Skip to main content

AI assistant

Sign in to chat with this filing

The assistant answers questions, extracts KPIs, and summarises risk factors directly from the filing text.

Boreo Oyj Annual Report 2020

Mar 12, 2021

3305_rns_2021-03-12_b90b0ce7-b37f-4e35-bc94-0f3ae4a173d8.pdf

Annual Report

Open in viewer

Opens in your device viewer

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 1.1.–31.12.2020

SISÄLLYSLUETTELO

Hallituksen toimintakertomus 3
Konsernitilinpäätös, IFRS
Konsernin laaja tuloslaskelma 12
Konsernitase 13
Konsernin rahavirtalaskelma 14
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 15
Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet 16
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 25
Konsernitilinpäätöksen avainluvut 40
Avainlukujen laskentakaavat 41
Tietoa Boreo Oyj:n osakkeista 42
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
Emoyhtiön tuloslaskelma 44
Emoyhtiön tase 45
Emoyhtiön rahavirtalaskelma 46
Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 47
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 48
Hallituksen esitys jakokelpoisten voittovarojen
käyttämisestä
54
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset 54
Tilinpäätösmerkintä 55
Tilintarkastuskertomus 56

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1-31.12.2020

Vuosi 2020 oli Boreolle monella tavalla poikkeuksellinen, muutosten vuosi. Vuoden 2020 maaliskuussa yhtiö ja sen konsernirakenne muuttui merkittävästi Machinery Group Oy:n yritysoston myötä. Samaan aikaan maailmanlaajuinen koronaviruspandemia alkoi vaikuttamaan jokapäiväiseen liiketoimintaan, markkinakysyntään ja yleisesti yhtiön toimintaympäristöön. Konsernin liiketoiminnat suoriutuivat haasteellisessa toimintaympäristössä hyvin, organisaatio osoitti kykynsä toimia joustavasti muutoksien keskellä ja liiketoimintojen vahva markkina-asema turvasi olosuhteet huomioiden hyvän taloudellisen tuloksen. Vuoden 2020 lopussa konserni muodostui kahdesta liiketoimintayksiköstä; elektroniikkateollisuuden alalla toimivasta Yleiselektroniikasta ja teollisuuden ja rakentamisen alalla toimivasta Machinerystä.

Yhtiö otti vuoden aikana ensimmäiset askeleensa uuden strategian toteuttamisessa, toteutti uudelleenjärjestelytoimenpiteitä tulevaisuuden kasvun mahdollistamiseksi, uudisti yhtiön johtoryhmän ja tiedotti Machineryn hankinnan lisäksi kahdesta yritysostosta. Syyskuussa tiedotettiin viimeisen vuosineljänneksen alussa toteutuneen Muottikolmio Oy:n hankinnasta, jolla vahvistettiin Machineryn asemaa suomalaisen teollisuuden ja rakentamisen yhteistyökumppanina. Joulukuussa 2020 yhtiö tiedotti PM Nordic AB:n ja Sany Nordic AB:n hankinnasta, jonka myötä konserni otti ensiaskeleen Ruotsin markkinalla. Yritysosto toteutui 5.1.2021 ja sen myötä muodostettiin konserniin uusi raskaan kaluston liiketoiminta-alue, joka palvelee betoniteollisuuden ja rakentamisen asiakkaita Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Strategisesti hanke on merkittävä sekä uuden liiketoiminta-alueen merkittävän kasvupotentiaalin että konsernin jatkokehityksen näkökulmasta.

Yksi merkittävimmistä, vuoden 2020 jälkeen toteutetuista muutoksista oli yhtiön toiminimen muutos Yleiselektroniikka Oyj:stä Boreo Oyj:ksi, joka toteutui ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksellä vuoden 2021 helmikuussa. Yleiselektroniikka-nimeä käytetään jatkossakin aputoiminimenä elektroniikkateollisuuden tuotteiden kaupan harjoittamisessa ja viitattaessa Yleiselektroniikkaliiketoimintayksikköön.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA LIIKETOIMINNAN KEHITYS 2020

Yleiselektroniikan toimialalla markkinakysyntään vuonna 2020 vaikuttivat erityisesti koronaviruspandemia ja sen mukanaan tuomat muutokset markkinoiden dynamiikassa. Elektroniikkakomponenttien markkina toimintamaissamme kokonaisuutena laski edellisvuoteen nähden, vaikkakin elektroniikkateollisuus Euroopassa on selvinnyt koronakriisistä suhteellisen hyvin ja useita muita toimialoja paremmin. Kysyntämuutokset elektroniikkakomponenteissa kohdistuivat eri tavalla eri tuotealueilla ja esimerkiksi investointihyödykkeisiin käytettävien komponenttien kysyntä heikkeni selvästi. Terveydenhuollon testaukseen, valvontaan ja analysointiin liittyvien tuotteiden kysyntään pandemia puolestaan vaikutti erittäin positiivisesti ja ylitti tuotteiden aiempien vuosien kysynnän. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset alkoivat vuoden loppua kohden näkyä enenevässä määrin heikentyneenä komponenttien saatavuutena tuotantokapasiteettien vajeiden kautta, toimitusaikojen pitenemisenä sekä logistiikkakustannusten nousuna. Epävarmuus UK:n ja EU:n kauppasopimuksen synnystä osaltaan myös aiheutti epävarmuutta loppuvuoden toimitusketjuihin. Osapuolten välille syntyi kauppasopimus joulukuussa 2020, joka oli yhtiön kannalta positiivinen asia, mutta toimitusviivästysten odotetaan jatkuvan vuoden 2021 aikana.

Machineryn markkinaympäristö oli haasteellinen erityisesti koronaviruksen vaikuttaessa tuotteiden kysyntään ja markkinoiden supistuessa verrattuna edellisvuoteen. Vuoden toisella kvartaalilla kysyntä heikkeni merkittävästi johtuen pandemian aiheuttamasta asiakkaiden yleisestä investointivarovaisuudesta. Toimitukset siirtyivät ajassa eteenpäin ja päämiehet kokivat toimitusvaikeuksia eri puolilla maailmaa toteutetuista rajoituksista johtuen. Vuoden kolmannella kvartaalilla tuotteiden kysyntä elpyi rajoitusten lieventyessä ja investointihalukkuuden hieman piristyessä. Vuoden viimeisellä neljänneksellä yleinen aktiivisuus oli kuitenkin vielä edellisvuotta alhaisemmalla tasolla. Voimantuoton liiketoimintaan, jossa laitevalmistajat ovat merkittävä loppuasiakassegmentti koronaviruspandemia vaikutti merkittävästi. Yleisen investointihalukkuuden väheneminen heijastui myös laitevalmistajien tuotteiden kysyntänäkymiin. Metallintyöstön liiketoiminta suoriutui vuodesta toimialan keskimääräistä paremmin, joskin varovaisuus uusien investointien eteenpäinviennissä vaikutti yksikön tuotteiden ja palveluiden kysyntään heikentävästi. Rakentamisen liiketoimintojen suoriutumista tuki loppysyksyyn asti jatkunut positiivinen kysyntä ja aktiviteetti suomalaisessa rakennusteollisuudessa. Suhdannevaihteluita tasaava huolto- ja varaosaliiketoiminta on olennainen osa Machinery-liiketoimintayksikköä ja sen merkitys kannattavuutta tukevana toimintana korostui vuonna 2020.

TALOUDELLINEN KEHITYS

Liikevaihto ja kannattavuus

Katsauskaudella konsernin raportoitu liikevaihto kasvoi 97,5 milj. euroon (2019: 59,9) Machineryn yritysoston kasvattaessa sitä 36,9 milj. eurolla. Venäjän ruplan kurssimuutos heikensi liikevaihtoa noin 3,6 milj. euroa.

Yleiselektroniikka-liiketoimintayksikön liikevaihto, 60,6 milj. euroa, kasvoi edellisestä vuodesta 1%. Machineryn katsauskauden liikevaihto puolestaan jäi selvästi edellisvuoden liikevaihdosta. Tähän vaikuttivat koronaviruspandemian lisäksi heikentynyt kysyntä, markkinoiden yleinen investointivarovaisuus sekä yhden ison asiakassuhteen päättyminen.

Konsernin operatiivinen liikevoitto (liikevoitto, jota korjattu vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä, katso lisää sivu 4) oli katsauskaudella 5,9 milj. euroa (2019: 3,5) ja operatiivinen liikevoittoprosentti oli 6 % (2019: 6 %). Elektroniikkateollisuuden liiketoiminnallemme vuosi 2020 oli hyvä, joskin liiketoiminnan kehitys vaihteli markkina-alueittain. Yleiselektroniikka-liiketoimintayksikön operatiivinen liikevoitto nousi edellisvuodesta pääasiassa Venäjän liiketoimintojen positiivisesta kehityksestä johtuen. Machineryliiketoimintayksikön operatiivinen liikevoitto laski pääosin liikevaihdon heikentymisen seurauksena.

Konsernin vuoden 2020 liikevoitto oli 4,3 milj. euroa (2019: 3,5) ja liikevoittoprosentti oli 4 % (2019: 6 %). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat nettomääräisesti -1,7 milj. euroa (2019: 0,0) ja ne koostuivat yritysostoihin ja rakennejärjestelyihin liittyvistä kustannuksista.

Vuoden 2020 kesällä käynnistettiin osaa Suomen liiketoimintoja koskeva uudelleenjärjestely- ja tehostamisohjelma, jolla tavoitellaan 1,5 milj. euron vuotuisia kustannussäästöjä. Ohjelma eteni suunnitellusti ja johtaa päättyessään vuoden 2021 aikana yhteensä noin 30 työtehtävän vähentämiseen. Osana uudelleenjärjestelyä tiedotettiin Espoossa sijaitsevan pääkonttorin myynnistä ja pääkaupunkiseudun toimintojen keskittämisestä Vantaalle toimipisteeseen, jossa sijaitsee konserniin kuuluvan Machineryn pääkonttori.

Avainluvut

milj. euroa 2020 2019 Muutos
Liikevaihto 97,5 59,9 63 %
Operatiivinen liikevoitto 5,9 3,5 69 %
suhteessa liikevaihtoon, % 6 % 6 %
Liikevoitto 4,3 3,5 23 %
suhteessa liikevaihtoon, % 4 % 6 %
Tulos ennen veroja 3,6 3,3 10 %
Katsauskauden tulos 2,7 2,6 3 %
Liiketoiminnan vapaa rahavirta 8,7 3,0 190 %
Omavaraisuusaste, % 27 % 65 %
Nettovelka 19,8 -4,0
Henkilöstö keskimäärin 352 238 48 %
Operatiivinen osakekohtainen tulos, euroa 1,54 0,90 72 %
Osakekohtainen tulos, euroa 0,91 0,90 1 %
Osakekohtainen vapaa rahavirta, euroa 3,41 1,17 190 %

Taloudellinen asema ja tase

Vuoden 2020 lopussa konsernin korollisen nettovelan määrä oli 19,8 milj. euroa (2019: -4,0). Nettovelan kasvu vuoden 2019 lopusta johtuu pääosin Machinery Group Oy:n koko osakekannan ostosta 18,75 milj. euron käteisvastikkeella 2.3.2020. Lisäksi IFRS 16 -standardin vaikutus oli 2,6 milj. euroa (2019: 1,9). Vuoden viimeisen neljänneksen aikana loppuunsaatettu Muottikolmio Oy:n hankinta rahoitettiin yhtiön kassavaroista ja tämän yrityshankinnan nettovaikutus yhtiön kassavaroihin oli 3,8 milj. euroa. Joulukuun lopussa emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma oli 15,6 milj. euroa (2019: 15,2), omavaraisuusaste 27 % (2019: 65%) ja konsernitaseen loppusumma 65,0 milj. euroa (2019: 25,8).

Investoinnit ja rahavirta

Konsernin tilikauden investoinnit olivat yhteensä 0,7 miljoonaa euroa (2019 0,3 miljoonaa euroa). Investoinneista suurin osa koostuu IT-järjestelmien kehityskustannuksista. Konsernin liiketoiminnan vapaa rahavirta jatkoi vahvaa kasvavaa trendiä ja oli 8,7 milj. euroa (2019: 3,0). Vapaan rahavirran vahvistuminen johtui erityisesti vapautuneesta käyttöpääomasta. Osakekohtainen vapaa rahavirta oli 3,41 euroa (2019: 1,17). Konsernin rahavarat raportointikauden lopussa olivat 8,7 milj. euroa.

KONSERNIRAKENNE JA LIIKETOIMINTA-ALUEET

Vuonna 2020 lopussa Boreo-konserni muodostui kahdesta liiketoimintayksiköstä; elektroniikkateollisuuden alalla toimivasta Yleiselektroniikasta ja teollisuuden ja rakentamisen alalla toimivasta Machinerystä.

Vuonna 1969 perustettu Yleiselektroniikka on yksi Pohjois-Euroopan vanhimmista ammattielektroniikan myyjistä ja jakelijoista. Liiketoimintayksikön päätuotteita ovat elektroniikan komponentit, mittaus- ja testauslaitteet ja sen asiakkaita ovat elektroniikan valmistajat, huollot sekä tutkimus & tuotekehitys. Yleiselektroniikka-liiketoimintayksikköön kuuluu Suomessa edellä mainittujen toimintojen lisäksi

Noretron Komponentit Oy. Suomen ulkopuolella Yleiselektroniikka tunnetaan YE International nimellä. Vuoden 2020 lopussa liiketoimintayksiköllä oli toimintaa viidessä maassa: Suomessa, Venäjällä, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.

Machinery on vuonna 1911 perustettu suomalainen tekninen tukkukauppa, joka tarjoaa markkinan johtavien päämiesten työkaluja ja -koneita, sekä ratkaisuja teollisiin koneisiin, generaattoreihin ja rakennuskoneisiin. Lisäksi Machinery tarjoaa sopimuskumppaneidensa tuotteiden kunnossapitoa ja huoltoa sekä asennettuja ratkaisuja. Machinery on konsolidoitu Boreo-konserniin 1.3.2020 lähtien. Liiketoimintayksikkö toimii pääosin Suomessa. Machinery-liiketoimintayksikköön vuoden 2020 lopussa kuulunut Tornokone Oy (joka vuoden 2021 puolella on organisoitu uuteen raskaan kaluston liiketoimintayksikköön) on konsolidoitu Machinery-liiketoimintayksikköön 1.6.2019 alkaen. Lisäksi liiketoimintayksikköön kuuluva Muottikolmio Oy on konsolidoitu liiketoimintayksikköön 1.10.2020 lähtien.

VUODEN 2020 OLENNAISET TAPAHTUMAT

3.2.2020 Yleiselektroniikka Oyj tiedotti allekirjoittaneensa sopimuksen, jolla se ostaa Machinery Group Oy:n koko osakekannan 18,75 milj. euron käteisvastikkeella.

