Sisällysluettelo

Kannen valokuva: Emma Suominen

Norvestian hankinta: Strategisia askelia omistaja-arvoa kasvattaen

CapMan teki marraskuussa vapaaehtoisen julkisen vaihtotarjouksen kaikista Norvestian osakkeista ja osakkeisiin oikeuttavista arvopapereista. Tarjous toteutettiin joulukuussa. Tammikuussa 2017 CapManilla oli hallussaan 92,5 prosenttia Norvestian osakkeista. Yhteensä 4 639 Norvestian osakkeenomistajaa hyväksyi vaihtotarjouksen varsinaisen ja jälkikäteisen tarjousajan aikana.

Järjestelyn yhteydessä CapManin äänivaltaiset A-osakkeet muunnettiin B-osakkeiksi, minkä jälkeen CapManilla on yksi osakesarja, jonka osakkeilla on yhtenäiset äänioikeudet sekä oikeudet osinkoon ja yhtiön muuhun varojenjakoon.

CapMan on aloittanut pakollisen lunastusmenettelyn Norvestian lopuista osakkeista aikomuksenaan hankkia kaikki liikkeeseen lasketut ja ulkona olevat Norvestian vähemmistöosakkeenomistajien omistuksessa olevat osakkeet, minkä jälkeen Norvestian osakkeet haetaan poistettavaksi Helsingin Pörssistä.

CapMan jatkaa yhdistymisestä seuraavien synergiaetujen hyödyntämistä Norvestiasta tultua CapManin tytäryhtiö. Esimerkiksi kasvusijoittaminen on nyt yksi CapManin keskeisistä sijoitusstrategioista ja CapMan tulee jatkamaan toimintaa Norvestian kasvusijoitustiimiä vahvistaen.

Lisätietoa vaihtotarjouksesta ja lunastusmenettelystä löytyy osoitteessa www.capman.fi/vaihtotarjous.

osakekohtaisesta tuloksesta.

CapManin päivitetyt taloudelliset tavoitteet

CapMan on vaihtotarjouksen toteutumisen myötä päivittänyt taloudellisia tavoitteitaan seuraavasti:

Toimitusjohtajan katsaus

Etenimme vuoden 2016 aikana suunnitellusti monella strategisesti tärkeällä rintamalla ja onnistuimme selvästi kasvattamaan omistaja-arvoa. Toimintamme rakentuu nyt myös useamman entistä vakaamman jalan varaan.

Onnistumisia vuoden aikana olivat esimerkiksi yli 80 prosenttia kasvanut palveluliiketoiminta, eurooppalaiseen parhaimmistoon kuuluva pohjoismainen kiinteistörahastomme, sijoitustoiminnan toteutuneet hyvät irtautumiset sekä samalla vahvistunut asemamme johtavana lisäarvoa tuottavana pääomarahastojen hallinnointiyhtiönä. Myös osakekohtainen tuloksemme jatkoi neljä vuotta sitten alkanutta positiivista kehitystä. Osakekurssimme on heijastanut tätä trendiä ja nousi viime vuoden aikana 26 prosenttia vilkkaaman vaihdon tukemana. Markkina-arvon positiivisen kehityksen seurauksena CapMan nousi alkuvuonna 2017 Helsingin pörssin päälistalla kategoriaan keskisuuret yhtiöt.

KIINTEISTÖSIJOITTAMINEN KASVAA

Kiinteistösijoittaminen on jatkunut vilkkaana ja kiinteistötiimimme on toteuttanut useita merkittäviä irtautumisia muun muassa uusimmasta pohjoismaisesta rahastostaan. Pohjoismaat sekä lisäarvostrategiat kiinnostavat kiinteistösijoittajia kansainvälisesti ja valmistelemme jo seuraavan pohjoismaisen kiinteistörahaston varainhankintaa.

Saksan suurimman eläkevakuuttajan BVK:n kanssa solmimamme 400 miljoonan euron sijoitusmandaatin alla tehdyt sijoitukset täydentävät rahastojemme kautta toteutuneita sijoituksia ja tehostavat nykyresurssien hyödyntämistä. Mandaatti kertoo siitä, että kiinteistötiimimme paikallistuntemukseen ja osaamiseen luotetaan myös kansainvälisesti.

NORVESTIA VAHVISTAA CAPMANIN ASEMAA POHJOISMAISENA PÄÄOMASIJOITUS- JA VARAINHOITOYHTIÖNÄ

Suurin yksittäinen strateginen askel oli CapManin Norvestian osakkeista tekemän vapaaehtoisen vaihtotarjouksen toteutuminen.

Heikki Westerlund toimitusjohtaja

Etenimme vuoden 2016 aikana suunnitellusti monella strategisesti tärkeällä rintamalla ja onnistuimme kasvattamaan omistaja-arvoa.

Aiomme jatkossakin kasvattaa varainhoitoa, rahastojen hallinnointia ja

palveluliiketoimintaa.

Kaupan myötä Norvestiasta tuli CapManin tytäryhtiö ja vahvistimme asemaamme pohjoismaisena pääomasijoitus- ja varainhoitoyhtiönä. Olemme laajentaneet toimialuettamme pohjoismaisella pääomasijoitusalalla kattamaan nyt myös pienemmät kasvuyhtiöt ja vähemmistösijoitukset. CapMan Growth Equity on monella mittarilla mitattuna selvästi alueensa markkinajohtaja.

Norvestian hankinnan myötä voimme jatkossa paremmin hyödyntää omaa noin 200 miljoonan euron sijoituskapasiteettia sijoitustoiminnassa. Sijoitamme pääosin hallinnoimiemme rahastojen kautta, mutta myös suorina sijoituksina alueilla, joita nykyisten rahastojemme strategiat eivät kata. Vahva tase mahdollistaa tarvittaessa myös likviditeetin tarjoamisen rahastosijoittajillemme. Omien sijoitustemme myötä myös osakkeenomistajamme saavat osakkeessa läpileikkauksen pohjoismaisesta pääomasijoituskentästä. Emme kuitenkaan tule olemaan puhtaasti sijoitusyhtiö, vaan aiomme jatkossakin kasvattaa varainhoitoa, rahastojen hallinnointia ja palveluliiketoimintaa.

Keskeisiä strategisia teemoja kannattavan ja laadukkaan kasvun rinnalla ovat muun muassa asiakaslähtöinen toiminta (Best Private Equity Experience), taseen aktiivinen ja tuottava sijoittaminen sekä uusien tuotteiden harkittu lanseeraus. Esimerkkinä tästä on helmikuussa 2017 perustettu CapMan Infra, joka sijoittaa pohjoismaisiin infrastruktuurikohteisiin.

UUDISTETUT TALOUDELLISET TAVOITTEET

CapMan uudisti taloudelliset tavoitteensa vuoden 2016 lopussa. Kasvutavoite hallinnointi- ja palveluliiketoiminnalle on keskimäärin yli 10 prosenttia vuodessa. Oman pääoman tuottotavoite on keskimäärin yli 20 prosenttia vuodessa. Tavoite nettovelkaantumisasteelle, eli korollisen nettovelan suhteelle omaan pääomaan, on keskimäärin korkeintaan 40 prosenttia. CapManin tavoite on maksaa osinkoa vähintään 75 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta.

CapMan odottaa saavuttavansa taloudelliset tavoitteet asteittain ja avainluvuissa odotetaan kausivaihtelua. Osa tavoitteista on kuitenkin jo saavutettu. Osinkoehdotus vuodelta 2016 on yhdeksän senttiä, joka on runsas 80 prosenttia vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksestamme. Nettovelkaantumisasteemme oli vuoden 2016 lopussa 15 prosenttia. Rahoitusrakenteen kehittäminen ja esimerkiksi vuonna 2013 liikkeeseen lasketun hybridilainan takaisinmaksu parantavat omalta osaltaan osakekohtaista tulostamme. Oman pääoman tuottotavoitteen saavuttaminen onnistuu, kun hallinnointija palveluliiketoimintamme kannattavuus paranee kasvun ja harkitun kulurakenteen avulla, rahastomme synnyttävät voitonjakotuottoja ja sijoitustoimintamme tuottaa alalle tyypillistä tuottoa. Kasvutavoitteen saavuttamiseen meillä on hyvät ja toteuttamisvaiheessa olevat suunnitelmat.

YHDESSÄ TEKEMISEN KULTTUURI VAHVISTUU

CapManin Helsingin toimisto muutti vuodenvaihteessa Ludviginkadulle kivenheiton päähän vanhoista tiloistamme. Saimme toimenpiteen avulla uudet yhdessä tekemisen kulttuuria tukevat modernit toimitilat ja kulurakenteemme kannalta merkittävän säästön. CapMan on tänä päivänä kansainvälinen yhtiö, joka osaamisellaan ja aktiivisilla toimenpiteillä tuottaa lisäarvoa asiakkailleen ja osakkeenomistajilleen. Haluamme jatkuvasti uudistua vastaamaan muuttuvan markkinan vaatimuksia. Se tehdään olemalla läsnä ja ymmärtämällä toimintaympäristömme kehitystä, kuuntelemalla asiakkaiden palautetta ja ennen kaikkea CapManin osaavan ja motivoituneen henkilöstön toimesta.

CapMan on tänä päivänä kansainvälinen yhtiö, joka osaamisellaan ja aktiivisilla toimenpiteillä tuottaa lisäarvoa asiakkailleen ja osakkeenomistajilleen.

Lämpimät kiitokset vuodesta 2016 myös asiakkaillemme ja CapManin voimakkaasti laajentuneelle osakaskunnalle.

Heikki Westerlund toimitusjohtaja

Vuoden 2016 päätapahtumat

18.1. 10.3. Kasvua palveluliiketoiminnasta

CapManin varainhankinnasta vastannut tiimi organisoitui omaksi liiketoiminta-alueekseen, Scala Fund Advisoryksi, vuoden 2016 alussa. Scala tarjoaa pääomasijoitusalaan erikoistuneita varainhankinta- ja neuvonantopalveluja kategoriansa parhaille pääomarahastojen hallinnointiyhtiöille sekä omaisuusluokkaan sijoittaville. Scalan perustamisen myötä CapMan hyödyntää tiimin yli 15 vuoden kokemusta tarjoamalla varainhankinta- ja neuvonanto-osaamista ja laajentaa samalla palvelutarjontaansa strategiansa mukaisesti. Scala toimii itsenäisenä osana CapMania. Lisätietoa palvelutoiminnasta löytyy Scalan verkkosivuilta www.scala-advisory.com. 31.3. Uusi kiinteistötuote

Kasvusijoittaminen menestyy

Kasvusijoittaminen kiinnostaa laajasti pääomasijoituskentän muuttuessa monimuotoisemmaksi. CapManin omistama Norvestia kehitti kasvusijoitussalkussa olevasta Touhulasta noin viidessä vuodessa yksityisen päiväkotitoiminnan johtavan toimijan Suomessa ennen omistusosuutensa vähentämistä. Kasvusijoittaminen on yksi Cap-Manin keskeisistä sijoitusstrategioista ja CapMan jatkaa Norvestian kautta vähemmistöomistajana Touhulassa.

Museovirasto perusti Vantaalla sijaitsevaan Mastolan Keskusvarastoon uuden kokoelma- ja konservointikeskuksen. Alun perin CapMan Real Estate I -rahaston omistamaa logistiikkakiinteistöä on muokattu vastaamaan tämän pitkäaikaisen päävuokralaisen tarpeita. Vakaan vuotuisen vuokratuoton kohde on herättänyt runsaasti kiinnostusta sijoittajien keskuudessa ja myös CapMan on osa kohteen omistamaa suomalaisten sijoittajien ryhmittymää.

12.4. Irtautuminen LämpöLuxista

Ikkuna- ja oviremonttien kokonaispalveluja tarjoava Suomen Lämpöikkuna Oy (tuotemerkki LämpöLux) oli vuonna 2012 perustetun CapMan Buyout X -rahaston ensimmäinen irtautuminen. CapMan Buyout sijoitti LämpöLuxiin vuonna 2014, jonka jälkeen sen kehitys on ollut voimakasta: kannattavuus on parantunut, työntekijämäärä on lähes kaksinkertaistunut ja liikevaihto on kasvanut noin 15 prosentin vuosivauhtia. Onnistunut irtautuminen on lupaava alku uusimmalle Buyout-rahastolle.

16.5. Uusi 100 milj. euron velkarahasto

CapMan perusti toukokuussa 100 milj. euron suuruisen pohjoismaisen velkarahaston, jonka neuvonantajana toimii aikaisemmin CapMan Credit -nimellä toiminut Nest Capital. Rahaston sijoittajat ovat pääosin pohjoismaisia ja eurooppalaisia vakuutusyhtiöitä, eläkerahastoja sekä muita institutionaalisia sijoittajia. Rahaston velkasijoitukset liittyvät pääosin yritysjärjestelyihin, yrityskauppoihin, liiketoiminnan laajentamisprojekteihin, uudelleenrahoitustarpeisiin ja yhtiöiden pääomittamiseen. Nest Capital on osa CapMan-konsernia.

15.6. Irtautuminen Esperistä

CapMan Buyout IX -rahasto irtautui kesäkuussa Suomen johtavasta hoiva- ja terveyspalvelualan yrityksestä Esperi Care Oy:stä. CapManin hallinnoimat rahastot sijoittivat Esperiin vuonna 2010. Esperin liikevaihto ja henkilöstömäärä nelinkertaistui CapManin omistusaikana. CapMan on merkittävä sijoittaja CapMan Buyout IX -rahastossa ja irtautumisella oli 1,4 milj. euron tulosvaikutus ja 6,1 milj. euron kassavirtavaikutus CapManille. CapMan myi Esperin sijoitusyhtiö ICG:lle, eläkevakuutusyhtiö Eteralle ja Esperin toimivalle johdolle.

26.6. CapMan Real Estate aktiivinen Tanskassa

CapMan vahvisti asemaansa Tanskan kiinteistömarkkinoilla avaamalla kesäkuussa toimiston Kööpenhaminaan. CapMan Real Estate on aidosti pohjoismainen sijoittaja, joka keskittyy keskisuuriin toimisto-, liike ja asuinkiinteistöihin kasvukeskuksissa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. CapMan Real Estate -tiimi on toteuttanut useita sijoituksia etenkin Kööpenhaminan alueella ja paikallisen toimipisteen avaaminen oli luonnollinen jatkumo toiminnalle.

Vuoden 2016 päätapahtumat

15.7. Saksan suurin eläkevakuutusyhtiö asiakkaaksi

Saksan suurin eläkevakuutusyhtiö Bayerische Versorgungskammer (BVK) ja CapMan Real Estate sopivat heinäkuussa sijoitusmandaatista, jonka pohjalta CapMan Real Estate sijoittaa pohjoismaisiin vuokra-asuntokohteisiin BVK:n puolesta. CapMan on jo toteuttanut kaksi sijoitusta mandaatin pohjalta: pääkaupunkiseudulla sijaitsevaan asuntosalkkuun sekä uudisasuntokohteeseen Kööpenhaminassa. Mandaatti kerryttää vuosittaisia hallinnointipalkkioita CapManille ja oikeuttaa osuuteen sen perusteella toteutettujen sijoitusten voitonjaosta.

22.9. Kiinteistöissä arvonluontia muutosten kautta

CapMan Nordic Real Estate -rahasto on muuntanut Etelä-Tukholman Älvsjössä sijaitsevan toimistorakennuksen kouluksi ja myi kiinteistön ruotsalaiselle kiinteistöyhtiölle. Irtautuminen on vain yksi monesta vuoden aikana toteutuneesta onnistuneesta transaktiosta. Vuonna 2013 perustettu rahasto irtautui lisäksi If-vakuutusyhtiön pääkonttorista ja Pohjois-Tukholmalaisesta toimistokiinteistöstä, sekä sopi irtautumisesta viiden tähden hotelliksi muunnettavasta toimistorakennuksesta arvokiinteistössä Helsingin keskustassa. Rahasto toteutti myös useita uusia sijoituksia vuoden aikana, joista merkittävimmät olivat Heron Cityn kauppakeskus Tukholmassa sekä asuinkiinteistökohteet Kööpenhaminassa. Myös CapManin vanhemmat kiinteistörahastot sekä hotellirahasto olivat aktiivisia irtautumisrintamalla.

28.12. CapManin Helsingin toimisto muutti Helsingin CapManilaiset löytää nykyisin kulman takaa osoitteessa Ludviginkatu 6.

Sijoitus Forenomiin

Forenom on johtava pohjoismainen majoituspalveluita tarjoava yritys, joka hallinnoi 3 200 kalustettua asuntoa, useita huoneistohotelleja ja hostelleja ympäri Pohjoismaita. Forenom työllistää 260 henkilöä ja odottaa 60 milj. euron liikevaihtoa vuodelta 2016. CapManin tavoitteena on kasvattaa Forenomin ydinliiketoimintaa ja vahvistaa sen markkina-asemaa entisestään. CapMan ja Tesi hankkivat määräysvaltaosuuden yhtiössä joulukuussa.

19.12. Onnistunut Norvestian hankinta

CapMan tarjoutui 3.11. vapaaehtoisella julkisella ostotarjouksella hankkimaan kaikki Norvestia Oyj:n osakkeet ja osakkeisiin oikeuttavat arvopaperit. Ennen vaihtotarjouksen tekemistä CapManilla oli hallussaan 28,7 prosenttia Norvestian osakkeista. Yhdistynyt konserni mahdollistaa nopeamman kasvun ja vahvistaa CapManin asemaa johtavana pohjoismaisena pääomasijoitus- ja varainhoitoyhtiönä. Järjestely toteutui 19.12. ja CapManin omistus Norvestiassa ylittää 90 prosenttia. Lue lisää vaihtotarjouksesta vuosikertomuksen osiosta: Strategisia askelia omistaja-arvoa kasvattaen sekä osoitteessa www.capman.fi/vaihtotarjous

CapManin sijoitustoiminta vuonna 2016 lukuina

Hallinnoitavat pääomat Sijoitustoiminta

2,7 mrd. euroa hallinnoitavia pääomia rahastoissa

1,3 mrd. euroa hallinnoitavia pääomia kohdeyrityssijoituksia tekevissä rahastoissa

1,4 mrd. euroa hallinnoitavia pääomia kiinteistösijoituksia tekevissä rahastoissa

400 milj. euron sijoitusmandaatti pohjoismaisiin vuokra-

asuntokohteisiin.

181

milj. euroa omia sijoituksia vuoden 2016 lopussa (sijoitusten käypä arvo)

16 lopullista irtautumista rahastoista vuoden 2016 aikana

380

milj. euron pääomanpalautukset rahastosijoittajille

199 milj. euroa pääomaa kutsuttu rahastosijoittajilta

7 uutta sijoitusta rahastoista sekä useita lisäsijoituksia olemassa oleviin kohdeyrityksiin ja kiinteistöihin

36 milj. euroa sijoitettiin kohdeyrityksiin

129 milj. euroa sijoitettiin kiinteistökohteisiin

CapManin sijoitustoiminta vuonna 2016 lukuina

Arvonluonti rahastosijoituksissa CapManin jalanjälki

kiinteistöjen omistusaika keskimäärin (vuotta)

65 kiinteistökohdetta

740 000

Neliömetriä pinta-alaa yhteensä

300 vuokralaista asuinkiinteistöissä

300 vuokralaista liike- ja toimistokiinteistöissä

95 % keskimääräinen vuokrausaste

* 29 vuosina 2004-2016 tehtyä Buyout-irtautumista vuoden 2000 jälkeen tehdyistä sijoituksista.

**41 irtautumista CapMan Nordic Real Estate ja CapMan Real Estate I ja II -rahastoista sekä 4 NEP Partnersin tekemää irtautumista.

Case: CapMan Real Estate muunsi toimistorakennuksen Helsingissä asuinkäyttöön

Vanha toimistotalo Helsingin keskustassa sai uuden ilmeen, kun CapMan Real Estate muunsi sen asuinrakennukseksi. Muutostyöt olivat perusteelliset ja osoitteessa Ruoholahdenkatu 4 sijaitsevaan taloon valmistuikin vuoden 2016 aikana yhteensä 68 asuntoa ranskalaisine parvekkeineen, autotalleineen ja viherpihoineen. As Oy Helsingin Parkin kohteet ovat nyt myytävänä.

CapMan tänään

CapMan on johtava pohjoismainen sijoitus- ja erikoistunut varainhoitoyhtiö. Olemme aktiivisesti kehittäneet satoja yhtiöitä ja kiinteistöjä ja luoneet merkittävää arvoa viimeiset 25 vuotta yhtenä pääomasijoitusalan edelläkävijöistä Pohjoismaissa. Palveluksessamme on noin 100 pääomasijoittamisen ammattilaista ja hallinnoimme yhteensä noin 2,8 miljardin euron pääomia pääosin asiakkaidemme, eli sijoittajien, puolesta mutta myös suorina sijoituksina omasta taseestamme alueilla, joilla meillä ei ole aktiivista rahastoa. Tavoitteenamme on tarjota houkuttelevia tuottoja ja innovatiivisia ratkaisuja sijoittajille sekä lisäarvoa tuottavia palveluja ammattimaisille sijoitustoiminnan partnershipeille, kasvuhakuisille yrityksille sekä kiinteistöjen vuokralaisille. Sijoitusstrategiamme kattavat yritysostot (Buyout), kasvusijoittamisen (Growth Equity), kiinteistösijoittamisen (Real Estate), sijoitukset Venäjälle (Russia), velkasijoitukset (Credit), infrastruktuurin (Infra) ja taktiset, esimerkiksi likviditeetin hallintaan soveltuvat, sijoitukset (Tactical Opportunities). Palveluliiketoimintaamme kuuluvat muun muassa varainhankinnan, hankintaja ostotoiminnan sekä rahastojen hallinnoinnin palvelut.

CapMan Oyj – Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2016

1. SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET

CapMan Oyj (jäljempänä CapMan) noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa 1.1.2016 voimaan tullutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia Corporate Governance 2015 ("Hallinnointikoodi") noudata tai selitä -periaatteen mukaisesti, ja yhtiötä hallinnoidaan lisäksi Suomen lakien, yhtiön yhtiöjärjestyksen ja Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu Hallinnointikoodin hallinnointia koskevaa raportointiohjeistusta A (Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä) noudattaen. Hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla esimerkiksi Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n internetsivuilla.

Tämä selvitys on CapManin hallituksen tarkastusvaliokunnan käsittelemä ja se on laadittu hallituksen toiminta¬kertomuksesta erillisenä kertomuksena. CapManin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy on tarkastanut, että selvitys on annettu ja että sen sisältämä kuvaus taloudelliseen raportointi¬prosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa.

Lisätietoja CapManin hallinnoinnista löytyy yhtiön internetsivuilta.

2. HALLITUS

2.1. Hallituksen kokoonpano

CapManin hallituksen jäsenet valitsee yhtiökokous. Yhtiöjärjestyksessä ei ole erityistä hallituksen jäsenten asettamisjärjestystä. Hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kolme ja enintään yhdeksän jäsentä, joilla ei ole varajäseniä. Jäsenet valitaan vuoden toimikaudeksi, joka alkaa yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

CapManin varsinainen yhtiökokous valitsi 16.3.2016 yhtiön hallitukseen viisi jäsentä. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Karri Kaitue, Nora Kerppola, Claes de Neergaard ja Ari Tolppanen. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Dirk Beeusaert. Hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Karri Kaitueen ja varapuheenjohtajaksi Nora Kerppolan.

Hallituksen kokoonpano on monimuotoinen hallituksen jäsenten iän ja sukupuolen sekä ammatti- koulutus-, ja kansainvälisen taustan puolesta. Yhtiön tavoitteena on ylläpitää monimuotoisuutta hallituskokoonpanossa vähintään nykyisessä laajuudessa huomioiden kuitenkin hallituksen jäsenehdokkaiden yhtiön liiketoiminnan kannalta olennaiset pätevyydet, kuten rahoitusalan tuntemuksen. Hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet on määritelty Hallinnointikoodin suosituksen 9 mukaisesti.

Hallituksen jäsenten henkilötiedot on esitetty sivun 19 taulukossa.

2.2. Hallituksen jäsenten riippumattomuus

Hallitus arvioi järjestäytymiskokouksessaan 16.3.2016 jäsentensä riippumattomuutta yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista. Yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia jäseniä olivat Dirk Beeusaert, Karri Kaitue, Nora Kerppola ja Claes de Neergaard. CapMan Buyoutin senior advisor Ari Tolppanen oli ei-riippumaton sekä merkittävistä osakkeenomistajista että yhtiöstä.

Hallituksen jäsenten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä on esitetty sivun 15 taulukossa.

2.3. Hallituksen tehtävät

CapManin hallitus huolehtii lain ja yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa lisäksi siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. CapManin hallitus on vahvistanut itselleen kirjallisen työjärjestyksen, jossa määritellään hallituksen keskeiset tehtävät, toimintaperiaatteet ja kokouskäytännöt sekä hallituksen toiminnan ja työskentelytapojen vuosittainen itsearviointi.

Työjärjestyksen mukaisesti hallituksen päätehtävät ovat:

nimittää ja erottaa toimitusjohtaja
valvoa yhtiön johdon toimintaa
hyväksyä yhtiön strategiset tavoitteet
päättää uusien CapMan rahastojen perustamisesta ja CapManin omiin rahastoihin tehtävien sijoitusten suuruudesta
päättää merkittävistä muutoksista yrityksen liiketoiminnassa
varmistaa, että yhtiön toiminta on asianmukaisesti järjestetty
varmistaa johtamisjärjestelmän asianmukainen toiminta
hyväksyä tilinpäätösraportit ja osavuosikatsaukset
varmistaa, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty
varmistaa, että konsernin toiminta on lakien ja asetusten mukaista
hyväksyä hyvän hallinnoinnin, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet sekä muut olennaiset käytännöt ja toimintaperiaatteet
päättää toimitusjohtajan palkitsemisesta ja muun johdon sekä CapManin avainhenkilöiden palkitsemisperiaatteista
vahvistaa hallituksen valiokuntien keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet

Hallituksen puheenjohtaja huolehtii ja valvoo, että hallitus täyttää sille lain ja yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvat tehtävät.

2.4. Hallituksen toiminta tilikaudella 2016

Vuonna 2016 hallitus kokoontui kuusitoista (16) kertaa. Hallitus piti viisitoista (15) kokousta vuoden 2016 varsinaisen yhtiökokouksen valitsemalla kokoonpanolla ja yhden (1) kokouksen vuoden 2015 varsinaisen yhtiökokouksen valitsemalla kokoonpanolla. Sivulla 15 olevassa taulukossa on tiedot hallituksen jäsenten osallistumisesta kokouksiin vuonna 2016.

3. HALLITUKSEN VALIOKUNNAT

Hallitus asettaa valiokunnat ja valitsee valiokuntien jäsenet keskuudestaan hallituksen toimikaudelle yleensä varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Hallinnointikoodin suosituksen 15 (Valiokunnan jäsenten valinta) mukaisesti valiokunnassa on oltava vähintään kolme jäsentä. Hallitus vahvistaa valiokuntien työjärjestykset, ja kaikki valiokuntien kokousten pöytäkirjat toimitetaan hallitukselle tiedoksi. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee kaikki päätökset kollektiivisesti.

CapManin hallitus asetti 16.3.2016 järjestäytymiskokouksessaan tarkastus-, nimitys- ja palkitsemisvaliokunnat.

3.1. Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunta on asetettu tehostamaan taloudellista raportointia ja valvontaa koskevien asioiden valmistelua.

Tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu:

seurata tilinpäätösraportoinnin prosessia
valvoa taloudellista raportointiprosessia
seurata yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta
käsitellä yhtiön taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteitä
seurata tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta
arvioida lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta ja erityisesti oheispalvelujen tarjoamista
valmistella tilintarkastajan valintaa koskeva päätösehdotus

Hallitus valitsi 16.3.2016 pidetyssä järjestäytymiskokouksessa tarkastusvaliokunnan jäseniksi uudelleen Nora Kerppolan (puheenjohtaja) ja Karri Kaitueen ja uutena jäsenenä tarkastusvalikunnan jäseneksi Claes de Neergaardin. Valiokunnan jäsenmäärä nousi edelliseen vuoteen verrattuna kahdesta kolmeen jäseneen. Tarkastusvaliokunta kokoontui vuonna 2016 uudella kokoonpanolla neljä (4) kertaa ja yhden (1) kerran vuoden 2015 hallituksen valitsemalla kokoonpanolla. Sivun 15 taulukossa on tiedot valiokunnan jäsenten osallistumisesta kokouksiin.

3.2. Nimitysvaliokunta

Nimitysvaliokunta on asetettu tehostamaan hallituksen jäsenten nimitys- ja palkitsemisasioiden valmistelua. Nimitysvaliokunnan päätehtävänä on antaa varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotus hallituksen jäsenehdokkaista ja hallituksen palkitsemisesta.

Hallitus valitsi 16.3.2016 pidetyssä järjestäytymiskokouksessa nimitysvaliokunnan jäseniksi uudelleen Karri Kaitueen (puheenjohtaja) ja Ari Tolppasen. Koen Dejonckheeren tilalle nimitysvaliokuntaan valittiin uutena jäsenenä Dirk Beeusaert. Nimitysvaliokunta ei vuonna 2016 kokoontunut uudella kokoonpanolla kertaakaan, mutta kokoontui yhden (1) kerran vuoden 2015 hallituksen valitsemalla kokoonpanolla. Sivun 15 taulukossa on tiedot valiokunnan jäsenten osallistumisesta kokouksiin.

3.3. Palkitsemisvaliokunta

Palkitsemisvaliokunta on asetettu tehostamaan toimitusjohtajan ja yhtiön muun johdon palkitsemis- ja nimitysasioiden sekä muun henkilöstön palkitsemisjärjestelmiä koskevien asioiden valmistelua.

Palkitsemisvaliokunnan päätehtävänä on avustaa hallitusta valmistelemalla hallituksen päätöksentekoa varten:

Toimitusjohtajan palkitsemista koskevat asiat
yhtiön johdon palkitsemisjärjestelmien periaatteet yleisellä ja tarvittaessa yksilökohtaisella tasolla
yhtiön yleiset periaatteet kokonaiskompensaation rakenteesta.

Lisäksi valiokunta osallistuu:

päätöksenteon objektiivisuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseen yhtiön palkitsemisasioista päätettäessä
palkitsemisperiaatteiden ja -käytäntöjen tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseen yhtiön strategian ja pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteiden näkökulmasta
Yhtiön johdon nimittämiseen.

Hallitus valitsi 16.3.2016 pidetyssä järjestäytymiskokouksessa palkitsemisvaliokunnan jäseniksi uudelleen Karri Kaitueen (puheenjohtaja) ja Claes de Neergaardin. Koen Dejonckheeren tilalle palkitsemisvaliokuntaan valittiin uutena jäsenenä Dirk Beeusaert. Palkitsemisvaliokunta kokoontui vuonna 2016 uudella kokoonpanolla kolme (3) kertaa ja vuoden 2015 hallituksen valitsemalla kokoonpanolla kaksi (2) kertaa. Sivun 15 taulukossa on tiedot valiokunnan jäsenten osallistumisesta kokouksiin.

HALLITUS VUONNA 2016

Nimi	Henkilötiedot	Osakkeet ja osakeperusteiset	Osallistuminen	Osallistuminen valiokunnan
		oikeudet yhtiössä 31.12.2016	hallituksen kokouksiin	kokouksiin
Karri Kaitue	Hallituksen puheenjohtaja 7.8.2013 lähtien. Hallituksen varapuheenjohtaja 20.3.-7.8.2013.	0	16/16	Tarkastusvaliokunta: 5/5
	Hallituksen jäsen vuodesta 2012.			Nimitysvaliokunta: 1/1
	Syntymävuosi: 1964			Palkitsemisvaliokunta: 5/5
	Koulutus: oik.lis.
	Päätoimi: Hallitusammattilainen.
	Nimitysvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja, tarkastusvaliokunnan jäsen.
	Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
Nora Kerppola	Hallituksen varapuheenjohtaja 7.8.2013 lähtien.	10 000	13/16	Tarkastusvaliokunta: 5/5
	Hallituksen jäsen vuodesta 2011.
	Syntymävuosi: 1964
	Koulutus: MBA
	Päätoimi: Nordic Investment Group Oy:n toimitusjohtaja.
	Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja.
	Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
Claes de Neergaard	Hallituksen jäsen vuodesta 2011.	7 000	15/16	Tarkastusvaliokunta: 3/4
	Syntymävuosi: 1949			Palkitsemisvaliokunta: 5/5
	Koulutus: KTM.
	Päätoimi: Hallitusammattilainen ja konsultti.
	Tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan jäsen.
	Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
Ari Tolppanen	Hallituksen jäsen vuodesta 2013.	7 024 794	16/16	Nimitysvaliokunta: 1/1
	Syntymävuosi: 1953
	Koulutus: DI.
	Päätoimi: CapMan Buyoutin senior advisor, CapManin palveluksessa vuodesta 1989.
	Nimitysvaliokunnan jäsen.
	Ei-riippumaton hallituksen jäsen.
Dirk Beeusaert*	Hallituksen jäsen vuodesta 2016.	0	15/15	Nimitysvaliokunta: 0/0
	Syntymävuosi: 1964			Palkitsemisvaliokunta: 3/3
	Koulutus: LL.M., vero-oikeuden ja laskentatoimen maisterintutkinto
	Päätoimi: argenx NV:n lakiasiainjohtaja
	Nimitysvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan jäsen.
	Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
Koen	Hallituksen jäsen vuodesta 2010 vuoteen 2016.	0	0/1	Nimitysvaliokunta: 0/1
Dejonckheere**	Syntymävuosi: 1969			Palkitsemisvaliokunta: 1/2
	Koulutus: MBA, DI.

	Päätoimi: Gimv NV:n toimitusjohtaja.
	Nimitysvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan jäsen 16.3.2016 asti.
	Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

*) valittu hallituksen jäseneksi 16.3.2016 pidetyssä yhtiökokouksessa.

**) hallituksen jäsen 16.3.2016 pidettyyn yhtiökokoukseen asti.

4. TOIMITUSJOHTAJA

Yhtiön toimitusjohtajan valitsee hallitus. Toimitusjohtajan palvelussuhteen keskeiset ehdot määritellään toimitusjohtajasopimuksessa, jonka hallitus hyväksyy. Toimitusjohtaja johtaa ja valvoo yhtiön liiketoimintaa osakeyhtiölain ja hallituksen antamien ohjeiden ja valtuuksien mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Pääsääntöisesti toimitusjohtaja vastaa itsenäisesti yrityksen operatiivisesta toiminnasta sekä tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvista päätöksistä ja niiden toteuttamisesta. Toimitusjohtaja nimittää liiketoiminta-alueiden vetäjät. Hallitus hyväksyy suoraan toimitusjohtajan alaisuudessa toimivien henkilöiden rekrytoinnit. Toimitusjohtajaa ei voida valita hallituksen puheenjohtajaksi.

Vuonna 2016 CapManin toimitusjohtajana toimi Heikki Westerlund (s. 1966, KTM). Hänen henkilökohtaiset sekä määräysvaltayhteisöjensä osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2016 lopussa on selostettu sivun 16 taulukossa.

5. MUU JOHTO

Johtoryhmän päätehtävät ovat (i) tiimistrategian, varainhankinnan, resurssien sekä markkinoinnin ja brändin koordinointi, (ii) hallituksen ja toimitusjohtajan/johtoryhmän päätösten toteuttaminen, (iii) päätöksenteon tukeminen aktiivisella informoinnilla ja osallistumisella sekä (iv) tiimien informointi ja päätösten jalkauttaminen johtoryhmässä sovitulla tavalla. Johtoryhmän kokoonpano, vastuualueet sekä johtoryhmän jäsenten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2016 lopussa on selostettu sivun 16 taulukossa.

JOHTORYHMÄ VUONNA 2016

Nimi	Tehtävä/vastuut	Henkilötiedot	Johtoryhmän jäsenen ja hänen
			määräysvaltayhteisöjensä osakkeet
			ja osakeperusteiset oikeudet
			yhtiössä 31.12.2016
Heikki Westerlund	toimitusjohtaja	Syntymävuosi: 1966	Osakkeet: 2 972 156
		Koulutus: KTM	2013A-optiot: 400 000
			2013B-optiot: 400 000
			2013C-optiot: 400 000
Jerome Bouix	Scala Fund Advisory-tiimin vetäjä	Syntymävuosi: 1971	Osakkeet: 31 250
		Koulutus: KTM	2013A-optiot: 200 000
			2013B-optiot: 200 000
			2013C-optiot: 200 000
Niko Haavisto	Talousjohtaja	Syntymävuosi: 1972	2013A-optiot: 200 000
		Koulutus: YTM	2013B-optiot: 200 000
			2013C-optiot: 200 000
Mika Matikainen	CapMan Real Estate -tiimin vetäjä	Syntymävuosi: 1975	Osakkeet: 45 000
		Koulutus: KTM, VTM
Hans Christian Dall Nygård	CapMan Russia -tiimin vetäjä	Syntymävuosi: 1968	Osakkeet: 31 250
		Koulutus: KTM, MBA, CEFA
Markus Sjöholm	CapMan Buyout -tiimin vetäjä	Syntymävuosi: 1971	Osakkeet: 281 250
		Koulutus: KTM, OTK
Joakim Frimodig	Johtaja, strategiset kasvuhankkeet	Syntymävuosi: 1978	Osakkeet: 250 000
		Koulutus: BA (Oxon)	2013A-optiot: 100 000
			2013B-optiot: 110 000
			2013C-optiot: 120 000

6. KUVAUS TALOUDELLISEEN RAPORTOINTIPROSESSIIN LIITTYVIEN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTELMIEN PÄÄPIIRTEISTÄ

Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa CapManin sisäisen valvonnan viitekehystä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan avainroolit ja vastuut on määritelty konsernin sisäisissä ohjeistuksissa, joiden hyväksymisestä ja päivittämisestä vastaa yhtiön johto.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on taata riittävällä varmuudella taloudellisen raportoinnin luotettavuus, eheys, ajantasaisuus sekä se, että tilinpäätös laaditaan sovellettavien lakien, yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden ja muiden listayhtiöille asetettujen vaatimusten mukaisesti.

