Annual Report • Feb 10, 2009
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
we keep cargo on the move™
VUOSIKERTOMUS 2008
| Cargotecin liiketoimintaympäristö 4–5 | |
|---|---|
| Toimitusjohtajan katsaus 6–7 | |
| Visio ja avainluvut 8–9 | |
| Strategian toteutus 10–11 |
| Kuormankäsittely 14–15 | |
|---|---|
| Konttien ja raskaan lastin käsittely 16–17 | |
| Laivojen lastinkäsittely 18–19 | |
| Huoltoliiketoiminta 20–21 | |
| Asiakaslähtöinen tuotekehitys 22–23 |
| Kestävä kehitys Cargotecissa 26–29 | |
|---|---|
| Ympäristö osana kestävää kehitystä 30–33 | |
| Henkilöstö 34–37 | |
| Sisäinen valvonta ja riskienhallinta 38–42 | |
| YK:n Global Compact 43 |
| Tietoja osakkeenomistajille 46–47 | |
|---|---|
| Hallinnointiperiaatteet 48–53 | |
| Hallitus 54–55 | |
| Johtoryhmä 56–57 |
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
JA TILINPÄÄTÖS 2008 ..................................... 59
Cargotec on lastinkäsittelyn globaali markkinajohtaja, joka tarjoaa johtavia teknologiaratkaisuja lähellä asiakkaitaan.
GLOBAALISTI PALVELEVA MARKKINAJOHTAJA
Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Takalaitanostimet Ajoneuvotrukit Puutavara- ja
kierrätysnosturit
Terminaalitraktorit Haarukkatrukit Puukurottajat Kansinosturit Lastiluukut
Cargotecin tarjoamat lastinkäsittelyratkaisut koostuvat ajoneuvojen kuormankäsittelylaitteista, kontinkäsittelylaitteista, raskaan teollisuuden käyttämistä materiaalinkäsittelylaitteista, laivojen lastinkäsittely- ja offshoreratkaisuista sekä lähellä asiakasta olevista kattavista huoltopalveluista.
Tuotekehityksessä painottuvat tehokkuus ja ympäristönäkökohdat. Tuotteita kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa heidän lähtökohtansa huomioon ottaen.
Cargotecissa työskentelee vajaat 12 000 henkilöä yli 40 maassa. Liikevaihto vuonna 2008 oli 3,4 miljardia euroa. Cargotecin osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä.
Cargotecin keskeisiä asiakasryhmiä ovat laivanvarustamot, laiva- ja satamaoperaattorit, telakat, jakelukeskukset, kuljetusyritykset, logistiikkayritykset, kuorma-autoilijat sekä eri maiden puolustusvoimat. Raskas teollisuus, terminaalit ja kunnat ovat myös Cargotecille tärkeitä asiakasryhmiä. Cargotec palvelee asiakkaita sekä omien myyntiyhtiöiden että jälleenmyyjien kautta ympäri maailman. Tuotantoyksiköt sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Puolassa, Hollannissa, Irlannissa, Espanjassa, Yhdysvalloissa sekä Kiinassa, Intiassa, Koreassa, Malesiassa ja Singaporessa. Osa tuotannosta on ulkoistettu partner plant -kumppaneille, jotka sijaitsevat pääosin Aasiassa.
Cargotecin laitteiden ja palvelujen kysyntä perustuu maailmankaupan kasvuun sekä meri- ja maakuljetusten
Satamanosturit Kenttänosturit Konttilukit Kuljetuslukit Konttikurottajat
" Cargotecin huoltopalvelujen monipuolisuus sekä maailmanlaajuinen verkosto takaavat lähellä asiakasta olevat huoltopalvelut, joihin kuuluvat niin laitteiden kunnossapito- ja modernisointiprojektit kuin myös varaosien toimitus.
tarpeisiin. Myös raskaan teollisuuden materiaalinkäsittelyn tarpeet esimerkiksi puunjalostuksessa ja sahoilla määrittävät Cargotecin laitteiden kysyntää. Laivakuljetusten määrän kasvu lisää MacGREGOR-laitteiden kysyntää. Konttien käytön yleistyminen tavarakuljetuksissa kasvattaa Kalmar-kontinkäsittelylaitteiden kysyntää satamissa. Hiab-kuormankäsittelylaitteiden markkinoihin puolestaan vaikuttavat maakuljetusten ja rakentamisen vilkkaus sekä uusien kuorma-autojen rekisteröinti. Lisäksi jätteenkäsittelyn tehostuminen kasvattaa Hiabin ratkaisujen kysyntää.
Asiakkaat ulkoistavat laitteidensa huoltoa yhä enemmän saadakseen asiantuntevaa huoltopalvelua toimintansa keskeytymättömyyden varmistamiseksi. Lisäksi kustannusten noususta aiheutuu tehostusvaatimuksia lastinkäsittelylle. Cargotecin huoltopalvelujen monipuolisuus sekä maailmanlaajuinen verkosto takaavat lähellä asiakasta olevat huoltopalvelut, joihin kuuluvat niin laitteiden kunnossapito- ja modernisointiprojektit kuin myös varaosien toimitus.
Cargotec tehostaa tavaravirtoja ja tarjoaa tapoja parantaa asiakkaidensa toiminnan tuottavuutta. Pidämme asiakkaidemme lastin liikkeellä markkinoiden laajimmalla lastinkäsittelyratkaisujen valikoimalla sekä asiakkaitamme lähellä olevilla huoltopalveluilla.
Maailman johtavat lastinkäsittelyn tuotemerkkimme Hiab, Kalmar ja MacGREGOR tarjoavat ratkaisuja ajoneuvojen kuormankäsittelyyn, konttien ja raskaan lastin käsittelyyn sekä laivojen lastinkäsittelyyn ja offshore-toimintaan.
Teknologiakehityksessä huomioimme asiakkaiden liiketoiminnan tarpeet ja panostamme ympäristöystävällisiin innovaatioihin.
Cargotecin toimintaympäristössä tapahtui merkittäviä muutoksia vuonna 2008. Vuoden ensimmäisinä kuukausina sekä kysyntä että saadut tilaukset olivat korkealla tasolla. Kontinkäsittelylaitteiden, laivojen lastinkäsittelyjärjestelmien sekä offshore-ratkaisujen markkinat olivat vahvat. Myös markkina-asemamme parani useilla alueilla. Vuoden alussa etenkin MacGREGORin tilauskanta oli poikkeuksellisen pitkä, ja pystyimme myös päättämään vuoden tilauskantaan, jonka toimitukset ulottuvat muutamaksi vuodeksi eteenpäin. Konttisatamissa ympäri maailman vaaditaan toimintojen tehostamista, mikä lisää energiatehokkuuden ja automaation tarvetta. Kalmarissa panostuksemme uuden sukupolven energiatehokkaiden ratkaisujen kehittämiseksi tuottivat tulosta ja lanseerasimme uuden Pro Future™-konseptin.
Vuoden viimeisten kolmen kuukauden aikana markkinat kärsivät maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutuksista, jotka heijastuivat myös Cargotecin tuotteiden ja palvelujen kysyntään. Aasian toimintojen vahvistumisesta ja Kiinan jätteenkäsittelylaitemarkkinoiden onnistuneista avauksista huolimatta vuosi 2008 osoittautui Hiabille erittäin haasteelliseksi. Tämä johtui Yhdysvaltojen rakennusteollisuuden hiljentymisestä, joka levisi myös Eurooppaan. Haastavasta markkinatilanteesta huolimatta liikevaihtomme kasvoi 13 prosenttia vuonna 2008. Kysynnän ja kannattavuuden heikentymisen vuoksi jouduimme vuoden 2008 viimeisinä kuukausina turvautumaan Hiabissa ja Kalmarissa raskaisiin henkilöstöä koskeviin sopeuttamistoimiin. Nämä toimet kohdistuivat pääasiassa Länsi-Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan, ja niillä pyrittiin sopeuttamaan kapasiteettia vallitsevaan markkinatilanteeseen. Kannattavuuden heikko kehitys vuonna 2008 oli meille pettymys, ja sisäisen tehokkuuden ja toimintatapojen parantaminen ovatkin keskeisiä tavoitteita pyrkiessämme sopeutumaan toimintaympäristön tuleviin muutoksiin.
Cargotecin viisivuotiskaudelle 2007–2011 asettamat tavoitteet ovat ennallaan. Näiden tavoitteiden saavuttamisen tueksi käynnistimme tammikuussa 2008 koko Cargotecin kattavan On the Move -muutosohjelman, jonka kolmena selkeänä tavoitteena ovat sisäisen tehokkuuden parantaminen, asiakaslähtöisyyden lisääminen ja kasvun tukeminen. Monivuotisen ohjelman alkuvaiheessa käynnistettiin useita kattavia hankkeita, muun muassa tietohallinnon, henkilöstöhallinnon ja viestinnän toimintojen yhdistäminen konsernitasolle, asiakaspalvelua tukevien toimintojen kehittäminen, Cargotecin yhteisen tuotantostrategian luominen sekä yhtiörakenteen uudistus, jonka myötä monissa maissa otettiin käyttöön maakohtaiset organisaatiot. Asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi Hiab, Kalmar ja MacGREGOR tekivät vuoden 2008 aikana muutoksia toiminta rakenteeseensa.
Huoltoliiketoiminnan markkinat jatkuivat vilkkaina vuonna 2008, ja saavutimme huoltoliiketoiminnassa ennätyksellisen 871 miljoonan euron liikevaihdon. Laaja asennettu konekantamme eri puolilla maailmaa sekä asiakkaiden kasvava kiinnostus laitteiden elinkaaren aikaisten käyttökustannusten pienentämiseen ennakoivan huollon avulla tarjoavat huoltoliiketoiminnallemme hyvät kasvumahdollisuudet. Olemme jatkaneet vuonna 2007 käyttöön otetun huoltoliiketoiminnan liiketoimintamallin ja strategian kehittämistä. Hiabin, Kalmarin ja MacGREGORin huoltotoimintaa kehitetään matriisiorganisaation avulla, jossa Cargotec Services toimii sisäisenä osaamiskeskuksena. Lisäksi liiketoimintamallin avulla tehostetaan yhteisiä huoltotoimintoja kuten varaosahallintaa, huoltohenkilöstön rekrytointia ja koulutusta, huoltotuotteiden ja -konseptien kehittämistä sekä huoltoyhtiöihin liittyviä yrityskauppoja.
Olemme nyt edenneet strategisen viisivuotiskautemme kolmanteen vuoteen. Tavoitteenamme vuodelle 2009 on nostaa kannattavuutta kohti tavoitetasoa. Monet määritellyistä sisäisistä toimista aloitettiin jo vuonna 2008. Sisäistä tehokkuutta pyritään edelleen parantamaan toimimalla entistä vahvemmin yhtenä yhtiönä. Yhtenä yhtiönä voimme myös tehokkaammin edistää kestävää kehitystä YK:n globaalin yritysvastuun aloitteen Global Compactin mukaisesti. Maaorganisaatioiden kehittämistoimet jatkuvat suunnitelmien mukaisesti, ja vuoden 2009 loppuun mennessä valtaosa henkilöstöstä työskentelee yhdistetyissä maaorganisaatioissa. Keskeisiä menestystekijöitämme tulevat olemaan tuotantorakenteen uudistaminen lähempänä markkinoitamme ja matalan kustannustason maissa, ja tehokkaampi tuotannon ja hankinnan synergiaetujen sekä yhdistetyn organisaation osaamisen hyödyntäminen. Jatkamme myös yhtiön johtamis- ja organisaatiomallin kehittämistä tehostaaksemme ratkaisutarjonnan ja asiakaslähtöisyyden parantamista.
Haluan kiittää asiakkaitamme ja kumppaneitamme yhteistyöstä näinä vaikeina ja epävarmoina aikoina. Haluan myös ilmaista kiitollisuuteni kaikille Cargotecin työntekijöille. Vuoden aikana tapahtui nopeita muutoksia. Ne aiheutuivat sekä sisäisistä kehitystoimista, että markkinaympäristössä tapahtuneista muutoksista, joiden vuoksi
jouduimme tekemään raskaita sopeuttamistoimia. Näiden toimien tarkoituksena on varmistaa kilpailukykymme tulevaisuudessa. Vuosi 2008 toi myös omistajillemme sekä hyviä että huonoja uutisia. Jatkamme työtä parempien tulosten eteen vuoden 2009 alkaessa.
Mikael Mäkinen Toimitusjohtaja
Käynnistimme tammikuussa 2008 koko Cargotecin kattavan On the Move -muutosohjelman, jonka kolmena selkeänä tavoitteena ovat sisäisen tehokkuuden parantaminen, asiakaslähtöisyyden lisääminen ja kasvun tukeminen.
Cargotec tehostaa tavaravirtojen kulkua tarjoamalla laitteita, järjestelmiä ja palveluja tavaroiden lastaamiseen ja purkamiseen. Vastaamme ennakoivasti ja innovatiivisesti asiakkaidemme tarpeisiin olemalla lähellä asiakasta sekä hyödyntämällä maailmanlaajuista verkostoamme ja markkinajohtajan asemaamme.
| Tilikausi 2008 |
Tilikausi 2007 |
Tilikausi 2006 |
||
|---|---|---|---|---|
| Saadut tilaukset | MEUR | 3 769 | 4 106 | 2 910 |
| Tilauskanta 31.12. | MEUR | 3 054 | 2 865 | 1 621 |
| Liikevaihto | MEUR | 3 399 | 3 018 | 2 597 |
| Operatiivinen liikevoitto* | MEUR | 173,7 | 221,1 | 222,6 |
| Katsauskauden voitto | MEUR | 120,8 | 138,4 | 166,1 |
| Oman pääoman tuotto | % | 13,7 | 15,6 | 20,2 |
| Sijoitetun pääoman tuotto | % | 12,7 | 16,8 | 23,1 |
| Nettovelkaantumisaste | % | 55,3 | 36,3 | 12,3 |
* Poislukien kertaluonteiset erät, sisältäen uudelleenjärjestelykulut
liiketoiminta-alueittain
* Poislukien kiinteistöjen myyntivoitot ** Poislukien konttitarttujien tarkastus- ja korjausohjelma
Saadut tilaukset Tilauskanta
*** Sisältää uudelleenjärjestelykulut 19 MEUR
Henkilöstö kauden lopussa
Liikevaihto
EMEA* 56 %
Liikevaihto markkina-alueittain
Amerikat 16 % APAC** 28 %
Konttien ja raskaan lastin käsittely
Kalmar on konttien ja raskaan lastin käsittelylaitteiden, automaatiosovellusten ja huoltopalvelujen maailmanlaajuinen toimittaja. Ratkaisuja käytetään terminaaleissa, satamissa, raskaassa teollisuudessa, puolustusvoimissa ja jakelukeskuksissa.
Hiab on maailman johtava ajoneuvojen kuormankäsittelylaitteiden toimittaja. Ratkaisuja käytetään tavaroiden siirtämisessä lähikuljetuksissa, rakennusalalla, jätteenkäsittelyssä, kierrätyksessä, maa- ja metsätaloudessa, julkisissa palveluissa sekä puolustusvoimissa.
ja liikevoitto (%)
Liikevaihto (MEUR)
Saadut tilaukset (MEUR)
* Poislukien uudelleenjärjestelykulut
** Poislukien uudelleenjärjestelykulut
Amerikat 14 % APAC 9 %
EMEA 71 % Amerikat 18 % APAC 11 %
Liikevaihto
Liikevaihto markkina-alueittain EMEA 60 % Amerikat 12 %
APAC 28 %
Laivojen lastinkäsittely MacGREGOR on maailman-
laajuinen laivojen lastinkäsittelyjärjestelmien ja offshore-ratkaisujen toimittaja. Ratkaisuja käytetään yleislasti-, irtolasti- ja konttialuksissa, ro-ro-aluksissa, merivoimien aluksissa, irtolastiterminaaleissa ja offshore-teollisuudessa.
Henkilöstö markkina-alueittain
Cargotecin strategia ja strategiset tavoitteet vahvistettiin vuonna 2006 viideksi vuodeksi. Tavoitteet ovat voimassa vuoteen 2011 saakka. Strategia perustuu kannattavalle kasvulle kehittyvillä ja konsolidoituvilla markkinoilla, ja sen keskeisenä tavoitteena on rakentaa Cargotecille johtava asema huoltopalveluissa.
Vuonna 2008 Cargotec keskittyi myynnin kasvattamiseen kehittyvillä markkinoilla sekä huoltoliiketoiminnan kasvun tukemiseen. Strategian toteutuksessa päämääränä on asiakaslähtöisyyden lisääminen ja sisäisen tehokkuuden parantaminen kehittämällä yhtiötä entistä yhtenäisemmäksi.
Cargotecin liiketoiminnan kasvu pysyi hyvin globaalien tavaravirtojen kasvun ja lastinkäsittelykapasiteetin kysynnän tahdissa. Tehokkaampien ja kestävämpien lastinkäsittelyratkaisujen kysyntä luo Cargotecille
lastinkäsittelyn markkinajohtajana suotuisan toimintaympäristön. Yhtiön vahvuus on maailmanlaajuinen läsnäolo koko tavaravirrassa, lähikuljetuksissa, jakelukeskuksissa, terminaaleissa, satamissa ja laivoissa.
Cargotec tarjoaa asiakkaille tehokkaita ratkaisuja tavaran lastaamiseen ja purkamiseen laitteiden koko käyttöiän ajaksi. Tietyissä Cargotecin lastinkäsittelyratkaisuissa hyödynnetään myös kolmansien osapuo-
lien laitteistoja. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa keskitytään automaatioon, turvallisuusasioihin ja energiatehokkuuden lisäämiseen. Tuotekehitysprojekteissa sähkökäyttöisyys ja hybriditeknologia ovat avainasemassa.
Cargotec on käynnistänyt useita kehitysprojekteja osana yhtiön sisäistä On the Move -muutosohjelmaa, jonka tavoitteena on strategian tehokas toteuttaminen. Kehitysprojektien tavoitteena on entistä asiakasläheisempi toiminta ja sisäinen tehokkuus. Vuonna 2008 asiakaslähtöisyyttä lisättiin monin tavoin, muun muassa kehittämällä uusia liiketoimintamalleja ja muuttamalla liiketoiminta-alueiden organisaatiorakenteita uusien liiketoimintamallien mukaisiksi. Vuoden aikana jatkettiin myynti- ja huoltoverkoston laajentamista sekä orgaanisen kasvun kautta että integroimalla ostettuja yrityksiä. Koska toimivat tietohallintoratkaisut ovat liiketoiminnan kasvun ehdoton edellytys, käynnistettiin vuoden aikana tietohallinnossa useita kehitysprojekteja, kuten esimerkiksi koko konsernin kattava projekti ohjelmistoalustan kehittämiseksi asiakasrajapintaan.
Sisäistä tehokkuutta edistettiin edelleen yhdistämällä tietohallinnon, henkilöstöhallinnon ja viestinnän toiminnot konsernitasolle sekä kehittämällä yhteisiä palvelukeskuksia, jotka hoitavat liiketoimintayksiköiden talous- ja kirjanpitotehtäviä. Lisäksi Cargotecin juridista rakennetta tiivistettiin perustamalla maaorganisaatiot Suomeen,
Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin, joissa työskentelee yli kolmannes Cargotecin henkilöstöstä. Näin on päästy lähemmäksi strategian mukaista toimintaa yhtenä yhtiönä.
On the Move -muutosohjelman yksi merkittävä osa vuonna 2008 oli Cargotecin maailmanlaajuisen tuotantostrategian muodostaminen. Työn tuloksena laadittiin toimintasuunnitelma ja määriteltiin toimenpiteet, joiden avulla tuotantoa vahvistetaan Aasiassa, Amerikoissa ja Itä-Euroopassa vastaamaan paremmin asiakaskunnan kehitykseen. Edellä mainittujen toimien päämääränä on asetettujen kannattavuustavoitteiden saavuttaminen.
Vuoden aikana toteutettiin myös useita koko konsernin laajuisia henkilöstön ja johdon kehittämistoimia. Niitä hidastivat kuitenkin kysynnän hiipuminen ja siitä seuranneet henkilöstön sopeuttamistoimet vuoden loppupuolella.
Talouden laskusuhdanne asettaa haasteita Cargotecin liiketoiminnalle. Vuonna 2008 toteutetut strategiset toimet ja suunnitelmat antavat Cargotecille hyvät lähtökohdat sopeutua toimintaympäristön muutoksiin, ja monia toimenpiteitä myös nopeutettiin vuoden 2008 aikana. Epävarmasta markkinatilanteesta huolimatta Cargotec on pystynyt kasvattamaan liiketoimintaansa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Haastavamman markkinatilanteen vuoksi on entistä tärkeämpää keskittyä liiketoiminnan pitkän aikavälin kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen.
Magnus Pettersson työskentelee tuotekehityspäällikkönä Hudiksvallissa, Ruotsissa.
Cargotec on markkinajohtaja liiketoiminnoissaan. Cargotecin vahvasti kasvavan huoltoliiketoiminnan globaali verkosto on lähel lä asiakkaiden jokapäiväistä elämää.
LIIKETOIMINTA 2008
Cargotecin liiketoiminta-alue Hiab kehittää ja tarjoaa asiakaslähtöisiä ratkaisuja ajoneuvojen kuormankäsittelyyn ja kuormankäsittelyssä käytettävien laitteiden huoltoon. Hiabin tuotteita käytetään tavaroiden ja materiaalien siirrossa maanteillä, rakennuksilla, metsissä, teollisuudessa, jätteenkäsittelyssä, kierrätyksessä sekä puolustusvoimissa.
Hiab on maailman johtava ajoneuvojen kuormankäsittelylaitteiden kehittäjä ja toimittaja. Asiakaslähtöisen tuote- ja ratkaisukehityksen ansiosta Hiab auttaa asiakkaitaan kasvattamaan tehokkuuttaan ja tuottavuuttaan. Monipuoliset huoltopalvelut varmistavat laitteiden turvallisen toimivuuden läpi niiden pitkän elinkaaren.
Kuormankäsittelylaitteiden tuotantolaitoksia on 11 maassa ja myyntiyhtiöitä ja edustajia kaikkialla maailmassa. Kattavaan tuotevalikoimaan kuuluvat HIABkuormausnosturit, LOGLIFT- ja JONSERED-metsäja kierrätysnosturit, MULTILIFT-vaihtolavalaitteet, ZEPRO-, FOCOLIFT-, AMA-, DEL-, ULTRON- ja WALTCO-takalaitanostimet sekä MOFFETT- ja PRINCETON PIGGY BACK® -ajoneuvotrukit.
Hiabin päämarkkina-alueella Euroopassa kysyntä oli hyvää ensimmäisen vuosipuoliskon aikana, mutta maailmanlaajuinen talouskriisi ja Euroopan rakennusmarkkinoiden voimakas hidastuminen käänsivät kysynnän laskuun toisella vuosipuoliskolla. Yhdysvalloissa kysyntä oli koko vuoden alhaisella tasolla.
Kuormankäsittelylaitteiden kysyntä kehittyi kuitenkin myönteisesti koko vuoden ympäristö- ja puolustusteollisuuden ratkaisujen osalta. Hiab kirjasi merkittäviä tilauksia toimitettavaksi muun muassa Yhdistyneiden kuningaskuntien (UK) puolustusministeriölle ja Yhdysvaltojen armeijalle. Huoltoliiketoiminta ja siihen
kuuluvat päällirakennuspalvelut kasvoivat merkittävästi. Liiketoiminnan kasvu jatkui Aasian ja Tyynenmeren markkina-alueilla.
Kuormankäsittelyliiketoiminta laajentui entistä globaalimmaksi myös yritysostojen myötä. Takalaitanostimien liiketoiminta kasvoi myyntiyhtiöiden ostoin Australiassa ja Uudessa-Seelannissa sekä takalaitanostimia valmistavien englantilaisen DEL Equipmentin ja yhdysvaltalaisen Ultron Liftin ostojen myötä. Lisäksi Hiab osti enemmistön eteläafrikkalaisen yhteistyökumppaninsa, lastinkäsittelylaitteita toimittavan Bowman Cranesin liiketoiminnasta.
Hiab muutti toimintaansa entistä asiakaslähtöisemmäksi keskittyen erityisesti ympäristö-, puolustus- ja metsäasiakassegmentteihin, joiden tarpeisiin kehitetään uusia kokonaisratkaisuja. Nosturituotelinjojen synergiaetuja haettiin tuotelinjojen yhdistämisen myötä tuotekehityksessä, tuotannossa ja markkinoinnissa.
Tuotekehityksessä käynnistettiin merkittäviä hankkeita ja markkinoille tuotiin lastinkäsittelyn turvallisuutta ja tehokkuutta parantavia ratkaisuja, kuten esimerkiksi automaattinen lastinsuojauslaite ja uudet henkilönostimiin liittyvät EU-määräykset täyttävä nosturiratkaisu. Ympäristöystävällisemmän ja tehokkaamman teknologian kehitykseen panostettiin edelleen. Hiab avasi alkuvuodesta Hudiksvalliin, Ruotsiin uuden, alan huippua edustavan nosturien testauskeskuksen.
Hiab aloitti uudelleenjärjestelyt ja sopeuttamistoimet voimakkaasti heikentyneen kysynnän johdosta. Tuotantokapasiteetin sopeuttamiseksi laadittiin suunnitelma nostureiden valmistuskapasiteetin vähentämiseksi ja keskittämiseksi. Lisäksi useiden tuotantoyksiköiden toimintaa sopeutettiin Yhdysvalloissa ja Euroopassa.
Kuormankäsittelyliiketoiminnan näkymät ovat alkuvuonna 2009 hyvin epävarmat. Globaali talouskriisi on vähentänyt merkittävästi lähikuljetusten tarvetta erityisesti rakentamisessa. Euroopan ja Yhdysvaltojen taloudellisen tilanteen kehitys heijastuu Hiabin kysyntään. Toisaalta kuormankäsittelyliiketoiminnalla uskotaan olevan kasvumahdollisuuksia kehittyvillä markkinoilla Lähi-idässä ja Afrikassa sekä Aasian ja Tyynenmeren markkina-alueilla. Huoltoliiketoimintaa kehitetään voimakkaasti erityisesti varaosatoimitusten, asennuspalvelujen ja huoltopalvelumallien osalta sekä vahvistamalla organisaatiota. Myös ympäristö- ja puolustusalojen ratkaisuihin panostetaan merkittävästi, ja keskeisiin asiakassegmentteihin keskittyvää liiketoimintaa vahvistetaan edelleen.
Tuotekehityksen yhtenä painopistealueena ovat jatkossakin ympäristöystävälliset ja vähemmän polttoainetta kuluttavat, myös ekologisesti tehokkaat ratkaisut. Hiabin tuotantorakenteen kehittämistä jatketaan osana Cargotecin tuotantostrategiaa, joka vastaa entistä paremmin asiakaskunnan maantieteellisen painopisteen muutokseen.
Cargotecin liiketoiminta-alue Kalmar on erikoistunut konttien ja raskaan lastin käsittelylaitteisiin, automaatiosovelluksiin sekä huoltopalveluihin. Se toimittaa ratkaisuja satamille, terminaaleille, jakelukeskuksille sekä raskaaseen teollisuuteen maailmanlaajuisesti.
Kalmar on kontinkäsittelylaitteiden markkinajohtaja satamissa ja terminaaleissa, joissa käsitellään kontteja satamanostureilla, kenttänostureilla, kontti- ja kuljetuslukeilla, konttikurottajilla ja tyhjien konttien käsittelyyn tarkoitetuilla laitteilla. Lisäksi raskaassa teollisuudessa käytetään Kalmarin haarukkatrukkeja, puu- ja paperiteollisuudessa puukurottajia sekä jakelu- ja logistiikkakeskuksissa terminaalitraktoreita. Vuosikymmenten kokemus asiakkaiden erityistarpeista ja tuotteiden elinkaaresta on tehnyt Kalmarista edelläkävijän satamien
kontinkäsittelyn automaatioratkaisuissa ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittämisessä. Kalmarilla on tuotantolaitokset Kiinassa, Suomessa, Intiassa, Malesiassa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa ja toimintoja yli 140 maassa.
Vuosi 2008: kiinnostus automaatioratkaisuihin jatkui Kalmar vahvisti edelleen läsnäoloaan asiakkaiden lähellä. Maailmanlaajuista myynti- ja huoltoverkostoa kasvatettiin yritysostoilla, uusia myynti- ja huoltokonttoreita perustettiin ja jälleenmyyjäverkostoa laajennettiin.
Kontinkäsittelymarkkinat säilyivät hyvinä taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta lukuun ottamatta Yhdysvaltoja, jossa konttiliikenteen volyymit alenivat talouden hidastumisen seurauksena. Tämä heijastui paikallisten asiakkaiden investointihalukkuuteen. Puu- ja paperiteollisuudessa Kalmarin laitteiden kysyntä laski loppuvuotta kohden.
Kalmarin kenttänosturien markkinaosuus kasvoi ja tilauksia saatiin esimerkiksi Vietnamista, Thaimaasta, Intiasta, Brasiliasta, Kolumbiasta, Marokosta ja Etelä-Afrikasta. Aasian markkinoiden toimitukset hoidettiin pääosin Shanghain kokoonpanoyksiköstä. Konttikurottaja- ja terminaalitraktoritilaukset olivat ennätystasolla ja suuria palvelusopimuksia saatiin enemmän kuin aiemmin. Kalmar sai Yhdysvaltojen puolustusministeriöltä suuren viisivuotisen sopimuksen maastoajoon tarkoitettujen konttikurottajien (RTCH) toimittamisesta. Laitteet valmistetaan jatkossa uudessa tuotantolaitoksessa Yhdysvalloissa San Antoniossa, Teksasissa.
Asiakkaiden kiinnostus automaatioratkaisuihin jatkui edelleen vahvana. Useisiin vuoden 2008 tilauksiin sisältyi Kalmarin kehittämiä navigointi-, kontinpaikannus- ja etävalvontajärjestelmiä. Vaihtoehtoiset energiamuodot ja laitteiden ympäristövaikutukset kiinnostivat aiempaa enemmän, ja Kalmar julkaisi uuden Pro Future™ -konseptin laitteiden luokitteluun ympäristövaikutusten perusteella. Vuoden aikana tuotiin markkinoille useita viimeisimpiä ympäristövaatimuksia noudattavia tuotteita, kuten hybridilukki, akkukäyttöinen haarukkatrukki, matalarakenteinen haarukkatrukki, jakelutraktori ja
miehittämätön kuljetuslukki. Näistä hybridilukki ja akkukäyttöinen haarukkatrukki luokiteltiin Pro Future™ -konseptin mukaisesti.
Kalmar otti vuonna 2008 käyttöön suurasiakkaille tarkoitetun toimintamallin, jonka avulla vastataan nopeammin muuttuvaan toimintaympäristöön sekä kehitetään yhteistyötä ja asiakaspalvelua globaalisti toimivien asiakkaiden kanssa.
Vuoden 2008 aikana panostettiin projektitoiminnan osaamiseen ja toimintatapojen kehittämiseen niissä ilmenneiden puutteiden takia. Uudella organisaatiolla ja toimintamallilla luodaan edellytykset kannattavaan projektitoimintaan ja vastataan samalla suurien asiakkaiden investoinneille esittämiin tuottavuusvaatimuksiin. Loppuvuonna Kalmar sopeutti toimintaansa kilpailukykynsä parantamiseksi haastavammaksi muuttuneessa markkinatilanteessa.
Tuotekehityksessä toteutetaan useita projekteja, jotka vastaavat kasvaviin ympäristö-, tuottavuus- ja turvallisuusvaatimuksiin. Uusien huoltosopimusten ja uudistusprojektien hankkimiseen panostetaan. Toiminnan laajentamista jatketaan Aasiassa ja kehittyvillä markkinoilla. Kalmar uskoo tuotteiden kysynnän kehittyvän näillä markkinoilla myönteisemmin kuin Euroopassa ja Yhdysvalloissa, joissa talouden hidastumisen vaikutusten arvioidaan lyhyellä tähtäimellä vähentävän käsiteltyjen konttien määrää. Globaalin tuotantorakenteen kehittämistä jatketaan osana Cargotecin tuotantostrategiaa.
Cargotecin liiketoiminta-alue MacGREGOR toimittaa lastinkäsittelyratkaisuja irtolasti-, kontti- ja yleisrahtialuksiin, ro-ro-aluksiin ja öljykenttien huoltoaluksiin sekä erikoislastinkäsittelyjärjestelmiä tankkereihin ja välilastausyksiköihin. Lisäksi MacGREGOR tarjoaa satamiin ja terminaaleihin kuivalastin käsittelyratkaisuja.
MacGREGOR on markkinajohtaja merikuljetusten ja offshore-alan suunnittelu- ja huoltoratkaisuissa. Tuotevalikoimaan kuuluvat lastiluukut, nosturit, ro-roalusten ja satamien laitteet, lastinkiinnitysratkaisut, irtolastin käsittelyratkaisut aluksiin ja terminaaleihin, offshore-kuormankäsittelyratkaisut sekä merivoimien logistiikkaratkaisut. MacGREGOR tarjoaa myös maailmanlaajuiset huolto- ja tukipalvelut. MacGREGORilla on toimintaa 50 tärkeimmässä merenkulkua ja laivanrakennusta harjoittavassa maassa, ja sen huoltoverkostoon kuuluu noin 60 huoltopistettä.
MacGREGOR sai ennätysmäärän tilauksia, joiden toimitukset jatkuvat vuoteen 2012 asti. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla laivanrakennuksessa jatkui erittäin vilkas markkinatilanne, ja korkea öljyn hinta lisäsi offshore-ratkaisujen kysyntää. Erityisen vilkasta oli
ajoneuvojen kuljetusalusten, irtolasti- ja konttialusten lastinkäsittelylaitteiden sekä offshore-nostureiden ja -vinssien kysyntä.
Kasvavaan kysyntään vastattiin avaamalla Kiinaan uusi vinssitehdas ja lisäämällä kapasiteettia yhteistyökumppaneiden kanssa lastiluukkujen ja nostureiden tuotannossa. Lisäksi investoitiin Singaporen toimipisteeseen, jotta pystyttäisiin varmistamaan aallon liikkeen kompensointijärjestelmällä varustettujen suurien nostureiden toimitukset Aasian markkinoille. Uusia kumppanuussopimuksia solmittiin Intiassa ja Vietnamissa.
Vuoden alkupuoliskolla tankkereiden muuntaminen irtolastialuksiksi lisääntyi voimakkaasti, ja lastiluukkujen konversiotilauksia saatiin runsaasti. Huoltoratkaisujen sekä konversio- ja uudistusprojektien markkinatilanne säilyi suotuisana. Lisäksi MacGREGOR kehitti edelleen Onboard Care -konseptiaan, joka tarjoaa varustamoille niiden tarpeiden mukaisia huoltopalvelupaketteja.
Keväällä toteutettiin offshore-palveluihin erikoistuneen yhtiön osto vahvistamaan läsnäoloa tärkeällä Amerikan ja Meksikonlahden alueella. Toimintaa laajennettiin myös Brasiliaan, Intiaan, Vietnamiin ja Qatariin kasvun vauhdittamiseksi ja läsnäolon vahvistamiseksi lähellä asiakkaita.
MacGREGOR yhdisti ro-ro-, kuivalasti- ja laivanosturidivisioonansa sekä irtolastinkäsittelydivisioonan itsepurkaimista vastaavan osan uudeksi Merchant Ship -divisioonaksi parantaakseen toiminnan asiakaslähtöisyyttä ja divisioonien välistä yhteistyötä.
Ympäristöystävälliset ratkaisut kiinnostavat asiakkaita entistä enemmän. Vuonna 2008 asiakkaille toimitettiin ensimmäiset ympäristöystävälliset sähkökäyttöiset tuotteet, muun muassa sähkötoimiset lastiluukut. Myös sähkökäyttöisiä nostureita testattiin liikennöivissä aluksissa menestyksekkäästi.
Talouden epävakaa tilanne vähensi merkittävästi uusia laivanrakennustilauksia vuoden loppua kohti. Toisella vuosipuoliskolla erityisesti irtolastin ja konttirahdin rahtitariffi t romahtivat, mikä rahoitusvaikeuksiin yhdistettynä aiheutti tilausten peruutuksia joillekin telakoille. MacGREGOR lisäsi riskinhallintatoimiaan pystyäkseen reagoimaan markkinoiden nopeisiin muutoksiin entistä paremmin.
Markkinatilanteen epävarmuudesta huolimatta MacGREGORin tilauskanta on ennätyksellisen korkea, ja päähuomiona on varmistaa tilausten toimitukset ajallaan. Erityisenä painopisteenä on edelleen markkinatilanteen ja asiakkaiden toiminnan ennakoiva seuranta.
MacGREGOR jatkaa panostuksia tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan turvatakseen markkinajohtajan asemansa. Vuonna 2009 keskitytään orgaaniseen kasvuun. Keinoina ovat nykyisen tuotevalikoiman laajentaminen, olemassa olevien tuotteiden parantaminen ja uusien tuotteiden kehittäminen, tuotantokapasiteetin kasvattaminen sekä maailmanlaajuisen läsnäolon laajentaminen.
Cargotecin huoltoliiketoiminta on merkittävä yhtiön kehitykselle ja kannattavuudelle. Cargotecilla on toimintaa kaikissa maailman tärkeimmissä huoltopisteissä, jonka ansiosta yhtiöllä on hyvä asema sekä omien laitteiden että muiden tuotemerkkien huoltopalvelujen tarjoajana. Alan johtavana ratkaisujen toimittajana Cargotecille on tärkeintä tuotteiden käytettävyysajan maksimointi ja asiakkaiden laitteiden elinkaaren aikainen kustannustehokkuus.
Cargotec Services -liiketoimintamallin tarkoituksena on vauhdittaa huoltoliiketoiminnan kasvua. Liiketoimintamallin avulla yhteiset sisäiset prosessit on saatu tehokkaaseen käyttöön. Se on myös perusta entistä innovatiivisempien ja markkinalähtöisempien ratkaisujen kehittämiseksi lastinkäsittelyasiakkaiden tarpeisiin.
Vuonna 2008 Cargotecin huoltoliiketoiminta saavutti toiminnalle asetetut kasvutavoitteet, ja huoltopalvelujen merkitys laitemyynnin kausivaihtelua tasoittavana tekijänä vahvistui entisestään.
Cargotec vahvisti asemaansa huoltopalveluihin sitoutuneena toimijana hyödyntämällä lukuisia tilaisuuksia huoltotoiminnan nopeaan ja kannattavaan kasvattamiseen. Yhtiön asentaman laitekannan kasvu vauhditti myös varaosien kysyntää. Asiakkaiden tarpeisiin vastattiin parantamalla materiaalinhallintajärjestelmiä ja vahvistamalla strategisesti sijoitettujen varaosavarastojen verkostoa.
Cargotec laajensi läsnäoloaan tärkeimmillä markkinaalueilla niin, että se pystyy tarjoamaan parempaa palvelua kasvavilla markkinoilla ja täydentämään palvelutarjontaansa. Offshore-toimintaa vahvistettiin hankkimalla alaan erikoistunut huoltoyhtiö Meksikonlahden rannikolta Yhdysvalloista. Muita merkittäviä yrityskauppoja, joiden avulla Cargotec siirtyi lähemmäksi asiakkaitaan, olivat huoltoyhtiöiden ostot Italiasta, Argentiinasta ja Etelä-Afrikasta. Lisäksi Cargotec perusti oman myyntija huoltopisteen Meksikoon.
Uusia huoltosopimuksia solmittiin ennätysmäärä. Yhä useammat asiakkaat käyttävät hyväkseen jous-
tavuuden tarjoamia etuja ulkoistamalla huoltotoimintansa ja keskittymällä ydinliiketoimintaansa. Cargotec solmi kattavan, viiden vuoden mittaisen huoltosopimuksen Europe Combined Terminals -yhtiön kanssa, joka vastaa pitkälle automatisoidun Euromax-terminaalin toiminnasta Rotterdamissa, Hollannissa. Sopimus on alalla merkittävä huoltopalvelusopimus, sillä siihen sisältyy kattava yhteistyösopimus laitevalmistajan ja teollisten palvelujen toimittajan välillä.
Ainutlaatuisten huoltoratkaisujen toimivuus edellyttää ammattitaitoista ja osaavaa henkilökuntaa. Cargotec panosti koulutusohjelmiin, joiden kautta rekrytoitiin, koulutettiin ja työllistettiin huoltoteknikoita. Uusimman diagnostisen ja etävalvontateknologian käyttö on äärimmäisen tärkeää laitteiden käytettävyysajan maksimoimiseksi ja tuottavuuden varmistamiseksi. Cargotec paransi edelleen huoltoliiketoimintansa hallintajärjestelmiä ja raportointityökaluja, jotta asiakkaat pystyvät välttämään ennakoimattomat käyttökatkot toiminnassaan.
Cargotec vastaa myös jatkossa asiakkaiden tarpeisiin toimittamalla räätälöityjä ratkaisuja ja laajentamalla maantieteellistä läsnäoloaan ja huoltopalvelutarjontaansa. Kokonaisvaltaiset huoltosopimukset mahdollistavat vahvan orgaanisen kasvun. Vahvemmat prosessit ja työkalut yhtiön varaosaketjun hallinnassa täydentävät sopimuksia ja parantavat kannattavuutta. Cargotec panostaa edelleen huoltohenkilöstön koulutusohjelmiin ja tukee huoltotoiminnan hallintaa kehittämällä järjestelmällisiä tapoja jakaa tietoa ja resursseja. Sisäiset ja asiakkaiden tarpeisiin liittyvät synergiat tarjoavat mahdollisuuden kehittää Cargotecin huoltoliiketoimintaa entisestään.
Cargotecin teknologiajohtajuus perustuu ratkaisuihin, joiden kehityksessä huomioidaan asiakkaan tuottavuuden parantaminen ja tiedostetaan kasvavat ympäristövaatimukset. Tavoitteena on parantaa teknologista kilpailukykyä panostamalla liiketoimintarajat ylittävään yhteiseen tuotekehitykseen.
Cargotec perusti vuonna 2008 Intiaan kaikkia liiketoimintoja palvelevan yhteisen tuotekehitysyksikön. Lisäksi Cargotec hankki keväällä 60 prosenttia Massan kaupungissa, Italiassa sijaitsevasta Idea Designing & Consulting -nimisestä yrityksestä, joka on keskittynyt lastinkäsittelylaitteiden, kuten haarukkatrukien, konttikurottajien ja kuormausnostureiden tuotekehitykseen.
Intiassa, Punen kaupungissa, aloitettiin yhteisen tuotekehitysyksikön rakentaminen vuonna 2007. Vuoden 2008 lopussa yksikössä työskenteli lähes 40 insinööriä. Yksikkö tukee Italian tuotekehitysyksikön tapaan Cargotecin liiketoimintayksiköitä. Intian yksikön kolme keskeistä osaamisaluetta ovat suunnittelu, rakenneanalyysit sekä ohjelmistojen kehittäminen. Vuonna 2008 Punen yksikkö laati muun muassa rakenneanalyyseja MacGREGORille sekä teki suunnittelu-
ja ohjelmistonkehitystyötä Kalmarin Intelligence & Automation -yksikölle. Italian tuotekehitysyksikkö keskittyi Hiabin ja Kalmarin tuotteiden konseptisuunnitteluun sekä uusien ominaisuuksien suunnitteluun olemassa oleviin tuotteisiin.
Vaikka pääosa tutkimus- ja tuotekehitystyöstä tehdään jatkossakin liiketoiminta-alueiden T&K-keskuksissa, on sekä Italian että Intian tuotekehitysyksiköiden toimintaa tarkoitus laajentaa vuoden 2009 aikana.
Cargotecin tytäryhtiö Cargotec Port Security aloitti toimintansa Yhdysvalloissa keväällä 2008. Yhtiön tehtävänä on kehittää konttiliikenteen turvallisuusratkaisuja ja samalla varmistaa tehokas kontinkäsittely satamissa. Cargotec Port Security on kehittänyt radioaktiivista säteilyä mittaavan menetelmän, jonka avulla Cargotecin Bromma-konttitarttujat tunnistavat konteissa mahdollisesti olevan radioaktiivisen materiaalin. Mittaukset voidaan tehdä kontteja nostettaessa, joten kontteja ei tarvitse viedä erikseen tarkastettavaksi, mikä lisää terminaalien tuottavuutta. Vuoden 2008 aikana Yhdysvaltojen maahantuloviranomaiset tekivät kenttätestauksia konttitarttujiin asennetuilla säteilynmittausratkaisuilla. Kenttätesteissä Cargotecin kehittämät säteilynmittauslaitteet havaitsivat ja tunnistivat radioaktiivisen materiaalin kaikkialta kontista, jopa seitsemän suojaavan kerroksen läpi. Myös Yhdysvaltojen energiaministeriö teki kenttätestauksia, joista järjestelmä suoriutui 100 prosentin tarkkuudella. Yhdysvaltojen kotimaan turvallisuudesta vastaava ministeriö myönsi järjestelmälle tunnustuksen terrorismin vastaisesta teknologiasta.
Vedenalaista huipputeknologiaa edustaa Cargotecin MacGREGOR-offshore-nostureiden aktiivinen aallon
liikkeen kompensointijärjestelmä (active heave compensation system, AHC). AHC-järjestelmällä varustetut offshore-nosturit mahdollistavat laitteiden (rakenteet ja työkalut) laskemisen ja nostamisen merenkäynnistä huolimatta. Laitteita käytetään merenpohjassa olevien asennusten rakentamiseen, huoltoon ja ylläpitoon. AHC-järjestelmä kompensoi aaltojen liikettä, ja nosturi toimii tarkasti jopa erittäin huonoissa sääolosuhteissa. Asiakkaan operointiaika lisääntyy, kun optimaalisia sääolosuhteita ei tarvitse odottaa. Nostureiden kapasiteetti on enimmillään 600 tonnia ja ne toimivat jopa 3 000 metrin syvyydessä. AHC-järjestelmällä varustettujen nostureiden kysyntä on kasvanut, kun öljyn etsintä on siirtynyt yhä syvemmille merialueille ja merenpohjassa olevien öljykenttien määrä on lisääntynyt.
Cargotec on jo vuosien ajan panostanut tuotekehityksessään ympäristönäkökohtiin, kuten energiataloudellisuuteen, päästöjen ja meluhaittojen minimointiin sekä öljyvuotojen estämiseen. Asiakkaat haluavat yhä energiatehokkaampia ratkaisuja tiukkenevien ympäristövaatimusten sekä kasvavien polttoainekustannusten seurauksena.
Kalmar lanseerasi vuonna 2008 markkinoille Pro Future™ -konseptin, jonka alle se on koonnut ympäristöystävällisiä laitteita. Saadakseen Pro Future™ -merkinnän, laite luokitellaan viiden kriteerin pohjalta, joita ovat energiatehokkuus, voimanlähde, päästöt, melusaaste ja kierrätyskelpoisuus. Pro Future™-ratkaisujen avulla asiakas voi aidosti kehittää ympäristön kannalta kestävää toimintaa ja vähentää samalla polttoaineen käyttöä. Vuoden aikana Kalmar toi markkinoille muun muassa konttilukin, jossa hyödynnetään hybriditeknologiaa. Uudella hybridilukilla asiakas säästää kustannuksissa, kun konttien kuljetukseen tarvitaan vähemmän polttoainetta. Hybriditeknologia vähentää konttilukkien hiilidioksidipäästöjä vuositasolla 50 tonnia konttilukkia kohden. Muita Pro Future™ -tuotteita ovat vaihtuvakierroksisella dieselgeneraattorilla varustetut mobiilipukkinosturi ja konttilukki sekä automaattinen konttikenttänosturi, akkukäyttöinen haarukkatrukki ja satamanosturi, jossa on regeneroiva energialiityntä.
Hiab on huomioinut uuden sukupolven kuormausnosturissa ympäristönäkökohdat. Uuden kuormausnosturin hyötykuorma on uusitun ohjausjärjestelmän ansiosta kasvanut noin 20 prosenttia ja polttoaineen kulutus vähentynyt jopa 40 prosenttia.
MacGREGOR jatkoi vuoden 2008 aikana sähkökäyttöisten ratkaisujen kehittämistä. Niiden etuna varustamoille on öljyn käytön aiheuttamien öljyvahinkojen sekä lastin vaurioitumisen poistuminen, kun hydrauliikkaöljyä ei enää tarvita. Energiasäästöjä saavutetaan, kun
laitteita ei tarvitse käyttää yhtäjaksoisesti. Etuina telakoille on muun muassa se, että kaapelointityö on helpompaa eikä putkistoja tarvita. Vuoden aikana asiakkaille toimitettiin sähkökäyttöisiä autokansia ja lastiluukkuja.
Automaattisten tuoteratkaisujen kehitystä jatkettiin vuonna 2008 voimakkaasti Kalmarin Intelligence & Automation -yksikössä. Automaattiset ratkaisut parantavat asiakkaan toiminnan tuottavuutta ja vähentävät kustannuksia satamissa ja terminaaleissa, kun polttoaineen tarve pienenee ja automaation myötä koneiden käyttö tehostuu. Myös turvallisuus konttikentillä lisääntyy. Vuoden 2008 alussa markkinoille esiteltiin uusi, täysin automaattinen Kalmar Autoshuttle™ -kuljetuslukki, joka voi nostaa, siirtää ja sijoittaa kontteja satamanosturin ja kenttänosturin välillä ilman kuljettajaa.
Kalmar jatkoi automaattisten konttikenttänostureiden ja niiden automatisointi- ja valvontajärjestelmien toimituksia Hampurin sataman suurimmalle satamaoperaattorille HHLA:lle, joka automatisoi konttiterminaalinsa vuoteen 2015 mennessä. Automatisoinnnin ja uusien kenttänostureiden myötä terminaalin kapasiteetti kaksinkertaistuu. Syksyllä 2008 suoritettiin jo toimitettujen laitteiden testauksia, joissa nosturit suorittivat annetut työtehtävät miehittämättöminä. Kalmar on kehittänyt projektissa useita automaatiojärjestelmiä, joita voidaan hyödyntää, kun automaatioratkaisut yleistyvät satamissa.
Cargotec hankki osakkuuden vuonna 2008 perustettuun metallituotteiden ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymään FIMECCiin (Finnish Metals and Engineering Compence Cluster Oy). FIMECC Oy on innovaatioyritys, joka yhdistää teollisuuden näkemyksen tulevaisuuden kilpailukykytekijöistä tutkimuslaitosten osaamiseen. Teema-alueita ovat palveluliiketoiminta, käyttäjäkokemus, globaalit verkostot, älykkäät ratkaisut sekä läpimurtomateriaalit. FIMECCissä on osakkaana noin 15 johtavaa suomalaista teknologiayritystä, yliopistoja sekä tutkimuslaitoksia. Cargotec haluaa osallistumisellaan FIMECCiin edistää Cargotecin liiketoiminnalle ja tuotekehitykselle tärkeitä tutkimushankkeita.
Cargotec kantaa vastuuta ihmisistä, tuotteista ja ympäristöstä. Kestävän kehityksen huomioiminen on menestyksekkään liiketoiminnan perusta kaikkialla maailmassa.
VASTUU TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ
Shruti Tilak työskentelee
Cargotecin tavoitteena on tukea kestävää kehitystä omalla toiminnallaan. Cargotec tuottaa kestäviä ratkaisuja ja tuotteita asiakkailleen sekä pyrkii huomioimaan ympäristön ja sosiaalisen hyvinvoinnin toiminnassaan.
Cargotec on sitoutunut kansainvälisiin kestävää kehitystä tukeviin aloitteisiin ja sitoumuksiin, jotka tukevat Cargotecin kestävän kehityksen toiminnan rakentamista. Periaatteiden takana olevien yhteistyöohjelmien ja -organisaatioiden avulla Cargotec käy myös aktiivista keskustelua eri sidosryhmien kanssa löytääkseen parhaita toimintamalleja ja ymmärtääkseen mahdollisimman laajasti kestävän kehityksen haasteet kansainvälisessä toiminnassa. Merkittävimmät kestävän kehityksen tukemiseen liittyvät kansainväliset sitoumukset Cargotecissa ovat:
Sitoutuminen YK:n Global Compact -aloitteeseen velvoittaa Cargotecia raportoimaan vuosittain toimistaan aloitteessa määriteltyjen kymmenen toimintaohjeen käyttöönottamiseksi. YK:n Global Compact -periaatteet, ja missä niitä vuoden 2008 vuosikertomuksessa käsitellään, löytyvät sivulta 43.
Cargotec kehittää jatkuvasti konserninlaajuista kestävän kehityksen toimintamallia. Edistääkseen kestävää kehitystä Cargotec pyrkii tuottamaan sidosryhmilleen ratkaisuja, jotka edesauttavat ympäristö- ja työturvallisuusvaikutusten huomioimista. Toimintamalleja sekä poliitikkoja eri osaamisalueilla kehitetään jatkuvasti, ja niihin pyritään alusta saakka integroimaan kestävän kehityksen näkökulmat. Näin ympäristön ja sosiaalisen hyvinvoinnin huomioiminen saadaan luonnolliseksi osaksi toimintoja. Esimerkiksi yritysostojen yhteydessä huomioidaan sekä sosiaaliset vastuut että ympäristövastuut vakiintuneen toimintamallin mukaisesti.
Globaalina yrityksenä Cargotec on tunnistanut haasteet, jotka liittyvät yleisten toimintaperiaatteiden noudattamiseen Cargotecin vaikutuspiirissä. Tulevaisuudessa Cargotec kehittää tapoja, joiden avulla yleisten toimintaperiaatteiden seuraaminen ja kehittäminen sekä paikallisella että kansainvälisellä tasolla on yhä tarkoituksenmukaisempaa. Yhtenäisten toimintaperiaatteiden rakentumista tukee myös Cargotecissa meneillään oleva muutosohjelma
Cargotecin hallitus hyväksyi vuonna 2007 yhtiön yleiset eettiset toimintaohjeet eli Code of Conductin.
Code of Conductin tarkoituksena on tuoda esiin Cargotecin eettisiä arvoja sekä luoda Cargotecin henkilöstölle yhtenäinen tapa toimia vastuullisesti ympäri maailmaa. Toimintaohjeiden käyttöönotto aloitettiin vuonna 2007 globaalilla koulutusprosessilla järjestämällä koulutustilaisuuksia noin 250 esimiehelle. Jokaisessa Cargotecin yksikössä yksikön johto otti vastuun toimintaohjeiden kouluttamisesta edelleen oman vastuualueensa sisällä. Tämän lisäksi Code of Conductin kouluttaminen jatkuu uusille työntekijöille suunnatussa Cargotecin perehdytysohjelmassa.
