Biohit Oyj

Management Reports • Mar 1, 2011

	sivu no.
Toimintakertomus	3
Konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmä	9
Konsernin laaja tuloslaskelma	13
Konsernitase	14
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	15
Konsernin rahavirtalaskelma	16
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	17
Keskeiset tunnusluvut	34
Osakkeet ja osakkeenomistajat	35
Tunnuslukujen laskentakaavat	37
Emoyhtiön tuloslaskelma	37
Emoyhtiön tase	38
Emoyhtiön rahavirtalaskelma	38
Emoyhtiön liitetiedot	39
Hallituksen osingonjakoesitys	45
Tilinpäätöksen allekirjoitukset	45
Tilintarkastuskertomus	46

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2010

YHTEENVETO

• • Liikevaihto 40,0 milj. euroa (35,4 milj. euroa 1-12/2009)
• • Liikevoitto 0,5 milj. euroa (1,2 milj. euroa)
• • Voitto ennen veroja 0,4 milj. euroa (0,7 milj. euroa)
• • Kansainvälisen liiketoiminnan osuus liikevaihdosta 95,6 % (95,8 %)
• • Osakekohtainen tulos 0,00 euroa (0,03 euroa)

Biohitin vuosi 2010 oli liikevaihdon kasvun osalta historian paras ja kolmas voitollinen vuosi peräkkäin. Vuosi oli yhtiölle muutosten vuosi. Liiketoiminnan kasvava kansainvälistyminen ja lisääntyvä kilpailu haastoivat Biohitin uudistamaan strategian, toimintamallin ja organisaation.

Edellisvuoden lopulla alkanut Biohitin tuotteiden kysynnän piristyminen jatkui kautta vuoden 2010. Markkinoiden elpyminen kiritti tilikauden liikevaihdon 13,2 prosentin kasvuun edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihto nousi kaikkiaan 40,0 miljoonaan euroon. Kasvu oli osittain seurausta taantuman jälkeisten investointipatojen purkautumisesta, mutta myös aidosta kysynnän kasvusta. Diagnostiikkaliiketoiminnan myynti kasvoi 23,7 prosenttia. Myös nesteannosteluliiketoiminta kehittyi hyvin, eli 12,7 prosenttia.

Huoltoliiketoiminta kasvoi katsauskaudella 7,6 prosenttia. Yhtiö uskoo, että huoltoliiketoiminnassa on hyvät kasvumahdollisuudet edelleen ja niinpä se on nimetty yhdeksi strategiseksi kasvualueeksi. Huolto on myös tärkeä rajapinta vuorovaikutukseen loppukäyttäjien kanssa.

Vuoden 2010 liiketulos jäi edellisvuodesta ja oli 0,5 miljoonaa euroa. Kannattavuutta koettelivat kansainvälisen myyntiorganisaation laajentamisesta aiheutuneiden kulujen lisäksi muun muassa Acetiumin lanseerauksesta sekä rahti- ja raaka-ainekustannusten noususta aiheutuneet kulut.

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT
	1-12/	1-12/	Muutos	1-12/
	2010	2009	%	2008
Liikevaihto, MEUR	40,0	35,4	13,2	35,1
Liikevoitto/-tappio, MEUR	0,5	1,2	-57,4	1,3
% liikevaihdosta	1,3 %	3,4 %		3,7 %
Voitto/tappio ennen veroja	0,4	0,7	-42,0	1,0
Katsauskauden voitto/tappio	0,1	0,4	-84,3	0,9
Investoinnit, brutto, MEUR	2,6	2,4	5,3	1,2
% liikevaihdosta	6,4 %	6,9 %		3,5 %
Tutkimus- ja
kehitysmenot, MEUR	2,5	2,4	4,6	2,0
% liikevaihdosta	6,4 %	6,8 %		5,8 %
Henkilöstö keskimäärin	412	370	11,5	369
Henkilöstö kauden lopussa	431	383	12,4	360
Omavaraisuusaste %	44,5 %	46,8 %		46,5 %
Tulos/osake, EUR	0,00	0,03	-84,3	0,07
Oma pääoma/osake, EUR	1,01	0,99	2,0	0,97
Kaikkien osakkeiden
keskimääräinen
lukumäärä kaudella	12 937 627	12 937 627	0	12 937 627
Osakkeiden lukumäärä
kauden lopussa	12 937 627	12 937 627	0	12 937 627

RAPORTOINTI

Biohit raportoi liiketoiminnan mukaiset toimintasegmentit, jotka ovat nesteannosteluliiketoiminta ja diagnostiikkaliiketoiminta. Lisäksi yhtiö raportoi liikevaihdon päämarkkina-alueittain.

LIIKEVAIHTO JA TULOS

Biohit-konsernin katsauskauden liikevaihdon kasvu oli 13,2 % vuoden 2009 vastaavasta ajanjaksosta ja liikevaihto oli 40,0 milj. euroa (35,4 milj. euroa). Kansainvälisen liiketoiminnan osuus liikevaihdosta oli 95,6 % (95,8 %).

Katsauskauden liikevoitto oli 0,5 milj. euroa (1,2 milj. euroa), voitto ennen veroja 0,4 milj. euroa (0,7 milj. euroa) ja osakekohtainen tulos 0,00 euroa (0,03 euroa).

Liikevaihto on katsauskaudella kehittynyt odotettua paremmin. Kasvua korostaa vertailujakson normaalia pienempi liikevaihto. Liikevaihto on kasvanut kaikilla päämarkkina-alueilla, erityisesti Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.

Katsauskauden kannattavuutta heikensivät muun muassa myynnin ja markkinoinnin organisaation vahvistamiseen ja Acetium-kapselin lanseeraukseen liittyvät kulut. Katsauskauden tulosta paransivat rahoituseriin kohdennetut valuuttakurssivoitot.

Segmenttikohtaiset luvut

Katsauskauden liikevaihdosta 94,4 % koostui nesteannostelutuotteiden ja huoltopalveluiden myynnistä. Nesteannosteluliiketoiminnan liikevaihto oli katsauskaudella 37,8 milj. euroa (33,6 milj. euroa), josta 18,1 % oli huoltopalveluiden myyntiä (18,9 %). Diagnostiikkaliiketoiminnan liikevaihto oli vastaavasti 2,2 milj. euroa (1,8 milj. euroa), josta 4,3 % oli Acetiumin myyntiä (0,0 %). Nesteannosteluliiketoiminnan kasvu oli 12,7 % ja diagnostiikan kasvu 23,7 %.

Nesteannosteluliiketoiminnan liikevoitto oli 3,4 milj. euroa (3,2 milj. euroa) ja diagnostiikkaliiketoiminnan liiketappio oli 2,9 milj. euroa (2,0 milj. euroa).

Diagnostiikkaliiketoiminnan uusien tuotteiden lanseerauksesta johtuen kiinteät kulut ovat kasvaneet etupainotteisesti suhteessa liikevaihtoon.

Konsernin liikevaihto liiketoimintasegmenteittäin

	1-12 2010	1-12 2009
	MEUR	MEUR	Muutos %
Nesteannostelu	37,8	33,6	12,7 %
Diagnostiikka	2,2	1,8	23,7 %
Yhteensä	40,0	35,4	13,2 %

Konsernin liiketulos liiketoimintasegmenteittäin

	1-12 2010	1-12 2009
	MEUR	MEUR	Muutos %
Nesteannostelu	3,4	3,2	4,2 %
Diagnostiikka	-2,9	-2,0	-40,1 %
Yhteensä	0,5	1,2	-57,3 %

Konsernin liikevaihto päämarkkina-alueittain

Liikevaihto, MEUR	1-12/2010	1-12/2009	Muutos %
Eurooppa	20,8	19,4	7,2 %
Amerikka	7,6	6,2	23,4 %
Aasia	6,2	4,7	31,6 %
Muut	5,4	5,1	6,5 %
Konserni yhteensä	40,0	35,4	13,2 %

Valuuttakurssien vaikutukset

Liikevaihto kasvoi katsauskaudella 13,2 % ja vertailukelpoisin valuutoin laskettuna liikevaihto kasvoi 9,6 %. Valuuttakurssien muutoksella ei ollut oleellista vaikutusta liiketulokseen. Biohit raportoi konsernin sisäisten erien valuuttakurssivaikutukset rahoituserissä, joihin katsauskaudella kohdistuu 0,5 milj. euroa tulosta parantavia valuuttakurssimuutoksia.

TASE

Taseen loppusumma 31.12.2010 oli 29,4 milj. euroa (27,4 milj. euroa) ja omavaraisuusaste 44,5 % (46,8 %).

RAHOITUS

Katsauskauden rahavirta oli -0,0 milj. euroa (0,3 milj. euroa). Liiketoiminnan nettorahavirta oli 2,0 milj. euroa (2,8 milj. euroa). Katsauskauden lopussa konsernin likvidit varat olivat 2,2 milj. euroa (2,0 milj. euroa 31.12.2009). Current ratio oli 2,2 (1,4). Current ration nousu johtui vuonna 2005 liikkeelle lasketun 4,05 milj. euron arvoisen, lokakuussa 2010 erääntyneen vaihtovelkakirjalainan päättymisestä ja uuden vastaavan vaihtovelkakirjalainan liikkeeseenlaskusta. Investointien rahoittamisessa pyrimme jatkossa turvautumaan yhä enemmän yhtiön liiketoiminnan generoimaan kassavirtaan.

TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA

Tutkimus- ja kehitystoiminnan kuluja oli katsauskaudella 2,5 milj. euroa (2,4 milj. euroa) eli 6,4 % liikevaihdosta (6,8 %). Katsauskaudella on aktivoitu kehittämismenoja 0,6 milj. euroa (0,4 milj. euroa).

INVESTOINNIT

Katsauskauden bruttoinvestoinnit olivat 2,6 milj. euroa (2,4 milj. euroa) eli 6,4 % liikevaihdosta (6,9 %). Investoinnit liittyvät pääosin Kajaanin tuotantoteknologiaan, joka nostaa pipettien kertakäyttöisten kärkien tuotantokapasiteettia.

HENKILÖSTÖ

Henkilöstön lukumäärä konsernissa oli katsauskaudella keskimäärin 412 (370), josta emoyhtiön palveluksessa oli 192 (174) ja tytäryhtiöiden 220 (196). Henkilöstön määrä on kasvanut etenkin Aasian yksiköissä muun muassa uusien toimipisteiden myötä.

LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Biohitin hallitus on 27.1.2011 vahvistanut Biohitin riskienhallintapolitiikan, jossa konsernin riskit on jaoteltu yritysriskeihin (sisältäen mm. liiketoimintaan liittyvät riskit), taloudellisiin riskeihin (sisältäen mm. maksuvalmiusriskit ja korkoriskit), operatiivisiin riskeihin sekä vahinkoriskeihin. Yhtiö hallitsee näitä riskejä ja pyrkii minimoimaan niiden vaikutusta mahdollisimman kustannustehokkaasti. Yhtiö raportoi lähiajan riskeissä ja epävarmuustekijöissä kalenterivuoteen kohdistuvat olennaisimmat riskit.

Vuoden 2011 liiketoimintaan liittyy olennaisia riskejä, jotka ovat liiketoiminnallisia riskejä sekä taloudellisia riskejä.

Konsernin liiketoimintaan liittyvistä riskeistä keskeisimmän muodostaa konsernin liiketoiminnan kasvuun liittyvät kustannukset. Konsernin liikevaihto on vuonna 2010 kasvanut merkittävästi, mutta samalla myös kiinteiden kulujen osuus on kasvanut huomattavasti. Konsernin liiketoiminnan kehittäminen ja uudet tuotelanseeraukset edellyttävät jatkuvia investointeja, jotka tuovat niin ikään haasteita konsernin rahoitusaseman parantamiselle. Yhtiö tulee vuoden 2011 aikana kiinnittämään kaikessa toiminnassa erityistä huomiota operatiiviseen tehokkuuteen ja konsernin liiketuloksen parantamiseen.

Diagnostiikkaliiketoiminnan kasvu on välttämätöntä koko konsernin toimintaedellytysten vahvistamisen kannalta. Diagnostiikkaliiketoimintaan liittyvien kasvuodotusten toteutumatta jääminen pitkällä aikajänteellä voi myös johtaa diagnostiikkatuotteisiin liittyvän 2,6 milj. euron liikearvon alaskirjaukseen. Yhtiö on kuitenkin panostanut diagnostiikkaliiketoiminnan toimintaedellytysten vahvistamiseen yhdistämällä sekä nesteannostelu- että diagnostiikkatuotteiden myynnin ja markkinoinnin, minkä lisäksi yhtiö on selkiyttänyt tuotteiden kaupallistamissuunnitelmia ja päättänyt priorisoida tiettyjä markkina-alueita. Diagnostiikkaliiketoiminnan kehittymiseen liittyvien ja aiemmin raportoitujen riskien merkittävyys ei siten yhtiön arvion mukaan ole kasvanut.

Yhtiön liiketoiminnasta merkittävä osa tapahtuu muussa kuin eurovaluutassa ja euron ulkoisen arvon vahvistuminen vaikuttaa negatiivisesti yhtiön kannattavuuteen. Konsernin sisäisiin saataviin liittyvät kurssimuutokset on esitetty rahoituserissä. Merkittävä osa näistä kurssimuutoksista ei tytäryhtiöiden heikon maksuvalmiuden vuoksi ole realisoitunut, minkä vuoksi euron voimakkaalla vahvistumisella on negatiivinen tulosvaikutus.Yhtiö tulee kuluvan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin minimoidakseen tämän valuuttakurssiriskin vaikutuksen. Konsernin ulkoisiin saataviin liittyvää valuuttakurssiriskiä vastaan yhtiö suojautuu toteuttamalla hankintoja muissa kuin eurovaluutassa, minkä lisäksi konsernin kulurakenne pyritään suunnittelemaan siten, että merkittävä erä kiinteistä kuluista toteutuu muussa kuin eurovaluutassa.

NÄKYMÄT VUONNA 2011

Biohitin liiketoiminnan kannalta kaksi edeltävää vuotta ovat olleet varsin poikkeuksellisia. Taantuma ja toisaalta sitä seurannut kasvun jakso tuovat epävarmuustekijöitä arvioitaessa markkinoiden kehittymistä kuluvana vuotena. Eri markkina-alueilla on alettu investoida tutkimukseen ja tuotekehitykseen selkeästi enemmän kuin aiemmin.

Yhtiö odottaa, että nesteannosteluliiketoiminnan kasvu jatkuu myös kuluvana vuotena. Kasvua tulevat generoimaan erityisesti yhtiön Aasian alueen yksiköt. Joskin myös Pohjois-Amerikassa jakelukanavassa toteutetut järjestelyt luovat uskoa siihen, että kasvu jatkuu voimakkaana myös Pohjois-Amerikan markkinoilla.

Diagnostiikkaliiketoiminnan kehitykseen ei taantuma ole vaikuttanut vastaavalla tavoin kuin nesteannosteluliiketoiminnan kasvuun.Yhtiö on vuonna 2010 panostanut voimakkaasti kotimaan markkinoihin ja tämän panostuksen odotetaan vuonna 2011 tuottavan tulosta. Vastaavasti painopisteen siirtyminen jatkossa enemmän ulkomaisille markkinoille antaa myös osaltaan hyvät perusteet olettaa, että diagnostiikkaliiketoiminnan liikevaihdon kasvu jatkuu myös tänä vuonna. Valtaosan liikevaihdosta odotetaan kuitenkin kertyvän diagnostisten testien myynnistä. Acetiumin liikevaihdon merkittävä kasvu riippuu olennaisesti siitä saadaanko tuote kansainväliseen levitykseen myös muiden isompien toimijoiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä.

Konsernin kokonaisliikevaihdon odotettaan kasvavan kuluvana vuonna yli 10 % ja kokonaisliiketuloksen olevan noin 5 % liikevaihdosta. Liiketuloksen positiivinen kehitys tulee kuitenkin näkymään vasta ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen.

STRATEGIA JA TAVOITTEET

Biohitin strategian uudistustyö alkoi kesäkuussa 2010. Vuoteen 2013 asti ulottuvan strategian kulmakiviä ovat prosessiohjautuva toimintamalli, asiakaslähtöisyys ja operatiivinen tehokkuus. Asiakaslähtöisyys näkyy etenkin uusien tuotteiden kehittämisessä sekä tiiviimpänä läsnäolona markkinoilla.

Lyhyen aikavälin tavoitteena on kasvaa kannattavasti yli 10 prosenttia vuosittain ja nostaa jo vuoden 2011 aikana yhtiön kokonaisliiketulos noin 5 prosenttiin kokonaisliikevaihdosta.

Keskipitkän aikavälin tavoitteena on kasvattaa kokonaisliikevaihto 70 miljoonaan euroon vuonna 2013.

Nesteannosteluliiketoiminnan liikevaihtotavoite vuodelle 2013 on 50 miljoonaa euroa.Vuotuinen kasvu on yli 10 prosenttia. Tavoite on olla vuonna 2013 elektronisten pipettien markkinajohtaja kaikilla markkina-alueilla. Asemia pyritään vahvistamaan erityisesti Pohjois-Amerikan, Etelä-Amerikan ja Aasian markkinoilla. Näihin tavoitteisiin päästään seuraavin keinoin:

• • Tuotekehitys ja liiketoiminnan kehitys pohjautuvat asiakaslähtöisiin, asiakkaiden todellisia tarpeita palveleviin innovatiivisiin ratkaisuihin.
• • Tuotevalikoimaa uudistetaan ja laajennetaan entistä nopeammin ja kustannustehokkaammin.
• • OEM- ja palveluliiketoimintojen osuudet liikevaihdosta kasvavat.

Erityisen suurta myynnin kasvua tavoitellaan diagnostiikkaliiketoiminnassa. Liikevaihtotavoite vuodelle 2013 on 20 miljoonaa euroa, mikä merkitsee yli 80 prosentin vuotuista kasvua. Sen saavuttamisessa keskeisiä keinoja ovat:

• • Ydinliiketoiminnan pääpaino on avaintuotteilla eli GastroPanel- ja Acetium-tuotteilla.
• • Tuoteryhmien kaupallistamiseen suunnataan lisää resursseja.
• • Nykyistä tuotevalikoimaa kehitetään.
• • Yhtiön olemassa olevaa myynti- ja markkinointiverkostoa hyödynnetään tehokkaasti oikeiden alueellisten partnereiden löytämiseksi.

KATSAUSKAUDEN KESKEISET TAPAHTUMAT

Nesteannosteluliiketoiminta

Nesteannosteluliiketoiminnassaan Biohit kehittää, valmistaa ja markkinoi laboratoriolaitteita ja -tarvikkeita lääke-, elintarvike- ja muun teollisuuden sekä tutkimuslaitosten, yliopistojen ja sairaaloiden käyttöön. Tuotevalikoima käsittää mekaaniset ja elektroniset nesteannostelijat sekä kertakäyttöiset kärjet. Suurin osa tuotteista myydään Biohitin omalla tuotemerkillä. Yhtiö valmistaa myös asiakkaille räätälöityjä OEM (Original Equipment Manufacturer) -tuotteita, jotka täydentävät monien globaalisti toimivien yhtiöiden valmistamia diagnostisia testi- ja analyysijärjestelmiä. Lisäksi Biohit tarjoaa jakeluverkostonsa kautta nesteannostelutuotteiden huoltoon, kalibrointiin ja koulutukseen liittyviä palveluita.

