Skip to main content

AI assistant

Sign in to chat with this filing

The assistant answers questions, extracts KPIs, and summarises risk factors directly from the filing text.

Biohit Oyj Audit Report / Information 2008

Mar 31, 2009

3304_10-k_2009-03-31_fce6d21d-87bf-4684-af6f-ede9f59f35cc.pdf

Audit Report / Information

Open in viewer

Opens in your device viewer

tilinpäätös 2008

Hallituksen toimintakertomus 2008 02
Konsernituloslaskelma 10
Konsernitase 11
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 12
Konsernin rahavirtalaskelma 13
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 14
Keskeiset tunnusluvut 33
Osakkeet ja osakkeenomistajat 34
Tunnuslukujen laskentakaavat 36
Emoyhtiön tuloslaskelma 37
Emoyhtiön tase 38
Emoyhtiön rahoituslaskelma 39
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 40
Hallituksen esitys tilikauden voittoa
koskeviksi toimenpiteiksi 47
Tilintarkastuskertomus 48

1 Hallituksen toimintakertomus 2008

Biohit kehittää ja valmistaa laboratoriolaitteita ja -tarvikkeita sekä diagnostisia testejä ja analyysijärjestelmiä tutkimuslaitosten, terveydenhuollon ja teollisuuden käyttöön. Biohitillä on kaksi liiketoimintaryhmää: nesteannostelu- ja diagnostiikkaliiketoiminnat. Yhtiö kehittää molempia liiketoimintaryhmiään itsenäisinä yksiköinä tavoitteena kasvaa kannattavasti näiden tuotealueiden johtavaksi globaaliksi toimittajaksi.

Biohitin palveluksessa on noin 370 henkilöä kahdeksassa maassa. Biohitillä on tuotantolaitokset Suomessa (Kajaanissa ja Helsingissä) ja Kiinassa (Suzhoussa) sekä tuotteiden myyntiin ja markkinointiin keskittyvät tytäryhtiöt Saksassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa, Venäjällä, Kiinassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Lisäksi Biohitin tuotteita myy noin 450 jakelijaa 70 maassa.

Biohitin B-sarjan osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä Small Cap/Terveydenhuolto -ryhmässä kaupankäyntitunnuksella BIOBV.

Liikevaihto

Konsernin koko tilikauden liikevaihto kasvoi 6 % viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta ollen 35,1 milj. euroa (33,0 milj. euroa vuonna 2007 ja 31,4 milj. euroa vuonna 2006). Aikaisemmasta poiketen konsernin sisäisten saamisten kurssimuutokset esitetään rahoituserissä. Aikaisemmalla esitystavalla liikevaihto olisi ollut 35,6 milj. euroa (32,8 milj. euroa vuonna 2007) ja liikevaihdon kasvu 9 %.

Liikevaihdosta 96 % koostui nesteannostelutuotteiden ja huoltopalveluiden myynnistä. Nesteannosteluliiketoiminnan liikevaihto oli koko tilikaudella 33,6 milj. euroa (31,4 milj. euroa vuonna 2007 ja 29,5 milj. euroa vuonna 2006) ja diagnostiikkaliiketoiminnan liikevaihto vastaavasti 1,5 milj. euroa (1,7 milj. euroa vuonna 2007 ja 1,9 milj. euroa vuonna 2006). Diagnostiikan liikevaihdosta testikittien myynnin osuus oli 1,2 milj. euroa (1,1 milj. euroa vuonna 2007).

Konsernin liikevaihto kehittyi ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen hyvin kaikilla päämarkkina-alueilla. Kasvu on ollut voimakasta erityisesti Aasian markkina-alueella. Maailmantalouden taantumalla ei siten ole ollut olennaista vaikutusta konsernin liikevaihdon kehitykseen tilikauden aikana.

Konsernin liikevaihto on paikallisissa valuutoissa laskettuna kasvanut koko tilikaudella raportoitua paremmin. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettu nesteannosteluliiketoiminnan liikevaihdon kasvu koko tilikaudella oli 10 %. Raportoitu liikevaihdon kasvu oli 6 %.

Diagnostiikkaliiketoiminnan kasvu ilman instrumenttien myynnin osuutta oli vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna 14 %. Raportoitu liikevaihdon kasvu ilman instrumenttien myynnin osuutta oli 8 %.

Tulos

Liikevoitto oli 1,3 milj. euroa eli 3,7 % liikevaihdosta (vuoden 2007 liiketappio 0,2 milj. euroa eli -0,6 % liikevaihdosta ja vuoden 2006 liiketappio 0,1 milj. euroa eli -0,5 % liikevaihdosta). Tilikauden voitto oli 0,9 milj. euroa eli 2,6 % liikevaihdosta (vuoden 2007 tappio 1,5 milj. euroa eli -4,5 % liikevaihdosta ja vuoden 2006 tappio 0,8 milj. euroa eli -2,7 % liikevaihdosta).

Nesteannosteluliiketoiminnan liikevoitto oli 3,7 milj. euroa (liikevoitto 2,7 milj. euroa vuonna 2007 ja liikevoitto 2,2 milj. euroa vuonna 2006) ja diagnostiikkaliiketoiminnan liike-

tappio oli 2,4 milj. euroa (liiketappio 2,9 milj. euroa vuonna 2007 ja liiketappio 2,4 milj. euroa vuonna 2006).

Biohit-konsernin oman pääoman tuotto oli 7,4 % (-11,9 % vuonna 2007 ja -6,1 % vuonna 2006).

Konsernin alkuvuoden heikohko tuloskehitys johtui myynnin lievästä taantumasta. Konsernin tuloksen parantamiseksi Biohit käynnisti toiminnan säästö- ja tehostamisohjelman kesäkuussa 2008. Tehostamisohjelman myötä konsernin kiinteitä kuluja leikattiin ja toimintaa kauttaaltaan tehostettiin. Toisella vuosineljänneksellä alkanut myynnin kasvu sekä tehostamistoimenpiteet paransivat konsernin kannattavuutta. Konsernin kannattavuutta on lisäksi parantanut euron heikko kurssikehitys muihin valuuttoihin nähden.

Tase

Taseen loppusumma oli 27,1 milj. euroa (27,3 milj. euroa vuonna 2007 ja 27,3 milj. euroa vuonna 2006) ja omavaraisuusaste 31.12.2008 46,5 % (43,6 % 31.12.2007 ja 49,4 % 31.12.2006). Omavaraisuusasteen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna johtuu pääasiassa pitkäaikaisten rahoitusvelkojen ja lyhytaikaisten velkojen laskusta sekä tilikauden voitosta.

Maksuvalmius

Tilikauden liiketoiminnan rahavirta oli 1,2 milj. euroa (1,1 milj. euroa vuonna 2007 ja 0,2 milj. euroa vuonna 2006). Tilikauden lopussa konsernin likvidit varat olivat 1,3 milj. euroa (1,1 milj. euroa vuonna 2007 ja 0,9 milj. euroa vuonna 2006). Yhtiö on tilikauden aikana hankkinut uutta pitkäaikaista rahoitusta 0,6 milj. euroa. Korollisia rahoitusvelkoja oli 9,1 milj. euroa (9,1 milj. euroa vuonna 2007 ja 7,7 milj. euroa vuonna 2006). Current ratio oli 2,5 (2,3 vuonna 2007 ja 2,2 vuonna 2006).

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Tutkimus- ja kehitystoiminnan kuluja oli 2,0 milj. euroa vuonna 2008 (2,0 milj. euroa vuonna 2007 ja 1,7 milj. euroa vuonna 2006) eli 6 % liikevaihdosta (6 % vuonna 2007 ja 6 % vuonna 2006). Kuluneella tilikaudella on aktivoitu kehittämismenoja 0,4 milj. euroa (0,4 milj. euroa vuonna 2007 ja 0,3 milj. euroa vuonna 2006).

Investoinnit

Tilikauden bruttoinvestoinnit olivat 1,2 milj. euroa (2,1 milj. euroa vuonna 2007 ja 1,9 milj. euroa vuonna 2006). Investoinnit liittyivät pääosin tuotantokapasiteetin lisäämiseen ja nesteannostelutuotteiden valmistuksessa käytettävien laitteiden hankintaan Kajaanissa.

Henkilöstö

Henkilöstön lukumäärä konsernissa oli tilikaudella keskimäärin 369 (352 vuonna 2007 ja 310 vuonna 2006), josta emoyhtiön palveluksessa oli 171 (178 vuonna 2007 ja 162 vuonna 2006) ja tytäryritysten 198 (174 vuonna 2006 ja 148 vuonna 2006). Biohit-konsernin palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma oli 11,8 milj. euroa (11,6 milj. euroa vuonna 2007 ja 10,6 milj. euroa vuonna 2006).

Hallinto

Yhtiökokouksessa 21.4.2008 hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kuusi. Hallituksen jäseniksi valittiin Tero J. Kauppinen, Kalle Kettunen, Reijo Luostarinen, Mikko Salaspuro, Osmo Suovaniemi ja Mårten Wikström. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Reijo Luostarinen.

Yhtiön toimitusjohtajana toimii prof. Osmo Suovaniemi.

Yhtiökokouksessa valittiin tilintarkastajaksi KHT-yhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Erkka Talvinko.

Diagnostiikkaliiketoiminnan johtoryhmään nimitettiin tilikauden aikana uusiksi jäseniksi Aino Telaranta-Keerie (vastuualueenaan tutkimus ja tuotekehitys), Marjo Nikulin (tuotanto ja laatu) ja Tapani Tiusanen (instrumentit ja teknologiat). Diagnostiikan johtoryhmä keskittyy diagnostiikkaliiketoimintaan ja sen kehittämiseen. Nesteannosteluliiketoiminnan johtoryhmä keskittyy nesteannosteluliiketoimintaan ja sen kehittämiseen sekä koko konsernia koskeviin hallinnollisiin asioihin.

Biohitin hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 28.1.2009 konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevan koodin, jonka sisältö on tarkemmin kerrottu tämän toimintakertomuksen jälkeen.

Nesteannosteluliiketoiminta

Nesteannosteluliiketoiminnassaan Biohit kehittää, valmistaa ja markkinoi laboratoriolaitteita ja -tarvikkeita lääke-, elintarvike- ja muun teollisuuden sekä tutkimuslaitosten, yliopistojen ja sairaaloiden käyttöön. Tuotevalikoima käsittää mekaaniset ja elektroniset nesteannostelijat sekä kertakäyttöiset kärjet. Suurin osa tuotteista myydään Biohitin omalla tuotemerkillä. Yhtiö valmistaa myös asiakkaille räätälöityjä OEM (Original Equipment Manufacturer) –tuotteita, jotka täydentävät monien globaalisti toimivien yhtiöiden valmistamia diagnostisia testija analyysijärjestelmiä. Lisäksi Biohit tarjoaa jakeluverkostonsa kautta nesteannostelutuotteiden huoltoon, kalibrointiin ja koulutukseen liittyviä palveluita.

Pipettien ja kertakäyttöisten kärkien kokonaismarkkinat ovat yhtiön oman arvion mukaan kasvaneet keskimäärin 5-10 % vuodessa. Yhdysvalloissa taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja valuuttakurssivaihtelut ovat kuitenkin vaikuttaneet epäsuotuisasti pipettien markkinoiden kasvuun. Maailmantalouden taantuman myötä markkinoiden kasvu on hidastunut myös muualla maailmassa. Biohit on kuitenkin onnistunut kasvattamaan myyntiä ja tietyillä markkina-alueilla jopa kokonaismarkkinoiden keskitasoa paremmin.

Tilikauden keskeiset tapahtumat

Biohitin nesteannostelutuotteiden myynti on päättyneen tilikauden aikana kehittynyt suotuisasti lähes kaikilla markkinaalueilla. Liikevaihdon kehitys on ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen ollut huomattavasti parempi kuin alkuvuonna. Nesteannostelutuotteiden liikevaihto kasvoi 7 % edellisvuoteen nähden. Liikevaihdon kasvun ja toiminnan tehostamisen myötä segmentin kannattavuus parani ja liikevoitto oli 3,7 milj. euroa (2,7 milj. euroa 1-12/2007).

Biohit on jatkanut panostuksiaan tuotekehitykseen. Tilikauden aikana yhtiö toi markkinoille uudet pipettien suodatinkärjet. Kärjet valmistetaan Kajaanin tuotantolaitoksessa korkeiden laatu- ja puhtausvaatimusten mukaisesti. Biohit on tilikauden aikana investoinut uusien suodatinkärkien valmistuksessa käytettävien laitteiden hankintaan. Suodatinkärkien kysyntä markkinoilla on kasvanut laboratorioiden tiukentuneiden laatuvaatimusten myötä. Biohitin valmistamien uusien kärkien

toimitukset ovat jo alkaneet ja niiden vastaanotto asiakaskunnassa on ollut positiivinen.

Vuoden 2007 loppupuolella lanseerattu mekaaninen Proline Plus –pipetti on myös otettu hyvin vastaan ja sen myynti on tilikauden aikana kehittynyt jopa yli odotusten.

Huoltoliiketoiminnassa on ollut kasvua etenkin Biohitin omissa huoltoyksiköissä. Yhtiön Saksan toimipisteen kalibrointilaboratorio sai akkreditointitodistuksen Saksan viranomaisilta (DKD) marraskuussa. Näin ollen Biohitillä on nyt akkreditoituja kalibrointilaboratorioita neljässä maassa, Suomessa, Ranskassa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa. Akkreditointi on kansainvälisiin kriteereihin perustuva menettelytapa, jonka avulla laboratorioiden pätevyys ja suorituskykytestausten uskottavuus voidaan luotettavasti todeta. Huoltoliiketoiminnan tavoitteena on tuotteiden elinkaaren hallinta ja asiakastyytyväisyyden lisääminen.

Lisäksi yhtiö on päättyneen tilikauden aikana panostanut Biohit-tuotemerkkien vahvistamiseen, tuotekehitysprojekteihin ja OEM-liiketoiminnan kehittämiseen sekä jatkanut panostuksiaan kustannustehokkaiden tuotantoprosessien ja logistiikan kehittämiseen Lean-menetelmän mukaisesti sekä Kiinan että Suomen tuotantolaitoksissa.

Diagnostiikkaliiketoiminta

Diagnostiikkaliiketoiminnassaan Biohit kehittää, valmistaa ja markkinoi pääosin ruoansulatuskanavan sairauksien diagnostiikkaan, seulontaan ja ennaltaehkäisyyn käytettäviä testejä ja analyysijärjestelmiä. Tuotevalikoima käsittää mm. Gastro-Panel- ja GastroView-tutkimukset sekä ColonView-pikatestin perusterveydenhuollon käyttöön, laktoosi-intoleranssi- ja helikobakteeri-pikatestit erikoissairaanhoidon käyttöön sekä instrumentteja ja analyysijärjestelmiä laboratorioihin. Lisäksi yhtiöllä on palvelulaboratoriotoimintaa Suomessa ja Isossa-Britanniassa.

Biohit tarjoaa yksittäisten testikittien lisäksi GastroPanel laboratorioita avaimet-käteen periaatteella. GastroPanel laboratoriot, jotka jakautuvat pieniin (hinnat 150 000 – 500 000 euroa) ja suuriin (hinta 4,3 milj. euroa), sisältävät GastroPaneltestien, pipettien ja instrumenttien lisäksi koulutus- ja huoltopalveluita. Kysynnän kasvu GastroPanel laboratorioiden osalta lisäisi merkittävästi myös diagnostiikkaliiketoiminnan liikevaihtoa.

Tilikauden keskeiset tapahtumat

Diagnostiikkaliiketoiminnan myynnin kehitys ei yltänyt tyydyttävälle tasolle päättyneen tilikauden aikana. Diagnostiikkatuotteiden kokonaisliikevaihto laski 9 % edellisvuoteen verrattuna. Suurin osa liikevaihdosta tulee kuitenkin testikittien myynnistä, joka on kasvanut 8 %. Instrumenttien osuus on pienentynyt. Diagnostiikkaliiketoiminnan kannattavuutta paransi toiminnan tehostaminen sekä kustannusten leikkaukset. Segmentin liiketulos oli kuitenkin edelleen tappiollinen -2,4 milj. euroa (-2,9 milj. euroa 1-12/2007).

Biohitin luotettavat ja kustannustehokkaat diagnostiikkatuotteet tuovat kustannussäästöjä terveydenhuoltosektorille, jolla on maailmantalouden taantuman vuoksi paineita karsia kuluja. Lisäksi kuluttajien kiinnostus vatsan alueen vaivojen tutkimiseen lisääntyy koko ajan.

Biohitin tavoitteena on saada GastroPanel- ja GastroView –tutkimukset kansallisen terveydenhuollon käyttöön ja paikal-

lisen viranomaisen korvattavuuden piiriin. Yhtenä haasteena on ollut viranomaishyväksyntöihin liittyvien prosessien hidas eteneminen. Yhdysvaltojen Food and Drug Administration (FDA) -virasto ei ole vielä hyväksynyt Biohitin lupahakemusta, joka liittyy GastroPanelin pepsinogeeni I ja II –testeihin. Biohit on tilikauden aikana toimittanut lisäselvityksen, jota FDA ei ole pitänyt vielä riittävänä. Lupaprosessin jatkaminen edellyttää laajemman tutkimusaineiston ja uuden hakemuksen toimittamista FDA:lle. Prosessin aikataulua on siksi tällä hetkellä vaikeata arvioida.

Yhtiö valmistautuu kuitenkin edelleen testikitin markkinointiin Yhdysvalloissa muun muassa tuotemerkin ja testien suojaamisella. Tilikauden aikana Yhdysvaltain patentti- ja rekisteriviranomainen on myöntänyt patentin atrofisen gastriitin diagnosointiin tarkoitetulle testipaneelille (GastroPanel).

Lisäksi Biohit panostaa ensisijaisesti niihin maihin, joissa testikokonaisuudelle on jo myönnetty viranomaishyväksyntä. Myös Suomessa testien markkinointia on tehostettu tyydyttävin tuloksin.