CapManin sisäisen valvonnan tarkoituksena on:

keskittyä strategisesti ja toimintojen tehokkuuden kannalta merkittävimpiin riskeihin
tukea eettisiä arvoja, hyvää hallintotapaa ja riskienhallintaa
varmistaa, että konsernin toiminta on lainmukaista ja että sisäisiä periaatteita ja toimintatapoja noudatetaan
varmistaa, että taloudellinen raportointi on luotettavaa, ja että se tukee yhtiön sisäistä päätöksentekoa sekä palvelee osakkeenomistajien tarpeita

6.1. Taloudellisen raportointiprosessin yleiskuvaus

CapManin liiketoimintamalli perustuu paikalliseen läsnäoloon Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä, ja organisaatio operoi yli maarajojen. Kuudessa eri maassa toimivat tytäryhtiöt raportoivat tuloksistaan emoyhtiölle kuukausittain. Taloushallinto on ulkoistettu muissa maissa paitsi Suomessa.

Taloudellinen informaatio kerätään, tallennetaan ja analysoidaan sekä jaetaan asianomaisten henkilöiden kesken käytössä olevien prosessien ja käytäntöjen mukaisesti. Konsernilla on yhteinen raportointi- ja konsolidointijärjestelmä, joka edesauttaa yhteisten valvontavaatimusten noudattamista. Konsernin taloushallinto

ylläpitää tilikarttaa, joka on käytössä kaikissa konsernin yksiköissä. Konsolidointia varten tytäryhtiöt lähettävät lukunsa kuukausittain konsernin taloushallintoon, jossa ne syötetään konsernin raportointijärjestelmään. Raportoidut luvut tarkastetaan sekä tytäryhtiöissä että konsernin taloushallinnossa. Lisäksi konsernin taloushallinto valvoo tuloslaskelman ja taseen eriä analyyttisella tarkastelulla. Konsernin osavuosikatsaukset ja tilinpäätös laaditaan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti.

6.2. Taloudellisen raportointiprosessin valvonta ja riskienhallinta Kokonaisvastuu talousraportointiin liittyvän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä on yhtiön hallituksella. Hallitus on asettanut tarkastusvaliokunnan huolehtimaan taloudellisen raportointiprosessin valvontaa koskevista tarkemmista tehtävistä. Niihin kuuluvat muun muassa tilinpäätösraportointiprosessin seuranta, taloudellisen raportointiprosessin valvonta ja sisäisen valvonnan tehokkuuden seuranta. Tarkastusvaliokunta myös käsittelee säännöllisesti yhtiön taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteitä.

Konsernin johto on vastuussa taloudellisen raportointiprosessin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan prosessien toteuttamisesta ja tehokkuudesta. Lisäksi johto vastaa laskentakäytäntöjen lainmukaisuudesta sekä siitä, että yhtiön taloutta hoidetaan luotettavasti ja asianmukaisesti.

Yhtiön toimitusjohtaja vastaa riskienhallintaprosessin toteuttamisesta määrittelemällä ja jakamalla riskienhallintaan liittyvät vastuualueet. Toimitusjohtaja on nimittänyt konsernin talousjohtajan riskienhallintapäälliköksi, joka on vastuussa kokonaisvaltaisen riskienhallintaprosessin koordinoinnista ja joka raportoi tarkastusvaliokunnalle sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvissä asioissa. Yksityiskohtaisempaa vastuuta sisäisen valvonnan toimintatavoista ja toteuttamisesta on jaettu eri toimintojen vastuuhenkilöille. Konsernin johto ja laskentaosasto edesauttavat taloudellisen raportointiprosessin tehokasta sisäistä valvontaa omalla toiminnallaan.

6.3. Riskien arviointi ja valvontatoimenpiteet

Taloudellisen raportointiprosessin riskien tunnistamiseksi CapMan on määritellyt taloudellisen raportoinnin tavoitteet. Riskiarviointiprosessin tarkoituksena on taloudellisen raportointiprosessin riskien tunnistaminen ja soveltuvien riskinhallintakeinojen määrittäminen.

Jotta asetettuja taloudellisen raportoinnin riskejä voitaisiin hallita, suoritettujen riskiarviointien perusteella kehitetään valvontatoimenpiteitä, joita asetetaan kaikille organisaation tasoille. Esimerkkejä valvontatoimenpiteistä ovat mm. sisäiset ohjeistukset ja hyväksymismenettelyt, täsmäytykset, varmistukset, analyyttiset toimenpiteet ja tehtävien eriyttäminen.

Konsernin vuosittaisessa strategiaprosessissa tunnistetut riskit käydään läpi, riskienhallinnan valvontatoimenpiteet kartoitetaan sekä mahdollisten uusien riskien vaikutusta konsernin strategiaan arvioidaan.

6.4. Taloudelliseen raportointiin liittyvä viestintä ja tiedotus CapMan on määritellyt taloudellisen raportoinnin roolit ja vastuut osana konsernin viestintä- ja tiedotuskäytäntöjä. Talousraportointiin ja sen sisäiseen valvontaan liittyvää ulkoista ja sisäistä informaatiota kerätään systemaattisesti, ja johdolle välitetään olennaista tietoa konsernin tapahtumista. Taloudellisen raportoinnin kannalta oikea-aikainen ja ajantasainen tieto esitetään asiaankuuluville toimielimille, kuten hallitukselle, johtoryhmälle ja monitoring-tiimille. Kaikki ulkoinen viestintä hoidetaan konsernin tiedonantopolitiikan mukaisesti. Tiedonantopolitiikka on saatavilla yhtiön internetsivuilla: http://www. capman.fi/sijoittajat/corporate-governance/tiedonantopolitiikka/.

6.5. Sisäisen valvonnan tehtävien organisointi ja seuranta Taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan tehokkuuden varmistamiseksi valvontatoimenpiteitä suoritetaan kaikilla organisaation tasoilla. Seuranta voi olla jatkuvaa päivittäisten työtehtävien muodossa tai tapahtua erillisinä toimeksiantoina. Yhtiön hallitus tekee päätöksen erillisen valvontatoimeksiannon antamisesta. Erillisten toimeksiantojen laajuus ja toteuttamistiheys riippuvat pääasiassa

riskiarvioista ja jatkuvien valvontatoimien tehokkuudesta. Sisäisessä valvonnassa havaitut puutteet raportoidaan johdolle, vakavimmat puutteet tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle.

Konsernin taloushallinto tekee kuukausittain tuloslaskelman ja taseen erien analyyseja sekä tytäryhtiökohtaisesti että liiketoiminta-aluetasolla. Tämän lisäksi taloushallinto tekee analyyseja yhtiön kuluista ja hallinnointipalkkioista, tarkistaa käyvän arvon muutokset kvartaaleittain, arvonalentumiset ja kassavirrat, sekä seuraa IFRS-standardeissa tapahtuvia muutoksia. Tarkastusvaliokunta ja hallitus seuraavat säännöllisesti talousinformaatioon liittyviä konsernitason raportteja, jotka sisältävät mm. toteutuneiden lukujen vertailutietoja suhteessa aikaisempiin kausiin ja budjettiin, muita ennusteita sekä arvioita kuukausittaisista kassavirroista ja kovenanttitasoista. Tarkastusvaliokunta seuraa lisäksi tarkemmin muun muassa raportointiprosessia (mukaan lukien johdon harkinnanvaraiset arviot), riskienhallintaa, sisäistä valvontaa sekä tilintarkastusta.

Monitoring-tiimi vastaa rahastojen kohdeyritysten kuukausittaisen raportoinnin keräämisestä, konsernin rahastojen menestyksen seuraamisesta ja ennustamisesta, laskentamallien laatimisesta sekä voitonjako-osuustuottojen laskennasta.

7. MUUT TIEDOT

7.1. Sisäpiirihallinnon keskeiset menettelytavat

CapMan noudattaa 3.7.2016 voimaan tulleen EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (596/2014) sisäpiirisäännöksiä ja Nasdaq Helsingin sisäpiiriohjetta. Lisäksi yhtiöllä on omia sisäpiirisääntöjä, jotka ovat osin pörssin yleisohjetta tiukempia. Sisäpiiriasioista vastaa konsernin compliance officer.

CapMan ei markkinoiden väärinkäyttöasetuksen voimaantultua 3.7.2016 lukien ole toistaiseksi ylläpitänyt pysyvää sisäpiiriluetteloa. CapManin 2.7.2016 saakka ylläpitämän julkisen sisäpiirirekisterin tiedot 2.7.2016 tilanteesta on nähtävillä 3.7.2017 asti yhtiön verkkosivuilta. Sisäpiirisäännösten tarkoittamista merkittävistä hankkeista, joilla voi olla vaikutusta CapManin liikkeeseenlaskemien rahoitusvälineiden arvoon, pidetään erillisiä hankekohtaisia sisäpiiriluetteloita,

jotka perustetaan ja joita ylläpidetään markkinoiden väärinkäyttöasetuksen ja yhtiön sisäisten ohjeiden mukaisesti.

CapMan on julkistanut 3.7.2016 alkaen johtohenkilöidensä ja näiden lähipiirin tekemät CapManin rahoitusvälinesiin liittyvät liiketoimet markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaisesti kalenterivuoden aikana tehtyjen liiketoimien arvon ylittäessä yhteensä 5 000 euroa. Kunkin johtohenkilön kokonaisomistus julkaistaan Hallinnointikoodin mukaisesti osana vuosikertomusta. Yhtiö ylläpitää luetteloa johtohenkilöistään ja näiden lähipiiristä. Lista ei ole julkinen. Cap-Man on määritellyt väärinkäyttöasetuksen mukaisiksi johtohenkilöiksi yhtiön hallituksen sekä sen johtoryhmän jäsenet (mukaan lukien toimitusjohtaja).

CapManin hallitukseen, johtoon tai henkilökuntaan kuuluvat henkilöt eivät saa käydä kauppaa yhtiön osakkeella tai optioilla ilman sisäpiiriasioista vastaavan henkilön (compliance officer) lupaa. Edellä mainittujen henkilöiden kaupankäynti CapManin osakkeilla on kokonaan kielletty 30 vuorokautta ennen tulosjulkistuksia.

7.2. Lähipiiriliiketoimia koskeva erityinen päätöksentekomenettely Yhtiöllä on vain epäolennaisia tai markkinaehtoisia lähipiiriliiketoimia ja tämän vuoksi yhtiö ei raportoi lähipiiritransaktioita koskevasta päätöksentekoprosessistaan Hallinnointikoodin 28 mukaisesti.

7.3. Tilintarkastajien palkkiot

Vuonna 2016 tilintarkastajalle tilintarkastuksesta maksetut palkkiot olivat 261 000 euroa ja muista tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista olivat 299 000 euroa.

7.4. Sisäinen tarkastus

Yhtiöllä ei ole järjestetty erikseen sisäisen tarkastuksen toimintoa.

Hallitus

KARRI KAITUE Hallituksen puheenjohtaja Riippumaton hallituksen jäsen

Syntynyt 1964 Koulutus oik. lis. Hallituksen jäsen vuodesta: 2012 Hallituksen valiokunnat Palkitsemisvaliokunta (pj.), Nimitysvaliokunta (pj.), Tarkastusvaliokunta (jäsen)

Päätoimi Hallitusammattilainen

Keskeiset hallitusjäsenyydet CapMan Oyj (pj.), Feon Oy (pj.), Taideyliopisto (pj.)

Keskeinen työhistoria

Karri Kaitue toimi vuosina 2015–2016 Ekokemin toimitusjohtajana. Vuosina 2005–2011 hän toimi Outokumpu-konsernin varatoimitusjohtajana. Hän oli Outokumpu-konsernin johtoryhmän jäsen vuosina 2002–2011, joista viimeiset kuusi vuotta hän toimi varapuheenjohtajana. Kaitueen vastuualueisiin Outokumpu-konsernissa kuuluivat muun muassa Tornion tehtaat, konsernin strategia sekä liiketoiminnan kehittäminen ja yrityskaupat. Hän työskenteli Outokumpukonsernin palveluksessa vuodesta 1990.

NORA KERPPOLA Hallituksen varapuheenjohtaja Riippumaton hallituksen jäsen

Syntynyt 1964 Koulutus MBA Hallituksen jäsen vuodesta: 2011 Hallituksen valiokunnat Tarkastusvaliokunta (pj.)

Päätoimi Nordic Investment Group Oy:n toimitusjohtaja

Keskeiset hallitusjäsenyydet

CapMan Oyj (varapj.), Creditinfo Lánstraust hf, Creditinfo Group hf, Krediidiinfo AS

Keskeinen työhistoria

Nora Kerppolalla on yli 20 vuoden kokemus pääomasijoittamisesta Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Hän on toiminut GMT Communicationsin partnerina Lontoossa sekä Weiss, Peck & Greer Private Equityn (nykyisin Robeco) partnerina New Yorkissa. Ennen tätä Kerppola työskenteli Investor Internationalilla (USA), joka on Investor AB:n tytäryhtiö ja ruotsalaisen Wallenberg-suvun intressiyhtiö. Kerppola aloitti uransa Credit Suisse First Bostonin yritysrahoitusosastolla.

DIRK BEEUSAERT Hallituksen jäsen Riippumaton hallituksen jäsen

Syntynyt 1964 Koulutus LL.M., vero-oikeuden ja laskentatoimen maisterintutkinto Hallituksen jäsen vuodesta: 2016 Hallituksen valiokunnat Palkitsemisvaliokunta (jäsen), Nimitysvaliokunta (jäsen)

Päätoimi argenx NV:n lakiasiainjohtaja

Keskeiset hallitusjäsenyydet

CapMan Oyj (jäsen)

Keskeinen työhistoria

Dirk Beeusaert on Belgian kansalainen ja toimii Euronext Brysselin pörssissä listatun biotekniikkayhtiö argenx NV:n lakiasiainjohtajana. Aikaisemmin Dirk toimi yli 20 vuotta listatun pääomasijoitusyhtiö Gimv NV:n varatoimitusjohtajana ja lakiasianjohtajana vastaten Gimv-konsernin hyvistä toiminta- ja hallinnointitavoista yhdessä toimitusjohtajan kanssa. Sitä ennen hän toimi johtotehtävissä Belgiassa ja Alankomaissa toimivassa vähittäiskauppaketju Gammassa. Hän aloitti uransa asianajajana Storme, Leroy & Van Parys -nimisessä asianajotoimistossa.

Hallitus

CLAES DE NEERGAARD Hallituksen jäsen Riippumaton hallituksen jäsen

Syntynyt 1949 Koulutus KTM Hallituksen jäsen vuodesta: 2011 Hallituksen valiokunnat Tarkastusvaliokunta (jäsen), Palkitsemisvaliokunta (jäsen)

Päätoimi Hallitusammattilainen ja konsultti

Keskeiset hallitusjäsenyydet

CapMan Oyj (jäsen), Grön Bostad AB (pj.), AB Stockholms Spårvägar (pj.)

Keskeinen työhistoria

Claes de Neergaard on toiminut Industrifondenin toimitusjohtajana, Euroopan investointipankin varatoimitusjohtajana sekä johtajana Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankissa (EBRD). Sitä ennen hän toimi Nordbanken Luxembourg SA:n toimitusjohtajana. De Neergaardilla on pitkä kokemus hallitustyöskentelystä pääasiassa rahoitus-, teollisuus- ja kiinteistöalalta. Hän on ollut Pohjoismaiden Investointipankin, Tredje AP-fondenin sekä CONNECT Sverigen hallituksen puheenjohtaja. Lisäksi hän on toiminut Ruotsin vientiluottolautakunnan varapuheenjohtajana.

ARI TOLPPANEN Hallituksen jäsen Ei-riippumaton yhtiöstä

Syntynyt 1953 Koulutus DI Hallituksen jäsen vuodesta: 2013 Hallituksen valiokunnat Nimitysvaliokunta (jäsen)

Päätoimi CapMan Buyoutin senior advisor, CapManin palveluksessa vuodesta 1989.

Keskeiset hallitusjäsenyydet

CapMan Oyj (jäsen), Kämp Collection Hotels Oy (pj.), Forenom Oy (jäsen)

Keskeinen työhistoria

Ari Tolppasella on 27 vuoden kokemus pääomasijoitusalasta. Tolppanen on yksi CapManin perustajista, ja hän toimi CapManin toimitusjohtajana vuosina 1989–2005. Hän on myös ollut Invest Europen (aikaisemmin EVCA) puheenjohtajana vuosina 2000–2001. Tolppanen oli CapManin hallituksen puheenjohtaja vuosina 2005–2010. Tolppanen on aikaisemmin toiminut myös Huurre Oy:n sekä Nordfilm Oy:n toimitusjohtajana.

Johtoryhmä

HEIKKI WESTERLUND toimitusjohtaja

+358 207 207 504 [email protected] KTM

Johtoryhmässä alkaen: 2013

Keskeiset hallitusjäsenyydet: Walki Group Oy, Orion Oyj, Norvestia Oyj

Keskeinen työhistoria:

Heikki Westerlund on ollut CapManin toimitusjohtaja vuodesta 2013. Hän on aikaisemmin toiminut CapMan Oyj:n hallituksen puheenjohtajana 1.6.2010-7.8.2013 ja CapMan Oyj:n toimitusjohtajana 1.4.2005-31.5.2010. Westerlund on aikaisemmin vastannut mm. CapManin buyout- ja teknologiatiimien toiminnasta. Ennen CapMania Westerlund oli Sitran palveluksessa.

JEROME BOUIX managing partner, Scala Fund Advisory

+46 731 461 132 [email protected] KTM

Johtoryhmässä alkaen: 2007

Keskeinen työhistoria:

Jerome on vuonna 2016 perustetun varainhankinta- ja neuvonantopalveluita tarjoavan Scala Fund Advisoryn managing partner. Hän toimi CapManin varainhankintatoiminnan vetäjänä vastaten keskisuuriin yritysjärjestelyihin sekä kasvu-, venture capital-, velka- ja kiinteistösijoituksiin erikoistuneiden rahastojen varainhankinnasta viimeiset 16 vuotta. Jerome on myös vetänyt CapManin 30-henkistä back office -tiimiä, jonka vastuualueisiin kuului raportointi, laki- ja compliance sekä viestintä ja sijoittajasuhteet. Hän on toiminut myös neljä vuotta Euroopan pääomasijoitusyhdistyksen Invest Europen (aikaisemmin EVCA) hallituksessa. Ennen CapMania Jerome on työskennellyt kauppa- ja teollisuusministeriön rahoitusryhmässä sekä Merrill Lynchin, Danske Bankin ja Nordic Investment Bankin palveluksessa.

HANS CHRISTIAN DALL NYGÅRD managing partner, CapMan Russia

+7 495 620 48 85 [email protected] KTM, MBA, CEFA

Johtoryhmässä alkaen: 2009

Keskeiset hallitusjäsenyydet: ROK-1

Keskeinen työhistoria:

Hans Christian toimii CapMan Russia -sijoitustoiminnan vetäjänä ja vastaa tiimin sijoitustoiminnasta sekä operatiivisesta johtamisesta. Ennen CapMania Hans Christian toimi 12 vuoden ajan Norumin palveluksessa, viimeisimpänä yhtiön toimitusjohtajana. CapMan osti Norumin vuonna 2008.

Johtoryhmä

JOAKIM FRIMODIG johtaja, strategiset kasvuhankkeet

+358 50 529 0665 [email protected] BA (Oxon)

Johtoryhmässä alkaen: 2016

Keskeiset hallitusjäsenyydet: Studentwork Sharper Oy

Keskeinen työhistoria:

Viimeiset 12 vuotta ennen CapMania Joakim toimi Summa Capitalissa, viimeksi varatoimitusjohtajana ja osakkaana. Sitä ennen Joakim työskenteli neuvonantajana Alfred Berg ja ABN Amro Corporate Financessa. Hän on uransa aikana toiminut neuvonantajana lukuisissa suomalaisissa ja kansainvälisissä yrityskauppa- ja rahoitustransaktioissa.

NIKO HAAVISTO talousjohtaja

+358 207 207 583 [email protected] YTM

Johtoryhmässä alkaen: 2010

Keskeiset hallitusjäsenyydet: Norvestia Oyj

Keskeinen työhistoria:

Niko on työskennellyt CapManin talousjohtajana vuodesta 2010. Ennen CapMania Niko työskenteli Oriola-KD Oyj:ssä talousohjauksen ja suunnittelun johtajana. Aikaisemmin hän on työskennellyt financial controllerina GE Healthcare Finland Oy:ssä sekä KHT-tilintarkastajana PwC Oy:llä.

MIKA MATIKAINEN managing partner, CapMan Real Estate

+358 207 207 616 [email protected] KTM, VTM

Johtoryhmässä alkaen: 2010

Keskeinen työhistoria:

Mika on ollut CapMan Real Estate -tiimin vetäjä ja CapMan Oyj:n johtoryhmän jäsen vuodesta 2010 ja hän on kasvattanut CapMan Real Estatea paikallisesta suomalaisesta kiinteistörahastojen hallinnointiyhtiöstä pohjoismaiseksi toimijaksi. Mika on myös ollut aktiivisesti mukana CapMan Hotels Real Estate -rahaston perustamisessa ja sen 39 hotellista koostuvan aloitussalkun hankinnassa vuonna 2008. Mika aloitti CapMan Real Estatessa vuonna 2006,

vuosi tiimin perustamisen jälkeen. Ennen CapMania hän työskenteli UBS Investment Bankissa Lontoossa.

MARKUS SJÖHOLM managing partner, CapMan Buyout

+358 40 50 80 121 [email protected] KTM, OTK

Johtoryhmässä alkaen:

2014

Keskeiset hallitusjäsenyydet:

Infocare Holding AS, Kämp Group Oy, Oral Hammaslääkärit Oyj, Fortaco Group Oy

Keskeinen työhistoria:

Markus on toiminut CapMan Buyout -tiimin vetäjänä vuodesta 2014 ja tiimin jäsenenä vuodesta 1996. Markuksella on ollut keskeinen rooli CapMan Buyoutin sijoitustoiminnassa ja hän on vaikuttanut merkittävästi CapMan Buyoutin asemaan johtavana pohjoismaisena keskisuuriin yrityksiin sijoittavana tiiminä.

Avainluvut

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

Milj. euroa	2012	2013	2014	2015	2016
Liikevaihto	27,3	29,8	39,5	31,8	26,6
Palkkiot	25,5	26,9	28,7	27,4	26,6
Voitonjako‐osuustuotot	1,8	2,9	10,8	4,4	0,0
Liiketoiminnan muut tuotot	0,2	0,0	0,2	0,3	0,1
Operatiivisen toiminnan kulut	‐30,3	‐27,9	‐30,2	‐28,0	‐30,7
Sijoitusten käyvän arvon muutokset	5,3	1,2	‐3,2	5,2	22,6
Liikevoitto	2,6	3,3	6,3	9,3	18,6
Rahoitustuotot ja ‐kulut	0,1	‐0,7	‐1,4	‐2,9	‐3,1
Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdistettävien sijoitusten	0,6	‐0,6	0,0	0,1	0,0
tuloksesta
Tulos ennen veroja	3,3	2,0	4,9	6,5	15,6
Konsernin tilikauden tulos	2,7	1,5	4,0	6,1	15,3
Oman pääoman tuotto, %	3,2	2,0	6,1	9,3	14,7
Sijoitetun pääoman tuotto,%	4,3	3,5	7,0	8,0	10,9
Omavaraisuusaste, %	61,9	58,9	57,8	43,7	56,6
Nettovelkaantumisaste, %	32,2	22,3	5,0	72,9	14,5
Osingonjako *)	0,0	3,4	5,2	6,0	13,0
Henkilöstön määrä (tilikauden lopussa)	109	103	106	101	108

*) Vuodelta 2016 hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

	2012	2013	2014	2015	2016
Tulos/osake, laimentamaton, senttiä	0,3	‐1,2	3,4	5,9	16,2
Laimennusvaikutuksella oikaistu, senttiä	0,3	‐1,2	3,4	5,8	16,1
Oma pääoma/osake, senttiä	93,9	77,0	76,1	75,5	98,6
Osinko/osake, senttiä *)	0,0	4,0	6,0	7,0	9,0
Osinko/tulos % *)	0,0	0,0	176,5	118,6	80,4
Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän keskiarvo
tilikauden aikana (1 000)	84 255	84 269	86 164	86 291	88 383
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa (1 000)	84 282	85 267	86 317	86 317	143 313
Ulkona olevien osakkeiden määrä (1 000)	84 255	85 240	86 291	86 291	143 287
Yrityksen hallussa olevat omat osakkeet
tilikauden lopussa (1 000)	26	26	26	26	26

*) Vuodelta 2016 hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

IFRS:n mukaan 15 milj. euron (29 milj. euroa 2011‐2012, 15 milj.euroa 2013‐2015) joukkovelkakirjalaina on luettu mukaan omaan pääomaan myös osakekohtaisen oman pääoman laskemisessa. Osakekohtaisen tuloksen laskemisessa on huomioitu katsauskaudelle kohdistuvat joukkovelkakirjalainan korot (netto).

AVAINLUVUT – KONSERNI

*) Oikaisut vuosien 2015 ja 2016 liikevaihtoon, liikevoittoon ja osakekohtaiseen tulokseen sekä vertailukelpoisiin eriin on kuvailtu kohdassa 2: Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja vaihtotehtoiset tunnusluvut.

Oikaistu liikevaihto ja liikevoitto, M€* Oikaistu tulos/osake ja osinko/osake, €*

Vuoden 2014 liikevaihtoa, liikevoittoa ja osakekohtaista tulosta on oikaistu 1,2 milj. euron voitonjako‐osuustuottojen takaisinmaksuriskin varauksen purkamisella ja on näin ollen vertailukelpoinen. Vuoden 2016 osinko on hallituksen ehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle.

3,2 2,0 6,1 9,3 4,3 3,5 7,0 8,0 2 4 6 8 10 12 14 16

12 13 14 15 16 Oman pääoman tuotto (ROE) Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)

ROI ja ROE, % Nettovelkaantumisaste, %

14,7

10,9

HALLINNOINTI‐ JA PALVELULIIKETOIMINTA

*) Oikaisut vuosien 2015 ja 2016 voitonjako‐osuustuottoihin sekä vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin on kuvailtu hallinnointi ja palveluliiketoimintaa ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä kuvaavassa

Palkkiot, M€ Oikaistut voitojako‐osuustuotot, M€*

taulokossa sekä kohdassa 2: Vertailukepoisuuteen vaikuttavat erät ja vaihtoehtoiset tunnusluvut. Vuoden 2014 voitonjako‐osuustuottoja on oikaistu 1,2 milj. euron voitonjako‐osuustuottojen takaisinmaksuriskin varauksen purkamisella ja on näin ollen vertailukelpoinen.

Hallinnointi ja palveluliiketoiminaan	tulos ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
---------------------------------------------	-------------------------------------------------------------	--

M€	2016	2015
Liikevaihto	26.7	31.8
Palkkiot	26.7	27.4
Osuustuotot	0	4.4
Voitonjako‐osuustuottojen takaisisnmaksuriskin uudelleenarviointi	2.3	‐
Oikaistu liikevaihto	29.0	31.8

Liikevoitto	‐1.5	4.1
Norvestian hankintaan liittyvät erät	0.2	0.8
Voitonjako‐osuustuottojen takaisisnmaksuriskin uudelleenarviointi	2.3	‐
Arvonlisäverosaamisen alaskirjaus	1.0	‐
Saadut vakuutuskorvaukset	‐0.3	‐
Oikaistu liikevoitto	1.7	4.9

Katsauskauden tulos	‐1.6	3.3
Norvestian hankintaan liittyvät erät	0.2	0.6
Voitonjako‐osuustuottojen takaisinmaksuriskin uudelleenarviointi	1.8	‐
Arvonlisäverosaamisen alaskirjaus	1.3	‐
Saadut vakuutuskorvaukset	‐0.2	‐
Oikaistu katsauskauden tulos	1.4	3.9

SIJOITUSTOIMINTA

Omasta taseesta tehdyt sijoitukset ja sitoumukset, milj. € Omien sijoitusten tulosvaikutus, milj. €

Sijoitusten ja sitoumusten jakautuminen, milj. €

Sijoitustoiminnan tulos

M€	2016	2015
Sijoitusten käyvän arvon muutos	22.6	5.2

Liikevoitto	20.2	5.2
Norvestian hankintaan liittyvät erät	‐7.3
Oikaistu liikevoitto	12.8	5.2

Tilikauden tulos	16.9	2.8
Norvestian hankintaan liittyvät erät	‐7.4	‐
Oikaistu tilikauden tulos	9.5	2.8

OSAKEKURSSIN JA INDEKSIN KEHITYS 2016

Hallituksen toimintakertomus 2016

LIIKETOIMINTA

CapMan‐konserni on sijoitus‐ ja varainhoitoyhtiö ja pohjoismainen pääomasijoitusalan edelläkävijä. CapManilla on kaksi toimintasegmenttiä, jotka ovat Hallinnointi‐ ja palveluliiketoiminta sekä Sijoitustoiminta.

Hallinnointi‐ ja palveluliiketoiminnassa CapMan hallinnoi pääomarahastoja, joiden pääomia partnership‐mallilla toimivat sijoitustiimit sijoittavat. Kohteet ovat pohjoismaisia tai venäläisiä pääosin listaamattomia yrityksiä tai pohjoismaisia kiinteistöjä. CapMan kerää rahastoihin varoja pohjoismaisilta ja kansainvälisiltä sijoittajilta. Lisäksi CapMan tarjoaa Scala Fund Advisoryn kautta pääomasijoitusalan varainhankinta‐ ja neuvonantopalveluja rahastoyhtiöille sekä sijoittajille. CapMan tarjoaa hankintarengaspalveluja CapMan Procurement Services (CaPS) ‐palvelun kautta yrityksille Suomessa ja Ruotsissa. CapMan tarjoaa myös rahastojen hallinnointiin liittyviä palveluja vaihtoehtoisen sijoitusluokan rahastoyhtiöille. Hallinnointi‐ ja palveluliiketoiminnassa on kaksi tulonlähdettä: palkkiotuotot sekä voitonjako‐ osuustuotot. Palkkiotuottoihin lukeutuvat rahastoilta saatavat hallinnointipalkkiot sekä palkkiot CapManin palveluliiketoiminnasta.

Sijoitustoiminnassa CapMan sijoittaa taseestaan pääomasijoitusluokkaan ja hajautetusti listatulle markkinalle. CapMan sijoittaa pääosin omiin rahastoihin sekä suoraan pohjoismaisiin kasvuyhtiöihin. Sijoitustoiminnan tulonlähteitä

ovat sijoitusten käypien arvojen kehitys sekä irtautumisten ja juoksevien tuottojen, kuten korkojen ja osinkojen, myötä realisoituneet tuotot. Segmentti.

VAIHTOTARJOUS NORVESTIAN OSAKKEISTA

CapMan teki 3.11.2016 vapaaehtoisen julkisen vaihtotarjouksen kaikista Norvestian osakkeista ja vahvisti sen ehtojen mukaisesti 19.12.2016. Vaihtotarjouksen vahvistamisen jälkeen CapManilla oli hallussaan 90,7 prosenttia Norvestian osakkeista ja niiden tuottamista äänistä. Norvestia‐ konserni on yhdistelty CapMan‐konserniin hankintahetkestä 19.12.2016 lähtien ja raportoitu osana CapManin Sijoitustoiminta‐segmenttiä. CapManin omistus Norvestiassa on hallituksen toimintakertomuksen julkaisuajankohtana 92,5 prosenttia.

KONSERNIN LIIKEVAIHTO JA TULOSKEHITYS VUONNA 2016

Konsernin liikevaihto oli 26,7 milj. euroa (31,8 milj. euroa vuonna 2015). Liikevaihdon lasku johtui pääosin voitonjako‐osuustuottojen takaisinmaksuvaraukseen (clawback) tehdystä 2,3 milj. euron lisäyksestä. Vertailukelpoinen liikevaihto oli 29,0 milj. euroa (31,8 milj. euroa) ja sitä on oikaistu taulukossa 1 esitetyillä erillä.

Operatiivisen toiminnan kulut olivat 30,7 milj. euroa (28,0 milj. euroa), sisältäen arvion henkilöstölle kohdistuvista tulospalkkioista.

Konsernin liikevoitto oli 18,7 milj. euroa (9,3 milj. euroa). Noin 100 prosentin tulosparannus johtui pääosin oman sijoitustoiminnan onnistumisesta sekä Norvestian hankinnasta. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 14,5 milj. euroa (10,1 milj. euroa) ja sitä on oikaistu ja sitä on oikaistu taulukossa 1 esitetyillä erillä.

Rahoitustuotot ja ‐kulut olivat ‐3,1 milj. euroa (‐2,9 milj. euroa). Tulos ennen veroja oli 15,5 milj. euroa (6,4 milj. euroa) ja tulos verojen jälkeen oli 15,3 milj. euroa (6,1 milj. euroa). Vertailukelpoinen tulos verojen jälkeen oli 10,9 milj. euroa (6,7 milj. euroa). Tulos/osake oli 16,2 senttiä (5,9 senttiä).

Vertailukelpoinen oikaistu tulos/osake oli 11,2 senttiä (6,6 senttiä). Laimennusvastikkeella oikaistu tulos/osake oli 16,1 senttiä (5,8 senttiä). Vertailukelpoinen laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake oli 11,2 senttiä (6,5 senttiä). Osakekohtaisen tuloksen laskemisessa on vähennetty tilikaudelle sekä vertailukaudelle kohdistuvat oman pääoman ehtoisen joukkovelkakirjalainan korot (netto). Vertailukelpoiseen tulokseen tehdyt oikaisut on esitetty taulukossa 1 sekä liitetiedoissa kohdassa 2 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja vaihtoehtoiset tunnusluvut.

Taulukko 1: Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja vaihtoehtoiset tunnusluvut

1 000 EUR	1‐12/16	1‐12/15

Liikevaihto	26 677	31 767
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät:
Voitonjako‐osuustuottojen takaisinmaksuriskin uudelleenarviointi	2 278
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	2 278	0
Oikaistu liikevaihto	28 955	31 767

Liikevoitto	18 672	9 271
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät:
Norvestian hankintaan liittyvät erät	‐7 109	779
Edullisesta kaupasta syntyvä voitto	‐13 884
Aiemman omistusosuuden uudelleenarvostustappio	3 957
Hankinnasta aiheutuneet menot	2 819	779
Voitonjako‐osuustuottojen takaisinmaksuriskin uudelleenarviointi	2 278
Arvonlisäverosaamisen alaskirjaus	975
Saadut vakuutuskorvaukset	‐294
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	‐4 150	779
Oikaistu liikevoitto	14 522	10 050

1 000 EUR	1‐12/16	1‐12/15

Tilikauden tulos	15 286	6 054
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät:
Norvestian hankintaan liittyvät erät	‐7 247	623
Voitonjako‐osuustuottojen takaisinmaksuriskin uudelleenarviointi	1 822
Arvonlisäverosaamisen alaskirjaus	1 255
Saadut vakuutuskorvaukset	‐236
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	‐4 406	623
Oikaistu tilikauden tulos	10 879	6 677

Osakekohtainen tulos, senttiä	16,2	5,9
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, senttiä	‐5,0	0,7
Oikaistu osakekohtainen tulos, senttiä	11,2	6,6

	16,1	5,8
Osakekohtainen tulos, laimennusvaikutuksella oikaistu, senttiä
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, senttiä	‐4,9	0,7
Oikaistu osakekohtainen tulos, laimennusvaikutuksella oikaistu, senttiä	11,2	6,5

Liikevaihto ja tulos neljännesvuosittain sekä tilikauden liikevaihto, liikevoitto ja tulos segmenteittäin on esitetty liitetiedoissa kohdassa 3 Segmentti‐ informaatio.

HALLINNOINTI‐ JA PALVELULIIKETOIMINTA

Hallinnointi‐ ja palveluliiketoiminnan liikevaihto oli tilikaudella 26,7 milj. euroa (31,8 milj. euroa vertailukaudella). Palkkiot olivat 26,6 milj. euroa (27,4 milj. euroa). Hallinnointipalkkioiden lisäksi palkkiot sisälsivät hankintarengaspalvelusta (CaPS), varainhankinta‐ ja neuvonantopalveluista (Scala Fund Advisory) sekä muista palveluista saadut palkkiot. Ne kasvoivat nettomääräisesti noin 80 prosenttia vertailukaudesta.

Tilikaudella saatiin 2,3 milj. euroa voitonjako‐osuustuottoja pääosin CapMan Equity VII sekä CapMan Public Market ‐rahastoilta. Aikaisemmin tuloutettujen voitonjako‐osuustuottojen takaisinmaksuvarauksen (clawback) muutoksen seurauksena voitonjako‐osuustuottoja kirjattiin alas 2,3 milj. euroa tilikaudella. Vertailukaudella saatiin voitonjako‐osuustuottoja 4,4 milj. euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto voitonjako‐osuustuottojen takaisinmaksuvarauksen muutoksella oikaistuna oli 29,0 milj. euroa (31,8 milj. euroa).

Hallinnointi‐ ja palveluliiketoiminnan liiketappio oli 1,5 milj. euroa (liikevoitto 4,1 milj. euroa). Vertailukelpoinen oikaistu liikevoitto oli 1,7 milj. euroa (4,9 milj. euroa). Tilikauden tulos oli ‐1,6 milj. euroa (3,3 milj. euroa). Vertailukelpoinen oikaistu tulos oli 1,4 milj. euroa (3,9 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät on esitetty liitetiedoissa kohdassa 3 Segmentti‐informaatio.

SIJOITUSTOIMINTA

Sijoitusten käyvän arvon muutos oli yhteensä 22,6 milj. euroa vuonna 2016 (5,2 milj. euroa vertailukaudella).

Sijoitustoiminnan liikevoitto oli 20,2 milj. euroa vuonna 2016 (5,2 milj. euroa). Vertailukelpoinen oikaistu liikevoitto oli 12,8 milj. euroa (5,2 milj. euroa). Sijoitustoiminnan tulos oli 16,9 milj. euroa (2,8 milj. euroa). Vertailukelpoinen oikaistu tulos oli 9,5 milj. euroa (2,8 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät on esitetty liitetiedoissa kohdassa 3 Segmentti‐informaatio.

Taulukko 2: CapManin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset 31.12.2016

Käypä arvo 31.12.2016 (milj. euroa)

Rahastosijoitukset	51,4
Kasvusijoitukset	37,9
Yhteisyritykset (ml. Maneq)	5,4
Muut	0,2
Lyhytaikaiset rahoitusvarat (ml. kaupankäyntisalkku)	86,2

CapManin hallinnoimiin rahastoihin tehtyjen sijoitusten käyvän arvon muutos oli 6,7 milj. euroa (0,8 milj. euroa), mikä vastaa 12,5 prosentin arvonnousua tilikaudella (0,3 prosentin arvonnousua vertailukaudella). Rahastosijoitusten positiivinen käyvän arvon kokonaismuutos oli seurausta pääosin tilikauden

aikana toteutuneista irtautumisista sekä CapManin omien sijoitusten kannalta merkittävien kohdeyhtiöiden positiivisesta kehityksestä.