Nesteannostelu	2010	2009	2008	2007	2006
Liikevaihto, MEUR	37,8	33,6	33,6	31,1	29,5
Muutos edellisvuoteen
nähden, %	12,7 %	-0,1 %	7,1 %	5,2 %	8,9 %
Liiketulos, MEUR	3,4	3,2	3,7	2,5	2,2
Muutos edellisvuoteen
nähden, %	4,2 %	-12,0 %	34,2 %	11,4 %	-1,9 %
Liiketulos, %	8,9 %	9,6 %	10,9 %	8,7 %	7,5 %

Nesteannosteluliiketoiminnan myynti on vuoden 2010 aikana kehittynyt suotuisasti kaikkien tuoteryhmien osalta. Liikevaihto kasvoi 12,7 % edellisvuodesta. Taantuman jälkeen erityisesti pipettien myynti on piristynyt ja kasvanut eniten vertailujaksoon nähden. Kasvua on ollut etenkin Aasiassa, mutta myös Pohjois-Amerikan myynti on piristynyt.

Biohit on tilikauden aikana panostanut erityisesti kertakäyttöisten pipetinkärkien markkinointiin ja myyntiin. Lisäksi yhtiö on laajentanut omaa myyntiverkostoaan kasvavilla Aasian markkinoilla sekä vahvistanut jakelijaverkostoaan mm. Turkissa, Italiassa, Espanjassa ja Australiassa. Yhtiö on myös tiivistänyt yhteistyötä tärkeimpien yhteistyökumppaneiden kanssa sekä panostanut loppuasiakasmarkkinointiin.

Diagnostiikkaliiketoiminta

Diagnostiikkaliiketoiminnassaan Biohit kehittää, valmistaa ja markkinoi ruoansulatuskanavan sairauksien diagnostiikkaan ja ennaltaehkäisyyn käytettäviä, luotettavaan tutkimustietoon ja innovaatioihin perustuvia testejä ja analyysijärjestelmiä. Tuotevalikoima käsittää mm. GastroPanel-tutkimukset sekä ColonView-pikatestit perusterveydenhuollon käyttöön, laktoosi-intoleranssi- ja helikobakteeripikatestit erikoissairaanhoidon käyttöön sekä instrumentteja ja analyysijärjestelmiä laboratorioihin. Yhtiö markkinoi lisäksi GastroPanel-laboratorio -analyysikokonaisuuksia. Tämä kokonaisuus sisältää GastroPanel-testikittien lisäksi nesteannostelutuotteita, instrumentteja ja ohjelmia sekä asennus-, koulutus- ja huoltopalveluita. Konseptilla pyritään edistämään GastroPanel-tutkimuksen tehokasta käyttöönottoa. Lisäksi yhtiön palvelulaboratorio tarjoaa Biohitin kehittämien testien analyysejä sekä elintarvikkeiden ja alkoholipitoisten juomien asetaldehydipitoisuuksien määrityksiä (www.biohit. com/fi/diagnostiikka/asetaldehydin-maaritys-elintarvikkeista).

Reseptivapaa Acetium-kapseli vähentää syöpää aiheuttavaa asetaldehydiä maha-suolikanavassa. Maailman terveysjärjestön (WHO) alainen syöpätutkimusyksikkö on luokitellut alkoholijuomissa olevan ja alkoholista sisäsyntyisesti muodostuvan asetaldehydin I-luokan karsinogeeniksi eli syöpää aiheuttavaksi aineeksi. Kapseli on kehitetty yhteistyössä Helsingin yliopiston tutkijoiden ja Biohitin tieteellisten neuvonantajien kanssa. Acetium-kapselia suositellaan henkilöille, jotka sairastavat helikobakteeri-infektion tai autoimmuunitaudin aiheuttamaa mahalaukun limakalvon vauriota (atrofinen gastriitti) ja siitä johtuvaa hapotonta mahaa sekä haponestolääkkeiden (PPI-lääkkeet, H2-salpaajat) käyttäjille (www.acetium.fi ja tarkista asetaldehydialtisus www.acetium.fi/testi).

Diagnostiikka	2010	2009	2008	2007	2006
Liikevaihto, MEUR	2,2	1,8	1,5	1,7	1,9
Muutos edellisvuoteen
nähden, %	23,7 %	20,5 %	-9,2 %	-10,8 %	22,3 %
Liiketulos, MEUR	-2,9	-2,0	-2,4	-2,9	-2,4
Muutos edellisvuoteen
nähden, %	-40,1 %	13,4 %	19,6 %	-24,0 %	-2,9 %
Liiketulos, %	-127,3 %	-112,4 %	-156,4 %	-176,7 %	-127,0 %

Diagnostiikkaliiketoiminnan myynnin kasvu edellisen vuoden vastaavaan jaksoon nähden oli 23,7 % ja se on painottunut testikittien myyntiin.

Biohit on tilikauden aikana panostanut diagnostisten testien kaupallistamiseen. GastroPanel-tutkimuksen saatavuus Suomessa parani, kun valtakunnallinen lääkäriasemaketju Terveystalo otti sen palveluvalikoimaansa.

Yhtiö toi myös markkinoille uuden version ColonView-testistä, joka jäljittää ulosteen piilevää verta. Uudessa pakkauksessa on kaksi testiä samassa kasetissa, mikä tekee analyysiprosessista entistä helpomman. ColonView soveltuu muun muassa paksusuolisyövän seulontaohjelmiin sekä terveyskeskusten ja lääkäriasemien käyttöön.

Vuoden 2010 alussa Biohit kertoi uudesta innovaatiosta, jolla voidaan vähentää syöpää aiheuttavaa asetaldehydiä mahalaukussa. Lääkinnälliseksi laitteeksi luokiteltua Acetium-kapselia myydään apteekeissa ilman reseptiä. Tuote lanseerattiin kuluttajille Suomessa toukokuun lopussa eikä sen myynnillä ole vielä ollut merkittävää vaikutusta katsauskauden liikevaihtoon. Lisäksi lanseeraukseen liittyvät kustannukset ovat heikentäneet katsauskauden liiketulosta.

Kuluttajamainonnan lisäksi yhtiö on Acetiumin lanseerausvaiheessa panostanut erityisesti tuotteen saatavuuteen apteekkien kautta. Acetium-kapselit ovat Suomen toisen johtavan lääketukun, Tamro Oyj:n, kautta maanlaajuisessa jakelussa ja niitä on saatavissa jo 600 apteekissa kautta maan. Asetettujen kasvuodotusten toteutuminen edellyttää kuitenkin jatkuvia panostuksia sekä ammattilaisille (lääkärit, apteekkarit) että kuluttajille suunnattuun markkinointiin.

HALLINTO

Yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 23.4.2010. Yhtiökokous päätti muuttaa yhtiöjärjestyksen 5 §:n 1. kappaletta siten, että hallitus koostuu 5-7 varsinaisesta jäsenestä. Hallituksen jäseniksi valittiin Jukka Ant-Wuorinen, Kalle Kettunen, Eero Lehti, Reijo Luostarinen, Mikko Salaspuro ja Osmo Suovaniemi sekä Ainomaija Haarla, jonka toimikausi alkoi yhtiöjärjestyksen muutoksen astuttua voimaan 14.5.2010.

Tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Erkka Talvinko.

Yhtiökokous päätti myös muuttaa yhtiöjärjestyksen 10 §:n 1. kappaletta koskien yhtiökokouskutsua siten, että kutsukäytäntö vastaa osakeyhtiölain uusia säännöksiä.

Lisäksi päätettiin valtuuttaa hallitus päättämään vaihtovelkakirjalainan jatkamisesta noudattaen mitä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä on säädetty erityisten oikeuksien antamisesta.

Toimitusjohtaja vaihtui kesäkuussa

Biohitin perustaja ja pitkäaikainen toimitusjohtaja, professori Osmo Suovaniemi, LKT, jätti kesäkuussa toimitusjohtajan tehtävät. Yhtiön hallitus nimitti uudeksi toimitusjohtajaksi 10.6.2010 alkaen varatuomari Jussi Heiniön, 48. Vuodesta 1997 Biohitin palveluksessa ollut Heiniö on aiemmin toiminut Biohitin hallintojohtajana ja varatoimitusjohtajana. Osmo Suovaniemi ei ole jäänyt pois yhtiön toiminnoista vaan hän jatkaa aktiivista liiketoimintastrategioiden kehittämistä ja innovaatiotoimintaa sekä toimii Biohitin tieteellisessä neuvottelukunnassa. Lisäksi hän jatkaa Biohit Oyj:n hallituksessa varsinaisena jäsenenä.

Uusi ohjausmalli käyttöön

Biohit on vuoden 2010 aikana rakentanut koko konsernille yhteistä strategiaa. Siihen liittyen yhtiö aloitti heinäkuun alussa nesteannosteluliiketoiminnan ja lokakuussa diagnostiikkaliiketoiminnan ohjausmallin uudelleenorganisoinnin. Johtoryhmien kokoonpano ja vastuualueet on täsmennetty prosessien mukaan liiketoimintaohjauksen tehostamiseksi. Lisäksi Biohit yhdisti nesteannostelu- ja diagnostiikkaliiketoiminnan myynnin ja markkinoinnin johdon vuoden lopussa. Uudet liiketoimintasuunnitelmat jalkautetaan koko konserniin. Tavoitteena on kehittää yhtiön toimintaa kustannustehokkaasti ja aidosti kansainväliseksi konsernin omia resursseja ja laajaa tytäryhtiöverkostoa hyödyntäen.

Konsernin uudet toimipisteet Aasiassa

Biohitin tytäryhtiö Intiassa ja edustusto Singaporessa aloittivat toimintansa vuoden alussa. Uusien toimipisteiden tarkoitus on tukea Biohit-tuotteiden myyntiä kasvavilla Aasian markkinoilla.

Lisää tietoja Biohit-konsernin hallinnosta vuonna 2010 löytyy hallinto- ja ohjausjärjestelmän selvityksestä 2010.

OSAKEVAIHTO JA KURSSIKEHITYS

Biohit Oyj:n osakkeet jakautuvat A- ja B-sarjan osakkeisiin. A-sarjan osakkeita on 2 975 500 kpl ja B-sarjan osakkeita 9 962 127 kpl eli osakkeita on yhteensä 12 937 627 kpl. A-osakkeilla on yhteensä 20 ääntä/osake ja B-osakkeilla 1 ääni/osake. Osingonjaossa B-osakkeelle kuitenkin maksetaan kaksi (2) prosenttia nimellisarvostaan korkeampaa osinkoa kuin A-osakkeelle. Koko osakekannan markkina-arvo (olettaen A-osakkeen markkina-arvoksi saman kuin B-osakkeella) oli katsauskauden lopussa 27,2 milj. euroa (19,4 milj. euroa 31.12.2009).

Biohit Oyj:n B-sarjan osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä Small cap/Terveydenhuolto -ryhmässä tunnuksella BIOBV.

BIOBV/NASDAQ OMX Helsinki	1-12/2010	1-12/2009
Ylin kurssi, EUR	4,91	1,90
Alin kurssi, EUR	1,50	1,27
Keskikurssi, EUR	3,42	1,55
Kauden päätöskurssi, EUR	2,10	1,50
Kokonaisvaihto, EUR	32 166 841	2 599 021
Kokonaisvaihto, kpl	9 415 015	1 996 489

Osakkeenomistajat

Katsauskauden lopussa 31.12.2010 yhtiöllä oli 4 602 osakkeenomistajaa (3 516, 31.12.2009). Kotitalouksien osuus osakekannasta oli 72,82 % (72,93 %), yritysten osuus 23,62 % (23,60 %) ja julkisyhteisöjen osuus 2,65 % (3,03 %). Ulkomaisten ja hallintarekisteröityjen omistajien hallussa oli 0,86 % (0,36 %) kaikista osakkeista.

Lisätietoja osakkeista, suurimmista osakkeenomistajista sekä johdon omistuksesta löytyy yhtiön internet-sivuilta www.biohit.com/fi/sijoittajat.

Vaihtovelkakirjalaina

Biohit Oyj:n hallitus päätti 3.8.2010 yhtiökokouksen valtuuttamana laskea liikkeeseen kotimaisille institutionaalisille sijoittajille suunnatun, 4,05 milj. euron suuruisen vaihtovelkakirjalainan. Liikkeeseenlasku tapahtui 28.10.2010. Laina on kiinteäkorkoinen, ja sen kuponkikorko 6,5 %. Laina-aika on viisi vuotta. Lainaa ei haettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi.

Lainalla korvattiin Biohit Oyj:n samansuuruinen lokakuussa 2010 erääntynyt vaihtovelkakirjalaina. Liikkeeseenlasku on osa yhtiön pitkän aikavälin rahoitussuunnittelun optimointia.

Liikkeeseenlaskun pääjärjestäjänä toimi Pohjola Corporate Finance Oy.

KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Katsauskauden jälkeen aloitettiin Acetiumin myynti väestörikkaalla Saksan markkinoilla. Tuotetta markkinoidaan alkuvaiheessa lähinnä verkkoapteekkien kautta. Yhdeksän miljoonaa apteekkiasiakasta, noin 18 prosenttia kaikista internet-käyttäjistä, ostaa lääkkeensä verkkoapteekin kautta Saksassa. Saksassa verkkoapteekit saavat myydä sekä resepti- että reseptivapaita lääkkeitä.

Helsingissä 28. helmikuuta 2011

Biohit Oyj Hallitus

SELVITYS BIOHITIN HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2010

Biohit Oyj on laatinut tämän selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n listayhtiöiden hallinnointikoodin 51 kohdan perusteella.

Selvitys on annettu Biohit Oyj:n hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä selvityksenä. Hallitus on käsitellyt selvityksen kokouksessaan 28.2.2011.

Hallituksen toimintakertomus, tilintarkastuskertomus sekä hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä kokonaisuudessaan ja tämä selvitys ovat saatavilla Biohitin Internet-sivuilla osoitteessa www.biohit.com/ fi/sijoittajat.

BIOHITIN TOIMINNASSAAN NOUDATTAMAT SÄÄNNÖKSET

Biohit Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka B-osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX Helsingin pörssissä ryhmässä Small cap/Terveydenhuolto. Biohit-konserniin kuuluu Biohit Oyj -emoyhtiön lisäksi yhtiön ulkomaiset, lähinnä Biohit Oyj:n tuotteiden myyntiin ja markkinointiin keskittyvät tytäryhtiöt (konsernista käytetään seuraavassa lyhennettä "Biohit"). Biohitin pääkonttori sijaitsee Helsingissä.

Biohit noudattaa konsernin hallinnoinnissa voimassa olevan lainsäädännön lisäksi julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia standardeja ja suosituksia, NASDAQ OMX Helsinki Oy:n säännöksiä sekä Biohit Oyj:n yhtiöjärjestystä. Biohit Oyj noudattaa hallinnoinnissa myös Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n lokakuussa 2008 hyväksymää ja 1.1.2009 voimaan tullutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia ("hallinnointikoodi"), joka on saatavilla osoitteessa www.cgfinland.fi.

BIOHITIN HALLINTOELIMET VUONNA 2010

Biohitin ylintä päätäntävaltaa käyttävät yhtiön osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Yhtiön hallitus valvoo yhtiön hallintoa, organisaatiota ja konsernin tuloskehitystä. Yhtiön operatiivisesta johtamisesta vastaa toimitusjohtaja, jota avustaa kaksi johtoryhmää.

Yhtiökokous

Vuoden 2010 aikana Biohit Oyj piti varsinaisen yhtiökokouksen 23.4.2010 Helsingissä. Yhtiökokouksessa oli edustettuna 2 975 490 kpl A-osakkeita ja 5 125 474 kpl B-osakkeita, jotka vastaavat 62,62 % yhtiön kaikista osakkeista ja 93,04 % kaikista äänistä. Läsnä tilaisuudessa oli yli puolet hallituksen jäsenistä ja kaikki uudet jäsenehdokkaat sekä päävastuullinen tilintarkastaja. Biohit ei pitänyt vuoden aikana muita yhtiökokouksia.

Hallitus

Biohitin hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu 5-7 yhtiökokouksen valitsemaa varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenet valitsevat keskuudestaan hallituksen puheenjohtajan.

Hallituksen jäsenen toimikausi alkaa siitä yhtiökokouksesta, jossa hänet on valittu ja päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Hallitus huolehtii Biohitin hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen

vastuualueeseen kuuluu siten hallituksen vahvistaman kirjallisen työjärjestyksen mukaisesti huolehtia seuraavista tehtävistä:

• • Huolehtia osakasarvon kehittämisestä.
• • Huolehtia kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä.
• • Hyväksyä Biohit Oyj:n tilinpäätös ja konsernitilinpäätös sekä toimintakertomus päättyneeltä tilikaudelta.
• • Hyväksyä osavuosikatsaus vuosittain maaliskuun, kesäkuun ja syyskuun lopussa päättyviltä jaksoilta.
• • Päättää Biohitin liiketoimintasuunnitelmasta, budjetista ja investointisuunnitelmasta.
• • Päättää Biohitin rahoituspolitiikasta ja riskienhallintapolitiikasta.
• • Vahvistaa johdon palkitsemis- ja kannustinjärjestelmät.
• • Nimittää yhtiön toimitusjohtaja.
• • Päättää Biohitin strategiasta, organisaation rakenteesta, investoinneista sekä muista laajakantoisista ja merkittävistä asioista.

Hallituksen päätöksenteko perustuu yhtiön operatiivisen johdon laatimiin raportteihin konsernin ja sen eri liiketoimintayksiköiden toiminnan kehityksestä.

Hallituksen koollekutsumisesta ja hallituksen työskentelyn järjestämisestä vastaa hallituksen puheenjohtaja. Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa eli 10-12 kertaa vuodessa ja kokousten ajankohdat vahvistetaan ennakkoon koko toimikaudeksi. Tarvittaessa hallitus kokoontuu useamminkin sekä järjestää tarvittaessa puhelinkokouksia.

Biohit Oyj:n hallitus kokoontui vuoden 2010 aikana 13 kertaa. (10 kertaa vuonna 2009). Keskimääräinen osallistumisprosentti oli 90 % (87 %).

Hallituksen jäsenet

Biohit Oyj:n hallitukseen ovat vuonna 2010 kuuluneet seuraavat henkilöt:

Reijo Luostarinen, s.1939, KTT, emeritus professori

• Hallituksen jäsen vuodesta 1993, puheenjohtaja
• Riippumaton merkittävästä osakkeenomistajasta mutta ei-riippumaton yhtiöstä
• Helsingin Kauppakorkeakoulun (HKKK) kansainvälisen liiketoiminnan professori ja johtaja
• Osallistui hallituksen kokouksiin 12 kertaa vuonna 2010

Jukka Ant-Wuorinen, s.1950, ekonomi

• Hallituksen jäsen vuodesta 2009, varapuheenjohtaja
• Riippumaton merkittävästä osakkeenomistajasta ja yhtiöstä
• ANTON Invest Oy:n, Newcodent Oy:n ja Rukasuites:in hallitusten puheenjohtaja
• Osallistui hallituksen kokouksiin 13 kertaa vuonna 2010

Ainomaija Haarla, s. 1953, TkT, MBA

• Hallituksen jäsen vuodesta 2010
• Riippumaton merkittävästä osakkeenomistajasta ja yhtiöstä
• Tekniikan Akatemia -säätiön toimitusjohtaja
• Korona Invest Oy:n hallituksen puheenjohtaja sekä Neste Oil Oyj:n, Altia Oyj:n ja Euroopan insinööriakatemioiden, Euro-CASEn hallitusten jäsen
• Osallistui hallituksen kokouksiin 9 kertaa vuonna 2010 (Haarlan kausi alkoi 14.5.2010)

Kalle Kettunen, s.1964, DI, MBA

• Hallituksen jäsen vuodesta 2008
• Riippumaton merkittävästä osakkeenomistajasta ja yhtiöstä
• Telko Oy:n toimitusjohtaja
• Osallistui hallituksen kokouksiin 12 kertaa vuonna 2010

Eero Lehti, s. 1944, VTM, kauppaneuvos

• Hallituksen jäsen vuodesta 2009
• Riippumaton merkittävästä osakkeenomistajasta ja yhtiöstä
• Kansanedustaja vuodesta 2007
• Taloustutkimus Oy:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja
• Suomen Lehtiyhtymä Oy:n pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja
• Osallistui hallituksen kokouksiin 8 kertaa vuonna 2010

Mikko Salaspuro, s. 1939, LKT, professori

• Hallituksen jäsen vuodesta 2008
• Riippumaton merkittävästä osakkeenomistajasta mutta ei-riippumaton yhtiöstä
• Sisätautilääkäri, gastroenterologi ja alkoholisairauksien professori Helsingin yliopistossa
• Osallistui hallituksen kokouksiin 12 kertaa vuonna 2010

Osmo Suovaniemi, s. 1943, LKT, professori

• Hallituksen jäsen vuodesta 1988
• Ei-riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajasta
• Biohitin perustaja ja yhtiön entinen toimitusjohtaja
• Osallistui hallituksen kokouksiin 12 kertaa vuonna 2010

Katsauskauden aikana Biohit Oyj:n hallituksen puheenjohtajana on toiminut Reijo Luostarinen ja varapuheenjohtajana Jukka Ant-Wuorinen.