Diagnostiikan tuotekehityksessä painopiste tilikauden aikana on ollut tuoteparannuksissa ja uusien tuotteiden kaupallistamisessa. Yhtiö lanseerasi tilikauden aikana uuden Colon-View-pikatestin paksusuolisyövän varhaiseen toteamiseen. ColonView-testauksella voidaan helposti ja taloudellisesti löytää ne potilaat, joiden ulosteessa on verta ja joilla tästä johtuen on normaalia suuremmalla todennäköisyydellä paksusuolisyöpä tai sen esiaste. Samalla saadaan tietoa myös muista mahdollisista ruoansulatuskanavan sairauksista, joihin liittyy suolistoverenvuotoa. Testi on otettu positiivisesti vastaan ja se on otettu mukaan Suomessa pian alkavaan vertailututkimukseen. Tutkimukset ovat osa diagnostiikkatuotteiden markkinoille viemistä.

Diagnostiikkaliiketoiminnan eriyttämissuunnitelmat

Toimenpiteitä diagnostiikkaliiketoiminnan eriyttämiseksi on tilikauden aikana jatkettu. Tämän hetken maailmantalouden tilanne on kuitenkin vaikeuttanut sopivan partnerin löytymistä, minkä vuoksi diagnostiikkaliiketoiminnassa painopiste on eriyttämissuunnitelmien sijasta ollut enemmänkin itse liiketoiminnan kehittämisessä.

Osakkeet ja omistajat

Biohitin osakkeet jakautuvat A-osakkeisiin ja B-osakkeisiin. Osakelajit eroavat toisistaan siten, että A-osakkeella on yhtiökokouksessa kaksikymmentä (20) ääntä ja B-osakkeella yksi (1) ääni. Osingonjaossa B-osakkeelle kuitenkin maksetaan kaksi (2) prosenttia nimellisarvostaan korkeampaa osinkoa kuin A-osakkeelle.

Yhtiön purkautuessa sulautumisen kautta tai muusta syystä on A- ja B-osakkeiden omistajilla yhtäläinen ja yhtä suuri oikeus purkautumisen johdosta maksettavaan vastikkeeseen. Jos A-osake siirtyy B-osakkeenomistajalle tai yhtiön ulkopuoliselle uudelle omistajalle, on siirronsaajan ilmoitettava siitä viipymättä hallitukselle ja A-osakkeenomistajilla on oikeus lunastaa osake yhtiöjärjestyksessä määrätyillä ehdoilla.

Biohit Oyj:n hallitus päätti 28.8.2008 muuntaa professori Pentti Sipposen pyynnöstä ja yhtiöjärjestyksen perusteella hänen omistamansa 900 000 A-osaketta vastaavaan määrään Bosakkeita. Uudet B-osakkeet otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi 5.9.2008.

Yhtiön osakepääoma jakautuu edellä kerrotun muunnon jälkeen osakelajeittain seuraavasti:

2008 2007
kpl EUR kpl EUR
A-osakkeet
(20 ääntä/osake) 2 975 500 505 835 3 875 500 658 835
B-osakkeet
(1 ääni/osake) 9 962 127 1 693 562 9 062 127 1 540 562
Yhteensä 12 937 627 2 199 397 12 937 627 2 199 397

Markkinatakaus

Biohit Oyj irtisanoi tilikauden aikana Biohit Oyj:n ja Remium AB:n välisen markkinatakaussopimuksen. Sopimuksen mukainen markkinatakaus päättyi 6.6.2008. Markkinatakaus alkoi 1.6.2007.

Vaihtovelkakirjalainat

Biohit Oyj laski liikkeelle 27.10.2005 kotimaisille ammattimaisille sijoittajille suunnatun vaihtovelkakirjalainan, jonka merkintä-arvo liikkeeseenlaskuhetkellä oli 4 050 000 euroa. Lainan pääomalle maksetaan kiinteää vuotuista korkoa 6,5 % ja laina-aika on viisi vuotta. Kukin 4 500 euron lainaosuus oikeuttaa lainaosuuden haltijan vaihtamaan laina-osuuden 1 000 B-osakkeeseen, joiden nimellisarvo on 0,17 euroa. Osakkeen vaihtokurssi on 4,50 euroa. Vaihtovelkakirjalainan vaihtoaika on 28.10.2005 – 28.10.2010. Vaihtovelkakirjoja ei ole päättyneen tilikauden aikana konvertoitu osakkeiksi.

Vaihtovelkakirjalainan tarkemmat ehdot löytyvät tilinpäätöksen liitetiedoista.

Pääomalainat

Pääosakkeenomistajat ja Valtiokonttori ovat myöntäneet yhtiölle tuotekehitykseen ja muuhun liiketoiminnan kehittämiseen liittyvää pääomalainaa 1,2 milj. euroa. Pääomalainalle kertyneet korot ovat 31.12.2008 0,6 milj. euroa. Laina täyttää OYL 12 luvussa säädetyt edellytykset pääomalainalle. Pääasialliset lainaehdot on määritelty tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Lähiajan riskit ja riskien hallinta

Biohitin riskienhallintapolitiikan päämääränä on tunnistaa konsernin liiketoimintaan ja toimintaympäristöön liittyvät merkittävimmät riskit siten, että niiden kustannustehokas hallinta ja seuranta palvelevat yhtiön strategisia ja toiminnallisia päämääriä mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.

Päävastuu riskienhallintapolitiikasta ja sen toteutumisen valvonnasta kuuluu yhtiön hallitukselle. Yhtiön toimitusjohtajan tehtävänä on yhdessä emoyhtiön operatiivisen johdon ja tytäryhtiöiden johdon kanssa varmistua siitä, että konsernin riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. Emoyhtiön operatiivinen johto vastaa siitä, että eri liiketoiminta-alueiden riskit tunnistetaan ja hallitaan. Tytäryhtiöiden johdon vastuulla on puolestaan kullekin markkina-alueelle ominaisten riskien tunnistaminen ja hallinta.

Riskienhallinta on osa Biohitin liiketoiminnan suunnitteluja seurantajärjestelmää, jossa säännöllisesti seurataan liiketoimintaan liittyviä riskejä ja niissä tapahtuvia muutoksia sekä ryhdytään tarvittaviin suojaaviin toimenpiteisiin.

Biohitin liiketoimintaan kohdistuu lähiaikoina riskejä ja epävarmuustekijöitä, joista merkittävimmät liittyvät diagnostiikkaliiketoimintaan, konsernin maksuvalmiuteen sekä valuuttakurssien kehitykseen.

Diagnostiikkaliiketoimintaan kohdistuu merkittäviä kasvuodotuksia. Näiden kasvuodotusten toteutumatta jääminen voi heijastua negatiivisesti koko konsernin kannattavuuteen. Pitkällä aikajänteellä kasvuodotusten toteutumatta jääminen voi lisäksi johtaa diagnostiikkatuotteisiin liittyvän 2,5 milj. euron liikearvon alaskirjaukseen. Vuoden 2009 aikana yhtiö kuitenkin pyrkii tehostamaan myyntiä ja markkinointia keskittymällä niihin markkina-alueisiin, jossa läpimurtoa voidaan ensimmäisenä odottaa. Lisäksi yhtiö pyrkii sopeuttamaan diagnostiikkaliiketoiminnan kulurakennetta siten, että se mahdollisimman joustavasti vastaa liiketoiminnan tuloja.

Konsernin kannattavuus on parantunut edellisen tilikauden aikana. Kannattavuuden parantumisen myötä omavaraisuusaste on noussut ja konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 46,5 %. Kannattavuuden parantumisesta johtuen konsernin rahoitusasema on vahvistunut. Maksuvalmius on kuitenkin edelleen vain tyydyttävällä tasolla. Maailmantalouden taantuma voi myös heikentää yhtiön tuotteiden menekkiä, mikä heikentää maksuvalmiutta. Tilikauden investoinnit tulevatkin tämän vuoksi olemaan varsin maltillisia ja liiketoimintaratkaisuissa pyritään mahdollisimman kustannustehokkaisiin ratkaisuihin.

Euron ulkoisen arvon heikko kehitys Yhdysvaltain dollariin ja Japanin jeniin nähden on parantanut konsernin kannattavuutta edellisen tilikauden aikana. Euron vahvistuminen jatkossa vastaavasti heikentäisi konsernin kannattavuutta. Valuuttakurssiriskejä vastaan yhtiö pyrkii suojautumaan siten, että hankintoja tehdään muissa kuin eurovaluutassa.

Näkymät vuonna 2009

Konsernin liikevaihto kehittyi vuonna 2008 hyvin. Vuoden 2008 suotuisa kehitys on jatkunut myös vuoden 2009 ensimmäisen kuukauden aikana. Maailmantalouden kehitys saattaa kuitenkin vuoden 2009 aikana johtaa siihen, että terveydenhuoltoon, tutkimukseen ja tuotekehitykseen ei ohjata vastaavasti varoja kun aikaisempina vuosina. Kustannusten leikkaus terveydenhoitoalalla ja erityisesti lääketeollisuuden tutkimustoiminnassa voi heijastua negatiivisesti sekä nesteannostelutuotteiden että diagnostiikkatuotteiden liikevaihdon kehitykseen.

Yhtiö arvioi kuitenkin, että kokonaisliikevaihto kasvaa edelleen vuoden 2009 aikana. Perinteisten nesteannostelutuotteiden osalta liikevaihdon kasvu ei välttämättä ole samaa luokkaa kuin edellisenä vuotena johtuen mm. valuuttakurssien arvioidusta kehityksestä kohdemaissa. Diagnostiikkatuotteiden osalta kasvun odotetaan kuitenkin olevan mm. uusien tuotelanseerauksien myötä merkittävästi suurempaa kuin vuonna 2008. Diagnostiikkaliiketoiminnassa kasvu kohdistuu yksinomaan testikittien myynnin kasvuun instrumenttien myynnin osuuden laskiessa edelleen.

Yhtiön tuloskehitys riippuu merkittävältä osin siitä, millä tasolla nesteannostelutuotteiden myynnin kasvu jatkuu kuluvana vuonna. Diagnostiikkaliiketoiminnan kasvun jatkuminen parantaa myös yhtiön kannattavuutta ja osaltaan mahdollistaa konsernin liiketoiminnan kehittämisen kannalta tarpeelliset investoinnit. Yhtiön arvion mukaan molempien liiketoimintasegmenttien myönteinen liikevaihdon kehitys tulee kuluvana vuonna näkymään positiivisena tuloksena.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Biohit lanseerasi tilikauden jälkeen uuden pipettien huolto- ja kalibrointiohjelmiston. Moduuleista koostuva Quanta-ohjelmisto soveltuu jokaiselle laboratoriolle tai huoltoyhtiölle, joka suorittaa pipettien huoltoa ja kalibrointia. Quanta täydentää Biohitin nesteannostelutuotevalikoimaa ja edistää asiakkaiden käytössä olevien tuotteiden elinkaarihallintaa.

Tilikauden jälkeen 12.–13.2.2009 järjestetyillä valtakunnallisilla Gastropäivillä Helsingin yliopiston ja HYKS:n tutkijat esittivät kliinisen tutkimuksen tuloksia liittyen Biohit Oyj:ssä kehitteillä olevaan BioCyst-kapseliin. Tutkimus osoitti, että kapselin avulla on mahdollista vähentää hapottoman mahan altistumista syöpää aiheuttavalle asetaldehydille.

Biohitin tavoitteena on tuotteistaa aterioiden yhteydessä asetaldehydia mahalaukussa neutraloiva BioCyst-kapseli Suomen ja kansainvälisille markkinoille kuluvan vuoden aikana.

Tilikauden jälkeen Biohit on aloittanut yhteistyön Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kuntayhtymän omistama laboratorioliikelaitos HUSLAB:n kanssa. Suomessa perus- ja työterveyshuollon primaaritutkimuksiksi tarkoitetut GastroPanel ja GastroView on otettu HUSLAB:n tarjoamaksi laboratoriomääritykseksi nimellä "Mahalaukun biomerkkiainetutkimus" (www.huslab.fi / Lähete- ja tutkimuspyyntölomakkeet / Lähetteet aakkosjärjestyksessä: kts. Mahalaukun biomerkkiainetutkimus). HUSLAB:n tarjonta antaa lääkäreille mahdollisuuden määrätä potilailleen GastroPanel- tai Gastro-View-tutkimuksen. Tämä edistää mahasairauksien varhaista diagnostiikkaa ja parantaa esimerkiksi mahasyövän, peptisen haavataudin, B12-vitamiinivajeen ja monien muiden vakavien sairauksien ennaltaehkäisyä sekä säästää terveydenhuollon kustannuksia.

Tilikauden jälkeen Biohit Oyj:n tytäryhtiö Isossa-Britanniassa eriytti diagnostiikkaliiketoiminnan ja perusti tätä liiketoimintaa varten oman tytäryhtiön, Biohit Healthcare Ltd:n. Biohit Healthcare Ltd. keskittyy pääasiassa Ison-Britannian markkinoihin.

Hallituksen esitys tulosta koskeviksi toimenpiteiksi ja muun vapaan oman pääoman jakamisesta

Voitonjakokelpoiset varat emoyhtiön tilinpäätöksessä ovat 9,5 milj. euroa, joka koostuu vapaan oman pääoman rahastosta 12,2 milj. euroa ja kertyneistä tappioista 2,7 milj. euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta ja että tilikauden voitto 945 125,10 euroa siirretään edellisten tilikausien voittovaroihin.

Voimassa olevan lainsäädännön edellyttämiä tietoja kuten taloudelliset ja osakekohtaiset tunnusluvut sekä tietoja osakevaihdosta, kurssikehityksestä ja lähipiiritapahtumista on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Biohit-konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Biohit Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka B-osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX Helsingin pörssissä ryhmässä "Small cap/Terveydenhuolto". Biohit-konserniin kuuluu Biohit Oyj -emoyhtiön lisäksi yhtiön ulkomaiset, lähinnä Biohit Oyj:n tuotteiden myyntiin ja markkinointiin keskittyvät tytäryhtiöt (konsernista käytetään seuraavassa lyhennettä "Biohit").

Biohitin hallinnoinnissa noudatetaan voimassa olevan lainsäädännön lisäksi NASDAQ OMX Helsinki Oy:n määräyksiä sekä Biohit Oyj:n yhtiöjärjestystä. Biohit Oyj noudattaa hallinnoinnissa myös Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n lokakuussa 2008 hyväksymää ja 1.1.2009 voimaan tullutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia ("Corporate Governance"), joka kattaa seuraavat osa-alueet:

Yhtiökokous

Yhtiökokouksen tehtävät

Biohitin ylintä päätäntävaltaa käyttää yhtiökokous, joka kokoontuu kerran vuodessa (Varsinainen yhtiökokous) ja tarvittaessa useammin (Ylimääräinen yhtiökokous). Varsinainen yhtiökokous kokoontuu vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Ylimääräinen yhtiökokous pidetään, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin se lain mukaan on muutoin pidettävä. Yhtiökokouksen kutsuu koolle hallitus ja kokous käsittelee hallituksen esittämiä, osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiökokoukselle kuuluvia asioita. Yhtiön osakkeenomistajalla on lisäksi oikeus saattaa osakeyhtiölain mukaisesti asioita yhtiökokouksen käsiteltäväksi.

Yhtiökokoukselle kuuluvia merkittävimpiä asioita ovat mm.

  • Yhtiöjärjestyksen muutokset
  • Osakeannit
  • Hallituksen jäsenten lukumäärän päättäminen ja jäsenten valinta
  • Tilintarkastajan valinta
  • Tilinpäätöksen vahvistaminen
  • Voitonjaosta ja muusta varojen jaosta päättäminen

Yhtiökokoustietojen antaminen ja yhtiökokouksen järjestäminen

Kokouskutsu julkaistaan Helsingin Sanomissa ja Kauppalehdessä sekä yhtiön Internet-sivuilla. Kokouskutsussa ilmoitetaan yhtiökokouksen aika ja paikka, ehdotus yhtiökokouksen asialistaksi, kokoukseen osallistuvalta osakkeenomistajalta edellytettävät toimenpiteet, täsmäytyspäivä, missä yhtiökokousasiakirjat ovat saatavilla sekä yhtiön internet-osoite. Kutsussa ilmoitetaan kokouksessa käsiteltävien asioiden lisäksi myös hallituksen jäseniksi ja tilintarkastajaksi ehdotettavat henkilöt. Edellytyksenä on, että henkilöitä ovat kannattaneet osakkeenomistajat, joilla on yhteensä vähintään 10 prosentin osuus yhtiön osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, ja että ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa. Yhtiön internet-sivuilla ilmoitetaan kokouskutsutietojen lisäksi vähintään 21 päivään ennen yhtiökokousta osakkeiden ja äänioikeuksien kokonaismäärä osakelajeittain kokouskutsun päivänä, hallituksen jäsenehdokkaan henkilötiedot sekä asetetaan saataville yhtiökokoukselle esitettävät asiakirjat sekä hallituksen päätösehdotukset.

Yhtiökokoukseen osallistuminen ja päätösten julkistaminen

Osakkeenomistajan on ilmoittauduttava ennakkoon yhtiökokoukseen kokouskutsussa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Osakkeenomistaja voi osallistua yhtiökokoukseen itse tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä. Osakkeenomistaja tai asiamies voi käyttää yhtiökokouksessa avustajaa.

Yhtiökokoukseen osallistuu osakkeenomistajien lisäksi Biohit Oyj:n hallituksen puheenjohtaja, vähintään puolet hallituksen jäsenistä, toimitusjohtaja sekä päävastuullinen tilintarkastaja. Mikäli hallituksen jäsen on ensimmäistä kertaa ehdolla jäseneksi, on hänen osallistuttava yhtiökokoukseen ellei hänen poissaololleen ole painavia syitä.

Yhtiökokouksesta laaditaan pöytäkirja, joka asetetaan osakkeenomistajien nähtäville yhden (1) viikon kuluessa yhtiökokouksesta yhtiön internet-sivuille. Lisäksi yhtiökokouksen päätökset julkistetaan viipymättä yhtiökokouksen jälkeen pörssitiedotteella.