Ylimääräinen yhtiökokous

2.3.2020 järjestetty ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi Machinery Oy:n yrityskaupan. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti ottaa 125.000 yhtiön omaa osaketta pantiksi Preato Capital AB:lta yrityskaupan ehtojen mukaisesti. Osakkeet vastasivat 4,9 % yhtiön kaikista osakkeista 2.3.2020 tilanteen mukaan. Yhtiökokous päätti lisäksi pantiksi saatujen omien osakkeiden mahdollista realisointia varten valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 125.000 omien osakkeiden luovuttamisesta, ja kaikista osakkeiden luovuttamisen ehdoista. Valtuutus on voimassa 2.3.2022 saakka.

Lisäksi ylimääräinen yhtiökokous päätti yhtiön yhtiöjärjestyksen muuttamisesta ja konsernin toimialan laajentamisesta ja hallituksen täydentämisestä yhdellä jäsenellä. Yleiselektroniikka Oyj:n 2.3.2020 pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti uuden hallituksen toimikausi alkoi 2.3.2020. Hallituksen uutena jäsenenä aloitti Ralf Holmlund, hallituksen jäseninä jatkoivat Simon Hallqvist, Mikko Moilanen, Sari Nordblad, Anssi Ruohtula, Michaela von Wendt ja Martti Yrjö-Koskinen.

Varsinainen yhtiökokous ja hallituksen valtuudet

Yleiselektroniikka Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Espoossa 16.4.2020. Yhtiökokous vahvisti konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen tilikaudelta 2019 sekä myönsi vastuuvapauden konsernin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Hallituksen esityksen mukaisesti päätettiin, ettei osinkoa vuodelta 2019 jaeta. Yhtiökokouksessa valtuutettiin hallitus päättämään myöhemmin enintään 0,34 euron osingosta osaketta kohden. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti.

Hallitukseen päätettiin valita seitsemän (7) jäsentä. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Simon Hallqvist, Ralf Holmlund, Anssi Ruohtula, Michaela von Wendt ja Martti Yrjö-Koskinen. Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Camilla Grönholm ja Jouni Grönroos. Hallituksen puheenjohtajalle päätettiin maksaa palkkiona 4.000 euroa kuukaudessa ja hallituksen jäsenelle 1.500 euroa kuukaudessa. Päätettiin, että tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan hallituspalkkion lisäksi 1.000 euroa kuukaudessa.

Tilintarkastajiksi valittiin tilintarkastusyhteisö Moore Rewinet Oy päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT-tilintarkastaja Jari Paloniemi. Tilintarkastajalle päätettiin maksaa palkkio hyväksytyn laskun mukaan.

Lisäksi yhtiökokouksessa päätettiin valtuuttaa hallitus päättämään yhdessä tai useammassa erässä osakeanneista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisista seuraavasti: Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään 512.500 osaketta, mikä vastaa 20 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista kokouksen päivämääränä. Valtuutus sisälsi oikeuden päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita joko maksua vastaan tai maksutta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen suunnatusti, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy tai maksuttoman osakeannin kyseessä ollessa yhtiön kannalta ja sen kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy. Hallitus valtuutettiin päättämään kaikista muista osakeantiin ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen ja osakkeiden luovuttamiseen liittyvistä ehdoista ja seikoista. Valtuutusta voidaan käyttää muun muassa liiketoiminnan kehittämiseen, pääomarakenteen kehittämiseen, omistuspohjan laajentamiseen, yrityskauppojen tai –järjestelyjen toteuttamiseen tai rahoitukseen, yhtiön hankkiessa liiketoimintaansa liittyvää omaisuutta, kannustinjärjestelmien toteuttamiseen tai muihin hankkeisiin. Hallituksen valtuutus osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta ja omien osakkeiden luovuttamisesta on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti, kuitenkin enintään 30.6.2021 saakka. Yhtiökokouksen jälkeen hallitus kokoontui ja hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Simon Hallqvist. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Jouni Grönroos ja jäseniksi Ralf Holmlund ja Martti Yrjö-Koskinen.

Muut keskeiset tapahtumat

Kari Nerg aloitti Yleiselektroniikka Oyj:n uutena toimitusjohtajana 4.5.2020.

Yleiselektroniikka-konserniin kuuluva Machinery Oy osti 2.9.2020 Muottikolmio Oy:n koko osakekannan ja vahvisti asemaansa suomalaisen rakennusalan ja teollisuuden yhteistyökumppanina. Kauppa saatiin päätökseen 1.10.2020.

Konsernin uuteen johtoryhmään nimitettiin 5.10.2020 Aku Rumpunen uudeksi talous- ja rahoitusjohtajaksi sekä 26.10.2020 Mari Katara henkilöstöjohtajaksi. Samassa yhteydessä Janne Silvennoinen, konsernin Machinery-liiketoimintayksikön liiketoimintajohtaja, nimitettiin konsernin johtoryhmän jäseneksi 5.10.2020 alkaen.

KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET OLENNAISET TAPAHTUMAT

5.1.2021 Yleiselektroniikka sai päätökseen 17.12.2020 julkistetun PM Nordic AB:n ja Sany Nordic AB:n yritysoston. Yritysoston osittaiseksi rahoittamiseksi yhtiö kertoi järjestävänsä arviolta 395.000 euron suuruisen suunnatun osakeannin kohdeyhtiöiden toimitusjohtajalle ja omistajalle Richard Karlssonille. Uusien liikkeelle laskettavien osakkeiden lukumäärä on 15.000 kappaletta, niiden merkintähinta on 26,35 euroa osakkeelta ja ne edustavat noin 0,58 % yhtiön osakkeista ja äänistä osakeannin jälkeen. Uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen liikkeeseen laskettujen osakkeiden kokonaislukumäärä 12.1.2021 alkaen on 2.577.500. Samassa yhteydessä tiedotettiin, että ostettujen yhtiöiden toimitusjohtaja Richard Karlsson nimitetään yrityskaupan myötä syntyvän uuden liiketoimintayksikön johtajaksi ja Boreokonsernin johtoryhmän jäseneksi 5.1.2021 alkaen.

15.1.2021 Yleiselektroniikka Oyj tiedotti kutsuvansa koolle ylimääräisen yhtiökokouksen 5.2.2021. Osakkeenomistajat, jotka omistivat 74,04 % yhtiön osakkeista ja 74,04 % niiden tuottamista äänistä

ehdottivat, että yhtiön yhtiöjärjestystä muutetaan seuraavasti: toiminimeksi muutettaisiin konsernin strategia- ja brändiuudistuksen yhteydessä Boreo Oyj ja kotipaikaksi Vantaa. Yleiselektroniikka-nimi toimisi jatkossa yhtiön aputoiminimenä, jolla harjoitetaan elektroniikkateollisuuden tuotteiden kauppaa. Lisäksi yhtiön toimiala olisi jatkossa sen tytäryhtiöiden ja muiden toimintayksikköjen toiminnan valvonta ja hallinnoiminen, rahoituksen ja strategisen suunnittelun järjestäminen sekä taloudellisesti tarkoituksenmukaisten uusien investointien suunnittelu ja toteuttaminen. Yhtiö voi harjoittaa elektroniikkateollisuuden tuotteiden kauppaa sekä omistaa ja hallita teollista liiketoimintaa harjoittavien yhtiöiden osakkeita sekä ostaa, myydä ja omistaa kiinteää omaisuutta ja arvopapereita.

5.2.2021 ylimääräinen yhtiökokous päätti esityslistan mukaisesti muuttaa yhtiön yhtiöjärjestyksen 1. ja 2. kohtaa seuraavasti: Yhtiön toiminimeksi muutettiin Boreo Oyj ja kotipaikaksi Vantaa. Lisäksi yhtiön toimialaa muutettiin. Yhtiön toimiala on jatkossa sen tytäryhtiöiden ja muiden toimintayksikköjen toiminnan valvonta ja hallinnoiminen, rahoituksen ja strategisen suunnittelun järjestäminen sekä taloudellisesti tarkoituksenmukaisten uusien investointien suunnittelu ja toteuttaminen. Yhtiö voi harjoittaa elektroniikkateollisuuden tuotteiden kauppaa sekä omistaa ja hallita teollista liiketoimintaa harjoittavien yhtiöiden osakkeita sekä ostaa, myydä ja omistaa kiinteää omaisuutta ja arvopapereita.

Boreo Oyj tiedotti 19.2.2021 nostaneensa omistusosuutensa Noretron Komponentit Oy:ssä 100 %:n ostamalla 10 %:n vähemmistöosuuden yhtiön toimitusjohtajalta Jukka Rannikolta. Osana kauppahinnan rahoittamista, Boreo toteutti 3 500 osakkeen suunnatun osakeannin Jukka Rannikolle. Osakkeiden merkintähinta oli 30,10 euroa osakkeelta. Uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen liikkeeseen laskettujen osakkeiden kokonaislukumäärä 3.3.2021 alkaen on 2.581.000.

4.3.2021 Boreo Oyj julkisti uuden strategiansa ja uudet taloudelliset tavoitteet strategiakaudelle 2021– 2023. Strategian tavoitteena on omistaja-arvon luonti pitkällä aikavälillä, merkittävä liikevaihdon ja kannattavuuden kasvu ja konsernin laajentaminen sekä uusille markkinoille että uusille teollisuudenaloille. Lisäksi Boreon tavoitteena on olla hyvä koti sen konserniyhtiöille ja henkilöstölle, mahdollistaa kasvu sen toimittajille ja tukea sen asiakkaita heidän kilpailukykynsä lisäämisessä.

Boreon liiketoimintamalli on omistaa, hankkia ja kehittää B2B-liiketoimintoja Pohjois-Euroopassa. Uuden julkistetun strategian pääpainopistealueet ovat:

  • Yritysostot,
  • Operatiivinen tehokkuus, ja
  • Ihmiset & kulttuuri

HENKILÖSTÖ

Konsernin henkilömäärä oli tilikautena keskimäärin 352 (2019: 238) ja tilikauden päättyessä 335 (2019: 241), josta yrityshankintojen kautta tulleiden osuus oli 79 henkilöä. Työsuhteista 347 oli kokopäiväisiä ja 5 osa-aikaisia. Emoyhtiön palveluksessa oli keskimäärin 53 (49) henkilöä.

Palkat ja muut henkilöstökulut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 5 ja emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 4.

OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA

Boreo Oyj:n osakepääoma oli vuoden 2020 lopussa 2 483 836 euroa ja osakkeiden lukumäärä 2 562 500 kappaletta. Yhtiön omistuksessa oli vuoden lopussa 9 289 osaketta.

HALLINTO JA TILINTARKASTAJAT

Boreo-konserni on noudattanut 1.1.2020 alkaen Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2020 (Corporate governance 2020). Boreo Oyj:n hallituksen antama selvitys yhtiön Hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä Palkitsemisraportti vuodelta 2020 on julkaistu yhtiön verkkosivuilla www.boreo.com.

Hallitus

Vuoden 2020 alussa yhtiön hallituksessa oli kuusi jäsentä. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 2.3.2020 päätettiin täydentää hallitusta yhdellä jäsenellä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 16.4.2020 hallitukseen esitettiin ja valittiin seitsemän jäsentä. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Simon Hallqvist, Ralf Holmlund, Anssi Ruohtula, Michaela von Wendt ja Martti Yrjö-Koskinen. Hallituksesta poistuivat Mikko Moilanen ja Sari Nordblad. Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Camilla Grönholm ja Jouni Grönroos. Hallituksen tarkastusvaliokuntaan valittiin 16.4.2020 Jouni Grönroos, Ralf Holmlund ja Martti Yrjö-Koskinen. Jouni Grönroos toimii tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana.

Varsinainen yhtiökokous valitsi 16.4.2020 varsinaiseksi tilintarkastajaksi Moore Rewinet Oy:n päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT-tilintarkastaja Jari Paloniemi. Konsernin tytäryhtiöillä on omat tilintarkastajat.

Johto

Yhtiön nykyinen toimitusjohtaja Kari Nerg aloitti tehtävässään 4.5.2020. Martti Yrjö-Koskinen toimi yhtiön väliaikaisena toimitusjohtajana 3.2.2020-3.5.2020, ja hän seurasi tehtävässä Janne Silvennoista. Vuoden 2020 lopussa yhtiön johtoryhmään kuuluivat toimitusjohtajan lisäksi talous- ja rahoitusjohtaja Aku Rumpunen, konsernin Machinery-liiketoimintayksikön liiketoimintajohtaja Janne Silvennoinen ja henkilöstöjohtaja Mari Katara. Vuoden 2021 alussa konsernin johtoryhmään nimitettiin Richard Karlsson, joka on 5.1.2021 ostettujen PM Nordic ja Sany Nordic -yhtiöiden toimitusjohtaja.

ARVIO RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ

Boreo-konserni on alttiina erilaisille sen omasta liiketoiminnasta tai muuttuvasta liiketoimintaympäristöstä nouseville riskeille ja mahdollisuuksille. Seuraavassa on esitetty merkittävimmät riskit, joilla voisi toteutuessaan olla kielteinen vaikutus konsernin liiketoimintaan, tulokseen tai taloudelliseen asemaan. Tulevaisuudessa voi kuitenkin ilmaantua tällä hetkellä tunnistamattomia riskejä tai nykyisin vähäisiksi arvioidut riskit voivat muuttua merkittäviksi.

Kasvu yritysostojen kautta: konsernin strategisena tavoitteena on kasvaa yritysostojen kautta. Yritysostoihin liittyvät merkittävimmät riskit voivat koskea potentiaalisten ostokohteiden saatavuutta, sopivaa ajoitusta, yrityskauppaprosessia, ostetun liiketoiminnan integrointia, avainhenkilöiden sitouttamista tai asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Asiakkaiden kysyntävaihtelu ja syklisyys: konsernin liikevaihdosta merkittävä osa tulee asiakkailta, joiden liiketoiminnat ovat luonteeltaan syklisiä ja projektiluonteisia sekä usein myös alttiita suhdannemuutoksille. Konsernin kannalta kysynnän vaihtelua ja syklisyyttä korostaa lisäksi se, että konsernin liiketoimintojen tilauskanta on usein varsin lyhyt.

Päämiessuhteet: konsernin kilpailukyky on sen ansaintalogiikasta johtuen vahvasti korreloitunut ja riippuvainen päämiesportfoliosta ja näin ollen merkittävän päämiehen menettäminen heikentää

liikevaihdon kehitystä ja tulostasoa. Lisäksi on riski, että keskeisen päämiehen oma kilpailu- ja suorituskyky heikentyy, mikä voi heijastua myös konsernin tarjoaman kiinnostavuuteen.