Hallituksen valiokunnat

Biohitin liiketoiminnan laajuus ei edellytä erillisen hallituksen tarkastusvaliokunnan perustamista eikä hallituksen toimintaa tehostamaan ole perustettu muitakaan erillisiä valiokuntia.

Toimitusjohtaja

Biohit Oyj:n juoksevaa hallintoa hoitaa yhtiön toimitusjohtaja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Emoyhtiön toimitusjohtajan valitsee hallitus ja hän toimii samalla myös konsernijohtajajana. Hän huolehtii myös yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot perustuvat kirjalliseen sopimukseen, jonka hallitus hyväksyy. Toimitusjohtaja ei voi toimia yhtiön hallituksen puheenjohtajana.

Yhtiön toimitusjohtajana toimi 9.6.2010 asti hallituksen jäsen, professori Osmo Suovaniemi. 10.6.2010 alkaen toimitusjohtajana on toiminut varatuomari Jussi Heiniö:

Jussi Heiniö, s. 1962, varatuomari

• Biohit Oyj:n palveluksessa vuodesta 1997
• Ennen Biohitiä hän toimi mm. asianajajana, notaarina ja vt. käräjätuomarina Vantaan tuomiokunnassa.

Konsernin johtoryhmät

Biohitissä on kaksi johtoryhmää, joista toinen johtoryhmä keskittyy nesteannosteluliiketoimintaan ja sen kehittämiseen sekä koko konsernia koskeviin hallinnollisiin asioihin ja toinen johtoryhmä puolestaan diagnostiikkaliiketoimintaan ja sen kehittämiseen.

Molemmat johtoryhmät organisoitiin uudelleen vuonna 2010 konsernin uuden strategian mukaisesti.

Nesteannosteluliiketoiminnan johtoryhmän kokoonpano ja vastuualueet ovat heinäkuun 2010 alusta olleet seuraavat: Jussi Heiniö (toimitusjohtaja), Erkki Vesanen (tuoteportfolion hallinta), Kalle Härkönen (operatiiviset toiminnot), Jukka-Pekka Haapalahti (myynti ja markkinointi), Seppo Riikonen (laatu ja riskienhallinta), Tiina Hankonen (talous, ICT ja HR) ja Josefin Hoviniemi (viestintä).

Nesteannosteluliiketoiminnan johtoryhmä kokoontui vuoden 2010 aikana yhteensä 20 kertaa. Diagnostiikkaliiketoiminnan johtoryhmän kokoonpano ja vastuualueet ovat lokakuun alusta läh-

tien: Jussi Heiniö (toimitusjohtaja), Yrjö E K Wichmann (liiketoiminnan johtaja 30.12.2010 asti), Lea Paloheimo (tuoteportfolion hallinta), Kalle Härkönen (operatiiviset toiminnot), Jukka-Pekka Haapalahti (myynti ja markkinointi), Terhi Lampén (markkinointi), Seppo Riikonen (laatu ja riskienhallinta), Tiina Hankonen (talous, ICT ja HR) ja Josefin Hoviniemi (viestintä).

Diagnostiikkaliiketoiminnan johtoryhmä kokoontui vuoden 2010 aikana yhteensä 11 kertaa.

Johtoryhmiin kuuluivat vuoden aikana myös Osmo Suovaniemi (toimitusjohtaja 9.6.2010 asti), Petteri Rehu (talous, 31.3.2010 asti), Päivi Siltala (myynti ja markkinointi, 26.3.2010 asti), Mikko Patrakka (myynti ja markkinointi, 6.5.2010 asti), Marjo Nikulin (diagnostiikan tuotanto, 30.9.2010 asti) ja Tapani Tiusanen (diagnostiikan instrumentti- ja ohjelmistokehitys, 30.9.2010 asti). Diagnostiikkaliiketoiminnasta vastannut Yrjö Wichmann jätti tehtävänsä 31.12.2010 Biohit Oyj:n hallituksen ja toimitusjohtajan yhteisestä sopimuksesta.

Tytäryhtiöiden johto

Biohit Oyj:n tytäryhtiöiden johtamisesta vastaavat tytäryhtiöiden toimitusjohtajat, jotka raportoivat emoyhtiön toimitusjohtajalle.

Tytäryhtiöiden tehtävänä on vastata kussakin asemamaassa Biohitin tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista. Tytäryhtiöiden johto toimii Biohit Oyj:n toimitusjohtajan johdon ja valvonnan alaisuudessa.

Tytäryhtiöiden johtajat olivat vuonna 2010: Venkat Rao (Intia), Ian Hemmings (Iso-Britannia), Hideaki Mizoguchi (Japani), Eirik Pettersen (Kiina), Régis Carnis (Ranska), Matthias Beuse (Saksa),Victor Peppi (Venäjä) ja Robert P. Gearty (Yhdysvallat).

Biohitin hallituksen ja operatiivisen johdon henkilötiedot ja osakeomistustiedot löytyvät Biohitin Internet-sivuilta: www.biohit.com/fi/sijoittajat.

PALKITSEMINEN 2010

Hallituksen jäsenet

Biohit Oyj:n hallituksen jäsenten palkkiot vahvistaa varsinainen yhtiökokous. Yhtiökokous päätti 23.4.2010 pitämässään varsinaisessa yhtiökokouksessa, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan 1 550 euron suuruinen ja muille hallituksen jäsenille 1 300 euron suuruinen kuukausikohtainen palkkio.

Hallituksen jäsenille muuten kuin hallituksen jäsenyyden perusteella maksetut palkkiot ovat perustuneet aikaveloitukseen ja veloituksen perusteet on hyväksynyt hallitus.

Hallituksen jäsenistä professori Osmo Suovaniemen kanssa on lisäksi tehty 10.6.2010 työsopimus, jonka perusteella Suovaniemelle hallituksen strategisen neuvonantajan tehtävien perusteella maksetaan hallituksen vahvistama kuukausipalkkio. Palkkion suuruus vuonna 2010 on auto- ja puhelinedun lisäksi 14 000 euroa kuukaudessa.

Toimitusjohtaja ja yhtiön muun johto

Toimitusjohtajan palkkion ja hänen palvelussuhteen ehdot vahvistaa hallitus. Yhtiön nykyisen toimitusjohtajan palkkio vuonna 2010 on auto- ja puhelinedun lisäksi 16 000 euroa kuukaudessa. Toimitusjohtajasopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Mikäli yhtiö irtisanoo sopimuksen ilman työsopimuslain mukaista perustetta, on toimitusjohtajalla sopimuksen päättyessä oikeus erokorvaukseen, joka vastaa 9 kuukauden rahapalkkaa.

Biohitin johtoryhmien jäsenten palkkiot ja työsuhteen ehdot vahvistaa toimitusjohtaja. Biohitin hallitus vahvistaa johtoryhmien jäsenten sekä toimitusjohtajan tulospalkkion perusteet. Tulospalkkiot määräytyvät henkilön vastuualueeseen kuuluvan liiketoiminnan liikevaihdon ja tuloksen kehityksen perusteella. Tulospalkkioiden enimmäismäärät riippuvat henkilön kuukausipalkasta ja vastaavat enimmillään kolmen kuukauden kuukausipalkkaa.

Vuodelta 2010 toimitusjohtajalle ja johtoryhmien jäsenille ei ole vahvistettu tulospalkkiota.

Tytäryhtiöiden johdon palkkiot sekä tulossidonnaiset kannustinpalkkiot vahvistaa Biohit Oyj:n toimitusjohtaja hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Tulossidonnaiset kannustinpalkkiot perustuvat kunkin yksikön eri tuotesegmenttien myynnin ja tuloksen kehitykseen.

Biohitissä ei ole käytössä kannustinjärjestelmää, jossa yhtiön johdolle annettaisiin palkkiona yhtiön omia osakkeita.

Eläkejärjestelyt

Konserniin kuuluvien yhtiöiden toimitusjohtajien kanssa ei ole tehty merkittäviä, lakisääteisistä eläke-eduista poikkeavia sopimuksia.

Palkkiot ja muut etuisuudet 2010

31.12.2010 päättyneen tilikauden aikana emoyhtiön hallituksen jäsenille maksettiin palkkioita yhteensä 104 tuhatta euroa (87 tuhatta euroa vuonna 2009).

Toimitusjohtajan palkat muodostuivat Osmo Suovaniemen palkasta 90 tuhatta euroa ajalta 1.1.- 9.6.2010 ja Jussi Heiniön palkasta 119 tuhatta euroa ajalta 10.6.-31.12.2010. 10.6.2010 lähtien Osmo Suovaniemi on ollut hallituksen päätöksellä työsuhteessa yhtiöön tieteellisen neuvottelukunnan jäsenenä ja hänen palkkansa 10.6.-31.12.2010 välisenä aikana oli 113 tuhatta euroa. Tytäryhtiöiden hallitusten jäsenille maksetuista palkkioista 27 tuhatta euroa (20 tuhatta euroa) on maksettu Jussi Heiniölle ja 27 tuhatta euroa (40 tuhatta euroa) Osmo Suovaniemelle.

Konsernin toimitusjohtajien palkat ja palkkiot olivat 801 tuhatta euroa ja (839 tuhatta euroa vuonna 2009).

Muiden johtoryhmäjäsenten yhteenlasketut palkat olivat 1 002 tuhatta euroa (854 tuhatta euroa vuonna 2009).

TALOUDELLISEEN RAPORTOINTIPROSESSIIN LIITTYVÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PÄÄPIIRTEET

Biohitin sisäisen valvonnan tehtävänä on varmistaa, että konsernin liiketoimintaa harjoitetaan voimassa olevien lakien ja määräysten puitteissa sekä hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Sisäisellä valvonnalla pyritään turvaamaan se, että konserni toimii mahdollisimman tehokkaasti ja organisaation eri tasoilla pyritään saavuttamaan ne tavoitteet ja päämäärät, jotka hallitus on vahvistamassaan strategiassaan asettanut. Riskienhallinnan tehtävänä on tukea näiden tavoitteiden saavuttamista ennakoimalla ja hallitsemalla liiketoimintaan liittyviä riskejä.

Valvontaympäristö

Biohitin liiketoiminnan ja hallinnon tavoitteena on pyrkiä toteuttamaan yhtiön arvoja, joista tärkeimpänä on tavoite edistää terveyttä ja hyvinvointia innovaatioiden avulla. Biohitin liiketoiminnat ovat jakautuneet nesteannosteluliiketoimintaan ja diagnostiikkaliiketoimintaan, joissa yhtiö harjoittaa sekä valmistavaa toimintaa että markkinointi- ja myyntitoimintaa kansainvälisesti.

Biohitin valvontaympäristön määrittää hallitus, joka ylimpänä hallinnollisena elimenä vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä. Toimitusjohtaja vastaa tehokkaan valvontaympäristön säilyttämisestä ja sisäisen valvonnan toimivuudesta. Taloudellisen raportoinnin toimivuudesta, tilinpäätösstandardien tulkinnasta ja soveltamisesta vastaa Biohitin talousosasto erikseen vahvistettujen ohjeiden mukaisesti.

Riskien arviointi

Biohitin taloudelliseen raportointiin liittyvien riskien arvioinnin päämääränä on tunnistaa konsernin liiketoimintaan ja toimintaympäristöön liittyvät merkittävimmät riskit siten, että niiden kustannustehokas hallinta ja seuranta palvelevat yhtiön strategisia ja toiminnallisia päämääriä mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.

Päävastuu riskien arvioinnista ja niiden hallinnoinnin toteutumisen valvonnasta kuuluu yhtiön hallitukselle. Yhtiön toimitusjohtajan tehtävänä on yhdessä emoyhtiön operatiivisen johdon ja tytäryhtiöiden johdon kanssa varmistua siitä, että konsernin riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. Emoyhtiön operatiivinen johto vastaa siitä, että eri liiketoiminta-alueiden riskit tunnistetaan ja hallitaan. Tytäryhtiöiden johdon vastuulla on puolestaan kullekin markkina-alueelle ominaisten riskien tunnistaminen ja hallinta.

Riskienhallinta on osa Biohitin sisäisen valvonnan prosesseja, jossa säännöllisesti seurataan liiketoimintaan liittyviä riskejä ja niissä tapahtuvia muutoksia sekä ryhdytään tarvittaviin suojaaviin toimenpiteisiin. Riskien hallinnassa on kiinnitetty huomiota liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen ja taloudellisten väärinkäytösten ennaltaehkäisyyn.

Valvontatoimenpiteet

Sisäisen valvonnan toimenpiteet on integroitu osaksi konsernin liiketoiminnan yleistä johtamis- ja raportointiprosessia. Tytäryhtiöt raportoivat liiketoiminnan ja tuloksen kehityksestä sekä merkittävimmistä poikkeamista kuukausittain sekä vuosineljänneksittäin konsernijohdolle. Konsernijohto raportoi koko konsernin toiminnasta hallitukselle, joka yhdessä toimitusjohtajan kanssa päättää konsernin toimintaa ohjaavista menettelytavoista sekä konsernin strategiasta.

Tytäryhtiöiden hallituksissa seurataan tytäryhtiöiden liiketoiminnan kehitystä sekä valvotaan, että emoyhtiön vahvistamia liiketoiminnan ohjauksen osalta antamia ohjeita sekä muita menettelyohjeita noudatetaan. Tytäryhtiöiden hallitukset kokoontuvat pääsääntöisesti jokaisen vuosineljänneksen jälkeen. Tytäryhtiöiden hallitusten työskentely perustuu tytäryhtiöiden johdon laatimiin kirjallisiin vuosineljännesraportteihin sekä talousraportteihin.

Biohitin liiketoiminnan valvonta tapahtuu edellä esitetyn johtamisjärjestelmän avulla. Liiketoiminnan seurantaa ja varainhoidon valvontaa varten yhtiössä on käytettävissä tarvittavat raportointijärjestelmät.

Emoyhtiön talousosasto antaa ohjeet tilinpäätöksen ja osavuosikatsausten laadinnasta sekä laatii konsernitilinpäätöksen. Emoyhtiön talousosasto hoitaa keskitetysti hallituksen ja toimitusjohtajan antamien ohjeiden puitteissa Biohit-konsernin varainhankintaan ja -hallintaan liittyviä tehtäviä ja vastaa korko- ja kurssiriskin hallinnasta. Tytäryhtiöiden johtajat valvovat, että raportointi kunkin tytäryhtiön osalta tehdään konsernijohdon antamien ohjeiden mukaisesti. Emoyhtiön hallinto-osasto ohjeistaa ja valvoo yhtiössä tehtäviä sopimuksia sekä ohjaa ja valvoo konsernissa toteutettavaa henkilöstöpolitiikkaa.

Viestintä ja tiedotus

Biohitin tavoitteena on viestiä aktiivisesti, oikea-aikaisesti ja yhdenmukaisesti yhtiön toiminnasta kaikille sidosryhmilleen. Yhtiö pyrkii viestinnällä ottamaan kaikkien sidosryhmien erikoistarpeet ja -intressit huomioon. Tavoitteena on lisätä luottamusta yhtiötä kohtaan ja siten edistää yhtiön liiketoimintaa. Biohitin hallitus on vahvistanut tiedonantoperiaatteet, joiden avulla pyritään varmistamaan tiedon tarkkuus ja luotettavuus. Periaatteissa on vahvistettu myös, kuka vastaa kulloinkin tiedottamisesta.

Biohitin taloushallinto jakaa säännöllisesti tietoa taloushallinnon raportointiin liittyvistä prosesseista, joilla taataan sisäisen valvonnan tehokkuuden edellyttämä tiedon reaaliaikainen saanti. Taloushallinnon ohjeistukset sekä yhtiön tiedonantoperiaatteet pyrkivät varmistamaan sen, että sisäisen valvonnan edellyttämä viestintä ja tiedotus tapahtuu riittävän kattavasti ja nopeasti.

Seuranta

Taloudelliseen raportointiin liittyvän sisäisen valvonnan tehokkuutta valvovat hallitus, toimitusjohtaja, johtoryhmien jäsenet sekä tytäryhtiöiden toimitusjohtajat. Valvonnan pääpainopisteenä on viikoittaisten ja kuukausittaisten talousraporttien ja ennusteiden seuraaminen sekä liiketoimintasuunnitelmista tapahtuvien poikkeamien analysointi. Seuranta toteutuu säännönmukaisesti kaikissa hallituksen ja johtoryhmän kokouksissa, joissa raportit käydään läpi. Seurantaa tukee konserninjohdon ja yhtiön tilintarkastajan säännönmukainen yhteydenpito ja poikkeamien läpikäynti, mikä tapahtuu vähintään vuosineljänneksittäin. Konsernin tytäryhtiöiden tilintarkastuksen puitteet ja keskeisimmät tarkastusalueet määritellään yhdessä konsernin talousjohdon ja päävastuullisen tilintarkastajan kesken.

Biohitissä ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen yksikköä vaan päävastuu sisäisen tarkastuksen käytännön toteuttamisesta on konsernin taloushallinnolla.

Konsernin liiketoiminnan seurantaa ja varainhoidon valvontaa varten yhtiössä on käytettävissä tarvittavat sisäisen valvonnan raportointijärjestelmät. Raportointijärjestelmät tuottavat yhtiön taloushallinnolle kuukausitasolla taloudellista informaatiota mm. sen varmistamiseksi että emoyhtiön vahvistamia taloushallinnon ohjeita mm. toimivaltuuksien osalta noudatetaan. Konsernin tilintarkastaja sekä kunkin tytäryhtiön tilintarkastaja arvioi sisäisen valvontajärjestelmän toimivuutta tilintarkastuksen yhteydessä sekä satunnaisesti pistokokein tilikauden aikana.

TILINTARKASTUS 2010

Biohitin lakisääteisestä tilintarkastuksesta vastaa yhtiökokouksen valitsema tilintarkastaja. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiössä on yksi tilintarkastaja, jonka on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö.

Biohitin tilintarkastajana on vuonna 2010 toiminut tilintarkastus KHT-yhteisö Ernst &Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT-tilintarkastaja Erkka Talvinko.

Tilintarkastuspalkkiot

Tilikaudella 2010 laskutetut tilintarkastuspalkkiot olivat konsernissa yhteensä 138 tuhatta euroa (124 tuhatta euroa vuonna 2009). Lisäksi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy:lle on maksettu muista palveluista yhteensä 29 tuhatta euroa (28 tuhatta euroa vuonna 2009).

SISÄPIIRI

Biohitissä on käytössä sisäpiiriohje, joka muodostuu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeesta ja Biohitiä koskevista täsmennyksistä.