Cargotecin Code of Conductissa määritellään toimintamalleja sidosryhmäsuhteiden hoitamiseen, ympäristön huomioimiseen sekä ihmisoikeus- ja henkilöstöperiaatteisiin. Poliittinen puolueettomuus sekä ehdoton korruption vastaisuus määritellään myös tarkalla tasolla. Minimitoimintaperiaatteena esitetään paikallisen lainsäädännön noudattamista ja kansainvälisten ihmisoikeussäädösten kunnioittamista. Code of Conductin toteutumista seurataan sisäisen tarkastuksen toimesta. Toimintaohjeiden toteutumattomuudesta on mahdollisuus tehdä ilmoitus sisäiselle tarkastukselle. Ilmenneet asiat käsitellään aina, ja ne selvitetään asianmukaisen henkilön ja/tai organisaation kanssa. Jokainen ilmoitus raportoidaan myös ylimmälle johdolle, ja yhteenveto raportoidaan hallitukselle. Vuonna 2008 ilmenneet muutamat tapaukset on käsitelty ylimmässä johdossa ja ratkaistu yhteistyössä asianomaisten kanssa.
On the Move, joka tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia myös kestävän kehityksen mukaisten mallien luomiseen.
Cargotec aloitti vuonna 2007 sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien tunnuslukujen järjestelmällisen seurannan. Nyt seuranta on selkeä osa suurimpien yksiköiden
* Kansalaisjärjestöt
raportointia. Tunnusluvut on rakennettu kansainvälisen standardin (Global Reporting Initiative eli GRI) mukaiseksi huomioiden yrityskohtaiset erityispiirteet. Tunnuslukujen avulla osaamista pyritään siirtämään sekä ympäristö- että työterveys- ja työturvallisuusasioissa. Tunnusluvut myös edesauttavat riskienhallinnan prosesseja, kun tietoja kerätään ympäristöhallinnan ja sosiaalisen hallinnan nykytilasta eri yksiköissä. Vuoden 2008 lopussa tunnuslukujen perusteella määriteltiin asiat, joiden kehittymistä seurataan sisäisesti johdon päätöksenteon tukena.
Erityisten tunnuslukujen lisäksi kestävän kehityksen mukaista toimintaa seurattiin vuosien 2007 ja 2008 aikana riskienhallintaan liittyvien auditointiprosessien avulla. Riskienhallinnan prosesseissa tunnistetaan yhä enemmän myös kestävän kehityksen osa-alueita ja toimintasuosituksia rakennetaan näihin perustuen.
Kestävän kehityksen mukainen toiminta ja sen edistäminen on osa Cargotecin strategiaa. Kestävän kehityksen tavoitteet hyväksytään konsernin johdossa. Liiketoiminta-alueilla ja yksiköissä tavoitteita voidaan tarkentaa toimintokohtaisesti. Kestävän kehityksen eri osa-alueita on rakennettu vuonna 2008 myös aktiivisesti henkilöstöhallinnon, tuote- ja liiketoimintakehityksen, ostotoiminnan sekä ympäristö-, terveys- ja laatuorganisaation kanssa.
Uusi tapa käsitellä jätteitä Kiinassa.
Cargotecin tuotteet ja palvelut rakennetaan vastaamaan asiakkaan tarpeita mahdollisimman kattavasti. Vuonna 2008 muodostettiin Hiabissa ympäristöliiketoimintaorganisaatio, jonka tavoitteena on tuottaa tehokkaita ja turvallisia ratkaisuja jätehuoltosektorille.
Ratkaisujen avulla edistetään jätehuollon infrastruktuurin rakentumista sekä parannetaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointia, kun jätteen kuljetuskäsittely uudistuu. Kiinassa Hiab on ollut rakentamassa yhteistyötä paikallisten viranomaisten ja kalustotoimittajien kanssa jo vuosia, ja kehittänyt sekä uudenaikaistanut jätehuollon infrastruktuuria ja kuljetusmenetelmiä. Esimerkiksi Shanghaissa työhön otettiin mukaan asiantuntijaorganisaatioita, jotta ymmärrettiin Shanghain jätehuollon kehittämistarpeet. Tulosten pohjalta Hiab järjesti paikallisten viranomaisten ja organisaatioiden kanssa koulutuksia ja tapahtumia, joissa käytiin läpi jätehuollon tarpeita ja yhteyttä ympäristö- ja terveysnäkökulmiin. Viime vuosina yhteistyö paikallisten viranomaisten kanssa on johtanut uudenlaisiin ja turvallisempiin jätehuollon järjestelyihin. Kokonaiskonseptin lisäksi Hiab on toimittanut paikalle jätepuristimia sekä vaihtolavalaitteita, joiden avulla jätteet voidaan siirtää tehokkaasti, hygieenisesti ja turvallisesti paikasta toiseen. Yhteistyön perusteella Shanghaihin on rakennettu kahdeksan modernia yhdyskuntajätteen siirtokuormausasemaa. Merkkipaaluna tästä kokonaisvaltaisesta yhteistyöstä Hiab tuotti jätehuollon järjestelyjä myös Pekingin olympialaisiin yhdessä suomalaisen jätesäiliöyrityksen kanssa.
Vanha tapa käsitellä jätteitä Kiinassa.
Cargotecin ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet on määritelty konsernin ympäristöpolitiikassa. Liiketoiminta-alueet ovat tarkentaneet ympäristöön liittyviä omia toimintaperiaatteitaan vastaamaan liiketoimintaaluekohtaisia olosuhteita.
Cargotecin toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät, kun yhtiön tuotteita käytetään. Tämän vuoksi Cargotecissa on vuonna 2008 panostettu tuotelähtöisten ympäristönäkökulmien tunnistamiseen. Cargotecin omissa prosesseissa ympäristövaikutukset ovat suurimmat tuotantolaitoksissa. Tavoitteena on luoda ympäristövaikutusten arviointi ja hallinnoiminen osaksi laitosten operatiivista johtamista. Kasvavan huoltoliiketoiminnan sekä toimitusketjun ympäristövaikutusten hallinta ovat asioita, jotka nousevat Cargotecin toiminnassa tulevaisuudessa yhä voimakkaammin esille. Vuonna 2008 kehitettiin uudet
alihankkijakriteerit, joissa myös ympäristö-, työterveys ja työturvallisuus sekä laatuasiat huomioidaan entistä laaja-alaisemmin. Kriteeristön käyttöönotto on aloitettu valikoitujen alihankkijoiden kanssa. Käyttöönoton laajentamista alihankkijoiden keskuudessa arvioidaan jatkossa saatavien tulosten pohjalta.
Cargotecin liiketoiminnan strategiset kehitystavoitteet tukevat kokonaisvaltaisten, pitkäikäisten ja kestävien ratkaisujen rakentamista asiakkaalle. Tuotekehityksessä
ympäristönäkökulmien huomioiminen on osa suunnittelua sekä valmistamista. Huoltoliiketoiminnassa olennaista on pidentää tuotteiden elinkaarta ja ylläpitää tehokkaita käyttöominaisuuksia kattavan huoltoverkoston avulla. Tuotekehityksen ja huollon lisäksi tavoitteena on kouluttaa asiakkaat käyttämään Cargotecin laitteita niin, että turvallisuus- ja ympäristövaikutukset ovat optimaalisella tasolla.
Tuotteiden suunnittelussa tuotteiden laadun arviointi on keskeistä, jotta niiden turvallisuus ja kestävyys pystyttäisiin takaamaan mahdollisimman kattavasti. Ympäristövaikutukset arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa ja tavoitteet asetetaan asiakaslähtöisesti. Lainsäädännön ja muun ohjeistuksen huomioiminen ja ennakointi kuuluvat tuotekehitysprosessiin. Ympäristövaikutusten arvioinnin kehittämistä ja tuotesuunnittelua tukevat vuonna 2008 rakennetut projektit, joilla etsitään tuotelinjoista parhaat toimintamallit.
Energiataloudellisuus, laitteiden öljyvuotojen estäminen ja turvallisuus ovat Cargotecin tuotekehityksen merkittäviä osa-alueita. Vuonna 2008 energiataloudellisuudelle asetettiin ympäristön näkökulmasta selkeä kriteeri, jonka mukaan Cargotec sitoutuu vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä laitteissaan 10 prosenttia seuraavien 6–10 vuoden aikana. Ympäristövaikutusten arvioinnissa otettiin suuri askel, kun Kalmar määritteli Pro Future™ -ympäristökriteerit. Kriteeristön täyttävät laitteet saavat Pro Future™ -merkin.
Cargotec on sitoutunut vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä laitteissaan 10 prosentilla Bill Clintonin perustaman maailmanlaajuisen "Clinton Global Initiative"-aloitteen kautta.
Clinton Global Initiative perustettiin vuonna 2005, ja sen tavoitteena on edesauttaa yleismaailmallisten haasteiden ratkaisemista luomalla verkostoja ja yhteistyökumppanuuksia.
Cargotec sai kutsun liittyä aloitteeseen ja allekirjoitti oman sitoumuksensa ensimmäisenä suomalaisena organisaationa vuonna 2008. Sitoumuksen aikatauluksi määriteltiin 6–10 vuotta. Sitoumuksen myötä Cargotec haluaa olla mukana edistämässä kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista sekä uudenlaisten tuotteiden ja palvelujen kehittämistä.
Kalmar jatkoi vuonna 2008 tuotekehitystään yhä ympäristöystävällisempään suuntaan. Asiakkaiden tukeminen kestävän kehityksen edistämisessä sai selkeämmän lähestymistavan, kun Kalmarissa lanseerattiin Pro Future™ -konsepti.
Kalmarin laitteet arvioidaan käyttämällä viittä eri ympäristö- ja tehokkuuslähtöistä indikaattoria. Mittaristo, jolla tuotteita arvioidaan, perustuu arvioihin energialähteestä, energiatehokkuudesta, päästöistä, melusaasteesta sekä kierrätettävyydestä. Tuotteet tai palvelut arvioidaan jokaisen kategorian näkökulmasta ja pisteytetään. Korkeimman pisteluvun saaneet tuotteet tai palvelut ovat ympäristöystävällisimpiä.
Tällä hetkellä Kalmarin Pro Future™ -tuotevalikoimaan kuuluvat muun muassa hybridilukki, automaattinen konttikenttänosturi, akkukäyttöinen haarukkatrukki ja satamanosturi, jossa on regeneroiva energialiityntä.
Kehittämällä huoltoliiketoimintaa Cargotec tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden tuotteiden optimaaliseen käyttöön niiden koko elinkaaren ajan. Elinkaarta lisäävät säännönmukaiset huoltovälit. Lisäksi tuotteiden ympäristö- ja turvallisuusvaikutukset pysyvät asianmukaisella tasolla, mikä edesauttaa käyttäjää puhtaan ja turvallisen työympäristön saavuttamisessa. Tiettyjä aiempia tuotemalleja on myös mahdollisuus modernisoida, jolloin tehokkuus lisääntyy ja ympäristövaikutukset vähenevät. Huolto- ja modernisaatioratkaisuja kehitetään muuttuvien asiakas- ja viranomaisvaatimuksien pohjalta jatkuvasti.
Merkittävimmät ympäristövaikutukset Cargotecin omissa prosesseissa liittyvät yksiköiden operatiivisen toiminnan ympäristövaikutuksiin, kuljetuksiin ja työmatkustukseen. Sertifi oidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät ISO 9001 ja ISO 14001 muodostavat perustan Cargotecin ympäristöasioiden hallinnalle. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti sisäisissä ja ulkoisissa auditoinneissa sekä johdon katselmuksissa. Globaalina toimijana Cargotec on tunnistanut haasteet, jotka liittyvät ympäristöasioiden hoitoon eri maissa. Tavoitteena on saavuttaa parhaat mahdolliset toimintatavat paikallisissa olosuhteissa.
Cargotec on jatkanut sertifi oitujen johtamisjärjestelmien rakentamista tuotantoyksiköissään. Tavoitteena on luoda kaikkiin yksiköihin toimintamalli, jonka
avulla tunnistetaan merkittävimmät ympäristövaikutukset ja reagoidaan niihin. ISO 14001 -standardin mukainen sertifi oitu ympäristöjärjestelmä on käytössä kahdeksassa (8/16) Hiabin tuotantoyksikössä ja kahdessa myyntiyhtiössä. Sertifi oidut järjestelmät kattavat noin 80 prosenttia Hiabin tuotantoyksiköiden myynnistä. Kalmarissa sertifi oitu ympäristöjärjestelmä on käytössä kuudessa (6/7) tuotantoyksikössä. Sertifi oidut järjestelmät kattavat noin 80 prosenttia Kalmarin tuotantoyksiköiden myynnistä. MacGREGORissa tuotteet teetetään suurimmaksi osaksi valikoiduilla alihankkijoilla, jotka vastaavat itsenäisesti tuotantoprosessistaan. Ympäristöasioiden hallintaa koskevat toimintaohjeet sisältyvät MacGREGORissa useimpien yksiköiden laatujärjestelmiin. Kaikissa liiketoiminta-alueissa on rakennettu myös osin liiketoiminta-alueelle yhteistä sertifi ointia, joka kattaa useita liiketoiminta-alueen yksiköitä. Yhteinen sertifi ointi edesauttaa yhteisten tavoitteiden asettamista ja saavuttamista. Hiabilla sertifi oinnin yhtenäistäminen aloitettiin vuonna 2008, Kalmarilla ja MacGREGORillla sertifi kaatteja on yhtenäistetty jo aiemmin.
Ympäristöriskien ja -vastuiden läpikäynti on osa jatkuvaa toimintaa. Yritysostojen ja -myyntien yhteydessä selvitetään ympäristövastuut osana due diligence -prosessia, ja tunnistetut vastuut hoidetaan vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti. Ympäristövaikutusten arviointi tehtiin vuonna 2008 toteutetuissa merkittävimmissä yritysostoissa. Lisäksi vuonna 2007 laaditun ohjelman mukaisesti 14 tuotantoyksikössä tehtiin laaja-
alainen ympäristöarvointi, jossa ympäristövaikutukset on arvioitu johtamisjärjestelmien, kiinteistön ja tuotannon ympäristövaikutusten sekä lähialueilla sijaitsevien toimintojen näkökulmasta. Kahdessa Cargotecin yksikössä oli vuonna 2008 käynnissä laajamittaiset maaperän puhdistustyöt, jotka liittyivät alueilla aikaisemmin harjoitettuun teolliseen toimintaan. Cargotecin tavoitteena on systematisoida ympäristövaikutusten arvioinneissa esiin nousseiden asioiden seuranta.
Cargotecissa aloitettiin vuonna 2007 konsernitason ympäristötunnuslukujen raportoinnin kehittäminen. Tunnuslukuja kerättiin tuotannollisista yksiköistä, koska niiden ympäristövaikutukset ovat merkittävimmät Cargotecin sisäisissä toiminnoissa. Kaiken kaikkiaan tunnuslukuja kerätään tällä hetkellä 19 tuotantoyksiköstä. Lisäksi on kerätty alustavaa tietoa suunittelu- ja myyntiyksiköistä. Yritysostojen myötä tulevista uusista tuotantoyksiköistä tunnuslukujen kerääminen aloitetaan vakiintuneen toimintatavan mukaisesti. Ympäristölukujen avulla parhaiden toimintamallien ja ratkaisujen etsiminen yksiköiden välillä tehostuu. Samalla konsernitason ympäristöhaasteiden tunnistaminen kehittyy, ja haasteisiin voidaan reagoida yhteisillä tavoitteilla. Tunnusluvut on rakennettu kansainvälisten standardien mukaisiksi ja ne käsittelevät pääosin yksiköiden energiankäyttöä, jätevirtojen hallinnointia, veden kulutusta, materiaalinkäyttöä, kasvihuonekaasupäästöjä sekä muita päästöjä ilmaan.
Cargotecin globaali läsnäolo on videokokousten ja puhelinneuvottelujen määrän kasvusta huolimatta lisännyt myös varsinaista matkustustarvetta. Cargotec etsii aktiivisesti liikematkustamisessa yhteistyökumppaneita, jotka kiinnittävät toiminnassaan huomiota ympäristövaikutusten vähentämiseen. Vuonna 2009 Cargotecissa aloitetaan matkustuksesta aiheutuneiden ympäristövaikutusten järjestelmällinen seuranta, jonka tavoitteena on tunnistaa ja minimoida ympäristövaikutukset.
Cargotec panostaa henkilöstönsä kehittämiseen parantaakseen työtyytyväisyyttä ja sitouttaakseen työntekijät yhtiön strategian toteutukseen. Yhtiön strategiaa tukevan On the Move -muutosohjelman avulla Cargotecia kehitetään vahvaksi markkinajohtajaksi ja tavoitelluksi globaaliksi työnantajaksi.
Osana On the Move -ohjelmaa henkilöstöhallinnolle luotiin katsauskauden aikana yhtenäinen toimintamalli ja globaali matriisiorganisaatio. Yhdistämällä resurssit maailmanlaajuiseksi henkilöstöhallinnon asiantuntijaverkostoksi luotiin vahva perusta liiketoiminnan tavoitteiden ja koko organisaation tukemiseen. Avainalueiden osaaminen ja tuki sekä strateginen suunnittelu keskitettiin osaamiskeskuksiin, ja operatiivinen henkilöstöhallinto ja liiketoimintojen paikallinen tuki järjestettiin alueellisesti palvelemaan maakohtaisesti perustettavia organisaatioita. Henkilöstöhallinnon toimintatapojen ja osaamisen kehittämisessä asiakaslähtöisyyden, palvelujen kattavuuden ja laadun parantamisella on keskeinen merkitys.
Cargotecin hallituksen vuonna 2007 hyväksymän uuden henkilöstöstrategian toteutusta vahvistettiin katsauskauden aikana. Erityisesti panostettiin henkilöstö- ja muutosjohtamisen tukemiseen, johtamistaitojen ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen sekä parhaiden osaajien sitouttamiseen. Henkilöstöhallinnon yhteisten prosessien ja työkalujen kattavaa käyttöönottoa lujitettiin maailmanlaajuisesti.
On the Move -ohjelman maaorganisaatiohankkeissa, toimitusketjun ja tuotantorakenteen uudelleenjärjestelyprojekteissa sekä muissa mittavissa kehityshankkeissa henkilöstöhallinnon tuki oli merkittävää. Olennaisia tehtäviä olivat johdon tukeminen muutoksenhal-
linnassa sekä avaintehtävien täyttäminen parhailla osaajilla liiketoiminta-alueiden kehittäessä organisaatioitaan asiakaslähtöisemmiksi.
Cargotec on sitoutunut antamaan kaikille tasavertaiset mahdollisuudet työyhteisössään sekä työhön liittyvissä käytännöissä ja menettelytavoissa. Henkilöstön yhdistymisvapautta kunnioitetaan.
Henkilöstöhallinnon raportointikäytäntöjä tehostettiin vuoden aikana, minkä ansiosta organisaatiosta päätöksenteon tueksi saatavan tiedon kattavuus ja laatu paranivat.
Vuoden 2008 lopussa Cargotecin palveluksessa työskenteli 11 826 henkilöä. Naispuolisten työntekijöiden osuus oli 15 (2007: 15) prosenttia ja miespuolisten 85 (2007: 85) prosenttia. Osa-aikaisen henkilöstön määrä oli 3 (2007: 3) prosenttia, ja täysaikaisesti työskenteli 97 (2007: 97) prosenttia henkilöstöstä.
Kysynnän ja kannattavuuden alenemisen takia Cargotec käynnisti lokakuussa pääosin Länsi-Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa koskevat tehostamistoimet, joiden seurauksena henkilöstö vähenee vajaalla tuhannella henkilöllä. Tehostamistoimien tavoitteena oli Hiabin kapasiteetin sopeuttaminen markkinatilanteeseen sekä Hiabin ja Kalmarin kannattavuuden parantaminen. Henkilöstön vähennystarve oli suurin Suomessa, Ruotsissa, Alankomaissa ja Yhdysvalloissa.
Cargotec kannustaa työntekijöitään erilaisilla palkitsemisjärjestelmillä. Vuonna 2008 palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmiä yhdenmukaistettiin ja tehtävien vaativuusluokituksia päivitettiin. Toimenpiteillä edistettiin tavoitteellisuuteen ja yhdessä yrittämiseen perustuvaa yrityskulttuuria. Maaorganisaatioissa aloitettiin maakohtaisten palkkaus- ja työsuhde-etujärjestelmien yhtenäistäminen.
Konsernissa on käytössä ylimmän johdon kannustinjärjestelmä, jossa on määritelty sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteet. Kannustinjärjestelmä koostuu pitkän aikavälin tavoitteisiin sidotusta osakepalkkiojärjestelmästä sekä johdon bonusohjelmasta, jossa on taloudellisia ja henkilökohtaisia tavoitteita. Lisäksi käytössä on paikkakuntakohtaisia yksiköiden talous- ja tuottavuustavoitteisiin sidottuja kollektiivisia tulospalkkausjärjestelmiä. Vuonna 2008 Cargotec maksoi palkkoja ja palkkioita yhteensä 387 (2007: 356) miljoonaa euroa.
Vuonna 2008 uutta suorituksenjohtamisprosessia kehitettiin johto- ja avainhenkilöiltä saadun palautteen perusteella ja se otettiin käyttöön maailmanlaajuisesti myös muissa henkilöstöryhmissä. Henkilökohtaisen suorituksen uusi arviointimenetelmä toteutettiin ylimmässä johdossa. Osaamisen johtamiseen panostettiin laajentamalla vuotuista johto- ja avaintehtävissä olevien henkilöiden Management Review -kartoitusta jatkuvaksi johdon vuoropuheluksi. Prosessilla varmistetaan
avainosaajien ja seuraajasuunnitelmien riittävyys. Hiabissa toteutettiin 360-johtajuusarviointi, johon osallistui noin 60 johtajaa. Osallistujien saama henkilökohtainen palaute auttoi suunnittelemaan ja parantamaan omaa johtamiskäyttäytymistä.
Kehittämällä verkkopohjainen rekrytointityökalu parannettiin tiedottamista avoimista työpaikoista koko organisaatiossa. Uuden työkalun maailmanlaajuisella käyttöönotolla lisättiin työntekijöiden yhtäläisiä urakehitysmahdollisuuksia ja sisäistä työkiertoa. Cargotecin ulkoista työnantajakuvaa selkeytettiin paikallisten rekrytointitapahtumien avulla sekä yhteistyöllä oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa.
Vuoden aikana Cargotecin keskeisiä henkilöstöpolitiikkoja uudistettiin ja henkilöstöhallinnon palvelutarjonnasta rakennettiin kattava henkilöstökäsikirja. Käyttöön otettiin uusi yhteinen intranet ja yhteistyöportaali Flow, jonka tavoitteena on parantaa työntekijöiden ja organisaatio-osien välistä vuorovaikutusta. Virtuaalisen verkkokoulutuksen toteuttamista kartoitettiin osana virtuaalisen oppimisen verkkoalustan ja koulutuksen hallintajärjestelmän kehitysprojektia. Henkilöstökyselyjä tehtiin paikallisesti ja globaali ilmapiiritutkimus kohdennettiin johto- ja avainhenkilöihin On the Move -ohjelman puitteissa.
Cargotecin henkilöstön osaamisen kehittäminen perustuu konsernitasolle keskitetyistä ja paikallisista koulutusohjelmista eri toimintamaissa työntekijöiden ja liiketoimintojen tarpeiden mukaan. Globaalit koulutusohjelmat painottuvat johtamistaitojen ja eri alueiden asiantuntemuksen kehittämiseen.
Vuonna 2008 Cargotec Experience -perehdytysohjelmaa järjestettiin 14 kertaa eri puolilla maailmaa, ja siihen osallistui yhteensä noin 400 työntekijää. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa Cargotecin yrityskulttuuria ja perehdyttää työntekijät yhtiön maailmanlaajuiseen toimintaan.
Esimiehille suunnattu Coaching to Success -valmennusohjelma käynnistettiin vuoden aikana. Ohjelman tavoitteena on tiimin johtamisessa tarvittavien kommunikointi- ja vaikuttamistaitojen parantaminen. Keski- ja ylemmälle johdolle suunnatussa johtamisvalmennuksen Leading the Move -ohjelmassa paneudutaan johtajuuteen, muutokseen ja liiketoiminnan strategiseen kehittämiseen.
Cargotecin yhteisen osto- ja hankintastrategian toimeenpanoa edistävää Sourcing Excellence -koulutusohjelmaa jatkettiin vuoden aikana kattamaan lähes kaikki hankintojen ja ostojen parissa työskentelevät johto- ja avainhenkilöt. Kalmarissa aiemmin toteutettua, myyntihenkilöstölle suunnattua Sales Academy -koulutusohjelmaa laajennettiin kaikkiin liiketoimintaalueisiin. Vaativaa myyntijohdon Sales Leadership Master Class -valmennusohjelmaa jatkettiin yhteistyössä eri yritysten ja korkeakoulujen kanssa. Tulosvastuullisille johtajille suunnattua taloushallinnon Managerial Finance -ohjelmaa toteutettiin eri puolilla maailmaa.
Cargotecissa on käytössä lakisääteiseen konserniyhteistyöhön perustuva osallistumisjärjestelmä, joka on kehitetty ja neuvoteltu yhdessä henkilöstön kanssa. Cargotecin yhteistoiminta on organisoitu konsernija toimipaikkatasoille. Toimipaikoilla yhteistoiminta tapahtuu kansallisen lainsäädännön mukaan. Konsernitasolla Euroopassa toimii Cargotec Personnel Meeting, jossa on 19 henkilöstön edustajaa 11:stä eri maasta. Suomessa toimii Yhteistyökomitea ja Ruotsissa Koncerninformation. Jokainen elin kokoontuu kerran vuodessa johdon ja henkilöstön edustajien yhteiseen tapaamiseen. Yhteistoimintaelinten alaiset työvaliokunnat kokoontuvat useammin. Vuonna 2008 eri työvaliokuntien kokouksia järjestettiin tavanomaista enemmän On the Move -ohjelman muutoshankkeiden johdosta. Aktiivisella vuorovaikutuksella edistettiin rakentavaa yhteistyötä sekä henkilöstön mahdollisuutta osallistua yhtiön strategiseen suunnitteluun ja toteutukseen.
Cargotecin tavoitteena on varmistaa työolosuhteiltaan turvallinen työpaikka. Työterveys- ja työturvallisuusasioiden hallinta perustuu konsernin eettisiin ohjeisiin, riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikkoihin sekä yksiköiden omiin työterveys- ja turvallisuusjärjestelmiin. Tavoitteena on vähentää työtapaturmien määrää ennaltaehkäisevällä toiminnalla. Cargotecin eettisissä ohjeissa määritellään, että henkilöstö on vastuussa itsensä, työtovereidensa, työpaikkansa, yhteisönsä ja ympäristönsä suojelemisesta. Jokaisen on eettisten ohjeiden mukaan ilmoitettava työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä puutteista sekä ehkäistävä mahdollisia vahinkoja.
Työterveys- ja työturvallisuusasioita kehitettiin edelleen yhtenäistämällä sisäisiä sääntöjä, tekemällä säännöllisiä tarkastuksia sekä kouluttamalla henkilökuntaa. Vuoden 2008 aikana aloitettiin muun muassa OHSAS-järjestelmän rakentaminen kattamaan kaikki Cargotecin Suomessa sijaitsevat toiminnalliset yksiköt. Järjestelmästä tulee maakohtainen, ja sertifi ointi tapahtuu uuden maayhtiön Cargotec Finland Oy:n nimiin.
Vuonna 2008 otettiin käyttöön myös työterveys- ja työturvallisuustunnuslukujen raportointi, joka kattaa lähes kaikki valmistavat yksiköt. Tunnuslukujen avulla saadaan vertailukelpoista tietoa yksiköiden työterveysja turvallisuustilanteesta sekä kokonaistilanteesta konsernissa. Lisäksi raportoinnista saadaan tietoa poissaoloon johtaneiden tapaturmien syistä, minkä avulla voidaan paremmin kehittää eri yksiköiden turvallisuustoimintaa ja edistää yhteistyötä niiden välillä.
Vuonna 2009 Cargotecin henkilöstöhallinnon strategista ja operatiivista tukea liiketoiminnoille vahvistetaan. On the Move -kehityshankkeiden ja muutoshallinnan voimakasta tukemista jatketaan maaorganisaatioiden edetessä yhä useampiin toimintamaihin. Tuotantorakenteen uudelleenjärjestelyissä varmistetaan henkilöstöresurssien ja osaamisen riittävyys. Määrittämällä johtajuuden arvot ja hyvän johtamisen edellyttämät perusosaamisalueet sekä henkilöstön hyvinvoinnista kertovat mittarit kehitetään johtajuutta ja luodaan kattava pohja organisaatiossa toteutettaville ilmapiirija työtyytyväisyystutkimuksille.
Tehtävien vaativuusluokitusten yhdenmukaisuutta koko organisaatiossa kehitetään edelleen ja määritellään henkilöstön kokonaisvaltaisen palkitsemis- ja kannustusjärjestelmän strategia. Osaamisen johtamissuorituksen arviointi- ja palkitsemismenetelmät nivoutetaan johdonmukaiseksi prosessiksi, jolla kannustetaan parempiin suorituksiin ja edistetään oikeudenmukaista palkitsemista.
Huoltoinsinööreiltä edellytetään erinomaisia taitoja muun muassa elektroniikassa, hydrauliikassa ja ongelmanratkaisussa. Ammattitaitoisen huoltohenkilöstön saatavuuden turvaamiseksi MacGREGORissa käynnistettiin vuoden 2006 lopussa opiskelijoille suunnattu Service Academy -huoltokoulutusohjelma. Vuoden 2008 alussa ohjelma laajennettiin koko Cargotecin kattavaksi huoltokoulutushankkeeksi.
Cargotec Service Academy -huoltokoulutusakatemiassa valmennettavat huoltoinsinöörit opiskelevat yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa. Ohjelmaan valitaan opiskelijoita, jotka ovat juuri saaneet korkeakoulu- tai muut opintonsa päätökseen tai joilla on jo muutaman vuoden kokemus työelämästä.
Aiemmasta kokemuksestaan riippuen opiskelijat suorittavat kolme kuukautta kestävät teoreettiset opinnot. Ohjelman alussa opiskelijat tutustuvat Cargoteciin ja sen tuotteisiin sekä käyvät englannin kielen intensiivikurssin. Ohjelman toisessa vaiheessa opiskelijat aloittavat teoriaopinnot oppiakseen perustiedot hydrauliikasta, elektroniikasta, polttoleikkauksesta ja sähköhitsauksesta, minkä jälkeen seuraa kuuden kuukauden käytännön työjakso. Koulutukseen kuuluvat myös satamissa ja telakoilla olevilla aluksilla työskentelyyn liittyvät turvallisuusnäkökulmat. Valmistuttuaan opiskelijat pyritään sijoittamaan huoltotehtäviin Cargotecissa.
Huoltokoulutusakatemioita on järjestetty tähän mennessä Shanghaissa Kiinassa ja Manilassa Filippiineillä. Ohjelman suorittaneita huoltoinsinöörejä on yhtiön palveluksessa noin 50.
Sisäisen valvonnan systemaattinen kehitystyö aloitettiin Cargotecissa vuonna 2007. Sisäisen valvonnan tehtävänä Cargotecissa on varmistaa, että johdon päätökset toteutuvat organisaatiossa, toiminnot ovat tehokkaita ja että liiketoimintaan liittyvä päätöksenteko on tarkoituksenmukaista. Lisäksi tehtävänä on varmistaa, että riskienhallinta on riittävällä tasolla ja että henkilöstö noudattaa yhtiön politiikkoja sekä ulkoisia säädöksiä ja lakeja.
Sisäinen valvonta rakentuu eettisestä ja terveestä yritysja johtamiskulttuurista, politiikoista, ohjeistuksista sekä selvästi määritellyistä raportoinnista ja viestinnästä. Sisäisen valvonnan järjestelmiä arvioidaan säännöllisesti. Cargotecin hallitus hyväksyi sisäisen valvonnan politiikan vuonna 2008.
Sisäisen valvonnan vastuu on jaettu Cargotecissa kolmelle tasolle. Ensisijaisesti sisäisestä valvonnasta on vastuussa linjajohto. Sitä tukevat konsernin tukifunktiot, jotka määrittelevät politiikat sekä ohjeistavat ja valvovat riskienhallintaa. Sisäinen ja ulkoinen tarkastus muodostavat kolmannen tason sisäisestä valvonnasta, ja niiden tehtävänä on varmistaa, että kaksi ensimmäistä tasoa toimivat tehokkaasti.
Sisäisellä valvonnalla ei ole erillistä raportointiprosessia, vaan sen raportointi perustuu taloudellisiin raportteihin, johdon raportteihin, riskiraportteihin sekä sisäisen tarkastuksen raportteihin.
Cargotecin riskienhallinnan tehtävänä on tukea konsernin liiketoimintaa ja tavoitteita ennakoimalla yhtiön toimintaan liittyviä mahdollisia uhkia ja hallitsemalla niistä aiheutuvia riskejä. Näin varmistetaan, että asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Keskeisenä periaatteena on jatkuva, järjestelmällinen ja ennaltaehkäisevä toiminta riskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja käsittelemiseksi sekä riskien toteutuessa niiden tehokas hoito.
Cargotecissa riskiksi on määritelty mikä tahansa sisäinen tai ulkoinen uhka tai epävarmuus, joka voi estää tai vaarantaa toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista. Cargotecin toiminnan laajuus edellyttää kokonaisvaltaista riskienhallintaa, joka käsittää liiketoimintariskien hallinnan, turvallisuus- ja vahinkoriskien hallinnan, riskien siirron ja jatkuvuuden hallinnan. Nämä osaalueet sisältävät myös kestävän kehityksen näkökulmia, jotka otetaan huomioon riskienhallintaa kehitettäessä.
Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan tavoitteena on systemaattisten ja käytännönläheisten riskienhallintajärjestelmien kehittäminen ja yhdenmukainen käyttö koko organisaatiossa ja kumppanuusverkostossa. Näin tuotetaan analysoitua tietoa riskeistä eri liiketoimintatasoilla, mikä mahdollistaa keskeisiksi todettujen riskien tehokkaan ja jatkuvan riskienhallinnan ja toimenpiteiden seurannan osana liiketoiminnan johtamista ja päätöksentekoa. Vertailukelpoinen riskitietous mahdollistaa riskeistä viestimisen, raportoinnin ja yhteistyön konsernin eri tasoilla toiminnan jatkuvaksi parantamiseksi.
Cargotecin hallitus on hyväksynyt riskienhallintapolitiikan, jossa määritellään riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet, toiminta ja vastuualueet. Edellytyksenä on, että myös toimitusketjun yritykset tuntevat Cargotecin riskienhallintaperiaatteet ja käytännöt ja noudattavat
Riskien tunnistamisessa muodostetaan kokonaisnäkemys liiketoimintaalueen tai yksikön sisäisestä ja ulkoisesta ympäristöstä tulevista tapahtumista, jotka voivat vaikuttaa yrityksen tavoitteiden saavuttamiseen.
Riskien arvioinnissa määritetään riskien suuruus analysoimalla haitallisen tapahtuman seurauksia ja todennäköisyyttä sekä määritetään riskin merkittävyys.
Riskien suuruuden määrit tely mahdollistaa riskien priorisoinnin ja toimen piteiden tehokkaan kohdistamisen. Käsittelytoimenpiteinä ovat esimerkiksi välttäminen, pienentäminen, jakaminen, siirto ja hyväksyminen riskinottohalukkuuden mukaisesti.
Riskitiedoista kommunikointi ja raportointi organisaatiolle.
Riskien muutosten ja päätettyjen toimenpiteiden toteutumisen seuranta.
Riskien jakaminen ja siirto sopimus- tai vakuutus teknisesti.
vastaavia periaatteita. Toimittajille ja alihankkijoille on laadittu riskienhallintaa koskevat ohjeistukset sekä ohjeet itsearvioinnista.
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä vastaavat riskienhallinnan toimintatavoista, toimeenpanosta sekä valvonnasta raportoiden edelleen hallitukselle. Cargotecin riskienhallinta on hajautettu liiketoiminta-alueille ja yksiköihin. Kukin yksikkö vastaa osaltaan riskienhallinnan vastuutuksesta, riskien tunnistamisesta, hallinnasta ja raportoinnista. Yksiköt kehittävät riskienhallintaansa ja kouluttavat henkilöstöään laadittujen kehityssuunnitelmien mukaisesti.
Konsernin riskienhallintatoiminnon vastuulla on kokonaisvaltaisen riskienhallinnan kehitys, jonka tueksi luodaan konserninlaajuisia riskienhallintaperiaatteita, toimintatapoja ja riskiraportteja. Lisäksi kehitetään työkaluja ja tuetaan niiden soveltamista ja käyttöönottoa.
Konsernin riskienhallintaryhmä koostuu konsernin riskienhallintajohtajasta ja liiketoiminta-alueiden riskienhallinnasta vastaavista henkilöistä. Riskienhallintaryhmä arvioi jatkuvasti riskienhallintaprosessin tehokkuutta ja käsittelee kehitystarpeet, suunnitelmat sekä toimenpiteet ja seuraa niiden toteutumista. Vuoden 2008 aikana rakennettiin yhteistyötä yritysvastuuorganisaation kanssa.
Konsernirahoitus hoitaa keskitetysti konsernin rahoitusriskien hallinnan.
Sisäisen tarkastuksen yksikkö toimii toimitusjohtajan ja hallituksen tarkastusvaliokunnan alaisuudessa ja raportoi tarkastusvaliokunnalle säännöllisesti toiminnastaan ja tarkastuksen tuloksista. Cargotecin sisäisen tarkastuksen tavoitteena on varmistaa, että konsernin toiminta on tehokasta ja tuloksellista, liiketoimintariskien hallinta riittävää ja asianmukaista ja että tuotettava informaatio on luotettavaa. Tarkastuksen avulla myös valvotaan toimintaperiaatteiden ja ohjeiden noudattamista. Sisäinen tarkastus tarkastaa säännöllisesti tärkeimpien tytäryritysten ja konsernin muiden yksiköiden toimintaa. Lisäksi se vastaa sisäisen valvonnan ja liiketoimintariskien tarkastuksesta.
Cargotecissa riskit on luokiteltu strategisiin ja liiketoimintariskeihin, rahoitusriskeihin sekä toiminnallisiin ja vahinkoriskeihin. Luokittelun tarkoituksena on selkeyttää riskien ja käsittelytoimenpiteiden organisointia ja vastuiden määrittelyä.
Strategiset ja liiketoimintariskit liittyvät maailmantalouden ja Cargotecin asiakastoimialojen suhdannevaihteluihin, raaka-aineiden ja komponenttien saatavuuteen ja hintojen kehitykseen, yritysostoihin sekä
jälleenmyyjien ja alihankkijoiden toimintaan. Riskeihin on varauduttu pyrkimällä tunnistamaan niitä ja valmistautumalla niihin etukäteen. Riskeihin varaudutaan myös tekemällä pitkäaikaisia toimitussopimuksia ja selvittämällä vaihtoehtoisia toimittajia. Koska ulkoistetun tuotannon osuus on merkittävä ja toimittajat globaaleja, ovat tiivis yhteistyö tärkeimpien toimittajien kanssa (Vendor Management), auditoinnit sekä säännönmukaiset ennusteet raaka-aineiden ja komponenttien tarpeesta ja saatavuudesta entistä tärkeämpiä keinoja toimitusriskien hallitsemiseksi.
Konsernin rahoituspolitiikassa määritellään rahoituksen hoidon ja rahoitusriskien hallinnan periaatteet. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernirahoitukseen. Rahoitusriskeistä raportoidaan säännöllisesti konsernijohdolle ja hallitukselle. Cargotecin liiketoimintaan liittyviin rahoitusriskeihin luetaan valuuttariskit, korkoriskit, rahoitus- ja maksuvalmiusriskit, vastapuoliriskit sekä operatiiviset luottoriskit. Tavoitteena on suojautua näitä riskejä vastaan niin, että liiketoiminnan kehittämiselle luodaan rahoituksellisesti vakaat edellytykset. Rahoitusriskeistä on tarkempi kuvaus tilinpäätöksen liitetiedossa 2.
Toiminnalliset riskit liittyvät henkilöihin, omaisuuteen, prosesseihin, tuotteisiin, tietotekniikkaan sekä toimintatapoihin. Toiminnallisten riskien toteutuminen voi johtaa henkilö- ja omaisuusvahinkoihin, liiketoiminnan keskeytymiseen tai tuotevastuisiin. Näiden riskien hallinnassa keskeiset toimenpiteet liittyvät ennen kaikkea tuoteturvallisuuden lisäämiseen ja liiketoimintaprosesseihin liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Avainhenkilöriskien osalta päivitetään vuosittain johto-ja avaintehtävien seuraajasuunnitelmat osana toiminnan jatkuvuuden varmistamista.
Cargotecin kannalta merkittävimpiä vahinkoriskejä ovat henkilöstöön, omaisuuteen, toiminnan keskeytymiseen sekä logistiikkaan liittyvät riskit. Niitä vastaan suojautumisessa käytetään ennakoivien riskienkäsittelytoimenpiteiden lisäksi kaikki yksiköt kattavia maailmanlaajuisia vakuutusohjelmia. Myös tehokas vahinkojen käsittely on tärkeä osa vahinkoriskien hallintaa.
Cargotecin pääperiaatteena on, että riskienhallinta tapahtuu järjestelmällisesti ja jatkuvana osana päivittäistä liiketoimintaa. Tavoitteena on, että ongelmiin reagoimisen lisäksi siirrytään yhtenäiseen, ennakoi-
vaan ja systemaattisesti riskejä tunnistavaan toimintatapaan, jossa korjaavat toimenpiteet tehdään riittävän varhain. Tämä edellyttää, että henkilöstö on koulutettu hyvin riskienhallinnan prosessiin, menetelmiin sekä työkaluihin.
Strategiariskejä tarkastellaan osana konsernin strategista suunnittelua. Toiminnallisten riskien tunnistaminen ja tarkastelu tapahtuu vuosisuunnittelun yhteydessä ja on jatkuvasti osa normaalia liiketoimintaa.
Valmistavat yksiköt voivat tunnistaa, arvioida, käsitellä ja raportoida keskeisiä toiminnan keskeytymistä uhkaavia riskejä riskienhallintaan tarkoitetulla työkalulla. Työkalu mahdollistaa myös yhteenvedon laadinnan liiketoimintaalueen tai koko konsernin toiminnan jatkuvuutta uhkaavista keskeisistä riskeistä. Näin löydetään painopistealueet riskienhallinnan kehitystoimenpiteiden suuntaamiseksi.
Tuoteturvallisuuteen liittyvät asiat ovat osa tuotekehitysprosessia. Lähtökohtana on tuoteturvallisuuden parantaminen ja laitteiden turvallisuusnäkökohtien huomiointi tuotteen suunnitteluvaiheessa.
Riskienhallinnan parantamiseksi ja yhtenäistämiseksi riskienhallinnan tasoa ja tuloksellisuutta arvioidaan jatkuvasti yksiköiden ISO-järjestelmien, laatu- ja ympäristöjärjestelmien sekä terveys- ja turvallisuusjärjestelmien avulla. Järjestelmien rakentaminen jatkui yksiköissä vuonna 2008. Toimintaa arvioidaan myös johdon suorittamissa katselmuksissa.
Konsernin riskienhallintatoiminto suorittaa riskienhallintatason auditointeja yksiköissä. Auditointien kohteena on yksiköissä tehtävä riskienhallintatyö ja riskikartan mukaisten toiminnallisten ja vahinkoriskien hallinta. Lisäksi suoritetaan toimittaja-auditointeja.
Auditointeja suoritetaan myös yritysostojen ja yritysjärjestelyjen yhteydessä.
Riskienhallinnan kehittämiselle ja toteutukselle on entistä paremmat mahdollisuudet, kun Cargotec kehittyy yhä yhtenäisemmäksi. Tavoitteena on, että Cargotecissa yleisten riskienhallintaperiaatteiden ja ohjeiden ohella on myös käytännön työtä helpottavia riskienhallintatyökaluja, joita sovelletaan koko konsernissa. Työkalut mahdollistavat myös yhdenmukaisen raportoinnin ja yhteenvetoraporttien tekemisen entistä paremman kokonaiskuvan muodostamiseksi.
Vuoden aikana on kehitetty riskienhallinnan perustyökalu, jonka soveltamista ja käyttöönottoa selvitetään jatkossa liiketoimintayksiköiden operatiivisessa toiminnassa, liiketoimintaprojekteissa ja riskiraportoinnissa.
Projektitoiminnan monimuotoisuuden lisääntyminen aiheuttaa kasvavia vaatimuksia myös projektia uhkaavien riskien hallinnalle. Meneillään on selvitys, jossa mallinnetaan liiketoimintaprojekti ja käydään läpi sen eri työvaiheet ja nykykäytännöt. Tämän pohjalta arvioidaan, miten toimintoja voitaisiin täsmentää riskienhallinnan osalta ja kehittää työtä helpottavia työkaluja ja raportteja päätöksenteon tueksi ja riskien hallitsemiseksi.
Tietoturvallisuutta on kehitetty jatkamalla tietoturvatarkastuksia yksiköissä ja palvelukeskuksissa. Lisäksi on kehitetty ohjeistusta havaittujen epäkohtien korjaamiseksi. Konsernin tietoturvaohjeistusta on kehitetty laatimalla ajanmukainen tietoturvapolitiikka sekä tietohallintoa että käyttäjää koskien joukko alemman tason tietoturvaohjeita. Työtä jatketaan laatimalla entistä yksityiskohtaisempia tietoturvaohjeita esimerkiksi käyttäjätunnuksien ja käyttöoikeuksien hallintaan. Yleistä tietoturvatietoisuuden tasoa koko henkilöstön keskuudessa on pyritty nostamaan muun muassa perehdytyskoulutusten yhteydessä. Useita IT-teknisiä toimenpiteitä on tehty tietoverkon turvallisuuden lisäämiseksi. Vuonna 2008 otettiin käyttöön uusi sähköpostijärjestelmä, minkä yhteydessä on lisätty etäkäytön ja mobiilikäytön tietoturvaa.
Vuoden 2007 aikana aloitettu ohjelma valmistavien yksiköiden riskienhallinnan tason ja toimenpiteiden arvioimiseksi ja kehittämiseksi jatkui vuonna 2008.
Lähes kaikki valmistavat yksiköt on auditoitu. Auditoinnin kohteena olivat ensisijaisesti toimipaikkojen toiminnalliset ja vahinkoriskit, jotka ovat tulleet esille riskikartoituksessa. Yksiköt saivat auditoinneista raportin, josta ilmenee riskienhallinnan kokonaistilanne, erityisesti kehittämistä vaativat riskialueet sekä suositukset toimenpiteiksi. Näiden suositusten pohjalta osa yksiköistä on jo laatinut yksityiskohtaisen toimenpidesuunnitelman aikatauluineen, vastuuhenkilöineen ja kustannusbudjetteineen. Määrämuotoinen auditointikonsepti mahdollistaa helposti vertailun ja toisilta oppimisen jatkuvan parantamisen tueksi. Keskeiset toimenpiteet ovat liittyneet jatkuvuuksien turvaamiseen niin ulkoisten kuin sisäistenkin riippuvuuksien osalta, koskevatpa ne sitten yksikön omaa toimintaa tai toimittajayhteistyötä.
Valmistavissa yksiköissä aloitettiin vuoden 2008 aikana kattava ympäristö-, työterveys- ja turvallisuustietojen tunnuslukujen raportointi, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa konsernin riskienhallinnan ja kestävän kehityksen toimenpiteiden tueksi.
Toimittajariskien hallintaan on kehitetty useita työkaluja, joiden käyttöönotto on aloitettu vuoden 2008 aikana. Kriteeristö Cargotecin toimittajavaatimuksista on laadittu toimittajien kyvykkyyden arvioimiseksi, osaamistason varmistamiseksi ja toimittajariskien minimoimiseksi. Uudet toimittajat auditoidaan kriteeristön mukaisesti ja olemassa olevien toimittajien kyvykkyyttä kehitetään. Hankintakategorioita hallitaan kategoriastrategioiden avulla, joiden laadinnassa huomioidaan erityisenä osa-alueena materiaaleihin ja niiden markkinoihin liittyvät riskit. Ostettavien materiaalien laatu-, kustannus- ja saatavuusriskejä pyritään pienentämään ISO/TS 16949 -pohjaisilla työkaluilla, joiden laajamittainen käyttöönotto on aloitettu vuoden 2008 loppupuoliskolla. Hankintasopimuksia neuvoteltaessa pyritään edellä mainittujen riskien lisäksi minimoimaan toimittajaja tuotekohtaisia kustannus- ja valuuttakurssiriskejä.
Kriisienhallintaan liittyvää ohjeistusta täydennettiin vuonna 2008 laatimalla politiikka ja ohjeistus koskien viestintää mahdollisissa kriisitilanteissa. Politiikka täydentää olemassa olevia ohjeita vakavien vahinkojen raportoinnista ja vahinkojen käsittelystä.
Keskeiset jatkotoimenpiteet riskienhallinnassa kohdistuvat kehitettyjen työkalujen testaukseen valituissa yksiköissä, projektitoimitusten prosesseihin, avainriskien hallintaan sekä raportoinnin kehittämiseen.
PERIAATE 1: Yritysten tulee kunnioittaa ja tukea yleismaailmallisia ihmisoikeuksia. SIVUT: 26–30
PERIAATE 2: Yritysten tulee huolehtia, että ne eivät ole osallisina ihmisoikeuksien loukkauksiin. SIVUT: 27, 34–40
PERIAATE 3: Yritysten tulee kunnioittaa ja tukea työntekijöiden järjestäytymisvapautta sekä edustuksellista neuvotteluoikeutta. SIVUT: 27, 34–38
PERIAATE 4: Yritysten tulee estää kaikenlainen pakkotyö. SIVUT: 27, 38–40
PERIAATE 5: Yritysten tulee kokonaan pidättäytyä lapsityövoiman käytöstä. SIVUT: 27, 38–40
PERIAATE 6: Yritysten tulee estää työntekijöiden syrjiminen. SIVUT: 27–28, 34–37
PERIAATE 7: Yritysten tulee noudattaa varovaisuusperiaatetta ympäristöön vaikuttavissa toimenpiteissä. SIVUT: 22–23, 27–28, 30–33, 38
PERIAATE 8: Yritysten tulee tukea aloitteita, jotka edistävät suurempaa vastuullisuutta luonnonvarojen käytössä. SIVUT: 22–23, 26–27, 31–32
PERIAATE 9: Yritysten tulee edistää ympäristöystävällisen tekniikan kehittämistä ja käyttöönottoa. SIVUT: 22–23, 27, 30–33
PERIAATE 10: Yritysten tulee vastustaa kaikkia korruption muotoja, mukaan lukien kiristys ja lahjonta. SIVUT: 27, 38–40, 49
Cargotec Oyj tukee YK:n Global Compact -aloitteen kymmentä periaatetta, joissa yritysten toivotaan kunnioittavan ja tukevan tiettyjä kansainvälisesti määriteltyjä ihmisoikeuksien, työntekijöiden oikeuksien, ympäristönsuojelun ja korruption vastustamisen perusarvoja ja panevan ne käytäntöön omassa vaikutuspiirissään.
Vasemmalla olevasta taulukosta käyvät ilmi YK:n Global Compactin kymmenen periaatetta ja missä tämän vuosikertomuksen osassa kyseistä asiaa käsitellään.
Christian Lönnqvist työskentelee huollon ro-ro-osaamiskeskuksen päällikkönä Göteborgissa, Ruotsissa.
Cargotecin tavoitteena on kannattava kasvu konsolidoituvilla ja kehittyvillä markkinoilla. Yhtiö palvelee pääomamarkkinoiden osapuolia säännöllisesti ja tasapuolisesti edistääkseen osakkeidensa oikeaa arvostusta.
CARGOTEC SIJOITUSKOHTEENA
Cargotec Oyj:n varsinainen yhtiökokous järjestetään torstaina 5. maaliskuuta 2009 klo 14 Marina Congress Centerissä, osoitteessa Katajanokanlaituri 6, Helsinki.
Osakkeenomistajien, jotka haluavat osallistua yhtiökokoukseen, on oltava rekisteröityinä Euroclear Finland Oy:n (ent. Suomen Arvopaperikeskus Oy) pitämässä osakasluettelossa yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 23. helmikuuta 2009. Yhtiökokoukseen on ilmoittauduttava 2. maaliskuuta 2009 klo 16 mennessä.
Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle arvo-osuustililleen Euroclear Finland Oy:hyn, on automaattisesti rekisteröity yhtiön osakasluetteloon. Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajan voi tilapäisesti merkitä yhtiön osakasluetteloon yhtiökokoukseen osallistumista varten, ja häntä kehotetaan pyytämään omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien rekisteröitymistä ja valtakirjojen antamista.
Yhtiökokoukseen tulee ilmoittautua 2. maaliskuuta klo 16 mennessä joko:
Osakerekisteri, PL 61, 00501 Helsinki
Valtuutukset tulee jättää ilmoittautumisen yhteydessä.
Cargotec Oyj:n hallitus esittää 5. maaliskuuta 2009 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että käytettävissä olevista voittovaroista jaetaan osinkoa 0,59 euroa kutakin
A-sarjan osaketta kohden ja 0,60 euroa kutakin ulkona olevaa B-sarjan osaketta kohden. Osinko maksetaan osakkaalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 10. maaliskuuta 2009 merkittynä osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Cargotec Oyj:n osakasluetteloon. Hallituksen ehdotuksen mukainen osingonmaksupäivä on 17. maaliskuuta 2009.
Cargotec Oyj julkaisee taloudelliset raportit ja pörssisekä lehdistötiedotteet suomeksi ja englanniksi. Taloudelliset raportit ja tiedotteet ovat saatavilla yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.cargotec.fi , josta ne voi myös tilata omaan sähköpostiosoitteeseensa. Materiaaleja voi lisäksi tilata postitse osoitteesta Cargotec Oyj, sijoittajasuhteet, PL 61, 00501 Helsinki, sähköpostilla osoitteesta [email protected], puhelimitse numerosta 0204 55 4284 tai faksilla numerosta 0204 55 4876. Vuosikertomus postitetaan kaikille osakkeenomistajille.
