä. Vuoden 2013 keskimääräinen henkilömäärä oli 10 210 (10 522). Osa-aikaisesti työskenteli 2 (2) prosenttia henkilöstöstä. Naisia henkilöstöstä oli 16 (16) prosenttia ja miehiä 84 (84) prosenttia.

Vuoden 2013 lopussa henkilöstöstä 15 (31.12.2012: 17) prosenttia työskenteli Ruotsissa, kahdeksan (9) prosent-tia Suomessa ja 35 (29) prosenttia muualla Euroopassa. Aasian ja Tyynenmeren alueella konsernin henkilöstöstä työskenteli 25 (28) prosenttia, Amerikoissa 14 (14) prosenttia ja muualla maailmassa kolme (3) prosenttia.

Henkilöstön palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma vuonna 2013 oli 460 (452) miljoonaa euroa.

Vuonna 2013 tehdyn henkilöstöhallinnon kehitystyön seurauksena yhtiön toimenpiteitä ohjaa nyt neljä toisiinsa liittyvää osa-aluetta: faktoihin perustuva henkilöstöjohtaminen, organisaation tehokkuus, johtajuus ja kykyjen tunnistaminen ja kehittäminen sekä menestymisen kulttuuri. Vuoden aikana ryhdyttiin toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on konsernin henkilöstöhallinnon politiikkojen ja prosessien yksinkertaistaminen sekä konsernin henkilöstötietojärjestelmien ja työkalujen kehittäminen. Lisäksi käynnistettiin hankkeita, joilla pyritään vähentämään organisatorista monimutkaisuutta ja selkeyttämään toimintoja. Kehitystyö jatkuu vuonna 2014.

Vuonna 2013 henkilöstöhallinnossa tehtiin työtä sen varmistamiseksi, että sellaiset toimintatavat huomioidaan ja palkitaan, jotka tukevat vahvaa ja toimivaa menestymisen kulttuuria. Menestymisen kulttuurissa ihmiset antavat innokkaammin parhaimman panoksensa ja ovat ylpeitä työstään. Tähän liittyen tunnistettiin toivottuja työntekijöiden toimintatapoja, kuten taloudellisen menestyksen nälkä, hyvä johtajuus, huippusuoriutuvat tiimit, sitoutuminen vahvoihin hallinnointiperiaatteisiin, läpinäkyvyyteen ja eettisiin periaatteisiin, selkeys sekä vastuunotto.

Lokakuussa Cargotec ilmoitti suunnitelmista, jotka tähtäävät Hiabin tehokkuuden lisäämiseen ja kustannusten alentamiseen. Suunniteltujen vähennysten arvioitiin koskevan maailmanlaajuisesti noin 250:tä henkilöä sekä tuottavan noin 20 miljoonan euron säästöt ja arviolta 12 miljoonan euron uudelleenjärjestelykulut. Yhteistoimintaneuvottelut saatiin päätökseen vuoden loppuun mennessä suurimmassa osassa maita, joita toimenpiteet koskivat. Vähennykset koskivat näissä maissa 220:tä henkilöä, ja toimenpiteistä kirjattiin 7,9 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja Hiabin neljännen vuosineljänneksen tulokseen.

Vuoden 2012 lopulla aloitetut yhteistoimintaneuvottelut Hudiksvallissa, Ruotsissa, saatiin päätökseen maaliskuussa. Neuvottelujen tuloksena irtisanottiin 105 henkilöä. Suomen ja Ruotsin ulkopuolella käytyjen neuvottelujen tuloksena irtisanottiin 78 henkilöä.

MacGregorin listaaminen Aasiassa

Vuonna 2013 Cargotec valmisteli MacGregorin listaamista Singaporessa vuoden 2014 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Markkinatilanteen ja Hatlapa-yritysoston integroimiseen keskittymisen takia hallitus päätti lokakuussa 2013 lykätä listaamista.

Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen

Cargotecin hallitus nimitti 27.1.2013 Mika Vehviläisen Cargotecin uudeksi toimitusjohtajaksi. Hän aloitti tehtävässä 1.3.2013. Toimitusjohtajan palkitsemisesta, eduista ja muista työsuhteeseen liittyvistä ehdoista on kerrottu tarkemmin yhtiön verkkosivulla (www.cargotec.fi/sijoittajat) hallinnointi-osiossa sekä vuosittaisessa Palkka- ja palkkioselvityksessä.

Johtoryhmä

Cargotecin johtoryhmään kuuluivat 31.12.2013 toimitusjohtaja Mika Vehviläinen, talous- ja rahoitusjohtaja Eeva Sipilä, henkilöstöjohtaja Mikko Pelkonen sekä liiketoiminta-alueiden johtajat Eric Nielsen (MacGregor) ja Olli Isotalo (Kalmar). Johtoryhmän sihteerinä toimi lakiasiainjohtaja Outi Aaltonen.

Edellä mainittujen johtoryhmän jäsenten lisäksi Cargotecin laajennettuun johtoryhmään kuuluivat 1.4.2013–31.12.2013 lakiasiainjohtaja Outi Aaltonen, sisäisen tarkastuksen johtaja Stephen Foster, tietohallintojohtaja Soili Mäkinen, teknologiajohtaja Matti Sommarberg sekä viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Anne Westersund.

Kestävä kehitys

Cargotecin merkittävimmät kestävää kehitystä koskevat vaikutukset syntyvät, kun asiakkaat käyttävät tuotteitamme ja ratkaisujamme. Yksi Cargotecin vahvuuksista on kyky jakaa parhaat käytännöt tehokkaasti liiketoiminta-alueiden kesken. Tämä koskee niin ympäristö-, terveys- ja turvallisuustoimia (EHS) kuin kestävää kehitystä tukevia teknologioitakin.

Cargotecin tuotteilla ja ratkaisuilla on sen omia toimintoja paljon suuremmat vaikutukset ympäristöön ja sosiaaliseen kehitykseen. Näitä vaikutuksia voi hallita vain rajoitetusti. Markkinat määrittävät uusien ratkaisujen tarpeen, ja muutos perinteisistä polttoainekäyttöisistä laitteista uusimpiin automaattisiin, hybridi- ja sähkötoimisiin ratkaisuihin on hidasta.

Cargotecin uuden liiketoimintavetoisen toimintamallin tavoitteena on vastata tuotekehityksellä sekä tutkimuksella ja kehityksellä entistä paremmin markkinoiden tarpeisiin. Uuden toimintamallin avulla pystytään asiakaslähtöisesti tarjoamaan energiatehokkaampia ja ilmastoystävällisempiä ratkaisuja. Ympäristöön, terveyteen ja turvallisuuteen (EHS) sekä työvoimaa koskeviin käytäntöihin sitä vastoin liittyy haasteita ja mahdollisuuksia, joihin vaikuttavat yhteiskunnalliset ja lainsäädännölliset, työympäristöä määrittävät kulttuuriset ja paikalliset olosuhteet. Vuonna 2013 Cargotec ja sen liiketoiminta-alueet jatkoivat ISO- ja OHSAS-standardien mukaista laatu-, ympäristö-, työterveys- ja turvallisuuskäytäntöjen (QEHS) kehittämistä. Cargotec seuraa aktiivisesti toimintansa ympäristö-, terveys- ja turvallisuusvaikutuksia (environment, health and safety, EHS). Seurantaraportti julkistetaan Cargotecin verkkosivuilla vuosittain.

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Hallituksen hyväksymässä Cargotecin sisäistä valvontaa koskevassa ohjesäännössä (Internal control policy) määritellään valvonnan periaatteet, menetelmät ja vastuut. Kuten kaiken muunkin toiminnan osalta, myös taloudellisessa raportoinnissa sisäisen valvonnan vastuu on jaettu Cargotecissa kolmelle tasolle. Ensisijaisesti sisäisestä valvonnasta on vastuussa linjajohto. Sitä tukevat konsernin tukitoiminnot, jotka laativat koko konsernia koskevat ohjeistukset ja valvovat riskien hallintaa. Kolmannen tason sisäisestä valvonnasta muodostavat sisäinen ja ulkoinen tarkastus, joiden tehtävänä on varmistaa, että kaksi ensimmäistä tasoa toimivat tehokkaasti.

Cargotecin sisäinen tarkastus (Corporate Audit) on riippumaton valvonta- ja neuvontaelin, joka toimii erillään operatiivisesta organisaatiosta ja raportoi hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnalle sekä hallinnollisesti toimitusjohtajalle. Sisäinen tarkastus laatii tarkastussuunnitelman yhtiön riskikartan pohjalta esiinnousseiden keskeisten riskien perusteella ja seuraa valittujen riskien hallintaa. Tytäryhtiöiden ja liiketoimintayksiköiden tarkastuksissa arvioidaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta sekä toimintaperiaatteiden ja ohjeiden noudattamista. Lisäksi sisäinen tarkastus tarkastaa ja arvioi taloudellisen raportoinnin prosesseja ja niihin liittyvien valvontatoimenpiteiden noudattamista yksiköissä. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan ja tarkastustoiminnastaan säännöllisesti yhtiön johdolle ja hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnalle.

yhtiön hyväksymän riskitason määrittelemiseksi, riskien arvioimiseksi ja käsittelemiseksi sekä riskien toteutuessa niiden tehokkaaksi hoitamiseksi. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä vastaavat riskienhallinnan toimintatavoista, toimeenpanosta sekä valvonnasta ja raportoivat edelleen hallitukselle. Cargotecin riskienhallinta on hajautettu yksiköihin ja konsernin tukitoimintoihin, jotka määrittelevät riskienhallinnan vastuulliset tahot ja vastaavat riskien tunnistamisesta, hallinnasta ja raportoinnista. Riskienhallintaa hoidetaan liiketoimintayksiköissä ja tukitoiminnoissa osana päivittäisiä prosesseja niin pitkälti kuin mahdollista ja käytännöllistä.

vastuut. Keskeisenä periaatteena on jatkuva, järjestelmällinen ja ennaltaehkäisevä toiminta riskien tunnistamiseksi,

Riskien tunnistaminen, arviointi, käsittelyn suunnittelu ja raportointi ovat osa Cargotecin suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseja. Riskien ja riskienhallintatoimien seuranta on osa yrityksen yleistä toimintojen hallintaa ja seurantaa. Yhtiön riskienhallintatoiminnon tehtävänä on kehittää ja koordinoida riskienhallinnan kokonaisuutta ja prosessia. Riskienhallintatoiminto tukee liiketoiminta-alueiden riskienhallintaa ja huolehtii eräistä erityistehtävistä, kuten maailmanlaajuisten vakuutusohjelmien koordinoinnista. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernirahoitukseen ja niistä raportoidaan säännöllisesti johdolle ja hallitukselle.

Cargotecin strategiset riskit liittyvät maailmantalouden ja lastinkäsittelyn kehitykseen, kasvaviin markkinoihin, organisaatiorakenteen muutoksiin, henkilöstöön, toiminnanohjausjärjestelmän toteutukseen sekä suuriin projekteihin ja automaatioon. Toiminnalliset riskit liittyvät tietohallintoon, toimittajiin, tuotantoon ja tuotanto-rakenteen muutoksiin, sopimuksiin, lainmukaisuuteen, materiaalikustannusten vaihteluun sekä rahoitukseen. Merkittävimpiä turvallisuus-, vahinko- ja ympäristöriskejä ovat keskeytysriski sekä toimintaan ja tuotevastuisiin liittyvät ympäristöriskit. Cargotec kiinnittää jatkuvasti huomiota henkilöstön, asiakkaiden ja kolmansien osapuolten terveys-, turvallisuus- ja ympäristöriskeihin ja seuraa paikallisen lainsäädännön kehitystä.

Rahoitusriskejä on kuvattu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3, Rahoitusriskien hallinta.

Raportointisegmentit

MacGregor

Saadut tilaukset vuonna 2013 kasvoivat 57 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 1 011 (645) miljoonaa euroa. Irtolastilaivoihin toimitettavien lastinkäsittelylaitteiden kysyntä oli laivatyypeistä korkein.

MacGregorin saamia merkittävimpiä tilauksia vuonna 2013 olivat: Optimoidut lastinkäsittelyjärjestelmät kymmeneen laivaan Etelä-Koreaan, 45 sähkökäyttöistä vinssiä Etelä-Koreaan, 64 sähköisen nosturin tilaus 16 irtolastialukseen kahdelle kiinalaiselle telakalle, lastiluukkujen aukaisu- ja sulkemisjärjestelmä, suunnittelu, pääkomponentit ja lastiluukkujen valmistus viiteen kreikkalaiseen irtolastialukseen, kaksi offshore-nosturia norjalaiselle varustamolle, 20 lastinkäsittelynosturia Kiinaan neljään monitoimialukseen, neljä offshore-nosturia yhdysvaltalaiselle asiakkaalle, tähän asti suurin merenkäynnin liikkeiden kompensointijärjestelmällä varustettu MacGregor offshore-nosturi Etelä-Koreassa rakennettavaan tukialukseen, kaksi offshore-nosturia nigerialaiselle öljy- ja kaasuyhtiölle, kolme korealaiselle telakalle, kaksi Malesiaan ja kaksi Norjaan, ro-ro-lastinkäsittely-laitetilaukset viiteen kontti-/ro-ro–alukseen Etelä-Koreaan ja viiteen alukseen Kiinaan, sekä 32 sähkökäyttöistä nosturia kahdeksaan Kiinassa rakennettavaan konttialukseen.

Tilauskanta kasvoi vuoden 2012 lopusta 16 prosenttia, ja vuoden 2013 lopussa se oli 980 (31.12.2012: 848) miljoonaa euroa. Tilauskannasta noin 75 prosenttia liittyy kaupallisiin laivoihin ja 25 prosenttia offshore-aluksiin.

Vuoden 2013 liikevaihto aleni 20 prosenttia vertailukaudesta ja oli 794 (995) miljoonaa euroa. Liikevaihto sisältää 18 miljoonaa euroa Hatlapa-yritysoston vaikutusta marras-joulukuulta. Liikevaihto aleni laivanrakennusmarkkinan heikon suhdanteen takia. Tilauskantaa oli vuoden 2013 alussa selvästi aiempaa vähemmän, minkä lisäksi asiakkaat viivästyttivät toimitusten vastaanottoa vuoden aikana. Huoltoliiketoiminnan liikevaihto oli 147 (161) miljoonaa euroa eli 18 (16) prosenttia liikevaihdosta. Huoltoliiketoiminnan liikevaihdon lasku oli seurausta varustamojen pyrkimyksistä säästää huoltokustannuksissa.

MacGregorin vuoden 2013 liikevoitto oli 60,0 (127,7) miljoonaa euroa. Vertailukauden liikevoitto sisältää seitsemän miljoonan euron myyntivoiton Singaporen tehdaskiinteistön myynnistä. Liikevoitto sisältää 2,7 (3,2) miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja. Liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja oli 62,7 (130,8) miljoonaa euroa eli 7,9 (13,2) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoittoa ja kannattavuutta heikensi edellisvuotta selvästi alhaisempi liikevaihto. Hatlapayritysoston negatiivinen vaikutus liikevoittoon oli 2,3 miljoonaa euroa sisältäen yrityskaupassa syntyneen käyttöomaisuuden poistot. Lisäksi liikevoittoa rasittivat yrityskauppojen valmisteluun ja toteuttamiseen liittyvät kulut. Toimitusten toteutunut bruttomarginaali oli ennakoidulla tasolla.

Kalmar

Saadut tilaukset vuonna 2013 alenivat yhdeksän prosenttia vertailukaudesta ja olivat 1 430 (1 565) miljoonaa euroa. Tilausten määrää laski suurten satamaprojektitilausten aleneminen.

Kalmarin saamia merkittävimpiä tilauksia vuonna 2013 olivat: 12 hybridikäyttöistä mobiilipukkinosturia (RTG) Keniaan, kahdeksan täyssähköistä mobiilipukkinosturia Norjaan, 17 automaattista konttinosturia ja 11 automaattista kuljetuslukkia TraPac Inc:lle Los Angelesiin, 18 maastokäyttöön tarkoitettua konttikurottajaa Yhdysvaltain puolustusministeriölle, kaksi konttilukkia ja SmartFleet-järjestelmä Uuteen-Seelantiin, kolme Siwertell-purkainta Turkkiin ja yksi Etelä-Amerikkaan, 25 konttikurottajaa Algeriaan, sekä mobiilipukkinostureita, konttikurottajia, tyhjien konttien käsittelylaitteita, haarukkatrukkeja ja terminaalitraktoreita kahdessa tilauksessa Venezuelaan.

Tilauskanta laski vuoden 2012 lopusta 19 prosenttia ja vuoden 2013 lopussa se oli 799 (31.12.2012: 983) miljoonaa euroa.

Vuoden 2013 liikevaihto oli 1 550 (1 495) miljoonaa euroa eli neljä prosenttia vertailukautta korkeampi. Huoltoliiketoiminnan liikevaihto kasvoi vertailukaudesta ja oli 386 (377) miljoonaa euroa eli 25 (25) prosenttia liikevaihdosta.

Vuoden 2013 liikevoitto nousi 56,9 (32,4) miljoonaan euroon sisältäen 7,1 (9,9) miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja sekä toiselle vuosineljännekselle kirjatun Tampereen kiinteistön myynnistä syntyneen 1,5 miljoonan euron myyntitappion. Liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja oli 64,0 (42,3) miljoonaa euroa eli 4,1 (2,8) prosenttia liikevaihdosta. Vuonna 2012 aloitetut kustannussäästötoimenpiteet vaikuttivat myönteisesti liikevoiton kehittymiseen, samoin kuin useiden Kalmarin divisioonien parantunut tulos. Suurista satamaprojekteista tilikaudelle kirjatut 34 miljoonan euron lisäkustannukset ja kustannusvaraukset rasittivat kuitenkin Kalmarin tulosta. Kyseiset lisäkustannukset ja kustannusvaraukset johtuivat satamaprojektien logistiikka-, suunnittelu- ja toteutusvaikeuksista.

Hiab

Vuoden 2013 tilaukset kasvoivat hieman vertailukaudesta ja olivat 869 (850) miljoonaa euroa. Neljännellä vuosineljänneksellä Hiab sai 200 kuormausnosturin tilauksen Ranskasta. Kolmannella vuosineljänneksellä Hiab sai Iso-Britanniasta 70 kuormausnosturin tilauksen, joka sisältää pitkäaikaisen huoltosopimuksen. Muuten Hiabin saamat tilaukset olivat liiketoiminnalle tyypillisiä pienehköjä yksittäisiä tilauksia. Tilauskanta kasvoi kuusi prosenttia vuoden 2012 lopusta ja vuoden 2013 lopussa se oli 203 (31.12.2012: 192) miljoonaa euroa.

Vuoden 2013 liikevaihto oli edellisvuoden tasolla eli 841 (840) miljoonaa euroa. Huoltoliiketoiminnan liikevaihto oli 231 (229) miljoonaa euroa eli 27 (27) prosenttia liikevaihdosta.

Vuoden 2013 liikevoitto oli 0,4 (16,7) miljoonaa euroa. Liikevoitto sisältää 24,0 (10,4) miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja, jotka liittyvät vuoden aikana toteutettuihin useisiin toiminnan tehostamisiin. Liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja oli 24,4 (27,1) miljoonaa euroa eli 2,9 (3,2) prosenttia liikevaihdosta. Tehostamistoimenpiteiden vaikutus näkyi Hiabin bruttomarginaalissa, joka oli selvästi edellisvuotta korkeampi. Liikevoittoon vaikutti myynti- ja huoltoverkoston tiukemman johtamisen seurauksena esiinnousseet käyttöpääomaeriin liittyvät alaskirjaukset vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Cargotec Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti 20.3.2013 vuoden 2012 tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille tilikaudelta 1.1.–31.12.2012. Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen, joka koski hallituksen valtuuttamista päättää omien osakkeiden hankkimisesta. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä. Valtuutuksesta on annettu tarkemmat tiedot pörssitiedotteella yhtiökokouspäivänä 20.3.2013.

Yhtiökokous vahvisti osingoksi 0,71 euroa kutakin A-sarjan osaketta kohden ja 0,72 euroa kutakin ulkona olevaa Bsarjan osaketta kohden. Osinko maksettiin 3.4.2013.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenmääräksi seitsemän varsinaista jäsentä. Hallitukseen valittiin uudelleen Tapio Hakakari, Ilkka Herlin, Peter Immonen, Antti Lagerroos, Teuvo Salminen ja Anja Silvennoinen. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin vuorineuvos Jorma Eloranta. Yhtiökokous päätti hallituksen vuosipalkkiot seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle 80 000 euroa, varapuheenjohtajalle 55 000 euroa, tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan puheenjohtajalle 55 000 euroa ja muille jäsenille 40 000 euroa. Tämän lisäksi yhtiökokous päätti, että hallituksen ja valiokuntien kokouspalkkiona maksetaan 500 euroa/kokous ja että 30 prosenttia vuosipalkkiosta suoritetaan Cargotec Oyj:n B-sarjan osakkeina ja loput rahana.

Yhtiökokous valitsi KHT Jouko Malisen ja KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n tilintarkastajiksi. Tilintarkastajien palkkiot päätettiin maksaa yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Hallituksen järjestäytyminen

Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 20.3.2013 Ilkka Herlinin jatkamaan hallituksen puheenjohtajana ja Tapio Hakakarin varapuheenjohtajana. Hallituksen sihteerinä jatkaa Cargotecin lakiasiainjohtaja Outi Aaltonen.

Hallitus valitsi keskuudestaan tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan jäseniksi Ilkka Herlinin, Teuvo Salmisen (puheenjohtaja) ja Anja Silvennoisen. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäseniksi valittiin Tapio Hakakari, Ilkka Herlin (puheenjohtaja), Peter Immonen ja Antti Lagerroos.

Hallitus päätti jatkaa käytäntöä, että jäsenten on säilytettävä hallituspalkkiona saamansa Cargotecin osakkeet omistuksessaan kahden vuoden ajan palkkion maksamisesta. Osakkeet hankitaan markkinahintaan neljännesvuosittain.

Osakkeet ja kaupankäynti

Osakepääoma

Cargotec Oyj:n osakepääoma oli vuoden 2013 lopussa 64 304 880 euroa. B-sarjan osakkeiden määrä oli 54 788 505 kappaletta ja A-sarjan osakkeiden määrä 9 526 089 kappaletta. B-sarjan osakkeiden määrä kasvoi tilikauden aikana 9 714 kappaleella, kun 2010A-optio-oikeuksilla merkittiin 9 714 uutta osaketta. Merkintähinta 184 760,28 euroa merkittiin kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, joten Cargotecin osakepääoma säilyi ennallaan.

B-sarjan osakkeiden osuus osakkeiden kokonaislukumäärästä 31.12.2013 oli 85,2 (85,2) prosenttia ja äänimäärästä 36,5 (36,5) prosenttia. A-sarjan osakkeiden osuus osakkeiden kokonaislukumäärästä oli 14,8 (14,8) prosenttia ja äänimäärästä 63,5 (63,5) prosenttia. Kaikkien osakkeiden tuottama yhteenlaskettu äänimäärä oli 15 002 887 (15 001 696). Vuoden 2013 päättyessä Cargotec Oyj:llä oli 21 638 (24 189) rekisteröitynyttä osakkeenomistajaa. Hallintarekisteröityjen osakkeiden lukumäärä oli 10 565 425 (6 017 793), joiden osuus kaikista osakkeista oli 16,43 (9,36) prosenttia ja kaikkien osakkeiden äänimäärästä 7,04 (4,01) prosenttia.

Osakemääristä, osakkeenomistajista, markkina-arvosta ja kaupankäynnistä on tarkempia tietoja tilinpäätöksen osiossa Osakkeet ja osakkeenomistajat.

Osakeanti

Cargotecin hallitus päätti joulukuussa laskea uudelleen liikkeelle kaikki 2 959 487 yhtiön hallussa ollutta omaa osaketta rajoitetulle määrälle valikoituja kotimaisia ja kansainvälisiä kokeneita institutionaalisia sijoittajia. Osakkeet oli hankittu vuosina 2005–2008. Osakeannissa tarjotut osakkeet vastasivat 4,60 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja 1,97 prosenttia yhtiön kaikista äänistä ennen osakeannin toteuttamista. Osakkeen merkintähinta osakeannissa oli 25,00 euroa osakkeelta eli yhteensä 74,0 miljoonaa euroa ennen myyntipalkkiota ja kuluja. Osakeannista saatavat varat on tarkoitus käyttää Cargotecin olemassa olevan velan jälleenrahoitukseen sekä taseen vahvistamiseen Cargotecin MacGregor-liiketoiminta-alueessa toteutettujen yritysostojen seurauksena.

Osakeanti perustui yhtiökokouksen 19.3.2012 hallitukselle antamaan valtuutukseen. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta osakeannilla yhdessä tai useammassa erässä. Luovutettavien osakkeiden enimmäismääräksi vahvistettiin yhteensä enintään 6 400 000 omaa osaketta niin, että Asarjan osakkeita voidaan luovuttaa enintään 952 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita enintään 5 448 000 kappaletta. Valtuutus on voimassa viisi vuotta yhtiökokouksen päätöksestä.

Osakepohjaiset kannustinohjelmat

Hallitus päätti avainhenkilöiden uudesta osakepohjaisesta kannustinohjelmasta elokuussa 2013. Ohjelma koostuu vuoden 2013 toisen vuosipuoliskon taloudellisiin tavoitteisiin perustuvasta ansaintajaksosta ja sitä seuraavasta noin kahden vuoden mittaisesta sitouttamisjaksosta. Mahdollinen palkkio suoritetaan Cargotecin B-sarjan osakkeina. Osakkeet annetaan keväällä 2014, ja ne vapautuvat luovutettaviksi kahdessa erässä vuonna 2015. Vähimmäisansaintakriteerinä oli yhtiön liiketoiminnan rahavirta 127,8 miljoonaa euroa vuoden 2013 toisella puoliskolla, mikä toteutui. Lisäksi liiketoiminta-aluekohtaiset ansaintakriteerit toteutuivat yhden liiketoiminta-alueen osalta. Ohjelman piiriin kuului 43 henkilöä, mukaan lukien Cargotecin toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet, joista 20 saa ohjelman pohjalta palkkiota.

Hallitus päätti maaliskuussa 2010 osakepohjaisen kannustinohjelman perustamisesta konsernin johdolle. Ohjelmassa on kolme kolmen kalenterivuoden mittaista ansaintajaksoa, jotka alkoivat vuosina 2010, 2011 ja 2012. Ensimmäisen 2010–2012 ja toisen 2011–2013 ansaintajakson ansaintakriteerit eivät toteutuneet, joten palkkioita ei makseta näiden ansaintajaksojen perusteella.

Osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä on tarkempi kuvaus konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 26, Optio-oikeudet ja osakeperusteiset maksut.

Optio-ohjelma

Vuoden 2010 varsinainen yhtiökokous päätti optio-oikeuksien antamisesta Cargotecin ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille. Optio-ohjelmassa on 2010A-, 2010B- ja 2010C-optio-oikeuksia. NASDAQ OMX Helsingin päälistalla listattiin 400 000 kappaletta 50 avainhenkilölle luovutettua 2010A-optio-oikeutta 2.4.2013. Kukin optio-oikeus oikeuttaa haltijansa merkitsemään yhden (1) Cargotecin uuden B-sarjan osakkeen 1.4.2013–30.4.2015. Osakkeen merkintähinta oli tilikauden lopussa 19,02 euroa ja listattujen optio-oikeuksien lukumäärä 390 286 kappaletta.

Osakemerkintä alkaa 25 456 kappaleella 2010B-optio-oikeuksia huhtikuussa 2014. Ansaintakriteeri 2010C-optiooikeuksien osalta ei täyttynyt.

Optio-ohjelmasta on tarkempi kuvaus konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 26, Optio-oikeudet ja osakeperusteiset maksut.

Markkina-arvo ja kaupankäynti

B-sarjan osakkeiden markkina-arvo vuoden 2013 lopussa oli 1 484 (1 034) miljoonaa euroa. Kaikkien osakkeiden markkina-arvo, jossa pörssissä noteeraamattomat A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen tilikauden viimeisen kaupankäyntipäivän keskikurssiin, oli vuoden 2013 lopussa 1 743 (1 223) miljoonaa euroa. Vertailuluvut ovat ilman yhtiön hallussa vuoden 2012 lopussa olleita omia osakkeita.

B-sarjan osakkeen päätöskurssi vuoden 2013 viimeisenä kaupankäyntipäivänä oli 27,09 (19,95) euroa ja tilikauden vaihdolla painotettu keskikurssi 24,49 (22,70) euroa NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Tilikauden ylin kurssi oli 29,69 (33,62) euroa ja alin 19,35 (15,65) euroa. Osakkeita vaihdettiin vuonna 2013 NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 41 (64) miljoonaa kappaletta, mikä vastasi 1 009 (1 462) miljoonan euron vaihtoa. B-sarjan osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsinki Oy:n lisäksi useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla yhteensä 31 (40) miljoonaa kappaletta, mikä vastasi 759 (949) miljoonan euron vaihtoa. Osakkeita vaihdettiin eniten BATS Chi-X CXE:ssä ja Turquoisessa.

Lainat, vastuut ja vastuusitoumukset yhtiön lähipiiriin kuuluville

Cargotecilla ei ollut lainoja, vastuita tai vastuusitoumuksia yhtiön lähipiiriin kuuluville 31.12.2013.

Hallitus ja toimitusjohtaja

Yhtiön hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valitsemisesta ja heidän palkkioistaan sekä yhtiöjärjestyksen muutoksesta päättää yhtiökokous. Hallitus valitsee toimitusjohtajan ja päättää hänen palvelussuhteensa ehdoista.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Cargotec sai tammikuun 2014 lopussa päätökseen Aker Solutionsin mooring and loading systems -yksikön oston. Yksikkö konsolidoidaan MacGregorin tulokseen 1.2.2014 alkaen.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Maailmantalouden ja tavaravirtojen kehityksellä on suora vaikutus Cargotecin toimintaympäristöön ja asiakkaiden investointihalukkuuteen. Taloudelliseen kehitykseen liittyvän epävarmuuden arvioidaan jatkuvan alkaneena vuonna lähinnä Euroopassa. Viime vuonna nähty kaupallisten laivojen markkinan koheneminen on yhä epävarmalla pohjalla, sillä toimialalla on edelleen ylikapasiteettia. Kuormankäsittelylaitteissa tilauskannan pituus on 3–4 kuukautta, mikä on selvästi muita Cargotecin tuotteita lyhyempi. Kysynnän mahdollinen nopea heikkeneminen edellyttää siten nopeinta reagointikykyä Hiabissa. Epävarmuutta voivat lisätä valuuttamarkkinoiden volatiliteettiin ja rahoitussektoriin liittyvät riskit. Rahoituksen saatavuuden vaikeutuminen heikentäisi asiakkaiden maksuvalmiutta ja investointeja.

Hiabissa ja Kalmarissa on käynnissä merkittävä määrä kannattavuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Näissä toimissa onnistumisella ja niiden aikataululla on olennainen merkitys kannattavuuden paranemiseen.

Kalmarilla on käynnissä useampi huomattava satamien automatisointiprojekti, jotka edellyttävät tarkkaa projektinjohtoa sekä erityisesti toimitusketjun hallintaa. Projektit sisältävät automaatioratkaisuja, joihin liittyy teknisiä ja aikataulullisia haasteita. Tämä voi johtaa kustannus- ja aikatauluylityksiin.

MacGregor on aloittanut yritysostojen integroimisen. Onnistuneella integroinnilla on olennainen vaikutus yrityskauppojen arvonluonnille. MacGregor tavoittelee merkittäviä kannattavuutta parantavia synergiaetuja, joiden tulosvaikutus on riippuvainen integroinnin tehokkuudesta ja nopeudesta.

Hallituksen ehdotus voitonjaosta

Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2013 oli 830 126 466,57 euroa, johon sisältyy tilikauden tulos 13 010 404,41 euroa. Hallitus ehdottaa 18.3.2014 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että käytettävissä olevista voittovaroista jaetaan osinkoa 0,41 euroa kutakin 9 526 089 A-sarjan ja 0,42 euroa kutakin 54 788 505 B-sarjan osaketta kohden, eli yhteensä 26 916 868,59 euroa. Jäljelle jäävät jakokelpoiset varat 803 209 597,98 euroa jätetään vapaaseen omaan pääomaan.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna yhtiön maksukykyä.

Vuoden 2014 näkymät

Cargotecin vuoden 2014 liikevaihdon arvioidaan kasvavan vuodesta 2013 ja liikevoiton ilman uudelleenjärjestelykuluja vuonna 2014 paranevan vuodesta 2013.

Aker Solutionsin mooring and loading systems -yksikön osto saatiin päätökseen 30.1.2014. Sen konsolidointi ei vaikuta Cargotec-konsernin edellä esitettyihin 2014 näkymiin.

Varsinainen yhtiökokous 2014

Cargotec Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 18.3.2014 klo 13 alkaen Marina Congress Centerissä Helsingissä.

Helsingissä 3.2.2014

Cargotec Oyj Hallitus

Konsernitilinpäätös (IFRS)

Konsernin tuloslaskelma

MEUR	Liite	1.1.−31.12.2013	%	1.1.−31.12.2012	%
Liikevaihto	4, 6	3 181,0		3 327,3
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut		-2 598,3		-2 693,0
Bruttokate		582,8 18,3			634,3 19,1
Liiketoiminnan muut tuotot	7	44,0		57,8
Myynnin ja markkinoinnin kulut		-182,0		-185,8
Tutkimus- ja kehitystoiminnan kulut		-58,8		-72,4
Hallinnon kulut		-201,5		-224,4
Uudelleenjärjestelykulut	8	-34,0		-26,2
Liiketoiminnan muut kulut	7	-57,7		-51,8
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	17, 18	-0,2		-0,3
Liikevoitto	4, 8, 9, 10		92,5 2,9		131,4 3,9
Rahoitustuotot	11	8,9		15,2
Rahoituskulut	11	-22,8		-24,1
Voitto ennen veroja			78,7 2,5		122,5 3,7
Tuloverot	12	-23,3		-33,1
Tilikauden voitto			55,4 1,7		89,5 2,7
Tilikauden voiton jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		54,8		89,1
Määräysvallattomille omistajille		0,6		0,3
Yhteensä		55,4		89,5
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:	13
Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR		0,89		1,45
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, EUR		0,89		1,45

Konsernin laaja tuloslaskelma

MEUR	1.1.−31.12.2013	1.1.−31.12.2012
Tilikauden voitto	55,4	89,5

Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi:
Etuuspohjaisten järjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot (+) / tappiot (-)	6,1	-5,1
Verot laajan tuloksen eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi	-1,4	0,8
Yhteensä	4,7	-4,3
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Voitot (+) / tappiot (-) rahavirran suojauksista	-0,5	32,0
Tulokseen siirretyt voitot (+) / tappiot (-) rahavirran suojauksista	-9,7	-26,8
Muuntoerot	-75,4	33,9
Verot laajan tuloksen eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää
tulosvaikutteisiksi 12	14,3	-13,1
Yhteensä	-71,3	25,9

Tilikauden laaja tulos	-11,2	111,1

Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	-11,7	110,7
Määräysvallattomille omistajille	0,5	0,4
Yhteensä	-11,2	111,1

Cargotec soveltaa vuoden 2013 alusta IAS 19 Työsuhde-etuudet -standardin muutosta. Vertailukausien luvut on oikaistu vastaavasti. Lisätietoja on liitetiedossa 35.

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Konsernitase

MEUR	Liite	31.12.2013	31.12.2012
VARAT

Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	14	865,5	834,2
Muut aineettomat hyödykkeet	15	219,0	187,0
Aineelliset hyödykkeet	16	310,1	303,7
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	17, 18	92,8	93,0
Myytävissä olevat sijoitukset	19, 22	3,8	4,2
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset *	22	4,9	8,2
Laskennalliset verosaamiset	20	138,9	130,1
Johdannaisvarat	22, 31	0,4	42,3
Muut korottomat saamiset	22, 23	4,7	4,5
Pitkäaikaiset varat yhteensä		1 640,2	1 607,3
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	21	630,9	747,2
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset *	22	3,7	1,6
Tuloverosaamiset		46,1	13,4
Johdannaisvarat	22, 31	18,1	34,2
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	22, 23	690,5	685,4
Rahavarat *	22, 24	306,2	209,0
Lyhytaikaiset varat yhteensä		1 695,5	1 690,8
Varat yhteensä		3 335,7	3 298,2

* Sisältyvät korolliseen nettovelkaan.

MEUR	Liite	31.12.2013	31.12.2012
OMA PÄÄOMA JA VELAT

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma		64,3	64,3
Ylikurssirahasto		98,0	98,0
Muuntoerot		64,1	127,2
Arvonmuutosrahasto		5,7	13,7
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		73,5	-
Kertyneet voittovarat		927,8	911,2
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	25, 26	1 233,3	1 214,5

Määräysvallattomien omistajien osuus		6,2	4,1
Oma pääoma yhteensä		1 239,4	1 218,5

Pitkäaikaiset velat
Lainat *	22, 27	585,3	439,7
Laskennalliset verovelat	20	55,5	64,7
Eläkevelvoitteet	28	61,1	68,3
Varaukset	29	37,9	37,3
Johdannaisvelat	22, 31	3,2	32,9
Muut velvoitteet ja korottomat velat	22, 30	27,8	26,4
Pitkäaikaiset velat yhteensä		770,9	669,3

Lyhytaikaiset velat
Pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset *	22, 27	94,3	39,7
Muut korolliset velat *	22, 27	205,2	219,3
Varaukset	29	66,6	80,2
Saadut ennakot		196,8	315,0
Tuloverovelat		14,0	43,5
Johdannaisvelat	22, 31	20,2	8,5
Ostovelat ja muut korottomat velat	22, 30	728,1	704,1
Lyhytaikaiset velat yhteensä		1 325,3	1 410,3

Oma pääoma ja velat yhteensä		3 335,7	3 298,2

* Sisältyvät korolliseen nettovelkaan. Nettovelka sisältää lisäksi 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin Private Placement -joukkovelkakirjalainan valuuttakurssiriskisuojauksen, joka oli 31.12.2013 8,2 (31.12.2012: -1,6) miljoonaa euroa.

Cargotec soveltaa vuoden 2013 alusta IAS 19 Työsuhde-etuudet -standardin muutosta. Vertailukausien luvut on oikaistu vastaavasti. Lisätietoja on liitetiedossa 35.

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

						Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
						Sijoitetun
						vapaan			Määräys
		Osake	Yli kurssi	Muunto	Arvon muutos	oman pääoman	Kertyneet voitto		vallattomien omistajien	Oma pääoma
MEUR	Liite	pääoma	rahasto	erot	rahasto	rahasto		varat Yhteensä	osuus	yhteensä
Oma pääoma 31.12.2011		64,3	98,0	105,6	9,6	-	895,7	1 173,2	4,0	1 177,1
Laadintaperiaatteen muutos							-9,6	-9,6		-9,6
Oma pääoma 1.1.2012		64,3	98,0	105,6	9,6	-	886,1	1 163,5	4,0	1 167,5
Tilikauden tulos							89,1	89,1	0,3	89,5
Rahavirran suojaukset					4,2			4,2		4,2
Muuntoerot				21,7				21,7	0,1	21,8
Etuuspohjaisten järjestelyjen
vakuutusmatemaattiset voitot (+) /
tappiot (-)							-4,3	-4,3		-4,3
Tilikauden laaja tulos *				21,7	4,2	-	84,8	110,7	0,4	111,1
Osingonjako	25						-61,3	-61,3	-0,1	-61,4
Osakeperusteiset palkkiot *							0,7	0,7		0,7
Liiketoimet omistajien kanssa						-	-60,6	-60,6	-0,1	-60,7
Liiketoimet määräysvallattomien
omistajien kanssa							0,8	0,8	-0,2	0,6
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset							0,8	0,8	-0,2	0,6
Oma pääoma 31.12.2012		64,3	98,0	127,2	13,7	-	911,2	1 214,5	4,1	1 218,5

Oma pääoma 1.1.2013		64,3	98,0	127,2	13,7	-	911,2	1 214,5	4,1	1 218,5
Tilikauden tulos							54,8	54,8	0,6	55,4
Rahavirran suojaukset					-8,1			-8,1		-8,1
Muuntoerot				-63,1				-63,1	-0,1	-63,3
Etuuspohjaisten järjestelyjen
vakuutusmatemaattiset voitot (+) /
tappiot (-)							4,7	4,7		4,7
Tilikauden laaja tulos *				-63,1	-8,1		59,6	-11,7	0,5	-11,2
Osingonjako	25						-44,1	-44,1	-0,2	-44,3
Omien osakkeiden myynti						73,3		73,3		73,3
Optioiden merkintä						0,2		0,2		0,2
Osakeperusteiset palkkiot *							1,1	1,1		1,1
Liiketoimet omistajien kanssa						73,5	-43,0	30,4	-0,2	30,3
Liiketoimet määräysvallattomien
omistajien kanssa								-	1,9	1,9
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset								-	1,9	1,9
Oma pääoma 31.12.2013		64,3	98,0	64,1	5,7	73,5	927,8	1 233,3	6,2	1 239,4

* Netto verojen jälkeen.

Cargotec soveltaa vuoden 2013 alusta IAS 19 Työsuhde-etuudet -standardin muutosta. Vertailukausien luvut on oikaistu vastaavasti. Lisätietoja on liitetiedossa 35. Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Konsernin rahavirtalaskelma

MEUR Liite	1.1.−31.12.2013	1.1.−31.12.2012
Tilikauden voitto	55,4	89,5
Poistot ja arvonalentumiset 10	76,7	70,0
Rahoituserät 11	13,9	8,9
Verot 12	23,3	33,0
Saamisten muutos	-5,4	-83,5
Velkojen muutos	-101,8	-97,4
Vaihto-omaisuuden muutos	120,6	84,6
Muut oikaisut	-1,8	-8,0
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	180,9	97,1

Saadut korot	1,7	1,4
Maksetut korot	-22,5	-20,4
Muut rahoituserät	26,2	20,0
Maksetut tuloverot	-97,2	-38,6
Liiketoiminnan nettorahavirta	89,1	59,5

Yrityshankinnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla 5	-70,5	-22,1
Yritysmyynnit vähennettynä myyntihetken rahavaroilla 5	0,2	10,5
Investoinnit osakkuus- ja yhteisyrityksiin 17, 18	-4,5	-89,7
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin * 15	-17,5	-22,7
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin * 16	-90,9	-86,5
Käyttöomaisuuden myynnit 16	62,2	28,5
Investointien nettorahavirta, muut erät	4,1	2,8
Investointien nettorahavirta	-117,0	-179,3

Osakemerkinnöistä saadut maksut	0,2	-
Omien osakkeiden myynti	73,3	-
Pitkäaikaisten lainojen nostot	200,0	62,1
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-39,0	-49,9
Lyhytaikaisten lainojen nostot	36,8	160,5
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-64,1	-9,9
Maksetut osingot	-44,3	-61,4
Rahoituksen nettorahavirta	163,0	101,5
Rahavarojen muutos	135,2	-18,3

Rahavarat ja käytetyt pankkitililimiitit 1.1. 24	183,9	200,4
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	-15,8	1,8
Rahavarat ja käytetyt pankkitililimiitit 31.12. 24	303,3	183,9
Käytetyt pankkitililimiitit 31.12.	3,0	25,0
Rahavarat 31.12.	306,2	209,0

* Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin sisältävät aktivoituja korkoja 0,2 (2012:1,0) miljoonaa euroa.

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot (IFRS)

Sisällysluettelo

1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
2. Johdon arviot
3. Rahoitusriskien hallinta
4. Segmentti-informaatio
5. Yrityshankinnat ja -myynnit
6. Pitkäaikaishankkeet
7. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
8. Uudelleenjärjestelykulut
9. Henkilöstökulut
10. Poistot ja arvonalentumiset
11. Rahoitustuotot ja -kulut
12. Tuloverot
13. Osakekohtainen tulos
14. Liikearvo
15. Muut aineettomat hyödykkeet
16. Aineelliset hyödykkeet
17. Osuudet osakkuusyrityksissä
18. Osuudet yhteisyrityksissä
19. Myytävissä olevat sijoitukset
20. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
21. Vaihto-omaisuus
22. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin
23. Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset
24. Rahavarat
25. Oma pääoma
26. Optio-oikeudet ja osakeperusteiset maksut
27. Korolliset velat
28. Eläkevelvoitteet
29. Varaukset
30. Ostovelat ja muut korottomat velat
31. Johdannaissopimukset
32. Vastuut
33. Konserni vuokranantajana
34. Lähipiiritapahtumat
35. Eläkkeiden laatimisperiaatteen muutoksen vaikutus
36. Tytäryhtiöt
37. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Perustiedot

Cargotec Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite Porkkalankatu 5, 00180 Helsinki. Cargotec Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat Cargotec -konsernin (jäljempänä Cargotec tai konserni). Cargotecin B-osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä 1.6.2005 lähtien.

Cargotec on lastinkäsittelyratkaisujen toimittaja, jonka tuotemerkeillä Hiab, Kalmar ja MacGregor on maailmanlaajuinen markkinajohtajan asema. Ratkaisuja käytetään maalla ja merellä, kaikkialla missä tavara liikkuu. Kattavat huoltopalvelut lähellä asiakasta takaavat laitteiden jatkuvan toiminnan. Cargotecin ajoneuvojen kuormankäsittelylaitteita käytetään, kun tuotteita, tavaroita tai raaka-aineita siirretään, nostetaan, lastataan tai puretaan ajoneuvoista. Terminaaleissa, satamissa, raskaassa teollisuudessa ja jakelukeskuksissa käytetään Cargotecin kontinkäsittely- ja tavarankäsittelylaitteita ja palveluja. Cargotecin toimittamia laivojen lastinkäsittelyyn liittyviä ratkaisuja käytetään yleislasti-, irtolasti- ja konttialuksissa, tankkereissa, ro-ro-aluksissa, irtolastiterminaaleissa ja offshore-teollisuudessa.

Cargotec Oyj:n hallitus on kokouksessaan 3.2.2014 hyväksynyt tämän konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä. Jäljennös tilinpäätöksestä on saatavilla internet-osoitteessa www.cargotec.fi tai osoitteesta Cargotec Oyj, sijoittajasuhteet, PL 61, 00501 Helsinki.

Laatimisperusta ja uudet laskentastandardit

Cargotec Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2013 voimassa olleita IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja.

Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina ja ne perustuvat liiketapahtumien alkuperäisiin hankintamenoihin ellei laatimisperiaatteissa ole erikseen toisin mainittu. Kaikki esitetyt luvut ovat pyöristettyjä, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.

Cargotec on soveltanut 1.1.2013 alkaen seuraavia uusia standardeja ja standardimuutoksia:

IAS 19 Työsuhde-etuudet (muutos). Merkittävimmät muutokset standardiin ovat kaikkien vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden kirjaaminen muihin laajan tuloslaskelman eriin ja rahoituskulun määrittäminen nettorahastointiin perustuen. Vertailukausien luvut on oikaistu vastaamaan muutettua standardia. Lisätietoa muutoksen vaikutuksesta vertailulukuihin on esitetty liitetiedossa 35.

IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen. IFRS 13 yhdistää kaikkien IFRS-standardien osalta ohjeistuksen koskien käyvän arvon määrittämistä sekä sitä koskevien tietojen esittämistä tilinpäätöksessä. Standardi ei laajenna käypien arvojen käyttöä, vaan tarjoaa ohjeistusta IFRS:n mukaisen käyvän arvon määrittämiseksi, kun arvostaminen käypään arvoon on pakollista tai sallittua. IFRS 13:n käyttöönotolla ei ollut merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen (muutos). Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti myöhemmin tulosvaikutteisiksi tiettyjen ehtojen täyttyessä. Muutos on huomioitu muun laajan tuloksen erien esitystavassa.

IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (muutos). Muutos sisältää uusia liitetietovaatimuksia koskien rahoitusvaroja ja –velkoja, jotka esitetään taseessa nettomääräisinä sekä koskien yleisiä netotusjärjestelyjä tai vastaavanlaisia sopimuksia. Uudet liitetietovaatimukset on huomioitu liitteessä 22.

IFRS-standardeihin tehdyt parannukset 2009-2011. Näillä muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Cargotec Oyj:n ja kaikki ne tytäryhtiöt, joiden äänivallasta emoyhtiö omistaa suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia tai joissa emoyhtiöllä on muutoin määräysvalta sekä osakkuus- ja yhteisyritykset. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Tytäryhtiöt on lueteltu liitetiedossa 36, Tytäryhtiöt.

Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen käyttäen hankintamenomenetelmää. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike määritetään luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisten osuuksien käypänä arvona. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Kun ehdollinen vastike luokitellaan rahoitusvelaksi, se arvostetaan käypään arvoon jokaisena raportointipäivänä ja käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaksi pääomaksi luokiteltua lisäkauppahintaa ei arvosteta uudelleen.

Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat arvostetaan hankintaajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta. Tilikauden aikana hankitut tytäryhtiöt sisällytetään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja myydyt siihen hetkeen asti, jolloin määräysvalta lakkaa.

Vaiheittain toteutetun hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti.Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia, jotka eivät johda muutokseen määräysvallassa, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Lunastettaessa määräysvallattomilta omistajilta omistusosuutta, erot luovutetun vastikkeen ja tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden välillä kirjataan omaan pääomaan. Luovutuksista määräysvallattomille osakkaille realisoituvat voitot ja tappiot käsitellään vastaavalla tavalla omassa pääomassa. Tilikauden voiton jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelman yhteydessä ja määräysvallattomille kuuluva osuus omasta pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tytäryritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.

Sijoitukset osakkuusyrityksiin (konsernin osuus 20–50 prosenttia äänivallasta tai muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa) ja yhteisyrityksiin (sopimukseen perustuva yhteinen määräysvalta toisten osapuolten kanssa) on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin sisältävät niiden hankinnasta syntyneen liikearvon sekä hankintaan tai perustamiseen liittyvät kulut.

Konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tuloksesta esitetään erillisenä eränä ennen liikevoittoa konsernin tuloslaskelmassa. Jos konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon, eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuus- tai yhteisyritysten velvoitteiden täyttämiseen.

Konsernin ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välisistä liiketoimista merkitään konsernitilinpäätökseen vain osakkuusyrityksen ulkopuoliselle omistajille kuuluva osuus. Realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna viitteitä luovutetun omaisuuserän arvon alentumisesta. Osakkuus- ja yhteisyritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat konsernin sisäiset ja ulkoiset ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Myynnin ja ostojen varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot käsitellään myynnin tai ostojen oikaisuerinä. Suojauslaskennan piirissä olevien, myyntiin ja ostoihin kohdistettujen valuuttasuojausten kurssivoitot ja tappiot kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan ja tuloutetaan myynnin ja ostojen oikaisuerinä samanaikaisesti allaolevien liiketapahtumien kanssa. Muiden varsinaiseen liiketoimintaan liittyvien suojausten kurssivoitot ja -tappiot

kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.

Ulkomaiset konserniyritykset

Konserniyritysten tilinpäätökseen sisältyvät luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yrityksen pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Konserniyritysten, joiden toimintavaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat ja rahavirrat muunnetaan euroon käyttäen tilikauden keskikursseja ja kaikki tase-erät tilikauden tulosta lukuun ottamatta käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Eri kurssien käytöstä syntyvät muuntoerot kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Eräitä konsernin sisäisiä lainasopimuksia käsitellään osana nettoinvestointia, koska niiden takaisinmaksua ei ole suunniteltu, eikä se ole todennäköistä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Tällöin myös näihin investointeihin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot käsitellään muuntoeroina laajassa tuloslaskelmassa.

Ulkomaisen yksikön hankinnasta syntynyttä liikearvoa ja käypiin arvoihin pääsemiseksi tehtyjä oikaisuja käsitellään ulkomaisen yksiön varoina ja velkoina, ja ne muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Tästä syntyvät muuntoerot kirjataan omaan pääomaan.

Euroalueen ulkopuolisten tytär-, osakkuus- ja yhteisyritysten hankintamenon eliminoinnista ja hankinnan jälkeen kertyneistä oman pääoman eristä syntyvät muuntoerot kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Kun ulkomainen myydään kokonaan tai osittain, kumulatiiviset muuntoerot kirjataan konsernin laajasta tuloslaskelmasta tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Segmenttiraportointi

Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty Cargotecin hallitus yhdessä toimitusjohtajan kanssa. Toimintasegmenttejä ei ole yhdistelty raportoitavien segmenttien muodostamiseksi.

Cargotecilla on kolme raportointisegmenttiä: MacGregor, Kalmar ja Hiab. Bulk Handling -liiketoiminta siirrettiin MacGregorista Kalmariin 1.1.2013 alkaen. Raportointisegmentteihin perustuva taloudellinen informaatio vertailukausilta on oikaistu vastaavasti.

Tuloutusperiaate

Liikevaihto sisältää tuotteiden ja palvelujen myynnistä saadut tuotot oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. Tuotot tuotteiden myynnistä tuloutetaan, kun tuotteeseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle eikä konsernilla ole enää tuotteeseen liittyvää valvonta- eikä määräysvaltaa. Yleensä tämä tarkoittaa hetkeä, jolloin tuote on toimitettu asiakkaalle toimitussopimuksen mukaisesti.

Kirjaamisedellytysten täyttymistä tarkastellaan yleensä kunkin liiketoimen osalta erikseen. Tietyissä tapauksissa yksi sopimus voi kuitenkin sisältää useita erityyppisiä osia, kuten koneita, ohjelmistoja ja palveluita. Jos sopimuksen osat ovat yksilöitävissä, sopimuksen käyvästä arvosta allokoidaan osuus yksilöidyille osille ja tuloutuksen kirjaamisedellytyksien täyttymistä tarkastellaan erikseen kunkin osatekijän kannalta.

Myyntitulot korjaustöistä tuloutetaan, kun työ on suoritettu ja myyntitulot lyhytaikaisista palveluista, kun palvelu on tuotettu. Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.

Ohjelmistojen käyttöoikeuden myynti tuloutetaan ohjelmiston toimitushetkellä. Ylläpitosopimustuotot jaksotetaan sopimusajalle, ja tuotot räätälöityjen ohjelmistojen kehittämisestä tuloutetaan valmiusasteen mukaan silloin, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti.

Myyntitulot erikseen määritellyistä pitkäaikaisista hankkeista tuloutetaan niiden valmistusasteen mukaan silloin, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmiusaste määritetään tarkasteluhetkeen mennessä

toteutuneiden menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista (ns. cost to cost -menetelmä) tai hankkeen tietyn fyysisen osuuden valmistumisen perusteella (ns. milestone -menetelmä). Kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta aiheutuvat menot kirjataan kuluksi samalla kaudella, jolla ne ovat syntyneet, ja hankkeesta saatavia tuottoja kirjataan vain toteutuneita menoja vastaava määrä. Pitkäaikaishankkeesta odotettavissa oleva tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan pääsääntöisesti kuluiksi tulosvaikutteisesti. Tuotekehitysmenot aktivoidaan kuitenkin tiettyjen kaupalliseen ja tekniseen toteutettavuuteen liittyvien kriteerien täyttyessä, kun tuotteesta lisäksi odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut tuotekehitysmenot sisältävät pääasiassa aineita, tarvikkeita ja työvoimakustannuksia, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja tuotekehitysmenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Aktivoidut tuotekehitysmenot poistetaan tasapoistoin vaikutusaikanaan. Keskeneräiset kehityshankkeet testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

Tuloverot

Tuloslaskelman veroissa esitetään konserniyhtiöiden tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutokset. Konsernin laajaan tuloslaskelmaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti suoraan konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista kulloinkin voimassaolevia verokantoja käyttäen. Väliaikaisia eroja syntyy muun muassa etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, varauksista, konsernin sisäisen varastokatteen eliminoinnista, aineellisten hyödykkeiden poistoeroista, vahvistetuista tappioista ja hankittujen yhtiöiden nettovarallisuuden arvostamisesta käypään arvoon. Laskennallinen verovelka kirjataan taseeseen täysimääräisenä ja verosaaminen siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että sitä voidaan käyttää hyväksi tulevien vuosien verotettavaa tuloa vastaan.

Liikearvo

Liikearvo kirjataan alunperin taseeseen määrällä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Jos vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden ja aiemmin omistetun osuuden yhteismäärä on pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo ja kyseessä on edullinen kauppa, erotus kirjataan suoraan laajaan tuloslaskelmaan. Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan sille suoritetaan vuosittain arvonalentumistestaus, joka on kuvattu tarkemmin kohdassa Arvonalentumiset. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla, arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Muut aineettomat hyödykkeet

Muita aineettomia hyödykkeitä ovat patentit, tavaramerkit, lisenssit, ohjelmistot, aktivoidut tuotekehitysmenot, teknologia sekä hankittu tilauskanta ja asiakassuhteet. Ne arvostetaan alun perin hankintamenoonsa, paitsi yritysten yhteenliittymisissä hankitut aineettomat hyödykkeet, jotka arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon.

Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi vaikutusaikanaan seuraavasti:

Kehittämismenot 3–10 vuotta
Tavaramerkit 3–15 vuotta
Asiakassuhteet 5–15 vuotta
Patentit ja lisenssit 5–10 vuotta

Rajoittamattoman taloudellisen vaikutusajan omaavia tavaramerkkejä tai keskeneräisiä aineettomia investointeja ei poisteta, vaan niille suoritetaan vähintään vuosittain arvonalentumistestaus, joka on kuvattu tarkemmin kohdassa Arvonalentumiset.

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Ne poistetaan tasapoistoin todennäköisenä taloudellisena vaikutusaikanaan seuraavasti:

rakennukset 5–40 vuotta
koneet ja laitteet 3–10 vuotta
maa- ja vesialueita ei poisteta.

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan ja tarvittaessa oikaistaan jokaisena tilinpäätöspäivänä.

Merkittävät perusparannusmenot sisällytetään joko hyödykkeen tasearvoon tai erotetaan omaksi hyödykkeekseen silloin, kun on todennäköistä, että niistä saadaan tulevaisuudessa taloudellista hyötyä ja niistä aiheutuneet kustannukset voidaan erottaa tavanomaisista korjaus- ja kunnossapitokustannuksista.

Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liikevoittoon.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet, lukuun ottamatta pysyviin vastaaviin kuuluvien, pitkää rakennusaikaa edellyttävien hankkeiden rakennusaikaisia korkoja, jotka on aktivoitu osana asianomaisen omaisuuserän hankintamenoa.

Arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko jonkin omaisuuserän arvon alentumisesta viitteitä. Mikäli viitteitä ilmenee, suoritetaan kyseiselle omaisuuserälle arvonalentumistesti. Arvonalentumistestissä arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi kassavirtaperusteinen käyttöarvo. Mikäli kerrytettävissä olevaa rahamäärää ei pystytä määrittämään yksittäisen omaisuuserän tasolla, arvonalentumistarvetta tarkastetaan sillä alimmalla rahavirtaa tuottavan yksikön (CGU) tasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälti riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista.

Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä. Aiemmin tuloslaskelmaan kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat olennaisesti. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ollut ilman aikaisempien vuosien arvonalentumistappion kirjaamista.

Liikearvosta tai aineettomista hyödykkeistä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton, ei kirjata poistoja, vaan niille tehdään arvonalentumistesti aina kun on viitteitä arvonalentumisesta, kuitenkin vähintään vuosittain. Liikearvon testaus suoritetaan rahavirtaa tuottavan yksikön tasolla (CGU). Liikearvoa kohdistetaan niille yksiköille tai yksikköjen ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän liiketoimintojen yhdistämisestä, jossa liikearvo on syntynyt, toimintasegmenttien mukaisesti määritettynä. Muiden taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien hyödykkeiden testaus suoritetaan puolestaan joko osana rahavirtaa tuottavaa yksikköä tai yksittäisen omaisuuserän tasolla, jos sille pystytään määrittämään itsenäinen rahavirta. CGU:n kerrytettävissä oleva rahamäärä lasketaan käyttöarvolaskelmien avulla. Kassavirtaperusteinen käyttöarvo määritellään laskemalla ennustettujen nettokassavirtojen diskontattu nykyarvo. Käyttöarvolaskelmien diskonttauskorot määritetään ennen veroja ja ne kuvastavat markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja testattavaan yksikköön liittyvistä erityisriskeistä. Aiemmin tuloslaskelmaan kirjattua liikearvon arvonalentumistappiota ei palauteta.

Vuokrasopimukset, konserni vuokralleottajana

Konserni on vuokrannut käyttöönsä koneita ja kalustoa sekä rakennuksia. Vuokrasopimukset, joissa omistamiseen liittyvät riskit ja edut jäävät vuokranantajalle käsitellään käyttöleasingsopimuksina. Käyttöleasingsopimuksiin liittyvät vuokrakulut jaksotetaan tuloslaskelmaan vuokra-ajan perusteella.