Asema arvoketjussa: konsernilla voi esiintyä asteittaisia vaikeuksia puolustaa myyntikatteitaan tilanteissa, joissa lopputuotteiden myyntihinnat kohtaavat selvää laskupainetta ja/tai hankintahinnat nousupainetta.

Henkilöstövaihtuvuus: henkilöstö on konsernin keskeinen voimavara. Henkilöstöriskeistä aiheutuva inhimillisen tiedon ja taidon korvaaminen on hankalaa, kallista ja hidasta. Lisäksi henkilöriskejä on hankala ennakoida ja määrittää rahamääräisesti.

Venäjä-maariski: keskeisimmät Venäjään liittyvät epävarmuudet ovat regulaatio- ja politiikkamuutosten sekä erittäin epävakaa valuutta. Suoran transaktioriskin lisäksi rupla aiheuttaa konsernille myös translaatioriskiä. Lisäksi maahantuonnissa työläs sertifiointiprosessi sekä maahan kohdistuvat talouspakotteet vaikuttavat haitallisesti teknisten tuotteiden maahantuontia.

Kauppasopimusriskit: Konsernin liiketoiminta on altis muutoksille maanosien ja maiden välisissä kauppasopimuksissa (esimerkkinä Brexit). Toteutuessaan muutokset kauppasopimuksissa voivat vaikuttaa negatiivisesti konsernin liiketoimintaan toimitusketjussa aiheutuvien häiriöiden ja lisääntyvien kustannusten myötä.

Rahoitusriskit: Konsernin rahoitusriskejä ovat korko-, valuutta-, maksuvalmius- ja luottoriskit. Muita riskejä ovat omaan pääomaan ja arvonalentumisiin liittyvät riskit. Konsernilla oli vuonna 2020 toimintaa viidessä maassa ja se on siten alttiina valuuttariskeille, joita siirtyy konsernin sisäisestä kaupasta, viennistä ja tuonnista sekä ulkomaisten tytäryhtiöiden rahoituksesta. Konsernin merkittävimmät valuuttapositiot muodostuvat Venäjän rupla-, Yhdysvaltain dollari- ja vuodesta 2021 alkaen myös Ruotsin kruunumääräisistä eristä. Valuuttakurssiriskit syntyvät pääosin muuntoeroista (nettosijoitukset ulkomaisiin tytäryhtiöihin ja niiden omat pääomat), sekä valuuttamääräisistä transaktioista. Markkinakorkojen muutoksilla on vaikutuksia konsernin nettokorkoihin. Suurin osa konsernin korollisista veloista ovat emoyhtiön euromääräisiä velkoja.

Muita konsernin liiketoiminnassa seurattavia epävarmuuksia on mm.: varastojen koko ja niiden kuranttius, myyntisaamisiin liittyvät luottotappioriskit sekä toimitusvarmuus ja toimitusajat.

Koronaviruspandemia: maailmanlaajuinen ja yhä etenemistään jatkava koronaviruspandemia lisää epävarmuutta konsernin toiminta-alueilla ja sen odotetaan aiheuttavan negatiivisia vaikutuksia liiketoimintaympäristön toimitusketjuihin sekä tuotteiden ja palvelujen kysyntään.

YMPÄRISTÖ

Boreo-konserni noudattaa RoHS-määräyksiä (Restriction of Hazardous Substances). RoHS-määräyksillä tarkoitetaan EU:n 1.7.2006 voimaan tullutta direktiiviä, jonka tarkoituksena on poistaa elektronisista laitteista haitallisimmat aineet. Konserni toimii myös aktiivisesti asiakkaiden ja toimittajien kanssa kooten tietoa RoHS-yhteensopivista tuotteista kunkin yrityksen tarpeiden mukaan ja pyrkien näin saamaan yhteistyökumppaneilleen oikeat tuotteet oikeaan aikaan ja näin omalta osaltaan varmistaen asiakkaidensa kilpailukykyisen ja tehokkaan toiminnan.

Euroopan Yhteisön REACH-säännöstö 1907/2006 (Registration, Evaluation and Authorization of Chemicals) kontrolloi Euroopan Yhteisön alueelle tuotavia haitallisia kemikaaleja. Haitallisimmiksi luokitellut kemikaalit on 1.6.2008 alkaen pitänyt rekisteröidä ennakkoon. Konsernin toimittajat ovat noudattaneet säännöksiä, eikä asetettuja rajoja ylittäviä kemikaalipitoisuuksia ole juurikaan havaittu. Boreo ja sen toimittajat seuraavat luonnollisesti säännöstön kehittymistä.

Elektroniikkaromun tuottajavastuun kattamiseksi Boreo Oyj on SELT ry:n jäsen. SELT ry on sähkö- ja elektroniikkaromun keräystä, kierrätystä ja uudelleenkäyttöä varten perustettu tuottajayhteisö. Lisäksi Boreo on Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n jäsen. RINKIn tehtävä on pakkausten hyötykäytön edistäminen. Yhtiö harkitsee myös ympäristöjärjestelmän sertifiointia.

TALOUDELLINEN OHJEISTUS

Boreo julkisti 4.3.2021 seuraavat taloudelliset tavoitteet strategiakaudelle 2021–2023:

  • Vähintään 20 % keskimääräinen vuotuinen liikevaihdon kasvu strategiakaudella
  • Vähintään 8 % operatiivinen liikevoitto strategiakauden lopussa
  • Nettovelan suhde operatiiviseen käyttökatteeseen 2-3 välillä
  • Vuosittain kasvava osakekohtainen osinko

Edellä mainitut strategiset taloudelliset tavoitteet toimivat yhtiön taloudellisena ohjeistuksena ja Boreon ohjeistuskäytännön mukaisesti, yhtiö ei anna erillistä lyhyen aikavälin taloudellista ohjeistusta.

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS

Boreo Oyj:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2020 olivat 4,9 milj. euroa, joka sisälsi jakamattomia voittovaroja 4,1 milj. euroa. Hallitus esittää 15.4.2021 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2020 maksetaan osinkoa 0,40 euroa/osake (2019: 0,00), ja että osinko maksetaan kahdessa erässä: ensimmäinen 0,20 euroa/osake huhtikuussa 2021 ja toinen 0,20 euroa/osake lokakuussa 2021.

Vantaalla 8.3.2021 Boreo Oyj Hallitus

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA (milj. euroa)

1.1.-31.12.2020 1.1.-31.12.2019 Viite
Liikevaihto 97,5 59,9 1
Liiketoiminnan muut tuotot 0,3 0,0 3
Materiaalit ja palvelut -71,5 -43,5 4
Työsuhdekulut -14,0 -8,8 5
Poistot ja arvonalentumiset -2,0 -1,0 6
Liiketoiminnan muut kulut -6,0 -3,1 5
Liikevoitto 4,3 3,5
Rahoitustuotot 1,0 0,4 7
Rahoituskulut -1,7 -0,7 8
Voitto ennen veroja 3,6 3,3
Tuloverot -1,0 -0,6 9
Tilikauden voitto 2,7 2,6
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus
Tilikauden voitosta 2,3 2,3
Vähemmistöosuus 0,4 0,3
2,7 2,6
Emoyrityksen omistajille kuuluvasta voitosta laskettu
osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos 0,91 0,90 10
Laimennettu osakekohtainen tulos 0,91 0,90
Laajan tuloksen erät
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät
muuntoerot -2,1 0,7
Katsauskauden muut laajan tuloksen
erät verojen jälkeen 0,0 0,0
Katsauskauden laaja tulos yhteensä 0,6 3,3
Katsauskauden laajan tuloksen
jakautuminen
Emoyhtiön omistajille 0,4 2,9
Vähemmistölle 0,2 0,4

KONSERNIN TASE (milj. euroa)

VARAT 31.12.2020 31.12.2019 Viite
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat
käyttöomaisuushyödykkeet 1,4 0,8 13
Liikearvo 22,0 0,6 14
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 3,4 2,9 13
Muut rahoitusvarat 0,3 0,2 11
Laskennallinen verosaaminen 0,2 0,1 15
27,3 4,8
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 18,2 7,3 12
Myyntisaamiset ja muut saamiset 10,3 7,2 16
Rahavarat 8,7 6,6 17
37,3 21,1
Myytävissä olevat omaisuuserät 0,4 0,0 18
Varat yhteensä 65,0 25,9
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Emoyhtiöiden omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 2,5 2,5 19
Vararahasto 0,1 0,1
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 0,0 0,0
Edellisten tilikausien voitto 10,7 10,3
Tilikauden voitto 2,3 2,3
15,6 15,2
Vähemmistöosuus 1,0 1,0
Pitkäaikaiset velat
Rahoitusvelat 21,8 2,0 21
Laskennalliset verovelat 0,2 0,0 15
21,9 2,0
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat 19,6 7,1 22
Varaukset 0,1 0,0 23
Rahoitusvelat 6,7 0,5 21
26,4 7,7
Oma pääoma ja velat yhteensä 65,0 25,8

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA (milj. euroa)

1.1.-31.12.2020 1.1.-31.12.2019
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto ennen veroja 3,6 3,3
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
Poistot ja arvonalentumiset 2,0 1,0
Rahoituserät, netto 0,5 0,0
Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) -2,2 -0,2
Lyhytaikaisten varojen lisäys (-)/vähennys (+) 3,6 0,7
Lyhytaikaisten velkojen lisäys (+)/vähennys (-) 3,2 -0,9
Liiketoiminnan rahavirta 10,8 3,9
Rahoituserät, netto -0,5 0,0
Maksetut verot -0,9 -0,6
9,4 3,3
Investointien rahavirta
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin -0,7 -0,3
Yrityshankinta -22,2 0,0
IFRS 16 siirtymämuutos 0,0 -2,0
Luovutushinnat 0,7 0,0
Investointien rahavirta -22,2 -2,3
Rahoituksen rahavirta
Lainojen takaisinmaksut -8,2 -0,7
Lainojen nostot 24,0 0,0
IFRS 16 siirtymämuutos 0,0 2,0
Maksetut osingot -0,2 -1,0
Rahoituksen rahavirta 15,6 0,4
Rahavarojen muutos 2,8 0,0
Rahavarat 1.1.
Valuuttakurssimuutosten ja konsolidoinnin
6,6 4,7
vaikutus -0,7 0,4
Rahavarat 31.12. 8,7 6,6

LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA (milj. euroa)

2019 Osake-
pääoma
Vara-
rahasto
SVOP-
rahasto
Muunto-
ero
Kert.
voitto-
varat
Vähem-
mistö
osuus
Yht.
Oma pääoma
31.12.18 2,5 0,1 0,0 -0,1 10,6 0,7 13,8
Tilikauden tulos 2,3 0,3 2,6
Muuntoerot 0,1 0,5 0,1 0,7
Muu muutos 0,0
Osingonjako -0,8 -0,1 -1,0
Oma pääoma
31.12.19 2,5 0,1 0,0 0,1 12,6 1,0 16,2
2020 Osake- Vara- SVOP- Muunto- Kert. Vähem- Yht.
pääoma rahasto rahasto ero voitto- mistö
varat osuus
Oma pääoma
31.12.19 2,5 0,1 0,0 0,1 12,6 1,0 16,2
Tilikauden tulos 2,3 0,4 2,7
Muuntoerot -0,2 -1,7 -0,1 -2,1
Muu muutos 0,0
Osingonjako -0,2 -0,2
0,0
Oma pääoma
31.12.20
2,5 0,1 0,0 -0,1 13,2 1,0 0,0
16,6

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Yrityksen perustiedot

Boreo Oyj on Helsingin pörssissä listattu yhtiö, joka 2020 alkaen muodostui kahdesta liiketoimintayksiköstä; elektroniikkateollisuuden alalla toimivasta Yleiselektroniikasta sekä teollisuuden ja rakentamisen alalla toimivasta Machinerystä.

Vuonna 1969 perustettu Yleiselektroniikka on yksi Pohjois-Euroopan vanhimmista ammattielektroniikan myyjistä ja jakelijoista. Sen päätuotteita ovat elektroniikan komponentit sekä mittaus- ja testauslaitteet ja asiakkaita elektroniikan valmistajat, huollot sekä tutkimus & tuotekehitys. Suomen ulkopuolella Yleiselektroniikka tunnetaan YE International nimellä.

Machinery on vuonna 1911 perustettu suomalainen tekninen tukkukauppa, joka tarjoaa markkinan johtavien päämiesten työkaluja ja -koneita, sekä ratkaisuja teollisiin koneisiin, generaattoreihin ja rakennuskoneisiin. Lisäksi Machinery tarjoaa sopimuskumppaneidensa tuotteiden kunnossapitoa ja huoltoa sekä asennettuja ratkaisuja.

Konsernin emoyritys on Boreo Oyj, jonka kotipaikka on Vantaa ja rekisteröity osoite Ansatie 5, 01740 Vantaa. Emoyritys on listattuna Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Preato Capital AB tuli Yleiselektroniikka Oyj:n suurimmaksi omistajaksi 14.6.2019 tehdyllä kaupalla ja samalla Yleiselektroniikka-konserni tuli osaksi Preato Capital-konsernia, jonka ylin emoyhtiö on Hallqvist Ab.

Boreo Oyj:n hallitus on kokouksessaan 8.3.2021 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Laatimisperusta

Boreo Oyj:n konsernitilinpäätös vuodelta 2020 on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2020 voimassa olevia IAS- ja IFRS –standardeja sekä SIC- ja IFRIC –tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja –velkoja, suojauskohteita käyvän arvon suojauksessa, käteisvaroina suoritettavia ja osakeperusteisia liiketoimia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään satoina tuhansina euroina tilikaudesta 2020 lähtien, jonka johdosta myös vuoden 2019 tilinpäätöstiedot on pyöristetty satoihin tuhansiin euroihin.

Konserni on soveltanut 1.1.2020 alkaen voimaan tulleita uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS –standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAATIMISPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT".

Konsolidointiperiaatteet

Tytäryhtiöt

Boreo Oyj:n konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Boreo Oyj ja kaikki sen tytäryhtiöt. Tytäryhtiöiksi katsotaan ne yhtiöt, joiden äänimäärästä emoyhtiö omistaa joko suoraan tai välillisesti enemmän kuin 50 % tai sillä on muuten oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lukien, jona konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryhtiöt siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on yleensä 20–50 % äänimäärästä tai joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta joissa sillä ei ole määräysvaltaa. Osuudet osakkuusyrityksissä yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuus-menetelmällä. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nollaarvoon, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyrityksen velvoitteiden täyttämiseen. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyritysten välillä eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin osuus osakkuusyrityksestä sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon.

Boreo–konsernilla ei ollut osakkuusyrityksiä 31.12.2020 eikä 31.12.2019.