Osakkeenomistajien osoitteenmuutokset pyydämme
ilmoittamaan arvo-osuustiliä hoitavaan pankkiin tai pankkiiriliikkeeseen.
Cargotecin sijoittajasuhdetoiminnon tehtävänä on välittää tietoa yhtiöstä sijoituskohteena ja palvella Cargotecin osakkeenomistajia ja muita pääomamarkkinaosapuolia. Tavoitteena on tarjota luotettavaa ja ajankohtaista tietoa säännöllisesti ja tasapuolisesti yhtiön osakkeiden oikean arvostuksen edesauttamiseksi. Cargotec ei tapaa pääomamarkkinoiden edustajia kolmeen viikkoon ennen vuosituloksen tai osavuositulosten julkaisua.
Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja puhelin: 0204 55 4281 sähköposti: [email protected]
Paula Liimatta, sijoittajasuhdepäällikkö puhelin: 0204 55 4634 sähköposti: [email protected]
Tiina Aaltonen, johdon assistentti puhelin: 0204 55 4284 sähköposti: [email protected]
Tiedot Cargotec Oyj:tä seuraavista analyytikoista löytyvät yhtiön internetsivuilta osoitteesta www.cargotec.fi /sijoittajat.
Cargotec Oyj:n (jatkossa "Cargotec" tai "yhtiö") hallinto ja johtaminen perustuvat Suomen osakeyhtiö- ja arvopaperimarkkinalakiin, yhtiön yhtiöjärjestykseen ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n (jatkossa Helsingin pörssi) sääntöihin ja ohjeisiin. Cargotecin ylintä päätösvaltaa käyttävät yhtiön osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Yhtiötä johtavat hallitus ja toimitusjohtaja.
Cargotec noudattaa Helsingin pörssin sisäpiiriohjetta. Yhtiö on hallintonsa järjestämisessä noudattanut Helsingin pörssin, Keskuskauppakamarin ja Elinkeinoelämän Keskusliiton 1.7.2004 voimaan tulleita pörssissä noteerattujen suomalaisten yhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä koskevia suosituksia. Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 1.1.2009 voimaan tulleen Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suositusten vaatimat muutokset yhtiön hallinnossa huomioidaan tilikauden 2009 aikana. Koodin tarkoittama selvitys yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä annetaan vuoden 2009 tilinpäätöksestä lähtien.
Yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus. Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ylimääräinen yhtiökokous voidaan kutsua koolle käsittelemään jotain tiettyä asiaa, kun hallitus katsoo sen aiheelliseksi tai jos yhtiön tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, jotka edustavat vähintään 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista, sitä kirjallisesti vaativat.
Yhtiökokous päättää muun muassa tilinpäätöksen vahvistamisesta ja voitonjaosta, yhtiöjärjestyksen muutoksista, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen
jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä yhtiön hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valitsemisesta ja heidän palkkioistaan.
Kutsu yhtiökokoukseen julkaistaan ainakin kahdessa hallituksen määräämässä Helsingin seudulla ilmestyvässä päivälehdessä sekä yhtiön internetsivuilla. Kutsussa ilmoitetaan kokouksessa käsiteltävät asiat ja hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle. Yhtiökokoukseen on ilmoittauduttava kokouskutsussa esitetyllä tavalla.
Hallitukselle ilmoitetut hallituksen jäsenehdokkaat ilmoitetaan yhtiökokouskutsussa, jos ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa valintaan ja ehdotus on hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tekemä tai ehdotusta kannattavat osakkeenomistajat, joilla on vähintään 10 prosenttia yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Yhtiökokouskutsun julkistamisen jälkeen asetetut ehdokkaat julkistetaan erikseen, mikäli edellä mainitut edellytykset täyttyvät. Hallituksen tarkastusvaliokunnan ehdotus yhtiön tilintarkastajaksi julkistetaan vastaavalla tavalla ennen yhtiökokousta.
Yhtiön tavoitteena on, että kaikki hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat läsnä yhtiökokouksessa ja että hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla oleva henkilö osallistuu valinnasta päättävään yhtiökokoukseen, ellei poissaololle ole erityisen painavaa syytä.
Osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen, jos hänet on kymmenen päivää ennen yhtiökokousta merkitty osakkeenomistajaksi yhtiön osakasluetteloon ja jos hän on ilmoittanut osallistumisestaan yhtiölle yhtiökokouskutsussa mainitulla tavalla. Myös hallintarekisteröityjen osakkeiden omistaja voi osallistua yhtiökokoukseen ilmoittautumalla yhtiön osakasluetteloon ja yhtiölle. Osakkeenomistaja voi osallistua yhtiökokoukseen itse tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä. Osakkeenomistajalla on oikeus saada haluamansa asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää yhtiökokouskutsuun. Yhtiökokouksessa kaikilla osakkeenomistajilla on oikeus esittää kysymyksiä ja päätösehdotuksia käsiteltävinä olevista asioista. Oikeus osinkoon on osakkeenomistajalla, joka on osingonjaon täsmäytyspäivänä merkitty osakkeenomistajaksi yhtiön osakasluetteloon.
2008 Varsinainen yhtiökokous pidettiin 29. helmikuuta 2008. Yhtiökokous päätti muuttaa yhtiön yhtiöjärjestystä lähinnä vuonna 2006 voimaan tulleen osakeyhtiölain johdosta.
Cargotecin hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan varsinaista jäsentä sekä enintään kolme varajäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen jäsenten enemmistön tulee olla riippumattomia yhtiöstä ja suurimmistä osakkeenomistajista. Jäsenten valinnassa kiinnitetään huomiota jäsenten toisiaan täydentävään kokemukseen ja asiantuntemukseen yhtiön toimialalla ja kehitysvaiheessa.
Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä edustaa yhtiötä. Hallituksen tehtävät määräytyvät yhtiöjärjestyksen ja osakeyhtiölain perusteella. Hallitus on laatinut itselleen kirjallisen työjärjestyksen, jossa määritellään sen keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet.
Työjärjestyksen mukaan hallitus kokoontuu säännöllisesti seitsemän kertaa vuodessa sekä tarvittaessa puheenjohtajan kutsusta. Hallituksen tehtäviin kuuluu vahvistaa yhtiön tilinpäätös ja osavuosikatsaukset, valvoa kirjanpidon asianmukaisuutta ja yhtiön taloudellisia asioita sekä valmistella yhtiökokoukselle esiteltäviä asioita. Hallituksen vastuualueisiin kuuluvat myös yhtiön lahjoitusvaroista, lainoista ja takauksista päättäminen. Hallitus valitsee Cargotecin toimitusjohtajan ja päättää hänen palvelussuhteensa ehdoista. Lisäksi hallitus
vahvistaa strategiset suunnitelmat, vuotuiset toimintasuunnitelmat, merkittävät yrityskaupat ja investoinnit sekä hyväksyy riskienhallinnan periaatteet.
Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan vuosittain sisäisenä itsearviointina. Lisäksi hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuutta vuosittain.
2008 Varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti kuusi. Varsinaisiksi jäseniksi valittiin uudelleen Henrik Ehrnrooth, Tapio Hakakari, Ilkka Herlin, Peter Immonen ja Karri Kaitue sekä uutena jäsenenä Antti Lagerroos.
Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan Ilkka Herlinin jatkamaan hallituksen puheenjohtajana sekä Henrik Ehrnroothin jatkamaan hallituksen varapuheenjohtajana. Hallituksen sihteerinä toimii varatoimitusjohtaja Kari Heinistö.
Hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja Ilkka Herliniä lukuun ottamatta riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin on yksi yhtiön suurimmista omistajista, ja hän hallitsee yli 20 prosenttia yhtiön äänivallasta ja yli 10 prosenttia yhtiön osakkeista.
Hallituksen jäsenten esittely on julkaistu vuosikertomuksen sivulla 54–55. Heidän osakeomistuksensa 31. joulukuuta 2008 on esitetty taulukossa sivulla 51. Ajantasainen tieto hallituksen ja johdon osake- ja optioomistuksista on yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.cargotec.fi /sijoittajat.
Hallitus piti 9 kokousta vuonna 2008. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 96.
Hallitusta avustaa sen työssä kolme valiokuntaa: tarkastusvaliokunta, nimitys- ja palkitsemisvaliokunta sekä työvaliokunta. Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajan sekä vahvistaa valiokuntien työjärjestykset. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, ne pitävät kokouksistaan pöytäkirjaa ja raportoivat säännöllisesti hallitukselle.
Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta johdon toimeenpaneman konsernin taloudellisen raportoinnin valvonnassa. Tarkastusvaliokunta ohjaa ja valvoo työjärjestyksensä mukaisesti konsernin sisäistä tarkastusta muun muassa arvioimalla yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyyttä ja asianmukaisuutta sekä käsittelemällä sisäisiä tarkastussuunnitelmia ja raportteja. Lisäksi tarkastusvaliokunta valmistelee yhtiökokoukselle esityksen tilintarkastajan
valinnasta ja palkkioista, määrittelee ja seuraa tilintarkastusyhteisön suorittamien neuvontapalvelujen laajuutta tilintarkastusyhteisön riippumattomuuden varmistamiseksi sekä käy tilinpäätöksen ja vähintään yhden osavuosikatsauksen läpi tilintarkastajan kanssa ennen raporttien esittämistä hallitukselle. Kokouksissa ovat läsnä valiokunnan jäsenten lisäksi valiokunnan sihteeri, konsernin sisäisen tarkastuksen johtaja, toimitusjohtaja sekä tilintarkastusyhteisön edustajat. Valiokunta kokoontuu ilman toimivan johdon läsnäoloa, mikäli käsiteltävät asiat sitä edellyttävät. Tarkastusvaliokuntaan kuuluu vähintään kolme hallituksen jäsentä.
2008 Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimi Karri Kaitue ja jäseninä Ilkka Herlin sekä 29.2.2008 saakka Peter Immonen ja 29.2.2008 alkaen Antti Lagerroos. Valiokunnan jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja Ilkka Herliniä lukuun ottamatta riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista. Valiokunnan jäsenillä on vuosien kokemus liikkeenjohdollisista tehtävistä. Valiokunta piti tilikauden aikana 4 kokousta, ja valiokunnan jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 100.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella Cargotecin yhtiökokoukselle ehdotus yhtiön hallituksen jäsenistä ja heidän palkkioistaan. Lisäksi valiokunta tekee hallitukselle ehdotuksen toimitusjohtajasta ja hänen työsuhteensa ehdoista. Valiokunnan tehtävä on myös varmistaa, että yhtiön johdon resursointi on asianmukainen ja palkkaus- ja muut ehdot ovat kilpailukykyiset. Johdolla tarkoitetaan tässä toimitusjohtajaa, johtoryhmää sekä pääsääntöisesti johtoryhmän jäsenille raportoivia henkilöitä. Valiokunta vahvistaa kohderyhmään kuuluvat henkilöt ja käsittelee pääsääntöisesti kerran vuodessa edellä mainittujen henkilöiden palkantarkistukset, bonusperiaatteet ja toteutuneet bonukset sekä seuraajasuunnittelun. Lisäksi valiokunnan tehtäviin kuuluu valmistella ja esittää hallitukselle optio-, osake- tai muut henkilöstön kannusteohjelmat sekä päätökset yhtiön vapaaehtoisista eläkejärjestelmistä. Nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan kuuluu vähintään kolme hallituksen jäsentä. Valiokunta kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolme kertaa vuodessa.
2008 Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana toimi Ilkka Herlin ja jäseninä Henrik Ehrnrooth, Tapio Hakakari sekä Peter Immonen. Valiokunnan jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia. Valiokunta piti tilikauden aikana 5 kokousta, ja valiokunnan jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 85.
Työvaliokunnan tehtävänä on seurata yhtiön taloudellista tilaa, valmistella hallituksen käsittelyyn tulevia strategisia asioita sekä seurata niiden toimeenpanoa. Työvaliokuntaan kuuluu vähintään kolme hallituksen jäsentä.
2008 Työvaliokunnan puheenjohtajana toimi Ilkka Herlin ja jäseninä Tapio Hakakari ja Peter Immonen. Valiokunnan jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia. Valiokunta piti tilikauden aikana 11 kokousta, ja valiokunnan jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 100.
Hallitus valitsee Cargotecin toimitusjohtajan ja päättää hänen palvelussuhteensa ehdoista. Toimitusjohtajana on vuodesta 2006 toiminut Mikael Mäkinen.
Toimitusjohtaja vastaa hallituksen asettamien tavoitteiden, suunnitelmien, linjausten ja päämäärien toteutumisesta konsernissa. Lisäksi toimitusjohtaja huolehtii yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja siitä, että varainhoito on järjestetty luotettavasti. Toimitusjohtajan palvelussuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa.
Cargotecin johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtajan lisäksi varatoimitusjohtajat, liiketoimintaalueiden toimitusjohtajat, talous- ja rahoitusjohtaja, henkilöstöjohtaja sekä tuotannosta ja liiketoiminnan kehittämisestä vastaavat johtajat eli yhteensä kymmenen jäsentä. Johtoryhmä seuraa liiketoiminnan kehitystä, käynnistää toimia ja määrittelee toimintaperiaatteet ja menettelytavat hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti. Johtoryhmä kokoontuu toimitusjohtajan johdolla kuukausittain sekä aina tarvittaessa.
Toimitusjohtajan ja johtoryhmän muiden jäsenten esittely on vuosikertomuksen sivulla 56–57. Heidän osake- ja optio-omistuksensa tilikauden 2008 lopussa on esitetty taulukossa sivulla 51 ja ajantasaisena yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.cargotec.fi /sijoittajat.
2008 Cargotecin varatoimitusjohtaja Kari Heinistö nimitettiin 1. helmikuuta 2008 vastaamaan On the Move -muutosohjelmasta. Eeva Sipilä nimitettiin 1. helmikuuta 2008 alkaen Cargotecin talous- ja rahoitusjohtajaksi. Pekka Vauramo nimitettiin varatoimitusjohtajaksi ja toimitusjohtajan sijaiseksi 18.12.2008. Lisäksi Axel Leijonhufvud nimitettiin 1. tammikuuta 2009 alkaen tuotannosta vastaavaksi johtajaksi.
Yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten palkkioista.
Cargotecin hallituksen suora osake- ja optio-omistus sekä määräysvaltayhtiöiden omistukset 31.12.2008 sekä muutokset tilikaudella.
| A-sarjan | B-sarjan | 2005A optio |
2005B optio |
|||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| osakkeet | Muutos | osakkeet | Muutos | oikeudet | Muutos | oikeudet | Muutos | |
| Ilkka Herlin | 2 940 067 | 4 550 000 | 189 000 | |||||
| Henrik Ehrnrooth | 60 000 | |||||||
| Tapio Hakakari | 152 000 | 51 100 | ||||||
| Peter Immonen | 48 000 | 14 000 | ||||||
| Karri Kaitue | ||||||||
| Antti Lagerroos* | ||||||||
*Hallituksen jäsen 29.2.2008 alkaen
Cargotecin johtoryhmän suora osake- ja optio-omistus sekä johtoryhmän yhteisesti omistaman Moving Cargo Oy:n omistus 31.12.2008 sekä muutokset tilikaudella
| A-sarjan | B-sarjan | 2005A optio |
2005B optio |
|||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| osakkeet | Muutos | osakkeet | Muutos | oikeudet | Muutos | oikeudet | Muutos | |
| Mikael Mäkinen | 11 000 | 1 000 | ||||||
| Pekka Vauramo | ||||||||
| Kari Heinistö | 14 000 | 6 000 | 0 | -1 000 | 0 | -1 000 | ||
| Lauri Björklund* | 300 | 300 | ||||||
| Harald de Graaf | 9 500 | |||||||
| Olli Isotalo | 0 | -1 360 | ||||||
| Axel Leijonhufvud** | ||||||||
| Kirsi Nuotto | ||||||||
| Eeva Sipilä | 5 600 | |||||||
| Matti Sommarberg | ||||||||
| Pekka Vartiainen | 11 000 | 3 000 | 0 | -1 000 | ||||
| Moving Cargo Oy | 226 694 | 142 340 | 0 | -5 500 | ||||
*Johtoryhmän jäsen 31.12.2008 asti
**Johtoryhmän jäsen 1.1.2009 alkaen
Hallituksen jäsenet eivät ole yhtiön osakesidonnaisten palkkiojärjestelmien piirissä.
Toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkasta, kannustepalkkiosta sekä muista eduista päättää hallitus nimitysja palkitsemisvaliokunnan esityksen pohjalta. Johtoryhmän palkat koostuvat kiinteästä peruspalkasta ja tulospalkkiosta, joka perustuu Cargotecin taloudellisten ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Toimitusjohtajalla vuosittaisen tulospalkkion enimmäismäärä on 60 ja muilla johtoryhmän jäsenillä 33–50 prosenttia vuosipalkasta.
Johtoryhmän jäsenet kuuluvat konsernin avainhenkilöiden osakepohjaiseen kannusteohjelmaan vuosille 2007–2011. Kannusteohjelman mahdolliset tuotot perustuvat Cargotec-konsernin strategiassa määriteltyihin viiden vuoden liikevaihto- ja liikevoittotavoitteiden saavuttamiseen. Tuotot maksetaan vuosina 2009–2012 osittain yhtiön B-sarjan osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus käytetään osakkeista aiheutuviin veroihin ja veroluonteisiin maksuihin. Osakkeisiin liittyy viimeistä ansaintajaksoa lukuun ottamatta kielto luovuttaa osakkeita vuoden kuluessa ansaintajakson päättymisestä. Osakkeina maksettavan osuuden kokonaismäärä on korkeintaan 387 500 Cargotecin B-sarjan osaketta, jotka ovat yhtiön hallussa.
Toimitusjohtajalla on kuuden kuukauden irtisanomisaika sekä oikeus irtisanomistilanteessa 12 kuukauden erorahaan. Hänellä on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen. Muilla johtoryhmän jäsenillä irtisanomisaika on 6–12 kuukautta, ja heillä on oikeus 6–12 kuukauden erorahaan. Yhdellä johtoryhmän jäsenellä on oikeus jäädä eläkkeelle 60 vuoden iässä. Eläke on tällöin 60 prosenttia viimeisen kymmenen kalenterivuoden keskimääräisestä vuosiansiosta ilman osakeperusteisia kannustepalkkioita. Järjestely on katettu yhtiön ottamalla vakuutuksella.
2008 Varsinainen yhtiökokous päätti pitää hallituspalkkiot edellisvuoden tasolla. Hallituksen puheenjohtajalle maksettiin 5 000 euroa kuukaudessa, varapuheenjohtajalle 3 500 euroa kuukaudessa ja muille hallituksen jäsenille 2 500 euroa kuukaudessa. Lisäksi hallituksen ja sen valiokuntien kokouksista maksettiin 500 euron kokouspalkkio. Kulut korvattiin laskun mukaan. Vuonna 2008 hallituspalkkioita maksettiin yhteensä 274 520 euroa.
Cargotecin hallituksen jäsenille, toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle tilikauden aikana maksetut palkat ja palkkiot sekä heille myönnetyt luontoisedut olivat 1 514 009 euroa. Tarkempi erittely heille maksetuista palkoista ja palkkioista on esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa 32.
Toimitusjohtaja Mikael Mäkisen peruspalkka luontoisetuineen tilikaudella 2008 oli 532 958 euroa.
Mäkiselle vuonna 2008 maksettu tulospalkkio oli 239 118 euroa. Hän kuuluu konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinohjelman piiriin.
Cargotecin antamat lainat yhtiön johtoryhmän yhteisesti omistamalle Moving Cargo Oy:lle johtoryhmälle suunnatun kannustinjärjestelmän rahoittamiseen olivat 3,5 miljoonaa euroa 31.12.2008. Cargotec ei ole antanut lähipiirille muita erityisiä etuuksia tai tehnyt lähipiirin kanssa muita vastaavia järjestelyjä. Lainan ehdoista on esitetty lisätietoja liitetiedossa 32.
Lakisääteinen tilintarkastus sisältää tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen sekä hallinnon tarkastuksen. Vuosittain annettavan tilintarkastuskertomuksen lisäksi tilintarkastajat raportoivat hallitukselle säännöllisesti tarkastushavainnoistaan. Cargotecin tilikausi on kalenterivuosi.
Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiössä on vähintään yksi ja enintään kolme tilintarkastajaa. Tilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin tilintarkastajaksi hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö.
Tilintarkastaja valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. PricewaterhouseCoopers Oy on toiminut Cargotecin tilintarkastajana yhtiön ensimmäisen tilikauden alusta 1. kesäkuuta 2005 lähtien. Tilintarkastajien palkkiot maksetaan laskun mukaan.
2008 Varsinainen yhtiökokous valitsi Cargotec Oyj:n tilintarkastajiksi hallituksen tarkastusvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti KHT Johan Kronbergin ja KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n. PricewaterhouseCoopers nimesi KHT Jouko Malisen yhteisön osalta päävastuulliseksi tilintarkastajaksi.
Konserniyhtiöiden tilintarkastuspalkkiot tilikaudelta olivat yhteensä 2,3 (2007: 2,5) miljoonaa euroa. Tilintarkastusyhteisön suorittamista neuvontapalveluista maksettiin palkkioita yhteensä 1,5 (2007: 1,9) miljoonaa euroa.
Yhtiön sisäistä valvontaa, riskejä ja riskienhallintaa sekä sisäistä tarkastusta on kuvattu vuosikertomuksen sivuilla 38–42. Rahoitusriskit on eritelty tilinpäätöksen liitetiedossa 2.
Cargotecin hallituksen vahvistamat eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct) määrittelevät, miten henkilöstön on toimittava päivittäisessä työssään, sekä talon sisällä työtovereiden keskuudessa että ulkoisten asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Ohjeissa selvitetään,
millainen rooli yhtiöllä on paikallisten ja maailmanlaajuisten toimintayhteisöjensä vastuullisena jäsenenä. Ohjeet ovat saatavilla yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.cargotec.fi /cargotec, osiossa Kestävä kehitys.
Cargotec noudattaa Helsingin pörssin sisäpiiriohjetta. Lisäksi yhtiön hallitus on hyväksynyt yhtiölle sisäisen sisäpiiriohjeen, joka perustuu pörssin ohjeeseen.
Yhtiön pysyvään julkiseen sisäpiiriin kuuluvat arvopaperimarkkinalain mukaisesti asemansa perusteella hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat sekä yhtiön määritteleminä johtoryhmän jäsenet. Yhtiön palveluksessa olevat henkilöt, jotka asemansa tai tehtäviensä johdosta saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa, muodostavat yhtiön pysyvän yrityskohtaisen sisäpiirin. Yhtiön hankekohtaiseen sisäpiiriin puolestaan kuuluvat ne henkilöt, jotka työ- tai muun sopimuksen perusteella työskentelevät yhtiölle ja saavat tiettyä hanketta koskevaa sisäpiiritietoa. Yhtiö pitää julkisen sisäpiirirekisterin lisäksi pysyvää yrityskohtaista sisäpiirirekisteriä sekä hankekohtaista sisäpiirirekisteriä Euroclear Finland Oy:n (ent. Suomen Arvopaperikeskus Oy) SIRE-järjestelmässä.
Pysyvät sisäpiiriläiset eivät saa tehdä kauppaa Cargotecin arvopapereilla 21 päivän aikana ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteiden julkaisemista. Hankekohtaisilta sisäpiiriläisiltä on kaupankäynti yhtiön arvopapereilla kielletty hankkeen raukeamiseen tai julkistamiseen saakka. Sisäpiiriohjeen noudattamisesta, ilmoitusvelvollisuuden seurannasta ja sisäpiirirekisterien ylläpidosta vastaa Cargotecin lakiasiainosasto.
Cargotec pitää yhteyttä sidosryhmiinsä avoimen viestinnän ja vuoropuhelun keinoin. Sidosryhmäsuhteita hoidetaan rehellisesti, tasapuolisesti ja luottamuksellisesti. Pörssin säännöt saattavat kuitenkin rajoittaa viestintää eri tavoin.
Yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.cargotec.fi on nähtävillä ajantasaiset tiedot yhtiöstä. Pörssi- ja lehdistötiedotteet ovat heti julkistamisen jälkeen saatavissa yhtiön internetsivuilta.
Filosofi an tohtori
Hallituksen jäsen 12.7.2005 alkaen, nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ja työvaliokunnan puheenjohtaja, tarkastusvaliokunnan jäsen
Wipunen varainhallinta oy:n ja Elävä Itämeri -säätiön hallituksen puheenjohtaja D-sijoitus Oy:n, Mariatorp Oy:n, WIP Asset Management Oy:n ja Pörssisäätiön hallituksen jäsen
WIP Asset Management Oy:n hallituksen puheenjohtaja, 2000–2005 KONE Oyj:n hallituksen jäsen, 1990–2000
Security Trading Oy:n toimitusjohtaja, 1987–2000
Maa- ja metsätaloustieteiden kandidaatti, diplomiekonomi
Riippumaton jäsen
Hallituksen jäsen 12.7.2005 alkaen, nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen
Pöyry Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Oy Forcit Ab:n ja Otava-Kuvalehdet Oy:n hallituksen jäsen
Pöyry Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja, 1997–2003 Pöyry Groupin hallituksen jäsen, 1996–1997 Jaakko Pöyry Holding Oy:n hallituksen puheenjohtaja, 1995 Finvest Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja, 1995–1998
Pöyry Groupin pääjohtaja, 1986–1995 PEN, Pöyry & Nokia Advanced Engineeringin toimitusjohtaja,1984–1985 Pöyry Groupin palveluksessa, 1979–
Oikeustieteen kandidaatti
Riippumaton jäsen
Hallituksen jäsen 12.7.2005 alkaen, nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ja työvaliokunnan jäsen
Enfo Oyj:n ja Esperi Care Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Etteplan Oyj:n, Martela Oyj:n ja Havator Holding Oy:n hallituksen jäsen
KONE Oyj:n johtaja, hallituksen sihteeri, 1998–2006 KCI Konecranes Oyj:n hallintojohtaja, 1994–1998 KONE Oyj:n palveluksessa, 1983–1994
Kauppatieteiden maisteri
Riippumaton jäsen
Hallituksen jäsen 12.7.2005 alkaen, nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ja työvaliokunnan jäsen
WIP Asset Management Oy:n hallituksen puheenjohtaja
Elävä Itämeri -säätiön hallituksen varapuheenjohtaja
Mariatorp Oy:n, Wipunen varainhallinta oy:n ja Osakesäästäjien keskusliitto ry:n hallituksen jäsen
Oikeustieteen lisensiaatti
Riippumaton jäsen
Hallituksen jäsen 12.7.2005 alkaen, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja
Okmetic Oyj:n ja Outotec Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja
Outokumpu Oyj:n palveluksessa vuodesta 1990: Outokumpu Oyj:n varatoimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen sekä konsernin johtoryhmän varapuheenjohtaja
Oikeustieteen lisensiaatti
Riippumaton jäsen
Hallituksen jäsen 29.2.2008 alkaen, tarkastusvaliokunnan jäsen
Wärtsilä Oyj:n hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2003, Wärtsilä Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2002 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen hallintoneuvoston jäsen vuodesta 1996
Finnlines Oyj:n toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen 1990–2007 Nokia Oyj:n palveluksesa 1984–1990
Toimitusjohtaja, Diplomi-insinööri
Cargotec Oyj:n palveluksessa vuodesta 2006
palveluksessa 1982–2006: Ship Power -liiketoiminnan johtaja, 1999–2006 Toimitusjohtaja, Wärtsilä NSD Singapore, 1997–1998 Johtaja, Merimoottorit, Wärtsilä SACM Diesel, 1992–1997
Glaston Oyj Abp:n ja Volvo Penta AB:n sekä Teknologiateollisuus ry:n hallituksen jäsen. ICC Kansainvälisen kauppakamarin Suomen osaston hallituksen jäsen ja Finpron hallituksen varapuheenjohtaja 1.1.2009 alkaen.
Varatoimitusjohtaja, Kauppatieteiden maisteri
Cargotec Oyj:n palveluksessa vuodesta 1983
Keskeinen työkokemus:
Suomen Autoteollisuus Oy:n hallituksen jäsen. Suomen puolustus- ja ilmailuteollisuusyhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja. Partiosäätiö – Scoutstiftelsen rs:n hallituksen jäsen.
CFO, Kauppatieteiden maisteri, CEFA
Cargotec Oyj:n palveluksessa vuodesta 2005
Sijoittajasuhde- ja viestintäjohtaja, Cargotec Oyj, 2005–tammikuu 2008 Sijoittajasuhdejohtaja, Metso Oyj, 2002–2005 Osakeanalyytikko, Mandatum Pankkiiriliike (Sampo Pankki Oyj), 1999–2002
Toimitusjohtaja, Hiab-liiketoiminta-alue Diplomi-insinööri
Cargotec Oyj:n palveluksessa vuodesta 2003
ESAB-konsernin palveluksessa 1983–2003: Aluejohtaja, Pohjoismaat, 2000–2003 Toimitusjohtaja, Oy ESAB, 1998–2003 Toimitusjohtaja, ESAB Nederland B.V., 1995–1998
Varatoimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen
Toimitusjohtaja, Kalmarliiketoiminta-alue Diplomi-insinööri
Cargotec Oyj:n palveluksessa vuodesta 2007
Keskeinen työkokemus: Sandvikin palveluksessa 1985–2007: Sandvik Mining and Constructionin (SMC) Underground Hard Rock Mining -divisioonan toimitusjohtaja ja SMC:n johtoryhmän jäsen, Sandvikin maajohtaja Suomessa, 2005–2007 SMC:n TORO Loaders -divisioonan johtaja, 2003–2005 SMC:n Drills-divisioonan johtaja, 2001–2003
Toimitusjohtaja, MacGREGORliiketoiminta-alue Diplomi-insinööri
Cargotec Oyj:n palveluksessa vuodesta 1993
Toimitusjohtaja, Bromma Conquip AB, 2003–2006 Toimitusjohtaja, Velsa Oy, 1999–2002 Teknologia- ja tuotekehitysjohtaja, Kalmar Industries AB, 1997–1999
Toimitusjohtaja, Cargotec Services, Insinööri
Cargotec Oyj:n palveluksessa vuodesta 2006
KONE Oyj:n palveluksessa 1987–2006: Toimitusjohtaja, KONE Ireland Ltd., 2004–2006 Markkinointijohtaja, Uudet laitteet, 2000–2004 Tuotemarkkinointijohtaja, 1997–2000
Cargotec Oyj:n palveluksessa vuodesta 2007
Tuotantojohtaja, Kalmar, 2007–2008 Johtaja, Komponentit, Ruukki Engineering, Ruotsi, 2005–2006 Toimitusjohtaja, Weibulls group, 2000–2005 Toimitusjohtaja, Weibulls Sweden AB, 1996–2000 Tuotantopäällikkö, Saint-Gobain Isover AB, Ruotsi, 1995–1996
Filosofi an maisteri
Cargotec Oyj:n palveluksessa vuodesta 2006
GlaxoSmithKline Finlandin palveluksessa 2001–2006: Henkilöstöhallinnosta ja asiakaskoulutuksesta vastaava johtaja, 2006 Henkilöstö- ja viestintäjohtaja, 2004–2005 Henkilöstöjohtaja, 2001–2004 Johtaja, Kansainvälinen
koulutus, Datex-Ohmeda, 1998–2001
Johtaja, Liiketoiminnan kehitys, Diplomi-insinööri,
kauppatieteiden maisteri Cargotec Oyj:n palveluksessa
Keskeinen työkokemus: Johtaja, Liiketoiminnan kehitys, Kalmar, 1998–2006 Johtaja, EMEA, Sisu Terminal Systems, 1997 Johtaja, MHE Business, Sisu Terminal Systems, 1994–1996
FIMECC Oy:n hallituksen jäsen
| Konsernin tuloslaskelma 69 | |
|---|---|
| Konsernitase 70 | |
| Laskelma konsernin oman | |
| pääoman muutoksista 72 | |
| Konsernin rahavirtalaskelma 73 |
| 1. | Konsernitilinpäätöksen | |
|---|---|---|
| laatimisperiaatteet 74 | ||
| 2. | Rahoitusriskien hallinta 81 | |
| 3. | Segmentti-informaatio 85 | |
| 4. | Yrityshankinnat ja -myynnit 89 | |
| 5. | Valmistusasteen mukainen tuloutus 91 | |
| 6. | Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 92 | |
| 7. | Uudelleenjärjestelykulut 92 | |
| 8. | Henkilöstökulut 93 | |
| 9. | Poistot ja arvonalentumiset 93 | |
| 10. Rahoitustuotot ja -kulut 94 | ||
| 11 | Tuloverot 95 | |
| 12. Osakekohtainen tulos 96 | ||
| 13. Liikearvo 97 | ||
| 14. Muut aineettomat hyödykkeet 98 | ||
| 15. Aineelliset hyödykkeet 99 | ||
| 16. Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 102 | ||
| 17. Pitkäaikaiset myytävissä | ||
| olevat sijoitukset 103 | ||
| 18. Laskennalliset verosaamiset ja -velat 103 | ||
| 19. Vaihto-omaisuus 104 | ||
| 20. Rahoitusvarat ja -velat | ||
| arvostusryhmittäin 105 | ||
| 21. Myyntisaamiset ja muut | ||
| korottomat saamiset 107 | ||
| 22. Rahavarat 107 | ||
| 23. Oma pääoma 108 | ||
| 24. Optio-oikeudet ja | ||
| osakeperusteiset maksut 109 | ||
| 25. Korolliset velat 111 | ||
| 26. Eläkevelvoitteet 113 | ||
| 27. Varaukset 115 | ||
| 28. Ostovelat ja muut korottomat velat 116 | ||
| 29. Vastuut 116 | ||
| 30. Johdannaissopimukset 117 |
| 31. Konserni vuokralleantajana 118 | |
|---|---|
| 32. Lähipiiritapahtumat 118 | |
| 33. Merkittävimmät tytäryhtiöt 31.12.2008 119 | |
| 34. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat 122 |
| Emoyhtiön tuloslaskelma 123 | |
|---|---|
| Emoyhtiön tase 124 | |
| Emoyhtiön rahoituslaskelma 126 |
| 1. | Emoyhtiön tilinpäätöksen | |
|---|---|---|
| laatimisperiaatteet 127 | ||
| 2. | Henkilöstökulut 128 | |
| 3. | Suunnitelman mukaiset poistot 128 | |
| 4. | Liiketoiminnan muut tuotot 128 | |
| 5. | Liiketoiminnan muut kulut 129 | |
| 6. | Rahoitustuotot ja kulut 129 | |
| 7. | Satunnaiset erät 130 | |
| 8. | Tuloverot 130 | |
| 9. | Aineettomat hyödykkeet 130 | |
| 10. Aineelliset hyödykkeet 131 | ||
| 11. Sijoitukset 132 | ||
| 12. Saamiset saman konsernin yrityksiltä 133 | ||
| 13. Siirtosaamiset ulkopuolisilta 133 | ||
| 14. Oma pääoma 133 | ||
| 15. Pitkäaikainen vieras pääoma 134 | ||
| 16. Velat saman konsernin yrityksille 134 | ||
| 17. Siirtovelat ulkopuolisille 134 | ||
| 18. Vastuut 135 | ||
| 19. Johdannaissopimukset 135 |
| Taloudellista kehitystä | |
|---|---|
| kuvaavat tunnusluvut 136 | |
| Osakekohtaiset tunnusluvut 137 | |
| Tunnuslukujen laskentaperusteet 138 | |
| ALLEKIRJOITUKSET 143 | |
|---|---|
TILINTARKASTUSKERTOMUS...................... 144
Kuormankäsittelylaitteiden markkinat olivat vahvat Euroopassa ensimmäisen vuosipuoliskon ajan, mutta heikkenivät merkittävästi yleisen rakennusteollisuuden hiljenemisen seurauksena toisen vuosipuoliskon aikana. Yhdysvalloissa kuormankäsittelylaitteiden kysyntä oli heikkoa koko vuoden. Julkisella sektorilla on kuitenkin nähtävissä mahdollisuuksia, kun eri maat etsivät keinoja vahvistaakseen talouskasvua. Aasiassa ja Tyynenmeren alueella kasvu oli hyvää Japania lukuun ottamatta.
Kontinkäsittelylaitteiden markkinoilla aktiviteetti jatkui hyvänä viimeiseen vuosineljännekseen asti, jonka aikana talouden epävarmuus alkoi heijastua asiakkaiden investointipäätöksiin. Konttikurottajien, konttilukkien ja mobiilipukkinosturien markkinat olivat vilkkaat. Kevyiden haarukkatrukkien sekä terminaalitraktorien markkinat heikkenivät kehittyneillä markkinoilla vuoden loppua kohti. Satamaoperaattoreiden kiinnostus automaatioon jatkui, mikä näkyi useina simulointija suunnitteluvaiheessa olevina automaatioprojekteina.
Laivojen lastikäsittelyjärjestelmien ja offshore-ratkaisujen markkinat olivat vahvat koko vuoden, mikä näkyy lukuisina saatuina tilauksina. Finanssikriisi ja laivojen käyttöasteiden aleneminen hidastivat kuitenkin uusien laivojen tilauksia loppuvuotta kohti. Markkinoiden epävarmuutta lisäsivät myös spekulaatiot jo tilattujen laivojen peruutuksista.
Huoltopalvelujen kysyntä jatkui myönteisenä eikä heikentynyt taloustilanne vaikuttanut merkittävästi aktiviteettiin. Asiakkaat ovat kiinnostuneita entistä joustavammista toimintamalleista. Laitteiden korkeat käyttöasteet kehittyvillä markkinoilla lisäsivät huoltopalvelujen kysyntää. Euroopassa huoltopalvelujen kysyntä oli hyvää. Yhdysvalloissa heikko taloustilanne vaikutti huoltopalvelujen kysyntään.
Cargotecin saadut tilaukset vuonna 2008 olivat 3 769 (4 106) miljoonaa euroa. Erityisesti laivanrakennuksen korkeasuhdanne heijastui MacGREGORin saamiin tilauksiin tammi–syyskuussa. Neljännen vuosineljänneksen aikana Cargotecin saatujen tilausten määrä aleni 633 (1 214) miljoonaan euroon, mikä on seurausta jyrkästi lisääntyneestä talouden epävarmuudesta.
Hiabin osuus saaduista tilauksista oli 818 (985) miljoonaa euroa. Neljännen vuosineljänneksen osuus saaduista tilauksista oli 157 (254) miljoonaa euroa. Pääosa Hiabin saamista tilauksista oli liiketoiminnalle tyypillisiä pienehköjä yksittäisiä tilauksia. Tilausten heikentyminen on seurausta rakentamiseen liittyvien asiakassegmenttien kysynnän alenemisesta Yhdysvaltojen lisäksi myös Euroopassa toisen vuosipuoliskon aikana.
Neljännellä vuosineljänneksellä Hiab sai yli 16 miljoo-
nan euron tilauksen Irakin sähköministeriöltä. Tilaukseen sisältyy 95 kuormausnosturia asennuksineen sekä alustoina toimivat kuorma-autot. Ratkaisut toimitetaan pääosin vuoden 2009 aikana. Lisäksi saatiin 21 koukkulaitteen ja 9 kuormausnosturin tilaus Suomen puolustusvoimilta sekä 100 vaihtolavalaitteen ja 20 kuormausnosturin tilaus asennuksineen Alankomaiden pelastuslaitokselta ja liikkuvalta poliisilta.
Syyskuussa Hiab sai merkittävän 428 kuormausnosturin ja 32 koukkulaitteen tilauksen yhdysvaltalaiselta BAE Systems Inc:lta. Laitteiden toimitus alkoi vuoden 2008 viimeisen neljänneksen aikana, ja suurin osa toimituksista tapahtuu vuonna 2009.
Toisella vuosineljänneksellä Hiab kirjasi Yhdistyneiden kuningaskuntien (UK) puolustusministeriölle toimitettavien 90 vaihtolavalaitteen tilauksen. Lisäksi Hiab toimitti vaihtolavalaitteita ja jätteenkeräysyksikköjä Pekingin olympiakylään Kiinassa.
Kalmarin osuus saaduista tilauksista oli 1 566 (1 429) miljoonaa euroa. Neljännen vuosineljänneksen osuus saaduista tilauksista oli 348 (346) miljoonaa euroa. Useisiin tilauksiin sisältyy Kalmarin kehittämiä navigointi-, kontinpaikannus- ja etävalvontajärjestelmiä. Konttikurottajatilaukset olivat ennätykselliset koko vuoden tasolla.
Neljännellä vuosineljänneksellä Kalmar sai viisivuotisen sopimuksen maastoajoon tarkoitettujen konttikurottajien toimittamisesta Yhdysvaltojen puolustusministeriön alaiselle TACOMille (Tank Automotive Armament Command). Sopimus on jaettu osiin, joista ensimmäisen osan laitteiden arvo on noin 100 miljoonaa euroa. Laitteet toimitetaan vuosina 2009–2010. Viisivuotisen tilauksen kokonaisarvo on arvioilta yli 300 miljoonaa euroa.
Toisella vuosipuoliskolla Kalmar sai lisäksi useita E-One+ mobiilipukkinosturi-, konttilukki- ja terminaalitraktoritilauksia. Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä toimitetaan neljä mobiilipukkinosturia Evyapin satamaan Turkkiin ja vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä kaksi mobiilipukkinosturia Koperin satamaan Sloveniaan, kahdeksan mobiilipukkinosturia Kumportin satamaan Turkkiin sekä 4 mobiilipukkinosturia Livornon satamaan Italiaan.
Konttilukkitilauksia saatiin Iso-Britanniasta, Kreikasta ja Australiasta. Iso-Britanniaan vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla DP World Southamptonille toimitettavista 15 konttilukista kaksi ja Tilbury Container Servicesille toimitettavista kuudesta konttilukista yksi on hybridilukki. Muihin laitteisiin hybridipaketti voidaan asentaa jälkikäteen lisävarusteena. Vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla toimitetaan myös 10 konttilukkia Piraeus Port Authoritylle Kreikkaan. Neljä uutta automaattilukkia otetaan käyttöön Fisherman Islandin konttiterminaalissa Brisbanessa, Australiassa syyskuuhun 2009 mennessä. Lisäksi 42 terminaalitraktoria toimitettiin Salalahin konttiterminaaliin Omaniin vuoden 2008 loppuun mennessä.
Kolmannella vuosineljänneksellä Kalmar sai mittavan E-One+-mobiilipukkinosturitilauksen Etelä-Afrikasta. 32 mobiilipukkinosturia toimitetaan Transnet Port Terminalsin Kapkaupungin terminaaliin. Toimitukset alkavat vuoden 2009 kesällä ja päättyvät syksyllä 2010.
Tilikauden aikana saatiin myös seitsemän E-One+-mobiilipukkinosturin ja 10 konttikurottajan tilaus intialaiselta Arshiya Internationalilta. Laitteiden toimitukset alkoivat vuoden 2008 lopussa.
Kesäkuussa Kalmar sai 30 terminaalitraktorin, seitsemän E-One+-mobiilipukkinosturin ja viiden konttikurottajan tilaukset Sociedad Portuaria Regional de Cartagenalta (SPRC) Kolumbiasta. Laitteet tulevat SPRC:n uuteen Contecarterminaaliin Cartagenaan. Pienimmät laitteet on toimitettu, ja mobiilipukkinosturit ovat käytössä toukokuuhun 2009 mennessä.
Toukokuussa Kalmar sai 30 konttilukin tilauksen eteläafrikkalaiselta Transnet Port Terminalsilta (TPT). Laitteiden toimitukset TPT:n Durbanin konttiterminaaliin alkoivat kesällä 2008 ja jatkuvat tammikuulle 2009.
Maaliskuussa Kalmar sai 48 EDRIVE®-konttilukin tilauksen Eurogaten Saksan toiminnoilta. 22 lukkia toimitetaan Eurogaten CTB Bremerhavenin konttiterminaaliin ja 13 lukkia Eurogaten CTH Hampurin terminaaliin. Lisäksi 13 lukkia toimitetaan MSC Gate Bremerhavenin terminaaliin, joka on Eurogaten ja Mediterranean Shipping Companyn yhteisyritys. Toimitukset alkoivat syksyllä 2008 ja viimeiset yksiköt toimitetaan vuoden 2009 alussa. Lisäksi Kalmar toimitti Steveco Oy:lle kymmenen EDRIVE®-konttilukkia Mussalon konttiterminaaliin Kotkaan.
E-One+-mobiilipukkinostureiden tilauksia saatiin ensimmäisellä vuosineljänneksellä muun muassa Vietnamista, Thaimaasta, Intiasta, Brasiliasta ja Marokosta. Kalmar sopi 17 mobiilipukkinosturin toimituksista Vietnam International Container Terminalsin konttiterminaaliin Ho Chi Minhiin. Laitteet toimitetaan vuosina 2008–2010. Thaimaalainen LCMT Company Ltd. sopi Kalmarin kanssa kuuden mobiilipukkinosturin toimituksesta Laem Chabangin satamaan. Mobiilipukkinosturit toimitetaan maaliskuuhun 2009 mennessä. Kalmar toimittaa myös 11 mobiilipukkinosturia Gateway Terminals Indian Nhava Shevan satamaan tammikuun 2009 aikana. Etelä-Amerikan suurimmalta konttiterminaalioperaattorilta Santos Brasil S/A:lta saatiin 12 mobiilipukkinosturin tilaus. Laitteet toimitetaan maaliskuuhun 2009 mennessä. Lisäksi Casablancaan Somaportin terminaaliin toimitetaan kymmenen mobiilipukkinosturia vuoden 2009 alussa.
Helmikuussa Kalmar sopi 22 E-One+-mobiilipukkinosturin toimituksista eteläafrikkalaiselle Transnet Limitedille. Laitteet toimitetaan vuosien 2008–2009 aikana uuteen Ngquran satamaan. Helmikuussa sovittiin myös Yhdysvaltojen länsirannikolla sijaitsevan Port of Tacoman kanssa seitsemän konttilukin toimituksista. Konttilukkeja käytetään konttien
käsittelyssä rautatiellä, ja niihin asennetaan Kalmarin kehittämä, laitteiden käyttöä nopeuttava valvontajärjestelmä. Laitteet toimitettiin vuoden 2008 toisella puoliskolla.
MacGREGORin osuus saaduista tilauksista oli 1 393 (1 696) miljoonaa euroa. Neljännen vuosineljänneksen osuus saaduista tilauksista oli 129 (616) miljoonaa euroa. Saatujen tilausten määrän pudotus neljännellä vuosineljänneksellä on seurausta muutaman viime vuoden kestäneen poikkeuksellisen laivanrakennuksen korkeasuhdanteen selkeästä hiljentymisestä. Lisäksi maailmanlaajuinen talouden hiljentyminen vuoden lopussa johti ylikapasiteettiin useissa laivatyypeissä, minkä takia varustamot harkitsevat uudelleen investointejaan.
MacGREGOR sai neljännellä vuosineljänneksellä noin 30 miljoonan euron arvosta tilauksia Kiinasta. Tilaukset sisältävät nostureiden, lastiluukkujen ja kiinteiden kontinkäsittelylaitteiden toimitukset kymmeneen laivaan vuosina 2010–2011.
MacGREGOR sai kolmannella vuosineljänneksellä merkittäviä lastiluukku-, laivanosturi- ja ro-ro-laitteiden tilauksia Koreasta, Singaporesta, Kiinasta ja Japanista. Lastiluukkuja toimitetaan 39 konttilaivaan. Singaporesta saatiin tilaus uusista laivanostureista ja lastiluukuista neljään raskaskuljetusalukseen. Ro-ro-laitteet ja nostettavat autokannet toimitetaan 16 ajoneuvojen kuljetusalukseen vuosina 2009–2011.
Elokuussa Offshore-divisioona sai merkittävän kahden offshore-nosturin tilauksen suomalaiselta Finstashipiltä. Nosturit varustetaan aktiivisella aallon korkeuden kompensointijärjestelmällä ja ne toimitetaan vuoden 2010 loppupuoliskolla.
Toisella vuosineljänneksellä saatiin mittavia lastiluukku- ja ro-ro-laitteiden tilauksia pääasiassa Koreasta ja Japanista. Lastiluukkuja toimitetaan lukuisiin konttilaivoihin ja irtolastialuksiin vuosina 2009–2012. Ro-ro-laitteiden tilauksiin sisältyy laitteiden suunnittelu ja valmistaminen sekä nostettavat autokannet neljään avomerikontti/ro-ro-alukseen. Laitteet toimitetaan vuosina 2010–2011.
Kesäkuussa MacGREGOR allekirjoitti sopimuksen itse lastaavien ja purkavien sementinkäsittelylaitteiden toimittamisesta kolmeen sementinkuljetusalukseen. Toimitukset alkavat kesällä 2009.
Toukokuussa Offshore-divisioona sai nosturitilauksen yhdysvaltalaiselta Edison Chouest Offshorelta. Nosturit toimitetaan vuoden 2009 ensimmäiseen vuosineljännekseen mennessä. Lisäksi Offshore-divisioonassa saatiin lukuisia tilauksia erityisesti taaveteista, jotka toimitetaan vuosina 2008–2009.
Ensimmäisellä vuosineljänneksellä saatiin runsaasti laivanosturi- ja lastiluukkutilauksia pääasiassa Kiinasta ja Koreasta. Yhteensä 276 irtolastinkäsittelyyn tarkoitettua nosturia toimitetaan varustamoille Saksaan, Singaporeen, Kiinaan ja Koreaan. Lastiluukkuja tilattiin 70 konttialukseen, 120 irtolastialukseen sekä 41 yleislastialukseen. Laitteet toimitetaan vuosina 2009–2011.
MacGREGOR sai maaliskuussa Taiwanista merkittävän irtolastinkäsittelylaitteiden tilauksen, kun Taiwan Power Company tilasi kivihiilen käsittelyyn tarkoitettuja laitteita. MacGREGORin Siwertell-mallisessa irtolastinkäsittelylaitteessa on täysin suljettu kuljetuslinja, joka rajoittaa irtolastin käsittelyssä syntyvän pölyn pääsemistä ilmaan.
Maaliskuussa saatiin myös laivanosturitilaus 30 tankkeriin kiinalaiselta telakalta. Huolto- ja letkunkäsittelynosturit toimitetaan vuosina 2008–2010 tankkereihin, joiden tilaajina ovat eri varustamot Turkissa, Norjassa, Venäjällä ja Kyproksella.
MacGREGOR sai tammikuussa tilaukset ro-ro-laitteiden toimittamisesta 12 ajoneuvojen kuljetusalukseen. Tilauksiin sisältyy nostettavat autokannet neljään korealaisella Hyundai Heavy Industries -telakalla rakennettavaan alukseen, ja ne toimitetaan vuosina 2009–2010. Lisäksi tilauksiin kuului pääkomponenttien suunnittelu ja toimitus kahdeksaan ajoneuvojen kuljetusalukseen, jotka rakennetaan Kiinassa.
Huoltomarkkinat jatkuivat aktiivisina heijastuen sekä kunnossapito- ja modernisointisopimuksien että varaosien kysyntään. Ylläpitosopimuksia solmittiin asiakkaiden kanssa niin Euroopassa kuin kehittyvillä markkinoilla, kuten Intiassa, Venäjällä ja Afrikassa. Cargotec jatkoi huoltoverkostonsa kasvattamista.
Ranskalaiselta Electricité Réseau Distribution Francelta saatiin vuotuinen noin 600 kuormausnosturin ylläpitosopimus.
Laivojen konversioprojektien kysyntä oli vilkasta, joka heijastui useisiin tilauksiin. Tilaukset toimitetaan vuosina 2008–2009. Taloustilanteen epävarmuus kuitenkin hidasti kysyntää toisella vuosipuoliskolla. Syyskuussa kreikkalaiselta Everlast Shipping S.A:lta saatu tilaus lastiluukkujen konversioista peruttiin. Toukokuun tilaukset käsittävät sähköisesti nostettavien autokansien toimittamisen kahteen Finnlinesin ro-ro-alukseen. Lisäksi solmittiin sopimus aluksen ohjausjärjestelmän konversiosta.
Toukokuussa sovittiin Arshiya Internationalin kanssa viisivuotisesta huoltosopimuksesta, joka kattaa mobiilipukkinosturien ja konttikurottajien ylläpidon Mumbain satamassa Intiassa. Toukokuussa tehtiin myös kolmevuotinen täyshuoltosopimus konttikurottajien ylläpidosta Göteborgin satamassa Ruotsissa.
Vuosaaren satamaan toimitettujen neljän satamanosturin ylläpidosta tehtiin huhtikuussa viisivuotinen täyshuoltosopimus. Lisäksi sovittiin konttilukkien, terminaalitraktorien ja konttikurottajien ylläpidosta samassa satamassa.
Maaliskuussa sovittiin norjalaisen Norsteve Oslon kanssa viisivuotisesta huoltosopimuksesta, joka kattaa viiden konttilukin ylläpidon, varaosat ja huollon Sjursoyan konttiterminaalissa Oslon satamassa.
Ensimmäisellä vuosineljänneksellä saatiin merkittävä laivojen itsepurkaimien huoltosopimus Filippiineiltä.
Cargotecin tilauskanta 31.12.2008 oli 3 054 (2 865) miljoonaa euroa. Hiabin osuus tilauskannasta oli 164 (260) miljoonaa
euroa, Kalmarin 704 (660) miljoonaa euroa ja MacGREGORin 2 187 (1 946) miljoonaa euroa. Tilausten peruutuksia kirjattiin MacGREGORissa neljännellä vuosineljänneksellä 119 miljoonaa euroa.
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut esitetään kokonaisuudessaan vertailutietoineen tilinpäätöksen osassa "Tunnusluvut".
Cargotecin liikevaihto kasvoi tilikauden aikana 13 prosenttia ja oli 3 399 (3 018) miljoonaa euroa. Vuoden 2008 yritysostoista kertyi liikevaihtoa 32 miljoonaa euroa. Kasvu on seurausta nousseista toimitusmääristä Kalmarissa ja MacGREGORissa sekä huollon kasvusta. Liikevaihdon kasvu oli voimakkainta Aasiassa ja Tyynenmeren alueella.
Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto oli 924 (868) miljoonaa euroa. Hiabin liikevaihto oli 216 (244) miljoonaa euroa, Kalmarin 413 (364) miljoonaa euroa ja MacGREGORin 298 (261) miljoonaa euroa. Hiabin liikevaihdon aleneminen johtui markkinatilanteen heikkenemisestä Euroopassa toisen vuosipuoliskon aikana. Kalmarin ja MacGREGORin liikevaihto kasvoi vahvan tilauskertymän ja nousseiden toimitusten ansiosta.
Huoltoliiketoiminnan liikevaihto kasvoi tilikauden aikana 15 prosenttia ja oli 871 (757) miljoonaa euroa, mikä on 26 (25) prosenttia koko liikevaihdosta. Varaosien ja huoltosopimusten vahva kysyntä vauhditti kasvua. Hiabissa huoltoliiketoiminnan osuus liikevaihdosta oli tammi–joulukuussa 23 (17) prosenttia, Kalmarissa 29 (30) prosenttia ja MacGREGORissa 23 (25) prosenttia.
Cargotecin tulos heijastaa kahtiajakoista vuotta, jossa vuoden ensimmäisen puoliskon pääosin erinomainen kysyntä kääntyi selvään laskuun maailmanlaajuisen fi nanssikriisin ja markkinoiden hiljenemisen myötä erityisesti Hiabissa.
Cargotecin tilikauden liikevoitto oli 173,7 (203,1) miljoonaa euroa. Liikevoitto sisältää 19 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja ja käyttöomaisuuden alaskirjauksia syyskuussa aloitetuista toimista. Uudelleenjärjestelykulut kirjattiin neljännelle vuosineljännekselle. Vertailutilikauden liikevoitto sisältää neljännelle vuosineljännekselle kirjatun Kalmar liiketoiminta-alueen 18 miljoonan euron kulun konttitarttujien tarkastus- ja korjausohjelmasta.
Ilman uudelleenjärjestelykuluja tilikauden liikevoitto oli192,8 (203,1) miljoonaa euroa eli 5,7 (6,7) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto sisältää 8,3 (9,9) miljoonan euron kustannusvaikutuksen yritysostojen hankintamenolaskelmista ja 9 miljoonaa euroa On the Move -muutosohjelman toteutuneita kuluja.
Neljännen vuosineljänneksen liikevoitto ilman 19 miljoonan euron uudelleenjärjestelykuluja ja alaskirjauksia oli 35,9 (46,3) miljoonaa euroa eli 3,9 (5,3) prosenttia liikevaihdosta. Hiabin osuus neljännen vuosineljänneksen liikevoitosta oli 3,7 (19,1) miljoonaa euroa, Kalmarin 12,1 (26,9) miljoonaa euroa ja MacGREGORin 30,7 (22,3) miljoonaa euroa.
Konsernin liiketoiminta-alueista MacGREGOR paransi kannattavuuttaan edellisestä vuodesta tehden viimeisellä vuosineljänneksellä ennätystuloksen. Liiketoimintaa on onnistuttu kasvattamaan voimakkaasti viimeisen kahden vuoden aikana samalla kannattavuutta parantaen.
Kalmarin liikevoitto sisältää huomattavan määrän kustannuksia, jotka aiheutuivat kustannusylityksistä projekteissa. Kalmarin liikevoittoon kirjattiin vuoden aikana 16 miljoonaa euroa projektikuluvarauksia: ensimmäiselle vuosineljännekselle neljä miljoonaa euroa, kolmannelle vuosineljännekselle viisi miljoonaa euroa ja neljännelle vuosineljännekselle seitsemän miljoonaa euroa.
Kolmannella vuosineljänneksellä voimakkaasti heikentynyt markkinatilanne Euroopassa alensi kapasiteetin käyttöastetta ja näkyi kannattavuuden selvänä putoamisena Hiabissa toisella vuosipuoliskolla. Hiabin liikevoittoa rasitti myös Hiabin Narvassa, Virossa laajennettavan komponenttitehtaan ennakoitua hitaampi ja kalliimpi ylösajo.
Sekä Hiabissa että Kalmarissa raaka-aine- ja materiaalikustannukset nousivat vielä toisella vuosipuoliskolla. Kun samaan aikaan kysyntä hidastui, oli tällä negatiivinen vaikutus kannattavuuteen. Vasta aivan vuoden lopulla näkyi selviä merkkejä kustannustason laskusta raaka-aineiden hinnanpudotusten ja alihankkijoiden kapasiteetin käyttöasteen alenemisen seurauksena.
Markkinatilanteen heikkenemisen takia käynnistettiin syyskuussa sopeuttamisohjelma. Alun perin arvioitu 700 henkilön vähennystarve kasvoi lähes tuhanteen. Tehostamistoimien tavoitteena on Hiabin kapasiteetin sopeuttaminen markkinatilanteeseen sekä Hiabin ja Kalmarin kannattavuuden parantaminen. Säästötoimilla pyritään kapasiteetin sopeuttamisen lisäksi noin 25 miljoonan euron vuotuiseen tulosparannukseen. Säästötoimista arvioidaan aiheutuvan kustannuksia ja käyttöomaisuuden alaskirjauksia yhteensä noin 35 miljoonaa euroa. Näistä 19 miljoonaa euroa kirjattiin vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä, mikä sisältää 3 miljoonaa euroa käyttöomaisuuden alaskirjauksia. Loppujen kustannusten arvioidaan toteutuvan vuoden 2009 alkupuolella.
Tilikauden voitto oli 120,8 (138,4) miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos 1,91 (2,17) euroa.
Cargotecin liiketoiminnan nettokäyttöpääoma kasvoi ja 31.12.2008 se oli 324 (253) miljoonaa euroa. Pääomaa sitoutui edelleen komponentteihin ja keskeneräiseen tuotantoon. Toisaalta MacGREGORin asiakkailtaan tilausvahvistuksina saamilla ennakoilla oli positiivinen vaikutus nettokäyttöpääomaan. Saadut ennakot tilikauden lopussa olivat 420 (244) miljoonaa euroa. Aineellinen käyttöomaisuus taseessa oli 284 (254) miljoonaa euroa ja aineeton käyttöomaisuus 754 (751) miljoonaa euroa.
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja tammi–joulukuussa oli 133,8 (235,1) miljoonaa euroa. Osinkoja maksettiin 66,6 (63,8) miljoonaa euroa. Yritysostoista maksettiin 46,5 (172,5) miljoonaa euroa. Nettovelka 31.12.2008 oli 478 (326) miljoonaa euroa, johon sisältyy 555 (488) miljoonaa euroa korollista velkaa. Omavaraisuusaste oli 33,0 (38,3) prosenttia, ja nettovelkaantumisaste nousi 55,3 (36,3) prosenttiin.
Cargotecin rahoitusrakenne on hyvä. Korolliset nettovelat koostuvat pääasiassa pitkäaikaisista lainoista, jotka erääntyvät vuodesta 2012 alkaen. Yhtiöllä oli tilikauden lopussa käyttämättömiä rahoituslimiittejä 635 miljoonaa euroa.
Oman pääoman tuotto tammi–joulukuussa oli 13,7 (15,6) prosenttia, ja sijoitetun pääoman tuotto oli 12,7 (16,8) prosenttia.
Cargotecin tutkimus- ja tuotekehitysmenot tilikaudella olivat 47,0 (46,4) miljoonaa euroa, mikä on 1,4 (1,5) prosenttia liikevaihdosta.
Cargotec avasi huhtikuussa suunnittelutoimiston Puneen, Intiaan. Kehittyvillä markkinoilla olevilla suunnitteluresursseilla saadaan tuotekehitys vastaamaan paremmin paikallisia tarpeita. Suunnittelukeskuksen resursseja hyödyntävät Cargotecin tuotekehityskeskukset, jotka toimivat eri puolilla maailmaa. Toiminta kattaa erilaista suunnittelua luonnoksista rakenneanalyyseihin ja järjestelmäsuunnitteluun. Keskuksessa työskenteli katsauskauden lopussa lähes 40 insinööriä.
Syyskuussa Hiab laajensi nosturitarjontaansa ratkaisulla, joka täyttää uudet EU-määräykset kuormausnosturien käytöstä henkilönostimina.
Hiab toi markkinoille uuden automaattisen lastinsuojauslaitteen, jota voidaan käyttää vaihtolavalaitteen kanssa jätteiden ja kierrätysmateriaalien kuljetuksessa.
Ensimmäisellä vuosineljänneksellä Hiab avasi alan huippua edustavan nosturien testauskeskuksen, joka sijaitsee kuormausnosturien valmistusyksikössä Hudiksvallissa, Ruotsissa. Keskus tarjoaa Hiabille ja muille liiketoimintaalueille mahdollisuuden testata enemmän ja tarkemmin aiempaa pidempiä nostureita ja komponentteja.
Kalmar lanseerasi vuonna 2008 Pro Future™ -konseptin, joka käsittää kaikki Kalmarin ympäristöystävälliset laitteet. Laitteet arvioidaan viiden ekologisen päätöksentekokriteerin mukaan: energialähde, energiatehokkuus, päästöt, meluhaitat ja kierrätettävyys.
Kaksi ensimmäistä markkinoille tuotua Pro Future™ -laitetta olivat tyhjien konttien käsittelyyn tarkoitettu vaihtovirtahaarukkatrukki ja hybridikonttilukki. Kalmar sai ensimmäisen hybridikonttilukin tilauksen kolmannella vuosineljänneksellä. Näitä Pro Future™ -laitteita seurasivat kolmannella vuosineljänneksellä markkinoille tuodut vaihtuvakierroksinen mobiilipukkinosturi ja vaihtuvakierroksinen sähkökonttilukki. Neljännellä vuosineljänneksellä Kalmar esitteli lisäksi kaksi uutta Pro Future™ -laitetta: automaattinen konttikenttänosturi sekä satamanosturi, jossa on regeneroiva energialiityntä.
Ensimmäisellä vuosineljänneksellä Kalmar toi markkinoille uuden, täysin automaattisen kuljetuslukin. Kuljetuslukki
voi nostaa, sijoittaa ja siirtää kontteja satamanosturin ja kenttä-nosturin välillä ilman kuljettajaa. Uusi Kalmar Autoshuttle™ varmistaa satamien kustannustehokkaan, tuottavan ja joustavan toiminnan erityisesti tulevaisuudessa erittäin suurissa satamissa.
Vuoden 2008 aikana Kalmar toi markkinoille uuden keskiraskaan kokoluokan terminaalitraktorin, jossa on panostettu ergonomiaan ja ajomukavuuteen ja jonka melutaso on aikaisempia malleja alhaisempi. Lisäksi markkinoille tuotiin sähkökäyttöinen keskiraskaan kokoluokan haarukkatrukki.
MacGREGORissa jatkettiin sähkökäyttöisten lastinkäsittelyratkaisujen sekä uuden laivanostureiden ohjausjärjestelmän kehittämistä. Offshore-divisioonassa panostettiin kansivarusteiden kehittämiseen. Ne mahdollistavat nostureiden käytön vaikeissa sääolosuhteissa, ja silloin kun on tarve operoida syvissä vesissä. Syyskuussa MacGREGOR allekirjoitti ensimmäisen sopimuksen täysin sähkökäyttöisten ro-ro-laitteiden toimittamisesta kahteen ajoneuvojen kuljetusalukseen.
Helmikuussa MacGREGOR sopi Yhdysvaltojen laivaston kanssa kuljetusjärjestelmän kehittämisestä ajoneuvojen siirtoon. Järjestelmän avulla suuria ajoneuvoja voidaan siirtää liikkuvasta aluksesta toiseen. Järjestelmän prototyyppi toimitetaan vuoden 2009 loppuun mennessä.
Cargotecin investoinnit ilman yritysostoja ja asiakasrahoitusta olivat tilikaudella 76,8 (53,2) miljoonaa euroa. Investoinnit asiakasrahoitukseen olivat 35,9 (37,5) miljoonaa euroa.
Hiabin nostureiden tuotanto päätettiin keskittää Euroopassa kolmeen tehtaaseen, mikä tarkoittaa Salon tehtaan tuotannosta luopumista. Ajoneuvotrukkien valmistus Ohiossa, Yhdysvalloissa päätettiin lopettaa ja keskittää valmistus Kansasissa sijaitsevaan Cargotecin yhteiseen valmistusyksikköön.
Cargotec perusti huhtikuussa Cargotec Port Security -nimisen tytäryhtiön kehittämään vaativia konttiliikenteen turvallisuusratkaisuja. Cargotec on viimeisen kahden vuoden aikana tutkinut turvallisuusratkaisuja konttien radioaktiivisuuden mittaamiseen. Cargotec on solminut yksinoikeudella maailmanlaajuisen teknologian lisenssisopimuksen yhdysvaltalaisen Innovative American Technology -yhtiön kanssa ja menestyksellä kenttätestannut tarttujiin asennettuja säteilynmittausratkaisuja.
Hiab aloitti toisella vuosineljänneksellä takalaitanostimia valmistavan tuotantolaitoksen laajennuksen Obornikissä, Puolassa. Projekti saatiin päätökseen vuoden 2008 aikana. Koreassa Hiab investoi nosturitehtaan uuteen maalaamoon. Raisiossa saatiin päätökseen projekti, jonka tuloksena vaihtolavalaitteita valmistavan tuotantolaitoksen kapasiteetti nousi huomattavasti kilpailukykyisemmän tuotantoprosessin ansiosta.
Kalmar aloitti toisella vuosineljänneksellä maastokelpoisten kontinkäsittelylaitteiden tuotantoyksikön laajentamisen Cibolossa, Teksasissa Yhdysvalloissa, ja käynnisti konttitarttujien valmistuksen kapasiteetin laajentamisen Ipohissa, Malesiassa. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä Kalmar laajensi verkostoaan Amerikassa avaamalla uuden myyntiyhtiön Meksikoon. Lisäksi Zeebruggeen, Belgiaan, avattiin uusi huoltoyksikkö.
MacGREGOR avasi maaliskuussa uuden offshore-laitteiden tuotantoyksikön Tianjinissa, Kiinassa. Uusi yksikkö mahdollistaa tuotannon tehostamisen ja optimoinnin Norjan ja Singaporen offshore-tuotantoyksiköissä. Osa Offshore-nosturituotannosta siirrettiin Norjasta Singaporeen, minkä johdosta isompia nostureita voidaan valmistaa enemmän Norjassa.
Cargotec ilmoitti tammikuussa aloittavansa mittavan On the Move -muutosohjelman, jolla pyritään kannattavuuden parantamiseen 80–100 miljoonalla eurolla. Muutosohjelman tavoitteena on toiminnan asiakaslähtöisyyttä ja tehokkuutta lisäämällä luoda pohja kannattavalle kasvulle. Alkuvaiheen projektit ovat keskittyneet tukitoimintojen ja yhtiörakenteen yksinkertaistamiseen ja tehokkuutta parantavien tietojärjestelmähankkeiden käynnistämiseen. Suomessa, Ruotsissa, Singaporessa ja Yhdysvalloissa kaikki liiketoiminnat aloittivat Cargotec-maayhtiöissä.
Katsauskauden aikana Hiab, Kalmar ja MacGREGOR muuttivat organisaatioitaan kohti asiakaslähtöisempää toimintatapaa.
Toisella vuosipuoliskolla pääpaino oli globaalin toimitusketjun kehittämisessä sekä lähemmäs asiakkaita että kohti alemman kustannustason toimintaympäristöä. Tätä toteuttamaan perustettiin yhteinen konsernitason tuotanto-organisaatio, joka vastaa liiketoiminta-alueiden hankinnoista ja tuotannosta.
Ensimmäiset yhteiset toimitusketjun kehittämishankkeet etenevät Kiinassa ja Virossa. Shanghaissa, Kiinassa sijaitsevan tehtaan tuotantokapasiteettia kaksinkertaistetaan, minkä osana Hiabin kokoonpanoyksikkö siirretään siellä sijaitsevan Kalmarin tehtaan yhteyteen. Vuonna 2007 ostetun Narvassa, Virossa sijaitsevan tuotantoyksikön kapasiteettia ja tuottavuutta on nostettu. Osana toimitusketjun kehittämistä Puolaan suunnitellaan lähinnä Kalmarin laitteiden kokoonpanoon keskittyvää tehdasta.
Tammi–joulukuussa Cargotec teki kahdeksan yrityskauppaa, joista neljä Hiab-liiketoiminta-alueella.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistamiseksi Cargotec osti 60 prosenttia Idea Designing & Consulting S.r.l:stä. Massan kaupungissa Italiassa sijaitseva yhtiö työllistää kymmenen tuotesuunnittelijaa.
Lokakuussa Kalmar osti 80 prosenttia kahdesta italialaisesta huoltoyhtiöstä, CVS Technoports S.r.l:stä ja CVS Service S.r.l:stä. Yrityskaupan jälkeen yritykset toimivat nimellä Offi cine Cargotec Ferrari ja ne keskittyvät kehittämään huoltopalveluiden tarjontaa kontin- ja lastinkäsittelyalojen asiakkaille Italiassa. Yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2007 oli noin 8 miljoonaa euroa, ja yhtiöt työllistävät 65 henkilöä.
Kalmar allekirjoitti elokuussa sopimuksen argentiinalaisen Equipos y Servicios para Terminales y Puertos SRL:n ostamisesta. Yhtiö on toiminut Kalmarin jälleenmyyjänä Argentiinassa, Uruguayssa ja Paraguayssa. Uusien laitteiden myynnin lisäksi yhtiö tarjoaa laitteiden loppukokoonpanoa, teknistä tukea ja varaosia sekä laitteiden korjausta ja kunnostusta Etelä-Amerikassa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2007 oli noin miljoona euroa ja se työllistää 17 henkilöä.
Kesäkuussa Hiab allekirjoitti sopimuksen pitkäaikaisen takalaitanostimien jälleenmyyjänsä liiketoiminnan ostamisesta Uudessa-Seelannissa. Takalaitanostimien myynnin lisäksi yhtiön liiketoiminta koostuu niiden asennuksista, korjauksista, huollosta ja varaosamyynnistä.
Maaliskuun lopussa Hiab allekirjoitti sopimuksen eteläafrikkalaisen Bowman Cranes (Pty) Limitedin liiketoiminnan hankkimisesta. Yhtiö on Hiabin pitkäaikainen yhteistyökumppani alueella. Yhtiö toimittaa, asentaa ja huoltaa lastinkäsittelylaitteita kuorma-autoihin. Yhtiön liikevaihto vuonna 2007 oli noin 18 miljoonaa euroa ja se työllistää 70 henkilöä.
Hiab allekirjoitti helmikuussa sopimuksen australialaisen O'Leary's Material Handling Services Pty Ltd:n liiketoiminnan ostamisesta. Hiab hankki yritysostolla yhtiöstä 70 prosenttia. O'Leary's Material Handling Services on Länsi-Australian johtava takalaitanostimia toimittava yritys. Yhtiön palveluksessa työskentelee 24 henkilöä, ja sen liikevaihto vuonna 2007 oli 2,6 miljoonaa euroa.
Helmikuussa Hiab allekirjoitti sopimukset takalaitanostimia Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa valmistavien englantilaisen Del Equipment (UK) Limitedin ja yhdysvaltalaisen Ultron Lift Corp:in hankkimisesta. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2007 oli noin 23 miljoonaa euroa, ja niiden palveluksessa työskentelee 164 henkilöä.
MacGREGOR allekirjoitti huhtikuussa sopimuksen yhdysvaltalaisen Platform Crane Service Inc:in (PCS) ostamisesta. PCS:n liikevaihto vuonna 2007 oli 16 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ja yrityksessä työskentelee 105 henkilöä.
Cargotecissa työskenteli tilikauden lopussa 11 826 (11 187) henkilöä. Sopeuttamistoimenpiteiden takia henkilöstön määrä aleni 370 henkilöllä pääasiassa Suomessa ja Ruotsissa. Tilikauden lopussa Hiabissa työskenteli 4 308 (4 418), Kalmarissa 4 766 (4 459) ja MacGREGORissa 2 577 (2 223) henkilöä. Koko vuoden keskimääräinen henkilömäärä oli 11 777 (10 276).
Konsernin henkilöstöstä 13 (14) prosenttia työskenteli Suomessa, 20 (22) prosenttia Ruotsissa ja 30 (30) prosenttia muualla Euroopassa. Amerikoissa konsernin henkilöstöstä työskenteli 11 (11) prosenttia, Aasian ja Tyynenmeren alueella 24 (22) prosenttia ja muualla maailmassa 2 (1) prosenttia. Naisten osuus työntekijöistä oli 15 (15) prosenttia ja miesten 85 (85) prosenttia. Osa-aikaisen henkilöstön määrä oli 3 (3) prosenttia, ja täysaikaisesti työskenteli 97 (97) prosenttia henkilöstöstä.
Henkilöstön palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma oli tilikaudella 387 (356) miljoonaa euroa.
Kysynnän ja kannattavuuden alenemisen takia Cargotec käynnisti syyskuussa pääosin Länsi-Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa koskevat tehostamistoimet. Tehostamistoimien tavoitteena on Hiabin kapasiteetin sopeuttaminen markkinatilanteeseen sekä Hiabin ja Kalmarin kannattavuuden parantaminen. Vuoden loppuun mennessä päättyneiden neuvottelujen tuloksena henkilömäärä vähenee 954 henkilöllä: Suomessa 271 henkilöllä, Ruotsissa 241, Yhdysvalloissa 117, Alankomaissa 91 ja muissa maissa yhteensä 234 henkilöllä. Hiabissa henkilövähennykset olivat 635, Kalmarissa 309 ja konsernitoiminnoissa 10 henkilöä.
Sopeuttamistoimet jatkuivat katsauskauden päätyttyä edelleen heikentyneen markkinatilanteen takia.
Cargotecin hallituksen vuonna 2007 hyväksymän uuden henkilöstöstrategian toteutusta vahvistettiin katsauskauden aikana. Erityisesti panostettiin henkilöstö- ja muutosjohtamisen tukemiseen, johtamistaitojen ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen sekä parhaiden osaajien sitouttamiseen. Osana On the Move -muutosohjelmaa henkilöstöhallinnolle luotiin katsauskauden aikana yhtenäinen toimintamalli ja globaali matriisiorganisaatio. Henkilöstöhallinnon yhteisten prosessien ja työkalujen kattavaa käyttöönottoa lujitettiin maailmanlaajuisesti. Lisäksi Cargotecin keskeisiä henkilöstöpolitiikkoja uudistettiin vuoden aikana.
Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet on määritelty Cargotecin ympäristöpolitiikassa. Toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät, kun yhtiön tuotteita käytetään. Tämän vuoksi Cargotecissa on vuonna 2008 panostettu tuotelähtöisten ympäristönäkökulmien tunnistamiseen.
Vuonna 2008 kehitettiin uudet alihankkijakriteerit, joissa myös ympäristö-, työterveys-, työturvallisuus- ja laatuasiat huomioidaan entistä laaja-alaisemmin.
Cargotecin liiketoiminnan strategiset kehitystavoitteet tukevat kokonaisvaltaista, pitkäikäisten ja kestävien ratkaisujen rakentamista asiakkaille. Tuotekehityksessä ympäristönäkökulmien huomioiminen on osa suunnittelua sekä valmistamista. Huoltoliiketoiminnassa olennaista on pidentää tuotteiden elinkaarta ja ylläpitää tehokkaita käyttöominaisuuksia kattavan huoltoverkoston avulla. Tuotekehityksen ja huollon lisäksi tavoitteena on kouluttaa asiakkaat käyttämään Cargotecin laitteita niin, että turvallisuus- ja ympäristövaikutukset ovat optimaalisella tasolla.
Energiataloudellisuus, laitteiden öljyvuotojen estäminen ja turvallisuus ovat Cargotecin tuotekehityksen merkittäviä osa-alueita. Vuonna 2008 energiataloudellisuudelle asetettiin ympäristön näkökulmasta selkeä kriteeri, jonka mukaan Cargotec sitoutuu vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä laitteissaan 10 prosenttia seuraavien 6–10 vuoden aikana. Ympäristövaikutusten arvioinnissa otettiin suuri askel, kun Kalmar osittain tähän sitoumukseen liittyen määritteli Pro Future™ -ympäristökriteerit.
Merkittävimmät ympäristövaikutukset Cargotecin omissa prosesseissa liittyvät yksiköiden operatiivisen liiketoiminnan ympäristövaikutuksiin, kuljetuksiin ja työmatkustukseen. Sertifi oidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät ISO 9001 ja ISO 14001 muodostavat perustan Cargotecin ympäristöasioiden hallinnalle. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti sisäisissä ja ulkoisissa auditoinneissa sekä johdon katselmuksissa.
Cargotec jatkoi sertifi oitujen johtamisjärjestelmien rakentamista tuotantoyksiköissään. Tavoitteena on luoda kaikkiin yksiköihin toimintamalli, jonka avulla tunnistetaan merkittävimmät ympäristövaikutukset ja reagoidaan niihin. ISO 14001 -standardin mukainen sertifi oitu ympäristöjärjestelmä on käytössä kahdeksassa (8/16) Hiabin tuotantoyksikössä ja kahdessa myyntiyhtiössä. Sertifi oidut järjestelmät kattavat noin 80 prosenttia Hiabin tuotantoyksiköiden myynnistä. Kalmarissa sertifi oitu ympäristöjärjestelmä on käytössä kuudessa (6/7) tuotantoyksikössä. Sertifi oidut järjestelmät kattavat noin 80 prosenttia Kalmarin tuotantoyksiköiden myynnistä. MacGREGORissa tuotteet teetetään suurimmaksi osaksi valikoiduilla alihankkijoilla, jotka vastaavat itsenäisesti tuotantoprosesseistaan. Ympäristöasioiden hallintaa koskevat toimintaohjeet sisältyvät MacGREGORissa useimpien yksiköiden laatujärjestelmiin.
Lisäksi vuonna 2007 laaditun ohjelman mukaisesti 14 tuotantoyksikössä tehtiin laaja-alainen ympäristöarviointi, jossa ympäristövaikutukset on arvioitu johtamisjärjestelmien, kiinteistön ja tuotannon ympäristövaikutusten sekä lähialueilla sijaitsevien toimintojen näkökulmasta. Kahdessa Cargotecin yksikössä oli vuonna 2008 käynnissä laajamittaiset maaperän puhdistustyöt, jotka liittyvät alueilla aikaisemmin harjoitettuun teolliseen toimintaan.
Cargotecin toimitusjohtaja ja johtoryhmä vastaavat riskienhallinnan toimintatavoista, toimeenpanosta sekä valvonnasta raportoiden edelleen hallitukselle. Konsernin riskienhallintatoiminnon vastuulla on kokonaisvaltaisen riskienhallinnan kehitys, jonka tueksi luodaan konserninlaajuisia riskienhallintaperiaatteita, toimintatapoja ja riskiraportteja sekä kehitetään työkaluja ja tuetaan niiden soveltamista ja käyttöönottoa. Liiketoiminta-alueet ja yksiköt vastaavat omaan toimintaansa liittyvien riskien tunnistamisesta, hallinnasta ja raportoinnista. Konsernirahoitus hoitaa keskitetysti konsernin rahoitusriskien hallinnan. Yhtiöllä on sisäinen tarkastus, joka vastaa sisäisen valvonnan ja liiketoimintariskien tarkastuksesta. Sisäinen tarkastus toimii toimitusjohtajan ja hallituksen tarkastusvaliokunnan alaisuudessa ja se raportoi säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle toiminnastaan ja tarkastuksen tuloksista.
Sisäisen valvonnan systemaattinen kehitystyö aloitettiin Cargotecissa vuonna 2007. Cargotecin hallitus hyväksyi
sisäisen valvonnan politiikan vuonna 2008. Sisäisen valvonnan vastuu on jaettu Cargotecissa kolmelle tasolle. Ensisijaisesti sisäisestä valvonnasta on vastuussa linjajohto. Sitä tukevat konsernin tukifunktiot, jotka määrittelevät politiikat sekä ohjeistavat ja valvovat riskienhallintaa. Sisäinen ja ulkoinen tarkastus muodostavat kolmannen tason sisäisestä valvonnasta, ja niiden tehtävänä on varmistaa, että kaksi ensimmäistä tasoa toimivat tehokkaasti. Riskienhallinnan kehittämiselle ja toteutukselle on entistä paremmat mahdollisuudet, kun Cargotec kehittyy yhä yhtenäisemmäksi. Tavoitteena on, että Cargotecissa on yleisten riskienhallintaperiaatteiden ja ohjeiden ohella myös käytännön työtä helpottavia riskienhallintatyökaluja, joita sovelletaan koko konsernissa. Vuoden aikana on kehitetty riskienhallinnan perustyökalu, jonka soveltamista ja käyttöönottoa selvitetään jatkossa liiketoimintayksiköiden operatiivisessa toiminnassa, liiketoimintaprojekteissa ja riskiraportoinnissa.
Riskiksi on määritelty mikä tahansa sisäinen ja ulkoinen uhka tai epävarmuus, joka voi estää tai vaarantaa toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista. Riskit on luokiteltu strategisiin ja liiketoimintariskeihin, rahoitusriskeihin sekä toiminnallisiin ja vahinkoriskeihin.
Strategiset ja liiketoimintariskit liittyvät maailmantalouden ja Cargotecin asiakastoimialojen suhdannevaihteluihin, raaka-aineiden ja komponenttien saatavuuteen ja hintojen kehitykseen, yritysostoihin sekä jälleenmyyjien ja alihankkijoiden toimintaan. Riskeihin on varauduttu pyrkimällä tunnistamaan niitä ja valmistautumalla niihin etukäteen.
Konsernin rahoituspolitiikassa määritellään rahoituksen hoidon ja rahoitusriskien hallinnan periaatteet. Liiketoimintaan liittyviin rahoitusriskeihin luetaan valuuttariskit, korkoriskit, rahoitus- ja maksuvalmiusriskit, vastapuoliriskit sekä operatiiviset luottoriskit. Tavoitteena on suojautua näitä riskejä vastaan niin, että liiketoiminnan kehittämiselle luodaan rahoituksellisesti vakaat edellytykset. Rahoitusriskeistä on tarkempi kuvaus tilinpäätöksen liitetiedoissa 2.
Toiminnalliset riskit liittyvät henkilöihin, omaisuuteen, prosesseihin, tuotteisiin, tietotekniikkaan sekä toimintatapoihin. Näiden riskien hallinnassa keskeiset toimenpiteet liittyvät ennen kaikkea tuoteturvallisuuden lisäämiseen ja liiketoimintaprosesseihin liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Avainhenkilöriskien osalta päivitetään vuosittain johto- ja avaintehtävien seuraajasuunnitelmat osana toiminnan jatkuvuuden varmistamista.
Merkittävimpiä vahinkoriskejä ovat henkilöstöön, omaisuuteen, toiminnan keskeytymiseen sekä logistiikkaan liittyvät riskit. Niitä vastaan suojautumisessa käytetään ennakoivien riskienkäsittelytoimenpiteiden lisäksi kaikki yksiköt kattavia maailmalaajuisia vakuutusohjelmia.
Cargotecin osakepääoma 31.12.2008 oli 64 304 280 euroa. Osakepääoma kasvoi 83 907 eurolla tilikauden aikana, kun B-sarjan osakkeita merkittiin Cargotecin optio-oikeuksilla. Noteerattujen B-sarjan osakkeiden määrä 31.12.2008 oli
54 778 191, ja noteeraamattomien A-sarjan osakkeiden määrä oli 9 526 089. B-sarjan osakkeiden osuus osakkeiden kokonaismäärästä oli 85,2 (85,2) prosenttia ja äänimäärästä 36,5 (36,5) prosenttia. A-sarjan osakkeiden osuus osakkeiden kokonaismäärästä oli 14,8 (14,8) prosenttia ja äänimäärästä 63,5 (63,5) prosenttia. Kaikkien osakkeiden tuottama yhteenlaskettu äänimäärä vuoden lopussa oli 15 002 201 (14 994 074). Tilikauden lopussa yhtiöllä oli hallussaan 2 990 725 yhtiön B-sarjan osaketta, mikä vastaa 4,7 prosenttia yhtiön kaikkien osakkeiden määrästä ja 2,0 prosenttia äänimäärästä.
Osingonjaossa on B-sarjan osakkeille maksettava osinkoa enemmän kuin A-sarjan osakkeille. Eri osakesarjoille maksettavan osingon erotus on vähintään yksi (1) prosentti ja enintään kaksi ja puoli (2,5) prosenttia laskettuna osakkeen kirjanpidollisesta vasta-arvosta.
Kaupankäynti 2005A-optio-oikeuksilla päättyi 20.3.2008. 2005B-optio-oikeuksilla voidaan merkitä vielä 104 730 B-sarjan osaketta, joiden vaikutuksesta osakepääoma voi kasvaa 104 730 eurolla. Jäljellä olevilla optio-oikeuksilla merkittävien uusien osakkeiden lukumäärä on 0,2 prosenttia yhtiön osakkeiden kokonaismäärästä ja 0,07 prosenttia yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Optio-ohjelma on kuvattu tilinpäätöksen liitetiedossa 24.
Cargotecin B-sarjan osakkeen päätöskurssi 31.12.2008 oli 8,09 euroa. Tammi–joulukuun keskikurssi oli 21,47 euroa. Ylin kurssi tammi–joulukuussa oli 36,49 euroa ja alin 7,63 euroa. Osakkeen arvo laski 74 prosenttia tilikauden aikana. Cargotecin B-sarjan osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsingissä tammi–joulukuussa noin 86 miljoonaa kappaletta, mikä vastasi noin 1 868 miljoonan euron vaihtoa. B-sarjan osakkeiden keskimääräinen päivävaihto oli 338 722 kappaletta eli 7 381 727 euroa.
Cargotecin B-sarjan osakkeiden markkina-arvo 31.12.2008 ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 419 miljoonaa euroa. Kaikkien osakkeiden markkina-arvo, jossa pörssissä noteeraamattomat A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeiden tilikauden päätöspäivän keskikurssiin, oli tilikauden lopussa 495 miljoonaa euroa ilman yhtiön hallussa olevia osakkeita.
Cargotecin antamat lainat yhtiön johtoryhmän yhteisesti omistamalle Moving Cargo Oy:lle johtoryhmälle suunnatun kannustinjärjestelmän rahoittamiseen olivat 3,5 miljoonaa euroa 31.12.2008. Cargotec ei ole antanut lähipiirille muita erityisiä etuuksia tai tehnyt lähipiirin kanssa muita vastaavia järjestelyjä. Lainan ehdoista on esitetty lisätietoja liitetiedossa 32, "Lähipiiritapahtumat".
Yhtiön hallitus nimitti 18. joulukuuta Pekka Vauramon varatoimitusjohtajaksi ja toimitusjohtaja Mikael Mäkisen sijaiseksi. Vauramo vastaa jatkossakin Kalmarin liiketoiminta-alueesta.
Axel Leijonhufvud nimitettiin Cargotecin tuotannosta vastaavaksi johtajaksi 1. tammikuuta 2009 alkaen. Leijonhufvud vastasi aikaisemmin Kalmarin tuotannosta ja toimi Kalmarin RTCH (Rough Terrain Container Handling) -johtoryhmän puheenjohtajana. Cargotecin tuotannosta ja ostoista aikaisemmin vastannut johtaja Lauri Björklund nimitettiin konsernin kehitysprojekteista vastaavaksi johtajaksi 1. tammikuuta 2009 alkaen.
Cargotecin varatoimitusjohtaja Kari Heinistö nimitettiin 1. helmikuuta 2008 vastaamaan On the Move -muutosohjelmasta. Heinistö jatkaa Cargotecin johtoryhmän jäsenenä sekä Cargotecin hallituksen sihteerinä. Eeva Sipilä nimitettiin 1. helmikuuta 2008 alkaen Cargotecin talous- ja rahoitusjohtajaksi. Minna Karhu nimitettiin 1. helmikuuta 2008 alkaen Cargotecin viestintäjohtajaksi.
Yhtiön hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valitsemisesta ja heidän palkkioistaan sekä yhtiöjärjestyksen muutoksesta päättää yhtiökokous. Hallitus valitsee Cargotecin toimitusjohtajan ja päättää hänen palvelussuhteensa ehdoista. Toimitusjohtajalla on kuuden kuukauden irtisanomisaika sekä oikeus irtisanomistilanteessa 12 kuukauden erorahaan.
Cargotec Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 29. helmikuuta Helsingissä. Kokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille tilikaudelta 1.1.–31.12.2007.
Yhtiökokous vahvisti osingoksi hallituksen ehdotuksen mukaisesti 1,04 euroa kutakin 9 526 089 A-sarjan osaketta kohden ja 1,05 euroa kutakin ulkona olevaa 52 789 559 B-sarjan osaketta kohden.
Hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti kuusi jäsentä. Varsinaisiksi jäseniksi valittiin Henrik Ehrnrooth, Tapio Hakakari, Ilkka Herlin, Peter Immonen, Karri Kaitue ja Antti Lagerroos.
Cargotec Oyj:n tilintarkastajina valittiin jatkamaan hallituksen tarkastusvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti KHT Johan Kronberg ja KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy.
Lisäksi yhtiökokous päätti muuttaa yhtiön yhtiöjärjestystä lähinnä vuonna 2006 voimaan tulleen uuden osakeyhtiölain johdosta.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Osakkeita voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen ja muiden järjestelyjen rahoittamiseen ja toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamiseen tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai
mitätöitäviksi. Osakkeita voidaan hankkia osakeyhtiölain 15 luvun 6§:n mukaisesti suunnatusti. Hankittavien osakkeiden enimmäismäärä yhteensä on 6 400 000 omaa osaketta niin, että A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 952 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita enintään 5 448 000 kappaletta. Edellä mainittuihin enimmäismääriin sisältyvät yhtiön hallussa yhtiökokousajankohtana olleet vuosien 2005–2007 aikana hankitut 1 904 725 B-sarjan osaketta. Hankittavien osakkeiden enimmäismäärä on alle 10 prosenttia yhtiön osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden äänimäärästä. Osakkeiden hankinta alentaa yhtiön jakokelpoista vapaata omaa pääomaa. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
Yhtiökokous valtuutti lisäksi Cargotecin hallituksen päättämään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta. Hallitus valtuutettiin päättämään siitä, kenelle ja missä järjestyksessä omia osakkeita luovutetaan. Hallitus voi päättää omien osakkeiden luovuttamisesta muutoin kuin siinä suhteessa, jossa osakkeenomistajalla on etuoikeus hankkia yhtiön omia osakkeita. Osakkeet voidaan luovuttaa vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa tai muissa järjestelyissä tai yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamiseen hallituksen päättämällä tavalla ja laajuudessa. Hallituksella on myös oikeus päättää omien osakkeiden myymisestä NASDAQ OMX Helsingin järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä mahdollisten yritysostojen rahoittamiseksi. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan Ilkka Herlinin jatkamaan Cargotecin hallituksen puheenjohtajana sekä Henrik Ehrnroothin jatkamaan hallituksen varapuheenjohtajana. Hallituksen sihteerinä jatkaa Cargotecin varatoimitusjohtaja Kari Heinistö.
Hallitus päätti, että sen työtä avustavat tarkastusvaliokunta, nimitys- ja palkitsemisvaliokunta sekä työvaliokunta.
Hallitus valitsi keskuudestaan tarkastusvaliokunnan jäseniksi Ilkka Herlinin, Karri Kaitueen ja Antti Lagerroosin. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana valittiin jatkamaan Karri Kaitue. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäseniksi valittiin Henrik Ehrnrooth, Tapio Hakakari, Ilkka Herlin ja Peter Immonen. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana jatkaa Ilkka Herlin. Työvaliokunnan jäseniksi valittiin Tapio Hakakari, Ilkka Herlin ja Peter Immonen. Työvaliokunnan puheenjohtajana jatkaa Ilkka Herlin.
Cargotec Oyj:n hallitus päätti käyttää varsinaisen yhtiökokouksen antamaa valtuutusta omien osakkeiden hankintaan. Valtuutuksen mukaisesti B-sarjan osakkeita hankittiin markkinahintaan julkisessa kaupankäynnissä NASDAQ OMX Helsingissä.
Omia osakkeita hankittiin 25.3.–23.8.2008 välisenä aikana 1 086 000 kappaletta 21,73 euron keskihintaan. Cargotecin hallussa oli yhteensä 2 990 725 yhtiön B-sarjan osaketta tilikauden lopussa. Lisätietoja omien osakkeiden hankinnasta ja hallituksen valtuuksista on esitetty "Osakkeet ja osakkeenomistajat" -osiossa.
Maailmantalouden tilanne on fi nanssikriisin johdosta hyvin epävarma. Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät Cargotecin toiminnalle ovat huomattavat ja liittyvät nimenomaan tilanteen vaikutuksiin Cargotecin tuotteiden ja huoltopalvelujen kysynnälle ja Cargotecin asiakkaiden investointihalukkuudelle. Riskianalyysin haastavuutta lisää se, että merkittävä osa epävarmuudesta aiheutuu asioista, joihin yhtiön omilla toimilla ei ole vaikutusta.
Pitkittynyt epävarmuus ja rahoituksen saatavuuteen liittyvät ongelmat lisäävät riskiä yleisen investointihalukkuuden vähenemisestä ja sitä kautta Cargotecin laitteiden kysyntä voi edelleen vähentyä. Erityisesti laivanrakennuksessa on tapahtunut huomattava määrä tilausten peruutuksia johtuen laivojen käyttöasteiden alenemisesta ja toisaalta rahoituskustannusten merkittävästä noususta. Rahoitusvaikeudet saattavat siirtää myös muissa asiakasryhmissä investointipäätöksiä tai johtaa tilausten peruutuksiin. Lisäksi asiakkaiden ja toimittajien rahoitustilanteella on vaikutusta saamisten perintään ja luottotappioiden määrään.
Alentunut kysyntä lisää yhtiön tuotannonsopeuttamistarpeita. Mikäli kysyntä edelleen alenee nopeammin kuin tuotannonsopeuttamistoimenpiteiden läpivienti, on sillä negatiivinen vaikutus kannattavuuteen.
Henkilöstön sopeuttamistoimet jatkuivat tammikuussa markkinatilanteen edelleen heikentyessä. Takalaitanostimia valmistavassa yksikössä Bispgårdenissa Ruotsissa aloitettiin neuvottelut 75 henkilön vähentämisestä. Kalmarin Ljungbyn ja Lidhultin yksiköissä Ruotsissa aloitettiin neuvottelut 97 henkilön vähennystarpeesta. Cargotec suunnittelee toimintojensa tehostamista siirtämällä pääosan Ljungbyn yksikön toiminnoista Lidhultin yksikköön. Suomessa käynnistettiin neuvottelut suunnitelluista 900 ihmisen lomautuksista enimmillään 90 päiväksi Raisiossa ja Tampereella sekä 60 ihmisen vähennystarpeesta Tampereella.
Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2008 oli 959 964 211,07 euroa, josta tilikauden voitto on 158 536 423,21 euroa. Hallitus ehdottaa 5. maaliskuuta 2009 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että käytettävissä olevista voittovaroista jaetaan osinkoa 0,59 euroa kutakin 9 526 089 A-sarjan ja 0,60 euroa kutakin 51 787 466 ulkona olevaa B-sarjan osaketta kohden, eli yhteensä 36 692 872,11 euroa. Jäljelle jäävät jakokelpoiset varat 923 271 338,96 euroa jätetään vapaaseen omaan pääomaan.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
Cargotecin tuotteiden kysyntää on vaikea ennakoida nykyisessä epävarmassa taloustilanteessa. Haastavuutta lisäävät mahdolliset tilausten peruutukset ja siirtymät. Edellytyksiä liikevaihdon kasvulle on huoltoliiketoiminnassa ja MacGREGORissa. Hiabin ja Kalmarin liikevaihdon arvioidaan laskevan vuoden 2008 tasosta. Vuonna 2008 päätettiin merkittävistä, kustannuksiltaan 35 miljoonan euron uudelleenjärjestelytoimista uuden tuotantorakenteen luomiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi Cargotecissa. Painopiste on toimien nopeassa läpiviennissä. Noin 16 miljoonaa euroa näistä kustannuksista toteutuu vuonna 2009.
Cargotec Oyj:n varsinainen yhtiökokous järjestetään torstaina 5. maaliskuuta 2009 klo 14 Marina Congress Centerissä Helsingissä.
Helsingissä 2. helmikuuta 2009 Cargotec Oyj Hallitus
| MEUR | Liite | 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
% | 1.1.–31.12.2007 1.1.–31.12.2007 |
% |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 3, 5 | 3 399,2 | 3 018,2 | ||
| Myytyjä suoritteita vastaavat kulut | -2 762,5 | -2 376,8 | |||
| Kertaluonteiset erät* | - | -18,0 | |||
| Bruttokate ruttokate | 636,7 | 18,7 | 623,4 | 20,7 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 6 | 39,1 | 26,8 | ||
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | -189,9 | -197,4 | |||
| Tutkimus- ja kehitystoiminnan kulut | -43,6 | -38,9 | |||
| Hallinnon kulut | -212,0 | -176,1 | |||
| Uudelleenjärjestelykulut | 7 | -19,1 | - | ||
| Liiketoiminnan muut kulut | 6 | -38,0 | -34,9 | ||
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 0,6 | 0,3 | |||
| Liikevoitto iikevoitto | 3, 8,9 | 173,7 | 5,1 | 203,1 | 6,7 |
| Rahoitustuotot | 10 | 16,0 | 16,7 | ||
| Rahoituskulut | 10 | -44,5 | -35,5 | ||
| Voitto ennen veroja oitto ennen |
145,2 | 4,3 | 184,4 | 6,1 | |
| Verot | 11 | -24,4 | -46,0 | ||
| Tilikauden voitto ilikauden |
120,8 | 3,6 | 138,4 | 4,6 | |
| Tilikauden voiton jakautuminen: ilikauden voiton |
|||||
| Emoyhtiön omistajille | 118,4 | 136,5 | |||
| Vähemmistölle | 2,4 | 1,8 | |||
| Yhteensä hteensä | 120,8 | 138,4 | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta moyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: oitosta laskettu osakekohtainen |
12 | ||||
| Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR | 1,91 | 2,17 | |||
| Laimennusvaikutuksella oikaistu osake kohtainen tulos, EUR | 1,91 | 2,16 |
* Kalmar-liiketoiminta-alueen konttitarttujien tarkastus- ja korjausohjelma
| MEUR | Liite | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
|---|---|---|---|
| Varat | |||
| Pitkäaikaiset varat itkäaikaiset |
|||
| Liikearvo | 13 | 669,2 | 670,2 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 14 | 85,0 | 81,0 |
| Aineelliset hyödykkeet | 15 | 283,5 | 253,7 |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 16 | 7,0 | 4,8 |
| Myytävissä olevat sijoitukset | 17, 20 | 2,0 | 2,3 |
| Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset 1) | 20 | 7,7 | 5,5 |
| Laskennalliset verosaamiset | 18 | 97,2 | 55,5 |
| Johdannaisvarat | 30 | 55,0 | 8,9 |
| Muut korottomat saamiset | 20, 21 | 8,1 | 12,0 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä itkäaikaiset varat |
1 214,6 | 1 094,0 | |
| Lyhytaikaiset varat yhytaikaiset |
|||
| Vaihto-omaisuus | 19 | 881,9 | 657,4 |
| Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset 1) | 20 | 0,2 | 0,4 |
| Tuloverosaamiset | 18,5 | 18,3 | |
| Johdannaisvarat | 30 | 130,4 | 50,8 |
| Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset | 20, 21 | 714,0 | 582,8 |
| Rahavarat 1) | 20, 22 | 79,2 | 179,0 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä yhytaikaiset varat |
1 824,3 | 1 488,7 | |
| Varat yhteensä arat |
3 038,9 | 2 582,6 |
1) Sisältyvät korolliseen nettovelkaan
| MEUR | Liite | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
|---|---|---|---|
| Oma pääoma ja velat ma pääoma ja |
|||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma moyhtiön omistajille kuuluva oma |
|||
| Osakepääoma | 64,3 | 64,2 | |
| Ylikurssirahasto | 98,0 | 97,4 | |
| Omat osakkeet | -93,6 | -70,0 | |
| Muuntoerot | -20,4 | -29,6 | |
| Arvonmuutosrahasto | -54,5 | 19,9 | |
| Kertyneet voittovarat | 861,6 | 808,7 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä moyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma |
23, 24 | 855,3 | 890,6 |
| Vähemmistön osuus | 9,1 | 6,1 | |
| Oma pääoma yhteensä ma pääoma |
864,4 | 896,7 | |
| Pitkäaikaiset velat itkäaikaiset |
|||
| Lainat 1) | 20, 25 | 440,2 | 433,3 |
| Laskennalliset verovelat | 18 | 43,0 | 38,5 |
| Eläkevelvoitteet | 26 | 33,5 | 35,2 |
| Varaukset | 27 | 34,6 | 38,4 |
| Johdannaisvelat | 30 | 84,5 | 14,9 |
| Muut velvoitteet ja korottomat velat | 20, 28 | 26,6 | 53,2 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä itkäaikaiset velat |
662,5 | 613,6 | |
| Lyhytaikaiset velat yhytaikaiset |
|||
| Pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset 1) | 20, 25 | 4,0 | 3,5 |
| Muut korolliset velat 1) | 20, 25 | 110,6 | 51,6 |
| Varaukset | 27 | 70,4 | 70,8 |
| Tuloverovelat | 53,2 | 46,9 | |
| Johdannaisvelat | 30 | 129,3 | 17,6 |
| Ostovelat ja muut korottomat velat | 20, 28 | 1 144,4 | 882,0 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä yhytaikaiset velat |
1 512,0 | 1 072,4 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä ma pääoma ja velat |
3 038,9 | 2 582,6 |
1) Sisältyvät korolliseen nettovelkaan. Nettovelka sisältää lisäksi 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin Private Placement -joukkovelkakirjalainan valuuttakurssiriskisuojauksen, joka oli 31.12.2008 10,2 (31.12.2007: 21,9) miljoonaa euroa.
| MEUR | Osake pääoma |
Ylikurssi- likurssi rahasto |
Omat osakkeet sakkeet |
Muunto erot |
Arvon muutos rahasto |
Kertyneet ertyneet voittovarat oittovarat |
Yhteensä hteensä | Vähem mistön osuus |
Oma pääoma yhteensä hteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 31.12.2006 ma pääoma |
64,0 | 96,0 | -23,9 | -12,0 | 10,5 | 734,2 | 868,8 | 8,0 | 876,8 |
| Omaan pääomaan kirjatut voitot/ tappiot rahavirran suojauksista* |
18,5 | 18,5 | 0,0 | 18,5 | |||||
| Tulokseen siirretyt voitot/tappiot rahavirran suojauksista |
-9,1 | -9,1 | 0,0 | -9,1 | |||||
| Muuntoerot | -17,6 | -17,6 | -0,7 | -18,3 | |||||
| Suoraan omaan pääomaan kirjatut nettotulot |
- | - | - | -17,6 | 9,4 | - | -8,2 | -0,7 | -8,9 |
| Tilikauden voitto | 136,5 | 136,5 | 1,8 | 138,4 | |||||
| Tilikaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä |
- | - | - | -17,6 | 9,4 | 136,5 | 128,4 | 1,1 | 129,5 |
| Osingonjako | -63,2 | -63,2 | -0,5 | -63,7 | |||||
| Optioilla merkityt osakkeet | 0,2 | 1,3 | 1.5 | 1,5 | |||||
| Omien osakkeiden hankinta | -46,1 | -46,1 | -46,1 | ||||||
| Osakeperusteisten palkkioiden kulukirjaus* |
1,2 | 1,2 | 1,2 | ||||||
| Muut muutokset | - | -2,5 | -2,5 | ||||||
| Oma pääoma 31.12.2007 ma pääoma |
64,2 | 97,4 | -70,0 | -29,6 | 19,9 | 808,7 | 890,6 | 6,1 | 896,7 |
| Omaan pääomaan kirjatut voitot/ tappiot rahavirran suojauksista* |
-103,6 | -103,6 | 0,4 | -103,2 | |||||
| Tulokseen siirretyt voitot/tappiot rahavirran suojauksista |
29,2 | 29,2 | 29,2 | ||||||
| Muuntoerot | 9,2 | 9,2 | 0,6 | 9,8 | |||||
| Suoraan omaan pääomaan kirjatut nettotulot |
- | - | - | 9,2 | -74,5 | - | -65,3 | 1,0 | -64,2 |
| Tilikauden voitto | 118,4 | 118,4 | 2,4 | 120,8 | |||||
| Tilikaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä |
- | - | - | 9,2 | -74,5 | 118,4 | 53,2 | 3,4 | 56,6 |
| Osingonjako | -65,3 | -65,3 | -0,6 | -66,0 | |||||
| Optioilla merkityt osakkeet | 0,1 | 0,6 | 0,7 | 0,7 | |||||
| Omien osakkeiden hankinta | -23,6 | -23,6 | -23,6 | ||||||
| Osakeperusteisten palkkioiden kulukirjaus* |
-0,2 | -0,2 | -0,2 | ||||||
| Muut muutokset | - | 0,2 | 0,2 | ||||||
| Oma pääoma 31.12.2008 ma pääoma |
64,3 | 98,0 | -93,6 | -20,4 | -54,5 | 861,6 | 855,3 | 9,1 | 864,4 |
* Netto verojen jälkeen
| MEUR | Liite | 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
1.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
|---|---|---|---|
| Tilikauden voitto | 120,8 | 138,4 | |
| Poistot ja arvonalentumiset | 60,1 | 59,8 | |
| Rahoituserät ja verot | 52,9 | 64,7 | |
| Saamisten muutos | -171,2 | -118,4 | |
| Velkojen muutos | 309,3 | 198,5 | |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -237,5 | -107,6 | |
| Muut oikaisut | -0,6 | -0,4 | |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja iiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja |
133,8 | 235,1 | |
| Saadut korot | 4,9 | 5,6 | |
| Maksetut korot | -25,5 | -12,0 | |
| Saadut osingot | 0,0 | 0,0 | |
| Muut rahoituserät | 11,2 | -12,5 | |
| Maksetut verot | -30,7 | -43,6 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta iiketoiminnan |
93,7 | 172,6 | |
| Käyttöomaisuushankinnat | -113,2 | -90,8 | |
| Käyttöomaisuusmyynnit | 15 | 15,0 | 12,5 |
| Yrityshankinnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla | 4 | -46,5 | -172,5 |
| Investointien nettorahavirta, muut erät | -10,5 | -13,5 | |
| Investointien nettorahavirta nvestointien |
-155,1 | -264,3 | |
| Osakemerkinnöistä saadut maksut | 0,7 | 1,5 | |
| Omien osakkeiden hankinta | -23,6 | -46,1 | |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 0,7 | 274,5 | |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -2,4 | -29,5 | |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot | 61,3 | 40,8 | |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | -32,0 | -31,5 | |
| Maksetut osingot | -66,6 | -63,8 | |
| Rahoituksen nettorahavirta ahoituksen |
-61,9 | 145,9 | |
| Rahavarojen muutos ahavarojen |
-123,3 | 54,2 | |
| Rahavarat ja käytetyt pankkitililimiitit tilikauden alussa | 22 | 167,5 | 114,5 |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | 1,7 | -1,1 | |
| Rahavarat ja käytetyt pankkitililimiitit tilikauden lopussa ahavarat ja käytetyt pankkitililimiitit tilikauden |
22 | 45,9 | 167,5 |
| Käytetyt pankkitililimiitit tilikauden lopussa | 33,3 | 11,4 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa ahavarat tilikauden |
79,2 | 179,0 |
Cargotec Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite Sörnäisten rantatie 23, 00500 Helsinki. Cargotec on maailman johtava lastinkäsittelyratkaisujen toimittaja. Cargotecin tuotteita käytetään tavaravirran eri vaiheissa laivoissa, satamissa, terminaaleissa, jakelukeskuksissa ja lähikuljetuksissa.