Ne vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimukset merkitään taseeseen varoiksi ja veloiksi vuokra-ajan alkamisajankohtana hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksilla hankitut hyödykkeet poistetaan joko käyttöaikanaan tai vuokrasopimuksen aikana siten, että poistoajaksi valitaan näistä lyhyempi. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet rahoituskuluilla vähennettynä sisältyvät korollisiin velkoihin.

Vuokrasopimukset, konserni vuokranantajana

Konserni vuokraa koneita ja laitteita ehdoiltaan vaihtelevilla käyttöleasingsopimuksilla. Näissä sopimuksissa omistamisen riskit ja edut jäävät vuokranantajalle. Vuokrattu hyödyke merkitään taseeseen sen luonteen mukaiseen luokkaan. Käyttöleasingsopimuksiin liittyvät vuokratuotot jaksotetaan tuloslaskelmaan vuokra-ajan perusteella. Vuokratusta hyödykkeestä tehdään poistot noudattaen vastaavien hyödykkeiden normaalia poisto-ohjelmaa.

Rahoitusleasingsopimuksissa omistamiseen liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet vuokralleottajalle. Sopimukseen liittyvä myyntivoitto tuloutetaan samoin periaattein kuin hyödykkeen myynnissä. Rahoitusleasingsaamiset kirjataan taseeseen nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimukseen liittyvä rahoitustuotto tuloutetaan vuokra-aikana siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa tilikausittain saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa.

Asiakasrahoitus

Asiakasrahoitussopimuksia käytetään konsernissa joillakin asiakassegmenteillä, jakelukanavilla sekä markkinaalueilla. Näissä sopimuksissa konserni on yhteistyössä rahoituspalveluntarjoajan kanssa järjestämässä rahoitusta asiakkaalle ja/tai jälleenmyyjälle. Sopimukset on luokiteltu käyttöleasingsopimuksiksi, rahoitusleasingsopimuksiksi, osamaksusopimuksiksi tai lainoiksi.

Loppuasiakkaan tai jälleenmyyjän rahoitusta sisältävän asiakasrahoitussopimuksen tuloutusperiaate ja merkitseminen taseeseen riippuvat liiketapahtuman tosiasiallisesta sisällöstä, muun muassa siitä kuinka omistamiseen liittyvät riskit ja edut jakaantuvat konsernin, asiakkaan ja rahoituspalveluntarjoajan välillä.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään pääasiassa painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno sisältää raaka-aineet, välittömät valmistuspalkat ja muut välittömät menot sekä suhteellisen osuuden valmistuksen muuttuvista kustannuksista ja kiinteistä yleismenoista. Vaihto-omaisuuden arvossa huomioidaan epäkuranttiudesta johtuva arvonalentuminen. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta vähennettynä arvioiduilla tuotteen valmiiksi saattamisesta ja myynnistä johtuvilla menoilla.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävänä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen. Jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä sen sijaan, että se kertyisi niiden jatkuvasta käytöstä, ja myynti on erittäin todennäköinen, ne esitetään kirjanpitoarvoonsa tai käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on pienempi.

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin, laina- ja muihin saamisiin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Varat luokitellaan hankinnan yhteydessä niiden käyttötarkoituksen perusteella. Taseessa yli 12 kuukauden pituiset sijoitukset sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin ja alle 12 kuukauden pituiset lyhytaikaisiin varoihin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ovat johdannaisinstrumentit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Muutokset käyvässä arvossa kirjataan tuloslaskelmaan.

Hankintamenoon kirjattavia laina- ja muita saamisia ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä niitä pidetä

kaupankäyntitarkoituksessa. Lainasaamiset arvostetaan hankintamenoon käyttäen efektiivisen korkokannan menetelmää. Lainasaamisesta suoraan johtuvat kulut sisällytetään hankintamenoon. Lainasaamisista kirjataan arvonalentuminen tuloslaskelmaan niissä tapauksissa, joissa kirjanpitoarvo on korkeampi kuin niistä arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä. Myyntisaamiset arvostetaan alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti vähennettynä arvioiduilla arvonalentumisilla. Arvonalentumistappio kirjataan, jos on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti.

Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat noteeraamattomien yhtiöiden osakkeista ja ne on arvostettu hankintahintaan, koska luotettavat käyvät arvot eivät ole selvitettävissä tai ne eivät olennaisesti poikkeaisi hankintaarvoista. Sijoituksesta kirjataan arvonalentumistappio, mikäli sen arvo on objektiivisesti tarkastellen alentunut. Osakesijoituksiin liittyvää arvonalentumistappiota ei voida peruuttaa.

Johdannaisinstrumenttien ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän perusteella, ja transaktiot muissa rahoitusvarojen ryhmissä selvityspäivän mukaan.

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoituksen rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on oleellisilta osin siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista likvideistä sijoituksista, joiden alkuperäinen maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta. Käytetyt pankkitililimiitit on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa. Rahavirtalaskelmassa käytetyt pankkitililimiitit on vähennetty rahavaroista.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin sekä hankintamenoon kirjattaviin velkoihin. Taseessa yli 12 kuukauden pituiset velat sisältyvät pitkäaikaisiin ja alle 12 kuukauden pituiset lyhytaikaisiin velkoihin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvelkoja ovat johdannaisinstrumentit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Muutokset käyvässä arvossa kirjataan tuloslaskelmaan.

Hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat kirjataan taseeseen alun perin käypään arvoon, transaktiokustannuksilla vähennettynä. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy sekä pitkä- että lyhytaikaisiin velkoihin ja ryhmä sisältää sekä korollisia että korottomia velkoja. Korot ja transaktiokustannukset jaksotetaan tuloslaskelmaan velan juoksuajalle käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Käyttämättömistä luottolimiiteistä sopimushetkellä maksetut järjestely- ja varauspalkkiot on aktivoitu taseeseen ennakkomaksuna ja jaksotetaan tuloslaskelmaan luottolimiitin sopimuskaudelle.

Johdannaisinstrumentit ja suojauslaskenta

Sopimuksentekohetkellä johdannaisinstrumentit kirjataan taseeseen hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Tilinpäätöksessä johdannaisinstrumentit arvostetaan käypään arvoon. Valuuttatermiinien käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivänä noteerattuihin termiinikursseihin. Koron- ja valuutanvaihtosopimukset arvostetaan odotettujen kassavirtojen nykyarvojen perusteella. Johdannaisinstrumentit, joiden maturiteetti on yli 12 kuukautta, kirjataan taseen pitkäaikaisiin varoihin ja velkoihin, muut johdannaisinstrumentit kirjataan lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin.

Suojauslaskentaa sovelletaan liiketoiminnan rahavirtojen suojauksiin. Rahavirran suojauslaskentaa sovelletaan myös valuuttamääräisen lainan rahavirtojen suojauksiin. Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavien kohteiden ja suojausinstrumenttien välisen suhteen, konsernin riskienhallintatavoitteet sekä suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloittaessaan, sekä vähintään jokaisen tilinpäätöksen ja välitilinpäätösten yhteydessä, suojaussuhteiden tehokkuuden mittaamalla suojausinstrumentin kykyä kumota suojauskohteen rahavirtojen arvon muutokset.

Suojauslaskennan kriteerit täyttävien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan konsernin laajan tuloslaskelman arvonmuutoksiin. Valuuttatermiineissä suojauslaskennassa olevien termiinien osalta kuitenkin vain valuuttakurssin muutos kirjataan laajan tuloksen eriin ja termiinien korkopisteiden muutoksista johtuva käyvän arvon muutos kirjataan suoraan tuloslaskelman rahoituseriin. Laajan tuloslaskelman arvonmuutosrahastoon kirjattu johdannaisten kumulatiivinen voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan suojatun erän oikaisuna samanaikaisesti, kun suojattu erä kirjataan tuloslaskelmaan. Mikäli ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, siirretään kyseisen suojausinstrumentin kumulatiivinen käyvän arvon muutos välittömästi tuloslaskelmaan. Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään, sopimus puretaan tai toteutetaan tai suojaussuhde keskeytetään, arvonmuutosten kertymä jää laajan tuloslaskelman eräksi ja tuloutetaan vasta, kun ennakoitu liiketoimi toteutuu. Mikäli suojauslaskennan tehokkuustestauksessa on havaittu tehottomuutta, tehottoman osan arvonmuutos kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

Osingonmaksu

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osingonjakoa ei kirjata tilinpäätökseen ennen kuin yhtiön osakkeenomistajat ovat vahvistaneet sen yhtiökokouksessa.

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelyt noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaiset järjestelyt ovat työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevia järjestelyjä, joiden mukaisesti yhteisö suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle ilman oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta suorittaa lisämaksuja, jos rahastolla ei ole riittävästi varoja kaikkien niiden työsuhde-etuuksien suorittamiseen, jotka perustuvat tarkasteltavana olevan kauden ja aikaisempien kausien työsuoritukseen. Konsernin suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus koskee.

Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvat varat. Kunkin merkittävän eläkejärjestelyn osalta etuuspohjaisen järjestelyn eläkevastuun määrittää vuosittain riippumaton aktuaari käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Eläkevelvoitteen nykyarvo saadaan diskonttaamalla arvioidut vastaiset maksettavat rahavirrat käyttäen diskonttokorkona jäljellä olevilta laina-ajoiltaan ja valuutoiltaan maksettavia eläke-etuuksia vastaavia yritysten liikkeelle laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen tai valtion liikkeelle laskemien joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoja. Käytettävät diskonttokorot määritetään kussakin maassa ulkopuolisen aktuaarin toimesta. Mikäli järjestelystä kirjataan vara taseeseen, kirjattavan omaisuuserän enimmäismäärä on palautuksena järjestelystä tai vastaisten järjestelyyn suoritettavien maksujen vähennyksenä saatavan taloudellisen hyödyn nykyarvo.

Uudelleen määrittämisestä johtuviin eriin sisältyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä omaisuuserän enimmäismäärän mahdollinen vaikutus kirjataan suoraan muuhun laajaan tuloslaskelmaan. Etuuspohjaiseen eläkejärjestelyyn liittyvät korot ja kaikki muut kulut kirjataan suoraan tulosvaikutteisesti.

Mikäli etuuspohjaista eläkejärjestelyä muutetaan tai supistetaan, muutos etuudessa kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan siltä osin kun se perustuu etuuden saajan aiempaan työsuoritukseen.

Varaukset

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen. Lisäksi velvoitteen määrän on oltava luotettavasti arvioitavissa. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Jos rahan aika-arvon vaikutus on olennainen, varauksen määränä kirjataan odotettujen menojen nykyarvo.

Takuuvaraukset sisältävät tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta aiheutuvat kustannukset, mikäli takuuaikaa on tilinpäätöspäivänä jäljellä. Takuuvaraukset määritellään historiallisen kokemuksen perusteella.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman, aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai asianmukaisesti tiedottanut asiasta. Uudelleenjärjestelyä koskevassa suunnitelmassa tulee olla yksilöitynä, mitä toimintoja ja henkilöstöä se koskee sekä mikä on sen arvioitu toteuttamisaikataulu ja -kustannukset. Uudelleenjärjestelyvaraus ja muut toiminnan sopeuttamiseen liittyvät kustannukset kirjataan sen toiminnon kuluihin, mihin ne luonteensa puolesta liittyvät. Kun kyseessä on merkittävä uudelleenjärjestelysuunnitelma, varaus ja muut toiminnan sopeuttamiseen liittyvät kustannukset kirjataan kuitenkin liiketoiminnan muihin kuluihin. Cargotecin laajuisen uudelleenjärjestelyohjelman ollessa kyseessä näihin järjestelyihin liittyvät kustannukset esitetään tuloslaskelmassa erillisenä eränä.

Omat osakkeet

Kun emoyhtiö tai sen tytäryhtiöt ostavat Cargotec Oyj:n osakkeita, osakkeista maksettu vastike sekä hankintaan liittyvät kustannukset vähentävät omaa pääomaa. Kun nämä osakkeet myydään, merkitään omaan pääomaan osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset sekä tuloverojen vaikutus.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on osakepohjaisia kannustinjärjestelyjä, joissa maksut suoritetaan osakkeina, optioina tai käteisvaroina. Järjestelyissä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Osakkeina maksettavan etuuden käypä arvo on osakkeen markkinahinta myöntämishetkellä. Optioiden käypä arvo määritetään Black-Scholes -optiohinnoittelumallin perusteella. Näistä omana pääomana maksettavista osakeperusteisista liiketoimista kirjataan omaan pääomaan kulua vastaava lisäys. Rahana maksettava etuus arvostetaan käypään arvoon kunkin tilikauden päättyessä velan suorittamishetkeen asti sekä kirjataan velaksi taseeseen.

Etuuksien kuluksi kirjattava määrä perustuu konsernin arvioon tulevien osakkeina tai optioina maksettavien etuuksien määrästä syntymisajanjakson lopussa. Ei-markkinaperusteisia ehtoja, kuten kannattavuus tai liikevaihdon kasvu, ei oteta huomioon määritettäessä etuuden käypää arvoa, vaan ne vaikuttavat arvioon etuuksien lopullisesta määrästä. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta etuuksien määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä ja kirjaa arvioiden muutokset tuloslaskelmaan.

Kun optio-oikeuksia käytetään osakkeiden merkitsemiseen, merkitään osakkeen merkintähinta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Saadun vastikkeen määrästä vähennetään mahdolliset transaktiokustannukset.

Uusien tai muutettujen IFRS-standardien ja tulkintojen soveltaminen

Konserni ottaa vuonna 2014 käyttöön seuraavat IASB:n julkistamat uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat:

IFRS 10 Konsernitilinpäätös. IFRS 10 sisältää periaatteet määräysvallan määrittämiseksi, joka on määräävä tekijä ratkaistaessa tuleeko yhteisö yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Lisäksi standardissa annetaan lisäohjeistusta määräysvallan määrittelystä silloin, kun sitä on vaikea arvioida. Uudella standardilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFRS 11 Yhteisjärjestelyt. IFRS 11 painottaa yhteisten järjestelyjen kirjanpitokäsittelyssä niistä seuraavia oikeuksia tai velvoitteita ennemmin kuin niiden oikeudellista muotoa. Yhteisjärjestelyjä on kahta muotoa: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Yhteisyritysten raportoinnissa voidaan jatkossa käyttää ainoastaan pääomaosuusmenetelmää. Uudella standardilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä. IFRS 12 kokoaa yhteen tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskevat vaatimukset. Nämä liittyvät erilaisiin osuuksiin muissa yhteisöissä, ml. osakkuusyhtiöt, yhteiset järjestelyt, strukturoidut yksiköt ja muut, taseen ulkopuolelle jäävät yhteisöt. Uusi standardi laajentaa

liitetietoja, joita konserni esittää omistuksistaan muissa yhteisöissä. Uudella standardilla on vaikutusta esitettäviin liitetietoihin.

IAS 27 Erillistilinpäätös (uudistettu). Uudistettu standardi sisältää IFRS-erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka jäivät jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat siirrettiin uuteen IFRS 10:een. Uudistetulla standardilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IAS 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (uudistettu). IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuus- että yhteisyritysten kirjanpitokäsittelystä pääomaosuusmenetelmällä. Uudistetulla standardilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Muutos standardiin IAS 32 Rahoitusinstrumentit; esittämistapa. Muutokset selventävät taseen rahoitusvarojen ja velkojen nettomääräistä esittämistä koskevan sääntelyn vaatimuksia ja antavat lisää aihetta koskevaa soveltamisohjeistusta. Muutettua standardia tulee soveltaa takautuvasti. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Muutos standardeihin IFRS 10, 11 ja 12. IFRS 10:n, 11:n ja 12:n siirtymäsääntöjä helpotetaan siten, että oikaistuja vertailutietoja vaaditaan vain yhdeltä tilikaudelta. Konsernitilinpäätökseen yhdistelemättömiä strukturoituja yhteisöjä koskevia vertailutietoja ei tarvitse esittää IFRS 12:n käyttöönottoa edeltäviltä kausilta.

Muutos standardiin IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen. Muutos koskee kerrytettävissä olevaa rahamäärää koskevia tietoja, jotka on esitettävä arvoltaan alentuneista omaisuuseristä, jos niiden arvo perustuu käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla.

Muutos standardiin IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. Muutos tuo helpotuksen, jonka mukaan suojauslaskentaa voidaan tiettyjen kriteerien täyttyessä jatkaa, kun johdannaissopimuksen uudeksi osapuoleksi tulee keskusvastapuoli.

Konserni ottaa käyttöön vuonna 2015 tai myöhemmin seuraavat standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin:

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit* ja siihen tehdyt muutokset (voimaantulopäivä ei tiedossa): Tämän standardin tarkoituksena on korvata IAS 39. Tässä vaiheessa IFRS 9 sisältää rahoitusvarojen ja –velkojen arvostusperusteita ja suojauslaskentaa. Eri arvostusperusteet on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu määräämällä rahoitusvaroille kaksi arvostusryhmää: jaksotettu hankintameno ja käypä arvo. Luokittelu riippuu yhteisön liiketoimintamallista ja rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtojen ominaispiirteistä. Suojauslaskentaa koskeva uusi ohjeistus tuo suojauslaskennan ja riskienhallinnan lähemmäs toisiaan. Lisäksi vaatimukset tehokkuustestaukselle ovat aiempaa lievemmät. Suojauskohteena voi jatkossa olla esim. hyödykkeisiin liittyvät riskikomponentit, yhdistelmäpositiot, useasta erästä koostuvat ryhmät valuuttariskiltä suojauduttaessa ja osakesijoitukset. IAS 39:ään sisältyvä ohjeistus rahoitusvarojen arvon alentumisesta ja suojauslaskennasta jää edelleen voimaan.

Muutos standardiin IAS 19 Työsuhde-etuudet. Muutos sallii sellaisten maksusuoritusten, jotka liittyvät työsuoritukseen ja joiden määrä ei vaihtele työntekijän työssäoloajan perusteella, vähentämisen ansaittujen etuuksien kustannusten määrästä sillä kaudella, jona työ suoritetaan.

Vuosittaiset parannukset, parannuskierrokset 2010–2012 ja 2011–2013 sisältävät lukuisia muutoksia ja selvennyksiä standardeihin.

Yllämainittujen standardien ja tulkintojen vaikutusta konsernitilinpäätökseen selvitetään.

*Kyseistä standardia/tulkintaa tai muutosta ei vielä ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

2. Johdon harkintaa edellyttävät keskeiset arviot ja oletukset

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä yhtiön johto joutuu tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat taseen varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tilikaudelta raportoitujen tuottojen ja kulujen määriin. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden soveltamisessa.

Arviot, oletukset ja harkinta perustuvat johdon aikaisempaan kokemukseen, parhaaseen tietoon tapahtumista ja muista tekijöistä, kuten tulevaisuuden tapahtumia koskevista odotuksista, joiden katsotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen järkeviä. Siten on mahdollista, että lopulliset toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista. Konsernissa seurataan arvioiden ja oletusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia käyttämällä useita sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan. Seuraavassa käsitellään konsernitilinpäätöksen olennaisimmat johdon harkintaa edellyttävät erät, joihin voi liittyä epävarmuutta.

Arvonalentumistestaus

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet testataan arvonalentumisen varalta aina, kun on viitteitä siitä, että niiden arvo saattaa olla alentunut. Viitteinä huomioidaan sekä ulkoiset lähteet, kuten merkittävä lasku markkina-arvossa, joka ei johdu ajan kulumisesta, normaalikäytöstä tai korkotasosta, että sisäiset lähteet, kuten todiste varojen epäkuranttiudesta tai fyysisestä vauriosta. Jos varojen arvo käytössä tai myytynä on pienempi kuin niiden arvo taseessa, kirjataan arvonalentumistappio välittömästi siten, että kirjanpitoarvo vastaa varojen käyttö- tai myyntiarvoa.

Liikearvo ja muut taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet testataan arvonalentumisen varalta vähintään vuosittain. Arvonalentumistestausta varten liikearvo ja vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille. Rahavirtaa tuottavien yksikköjen kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin. Nämä laskelmat edellyttävät arvioiden tekemistä. Cargotecin taseessa oli 31.12.2013 liikearvoa 865,5 (31.12.2012: 834,2) miljoonaa euroa ja taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomia pitkäaikaisia aineettomia hyödykkeitä 41,0 (31.12.2012: 41,4) miljoonaa euroa. Lisätietoja kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetietojen kohdassa 14, Liikearvo.

Verot

Tuloverojen sekä laskennallisten verosaamisten ja -velkojen määrittämiseen sekä siihen, mihin määrään asti laskennallista verosaamista kirjataan, tarvitaan johdon harkintaa. Yhtiön taseeseen 31.12.2013 sisältyy vahvistetuista tappioista kirjattua laskennallista verosaamista 43,3 (31.12.2012: 66,4) miljoonaa euroa.

Konserni on tuloverotuksen kohteena useassa eri maassa. Useiden liiketoimien ja laskelmien osalta lopullisen veron määrä on epävarma. Konsernissa ennakoidaan tulevia verotarkastuksia ja kirjataan velkoja, jotka perustuvat arvioihin siitä, joudutaanko maksamaan lisää veroja. Jos näihin liittyvä lopullinen vero poikkeaa alun perin kirjatusta määrästä, erot vaikuttavat sekä kauden verotettavaan tulokseen perustuviin että laskennallisiin verosaamisiin ja -velkoihin kaudella, jolla ne todetaan. Lisätietoa veroista esitetään liitetiedoissa 12, Tuloverot ja 20, Laskennalliset verosaamiset ja –velat.

Yritysten yhteenliittymät

Yritysten yhteenliittymissä hankittu nettovarallisuus arvostetaan käypään arvoonsa. Hankitun nettovarallisuuden ylittävä hankintahinta kirjataan taseelle liikearvoksi laadintaperiaatteiden mukaisesti. Hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon määritys perustuu joko vastaavien hyödykkeiden arvioituun markkinahintaan (aineelliset hyödykkeet) tai arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista (aineettomat hyödykkeet). Arvonmääritys, joka perustuu hyödykkeen nykyiseen jälleenhankintahintaan, diskontattuihin kassavirtoihin tai arvioituun myyntihintaan, edellyttää johdolta oletuksia hyödykkeen tulevasta tulontuottokyvystä ja käyttötarkoituksesta. Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Lisätietoa liiketoimintojen yhteydessä hankittujen aineettomien hyödykkeiden arvostamisesta on esitetty liitetiedossa 5, Yrityshankinnat ja -myynnit.

Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet

Eläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu useista eri tekijöistä, jotka määritetään vakuutusmatemaattisesti useita rahoituksellisia ja demografisia oletuksia käyttäen ja muutokset näissä vaikuttavat eläkevelvoitteiden kirjanpitoarvoon. Eläkkeistä aiheutuvien nettomenojen (tai –tulojen) määrityksessä käytetyistä rahoituksellisista oletuksista tärkein on diskonttokorko. Asianmukainen diskonttokorko määritetään jokaisen vuoden lopussa ja sitä käytetään määritettäessä nykyarvo eläkevelvoitteiden täyttämiseksi edellytettäville arvioiduille vastaisille rahavirroille. Asianmukaista diskonttokorkoa määritettäessä otetaan huomioon maasta riippuen yritysten tai valtion liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen tuotto tarkasteluhetkellä. Nämä lainat ovat sen valuutan määräisiä, jossa etuudet maksetaan, ja niiden juoksuaika on lähellä eläkevelvoitteen voimassaoloajan pituutta. Muut eläkevelvoitteita koskevat keskeiset oletukset sisältävät rahoituksellisia oletuksia, kuten odotetut palkkojen ja eläkkeiden korotukset sekä demografisia oletuksia, kuten eliniän odotteen. Enemmän informaatiota käytetyistä oletuksista ja niihin liittyvistä epävarmuuksista esitetään liitetiedossa 28, Eläkevelvoitteet.

Tuloutus

Erikseen määritellyt pitkäaikaishankkeet tuloutetaan valmiusasteen mukaisesti. Valmiusasteen mukainen tulouttaminen edellyttää arviota tilinpäätöspäivään mennessä kertyneistä kustannuksista verrattuna pitkäaikaishankkeen arvioituihin kokonaiskustannuksiin. Mikäli arviot hankkeen lopputulemasta muuttuvat, muutetaan tuloutettua myyntiä ja voittoa sillä tilikaudella, jolloin muutos oli ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Pitkäaikaishankkeesta odotettavissa oleva tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Vuonna 2013 noin 11,5 (2012: 6,1) prosenttia liikevaihdosta on tuloutettu osatuloutusperiaatteella. Enemmän informaatiota osatuloutuksesta on liitetiedossa 6, Pitkäaikaishankkeet.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun yhtiöllä on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä. Varaus voidaan kirjata vain, kun varauksen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Kirjattava määrä on tilinpäätöspäivän paras arvio velvoitteen täyttämiseksi vaadittavasta kustannuksesta. Arvio tapahtuman taloudellisesta vaikutuksesta edellyttää yhtiön johdon harkintaa, joka perustuu aiempiin samankaltaisiin tapahtumiin ja joissakin tapauksissa ulkopuolisen asiantuntijan lausuntoihin. Varauksia tarkastellaan säännöllisesti ja korjataan tarpeen mukaan vastaamaan tarkasteluhetken parasta arviota. Toteutuvat menot voivat poiketa arviosta. Merkittävimmät säännöllisesti kirjattavat varaukset aiheutuvat tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta takuuaikana. Uudelleenjärjestelyvaraus tehdään silloin, kun yhtiö on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja tiedottanut asiasta. Varausten määrä Cargotecin taseessa 31.12.2013 oli 104,5 (31.12.2012: 117,6) miljoonaa euroa, josta 18,2 (31.12.2012: 19,6) miljoonaa euroa liittyi uudelleenjärjestelyihin. Enemmän informaatiota varauksista on esitetty liitetiedossa 29, Varaukset.

Vaihto-omaisuus

Cargotec kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaan epäkuranttiudesta johtuvan arvonalentumisen vaihtoomaisuudesta. Arviot perustuvat vaihto-omaisuuden systemaattiseen ja jatkuvaan seurantaan. Arvioinnissa otetaan huomioon varastojen luonne, ikärakenne ja määrät ennustetun tarpeen pohjalta. Epäkuranttiusvarauksen määrä Cargotecin taseessa 31.12.2013 oli 73,7 (31.12.2012: 74,7) miljoonaa euroa. Enemmän informaatiota vaihtoomaisuudesta on liitetiedossa 21, Vaihto-omaisuus.

Myyntisaamiset

Cargotec kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaan arvonalentumisen saamisista, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisenä. Arviot perustuvat järjestelmälliseen ja jatkuvaan saatavien läpikäyntiin osana luottoriskin valvontaa. Kirjattu arvonalentumisen määrä Cargotecin taseessa 31.12.2013 oli 25,3 (31.12.2012: 22,3) miljoonaa euroa. Myyntisaamisten arvonalentumista on kuvattu tarkemmin liitetiedossa 23, Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset.

3. Rahoitusriskien hallinta

Rahoituksen ja rahoitusriskien hallinnan pääpiirteet

Konsernin rahoitusta ja rahoitusriskejä hallitaan Cargotecin hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan (Treasury Policy) mukaisesti. Rahoituspolitiikassa määritellään rahoitusorganisaation vastuujako, rahoitusriskien hallintaperiaatteet sekä valvonta- ja raportointiperiaatteet. Hallituksen nimittämä rahoituskomitea "Treasury Committee" on vastuussa rahoituspolitiikan noudattamisesta sekä konsernirahoituksen organisoinnista ja valvonnasta. Rahoituskomitea hyväksyy rahoitusohjeiston (Treasury Instructions), joka sisältää yksityiskohtaisemman ohjeistuksen rahoituspolitiikan mukaiseen rahoituksen hallintaan.

Rahoitushallinnon tavoitteena on varmistaa, että yhtiöillä on tarpeeksi varoja harjoittaa liiketoimintaa ilman rajoitteita kaikkina aikoina, tuottaa tarpeellisia rahoituspalveluja liiketoimintayksiköille, minimoida rahoituskustannukset, hallita rahoitusriskejä (valuutta-, korko-, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskit, luotto- ja vastapuoliriskit sekä operationaalinen riski) sekä tuottaa johdolle säännöllisesti informaatiota koskien konsernin ja sen liiketoimintayksiköiden rahoituksellista tilannetta ja riskejä.

Cargotecin konsernirahoitusyksikkö vastaa konsernitasolla varainhankinnasta, likviditeetin ja rahoitusriskien hallinnasta, luo puitteet rahoituksen hoidon tehokkaalle organisoinnille ja valvoo liiketoimintayksiköiden rahoitusta. Konsernirahoitusyksikkö raportoi näistä aiheista kuukausittain Cargotecin hallitukselle. Liiketoimintayksiköt suojaavat omat rahoitusriskinsä rahoituspolitiikan ja konsernirahoituksen ohjeiden mukaisesti.

Valuuttariskit

Cargotecilla on liiketoimintaa noin 120 maassa, ja kansainvälisen liiketoimintansa vuoksi konserni altistuu valuuttakurssivaihteluista aiheutuville riskeille. Huomattava osa liikevaihdosta ja tuotannon kuluista on euron lisäksi Yhdysvaltain dollareissa ja Ruotsin kruunuissa. Cargotecilla on toimintaa myös maissa, joissa valuuttariskeiltä suojautumista on valuuttasäännöksillä rajoitettu, kuten Kiinassa ja Etelä-Koreassa.

Valuuttariskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernin liiketoiminta valuuttakurssien muutoksilta ja antaa liiketoimintayksiköille aikaa reagoida ja mukautua valuuttakurssitason vaihteluun. Valuuttapositiot, jotka muodostuvat sitovien myynti-, osto- ja rahoitussopimusten kassavirroista (transaktiopositio), suojataan kokonaisuudessaan. Muita erittäin todennäköisiä kassavirtoja voidaan suojata, mikäli konsernirahoitusyksikkö ja liiketoimintayksikkö toteavat suojaamistoimet tarpeelliseksi. Liiketoimintayksiköt raportoivat riskipositionsa konsernirahoitukselle ja suojaavat ne konsernin sisäisillä termiinisopimuksilla. Maissa, joissa valuuttariskeiltä suojautumista on valuuttasäännöksin rajoitettu, valuuttariskeiltä voidaan suojautua myös valuuttamääräisillä lainoilla ja talletuksilla.

Valuuttasuojauksiin sovelletaan pääsääntöisesti IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa, jossa tulevaan rahavirtaan liittyvän suojauksen tulos rahastoidaan, kunnes sen kumulatiivinen voitto/tappio tuloutetaan samanaikaisesti suojauksen kohteen kanssa. Suojauslaskentaa ei kuitenkaan sovelleta niissä tapauksissa, joissa konsernirahoitus arvioi laskentatavan vaikutuksen tilikauden tulokseen konsernin kannalta merkityksettömäksi.

Helmikuussa 2007 nostetun ja vuosina 2014–2019 erääntyvän kiinteäkorkoisen 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin Private Placement –joukkovelkakirjalainaan sovelletaan rahavirran suojausta. Rahavirrat on muunnettu pitkäaikaisilla koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla euromääräisiksi. Näiden suojaustoimenpiteiden jälkeen Cargotecilla on pitkäaikainen 225,7 miljoonan euron kiinteäkorkoinen velka.

Valuuttakurssien muutokset vaikuttavat konsernin tulokseen ja omaan pääomaan. Tuloksen herkkyyteen vaikuttavat tilinpäätöshetkellä konserniyhtiöiden taseissa olevat vierasvaluuttamääräiset rahoitussaatavat ja -velat, näihin kohdistetut suojaukset sekä ne johdannaiset, jotka eivät ole suojauslaskennassa ja joiden käyvän arvon muutos kirjataan siten suoraan tulokseen. Omaan pääomaan konsernin laajan tuloksen kautta vaikuttavat rahastoidut valuuttakurssierot suojauslaskennan piirissä olevista johdannaisista. Näiden vaikutusten odotetaan kumoutuvan ajan myötä suojauskohteena olevien erittäin todennäköisten rahavirtojen vastakkaisen arvon muutoksen realisoituessa. Suojaukset sekä suojauskohteena olevat rahavirrat erääntyvät pääsääntöisesti kahden vuoden kuluessa, lukuun ottamatta Yhdysvaltain dollari -määräisten joukkovelkakirjalainojen korkovirtoja sekä niitä suojaavien koron- ja valuutanvaihtosopimusten rahavirtoja, jotka erääntyvät kuuden vuoden kuluessa.

Jos Yhdysvaltain dollari olisi ollut tilinpäätöshetkellä euroon nähden 10 prosenttia vahvempi/heikompi, olisi vaikutus konsernin tulokseen ennen veroja 0,5 miljoonaa euroa negatiivinen/positiivinen (31.12.2012: 0,7 miljoonaa euroa positiivinen/negatiivinen), sekä konsernin laajaan tulokseen 13,9 (31.12.2012: 15,3) miljoonaa euroa negatiivinen/positiivinen.

Jos Ruotsin kruunu olisi ollut tilinpäätöshetkellä euroon nähden 10 prosenttia vahvempi/heikompi, olisi vaikutus konsernin tulokseen ennen veroja 0,1 miljoonaa euroa positiivinen/negatiivinen (31.12.2012: 0,9 miljoonaa euroa positiivinen/negatiivinen), sekä konsernin laajaan tulokseen 6,7 (31.12.2012: 14,4) miljoonaa euroa positiivinen/negatiivinen.

Jos Ruotsin kruunu olisi ollut tilinpäätöshetkellä Yhdysvaltain dollariin nähden 10 prosenttia vahvempi/heikompi, olisi vaikutus konsernin tulokseen ennen veroja 0,3 miljoonaa euroa negatiivinen/positiivinen (31.12.2012: 0,5 miljoonaa euroa positiivinen/negatiivinen), sekä konsernin laajaan tulokseen 20,4 (31.12.2012: 16,3) miljoonaa euroa positiivinen/negatiivinen.

Konsernin nettoinvestoinneista euroalueen ulkopuolisiin tytäryhtiöihin aiheutuu laskennallisia muuntoeroja konsernin omaan pääomaan (translaatioriski). Tytäryhtiöosakkeiden lisäksi konsernissa on nettoinvestoinniksi luokiteltavia konsernin sisäisiä lainasopimuksia, joihin liittyvät valuuttakurssierot käsitellään muuntoeroina. Translaatioposition hallinnan tarkoituksena on suojata taserakenne siten, että valuuttakurssien muutoksen vaikutus velkaan ja omaan pääomaan on tasapainossa. Konsernin nykyinen tase- ja rahoitusrakenne ei ole antanut aihetta suojaustoimiin.

Korkoriski

Markkinakorkojen muutokset vaikuttavat konsernin nettokorkoihin sekä korollisten velkojen, saamisten ja johdannaissopimusten käypiin arvoihin. Cargotecin korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkojen muutoksen vaikutus tuloslaskelmaan, taseeseen ja kassavirtaan ottaen myös huomioon nettovelkaposition markkina-arvo. Korkoriskiä hallitaan pitämällä rahoituserien keskimääräinen korkosidonnaisuus (korkoduraatio) rahoituskomitean määrittämien minimi- ja maksimitasojen rajoissa muuttamalla laina- ja sijoitussalkun kiinteä- ja vaihtuvakorkoisten lainojen suhdetta sekä käyttämällä tarvittaessa johdannaisinstrumentteja.

Tilinpäätöshetkellä konsernin taseessa korolliset velat olivat yhteensä 884,9 (31.12.2012: 698,6) miljoonaa euroa, josta 217,3 (31.12.2012: 227,1) miljoonaa euroa oli kiinteäkorkoisia joukkovelkakirjalainoja, 38,6 miljoonaa euroa kiinteäkorkoisia pääomalainoja, 23,0 (31.12.2012: 50,0) miljoonaa euroa muita pitkäaikaisia kiinteäkorkoisia lainoja, 13,6 (31.12.2012: 3,1) miljoonaa euroa rahoitusleasingsopimuksia ja loput 592,4 (31.12.2012: 418,4) miljoonaa euroa vaihtuvakorkoisia pankkilainoja, lyhytaikaisia lainoja tai käytettyjä tililimiittejä. Tilinpäätöshetkellä korollisen velkojen, sisältäen lainoja suojaavat johdannaissopimukset, keskimääräinen korkosidonnaisuusaika oli 12 (31.12.2012: 17) kuukautta.

Konsernin 314,8 (31.12.2012: 218,8) miljoonan euron sijoitussalkku koostui pääosin lyhytaikaisista talletuksista ja pankkitileillä olevista rahavaroista. Korollisia lainasaatavia oli yhteensä 3,2 (31.12.2012: 7,8) miljoonaa euroa ja asiakasrahoitukseen liittyviä rahoitusleasingsaatavia 3,6 (31.12.2012: 2,0) miljoonaa euroa. Korollisten saatavien keskimääräinen korkosidonnaisuusaika oli alle kuukauden (31.12.2012: alle kuukauden).

Herkkyysanalyysin perusteella korkotason yhden prosenttiyksikön nousua/laskua kohti vaikutus konsernin nettokorkoihin olisi 2,2 (31.12.2012: 1,2) miljoonaa euroa negatiivinen/positiivinen. Tuloksen herkkyyteen vaikuttavat vaihtuvakorkoiset lainat, lyhytaikaiset lainat, lainasaatavat ja talletukset sekä pankkitilit ja tililimiittien käyttö. Vaikutus on laskettu vuositasolle olettaen, että konsernin taserakenne ei muutu.

Konserni kirjaa valuuttatermiinien korkovaikutuksen rahoituseriin, joten mahdolliset muutokset lyhyissä markkinakoroissa voivat vaikuttaa konsernin rahoituskustannuksiin myös valuuttasuojauksien kautta. Herkkyysanalyysissä ei ole huomioitu valuuttatermiinien vaikutusta, sillä korkotason yhden prosenttiyksikön nousun/ laskun vaikutus olisi vähäinen, mikäli muutos tapahtuisi kaikissa valuuttapareissa samansuuntaisesti ja konsernin nykyinen valuuttapositio säilyisi ennallaan.

Korkojen sidonnaisuusjaksot

31.12.2013
MEUR	0−6 kk	6−12 kk	12−24 kk		24−36 kk Myöhemmin	Yhteensä
Korolliset saamiset	314,8	-	-	-	-	314,8
Pääomalainat	-	-	-38,6	-	-	-38,6
Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta	-395,4	-8,3	-	-	-6,4	-410,1
Joukkovelkakirjalainat	-68,9	-	-	-	-148,4	-217,3
Rahoitusleasingvelat	-2,2	-2,1	-4,4	-1,7	-3,2	-13,6
Yritystodistukset	-133,0	-	-	-	-	-133,0
Lyhytaikaiset lainat *	-68,4	-3,8	-	-	-	-72,2
Netto	-353,1	-14,3	-43,0	-1,7	-158,0	-570,1

31.12.2012
MEUR	0−6 kk	6−12 kk	12−24 kk		24−36 kk Myöhemmin	Yhteensä
Korolliset saamiset	211,5	2,8	3,8	0,3	0,3	218,8
Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta	-214,8	-18,0	-16,7	0,0	0,0	-249,5
Joukkovelkakirjalainat	0,0	0,0	-71,9	0,0	-155,2	-227,1
Rahoitusleasingvelat	-0,4	-0,3	-1,2	-0,3	-0,9	-3,1
Yritystodistukset	-148,6	-	-	-	-	-148,6
Lyhytaikaiset lainat *	-70,2	0,0	-	-	-	-70,2
Netto	-222,6	-15,4	-85,9	0,0	-155,8	-479,8

* Sisältää pankkitililimiitit.

Joukkovelkakirjalainojen korkosidonnaisuusjaksot tilinpäätöshetkellä vaihtelivat välillä 1−6 vuotta.

Muut markkinariskit

Varsinaisten rahoitusriskien lisäksi Cargotec altistuu lähinnä raaka-aineiden ja komponenttien hankinnasta johtuville hinta- ja saatavuusriskeille. Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa näiden riskien tunnistamisesta ja suojausasteen määrittämisestä. Riskejä pyritään hallitsemaan huolellisella toimittajien valinnalla ja pitkäaikaisilla yhteistyöllä keskeisten toimittajien kanssa.

Maksuvalmius- ja lainojen jälleenrahoitusriski

Maksuvalmiusriskiä hallitaan pitämällä pitkäaikainen likviditeettivaranto yli lyhytaikaisen likviditeettitarpeen. Konsernin likviditeettivaranto, sisältäen kassavarat, rahamarkkinasijoitukset sekä pitkäaikaiset nostamattomat valmiusluottolimiitit, oli tilinpäätöshetkellä yhteensä 608,0 (31.12.2012: 509,0) miljoonaa euroa. Konsernin lyhytaikaiseen likviditeettitarpeeseen luetaan lyhyt- ja pitkäaikaisten korollisten lainojen lyhennykset seuraavan 12 kuukauden aikana, sekä rahoituskomitean erikseen määrittelemä niin sanottu strateginen likviditeettitarve, jossa huomioidaan myös juoksevan liiketoiminnan tarpeet seuraavan 12 kuukauden aikana. Tilinpäätöshetkellä lyhytaikaisten lainojen sekä pitkäaikaisten lainojen seuraavan 12 kuukauden lyhennysten yhteismäärä oli 299,5 (31.12.2012: 258,6) miljoonaa euroa.

Tilinpäätöshetkellä Cargotecilla oli käytössään 300 (31.12.2012: 300) miljoonan euron pitkäaikainen ja nostamaton valmiusluottolimittii, joka erääntyy vuonna 2016. Limiittien puitteissa Cargotecilla on sitovasti oikeus nostaa lyhytaikaisia lainoja kolmen päivän varoitusajalla lainasopimuksissa määritellyin ehdoin. Cargotecilla on lisäksi käytettävissään lyhytaikaisia kassalimiittejä yhteensä 133,0 (31.12.2012: 164,0) miljoonaa euroa, sekä kotimainen 150 (31.12.2012: 150) miljoonan euron yritystodistusohjelma, josta tilinpäätöshetkellä oli käytössä 133,0 (31.12.2012:

148,6) miljoonaa euroa.

Lainojen jälleenrahoitusriskiä eli riskiä siitä, että liian suuri osa konsernin lainoista tai luottolimiiteistä erääntyy ajanjaksona, jolloin lainojen jälleenrahoitus on taloudellisesti tai sopimuksellisesti mahdotonta, minimoidaan tasapainottamalla lainojen tai luottolimiittien erääntymisaikatauluja sekä pitämällä lainojen sopimusehdot riittävän joustavina. Cargotecin lainasopimukset sisältävät yhtiön pääomarakennetta rajoittavan ehdon. Tämän mukaan konsernin nettovelkojen suhde omaan pääomaan (nettovelkaantumisaste) tulee olla alle 125 prosenttia. Tilinpäätöshetkellä nettovelkaantumisaste oli 46,7 (31.12.2012: 39,2) prosenttia. Johdon näkemyksen mukaan konsernin likviditeettitilanne on hyvä, eikä konsernilla ole merkittäviä rahoituksen saatavuuteen tai jälleenrahoitukseen liittyviä riskikeskittymiä.

Seuraavissa taulukoissa on esitetty rahoitusvelkojen ja johdannaisinstrumenttien sopimusperusteinen maturiteettianalyysi. Luvut kuvaavat diskonttaamattomia kassavirtoja. Konsernirahoitus raportoi kassavirroista sekä likviditeetin riittävyydestä kuukausittain Cargotecin hallitukselle.

Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma

31.12.2013
MEUR	2014	2015	2016	2017		2018 Myöhemmin Yhteensä
Johdannaiset
Valuuttatermiinit, kassasta maksut	-3 547,6	-7,4	-3,0	-	-	-	-3 558,1
Valuuttatermiinit, kassaan maksut	3 549,7	7,6	3,2	-	-	-	3 560,5
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset, kassasta maksut	-82,0	-7,3	-7,2	-97,5	-3,0	-67,0	-264,0
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset, kassaan maksut	79,1	8,4	8,4	92,9	3,5	63,4	255,7
Johdannaiset, netto	-0,7	1,2	1,3	-4,6	0,5	-3,6	-5,9

Ostovelat ja muut korottomat velat	-296,9	-11,6	-6,3	-5,0	-4,1	-0,8	-324,7
Rahoituslaitoslainojen lyhennykset	-93,3	-6,5	-203,2	-4,2	-71,0	-104,0	-482,3
Rahoituslaitoslainoihin liittyvät rahoituskulut	-8,4	-6,8	-5,7	-3,0	-3,0	-2,7	-29,6
Yritystodistukset	-133,0	-	-	-	-	-	-133,0
Yritystodistusten korkokulut	-0,5	-	-	-	-	-	-0,5
Pääomalainojen lyhennykset	-	-36,2	-2,4	-	-	-	-38,6
Pääomalainoihin liittyvät rahoituskulut	-4,9	-4,9	-	-	-	-	-9,8
Joukkovelkakirjalainojen lyhennykset	-68,9	-	-	-86,9	-	-61,5	-217,3
Joukkovelkakirjalainoihin liittyvät rahoituskulut	-10,2	-8,4	-8,4	-5,9	-3,5	-1,8	-38,1
Rahoitusleasingvelkojen lyhennykset	-4,3	-4,4	-1,7	-1,5	-1,1	-0,6	-13,6
Rahoitusleasingvelkoihin liittyvät rahoituskulut	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Yhteensä	-621,1	-77,7	-226,3	-111,0	-82,3	-175,1	-1 293,5

31.12.2012
MEUR	2013	2014	2015	2016		2017 Myöhemmin Yhteensä
Johdannaiset
Valuuttatermiinit, kassasta maksut	-3 528,7	-16,3	-7,2	-3,1	-	-	-3 555,2
Valuuttatermiinit, kassaan maksut	3 557,5	16,8	7,4	3,3	-	-	3 585,0
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset, kassasta maksut	-10,5	-82,0	-7,3	-7,2	-97,5	-70,0	-274,5
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset, kassaan maksut	12,7	82,7	8,7	8,7	97,1	69,9	279,9
Johdannaiset, netto	31,0	1,3	1,6	1,8	-0,4	-0,1	35,1

Ostovelat ja muut korottomat velat	-303,2	-9,9	-6,0	-6,1	-3,9	-0,5	-329,6
Rahoituslaitoslainojen lyhennykset	-109,3	-22,4	-5,7	-3,2	-4,2	-175,0	-319,8
Rahoituslaitoslainoihin liittyvät rahoituskulut	-5,4	-3,8	-3,5	-3,4	-3,3	-5,2	-24,5
Yritystodistukset	-148,6	-	-	-	-	-	-148,6
Yritystodistusten korkokulut	-0,4	-	-	-	-	-	-0,4
Joukkovelkakirjalainojen lyhennykset	0,0	-71,9	0,0	0,0	-90,8	-64,4	-227,1
Joukkovelkakirjalainoihin liittyvät rahoituskulut	-12,7	-10,7	-8,7	-8,7	-6,2	-5,5	-52,5
Rahoitusleasingvelkojen lyhennykset	-0,7	-1,2	-0,3	-0,2	-0,1	-0,6	-3,1
Rahoitusleasingvelkoihin liittyvät rahoituskulut	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Yhteensä	-549,1	-118,6	-22,5	-19,9	-109,0	-251,3	-1 070,4

Joukkovelkakirjalainat erääntyvät vuosina 2014−2019 ja rahoituslaitoslainat vuosina 2014−2022.

Luotto- ja vastapuoliriski

Operatiiviseen toimintaan liittyvistä luottoriskeistä ja niiden hallinnasta vastaavat liiketoimintayksiköt. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska sillä on monipuolinen ja laaja asiakaskunta, joka on maantieteellisesti jakautunut eri puolille maailmaa. Luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä myyntisopimuksissa maksuehtoja, jotka perustuvat ennakkomaksuihin, pankkitakauksiin ja muihin takauksiin. Ennakonmaksutakausten osuus kaikista takauksista oli 42 (31.12.2012: 48) prosenttia. Luottotappio- ja väärinkäytösriskejä seurataan käyttämällä hyväksi asiakasyrityksistä saatavia luottokelpoisuustietoja. Suuriin kauppoihin liittyvät luottoriskit pyritään jakamaan pankkien, vakuutusyhtiöiden ja vientitakuulaitosten kanssa. Myyntisaamisista, saamisten ikäjakaumasta sekä luottotappiovarauksista on esitetty lisätietoja liitetiedossa 23, Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset.

Konsernilla ei ole merkittäviä määriä konsernin ulkopuolisia lainasaatavia. Kassavarojen sijoittamisessa ja rahoitusinstrumenttien kaupankäynnissä hyväksytään ainoastaan rahoituskomitean vahvistamat vastapuolet. Rahoituskomitea valitsee vastapuolet ja niille asetettavat enimmäissijoitusmäärät yhtiöiden vakavaraisuuden ja luottokelpoisuuden perusteella. Konsernirahoitusyksikkö seuraa vastapuoliriskejä aktiivisesti ja voi poistaa vastapuolen hyväksyttävien listalta tarvittaessa välittömästi. Tilikaudella sekä vertailukaudella hyväksyttyjä vastapuolia olivat ainoastaan konsernin merkittävimmät yhteistyöpankit.

Sijoitettuihin kassavaroihin liittyvä maksimiluottotappioriski vastaa sijoitusten kirjanpitoarvoa. Johdon näkemyksen mukaan kassavarojen sijoittamisesta ei kuitenkaan ole odotettavissa luottotappioita.

Rahoitushallinnon toiminnallinen riski

Rahoitushallinnon toiminnallisen riskienhallinnan tavoitteena on eliminoida tilanteet, joissa puutteellisista rahoituksen valvontajärjestelmistä tai toimintatavoista aiheutuu konsernille tappioita tai jotka lisäävät rahoitusriskien kokonaismäärää. Cargotecissa riskiä minimoidaan pitämällä konsernirahoitusyksikön ammattitaito korkealla tasolla, kuvaamalla ja dokumentoimalla rutiinit sekä työtehtävien organisoinnilla.

Transaktioihin liittyviä riskejä minimoidaan limiittiseurannalla, markkina-arvostuksilla, päivittäisellä kauppojen

vahvistusten seurannalla sekä säännöllisellä kokonaisarvioinnilla.

Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa ja säilyttää pääomakustannusten kannalta optimaalinen pääomarakenne. Osakkeenomistajat päättävät pääomarakenteen tavoitteista, ja hallitus seuraa pääomarakennetta säännöllisesti.

Kokonaispääomaan lasketaan taseen oma pääoma ja korollinen nettovelka. Pääomarakenteen tunnuslukuna seurataan nettovelkaantumisastetta eli korollisen nettovelan suhdetta omaan pääomaan. Korollinen nettovelka lasketaan vähentämällä korollisten velkojen summasta korolliset saatavat, mukaan lukien rahat ja pankkisaamiset. Konsernin pitkän aikavälin tavoitteena on pitää nettovelkaantumisaste alle 50 prosentissa. Tunnusluvun arvot on esitetty alla olevassa taulukossa.

MEUR	31.12.2013	31.12.2012
Korolliset velat *	893,1	697,0
Korolliset lainasaamiset	-6,8	-9,8
Rahat ja pankkisaamiset	-308,0	-209,0
Korollinen nettovelka	578,3	478,2
Oma pääoma	1 239,4	1 218,5
Nettovelkaantumisaste	46,7%	39,2%

* Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollisissa veloissa on huomioitu US Private Placement -joukkovelkakirjalainoihin liittyvät suojaustoimenpiteet, joilla valuuttakurssista aiheutuva muutos on eliminoitu.

4. Segmentti-informaatio

Cargotecilla on kolme toimintasegmenttiä: MacGregor, Kalmar ja Hiab. Toimintasegmentit perustuvat hallitukselle ja toimitusjohtajalle toimitettaviin sisäisiin raportteihin, joiden laatimisperiaatteet ovat IFRS-standardien mukaiset. Toimintasegmenttejä ei ole yhdistelty raportoitavien segmenttien muodostamiseksi. Johto seuraa liiketoimintaa tuotteiden pohjalta. Segmenttien toiminnan arviointi perustuu segmenttien liikevoittoon ja segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.

MacGregor-segmentti toimittaa laivojen lastinkäsittelyyn liittyviä ratkaisuja, joita käytetään yleislasti-, irtolasti- ja konttialuksissa, tankkereissa, ro-roaluksissa, irtolastiterminaaleissa ja offshore-teollisuudessa. Kalmar-segmentin kontinkäsittely- ja tavarankäsittelylaitteita sekä palveluja käytetään terminaaleissa, satamissa, raskaassa teollisuudessa ja jakelukeskuksissa. Hiab-segmentin kuormankäsittelylaitteita käytetään, kun tuotteita, tavaroita tai raaka-aineita siirretään, nostetaan, lastataan tai puretaan ajoneuvoista.

Bulk Handling -liiketoiminta siirrettiin MacGregorista Kalmariin 1.1.2013 alkaen. Raportointisegmentteihin perustuva taloudellinen informaatio vertailukausilta on oikaistu vastaavasti.

4.1. Toimintasegmentit

Segmenttien tulos

Raportoitavien toimintasegmenttien liikevaihto syntyy toimintasegmenttien tuotteiden myynnistä sekä tuotteisiin liittyvien palvelujen myynnistä. Segmenttien taloudellista suorituskykyä seurataan liikevoiton (ilman uudelleenjärjestelykuluja) ja IFRS:n mukaisen liikevoiton avulla. Rahoitustuottoja ja -kuluja, veroja ja osaa konsernihallinnon kuluista ei kohdisteta niille. Tilikausilla 1.1.−31.12.2013 ja 1.1.−31.12.2012 Cargotecilla ei ole ollut IFRS 8:n määritelmän mukaisia yksittäisiä merkittäviä asiakkaita.

					Konsernihallinto,
1.1.−31.12.2013				Segmentit	tukitoiminnot ja	Konserni
MEUR	MacGregor	Kalmar	Hiab	yhteensä	eliminoinnit	yhteensä
Liikevaihto
Huoltoliiketoiminta	146,7	385,6	230,8	763,0	-	763,0
Tuotteet	646,9	1 162,8	608,3	2 418,0	-	2 418,0
Ulkoinen liikevaihto yhteensä	793,6	1 548,3	839,1	3 181,0	-	3 181,0
Sisäinen liikevaihto	0,5	1,2	1,4	3,2	-3,2	-
Liikevaihto yhteensä	794,1	1 549,5	840,6	3 184,2	-3,2	3 181,0

Poistot	6,1	42,1	12,6	60,8	7,3	68,2
Arvonalentumiset	0,0	0,2	8,4	8,6	0,0	8,5
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	0,0	-1,4	-0,2	-1,7	1,4	-0,2
Liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja	62,7	64,0	24,4	151,1	-24,6	126,5
% liikevaihdosta	7,9%	4,1%	2,9%	-	-	4,0%

Uudelleenjärjestelykulut	2,7	7,1	24,0	33,8	0,1	34,0
Liikevoitto	60,0	56,9	0,4	117,3	-24,8	92,5
% liikevaihdosta	7,6%	3,7%	0,1%	-	-	2,9%
Rahoituserät	-	-	-	-	-	-13,9
Voitto ennen veroja	-	-	-	-	-	78,7

CARGOTEC VUOSIKERTOMUS 2013 / Tilinpäätös 71

					Konsernihallinto,
1.1.−31.12.2012 MEUR	MacGregor	Kalmar	Hiab	Segmentit yhteensä	tukitoiminnot ja eliminoinnit	Konserni yhteensä
Liikevaihto
Huoltoliiketoiminta	160,4	375,6	228,7	764,7	-	764,7
Tuotteet	834,1	1 117,4	611,1	2 562,6	-	2 562,6
Ulkoinen liikevaihto yhteensä	994,5	1 493,0	839,8	3 327,3	-	3 327,3
Sisäinen liikevaihto	0,4	1,7	0,2	2,3	-2,3	-
Liikevaihto yhteensä	994,9	1 494,7	840,0	3 329,6	-2,3	3 327,3

Poistot	7,2	40,4	13,3	60,9	5,4	66,2
Arvonalentumiset	-	1,7	1,3	3,0	0,9	3,8
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	0,3	-0,5	0,0	-0,3	-	-0,3
Liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja	130,8	42,3	27,1	200,2	-42,7	157,5
% liikevaihdosta	13,2%	2,8%	3,2%	-	-	4,7%
Uudelleenjärjestelykulut	3,2	9,9	10,4	23,4	2,8	26,2
Liikevoitto	127,7	32,4	16,7	176,8	-45,4	131,4
% liikevaihdosta	12,8%	2,2%	2,0%	-	-	3,9%
Rahoituserät	-	-	-	-	-	-8,9
Voitto ennen veroja	-	-	-	-	-	122,5

Segmenttien varat ja velat

Segmentin varat ja velat ovat eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat perustellusti kohdistettavissa segmentille. Kohdistamattomat varat sisältävät lainasaamiset ja muut korolliset saamiset, rahavarat, tuloverosaamiset, laskennalliset verosaamiset, korkosaamiset ja rahoituksen tulevien kassavirtojen suojaukseen käytetyt johdannaisvarat. Kohdistamattomat velat sisältävät lainat ja muut korolliset velat, tuloverovelat, laskennalliset verovelat, korkovelat ja rahoituksen tulevien kassavirtojen suojaukseen käytetyt johdannaisvelat.

					Konsernihallinto,
31.12.2013				Segmentit	tukitoiminnot ja	Konserni
MEUR	MacGregor	Kalmar	Hiab	yhteensä	eliminoinnit	yhteensä
Korottomat varat	803,4	1 266,2	605,4	2 674,9	67,8	2 742,7
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	1,7	28,2	5,6	35,5	-	92,8
Kohdistamattomat varat, korolliset	-	-	-	-	314,8	314,8
Kohdistamattomat varat, korottomat	-	-	-	-	185,3	185,3
Varat yhteensä	805,1	1 294,3	611,0	2 710,4	567,9	3 335,7

Korottomat velat	409,2	507,7	182,8	1 099,7	19,2	1 118,8
Kohdistamattomat velat, korolliset *	-	-	-	-	893,1	893,1
Kohdistamattomat velat, korottomat	-	-	-	-	84,3	84,3
Velat yhteensä	409,2	507,7	182,8	1 099,7	996,6	2 096,2

Sitoutunut pääoma	395,9	786,6	428,2	1 610,7	48,7	1 716,7
Investoinnit	5,3	61,2	30,1	96,5	11,8	108,4

					Konsernihallinto,
31.12.2012				Segmentit	tukitoiminnot ja	Konserni
MEUR	MacGregor	Kalmar	Hiab	yhteensä	eliminoinnit	yhteensä
Korottomat varat	673,2	1 371,7	678,9	2 723,8	68,5	2 792,3
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	1,2	34,8	0,7	36,8	-	93,0
Kohdistamattomat varat, korolliset	-	-	-	-	218,8	218,8
Kohdistamattomat varat, korottomat	-	-	-	-	194,0	194,0
Varat yhteensä	674,4	1 406,6	679,6	2 760,6	481,3	3 298,2
Korottomat velat	459,6	588,7	196,6	1 244,9	-6,2	1 238,8
Kohdistamattomat velat, korolliset *	-	-	-	-	697,0	697,0
Kohdistamattomat velat, korottomat	-	-	-	-	143,9	143,9
Velat yhteensä	459,6	588,7	196,6	1 244,9	834,7	2 079,6
Sitoutunut pääoma	214,8	817,8	483,0	1 515,6	74,7	1 646,6
Investoinnit	3,6	82,0	10,4	96,0	14,5	110,5

* Kohdistamattomat korolliset velat sisältävät 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin Private Placement -joukkovelkakirjalainan valuuttakurssiriskisuojauksen, joka oli 31.12.2013 8,2 (31.12.2012: -1,6) miljoonaa euroa.

Tilaukset

		Saadut tilaukset	Tilauskanta
MEUR		1.1.−31.12.2013 1.1.−31.12.2012	31.12.2013	31.12.2012
MacGregor	1 011,0	645,4	979,8	847,7
Kalmar	1 429,8	1 565,2	798,6	983,4
Hiab	869,0	849,8	202,9	191,9
Eliminoinnit	-3,2	-2,4	-1,6	-1,9
Yhteensä	3 306,6	3 058,0	1 979,8	2 021,0

Henkilöstö

		Keskimäärin		Vuoden lopussa
MEUR		1.1.−31.12.2013 1.1.−31.12.2012	31.12.2013	31.12.2012
MacGregor	1 832	1 951	2 354	1 868
Kalmar	5 288	5 195	5 269	5 190
Hiab	2 932	3 129	2 823	3 025
Konsernihallinto ja tukitoiminnot	157	247	164	211
Yhteensä	10 210	10 522	10 610	10 294

4.2. Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

Liikevaihto

Liikevaihto on esitetty asiakkaan sijaintimaan mukaan ja varat sekä investoinnit niiden sijaintimaan mukaan. Maantieteelliset alueet perustuvat päämarkkina-alueisiin.