CapMan sijoitti tilikaudella omiin rahastoihin pääomaa yhteensä 7,5 milj. euroa (4,4 milj. euroa). Pääomaa kutsuttiin muun muassa CapMan Nordic Real Estate, CapMan Buyout X ja CapMan Russia II ‐rahastoihin sekä KOy Mastolan Keskusvarastoon sijoittaneeseen Kokoelmakeskus Ky:öön. CapMan sai rahastoilta pääomanpalautuksia 14,4 milj. euroa (10,7 milj. euroa). Valtaosa pääomanpalautuksista saatiin muun muassa CapMan Buyout IX, CapMan Life Science IV, CapMan Public Market ja CapMan Nordic Real Estate ‐rahastoilta tilikaudella toteutuneiden irtautumisten seurauksena.

Norvestian hankinnan seurauksena tehdyt lisäykset rahastosijoituksiin olivat 6,4 milj. euroa. Rahastosijoitusten yhteenlaskettu käypä arvo oli kokonaisuudessaan 51,4 milj. euroa 31.12.2016 (47,2 milj. euroa 31.12.2015). Jäljellä olevien rahastoihin vielä kutsumattomien sijoitussitoumusten määrä oli 36,5 milj. euroa 31.12.2016 (25,2 milj. euroa 31.12.2015), mukaan lukien sitoumukset Norvestian mukana tulleisiin rahastoihin. Kutsumattomista sijoitussitoumuksista kutsutaan arviolta vain noin 20–25 milj. euroa seuraavien neljän vuoden aikana. Sijoitussitoumuksia alhaisempi arvio johtuu erityisesti käyttämättömästä sijoituskapasiteetista vanhemmissa tai jo toimintansa lopettaneissa rahastoissa. CapMan sijoittaa uusiin hallinnoimiinsa rahastoihin 1–5 prosenttia rahastojen koosta ja niiden sijoittajajakaumasta riippuen.

Kasvusijoitusten käypä arvo oli 37,9 milj. euroa. Kasvusijoitukset sisältävät suoria vähemmistösijoituksia pohjoismaisiin listaamattomiin yrityksiin.

Rahoitusvarojen käypä arvo oli 86,2 milj. euroa ja sisälsi Norvestian markkinainstrumentteihin sijoittavan kaupankäyntisalkun.

Kohdeyritysten osalta tehdyt sijoitukset on arvostettu käypään arvoon IPEVG:n suositusten (International Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines) mukaisesti. Käypä arvo on paras arvio hinnasta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä tapahtuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa. Kiinteistösijoitusten arvostus on tehty ulkopuolisten asiantuntijoiden arvonmääritysten mukaisesti liitetiedoissa kohdassa 33g) määritellyllä tavalla. Rahoitusvarojen osalta arvio käyvästä arviosta perustuu täysin samanlaisten varojen noteerattuihin hintoihin tai hinnoista johdettuihin tietoihin. Sijoitukset käypään arvoon, niiden herkkyysanalyysi sekä jäljellä olevat sitoumukset sijoitusalueittain on esitetty liitetiedoissa kohdissa 30 Vastuusitoumukset ja 33 g) Käyvän arvon määrittäminen.

TASE JA RAHOITUSASEMA 31.12.2016

Konsernin taseen loppusumma oli 252,7 milj. euroa 31.12.2016 (149,6 milj. euroa 31.12.2015). Pitkäaikaiset varat olivat 111,6 milj. euroa (121,1 milj. euroa), josta liikearvon osuus oli 6,2 milj. euroa (6,2 milj. euroa).

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahastosijoitukset olivat 51,4 milj. euroa 31.12.2016 (47,2 milj. euroa 31.12.2015). Käypään arvon tulosvaikutteisesti kirjattavat kasvusijoitukset olivat 37,9 milj. euroa (0 milj. euroa) ja niitä kirjattiin Norvestian hankinnan myötä.

Käypään arvoon kirjattavat muut sijoitukset olivat 0,2 milj. euroa (48,8 milj. euroa). Vertailukaudella muut sijoitukset sisälsivät kirja‐arvon Norvestian

nettovarallisuudesta CapManin aikaisemman omistusosuuden perusteella. Yhteisyritysten osuus arvostettuna käypään arvoon oli 5,4 milj. euroa (7,7 milj. euroa) ja koostui pääosin CapManin sijoituksesta Maneq Investments Luxembourg ‐yhtiöön. Pitkäaikaisten saamisten määrä oli 5,2 milj. euroa (6,1 milj. euroa).

Lyhytaikaiset varat olivat 141,1 milj. euroa (28,5 milj. euroa). Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat eli lyhytaikaiset sijoitukset olivat

86,2 milj. euroa (0,3 milj. euroa) ja sisälsivät Norvestian hankinnan myötä saadun kaupankäyntisalkun. Rahavarat olivat 45,0 milj. euroa (21,6 milj. euroa)

CapManin korolliset nettovelat olivat 20,8 milj. euroa 31.12.2016 (47,5 milj. euroa. CapManin korolliset lainat 31.12.2016 on eritelty taulukossa 3.

Taulukko 3: CapManin korolliset lainat

	Lainan koko 31.12.2016	Erääntyy viimeistään	Vuotuinen korko	Lainan koko 31.12.2015
Pankkirahoitusta käytössä	11,5 milj. euroa	Q2 2019		15 milj. euroa
Joukkovelkakirjalaina (2013)	15 milj. euroa	Q4 2017	5,5 %	15 milj. euroa
Ryhmäjoukkovelkakirjalaina (2014)	10 milj. euroa	Q2 2019	1,85 %	10 milj. euroa
Joukkovelkakirjalaina (2015)	30 milj. euroa	Q4 2019	4,2 %	30 milj. euroa
Pitkäaikainen rahoituslimiitti (käyttämättä)	(10 milj. euroa)			(15 milj. euroa)
(Hybridilaina*)	(15 milj. euroa)	Ei eräpäivää	8,0 %	(15 milj. euroa)

*) IFRS:n mukaan hybridilaina on oman pääoman ehtoinen. Hybridilainan korot vähennetään omasta pääomasta korkojen maksuhetkellä, ja ne maksetaan vuosittain. Hybridilainalla ei ole eräpäivää, mutta yhtiöllä on oikeus lunastaa se takaisin neljän vuoden kuluttua liikkeeseenlaskupäivästä sekä optio lunastaa hybridilaina takaisin tietyin edellytyksin alkaen kahden vuoden kuluttua liikkeeseenlaskupäivästä. Hybridilaina laskettiin liikkeelle 11.12.2013.

Pankkilainoihin liittyvät rahoituskovenantit on sidottu yhtiön omavaraisuusasteeseen ja korollisten pankkilainojen suhteeseen taseen rahastosijoituksista. Kovenanttiehdot täyttyivät 31.12.2016.

Ostovelat ja muut velat olivat 33,3 milj. euroa (13,1 milj. euroa).

Konsernin liiketoiminnan rahavirta oli tilikaudella ‐3,1 milj. euroa (0,6 milj. euroa). Muutos johtui pääosin sijoitusten käypien arvojen muutoksista johtuneista oikaisuista. Rahastoilta saatavat hallinnointipalkkiotuotot

maksetaan kahdesti vuodessa tammi‐ ja heinäkuussa, mikä näkyy rahavirtalaskelman käyttöpääomassa. Investointien rahavirta 37,3 milj. euroa (‐39,6 milj. euroa) sisältää muun muassa tehdyt sijoitukset ja saadut pääomanpalautukset. Rahavirta ennen rahoitusta, sisältäen Hallinnointi‐ ja palveluliiketoiminnan sekä Sijoitustoiminnan rahavirran, oli 34,2 milj. euroa (‐ 39.0 milj. euroa). Rahoituksen rahavirta oli ‐10,8 milj. euroa (32,0 milj. euroa) CapManin maksettua takaisin pankkilainoja tilikaudella

KONSERNI 2016 HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

AVAINLUKUJA 31.12.2016

CapManin oman pääoman tuotto oli 14,7 prosenttia (9,3 prosenttia) ja sijoitetun pääoman tuotto 10,9 prosenttia (8,0 prosenttia). Nettovelkaantumisaste oli 14,5 prosenttia 31.12.2016 (72,9 prosenttia 31.12.2015). Tavoitetaso oman pääoman tuotolle on keskimäärin yli 20 prosenttia ja nettovelkaantumisasteelle keskimäärin korkeintaan 40 prosenttia.

Taulukko 4: CapManin avainlukuja

	31.12.16	31.12.15

Tulos / osake, senttiä *	16,2	5,9
Tulos / osake, laimennusvaikutuksella oikaistu, senttiä *	16,1	5,8
Oma pääoma / osake, senttiä **	98,6	75,5
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä	88 382 868	86 290 467
Osakelukumäärä tilikauden lopussa	143 313 255	86 316 766
Ulkona olevien osakkeiden määrä	143 286 956	86 290 467
Yrityksen hallussa olevat omat osakkeet kauden lopussa	26 299	26 299
Oman pääoman tuotto, % p.a.	14,7	9,3
Sijoitetun pääoman tuotto,% p.a.	10,9	8,0
Omavaraisuusaste,%	56,6	43,7
Nettovelkaantumisaste,%	14,5	72,9

*) Pääomaltaan 15 milj. euron (15 milj. euroa 31.12.2015) hybridilaina sisältyy omaan pääomaan ja osakekohtaisen tuloksen laskelmassa on vähennetty tilikaudelle jaksotetut hybridilainan korot verojen jälkeen. Osakekohtaisen tuloksen laskelmassa osakemäärään on sisällytetty yrityshankinnan yhteydessä liikkeeseen lasketut uudet osakkeet IAS 33:n mukaisesti hankintahetkestä 19.12.2016 alkaen.

**) Sisältää pääomaltaan 15 milj. euron (15 milj. euroa 31.12.2015) hybridilainan. Osakekohtaisen oman pääoman laskelmassa osakemäärään on sisällytetty kaikki yrityshankinnan yhteydessä liikkeeseen lasketut uudet osakkeet.

HALLITUKSEN ESITYS VOITONJAOKSI

CapMan Oyj:n osinkopolitiikan tavoitteena on maksaa osinkoa vähintään 75 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta. Hallitus esittää yhtiön 15.3.2017 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osakkeenomistajille jaetaan osinkoa 0,09 euroa per osake, eli yhteensä noin 13,0 milj. euroa. Vuodelta 2016 osinkoa maksettiin 0,07 euroa osakkeelta, yhteensä 6,0 milj. euroa. CapMan Oyj:n jakokelpoiset varat olivat 123,1 milj. euroa 31.12.2016 (39,3 milj. euroa 31.12.2015).

HALLINNOITAVAT PÄÄOMAT 31.12.2016 SEKÄ VARAINHANKINTA JA PALVEULIIKETOIMINTA TILIKAUDELLA

Hallinnoitavilla pääomilla tarkoitetaan rahastojen jäljellä olevaa pääosin oman pääoman ehtoista sijoituskapasiteettia sekä jo sijoitettua pääomaa hankintahintaan tai mandaattien kohdalla vaihtoehtoisesti käypään arvoon. Hallinnoitavat pääomat lasketaan hallinnointipalkkioiden tuottopohjan perusteella, eli sijoituskapasiteetti sisältää oman pääoman lisäksi rahastojen velkaosuuden niissä tapauksissa, joissa hallinnointipalkkioita maksetaan myös rahaston velkaosuuden pohjalta. Hallinnoitavat pääomat kasvavat rahastojen varainhankinnan tai sijoitusmandaattien perusteella tehtyjen sijoitusten myötä, ja pienenevät sijoituskohteista irtautumisten seurauksena.

CapMan perusti 100 milj. euron suuruisen pohjoismaisen velkarahaston toukokuussa. Rahastoa hallinnoi CapMan‐konserniin kuuluva sijoitustoiminnan partnership Nest Capital, joka aikaisemmin toimi nimellä CapMan Credit. Rahaston varainhankinta jatkuu.

CapMan Real Estate on sopinut sijoitusmandaatista Saksan suurimman eläkevakuutusyhtiön Bayerische Versorgungskammerin (BVK) kanssa. Mandaatin pohjalta CapMan Real Estate toteuttaa sijoituksia pohjoismaisiin vuokra‐asuntokohteisiin yhteensä 400 milj. euron arvosta BVK:n puolesta. Vuonna 2016 CapMan toimi BVK:n neuvonantajana kahden yhteensä 165 milj. euron arvoisen asuntosalkun hankinnassa pääkaupunkiseudulla Suomessa sekä Kööpenhaminassa osana kyseistä sijoitusmandaattia. BVK hallinnoi 62 mrd euron pääomia, joita se sijoittaa muun muassa yhteistyökumppaneiden avulla. Mandaatti kerryttää vuosittaisia hallinnointi‐ ja tuottopalkkioita CapManille.

CapManin hallinnoitavat pääomat olivat yhteensä 2 692 milj. euroa 31.12.2016 (2 805 milj. euroa 31.12.2015). Velkarahaston perustamisella sekä BVK‐ mandaatin alla toteutetuilla sijoituksilla oli positiivinen vaikutus hallinnoitavien pääomien kehitykseen, joskin vuoden 2016 aikana toteutuneet irtautumiset puolestaan johtivat hallinnoitavien pääomien hienoiseen laskuun vuoden aikana. Hallinnoitavista pääomista 1 408 milj. euroa (1 464 milj. euroa) oli kiinteistöpääomarahastoissa tai kiinteistösijoitusmandaateissa ja 1 285 milj. euroa (1 341 milj. euroa) kohdeyrityssijoituksia tekevissä rahastoissa. CapManin palveluliiketoiminta on kasvanut yli 80 prosenttia vuoden 2016 aikana. Tällä hetkellä CaPS‐hankintarenkaalla on merkittävin vaikutus CapManin palveluista saataviin palkkioihin. CaPS‐hankintarengas kehittää jäsenyritystensä ostotoimintoja ja palveluista saadut palkkiotuotot ovat kasvaneet CaPS:in maantieteellisen laajenemisen sekä uusien jäsenten ja hankintakategorioiden myötä.

Osana CapMan‐konsernia toimiva Scala Fund Advisory tarjoaa pääomasijoitusalaan erikoistuneita varainhankinta‐ ja neuvonantopalveluja pääomarahastojen hallinnointiyhtiöille sekä omaisuusluokkaan sijoittaville

instituutioille. Scalalla on useita mandaatteja, jotka ovat kerryttäneet neuvonantopalkkioita osittain jo vuoden 2016 aikana. Suurin osa palkkioista on kuitenkin onnistumispalkkioita, joita maksetaan kertakorvauksena onnistuneen varainhankinnan seurauksena.

CapMan on lisäksi aloittanut rahastojen hallinnointiin liittyvien palvelujen kaupallistamisen. Kiristynyt sääntely‐ympäristö luo paljon mahdollisuuksia CapManin kaltaiselle vakiintuneelle toimijalle, jolla on osaamista ja tarvittavat resurssit tarjota muun muassa rahastojen perustamiseen, hallinnointiin ja arvonmääritykseen liittyviä palveluja alan pienemmille toimijoille. Toiminta on edelleen pienimuotoista.

CapManin palveluliiketoiminnalla on kokonaisuudessaan merkittävää kasvupotentiaalia ja sen arvioidaan kasvattavan CapManin palkkiotuottoja pitkällä aikavälillä.

YHTIÖN HALLITUS JA JOHTO

CapMan Oyj:n hallitukseen kuuluivat vuoden 2016 lopussa Karri Kaitue (pj.), Nora Kerppola (vpj.), Dirk Beeusaert, Claes de Neergaard sekä Ari Tolppanen.

CapMan‐konsernin johtoryhmään kuuluivat vuoden 2016 lopussa toimitusjohtaja Heikki Westerlund, Scala Fund Advisoryn managing partner Jerome Bouix, CapMan Russia ‐tiimin managing partner Hans Christian Dall Nygård, strategisista kasvuhankkeista vastaava johtaja Joakim Frimodig, talousjohtaja Niko Haavisto, CapMan Real Estate ‐tiimin managing partner Mika Matikainen ja CapMan Buyout ‐tiimin managing partner Markus Sjöholm.

YHTIÖKOKOUKSEN HALLITUKSELLE ANTAMAT VALTUUTUKSET

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta. Valtuutus käsittää enintään 8 000 000 omaa osaketta ja se on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2017 asti. Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus käsittää yhteensä enintään 15 000 000 yhtiön osaketta ja se on voimassa seuraavaan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2017 asti.

Valtuutusten sisältöä on kuvattu tarkemmin 16.3.2016 annetussa pörssitiedotteessa yhtiökokouksen päätöksistä.

YLIMÄÄRÄISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET JA HALLITUKSELLE ANTAMAT VALTUUDET

CapManin 8.12.2016 pidetty ylimääräinen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista Norvestiaa koskevan vaihtotarjouksen toteuttamiseksi ja päätti CapManin yhtiöjärjestyksen muuttamisesta ehdollisena sille, että vaihtotarjous toteutetaan ja kaikki CapManin A‐osakkeet on vaihdettu B‐osakkeiksi.

KONSERNI 2016 HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 65 576 292 osaketta. Yhtiöjärjestyksen muutokset on rekisteröitävä ennen kuin valtuutusta voi käyttää. Valtuutusta voidaan käyttää ainoastaan Norvestiaa koskevan vaihtotarjouksen toteuttamiseksi yhdessä tai useamassa erässä. Valtuutus on voimassa 8.12.2021 saakka. Valtuutus ei kumoa muita voimassa olevia valtuutuksia.

Ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi kaikki hallituksen ehdotukset sellaisenaan. Ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksiä ja valtuutuksia on kuvattu tarkemmin 8.12.2016 annetussa pörssitiedotteessa.

HENKILÖSTÖ

CapManin palveluksessa oli 31.12.2016 yhteensä 108 henkilöä (101 henkilöä 31.12.2015), joista 71 (67) työskenteli Suomessa ja loput muissa Pohjoismaissa, Venäjällä, Luxemburgissa ja Isossa‐Britanniassa. Henkilöstö maittain on esitetty liitetiedoissa kohdassa 6.

OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA

CapMan Oyj:n osakepääomassa ei tapahtunut tilikauden aikana muutoksia. Osakepääoma oli 771 586,98 euroa 31.12.2016. Osana Norvestian osakkeista tehtyyn vaihtotarjoukseen liittyviä järjestelyjä CapManin 5 750 000 A‐osaketta muunnettiin B‐osakkeiksi suhteessa 1:1 20.12.2016, jonka jälkeen CapManin yhtiöjärjestystä muutettiin niin, että yhtiöllä on jäljellä yksi osakesarja. CapMan laski liikkeeseen yhteensä 56 967 318 uutta CapManin osaketta vastikkeena vaihtotarjouksen hyväksyneille Norvestian osakkeenomistajille, minkä seurauksena CapManin osakkeita oli 143 313 255 kappaletta 31.12.2016.

Kaikki yhtiön osakkeet tuottavat yhden (1) äänen per osake ja yhtäläiset oikeudet osinkoon ja muuhun CapManin varojenjakoon osakkeenomistajille. CapMan Oyj:n osakkeet on liitetty arvo osuusjärjestelmään. Osakkeisiin liittyviä lunastuslausekkeita on kuvattu liitetiedoissa kohdassa 25 Oma pääoma ja osakkeet.

OSAKKEENOMISTAJAT JA JOHDON OMISTUS

CapMan Oyj:n osakkeenomistajien lukumäärä nousi 78 prosenttia vertailukaudesta ja oli 11 861 omistajaa 31.12.2016 (6 660 osakkeenomistajaa 31.12.2015).

Tilikaudella annettiin seuraavat liputusilmoitukset:

Mandatum Henkivakuutusyhtiön osuus CapMan Oyj:n osakkeiden omistuksesta ja äänimäärästä ylitti yhden kahdeskymmenesosan (1/20) osakkeiden hankinnan seurauksena 27.12.2016.

Oy Inventiainvest Ab:n (Ari Tolppanen) osuus CapMan Oyj:n osakkeiden omistuksesta ja äänimäärästä alitti yhden kahdeskymmenesosan (1/20) osakeannin seurauksena 27.12.2016.

Gimv NV:n osuus CapMan Oyj:n osakkeiden omistuksesta alitti yhden kahdeskymmenesosan (1/20) 20.12.2016 tehdyn osakekaupan seurauksena.

Oy Inventiainvest Ab:n (Ari Tolppanen) osuus CapMan Oyj:n osakkeiden äänimäärästä alitti yhden kymmenesosan (1/10) A‐sarjan osakkeiden muunnon B‐sarjan osakkeiksi (1:1) seurauksena 20.12.2016.

Heikki Westerlundin ja Heiwes Oy:n yhteenlaskettu osuus CapMan Oyj:n osakkeiden äänimäärästä alitti yhden kahdeskymmenesosan (1/20) A‐sarjan osakkeiden muunnon B‐sarjan osakkeiksi (1:1) seurauksena 20.12.2016.

MOM Invest Oy:n ja Geldegal Oy:n (Olli Liitola) yhteenlaskettu osuus CapMan Oyj:n osakkeiden äänimäärästä alitti yhden kahdeskymmenesosan (1/20) A‐ sarjan osakkeiden muunnon B‐sarjan osakkeiksi (1:1) seurauksena 20.12.2016.

Tuomo Raasion ja Winsome Oy:n yhteenlaskettu osuus CapMan Oyj:n osakkeiden äänimäärästä alitti yhden kahdeskymmenesosan (1/20) A‐sarjan osakkeiden muunnon B‐sarjan osakkeiksi (1:1) seurauksena 20.12.2016.

Gimv NV:n osuus CapMan Oyj:n osakkeiden tuottamasta äänimäärästä alitti yhden kahdeskymmenesosan (1/20) 4.11.2016 tehdyn osakekaupan seurauksena.

Vertailukaudella ei annettu liputusilmoituksia.

Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2016 suoraan ja määräysvaltayhtiöidensä kautta yhteensä 10 013 950 osaketta, jotka edustivat 7,0 prosenttia osakkeista ja äänivallasta. Hallituksen puheenjohtaja ja

toimitusjohtaja omistivat lisäksi vuoden lopussa yhteensä 1 200 000 2013A, 2013B ja 2013C‐optioita, jotka oikeuttavat merkitsemään vastaavan määrän yhtiön osakkeita ja edustavat 0,8 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänivallasta.

CapMan Oyj:n omistuksen jakautumista sektorikohtaisen luokituksen mukaan ja suuruusluokittain, yhtiön suurimpia omistajia, hallintarekisteröityjä osakkeita sekä yhtiön osakkeita koskevat lunastusvelvollisuuslausekkeet on kuvattu tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 25 Oma pääoma ja osakkeet.

OMAT OSAKKEET

CapMan Oyj:n hallussa oli yhteensä 26 299 yhtiön omaa 31.12.2016. Omat osakkeet edustivat 0,02 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä ja niiden markkina‐arvo oli 32 874 euroa 31.12.2016 (26 299 euroa 31.12.2015). Omien osakkeiden määrässä ei tapahtunut muutoksia tilikaudella.

KAUPANKÄYNTI JA MARKKINA‐ARVON KEHITYS

CapMan Oyj:n osakkeiden päätöskurssi oli 1,25 euroa 31.12.2016 (1,00 euroa 31.12.2015). Tilikauden osakevaihdolla painotettu keskikurssi oli 1,10 euroa (1,00 euroa), ylin kurssi 1,30 euroa (1,09 euroa) ja alin 0,91 euroa (0,83 euroa). CapManin osakkeita vaihdettiin tilikaudella 33,5 milj. kappaletta (13,7 milj. kappaletta), mikä vastasi 37,0 milj. euron (13,8 milj. euron) pörssivaihtoa.

CapMan Oyj:n osakkeiden markkina‐arvo oli 179,1 milj. euroa 31.12.2016 (86,3 milj. euroa 31.12.2015, sisältäen B‐osakkeiden tilikauden päätöskurssiin arvostetut A‐osakkeet).

KANNUSTINJÄRJESTELMÄT

CapManin palkitsemisjärjestelmä koostuu lyhytaikaisesta ja pitkäaikaisesta kannustinjärjestelmästä.

Lyhytaikainen järjestelmä koskee CapManin koko henkilökuntaa ja sen keskeinen tavoite on osakekohtainen tulos, jolle hallitus on asettanut minimitavoitteen. Sijoitustiimien kohdalla lyhytaikaisen järjestelmän bonukset perustuvat kyseisen sijoitusalueen hallinnointiliiketoiminnan tulokseen, ja niiden maksamista koskee myös osakekohtaisen tuloksen minimivaatimus. Pitkäaikainen kannustinjärjestelmä sisältää sijoitustiimien voitonjako‐ osuustuotot sekä avainhenkilöiden optio‐ohjelmat. Sijoitustiimien voitonjako‐ osuustuotot perustuvat ao. rahastoihin tehtyihin sijoituksiin ja niiden menestykseen. Järjestely perustuu kansainväliseen pääomasijoitustoimialalla vallitsevaan käytäntöön.

CapMan Oyj:llä oli tilikauden lopussa voimassa kaksi optio‐ohjelmaa henkilöstön kannustamiseksi ja sitouttamiseksi, Optio‐ohjelma 2013 ja Optio‐ ohjelma 2016. Hallitus päättää vuosittain optio‐oikeuksien jakamisesta konsernin palveluksessa oleville tai palvelukseen rekrytoitaville avainhenkilöille.

Optio‐ohjelma 2013:aan kuuluu enintään 4 230 000 optio‐oikeutta, jotka oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 4 230 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Optio‐ohjelma 2013 jakautuu A‐, B‐ ja C‐sarjoihin, joihin jokaiseen kuuluu enintään 1 410 000 optio‐oikeutta. Osakkeen merkintähinta 2013A‐optiolla on 0,75 euroa (osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi 1.4.—31.5.2013 lisättynä 10 prosentilla), 2013B‐optiolla on 1,03 euroa (osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi 1.4.—31.5.2014 lisättynä 10 prosentilla), ja 2013C‐optiolla on 1,05 euroa (osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi 1.4.—31.5.2015 lisättynä 10 prosentilla). Merkintäaika 2013A‐ optiolla alkoi 1.5.2016. Merkintäaika 2013B‐optiolla alkaa 1.5.2017 ja 2013C‐ optiolla 1.5.2018. Optio‐oikeuksilla tapahtuvista osakemerkinnöistä saatavat varat kirjataan sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. 31.12.2016 mennessä Optio‐ohjelma 2013A:han kuuluvia optio‐oikeuksia oli jaettu yhteensä 1 325 000 kappaletta, Optio‐ohjelma 2013B:hen kuuluvia optio‐oikeuksia yhteensä 1 218 334 kappaletta ja Optio‐ohjelma 2013C:hen kuuluvia optio‐oikeuksia yhteensä 1 227 291 kappaletta. 31.12.2016 mennessä optio‐oikeuksilla 2013A oli merkitty yhteensä 29 171 uutta osaketta.

Optio‐ohjelma 2016:aan kuuluu enintään 4 230 000 optio‐oikeutta, jotka oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 4 230 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Optio‐ohjelma 2016 jakautuu A‐, B‐ ja C‐sarjoihin, joihin jokaiseen kuuluu enintään 1 410 000 optio‐oikeutta. Osakkeen merkintähinta 2016A‐optiolla on 1,04 euroa (osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi 1.4.—31.5.2016 lisättynä 10 prosentilla), 2016B‐optiolla on osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi 1.4.—31.5.2017 lisättynä 10 prosentilla, ja 2016C‐optiolla on osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi 1.4.—31.5.2018 lisättynä 10 prosentilla. Merkintäaika 2016A‐optiolla alkaa 1.5.2019, 2016B‐optiolla 1.5.2020 ja 2016C‐optiolla 1.5.2021. Optio‐oikeuksilla tapahtuvista osakemerkinnöistä saatavat varat kirjataan sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. 31.12.2016 mennessä Optio‐ohjelma 2016:han kuuluvia optio‐oikeuksia ei ole jaettu.

Optio‐ohjelmien ehdot ovat saatavissa CapManin internetsivuilta osoitteessa http://www.capman.fi/sijoittajat/osakkeet‐ja‐osakkeenomistajat/optio‐ ohjemat/.

Optio‐ohjelmia ja yhtiön liikkeeseen laskemien optioiden vaikutusta yhtiön osakemäärään ja äänivaltaan on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 31 Osakeperusteiset maksut.

VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN JA HALLITUKSEN JÄRJESTÄYTYMISKOKOUKSEN PÄÄTÖKSIÄ

Päätöksiä on kuvattu tarkemmin 16.3.2016 julkistetuissa pörssitiedotteissa hallituksen järjestäytymiskokouksen sekä yhtiökokouksen päätöksistä.

TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKEROTMUKSEN JULKISTAMINEN JA VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2017

CapMan‐konsernin vuoden 2016 tilinpäätös sekä hallituksen toimintakertomus vuodelta 2016 julkistetaan osana CapManin vuoden 2016 vuosikertomusta helmikuussa 2017 viikolla 8. CapMan Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 15.3.2017 klo 10.00 Helsingissä. Yhtiökokouskutsu ja hallituksen muut ehdotukset yhtiökokoukselle julkaistaan viimeistään 22.2.2017. Osakeyhtiölain vaatimat tilinpäätösasiakirjat ovat saatavilla yhtiön internetsivuilla www.capman.fi viimeistään 22.2.2017.

SELVITYS HALLINTO‐ JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

CapMan Oyj:n Selvitys hallinto‐ ja ohjausjärjestelmästä julkaistaan hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä osana yhtiön vuoden 2016 vuosikertomuksessa viikolla 8, ja se on saatavilla yhtiön internetsivuilla www.capman.fi viimeistään 22.2.2017.

MUUT MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA

CapManin hallinnoima CapMan Life Science IV ‐rahasto irtautui Samsa AB:sta heinäkuussa 2016. Irtautumisella oli 1,5 milj. euron tulosvaikutus ja 5,7 milj. euron kassavirtavaikutus. Rahastossa on jäljellä yksi kohdeyhtiö, jonka myynnin jälkeen rahasto puretaan.

CapManin hallinnoimat rahastot irtautuivat Esperi Care Oy:sta kesäkuussa 2016. CapMan on merkittävä sijoittaja CapMan Buyout IX rahastossa ja irtautumisen kassavirtavaikutus oli CapManille 6,1 milj. euroa. Irtautumisen tulosvaikutus oli 1,4 milj. euroa.

CapMan Real Estate I ‐rahasto myi KOy Mastolan Keskusvaraston osakekannan Kokoelmakeskus Ky:lle. Kokoelmakeskus Ky:n sijoittajina on suomalaisten sijoittajien muodostama ryhmä, mukaan lukien CapMan. CapMan Real Estate vastaa kohteen hallinnoinnista.

CapMan Public Market ‐rahasto irtautui viimeisistä kohteistaan alkuvuonna, minkä myötä rahasto siirtyi voitonjakoon ja se puretaan lähitulevaisuudessa. CapMan saa rahastolta 1,2 milj. euroa voitonjako‐osuustuottoja, joista suurin osa tuloutettiin vuoden alkupuolella.

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

CapMan jatkoi Norvestian osakkeista tehdyn vaihtotarjouksen jälkikäteistä tarjousaikaa 9.1.2017 asti. Jälkikäteisen tarjousajan päätteeksi CapManin omistus Norvestiassa nousi 92,5 prosenttiin. CapMan on laskenut liikkeeseen yhteensä 1 677 096 uutta osaketta jälkikäteisellä tarjousajalla vaihtotarjouksen hyväksyneille Norvestian osakkeenomistajille. CapMan on

lisäksi aloittanut pakollisen lunastusmenettelyn jäljellä olevista Norvestian osakkeista osakeyhtiölain 18 luvun mukaisesti.

CapMan nousi Nasdaq Helsingissä markkina‐arvon perusteella luokkaan keskisuuret yhtiöt. Kaupankäynti uudessa markkina‐arvoluokassa alkoi 11.1.2017.

MERKITTÄVÄT RISKIT JA LÄHIAJAN EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Pääomasijoitustoimintaan liittyy yleisesti muun muassa riski sijoitusten epälikvidisyydestä eli epävarmuus arvonnousun realisoimisesta, riski yleisestä talouden kehityksestä ja markkinatilanteesta sekä riski kohdemaan taloudellisesta ja poliittisesta tilanteesta.

CapManin harjoittama sijoitustoiminta altistuu yleiselle markkinariskille. Markkina‐arvojen muutoksiin vaikuttavat muun muassa osake‐, korko‐, valuutta‐ ja kiinteistömarkkinoiden heilahtelut. Markkina‐arvojen muutokset vaikuttavat CapManin tulokseen sijoitusomaisuuden arvostusten kautta. Osakemarkkinoiden muutokset heijastuvat myös listaamattomien kohdeyhtiöiden arvostukseen, koska rahastoissa käytetyissä arvostusmenetelmissä käytetään osin vertailukohtana soveltuvien listattujen yhtiöiden osakkeiden arvoja. Taloudellinen epävarmuus voi vaikuttaa paitsi suoraan CapManin sekä CapManin hallinnoimien rahastojen sijoitustoiminnan onnistumiseen, myös esimerkiksi rahastojen nykyisten ja potentiaalisten sijoittajien sijoitettavissa olevaan varallisuuteen tai maksukykyyn.

CapManin liiketoimintaan liittyy merkittävä riski epäonnistumisesta uusien pääomarahastojen perustamisesta ja niiden varainhankinnassa. Onnistunut rahastojen varainhankinta on merkittävä tekijä hallinnointi‐palkkiotuottojen muodostumisessa ja luo mahdollisuuksia voitonjako‐osuustuottojen saamiselle tulevina vuosina. Esimerkiksi CapManin hallinnoimien rahastojen tekemien sijoitusten heikko kehitys, kiristyvä kilpailu, taikka muut CapManista riippumattomat syyt saattavat johtaa siihen, että varainhankinta uusilta tai nykyisiltä sijoittajilta saattaa tulevaisuudessa vaikeutua.

Irtautumisten ajankohtia ja niistä mahdollisesti saatavien voitonjako‐ osuustuottojen suuruutta on vaikea ennustaa. Myös Scala Fund Advisory ‐ toimintaan liittyvien palkkioiden ajoituksen ennustaminen on haastavaa liiketoiminnan luonteesta johtuen.

Konserniin kuuluvat rahastoja hallinnoivat yhtiöt voivat rahastoa koskevien sopimusten ehtojen perusteella joutua tietyissä tilanteissa palauttamaan saamiaan voitonjako‐osuustuottoja (niin kutsuttu clawback). Palautusvelvollisuus realisoituu tyypillisesti tilanteessa, jossa rahaston toimikauden päättyessä rahaston hallinnointiyhtiön todetaan saaneen enemmän voitonjako‐osuustuottoja kuin mihin sillä olisi rahastosopimuksen perusteella ollut oikeus. CapMan kirjaa saadut voitonjako‐osuustuotot kassaperusteisesti. Näin ollen vain realisoituneet voitonjako‐osuustuotot kirjataan CapManin tulokseen. Vastaavasti clawback‐ehtojen mukaan palautettavat voitonjako‐osuustuotot tulisivat rasittamaan CapManin tulosta siltä osin kuin mahdollisesti tehty palautusvaraus ei olisi riittävä. CapMan on kirjannut 7,5 milj. euron suuruisen mahdollisen palautusvarauksen CapMan Real Estate I Ky ‐rahaston osalta. Varauksen riittävyyttä tarkastellaan johdon toimesta kvartaaleittain, mutta sen todellinen määrä tiedetään vasta kun kaikki rahaston sijoituskohteet on realisoitu. Clawback‐vastuun realisoitumisella olisi negatiivinen kassavirtavaikutus ja on mahdollista, että tehty varaus ei ole riittävä.

Yhtiön rahoitussopimuksiin liittyy kovenantti‐ tai muita ehtoja. Kovenanttiehtojen rikkominen ja muiden sopimusvelvoitteiden täyttämättä jättäminen voisi nostaa rahoituksen kustannuksia merkittävästi ja jopa vaarantaa CapManin rahoituksen jatkumisen.

Muutokset CapManin sovellettavassa rahoitusmarkkinoiden sääntelyssä, olennaisessa kansallisessa tai kansainvälisessä verosääntelyssä tai verotuskäytännössä ja yleisesti liiketoimintaa koskevassa sääntelyssä tai viranomaistoimenpiteissä ja viranomaisten asettamissa vaatimuksissa sekä tapa, jolla kyseisiä lakeja, säädöksiä ja toimenpiteitä pannaan täytäntöön tai tulkitaan, sekä uusien lakien ja määräysten soveltaminen ja täytäntöönpano, voivat vaikuttaa merkittävästi CapManin liiketoimintaan.

CapMan Oyj:n toimintaan liittyviä riskejä sekä riskienhallintaa on kuvattu tarkemmin liitetiedoissa kohdassa 33 sekä erillisessä selvityksessä yhtiön hallinto‐ ja ohjausjärjestelmistä.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ YLEISESTI

Pohjoismaiden talouskasvun ennustetaan olevan maltillista vuonna 2017 piristyneen kansainvälisen kasvun tukemana. Ruotsin kasvun odotetaan hidastuvan hieman viimevuosien reippaasta tahdista. Tanskan, Norjan ja Suomen talouksien elpymisen odotetaan puolestaan jatkuvan asteittain.¹ Pohjoismaisella pääomasijoitusalalla on positiivinen vire ja alan toimijat odottavat vahvojen talouksien ja korkealuokkaisten sijoituskohteiden mahdollistavan hyviä tuottoja myös vuoden 2017 aikana, vaikka kiristynyt kilpailu ja sijoituskohteiden korkeat hintatasot ovat haaste.² Venäjän BKT:n odotetaan elpyvän asteittain vuoden 2017 aikana.F ³ Kuluneen vuoden poliittisten muutosten, kuten esimerkiksi Brexitin, Yhdysvaltojen presidentin vaihtumisen ja populismin nousun, kokonaisvaikutusta talouden ja toimintaympäristön kehitykseen on vaikea arvioida.