Yhtiön osakesarjat

Biohit Oyj:n osakkeet jakautuvat kahteen osakesarjaan eli Aja B-osakesarjaan. Osakesarjat eroavat toisistaan siten, että A-osake tuottaa yhtiökokouksessa kaksikymmentä (20) ääntä ja B-osake yhden (1) äänen. Osingonjaossa B-osakkeelle maksetaan kaksi (2) prosenttia nimellisarvostaan korkeampaa osinkoa kuin A-osakkeelle. Yhtiön A-osakkeisiin liittyy lunastusmääräyksiä, jotka on tarkemmin kerrottu yhtiöjärjestyksen kohdassa 13 (Yhtiöjärjestys).

Hallitus

Hallituksen kokoonpano ja toimikausi

Biohitin hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu vähintään viisi (5) yhtiökokouksen valitsemaa varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenet valitsevat keskuudestaan hallituksen puheenjohtajan.

Hallituksen jäseneksi valittavalla on oltava tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen. Enemmistön hallituksen jäsenistä tulee olla riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuutta Corporate Governance suosituksen 15 edellyttämällä tavoin. Hallituksen jäsenen on annettava hallitukselle hänen pätevyytensä ja riippumattomuutensa arvioimiseksi riittävät tiedot sekä tiedon niissä mahdollisesti tapahtuneista muutoksista. 1.1.2010 jälkeen valittavien hallitusten kokoonpanossa on lisäksi oltava edustettuna molempia sukupuolia.

Hallituksen jäsenen toimikausi alkaa siitä yhtiökokouksesta, jossa hänet on valittu ja päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Hallituksen jäsenten henkilötiedot löytyvät sivulta Hallituksen jäsenet ja omistustiedot sivulta Sisäpiirirekisteri.

Hallituksen tehtävät

Hallitus huolehtii Biohitin hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen vastuualueeseen kuuluu siten hallituksen vahvistaman kirjallisen työjärjestyksen mukaisesti huolehtia seuraavista tehtävistä:

  • Huolehtia osakasarvon kehittämisestä.
  • Huolehtia kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä.
  • Hyväksyä Biohit Oyj:n tilinpäätös ja konsernitilinpäätös sekä toimintakertomus päättyneeltä tilikaudelta.
  • Hyväksyä osavuosikatsaus vuosittain maaliskuun, kesäkuun ja syyskuun lopussa päättyviltä jaksoilta.
  • Päättää Biohitin liiketoimintasuunnitelmasta, budjetista ja investointisuunnitelmasta.
  • Päättää Biohitin rahoituspolitiikasta ja riskien hallintapolitiikasta.
  • Vahvistaa johdon palkitsemis- ja kannustinjärjestelmät.
  • Nimittää yhtiön toimitusjohtaja.
  • Päättää Biohitin strategiasta, organisaation rakenteesta, investoinneista sekä muista laajakantoisista ja merkittävistä asioista.

Hallituksen päätöksenteko perustuu yhtiön operatiivisen johdon laatimiin raportteihin konsernin ja sen eri liiketoimintayksiköiden toiminnan kehityksestä.

Hallituksen kokoukset ja itsearviointi

Hallituksen koollekutsumisesta ja hallituksen työskentelyn järjestämisestä vastaa hallituksen puheenjohtaja. Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa eli 10-12 kertaa vuodessa. Tarvittaessa hallitus kokoontuu useamminkin sekä järjestää tarvittaessa puhelinkokouksia. Hallituksen kokousten ajankohdat vahvistetaan ennakkoon koko toimikaudeksi.

Hallitus arvioi kerran vuodessa toimintaansa ja työskentelytapojaan. Arvio toteutetaan itsearviointina ja arvio käsitellään hallituksen kokouksessa.

Yhtiön hallitus päättää sisäisestä tehtävänjaosta siten, että hallitusten jäsenten eritysosaaminen ja kokemus tulevat parhaalla mahdollisella tavalla hyödynnettyä.

Biohitin liiketoiminnan laajuus ei edellytä erillisen hallituksen tarkastusvaliokunnan perustamista eikä hallituksen toimintaa tehostamaan ole perustettu muitakaan erillisiä valiokuntia.

Toimitusjohtaja

Biohit Oyj:n juoksevaa hallintoa hoitaa yhtiön toimitusjohtaja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Emoyhtiön toimitusjohtajan valitsee hallitus ja hän toimii samalla myös konsernijohtajajana. Hän huolehtii myös yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot perustuvat kirjalliseen sopimukseen, jonka hallitus hyväksyy. Toimitusjohtaja ei voi toimia yhtiön hallituksen puheenjohtajana.

Toimitusjohtajan henkilötiedot löytyvät sivulta Toimitusjohtaja ja omistustiedot sivulta Sisäpiirirekisteri.

Muu johto

Konsernin johtoryhmät

Biohitissä on kaksi johtoryhmää, joista toinen johtoryhmä (Nesteannosteluliiketoiminnan johtoryhmä) keskittyy nesteannosteluliiketoimintaan ja sen kehittämiseen sekä koko konsernia koskeviin hallinnollisiin asioihin ja toinen johtoryhmä (Diagnostiikkaliiketoiminnan johtoryhmä) puolestaan diagnostiikkaliiketoimintaan ja sen kehittämiseen.

Johtoryhmien tehtävänä on avustaa toimitusjohtajaa konsernin liiketoimintojen suunnittelussa, valvonnassa ja operatiivisessa johtamisessa sekä valmistella emoyhtiön hallituksessa käsiteltäviä asioita.

Konsernin johtoryhmiin kuuluvat toimitusjohtajan lisäksi emoyhtiön eri toimintayksikköjen johtajat. Yhtiön johtoryhmissä on edustettuna henkilöt seuraavilta vastuualueilta: myynti- ja markkinointi, tuotanto, talous, tuotekehitys, hallinto ja laatu. Johtoryhmien puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja tai hänen estyessä Biohitin hallintojohtaja.

Johtoryhmän jäsenet nimittää ja heidän palvelussuhteensa ehdot vahvistaa toimitusjohtaja hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.

Nesteannosteluliiketoiminnan johtoryhmä kokoontuu ohjeellisesti joka toinen viikko ja diagnostiikkatuotteiden johtoryhmä kerran kuukaudessa.

Johtoryhmien jäsenten henkilötiedot löytyvät sivulta Johtoryhmät ja omistustiedot sivulta Sisäpiirirekisteri.

Tytäryhtiöiden johto

Biohit Oyj:n tytäryhtiöiden johtamisesta vastaavat tytäryhtiöiden toimitusjohtajat sekä tytäryhtiöiden hallitukset. Tytäryhtiöiden tehtävänä on vastata kussakin asemamaassa Biohitin tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista. Tytäryhtiöiden johto toimii Biohit Oyj:n toimitusjohtajan ja hallintojohtajan johdon ja valvonnan alaisuudessa. Tytäryhtiöiden hallitusten kokoonpanoon kuuluvat tytäryhtiön toimitusjohtaja sekä tarvittava määrä Biohit Oyj:n johtoryhmään kuuluvia henkilöitä.

Kullakin tytäryhtiön toimitusjohtajalla on vastuu siitä, että kunkin tytäryhtiön liiketoimintoja johdetaan, suunnitellaan, valvotaan, niistä raportoidaan ja niitä kehitetään konsernin liiketoimintasuunnitelmien mukaisesti.

Palkitseminen

Hallituksen jäsenten palkkiot vahvistaa vuosittain varsinainen yhtiökokous. Jäsenten palkkiot maksetaan rahakorvauksina eikä jäsenillä ole osakesidonnaisia palkkiojärjestelmiä.

Hallituksen jäsenille päättyneen tilikauden aikana maksetut palkkiot sekä konsultti- tai toimisuhteen perusteella suoritetut palkkiot löytyvät sivulta Johdon palkkiot ja muut etuudet.

Toimitusjohtajan palkkion ja hänen palvelussuhteen ehdot vahvistaa hallitus. Toimitusjohtajalla maksetaan lisäksi erillinen palkkio hallituksen jäsenyyden perusteella kuten muillekin hallituksen jäsenille. Toimitusjohtajalle päättyneen tilikauden aikana maksetut palkkiot ja hänen palvelussuhteensa keskeisimmät ehdot löytyvät sivulta Johdon palkkiot ja muut etuudet.

Biohitin johtoryhmien jäsenten palkkiot ja työsuhteen ehdot vahvistaa toimitusjohtaja. Biohitin hallitus on hyväksynyt Biohitin johtoryhmien jäsenten sekä toimitusjohtajan tulospalkkion perusteet. Tulospalkkiot määräytyvät henkilön vas-

tuualueeseen kuuluvan liiketoiminnan liikevaihdon ja tuloksen kehityksen perusteella. Tulospalkkioiden enimmäismäärät riippuvat henkilön kuukausipalkasta ja vastaavat enimmillään kolmen kuukauden kuukausipalkkaa.

Tytäryhtiöiden johdon palkkiot sekä tulossidonnaiset kannustinpalkkiot vahvistaa Biohit Oyj:n toimitusjohtaja hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Tulossidonnaiset kannustinpalkkiot perustuvat kunkin yksikön eri tuotesegmenttien myynnin ja tuloksen kehitykseen.

Biohitissä ei ole käytössä kannustinjärjestelmää, jossa yhtiön johdolle annettaisiin palkkiona yhtiön omia osakkeita.

Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus

Sisäinen valvonta

Tytäryhtiöt raportoivat liiketoiminnan ja tuloksen kehityksestä kuukausittain sekä vuosineljänneksittäin konsernijohdolle. Konsernijohto raportoi koko konsernin toiminnasta hallitukselle, joka yhdessä toimitusjohtajan kanssa päättää konsernin toimintaa ohjaavista menettelytavoista sekä konsernin strategiasta.

Konsernin nesteannosteluliiketoiminnan johtoryhmä päättää hallituksen antamien ohjeiden perusteella konsernin liiketoiminnan ohjauksesta, rahoituksesta sekä investoinneista.

Tytäryhtiöiden hallituksissa seurataan tytäryhtiöiden liiketoiminnan kehitystä sekä valvotaan, että emoyhtiön vahvistamia liiketoiminnan ohjauksen osalta antamia ohjeita sekä muita menettelyohjeita noudatetaan. Tytäryhtiöiden hallitukset kokoontuvat pääsääntöisesti jokaisen vuosineljänneksen jälkeen. Tytäryhtiöiden hallitusten työskentely perustuu tytäryhtiöiden johdon laatimiin kirjallisiin vuosineljännesraportteihin sekä talousraportteihin.

Biohitin liiketoiminnan ohjaus ja valvonta tapahtuu edellä esitetyn johtamisjärjestelmän avulla. Liiketoiminnan seurantaa ja varainhoidon valvontaa varten yhtiössä on käytettävissä tarvittavat raportointijärjestelmät.

Emoyhtiön talousosasto antaa ohjeet tilinpäätöksen ja osavuosikatsausten laadinnasta sekä laatii konsernitilinpäätöksen. Emoyhtiön talousosasto hoitaa keskitetysti Biohit-konsernin varainhankinnan ja -hallinnan ja vastaa korko- ja kurssiriskin hallinnasta. Tytäryhtiöiden johtajat valvovat, että raportointi kunkin tytäryhtiön osalta tehdään konsernijohdon antamien ohjeiden mukaisesti. Emoyhtiön hallinto-osasto ohjeistaa ja valvoo yhtiössä tehtäviä sopimuksia ja ohjaa ja valvoo konsernissa toteutettavaa henkilöstöpolitiikkaa.

Riskienhallinta

Biohitin riskienhallintapolitiikan päämääränä on tunnistaa konsernin liiketoimintaan ja toimintaympäristöön liittyvät merkittävimmät riskit siten, että niiden kustannustehokas hallinta ja seuranta palvelevat yhtiön strategisia ja toiminnallisia päämääriä mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.

Päävastuu riskienhallintapolitiikasta ja sen toteutumisen valvonnasta kuuluu yhtiön hallitukselle. Yhtiön toimitusjohtajan tehtävänä on yhdessä emoyhtiön operatiivisen johdon ja tytäryhtiöiden johdon kanssa varmistua siitä, että konsernin riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. Emoyhtiön operatiivinen johto vastaa siitä, että eri liiketoiminta-alueiden riskit tunnistetaan ja hallitaan. Tytäryhtiöiden johdon vastuulla

on puolestaan kullekin markkina-alueelle ominaisten riskien tunnistaminen ja hallinta.

Riskienhallinta on osa Biohitin liiketoiminnan suunnitteluja seurantajärjestelmää, jossa säännöllisesti seurataan liiketoimintaan liittyviä riskejä ja niissä tapahtuvia muutoksia sekä ryhdytään tarvittaviin suojaaviin toimenpiteisiin.

Biohitin liiketoimintaan liittyvät merkittävimmät lähiajan riskit ja epävarmuustekijät on selostettu yhtiön toimintakertomuksessa ja tietoja päivitetään vuoden aikana julkistettavassa tilinpäätöstiedotteessa sekä osavuosikatsauksissa.

Sisäinen tarkastus

Biohitissä ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen yksikköä vaan päävastuu sisäisen tarkastuksen käytännön toteuttamisesta on konsernin taloushallinnolla.

Konsernin liiketoiminnan seurantaa ja varainhoidon valvontaa varten yhtiössä on käytettävissä tarvittavat sisäisen valvonnan raportointijärjestelmät. Raportointijärjestelmät tuottavat yhtiön taloushallinnolle kuukausitasolla taloudellista informaatiota mm. sen varmistamiseksi että emoyhtiön vahvistamia taloushallinnon ohjeita mm. toimivaltuuksien osalta noudatetaan. Konsernin tilintarkastaja sekä kunkin tytäryhtiön tilintarkastaja arvioi sisäisen valvontajärjestelmän toimivuutta tilintarkastuksen yhteydessä sekä satunnaisesti pistokokein tilikauden aikana.

Sisäpiirihallinto

Sisäpiiriohjeet

Biohitissä on käytössä sisäpiiriohje, joka muodostuu NAS-DAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeesta ja Biohitiä koskevista täsmennyksistä.

Biohitin pysyvä sisäpiiri ja sisäpiirirekisterit

Biohitin julkiseen pysyvään sisäpiiriin kuuluvat arvopaperimarkkinoita koskevan lainsäädännön perusteella emoyhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastusyhteisön päävastuullinen tilintarkastaja. Edellä mainittujen henkilöiden lisäksi Biohitin hallitus on myös päättänyt, että yhtiön johtoryhmien jäsenet kuuluvat pysyviin sisäpiiriläisiin.

Julkisen sisäpiirirekisteriin lisäksi Biohit pitää yllä ei-julkista yrityskohtaista sisäpiirirekisteriä, johon on rekisteröity pysyvät sisäpiiriläiset sekä hankekohtaiset sisäpiiriläiset. Ei-julkiseen rekisteriin merkityt pysyvät sisäpiiriläiset ovat henkilöt, jotka toimensa perusteella saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa, ja hankekohtaiset sisäpiiriläiset henkilöitä, jotka saavat tietyn hankkeen yhteydessä sisäpiiritietoa.

Sisäpiiriasioiden valvonta

Biohitin sisäpiiriasioiden valvonnasta vastaa yhtiön lakiasioista vastaava henkilö. Hän vastaa mm. siitä, että sisäpiiritietoa käsittelemään joutuvat henkilöt ovat tietoisia sisäpiirimääräyksistä ja että he noudattavat kaupankäyntirajoituksia. Yhtiön sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa Biohit Oyj:n liikkeeseen laskemilla arvopapereilla mm. 21 vuorokauden aikana ennen tilinpäätöstiedotteen ja osavuosikatsausten julkistamista. Hankekohtaiset sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaan yhtiön arvopapereilla ennen hankkeen julkistamista tai sen raukeamista.

Tilintarkastus

Biohitin lakisääteisestä tilintarkastuksesta vastaa yhtiökokouksen valitsema tilintarkastaja. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiössä on yksi tilintarkastaja, jonka on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastusyhteisö ilmoittaa, kenellä on päävastuu tilintarkastuksen toimittamisesta. Tilintarkastajan toimikausi käsittää kulumassa olevan tilikauden ja tehtävä päättyy seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen.

Biohitin tilintarkastajat antavat yhtiön osakkeenomistajille yhtiön tilinpäätöksen yhteydessä lakisääteisen tilintarkastuskertomuksen. Emoyhtiön tilintarkastajat raportoivat hallitukselle ja toimitusjohtajalle tekemistään havainnoista. Emoyhtiöiden tilintarkastajien raportit perustuvat osittain kunkin tytäryhtiön tilitarkastajan suorittamiin erillisiin tarkastuksiin, joita koskevat raportit käsittelee myös konsernijohto.

Biohitin tilintarkastajat ja heille päättyneeltä tilikaudelta maksetut palkkiot löytyvät sivulta Tilintarkastajat.

Tiedottaminen

Biohitin tiedottaminen perustuu hallituksen vahvistamaan politiikkaan ja arvopaperimarkkinoita koskeviin lakeihin ja määräyksiin. Biohitin tavoitteena on viestiä aktiivisesti yhtiön toiminnasta kaikille sidosryhmilleen. Yhtiö pyrkii viestinnällä ottamaan kaikkien sidosryhmien erikoistarpeet ja -intressit huomioon. Tavoitteena on lisätä luottamusta yhtiötä kohtaan ja siten edistää yhtiön liiketoimintaa.

Tärkeimmät sidosryhmät ovat asiakkaat, osakkeenomistajat ja yhtiön oma henkilökunta. Muita merkittäviä sidosryhmiä ovat analyytikot, viranomaiset, joukkoviestinten edustajat, tiedeyhteisöt, työnhakijat ja muut yhteistyökumppanit.

Sijoittajasuhteista ja -viestinnästä sekä pörssitiedottamiseen liittyvien säännösten noudattamisesta vastaavat toimitusjohtaja ja hallintojohtaja. Lehdistötiedotteista ja mediasuhteiden koordinoinnista vastaa viestintäjohtaja.

Biohitin kaikki sijoittajaviestintään liittyvät tiedotteet julkistetaan sekä suomeksi että englanniksi.