Vähemmistöosuus

Vähemmistön osuus on esitetty taseessa erillään veloista ja emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluvasta omasta pääomasta. Samoin se on esitetty omana eränään myös konsernin tuloslaskelmassa. Vähemmistön osuus kertyneistä tappioista kirjataan konsernitilinpäätökseen enintään sijoituksen määrään saakka.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Kunkin konserniyhtiön tilinpäätökseen sisältyvät erät on arvostettu siihen valuuttaan, joka on kunkin konserniyhtiön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös on esitetty euroissa, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaisen konserniyrityksen erillisten tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät on muunnettu euroiksi käyttämällä tilikauden keskimääräistä kurssia ja taseet raportointikauden päätöspäivän kursseja käyttäen.

Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla toisaalta tuloslaskelmassa ja laajassa tuloslaskelmassa ja toisaalta taseessa aiheuttaa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka vaikutus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kertyneet muuntoerot ovat tulosvaikutteisia yritysmyyntitilanteessa.

Covid-19 -pandemian vaikutukset taloudelliseen raportointiin tilikaudella 2020

Maailmanlaajuinen koronaviruspandemia alkoi vaikuttamaan jokapäiväiseen liiketoimintaan, markkinakysyntään ja yleisesti yhtiön toimintaympäristöön. Konsernin liiketoiminnat suoriutuivat haasteellisessa toimintaympäristössä hyvin, organisaatio osoitti kykynsä toimia joustavasti muutoksien keskellä ja liiketoimintojen vahva markkina-asema turvasi olosuhteet huomioiden hyvän taloudellisen tuloksen. Johto on ottanut COVID-19 vaikutukset huomioon arvioidessaan eriä, joissa vaikutukset on nähty merkittäviksi. Johto on ottanut huomioon COVID-19 vaikutuksen riskipreemiona arvonalentumistestausta tehdessä sekä arvioidessaan odotettuja luottotappioita IFRS 9:n mukaisesti.

Tuloutusperiaate

Boreo-konsernin yhtiöiden myyntituotot koostuvat pääasiassa tavaroiden ja huoltopalveluiden myynnistä. Myyntituotot asiakassopimuksista tuloutetaan siinä rahamäärässä, johon Boreo odottaa olevansa oikeutettu kyseisistä tuotteista tai palveluista. Alennukset ja muut muuttuvat vastikkeet vähennetään kirjattavasta transaktiohinnasta. Tuloutus tapahtuu, kun asiakas saa määräysvallan luvattuun tavaraan tai palveluun (suoritevelvoite). Konsernin molemmissa liiketoimintayksiköissä pääperiaate tuloutuksen suhteen on toimitusehtoon perustuva, jolloin tuloutus tapahtuu yhtenä ajankohtana (point in time). Konsernilla ei ole tilikauden 2020 aikana yli ajan tuloutettavaa myyntiä (over time), mutta tällaisia sopimuksia voi syntyä erityisesti Machinery-liiketoimintayksikössä.

Konsernilla on komissiomyyntiä, jonka käsittely tehdään IFRS 15:n agentti vs. päämies -käsittelyn mukaisesti. Tällöin Boreo katsoo olevansa agentti. Agenttina olevalla yhteisöllä ei ole määräysvaltaa toisen osapuolen toimittamaan tavaraan tai palveluun ennen kuin kyseinen tavara tai palvelu luovutetaan asiakkaalle. Kun agenttina oleva yhteisö täyttää suoritevelvoitteen, se kirjaa myyntituotoiksi palkkion tai provision, johon se odottaa olevansa oikeutettu sitä vastaan, että se järjestää toisen osapuolen toimittamaan määritellyt tavarat tai palvelut. Tällöin liikevaihtona esitetään vain saatu komissiopalkkio.

Korot kirjataan efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Rojaltit kirjataan suoriteperusteisesti asianomaisen sopimuksen tosiasiallisen sisällön perusteella. Osingot kirjataan, kun osakkeenomistajan oikeus maksun saamiseen on syntynyt.

Liikevoitto

Liikevoitto/liiketappio on tulos, joka syntyy, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot ja vähennetään ostokulut oikaistuna varaston muutoksella, vähennetään työsuhdekulut sekä liiketoiminnan muut kulut.

Liiketoimintaan liittyvät kurssierot sisältyvät liikevoittoon ja muut kurssierot rahoituseriin. Muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella.

Tuloverot

Konsernin tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempien tilikausien verojen oikaisuista sekä laskennallisten verojen muutoksesta.

Laskennallinen verovelka tai – saaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä voimassa olevia verokantoja käyttäen.

Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä, poistoista, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun se todennäköisesti on käytettävissä tulevien tilikausien verotettavaan tuloon, jota vastaan vähennyskelpoinen väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Konsernin pääasiallinen toiminta tapahtuu Suomessa. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot on laskettu 20 %:n verokannalla. Ulkomaisten tytäryhtiöiden verotettavaan tuloon perustuvat verot on laskettu verokannoilla 0–20 %. Virossa ja Latviassa tulovero perustuu jaettavaan osinkoon.

Liiketoimintojen yhdistäminen

Liiketoimintojen yhdistämiset tehdään hankintamenetelmää käyttäen. Liiketoimintojen yhdistämisessä annettava vastike arvostetaan käypään arvoon, joka määritetään hankintapäivänä konsernista siirtyneiden varojen ja yhdistämisessä hankitun kohteen aikaisemmille omistajille syntyvien velkojen käypien arvojen yhteissummana. Liiketoimintojen yhdistämiseen liittyvät ehdolliset vastikkeet arvostetaan käypään arvoon ja sisällytetään vastikkeen kokonaismäärään. Hankintaan liittyvät kulut kirjataan tuloslaskelmaan.

Tunnistettavissa olevat hankitut varat ja vastattavaksi otetut velat kirjataan käypään arvoon hankintahetkellä lukuun ottamatta laskennallisia verosaamisia tai velkoja, jotka arvostetaan IAS 12 standardin periaatteiden mukaisesti. Liikearvo kirjataan määrään, jolla hankintameno ylittää hankittujen varojen ja velkojen nettoarvon hankintahetkellä.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset ja rakennelmat 25 – 40 vuotta
Vuokrahuoneistojen perusparannukset 5 vuotta
Koneet ja kalusto 3 – 10 vuotta

Koneet ja kalusto –ryhmä koostuu autoista, toimitilojen kalusteista ja IT-laitteista.

Omaisuuserän jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytäväksi olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot –standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja –tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa tai kuluissa. Myyntivoitto määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.

Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluiksi tulosvaikutteisesti niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomat oikeudet poistetaan tasapoistona kolmessa - viidessä vuodessa.

Liikearvosta ei kirjata poistoja vaan liikearvo testataan vähintään vuosittain arvonalentumisen varalta ja se arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisella. Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille.

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut aineettomat hyödykkeet, jotka kirjataan liikearvosta erillisinä, arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon. Alkuperäisen arvostuksen jälkeen aineettomat hyödykkeet kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon kumulatiivisilla poistoilla ja arvonalennuksilla vähennettynä

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralleottajana

Vuokralle ottajan konserni arvioi sopimuksen syntymisajankohtana, onko sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus on vuokrasopimus tai siihen sisältyy vuokrasopimus, jos sopimus antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Vuokralle ottaja kirjaa sopimuksen alkamisajankohtana käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokrasopimusvelan taseeseen. Vuokrasopimusvelan lyhennys jaetaan pääoman maksuksi sekä koroksi ja käyttöomaisuushyödyke poistetaan tuloslaskelmassa poistoina.

Lyhytaikaisiin alle 12kk vuokrasopimuksiin sekä vähäarvoisiin vuokrasopimuksiin sovelletaan IFRS 16 standardin helpotuksia eikä näistä kirjata käyttöomaisuushyödykettä tai leasing-velkaa vaan nämä kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi.

Vuokrasopimuksen vuokra-ajaksi määritetään ajanjakso, jonka aikana sopimus ei ole peruutettavissa. Vuokra-aikaan lisätään mahdollisen jatko- tai päättämisoption sisältämä ajanjakso, mikäli on kohtuullisen varmaa, että konserni käyttää jatko-option tai ei käytä päättämisoptiota.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määriteltyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. Vaihto-omaisuuden hankintamenoon sisällytetään kaikki ostomenot sekä muut menot, jotka ovat aiheutuneet vaihtoomaisuuden saattamisesta sijaintipaikkaan ja tilaan, joka sillä on tarkasteluhetkellä. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

Rahoitusvarat- ja velat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan IFRS 9 Rahoitusinstrumentit standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat tai jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat muodostuvat pääosin lainasaamisista, jotka kirjataan alun perin käypään arvoon. Käypä arvo määritetään toimivilla markkinoilla julkisten hintanoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat koostuvat myyntisaamisista ja muista saamisista. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno ja ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyttai pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.

Boreo-konsernilla ei ollut käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavia rahoitusvaroja tilikaudella 2019 tai 2020. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet rahavirtoihin ovat

lakanneet tai ne on siirretty toiselle osapuolelle, ja konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin toiselle osapuolelle.

Konsernin rahoitusvelat luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin sisältyvät rahoituslaitoslainat sekä osamaksu- ja vuokrasopimusvelat. Ne merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän tilinpäätöspäivästä.

Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun konserni joko maksaa velan lainanantajalle tai on juridisesti vapautettu pääasiallisesta velkaan liittyvästä velvoitteesta oikeudellisen prosessin seurauksena tai lainanantajan toimesta.

Rahoituspolitiikkansa mukaisesti Boreo-konserni ei käytä valuutta- ja korkojohdannaisia, vaan taseen eristä ja ennakoiduista ostoista sekä myynneistä syntyvät valuuttakurssi- ja korkoriskit suojataan valuuttaklausuuleilla sekä maksuehdoilla ja maksukäyttäytymisellä, jotta valuuttapositio on mahdollisimman alhainen. Konserni ei sovella suojauslaskentaa.

Pääoman hallinta

Pääoman hallinnan tavoitteena on tukea konsernin liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset liiketoiminnalle ja kasvattaa omistaja-arvoa. Pääomarakenteeseen vaikutetaan konsernin strategian mukaisesti mm. osakeanneilla ja osingonjaon kautta. Yhtiö voi myös päättää omaisuuserien myynnistä velkojen vähentämiseksi. Pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa. Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan nettovelan määrällä. Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2020 lopussa 19,8 milj. euroa (-4,0 milj. euroa vuonna 2019) ja omavaraisuusaste 27 % (65 % vuonna 2019)

Omat osakkeet

Kun yhtiö tai sen tytäryhtiöt on hankkinut omia osakkeita, vähennetään yhtiön omaa pääomaa määrällä, joka muodostuu maksetusta vastikkeesta vähennettynä transaktiomenoilla verojen jälkeen, kunnes omat osakkeet mitätöidään. Omien osakkeiden myynnistä, liikkeeseenlaskusta tai mitätöinnistä ei merkitä voittoa eikä tappiota tuloslaskelmaan, vaan saatu vastike on esitetty oman pääoman muutoksena.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Eläkejärjestelyt luokitellaan yleisesti etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan, sillä kaudella, jota veloitus koskee.

Konsernin ulkomaisilla tytäryhtiöillä on erilaisia eläkejärjestelyjä, jotka noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Kaikki merkittävimmät eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia. Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön lakisääteinen eläketurva on kotimaisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläketurva on maksupohjainen järjestely. Emoyhtiön toimitusjohtajan, johtoryhmän jäsenten, ja

tytäryhtiöiden toimitusjohtajien eläkejärjestelyt perustuvat maakohtaisiin lainsäädäntöihin, joiden perusteella eläkeikä vaihtelee 60–65 vuoteen. Myös kyseiset eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla ei ole voimassa olevia osakeperusteisia järjestelyjä.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä, ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varma.

Varaukset on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 23.

Segmenttiraportointi

Segmentti-informaatio raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin mukaisena. Ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä toimii konsernin johtoryhmä, johon kuuluu myös toimitusjohtaja. Johtoryhmä, huomioiden sen kokoonpano ja sen aktiivinen osallistuminen keskeiseen strategiseen ja operatiiviseen päätöksentekoon, vastaa resurssien kohdistamisesta ja tuloksellisuuden arvioimisesta. Toimintasegmentin tuloksellisuutta arvioidaan segmentin liikevaihdon ja liikevoiton sekä operatiivisen liikevoiton perusteella. Konsernilla on 2020 aikana toteutuneen Machinerykonsernin hankinnan jälkeen kaksi raportoitavaa toimintasegmenttiä: Yleiselektroniikka ja Machinery. Segmenttien toimintaan kuulumattomat ei-operatiiviset konsernihallinnon kustannukset on allokoitu erikseen raportoitavista segmenteistä. Vuoteen 2019 asti konsernin segmentit jaettiin Yleiselektroniikan sisällä maantieteellisen jakauman perusteella.

Konsernin johtoryhmä arvioi segmenttien tulosta liikevaihdon ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oikaistun liikevoiton perusteella. Segmenttien varat ja velat ovat liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä tilikaudella.

Johdon harkintaa edellyttävät laadintaperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilipäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun myynnin kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja oletusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että

ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon, sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset raportointikauden päättymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin konsernin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, on esitetty jäljempänä. Konsernin johto on katsonut näiden tilinpäätöksen osa-alueiden olevan keskeisimmät, sillä niitä koskevat laatimisperiaatteet ovat konsernin näkökulmasta monimutkaisimmat ja niiden soveltaminen edellyttää eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä esimerkiksi omaisuuserien arvostamisessa. Lisäksi näillä tilinpäätöksen osa-alueilla käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten vaikutusten on arvioitu olevan suurimmat.

Liikearvon arvonalentumistestaus

Liikearvo testataan konsernissa vuosittain sekä arvioidaan viitteitä olosuhteista, joiden takia arvonalentumistestaus tulisi tehdä erikseen jokaisen raportointikauden lopussa. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Nämä laskelmat edellyttävät arvioiden käyttämistä liiketoiminnan kasvusta sekä kannattavuudesta ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Tarkemmin liikearvon arvonalentumistestauksesta on kerrottu liitetiedossa 14.

Hankitut liiketoiminnat

Hankituissa liiketoiminnoissa, johdon harkintaa on käytetty aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritykseen ja hyödykkeiden taloudellisen vaikutusajan arviointiin. Myös mahdollisen lisäkauppahinnan määrittelyssä on käytetty olettamuksia, jotka perustuvat johdon arvioon.