Kohdeyhtiösijoitukset

Osakemarkkinan poikkeuksellisen pitkäkestoinen noususuhdanne on jatkunut alkuvuonna 2017 markkinan hermostuneisuudesta ja geopoliittisista uhkakuvista huolimatta. Alhainen korkoympäristö ja osakemarkkinan syklisyyteen liittyvä epävarmuus ajaa sijoittajia etsimään vaihtoehtoisia tuottokohteita. Pääomasijoitusten pitkän aikavälin tuotot ovat historiallisesti olleet muita omaisuusluokkia korkeammat. Julkisten eläkerahastojen tekemien eurooppalaisten pääomasijoitusten kymmenen vuoden mediaanituotto (netto) oli 13 prosenttia vuodessa ja ylitti osakemarkkinan kehitystä heijastavan vertailuindeksin kahdeksalla prosenttiyksiköllä.⁴ Preqinin mukaan Eurooppaan sijoittavat vuoden 2010 ja 2013 välillä perustetut pääomarahastot ovat tuottaneet keskimäärin 12 prosenttia vuodessa.⁵ Suomessa työeläkeyhtiöiden tekemät pääomasijoitukset ovat tuottaneet keskimäärin 11 prosenttia vuodessa viimeisen kymmenen vuoden aikana.⁶ Rahastosijoittajat harkitsevat uusien sijoitussitoumusten tekemistä tarkkaan ja heidän tuotto‐ odotukset ovat nousseet. Pohjoismaisten kohteiden odotetaan tuottavan muuta Eurooppaa paremmin.⁷

1 Danske Bank Nordic Outlook January 2017

² Unquote 1.12.2016: Nordic outlook remains upbeat despite 2016 slowdown

³ Focus Economics 10.1.2017

⁴ Bain Global Private Equity report 2016

⁵ Preqin Private Equity Spotlight syyskuu 2016

⁶ Tela

⁷ Willis Tower Watson Private Equity Runway Q2 2016

Pääomarahastojen ennätyssuuret pääomanpalautukset kutsuttuun pääomaan verrattuna mahdollistavat uusien sijoitusten tekemisen omaisuusluokkaan, puoltaen pääomasijoitusten suosion kasvun jatkumista keskipitkällä aikavälillä. Preqinin sijoittajakyselyyn vastanneista 89 prosenttia koki pääomasijoitussalkkunsa kehityksen joko ylittäneen tai vastanneen odotuksia ja 93 prosenttia vastanneista aikoo joko kasvattaa tai ylläpitää pääomasijoituksiin kohdistuvaa sijoitusallokaatiotaan pitkällä aikavälillä. Puolet kyselyyn vastanneista uskovat pienten ja keskisuurten buyout‐ rahastojen tarjoavan houkuttelevimmat mahdollisuudet.⁸

Perustettujen rahastojen lukumäärä sekä kerätyt varat laskivat vuoden 2016 aikana, mutta markkinoilla olevien rahastojen lukumäärä on kasvanut jatkuvasti vuodesta 2010 ja rahastojen tavoitekoot ovat ennätystasolla. Puolet vuonna 2016 perustetuista rahastoista ylitti tavoitekokonsa, kun vastaava luku vuonna 2012 oli 32 prosenttia. Omaisuusluokka kiinnostaa laajasti ja uusia rahastoja tulee markkinoille, joten kilpailu pääomasta jatkuu kovana.⁹ Rinnakkaissijoituksista on tullut yleinen käytäntö toimialalla myös Pohjoismaissa. Ne mahdollistavat suuremmat sijoitukset yksinomaan rahastoista tehtäviin sijoituksiin verrattuna ja laajentavat toimialakohtaista osaamista.¹⁰ Yli kaksi‐kolmasosaa kyselyyn vastanneista pohjoismaisista hallinnointiyhtiöistä odotti rinnakkaissijoitusten kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana.¹¹

Buyout‐sijoitusten EBITDA‐kertoimet olivat vuoden 2016 lopussa hieman laskussa Pohjoismaissa. Euroopassa etenkin rahoitusalan ja terveydenhuollon sektoreilla tehtyjen yrityskauppojen hintatasot ovat vakautuneet alkuvuoden voimakkaan nousun jälkeen. Kertoimet nousivat kuitenkin ruoka‐ ja juomateollisuudessa.¹² Matala korkotaso ja korkeat arvostuskertoimet ovat kasvattaneet kiinnostusta pidemmän aikavälin strategioita, kuten infrastruktuurihankkeita, kohtaan. Pitkä sijoitushorisontti on myös nostanut yrityskauppoihin perustuvien buy‐and‐build‐strategioiden houkuttelevuutta.¹³ Aktiivinen listausmarkkina Pohjoismaissa on yleisesti nostanut yrityskauppa‐ aktiviteettia. Pohjoismaisten yrityskauppojen lukumäärä nousi viime vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä vertailukaudesta Euroopan hidastuneesta aktiviteetista huolimatta.¹⁴

Secondary‐markkina, eli jälkimarkkina, on entistäkin tärkeämpi osa toimialalle sijoittavien sijoitusstrategiaa ja osa keinovalikoimaa kasvattaa vaihtoehtoisten sijoitusten likviditeettiä ja esimerkiksi hajauttaa pääomasijoitussalkkua eri perustusvuosien välillä. Jälkimarkkinoilla rahastojen hinnoittelu lähenee jo käypiä arvoja.¹⁵ Jälkimarkkinan kasvun myötä myös sitä palvelevien neuvonantopalvelujen kysyntä kasvaa.

Kilpailu velkarahastojen varainhankinnassa on kiristynyt uusien rahastojen tultua markkinoille vuoden 2016 puolivälin jälkeen ja vauhti varainhankinnassa on hidastunut vuoden 2016 aikana. Mezzanine‐strategiat

15 SEI: Private Equity Liquidity: A Work in Progress

⁸ Preqin Investor Outlook Alternative Assets H2 2016

⁹ Preqin 2016 Fundraising Update

¹⁰ White & Case: Outlook for Nordic PE: An insider perspective on 2016

¹¹ Willis Tower Watson Private Equity Runway Q2 2016

¹² Clearwater International Unquote Multiples Heatmap Analysis December 2016

¹³ Willis Tower Watson Private Equity Runway Q2 2016

¹⁴ Unquote SL Capital Barometer Q2 & Q3 2016

ovat saaneet kilpailua etenkin suorasta lainoittamisesta. Suuret rahastot ja vakiintuneet hallinnointiyhtiöt kiinnostavat sijoittajia eniten. ¹⁶

Kiinteistöt

Kiinteistömarkkinan kokonaisvolyymi oli ennakkotietojen mukaan Pohjoismaissa noin 40,5 mrd euroa vuonna 2016. Tämä vastaa noin 10 prosentin kasvua viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja osoittaa, että markkina on pysynyt dynaamisena ja likviditeetti on parantunut entisestään vuodentakaiseen verrattuna.¹⁷

Vuonna 2016 jatkunut sijoitusvolyymin kasvu laski nettotuottovaatimustasoja kaikissa Pohjoismaissa. Ruotsissa parhaiden toimistojen ja liiketilojen nettotuottovaatimustaso laski vuoden toisella puoliskolla 3,75 prosentin tasolle, kun taas Tanskassa prime‐toimistojen nettotuottovaatimustaso laski 4,0 prosenttiin ja liikekiinteistöjen vain 3,2 prosenttiin. Tuottovaatimustasot laskivat vuoden aikana myös Suomessa, jossa nettotuottovaatimustasot vaihtelivat vuoden jälkipuoliskolla 4,0 prosentin (toimistot) ja 3,75 prosentin (liiketilat) välillä. Myös sekundäärisissä kohteissa tuottovaatimukset laskivat, joskin eri maiden välillä on huomattavia eroja riskialttiimpien kohteiden hinnoittelussa. Esimerkiksi Tukholmassa B‐tason kohteet A‐sijainneilla tai A‐ tason kohteet B‐sijainneilla kävivät kaupaksi vain pienellä riskipreemiolla prime‐kohteisiin verrattuna, mutta Helsingissä riskipreemio prime‐ ja sekundääristen kohteiden välillä on pääsääntöisesti ollut edelleen yli kaksi prosenttiyksikköä.¹⁸

Ruotsissa ja Tanskassa kansantalouksien kasvu heijastui positiivisesti vuokralaismarkkinaan, jossa vuokrat nousivat ja vajaakäyttöasteet laskivat. Myös Suur‐Kööpenhaminan asuntomarkkinan vahva vire jatkui koko vuoden, joskin vauhti hieman tasaantui vuoden loppupuolella. Toisin kuin Ruotsissa ja Tanskassa, joissa maiden toimitilamarkkinat ovat hyötyneet kansantalouksien selvästä kasvusta, Suomessa vuokralaismarkkinan tunnusluvut heikentyivät vuoden 2016 aikana.¹⁹

Varainhankinta kiinteistörahastoihin on jatkunut vahvana vuonna 2016 ja hankitut varat olivat korkeimmalla tasolla sitten finanssikriisin. Markkinoilla oli vuoden 2017 alussa ennätysmäärä kiinteistörahastoja. Sijoittajat ovat lisäarvostrategioiden ohessa kiinnostuneita kasvavissa määrin myös korkeariskisimmistä opportunistisista strategioista.²⁰ Preqinin teettämän kyselyn mukaan Eurooppa on maantieteellisesti kiinnostavin sijoitusalue.²¹ Eurooppaan sijoittavat kiinteistörahastot ovat tuottaneet keskimäärin 13 prosenttia vuodessa.²²

TALOUDELLISET TAVOITTEET JA NÄKYMÄARVIO VUODELLE 2017

CapMan uudisti taloudelliset tavoitteensa vuoden 2016 lopussa. Kasvutavoite hallinnointi‐ ja palveluliiketoiminnalle on keskimäärin yli 10 prosenttia vuodessa. Oman pääoman tuottotavoite on keskimäärin yli 20 prosenttia vuodessa. Tavoite nettovelkaantumisasteelle, eli korollisen nettovelan

¹⁶ Preqin 2016 Fundraising Update

¹⁷ CapMan Real Estate, CBRE Nordic Investment MarketView Q4 2016

¹⁸ CapMan Real Estate, CBRE Nordic Investment MarketView Q4 2016

¹⁹ CapMan Real Estate, CBRE, Catella, boliga.dk, Sadolin Albaek

²⁰ Preqin 2016 Fundraising Update

²¹ Preqin Investor Outlook Alternative Assets H2 2016

²² Preqinin tietokanta

suhteelle omaan pääomaan, on keskimäärin korkeintaan 40 prosenttia. CapManin tavoite on maksaa osinkoa vähintään 75 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta.

CapMan odottaa saavuttavansa taloudelliset tavoitteet asteittain ja avainluvuissa odotetaan kausivaihtelua. CapMan odottaa palveluista saatavien palkkiotuottojen merkityksen kasvavan hallinnointi‐ ja palveluliiketoiminnan tuloksessa vuoden 2017 aikana. Hallinnointi‐ ja palveluliiketoiminta on voitollista ennen voitonjako‐osuustuottoja sekä mahdollisia vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Vuonna 2017 Norvestian integroinnista ja muista kasvupanostuksista syntyy kuluja.

CapManin sijoitusten tuotoilla on merkittävä vaikutus CapManin kokonaistulokseen. Toimialojen ja kansantalouksien yleinen kehitys, inflaatiokehitys, verrokkiyritysten arvostuskertoimet, valuuttakurssit sekä muut CapManista riippumattomat tekijät sekä kyseisten tekijöiden yhteisvaikutus vaikuttavat CapManin kokonaissijoitusten käypien arvojen kehitykseen sijoituskohteen oman arvonkehityksen lisäksi.

CapManin tavoitteena onpitkän aikavälin tulosparannus, huomioiden kuitenkin palvelu‐ ja sijoitustoimintaan liittyvän kausivaihtelun. Näistä sekä muista yllä kuvatuista syistä CapMan ei anna numeerisia ennusteita vuodelle 2017.

CapMan Oyj Hallitus

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS)

1 000 EUR	Liitetieto	1.1.‐31.12.2016	1.1.‐31.12.2015


Liikevaihto	3	26 677	31 767

Liiketoiminnan muut tuotot	5	126	314
Työsuhde‐etuuksista aiheutuvat kulut	6	‐18 291	‐17 066
Poistot	7	‐257	‐322
Liiketoiminnan muut kulut	8	‐12 190	‐10 574
Sijoitusten käyvän arvon muutokset	10	22 607	5 152

Liikevoitto		18 672	9 271

Rahoitustuotot	11	667	121
Rahoituskulut	11	‐3 806	‐2 996
Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdistettävien sijoitusten tuloksesta	12	‐8	53


Voitto ennen veroja		15 525	6 449

Tuloverot	13	‐239	‐395

Tilikauden voitto		15 286	6 054

1 000 EUR	Liitetieto	1.1.‐31.12.2016	1.1.‐31.12.2015

Muut laajan tuloksen erät:
Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteisiksi

Muuntoerot		‐195	‐41

Tilikauden laaja tulos yhteensä		15 091	6 013

Tilikauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		15 286	6 054

Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		15 091	6 013

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta
laskettu osakekohtainen tulos:
Tulos/osake, laimentamaton, senttiä	14	16,2	5,9
Tulos/osake, laimennusvaikutuksella oikaistu, senttiä	14	16,1	5,8

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Konsernitase (IFRS)

1 000 EUR	Liitetieto	31.12.2016	31.12.2015

VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	15	169	189
Liikearvo	16	6 204	6 204
Muut aineettomat hyödykkeet	17	277	487
Pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävät sijoitukset	18	87	95
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat sijoitukset	19
Rahastosijoitukset		51 394	47 249
Kasvusijoitukset		37 856	0
Muut sijoitukset		179	48 784
Yhteisyritykset		5 376	7 651
Saamiset	20	5 202	6 062
Laskennalliset verosaamiset	21	4 887	4 400
		111 631	121 121
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	22	9 849	6 637
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat	23	86 213	306
Rahavarat	24	45 001	21 576
		141 063	28 519

Varat yhteensä		252 694	149 640

1 000 EUR	Liitetieto	31.12.2016	31.12.2015

OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	25
Osakepääoma		772	772
Ylikurssirahasto		38 968	38 968
Muut rahastot		97 111	27 397
Muuntoerot		‐101	96
Kertyneet voittovarat		6 229	‐2 048
Oma pääoma yhteensä		142 979	65 185
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	21	9 868	1 958
Rahoitusvelat	26	48 065	69 389
Muut pitkäaikaiset velat		124	0
		58 057	71 347
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat	27	33 341	13 108
Lyhytaikaiset rahoitusvelat	28	18 000	0
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		317	0
		51 658	13 108
Velat yhteensä		109 715	84 455
Oma pääoma ja velat yhteensä		252 694	149 640

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS)

1 000 EUR	Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
						Kertyneet
	Liite‐	Osake‐	Ylikurssi‐	Muut	Muunto‐	voitto‐
	Tieto	pääoma	rahasto	rahastot	erot	varat	Yhteensä

Oma pääoma 1.1.2015	25	772	38 968	27 175	137	‐1 485	65 567
Tilikauden tulos						6 054	6 054
Muut laajan tuloksen erät:
Muuntoerot					‐41		‐41
Kauden laaja tulos					‐41	6 054	6 013
Optioiden kirjaus				222		25	247
Osingonjako						‐5 177	‐5 177
Oman pääoman ehtoisen
joukkovelkakirjalainan
maksetut korot verovaikutuksella
oikaistuna						‐960	‐960
Suoraan omaan pääomaan kirjatut omistajien				222		‐6 112	‐5 890
tekemät sijoitukset ja varojen jakaminen näille yht.
Muut muutokset						‐505	‐505
Oma pääoma 31.12.2015	25	772	38 968	27 397	96	‐2 048	65 185

1 000 EUR	Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
						Kertyneet
	Liite‐	Osake‐	Ylikurssi‐	Muut	Muunto‐	voitto‐
	Tieto	pääoma	rahasto	rahastot	erot	varat	Yhteensä

Tilikauden tulos						15 286	15 286
Muut laajan tuloksen erät:
Muuntoerot					‐197		‐197
Kauden laaja tulos					‐197	15 286	15 089
Optioiden käyttö				22			22
Optioiden kirjaus				64		151	215
Osingonjako						‐6 040	‐6 040
Osakemerkintä				69 628			69 628
Oman pääoman ehtoisen
joukkovelkakirjalainan
maksetut korot verovaikutuksella
oikaistuna						‐1 120	‐1 120
Suoraan omaan pääomaan kirjatut omistajien				69 714		‐7 009	62 705
tekemät sijoitukset ja varojen jakaminen näille yht.
Oma pääoma 31.12.2016	25	772	38	968 97 111	‐101	6 229	142 979

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS)

1 000 EUR	Liitetieto	1.1.‐31.12.2016	1.1.‐31.12.2015
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto		15 286	6 054
Oikaisut tilikauden tulokseen	9	‐18 520	2 996
Käyttöpääoman muutokset:
Lyhytaikaisten liikesaamisten muutos		1 681	‐1 383
Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos		2 949	‐1 926
Maksetut korot		‐4 213	‐4 317
Maksetut verot		‐310	‐852
Liiketoiminnan nettorahavirta		‐3 126	572
Investointien rahavirrat
Tytäryritysten hankinta		6 241	0
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		‐23	‐6
Investoinnit käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin sijoituksiin (netto)		10 838	‐37 771
Myönnetyt lainat		‐2 295	‐2 095
Lainasaamisten takaisinmaksut		3 055	12
Saadut osingot		18 841	27
Saadut korot investoinneista		662	222
Investointien nettorahavirta		37 319	‐39 611
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot	26	0	63 900
Lainojen takaisinmaksut		‐4 729	‐26 758
Maksetut osingot		‐6 040	‐5 177
Rahoituksen nettorahavirta		‐10 769	31 965
Rahavarojen muutos		23 425	‐7 074
Rahavarat tilikauden alussa		21 576	28 650
Rahavarat tilikauden lopussa	24	45 001	21 576

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

KONSERNIN PERUSTIEDOT

Konsernin pääliiketoiminta on pääomarahastojen hallinnointi sekä suorien markkina‐ ja kasvusijoitusten tekeminen. Hallinnoitavat pääomarahastot tekevät sijoituksia pohjoismaisiin ja venäläisiin yrityksiin sekä pohjoismaisiin kiinteistöihin. Konserni tekee suoria markkinasijoituksia pääasiassa pohjoismaisiin listattuihin osakkeisiin, hedgerahastoihin ja joukkovelkakirjalainoihin. Kasvusijoituksia konserni tekee pääasiassa pohjoismaisiin listaamattomiin yrityksiin sekä kasvuhakuisiin listattuihin yrityksiin.

Konsernin emoyhtiö on CapMan Oyj, jonka kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite on Ludviginkatu 6, 00130 Helsinki.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internetsivuilta www.capman.com tai konsernin emoyhtiön toimipaikasta.

CapMan Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 1.2.2017 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa sovellettaviksi hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS‐säännöksiä täydentävien kirjanpito‐ ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS‐standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Näitä on kuvattu tarkemmin konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteiden kohdassa "Arvioiden käyttö".

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja –velkoja. Konsernitilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. Esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen summa voi poiketa esitetystä summasta.

Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit

Konserni on noudattanut vuoden 2016 alusta alkaen seuraavia voimaantulleita uusia ja muutettuja standardeja:

Muutokset standardeihin IFRS 10, IFRS 12 ja IAS 28: Sijoitusyhteisöt: konsernitilinpäätökseen yhdistelemistä koskevan poikkeuksen soveltaminen. Näillä standardimuutoksilla selkiytettiin periaatteita, joiden nojalla sijoitusyhteisöjen tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätöksen sen asemesta, että ne arvostettaisiin käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Näillä standardimuutoksilla ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Muutokset standardiin IAS 1: Tilinpäätöksen esittäminen – Tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskeva hanke. Näillä muutoksilla selkiytettiin mm. välisummien esittämisperiaatteita sekä liitetietojen olennaisuuden vaikutusta niiden esittämisjärjestykseen. Muutoksilla ei ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRS‐standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2012‐2014 (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual improvements ‐menettelyn kautta standardeihin tehdyt pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä.

Muilla uusilla tai muutetuilla standardeilla ja tulkinnoilla ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Tulevilla tilikausilla sovellettavaksi tulevat uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat

Konserni ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

Seuraavat muutokset on hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa:

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

IFRS 9 korvaa nykyisen standardin IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. IFRS 9 korvaa IAS 39:ssä olleet rahoitusvarojen useat luokittelumallit yhdellä mallilla, jonka mukaan arvostusryhmiä on kolme: jaksotettu hankintameno, käypä arvo tulosvaikutteisesti ja käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta. Luokittelua ohjaa niiden hallinnoinnissa noudatettava liiketoimintamalli sekä sopimusperusteiset rahavirtaominaisuudet. Uusi standardi sisältää myös rahoitusvarojen arvonalentumisen arviointiin uuden, odotettuihin luottotappioihin perustuvan mallin, ja uudet suojauslaskentasäännöt tuovat suojauslaskennan lähemmäs yleisiä riskienhallinnan käytäntöjä.

Konserni arvioi standardin aiheuttavan muutoksia lähinnä arvonalentumisia koskeviin laskentaperiaatteisiin, jotka koskevat jaksotettuun hankintamenoon arvostettuja rahoitusvaroja kuten myynti‐ ja lainasaamisia. Konserni ei kuitenkaan odota olennaisia vaikutuksia raportoituihin lukuihin, koska luottotappiot ovat historiallisesti olleet vähäisiä eikä niiden odoteta kasvavan.

Rahoitusvarojen luokitteluun ei odoteta vaikutuksia, sillä suurin osa konsernin rahoitusvaroista on jo luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Suojauslaskennan muutoksilla ei ole myöskään vaikutusta, koska konserni ei sovella suojauslaskentaa.

IFRS 15 Myyntituotot asikassopimuksista (sovellettavat 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

IFRS 15 korvaa nykyiset standardit IAS 18 ja IAS 11 ja sisältää viisivaiheisen mallin asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen. Uudessa standardissa myyntituottojen kirjaamisen keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen, ja myynnin kirjaaminen voi tapahtua joko ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana. Standardi lisää myös esitettävien liitetietojen määrää. Konsernissa arvioidaan parhaillaan uuden standardin käyttöönoton vaikutuksia siirtymäpäivän ollessa 1.1.2018. Meneillään oleva siirtymäprojekti sisältää kolme vaihetta: alustava vaikutusanalyysi, siirtymisvaihe ja käyttöönottovaihe.

Mahdollisten vaikutusten selvittämiseksi alustavassa vaikutusanalyysissä sovellettiin viisivaiheista mallia konsernin tulovirtojen perustana oleviin tunnistettuihin asiakassopimustyyppeihin. CapManin pääasialliset tulovirrat koostuvat hallinnointikorvaustuotoista ja voitonjako‐osuustuotoista. Muut tuotot koostuvat CapMan‐hankintapalveluiden (CaPS), Scala Fund Advisory ‐ liiketoiminnan sekä Kiinteistöliiketoiminnan kerryttämistä komissioista, ennakko‐ ja onnistumispalkkioista sekä kiinteistöjen

hallinnointipalvelutuotoista. Johdon tunnistamat pääasialliset vaikutukset alustavan vaikutusanalyysin perusteella olivat:

Käsitteen "erittäin todennäköinen" soveltaminen muuttuvan vastikkeen, kuten voitonjako‐osuustuoton, kirjaamiskäytännöissä, ja nykyisten laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden varmistaminen IFRS 15:ssa olevien rajoitteiden näkökulmasta. IFRS 15:ssa suoritukseen perustuvia tuottoja ei kirjata ennen kuin on erittäin todennäköistä, että kumulatiivisesti kirjattuja tuottoja ei ole tarpeen peruuttaa tulevaisuudessa.

Erillisen suoritevelvoitteen tunnistaminen tietyissä Scala Fund Advisory‐ ja CaPS ‐liiketoiminnan sopimuksissa. Näissä liiketoiminnoissa on sopimuksia, joissa on useita suoritevelvoitteita, ja näin ollen on edelleen selvitettävä, ovatko nämä suoritevelvoitteet erillisiä ja tulisiko saatu vastike allokoida kullekin suoritevelvoitteelle erikseen vai voisiko sen käsitellä yhtenä kokonaisuutena.

Alustavan vaikutusanalyysin perusteella konserni ei odota uudella standardilla olevan merkittävää vaikutusta raportoituihin lukuihin, mutta odottaa sen lisäävän myyntituottojen pohjana olevista sopimuksista annettavia liitetietoja ja vaativan suurempaa läpinäkyvyyttä johdon käyttämään harkintaan myyntituottojen kirjaamisessa.

Seuraavia muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa:

IFRS 16 Vuokrasopimukset (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

IFRS 16 joka korvaa nykyisen standardin IAS 17 Vuokrasopimukset. Uuden standardin mukaan vuokralleottajan tulee kirjata suurin osa vuokrasopimuksista taseen varoiksi ja veloiksi. Konserni arvioi uuden standardin vaikuttavan pääasiassa sen toimitiloihin liittyvien vuokrasopimusten kirjanpitokäsittelyyn sekä kasvattavan konsernin pitkäaikaisia varoja ja nettovelkaantumisastetta sekä alentavan konsernin omavaraisuusastetta. Standardimuutoksen arvioidaan myös vähentävän

liiketoiminnan muita kuluja vuokrakuluja vastaavalla määrällä sekä kasvattavan poistoja ja rahoituskuluja, mutta nettovaikutuksen konsernin tilikauden tulokseen arvioidaan jäävän vähäiseksi.

Muilla uusilla tai muutetuilla standardeilla ja tulkinnoilla ei odoteta olevan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Konsolidointiperiaatteet

Koska CapMan on todennut olevansa sijoitusyhteisön määritelmän mukainen yritys, sen tytäryritykset luokitellaan joko operatiivisiksi tytäryrityksiksi, joiden katsotaan olevan emoyhtiön toiminnan jatke ja yhdistellään konsernitilinpäätökseen, tai sijoitusyhteisöiksi, jotka arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Erilaiset tytäryritystyypit ja niiden käsittely konsernitilinpäätöksessä ovat seuraavat:

Tytäryritysten, jotka tuottavat rahastojen hallinnointipalveluja (rahastonhallinnointiyritykset) tai hallinnoivat suoria sijoituksia, katsotaan olevan emoyrityksen liiketoiminnan jatke, ja ne yhdistellään konsernintilinpäätökseen;
Tytäryritykset, jotka tuottavat rahastojen hallinnointipalveluja (rahastonhallinnointiyritykset) ja lisäksi tekevät suoria sijoituksia rahastoihin, yhdistellään konsernitilinpäätökseen ja rahastoihin tehdyt sijoitukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti;
Tytäryritysten, jotka tuottavat rahastosijoittamista koskevia neuvontapalveluja (sijoitusneuvontayritykset) katsotaan olevan emoyrityksen liiketoiminnan jatke, ja ne yhdistellään konsernintilinpäätökseen;

Sijoitusyhteisöiksi katsottavat tytäryritykset, joiden kautta CapMan tekee omat rahastosijoituksensa (CapMan Fund Investments SICAV‐ SIF), arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Johdon käyttämä merkittävä harkinta konsernitilinpäätöstä laadittaessa – peruste sijoitusyhteisöksi luokittelemiselle

Johto on todennut, että CapMan on IFRS 10:ssä määritelty sijoitusyhteisö, koska se täyttää sijoitusyhteisön kriteerit huolimatta Norvestian hankinnan myötä kasvaneista suorista sijoituksista. CapManin liiketoiminnan pääasiallisena tarkoituksena on edelleen kerätä sijoittajilta varoja suljettuihin pääomarahastoihin ja tuottaa näille rahastoille sijoitusten hallinnointipalveluja hankkiakseen tuottoja sekä sijoitusten arvonnousun että sijoitustuottojen muodossa. Norvestian hankinnan jälkeenkin suoria sijoituksia on verrattain vähäinen määrä hallinnoitaviin pääomiin verrattuna. Lisäksi CapMan hankkii sijoituksia varten varoja usealta ulkopuoliselta sijoittajalta. Jokaisen rahaston salkkuun kuuluvalle sijoitukselle on olemassa dokumentoitu irtautumisstrategia. Rahastojen salkkuun kuuluvat sijoitukset ja kiinteistösijoitukset arvostetaan käypään arvoon, ja käypiä arvoja koskevaa informaatiota annetaan rahastojen sijoittajille raportointipäivänä ja myös CapManin johdolle sisäisessä raportoinnissa. Johto on lisäksi arvioinut, että seuraavat ominaispiirteet tukevat yrityksen luokittelemista sijoitusyhteisöksi: CapMan on itse tehnyt rahastoihin useita sijoituksia, useat eri sijoittajat ovat tehneet sijoituksia rahastoihin, sijoittajat eivät kuulu yrityksen lähipiiriin, ja suurin osa sijoituksista on oman pääoman ehtoisia.

Johdon käyttämä merkittävä harkinta konsernitilinpäätöstä laadittaessa – rahastoja koskeva määräysvalta

Yksi merkittävimmistä harkintaan perustuvista ratkaisuista laadittaessa yhtiön konsernitilinpäätöstä on sen määrittäminen, että yhteisöllä ei ole määräysvaltaa hallinnoimissaan rahastoissa. Määräysvallan odotetaan syntyvän, kun emoyrityksellä on sijoituskohdetta koskeva valta, se altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon, ja se pystyy käyttämään valtaansa ja näin vaikuttamaan saamansa tuoton määrään. CapMan hallinnoi sijoittajilta saamaansa hallinnointipalkkiota vastaan rahastoja sijoittajien kanssa sovitun hallintamandaatin perusteella ja tekee myös suoria sijoituksia hallinnoimiinsa rahastoihin. Tämän vuoksi CapManin on täytynyt ratkaista, toimiiko se rahastoja koskevaa valtaa käyttäessään pääasiallisesti päämiehenä vai agenttina.

Hallintamandaatissa sijoittajat ovat ennalta määränneet rahaston hallinnointiin liittyvistä asioista yksityiskohtaisesti rajaten vastuunalaisen yhtiömiehen todellisen vaikutusvallan vähäiseksi. CapManin suora sijoitus rahastoihin (yleensä 1 ja 5 %:n välillä) ja täten sen osuus tuoton vaihteluista muihin sijoittajiin verrattuna on suhteellisen pieni. Rahastosijoittajana CapManilla ei ole lainkaan edustus‐ ja äänioikeutta rahastoissa, vaan se on hallintamandaatissa nimenomaisesti poissuljettu.

Näin ollen johto on todennut, että vaikka se juridis‐muodollisesti käyttää valtaa rahastoissa harjoittaen määräysvaltaa rahaston hallinnointiyhtiössä, sen tosiasiallisia toimintaedellytyksiä on hallintamandaatissa rajattu niin merkittävästi, että sen toiminta on katsottava agentiksi. Myös CapManin tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus tuoton määrään ja vaihteluun on edellä mainituista syistä vähäistä. Näistä syistä CapMan katsoo, että sillä ei ole määräysvaltaa hallinnoimissaan rahastoissa.

Tytäryritykset

Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenetelmää käyttäen. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Voitto tai tappio sekä kaikki muihin laajan tuloksen eriin kuuluvat erät kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille. Konsernitaseessa määräysvallattomien omistajien osuus esitetään omassa pääomassa erillään emoyrityksen omistajille kuuluvasta omasta pääomasta.

Vuoden aikana hankitut tytäryhtiöt tai liiketoiminnat sisällytetään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja vastaavasti tilikauden aikana luovutetut yhtiöt tai liiketoiminnat sisältyvät konsernitilinpäätökseen siihen hetkeen asti, kun määräysvalta lakkaa.

Osakkuusyhtiöt

Osakkuusyhtiö on yhtiö, jossa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattavan vaikutusvallan oletetaan yleensä toteutuvan silloin, kun konsernilla on suoraan tai välillisesti tytäryhtiöiden kautta yli 20 % yhtiön äänivallasta.

Sijoitusyhteisönä CapMan arvostaa kasvusijoituksiin kuuluvat osakkuusyhtiöt käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Konserni katsoo tämän antavan merkityksellisempää informaatiota sijoitusten todellisesta arvosta ja kuvaavan paremmin yhtiön liiketoimintaa, yhtiön tapaa tarkastella sijoituksiaan sekä tehdä niitä koskevia päätöksiä. Taseessa kasvusijoituksina toimivat osakkuusyhtiöt esitetään osana Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia sijoituksia omalla rivillään "Kasvusijoitukset". Kasvusijoitusten käyvän arvon

muutokset esitetään tuloslaskelmassa rivillä Sijoitusten käyvän arvon muutokset.

Muut osakkuusyhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Hankintamenoa oikaistaan muutoksilla, jotka ovat tapahtuneet hankinnan jälkeen konsernin osuudessa osakkuusyhtiön nettovarallisuudesta sekä mahdollisilla arvonalentumisilla. Jos konsernin osuus osakkuusyhtiön tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla‐arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyhtiöiden velvoitteiden täyttämiseen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyhtiöiden tilikauden tuloksista on esitetty omana eränään tuloslaskelmassa liikevoiton jälkeen.

Yhteisyritykset

CapMan on arvioinut Maneq Investments Luxembourg S.a.r.l yhtiöön tekemänsä sijoituksen luonteen ja luokitellut sen sijoitukseksi yhteisyritykseen, sillä sopimukseen perustuen CapManilla on oikeus nettovaroihin. Sijoitus on tehty useiden eri instrumenttien kautta, joiden arvot riippuvat toisistaan. Sijoitusyhteisönä CapMan arvostaa yhteisyrityssijoituksensa käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Taseessa ko. erät esitetään osana Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia sijoituksia omalla rivillään "Yhteisyritykset". Yhteisyrityssijoituksen käyvän arvon muutokset esitetään tuloslaskelmassa rivillä Sijoitusten käyvän arvon muutokset.

Segmenttiraportointi

Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty strategisia päätöksiä tekevä konsernin johtoryhmä.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta‐ ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kunkin yrityksen toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia; käytännössä käytetään usein kurssia, joka vastaa likimain tapahtumapäivän kurssia. Liiketoiminnan kurssivoitot ja ‐tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Rahoitukseen liittyvät kurssivoitot ja ‐tappiot esitetään rahoituserissä. Valuuttamääräisten lainasaatavien kurssivoitot ja ‐tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja ‐kuluihin. Konsernin valuuttamääräisiä eriä ei ole suojattu.

Muuta toimintavaluuttaa kuin euroa käyttävien tytäryritysten tuloslaskelmat muunnetaan konsernitilinpäätöksessä euroiksi käyttäen tilikauden keskikursseja ja taseet muunnetaan käyttäen tilikauden viimeisen päivän kurssia. Syntynyt muuntoero kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Koneet ja kalusto	4‐5 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot	4‐5 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä ja niitä muutetaan tarvittaessa.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittu liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville

yksiköille tai yksikköjen ryhmille. Jokainen yksikkö tai yksikköjen ryhmä, jolle liikearvoa kohdistetaan, on alin taso, jolla liikearvoa seurataan sisäisesti johdon tarkoituksia varten. Liikearvoa seurataan toimintasegmenttien tasolla.

Muut aineettomat hyödykkeet

Erikseen hankitut aineettomat hyödykkeet merkitään taseessa alkuperäiseen hankintamenoon. Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti, ja jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi.

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut sopimukset ja tavaramerkit kirjataan hankinta‐ajankohdan käypään arvoon. Niiden taloudellinen vaikutusaika on rajallinen, joten ne merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla. Hankitut tietojärjestelmät aktivoidaan kyseisen ohjelmiston hankinnasta ja käyttövalmiiksi saattamisesta aiheutuvien menojen perusteella. Poistot jaksotetaan lisenssien taloudelliselle vaikutusajalle. Jos ilmenee viitteitä siitä, että aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvot ylittävät niistä kerrytettävissä olevat rahamäärät, suoritetaan arvonalentumistestaus.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:

Sopimukset ja tavaramerkit	10 vuotta
Muut aineettomat oikeudet	3‐5 vuotta

Arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva

rahamäärä arvioidaan vuosittain riippumatta siitä, onko sen arvonalentumisesta viitteitä.

Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla eli alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttokorkona käytetään korkoa, joka heijastaa markkinoiden käsitystä rahan aika‐arvosta ja omaisuuserän erityisistä riskeistä. Arvonalennukset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvo.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, kohdistetaan se ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta.

Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa. Liikearvo

testataan vuosittain tai useammin, mikäli on viitteitä siitä, että olosuhteissa on tapahtunut muutoksia, joiden johdosta arvonalentuminen saattaa olla todennäköistä.

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin:

1)	käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
2)	lainat ja muut saamiset

Rahoitusvarojen luokittelu tapahtuu hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon silloin, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvaroja kirjataan taseesta pois silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Rahoitusvarat luokitellaan lyhytaikaiseksi, mikäli ne on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa tai ne erääntyvät 12 kuukauden sisällä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat –ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvaroihin kuuluvat erät, jotka on hankittu joko kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi tai jotka CapMan sijoitusyhteisönä nimenomaisesti luokittelee alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi. Pitkäaikaisissa varoissa olevat rahastosijoitukset, kasvusijoitukset, sijoitukset yhteisyrityksiin ja muut

sijoitukset konserni sijoitusyhteisönä luokittelee käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi, koska konserni hallinnoi ja arvioi näiden sijoitusten tuloksellisuutta käyvän arvon pohjalta yhtiön investointistrategian mukaisesti. Lyhytaikaisissa varoissa olevat sijoitukset listattuihin osakkeisiin, rahasto‐ ja korkosijoitukset sekä ne johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja tai joiden suhteen ei sovelleta suojauslaskentaa, ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä ja kirjataan tästä syystä käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Pitkäaikaisten rahastosijoitusten käypää arvoa koskevaa informaatiota tuotetaan sisäisesti neljännesvuosittain yhtiön johdolle ja myös muille sijoittajille yhtiön hallinnoimissa rahastoissa. Rahastosijoitusten käyvän arvon määritys perustuu International Private Equity and Venture Capital Guidelines (IPEVG) –arvonmääritysohjeisiin ja IFRS 13 ‐standardiin.

Kasvusijoittamisen tavoitteena on löytää kasvuhaluisia yrityksiä, tehdä niihin merkittäviä vähemmistösijoituksia ja kehittää aktiivisena ja pitkäjänteisenä omistajana niiden arvoa ja tätä kautta saavuttaa merkittävää arvonnousua. Koska tämän investointistrategian mukaisesti kasvuyrityksiä hallinnoidaan ja niiden tuloksellisuutta arvioidaan käyvän arvon pohjalta, niihin tehdyt oman ja vieraan pääoman ehtoiset sijoitukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Mikäli sijoituksille ei ole aktiivista markkinaa, käypä arvo määritetään sisäisesti neljännesvuosittain käyttäen IPEVG:n ja IFRS 13:n mukaisia arvonmääritysmenetelmiä, jotka pohjautuvat ennustettuihin kassavirtoihin tai verrokkiryhmän kertoimiin. Arvonmäärityksessä käytetään kunkin sijoituksen tilanteeseen, luonteeseen ja olosuhteisiin parhaiten soveltuvaa menetelmää ja käypien arvojen varmistamiseksi teetetään ulkopuoliset arvonmääritykset vähintään kerran vuodessa. Lainasaamiset

kasvusijoituksista arvostetaan käypään arvoon diskontatut kassavirrat ‐ mallilla huomioiden mahdollisen konversio‐option arvostus.