Biohitin sisäpiiriasioiden valvonnasta vastaa yhtiön viestintäjohtaja. Hän vastaa mm. siitä, että sisäpiiritietoa käsittelemään joutuvat henkilöt ovat tietoisia sisäpiirimääräyksistä ja että he noudattavat kaupankäyntirajoituksia. Yhtiön sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa Biohit Oyj:n liikkeeseen laskemilla arvopapereilla 21 vuorokauden aikana ennen tilinpäätöstiedotteen ja osavuosikatsausten julkistamista. Hankekohtaiset sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaan yhtiön arvopapereilla ennen hankkeen julkistamista tai sen raukeamista.

Biohitin sisäpiiriläisten omistus- ja kaupankäyntitiedot löytyvät Biohitin Internet-sivuilta www.biohit.com/fi/sijoittajat.

1 000 €	Liitetieto		01.01.–31.12.2010 01.01.–31.12.2009
Liikevaihto	2.3	40 044	35 366
Liiketoiminnan muut tuotot	2.4	217	162
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden
varastojen muutos		-430	-278
Materiaalit ja palvelut	2.5	-7 773	-6 471
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	2.6, 2.9	-17 120	-14 899
Poistot	2.7	-1 671	-1 718
Liiketoiminnan muut kulut	2.8, 2.9	-12 760	-10 972
Liikevoitto		507	1 190
Rahoitustuotot	2.10	663	372
Rahoituskulut	2.10	-782	-893
Voitto ennen veroja		388	669
Tuloverot	2.11	-327	-282
Tilikauden voitto		61	387
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot		190	-130
Tilikauden laaja tulos yhteensä		251	257
Tilikauden voiton jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		61	387
Yhteensä		61	387
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		251	257
Yhteensä		251	257
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta
laskettu osakekohtainen tulos
Osakekohtainen tulos, laimentamaton
ja laimennettu, EUR	2.12	0,00	0,03

KONSERNITASE

1 000 €	Liitetieto	31.12.2010	31.12.2009	1 000 €	Liitetieto	31.12.2010	31.12.2009
Varat				Oma pääoma ja velat
Pitkäaikaiset varat				Oma pääoma
Liikearvo	2.13	2 638	2 638	Osakepääoma	2.20	2 199	2 199
Aineettomat hyödykkeet	2.13	3 177	2 349	Muuntoerot	2.20	-134	-323
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	2.14	6 531	6 460	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	2.20	12 407	12 404
Rahoitusvarat	2.15, 2.18	12	9	Kertyneet voittovarat		-1 469	-1 530
Laskennalliset verosaamiset	2.16	1 849	1 937	Emoyhtiön osakkeenomistajien oman
Pitkäaikaiset varat yhteensä		14 206	13 393	pääoman osuus		13 003	12 749
				Oma pääoma yhteensä		13 003	12 749
Lyhytaikaiset varat				Pitkäaikainen vieras pääoma
Vaihto-omaisuus	2.17	5 238	5 138	Eläkevelvoitteet	2.21	155	118
Myyntisaamiset ja muut saamiset	2.15, 2.18	7 779	6 888	Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma
				Pääomalainat	2.15, 2.23	696	775
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti				Muut korolliset velat	2.15, 2.23	7 849	3 079
kirjattavat rahoitusvarat	2.15, 2.19	500	400	Korolliset velat yhteensä	2.15, 2.23	8 544	3 854
Rahavarat	2.15, 2.19	1 659	1 580	Muut velat	2.15, 2.24	701	672
Lyhytaikaiset varat yhteensä		15 177	14 006	Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä		9 400	4 645
Varat yhteensä		29 383	27 399	Lyhytaikainen vieras pääoma
				Ostovelat	2.15, 2.24	1 854	1 409
				Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma	2.15, 2.23	920	5 118
				Varaukset	2.22	50	-
				Muut velat	2.15, 2.24	4 156	3 478

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 6 980 10 005

Oma pääoma ja velat yhteensä 29 383 27 399

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

1 000 €		Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
				Sijoitetun vapaan oman		Oma
		Osake-	Muunto-	pääoman	Kertyneet	pääoma
	Liitetieto	pääoma	erot	rahasto	voittovarat	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2009		2 199	-194	12 404	-1 917	12 492
Tilikauden laaja tulos yhteensä	2.20	-	-130	-	387	257
Oma pääoma 31.12.2009		2 199	-324	12 404	-1 530	12 749
1 000€			Emoyhtiön	omistajille kuuluva oma pääoma
				Sijoitetun vapaan oman		Oma
		Osake-	Muunto-	pääoman	Kertyneet	pääoma
	Liitetieto	pääoma	erot	rahasto	voittovarat	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2010		2 199	-324	12 404	-1 530	12 749
Vaihtovelkakirjan oman
pääoman osuuden muutos				4		4
Tilikauden laaja tulos yhteensä	2.20	-	190	-	61	251
Oma pääoma 31.12.2010		2 199	-134	12 407	-1 469	13 003

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

1000 €	Liitetieto	2010	2009
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto		61	387
Oikaisut tilikauden tulokseen
Poistot	2.7	1 671	1 718
Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot		-113	199
Rahoitustuotot ja -kulut		232	321
Tuloverot		327	282
Oikaisut tilikauden tulokseen yhteensä		2 117	2 519
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten
lisäys (-) /vähennys(+)		-1 030	-141
Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+)		-100	631
Lyhytaikaisten korottomien velkojen
lisäys (+)/vähennys (-)		1 235	109
Käyttöpääoman muutos yhteensä		105	599
Maksetut korot		-515	-517
Saadut korot		3	12
Realisoituneet kurssivoitot ja -tappiot		397	175
Maksetut tuloverot		-207	-380
Liiketoiminnan nettorahavirta		1 961	2 796

1000 €	Liitetieto	2010	2009
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin
hyödykkeisiin		-1 778	-2 020
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
luovutustulot			- 1
Investoinnit rahastoihin ja talletuksiin		-100	-
Luovutustuotot investoinneista rahastoihin
ja talletuksiin			- 116
Investointien nettorahavirta		-1 878	-1 903
Rahoituksen rahavirta
Rahoitusleasingvelkojen maksut		-262	-118
Lainojen nostot		5 650	-
Lainojen takaisinmaksut		-5 498	-478
Rahoituksen nettorahavirta		-109	-596
Rahavarojen muutos		-26	298
Rahavarat tilikauden alussa		1 580	1 310
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		105	-28
Rahavarat tilikauden lopussa	2.19	1 659	1 580

2. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

2.1 YRITYKSEN PERUSTIEDOT

Biohit Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, joka valmistaa nesteannostelu- ja diagnostiikkatuotteita sekä diagnostisia analyysijärjestelmiä tutkimuslaitosten, terveydenhuollon ja teollisuuden käyttöön. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet–sivuilta www.biohit.com sekä konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Laippatie 1, Helsinki.

Biohit Oyj:n hallitus on hyväksynyt tilinpäätöksen julkistettavaksi kokouksessaan 28.2.2011. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

2.2 TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Laatimisperiaatteet

Tämä tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2010 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia sijoituksia sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Biohit Oyj ja kaikki sen tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankintamenoon luetaan luovutetut varat käypään arvoon, syntyneet tai vastattavaksi otetut velat, liikkeeseen lasketut oman pääoman ehtoiset instrumentit sekä hankinnasta välittömästi aiheutuneet kulut. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot, sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tilikauden voiton jakautuminen emoyhtiön omistajille ja vähemmistölle esitetään tuloslaskelman yhteydessä ja vähemmistölle kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Vähemmistön osuus kertyneistä tappioista kirjataan konsernitilinpäätökseen enintään sijoituksen määrään saakka. Konsernilla ei ole osakkuus- tai yhteisyrityksiä eikä vähemmistöosakkaita.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta. Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Valuuttamääräiset liiketapahtumat merkitään toimintavaluutan määräisinä tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä rahamääräiset saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Valuuttamääräiset muut kuin rahamääräiset erät on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi tapahtumapäivän kurssiin. Muuntamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan. Konsernin sisäisten myyntisaamisten ja ostovelkojen muuntamisesta syntyneet kurssierot kirjataan rahoituseriin ja vastaavat ulkoiset erät käistellään myynnin- tai ostojen oikaisuerinä. Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssin mukaan ja taseet tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Kurssiero, joka johtuu tuloslaskelmaerien muuntamisesta keskikurssin mukaan ja taseerien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssin mukaan, on kirjattu omana eränä konsernin oman pääoman muuntoeroihin. Ulkomaiseen tytäryhtiöön tehdyksi nettosijoitukseksi laskettavan rahamääräisen erän kurssiero kirjataan muuntoeroihin. IFRS 1-standardin salliman helpotuksen mukaisesti ennen IFRS-standardeihin siirtymistä kertyneet kumulatiiviset muuntoerot on kirjattu kertyneisiin voittovaroihin IFRS-standardeihin siirtymisen yhteydessä, eikä niitä myöskään myöhemmin tytäryrityksen myynnin yhteydessä kirjata tuloslaskelmaan.

Liiketoimintasegmentit

Biohit on organisoinut liiketoimintansa kahteen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat Nesteannostelu ja Diagnostiikka. Konsernin segmenttiraportointimuoto on liiketoiminta-alueiden mukainen. Tämän lisäksi Biohit raportoi tietoja koskien maantieteellisiä alueita, jotka ovat Eurooppa, Aasia, Amerikka ja muut maat.

Liiketoimintasegmentti tuottaa tuotteita tai palveluita, joiden riskit ja kannattavuus eroavat toisten liiketoimintasegmenttien riskeistä ja kannattavuudesta. Maantieteelliset alueet myyvät tuotteita ja palveluita taloudellisessa ympäristössä, jonka riskit ja kannattavuus eroavat toisenlaisissa taloudellisissa ympäristöissä toimivien yksiköiden riskeistä ja kannattavuudesta.

Tuloutusperiaatteet

Tavaroiden ja palveluiden myynti tuloutetaan, kun niihin liittyvät olennaiset riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle, eikä tavaroiden ja palveluiden maksuun, kustannuksiin tai tavaroiden mahdolliseen palautukseen liity merkittävää epävarmuutta. Kirjattavan tuoton määrä muodostuu myydystä tavarasta tai palvelusta saatavan vastikkeen käyvän arvon perusteella vähennettynä arvonlisäverolla sekä paljous- ja muilla alennuksilla sekä myyntiin liittyvillä valuuttakurssivoitoilla ja –tappioilla. Korkotuotot kirjataan efektiivisen koron menetelmän mukaisesti. Osinkotuotot kirjataan, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hankintameno sisältää hankinnasta välittömästi aiheutuvat kustannukset. Myöhemmin syntyneet menot sisällytetään hyödykkeen kirjanpitoarvoon tai kirjataan erillisenä hyödykkeenä vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti sille kaudelle, kun ne ovat toteutuneet.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

	vuotta
Rakennukset	20 – 30
Koneet ja kalusto	3 – 10

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet, paitsi jos ne liittyvät aktivoitavan investoinnin hankintamenoon. Tällöin hankintamenoon aktivoidaan konsernin keskimääräiseen rahoituskuluun perustuva rahoituskustannus Lainojen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot, jotka liittyvät selkeästi tiettyyn lainaan, sisällytetään lainan alkuperäiseen jaksotettuun hankintamenooon ja jaksotetaan korkokuluksi efektiivisen koron menetelmää käyttäen.

Julkiset avustukset

Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät julkiset avustukset on kirjattu käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi, jolloin ne tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Muut kuin pitkäaikaisten varojen hankintaan liittyvät avustukset on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Tätä aiempien liiketoimintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona. Näiden hankintojen luokittelua tai tilinpäätöskäsittelyä ei ole oikaistu konsernin ensimmäistä avaavaa IFRS-tasetta laadittaessa.

Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Hyödykkeestä kirjataan poistot siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 5 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut hyödykkeet kirjataan tasapoistoina kuluksi.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Muut aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa ja kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Konsernilla ei ole taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomia aineettomia hyödykkeitä.

Poistoajat ovat seuraavat:

Patentit	10 vuotta
Kehittämismenot	5 vuotta
ATK-ohjelmistot	3 vuotta
Muut	5-7 vuotta

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvon osalta riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Diskonttauskorkona käytetään korkoa, joka on määritelty ennen veroja ja joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja testattavaan omaisuuserään sisältyvistä riskeistä.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralleottajana

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa, paitsi jos on todennäköistä, ettei hyödykettä lunasteta vuokra-ajan jälkeen. Tällöin poistot tehdään sopimuskauden aikana. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralleantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Konserni ei toimi vuokralleantajana.

Eläkevelvoitteet

Konserniyhtiöissä eläketurva on järjestetty kyseisen maan eläkelainsäädännön ja käytäntöjen mukaisesti. Eläkejärjestelyt ovat pääsääntöisesti maksupohjaisia. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvät maksut on kirjattu sen tilikauden kuluksi, johon ne kohdistuvat. Etuuspohjaisissa järjestelyissä kulut kirjataan tuloslaskelmaan siten, että kulut jaksotetaan työntekijän työvuosille vuosittain tehtävien vakuutusmatemaattisten laskelmien perusteella. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan järjestelyyn osallistuvien henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle työssäoloajalle siltä osin, kun ne ylittävät suuremman seuraavista: 10 % eläkevelvoitteesta tai 10 % varojen käyvästä arvosta.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Jos rahan aika-arvon vaikutus on olennainen, varauksen määränä kirjataan odotettujen menojen nykyarvo.

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja vaihto-omaisuuden sisäisistä katteista.

Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista siltä osin, kun väliaikainen ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, lainoihin ja muihin saamisiin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat –ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvaroihin kuuluvat erät, jotka on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi tai jotka luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi (käyvän arvon vaihtoehdon soveltaminen). Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat koostuvat sijoituksista määräaikaistalletuksiin ja sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon ja kaikkien tämän ryhmän sijoitusten käypä arvo on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten, eli tilinpäätöspäivän ostonoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoituseriin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yritys pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Tämä ryhmä koostuu pääasiassa myyntisaamisista.

Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat sijoituksista noteeraamattomiin osakkeisiin. Ne arvostetaan hankintahintaan, koska niiden markkinat ovat epälikvidit eikä niiden käypä arvo ole luotettavasti määritettävissä. Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, koska konserni ei todennäköisesti tule luopumaan niistä 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.

Rahavarat sisältävät rahat ja pankkisaamiset sekä muut likvidit sijoitukset, joiden maturiteetti on alle kolme kuukautta.

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Korolliset velat koostuvat rahoitusveloista, joista yhtiön on sopimukseen perustuen suoritettava lainan juoksuajalta korkoa tai muita maksuja. Korottomat velat koostuvat veloista, joista yhtiön ei ole suoritettava säännönmukaisia sopimukseen perustuvia korkoja tai muita maksuja.

Vaihtovelkakirjalainan velkaosuuden käypä arvo on määritetty käyttämällä vastaavan velan markkinakorkoa lainan liikkeeseenlaskuhetkellä. Velkaosuus kirjataan jaksotettuun hankintamenoon, kunnes se kuoletetaan vaihtamalla laina osakkeiksi tai maksamalla laina takaisin. Jäännös saadusta rahamäärästä, eli oman pääoman osuus, on kirjattu siihen liittyvillä veroilla vähennettynä ylikurssirahastoon.

Rahoitusvarojen ja –velkojen käypien arvojen määrittämisperiaatteet on esitetty liitetiedossa 2.15.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Mikäli arvonalentumisesta on näyttöä, arvonalennus kirjataan tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalennustappion määrä pienenee myöhemmällä tilikaudella, kirjattu tappio peruutetaan tulosvaikutteisesti, ellei kyse ole myytävissä olevaksi sijoitukseksi luokitellusta oman pääoman ehtoisesta sijoituksesta, jolloin arvonalentumista ei peruuteta tuloksen kautta.

Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa luotettavaa näyttöä siitä, että saamisia ei pystytä keräämään alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Tuloslaskelmaan kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella ja vähennyksen voidaan katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.

Liikevoiton ja -tappion käsite

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto tai -tappio on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuna, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton tai -tappion alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon tai -tappioon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin. Konsernin sisäisten saamisten ja velkojen kurssierot on kirjattu rahoituseriin.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.Vaikka arviot perustuvat viimeisimpään käytettävissä olevaan tietoon, lopulliset toteumat voivat poiketa näistä arvioista. Alla on kuvattu tärkeimpiä alueita, joissa arvioita ja harkintaa on käytetty.

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vähintään vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

Laskennalliset verosaamiset

Käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja väliaikaisista eroista kirjattujen laskennallisten verosaamisten osalta konsernissa arvioidaan vähintään vuosittain, onko todennäköistä, että kyseiselle yhtiölle syntyy riittävästi verotettavaa tuloa ennen käyttämättömien verotuksellisten tappioiden vanhentumista.

Uusien tai muutettujen IFRS-standardien ja IFRIC-tulkintojen soveltaminen

Seuraavilla 1.1.2010 voimaan tulleilla standardeilla, muutoksilla tai tulkinnoilla ei ole ollut vaikutusta konsernin laadintaperiaatteisiin koska konsernilla ei ole kyseisten standardien vaikutuspiiriin kuuluvia tapahtumia:

• • IFRS 3, Liiketoimintojen yhdistäminen
• • IAS 27, Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös
• • IAS 39, Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät
• • IFRS 2, Osakeperusteiset maksut käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa
• • IFRIC 12, Palvelutoimilupajärjestelyt
• • IFRIC 15, Kiinteistöjen rakentamissopimukset
• • IFRIC 16, Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset
• • IFRIC 17, Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille
• • IFRIC 18, Varojen siirrot asiakkailta

2.3 SEGMENTTI-INFORMAATIO

Biohit on organisoinut liiketoimintansa kahteen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat Nesteannostelu ja Diagnostiikka. Konsernin segmenttiraportointimuoto on liiketoiminta-alueiden mukainen. Tämän lisäksi Biohit raportoi tietoja koskien maantieteellisiä alueita, jotka ovat Eurooppa, Aasia, Amerikka ja muut maat.

Konsernin liiketoiminnot on jaettu liiketoimintasegmentteihin erikseen tuotettavien tuotteiden ja palveluiden luonteen mukaisesti. Segmentti edustaa liiketoimintayksikköä, joka tarjoaa erilaisia tuotteita ja palveluja eri markkinoille. Palveluiden tuottamisesta kertyvä osuus konsernin tuotoista ei ole merkittävä. Nesteannostelusegmentti tuottaa elektronisia ja mekaanisia pipettejä, kertakäyttökärkiä ja huoltopalveluita. Diagnostiikkasegmentti tuottaa diagnostisia testijärjestelmiä, testejä ja instrumentteja sekä niihin liittyviä ohjelmistoja. Liiketoimintasegmenttien välillä ei ole myyntiä tai muita liiketapahtumia. Segmenttien varat koostuvat ensisijaisesti aineellisista ja aineettomista käyttöomaisuushyödykkeistä, vaihto-omaisuudesta, saamisista ja liiketoiminnan rahavaroista. Segmenttien velat koostuvat liiketoiminnan veloista eivätkä ne sisällä tiettyjä eriä, kuten verovelkoja tai tiettyjä koko yritykselle yhteisiä velkoja. Investoinnit koostuvat aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä tilikaudella.

Vaikka konsernin kahta liiketoiminnallista segmenttiä johdetaan maailmanlaajuisesti, ne toimivat neljällä eri maantieteellisellä alueella: Eurooppa, Amerikka, Aasia ja muut maat. Myynti on kohdistettu maantieteelliselle alueelle asiakkaan sijaintimaan perusteella. Maantieteellisten alueiden varat ja investoinnit on kohdistettu omaisuuden sijainnin perusteella.Segmenttiraportointi perustuu yhtiön sisäiseen raportointiin. Segmenttien välistä sisäistä kauppaa ei ole.