					Konsernihallinto,
1.1.−31.12.2013				Segmentit	tukitoiminnot ja	Konserni
MEUR	MacGregor	Kalmar	Hiab	yhteensä	eliminoinnit	yhteensä
Suomi	-2,8	23,9	28,8	49,9	0,0	49,9
Muu EMEA (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka)	207,0	718,9	410,5	1 336,4	-0,9	1 335,4
Kiina	206,1	83,4	13,6	303,1	-0,3	302,9
Etelä-Korea	190,9	15,3	21,8	228,1	0,0	228,1
Muu Aasia ja Tyynenmeren alue	125,5	288,4	59,5	473,4	-1,6	471,8
Yhdysvallat	26,3	297,0	231,3	554,5	-0,3	554,3
Muut Amerikat	41,1	122,6	75,0	238,8	0,0	238,7
Yhteensä	794,1	1 549,5	840,6	3 184,2	-3,2	3 181,0

CARGOTEC VUOSIKERTOMUS 2013 / Tilinpäätös 74

					Konsernihallinto,
1.1.−31.12.2012				Segmentit	tukitoiminnot ja	Konserni
MEUR	MacGregor	Kalmar	Hiab	yhteensä	eliminoinnit	yhteensä
Suomi	10,9	23,6	32,4	66,9	0,0	66,8
Muu EMEA (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka)	223,7	617,9	433,7	1 275,3	-1,1	1 274,2
Kiina	338,2	55,9	13,8	407,8	-	407,8
Etelä-Korea	227,4	14,7	22,1	264,3	-0,4	263,9
Muu Aasia ja Tyynenmeren alue	161,0	275,3	71,0	507,2	-0,6	506,6
Yhdysvallat	25,7	338,3	191,5	555,5	0,0	555,4
Muut Amerikat	8,0	168,9	75,6	252,5	-0,1	252,5
Yhteensä	994,9	1 494,7	840,0	3 329,6	-2,3	3 327,3

Pitkäaikaiset varat *

MEUR	31.12.2013	31.12.2012
Suomi	83,3	118,2
Muu EMEA (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka)	373,9	286,8
Aasia ja Tyynenmeren alue	58,6	72,2
Amerikat	106,2	106,8
Liikearvo	865,5	834,2
Yhteensä	1 487,4	1 418,2

* Lukuunottamatta rahoitusinstrumentteja ja laskennallisia verosaamisia. Liikearvoa ei ole kohdistettu maantieteellisille alueille.

Investoinnit

MEUR		1.1.−31.12.2013 1.1.−31.12.2012
Suomi	13,7	46,8
Muu EMEA (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka)	70,8	44,5
Aasia ja Tyynenmeren alue	8,6	7,3
Amerikat	15,2	11,9
Yhteensä	108,4	110,5

Henkilöstö

	31.12.2013	31.12.2012
Suomi	880	936
Muu EMEA (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka)	5 552	5 037
Aasia ja Tyynenmeren alue	2 649	2 883
Amerikat	1 530	1 438
Yhteensä	10 610	10 294

5. Yrityshankinnat ja -myynnit

Yrityshankinnat 2013

Hatlapa (alustava)

MacGregor hankki 31.10.2013 yksityisomisteisen Hatlapa Groupin "Hatlapa" ostamalla Hatlapan Saksan, Singaporen ja Kyproksen emoyhtiöiden koko osakekannat hintaan 111,7 miljoonaa euroa. Hatlapalla on tytäryhtiöitä seitsemässä maassa. Hatlapa toimittaa päätuotemerkeillään Hatlapa ja Triplex kauppalaivoissa ja offshore-teollisuudessa tarvittavia kompressoreita, ohjauslaitteita, kansilaitteita sekä näiden huoltopalveluita. Yritysosto vahvistaa MacGregor-liiketoiminta-alueen tuotevalikoimaa ja markkina-asemaa nostaen MacGregorin maailmanlaajuiseksi markkinajohtajaksi vinssien toimittajana. Hankinnan myötä Cargotecin palvelukseen siirtyi noin 585 henkilöä, joista suurin osa työskentelee Saksassa ja Norjassa.

Hankinnassa muodostunut liikearvo perustuu pääosin henkilöstöön, synergiaetuihin sekä saavutettavaan markkina-asemaan tuoteportfolion ja palveluverkoston vahvistuessa. Tilinpäätöshetken arvion mukaan liikearvosta noin puolet on verotuksessa vähennyskelpoista. Alla olevassa taulukossa esitetään yhteenveto maksetusta vastikkeesta sekä hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen hankinta-ajankohdan käyvistä arvoista.

Hankittu nettovarallisuus ja liikearvo, MEUR
Aineettomat hyödykkeet	46,8
Aineelliset hyödykkeet	30,1
Sijoitukset	2,1
Vaihto-omaisuus	35,2
Laskennalliset verosaamiset	3,9
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	30,7
Rahavarat	4,6
Laskennalliset verovelat	-4,8
Korolliset velat	-59,0
Ostovelat ja muut korottomat velat	-37,5
Nettovarat	52,0

Kauppahinta, käteisvaroina maksettu	71,5
Velkaosuus	40,1
Vastike yhteensä	111,7

Määräysvallattomien omistajien osuus	1,8
Liikearvo	61,5

Kauppahinta, rahana maksettu	71,5
Hankitut rahavarat	-4,6
Rahavirtavaikutus	66,9

Käypien arvojen määrityksessä tunnistettiin asiakassuhteisiin, tuotemerkkeihin sekä teknologiaan perustuvia aineettomia hyödykkeitä. Hankittujen aineettomien hyödykkeiden käypä arvo hankintahetkellä oli 46,8 miljoonaa euroa. Määritetyt käyvät arvot ja hankinnan verovaikutus on käsitelty alustavana.

Hankittu aineellinen käyttöomaisuus 30,1 miljoonaa euroa koostuu pääosin hankitun yhtiön tuotantolaitoksista Saksassa, Norjassa ja Koreassa.

CARGOTEC VUOSIKERTOMUS 2013 / Tilinpäätös 76

Hankitut omaisuuserät sisältävät myyntisaamisia bruttoarvoltaan 29,6 miljoonaa euroa ja käyvältä arvoltaan 26,7 miljoonaa euroa. Myyntisaamisten käypä arvo huomioi tiettyjen saamisten osalta kohonneen luottoriskin ja heijastaa odotuksia myyntisaamisten määrästä, jotka yhtiö pystyy perimään. Avoimet myyntisaatavat liittyvät yhtiön laitemyynteihin ja tuotettuihin huoltopalveluihin. Myyntisaatavat eivät sisällä vuokrasaatavia tai osatuloutettavia eriä.

Hankinnasta syntynyt liikearvo 61,5 miljoonaa euroa on arvonalentumistestausta varten kohdistettu MacGregor-segmentille.

Kauppahinta sisälsi rahana maksettavan osuuden sekä velkaosuuden, joka käsittää myyjille suunnatun konvertoitavan pääomalainan, jonka käypä arvo hankintahetkellä oli 67,8 miljoonaa Singaporen dollaria (40,1 miljoonaa euroa). Pääomalainasta on annettu tarkempi kuvaus liitetiedossa 28. Hankintahinta ei sisällä ehdollista lisäkauppahintaa.

Hankintaan liittyvät 4,0 miljoonan euron kulut on sisällytetty MacGregor-segmentin liiketulokseen ja konsernin tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin.

Hatlapan Korean tytäryhtiön hankinnan yhteydessä kirjattu määräysvallattomien omistajien osuus on 1,8 miljoonaa euroa. Hankittu osuus on kirjattu perustuen suhteelliseen osuuteen nettovarallisuuden kirjanpitoarvosta.

Hankittujen yhtiöiden tietyillä tytäryhtiöillä on vähemmistöomistajia, joilla on oikeus myydä osakkeensa emoyhtiölle tiettyjen ehtojen täyttyessä. Näistä ehdoista johtuen hankinnan yhteydessä on kirjattu velkaa 3,1 miljoonaa euroa. Myyntioptiot, jotka liittyvät 0,6 miljoonan euron osuuteen velasta voidaan toteuttaa vuonna 2014 ja myyntioptiot, jotka liittyvät 2,4 miljoonan euron osuuteen velasta voidaan toteuttaa vuonna 2016.

Hatlapan vaikutus Cargotecin liikevaihtoon hankintahetkestä lähtien oli 18,2 miljoonaa euroa ja tilikauden voittoon -3,7 miljoonaa euroa. Hankintaan liittyvien kertaluonteisten erien vaikutus tilikauden voittoon oli noin -3,5 miljoonaa euroa. Jos kauppa olisi toteutettu 1.1.2013, sen vaikutus Cargotecin vuoden 2013 liikevaihtoon konsolidointijakso mukaan luettuna olisi ollut noin 109,6 miljoonaa euroa ja tilikauden voittoon noin -15,5 miljoonaa euroa. Pro forma -tappio sisältää kertaluonteisia eriä sekä hankinnan yhteydessä kirjattujen arvonmuutosten poistoja yhteensä noin -9,2 miljoonaa euroa.

Mareiport

Kalmar osti toukokuussa 70 prosentin omistusosuudet espanjalaisista nostureiden kunnossapito- ja huoltoyhtiöistä Mareiport S.A. ja Protecciones Superficiales y Aplicaciones S.L. Kaupan myötä konsernin omistusosuus yhtiöissä nousi 100 prosenttiin. Hankitut liiketoiminnat liitettiin osaksi Kalmar-segmenttiä toukokuun alussa.Yritysosto on Kalmarille strateginen askel kehittyä merkittäväksi maailmanlaajuiseksi nostureiden kunnossapito- ja huoltoyhtiöksi. Hankinnan myötä noin 250 henkilöä siirtyi Cargotecin palvelukseen.

Hankinnassa muodostunut liikearvo perustuu pääosin henkilöstöön ja synergiaetuihin, joita odotetaan syntyvän hankinnan seurauksena. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoista. Käypien arvojen määrityksessä tunnistettiin aineettomina hyödykkeinä tilauskanta ja tuotemerkki. Alla olevassa taulukossa esitetään yhteenveto maksetusta vastikkeesta sekä hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen hankinta-ajankohdan käyvistä arvoista.

Hankittu nettovarallisuus ja liikearvo, MEUR
Aineettomat hyödykkeet	1,2
Aineelliset hyödykkeet	2,6
Vaihto-omaisuus	0,3
Myyntisaatavat ja muut korottomat saatavat	4,2
Rahoitusvarat	3,9
Laskennalliset verovelat	-0,7
Korolliset velat	-0,3
Ostovelat ja muut korottomat velat	-3,3
Nettovarat	7,9

Kauppahinta, rahana maksettava	7,9
Kauppahinta, ehdollinen vastike	2,5
Aiemman omistusosuuden käypä arvo	4,8
Vastike yhteensä	15,2

Liikearvo	7,2

Kauppahinta, rahana maksettu	5,9
Hankitut rahavarat	-2,5
Rahavirtavaikutus	3,4

Kauppahinnasta maksettiin kaupantekohetkellä 4,0 miljoonaa euroa ja loput 3,9 miljoonaa euroa sovittiin maksettavan seuraavan 12 kuukauden kuluessa. Hankinnan jälkeen maksettavasta osuudesta 1,9 miljoonaa euroa maksettiin myöhemmin vuoden 2013 aikana. Lisäksi Cargotec on sitoutunut maksamaan ehdollista vastiketta, jota maksetaan enimmillään 2,5 miljoonaa euroa perustuen hankittujen yritysten vuoden 2013 tulokseen ennen korkoja ja veroja (EBIT). Ehdollinen vastike toteutuu kokonaisuudessaan ja suoritetaan pääosin vuonna 2014.

Hankintaa edeltävä omistusosuus yhtiöissä on arvostettu hankintahetkellä käypään arvoon, joka ei eronnut merkittävästi kirjanpitoarvosta.

Hankintaan liittyvät 0,1 miljoonan euron kulut on sisällytetty Kalmar-segmentin liiketulokseen ja konsernin tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin.

Mareiportin vaikutus Cargotecin liikevaihtoon oli 13,4 miljoonaa euroa ja liikevoittoon 0,9 miljoonaa euroa. Jos kauppa olisi toteutettu 1.1.2013, sen vaikutus Cargotecin vuoden 2013 liikevaihtoon konsolidointijakso mukaan luettuna olisi ollut noin 19,0 miljoonaa euroa ja liikevoittoon noin 1,6 miljoonaa euroa.

Yritysmyynnit 2013

Ensimmäisellä vuosineljänneksellä Hiab myi 100 prosenttia australialaisen O'Leary's Material Handling Services Pty Ltd:n osakkeista. Kaupalla ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tulokseen.

Yrityshankinnat 2012

Kesäkuussa 2012 Cargotec hankki 100 prosenttia Asciano Corporate Services Pty Ltd:n osakkeista Australian suurimmalta rautatie- ja satamaoperaattori Ascianolta. Kaupan myötä Ascianon automaatioteknologia ja 23 työntekijää siirtyivät Cargotecille. Kauppa tukee Cargotecin strategiaa ja vahvistaa yhtiön asemaa integroitujen kokonaisratkaisujen toimittajana. Kalmar pystyy nyt tarjoamaan terminaalien eri alueiden kontinkäsittelyprosesseihin kokonaisratkaisuja, jotka palvelevat asiakkaita automaatioprojekteissa globaalisti. Hankittu liiketoiminta liitettiin osaksi Kalmar-segmenttiä kesäkuun lopussa.

Hankinnassa muodostunut liikearvo perustuu pääosin henkilöstöön ja synergiaetuihin, joita odotetaan syntyvän hankinnan seurauksena. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoista. Alla olevassa taulukossa esitetään yhteenveto maksetusta vastikkeesta sekä hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen hankinta-ajankohdan käyvistä arvoista.

Hankittu nettovarallisuus ja liikearvo, MEUR
Aineettomat hyödykkeet	11,3
Aineelliset hyödykkeet	0,0
Laskennalliset verosaamiset	0,2
Laskennalliset verovelat	-1,2
Ostovelat ja muut korottomat velat	-0,5
Nettovarat	9,8
Kauppahinta, rahana maksettava	20,7
Kauppahinta, alustava ehdollinen vastike	0,9
Vastike yhteensä	21,6
Liikearvo	11,8
Kauppahinta, rahana maksettu	20,7
Hankitut rahavarat	0,0
Rahavirtavaikutus	20,7

Cargotec on sitoutunut maksamaan ehdollista vastiketta, joka on riippuvainen Cargotecin automaatiosatamien lisenssimyynnistä seuraavan seitsemän vuoden aikana. Ehdollisen vastikkeen käypä arvo oli hankintahetkellä 10 prosentin diskonttokorkoa käyttäen 0,9 miljoonaa euroa. Vuoden loppupuolella arvioissa ei tapahtunut muutoksia ja ehdollisen vastikkeen arvo pysyi muuttumattomana.

Hankintaan liittyvät 0,2 miljoonan euron kulut on sisällytetty Kalmar-segmentin liiketulokseen ja konsernin tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin.

Kesäkuussa Cargotec osti 11 prosentin vähemmistöosuuden meksikolaisesta Hiab S.A. de C.V:stä. Kaupan jälkeen Cargotec omistaa 75 prosenttia yrityksen osakekannasta. Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta pieneni hankinnan johdosta 0,8 miljoonaa euroa.

Lisäksi Cargotec teki ensimmäisellä vuosineljänneksellä pienen yritysoston Puolassa 0,2 miljoonalla eurolla. Yritys hankittiin Kalmar-segmenttiin. Ostolla ei ollut merkittävää vaikutusta tilinpäätökseen, eikä siitä syntynyt liikearvoa.

Yritysmyynnit 2012

Marraskuussa 2011 Cargotec ja Fortaco (aiemmin Komas) solmivat aiesopimuksen pitkäaikaisen hankintakumppanuuden kehittämisestä ja Viron Narvassa toimivan komponenttivalmistustoiminnan myymisestä Fortacolle. Taseessa 31.12.2011 sopimukseen liittyvät erät esitettiin myytävinä olevina. Kauppa saatiin päätökseen helmikuussa 2012.

Myyty nettovarallisuus, MEUR
Aineettomat hyödykkeet	2,1
Aineelliset hyödykkeet	6,0
Vaihto-omaisuus	4,9
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	2,2
Rahavarat	0,7
Ostovelat ja muut korottomat velat	-2,6
Nettovarat	13,2
Vastike myynnistä	13,2
Myyntivoitto	0,0

Rahavirtavaikutus, MEUR
Rahana suoritettavat vastikkeet	13,2
Luovutettujen yritysten rahavarat	-0,7
Kauppahintasaatava	-2,1
Rahavirtavaikutus	10,5

6. Pitkäaikaishankkeet

MEUR	1.1.−31.12.2013	1.1.−31.12.2012
Pitkäaikaishankkeiden liikevaihto tuloslaskelmassa	367,8	201,7

Keskeneräisten projektien tase-erät tilinpäätöshetkellä

Pitkäaikaishankkeita koskevat saamiset asiakkailta sisältyvät taseen erään myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset.

Pitkäaikaishankkeita koskevat velat asiakkaille sisältyvät taseen erään ostovelat ja muut korottomat velat.

31.12.2013 MEUR	Toteutuneiden menojen, kirjattujen voittojen ja tappioiden nettosumma	Työn edistymiseen perustuva laskutus	Netto
Pitkäaikaishankkeita koskevat saamiset asiakkailta	-	-	103,6
Pitkäaikaishankkeita koskevat velat asiakkaille	-	-	27,3
Pitkäaikaishankkeet yhteensä	553,2	476,9	76,3

31.12.2012 MEUR	Toteutuneiden menojen, kirjattujen voittojen ja tappioiden nettosumma	Työn edistymiseen perustuva laskutus	Netto
Pitkäaikaishankkeita koskevat saamiset asiakkailta	-	-	73,5
Pitkäaikaishankkeita koskevat velat asiakkaille	-	-	62,3
Pitkäaikaishankkeet yhteensä	238,6	227,4	11,1

Pitkäaikaishankkeita koskevat velat asiakkaille sisältävät 27,2 (31.12.2012: 49,2) miljoonaa euroa asiakkaiden suorittamia ennakkomaksuja.

7. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

Liiketoiminnan muut tuotot

MEUR	1.1.−31.12.2013	1.1.−31.12.2012
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot	2,5	8,4
Asiakasrahoitukseen liittyvät muut tuotot	31,8	33,1
Vuokratuotot	2,2	3,5
Tilausten peruutuksista aiheutuneet tuotot	1,5	1,6
Muut tuotot	6,0	11,2
Yhteensä	44,0	57,8

Liiketoiminnan muut kulut

MEUR	1.1.−31.12.2013	1.1.−31.12.2012
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot	2,8	0,5
Asiakasrahoitukseen liittyvät muut kulut	30,8	32,4
Tilausten peruutuksista aiheutuneet kulut	6,1	1,3
Yritysjärjestelyihin liittyvät kulut	6,4	0,7
Uudelleenjärjestelykulut *	-0,2	1,0
Muut kulut	11,7	15,8
Yhteensä	57,7	51,7

* Uudelleenjärjestelykulut on esitetty tarkemmin liitetiedossa 8, Uudelleenjärjestelykulut

Tilintarkastajan palkkiot

MEUR	1.1.−31.12.2013	1.1.−31.12.2012
Tilintarkastus	2,4	1,9
Veroneuvonta	0,7	1,0
Muut palvelut	2,4	0,9
Yhteensä	5,5	3,8

Liikevoittoon sisältyy valuuttakurssieroja rahavirran suojauksiksi määritellyistä johdannaisista yhteensä 9,7 (2012: 26,8) miljoonaa euroa, joista liikevaihtoon sisältyy 6,2 (2012: 8,6) miljoonaa euroa, myytyjä suoritteita vastaaviin kuluihin - 2,3 (2012: 16,7) miljoonaa euroa, sekä liiketoiminnan muihin kuluihin 5,8 (2012: 1,5) miljoonaa euroa liittyen suojausten tehottomaan osuuteen sekä peruutettujen projektien purettuihin rahavirran suojauksiin.

Lisäksi liikevoittoon sisältyy -1,1 (2012: 0,0) miljoonaa euroa käypään arvoon arvostettavista, suojauslaskennan ulkopuolisista johdannaisista.

8. Uudelleenjärjestelykulut

Sopeuttaakseen toimintojaan syyskuussa 2012 ilmoitettuun uuteen toimintamalliin ja parantaakseen kannattavuuttaan Cargotec aloitti syksyllä 2012 mittavat toiminnan sopeuttamis- ja uudelleenjärjestelyt. Lokakuussa 2013 tiedotettiin Hiabin toimintojen uudelleenjärjestelysuunnitelmasta. Näihin järjestelyihin liittyvät kulut on esitetty konsernin tuloslaskelmassa erillisenä eränä. Aikaisempiin järjestelyihin liittyvät kulut on kirjattu sen toiminnon kuluihin, mihin ne luonteensa puolesta liittyvät tai jos kyseessä on ollut merkittävä uudelleenjärjestelysuunnitelma, ne on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin.

Uudelleenjärjestelykuluja on kirjattu niiden luonteesta riippuen alentamaan omaisuuserän arvoa, taseen uudelleenjärjestelyvarauksiin tai siirtovelkoihin. Osa kuluista on kirjattu suoriteperusteisesti ja myös maksettu tilikauden aikana.

1.1─31.12.2013
MEUR	MacGregor	Kalmar	Hiab	Muut	Yhteensä
Työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut	1,8	2,1	10,0	0,1	14,1
Käyttöomaisuuden arvon alentuminen	-	-	8,3	-	8,3
Vaihto-omaisuuden arvon alentuminen	-	0,3	2,7	-	3,0
Muut uudelleenjärjestelykulut *	0,9	4,8	2,8	-	8,5
Yhteensä	2,7	7,1	23,8	0,1	33,8
Uudelleenjärjestelykulut toiminnoittain
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	-	-	-	-	-
Myynnin ja markkinoinnin kulut	-	-	-	-	-
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kulut	-	-	-	-	-
Hallinnon kulut	-	-	-	-	-
Uudelleenjärjestelykulut	2,7	7,1	24,0	0,1	34,0
Liiketoiminnan muut kulut	-	-	-0,2	-	-0,2
Yhteensä	2,7	7,1	23,8	0,1	33,8

1.1─31.12.2012
MEUR	MacGregor	Kalmar	Hiab	Muut	Yhteensä
Työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut	2,1	6,0	6,4	2,2	16,7
Käyttöomaisuuden arvon alentuminen	-	2,5	1,4	0,0	3,9
Vaihto-omaisuuden arvon alentuminen	0,1	0,8	2,2	-	3,1
Muut uudelleenjärjestelykulut *	1,0	0,4	1,4	0,6	3,4
Yhteensä	3,2	9,8	11,3	2,8	27,0
Uudelleenjärjestelykulut toiminnoittain
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	-	-0,3	-	-	-0,3
Myynnin ja markkinoinnin kulut	-	-	-	-	-
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kulut	-	0,0	-	-	0,0
Hallinnon kulut	-	0,1	-	-	0,1
Uudelleenjärjestelykulut	3,2	9,9	10,4	2,8	26,2
Liiketoiminnan muut kulut	-	0,1	1,0	0,0	1,0
Yhteensä	3,2	9,8	11,3	2,8	27,0

* Sisältää mm. sopimusten (pl. työsopimukset) päättämiseen ja toimintojen siirtoihin liittyvät kulut sekä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot.

9. Henkilöstökulut

MEUR	1.1.−31.12.2013	1.1.−31.12.2012
Palkat ja palkkiot	458,1	451,1
Osakeperusteiset maksut, osakkeina maksettavat	1,1	0,7
Osakeperusteiset maksut, rahana maksettavat	0,5	-0,2
Eläkekulut	30,7	35,3
Muut henkilösivukulut	90,8	93,8
Yhteensä	581,2	580,7

Tuloslaskelmaan kirjatut eläkekulut on esitetty tarkemmin liitetiedossa 28, Eläkevelvoitteet. Tiedot ylimmän johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 34, Lähipiiritapahtumat ja tiedot myönnetyistä optioista sekä muista osakepalkkioista liitetiedossa 26, Optio-oikeudet ja osakeperusteiset maksut.

10. Poistot ja arvonalentumiset

Poistot ja arvonalentumiset toiminnoittain

MEUR	1.1.−31.12.2013	1.1.−31.12.2012
Myydyt suoritteet	38,3	30,0
Myynti ja markkinointi	8,0	16,1
Tutkimus- ja kehitystoiminta	5,6	5,8
Hallinto	14,4	11,7
Uudelleenjärjestely	8,3	3,8
Muut	2,1	2,6
Yhteensä	76,7	70,0

Poistot hyödykeryhmittäin

MEUR	1.1.−31.12.2013	1.1.−31.12.2012
Aineettomat hyödykkeet	19,3	18,4
Rakennukset	7,8	7,8
Koneet ja kalusto	41,0	40,0
Yhteensä	68,2	66,2

Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin

MEUR	1.1.−31.12.2013	1.1.−31.12.2012
Muut aineettomat hyödykkeet	8,2	0,9
Aineelliset hyödykkeet	0,3	3,0
Yhteensä	8,5	3,8

11. Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot

MEUR	1.1.−31.12.2013	1.1.−31.12.2012
Korkotuotot lainasaamisista ja rahavaroista	1,8	1,9
Valuuttatermiinien korkokomponentti	6,9	13,0
Muut rahoitustuotot	0,2	0,3
Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista	-	0,0
Yhteensä	8,9	15,2

Rahoituskulut

MEUR	1.1.−31.12.2013	1.1.−31.12.2012
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista	23,7	21,1
Aktivoidut vieraan pääoman menot	-0,2	-1,0
Korollisiin velkoihin liittyvät järjestely- ja varauspalkkiot	1,3	0,9
Muut rahoituskulut	-0,4	1,8
Valuuttakurssierot, netto	-1,6	1,3
Yhteensä	22,8	24,1

Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyvät valuuttakurssierot

MEUR	1.1.−31.12.2013	1.1.−31.12.2012
Valuuttakurssierot korollisista rahoitussaamisista ja -veloista	13,5	-14,1
Valuuttakurssierot johdannaissopimuksista	-12,0	12,8
Yhteensä	1,6	-1,3

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoituslainojen korkokulujen oikaisuksi on kirjattu rahavirran suojauksiksi määritellyistä koron- ja valuutanvaihtosopimuksista syntynyt positiivinen tulosvaikutus 1,8 (2012: 2,5) miljoonaa euroa.

12. Tuloverot

Tuloslaskelman tuloverot

MEUR	1.1.−31.12.2013	1.1.−31.12.2012
Tilikauden verot	29,9	35,5
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos	-7,4	-5,4
Verot edellisiltä tilikausilta	0,8	2,9
Yhteensä	23,3	33,1

Efektiivisen veroasteen täsmäytyslaskelma

MEUR	1.1.−31.12.2013	1.1.−31.12.2012
Voitto ennen veroja	78,7	122,5
Suomalaisen verokannan mukainen vero (24,5 %)	19,3	30,0
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus	-0,3	-11,3
Verot edellisiltä tilikausilta	0,8	2,9
Verovapaat tuotot ja vähennyskelvottomat menot	-2,7	3,8
Aiemmin kirjaamattomien tappioiden ja väliaikaisten erojen hyödyntäminen	-8,7	-7,8
Tuloveroihin kirjaamattomat tilikauden tappiot ja väliaikaiset erot	7,0	3,9
Edellisinä vuosina muodostettujen laskennallisten verojen oikaisut	-1,6	12,5
Verokantojen muutosten vaikutus laskennallisiin veroihin	9,7	-1,1
Tuloslaskelman verot yhteensä	23,3	33,1
Efektiivinen veroaste, %	29,6%	27,0%

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot

	1.1.−31.12.2013		1.1.−31.12.2012
	Ennen		Verojen	Ennen		Verojen
MEUR	veroja	Vero	jälkeen	veroja	Vero	jälkeen
Rahavirran suojaukset	-10,3	2,2	-8,1	5,2	-1,0	4,2
Muuntoerot	-75,4	12,1	12,1	33,9	-12,1	21,8
Etuuspohjaisten järjestelyjen vakuutusmatemaattiset
voitot (+) / tappiot (-) yhteensä	6,1	-1,4	1,4	-5,1	0,8	-4,3
Muut laajan tuloksen erät yhteensä	-79,5	12,9	5,4	34,0	-12,3	21,7

13. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden tulos kauden aikana ulkona olleiden osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemisessa otetaan huomioon osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa kaikkien potentiaalisten osakkeiden laimentava vaikutus. Osakeoptioilla on laimentava vaikutus, kun osakkeen toteutushinta optioilla on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Laimennusvaikutukseksi tulee se osakkeiden määrä, joka joudutaan laskemaan liikkeelle vastikkeettomana, koska optioiden käytöstä saatavilla varoilla konserni ei voisi laskea liikkeelle samaa määrää osakkeita käypään arvoon. Osakkeen käypä arvo perustuu osakkeiden kauden keskimääräiseen markkinahintaan. Lisätietoja optio-ohjelmasta on esitetty liitetiedossa 27, Optio-oikeudet ja osakeperusteiset maksut.

		1.1.−31.12.2013 1.1.−31.12.2012
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, MEUR	54,8	89,1
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikaudella, 1 000 kpl	61 521	61 345
Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR	0,89	1,45

		1.1.−31.12.2013 1.1.−31.12.2012
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, MEUR	54,8	89,1
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikaudella, 1 000 kpl	61 521	61 345
Osakeoptioiden vaikutus, 1 000 kpl	87	34
Osakkeiden lukumäärän laimennusvaikutuksella oikaistu painotettu keskiarvo tilikaudella, 1 000 kpl	61 608	61 379
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR	0,89	1,45

14. Liikearvo

MEUR	2013	2012
Kirjanpitoarvo 1.1.	834,2	804,7
Kurssierot	-37,5	16,1
Yrityshankinnat	68,7	11,8
Muut muutokset	0,1	1,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	865,5	834,2

Liikearvojen arvonalentumistestaus

MEUR	31.12.2013	31.12.2012
MacGregor	335,2	292,4
Kalmar	330,3	335,3
Hiab	200,0	206,5
Yhteensä	865,5	834,2

Liikearvoa arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi aina, kun on viitteitä siitä, että arvo saattaa olla alentunut, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Liikearvon testausta varten liikearvo on kohdistettu alimmille itsenäistä rahavirtaa tuottaville tasoille (CGU), jotka on määritelty operatiivisen liiketoimintamallin mukaisesti raportoiduiksi toimintasegmenteiksi.Yhtiön johtamis- ja organisointitavasta johtuen alemmille tuotedivisioonatasoille ei ole mahdollista määrittää itsenäisiä rahavirtoja. Bulk Handling -liiketoiminta siirrettiin MacGregorista Kalmariin 1.1.2013 alkaen. Siirtyvään liiketoimintaan kohdistuva liikearvo on oikaistu vertailukaudella tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella MacGregorista Kalmariin.

Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo perustuu laskelmiin sen käyttöarvosta. Laskelmissa käytetyt tulevaisuuden rahavirtaennusteet perustuvat ylimmän johdon ja hallituksen hyväksymiin strategisiin suunnitelmiin. Laskelmien ennustejakso on viisi vuotta, joista viimeisen avulla määritellään terminaaliarvo. Ennustejakson viimeisen vuoden arvot määritellään ekstrapoloimalla ne keskimääräisen toteutuneen ja ennusteajanjakson arvioidun kehityksen perusteella huomioiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden liiketoiminnan syklisyys. Ennustejaksojen jälkeiset rahavirrat on arvioitu käyttäen 2 prosentin pitkän aikavälin kasvuvauhtia, jonka ei arvioida ylittävän toimialojen ennustettua pitkän aikavälin kasvua.

Tulevaisuuden rahavirtaennusteiden määrittämisessä eniten johdon harkintaa vaativat olettamukset liittyvät markkina- ja kannattavuusnäkymiin. Tulevien vuosien kasvuolettamien pohjana ovat ulkopuolisten markkinalaitosten arviot markkinakehityksestä ja syklin käänteiden ajoituksesta. Lisäksi liikevaihdon kasvun arvioinnissa on otettu huomioon yhtiön markkina-asema ja kasvupotentiaali markkinoilla sekä uuslaitteissa että huoltopalveluissa. Keskeiset ennustettuun kannattavuuteen vaikuttavat tekijät ovat myyntivolyymi, kilpailukyky ja kustannustehokkuus. Huoltoliiketoiminnan suhteellisella osuudella liikevaihdosta on myös merkitystä sen keskimääräistä paremman kannattavuuden johdosta. Lisäksi Kalmar- ja Hiab-segmenteissä sekä MacGregorin offshore-liiketoiminnassa tehtaiden ja kokoonpanoyksiköiden käyntiasteella ja kustannuskilpailukyvyllä on olennainen merkitys kannattavuuteen. Kalmarissa ja Hiabissa vuonna 2012 aloitettu merkittävä tehostaminen heijastui myönteisesti tuloskehitykseen jo 2013 aikana, mikä on lisännyt johdon luottamusta siitä, että vielä käynnissä olevilla huomattavilla toimenpiteillä voidaan arvioida olevan positiivinen vaikutus lähivuosien kannattavuuteen. Rahavirtaennusteissa on lisäksi huomioitu Kalmarissa ja Hiabissa tyypillinen käyttöpääoman sitoutuminen kasvusuhdanteessa ja vapautuminen laskusuhdanteessa. MacGregorin liiketoimintamalli, lähinnä kauppalaivadivisioonassa, sitoo vähän käyttöpääomaa, mutta saatujen tilausten ja niihin liittyvien ennakkomaksujen ajoituksen ennustaminen on huomioitu kassavirrassa.

Laskelmissa on käytetty diskonttokorkona raportointisegmenteille määritettyä keskimääräistä painotettua pääomakustannusta ennen veroja (WACC), joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ja asianomaisiin segmentteihin liitttyviä markkinariskejä. WACC:n osatekijät ovat riskitön korko, markkinariskipreemio, verrokkiteollisuuskohtainen beta ja nettovelkaantumisaste sekä luottoriskipreemio. Diskonttokorko on laskettu vastaavilla periaatteilla, kuin vuoden 2012 arvonalentumistestauksissa. Vuoden 2013 diskonttokoron nousu edellisestä vuodesta johtuu riskittömän koron ja markkinariskipreemion noususta. Diskonttokorkona on käytetty Kalmarille 11,2 (2012: 10,3) prosenttia, Hiabille 9,8 (2012: 9,0) prosenttia ja MacGregorille 10,1 (2012: 9,6) prosenttia.

Suoritettujen arvonalentumistestien perusteella ei ole tehty arvonalennuksia vuonna 2013 tai 2012.

Osana arvonalentumistestausta yhtiö on tehnyt rahavirtaa tuottaville yksiköille herkkyyslaskelmat keskeisten oletusten osalta. Laskelmissa käytetyt keskeiset muuttujat ovat diskonttokoron 2 prosenttiyksikön nousu, liikevaihdon 10 prosentin laskun ja liikevoittomarginaalin 2 prosenttiyksikön laskun yhteisvaikutus sekä kaikkien kolmen yhteisvaikutus.

MacGregor-segmentin osalta mikään herkkyysanalyysi ei osoittanut arvonalentumisriskiä.

Kalmar- ja Hiab-segmenttien osalta testattu muutos diskonttokorossa tai yhtäaikainen liikevaihdon ja liikevoittomarginaalin lasku ei osoittanut arvonalentumisriskiä. Kaikkien kolmen keskeisen muuttujan yhtäaikainen muutos sen sijaan laski segmenttien käyvän arvon kirjanpitoarvoa alhaisemmaksi. Kalmarissa kerrytettävissä oleva rahamäärä, joka on laskettu käyttöarvon perusteella, ylitti kirjanpitoarvon noin 500 miljoonalla eurolla. Kalmarissa kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi kirjanpitoarvoa alhaisempi, jos ennusteen terminaalivuoden liikevaihto laskisi 10 prosentilla, liikevoittomarginaali laskisi 0,6 prosenttiyksikköä ja diskonttokorko nousisi samaan aikaan 2 prosenttiyksikköä. Hiabissa kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti kirjanpitoarvon noin 300 miljoonalla eurolla. Hiabissa kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi kirjanpitoarvoa alhaisempi, jos ennusteen terminaalivuoden liikevaihto laskisi 10 prosentilla, liikevoittomarginaali laskisi 0,5 prosenttiyksikköä ja diskonttokorko nousisi samaan aikaan 2 prosenttiyksikköä.

15. Muut aineettomat hyödykkeet

2013				Patentit ja	Keskeneräiset aineettomat
MEUR	Kehittämismenot Tavaramerkit Asiakassuhteet			lisenssit	investoinnit		Muut * Yhteensä
Hankintameno 1.1.	27,1	48,3	75,2	52,4	18,9	56,4	278,4
Kurssierot	-0,2	-0,7	-3,8	-2,1	-0,6	-3,2	-10,5
Lisäykset	-	-	0,1	0,3	17,1	0,1	17,5
Vähennykset	-1,4	-	-	-1,5	-0,1	-1,5	-4,5
Uudelleenryhmittelyt	5,6	-1,3	-	0,9	-18,3	12,5	-0,6
Yrityshankinnat ja -myynnit	1,5	12,2	24,9	11,7	0,3	0,5	51,1
Hankintameno 31.12.	32,6	58,6	96,3	61,8	17,3	64,8	331,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-15,9	-5,3	-8,4	-22,8	-	-39,0	-91,4
Kurssierot	0,1	0,2	0,5	0,6	-	3,3	4,8
Tilikauden poistot	-5,6	-0,3	-4,7	-5,0	-	-3,6	-19,3
Arvonalentumiset	-	0,0	-	-8,2	-	0,0	-8,2
Vähennykset	1,4	-	-	0,8	-	1,7	4,0
Uudelleenryhmittelyt	-	1,3	-	-0,3	-	-0,2	0,8
Yrityshankinnat ja -myynnit	-1,5	-	-	-1,6	-	-	-3,1
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.	-21,4	-4,1	-12,6	-36,4	-	-37,8	-112,3
Kirjanpitoarvo 1.1.	11,3	43,1	66,8	29,7	18,9	17,3	187,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	11,2	54,5	83,7	25,3	17,3	27,0	219,0

2012				Patentit ja	Keskeneräiset aineettomat
MEUR	Kehittämismenot Tavaramerkit Asiakassuhteet			lisenssit	investoinnit		Muut * Yhteensä
Hankintameno 1.1.	26,6	46,8	71,7	34,2	15,6	52,3	247,2
Kurssierot	0,1	0,1	-1,4	-0,3	0,0	1,5	0,0
Lisäykset	3,4	-	-	1,8	17,5	0,1	22,7
Vähennykset	-	-	-	-0,2	-	-0,4	-0,6
Uudelleenryhmittelyt	-2,9	1,4	0,7	10,0	-14,2	2,8	-2,3
Yrityshankinnat ja -myynnit	-	0,1	4,2	6,9	-	0,2	11,4
Hankintameno 31.12.	27,1	48,3	75,2	52,4	18,9	56,4	278,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-10,5	-3,5	-3,8	-17,5	-	-35,6	-70,9
Kurssierot	0,0	0,0	0,1	0,0	-	-1,3	-1,2
Tilikauden poistot	-5,4	-0,2	-0,6	-4,1	-	-8,0	-18,4
Arvonalentumiset	-0,9	0,0	-	-	-	0,0	-0,9
Vähennykset	-	-	-	0,1	-	0,3	0,5
Uudelleenryhmittelyt	0,9	-1,5	-4,1	-1,3	-	5,5	-0,5
Yrityshankinnat ja -myynnit	-	-	-	-	-	-	-
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.	-15,9	-5,3	-8,4	-22,8	-	-39,0	-91,4
Kirjanpitoarvo 1.1.	16,0	43,3	67,9	16,7	15,6	16,7	176,2
Kirjanpitoarvo 31.12.	11,3	43,1	66,8	29,7	18,9	17,3	187,0

* Ryhmä Muut sisältää muun muassa huoltosopimuksia sekä muita yrityshankintojen yhteydessä aktivoituja aineettomia hyödykkeitä.

Tavaramerkit on arvostettu yrityshankintojen yhteydessä käypään arvoon. Osa tavaramerkeistä on määritelty taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomiksi hyödykkeiksi, mukaan lukien MacGregor. Niiden on arvioitu kerryttävän nettorahavirtaa rajoittamattoman ajan. Arvio perustuu niiden maailmanlaajuiseen, markkina-alue- tai asiakassegmenttikohtaiseen markkinajohtajuuteen ja pitkään historiaan. MacGregor-tavaramerkkiä on käytetty 1930-luvulta lähtien ja sitä kehitetään edelleen. Tavaramerkkien arvoa arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi aina kun on viitteitä siitä, että arvo on alentunut, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien tavaramerkkien arvonalentumistestaus tehdään osana rahavirtaa tuottavien yksiköiden (CGU) testausta, josta on kerrottu enemmän liitetiedossa 14, Liikearvo. Taloudelliselta pitoajaltaan rajoittamattomien aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvo oli 31.12.2013 41,0 (31.12.2012: 41,4) miljoonaa euroa.

Muiden tavaramerkkien on arvioitu kerryttävän nettorahavirtaa taloudellisena vaikutusaikanaan, joka vaihtelee 3 vuodesta 15 vuoteen. Nämä tavaramerkit poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan tasapoistoin.

16. Aineelliset hyödykkeet

2013			Koneet ja	aineelliset	Maksetut
MEUR		Maa-alueet Rakennukset	kalusto	investoinnit	ennakot	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	21,7	225,8	485,9	5,2	0,9	739,4
Kurssierot	-0,8	-6,1	-15,1	-0,1	0,0	-22,0
Lisäykset	0,0	20,0	59,5	5,0	6,4	90,9
Vähennykset	-3,5	-35,8	-48,3	-4,4	-0,6	-92,6
Uudelleenryhmittelyt	0,0	-3,1	-31,3	-1,6	-1,8	-37,9
Yrityshankinnat ja -myynnit	4,4	23,2	29,4	-	-	57,0
Hankintameno 31.12.	21,6	224,0	480,0	4,2	4,9	734,7

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-1,0	-90,1	-344,6	-	-	-435,7
Kurssierot	0,0	2,5	11,0	-	-	13,5
Tilikauden poistot	-	-7,8	-41,0	-	-	-48,8
Arvonalentumiset	-0,1	-0,3	0,1	-	-	-0,3
Vähennykset	0,0	4,1	29,9	-	-	34,1
Uudelleenryhmittelyt	0,0	2,4	35,0	-	-	37,4
Yrityshankinnat ja -myynnit	-	-5,3	-19,5	-	-	-24,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-0,9	-94,5	-329,2	-	-	-424,7
Kirjanpitoarvo 1.1.	20,7	135,6	141,3	5,2	0,9	303,7
Kirjanpitoarvo 31.12.	20,7	129,5	150,8	4,2	4,9	310,1

			Keskeneräiset
2012			Koneet ja	aineelliset	Maksetut
MEUR		Maa-alueet Rakennukset	kalusto	investoinnit	ennakot	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	16,1	196,8	486,0	14,5	0,1	713,5
Kurssierot	0,4	3,6	6,1	0,1	0,0	10,1
Lisäykset	0,0	23,7	60,0	2,9	1,1	87,7
Vähennykset	-0,1	-5,1	-35,0	-0,1	-	-40,3
Uudelleenryhmittelyt	5,3	6,8	-31,2	-12,2	-0,4	-31,6
Hankintameno 31.12.	21,7	225,8	485,9	5,2	0,9	739,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-0,9	-80,9	-348,4	-	-	-430,2
Kurssierot	0,0	-0,9	-4,7	-	-	-5,6
Tilikauden poistot	-0,1	-7,8	-40,0	-	-	-47,9
Arvonalentumiset	-	-1,4	-1,6	-	-	-3,0
Vähennykset	-	0,4	19,7	-	-	20,2
Uudelleenryhmittelyt	-	0,5	30,2	-	-	30,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-1,0	-90,1	-344,6	-	-	-435,7
Kirjanpitoarvo 1.1.	15,2	115,9	137,6	14,5	0,1	283,4
Kirjanpitoarvo 31.12.	20,7	135,6	141,3	5,2	0,9	303,7

Ehdot täyttäviin omaisuuseriin liittyviä vieraan pääoman menoja aktivoitiin tilikaudella 0,2 (2012: 1,0) miljoonaa euroa. Aktivoidut vieraan pääoman menot perustuivat projektia varten otetun lainan korkoon 1,43 % (2012: konsernin painotetun keskiarvon mukaiseen lainakorkoon 3,7 %).

Rahoitusleasingsopimukset

Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:

2013		Koneet ja
MEUR	Rakennukset		kalusto Yhteensä
Hankintameno 1.1.	5,4	5,2	10,6
Kurssierot	-0,2	-0,2	-0,4
Lisäykset	0,1	1,3	1,4
Vähennykset	-0,5	-0,8	-1,3
Uudelleenryhmittelyt	-	0,0	0,0
Yrityshankinnat ja -myynnit	0,0	2,9	2,9
Hankintameno 31.12.	4,9	8,3	13,2

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-4,2	-2,8	-7,0
Kurssierot	0,1	0,1	0,2
Tilikauden poistot	-0,3	-1,0	-1,2
Arvonalentumiset	-	-	-
Vähennykset	0,4	0,6	1,0
Uudelleenryhmittelyt	0,0	0,1	0,1
Yrityshankinnat ja -myynnit	-	0,0	0,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-3,9	-3,0	-6,9

Kirjanpitoarvo 1.1.	1,2	2,3	3,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	1,0	5,3	6,2

2012		Koneet ja
MEUR	Rakennukset		kalusto Yhteensä
Hankintameno 1.1.	5,4	4,1	9,5
Kurssierot	0,0	0,1	0,1
Lisäykset	0,1	1,9	2,0
Vähennykset	-0,1	-0,8	-1,0
Uudelleenryhmittelyt	0,0	-0,1	-0,1
Hankintameno 31.12.	5,4	5,2	10,6

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-4,0	-2,7	-6,7
Kurssierot	0,0	-0,1	-0,1
Tilikauden poistot	-0,3	-0,6	-0,9
Arvonalentumiset	0,0	0,0	0,0
Vähennykset	0,1	0,5	0,6
Uudelleenryhmittelyt	0,0	0,0	0,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-4,2	-2,8	-7,0

Kirjanpitoarvo 1.1.	1,5	1,3	2,8
Kirjanpitoarvo 31.12.	1,2	2,3	3,6

Asiakasrahoitussopimukset

Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy käyttöleasingvuokrasopimuksiksi luokitelluilla asiakasrahoitussopimuksilla vuokralle annettua omaisuutta seuraavasti:

Koneet ja kalusto
MEUR	2013	2012
Hankintameno 1.1.	169,2	183,7
Kurssierot	-2,0	1,2
Lisäykset	39,3	34,6
Vähennykset	-26,9	-19,6
Uudelleenryhmittelyt	-33,9	-30,7
Hankintameno 31.12.	145,9	169,2

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-98,8	-119,5
Kurssierot	1,2	-0,9
Tilikauden poistot	-20,2	-17,4
Vähennykset	18,4	9,3
Uudelleenryhmittelyt	33,5	29,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-65,9	-98,8

Kirjanpitoarvo 1.1.	70,4	64,2
Kirjanpitoarvo 31.12.	79,9	70,4

17. Osuudet osakkuusyrityksissä

MEUR	2013	2012
Kirjanpitoarvo 1.1.	62,8	6,1
Kurssierot	0,0	0,0
Osuus kauden tuloksesta	1,7	0,9
Osinkotuotot	-0,6	-0,9
Lisäykset	0,6	56,7
Vähennykset	0,0	0,0
Uudelleenluokittelu	-4,7	0,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	59,7	62,8

Osakkuusyritykset

							Omistusosuus (%)
31.12.2013					Tilikauden
MEUR		Maa Varat		Velat Liikevaihto	voitto/tappio		Emoyhtiö Konserni
Hymetal S.A.	Ranska	2,3	1,6	4,4	0,0	-	40,0
Haida-MacGREGOR Jiangyin Sealing Co., Ltd	Kiina	1,6	0,5	1,9	0,1	-	25,0
MacGREGOR - Yingke Marine Equipment Design & Consulting
(Shanghai) Co., Ltd.	Kiina	0,0	0,0	0,1	0,0	-	25,0
Jiangsu Rainbow Heavy Industries Co., Limited	Kiina	35,0	11,6	16,7	1,1	-	9,2

Montaje, Matenimiento y Reformas de Intalaciones Portuarias S.A. ja Processiones, Superficiales y Aplicaciones, S.L. ovat siirtyneet konsernin täysin omistamiksi tytäryhtiöiksi 7.5.2013.

Sanger Metal SP z.o.o. ja J.L. Jumbo Logistics Ltd. ovat tulleet Cargotecin osakkuusyrityksiksi Hatlapa-konsernin oston myötä 31.10.2013. Yritysten viimeisimmät tilinpäätöstiedot eivät ole olleet saatavilla, joten niistä ei ole tehty kirjauksia Cargotecin 2013 tuloslaskelmaan.

Cargotec omistaa 49 prosenttia China Crane Investment Holdings Limited -yhtiöstä, joka puolestaan omistaa 18,75 prosenttia Jiangsu Rainbow Heavy Industries Co., Limited:stä. Cargotecilla on näin ollen 9,2 prosentin omistus kiinalaisesta Jiangsu Rainbow Heavy Industries Co., Limited:stä. Johto on luokitellut tämän omistussuhteen osakkuusyritykseksi, koska China Cranella on määräysvalta nimetä kaksi kahdeksasta yhtiön hallituksen jäsenestä. Osakkuusyrityssuhde on katsottu astuneeksi voimaan 1.11.2012. Cargotecin tuloslaskelmaan kirjatut luvut perustuvat tammi-syyskuun 2013 tilinpäätökseen, koska viimeisintä tilinpäätöstietoa ei ole ollut käytettävissä.

							Omistusosuus (%)
31.12.2012					Tilikauden
MEUR		Maa Varat		Velat Liikevaihto	voitto/tappio		Emoyhtiö Konserni
Hymetal S.A.	Ranska	2,1	1,4	4,7	0,0	-	40,0
Montaje, Mantenimiento y Reformas de Instalaciones
Portuarias, S.A.	Espanja	2,5	0,8	5,2	0,4	-	30,0
Processiones, Superficiales y Aplicaciones, S.L.	Espanja	0,4	0,1	0,8	0,1	-	30,0
Haida-MacGREGOR Jiangyin Sealing Co., Ltd	Kiina	1,6	0,4	2,4	0,4	-	25,0
MacGREGOR - Yingke Marine Equipment Design & Consulting
(Shanghai) Co., Ltd.	Kiina	0,0	0,0	0,1	0,0	-	25,0
Jiangsu Rainbow Heavy Industries Co., Limited	Kiina	-	-	-	-	-	9,2

Yllä olevissa taulukoissa esitetyt tiedot perustuvat uusimpiin saatavilla oleviin tilinpäätöksiin. Luvut edustavat Cargotecin osuutta yritysten talousluvuista.

18. Osuudet yhteisyrityksissä

MEUR	2013	2012
Kirjanpitoarvo 1.1.	30,3	0,1
Kurssierot	-0,4	-1,1
Osuus kauden tuloksesta	-1,9	-1,1
Lisäykset	5,1	32,5
Vähennykset	-	-0,1
Uudelleenluokittelu	-	-
Kirjanpitoarvo 31.12.	33,1	30,3

Yhteisyritysten kirjanpitoarvoon kauden lopussa ei sisälly julkisesti noteerattujen yritysten osakkeita.

Yhteisyritykset

							Omistusosuus (%)
31.12.2013					Tilikauden
MEUR	Maa	Varat		Velat Liikevaihto	voitto/tappio		Emoyhtiö Konserni
Rainbow-Cargotec Industries Co., Ltd	Kiina	44,3	16,8	8,7	-1,4	49,0	49,0
Sinotruk Hiab (Shandong) Equipment Co., Ltd.	Kiina	-	-	-	-	50,0	50,0

Yhteisyritys Sinotruk Hiab (Shandong) Equipment Co., Ltd. perustettiin marraskuussa 2013. Cargotec omistaa uudesta yhtiöstä 50 prosenttia ja China National Heavy Duty Truck Group Co., Ltd. 50 prosenttia. Yhteisyritys tulee valmistamaan ajoneuvonostureita Hiab-liiketoiminta-alueelle ja on aloittanut toimintansa 1.1.2014.

							Omistusosuus (%)
31.12.2012					Tilikauden
MEUR	Maa	Varat		Velat Liikevaihto	voitto/tappio		Emoyhtiö Konserni
Rainbow-Cargotec Industries Co., Ltd	Kiina	30,6	1,0	0,0	-1,1	49,0	49,0

Yhteisyritys Rainbow-Cargotec Industries Co., Ltd (RCI) perustettiin toukokuussa 2012. Cargotec omistaa uudesta yhtiöstä 49 prosenttia ja Jiangsu Rainbow Heavy Industries Co Ltd 51 prosenttia.

Cargotec omistaa 49 prosenttia China Crane Investment Holdings Limited -yhtiöstä, ja tämän holding-yhtiöjärjestelyn kautta Cargotecilla on 9,2 prosentin omistus osakkuusyritys Jiangsu Rainbow Heavy Industries Co., Limited:stä.

Yllä olevissa taulukoissa esitetyt tiedot perustuvat uusimpiin saatavilla oleviin tilinpäätöksiin. Luvut edustavat Cargotecin osuutta yritysten talousluvuista.

19. Myytävissä olevat sijoitukset

MEUR	2013	2012
Kirjanpitoarvo 1.1.	4,2	4,3
Kurssierot	0,0	0,0
Lisäykset	0,0	0,0
Vähennykset	-0,4	-0,1
Kirjanpitoarvo 31.12.	3,8	4,2

Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat noteeraamattomien yhtiöiden osakkeista (pääasiassa loma-, tennis-, golf- ja muista vastaavista osakkeista), ja ne on arvostettu hankintahintaan, koska luotettavat käyvät arvot eivät ole selvitettävissä tai ne eivät olennaisesti poikkeaisi hankintaarvoista.

20. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennalliset verosaamiset

		Kirjattu	Kirjattu muihin laajan
		tulos	tuloksen		Yrityshankinnat/
MEUR	1.1.2013	laskelmaan	eriin	Kurssierot	-myynnit	31.12.2013
Vahvistetut tappiot	66,4	-22,0	-	-1,4	0,3	43,3
Varaukset	12,0	0,7	-	-0,7	-	11,9
Poistoero	3,1	31,0	-	-0,1	-0,2	33,8
Eläkevelvoitteet	6,8	0,2	-0,8	-0,5	0,0	5,8
Konsernin sisäisten katteiden eliminointi	11,7	-1,0	-	0,0	-	10,7
Käyvän arvon muutokset	1,7	-	-1,3	0,0	0,2	0,6
Muut väliaikaiset erot	48,7	-0,6	2,1	-1,8	4,4	52,9
Yhteensä	150,4	8,2	0,1	-4,5	4,8	159,0
Netotettu laskennallisesta verovelasta *	-20,3	-1,0	-	0,8	0,4	-20,1
Yhteensä, netto	130,1	7,3	0,1	-3,7	5,2	138,9

Laskennalliset verovelat

			Kirjattu
		Kirjattu tulos	muihin laajan tuloksen		Yrityshankinnat/
MEUR	1.1.2013	laskelmaan	eriin	Kurssierot	-myynnit	31.12.2013
Poistoero	5,8	-1,2	-	-0,2	0,0	4,4
Eläkevelvoitteet	-	-	-	-	-	-
Liikearvon poistot	16,5	2,7	-	-0,8	-	18,4
Käyvän arvon kohdistus yrityshankinnoista	3,1	0,0	-	-0,4	4,9	7,6
Tutkimus ja tuotekehitys	2,1	-0,4	-	0,0	-	1,7
Käyvän arvon muutokset	6,2	-	-3,1	-0,2	-	2,9
Muut väliaikaiset erot	51,4	-0,3	-9,6	-1,0	0,2	40,7
Yhteensä	85,1	0,8	-12,7	-2,6	5,1	75,6
Netotettu laskennallisesta verosaamisesta *	-20,3	-1,0	-	0,8	0,4	-20,1
Yhteensä, netto	64,7	-0,1	-12,7	-1,8	5,5	55,5

Laskennalliset verosaamiset

		Kirjattu	Kirjattu muihin laajan
		tulos	tuloksen		Yrityshankinnat/
MEUR	1.1.2012	laskelmaan	eriin	Kurssierot	-myynnit	31.12.2012
Vahvistetut tappiot	72,7	-6,7	-	0,4	-	66,4
Varaukset	11,8	0,3	-	-0,3	0,2	12,0
Poistoero	2,2	0,8	-	0,1	-	3,1
Eläkevelvoitteet	6,2	0,2	0,4	0,1	-	6,8
Konsernin sisäisten katteiden eliminointi	9,6	2,1	-	-	-	11,7
Käyvän arvon muutokset	3,4	-	-1,7	0,0	-	1,7
Muut väliaikaiset erot	41,6	10,4	-3,0	-0,3	-	48,7
Yhteensä	147,5	7,1	-4,3	0,0	0,2	150,4
Netotettu laskennallisesta verovelasta *	-21,9	2,0	-	-0,4	-	-20,3
Yhteensä, netto	125,6	9,1	-4,3	-0,4	0,2	130,1

Laskennalliset verovelat

		Kirjattu	Kirjattu muihin laajan
		tulos	tuloksen		Yrityshankinnat/
MEUR	1.1.2012	laskelmaan	eriin	Kurssierot	-myynnit	31.12.2012
Poistoero	4,7	1,0	-	0,1	-	5,8
Liikearvon poistot	13,4	3,4	-	-0,3	-	16,5
Käyvän arvon kohdistus yrityshankinnoista	2,4	-0,6	-	0,1	1,2	3,1
Tutkimus ja tuotekehitys	1,9	0,2	-	0,0	-	2,1
Käyvän arvon muutokset	6,9	-	-0,7	0,0	-	6,2
Muut väliaikaiset erot	44,3	-2,3	8,9	0,4	-	51,4
Yhteensä	73,6	1,7	8,2	0,4	1,2	85,1
Netotettu laskennallisesta verosaamisesta *	-21,9	2,0	-	-0,4	-	-20,3
Yhteensä, netto	51,7	3,7	8,2	-0,1	1,2	64,7

* Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan, mikäli on olemassa laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verovelkoja tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verosaamisia vastaan.

Käyttämättömistä verotuksellisista tappioista kirjataan laskennallisia verosaamisia siihen määrään asti, kun verohyödyn saaminen verotettavan tulon perusteella on todennäköistä. Konsernissa oli vuoden 2013 lopussa 87,1 (31.12.2012: 62,7) miljoonaa euroa verotuksessa vähennyskelpoisia käyttämättömiä tappioita, joista ei ole kirjattu verosaamista, koska verohyödyn realisoituminen ei ole todennäköistä. Näistä tappioista 15,5 (31.12.2012: 16,1) miljoonaa euroa vanhenee viiden vuoden kuluessa ja 71,6 (31.12.2012: 52,6) miljoonan euron tappioilla ei ole vanhenemisaikaa tai se on yli viisi vuotta.

Laskennallinen verovelka kirjataan sellaisissa maissa sijaitsevien tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista, joissa osingonjaosta aiheutuu veroseuraamus ja jos osinkojakoa lähitulevaisuudessa pidetään todennäköisenä.

21. Vaihto-omaisuus

MEUR	31.12.2013	31.12.2012
Aineet ja tarvikkeet	212,9	247,8
Keskeneräiset tuotteet	219,3	301,2
Valmiit tuotteet	163,6	187,0
Vaihto-omaisuudesta maksetut ennakkomaksut	35,2	11,2
Yhteensä	630,9	747,2

Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu nettorealisointiarvoa vastaavaksi 73,7 (31.12.2012: 74,7) miljoonan euron epäkuranttiusvarauksella.

22. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin

Rahoitusvarojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin

31.12.2013 MEUR	Lainat ja muut saamiset	Myytävissä olevat rahoitusvarat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	Yhteensä
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset	4,9	-	-	4,9
Myytävissä olevat sijoitukset	-	3,8	-	3,8
Johdannaisvarat	-	-	0,4	0,4
Muut korottomat saamiset	4,7	-	-	4,7
Yhteensä	9,6	3,8	0,4	13,8
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset	1,9	-	-	1,9
Johdannaisvarat	-	-	18,1	18,1
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	595,8	-	-	595,8
Rahavarat	308,0	-	-	308,0
Yhteensä	905,7	-	18,1	923,8
Rahoitusvarat yhteensä	915,3	3,8	18,5	937,6

31.12.2012 MEUR	Lainat ja muut saamiset	Myytävissä olevat rahoitusvarat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	Yhteensä
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset	8,2	-	-	8,2
Myytävissä olevat sijoitukset	-	4,2	-	4,2
Johdannaisvarat	-	-	42,3	42,3
Muut korottomat saamiset	4,5	-	-	4,5
Yhteensä	12,7	4,2	42,3	59,2
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset	1,6	-	-	1,6
Johdannaisvarat	-	-	34,2	34,2
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	556,1	-	-	556,1
Rahavarat	209,0	-	-	209,0
Yhteensä	766,6	-	34,2	800,8
Rahoitusvarat yhteensä	779,4	4,2	76,5	860,1

Rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin

31.12.2013	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
MEUR	rahoitusvelat	rahoitusvelat	Yhteensä
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Pääomalainat	38,6	-	38,6
Korolliset velat	546,7	-	546,7
Johdannaisvelat	-	3,2	3,2
Muut korottomat velat	27,8	-	27,8
Yhteensä	613,1	3,2	616,4

Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	299,6	-	299,6
Johdannaisvelat	-	20,3	20,3
Ostovelat ja muut korottomat velat	312,0	-	312,0
Yhteensä	611,6	20,3	631,9

Rahoitusvelat yhteensä	1 224,7	23,5	1 248,2

31.12.2012 MEUR	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat	Yhteensä
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	439,7	-	439,7
Johdannaisvelat	-	32,9	32,9
Muut korottomat velat	26,4	-	26,4
Yhteensä	466,1	32,9	499,0

Lyhytaikaiset rahoitusvelat

Korolliset velat	259,0	-	259,0
Johdannaisvelat	-	8,5	8,5
Ostovelat ja muut korottomat velat	317,8	-	317,8
Yhteensä	576,7	8,5	585,2

Rahoitusvelat yhteensä	1 042,8	41,4	1 084,2

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat koostuvat yksinomaan valuuttatermiineistä sekä koron- ja valuutanvaihtosopimuksista, jotka luokitellaan IFRS 7.27 mukaisessa käypien arvojen hierarkiassa tasolle 2, todettavissa olevat syöttötiedot.

Muut erät on kirjattu taseeseen jaksotettuun hankintamenoon ja erien käyvistä arvoista on annettu lisätietoja kutakin erää koskevan erillisen liitetiedon yhteydessä.

Johdannaisvarojen ja -velkojen esitetyt arvot ovat bruttoarvoja, sillä IFRS:n mukaiset netotusehdot eivät täyty. Cargotecillä on johdannaispositioita usean pankin kanssa ja transaktiot tehdään ISDA-sopimuksen mukaisesti. ISDA-sopimus mahdollistaa kaikkien sopimukseen kuuluvien erien selvittämisen nettona esim. konkurssitilanteessa. Tilinpäätöshetkellä ISDA:n mahdollistaman netotuksen jälkeisen vastapuoliriskin määrä Cargotecille oli 0,6 (31.12.2012: 35,8) miljoonaa euroa ja vastapuolille 5,6 (31.12.2012: 0,7) miljoonaa euroa.

23. Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset

Pitkäaikaiset saamiset

MEUR	31.12.2013	31.12.2012
Pitkäaikaiset korottomat saamiset	4,7	4,5

Lyhytaikaiset saamiset

MEUR	31.12.2013	31.12.2012
Myyntisaamiset	479,8	468,2
Saamiset pitkäaikaishankkeista	103,6	73,5
Korkojaksotukset	4,5	4,6
Muut siirtosaamiset	102,5	139,1
Yhteensä	690,5	685,4

Konserni on kirjannut myyntisaamisten vähennykseksi 25,3 (31.12.2012: 22,3) miljoonaa euroa arvonalentumistappiota.

Myyntisaamisten ikäjakauma

MEUR	31.12.2013	31.12.2012
Erääntymättömät myyntisaamiset	329,7	308,9
1−90 päivää erääntyneet myyntisaamiset	127,3	129,7
91−360 päivää erääntyneet myyntisaamiset	17,4	26,2
Yli 360 päivää erääntyneet myyntisaamiset	5,3	3,4
Yhteensä	479,8	468,2

Arvonalentumiset, kohdistettu myyntisaamisten ikäjakaumaan

MEUR	31.12.2013	31.12.2012
1−90 päivää erääntyneet myyntisaamiset	2,9	0,8
91−360 päivää erääntyneet myyntisaamiset	9,0	7,7
Yli 360 päivää erääntyneet myyntisaamiset	13,4	13,8
Yhteensä	25,3	22,3

24. Rahavarat

MEUR	31.12.2013	31.12.2012
Käteinen raha ja pankkitilit	296,6	207,8
Lyhytaikaiset talletukset	9,6	1,1
Yhteensä	306,2	209,0

Rahavarat rahavirtalaskelmassa

MEUR	31.12.2013	31.12.2012
Rahavarat	306,2	209,0
Pankkitililimiittien käyttö	-3,0	-25,0
Rahavarat rahavirtalaskelmassa	303,3	183,9

25. Oma pääoma

Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, muuntoeroista, arvonmuutosrahastosta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, kertyneistä voittovaroista ja määräysvallattomien omistajien osuudesta. Ylikurssirahastoon on kirjattu osakemerkinnän yhteydessä yhtiölle tuleva osakkeen merkintähinnan kirjanpidollisen vasta-arvon ylittävä osa niissä tapauksissa, joissa optio-oikeuksista on päätetty vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana. Uuden osakeyhtiölain (21.7.2006/624) voimaantulon (1.9.2006) jälkeen päätettyjen optio-ohjelmien perusteella tehdyistä osakemerkinnöistä saadut maksut ja muutokset yhtiön omien osakkeiden omistuksessa merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Muuntoerot sisältävät ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten euroksi muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös valuuttakurssivoitot ja -tappiot niistä lainasopimuksista, jotka käsitellään nettoinvestointina ulkomaiseen tytäryhtiöön, kirjataan muuntoeroihin. Arvonmuutosrahasto sisältää rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset sekä myytävissä olevien sijoitusten käyvän arvon muutokset. Tilikauden voitto ja osakeperusteiset maksut kirjataan kertyneisiin voittovaroihin.

Osakkeet ja osakepääoma

Cargotecin yhtiöjärjestyksen mukaan osakekanta jakaantuu A- ja B-sarjan osakkeisiin. Cargotecin B-sarjan osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Yhtiökokouksessa jokaisella A-sarjan osakkeella on yksi ääni ja kymmenellä B-sarjan osakkeella yksi ääni kuitenkin niin, että jokaisella osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni. Yhtiöjärjestyksen mukaan B-sarjan osakkeet oikeuttavat korkeampaan osinkoon kuin A-sarjan osakkeet. Eri osakesarjoille jaettavan osingon välisen eron tulee olla vähintään yksi (1) sentti ja enintään kaksi ja puoli (2,5) senttiä.

Vuoden 2012 lopussa Cargotecilla oli hallussaan 2 959 487 kappaletta B-sarjan osakkeita. Tilikaudella 2013 yhtiön hallussa olleet omat osakkeet myytiin koti- ja ulkomaisille sijoittajille. Hallituksen valtuudet omien osakkeiden hankkimiseen ja luovuttamiseen sekä osakepääoman korottamiseen uusmerkinnällä on esitetty osiossa Osakkeet ja osakkeenomistajat.

	A-sarjan	B-sarjan
Osakkeiden lukumäärä, kpl	osakkeet	osakkeet	Yhteensä
Osakkeiden lukumäärä 1.1.2012	9 526 089	54 778 791	64 304 880
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2012	9 526 089	54 778 791	64 304 880
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2012	-	-2 959 487	-2 959 487
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12.2012	9 526 089	51 819 304	61 345 393
Osakkeiden lukumäärä 1.1.2013	9 526 089	54 778 791	64 304 880
Optioiden merkintä	-	9 714	9 714
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2013	9 526 089	54 788 505	64 314 594

Osingonjako

Tilinpäätöspäivän 31.12.2013 jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,41 euroa kutakin A-sarjan osaketta kohden ja 0,42 euroa kutakin ulkona olevaa B-sarjan osaketta kohden eli yhteensä 26 916 868,59 euroa.

26. Optio-oikeudet ja osakeperusteiset maksut

Osakepohjainen kannustinohjelma 2013

Cargotecin hallitus päätti yhtiön avainhenkilöiden uudesta osakepohjaisesta kannustinohjelmasta elokuussa 2013. Ohjelma koostuu vuoden 2013 toisen vuosipuoliskon taloudellisiin tavoitteisiin perustuvasta ansaintajaksosta ja sitä seuraavasta noin kahden vuoden mittaisesta sitouttamisjaksosta. Jos ohjelmalle asetetut tavoitteet saavutetaan täysmääräisesti, järjestelyn kustannus on noin kuusi miljoonaa euroa. Palkkio on bruttopalkkio ennen avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluontoisia maksuja ja nettopalkkio näiden maksujen jälkeen suoritetaan Cargotecin B-sarjan osakkeina. Osakkeet annetaan keväällä 2014, ja ne vapautuvat luovutettaviksi kahdessa erässä vuonna 2015. Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen palkkion maksamista. Vähimmäisansaintakriteerinä oli yhtiön liiketoiminnan rahavirta 127,8 miljoonaa euroa vuoden 2013 toisella puoliskolla, mikä toteutui. Lisäksi liiketoiminta-aluekohtaiset ansaintakriteerit toteutuivat yhden liiketoiminta-alueen osalta. Ohjelman piiriin kuului 43 henkilöä, mukaan lukien Cargotecin toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet, joista 20 saa ohjelman pohjalta palkkiota.

Osakepohjainen kannustinohjelma 2010

Hallitus päätti maaliskuussa 2010 uuden osakepohjaisen kannustinohjelman perustamisesta konsernin johdolle. Ohjelmassa on kolme kolmen kalenterivuoden mittaista ansaintajaksoa, jotka alkavat vuosina 2010, 2011 ja 2012. Hallitus päättää kullekin ansaintajaksolle ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet sekä maksettavan palkkion enimmäismäärän. Hallitus päättää myös ansaintajakson kohderyhmästä ja kohderyhmään kuuluvien avainhenkilöiden enimmäispalkkioista kunkin ansaintajakson alkaessa. Mahdollinen palkkio maksetaan vuosina 2013, 2014 ja 2015 osittain yhtiön B-sarjan osakkeina ja osittain rahana. Järjestelmästä annetaan palkkiona yhteensä enintään 150 000 B-sarjan osaketta ja rahaa määrä, joka tarvitaan palkkiosta avainhenkilöille aiheutuviin veroihin ja veroluonteisiin maksuihin osakkeiden siirtohetkellä. Rahana maksetaan enintään annettavien osakkeiden siirtohetken arvoa vastaava määrä. Osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettava palkkio maksetaan ansaintajakson päättymistä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen palkkion maksamista. Hallitus päätti keväällä 2011 muuttaa osakepohjaisen kannustinohjelman alkuperäisiä sääntöjä niin, että ohjelman ehdoista poistettiin kohta, joka koski kieltoa luovuttaa osakkeita kahden vuoden ajan ansaintajakson päättymisestä. Ohjelman kesto lyheni siten kunkin ansaintajakson kohdalla viidestä vuodesta kolmeen vuoteen. Ansaintajaksojen kohderyhmään kuuluvat ansaintajakson alkaessa Cargotecin johtoryhmään kuuluneet johtajat.

Ansaintajakson 2010−2012 ansaintakriteerit olivat Cargotec-konsernin tilikauden 2012 liikevoittoprosentti ja liikevaihto. Ansaintajaksolle oli myönnetty tilikauden 2012 lopussa 41 000 Cargotec Oyj:n B-sarjan osaketta. Koska ansaintajakson ansaintakriteeristö ei toteutunut, palkkiota ei makseta ensimmäisen ansaintajakson perusteella. Osakkeen käyväksi arvoksi myöntämispäivänä 9.3.2010 määriteltiin 18,15 euroa. Koska henkilö ei ole oikeutettu saamaan osinkoja ansaintajakson aikana, on odotettavissa olevat osingot vähennetty myöntämispäivän osakekurssista käypää arvoa määritettäessä. Osakekurssi myöntämispäivänä oli 21,27 euroa.

Ansaintajakson 2011−2013 ansaintakriteerit olivat Cargotec-konsernin tilikauden 2013 liikevoittoprosentti ja liikevaihto. Ansaintajaksolle on myönnetty tilikauden 2013 lopussa 25 500 (31.12.2012: 41 500) Cargotec Oyj:n B-sarjan osaketta. Koska ansaintajakson ansaintakriteeristö ei toteutunut, palkkiota ei makseta toisen ansaintajakson perusteella. Osakkeen käyväksi arvoksi myöntämispäivänä 26.5.2011 määriteltiin 30,64 euroa. Koska henkilö ei ole oikeutettu saamaan osinkoja ansaintajakson aikana, on odotettavissa olevat osingot vähennetty myöntämispäivän osakekurssista käypää arvoa määritettäessä. Osakekurssi myöntämispäivänä oli 34,78 euroa.

Ansaintajakson 2012−2014 ansaintakriteerit ovat tilikauden 2014 liikevoitto ja liikevaihto. Ansaintajaksolle on myönnetty tilikauden 2013 lopussa 27 000 (31.12.2012: 42 000) Cargotec Oyj:n B-sarjan osaketta. Osakkeen käyväksi arvoksi myöntämispäivänä 18.6.2012 määriteltiin 14,19 euroa. Koska henkilö ei ole oikeutettu saamaan osinkoja ansaintajakson aikana, on odotettavissa olevat osingot vähennetty myöntämispäivän osakekurssista käypää arvoa määritettäessä. Osakekurssi myöntämispäivänä oli 17,35 euroa.

Käteisenä selvitettävien maksuosuuksien käypää arvoa arvioidaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä ansaintajakson päättymiseen asti, ja velan käypä arvo muuttuu täten Cargotecin B-sarjan osakkeen hinnan mukaisesti.

Optio-ohjelma 2010

Cargotec Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti maaliskuussa 2010 optio-oikeuksien antamisesta Cargotecin ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille osana konsernin avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Optio-oikeudet annetaan vastikkeetta. Optio-oikeuksia annetaan yhteensä enintään 1 200 000 kappaletta, ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 1 200 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa Bsarjan osaketta. Yhtiö ilmoittaa ennen merkintäajan alkamista, kohdistuuko merkintäoikeus uuteen vai olemassa olevaan osakkeeseen. Optiooikeuksista 400 000 merkittiin tunnuksella 2010A, 400 000 tunnuksella 2010B ja 400 000 tunnuksella 2010C. Hallitus päätti niiden jakamisesta vuosittain keväällä 2010, 2011 ja 2012. Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintäajan alkaminen edellyttää yhtiön hallituksen vuosittain määrittämälle taloudelliselle kriteerille asetettujen tavoitteiden täyttymistä. Ne optio-oikeudet, joiden osalta tavoitteet eivät ole täyttyneet, raukeavat. Mikäli optio-oikeuden omistajan työsuhde konserniyhtiöön päättyy, hän menettää optio-oikeudet, jos osakemerkinnän aika ei työsuhteen päättymispäivänä ollut alkanut.

Osakkeiden merkintäaika optio-oikeuksilla on:

optio-oikeudella 2010A 1.4.2013−30.4.2015
optio-oikeudella 2010B 1.4.2014−30.4.2016
optio-oikeudella 2010C 1.4.2015−30.4.2017

Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintähintoja alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien voiton- ja muun varojenjakojen määrällä kunkin varojenjaon täsmäytyspäivänä. Osakkeen merkintähinta optiooikeuksilla on:

optio-oikeudella 2010A alkuperäinen merkintähinta oli 21,35 euroa ja vuosien 2010, 2011 ja 2012 osingoilla oikaistu merkintähinta 19,02 euroa
optio-oikeudella 2010B alkuperäinen merkintähinta oli 31,23 euroa ja vuoden 2011 ja 2012 osingoilla oikaistu merkintähinta 29,51 euroa
optio-oikeudella 2010C alkuperäinen merkintähinta on 28,80 euroa ja vuoden 2012 osingolla oikaistu merkintähinta 28,08 euroa

Optioiden käypä arvo on määritetty Black-Scholes -optiohinnoittelumallilla. Myönnettyjen optioiden käyvän arvon määrityksessä käytetyt keskeisimmät oletukset ovat seuraavat:

	2010C	2010B	2010A
B-osakkeen osakekurssi myöntämispäivänä, EUR	24,51	35,60	20,34
Alkuperäinen merkintähinta, EUR	28,80	31,23	21,35
Odotettu volatiliteetti, %	54,33	48,99	48,40
Voimassaoloaika myöntämispäivänä, vuotta	4,99	4,93	5,12
Riskitön korko, %	1,06	2,56	2,12
Option käypä arvo, EUR	10,46	17,42	8,82

Ulkona olevien optio-oikeuksien määrän muutos

	2010C	2010B	2010A
Optio-oikeuksien lukumäärä 1.1.2012	-	29 136	359 500
Myönnetyt optio-oikeudet	396 000	-	-
Menetetyt optio-oikeudet	49 000	3 680	27 500
Toteutetut optio-oikeudet	-	-	-
Rauenneet optio-oikeudet	347 000	-	-
Optio-oikeuksien lukumäärä 31.12.2012	-	25 456	332 000
Toteutettavissa olevat optio-oikeudet 31.12.2012	-	-	-
Henkilöitä optio-ohjelman piirissä 31.12.2012	68	65	48
Optio-oikeuksien lukumäärä 1.1.2013	-	25 456	332 000
Myönnetyt optio-oikeudet	-	-	68 000
Menetetyt optio-oikeudet	-	-	-
Toteutetut optio-oikeudet	-	-	9 714
Optio-oikeuksien lukumäärä 31.12.2013	-	25 456	390 286
Toteutettavissa olevat optio-oikeudet 31.12.2013	-	-	390 286
Henkilöitä optio-ohjelman piirissä 31.12.2013	-	65	-

Koska vuodelle 2010 asetettu liikevoittotavoite täyttyi täysimääräisesti, osakemerkintä alkoi ulkona olevilla 2010A-optio-oikeuksilla huhtikuussa 2013 ohjelman ehtojen mukaisesti. Vuodelle 2011 asetettu liikevoittotavoite toteutui osittain ja osakemerkintä alkaa ulkona olevilla 2010B-optiooikeuksilla huhtikuussa 2014. 2010C-optio-oikeuksien ansaintakriteerinä oli vuoden 2012 liikevoitto. Vähimmäisliikevoittotavoite, 230 miljoonaa euroa, ei toteutunut ja kaikki myönnetyt optio-oikeudet raukesivat.

Osakeperusteisten maksujen tulosvaikutus on kerrottu liitetiedossa 9, Henkilöstökulut. Käteisvaroina maksettavista etuuksista on kirjattu velaksi 0,5 (31.12.2012: 0,0) miljoonaa euroa.

27. Korolliset velat

Korollisten velkojen kirjanpitoarvot

MEUR	31.12.2013	31.12.2012
Pitkäaikainen
Pääomalainat	38,6	-
Lainat rahoituslaitoksilta	388,9	210,2
Joukkovelkakirjalainat	148,4	227,1
Rahoitusleasingvelat	9,3	2,4
Yhteensä	585,3	439,7
Seuraavan vuoden lyhennykset
Lainat rahoituslaitoksilta	21,1	39,0
Joukkovelkakirjalainat	68,9	-
Rahoitusleasingvelat	4,3	0,7
Yhteensä	94,3	39,7
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta	69,2	45,7
Yritystodistukset	133,0	148,6
Käytetyt pankkitililimiitit	3,0	25,0
Yhteensä	205,2	219,3
Korolliset velat yhteensä	884,9	698,6

Pitkäaikaisten lainojen keskikorko 31.12.2013, jonka laskennassa on otettu huomioon Yhdysvaltain dollarimääräisten joukkovelkakirjalainojen suojaus eurokorkoisiksi, oli 3,3 (31.12.2012: 3,2) prosenttia. Lyhytaikaisten lainojen keskikorko oli 2,0 (31.12.2012: 1,6) prosenttia.

Osa Hatlapan hankintahinnasta suoritettiin myyjille 61,0 miljoonan SGD:n pääomalainana. Laina kerryttää vuosittaista 14 prosentin korkoa, joka koostuu rahana maksettavasta 5 prosentin korosta ja pääomitettavasta 9 prosentin korosta. Lainan käypä arvo liikkeeseenlaskuhetkellä oli 67,8 miljoonaa SGD:a ja lainan efektiivinen korkokulu oli 7,8 prosenttia. Lainan juoksuaika on noin kaksi vuotta. Lainanhaltijalla on optio, joka voidaan toteuttaa konvertoimalla laina osittain tai kokonaan MacGregorin osakkeiksi mikäli MacGregorin listautuminen tapahtuu. Option toteutushinta on osakkeen listautumishinta, joka ei ole tiedossa ja tämän vuoksi laina ei sisällä oman pääoman ehtoista komponenttia. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2013 Cargotec on päättänyt lykätä MacGregorin listautumisprosessia.

Alla olevassa taulukossa esitetyt joukkovelkakirjalainojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla lainojen kassavirrat käyttäen korkokantana markkinakorkoja. Muiden korollisten velkojen käyvät arvot eivät poikkea olennaisesti kirjanpitoarvoista.

Joukkovelkakirjalainat

			Käypä arvo,	Kirjanpitoarvo,
31.12.2013	Kuponkikorko, %	Nimellisarvo	MEUR	MEUR
2007−2014	5,4	95,0 MUSD	69,4	68,9
2007−2017	5,6	120,0 MUSD	99,5	86,9
2007−2019	5,7	85,0 MUSD	73,5	61,5

			Käypä arvo,	Kirjanpitoarvo,
31.12.2012	Kuponkikorko, %	Nimellisarvo	MEUR	MEUR
2007−2014	5,4	95,0 MUSD	75,7	71,9
2007−2017	5,6	120,0 MUSD	109,1	90,9
2007−2019	5,7	85,0 MUSD	82,1	64,4

Korolliset velat valuutoittain

MEUR	31.12.2013	31.12.2012
USD*	223,2	236,2
EUR	562,7	426,9
SGD	38,6	-
CNY	56,4	31,7
Muut	3,9	3,8
Yhteensä	884,9	698,6

* Yhdysvaltain dollarimääräiset Private Placement -joukkovelkakirjalainat on suojattu rahavirran suojauksiksi määritetyillä valuutan- ja koronvaihtosopimuksilla.

Rahoitusleasingvelat

Konsernilla on rahoitusleasingsopimuksiksi luokiteltavia vuokrasopimuksia koneisiin ja kalustoon sekä kiinteistöihin. Sopimusehdot vaihtelevat tapauskohtaisesti.

Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä

MEUR		31.12.2013	31.12.2012
Vähimmäisvuokrat
	Yhden vuoden kuluessa	4,3	0,7
	Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	8,7	1,8
	Yli viiden vuoden kuluttua	0,6	0,6
Yhteensä		13,6	3,1
Tulevat rahoituskulut		0,0	0,0
	Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo	13,6	3,1

Vähimmäisvuokrien nykyarvo

MEUR	31.12.2013	31.12.2012
Yhden vuoden kuluessa	4,3	0,7
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	8,7	1,8
Yli viiden vuoden kuluttua	0,6	0,6
Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo	13,6	3,1

28. Eläkevelvoitteet

Konsernilla on lukuisia työntekijöiden eläketurvan kattamiseksi tehtyjä eläkejärjestelyjä eri puolilla maailmaa. Eläkejärjestelyt on tehty paikallisten lakien ja vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti maksu- tai etuuspohjaisten järjestelyjen puitteissa.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä on määritelty maksettava eläke, mahdolliset työkyvyttömyyskorvaukset ja työsuhteen irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet. Eläke-edut määräytyvät näissä järjestelyissä yleensä perustuen työvuosien määrään ja loppupalkkaan.

Suurin osa konsernin etuuspohjaisista järjestelyistä on Ruotsissa, Isossa-Britanniassa, Norjassa ja Japanissa. Ruotsin järjestelyt ovat merkittävimmät. Konsernin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin maksamat ja rahastoidut erät vastaavat kunkin maan paikallisten viranomaisten vaatimuksia.

Yhteenveto työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien vaikutuksesta tilinpäätöksessä

MEUR	2013	2012
Etuuspohjaiset järjestelyt taseessa:
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	61,0	68,3
Yhteensä	61,0	68,3
Kaudella kirjattu tuloslaskelmaan:
Maksuperusteiset eläkejärjestelyt	24,5	28,3
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	6,2	7,0
Yhteensä	30,7	35,3
Kaudella kirjattu laajaan tuloslaskelmaan:
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	5,5	-4,4
Yhteensä	5,5	-4,4

Eläkevelvoitteet taseessa

MEUR	2013	2012
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	56,1	57,9
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	35,6	40,3
Varojen käypä arvo	30,7	30,0
Eläkevelvoitteet
taseessa	61,0	68,3

Muutokset eläkevelvoitteessa kauden aikana

	Järjestelyyn sisältyvien	Järjestelyyn sisältyvien
	velvoitteiden	varojen käypä
MEUR	nykyarvo	arvo	Yhteensä
1.1.2013	98,3	-30,0	68,3
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	3,9	-	3,9
Korkokulu (+) / -tuotto (-)	3,3	-1,0	2,3
Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno	0,0	-	0,0
Arvon uudelleenmääritys:
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto poislukien tuloslaskelmaan kirjattu korko	-	0,4	0,4
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot:
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) johtuen muutoksista
väestötilastollisissa oletuksissa	0,6	-	0,6
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) johtuen muutoksista taloudellisissa
oletuksissa	-5,9	-	-5,9
Kokemusperusteiset voitot (-) ja tappiot (+)	-0,6	-	-0,6

Valuuttakurssivoitot ja -tappiot	-4,1	1,3	-2,8
Työnantajan suorittamat maksut	-	-3,0	-3,0
Järjestelyyn osallistuvien suorittamat maksut	0,0	0,0	0,0
Maksetut etuudet	-4,1	1,5	-2,6
Velvoitteen täyttäminen	-0,2	0,1	-0,1
Yrityshankinnat ja -myynnit	0,5	0,0	0,5
31.12.2013	91,6	-30,6	61,0

CARGOTEC VUOSIKERTOMUS 2013 / Tilinpäätös 114

	Järjestelyyn sisältyvien velvoitteiden	Järjestelyyn sisältyvien varojen käypä
MEUR	nykyarvo	arvo	Yhteensä
1.1.2012	88,0	-27,9	60,1
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	4,2	-	4,2
Korkokulu (+) / -tuotto (-)	3,4	-1,2	2,2
Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno	-	-	-
Arvon uudelleenmääritys:
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto poislukien tuloslaskelmaan kirjattu korko	-	-0,8	-0,8
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot:	5,2	-	5,2
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) johtuen muutoksista
väestötilastollisissa oletuksissa	-	-	-
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) johtuen muutoksista taloudellisissa oletuksissa	-	-	-
Kokemusperusteiset voitot (-) ja tappiot (+)	-	-	-

Valuuttakurssivoitot ja -tappiot	0,5	0,1	0,6
Työnantajan suorittamat maksut	-	-1,3	-1,3
Järjestelyyn osallistuvien suorittamat maksut	0,0	0,0	0,0
Maksetut etuudet	-3,4	1,2	-2,2
Velvoitteen täyttäminen	-	-	-
Yrityshankinnat ja -myynnit	0,2	-	0,2
31.12.2012	98,3	-30,0	68,3

Eläkevelvoitteen jakautuminen henkilöryhmittäin

MEUR	31.12.2013	31.12.2012
Aktiiviset jäsenet	34,0	38,8
Passiiviset jäsenet, jotka ovat oikeutettuja maksuun jäädessään eläkkeelle	24,9	26,8
Passiiviset jäsenet, jotka saavat eläkettä	32,8	32,7
Yhteensä	91,6	98,3

Varojen ja velkojen jakautuminen maantieteellisesti

MEUR	Ruotsi	Iso-Britannia	Norja	Muut	Yhteensä
Järjestelyyn sisältyvien velvoitteiden nykyarvot:
2013	57,7	18,0	5,7	10,3	91,6
2012	59,9	18,9	7,8	11,6	98,3
Järjestelyyn sisältyvien varojen käypä arvo:
2013	5,8	16,6	4,8	3,5	30,6
2012	4,5	16,0	5,7	3,7	30,0

Varojen jakautuminen

	2013			2012
MEUR		Noteerattu Noteeraamaton		Noteerattu Noteeraamaton
Rahavarat	-	0,8	-	-
Osakesijoitukset	-	2,9	-	2,5
Yritysvelkakirjat (korkea
luottoluokitus)	0,2	12,0	-	12,4
Valtion velkakirjat (korkea luottoluokitus)	0,1	-	-	3,1
Muut	0,4	0,5	-	0,7
Korkosijoitukset yhteensä	0,7	12,6	-	16,1
Kiinteistöt	-	0,2	-	0,1
Hyväksyttävät vakuutukset	-	5,2	-	7,5
Korkorahastot	-	2,7	-	-
Osakerahastot	-	0,6	-	-
Muut	-	4,8	-	-
Sijoitusrahastot yhteensä	-	8,1	-	-
Muut varat	-	-	-	3,7
Yhteensä	0,7	29,9	-	30,0

Varoihin ei sisälly yhtiön omia instrumentteja tai sen käytössä olevia muita varoja.

Etuuspohjaiset järjestelyt vuositaulukko

MEUR	2013	2012	2011
Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo	91,6	98,3	88,0
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	30,6	30,0	27,9
Järjestelyn alijäämä	-61,0	-68,3	-60,1
Kokemusperusteiset tarkistukset järjestelyn velkoihin	-0,6	1,7	0,7

Etuuspohjaiset järjestelyt: käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset

	Ruotsi	Iso-Britannia	Norja	Muut maat*
Diskonttokorko (%)
2013	4,0	4,3	4,1	2,6
2012	3,5	3,9	2,2	3,3
Inflaatio (%)
2013	2,0	1,8	1,8	2,0
2012	2,0	1,2	2,0	2,0
Tuleva palkankorotusolettama (%)
2013	3,0	4,1	3,8	2,7
2012	3,0	3,5	3,3	3,4
Eläkkeiden korotusolettama (%)
2013	2,0	3,6	0,6	3,0
2012	2,8	3,4	-	3,3

* Painotettu keskiarvo

Diskonttokorko on määritetty erikseen kullekin järjestelylle ja korko perustuu mahdollisuuksien mukaan korkean luottoluokituksen omaavien ja valuutaltaan sekä kestoltaan eläkevelkaa vastaavien yritysvelkakirjojen tuottoon. Ruotsissa käytetty diskonttokorko perustuu ruotsalaisten asuntovakuudellisten joukkovelkakirjalainojen tuottoon, Isossa-Britanniassa käytetty diskonttokorko perustuu puntamääräisistä yritysvelkakirjalainoista lasketun iBoxx-indeksin tuottoon ja Norjassa käytetty diskonttokorko perustuu Norjan valtion velkakirjojen tuottoon. Euromaissa käytetty korko perustuu euromääräisistä yritysvelkakirjalainoista lasketun iBoxx-indeksin tuottoon ja USA:ssa käytetty diskonttokorko perustuu Mercer:n tuottokäyrään.

Etuuspohjaiseen velkaan liittyvien keskeisten vakuutusmatemaattisten oletusten herkkyysanalyysi

MEUR	2013
0,5 %-yksikön lisäys käytetyssä muuttujassa vaikuttaisi etuuspohjaiseen velkaan
seuraavasti:
Diskonttokorko	-5,8
Inflaatio	3,8
Tuleva palkankorotusolettama	0,6
Eläkkeiden korotusolettama	0,6

0,5 %-yksikön vähennys käytetyssä muuttujassa vaikuttaisi etuuspohjaiseen velkaan seuraavasti:
Diskonttokorko	6,6
Inflaatio	-3,8
Tuleva palkankorotusolettama	-0,5
Eläkkeiden korotusolettama	-0,5

1 vuoden lisäys elinajanodotteessa	2,4
1 vuoden vähennys elinajanodotteessa	-2,4

Yllä oleva taulukko sisältää yhteenvedon kullekin järjestelylle tehdystä herkkyysanalyysistä. Jokaisen järjestelyn osalta merkittävät vakuutusmatemaattiset muuttujat on tunnistettu aktuaarin toimesta. Herkkyysanalyysi on tehty yhdelle muuttujalle kerrallaan olettaen, että muut muuttujat pysyvät ennallaan. Riippumatta muuttujan todellisesta volatiliteetista, herkkyys esitetään olettaen muuttujalle taulukossa esitetty kiinteä muutos. Näin ollen, herkkyysanalyysin tarkoituksena ei ole määrittää mahdollisia tai odotettavissa olevia muutoksia eläkevelan määrässä, vaan havainnollistaa velan arvon herkkyyttä näille riskitekijöille, joiden todellinen muutos voi erota esitetyistä arvoista.

Yllä esitetty herkkyysanalyysi tarkastelee ainoastaan muuttujien vaikutusta eläkevelkaan huomioimatta järjestelyn varoja. Vaikka korkomuutoksesta aiheutuukin merkittävin riski järjestelylle herkkyysanalyysin perusteella, käytännössä järjestelyn varoihin kuuluvat velkainstrumenttisijoitukset kumoavat osittain korkoherkkyyden vaikutusta. Järjestelyn varoihin kuuluu myös instrumentteja, kuten osakkeita ja rahastoja, joiden arvonvaihtelut lyhyellä aikavälillä voivat olla merkittäviä, mutta joista saatavan tuoton odotetaan pitkällä aikavälillä ylittävän yritysvelkakirjoista saatavan tuoton. Järjestelyn varojen tuottokehitykseen liittyvät riskit ovat merkittäviä johtuen sekä varojen absoluuttisesta että suhteellisesta määrästä verrattuna järjestelyn velkaan. Riskiä pyritään vähentämään sopivalla sijoitusallokaatiolla sekä riskin ja tuoton tasapainolla. Korrelaation arvioiminen inflaation ja järjestelyn varojen välillä on vaikeaa johtuen varojen hajautuksesta useisiin eri omaisuuseriin, mutta yleisesti ottaen nettovelan määrä kasvaa inflaation noustessa. Määritetyn eläkevelan suuruus perustuu tämän hetkiseen parhaaseen arvioon elinajanodotteesta. Mikäli elinajanodote osoittautuu aliarvioiduksi, myös eläkevelan kirjattu määrä on riittämätön. Elinajanarvioon liittyvä epävarmuus aiheuttaa myös merkittävää riskiä järjestelylle.

Eläke-etuuksien erääntymisanalyysi

MEUR	Alle 1 vuosi	1-2 vuotta	2-5 vuotta	Yli 5 vuotta	Yhteensä
Eläke-etuudet:
2013	3,9	17,9	31,5	105,9	142,3
2012	3,5	17,4	22,4	111,3	146,0

Odotettavissa olevat suoritukset etuuspohjaisiin järjestelyihin seuraavan tilikauden aikana olivat 1,2 miljoonaa euroa 31.12.2013.

Etuuspohjaisen velvoitteen duraatio

Vuotta	2013	2012
Etuuspohjaisen velvoitteen duraation painotettu keskiarvo	20,9	20,6

29. Varaukset

			Toiminnan
2013			uudelleen	Tappiolliset
MEUR		Takuut Tuotevastuut	järjestelyt	sopimukset	Muut	Yhteensä
Varaukset 1.1.	78,8	3,4	19,6	13,7	2,1	117,6
Kurssierot	-2,6	-0,3	-0,3	-0,5	-0,1	-3,8
Lisäykset	31,7	3,7	16,7	12,8	0,3	65,2
Yrityshankinnat ja -myynnit	1,4	-	-0,1	2,8	0,6	4,8
Käytetyt varaukset	-26,6	-2,3	-14,6	-6,9	-0,4	-50,8
Varausten peruutukset	-20,6	-0,2	-3,0	-3,9	-0,7	-28,4
Varaukset 31.12.	62,0	4,3	18,2	18,2	1,8	104,5

			Toiminnan
2012			uudelleen	Tappiolliset
MEUR		Takuut Tuotevastuut	järjestelyt	sopimukset	Muut	Yhteensä
Varaukset 1.1.	75,0	2,9	8,6	14,1	2,2	102,9
Kurssierot	0,9	-0,1	0,1	0,3	0,0	1,3
Lisäykset	31,6	3,4	17,1	8,5	0,5	61,0
Yrityshankinnat ja -myynnit	-	-	-	-	-	-
Käytetyt varaukset	-13,4	-1,3	-5,7	-5,5	-0,5	-26,4
Varausten peruutukset	-15,4	-1,5	-0,5	-3,7	-0,1	-21,2
Varaukset 31.12.	78,8	3,4	19,6	13,7	2,1	117,6

MEUR	31.12.2013	31.12.2012
Pitkäaikaiset varaukset	37,9	37,3
Lyhytaikaiset varaukset	66,6	80,2
Yhteensä	104,5	117,6

Tuotetakuita koskevat varaukset kattavat takuuvaateisiin liittyvät kustannukset tuotteista, jotka on myyty tilikauden aikana tai aiemmin ja joissa tuotetakuu on voimassa. Tietyillä tuotteilla on 1−5 vuoden takuu.

Tuotevastuuvarauksia koskeva varaus tehdään, mikäli vaatimuksen määrä, todennäköisyys ja toteutuminen voidaan arvioida. Varausten odotetaan pääsääntöisesti realisoituvan 1−2 vuodessa.

Uudelleenjärjestelyvaraukset koskevat johdon hyväksymiä suunnitelmia toimintojen uudelleenjärjestelyistä. Varaukset odotetaan käytettävän 1−2 vuoden kuluessa. Uudelleenjärjestelykuluja on käsitelty tarkemmin liitetiedossa 8, Uudelleenjärjestelykulut.

Tappiollisista sopimuksista tehdään varaus, kun on todennäköistä, että sopimuksen kustannukset ylittävät arvioidun sopimuksen kokonaismyyntihinnan. Odotettu tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Tappiollisista sopimuksista tehtyjen varausten odotetaan realisoituvan pääsääntöisesti 1−2 vuoden aikana.

Muut varaukset sisältävät eriä, jotka liittyvät muun muassa henkilöstöön, veroihin ja oikeudenkäynteihin. Lisätietoa varausten arvioinnista löytyy liitetiedosta 2, Johdon arviot.

30. Ostovelat ja muut korottomat velat

Pitkäaikaiset velat

MEUR	31.12.2013	31.12.2012
Muut velvoitteet ja korottomat velat	27,8	26,4

Lyhytaikaiset velat

MEUR	31.12.2013	31.12.2012
Ostovelat	287,9	300,6
Korkojaksotukset	15,1	14,6
Osakeperusteiset palkkiot	0,7	0,7
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset	90,6	90,1
Asiakasrahoituksen vuokraennakot	28,8	26,9
Pitkäaikaishankkeita koskevat velat asiakkaille	27,3	62,3
Projektivelat	77,6	101,4
Muut siirtovelat	200,2	107,4
Yhteensä	728,1	704,1

31. Johdannaissopimukset

Johdannaissopimusten käyvät arvot

31.12.2013
MEUR		Positiivinen käypä arvo Negatiivinen käypä arvo	Netto käypä arvo
Valuuttatermiinit	18,5	17,8	0,6
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	-	5,6	-5,6
Yhteensä	18,5	23,4	-5,0
Pitkäaikaisten johdannaissopimusten osuus
Valuuttatermiinit	0,4	0,1	0,3
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	0,0	3,1	-3,1
Pitkäaikaisten johdannaissopimusten osuus	0,4	3,2	-2,8

Lyhytaikaisten johdannaissopimusten osuus	18,1	20,2	-2,2

31.12.2012
MEUR		Positiivinen käypä arvo Negatiivinen käypä arvo	Netto käypä arvo
Valuuttatermiinit	35,1	8,8	26,3
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	41,4	32,6	8,8
Yhteensä	76,6	41,5	35,1
Pitkäaikaisten johdannaissopimusten osuus
Valuuttatermiinit	0,8	0,2	0,6
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	41,4	32,6	8,8
Pitkäaikaisten johdannaissopimusten osuus	42,3	32,9	9,4
Lyhytaikaisten johdannaissopimusten osuus	34,2	8,6	25,7

Koron- ja valuutanvaihtosopimukset suojaavat helmikuussa 2007 liikkeellelaskettua US Private Placement -joukkovelkakirjalainaa, joka erääntyy vuosina 2014−2019. Valuuttatermiinien suojauskohteena olevat erittäin todennäköiset rahavirrat toteutuvat pääosin seuraavan kahden vuoden kuluessa.

Johdannaissopimusten nimellisarvot

MEUR	31.12.2013	31.12.2012
Valuuttatermiinit	3 558,6	3 575,9
Suojauslaskennassa	1 662,7	1 926,8
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	217,5	227,4
Yhteensä	3 776,2	3 803,3

Johdannaisten käyvät arvot on kirjattu taseeseen bruttona, sillä konsernin johdannaissopimuksiin liittyvät eri netottamissopimukset liittyvät credit event -tapahtumiin ja eivät mahdollista netotusta tilinpäätöksessä normaalitilanteessa. Konserni ei ole antanut tai saanut vakuuksia johdannaisvastapuolilta.

32. Vastuut

MEUR	31.12.2013	31.12.2012
Takaukset	0,0	0,9
Loppuasiakasrahoitus	11,6	10,0
Käyttöleasingsopimukset	129,1	81,2
Taseen ulkopuoliset investointisitoumukset	0,0	9,0
Muut vastuut	6,3	3,0
Yhteensä	147,0	104,2

Cargotec Oyj on antanut takauksia konserniyhtiöiden normaaliin liiketoimintaan liittyvien sitoumusten vakuudeksi 458,3 (31.12.2012: 411,3) miljoonaa euroa.

Konserni vuokraa koneita ja kalustoa sekä kiinteistöjä ehdoiltaan vaihtelevilla käyttöleasingsopimuksilla. Asiakasrahoitusvastuista ei odoteta aiheutuvan oleellisia velvoitteita.

Ei-purettavissa olevien käyttöleasingsopimusten vähimmäisvuokrat

MEUR	31.12.2013	31.12.2012
Yhden vuoden kuluessa	22,9	20,7
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	50,8	39,6
Yli viiden vuoden kuluttua	55,4	21,0
Yhteensä	129,1	81,2

Tilikauden tulokseen sisältyy 17,1 (2012: 27,6) miljoonaa euroa vuokrakuluja.

Ehdolliset velat

Cargotecia vastaan on vireillä eri puolella maailmaa eri perusteisiin nojaavia oikeudellisia vaateita ja erimielisyyksiä. Johdon arvion mukaan kyseisten riita-asioiden lopputuloksilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.

33. Konserni vuokranantajana

Konserni vuokraa kontinkäsittelylaitteita ehdoiltaan vaihtelevilla käyttöleasingsopimuksilla.

Ei-purettavissa olevien käyttöleasingsopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat

MEUR	31.12.2013	31.12.2012
Yhden vuoden kuluessa	17,4	5,8
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	23,3	11,9
Yli viiden vuoden kuluttua	0,4	1,2
Yhteensä	41,1	19,0

Tilikauden liikevaihtoon sisältyy 8,1 (2012: 7,8) miljoonaa euroa vuokratuottoja.

34. Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyhtiö sekä tytär-, osakkuus- ja yhteisyritykset. Lähipiiriin luetaan myös hallituksen ja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen. Ilkka Herlin ja hänen määräysvallassaan oleva Wipunen varainhallinta oy, Mariatorp Oy (Niklas Herlinin määräysvallassa) ja D-Sijoitus Oy (Ilona Herlinin määräysvallassa) omistavat yhtiöstä osuuden, joka tuottaa heille huomattavan vaikutusvallan yhtiössä.

Liiketapahtumat osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa

1.1.─31.12.2013
MEUR	Osakkuusyritykset Yhteisyritykset		Yhteensä
Tavaroiden myynnit	3,7	8,0	11,6
Palveluiden myynnit	0,9	0,0	0,9
Tavaroiden ostot	21,0	0,8	21,9
Palveluiden ostot	23,1	1,1	24,2

1.1.─31.12.2012
MEUR	Osakkuusyritykset Yhteisyritykset		Yhteensä
Tavaroiden myynnit	5,2	-	5,2
Palveluiden myynnit	0,9	-	0,9
Tavaroiden ostot	3,5	-	3,5
Palveluiden ostot	9,9	-	9,9

Osakkuus- ja yhteisyrityssaamiset ja -velat

31.12.2013
MEUR	Osakkuusyritykset Yhteisyritykset		Yhteensä
Myyntisaamiset	1,9	2,7	4,6
Ostovelat	3,2	0,0	3,2

31.12.2012
MEUR	Osakkuusyritykset Yhteisyritykset		Yhteensä
Myyntisaamiset	2,8	0,0	2,8
Ostovelat	1,9	-	1,9

Liiketapahtumat osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa tapahtuvat käyvin markkinahinnoin.

Ylimmän johdon työsuhde-etuudet

Ylin johto koostuu hallituksesta ja johtoryhmästä* . Heille työsuorituksesta maksettu tai maksettava kompensaatio koostuu seuraavista eristä:

MEUR		1.1.−31.12.2013 1.1.−31.12.2012
Palkat, palkkiot ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	2,7	5,1
Osakeperusteiset palkkiot	0,8	-0,1
Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet	1,2	0,2
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	0,0	0,0
Yhteensä	4,8	5,2

* Cargotecin johtoryhmän kokoonpano on muuttunut tilikausien 2012 ja 2013 aikana. Johtoryhmästä poisjääneiden etuudet sisältyvät taulukkoon siltä ajalta, kun he kuuluivat johtoryhmään.

Johtoryhmä kuuluu johdon osakeperusteisiin kannustinohjelmiin ja avainhenkilöiden optio-ohjelmaan. Osakeperusteisen kannustinohjelman 2013 vähimmäiskriteerinä ollut liiketoiminnan rahavirta -tavoite täyttyi ja Cargotecin toimitusjohtaja sekä yksi johtoryhmän jäsen saavat ohjelman pohjalta palkkion. Palkkio on bruttopalkkio ennen sen saajalle aiheutuvia veroja ja veronluontoisia maksuja ja nettopalkkio näiden maksujen jälkeen suoritetaan Cargotecin B-sarjan osakkeina. Osakkeet annetaan keväällä 2014.

Osakeperusteisen kannustinohjelman 2010 ensimmäisen ansaintajaksojen 2010−2012 ja 2011-2013 ansaintakriteeristö ei täyttynyt, joten palkkiota ei makseta näiden ansaintajaksojen perusteella. Ansaintajakson 2012−2014 perusteella johtoryhmälle maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 20 000 Cargotecin B-sarjan osakkeen arvoa (sisältäen rahana maksettavan osuuden).

Optio-ohjelman 2010 perusteella johtoryhmälle luovutettiin 17 500 kappaletta 2010A-optio-oikeutta ja 16 000 kappaletta 2010B-optio-oikeutta. Ansaintakriteeri 2010C-optio-oikeuksien osalta ei täyttynyt. Lisäksi hallitus on myöntänyt vuonna 2013 toimitusjohtaja Mika Vehviläiselle 60 500 Cargotecin 2010A-optio-oikeutta. Näihin optio-oikeuksiin ja niillä mahdollisesti merkittäviin osakkeisiin liittyy vuoden myyntikielto 1.4.2014 saakka. Cargotecin väliaikainen toimitusjohtaja Tapio Hakakari (8.10.2012 - 28.2.2013) ei ole osakeperusteisen kannustinohjelman tai optioohjelman piirissä. Lisätietoa kannustinohjelmista on liitetiedossa 26, Optio-oikeudet ja osakeperusteiset maksut.

Cargotecin toimitusjohtajalla ja johtoryhmän jäsenillä on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen ja eläkeikä määräytyy lakisääteisen työeläkejärjestelmän puitteissa. Toimitusjohtajan lakisääteisestä eläkkeestä kirjattu eläkekulu oli 0,1 miljoonaa euroa vuonna 2013. Johtoryhmässä olevien Suomen kansalaisten lakisääteinen eläkeikä on voimassa olevan lainsäädännön nojalla 63 vuotta. Cargotecin johtoryhmän jäsenten irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ja heillä on oikeus 6–12 kuukauden erorahaan.

Cargotecin Moving Cargo Oy:lle antamat lainat ylimmälle johdolle suunnatun osakeosto-ohjelman vuosina 2007 ja 2008 tehtyihin ostoihin maksettiin vuoden 2013 aikana ennen lainojen erääntymistä. Tilikauden 2012 lopussa lainat olivat yhteensä 3,5 miljoonaa euroa. Lainoista 0,5 miljoonaa euroa oli korotonta vaihtovelkakirjaehtoista lainaa. Miljoonan euron pääomalainan ja kahden miljoonan euron lainan korko on 12 kuukauden Euribor-korko, joka oli 0,54 % (2012: 1,95 %). Moving Cargo Oy:ssä on osakkaina Cargotecin johtoryhmän jäseniä. Cargotecilla ei ollut lainoja, vastuita tai vastuusitoumuksia yhtiön lähipiiriin kuuluville 31.12.2013.

Maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut

1 000 EUR		1.1.−31.12.2013	1.1.−31.12.2012
Mika Vehviläinen	Toimitusjohtaja (1.3.2013 alkaen) *	578,7	-
Mikael Mäkinen	Toimitusjohtaja (8.10.2012 asti)	-	822,9
Pekka Vauramo	Toimitusjohtajan sijainen (8.10.2012 asti)	-	594,2
Ilkka Herlin	Hallituksen puheenjohtaja	92,7	93,2
Tapio Hakakari	Hallituksen varapuheenjohtaja, väliaikainen toimitusjohtaja
	(8.10.2012 - 28.2.2013) **	134,8	158,5
Jorma Eloranta	Hallituksen jäsen
	(20.3.2013 alkaen)	35,5	-
Peter Immonen	Hallituksen jäsen	49,5	49,0
Karri Kaitue	Hallituksen jäsen (20.3.2013 asti)	11,5	347,8 ***
Antti Lagerroos	Hallituksen jäsen	49,0	50,0
Teuvo Salminen	Hallituksen jäsen	60,8	61,0 ****
Anja Silvennoinen	Hallituksen jäsen	49,0	48,0

* Sisältää peruspalkan ja luontaisetujen lisäksi aikaisemman työsuhteen asuntoedun korvaamisen 80 000 euron kertaluonteisena korvauksena.

** Sisältää hallitustyöskentelyyn liittyvien palkkioiden lisäksi vuonna 2013 70 040 (2012: 93 262) euron erillisen korvauksen väliaikaisena toimitusjohtajana toimimisesta.

*** Sisältää vuonna 2012 hallitustyöskentelyyn liittyvien palkkioiden lisäksi 298 800 euron erillisen korvauksen yhtiölle tehdystä hallitustyöskentelyn ulkopuolisesta konsultointityöstä.

**** Sisältää vuonna 2012 hallitustyöskentelyyn liittyvien palkkioiden lisäksi 12 000 euron erillisen korvauksen yhtiölle tehdystä hallitustyöskentelyn ulkopuolisesta konsultointityöstä.

Lisätietoa hallituksen ja johdon osake- ja optio-omistuksista on esitetty "Osakkeet ja osakkeenomistajat" -osiossa.

35.Eläkkeiden laatimisperiaatteen muutoksen vaikutus

MEUR	Raportoitu	Muutos	Oikaistu
1.1.2012
Eläkevelvoitteet	45,6	13,2	58,7
Oma pääoma	1 177,1	-9,6	1 167,5
Laskennalliset verosaamiset	121,6	3,9	125,5
Laskennalliset verovelat	51,4	0,3	51,7
Tilikauden 2012 tulos	89,2	0,3	89,5
Tilikauden 2012 laaja tulos	115,1	-4,0	111,1
31.12.2012
Eläkevelvoitteet	50,4	17,9	68,3
Oma pääoma	1 232,2	-13,6	1 218,5
Laskennalliset verosaamiset	125,7	4,4	130,1
Laskennalliset verovelat	64,6	0,1	64,7
Oma pääoma / osake	20,0	-0,2	19,8
Omavaraisuusaste	41,4	-0,6	40,8
Nettovelkaantumisaste	38,8	0,4	39,2
Oman pääoman tuotto 2012	7,4	0,1	7,5
Sijoitetun pääoman tuotto 2012	8,1	0,1	8,2

Muutos ei vaikuttanut osakekohtaiseen tulokseen.

36. Tytäryhtiöt

		Emoyhtiön	Konsernin
		omistusosuus	omistusosuus
31.12.2013	Maa	(%)	(%)
Cargotec ACT B.V.	Alankomaat		100
Cargotec Holding Netherlands B.V.	Alankomaat	100	100
Cargotec Netherlands B.V.	Alankomaat		100
MacGregor Netherlands B.V.	Alankomaat		100
MacGregor Netherlands Holding B.V.	Alankomaat		100
Cargotec Albania SHPK	Albania		100
Hiab Middle East L.L.C.	Arabiemiirikuntien liitto		49 *
Kalmar Middle East FZCO	Arabiemiirikuntien liitto		100
MacGregor (ARE) Gulf LLC	Arabiemiirikuntien liitto		49 *
MacGregor (ARE) LLC	Arabiemiirikuntien liitto		49 *
Cargotec Argentina S.R.L.	Argentiina		100
Cargotec Australia Pty. Ltd.	Australia		100
Cargotec Automation Solutions Australia Pty. Ltd.	Australia		100
Kalmar Equipment (Australia) Pty. Ltd.	Australia		100
MacGregor Australia Pty Ltd	Australia		100
Cargotec Caribbean Services Ltd.	Bahama		100
Cargotec Belgium NV	Belgia	100	100
MacGregor Belgium NV	Belgia		100
Cargotec Brazil Indústria e Comércio de Equipamentos para Movimentacao de
Cargas Ltda	Brasilia		100
MacGREGOR (BRA) Ltda	Brasilia		100
Hiab Chile S.A.	Chile		100
Triplex Ltda.	Chile		89
Cargotec Iberia S.A.	Espanja		100
Hiab Cranes, S.L.	Espanja		100
Hiab (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka		100
Kalmar Industries South Africa (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100	100
PT MacGregor Indonesia	Indonesia		100
Cargotec India Private Limited	Intia		100
MacGregor Marine India Private Limited	Intia		100
Cargotec Engineering Ireland Ltd	Irlanti		100
Cargotec Research & Development Ireland Ltd	Irlanti		100
Bringeven Ltd.	Iso-Britannia		100
Cargotec UK Ltd.	Iso-Britannia	100	100
Del Equipment (UK) Ltd.	Iso-Britannia		100
Grampian Hydraulics Limited	Iso-Britannia		100
HATLAPA Marine Equipment Ltd.	Iso-Britannia		100
Hiab Ltd.	Iso-Britannia		100
Kalmar Ltd.	Iso-Britannia		100
MacGregor (GBR) Limited	Iso-Britannia		100

MacGregor Marine Service UK Limited	Iso-Britannia	100
Moffett Limited	Iso-Britannia	100
P&C Compressor Spares Ltd	Iso-Britannia	100
Player and Cornish Marine Limited	Iso-Britannia	100
Cargotec Engineering, Italy S.r.l.	Italia	60 *
Cargotec Italia S.r.l.	Italia	100
MacGregor Italy S.r.l.	Italia	100
Interhydraulik Zepro GmbH	Itävalta	100
Cargotec Austria GmbH	Itävalta	100
Cargotec Japan Ltd.	Japani	100
MacGregor Japan Ltd	Japani	100
Waltco Lift Inc.	Kanada	100
Cargotec Asia Limited	Kiina	100
Cargotec (Shanghai) Trading Company Limited	Kiina	100
Cargotec Industries (China) Co., Ltd	Kiina	100
HATLAPA Marine Equipment Shanghai Co. Ltd.	Kiina	100
Hiab Load Handling Equipment (Shanghai) Co., Ltd	Kiina	100
Kalmar Port Machinery (Shenzhen) Co., Ltd	Kiina	100
MacGREGOR (CHN) Ltd	Kiina	100
MacGREGOR (HKG) Ltd	Kiina	100
MacGREGOR Plimsoll (Tianjin) Co., Ltd	Kiina	100
MacGREGOR Shanghai Trading Co., Ltd.	Kiina	100
Cargotec Korea Limited	Korean tasavalta	100
HATLAPA Korea Co. Ltd	Korean tasavalta	60
MacGregor Korea Ltd	Korean tasavalta	100
MacGregor Greece Ltd	Kreikka	100
Hiab d.o.o.	Kroatia	100 100
Macgregor Croatia d.o.o.	Kroatia	100
HATLAPA (EastMed) Ltd	Kypros	70
HATLAPA Filtration Technology Ltd.	Kypros	56
ISMS Holdings Ltd.	Kypros	100
MacGregor Cyprus Ltd.	Kypros	100
MacGREGOR BLRT Baltic UAB	Liettua	51
Cargotec Luxembourg S.a.r.l.	Luxemburg	100
Bromma (Malaysia) Sdn. Bhd.	Malesia	100
Cargotec Terminal Solutions (Malaysia) Sdn Bhd	Malesia	70
Hiab Sdn Bhd	Malesia	100
MacGregor Malaysia Sdn. Bhd.	Malesia	100
Cargotec Maghreb SA	Marokko	100
Cargotec de México, S.A. de C.V.	Meksiko	100
Hiab S.A. de C.V.	Meksiko	75
Platform Crane Services Mexico S. de. R.L.	Meksiko	100
Servicios Hiab S.A. de C.V.	Meksiko	75
Cargotec Holding Norway AS	Norja	100 100
Cargotec Norway AS	Norja	100

HATLAPA Marine Equipment AS	Norja		100
HATLAPA Marine Holding AS	Norja		100
MacGregor Norway AS	Norja		100
Triplex AS	Norja		94
Triplex Holding AS	Norja		90
Cargotec Services Panama S.A.	Panama		100
MacGregor Portugal, Unipessoal Lda	Portugali		100
Promaport Lda	Portugali		100
Cargotec Poland Sp. Z.o.o.	Puola		100
MacGregor Doha WLL	Qatar		49 *
Cargotec France SAS	Ranska	100	100
MacGregor France S.A.S	Ranska		100
Societe Immobiliere Mavivray S.a.r.l.	Ranska		100
SRMP - Societe Reunionaise de Maintenance Portuaire	Ranska		51
Cargotec Holding Sweden AB	Ruotsi	100	100
Cargotec Patenter AB	Ruotsi		100
Cargotec Patenter HB	Ruotsi		100
Cargotec Sweden AB	Ruotsi	100	100
Cargotec Sweden Bulk Handling AB	Ruotsi		100
Koffert Sverige AB	Ruotsi		100
MacGregor Sweden AB	Ruotsi		100
Zeteco AB	Ruotsi		100
Z-Lyften Produktion AB	Ruotsi		100
Cargotec Germany GmbH	Saksa		100
Cargotec Marine GmbH	Saksa		100
HATLAPA International Holding GmbH	Saksa		100
HATLAPA Uetersener Maschinenfabrik GmbH et Co.	Saksa		100
HATLAPA Verwaltungsgesellschaft mbH	Saksa		100
MacGREGOR Beteiligungs GmbH	Saksa		100
Zepro Hebebühnen GmbH	Saksa		100
Cargotec CHS Asia Pacific Pte Ltd.	Singapore		100
HATLAPA Asia Pacific Pte. Ltd.	Singapore		100
ISMS Services Pte. Ltd.	Singapore		100
MacGREGOR (SGP) Pte Ltd.	Singapore		100
MacGREGOR Plimsoll Offshore Services Pte Ltd	Singapore		100
MacGREGOR Plimsoll Pte Ltd	Singapore		100
MacGregor Pte Ltd	Singapore	100	100
Cargotec Slovakia Spol. s.r.o.	Slovakia	100	100
Tagros d.o.o.	Slovenia	100	100
Cargotec Finland Oy	Suomi		100
Cargotec Holding Finland Oy	Suomi	100	100
Cargotec Solutions Oy	Suomi	100	100
Cargotec U.S. Manufacturing Oy	Suomi		100
Cargotec U.S. Sales Oy	Suomi		100

Forastar Oy Ab Suomi 100 100

Kiinteistö Oy Kalasatama	Suomi	100	100
MacGregor Finland Oy	Suomi		100
Oy Sisu Ab	Suomi	100	100
Cargotec Swizerland S.A.	Sveitsi		100
Cargotec Denmark A/S	Tanska	100	100
Zepro Danmark A/S	Tanska		100
Cargotec Thailand Co., Ltd.	Thaimaa		100
Cargotec Czech Republic s.r.o	Tsekin tasavalta	100	100
Cargotec Ukraine, LLC	Ukraina		100
MacGREGOR (UKR)	Ukraina		99
Cargotec New Zealand Ltd	Uusi-Seelanti		100
Cargotec RUS LLC	Venäjä		100
Cargotec Estonia AS	Viro	100	100
MacGREGOR BLRT Baltic OÜ	Viro		51
Linda Properties OÜ	Viro		45 *
Cargotec Holding, Inc.	Yhdysvallat	100	100
Cargotec Port Security LLC	Yhdysvallat		100
Cargotec Solutions LLC	Yhdysvallat		100
Cargotec USA Inc.	Yhdysvallat		100
HATLAPA USA LLC	Yhdysvallat		70
Kalmar RT Center LLC	Yhdysvallat		100
MacGregor USA Inc.	Yhdysvallat		100
Navis LLC	Yhdysvallat		100
Waltco Lift Corp.	Yhdysvallat		100

* Cargotecilla on osakassopimukseen perustuva määräysvalta yrityksessä ja se konsolidoidaan täysimääräisesti.

37. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

MacGregor sopi lokakuussa ostavansa yritysarvoon noin 180 miljoonaa euroa Aker Solutionsilta sen mooring and loading systems -yksikön. Hankinta saatiin päätökseen tammikuussa 2014. Yksikkö konsolidoidaan MacGregorin tulokseen 1.2.2014 alkaen.

Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)

Emoyhtiön tuloslaskelma

MEUR Liite	1.1.−31.12.2013	1.1.−31.12.2012
Liikevaihto	88,5	121,2
Hallinnon kulut 2, 3, 4	-105,1	-124,4
Liiketoiminnan muut tuotot	0,6	0,9
Liiketoiminnan muut kulut	-0,1	-0,1
Liiketappio	-16,1	-2,3
Rahoitustuotot ja -kulut	5 -46,1	26,3
Tappio / Voitto ennen satunnaisia eriä	-62,2	24,0
Satunnaiset erät	6 90,1	-6,8
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	27,9	17,2
Tuloverot	7 -14,9	-0,4
Tilikauden voitto	13,0	16,8

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaisesti.

Emoyhtiön tase

MEUR	Liite	31.12.2013	31.12.2012
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	8, 9	28,2	26,1
Aineelliset hyödykkeet	10	0,8	0,8
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä	11	1 736,8	1 685,1
Osuudet yhteisyrityksissä	11	37,6	32,5
Muut osakkeet ja osuudet	11	3,8	3,9
Pysyvät vastaavat yhteensä		1 807,1	1 748,4
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset	12, 18	629,4	677,5
Lyhytaikaiset saamiset	13, 18	1 200,1	850,3
Rahavarat		157,2	33,7
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		1 986,8	1 561,5

Vastaavaa yhteensä		3 793,8	3 309,9
MEUR		31.12.2013	31.12.2012
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma		64,3	64,3
Ylikurssirahasto		98,0	98,0
Käyvän arvon rahasto		2,1	5,4
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		73,7	-
Edellisten tilikausien voitto		743,5	770,8
Tilikauden voitto		13,0	16,8
Oma pääoma yhteensä	14	994,5	955,2
Pakolliset varaukset		1,0	1,1
Vieras pääoma
Pitkäaikaiset velat

Vastattavaa yhteensä		3 793,8	3 309,9
Vieras pääoma yhteensä		2 798,3	2 353,5
Lyhytaikaiset velat	16, 18	2 229,3	1 889,6
Muut pitkäaikaiset velat	15, 18	534,0	464,0
Pääomalaina	15	35,0	-
Pitkäaikaiset velat

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaisesti.

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

MEUR	1.1.−31.12.2013	1.1.−31.12.2012
Liiketoiminnan rahavirta
Liiketappio	-16,1	-2,3
Oikaisut liiketappioon	5,3	4,6
Käyttöpääoman muutos	-37,8	26,3
Maksetut korot	-30,4	-39,1
Saadut korot	25,7	26,6
Saadut osingot	36,3	1,2
Maksetut verot	0,0	0,0
Johdannaiset	5,9	28,7
Liiketoiminnan rahavirta	-11,2	45,9

Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-7,2	-12,7
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin ja muihin sijoituksiin	-110,6	-32,6
Luovutustulot osakkeista	0,0	-
Luovutustulot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä	-	0,1
Investointien rahavirta	-117,8	-45,2

Rahoituksen rahavirta
Osakemerkinnöistä saadut maksut	0,2	-
Omien osakkeiden myynti	73,5	-
Myönnetyt lainat	-632,4	-523,1
Lainasaamisten takaisinmaksut	321,3	99,4
Lyhytaikaisten lainojen nostot	819,8	670,5
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-485,0	-282,2
Pitkäaikaisten lainojen nostot	234,9	54,9
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-35,7	-47,8
Maksetut osingot	-44,1	-61,3
Rahoituksen rahavirta	252,5	-89,6

Rahavarojen muutos	123,5	-88,8
Rahavarat 1.1.	33,7	122,5
Rahavarat 31.12.	157,2	33,7

Käyttöpääoman muutos
Korottomien liikesaamisten muutos	7,7	-19,5
Korottomien velkojen muutos	-45,5	45,7
Käyttöpääoman muutos	-37,8	26,3

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaisesti.

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Sisällysluettelo

1. Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 2. Henkilöstökulut 3. Poistot ja arvonalentumiset 4. Tilintarkastajan palkkiot 5. Rahoitustuotot ja -kulut 6. Satunnaiset erät 7. Tuloverot 8. Aineettomat hyödykkeet 9. Aktivoidut korkomenot 10. Aineelliset hyödykkeet 11. Sijoitukset 12. Pitkäaikaiset saamiset 13. Lyhytaikaiset saamiset 14. Oma pääoma 15. Pitkäaikaiset velat 16. Lyhytaikaiset velat 17. Vastuut

18. Johdannaissopimukset

1. Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Cargotec Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön periaatteiden mukaisesti.

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot käsitellään myynnin tai ostojen oikaisuerinä. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.

Tuloutusperiaate

Liikevaihto koostuu pääasiassa konsernin sisäisistä palveluveloituksista. Palveluiden myynti tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu.

Tuloverot

Laskennallinen verovelka ja -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.

Tuloveroihin sisältyy kauden verotettavasta tuloksesta Suomen verosäännösten perusteella laskettu vero.

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet ja poistot

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalennuksilla. Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Arvioituihin taloudellisiin käyttöaikoihin perustuvat poistoajat ovat seuraavat:

Aineettomat oikeudet 3–10 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot 5–10 vuotta
Rakennukset 25 vuotta
Koneet ja kalusto 3–5 vuotta

Johdannaisinstrumentit

IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa sovelletaan valuuttamääräisten lainojen rahavirtojen suojauksiin. Emoyhtiö dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen suhteen sekä emoyhtiön riskienhallintatavoitteet ja suojausstrategian. Emoyhtiö dokumentoi ja arvioi, suojausta aloittaessaan ja vähintään jokaisen vuositilinpäätöksen ja välitilinpäätösten yhteydessä, suojaussuhteiden tehokkuuden mittaamalla suojausinstrumentin kykyä kumota suojauskohteen käyvän arvon tai rahavirtojen arvon muutokset.

Suojauslaskennan kriteerit täyttävien rahavirtojen suojausinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutokset kirjataan oman pääoman käyvän arvon rahastoon. Tehoton osa kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Oman pääomaan käyvän arvon rahastoon kirjattu johdannaisten kumulatiivinen voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan suojatun erän oikaisuna samalla kaudella kuin suojattu erä kirjataan tuloslaskelmaan. Mikäli ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, siirretään kyseisen suojausinstrumentin kumulatiivinen käyvän arvon muutos välittömästi tuloslaskelman muihin liiketoiminnan tuottoihin tai kuluihin. Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään, sopimus

puretaan tai toteutetaan tai suojaussuhde keskeytetään, aiemmin omaan pääomaan kirjattu arvonmuutosten kertymä jää omaan pääomaan erilliseksi eräksi ja tuloutetaan vasta, kun ennakoitu liiketoimi toteutuu.

Suojauslaskennan ulkopuolella olevien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan tuloslaskelmaan, suojatun kohteen mukaisesti joko liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoituskuluihin ja tuottoihin. Valuuttatermiinien korkopisteiden muutoksista johtuva käyvän arvon muutos kirjataan aina suoraan rahoituskuluihin ja -tuottoihin.

Oma pääoma

Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, käyvän arvon rahastosta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta sekä edellisten tilikausien voitosta, josta on vähennetty maksetut osingot. Ylikurssirahasto on muodostunut vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana, jolloin rahastoon on kirjattu osakkeiden merkintähinnan kirjanpidollisen vasta-arvon ylittävä osa. Käyvän arvon rahasto sisältää rahavirtojen suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset. Uuden osakeyhtiölain (21.7.2006/624) voimaantulon (1.9.2006) jälkeen päätettyjen optio-ohjelmien perusteella tehdyistä osakemerkinnöistä saadut maksut merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Muutokset yhtiön omien osakkeiden omistuksessa kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Tilikauden voitto kirjataan edellisten tilikausien voittoon.

Pakolliset varaukset

Pakolliset varaukset ovat vastaisia menoja, joiden suorittamiseen emoyhtiö on sitoutunut ja joista ei todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, tai vastaisia menetyksiä, joiden toteutumista on pidettävä ilmeisenä.

2. Henkilöstökulut

MEUR	1.1.−31.12.2013	1.1.−31.12.2012
Palkat ja palkkiot	10,4	15,9
Eläkekulut	1,7	2,5
Muut henkilösivukulut	0,7	0,9
Yhteensä	12,8	19,3

Henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkeyhtiössä.

Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin

	1.1.−31.12.2013	1.1.−31.12.2012
Toimihenkilöt	100	154

Johdon työsuhde-etuudet

Hallituksen jäsenille tilikauden aikana hallitustyöskentelystä maksetut palkkiot sekä heille myönnetyt luontoisedut olivat yhteensä 0,4 (2012: 0,4) miljoonaa euroa. Lisäksi vuonna 2012 kahdelle hallituksen jäsenelle maksettiin erillinen korvaus yhtiölle tehdystä hallitustyöskentelyn ulkopuolisesta konsultoinnista. Nämä korvaukset olivat yhteensä 0,3 miljoonaa euroa. Cargotecin hallituksen varapuheenjohtaja Tapio Hakakari toimi väliaikaisena toimitusjohtajana 8.10.2012-28.2.2013. Tästä toimesta hänelle maksettu erillinen korvaus oli 0,1 (2012: 0,1) miljoonaa euroa.

Toimitusjohtajalle 1.3.2013 alkaen maksetut palkat ja palkkiot sekä myönnetyt luontoisedut olivat vuonna 2013 yhteensä 0,6 miljoonaa euroa. Toimitusjohtajalla on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen, josta kirjattu eläkekulu oli 0,1 miljoonaa euroa vuonna 2013. Lakisääteinen eläkeikä voimassa olevan lainsäädännön nojalla on 63 vuotta. Vuonna 2012 toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle 8.10.2012 asti maksetut palkat ja palkkiot sekä heille myönnetyt luontoisedut olivat yhteensä 1,4 miljoonaa euroa. Ylimmän johdon työsuhde-etuuksista on lisätietoa konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 34, Lähipiiritapahtumat.

3. Poistot ja arvonalentumiset

MEUR	1.1.−31.12.2013	1.1.−31.12.2012
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat oikeudet	0,7	0,9
Muut pitkävaikutteiset menot	4,4	3,6
Rakennukset ja rakennelmat	0,0	0,0
Koneet ja kalusto	0,1	0,1
Yhteensä	5,2	4,6

Pysyvien vastaavien hyödykkeisiin ei ole kirjattu arvonalentumisia tilikaudella tai edellisellä tilikaudella.

4. Tilintarkastajan palkkiot

MEUR	1.1.−31.12.2013	1.1.−31.12.2012
Tilintarkastus	0,3	0,5
Veroneuvonta	0,2	0,1
Muut palvelut	1,2	0,6
Yhteensä	1,7	1,1

5. Rahoitustuotot ja -kulut

MEUR	1.1.−31.12.2013	1.1.−31.12.2012
Korkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä	23,6	25,0
Muilta	9,2	12,7
Yhteensä	32,8	37,7

Muut rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	1,2	1,3
Saadut osingot saman konsernin yrityksiltä	36,3	1,2
Valuuttakurssierot	-9,2	13,5
Yhteensä	28,3	16,0

Korkokulut
Saman konsernin yrityksiltä	-15,8	-23,8
Muilta	-17,3	-16,4
Yhteensä	-33,1	-40,2

Muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksiltä	-17,8	-
Muilta	-2,6	-2,0
Yhteensä	-20,4	-2,0

Arvonpalautukset tytäryhtiöosakkeista	40,0	15,0
Arvonalentumiset tytäryhtiöosakkeista	-93,7	-0,2
Rahoitustuotot ja -kulut, yhteensä	-46,1	26,3

6. Satunnaiset erät

MEUR	1.1.−31.12.2013	1.1.−31.12.2012
Satunnaiset kulut
Konserniavustukset	-	6,8

Satunnaiset tuotot
Konserniavustukset	90,1	-

7. Tuloverot

MEUR	1.1.−31.12.2013	1.1.−31.12.2012
Tuloverot	0,0	0,0
Laskennallisen verosaamisen muutos	14,9	0,4
Yhteensä	14,9	0,4

8. Aineettomat hyödykkeet

		Muut
	Aineettomat	pitkävaikutteiset	Keskeneräiset
MEUR	oikeudet	menot	investoinnit	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2013	4,1	27,0	6,8	37,9
Lisäykset	-	-	7,1	7,1
Siirrot erien välillä	0,2	12,5	-12,7	0,0
Hankintameno 31.12.2013	4,3	39,5	1,3	45,0
Kertyneet poistot 1.1.2013	2,8	9,0	-	11,8
Tilikauden poisto	0,7	4,4	-	5,1
Kertyneet poistot 31.12.2013	3,5	13,4	-	16,9
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	0,8	26,1	1,3	28,2

Hankintameno 1.1.2012	3,6	10,9	10,7	25,2
Lisäykset	-	-	12,7	12,7
Siirrot erien välillä	0,5	16,1	-16,5	0,0
Hankintameno 31.12.2012	4,1	27,0	6,8	37,9
Kertyneet poistot 1.1.2012	1,9	5,4	-	7,3
Tilikauden poisto	0,9	3,6	-	4,4

Kertyneet poistot 31.12.2012	2,8	9,0	-	11,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2012	1,3	18,0	6,8	26,1

9. Aktivoidut korkomenot

MEUR	2013	2012
Aktivoitu tilikaudella	-	0,1
Aktivoituja korkomenoja poistamatta	0,3	0,3

Aktivoidut korkomenot ovat ONE-projektiin liittyviä ja ne sisältyvät muihin pitkävaikutteisiin menoihin. Aktivoidut korkomenot poistetaan muiden pitkävaikutteisten menojen poistosuunnitelman mukaisesti.

10. Aineelliset hyödykkeet

				Muut
MEUR	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2013	0,4	0,4	0,9	0,1	1,8
Lisäykset	0,0	0,0	0,1	0,0	0,1
Vähennykset	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Hankintameno 31.12.2013	0,4	0,4	1,0	0,1	1,9
Kertyneet poistot 1.1.2013	-	0,1	0,9	0,1	1,1
Tilikauden poisto	-	0,0	0,1	0,0	0,1
Kertyneet poistot 31.12.2013	-	0,1	1,0	0,1	1,2
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	0,4	0,3	0,1	0,0	0,8
Hankintameno 1.1.2012	0,4	0,4	0,9	0,1	1,8
Lisäykset	-	-	0,0	-	0,0
Hankintameno 31.12.2012	0,4	0,4	0,9	0,1	1,8
Kertyneet poistot 1.1.2012	-	0,1	0,7	0,1	0,9
Tilikauden poisto	-	0,0	0,1	-	0,2
Kertyneet poistot 31.12.2012	-	0,1	0,9	0,1	1,1
Kirjanpitoarvo 31.12.2012	0,4	0,3	0,1	0,0	0,8

11. Sijoitukset

MEUR	2013	2012
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1.	1 778,9	1 778,8
Kertyneet arvonalennukset 1.1.	-93,8	-108,6
Lisäykset	105,4	0,1
Tilikauden arvonalennukset / -palautukset	-53,7	14,8
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 736,8	1 685,1

MEUR	2013	2012
Osuudet yhteisyrityksissä
Hankintameno 1.1.	32,5	-
Lisäykset	5,1	32,5
Kirjanpitoarvo 31.12.	37,6	32,5

MEUR	2013	2012
Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1.	3,9	3,9
Vähennykset	-0,1	-
Kirjanpitoarvo 31.12.	3,8	3,9

Konserniyritysten nimet, kotipaikat ja emoyhtiön omistusosuus on eritelty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 36, Tytäryhtiöt.

12. Pitkäaikaiset saamiset

MEUR	31.12.2013	31.12.2012
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä	623,5	611,4
Johdannaisvarat	-	41,4
Laskennallinen verosaaminen	5,2	20,1
Lainasaamiset muilta	0,7	4,5
Yhteensä	629,4	677,5

13. Lyhytaikaiset saamiset

MEUR	31.12.2013	31.12.2012
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	8,9	17,1
Johdannaisvarat	15,6	20,9
Lainasaamiset	1 042,9	757,5
Siirtosaamiset	97,7	7,4
Yhteensä	1 165,1	803,0
Saamiset muilta
Myyntisaamiset	0,1	0,0
Johdannaisvarat	18,3	30,9
Lainasaamiset	0,3	-
Siirtosaamiset	16,2	16,3
Yhteensä	35,0	47,3

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	1 200,1	850,3

14. Oma pääoma

MEUR	2013	2012
Sidottu oma pääoma

Osakepääoma 1.1.	64,3	64,3
Osakepääoma 31.12.	64,3	64,3

Ylikurssirahasto 1.1.	98,0	98,0
Ylikurssirahasto 31.12.	98,0	98,0
Käyvän arvon rahasto 1.1.	5,4	12,3

Rahavirran suojaukset	-4,6	-9,2
Laskennallisen verovelan / -saatavan muutos	1,2	2,2
Käyvän arvon rahasto 31.12.	2,1	5,4

Sidottu oma pääoma yhteensä	164,4	167,7
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	-	-
Omien osakkeiden myynti	73,5	-
Optioiden merkintä	0,2	-
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	73,7	-
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	787,5	832,0
Osingonjako	-44,1	-61,3
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	743,5	770,8
Tilikauden voitto / tappio	13,0	16,8

Vapaa oma pääoma yhteensä	830,1	787,5

Oma pääoma yhteensä	994,5	955,2
Jakokelpoiset varat	830,1	787,5

15. Pitkäaikaiset velat

MEUR	31.12.2013	31.12.2012
Pääomalainat	35,0	-
Joukkovelkakirjalainat	148,4	227,1
Lainat rahoituslaitoksilta	381,8	202,5
Laskennallinen verovelka	0,5	1,8
Johdannaisvelat	3,2	32,6
Yhteensä	569,0	464,0

Erääntyy yli 5 vuoden kuluttua

MEUR	31.12.2013	31.12.2012
Joukkovelkakirjalaina	61,6	64,1
Lainat rahoituslaitoksilta	103,9	174,7
Yhteensä	165,5	238,8

16. Lyhytaikaiset velat

MEUR	31.12.2013	31.12.2012
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat	5,2	40,3
Johdannaisvelat	40,9	37,4
Lainat saman konsernin yrityksiltä	1 909,2	1 558,0
Siirtovelat	4,9	16,9
Yhteensä	1 960,1	1 652,6
Velat ulkopuolisille
Joukkovelkakirjalaina	68,9	-
Lainat rahoituslaitoksilta	20,3	35,7
Yritystodistukset	133,0	148,6
Käytetyt pankkitililimiitit	0,0	21,3
Ostovelat	4,1	5,0
Johdannaisvelat	20,0	7,0
Siirtovelat	22,8	19,3
Yhteensä	269,2	236,9
Lyhytaikaiset velat yhteensä	2 229,3	1 889,6

Siirtovelat

MEUR	31.12.2013	31.12.2012
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset	2,4	3,3
Korkojaksotukset	15,0	14,3
Muut siirtovelat	10,3	18,7
Yhteensä	27,7	36,2

17. Vastuut

MEUR	31.12.2013	31.12.2012
Takaukset
Saman konsernin yritysten puolesta	458,3	411,3
Muiden puolesta	0,0	0,9
Yhteensä	458,3	412,3

Annetut vastuusitoumukset
Vuokravastuut muiden puolesta	2,5	2,7

Leasingvastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	2,0	1,6
Myöhemmin maksettavat	3,9	4,9
Yhteensä	8,4	9,3

18. Johdannaissopimukset

Johdannaissopimusten käyvät arvot

31.12.2013
MEUR		Positiivinen käypä arvo Negatiivinen käypä arvo	Netto käypä arvo
Konsernin sisäiset valuuttatermiinit	15,6	40,9	-25,3
Muut valuuttatermiinit	18,3	17,7	0,6
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	-	5,6	-5,6
Yhteensä	33,9	64,2	-30,3

31.12.2012
MEU2		Positiivinen käypä arvo Negatiivinen käypä arvo	Netto käypä arvo
Konsernin sisäiset valuuttatermiinit	20,9	37,4	-16,5
Muut valuuttatermiinit	30,9	7,0	23,9
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	41,4	32,6	8,8
Yhteensä	93,3	77,0	16,3

Johdannaissopimusten nimellisarvot

MEUR	31.12.2013	31.12.2012
Konsernin sisäiset valuuttatermiinit	2 232,5	2 476,4
Muut valuuttatermiinit	3 558,6	3 575,9
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	217,5	227,4
Yhteensä	6 008,7	6 279,6

Tunnusluvut

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Konsernin tuloslaskelma		2013	2012	2011	2010	2009
Liikevaihto	MEUR	3 181	3 327	3 139	2 575	2 581
Vienti ja ulkomaan toiminta	MEUR	3 131	3 260	3 078	2 516	2 530
Liikevoitto	MEUR	93	131	207	131	0
% liikevaihdosta	%	2,9	3,9	6,6	5,1	0,0
Liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja	MEUR	127	158	207	142	61
% liikevaihdosta	%	4,0	4,7	6,6	5,5	2,4
Voitto ennen veroja	MEUR	79	123	192	101	-27
% liikevaihdosta	%	2,5	3,7	6,1	3,9	-1,0
Tilikauden voitto	MEUR	55	89	149	78	7
% liikevaihdosta	%	1,7	2,7	4,8	3,0	0,3

Muut tunnusluvut		2013	2012	2011	2010	2009
Palkat ja palkkiot	MEUR	460	452	419	364	351
Poistot ja arvonalentumiset	MEUR	77	70	63	60	60
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin	MEUR	69	76	47	44	88
Investoinnit asiakasrahoitussopimuksiin	MEUR	39	34	30	16	19
Investoinnit yhteensä % liikevaihdosta	%	3,4	3,3	2,4	2,3	4,1
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot	MEUR	63	75	60	37	37
% liikevaihdosta	%	2,0	2,3	1,9	1,4	1,4
Oma pääoma	MEUR	1 239	1 219	1 168	1 069	881
Taseen loppusumma	MEUR	3 336	3 298	3 124	2 916	2 687
Korolliset nettovelat ¹	MEUR	578	478	299	171	335
Oman pääoman tuotto	%	4,5	7,5	13,3	8,0	0,8
Sijoitetun pääoman tuotto	%	5,0	8,2	13,3	8,6	0,2
Omavaraisuusaste	%	39,5	40,8	42,9	42,7	37,5
Nettovelkaantumisaste ¹	%	46,7	39,2	25,6	16,0	38,0
Saadut tilaukset	MEUR	3 307	3 058	3 233	2 729	1 828
Tilauskanta	MEUR	1 980	2 021	2 426	2 356	2 149
Henkilöstö keskimäärin		10 210	10 522	10 692	9 673	10 785
Henkilöstö 31.12.		10 610	10 294	10 928	9 954	9 606
Osingot	MEUR		27 2 44	61	37	24

1 Sisältää 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin Private Placement -joukkovelkakirjalainan valuuttakurssiriskisuojauksen.

2 Hallituksen ehdotus.

Cargotec soveltaa vuoden 2013 alusta IAS 19 Työsuhde-etuudet -standardin muutosta. Vertailukausien 2012 ja 2011 luvut on oikaistu vastaavasti. Lisätietoja on liitetiedossa 35.

Osakekohtaiset tunnusluvut

		2013	2012	2011	2010	2009
Osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos	EUR	0,89	1,45	2,42	1,21	0,05
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos	EUR	0,89	1,45	2,42	1,21	0,05
Oma pääoma/osake	EUR	19,18	19,80	18,97	17,37	14,20
Osinko/osake, B-sarjan osake	EUR	0,42 4	0,72	1,00	0,61	0,40
Osinko/osake, A-sarjan osake	EUR	0,41 4	0,71	0,99	0,60	0,39
Osinko/tulos, B-sarjan osake	%	47,1 4	49,7	41,3	50,4	782,8
Osinko/tulos, A-sarjan osake	%	46,0 4	49,1	40,9	49,6	763,2
Efektiivinen osinkotuotto, B-sarjan osake	%	1,6 4	3,6	4,4	1,6	2,1
Hinta/voitto (P/E), B-sarjan osake	EUR	30,4	13,8	9,5	32,3	377,9
Osakkeen kurssikehitys, B-sarjan osake
Keskikurssi	EUR	24,49	22,70	26,79	26,08	11,55
Kauden ylin kurssi	EUR	29,69	33,62	39,60	39,37	19,31
Kauden alin kurssi	EUR	19,35	15,65	16,35	19,16	6,37
Kauden päätöskurssi	EUR	27,09	19,95	22,98	39,03	19,31
Osakkeiden markkina-arvo 31.12. ¹	MEUR	1 743	1 223	1 410	2 390	1 183
B-sarjan osakkeiden markkina-arvo 31.12. ²	MEUR	1 484	1 034	1 191	2 023	1 001
Osakevaihto, B-sarjan osake	1 000 kpl	41 105	64 275	58 290	47 097	54 782
Osakevaihto, B-sarjan osake	%	74,0	118,8	98,5	84,2	92,2
A-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo ³	1 000 kpl	9 526	9 526	9 526	9 526	9 526
A-sarjan osakkeiden lukumäärä 31.12. ³	1 000 kpl	9 526	9 526	9 526	9 526	9 526
B-sarjan osakkeiden lukumäärän laimentamaton painotettu keskiarvo ²	1 000 kpl	51 995	51 819	51 819	51 819	51 812
B-sarjan osakkeiden laimentamaton lukumäärä 31.12. ²	1 000 kpl	54 789	51 819	51 819	51 819	51 819
B-sarjan osakkeiden lukumäärän laimennusvaikutuksella oikaistu painotettu keskiarvo ²	1 000 kpl	52 082	51 819	51 819	51 819	51 812

Osakkeiden kurssi- ja vaihtotiedot perustuvat NASDAQ OMX Helsinki Oy:n kaupankäyntitietoihin.

1 Sisältää A- ja B-sarjan osakkeet, omat osakkeet vähennetty.
2 Ei sisällä hankittuja omia osakkeita.
3 A-sarjan osakkeisiin ei kohdistu laimennusvaikutusta.
4 Hallituksen ehdotus.

Cargotec soveltaa vuoden 2013 alusta IAS 19 Työsuhde-etuudet -standardin muutosta. Vertailukausien 2012 ja 2011 luvut on oikaistu vastaavasti. Lisätietoja on liitetiedossa 35.

Tunnuslukujen laskentakaavat

		Tilikauden voitto
Oman pääoman tuotto (%) =		100 x	Oma pääoma (keskimäärin kauden aikana)

			Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
Sijoitetun pääoman tuotto (%)	=	100 x	Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin kauden aikana)

			Oma pääoma
Omavaraisuusaste (%)	=	100 x	Taseen loppusumma - saadut ennakot

			Korolliset velat* - korolliset varat
Nettovelkaantumisaste (%)	=	100 x	Oma pääoma

			Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto
Osakekohtainen tulos, laimentamaton	=		Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin kauden aikana

			Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto
Osakekohtainen tulos, laimennettu	=		Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin kauden aikana, laimennusvaikutus huomioituna


Oma pääoma / osake	=		Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
			Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa

Osinko / osake	=		Tilikaudelta jaettava osinko
			Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa

Osinko / tulos (%)	=	100 x	Tilikaudelta jaettava osinko / osake
			Osakekohtainen tulos

Efektiivinen osinkotuotto (%)	=	100 x	Osinko / osake
			B-sarjan osakkeen kauden päätöskurssi

			B-sarjan osakkeen kauden päätöskurssi
Hinta / voitto (P/E)	=		Osakekohtainen tulos
	=		B-sarjan osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto kauden aikana
Keskikurssi			Vaihdettujen B-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden aikana

Osakkeiden markkina-arvo kauden	=		Ulkona olevien B-sarjan osakkeiden määrä kauden lopussa x B-sarjan osakkeen kauden päätöskurssi + Ulkona olevien A-sarjan osakkeiden määrä kauden lopussa x
lopussa			B-sarjan osakkeen kauden päätöspäivän keskikurssi
Osakevaihto	=		Vaihdettujen B-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden aikana

			Vaihdettujen B-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden aikana
Osakevaihto (%)	=	100 x	B-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo kauden aikana

* Sisältää 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin Private Placement -joukkovelkakirjalainan valuuttakurssiriskisuojauksen.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Cargotec Oyj:n B-sarjan osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsingin OMX Large Cap -listalla 1.6.2005 lähtien. Osakkeen kaupankäyntitunnus on CGCBV. Osakkeet ovat rekisterissä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä arvoosuusjärjestelmässä ja Euroclear Finland Oy ylläpitää Cargotec Oyj:n virallista omistajaluetteloa.

Osakekohtaiset tunnusluvut 2009–2013, EUR

	2013	2012	2011	2010	2009
Laimentamaton osakekohtainen tulos	0,89	1,45	2,42	1,21	0,05
Oma pääoma/osake	19,18	19,80	18,97	17,37	14,20
Osinko/osake, B-sarjan osake	0,42*	0,72	1,00	0,61	0,40
Osinko/osake, A-sarjan osake	0,41*	0,71	0,99	0,60	0,39
Efektiivinen osinkotuotto, B-sarjan osake, %	1,6*	3,6	4,4	1,6	2,1
Hinta/voitto (P/E), B-sarjan osake	30,4	13,8	9,5	32,3	377,9
Osakkeen kurssikehitys, B-sarjan osake
Keskikurssi	24,49	22,70	26,79	26,08	11,55
Kauden ylin kurssi	29,69	33,62	39,60	39,37	19,31
Kauden alin kurssi	19,35	15,65	16,35	19,16	6,37
Kauden päätöskurssi	27,09	19,95	22,98	39,03	19,31

* Hallituksen ehdotus

Cargotec soveltaa vuoden 2013 alusta IAS 19 Työsuhde-etuudet -standardin muuutosta. Vertailukausien 2012 ja 2011 luvut on oikaistu vastaavasti. Lisätietoja on liitteessä 35.

Osakkeet ja osakepääoma

Cargotecilla on kaksi osakesarjaa, noteeratut B-sarjan osakkeet ja noteeraamattomat A-sarjan osakkeet. Yhtiökokouksessa jokaisella A-sarjan osakkeella on yksi ääni ja kymmenellä B-sarjan osakkeella yksi ääni kuitenkin niin, että jokaisella osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni. Kaikkien osakkeiden tuottama yhteenlaskettu äänimäärä oli vuoden 2013 lopussa 15 002 887.

Cargotec Oyj:n osakepääomassa ei tapahtunut muutoksia vuonna 2013. Maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2013 oli 64 304 880 euroa. Osakekanta koostui 54 788 505 B-sarjan osakkeesta ja 9 526 089 Asarjan osakkeesta. B-sarjan osakkeiden määrä kasvoi tilikauden aikana 9 714 kappaleella, kun 2010A-optiooikeuksilla merkittiin 9 714 uutta osaketta. Merkintähinta 184 760,28 euroa merkittiin kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, joten Cargotecin osakepääoma säilyy ennallaan.

Osingon jako

B-sarjan osakkeet oikeuttavat korkeampaan osinkoon kuin A-sarjan osakkeet. Eri osakesarjoille jaettavan osingon välisen eron tulee olla vähintään yksi (1) sentti ja enintään kaksi ja puoli (2,5) senttiä.

Osinkoehdotus

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että käytettävissä olevista voittovaroista jaetaan osinkoa 0,41 euroa kutakin Asarjan osaketta ja 0,42 euroa kutakin B-sarjan osaketta kohden tilikaudelta 2013.

Osakeanti

Osakkeen arvon kehitys ja kaupankäynti

Cargotecin B-sarjan osakkeen arvo nousi vuoden 2013 aikana 36 prosenttia eli 19,95 eurosta 27,09 euroon. Samaan aikaan OMX Helsinki Benchmark Cap -indeksi nousi 26 prosenttia.

B-sarjan osakkeiden markkina-arvo vuoden 2013 lopussa laskettuna vuoden viimeisen kaupankäyntipäivän päätöskurssilla oli 1 484 (1 034) miljoonaa euroa. Kaikkien osakkeiden markkina-arvo, jossa pörssissä noteeraamattomat A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen vuoden viimeisen kaupankäyntipäivän keskikurssiin, oli tilikauden lopussa 1 743 (1 223) miljoonaa euroa. Vertailuluvut ovat ilman yhtiön hallussa vuoden 2012 lopussa olleita omia osakkeita.

Markkina-arvo, B-sarjan osakkeet

B-sarjan osakkeen päätöskurssi vuoden 2013 viimeisenä kaupankäyntipäivänä oli 27,09 (19,95) euroa. Vuoden 2013 ylin kurssi oli 29,69 (33,62) euroa ja alin 19,35 (15,65) euroa. Tilikauden vaihdolla painotettu keskikurssi oli 24,49 (22,70) euroa.

B-sarjan osakkeita vaihdettiin vuonna 2013 NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 41 (64) miljoonaa kappaletta, mikä vastasi 1 009 (1 462) miljoonan euron vaihtoa. Osakkeiden keskimääräinen päivävaihto oli 164 421 (257 102) kappaletta eli 4 (6) miljoonaa euroa.

Vuonna 2013 B-sarjan osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsinki Oy:n lisäksi useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla yhteensä 31 (40) miljoonaa kappaletta, mikä vastasi 759 (949) miljoonan euron vaihtoa. Osakkeita vaihdettiin eniten BATS Chi-X CXE:ssä ja Turquoisessa.

B-sarjan osakkeen ajantasaiset pörssikurssitiedot ovat luettavissa Cargotecin verkkosivuilla www.cargotec.fi/sijoittajat.

Osakekurssi ja vaihto

Osakkeenomistajat

Cargotecilla oli vuoden 2013 lopussa noin 22 000 (24 000) rekisteröitynyttä osakkeenomistajaa. Suurin yksittäinen osakkeenomistaja oli Wipunen varainhallinta oy. Ilkka Herlin oli suurin omistaja, kun omistukseen lasketaan sekä henkilökohtainen että määräysvaltayhtiöiden omistus. Hallintarekisteröityjen osakkeiden lukumäärä oli 10 565 425 (6 017 793) ja osuus kaikista osakkeista 16,43 (9,36) prosenttia, mikä vastasi 7,04:ää (4,01) prosenttia kaikkien osakkeiden äänimäärästä.

Kuukausittain päivitettävä lista suurimmista osakkeenomistajista on nähtävillä Cargotecin verkkosivuilla www.cargotec.fi/sijoittajat.

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2013

	A-sarjan	B-sarjan	Osakkeet	Osakkeet	Äänet	Äänet
Osakkeenomistaja	osakkeet	osakkeet	yht.	yht., %	yht.	yht., %
1 Ilkka Herlinin määräysvallassa olevat osakkeet yht.	2 940 067	5 379 887	8 319 954	12,94	3 478 055	23,18
Wipunen varainhallinta oy	2 940 067	5 375 000	8 315 067	12,93	3 477 567	23,18
Ilkka Herlinin suora omistus		4 887	4 887	0,01	488	0,00
2 Mariatorp Oy (Niklas Herlinin määräysvallassa)	2 940 067	5 000 000	7 940 067	12,35	3 440 067	22,93
3 D-sijoitus Oy (Ilona Herlinin määräysvallassa)	2 940 067	3 850 000	6 790 067	10,56	3 325 067	22,16
4 Toshiba Elevator And Building Systems Corporation		3 023 340	3 023 340	4,70	302 334	2,02
5 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma		3 016 098	3 016 098	4,69	301 609	2,01
6 Koneen säätiö	705 888	1 232 454	1 938 342	3,01	829 133	5,53
7 Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen		961 953	961 953	1,50	96 195	0,64
8 Valtion eläkerahasto		850 000	850 000	1,32	85 000	0,57
9 Sijoitusrahasto Fondita Nordic Small Cap		450 000	450 000	0,70	45 000	0,30
10 Herlin Heikki		400 000	400 000	0,62	40 000	0,27
11 Sijoitusrahasto Nordea Fennia		320 000	320 000	0,50	32 000	0,21
12 Veritas Eläkevakuutus		298 304	298 304	0,46	29 830	0,20
13 Sijoitusrahasto Nordea Pro Suomi		282 000	282 000	0,44	28 200	0,19
14 Sigrid Juséliuksen säätiö		273 400	273 400	0,43	27 340	0,18
15 Nurminen Hanna		270 268	270 268	0,42	27 026	0,18
16 Sijoitusrahasto Aktia Capital		259 000	259 000	0,40	25 900	0,17
17 Sijoitusrahasto OP-Suomi Arvo		223 374	223 374	0,35	22 337	0,15
18 Sijoitusrahasto SEB Finlandia		210 000	210 000	0,33	21 000	0,14
19 Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia		209 779	209 779	0,33	20 977	0,14
20 Brita Maria Renlundin säätiö		209 500	209 500	0,33	20 950	0,14
Yhteensä	9 526 089	26 719 357	36 245 446	56,36	12 198 020	81,30
Hallintarekisteröidyt			10 565 425
Muut osakkeenomistajat			17 503 723
Liikkeeseen laskettu osakemäärä yhteensä
31.12.2013			64 314 594

Perustuu Euroclear Finland Oy:n omistajarekisteriin.

Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2013

	Omistajien	%-osuus	Osakemäärä,	%-osuus
Osakkeita	lukumäärä	omistajista	kpl	osakekannasta
1-100	9 014	41,66	519 359	0,81
101-500	8 517	39,36	2 232 563	3,47
501-1 000	2 023	9,35	1 573 047	2,45
1 001-10 000	1 859	8,59	4 958 009	7,71
10 001-100 000	181	0,84	5 430 574	8,44
100 001-1 000 000	36	0,17	8 525 321	13,26
yli 1 000 000	8	0,04	41 070 330	63,86
Yhteensä	21 638	100,00	64 309 203	100,00
joista hallintarekisteröityjä	15
Yhteistilillä			5 391	0,01
Liikkeeseen laskettu osakemäärä yhteensä 31.12.2013			64 314 594	100,00

Perustuu Euroclear Finland Oy:n omistajarekisteriin.

Osakkeenomistajat omistajaryhmittäin 31.12.2013

Hallituksen ja johdon osakeomistukset

Cargotecin hallituksen ja toimitusjohtajan sekä heidän määräysvallassaan olevien yhtiöiden yhteenlaskettu osakeomistus 31.12.2013 oli 2 940 067 (2 940 067) A-sarjan osaketta ja 5 621 323 (5 235 078) B-sarjan osaketta, mikä vastasi 13,31:tä (12,71) prosenttia kaikkien osakkeiden yhteismäärästä ja 23,34:ää (23,09) prosenttia yhteisäänimäärästä. Toimitusjohtajalle ei ole nimetty sijaista.

Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen (1.3.2013 alkaen) on oikeutettu osakepohjaiseen kannustinohjelmaan ja optioohjelmaan. Optio-ohjelman perusteella hänelle on myönnetty 60 500 kappaletta 2010A-optio-oikeutta. Optio-oikeuksiin ja niillä mahdollisesti merkittäviin osakkeisiin liittyy vuoden myyntikielto 1.4.2014 saakka.

Cargotecin verkkosivuilla osoitteessa www.cargotec.fi/sijoittajat on nähtävillä ajantasainen tieto hallituksen ja johdon omistuksista.

Hallituksen valtuutukset

Vuoden 2013 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Osakkeita voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseen, yrityskauppojen ja muiden järjestelyjen rahoittamiseen ja toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisen kannustinjärjestelmän toteuttamiseen tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Hankittavien osakkeiden enimmäismääräksi vahvistettiin yhteensä enintään 6 400 000 omaa osaketta niin, että A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 952 000 kappaletta ja Bsarjan osakkeita enintään 5 448 000 kappaletta. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä.

Vuoden 2012 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta osakeannilla yhdessä tai useammassa erässä. Luovutettavien osakkeiden enimmäismääräksi vahvistettiin yhteensä enintään 6 400 000 omaa osaketta niin, että A-sarjan osakkeita voidaan luovuttaa enintään 952 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita enintään 5 448 000 kappaletta. Omien osakkeiden luovuttaminen voi tapahtua suunnatusti eli osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen edellyttäen, että sille on painava taloudellinen syy. Osakkeita voidaan luovuttaa esimerkiksi vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa tai muissa järjestelyissä, yritysostojen rahoittamiseen tai henkilöstön kannustamiseen. Hallitus voi myös päättää omien osakkeiden luovuttamisesta julkisessa kaupankäynnissä NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä sen sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Hallitus valtuutettiin myös päättämään muista osakeannin ehdoista. Hallitus käytti valtuutusta tilikauden aikana laskemalla uudelleen liikkeelle kaikki 2 959 487 yhtiön hallussa ollutta omaa B-sarjan osaketta. Valtuutus on voimassa viisi vuotta yhtiökokouksen päätöksestä.

Tilikauden päättyessä hallituksella ei ollut voimassa olevaa valtuutusta optio-oikeuksien tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen eikä osakepääoman korottamiseen.

Osakepohjaiset kannustinohjelmat

Osakepohjainen kannustinohjelma 2013

Mahdollinen palkkio suoritetaan Cargotecin B-sarjan osakkeina. Osakkeet annetaan keväällä 2014, ja ne vapautuvat luovutettaviksi kahdessa erässä vuonna 2015. Vähimmäisansaintakriteerinä oli yhtiön liiketoiminnan rahavirta 127,8 miljoonaa euroa, mikä toteutui. Lisäksi liiketoiminta-aluekohtaiset ansaintakriteerit toteutuivat yhden liiketoimintaalueen osalta. Ohjelman piiriin kuului 43 henkilöä, mukaan lukien Cargotecin toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet, joista 20 saa ohjelman pohjalta palkkiota.

Ansaintajakso	Ansaintakriteeri	Kohderyhmä	Toteuma
2013 toinen	Yhtiön ja liiketoiminta- alueiden	43 osallistujaa mukaan lukien	20 osallistujaa
vuosipuolisko	liiketoiminnan rahavirta	johtoryhmän jäsenet	palkitaan

Osakepohjainen kannustinohjelma 2010

Hallitus päätti maaliskuussa 2010 osakepohjaisen kannustinohjelman perustamisesta konsernin johdolle. Ohjelmassa on kolme kolmen kalenterivuoden mittaista ansaintajaksoa, jotka alkoivat vuosina 2010, 2011 ja 2012. Hallitus on päättänyt kullekin ansaintajaksolle kohderyhmän, ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet sekä maksettavan palkkion enimmäismäärän. Ansaintajaksojen 2010–2012, 2011–2013 ja 2012–2014 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 300 000 yhtiön B-sarjan osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).

Ensimmäisen 2010–2012 ja toisen 2011–2013 ansaintajakson ansaintakriteerit eivät toteutuneet, joten palkkioita ei makseta näiden ansaintajaksojen perusteella.

Ansaintajakso		Ansaintakriteeri	Kohderyhmä	Toteuma
Ensimmäinen		Tilikauden 2012 liikevoitto	Johtoryhmän jäsenet	Ansaintakriteerit eivät
ansaintajakso	2010–2012	marginaali ja liikevaihto	keväällä 2010	toteutuneet
		Tilikauden 2013 liikevoitto	Johtoryhmän jäsenet	Ansaintakriteerit eivät
Toinen ansaintajakso	2011–2013	marginaali ja liikevaihto	keväällä 2011	toteutuneet
		Tilikauden 2014	Johtoryhmän jäsenet
Kolmas ansaintajakso	2012–2014	liikevoitto ja liikevaihto	keväällä 2012

Lisätietoja kannustinohjelmista on luettavissa vuoden 2013 Palkka- ja palkkioselvityksestä ja Cargotecin verkkosivuilta www.cargotec.fi/sijoittajat.

Optio-ohjelma 2010

Vuoden 2010 varsinainen yhtiökokous päätti optio-oikeuksien antamisesta Cargotecin ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille. Hallitus on päättänyt optio-oikeuksien jakamisesta, ansaintakriteereistä ja kohderyhmästä vuosittain, keväällä 2010 (2010A-optio-oikeudet), 2011 (2010B-optio-oikeudet), ja 2012 (2010C-optio-oikeudet). Optio-ohjelmaan on varattu optio-oikeuksia yhteensä enintään 1 200 000 kappaletta, ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 1 200 000 Cargotecin uutta tai sen hallussa olevaa B-sarjan osaketta. Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintäajan alkaminen edellyttää hallituksen määrittämien tavoitteiden täyttymistä. Ne optio-oikeudet, joiden osalta tavoitteet eivät ole täyttyneet, raukeavat.

NASDAQ OMX Helsingin päälistalla listattiin 400 000 kappaletta 50 avainhenkilölle luovutettua 2010A-optio-oikeutta 2.4.2013. Kukin optio-oikeus oikeuttaa haltijansa merkitsemään yhden (1) Cargotecin uuden B-sarjan osakkeen 1.4.2013–30.4.2015. Osakkeen merkintähinta oli tilikauden lopussa 19,02 euroa ja listattujen optio-oikeuksien lukumäärä 390 286 kappaletta.

Osakemerkintä alkaa 25 456 kappaleella 2010B-optio-oikeuksia huhtikuussa 2014. Ansaintakriteeri 2010C-optiooikeuksien osalta ei täyttynyt.

	Osinkokorjattu			Optio-oikeudet
	merkintähinta, EUR	Merkintäaika	Ansaintakriteeri	osakemerkinnässä, kpl
Optio-oikeudet 2010A	19,02	1.4.2013–30.4.2015	Liikevoitto 2010	400 000
Optio-oikeudet 2010B	29,51	1.4.2014–30.4.2016	Liikevoitto 2011	25 456
Optio-oikeudet 2010C	28,08	1.4.2015–30.4.2017	Liikevoitto 2012	0

Lisätietoja optio-ohjelmasta on luettavissa vuoden 2013 Palkka- ja palkkioselvityksestä ja Cargotecin verkkosivuilta www.cargotec.fi/sijoittajat.

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Helsingissä, 3. helmikuuta 2014

Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja

Tapio Hakakari Hallituksen varapuheenjohtaja

Jorma Eloranta Hallituksen jäsen

Peter Immonen Hallituksen jäsen

Antti Lagerroos Hallituksen jäsen

Teuvo Salminen Hallituksen jäsen

Anja Silvennoinen Hallituksen jäsen

Mika Vehviläinen Toimitusjohtaja

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä, 3. helmikuuta 2014

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Tomi Hyryläinen KHT

Jouko Malinen KHT

Tilintarkastuskertomus

Cargotec Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Cargotec Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2013. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 3. päivänä helmikuuta 2014

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Tomi Hyryläinen KHT

Jouko Malinen KHT

Tietoa sijoittajille

Cargotecin B-sarjan osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsingin OMX Large Cap -listalla kaupankäyntitunnuksella CGCBV. Yhtiöllä on myös noteeraamattomia A-sarjan osakkeita. Jokaisella A-sarjan osakkeella on yksi ääni ja kymmenellä B-sarjan osakkeella on yksi ääni yhtiökokouksessa kuitenkin niin, että jokaisella osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni.

B-osakkeen tekniset tiedot

Listauspaikka: NASDAQ OMX Helsinki Oy
Listauspäivä: 1.6.2005
Kaupankäyntivaluutta: Euro
Toimiala: Teollisuustuotteet ja -palvelut
Kaupankäyntitunnus: CGCBV
ISIN-koodi: FI0009013429
Pörssierä: 1 osake
Reuters-tunnus: CGC.HE
Bloomberg-tunnus: CGCBV FH

2010A-option tekniset tiedot

Listauspaikka: NASDAQ OMX Helsinki Oy
Listauspäivä: 2.4.2013
Kaupankäyntivaluutta: Euro
Kaupankäyntitunnus: CGCBVEW110
Listattujen optioiden määrä 31.12.2013: 390 286
ISIN-koodi: FI4000061106
Merkintäsuhde: 1:1
Merkintähinta: 19,02 euroa
Merkintäaika: 1.4.2013–30.4.2015

Sijoittajasuhteet

Cargotec Oyj:n sijoittajasuhdetoiminto välittää tietoa yhtiöstä sijoituskohteena ja palvelee yhtiön osakkeenomistajia ja muita pääomamarkkinaosapuolia. Tavoitteena on tarjota luotettavaa ja ajankohtaista tietoa säännöllisesti ja tasapuolisesti yhtiön osakkeiden oikean arvostuksen edesauttamiseksi.

Sijoittajasuhdetoiminta 2013

Vuoden 2013 aikana Cargotec osallistui noin 170 sijoittajatapaamiseen. Kiinnostus Cargotecia kohtaan kasvoi vuodesta 2012. Sijoittajasuhdetoiminnasta vastaava tiimi, toimitusjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja ja sijoittajasuhdejohtaja, osallistui tapaamisiin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Saksassa, sekä Yhdysvaltojen itärannikolla. Henkilökohtaisten tapaamisten lisäksi Cargotec isännöi useita ryhmätapaamisia Suomessa, Alankomaissa, Kiinassa ja Singaporessa. Sijoittajasuhteista vastaava tiimi osallistui myös useisiin institutionaalisille sijoittajille suunnattuihin seminaareihin Suomessa ja ulkomailla. Helsingissä joulukuussa pidettyyn Cargotecin pääomamarkkinapäivään osallistui lähes 50 institutionaalista sijoittajaa, osakeanalyytikkoa ja pankkiiria. Pääomamarkkinapäivän yhteydessä järjestettiin myös tutustumiskäynti Tampereella sijaitsevaan Teknologia- ja osaamiskeskukseen.

Hiljainen kausi

Cargotecin johto ei tapaa pääomamarkkinoiden edustajia kolmeen viikkoon ennen vuosituloksen tai osavuositulosten julkaisua.

Tiedonanto-ohjesääntö

Cargotec on sitoutunut viestimään aktiivisesti ja avoimesti kaikkien osapuolten kanssa riippumatta siitä, onko tieto

myönteistä tai kielteistä yhtiölle. Yhtiö toimii kaikissa viestintätilanteissa läpinäkyvällä, uskottavalla, ennakoivalla ja johdonmukaisella tavalla. Tavoitteena on tarjota luotettavaa ja oikea-aikaista tietoa yhtiön osakkeen oikean arvotuksen tueksi.

Cargotecin tiedonantovelvollisuutta suomalaisena listayhtiönä säätelevät Suomen ja Euroopan unionin lainsäädäntö, NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ja Suomen Finanssivalvonnan säännöt, standardit ja suositukset, sekä yhtiön hallinnointiperiaatteet. Cargotec noudattaa tätä sääntelyä kaikessa viestinnässään.

Cargotecin hallitus on hyväksynyt tiedonanto-ohjesäännön, jossa esitettyjen pääperiaatteiden mukaan Cargotec tiedottaa osakkeen hintaan vaikuttavista asioista yhtiön sidosryhmille ja kommunikoi pääomamarkkinoiden kanssa.

Markkinaennusteet

Cargotec tarkistaa pyynnöstä analyytikoiden laatimat raportit tai analyysien tietojen oikeellisuuden jo julkaistun tiedon perusteella. Cargotec ei kuitenkaan vastaa pankkien, pörssivälittäjien tai analyytikkojen esittämistä näkemyksistä, kannanotoista tai analyyseissä esittämistä yhtiön osakkeen arvoa, sen kehitystä tai muuta taloudellista kehitystä kuvaavista arvioista.

Taloudellinen raportointi 2014

4.2.2014: Tilinpäätöstiedote 2013
viikko 7: Vuosikertomus 2013
29.4.2014: Tammi–maaliskuun 2014 osavuosikatsaus
18.7.2014: Tammi–kesäkuun 2014 osavuosikatsaus
23.10.2014: Tammi–syyskuun 2014 osavuosikatsaus

Taloudellisen tiedon julkaiseminen

Cargotec Oyj julkaisee taloudelliset raportit ja pörssi- sekä lehdistötiedotteet englanniksi. Taloudelliset raportit, pörssitiedotteet ja merkittävimmät lehdistötiedotteet julkaistaan myös suomeksi. Taloudelliset raportit ja tiedotteet ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla www.cargotec.fi, josta ne voi myös tilata omaan sähköpostiosoitteeseen. Materiaaleja voi myös tilata kirjeitse osoitteesta Cargotec Oyj, Sijoittajasuhteet, PL 61, 00501 Helsinki, sähköpostitse osoitteesta ir(at)cargotec.com tai puhelimitse numerosta 020 777 4105.

Osoitteenmuutokset

Osakkeenomistajien osoitteenmuutokset pyydämme ilmoittamaan arvo-osuustiliä hoitavaan pankkiin tai pankkiiriliikkeeseen.

Yhteystiedot Cargotecin sijoittajasuhteet

ir(at)cargotec.com

Paula Liimatta, sijoittajasuhdejohtaja puh. 020 777 4084 paula.liimatta(at)cargotec.com

Tapaamispyynnöt

Tiina Aaltonen, johdon assistentti puh. 020 777 4105 tiina.aaltonen(at)cargotec.com

Pörssitiedotteet vuonna 2013

Cargotecin osakemäärä on lisääntynyt 2010A-optio-oikeuksilla merkityillä osakkeilla 31.12.2013 31. joulukuuta 2013 10:15

Osakemerkinnät Cargotecin 2010-optio-oikeuksilla vuonna 2014

joulukuuta 2013 14:00

Cargotec myy hallussaan olevia omia osakkeita ja kerää 74 miljoonaa euroa pääomaa 4. joulukuuta 2013 9:30

Cargotec tarjoaa hallussaan olevia omia osakkeita valikoiduille kokeneille sijoittajille 3. joulukuuta 2013 18:30

Cargotecin pääomamarkkinapäivä keskittyy liiketoimintojen lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimiin ja sisältää arvion vuoden 2014 liikevoiton kehityksestä 2. joulukuuta 2013 12:30

Cargotec on perustanut yhteisyrityksen China National Heavy Duty Truck Group Co., Ltd.:n kanssa vahvistaakseen läsnäoloaan Kiinassa

joulukuuta 2013 10:00

Cargotecin MacGregorille 77 miljoonan dollarin huipputehokkaiden lastinkäsittelyjärjestelmien tilaus Hyundai Heavy Industries -telakalta 22. marraskuuta 2013 13:00

Cargotecin osakemäärä on lisääntynyt 2010A-optio-oikeuksilla merkityillä osakkeilla 4.11.2013 4. marraskuuta 2013 9:15

Cargotecin MacGregor saattaa Hatlapa-yritysoston päätökseen 31. lokakuuta 2013 17:00

Cargotec ostaa Aker Solutionsin mooring and loading systems -yksikön kasvattaakseen MacGregorin offshore-liiketoimintaa 30. lokakuuta 2013 16:00

Cargotecin taloudelliset tiedotteet vuonna 2014 28. lokakuuta 2013 10:00

Muutoksia Cargotecin johtoryhmässä 25. lokakuuta 2013 14:00

Cargotec suunnittelee Hiabin toimintojen uudelleenjärjestelyä

lokakuuta 2013 13:00

Cargotecin tammi-syyskuun 2013 osavuosikatsaus: Liikevoittomarginaalissa ja liiketoiminnan rahavirrassa positiivisia merkkejä 24. lokakuuta 2013 12:30

Cargotecin MacGregor sai 37 miljoonan euron tilauksen 45 sähkökäyttöisen vinssin toimittamisesta Hyundai Samho Heavy Industriesille

lokakuuta 2013 10:00

Cargotec alentaa vuoden 2013 näkymiään

lokakuuta 2013 9:00

Cargotec julkaisee tammi-syyskuun 2013 osavuosikatsauksen torstaina 24.10.2013

lokakuuta 2013 10:00
Cargotecin Kalmarille suuri jatkotilaus TraPacin täysin automatisoituun konttiterminaaliin Los Angelesiin 16. syyskuuta 2013 9:00
Cargotec on nimittänyt Eric A. Nielsenin MacGregorin johtoon 16. syyskuuta 2013 alkaen 13. syyskuuta 2013 14:00
Cargotecin hallitus on hyväksynyt johdon osakepohjaisen kannustinohjelman vuodelle 2013 23. elokuuta 2013 13:30
Cargotecin tammi-kesäkuun 2013 osavuosikatsaus: Liiketoiminta kehittyi ennakoidusti toisella vuosineljänneksellä 18. heinäkuuta 2013 12:30

Cargotec vahvistaa MacGregorin tarjoomaa ostamalla Hatlapa Groupin

heinäkuuta 2013 9:30

Cargotec julkaisee tammi-kesäkuun 2013 osavuosikatsauksen torstaina 18.7.2013 1. heinäkuuta 2013 10:00

Cargotecin henkilöstöjohtajaksi nimitetty Mikko Pelkonen 23. toukokuuta 2013 14:00

Cargotecille 22 miljoonan euron tilaus Etelä-Koreasta 900 tonnin merenalaiseen käyttöön tarkoitetun MacGregor-offshore-nosturin toimittamisesta

toukokuuta 2013 9:30

Cargotec sai 37 miljoonan euron MacGregor-offshore-nosturitilauksen Hornbeck Offshore Services -yhtiöltä 14. toukokuuta 2013 10:00

Cargotecin osakemäärä on lisääntynyt 2010A-optio-oikeuksilla merkityillä osakkeilla 7.5.2013 7. toukokuuta 2013 9:45

Cargotecin tammi-maaliskuun 2013 osavuosikatsaus: Tilaukset kasvoivat. Liikevaihdon aleneminen heikensi tulosta. 26. huhtikuuta 2013 8:30

Cargotec julkaisee tammi-maaliskuun 2013 osavuosikatsauksen perjantaina 26.4.2013 10. huhtikuuta 2013 9:00

Cargotecille jälleen suuri Kalmar-satamalaitteiden tilaus Venezuelasta

maaliskuuta 2013 13:00

Muutoksia Cargotec Oyj:n johtoryhmäkäytäntöön 21. maaliskuuta 2013 10:00

Cargotec Oyj:n toimitusjohtaja Mika Vehviläisen palkitseminen 20. maaliskuuta 2013 17:25

Cargotec Oyj:n hallituksen järjestäytymiskokous 2013 20. maaliskuuta 2013 15:30

Cargotec Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen 2013 päätökset 20. maaliskuuta 2013 14:30

Cargotec sai jälleen suuren MacGregor-lastinkäsittelyratkaisujen tilauksen viiteen kontti/ro-ro-alukseen Kiinasta

maaliskuuta 2013 10:00

Cargotec sai suuren Kalmar-satamalaitteiden tilauksen Venezuelasta 8. maaliskuuta 2013 11:30

Cargotec Oyj:n 2010A-optio-oikeuksien listaaminen 6. maaliskuuta 2013 13:00

Cargotec sai suuren MacGregor-ro-ro-laitteiden tilauksen viiteen kontti/ro-ro-alukseen Etelä-Koreasta
6. maaliskuuta 2013 11:00

Cargotecin vuoden 2012 vuosikertomus ja tilinpäätös julkaistu 18. helmikuuta 2013 13:03

Kutsu Cargotec Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen 2013

helmikuuta 2013 9:00

Cargotecin tilinpäätöstiedote 2012: Takana haastava vuosi, uusi toimintamalli kannattavuuden ja kassavirran parantamiseksi

helmikuuta 2013 8:30

Mika Vehviläinen Cargotecin toimitusjohtajaksi 1.3.2013 alkaen

tammikuuta 2013 8:30

Cargotec kirjaa 26 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja vuoden 2012 neljännelle vuosineljännekselle 22. tammikuuta 2013 9:00

Cargotec julkaisee vuoden 2012 tilinpäätöstiedotteen tiistaina 12.2.2013 21. tammikuuta 2013 9:00

Cargotecin uuden toimitusjohtajan rekrytointiprosessi edelleen käynnissä 16. tammikuuta 2013 8:30

Analyytikot

Alla listatut analyytikot seuraavat käsityksemme mukaan säännöllisesti Cargotec Oyj:tä. Lista ei välttämättä ole täydellinen. Listassa luetellut analyytikot seuraavat Cargotecia omasta aloitteestaan. Cargotec ei vastaa heidän kannanotoistaan.