Sijoitukset yhteisyrityksiin käsittää pääasiassa sijoituksen yhtiöön Maneq Investments Luxembourg S.a.r.l. Sijoitusyhteisönä CapMan arvostaa yhteisyrityssijoituksensa käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Sijoitus on tehty useiden eri instrumenttien kautta, joiden arvot riippuvat toisistaan. Siksi kyseinen sijoitus on arvostettu yhtenä kokonaisuutena diskontattujen kassavirtojen menetelmällä.

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat

Lyhytaikaisiin varoihin sisältyvät listatut osakkeet ja johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon käyttäen viimeistä kaupantekokurssia toimivilla markkinoilla tilinpäätöspäivänä. Lyhytaikaisten rahastosijoitusten käypänä arvona käytetään rahastojen substanssiarvoa tilinpäätöspäivänä. Lyhytaikaiset korkosijoitukset arvostetaan käypään arvoon käyttäen viimeistä kaupantekokurssia tilinpäätöspäivänä tai epälikvidissä markkinassa vastapuolen määrittämään arvoon. Lyhytaikaisiin varoihin sisältyvien sijoitusten käypien arvojen muutokset esitetään tuloslaskelman rivillä Sijoitusten käyvän arvon muutokset. Sen sijaan osakesijoituksista saadut osinkotuotot ja korkosijoituksista saadut korkotuotot kirjataan liikevaihtoon.

Konserni käyttää johdannaissopimuksia, kuten optioita ja termiinisopimuksia tehostaakseen arvopaperisalkun hallintaa. Suojauslaskentaa ei sovelleta johdannaissopimuksiin. Johdannaissopimukset kirjataan käypään arvoon kaupantekopäivänä ja arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Johdannaissopimusten käyvät arvot perustuvat listattuihin markkinahintoihin tilinpäätöspäivänä tai epälikvidissä markkinassa vastapuolen määrittämään arvoon. Johdannaiset kirjataan varoiksi, kun käypä arvo on positiivinen ja

veloiksi, kun käypä arvo on negatiivinen. Johdannaissopimusten käypien arvojen muutokset kirjataan tuloslaskelman riville "Sijoitusten käyvän arvon muutokset".

Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin, paitsi jos ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua raportointikauden päättymispäivästä, jolloin ne luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi. Tämä ryhmä sisältää lähinnä korottomia lyhytaikaisia myyntisaamisia sekä korollisia lyhyt‐ ja pitkäaikaisia lainasaamisia.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavarojen maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat sisältävät pääosin lainoja rahoituslaitoksilta ja korko‐optioita millä on suojattu konsernin korollisten velkojen korkotaso. Rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä‐ ja lyhytaikaisiin velkoihin.

Oman pääoman ehtoiset rahoitusinstrumentit

Oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina on kirjattu sen juridisen muodon vuoksi omaan pääomaan. Lainalla ei ole eräpäivää, mutta yhtiöllä on oikeus lunastaa laina takaisin neljän vuoden kuluttua liikkeeseenlaskupäivästä. Yhtiöllä on lisäksi optio lunastaa hybridilaina takaisin tietyin edellytyksin alkaen kahden vuoden kuluttua liikkeeseenlaskupäivästä. Yhtiöllä on velvollisuus maksaa hybridilainalle korkoa tilanteessa, jossa se on päättänyt lunastaa lainan takaisin tai tiettyjen yhtiökokouksen päätösvallassa olevien edellytysten täyttyessä, kuten tilanteessa, jossa yhtiökokous on päättänyt jakaa osinkoa. Hybridilainan korot vähennetään omasta pääomasta korkojen maksuhetkellä.

Osingonjako

Voitonjako pitää sisällään yhtiökokouksen päättämät osingot. Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa voitonjakoa ei ole vähennetty jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.

Vuokrasopimukset

Konsernin kaikki vuokrasopimukset luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi, sillä niissä riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra‐ajan kuluessa.

Varaukset

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite,

maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti.

Varausten määriä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arvioita tarkastushetkellä. Varausten muutokset merkitään tuloslaskelmaan samaan erään kuin varaus on alun perin kirjattu.

Työsuhde‐etuudet

Eläkevelvoitteet

Maksupohjaiset eläkejärjestelyt noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Eläkkeet on järjestetty ulkopuolisten vakuutusyhtiöiden kautta.

Osakeperusteiset maksut

Optio‐oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana, jolla tarkoitetaan ajanjaksoa, jonka kuluessa kaikkien oikeuden syntymisehtojen on määrä täyttyä. Arvio siitä, miten moneen optioon odotetaan syntyvän oikeus tarkistetaan jokaisen raportointikauden lopussa. Käypä arvo määritetään Black‐Scholes ‐hinnoittelumallin perusteella. Konsernin optio‐ohjelmat on esitetty liitetiedoissa kohdassa 31. Osakeperusteiset maksut.

Tuloutusperiaatteet

Tuotot kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että liiketoimintaan liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu yhtiön hyväksi ja tuotot ovat luotettavasti määritettävissä. Seuraavien erityisten edellytysten tulee täyttyä, jotta tuotto voidaan kirjata:

1. Rahastojen maksamat hallinnointipalkkiot tuloutetaan ajan kulumisen perusteella suoriteperusteisesti sopimuksessa määritettyjen ehtojen mukaan.
1. Voitonjaon piirissä olevilta rahastoilta saatava voitonjako‐osuustulo kirjataan, kun rahastojen omistaman kohdeyrityksen myynti on toteutunut (closing). Kohdeyrityksen myynti on toteutunut, kun kauppa on kilpailuviranomaisten hyväksymä ja kun kaikki kohdeyritykseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle.
1. Tuloutuksessa otetaan huomioon mahdollinen voitonjako‐ osuustuottojen takaisinmaksuriski (clawback). Takaisinmaksuriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa rahaston lopputilityksen yhteydessä todetaan, että vastuunalainen yhtiömies on saanut rahastolta voitonjako‐osuustuottoa rahastosopimuksessa sovittua enemmän. Tällainen tilanne saattaa syntyä jos kutsutaan jo jaettuja varoja takaisin, tai jos kohdeyrityksen kauppasopimukseen sisältyy merkittäviä myyjän vastuita ja irtautuva rahasto on elinkaarensa loppuvaiheessa. Tämän tyyppisissä tilanteissa osa saadusta voitonjako‐osuustuotosta voidaan jättää tulouttamatta.

Palkkiot

Pääomasijoitusalan vakiintuneen käytännön mukaisesti pääomarahaston hallinnointiyhtiönä toimivalle vastuunalaiselle yhtiömiehelle (eli CapManille) maksetaan hallinnointipalkkiota koko rahaston toiminta‐ajalta. Hallinnointipalkkio perustuu rahaston sijoitusperiodin aikana (tyypillisesti viisi vuotta) rahaston alkuperäisiin pääomiin ja sen jälkeen rahaston salkun hankintahintaan. Hallinnointipalkkiot ovat tyypillisesti 0,5‐2,0 % vuodessa riippuen siitä, onko kyseessä kiinteistö‐, mezzanine‐ vai oman pääoman ehtoinen rahasto. Kiinteistörahastoissa hallinnointipalkkiota maksetaan myös sitoutuneelle velkapääomalle. CapManin hallinnoimissa rahastoissa hallinnointipalkkioprosentti on keskimäärin noin prosentin luokkaa.

CapManin palveluliiketoiminta sisältää varainhankinnan konsultointia ja rahastojen hallinnointiin liittyviä palveluja ulkopuolisille rahastoille sekä hankintarengaspalveluja CapMan Purchasing Schemen (CaPS) kautta. Palvelujen myyntituotto jaksotetaan sille tilikaudelle, jonka aikana palvelu toimitetaan.

Voitonjako‐osuustuotot

Voitonjako‐osuustuotolla tarkoitetaan sijoitustoiminnassa menestyneen pääomarahaston voiton jakamista rahaston sijoittajien ja sen sijoitustoiminnannasta vastanneen hallinnointiyhtiön kesken. Käytännössä voitonjako‐osuustuotolla tarkoitetaan hallinnointiyhtiön saamaa osuutta rahastojen kassavirrasta sen jälkeen, kun rahasto kokonaisuutena on siirtynyt voitonjakoon.

Pääomasijoitusalalla voitonjako‐osuustuoton saajina ovat tyypillisesti rahaston sijoitustoiminnasta vastanneen hallinnointiyhtiön sijoitusammattilaiset. CapManin kohdalla voitonjako‐osuustuotot jaetaan CapMan Oyj:n ja ko. rahaston sijoitustoiminnasta vastanneen tiimin kesken. CapManin osavuosikatsausten yhteydessä julkaistavassa rahastotaulukossa esitetään CapMan Oyj:n osuus rahaston kassavirroista, mikäli rahasto on voitonjaossa.

Voitonjakoon siirtyminen ja voitonjako‐osuustuotot perustuvat toteutuneisiin kassavirtoihin eivätkä laskennalliseen, vielä realisoitumattomaan tuottoon. Voitonjako‐osuustuottoja syntyy vaihtelevasti irtautumisten toteutumisajankohdasta sekä irtautuvien rahastojen voitonjakovaiheesta riippuen, minkä vuoksi niiden ennustaminen on vaikeaa.

Voitonjaon piiriin siirtyäkseen rahaston on palautettava sijoittajille kutsuttu pääoma, ja pääomalle vuotuinen etuoikeutettu tuotto (ns. kynnystuotto, tyypillisesti 8 % IRR p.a.). Kun rahasto on siirtynyt voitonjakoon, jaetaan loput rahaston kassavirroista sijoittajien ja hallinnointiyhtiön kesken. Tällöin kassavirran tyypillinen jakosuhde on 80 prosenttia sijoittajille ja 20 prosenttia hallinnointiyhtiölle. Voitonjakovaiheessa hallinnointiyhtiö saa voitonjako‐ osuustuottoja kaikesta rahaston kassavirrasta, myös silloin kun sijoituskohteesta irtaudutaan alle sen hankintahinnan.

Voitonjako‐osuustuottojen takaisinmaksuriski (clawback)

Voitonjako‐osuustuottoihin liittyvä takaisinmaksuriski arvioidaan tilinpäätöksessä ja osavuosikatsauksissa. Arvio sisältää merkittäviä johdon arvioita liittyen sijoitusten irtautumisaikatauluun ja todennäköisyyteen sekä sijoitusten arvonmääritykseen. Voitonjako‐osuustuoton takaisinmaksuriskin määrä arvioidaan painotetun keskiarvon menetelmällä eri irtautumisvaihtoehtojen todennäköisen toteutumisen ja todennäköisen irtautumisarvojen arvioidusta lopputuloksesta. Tuloutettavaa määrää oikaistaan näin saadulla takaisinmaksuriskin määrällä ja erä on esitetty taseessa (lyhytaikaisissa) siirtoveloissa.

Tuloverot

Konsernituloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot merkitään tuloslaskelmaan, paitsi jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin

maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla. Tilikauden aikana konsernin verot kirjataan käyttäen keskimääräistä, arvioitua verokantaa.

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja vaihtoehtoiset tunnusluvut

CapMan esittää vaihtoehtoisia tunnuslukuja, kuten oikaistu liikevoitto, kuvaamaan liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja parantaakseen vertailukelpoisuutta eri kausien välillä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät korvaa IFRS:n mukaisia tunnuslukuja, vaan ne raportoidaan IFRS‐ tunnuslukujen lisäksi. Vaihtoehtoiset tunnusluvut, jos sellaisia käytetään, johdetaan IFRS:n mukaan raportoiduista tunnusluvuista lisäämällä tai vähentämällä vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja ne nimetään oikaistuksi.

viranomaispäätöksistä aiheutuvat merkittävät kulut sekä voitonjako‐ osuustuottojen takaisinmaksuriskin uudelleenarviointiin liittyvät voitot tai tappiot.

Arvioiden käyttö

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS ‐standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tehdyt arviot ja oletukset vaikuttavat tilinpäätöksessä taseen varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen määrään sekä raportointikauden tuottojen ja kulujen määrään. Arvioilla on merkittävä vaikutus konsernin liiketulokseen. Arvioita ja oletuksia on käytetty mm. liikearvon sekä rahastosijoitusten käyvän arvon määrittämisessä, aineettomien sekä aineellisten hyödykkeiden arvonalentumistestauksessa, poistoaikojen määrityksessä sekä laskennallisten verojen kirjauksessa.

Rahastosijoitusten käyvän arvon määritys

Rahastosijoitusten käyvän arvon määrityksessä käytettävät International Private Equity and Venture Capital arvonmääritysohjeet ottavat huomioon erilaisia tekijöitä kuten hinta jolla sijoitus tehtiin, sijoituksen luonne, paikalliset markkinaolosuhteet, listattujen verrokkiyhtiöiden kurssikehitys, tämän hetkinen sekä ennustettu operatiivinen tulos ja yhtiöön tehdyt lisäsijoitukset. Arvonmäärityksessä joudutaan siksi käyttämään merkittävässä määrin johdon arvioita. Epälikvidien sijoitusten arvonmääritykseen ja arvojen pysyvyyteen liittyvän merkittävän epävarmuuden vuoksi rahastojen käyvät arvot eivät välttämättä kuvaa sitä hintaa, joka sijoituksista saataisiin ne realisoitaessa.

Kasvusijoitusten käyvän arvon määritys

Kasvusijoitusten käypä arvo määritetään sisäisesti neljännesvuosittain käyttäen IPEVG:n ja IFRS 13:n mukaisia arvonmääritysmenetelmiä, jotka pohjautuvat ennustettuihin kassavirtoihin tai verrokkiryhmän kertoimiin. Arvonmäärityksessä käytetään kunkin sijoituksen tilanteeseen, luonteeseen ja olosuhteisiin parhaiten soveltuvaa menetelmää ja käypien arvojen varmistamiseksi teetetään ulkopuoliset arvonmääritykset vähintään kerran vuodessa.

Muiden sijoitusten käyvän arvon määritys

Ennen Norvestian Oyj:n määräysvallan hankintaa muut sijoitukset käsittivät pääasiassa sijoituksen CapManin silloiseen osakkuusyhtiöön, Norvestia Oyj:hin. Osakkuusyhtiö oli arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti, koska CapMan on todettu IFRS 10:ssä määrittelyksi sijoitusyhteisöksi. Norvestia –sijoituksen arvo CapManin konsernitilinpäätöksessä perustui Norvestian raportoimaan substanssiarvoon, jota CapMan ei oikaissut. Johto oli arvioinut, että Norvestian itse raportoima substanssiarvo vastasi parasta saatavilla olevaa arviota Norvestian käyvästä arvosta.

Yhteisyrityssijoituksen käyvän arvon määritys

Yhteisyrityssijoituksen arvo koostuu lähes kokonaan sijoituksesta Maneq Investments Luxembourg S.a.r.l. yhtiöön. Sijoitusyhteisönä CapMan arvostaa sijoituksensa käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kyseinen sijoitus arvostetaan diskontattujen kassavirtojen menetelmällä. Sijoitus on tehty useiden eri instrumenttien kautta, joiden arvot riippuvat toisistaan. Johto on käyttänyt harkintaansa päätyessään arvostamaan kyseinen sijoitus yhtenä kokonaisuutena. Koska käyvän arvon määrittäminen ei perustu noteerattuun hintaa, on johto käyttänyt harkintaansa myös tulevia rahavirtoja ja muita keskeisiä muuttujia määrittäessään.

Liikearvon arvioiminen

Liikearvon arvonalennustestaus tehdään vuosittain. Kerrytettävissä olevan rahamäärän arvioinnissa merkittävimmät johdon oletukset liittyvät perustettavien uusien rahastojen ajankohtaan ja kokoon sekä mahdollisten voitonjako‐osuustuottojen kertymiseen. Rahastojen hallinnointipalkkiot ovat sopimukseen perustuvia tuottoja, jotka voidaan melko luotettavasti ennustaa rahaston noin kymmenen vuoden toimintakaudelle. Ennusteisiin on sisällytetty perustettavat uudet rahastot, koska se on osa jatkuvaa toimintaa. Kun olemassa olevan rahaston sijoitusperiodi päättyy noin neljän vuoden kuluttua, perustetaan uusi rahasto. Voitonjako‐osuustuotot otetaan ennusteissa huomioon kun niiden toteutuminen vaikuttaa todennäköiseltä.

2. VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT JA VAIHTOEHTOISET TUNNUSLUVUT

CapMan esittää vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja parantaakseen vertailukelpoisuutta eri kausien välillä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät korvaa IFRS:n mukaisia tunnuslukuja, vaan ne raportoidaan IFRS‐tunnuslukujen lisäksi. Vaihtoehtoiset tunnusluvut johdetaan IFRS:n mukaan raportoiduista tunnusluvuista lisäämällä tai vähentämällä vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja ne nimetään oikaistuksi.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat muun muassa yrityskauppoihin tai suurempiin kehityshankkeisiin liittyvät merkittävät erät, liiketoimintojen hankintoihin ja myynteihin liittyvät merkittävät voitot tai tappiot, aineettomien hyödykkeiden myynteihin liittyvät merkittävät voitot tai tappiot, viranomaispäätöksistä aiheutuvat merkittävät kulut sekä merkittävät voitonjako‐osuustuottojen takaisinmaksuriskin uudelleenarviointiin liittyvät voitot tai tappiot.

1 000 EUR	2016	2015
Liikevaihto Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät:	26 677	31 767
Voitonjako‐osuustuottojen takaisinmaksuriskin uudelleenarviointi	2 278
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	2 278	0
Oikaistu liikevaihto	28 955	31 767
Liikevoitto	18 672	9 271
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät: Norvestian hankintaan liittyvät erät	‐7 109	779
Edullisesta kaupasta syntyvä voitto	‐13 885
Aiemman omistusosuuden uudelleenarvostustappio	3 957
Hankinnasta aiheutuneet menot	2 819	779
Voitonjako‐osuustuottojen takaisinmaksuriskin uudelleenarviointi	2 278
Arvonlisäverosaamisen alaskirjaus	975
Saadut vakuutuskorvaukset	‐294
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	‐4 150	779
Oikaistu liikevoitto	14 522	10 050

1 000 EUR	2016	2015

Katsauskauden tulos	15 286	6 054
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät:
Norvestian hankintaan liittyvät erät	‐7 247	623
Voitonjako‐osuustuottojen takaisinmaksuriskin uudelleenarviointi	1 822
Arvonlisäverosaamisen alaskirjaus	1 255
Saadut vakuutuskorvaukset	‐236
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	‐4 406	623
Oikaistu katsauskauden tulos	10 879	6 677

Osakekohtainen tulos, senttiä	16,2	5,9
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, senttiä	‐5,0	0,7
Oikaistu osakekohtainen tulos, senttiä	11,2	6,6

Osakekohtainen tulos, laimennusvaikutuksella oikaistu, senttiä	16,1	5,8
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, senttiä	‐4,9	0,7
Oikaistu osakekohtainen tulos, laimennusvaikutuksella oikaistu,	11,2	6,5
senttiä

3. SEGMENTTI‐INFORMAATIO

CapManilla on kaksi toimintasegmenttiä, jotka ovat Hallinnointi‐ ja palveluliiketoiminta sekä Sijoitustoiminta.

Hallinnointiliiketoiminta jakautuu edelleen kahdelle liiketoiminta‐alueelle, jotka ovat kohdeyrityssijoituksia tekevien pääomarahastojen hallinnointi (CapMan Private Equity) sekä kiinteistösijoituksia tekevien pääomarahastojen hallinnointi (CapMan Real Estate).

Hallinnointi‐ ja palveluliiketoiminnan tuotot muodostuvat palkkiotuotoista ja rahastoilta saatavista voitonjako‐osuustuotoista. Palkkiotuottoihin lukeutuvat rahastoilta saatavat hallinnointipalkkiot, jotka liittyvät CapManin asemaan rahastojen hallinnointiyhtiönä sekä palkkiot CapManin

palveluliiketoiminnasta, johon kuuluvat muun muassa CapManin hankintapalvelu (CaPS), varainhankinnan konsultointipalvelut sekä muut rahastojen hallinnointiin liittyvät palvelut.

Sijoitustoiminta käsittää CapManin omasta taseestaan hallinnoimiinsa rahastoihin tekemät sijoitukset sekä muut rahastosijoitukset, kasvusijoitukset eli suorat vähemmistösijoitukset kasvuhakuisiin yrityksiin, sijoitukset Maneq‐ rahastoihin ja osakkuusyhtiöihin sekä lyhytaikaiset kaupankäyntitarkoituksessa tehdyt markkinasijoitukset. Sijoitustoiminnan tuotot muodostuvat sijoitusten realisoituneista voitoista ja tappioista sekä niiden realisoitumattomista käyvän arvon muutoksista.

2016	Hallinnointi‐ ja palveluliiketoiminta			Sijoitustoiminta	Konserni yhteensä
1 000 EUR	CapMan Private	CapMan Real	Yhteensä
	Equity	Estate
Liikevaihto	20 430	6 247	26 677	0	26 677
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät:
Voitonjako‐osuustuottojen takaisinmaksuriskin uudelleenarviointi		2 278	2 278	0	2 278
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	0	2 278	2 278	0	2 278
Oikaistu liikevaihto	20 430	8 525	28 955	0	28 955
Liikevoitto / ‐tappio	412	‐1 905	‐1 493	20 165	18 672
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät:
Norvestian hankintaan liittyvät erät	215		215	‐7 324	‐7 109
Edullisesta kaupasta syntyvä voitto				‐13 885	‐13 885
Aiemman omistusosuuden uudelleenarvostustappio				3 957	3 957
Hankinnasta aiheutuneet menot	215		215	2 604	2 819
Voitonjako‐osuustuottojen takaisinmaksuriskin uudelleenarviointi		2 278	2 278		2 278
Arvonlisäverosaamisen alaskirjaus	975		975		975
Saadut vakuutuskorvaukset	‐294		‐294		‐294
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	896	2 278	3 174	‐7 324	‐4 150
Oikaistu liikevoitto / ‐tappio	1 308	373	1 681	12 841	14 522

2016	Hallinnointi‐ ja palveluliiketoiminta			Sijoitustoiminta	Konserni yhteensä
1 000 EUR	CapMan Private Equity	CapMan Real Estate	Yhteensä
Katsauskauden tulos	‐103	‐1 524	‐1 627	16 913	15 286
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät:
Norvestian hankintaan liittyvät erät	172		172	‐7 419	‐7 247
Voitonjako‐osuustuottojen takaisinmaksuriskin uudelleenarviointi		1 822	1 822		1 822
Arvonlisäverosaamisen alaskirjaus	1 255		1 255		1 255
Saadut vakuutuskorvaukset	‐236		‐236		‐236
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	1 191	1 822	3 013	‐7 419	‐4 406
Oikaistu katsauskauden tulos	1 088	298	1 386	9 494	10 880

Osakekohtainen tulos, senttiä					16,2
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, senttiä					‐5,0
Oikaistu osakekohtainen tulos, senttiä					11,2

Pitkäaikaiset varat	6 219	591	6 810	104 821	111 631
Varat sisältävät:
Pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävät sijoitukset	0	0	0	87	87

Yhteisyritykset	0	0	0	5 376	5 376

2015	Hallinnointi‐ ja palveluliiketoiminta			Sijoitustoiminta	Konserni yhteensä
1 000 EUR	CapMan Private Equity	CapMan Real Estate	Yhteensä
Liikevaihto	22 933	8 834	31 767	0	31 767
Liikevoitto	3 487	632	4 119	5 152	9 271
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät:
Norvestian hankinnasta aiheutuneet menot	779		779		779
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	779	0	779	0	779
Oikaistu liikevoitto / ‐tappio	4 266	632	4 898	5 152	10 050
Katsauskauden tulos	2 790	506	3 296	2 758	6 054
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät:
Norvestian hankinnasta aiheutuneet menot	623		623		623
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	623	0	623	0	623
Oikaistu katsauskauden tulos	3 413	506	3 919	2 758	6 677
Osakekohtainen tulos, senttiä					5,9
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, senttiä					0,7
Oikaistu osakekohtainen tulos, senttiä					6,6
Pitkäaikaiset varat	6 729	206	6 935	114 186	121 121
Varat sisältävät:
Pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävät sijoitukset	0	0	0	95	95
Yhteisyritykset	0	0	0	7 651	7 651

4. YRITYSHANKINNAT

Norvestian hankinta

CapMan tarjoutui 3.11.2016 vapaaehtoisella julkisella vaihtotarjouksella hankkimaan kaikki Norvestia Oyj:n osakkeet ja osakkeisiin oikeuttavat arvopaperit, jotka eivät olleet Norvestia‐ tai CapMan‐konsernin omistuksessa. Ennen vaihtotarjousta CapManilla oli hallussaan 28,7 prosenttia Norvestian osakkeista. Vaihtotarjouksessa CapMan tarjosi osakevastikkeena kuusi (6) uutta CapMan Oyj:n osaketta jokaista Norvestian osaketta kohden. Vaihtotarjouksen varsinainen tarjousaika päättyi 16.12.2016 ja vaihtotarjouksen hyväksyneiden osakkeenomistajien osakkeet yhdessä CapManin omistamien osakkeiden kanssa edustivat noin 90,6 prosenttia kaikista Norvestian osakkeista ja äänistä. Koska vaihtotarjouksen toteuttamisedellytykset täyttyivät varsinaisen tarjousajan päätyttyä, vaihtotarjous tuli ehdottomaksi, ja CapMan ilmoitti 19.12.2016 toteuttavansa vaihtotarjouksen sen ehtojen mukaisesti. CapMan päätti samalla jatkaa jälkikäteistä tarjousaikaa 9.1.2017 asti hankkiakseen loput Norvestian osakkeet ja sen osakkeisiin oikeuttavat arvopaperit.

Norvestia‐konserni on yhdistelty CapMan‐konserniin hankintahetkestä 19.12.2016 lähtien täysimääräisesti ja raportoitu osana CapManin Sijoitustoiminta‐segmenttiä. Yhdistyneen konsernin odotetaan luovan lisäarvoa sekä CapManin että Norvestian osakkeenomistajille perustuen muun muassa kasvuun, suuremman liiketoiminnallisen kokonaisuuden tuomiin etuihin pääomasijoitusmarkkinoilla, olemassa olevan varallisuuden tehokkaampaan hyödyntämiseen sekä konkreettisiin kustannussynergioihin. Yhdistyneen konsernin tavoitteena on tarjota paras kokemus

pääomasijoittamisesta ja vaikuttaa myönteisesti sidosryhmiensä taloudelliseen kehitykseen.

Hankintahetkestä eteenpäin on tilikauden 2016 konsernituloslaskelmaan yhdistelty Norvestian liikevaihtoa 0,0 milj. euroa ja voittoa 0,5 milj. euroa. Mikäli Norvestia olisi yhdistelty konserniin 1.1.2016 alkaen, olisi konsernin liikevaihto ollut 32,2 milj. euroa (pro forma) ja tilikauden tulos 18,8 milj. euroa (pro forma) ilman edullisesta kaupasta syntyvää voittoa ja aiemman omistusosuuden käypään arvoon arvostamisesta syntyvää tappiota. Liikevoitto ilman vertailukelpoisuuteen vuonna 2016 vaikuttaneita Norvestian hankintaan liittyneitä eriä (pro forma) olisi ollut 29,8 milj. euroa, mikäli Norvestia olisi yhdistelty 1.1.2016 alkaen. Edellä esitetyt pro forma ‐luvut ovat tilintarkastamattomia.

Vaihtotarjouksen sen varsinaisena ja jälkikäteisenä tarjousaikana hyväksyneiden osakkeenomistajien osakkeet yhdessä CapManin omistamien osakkeiden kanssa edustavat noin 92,5 prosenttia kaikista Norvestian osakkeista ja äänistä. CapMan Oyj:n hallitus päätti ylimääräisen yhtiökokouksen 8.12.2016 antaman valtuutuksen perusteella laskea liikkeeseen yhteensä 58 644 414 uutta CapManin osaketta osakevastikkeena Norvestia Oyj:n osakkeista ja niihin oikeuttavista arvopapereista. Liikkeeseen laskettujen osakkeiden käypä arvo 70,4 milj. euroa perustui CapMan Oyj:n B‐ osakkeen päätöskurssiin 1,20 euroa osakkeelta hankintahetkellä 19.12.2016 ja kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Koska CapManin omistusoikeus ylittää 90 prosenttia kaikista Norvestian osakkeista ja niiden tuottamista äänistä, CapMan on jättänyt hakemuksen Keskuskauppakamarin lunastuslautakunnalle välimiesmenettelyn aloittamisesta koskien kaikkia Norvestia Oyj:n vähemmistöosakkeenomistajien osakkeita. CapMan tarjoaa tässä pakollisessa lunastusmenettelyssä 7,14 euroa osakkeelta käteisenä Norvestian osakkeenomistajille. Tarjous perustuu vaihtotarjouksessa Norvestian osakkeista osakevastikkeena tarjottujen CapManin osakkeiden markkina‐arvoon (1,19 euroa osakkeelta) varsinaisen tarjousajan viimeisenä päivänä 16.12.2016. Lunastettavien osakkeiden arvioitu lunastushinta on 8,2 milj. euroa ja perustuu jälkikäteisen tarjousajan päätyttyä ulkona olevien Norvestian osakkeiden lukumäärään 1 148 515 kappaletta. Lopullinen lunastushinta päätetään Kauppakamarin lunastuslautakunnan nimeämän välimiesoikeuden toimesta.

Kauppahinnan kohdistamisessa käytetty hankittujen varojen ja velkojen käypä arvo (nettovarallisuus) on määritetty samoilla arvonmääritysperiaatteilla kuin Norvestian ennen hankintaa raportoima substanssiarvo, jota CapMan käytti aiemman omistusosuutensa arvostamisessa. Edullisesta kaupasta alustavasti syntyvä voitto 13,9 milj. euroa johtuu pääasiassa Norvestian osakekurssiin historiallisesti ja edelleen liittyneestä merkittävästä substanssialennuksesta. Vaihtotarjouksen julkistamista edeltäneen 30 päivän ajanjakson aikana Norvestian markkina‐arvo (keskimäärin 142,3 milj. euroa) oli noin 16

prosenttia alempana kuin Norvestian substanssiarvo 30.9.2016 (169,8 miljoonaa euroa), ja hankintahetkellä 19.12.2016 substanssialennus oli noin 11 prosenttia ylimääräinen osinko huomioiden. Konsernituloslaskelman erään Sijoitusten käyvän arvon muutokset kirjatun edullisesta kaupasta syntyvän voiton ei odoteta olevan veronalainen tuloverotuksessa. Konsernituloslaskelman erään Sijoitusten käyvän arvon muutokset sisältyy myös 4,0 milj. euron tappio johtuen aiemman omistusosuuden arvostamisesta käypään arvoon hankintahetkellä käyttäen määräysvallan hankinnasta maksettua hankintamenoa arvostuksessa.

Osakkeiden liikkeeseen laskusta aiheutuneet menot 0,7 milj. euroa on vähennetty sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon kirjatusta määrästä ja hankinnasta aiheutuneet menot 2,2 milj. euroa on kirjattu konsernituloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin. Konsernituloslaskelman erään Sijoitusten käyvän arvon muutokset sisältyy lisäksi 0,4 milj. euroa hankinnasta aiheutuneita menoja vastaten CapManin omistusosuutta Norvestialle ennen hankintaa aiheutuneista menoista.

Kauppahinnan kohdistaminen esitetään alustavana. Seuraavassa taulukossa esitetään alustavasti vastike, hankittujen omaisuuserien ja velkojen käypä arvo hankintahetkellä sekä edullisesta kaupasta syntyvä voitto:

1 000 EUR

Vastike	Käypä arvo
Osakevastike (58 644 414 x 1,20 EUR)	70 373
Aikaisemman omistusosuuden käypä arvo hankintahetkellä	31 637
Kauppahintavelka (1 148 515 x 7,14 EUR)	8 200
Vastike yhteensä	110 210
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	15
Aineettomat hyödykkeet	5
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset
Kasvusijoitukset	37 939
Rahastosijoitukset	6 393
	44 352
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	1 691
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	115 390
Rahavarat	24 716
	141 797
Varat yhteensä	186 149

1 000 EUR

Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	7 805
Rahoitusvelat	0
	7 805

Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat	1 723
Osingonjakovelka	51 310
Lyhytaikaiset rahoitusvelat	1 217
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	0
	54 250

Velat yhteensä	62 055
Nettovarallisuus	124 094
Vastike	110 210
Edullisesta kaupasta syntyvä voitto	13 884

5. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

1 000 EUR	2016	2015

Muut tuottoerät	126	314
Yhteensä	126	314

6. TYÖSUHDE‐ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT

1 000 EUR	2016	2015
Palkat	15 761	14 777
Eläkekulut ‐ maksupohjaiset järjestelyt	1 968	1 710
Myönnetyt osake‐optiot	215	247
Muut henkilösivukulut	347	332
Yhteensä	18 291	17 066

Tiedot johdon työsuhde‐etuuksista esitetään kohdassa 32. Lähipiiriä koskevat tiedot.

Tuloslaskelmaan kirjattavat myönnetyt osake‐optiot perustuvat myönnetyn instrumentin käypään arvoon, joka arvioidaan Black & Scholes ‐menetelmällä. Tuloslaskelman kulukirjauksen vastaeränä on oma pääoma, jolloin kulukirjauksella ei ole vaikutusta oman pääoman kokonaismäärään. Tiedot myönnetyistä optioista esitetään kohdassa 31. Osakeperusteiset maksut.

Konsernin henkilökunta tilikauden lopussa

	2016	2015
Maittain
Suomi	71	67
Ruotsi	22	20
Venäjä	11	10
Luxemburg	1	1
Iso‐Britannia	3	3
Yhteensä	108	101

Tiimeittäin
CapMan Private Equity	31	32
CapMan Real Estate	31	31
CapMan Platform	39	38
Norvestia	7	0
Yhteensä	108	101
Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella	103	103

7. POISTOT

1 000 EUR	2016	2015

Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet
Muut aineettomat hyödykkeet	215	269
Yhteensä	215	269

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Koneet ja kalusto	42	53
Yhteensä	42	53

Poistot yhteensä	257	322

8. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

1 000 EUR	2016	2015

Konsernin liiketoiminnan muihin kuluihin
sisältyvät seuraavat olennaisimmat erät:
Muut henkilöstökulut	775	424
Toimistokulut	2 234	2 509
Matka‐ ja edustuskulut	1 006	916
Ulkopuoliset palvelut	6 577	4 952
Muut kulut*	1 598	1 773
Yhteensä	12 190	10 574

* Suomessa vuosina 2010‐2011 toteutetun verotarkastuksen pohjalta annetun jälkiverotuspäätöksen mukaan osa konsernin emoyhtiön CapMan Oyj:n toiminnasta on arvonlisäverotonta rahoituspalvelua ja näin ollen emoyhtiön ostoihin sisältyvät arvonlisäverot ovat vain osittain vähennyskelpoisia arvonlisäverotuksessa. Korkein hallinto‐oikeus ei myöntänyt valituslupaa Konserniverokeskuksen jälkiverotuspäätökseen ja CapMan on tehnyt tilikaudella 2016 1,0 milj. euron vertailukelpoisuuteen vaikuttavan arvonlisäverosaamisen alaskirjauksen. Korkeimman hallinto‐oikeuden päätös ei johda uusiin maksuihin eikä sillä ole vaikutusta CapMan‐konsernin rahavirtaan.

Tilintarkastajan palkkiot

1 000 EUR	2016	2015
PricewaterhouseCoopers Oy,
Tilintarkastusyhteisö
Tilintarkastus	261	228
Veroneuvonta	15	105
Muut palvelut	279	74
TTL:n 1 luvun 1§:n 1 mom. 2) ‐kohdassa tarkoitetut toimeksiannot	5	0
Yhteensä	560	407

9. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTOJEN OIKAISUT

1 000 EUR	2016	2015

Henkilöstökulut	215	247
Poistot	257	322
Sijoitusten realisoitumaton käyvän arvon muutos	‐22 607	‐790
Rahoitustuotot ja ‐kulut	3 139	2 875
Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdistettävien sijoitusten tuloksesta	8	‐53
Verot	239	395
Arvonlisäverosaamisen alaskirjaus	975	0
Uusien osakkeiden liikkeeseen laskuun liittyneet sijoitetun vapaan omaan	‐745	0
pääoman rahastoon kirjatut kulut
Yhteensä	‐18 520	2 996

10. SIJOITUSTEN KÄYVÄN ARVON MUUTOKSET

1 000 EUR	2016	2015

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset ja rahoitusvarat
Rahastosijoitukset (pl. Norvestia)	6 683	814
Norvestia*	15 715	4 394
Yhteisyritykset	209	‐56
Yhteensä	22 607	5 152

* Sisältää Norvestiaan tehdyn sijoituksen käyvän arvon muutoksen määräysvallan hankintahetkeen 19.12.2016 saakka ja sen jälkeen Norvestian tekemien käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen (pitkäaikaiset sijoitukset ja lyhytaikaiset kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat) käyvän arvon muutoksen. Sisältää myös vertailukelpoisuuteen vaikuttaneita Norvestian hankintaan liittyneitä eriä yhteensä +9,5 milj. euroa: edullisesta kaupasta syntynyt voitto (13,9 milj. euroa), aiemman omistusosuuden arvostamisesta käypään arvoon hankintahetkellä syntynyt tappio (‐4,0 milj. euroa) sekä CapManin omistusosuutta vastannut osuus Norvestialle ennen hankintaa aiheutuneista menoista (‐0,4 milj. euroa)

11. RAHOITUSTUOTOT JA KULUT

1 000 EUR	2016	2015

Rahoitustuotot
Korkotuotot lainasaamisista	628	103
Muut rahoitustuotot	12	0
Valuuttakurssivoitot	27	18
Yhteensä	667	121

Rahoituskulut
Korkokulut rahoituslainoista	‐2 762	‐2 064
Muut rahoituskulut	‐992	‐838
Valuuttakurssitappiot	‐52	‐94
Yhteensä	‐3 806	‐2 996

12. OSUUS PÄÄOMAOSUUSMENETELMÄLLÄ YHDISTETTÄVIEN SIJOITUSTEN TULOKSESTA

1 000 EUR	2016	2015
Osakkuusyritykset	‐8	53
Yhteensä	‐8	53

13. TULOVEROT

1 000 EUR	2016	2015

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	425	449
Edellisten tilikausien verot	‐44	27
Laskennalliset verot:
Syntyneet ja purkautuneet väliaikaiset erot	‐142	‐81
Yhteensä	239	395

Tuloverojen täsmäytyslaskelma

Tulos ennen veroja	15 525	6 449

Verot laskettuna kotimaan verokannalla 20 %	3 105	1 290
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat	‐128	‐63
Verovapaat tuotot	‐4 282	‐1 062
Vähennyskelvottomat kulut	110	97
Laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista	1 390	82
Konserniyhdistelyn vaikutus	0	10
Edellisten tilikausien verot	44	41
Verot tuloslaskelmassa	239	395

14. OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden jakokelpoinen voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, lukuun ottamatta osakkeita, jotka yritys itse on ostanut ja jotka esitetään omina osakkeina.