Maantieteellisten alueiden välisen konsernin sisäisen kaupan osalta siirtohinnat perustuvat markkinaehtoisiin siirtohintoihin.

Liiketoimintasegmentit 2010	Nesteannostelu		Diagnostiikka Kohdistamaton	Yhteensä
Tuloslaskelmatiedot
Liikevaihto	37 798	2 247	-	40 044
Liikevoitto/ -tappio	3 370	-2 863	-	507
Poistot	-1 601	-70	-	-1 671
Korkotuotot	-	-	3	3
Korkokulut	-	-	-533	-533
Varat
Raportoitavan
segmentin varat	19 329	7 853	2 201	29 383
Investoinnit	1 986	583	-	2 569
Velat
Raportoitavan
segmentin velat	1 847	57	14 476	16 380
Liiketoimintasegmentit 2009 Nesteannostelu			Diagnostiikka Kohdistamaton	Yhteensä
Tuloslaskelmatiedot
Liikevaihto	33 550	1 816	-	35 366
Liikevoitto/ -tappio	3 231	-2 041	-	1 190
Poistot	-1 657	-61	-	-1 718
Korkotuotot Korkokulut	- -	- -	12 -517	12 -517
Varat
Raportoitavan
segmentin varat	19 968	5 334	2 097	27 399
Investoinnit	1 930	509	-	2 439
Velat Raportoitavan

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot 2010

		Eurooppa Amerikka		Aasia Muut maat	Yhteensä
Liikevaihto	20 754	7 648	6 248	5 395	40 044
Varat	22 818	2 075	3 900	591	29 383
Investoinnit	2 438	34	90	7	2 569

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot 2009

		Eurooppa Amerikka		Aasia Muut maat	Yhteensä
Liikevaihto	19 357	6 197	4 748	5 066	35 366
Varat	21 661	1 849	3 187	702	27 399
Investoinnit	2 374	2	51	12	2 439

2.4 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

	2010	2009
Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot	-	1
Avustukset	180	38
Muut	37	123
Yhteensä	217	162

2.5 MATERIAALIT JA PALVELUT

	2010	2009
Aineet, tarvikkeet ja tavarat	7 070	5 869
Ulkopuoliset valmistuspalvelut	704	602
Materiaalit ja palvelut yhteensä	7 773	6 471

2.6 TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT

		2010	2009
Palkat		14 227	12 324
Eläkkeet	Etuuspohjaiset	89	19
Eläkkeet	Maksupohjaiset	1 593	1 438
Muut henkilösivukulut		1 733	1 594
Pitkäaikaisiin varoihin aktivoidut palkat		-522	-476
Yhteensä		17 120	14 899

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 2.26 Lähipiiritapahtumat.

Henkilöstön määrä	2010	2009
Toimihenkilöitä keskimäärin	221	224
Työntekijöitä keskimäärin	191	146
Henkilöstö yhteensä keskimäärin	412	370
Henkilöstö tilikauden lopussa	431	383

2.7 POISTOT

	2010	2009
Aineettomat hyödykkeet	254	302
Rakennukset	208	192
Koneet ja laitteet	1 209	1 224
Yhteensä	1 671	1 718

2.8 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

	2010	2009
Matkustus ja muut henkilöstöön liittyvät kulut	2 608	2 187
Vuokrat ja ylläpitokulut	2 841	2 704
Markkinointi- ja myyntikulut	3 240	2 429
Muut ulkopuoliset palvelut	2 709	2 160
Muut liiketoiminnan kulut	1 363	1 492
Yhteensä	12 760	10 972
Tilintarkastuspalkkiot	138	124
Muut palkkiot	29	28
Tilintarkastajille maksetut palkkiot yhteensä	167	152

2.9 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT

Konsernin tutkimus- ja kehittämismenot olivat 2 542 tuhatta euroa (2 409 tuhatta euroa), eli 6,3 % (6,8 %) liikevaihdosta, josta 565 tuhatta euroa (420 tuhatta euroa) on aktivoitu kehittämismenoina.

2.10 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

	2010	2009
Valuuttakurssivoitot rahoitusvaroista ja -veloista	658	320
Voitot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista rahoitusvaroista	3	12
Muut rahoitustuotot	1	40
Rahoitustuotot yhteensä	663	372

Korkokulut rahoitusveloista	-533	-517
Valuuttakurssitappiot rahoitusvaroista ja -veloista	-148	-307
Palkkiokulut	-101	-69
Rahoituskulut yhteensä	-782	-893
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-120	-521
2.11 TULOVEROT
Välittömät verot	2010	2009
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	-204	-208
Laskennalliset verot	-123	-74
Välittömät verot yhteensä	-327	-282
Tuloslaskelman verokulun täsmäytys	2010	2009
Tulos ennen veroja	388	669
Verot laskettuna emoyhtiön 26% verokannalla	-101	-174
Ulkomaisten tytäryhtiöiden eriävien verokantojen vaikutus	-23	57
Vähennyskelvottomien menojen ja verovapaiden tuottojen vaikutus	-60	-100
Muutos tappioista kirjatuissa verosaamisissa /
aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	-123	-74
Muut	-20	8
Verot tuloslaskelmassa	-327	-282

2.12 OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

	2010	2009
Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos, 1000 EUR	61	387
Vaihtovelkakirjalainan korko	263	263
Tilikauden tulos laimennusvaikutuksella oikaistun
osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi	324	650
Keskimääräinen osakemäärä, laimentamaton	12 937 627	12 937 627
Vaihtovelkakirjalainan muunto osakkeiksi	900 000	900 000
Keskimääräinen osakemäärä, laimennettu	13 837 627	13 837 627
Osakekohtainen tulos, laimentamaton EUR	0,00	0,03

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon vaihtovelkakirjalainojen osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimennuksen vaikutus. Vaihtovelkakirjalainoilla ei ole laimentavaa vaikutusta osakekohtainen tulos -tunnuslukuun tilikausilla 2010 ja 2009.

2.13 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

		Aineet-		Muut
	Kehittämis-	tomat		aineettomat
2010	menot	oikeudet		Liikearvo hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2010	1 815	1 832	2 638	1 472	7 757
Lisäykset	565	260	-	531	1 356
Vähennykset	-3	-	-	-	-3
Siirrot erien välillä	-	-	-	-276	-276
Kurssierot	-	-	-	5	5
Hankintameno 31.12.2010	2 376	2 092	2 638	1 732	8 838
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.2010	-356	-1 312	-	-1 101	-2 770
Poistot	-112	-114	-	-28	-254
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.2010	-468	-1 426	-	-1 129	-3 024
Kirjanpitoarvo 1.1.2010	1 458	520	2 638	371	4 987
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	1 908	666	2 638	603	5 815

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

		Aineet-		Muut
	Kehittämis-	tomat		aineettomat
2009	menot	oikeudet	Liikearvo hyödykkeet		Yhteensä
Hankintameno 1.1.2009	1 205	1 730	2 638	1 170	6 743
Lisäykset	420	102	-	811	1 334
Siirrot erien välillä	191	-	-	-507	-316
Kurssierot	-2	-	-	-2	-4
Hankintameno 31.12.2009	1 815	1 832	2 638	1 472	7 757

Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.2009	-222	-1 203	-	-1 045	-2 470
Poistot	-135	-109	-	-56	-300
Arvonalentuminen	-	-	-	-3	-3
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.2009	-356	-1 312	-	-1 101	-2 770
Kirjanpitoarvo 1.1.2009	983	527	2 638	125	4 273
Kirjanpitoarvo 31.12.2009	1 458	520	2 638	371	4 987

Aineettomien hyödykkeiden hankintaa koskevia sopimukseen perustuvia sitoumuksia oli 54 tuhatta euroa (0 tuhatta euroa).

Aineettomat oikeudet koostuvat patenteista. Muihin aineettomiin hyödykkeisiin on aktivoitu rahoitusleasingsopimuksilla hankittuja hyödykkeitä, joiden tilikauden lopun hankintameno oli 474 tuhatta euroa (474 tuhatta euroa), kertyneet poistot 474 tuhatta euroa (473 tuhatta euroa) ja kirjanpitoarvo 0 euroa (1 tuhatta euroa).

Liikearvon arvonalentumistestaus

Koko liikearvo kohdistuu diagnostiikka segmentin tietyille GastroPanel-testikokonaisuuteen kuuluville tuotteille. Arvonalentumistestauksessa kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvon perusteella. Rahavirtaennusteet kattavat viiden vuoden ajanjakson. Vuoden 2011 osalta ne perustuvat hallituksen hyväksymään budjettiin ja vuosien 2012-2015 osalta hallituksen hyväksymiin markkina-aluekohtaisesti laadittuihin liiketoimintasuunnitelmiin ja käsitykseen liiketoiminnan tulevaisuuden kehityksestä keskeisillä markkina-alueilla. Vuodelle 2016 on käytetty 7 % kasvuolettamaa. Sen jälkeen ei liikevaihdon oleteta kasvavan merkittävästi. Koska kyseessä on alkuvaiheessa oleva liiketoiminta, liiketoiminnan tulevaisuuden kasvuarviota ei voi perustaa historiatietoon. Yhtiön johdon mukaan arvonalentumistestissä käytetyt liiketoiminnan kasvuoletukset ovat konservatiivisia, ja yhtiön tavoitteet ovat niitä selvästi korkeampia.

Arvonalentumistestauksessa käytetty myyntikate on arvioitu varovaisesti heijastaen edellisten vuosien kehitystä liikevaihdon ja myyntikatteen osalta. Yrityksen johdon käsityksen mukaan käytetty myyntikatetaso tulee säilymään vuoden 2010 tasolla.

Arvonalentumistestauksessa käytettyjen kiinteiden kulujen määrä perustuu johdon laatimiin ennusteisiin, joissa on otettu huomioon markkina-aluekohtaisten kasvuoletusten aiheuttamat kustannusten lisäykset. Ennakoitu kasvu vuositasolla on keskimäärin noin 5 %. Kustannukset pystytään pitämään alhaisina toiminnan tehostamisella ja kustannusten leikkauksilla.

Arvonalentumislaskelmissa käytetty diskonttauskorko on määritetty siten, että se heijastaa liiketoiminnan riskin vaikutusta oman pääoman tuottovaatimukseen. Vieraan pääoman kustannus on määritetty olemassa olevan luottokannan mukaisesti. Arvonalentumislaskelmissa käytetty diskonttauskorko ennen veroja on 15 %. Koron määrittelyssä on huomioitu uuden lääketieteellisen tuotteen kaupallistamisen korkeampi riski.

Edellä mainituin olettamuksin laaditun arvonalentumistestauksen perusteella liikearvon arvonalentumistappion kirjaamiseen ei ole tarvetta tilinpäätöksessä 31.12.2010.

Keskeisten muuttujien herkkyysanalyysit

Alla olevat arvot kuvaavat maksimimuutoksia prosenttiyksiköissä keskeisten oletusten osalta kunkin oletuksen osalta erikseen, jonka jälkeen testatun kokonaisuuden kirjanpitoarvo vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää.

Vuosi	Toteuma	Arvio
	2010	2011-2016	Herkkyys %
Liikevaihdon kasvu (CAGR) %	23,7	32,2	-4,9
Diskonttauskorko %		15,0	20,0
Myyntikate %	73,0	72,0	-17,0

Laskelmassa käytetty ikuisuuskasvu 2 %, jonka herkkyys on -118 %.

Arvioidun liikevaihdon toteutumiseen vaikuttavat pääosin seuraavat seikat:

Yhtiön diagnostiikkatuotteiden penetroituminen markkinoille on kestänyt odotettua kauemmin.Yhtiön sopimusneuvottelut useiden jakelijoiden kanssa ovat vielä osittain kesken useissa Euroopan ja Aasian maissa. Neuvottelujen mahdollinen pitkittyminen ja vaikeudet laadukkaiden jakelijoiden löytämisessä voivat johtaa siihen, että liikevaihdon kasvu ei toteudu arvonalentumistestin olettamusten mukaisesti.

Yhtiön johdon arvion mukaan Kiinassa ja Intiassa on huomattava kasvupotentiaali GastroPaneltuoteperheen tuotteille. Näiden markkinoiden tulevaisuuden kehitysolettamuksia ei voida kuitenkaan perustaa historiatietoon, koska kyseisiltä markkinoilta kertynyt liikevaihto on toistaiseksi ollut hyvin vähäistä. Mikäli paikallisten mielipidevaikuttajien ja lääkärikunnan hyväksyntää ei saada tuotekonseptille suunnitellussa aikataulussa, lisääntyy riski sille, ettei liikearvon arvonalentumistestissä käytettyjä kasvuoletuksia saavuteta.

2.14 AINEELLISET HYÖDYKKEET

			Koneet
2010	Maa-alueet	Rakennukset	ja kalusto	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2010	72	4 008	15 903	19 984
Lisäykset	-	46	1 167	1 213
Vähennykset	-	-	-401	-401
Siirrot erien välillä	-	-	276	276
Kurssierot	-	16	-6	10
Hankintameno 31.12.2010	72	4 070	16 939	21 082
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.2010	-	-1 962	-11 562	-13 524
Poistot	-	-208	-1 209	-1 417
Vähennysten poistot	-	-	432	432
Kurssierot	-	-	-41	-41
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.2010	-	-2 170	-12 380	-14 551
Kirjanpitoarvo 1.1.2010	72	2 046	4 342	6 460
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	72	1 900	4 559	6 531
			Koneet
2009 Hankintameno 1.1.2009	Maa-alueet	Rakennukset	ja kalusto	Yhteensä
	72	3 809	14 671	18 552
Lisäykset	-	188	968	1 156
Vähennykset	-	-	-34	-34
Siirrot erien välillä	-	-	316	316
Kurssierot	-	11	-17	-6
Hankintameno 31.12.2009	72	4 008	15 903	19 984
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.2009	-	-1 762	-10 338	-12 100
Poistot	-	-192	-1 224	-1 416
Kurssierot	-	-8	-	-8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2009	-	-1 962	-11 562	-13 524
Kirjanpitoarvo 1.1.2009	72	2 047	4 333	6 452

Aineellisten hyödykkeiden hankintaa koskevia sopimukseen perustuvia sitoumuksia oli 0 tuhatta euroa (662 tuhatta euroa).

Koneisiin ja kalustoon on aktivoitu rahoitusleasingsopimuksilla hankittuja hyödykkeitä, joiden tilikauden lopun hankintameno oli 1 407 tuhatta euroa (742 tuhatta euroa), kertyneet poistot 462 tuhatta euroa (324 tuhatta euroa) ja kirjanpitoarvo 945 tuhatta euroa (418 tuhatta euroa).

2.15 RAHOITUSVARAT JA -VELAT RYHMITTÄIN

Rahoitusvarojen tasearvot ryhmittäin 31.12.2010

			Käypään
			arvoon
			tulos-
			vaikutteisesti	Kirjan-
		Lainat Myytävissä kirjattavat		pito-
	ja muut	olevat	rahoitus-	arvo	Käypä
		saamiset rahoitusvarat	varat	yhteensä	arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Rahoitusvarat	4	8 (*	-	12	12
Yhteensä	4	8	-	12	12
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	7 779	-	-	7 779	7 779
Kaupankäyntitarkoituksessa
pidettävät sijoitukset	-	-	500	500	500
Rahavarat	1 659	-	-	1 659	1 659
Yhteensä	9 438	-	500	9 938	9 938
Rahoitusvarat yhteensä	9 442	8	500	9 950	9 950

Rahoitusvarojen tasearvot ryhmittäin 31.12.2009

			Käypään
			arvoon
			tulos-
			vaikutteisesti	Kirjan-
		Lainat Myytävissä kirjattavat		pito-
	ja muut	olevat	rahoitus-	arvo	Käypä
		saamiset rahoitusvarat	varat	yhteensä	arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Rahoitusvarat	1	8 (*	-	9	9
Yhteensä	1	8	-	9	9
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	6 888	-	-	6 888	6 888
Kaupankäyntitarkoituksessa
pidettävät sijoitukset	-	-	400	400	400
Rahavarat	1 580	-	-	1 580	1 580
Yhteensä	8 468	-	400	8 868	8 868
Rahoitusvarat yhteensä	8 469	8	400	8 877	8 877

*) Myytävissä olevat rahoitusvarat 8 tuhatta euroa (8 tuhatta euroa) sisältävät noteeraamattomia osakkeita, jotka esitetään hankintahintaan, koska niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti saatavilla. Muiden saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen.

	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo
Rahoitusvelat ryhmittäin	2010	2010	2009	2009
Pitkäaikaiset jaksotettuun
hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat
Vaihtovelkakirjalaina	3 841	3 477	-	-
Pääomalainat	696	696	775	775
Muut korolliset velat	4 008	4 008	3 079	3 079
Muut velat	856	856	790	790
Yhteensä	9 400	9 036	4 645	4 645

Lyhytaikaiset jaksotettuun
hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat
Vaihtovelkakirjalaina	-	-	3 991	3 784
Muut korolliset velat	920	920	1 127	1 127
Ostovelat ja muut velat	6 010	6 010	4 887	4 887
Yhteensä	6 930	6 930	10 005	9 798
Rahoitusvelat yhteensä	16 330	15 966	14 650	14 443

Ostovelkojen ja muiden korottomien velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen.

Vaihtovelkakirjalainan käyvän arvon määrityksessä käytetty diskonttokorko on 9,00 % (9,00 %). Pääomalainojen käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, koska niillä ei ole toimivilla markkinoilla noteerattua hintaa. Muut korolliset velat ovat pääosin markkinakorkoon sidottuja vaihtuvakorkoisia velkoja tai nostettu lähellä tilinpäätöspäivää. Niiden tasearvot eivät olennaisesti poikkea käyvästä arvosta.

2.16 LASKENNALLISET VEROT

Laskennalliset verosaamiset	2010	2009
Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet	-	150
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	287	339
Eläkevelvoitteet	34	28
Käyttämättömät verotappiot	1 089	976
Kertynyt poistoero	439	443
Muut	-	1
Yhteensä	1 849	1 937
Laskennalliset verovelat	2010	2009
Kertyneet poistoerot	38	-
Yhteensä	38	-

Laskennallisten verojen muutokset on kirjattu tuloslaskelmaan. Laskennalliset verosaamiset verotuksessa vähennyskelpoisista tappioista on kirjattu siihen määrään asti kuin johdon käsityksen mukaan on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa jota vastaan saaminen voidaan hyödyntää.

Konserniyhtiöillä oli 31.12.2010 verotuksellisia tappioita 3 160 tuhatta euroa (3 575 tuhatta euroa), joista ei ole kirjattu verosaamista koska on arvioitu että verohyödyn realisoituminen ei ole todennäköistä. Kyseiset tappiot vanhenevat 2014-2030 ja niitä vastaava laskennallinen verosaaminen on 848 tuhatta euroa (945 tuhatta euroa).

2.17 VAIHTO-OMAISUUS

	2010	2009
Aineet ja tarvikkeet	2 660	2 439
Keskeneräiset tuotteet	360	464
Valmiit tuotteet/tavarat	2 218	2 235
Vaihto-omaisuus yhteensä	5 238	5 138

Tilikaudella kuluksi kirjatun vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo oli yhteensä 7 302 tuhatta euroa (5 589 tuhtta euroa). Erään sisältyy kuluksi kirjatun epäkurantin vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo 120 tuhatta euroa (303 tuhatta euroa).

2.18 MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

Pitkäaikaiset saamiset	2010	2009
Pitkäaikaiset korottomat saamiset	4	1
Myyntisaamiset	6 592	6 014
Siirtosaamiset	649	549
Muut saamiset	538	324
Yhteensä	7 779	6 888

Myyntisaamisten ikäanalyysi on esitetty liitetiedossa 2.25.