ABG Sundal Collier

Johan Edvardsson +46 8 566 286 64

Carnegie Timo Heinonen (09) 6187 1234

Kepler Cheuvreux Johan Eliason +46 8 723 5177

Danske Markets Antti Suttelin 010 2364 708

DNB Christer Magnergård

47 22 94 82 26

Evli Bank

Elina Riutta (09) 4766 9204

Goldman Sachs

Eshan Toorabally +44 20 7552 9351

Handelsbanken Tom Skogman 010 444 2752

HSBC Juergen Siebrecht +49 211 910 3350

Inderes Juha Kinnunen 040 778 1368

Nordea Bank Jan Kaijala (09) 1655 9706

Pareto Jari Harjunpää (09) 8866 6021 Pohjola Bank Pekka Spolander 010 252 4351

SEB Enskilda Tomi Railo (09) 6162 8727

UBS Sebastian Übert +49 69 1369 8243

Varsinainen yhtiökokous 2014

Cargotec Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 18.3.2014 klo 13.00 alkaen Marina Congress Centerissä osoitteessa Katajanokanlaituri 6, Helsinki. Yhtiökokouksen kieli on suomi. Yhtiökokouskutsu ja muu kokousaineisto ovat saatavilla yhtiön sijoittajasivuilla.

Oikeus osallistua

Osakkeenomistajien, jotka haluavat osallistua yhtiökokoukseen, on oltava rekisteröityinä Euroclear Finland Oy:n pitämässä osakasluettelossa yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 6.3.2014. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle arvo-osuustililleen, on automaattisesti rekisteröity yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistajan, jonka osakkeet on hallintarekisteröity ja joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee tilapäisesti rekisteröityä osakasluetteloon viimeistään 13.3.2014 klo 10.00 mennessä. Hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajia kehotetaan pyytämään omaisuudenhoitajiltaan tarvittavat ohjeet osakasluetteloon rekisteröitymistä ja valtakirjojen antamista varten. Tilapäiseen osakasluetteloon rekisteröitymistä pidetään myös ilmoittautumisena yhtiökokoukseen.

Ilmoittautuminen

Yhtiökokoukseen tulee ilmoittautua 13.3.2014 klo 16.00 mennessä joko:

verkkosivuilla www.cargotec.fi,
kirjeitse: Cargotec Oyj, Yhtiökokous, PL 61, 00501 Helsinki,
puhelimitse: 020 777 6872, arkisin klo 9–16, tai
faksitse: 020 777 4036.

Valtakirjat

Osakkeenomistaja saa osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä äänioikeuksiaan asiamiehen välityksellä. Valtakirja tulee toimittaa Cargotecille ilmoittautumisen yhteydessä.

Osinko

Cargotec Oyj:n hallitus esittää 18.3.2014 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että käytettävissä olevista voittovaroista jaetaan osinkoa 0,41 euroa kutakin A-sarjan osaketta kohden ja 0,42 euroa kutakin B-sarjan osaketta kohden. Osinko maksetaan osakkaalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 21.3.2014 merkittynä osakkeenomistajaksi Cargotec Oyj:n osakasluetteloon. Hallituksen ehdotuksen mukainen osingonmaksupäivä on 28.3.2014.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2013

Cargotecin hallinto ja johtaminen perustuvat Suomen osakeyhtiö- ja arvopaperimarkkinalakeihin, yhtiön yhtiöjärjestykseen ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöihin ja ohjeisiin. Cargotec noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2010 (www.cgfinland.fi). Yhtiön väliaikaisena toimitusjohtajana 28.2.2013 saakka toiminut hallituksen varapuheenjohtaja Tapio Hakakari oli hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen myös toimitusjohtajuutensa aikana, jolloin Cargotec poikkesi hallinnointikoodin suosituksista 29 ja 32.

Cargotecin ylintä päätösvaltaa käyttävät osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Yhtiötä johtavat hallitus ja toimitusjohtaja.

Cargotec on kehittänyt toimintamalliaan kohti liiketoimintavetoista organisaatiota, jossa on kolme liiketoiminta-aluetta: MacGregor, Kalmar ja Hiab. Cargotecin rooliin kuuluu liiketoiminta-alueiden tukeminen pörssiyhtiöille määritettyjen tavoitteiden, ohjeiden ja säännösten noudattamisessa.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan erillisenä kertomuksena ja julkistetaan yhdessä tilinpäätöksen, hallituksen toimintakertomuksen ja palkka- ja palkkioselvityksen kanssa yhtiön verkkosivuilla www.cargotec.fi > Sijoittajat > Hallinnointi. Tiedot sisältyvät myös vuosikertomukseen 2013.

Yhtiökokous

Cargotecin yhtiökokous pidetään yhtiön kotipaikassa Helsingissä, ja sen kutsuu koolle hallitus. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ylimääräinen yhtiökokous voidaan kutsua koolle käsittelemään tiettyä asiaa, kun hallitus katsoo sen aiheelliseksi tai jos yhtiön tilintarkastaja tai vähintään kymmentä prosenttia yhtiön kaikista osakkeista edustavat osakkeenomistajat sitä kirjallisesti vaativat.

Varsinainen yhtiökokous päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja voitonjaosta, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä yhtiön hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valitsemisesta ja heidän palkkioistaan. Yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluvat myös yhtiöjärjestyksen muuttaminen, omien osakkeiden hankkimisesta, osakeannista ja optio-ohjelmasta päättäminen sekä hallituksen valtuuttaminen päättämään niistä.

Kutsu yhtiökokoukseen julkaistaan pörssitiedotteena ja yhtiön verkkosivuilla. Kutsu sisältää yhtiökokouksen asialistan, hallituksen ja sen valiokuntien ehdotukset yhtiökokoukselle ja kokouksen ilmoittautumis- ja osallistumisohjeet. Hallitukselle ilmoitetut hallituksen jäsenehdokkaat ilmoitetaan yhtiökokouskutsussa, jos ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa valintaan ja ehdotus on hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tekemä tai ehdotusta kannattavat osakkeenomistajat, joilla on vähintään kymmenen prosenttia yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Yhtiökokouskutsun julkistamisen jälkeen asetetut ehdokkaat julkistetaan erikseen, mikäli edellä mainitut edellytykset täyttyvät. Hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan ehdotus yhtiön tilintarkastajaksi julkistetaan vastaavalla tavalla.

Yhtiön tavoitteena on, että kaikki hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastaja ovat läsnä yhtiökokouksessa, ja että hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla oleva henkilö osallistuu valinnasta päättävään yhtiökokoukseen, ellei poissaololle ole erityisen painavaa syytä.

2013

Varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 20.3.2013. Kokouksessa oli edustettuna 445 osakkeenomistajaa, jotka edustivat 80:tä prosenttia yhtiön osakkeiden kokonaisäänimäärästä. Kokouksessa olivat läsnä toimitusjohtaja Mika Vehviläinen, hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin, varapuheenjohtaja Tapio Hakakari, jäsenet Peter Immonen, Antti Lagerroos, Teuvo Salminen ja Anja Silvennoinen sekä hallitukseen ehdolla ollut Jorma Eloranta. Lisäksi paikalla oli tilintarkastaja Jouko Malinen ja Cargotecin johtoa. Varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvien vuotuisten päätösten lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta. Valtuutusta ei ole käytetty vuoden aikana. Kaikki yhtiökokoukseen liittyvät asiakirjat ovat yhtiökokousarkistossa yhtiön verkkosivuilla www.cargotec.fi > Sijoittajat > Hallinnointi > Yhtiökokous.

Vuoden 2013 lopussa yhtiöllä oli lähes 22 000 omistajaa. Cargotecin suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2013 on lueteltu tilinpäätöksen Osakkeet ja osakkeenomistajat -osiossa, ja kuukausittain päivitettävä luettelo on esillä verkkosivuilla www.cargotec.fi > Sijoittajat > Osakkeenomistajat.

Osakasoikeudet

Oikeus vaatia ylimääräisen yhtiökokouksen koollekutsumista

Osakkeenomistajat, jotka edustavat vähintään kymmentä prosenttia yhtiön kaikista osakkeista, voivat vaatia ylimääräisen yhtiökokouksen kutsumista koolle käsittelemään tiettyä yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluvaa asiaa ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhtiön hallitukselle.

Oikeus ehdottaa asioita esityslistalle

Osakkeenomistajalla on oikeus saada haluamansa yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää yhtiökokouskutsuun. Päivämäärä, johon mennessä varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäviksi ehdotettavat asiat on ilmoitettava Cargotecin hallitukselle, löytyy vuosittain yhtiön verkkosivuilta www.cargotec.fi > Sijoittajat > Hallinnointi > Yhtiökokous.

Osallistumisoikeus

Osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen, jos hänet on kahdeksan arkipäivää ennen yhtiökokousta merkitty osakkeenomistajaksi yhtiön osakasluetteloon ja jos hän on ilmoittanut osallistumisestaan yhtiölle yhtiökokouskutsussa mainitulla tavalla. Myös hallintarekisteröityjen osakkeiden omistaja saa oikeuden osallistua yhtiökokoukseen ilmoittautumalla tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja voi osallistua yhtiökokoukseen itse tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä. Yhtiökokouksessa kaikilla osakkeenomistajilla on oikeus esittää kysymyksiä ja päätösehdotuksia käsiteltävinä olevista asioista.

Äänioikeus

Cargotecilla on kaksi osakesarjaa, joilla on erilainen äänivalta. Yhtiökokouksessa jokaisella A-sarjan osakkeella on yksi ääni ja kymmenellä B-sarjan osakkeella on yksi ääni kuitenkin niin, että jokaisella osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni.

Oikeus osinkoon

Osakkeenomistajalla, joka on osingonjaon täsmäytyspäivänä merkitty osakkeenomistajaksi yhtiön osakasluetteloon, on oikeus osinkoon. B-sarjan osakkeet oikeuttavat korkeampaan osinkoon kuin A-sarjan osakkeet. Eri osakesarjoille jaettavan osingon välisen eron tulee olla vähintään yksi sentti ja enintään kaksi ja puoli senttiä.

Hallitus

Kokoonpano

Cargotecin hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan varsinaista jäsentä sekä enintään kolme varajäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan varsinaisessa yhtiökokouksessa vuoden mittaiseksi toimikaudeksi, joka päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen jäsenten enemmistön tulee olla riippumattomia yhtiöstä, ja riippumattomista jäsenistä vähintään kahden tulee olla riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista. Jäsenten valinnassa kiinnitetään huomiota jäsenten toisiaan täydentävään kokemukseen ja asiantuntemukseen yhtiön toimialalla ja kehitysvaiheessa.

Tehtävät

Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä edustaa yhtiötä. Hallituksen tehtävät määräytyvät yhtiöjärjestyksen ja osakeyhtiölain perusteella. Hallitus on laatinut itselleen kirjallisen työjärjestyksen, jossa määritellään sen keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet. Työjärjestyksen mukaan hallitus kokoontuu säännöllisesti seitsemästä kahdeksaan kertaa vuodessa sekä tarvittaessa puheenjohtajan kutsusta. Hallituksen tehtäviin kuuluu vahvistaa yhtiön tilinpäätös ja osavuosikatsaukset, valvoa kirjanpidon asianmukaisuutta ja yhtiön taloudellisia asioita sekä valmistella yhtiökokoukselle esiteltäviä asioita. Hallituksen vastuualueisiin kuuluvat myös yhtiön lahjoitusvaroista ja lainoista päättäminen. Hallitus valitsee Cargotecin toimitusjohtajan ja päättää hänen palvelussuhteensa ehdoista. Hallitus vahvistaa strategiset suunnitelmat, merkittävät yrityskaupat ja investoinnit sekä hyväksyy riskienhallinnan periaatteet. Lisäksi hallitus käsittelee kussakin kokouksessa Cargotecin strategisiin painopistealueisiin liittyvää tai muuta ajankohtaista teemaa.

Itsearviointi ja riippumattomuusarviointi

Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan vuosittain sisäisenä itsearviointina. Hallitus myös arvioi jäsenten riippumattomuuden yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista vuosittain ja tarvittaessa.

Valiokunnat

Työskentelynsä tehostamiseksi hallitus on perustanut kaksi valiokuntaa: tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan ja nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan. Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajat sekä vahvistaa valiokuntien kirjalliset työjärjestykset. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa. Ne pitävät kokouksistaan pöytäkirjaa ja raportoivat säännöllisesti hallitukselle.

2013

Cargotecin hallituksen kokoonpano vuonna 2013 oli seuraava:

Ilkka Herlin, puheenjohtaja
Tapio Hakakari, varapuheenjohtaja
Peter Immonen
Antti Lagerroos
Teuvo Salminen
Anja Silvennoinen
Jorma Eloranta, jäsen 20.3.2013 alkaen
Karri Kaitue, jäsen 20.3.2013 saakka

Hallituksen sihteerinä toimi Cargotecin lakiasiainjohtaja Outi Aaltonen.

Maaliskuussa 2013 tehdyn arvioinnin mukaan hallituksen kaikki jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja Ilkka Herliniä ja Peter Immosta lukuun ottamatta riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin on omistamansa yhtiön Wipunen varainhallinta oy:n kautta yksi Cargotecin suurimmista omistajista, ja hän hallitsee yli 23:a prosenttia yhtiön äänivallasta ja lähes 13:a prosenttia yhtiön osakkeista. Hän on myös kahden merkittävän osakkeenomistajan, Mariatorp Oy:n ja D-sijoitus Oy:n, hallituksen jäsen. Peter Immonen on Wipunen

varainhallinta oy:n ja Mariatorp Oy:n hallituksen jäsen. Tapio Hakakari, joka toimi 28.2.2013 saakka yhtiön väliaikaisena toimitusjohtajana, oli toimitusjohtajuutensa aikana yhtiöstä riippuvainen.

Hallitus piti vuoden 2013 aikana 15 kokousta. Vuotuisten tehtäviensä ohella hallitus keskittyi Cargotecin kolmen liiketoiminnan strategiseen kehittämiseen ja liiketoimintojen kannattavuuden parantamiseen. Hallitus seurasi aktiivisesti vuoden aikana vireillä olleita yritysostohankkeita ja MacGregorin listaamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Osa hallituksen jäsenistä osallistui vuoden aikana myös liiketoiminta-alueiden seurantakokouksiin.

Hallitus arvioi toimintaansa joulukuussa tehdyssä kyselyssä, jossa jäsenet kommentoivat muun muassa hallituksen roolia, työskentelyn laatua ja tehokkuutta, strategiatyöskentelyä ja kykyä huomioida päätösten sosiaaliset ja ympäristövaikutukset.

Osallistuminen kokouksiin 2013

	Tarkastus- ja riskienhallinta		Nimitys- ja palkitsemis
	Hallitus	valiokunta	valiokunta
Ilkka Herlin	15/15	7/7	6/6
Tapio Hakakari	15/15		6/6
Jorma Eloranta,
20.3.2013 alkaen	13/13
Peter Immonen	15/15		6/6
Karri Kaitue,
20.3.2013 saakka	2/2	1/1
Antti Lagerroos	14/15		6/6
Teuvo Salminen	15/15	7/7
Anja Silvennoinen	15/15	6/7

Tarkastus- ja riskienhallintavaliokunta

Valiokunnan tehtävänä on valvoa johdon toimeenpanemaa konsernin taloudellista raportointia ja seurata tilinpäätös- ja välitilinpäätösraportoinnin prosessia. Valiokunta valvoo työjärjestyksensä mukaisesti yhtiön sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan riittävyyttä ja asianmukaisuutta sekä käsittelee sisäisen tarkastuksen suunnitelmat ja raportit. Lisäksi valiokunta valmistelee yhtiökokoukselle esityksen tilintarkastajan valinnasta ja palkkioista, määrittelee ja seuraa tilintarkastusyhteisön suorittamien neuvontapalvelujen laajuutta tilintarkastusyhteisön riippumattomuuden varmistamiseksi sekä valvoo tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta. Valiokunta myös käsittelee yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annettavan selvityksen.

Tarkastus- ja riskienhallintavaliokuntaan kuuluu vähintään kolme hallituksen jäsentä. Konsernin talous- ja rahoitustoimintojen johtajat, sisäisen tarkastuksen johtaja ja riskienhallintajohtaja raportoivat säännöllisesti valiokunnalle. Kokouksiin osallistuvat myös tilintarkastusyhteisön edustajat. Valiokunta kokoontuu ilman toimivan johdon läsnäoloa, mikäli käsiteltävät asiat sitä edellyttävät. Valiokunta arvioi vuosittain toimintaansa sisäisenä itsearviointina.

2013

Tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan puheenjohtajana toimi Teuvo Salminen, ja jäseninä olivat Ilkka Herlin, Karri Kaitue (20.3.2013 saakka) ja Anja Silvennoinen. Valiokunnan jäsenet olivat riippumattomia yhtiöstä ja Ilkka Herliniä lukuun ottamatta riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista. Hallitus katsoo, että merkittävänä osakkeenomistajana Ilkka Herlinin jäsenyys valiokunnassa on perusteltu. Valiokunnan jäsenillä on vuosien kokemus liikkeenjohdollisista tehtävistä.

Tarkastus- ja riskienhallintavaliokunta kokoontui seitsemän kertaa vuonna 2013. Jäsenten osallistumistiedot ovat nähtävissä Hallitus-sivulla. Talouden, rahoituksen, veroasioiden ja riskienhallinnan seurannan lisäksi valiokunnan erityisseurannassa vuonna 2013 olivat Kalmar-liiketoiminta-alueen projektinhallinta ja konsernin myynti- ja huoltoverkoston toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto. Valiokunnan itsearvioinnissa pohdittiin muun muassa valiokunnan ja hallituksen työnjakoa, valiokunnan merkitystä yhtiön riskienhallinnalle ja työskentelyn kehitystarpeita.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella Cargotecin yhtiökokoukselle ehdotus yhtiön hallituksen jäsenistä ja heidän palkkioistaan. Lisäksi valiokunta tekee hallitukselle ehdotuksen toimitusjohtajasta ja hänen palvelussuhteensa ehdoista. Valiokunnan tehtävänä on varmistaa, että yhtiön johdon resursointi on asianmukainen ja palkkaus- ja muut ehdot ovat kilpailukykyiset. Johdolla tarkoitetaan tässä toimitusjohtajaa, johtoryhmää sekä pääsääntöisesti johtoryhmän jäsenille raportoivia henkilöitä. Valiokunta vahvistaa kohderyhmään kuuluvat henkilöt ja käsittelee pääsääntöisesti kerran vuodessa edellä mainittujen henkilöiden palkantarkistukset, bonusperiaatteet ja toteutuneet bonukset sekä seuraajasuunnittelun. Lisäksi valiokunnan tehtäviin kuuluu valmistella ja esittää hallitukselle optio-, osake- tai muut henkilöstön kannustinohjelmat sekä yhtiön vapaaehtoiset eläkejärjestelmät.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan kuuluu vähintään kolme hallituksen jäsentä. Valiokunta kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolme kertaa vuodessa.

2013

Valiokunnan puheenjohtajana toimi Ilkka Herlin, ja jäseninä olivat Tapio Hakakari, Peter Immonen ja Antti Lagerroos. Valiokunnan jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia lukuun ottamatta Tapio Hakakaria hänen väliaikaisen toimitusjohtajuutensa aikana 28.2.2013 saakka. Toimitusjohtaja ja henkilöstöjohtaja osallistuivat valiokunnan kokouksiin paitsi milloin käsiteltävät asiat koskivat heitä.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui kuusi kertaa vuonna 2013, ja valiokunnan jäsenet osallistuivat kaikkiin kokouksiin. Valiokunnan agendalla olivat vuotuisten tehtävien lisäksi yhtiön uuden toimitusjohtajan rekrytointi, ylimmän johdon kannustinjärjestelmän suunnittelu ja konsernin palkitsemisstrategian kehittäminen.

Hallituksen CV:t

Ilkka Herlin Puheenjohtaja

s. 1959, filosofian tohtori

Hallituksen jäsen ja puheenjohtaja 2005– Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja Tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan jäsen

Riippumaton yhtiöstä Merkittävä osakkeenomistaja (Wipunen varainhallinta oy) Riippuvainen merkittävistä osakkeenomistajista (Dsijoitus Oy:n ja Mariatorp Oy:n hallituksen jäsen)

Hallituksen puheenjohtaja, Wipunen varainhallinta oy 2005–

Toimitusjohtaja, Security Trading Oy 1987–2000 Hallituksen jäsen, KONE Oyj 1990–2000

Hallituksen puheenjohtaja:

Elävä Itämeri säätiö, myös perustajajäsen 2008– Suomalais-kiinalainen kauppayhdistys ry 2009–

Hallituksen jäsen:

D-sijoitus Oy 2005– Mariatorp Oy 2005– WIP Asset Management Oy 2005–, puheenjohtaja 2000–2005 Suomen Pörssisäätiö 2005–2011 John Nurmisen säätiö 2005–2008

Muu:

Neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, Aleksanteriinstituutti 2011–

Omistus Cargotecissa 31.12.2013:

2 940 067 A-sarjan osaketta 5 379 887 B-sarjan osaketta

Tapio Hakakari Varapuheenjohtaja

s. 1953, oikeustieteen maisteri

Hallituksen jäsen 2005–, varapuheenjohtaja 2009– Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Väliaikainen toimitusjohtaja, Cargotec Oyj 10/2012– 2/2013 Johtaja ja hallituksen sihteeri, KONE Oyj 1998–2006 Hallintojohtaja, KCI Konecranes Oyj 1994–1998 KONE Oyj:n palveluksessa 1983–1994

Hallituksen puheenjohtaja:

Enfo Oyj 2007– Opteam Yhtiöt Oy 2013–, jäsen 2011– Esperi Care Oy 2006–2010

Hallituksen jäsen:

Etteplan Oyj 2004– Hollming Oy 2008– Martela Oyj 2003–2013 Havator Holding Oy 2007–2010

Omistus Cargotecissa 31.12.2013: 158 245 B-sarjan osaketta

Jorma Eloranta

s. 1951, diplomi-insinööri, vuorineuvos

Hallituksen jäsen 2013–

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Toimitusjohtaja, Metso Oyj 2004–2011 Toimitusjohtaja, Kvaerner Masa-Yards Oy 2001– 2003 Toimitusjohtaja, Patria Industries Oyj 1997–2000 Varatoimitusjohtaja, Finvest- ja Jaakko Pöyry konsernit 1996 Toimitusjohtaja, Finvest Oy 1985–1995

Hallituksen puheenjohtaja:

Neste Oil Oyj 2012–, varapuheenjohtaja 2011 Suominen Oyj 2011– ZenRobotics Oy 2011– Tekniikan Edistämissäätiö 2012– Directors' Institute of Finland – Hallitusammattilaiset ry 2013–, jäsen 2012–

Hallituksen varapuheenjohtaja:

Uponor Oyj 2012– , jäsen 2005– Suomen Messusäätiö 2013–, jäsen 2012–

Hallituksen jäsen: Ovako Group AB 2011–

Hallintoneuvoston puheenjohtaja: Gasum Oy 2008–

Omistus Cargotecissa 31.12.2013: 1 334 B-sarjan osaketta

Peter Immonen

s. 1959, kauppatieteiden maisteri

Hallituksen jäsen 2005– Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen

Riippumaton yhtiöstä, riippuvainen merkittävistä osakkeenomistajista (Wipunen varainhallinta oy:n ja Mariatorp Oy:n hallituksen jäsen)

Hallituksen puheenjohtaja 1995–2001 ja 2005–, toimitusjohtaja 2002–2005, WIP Asset Management Oy

Hallituksen varapuheenjohtaja:

Elävä Itämeri säätiö 2008–

Hallituksen jäsen:

Mariatorp Oy 2005– Wipunen varainhallinta oy 2005– Osakesäästäjien keskusliitto ry 1988–2013

Omistus Cargotecissa 31.12.2013: 69 445 B-sarjan osaketta

Antti Lagerroos

s. 1945, oikeustieteen lisensiaatti, merenkulkuneuvos

Hallituksen jäsen 2008– Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Toimitusjohtaja, Finnlines Oyj 1990–2007 Toimitusjohtaja, Nokia Matkapuhelimet 1989–1990 Hallituksen jäsen 1986–1990, johtokunnan jäsen 1984–1986, Nokia-yhtymä Hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja, Salora-Luxor-teollisuusryhmä 1984–1986 Toimitusjohtaja, Salora Oy 1981–1984 Johtaja, laki- ja finanssiasiat 1979–1981, hallituksen jäsen 1978–1983, Hollming Oy Vero-oikeuden vt. apulaisprofessori, Vaasan kauppakorkeakoulu 1973–1979 Vt. prosessi- ja rikosoikeuden assistentti sekä julkisoikeuden assistentti, Turun yliopisto 1971–1978

Hallituksen puheenjohtaja:

Wärtsilä Oyj 2003–2011, jäsen 2002–2003

Hallituksen jäsen:

Finnlines Oyj 1999–2007 Merenkulkulaitos 1990–2003 Lukuisten suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusjäsenyyksiä 1990–2011

Hallintoneuvoston jäsen:

Sampo-yhtiöt 1993–2000 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1996– 2009

Omistus Cargotecissa 31.12.2013:

2 445 B-sarjan osaketta

Teuvo Salminen

s. 1954, kauppatieteiden maisteri

Hallituksen jäsen 2010– Tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan puheenjohtaja

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Advisor, CapMan Oyj 2010–2011 Pöyry Oyj:n palveluksessa 1985–2009: Varatoimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen 1999– 2009 Toimialajohtaja, infrastruktuuri ja ympäristö liiketoimintaryhmä 1998–2000 Toimialajohtaja, rakentamisen palvelut liiketoimintaryhmä 1997–1998 Talousjohtaja 1988–1999 Talouspäällikkö 1985–1988

Hallituksen puheenjohtaja:

Holiday Club Resorts Oy 2008– Havator Oy 2010–

Hallituksen varapuheenjohtaja:

CapMan Oyj 2005–2013, jäsen 2001–2005

Hallituksen jäsen:

Evli Pankki Oyj 2010– Glaston Oyj 2010– Tieto Oyj 2010– 3 Step IT Group Oy 2011– YIT Oyj 2001–2009

Omistus Cargotecissa 31.12.2013:

3 767 B-sarjan osaketta

Anja Silvennoinen

s. 1960, diplomi-insinööri, MBA

Hallituksen jäsen 2009– Tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan jäsen

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Johtaja, Pöyry Management Consulting Oy 2013– Toimitusjohtaja, Renewa Oy 2013 Energialiiketoiminnasta vastaava johtaja, Energia ja sellu -liiketoimintaryhmä, UPM-Kymmene Oyj 2004– 2013 Electrowatt-Ekono Oy:n (osa Pöyry Groupia) palveluksessa 2000–2004

Teollisuusneuvos, Kauppa- ja teollisuusministeriö 1998–2000

Kymppivoima Oy:n palveluksessa 1995–1998 Senior Consultant, Ekono Energy Oy 1989–1995 Tekninen johtaja, Sheffield Heat and Power Ltd, UK 1990–1993

Hallituksen puheenjohtaja:

PVO-Vesivoima Oy 2010–2013 VentusVis Oy 2011–2013

Hallituksen jäsen:

Dovre Group Oyj 2013– Renewa Oy 2011–2013 Fingrid Oyj 2006–2011 Kaukaan Voima Oy 2007–2010

Hallintoneuvoston jäsen:

Kemijoki Oy 2005–2013

Muu: Huoltovarmuusneuvoston jäsen 2008–

Omistus Cargotecissa 31.12.2013:

2 445 B-sarjan osaketta

Toimitusjohtaja ja johtoryhmä

Toimitusjohtaja

Hallitus valitsee Cargotecin toimitusjohtajan ja päättää hänen palvelussuhteensa ehdoista. Toimitusjohtaja vastaa hallituksen asettamien tavoitteiden, suunnitelmien, linjausten ja päämäärien toteuttamisesta yhtiössä. Lisäksi toimitusjohtaja huolehtii yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja siitä, että varainhoito on järjestetty luotettavasti. Toimitusjohtajan palvelussuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa.

Cargotecin hallitus nimitti 27.1.2013 yhtiön toimitusjohtajaksi kauppatieteiden maisteri Mika Vehviläisen 1.3.2013 alkaen. Hallituksen varapuheenjohtaja Tapio Hakakari toimi väliaikaisena toimitusjohtajana uuden toimitusjohtajan rekrytointivaiheen ajan 28.2.2013 saakka.

Johtoryhmä

Toimitusjohtajan tukena toimiva johtoryhmä vastaa konsernin ja liiketoiminnan kehittämisestä ja operatiivisesta toiminnasta hallituksen ja toimitusjohtajan antamien tavoitteiden mukaisesti. Johtoryhmä myös määrittelee toimintaperiaatteet ja menettelytavat hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti. Johtoryhmä kokoontuu kuukausittain ja tarvittaessa. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja.

Johtoryhmän jäseninä ovat vuoden 2013 aikana toimineet:

Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja 1.3.2013 alkaen, Hiabin väliaikainen johtaja 25.10.2013 alkaen
Tapio Hakakari, hallituksen varapuheenjohtaja, väliaikainen toimitusjohtaja 28.2.2013 saakka
Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja
Mikko Pelkonen, henkilöstöjohtaja 12.8.2013 alkaen
Olli Isotalo, johtaja, Kalmar
Eric A. Nielsen, johtaja, MacGregor 16.9.2013 alkaen
Mikael Mäkinen, johtaja, MacGregor 15.9.2013 saakka
Axel Leijonhufvud, johtaja, Hiab 25.10.2013 saakka

Johtoryhmän sihteerinä toimi lakiasiainjohtaja Outi Aaltonen.

Cargotecin hallitus päätti kokouksessaan 20.3.2013 ottaa käyttöön laajennetun johtoryhmän yhtiön johtoryhmän tueksi 1.4.2013 alkaen. Laajennetun johtoryhmän vastuualueisiin kuuluvat toimitusjohtajan ja johtoryhmän tukeminen liiketoiminta-aluekatsauksissa, merkittävimmät projektit, yhteiset tukitoiminnot ja brändin koordinointi.

Johtoryhmän jäsenten lisäksi Cargotecin laajennettuun johtoryhmään ovat kuuluneet lakiasiainjohtaja Outi Aaltonen, sisäisen tarkastuksen johtaja Stephen Foster, tietohallintojohtaja Soili Mäkinen, teknologiajohtaja Matti Sommarberg ja viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Anne Westersund.

Johtoryhmän CV:t

Mika Vehviläinen Toimitusjohtaja

s. 1961, kauppatieteiden maisteri

Cargotecin palveluksessa ja johtoryhmän puheenjohtaja 2013– Väliaikainen johtaja, Hiab 25.10.2013 alkaen

Keskeinen työkokemus:

Toimitusjohtaja, Finnair Oyj 2010–2013 Operatiivinen johtaja, Nokia Siemens Networks 2007–2009 Nokian palveluksessa eri tehtävissä 1991–2007

Keskeiset luottamustoimet:

Hallituksen varapuheenjohtaja: Vacon Oyj 2010–, jäsen 2009–

Hallituksen jäsen: Elisa Oyj 2012– Elinkeinoelämän Keskusliitto EK 2012–2013

Omistus Cargotecissa 31.12.2013:

3 755 B-sarjan osaketta 60 500 2010A-optio-oikeutta

Eeva Sipilä Talous- ja rahoitusjohtaja

s. 1973, kauppatieteiden maisteri, CEFA

Cargotecin palveluksessa ja johtoryhmän jäsen 2005–

Keskeinen työkokemus:

Sijoittajasuhde- ja viestintäjohtaja, Cargotec Oyj 2005−2008 Sijoittajasuhdejohtaja, Metso Oyj 2002–2005 Osakeanalyytikko, Mandatum Pankkiiriliike (Sampo Pankki Oyj) 1999–2002

Keskeiset luottamustoimet:

Hallituksen jäsen: Metso Oyj 2012– Basware Oyj 2010–2013

Omistus Cargotecissa 31.12.2013:

14 040 B-sarjan osaketta

Mikko Pelkonen Henkilöstöjohtaja

s. 1970, B.A.

Cargotecin palveluksessa ja johtoryhmän jäsen 2013–

Keskeinen työkokemus:

Henkilöstöjohtaja, Nokia Siemens Networks, Mobile Broadband 2012–2013, Network Systems 2009– 2012, Greater China 2006–2009 Henkilöstöjohtaja, Nokia Networks, Pohjois-Amerikka 2004–2006 Nokian palveluksessa eri henkilöstöhallinnon tehtävissä 1997–2004

Omistus Cargotecissa 31.12.2013:

Eric A. Nielsen Johtaja, MacGregor

s. 1959, Yhdysvaltain kansalainen, B.Sc. (konetekniikka), MBA

Cargotecin palveluksessa ja johtoryhmän jäsen 2013–

Keskeinen työkokemus:

Varatoimitusjohtaja, yrityskehitysyksikkö, Joy Global Inc. 2010–2012 Johtaja, Terex Materials Processing and Mining, Terex Corporation 2008–2010 Toimitusjohtaja, Volvo Excavators ja Volvo Group Korea, Volvo AB 2000–2008 Talous- ja tietohallintojohtaja, Volvo Construction Equipment – Korea, Volvo AB 1998–2000 Talousjohtaja, Weco Metals 1997–1998 Johtaja, Business Control & Information Systems, Volvo Construction Equipment Parts, Volvo AB 1994–1997 Talousjohtaja, Agricultural Chemicals Group, FMC Corporation 1992–1994

Omistus Cargotecissa 31.12.2013:

Olli Isotalo Johtaja, Kalmar

s. 1959, diplomi-insinööri

Cargotecin palveluksessa 1993– Johtoryhmän jäsen 2006–

Keskeinen työkokemus:

Johtaja, Marine (MacGregor) 2006–2012 Toimitusjohtaja, Bromma Conquip AB 2003–2006 Toimitusjohtaja, Velsa Oy 1999–2002 Teknologia- ja tuotekehitysjohtaja, Kalmar Industries AB 1997–1999

Keskeiset luottamustoimet:

Hallituksen jäsen: GS-Hydro Oy 2011–

Omistus Cargotecissa 31.12.2013:

213 B-sarjan osaketta 10 000 2010A-optio-oikeutta

Sisäpiiri

Cargotec noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Lisäksi yhtiön hallitus on hyväksynyt pörssin ohjeeseen perustuvan yhtiön sisäisen sisäpiiriohjeen.

Sisäpiirirekisterit

Pysyvään julkiseen sisäpiiriin kuuluvat arvopaperimarkkinalain mukaisesti asemansa perusteella hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat sekä yhtiön määritteleminä johtoryhmän jäsenet. Julkisen sisäpiirirekisterin pörssipäivittäin päivittyvät tiedot ovat nähtävillä yhtiön verkkosivuilla www.cargotec.fi > Sijoittajat > Osakkeenomistajat > Sisäpiirirekisteri.

Pysyvään yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin merkitään yhtiön palveluksessa olevat henkilöt ja sellaiset sopimuksen perusteella yhtiölle työtä tekevät henkilöt, jotka tehtäviensä johdosta saavat säännöllisesti sisäpiirintietoa. Tarvittaessa perustettavaan hankekohtaiseen sisäpiirirekisteriin merkitään ne henkilöt, jotka työ- tai muun sopimuksen perusteella työskentelevät yhtiölle ja saavat tiettyä hanketta koskevaa sisäpiirintietoa.

Kaupankäyntisäännöt

Pysyvät sisäpiiriläiset eivät saa tehdä kauppaa Cargotecin arvopapereilla 21 päivän aikana ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteiden julkaisemista (suljettu ikkuna). Hankekohtaisilta sisäpiiriläisiltä on kaupankäynti yhtiön arvopapereilla kielletty hankkeen raukeamiseen tai julkistamiseen saakka.

Sisäpiirihallinto

Sisäpiiriohjeen noudattamisesta, ilmoitusvelvollisuuden seurannasta ja sisäpiirirekisterien ylläpidosta vastaa Cargotecin lakiasiainosasto. Yhtiö pitää sisäpiirirekistereitään Euroclear Finland Oy:n SIRE-järjestelmässä.

Tilintarkastus

Lakisääteinen tilintarkastus sisältää tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen sekä hallinnon tarkastuksen. Vuosittain annettavan tilintarkastuskertomuksen lisäksi tilintarkastajat raportoivat hallitukselle säännöllisesti tarkastushavainnoistaan ja osallistuvat hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan kokouksiin.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiössä on vähintään yksi ja enintään kolme tilintarkastajaa. Tilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin tilintarkastajaksi hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

2013

Varsinainen yhtiökokous valitsi Cargotec Oyj:n tilintarkastajiksi uudelleen KHT Jouko Malisen ja KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n. PricewaterhouseCoopers Oy nimesi KHT Tomi Hyryläisen tilintarkastusyhteisön päävastuulliseksi tilintarkastajaksi. Tilintarkastajien palkkiot maksetaan laskun mukaan.

KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy on toiminut Cargotec Oyj:n tilintarkastajana vuodesta 2005 lähtien. KHT Jouko Malinen on toiminut vuosina 2005–2012 tilintarkastusyhteisön nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana.

Tilintarkastajille maksetut palkkiot

MEUR	1.1.─31.12.2013	1.1.─31.12.2012
Tilintarkastus	2,4	1,9
Veroneuvonta	0,7	1,0
Muut palvelut	2,4	0,9
Yhteensä	5,5	3,8

Taloudellisen raportointiprosessin valvonta

Cargotec laatii taloudellisen raportointinsa kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS), arvopaperimarkkinalain, Suomen kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan ohjeiden ja lausuntojen mukaisesti noudattaen samalla Finanssivalvonnan standardeja ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjä. Yhtiön taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet, ohjeet, käytännöt ja vastuualueet on suunniteltu varmentamaan, että yhtiön taloudellinen raportointi on luotettavaa ja tilinpäätös on laadittu voimassa olevien lakien, määräysten ja yhtiön toimintaperiaatteiden mukaan.

Taloudellisen tiedon julkaisemista ja ulkoista viestintää koskevat ohjeet sisältyvät hallituksen hyväksymään yhtiön tiedonanto-ohjesääntöön (Disclosure policy), joka on saatavilla Cargotecin intranetissä ja yhtiön verkkosivuilla www.cargotec.fi > Sijoittajat > Sijoittajapalvelut. Ohjeen ajantasaisuutta ja noudattamista valvoo sijoittajasuhdetoiminto yhdessä konserniviestinnän kanssa.

Sisäinen valvonta

Cargotecin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että konsernin toiminta on tehokasta ja tuloksellista, riskien hallinta on riittävää ja asianmukaista ja että taloudellinen ja muu tuotettu informaatio on luotettavaa. Cargotecin sisäinen valvonta pohjautuu yhtiön arvoihin ja eettisiin toimintaohjeisiin (Code of conduct), joita taloudellisen raportointiprosessin osalta tukevat ohjesäännöt, muut ohjeistukset sekä sisäinen taloudellinen raportointiprosessi ja viestintä. Hallituksen hyväksymässä Cargotecin sisäistä valvontaa koskevassa ohjesäännössä (Internal control policy) määritellään valvonnan periaatteet, menetelmät ja vastuut. Kuten kaiken muunkin toiminnan osalta, myös taloudellisessa raportoinnissa sisäisen valvonnan vastuu on jaettu Cargotecissa kolmelle tasolle. Ensisijaisesti sisäisestä valvonnasta on vastuussa linjajohto. Sitä tukevat konsernin tukitoiminnot, jotka laativat koko konsernia koskevat ohjeistukset ja valvovat riskien hallintaa. Kolmannen tason sisäisestä valvonnasta muodostavat sisäinen ja ulkoinen tarkastus, joiden tehtävänä on varmistaa, että kaksi ensimmäistä tasoa toimivat tehokkaasti.

Riskienhallinta

Riskienhallinta on Cargotecissa osa sisäistä valvontaa. Hallituksen hyväksymässä ja yhtiön arvoihin pohjautuvassa riskienhallinnan ohjesäännössä (Risk management policy) määritellään riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet ja vastuut. Keskeisenä periaatteena on jatkuva, järjestelmällinen ja ennaltaehkäisevä toiminta riskien tunnistamiseksi, yhtiön hyväksymän riskitason määrittelemiseksi, riskien arvioimiseksi ja käsittelemiseksi sekä riskien toteutuessa niiden tehokkaaksi hoitamiseksi. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä vastaavat riskienhallinnan toimintatavoista, toimeenpanosta sekä valvonnasta ja raportoivat edelleen hallitukselle. Cargotecin riskienhallinta on hajautettu yksiköihin ja konsernin tukitoimintoihin, jotka määrittelevät riskienhallinnan vastuulliset tahot ja vastaavat riskien tunnistamisesta, hallinnasta ja raportoinnista. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernirahoitukseen, ja niistä raportoidaan säännöllisesti johdolle ja hallitukselle.

Taloudellinen raportointiprosessi

Taloudelliseen raportointiin liittyvien sisäisen valvonnan toimenpiteiden tehokkuutta valvovat hallituksen ja tarkastusja riskienhallintavaliokunnan lisäksi toimitusjohtaja ja konsernin sekä liiketoiminta-alueiden johtoryhmät. Erilaiset valvontatoimet, kuten täsmäytykset ja loogisuus- ja vertailuanalyysit, suoritetaan eri organisaatiotasoilla. Valvonnan tavoitteena on havaita, estää ja korjata mahdolliset virheet ja poikkeamat taloudellisessa seurannassa.

Cargotecin talousraportointi perustuu kuukausittaiseen tulosseurantaan keskitetyssä raportointijärjestelmässä. Talousraportit käsitellään raportointiyksikkötason jälkeen liiketoiminta-alueiden seurantakokouksissa ensin divisioonatasolla ja sitten koko liiketoiminta-alueen tasolla. Lopuksi ne käsitellään konsernin laajennetun johtoryhmän kokouksessa. Myös hallitukselle raportoidaan talousinformaatio kuukausittain. Talousvastaavat raportoivat johtoryhmille suunnitelmista poikkeavista tuloksista ja analysoivat poikkeamien syitä sekä tukevat johtoa päätöksenteossa. Kuukausiseurannalla varmistetaan myös vuositavoitteiden johtaminen ja talousennusteiden ajantasaisuus.

Taloudellisen raportoinnin ja suunnittelun ohjeet (Cargotec accounting standards ja Cargotec reporting manual) ovat koko henkilöstön saatavilla yhtiön intranetissä. Taloustoiminto pyrkii yhtenäistämään talousvastaavien toimintatapoja ja varmistamaan ohjeiden yhtenäisen tulkinnan sekä kehittämään ohjeistusta edelleen.

2013

Hiabin ja Kalmarin myynti- ja huoltoverkoston toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa jatkettiin. Vuoden 2013 lopussa järjestelmä oli käytössä tärkeimmissä Euroopan sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen maissa. Yhdysvalloissa käyttöönotto oli aloitettu. Toiminnanohjausjärjestelmä otettiin vuoden aikana käyttöön myös projektinhallinnassa ja varaosapalveluissa. Osana yhteistä järjestelmää maat ovat siirtyneet käyttämään konsernin keskitettyä taloushallinnon palvelukeskusta. Yhteinen järjestelmä ja prosessit parantavat läpinäkyvyyttä ja raportointiprosessin sisäistä valvontaa. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto ja raportointityökalujen ja analyysien kehitys jatkuu vuonna 2014.

Riskienhallinta ja riskit

Huomattava taantuma oli edelleen Cargotecille keskeinen strateginen markkinoihin liittyvä riski, erityisesti Euroopassa, sillä talouden ja lastinkäsittelyn kehityksellä on suora vaikutus Cargotecin liiketoimintaan.

Cargotecin riskienhallinta perustuu riskienhallinnan ohjesääntöön. Riskienhallinta on kiinteä osa Cargotecin liiketoimintaprosesseja ja riskien raportointi osa yksiköiden toimintaa.
Cargotec ja sen liiketoiminta-alueet jatkoivat ISO- ja OHSAS-standardien mukaista laatu-, ympäristö-, työterveys- ja turvallisuuskäytäntöjen (QEHS) kehittämistä. Cargotecin kolmen itsenäisen liiketoiminta-alueen toimintamallin mukaisesti kukin liiketoiminta-alue vastaa osaltaan toiminnan toimintansa koordinoinnista ja kehittämisestä.
Vuonna 2013 tehtiin Cargotecin ja sen liiketoiminta-alueiden liiketoiminnan keskeytysriskianalyysi (Business Impact Analysis, BIA), jolloin arvioitiin kriittiset tuotantoprosessit, rakennukset, koneet ja toimittajat.
Vuonna 2013 riskienhallintaan liittyviä asioita raportoitiin hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnalle huhti-, syys- ja joulukuussa. Ensimmäisessä kokouksessa keskityttiin riskienhallinnan tilaan ja kehittämistarpeisiin sekä tukiprosessien riskeihin. Toisessa kokouksessa tarkasteltiin strategisia riskejä. Vuoden viimeisessä kokouksessa käsiteltiin liiketoiminta- ja toiminnallisia riskejä sekä konsernin yhteistä riskiarviota.
Cargotecin kriisinhallintamenettelyn toteutus aloitettiin 2013. Menettely on systemaattinen tapa raportoida vaaratilanteista ja hallita yhtiössä esiintyviä kriisejä. Ylimmän johdon tiimit osallistuivat koulutukseen vuoden 2013 aikana, ja verkkokurssi on saatavana koko henkilöstölle.
Cargotecin riskienhallinnan alaisuudessa tehdään säännöllisesti yhtiön omien tuotantoyksiköiden ja avaintoimittajien ulkoisia riskiauditointeja.

Työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista on tarkempia tietoja vuosikertomuksen kestävää kehitystä käsittelevässä osiossa. Työturvallisuutta tarkastellaan lähemmin liiketoiminta-aluekatsausten kehitysosioissa.

Riskienhallinta Cargotecissa

Cargotecin riskienhallinnalla ennakoidaan ja hallitaan toimintaan liittyviä riskejä. Tällä tuetaan arvoja, strategiaa ja tavoitteita sekä toiminnan jatkuvuutta.

Cargotecin maailmanlaajuinen toiminta edellyttää kattavaa riskienhallintaa. Cargotecissa riskiksi on määritelty mikä tahansa sisäinen tai ulkoinen uhka tai epävarmuus, joka voi estää tai vaarantaa toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista.

Cargotecissa riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa. Keskeinen periaate on jatkuva, järjestelmällinen ja ennalta ehkäisevä toiminta, jolla tunnistetaan riskit, määritetään riskienottohalukkuus, arvioidaan ja hallitaan riskejä sekä käsitellään ne tehokkaasti niiden mahdollisesti toteutuessa.

Riskien luokittelu

Cargotecissa riskit jaetaan strategisiin ja liiketoimintariskeihin, toiminnallisiin riskeihin, rahoitusriskeihin sekä turvallisuus- ja vahinkoriskeihin ympäristöriskit mukaan lukien. Luokituksen tarkoitus on kiinnittää huomiota oikeisiin riskienkäsittelytoimenpiteisiin ja -vastuisiin kunkin riskityypin mukaisesti.

Riskikartta

Kaikkia riskiluokkia käsitellään yrityksen vuosittaisessa riskitarkastelussa, jossa arvioidaan riskejä ja laaditaan riskienhallintasuunnitelmia. Strategisia ja liiketoimintariskejä arvioidaan myös strategisen suunnittelun prosessien ja merkittävien liiketoimintapäätösten yhteydessä. Toiminnallisia riskejä sekä turvallisuus- ja vahinkoriskejä arvioidaan lisäksi liiketoiminnan prosessien ja toimintaan liittyvien päätösten yhteydessä. Tiettyjen rahoitusriskien riskienhallinnan periaatteet on määritetty Cargotecin rahoituksen ohjesäännössä.

Vastuut

Cargotecin riskienhallinnan periaatteet, prosessit ja vastuut on määritetty yhtiön hallituksen hyväksymässä riskienhallinnan ohjesäännössä. Jokainen Cargotecin liiketoimintayksikkö on vastuussa riskienhallinnan toteuttamisesta ohjesäännön mukaisesti.

Yhtiön hallituksen vastuulla on varmistaa riittävä riskienhallinta ja valvonta.

Yhtiön hallituksen vastuulla on varmistaa riittävä riskienhallinta ja valvonta. Hallituksen vastuulla on myös määrittää riskienottohalukkuus eli Cargotecin yleisesti hyväksymä riskitaso. Hallitukselle toimitetaan asianmukaisia ja ajantasaisia raportteja riskeistä ja riskienhallinnasta riskienhallinnan ohjesäännön mukaisesti, ja se voi valtuuttaa hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan auttamaan käytännön valvonnassa.

Toimitusjohtajan ja johtoryhmän vastuulla on riskienhallinnan ohjesäännön käyttöönotto sekä riskienhallintaprosessi kokonaisuutena.

Riskienhallintaa hoidetaan liiketoimintayksiköissä ja tukitoiminnoissa osana päivittäisiä prosesseja niin pitkälti kuin mahdollista ja käytännöllistä. Riskien tunnistaminen, arviointi, käsittelyn suunnittelu ja raportointi ovat osa Cargotecin suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseja. Riskien ja riskienhallintatoimien seuranta on osa yrityksen yleistä toimintojen hallintaa ja seurantaa. Cargotecin jokaisen työntekijän vastuulla on tunnistaa, arvioida ja hallita riskejä omalla vastuualueellaan ja raportoida mahdollisista merkittävistä riskeistä asianomaisille esimiehille.

Yhtiön riskienhallintatoiminnon tehtävänä on kehittää ja koordinoida riskienhallinnan kokonaisuutta ja prosessia. Riskienhallintatoiminto tukee liiketoiminta-alueiden riskienhallintaa ja huolehtii eräistä erityistehtävistä, kuten maailmanlaajuisten vakuutusohjelmien koordinoinnista.

Merkittävimmät riskit

Riskitarkastelu koostuu riskien tunnistamisesta sekä riskien vaikutuksen ja todennäköisyyden arvioinnista. Kriittiset riskit pyritään saamaan Cargotecissa hyväksyttävälle tasolle riskienkäsittelysuunnittelun avulla.

Riskitarkastelu koostuu riskien tunnistamisesta sekä riskien vaikutuksen ja todennäköisyyden arvioinnista.

Vuonna 2013 Cargotecin vuotuinen riskitarkastelu kattoi liiketoimintayksiköt ja keskeiset riskiluokat. Liiketoiminnan riskejä tarkasteltiin vuoden 2014 budjetointiprosessin yhteydessä. Myös strategisten riskien ja valittujen tukiprosessien riskiarviot päivitettiin.

Seuraava kaavio esittää keskeiset vuonna 2013 tunnistetut riskit sekä niiden luokittelun niiden todennäköisyyden ja vaikutuksen perusteella.

Tärkeimmät tunnistetut riskit 2013

Strategiset riskit

Taantuma

Maailmanlaajuisen taantuman jatkuminen tai pahentuminen arvioitiin edelleen mahdolliseksi strategiseksi riskiksi, jolla on suurin vaikutus yhtiön liiketoimintaan. Maailmantalouden ja lastinkäsittelyn kehityksellä on suora vaikutus Cargotecin liiketoimintaan. Huomattava maailmanlaajuinen taantuma vaikuttaisi merkittävästi tavarankuljetusmääriin. Rahoitusvaikeudet voisivat heijastua asiakkaiden investointiaktiivisuuteen. Muita merkittäviä vaikutuksia liiketoimintaan voivat tuottaa tilausten lykkääntyminen, kiristynyt hintakilpailu ja taloudellinen epävakaus Cargotecin toimittajien ja asiakkaiden keskuudessa.

Vuoden aikana suunnittelussa ja budjetoinnissa otettiin jatkuvan taantuman riskin vaikutus huomioon, minkä ansiosta Cargotec pystyi pienentämään taantumariskiä liiketoimintastrategiansa ja riskienkäsittelysuunnitelmiensa mukaisesti.

Kasvavat markkinat

On mahdollista, että Kiinan uudesta tuotantokonseptista ja yhteisyrityksistä odotetut hyödyt viivästyvät esimerkiksi tuotannon täysimittaisen käynnistämisen lykkääntyessä. Keskeinen markkinoihin liittyvä haaste on varmistaa tuotevalikoiman kehittäminen kasvavilla markkinoilla asiakkaiden odotusten mukaisesti. Muut riskit kasvavilla markkinoilla liittyvät sopimuksiin, henkilöstön suureen vaihtuvuuteen, työntekijöiden saatavuuteen ja kulttuurieroihin.

Organisaatiorakenteen muutokset

Cargotec kehitti vuonna 2013 toimintamalliaan kohti liiketoimintavetoista organisaatiota, jossa on kolme itsenäistä liiketoiminta-aluetta: MacGregor, Kalmar ja Hiab. Uudelleenjärjestelyt saattavat aiheuttaa edelleen lisäkustannuksia toiminnan eri alueilla sekä sitoa resursseja varsinaisesta liiketoiminnasta.

Cargotecin MacGregor-liiketoiminta-alue sai lokakuussa päätökseen yksityisomisteisen, kauppalaivojen ja offshoressa tarvittavien kansilaitteiden johtavan toimittajan Hatlapan yritysoston. Yhtiön integroiminen MacGregorin toimintamalliin on aloitettu. Kuten yleisesti integraatioiden yhteydessä, on mahdollista, ettei kaikki suju suunnitellusti. Integraatio saattaa aiheuttaa odottamattomia kustannuksia ja muutoksia liiketoimintoihin liittyviin arvioihin. Sama tilanne voi koskea lokakuussa julkistettua MacGregorin toista yritysostoa. Tuolloin oston kohteena oli Aker Solutionsin mooring and loading systems -yksikkö. Tämä yritysosto saatiin päätökseen tammikuussa 2014.

Muut yrityskauppoihin liittyvät riskit ovat yleensä sopimuksellisia, tai ne liittyvät vastuu- sekä ympäristöasioiden hoitoon tai avainhenkilöstön säilyttämiseen. Aina yritysostosuunnitelmia ei pystytä toteuttamaan halutussa mitassa tai niille asetettuja tavoitteita ei saavuteta.

Henkilöstöriski

Cargotecissa pätevien työntekijöiden saatavuutta pidetään paitsi toiminnallisena myös strategisena riskinä. Käynnissä oleva yrityksen toimintamallin muutos edellyttää uudenlaista osaamista. Oikeanlaisten työntekijöiden saaminen henkilöstöä kouluttamalla tai rekrytoimalla on Cargotecille suuri haaste. Toimintamallin muutos saattaa myös johtaa avainhenkilöiden menettämiseen nykyisissä toimipaikoissa. Yhteisyritysten ja ostettujen yritysten henkilöstö voi reagoida negatiivisesti muutokseen ja päättää lähteä. Huoltoliiketoiminnassa osaavan henkilökunnan saatavuus on yksi keskeinen menestystekijä.

Kun uusia toimintoja rakennetaan ja olemassa olevia järjestellään uudelleen, oleellisimmat ihmisiin liittyvät haasteet ovat avainhenkilöstön ja osaamisen säilyttäminen sekä pätevän työvoiman saatavuus uusissa toimipisteissä. Muut merkittävät riskit liittyvät tehokkaaseen tiedonjakoon ja tietoturvaan.

Cargotecissa otettiin vuonna 2013 yrityksen suorituskyvyn edistämisteemaksi menestymisen kulttuuri. Teeman huolellinen toimeenpano on tarpeen, jotta siitä tulee olennainen osa yrityksen ajattelutapaa.

Toiminnanohjausjärjestelmän toteutus

Yrityksenlaajuisen toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto luokitellaan toiminnalliseksi riskiksi, mutta laajan vaikutuksensa takia sitä pidetään myös strategisena riskinä.

Cargotec jatkoi toimintojensa hajauttamista uuden toimintamallin mukaisesti, mikä saattaa aiheuttaa vaikeuksia toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotolle ja sitä kautta viivästyttää investointien tuottoa. Muita toiminnanohjausjärjestelmään liittyviä riskejä ovat projektin kustannusarviossa pysyminen ja paikallisen osaavan henkilökunnan saatavuus käyttöönoton aikana.

Suuret projektit ja automaatio

Suurten projektien laajuus ja monimutkaisuus voi aiheuttaa ongelmia niiden toteutuksessa. Projekteissa voi olla myös sopimuksellisia, henkilökunnan osaamiseen ja uuden tekniikan kehittämiseen liittyviä riskejä sekä kuljetusriskejä. Automaation kehitys saattaa osoittautua odotettua vaikeammaksi ja kalliimmaksi, ja sen käyttöönotto voi viivästyä.

Toiminnalliset riskit

Tietohallintoriskit

Yksi merkittävä tunnistettu tietohallintoriski on edellä mainittu, käynnissä oleva uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto, joka on luokiteltu myös strategiseksi riskiksi. Muut kriittiset tietohallintoriskit liittyvät infrastruktuuriin, yhtiön käyttämiin sovelluksiin ja kehitysprojektien hallintaan.

Toimittajariski

Kriittisimmiksi toimittajariskeiksi on tunnistettu toimittajien taloudellinen vakaus ja Cargotecin maineen mahdollisesti vaarantavat laatuongelmat. Yleiset toimittajariskit liittyvät toimitusaikaan ja -kapasiteettiin. Muita riskejä ovat toimittajien kyky sopeutua Cargotecin tuotantotoiminnan muutoksiin ja kasvavien markkinoiden tuotevalikoimaan. Lisäksi Cargotecin kokoonpanoyksiköihin perustuva tuotantokonsepti edellyttää toimittajilta kykyä lisätä toimitusten laajuutta.

Tuotantoriski ja tuotantorakenteen muutokset

Cargotec ei pidä tuotantokapasiteetin puutetta suurena lyhyen aikavälin riskinä vallitsevan markkinatilanteen aikana. Tämä riski saattaa kuitenkin kasvaa talouden suhdannekäänteissä. Tuotantorakenteen muutosten aikana esiintyviä haasteita ovat saapuvan ja lähtevän logistiikan järjestäminen sekä kapasiteetin ja kysynnän välisen tasapainon ylläpitäminen. Ydinosaamisen ja avaintyöntekijöiden pitäminen talossa on tässäkin arvioitu riskiksi. Kustannusrakenteen, toimitusajan ja laadun kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet voivat myös osoittautua odotettua vaativammiksi.

Sopimusriski ja lainmukaisuuteen liittyvä riski

Yksittäisten sopimusten koon kasvaessa asiakkaiden esittämien sopimusehtojen sisältö muuttuu ja poikkeuksellisiin ehtoihin sisältyvät riskit kasvavat. Yhteisyrityssopimukset voivat lisätä sopimusten monimutkaisuutta. Sopimusriskejä ja lainmukaisuuteen liittyviä riskejä voi syntyä myös fuusioiden ja yritysostojen kautta tulevista vastuista. Kaupan kansainvälisten rajoitusten sekä kilpailu- ja lahjonnanvastaisen lainsäädännön muutokset eri maissa aiheuttavat riskin, joka vaatii jatkuvaa seurantaa sekä omavalvonnan kehittämistä.

Aineettomien oikeuksien hallintaan liittyviä riskejä ovat muun muassa tietovarkaudet ja patenttiloukkaukset. Teknisesti tai sopimuksellisesti epäselvissä tapauksissa voi esiintyä myös Cargoteciin kohdistuvia korvausvaatimuksia.

Materiaalikustannusten vaihtelut

Materiaalien ja komponenttien hintavaihtelut aiheuttavat Cargotecille vähäisempiä riskejä taantuman aikaan. On kuitenkin olemassa vaara, että talouden kohenemista ei ennakoida riittävän ajoissa, jolloin nousevat materiaalikustannukset eivät ole viivytyksettä siirrettävissä Cargotecin tuotteiden hinnoitteluun. Jatkuva taantuma saattaa myös pakottaa hinnanalennuksiin, joita voi olla vaikea siirtää hankintahintoihin.

Yleisenä riskinä on, että toimittajat eivät investoi uuteen kapasiteettiin ajoissa ennen seuraavaa suhdannekäännettä. Tästä voi aiheutua pullonkauloja toimituksiin kysynnän parantuessa. Taantuman jatkuminen voi aiheuttaa taloudellisia ongelmia toimittajille ja johtaa toimitusvaikeuksiin, jopa konkursseihin.

Rahoitusriskit

Cargotecin nykyiset keskitetyt yritysrahoitusprosessit ovat alentaneet korko-, valuutta-, vastapuoli-, toiminta-, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä. Huomattava taantuma ja maailmanlaajuinen finanssikriisi voivat silti lisätä likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä. Muita havaittuja riskejä ovat asiakasrahoitukseen liittyvä luottoriski sekä riski konkursseista, tilausten peruuntumisesta ja maksujen viivästymisestä. Toimittajat voivat edellyttää suurempia ennakkomaksuja. Maksukyvyttömyystilanteessa tämä voi aiheuttaa toimitusongelmia ja/tai taloudellisia tappioita. Lisätietoja rahoitusriskeistä on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3, Rahoitusriskien hallinta.

Turvallisuus-, vahinko- ja ympäristöriskit

Cargotecin omissa toimipaikoissa on otettu käyttöön kokoonpanoyksikköihin perustuva joustava tuotantokonsepti, ja alihankinnan osuutta on lisätty. Tämä on vähentänyt luonnonmullistusten, tulipalon tai muun ulkoisen riskin mahdollisia suoria vaikutuksia omaan tuotantoon.