Myyntisaamisten arvostus

IFRS 9:n mukaiset arvioidut luottotappiovaraukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen, mikä kattaa historiaan peilautuvan kokemuksen sekä tulevaisuuteen suuntautuvan ymmärryksen asiakkaiden maksukäyttäytymisestä ja taloudellisesta tilanteesta. Asiakassopimuksiin liittyvien maksujen saamisen todennäköisyyden arvioiminen edellyttää johdon harkintaa, ja se voi vaikuttaa tulojen kirjaamisen ajankohtaan ja määrään.

Vaihto-omaisuuden arvostus

Vaihto-omaisuuden kuranttiuden arvioiminen edellyttää johdolta harkintaa, johon liittyy erityisesti eri tuoteryhmien nettorealisointiarvon arviointi. Vaihto-omaisuuden arvossa huomioidaan epäkuranttiudesta johtuva arvonalentuminen perustuen johdon arvioon todennäköisestä nettorealisointiarvosta.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

(milj. euroa)

1. Segmenttikohtaiset tiedot

Segmentti-informaatio raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin mukaisena. Ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä toimii konsernin johtoryhmä, johon kuuluu myös toimitusjohtaja. Johtoryhmä, huomioiden sen kokoonpano ja sen aktiivinen osallistuminen keskeiseen strategiseen ja operatiiviseen päätöksentekoon, vastaa resurssien kohdistamisesta ja tuloksellisuuden arvioimisesta. Toimintasegmentin tuloksellisuutta arvioidaan segmentin liikevaihdon ja operatiivisen liikevoiton perusteella. Konsernilla on 2020 aikana toteutuneen Machinery-konsernin hankinnan jälkeen kaksi raportoitavaa toimintasegmenttiä: Yleiselektroniikka ja Machinery. Segmenttien toimintaan kuulumattomat ei-operatiiviset konsernihallinnon kustannukset on allokoitu erikseen raportoitavista segmenteistä. Vuoteen 2019 asti konsernin segmentit jaettiin Yleiselektroniikan sisällä maantieteellisen jakauman perusteella.

Konsernin johtoryhmä arvioi segmenttien tulosta liikevaihdon ja operatiivisen liikevoiton perusteella. Segmenttien varat ja velat ovat segmenttien liiketoiminnan käytössä. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä tilikaudella.

1-12/2020 Yleiselektroniikka Machinery Muut Segm.
väliset
Yhteensä
Tulos
Liikevaihto 60,6 37,0 -0,1 97,5
Poistot -1,2 -0,9 -2,0
Liikevoitto 4,3 1,2 -1,2 4,3
Rahoitustuotot 1,2 0,0 -0,2 1,0
Rahoituskulut -1,6 -0,3 0,2 -1,7
Tulos ennen veroja 2,7 1,0 3,6
Tase varat 33,8 37,5 -6,4 65,0
Tase velat 36,6 18,4 -6,4 48,6
Investoinnit 0,7 22,7 0,0 23,4
Henkilöstö keskim. 256 93 3 352
1-12/2019 Yleiselektroniikka Machinery Muut Segm.
Yhteensä
väliset
Tulos
Liikevaihto 59,9 0,0 59,9
Poistot -1,0 0,0 -1,0
Liikevoitto 3,5 0,0 3,5
Rahoitustuotot 0,4 0,0 0,4
Rahoituskulut -0,7 0,0 -0,7
Tulos ennen veroja 3,3 0,0 3,3
Tase varat 25,8 0,0 25,8
Tase velat 9,7 0,0 9,7
Investoinnit 0,3 0,0 0,3
Henkilöstö keskim. 238 0 238

2. Hankitut liiketoiminnot

Tytäryhtiöitä eikä liiketoimintoja hankittu vuoden 2019 aikana. Vuonna 2020 Boreo-konsernilla oli kaksi yrityshankintaa. Alkuvuodesta 2020 konserni viimeisteli Machinery Group Oy:n yrityshankinnan ja konsolidoi Machinery Group -konsernin 1.3.2020 lähtien. 1.10.2020 lähtien Boreo-konserni konsolidoi Muottikolmio Oy:n osana Machinery-liiketoimintayksikköä.

Machinery Group

Machinery Group koostuu vuonna 2019 Machinery Oy:stä sekä Tornokone Oy:stä. Tilikaudella 2019 Machineryn liikevaihto oli noin 44,3 milj. euroa. Yhtiöllä on noin 90 työntekijää, joista kaikki työskentelivät Suomessa. Tornokone Oy:n liikevaihto tilikaudella 2019 oli noin 11,6 milj. euroa ja henkilöstömäärä noin viisi henkilöä. Hankittujen varojen, vastattavaksi otettujen velkojen ja kirjatun liikearvon hankintaajankohdan käyvät arvot ja yrityshankintaan liittyvät nettorahavirrat on esitetty alla olevissa taulukoissa.

Yrityskaupan yhteydessä syntynyt liikearvo johtuu pääasiassa siitä, että konserni hankki sopivan organisaation ja toiminnot laajentaakseen toimintaansa horisontaalisesti teknisenä tukkurina Suomen markkinoilla. Liikearvo muodostuu pääasiassa henkilöstön osaamisesta ja sellaisista asiakas- ja päämiessuhteista, joiden ei katsota muodostuvat aineetonta hyödykettä.

Luovutettu vastike 2020
Maksettu vastike 18,8
Ehdollinen vastike 0,0
Luovutettu vastike yhteensä 18,8
Hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2,6
Laskennallinen verosaaminen 0,2
Vaihto-omaisuus 8,0
Lyhytaikaiset saamiset 6,5
Rahat ja pankkisaamiset 0,5
Vastaavaa yhteensä 17,8
Pitkäaikaiset velat 5,1
Lyhytaikaiset velat 12,4
Vastattavaa yhteensä 17,6
Nettovarat 0,2
Liikearvo 18,5
Rahavirtalaskelma
Rahana maksettu kauppahinta 18,8
Hankitut rahavarat -0,5
Rahavirtavaikutus 18,3

Muottikolmio

Muottikolmio Oy on suomalainen vuonna 1990 perustettu betoni- ja korjausrakentamisen alalla toimiva maahantuonti-, myynti- ja palveluyhtiö. Yhtiö työllistää kuusi henkilöä ja sen toiminnot sijaitsevat Vantaalla. Yhtiön liikevaihto vuonna 2019 oli noin 5 milj. euroa ja yhtiön palveluksessa oli noin kuusi henkilöä.

Hankittujen varojen, vastattavaksi otettujen velkojen ja kirjatun liikearvon hankinta-ajankohdan käyvät arvot ja yrityshankintaan liittyvät nettorahavirrat on esitetty alla olevissa taulukoissa. Asiakassuhteisiin tehdyt hankintahetken käyvänarvon kohdistukset olivat summaltaan noin 0,8 miljoonaa euroa ja näihin kohdistuu laskennallinen verovelka n. 0,2 milj. euroa, joka vastaa Suomen 20 % verokantaa.

Luovutettu vastike 2020
Maksettu vastike 4,8
Ehdollinen vastike 0,0
Luovutettu vastike yhteensä 4,8
Hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 0,0
Asiakassuhteet 0,8
Vaihto-omaisuus 0,6
Lyhytaikaiset saamiset 0,3
Rahat ja pankkisaamiset 0,9
Vastaavaa yhteensä 2,6
Pitkäaikaiset velat 0,0
Lyhytaikaiset velat 0,6
Laskennalliset verovelat 0,2
Vastattavaa yhteensä 0,7
Nettovarat 1,9
Liikearvo 2,8
Rahavirtalaskelma
Rahana maksettu kauppahinta 4,8
Hankitut rahavarat -0,9
Rahavirtavaikutus 3,9

Yrityshankinnat on hankintahetkistä lähtien kerryttänyt 36,9 milj. euroa liikevaihtoa ja operatiivista liikevoittoa noin 1,7 milj. euroa. Jos Machinery Groupin hankinta olisi yhdistelty konserniin 1.1.2020 alkaen, johto arvioi, että konsernin tuloslaskelman osoittama liikevaihto olisi ollut 103,6 milj. euroa ja operatiivinen liikevoitto 5,8 milj. euroa.

3. Liiketoiminnan muut tuotot

2020 2019
Aineellisten käyttöomaisuus
hyödykkeiden myyntivoitot 0,0 0,0
Muut tuotot 0,3 0,0
Yhteensä 0,3 0,0

Muihin tuottoihin sisältyy yhteensä 0,1 milj. euroa Business Finland avustusta

4. Materiaalit ja palvelut

2020 2019
Aineet ja tarvikkeet
Ostot tilikauden aikana 75,3 43,7
Varaston muutos -3,8 -0,2
Yhteensä 71,5 43,5
5. Työsuhdekulut ja liiketoiminnan muut
kulut 2020 2019
Palkat ja palkkiot 11,8 7,3
Eläkekulut 1,7 1,1
Muut henkilösivukulut 0,5 0,3
Yhteensä 14,0 8,8
Muut liiketoiminnan kulut 6,0 3,1
Liiketoiminnan kulut yhteensä 20,0 11,9
Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin 345 238

Tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyy noin 46 tuhatta euroa tilintarkastuspalkkioita tilivuodelle 2020 valituille tilintarkastajille ja noin 45 tuhatta euroa edellisen tilivuoden tilintarkastajille. Tilivuodelle 2020 valituilta tilintarkastajilta ei ole ostettu muita palveluja tilikaudella 2020.

6. Poistot ja arvonalennukset

2020 2019
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet 0,3 0,3
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat 0,1 0,1
Koneet ja kalusto 0,1 0,3
Vuokraliiketilojen perusparannus 0,2 0,0
Vuokratut liiketilat 1,0 0,3
Vuokratut koneet ja kalusto 0,3 0,0
Yhteensä 2,0 1,0
7. Rahoitustuotot 2020 2019
Korkotuotot 0,1 0,1
Muut rahoitustuotot 0,9 0,4
Rahoitustuotot yhteensä 1,0 0,4
8. Rahoituskulut 2020 2019
Korkokulut 0,1 0,1
Muut rahoituskulut 1,6 0,6
Rahoituskulut yhteensä 1,7 0,7
9. Tuloverot 2020 2019
Tilikauden tulokseen perustuvat verot 1,0 0,6
Edellisen vuoden verot 0,0 0,0
Laskennallisten verojen muutos 0,1 0,0
Tuloverot yhteensä 1,0 0,6
Tuloverojen täsmäytyslaskelma
Tulos ennen veroja 3,6 3,3
Verot laskettuna emoyhtiön 20 % -verokannalla 0,7 0,7
Ulkomaisten tytäryhtiöiden eriävien verokantojen vaikutus
Verovapaiden tuloja ja vähennyskelvottomien kulujen
0,0 0,0
vaikutus 0,2 0,0
Verotuksen ja kirjanpidon poistojen väliaikainen ero 0,0 0,0
Kirjaamattomat verosaamiset 0,1 0,0
Edellisen vuoden verot 0,0 0,0
Verokulu tuloslaskelmassa 1,0 0,7
10. Osakekohtainen tulos 2020 2019
Tilikauden tulos laimennusvaikutuksella oikaistun
osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (euroa) 2.319.732 2.300.007
Osakkeiden lukumäärän osakeantimäärällä painotettu keskiarvo
tilikauden aikana (kpl) 2.553.211 2.553.211
Osakeoptioiden vaikutus (kpl) 0 0
Osakekohtainen tulos (euroa/osake) 0,91 0,90

Osinko

Maksettu osinko vuonna 2020 oli 0,0 euroa (0,0 euroa/osake) ja vuonna 2019 osinko oli 842,560 euroa (0,33 euroa/osake). Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,40 euroa/osake ulkona oleville osakkeille. Osinko maksetaan kahdessa erässä: ensimmäinen 0,20 euroa/ osake maksetaan huhtikuussa 2021 ja toinen 0,20 euroa/osake maksetaan lokakuussa 2021. Tämä tilinpäätös ei sisällä osingonjakovelkaa.

11. Muut rahoitusvarat

Pitkäaikaiset muut rahoitusvarat 2020 2019
Noteeraamattomat osakesijoitukset
Hankintameno 1.1. 0,3 0,3
Lisäykset 0,0 0,0
Kertyneet arvonalennukset 1.1. -0,1 -0,1
Kertyneet arvonalennukset 31.12. -0,1 -0,8
Kirjanpitoarvo 31.12. 0,3 -0,5
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset 0,0 0,0
Pitkäaikaiset muut rahoitusvarat 0,3 -0,5
yhteensä
Rahoitusvarojen hierarkia Taso 3 Taso 3
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset
Noteeraamattomat osakesijoitukset 0,3 0,2
Yhteensä 0,3 0,2

Tasolla 3 ei ole muutoksia tilikauden aikana.

Noteeraamattomille osakesijoituksille ei ole löydettävissä luotettavaa markkina-arvoa, koska niiden kaupankäynti on vähäistä.

12. Vaihto-omaisuus 2020 2019
Vaihto-omaisuus 18,2 7,3

Tilikaudella kirjattiin kuluksi 318 tuhatta euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjapitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa (180 tuhatta euroa 2019).

Konserniyhtiöillä ei ole valmistavaa toimintaa.

13. Konsernin pitkäaikaiset varat

Aineettomat hyödykkeet

hankinnat Yhteensä
0,8 0,0 0,8
0,0 0,0 0,0
2,6 0,0 2,6
0 0,0 0,0
3,4 0,0 3,4
-1,7 0,0 -1,7
0,0 0,0
0,0
-0,3 -0,3
-2,0 0,0 -2,0
0,8 0,0 0,8
1,4 0,0 1,4
0,0 Keskeneräiset
Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet

2019 Aineettomat hyödykkeet Keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2019 1,6 0,5 2,1
Muuntoero 0
Lisäykset 0,9 0,1 1,0
Vähennykset -0,6 -0,6
Hankintameno 31.12.2019 2,5 0 3
Kertyneet poistot 1.1.2019 -1,4 0,0 -1,4
Muuntoero 0,0
Vähennysten kertyneet poistot 0
Tilikauden poisto -0,3 0
Kertyneet poistot 31.12.2019 -1,7 0,0 -1,7
Kirjanpitoarvo 1.1.2019 0,1 0,5 0,6
Kirjanpitoarvo 31.12.2019 0,8 0,0 0,8

14. Liikearvo ja arvonalentumistestaus

Liikearvot kohdistetaan hankinta-ajankohdasta lähtien liikearvotestausta varten niille kassavirtaa tuottaville yksiköille (Cash Generating Unit, CGU), joiden odotetaan hyötyvän liiketoimintojen yhdistämisestä johtuvasta liikearvosta. Machinery-kaupan johdosta konsernin liiketoimintasegmentit

vuodelle 2020 muodostuvat Yleiselektroniikka-liiketoimintayksiköstä sekä Machineryliiketoimintayksiköstä. 2020 aikana hankittujen Machinery Groupin ja Muottikolmion hankinnoista kertynyt liikearvo on täysimääräisesti kirjattu Machinery-liiketoimintayksikölle.