Cargotec Oyj muodostui Kone Oyj:n jakautumisessa 1.6.2005, jolloin se myös listautui Helsingin Pörssiin. Cargoteciin kuuluu kolme liiketoiminta-aluetta: Hiab, Kalmar ja MacGREGOR. Listautumisen jälkeen Cargotecia on kehitetty muun muassa yritysostoin ja vahvistamalla liiketoimintojen tarjoamia huoltopalveluja.
Cargotec Oyj:n hallitus on kokouksessaan 2.2.2009 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä. Jäljennös vuosikertomuksesta on saatavissa internet-osoitteessa www.cargotec.fi ja tilinpäätöksestä Cargotec Oyj:n pääkonttorista osoitteesta Sörnäisten rantatie 23, 00500 Helsinki.
Cargotec Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan.
Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina ja ne perustuvat liiketapahtumien alkuperäisiin hankintamenoihin ellei laatimisperiaatteissa ole erikseen toisin mainittu. Kaikki esitetyt luvut ovat pyöristettyjä, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.
Konserni on soveltanut 1.1.2008 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja:
Lisäksi konserni on soveltanut lokakuussa 2008 annettuja IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen sekä IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot -standardien muutoksia: "Reclassifi cation of fi nancial assets." Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernin tilikauden 2008 tilinpäätökseen, sillä konsernilla ei ollut tilikauden päättyessä
taseessaan sellaisia standardimuutoksen tarkoittamia rahoitusvaroja, joiden uudelleenluokittelu olisi johdon arvion mukaan tarpeellista
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Cargotec Oyj:n ja sen kaikki suoraan tai välillisesti omistamat tytäryhtiöt (yli 50 % äänivallasta tai muutoin määräysvalta). Keskinäinen osakkeenomistus eliminoidaan hankintamenomenetelmällä. Sijoitukset osakkuusyrityksiin (konsernin osuus yleensä 20–50 % äänivallasta tai huomattava vaikutusvalta) ja yhteisyrityksiin (yhteinen määräysvalta toisten osapuolten kanssa) on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tilikauden voiton jakautuminen emoyhtiön omistajille ja vähemmistölle esitetään tuloslaskelman yhteydessä, ja vähemmistölle kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana.
Tilikauden aikana hankitut tytäryhtiöt sisällytetään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja myydyt tytäryhtiöt siihen hetkeen asti, jolloin määräysvalta lakkaa.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat konsernin sisäiset ja ulkoiset ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot käsitellään myynnin tai ostojen oikaisuerinä. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.
Lainasopimuksiin, jotka käsitellään osana nettoinvestointia ulkomaiseen tytäryhtiöön, liittyvät valuuttakurssierot käsitellään oman pääoman muuntoerona ja kirjataan omasta pääomasta tulokseen nettoinvestoinnista luovuttaessa.
Konserniyhtiöiden tilinpäätökseen sisältyvät luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yhtiön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Konserniyhtiöiden, joiden toimintavaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat muunnetaan euroon käyttäen tilikauden keskikurssia. Kaikki tase-erät tilikauden tulosta lukuun ottamatta muunnetaan euroiksi käyttämällä tilinpäätöspäivän valuuttakursseja. Eri kurssien käytöstä syntyvät muuntoerot kirjataan konsernin omaan pääomaan.
Ulkomaisten tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoinnista ja hankinnan jälkeen kertyneistä oman pääoman eristä syntyvät muuntoerot kirjataan erilliseksi eräksi omaan pääomaan. Kun ulkomainen tytäryhtiö myydään, kumulatiiviset muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.
Ensisijaisina segmentteinä esitetään liiketoimintasegmentit ja toissijaisina maantieteelliset segmentit. Liiketoimintasegmentit tuottavat palveluja ja tuotteita, joihin liittyvät riskit ja kannattavuus ovat erilaiset verrattuna muiden liiketoimintasegmenttien tuotteisiin ja palveluihin. Toissijaiset segmentit ovat päämarkkina-alueita, joiden tuotteisiin ja palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkeavat toisenlaisessa taloudellisessa ympäristössä toimivien segmenttien tuotteisiin ja palveluihin liittyvistä riskeistä ja kannattavuudesta. Myynti esitetään asiakkaan maantieteellisen sijainnin mukaan ja varat sekä investoinnit niiden maantieteellisen sijainnin mukaan.
Liikevaihto sisältää tuotteiden ja palvelujen myynnistä saadut tuotot oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. Tuotot tavaroiden myynnistä tuloutetaan tuotteeseen liittyvien merkittävien riskien ja etujen siirryttyä ostajalle, jolloin konsernilla ei ole enää tuotteeseen liittyvää valvonta- eikä määräysvaltaa. Yleensä tämä tarkoittaa hetkeä, jolloin tuote on toimitettu asiakkaalle toimitussopimuksen mukaisesti.
Myyntitulot korjaustöistä tuloutetaan, kun työ on suoritettu ja myyntitulot lyhytaikaisista palveluista, kun palvelu on tuotettu. Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.
Myyntitulot erikseen määritellyistä pitkäaikaisista hankkeista tuloutetaan niiden valmistusasteen mukaan silloin, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusastetta mitataan syntyneiden kustannusten osuudella hankkeen arvioiduista kokonaiskustannuksista. Kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta aiheutuvat menot kirjataan kuluksi samalla kaudella, jolla ne ovat syntyneet, ja hankkeesta saatavia tuottoja kirjataan vain toteutuneita menoja vastaava määrä. Pitkäaikaishankkeesta odotettavissa oleva tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan pääsääntöisesti kuluksi toteutumishetkellä, koska niihin liittyvät taloudelliset hyödyt ovat todennettavissa vasta niin myöhäisessä vaiheessa, että aktivoitavaksi jäävä osuus on epäolennainen ja näin ollen aktivointia ei tehdä. Tuotekehitysmenot aktivoidaan kuitenkin tiettyjen kaupalliseen ja tekniseen toteutettavuuteen liittyvien kriteerien täyttyessä. Aktivoidut tuotekehitysmenot sisältävät pääasiassa aineita, tarvikkeita ja välittömiä työvoimakustannuksia sekä niihin liittyviä yleiskustannuksia, ja ne poistetaan systemaattisesti vaikutusaikanaan.
Tuloslaskelman verokulu sisältää konserniyhtiöiden tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutoksen. Suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti suoraan omaan pääomaan. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista kulloinkin voimassaolevia verokantoja käyttäen. Väliaikaisia eroja syntyy muun muassa etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, varauksista, konsernin sisäisen varastokatteen eliminoinnista, aineellisten hyödykkeiden poistoeroista, verottamattomista varauksista, vahvistetuista tappioista ja hankittujen yhtiöiden nettovarallisuuden arvostamisesta käypään arvoon. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vahvistetuista tappioista ja muista väliaikaisista eroista siltä osin kuin on todennäköistä, että niitä voidaan käyttää hyväksi tulevien vuosien verotettavaa tuloa vastaan.
Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen käyttäen hankintamenomenetelmää, jonka mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä. Liikearvon hankintameno on määrä, jolla tytäryhtiön hankintameno ylittää hankitun yhtiön yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen käyvän nettoarvon. Liikearvolle suoritetaan arvonalentumistestaus vähintään vuosittain käyttöarvoon perustuvalla arvonalentumistestillä. Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Muita aineettomia hyödykkeitä ovat patentit, tavaramerkit, lisenssit, ohjelmistot sekä hankittu tilauskanta ja asiakassuhteet. Yritysten yhteenliittymisissä hankitut aineettomat hyödykkeet arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon. Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, arvostetaan alkuperäiseen hankintahintaan, josta vähennetään kumulatiiviset poistot sekä mahdollinen arvonalentuminen. Nämä aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina taloudellisena vaikutusaikanaan, joka ei yleensä ylitä kymmentä vuotta. Määrittelemättömän pitoajan omaavia tavaramerkkejä ei poisteta, mutta niille suoritetaan arvonalentumistestaus vähintään vuosittain käyttöarvoon perustuvalla arvonalentumistestillä. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Aineelliset hyödykkeet esitetään alkuperäisten hankintahintojen ja kumulatiivisten poistojen erotuksena vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan ja tarvittaessa oikaistaan jokaisena tilinpäätöspäivänä. Suunnitelman mukaiset tasapoistot lasketaan todennäköisen käyttöiän perusteella seuraavasti:
Rakennukset 5–40 vuotta Koneet ja laitteet 4–10 vuotta
Maa- ja vesialueiden arvoista ei tehdä poistoja.
Tavanomaiset kunnossapito- ja korjauskulut kirjataan tilikauden kuluksi. Kooltaan merkittävät perusparannusmenot aktivoidaan ja poistetaan vaikutusaikanaan.
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liikevoittoon.
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.
Konserni arvioi vuosittain pitkäaikaisten aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä muiden omaisuuserien tasearvoista, onko viitteitä jonkin omaisuuserän arvon alentumisesta. Mikäli viitteitä ilmenee, suoritetaan kyseiselle omaisuuserälle arvonalentumistesti. Arvonalentumistestissä arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän nettomyyntihinta tai sitä korkeampi kassavirtaperusteinen käyttöarvo. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Aiemmin tuloslaskelmaan kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat olennaisesti. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ollut ilman aikaisempien vuosien arvonalentumistappion kirjaamista.
Liikearvolle ja aineettomille hyödykkeille, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, suoritetaan arvonalentumistesti aina kun on viitteitä arvonalentumisesta, kuitenkin vähintään vuosittain. Liikearvo kohdistetaan konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU), jotka on identifi oitu sen mukaan, missä liiketoimintasegmentissä liikearvoa seurataan sisäisessä johdon raportoinnissa. CGU:n kerrytettävissä oleva rahamäärä lasketaan käyttöarvolaskelmien avulla. Kassavirtaperusteinen käyttöarvo määritellään laskemalla ennustettujen kassavirtojen diskontattu nykyarvo. Laskelmien diskonttokorko perustuu konsernin liiketoimintaan sitoutuneen pääoman keskimääräiseen painotettuun kustannukseen, jota sovelletaan sillä valuutta-alueella, jolla kassavirtaa tuottavan liiketoiminta-alueen voidaan katsoa sijaitsevan. Pääoman keskimääräinen painotettu kustannus heijastaa konsernin keskimääräistä, pitkäaikaista rahoitusrakennetta sekä osakkeenomistajan riskipreemiota. Aiemmin tuloslaskelmaan kirjattua liikearvon arvonalentumistappiota ei palauteta.
Konserni on vuokrannut käyttöönsä koneita ja kalustoa sekä rakennuksia. Vuokrasopimukset, joissa omistamiseen liittyvät riskit ja edut jäävät vuokranantajalle käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muihin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokrakulut jaksotetaan tuloslaskelmaan vuokra-ajan perusteella.
Ne vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi.
Rahoitusleasingsopimukset merkitään taseeseen varoiksi ja veloiksi vuokra-ajan alkamisajankohtana hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksilla hankitut hyödykkeet poistetaan joko käyttöaikanaan tai vuokrasopimuksen aikana siten, että poistoajaksi valitaan näistä lyhyempi. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet rahoituskuluilla vähennettynä sisältyvät korollisiin velkoihin.
Muiksi vuokrasopimuksiksi luokiteltavissa sopimuksissa omistamiseen liittyvät riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle. Vuokrattu hyödyke merkitään taseeseen sen luonteen mukaiseen luokkaan. Muihin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokratuotot jaksotetaan tuloslaskelmaan vuokra-ajan perusteella. Vuokratusta hyödykkeestä tehdään poistot noudattaen vastaavien hyödykkeiden normaalia poisto-ohjelmaa.
Rahoitusleasingsopimuksissa omistamiseen liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet vuokralle ottajalle. Sopimukseen liittyvä myyntivoitto tuloutetaan samoin periaattein kuin hyödykkeen myynnissä. Rahoitusleasingsaamiset kirjataan taseeseen nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimukseen liittyvä rahoitustuotto tuloutetaan vuokra-aikana siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa tilikausittain saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa.
Asiakasrahoitussopimuksia käytetään konsernissa joillakin asiakassegmenteillä, jakelukanavilla sekä markkina-alueilla. Näissä sopimuksissa konserni on yhteistyössä rahoituspalveluntarjoajan kanssa järjestämässä rahoitusta asiakkaalle ja/ tai jälleenmyyjälle. Sopimukset on luokiteltu muiksi vuokrasopimuksiksi, rahoitusleasingsopimuksiksi, osamaksusopimuksiksi tai lainoiksi.
Loppuasiakkaan tai jälleenmyyjän rahoitusta sisältävän asiakasrahoitussopimuksen tuloutusperiaate ja merkitseminen taseeseen riippuvat liiketapahtuman tosiasiallisesta sisällöstä, muun muassa siitä kuinka omistamiseen liittyvät riskit ja edut jakaantuvat konsernin, asiakkaan ja rahoituspalveluntarjoajan välillä.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään noudattaen standardikustannuslaskentaa, joka vastaa FIFO-periaatteen mukaisesti laskettua hankintamenoa. Valmiiden ja keskeneräisten töiden hankintameno sisältää raaka-aineet, välittömät valmistuspalkat ja muut välittömät menot sekä suhteellisen osuuden valmistuksen muuttuvista kustannuksista ja kiinteistä yleismenoista. Vaihto-omaisuuden arvossa huomioidaan epäkuranttiudesta johtuva arvonalentuminen. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta vähennettynä arvioiduilla tuotteen valmiiksi saattamisesta ja myynnistä johtuvilla menoilla.
Rahoitusvarat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin, hankintamenoon kirjattaviin laina- ja muihin saamisiin, eräpäivään asti pidettäviin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Varat luokitellaan hankinnan yhteydessä niiden käyttötarkoituksen perusteella. Taseessa yli 12 kuukauden pituiset sijoitukset sisältyvät pitkä-aikaisiin varoihin ja alle 12 kuukauden pituiset lyhytaikaisiin varoihin. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaisvarat kuuluvat kuitenkin lyhytaikaisiin varoihin sopimuksen maturiteetista riippumatta.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ovat johdannaisinstrumentit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Ne arvostetaan käypään arvoon ilman mahdollisten kaupankäyntikustannusten vaikutusta. Muutokset käyvässä arvossa kirjataan tuloslaskelmaan.
Hankintamenoon kirjattavia laina- ja muita saamisia ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä niitä pidetä kaupankäyntitarkoituksessa. Korolliset lainasaamiset arvostetaan hankintamenoon käyttäen efektiivisen korkokannan menetelmää. Lainasaamisesta suoraan johtuvat kulut sisällytetään hankintamenoon. Lainasaamisista kirjataan arvonalentuminen tuloslaskelmaan niissä tapauksissa, joissa kirjanpidon tasearvo on korkeampi kuin niistä arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Myyntisaamiset arvostetaan alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti vähennettynä arvioidulla arvonalentumisilla. Arvonalentumistappio kirjataan, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti.
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia ei ollut tilinpäätöshetkellä.
Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista tai korollisista sijoituksista. Myytävissä olevat lyhytaikaiset rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset merkitään oman pääoman käyvän arvon rahastoon, verovaikutus huomioon ottaen. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan, kun sijoitus myydään tai sen arvo on objektiivisesti tarkastellen alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Korollisten sijoitusten arvonalentumistappio voidaan perua tulosvaikutteisesti, mikäli sijoituksen arvo nousee tappion kirjaamisen jälkeisistä tapahtumista johtuen. Osakesijoituksiin liittyvää arvonalentumistappiota ei voi peruuttaa.
Johdannaisinstrumenttien ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän perusteella, ja muiden rahoitusvarojen ryhmät selvityspäivän mukaan.
Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta. Käytetyt pankkitililimiitit on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa. Rahavirtalaskelmassa käytetyt pankkitililimiitit on vähennetty rahavaroista.
Rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin ja hankintamenoon kirjattaviin velkoihin. Taseessa yli 12 kuukauden pituiset velat sisältyvät pitkäaikaisiin ja alle 12 kuukauden pituiset lyhytaikaisiin velkoihin.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvelkoja ovat johdannaisinstrumentit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Ne arvostetaan käypään arvoon ilman mahdollisten kaupankäyntikustannusten vaikutusta. Muutokset käyvässä arvossa kirjataan tuloslaskelmaan.
Hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat merkitään taseeseen alun perin käypään arvoon transaktiokustannuksilla vähennettynä. Rahoitusvelkoja sisältyy sekä pitkä- että lyhytaikaisiin velkoihin ja ryhmä sisältää korollisia ja korottomia velkoja. Korot ja transaktiokustannukset jaksotetaan tuloslaskelmaan velan juoksuajalle käyttäen efektiivisen koron menetelmää.
Sopimuksentekohetkellä johdannaissopimus luokitellaan joko a) ennakoidun erittäin todennäköisen liiketoiminnan rahavirran tai sitovan sopimuksen rahavirran suojaukseksi, b) ulkomaanrahan määräisen lainan tai talletuksen, muun tase-erän tai sitovan sopimuksen käyvän arvon suojaukseksi, c) ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukseksi tai d) johdannaissopimukseksi, joka ei täytä suojauslaskennan kriteerejä. Tilikaudella sekä vertailutilikaudella konsernilla oli liiketoiminnan rahavirran tai sitovaan sopimukseen liittyvän rahavirran suojauksiksi luokiteltavia johdannaissopimuksia sekä johdannaissopimuksia, jotka eivät täytä suojauslaskennan kriteerejä.
Suojauslaskennan piirissä olevat johdannaisinstrumentit, joiden suojattavan kohteen maturiteetti on yli 12 kuukautta, kirjataan taseen pitkäaikaisiin varoihin ja velkoihin, muut johdannaisinstrumentit kirjataan lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin.
Sopimuksentekohetkellä johdannaisinstrumentit kirjataan taseeseen hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Tilinpäätöksessä johdannaisinstrumentit arvostetaan käypään arvoon. Valuuttatermiinien käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivänä noteerattuihin termiinikursseihin, ja korkotermiinit arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän korkonoteerauksia. Koron- ja valuutanvaihtosopimukset arvostetaan odotettujen kassavirtojen nykyarvojen perusteella. Optiot arvostetaan käyttämällä yleisesti hyväksyttyjä arvonmääritysmalleja. Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut avoimia korkotermiinejä eikä optiosopimuksia.
IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa sovelletaan liiketoiminnan rahavirtojen suojauksiin sekä valuuttamääräisen lainan rahavirtojen suojauksiin. Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen suhteen sekä konsernin riskienhallintatavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloittaessaan ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen ja välitilinpäätösten yhteydessä suojaussuhteiden tehokkuuden mittaamalla suojausinstrumentin kykyä kumota suojauskohteen käyvän arvon tai rahavirtojen arvon muutokset.
Suojauslaskennan kriteerit täyttävien rahavirtojen suojausinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutokset kirjataan oman pääoman arvonmuutosrahastoon. Tehoton osa kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Oman pääoman arvonmuutosrahastoon kirjattu johdannaisten kumulatiivinen voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan suojatun erän oikaisuna samalla kaudella kuin suojattu erä kirjataan tuloslaskelmaan. Mikäli ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, siirretään kyseisen suojausinstrumentin kumulatiivinen käyvän arvon muutos välittömästi tuloslaskelmaan. Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään, sopimus puretaan tai toteutetaan tai suojaussuhde keskeytetään, aiemmin omaan pääomaan kirjattu arvonmuutosten kertymä jää omaan pääomaan erilliseksi eräksi ja tuloutetaan vasta, kun ennakoitu liiketoimi toteutuu.
Käyvän arvon suojauksen ehdot täyttävien johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti samoin kuin suojauksen kohteena olevan omaisuus- tai velkaerän käyvän arvon muutokset suojatun riskin osalta. Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen tehokkaista suojauksista kirjataan suoraan omaan pääomaan suojausinstrumentin voitto tai tappio oman pääoman muutoksia osoittavan laskelman kautta. Suojausinstrumentin tehokkaan osan suoraan omaan pääomaan kirjattu voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti ulkomaisesta yksiköstä luovuttaessa.
Suojauslaskennan ulkopuolella olevien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan tuloslaskelmaan, suojatun kohteen mukaisesti joko liiketoiminnan kuluihin ja tuottoihin tai rahoituskuluihin ja -tuottoihin.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osingonjakoa ei kirjata tilinpäätökseen ennen kuin yhtiön osakkeenomistajat ovat vahvistaneet sen yhtiökokouksessa.
Konsernin eläkejärjestelyt noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Konsernin suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus koskee.
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt rahoitetaan suorituksina eläkevakuutusyhtiöille tai eläkevakuutusrahastoille vakuutusmatemaattisiin eläkevastuulaskelmiin perustuen. Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkevastuuna esitetään tulevien eläkemaksujen nykyarvo tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän käyvällä arvolla ja oikaistuna kirjaamattomilla vakuutusmatemaattisilla voitoilla tai tappioilla. Eläkemenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi jaksottaen kustannukset työntekijöiden palvelusajalle vuosittain tehtävien vakuutusmatemaattisten laskelmien perusteella. Etuuspohjaisen järjestelyn eläkevastuu määritetään käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10 % eläkevelvoitteesta tai 10 % varojen käyvästä arvosta.
Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen. Lisäksi velvoitteen määrän on oltava luotettavasti arvioitavissa. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Jos rahan aika-arvon vaikutus on olennainen, varauksen määränä kirjataan odotettujen menojen nykyarvo.
Takuuvaraukset sisältävät tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta aiheutuvat kustannukset, mikäli takuuaikaa on tilinpäätöspäivänä jäljellä. Takuuvaraukset määritellään historiallisen kokemuksen perusteella.
Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman, aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai asianmukaisesti tiedottanut asiasta. Uudelleenjärjestelyä koskeva suunnitelma sisältää vähintään seuraavat tiedot: liiketoiminta, jota järjestely koskee; pääasialliset toimipaikat, joihin järjestely vaikuttaa; niiden henkilöiden toimipaikkojen sijainti, työtehtävät ja arvioitu lukumäärä, joille tullaan suorittamaan korvauksia työsuhteen päättymisestä; toteutuvat menot ja suunnitelman toimeenpanoaika. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varausta.
Kun konserni ostaa Cargotec Oyj:n osakkeita, osakkeista maksettu vastike sekä hankintaan liittyvät kustannukset vähentävät omaa pääomaa. Kun nämä osakkeet myydään, merkitään omaan pääomaan osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset sekä tuloverojen vaikutus.
Konserni on soveltanut IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardia kaikkiin optiojärjestelyihin, joissa optiot on myönnetty, ja joihin on syntynyt oikeus yhtiön perustamisen (1.6.2005) jälkeen.
Optiot arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Jos kyseessä on omana pääomana maksettava osakeperusteinen liiketoimi (esim. osakeoptio), omaan pääomaan kirjataan vastaava lisäys. Jos kyseessä on käteisvaroina maksettava osakeperusteinen liiketoimi (esim. synteettinen optio), kirjataan vastaava velka. Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon siitä optioiden määrästä johon oletetaan syntyvän oikeus
optio-oikeuden syntymisjakson lopussa. Optioiden käypä arvo määritetään markkinahintojen perusteella tai Black-Scholes -optiohinnoittelumallin perusteella. Ei-markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä option käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon niiden optioiden määrissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta optioiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Jos kyseessä on omana pääomana suoritettava osakeperusteinen maksu, käypää arvoa oikaistaan oikeuden syntymispäivän jälkeen vain jos edellä mainittu arvio optioiden määrästä muuttuu. Käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet arvostetaan käypään arvoon kunkin tilikauden päättyessä velan suorittamishetkeen asti. Arvioiden ja käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti oikeuden syntymisajanjaksolle jaksotettuna.
Kun osakeoptio-oikeuksia käytetään osakkeiden merkitsemiseen, merkitään osakepääomaan saadun vastikkeen määrä kirjanpidolliseen vasta-arvoon ja loput ylikurssirahastoon. Saadun vastikkeen määrästä vähennetään mahdolliset transaktiokustannukset.
Laadittaessa konsernitilinpäätöstä IFRS:n mukaisesti yhtiön johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksessä tilinpäätöspäivänä raportoituihin varoihin ja velkoihin, ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen liitetiedoissa sekä tilikaudelta raportoituihin tuottoihin ja kuluihin. Nämä arviot perustuvat johdon parhaaseen tietoon tapahtumista ja siten lopulliset toteumat voivat poiketa tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista. Laskenta-arvioita on käytetty määritettäessä tilinpäätöksessä raportoitujen erien suuruutta, muun muassa liikearvon ja muiden omaisuuserien mahdollisia arvonalentumisia, aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden taloudellista vaikutusaikaa sekä varauksia ja veroja.
Pääasiallisesti myyntituotot tuloutetaan tuotteen luovutushetkellä. Erikseen määriteltyihin pitkäaikaisiin hankkeisiin käytetään valmistusasteen mukaista tuloutusta. Valmistumisastetta mitataan tilinpäätöspäivään mennessä kertyneillä kustannuksilla verrattuna sopimuksen arvioituihin kokonaiskustannuksiin. Voittoa tuloutetaan varovaisuusperiaatteen mukaisesti perustuen historiatietoon ennakko- ja jälkilaskelmien vastaavuudesta. Jos projektin tuloksessa on epävarmuutta syntyneet menot kirjataan kuluiksi ja voittoa ei tulouteta. Projektista odotettavissa oleva tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Tuloutettuja voittoja korjataan, mikäli laskelmien taustaoletuksissa ilmenee muutoksia, jotka vaikuttavat tulokseen. Kustannusrakenteen muutokset saattavat vaikuttaa kokonaiskustannuksiin ja siten tuloutettavaan määrään. Osatuloutusmenetelmää käytetään vain tapauksissa, joissa valmistumisaste on luotettavasti määritettävissä.
Arvioinnin kohteena ovat erityisesti laskennallisten verojen kirjausperusteet. Tilinpäätösten yhteydessä arvioidaan tytäryhtiöiden todennäköistä kerrytettävää verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot tai käyttämättömät verotukseen liittyvät hyvitykset voidaan hyödyntää.
Varaus voidaan kirjata vain, kun varauksen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Kirjattava määrä on tilinpäätöspäivän paras arvio vaateen täyttämiseksi vaadittavasta kustannuksesta. Arvio tapahtuman taloudellisesta vaikutuksesta edellyttää yhtiön johdon harkintaa, joka perustuu aiempiin samankaltaisiin tapahtumiin ja joissakin tapauksissa ulkopuolisen asiantuntijan lausuntoihin. Varauksia tarkastellaan säännöllisesti ja korjataan tarpeen mukaan vastaamaan tarkasteluhetken parasta arviota.
Yritysten yhteenliittymissä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu joko vastaavien hyödykkeiden markkinahintaan (aineelliset hyödykkeet) tai arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista (aineettomat hyödykkeet). Johto uskoo arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi.
Varojen kirjanpitoarvoja tarkastellaan säännöllisesti, vähintään vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä, mahdollisen arvonalentumisen tunnistamiseksi. Arvonalentumistestauksessa otetaan huomioon sekä ulkoiset lähteet, kuten merkittävä lasku markkina-arvossa, joka ei johdu ajan kulumisesta, normaalikäytöstä tai korkotasosta, että sisäiset lähteet, kuten todiste varojen epäkuranttiudesta tai fyysisestä vauriosta. Jos varojen arvo käytössä tai myytynä on pienempi kuin niiden arvo taseessa, kirjataan arvonalentumistappio välittömästi siten, että kirjanpitoarvo vastaa varojen käyttö- tai myyntiarvoa.
Konserni ottaa vuonna 2009 käyttöön seuraavat IASB:n vuonna 2007 julkistamat uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat: - IAS 1: Tilinpäätöksen esittäminen. Muutokset vaikuttavat lähinnä tuloslaskelman ja oman pääoman muutoksia osoittavan laskelman esittämistapaan.
IAS 23: Vieraan pääoman menot. Uudistettu standardi edellyttää, että ehdot täyttävän hyödykkeen kuten tuotantolaitoksen hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot. Konserni on kirjannut aiemmin vieraan pääoman menot kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Laatimisperiaatteen muutoksella ei konsernin arvion mukaan tule olemaan olennaista vaikutusta tulevaan tilinpäätökseen.
IFRS 2: Osakeperusteiset maksut -standardin muutokset – Vesting Conditions and Cancellations. Standardimuutos edellyttää, että kaikki lopullista oikeutta synnyttämättömät ehdot otetaan huomioon myönnettyjen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypää arvoa määritettäessä. Lisaksi standardimuutoksessa tarkennetaan peruutusten käsittelyä koskevaa ohjeistusta.
IFRS 8: Toimintasegmentit. Standardin mukaan esitettävien segmenttitietojen on perustuttava johdolle toimitettuun yhteisön sisäiseen raportointiin ja siinä noudatettuihin laskentaperiaatteisiin. Konserni arvioi, ettei IFRS 8:n käyttöönotto tule muuttamaan merkittävästi segmenteistä esitettävää informaatiota, sillä jo aiemmin julkistetut segmenttitiedot perustuivat konsernin sisäiseen raportointirakenteeseen.
IAS 1: Tilinpäätöksen esittäminen ja IAS 32: Rahoitusinstrumentit: esittämistapa -standardien muutokset – Puttable Financial Instruments and Obligations Arising on Liquidation. Standardien muutokset edellyttävät tietyt ominaisuudet täyttävien lunastusvelvoitteisten oman pääoman ehtoisten rahoitusinstrumenttien (puttable fi nancial instruments) luokittelua omaksi pääomaksi, kun ne tähän asti on käsitelty velkoina.
Muutokset standardeihin IFRS 1: Ensimmäinen IFRS standardien käyttöönotto ja IAS 27: Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös – Cost of an Investment in a Subsidiary, Jointly Controlled Entity or Associate. Standardimuutokset koskevat IFRS-ensisiirtyjiä, eikä niillä siten ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
IFRIC 12: Palvelutoimilupajärjestelyt
IFRIC 13: Kanta-asiakasohjelmat. Konsernilla ei ole tulkinnassa tarkoitettuja kanta-asiakasohjelmia, joten tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
IFRIC 15: Agreements for the Construction of Real Estate. Tulkinnassa ohjeistetaan sitä, mitä standardia kiinteistöjen rakentamisesta syntyvien tuottojen kirjaamisessa on sovellettava, ja milloin tuotot kiinteistön rakentamishankkeesta voidaan tulouttaa. Tulkinnalla ei arvioida olevan oleellista vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
IFRIC 16: Hedges of a Net Investment in a Foreign Operation. Tulkinta selkeyttää ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen kirjanpitokäsittelyä konsernitilinpäätöksessä. Konsernin arvion mukaan tulkinnalla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
Seuraavat standardit ja tulkinnat on julkaistu, mutta ne eivät ole vielä voimassa 2008, eikä niitä tulla soveltamaan vuonna 2009:
IAS 27: Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. Muutettu standardi edellyttää tytäryrityksen omistusmuutoksista syntyvien vaikutusten kirjaamista suoraan konsernin omaan pääomaan silloin, kun emoyrityksen määräysvalta säilyy. Mikäli määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Vastaavaa kirjanpidollista käsittelytapaa sovelletaan jatkossa myös osakkuusyrityssijoituksiin (IAS 28) ja yhteisyritysosuuksiin (IAS 31). Standardimuutoksen seurauksena tytäryrityksen tappioita voidaan kohdistaa vähemmistölle silloinkin, kun ne ylittävät vähemmistön sijoituksen määrän.
IFRS 3: Liiketoimintojen yhdistäminen. Uudistetun standardin soveltamisala on aikaisempaa laajempi. Uudistettu standardi sisältää useita konsernin kannalta merkittäviä muutoksia. Standardimuutokset vaikuttavat hankinnoista kirjattavan liikearvon määrään sekä liiketoimintojen myyntituloksiin. Standardimuutoksilla on vaikutusta myös tuloslaskelmaan kirjattaviin eriin sekä hankintatilikaudella että niillä tilikausilla, joilla suoritetaan lisäkauppahintaa tai toteutetaan lisähankintoja. Standardin siirtymäsääntöjen mukaisesti liiketoimintojen yhdistämisiä, joissa hankinta-ajankohta on ennen standardin pakollista käyttöönottoa, ei oikaista.
IAS 39: Rahoitusinstrumentit: Kirjaaminen ja arvostaminen -standardin muutos (Eligible Hedged Items). Muutokset koskevat suojauslaskentaa. Niillä tarkennetaan IAS 39:n ohjeistusta suojauskohteen yksipuolisen riskin suojaamisesta, kun kyseessä on rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluva erä.
Cargotec listautui 1.6.2005, ja yhtiön ensimmäinen tilikausi oli 1.6.–31.12.2005. Vuosikertomuksessa on annettu lisätietona mm. taloudellisesta kehitystä kuvaavissa tunnusluvuissa pro forma -vertailutiedot niiltä kausilta, joilta ei ole olemassa virallista vertailutietoa. Yhtiön arvioinnin helpottamiseksi pro forma -informaatio esitetään Cargotecin listautumishetken liiketoiminnan ja rakenteen mukaisena. Näin ollen keväällä 2005 hankittu MacGREGORin laivojen lastinkäsittelyliiketoiminta on sisällytetty kaikkien vertailukausien pro forma -lukuihin, niin kuin hankinta olisi tapahtunut jo ennen esitettäviä kausia. Pro forma -luvut perustuvat IFRS-laatimisperiaatteisiin, ja Cargotecin virallisen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita on noudatettu soveltuvin osin. Luvut ovat tilintarkastamattomia. IFRS 3:n mukainen MacGREGORin hankinnan lopullisen kirjanpitokäsittelyn vaikutus on huomioitu virallisessa tuloksessa 1.6.2005 alkaen. Vuoden 2005 pro forma -luvuissa vaikutus on huomioitu oman pääoman oikaisuna. Pro forma -laatimisperiaatteet listautumista edeltävältä ajalta ovat nähtävissä Cargotecin listalleottoesitteestä.
Konsernin rahoitus ja rahoitusriskien hallinta hoidetaan Cargotecin hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan (Treasury Policy) mukaisesti. Rahoituspolitiikassa määritellään rahoitusorganisaation vastuujako, rahoitusriskien hallintaperiaatteet sekä valvonta- ja raportointiperiaatteet. Hallituksen nimittämä rahoituskomitea (Treasury Committee) on vastuussa rahoituspolitiikan noudattamisesta sekä konsernirahoituksen organisoinnista ja valvonnasta. Rahoituskomitea hyväksyy rahoitusohjeiston (Treasury Instructions), joka sisältää yksityiskohtaisemman ohjeistuksen rahoituspolitiikan mukaiseen rahoituksen hallintaan.
Rahoitushallinnon tavoitteena on varmistaa, että yhtiöillä on tarpeeksi varoja harjoittaa liiketoimintaa ilman rajoitteita kaikkina aikoina, tuottaa tarpeellisia rahoituspalveluja liiketoimintayksiköille, minimoida rahoituskustannukset, hallita rahoitusriskejä (valuutta-, korko-, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskit, luotto- ja vastapuoliriskit sekä operationaalinen riski) sekä tuottaa johdolle säännöllisesti informaatiota koskien konsernin ja sen liiketoimintayksiköiden rahoituksellista tilannetta ja riskejä.
Cargotecin konsernirahoitusyksikkö vastaa konsernitasolla varainhankinnasta, likviditeetin ja rahoitusriskien hallinnasta, luo puitteet rahoituksen hoidon tehokkaalle organisoinnille ja valvoo liiketoimintayksiköiden rahoitusta. Konsernirahoitusyksikkö raportoi em. aiheista kuukausittain Cargotecin hallitukselle. Liiketoimintayksiköt suojaavat omat rahoitusriskinsä rahoituspolitiikan ja konsernirahoituksen ohjeiden mukaisesti.
Cargotecilla on liiketoimintaa noin 160 maassa, ja kansainvälisen liiketoimintansa vuoksi konserni altistuu valuuttakurssivaihteluista aiheutuville riskeille. Huomattava osa liikevaihdosta ja tuotannon kuluista on euron lisäksi Yhdysvaltain dollareissa ja Ruotsin kruunuissa. Cargotecilla on toimintaa myös maissa, joissa valuuttariskeiltä suojautumista on valuuttasäännöksillä rajoitettu. Tällaisia maita ovat muun muassa Kiina ja Etelä-Korea.
Valuuttariskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernin liiketoiminta valuuttakurssien muutoksilta ja antaa liiketoimintayksiköille aikaa reagoida ja mukautua valuuttakurssitason vaihteluun. Valuuttapositiot, jotka muodostuvat sitovista myynti-, osto- ja rahoitussopimusten kassavirroista sekä erittäin todennäköisistä ennustetuista kassavirroista (transaktiopositio), suojataan termiinisopimuksilla. Liiketoimintayksiköt raportoivat riskipositionsa ja suojausasteensa konsernirahoitukselle. Maissa, joissa valuuttariskeiltä suojautumista on valuuttasäännöksin rajoitettu, valuuttariskeiltä voidaan suojautua myös valuuttamääräisillä lainoilla ja talletuksilla.
Valuuttasuojauksiin sovelletaan pääsääntöisesti IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa, jossa tulevaan rahavirtaan liittyvän suojauksen tulos rahastoidaan, kunnes sen kumulatiivinen voitto/tappio tuloutetaan samanaikaisesti suojauksen kohteen kanssa. Suojauslaskentaa ei kuitenkaan sovelleta niissä tapauksissa, joissa konsernirahoitus arvioi laskentatavan vaikutukset tilikauden tulokseen konsernin kannalta merkityksettömiksi. Suojaukset erääntyvät pääsääntöisesti kolmen vuoden sisällä.
IFRS 7 -standardin edellyttämän herkkyysanalyysin tarkoitus on havainnollistaa konsernin tuloksen ja oman pääoman herkkyyttä valuuttakurssien muutokselle. Tulokseen vaikuttavien valuuttakurssipositioiden laskennassa on huomioitu tilinpäätöshetkellä yhtiöiden taseissa olevat vierasvaluuttamääräiset rahoitussaatavat ja -velat, näihin kohdistetut suojaukset, sekä ne johdannaiset, jotka eivät ole suojauslaskennassa ja joiden käyvän arvon muutos kirjataan siten suoraan tulokseen. Tuloksen ohi suoraan omaan pääomaan vaikuttavat rahastoidut käypien arvojen muutokset suojauslaskennan piirissä olevista johdannaisista. Näiden vaikutusten odotetaan kumoutuvan ajan myötä suojauskohteena olevien erittäin todennäköisten ennustettujen rahavirtojen vastakkaisen arvon muutoksen realisoituessa.
Seuraavan sivun taulukossa on esitetty Cargotec-yhtiöiden vieraanvaluutanmääräiset rahoitussaatavat ja -velat sekä herkkyysanalyysin mukaiset vaikutukset tulokseen ennen veroja sekä omaan pääomaan, mikäli käsiteltävä valuutta olisi vahvistunut muita valuuttoja vastaan tilinpäätöspäivänä. Valuutan heikkeneminen aiheuttaisi vastaavan vastakkaismerkkisen muutoksen. Herkkyyttä laskettaessa on käytetty EUR/USD ja EUR/SEK historiallista volatiliteettia vuoden 2008 aikana (31.12.2007: 5 prosentin muutos).
Konsernin nettoinvestoinneista euroalueen ulkopuolisiin tytäryhtiöihin aiheutuu laskennallisia muuntoeroja konsernin oman pääoman määrään (translaatioriski). Translaatioposition hallinnan tarkoituksena on suojata taserakenne siten, että valuuttakurssien muutoksen vaikutus velkaan ja omaan pääomaan on tasapainossa. Ulkomaisten tytäryhtiöiden taserakennetta voidaan suojata käyttämällä valuutan- ja koronvaihtosopimuksia sekä valuuttamääräisiä lainoja. Konsernin nykyinen tase- ja rahoitusrakenne ei ole antanut aihetta suojaustoimiin.
Markkinakorkojen muutokset vaikuttavat konsernin nettokorkoihin sekä korollisten velkojen, saamisten ja johdannaissopimusten käypiin arvoihin. Cargotecin korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkojen muutoksen vaikutus tuloslaskelmaan, taseeseen ja kassavirtaan ottaen myös huomioon nettovelkaposition markkina-arvo. Korkoriskiä hallitaan pitämällä rahoituserien keskimääräinen korkosidonnaisuus (korkoduraatio) rahoituskomitean määrittämien minimi- ja maksimitasojen rajoissa muuttamalla laina- ja sijoitussalkun kiinteä- ja vaihtuvakorkoisten lainojen suhdetta sekä käyttämällä johdannaisinstrumentteja.
| 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | USD | EUR | SEK | USD | EUR | SEK |
| Vieraan valuutan määräiset rahoitussaatavat ja -velat sekä näihin kohdistuvat suojaukset |
7,1 | 36,3 | 3,3 | 25,5 | 2,4 | 4,2 |
| Tuleviin rahavirtoihin kohdistuvat rahastoidut suojaukset |
-548,4 | -390,9 | 1,4 | -417,8 | -375,5 | -1,9 |
| Käytetty muutosprosentti | 12 % | 12 % | 7 % | 5 % | 5 % | 5 % |
| Vaikutus tulokseen ennen veroja | 0,9 | 4,4 | 0,2 | 1,3 | 0,1 | 0,2 |
| Vaikutus omaan pääomaan | -65,8 | -46,9 | 0,1 | -20,9 | -18,8 | -0,1 |
| MEUR | 0–6 kk | 6–12 kk | 12–24 kk 2–24 | 24–36 kk 4–36 | Myöhemmin yöhemmin | Yhteensä hteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Korolliset saatavat | -79,5 | -4,2 | - | - | -3,5 | -87,2 |
| Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta |
118,8 | 0,8 | 0,1 | 0,1 | 0,7 | 120,6 |
| Joukkovelkakirjalainat* | - | - | - | - | 314,7 | 314,7 |
| Rahoitusleasingvelat | 1,7 | 1,6 | 1,3 | 0,7 | 3,7 | 8,9 |
| Lyhytaikaiset korolliset lainat** | 107,7 | 2,9 | - | - | - | 110,6 |
| Netto | 148,7 | 1,2 | 1,4 | 0,8 | 315,6 | 467,6 |
| MEUR | 0–6 kk | 6–12 kk | 12–24 kk 2–24 | 24–36 kk 4–36 | Myöhemmin yöhemmin | Yhteensä hteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Korolliset saatavat | -179,2 | -3,7 | - | - | -2,0 | -184,9 |
| Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta |
121,8 | 0,4 | 0,3 | 0,3 | 0,3 | 123,0 |
| Joukkovelkakirjalainat* | - | - | - | - | 302,8 | 302,8 |
| Rahoitusleasingvelat | 1,6 | 1,4 | 2,5 | 2,2 | 3,1 | 10,9 |
| Lyhytaikaiset korolliset lainat** | 51,6 | - | - | - | - | 51,6 |
| Netto | -4,2 | -1,9 | 2,8 | 2,5 | 304,3 | 303,6 |
* Joukkovelkakirjalainojen korkosidonnaisuusjaksot 31.12.2008 vaihtelivat välillä 4–11 vuotta.
** Sisältää pankkitililimiitit.
Tilinpäätöshetkellä 31.12.2008 konsernin korolliset kokonaisvelat olivat yhteensä 554,8 (31.12.2007: 488,4) miljoonaa euroa, josta kiinteäkorkoisia joukkovelkakirjalainoja oli 314,7 (31.12.2007: 302,8) miljoonaa euroa, ja 230,3 (31.12.2007: 173,8) miljoonaa euroa vaihtuvakorkoisia pankkilainoja, lyhytaikaisia lainoja tai käytettyjä pankkilimiittejä. Loput 9,8 (31.12.2007: 11,7) miljoonaa euroa koostuu rahoitusleasingsopimuksista sekä kiinteäkorkoisista pitkäaikaisista lainoista. Konsernin 87,2 (31.12.2007: 184,9) miljoonan euron sijoitussalkku koostui pääosin pankkitileillä olevista rahavaroista ja vaihtuvakorkoisista lainasaamisista. Lainasalkun keskimääräinen korkosidonnaisuusaika 31.12.2008 oli 50 (31.12.2007: 59) kuukautta ja lainasaatavien 21 (31.12.2007: 2) kuukautta.
IFRS 7 -standardin mukaisen herkkyysanalyysin perusteella, jos korkotaso olisi Cargotecin lainasalkun yleisimmän viitekoron, kuuden kuukauden euriborin, vuoden 2008 aikaisen maksimivaihtelun eli 1,6 prosenttiyksikköä matalampi/korkeampi, vaikutus konsernin korkokustannukseen vuositasolla laskettuna olisi 1,2 (31.12.2007: 0,5) miljoonaa euroa. Herkkyyden laskennassa on otettu huomioon vaihtuvakorkoiset lainat ja lainasaatavat sekä pankkitilit ja tililimiittien käyttö.
Helmikuussa 2007 nostetun ja vuosina 2014–2019 erääntyvän kiinteäkorkoisen 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin Private Placement -joukkovelkakirjalainan rahavirrat on muunnettu pitkäaikaisilla koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla euromääräisiksi. Näiden suojaustoimenpiteiden jälkeen Cargotecilla on pitkäaikainen 225 miljoonan euron kiinteäkorkoinen velka. Lainaa suojaaviin koron- ja valuutanvaihtosopimuksiin sovelletaan IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.
Varsinaisten rahoitusriskien lisäksi Cargotec altistuu lähinnä raaka-aineiden ja komponenttien hankinnasta johtuville hinta- ja saatavuusriskeille. Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa näiden riskien tunnistamisesta ja suojausasteen määrittämisestä. Riskejä pyritään hallitsemaan huolellisella toimittajien valinnalla ja pitkäaikaisella yhteistyöllä keskeisten toimittajien kanssa.
Maksuvalmiusriskiä hallitaan pitämällä pitkäaikainen likviditeettivaranto yli lyhytaikaisen likviditeettitarpeen. Konsernin likviditeettivaranto, sisältäen kassavarat, rahamarkkinasijoitukset sekä pitkäaikaiset nostamattomat valmiusluottolimiitit, oli tilinpäätöshetkellä yhteensä 714,2 (31.12.2007: 764,0) miljoonaa euroa. Konsernin lyhytaikaiseen likviditeettitarpeeseen luetaan lyhyt- ja pitkäaikaisten korollisten lainojen lyhennykset seuraavan 12 kuukauden aikana, sekä rahoituskomitean erikseen määrittelemä ns. strateginen likviditeettitarve, jossa huomioidaan myös juoksevan liiketoiminnan tarpeet seuraavan 12 kuukauden aikana. Tilinpäätöshetkellä lyhytaikaisten lainojen sekä pitkäaikaisten lainojen seuraavan 12 kuukauden lyhennysten yhteismäärä oli 80,9 (31.12.2007: 43,7) miljoonaa euroa.
Likviditeettivarantoon sisältyvien pitkäaikaisten vahvistettujen ja nostamattomien luottolimiittien kokonaismäärä 31.12.2008 oli 635 (31.12.2007: 585) miljoonaa euroa, joista 50 miljoonaa erääntyy vuonna 2010, 535 miljoonaa vuonna 2012, sekä 50 miljoonaa vuonna 2013. Limiittien puitteissa Cargotecilla on oikeus nostaa lyhytaikaisia lainoja 3 päivän varoitusajalla lainasopimuksissa määritellyin ehdoin. Cargotecilla on lisäksi käytössään lyhytaikaisia kassalimiittejä yhteensä 113 (31.12.2007: 118) miljoonaa euroa sekä kotimainen 150 miljoonan euron yritystodistusohjelma, josta oli tilinpäätöshetkellä käytössä 36,2 (31.12.2007: 0) miljoonaa euroa.
Lainojen jälleenrahoitusriskiä eli riskiä siitä, että liian suuri osa konsernin lainoista tai luottolimiiteistä erääntyy ajanjaksona, jolloin lainojen jälleenrahoitus on taloudellisesti tai sopimuksellisesti mahdotonta, minimoidaan tasapainottamalla lainojen tai luottolimiittien erääntymisaikatauluja sekä pitämällä lainojen sopimusehdot riittävän joustavina. Cargotecin lainasopimukset sisältävät normaalien standardien lainaehtojen lisäksi yhtiön pääomarakennetta rajoittavan ehdon. Tämän mukaan konsernin nettovelat suhteessa omaan pääomaan (gearing) tulee olla alle 125 prosenttia. Tilinpäätöshetkellä gearing oli 55,3 (31.12.2007: 36,3) prosenttia. Johdon näkemyksen mukaan konsernin likviditeettitilanne on hyvä, eikä konsernilla ole merkittäviä rahoituksen saatavuuteen tai jälleenrahoitukseen liittyviä riskikeskittymiä.
Alla olevassa taulukossa on esitetty rahoitusvelkojen ja johdannaisinstrumenttien sopimusperusteinen maturiteettianalyysi. Luvut kuvaavat diskonttaamattomia kassavirtoja. Cargotecin konsernirahoitus raportoi kassavirroista sekä likviditeetin riittävyydestä kuukausittain rahoituskomitealle sekä Cargotecin hallitukselle.
| MEUR | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | Myöhemmin yöhemmin | Yhteensä hteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Johdannaiset | |||||||
| Valuuttatermiinit, kassasta maksut | -2 689,6 | -694,6 | -219,1 | -14,7 | -0,2 | - | -3 618,2 |
| Valuuttatermiinit, kassaan maksut | 2 684,0 | 653,3 | 205,0 | 13,7 | 0,2 | - | 3 556,2 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset, kassasta maksut | -10,5 | -10,5 | -10,5 | -10,5 | -10,5 | -255,0 | -307,4 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset, kassaan maksut | 12,0 | 12,0 | 12,0 | 12,0 | 12,0 | 249,0 | 309,0 |
| Johdannaiset, netto ohdannaiset, |
-4,0 | -39,8 | -12,6 | 0,5 | 1,5 | -6,0 | -60,4 |
| Ostovelat ja muut korottomat velat | -678,1 | -5,6 | -5,3 | -5,3 | -5,9 | -4,6 | -704,7 |
| Rahoituslaitoslainojen lyhennykset | -77,7 | -19,2 | -20,2 | -50,6 | -0,1 | -30,0 | -197,8 |
| Rahoituslaitoslainoihin liittyvät rahoituskulut | -5,8 | -5,8 | -3,9 | -2,7 | -1,4 | -3,4 | -23,0 |
| Joukkovelkakirjalainojen lyhennykset* | - | - | - | -100,0 | - | -215,6 | -315,6 |
| Joukkovelkakirjalainoihin liittyvät rahoituskulut | -15,8 | -15,8 | -15,8 | -13,8 | -12,0 | -34,0 | -107,2 |
| Rahoitusleasingvelkojen lyhennykset | -3,3 | -1,3 | -0,7 | -1,4 | -0,3 | -2,0 | -8,9 |
| Rahoitusleasingvelkoihin liittyvät rahoituskulut | -0,4 | -0,3 | -0,2 | -0,2 | -0,2 | -0,9 | -2,1 |
| Yhteensä hteensä | -785,1 | -87,8 | -58,6 | -173,5 | -18,3 | -296,4 | -1 419,8 1 |
| MEUR | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | Myöhemmin yöhemmin | Yhteensä hteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Johdannaiset | |||||||
| Valuuttatermiinit, kassasta maksut | -1 835,4 | -462,6 | -270,2 | -48,9 | -4,4 | - | -2 621,5 |
| Valuuttatermiinit, kassaan maksut | 1 868,4 | 463,3 | 270,2 | 48,6 | 4,3 | - | 2 654,9 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset, kassasta maksut | -10,5 | -10,5 | -10,5 | -10,5 | -10,5 | -274,5 | -326,9 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset, kassaan maksut | 11,3 | 11,3 | 11,3 | 11,3 | 11,3 | 250,8 | 307,5 |
| Johdannaiset, netto ohdannaiset, |
33,9 | 1,6 | 0,8 | 0,6 | 0,8 | -23,7 | 14,0 |
| MEUR | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | Myöhemmin yöhemmin | Yhteensä hteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ostovelat ja muut korottomat velat | -598,2 | -8,8 | -31,2 | -4,6 | -5,4 | -2,2 | -650,4 |
| Rahoituslaitoslainojen lyhennykset | -40,7 | -0,3 | -22,0 | -20,2 | -50,1 | -30,0 | -163,3 |
| Rahoituslaitoslainoihin liittyvät rahoituskulut | -6,7 | -6,3 | -6,3 | -5,3 | -3,7 | -5,3 | -33,5 |
| Joukkovelkakirjalainojen lyhennykset* | - | - | - | - | -100,0 | -203,8 | -303,8 |
| Joukkovelkakirjalainoihin liittyvät rahoituskulut | -15,1 | -15,1 | -15,1 | -15,1 | -15,1 | -47,1 | -122,7 |
| Rahoitusleasingvelkojen lyhennykset | -3,0 | -2,5 | -2,2 | -0,2 | -0,2 | -2,8 | -10,9 |
| Rahoitusleasingvelkoihin liittyvät rahoituskulut | -0,5 | -0,5 | -0,4 | -0,2 | -0,2 | -1,3 | -3,1 |
| Yhteensä hteensä | -630,3 | -31,8 | -76,4 | -45,0 | -174,0 | -316,0 | -1 273,6 1 |
* Joukkovelkakirjalainat erääntyvät vuosina 2012–2019.