2.19 RAHAVARAT

Rahavarat	2010	2009
Käteinen raha ja pankkitilit	1 659	1 580
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	500	400
Yhteensä	2 159	1 980
Rahavarat rahavirtalaskelmassa	1 659	1 580

2.20 OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Biohit Oyj:n osakepääoma on EUR 2 199 397 ja osakkeiden lukumäärä on 12 937 627, joista 2 975 500 (2 975 500) kuuluu sarjaan A ja 9 962 127 (9 962 127) kuuluu sarjaan B. B-sarja on pörssinoteerattu.

Molempien sarjojen osakkeiden nimellisarvo on EUR 0,17. A- ja B-sarjan osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen A-osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen B-osake yhdellä (1) äänellä. Osingonjaossa B-osakkeelle maksetaan kaksi (2) prosenttia nimellisarvostaan korkeampaa osinkoa kuin A-osakkeelle.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön vähimmäisosakepääoma on EUR 1 063 101,29 ja enimmäisosakepääoma EUR 4 252 405,16, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa ja alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Osakepääomassa ei ole muutoksia vuosina 2010 ja 2009. Osakepääoma on täysin maksettu.

Kuvaus oman pääoman rahastoista:

Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten euromääräisiksi muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kuin sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

2.21 ELÄKEVELVOITTEET

Konsernin eläkejärjestelyt ovat pääasiassa maksupohjaisia. Etuuspohjainen eläkejärjestely on käytössä Ranskassa.

Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet taseessa	2010	2009
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	155	85
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	197	121
Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot / tappiot	-3	-3
Varojen käypä arvo	-195	-119
Eläkevelka lopussa	155	85
Velvoitteen nykyarvon muutokset kauden aikana	2010	2009
Velvoitteen nykyarvo kauden alussa	204	180
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	89	19
Korkomenot	-	4
Maksetut etuudet	57	1
Eläkevelka lopussa	350	204
Varojen käyvän arvon muutokset kauden aikana	2010	2009

Varojen käypä arvo kauden alussa	119	94
Työnantajan suorittamat maksut	73	24
Maksetut etuudet	3	1
Varojen käypä arvo kauden lopussa	195	119

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen tuloslaskelmaan	eläkekulut 2010	2009
Tilikauden työsuoritukseen perustuva meno	89	19
Yhteensä	89	19
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen matemaattiset olettamukset	2010	2009
Diskonttokorko %	3,0	3,0
Tuleva palkankorotusoletus %	2,0	2,0
Tuleva inflaatio-oletus %	4,5	4,5
Määrät tilikaudelta ja kahdelta edelliseltä
tilikaudelta ovat seuraavat:	2010	2009	2008
Velvoitteen nykyarvo	350	204	180
Järjestelyihin kuuluvien varojen käypä arvo	-195	-119	-94
Ylijäämä (+)/Alijäämä (-)	85	86

Vuoden 2011 aikana järjestelyyn arvioidaan maksettavan 33 tuhatta euroa (20 tuhatta euroa).

2.22 VARAUKSET

Takuuvaraukset	2010	2009
Varausten lisäykset	50	-
Varaus 31.12.	50	-
Varaukset yhteensä	50	-

2.23 KOROLLISET VELAT

Korollisten velkojen tasearvot	2010	2009
Pitkäaikaiset korolliset velat
Lainat rahoituslaitoksilta	3 493	2 784
Vaihtovelkakirjalainat	3 841	-
Pääomalainat	696	775
Rahoitusleasingvelat	515	295
Yhteensä	8 544	3 854
Lyhytaikaiset korolliset velat
Lainat rahoituslaitoksilta, lyhytaikainen osuus	631	1 023
Vaihtovelkakirjalainat	-	3 991
Rahoitusleasingvelat, lyhytaikainen osuus	288	105
Yhteensä	920	5 118
Korolliset velat yhteensä	9 464	8 973

Rahoitusvelkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.15.

Korolliset pitkä- ja lyhytaikaiset velat ovat euromääräisiä. Lainan määrällä painotettu keskikorko oli tilikauden päättyessä 4,8 % p.a. (4,7 % 2009). Korollisten velkojen käyvät arvot eivät olennaisesti poikkea tasearvosta.

Vaihtovelkakirjalainat

Biohit Oyj laski liikkeelle 28.10.2010 kotimaisille ammattimaisille sijoittajille suunnatun vaihtovelkakirjalainan, jonka merkintäarvo liikkeeseenlaskuhetkellä oli 4 050 000 euroa. Tämä vaihtovelkakirjalaina korvaa 28.10.2010 erääntyneen vaihtovelkakirjalainan. Lainan pääomalle maksetaan kiinteää vuotuista korkoa 6,5 % ja laina-aika on viisi vuotta. Kukin 4 500 euron lainaosuus oikeuttaa lainaosuuden haltijan vaihtamaan lainaosuuden 1 000 B-osakkeeseen, joiden nimellisarvo on 0,17 euroa. Osakkeen vaihtokurssi on 4,50 euroa. Laina voidaan vaihtaa yhteensä enintään 900 000 Biohit Oyj:n B-osakkeeseen. Yhtiön osakepääoma voi vaihtojen seurauksena nousta enintään 153 000 eurolla ja B-osakkeiden lukumäärä enintään 900 000 uudella osakkeella. Vaihtovelkakirjalainan perusteella vaihdettavien osakkeiden osuus on enintään 6,5 % yhtiön osakkeista ja 1,0 % osakkeiden tuottamista äänistä mahdollisen osakepääoman korotuksen jälkeen. Yhtiöllä on 2.1.2011 lukien oikeus lainan ennenaikaiseen takaisinmaksuun kurssiin 100 prosenttia lisättynä maksupäivään saakka kertyneillä koroilla edellyttäen, että yhtiön osakkeen Helsingin Pörssissä noteerattu osakevaihdolla painotettu keskikurssi on välittömästi takaisinmaksua koskevaa päätöspäivää edeltävistä 30 peräkkäisestä pörssipäivästä 20 pörssipäivänä ylittänyt lainaehdoissa määritellyn tai lainaehtojen mukaisesti muutetun laskennallisen vaihtokurssin vähintään 70 prosentilla.

Vaihtovelkakirjalainat erääntyvät 5 vuoden kuluttua liikkeelle laskusta, elleivät velkakirjojen omistajat käytä oikeuttaan vaihtaa velkakirjoja emoyhtiön osakkeisiin. Vaihtovelkakirjalainan vaihtoaika alkaa 2.1.2011. B-osakkeiden merkintäaika on vuosittain 2.1.-30.11., ellei yhtiön hallitus painavasta syystä salli vaihtoa ajanjaksona 1.12.-1.1. Vuonna 2015 merkintäaika päättyy 30.9. Vaihtovelkakirjoja ei ole päättyneen tilikauden aikana konvertoitu osakkeiksi. Lainan arvo-osuuden omistajilla on erityisehtojen täyttyessä oikeus vaatia vaihtovelkakirjalainan ennenaikaista takaisinmaksua. Erityisehdot ovat:

• • Lainan korkoa tai pääomaa ei ole suoritettu ajallaan
• • Liikkeeseenlaskijan muu vähintään kolmen miljoonan euron määräinen velka erääntyy ennenaikaisesti maksettavaksi liikkeeseenlaskijan laiminlyönnin seurauksena, eikä kyseistä velan ennenaikaista takaisinmaksua ole suoritettu ajallaan
• • Liikkeeseenlaskija lopettaa koko nykyisen liiketoimintansa
• • Yli viisikymmentä prosenttia liikkeeseenlaskijan osakepääomasta tai yli viidenkymmenen prosentin osuuteen äänivallasta oikeuttavista osakkeista on siirtynyt yhdelle henkilölle tai yhteisölle
• Liikkeeseenlaskija on asetettu selvitystilaan, konkurssiin tai kaupparekisteriin on tehty oman pääoman negatiivisuutta koskeva rekisteri-ilmoitus

Taseessa vaihtovelkakirjalaina on jaettu omaan ja vieraaseen pääomaan. Vieraan pääoman komponentti on kirjattu alun perin käypään arvoon, joka määriteltiin käyttämällä vastaavan velan markkinakorkoa lainan liikkeeseenlaskuhetkellä. Oman pääoman komponentti on laskettu lainan liikkeeseenlaskusta saadun rahamäärän ja velan käyvän arvon erotuksena. Vaihtovelkakirjalainan oman pääoman komponentti, 177 tuhatta euroa on esitetty sijoitetun vapaan pääoman (SVOP) rahastossa.

Pitkäaikaisiin lainoihin liittyvät kovenantit

Lainat rahoituslaitoksilta sisältää 1 919 tuhatta euroa (1 167 tuhatta euroa) pitkäaikaisia lainoja, joiden erityisehtona on että laina erääntyy lainanantajan sitä vaatiessa välittömästi maksettavaksi liitetietojen kohdassa 2.25 tarkemmin selvitetyillä perusteilla.

Pääomalainat

Pääosakkeenomistajat ovat myöntäneet yhtiölle tuotekehitykseen ja muuhun liiketoiminnan kehittämiseen liittyvää pääomalainaa 696 tuhatta euroa (775 tuhatta euroa). Pääomalainalle kertyneet korot ovat 31.12.2010 657 tuhatta euroa (618 tuhatta euroa). Laina täyttää OYL 12 luvussa säädetyt edellytykset pääomalainalle. Pääasialliset lainaehdot ovat:

• • Pääoma, korko ja muu hyvitys saadaan maksaa yhtiön purkautuessa ja yhtiön konkurssissa vain kaikkia muita velkojia huonommalla etuoikeudella.
• Pääoma saadaan muutoin palauttaa vain, jos yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaiselle sidotulle omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille erille jää täysi kate.
• • Korkoa ja muuta hyvitystä saadaan maksaa vain, jos maksettava määrä voidaan käyttää voitonjakoon yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaan.
• • Pääomalainojen korko vaihtelee 5 % 6 % p.a.

Pääomalainat ja niiden korkovelat on esitetty pitkäaikaisena vieraana pääomana.

Rahoitusleasingvelat

Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä	2010	2009
Yhden vuoden kuluessa	318	121
Yli yhden vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluessa	532	312
Yhteensä	850	433
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	-47	-33
Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo	803	400
Vähimmäisvuokrien nykyarvo	2010	2009
Yhden vuoden kuluessa	288	105
Yli yhden vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluessa	515	295
Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo	803	400

2.24 OSTOVELAT JA MUUT VELAT

Korottomien velkojen tasearvot	2010	2009
Pitkäaikaiset korottomat velat
Laskennalliset verovelat	37	-
Eläkevelvoitteet	155	118
Pääomalainojen korot	657	618
Muut pitkäaikaiset velat	7	54
Yhteensä	856	790
Lyhytaikaiset korottomat velat
Ostovelat	1 854	1 409
Muut velat	1 121	909
Varaukset	50	-
Saadut ennakot	171	155
Verovelat	18	-40
Siirtovelat	2 846	2 454
Yhteensä	6 060	4 887
Korottomat velat yhteensä	6 916	5 677

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät ovat työsuhde-etuuksien ja vuokramenojen jaksotukset.

2.25 RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Biohitin rahoitusriskien hallinta on keskittynyt seuraavien rahoitusriskien analysointiin ja minimointiin:

Valuuttariski

Kansainväliseen liiketoimintaan liittyy valuuttakurssiriskejä. Vertailukelpoisin valuutoin laskettuna Biohitin liikevaihto kasvoi 9,6 %, kun kasvu raportointihetken valuuttakurssein laskettuna oli 13,2 %. Kokonaisuudessa valuuttakurssimuutoksien vaikutus yhtiön kannattavuuteen päättyneellä tilikaudella ei ollut merkittävä. Euron vahvistuminen muihin valuuttoihin nähden heikentää konsernin kannattavuutta, kun taas euron heikkeneminen parantaa konsernin kannnattavuutta. Yhtiö pyrkii suojautumaan kurssiriskiltä siten, että yhtiön hankintoja tehdään muissa kuin eurovaluutassa. Valuuttakurssiriskiä pienentää myöskin kiinteiden kulujen toteutuminen valuutoissa, joissa nettopositio on merkittävä. Yhtiö ei käyttänyt päättyneellä tilikaudella valuuttakurssisuojauksia.

Konsernin ulkoisista myyntisaamisista oli tilinpäätöspäivänä valuuttamääräisiä 40 % (34 %). Ostoveloista oli vastaavasti valuuttamääräisiä 14 % (12 %).

IFRS7 mukainen herkkyysanalyysi valuuttakurssimuutoksille

2010 1000 €	USD	JPY	CNY	GBP
Pitkäaikaiset velat	7	54	-	8
Avoin positio	7	54	-	8
Lyhytaikaiset varat
Muut rahoitusvarat	290	269	189	303
Myyntisaamiset ja muut saamiset	2 486	2 528	345	868
Lyhytaikaiset velat
Korottomat velat	1 820	1 874	129	670
Avoin positio	956	923	405	501
Nettopositio	949	869	405	493
2009 1000 €	USD	JPY	CNY	GBP
Pitkäaikaiset velat	7	33	-	44
Avoin positio	7	33	-	44
Lyhytaikaiset varat
Muut rahoitusvarat	356	292	217	204
Myyntisaamiset ja muut saamiset	2 362	2 540	137	801
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat	-	-	-	6
Korottomat velat	1 427	2 024	75	568
Avoin positio	1 291	808	279	431
Nettopositio	1 284	775	279	387

Nettopositioon on sisällytetty valuuttamääräiset rahavarat sekä saamiset ja velat konsernin ulkopuolisillle ja konserniyrityksille muutettuna euroiksi raportointikauden päättymispäivän kurssiin.

Alla olevassa taulukossa on esitetty euron vahvistuminen tai heikkeneminen Yhdysvaltain dollariin, Japanin jeniin, Kiinan juaniin ja Ison-Britannian puntaan verrattuna kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Muutosprosentit edustavat keskimääräistä volatiliteettia edellisten 12 kuukauden aikana. Herkkyysanalyysi perustuu raportointikauden päättymispäivän ulkomaan rahan määräisiin varoihin ja velkoihin. Yhtiö ei ole käyttänyt raportointikaudella valuuttajohdannaisia.

2010 1000 €	USD	JPY	CNY	GBP
Muutosprosentti	+/- 7 %	+/- 18 %	+/- 10 %	+/- 3 %
Vaikutus verojen jälkeiseen voittoon	+/- 69	+/-160	+/- 42	+/- 15
Oma pääoma	+/- 22	+/- 97	+/- 68	+/- 11
2009 1000 €	USD	JPY	CNY	GBP
Muutosprosentti	+/- 5 %	+/- 5 %	+/- 5 %	+/- 10 %
Vaikutus verojen jälkeiseen voittoon	+/- 64	+/-39	+/- 14	+/- 39
Oma pääoma	+/- 24	+/- 20	+/- 9	+/- 31

Korkoriski

Korkomuutosten vaikutus Biohitin tulokseen on vähäinen, mistä johtuen konserni ei toteuttanut erillisiä suojaustoimenpiteitä tilikauden aikana. Talletusten ja lyhyiden rahamarkkinasijoitusten mahdollinen korkoriski ei ole kokonaisuudessaan merkittävä. Konsernin tulot ja operatiiviset kassavirrat ovat pääosin riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista. Konsernin luototukseen liittyvää korkoriskiä on hallinnoitu kiinteäkorkoisella lainoituksella, jonka osuus konsernin lainoista tilinpäätöspäivänä oli 72 % (71 %).

IFRS7 mukainen herkkyysanalyysi korkotason muutoksille

Konsernin vaihtuvakorkoisten nettovelkojen määrä oli 2 248 tuhatta euroa (2 537 tuhatta euroa). Vuoden lopussa korkotason 1 % muutos merkitsisi +/- 22 tuhatta euroa (25 tuhatta euroa) vaikutusta tulokseen ennen veroja.

Vaihtuvakorkoisten velkojen sopimuksen mukaiset uudelleenhinnoittelujaksot ovat seuraavat:

Vuonna	2010

	alle 6 kk	6-12 kk	12-36 kk	Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta	353	1 895	-	2 248
Vuonna 2009
	alle 6 kk	6-12 kk	12-36 kk	Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta	471	1 938	129	2 537

Maksuvalmiusriski

Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa. Konsernin likvidien varojen määrä tilinpäätöspäivänä on 2,2 milj. euroa (2,0 milj. euroa). Likvidien varojen kasvusta huolimatta konsernin kannattavuus on heikentynyt tilikauden aikana. Nesteannosteluliiketoiminnan kasvavat kustannuspaineet sekä diagnostiikkaliiketoiminnan edellyttämät panostukset luovat yhtiölle rahoituksellisia riskejä, joiden hallinta edellyttää liiketoimintojen kustannusrakenteen optimointia ja resurssien tarkoituksenmukaista allokointia.

Lainojen jälleenrahoitusriskiä eli riskiä siitä, että liian suuri osa konsernin lainoista erääntyy ajankohtana, jolloin lainojen jälleenrahoitus on taloudellisesti mahdotonta, minimoidaan tasapainottamalla lainojen erääntymisaikoja. Poikkeuksena on kuitenkin vaihtovelkakirjalaina 4,05 miljoonaa euroa, joka erääntyy kokonaisuudessaan vuonna 2015 mikäli velkakirjojen omistajat eivät käytä oikeuttaan vaihtaa velkakirjoja emoyhtiön osakkeisiin. Yhtiö järjesteli uudelleen vuonna 2010 erääntyneen 4,05 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan lähes entisillä ehdoilla, mikä paransi yhtiön lyhytaikaista maksuvalmiutta. Vaihtovelkakirjalainaan liittyvät erityisehdot on esitetty liitetietojen kohdassa 2.23.

Konsernin pitkäikaiset rahoitusvelat sisältävät 1,9 milj. euroa erityisehtoista rahoitusta, joka erääntyy heti takaisin maksettavaksi, jos Biohit-konsernin vahvistetun konsernitilinpäätöksen mukainen omavaraisuusaste laskee alle 40 %:n tai lainanottaja tai tytäryhtiö ilman lainanantajan etukäteistä kirjallista suostumusta on asettanut tai asettaa lainanantajan vakuuksien suhteen muita lainanantajia huonompaan asemaan. Näistä pitkäaikaisista rahoitusveloista 353 tuhatta euroa on sidottu Biohit Oyj:n omavaraisuusasteeseen, jonka tulee olla yli 35,0 %. Biohit-konsernin omavaraisuusaste oli 44,5 % vuonna 2010 (46,8 % vuonna 2009).

Rahoitusvelkojen erääntymisanalyysi 2010

	<1 vuotta	1-5 vuotta	>5 vuotta	Yhteensä
Ostovelat ja muut korottomat velat	6 010	44	155	6 209
Rahalaitoslainojen lyhennykset	678	2 933	560	4 171
Rahalaitoslainojen korkokulut	370	306	11	687
Vaihtovelkakirjalainan lyhennykset	-	4 050	-	4 050
Vaihtovelkakirjalainan korkokulut	263	1 052	-	1 315
Pääomalainojen lyhennykset	-	-	696	696
Pääomalainojen korkokulut	-	-	848	848
Rahoitusleasingvelkojen lyhennykset	288	515	-	803
Rahoitusleasingvelkojen korkokulut	29	18	-	47
Yhteensä	7 638	8 918	2 270	18 826

Rahoitusvelkojen erääntymisanalyysi 2009

	<1 vuotta	1-5 vuotta	>5 vuotta	Yhteensä
Ostovelat ja muut korottomat velat	4 887	54	118	5 059
Rahalaitoslainojen lyhennykset	1 023	2 687	97	3 807
Rahalaitoslainojen korkokulut	166	258	18	442
Vaihtovelkakirjalainan lyhennykset	4 050	-	-	4 050
Vaihtovelkakirjalainan korkokulut	263	-	-	263
Pääomalainojen lyhennykset	-	-	775	775
Pääomalainojen korkokulut	-	-	618	618

Rahoitusleasingvelkojen lyhennykset	105	295	-	400
Rahoitusleasingvelkojen korkokulut	16	17	-	33
Yhteensä	10 510	3 311	1 626	15 448

Hyödykeriski

Yhtiöllä ei ole käytössä johdannaisia hyödykeriskin suojaamiseksi, koska liiketoiminnan luonteesta johtuen niiden käyttäminen ei ole tarkoituksenmukaista. Hyödykkeiden saatavuuteen liittyvää riskiä pyritään minimoimaan pitkäaikaisilla toimitussopimuksilla.