Konsernituloslaskelma

1000€ Liitetieto 01.01 - 31.12.2008 01.01 - 31.12.2007
Liikevaihto 2.3 35 095 33 011
Liiketoiminnan muut tuotot 2.4 175 94
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos -290 257
Materiaalit ja palvelut 2.5 -6 681 -6 954
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 2.6, 2.9 -14 480 -14 140
Poistot 2.7 -1 821 -1 815
Liiketoiminnan muut kulut 2.8, 2.9 -10 684 -10 650
Liikevoitto / -tappio 1 314 -197
Rahoitustuotot 2.10 423 61
Rahoituskulut 2.10 -741 -980
Voitto / tappio ennen veroja 996 -1 116
Tuloverot 2.11 -99 -386
Tilikauden voitto / tappio 897 -1 502
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille 897 -1 502
Vähemmistölle - -
Yhteensä 897 -1 502
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta
laskettu osakekohtainen tulos
Osakekohtainen tulos, laimentamaton
ja laimennettu, EUR 2.12 0,07 -0,12

Konsernitase

1000€ Liitetieto 31.12.2008 31.12.2007
Varat
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo 2.13 2 638 2 638
Aineettomat hyödykkeet 2.13 1 636 1 494
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2.14 6 452 7 203
Rahoitusvarat 2.15, 2.18 12 9
Laskennalliset verosaamiset 2.16 2 010 1 954
Pitkäaikaiset varat yhteensä 12 748 13 297
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 2.17 5 769 5 622
Myyntisaamiset ja muut saamiset 2.15, 2.18 6 800 6 385
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat 2.15 480 923
Rahavarat 2.15, 2.19 1 310 1 109
Lyhytaikaiset varat yhteensä 14 359 14 040
Varat yhteensä 27 107 27 337
Oma pääoma ja velat
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 2.20 2 199 2 199
Ylikurssirahasto 2.20 0 174
Muuntoerot 2.20 -194 53
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 2.20 12 404 12 230
Kertyneet voittovarat -1 917 -2 814
Oma pääoma yhteensä 12 492 11 842
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 2.16 0 82
Eläkevelvoitteet 2.21 53 53
Korolliset velat
Pääomalainat 2.15, 2.23 880 880
Muut korolliset velat 2.15, 2.23 7 112 7 380
Korolliset velat yhteensä 2.15, 2.23 7 992 8 260
Muut velat 2.15, 2.24 748 929
Pitkäaikaiset velat yhteensä 8 793 9 324
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat 2.15, 2.24 1 321 1 419
Varaukset 2.22 - -
Lyhytaikaiset korolliset velat
Pääomalainat 2.15, 2.23 73 363
Muut korolliset velat 2.15, 2.23 1 025 503
Korolliset velat yhteensä 2.15, 2.23 1 098 866
Muut velat 2.15, 2.23 3 403 3 887
Lyhytaikaiset velat yhteensä 5 822 6 172
Velat yhteensä 14 615 15 495
Oma pääoma ja velat yhteensä 27 107 27 337

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

1000 €
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Sijoitetun
vapaan
oman Oma
Osake- Ylikurssi- Muunto- pääoman Kertyneet pääoma
Liitetieto pääoma rahasto erot rahasto voittovarat yhteensä
Oma pääoma 1.1.2007 2 199 174 125 12 230 -1 312 13 415
Muuntoerot 2.20 - - -72 - - -72
Tilikauden tappio - - - - -1 502 -1 502
Oma pääoma 31.12.2007 2 199 174 53 12 230 -2 814 11 841
Muuntoerot 2.20 - - -247 - - -247
Siirto rahastojen välillä 2.20 - -174 - 174 - -
Tilikauden voitto - - - - 897 897
Oma pääoma 31.12.2008 2 199 -0 -194 12 404 -1 917 12 492

Konsernin rahavirtalaskelma

1000 € Liitetieto 2008 2007
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto / tappio ennen veroja 996 -1 116
Oikaisut:
Poistot 2.7 1 821 1 815
Muut oikaisut 2.26 318 602
Käyttöpääoman muutos
Myyntisaamisten ja muiden saamisten lisäys (-) /vähennys(+) -291 280
Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) -146 149
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) -368 218
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -951 -537
Saadut korot 4 4
Saadut osingot 0 1
Maksetut tuloverot -194 -372
Liiketoiminnan nettorahavirta 1 188 1 044
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -1 228 -2 062
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 0 16
Investoinnit rahastoihin ja talletuksiin - -1 200
Luovutustuotot investoinneista rahastoihin ja talletuksiin 477 1 110
Saadut osingot investoinneista - -
Investointien nettorahavirta -751 -2 136
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot 605 2 494
Rahoitusleasingvelkojen maksut -176 -206
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -712 -916
Rahoituksen nettorahavirta -283 1 372
Rahavarojen muutos lisäys (+)/vähennys (-) 154 281
Rahavarat tilikauden alussa 1 109 850
Valuuttakurssien muutosten vaikutus 46 -22
Rahavarat tilikauden lopussa 2.19 1 310 1 109

2 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

2.1 Yrityksen perustiedot

Biohit Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, joka valmistaa nesteannostelu- ja diagnostiikkatuotteita sekä diagnostisia analyysijärjestelmiä tutkimuslaitosten, terveydenhuollon ja teollisuuden käyttöön. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet –osoitteesta www.biohit.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Laippatie 1, Helsinki.

Biohit Oyj:n hallitus on hyväksynyt tilinpäätöksen julkistettavaksi kokouksessaan 31.3.2009.

2.2 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Laatimisperusta

Tämä tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2008 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia sijoituksia sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Biohit Oyj ja kaikki sen tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankintamenoon luetaan luovutetut varat käypään arvoon, syntyneet tai vastattavaksi otetut velat, liikkeeseen lasketut oman pääoman ehtoiset instrumentit sekä hankinnasta välittömästi aiheutuneet kulut. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot, sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei

eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tilikauden voiton jakautuminen emoyhtiön omistajille ja vähemmistölle esitetään tuloslaskelman yhteydessä ja vähemmistölle kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Vähemmistön osuus kertyneistä tappioista kirjataan konsernitilinpäätökseen enintään sijoituksen määrään saakka. Konsernilla ei ole osakkuus- tai yhteisyrityksiä eikä vähemmistöosakkaita.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta. Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Valuuttamääräiset liiketapahtumat merkitään toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän kurssia. Tilinpäätöshetkellä rahamääräiset saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Valuuttamääräiset muut kuin rahamääräiset erät on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi tapahtumapäivän kurssiin. Muuntamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan. Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssin mukaan ja taseet tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Kurssiero, joka johtuu tuloslaskelmaerien muuntamisesta keskikurssin mukaan ja tase-erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssin mukaan, on kirjattu omana eränä konsernin oman pääoman muuntoeroihin. Ulkomaiseen tytäryhtiöön tehdyksi nettosijoitukseksi laskettavan rahamääräisen erän kurssiero kirjataan muuntoeroihin. Ulkomaiseen tytäryhtiöön tehdyksi nettosijoitukseksi laskettavan rahamääräisen erän kurssiero kirjataan muuntoeroihin. IFRS1-standardin salliman helpotuksen mukaisesti ennen IFRS-siirtymispäivää kertyneet kumulatiiviset muuntoerot on kirjattu kertyneisiin voittovaroihin IFRS –siirtymän yhteydessä, eikä niitä myöskään myöhemmin tytäryrityksen myynnin yhteydessä kirjata tuloslaskelmaan.

Liiketoimintasegmentit

Biohit on organisoinut liiketoimintansa ensisijaisesti kahteen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat Nesteannostelu ja Diagnostiikka. Konsernin ensisijainen segmenttiraportointimuoto on liiketoimintasegmenttien mukainen. Toissijaisina segmentteinään Biohit raportoi maantieteelliset alueet, jotka ovat Eurooppa, Aasia, Amerikka ja muut maat.

Liiketoimintasegmentti tuottaa tuotteita tai palveluita, joiden riskit ja kannattavuus eroavat toisten liiketoimintasegmenttien riskeistä ja kannattavuudesta. Maantieteellinen segmentti tuottaa tuotteita ja palveluita taloudellisessa ympäristössä, jonka riskit ja kannattavuus eroavat toisenlaisissa taloudellisissa ympäristöissä toimivien yksiköiden riskeistä ja kannattavuudesta.

Tuloutusperiaatteet

Tavaroiden ja palveluiden myynti tuloutetaan, kun niihin liittyvät olennaiset riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle, eikä tavaroiden ja palveluiden maksuun, kustannuksiin tai tavaroiden mahdolliseen palautukseen liity merkittävää epävarmuutta. Kirjattavan tuoton määrä muodostuu myydystä tavarasta tai palvelusta saatavan vastikkeen käyvän arvon perusteella vähennettynä arvonlisäverolla sekä paljous- ja muilla alennuksilla sekä myyntiin liittyvillä valuuttakurssivoitoilla ja –tappioilla. Korkotuotot kirjataan efektiivisen koron menetelmän mukaisesti. Osinkotuotot kirjataan, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hankintameno sisältää hankinnasta välittömästi aiheutuvat kustannukset. Myöhemmin syntyneet menot sisällytetään hyödykkeen kirjanpitoarvoon tai kirjataan erillisenä hyödykkeenä vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti sille kaudelle, kun ne ovat toteutuneet.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset 20 – 30 vuotta
Koneet ja kalusto 3 – 10 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Lainojen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot, jotka liittyvät selkeästi tiettyyn lainaan, sisällytetään lainan alkuperäiseen jaksotettuun hankintamenooon ja jaksotetaan korkokuluksi efektiivisen koron menetelmää käyttäen.

Julkiset avustukset

Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät julkiset avustukset on kirjattu käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi, jolloin ne tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Muut kuin pitkäaikaisten varojen hankintaan liittyvät avustukset on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Tätä aiempien liiketoimintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona. Näiden hankintojen luokittelua tai tilinpäätöskäsittelyä ei ole oikaistu konsernin ensimmäistä avaavaa IFRS-tasetta laadittaessa.

Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain

mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Hyödykkeestä kirjataan poistot siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 5 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut hyödykkeet kirjataan tasapoistoina kuluksi.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Muut aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa ja kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Konsernilla ei ole taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomia aineettomia hyödykkeitä.

Poistoajat ovat seuraavat:
Patentit 10 vuotta
Kehittämismenot 5 vuotta
ATK-ohjelmistot 3 vuotta
Muut 5-7 vuotta

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvon osalta riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Diskonttauskorkona käytetään korkoa, joka on määritelty ennen veroja ja joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja testattavaan omaisuuserään sisältyvistä riskeistä.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu ra-

havirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralleottajana

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralleantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokraajan kuluessa.

Konserni ei toimi vuokralleantajana.

Eläkevelvoitteet

Konserniyhtiöissä eläketurva on järjestetty kyseisen maan eläkelainsäädännön ja käytäntöjen mukaisesti. Eläkejärjestelyt ovat pääsääntöisesti maksupohjaisia. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvät maksut on kirjattu sen tilikauden kuluksi, johon ne kohdistuvat. Etuuspohjaisissa järjestelyissä kulut kirjataan tuloslaskelmaan siten, että kulut jaksotetaan työntekijän työvuosille vuosittain tehtävien vakuutusmatemaattisten laskelmien perusteella. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan järjestelyyn osallistuvien henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle työssäoloajalle siltä osin, kun ne ylittävät suuremman seuraavista: 10 % eläkevelvoitteesta tai 10 % varojen käyvästä arvosta.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Jos rahan aikaarvon vaikutus on olennainen, varauksen määränä kirjataan odotettujen menojen nykyarvo.

Tuloverot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja vaihtoomaisuuden sisäisistä katteista.

Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, lainoihin ja muihin saamisiin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmä koostuu kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä varoista. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat koostuvat sijoituksista korkorahastoon ja sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon ja kaikkien tämän ryhmän sijoitusten käypä arvo on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten, eli tilinpäätöspäivän ostonoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoituseriin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yritys pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Tämä ryhmä koostuu pääasiassa myyntisaamisista.

Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat sijoituksista noteeraamattomiin osakkeisiin. Ne arvostetaan hankintahintaan, koska niiden markkinat ovat epälikvidit eikä niiden käypä arvo ole luotettavasti määritettävissä. Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, koska konserni ei todennäköisesti tule luopumaan niistä 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.

Rahavarat sisältävät rahat ja pankkisaamiset sekä muut likvidit sijoitukset, joiden maturiteetti on alle kolme kuukautta.

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Korolliset velat koostuvat rahoitusveloista, joista yhtiön on sopimukseen perustuen suoritettava lainan juoksuajalta korkoa tai muita maksuja. Korottomat velat koostuvat veloista, joista yhtiön ei ole suoritettava säännönmukaisia sopimukseen perustuvia korkoja tai muita maksuja.

Vaihtovelkakirjalainan velkaosuuden käypä arvo on määritetty käyttämällä vastaavan velan markkinakorkoa lainan liikkeeseenlaskuhetkellä. Velkaosuus kirjataan jaksotettuun hankintamenoon, kunnes se kuoletetaan vaihtamalla laina osakkeiksi tai maksamalla laina takaisin. Jäännös saadusta rahamäärästä, eli oman pääoman osuus, on kirjattu siihen liittyvillä veroilla vähennettynä ylikurssirahastoon.

Rahoitusvarojen ja –velkojen käypien arvojen määrittämisperiaatteet on esitetty liitetiedossa 2.15.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Mikäli arvonalentumisesta on näyttöä, arvonalennus kirjataan tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalennustappion määrä pienenee myöhemmällä tilikaudella, kirjattu tappio peruutetaan tulosvaikutteisesti, ellei kyse ole myytävissä olevaksi sijoitukseksi luokitellusta oman pääoman ehtoisesta sijoituksesta, jolloin arvonalentumista ei peruuteta tuloksen kautta.

Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa luotettavaa näyttöä siitä, että saamisia ei pystytä keräämään alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Tuloslaskelmaan kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella ja vähennyksen voidaan katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.

Liikevoiton ja -tappion käsite

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto tai -tappio on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuna, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton tai -tappion alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon tai -tappioon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Vaikka arviot perustuvat viimeisimpään käytettävissä olevaan tietoon, lopulliset toteumat voivat poiketa näistä arvioista. Alla on kuvattu tärkeimpiä alueita, joissa arvioita ja harkintaa on käytetty.

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vähintään vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

Laskennalliset verosaamiset

Käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja väliaikaisista eroista kirjattujen laskennallisten verosaamisten osalta konsernissa arvioidaan vähintään vuosittain, onko todennäköistä, että kyseiselle yhtiölle syntyy riittävästi verotettavaa tuloa ennen käyttämättömien verotuksellisten tappioiden vanhentumista.

Uusien tai muutettujen IFRS-standardien ja IFRIC-tulkintojen soveltaminen

IASB on julkistanut alla luetellut standardit ja tulkinnat, joiden soveltaminen on pakollista vuonna 2009 tai myöhemmin. Konserni on päättänyt olla soveltamatta näitä standardeja aikaisemmin ja ottaa ne käyttöön tulevina tilikausina.

Vuonna 2009 ja sen jälkeen voimaan tulevat IFRS-standardit ja IFRIC-tulkinnat;

  • IFRS 1 ja IAS 27,Cost of an Investment in a Subsidiary, Jointly Controlled Entity or Associate. Otettu käyttöön vuonna 2008.
  • IFRS 8, Toimintasegmentit korvaa IAS 14:n Segmenttiraportointi. GastroPanel-testikokonaisuus tullaan eriyttämään vuonna 2009 omaksi segmentikseen Diagnostiikka segmentistä.
  • IAS 23 ja IAS 23R, Vieraan pääoman menot. Tällä standardilla voi olla vaikutusta, jos konserni investoi pitkän valmistusajan tuotantohyödykkeisiin kuten rakennuksiin.

  • IFRS 2, Oikeuden syntymisehdot ja peruutukset muutos IFRS 2:een, Osakeperusteiset maksut. Yhtiöllä ei ole käytössä osakeperusteisia ohjelmia.

  • IFRS 3 ja IFRS 3R, Liiketoimintojen yhdistäminen. Konserni soveltaa uutta standardia 2010 alkaen.
  • IAS 1 ja IAS 1R, Tilinpäätöksen esittäminen, korvaa IAS 1, Tilinpäätöksen esittäminen (uudistettu 2003 ja muutettu 2005). Konserni esittää laajan tuloslaskelman tiedot liitetiedoissa. Uutta standardia sovelletaan 1.1.2009 lähtien.
  • IAS 27, Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös (muutettu 2008) korvaa IAS 27:n konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös). Ei vaikutusta konsernin tilinpäätöksessä.
  • IFRIC 16, tytäryhtiön nettosijoituksen suojaaminen. Konsernin politiikkana on ollut suojaamatta tytäryhtiöiden nettosijoituksia.
  • IAS 39 ja IFRS 7 muutokset. Rahoitusvarojen luokittelumuutokset. Konsernilla ei ole muutosten kattamia instrumentteja.

Uusia ja uudistettuja standardeja sekä tulkintoja, jotka tulivat voimaan 2008, mutta joilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen

  • IFRIC 11, Omien osakkeiden hankinnat
  • IFRIC 12, Palvelutoimilupajärjestelyt
  • IFRIC 13, Kanta-asiakasohjelmat
  • IFRIC 14 ja IAS 19, Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys.

2.3 Segmentti-Informaatio

Biohit on organisoinut liiketoimintansa kahteen liiketoimintaalueeseen, jotka ovat Nesteannostelu ja Diagnostiikka. Biohit raportoi nämä liiketoiminta-alueet ensisijaisina segmentteinään. Toissijaisina segmentteinään Biohit raportoi maantieteelliset alueet, jotka ovat Eurooppa, Amerikka, Aasia ja muut maat.