Operatiiviseen toimintaan liittyvistä luottoriskeistä ja niiden hallinnasta vastaavat liiketoimintayksiköt. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska sillä on monipuolinen ja laaja asiakaskunta, joka on maantieteellisesti jakautunut eri puolille maailmaa. Luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä myyntisopimuksissa maksuehtoja, jotka perustuvat ennakkomaksuihin, pankkitakauksiin ja muihin takauksiin. Luottotappio- ja väärinkäytösriskejä seurataan käyttämällä hyväksi asiakasyrityksistä saatavia luottokelpoisuustietoja. Suuriin kauppoihin liittyvät luottoriskit pyritään jakamaan pankkien, vakuutusyhtiöiden ja vientitakuulaitosten kanssa. Myyntisaamisista, saamisten ikäjakaumasta sekä luottotappiovarauksista on esitetty lisätietoja liitetiedossa 21.
Konsernilla ei ole merkittäviä konsernin ulkopuolisia lainasaatavia. Kassavarojen sijoittamisessa ja rahoitusinstrumenttien kaupankäynnissä hyväksytään ainoastaan rahoituskomitean vahvistamat vastapuolet. Rahoituskomitea valitsee vastapuolet ja niille asetettavat enimmäissijoitusmäärät yhtiöiden vakavaraisuuden ja luottokelpoisuuden perusteella. Konsernirahoitusyksikkö seuraa vastapuoliriskejä aktiivisesti ja voi poistaa vastapuolen hyväksyttävien listalta tarvittaessa välittömästi. Tilinpäätöshetkellä hyväksyttyjä vastapuolia olivat ainoastaan konsernin merkittävimmät yhteistyöpankit. Sijoitettuihin kassavaroihin liittyvä maksimiluottotappioriski vastaa sijoitusten kirjanpitoarvoa. Johdon näkemyksen mukaan kassavarojen sijoittamisesta ei kuitenkaan ole odotettavissa luottotappioita.
Rahoitushallinnon operationaalisen riskienhallinnan tavoitteena on eliminoida tilanteet, joissa puutteellisista rahoituksen valvontajärjestelmistä tai toimintatavoista aiheutuisi konsernille tappioita tai jotka lisäävät rahoitusriskien kokonaismäärää. Cargotecissa riskiä minimoidaan pitämällä konsernirahoitusyksikön ammattitaito korkealla tasolla, kuvaamalla ja dokumentoimalla rutiinit sekä työtehtävien organisoinnilla. Transaktioihin liittyviä riskejä minimoidaan limiittiseurannalla, markkina-arvostuksilla, päivittäisellä kauppojen vahvistusten seurannalla sekä säännöllisellä kokonaisarvioinnilla.
Konsernin pääomarakenteen hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa ja säilyttää pääomakustannusten kannalta optimaalinen pääomarakenne. Osakkeenomistajat päättävät pääomarakenteen tavoitteista, ja hallitus seuraa pääomarakennetta säännöllisesti.
Pääomarakenteen tunnuslukuna seurataan nettovelkaantumisastetta (gearing) eli korollisen nettovelan suhdetta omaan pääomaan. Korollinen nettovelka lasketaan vähentämällä korollisten velkojen summasta korolliset saatavat, ml. rahat ja pankkisaamiset. Konsernin pitkän aikavälin tavoitteena on pitää nettovelan osuus kokonaispääomasta alle 50 prosentissa. Tunnusluvun arvot on esitetty alla olevassa taulukossa.
| MEUR | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
|---|---|---|
| Korolliset velat* | 565,0 | 510,4 |
| Korolliset lainasaatavat | -7,9 | -5,9 |
| Rahavarat ja pankkisaamiset | -79,2 | -179,0 |
| Korollinen nettovelka | 477,8 | 325,5 |
| Oma pääoma | 864,4 | 896,7 |
| Nettovelkaantumisaste ettovelkaantumisaste |
55.3 % | 36.3 % |
* Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollisissa veloissa on huomioitu US Private Placement -joukkovelkakirjalainoihin liittyvät suojaustoimenpiteet, joilla valuuttakurssista aiheutuva muutos on eliminoitu.
Segmentti-informaatiossa ensisijainen raportointimuoto perustuu liiketoimintasegmentteihin ja toissijainen raportointimuoto maantieteellisiin segmentteihin. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.
Sisäiseen johtamis- ja raportointirakenteeseen perustuvat ensisijaiset liiketoimintasegmentit ovat Hiab, Kalmar ja MacGREGOR. Hiab on maailman johtava ajoneuvojen kuormankäsittelyratkaisujen toimittaja, jonka laitteita käytetään, kun tuotteita, tavaroita tai raaka-aineita siirretään, nostetaan, lastataan tai puretaan ajoneuvoista. Kalmar on maailman johtava kontinkäsittelyratkaisujen ja muiden raskaiden tavarankäsittelylaitteiden ja -palvelujen toimittaja. Kalmar on läsnä terminaaleissa, satamissa, raskaassa teollisuudessa ja jakelukeskuksissa. MacGREGOR on maailmanlaajuinen markkinajohtaja laivojen lastinkäsittely- ja offshore-ratkaisuissa ja niihin liittyvissä huoltopalveluissa. Sen ratkaisuja käytetään yleislasti-, irtolasti- ja konttialuksissa, tankkereissa, ro-ro-aluksissa, irtolastiterminaaleissa ja offshore-teollisuudessa. Segmentti Muut sisältää pääasiassa ne konsernihallinnon kulut, joita ei kohdisteta liiketoiminnoille.
Liiketoimintojen taloudellista suorituskykyä seurataan liikevoiton avulla. Rahoitustuottoja ja -kuluja sekä veroja ei kohdisteta liiketoiminnoille. Liiketoimintojen varat sisältävät aineettomat hyödykkeet, aineelliset hyödykkeet, osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä, myytävissä olevat sijoitukset, vaihto-omaisuuden ja liiketoiminnan korottomat saatavat (sisältäen liiketoiminnan tulevien kassavirtojen suojaukseen käytetyt johdannaiset). Kohdistamattomat varat sisältävät lainasaamiset ja muut korolliset saamiset, rahavarat, tuloverosaamiset, laskennalliset verosaamiset, korkosaamiset ja rahoituksen tulevien kassavirtojen suojaukseen käytetyt johdannaiset. Liiketoimintojen velat sisältävät eläkevelvoitteet, varaukset ja liiketoiminnan korottomat velat (sisältäen liiketoiminnan tulevien kassavirtojen suojaukseen käytetyt johdannaiset). Kohdistamattomat velat sisältävät lainat ja muut korolliset velat, laskennalliset verovelat, korkovelat ja rahoituksen tulevien kassavirtojen suojaukseen käytetyt johdannaiset.
Maantieteelliset segmentit perustuvat päämarkkina-alueisiin. Liikevaihto on esitetty asiakkaan sijaintimaan mukaan ja varat sekä investoinnit niiden sijaintimaan mukaan. Liikearvoa ei ole kohdistettu maantieteellisille segmenteille.
| 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | Hiab | Kalmar | MacGREGOR acGREGOR | Muut | Eliminoinnit liminoinnit | Yhteensä hteensä |
| Liikevaihto | ||||||
| Palvelut | 211,8 | 436,9 | 222,1 | - | - | 870,8 |
| Tavarat | 687,1 | 1 078,3 | 763,0 | - | - | 2 528,4 |
| Ulkoinen liikevaihto yhteensä | 898,9 | 1 515,3 | 985,1 | - | - | 3 399,2 |
| Sisäinen liikevaihto | 8,1 | 0,2 | 0,0 | - | -8,3 | 0,0 |
| Liikevaihto yhteensä iikevaihto |
907,0 | 1 515,5 | 985,1 | - | -8,3 | 3 399,2 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 0,1 | 0,2 | 0,2 | - | - | 0,6 |
| Liikevoitto iikevoitto | 35,2 * | 85,1 * | 83,6 | -30,1 | - | 173,7 |
| Liikevoitto-% | 3,9 % | 5,6 % | 8,5 % | - | - | 5,1 % |
| Liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja iikevoitto ilman |
49,4 | 89,6 | 83,6 | -29,8 | - | 192,8 |
| Liikevoitto-% ilman uudelleenjärjestelykuluja | 5,4 % | 5,9 % | 8,5 % | - | - | 5,7 % |
| Rahoituserät ja verot | - | - | - | - | - | -52,9 |
| Tilikauden voitto ilikauden voitto |
- | - | - | - | - | 120,8 |
| Poistot | 15,1 | 33,0 | 8,7 | 0,6 | - | 57,4 |
| Arvonalentumiset | 0,7 | 2,0 | - | - | - | 2,7 |
* Sisältää 19,1 miljoonan euron suuruiset uudelleenjärjestelykulut.
| MEUR | Hiab | Kalmar | MacGREGOR acGREGOR | Muut | Eliminoinnit liminoinnit | Yhteensä hteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | ||||||
| Palvelut | 161,1 | 405,8 | 190,5 | - | - | 757,5 |
| Tavarat | 766,1 | 937,5 | 557,2 | - | - | 2 260,7 |
| Ulkoinen liikevaihto yhteensä | 927,2 | 1 343,3 | 747,7 | - | - | 3 018,2 |
| Sisäinen liikevaihto | 4,0 | 0,0 | 0,0 | - | -4,0 | 0,0 |
| Liikevaihto yhteensä iikevaihto |
931,2 | 1 343,3 | 747,7 | - | -4,0 | 3 018,2 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 0,1 | 0,1 | 0,2 | - | - | 0,3 |
| Liikevoitto iikevoitto | 73,8 | 87,5 * | 59,4 | -17,5 | 0,0 | 203,1 |
| Liikevoitto-% | 7,9 % | 6,5 % | 7,9 % | - | - | 6,7 % |
| Rahoituserät ja verot | - | - | - | - | - | -64,7 |
| Tilikauden voitto ilikauden voitto |
- | - | - | - | - | 138,4 |
| Poistot | -14,0 | -35,7 | -9,9 | -0,2 | - | -59,8 |
| Arvonalentumiset | - | - | -0,1 | - | - | -0,1 |
* Sisältää konttitarttujien tarkastus- ja korjausohjelmasta johtuvan 18,0 miljoonan euron kertaluonteisen kulun.
| MEUR | Hiab | Kalmar | MacGREGOR acGREGOR | Muut | Eliminoinnit liminoinnit | Yhteensä hteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Korottomat varat | 697,9 | 1 081,8 | 933,9 | 26,2 | -19,3 | 2 720,6 |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 0,5 | 3,9 | 2,5 | - | - | 7,0 |
| Kohdistamattomat varat, korolliset | - | - | - | - | - | 87,2 |
| Muut kohdistamattomat varat | - | - | - | - | - | 224,2 |
| Varat yhteensä arat |
698,5 | 1 085,7 | 936,5 | 26,2 | -19,3 | 3 038,9 |
| Korottomat velat | 173,6 | 512,7 | 713,7 | 6,7 | -19,3 | 1 387,4 |
| Kohdistamattomat velat, korolliset | - | - | - | - | - | 554,8 |
| Muut kohdistamattomat velat | - | - | - | - | - | 232,3 |
| Velat yhteensä elat |
173,6 | 512,7 | 713,7 | 6,7 | -19,3 | 2 174,5 |
| Sitoutunut pääoma | 524,9 | 572,9 | 222,8 | 19,5 | - | 1 340,1 |
| Investoinnit | 25,0 | 65,3 | 18,0 | 4,4 | - | 112,8 |
| MEUR | Hiab | Kalmar | MacGREGOR acGREGOR | Muut | Eliminoinnit liminoinnit | Yhteensä hteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Korottomat varat | 662,8 | 929,0 | 690,1 | 16,9 | -7,1 | 2 291,7 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 3,5 | 0,2 | 1,1 | - | - | 4,8 |
| Kohdistamattomat varat, korolliset | - | - | - | - | - | 184,9 |
| Muut kohdistamattomat varat | - | - | - | - | - | 101,2 |
| Varat yhteensä arat |
666,2 | 929,3 | 691,2 | 16,9 | -7,1 | 2 582,6 |
| Korottomat velat | 188,9 | 438,0 | 439,5 | 6,2 | -7,1 | 1 065,5 |
| Kohdistamattomat velat, korolliset | - | - | - | - | - | 488,4 |
| Muut kohdistamattomat velat | - | - | - | - | - | 132,0 |
| Velat yhteensä elat |
188,9 | 438,0 | 439,5 | 6,2 | -7,1 | 1 685,9 |
| Sitoutunut pääoma | 477,3 | 491,3 | 251,7 | 10,7 | - | 1 231,1 |
| Investoinnit | 14,9 | 65,9 | 8,4 | 1,5 | - | 90,7 |
| Saadut tilaukset aadut |
Tilauskanta ilauskanta | |||
|---|---|---|---|---|
| MEUR | 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
1.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
| Hiab | 818,1 | 984,9 | 164,2 | 259,7 |
| Kalmar | 1 565,8 | 1 429,3 | 704,2 | 660,1 |
| MacGREGOR | 1 393,4 | 1 695,7 | 2 186,5 | 1 946,3 |
| Eliminoinnit | -8,6 | -4,2 | -0,5 | -0,8 |
| Yhteensä hteensä | 3 768,7 | 4 105,7 | 3 054,4 | 2 865,2 |
| Keskimäärin eskimäärin | Kauden lopussa | |||
|---|---|---|---|---|
| 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
1.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 | |
| Hiab | 4 509 | 4 091 | 4 766 | 4 418 |
| Kalmar | 4 680 | 4 233 | 4 308 | 4 459 |
| MacGREGOR | 2 449 | 1 880 | 2 577 | 2 223 |
| Konsernihallinto | 139 | 72 | 175 | 87 |
| Yhteensä hteensä | 11 777 | 10 276 | 11 826 | 11 187 |
| MEUR | Hiab | Kalmar | MacGREGOR acGREGOR | Eliminoinnit liminoinnit | Yhteensä hteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| EMEA (Eurooppa, Lähi-itä, Afrikka) | 644,3 | 887,6 | 374,5 | -5,6 | 1 900,8 |
| Amerikat | 159,6 | 361,1 | 37,5 | -1,8 | 556,4 |
| Aasia ja Tyynenmeren alue | 103,1 | 266,8 | 573,0 | -1,0 | 941,9 |
| Yhteensä hteensä | 907,0 | 1 515,5 | 985,1 | -8,3 | 3 399,2 |
| MEUR | Hiab | Kalmar | MacGREGOR acGREGOR | Eliminoinnit liminoinnit | Yhteensä hteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| EMEA (Eurooppa, Lähi-itä, Afrikka) | 622,9 | 745,3 | 310,9 | -2,0 | 1 677,1 |
| Amerikat | 216,7 | 368,0 | 63,6 | -1,7 | 646,6 |
| Aasia ja Tyynenmeren alue | 91,6 | 230,0 | 373,3 | -0,3 | 694,5 |
| Yhteensä hteensä | 931,2 | 1 343,3 | 747,7 | -4,0 | 3 018,2 |
| MEUR | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
|---|---|---|
| EMEA (Eurooppa, Lähi-itä, Afrikka) | 1 617,5 | 1 304,9 |
| Amerikat | 191,9 | 158,0 |
| Aasia ja Tyynenmeren alue | 391,7 | 256,1 |
| Liikearvo* | 669,2 | 670,2 |
| Eliminoinnit | -142,6 | -92,7 |
| Yhteensä hteensä | 2 727,6 | 2 296,5 |
* Liikearvoa ei ole kohdistettu markkina-alueille.
| MEUR | 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
1.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
|---|---|---|
| EMEA (Eurooppa, Lähi-itä, Afrikka) | 80,7 | 73,9 |
| Amerikat | 13,9 | 6,8 |
| Aasia ja Tyynenmeren alue | 18,1 | 10,0 |
| Yhteensä hteensä | 112,8 | 90,7 |
| 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 | |
|---|---|---|
| EMEA (Eurooppa, Lähi-itä, Afrikka) | 7 693 | 7 498 |
| Amerikat | 1 246 | 1 211 |
| Aasia ja Tyynenmeren alue | 2 887 | 2 478 |
| Yhteensä hteensä | 11 826 | 11 187 |
Vuonna 2008 Cargotec teki kahdeksan yritysostoa, joista neljä Hiabin liiketoiminta-alueella.
Helmikuussa Cargotec osti 60 prosenttia italialaisesta Idea Designing & Consulting S.r.l. yhtiöstä Cargotecin tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistamiseksi. Hankinnan käsittelyssä on otettu huomioon myös vähemmistön osuus, johon liittyy lunastusvelvollisuus. Kauppa saatiin päätökseen helmikuussa.
Helmikuussa Hiab sopi englantilaisen Del Equipment (UK) Limitedin ja yhdysvaltalaisen Ultron Lift Corporationin hankkimisesta. Yhtiöt valmistavat takalaitanostimia Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Kaupat saatiin päätökseen maaliskuun lopussa. Hiab allekirjoitti helmikuussa myös sopimuksen australialaisen O'Leary Material Handling Services Pty Ltd:n liiketoiminnan ostamisesta. Yhtiö on Länsi-Australian johtava takalaitanostimia toimittava yritys. Hiabin osuus hankitusta yhtiöstä on 70 prosenttia. Kauppa saatiin päätökseen huhtikuussa. Maaliskuun lopussa Hiab allekirjoitti sopimuksen eteläafrikkalaisen Bowman Cranes (Pty) Limitedin liiketoiminnan enemmistön hankkimisesta. Yhtiö toimittaa, asentaa ja huoltaa lastinkäsittelylaitteita kuorma-autoihin. Kauppa saatiin päätökseen kesäkuussa. Kesäkuussa Hiab allekirjoitti sopimuksen uusiseelantilaisen Zepro Tailgate (1987) Limitedin liiketoiminnan ostamisesta. Yhtiön liiketoiminta koostuu takalaitanostimien myynnistä, asennuksista, korjauksista, huollosta ja varaosamyynnistä. Kauppa saatiin päätökseen heinäkuussa.
MacGREGOR allekirjoitti huhtikuussa sopimuksen yhdysvaltalaisen Platform Crane Service, Inc:in ostamisesta. Kauppa saatiin päätökseen toukokuussa.
Kalmar hankki elokuussa allekirjoitetulla sopimuksella argentiinalaisen Equipos y Servicios Terminales y Puertos SRL (ESTP) -yhtiön. Uusien laitteiden myynnin lisäksi yhtiö tarjoaa laitteiden kokoonpanoa, teknistä tukea ja varaosia sekä laitteiden korjausta ja kunnostusta Etelä-Amerikassa. Lokakuussa Kalmar hankki 80 prosenttia kahdesta italialaisesta huoltoyhtiöstä, CVS Technoports S.r.l:stä ja CVS Service S.r.l:stä.
Johto arvioi, että konsernin liikevaihto vuonna 2008 olisi ollut 3 426 miljoonaa euroa, jos yrityskaupat olisi suoritettu 1.1.2008.
Viereisen sivun taulukossa on esitetty vuoden 2008 yritysostot yhteen laskettuna. Liiketoimintojen yhdistely on tehty alustavana Equipos y Servicios Terminales y Puertos SRL:n, CVS Technoports S.r.l:n sekä CVS Service S.r.l:n osalta, koska hankinnan kohteiden nettovarojen käypien arvojen määrittäminen on vielä kesken.
| MEUR | Yhdistämisessä hdistämisessä kirjatut käyvät arvot irjatut käyvät |
Kirjanpitoarvot ennen irjanpitoarvot ennen yhdistämistä hdistämistä |
|---|---|---|
| Muut aineettomat hyödykkeet | 4,3 | 0,0 |
| Aineelliset hyödykkeet | 3,5 | 3,3 |
| Vaihto-omaisuus | 12,9 | 12,7 |
| Korottomat saamiset | 14,3 | 14,3 |
| Korolliset saamiset ja rahavarat | 0,9 | 0,9 |
| Korolliset lainat | -6,3 | -6,3 |
| Muut korottomat velat | -21,7 | -19,9 |
| Hankittu nettovarallisuus ankittu |
7,8 | 5,0 |
| Hankintahinta | 52,0 | |
| Hankintaan liittyvät kulut | 2,6 | |
| Liikearvo iikearvo | 46,8 | |
| Rahana maksettu hankintahinta | 45,7 | |
| Hankintaan liittyvät kulut | 2,4 | |
| Hankittujen yhtiöiden rahavarat | -0,9 | |
| Rahavirtavaikutus ahavirtavaikutus |
47,2 |
Hydramarine AS:n, Indital Construction Machinery Ltd:n, Bay Equipment Repairs Inc:in ja Balti ES:n liiiketoimintojen yhdistely on tilinpäätöksessä 2007 esitetty alustavana, koska käypien arvojen määrittely oli kesken. Vuonna 2008 niiden laskenta on saatu päätökseen. Laskennalla ei ole vaikutusta vuoden 2007 vertailulukuihin.
Vuonna 2007 Cargotec teki useita strategiaa tukevia yrityshankintoja. Nämä yrityshankinnat eivät yksitellen tarkasteltuina olleet olennaisia.
Helmikuussa allekirjoitettiin sopimus 95 prosentin omistusosuuden hankkimisesta intialaisesta Indital Construction Machinery Ltd:stä. Kauppa saatiin päätökseen huhtikuussa. Cargotecin omistusosuus nousi joulukuussa 100 prosenttiin. Syyskuussa 2007 Cargotec osti loput (49 prosenttia) Kalmar Intia Pvt. Ltd:n osakkeista.
Hiab sopi tammikuussa laitteidensa australialaisen maahantuojan BG Crane Pty. Ltd:n enemmistöosuuden ostamisesta. Kauppa saatiin päätökseen helmikuussa. Tammikuussa tehtiin myös aiesopimus Hiabin jakelijan Bergerin myynti-, huolto- ja asennusyksiköiden ostamisesta Tsekin tasavallasta, Slovakiasta, Unkarista ja Kroatiasta. Kauppa saatiin päätökseen toukokuussa. Hiab sopi toukokuussa virolaisen teräsrakenteita ja komponentteja valmistavan Balti ES:n ostamisesta. Kauppa saatiin päätökseen kesäkuussa. Hiab sopi heinäkuussa Yhdysvalloissa sijaitsevan huoltoyhtiön Bay Equipment Repairs Inc:in hankkimisesta.
Kalmar osti tammikuussa slovenialaisen huoltoyhtiön Tagros d.o.o.:n. Tammikuussa allekirjoitettiin myös sopimus ruotsalaisen Truck och Maskin i Örnsköldsvik AB:n hankkimisesta. Kauppa saatiin päätökseen helmikuussa. Kalmar osti helmikuussa yhdysvaltalaisen huoltoyhtiön Port Equipment Service Inc:n (PES) liiketoiminnan. Huhtikuussa sovittiin Kalmar Asia Pacifi c Ltd:n vähemmistöosuuden hankinnasta. Kalmar omistaa hankinnan jälkeen yhtiön kokonaan. Joulukuussa 2006 sovittiin Kalmarin espanjalaisen jakelijan Kalmar Espana, S.A.:n ostosta. Kauppa saatiin päätökseen huhtikuussa. Elokuussa Kalmar sopi hollantilaisen automaatio- ja ohjelmistotoimittajan Advanced Cargo Transshipment B.V.:n (ACT) ostamisesta.
MacGREGOR sopi maaliskuussa norjalaisen Hydramarine AS:n ja singaporelaisen Plimsoll Corporation Pte Ltd:n 90 prosentin omistusosuuksien ostamisesta. Kaupat saatiin päätökseen huhtikuussa. Molempien hankintojen käsittelyssä on otettu huomioon myös vähemmistön osuus, johon liittyy lunastusvelvollisuus. Näiden hankintojen velaton kauppahinta oli noin 136 miljonaa euroa ja laskelmien mukainen liikearvo 123 miljonaa euroa. Toukokuussa allekirjoitettiin sopimus norjalaisen Vestnorsk Hydraulikkservice AS:n (VHN) ostamisesta. Kauppa saatiin päätökseen kesäkuussa.
Johto arvioi, että konsernin liikevaihto 1.1.–31.12.2007 olisi ollut 3 057 miljoonaa euroa, jos yrityskaupat olisi suoritettu 1.1.2007.
Allaolevassa taulukossa on esitetty 1.1.–31.12.2007 yrityshankinnat ilman vähemmistöosuuksien hankintaa. Hydramarine AS:n, Indital Construction Machinery Ltd:n, Bay Equipment Repairs Inc:n sekä Balti ES:n osalta liiketoimintojen yhdistely on tehty alustavana, koska hankinnan kohteiden nettovarojen käypien arvojen määrittäminen on vielä kesken.
| MEUR | Yhdistämisessä hdistämisessä kirjatut käyvät arvot irjatut käyvät |
Kirjanpitoarvot ennen irjanpitoarvot ennen yhdistämistä hdistämistä |
|---|---|---|
| Muut aineettomat hyödykkeet | 15,3 | 0,2 |
| Aineelliset hyödykkeet | 25,8 | 25,5 |
| Vaihto-omaisuus | 54,0 | 53,0 |
| Korottomat saamiset | 43,3 | 43,3 |
| Korolliset saamiset ja rahavarat | 6,7 | 6,7 |
| Korolliset lainat | -21,1 | -21,1 |
| Muut korottomat velat | -92,9 | -89,0 |
| Hankittu nettovarallisuus ankittu |
31,2 | 18,7 |
| Hankintahinta | 194,3 | |
| Hankintaan liittyvät kulut | 3,3 | |
| Liikearvo iikearvo | 166,4 | |
| Rahana maksettu hankintahinta | 155,4 | |
| Hankintaan liittyvät kulut | 3,3 | |
| Hankittujen yhtiöiden rahavarat | -3,0 | |
| Rahavirtavaikutus ahavirtavaikutus |
155,6 |
Liikearvon syntymiseen vaikuttivat odotettavissa olevat synergiaedut sekä osaava henkilöstö. Odotettavissa olevia synergiaetuja syntyy mahdollisuudesta laajentaa toimintaa uusille markkina-alueille sekä hyödyntää uutta tuotetietämystä ja uusia teknologioita olemassa olevan liiketoiminnan kehittämiseen. Johto arvioi odotettavissa olevia synergiaetuja saavutettavan myös huoltoliiketoiminnan laajemmasta globaalista läsnäolosta ja mittakaavaetujen hyödyntämisestä sekä uusien tuotteiden osalta hankinta- ja myyntiverkoston integroimisesta.
Kalmar India Pvt. Ltd:n ja Kalmar Asia Pacifi c Ltd:n vähemmistöosuuksien hankinnasta syntyi liikearvoa 10,2 miljoonaa euroa ja hankintojen rahavirtavaikutus oli 13,1 miljoonaa euroa.
Liikevaihtoon sisältyy 214,0 (1.1.–31.12.2007: 119,8) milj. euroa pitkäaikaisten projektien tuottoja, jotka on tuloutettu valmistusasteen perusteella. Tase sisältää valmistusasteen mukaiseen tuloutukseen liittyviä laskuttamattomia myyntisaamisia 86,7 (31.12.2007: 31,1) milj. euroa ja saatuja ennakkomaksuja 15,5 (19,9) milj. euroa.
| MEUR | 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
1.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
|---|---|---|
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot | 0,7 | 1,2 |
| Asiakasrahoitukseen liittyvät muut tuotot | 22,9 | 17,6 |
| Vuokratuotot | 2,3 | 4,4 |
| Tilausten peruutuksista aiheutuvat tuotot | 5,9 | - |
| Muut tuotot | 7,3 | 3,5 |
| Yhteensä hteensä | 39,1 | 26,8 |
| MEUR | 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
1.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
|---|---|---|
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot | 0,1 | 0,1 |
| Asiakasrahoitukseen liittyvät muut kulut | 21,8 | 17,6 |
| Toiminnan uudelleenjärjestelykulut | - | 4,2 |
| Tilausten peruutuksista aiheutuvat kulut | 5,9 | - |
| Muut kulut | 10,2 | 13,0 |
| Yhteensä hteensä | 38,0 | 34,9 |
| MEUR | 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
1.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 2,3 | 2,5 |
| Todistukset ja lausunnot | 0,0 | 0,0 |
| Veroneuvonta | 0,8 | 1,0 |
| Muut palvelut | 0,7 | 0,8 |
| Yhtensä | 3,8 | 4,4 |
| MEUR | MacGREGOR acGREGOR | Kalmar | Hiab | Muut | Yhteensä hteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Työsuhteiden päättämiseen littyvät kulut | - | 2,4 | 9,9 | 0,3 | 12,6 |
| Omaisuuserien arvon alentuminen | - | 2,0 | 1,5 | - | 3,5 |
| Muut uudelleenjärjestelykulut* | - | 0,1 | 2,8 | 0,1 | 3,0 |
| Yhteensä hteensä |
- | 4,5 | 14,1 | 0,3 | 19,1 |
* Sisältää mm. sopimusten (pl. työsopimukset) päättämisestä aiheutuvat kulut
Markkinatilanteen heikkenemisen takia käynnistettiin syyskuussa sopeuttamisohjelma. Tehostamistoimien tavoitteena on Hiabin kapasiteetin sopeuttaminen markkinatilanteeseen sekä Hiabin ja Kalmarin kannattavuuden parantaminen. Säästötoimilla pyritään kapasiteetin sopeuttamisen lisäksi noin 25 miljoonan euron vuotuiseen tulosparannukseen. Säästötoimista arvioidaan aiheutuvan kustannuksia ja käyttöomaisuuden alaskirjauksia yhteensä noin 35 miljoonaa euroa. Näistä 19 miljoonaa euroa kirjattiin vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä. Loput kustannuksista toteutuvat vuoden 2009 alkupuolella.
| MEUR | 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
1.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 387,5 | 352,9 |
| Osakkeina maksettavat optiot | -0,2 | 1,2 |
| Käteisvaroina maksettavat optiot | -0,8 | 2,2 |
| Eläkekulut* | 27,1 | 27,9 |
| Muut henkilösivukulut | 108,6 | 98,6 |
| Yhteensä hteensä | 522,2 | 482,8 |
* Tuloslaskelmaan kirjatut eläkekulut on jaoteltu tarkemmin liitteessä 26. Eläkevelvoitteet. Tiedot ylimmän johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 32. Lähipiiritapahtumat ja tiedot myönnetyistä optioista liitetiedossa 24. Osakeperusteiset maksut.
| MEUR | 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
1.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
|---|---|---|
| Myydyt suoritteet | 38,2 | 35,2 |
| Myynti ja markkinointi | 9,7 | 9,8 |
| Tutkimus- ja kehitystoiminta | 1,4 | 0,9 |
| Hallinto | 5,0 | 4,2 |
| Muut | 5,8 | 9,7 |
| Yhteensä hteensä | 60,1 | 59,8 |
| MEUR | 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
1.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | 8,3 | 10,6 |
| Rakennukset | 8,0 | 7,2 |
| Koneet ja kalusto | 21,1 | 19,4 |
| Rahoitusleasingsopimukset | 0,7 | 0,7 |
| Asiakasrahoitusopimukset | 19,4 | 21,9 |
| Yhteensä hteensä | 57,4 | 59,8 |
| MEUR | 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
1.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
|---|---|---|
| Liikearvo | - | - |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 0,0 | 0,1 |
| Aineelliset hyödykkeet | 2,7 | - |
| Yhteensä hteensä | 2,7 | 0,1 |
| MEUR | 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
1.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
|---|---|---|
| Korkotuotot lainasaatavista ja rahavaroista | 4,2 | 6,3 |
| Korkotuotot rahavirran suojauksiksi määritellyistä korkojohdannaisista | 11,5 | 10,2 |
| Korkotuotot korkojohdannaisista, ei suojauslaskennassa | - | 0,1 |
| Käyvän arvon muutos korkojohdannaisista, ei suojauslaskennassa | - | 0,0 |
| Muut rahoitustuotot | 0,3 | 0,0 |
| Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä hteensä | 16,0 | 16,7 |
| MEUR | 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
1.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
|---|---|---|
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista | 31,1 | 23,4 |
| Korkokulut rahavirran suojauksiksi määritellyistä korkojohdannaisista | 10,5 | 9,0 |
| Korkokulut korkojohdannaisista, ei suojauslaskennassa | - | 0,2 |
| Korollisiin velkoihin liittyvät järjestely- ja varauspalkkiot | 0,8 | 0,6 |
| Muut rahoituskulut | 1,2 | 0,7 |
| Valuuttakurssierot, netto | 0,9 | 1,6 |
| Yhteensä hteensä | 44,5 | 35,5 |
| MEUR | 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
1.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
|---|---|---|
| Valuuttakurssierot korollisista rahoitussaatavista ja -veloista | -75,1 | 2,3 |
| Valuuttakurssierot rahavirran suojauksiksi määritellyistä johdannaisista | 11,8 | -21,9 |
| Valuuttakurssierot suojauslaskennan ulkopuolisista johdannaisista | 62,4 | 18,1 |
| Yhteensä hteensä | -0,9 | -1,6 |
| MEUR | 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
1.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | ||
| Valuuttakurssierot myynnin rahavirroista | 28,1 | -1,3 |
| Valuuttakurssierot myynnin rahavirtojen suojauksista | -18,7 | 8,7 |
| Myytyjä suoritteita vastaavat kulut | ||
| Valuuttakurssierot ostojen rahavirroista | -7,7 | -2,3 |
| Valuuttakurssierot ostojen rahavirtojen suojauksista | -5,4 | 0,4 |
| Liiketoiminnan muut tuotot ja -kulut | ||
| Rahavirran suojausten tehoton osuus | -5,1 | 0,0 |
| Valuuttakurssierot suojauslaskennan ulkopuolisista johdannaisista | -0,3 | 0,9 |
| Yhteensä hteensä | -9,1 | 6,3 |
| MEUR | 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
1.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
|---|---|---|
| Tilikauden verot | 46,3 | 56,2 |
| Laskennallisten verosaatavien ja -velkojen muutos | -8,9 | -3,9 |
| Verot edellisiltä tilikausilta | -13,0 | -6,3 |
| Yhteensä hteensä | 24,4 | 46,0 |
| MEUR | 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
1.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
|---|---|---|
| Voitto ennen veroja | 145,2 | 184,4 |
| Verot laskettuna kotimaan verokannalla* | 37,8 | 47,9 |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus | -6,1 | 11,2 |
| Verot edellisiltä tilikausilta | -13,0 | -6,3 |
| Verovapaat tuotot ja vähennyskelvottomat menot | 0,0 | -9,6 |
| Aiemmin kirjaamattomien tappioiden ja väliaikaisten erojen käyttö | -2,4 | -1,9 |
| Tuloveroihin kirjaamattomat tilikauden tappiot ja väliaikaiset erot | 10,7 | 1,7 |
| Edellisinä vuosina muodostettujen laskennallisten verosaamisten muutokset | -2,5 | 1,2 |
| Verokantojen muutosten vaikutus laskennallisiin veroihin | 0,0 | 1,7 |
| Tuloslaskelman verot yhteensä uloslaskelman verot |
24,4 | 46,0 |
| Efektiivinen veroaste, % | 16,8 % | 25,0 % |
* Kotimaan (Suomen) verokanta on 26 % (2007: 26 %).
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden tulos kauden aikana ulkona olleiden osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemisessa on otettu huomioon kaikkien potentiaalisten osakkeiden laimentava vaikutus. Konsernilla on optio-ohjelma, jolla on laimentava vaikutus. Osakeoptioilla on laimentava vaikutus, kun osakkeen merkintähinta optioilla on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Laimennusvaikutukseksi tulee se osakkeiden määrä, joka joudutaan laskemaan liikkeelle vastikkeettomana, koska optioiden käytöstä saatavilla varoilla konserni ei voisi laskea liikkeelle samaa määrää osakkeita käypään arvoon. Osakkeen käypä arvo perustuu osakkeiden kauden keskimääräiseen hankintahintaan.
| 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
1.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
|
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, MEUR | 118,4 | 136,5 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikaudella, 1 000 kpl | 61 893 | 62 965 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR aimentamaton osakekohtainen tulos, |
1,91 | 2,17 |
| 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
1.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
|
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, MEUR | 118,4 | 136,5 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikaudella, 1 000 kpl | 61 893 | 62 965 |
| Osakeoptioiden vaikutus, 1 000 kpl | 89 | 231 |
| Osakkeiden lukumäärän laimennusvaikutuksella oikaistu painotettu keskiarvo tilikaudella, 1 000 kpl |
61 982 | 63 195 |
| Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR aimennettu osakekohtainen tulos, |
1,91 | 2,16 |
| MEUR | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 670,2 | 513,3 |
| Kurssierot | -47,8 | -19,3 |
| Yrityshankinnat | 46,8 | 176,7 * |
| Muut muutokset | - | -0,5 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa irjanpitoarvo kauden |
669,2 | 670,2 |
* Sisältää vähemmistöosuuksien hankinnasta syntyneen liikearvon 10,2 miljoonaa euroa.
Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu liiketoimintasegmenteille, jotka muodostavat erilliset rahavirtaa tuottavat yksiköt.
| MEUR | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
|---|---|---|
| Hiab | 195,8 | 181,4 |
| Kalmar | 218,9 | 220,5 |
| MacGREGOR | 254,5 * | 268,3 * |
| Yhteensä hteensä | 669,2 | 670,2 |
* MacGREGOR:in liiketoimintasegmenttiin sisältyy Offshore-divisioonan liikearvo 128,6 (31.12.2007: 123,6) miljoonaa euroa, joka on testattu erikseen.
Liikearvoa arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi aina kun on viitteitä siitä, että sen arvo on alentunut, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
Liikearvon arvonalentumistestaus tehdään käyttöarvoon perustuvalla arvonalentumistestillä.
Arvonalentumistestausten perusteella ei ole ollut tarvetta arvonalentumiskirjauksiin. Liiketoimintasegmenteistä Hiabin herkkyys toimintaympäristön muutoksille on korkein, muiden liiketoimintasegmenttien osalta ero laskettujen nykyarvojen ja varojen tasearvojen välillä on merkittävä ja minkään käyttöarvon laskennassa käytetyn keskeisen muuttujan mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johtaisi tilanteeseen, jossa testausyksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät alittaisivat niiden kirjanpitoarvon. Hiabin kassavirtojen nykyarvoon vaikuttavat oletukset tulevasta kysynnästä ja kassavirran tuottamisen kannalta riittävistä kapasiteetin ja kustannusrakenteen uudelleenjärjestelyistä. Mikäli määritelty diskonttauskorko olisi 2 % korkeampi kuin laskelmissa käytetty, tulisi Hiabin liikearvosta kirjattavaksi arvonalentumistappiota.
Arvonalentumislaskelmien tulevaisuuden kassavirrat perustuvat konsernin johdon hyväksymiin budjetteihin. Vuosibudjetin lisäksi rahavirtoja koskevat arviot tehdään kahdelle seuraavalle vuodelle. Tämän ennustejakson jälkeiset kassavirrat on arvioitu varovasti käyttäen 2 % kasvuvauhtia. Laskelmissa käytetty diskonttokorko (WACC) oli 10,5 % (2007: 11,7 %) ennen veroja.
| MEUR | Kehittämismenot ehittämismenot |
Tavaramerkit avaramerkit |
Muut* | Yhteensä hteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2008 | 9,2 | 42,7 | 53,4 | 105,3 |
| Kurssierot | 0,0 | -0,5 | -1,0 | -1,5 |
| Lisäykset | 3,7 | - | 4,9 | 8,6 |
| Vähennykset | -0,4 | - | -0,2 | -0,5 |
| Uudelleenryhmittelyt | - | - | -0,3 | -0,3 |
| Yrityshankinnat | - | 1,2 | 3,6 | 4,8 |
| Hankintameno 31.12.2008 ankintameno |
12,6 | 43,4 | 60,5 | 116,5 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2008 | -0,7 | -0,4 | -23,2 | -24,3 |
| Kurssierot | 0,0 | 0,0 | 0,8 | 0,8 |
| Tilikauden poistot | -0,3 | -0,6 | -7,4 | -8,3 |
| Vähennykset | 0,4 | - | 0,0 | 0,4 |
| Uudelleenryhmittelyt | - | - | 0,0 | 0,0 |
| Yrityshankinnat | - | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2008 ertyneet poistot ja arvonalentumiset |
-0,7 | -1,0 | -29,8 | -31,5 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2008 | 8,5 | 42,3 | 30,2 | 81,0 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 11,9 | 42,4 | 30,7 | 85,0 |
| MEUR | Kehittämismenot ehittämismenot |
Tavaramerkit avaramerkit |
Muut* | Yhteensä hteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2007 | 1,8 | 42,0 | 37,2 | 81,0 |
| Kurssierot | 0,0 | -0,1 | -0,5 | -0,7 |
| Lisäykset | 7,5 | - | 2,5 | 10,0 |
| Vähennykset | - | - | 0,0 | 0,0 |
| Uudelleenryhmittelyt | -0,4 | -0,8 | 0,9 | -0,2 |
| Yrityshankinnat | 0,3 | 1,7 | 13,3 | 15,4 |
| Hankintameno 31.12.2007 ankintameno |
9,2 | 42,7 | 53,4 | 105,3 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2007 | -0,5 | - | -13,3 | -13,8 |
| Kurssierot | 0,0 | - | 0,2 | 0,2 |
| Tilikauden poistot | -0,3 | -0,4 | -9,9 | -10,6 |
| Arvonalentumiset | -0,1 | - | - | -0,1 |
| Vähennykset | - | - | 0,0 | 0,0 |
| Uudelleenryhmittelyt | 0,4 | - | -0,2 | 0,2 |
| Yrityshankinnat | -0,3 | - | -0,1 | -0,4 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2007 ertyneet poistot ja arvonalentumiset |
-0,7 | -0,4 | -23,2 | -24,3 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2007 | 1,3 | 42,0 | 23,9 | 67,2 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2007 | 8,5 | 42,3 | 30,2 | 81,0 |
* Ryhmä Muut sisältää patentit, tuote- ja ohjelmistolisenssit sekä muut aineettomat hyödykkeet.
Tavaramerkit on arvostettu yrityshankintojen yhteydessä käypään arvoon (kts. liitetieto 4 Yrityshankinnat ja -myynnit). Osa tavaramerkeistä on määritelty taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomiksi hyödykkeiksi, mukaan lukien MacGREGOR. Niiden on arvioitu kerryttävän netto rahavirtaa rajoittamattoman ajan. Arvio perustuu niiden maailmanlaajuiseen, markkina-alue- tai asiakassegmenttikohtaiseen markkina-johtajuuteen ja pitkään historiaan. MacGREGOR-tavaramerkkiä on käytetty 1930-luvulta lähtien ja sitä kehitetään edelleen. Tavaramerkkien arvoa arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi aina kun on viitteitä siitä, että arvo on alentunut, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
Muiden tavaramerkkien on arvioitu kerryttävän nettorahavirtaa taloudellisena vaikutusaikanaan, joka on määritelty n. 5 vuodeksi. Nämä tavaramerkit poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan tasapoistoin.
| MEUR | Maa-alueet aa-alueet | Rakennukset akennukset | Koneet ja oneet kalusto |
Keskeneräiset investoinnit nvestoinnit |
Maksetut aksetut ennakot |
Yhteensä hteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2008 | 12,9 | 143,3 | 428,1 | 11,5 | 0,1 | 595,9 |
| Kurssierot | -0,1 | -3,1 | -24,0 | -0,3 | 0,0 | -27,5 |
| Lisäykset | 0,8 | 20,1 | 63,7 | 18,8 | 0,7 | 104,1 |
| Vähennykset | 0,0 | -0,4 | -29,5 | 0,0 | 0,0 | -29,9 |
| Uudelleenryhmittelyt | - | 10,8 | 2,7 | -13,6 | -0,1 | -0,2 |
| Yrityshankinnat | - | 0,6 | 5,7 | - | 0,5 | 6,8 |
| Hankintameno 31.12.2008 ankintameno |
13,6 | 171,2 | 446,7 | 16,4 | 1,2 | 649,1 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2008 | -0,7 | -72,4 | -269,1 | - | - | -342,2 |
| Kurssierot | -0,5 | 2,3 | 16,2 | - | - | 18,1 |
| Tilikauden poistot | - | -8,3 | -40,8 | - | - | -49,1 |
| Arvonalentumiset | - | -2,0 | -0,7 | - | - | -2,7 |
| Vähennykset | - | 0,1 | 13,2 | - | - | 13,3 |
| Uudelleenryhmittelyt | - | - | 0,2 | - | - | 0,2 |
| Yrityshankinnat | - | -0,3 | -3,0 | - | - | -3,3 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2008 ertyneet poistot ja arvonalentumiset |
-1,2 | -80,6 | -283,9 283,9 |
- | - | -365,7 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2008 | 12,2 | 70,9 | 159,0 | 11,5 | 0,1 | 253,7 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 12,4 | 90,7 | 162,8 | 16,4 | 1,2 | 283,5 |
| MEUR | Maa-alueet aa-alueet | Rakennukset akennukset | Koneet ja oneet kalusto |
Keskeneräiset investoinnit nvestoinnit |
Maksetut aksetut ennakot |
Yhteensä hteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2007 | 11,6 | 130,5 | 366,7 | 3,2 | 0,7 | 512,7 |
| Kurssierot | -0,3 | -4,5 | -10,8 | -0,2 | 0,0 | -15,9 |
| Lisäykset | 0,9 | 7,0 | 59,0 | 13,7 | 0,2 | 80,7 |
| Vähennykset | -0,2 | -0,8 | -26,0 | -0,3 | 0,0 | -27,2 |
| Uudelleenryhmittelyt | 0,0 | 2,7 | 3,8 | -5,0 | -0,9 | 0,5 |
| Yrityshankinnat | 1,0 | 8,3 | 35,4 | 0,2 | 0,2 | 45,2 |
| Hankintameno 31.12.2007 ankintameno |
12,9 | 143,3 | 428,1 | 11,5 | 0,1 | 595,9 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2007 | -0,8 | -63,2 | -231,1 | - | - | -295,1 |
| Kurssierot | 0,0 | 2,1 | 7,9 | - | - | 10,1 |
| Tilikauden poistot | - | -7,5 | -41,7 | - | - | -49,2 |
| Arvonalentumiset | - | 0,3 | 11,7 | - | - | 12,0 |
| Uudelleenryhmittelyt | - | 0,0 | 0,1 | - | - | 0,1 |
| Yrityshankinnat | - | -4,1 | -15,9 | - | - | -20,1 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2007 ertyneet poistot ja arvonalentumiset |
-0,7 | -72,4 | -269,1 269,1 |
- | - | -342,2 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2007 | 10,8 | 67,3 | 135,6 | 3,2 | 0,7 | 217,6 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2007 | 12,2 | 70,9 | 159,0 | 11,5 | 0,1 | 253,7 |
Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:
| MEUR | Rakennukset akennukset | Koneet ja kalusto oneet ja |
Yhteensä hteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2008 | 6,2 | 4,2 | 10,4 |
| Kurssierot | -0,4 | -0,2 | -0,6 |
| Lisäykset | 0,2 | 0,9 | 1,1 |
| Vähennykset | - | -0,3 | -0,3 |
| Uudelleenryhmittelyt | - | -1,3 | -1,3 |
| Yrityshankinnat | 0,0 | 0,8 | 0,8 |
| Hankintameno 31.12.2008 ankintameno |
6,0 | 4,2 | 10,2 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2008 | -2,7 | -2,0 | -4,7 |
| Kurssierot | 0,1 | 0,2 | 0,3 |
| Tilikauden poistot | -0,3 | -0,4 | -0,7 |
| Vähennykset | - | 0,2 | 0,2 |
| Yrityshankinnat | - | 0,1 | 0,1 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2008 ertyneet poistot ja arvonalentumiset |
-2,9 | -1,9 | -4,9 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2008 | 3,5 | 2,2 | 5,7 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 3,1 | 2,2 | 5,4 |
| MEUR | Rakennukset akennukset | Koneet ja kalusto oneet ja |
Yhteensä hteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2007 | 6,5 | 8,5 | 15,0 |
| Kurssierot | -0,3 | -0,1 | -0,5 |
| Lisäykset | 0,1 | 0,6 | 0,7 |
| Vähennykset | - | -0,9 | -0,9 |
| Uudelleenryhmittelyt | - | -6,1 | -6,1 |
| Yrityshankinnat | - | 2,3 | 2,3 |
| Hankintameno 31.12.2007 ankintameno |
6,2 | 4,2 | 10,4 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2007 | -2,7 | -1,9 | -4,6 |
| Kurssierot | 0,2 | 0,1 | 0,3 |
| Tilikauden poistot | -0,3 | -0,4 | -0,7 |
| Vähennykset | - | 0,7 | 0,7 |
| Uudelleenryhmittelyt | - | -0,6 | -0,6 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2007 ertyneet poistot ja arvonalentumiset |
-2,7 | -2,0 | -4,7 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2007 | 3,8 | 6,6 | 10,4 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2007 | 3,5 | 2,2 | 5,7 |
Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy muiksi vuokrasopimuksiksi luokitelluilla asiakasrahoitussopimuksilla vuokralle annettua omaisuutta seuraavasti:
| MEUR | Koneet ja kalusto oneet ja |
|---|---|
| Hankintameno 1.1.2008 | 156,9 |
| Kurssierot | -8,8 |
| Lisäykset | 35,9 |
| Vähennykset | -16,4 |
| Uudelleenryhmittelyt | 0,1 |
| Yrityshankinnat | - |
| Hankintameno 31.12.2008 ankintameno |
167,7 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2008 | -75,8 |
| Kurssierot | 5,0 |
| Tilikauden poistot | -19,4 |
| Vähennykset | 3,2 |
| Uudelleenryhmittelyt | -0,1 |
| Yrityshankinnat | - |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2008 ertyneet poistot ja arvonalentumiset |
-87,0 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2008 | 81,2 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 80,7 |
| MEUR | Koneet ja kalusto oneet ja |
|---|---|
| Hankintameno 1.1.2007 | 121,2 |
| Kurssierot | -2,5 |
| Lisäykset | 37,5 |
| Vähennykset | -18,6 |
| Uudelleenryhmittelyt | 5,0 |
| Yrityshankinnat | 14,3 |
| Hankintameno 31.12.2007 ankintameno |
156,9 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2007 | -55,8 |
| Kurssierot | 1,5 |
| Tilikauden poistot | -21,9 |
| Vähennykset | 6,7 |
| Uudelleenryhmittelyt | 0,2 |
| Yrityshankinnat | -6,5 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2007 ertyneet poistot ja arvonalentumiset |
-75,8 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2007 | 65,4 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2007 | 81,2 |
|---|---|
| Osakkuusyrityksissä sakkuusyrityksissä |
Yhteisyrityksissä hteisyrityksissä |
Yhteensä hteensä | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | 2008 | 2007 | 2008 | 2007 | 2008 | 2007 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 4,5 | 2,4 | 0,4 | - | 4,8 | 2,4 |
| Kurssierot | -0,1 | -0,1 | 0,0 | - | -0,1 | -0,1 |
| Osuus kauden tuloksesta | 0,3 | 0,3 | 0,1 | 0,1 | 0,5 | 0,3 |
| Saadut osingot | - | -0,2 | - | - | - | -0,2 |
| Lisäykset | 1,3 | 3,0 | - | 0,1 | 1,3 | 3,2 |
| Vähennykset | - | - | - | - | - | - |
| Uudelleenryhmittelyt | 0,6 | -1,0 | - | 0,2 | 0,6 | -0,9 |
| Yrityshankinnat | - | 0,0 | - | - | - | 0,0 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. irjanpitoarvo |
6,5 | 4,5 | 0,5 | 0,4 | 7,0 | 4,8 |
Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon 31.12.2008 sisältyy liikearvoa 2,8 (31.12.2007: 2,5) milj. euroa. Osakkuus- ja yhteisyritysten kirjanpitoarvoon kauden lopussa ei sisälly julkisesti noteerattujen yritysten osakkeita.
| Tilikauden ilikauden | Omistusosuus (%) mistusosuus |
||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | Maa | Varat | Velat | Liikevaihto iikevaihto | voitto | Emoyhtiö moyhtiö | Konserni onserni |
| Hymetal S.A.* | Ranska | 7,7 | 6,3 | 15,6 | 0,3 | - | 40,0 |
| Haida-MacGREGOR Jiangyin Sealing Co., Ltd* |
Kiina | 5,0 | 1,5 | 9,2 | 0,7 | - | 25,0 |
| Kalmar (Malaysia) Sdn. Bhd.** | Malesia | 0,3 | 0,3 | 0,5 | 0,0 | - | 50,0 |
| Montaje, Mantenimiento y Reformas de Instalaciones Portuarias, S.A.* |
Espanja | 9,8 | 7,3 | 10,2 | 0,3 | - | 30,0 |
| Processiones, Superfi ciales y Aplicaciones, S.L.* |
Espanja | 0,4 | 0,2 | 1,3 | 0,0 | - | 30,0 |
| Dalian Nurmi Hydraulics Co Ltd.* | Kiina | 5,6 | 0,0 | 5,2 | 0,2 | 25,0 | 25,0 |
| Starmax V.O.F** | Alankomaat | 3,0 | 2,7 | 7,4 | 0,3 | - | 50,0 |
Konsernilla oli 31.12.2008 edellä mainittujen lisäksi osuuksia neljässä osakkuusyrityksessä.
| Tilikauden ilikauden | Omistusosuus (%) mistusosuus |
||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | Maa | Varat | Velat | Liikevaihto iikevaihto | voitto | Emoyhtiö moyhtiö | Konserni onserni |
| Hymetal S.A.* | Ranska | 7,9 | 6,8 | 15,3 | 0,0 | - | 40,0 |
| Haida-MacGREGOR Jiangyin Sealing Co., Ltd* |
Kiina | 4,3 | 0,7 | 6,0 | 0,8 | - | 25,0 |
| Kalmar (Malaysia) Sdn. Bhd.** | Malesia | 0,9 | 0,4 | 4,7 | 0,1 | - | 50,0 |
| Montaje, Mantenimiento y Reformas de Instalaciones Portuarias, S.A.* |
Espanja | 7,9 | 6,3 | 16,8 | 0,7 | - | 30,0 |
Konsernilla oli 31.12.2007 edellä mainittujen lisäksi osuuksia viidessä osakkuusyrityksessä ja kahdessa yhteisyrityksessä.