Luotto- ja vastapuoliriski

Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä ja ovat arvioineet asiakaskohtaisesti luottotappioriskin. Biohitin asiakaskunta muodostuu pääosin vakavaraisista yhtiöistä eikä Biohitin luottotappioriskiä voi siten pitää merkittävänä.Yhtiö ei ole käyttänyt luottovakuutuksia. Asiakassuhteista suuri osa on pitkäkestoisia ja liikesuhteet aktiivisia, jolloin muutokset asiakkaiden luottokelpoisuudessa tulevat varhaisessa vaiheessa yhtiön tietoon.

Myyntisaamisten kokonaismäärä 31.12.2010 oli 6,6 milj. euroa (6,0 milj. euroa). Myyntisaamisiin sisältyi 0,4 milj. euron (0,3 milj. euron) saamiset yksittäiseltä vakavaraiselta asiakkaalta. Luottoriskin enimmäismäärä on myyntisaamisten kirjanpitoarvo.

Myyntisaamisten ikäjakauma

	Arvon-				Arvon-
		alentumis-	Netto		alentumis-	Netto
	2010	tappio	2010	2009	tappio	2009
Erääntymättömät	4 932	-	4 932	4 248		4 248
Alle 60 päivää erääntyneet	1 423	-	1 423	1 214		1 214
61-120 päivää erääntyneet	176	-15	161	360	-3	358
121-360 päivää erääntyneet	104	-28	76	190	-14	177
Yli 360 päivää erääntyneet	33	-33	0	26	-8	18
Yhteensä	6 668	-76	6 592	6 038	-24	6 014

Vuonna 2010 kirjattiin myyntisaamisista luottotappioita 56 tuhatta euroa (25 tuhatta euroa).

Pääomarakenteen hallinta

Yhtiön pääomarakenteen hallinnan tavoitteena on varmistaa Biohit-konsernin toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa. Pääosakkeenomistajat määrittävät pääomarakenteen tavoitetason, jonka toteutumista yhtiön hallitus seuraa säännöllisesti. Pääomarakenteen tunnuslukuna seurataan omavaraisuusastetta, jonka tulee pysyä 40 %:n tavoitetason yläpuolella.

Pääomarakenteen tunnuslukuna seurattava omavaraisuusaste lasketaan jakamalla konsernin oma pääoma taseen loppusummalla, josta on vähennetty saadut ennakot ja kertomalla tulos sadalla.

Omavaraisuusaste	2010	2009
Oma pääoma yhteensä	13 003	12 749
Taseen loppusumma	29 383	27 399
Saadut ennakot	-171	-155
Omavaraisuusaste	44,5 %	46,8 %

2.26 LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Osapuolten katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen osapuoli pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys ja tytäryritykset. Lähipiiriin kuuluvat myös hallituksen ja konsernin johtoryhmän jäsenet sekä toimitusjohtaja.

Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	2010	2009
Emoyhtiö
Johtoryhmät	1 002	854
Toimitusjohtaja	209	188
Tieteellisen neuvottelukunnan jäsenet	113	-

Toimitusjohtajan palkat muodostuvat Osmo Suovaniemen palkasta ajalta 1.1.2010-9.6.2010 90 tuhatta euroa (188 tuhatta euroa) ja Jussi Heiniön palkasta ajalta 10.6.2010-31.12.2010 119 tuhatta euroa. 10.6.2010 lähtien Osmo Suovaniemi on ollut hallituksen päätöksellä työsuhteessa yhtiöön tieteellisen neuvottelukunnan jäsenenä 113 tuhatta euroa. Tytäryhtiöiden hallitusten jäsenille maksetuista palkkioista 27 tuhatta euroa (20 tuhatta euroa) on maksettu Jussi Heiniölle ja 27 tuhatta euroa (40 tuhatta euroa) Osmo Suovaniemelle.

Tytäryhtiöt

Toimitusjohtajat	801	839
Hallituspalkkiot	2010	2009
Emoyhtiö
Osmo Suovaniemi	15	14
Reijo Luostarinen	19	19
Mårten Wikström	-	5
Tero Kauppinen	-	5
Mikko Salaspuro	15	14
Kalle Kettunen	15	11

Jukka Ant-Wuorinen	15	10
Eero Lehti	15	10
Ainomaija Haarla	10	-
Emoyhtiö yhteensä	104	87
Tytäryhtiöt
Hallitusten jäsenet	77	100
Muut liiketoiminnan kulut	2010	2009
Konsultointipalkkiot
Hallituksen jäsenten määräysvallassa olevat yritykset	69	39
Konsultointipalkkiot yhteensä	69	39
Pääomalainat lähipiiriltä	2010	2009
Lainojen määrä	696	775
Kauden korot	39	46
Korkoveloissa yhteensä	657	618
Lainakorko keskimäärin p.a.	5,5 %	5,4 %

Pääomalainojen pääasialliset ehdot on esitetty liitetietojen kohdassa 2.22.

Konsernin emoyhtiö ja tytäryhtiöt Konsernin

Emoyritys Biohit Oyj, Suomi	omistusosuus
Biohit Ltd, Iso-Britannia	100 %
Biohit Healthcare Ltd, Iso-Britannia	100 %
Biohit SAS, Ranska	100 %
Biohit Deutschland GmbH, Saksa	100 %
Biohit Japan Co., Ltd, Japani	100 %
Biohit Inc., Yhdysvallat	100 %
Biohit OOO, Venäjä	100 %
Biohit Biotech (Suzhou) Co., Ltd, Kiina	100 %
Biohit Biotech Systems (India) Pvt. Ltd, Intia	100 %
Oy Finio Ab, Suomi	100 %
Vantaan Hienomekano Oy, Suomi	100 %

Oy Finio Ab:llä ja Vantaan Hienomekano Oy:llä ei ole ollut vuosina 2010 ja 2009 liiketoimintaa.

2.27 VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

	2010	2009
Omasta puolesta annetut vakuudet
Yrityskiinnitys	2 511	2 511
Kiinteistökiinnitys	2 744	2 744
Takaukset	41	8
Tytäryhtiöiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset	150	-
Muut omat vastuut
Leasingvastuut	2010	2009
Yhden vuoden kuluessa maksettavat	830	707
Yli yhden vuoden mutta enintään viiden
vuoden kuluessa maksettavat	1 057	1 180
Yli viiden vuoden kuluttua maksettavat	-	-
Yhteensä	1 887	1 887
Muut vuokravastuut	2010	2009
Yhden vuoden kuluessa maksettavat	940	961
Yli yhden vuoden mutta enintään viiden vuoden
kuluessa maksettavat	2 034	1 897
Yli viiden vuoden kuluttua maksettavat	2 002	218
Yhteensä	4 976	3 076
Muut omat vastuut yhteensä	6 863	4 963
Vakuudet ja vastuusitoumukset yhteensä	12 309	10 226

Konserni on vuokrannut useat käyttämänsä tuotanto- ja toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin kahdesta kymmeneen vuotta, ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimuksiin sisältyy yleensä indeksiehto.

3.1 TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS
	2006	2007	2008	2009	2010
Liikevaihto	31 408	33 011	35 095	35 366	40 044
Liikevaihdon muutos %	9,6 %	5,1 %	6,3 %	0,8 %	13,2 %
Liikevoitto/ -tappio	-143	-197	1 314	1 190	507
% liikevaihdosta	-0,5 %	-0,6 %	3,7 %	3,4 %	1,3 %
Voitto/tappio ennen satunn.
eriä ja veroja	-607	-1 116	996	669	388
% liikevaihdosta	-1,9 %	-3,4 %	2,8 %	1,9 %	1,0 %
Voitto/tappio ennen veroja	-607	-1 116	996	669	388
% liikevaihdosta	-1,9 %	-3,4 %	2,8 %	1,9 %	1,0 %
Oman pääoman tuottoprosentti	-6,1 %	-11,9 %	7,4 %	3,1 %	0,5 %
Sijoitetun pääoman
tuottoprosentti ROI	0,0 %	-0,6 %	8,2 %	5,8 %	4,2 %
Omavaraisuusaste	49,4 %	43,6 %	46,5 %	46,8 %	44,5 %
Investoinnit käyttöomaisuuteen	1 928	2 081	1 213	2 439	2 569
% liikevaihdosta	6,1 %	6,3 %	3,5 %	6,9 %	6,4 %
Tutkimus- ja kehitysmenot	1 689	2 005	2 044	2 409	2 542
% liikevaihdosta	5,4 %	6,1 %	5,8 %	6,8 %	6,3 %
Taseen loppusumma	27 320	27 337	27 107	27 399	29 383
Henkilöstö keskimäärin	310	352	369	370	412

3.2 OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS
	2006	2007	2008	2009	2010
Osakekohtainen tulos,
laimentamaton, EUR	-0,06*	-0,12*	0,07*	0,03*	0,00*
Emoyhtiön omistajille kuuluva	oma
pääoma/osake, EUR	1,04	0,92	0,97	0,99	1,01
Hinta/voitto-suhde (P/E)	-31	-14	18	50	525
Osinko/osake	-	-	-	-	-
Osinko/tulos-%	-	-	-	-	-
Efektiivinen osinkotuotto, %	-	-	-	-	-
B-osakkeen kurssikehitys, EUR
- keskikurssi	2,26	2,42	1,41	1,55	3,42
- alin kurssi	1,99	1,51	0,91	1,27	1,50
- ylin kurssi	2,61	3,29	1,92	1,90	4,91
- kurssi 31.12.	2,03	1,57	1,27	1,50	2,10
Osakekannan markkina-arvo,
1000 EUR (olettaen A-osakkeen
markkina-arvoksi
saman kuin B-osakkeella)	26 263	20 312	16 431	19 406	27 169
B-osakkeiden vaihto, 1000 kpl	1 530	3 436	1 742	1 996	9 415
- % kokonaismäärästä	16,9 %	37,9 %	17,5 %	20,0 %	94,5 %
Kaikkien osakkeiden
keskimääräinen
osakeantioikaistu lukumäärä	12 937 627 12	937 627 12	937 627 12	937 627 12	937 627
- optioiden ja vvk:n
laimennusvaikutus
huomioiden	13 837 627 13	837 627 13	837 627 13	837 627 13	837 627
Kaikkien osakkeiden
osakeantioikaistu
lukumäärä tilikauden lopussa	12 937 627 12	937 627 12	937 627 12	937 627 12	937 627
- optioiden ja vvk:n
laimennusvaikutus
huomioiden	13 837 627 13	837 627 13	837 627 13	837 627 13	837 627

*) optioilla ja vaihtovelkakirjalainalla ei laimentavaa vaikutusta

4. OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

4.1 OSAKKEEN VAIHTO JA KESKIKURSSI

4.2 OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Osakeomistus omistajaryhmittäin 31.12.2010

	Omistajien lukumäärä		Osakkeiden	lukumäärä
A-osakkeet	kpl	%	kpl	%
1. Yritykset	1	0,1	24 990	0,8
2. Kotitaloudet	9	99,9	2 950 500	99,2
Odotusluettelolla olevat osakkeet	-	-	10	0,0
A-osakkeet yhteensä	10	100,0	2 975 500	100,0

	Omistajien lukumäärä		Osakkeiden	lukumäärä
B-osakkeet	kpl	%	kpl	%
1. Yritykset	188	4,1	3 029 852	30,4
2. Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	6	0,1	65 676	0,7
3. Julkisyhteisöt	1	0,0	343 138	3,4
4. Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	4	0,1	3 921	0,0
5. Kotitaloudet	4 387	95,3	6 466 726	64,9
6. Ulkomaiset	16	0,3	47 222	0,5
Yhteistilillä olevat osakkeet	-	-	5 592	0,1
B-osakkeet yhteensä	4 602	100,0	9 962 127	100,0
A- ja B-osakkeet yhteensä	4 612		12 937 627

	Omistajien lukumäärä		Osakkeiden	lukumäärä
A-osakkeet	kpl	%	kpl	%
1-1 000	-	-	-	-
1 001-10 000	3	30,0	25 000	0,8
10 001-100 000	3	30,0	156 990	5,3
Yli 100 001	4	40,0	2 793 500	93,9
Odotusluettelolla olevat osakkeet	-	-	10	0,0
A-osakkeet yhteensä	10	100,0	2 975 500	100,0

	Omistajien	lukumäärä	Osakkeiden lukumäärä
B-osakkeet	kpl	%	kpl	%
1-1 000	3 912	85,0	1 382 048	13,9
1 001-10 000	623	13,5	1 778 031	17,8
10 001-100 000	56	1,2	1 229 035	12,3
Yli 100 001	11	0,2	5 567 431	55,9

Yhteistilillä olevat osakkeet	-	-	5 582	0,1
B-osakkeet yhteensä	4 602	100,0	9 962 127	100,0
A- ja B-osakkeet yhteensä	4 612		12 937 627

Suurimmat rekisteröidyt osakkeenomistajat 31.12.2010

10 suurinta omistajaa			Osakkeet
osakemäärän mukaan	A-osakkeet	B-osakkeet	yhteensä	%
Suovaniemi, Osmo	2 265 340	965 207	3 230 547	25,0
Biocosmos Oy	-	1 142 735	1 142 735	8,8
Interlab Oy	-	1 021 762	1 021 762	7,9
Suovaniemi, Ville	208 280	371 300	579 580	4,5
Suovaniemi, Joel	208 280	333 000	541 280	4,2
Suovaniemi, Oili	111 600	288 935	400 535	3,1
Etera Mutual Pension Insurance
Company	-	343 138	343 138	2,7
Oy Etra Invest Ab	-	333 000	333 000	2,6
Härkönen, Matti	57 200	269 515	326 715	2,5
Suovaniemi ,Vesa	74 800	193 339	268 139	2,1
10 suurinta omistajaa			Äänet

äänimäärän mukaan	A-osakkeet	B-osakkeet	yhteensä	%
Suovaniemi, Osmo	45 306 800	965 207	46 272 007	66,6
Suovaniemi, Ville	4 165 600	371 300	4 536 900	6,5
Suovaniemi, Joel	4 165 600	333 000	4 498 600	6,5
Suovaniemi, Oili	2 232 000	288 935	2 520 935	3,6
Suovaniemi, Vesa	1 496 000	193 339	1 689 339	2,4
Härkönen, Matti	1 144 000	269 515	1 413 515	2,0
Biocosmos Oy	-	1 142 735	1 142 735	1,6
Interlab Oy	-	1 021 762	1 021 762	1,5
Oy Tech Know Ltd	499 800	70 000	569 800	0,8
Etera Mutual Pension Insurance
Company	-	343 138	343 138	0,5

Johdon omistus 31.12.2010

Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2010 yhteensä 2 386 940 A-osaketta ja 3 610 736 B-osaketta. Nämä vastaavat 46,4 % yhtiön kaikista osakkeista ja 73,9 % kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Oman pääoman tuotto, %	tilikauden tulos X 100 oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana)
Sijoitetun pääoman tuotto, %	voitto ennen satunnaisia eriä + korko- ja muut rahoituskulut taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana)	X 100
Omavaraisuusaste, %	taseen oma pääoma X 100 taseen loppusumma - saadut ennakot
Osakekohtainen tulos, EUR	tilikauden tulos tilikauden keskimääräinen, osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä
Oma pääoma/osake, EUR	taseen oma pääoma osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osinko/osake, EUR	tilikaudelta jaettu osinko osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osinko/tulos, %	osinko/osake X 100 tulos/osake

• Efektiivinen osinkotuotto, % osinko/osake ^{X 100} tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
• Hinta/voitto-suhde (P/E) tilikauden viimeinen kaupantekokurssi tulos/osake

		01.01. -	01.01. -
1000 €	Liitetieto	31.12.2010	31.12.2009
Liikevaihto	6.2	25 025	21 828
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden
varastojen muutos		11	-132
Liiketoiminnan muut tuotot	6.3	237	170
Materiaalit ja palvelut	6.4	-7 168	-5 617
Henkilöstökulut	6.5	-8 937	-7 719
Poistot ja arvonalentumiset	6.6	-1 651	-1 751
Liiketoiminnan muut kulut	6.7	-7 784	-7 554
Liikevoitto/ -tappio		-266	-774
Rahoitustuotot ja -kulut	6.8	-269	-243
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		-534	-1 018
Tilikauden voitto/tappio		-534	-1 018

1000 €	Liitetieto	31.12.2010	31.12.2009
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	6.9	3 136	2 644
Aineelliset hyödykkeet	6.10	4 642	5 143
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä	6.11	3 957	3 849
Muut sijoitukset	6.11	7	7
Pysyvät vastaavat yhteensä		11 741	11 643
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus	6.12	3 560	3 381
Pitkäaikaiset saamiset	6.13	31	-
Lyhytaikaiset saamiset	6.13	8 439	7 671
Rahoitusarvopaperit	6.14	500	400
Rahat ja pankkisaamiset	6.15	487	467
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		13 016	11 919
Vastaavaa yhteensä		24 757	23 562
Vastattavaa Oma pääoma
Osakepääoma	6.16	2 199	2 199
Sijoitetun vapaan oman pääoman
rahasto	6.16	12 230	12 230
Edellisten tilikausien voitot/tappiot	6.16	-3 742	-2 724
Tilikauden voitto/tappio	6.16	-534	-1 018
Oma pääoma yhteensä		10 152	10 687
Pakolliset varaukset	6.17	50	-
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	6.19	8 194	3 353
Pääomalainat	6.20	696	775
Lyhytaikainen vieras pääoma	6.21	5 666	8 747
Vieras pääoma yhteensä		14 555	12 875
Vastattavaa yhteensä		24 757	23 562

1000 €	2010	2009
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto/tappio ennen satunnaisia eriä	-534	-1 018
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot	1 651	1 751
Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot	-113	199
Rahoitustuotot ja -kulut	164	93
Muut oikaisut	62	867
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys(-)/vähennys(+)	-799	75
Vaihto-omaisuuden lisäys(-)/vähennys(+)	-179	239
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys(+)/vähennys(-)	1 251	112
Realisoituneet kurssivoitot ja -tappiot	351	-70
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	-452	-472
Saadut osingot	246	218
Saadut korot liiketoiminnasta	2	45
Liiketoiminnan rahavirta	1 651	2 040
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-1 768	-1 826
Investoinnit muihin sijoituksiin	-100	-
Luovutustuotot muista sijoituksista		- 117
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot		- 1
Investointien rahavirta	-1 868	-1 709
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot	5 650	-
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-5 413	-381
Rahoituksen rahavirta	237	-381
Rahavarojen muutos lisäys (+) vähennys (-)	20	-49
Rahavarat tilikauden alussa	467	516
Rahavarat tilikauden lopussa	487	467

6. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

6.1 LAADINTAPERIAATTEET

Laatiessaan tilinpäätöstä hyvän kirjanpitotavan mukaisesti yhtiön johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksen sisältöön. Lopputulemat voivat poiketa näistä arvioista. Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti.

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, ja ne perustuvat liiketapahtumien alkuperäisiin arvoihin lukuun ottamatta vaihtuviin vastaaviin sisältyviä rahoitusarvopapereita jotka on arvostettu käypään arvoon.