Konsernin liiketoiminnot on jaettu liiketoimintasegmentteihin erikseen tuotettavien tuotteiden ja palveluiden luonteen mukaisesti. Segmentti edustaa liiketoimintayksikköä, joka tarjoaa erilaisia tuotteita ja palveluja eri markkinoille. Palveluiden tuottamisesta kertyvä osuus konsernin tuotoista ei ole merkittävä. Nesteannostelusegmentti tuottaa elektronisia ja mekaanisia pipettejä, kertakäyttökärkiä ja huoltoa. Diagnostiikkasegmentti tuottaa diagnostisia testijärjestelmiä, testejä ja instrumentteja sekä niihin liittyviä tietokoneohjelmia. Liiketoimintasegmenttien välillä ei ole myyntiä tai muita liiketapahtumia. Segmenttien varat koostuvat ensisijaisesti aineellisista ja aineettomista käyttöomaisuushyödykkeistä, vaihto-omaisuudesta, saamisista ja liiketoiminnan rahavaroista. Segmenttien velat koostuvat liiketoiminnan veloista eivätkä ne sisällä tiettyjä eriä, kuten verovelkoja tai tiettyjä koko yritykselle yhteisiä velkoja. Investoinnit koostuvat aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä tilikaudella.

Vaikka konsernin kahta liiketoiminnallista segmenttiä johdetaan maailmanlaajuisesti, ne toimivat neljällä eri maantieteellisellä alueella: Eurooppa, Amerikka, Aasia ja muut maat. Myynti on kohdistettu maantieteelliselle alueelle asiakkaan sijaintimaan perusteella. Segmenttien varat ja investoinnit on kohdistettu omaisuuden sijainnin perusteella.

Segmenttiraportointi perustuu yhtiön sisäiseen raportointiin. Ensisijaisten segmenttien välistä kauppaa ei ole.

Toissijaisten segmenttien osalta siirtohinnat perustuvat markkinaehtoisiin siirtohintoihin.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS

Liiketoimintasegmentit 2008 Nesteannostelu Diagnostiikka Kohdistamaton Yhteensä
Liikevaihto 33 588 1 507 - 35 095
Liikevoitto/-tappio 3 671 -2 357 - 1 314
Varat 21 052 2 761 3 294 27 107
Velat 1 314 8 13 293 14 615
Investoinnit 977 236 - 1 213
Poistot -1 760 -61 - -1 821
Liiketoimintasegmentit 2007 Nesteannostelu Diagnostiikka Kohdistamaton Yhteensä
Liikevaihto 31 352 1 659 - 33 011
Liikevoitto/-tappio 2 474 -2 931 - -458
Varat 20 836 2 848 3 652 27 337
Velat 1 263 155 14 076 15 495
Investoinnit 1 871 210 - 2 081
Poistot -1 729 -87 - -1 815
Maantieteelliset segmentit 2008 Eurooppa Amerikka Aasia Muut maat Yhteensä
Liikevaihto 19 518 6 367 4 014 5 196 35 095
Segmentin varat 21 334 1 869 3 084 820 27 107
Investoinnit 1 129 24 54 5 1 213
Maantieteelliset segmentit 2007 Eurooppa Amerikka Aasia Muut maat Yhteensä
Liikevaihto 18 754 6 344 3 062 4 851 33 011
Segmentin varat 23 006 1 707 1 883 741 27 337
Investoinnit 1 860 37 182 1 2 081
2.4 LIIKETOI
MINNAN
MUUT
TUOTOT
Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 2008
0
2007
16
Avustukset 42 15
Muut 133 62
Yhteensä 175 94
2.5 MATERIAALIT
JA PAL
VELUT
2008 2007
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 5 848 6 200
Ulkopuoliset valmistuspalvelut 833 754
Materiaalit ja palvelut yhteensä 6 681 6 954
2.6 TYÖSU
HDE-ETUUKSISTA
AIHEUTU
VAT KULUT
2008 2007
Palkat 11 828 11 640
Eläkkeet Etuuspohjaiset 33 31
Eläkkeet Maksupohjaiset 1 342 1 267
Muut henkilösivukulut 1 739 1 625
Pitkäaikaisiin varoihin aktivoidut palkat -461 -424
Yhteensä 14 480 14 140

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 2.27 Lähipiiritapahtumat.

Henkilöstön määrä 2008 2007
Toimihenkilöitä keskimäärin 244 251
Työntekijöitä keskimäärin 125 102
Henkilöstö yhteensä keskimäärin 369 352
Henkilöstö tilikauden lopussa 360 359

2.7 POISTOT

2008 2007
Aineettomat hyödykkeet 372 367
Rakennukset 180 176
Koneet ja laitteet 1 269 1 273
Yhteensä 1 821 1 815

2.8 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

2008 2007
Matkustus ja muut henkilöstöön liittyvät kulut 2 252 2 318
Vuokrat ja ylläpitokulut 2 738 2 694
Markkinointi- ja myyntikulut 2 417 2 113
Muut ulkopuoliset palvelut 1 960 2 235
Muut liiketoiminnan kulut 1 316 1 289
Yhteensä 10 684 10 650
Tilintarkastuspalkkiot 101 163
Muut palkkiot 19 15
Tilintarkastajille maksetut palkkiot yhteensä 121 178

2.9 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT

Konsernin tutkimus- ja kehittämismenot olivat 2 044 tuhatta euroa (2 005 tuhatta euroa), eli 5,8 % (6,1 %) liikevaihdosta, josta 395 tuhatta euroa (362 tuhatta euroa) on aktivoitu kehittämismenoina.

2.10 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

2008 2007
Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista 0 1
Valuuttakurssivoitot rahoitusvaroista ja -veloista 414 34*
Voitot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista rahoitusvaroista 3 17
Muut rahoitustuotot 6 9
Rahoitustuotot yhteensä 423 61
Korkokulut rahoitusveloista -565 -513
Valuuttakurssitappiot rahoitusvaroista ja -veloista -1 -354*
Palkkiokulut -175 -113
Rahoituskulut yhteensä -741 -980
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -318 -919

* Vertailuvuoden 2007 lukuja on muutettu siten, että konsernin sisäisistä saamisista syntyneitä valuuttakurssitappioita on siirretty liikevaihdosta rahoituskuluihin. Vuoden 2008 liikevaihdosta on siirretty konsernin sisäisistä saamisista syntyneitä valuuttakurssivoittoja 350 tuhatta euroa rahoitustuottoihin ja 181 tuhatta euroa omaan pääomaan muuntoeroihin.

2.11 TULOVEROT

Välittömät verot 2008 2007
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero -237 -254
Laskennalliset verot 138 -133
Välittömät verot yhteensä -99 -387
Tuloslaskelman verokulun täsmäytys 2008 2007
Tulos ennen veroja 996 -1 116
Verot laskettuna emoyhtiön 26% verokannalla -259 290
Ulkomaisten tytäryhtiöiden eriävien verokantojen vaikutus -16 -27
Vähennyskelvottomien menojen ja verovapaiden tuottojen vaikutus 11 -121
Muutos tappioista kirjatuissa verosaamisissa /
aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö 168 -521
Muut erot -3 -8
Verot tuloslaskelmassa -99 -387

2.12 OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

2008 2007
Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos TEUR 897 -1 502
Vaihtovelkakirjalainan korko 263 263
Tilikauden tulos laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen
tuloksen laskemiseksi 1 160 -1 238
Keskimääräinen osakemäärä, laimentamaton 12 937 627 12 937 627
Vaihtovelkakirjalainan muunto osakkeiksi 900 000 900 000
Keskimääräinen osakemäärä, laimennettu 13 837 627 13 837 627
Osakekohtainen tulos, laimentamaton EUR 0,07 -0,12

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon vaihtovelkakirjalainojen osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimennuksen vaikutus. Vaihtovelkakirjalainoilla ei ole laimentavaa vaikutusta osakekohtainen tulos -tunnuslukuun tilikausilla 2008 ja 2007.

2.13 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Muut
Kehittämis- Aineettomat aineettomat
2008 menot oikeudet Liikearvo hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno tilikauden alussa 864 1 604 2 638 1 129 6 235
Lisäykset 341 126 - 140 607
Vähennykset - -
Siirrot erien välillä - 0 - -93 -93
Kurssierot - - - -6 -6
Hankintameno tilikauden lopussa 1 205 1 730 2 638 1 170 6 743
Kertyneet poistot tilikauden alussa -101 -1 100 - -903 -2 104
Tilikauden poisto -121 -103 - -148 -372
Kurssierot - - - 6 6
Kertyneet poistot tilikauden lopussa -222 -1 203 - -1 045 -2 470
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 983 527 2 638 125 4 273
Kirjanpitoarvo tilikauden alussa 763 504 2 638 226 4 131
Muut
Kehittämis- Aineettomat aineettomat
2007 menot oikeudet Liikearvo hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno tilikauden alussa 567 1 518 2 638 1 231 5 954
Lisäykset 297 85 - 283 665
Siirrot erien välillä - - - -379 -379
Kurssierot - - - -6 -6
Hankintameno tilikauden lopussa 864 1 604 2 638 1 129 6 234
Kertyneet poistot tilikauden alussa -58 -979 - -703 -1 740
Tilikauden poisto -42 -121 - -203 -367
Kurssierot - - - 3 3
Kertyneet poistot tilikauden lopussa -101 -1 100 - -903 -2 104
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 763 504 2 638 226 4 131
Kirjanpitoarvo tilikauden alussa 509 540 2 638 528 4 214

Aineettomat oikeudet koostuvat patenteista. Muihin aineettomiin hyödykkeisiin on aktivoitu rahoitusleasingsopimuksilla hankittuja hyödykkeitä, joiden tilikauden lopun hankintameno oli 462 tuhatta euroa (497 tuhatta euroa), kertyneet poistot 436 tuhatta euroa (371 tuhatta euroa) ja kirjanpitoarvo 26 tuhatta euroa (126 tuhatta euroa).

Liikearvon arvonalentumistestaus

Koko liikearvo kohdistuu diagnostiikka-segmentin tietyille GastroPanel-testi kokonaisuuteen kuuluville tuotteille. Arvonalentumistestauksessa kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvon perusteella. Rahavirtaennusteet kattavat viiden vuoden ajanjakson. Vuoden 2009 osalta ne perustuvat hallituksen hyväksymään budjettiin ja vuosien 2010-2013 osalta hallituksen hyväksymiin markkina-aluekohtaisesti laadittuihin liiketoimintasuunnitelmiin ja käsitykseen liiketoiminnan tulevaisuuden kehityksestä keskeisillä markkina-alueilla. Vuodelle 2014 on käytetty 10 % kasvuolettamaa. Sen jälkeen ei liikevaihdon oleteta kasvavan merkittävästi. Koska kyseessä on alkuvaiheessa oleva liiketoiminta, liiketoiminnan tulevaisuuden kasvuarviota ei voi perustaa historiatietoon. Yhtiön johdon mukaan arvonalentumistestissä käytetyt liiketoiminnan kasvuoletukset ovat konservatiivisia, ja yhtiön tavoitteet ovat niitä selvästi korkeampia.

Arvonalentumistestauksessa käytetty myyntikate on arvioitu varovaisesti heijastaen edellisten vuosien kehitystä liikevaihdon ja myyntikatteen osalta. Yrityksen johdon käsityksen mukaan käytetty myyntikatetaso tulee kasvamaan tulevina vuosina 3-4 % johtuen toiminnan tehostamisesta.

Arvonalentumistestauksessa käytettyjen kiinteiden kulujen määrä perustuu johdon laatimiin ennusteisiin, joissa on otettu huomioon markkina-aluekohtaisten kasvuoletusten aiheuttamat kustannusten lisäykset. Ennakoitu kasvu vuositasolla on keskimäärin noin 1 %. Kustannukset pystytään pitämään alhaisina toiminnan tehostamisella ja kustannusten leikkauksilla.

Arvonalentumislaskelmissa käytetty diskonttauskorko on määritetty siten, että se heijastaa liiketoiminnan riskin vaikutusta oman pääoman tuottovaatimukseen. Vieraan pääoman kustannus on määritetty olemassa olevan luottokannan mukaisesti. Arvonalentumislaskelmissa käytetty diskonttauskorko ennen veroja on 15 %. Koron määrittelyssä on huomioitu uuden lääketieteellisen tuotteen kaupallistamisen korkeampi riski.

Edellä mainituin olettamuksin laaditun arvonalentumistestauksen perusteella liikearvon arvonalentumistappion kirjaamiseen ei ole tarvetta tilinpäätöksessä 31.12.2008.

Keskeisten muuttujien herkkyysanalyysit

Alla olevat arvot kuvaavat maksimimuutoksia prosenttiyksiköissä keskeisten oletusten osalta kunkin oletuksen osalta erikseen, jonka jälkeen testatun kokonaisuuden kirjanpitoarvo vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää.

Vuosi Toteutunut 2008 2009 2010-2014 Herkkyys %
Liikevaihdon kasvu % *) 8,3 29,5 26,1 -2,6
Diskonttauskorko 15,0 15,0 6,0
Myyntikate % 66,0 71,0 72,0 -8,5

Laskelmassa käytetty ikuisuuskasvu 2 %, jonka herkkyys on -13,4 %

*) Liikevaihdon kasvu 2008 vertailukelpoisilla valuuttakursseilla oli 20 %

Arvioidun liikevaihdon toteutumiseen vaikuttavat pääosin seuraavat seikat:

Yhtiön diagnostiikkatuotteiden penetroituminen markkinoille on kestänyt odotettua kauemmin. USA:ssa FDA-viraston hyväksynnän puuttuminen GastroPanelin pepsinogeenin I ja II testeiltä on ollut myynnin kasvun esteenä. Lupaprosessin jatkaminen edellyttää laajemman tutkimusaineiston ja uuden hakemuksen toimittamista FDA:lle. Prosessin aikataulua on tällä hetkellä vaikea arvioida.

Yhtiön sopimusneuvottelut useiden jakelijoiden kanssa ovat vielä osittain kesken useissa Euroopan ja Aasian maissa. Neuvottelujen mahdollinen pitkittyminen ja vaikeudet laadukkaiden jakelijoiden löytämisessä voivat johtaa siihen, että liikevaihdon kasvu ei toteudu arvonalentumistestin olettamusten mukaisesti.

Yhtiön johdon arvion mukaan Kiinassa ja Intiassa on huomattava kasvupotentiaali GastroPanel-tuoteperheen tuotteille. Näiden markkinoiden tulevaisuuden kehitysolettamuksia ei voida kuitenkaan perustaa historiatietoon, koska kyseisiltä markkinoilta kertynyt liikevaihto on toistaiseksi ollut hyvin vähäistä. Mikäli paikallisten mielipidevaikuttajien ja lääkärikunnan hyväksyntää ei saada tuotekonseptille suunnitellussa aikataulussa, lisääntyy riski sille, ettei liikearvon arvonalentumistestissä käytettyjä kasvuoletuksia saavuteta.

2.14 AINEELLISET HYÖDYKKEET

Koneet
2008 Maa-alueet Rakennukset ja kalusto Yhteensä
Hankintameno tilikauden alussa 72 3 801 13 991 -17 864
Lisäykset - 8 621 629
Vähennykset - - -29 -29
Siirrot erien välillä - - 93 93
Kurssierot - - -5 -5
Hankintameno tilikauden lopussa 72 3 809 14 671 18 552
Kertyneet poistot tilikauden alussa - -1 590 -9 070 -10 660
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - - 25 25
Tilikauden poisto - -180 -1 269 -1 449
Kurssierot - 8 -24 -16
Kertyneet poistot tilikauden lopussa - -1 762 -10 338 -12 100
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 72 2 047 4 333 6 452
Kirjanpitoarvo tilikauden alussa 72 2 211 4 920 7 203
Koneet
2007 Maa-alueet Rakennukset ja kalusto Yhteensä
Hankintameno tilikauden alussa 72 3 796 12 533 16 401
Lisäykset - 5 1 437 1 442
Vähennykset - - -303 -303
Siirrot erien välillä - - 379 379
Kurssierot - - -55 -55
Hankintameno tilikauden lopussa 72 3 801 13 991 17 864
Kertyneet poistot tilikauden alussa - -1 414 -8 131 -9 546
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - - 293 293
Tilikauden poisto - -176 -1 273 -1 449
Kurssierot - - 40 41
Kertyneet poistot tilikauden lopussa - -1 590 -9 070 -10 660
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 72 2 211 4 920 7 203
Kirjanpitoarvo tilikauden alussa 72 2 381 4 401 6 855

Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevia sopimukseen perustuvia sitoumuksia oli 274 tuhatta euroa (91 tuhatta euroa).

Koneisiin ja kalustoon on aktivoitu rahoitusleasingsopimuksilla hankittuja hyödykkeitä, joiden tilikauden lopun hankintameno oli 278 tuhatta euroa (282 tuhatta euroa), kertyneet poistot 232 tuhatta euroa (167 tuhatta euroa) ja kirjanpitoarvo 47 tuhatta euroa (114 tuhatta euroa).

2.15 RAHOITUSVARAT JA -VELAT RYHMITTÄIN

Käypään
arvoon tulos-
Lainat Myytävissä vaikutteisesti Kirjanpito-
ja muut olevat kirjattavat arvo
Rahoitusvarojen tasearvot ryhmittäin 31.12.2008 saamiset rahoitusvarat rahoitusvarat yhteensä Käypä arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Rahoitusvarat 4 8 - 12 12 (*
Yhteensä 4 8 - 12 12
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset 6 800 - - 6 800 6 800
Kaupankäyntitarkoituksessa
pidettävät sijoitukset - - 480 480 480
Rahavarat 1 310 - - 1 310 1 310
Yhteensä 8 110 - 480 8 590 8 590
Rahoitusvarat yhteensä 8 114 8 480 8 602 8 602
Käypään
Lainat Myytävissä arvoon tulos-
vaikutteisesti
ja muut olevat kirjattavat Kirjanpitoarvo
Rahoitusvarojen tasearvot ryhmittäin 31.12.2007 saamiset rahoitusvarat rahoitusvarat yhteensä Käypä arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Rahoitusvarat 1 8 - 9 1(*
Yhteensä 1 8 - 9 1
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset 6 385 - - 6 385 6 385
Kaupankäyntitarkoituksessa
pidettävät sijoitukset - - 923 923 923
Rahavarat 1 109 - - 1 109 1 109
Yhteensä 7 494 - 923 8 417 8 417
Rahoitusvarat yhteensä 7 495 8 923 8 426 8 418

*) Myytävissä olevat sijoitukset 8 tuhatta euroa (8 tuhatta euroa) sisältävät noteeraamattomia osakkeita, jotka esitetään hankintahintaan, koska niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti saatavilla.

Muiden saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen.

Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo
Rahoitusvelat ryhmittäin 2008 2008 2007 2007
Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat
Vaihtovelkakirjalaina 3 929 3 620 3 872 3 620
Pääomalainat 880 880 880 880
Muut korolliset velat 3 183 3 183 3 508 3 508
Muut velat 748 748 981 981
Yhteensä 8 740 8 431 9 240 8 988
Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat
Pääomalainat 73 73 363 363
Muut korolliset velat 1 025 1 025 503 503
Ostovelat ja muut velat 4 724 4 724 4 924 4 924
Yhteensä 5 822 5 822 5 790 5 790
Rahoitusvelat yhteensä 14 562 14 253 15 030 14 778

Ostovelkojen ja muiden korottomien velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen.

Vaihtovelkakirjalainan käyvän arvon määrityksessä käytetty diskonttokorko on 9.00 % (9.00 %). Pääomalainojen käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, koska niillä ei ole toimivilla markkinoilla noteerattua hintaa. Muut korolliset velat ovat pääosin markkinakorkoon sidottuja vaihtuvakorkoisia velkoja tai nostettu lähellä tilinpäätöspäivää. Niiden tasearvot eivät olennaisesti poikkea käyvästä arvosta.

2.16 LASKENNALLISET VEROT

Laskennalliset verosaamiset 2008 2007
Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet 300 171
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate 353 313
Eläkevelvoitteet 29 18
Käyttämättömät verotappiot 845 1 442
Kertynyt poistoero 482 -
Muut 1 11
Yhteensä 2 010 1 954
Laskennalliset verovelat
Kertyneet poistoerot 0 82
Muut - -
Yhteensä 0 82

Laskennallisten verojen muutokset on kirjattu tuloslaskelmaan. Laskennalliset verosaamiset verotuksessa vähennyskelpoisista tappioista on kirjattu siihen määrään asti kuin johdon käsityksen mukaan on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan saaminen voidaan hyödyntää.

Konserniyhtiöillä oli 31.12.2008 verotuksellisia tappioita 2 737 tuhatta euroa (2 817 tuhatta euroa), joista ei ole kirjattu verosaamista koska on arvioitu että verohyödyn realisoituminen ei ole todennäköistä. Kyseiset tappiot vanhenevat 2009-2028 ja niitä vastaava laskennallinen verosaaminen on 652 tuhatta euroa (751 tuhatta euroa).

2.17 VAIHTO-OMAISUUS

2008 2008
Aineet ja tarvikkeet 2 583 2 054
Keskeneräiset tuotteet 730 711
Valmiit tuotteet/tavarat 2 456 2 856
Vaihto-omaisuus yhteensä 5 769 5 622

Tilikaudella kuluksi kirjatun vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo oli yhteensä 6 208 tuhatta euroa (5 943 tuhatta euroa). Erään sisältyy kuluksi kirjatun epäkurantin vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo 255 tuhatta euroa (663 tuhatta euroa).

2.18 MYYNTISAA
MISET
JA MUUT
SAA
MISET
Pitkäaikaiset saamiset 2008 2007
Pitkäaikaiset korottomat saamiset 3 1
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset 5 857 5 532
Siirtosaamiset 600 442
Muut saamiset 343 411
Yhteensä 6 800 6 385

Myyntisaamisten ikäanalyysi on esitetty liitetiedossa 2.25.

2.19 RAHAVARAT
Rahavarat 2008 2007
Käteinen raha ja pankkitilit 1 310 1 109
Yhteensä 1 310 1 109
Rahavarat rahavirtalaskelmassa 1 310 1 109

2.20 OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Biohit Oyj:n osakepääoma on EUR 2 199 397 ja osakkeiden lukumäärä on 12 937 627, joista 2 975 500 (3 875 500) kuuluu sarjaan A ja 9 962 127 (9 062 127) kuuluu sarjaan B. Osakesarjojen välillä on tapahtunut 900 000 osakkeen siirto sarjasta A sarjaan B. B-sarja on pörssinoteerattu. Osakkeiden kokonaismäärä on pysynyt samana.

Molempien sarjojen osakkeiden nimellisarvo on EUR 0,17. A- ja B-sarjan osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen Aosake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen B-osake yhdellä (1) äänellä. Osingonjaossa B-osakkeelle maksetaan kaksi (2) prosenttia nimellisarvostaan korkeampaa osinkoa kuin A-osakkeelle.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön vähimmäisosakepääoma on EUR 1 063 101,29 ja enimmäisosakepääoma EUR 4 252 405,16, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa ja alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Osakepääomassa ei ole muutoksia vuosina 2008 ja 2007. Osakepääoma on täysin maksettu.

Kuvaus oman pääoman rahastoista:

Ylikurssirahastosta on siirretty vaihtovelkakirjalainalle määritetty oman pääoman osuus SVOP-rahastoon

Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten euromääräisiksi muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kuin sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

2.21 ELÄKEVELVOITTEET

Konsernin eläkejärjestelyt ovat pääasiassa maksupohjaisia. Etuuspohjainen eläkejärjestely on käytössä Ranskassa.

Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet taseessa 2008 2007
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 86 53
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 96 82
Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot / tappiot 4 -4
Varojen käypä arvo -100 -78
Eläkevelka lopussa 86 53
Velvoitteen nykyarvon muutokset kauden aikana
Velvoitteen nykyarvo kauden alussa 53 106
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot 27 30
Korkomenot 1 1
Maksetut etuudet 5 -2
Eläkevelka lopussa 86 135
Varojen käyvän arvon muutokset kauden aikana
Varojen käypä arvo kauden alussa 82 60
Työnantajan suorittamat maksut 20 20
Maksetut etuudet -6 -2
Varojen käypä arvo kauden lopussa 96 78
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen tuloslaskelmaan kirjatut eläkekulut
Tilikauden työsuoritukseen perustuva meno 32 30
Korkomenot 1 1
Yhteensä 33 31
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen matemaattiset olettamukset
Diskonttokorko % 3 3
Tuleva palkankorotusolettamus % 2,5 2,0
Tuleva inflaatio-olettamus % 4,0 4,5
Odotettu keskimääräinen jäljelläoleva työssäoloaika (vuotta) 19,6 23,0

Vuoden 2009 aikana järjestelyyn arvioidaan maksettavan 15 tuhatta euroa.

2.22 VARAUKSET

Takuuvaraukset 2008 2007
Varaus 1.1. 0 56
Varausten lisäykset - -
Käytetyt varaukset 0 -10
Käyttämättömien varausten peruutukset 0 -46
Varaus 31.12. - -
Varaukset yhteensä - -

2.23 KOROLLISET VELAT

Korollisten velkojen tasearvot 2008 2007
Pitkäaikaiset korolliset velat
Lainat rahoituslaitoksilta 3 130 3 430
Vaihtovelkakirjalainat 3 929 3 872
Pääomalainat 880 880
Rahoitusleasingvelat 53 78
Yhteensä 7 992 8 260
Lyhytaikaiset korolliset velat
Lainat rahoituslaitoksilta, lyhytaikainen osuus 947 327
Pääomalainat, lyhytaikainen osuus 73 363
Rahoitusleasingvelat, lyhytaikainen osuus 77 176
Yhteensä 1 097 866
Korolliset velat yhteensä 9 089 9 126

Rahoitusvelkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.15.

Korolliset pitkä- ja lyhytaikaiset velat ovat euromääräisiä. Lainan määrällä painotettu keskikorko oli tilikauden päättyessä 6,2 % p.a. (5.3 % 2007). Korollisten velkojen käyvät arvot eivät olennaisesti poikkea tasearvosta.

Vaihtovelkakirjalainat

Biohit Oyj laski liikkeelle 27.10.2005 kotimaisille ammattimaisille sijoittajille suunnatun vaihtovelkakirjalainan, jonka merkintäarvo liikkeeseenlaskuhetkellä oli 4 050 000 euroa. Lainan pääomalle maksetaan kiinteää vuotuista korkoa 6,5 % ja laina-aika on viisi vuotta. Kukin 4 500 euron lainaosuus oikeuttaa lainaosuuden haltijan vaihtamaan laina-osuuden 1 000 B-osakkeeseen, joiden nimellisarvo on 0,17 euroa. Osakkeen vaihtokurssi on 4,50 euroa. Laina voidaan vaihtaa yhteensä enintään 900 000 Biohit Oyj:n B-osakkeeseen. Yhtiön osakepääoma voi vaihtojen seurauksena nousta enintään 153 000 eurolla ja B-osakkeiden lukumäärä enintään 900 000 uudella osakkeella. Vaihtovelkakirjalainan perusteella vaihdettavien osakkeiden osuus on enintään 6,5 % yhtiön osakkeista ja 1,0 % osakkeiden tuottamista äänistä mahdollisen osakepääoman korotuksen jälkeen. Yhtiöllä on oikeus maksaa lainan pääoma kokonaisuudessaan takaisin ennen eräpäivää edellyttäen, että Biohit Oyj:n B-osakkeen osakevaihdolla painotettu keskikurssi on Helsingin Pörssissä välittömästi takaisinmaksua koskevaa päätöspäivää ennen 20 pörssipäivänä 30 perättäisestä pörssipäivästä ollut vähintään 10 euroa.

Vaihtovelkakirjalainat erääntyvät 5 vuoden kuluttua liikkeelle laskusta, elleivät velkakirjojen omistajat käytä oikeuttaan vaihtaa velkakirjoja emoyhtiön osakkeisiin. Vaihtovelkakirjalainan vaihtoaika on 28.10.2005 – 28.10.2010. Vaihtovelkakirjoja ei ole päättyneen tilikauden aikana konvertoitu osakkeiksi.

Vaihtovelkakirjalainat erääntyvät mikäli velkakirjojen omistajat eivät käytä oikeuttaan vaihtaa velkakirjoja emoyhtiön osakkeisiin. Vaihto on toteutettavissa erääntymispäivään 28.10.2010 saakka. Taseessa vaihtovelkakirjalaina on jaettu omaan ja vieraaseen pääomaan. Vieraan pääoman komponentti on kirjattu alun perin käypään arvoon, joka määriteltiin käyttämällä vastaavan velan markkinakorkoa lainan liikkeeseenlaskuhetkellä. Oman pääoman komponentti on laskettu lainan liikkeeseenlaskusta saadun rahamäärän ja velan käyvän arvon erotuksena. Vaihtovelkakirjalainan oman pääoman komponentti, 174 tuhatta euroa on esitetty sijoitetun vapaan pääoman (SVOP) rahastossa.

Pitkäaikaisiin lainoihin liittyvät kovenantit

Lainat rahoituslaitoksilta sisältää 1 113 tuhatta euroa (1 204 tuhatta euroa) pitkäaikaisia lainoja, joiden erityisehtona on että laina erääntyy lainanantajan sitä vaatiessa välittömästi maksettavaksi liitetietojen kohdassa 2.25 tarkemmin selvitetyillä perusteilla.

Pääomalainat

Pääosakkeenomistajat ja Valtiokonttori ovat myöntäneet yhtiölle tuotekehitykseen ja muuhun liiketoiminnan kehittämiseen liittyvää pääomalainaa 1,0 milj. euroa. Pääomalainalle kertyneet korot ovat 31.12.2008 0,6 milj. euroa. Laina täyttää OYL 12 luvussa säädetyt edellytykset pääomalainalle. Pääasialliset lainaehdot ovat:

  • Pääoma, korko ja muu hyvitys saadaan maksaa yhtiön purkautuessa ja yhtiön konkurssissa vain kaikkia muita velkojia huonommalla etuoikeudella.
  • Pääoma saadaan muutoin palauttaa vain, jos yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaiselle sidotulle omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille erille jää täysi kate.
  • Korkoa ja muuta hyvitystä saadaan maksaa vain, jos maksettava määrä voidaan käyttää voitonjakoon yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaan.
  • Pääomalainojen korko vaihtelee 4 % 6 % p.a.

Pääomalainojen pääomasta 0,1 milj. euroa ja koroista 0,1 milj. euroa erääntyy maksettavaksi vuoden 2009 aikana. Nämä erät on käsitelty taseen lyhytaikaisissa veloissa. Muut pääomalainat ja niiden korkovelat on esitetty pitkäaikaisena vieraana pääomana.

Rahoitusleasingvelat
Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä 2008 2007
Yhden vuoden kuluessa 78 182
Yli yhden vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluessa 0 78
Yli viiden vuoden kuluttua - -
Yhteensä 78 260
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut 0 -7
Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo 78 254
Vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa 78 176
Yli yhden vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluessa 0 78
Yli viiden vuoden kuluttua - -
Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo 78 254

2.24 OSTOVELAT JA MUUT VELAT

Korottomien velkojen tasearvot 2008 2007
Pitkäaikaiset korottomat velat
Laskennalliset verovelat 0 82
Eläkevelvoitteet 53 53
Pääomalainojen korot 596 681
Muut pitkäaikaiset velat 153 248
Yhteensä 801 1 064
Lyhytaikaiset korottomat velat
Ostovelat 1 321 1 419
Muut velat 493 816
Varaukset - -
Saadut ennakot 250 199
Verovelat 172 183
Pääomalainojen korot 0 82
Siirtovelat 2 488 2 607
Yhteensä 4 724 5 306
Korottomat velat yhteensä 5 525 6 369

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät ovat työsuhde-etuuksien ja vuokramenojen jaksotukset.

2.25 RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Biohitin riskienhallinta on keskittynyt seuraavien rahoitusriskien analysointiin ja minimointiin:

Valuuttariski

Kansainväliseen liiketoimintaan liittyy valuuttakurssiriskejä. Euron ulkoisen arvon heikko kehitys Yhdysvaltain dollariin ja Japanin jeniin nähden on parantanut yhtiön tulosta päättyneellä tilikaudella. Euron vahvistuminen jatkossa vastaavasti heikentäisi konsernin kannattavuutta. Yhtiö pyrkii suojautumaan kurssiriskiltä siten, että yhtiön hankintoja tehdään muissa kuin eurovaluutassa.

Konsernin ulkoisista myyntisaamisista oli tilinpäätöspäivänä valuuttamääräisiä 32 % (33 %). Ostoveloista oli vastaavasti valuuttamääräisiä 11 % (24 %).

IFRS7 mukainen herkkyysanalyysi valuuttakurssimuutoksille

2008 € 1 000 USD JPY GBP
Nettopositio 2 089 2 459 254
Vaikutus tulokseen ennen veroja 100 348 -51
Vaikutus omaan pääomaan -113 145 -107
2007 € 1 000 USD JPY GBP
Nettopositio 1 680 1 723 565
Vaikutus tulokseen ennen veroja -80 -82 -27
Vaikutus omaan pääomaan -39 1 -6

Nettopositioon on sisällytetty valuuttamääräiset rahavarat sekä saamiset ja velat konsernin ulkopuolisillle ja konserniyrityksille.

Korkoriski

Korkomuutosten vaikutus Biohitin tulokseen on vähäinen, mistä johtuen konserni ei toteuttanut erillisiä suojaustoimenpiteitä tilikauden aikana. Talletusten ja lyhyiden rahamarkkinasijoitusten mahdollinen korkoriski ei ole kokonaisuudessaan merkittävä. Konsernin tulot ja operatiiviset kassavirrat ovat pääosin riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista. Konsernin luototukseen liittyvää korkoriskiä on hallinnoitu kiinteäkorkoisella lainoituksella, jonka osuus konsernin lainoista tilinpäätöspäivänä oli 65 % (75 %).

IFRS7 mukainen herkkyysanalyysi korkotason muutoksille

Konsernin vaihtuvakorkoisten nettovelkojen määrä oli 3 265 tuhatta euroa (2 334 tuhatta euroa). Vuoden lopussa korkotason 1 % muutos merkitsisi +/- 30 tuhatta euroa (12 tuhatta euroa) vaikutusta tulokseen ennen veroja.

Vaihtuvakorkoisten velkojen sopimuksen mukaiset uudelleenhinnoittelujaksot ovat seuraavat:

Vuonna 2008 alle 6 kk 6-12 kk 12-36 kk Myöhemmin Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta 14 3 002 129 120 3 265
Vuonna 2007 alle 6 kk 6-12 kk 12-36 kk Myöhemmin Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta 25 2 061 129 120 2 334

Maksuvalmiusriski

Nesteannosteluliiketoiminnan kasvavat kustannuspaineet sekä diagnostiikkaliiketoiminnan edellyttämät panostukset luovat yhtiölle rahoituksellisia riskejä, joiden hallinta edellyttää liiketoimintojen kustannusrakenteen optimointia ja resurssien tarkoituksenmukaista allokointia. Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa. Konsernin likvidien varojen määrä tilinpäätöspäivänä on 1,3 milj. euroa. Konsernin kannattavuus on parantunut edellisen tilikauden aikana. Kannattavuuden parantumisesta johtuen konsernin rahoitusasema on vahvistunut. Mikäli konsernin kannattavuuden kehitys on odotettua heikompi, sillä tulee olemaan maksuvalmiutta heikentävä vaikutus.

Lainojen jälleenrahoitusriskiä eli riskiä siitä, että liian suuri osa konsernin lainoista erääntyy ajankohtana, jolloin lainojen jälleenrahoitus on taloudellisesti mahdotonta, minimoidaan tasapainottamalla lainojen erääntymisaikoja. Poikkeuksena kuitenkin vaihtovelkakirjalaina 4,1 milj. euroa, joka erääntyy kokonaisuudessaan vuonna 2010 mikäli velkakirjojen omistajat eivät käytä oikeuttaan vaihtaa velkakirjoja emoyhtiön osakkeisiin.

Konsernin pitkäikaiset rahoitusvelat sisältävät 1,2 milj. euroa erityisehtoista rahoitusta, joka erääntyy heti takaisin maksettavaksi, jos Biohit konsernin vahvistetun konsernitilinpäätöksen mukainen omavaraisuusaste laskee alle 40 %:n tai lainanottaja tai tytäryhtiö ilman lainanantajan etukäteistä kirjallista suostumusta on asettanut tai asettaa lainanantajan vakuuksien suhteen muita lainanantajia huonompaan asemaan. Omavaraisuusaste oli 47 % vuonna 2008 (44 % vuonna 2007).