Liikearvo 2020 2019
Machinery 21,4 0,0
Yleiselektroniikka 0,6 0,6
Yhteensä 22,0 0,6

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin, jotka on laadittu käyttäen diskontattuja rahavirtaennusteita. Laskelmissa käytetyt keskeiset oletukset ovat liikevaihdon kasvu loppujaksolla sekä diskonttokorko (Weighted Average Cost of Capital, WACC). Ennusteet pohjautuvat johdon sekä hallituksen hyväksymään budjettiin vuosille 2021–2025 sisältäen loppujakson kasvun, joka on muodostettu perustuen parhaaseen käytössä olevaan tietoon.

Yleiselektroniikka-liiketoimintayksikköön kohdistuva liikearvo on 0,6 milj. euroa, joten johdon riskiarvion perusteella arvonalentumistestauksen kriittisempi tarkastelu kohdistuu Machineryliiketoimintayksikköön. Machinery-liiketoimintayksikön osalta käytetyt keskeiset oletukset olivat ennen veroja laskettu diskonttokorko 5,3 % (pre-tax WACC), johon on huomioitu Machineryliiketoimintayksikköön kohdistuva COVID-19:stä johtuva kasvanut riski sekä terminaalivuoden kasvu 2 %, joka vastaa EU-alueen keskimääräistä kasvua.

Herkkyysanalyysi

Machinery-liiketoimintayksikön osalta puskuri (headroom) käyttöarvon ja testattavien varojen osalta arvonalentumiseen on 2020 tehdyn testauksen perusteella merkittävä. Käyttöarvolaskelman mukaan Machinery-liiketoimintayksikköön kohdistuva puskuri olisi nolla (0), jos kaikki seuraavista oletuksista tapahtuisivat: Terminaalivuoden kasvuprosentti olisi -2 %, vapaa kassavirta (FCF) laskisi 20 % prosenttia sekä diskonttokorko kasvaisi 2 %.

15. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennalliset verosaamiset 1.1.2020 Kirjattu
tulos
laskelmaan
Liiketoimintojen
yhdistäminen
31.12.2020
Kulujen jaksotusero 0,1 0,1 0,0 0,2
Yhteensä 0,1 0,1 0,0 0,2
Laskennalliset verosaamiset 1.1.2019 Kirjattu
tulos
laskelmaan
Liiketoimintojen
yhdistäminen
31.12.2019
Kulujen jaksotusero 0,1 0,0 0,0 0,1
Yhteensä 0,1 0,0 0,0 0,1
Laskennalliset verovelat 1.1.2020 Kirjattu
tulos
laskelmaan
Liiketoimintojen
yhdistäminen
31.12.2020
Aineelliset ja aineettomat
käyttöomaisuuserät 0,0 0,0 0,2 0,2
Yhteensä 0,0 0,0 0,2 0,2
Laskennalliset verovelat 1.1.2019 Kirjattu
tulos
laskelmaan
Liiketoimintojen
yhdistäminen
31.12.2019
Aineelliset ja aineettomat
käyttöomaisuuserät 0,0 0,0 0,0 0,0
Yhteensä 0,0 0,0 0,0 0,0
16. Myyntisaamiset ja muut saamiset
2020 2019
Myyntisaamiset 9,5 6,1
Lainasaamiset 0,0 0,0
Muut saamiset 0,1 0,1
Siirtosaamiset 0,7 1,2
Saamiset yhteensä 10,3 7,4
Odotettavissa
Myyntisaamisten ikäjakauma ja olevat
arvonalentumistappiot luottotappiot 2020 2019
Erääntymättömät 0,0
7,7
5,2
Erääntyneet 1–30
päivää 0,0
1,0
0,5
Erääntyneet 31–89
päivää
Erääntyneet yli 90
0,0
0,4
0,2
päivää -0,1
0,4
0,2
Arvonalentumistappiot -0,1 0,0
Yhteensä -0,1
9,5
6,1

Konserni soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamiseen yksinkertaistettua menettelyä, jonka mukaan kaikista myyntisaamista ja sopimukseen perustuvista omaisuuseristä kirjataan koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot. Laskennassa käytetyt prosentit perustuvat historiatietoon toteutuneista luottotappioista, ja niissä on otettu huomioon tarkasteluhetken taloudelliset olosuhteet erityisesti COVID-19:n vaikutus sekä konsernin näkemys taloudellisista olosuhteista, jotka tulevat vaikuttamaan myyntisaamisten odotettavissa olevana voimassaoloaikana. Konsernin näkemyksen mukaan myyntisaamisten tasearvo vastaa parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä siinä tapauksessa, että sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään myyntisaamisiin liittyviä velvoitteitaan.

17. Rahavarat 2020 2019
Käteinen raha ja pankkitilit 6,2 6,4
Sijoitustodistukset (alle 3 kk) 2,5 0,2
Yhteensä 8,7 6,6
18. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät
Myytävän olevat
pitkäaikaiset
omaisuuserät 2020 2019
Rakennukset 0,4 0
Yhteensä 0,4 0

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät olivat 31.12.2020 yhteensä 0,4 milj. euroa ja näiden omaisuuserien osalta kirjanpitoarvoa vastaavan määrän odotetaan kertyvän pääasiassa omaisuuserän myynnistä. Myytävä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät koostuvat Boreo Oyj:n Olarinluoman rakennuksen tasearvosta vuoden lopussa. Boreo Oyj:n hallitus tiedotti joulukuussa 2020, että yhtiön käytössä ollut rakennus on myyty RTV-yhtymälle. Kauppa tapahtuu Q1 2021 aikana ja myyntivoiton oletetaan olevan n. 0,9 milj. euroa

Omaisuuserä esitetään osana Yleiselektroniikka -segmentin kokonaisvaroja liitetiedossa 1.

19. Osakepääoma

Osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2020 on 2.562.500 kpl (2.562.500 kpl). Konsernin osakepääoma on 2.483.836 euroa (2.483.836 euroa). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Osakkeita Osuus Osuus
Osakelajit kpl osakkeista% äänistä%
Osakkeet 1 ääni/osake 2 562 500 100,00 100,00

Vararahasto sisältää tytäryhtiöiden vararahastot, jotka ovat muodostuneet paikallisen lainsäädännön mukaisesti kirjatuista voittovarojen siirrosta vararahastoon. Omia osakkeita on yhtiön hallussa 9.289 osaketta.

20. Optio-oikeudet

Yhtiöllä ei ole voimassa olevia optio-ohjelmia.

21. Rahoitusvelat

Korolliset velat 2020 2019
Pitkäaikaiset velat
IFRS 16 leasingvelat 1,2 1,5
Pankkilainat 20,6 0,5
Osamaksuvelat 0,0 0,0
Yhteensä 21,8 2,0
Lyhytaikaiset velat
IFRS 16 leasingvelat 1,4 0,3
Pankkilainat 5,3 0,2
Osamaksuvelat 0,0 0,0
Yhteensä 6,7 0,5

Johto on arvioinut, että rahoitusvarojen ja velkojen kirjanpitoarvot ovat kohtuullisen lähellä käypiä arvoja

Pitkäaikaiset velat Kiinteä- Vaihtuva
erääntyvät Osamaksu korkoiset korkoiset Leasing Yhteensä
velat pankkilainat pankkilainat velat
2022 0,0 0,0 3,0 0,5 3,5
2023 0,0 0,0 3,0 0,4 3,4
2024 0,0 0,0 3,0 0,3 3,3
Myöhemmin 0,0 0,0 11,6 0,1 11,7
Yhteensä 0,0 0,0 20,6 1,2 21,8
Sopimuksiin perustuvat korkomaksut yhteensä
2021 0,0 0,0 0,7 0,1 0,7
2022 0,0 0,0 0,6 0,0 0,6
2023 0,0 0,0 0,5 0,0 0,5
2024 0,0 0,0 0,4 0,0 0,4
Myöhemmin 0,0 0,0 0,2 0,0 0,2
Yhteensä 0,0 0,0 2,3 0,1 2,4

Vaihtuvakorkoiset pankkilainat sisältävät Huoltovarmuuskeskuksen myöntämän turvavarastointilainan, johon Suomen valtio antaa takauksen ja myöntää korkohyvitystä. Lainan ehtona on sovittujen tuoteryhmien varastoiminen. Muilta osin korolliset lainat on nostettu rahalaitoslaitoksilta tavanomaisin ehdoin. Pankkilainojen vakuutena on tavanomaisia kiinteistö- ja yrityskiinnityksiä.

22. Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat

2020 2019
Ostovelat ja muut velat 8,0 3,1
Saadut ennakkomaksut 3,5 1,1
Siirtovelat 4,2 2,9
Muut lyhytaikaiset velat 3,9 0,0
Lainat rahoituslaitoksilta 6,7 0,0
Yhteensä 26,4 7,1

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat lomapalkkavarauksesta ja arvonlisäverovelasta.

23. Varaukset 2020 2019 Lyhytaikaiset varaukset 0,1 0,0

Varaukset koostuvat pääosin reklamaatiotapauksesta summaltaan noin 50 tuhatta euroa.

24. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

Vastuut 2020 2019
Shekkitililimiitti 3,0 0,1
Vastuut yhteensä 3,0 0,1
Annetut vakuudet
Kiinteistökiinnitykset 0,6 0,7
Yrityskiinnitykset 30,7 0,0
Pantatut arvopaperit (sis. muut rahoitusvarat ryhmään) 0,0 0,0
31,3 0,7
Muut vastuut
Takaukset 3,6 0,0

25. Lähipiiritapahtumat

Konserniyhtiöt Emoyhtiön Kotimaa
omistusosuus (%)
Yleiselektroniikka Oyj Suomi
YE International AS, Tallinna 100 Viro
YE International UAB, Vilna 100 Liettua
Dualtek Oy 90 Suomi
Noretron Komponentit Oy 90 Suomi
Telercas Oy 90 Suomi
Machinery Group Oy 100 Suomi
Machinery Oy 100 Suomi
Tornokone Oy 100 Suomi
Muottikolmio Oy 100 Suomi
AO YE-International, Pietari 90 Venäjä
AO YE Photonics, Pietari 90 Venäjä
AO YE Complex Services Solutions, Pietari 90 Venäjä
OOO YE Production, Pietari 90 Venäjä
SIA YE International, Riika 51 Latvia
Liiketapahtumat lähipiirin kanssa 2020 2019
Emoyhtiön tavaroiden myynnit tytäryhtiöille 0,5 0,8
Tavaran myynnit muille lähipiirin yhtiöille 0,0 0,0
Emoyhtiön palveluiden myynnit tytäryhtiöille 0,4 0,3
Emoyhtiön tavaroiden ostot tytäryhtiöiltä 0,0 0,0
Emoyhtiön avoinna olevat saatavat
ja velat tilikauden päättyessä 2020 2019
Saatava tytäryhtiöiltä 4,5 0,1
Saatava muilta lähipiirin yhtiöiltä 0,0 0,0
Lähipiirin kanssa toteutuneet tavaroiden ja palveluiden myynnit ja ostot
perustuvat konsernin voimassa oleviin hinnastoihin.
Hallitukselle ja toimitusjohtajalle maksetut palkkiot
ja suoriteperusteiset eläkemaksut
2020 2019
Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot 0,4 0,3
Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot 0,1 0,0
Johdon palkat 0,6 0,5

26. Rahoitusriskien hallinta

Konsernin rahoitusriskejä ovat valuutta-, korko- maksuvalmius- ja luottoriskit. Muita riskejä ovat omaan pääomaan ja arvonalentumisiin liittyvät riskit. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on rajata valuuttariskien, korko-, luotto- ja likviditeettiriskien aiheuttamaa epävarmuutta kassavirtaan, tulokseen ja omaan pääomaan. Konsernin johto määrittää riskikeskittymät arvioimalla riskien vaikutusta konserniin erilaisissa olosuhteissa. Rahoitusriskien hallinnan toteutus on keskitetty konsernihallinnolle. Rahoitusriskien hallintaa ohjaa ja valvoo konsernin talousjohtaja.

Valuuttariski

Konsernilla oli vuonna 2020 toimintaa viidessä maassa ja vuoden 2021 alusta kuudessa, ja se on siten alttiina valuuttariskeille, joita syntyy konsernin sisäisestä kaupasta, viennistä ja tuonnista sekä ulkomaisten tytäryhtiöiden rahoituksesta. Konsernin merkittävimmät valuuttapositiot muodostuvat Venäjän rupla-, ja Yhdysvaltain dollari- ja vuodesta 2021 alkaen myös Ruotsin kruunu- määräisistä eristä. Valuuttakurssiriskit syntyvät pääosin muuntoeroista (nettosijoitukset ulkomaisiin tytäryhtiöihin ja niiden omat pääomat), sekä valuuttamääräisistä transaktioista. Suurin nettopositioriski kohdistuu Venäjän yhtiöihin, joihin liittyvää riskiä konserni on luonnollisesti pienentänyt kasvun sekä yrityshankintojen myötä vuonna 2020, jolloin Venäjän toimintojen suhteellinen osuus konsernissa on laskenut. Konserni ei sovella suojauslaskentaa. Tilikaudella 2020 muuntoeroa syntyi 2,1 milj. euroa.

Konsernilla ei ole valuuttariskiä suojaavia johdannaisia.

Herkkyysanalyysi Venäjän ruplan +/- 20 %:n muutoksen vaikutuksesta omaan pääomaan.

2020 2019
Venäjän rupla (RUB) tuhatta euroa tuhatta euroa
Vaikutus verojen jälkeiseen voittoon -483 -385
Oma pääoma ennen voittoa -898 -821
Yhteensä -1380 -1206

Mikäli Venäjän rupla heikkenisi 20 %, tämän vaikutus omaan pääomaan olisi -1,4 milj. euroa ja verojen jälkeiseen tulokseen -0,5 milj. euroa.

Venäjän ruplan 20 % heikentyminen vaikuttaisi konsernin omavaraisuusasteeseen seuraavasti:

% 2020
Omavaraisuusaste 27,0 %
Omavaraisuusaste 20 % heikentyneellä Venäjän ruplalla 24,8 %
Vaikutus 2,2 %

Korkoriski

Markkinakorkojen muutoksilla on vaikutuksia konsernin nettokorkoihin. Suurin osa konsernin korollisista veloista ovat emoyhtiön euromääräisiä velkoja. Rahoituslainojen 1 % koronnousu vaikuttaisi konsernin rahoituskuluihin ja nettotulokseen -0,2 milj. euroa. Sijoitettuihin rahavaroihin liittyvää korkoriskiä pyritään pienentämään sijoittamalla lyhytaikaisiin pankkitalletuksiin. Korkoriskiä ei suojata johdannaissopimuksilla.