Käyttöomaisuuden arvostus

Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä saaduilla avustuksilla, suunnitelmanmukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla. Suunnitelmanmukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuusesineiden taloudellisen pitoajan perusteella.

Suunnitelmanmukaiset poistoajat ovat:

Aineettomat oikeudet	3 -10 v
Liikearvo	10 v
Kehittämismenot	5 v
Muut pitkävaikutteiset menot	5 -10 v
Rakennukset	20 v
Koneet ja kalusto	3 -10 v

Vaihto-omaisuuden arvostus

Vaihto-omaisuus esitetään fifo-periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä. Vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan muuttuvien menojen lisäksi myös siihen kohdistuva osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista.

Rahoitusarvopapereiden arvostus

Vaihtuviin vastaaviin sisältyvät rahoitusarvopaperit on arvostettu käypään arvoon. Sijoitusten käypä arvo on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten eli tilinpäätöspäivän ostonoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot

Tutkimusmenot on kirjattu vuosikuluiksi niiden syntymisvuonna. Uusien tuotteiden kehittämistoiminnan menot on aktivoitu taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi 1.1.2004 lähtien ja poistetaan vaikutusaikanaan enintään viiden vuoden kuluessa.

Tuloutusperiaate

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista vähennetään myynnin välilliset verot ja alennukset. Suoritteiden myynti on tuloutettu niiden luovutusten yhteydessä.

Kunnossapito ja korjaukset

Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan tilikauden kuluiksi. Vuokrattujen toimitilojen peruskorjausmenot on aktivoitu muihin pitkävaikutteisiin menoihin ja poistetaan tasapoistoin jäljellä olevana vuokrakautena.

Eläkkeet

Yhtiön lakisääteinen eläketurva mahdollisine lisäetuineen on vakuutettu eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemenot kirjataan työntekijöiden työssäoloaikana suoriteperusteisesti.

Laskennalliset verot

Laskennallisia veroja ei ole kirjattu taseeseen. Liitetiedoissa on esitetty kirjanpitolautakunnan yleisohjeen 12.9.2006 mukaisesti taseeseen merkittävissä olevien laskennallisten verojen määrä sekä sellaisten verovelkojen ja -saamisten määrä, joita ei epätodennäköisen toteutumisen vuoksi tulisi merkitä taseeseen.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän Euroopan Keskuspankin noteeraamaan kurssiin. Kurssierot on kirjattu tulosvaikutteisesti.

6.2 LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN

	2010	2009
Nesteannostelu	23 542	20 615
Diagnostiikka	1 483	1 213
Yhteensä	25 025	21 828

LIIKEVAIHTO ALUEITTAIN

	2010	2009
Suomi	1 770	1 484
Muu Eurooppa	10 789	10 439
Pohjois- ja Etelä-Amerikka	5 061	3 819
Aasia	3 985	2 934
Muut maat	3 420	3 152
Yhteensä	25 025	21 828

6.3 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

	2010	2009
Pysyvien vastaavien aineellisen omaisuuden myyntivoitot	-	1
Saman konsernin yrityksiltä	36	45
Muut	201	124
Yhteensä	237	170

6.4 MATERIAALIT JA PALVELUT

	2010	2009
Ostot tilikauden aikana	7 088	5 369
Varaston muutos	-167	108
Aineet ja tarvikkeet yht.	6 921	5 476
Ulkopuoliset palvelut	247	140
Materiaalit ja palvelut yht.	7 168	5 617

6.5 HENKILÖSTÖKULUT JA HENKILÖKUNNAN LUKUMÄÄRÄ

	2010	2009
Palkat	7 800	6 697
Eläkekulut	1 274	1 139
Muut henkilösivukulut	386	360
Pitkäaikaisiin varoihin aktivoidut palkat	-522	-476
Henkilöstökulut yhteensä	8 937	7 719

Tilikauden aikana on aktivoitu palkkoja kehittämismenoina 408 tuhatta euroa (420 tuhatta euroa) ja muottien valmistuskustannuksina 114 tuhatta euroa (56 tuhatta euroa).

Emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin	2010	2009
Toimihenkilöitä	97	88
Työntekijöitä	95	86
Henkilöstö keskimäärin	192	174
Henkilöstö tilikauden lopussa	201	175

6.6 POISTOT

	2010	2009
Aineettomat hyödykkeet	601	627
Rakennukset	142	139
Koneet ja laitteet	907	985
Yhteensä	1 651	1 751

6.7 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

	2010	2009
Matkustus ja muut henkilöstöön liittyvät kulut	1 040	896
Vuokrat ja ylläpitokulut	2 026	1 784
Markkinointi- ja myyntikulut	2 018	1 447
Muut ulkopuoliset palvelut	1 655	1 342
Myyntisaamisten arvonalentuminen	48	943
Muut liiketoiminnan kulut	997	1 143
Yhteensä	7 784	7 554

Myyntisaamisten arvonalentuminen sisältää saatavia saman konsernin yrityksiltä 0 tuhatta euroa (920 tuhatta euroa).

6.8 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

	2010	2009
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä	246	218
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista
Muilta	2	1
Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista yhteensä	2	1
Muut korko- ja rahoitustuotot
Muilta	-	44
Muut korko- ja rahoitustuotot	-	44
Rahoitustuotot yhteensä	249	263
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	-14	-14
Muille	-503	-492
Rahoituskulut yhteensä	-517	-507
Rahoitustuotot ja kulut yhteensä	-269	-243
Erään rahoitustuotot ja -kulut sisältyy kurssitappioita (netto)	-25	-2

Liikevoiton yläpuolella oleviin eriin sisältyy valuuttakurssivoittoa (netto) 464 tuhatta euroa (valuuttakurssitappioita 268 tuhatta euroa).

6.9 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

				Muut
				pitkävaikut-
	Kehittämis- Aineettomat			teiset
2010	menot	oikeudet	Liikearvo	menot	Yhteensä
Hankintameno tilikauden alussa	1 806	1 832	6 558	1 562	11 759
Lisäykset	565	260	-	545	1 370
Vähennykset	-	-	-	-	-
Siirrot eri erien välillä	-	-	-	-276	-276
Hankintameno tilikauden lopussa	2 372	2 092	6 558	1 831	12 853
Kertyneet poistot ja arvonalennukset
tilikauden alussa	-356	-1 312	-6 206	-1 241	-9 115
Tilikauden poistot ja arvonalennukset	-112	-114	-352	-23	-601
Kertyneet poistot tilikauden lopussa	-468	-1 426	-6 558	-1 264	-9 716
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa	1 903	666	0	567	3 136

Liikearvon hankintameno koostuu Locus genex Oy:n purun seurauksena siirtyneistä patenteista ja purkutappioista.

Muut

				pitkävaikut-
	Kehittämis- Aineettomat			teiset
2009	menot	oikeudet	Liikearvo	menot	Yhteensä
Hankintameno tilikauden alussa	1 195	1 730	6 558	1 309	10 791
Lisäykset	420	102	-	760	1 283
Vähennykset	-	-	-	-	-
Siirrot eri erien välillä	191	-	-	-507	-316
Hankintameno tilikauden lopussa	1 806	1 832	6 558	1 562	11 759
Kertyneet poistot ja arvonalennukset
tilikauden alussa	-222	-1 203	-5 854	-1 210	-8 489
Tilikauden poistot ja arvonalennukset	-135	-109	-352	-31	-627
Kertyneet poistot tilikauden lopussa	-356	-1 312	-6 206	-1 241	-9 115
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa	1 450	520	352	321	2 644

6.10 AINEELLISET HYÖDYKKEET

		Koneet ja
2010	Rakennukset	kalusto	Yhteensä
Hankintameno tilikauden alussa	2 776	13 397	16 174
Lisäykset	27	321	347
Vähennykset	-	-174	-174
Siirrot eri erien välillä	-	276	276
Hankintameno tilikauden lopussa	2 803	13 821	16 624
Kertyneet poistot ja arvonalennukset
tilikauden alussa	-1 144	-9 886	-11 030
Vähennysten kertyneet poistot	-	98	98
Tilikauden poisto	-142	-907	-1 050
Kertyneet poistot tilikauden lopussa	-1 286	-10 695	-11 982
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa	1 517	3 125	4 642

Tuotannon koneiden ja laitteiden poistamaton hankintameno on 2 858 tuhatta euroa (3 248 tuhatta euroa).

		Koneet ja
2009	Rakennukset	kalusto	Yhteensä
Hankintameno tilikauden alussa	2 594	12 722	15 316
Lisäykset	182	363	545
Vähennykset	-	-4	-4
Siirrot eri erien välillä	-	316	316
Hankintameno tilikauden lopussa	2 776	13 397	16 174
Kertyneet poistot ja arvonalennukset
tilikauden alussa	-1 005	-8 905	-9 910
Vähennysten kertyneet poistot	-	4	4
Tilikauden poisto	-139	-985	-1 124
Kertyneet poistot tilikauden lopussa	-1 144	-9 886	-11 030
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa	1 632	3 511	5 143

6.11 SIJOITUKSET

2010 Osakkeet	Konserniyritykset	Muut	Yhteensä
Kirjanpitoarvo tilikauden alussa	3 849	7	3 856
Lisäykset	108	-	108
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa	3 957	7	3 963

Sijoitusten lisäys muodostuu Biohit Biotech (Suzhou) Co., Ltd, Kiina yhtiön osakepääomasta.

2009 Osakkeet	Konserniyritykset	Muut	Yhteensä
Kirjanpitoarvo tilikauden alussa	3 805	7	3 812
Lisäykset	44	-	44
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa	3 849	7	3 856

6.12 VAIHTO-OMAISUUS

	2010	2009
Aineet ja tarvikkeet	1 952	1 848
Keskeneräiset tuotteet	441	520
Valmiit tuotteet/tavarat	1 166	1 013
Vaihto-omaisuus yhteensä	3 560	3 381

6.13 SAAMISET

Pitkäaikaiset saamiset	2010	2009
Saamiset muilta
Siirtosaamiset	31	-
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	31	-

Lyhytaikaiset saamiset	2010	2009
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Myyntisaamiset	5 802	5 117
Muut saamiset	24	20
Yhteensä	5 826	5 137
Saamiset muilta
Myyntisaamiset	2 152	2 211
Muut saamiset	256	195
Siirtosaamiset	206	127
Yhteensä	2 613	2 533
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	8 439	7 671

Vaihtovelkakirjalainan liikkeeseenlaskumenoja on 31.12. 2010 aktivoituna siirtosaamisiin 31 tuhatta euroa (20 tuhatta euroa). Aktivoidut menot kirjataan kuluksi jäljellä olevan 5 vuoden (1 vuoden) laina-ajan aikana.

6.14 RAHOITUSARVOPAPERIT

	2010	2009
Rahastosijoitus	500	400

Rahoitusarvopaperit koostuvat sijoituksesta määräaikaiselle tuottotilille.

6.15 RAHAVARAT

	2010	2009
Käteinen raha ja pankkitilit	487	467

6.16 OMA PÄÄOMA

	2010	2009
Osakepääoma 1.1. ja 31.12.	2 199	2 199
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. ja 31.12.	12 230	12 230
Edellisten tilikausien voitto/tappio 1.1. ja 31.12.	-3 742	-2 724
Raportoitu tilikauden voitto/tappio	-534	-1 018
Oma pääoma yhteensä	10 152	10 687

Osakkeet ja äänioikeus

Biohitin osakkeet jakautuvat A-osakkeisiin ja B-osakkeisiin. Osakelajit eroavat toisistaan siten, että A-osakkeella on yhtiökokouksessa kaksikymmentä (20) ääntä ja B-osakkeella yksi (1) ääni. Osingonjaossa B-osakkeelle kuitenkin maksetaan kaksi (2) prosenttia nimellisarvostaan korkeampaa osinkoa kuin A-osakkeelle.

Emoyhtiön osakepääoman rakenne			2010			2009
	kpl	EUR %	osakkeista	% äänistä	kpl	EUR
A-osakkeet
(20 ääntä/osake)	2 975 500	505 835	23,0	85,7 2	975 500	505 835
B-osakkeet
(1 ääni/osake)	9 962 127 1	693 562	77,0	14,3 9	962 127 1	693 562
Yhteensä	12 937 627 2	199 397	100,0	100,0 12	937 627 2	199 397

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön vähimmäisosakepääoma on 1 063 101,29 euroa ja enimmäisosakepääoma 4 252 405,16 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa ja alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta.

Yhtiön hallussa ei ole omia osakkeita. Yhtiön hallituksella ei ole voimassaolevaa valtuutusta osakkeiden tai vaihtovelkakirjalainan tai optioiden liikkeellelaskuun eikä omien osakkeiden lunastamiseen. Yhtiöllä ei ole optiojärjestelyjä.

6.17 PAKOLLISET VARAUKSET

Takuuvaraukset	2010	2009
Varausten lisäykset	50	-
Varaus 31.12.	50	-
Pakolliset varaukset yhteensä	50	-

6.18 LASKENNALLISET VEROVELAT JA -SAAMISET

Yhtiöllä on verotuksellisista tappioista ja väliaikaisista eroista johtuvia laskennallisia verosaamisia yhteensä 1 978 tuhatta euroa (2 399 tuhatta euroa), joista yhtiön johdon arvion mukaan on hyödynnettävissä 1 330 tuhatta euroa (1 568 tuhatta euroa).

6.19 PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

	2010	2009
Lainat samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä	231	231
Lainat muilta
Lainat rahoituslaitoksilta	3 255	2 456
Vaihtovelkakirjalainat	4 050	-
Muut pitkäaikaiset velat	-	47
Pääomalainojen korot	657	618
Pitkäaikainen vieras pääoma yht.	8 194	3 353

		Velat, jotka erääntyvät myöhemmin

kuin viiden vuoden kuluttua	2010	2009
Lainat rahoituslaitoksilta	511	473
Pääomalainat	696	775
Yhteensä	1 207	1 248

Pitkäaikainen vieras pääoma sisältää 4 050 tuhatta euroa vaihtovelkakirjalainoja, joiden pääasialliset ehdot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 2.23.

6.20 PÄÄOMALAINAT

	2010	2009
Lähipiiriltä	696	775
Yhteensä	696	775

Yhtiöllä on pääomalainoja yhteensä 696 tuhatta euroa joiden pääasialliset lainaehdot on selostettu konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

6.21 LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

	2010	2009
Vaihtovelkakirjalaina	-	4050
Lainat rahoituslaitoksilta, lyhytaikainen osuus	577	965
Muut pitkäaikaiset velat, lyhytaikainen osuus	47	95
Saadut ennakot	42	32
Ostovelat	1 477	1 083
Siirtovelat	2 308	1 851
Muut velat	195	172
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Ostovelat	888	426
Siirtovelat	132	73
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	5 666	8 747

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät ovat palkkoihin liittyvät siirtyvät erät 1 405 tuhatta euroa (1 139 tuhatta euroa), vuokramenojen jaksotukset 180 tuhatta euroa (240 tuhatta euroa) ja korkomenojen jaksotukset 117 tuhatta euroa (90 tuhatta euroa).

6.22 VELAT JA VASTUUT JOIDEN VAKUUDEKSI ANNETTU KIINNITYKSIÄ

Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä	2010	2009
Rahalaitoslainat	3 448	3 033
Annetut yrityskiinnitykset	2 276	2 276
Kiinteistökiinnitykset	1 500	1 500
Muut velat	47	142
Kiinteistökiinnitykset	763	763
Vuokrasopimukset	1 292	1 715
Yrityskiinnitykset	235	235
Leasingvastuut	2010	2009
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	832	572
Myöhemmin maksettavat	1 301	1 271
Yhteensä	2 133	1 843
Vuokravastuut	2010	2009
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	431	429
Myöhemmin maksettavat	861	1 286
Yhteensä	1 292	1 715

Leasing- ja vuokramaksut koostuvat pääasiassa yli vuoden pituisista, määräaikaisista leasing- ja vuokrasopimuksista.

VASTUUSITOUMUKSET SAMAAN KONSERNIIN KUULUVIEN YRITYSTEN PUOLESTA

	2010	2009
Samaan konserniin kuuluvien yritysten
puolesta annetut takaukset	150	-
MUUT VASTUUSITOUMUKSET
	2010	2009
Takaukset	8	8

7. HALLITUKSEN OSINGONJAKOESITYS

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiö ei jaa osinkoa päättyneeltä tilikaudelta ja että tilikauden tappio 534 475,32 euroa siirretään edellisten tilikausien voitto-/tappiotilille.

Helsingissä 28. päivänä helmikuuta 2011

Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen varapuheenjohtaja Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen

Reijo Luostarinen Jukka Ant-Wuorinen Osmo Suovaniemi Kalle Kettunen

Ainomaija Haarla Eero Lehti Mikko Salaspuro Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen

Tilinpäätösmerkintä

Tilintarkastuksesta on tänään annettu erillinen kertomus.

Helsingissä 28. päivänä helmikuuta 2011

Ernst & Young Oy KHT-yhteisö

Erkka Talvinko KHT

8. TILINTARKASTUSKERTOMUS

Biohit Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Biohit Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. - 31.12.2010. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 28. helmikuuta 2011

Ernst & Young Oy KHT-yhteisö

Erkka Talvinko KHT

Pääkonttori

Biohit Oyj

Laippatie 1 00880 Helsinki Puh: +358-9-773 861 Faksi: +358-9-773 86 292 info@biohit.com

Tehdas

Biohit Oyj

Tietokatu 4 87400 Kajaani

www.biohit.com

Tytäryhtiöt

Saksa

Biohit Deutchland GmbH Raiffeisenstrasse 1a 61191 Rosbach, Germany Puh: +49-6003-82 820 Faksi: +49-6003-828 222 info@biohit.de

Japani

Biohit Japan Co., Ltd. NB Building 6F 2-15-10 Iwamoto-cho, Chiyoda-ku Tokyo, 101-0032, Japan Puh: +81-3-5822 0021 Faksi: +81-3-5822 0022 sales@biohit.co.jp

Iso-Britannia

Biohit Ltd. Unit 1, Barton Hill Way Torquay, Devon TQ2 8JG, United Kingdom Puh: +44-1803-315 900 Faksi: +44-1803-315 530 sales@biohit.demon.co.uk

Ranska

Biohit SAS 2 Rue du Grand Chêne 78830 Bonnelles, France Puh: +33-1-3088 4130 Faksi: +33-1-3088 4102 commercial.france@biohit.com

Yhdysvallat

Biohit Inc. 3535 Route 66, Bldg. 4 Neptune, N.J. 07753, U.S.A. Puh: +1-732-922 4900 Faksi: +1-732-922 0557 pipet@biohit.com

Venäjä

Biohit OOO, Saint-Petersburg

VO, line 5, 68, Unit 4, letter D 199178 Saint-Petersburg, Russia Puh: +7-812-327 5327 Faksi: +7-812-327 5323 main@biohit.ru

Biohit OOO, Moscow

Petrovsko-Razumovsky av., 29, Unit 2 127287 Moscow, Russia Puh: +7-495-748 1613 Faksi: +7-495-613 5577 main.moscow@biohit.ru

Kiina

Biohit Biotech (Suzhou) Co., Ltd. Room 501, Office Block Hotel Equatorial 65 Yan An Xi Lu Shanghai, 200040 P. R. China Puh: +86-21-6248 5589 Faksi: +86-21-6248 7786 info.china@biohit.com

Intia

Biohit Biotech Systems (India)

Private Limited No.10, Anna Avenue, Bhakthavatsalam Nagar, Adyar, Chennai 600020, India india.info@biohit.com

Edustusto

Singapore Biohit Representative Office

1 North Bridge Road #12-01 High Street Center, Singapore 179094 Puh: +65 9797 0280 Faksi: +65 6336 6534