Rahoitusvelkojen erääntymisanalyysi 2008

<1 vuotta 1-5 vuotta >5 vuotta Yhteensä
Ostovelat ja muut korottomat velat 4 494 383 53 4 930
Rahoituslaitoslainojen lyhennykset 904 2 814 306 4 024
Rahoituslaitoslainojen korkokulut 161 280 15 456
Vaihtovelkakirjalainan lyhennykset - 4 050 - 4 050
Vaihtovelkakirjalainan korkokulut 263 217 - 480
Pääomalainojen lyhennykset 73 - 880 953
Pääomalainojen korkokulut 48 - 596 644
Rahoitusleasingvelkojen lyhennykset 77 - - 77
Rahoitusleasingvelkojen korkokulut 1 - - 1
Yhteensä 6 021 7 744 1 850 15 615

Rahoitusvelkojen erääntymisanalyysi 2007

<1 vuotta 1-5 vuotta >5 vuotta Yhteensä
Ostovelat ja muut korottomat velat 5 315 477 113 5 905
Rahoituslaitoslainojen lyhennykset 326 2 721 708 3 755
Rahoituslaitoslainojen korkokulut 174 430 31 636
Vaihtovelkakirjalainan lyhennykset - 4 050 - 4 050
Vaihtovelkakirjalainan korkokulut 263 527 - 790
Pääomalainojen lyhennykset 363 - 880 1 243
Pääomalainojen korkokulut 105 - 681 786
Rahoitusleasingvelkojen lyhennykset 176 77 - 253
Rahoitusleasingvelkojen korkokulut 7 1 - 8
Yhteensä 6 730 8 283 2 414 17 427

Hyödykeriski

Yhtiöllä ei ole käytössä johdannaisia hyödykeriskin suojaamiseksi, koska liiketoiminnan luonteesta johtuen niiden käyttäminen ei ole tarkoituksenmukaista. Hyödykkeiden saatavuuteen liittyvää riskiä pyritään minimoimaan pitkäaikaisilla toimitussopimuksilla.

Luotto- ja vastapuoliriski

Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä ja ovat arvioineet asiakaskohtaisesti luottotappioriskin. Biohitin asiakaskunta muodostuu pääosin vakavaraisista yhtiöistä eikä Biohitin luottotappioriskiä voi siten pitää merkittävänä. Yhtiö ei ole käyttänyt luottovakuutuksia. Asiakassuhteista suuri osa on pitkäkestoisia ja liikesuhteet aktiivisia, jolloin muutokset asiakkaiden luottokelpoisuudessa tulevat varhaisessa vaiheessa yhtiön tietoon.

Myyntisaamisten kokonaismäärä 31.12.2008 oli 5,9 milj. euroa (5,5 milj.euroa). Myyntisaamisiin sisältyi 0,3 milj. euron (0,5 milj. euron) saamiset yksittäiseltä vakavaraiselta asiakkaalta. Luottoriskin enimmäismäärä on myyntisaamisten kirjanpitoarvo.

Myyntisaamisten ikäjakauma 2008 2007
Erääntymättömät 4 088 3 592
Alle 60 päivää erääntyneet 1 356 1 690
61-120 päivää erääntyneet 332 157
121-360 päivää erääntyneet 57 83
Yli 360 päivää erääntyneet 24 11
Yhteensä 5 857 5 532

Vuonna 2008 kirjattiin myyntisaamisista luottotappioita 39 tuhatta euroa (19 tuhatta euroa).

Pääomarakenteen hallinta

Yhtiön pääomarakenteen hallinnan tavoitteena on varmistaa Biohit-konsernin toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa. Pääosakkeenomistajat määrittävät pääomarakenteen tavoitetason, jonka toteutumista yhtiön hallitus seuraa säännöllisesti. Pääomarakenteen tunnuslukuna seurataan omavaraisuusastetta, jonka tulee pysyä 40 %:n tavoitetason yläpuolella.

Pääomarakenteen tunnuslukuna seurattava omavaraisuusaste lasketaan jakamalla konsernin oma pääoma taseen loppusummalla, josta on vähennetty saadut ennakot ja kertomalla tulos sadalla.

Omavaraisuusaste 2008 2007
Oma pääoma yhteensä 12 492 11 842
Taseen loppusumma 27 107 27 337
Saadut ennakot -251 -199
Omavaraisuusaste 47% 44%
2.26 LIIKETOI
MINNAN
RAHAVIRTO
JEN OIKAISUT
Muut oikaisut liiketapahtumista, joihin ei liity rahavirtoja: 2008 2007
Rahoitustuotot ja -kulut 318 658
Käyttöomaisuuden myyntituotot 0 -16
Varausten muutos 0 -56
Muut oikaisut 0 16
Yhteensä 318 602

2.27 LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Osapuolten katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen osapuoli pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys ja tytäryritykset. Lähipiiriin kuuluvat myös hallituksen ja konsernin johtoryhmän jäsenet sekä toimitusjohtaja.

Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 2008 2007
Emoyhtiö
Johtoryhmät 678 827
Toimitusjohtaja 203 190
Tytäryhtiöt
Toimitusjohtajat 730 712
Hallituspalkkiot
Emoyhtiö
Osmo Suovaniemi 14 14
Reijo Luostarinen 19 19
Mårten Wikström 14 14
Peter Tchernych - 12
Tero Kauppinen 14 14
Mikko Salaspuro 14 -
Peter Coggins - 6
Emoyhtiö yhteensä 76 80
Tytäryhtiöt
Hallitusten jäsenet 108 76
Muut liiketoiminnan kulut
Konsultointipalkkiot
Hallituksen jäsenten määräysvallassa olevat yritykset 18 38
Emoyrityksen johtoon kuuluvat avainhenkilöt - 30
Konsultointipalkkiot yhteensä 18 68
Pääomalainat lähipiiriltä
Lainojen määrä 880 880
Kauden korot 48 48
Korkoveloissa yhteensä 596 681
Lainakorko keskimäärin p.a. 5,4 % 5,4 %

Pääomalainojen pääasialliset ehdot on esitetty liitetietojen kohdassa 2.23.

Konsernin emoyhtiö ja tytäryhtiöt Konsernin
Emoyritys Biohit Oyj, Suomi omistusosuus
Biohit Ltd, Iso-Britannia 100%
Biohit SAS, Ranska 100%
Biohit Deutschland GmbH, Saksa 100%
Biohit Japan Co., Ltd, Japani 100%
Biohit Inc., Yhdysvallat 100%
Biohit OOO, Venäjä 100%
Biohit Biotech (Suzhou) Co., Ltd, Kiina 100%
Oy Finio Ab, Suomi 100%
Vantaan Hienomekano Oy, Suomi 100%

Oy Finio Ab:llä ja Vantaan Hienomekano Oy:llä ei ole ollut vuosina 2008 ja 2007 liiketoimintaa.

2.28 ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT

Velat, joiden vakuudeksi annettu yrityskiinnityksiä ja osakkeita 2008 2007
Rahalaitoslainat 3 496 3 307
Annetut yrityskiinnitykset 2 276 1 603
Kiinteistökiinnitykset 1 900 1 957
Muut velat 237 331
Kiinteistökiinnitykset 757 757
Vuokrasopimukset 2 144 2 442
Yrityskiinnitykset 235 235
Muut vuokrasopimukset
Yhden vuoden kuluessa maksettavat 1 377 1 488
Yli yhden vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluessa maksettavat 2 657 3 662
Yli viiden vuoden kuluttua maksettavat 0 979
Yhteensä 4 034 6 129

Konserni on vuokrannut käyttöönsä toimisto- ja varastorakennuksia erityyppisin vuokrasopimuksin. Lisäksi muut käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, jotka eivät ole rahoitusleasingsopimuksia, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Niiden vuokrat merkitään kuluiksi vuokra-ajan kuluessa.

3 KESKEISET TUNNUSLUVUT

3.1 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS
2004 2005 2006 2007 2008
Liikevaihto 26 702 28 660 31 408 33 011 35 095
Liikevaihdon muutos % 1,7 % 7,3 % 9,6 % 5,1 % 6,3 %
Liikevoitto/ -tappio 251 -33 -143 -197 1 314
% liikevaihdosta 0,9 % -0,1 % -0,5 % -0,6 % 3,7 %
Voitto/tappio ennen satunn.eriä ja veroja 104 -256 -607 -1 116 996
% liikevaihdosta 0,4 % -0,9 % -1,9 % -3,4 % 2,8 %
Voitto/tappio ennen veroja 104 -256 -607 -1 116 996
% liikevaihdosta 0,4 % -0,9 % -1,9 % -3,4 % 2,8 %
Oman pääoman tuottoprosentti -1,1 % -1,6 % -6,1 % -11,9 % 7,4 %
Sijoitetun pääoman tuottoprosentti ROI 2,0 % 0,5 % 0,0 % -0,6 % 8,2 %
Omavaraisuusaste 62,3 % 51,5 % 49,4 % 43,6 % 46,5 %
Investoinnit käyttöomaisuuteen 2 260 1 988 1 928 2 081 1 213
% liikevaihdosta 8,5 % 6,9 % 6,1 % 6,3 % 3,5 %
Tutkimus- ja kehitysmenot 1 304 1 630 1 689 2 005 2 044
% liikevaihdosta 4,9 % 5,7 % 5,4 % 6,1 % 5,8 %
Taseen loppusumma 22 759 27 851 27 320 27 337 27 107
Henkilöstö keskimäärin 291 295 310 352 369
3.2 Osakekohtaiset tunnusluvut IFRS
2004
IFRS
2005
IFRS
2006
IFRS
2007
IFRS
2008
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, EUR -0,01* -0,02* -0,06* -0,12* 0,07*
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma
pääoma/osake, EUR 1,09 1,10 1,04 0,92 0,97
Hinta/voitto-suhde (P/E) -158 -123 -31 -14 18
Osinko/osake - - - - -
Osinko/tulos-% - - - - -
Efektiivinen osinkotuotto, % - - - - -
B-osakkeen kurssikehitys, EUR
- keskikurssi 2,39 2,20 2,26 2,42 1,41
- alin kurssi 1,75 1,75 1,99 1,51 0,91
- ylin kurssi 3,09 2,87 2,61 3,29 1,92
- kurssi 31.12. 2,06 2,15 2,03 1,57 1,27
Osakekannan markkina-arvo, 1000 EUR
(olettaen A-osakkeen markkina-arvoksi
saman kuin B-osakkeella) 26 652 27 816 26 263 20 312 16 431
B-osakkeiden vaihto, 1000 kpl 1 131 2 114 1 530 3 436 1 742
- % kokonaismäärästä 12,5 % 23,3 % 16,9 % 37,9 % 17,5 %
Kaikkien osakkeiden keskimääräinen
osakeantioikaistu lukumäärä 12 937 627 12 937 627 12 937 627 12 937 627 12 937 627
- optioiden ja vvk:n laimennusvaikutus huomioiden - 13 095 435 13 837 627 13 837 627 13 837 627
Kaikkien osakkeiden osakeantioikaistu
lukumäärä tilikauden lopussa 12 937 627 12 937 627 12 937 627 12 937 627 12 937 627
- optioiden ja vvk:n laimennusvaikutus huomioiden - 13 837 627 13 837 627 13 837 627 13 837 627

*) optioilla ja vaihtovelkakirjalainalla ei laimentavaa vaikutusta

Tilinpäätökset on laadittu 1.1.2004 lähtien IFRS-säännösten mukaan.

4. OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

4.1 Osakkeen vaihto ja keskikurssi

4.2 Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakeomistus omistajaryhmittäin 31.12.2008

Omistajien lukumäärä Osakkeiden lukumäärä
A-osakkeet kpl % kpl %
1. Yritykset 1 0,9 24 990 0,8
2. Kotitaloudet 8 99,1 2 943 000 98,9
Odotusluettelolla olevat osakkeet 7 510 0,3
A-osakkeet yhteensä 9 100,0 2 975 500 100,0
Omistajien lukumäärä Osakkeiden lukumäärä
B-osakkeet kpl % kpl %
1. Yritykset 145 4,2 2 137 092 16,7
2. Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 2 0,1 2 210 0,0
3. Julkisyhteisöt 1 0,0 391 800 3,0
4. Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 8 0,2 27 821 0,2
5. Kotitaloudet 3 289 95,0 7 346 373 79,6
6. Ulkomaiset 18 0,5 51 239 0,4
Yhteistilillä olevat osakkeet 5 592 0,1
B-osakkeet yhteensä 3 485 100,0 9 962 127 100,0
A- ja B-osakkeet yhteensä 3 494 12 937 627
Omistajien lukumäärä Osakkeiden lukumäärä
A-osakkeet kpl % kpl %
1-1 000 1 11,1 10 0,0
10 001-50 000 1 11,1 24 990 0,6
Yli 50 000 7 77,8 3 825 500 98,7
Odotusluettelolla olevat osakkeet 25 000 0,6
A-osakkeet yhteensä 9 100,0 3 875 500 100,0
Omistajien lukumäärä Osakkeiden lukumäärä
B-osakkeet kpl % kpl %
1-1 000 2 873 82,4 1 036 623 11,4
1 001-5 000 458 13,1 998 923 11,0
5 001-10 000 74 2,1 559 828 6,2
10 001-50 000 64 1,8 1 197 081 13,2
Yli 50 000 16 0,5 5 264 080 58,1
Yhteistilillä olevat osakkeet 5 592 0,1
B-osakkeet yhteensä 3 485 100,0 9 062 127 100,0
A- ja B-osakkeet yhteensä 12 937 627

Suurimmat rekisteröidyt osakkeenomistajat 31.12.2008

Osakkeet
10 suurinta omistajaa osakemäärän mukaan A-osakkeet B-osakkeet yhteensä %
Suovaniemi, Osmo 2 265 340 965 207 3 230 547 25,0
Sipponen, Pentti - 910 000 910 000 7,0
Biocosmos Oy 693 735 693 735 5,4
Suovaniemi, Ville 208 280 371 300 579 580 4,5
Interlab Oy 572 762 572 762 4,4
Suovaniemi, Joel 208 280 333 000 541 280 4,2
Etra-Invest Oy Ab 420 000 420 000 3,3
Suovaniemi, Oili 111 600 288 935 400 535 3,1
Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö 391 800 391 800 3,0
Härkönen, Matti 57 200 329 515 386 715 3,0
Äänet
10 suurinta omistajaa äänimäärän mukaan A-osakkeet B-osakkeet yhteensä %
Suovaniemi, Osmo 45 306 800 965 207 46 272 007 66,6
Suovaniemi, Ville 4 165 600 371 300 4 536 900 6,5
Suovaniemi, Joel 4 165 600 333 000 4 498 600 6,5
Suovaniemi, Oili 2 232 000 288 935 2 520 935 3,6
Suovaniemi, Vesa 1 496 000 220 699 1 716 699 2,5
Härkönen, Matti 1 144 000 329 515 1 473 515 2,1
Sipponen, Pentti - 910 000 910 000 1,3
Biocosmos Oy - 693 735 693 735 1,0
Tech Know Oy Ltd 499 800 98 000 597 800 0,9
Interlab Oy - 572 762 572 762 0,8

Johdon omistus 31.12.2008

Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2008 yhteensä 2 275 340 A-osaketta ja 2 338 542 B-osaketta. Nämä vastaavat 35,7 % yhtiön kaikista osakkeista ja 68,0 % kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

5 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Oman pääoman tuotto, % tilikauden tulos
X 100
oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana)
Sijoitetun pääoman tuotto, % voitto ennen satunnaisia eriä + korko- ja muut rahoituskulut
X 100
taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana)
Omavaraisuusaste, % taseen oma pääoma
X 100
taseen loppusumma - saadut ennakot
Osakekohtainen tulos, EUR tilikauden tulos
tilikauden keskimääräinen, osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä
Oma pääoma/osake, EUR taseen oma pääoma
osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osinko/osake, EUR tilikaudelta jaettu osinko
osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osinko/tulos, % osinko/osake
X 100
tulos/osake
Efektiivinen osinkotuotto, % osinko/osake
X 100
tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
Hinta/voitto-suhde (P/E) tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
tulos/osake

Emoyhtiön tuloslaskelma

1000 € Liitetieto 01.01. - 31.12.2008 01.01. - 31.12.2007
Liikevaihto 6.1 22 918 20 073
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden
varastojen muutos -99 144
Liiketoiminnan muut tuotot 6.2 139 106
Materiaalit ja palvelut 6.3 -5 952 -5 569
Henkilöstökulut 6.4 -7 417 -7 715
Poistot ja arvonalentumiset 6.5 -1 809 -1 774
Liiketoiminnan muut kulut 6.6 -6 482 -6 766
Liikevoitto / -tappio 1 300 -1 500
Rahoitustuotot ja -kulut 6.7 -671 -547
Voitto / tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 629 -2 047
Tilinpäätössiirrot 6.8 316 8
Tilikauden voitto/tappio 945 -2 039

Emoyhtiön tase

1000 € Liitetieto 31.12.2008 31.12.2007
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet 6.9 2 304 2 415
Aineelliset hyödykkeet 6.10 5 407 6 057
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä 6.11 3 805 3 805
Muut sijoitukset 6.11 7 7
Pysyvät vastaavat yhteensä 11 522 12 284
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus 6.12 3 620 3 724
Pitkäaikaiset saamiset 6.13 20 44
Lyhytaikaiset saamiset 6.13 8 670 7 251
Rahoitusarvopaperit 6.14 480 923
Rahat ja pankkisaamiset 6.15 516 159
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 13 306 12 102
Vastaavaa yhteensä 24 828 24 386
Vastattavaa
Oma pääoma
Osakepääoma 6.16 2 199 2 199
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 6.16 12 230 12 230
Edellisten tilikausien voitot/tappiot 6.16 -3 669 -1 630
Tilikauden voitto/tappio 6.16 945 -2 039
Oma pääoma yhteensä 11 705 10 760
Tilinpäätössiirtojen kertymä 6.17 - 316
Pakolliset varaukset 6.18 - -
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma 6.20 7 755 8 230
Pääomalainat 6.21 880 880
Lyhytaikainen vieras pääoma 6.22 4 415 3 837
Pääomalainat 6.21 73 363
Vieras pääoma yhteensä 13 123 13 310
Vastattavaa yhteensä 24 828 24 386

38

Emoyhtiön rahoituslaskelma

1000 € 2008 2007
Liiketoiminnan rahavirta:
Voitto/tappio ennen satunnaisia eriä 945 -2 047
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot 1 809 1 774
Rahoitustuotot ja -kulut 671 547
Muut oikaisut 15 328
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys(-)/vähennys(+) -1 819 -43
Vaihto-omaisuuden lisäys(-)/vähennys(+) 104 49
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys(+)/vähennys(-) 156 134
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -816 -475
Saadut korot liiketoiminnasta 8 6
Liiketoiminnan rahavirta 1 072 271
Investointien rahavirta:
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -1 095 -1 788
Investoinnit muihin sijoituksiin - -1 200
Luovutustuotot muista sijoituksista 443 1 110
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot - 16
Lainasaamisten takaisinmaksut 91 76
Saadut korot ja muut tuotot investoinneista - 14
Investointien rahavirta -561 -1 773
Rahoituksen rahavirta:
Pitkäaikaisten lainojen nostot 500 2 434
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -655 -868
Rahoituksen rahavirta -155 1 566
Rahavarojen muutos lisäys (+) vähennys (-) 356 64
Rahavarat tilikauden alussa 159 95
Rahavarat tilikauden lopussa 516 159

6 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

6.0 LAADINTAPERIAATTEET

Laatiessaan tilinpäätöstä hyvän kirjanpitotavan mukaisesti yhtiön johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksen sisältöön. Lopputulemat voivat poiketa näistä arvioista.