Keskeytysriski on jossain määrin siirtynyt omasta tuotannosta toimittajille ja alihankkijoille. Ongelmia voi esiintyä erityisesti alueilla, joilla toimittajakanta on hyvin keskittynyttä. Toimenpiteitä keskeytysriskin pienentämiseksi tehostetaan analysoimala toimitusketjun keskeytysriskiä.

Cargotec kiinnittää jatkuvasti huomiota henkilöstön, asiakkaiden ja kolmansien osapuolten terveys-, turvallisuus- ja ympäristöriskeihin ja seuraa paikallisen lainsäädännön kehitystä. Toimintaan ja tuotevastuisiin liittyvät ympäristöriskit saattavat kasvaa, kun lainsäädännössä ja liiketoiminnassa tapahtuu muutoksia.

Palkka- ja palkkioselvitys 2013

Cargotecin palkka- ja palkkioselvityksessä esitetään yhtiön palkka- ja palkitsemisperiaatteet sekä maksetut palkkiot hallituksen jäsenille, toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille vuonna 2013. Selvitys esittelee myös yhtiön pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän.

Hallitus

Yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten palkkioista nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen pohjalta. Hallituksen palkkioita määritettäessä valiokunta ottaa huomioon hallitusjäsenten vastuut ja velvoitteet yhtiötä kohtaan sekä vertaa hallituspalkkioita vastaavantyyppisessä toimintaympäristössä toimivien, liikevaihdoltaan saman kokoluokan yritysten hallituspalkkioihin.

Varsinainen yhtiökokous 20.3.2013 päätti hallituksen jäsenten vuoden 2013 vuosipalkkioiksi seuraavat:

puheenjohtaja: 80 000 euroa
varapuheenjohtaja 55 000 euroa
tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan puheenjohtaja: 55 000 euroa
muut hallituksen jäsenet: 40 000 euroa

Hallituksen ja valiokuntien kokouksista maksetaan lisäksi 500 euron kokouspalkkio.

Vuosipalkkioista 30 prosenttia suoritetaan Cargotecin B-sarjan osakkeina ja loput rahana. Osakkeet hankitaan markkinahintaan neljännesvuosittain. Hallituksen jäsenten tulee säilyttää palkkioina saamansa osakkeet omistuksessaan saantiajankohdasta lähtien kaksi vuotta.

Tapio Hakakari, Cargotecin hallituksen varapuheenjohtaja, toimi väliaikaisena toimitusjohtajana 28.2.2013 asti. Hallitus- ja valiokuntapalkkioiden lisäksi Tapio Hakakarille maksettiin erillinen korvaus työstä yhtiön väliaikaisena toimitusjohtajana. Tapio Hakakarin väliaikaista järjestelyä lukuun ottamatta hallituksen jäsenet saavat yhtiöltä ainoastaan hallituksen ja valiokuntien jäsenyyteen ja hallitustyöhön liittyviä korvauksia. Hallituksen jäsenet eivät ole Cargotecin lyhyen tai pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien piirissä.

Vuonna 2013 hallituksen jäsenille maksettiin palkkioita seuraavasti:

	Palkkiona saadut	Korvaus yhtiölle
Hallituspalkkio, EUR*	B-sarjan osakkeet, kpl**	tehdystä työstä, EUR
92 740	991
64 740	682	70 040
35 500	234
49 500	496
11 500	262
49 000	496
60 750	584
49 000	496
412 730	4 241	70 040

* Sisältää vuosipalkkion, kokouspalkkiot ja luontoisedut

** Arvo sisältyy hallituspalkkioon

1) 20.3.–31.12.2013

2) 1.1.–20.3.2013

Toimitusjohtaja ja johtoryhmä

Cargotecin palkitsemisen periaatteita sovelletaan toimitusjohtajan ja johtoryhmän kokonaispalkan määrittelyssä. Johtoryhmän palkoista, lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmästä ja muista eduista päättää nimitys- ja palkitsemisvaliokunta. Hallitus tekee päätöksen toimitusjohtajan palkasta, kannustinjärjestelmistä ja eduista nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan esityksen pohjalta. Lisäksi hallitus päättää pitkän aikavälin kannustinohjelmien sisällöstä, kohderyhmästä ja allokaatioista nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan valmisteleman esityksen perusteella.

Toimitusjohtajan ja johtoryhmän kokonaispalkkarakenne koostuu kiinteästä peruspalkasta luontoisetuineen ja kannustinjärjestelmistä, joissa on määritelty sekä pitkän että lyhyen aikavälin tavoitteet. Muuttuva palkanosa koostuu pitkän aikavälin tavoitteisiin sidotusta osakepohjaisesta kannustinohjelmasta ja optio-ohjelmasta sekä lyhyen aikavälin tulospalkkiosta.

Vuoden 2013 lyhyen aikavälin tulospalkkio-ohjelmassa on määritelty sekä taloudellisia että strategisia henkilökohtaisia tavoitteita. Vuoden 2013 lyhyen aikavälin tulospalkkio-ohjelman mukaan toimitusjohtaja Mika Vehviläisen vuosittaisen tulospalkkion enimmäismäärä on 100 prosenttia vuosittaisesta peruspalkasta. Muiden johtoryhmän jäsenien tulospalkkion enimmäismäärä on 60 prosenttia vuosittaisesta peruspalkasta. Vuoden 2013 tulospalkkio maksetaan vuoden 2014 puolella.

Toimitusjohtaja Mika Vehviläisen peruspalkka luontoisetuineen tilikaudella 2013 (1.3.2013 alkaen) oli 498 710 euroa. Lisäksi hänen edellisen työsuhteensa etujen purkamisesta aiheutuneista kustannuksista maksettiin kertaluonteinen 80 000 euron suuruinen korvaus. Toimitusjohtaja on oikeutettu Cargotecin osakepohjaiseen kannustinohjelmaan, optio-ohjelmaan sekä lyhyen aikavälin tulospalkkio-ohjelmaan. Hallitus on myöntänyt Mika Vehviläiselle 60 500 Cargotecin 2010A-optio-oikeutta. Optio-oikeuksiin ja niillä mahdollisesti merkittäviin osakkeisiin liittyy vuoden myyntikielto 1.4.2014 saakka.

Väliaikaiselle toimitusjohtajalle (28.2.2013 asti) Tapio Hakakarille maksettu korvaus vuoden 2013 aikana oli 70 040 euroa. Tapio Hakakari ei ole osakepohjaisen kannustinohjelman, optio-ohjelman eikä tulospalkkio-ohjelman piirissä.

Vuonna 2013 toimitusjohtajalle, väliaikaiselle toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille maksetut rahalliset palkat ja palkkiot on kuvattu alla olevassa taulukossa.

	Peruspalkka Maksettu
luontoisetuineen, EUR	tulospalkkio, EUR
Väliaikainen toimitusjohtaja Tapio Hakakari
1.1.-28.2.2013	70 040
	Peruspalkka Maksettu
luontoisetuineen, EUR	tulospalkkio, EUR
Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen
1.3.–31.12.2013	498 710
	Peruspalkka Maksettu
luontoisetuineen, EUR	tulospalkkio, EUR
Muut johtoryhmän jäsenet
1.1.–31.12.2013*	1 442 328 295 947

* Eeva Sipilä, Mikko Pelkonen (12. elokuuta 2013 alkaen), Eric A. Nielsen (16. syyskuuta 2013 alkaen), Olli Isotalo, Mikael Mäkinen (MacGregorliiketoiminta-alueen johtaja 1.1. –15.9.2013), Axel Leijonhufvud (Hiab-liiketoiminta-alueen johtaja 1.1. –24.10.2013).

Toimitusjohtaja Mika Vehviläiselle ja johtoryhmän jäsenille myönnettyjen osakkeiden ja osakeperusteisten oikeuksien määrä on esitetty alla olevassa taulukossa. Osakkeiden ja osakeperusteisten oikeuksien toteutuminen riippuu ansaintakriteereistä, joita on käsitelty tarkemmin kohdassa Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä.

Toimitusjohtaja	Muut
Mika Vehviläinen	johtoryhmän jäsenet



11 500	21 900

	16 000

	20 000

	16 000

	15 000

60 500	17 500

	14 000

Cargotecin johtoryhmän jäsenillä on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen ja eläkeikä määräytyy lakisääteisen järjestelmän puitteissa. Johtoryhmässä olevien Suomen kansalaisten lakisääteinen eläkeikä on voimassa olevan lainsäädännön nojalla 63 vuotta.

Cargotecin johtoryhmän jäsenillä irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ja heillä on oikeus 6–12 kuukauden erorahaan.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä

Osakepohjainen kannustinohjelma 2013

Cargotecin hallitus päätti yhtiön avainhenkilöiden uudesta osakepohjaisesta kannustinohjelmasta elokuussa 2013. Ohjelman tarkoituksena on kannustaa avainhenkilöitä työskentelemään pitkän aikavälin omistaja-arvon kasvattamiseksi ja sitouttaa heitä yhtiöön. Ohjelma koostuu vuoden 2013 toisen vuosipuoliskon taloudellisiin tavoitteisiin perustuvasta ansaintajaksosta ja sitä seuraavasta noin kahden vuoden mittaisesta sitouttamisjaksosta.

Ansaintajakso	Ansaintakriteeri	Kohderyhmä	Toteuma
2013 toinen	Yhtiön ja liiketoiminta- alueiden	43 osallistujaa mukaan lukien	20 osallistujaa
vuosipuolisko	liiketoiminnan rahavirta	johtoryhmän jäsenet	palkitaan

Osakepohjainen kannustinohjelma 2010

Hallitus päätti maaliskuussa 2010 osakepohjaisen kannustinohjelman perustamisesta konsernin johdolle. Ohjelman tarkoituksena on varmistaa omistajien ja johdon tavoitteiden yhteneväisyys Cargotecin arvon nostamiseksi sekä sitouttaa johto yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön omistukseen perustuva kannustinohjelma. Ohjelmassa on kolme kolmen kalenterivuoden mittaista ansaintajaksoa, jotka alkoivat vuosina 2010, 2011 ja 2012. Hallitus on päättänyt kullekin ansaintajaksolle kohderyhmän, ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet sekä maksettavan palkkion enimmäismäärän.

Mahdollinen palkkio maksetaan vuosina 2013, 2014 ja 2015 osittain yhtiön B-sarjan osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettavalla osuudella on tarkoitus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Ansaintajaksojen 2010–2012, 2011–2013 ja 2012–2014 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 300 000 yhtiön B-sarjan osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).

Mikäli osakepohjaiseen kannustinohjelmaan kuuluvan henkilön työsuhde konserniyhtiöön päättyy ennen palkkion maksamista, hän menettää oikeuden palkkioon. Hallitus päätti keväällä 2011 muuttaa osakepohjaisen kannustinohjelman alkuperäisiä ehtoja niin, että palkkiojärjestelmään kuuluva henkilö saa täydet oikeudet saamiinsa osakkeisiin osakepalkkioiden maksun yhteydessä. Osakepohjaisen kannustinohjelman ehdoista poistettiin kohta, joka koski kieltoa luovuttaa osakkeita noin kahden vuoden kuluessa palkkion maksamisesta. Näin ohjelman kesto kunkin osake-erän osalta lyhenee viidestä kolmeen vuoteen.

Ensimmäisen 2010–2012 ja toisen 2011–2013 ansaintajakson ansaintakriteerit eivät toteutuneet, joten palkkiota ei makseta näiden ansaintajaksojen perusteella. Cargotecin osakepohjaisen kannustinjärjestelmän päätetyt ansaintakriteerit ja kohderyhmät on esitetty alla olevassa taulukossa.

Ansaintajakso		Ansaintakriteeri	Kohderyhmä	Toteuma
Ensimmäinen		Tilikauden 2012 liikevoitto	Johtoryhmän jäsenet	Ansaintakriteerit eivät
ansaintajakso	2010–2012	marginaali ja liikevaihto	keväällä 2010	toteutuneet
		Tilikauden 2013 liikevoitto	Johtoryhmän jäsenet	Ansaintakriteerit eivät
Toinen ansaintajakso	2011–2013	marginaali ja liikevaihto	keväällä 2011	toteutuneet
		Tilikauden 2014	Johtoryhmän jäsenet
Kolmas ansaintajakso	2012–2014	liikevoitto ja liikevaihto	keväällä 2012

Optio-ohjelma

Cargotec Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti 5.3.2010 optio-oikeuksien antamisesta Cargotecin ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille. Optio-oikeuksilla kannustetaan avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvattamiseksi. Optio-oikeuksilla pyritään myös sitouttamaan avainhenkilöitä työnantajaan. Hallitus on päättänyt optio-oikeuksien jakamisesta, ansaintakriteereistä ja kohderyhmästä vuosittain, keväällä 2010 (2010A-optio-oikeudet), 2011 (2010B-optio-oikeudet) ja 2012 (2010C-optio-oikeudet). Optio-ohjelmaan on varattu optio-oikeuksia yhteensä enintään 1 200 000 kappaletta.

Keväällä 2010 annettiin 2010A-optio-oikeuksia 54 henkilölle mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet. Osakkeen merkintähinta 2010A-optio-oikeudella on 21,35 euroa/osake (B-osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 8.–19.3.2010). Merkintähinnasta vähennetään vuosittain maksetut osingot. 2010A-optiooikeuksien, jotka oikeuttavat yhteensä 400 000 Cargotec Oyj:n uuden tai yhtiön oman B-sarjan osakkeiden merkintään, ansaintakriteerinä oli vuoden 2010 liikevoitto. Koska vuodelle 2010 asetettu liikevoittotavoite toteutui täysimääräisesti, osakemerkintä alkoi kaikilla 332 000 myönnetyllä2010A-optio-oikeudella huhtikuussa 2013 ohjelman ehtojen mukaisesti.

Hallitus päätti vuoden 2011 keväällä 2010B-optio-oikeuksien antamisesta lähes 80 henkilölle mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet. 2010B-optio-oikeudella osakkeen merkintähinta on 31,23 euroa/osake (B-osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 14.–25.3.2011). Merkintähinnasta vähennetään vuosittain maksetut osingot. 2010B-optio-oikeuksien, jotka oikeuttavat yhteensä 400 000 Cargotec Oyj:n uuden tai yhtiön oman B-sarjan osakkeiden merkintään, ansaintakriteerinä oli vuoden 2011 liikevoitto. Tämä toteutui osittain, ja osakemerkintä alkaa yhteensä 25 456 myönnetyllä 2010B-optio-oikeudella huhtikuussa 2014 ohjelman ehtojen mukaisesti.

Hallitus päätti vuoden 2012 keväällä 2010C-optio-oikeuksien antamisesta lähes 80 henkilölle mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet. 2010C-optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintähinta on 28,80 euroa/osake (Bosakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 26.3.–6.4.2012). Merkintähinnasta vähennetään vuosittain maksetut osingot. 2010C-optio-oikeuksien, jotka olisivat oikeuttaneet yhteensä 400 000 Cargotec Oyj:n uuden tai yhtiön oman B-sarjan osakkeiden merkintään, ansaintakriteerinä oli vuoden 2012 liikevoitto. Vähimmäisliikevoittotavoite, 230 miljoonaa euroa, ei toteutunut.

Mikäli optio-oikeuden omistajan työsuhde konserniyhtiöön päättyy ennen osakemerkinnän alkamista, hän menettää optio-oikeudet.

	Osinkokorjattu			Optio-oikeudet
	merkintähinta, EUR	Merkintäaika	Ansaintakriteeri	osakemerkinnässä, kpl
Optio-oikeudet 2010A	19,02	1.4.2013–30.4.2015	Liikevoitto 2010	400 000
Optio-oikeudet 2010B	29,51	1.4.2014–30.4.2016	Liikevoitto 2011	25 456
Optio-oikeudet 2010C	28,08	1.4.2015–30.4.2017	Liikevoitto 2012	0

Cargotecin optio-ohjelman merkintäajat ja ansaintakriteerit ovat seuraavat:

MacGregor lyhyesti

MacGregor tarjoaa integroituja lastin- ja kuormankäsittelyratkaisuja ja huoltopalveluja merikuljetuksiin ja offshore-alan tarpeisiin.

MacGregor toimittaa asiakkailleen ratkaisuja, joissa lastinkäsittely, ahtaus, huolto- ja käsittelytoiminnot yhdistyvät kunkin aluksen yksilöllisen lastiprofiilin mukaisesti. Tämä parantaa aluksen tuottavuutta, pidentää sen kannattavaa käyttöikää ja vähentää ympäristövaikutuksia.

MacGregorin laitevalikoimaan aluksille kuuluvat lastiluukut, lastinkiinnitysjärjestelmät, nosturit, ro-ro-laitteet, kulkusillat ja itsepurkavat lastinkäsittelyjärjestelmät, vinssit, ohjauslaitteistot, kompressorit ja kansilaitteet. Satamiin ja terminaaleihin MacGregor toimittaa kulkusiltoja, satamaramppeja ja matkustajakäytäviä. Offshoreteollisuudelle suunnattu tuotevalikoima sisältää kehittyneitä ratkaisuja vedenalaiseen kuormankäsittelyyn, ankkurikäsittelyyn, kiinnittämiseen ja hinaamiseen. MacGregor tarjoaa myös kaikille asiakkailleen kunnossapito- ja huoltopalveluja laitteiden koko elinkaaren ajan.

Aidosti kansainvälisellä MacGregorilla on noin 70 toimipistettä 32 maassa. Vuonna 2013 MacGregorin liikevaihto oli 794 miljoonaa euroa (2012: 995 miljoonaa euroa). MacGregorissa on 2 354 työntekijää.

Vuoden 2013 neljäs kvartaali jää epäilemättä sekä MacGregorin että laivalaiteteollisuuden historiaan merkittävänä virstanpylväänä. Saimme Hatlapa-

Eric A. Nielsen johtaja, MacGregor

yritysoston päätökseen ja ilmoitimme Aker Solutionsin mooring and loading systems -yksikön ostosta. Ne sopivat täydellisesti MacGregoriin ja tekevät meistä entistäkin vahvemman tiimin.

Avainluvut

1 011 Saadut tilaukset, MEUR

(2012: 645)

980 Tilauskanta, MEUR (2012: 848)

794 Liikevaihto, MEUR

(2012: 995)

62,7 Liikevoitto, MEUR*

(2012: 130,8)

7,9 Liikevoitto, %* (2012: 13,2)

* Ilman uudelleenjärjestelykuluja

Strateginen suunnitelma

MacGregorin strategian painopiste on kannattavassa kasvussa. Kasvu perustuu uusien teknologioiden, tuotteiden ja palvelujen jatkuvaan kehittämiseen. Tavoitteena on laajentua uusille ja kehittyville alueille nykyisellä tuotetarjonnalla sekä laajentaa ja kehittää uusia sovelluksia. Näin MacGregor tähtää markkinajohtajan asemaan kaikissa liiketoiminnoissaan. Markkinat keskittyvät, ja MacGregor on ottanut aktiivisen roolin tässä kehityksessä. Kannattava kasvu – orgaanisesti ja yritysostoin – on ollut olennainen osa MacGregorin strategiaa jo vuosien ajan.

MacGregor tähtää markkinajohtajan asemaan kaikissa liiketoiminnoissaan.

Strateginen suunnitelma 2013

Vuonna 2013 MacGregor ilmoitti kahdesta strategisesta yritysostosta. Hatlapa on johtava laivojen laitevalmistaja, jonka tuotevalikoimaan kuuluu runsaasti erilaisia kansilaitteita. Yritysosto vahvistaa MacGregorin asemaa ensiluokkaisten vinssituotteiden valmistajana sekä laajentaa tuotevalikoimaa ohjauslaitteisiin, kompressoreihin ja kansilaitteisiin.

Aker Solutionsin mooring and loading systems -yksikön osto täydentää erinomaisesti MacGregorin nykyistä offshorevalikoimaa. Yksikkö tarjoaa kiinnityslaitteita, lastaus- ja purkujärjestelmiä sekä laajan valikoiman kansilaitteita globaaleille offshore- ja merenkulkumarkkinoille.

Kauppamerenkulkusegmentti keskittyi laajentamaan valikoimaansa ja tarjoamaan entistä kattavampia toimituksia sisältäen myös kunnossapitosopimukset jo laivojen rakennusvaiheessa. MacGregor esitteli asiakkaille lisäarvoa tuovan Customer Solutions -konseptin, jonka ensimmäinen läpimurtotilaus saatiin marraskuussa.

Myös liiketoimintaosaamisen ja maantieteellisen läsnäolon kehittämiseen panostetaan. Polttoainetehokkuus ja tulevat ympäristömääräykset, kuten EEDI ja SEEMP, lisäävät omistajien tietoisuutta ympäristöystävällisistä ratkaisuista. MacGregor kehittää edelleen tehokkaita ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja, joita ovat muun muassa sähkökäyttöiset roro-lastinkäsittelylaitteet, kevyet autokannet, sähkönosturit ja -vinssit sekä sähkökäyttöiset lastiluukut. Tehokkaat MacGregor-lastinkäsittelyjärjestelmät takaavat lyhyet satamassaoloajat ja mahdollistavat näin hitaamman kulkunopeuden ja polttoainesäästön. Maksimoimalla hyötykuormakonttien määrä voidaan alentaa päästöjä kutakin kuljetettua konttia kohti. Sähkökäyttöisillä lastinkäsittelynostureilla aluksen omistaja voi säästää jopa 35 prosenttia energiaa.

Myös turvallisuuteen panostetaan. MacGregor pyrkii jatkuvasti parantamaan tuotteidensa käsittely- ja käyttöturvallisuutta – olipa kyseessä pyörillä kulkevan rahdin, konttien tai irtolastimateriaalin käsittely, kiinnitys/ankkurikäsittely tai vedenalaisen nosturin käyttö vaativissa meriolosuhteissa.

Strategiacase:

Tehokkaat lastinkäsittelyjärjestelmät lisäävät alusten tuottavuutta

Vaikea taloustilanne ja laivojen polttoaineiden korkeat hinnat ovat saaneet varustamot tehostamaan liiketoimintojaan yleisesti ja erityisesti laivojen tehokkuuden näkökulmasta. Tämä on johtanut tehokkuuden hakemiseen lähinnä kustannussäästöistä, vaikka laivojen tuottoa voitaisiin olennaisesti parantaa optimoiduilla lastinkäsittely- ja kiinnitysratkaisuilla, jotka myös parantaisivat niiden ympäristötehokkuutta. Paremman tuoton tavoittelussa ei sinällään ole mitään uutta, mutta uutta on MacGregorin Dry Cargo -divisioonan tapa osoittaa käytännössä miten lastiprofiilin varhainen tunnistaminen ja sen vaatimusten liittäminen järjestelmäsuunnitteluun voi parantaa laivojen voittoja useilla miljoonilla vuodessa. Tämä lähestymistapa mahdollistaa nyt painopisteen siirtämisen kustannussäästöistä laivojen tuoton parantamiseen.

Tuotteiden ja palvelujen järjestelmällinen kehittäminen parantaa laivan tuottavuutta

MacGregor on panostanut jo vuosia mahdollisuuksiin, joilla se voi parantaa laivojen tuottavuutta. Vuonna 2013 tämä johti hankkeeseen, jossa kehitetään järjestelmällisesti palveluja ja tuotevalikoimaa ja maksimoidaan näin asiakkaiden kassavirrat. Kattavaa kehitystyötä tehdään yhdistämällä MacGregorin vahva oma osaaminen monien kotimaisten ja kansainvälisten kumppanien erikoisosaamiseen. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa PBI Research Institute, Åbo Akademi ja Turun kauppakorkeakoulu Suomesta sekä Safety at Sea Glasgow'sta Skotlannista.

Korkealuokkaisten tuotteiden ja räätälöityjen palvelujen yhdistäminen on keskeistä tuloksen parantamisessa

MacGregor voi vaikuttaa laivan kassavirtaan ensinnäkin suunnittelemalla tehokkaan lastinkäsittelyjärjestelmän nykyisen tuotevalikoiman pohjalta sekä edistämällä tutkimus- ja kehitystyötä, jolla se voi parantaa järjestelmän koko käyttöajan tuottopotentiaalia. Kassavirtaan voidaan vaikuttaa myös MacGregorin tarjoamilla huoltopalveluilla. Uudisaluksissa tuottavuutta voidaan optimoida ja jo liikenteessä olevissa aluksissa sitä voidaan parantaa. Tärkeintä kunkin uudisaluksen tai päivitettävän aluksen lastinkäsittelylaitteiston muodostamisessa on se, että analysoidaan todennäköiset lastit, reitit ja satamat. Näin voidaan luoda näiden vaatimusten mukainen järjestelmä. Laivan varustamolta tarvitaan tällöin tarkat alkutiedot.

MacGregorin työkalujen avulla asiakkaat pystyvät valitsemaan optimaaliset lastinkäsittelyjärjestelmät

MacGregor on kehittänyt tätä projektia varten analyysi- ja simulaatiotyökaluja. Niiden avulla käyttöastepotentiaalin kasvua voidaan verrata vaihtoehtoisten lastinkäsittelyjärjestelmien kesken ja saada samanaikaisesti tietoa päätöksenteon pohjaksi. Valittua järjestelmää arvioidaan sitten sekä investoinnin että teknisten asioiden kannalta laskelmien ja esimerkiksi mallikokeiden avulla. Kun laskelmat ja tarkistukset on tehty, MacGregor tukee varustamoa ja auttaa lopullisen lastinkäsittelyjärjestelmän tilauserittelyn laatimisessa sekä uudisaluksille että liikenteessä jo oleville aluksille. Myös rakennusvaiheessa saavutetaan merkittäviä etuja, koska yhden järjestelmätoimittajan ansiosta rajapintoja on vähemmän ja projektin koordinointi on helpompaa sekä telakan että varustamon kannalta.

Ensimmäinen läpimurtotilaus vastaanotettu

Ensimmäiset hankkeet ovat keskittyneet konttialusten tuottavuuteen. Marraskuussa 2013 MacGregor sai eteläkorealaiselta Hyundai Heavy Industries Co Ltd:ltä 58 miljoonan euron arvoisen tilauksen, joka koskee optimoitujen lastinkäsittelyjärjestelmien toimittamista viiteen A-14-sarjan ja viiteen A-18-sarjan konttialukseen. Nämä 14 000 TEU:n ja 18 000 TEU:n alukset (TEU = yksi 20 jalan standardikontti) valmistetaan United Arab Shipping Companylle (UASC), ja niiden suunnitellut toimitukset ovat vuosien 2014–2015 aikana. Näissä uusissa aluksissa keskitytään tuottavuuteen sekä tehokkaisiin ja ympäristöystävällisiin toimintohin, minkä vuoksi lastinkäsittelyjärjestelmän suunnittelu aloitettiin varhaisessa vaiheessa ja läheisessä yhteistyössä varustamon ja telakan kanssa. Lastinkäsittelyjärjestelmä on suunniteltu aluksen integroiduksi osaksi, jolloin MacGregor on voinut maksimoida aluksen hyötykuorma-TEU:t ja siten myös aluksen tuottavuuden.

Markkinat ja markkinanäkymät

Kauppamerenkulun markkinoiden kehitys ja markkinanäkymät

Merikuljetukset kasvoivat 3,7 prosenttia vuonna 2013 (kirjoittamisajankohtana saatujen alustavien lukujen mukaan). Keskipitkällä aikavälillä tonnimääräiseksi kasvuksi arvioidaan 4,5 prosenttia vuosittain, mitä vauhdittaa kuivalastimateriaalin ja öljyn kysynnän lisääntyminen Kiinassa. OECD:hen kuulumattomien maiden kuljetukset ohitti OECD-maiden kuljetusten osuuden jo vuonna 2008, ja sen odotetaan ylittävän 60 prosenttia vuonna 2017. Vuoden 2013 aikana tilattiin yhteensä 2 206 alusta, joiden bruttovetoisuus on yhteensä 144,8 miljoonaa tonnia (dwt). Tilausten perusteella alusten määrä on vuositasolla kasvanut 153 prosenttia ja tilausten tonnimäärä 265 prosenttia. Toimitusmäärät jatkoivat laskuaan, mutta tilausten peruutusten määrä oli vuonna 2013 huomattavasti aiempia vuosia pienempi eli noin 7 prosenttia tilauksista.

Rahoituksen helpottumisesta alalla näkyy jo merkkejä. Polttoainetehokkuus ja uudet ympäristömääräykset saavat omistajat entistä tietoisemmiksi ympäristöystävällisistä ratkaisuista, mikä voi lisätä laivojen romuttamista. Aasialaisomistajat jatkavat markkinaosuutensa kasvattamista. Asiakkaiden keskittyminen jatkuu edelleen, ja tärkeimmät toimijat yhdistyvät.

Offshore-markkinoiden kehitys ja markkinanäkymät

Offshore-alan tärkeimpiä ajureita ovat maailmanlaajuisen energiankysynnän kehitys ja öljyn hintakehitys, jotka vaikuttavat suoraan öljyn etsintä- ja tuotantomenoihin sekä öljyteollisuuden investointeihin. Tällä hetkellä globaali offshore-liiketoiminta on ennätyksellisen aktiivista. Teknologisia vaatimuksia vauhdittavat kaasun, syvänmeren öljyn ja ankarien olosuhteiden muuttaminen rahaksi. Uudet etsittävät resurssit sijaitsevat syvemmällä, kauempana ja vaikeammissa kohteissa. Lisääntyneet etsintä- ja tuotantomenot vauhdittavat investointeja vedenalaiseen rakentamiseen ja offshore-tukialuksiin, jolloin MacGregorin kehittyneet kuormankäsittelyratkaisut ovat kysyttyjä. Laitetoimittajan huoltopalvelujen saatavuus on olennainen päätöksentekokriteeri, koska offshore-tukialukset toimivat etäisillä alueilla ja käyttökatkokset tulevat erittäin kalliiksi. Ankkurinkäsittelyn ja lauttojen huoltoalusten kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa.

Globaalit öljynetsintä- ja tuotantomenot / vuosi

Lähteet: Clarkson 2013, DNV Shipping 2020, EIA, OECD

Offshore-laivanrakennusmarkkinat ovat siirtymässä Aasiaan, kun taas Yhdysvallat ja Norja pysyvät laivanomistajien pääsijaintipaikkoina. MacGregor on laajentanut maantieteellistä läsnäoloaan varmistamalla merkittäviä offshoretilauksia Etelä-Koreasta.

Tuotteet ja palvelut

MacGregor tarjoaa integroituja lastin- ja kuormankäsittelyratkaisuja ja huoltopalveluja merikuljetuksiin ja offshore-alan tarpeisiin. Se on lastiluukkujen, ro-ro-laitteiden, ja lastinkäsittelynostureiden markkinajohtaja. MacGregor palvelee tärkeimpiä asiakassegmenttejään eli kauppamerenkulun ja offshore-teollisuuden edustajia ratkaisuin, joissa lastaustarpeet, ahtaus, huolto- ja käsittelytoiminnot yhdistyvät kunkin aluksen yksilöllisen lastiprofiilin mukaisesti. Tämä parantaa aluksen tuottavuutta, pidentää sen kannattavaa käyttöikää ja vähentää ympäristövaikutuksia.

MacGregorin kattavaan tuotevalikoimaan kuuluvat:

lastiluukut, lastinkiinnitysjärjestelmät, laivanosturit, ro-ro-laitteet, kulkusillat, laivojen itsepurkavat lastinkäsittelyjärjestelmät, vinssit, ohjauslaitteet, kompressorit ja alusten kansilaitteet
satamarampit, matkustajakäytävät satamiin ja terminaaleihin
kehittyneet ratkaisut offshore-alan vedenalaiseen kuormankäsittelyyn, ankkurinkäsittelyyn, kiinnittämiseen ja hinaamiseen
kunnossapito- ja huoltopalvelut laitteistojen koko elinkaaren ajan.

Vuonna 2013 MacGregorin saamat tilaukset kasvoivat merkittävästi edellisvuodesta huolimatta yleisesti haastavasta kauppamerenkulun markkinasta.

Offshore-liiketoiminnassa kannattavuus parani huomattavasti.

MacGregorin offshore-liiketoiminnassa kannattavuus parani huomattavasti parantuneen projektien toteutuksen myötä ja volyymin kasvaessa.

MacGregor kehittää offshore-nostureiden käyttäjille, operatiivisille johtajille sekä MacGregorin insinööreille simulaatioja koulutustarjontaa, jonka avulla voidaan suunnitella ja kuvantaa tarkasti monimuotoisten järjestelmien toimintaa reaalimaailman olosuhteissa. Simulaatio ei paranna pelkästään MacGregorin asiakkaiden järjestelmiä, henkilöstön suorituskykyä ja turvallisuutta, vaan mahdollistaa myös näiden etujen esittelemisen heidän omille asiakkailleen.

Asiakastyytyväisyyttä mitataan järjestelmällisesti yhteistyössä PBI Research Instituten kanssa. Asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset analysoidaan, ja niiden perusteella tehdään ja seurataan toimintasuunnitelmia. Tulokset osoittavat, että 82 prosenttia asiakkaista on tyytyväisiä MacGregorin toimintaan. Alan vertailuluku on 71 prosenttia. Lisäksi 62 prosenttia vastaajista ajattelee MacGregorin suoriutuvan kilpailijoitaan paremmin. Tulokset raportoidaan johtoryhmälle.

MacGregor tekee yhteistyötä suomalaisen metalli- ja koneenrakennusalan huippuosaajien keskittymän FIMECCin kanssa, jonka tavoitteena on lisätä yhtiöiden, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välistä tutkimusyhteistyötä. MacGregor osallistuu FIMECCin MANU-ohjelmaan (Future digital manufacturing technologies and systems; tulevaisuuden digitaaliset valmistusteknologiat ja -järjestelmät) tavoitteenaan kehittää muutoksen- ja tiedonhallintaa maailmanlaajuisessa verkostossaan.

Henkilöstö

Vuoden 2013 lopussa MacGregorissa oli 2 354 työntekijää 32 maassa. Eniten henkilökuntaa oli Norjassa, Saksassa ja Kiinassa. Suurin, 585 työntekijän lisäys on seurausta Hatlapan yritysostosta. Lokakuun lopussa MacGregor solmi sopimuksen Aker Solutionsin mooring and loading systems -yksikön ostosta. Kaupan toteutumisen jälkeen henkilöstö kasvaa 372 työntekijällä.

Eric A. Nielsen nimitettiin MacGregor-liiketoiminta-alueen johtoon syyskuussa 2013. Ostettujen yhtiöiden tämänhetkinen ja tuleva integrointityö sekä MacGregorin perustaminen erillisenä juridisena yhtiönä Cargotecin sisällä on tarjonnut MacGregorin henkilöstölle mahdollisuuksia osallistua organisaation muutokseen.

MacGregor sovittaa henkilöstösuunnitelmansa ja -toimenpiteensä liiketoimintastrategiaansa ja Cargotecin konsernitason henkilöstöhallinnon neljään osa-alueeseen: faktoihin perustuva henkilöstöjohtaminen, organisaation tehokkuus, johtajuus sekä kykyjen tunnistaminen ja kehittäminen, ja menestymisen kulttuuri. Kehitystyö jatkuu vuonna 2014.

Koulutus ja kehitys

Kaksi tärkeää vuoden 2013 aikana toteutettua koulutus- ja kehitysaloitetta olivat Cargotecin asiakashallintakoulutus (Cargotec Account Management; CAM) ja Cargotec Online Academy -oppimisportaali. CAM-koulutustapahtuman avulla MacGregor on vahvistanut asiakassuhteita ja kouluttanut avainasiakaspäälliköitä päämääränään avainasiakkuuksien järjestelmällinen hallinta ja lisäarvon tuottaminen asiakkaille. Cargotec Online Academy on tarjonnut laajan valikoiman online-koulutusohjelmia, jotka on suunniteltu erityisesti yksittäisten työntekijöiden tarpeisiin. Verkko-oppimisalustan avulla MacGregorin työntekijät voivat käyttää portaalia sekä toimistolta että etänä työtietokoneeltaan.

MacGregor tarjoaa teknistä koulutusta huoltoinsinööreilleen. Laadukkaan palvelun takaamiseksi yli sata insinööriä osallistui erilaisiin sisäisiin ja ulkoisiin koulutuksiin.

Suoritusjohtaminen

MacGregor on jatkanut henkilöstön tukemista suoritusjohtamisen prosesseilla, mikä on kehittänyt työntekijän ja työnantajan suhdetta määrittämällä molempia hyödyttäviä tavoitteita ja tehokkaita kehityssuunnitelmia. Näiden puolivuosittain toteutettavien keskustelujen avulla organisaation on helpompi linjata MacGregorin strategiaa. MacGregor tekee sekä ulkoisia että sisäisiä tarkastuksia, joiden avulla voidaan varmistaa, että työntekijöille maksetaan kilpailukykyistä palkkaa ja että palkitsemisstrategia on kannattava, läpinäkyvä ja oikeudenmukainen. Tähän prosessiin pohjautuu MacGregorin syvään juurtunut menestymisen kulttuuri.

Henkilöstön monimuotoisuus

MacGregorilla on toimintoja 32 maassa ympäri maailman, joten sillä on ollut mahdollisuus kehittää liiketoimintaansa kulttuurisesti monimuotoisen henkilökuntansa innovatiivisuuden avulla. MacGregor korostaa sitoutuneiden ja paikallista kulttuuria tuntevien johtajien ja henkilöstön tärkeyttä sekä kykyä johtaa tehokkaasti työntekijöiden, asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeet huomioiden. Kuluneen vuoden aikana MacGregorin sukupuolijakauma on kehittynyt siten, että nyt työntekijöistä 21 prosenttia on naisia, mikä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2012.

Kehitys vuonna 2013

Vuoden 2013 alussa käynnistettiin hanke, jonka tarkoituksena oli järjestelmällisesti kehittää huoltoa ja tuotevalikoimaa, jotta MacGregorin asiakkaat voisivat parantaa alustensa tuottavuutta. Hankkeeseen lähti mukaan useita suomalaisia tahoja, kuten PBI Research Institute, Åbo Akademi, Turun kauppakorkeakoulu sekä Safety at Sea Skotlannin Glasgow'sta.
Ensimmäisen neljänneksen aikana MacGregor esitteli uuden offshore-nosturin, joka mahdollistaa kolmiulotteisen liikekompensaation. Nosturilla voidaan siirtää työkalu- ja laitekontteja offshore-tuulimyllyjen perustusten päälle.
MacGregor esitteli ensimmäisen neljänneksen aikana myös uuden simulaatioalustan. Alustan avulla MacGregorin insinöörit ja laitteiden käyttäjät voivat suunnitella ja kuvantaa tarkasti monimutkaisia järjestelmiä todellisissa olosuhteissa ja reaaliajassa.
Vuoden alussa MacGregor sai päätökseen uuden surraustangon kehitysprojektin. Uusi surraustanko mahdollistaa konttipinon ulkopuolisen surrausjärjestelmän käyttämisen, ja näin voidaan lisätä uusien laivojen tai jo liikenteessä olevien laivojen hyötykuormakapasiteettia.
Tuotevalikoimaa pyrittiin laajentamaan käynnistämällä vuoden alussa offshore-vaijerinostureiden kehittämishanke, jonka myötä MacGregorin valikoima laajenisi uusiin alustyyppeihin sopivaksi.
Heinäkuussa aloitettiin toinen hanke MacGregorin uuden nosturiteknologian kehittämiseksi. MacGregor toimittaa lasikapselilla varustetun nostolaitteen Royal Caribbean -varustamolle. Tämän teknisen innovaation ansiosta risteilymatkustajille tarjoutuu 360 asteen näkymä 91 metrin korkeudessa meren päällä.
Lokakuussa MacGregor osti johtavan laivalaitevalmistaja Hatlapan. Yritysosto vahvistaa entisestään MacGregorin asemaa ensiluokkaisten vinssien valmistajana ja laajentaa tuotevalikoimaa ohjauslaitteisiin, kompressoreihin ja kansilaitteisiin.
Ilmoitus Aker Solutionsin mooring and loading systems -yksikön ostosta lokakuussa vahvisti sen, että MacGregor on edennyt strategiassaan ja rakentanut vahvaa pohjaa kasvulle. Kauppa saatettiin päätökseen tammikuussa 2014.
MacGregor valmisteli erottautumista omaksi juridiseksi yhtiöksi Cargotec-konsernissa. Erottautumistoimia lykättiin lokakuussa 2013 aiemmin ilmoitetusta vuoden 2014 alkupuoliskosta MacGregorin keskittyessä yritysostojensa integrointiin.

Liikevaihto - MacGregor

Liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja - MacGregor

Vuoden 2013 tärkeimmät tilaukset

Vuonna 2013 offshore-markkinat olivat hyvät, ja kehittyneiden vedenalaisten käsittelylaitteiden kysyntä oli vilkasta. Asiakkaat etsivät ratkaisuja ankarissa olosuhteissa tapahtuvaan raskaiden kuormien käsittelyyn, ja MacGregor vastaa tähän kysyntään.

Vuoden 2013 aikana MacGregor sai useita merkittäviä tilauksia:

neljä offshore-nosturia yhdysvaltalaiselle Hornbeck Offshore Servicesille
toistaiseksi markkinoiden suurin aktiivisella merenkäynnin liikkeiden kompensointijärjestelmällä varustettu offshore-nosturi Etelä-Koreassa rakennettavaan tukialukseen
kaksi vedenalaiseen kuormankäsittelyyn tarkoitettua nosturia norjalaisomisteiseen arktisen alueen offshore-alukseen
offshore-vinssejä 22 ankkurinkäsittelyalukseen, jotka rakennetaan Kiinassa, sekä 45 vinssiä eteläkorealaisen Hyundai Samho Heavy Industriesin raskasnostoalukseen.

Kauppamerenkulun markkinat osoittavat vaiheittaisia piristymisen merkkejä, joita edistävät uudisrakennushinnat ja polttoainetehokkuus. Polttoainetehokkuus ja uudet ympäristömääräykset ovat saaneet varustamot kiinnostumaan yhä enemmän ympäristöystävällisistä ratkaisuista. MacGregor on sähkökäyttöisten lastinkäsittelyratkaisujen edelläkävijä, ja sillä on alalla vankka maine.

64 sähköisen nosturin tilaus kahdelta kiinalaiselta telakalta
ensimmäinen Customer Solutions -konseptin mukainen läpimurtotilaus
sähkökäyttöiset side-rolling-lastiluukut viiteen kreikkalaiseen irtolastialukseen
12 sähkönosturia ja lastiluukkua China Navigationin neljään monitoimialukseen
20 lastinkäsittelynosturia monitoimialuksille Kiinaan
ro-ro-lastinkäsittelylaitetilaukset viiteen kontti-/ro-ro (ConRo)-alukseen Etelä-Koreaan ja viiteen alukseen Kiinaan.

Kalmar lyhyesti

Kalmar tarjoaa markkinoiden kattavimman valikoiman lastinkäsittelyratkaisuja ja palveluja satamiin, terminaaleihin, jakelukeskuksiin ja teollisuuteen.

Kalmarilla on pitkät innovaatioperinteet, ja se on satama-automaation ja energiatehokkaiden tuotteiden edelläkävijä. Kalmarin kyky saumattomasti integroida laitteita, terminaalin eri prosesseja ja toiminnanohjausjärjestelmiä on ainutlaatuista markkinoilla.

Kalmarin valikoimiin kuuluvat lastinkäsittelylaitteet, kuten satama- ja kenttänosturit, kontti- ja kuljetuslukit, konttikurottajat, tyhjien konttien käsittelylaitteet, terminaalitraktorit, haarukkatrukit, Brommakonttitarttujat, Siwertell-irtolastinkäsittelylaitteet sekä terminaalien automaatio- ja integraatioratkaisut ja Navis-toiminnanohjausjärjestelmät (TOS). Kalmarin automaatiotuote- ja palveluvalikoimaan kuuluu sekä laite- että prosessiautomaatioratkaisuja.

Kalmar toimii maailmanlaajuisesti, ja sillä on henkilöstöä 33 maassa. Vuonna 2013 Kalmarin liikevaihto oli 1 550 miljoonaa euroa (2012: 1 495 miljoonaa euroa). Kalmar työllistää 5 269 henkilöä.

Kalmarin kannattavuuden perusta on terve ja kehittymässä oikeaan suuntaan. Uskon, että meillä on hyvä valmius vastata alan muutoksiin ja kasvaa kannattavasti.

Olli Isotalo johtaja, Kalmar Avainluvut

1 430 Saadut tilaukset, MEUR

(2012: 1 565)

799 Tilauskanta, MEUR (2012: 983)

1 550 Liikevaihto, MEUR

(2012: 1 495)

64,0 Liikevoitto, MEUR*

(2012: 42,3)

4,1 Liikevoitto, %* (2012: 2,8)

*Ilman uudelleenjärjestelykuluja

Strateginen suunnitelma

Kalmarin missiona on parantaa asiakkaiden liiketoiminnan tuottavuutta. Kalmarin visio on olla asiakkaiden ensisijainen liiketoimintakumppani. Kalmarin toiminnassa on viisi keskeistä aluetta, joilla sen tarjooma erottautuu. Nämä alueet ovat myös Kalmarin strategian kulmakiviä:

1. Automaatio ja integraatio
1. Huoltopalvelut
1. Korkealaatuiset ja innovatiiviset tuotteet
1. Toiminta lähellä asiakkaita
1. Projektiliiketoimintaosaaminen

Strategian keihäänkärkiä ovat automaatio ja huoltopalvelut. Kalmarin tarjooma perustuu korkealaatuisiin ja innovatiivisiin tuotteisiin. Toinen menestystekijä on toimiminen lähellä asiakkaita ja pitkäaikaisten asiakassuhteiden rakentaminen. Tämän mahdollistaa Kalmarin maailmanlaajuinen myynti- ja huoltoverkosto, joka on kontinkäsittelyalan kattavin. Lisäksi Kalmar panostaa henkilöstöönsä ja projektiliiketoiminnan osaamiseen.

Kalmarin arvot ohjaavat henkilöstöä yhteistyössä asiakkaiden, kumppaneiden ja työtovereiden kanssa:

Edistämme innovaatiota
Toimimme yhdessä
Teemme sovitut asiat
Tarjoamme elinikäisen tuen.

Strateginen suunnitelma 2013

Kalmarin tärkeimmät kehitysaloitteet keskittyivät vuonna 2013 kannattavuuden ja toiminnan tehokkuuden parantamiseen. Niiden toteuttamista tuki organisaatio, jossa tuotelinjoilla on selkeä tulosvastuu. Lisäksi tavoiteltiin alhaisia yleiskustannuksia ja kehitettiin tulevaa tuotantorakennetta.

Automaatio erottaa kilpailijoista

Kalmar uskoo, että kyky integroida ja yhdistää laitteet yhdeksi saumattomaksi prosessiksi tuo terminaalioperaattoreille todellista lisäarvoa ja erottaa Kalmarin kilpailijoistaan. Vuonna 2013 Kalmar jatkoi Kalmar SmartPort -prosessiautomaatioratkaisujen markkinointia terminaaliasiakkaille. Teknologiasuunnitelmien integrointia jatkettiin Naviksen kanssa. Navis on johtava terminaalien toiminnanohjausjärjestelmien (TOS) toimittaja ja osa Cargotecia vuodesta 2011.

Terminaalin konttivirtojen optimointi edellyttää tehostamista kaikissa vaiheissa laivasta kuorma-autoon. Yhdessä Naviksen kanssa Kalmar on ainoa toimittaja, joka voi tarjota terminaaleihin kokonaisvaltaisia ratkaisuja toiminnanohjausjärjestelmästä laitteisiin ja prosessiautomaatioon asti sekä tarjota kaikkiin näihin tukipalvelut. Vuonna 2013 Kalmar teki investointeja uusiin teknologioihin, esimerkiksi navigointijärjestelmiin. Automaatiomyynnin resursseja vahvistettiin ja asiakkaille sekä satamakonsulteille käynnistettiin prosessiautomaatiota esittelevä webinaarisarja.

Huoltoliiketoiminnassa kasvua

Vuoden aikana Kalmar toi markkinoille uudenlaisen modulaarisen Kalmar Care -huoltosopimuskonseptin. Sopimukset räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan ulottuen peruskunnossapidosta täysin ulkoistettuun huoltoratkaisuun. Nostureiden kunnossapitoa pidetään tärkeänä huoltopalvelujen kasvualana. Sitä vauhdittaa myös terminaalien tarve palvella entistä suurempia konttialuksia ja uudistaa ikääntyvää satamanosturikantaa.

Kalmarin tarjontaa tällä alueella vahvisti espanjalaisen yhtiön Mareiport S.A.:n hankinta. Toinen tärkeä tulevaisuuden toiminta-alue on automatisoitujen terminaalien palvelujen ja ohjelmistotuen kehittäminen. Kalmarin varaosapalveluissa vuonna 2013 käyttöönotetun toiminnanohjausjärjestelmän odotetaan tuovan huomattavaa hyötyä osien toimitusketjussa.

Korkealaatuiset ja innovatiiviset tuotteet, tehokas tuotantorakenne

Kalmar jatkoi tuotantorakenteensa kehittämistä vuonna 2013 parantaakseen toiminnan tehokkuutta ja kannattavuutta sekä varmistakseen pitkän aikavälin kilpailukyvyn globaaleilla markkinoilla. Myös Cranes- ja Mobile Equipment -divisioonissa panostettiin tuotekustannusten alentamiseen. Näiden divisioonien tärkeimpiin tuotelanseerauksiin kuuluivat uuden sukupolven konttikurottajat sekä hybridikontti- ja kuljetuslukit.

Kalmar Production system (KPS) -toimintatapa esiteltiin kokoonpanoyksiköissä. KPS on muodostettu aiemmin käytetyn Cargotecin CPS-toimintatavan pohjalle, ja se perustuu lean-ajatteluun. Turvallisuus on keskeinen osa-alue, ja yksi tavoitteista on varmistaa kaikkien Kalmarin tuotteiden ja työympäristöjen turvallisuus.

Lähellä asiakkaita asiakkuuksien hallinnan avulla

Kalmar otti käyttöön asiakkuuksien hallinta -toimintatavan strategisten asiakkuuksien hallinnan lisäksi. Asiakkuuksien hallinta tarkoittaa sitä, että useimmat Kalmarin avainasiakkaat saavat Kalmarista oman edustajan, joka koordinoi kaikkea yhteydenpitoa asiakkaan kanssa.

Kalmar on käyttänyt vuodesta 2010 alkaen järjestelmällistä maailmanlaajuista prosessia asiakaspalautteen keräämiseen ja siihen vastaamiseen. Prosessi on vaiheittain otettu käyttöön uusilla tuotelinjoilla. Tulosten perusteella tehdään välittömiä korjaustoimia ja pitkän tähtäimen toimintasuunnitelmia. Vuoden 2013 tulosten perusteella asiakkaat olivat tyytyväisiä Kalmarin henkilökunnan tavoitettavuuteen ja osaamiseen, kun taas asiakasviestintä oli yksi parannusta kaipaavista osa-alueista.

Projektiliiketoimintaosaamista vahvistettiin

Tärkeä osa automaatiostrategiaa ovat integraation sisältävät kokonaistoimitukset. Tämä edellyttää vahvaa projektinhallintakulttuuria ja oikeanlaista osaamista. Kalmar vahvisti projektiorganisaatiotaan ja projektihenkilöstön roolia. Osaamista rakennettiin myös koulutuksen, ammatillisten sertifiointien ja parempien projektinhallintatyökalujen avulla. Projektiliiketoimintaosaamista tuetaan ottamalla käyttöön kokonaisvaltainen johtamisjärjestelmä (IMS) ja toiminnanohjausjärjestelmä. Niiden odotetaan parantavan projektien näkyvyyttä, jotta jatkossa vältetään vuoden aikana tapahtuneet kustannusylitykset.

Vahvuudet, mahdollisuudet ja haasteet

Automaatio ja huoltopalvelut tarjoavat Kalmarille suurimman kasvupotentiaalin. Automaatiota edistävät monet tekijät, kuten terminaalien tilan puute, kasvavat työvoimakustannukset ja rajallinen työvoiman saatavuus sekä terminaalioperaattorien lisääntyvät tarpeet parantaa tehokkuutta, työturvallisuutta ja kestävää kehitystä. Kun konttialusten koko kasvaa, terminaalien on lisättävä joko kapasiteettia tai tehokkuutta – tai näitä molempia. Tämän vuoksi myös nostureiden uudistus- ja kunnossapitotarpeet lisääntyvät. Huoltopalvelumarkkinat kasvavat koko ajan myös vaiheittain lisääntyvän ulkoistamisen myötä.

Automaatio ja huoltopalvelut tarjoavat Kalmarille suurimman kasvupotentiaalin.

Kalmarin vahvuuksia ovat vahva maine automaatiossa ja energiatehokkuudessa sekä panostus näihin liittyviin teknologioihin. Osoituksena tästä ovat muun muassa hybridikontti- ja kuljetuslukit sekä dieseliä ja nesteytettyä maakaasua (LNG) käyttävän konttikurottajan pilottihanke. Projektien luonteen vuoksi suurtoimituksiin liittyy taloudellisia ja teknologisia riskejä. Lisäksi Rainbow-Cargotec Industries (RCI) -yhteisyrityksen menestyksellinen toiminta on tärkeää jatkossakin, jotta siitä tavoitellut edut voitaisiin täysimääräisesti hyödyntää raskaiden nostureiden liiketoiminnassa.

Strategiacase:

Kalmar tähtää korkealle nostureiden muutosprojekteissa

Satamanostureiden modernisointiprojektien kysyntä on suurempaa kuin koskaan.

Suuntauksena on vähentää kuljetuskustannuksia entistä korkeampien ja leveämpien konttialusten avulla, mitä vauhdittaa myös tuleva Panaman kanavan laajennus.

Nostureiden korottaminen ja modernisointi on hyvä ratkaisu terminaalioperaattoreille, jotka haluavat suurempaa nostokapasiteettia mahdollisimman edullisesti eli pinoamiskorkeutta ja ulottuvuutta lisäämällä. Lisäksi suurin osa noin kuudesta tuhannesta maailmanlaajuisesti käytössä olevasta satamanosturista on ollut käytössä yli kymmenen vuotta, joten ne kaipaavat kunnossapitoa ja modernisointia.

Nostureiden kunnossapitoprojektit on määritelty yhdeksi Kalmarin huoltopalvelujen tärkeimmistä kasvualueista. Kalmarin strategisena tavoitteena on tulla maailmanlaajuisesti johtavaksi nostureiden muutosprojektien ja huoltopalvelujen tarjoajaksi. Kalmar laajensi toimintaansa ostamalla keväällä 2013 Algecirasissa sijaitsevan espanjalaisen Mareiport, S.A.:n koko osakekannan. Yritysoston myötä Kalmar laajensi nosturipalvelutarjontaansa erityisesti Etelä-Euroopassa, Lähi-idässä ja Afrikassa. Tämän laajenemisen ja nykyisten Alankomaissa, Malesiassa ja Yhdysvalloissa sijaitsevien osaamiskeskustensa turvin se pystyy vastaamaan asiakkaiden kasvaviin tarpeisiin ympäri maailman.

Erityistekniikka ja kokenut tiimi

Kalmarin nosturipalveluihin sisältyy konsultointi ja koko elinkaaren aikaiset tarkastukset, korjaukset ja kunnossapito sekä modernisointityöt. Hankkeet ovat vaativia palvelutoimituksia, jotka edellyttävät korkealuokkaista osaamista, suunnittelua ja riskinhallintaa. Kalmarilla on laaja-alainen tietotaito, työkalut ja asiantuntemus, joten se pystyy kunnostamaan kaikkia nostureita valmistajasta riippumatta. Alkuperäisenä laitevalmistajana Kalmar osaa arvioida erinomaisesti kriittiset tekniset näkökohdat. Kalmarilla on käytössään erityistekniikka ja kokenut tiimi, joten projektit saadaan useimmiten valmiiksi muutamassa viikossa. Näin laitteiden käyttökatkot jäävät lyhyiksi. Kalmar on korottanut ja laajentanut maailmanlaajuisesti jo lähes sata satamanosturia.

Kalmar on korottanut ja laajentanut maailmanlaajuisesti jo lähes sata satamanosturia.

Kalmar toimii myös suunnittelijana, toimittajana ja asiantuntijana sähköistämishankkeissa, jotka koskevat kaiken merkkisiä mobiilipukkinostureita. Esimerkiksi Turkissa Kalmar on valvonut yli 60 mobiilipukkinosturin sähköistystä vuoden 2011 puolivälistä alkaen. Mobiilipukkinostureita käytetään laajalti konttien siirtämiseen ja pinoamiseen konttikentällä, ja monet nostureista ovat edelleen dieselkäyttöisiä. Dieselin hinta on nousussa, ja käytöstä aiheutuu sekä kasvihuonekaasupäästöjä että paikallisia päästöjä. Sähköistämisen jälkeen nosturit toimivat dieselillä ainoastaan noin kymmenen prosenttia käyttöajasta. Tämä vähentää hiilidioksidipäästöjä noin puolella. Samalla myös melutaso laskee ja paikallinen ilmanlaatu paranee.

Markkinat ja markkinanäkymät

Kalmarin pääasiakassegmentteihin kuuluvat satamat ja terminaalit, joita palvellaan maailmanlaajuisesti, sekä logistiikka ja teolliset sovellukset, joita palvellaan valituilla maantieteellisillä markkina-alueilla, pääasiassa Yhdysvalloissa ja Euroopassa.

Maailman 22 johtavaa yhtiötä hoitaa noin 75 prosenttia kaikesta konttiliikenteestä, ja ne operoivat noin 40:ää prosenttia kaikista terminaaleista. Terminaalioperaattorien keskittyminen korostaa entisestään asiakassuhteiden hallintaa, pitkäaikaisia toimitussuhteita ja skaalaetua.

Merkittävimmät markkinavoimat

Tärkein satama- ja terminaalitoimintoihin sekä teollisuuteen vaikuttava tekijä on bruttokansantuotteen (BKT) kasvu. Maailmankauppa korreloi BKT:n kanssa, mutta vaihtelee enemmän. Siihen vaikuttaa pääasiallisesti maailmanlaajuinen vienti- ja tuontitoiminta.

Konttiliikenne vaikuttaa noin 70 prosenttiin Kalmarin liiketoiminnasta. Drewry Container Terminal Operators on arvioinut maailmanlaajuisen konttimäärän kasvavan vuosittain noin viisi prosenttia: 186 miljoonaa TEU:ta (TEU = yksi 20 jalan standardikontti) vuoteen 2017 mennessä. Aasian ja Tyynenmeren alueen kasvun odotetaan olevan kaksinkertainen koko muuhun maailmaan verrattuna. Terminaalien automatisaatio on kehittynyt hitaasti, ja ainoastaan alle 40 terminaalia tuhannesta on merkittävissä määrin automatisoituja. Koska työvoimakustannukset ja tehokkuus- ja ympäristöystävällisyyspaineet kasvavat, automaation odotetaan kasvavan nopeammin. Kasvu tapahtuu ensisijaisesti uusissa terminaaleissa, joissa liiketoimintaperusteet ovat vahvimmat. Prosessiautomaation osalta kasvuluvut ovat vielä suurempia myös jo toiminnassa olevien terminaalien osalta.

Alla olevassa taulukossa on esitetty tärkeimmät konttiterminaaleihin kohdistuvat toiminnalliset muutostekijät, jotka vaikuttavat myös Kalmarin liiketoimintaan.

Satamiin ja terminaaleihin vaikuttavat tekijät	Kalmarin liiketoiminnan haasteet
Lisääntynyt kilpailu	Investointihyödykkeiden korkeampi käyttöaste, kokonaisvaltaisen toimintatehokkuuden tarve, automaatio, konttivirtojen suunnittelu
Terminaalin tilanpuute	Konttivirtojen suunnittelu, pinoaminen korkeammalle, yksittäisten laitteiden käyttöaste
Suuremmat alukset	Suuremmat satamanosturit, konttivirtojen suunnittelu, automaatio, konttikenttäliikenteen suunnittelu, ennaltaehkäisevä huolto
Merikuljetusyhtiöille taatut prioriteettiasemat	Toiminnan suunnittelu, luotettavat laitteet, konttivirtojen suunnittelu
Työvoimakustannukset, turvallisuus, tehokkuus, ympäristöystävällisyys ja paikalliset tekijät	Automaatio, konttivirtojen suunnittelu

Teollisiin sovelluksiin vaikuttavia yleisiä tekijöitä ovat tuotantoindeksit. Tuotteita myydään monenlaisiin sovelluksiin, mutta Kalmarin tapauksessa useimmin sellu- ja paperiteollisuuteen, teräksen ja puun käsittelyyn sekä erilaisiin tuotantosovelluksiin.