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus.

	2016	2015

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto / tappio (1 000 EUR)	15 286	6 054
Oman pääoman ehtoisen joukkovelkakirjalainan kertynyt korko,
verovaikutuksella oikaistuna	‐960	‐960
Tilikauden voitto / tappio osakekohtaisen tuloksen laskennassa	14 326	5 094

Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo (1 000 kpl)	88 409	86 317
Omat osakkeet (1 000 kpl)	‐26	‐26
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo osakekohtaisen
tuloksen laskemiseksi (1 000 kpl)	88 383	86 291

Osakeoptioiden vaikutus (1 000 kpl)	2 543	1 225
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella
oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (1 000 kpl)	90 926	87 516


Laimentamaton osakekohtainen tulos (senttiä/osake)	16,2	5,9
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (senttiä/osake)	16,1	5,8

15. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

1 000 EUR	2016	2015

Koneet ja kalusto

Hankintameno 1.1.	1 966	1 960
Lisäykset	8	6
Yrityshankinnat	15	0
Hankintameno 31.12.	1 989	1 966

Kertyneet poistot 1.1.	‐1 897	‐1 844
Muutosten kertyneet poistot	‐1	‐1
Tilikauden poisto	‐42	‐52
Kertyneet poistot 31.12.	‐1 940	‐1 897

Kirjanpitoarvo 31.12.	49	69

Muut aineelliset hyödykkeet

Hankintameno1.1.	120	120
Kirjanpitoarvo 31.12.	120	120

Aineelliset hyödykkeet yhteensä	169	189

16. LIIKEARVO

1 000 EUR	2016	2015

Hankintameno 1.1.	13 169	13 169
Hankintameno 31.12.	13 169	13 169

Kertyneet arvonalennukset 1.1.	‐6 965	‐6 965
Kertyneet arvonalennukset 31.12.	‐6 965	‐6 965

Kirjanpitoarvo 31.12.	6 204	6 204

Arvonalentumistestaus

Liikearvo koostuu pääosin CapManin 27.8.2008 hankkimasta pääomasijoitusyhtiö Norumista, jonka liikearvo 31.12.2016 oli 5,7 milj. euroa.

Venäjän rahaston hallinnointi muodostaa rahavirtaa tuottavan yksikön. Arvonalennustestauksessa kassavirtaennusteet on laadittu kymmenelle vuodelle, eikä niissä ole otettu huomioon jäännösarvoa. Olemassaolevan rahaston ennustettu hallinnointipalkkiotulo perustuu voimassa olevaan pitkäaikaiseen sopimukseen, jonka vuoksi tuleva kassavirta voidaan ennustaa suhteellisen luotettavasti. Kassavirrat on diskontattu käyttäen 15,4 % (2015; 16,7 %) diskonttokorkoa. Maariski ei vaikuta merkittävästi käytetyn diskonttokoron suuruuteen, sillä hallinnointipalkkioita maksavat sijoittajat ovat länsimaisia sijoittajia.

Liikearvon tulevaisuuden kehitys riippuu pääosin varainhankinnan onnistumisesta. Mikäli tulevia rahastoja ei enää perusteta, varainhankintakierrokset viivästyvät tai rahastot jäävät ennakoitua pienemmiksi, saattaa arvonalennuskirjaus tulla kyseeseen. Liikearvon laskentaan vaikuttaa myös voitonjako‐osuustuotot, mikäli rahasto on siirtynyt tai sen voidaan luotettavasti ennustaa siirtyvän voitonjaon piiriin.

17. MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

1 000 EUR	2016	2015

Hankintameno 1.1.	5 218	5 218
Yrityshankinnat	5	0
Hankintameno 31.12.	5 223	5 218

Kertyneet poistot 1.1.	‐4 731	‐4 462
Tilikauden poisto	‐215	‐269
Kurssiero	0	0
Kertyneet poistot 31.12.	‐4 946	‐4 731

Kirjanpitoarvo 31.12.	277	487

Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääosin Norum‐yhtiön oston yhteydessä ko. erään kohdistetusta hallinnointipalkkiosopimuksesta 0,3 milj.euroa.

18. PÄÄOMAOSUUSMENETELMÄLLÄ YHDISTELTÄVÄT SIJOITUKSET

1 000 EUR	2016	2015

Osakkuusyritykset	95	42
Lisäykset / vähennykset	‐8	53
Yhteensä	87	95

Tiedot osakkuusyrityksistä

2016, 1 000 EUR		Varat	Velat	Liikevaihto	Voitto/tappio	Omistusosuus,
						%
BIF Management Ltd	Jersey	26	12	0	‐25	33,33 %
Baltic SME Management B.V.	Hollanti	0	41	0	‐9	33,33 %
Yhteensä		26	53	0	‐34

2015, 1 000 EUR		Varat	Velat	Liikevaihto	Voitto/tappio	Omistusosuus,
						%
BIF Management Ltd	Jersey	48	8	188	161	33,33 %
Baltic SME Management B.V.	Hollanti	2	33	0	‐9	33,33 %
Yhteensä		50	41	188	152

19. KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAT SIJOITUKSET

Rahastosijoitukset

1 000 EUR	2016	2015

Tilikauden alussa	47 249	55 258
Yrityshankinnat	6 393	0
Lisäykset	7 539	4 355
Palautukset	‐14 416	‐10 745
Käyvän arvon muutos	4 629	‐1 619
Tilikauden lopussa	51 394	47 249
Rahastosijoitukset sijoitusalueittain kauden lopussa
Buyout	20 617	21 921
Credit	2 491	3 061
Russia	4 399	3 799
Real Estate	13 163	9 751
Muut sijoitusalueet	3 121	7 509
Rahastojen rahastot	614	1 208
Norvestia	6 989	0
Yhteensä	51 394	47 249

Rahastosijoituksiin sisältyy CapMan Fund Investments SICAV‐SIF ‐tytäryhtiö, jonka käypä arvo on 27,7 milj. euroa.

Kasvusijoitukset

1 000 EUR	2016	2015

Tilikauden alussa	0	0
Yrityshankinnat	37 940	0
Käyvän arvon muutos	‐84	0
Tilikauden lopussa	37 856	0

Kasvusijoitukset sisältävät suoria vähemmistösijoituksia pohjoismaisiin listaamattomiin yrityksiin. Kasvuyrityksiin kuuluvat mediatuotantoa ja ‐konsultointia tarjoava Aste Helsinki, terveydenhoito‐ ja hoivapalveluja tarjoava Coronaria Hoitoketju, pilvipalveluiden konsultointia tarjoava Fluido, käyttökokemusten suunnittelupalveluja tarjoava Idean Enterprises, teleliikenteen liiketoimintatiedon ohjelmistoratkaisuja kehittävä Polystar Instruments sekä varhaiskasvatuspalveluja tarjoava Touhula Varhaiskasvatus.

	Kotipaikka	Konsernin omistus‐osuus
Aste Holding Oy	Helsinki	40,0 %
Coronaria Hoitoketju Oy	Oulu	19,8 %
Fluido Oy	Espoo	37,6 %
Idean Enterprises Oy	Helsinki	26,8 %
Touhula Varhaiskasvatus Oy	Oulu	2,4 %
Polystar Instruments AB	Tukholma	10,0 %

Muut sijoitukset

1 000 EUR	2016	2015

Tilikauden alussa	48 784	121
Yrityshankinnat	‐31 637	0
Lisäykset	124	44 335
Palautukset	‐18 191	‐66
Käyvän arvon muutos	1 099	4 394
Tilikauden lopussa	179	48 784

Ennen Norvestia Oyj:n määräysvallan hankintaa 19.12.2016 muut sijoitukset sisälsivät pääasiassa osakkuusyhtiö Norvestia Oyj:n osakkeita. Vertailukauden päättyessä 31.12.2015 Norvestia Oyj:n osakkeiden käypä arvo oli 48,7 milj. euroa ja CapManin omistusosuus Norvestia Oyj:n osakkeista 28,7 prosenttia. Osakkuusyhtiön käyvän arvon muutos kirjattiin CapManin tuloslaskelmaan Norvestian nettovarallisuuden muutoksen perusteella määräysvallan hankintahetkeen 19.12.2016 saakka. Osakkuusyhtiö oli arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti, koska CapMan on todettu IFRS 10:ssä määritellyksi sijoitusyhteisöksi.

Yhteisyritykset

1 000 EUR	2016	2015
Tilikauden alussa	7 651	9 014
Palautukset	‐2 484	‐1 307
Käyvän arvon muutos	209	‐56
Tilikauden lopussa	5 376	7 651

Tiedot yhteisyrityksistä

2016, 1 000 EUR		Varat	Velat	Liikevaihto	Voitto/tappio	Omistusosuus %
Maneq Investments Luxembourg S.a.r.l.	Luxemburg	5 725	2 360	0	270	18,18 %
Maneq 2002 AB	Ruotsi	20	1	0	‐7	35,00 %
Maneq 2004 AB	Ruotsi	216	9	‐12	13	41,90 %
Yewtree Holding AB	Ruotsi	220	4	12	0	35,00 %

2015, 1 000 EUR		Varat	Velat	Liikevaihto	Voitto/tappio	Omistusosuus %
Maneq Investments Luxembourg S.a.r.l.	Luxemburg	9 040	4 094	0	735	18,18 %
Maneq 2002 AB	Ruotsi	91	1	18	23	35,00 %
Maneq 2004 AB	Ruotsi	222	4	12	26	41,90 %
Yewtree Holding AB	Ruotsi	655	4	267	433	35,00 %

Yhtiön osuus Maneq‐rahastoista on noin 5,4 milj.euroa. Sijoitusyhteisönä CapMan arvostaa yhteisyrityssijoituksensa käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Maneq Investments Luxembourg S.a.r.l. ‐yhtiön omistajien kesken on sopimuksin sovittu varojen jakoperiaatteista sekä vähemmistön oikeuksista päätöksenteossa. Sijoitus yhtiöön on tehty useiden eri instrumenttien kautta, joiden arvot riippuvat toisistaan. Sopimukseen perustuen CapManilla on oikeus yhtiön nettovaroihin.

Maneq‐rahastot ovat rahastoja, joiden kautta CapManin sijoitusammattilaisilla ja muulla henkilöstöllä on ollut mahdollisuus sijoittaa kohdeyrityksiin varsinaisten rahastojen rinnalla. Uusia Maneq‐rahastoja ei ole perustettu vuoden 2011 jälkeen.

Sijoitusten käyvän arvon määrittämiseen liittyvä tieto on esitetty kohdassa 33. Rahoitusriskien hallinta g) Käyvän arvon määrittäminen.

20. PITKÄAIKAISET SAAMISET

1 000 EUR	2016	2015

Muut pitkäaikaiset lainasaamiset	4 769	5 195
Pitkäaikaiset siirtosaamiset	433	867
Yhteensä	5 202	6 062

Muut pitkäaikaiset lainasaamiset sisältävät saamisen Norum Russia Co‐Investment Ltd:ltä 1,5 milj. euroa, saamisen NEP Priedvidza S.a.r.l:lta 2,6 milj.euroa, saamisen NRE Cream Oy:ltä 0,5 milj.euroa sekä saamisen 0,1 milj. euroa CapMan Russia Team Guernsey Ltd:ltä.

Pitkäaikaiset siirtosaamiset sisältävät rahastojen varainhankintaan liittyvän Placement Agent ‐palkkion 0,4 milj.euroa, joka on jaksotettu viidelle vuodelle.

Pitkäaikaisten saamisten käypä arvo on sama kuin niiden kirjanpitoarvo.

21. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA ‐VELAT

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2016 aikana:

1 000 EUR	31.12.2015	Kirjattu tuloslaskel‐ maan	Kirjattu omaan pääomaan	Yritys‐ hankinnat	31.12.2016
Laskennalliset verosaamiset
Jaksotuserot ja väliaikaiset erot	1 320	247	0	0	1 567
Joukkovelkakirjalainan korko	3 080	0	240	0	3 320
Yhteensä	4 400	247	240	0	4 887
Laskennalliset verovelat
Jaksotuserot ja väliaikaiset erot	1 958	130	0	0	2 088
Realisoitumattomat arvonnousut	0	‐25	0	7 805	7 780
Yhteensä	1 958	105	0	7 805	9 868

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2015 aikana:

1 000 EUR	31.12.2014	Kirjattu tuloslaskel‐ maan	Kirjattu omaan pääomaan	31.12.2015
Laskennalliset verosaamiset
Jaksotuserot ja väliaikaiset erot	1 257	63	0	1 320
Joukkovelkakirjalainan korko	2 840	0	240	3 080
Yhteensä	4 097	63	240	4 400
Laskennalliset verovelat
Jaksotuserot ja väliaikaiset erot	1 976	‐18	0	1 958
Yhteensä	1 976	‐18	0	1 958

22. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

1 000 EUR	2016	2015

Myyntisaamiset	1 201	1 620
Lainasaamiset	814	62
Siirtosaamiset	2 235	2 291
Muut saamiset	5 599	2 664
Yhteensä	9 849	6 637

Konsernilla ei ole ollut luottotappioita eikä saamisiin liity merkittäviä luottoriskejä.

Lainasaamiset koostuvat pääosin lähipiirille myönnetyistä lyhytaikaisista lainoista, jotka on eritelty liitetiedossa 32. Lähipiiriä koskevat tiedot. Siirtosaamiset koostuvat pääosin kulujen jaksotuksista.

Muut saamiset koostuvat pääosin kaupankäyntisalkusta myytyjen rahoitusvarojen kauppahintasaamisista.

Myyntisaamiset ja muut saamiset valuutoittain tilinpäätöshetkellä

1 000	valuuttamäärä	euromäärä	osuus
EUR	0	8 678	88 %
SEK	10 884	1 139	12 %
GBP	27	32	0 %

23. KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAT RAHOITUSVARAT

1 000 EUR	2016	2015

Kaupankäyntisalkku	85 907	0
Muut rahoitusvarat	306	306
Yhteensä	86 213	306

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattava kaupankäyntisalkku sisältää kaupankäyntitarkoituksessa tehtyjä sijoituksia listattuihin osakkeisiin, johdannaissopimuksia sekä pääomarahasto‐ ja korkorahastosijoituksia. Listatut osakkeet ja johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon käyttäen viimeistä kaupantekokurssia toimivilla markkinoilla tilinpäätöspäivänä. Niiden käypä arvo tilinpäätöspäivänä oli 63,6 milj. euroa.

Rahastosijoitukset arvostetaan käypään arvoon käyttäen rahastojen substanssiarvoa tilinpäätöspäivänä. Rahastosijoitusten käypä arvo tilinpäätöspäivänä oli 11,8 milj. euroa, josta hedgerahastojen osuus oli 5,2 milj. euroa ja osakerahastojen osuus 6,6 milj. euroa.

Tilinpäätöspäivänä käyvältä arvoltaan 10,5 milj. euron suuruiset korkosijoitukset jakautuvat joukkovelkakirjalainoihin ja korkorahastosijoituksiin, joiden käyvät arvot olivat vastaavasti 6,7 milj. euroa ja 3,8 milj. euroa. Joukkovelkakirjalainat arvostetaan käypään arvoon käyttäen viimeistä kaupantekokurssia tilinpäätöspäivänä tai epälikvidissä markkinassa vastapuolen määrittämään arvoon. Korkorahastosijoitukset arvostetaan käypään arvoon käyttäen rahastojen substanssiarvoa tilinpäätöspäivänä.

Muut rahoitusvarat sisältävät muita sijoitusrahasto‐osuuksia ulkopuolisilta sijoitusrahastoyhtiöiltä.

Johdannaissopimukset

Konserni käyttää standardoituja johdannaissopimuksia tehostaakseen arvopaperisalkun hallintaa. Alla olevassa taulukossa esitetään johdannaissopimusten käyvät arvot ja kohde‐etuuksien arvot. Käyvät arvot oikaistaan osakkeiden vastaavilla osinkotuotoilla. Johdannaissopimukset kirjataan käypään arvoon kaupantekopäivänä ja arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Futuurien käyvät arvot vastaavat futuurin voittoa tai tappiota. Suojauslaskentaa ei sovelleta.

1 000 EUR	2016	2015
Indeksijohdannaiset, ostetut osto‐optiot ja asetetut futuurit

Käypä arvo	‐113	‐
Kohde‐etuuden arvo	‐14 416	‐

24. RAHAVARAT

1 000 EUR	2016	2015
Pankkitilit Yhteensä	45 001 45 001	21 576 21 576

Rahavarat koostuvat vain pankkitileistä.

25. OMA PÄÄOMA JA OSAKKEET

	A‐osakkeet B‐osakkeet		Yhteensä
	1 000 kpl	1 000 kpl	1 000 kpl

31.12.2014	5 750	80 567	86 317
31.12.2015	5 750	80 567	86 317
A‐lajin osakkeita muunnettu B‐lajin osakkeiksi	‐5 750	5 750	0
Optioiden käyttö	0	29	29
Osakemerkintä	0	56 967	56 967
31.12.2016	0	143 313	143 313

	Osake‐ pääoma 1 000 €	Ylikurssi‐ rahasto 1 000 €	Muut rahastot 1 000 €	Yhteensä 1 000 €
31.12.2014	772	38 968	27 175	66 915
Optioiden kirjaus	0	0	222	222
31.12.2015	772	38 968	27 397	67 137
Optioiden käyttö	0	0	22	22
Optioiden kirjaus	0	0	64	64
Osakemerkintä	0	0	69 628	69 628
31.12.2016	772	38 968	97 111	136 851

Muut rahastot

Tilikauden 2016 aikana sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP) kirjattiin Norvestian hankinnasta suoritettu osakevastike vähennettynä osakkeiden liikkeeseen laskuun liittyvillä kuluilla (ks. tarkemmin liitetieto 4. Yrityshankinnat). Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää lisäksi myönnetyt optio‐ oikeudet sekä osakemerkinnät optioilla.

Optio‐ohjelmat on esitetty kohdassa 31. Osakeperusteiset maksut.

Konsernitilinpäätöksessä (IFRS) hybridilaina on luokiteltu omaksi pääomaksi ja hybridilainan korot vähennetään omasta pääomasta korkojen maksuhetkellä.

Muuntoerot

Muuntoerot‐rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Maksetut ja ehdotetut osingot

Hallitus esittää yhtiön 15.3.2017 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osakkeenomistajille jaetaan osinkoa 0,09 euroa per osake, eli yhteensä noin 13,0 milj.euroa.

Vuodelta 2015 osinkoa maksettiin 0,07 euroa osakkeelta, yhteensä 6,0 milj. euroa. Osinko maksettiin omistajille 1.4.2016.

Osakkeisiin liittyvät lunastuslausekkeet

Osakkeenomistaja, jonka osuus yhtiön kaikista osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä yhtiöjärjestyksessä tarkemmin määritellyin ehdoin saavuttaa tai ylittää 33,3 % tai 50 %, on velvollinen lunastamaan muiden osakkeenomistajien vaatimuksesta näiden osakkeet ja niihin liittyvät arvopaperit yhtiöjärjestyksen määrittelemällä tavalla.

Omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyvät sopimukset

CapMan Oyj:llä ei ollut 31.12.2016 tiedossa yhtiön omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä sopimuksia tai järjestelyitä, jotka ovat omiaan vaikuttamaan olennaisesti CapMan Oyj:n osakkeiden arvoon.

Osakkeiden omistus määrän ja sektorin mukaan 31.12.2016

Raja

	Omistajia kpl	%	Osakemäärä	%	Äänimäärä	%
			kpl		kpl
1-100	1 248	10,52 %	61 597	0,04 %	61 597	0,04 %
101-1 000	4 289	36,16 %	2 349 488	1,64 %	2 349 488	1,64 %
1 001-10 000	5 203	43,87 %	18 719 943	13,06 %	18 719 943	13,06 %
10 001 - 100 000	1 008	8,50 %	24 816 015	17,32 %	24 816 015	17,32 %
100001-	113	0,95 %	97 347 503	67,93 %	97 347 503	67,93 %
Yhteensä	11 861	100,00 %	143 294 546	99,99 %	143 294 546	99,99 %
joista hallintarekisteröityjä	8		10 453 293	7,29 %	10 453 293	7,29 %
Yhteistilillä			18 709	0,02 %	18 709	0,01 %
Liikkeeseenlaskettu määrä			143 313 255	100,00 %	143 313 255	100,00 %

Sektori

	Omistajia kpl	%	Osakemäärä	%	Äänimäärä	%
			kpl		kpl
Yritykset yhteensä	453	3,82 %	35 932 993	25,07 %	35 932 993	25,07 %
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset yhteensä	20	0,17 %	25 340 045	17,68 %	25 340 045	17,68 %
Julkisyhteisöt yhteensä	6	0,05 %	17 272 187	12,05 %	17 272 187	12,05 %
Kotitaloudet yhteensä	11 270	95,02 %	60 678 143	42,34 %	60 678 143	42,34 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt yhteensä	73	0,62 %	2 754 338	1,92 %	2 754 338	1,92 %
Euroopan unioni yhteensä	32	0,27 %	1269117	0,89 %	1 269 117	0,89 %
Muut maat ja kansainväliset järjestöt yhteensä	7	0,06 %	47 723	0,03 %	47 723	0,03 %
Yhteensä	11 861	100,00 %	143 294 546	99,99 %	143 294 546	99,99 %
joista hallintarekisteröityjä	8		10 453 293	7,29 %	10 453 293	7,29 %
Yhteistilillä			18 709	0,01 %	18 709	0,01 %
Liikkeeseenlaskettu määrä			143 313 255	100,00 %	143 313 255	100,00 %

Lähde: EuroClear Finland Oy, tilanne 31.12.2016. Luvut perustuvat osakkeiden kokonaismäärään 143 294 546 ja osakkeenomistajien kokonaismäärään 11 861. CapMan Oyj:n omistuksessa oli 26 299 osaketta 31.12.2016.

CapMan Oyj:n suurimmat omistajat 31.12.2016

	Osakkeet ja äänet	Osuus osakkeista ja äänistä (%)
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	10 898 500	7,60
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö	10 737 228	7,49
OY Inventiainvest AB (Ari Tolppanen*)	7 024 794	4,90
Laakkonen Mikko Kalervo	6 378 320	4,45
Joensuun Kauppa Ja Kone Oy	3 811 853	2,66
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	3 675 215	2,56
Winsome Oy* + Tuomo Raasio	3 534 320	2,47
Winsome Oy**	3 480 576	2,43
Raasio Tuomo*	53 744	0,04
Vesasco Oy	3 275 158	2,29
Heiwes Oy* + Heikki Westerlund	2 972 156	2,07
Heiwes Oy**	2 694 480	1,88
Westerlund Heikki*	277 676	0,19
Geldegal Oy + Mom Invest Oy (Olli Liitola*)	2 512 087	1,75
Geldegal Oy**	1 793 343	1,25
Mom Invest Oy**	718 744	0,50
Valtion Eläkerahasto	2 500 000	1,74
Laakkonen Hannu	1 916 742	1,34
Sijoitusrahasto Taaleritehdas Arvo Markka Osake	1 573 584	1,10
Sijoitusrahasto Taaleritehdas Mikro Markka	1 500 000	1,05
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva	1 138 200	0,79
Guarneri Oy* + Petri Saavalainen	1 010 929	0,71
Guarneri Oy**	696 041	0,49
Saavalainen Petri*	314 888	0,22
Immonen Jukka Kalevi	974 544	0,68
Icecapital Pankkiiriliike Oy	903 124	0,63
Mr Max Oy	830 000	0,58
OP-Henkivakuutus Oy	768 853	0,54

	Osakkeet ja äänet Osuus osakkeista

20 suurinta yhteensä	67 935 607	47,40 %

Hallintarekisteröidyt osakkeet***	10 453 293	7,29 %
Johdon ja työntekijöiden omistus***	17 988 186	12,55 %

CapMan on vastaanottanut seuraavat liputusilmoitukset vuoden 2016 aikana: Ajantasaiset tiedot kaikista liputusilmoituksista löytyvät CapManin verkkosivuilta www.capman.fi.

27.12.2016

Mandatum Henkivakuutusyhtiön osuus CapMan Oyj:n osakkeiden omistuksesta ja äänimäärästä nousi 7,93 prosenttiin osakkeiden hankinnan seurauksena.

27.12.2016

Oy Inventiainvest Ab:n (Ari Tolppanen) osuus CapMan Oyj:n osakkeiden omistuksesta ja äänimäärästä alitti viisi prosenttia osakeannin seurauksena.

21.12.2016

Gimv NV:n osuus CapMan Oyj:n osakkeiden omistuksesta alitti viisi prosenttia 20.12.2016 tehdyn osakekaupan seurauksena.

20.12.2016

Oy Inventiainvest Ab:n (Ari Tolppanen) osuus CapMan Oyj:n osakkeiden äänimäärästä putosi 8,14 prosenttiin A-sarjan osakkeiden muunnon B-sarjan osakkeiksi (1:1) seurauksena.

20.12.2016

Heikki Westerlundin ja Heiwes Oy:n yhteenlaskettu osuus CapMan Oyj:n osakkeiden äänimäärästä alitti viisi prosenttia A-sarjan osakkeiden muunnon B-sarjan osakkeiksi (1:1) seurauksena.

20.12.2016

Heikki Westerlundin ja Heiwes Oy:n yhteenlaskettu osuus CapMan Oyj:n osakkeiden äänimäärästä alitti viisi prosenttia A‐sarjan osakkeiden muunnon B‐sarjan osakkeiksi (1:1) seurauksena.

20.12.2016

MOM Invest Oy:n ja Geldegal Oy:n (Olli Liitola) yhteenlaskettu osuus CapMan Oyj:n osakkeiden äänimäärästä viisi prosenttia A‐sarjan osakkeiden muunnon B‐sarjan osakkeiksi (1:1) seurauksena.

20.12.2016

Tuomo Raasion ja Winsome Oy:n yhteenlaskettu osuus CapMan Oyj:n osakkeiden äänimäärästä alitti viisi prosenttia A‐sarjan osakkeiden muunnon B‐sarjan osakkeiksi (1:1) seurauksena.

8.11.2016

Gimv NV:n osuus CapMan Oyj:n osakkeiden tuottamasta äänimäärästä alitti viisi prosenttia 4.11.2016 tehdyn osakekaupan seurauksena.

'* Kuuluu CapManin johtoon tai henkilöstöön.
** CapManin henkilöstön jäsenen määräysvaltayhtiö.
*** 200 suurimman omistajan joukossa olevat omistukset.

26. RAHOITUSVELAT – PITKÄAIKAISET

1 000 EUR	2016	2015

Pankkilainat	8 489	15 000
Joukkovelkakirjalainat	29 587	44 400
Ryhmäjoukkovelkakirjalaina	9 989	9 989
Yhteensä	48 065	69 389

Pankkilainan korko maksetaan neljännesvuosittain.

CapMan laski lokakuussa 2015 liikkeeseen instituutionaisille sijoittajille suunnatun 30 milj. euron suuruisen kiinteäkorkoisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Laina erääntyy 15.10.2019. Lainalle maksetaan 4,2 %:n vuotuista kuponkikorkoa ja korko maksetaan vuosittain.

Vakuutusosakeyhtiö Garantian takaama ryhmäjoukkovelkakirjalaina, 10 milj. euroa erääntyy 18.6.2019. Lainalle maksetaan 1,85 %:n vuotuista kuponkikorkoa ja korko maksetaan vuosittain.

Lainojen käypä arvo ja kirjanpitoarvo eivät merkittävästi eroa toisistaan, sillä CapManin luottoriski ei ole muuttunut merkittävästi vastaavan tyyppisten lainojen liikkeeseenlaskun jälkeen.

27. OSTOVELAT JA MUUT VELAT – LYHYTAIKAISET

1 000 EUR	2016	2015

Ostovelat	1 681	576
Saadut ennakot	0	447
Siirtovelat	22 733	11 494
Muut velat	8 927	591
Yhteensä	33 341	13 108

Ostovelat erääntyvät normaalein kaupallisin maksuehdoin, eikä niihin sisälly erääntynyttä velkaa.

Siirtovelat sisältävät varauksen 7,5 milj. euroa (2015; 5,2 milj.euroa) voitonjako‐osuustuottojen mahdolliseen takaisinmaksuun CapMan Real Estate I ‐rahastolle. Varaus liittyy vuonna 2007 tapahtuneeseen irtaantumiseen. Siirtovelkoihin sisältyy myös Norvestian maksaman ylimääräisen osingon ennakonpidätys‐ ja lähdeverovelka 6,2 milj. euroa sekä Norvestian osakkeiden hankintaan liittyvä varainsiirtoverovelka 1,2 milj. euroa. Muut merkittävimmät erät siirtoveloissa liittyvät palkka‐ ja sosiaalikulujaksotuksiin.

Muut velat sisältävät Norvestian hankintaan liittyvän kauppahintavelan 8,2 milj. euroa, jonka perusteet on esitetty liitetiedossa 4. Yrityshankinnat.

Ostovelat ja muut velat valuutoittain tilinpäätöshetkellä

1 000	valuuttamäärä	euromäärä	osuus
EUR	0	32 229	97 %
SEK	10 038	1 051	3 %
GBP	52	61	0 %

28. LYHYTAIKAISET RAHOITUSVELAT

1 000 EUR	2016	2015

Lainat rahoituslaitoksilta
Pitkäaikaisten pankkilainojen lyhennykset	3 000	0
Joukkovelkakirjalainat	15 000	0
Yhteensä	18 000	0

Joukkovelkakirjalaina, 15 milj. euroa erääntyy 11.12.2017. Lainalle maksetaan 5,5 %:n vuotuista kuponkikorkoa ja korko maksetaan vuosittain.

29. RAHOITUSVARAT JA ‐VELAT

Rahoitusvarat

2016, 1 000 EUR	Liitetieto	Kirjanpito‐	Käypä arvo
		arvo
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset
Rahastosijoitukset	19	51 394	51 394
Kasvusijoitukset	19	37 856	37 856
Muut sijoitukset	19	179	179
Yhteisyritykset	19	5 376	5 376
Lainasaamiset	20	5 202	5 202
Myyntisaamiset ja muut saamiset	22	9 849	9 849
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	23	86 213	86 213
Rahavarat	24	45 001	45 001
Yhteensä		241 070	241 070
2015, 1 000 EUR	Liitetieto	Kirjanpito‐	Käypä arvo
		arvo
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset
Rahastosijoitukset	19	47 249	47 249
Muut sijoitukset	19	48 784	48 784
Yhteisyritykset	19	7 651	7 651
Lainasaamiset	20	6 062	6 062

Myyntisaamiset ja muut saamiset 22 6 637 6 637 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 23 306 306 Rahavarat 24 21 576 21 576 Yhteensä 138 265 138 265

Rahoitusvelat

2016. 1 000 EUR	Liitetieto	Kirjanpito‐	Käypä arvo
		arvo
Pitkäaikaiset korolliset velat	26	48 065	48 065
Ostovelat ja muut velat	27	33 341	33 341
Lyhytaikaiset korolliset velat	28	18 000	18 000
Yhteensä		99 406	99 406

2015, 1 000 EUR	Liitetieto	Kirjanpito‐	Käypä arvo
		arvo
Pitkäaikaiset korolliset velat	26	69 389	69 389
Ostovelat ja muut velat	27	12 661	12 661
Yhteensä		82 050	82 050

Taseessa erä "Ostovelat ja muut velat" sisältää lisäksi ennakkomaksuja (0,4 milj. euroa 31.12.2015).

30. VASTUUSITOUMUKSET

Muut vuokrasopimukset ‐ konserni vuokralleottajana

1 000 EUR	2016	2015
Muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat
Yhden vuoden kuluessa	1 018	1 620
Yli vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluttua	1 876	398
Yli viiden vuoden kuluttua	923	0
Yhteensä	3 817	2 018

Konserni on vuokrannut käyttämänsä toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat yhdestä seitsemään vuoteen.

Vakuudet ja muut vastuusitoumukset

1 000 EUR	2016	2015
Omasta puolesta annetut vakuudet
Kiinnitetyt panttivelkakirjat (tytäryhtiöosakkeet) senior lainan	0	60 000
vakuutena
Pantattu talletus omasta sitoumuksesta	32 559	35 108
Pantatut arvopaperit	9 580	0

Jäljellä olevat sijoitussitoumukset rahastoihin
sijoitusalueittain
Buyout	12 919	13 018
Credit	3 407	2 487
Russia	1 831	1 921
Real Estate	1 003	2 272
Muut sijoitusalueet	4 747	4 751
Rahastojen rahastot	722	746
Norvestia	11 889	0
Yhteensä	36 518	25 195

Kutsumattomista sijoitussitoumuksista kutsutaan arviolta noin 20‐25 milj.euroa seuraavien 4 vuoden aikana, johtuen erityisesti vanhempien rahastojen käyttämättömästä sijoituskapasiteetista.

31. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

CapMan Oyj:llä oli vuoden 2016 lopussa voimassa kaksi optio‐ohjelmaa, optio‐ohjelma 2013 ja optio‐ohjelma 2016.

Optioita käytetään sitouttamisen välineenä sekä avainhenkilöiden/johtajien ja yhtiön osakkeenomistajien intressien yhdenmukaistamiseksi.

Optio‐oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Myönnettyjen optioiden käypä arvo myöntämispäivänä on määritetty käyttämällä Black‐Scholes‐optiohinnoittelumallia.

Optiojärjestelyiden keskeiset ehdot on esitetty alla olevissa taulukoissa.

Voimassa olevat optio‐ohjelmat 31.12.2016

		Optio‐ohjelma 2016
	2016 A‐optiot	2016 B‐optiot	2016 C‐optiot

Optioiden määrä, kpl	1 410 000	1 410 000	1 410 000
Oikeuttavat merkitsemään
B‐osakkeita, kpl	1 410 000	1 410 000	1 410 000
Osakkeen merkintäaika alkaa	1.5.2019	1.5.2020	1.5.2021
Osakkeen merkintäaika päättyy	30.4.2021	30.4.2022	30.4.2023
Osakkeen merkintähinta	Osakkeen	Osakkeen	Osakkeen
	vaihdolla painotettu	vaihdolla painotettu	vaihdolla painotettu
	keskikurssi	keskikurssi	keskikurssi
	Nasdaq OMX	Nasdaq OMX	Nasdaq OMX
	Helsinki Oy:ssä	Helsinki Oy:ssä	Helsinki Oy:ssä
	1.4.‐31.5.2016	1.4.‐31.5.2017	1.4.‐31.5.2018
	lisättynä 10 prosentilla	lisättynä 10 prosentilla	lisättynä 10 prosentilla
	eli 1,04 euroa.

		Optio‐ohjelma 2013
	2013 A‐optiot	2013 B‐optiot	2013 C‐optiot

Optioiden määrä, kpl	1 410 000	1 410 000	1 410 000
Oikeuttavat merkitsemään
B‐osakkeita, kpl	1 410 000	1 410 000	1 410 000
Osakkeen merkintäaika alkaa	1.5.2016	1.5.2017	1.5.2018
Osakkeen merkintäaika päättyy	30.4.2018	30.4.2019	30.4.2020
Osakkeen merkintähinta	B‐osakkeen	B‐osakkeen	B‐osakkeen
	vaihdolla painotettu	vaihdolla painotettu	vaihdolla painotettu
	keskikurssi	keskikurssi	keskikurssi
	Nasdaq OMX	Nasdaq OMX	Nasdaq OMX
	Helsinki Oy:ssä	Helsinki Oy:ssä	Helsinki Oy:ssä
	1.4.‐31.5.2013	1.4.‐31.5.2014	1.4.‐31.5.2015
	lisättynä 10 prosentilla	lisättynä 10 prosentilla	lisättynä 10 prosentilla
	vähennettynä jaetuilla	vähennettynä jaetuilla	vähennettynä jaetuilla
	osingoilla	osingoilla	osingoilla
	eli 0,75 euroa.	eli 1,03 euroa.	eli 1,05 euroa.