Luottoriski

Luottotappioriskiä pyritään pienentämään seuraamalla aktiivisesti asiakkaiden taloudellista tilaa. IFRS 9 mukainen luottoriskien hallinta on keskitetty konsernihallinnolle. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2020 ei ollut merkittäviä saamisia, joihin kohdistuisi kohonnut luottotappioriski. Yhtiö on kirjannut 2020 tilinpäätökseen 0,1 milj. euron IFRS 9 mukaisen odotettujen luottotappioiden mallin mukaisen varauksen, jonka lisäksi asiakkaiden luottoriskiä arvioidaan tapauskohtaisesti.

Korkein luottoriski kohdistuu yli 90 päivää erääntyneisiin myyntisaataviin perustuen johdon tekemään riskianalyysiin, toimialakokemukseen sekä aiempaan historiaan huomioiden COVID-19 vaikutukset. Yli 90 pv erääntyneet saamiset koko konsernin osalta 31.12.2020 tilanteessa olivat 0,4 milj. euroa (2019: 0,2 milj. euroa).

Jälleenrahoitus- ja likviditeettiriski

Jälleenrahoitus- ja likviditeettiriskiä hallitaan lainojen tasapainoisella maturiteettijakaumalla, pitämällä muun muassa käytettävissä riittävä määrä sitovia luottolimiittejä, joissa on riittävän pitkät voimassaoloajat sekä pitämällä riittävä määrä kassavaroja. Boreo käyttää saatavarahoitusta ja luottolimiittejä lyhytaikaiseen rahoitukseen ja likviditeetin hallintaan. Nostamattomia sitovia luottolimiittejä oli vuoden lopussa 3,0 milj. euroa.

Konsernin lainasopimuksiin sisältyy normaaleja yleisesti käytettyjä kovenanttiehtoja, jotka koskevat omavaraisuusastetta ja nettovelkojen suhdetta käyttökatteeseen. Kovenanttiehtojen rikkominen voi kasvattaa rahoituskuluja tai johtaa lainojen irtisanomiseen. Kovenantit tarkistetaan ja raportoidaan

pankeille puolivuosittain. Yhtiön johto seuraa kovenantteja säännöllisesti. Tilikaudella 2020 kaikki kovenanttiehdot täyttyivät.

27. Tilikauden jälkeiset olennaiset tapahtumat

5.1.2021 konserni tiedotti saaneensa päätökseen 17.12.2020 julkistetun PM Nordic AB:n ja Sany Nordic AB:n yritysoston. Samassa yhteydessä tiedotettiin, että ostettujen yhtiöiden toimitusjohtaja Richard Karlsson nimitetään yrityskaupan myötä syntyvän uuden liiketoimintayksikön johtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 5.1.2021 alkaen.

5.2.2021 pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa osakkeenomistajat, jotka omistivat 74,04 % yhtiön osakkeista ja 74,04 % niiden tuottamista äänistä ehdottivat, että Yleiselektroniikka Oyj:n yhtiöjärjestystä muutetaan seuraavasti: toiminimeksi muutettaisiin konsernin strategia- ja brändiuudistuksen yhteydessä Boreo Oyj ja kotipaikaksi Vantaa. Yleiselektroniikka-nimi toimisi jatkossa yhtiön aputoiminimenä, jolla harjoitetaan elektroniikkateollisuuden tuotteiden kauppaa. Lisäksi yhtiön toimiala olisi jatkossa sen tytäryhtiöiden ja muiden toimintayksikköjen toiminnan valvonta ja hallinnoiminen, rahoituksen ja strategisen suunnittelun järjestäminen sekä taloudellisesti tarkoituksenmukaisten uusien investointien suunnittelu ja toteuttaminen. Yhtiö voi harjoittaa elektroniikkateollisuuden tuotteiden kauppaa sekä omistaa ja hallita teollista liiketoimintaa harjoittavien yhtiöiden osakkeita sekä ostaa, myydä ja omistaa kiinteää omaisuutta ja arvopapereita.

Esityslistan mukaisesti päätettiin muuttaa yhtiön yhtiöjärjestyksen 1. ja 2. kohtaa seuraavasti: Yhtiön toiminimeksi muutettiin Boreo Oyj ja kotipaikaksi Vantaa. Lisäksi yhtiön toimialaa muutettiin. Yhtiön toimiala on jatkossa sen tytäryhtiöiden ja muiden toimintayksikköjen toiminnan valvonta ja hallinnoiminen, rahoituksen ja strategisen suunnittelun järjestäminen sekä taloudellisesti tarkoituksenmukaisten uusien investointien suunnittelu ja toteuttaminen. Yhtiö voi harjoittaa elektroniikkateollisuuden tuotteiden kauppaa sekä omistaa ja hallita teollista liiketoimintaa harjoittavien yhtiöiden osakkeita sekä ostaa, myydä ja omistaa kiinteää omaisuutta ja arvopapereita

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN AVAINLUVUT (milj. euroa)

2020 2019 2018 2017 2016 Liikevaihto 97,5 59,9 57,2 54,2 40,3 Liikevaihdon kasvu-% 62,9 % 4,6 % 5,5 % 34,6 % -3,8 % Operatiivinen liikevoitto 5,9 3,5 3,5 2,5 2,2 Operatiivinen liikevoitto-% 6 % 6 % 6 % 5 % 5 % Katsauskauden tulos 2,7 2,6 2,9 2,1 1,6 Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus katsauskauden tuloksesta 2,3 2,3 2,6 1,8 1,4 Osakekohtainen tulos (euroa) 0,91 0,90 1,00 0,72 0,56 Osinko (euroa) 0,40* 0 0,33 0,32 0,31 Omavaraisuusaste-% 27 % 65 % 63 % 64 % 70 % Nettovelka 19,8 -4,0 -3,5 -2,6 -4,8 *Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

AVAINLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat
erät
= Kertaluonteiset rakennejärjestelykulut, yrityshankintaan
liittyvät kulut, jaksotuserot ja myyntivoitot/-tappiot
Käyttökate = Liikevoitto + poistot ja arvonalennukset
Operatiivinen käyttökate = Liikevoitto + poistot ja arvonalennukset +/-
vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Operatiivinen liikevoitto = Liikevoitto +/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Omavaraisuusaste, % = Oma pääoma + vähemmistöosuus yhteensä
x
100
Taseen loppusumma - saadut ennakot
Vapaa rahavirta = Liiketoiminnan rahavirta - käyttöomaisuusinvestoinnit
Osakekohtainen vapaa rahavirta = Vapaa rahavirta
Ulkona oleva osakemäärä keskimäärin
Korollinen nettovelka = Korolliset velat - rahavarat
Osakekohtainen tulos (EPS) = Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva katsauskauden
tulos
Ulkona oleva osakemäärä keskimäärin
Operatiivinen osakekohtainen tulos = Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva katsastuskauden
tulos - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Ulkona oleva osakemäärä keskimäärin

TIETOA BOREO OYJ:N OSAKKEISTA

Osakkeet ja osakkeiden vaihto 1.1. - 31.12.2020

Boreo Oyj:n osakkeet noteerataan pörssissä Nasdaq Helsinki Oy. Osakkeiden kaupankäyntitunnus oli koko tilikauden 2020 ajan YEINT, mutta 2021 tapahtuneen nimenvaihdoksen johdosta kaupankäyntitunnukseksi vaihtui 10.2.2021 BOREO. Noteerattavia osakkeita on yhteensä 2.562.500 kappaletta ja osakkeiden pörssierä on 1 kappale. Boreo Oyj:n osakkeita vaihdettiin Nasdaq Helsingissä kaikkiaan 343.480 kappaletta, yhteensä 6.038.671 euron arvosta. Vaihdon osuus osakkeiden määrästä oli 13 %. Osakkeiden hinta oli korkeimmillaan 34,00 euroa marraskuussa 2020. Alin noteeraus oli 10,2 euroa tammikuussa 2020. Tilikauden päättyessä 31.12.2020 osakkeen hinta oli 29,40 euroa. Osakkeen tilikauden 2020 keskikurssi oli 16,29 euroa.

Osakepääoman rakenne

31.12.2020

Osakkeita Osuus Osuus
kpl osakkeista äänistä
Osakkeet 1 ääni/osake 2 562 500 100 % 100 %

Omistusrakenne 31.12.2020

Omistajia
kpl
Osakkeet
kpl
Äänimäärä
Kotitaloudet ja yksityishenkilöt 1 202 552 565 552 565
Yksityiset yritykset 42 85 764 85 764
Julkisyhteisöt 7 12 273 12 273
Voittoa tavoittelemattomat
yhteisöt 1 1 1
Ulkomaat 8 1 911 897 1 911 897
Yhteensä 1 260 2 562 500 2 562 500

Osakkaat omistuksen mukaan 31.12.2020

Osakkeita/osakas Osakkaita %-osuus Osakemäärä %-osuus
1-99 624 49,52 18 953 0,74 %
100-999 517 41,03 147 540 5,76 %
1.000-9.999 106 8,41 237 978 9,29 %
10.000- 13 1,04 2 158 029 84,21 %
Yhteensä 1 260 100,00 2 562 500 100,00 %

20 suurinta osakkeenomistajaa osakerekisterin mukaan 31.12.2020

osuus
Osakkeet osake- äänistä
kannasta
kpl (%) (%)
PREATO CAPITAL AB 1 908 261 74,47 % 74,47 %
MÄÄTTÄ MIKKO OLAVI 38 177 1,49 % 1,49 %
AK CAPITAL OY 35 000 1,37 % 1,37 %
SULIN ARI W 27 200 1,06 % 1,06 %
MOILANEN MIKKO PETTERI 25 625 1,00 % 1,00 %
RUMPUNEN AKU VÄINÄMÖ 20 000 0,78 % 0,78 %
SILVENNOINEN JANNE 19 843 0,77 % 0,77 %
SIRVIÖ KARI SIMO TAPANI 18 610 0,73 % 0,73 %
LAMMINPÄÄ-SIRVIÖ MARJA
HANNELE 15 660 0,61 % 0,61 %
RESTITUTOR OY 14 479 0,57 % 0,57 %
VIRTANEN MATTI JUHANI 13 000 0,51 % 0,51 %
SIIK RAUNI MARJUT 12 154 0,47 % 0,47 %
NEUVONEN TOIVO JOHANNES 10 020 0,39 % 0,39 %
TAMMELA KARI-PEKKA SAKARI 9 600 0,37 % 0,37 %
PETÄJÄ JESSE JOHANNES 9 420 0,37 % 0,37 %
YLEISELEKTRONIIKKA OYJ 9 289 0,36 % 0,36 %
HIGHLAND-INVESTMENT OY 8 000 0,31 % 0,31 %
LAIHOLA MIKKO JUHANI 7 212 0,28 % 0,28 %
SALOMAA VIRVE 6 000 0,23 % 0,23 %
DANSKE BANK A/S HELSINKI
BRANCH 5 322 0,21 % 0,21 %
Yhteensä 20 suurinta 2 212 872 86,35 % 86,35 %
Hallituksen jäsenten
ja toimitusjohtajan sekä heidän
määräysvaltayhteisöjen
osakkeenomistus 1 944 145 75,87 75,87
Edellisten optiotodistusten lukumäärä (kpl) 0

Hallituksen valtuudet

Hallituksella on yhtiökokouksen valtuutus osakeannin järjestämiseen, omien osakkeiden luovuttamiseen ja optio-oikeuksien liikkeellelaskuun. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään 512.500 osaketta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti, kuitenkin enintään 30.6.2021 saakka.

Yhtiön hallussa oli tilikauden alussa 9.289 omaa osaketta, tilikauden aikana omien osakkeiden lukumäärä ei muuttunut.

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA (euroa)

1.1.-31.12.2020 1.1.-31.12.2019 Viite
Liikevaihto 19 625 120,98 19 268 309,93 1
Liiketoiminnan muut tuotot 502 013,00 312 863,00 2
Materiaalit ja palvelut -14 081 638,77 -13 873 868,08 3
Henkilöstökulut -4 258 779,04 -4 085 228,11 4
Poistot ja arvonalentumiset -248 128,47 -178 528,43 5
Liiketoiminnan muut kulut -1 403 220,17 -1 430 439,74
Liikevoitto /-tappio 135 367,53 13 108,57
Rahoitustuotot ja -kulut 620 305,23 1 102 249,81 6
Voitto ennen veroja 755 672,76 1 115 358,38
Tuloverot 2 786,40 -10 807,06 7
Tilikauden voitto 758 459,16 1 104 551,32

EMOYHTIÖN TASE (euroa)

Vastaavaa 31.12.2020 31.12.2019 Viite
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset
569 892,15 613 913,58 8
hyödykkeet 356 481,65 421 527,89 8
Sijoitukset 21 655 244,45 2 080 764,89 9
Saamiset saman konsernin yhtiöiltä 4 500 000,00 0,00 11
27 081 618,25 3 116 206,36
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Lyhytaikaiset
2 983 248,00 2 556 335,00 10
saamiset 2 714 327,05 2 093 343,00 11
Rahat ja pankkisaamiset 4 848 622,32 2 540 231,41
10 546 197,37 7 189 909,41
Vastaavaa yhteensä 37 626 815,62 10 306 115,77
Vastattavaa
Oma pääoma
Osakepääoma 2 483 836,05 2 483 836,05
Edellisten tilikausien voitto 4 129 410,10 3 024 858,78
Tilikauden voitto 758 459,16 1 104 551,32
Oma pääoma yhteensä 7 371 705,31 6 613 246,15 12
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma 20 500 000,00 505 000,00 13
Lyhytaikainen vieras pääoma 9 756 110,31 3 187 869,62 14
30 256 110,31 3 692 869,62
Vastattavaa yhteensä 37 627 815,62 10 306 115,77

EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA (euroa)

1.1-31.12.2020 1.1.-31.12.2019
Liiketoiminnan rahavirta
Liikevoitto 135 367,53 13 108,57
Poistot ja oikaisut 268 128,39 222 343,37
Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) -426 913,00 283 479,00
Lyhytaikaisten varojen lisäys (-)/vähennys (+) -646 484,05 703 492,72
Lyhytaikaisten velkojen lisäys (+)/vähennys (-) 3 047 905,69 -130 083,34
Rahoituksen tuotot ja kulut -491 094,77 2 189,35
Osinkotuotot 1 111 400,00 1 100 060,46
Maksetut verot -17 213,52 -54 622,00
Liiketoiminnan rahavirta 2 981 096,27 2 139 968,13
Investointien rahavirta
Investoinnit sijoituksiin -19 574 479,56 0,00
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin -139 060,80 -168 152,89
Myönnetyt lainat konserniyhtiöille -4 474 500,00 0,00
Investointien rahavirta -24 188 040,36 -168 152,89
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot 23 682 000,00 100 000,00
Lainojen takaisinmaksut -166 665,00 -333 334,00
Lainasaamisten lisäys/vähennys 0.00 156 500,00
Maksetut osingot 0,00 -842 559,63
Rahoituksen rahavirta 23 515 335,00 -919 393,63
Rahavarojen muutos 2 308 390,91 1 052 421,61
Rahavarat 1.1. 2 540 231,41 1 487 809,80
Rahavarat 31.12. 4 848 622,32 2 540 231,41
4 848 622,32 2 540 231,41

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Boreo Oyj:n tilinpäätös tilikaudelta 1.1. – 31.12.2020 on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti.