Yllä olevissa taulukoissa esitetyt tiedot perustuvat uusimpiin saatavilla oleviin tilinpäätöksiin.
* Osakkuusyritys
** Yhteisyritys
| MEUR | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 2,3 | 1,6 |
| Kurssierot | -0,1 | 0,0 |
| Lisäykset | 0,4 | 0,2 |
| Vähennykset | -0,1 | -0,1 |
| Uudelleenryhmittelyt | -0,6 | 0,0 |
| Yrityshankinnat | 0,0 | 0,6 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. irjanpitoarvo |
2,0 | 2,3 |
Pitkäaikaiset myytävissä olevat sijoitukset koostuvat noteeraamattomien yhtiöiden osakkeista, ja ne on arvostettu hankintahintaan, koska luotettavat käyvät arvot eivät ole selvitettävissä tai ne eivät olennaisesti poikkeaisi hankinta-arvoista.
| MEUR | 1.1.2008 .1.2008 | Kirjattu irjattu tulos laskelmaan askelmaan |
Kirjattu irjattu omaan pääomaan ääomaan |
Kurssierot urssierot | Yritys hankinnat/ ankinnat/ -myynnit myynnit |
31.12.2008 1.12.2008 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Käyttämättömät verotukselliset tappiot | 14,9 | 10,0 | - | -1,7 | - | 23,3 |
| Varaukset | 15,2 | 2,3 | - | 0,5 | 0,1 | 18,1 |
| Poistoero | 1,6 | -0,3 | - | -0,1 | 0,1 | 1,4 |
| Eläkevelvoitteet | 3,9 | 0,0 | - | -0,3 | - | 3,7 |
| Konsernieliminoinnit | 7,7 | -0,7 | - | -0,1 | 0,1 | 7,0 |
| Käyvän arvon muutokset | 1,8 | - | 32,4 | 0,2 | 0,0 | 34,4 |
| Muut väliaikaiset erot | 10,4 | -1,1 | - | 0,0 | 0,1 | 9,4 |
| Yhteensä hteensä | 55,5 | 10,3 | 32,4 | -1,4 | 0,4 | 97,2 |
| Kirjattu irjattu tulos |
Kirjattu irjattu omaan |
Yritys hankinnat/ ankinnat/ |
||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | 1.1.2008 .1.2008 | laskelmaan askelmaan | pääomaan ääomaan | Kurssierot urssierot | -myynnit myynnit | 31.12.2008 1.12.2008 |
| Poistoero | 3,9 | -0,7 | - | -0,4 | 0,0 | 2,7 |
| Liikearvon poistot | 3,4 | 0,5 | - | 0,2 | 0,5 | 4,6 |
| Käyvän arvon kohdistus yrityshankinnoista | 12,7 | -3,1 | - | -1,0 | 0,2 | 8,9 |
| Tutkimus ja tuotekehitys | 1,1 | 1,7 | - | - | - | 2,8 |
| Käyvän arvon muutokset | 8,4 | - | 4,6 | 0,1 | 0,0 | 13,2 |
| Muut väliaikaiset erot | 9,0 | 1,5 | - | -0,5 | 0,8 | 10,8 |
| Yhteensä hteensä | 38,5 | 0,0 | 4,6 | -1,7 | 1,5 | 43,0 |
| Kirjattu irjattu tulos |
Kirjattu irjattu omaan |
Yritys hankinnat/ ankinnat/ |
||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | 1.1.2007 .1.2007 | laskelmaan askelmaan | pääomaan ääomaan | Kurssierot urssierot | -myynnit myynnit | 31.12.2007 1.12.2007 |
| Käyttämättömät verotukselliset tappiot | 16,0 | -2,0 | - | -0,6 | 1,5 | 14,9 |
| Varaukset | 10,0 | 5,4 | - | -0,7 | 0,4 | 15,2 |
| Poistoero | 1,6 | 0,0 | - | 0,0 | 0,1 | 1,6 |
| Eläkevelvoitteet | 3,6 | 0,3 | - | 0,0 | 0,1 | 3,9 |
| Konsernieliminoinnit | 6,3 | 1,4 | - | 0,0 | 0,0 | 7,7 |
| Käyvän arvon muutokset | 1,5 | - | 0,6 | 0,0 | -0,3 | 1,8 |
| Muut väliaikaiset erot | 11,7 | -1,1 | - | -0,4 | 0,2 | 10,4 |
| Yhteensä hteensä | 50,7 | 4,0 | 0,6 | -1,7 | 2,0 | 55,5 |
| Kirjattu irjattu tulos |
Kirjattu irjattu omaan |
Yritys hankinnat/ ankinnat/ |
||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | 1.1.2007 .1.2007 | laskelmaan askelmaan | pääomaan ääomaan | Kurssierot urssierot | -myynnit myynnit | 31.12.2007 1.12.2007 |
| Poistoero | 3,3 | 0,3 | - | -0,1 | 0,4 | 3,9 |
| Liikearvon poistot | 2,4 | 0,8 | - | -0,3 | 0,4 | 3,4 |
| Käyvän arvon kohdistus yrityshankinnoista | 11,5 | -2,5 | - | -0,2 | 3,8 | 12,7 |
| Tutkimus ja tuotekehitys | 0,0 | 1,1 | - | 0,0 | - | 1,1 |
| Käyvän arvon muutokset | 5,5 | 0,0 | 3,7 | -0,4 | -0,3 | 8,4 |
| Muut väliaikaiset erot | 7,7 | 0,1 | - | -0,3 | 1,5 | 9,0 |
| Yhteensä hteensä | 30,5 | -0,2 | 3,7 | -1,3 | 5,8 | 38,5 |
Konsernissa oli vuoden 2008 lopussa 68,1 (31.12.2007: 110,6) milj. euroa verotuksessa vähennyskelpoisia käyttämättömiä tappioita, joista ei ole kirjattu verosaamista, koska verohyödyn realisoituminen ei ole todennäköistä. Näistä tappioista 6,0 (31.12.2007: 0,1) miljoonaa euroa vanhenee viiden vuoden kuluessa ja 62,1 (31.12.2007: 105,8) milj. euron tappioilla ei ole vanhenemisaikaa tai se on yli viisi vuotta.
Ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, koska voitonjako on konsernin päätäntävallassa ja voitonjako ei ole todennäköistä lähitulevaisuudessa.
| MEUR | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 274,6 | 231,5 |
| Keskeneräiset tuotteet | 355,4 | 228,4 |
| Valmiit tuotteet | 198,5 | 163,7 |
| Ennakkomaksut | 53,5 | 33,8 |
| Yhteensä hteensä | 881,9 | 657,4 |
Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu nettorealisointiarvoa vastaavaksi 49,9 (31.12.2007: 38,4 ) milj. euron epäkuranttiuskirjauksilla.
| MEUR | Lainat ja muut ainat ja muut saamiset aamiset |
Myytävissä olevat yytävissä olevat rahoitusvarat ahoitusvarat |
Käypään arvoon äypään arvoon tulosvaikutteisesti ulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat irjattavat |
Rahavirran suojauk- ahavirran suojauk siksi määritetyt iksi määritetyt johdannaiset ohdannaiset |
Kirjanpito- irjanpito arvo 31.12.2008 1.12.2008 |
|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat itkäaikaiset |
|||||
| Lainasaamiset ja muut | |||||
| korolliset saamiset | 7,7 | 7,7 | |||
| Myytävissä olevat sijoitukset | 2,0 | 2,0 | |||
| Johdannaisvarat | 55,0 | 55,0 | |||
| Muut korottomat saamiset | 8,1 | 8,1 | |||
| Yhteensä hteensä | 15,8 | 2,0 | - | 55,0 | 72,8 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat yhytaikaiset |
|||||
| Lainasaamiset ja muut | |||||
| korolliset saamiset | 0,2 | 0,2 | |||
| Johdannaisvarat | 82,1 | 48,3 | 130,4 | ||
| Myyntisaamiset ja muut | |||||
| korottomat saamiset | 714,0 | 714,0 | |||
| Rahavarat | 79,2 | 79,2 | |||
| Yhteensä hteensä | 793,5 | - | 82,1 | 48,3 | 923,9 |
| Rahoitusvarat yhteensä ahoitusvarat |
809,3 | 2,0 | 82,1 | 103,3 | 996,7 |
| MEUR | Jaksotettuun aksotettuun hankintamenoon ankintamenoon kirjattavat irjattavat rahoitustusvelat ahoitustusvelat |
Käypään arvoon äypään tulosvaikutteisesti ulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat irjattavat |
Rahavirran suojauk- ahavirran suojauk siksi määritetyt iksi määritetyt johdannaiset ohdannaiset |
Kirjanpito- irjanpito arvo 31.12.2008 1.12.2008 |
|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat itkäaikaiset |
||||
| Korolliset velat | 440,2 | 440,2 | ||
| Johdannaisvelat | 84,5 | 84,5 | ||
| Muut korottomat velat | 26,6 | 26,6 | ||
| Yhteensä hteensä | 466,9 | - | 84,5 | 551,4 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat yhytaikaiset |
||||
| Korolliset velat | 114,6 | 114,6 | ||
| Johdannaisvelat | 14,9 | 114,5 | 129,3 | |
| Ostovelat ja muut | ||||
| korottomat velat | 695,2 | 695,2 | ||
| Yhteensä hteensä | 809,8 | 14,9 | 114,5 | 939,1 |
| Rahoitusvelat yhteensä ahoitusvelat |
1 276,6 | 14,9 | 199,0 | 1 490,5 |
| Lainat ja muut ainat ja muut |
Myytävissä olevat yytävissä olevat |
Käypään arvoon äypään arvoon tulosvaikutteisesti ulosvaikutteisesti |
Rahavirran suojauk- ahavirran suojauk siksi määritetyt iksi määritetyt |
Kirjanpito- irjanpito arvo |
||
|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | saamiset aamiset | rahoitusvarat ahoitusvarat |
kirjattavat rahoitusvarat irjattavat |
johdannaiset ohdannaiset |
31.12.2007 1.12.2007 | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat itkäaikaiset |
||||||
| Lainasaamiset ja muut | ||||||
| korolliset saamiset | 5,5 | 5,5 | ||||
| Myytävissä olevat sijoitukset | 2,3 | 2,3 | ||||
| Johdannaisvarat | 8,9 | 8,9 | ||||
| Muut korottomat saamiset | 12,0 | 12,0 | ||||
| Yhteensä hteensä | 17,5 | 2,3 | - | 8,9 | 28,7 | |
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat yhytaikaiset |
||||||
| Lainasaamiset ja muut | ||||||
| korolliset saamiset | 0,4 | 0,4 | ||||
| Johdannaisvarat | 23,3 | 27,4 | 50,8 | |||
| Myyntisaamiset ja muut | ||||||
| korottomat saamiset | 582,8 | 582,8 | ||||
| Rahavarat | 179,0 | 179,0 | ||||
| Yhteensä hteensä | 762,3 | - | 23,3 | 27,4 | 813,1 | |
| Rahoitusvarat yhteensä ahoitusvarat |
779,8 | 2,3 | 23,3 | 36,3 | 841,8 |
| Jaksotettuun aksotettuun hankinta ankintamenoon |
Käypään arvoon äypään |
Rahavirran suojauk- ahavirran suojauk |
Kirjanpito- irjanpito | ||
|---|---|---|---|---|---|
| kirjattavat irjattavat | tulosvaikutteisesti ulosvaikutteisesti |
siksi määritetyt iksi määritetyt |
arvo | ||
| MEUR | rahoitusvelat | kirjattavat rahoitusvelat kirjattavat |
johdannaiset ohdannaiset |
31.12.2007 1.12.2007 | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat itkäaikaiset |
|||||
| Korolliset velat | 433,3 | 433,3 | |||
| Johdannaisvelat | 14,9 | 14,9 | |||
| Muut korottomat velat | 52,2 | 52,2 | |||
| Yhteensä hteensä | 485,5 | - | 14,9 | 500,4 | |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat yhytaikaiset |
|||||
| Korolliset velat | 55,1 | 55,1 | |||
| Johdannaisvelat | 2,6 | 15,0 | 17,6 | ||
| Ostovelat ja muut | |||||
| korottomat velat | 614,5 | 614,5 | |||
| Yhteensä hteensä | 669,6 | 2,6 | 15,0 | 687,3 | |
| Rahoitusvelat yhteensä ahoitusvelat |
1 155,1 | 2,6 | 29,9 | 1 187,7 |
Johdannaisvarat ja -velat ovat taulukossa käypään arvoon. Korollisten saatavien ja korottomien velkojen käyvät arvot eivät poikkea olennaisesti tasearvoista. Muiden erien arvostuksista on lisätietoja kutakin erää koskevan erillisen liitetiedon yhteydessä.
| MEUR | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset korottomat saamiset | 8,1 | 12,0 |
| MEUR | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 535,9 | 475,9 |
| Saamiset pitkäaikaishankkeista | 77,7 | 26,2 |
| Korkojaksotukset | 4,5 | 4,6 |
| Muut siirtosaamiset | 96,0 | 76,1 |
| Yhteensä hteensä | 714,0 | 582,8 |
Konserni on kirjannut myyntisaamisten vähennykseksi 15,5 (31.12.2007: 11,1) miljoonaa euroa luottotappiota.
| MEUR | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
|---|---|---|
| Erääntymättömät myyntisaatavat | 367,7 | 346,8 |
| 1–90 päivää erääntyneet myyntisaatavat | 147,4 | 111,8 |
| 91–360 päivää erääntyneet myyntisaatavat | 29,4 | 21,4 |
| Yli 360 päivää erääntyneet myyntisaatavat | 6,9 | 7,0 |
| Yhteensä hteensä | 551,4 | 487,0 |
| MEUR | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 78,2 | 100,5 |
| Lyhytaikaiset talletukset | 1,1 | 78,4 |
| Yhteensä hteensä | 79,2 | 179,0 |
| MEUR | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
|---|---|---|
| Rahavarat | 79,2 | 179,0 |
| Pankkitililimiittien käyttö | -33,3 | -11,4 |
| Rahavarat rahavirtalaskelmassa ahavarat |
45,9 | 167,5 |
Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, omista osakkeista, muuntoeroista, arvonmuutosrahastosta, kertyneistä voittovaroista ja vähemmistön osuudesta. Ylikurssirahastoon kirjataan osakepääoman muutoksen kirjanpidollisen vasta-arvon ylittävä osa. Muuntoerot sisältävät ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Arvonmuutosrahasto sisältää rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset sekä myytävissä olevien sijoitusten käyvän arvon muutokset. Tilikauden voitto kirjataan kertyneisiin voittovaroihin.
Cargotecin yhtiöjärjestyksen mukaan osakekanta jakaantuu A-sarjan ja B-sarjan osakkeisiin, joita on yhteensä enintään 260 miljoonaa kappaletta. A-sarjan osakkeita voi olla enintään 260 miljoonaa kappaletta ja B-sarjan osakkeita enintään 260 miljoonaa kappaletta. Cargotecin B-sarjan osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Sekä A- että B-sarjan osakkeiden kirjanpidollinen vasta-arvo on 1,00 euroa osakkeelta. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Cargotecin yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön osakepääoma on vähintään 60 miljoonaa euroa ja enintään 260 miljoonaa euroa. Osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa näissä rajoissa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.
Yhtiökokouksessa jokaisella A-sarjan osakkeella on yksi ääni ja kymmenellä B-sarjan osakkeella on yksi ääni kuitenkin niin, että jokaisella osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni. Yhtiöjärjestyksen mukaan B-sarjan osakkeilla on oikeus vähintään yksi ja enintään 2,5 prosenttia korkeampaan osinkoon kuin A-sarjan osakkeilla laskettuna osakkeen kirjanpidollisesta vasta-arvosta.
Vuoden 2008 lopussa Cargotecilla oli hallussaan 2 990 725 (31.12.2007: 1 904 725) kappaletta B-sarjan osakkeita. Tilikaudella hankittujen osakkeiden hankintameno oli 23,6 (31.12.2007: 46,1) milj. euroa. Hallituksen valtuutukset omien osakkeiden hankkimiseen ja luovuttamiseen sekä osakepääoman korottamiseen uusmerkinnällä on esitetty kohdassa Osakkeet ja osakkeenomistajat.
| A-sarjan osakkeet -sarjan |
B-sarjan osakkeet -sarjan |
Yhteensä hteensä | |
|---|---|---|---|
| Osakkeiden lukumäärä 1.1.2007 | 9 526 089 | 54 520 371 | 64 046 460 |
| Osakemerkintä optio-oikeuksilla | 173 913 | 173 913 | |
| Osakkeiden lukumäärä 31.12.2007 sakkeiden lukumäärä |
9 526 089 526 | 54 694 284 4 694 | 64 220 373 4 220 |
| Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2007 | -1 904 725 | -1 904 725 | |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12.2007 lkona olevien osakkeiden lukumäärä |
9 526 089 526 | 52 789 559 2 789 | 62 315 648 2 315 |
| Osakkeiden lukumäärä 1.1.2008 | 9 526 089 | 54 694 284 | 64 220 373 |
| Osakemerkintä optio-oikeuksilla | 83 907 | 83 907 | |
| Osakkeiden lukumäärä 31.12.2008 sakkeiden lukumäärä |
9 526 089 526 | 54 778 191 4 778 | 64 304 280 4 304 |
| Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2008 | -2 990 725 | -2 990 725 | |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12.2008 lkona olevien osakkeiden lukumäärä |
9 526 089 526 | 51 787 466 1 787 | 61 313 555 1 313 |
Tilinpäätöspäivän 31.12.2008 jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,59 euroa kutakin A-sarjan osaketta kohden ja 0,60 euroa kutakin ulkona olevaa B-sarjan osaketta kohden eli yhteensä 36 692 872,11 euroa.
Cargotec Oyj:n optio-oikeudet 2005A ja 2005B perustuvat jakautuneen Kone Oyj:n vuoden 2004-optio-ohjelmaan, jonka mukaiset optiooikeudet vaihdettiin yhtiön jakautumisessa syntyneiden Cargotec Oyj:n ja uuden KONE Oyj:n optio-oikeuksiin jakautumisen voimaantulopäivänä 1. kesäkuuta 2005 seuraavasti: Kone Oyj:n vuoden 2004-optio-oikeuksien haltijat saivat uusia optio-oikeuksia siten, että kutakin Kone Oyj:n A-sarjan optio-oikeutta vastaan sai yhden Cargotecin 2005A-optio-oikeuden ja yhden uuden KONEen A-sarjan optio-oikeuden, ja kutakin Kone Oyj:n B-sarjan optio-oikeutta vastaan sai yhden Cargotecin 2005B-optio-oikeuden ja yhden uuden KONEen B-sarjan optiooikeuden.
Jakautumisen voimaantulopäivänä 1. kesäkuuta 2005 jakautuneen Kone Oyj:n henkilöstölle oli luovutettu 72 185 kappaletta Cargotec Oyj:n 2005A-optio-oikeuksia ja 125 240 kappaletta Cargotec Oyj:n 2005B-optio-oikeuksia.
Kaupankäynti Cargotecin 2005A-optio-oikeuksilla päättyi 20.3.2008 ja osakemerkintäaika 31.3.2008. Cargotecin 2005B-optio-oikeudet on noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä. Jokainen optio-oikeus oikeuttaa haltijan merkitsemään kolme Cargotecin B-sarjan osaketta. Optio-oikeuksilla merkityt osakkeet oikeuttavat osinkoon siltä tilikaudelta, jonka kuluessa ne on merkitty. Muut osakeoikeudet alkavat osakepääoman korotuksen tultua merkityksi kaupparekisteriin. Osakkeen merkintähinta on 8,59 euroa. 2005B-optio-oikeudet oikeuttavat haltijan merkitsemään Cargotecin B-osakkeita vuosittain 2.1.–30.11. välisenä aikana Cargotecin hallituksen erikseen määrääminä päivinä siten, että 2005B-optiot oikeuttavat merkintään 13.6.2005–31.3.2009.
IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardia on sovellettu kaikkiin optiojärjestelyihin, joissa optiot on myönnetty, ja joihin on syntynyt oikeus yhtiön perustamisen (1.6.2005) jälkeen.
Tammikuussa 2007 julkistettiin uusi avainhenkilöiden osakepohjainen kannustepalkkiojärjestelmä vuosille 2007–2011. Palkkio maksetaan vuosina 2009–2012 yhtiön B-sarjan osakkeina sekä rahana siltä osin, mikä tarvitaan kattamaan verot ja veroluonteiset maksut kokonaispalkkiosta. Järjestelmään liittyy viimeistä ansaintajaksoa lukuun ottamatta kielto luovuttaa osakkeita vuoden kuluessa ansaintajakson päättymisestä. Osakkeet myös menetetään henkilön lähtiessä yrityksestä ennen luovutuskiellon päättymistä. Joulukuun 2008 lopussa ansaintajakson 2007–2008 piiriin kuului 62 henkilöä. Mikäli he saisivat ansaintajakson enimmäispalkkion mukaisen määrän yhtiön osakkeita (yhteensä 135 825 kappaletta Cargotecin B-sarjan osaketta), heidän omistukseensa siirtyisi 0,1 prosenttia A- ja B-sarjan osakkeiden äänimäärästä. Osakehinta myöntämishetkellä oli 45,14 euroa.
Cargotec Oyj:n hallitus päätti heinäkuussa 2005 uudesta osakepohjaisesta kannustepalkkiojärjestelmästä 35 ylimmälle johdon jäsenelle. Järjestelmä koostui osakeoptioista ja synteettisistä optioista, ja sen voimassaoloaika myöntämishetkellä oli 1,6 vuotta. Ylimmälle johdolle myönnettiin 20 660 kappaletta Cargotec Oyj:n 2005B-optio-oikeuksia ja 65 000 kappaletta synteettisiä optio-oikeuksia. Kannustepalkkiojärjestelmä päättyi maaliskuussa 2007.
Osakeoptioiden käyväksi arvoksi myöntämishetkellä määriteltiin 46,05 euroa, joka perustui Cargotecin 2005A- ja 2005B-optio-oikeuksien noteerattuun painotettuun keskiarvoon kesä–elokuussa 2005. Optio-oikeudet myönnettiin veloituksetta ja kirjattiin kokonaisuudessaan kuluksi myöntämishetkellä, koska niihin ei liittynyt työssäolovelvoitetta. Optioiden luovutushetki järjestelmän piirissä oleville henkilöille oli maaliskuussa 2007. Synteettisten optioiden ansaintakriteeriksi määriteltiin Cargotecin B-sarjan osakkeen kurssikehitys aikavälillä heinäkuu 2005–helmikuu 2007. Synteettiset optiot maksettiin käteisenä maaliskuussa 2007. Optioiden käypä arvo maksuhetkellä oli 28,22 euroa.
| Optio-oikeuksien määrät, kpl ptio-oikeuksien määrät, |
2005A-optio-oikeudet 005A-optio-oikeudet |
2005B-optio-oikeudet 005B-optio-oikeudet |
|---|---|---|
| Tilikauden alussa 1.1.2007 | 37 895 | 82 955 |
| Toteutetut optiot | -25 170 | -32 801 |
| Tilikauden lopussa 31.12.2007 ilikauden lopussa |
12 725 | 50 154 |
| Toteutettavissa olevat optiot 31.12.2007 | 12 725 | 50 154 |
| 2005A-optio-oikeudet 005A-optio-oikeudet |
2005B-optio-oikeudet 005B-optio-oikeudet |
|
|---|---|---|
| Tilikauden alussa 1.1.2008 | 12 725 | 50 154 |
| Toteutetut optiot | -12 725 | -15 244 |
| Tilikauden lopussa 31.12.2008 ilikauden lopussa 31.12.2008 |
0 | 34 910 |
| Toteutettavissa olevat optiot 31.12.2008 | 0 | 34 910 |
Tilikauden aikana optioiden toteuttamispäivien osakehinnan painotettu keskiarvo oli 20,38 (1.1.–31.12.2007: 38,60) euroa.
| MEUR | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
|---|---|---|
| Pitkäaikainen | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 120,2 | 122,5 |
| Joukkovelkakirjalainat | 314,7 | 302,8 |
| Rahoitusleasingvelat | 5,3 | 8,0 |
| Yhteensä hteensä | 440,2 | 433,3 |
| Seuraavan vuoden lyhennykset | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 0,4 | 0,5 |
| Rahoitusleasingvelat | 3,6 | 3,0 |
| Yhteensä hteensä | 4,0 | 3,5 |
| Lyhytaikainen | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 77,3 | 40,2 |
| Käytetyt pankkitililimiitit | 33,3 | 11,4 |
| Yhteensä hteensä | 110,6 | 51,6 |
| Korolliset velat yhteensä orolliset velat |
554,8 | 488,4 |
Pitkäaikaisten lainojen keskikorko 31.12.2008 oli 4,9 (31.12.2007: 5,0) prosenttia.
Efektiivinen euromääräinen keskikorko, jonka laskennassa on otettu huomioon Yhdysvaltain dollari -määräisten joukkovelkakirjalainojen suojaus eurokorkoisiksi, oli 4,4 (31.12.2007: 4,5) prosenttia. Lyhytaikaisten lainojen keskikorko oli 4,3 (31.12.2007: 5,7) prosenttia.
Alla olevassa taulukossa esitetyt joukkovelkakirjalainojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla lainojen kassavirrat käyttäen korkokantana markkinakorkoja. Muiden korollisten velkojen käyvät arvot eivät poikkea olennaisesti tasearvoista.
| Käypä arvo, MEUR äypä arvo, |
||||
|---|---|---|---|---|
| Kuponkikorko, % uponkikorko, |
Nimellisarvo imellisarvo | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 | |
| 2005–2012 | 3,80 | 100 milj. EUR | 100,1 | 94,4 |
| 2007–2014 | 5,44 | 95 milj. USD | 79,6 | 68,8 |
| 2007–2017 | 5,58 | 120 milj. USD | 107,5 | 88,2 |
| 2007–2019 | 5,68 | 85 milj. USD | 79,1 | 63,4 |
| MEUR | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
|---|---|---|
| USD* | 217,9 | 211,8 |
| EUR | 260,4 | 208,0 |
| CNY | 31,7 | 28,2 |
| SEK | 19,9 | 25,3 |
| Muut | 25,0 | 15,1 |
| Yhteensä hteensä | 554,8 | 488,4 |
* Yhdysvaltain dollari -määräiset Private Placement -joukkovelkakirjalainat on suojattu IAS 39 mukaisesti rahavirran suojauksiksi määritetyillä valuutan- ja koronvaihtosopimuksilla.
Konsernilla on rahoitusleasingsopimuksiksi luokiteltavia vuokrasopimuksia koneisiin ja kalustoon sekä kiinteistöihin. Sopimusehdot vaihtelevat tapauskohtaisesti.
| MEUR | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
|---|---|---|
| Vähimmäisvuokrat | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 3,6 | 3,5 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua | 4,5 | 6,4 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 2,9 | 4,1 |
| Yhteensä hteensä | 11,1 | 14,0 |
| Kertymättömät rahoituskulut | -2,1 | -3,1 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo ahoitusleasingvelkojen |
8,9 | 10,9 |
| MEUR | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 3,6 | 3,0 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua | 3,3 | 5,1 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 2,0 | 2,8 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo ahoitusleasingvelkojen |
8,9 | 10,9 |
Konsernilla on lukuisia työntekijöiden eläketurvan kattamiseksi tehtyjä eläkejärjestelyjä eri puolilla maailmaa. Eläkejärjestelyt on tehty paikallisten lakien ja vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti maksu- tai etuuspohjaisten järjestelyjen puitteissa. Etuuspohjaisissa järjestelyissä on määritelty maksettava eläke, mahdolliset työkyvyttömyyskorvaukset ja työsuhteen irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet. Eläke-edut määräytyvät näissä järjestelyissä yleensä perustuen työvuosien määrään ja loppupalkkaan.
Suomessa eläketurva hoidetaan eläkevakuutusyhtiöiden kautta TyEL-järjestelmän puitteissa, joka on luonteeltaan pääosin maksupohjainen järjestely. Ruotsissa eläketurva on useissa yhtiöissä järjestetty sekä eläkevakuutusyhtiöiden kautta että tekemällä kirjanpidossa taseeseen varaus eläkkeitä varten FGP/PRI-järjestelmän mukaisesti.
Suurin osa konsernin rahastoiduista etuuspohjaisista järjestelyistä on Englannissa, Yhdysvalloissa, Norjassa ja Ruotsissa. Konsernin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin maksamat ja rahastoidut erät vastaavat kunkin maan paikallisten viranomaisten vaatimuksia. Vakuutusmatemaattisten eläkevastuulaskelmien diskonttokorkokanta määräytyy markkinakorkokannan mukaan.
| Etuuspohjaiset tuuspohjaiset eläkejärjestelyt läkejärjestelyt |
Muut työsuhteen päätty uut työsuhteen päätty misen jälkeiset etuudet isen jälkeiset |
Yhteensä hteensä | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
| Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo |
21,1 | 30,2 | - | - | 21,1 | 30,2 |
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 32,0 | 37,9 | - | - | 32,0 | 37,9 |
| Varojen käypä arvo | -18,3 | -27,1 | - | - | -18,3 | -27,1 |
| Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot (+) tai tappiot (-) |
-1,3 | -5,9 | - | - | -1,3 | -5,9 |
| Yhteensä hteensä | 33,5 | 35,2 | - | - | 33,5 | 35,2 |
| Etuuspohjaiset tuuspohjaiset eläkejärjestelyt läkejärjestelyt |
Muut työsuhteen päätty uut työsuhteen päätty misen jälkeiset etuudet isen jälkeiset |
Yhteensä hteensä | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
| Velvoitteen käypä arvo kauden alussa | 68,0 | 68,5 | - | - | 68,0 | 68,5 |
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot |
1,5 | 1,4 | - | - | 1,5 | 1,4 |
| Korkomenot | 2,6 | 2,8 | - | - | 2,6 | 2,8 |
| Järjestelyyn osallistuvien suorittamat maksut |
-2,2 | 1,3 | - | - | -2,2 | 1,3 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot | -1,0 | -0,4 | - | - | -1,0 | -0,4 |
| Kurssierot | -10,3 | -3,2 | - | - | -10,3 | -3,2 |
| Maksetut etuudet | -4,3 | -2,4 | - | - | -4,3 | -2,4 |
| Yrityshankinnat/-myynnit | - | 0,7 | - | - | - | 0,7 |
| Järjestelyn supistaminen | -1,1 | -0,7 | - | - | -1,1 | -0,7 |
| Aikaisempien kausien työsuoritukseen perustuvat menot |
- | 0,0 | - | - | - | 0,0 |
| Velvoitteen käypä arvo kauden lopussa elvoitteen käypä arvo kauden |
53,1 | 68,0 | - | - | 53,1 | 68,0 |
| Etuuspohjaiset tuuspohjaiset eläkejärjestelyt läkejärjestelyt |
Muut työsuhteen päätty uut työsuhteen päätty misen jälkeiset etuudet isen jälkeiset |
Yhteensä hteensä | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
| Varojen käypä arvo kauden alussa | 27,1 | 27,9 | - | - | 27,1 | 27,9 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto |
1,1 | 1,4 | - | - | 1,1 | 1,4 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot |
-2,3 | -0,7 | - | - | -2,3 | -0,7 |
| Kurssierot | -5,1 | -1,6 | - | - | -5,1 | -1,6 |
| Työnantajan suorittamat maksut | 0,8 | 1,6 | - | - | 0,8 | 1,6 |
| Järjestelyyn osallistuvien maksamat maksut |
0,0 | 0,0 | - | - | 0,0 | 0,0 |
| Maksetut etuudet | -1,7 | -1,7 | - | - | -1,7 | -1,7 |
| Yrityshankinnat/-myynnit | - | 0,3 | - | - | - | 0,3 |
| Velvoitteen täyttäminen | -1,5 | 0,0 | - | - | -1,5 | 0,0 |
| Varojen käypä arvo kauden lopussa arojen käypä arvo kauden |
18,3 | 27,1 | - | - | 18,3 | 27,1 |
| MEUR | 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
1.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
|---|---|---|
| Maksupohjaiset eläkejärjestelyt | 21,3 | 24,9 |
| Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt | 3,0 | 3,1 |
| Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | - | - |
| Yhteensä hteensä | 24,3 | 27,9 |
| MEUR | 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
1.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
|---|---|---|
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot | 1,3 | 1,5 |
| Korkomenot | 2,4 | 2,9 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto | -1,1 | -1,5 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot (-) tai tappiot (+) | 0,3 | 0,1 |
| Aikaisempien kausien työsuoritukseen perus tuvat menot |
0,0 | 0,0 |
| Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä hteensä | 3,0 | 3,1 |
| 2008 | 2007 | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Eurooppa urooppa | Yhdysvallat hdysvallat | Eurooppa urooppa | Yhdysvallat hdysvallat | ||
| Diskonttokorko (%) | 4,3–6,6 | 6,25–6,5 | 1,75–6,0 | 5,75 | |
| Varojen odotettu tuotto (%) | 4,0–6,6 | 7,0 | 2,0–7,0 | 7,0 | |
| Tuleva palkankorotusolettamus (%) | 2,0–4,5 | 0,0 | 2,0–5,0 | 4,5 | |
| Eläkkeiden korotusolettamus (%) | 2,5–4,25 | 2,0–3,6 | |||
| Odotettu keskimääräinen jäljelläoleva työssäoloaika (vuotta) | 5–23 | 11–22 |
| Toiminnan oiminnan | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | Takuut | Tuotevastuut uotevastuut |
uudelleen- udelleen järjestelyt ärjestelyt |
Tappiolliset appiolliset sopimukset opimukset |
Muut | Yhteensä hteensä |
| Varaukset 1.1.2008 | 70,2 | 0,5 | 2,1 | 5,7 | 30,7 | 109,1 |
| Kurssierot | -4,6 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -3,8 | -8,4 |
| Lisäykset | 32,3 | 2,2 | 3,3 | 6,1 | 16,7 | 60,6 |
| Käytetyt varaukset | -20,5 | -0,2 | -1,5 | -0,3 | -0,2 | -22,8 |
| Varausten peruutukset | -10,0 | -0,1 | -0,3 | -4,5 | -20,1 | -35,0 |
| Yrityshankinnat / -myynnit | 0,6 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,7 | 1,4 |
| Varaukset 31.12.2008 araukset |
68,0 | 2,3 | 3,6 | 7,0 | 24,0 | 105,0 |
| Toiminnan oiminnan uudelleen- udelleen |
Tappiolliset appiolliset | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | Takuut | Tuotevastuut uotevastuut |
järjestelyt ärjestelyt | sopimukset opimukset | Muut | Yhteensä hteensä |
| Varaukset 1.1.2007 | 50,7 | 0,6 | 0,1 | 5,9 | 15,6 | 72,9 |
| Kurssierot | -1,2 | 0,0 | 0,1 | -0,1 | -0,7 | -1,9 |
| Lisäykset | 43,1 * | 0,2 | 3,8 | 4,1 | 23,2 | 74,5 |
| Käytetyt varaukset | -13,1 | -0,2 | -1,3 | -0,3 | -0,7 | -15,6 |
| Varausten peruutukset | -10,4 | -0,1 | -0,5 | -4,0 | -7,6 | -22,5 |
| Yrityshankinnat / -myynnit | 1,1 | - | - | - | 0,8 | 1,9 |
| Varaukset 31.12.2007 araukset |
70,2 | 0,5 | 2,1 | 5,7 | 30,7 | 109,2 |
* Sisältää konttitarttujien tarkastus- ja korjausohjelmasta johtuvan 18,0 miljoonan euron kertaluonteisen kulun.
| MEUR | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varaukset | 34,6 | 38,4 |
| Lyhytaikaiset varaukset | 70,4 | 70,8 |
| Yhteensä hteensä | 105,0 | 109,2 |
Tuotetakuita koskevat varaukset kattavat takuuvaateisiin liittyvät kustannukset tuotteista, jotka on myyty tilikauden aikana tai aiemmin ja joissa tuotetakuu on voimassa. Korvausvaatimuksia koskeva varaus tehdään, mikäli vaatimuksen määrä, todennäköisyys ja toteutuminen voidaan arvioida. Tappiollisista sopimuksista tehdään varaus, kun on todennäköistä, että sopimuksen kustannukset ylittävät arvioidun sopimuksen kokonaismyyntihinnan. Odotettu tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Muut varaukset sisältävät eriä, jotka liittyvät muun muassa irtisanomis-, työttömyys- ja muihin työsuhteisiin liittyviin eriin, veroihin sekä myytyihin liiketoimintoihin.
| MEUR | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
|---|---|---|
| Osakeperusteiset kannustinpalkkiot | - | 1,0 |
| Muut velvoitteet ja korottomat velat | 26,6 | 52,2 |
| Yhteensä hteensä | 26,6 | 53,2 |
| MEUR | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 344,8 | 363,9 |
| Saadut ennakot | 420,4 | 243,8 |
| Korkojaksotukset | 17,1 | 16,3 |
| Osakeperusteiset kannustinpalkkiot | 0,2 | - |
| Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset | 73,5 | 73,7 |
| Asiakasrahoituksen vuokraennakot | 29,0 | 23,6 |
| Projektivelat | 70,7 | 73,9 |
| Muut siirtovelat | 188,8 | 86,8 |
| Yhteensä hteensä | 1 144,4 | 882,0 |
| MEUR | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
|---|---|---|
| Takaukset | 0,2 | 2,2 |
| Jälleenmyyjärahoitus | 0,2 | 8,4 |
| Loppuasiakasrahoitus | 11,5 | 7,5 |
| Muut vuokrasopimukset | 48,0 | 47,7 |
| Taseen ulkopuoliset investointisitoumukset | - | 1,2 |
| Muut vastuut | 4,0 | 3,7 |
| Yhteensä hteensä | 63,9 | 70,6 |
Konserni vuokraa koneita ja kalustoa sekä kiinteistöjä ehdoiltaan vaihtelevilla muilla vuokrasopimuksilla.
Asiakasrahoitusvastuista ei odoteta aiheutuvan oleellisia velvoitteita.
| MEUR | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 14,9 | 14,1 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua | 26,5 | 27,4 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 6,7 | 6,3 |
| Yhteensä hteensä | 48,0 | 47,7 |
Tilikauden tulokseen sisältyy 15,6 (1.1.–31.12.2007: 13,6) miljoonaa euroa vuokrakuluja.
| MEUR | Positiivinen käypä arvo ositiivinen käypä 31.12.2008 1.12.2008 |
Negatiivinen käypä arvo egatiivinen käypä 31.12.2008 1.12.2008 |
Netto käypä arvo etto käypä 31.12.2008 1.12.2008 |
|---|---|---|---|
| Valuuttatermiinit, rahavirran suojaus | 79,6 | 199,0 | -119,4 |
| Valuuttatermiinit, suojauslaskennan ulkopuolella | 82,1 | 14,9 | 67,2 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset, rahavirran suojaus | 23,7 | - | 23,7 |
| Yhteensä hteensä | 185,4 | 213,8 | -28,4 |
| Pitkäaikaisten johdannaissopimusten osuus: | |||
| Valuuttatermiinit, rahavirran suojaus | 31,3 | 84,5 | -53,2 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset, rahavirran suojaus | 23,7 | - | 23,7 |
| Pitkäaikaisten johdannaissopimusten osuus itkäaikaisten johdannaissopimusten |
55,0 | 84,5 | -29,5 |
| Lyhytaikaisten johdannaissopimusten osuus yhytaikaisten johdannaissopimusten |
130,4 | 129,3 | 1,1 |
| MEUR | Positiivinen käypä arvo ositiivinen käypä 31.12.2007 1.12.2007 |
Negatiivinen käypä arvo egatiivinen käypä 31.12.2007 1.12.2007 |
Netto käypä arvo etto käypä 31.12.2007 1.12.2007 |
|---|---|---|---|
| Valuuttatermiinit, rahavirran suojaus | 36,3 | 25,0 | 11,3 |
| Koronvaihtosopimukset, suojauslaskennan ulkopuolella | 23,3 | 2,6 | 20,7 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset, rahavirran suojaus | - | 4,9 | -4,9 |
| Yhteensä hteensä | 59,7 | 32,6 | 27,1 |
| Pitkäaikaisten johdannaissopimusten osuus: | |||
| Valuuttatermiinit, rahavirran suojaus | 8,9 | 10,0 | -1,1 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset, rahavirran suojaus | - | 4,9 | -4,9 |
| Pitkäaikaisten johdannaissopimusten osuus itkäaikaisten johdannaissopimusten |
8,9 | 14,9 | -6,0 |
| Lyhytaikaisten johdannaissopimusten osuus yhytaikaisten johdannaissopimusten |
50,8 | 17,6 | 33,2 |
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset suojaavat helmikuussa 2007 liikkeellelaskettua US Private Placement -joukkovelkakirjalainoja.
| MEUR | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
|---|---|---|
| Valuuttatermiinit | 3 617,5 | 2 610,0 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | 225,7 | 225,7 |
| Yhteensä hteensä | 3 843,3 | 2 835,7 |
Konserni vuokraa kontinkäsittelylaitteita ehdoiltaan vaihtelevilla muilla vuokrasopimuksilla.
| MEUR | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 10,5 | 11,8 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua | 15,0 | 18,9 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 0,8 | 3,2 |
| Yhteensä hteensä | 26,3 | 33,9 |
Tilikauden liikevaihtoon sisältyy 13,9 (1.1.–31.12.2007: 15,7) miljoonaa euroa vuokratuottoja.
| Osakkuusyritykset sakkuusyritykset |
Yhteisyritykset hteisyritykset |
Yhteensä hteensä | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | 1.1.–31.12.2008 | .1.–31.12.20081.1.–31.12.2007 | .1.–31.12.20071.1.–31.12.2008 | .1.–31.12.20081.1.–31.12.2007 | .1.–31.12.20071.1.–31.12.2008 | .1.–31.12.20081.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
| Tavaroiden ja palvelujen myynnit | 8,0 | 7,5 | 7,2 | 4,6 | 15,2 | 12,1 |
| Tavaroiden ja palvelujen ostot | 17,6 | 5,6 | 0,0 | 0,1 | 17,6 | 5,7 |
| Osakkuusyritykset sakkuusyritykset |
Yhteisyritykset hteisyritykset |
Yhteensä hteensä | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | 1.1.–31.12.2008 | .1.–31.12.20081.1.–31.12.2007 | .1.–31.12.20071.1.–31.12.2008 | .1.–31.12.20081.1.–31.12.2007 | .1.–31.12.20071.1.–31.12.2008 | .1.–31.12.20081.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
| Lyhytaikaiset lainasaatavat | - | - | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 0,2 |
| Myyntisaamiset | 2,0 | 1,5 | 3,9 | 1,3 | 5,9 | 2,8 |
| Ostovelat | 2,3 | 1,1 | 0,0 | 0,0 | 2,3 | 1,1 |
Liiketapahtumat osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa tapahtuvat käyvin markkinahinnoin.
| MEUR | 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
1.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 4,2 | 3,7 |
| Osakeperusteinen ylimmän johdon kannustepalkkiojärjestelmä | -0,4 | 1,3 |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | 0,1 | 0,2 |
| Yhteensä hteensä | 3,9 | 5,3 |
Ylin johto koostuu hallituksesta ja johtoryhmästä. Johtoryhmä kuuluu konsernin avainhenkilöiden osakepohjaiseen kannustinohjelmaan vuosille 2007–2011. Johtoryhmälle osakkeina maksettavan osuuden kokonaismäärä ansaintajaksolta on korkeintaan 58 000 kappaletta Cargotecin B-sarjan osaketta. Lisätietoa kannustinohjelmasta on liitetiedossa 24. Optio-oikeudet ja osakeperusteiset maksut.
Toimitusjohtajalla on kuuden kuukauden irtisanomisaika sekä oikeus irtisanomistilanteessa 12 kuukauden erorahaan. Hänellä on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen. Muilla johtoryhmän jäsenillä irtisanomisaika on 6–12 kuukautta, ja heillä on oikeus 6–12 kuukauden erorahaan. Yhdellä johtoryhmän jäsenellä on oikeus jäädä eläkkeelle 60 vuoden iässä. Eläke on tällöin 60 prosenttia viimeisen kymmenen kalenterivuoden keskimääräisestä vuosiansiosta ilman osakepohjaisia kannustepalkkioita. Järjestelyt on katettu yhtiön ottamin vakuutuksin.
Cargotecin antamat lainat yhtiön johtoryhmän jäsenten yhteisesti omistamalle Moving Cargo Oy:lle johtoryhmälle suunnatun kannustinjärjestelmän rahoittamiseen olivat 31.12.2008 3,5 (31.12.2007: 2) miljoonaa euroa. Lainoista 0,5 miljoonaa euroa on vaihtovelkakirjaehtoista lainaa, joka on koroton ja erääntyy yhtenä eränä 31.3.2012. Muiden lainojen vuotuinen korko on 4,78 % ja lainan pääoma maksetaan kokonaisuudessaan takaisin viimeistään lainan eräpäivänä 31.3.2012.
| 1000 EUR 000 | 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
1.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
|
|---|---|---|---|
| Mikael Mäkinen | Toimitusjohtaja | 772,1 | 673,2 |
| Pekka Vauramo | Toimitusjohtajan sijainen (18.12.2008 alkaen) | 12,3 | - |
| Kari Heinistö | Toimitusjohtajan sijainen (18.12.2008 asti) | 455,1 | 854,5 * |
| Ilkka Herlin | Hallituksen puheenjohtaja | 73,7 | 74,2 |
| Henrik Ehrnrooth | Hallituksen varapuheenjohtaja | 46,5 | 46,0 |
| Tapio Hakakari | Hallituksen jäsen | 41,7 | 42,2 |
| Peter Immonen | Hallituksen jäsen | 42,0 | 44,0 |
| Karri Kaitue | Hallituksen jäsen | 35,0 | 36,0 |
| Antti Lagerroos | Halituksen jäsen (29.2.2008 alkaen) | 30,0 | - |
| Carl-Gustaf Bergström | Hallituksen jäsen (29.2.2008 asti) | 5,5 | 592,9 * |
Lisätietoa hallituksen ja johdon osake- ja optio-omistuksista on esitetty "Osakkeet ja osakkeenomistajat" -osiossa.
* Cargotecin edellinen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen Carl-Gustaf Bergström ja varatoimitusjohtaja Kari Heinistö kuuluivat maaliskuussa 2007 päättyneen konsernin ylimmän johdon kannustepalkkiojärjestelmän piiriin.
| Maa | Konsernin omistusosuus, % onsernin omistusosuus, |
|
|---|---|---|
| Cargotec Finland Oy | Suomi | 100 |
| Cargotec Sweden AB | Ruotsi | 100 |
| MacGREGOR (SWE) AB | Ruotsi | 100 |
| Cargotec Solutions LLC | Yhdysvallat | 100 |
| MacGREGOR-Kayaba Ltd | Japani | 75 |
| MacGREGOR Plimsoll Pte Ltd | Singapore | 90 |
| Kalmar Asia Pacifi c Ltd | Hong Kong | 100 |
| Kalmar RT Center LLC | Yhdysvallat | 100 |
| Hiab GmbH | Saksa | 100 |
| Kalmar Industries B.V. | Alankomaat | 100 |
| Kalmar Flurförderzeuge Vertriebs GmbH | Saksa | 100 |
| MacGREGOR Bulk AB | Ruotsi | 100 |
| MacGREGOR Hydramarine AS | Norja | 90 |
| Hiab B.V. | Alankomaat | 100 |
| Cargotec USA Inc | Yhdysvallat | 100 |
| Kalmar Belgium NV | Belgia | 100 |
| Hiab S.A.S | Ranska | 100 |
| Kalmar Hebefahrzeuge Handelges.m.b.H. | Itävalta | 100 |
| Hiab Ltd. | Iso-Britannia | 100 |
| Hiab, S.A. | Espanja | 100 |
| Kalmar Ltd. | Iso-Britannia | 100 |
| MacGREGOR Shanghai Trading Co., Ltd. | Kiina | 100 |
| Maa | Konsernin omistusosuus, % onsernin omistusosuus, |
|
|---|---|---|
| Kalmar Rental B.V. | Alankomaat | 100 |
| Waltco Truck Equipment Co. Inc. | Yhdysvallat | 100 |
| Z-Lyften Produktion AB | Ruotsi | 100 |
| Cargotec CHS Asia Pacifi c Pte Ltd. | Singapore | 100 |
| Hiab Australia Pty. Ltd. | Australia | 80 |
| Catracom NV | Belgia | 100 |
| MacGREGOR (DEU) GmbH | Saksa | 100 |
| Hiab AS | Norja | 100 |
| Hiab K.K. | Japani | 100 |
| OOO Cargotec RUS | Venäjä | 100 |
| Kalmar Norge AS | Norja | 100 |
| Hiab Hana Ltd. | Korean tasavalta | 99 |
| Kalmar France S.A.S | Ranska | 100 |
| Kalmar South East Asia Pte. Ltd | Singapore | 100 |
| Kalmar España, S.A. | Espanja | 82 |
| Hiab Sp. Z o.o. | Puola | 100 |
| Hiab SA/NV | Belgia | 100 |
| Servicios Hiab S.A. de C.V. | Meksiko | 64 |
| Hiab S.A. de C.V. | Meksiko | 64 |
| Kalmar Port Machinery Shanghai Ltd | Kiina | 100 |
| Zepro Danmark A/S | Tanska | 100 |
| Moffett Ltd | Iso-Britannia | 100 |
| Moffett Engineering Ltd | Irlanti | 100 |
| Moffett Research & Development Ltd | Irlanti | 100 |
| Bransdale Limited | Irlanti | 100 |
| Hiab s.r.l. | Italia | 100 |
| MacGREGOR (NOR) AS | Norja | 100 |
| Ultron Lift Corp. | Yhdysvallat | 100 |
| MacGREGOR (USA) Inc. | Yhdysvallat | 100 |
| MacGREGOR (GBR) Ltd | Iso-Britannia | 100 |
| MacGREGOR (SGP) Pte Ltd. | Singapore | 100 |
| Hiab (Pty) Ltd. | Etelä-Afrikka | 74 |
| DEL Equipment (UK) Ltd. | Iso-Britannia | 100 |
| Kalmar Equipment (Australia) Pty. Ltd. | Australia | 100 |
| Cargotec India Private Limited | Intia | 100 |
| Kalmar Port Machinery (Shenzhen) Co., Ltd | Kiina | 100 |
| MacGREGOR (ITA) S.r.l. | Italia | 100 |
| MacGREGOR (KOR) Ltd | Korean tasavalta | 100 |
| MacGREGOR (NLD) B.V. | Alankomaat | 100 |
| Hiab Chile S.A. | Chile | 100 |
| Zepro France s.a.r.l. | Ranska | 100 |
| Interhydraulik Zepro GmbH | Itävalta | 100 |
| Hiab spol s.r.o. | Slovakia | 100 |
| MacGREGOR-PCS Inc. | Yhdysvallat | 100 |
| Cargotec Services Marine LLC | Yhdysvallat | 100 |
| MacGREGOR (FRA) S.A.S. | Ranska | 100 |
| Hiab Load Handling Equipment (Shanghai) Co., Ltd | Kiina | 100 |
| Kalmar Danmark A/S | Tanska | 100 |
| MacGREGOR (GRC) EPE | Kreikka | 100 |
| Hiab s.r.o | Tšekin tasavalta | 100 |
| Hiab Sdn Bhd | Malesia | 100 |
| AMA Polska Sp. Z o.o. | Puola | 100 |
| Cargotec Brazil Indústria e Comércio de Equipamentos | ||
| para Movimentacao de Cargas Ltda | Brasilia | 100 |
| MacGREGOR (HRV) d.o.o. | Kroatia | 100 |
| Moffett B.V. | Alankomaat | 100 |
| MacGREGOR (DNK) A/S | Tanska | 100 |
| SRMP - Societe Reunionaise de Maintenance Portuaire | Ranska | 51 |
| Bromma Far East Pte. Ltd. | Singapore | 100 |
| Kalmar Industries South Africa (Pty) Ltd | Etelä-Afrikka | 100 |
| Hiab Kft. | Unkari | 100 |
| Maa | Konsernin omis onsernin omistusosuus, % tusosuus, |
|
|---|---|---|
| Tagros d.o.o. | Slovenia | 100 |
| Kalmar Industries ( Shanghai ) Co., Ltd | Kiina | 100 |
| MacGREGOR BLRT Baltic OÜ | Viro | 51 |
| O'Leary's Material Handling Services Pty Ltd | Australia | 56 |
| Hiab d.o.o. | Kroatia | 100 |
| MacGREGOR ESP, S.A. | Espanja | 100 |
| Hiab Balti AS | Viro | 100 |
| Platform Crane Services Mexico S. de R.L. | Meksiko | 100 |
| LeeBur-Multilift B.V. | Alankomaat | 100 |
| Bromma GmbH | Saksa | 100 |
| OOO MacGREGOR (RUS) | Venäjä | 100 |
| Hiab New Zealand Ltd | Uusi-Seelanti | 80 |
| Kalmar ACT B.V. | Alankomaat | 100 |
| MacGREGOR (POL) Sp. Z o.o | Puola | 100 |
| MacGREGOR (BRA) Ltda | Brasilia | 100 |
| All Set Marine Lashing AB | Ruotsi | 100 |
| Equipos y Servicios Para terminales y Puertos S.R.L. | Argentiina | 100 |
| MacGREGOR Group AB | Ruotsi | 100 |
| Hiab Cranes, S.L. | Espanja | 100 |
| Cargotec Ukraine, LLC | Ukraina | 100 |
| Cargotec de México, S.A. de C.V. | Meksiko | 100 |
| Offi cine Cargotec Ferrari Prato S.r.l. | Italia | 80 |
| Offi cine Cargotec Ferrari Genova S.r.l. | Italia | 80 |
| Cargotec U.S. Manufacturing Oy | Suomi | 100 |
| Cargotec Holding Netherlands B.V. | Alankomaat | 100 |
| Cargotec Holding (Ireland) Ltd. | Irlanti | 100 |
| Cargotec Norway AS | Norja | 100 |
| Cargotec Holding Sweden AB | Ruotsi | 100 |
| Cargotec U.S. Sales Oy | Suomi | 100 |
| Cargotec Holding, Inc. | Yhdysvallat | 100 |
| Cargotec Holding UK Ltd. | Iso-Britannia | 100 |
| Cargotec Holding S.a.r.l. | Ranska | 100 |
| MacGREGOR Beteiligungs GmbH | Saksa | 100 |
| Kalmar Industries S.r.l. | Italia | 100 |
| Conver Ingenieurtechnik GmbH & Co KG | Saksa | 100 |
| Zeteco AB | Ruotsi | 100 |
| Kalmar Holding BV | Alankomaat | 100 |
| Cargotec Holding Finland Oy | Suomi | 100 |
| MHI Acquisition Corp. | Yhdysvallat | 100 |
| MacGREGOR S.A.S. | Ranska | 100 |
| Kalmar B.V. | Alankomaat | 100 |
| Bringeven Ltd. | Iso-Britannia | 100 |
| Koffert Sverige AB | Ruotsi | 100 |
| Kalmar RT Holding LLC | Yhdysvallat | 100 |
| Kalmar Nevada Inc. | Yhdysvallat | 100 |
| Cargotec Patenter AB | Ruotsi | 100 |
| BMH Marine Taiwan Branch | Taiwan | 100 |
| MacGREGOR Shanghai Equipment Maintenance & Repair Co., Ltd. | Kiina | 100 |
| Cargotec Engineering Italy S.r.l. | Italia | 60 |
| MacGREGOR (CYPRUS) Ltd. | Kypros | 100 |
| MacGREGOR (UKR) | Ukraina | 99 |
| MacGREGOR Goodway (Shanghai) Marine Engineering Consulting Co., Ltd. | Kiina | 67 |
| Cargotec FZCO | Arabiemiirikuntien liitto | 100 |
| Bromma (Malaysia) Sdn. Bhd. | Malesia | 100 |
| OOO Kalmar Pogruchiki I Crani | Venäjä | 100 |
| Cargotec Swizerland S.A. | Sveitsi | 100 |
| MacGREGOR (CHN) Ltd | Hong Kong | 100 |
Muut tytäryhtiöt (32 yhtiötä)
Täydellinen tytäryhtiöluettelo sisältyy yrityksen virallisen tilinpäätöksen liitetietoihin.