Black‐Scholes ‐ mallissa käytetyt oletukset

	2013 A‐optiot	2013 B‐optiot	2013 C‐optiot
Oletettu volatiliteetti %	18,7 %	20,5 %	20,5 %
Riskitön korko %	0,0 %	0,0 %	0,0 %

Optio‐oikeuksien nojalla saatavat osakkeet ja ääniosuudet

	Myönnetyt optio‐ oikeudet	Optioita jaettu	Optioilla merkitty	Optioita myyty	Jäljellä olevat optiot yht.	Osakkeet 31.12.2016	Optiot 31.12.2016
		31.12.2016	31.12.2016	31.12.2016	31.12.2016	osuus osakkeista ja äänistä %	osuus osakkeista ja äänistä %	osuus osakkeista ja äänistä %
							jos kaikki jaetut optiot käytetään	jos kaikki optio‐ohjelmiin kuuluvat optiot käytetään
Osakkeet	143 313 255					100,0 %

2016A‐ optiot	1 410 000	0	0	0	1 410 000		0,0 %	1,0 %
2016B‐ optiot	1 410 000	0	0	0	1 410 000		0,0 %	1,0 %
2016C‐ optiot	1 410 000	0	0	0	1 410 000		0,0 %	1,0 %
2013A‐ optiot	1 410 000	1 175 000	29 171	120 829	1 380 829		0,8 %	1,0 %
2013B‐	1 410 000	1 218 334	0	0	1 410 000		0,9 %	1,0 %
optiot 2013C‐ optiot	1 410 000	1 227 291	0	0	1 410 000		0,9 %	1,0 %

32. LÄHIPIIRIÄ KOSKEVAT TIEDOT

Konsernin emo‐ ja tytäryritykset		Konsernin omistusosuus	Emoyhtiön omistusosuus

CapMan Oyj, emoyritys	Suomi
CapMan Capital Management Oy	Suomi	100 %	100 %
CapMan Sweden AB	Ruotsi	100 %	100 %
CapMan AB	Ruotsi	100 %	100 %
CapMan Norway AS	Norja	100 %	100 %
CapMan (Guernsey) Limited	Guernsey	100 %	100 %
CapMan Mezzanine (Guernsey) Limited	Guernsey	100 %	100 %
CapMan (Guernsey) Buyout VIII GP Limited	Guernsey	100 %	100 %
CapMan (Sweden) Buyout VIII GP AB	Ruotsi	100 %	100 %
CapMan Classic GP Oy	Suomi	100 %	100 %
CapMan Real Estate Oy	Suomi	100 %	100 %
Dividum Oy	Suomi	100 %	100 %
CapMan RE I GP Oy	Suomi	100 %	100 %
CapMan RE II GP Oy	Suomi	100 %	100 %
CapMan (Guernsey) Life Science IV GP Limited	Guernsey	100 %	100 %
CapMan (Guernsey) Technology 2007 GP Limited	Guernsey	100 %	100 %
CapMan (Sweden) Technology Fund 2007 GP AB	Ruotsi	100 %	100 %
CapMan Hotels RE GP Oy	Suomi	100 %	100 %
CapMan Public Market Manager S.A.	Luxemburg	100 %	100 %
CapMan Private Equity Advisors Limited	Kypros	100 %	100 %
CapMan (Guernsey) Russia GP Limited	Guernsey	100 %	100 %
CapMan (Guernsey) Investment Limited	Guernsey	100 %	100 %
CapMan (Guernsey) Buyout IX GP Limited	Guernsey	100 %	100 %

Konsernin emo‐ ja tytäryritykset		Konsernin omistusosuus	Emoyhtiön omistusosuus
CapMan Fund Investments SICAV‐SIF	Luxemburg	100 %	100 %
CapMan Mezzanine V Manager S.A.	Luxemburg	100 %	100 %
CapMan (Guernsey) Buyout X GP Limited	Guernsey	100 %	100 %
CapMan (Guernsey) Russia II GP Limited	Guernsey	100 %	100 %
Maneq 2012 AB	Ruotsi	100 %	100 %
CapMan Nordic Real Estate Manager S.A.	Luxemburg	100 %	100 %
CapMan Buyout X GP Oy	Suomi	100 %	100 %
CapMan Endowment GP Oy	Suomi	100 %	100 %
CapMan Collection Oy	Suomi	100 %	100 %
CapMan Real Estate UK Limited	Iso‐Britannia	100 %
Nest Capital 2015 GP Oy	Suomi	100 %	100 %
Dividum AB	Ruotsi	100 %
Valo Advisors Oy	Suomi	100 %	100 %
Valo Fund Management Oy	Suomi	100 %
Kokoelmakeskus GP Oy	Suomi	100 %	100 %
Norvestia Oyj*	Suomi	92,5 %	92,5 %
Norventures Oy	Suomi	100 %
Norvestia Industries Oy	Suomi	100 %

*Sisältää vapaaehtoisen vaihtotarjouksen nojalla vaihdetut Norvestia Oyj:n osakkeet (ks. Liitetieto 4 Yrityshankinnat). Pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävät sijoitukset on lueteltu liitetiedossa 18. Pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävät sijoitukset. Sijoitukset yhteisyrityksiin on lueteltu liitetiedossa 19. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset.

Lainat lähipiirille

Konserni on myöntänyt johtoryhmän jäsenelle lyhytaikaisen lainan 133 tuhatta euroa, jonka korko on sidottu 12 kk:n Euriboriin + 1 %:n marginaali. Laina on myönnetty tammikuussa 2016 ja se erääntyy tammikuussa 2017.

Konserni on myöntänyt lisäksi kasvusijoituksiin kuuluvan yrityksen avainhenkilöille lainan 470 tuhatta euroa, jonka korko on 3 %. Laina on myönnetty joulukuussa 2016 ja erääntyy viimeistään joulukuussa 2018. Konserni on lainan vakuutena saanut Idean Enterprisen osakkeita.

Sitoumukset lähipiirille

1 000 EUR	2016	2015
Sijoitussitoumukset	4	4
Maneq ‐rahastoihin	075	075

Johdon työsuhde‐etuudet

1 000 EUR		2016	2015

Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde‐etuudet		1 460	1 557

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet		299	319
Osakeperusteiset etuudet		99	12
Yhteensä *		1 858	1 888
* Pois lukien toimitusjohtaja

Palkat ja palkkiot

Toimitusjohtaja
Heikki Westerlund		486	405
Osakeperusteiset etuudet		60	36

Yhteensä		546	441
Hallituksen jäsenet

Claes de Neergaard		38	35
Koen Dejonckheere *	15.3.2016 saakka	0	0
Dirk Beeusaert	alkaen 16.3.2016	29	0
Karri Kaitue		59	58
Nora Kerppola		44	45
Ari Tolppanen		77	120

* Dejonckheere on ilmoittanut yhtiölle, että hän ei vastaanota hallituspalkkioita.

Eläkekulu

1 000 EUR	2016	2015	2016	2015
	Lakisääteinen	eläke	Lisäeläke
Toimitusjohtaja
Heikki Westerlund	90	75	38	38

Johdon työsuhde‐etuuksissa on huomioitu hallituksen, toimitusjohtajan ja johtoryhmän kompensaatiot.

Toimitusjohtajalla on kuuden kuukauden mittainen, molempia osapuolia sitova irtisanomisaika.

Toimitusjohtaja on oikeutettu 12 kuukauden palkkaa vastaavaan erorahaan siinä tapauksessa, että sopimus irtisanottaisiin yrityksen toimesta.

Toimitusjohtajalla sekä johtoryhmän jäsenillä on yrityksen puolesta maksuperusteinen lisäeläkevakuutus.

Toimitusjohtajan eläkkeellesiirtymisikä määritellään Suomen lain mukaan.

Konsernin johdolle myönnettiin 330 000 kpl osakeoptioita vuonna 2016 (2015; 800 000 kpl). Johdon optio‐oikeuksissa on samanlaiset ehdot kuin muun henkilökunnan optioissa.

33. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa, että konsernilla on mahdollisimman tehokkaasti käytettävissään liiketoiminnan laajuuteen nähden riittävä rahoitus. Tavoitteena on minimoida markkinoiden aiheuttaman negatiivisen kehityksen vaikutus konserniin kustannustehokkaasti. Rahoitusriskien hallintaa ja valvontaa hoidetaan keskitetysti ja sen toteuttamisesta vastaa konsernin talousjohtaja.

Johto seuraa jatkuvasti rahavirtaennusteita ja konsernin maksuvalmiusasemaa. Tämä tehdään keskitetysti kaikkien konsernin yhtiöiden osalta. Lisäksi konsernin maksuvalmiuden hallintaperiaatteisiin kuuluu lainakovenanttien tarkastelu eteenpäin seuraavan 12 kuukauden ajalle. Lainoissa käytetyt kovenanttiehdot liittyvät konsernin omavaraisuuteen ja korollisten pankkilainojen suhteeseen taseen rahastosijoituksista. Tilikauden aikana konserni on täyttänyt pankkien asettamat kovenanttiehdot.

Rahastosijoitusten (käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat) kehitystä ja hintariskiä valvoo yhtiössä sijoitustiimeistä riippumaton Performance Monitoring ‐tiimi, jonka tehtävänä on seurata kohdeyhtiöiden kuukausiraportointia ja ennusteita. Kohdeyhtiövastaavien tekemät arvostusehdotukset tarkastetaan Performance monitoring ‐tiimissä, jonka jälkeen ne hyväksytään arvonmäärityskomiteassa. Arvonmäärityskomitea koostuu sijoituskomitean puheenjohtajasta, konsernin talousjohtajasta ja sijoitustiimin vetäjästä.

a) Maksuvalmiusriski

Konsernin rahavirta muodostuu ennustettavissa olevista hallinnointipalkkiotuotoista sekä volatiileista voitonjako‐osuustuotoista. Kolmas merkittävä rahavirran hallintaan vaikuttava erä on konsernin rahastoille maksettavat sijoitussitoumukset sekä tuotot rahastosijoituksista.

Rahastojen maksamat hallinnointipalkkiot perustuvat pitkäaikaisiin sopimuksiin ja niillä on tarkoitus kattaa konsernin operatiivisen toiminnan kulut. Hallinnointipalkkiotuotot ovat suhteellisen luotettavasti ennustettavissa seuraavan 12 kuukauden ajalle.

Voitonjako‐osuustuottojen ajoitus on luonteeltaan epävarmaa ja aiheuttaa tulosheilahteluja. Muutoksilla sijoitus‐ ja irtautumisaktiviteetissa on merkittävä vaikutus konsernin rahavirtoihin. Yksittäinen sijoitus tai irtautuminen voi merkittävästi vaikuttaa rahavirtaan ja näiden ajoituksen tarkka ennustaminen on vaikeaa.

CapMan Real Estate I ‐rahasto siirtyi voitonjaon piiriin vuonna 2007. Rahaston vuonna 2007 maksamasta 27,4 milj.euron voitonjaosta jätettiin tulouttamatta 6,4 milj.euroa, mikäli osa voitonjaosta jouduttaisiin palauttamaan sijoittajille tulevaisuudessa. CapManin osuus tuloutetuista voitonjako‐osuustuotoista oli noin 13,5 milj. euroa ja vähemmistön osuus noin 7,5 milj. euroa. Vuonna 2014 takaisinmaksuriski arvioitiin uudelleen, ja varausta purettiin 1,2 milj. euroa 5,2 milj. euroon. Markkinatilanteesta johtuen on kuitenkin epätodennäköistä, että CapMan Real Estate I ‐rahastolta saataisiin tulevaisuudessa uutta voitonjakoa. Voitonjako‐ osuustuoton takaisinmaksuriski arvioitiin jälleen uudelleen tilikauden 2016 lopussa rahaston päivitetyn näkymän pohjalta ja tähän liittyvää varausta kasvatettiin 2,3 milj. eurolla 5,2 milj. eurosta 7,5 milj. euroon. Konserni arvioi, että nykyinen 7,5 milj. euron varaus, mukaan luettuna vähemmistön osuus, on riittävä kattamaan mahdollinen voitonjako‐osuustuottojen takaisinmaksu.

CapMan on antanut sijoitussitoumuksia hallinnoimiinsa rahastoihin. 31.12.2016 rahastoille annetut sijoitussitoumukset olivat yhteenä 36,5 milj. euroa (25,2 milj. euroa) ja käytettävissä oleva rahoituskapasiteetti (rahavarat ja nostamattomat lainat) 55,0 milj. euroa (36,6 milj. euroa).

CapMan laski lokakuussa 2015 liikkeeseen instituutionaisille sijoittajille suunnatun 30 milj. euron suuruisen kiinteäkorkoisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Laina erääntyy 15.10.2019. Laina voidaan lunastaa takaisin ennen sen erääntymistä. Lainalle maksetaan 4,2 %:n vuotuista kuponkikorkoa ja korko maksetaan vuosittain.

CapManilla on lisäksi 30 milj. euron lainakokonaisuus, joka sisältää 15 milj. euron suuruisen joukkovelkakirjalainan sekä 15 milj. euron suuruisen hybridilainan.

CapManilla oli vuoden lopussa käytössään 11,5 milj. euroa (15,0 milj. euroa) pankkirahoitusta ja sen lisäksi käyttämättä 10 milj.euron (15 milj.euroa) pitkäaikainen rahoituslimiitti

Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma 31.12.2016

1 000 EUR	Erääntyy alle 3 kuukaudessa	Erääntyy 3‐12 kuukaudessa	Erääntyy 1‐3 vuodessa	Erääntyy 3‐5 vuodessa	Erääntyy myöhemmin

Joukkovelkakirjalainat		30 000	39 989
Korolliset lainat rahoituslaitoksilta		3 000	8 489
Ostovelat	1 681
Joukkovelkakirjalainojen korot		3 465	2 880
Rahoituslainojen korot	72	197	262
Rahastositoumukset	4 074	17 833	7 781	915	5 915
Sijoitussitoumukset Maneq‐rahastoihin			4 075
Voitonjako‐osuustuottojen takaisinmaksuriski		7 489

Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma 31.12.2015

1 000 EUR	Erääntyy alle 3 kuukaudessa	Erääntyy 3‐12 kuukaudessa	Erääntyy 1‐3 vuodessa	Erääntyy 3‐5 vuodessa
Joukkovelkakirjalainat			30 000	39 389
Korolliset lainat rahoituslaitoksilta			15 000
Ostovelat	576
Joukkovelkakirjalainojen korot		3 470	8 760
Rahoituslainojen korot		375	560
Rahastositoumukset	1 500	4 500	12 000	7 195
Sijoitussitoumukset Maneq‐rahastoihin			4 075
Voitonjako‐osuustuottojen takaisinmaksuriski			5 212

b) Korkoriski

Konsernin mahdollinen korkoriski aiheutuu pääasiassa pitkäaikaisesta vaihtukorkoisesta rahalaitoslainasta, jonka pääoma tilikauden päättyessä oli 11,5 milj. euroa. Konsernin muu korollinen vieras pääoma on kiinteäkorkoista.

Joukkovelkakirjalainalle maksetaan 5,5 %:in vuotuista kuponkikorkoa. Oman pääoman ehtoisen joukkovelkakirjalainan (nk. hybridilaina) vuotuinen kuponkikorko on 8 %. Ryhmäjoukkovelkakirjalainan vuotuinen kuponkikorko on 1,85 %. Lokakuussa 2015 liikkeeseen lasketun joukkovelkakirjalainan vuotuinen kuponkikorko on 4,2 %. Lainojen korot maksetaan vuosittain.

Lainat korkokannan mukaan

1000 EUR	2016	2015

Vaihtuvakorkoiset	11 489	15 000
Kiinteäkorkoiset	54 576	54 389
Yhteensä	66 065	69 389

Tulosvaikutus verojen jälkeen

1 000 EUR
	1 %‐yksikön nousu	1 % ‐yksikön lasku	2 % ‐yksikön nousu
Vaihtuvakorkoiset	92	‐92	184

c) Luottoriski

Luottoriskillä tarkoitetaan tulosvaihtelua, joka syntyy, kun vastapuoli ei vastaa sitoumuksistaan. Kaupankäyntitarkoituksessa tehtyihin rahamarkkinasijoituksiin ja joukkovelkakirjalainoihin liittyy näin ollen luottoriski ja tämän pienentämiseksi yhtiö on hajauttanut sijoituksensa. Koska rahamarkkinasijoitukset ovat lyhytaikaisia ja lisäksi sekä rahamarkkina‐ että joukkovelkakirjalainasijoitukset tehdään pohjoismaisiin pörssiyhtiöihin, riskin katsotaan olevan vähäinen.

Tilikauden päättyessä 31.12.2016 konsernilla oli 6,7 miljoonaa euroa sijoitettuna joukkovelkakirjalainoihin. Näiden sijoitusten pisin maturiteetti oli 4,9 vuotta ja keskimääräinen maturiteetti 3,7 vuotta. Sijoituksista yksikään ei ollut erääntynyt.

Konsernin muut luottoriskit liittyvät jaksotettuun hankintamenoon kirjattuhin myyntisaamisiin ja muihin saamisiin, joista johtuva suurin mahdollinen luottotappio on koko nimellisarvoon kirjatun saamisen menettäminen. Saamisiin ei liity vakuuksia.

CapMan siirsi kesäkuussa 2013 omistuksensa vuoden 2005‐2011 Maneq‐rahastoissa (oma pääoma ja lainasaamiset) perustamalleen luxemburgilaiselle yhtiölle ja myi osan tästä yhtiöstä 14 milj. eurolla. Yhtiön osuus Maneq‐rahastoista on noin 5,4 milj. euroa arvostettuna käypään arvoon 31.12.2016. Konsernin omistukset Maneq‐ rahastoissa kirjataan taseeseen sijoituksina yhteisyrityksiin. Kaupan jälkeen yhtiöllä on lainasaaminen luxemburgilaiselta yhtiöltä, mutta se on riskiprofiililtaan kuten oman pääoman ehtoinen sijoitus.

d) Valuuttariski

Valuuttakurssimuutokset, erityisesti Ruotsin kruunun ja euron välinen vaihtosuhde, vaikuttavat yhtiön tulokseen, koska suuri osa yhtiön hedgerahastosijoituksista on tehty kruunumääräisinä. Näin ollen Ruotsin kruunun vahvistuminen tai heikentyminen suhteessa euroon parantaa tai heikentää ruotsalaisten rahastosijoitusten tuottoa. Muiden maiden valuuttakurssimuutokset voivat kuitenkin puolestaan vaikuttaa rahastojen kruunumääräisiin tuloksiin.

Konsernilla on tytäryhtiöitä euroalueen ulkopuolella, joiden omaan pääomaan vaikuttaa valuuttakurssien vaihtelu. Koska näiden yhtiöiden oman pääoman osuus on kuitenkin erittäin pieni, ei valuuttakurssien vaihteluita ole suojattu. Konsernilla ei ole merkittävää transaktioihin liittyvää valuuttariskiä, sillä konserniyhtiöt toimivat kunkin yhtiön kotimarkkinoilla.

Tilikauden päättyessä konsernin rahoitusvaroista noin 89% oli euroissa, 6% Ruotsin kruunuissa, 4% Yhdysvaltain dollareissa ja 1% muissa valuutoissa. Alla olevassa taulukossa on esitetty ulkomaanrahan määräisten rahoitusvarojen käyvät arvot euroissa.

Ulkomaanrahan määräisten sijoitusten käyvät arvot euroissa

1000 EUR	SEK	USD	Muut valuutat	Yhteensä
2016	15 502	9 344	858	25 704
2015	3 645		634	4 279

e) Pääoman hallinta

Konsernin tavoitteena on tehokas pääomarakenne, joka mahdollistaa velvoitteiden hoitamisen ja varmistaa normaalit liiketoimintaedellytykset. Pääomarakennetta seurataan oman pääoman tuoton ja omavaraisuusasteen avulla.

CapMan Oyj:n hallitus on vahvistanut konsernin taloudelliset tavoitteet ja osingonjakopolitiikan. Konsernin taloudelliset tavoitteet liittyvät kannattavuuteen ja taseeseen. Tavoite oman pääoman tuotolle on yli 20 % vuodessa ja omavaraisuusasteelle on 45‐60 %. Tavoite nettovelkaantumisasteelle, eli korollisen nettovelan suhteelle omaan pääomaan, on keskimäärin korkeintaan 40 %. CapManin tavoitteena on maksaa osinkoa vähintään 75 % osakekohtaisesta tuloksesta konsernin taloudellinen asema ja rahavirrat huomioiden.

CapMan Oyj osallistui kesäkuussa 2014 70 milj. euron ryhmäjoukkovelkakirjalainaan 10 milj. euron lainaosuudella.

CapManilla on lisäksi 30 milj. euron lainakokonaisuus, joka sisältää 15 milj. euron suuruisen joukkovelkakirjalainan sekä 15 milj. euron suuruisen hybridilainan.

CapMan laski lokakuussa 2015 liikkeeseen instituutionaisille sijoittajille suunnatun 30 milj. euron suuruisen kiinteäkorkoisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Liikkeeseen lasketusta joukkovelkakirjalainasta saatavat varat käytettiin lähinnä Norvestian osakkeiden oston yhteydessä toukokuussa 2015 nostetun pankkirahoituksen takaisinmaksuun.

CapManin pankkirahoituskokonaisuuteen liittyy rahoituskovenantteja, jotka on sidottu yhtiön omavaraisuusasteeseen ja korollisten pankkilainojen suhteeseen taseen rahastosijoituksista.

1 000 EUR	2016	2015
Korolliset rahoitusvelat	66 065	69 389
Rahavarat	‐45 307	‐21 882
Nettovelat	20 758	47 507
Oma pääoma	142 979	65 185

Nettovelkaantumisaste	14,5 %	72,9 %
Oman pääoman tuotto	14,7 %	9,3 %
Omavaraisuusaste	56,6 %	43,7 %

f) Sijoitusten hintariski

Rahasto‐ ja kasvusijoitukset

Rahasto‐ ja kasvusijoitukset arvostetaan käyttämällä kansainvälistä arvonmääritysohjeistusta "International Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines". Näiden arvonmääritysperiaatteiden mukaan käypä arvo määritellään muun muassa kertomalla kohdeyhtiön tulos (esim. EBITDA) kertoimella (esim. hinta / omapääoma), joka johdetaan vastaavista listatuista yhtiöistä tai viimeaikoina toteutuneista transaktioista. Muutoksilla arvonmäärityskertoimissa voi olla merkittävä vaikutus rahasto‐ ja kasvusijoitusten käypiin arvoihin riippuen kohdeyhtiössä käytetystä velkavivusta.

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat

Konserni altistuu toiminnassaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen hintojen vaihtelusta aiheutuvalle markkinariskille. Taloudellinen kehitys sekä pörssikurssien muutokset koti‐ ja ulkomailla vaikuttavat olennaisesti tulokseen. Yksi konsernin sijoitustoiminnan pääperiaatteista on hajauttaa sijoitukset ja siten rajoittaa kokonaisriskitasoa sekä samalla tavoitella tasaista omaisuuden kasvua. Ajoittain merkittävä osa sijoituksista voidaan kuitenkin keskittää tiettyihin sijoitustyyppeihin ja arvopapereihin, joiden mahdollinen epäedullinen kehitys voi heikentää merkittävästi CapManin tulosta. CapMan pyrkii ajoittain suojaamaan sijoituksiaan optioilla ja futuureilla. Saattaa kuitenkin syntyä tilanteita, joissa suojaus ei ole tehokas.

g) Käyvän arvon määrittäminen

Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista 31.12.2016

1 000 EUR	Käypä arvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Rahastosijoitukset	51 394		41	51 353
Kasvusijoitukset	37 856			37 856
Yhteisyritykset	5 376			5 376
Muut pitkäaikaiset sijoitukset	179		124	55
Lyhytaikaiset rahoitusvarat	86 213	75 818	10 395

Käytetyt tasot on määritelty seuraavasti:

Taso 1 ‐ Täysin samanlaisten varojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla.

Taso 2 ‐ Muut kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle on todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina).

Taso 3 ‐ Omaisuuserää koskevat tiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon

1 000 EUR	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat pitkäaikaiset sijoitukset
Rahastosijoitukset
Kauden alussa	548	46 701	47 249
Yrityshankinnat	0	6 393	6 393
Lisäykset	0	7 539	7 539
Palautukset	‐480	‐13 936	‐14 416
Käyvän arvon muutos	‐27	4 656	4 629
Kauden lopussa	41	51 353	51 394
Kasvusijoitukset
Kauden alussa		0	0
Yrityshankinnat		37 940	37 940
Käyvän arvon muutos		‐84	‐84
Kauden lopussa		37 856	37 856
Muut sijoitukset
Kauden alussa	0	48 784	48 784
Lisäykset	124	0	124
Vähennykset		‐18 191	‐18 191
Yrityshankinnat		‐31 637	‐31 637
Käyvän arvon muutos		1 099	1 099
Kauden lopussa	124	55	179
Yhteisyritykset
Kauden alussa		7 651	7 651
Palautukset		‐2 484	‐2 484
Käyvän arvon muutos		209	209
Kauden lopussa		5 376	5 376

Tason 2 rahastosijoitukset ovat sijoituksia CapMan Public Market ‐rahastoon. Kaikki muut rahastosijoitukset ovat tasolla 3.

Tason 3 muut sijoitukset sisälsivät Norvestia Oyj:n osakkeita määräysvallan hankintahetkeen 19.12.2016 saakka.

Tason 3 yhteisyritykset sisältävät sijoitukset Maneq Investments Luxembourg S.a.r.l. ‐yhtiöön.

Päättyneen kauden aikana ei ole tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkiatasojen välillä.

Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista 31.12.2015

1 000 EUR	Käypä arvo	Taso 2	Taso 3

Rahastosijoitukset	47 249	548	46 701
Yhteisyritykset	7 651		7 651
Muut pitkäaikaiset sijoitukset	48 784		48 784
Lyhytaikaiset rahoitusvarat	306	306

1 000 EUR	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
arvostettavat pitkäaikaiset sijoitukset


Rahastosijoitukset
Kauden alussa	2 993	52 265	55 258
Lisäykset	37	4 318	4 355
Palautukset	‐2 433	‐8 312	‐10 745
Käyvän arvon muutos	‐49	‐1 570	‐1 619
Kauden lopussa	548	46 701	47 249

Muut sijoitukset
Kauden alussa		121	121
Lisäykset		44 335	44 335
Vähennykset		‐66	‐66
Käyvän arvon muutos		4 394	4 394
Kauden lopussa		48 784	48 784

Yhteisyritykset
Kauden alussa		9 014	9 014
Vähennykset		‐1 307	‐1 307
Käyvän arvon muutos		‐56	‐56
Kauden lopussa		7 651	7 651

Tason 2 rahastosijoitukset ovat sijoituksia CapMan Public Market ‐rahastoon. Kaikki muut rahastosijoitukset ovat tasolla 3. Tason 3 Yhteisyritykset sisältävät sijoitukset Maneq Investments Luxembourg ‐yhtiöön.

Päättyneen tlikauden aikana ei ole tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkiatasojen välillä.

Tason 3 sijoitusten herkkyysanalyysi 31.12.2016

Sijoitusalue	Käypä arvo MEUR 31.12.2016	Arvostusmalli	Ei‐havaittavissa olevat syöttötiedot	Käytetyt syöttötiedot (painotettu keskiarvo)	Muutos arvostukseen (milj. euroa), mikäli syöttötieto
					muuttuu +/‐ 10%
	37,9	Diskontatut kassavirrat	Diskonttokorko	12 %	‐2,3 / +3,0
Norvestian kasvusijoitukset			Verrokkiryhmän arvostuskertoimet	EV/Sales 2017 1,3x EV/EBITDA 2017 11.8x	+/‐ 1,4
		Verrokkiryhmä	Negatiivinen oikaisu verrokkiryhmän kertoimiin	4 %	‐/+ 0,5
			Verrokkiryhmän arvostuskertoimet	EV/EBITDA 2016 9,1x	+/‐ 3,2
Buyout		20,6 Verrokkiryhmä	Negatiivinen oikaisu verrokkiryhmän kertoimiin	23 %	+/‐ 1,1
Real Estate	13,2	Ulkopuolisen arvioitsijan tekemä arvostus	NA	NA	NA
Norvestian pääoma‐ rahastosijoitukset	7,0	Pääomarahaston hallinnointiyhtiön raportit	NA	NA	NA
Yhteisyritykset	5,4	Diskontatut kassavirrat	Diskonttokorko	15 %	‐ 0,2 / diskonttokoron muutokseen perustuvaa arvonnousua ei kirjata
			Verrokkiryhmän arvostuskertoimet	EV/EBITDA 2016 13.0x	‐ 0,4 / + 0,3
Russia	4,4 Verrokkiryhmä		Negatiivinen oikaisu verrokkiryhmän kertoimiin	35 %	‐ 0,2 / + 0,1

Credit	2,5	Diskontatut kassavirrat	Diskonttokorko; markkinakorko ja riskipreemio	11 %	‐ 0,1 / diskonttokoron muutokseen perustuvaa arvonnousua ei kirjata
Rahastojen rahastot	1,7	Pääomarahaston hallinnointiyhtiön raportit	NA	NA	NA
Muut sijoitusalueet	2,0	Verrokkiryhmä	Verrokkiryhmän arvostuskertoimet	EV/EBITDA 2016 9.0x	+/‐ 0,1
			Negatiivinen oikaisu verrokkiryhmän kertoimiin	20 %	‐/+ 0,0

Tason 3 sijoitusten herkkyysanalyysi 31.12.2015

Sijoitusalue	Käypä arvo, milj. euroa 31.12.2015	Arvostusmalli	Ei‐havaittavissa olevat syöttötiedot	Käytetyt syöttötiedot (painotettu keskiarvo)	Muutos arvostukseen (milj. euroa), mikäli syöttötieto muuttuu +/‐ 10 %
Norvestia	48,7	Nettovarallisuus (Norvestian julkaisema oikaistu substanssiarvo)	NA	NA	NA
			Verrokkiryhmän arvostuskertoimet	EV/EBITDA 2015 8,6 x	+/‐ 4,1
Buyout	21,9	Verrokkiryhmä	Negatiivinen oikaisu verrokkiryhmän kertoimiin	21 %	‐1,2 / + 1,1
Real Estate	9,8	Ulkopuolisen arvioitsijan tekemä arvostus	NA	NA	NA
Yhteisyritykset	7,7	Diskontatut kassavirrat	Diskonttokorko	15 %	‐0,3 / diskonttokoron muutokseen perustuvaa arvonnousua ei kirjata
Russia	3,8	Verrokkiryhmä	Verrokkiryhmän arvostuskertoimet	EV/EBITDA 2015 11,6 x	+/‐ 0,3
			Negatiivinen oikaisu verrokkiryhmän kertoimiin	36 %	‐/+ 0,2
Credit	3,1	Diskontatut kassavirrat	Diskonttokorko; markkinakorko ja riskipreemio	11 %	‐ 0,1 / diskonttokoron muutokseen perustuvaa arvonnousua ei kirjata
Muut sijoitusalueet	5,5	Verrokkiryhmä	Verrokkiryhmän arvostuskertoimet	EV/EBITDA 2015 10,9 x	+/‐ 0,4
			Negatiivinen oikaisu verrokkiryhmän kertoimiin	32 %	‐/+ 0,2

CapMan on tehnyt joitain sijoituksia myös muiden kuin konserniyhtiöiden hallinnoimiin rahastoihin, joiden arvostus CapManin taseessa perustuu hallinnointiyhtiöiden ilmoittamiin arvoihin. Näille sijoituksille CapMan ei tee erillistä herkkyysanalyysia.

Pääsääntöisesti verrokkiyhtiöiden arvostuskertoimien sekä niihin tehtävien oikaisujen muutokset ovat vastakkaismerkkisiä; arvostuskertoimien noustessa negatiivinen oikaisukin on tyypillisesti suurempi, jolloin arvostuskertoimien muutoksen vaikutus ei välttämättä näy täysimääräisenä rahastosijoitusten arvostuksessa.

Arvonmäärityksessä on käytetty arvostushetken valuuttakursseja. Norjan kruunun tai Ruotsin kruunun valuuttakurssien muutoksilla ei CapManin arvion mukaan ole välitöntä merkittävää vaikutusta konsernin tulokseen markkinakertoimiin perustuvien arvostusten kautta. Ruplan kurssin muutos on vaikuttanut ja se on huomioitu Venäjä‐rahastojen arvostuksessa.

Sijoituskohteiden arvonmääritys pääomasijoitusalalla perustuu kansainvälisiin arvonmääritysperiaatteisiin, jotka ovat toimialan ja sijoittajien laajasti hyväksymät. CapMan pyrkii arvostamaan rahastojen sijoituskohteet aina niiden todelliseen arvoon. Käypä arvo on paras arvio määrästä, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä tapahtuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa.

Suoria kohdeyrityssijoituksia tekevien rahastojen osalta käyvät arvot määritetään soveltaen alalla yleisesti käytettyä kansainvälistä arvonmääritysohjeistusta "International Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines" ("IPEVG"). Arvonmäärityksessä käytetään kunkin sijoituskohteen tilanteeseen, luonteeseen ja olosuhteisiin parhaiten soveltuvaa menetelmää tai menetelmiä, ottaen huomioon kyseisen rahaston kokonaistilanne.

Arvonmäärityksessä otetaan huomioon erilaisia tekijöitä, kuten hinta jolla sijoitus tehtiin, sijoituksen luonne, paikalliset markkinaolosuhteet, listattujen verrokkiyhtiöiden kurssikehitys, tämän hetkinen sekä ennustettu operatiivinen tulos sekä yhtiöön tehdyt lisäsijoitukset. Kullekin sijoitukselle parhaiten soveltuvaa arvonmääritysmenetelmää valittaessa pyritään arvioimaan kaikkia niitä tekijöitä, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa sijoituskohteen arvoon. Käytössä on eri menetelmiä, joista CapManin useimmin käyttämät ovat hankintahintaan perustuva arvostus erityisesti uusien sijoituskohteiden osalta sekä tuottokertoimiin perustuva arvostus, jossa kunkin kohdeyrityksen arvo arvioidaan julkisesti noteerattujen verrokkiyritysten arvostustasoon nähden. Tuottokertoimiin perustuvassa arvostuksessa CapMan oikaisee aina verrokkiyhtiöiden kertoimia alaspäin muun muassa likviditeetin puutteen takia ("negatiivinen oikaisu verrokkiryhmän kertoimiin"). Menetelmien laadullisen luonteen vuoksi arvonmääritys perustuu merkittävissä määrin CapManin arvioon.

Rahastosijoitusten (käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat) kehitystä ja hintariskiä valvoo yhtiössä sijoitustiimeistä riippumaton Performance Monitoring tiimi, jonka tehtävänä on seurata kohdeyhtiöiden kuukausiraportointia ja ennusteita. Kohdeyhtiövastaavien tekemät arvostusehdotukset tarkastetaan Performance monitoring tiimissä, jonka jälkeen ne hyväksytään arvonmäärityskomiteassa. Arvonmäärityskomitea koostuu sijoituskomitean puheenjohtajasta,

konsernin talousjohtajasta ja sijoitustiimin vetäjästä. Jokaisen kohdeyhtiön arvonmääritys käsitellään arvonmäärityskomiteassa vuosineljänneksittäin. Arvonmäärityksiä verrataan jälkikäteen toteutuneisiin irtautumisiin ja vertailun tulokset raportoidaan vuosittain hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

Kiinteistörahastojen osalta käyvät arvot määritetään itsenäisten ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemien arvonmääritysten perusteella. Arvioitsijoiden työn perustana ovat kotimaiset ja kansainväliset arviointistandardit (International Valuation Standards). Kohteiden arvonmäärityksessä käytetään aina kiinteistön käyttötarkoituksen kannalta tarkoituksenmukaisinta menetelmää tai niiden yhdistelmiä. Yleisimmin käytetty menetelmä on diskontattujen kassavirtojen menetelmä, joka perustuu merkittävässä määrin ei‐havaittavissa oleviin syöttötietoihin. Näitä syöttötietoja ovat mm:

Tulevat vuokratuotot	Perustuvat kiinteistöjen sijaintiin, tyyppiin ja kuntoon ottaen huomioon olemassa olevat vuokrasopimukset ja niiden ehdot, mahdolliset muut sopimukset sekä muun käytettävissä olevan informaation, kuten vastaavien kiinteistöjen markkinavuokratason;
Diskonttokorot	Perustuvat arvioihin kassavirtojen summista ja ajoitukseen liittyvästä epävarmuudesta;
Arvioidut vajaakäyttöasteet	Arviot voimassa olevan vuokrasopimuksen erääntymisen jälkeiselle ajalle, perustuen tämänhetkisiin sekä odotettuihin markkinaolosuhteisiin;
Kiinteistön käyttökustannukset	Kustannuksiin luettu mukaan odotetun taloudellisen käyttöiän aikana tarvittavat ylläpitoinvestoinnit;
Tuottovaatimus	Perustuu kiinteistöjen sijaintiin, kokoon ja laatuun ottaen huomioon arvostushetken markkinaolosuhteet;
Jäännösarvo	Arvossa otetaan huomioon oletukset ylläpitokuluista, käyttöasteista sekä markkinavuokrista.

Norvestian kasvusijoitusten arvonmäärityksissä otetaan huomioon erilaisia tekijöitä, kuten hankintahinta, sijoituksen ja toimialan luonne, markkinaolosuhteet ja diskonttokorko, listattujen verrokkiyhtiöiden kurssikehitys, tämän hetkinen ja ennustettu liikevaihto ja operatiivinen tulos sekä yhtiöön tehdyt lisäsijoitukset. Yrityksen kehitysvaiheella on myös merkittävä vaikutus arvonmääritysmenetelmän valintaan. Nopeasti kasvavien listaamattomien yritysten

arvonmääritysmenetelmäksi ei yleensä sovellu verrokkiryhmään vertailu, koska verrokkiryhmä koostuu tyypillisesti huomattavasti suuremmista listatuista, kypsemmän vaiheen yrityksistä. Menetelmien luonteen vuoksi arvonmääritys perustuu merkittävissä määrin CapManin arvioon.

Kasvusijoitusten arvonmäärityksissä käytetyt arvostusmenetelmät ovat:

‐ diskontattu kassavirta

‐ tuottokertoimiin perustuva arvostus, jossa kohdeyrityksen arvo arvioidaan julkisesti listattujen verrokkiyritysten arvostustasoon nähden

‐ hankintahinta, erityisesti uusien sijoitusten osalta.

Yhteisyrityksien arvo muodostuu lähes kokonaan sijoituksesta Maneq Investments Luxembourg‐yhtiöön. Kyseinen sijoitus arvostetaan diskontattujen kassavirtojen menetelmällä. Sijoitus on tehty useiden eri instrumenttien kautta, joiden arvot riippuvat toisistaan. Siksi kyseinen sijoitus on arvostettu yhtenä kokonaisuutena.

Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)

EUR	Liitetieto	1.1.‐31.12.2016	1.1.‐31.12.2015

Liikevaihto	1	5 693 533,99	4 421 176,61
Liiketoiminnan muut tuotot	2	338 733,00	221 598,65
Henkilöstökulut	3	‐5 952 993,48	‐4 647 361,59
Poistot	4	‐69 002,29	‐126 817,55
Liiketoiminnan muut kulut	5	‐8 643 283,72	‐6 030 268,55
Liiketappio		‐8 633 012,50	‐6 161 672,43
Rahoitustuotot ja ‐kulut	6	25 263 183,96	13 680 735,34

Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		16 630 171,46	7 519 062,91

Tilinpäätössiirrot	7	3 050 000,00	2 520 000,00
Tuloverot		0,00	0,00
Tilikauden voitto		19 680 171,46	10 039 062,91

Emoyhtiön tase (FAS)

EUR	Liitetieto	31.12.2016	31.12.2015

VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	8	18 499,49	80 317,76
Aineelliset hyödykkeet	9	119 677,21	126 861,23
Sijoitukset	10
Osuudet saman konsernin yrityksissä		208 724 967,44	83 531 742,34
Osuudet osakkuusyrityksissä		1 171 603,83	46 091 703,86
Muut sijoitukset		1 813 730,18	2 133 990,88
Sijoitukset yhteensä		211 710 301,45	131 757 437,08
Pysyvät vastaavat yhteensä		211 848 478,15	131 964 616,07
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset	11	9 253 516,36	15 976 505,31
Lyhytaikaiset saamiset	12	11 425 037,62	11 123 814,99
Rahat ja pankkisaamiset		32 451 006,80	14 793 637,48
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		53 129 560,78	41 893 957,78
Vastaavaa yhteensä		264 978 038,93	173 858 573,85

EUR	Liitetieto	31.12.2016	31.12.2015
Oma pääoma	13
Osakepääoma		771 586,98	771 586,98
Ylikurssirahasto		38 968 186,24	38 968 186,24
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		79 206 065,72	8 810 890,67
Edellisten tilikausien voitto		24 164 245,37	20 165 515,15
Tilikauden voitto		19 680 171,46	10 039 062,91
Oma pääoma yhteensä Vieras pääoma		162 790 255,77	78 755 241,95
Pitkäaikainen vieras pääoma	14	48 189 573,97	84 389 100,00
Lyhytaikainen vieras pääoma	15	53 998 209,19	10 714 231,90
Vieras pääoma yhteensä		102 187 783,16	95 103 331,90
Vastattavaa yhteensä		264 978 038,93	173 858 573,85

Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS)

1.1.‐31.12.2016	1.1.‐31.12.2015



16 630 171	7 519 063
‐25 263 184	‐13 680 735
3 117 132	2 126 818

1 383 880	‐217 462
2 897 241	297 592
‐4 135 710	‐4 316 827
1 093 576	267 255
29 900 578	17 394 499

25 623 684	9 390 203


444 734	‐44 341 265
‐2 013 548	‐2 095 193
3 771 406	1 157 009

2 202 592	‐45 279 449

EUR	1.1.‐31.12.2016	1.1.‐31.12.2015
Pitkäaikaisten lainasaamisten takaisinmaksut	1 917 000	736 302
Lyhytaikaisten lainasaamisten nostot	‐3 053 000	3 483 577
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	1 089 080	‐2 840 400
Rahoituslainojen nostot	0	63 900 000
Rahalaitoslainojen takaisinmaksut	‐3 511 500	‐26 757 617
Maksetut osingot	‐6 040 333	‐5 177 428
Konsernitilivelkojen muutos	‐570 153	‐5 000 182

Rahoituksen nettorahavirta	‐10 168 906	28 344 252

Rahavarojen muutos	17 657 370	‐7 544 994
Rahavarat tilikauden alussa	14 793 637	22 338 631
Rahavarat tilikauden lopussa	32 451 007	14 793 637

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

CapMan Oyj:n tilinpäätös tilikaudelta 2016 on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön mukaisesti.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin.

Sijoitukset

Sijoitukset on arvostettu hankintamenoon. Jos sijoituksen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo on pysyvästi vielä poistamatonta hankintamenoa pienempi, erotus on kirjattu arvonalennuksena kuluksi.

Saamiset

Saamiset koostuvat saamisista konserni‐ ja osakkuusyrityksiltä, myyntisaamisista, siirtosaamisista ja muista saamisista. Saamiset kirjataan nimellisarvoon, kuitenkin enintään todennäköiseen arvoon. Saamiset on luokiteltu pitkäaikaiseksi, jos ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.

Pitkäaikainen vieras pääoma

CapMan konsernin rahoitusriskien hallinta on keskitetty emoyhtiöön. Rahoitusriskien hallintaperiaatteet on esitetty CapManin konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 33. Rahoitusriskien hallinta.

Joukkovelkakirjalainat esitetään pitkäaikaisena vieraana pääomana arvostettuna nimellisarvoon. Hybridilainalla ei ole eräpäivää, mutta yhtiöllä on oikeus lunastaa laina takaisin neljän vuoden kuluttua liikkeeseenlaskupäivästä 11.12.2013. Yhtiöllä on lisäksi optio lunastaa hybridilaina takaisin tietyin edellytyksin alkaen kahden vuoden kuluttua liikkeeseenlaskupäivästä.

Vuokrat

Vuokramaksut on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. Vuokrasopimusten jäljellä olevat vuokrat on esitetty liitetietojen vastuissa. Vuokrasopimusten ehdot eivät poikkea tavanomaisista ehdoista.

Pakolliset varaukset

Pakolliset varaukset ovat vastaisia menoja, joiden suorittamiseen emoyhtiö on sitoutunut ja joista ei todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, tai vastaisia menetyksiä, joiden toteutumista on pidettävä ilmeisenä.

Eläkkeet

Lakisääteiset eläkemenot on kirjattu kuluksi kertymisvuonna. Eläkkeet on järjestetty ulkopuolisen vakuutusyhtiön kautta.

Tuloutusperiaate

Liikevaihto sisältää palvelujen myyntiä konsernin yhtiöille. Myynti tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu.

Tuloverot

Tuloverot on kirjattu Suomen verolainsäädännön mukaisesti. Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty.

1. LIIKEVAIHTO MARKKINA‐ALUEITTAIN

EUR	2016	2015

Kotimaa	4 463 152	2 853 959
Ulkomaat	1 230 382	1 567 217
Yhteensä	5 693 534	4 421 176

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

EUR	2016	2015
Muut	338 733	221 599
Yhteensä	338 733	221 599

3. HENKILÖSTÖKULUT

EUR	2016	2015

Palkat ja palkkiot	5 177 069	3 766 369
Eläkekulut	637 555	581 137
Muut henkilösivukulut	138 370	299 856
Yhteensä	5 952 994	4 647 362

Johdon palkat ja palkkiot

Toimitusjohtaja
Heikki Westerlund	486 013	404 816

Hallituksen jäsenten palkkiot	208 600	173 100

Henkilökunta keskimäärin tilikaudella	39	37

Tiedot johdon työsuhde‐etuuksista esitetään konsernitilinpäätöksen kohdassa 32. Lähipiiriä koskevat tiedot.

4. POISTOT

EUR	2016	2015

Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat oikeudet	2 003	50 338
Muut pitkävaikutteiset menot	59 816	66 326
Koneet ja kalusto	7 184	10 153
Yhteensä	69 003	126 817

5. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

EUR	2016	2015

Muut henkilöstökulut	246 947	156 042
Toimisto‐, puhelin‐ ja tietoliikennekulut	1 237 217	1 035 746
Matka‐ ja edustuskulut	247 478	216 585
Ulkopuoliset palvelut	2 134 585	2 305 259
Muut liiketoiminnan kulut	1 728 927	316 636
Tytäryhtiöosakkeiden arvonalennus	0	2 000 000
Osakkuusyhtiölainasaamisen arvonalentuminen	3 048 130	0
Yhteensä	8 643 284	6 030 268

Tilintarkastajan palkkiot

	2015


72 800	110 328
12 230	62 100
205 774	53 046
4 625	0
295 429	225 474
	2016

6. RAHOITUSTUOTOT JA ‐KULUT

EUR	2016	2015

Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä	11 059 162	17 367 489
Osakkuusyrityksiltä	18 841 416	27 010
Osinkotuotot yhteensä	29 900 578	17 394 499

Muut korko‐ ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	220 426	155 588
Muilta	835 550	307 110
Muut korko‐ ja rahoitustuotot yhteensä	1 055 976	462 698

Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	‐3 208	‐29 110
Muille	‐5 690 162	‐4 147 353
Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä	‐5 693 370	‐4 176 463

Rahoitustuotot ja ‐kulut yhteensä	25 263 184	13 680 734

7. TILINPÄÄTÖSSIIRROT

EUR	2016	2015
Saadut konserniavustukset	3 050 000	2 520 000

8. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

EUR	2016	2015

Aineettomat oikeudet

Hankintameno 1.1.	828 188	828 188
Hankintameno 31.12.	828 188	828 188

Kertyneet poistot 1.1.	‐826 185	‐775 847
Tilikauden poisto	‐2 003	‐50 338
Kertyneet poistot 31.12.	‐828 188	‐826 185
Kirjanpitoarvo 31.12.	0	2 003

Muut pitkävaikutteiset menot

Hankintameno 1.1.	2 360 280	2 360 280
Hankintameno 31.12.	2 360 280	2 360 280

Kertyneet poistot 1.1.	‐2 281 965	‐2 215 639
Tilikauden poisto	‐59 815	‐66 326
Kertyneet poistot 31.12.	‐2 341 780	‐2 281 965
Kirjanpitoarvo 31.12.	18 500	78 315

Aineettomat hyödykkeet yhteensä	18 500	80 318

9. AINEELLISET HYÖDYKKEET

EUR	2016	2015

Koneet ja kalusto

Hankintameno 1.1.	902 094	902 094
Hankintameno 31.12.	902 094	902 094

Kertyneet poistot 1.1.	‐894 910	‐884 756
Tilikauden poisto	‐7 184	‐10 154
Kertyneet poistot 31.12.	‐902 094	‐894 910
Kirjanpitoarvo 31.12.	0	7 184

Muut aineelliset hyödykkeet

Hankintameno 1.1.	119 677	119 677
Kirjanpitoarvo 31.12.	119 677	119 677

Aineelliset hyödykkeet yhteensä	119 677	126 861

10. SIJOITUKSET

Osakkeet ja osuudet konserniyrityksissä

EUR	2016	2015



Hankintameno 1.1.	83 531 742	82 777 442
Lisäykset *	125 205 759	754 300
Vähennykset	‐12 534	0
Hankintameno 31.12.	208 724 967	83 531 742

* Sisältää 124 982 759 euroa liittyen Norvestia Oyj:n osakkeisiin, jotka hankittiin vapaaehtoisessa vaihtotarjouksessa. Norvestian hankinnasta on kerrottu tarkemmin konsernin liitetiedossa 4. Yrityshankinnat.

Osuudet osakkuusyrityksissä

EUR	2016

Hankintameno 1.1.	46 091 704	1 756 486
Lisäykset*	1	44 335 218
Vähennykset	‐44 920 101	0
Hankintameno 31.12.	1 171 604	46 091 704

* Sisältää 44 335 218 euroa liittyen vuonna 2015 hankittuihin Norvestia Oyj:n osakkeisiin. Määräysvallan hankinnan jälkeen vuonna 2016 Norvestia Oyj:n osakkeiden hankintameno on siirretty osaksi tytäryhtiöosakkeiden hankintamenoa, jonka muutokset on eritelty kohdassa Osakkeet ja osuudet konserniyrityksissä. Norvestian hankinnasta on kerrottu tarkemmin konsernin liitetiedossa 4. Yrityshankinnat.

Muut sijoitukset

EUR	2016	2015

Hankintameno 1.1.	2 133 991	2 939 549
Lisäykset	163 253	37 611
Vähennykset	‐483 513	‐843 169
Hankintameno 31.12.	1 813 731	2 133 991

Sijoitukset yhteensä	211 710 302	131 757 437

Konserniyritykset ja osakkuusyritykset esitetty konsernin liitetiedoissa kohdassa 32. Lähipiiriä koskevat tiedot.

11. PITKÄAIKAISET SAAMISET

EUR	2016	2015
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä Lainasaamiset	461 000	2 378 000
Saamiset osakkuusyrityksiltä Lainasaamiset	4 054 540	8 403 452
Muut lainasaamiset Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	4 737 977 9 253 517	5 195 053 15 976 505

12. LYHYTAIKAISET SAAMISET

EUR	2016	2015
Myyntisaamiset	536 024	295 772
Saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	80 994	15 239
Lainasaamiset	6 590 000	4 635 839
Muut saamiset	3 523 925	3 659 819
Yhteensä	10 194 919	8 310 897
Saamiset osakkuusyrityksiltä Siirtosaamiset Yhteensä	30 162 30 162	69 615 69 615
Lainasaamiset	7 451	7 851
Muut saamiset	68 944	1 188 708
Siirtosaamiset	587 537	1 250 972
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	11 425 037	11 123 815

13. OMA PÄÄOMA

EUR	2016	2015

Osakepääoma 1.1.	771 587	771 587
Osakepääoma 31.12.	771 587	771 587

Ylikurssirahasto 1.1.	38 968 186	38 968 186
Ylikurssirahasto 31.12.	38 968 186	38 968 186

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	8 810 891	8 810 891
Osakemerkintä*	70 373 297	0
Optioiden käyttö	21 878	0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	79 206 066	8 810 891

Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	30 204 578	25 342 943
Osingonjako	‐6 040 333	‐5 177 428
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	24 164 245	20 165 515

Tilikauden voitto	19 680 171	10 039 063
Oma pääoma yhteensä	162 790 255	78 755 242


Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta
Voitto edellisiltä tilikausilta	24 164 245	20 165 515
Tilikauden voitto	19 680 171	10 339 063
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	79 206 066	8 810 891
Yhteensä	123 050 482	39 315 469

Emoyhtiön osakepääoman jakautuminen osakelajeittain

kpl	2016	2015

A‐sarja (10 ääntä/osake)	0	5 750 000
B‐sarja (1 ääni/osake)	143 313 255	80 566 766
A‐lajin osakkeita muunnettu B‐lajin osakkeiksi

* Sisältää vapaaehtoisessa vaihtotarjouksessa Norvestia Oyj:n osakkeiden hankkimiseksi osakevastikkeena liikkeeseenlasketut CapMan Oyj:n osakkeet 58 644 414 kappaletta hintaan 1,20 EUR per osake. Norvestian hankinnasta on kerrottu tarkemmin konsernin liitetiedossa 4. Yrityshankinnat.

14. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

EUR	2016	2015

Oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina	0	15 000 000
Joukkovelkakirjalainat	29 587 500	44 400 000
Ryhmäjoukkovelkakirjalaina	9 989 100	9 989 100
Lainat rahoituslaitoksilta	8 488 500	15 000 000
Muut pitkäaikaiset velat	124 474	0
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	48 189 574	84 389 100

15. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

EUR	2016	2015
Ostovelat	186 927	280 320

Velat saman konsernin yrityksille
Konsernitilivelka Pohjola Pankki Oyj	6 304 804	5 810 759
Ostovelat	6 741	0
Muut velat	1 566 010	2 766 102
Siirtovelat	1 750 199	73 732
Yhteensä	9 627 754	8 650 593

Oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina	15 000 000	0
Joukkovelkakirjalainat	15 000 000	0
Lainat rahoituslaitoksilta	3 000 000	0
Muut velat	8 347 911	117 536
Siirtovelat	2 835 617	1 665 783

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	53 998 209	10 714 232

16. VASTUUSITOUMUKSET

EUR	2016	2015

Muut vuokrasopimukset
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Yhden vuoden kuluessa	53 410	51 447
Yli vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluttua	28 837	51 669
Yhteensä	82 247	103 116

Muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat
vähimmäisvuokrat
Yhden vuoden kuluessa	461 322	1 146 627
Yli vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluttua	1 845 288	95 552
Yli viiden vuoden kuluttua	922 644	0
Yhteensä	3 229 254	1 242 179

Vakuudet ja muut vastuusitoumukset

Omasta puolesta annetut vakuudet
Kiinnitetyt panttivelkakirjat	0	60 000 000
Sijoitussitoumukset Maneq ‐rahastoihin	4 075 056	4 075 056
Muut vastuusitoumukset	32 559 362	35 107 868

Jäljellä olevat sijoitussitoumukset rahastoihin
Oman pääoman ehtoiset rahastot	578 459	628 102
Rahastojen rahastot	284 522	309 035
Yhteensä	862 981	937 137

Karri Kaitue Dirk Beeusaert

Nora Kerppola Claes de Neergaard

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Helsinki 2017

Hallituksen puheenjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsinki 2017

PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Toimitusjohtaja

Ari Tolppanen Heikki Westerlund Mikko Nieminen, KHT

Tilintarkastuskertomus

CapMan Oyj:n yhtiökokoukselle

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet CapMan Oyj:n (y‐tunnus 0922445‐7) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2016. Tilinpäätös sisältää:

konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista

emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tarkastuksen yleinen lähestymistapa

Yhteenveto

Olennaisuus

Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: 1,8 miljoonaa euroa, joka on 0,7 % taseen loppusummasta.

Konsernitarkastuksen laajuus

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen laajuus käsitti kaikki merkittävät yhtiöt Suomessa, Ruotsissa ja Guernseyllä, kattaen valtaosan konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista.

Konsernitarkastuksen laajuus kattoi myös suorat rahastosijoitukset, jotka on tehty Luxembourgin tytäryhtiön kautta.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Liikevaihdon tuloutus
Buyout rahastosijoitusten ja kasvusijoitusten arvostus
Norvestian hankinta

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja‐arvoja, kuten konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja‐arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten

tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Määritimme konsernitilinpäätökselle olennaisuuden 1,8 miljoonaa euroa, joka on laskettu taseen loppusummasta. CapManin liiketoiminnan luonteesta johtuen tulosperusteiset vertailukohdat olisivat alttiita vaihteleville käyvän arvon muutoksille ja voitonjako‐osuustuotoille (carried interest) rahastoista. Tästä johtuen valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteeksi taseen loppusumman, koska käsityksemme mukaan se on vakaa ja relevantti konsernin kokoa kuvaava tunnusluku. Lisäksi taseen loppusumma on yleisesti hyväksytty vertailukohde. Valitsimme sovellettavaksi prosenttiosuudeksi 0,7 %, joka on tilintarkastusstandardeissa yleisesti hyväksyttyjen määrällisten rajojen puitteissa.

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen

Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.

Valitsimme merkittävimmät yhtiöt Suomessa, Ruotsissa ja Guernseyllä sekä Luxemburgin tytäryhtiön rahastosijoitukset konsernitarkastuksen laajuuteen. Valitsimme tilintarkastuksen kohteeksi konserniyhtiöitä ja kirjanpidon tilejä edellä mainittujen kriteerien perusteella siten, että suorittamillamme tilintarkastustoimenpiteillä saatiin riittävä kattavuus lausunnon esittämiseksi konsernitilinpäätöksestä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa

Liikevaihdon tuloutus

Viittaus konsernitilinpäätöksen liitetietoon 1 (Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet, tuloutusperiaatteet) ja liitetietoon 3 (Segmentti‐informaatio)

CapManin liikevaihto muodostuu pääasiassa hallinnointipalkkioista, voitonjako‐ osuustuotoista, sekä palveluliiketoiminnasta saaduista palkkioista.

Liikevaihdon tuloutukseen voi liittyä arvionvaraisuutta, riippuen tarjotun palvelun luonteesta. Tilikaudelle kohdistuvan liikevaihdon jaksottaminen tai rahastojen voitonjako‐osuustuottojen takaisinmaksuriskin määrittäminen voi vaatia arvioiden käyttöä ja manuaalisia laskelmia.

Tarkastimme otannalla hallinnointipalkkioita täsmäyttämällä hallinnointipalkkion rahastosopimukseen ja maksuun, minkä lisäksi arvioimme palkkion kirjanpitokäsittelyä ja tulon jaksottamista oikealle kirjanpidon kaudelle. Analysoimme rahastojen voitonjako‐osuustuottoihin kohdistuvaa mahdollista takaisinmaksuriskiä. Tarkastimme voitonjako‐osuustuottoja otannalla maksuun sekä muuhun tuloutuksen todentavaan dokumentaatioon. Palveluliiketoiminnan liikevaihtoa tarkastimme otannalla palvelusopimuksista käsin, että liikevaihto oli tuloutettu sopimuksen mukaisesti.

Buyout rahastosijoitusten ja kasvusijoitusten arvostaminen

Viittaus konsernitilinpäätöksen liitetietoon 1 (Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet, rahoitusvarat) ja liitetietoon 19 (Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset)

CapManin sijoitukset, jotka kirjataan käypään arvoon tuloslaskelman kautta, sisältävät pääasiassa sijoitukset CapManin hallinnoimiin rahastoihin ja tytäryhtiö Norvestian sijoitussalkun, joka sisältää lähinnä kasvusijoitukset.

Buyout rahastosijoitusten ja kasvusijoitusten (listaamattomia yhtiöitä) käyvän arvon määrittäminen sisältää monimutkaisia laskentaoletuksia, muuttujia ja johdon arvioita, ja siksi ne on määritetty tilintarkastuksen kannalta keskeiseksi seikaksi.

Konsernin hallinnoimien rahastojen ja kasvusijoitusten käyvän arvon määritys perustuu IPEV (International Private Equity and Venture Capital Valuation) arvonmääritysohjeisiin ja IFRS standardeihin. Arvonmääritysmenetelmät perustuvat pääasiassa diskontattuihin ennustettuihin rahavirtoihin tai verrokkiryhmän kertoimiin.

Arvioimme käytettyjen arvonmääritysperiaatteiden asianmukaisuutta.

CapManin sijoitusten arvonmääritysprosessia läpikäymällä olemme arvioineet arvonmäärityksiin liittyvän valvonnan, prosessi‐ ja kontrolliympäristön rakenteen toimivuutta sekä testanneet keskeisten kontrollien toiminnan tehokkuutta.

Tarkastustoimenpiteisiimme sisältyi rahastosijoitusten arvonmääritysraporttien ja kasvusijoitusten arvonmääritysraporttien täsmäyttäminen taseeseen.

Suoritimme otantaperusteisesti muun muassa seuraavia aineistotarkastustoimenpiteitä buyout rahaston kohdeyhtiöihin:

Täsmäytimme arvonmäärityksessä käytetyt kohdeyhtiön luvut kirjanpidon raporttiin;
Kävimme läpi käytetyn verrokkiryhmän asianmukaisuuden; ja
Analysoimme kohdeyhtiöiden tuloskehitystä tilikauden aikana.

Kasvusijoituksista valitsemaamme otantaan suoritimme seuraavia keskeisiä aineistotarkastustoimenpiteitä:

Arvioimme prosessia, miten rahavirtaennusteet oli laadittu. Testasimme rahavirtaennusteiden keskeisiä oletuksia ja arvioimme ennustejakson jälkeisen ajan kasvukertoimen asian‐mukaisuutta;
Todensimme rahavirran diskonttaustekijän keskeiset komponentit niiden perustana olevaan dokumentaatioon sekä soveltuvin osin havaittavissa olevaan markkinatietoon;
Kävimme läpi käytetyn verrokkiryhmän asianmukaisuuden; ja
Testasimme verrokkiryhmästä haetut kertoimet saatavilla olevaan markkinatietoon.

Norvestian hankinta

Viittaus konsernitilinpäätöksen liitetietoon 4 (Yrityshankinnat)

CapMan Oyj hankki 3.11.2016 julkistetulla vapaaehtoisella julkisella vaihtotarjouksella Norvestia Oyj:n 19.12.2016. Hankinta on käsitelty liiketoimintojen yhdistämisenä (IFRS 3) ja sisältää useita merkittäviä johdon harkintaa ja arvioita sisältäviä tekijöitä, kuten konsolidointimenetelmän määrittäminen (IFRS 10), hankintapäivänä olevan vähemmistön käsittely kirjanpidollisesti, kokonaiskauppahinnan käyvän arvon määrittäminen, hankittujen varojen ja velkojen käyvän arvon määrittäminen sekä edullisesta kaupasta syntyvän voiton laskenta ja sen perustelu.

IFRS:n mukaisesti Norvestia yhdisteltiin hankintapäivästä alkaen 100%:sti, sillä CapMan on jättänyt Keskuskauppakamarin Lunastuslautakunnalle hakemuksen välimiesoikeusmenettelyn käynnistämisestä kaikkien sellaisten Norvestia Oyj:n osakkeiden hankkimiseksi, jotka ovat vähemmistöomistajien hallussa. Kokonaiskauppahinta sisältää jäljellä olevien vähemmistöosakkeiden lunastushinnan arvioidun käyvän arvon.

Alustavassa kauppahinnan kohdistamisessa hankinnasta muodostuu edullisen kaupan perusteella 13,9 miljoonan euron voitto. Voitto johtuu lähinnä Norvestian osakekurssiin liittyneestä substanssialennuksesta.

Arvioimme, miten johto oli soveltanut IFRS‐standardeja seuraavissa keskeisissä hankinnan osa‐alueissa:

Määräysvallan siirtymishetki Norvestiassa;
Aiemman Norvestian omistusosuuden kirjanpitokäsittely;
Hankinnan yhdisteleminen 100%:sti sisältäen jäljellä olevat, pakollisen lunastusprosessin alaiset vähemmistöosakkeet;
Koko kauppahintavastikkeen käyvän arvon määrittäminen;
Hankittujen varojen ja velkojen käyvän arvon määrittäminen; ja
Hankintaan liittyvän edullisesta kaupasta syntyvän voiton tulouttaminen.

Tilintarkastustoimenpiteemme kohdistuivat seuraaviin alueisiin alustavana esitetyssä kauppahinnan kohdistamisessa:

Testasimme käyvän arvon laskentaoletukset luovutetun vastikkeen osalta; ja
Täsmäytimme hankintahetken käypään arvoon arvostetun avaavan taseen havainnoitavissa olevaan markkinatietoon ja muuhun dokumentaatioon.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos

niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin

perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja

kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomukseen ja vuosikertomukseen sisältyvän muun informaation kuin tilinpäätöksen ja sitä koskevan tilintarkastuskertomuksemme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta

suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että

toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia
toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme toimintakertomukseen sisältyvään informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 1. päivänä helmikuuta 2017 PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Mikko Nieminen KHT

Osakkeet ja osakkeenomistajat

CapMan on yksi harvoja listattuja pääomarahastojen hallinnointiyhtiöitä Euroopassa. Yhtiön osake on listattu Helsingin pörssissä vuodesta 2001. CapManilla oli vuoden 2016 lopussa 11,861 osakkeenomistajaa.

OSAKESARJAT JA OSAKEPÄÄOMA

CapManin osakkeet on noteerattu Helsingin pörssin (Nasdaq Helsinkin) päälistalla. Kaikilla osakkeilla on yhätäläinen äänioikeus sekä yhtäläinen oikeus osinkoon. CapManillä oli 143 313 255 osaketta 31.12.2016. Osakkeet on merkitty arvo‐osuusjärjestelmään, eikä niillä ole nimellisarvoa. CapMan Oyj:n osakepääoma oli 771 568, 98 euroa 31.12.2016.

OPTIO‐OHJELMAT

CapManilla oli vuoden 2016 lopussa voimassa kaksi optio‐ohjelmaa henkilöstön kannustamiseksi ja sitouttamiseksi: Optio‐ohjelma 2013 ja optio‐ ohjelma 2016. Ohjelmia on kuvattu tarkemmin hallituksen toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksen liitetiedoissa.

CAPMANIN OSAKKEENOMISTAJAT

CapManilla oli 11 861 osakkeenomistajaa vuoden 2016 lopussa. CapMan julkaisi seuraavat liputusilmoitukset vuoden 2016 aikana:

Mandatum Henkivakuutusyhtiön osuus CapMan Oyj:n osakkeiden omistuksesta ja äänimäärästä ylitti yhden kahdeskymmenesosan (1/20) osakkeiden hankinnan seurauksena 27.12.2016.

Oy Inventiainvest Ab:n (Ari Tolppanen) osuus CapMan Oyj:n osakkeiden omistuksesta ja äänimäärästä alitti yhden kahdeskymmenesosan (1/20) osakeannin seurauksena 27.12.2016.

Gimv NV:n osuus CapMan Oyj:n osakkeiden omistuksesta alitti yhden kahdeskymmenesosan (1/20) 20.12.2016 tehdyn osakekaupan seurauksena.

Gimv NV:n osuus CapMan Oyj:n osakkeiden tuottamasta äänimäärästä alitti yhden kahdeskymmenesosan (1/20) 4.11.2016 tehdyn osakekaupan seurauksena.

HALLINTAREKISTERÖIDYT OSAKKEET

CapMan Oyj:n ulkomaiset osakkeenomistajat voivat rekisteröidä omistuksensa hallintarekisteröidylle arvo‐osuustilille, jolloin yhtiön omistajaluettelolle merkitään omistajan sijasta hallintarekisteröinninhoitaja. Vuoden 2016 lopussa ulkomaalaisten ja hallintarekisteröityjen omistajien osuus CapManin osakkeista oli yhteensä 8 prosenttia. Omistusta kuvaavat sektori‐ ja omistusmääräjakaumat on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa.

OSINKOPOLITIIKKA JA OSINKO VUODELTA 2016

CapManin taloudellisena tavoitteena on maksaa osinkoa vähintään 75 % osakekohtaisesta tuloksesta tuloksesta. Hallituksen osinkoesitys vuoden 2016 varsinaiselle yhtiökokoukselle on 0,09 euroa osakkeelta.

SIJOITTAJAKONTAKTIT

CapManin sijoittajasuhteista vastaavat konsernin toimitusjohtaja, talousjohtaja ja viestintäpäällikkö. Yhtiö noudattaa ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätösten julkistamista kahden viikon hiljaista jaksoa, jolloin se ei kommentoi yhtiön taloudellista tilaa tai tulevaisuuden näkymiä eikä tapaa sijoittajia, analyytikoita tai talousmedian edustajia.

LUE LISÄÄ

Osakekohtaiset tunnusluvut Tietoja osakkeenomistajille

Omistuksen jakautuminen ryhmittäin Markkina‐arvon kehitys, milj. €

Johto ja muu henkilöstö
Hallintarekisteröidyt osakkeet ja muu ulkomainen omistus
Kotimaiset instituutuit ja kotitaloudet

Kurssikehitys

	2016	2015
Osakkeen hinta €
Ylin	1,30	1,09
Alin	0,91	0,83
Kaupankäyntimäärällä painotettu keskikurssi	1,10	1,00
Päätöskurssi 31.12.	1,25	1,00
Vaihto
Milj. kappaletta	33,5	13,7
Milj. euroa	37,0	13,8

Osakekurssin ja indeksin kehitys 2016

(4.1.2016 = 100)

Perustiedot osakkeista ja optioista

CapMan osake
Markkina	Nasdaq Helsinki
Valuutta	€
Listautumispäivämäärä	02.04.2001
ISIN	FI0009009377
Tunnus	CAPMAN
Reuters‐tunnus	CAPMAN.HE
Bloomberg‐tunnus	CAPMAN
Lista	Keskisuuret
Toimiala	Rahoitus
Osakkeiden lukumäärä	80 556 766
Äänimäärä/osake	1/osake
CapMan 2013 A‐optio
Optioiden lukumäärä	1 410 000
Osakkeiden merkintähinta	0,75 EUR
Merkintäaika	1.5.2016 – 30.4.2018
CapMan 2013 B‐optio
Optioiden lukumäärä	1 410 000
Osakkeiden merkintähinta	1,03 EUR
Merkintäaika	1.5.2017 – 30.4.2019

CapMan 2013 C‐optio
Optioiden lukumäärä	1 410 000
Osakkeiden merkintähinta	1,05 EUR
Merkintäaika	1.5.2018 – 30.4.2020
CapMan 2016 A‐optio
Optioiden lukumäärä	1 410 000
Osakkeiden merkintähinta	1,04 EUR
Merkintäaika	1.5.2019 – 30.4.2021
CapMan 2016 B‐optio
Optioiden lukumäärä	1 410 000
Optioiden merkintähinta	Osakkeen vaihdolla painotettu
	keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä
	1.4.—31.5.2017 lisättynä 10 prosentilla.
Merkintäaika	1.5.2020 – 30.4.2022
CapMan 2016 C‐optio
Optioiden lukumäärä	1 410 000
Optioiden merkintäaika	Osakkeen vaihdolla painotettu
	keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 1.4.—
	31.5.2018 lisättynä 10 prosentilla.
Merkintäaika	1.5.2021 – 30.4.2023

Optio‐ohjelmat 2013 A, 2013 B, 2013 C, 2016 A, 2016 B, 2016 C oikeuttavat jokainen merkitsemään 1 410 000 osaketta

Tietoja osakkeenomistajille

VUODEN 2017 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

CapMan Oyj:n vuoden 2017 varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 15.3.2017 kello 10.00. Paikkana on Glo Hotel Art osoitteessa Lönnrotinkatu 29, Helsinki. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on perjantaina 3.3.2017 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistään perjantaina 10.3.2017 klo 10.00, mihin mennessä ilmoittautumisen on oltava perillä. Ilmoittautua voi joko kirjallisesti yhtiön osoitteeseen (CapMan Oyj/AGM, Ludviginkatu 6, 00130 Helsinki) toimitetulla kirjallisella ilmoituksella, CapManin internetsivujen kautta osoitteessa www.capman.fi/sijoittajat/corporate‐governance/yhtiokokous/, sähköpostitse osoitteeseen [email protected] tai puhelimitse Katri Kautovaaralle numeroon, +358 (0)207 207 562. Ilmoittautumisen on oltava perillä määräaikaan mennessä. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan edellä mainittuun postiosoitteeseen ilmoittautumisajan loppuun mennessä.

OSINKO

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2016 maksetaan osinkoa 0,09 euroa/osake.

CAPMAN OYJ:N TALOUDELLISET KATSAUKSET VUONNA 2017

CapMan‐konserni julkaisee vuonna 2017 kolme osavuosikatsausta seuraavasti:

1.1.–31.3.2017 torstaina 4.5.2017
1.1.–30.6.2017 torstaina 10.8.2017
1.1.–30.9.2017 torstaina 2.11.2017

Taloudelliset katsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Vuosikertomus, osavuosikatsaukset sekä CapManin pörssi‐ ja lehdistötiedotteet ovat nähtävissä yhtiön internetsivuilla www.capman.fi. CapManin internetsivuilla on myös muuta sijoittajamateriaalia. Sivuilla voi lisäksi liittyä tiedotteiden sähköpostilistalle.

OSAKKEENOMISTAJIEN OSOITTEENMUUTOKSET

Euroclear Finland Oy ylläpitää CapMan Oyj:n osake‐, osakas‐ ja optioluetteloita. Osakkeen‐ ja optioidenomistajia pyydetään tekemään henkilö‐ ja osoitetietoja koskevat muutokset suoraan Euroclear Finland Oy:lle tai omalle tilinhoitajayhteisölle. Lisätietoja saa Euroclearin vaihteesta numerosta 020 770 6000. CapMan ei ole vastuussa osakkeenomistajien osoitetietojen päivityksestä.

CAPMAN OYJ:TÄ SEURAAVAT ANALYYTIKOT

Inderes	Sauli Vilén, puh. 044 025 8908
Pohjola Pankki	Niclas Catani, puh. 010 252 8780

Tunnuslukujen laskentakaavat

Oman pääoman tuotto‐ % (ROE) =	Voitto / tappio Oma pääoma	x 100	Tulos / osake (EPS) =	Voitto / tappio ‐ oman pääoman ehtoisen lainan korko Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä (keskimäärin)
Sijoitetun pääoman tuotto‐ % (ROI) =	Voitto / tappio + tuloverot + rahoituskulut Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat	x 100	Osakekohtainen oma pääoma =	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Omavaraisuusaste (%) =	Oma pääoma Taseen loppusumma ‐ saadut ennakot	x 100	Osakekohtainen osinko =	Tilikauden osingonjako Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Nettovelkaantumisaste (%) =	Korolliset nettorahoitusvelat Oma pääoma	x 100	Osinko / tulos (%) =	Osinko/osake (osakekohtainen osinko) x 100 Tulos/osake (osakekohtainen tulos)

AI Terminal

CapMan Oyj

3259_10-k_2017-02-21_04fe3cc0-b8d8-4cc7-bff3-eac73ab06246.pdf

Sisällysluettelo

KONSERNI 2016

HALLINNOINTI

TILINPÄÄTÖS

Norvestian hankinta: Strategisia askelia omistaja-arvoa kasvattaen

CapManin päivitetyt taloudelliset tavoitteet

Toimitusjohtajan katsaus

KIINTEISTÖSIJOITTAMINEN KASVAA

NORVESTIA VAHVISTAA CAPMANIN ASEMAA POHJOISMAISENA PÄÄOMASIJOITUS- JA VARAINHOITOYHTIÖNÄ

Aiomme jatkossakin kasvattaa varainhoitoa, rahastojen hallinnointia ja

UUDISTETUT TALOUDELLISET TAVOITTEET

YHDESSÄ TEKEMISEN KULTTUURI VAHVISTUU

Vuoden 2016 päätapahtumat

18.1. 10.3. Kasvua palveluliiketoiminnasta

Kasvusijoittaminen menestyy

12.4. Irtautuminen LämpöLuxista

16.5. Uusi 100 milj. euron velkarahasto

15.6. Irtautuminen Esperistä

26.6. CapMan Real Estate aktiivinen Tanskassa

Vuoden 2016 päätapahtumat

15.7. Saksan suurin eläkevakuutusyhtiö asiakkaaksi

22.9. Kiinteistöissä arvonluontia muutosten kautta

Sijoitus Forenomiin

19.12. Onnistunut Norvestian hankinta

CapManin sijoitustoiminta vuonna 2016 lukuina

Hallinnoitavat pääomat Sijoitustoiminta

CapManin sijoitustoiminta vuonna 2016 lukuina

Case: CapMan Real Estate muunsi toimistorakennuksen Helsingissä asuinkäyttöön

CapMan tänään

CapMan Oyj – Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2016

1. SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET

2. HALLITUS

2.1. Hallituksen kokoonpano

2.2. Hallituksen jäsenten riippumattomuus

2.3. Hallituksen tehtävät

2.4. Hallituksen toiminta tilikaudella 2016

3. HALLITUKSEN VALIOKUNNAT

3.1. Tarkastusvaliokunta

3.2. Nimitysvaliokunta

3.3. Palkitsemisvaliokunta

HALLITUS VUONNA 2016

4. TOIMITUSJOHTAJA

5. MUU JOHTO

JOHTORYHMÄ VUONNA 2016

6. KUVAUS TALOUDELLISEEN RAPORTOINTIPROSESSIIN LIITTYVIEN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTELMIEN PÄÄPIIRTEISTÄ

6.1. Taloudellisen raportointiprosessin yleiskuvaus

6.3. Riskien arviointi ja valvontatoimenpiteet

7. MUUT TIEDOT

7.3. Tilintarkastajien palkkiot

7.4. Sisäinen tarkastus

Hallitus

Keskeinen työhistoria

Keskeiset hallitusjäsenyydet

Keskeinen työhistoria

Keskeiset hallitusjäsenyydet

Keskeinen työhistoria

Hallitus

Keskeiset hallitusjäsenyydet

Keskeinen työhistoria

Keskeiset hallitusjäsenyydet

Keskeinen työhistoria

Johtoryhmä

Keskeinen työhistoria:

Keskeinen työhistoria:

Keskeinen työhistoria:

Johtoryhmä

Keskeinen työhistoria:

Keskeinen työhistoria:

Keskeinen työhistoria:

Keskeiset hallitusjäsenyydet:

Keskeinen työhistoria:

Avainluvut

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

AVAINLUVUT – KONSERNI

Oikaistu liikevaihto ja liikevoitto, M€* Oikaistu tulos/osake ja osinko/osake, €*

3,2 2,0 6,1 9,3 4,3 3,5 7,0 8,0 2 4 6 8 10 12 14 16