Arvostusperiaatteet

KÄYTTÖOMAISUUDEN ARVOSTUS

Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuusesineiden taloudellisen pitoajan perusteella.

Poistoajat ovat:
Aineettomat oikeudet 5 vuotta
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat
IT-laitteet
Muut koneet ja kalusto
Muut pitkävaikutteiset menot
25-30 vuotta
3 vuotta
3-5 vuotta
5 vuotta

VAIHTO-OMAISUUDEN ARVOSTUS

Vaihto-omaisuus esitetään historiallisen hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen luovutushinnan määräisenä ja arvostetaan painotettua keskihintamenetelmää käyttäen.

ELÄKEMENOJEN JAKSOTUS

Eläketurva on järjestetty noudattaen paikallista lainsäädäntöä. Eläkevakuutukset on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja.

VALUUTTAMÄÄRÄISET ERÄT

Ulkomaanrahanmääräiset saamiset ja velat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin vahvistamaan keskikurssiin. Realisoitumattomat kurssitappiot ja -voitot on kirjattu tulosvaikutteisesti.

VEROT

Tuloverot on kirjattu Suomen verolainsäädännön mukaisesti.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT (euroa)

1. Liikevaihto

2020 2019
Suomi 16 330 361,06 16 579 951,97
Venäjä ja Baltia 1 621 720,74 1 978 295,18
Muut 1 673 039,18 710 062,78
Yhteensä 19 625 120,98 19 268 309,93
2. Liiketoiminnan muut tuotot
2020 2019
Vuokratuotot 12 498,00 13 008,00
Muut liiketoiminnan tuotot 489 515,00 299 855,00
Yhteensä 502 013,00 312 863,00
3. Materiaalit ja palvelut
2020 2019
Aineet ja tarvikkeet
Ostot tilikauden aikana 14 508 551,77 13 590 389,08
Varaston muutos -426 913,00 283 479,00
14 081 638,77 13 873 868,08
4. Henkilöstöä ja toimielinten
jäseniä koskevat tiedot
2020 2019
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
3 610 575,41 3 467 453,57
Eläkekulut 535 123,93 549 812,74
Muut henkilösivukulut 113 079,70 67 961,80
Yhteensä 4 258 779,04 4 085 228,11
Hallituksen jäsenten ja toimitus
johtajan palkat ja palkkiot 360 152 343 736
sekä luontaisedut
Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin 53 49
5. Poistot ja arvonalennukset
2020 2019
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet 168 590,73 101 808,48
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto
Rakennukset ja rakennelmat
2 817,79
76 719,95
0
76 719,95
Yhteensä 248 128,47 178 528,43
6. Rahoitustuotot ja -kulut 2020 2019
Osinkotuotot
Konserniyhtiöiltä 1 111 400,00 1 100 060,46
Osinkotuotot yhteensä 1 111 400,00 1 100 060,46
Muut korko- ja rahoitustuotot
Konserniyhtiöiltä 158 780,29 500,00
Muilta 6 848,89 7 375,16
Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä 165 629,18 7 875,16
Rahoitustuotot yhteensä 1 277 029,18 1 107 935,62
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Konserniyhtiöille -1 454,81 -206,03
Muille -655 269,14 -5 479,78
Rahoituskulut yhteensä -656 723,95 -5 685,81
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 620 305,23 1 102 249,81
7. Tuloverot 2020 2019
Tuloverot varsinaisesta liiketoiminnasta 0,00 10 807,06
Laskennallinen verosaamisen muutos 0,00 0,00
Edellisten tilikausien verot 2 786,40
Tuloverot yhteensä 2 786,40 10 807,06

8. Emoyhtiön käyttöomaisuus

Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet
Aineettomat
oikeudet
Keskeneräiset
hankinnat
Raken-
nukset
Koneet ja
kalusto
Yhteensä
Hankintameno 1.1.20 1 530 937 0 2 641 227 556 052 4 728 216
Lisäykset 112 266 78 558 0 14 492 205 316
Vähennykset -66 255 0 -66 255
Hankintameno 31.12.20 1 643 204 12 303 2 641 227 570 544 4 867 277
Kertyneet poistot 1.1.20
Vähennysten kertyneet poistot
-917 024 0 -2 220 523 -555 227 -3 692 774
0
Tilikauden poisto
Kertyneet poistot
-168 591 -76 720 -2 818 -248 128
31.12.20 -1 085 614 0 -2 297 243 -558 045 -3 940 902
Kirjanpitoarvo 31.12.20 557 589 12 303 343 983 12 499 926 374
Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet
Aineettomat
oikeudet
Keskeneräiset
hankinnat
Raken-
nukset
Koneet ja
kalusto
Yhteensä
Hankintameno 1.1.19 819 142 543 368 2 641 227 556 327 4 560 063
Lisäykset 711 795 67 598 0 0 779 393
Vähennykset -610 965 -275 -611 240
Hankintameno
31.12.19 1 530 937 0 2 641 227 556 052 4 728 216
Kertyneet poistot -3 514
1.1.19 -815 215 0 -2 143 803 -555 227 245
Vähennysten kertyneet poistot 0
Tilikauden poisto -101 808 -76 720 -178 528
Kertyneet poistot -3 692
31.12.19 -917 024 0 -2 220 523 -555 227 774
Kirjanpitoarvo
31.12.19 613 914 0 420 703 825 1 035 442

9. Sijoitukset

Osakkeet Osakkeet
Konserniyhtiöt Muut Yhteensä
Hankintameno
1.1. 1 843 957,62 320 901,22 2 164 858,84
Lisäykset 19 574 479,56 0,00 19 574 479,56
Vähennykset 0,00 0,00 0,00
Hankintameno 31.12. 21 418 437,18 320 901,22 21 739 338,40
Kertyneet poistot 1.1. 84 093,95 84 093,95
Kertyneet poistot 31.12. 84 093,95 84 093,95
Kirjanpitoarvo 31.12. 21 418 437,18 236 807,27 21 655 244,45
Konserniyhtiöt Emoyhtiön
omistusosuus (%)
Kotimaa
Machinery Group Oy 100 Suomi
Machinery Oy 100 Suomi
Muottikolmio Oy 100 Suomi
Tornokone Oy 100 Suomi
AS YE International, Tallinna 100 Viro
UAB YE International, Vilna 100 Liettua
Dualtek Oy,
Espoo 90 Suomi
Noretron Komponentit Oy,
Espoo 90 Suomi
Telercas Oy,
Espoo 90 Suomi
AO YE-International, Pietari 90 Venäjä
AO YE Complex Service Solutions, Pietari 90 Venäjä
AO YE Photonics, Pietari 90 Venäjä
OOO YE-Production, Pietari 90 Venäjä
SIA YE International, Riika 51 Latvia
10. Vaihto-omaisuus 2020 2019
Tavarat 2 983 248 2 556 335
11. Saamiset 31.12.2020 31.12.2019
Pitkäaikaiset
Lainasaamiset samaan konserniin
kuuluvilta yrityksiltä
4 500 000,00 0,00
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset 2 483 755,44 1 870 226,13
Saamiset samaan konserniin
kuuluvilta yrityksiltä
Myyntisaamiset 38 619,28 57 466,15
Lainasaamiset 0,00 25 500,00
Muut saamiset 51 739,14 52 876,06
Siirtosaamiset 140 213,19 87 274,66
Saamiset yhteensä 7 214 327,05 2 093 343,00

Siirtosaamisesta suurimman osan muodostaa konsernin sisäiset erät

12. Oma pääoma 2020 2019
Osakepääoma 1.1. 2 483 836,05 2 483 836,05
Osakepääoman korotus 0,00 0,00
Osakepääoma 31.12. 2 483 836,05 2 483 836,05
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 1.1. 18 284,37 18 284,37
Osakeluovutus 0,00 0,00
Sijoitutun vapaan pääoman rahasto 31.12. 18 284,37 18 284,37
Voitto ed. tk. 1.1. 4 111 125,73 3 849 134,04
Osingonjako 0,00 -842 559,63
Voitto ed. tk. 31.12. 4 111 125,73 3 006 574,41
Tilikauden voitto/tappio 758 459,16 1 104 551,32
Oma pääoma yhteensä 7 371 705,31 6 613 246,15
13. Pitkäaikainen vieras
pääoma 2020 2019
Lainat rahoituslaitoksilta 20 500 000,00 505 000,00
14. Lyhytaikainen vieras
pääoma 2020 2019
Lainat rahoituslaitoksilta 3 505 000,00 166 665,00
Lainat samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä 282 000,00 100 000,00
Muut velat 1 532 694,00 0,00
Ostovelat 2 386 107,91 1 414 470,10
Siirtovelat 2 050 308,40 1 506 734,52
Yhteensä 9 756 110,31 3 187 869,62
Lyhytaikaisista veloista suurimman osan muodostavat ALV-velka ja lomapalkkajaksotus. Lisäksi
lyhytaikaisiin velkoihin sisältyy 1,5 milj. euroa asiakkaalta saatua rahoitusta, joka tullaan
palauttamaan.
15. Leasing -vastuut 2020 2019
2020 2019
88 976,17 91 274,58
24 694,40 65 126,60
113 670,57 156 401,18

16. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

Vastuut
Shekkitilin limiitit (ei käytössä)
2020
3 000 000,00
2019
100 000,00
Vastuut yhteensä 3 000 000,00 100 000,00
Annetut vakuudet
Omista velvoitteista
Kiinteistökiinnitykset 633 014,00 714 798,69
Pantatut arvopaperit 0,00 0,00
Takaukset 0,00 0,00
Omista ja tytäryhtiön
velvoitteista
Yrityskiinnitykset 30 672 751,68 0,00
Kiinteistökiinnitykset 0,00 0,00
Takaukset 0,00 0,00
31 305 765,68 714 798,69
Yhtiöllä ei ole johdannaisvastuita.
17. Optiot
Voimassa olevia optio-ohjelmia ei ole.

18. Tilintarkastajille maksetut palkkiot

Lakisääteisestä tilintarkastuksesta 14 000 18 580

HALLITUKSEN ESITYS JAKOKELPOISTEN VOITTOVAROJEN KÄSITTELYSTÄ

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan ulkona oleville osakkeille 0,40 euroa/ osake siten, että ensimmäinen erä 0,20 euroa/ osake maksetaan huhtikuussa 2021 ja toinen erä 0,20 euroa/osake lokakuussa 2021. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu osingonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET

Vantaalla 8. päivänä maaliskuuta 2021

Simon Hallqvist Nina Camilla Grönholm Jouni Grönroos hallituksen puheenjohtaja hallituksen jäsen hallituksen jäsen

Ralf Holmlund Anssi Ruohtula Michaela von Wendt hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen

Martti Yrjö-Koskinen Kari Nerg hallituksen jäsen toimitusjohtaja

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Vantaa 8.3.2021

Moore Rewinet Oy Tilintarkastusyhteisö

Jari Paloniemi KHT

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Boreo Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Boreo Oyj:n (y-tunnus 0116173-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2020. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

  • konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti
  • tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emme ole suorittaneet emoyhtiölle emmekä konserniyrityksille muita kuin tilintarkastuspalveluja. Emme ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

• Myynnin tuloutus

Viittaamme myynnin tuloutusperiaatteita koskevaan laadintaperiaatteeseen. Myynnin tuloutuksen ajankohdalla on keskeinen merkitys tilinpäätöksen oikeellisuuteen. Johdon tulee varmistua, että tuotot tavaroiden ja palvelujen myynnistä kirjataan, kun asiakas saa määräysvallan luvattuun tavaraan tai palveluun. Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.

Tarkastustoimenpiteisiin sisältyi muun muassa myyntiin liittyvien luovutusasiakirjojen läpikäyntiä, jolloin on arvioitu tuloutuskäytäntöä sekä myynnin tuloutusajankohtaa ja luovutusasiakirjojen yhdenmukaisuutta sekä varmistuttu toimitusajankohta sen perusteena olevasta dokumentaatiosta. Testasimme myynnin katkoa tilinpäätöspäivän molemmilla puolilla tarkastamalla muun muassa myyntitapahtumia.

• Vaihto-omaisuus, liitetieto kohta 12.

Viittaamme vaihto-omaisuutta koskevaan laadintaperiaatteiseen. Vaihto-omaisuus oli tilinpäätöksessä 31.12.2020 yhteensä 18,2 M€ eli 28 % kokonaisvaroista (edellisenä vuotena 7,3 M€ eli 28 % kokonaisvaroista), joka kuvastaa vaihto-omaisuuden merkitystä.

Johdon tulee varmistua vaihto-omaisuuden olemassaolosta sekä siitä, että vaihto-omaisuutta arvostettaessa siihen on sisällytetty kaikki ostomenot ja hankintaan liittyvät muut menot oikean määräisinä sekä tehty tarvittavat epäkuranttiuskirjaukset, jos johdon arvioima nettorealisointiarvo alittaa hankintamenon. Tämä seikka on EUasetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.

Tarkastustoimenpiteisiin sisältyi muun muassa vaihto-omaisuuden hankintamenoihin sisältyneiden muuttuvien kustannusten kohdistamisen luotettavuuden arviointia. Olemme tehneet tarkistuslaskentoja vaihto-omaisuuden määrän varmentamiseksi ja analysoineet inventointien yhteydessä havaittuja eroavaisuuksia. Lisäksi olemme perehtyneet johdon arvioihin vaihto-omaisuuden nettorealisointiarvoista ja niiden perusteella tehdyistä epäkuranttiuskirjauksista.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen

virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

  • Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
  • Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
  • Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
  • Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
  • Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Yhtiökokous on 16.4.2020 valinnut meidät suorittamaan tilintarkastustoimeksiantoa. Toimikausien yhteenlaskettu kesto on jatkunut tilintarkastuskertomuksen antamishetkellä keskeytyksettä 17 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Vantaa 8.3.2021

Moore Rewinet Oy Tilintarkastusyhteisö

Jari Paloniemi KHT-tilintarkastaja