Henkilöstön sopeuttamistoimet jatkuivat tammikuussa markkinatilanteen edelleen heikentyessä. Takalaitanostimia valmistavassa yksikössä Bispgårdenissa Ruotsissa aloitettiin neuvottelut 75 henkilön vähentämisestä. Kalmarin Ljungbyn ja Lidhultin yksiköissä Ruotsissa aloitettiin neuvottelut 97 henkilön vähennystarpeesta. Cargotec suunnittelee toimintojensa tehostamista siirtämällä pääosan Ljungbyn yksikön toiminnoista Lidhultin yksikköön. Suomessa käynnistettiin neuvottelut 900 ihmisen lomautuksista enimmillään 90 päiväksi Raisiossa ja Tampereella sekä 60 ihmisen vähennystarpeesta Tampereella.
| MEUR | Liite | 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
1.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 26,1 | 16,6 | |
| Hallinnon kulut | 2,3 | -34,7 | -22,5 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 4 | 0,0 | 0,0 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 5 | - | 0,0 |
| Liikevoitto/-tappio iikevoitto/-tappio |
-8,6 | -5,9 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 6 | ||
| Korko- ja rahoitustuotot | |||
| Saman konsernin yrityksiltä | 364,1 | 132,4 | |
| Muilta | 208,0 | 118,1 | |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | |||
| Saman konsernin yrityksille | -50,6 | -28,4 | |
| Muille | -370,6 | -137,4 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | 150,8 | 84,7 | |
| Voitto ennen satunnaisia eriä oitto ennen satunnaisia |
142,3 | 78,8 | |
| Satunnaiset erät | 7 | ||
| Satunnaiset tuotot | - | 12,8 | |
| Satunnaiset kulut | - | - | |
| Satunnaiset erät yhteensä | - | 12,8 | |
| Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oitto ennen tilinpäätössiirtoja ja |
142,3 | 91,6 | |
| Tuloverot | 8 | - | 0,0 |
| Laskennallisten verojen muutos | 16,2 | 3,9 | |
| Tilikauden voitto ilikauden |
158,5 | 95,4 |
Luvut on esitetty suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaisesti.
| MEUR | Liite | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
|---|---|---|---|
| Vastaavaa astaavaa | |||
| Pysyvät vastaavat ysyvät |
|||
| Aineettomat hyödykkeet | |||
| Aineettomat oikeudet | 0,1 | 0,0 | |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 1,6 | - | |
| Aineettomat hyödykkeet yhteensä ineettomat hyödykkeet |
9 | 1,6 | 0,0 |
| Aineelliset hyödykkeet | |||
| Maa-alueet | 0,4 | 0,4 | |
| Rakennukset ja rakennelmat | 0,4 | 0,6 | |
| Koneet ja kalusto | 0,3 | 0,2 | |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 0,0 | 0,1 | |
| Keskeneräiset hankinnat | 1,0 | - | |
| Aineelliset hyödykkeet yhteensä ineelliset hyödykkeet |
10 | 2,1 | 1,2 |
| Sijoitukset | |||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 1 508,2 | 1 555,4 | |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 1,4 | - | |
| Muut osakkeet ja osuudet | 1,1 | 1,5 | |
| Sijoitukset yhteensä ijoitukset |
11 | 1 510,7 | 1 556,9 |
| Pysyvät vastaavat yhteensä ysyvät vastaavat |
1 514,4 | 1 558,1 | |
| Vaihtuvat vastaavat aihtuvat |
|||
| Saamiset | |||
| Pitkäaikaiset saamiset | |||
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 12 | 281,0 | 33,5 |
| Johdannaisvarat | 19 | 23,7 | - |
| Laskennallinen verosaaminen | 19,4 | 4,2 | |
| Muut saamiset | 7,7 | 13,6 | |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä itkäaikaiset saamiset |
331,9 | 51,3 | |
| Lyhytaikaiset saamiset | |||
| Myyntisaamiset | 0,0 | 0,0 | |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 12 | 1 006,6 | 762,2 |
| Johdannaisvarat | 19 | 5,0 | 1,5 |
| Muut saamiset | 6,5 | - | |
| Siirtosaamiset | 13 | 7,1 | 5,1 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä yhytaikaiset saamiset |
1 025,3 | 768,8 | |
| Saamiset yhteensä aamiset |
1 357,2 | 820,2 | |
| Rahat ja pankkisaamiset ahat ja |
15,2 | 119,5 | |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä aihtuvat vastaavat |
1 372,4 | 939,6 | |
| Vastaavaa yhteensä astaavaa |
2 886,8 | 2 497,8 |
| MEUR | Liite | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
|---|---|---|---|
| Vastattavaa astattavaa | |||
| Oma pääoma ma |
|||
| Osakepääoma | 64,3 | 64,2 | |
| Ylikurssirahasto | 98,0 | 97,4 | |
| Käyvän arvon rahasto | 25,1 | 12,6 | |
| Omat osakkeet | -93,6 | -70,0 | |
| Edellisten tilikausien voitto | 895,0 | 864,9 | |
| Tilikauden voitto | 158,5 | 95,4 | |
| Oma pääoma yhteensä ma pääoma |
14 | 1 147,3 | 1 064,6 |
| Vieras pääoma ieras |
|||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | |||
| Joukkovelkakirjalainat | 314,7 | 302,8 | |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 118,8 | 121,7 | |
| Velat saman konsernin yrityksille | 16 | 50,0 | 50,0 |
| Johdannaisvelat | - | 4,9 | |
| Laskennallinen verovelka | 8,8 | 5,4 | |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä itkäaikainen vieras pääoma |
15 | 492,4 | 484,8 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 49,5 | 6,6 | |
| Ostovelat | 3,2 | 3,0 | |
| Velat saman konsernin yrityksille | 16 | 1 154,6 | 917,8 |
| Johdannaisvelat | 19 | 11,1 | 1,1 |
| Muut velat | 5,2 | - | |
| Siirtovelat | 17 | 23,5 | 19,9 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä yhytaikainen vieras pääoma |
1 247,1 | 948,4 | |
| Vieras pääoma yhteensä ieras pääoma |
1 739,4 | 1 433,2 | |
| Vastattavaa yhteensä astattavaa |
2 886,8 | 2 497,8 |
Luvut on esitetty suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaisesti.
| MEUR | 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
1.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta iiketoiminnan |
||
| Liikevoitto/-tappio | -8,6 | -5,9 |
| Oikaisut liikevoittoon/-tappioon | 0,3 | 0,1 |
| Käyttöpääoman muutos | 9,3 | -5,4 |
| Maksetut korot ja valuuttakurssierät | -77,4 | -129,1 |
| Saadut osingot | 308,9 | 107,9 |
| Saadut korot ja valuuttakurssierät | 56,4 | 117,3 |
| Maksetut verot | - | -2,4 |
| Liiketoiminnan rahavirta iiketoiminnan |
288,9 | 82,5 |
| Investointien rahavirta nvestointien |
||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -3,0 | -1,0 |
| Investoinnit tytäryhtiösijoituksiin | -57,8 | -125,9 |
| Luovutustulot tytäryhtiösijoituksista | 0,0 | 119,4 |
| Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot | 0,2 | 0,0 |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | -1,0 | -8,3 |
| Investointien rahavirta nvestointien |
-61,6 | -15,8 |
| Rahoituksen rahavirta ahoituksen |
||
| Omien osakkeiden hankinta | -23,6 | -46,1 |
| Optio-oikeuksilla tehdyt osakemerkinnät | 0,7 | 1,5 |
| Myönnetyt lainat | -678,7 | -379,7 |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 149,3 | 28,3 |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot | 122,6 | 166,0 |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | - | -49,3 |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 570,8 | 275,5 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -420,1 | -14,0 |
| Maksetut osingot | -65,3 | -63,2 |
| Saadut ja maksetut konserniavustukset | 12,8 | 47,6 |
| Rahoituksen rahavirta ahoituksen |
-331,6 | -33,5 |
| Rahavarojen muutos ahavarojen |
-104,3 | 33,2 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 119,5 | 86,3 |
| Rahavarat tilikauden lopussa ahavarat tilikauden |
15,2 | 119,5 |
| Käyttöpääoman muutos: äyttöpääoman |
||
| Lyhytaikaisten liikesaamisten lisäys | 5,1 | -2,7 |
| Lyhytaikaisten liikesaamisten vähennys | - | - |
| Lyhytaikaisten velkojen lisäys | 4,2 | - |
| Lyhytaikaisten velkojen vähennys | - | -2,7 |
| Käyttöpääoman muutos äyttöpääoman |
9,3 | -5,4 |
Cargotec Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön periaatteiden mukaisesti. Yhtiön tilikausi on 1.1.–31.12.2008.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot käsitellään myynnin tai ostojen oikaisuerinä. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.
Satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin on kirjattu saadut ja annetut konserniavustukset.
Tuloslaskelman veroihin sisältyy verotettavan tulon perusteella laskettu vero. Laskennallinen verovelka ja -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena. Helmikuussa 2007 nostetun valuuttamääräisen joukkovelkakirjalainan rahavirtojen suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutoksista aiheutuvat laskennalliset verovelat ja -saamiset on kirjattu taseeseen.
Edellisen tilikauden laskennallisten verovelkojen ja –saamisten laskentaperiaate on muutettu vastaamaan kuluneen tilikauden laskentaperiaatteita ja oikaisut tuloslaskelmaan ja taseeseen on tehty takautuvasti. Oikaisun vaikutus on esitetty Oman pääoman liitetiedossa 14.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalennuksilla.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Arvioituihin taloudellisiin käyttöaikoihin perustuvat poistoajat ovat seuraavat:
| Aineettomat oikeudet | 5–10 vuotta |
|---|---|
| Muut pitkävaikutteiset menot | 5–6 vuotta |
| Rakennukset ja rakennelmat | 25 vuotta |
| Koneet ja kalusto | 3–5 vuotta |
Pakolliset varaukset ovat vastaisia menoja, joiden suorittamiseen emoyhtiö on sitoutunut, ja joista ei todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, tai vastaisia menetyksiä, joiden toteutumista on pidettävä ilmeisenä.
Sopimuksentekohetkellä johdannaisinstrumentit kirjataan taseeseen hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa, minkä jälkeen ne arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Valuuttatermiinien käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivänä noteerattuihin termiinikursseihin, ja korkotermiinit arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän korkonoteerauksia. Koron- ja valuutanvaihtosopimukset arvostetaan odotettujen kassavirtojen nykyarvojen perusteella. Optiot arvostetaan käyttämällä yleisesti hyväksyttyjä arvonmääritysmalleja. Tilinpäätöshetkellä emoyhtiöllä ei ollut avoimia korkotermiinejä eikä optiosopimuksia.
Suojauslaskennan piirissä olevat johdannaisinstrumentit, joiden suojattavan kohteen maturiteetti on yli 12 kuukautta, kirjataan taseen pitkäaikaisiin varoihin ja velkoihin, muut johdannaisinstrumentit lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin.
IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa sovelletaan valuuttamääräisen lainan rahavirtojen suojauksiin. Emoyhtiö dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen suhteen sekä emoyhtiön riskienhallintatavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Emoyhtiö dokumentoi ja arvioi, suojausta aloittaessaan ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen ja välitilinpäätösten yhteydessä, suojaussuhteiden tehokkuuden mittaamalla suojausinstrumentin kykyä kumota suojauskohteen käyvän arvon tai rahavirtojen arvon muutokset. Suojauslaskennan kriteerit täyttävien rahavirtojen suojausinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutokset kirjataan oman pääoman käyvän arvon rahastoon. Tehoton osa kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Oman pääomaan käyvän arvon rahastoon kirjattu johdannaisten kumulatiivinen voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan suojatun erän oikaisuna samalla kaudella kuin suojattu erä kirjataan tuloslaskelmaan. Mikäli ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, siirretään kyseisen suojausinstrumentin kumulatiivinen käyvän arvon muutos välittömästi tuloslaskelmaan. Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään, sopimus puretaan tai toteutetaan tai suojaussuhde keskeytetään, aiemmin omaan pääomaan kirjattu arvonmuutosten kertymä jää omaan pääomaan erilliseksi eräksi ja tuloutetaan vasta, kun ennakoitu liiketoimi toteutuu. Suojauslaskennan ulkopuolella olevien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan tuloslaskelmaan suojatun kohteen mukaisesti joko liiketoiminnan kuluihin tai rahoituskuluihin ja -tuottoihin.
Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, käyvän arvon rahastosta, omien osakkeiden erästä sekä edellisten tilikausien voitosta, josta on vähennetty maksetut osingot. Ylikurssirahastoon kirjataan osakepääoman muutoksen kirjanpidollisen vasta-arvon ylittävä osa. Käyvän arvon rahasto sisältää rahavirtojen suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset. Tilikauden voitto kirjataan edellisten tilikausien voittoihin.
| MEUR | 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
1.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 9,7 | 9,0 |
| Eläkekulut | 1,3 | 1,1 |
| Muut henkilösivukulut | 0,4 | 0,4 |
| Yhteensä hteensä | 11,3 | 10,5 |
Hallituksen jäsenille tilikauden aikana maksetut palkat ja palkkiot sekä heille myönnetyt luontoisedut olivat yhteensä 0,3 (1.1.–31.12.2007: 0,3) miljonaa euroa.
Toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle tilikauden aikana maksetut palkat ja palkkiot sekä heille myönnetyt luontoisedut olivat yhteensä 1,2 (1.1.–31.12.2007: 2,1) miljoonaa euroa.
| 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
1.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
|
|---|---|---|
| Toimihenkilöt | 97 | 70 |
Henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkeyhtiössä.
Yhdellä johtoryhmän jäsenellä on oikeus jäädä eläkkeelle 60 vuoden iässä. Eläke on tällöin 60 prosenttia viimeisen kymmenen kalenterivuoden keskimääräisestä vuosiansiosta ilman osakeperusteisia kannustepalkkioita.
| MEUR | 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
1.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet | 0,0 | 0,0 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 0,1 | 0,0 |
| Rakennukset ja rakenelmat | 0,0 | 0,0 |
| Koneet ja kalusto | 0,1 | 0,1 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä hteensä | 0,3 | 0,2 |
| MEUR | 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
1.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
|---|---|---|
| Käyttöomaisuuden luovutusvoitot | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä hteensä | 0,0 | 0,0 |
| MEUR | 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
1.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
|---|---|---|
| Käyttöomaisuuden luovutustappiot | - | - |
| Muut kulut | - | 0,0 |
| Yhteensä hteensä | 0,0 | 0,0 |
| MEUR | 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
1.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
|---|---|---|
| Korkotuotot | 52,9 | 23,7 |
| Osinkotuotot | 308,9 | 107,9 |
| Valuuttakurssituotot | 1,1 | - |
| Muut rahoitustuotot | 1,1 | 0,8 |
| Yhteensä hteensä | 364,1 | 132,4 |
| MEUR | 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
1.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
|---|---|---|
| Korkotuotot | 2,2 | 4,3 |
| Valuuttakurssituotot | 205,8 | 113,9 |
| Yhteensä hteensä | 208,0 | 118,1 |
| MEUR | 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
1.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
|---|---|---|
| Korkokulut | 49,6 | 28,4 |
| Valuuttakurssikulut | 0,9 | - |
| Yhteensä hteensä | 50,6 | 28,4 |
| MEUR | 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
1.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
|---|---|---|
| Korkokulut | 21,4 | 18,2 |
| Valuuttakurssikulut | 243,4 | 116,5 |
| Arvonalentumiset tytäryhtiöosakkeista | 105,0 | 2,0 |
| Muut rahoituskulut | 0,9 | 0,8 |
| Yhteensä hteensä | 370,6 | 137,4 |
| MEUR | 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
1.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
|---|---|---|
| Saadut konserniavustukset | - | 12,8 |
| MEUR | 1.1.–31.12.2008 .1.–31.12.2008 |
1.1.–31.12.2007 .1.–31.12.2007 |
|---|---|---|
| Satunnaisista eristä johtuvat verot | - | - |
| Muista eristä johtuvat verot | - | 0,0 |
| Laskennallisten verojen muutos | -16,2 | -3,9 |
| Yhteensä hteensä | -16,2 | -3,9 |
| MEUR | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet ineettomat oikeudet |
||
| Hankintameno 1.1. | 0,1 | 0,1 |
| Lisäykset tilikauden aikana | 0,1 | 0,0 |
| Vähennykset tilikauden aikana | 0,0 | - |
| Hankintameno 31.12. | 0,2 | 0,1 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 0,0 | - |
| Tilikauden poisto | 0,0 | 0,0 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 0,1 | 0,0 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. irjanpitoarvo |
0,1 | 0,0 |
| Muut pitkävaikutteiset menot uut pitkävaikutteiset |
||
| Hankintameno 1.1. | 0,1 | 0,1 |
| Lisäykset tilikauden aikana | 1,6 | - |
| Vähennykset tilikauden aikana | - | - |
| Hankintameno 31.12. | 1,7 | 0,1 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 0,1 | 0,1 |
| Tilikauden poisto | 0,1 | 0,0 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 0,2 | 0,1 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. irjanpitoarvo |
1,6 | 0,0 |
| MEUR | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Rakennukset ja rakennelmat akennukset ja |
||
| Hankintameno 1.1. | 0,6 | 0,2 |
| Lisäykset tilikauden aikana | - | 0,4 |
| Vähennykset vuoden aikana | -0,2 | - |
| Hankintameno 31.12. | 0,4 | 0,6 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 0,0 | 0,0 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0,0 | - |
| Tilikauden poisto | 0,0 | 0,0 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 0,0 | 0,0 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. irjanpitoarvo |
0,4 | 0,6 |
| Koneet ja kalusto oneet ja |
||
| Hankintameno 1.1. | 0,3 | 0,1 |
| Lisäykset tilikauden aikana | 0,2 | 0,2 |
| Vähennykset tilikauden aikana | 0,0 | 0,0 |
| Hankintameno 31.12. | 0,5 | 0,3 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 0,1 | - |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | - | 0,0 |
| Tilikauden poisto | 0,1 | 0,1 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 0,2 | 0,1 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. irjanpitoarvo |
0,3 | 0,2 |
| Muut aineelliset hyödykkeet uut aineelliset |
||
| Hankintameno 1.1. | 0,1 | 0,1 |
| Lisäykset tilikauden aikana | 0,0 | 0,0 |
| Vähennykset tilikauden aikana | 0,0 | 0,0 |
| Hankintameno 31.12. | 0,1 | 0,1 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 0,1 | - |
| Tilikauden poisto | 0,0 | 0,0 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 0,1 | 0,1 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. irjanpitoarvo |
0,0 | 0,1 |
| Keskeneräiset hankinnat eskeneräiset |
||
| Hankintameno 1.1. | - | - |
| Kirjanpitoarvo 31.12. irjanpitoarvo |
1,0 | - |
|---|---|---|
| Hankintameno 31.12. | 1,0 | - |
| Lisäykset tilikauden aikana | 1,0 | - |
| Osuus pääomasta ääomasta |
Kirjanpitoarvo irjanpitoarvo 31.12.2008 1.12.2008 |
Kirjanpitoarvo irjanpitoarvo 31.12.2007 1.12.2007 |
|
|---|---|---|---|
| % | MEUR | MEUR | |
| Tytäryhtiöosakkeet ytäryhtiöosakkeet |
|||
| Hiab Balti AS | 100,0 | 16,5 | 10,1 |
| Cargotec Engineering, Italy S.r.l. | 60,0 | 1,1 | - |
| Cargotec Holding Finland Oy | 100,0 | 0,0 | 0,0 |
| Cargotec Holding Netherlands B.V. | 100,0 | 98,9 | 98,9 |
| Cargotec Holding S.a.r.l. | 100,0 | 16,5 | 16,5 |
| Cargotec Sweden AB | 100,0 | 223,4 | 223,4 |
| Cargotec Holding, Inc. | 100,0 | 208,0 | 248,0 |
| Cargotec Norway AS | 100,0 | 13,3 | 13,3 |
| Cargotec Holding Sweden AB | 100,0 | 103,3 | 163,3 |
| Catracom NV | 0,2 | 0,0 | 0,0 |
| Ciretek Oy | 100,0 | 0,0 | 0,0 |
| Forastar Oy Ab | 100,0 | 0,0 | 0,0 |
| Hiab Oy | - | - | 5,0 |
| Hiab d.o.o. | 100,0 | 0,3 | 0,3 |
| Hiab Kft. | 100,0 | 2,7 | 2,7 |
| Hiab s.r.o. | 100,0 | 1,0 | 1,0 |
| Hiab SA/NV | 100,0 | 749,4 | 700,4 |
| Hiab spol. s.r.o. | 100,0 | 0,8 | 0,0 |
| Kalmar Belgium NV | 100,0 | 11,2 | 10,8 |
| Kalmar Danmark A/S | 100,0 | 0,1 | 0,1 |
| Kalmar Industries South Africa (Pty) Ltd | 100,0 | 0,7 | 0,7 |
| Kalmar UK Holding AB | 100,0 | 59,6 | 59,6 |
| Kiinteistö Oy Kalasatama | 100,0 | 0,1 | 0,1 |
| Oy Sisu Ab | 100,0 | 0,0 | 0,0 |
| Tagros d.o.o. | 100,0 | 1,2 | 1,2 |
| 1 508,2 | 1 555,4 | ||
| Osakkuusyhtiöosakkeet sakkuusyhtiöosakkeet |
|||
| Dalian Nurmi Hydraulics Co. Ltd, 25,0 % | 1,4 | - | |
| 1,4 | - | ||
| Muut osakkeet uut |
|||
| Dalian Nurmi Hydraulics Co. Ltd, 19,9 % | - | 0,6 | |
| Muut | 1,1 | 0,9 | |
| 1,1 | 1,5 |
| MEUR | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 14,5 | 3,7 |
| Muut saamiset | 974,0 | 743,7 |
| Siirtosaamiset | 18,1 | 14,8 |
| Yhteensä hteensä | 1 006,6 | 762,2 |
| MEUR | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
|---|---|---|
| Arvonlisäverosaatavat | 0,0 | 0,0 |
| Maksetut ennakot, sijoitukset | 0,4 | 0,3 |
| Muut siirtosaamiset | 6,7 | 4,8 |
| Yhteensä hteensä | 7,1 | 5,1 |
| MEUR | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Osakepääoma 1.1. | 64,2 | 64,0 |
| Optioilla merkityt osakkeet | 0,1 | 0,2 |
| Osakepääoma 31.12. sakepääoma |
64,3 | 64,2 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 97,4 | 96,0 |
| Optioilla merkityt osakkeet | 0,6 | 1,3 |
| Ylikurssirahasto 31.12. likurssirahasto |
98,0 | 97,4 |
| Käyvän arvon rahasto 1.1. | 12,6 | -0,5 |
| Rahavirran suojaukset | 16,9 | 17,7 |
| Laskennallisen verovelan/-saatavan muutos | -4,4 | -4,6 |
| Käyvän arvon rahasto 31.12. äyvän arvon rahasto |
25,1 | 12,6 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. | 890,4 | 904,3 |
| Omien osakkeiden hankinta | -23,6 | -46,1 |
| Maksetut osingot | -65,3 | -63,2 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. oitto edellisiltä tilikausilta |
801,4 | 794,9 |
| Tilikauden voitto ilikauden |
158,5 | 95,4 |
| Oma pääoma yhteensä ma pääoma |
1 147,3 | 1 064,6 |
| Jakokelpoinen oma pääoma akokelpoinen oma |
960,0 | 890,4 |
| MEUR | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
|---|---|---|
| Erääntyy yli 5 vuoden kuluttua | ||
| Joukkovelkakirjalaina | 314,7 | 302,8 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | - | 30,0 |
| Velat saman konsernin yrityksille | 50,0 | 50,0 |
| Muu pitkäaikainen vieras pääoma | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 118,8 | 91,7 |
| Johdannaisvelat | - | 4,9 |
| Laskennallinen verovelka | 8,8 | 5,4 |
| Yhteensä hteensä | 492,4 | 484,8 |
| MEUR | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 0,6 | 0,4 |
| Muut velat | 1 202,1 | 966,3 |
| Siirtovelat | 1,9 | 1,1 |
| Yhteensä hteensä | 1 204,6 | 967,8 |
| MEUR | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
|---|---|---|
| Verojaksotus | - | - |
| Palkat ja sosiaalikuluvaraukset | 2,3 | 2,2 |
| Korkojaksotukset | 16,3 | 16,0 |
| Muut siirtovelat | 4,8 | 1,7 |
| Yhteensä hteensä | 23,5 | 19,9 |
| MEUR | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
|---|---|---|
| Tytäryhtiöiden puolesta annetut takaukset | 599,3 | 358,8 |
| Osakkuusyhtiöiden puolesta annetut takaukset | 0,2 | 1,6 |
| Ulkopuolisten puolesta annetut takaukset | - | 0,6 |
| Yhteensä hteensä | 599,5 | 361,0 |
| MEUR | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
|---|---|---|
| Vuokravastuut muiden puolesta | 3,7 | 3,4 |
| Leasingvastuut | ||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat | 0,3 | 0,2 |
| Myöhemmin maksettavat | 0,4 | 0,3 |
| Yhteensä hteensä | 4,4 | 3,9 |
| Positiivinen käypä arvo ositiivinen käypä |
Negatiivinen käypä arvo egatiivinen käypä |
Netto | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
| Valuuttatermiinit | 3,9 | 1,5 | 10,2 | 1,1 | -6,3 | 0,4 |
| Koronvaihtosopimukset, maturiteetti alle vuoden | 1,1 | - | 0,9 | - | 0,2 | - |
| Koronvaihtosopimukset, maturiteetti yli vuoden | 23,7 | - | - | 4,9 | 23,7 | -4,9 |
| Yhteensä hteensä | 28,8 | 1,5 | 11,1 | 5,9 | 17,7 | -4,5 |
| MEUR | 31.12.2008 1.12.2008 | 31.12.2007 1.12.2007 |
|---|---|---|
| Valuuttatermiinit | 399,1 | 241,6 |
| Koronvaihtosopimukset, maturiteetti alle vuoden | 79,7 | 0,0 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset, maturiteetti yli vuoden | 225,7 | 225,7 |
| Yhteensä hteensä | 704,5 | 467,3 |
| Konsernin tuloslaskelma onsernin |
2008 | 2007 | 2006 | 1.6.–31.12.2005 .6.–31.12.2005 |
Pro forma ro 2005 |
Pro forma ro 2004 |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | MEUR | 3 399 | 3 018 | 2 597 | 1 419 | 2 358 | 1 900 |
| Vienti ja ulkomaan toiminta | MEUR | 3 280 | 2 919 | 2 528 | 1 374 | 2 288 | 1 835 |
| Liikevoitto | MEUR | 174 | 203 | 240 | 124 | 195 | 124 |
| % liikevaihdosta | % | 5,1 | 6,7 | 9,3 | 8,8 | 8,3 | 6,5 |
| Operatiivinen liikevoitto | MEUR | 193 4) | 221 3) | 223 2) | 113 1) | 180 1) | 124 |
| % liikevaihdosta | % | 5,7 4) | 7,3 3) | 8,6 2) | 8,0 1) | 7,6 1) | 6,5 |
| Voitto ennen veroja | MEUR | 145 | 184 | 232 | 126 | 191 | 113 |
| % liikevaihdosta | % | 4,3 | 6,1 | 8,9 | 8,8 | 8,1 | 6,0 |
| Tilikauden voitto | MEUR | 121 | 138 | 166 | 87 | 137 | 78 |
| % liikevaihdosta | % | 3,6 | 4,6 | 6,4 | 6,2 | 5,8 | 4,1 |
| Muut tunnusluvut uut |
2008 | 2007 | 2006 | 1.6.–31.12.2005 .6.–31.12.2005 |
Pro forma ro 2005 |
Pro forma ro 2004 |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | MEUR | 387 | 353 | 297 | 160 | 280 | 259 |
| Poistot ja arvonalentumiset | MEUR | 60 | 60 | 41 | 24 | 38 | 33 |
| Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin |
MEUR | 77 | 53 | 47 | 18 | 29 | 25 |
| Investoinnit asiakasrahoitus sopimuksiin |
MEUR | 36 | 38 | 22 | 21 | 28 | 18 |
| Investoinnit yhteensä % liikevaihdosta |
% | 3,3 | 3,0 | 2,6 | 2,8 | 2,4 | 2,2 |
| Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot |
47 | 46 | 31 | 18 | 30 | 29 | |
| % liikevaihdosta | % | 1,4 | 1,5 | 1,2 | 1,2 | 1,3 | 1,5 |
| Oma pääoma | MEUR | 864 | 897 | 877 | 767 | 767 | 654 |
| Taseen loppusumma | MEUR | 3 039 | 2 583 | 1 988 | 1 781 | 1 781 | 1 639 |
| Korolliset nettovelat | MEUR | 478 7) | 326 7) | 107 | 121 | 121 | 281 |
| Oman pääoman tuotto | % | 13,7 | 15,6 | 20,2 | 20,8 5) | 19,2 | 12,6 |
| Sijoitetun pääoman tuotto | % | 12,7 | 16,8 | 23,1 | 21,9 5) | 20,9 | 12,9 |
| Omavaraisuusaste | % | 32,9 | 38,3 | 47,6 | 46,2 | 46,2 | 42,2 |
| Nettovelkaantumisaste | % | 55,3 7) | 36,3 7) | 12,3 | 15,7 | 15,7 | 43,0 |
| Saadut tilaukset | MEUR | 3 769 | 4 106 | 2 910 | 1 366 | 2 385 | 2 337 |
| Tilauskanta | MEUR | 3 054 | 2 865 | 1 621 | 1 257 | 1 257 | 1 219 |
| Henkilöstö keskimäärin | 11 777 | 10 276 | 8 026 | 7 446 | 7 388 | 7 201 | |
| Henkilöstö kauden lopussa | 11 826 | 11 187 | 8 516 | 7 571 | 7 571 | 7 294 | |
| Osingot | MEUR | 37 6) | 65 | 63 | 41 | 41 | - |
1) Ilman Consoliksen myyntivoittoa ja MacGREGORin hankinnan lopullisen kirjanpitokäsittelyn vaikutusta
2) Ilman kiinteistöjen myyntivoittoa
3) Ilman konttitarttujien korjaus- ja tarkastusohjelmasta johtuvaa kertaluonteista kulua
4) Ilman toiminnan uudelleenjärjestelykuluja
5) Vuositasolla laskettuna
6) Hallituksen ehdotus
7) Sisältää 300 miljoonan dollarin Private Placement -joukkovelkakirjalainan valuuttakurssiriskisuojauksen
| 2008 | 2007 | 2006 | 1.6.–31.12.2005 .6.–31.12.2005 |
Pro forma ro 2005 |
Pro forma ro 2004 |
||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osakekohtainen tulos | |||||||
| Laimentamaton osake kohtainen tulos |
EUR | 1,91 | 2,17 | 2,57 | 1,35 8) | 2,11 | 1,20 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos |
EUR | 1,91 | 2,16 | 2,56 | 1,34 9) | 2,10 | 1,20 |
| Oma pääoma/osake | EUR | 13,95 | 14,29 | 13,72 | 11,93 | 11,93 | 10,17 |
| Osinko/osake, B-sarjan osake | EUR | 0,60 6) | 1,05 | 1,00 | 0,65 | - | - |
| Osinko/osake, A-sarjan osake | EUR | 0,59 6) | 1,04 | 0,99 | 0,64 | - | - |
| Osinko/tulos, B-sarjan osake | % | 31,4 6) | 48,4 | 38,9 | 48,2 | - | - |
| Osinko/tulos, A-sarjan osake | % | 30,8 6) | 48,0 | 38,5 | 47,5 | - | - |
| Efektiivinen osinkotuotto, | |||||||
| B-sarjan osake | % | 7,4 6) | 3,3 | 2,4 | 2,2 | - | - |
| Hinta/voitto (P/E), B-sarjan osake | EUR | 13,5 | 14,6 | 16,4 | 21,7 | - | - |
| Osakkeen kurssikehitys, B-sarjan osake |
|||||||
| Keskikurssi | EUR | 21,47 | 40,55 | 34,62 | 24,59 | - | - |
| Kauden ylin kurssi | EUR | 36,49 | 49,83 | 43,50 | 30,40 | - | - |
| Kauden alin kurssi | EUR | 7,63 | 29,78 | 28,84 | 21,84 | - | - |
| Kauden päätöskurssi | EUR | 8,09 | 31,65 | 42,10 | 29,29 | - | - |
| Osakkeiden markkina-arvo kauden lopussa 10) |
MEUR | 495 | 1 971 | 2 667 | 1 866 | - | - |
| B-sarjan osakkeiden markkina arvo kauden lopussa 11) |
MEUR | 419 | 1 671 | 2 266 | 1 593 | - | - |
| Osakevaihto, B-sarjan osake | 1 000 kpl | 85 697 | 70 945 | 52 909 | 43 423 | - | - |
| Osakevaihto, B-sarjan osake | % | 156,6 | 130,0 | 97,2 | 80,0 | - | - |
| A-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo 12) |
1 000 kpl | 9 526 | 9 526 | 9 526 | 9 526 | 9 526 | 9 526 |
| A-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden lopussa 12) |
1 000 kpl | 9 526 | 9 526 | 9 526 | 9 526 | 9 526 | 9 526 |
| B-sarjan osakkeiden lukumäärän laimentamaton painotettu |
|||||||
| keskiarvo 11) | 1 000 kpl | 52 367 | 53 439 | 54 169 | 54 222 | 54 225 | 54 229 |
| B-sarjan osakkeiden laimen tamaton lukumäärä kauden lopussa 11) |
1 000 kpl | 51 787 | 52 790 | 53 816 | 54 191 | 54 191 | 54 229 |
| B-sarjan osakkeiden lukumäärän laimennusvaikutuksella oikaistu painotettu keskiarvo 11) |
1 000 kpl | 52 456 | 53 669 | 54 502 | 54 613 | 54 630 | 54 641 |
6) Hallituksen ehdotus
8) Vuositasolla laskettuna 2,31 EUR
9) Vuositasolla laskettuna 2,30 EUR
10) Sisältää A- ja B-sarjan osakkeet, omat osakkeet vähennetty
11) Ei sisällä hankittuja omia osakkeita
12) A-sarjan osakkeisiin ei kohdistu laimennusvaikutusta
| Tilikauden voitto | |||
|---|---|---|---|
| Oman pääoman tuotto (%) | = | 100 x | Oma pääoma (keskimäärin kauden aikana) |
| Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut | |||
| Sijoitetun pääoman tuotto (%) | = | 100 x | Taseen loppusumma – korottomat velat (keskimäärin kauden aikana) |
| Omavaraisuusaste (%) | = | 100 x | Oma pääoma |
| Taseen loppusumma – saadut ennakot | |||
| Nettovelkaantumisaste (%) | = | 100 x | Korolliset velat1) – korolliset varat |
| Oma pääoma | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto | |||
| Osakekohtainen tulos | = | Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu | |
| keskiarvo kauden aikana | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Oma pääoma / osake | = | Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa | |
| Tilikaudelta jaettava osinko | |||
| Osinko / osake | = | Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa | |
| Tilikaudelta jaettava osinko / osake | |||
| Osinko / tulos (%) | = | 100 x | Osakekohtainen tulos |
| Osinko / osake | |||
| Efektiivinen osinkotuotto (%) | = | 100 x | B-sarjan osakkeen osakeantioikaistu kauden päätöskurssi |
| Hinta / voitto (P/E) | = | B-sarjan osakkeen osakeantioikaistu kauden päätöskurssi | |
| Osakekohtainen tulos | |||
| Keskikurssi | = | B-sarjan osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto kauden aikana | |
| Vaihdettujen B-sarjan osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden aikana | |||
| Osakkeiden markkina-arvo | Ulkona olevien B-sarjan osakkeiden määrä kauden lopussa x B-sarjan osakkeen kauden päätöskurssi |
||
| kauden lopussa | = | + Ulkona olevien A-sarjan osakkeiden määrä kauden lopussa x B-sarjan | |
| osakkeen kauden päätöspäivän keskikurssi | |||
| Osakevaihto | = | Vaihdettujen B-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden aikana | |
| Osakevaihto (%) | = | 100 x | Vaihdettujen B-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden aikana |
| B-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo kauden aikana |
1) Sisältää 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin Private Placement -joukkovelkakirjalainan valuuttakurssiriskisuojauksen.
Cargotecin osakkeet ovat rekisterissä Euroclear Finlad Oy:n (ent. Suomen Arvopaperikeskus Oy) ylläpitämässä arvo-osuusjärjestelmässä. Cargotecin maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2008 oli 64 304 280 euroa, ja osakekanta koostui 54 778 191 B-sarjan osakkeesta, jotka on noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä sekä 9 526 089 noteeraamattomasta A-sarjan osakkeesta.
Kaupparekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärä nousi vuoden 2008 aikana 83 907 osakkeella, kun osakkeita merkittiin 2005A- ja 2005B-optio-oikeuksilla.
Yhtiökokouksessa jokaisella A-sarjan osakkeella on yksi ääni ja kymmenellä B-sarjan osakkeella on yksi ääni kuitenkin niin, että jokaisella osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni. Kaikkien osakkeiden tuottama yhteenlaskettu äänimäärä oli vuoden 2008 lopussa 15 002 201.
Vuoden 2008 yhtiökokouksesta vuoden loppuun Cargotec hankki 1 086 000 omaa osaketta. Yhtiön hallussa oli vuoden lopussa 2 990 725 yhtiön B-sarjan osaketta, mikä vastaa 4,65 prosenttia osakepääomasta ja 1,99 prosenttia kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Liikkeeseenlaskettujen B-sarjan osakkeiden lukumäärä ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 51 787 466 vuoden 2008 lopussa.
Cargotecin B-sarjan osakkeen päätöskurssi 31.12.2008 oli 8,09 euroa. Tilikauden ylin kurssi oli 36,49 euroa ja alin kurssi 7,63 euroa. Tilikauden keskikurssi oli 21,47 euroa. Osakekurssi laski vuoden aikana 74 prosenttia. Samaan aikaan OMX Helsinki Benchmark Cap indeksi laski 50 prosenttia.
Cargotecin B-sarjan osakkeiden markkina-arvo 31.12.2008 ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 419 miljoonaa euroa. Kaikkien osakkeiden markkina-arvo, jossa pörssissä noteeraamattomat A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeiden tilinpäätöspäivän keskikurssiin, oli tilikauden lopussa 495 miljoonaa euroa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.
Tilikauden aikana Cargotecin B-sarjan osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsingissä noin 86 miljoonaa kappaletta, mikä vastasi noin 1 868 miljoonan euron vaihtoa. B-sarjan osakkeiden keskimääräinen päivävaihto oli 338 722 kappaletta eli 7 381 727 euroa.
Cargotecin pörssikurssitiedot ovat luettavissa yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.cargotec.fi /sijoittajat.
Cargotecin 29.2.2008 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti Cargotecin hallituksen hankkimaan omia osakkeita yhtiön vapaalla pääomalla. Omat osakkeet voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen ja muiden järjestelyjen rahoittamiseksi ja toteuttamiseksi, yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Hankittavien osakkeiden enimmäismäärä on yhteensä enintään 6 400 000 omaa osaketta niin, että A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 952 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita enintään 5 448 000 kappaletta.
Kuukausittainen osakevaihto
Kuukausittainen painotettu keskikurssi
OMXHB Cap kuukausittainen päätöskurssi indeksoituna
Edellä mainittuihin enimmäismääriin sisältyvät yhtiön hallussa helmikuussa 2008 jo olleet 1 904 725 B-sarjan osaketta. Valtuuksien perusteella Cargotec hankki 1 086 000 B-sarjan osaketta 25.3.–23.8.2008 markkinahintaan julkisessa kaupankäynnissä NASDAQ OMX Helsingissä. Osakkeiden keskimääräinen hinta oli 21,73 euroa osakkeelta. Tilikauden aikana hankittujen osakkeiden yhteenlaskettu kirjanpidollinen vastaarvo oli 1 086 000 euroa, ja niiden osuus osakepääomasta oli 1,69 prosenttia ja kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä 0,72 prosenttia. Hankitut omat osakkeet olivat yhtiön omistuksessa 31.12.2008. Valtuutuksesta oli 31.12.2008 käyttämättä 952 000 A-sarjan osaketta ja 4 362 000 B-sarjan osaketta vastaava määrä. Omien osakkeiden hankinnalla ei ollut merkittävää vaikutusta omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä.
Yhtiökokous valtuutti lisäksi Cargotecin hallituksen päättämään yhtiölle hankittujen omien osakkeiden luovuttamisesta. Hallitus valtuutettiin päättämään siitä, kenelle ja missä järjestyksessä omia osakkeita luovutetaan. Osakkeet voidaan luovuttaa mahdollisissa yrityskaupoissa tai muissa järjestelyissä tai yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamiseen hallituksen päättämällä tavalla ja laajuudessa. Hallituksella on myös oikeus päättää omien osakkeiden myymisestä NASDAQ OMX Helsingissä järjestettävässä julkisessa kaupankäynnissä mahdollisten yritysostojen rahoittamiseksi. Valtuutuksen kohteena on enintään 952 000 A-sarjan osaketta ja enintään 5 448 000 B-sarjan osaketta, jotka on hankittu yhtiölle. Hallitus valtuutettiin päättämään siitä, kenelle ja missä järjestyksessä omia osakkeita luovutetaan. Valtuutusta ei ollut käytetty 31.12.2008 mennessä.
Tilikauden päättyessä Cargotecin hallituksella ei ollut voimassa olevaa valtuutusta optio-oikeuksien tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen eikä osakepääoman korottamiseen. Yhtiö ei ole päättänyt osakeannista eikä optio-oikeuksien tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.
Cargotecin optio-ohjelma perustuu jakautuneen Kone Oyj:n vuoden 2004 optio-ohjelmaan, jossa Kone Oyj:n A-sarjan optiooikeutta vastaan sai yhden Cargotecin 2005A-optio-oikeuden ja Kone Oyj:n B-sarjan optio-oikeutta vastaan yhden Cargotecin 2005B-optio-oikeuden.
Cargotecin 2005A-optio-oikeuksia oli tilikauden 2008 alussa 12 725 kappaletta. Kaupankäynti 2005A-optio-oikeuksilla päättyi 20.3.2008. 2005A-optio-oikeuden vuoden ylin hinta oli 79,56 euroa ja alin hinta 52,59 euroa. 2005A-optio-oikeuden viimeinen noteeraus oli 57,66 euroa.
Cargotecin 2005B-optio-oikeudet on noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä, ja tilikauden 2008 alussa 2005B-optio-oikeuksia oli 50 154 kappaletta ja tilikauden lopussa 34 910 kappaletta. Niiden ylin hinta oli 68,00 euroa ja alin hinta 0,86 euroa vuonna 2008. 2005B-optio-oikeuden päätöskurssi vuonna 2008
(Perustuu Euroclear Finland Oy:n omistajarekisteriin)
% ulkona olevista osakkeista
Ilkka, Niklas ja Ilona Herlinin omistustiedot sisältävät suorat omistukset sekä määräysvaltayhtiöiden omistukset *
oli 0,86 euroa. 2005B-optio-oikeuksilla voidaan merkitä vielä 104 730 B-sarjan osaketta, jonka vaikutuksesta osakepääoma voi kasvaa 104 730 eurolla.
Optio-ohjelma on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedossa 24.
Cargotecilla oli vuoden 2008 lopussa yli 15 000 osakkeenomistajaa. Cargotecin suurin yksittäinen omistaja on Wipunen varainhallinta oy. Ilkka Herlin on suurin omistaja, kun omistukseen lasketaan sekä henkilökohtainen että määräysvaltayhtiöiden omistus. Hallintarekisteröityjen osakkeiden lukumäärä oli 13 300 372, ja osuus kaikista osakkeista ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita 21,69 prosenttia, mikä vastasi noin 8,87 prosenttia äänimäärästä. Kuukausittain päivitettävä luettelo Cargotecin suurimmista osakkeenomistajista on nähtävillä yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.cargotec.fi /sijoittajat.
Cargotecin hallituksen, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen sekä heidän määräysvallassaan olevien yhteisöjen yhteenlaskettu osakeomistus 31.12.2008 oli 2 940 067 A-sarjan osaketta ja 5 047 694 B-sarjan osaketta, mikä vastasi 12,42 prosenttia A- ja B-sarjan osakkeiden yhteismäärästä ja 22,96 prosenttia äänistä. Hallitus, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen omistivat vuoden 2008 lopussa 2005B-optio-oikeuksia yhteensä 1 000 kappaletta. Jos oletetaan, että kaikki optiooikeudet olisi merkitty osakkeiksi, hallituksen, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen osuus äänimäärästä 31.12.2008 olisi ollut 22,96 prosenttia.
Cargotecin internetsivuilla osoitteessa www.cargotec.fi /sijoittajat on nähtävillä ajantasainen tieto hallituksen ja johdon osake- ja optio-oikeusomistuksista.
Cargotecin osakekanta jakautuu A- ja B-sarjan osakkeisiin. Cargotecin B-sarjan osakkeet sekä 2005B-optio-oikeudet on noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä.
| B-sarjan osake -sarjan |
2005B-optio-oikeus 005B-optio-oikeus |
|---|---|
| ISIN-koodi: FI0009013429 | ISIN-koodi: FI0009618367 |
| Kaupankäyntitunnus: CGCBV | Kaupankäyntitunnus: CGCBVEW205 |
| Indeksi: OMX Helsinki CAP | Listattu määrä: 34 910* |
| Toimiala: Teollisuustuotteet ja -palvelut | Merkintäsuhde: 1:3 |
| Reuters ric: CGC.HE | Merkintähinta: 8,59 euroa osakkeelta |
| Bloomberg: CGCBV FH | Merkintäaika päättyy: 31.3.2009 |
* 31. joulukuuta 2008
| Osakkeita sakkeita | Omistajien mistajien lukumäärä ukumäärä |
%-osuus omistajista mistajista |
Osakemäärä, kpl sakemäärä, |
%-osuus osake- -osuus osake kannasta ilman annasta ilman omia osakkeita mia |
|---|---|---|---|---|
| 1–100 | 5 964 | 37,53 | 363 311 | 0,59 |
| 101–500 | 6 368 | 40,07 | 1 695 558 | 2,77 |
| 501–1 000 | 1 739 | 10,94 | 1 354 633 | 2,21 |
| 1 001–10 000 | 1 619 | 10,19 | 4 528 760 | 7,39 |
| 10 001–100 000 | 162 | 1,02 | 5 030 997 | 8,21 |
| 100 001–1 000 000 | 30 | 0,19 | 7 409 496 | 12,09 |
| yli 1 000 000 | 9 | 0,06 | 40 925 364 | 66,75 |
| Yhteensä hteensä | 15 891 | 100,00 | 61 308 119 1 308 | 99,99 |
| joista hallintarekisteröityjä | 16 | 13 300 372 | 21,69 | |
| Yhteistilillä | 5 436 | 0,01 | ||
| Ulkona olevat osakkeet yhteensä lkona olevat osakkeet |
61 313 555 1 313 | 100,00 | ||
| Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet | ||||
| 31.12.2008 | 1 | 2 990 725 | ||
| Liikkeeseen laskettu määrä iikkeeseen laskettu määrä yhteensä 31.12.2008 hteensä |
64 304 280 4 304 |
Perustuu Euroclear Finland Oy:n omistajarekisteriin.
| Osakkeenomistaja sakkeenomistaja |
A-sarjan -sarjan osakkeet sakkeet |
B-sarjan -sarjan osakkeet sakkeet |
Osakkeet sakkeet yhteensä hteensä |
Osakkeet sakkeet yhteensä, % hteensä, |
Äänet yhteensä hteensä |
Äänet yhteensä, % hteensä, |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Wipunen varainhallinta oy (Ilkka Herlinin määräysvallassa) |
2 940 067 | 4 550 000 | 7 490 067 | 11,65 | 3 395 067 | 22,63 |
| 2 | Mariatorp Oy (Niklas Herlinin määräysvallassa) |
2 940 067 | 4 290 000 | 7 230 067 | 11,24 | 3 369 067 | 22,46 |
| 3 | D-sijoitus Oy (Ilona Herlinin määräysvallassa) | 2 940 067 | 3 850 000 | 6 790 067 | 10,56 | 3 325 067 | 22,16 |
| 4 | Toshiba Elevator And Building Systems Corporation |
3 023 340 | 3 023 340 | 4,70 | 302 334 | 2,02 | |
| 5 | Cargotec Oyj | 2 990 725 | 2 990 725 | 4,65 | 299 072 | 1,99 | |
| 6 | Koneen Säätiö | 705 888 | 1 232 454 | 1 938 342 | 3,01 | 829 133 | 5,53 |
| 7 | Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma | 1 314 378 | 1 314 378 | 2,04 | 131 437 | 0,88 | |
| 8 | Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 787 900 | 787 900 | 1,23 | 78 790 | 0,53 | |
| 9 | Valtion Eläkerahasto | 750 000 | 750 000 | 1,17 | 75 000 | 0,50 | |
| 10 | Sundholm Göran | 450 001 | 450 001 | 0,70 | 45 000 | 0,30 | |
| 11 | Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola | 440 000 | 440 000 | 0,68 | 44 000 | 0,29 | |
| 12 | Herlin Heikki | 400 000 | 400 000 | 0,62 | 40 000 | 0,27 | |
| 13 | Nurminen Hanna | 390 001 | 390 001 | 0,61 | 39 000 | 0,26 | |
| 14 | Mandatum Life Henkivakuutusyhtiö | 319 729 | 319 729 | 0,50 | 31 972 | 0,21 | |
| 15 | ABN Amro Finland Sijoitusrahasto | 269 362 | 269 362 | 0,42 | 26 936 | 0,18 | |
| 16 | Etera Mutual Pension Insurance Company | 260 000 | 260 000 | 0,40 | 26 000 | 0,17 | |
| 17 | Fondita Nordic Small Cap Fund | 245 000 | 245 000 | 0,38 | 24 500 | 0,16 | |
| 18 | Sijoitusrahasto Aktia Capital | 239 000 | 239 000 | 0,37 | 23 900 | 0,16 | |
| 19 | Sampo Suomi Osake Sijoitusrahasto | 238 239 | 238 239 | 0,37 | 23 823 | 0,16 | |
| 20 | Moving Cargo Oy | 226 694 | 226 694 | 0,35 | 22 669 | 0,15 | |
| Yhteensä hteensä | 9 526 089 526 | 26 266 823 6 266 | 35 792 912 5 792 | 55,65 | 12 152 767 2 152 | 81,01 | |
| Hallintarekisteröidyt | 13 300 372 | ||||||
| Muut osakkeenomistajat | 15 210 996 | ||||||
| Liikeeseen laskettu osakemäärä yhteensä 31.12.2008 |
64 304 280 4 304 |
Perustuu Euroclear Finland Oy:n omistajarekisteriin.
| Vuosi | B-sarjan -sarjan osakkeet, kpl sakkeet, |
|---|---|
| 2005 | 203 700 |
| 2006 | 501 025 |
| 2007 | 1 200 000 |
| 2008 | 1 086 000 |
| Omia osakkeita yhteensä 31.12.2008 mia osakkeita yhteensä |
2 990 725 990 |
Helsingissä, 2. helmikuuta 2009
Ilkka Herlin Henrik Ehrnrooth
Tapio Hakakari Peter Immonen Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen
Karri Kaitue Antti Lagerroos Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen
Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen varapuheenjohtaja
Mikael Mäkinen Toimitusjohtaja
Olemme tarkastaneet Cargotec Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2008. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.
Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa
arvioidaan myös tilinpäätöksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.
Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Helsingissä 2. päivänä helmikuuta 2009
PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö
KHT KHT
Jouko Malinen Johan Kronberg
Sörnäisten rantatie 23 PL 61 00501 Helsinki Puh. 0204 5511 Faksi 0204 55 4275
[email protected] www.cargotec.fi
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.