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti.

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, ja ne perustuvat liiketapahtumien alkuperäisiin arvoihin lukuun ottamatta vaihtuviin vastaaviin sisältyviä rahoitusarvopapereita jotka on arvostettu käypään arvoon.

Käyttöomaisuuden arvostus

Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä saaduilla avustuksilla, suunnitelmanmukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla. Suunnitelmanmukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuusesineiden taloudellisen pitoajan perusteella.

Suunnitelmanmukaiset poistoajat ovat:

Aineettomat oikeudet 3 -10 v
Liikearvo 10 v
Kehittämismenot 5 v
Muut pitkävaikutteiset menot 5 - 10 v
Rakennukset 20 v
Koneet ja kalusto 3 -10 v

Vaihto-omaisuuden arvostus

Vaihto-omaisuus esitetään fifo-periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä. Vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan muuttuvien menojen lisäksi myös siihen kohdistuva osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista.

Rahoitusarvopapereiden arvostus

Vaihtuviin vastaaviin sisältyvät rahoitusarvopaperit on arvostettu käypään arvoon. Sijoitusten käypä arvo on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten eli tilinpäätöspäivän ostonoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot

Tutkimusmenot on kirjattu vuosikuluiksi niiden syntymisvuonna. Uusien tuotteiden kehittämistoiminnan menot on aktivoitu taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi 1.1.2004 lähtien ja poistetaan vaikutusaikanaan enintään viiden vuoden kuluessa.

Tuloutusperiaate

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista vähennetään myynnin välilliset verot ja alennukset. Suoritteiden myynti on tuloutettu niiden luovutusten yhteydessä.

Kunnossapito ja korjaukset

Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan tilikauden kuluiksi. Vuokrattujen toimitilojen peruskorjausmenot on aktivoitu muihin pitkävaikutteisiin menoihin ja poistetaan tasapoistoin jäljellä olevana vuokrakautena.

Eläkkeet

Yhtiön lakisääteinen eläketurva mahdollisine lisäetuineen on vakuutettu eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemenot kirjataan työntekijöiden työssäoloaikana suoriteperusteisesti.

Laskennalliset verot

Laskennallisia veroja ei ole kirjattu taseeseen. Liitetiedoissa on esitetty kirjanpitolautakunnan yleisohjeen 12.9.2006 mukaisesti taseeseen merkittävissä olevien laskennallisten verojen määrä sekä sellaisten verovelkojen ja -saamisten määrä joita ei epätodennäköisen toteutumisen vuoksi tulisi merkitä taseeseen.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän Euroopan Keskuspankin noteeraamaan kurssiin. Kurssierot on kirjattu tulosvaikutteisesti.

6.1 LIIKEVAIHTO toimialoittain

2008 2007
Nesteannostelu 21 974 18 922
Diagnostiikka 944 1 151
Yhteensä 22 918 20 073
Liikevaihto ALUEITTAIN 2008 2007
Suomi 1 489 1 812
Muu Eurooppa 10 091 9 188
Pohjois- ja Etelä-Amerikka 4 129 3 899
Aasia 3 743 2 090
Muut maat 3 466 3 083
Yhteensä 22 918 20 073

6.2 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

2008 2007
Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 0 16
Saman konsernin yrityksiltä 17 51
Muut 122 39
Yhteensä 139 106

6.3 MATERIAALIT JA PALVELUT

2008 2007
Ostot tilikauden aikana 5 584 4 978
Varaston muutos 5 193
Aineet ja tarvikkeet yht. 5 589 5 171
Ulkopuoliset palvelut 363 398
Materiaalit ja palvelut yht. 5 952 5 569

6.4 HENKILÖSTÖKULUT JA HENKILÖKUNNAN LUKUMÄÄRÄ

2008 2007
Palkat 6 315 6 574
Eläkekulut 1 007 1 047
Muut henkilösivukulut 556 517
Pitkäaikaisiin varoihin aktivoidut palkat -461 -424
Henkilöstökulut yhteensä 7 417 7 715

Tilikauden aikana on aktivoitu palkkoja kehittämismenoina 395 tuhatta euroa (362 tuhatta euroa) ja muottien valmistuskustannuksina 66 tuhatta euroa (62 tuhatta euroa).

Emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 2008 2007
Toimihenkilöitä 87 92
Työntekijöitä 84 86
Henkilöstö keskimäärin 171 178
Henkilöstö tilikauden lopussa 163 172

6.5 POISTOT

2008 2007
Aineettomat hyödykkeet 620 590
Rakennukset 132 132
Koneet ja laitteet 1 056 1 051
Yhteensä 1 809 1 774

6.6 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

2008 2007
Matkustus ja muut henkilöstöön liittyvät kulut 887 1 061
Vuokrat ja ylläpitokulut 1 838 1 874
Markkinointi- ja myyntikulut 1 417 1 257
Muut ulkopuoliset palvelut 1 114 1 205
Myyntisaamisten arvonalentuminen 372 425
Muut liiketoiminnan kulut 854 943
Yhteensä 6 482 6 766

Myyntisaamisten arvonalentuminen sisältää saatavia saman konsernin yrityksiltä 335 tuhatta euroa (400 tuhatta euroa).

6.7 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

2008 2007
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista
Muilta 3 4
Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista yht. 3 4
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä - 2
Muilta 5 17
Muut korko- ja rahoitustuotot 5 19
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista ja muut korko- ja rahoitustuotot yht. 8 23
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille -14 -10
Muille -665 -560
Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä -679 -570
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -671 -547
Erään rahoitustuotot ja -kulut sisältyy kurssitappioita (netto) -21 -36

Liikevoiton yläpuolella oleviin eriin sisältyy valuuttakurssivoittoja (netto) 552 tuhatta euroa (valuuttakurssitappioita 309 tuhatta euroa). Rahoituseriin sisältyy rahoitusarvopapereiden käypään arvoon arvostamisesta johtuvia realisoitumattomia rahoituskuluja 37 tuhatta euroa (rahoitustuottoja 4 tuhatta euroa).

6.8 TILINPÄÄTÖSSIIRROT

2008 2007
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen
poistojen erotus 316 8

6.9 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Muut
Kehittämis- Aineettomat pitkävaikut
2008 menot oikeudet Liikearvo teiset menot Yhteensä
Hankintameno tilikauden alussa 854 1 604 6 558 1 266 10 282
Lisäykset 341 126 - 135 602
Vähennykset - - - - -
Siirrot erien välillä -93 -93
Hankintameno tilikauden lopussa 1 195 1 730 6 558 1 309 10 792
Kertyneet poistot ja arvonalennukset tilikauden alussa -101 -1 100 -5 502 -1 166 -7 868
Vähennysten kertyneet poistot - - - - -
Kertyneet poistot tilikauden lopussa -222 -1 203 -5 854 -1 210 -8 489
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 973 527 705 98 2 303

Liikearvon hankintameno koostuu Locus genex Oy:n purun seurauksena siirtyneistä patenteista ja purkutappioista.

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS

Muut
Kehittämis- Aineettomat pitkävaikut
2007 menot oikeudet Liikearvo teiset menot Yhteensä
Hankintameno tilikauden alussa 566 1 519 6 558 1 366 10 009
Lisäykset 287 85 - 257 629
Vähennykset - - - - -
Hankintameno tilikauden lopussa 854 1 604 6 558 1 266 10 281
Kertyneet poistot ja arvonalennukset tilikauden alussa -58 -979 -5 149 -1 090 -7 277
Vähennysten kertyneet poistot - - - - 0
Kertyneet poistot tilikauden lopussa -101 -1 100 -5 502 -1 165 -7 867
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 753 504 1 057 101 2 415

6.10 AINEELLISET HYÖDYKKEET

2008 Rakennukset Koneet ja kalusto Yhteensä
Hankintameno tilikauden alussa 2 594 12 184 14 779
Lisäykset - 445 445
Vähennykset - 0 0
Siirrot eri erien välillä - 93 93
Hankintameno tilikauden lopussa 2 594 12 722 15 316
Kertyneet poistot ja arvonalennukset tilikauden alussa -872 -7 849 -8 721
Vähennysten kertyneet poistot - - 0
Tilikauden poisto -132 -1 056 -1 189
Kertyneet poistot tilikauden lopussa -1 005 -8 905 -9 910
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 1 590 3 817 5 406

Tuotannon koneiden ja laitteiden poistamaton hankintameno on 3 537 tuhatta euroa (4 019 tuhatta euroa).

2007 Rakennukset Koneet ja kalusto Yhteensä
Hankintameno tilikauden alussa 2 594 10 937 13 531
Lisäykset - 1 188 1 188
Vähennykset - -297 -297
Siirrot eri erien välillä - 357 357
Hankintameno tilikauden lopussa 2 594 12 184 14 779
Kertyneet poistot ja arvonalennukset tilikauden alussa -740 -7 085 -7 825
Vähennysten kertyneet poistot - 287 287
Tilikauden poisto -132 -1 051 -1 183
Kertyneet poistot tilikauden lopussa -872 -7 849 -8 721
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 1 722 4 336 6 058
6.11 SIJOITUKSET
2008 Osakkeet Konserniyritykset Muut Yhteensä
Kirjanpitoarvo tilikauden alussa ja lopussa 3 805 7 3 812
2007 Osakkeet Konserniyritykset Muut Yhteensä
Kirjanpitoarvo tilikauden alussa ja lopussa 3 805 7 3 812
6.12 VAIHTO-OMAISUUS
2008 2007
Aineet ja tarvikkeet 1 855 1 934

Keskeneräiset tuotteet 728 755 Valmiit tuotteet/tavarat 1 037 1 035

6.13 SAA
MISET
Pitkäaikaiset saamiset 2008 2007
Saamiset muilta
Siirtosaamiset 20 44
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 20 44
Lyhytaikaiset saamiset 2008 2007
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Myyntisaamiset 6 203 4 758
Lainasaamiset - 91
Muut saamiset 16 12
Yhteensä 6 219 4 861
Saamiset muilta
Myyntisaamiset 2 127 2 065
Muut saamiset 214 251
Siirtosaamiset 110 74
Yhteensä 2 450 2 390
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 8 670 7 251

Vaihtovelkakirjalainan liikkeeseenlaskumenoja on 31.12.2008 aktivoituna siirtosaamisiin 44 tuhatta euroa (69 tuhatta euroa). Aktivoidut menot kirjataan kuluksi jäljellä olevan 2 vuoden (3 vuoden) laina-ajan aikana.

6.14 RAHOITUSARVOPAPERIT

2008 2007
Rahastosijoitus 480 923

Rahoitusarvopaperit koostuvat sijoituksista korkorahastoihin.

6.15 RAHAVARAT

2008 2007
Käteinen raha ja pankkitilit 516 159

6.16 OMA PÄÄOMA

2008 2007
Osakepääoma 1.1. ja 31.12. 2 199 2 199
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. ja 31.12. 12 230 12 230
Edellisten tilikausien voitto/tappio 1.1. ja 31.12. -3 669 -1 630
Raportoitu tilikauden voitto/tappio 945 -2 039
Oma pääoma yhteensä 11 705 10 760

Osakkeet ja äänioikeus

Biohitin osakkeet jakautuvat A-osakkeisiin ja B-osakkeisiin. Osakelajit eroavat toisistaan siten, että A-osakkeella on yhtiökokouksessa kaksikymmentä (20) ääntä ja B-osakkeella yksi (1) ääni. Osingonjaossa B-osakkeelle kuitenkin maksetaan kaksi (2) prosenttia nimellisarvostaan korkeampaa osinkoa kuin A-osakkeelle.

2008 2007
Emoyhtiön osakepääoman rakenne kpl EUR % osakkeista % äänistä kpl EUR
A-osakkeet (20 ääntä/osake) 2 975 500 505 835 23,0 85,7 3 875 500 658 835
B-osakkeet (1 ääni/osake) 9 962 127 1 693 562 77,0 14,3 9 062 127 1 540 562
Yhteensä 12 937 627 2 199 397 100,0 100,0 12 937 627 2 199 397

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön vähimmäisosakepääoma on 1 063 101,29 euroa ja enimmäisosakepääoma 4 252 405,16 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa ja alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta.

Yhtiön hallussa ei ole omia osakkeita. Yhtiön hallituksella ei ole voimassaolevaa valtuutusta osakkeiden tai vaihtovelkakirjalainan tai optioiden liikkeellelaskuun eikä omien osakkeiden lunastamiseen. Yhtiöllä ei ole optiojärjestelyjä.

6.17 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

Tilinpäätössiirtojen kertymä 31.12.2007 on muodostunut kertyneestä poistoerosta.

6.18 PAKOLLISET VARAUKSET

Takuuvaraukset 2008 2007
Varaus 1.1. - 56
Varausten käyttö - -10
Käyttämättömien varausten peruutukset - -46
Pakolliset varaukset yhteensä - -

6.19 LASKENNALLISET VEROVELAT JA -SAAMISET

Yhtiöllä on verotuksellisista tappioista ja väliaikaisista eroista johtuvia laskennallisia verosaamisia yhteensä 2 033 tuhatta euroa (1 913 tuhatta euroa) joista yhtiön johdon arvion mukaan on hyödynnettävissä 1 463 tuhatta euroa (1 459 tuhatta euroa).

6.20 PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

2008 2007
Lainat samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä 231 231
Lainat muilta
Lainat rahoituslaitoksilta 2 736 3 031
Vaihtovelkakirjalainat 4 050 4 050
Muut pitkäaikaiset velat 142 237
Pääomalainojen korot 596 681
Pitkäaikainen vieras pääoma yht. 7 755 8 230
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua 2008 2007
Lainat rahoituslaitoksilta 306 521
Pääomalainat 880 880
Yhteensä 1 186 1 401

Pitkäaikainen vieras pääoma sisältää 4 050 tuhatta euoa vaihtovelkakirjalainoja, joiden pääasialliset ehdot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 2.23.

6.21 PÄÄOMALAINAT

2008 2007
Lähipiiriltä 880 880
Muilta 73 363
Yhteensä 953 1 243

Yhtiöllä on pääomalainoja yhteensä 953 tuhatta euroa joiden pääasialliset lainaehdot on selostettu konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

6.22 LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

2008 2007
Lainat rahoituslaitoksilta, lyhytaikainen osuus 794 269
Muut pitkäaikaiset velat, lyhytaikainen osuus 95 95
Saadut ennakot 66 33
Siirtovelat 1 778 2 149
Muut velat 170 194
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Ostovelat 496 17
Siirtovelat 60 93
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 4 415 3 837

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät ovat lomapalkkajaksotukset sosiaalikuluineen 984 tuhatta euroa (1 068 tuhatta euroa), vuokramenojen jaksotukset 358 tuhatta euroa (361 tuhatta euroa) ja korkomenojen jaksotukset 92 tuhatta euroa (170 tuhatta euroa).

6.23 VELAT JA VASTUUT JOIDEN VAKUUDEKSI ANNETTU KIINNITYKSIÄ

Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä 2008 2007
Rahalaitoslainat 3 096 2 849
Annetut yrityskiinnitykset 2 276 1 603
Kiinteistökiinnitykset 1 500 1 500
Muut velat 237 331
Kiinteistökiinnitykset 763 763
Vuokrasopimukset 2 037 2 442
Yrityskiinnitykset 235 235

Emoyhtiö on antanut samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta vastuusitoumuksia 0,3 milj. euroa (0,3 milj. euroa).

Leasingvastuut 2008 2007
Seuraavalla tilikaudella maksettavat 373 426
Myöhemmin maksettavat 329 398
Yhteensä 702 825
Vuokravastuut 2008 2007
Seuraavalla tilikaudella maksettavat 429 407
Myöhemmin maksettavat 1 715 2 035
Yhteensä 2 144 2 442

Leasing- ja vuokramaksut koostuvat pääasiassa yli vuoden pituisista, määräaikaisista leasing- ja vuokrasopimuksista.

7 Hallituksen esitys tilikauden voittoa koskeviksi toimenpiteiksi

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiö ei jaa osinkoa päättyneeltä tilikaudelta ja että tilikauden voitto 945 125,10 euroa siirretään edellisten tilikausien voitto-/tappiotilille.

Helsingissä 31. päivänä maaliskuuta 2009

Reijo Luostarinen Osmo Suovaniemi Tero Kauppinen Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen

Toimitusjohtaja

Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen

Kalle Kettunen Mikko Salaspuro Mårten Wikström

8 TILINTARKASTUSKERTOMUS

Biohit Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tarkastaneet Biohit Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.2008 - 31.12.2008. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.

Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.

Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 31. maaliskuuta 2009

Ernst & Young Oy KHT-yhteisö

Erkka Talvinko KHT