Kilpailutilanne

Kilpailutilanne vaihtelee paljon eri tuotteiden ja maantieteellisten sijaintien mukaan. Kalmarin markkinaosuus on vahva, kun tarkastellaan kontti- ja kuljetuslukkeja, konttikurottajia, tyhjien konttien käsittelylaitteita ja terminaalitraktoreita. Kalmar on johtoasemassa myös integroiduissa automaatioratkaisuissa, konttitarttujissa ja irtolastinkäsittelyjärjestelmissä.

Kalmar tarjoaa kontinkäsittelyalan asiakkaille kattavimman tuotevalikoiman. Kalmarilla on ainutlaatuinen kyky integroida tuotteet saumattomasti terminaalin toiminnanohjausjärjestelmien ja erilaisten prosessiautomaatioratkaisujen kanssa. Kalmar on teknologiajohtaja, jolla on korkealaatuiset tuotteet ja kattava huoltoverkosto sekä maailmanlaajuinen varaosalogistiikka. Kalmar-brändin arvostusta kuvastaa Kalmarin laitteiden korkea jälleenmyyntiarvo.

Tuotteet ja palvelut

Kalmarin tarjoamiin ratkaisuihin kuuluvat kontin- ja lastinkäsittelylaitteet, kuten satama- ja kenttänosturit, kontti- ja kuljetuslukit, konttikurottajat, tyhjien konttien käsittelylaitteet, terminaalitraktorit, haarukkatrukit, Bromma-tarttujat, Siwertell-irtolastinkäsittelylaitteet sekä terminaalien automaatio- ja integraatioratkaisut ja Navistoiminnanohjausjärjestelmät (TOS). Kalmarin huoltopalvelut kattavat huollon, nostureiden kunnostuspalvelut, käytettyjen laitteiden myynnin ja varaosat.

Navis-toiminnanohjausjärjestelmien avulla koordinoidaan ja automatisoidaan terminaalien monimuotoisissa liiketoimintaympäristöissä konttien ja laitteiden liikkeiden suunnittelua ja hallintaa. TOS parantaa merikuljetus- ja terminaalitoimintojen tehokkuutta ja auttaa hallitsemaan terminaalitoimintoja yksittäisessä toimipaikassa tai useissa eri paikoissa sijaitsevissa terminaaleissa.

Kalmarin automaatiotuotteiden ja -palvelujen valikoima käsittää sekä laite- että prosessiautomaatioratkaisut. Automaattisiin laitteisiin kuuluvat automaattiset konttinosturit, automaattiset kontti- ja kuljetuslukit ja automaattiset käsittely- ja kiinnitysalustat. Kalmar toteutti ensimmäisenä täysin automaattisen konttiterminaalin Patrick Brisbaneen Australiaan vuonna 2005. Terminaalissa otettiin käyttöön Kalmarin automaattiset AutoStrad™-konttilukit. Asiakkaan mukaan tapaturmat vähenivät 75 prosenttia ensimmäisenä vuonna, ja seuraavina vuosina jopa 90 prosenttia. Vuonna 2012 asiakas kertoi saavuttaneensa noin 34 miljoonan euron kustannussäästöt 1,1 miljoonan standardikontin suuruisen tavaramäärän käsittelyssä.

Prosessiautomaatioratkaisut ovat ohjelmistopohjaisia ratkaisuja, jotka voivat parantaa tuottavuutta, laitteiden käyttöastetta ja turvallisuutta vähentämällä inhimillisten virheiden mahdollisuutta. Manuaalisia prosesseja käytettäessä työn aloitus voi viedä useita sekunteja, mutta automaattisissa ratkaisuissa näitä viiveitä ei ole. Kolmen sekunnin viive nosturin ja kuorma-auton välisessä siirrossa purkamisen aikana vastaisi 10,4 päivän viivettä vuoden aikana, jos terminaalissa tehdään 300 000 siirtoa. Turvallisuusseikat tekevät prosessiautomaatiosta kannattavaa myös ympäristöissä, joissa työvoimakustannukset ovat pienemmät. Esimerkiksi automaattinen konttilukkojen käsittely nopeuttaa niiden avaamista ja sulkemista 20 sekunnin verran konttia kohti ja estää lisäksi irtonaisia esineitä tai kontteja putoamasta ihmisten päälle työvaiheen aikana.

Tutkimus- ja kehitystyö sekä tuoteturvallisuus

Kalmarissa kukin divisioona vastaa koko arvoketjusta, johon kuuluu myös tutkimus- ja kehitystyö. Tuotekehityksessä keskitytään ympäristö-, tehokkuus- ja turvallisuusnäkökohtiin ja panostetaan uusimpien vaatimusten täyttämiseen. Turvallisuus huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa, ja tuotekehitykseen kuuluu olennaisena osana myös vika- ja vaikutusanalyysi. Euroopassa Kalmarin tuotteet vastaavat Euroopan unionin lainsäädäntöä, ja tuotteilla on CEmerkintä. Kalmarin laitteet ovat uranuurtajia satamatoimintojen turvallisuudessa. Täysin sähköiset mobiilipukkinosturit, automaattinosturit sekä kontti- ja kuljetuslukit noudattavat koneturvallisuusstandardin EN ISO 13849-1 vaatimuksia. Kaikki Kalmarin nosturit vastaavat konedirektiivin 2006/42/EY vaatimuksia, jotka koskevat tuottavuuden parantamista ja työtapaturmien ehkäisemistä. Asiakaskoulutusten ja toimitusten yhteydessä annettavan dokumentaation avulla halutaan varmistaa, että laitteita käytetään turvallisella, tehokkaalla ja ympäristöä säästävällä tavalla. Kalmarin tuotteiden mukana toimitetaan aina asianmukaiset tiedot tuotteen turvalliseen käyttöön.

Kattavia kenttätestejä ja kehittyneitä työkaluja käytetään esimerkiksi energiajärjestelmän, melutasojen ja ajoneuvon vakavuuden tutkimiseen. Tampereella vuonna 2012 avatussa Kalmarin teknologia- ja osaamiskeskuksessa on ajantasaiset tilat ja nykyaikaiset työkalut tutkimus- ja kehitystyöhön. Keskuksessa on maailman suurin automaattisten kontinkäsittelylaitteiden testikenttä. Tuotekehityksen yhteydessä tehdään kattavia kenttätestejä ja käytetään kehittyneitä työkaluja esimerkiksi energiajärjestelmän, melutasojen ja ajoneuvon vakavuuden tutkimiseen. Esimerkiksi reaaliaikaisen simulaattorin käyttö virtuaalisessa testauksessa parantaa laatua ja käyttäjän turvallisuutta. Se voi myös nopeuttaa tuotekehitysprosessia. Uuden keskuksen edut ovat tulleet jo todistetuiksi asiakasprojektien menestyksekkäissä testeissä sekä uusien hybridikontti- ja kuljetuslukkien lanseerauksen yhteydessä. Maaliskuussa keskus sai BREEAM-sertifikaatin, joka on tunnustus ympäristöystävällisestä rakennuksen suunnittelusta, rakentamisesta ja käytöstä.

Siwertell sai jo toistamiseen International Bulk Journal -lehden palkinnon tunnustuksena markkinoiden tehokkaimmista, turvallisimmista ja innovatiivisimmista irtolastinkäsittelyjärjestelmistä.

Kumppanuushankkeet

Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Kalmar sai osana konsortiota kunniamaininnan Next Generation Container Port (NGCP) -haasteessa, jossa oli tehtävänä suunnitella maailman suurin, tehokkain ja ympäristöystävällisin terminaali, joka voitaisiin rakentaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kalmarin ehdotuksessa esiteltiin satama, joka on kestävän kehityksen mukainen niin taloudellisesti kuin ympäristön kannalta.
Kalmar kehitti yhteistyössä italialaisen asiakkaansa Global Servicen kanssa kahta polttoainetta (nesteytettyä maakaasua ja dieseliä) käyttävän konttikurottajan Euroopan unionin rahoittamassa Greencraneshankkeessa.
Kalmar on aktiivinen toimija suomalaisen metalli- ja koneenrakennusalan huippuosaajien keskittymässä FIMECCissä, jonka strategiset tutkimusohjelmat keskittyvät teknologiaan ja liiketoimintaosaamiseen.

Uudet tuotteet

Kalmar Care -huoltosopimuskonsepti, joka sisältää neljä maailmanlaajuisesti ja asiakassegmenttien mukaan standardoitua sopimustyyppiä. Sopimukset ovat modulaarisia ja mitoitettavissa tarpeen mukaan, ja ne kattavat kaiken päivittäisistä tukitoimista aina kattaviin huolto- ja kunnossapitotöihin.
Konttikurottajien uusi sukupolvi Gloria, jossa on parannettu tuottavuutta, käyttäjän mukavuutta ja turvallisuutta. Koneissa on vakiovarusteena integroidut turvatoiminnot, kuten peruutusvaroitus ja järjestelmä, joka suojaa laitteen läheisyydessä liikkuvia. Ohjaamosta on yli 90 prosentin taattu näkyvyys joka suuntaan myös huonoissa sääolosuhteissa. Eco-mallit kuluttavat 20 prosenttia vähemmän polttoainetta, ja lisäksi uudella käynnistys- ja pysäytystoiminnolla voidaan saavuttaa 10 prosentin lisäsäästö. Rengaspaineen valvontajärjestelmä tehostaa osaltaan polttoainesäästöjä ja pidentää renkaiden käyttöikää jopa 10 prosenttia.
Maailman ensimmäiset todelliset hybridikontti- ja kuljetuslukit, jotka kuluttavat jopa 40 prosenttia vähemmän polttoainetta nykyisiin laitteisiin verrattuna ja tuovat merkittäviä ympäristöetuja. Hiilidioksipäästöjä voidaan vähentää vuositasolla 50 tonnia konetta kohti. Koneissa on automaattinen ajonvakautusjärjestelmä, alhaisempi melutaso, automaatiovalmius ja ergonominen ohjaamo.
Euroopassa jo aiemmin esitelty uusien keskiraskaiden haarukkatrukkien valikoima tuotiin markkinoille Pohjois-Amerikassa. Joitakin toimintoja päivitettiin paikallisten tarpeiden mukaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa.
Kalmarin automaattisen AutoStrad™-konttilukin ohjausjärjestelmään esiteltiin entistä intuitiivisempi kolmiulotteinen graafinen käyttöliittymä, joka vähentää koulutukseen ja päätöksentekoon tarvittavaa aikaa.

Henkilöstö

Vuoden 2013 lopussa Kalmarissa oli 5 269 työntekijää 33 maassa. Eniten henkilökuntaa oli Yhdysvalloissa, Ruotsissa, Malesiassa, Kiinassa, Suomessa, Puolassa, Alankomaissa, Intiassa ja Espanjassa.

Kalmar on määrittänyt henkilöstöstrategian, -suunnitelman ja -toimet, jotka tukevat Kalmarin liiketoimintastrategian toteutusta. Strategiaa tukevat Cargotecin henkilöstöhallinnon neljä osa-aluetta: faktoihin perustuva henkilöstöjohtaminen, organisaation tehokkuus, menestymisen kulttuuri, johtajuus sekä kykyjen tunnistaminen ja kehittäminen.

Faktoihin perustuva henkilöstöjohtaminen on tärkeää globaalissa ja pirstoutuneessa organisaatiossa kuten Kalmarissa. Huomiota on kiinnitetty esimerkiksi henkilömäärän seurantaan, jonka avulla voidaan parantaa epäsuorien ja suorien kustannusten valvontatavoitetta.

Organisaation tehokkuus oli lähtökohta Kalmarin uudelle rakenteelle, joka otettiin käyttöön vuoden 2012 jälkipuoliskolla. Liiketoiminta-alue on jaettu divisiooniin ja edelleen tulosvastuullisiin tuotelinjoihin. Synergiaa luovat yhteinen toiminnanohjausjärjestelmä, projektit ja tuotevalikoiman kehitys. Kalmarin etulinjan yksiköt tukevat kaikkia divisioonia myynti- ja huoltotoiminnoissa lähellä asiakasta. Ne vastaavat asiakassuhteiden hallinnasta ja jakeluverkostosta. Tavoitteena on vähentää edelleen organisaation monimutkaisuutta ja varmistaa, että johto on mahdollisimman lähellä jokapäiväistä liiketoimintaa.

Kalmar käyttää Cargotecin yhteisiä työkaluja ja prosesseja kykyjen tunnistamisessa sekä niiden ja osaamisen kehittämisessä. Vuoden tärkeimmät koulutusohjelmat keskittyivät terminaalitoimintoihin, asiakkuuksien hallintaan ja projektiliiketoimintataitoihin. Noin 150 henkilöä osallistui Kalmarissa maailmanlaajuisiin koulutusohjelmiin. Yksilöllisten tavoite- ja kehittymissuunnitelmien (PDP) toteuttamisprosentti oli 100 prosenttia johdon kolmella ylimmällä tasolla.

Kehitys vuonna 2013

Satamissa käytettävien pienempien kontinkäsittelylaitteiden ja automaatioratkaisujen kysyntä oli hyvä. Isompien laitteiden kysyntä koheni vuoden mittaan. Huoltopalvelujen kysyntä oli hyvällä tasolla, vaikka kysyntään vaikutti joissakin Euroopan satamissa asiakkaiden vähäinen kapasiteetin käyttö. Kannattavuutta kuormittivat pääosin kustannusylitykset satamanosturiprojekteissa sekä suurprojekteissa.

Kalmar osallistui useisiin suuriin terminaaliprojekteihin, joihin liittyi automatisoituja järjestelmiä, mukaan lukien DP Worldin London Gatewayn ja Brisbanen projektit, APM Terminalsin Maasvlakte II -projekti Rotterdamissa sekä TraPac Los Angelesissa. Kaiken kaikkiaan Kalmarissa oli meneillään yhdeksän suurta projektia, joiden kokonaisarvo oli 400 miljoonaa euroa. London Gateway otettiin kaupalliseen käyttöön marraskuussa 2013, ja muut suurprojektit valmistuvat vuonna 2014. Rainbow-Cargotec Industries -yhteisyrityksen ensimmäinen asiakastoimitus oli 12 mobiilipukkinosturia PCT:lle Kreikkaan.

Liikevaihto - Kalmar

Liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja - Kalmar

Tärkeimmät tilaukset

Kalmar sai jatkotilauksen TraPacin täysin automaattisen konttiterminaalin hankkeeseen Yhdysvaltojen Los Angelesiin. Vuonna 2011 saadun samankokoisen tilauksen jatkoksi toimitetaan 17 automaattista konttinosturia ja 11 automaattista konttilukkia. Kalmarilla on vankka kokemus satama-automaation alalla, ja tämä hanke oli sen ensimmäinen suuri automaatiotilaus Amerikoista. Kalmar sai myös 11 automaattisen konttinosturin tilauksen ECT:ltä Rotterdamista Alankomaista. Argentiinalainen TecPlata valitsi useita Kalmar SmartPort-ratkaisuja uuteen konttiterminaaliinsa.
MSC Home Terminal Belgian Antwerpenissä otti ensimmäisenä käyttöön uuden hybridikonttilukkiteknologian. Konttilukkien tilauksia saatiin myös Yhdysvalloista Tacoman satamalta, Espanjasta TTI Algecirasilta ja Uudesta-Seelannista Port Otagolta.
Oslon satama Norjassa teki tärkeän tilauksen kahdeksasta puoliautomaattisesta mobiilipukkinosturista sekä useista prosessiautomaatioratkaisuista. Mobiilipukkinosturitilauksia saatiin myös Kenya Ports Authoritylta Keniasta, Concorilta Intiasta ja uudelta indonesialaiselta asiakkaalta TPS:ltä.
Satamaoperaattori GIPEC tilasi 25 konttikurottajaa viiteen Algerian tärkeimpään satamaan. Australiassa Kalmarin jälleenmyyjä Pacific Materials Handling tilasi 20 konttikurottajaa ja 20 haarukkatrukkia. Yhdysvaltain puolustusministeriö tilasi 18 maastokäyttöön soveltuvaa kontinkäsittelylaitetta vanhojen laitteiden tilalle. Satamanostureiden kunnossapito- ja modernisointiprojekteja toteutettiin asiakkaille muun muassa Etelä-Afrikassa, Argentiinassa, Espanjassa, Hongkongissa ja Belgiassa.
Peel Ports Group tilasi Navis-toiminnanohjausjärjestelmän (TOS) kahdeksaan terminaaliin Isossa-Britanniassa ja Irlannissa. Navis TOS otetaan käyttöön myös Italian suurimman terminaalioperaattorin Contship Italia Groupin viidessä terminaalissa ja APM Terminalsilla Maasvlakte II -satamassa. TOSjärjestelmien tilauksia tekivät myös DP World Jeddahiin, Saudi-Arabiaan ja Port of Auckland Uuteen-Seelantiin.
Brommalla oli tasaisesti tilauksia laajalta maantieteelliseltä alueelta, mikä osoittaa sen johtoasemaa kaikilla mantereilla. Merkittävä suuntaus oli suhteellisen suuri satamanosturitarttujien osuus.
Siwertell sai irtolastinkäsittelylaitteiden tilauksia Venäjältä, Ukrainasta, Etelä-Amerikasta, Turkista ja Tanskasta. Siwertellin irtolastin kuormaus- ja purkulaitteissa käytetään ainutlaatuista suuren kapasiteetin ruuviteknologiaa, jossa on täysin koteloitu, pölypäästöt ja hävikit estävä järjestelmä.

Fuusiot, yritysostot ja -myynnit

Maaliskuussa Kalmarin puukurottajaliiketoiminta myytiin pitkäaikaiselle kokoonpano- ja tuotantokumppanille SKS Toijala Works Oy:lle.
Toukokuussa Kalmar osti espanjalaisen nostureiden kunnossapito- ja huoltoyhtiön Mareiport S.A:n koko osakekannan. Kalmar on ollut yhtiön vähemmistöosakas 30 prosentin omistuksella vuodesta 2007 alkaen. Mareiport työllistää noin 250 henkeä, ja yhtiön myynti oli vuonna 2012 noin 20 miljoonaa euroa.
Kesäkuussa Cargotec allekirjoitti sopimuksen Tampereella sijaitsevan teknologia- ja osaamiskeskuksen tilojen myynnistä W.P. Careylle, joka on yhdysvaltalainen kiinteistöalan sijoitusyhtymä. Cargotec jatkaa liiketoimintojaan tiloissa, joihin sillä on 20 vuoden vuokrasopimus. Kaupan arvo oli noin 38,5 miljoonaa euroa.

Tuotantorakenteen kehitys

Konttikurottajien ja tyhjien konttien käsittelylaitteiden kokoonpano siirrettiin Ruotsin Lidhultista Puolaan Stargardin kokoonpanoyksikköön. Tämä vuoden 2014 alkupuolella päättyvä toimenpide johti Lidhultissa 106 työpaikan vähennykseen. Bromma-konttitarttujien tuotantoa keskitettiin entisestään Malesiaan siirtämällä tiettyjen tarttujamallien tuotanto Puolasta Ipohin kokoonpanoyksikköön.

Yhdysvalloissa haarukkatrukkien tuotanto päätettiin siirtää Ottawasta Kansasista Teksasissa sijaitsevaan Ciboloon. Ottawa jatkaa terminaalitraktorien keskuksena Pohjois-Amerikassa, ja Cibolo keskittyy maastokäyttöisiin konttikurottajiin ja haarukkatrukkeihin vuoden 2014 toisesta neljänneksestä alkaen. Toimenpiteen arvioidaan johtavan 14 työntekijän vähentämiseen Ottawassa.

Mobiilipukkinostureiden tuotanto siirrettiin Kalmarin Shanghain kokoonpanoyksiköstä Rainbow-Cargotec Industries -yhteisyritykseen. Tämä toimenpide oli jatkoa heinäkuussa 2011 aloitetulle prosessille, jolloin Cargotec ilmoitti suunnitelmistaan perustaa yhteisyritys pitkäaikaisen kiinalaisen kumppaninsa Jiangsu Rainbow Heavy Industriesin kanssa. Yhteisyritys on täysin toiminnassa, ja se toimitti ensimmäiset mobiilipukkinosturit uusista, Taicangissa, Jiangsun maakunnassa sijaitsevista moderneista tiloistaan. Siirrosta aiheutui Shanghaissa 79 työpaikan vähennys.

Hiab lyhyesti

Hiab on johtava ajoneuvojen kuormankäsittelylaitteiden ja huoltopalvelujen tarjoaja.

Hiabin tuotteiden avulla asiakas voi siirtää, nostaa, kuormata ja purkaa tuotteita, laitteita ja materiaaleja. Korkeasta suorituskyvystään tunnettuun tuotevalikoimaan kuuluvat Hiab-kuormausnosturit, Jonsered-puutavara- ja kierrätysnosturit, Loglift-puutavaranosturit, Multilift-vaihtolavalaitteet, Moffett- ja Princeton-ajoneuvotrukit sekä Del-, Waltco- ja Zepro-takalaitanostimet.

Hiabin tuotteita käytetään erilaisiin maantiekuljetuksiin ja toimituksiin, esimerkiksi rakennus-, jakelu-, metsäteollisuus-, varastointi-, jäte-, kierrätys- ja puolustusaloilla. Asiakkaisiin kuuluu kuljetusyrityksiä, kunnallisia ja valtion viranomaisia, kuorma-autojen omistajia, vuokrausyrityksiä ja kuorma-autovalmistajia.

Hiabin tuotteet ja palvelut auttavat asiakkaita optimoimaan liiketoimintansa tehokkaiden ja kannattavien toimintojen avulla. Laajan tuotevalikoiman, johtavien teknisten ratkaisujen ja vahvan tietotaidon ansiosta Hiabin ratkaisut ovat asiakkaille luotettavin ja tehokkain vaihtoehto.

Hiabilla on toimintoja yli 120 maassa ja yli 750 myynti- ja huoltopistettä ympäri maailman. Hiab tarjoaa tuotteita ja palveluja, jotka täyttävät asiakkaiden tarpeet kaikkialla maailmassa, ja sen tavoitteena on olla toimialan edelläkävijä asiakastyytyväisyydessä. Vuonna 2013 Hiabin liikevaihto oli 841 miljoonaa euroa (2012: 841) miljoonaa euroa. Hiabin palveluksessa on 2 823 työntekijää.

Hiabin strategisena tavoitteena on saavuttaa muita alan toimijoita parempi asiakastyytyväisyys, parantaa kannattavuutta ja kasvaa markkinoita nopeammin.

Mika Vehviläinen väliaikainen johtaja, Hiab

Vuonna 2013 painopisteemme oli Hiabin kannattavuuden paranemiseen tähtäävien toimenpiteiden nopeuttaminen.

Avainluvut

869 Saadut tilaukset MEUR

(2012: 850)

203 Tilauskanta, MEUR (2012: 192)

841 Liikevaihto, MEUR

(2012: 840)

24,4 Liikevoitto, MEUR*

(2012: 27,1)

2,9 Liikevoitto, %* (2012: 3,2)

*ilman uudelleenjärjestelykuluja

Strateginen suunnitelma

Vuonna 2013 Hiab määritti visionsa, missionsa ja arvonsa osana liiketoimintastrategiaa ja uutta brändistrategiaa.

Hiabin visio on käyttää kaikkia lastinkäsittelyn mahdollisuuksia nostaa merkittävästi teollista tuottavuutta.
Hiabin missio on toimittaa luotettavia ja tehokkaita kuormankäsittelytuotteita, joiden avulla asiakkaat voivat kasvattaa liiketoimintaansa kannattavasti ja kestävästi, ylpeinä ja rauhallisin mielin.
Hiabin arvot ovat luotettavuus, innovatiivisuus, aitous ja välittäminen.

Hiabin strategisena tavoitteena on saavuttaa muita kuormankäsittelyalan toimijoita parempi asiakastyytyväisyys, parantaa kannattavuutta ja kasvaa markkinoita nopeammin.

Strateginen suunnitelma 2013

Yksi Hiabin strategian painopistealueista on "tie markkinoille": tuotteiden ja palvelujen myyntiin käytettävät kanavat ja prosessit. Vuoden aikana pyrittiin yhdenmukaistamaan, selkeyttämään ja vahvistamaan keinoja tavoittaa asiakkaita ja palvella heitä mahdollisimman ammattimaisella ja tuottavalla tavalla. Erityisesti panostettiin kustannusseurantaan ja menestymisen kulttuurin luomiseen. Uusilla työkaluilla, kuten suorituskyvyn mittareilla, tähdättiin läpinäkyvään seurantaan sekä nopeisiin ja ennakoiviin toimiin, mikä parantaa myös suorituskykyä ja kustannustehokkuutta. Myös Hiabin myynti-, huolto- ja keskitettyjen myynnin tukipalveluorganisaatioiden toimintoja sopeutettiin osana muutosprosessia.

Hiab panostaa jatkuvasti tutkimus- ja tuotekehitykseen ja kehittää tuotevalikoimaansa maailmanlaajuisesti asiakkaiden tarpeiden ja odotusten mukaisesti. Näin se pystyy tarjoamaan kestäviä, luotettavia, turvallisia ja helppokäyttöisiä tuotteita. Vuoden tärkeimpiin tuotelanseerauksiin kuului neljä uutta Hiab-kuormausnosturimallia, jotka kehitettiin yhdessä asiakkaiden ja alan asiantuntijoiden kanssa tehtyjen laajojen tutkimusten perusteella. Tämä uusi X-sarja on Hiabin merkittävin tuotelanseeraus vuosiin, ja uudet nosturimallit ovat kestävyydeltään, suorituskyvyltään ja käyttäjäystävällisyydeltään ainutlaatuisia. Markkinoille tuoduissa Moffettin E-sarjan Pro Future™ -ajoneuvotrukeissa on käytetty uudenlaista ympäristöystävällistä teknologiaa, jota käytetään kuorma-auton tai perävaunun takaosassa. Uusi teknologia vähentää samalla myös omistamiseen liittyviä kokonaiskustannuksia merkittävästi.

CARGOTEC VUOSIKERTOMUS 2013 / Hiab 233

Huoltopalvelujen yksi tärkeimmistä kannattavuuden parantamiseen tähtäävistä toimista vuonna 2013 oli varaosaliiketoiminnan kehittäminen. Tavoitteena oli kartoittaa mahdollisuudet, joilla tehokkuutta voidaan parantaa muun muassa optimoimalla varaosien fyysinen toimitus asiakkaille ja joilla järjestetään uudelleen maailmanlaajuinen huoltoverkosto osana tie markkinoille -konseptia. Varaosien tuotemerkkikäytäntöjä yhdenmukaistettiin ja toimittajille esiteltiin tarkat tuotteiden merkintä- ja pakkausohjeet.

Osana tuotannon kehittämistä Pohjois-Puolassa sijaitsevassa Stargard Szczecinskissa valmistui Hiabin uusi kokoonpanoyksikkö, ja kuormausnostureiden kokoonpano käynnistyi uusissa tiloissa syyskuussa. Uuden maalausprosessin käynnistämistä suunnitellaan tapahtuvaksi vuoden 2014 aikana. Ajoneuvotrukkien tuotannon keskittäminen Kansasissa sijaitsevasta Ottawasta Irlannin Dundalkiin saatiin päätökseen marraskuussa. Vuoden aikana komponenttivalmistus ulkoistettiin Hudiksvallista ja Dundalkista edullisemman kustannustason maihin, mikä paransi kustannustehokkuutta ja joustavuutta.

Tuotteiden laatua pyrittiin parantamaan kaikissa kokoonpanoyksiköissä perustamalla kehittämistiimejä eri toimintojen välille. Tämän ansiosta reklamaatioiden määrä väheni 21 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Suunnittelu-, toimitusketju- ja logistiikkatoimintoa vahvistettiin Hiabin uuden toimitusketjun ja logistiikkajärjestelmän kehittämiseksi. Hiab Production System (HPS) -tuotantojärjestelmä otettiin käyttöön kaikissa tuotantoyksiköissä, ja hyviä tuloksia saavutettiin erityisesti ajoneuvotrukkien ja takalaitanostimien tuotannossa. HPS-toimintatapa perustuu lean-ajatteluun ja jatkuvaan parantamiseen. HPS on kehitetty aiemmin noudatetun Cargotec-tuotantojärjestelmän pohjalta.

Vuonna 2013 Hiab päätti ympäristöohjelmastaan, jonka mukaan

Hiab tukee ympäristöystävällisyyttä ja sitoutuu vähentämään energiankulutusta tuotteissa, toiminnossa ja palveluissa Cargotecin ympäristöpolitiikan ja ulkoisten velvoitteiden mukaisesti.
Hiab jatkaa ennaltaehkäisevää lähestymistapaa toimintojen ympäristöhaasteisiin.
Hiab vakuuttaa noudattavansa voimassa olevia lakeja ja muita vaatimuksia.
Hiabin ympäristönhallintajärjestelmän ydin on jatkuva parantaminen, joka voidaan saavuttaa johdon sitoutumisella, tunnistamalla toimintojen, tuotteiden ja palvelujen ympäristönäkökohdat sekä seuraamalla, tarkastelemalla ja analysoimalla ympäristötehokkuuden toteutumista asetettuihin päämääriin ja tavoitteisiin nähden.

Merkittävät ympäristövaikutukset on tunnistettu ympäristövaikutusten analysointityökalun, raportoitujen mittareiden analyysien, eri osapuolten odotusten sekä toimipaikoille tehtyjen vierailujen ja niiden arviointien avulla.

Tuotannossa energiatehokkuus valittiin suorituskyvyn mittariksi, joka ilmaisee toimintojen vaikutusta ympäristöön. Energiatehokkuutta pyritään parantamaan uuden toimenpidesuunnitelman avulla. Käytäntöä on tarkoitus laajentaa muille Hiabin osa-alueille tulevaisuudessa. Osana toimintasuunnitelman viemistä käytäntöön aloitettiin järjestelmällinen työturvallisuuden mittaaminen ja raportointi, joiden edellyttämiä toimenpiteitä toteutettiin tuotantoyksiköissä paikallisesti.

Asiakastyytyväisyys on Hiabille aina etusijalla.

Asiakastyytyväisyys on Hiabille, Hiabin jälleenmyyjille ja huoltotoimipisteille aina etusijalla. Hiab toteuttaa kaksi kertaa vuodessa asiakastyytyväisyyskyselyn Hiabin tuotteita viimeisimmän 3–6 kuukauden aikana hankkineille asiakkaille. Kysely tehdään 19 maassa ja kattaa kaikki asiakassuhteen osa-alueet: myynnin, tuotteet, jälkimarkkinoinnin ja huollon sekä asiakassuhteen Hiabiin kokonaisuudessaan. Kyselyn tuloksia hyödynnetään Hiabin prosesseissa, ja niiden pohjalta pyritään kehittämään jatkuvasti tuotteiden ja huoltopalvelujen laatua. Vuonna 2013 kyselyyn vastanneista asiakkaista 88 prosenttia ilmoitti olevansa tyytyväisiä.

Vuonna 2014 Hiab vauhdittaa strategiansa toteutusta parantaakseen taloudellista suorituskykyään. Kustannusrakenteen parantamiseen ja menestymisen kulttuurin kehittämiseen panostetaan erityisesti. Hiabin tuotemerkeillä on vahva markkina-asema ja korkea asiakastyytyväisyys. Erinomainen laatu voidaan taata innovatiivisen teknisen johtajuuden avulla.

Strategiacase:

Hiabin X-sarja – asiakaspalautteeseen perustuvaa tuotekehitystä

Hiab pyrkii auttamaan asiakkaitaan, jotta nämä menestyisivät omassa työssään. Tähän vahvaan asiakaslähtöisyyteen perustuu myös nostureiden uuden X-sarjan kehitys, eli mallit X-CLX 178, X-DUO 178, X-HIDUO 188 ja X-HIPRO 192.

Uusi X-sarja syntyi kattavan asiakaspalautteen tuloksena. Hiabin työntekijät matkustivat ympäri maailmaa tapaamassa asiakkaita ja keskustelemassa heidän tärkeimmistä tarpeistaan. Vuosien 2012–2013 aikana tehtiin myös useita tutkimuksia ja syvähaastatteluja sekä kerättiin palautetta lähes 1 500 asiakkaalta ja alan asiantuntijalta. Asiakkaat ilmaisivat selkeästi mitä he uusilta nostureilta halusivat: suorituskykyä, kestävyyttä ja helppokäyttöisyyttä.

Hiabin asiakkaat toimivat hyvin erilaisilla aloilla ja vaativat nostureilta eri ominaisuuksia. Asiakaspalautteen perusteella oli kuitenkin ilmeistä, että kaikki nosturin käyttäjät toivoivat nopeutta, tarkkuutta ja hyvää nostokapasiteettia. Hiabin uuden X-nosturisarjan avulla työt saadaan tehtyä ripeämmin, tarkemmin ja pienemmin kustannuksin. Uusi jatkepuomisto on lähes kaksi kertaa niin nopea kuin edeltäjänsä.

Uusi X-sarja syntyi asiakaspalautteiden pohjalta.

Kerätyssä palautteessa Hiabin asiakkaat toivoivat nostureilta erityisesti kestävyyttä, luotettavuutta ja mahdollisimman vähäisiä käyttökatkoja. Nämä toiveet huomioiden Hiabissa kehitettiin useita kestävyyttä parantavia ja pitkän toimivuuden takaavia yksityiskohtia. Uudet kuormausnosturit on varustettu toimivilla ratkaisuilla, jotka pidentävät vaurioille ja kulumiselle alttiiden osien käyttöikää. Nostureissa on myös laadukkaat soft seal -hydrauliliittimet, jotka auttavat pitämään nosturit kuivina, puhtaina ja kunnossa.

X-sarjan kehityksessä on huomioitu entistä paremmin myös käyttäjäystävällisyys: nosturin käyttäjän päivittäinen työ on nyt helpompaa, turvallisempaa ja ergonomisempaa. X-sarjassa on uusi ergonomisesti suunniteltu ohjain, ja kaukoohjattaviin nostureihin on saatavana uusi erittäin tarkka joystic-ohjain. Lisäksi täysin uudelleen suunniteltujen tukijalkojen kääntömekanismin ansiosta kääntäminen on helppoa ja turvallista. Uusien yksinkertaistettujen nostureiden asentaminen on entistä vaivattomampaa, mikä vähentää asiakkaiden maksamia asennuskustannuksia ja lyhentää asennusaikaa.

Uusi X-sarja syntyi asiakaspalautteiden pohjalta. Hiab aikoo jatkossakin käydä aktiivista vuoropuhelua asiakkaiden kanssa ja kerätä palautetta nostureiden suorituskyvystä. Tämä vuoropuhelu on osa Hiabin asiakaspalautteen systemaattista keräämistä kahdesti vuodessa. Palaute analysoidaan huolellisesti ja sitä hyödynnetään Hiabin tuotteiden ja huoltopalvelujen laadun kehittämisessä. X-sarja on hyvä esimerkki siitä, miten asiakkaiden ideoista ja ehdotuksista voi syntyä uusia tuotteita ja ominaisuuksia.

Markkinat ja markkinanäkymät

Hiabin asiakkaisiin kuuluu suuria kansallisia tai alueellisia yhtiöitä, paikallisia ja suhteellisen pieniä yrityksiä, jotka edustavat muun muassa kuljetusyhtiöitä, kuntia ja valtioita, kuorma-autojen omistajia, vuokrausyrityksiä sekä kuormaautojen valmistajia. Suurin osa Hiabin asiakkaista on Euroopassa, Lähi-idässä ja Afrikassa (EMEA). Asiakkaiden toimialoja ovat rakentaminen ja infrastruktuuri, jakelutoiminta, maa- ja metsätalous, viherrakentaminen, varastointi, jätteenkäsittely ja kierrätys sekä maanpuolustus. Hiabin liiketoiminnalle on tyypillistä lukuisat pienet yksittäiset tilaukset. Aika tilauksesta toimitukseen vaihtelee kahden ja neljän kuukauden välillä.

Hiabin tuotteiden kysyntään vaikuttavat kuorma-automyynti ja rakennusalan suhdannevaihtelut. Myös jakelu-, varastointi- ja metsäalojen näkymät vaikuttavat Hiabin liiketoimintaan. Myönteisesti Hiabin liiketoimintaan odotetaan vaikuttavan kuorma-autoilijoiden lisääntyvä kiinnostus työterveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioita kohtaan.

Asuintalot, niiden kattorakenteet ja muut rakennuselementit valmistetaan yhä enenevissä määrin muualla ja kuljetetaan valmiina rakennustyömaalle. Kypsillä markkinoilla tämä luo kysyntää erityisesti Hiabin suuren nostokapasiteetin kuormankäsittelylaitteille. Kasvavilla markkinoilla suositaan yhä suurempia kuljetuspakkauksia, sillä suuret pakkaukset ja kuormalavat nopeuttavat kuljetusprosessia ja mahdollistavat standardoidun kuormankäsittelyn. Suurten kuljetuspakkausten siirtämiseen tarvitaan yhä kehittyneempiä kuormankäsittelylaitteita. Juuri sellaisia Hiab pystyy tarjoamaan.

Markkinakehitys

Markkina-analyysien perusteella maailmanlaajuinen markkinakehitys oli edellisvuoden tasolla vuonna 2013, mutta vuoden 2014 näkymät ovat myönteisemmät. Yhdysvaltojen markkinatilanteen odotetaan jatkavan parantumistaan yritysten sisäisten projektien ja rakennuskoneiden käytön lisääntymisen ansiosta. Myös vuokraustoiminnan käyttöaste on lisääntymässä. Kuorma-autojen myynnin odotetaan lisääntyvän EMEA-alueella vuonna 2014. Vuonna 2013 Euroopan kuormankäsittelylaitteiden markkinoilla maakohtaiset erot sekä uusien laitteiden että huoltopalvelujen osalta olivat tyypillisiä.

Aasian ja Tyynenmeren alueella kuormankäsittelyala näyttää yleisesti kasvavan. Kiinassa markkinat ovat sen sijaan hidastumassa, ja näkyvissä on merkkejä asteittaisesta kotimaisten merkkien paikallisesta yhdistymisestä, kun taas länsimaisten merkkien osuus kasvaa.

Euroopan unioni ottaa käyttöön tiukemmat kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjä koskevat säännökset yleisten moottoriajoneuvojen ja niiden tiettyjen varaosien päästöjä koskevien vaatimusten myötä. Tämä vaikuttaa kuorma-autojen myyntiin. Euro 5 -standardia on sovellettu tammikuusta 2011 alkaen uusien ajoneuvotyyppien rekisteröintiin ja myyntiin. Euro 6 -standardia sovelletaan syyskuusta 2014 alkaen uusien ajoneuvotyyppien tyyppihyväksyntään ja tammikuusta 2015 alkaen niiden rekisteröintiin ja myyntiin.

Kuorma-autovalmistajat lisäsivät Euro 5 -kuorma-autojen tuotantoa loppuvuotta kohti vastatakseen nykyteknologian kysyntään vielä vuoden 2013 aikana. Tämä vaikutti myös Hiabin tilauskantaan vuoden loppua kohti. Euro 6 -standardin vaatimukset täyttävien kuorma-autojen osalta kysyntä oli keskimäärin vielä vaatimatonta.

Kilpailu oli aktiivista vuonna 2013 erityisesti kuormausnostureiden, mutta myös ajoneuvotrukkien osalta Euroopan keskeisillä markkinoilla. Kilpailijat laajentavat tuotevalikoimaansa ja tarjontaansa. Hiabilla on yksi olennainen globaali kilpailija ja useita alueellisia ja paikallisia kilpailijoita eri markkina-alueilla.

Hiab on markkinajohtaja, jolla on vahvat perinteet ja kattava tuote- ja palveluvalikoima.

Hiab on markkinajohtaja, jolla on vahvat perinteet ja kattava tuote- ja palveluvalikoima. Hiabin tuotevalikoimaan kuuluu tuotteita, jotka ovat kestäviä, luotettavia ja helppokäyttöisiä. Ne ovat alan parhaita niin laadun, huoltopalvelujen saavutettavuuden kuin käyttöiän kustannustenkin suhteen. Hiabin henkilöstö on erittäin ammattitaitoista ja asiakkaan liiketoiminnat hyvin tuntevaa, mikä takaa asiakaslähtöiset ratkaisut ja parantaa asiakastyytyväisyyttä.

Tuotteet ja palvelut

Hiabin tuotevalikoimaan kuuluvat:

Hiab-kuormausnosturit
Jonsered-puutavara- ja kierrätysnosturit
Loglift-puutavaranosturit
Multilift-vaihtolavalaitteet
Moffett- ja Princeton-ajoneuvotrukit
Del-, Waltco- ja Zepro-takalaitanostimet

Maailmanlaajuisen myynti- ja huoltoverkostonsa kautta Hiab tarjoaa asiakkaille varaosia ja huoltopalveluja alkaen perustarkistuksista, asennuksista, korjaus- ja huoltotöistä aina täysin ulkoistettuihin kunnossapitoratkaisuihin ja konsulttipalveluihin.

Hiab auttaa tehostamaan asiakkaiden toimintoja ja tuottavuutta kehittämällä asiakaslähtöisiä tuotteita ja ratkaisuja. Hiabin huoltopalvelut varmistavat laitteiden turvallisen toiminnan niiden koko pitkän käyttöajan sekä edullisimmat käyttöiän kustannukset.

Tutkimus- ja kehitystyö sekä tuotekehitys

Tuotekustannusten alentamista edistettiin vahvistamalla Hiabin tuotelinjojen, hankinnan sekä tutkimuksen ja kehityksen (T&K) välistä yhteistyötä ja toimintaa vuoden 2013 aikana. Näin varmistetaan yhtenäiset prosessit ja toimintatavat, nopeutetaan päätöksentekoa, lisätään toimintanopeutta sekä parannetaan hinnoittelun kilpailukykyä. Vertailutyöryhmissä kehitetään nykyisille tuotteille parannusehdotuksia, joita hyödynnetään myös uusien tuotteiden suunnittelussa, ja tunnistetaan vahvuuksia, joiden avulla pystytään erottautumaan kilpailijoista tosiasioihin perustuvin myyntiargumentein.

Vuoden aikana kehitettiin edelleen Hiabin tutkimus- ja kehitysverkostoa. Kiinassa sijaitsevaan Lingangiin ja Puolan Stargardiin perustettiin uudet T&K-yksiköt, joihin rekrytoitiin paikallisia T&K-insinöörejä. Lingangin yksikkö keskittyy tuotekehitykseen Kiinan markkinoita varten. Alankomaiden Meppelissä sijaitsevan tutkimus- ja kehitysyksikön toiminnoista osa lopetettiin ja tehtävät keskitettiin Stargardin tutkimus- ja kehitysyksikköön. Hiabin maailmanlaajuisessa tutkimus- ja kehitysverkostossa on tällä hetkellä kymmenen yksikköä.

Vuoden 2013 alussa Hiab sai Euroopan unionilta 1,4 miljoonaa euroa rahoitusta kolmivuotiseen yhteistutkimusprojektiin kolmen eurooppalaisen akateemisen kumppanin kanssa. Projekti tehostaa entistä ympäristöystävällisempien ja turvallisempien kuormankäsittelylaitteiden tutkimus- ja kehitystyötä. Projektissa kehitetään uudenlaista ohjausjärjestelmää, jonka avulla halutaan parantaa kuormankäsittelylaitteiden käyttöturvallisuutta ja tehokkuutta. Lisäksi luodaan strategioita kehittyneiden kevytmateriaalien käyttöön kuormankäsittelyrakenteissa, tavoitteena vähentää sekä laitteiden painoa että polttoaineenkulutusta.

Tutkimusohjelma on edennyt hyvin erityisesti uuden ohjausjärjestelmän kehitystyön osalta, ja kuormausnostureiden lisäksi tähän asti saavutettuja tuloksia ja osaamista hyödynnetään myös muissa tuotelinjoissa. Myös kehittyneiden kevytmateriaalien suunnittelustrategioiden luominen edistyy hyvin.

Hiab on aina ollut edelläkävijä uusien turvallisuussäännösten käyttöönotossa.

Pro Future™ on Cargotecin oma ympäristöystävällisempien tuotteiden ja ratkaisujen merkki. Nämä tuotteet ja ratkaisut ovat läpäisseet alan merkittävimmät energiatehokkuuden, virtalähteen, päästöjen, melupäästöjen ja kierrätettävyyden kriteerit. Kun asiakkaat investoivat Pro Future™ -laitteisiin, he voivat kehittää toimintojaan ympäristöystävällisemmiksi ja vähentää merkittävästi käyttökustannuksia. Vuonna 2013 Hiabin tuoteorganisaatio käynnisti yksittäisiä Pro Future™ -hankkeita. Kehitettävänä on vielä pitkän aikavälin suunnitelma, miten sisällyttää kriteeristö kaikkiin tuotekehitysprosesseihin. Hiabin johto tekee puolivuosittain toimintojensa laatu-, ympäristö-, työterveys- ja turvallisuusarvioinnin (QEHS).

Yksi kohokohdista oli Hiabin huhtikuussa markkinoille tuoma erittäin hiljaisten, täysin sähköisten ja päästöttömien ajoneuvotrukkien uusi Moffett E-Series Pro Future™ -sarja. Uudet mallit ovat alan edelläkävijöitä ja esimerkkejä ympäristöystävällisestä teknologiasta, jota käytetään kuorma-autojen tai perävaunujen takaosassa, ja ne vähentävät merkittävästi myös omistamiseen liittyviä kokonaiskustannuksia. Käyttäjät voivat odottaa myös merkittäviä, jopa 70 prosentin säästöjä E-sarjan trukkien käyttökustannuksissa dieselkäyttöisiin trukkeihin verrattuna tämänhetkisen polttoainehinnan ja huoltokustannusten mukaan laskettuna. Myös moottoriöljyn ja suodattimen vaihtojen aiheuttamat ympäristöä kuormittavat vaikutukset jäävät pois.

Hiab on aina ollut edelläkävijä uusien turvallisuussäännösten käyttöönotossa. Vaikka uusia turvallisuussäännöksiä ei ole suunnitteilla vuodelle 2014, Hiab valmistautuu jo vuonna 2017 voimaan tulevia turvallisuussäännösmuutoksia varten. Tämä sisältää myös uudenlaisen systeemisuunnittelun menetelmän, joka täyttää EN 13849-1 -standardin vaatimukset turvallisuuteen liittyvien ohjausjärjestelmien osille. Menetelmä mahdollistaa sekä uusien turvallisuussäännösten noudattamisen että Hiabin oman sertifioinnin siirrettäville työskentelytasoille kolmannen osapuolen sertifioinnin sijaan.

Henkilöstö

Vuoden 2013 lopussa Hiabissa oli 2 823 työntekijää 35 maassa. Eniten henkilökuntaa oli Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Suomessa, Espanjassa, Irlannissa, Isossa-Britanniassa ja Puolassa.

Henkilöstöjohtamisessa Hiab panosti vuonna 2013 kolmeen avainalueeseen, jotka tukivat Hiabin liiketoimintastrategiaa ja strategisten tavoitteiden saavuttamista: sopivien osaajien sijoittuminen oikeisiin tehtäviin, menestymisen kulttuurin rakentaminen ja johtajuuden vahvistaminen.

Hiabin periaatteena on perustaa päätökset faktoihin. Vuoden aikana toteutettiin mittava kartoitus organisaation rakenteesta ja tasoista, tiimien koosta ja henkilöstön jakautumisesta maittain ja toimipaikoittain. Analyysin avulla pyritään parantamaan organisaation tehokkuutta läpinäkyvällä tavalla ja varmistamaan laadullista ja määrällistä osaamista sekä liiketoiminnan tarpeisiin perustuvaa resursointia.

Markkina- ja myyntiorganisaatiossa Hiabin tie markkinoille -konsepti perustui laajaan esitutkimukseen, jonka avulla pyrittiin tunnistamaan liiketoimintatarpeita eri maissa ja markkina-alueilla. Tämän perusteella markkina-alueita ja tukitoimintoja keskitettiin ja vastuualueita selkeytettiin. Tavoitteena oli parantaa organisaation tehokkuutta ja hyödyntää resursseja ja osaamista ammattitaitoisen ja tehokkaan asiakaspalvelun kehittämiseksi. Faktoihin perustuvilla toimenpiteillä luodaan pohja johtajuuden yhtenäiselle ja järjestelmälliselle kehittämiselle sekä kykyjen tunnistamiselle ja kehittämiselle.

Vahvistaakseen johtamiskulttuuriaan Hiab määritti neljä avainaluetta osana johtajuusprofiiliaan: omistajuus, suorituskyky, kehittäminen ja tiimityö. Nämä kuvastavat Hiabin johtajille asetettuja odotuksia ja ovat osa uutta suoritusarvioinnin asteikkoa. Johtajuusprofiili on myös tärkeä osa Hiabin johtajuuskoulutusohjelmaa, joka otettiin käyttöön vuonna 2013. Koulutusohjelma keskittyy tukemaan strategian toteutusta ja rakentamaan menestymisen kulttuuria. Ensimmäiseen koulutusohjelmaan osallistui yhteensä 30 Hiabin johtajaa. Johtoryhmätasolla pyrittiin kehittämään tiimityöskentelyä ja tiimien tehokkuuden mittaamista kaikissa yksiköissä.

Hiab määritti neljä avainaluetta osana johtajuusprofiiliaan: omistajuus, suorituskyky, kehittäminen ja tiimityö.

Keskeiset henkilöstöprosessit ja työkalut ovat välttämättömiä ja tehokkaita Hiabin menestymisen kulttuurin edistämisessä. Hiabissa yksilöllisten tavoite- ja kehityssuunnitelmien (PDP) vuosittainen toteuttamisaste oli 100 prosenttia johdon kolmella ylimmällä tasolla. Vuonna 2013 otettiin käyttöön uusi viisiportainen suoritusarvioinnin asteikko, joka mahdollistaa laajemman jakautumisen asteikon ala- ja yläpäässä. Tämä auttaa esimiehiä tunnistamaan huippusuorittajat ja toisaalta ne, jotka kaipaavat kehittymistä joillakin alueilla. Hyvän suorituskyvyn saavuttamisessa erilaiset palkitsemiskäytännöt ovat tärkeitä. Suoritusjohtamisen prosessit liittyvät Hiabissa kykyjen tunnistamiseen ja kehittämiseen. Vuosittaisessa osaamisen arviointiprosessissa arvioidaan johtajia ja asiantuntijoita, varmistetaan seuraajasuunnittelu, tunnistetaan kykyjä ja tehdään kehityssuunnitelmat parhaille osaajille ja tuleville johtajille. Hiabin johtamiskulttuuri on tärkeä osa suoritusjohtamista sekä kykyjen tunnistamista ja kehittämistä.

Cargotec Online Academy -oppimisportaali on Hiabin henkilöstön käytettävissä maailmanlaajuisesti. Koulutuksia järjestetään myös paikallisesti alueellisten tarpeiden mukaan. Hiabissa kehitettiin erityinen Values for Customers -koulutusohjelma, jolla tuetaan asiakaslähtöistä ajattelutapaa. Organisaation eri osissa koulutettiin erityisosaajia, jotka toteuttavat koulutusohjelmaa paikallisissa tiimeissä.

CARGOTEC VUOSIKERTOMUS 2013 / Hiab 242

Lokakuussa Hiab ilmoitti suunnittelevansa toimintojensa uudelleenjärjestelyä. Tavoitteena on nopeuttaa strategian toteuttamista, parantaa toiminnan tehokkuutta ja kannattavuutta sekä varmistaa pitkän aikavälin kilpailukyky globaaleilla markkinoilla. Suunnitelluilla muutoksilla yksinkertaistetaan toimintoja ja sopeutetaan muun muassa Hiabin myynti- ja huoltopalveluorganisaatioita sekä keskitettyjä tukitoimintoja. Myös muissa Hiabin yksiköissä pyrittiin lisäämään tehokkuutta ja alentamaan kustannuksia toimenpiteillä, joiden tavoitteena on vähentää päällekkäisiä toimintoja ja luoda synergiaetuja. Yhteistoimintaneuvottelut saatiin päätökseen vuoden loppuun mennessä suurimmassa osassa maita, joita toimenpiteet koskivat. Vähennykset koskivat näissä maissa 220:tä henkilöä.

Kehitys vuonna 2013

Vuonna 2013 Hiab laati uuden brändistrategian osana liiketoimintastrategiaansa. Vastaisuudessa Hiab toteuttaa monibrändistrategiaa, ja nykyisillä tuotebrändeillä, joita ovat Hiab, Jonsered, Loglift, Multilift, Moffett, Princeton, Del, Waltco ja Zepro, on kaikilla yhtä vahva asema.

Liikevaihto - Hiab

Liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja - Hiab

Tärkeimmät tuotelanseeraukset

Hiabin merkittävimmässä tuotelanseerauksessa vuosiin markkinoille tuotiin neljä uutta Hiabkuormausnosturimallia. Uuden X-sarjan tärkeimmät ominaisuudet perustuvat laajoihin tutkimuksiin, joilla Hiab on kerännyt palautetta lähes 1 500 asiakkaalta ja alan asiantuntijalta. Palautteen perusteella käynnistetyssä kehityshankkeessa pyrittiin luomaan ennennäkemättömän kestäviä, suorituskykyisiä ja käyttäjäystävällisiä kuormausnostureita.
Loglift 108S -puutavaranosturi kehitettiin Jonsered- ja Loglift-puutavaranostureiden parhaiden ominaisuuksien pohjalta. Markkinoille tuli myös uusi tilava C912-ohjaamo, jossa on esteetön näkyvyys kaikkiin suuntiin sekä helppokäyttöiset painikkeet ja ohjaussauvat. Ohjaamossa on älykäs TimberTronicssähköohjausjärjestelmä.
Moffett E-Series Pro Future™ -sarjan uudet, erittäin hiljaiset, päästöttömät ja täysin sähköiset ajoneuvotrukit tuotiin markkinoille. Uusissa malleissa on käytetty uudenlaista ympäristöystävällistä teknologiaa, jota käytetään kuorma-auton tai perävaunun takaosassa. Teknologia vähentää merkittävästi myös omistamiseen liittyviä kokonaiskustannuksia. Käyttäjät voivat saada myös huomattavia, jopa 70 prosentin säästöjä E-sarjan trukkien käyttökustannuksissa dieselkäyttöisiin trukkeihin verrattuna tämänhetkisen polttoainehinnan ja huoltokustannusten mukaan laskettuna.
Aasian ja Tyynenmeren alueella markkinoille tuotiin Multilift XP Classic -koukkulaitteet, joiden nostokapasiteetti on 14–30 tonnia. Tämä on huippuluokan koukkulaitesarja, jonka etuja ovat pienet käyttöikäkustannukset, tehokas toimintakyky ja paras mahdollinen turvallisuus. XP-koukkulaitteet valmistetaan Kiinassa Shanghain kokoonpanoyksikössä lähellä uuden malliston päämarkkina-aluetta.
Toisen sukupolven ohjausjärjestelmä (2GCS) mahdollistaa Multiliftin käyttäjille maksimaalisen käytettävyyden sekä erinomaiset kestävyys-, mukavuus- ja turvallisuusominaisuudet. Uuden 2GCSohjausjärjestelmän vastuulla on koukkulaitteen toiminnallisuus sekä turvaominaisuudet, ja se tehostaa koukkulaitteen käyttöä. Ajansäästön lisäksi 2GCS auttaa säästämään ympäristöä alhaisempien hiilidioksidipäästöjen ja alentuneen polttoaineenkulutuksen avulla.

Hiabin liiketoiminnalle on tyypillistä lukuisat pienet, yksittäiset tilaukset. Lokakuussa Hiab sai ison tilauksen 70 kuormausnosturin toimittamisesta Ison-Britannian johtavalle maisemointituotteiden valmistajalle Marshallsille. Kauppaan sisältyi myös pitkäaikainen huolto- ja korjauspaketti. Joulukuussa Hiab sai merkittävän tilauksen 200 kuormausnosturin toimittamisesta Chausson Matériaux'lle, yhdelle Ranskan suurimmista riippumattomista materiaalintoimittajista.

Yhteisyrityksen odotetaan lähitulevaisuudessa nousevan merkittävään asemaan ajoneuvonosturiliiketoiminnassa erityisesti Kiinassa.

Saatuaan viranomaishyväksynnän marraskuussa Cargotec perusti Sinotruk (Shandong) Hiab Equipment Company Ltd. -yhteisyrityksen kiinalaisen China National Heavy Duty Truck Group Co., Ltd:n (CNHTC) kanssa. Cargotecin omistusosuus yhteisyrityksessä on 50 prosenttia. CNHTC on Kiinan johtava raskaiden kuorma-autojen valmistaja ja Sinotruk-yhtiön emoyhtiö. Yhteisyrityksessä yhdistyy molempien yritysten teknologia- ja tuotekehitysosaaminen, ja yrityksen odotetaan lähitulevaisuudessa nousevan merkittävään asemaan ajoneuvonosturiliiketoiminnassa erityisesti Kiinassa, joka on yksi Hiabin strategisista kasvumarkkinoista.

Vuoden aikana Hiab otti käyttöön kokonaisvaltaisen johtamisjärjestelmän (Integrated Management System, IMS), jossa yhdistetään Hiabin sitoumukset, prosessit ja toimintaohjeet. Hiabin johtamisjärjestelmä perustuu prosesseihin, joiden käyttöönoton Hiab aloitti vuonna 2012, sekä aiemmin Cargotecin prosessikehityshankkeen yhteydessä tehtyyn työhön. Kokonaisvaltainen johtamisjärjestelmä on perusta Hiabin toimintojen jatkuvalle parantamiselle.

CARGOTEC VUOSIKERTOMUS 2013 / Hiab 245

Lokakuussa Hiab ilmoitti suunnittelevansa toimintojensa uudelleenjärjestelyä. Tavoitteena on nopeuttaa strategian toteuttamista, tehostaa toimintaa ja parantaa kannattavuutta sekä varmistaa pitkän aikavälin kilpailukyky globaaleilla markkinoilla. Yhteistoimintaneuvottelut saatiin päätökseen vuoden loppuun mennessä suurimmassa osassa maita, joita toimenpiteet koskivat. Vähennykset koskivat näissä maissa 220:tä henkilöä.

Lokakuussa käynnistettiin Hiabin liiketoiminta-alueen uuden johtajan rekrytointiprosessi, kun Axel Leijonhufvud jätti tehtävänsä Cargotecissa. Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen hoitaa väliaikaisesti Hiabin liiketoiminta-alueen johtajan tehtäviä.

AI Terminal

Hiab Oyj

3214_10-k_2014-02-12_5761e2d6-3d68-4faf-a749-2c4099dfde01.pdf

Vuosikertomus 2013

Sisällys

Hyvä lukija,

Avainluvut

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Liikevaihto ja liikevoittomarginaali

Liikevaihto liiketoiminta-alueittain

Liikevaihto markkina-alueittain 2013

Huoltoliiketoiminnan liikevaihto

Liikevoitto liiketoiminta-alueittain, ilman uudelleenjärjestelykuluja

Liiketoiminnan rahavirta

Nettovelkaantumisaste

Henkilöstö vuoden lopussa

Henkilöstö markkina-alueittain 31.12.2013

Cargotec lyhyesti

Liikevaihto ja liikevoittomarginaali

Henkilöstö vuoden lopussa

Liiketoimintaympäristö

Strateginen tavoite, missio ja arvot

Taloudelliset tavoitteet

Nettovelkaantumisaste 2009–2013

Osakekohtainen tulos ja osinko

Osinko / EPS, B-sarjan osake

Asiakkaat

Ratkaisut ja palvelut

Cargotecin strategia

Kestävän kehityksen edistäminen

Asiakkaan kestävän kehityksen edistäminen

Sidosryhmäsuhteet

Sidosryhmäsuhteiden kehittyminen

Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasiat (EHS)

Eettisten periaatteiden kunnioittaminen ja lahjonnanvastainen toiminta

GRI-indeksi 2013

GRI-raportointitason riippumaton arviointi

CARGOTEC VUOSIKERTOMUS 2013 / Keskeistä 25

YK:n Global Compact

Cargotec tukee YK:n Global Compact -aloitteen kymmentä periaatetta.

Ihmisoikeudet

Periaate 2

Työntekijät

Periaate 3

Periaate 4

Periaate 5

Periaate 6

Ympäristö

Periaate 7

Periaate 8

Periaate 9

Korruption vastaisuus

Periaate 10

Henkilöstö

Faktoihin perustuva johtaminen

Organisaation tehokkuus

Johtajuus sekä kykyjen tunnistaminen ja kehittäminen

Menestymisen kulttuuri

Tavoitteena selkeä tehokkuus

Henkilöstö lukuina

Henkilöstö 31.12.2013

Henkilöstö markkina-alueittain 31.12.2013

Henkilöstö maittain 31.12.2013

Henkilöstö liiketoiminta-alueittain

Toimintakertomus

Toimintaympäristö

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Liikevaihto

Tulos

Tase, rahavirta ja rahoitus

Uudet tuotteet ja tuotekehitys

MacGregor

Kalmar

Hiab

Käyttöomaisuusinvestoinnit ja -myynnit

Yritysostot ja -myynnit

Henkilöstö

MacGregorin listaaminen Aasiassa

Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen

Johtoryhmä