Muutosten vuosi

VUOSIKERTOMUS2011

Basware lyhyesti

TALOUSPROSESSIEN AUTOMATISOINTITUOTTEET JA -PALVELUT

Osto- ja matkalaskujen sekä hankintatoimen ratkaisut
Automatisointipalvelut-liiketoiminnan skannaus-, verkkolaskutus-, aktivointi ja katalogiratkaisut
Talousohjauksen ratkaisut suunnittelusta raportointiin
Lisenssi- tai palvelupohjaisia toimitusmalleja

KANSAINVÄLINEN PALVELUYHTIÖ

Toimipisteet 13 eri maassa Pohjoismaissa, Euroopassa,
Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa
Kattava partneriverkosto
Yli 2 000 asiakasyritystä kansainvälisesti
Yli 500 000 yritystä Baswaren avoimessa verkkkolaskupalvelussa
Yli miljoona ohjelmistokäyttäjää kansainvälisesti

VANKKAA KOKEMUSTA

Perustettu 1985
Innovoi 1997 nykyisen maailmalla tunnetun laskuautomaatioratkaisun
Verkkolaskutuksen edelläkävijäyritys
Yhtiön avoin verkko välittää yli 2,2 miljoonaa transaktiota kuukaudessa

LUOTETTAVA PÖRSSIYHTIÖ

NASDAQ OMX Helsinki Oy:n mid-cap -listalla
Liikevaihto vuonna 2011: 107 750 tuhatta euroa
Yli 1 000 työntekijää
Alkuperäinen ydinstrategia voimassa

Sisältö

4	i 2lyhyestiVu011os
6	Toimitusjohtajankatsaus
10	otttTuee
16	Henkilöstö
17	stuullVaisuus
20	llitHaus
22	Johtohmäry
26	llinintiHano
36	Tilinpäätös
90	Yhteystiedot

Vuosi 2011 lyhyesti Muutoksessa ohjelmistotalosta palveluyhtiöksi

Baswaren liiketoimintaan kuuluvat tuotemyynti, ylläpito, konsultointi ja automatisointipalvelut. Baswaren tuotemyynnin ratkaisut koostuvat hankinnasta maksuun (Purchase to Pay, P2P) -tuoteperheestä ja vain Suomessa markkinoitavista talousohjaus- ja maksuautomaatiotuotteista. Ratkaisuja toimitetaan palveluna tai lisenssipohjaisina. Yhtiön raportoitavat markkina-alueet ovat Suomi, Skandinavia, Eurooppa ja muut alueet.

Vuonna 2011 Baswaren liikevaihto nousi 4,5 prosenttia ja oli 107 750 tuhatta euroa. Liikevoitto oli 12 280 tuhatta euroa ja laski 8,9 prosenttia. Osakekohtainen tulos oli 0,76 euroa ja se laski 15,0 prosenttia. Baswaren henkilökunnan määrä vuoden 2011 lopussa oli 1 182 ja henkilöstön määrä kasvoi voimakkaimmin Intian toimipisteessä.

Kysynnän siirtyminen tuotemyynnistä kohti palveluna toimitettavaa Software as a Service (SaaS) –ratkaisua jatkui ja vuonna 2011 voimakkaimmin kasvoi Basware Automatisointipalvelut. Automatisointipalveluiden osuus liikevaihdosta oli 15,3 prosenttia ja kasvua 32,3 prosenttia. Jatkuvien tuottojen osuus (Ylläpito ja Automatisointipalvelut) olivat 48,9 prosenttia yhtiön liikevaihdosta. Ylläpitotuotot kasvoivat 8,9 prosenttia ja olivat 33,6 prosenttia liikevaihdosta. Konsultointituotot olivat 31,7 prosenttia liikevaihdosta ja kasvoivat 4,5 prosenttia. Tuotemyynti muodosti 19,4 prosenttia liikevaihdosta ja laski 15,4 prosenttia vuoden 2011 aikana.

AVAINLUVUT

Tuhattaeuroa	2011	2010
Liikevaihto	107750	103094
kevaihdon kLiiu %asv	4,5 %	11,3 %
Liikevoitto	12280	13487
Liikevoittos%onmuu	-8,9 %	14,1 %
liikaihdosta%ev	11,4 %	13,1 %
Tulosjaennen vero	12332	13325
liikaihdosta%ev	11,4 %	12,9 %
Tilikaudtulosen	9 671	10717
%liikaihdostaev	9,0 %	10,4 %
tkuvien tttojens liikeihdostJauoosvaauu	489%,	3%44,
Liiketoiminnhavirtaanra	15207	12220
tuottOmääo %anpoman	11,6 %	17,3 %
Sijoitetuäätuotto %n poman	14,9 %	200 %,
rollinviKoääeneras poma	682	3 582
Raharat*)va	42977	13822
Nettolkatumisaste%vean	-423 %,	-152 %,
tkis- ja kehityotTumusmen	16489	88314
%liikaihdostaev	15,3 %	14,4 %
henkilöstökaudloT&K -enpussa	311	239
Henkilöstökaudloenpussa	1 182	913
/oslosakTue,euroa	0,76	0,94
/osOmääaka pomae, euroa	7,72	5,77

*) Sisältää rahavarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

2007 20082009 2010 2011

LIIKEVAIHTO (TUHATTA EUROA)

LIIKEVOITTO (TUHATTA EUROA) LIIKEVAIHTO TOIMINNOITTAIN (TUHATTA EUROA)

LIIKEVAIHTO NELJÄNNEKSITTÄIN (TUHATTA EUROA)

LIIKEVAIHTO MAANTIETEELLISESTI ASIAKKAAN SIJAINNIN MUKAAN (TUHATTA EUROA)

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUSMuutosten ajassa

Vuosi 2011 oli yhtiölle muutosten vuosi. Keskitimme strategiaamme, uudistimme organisaatiotamme ja panostimme uusien palvelujen ja ratkaisujen kehittämiseen nopeasti muuttuvassa maailman taloustilanteessa.

Tammikuussa 2011 julkistimme tarkennetun strategian, jonka päämääränä on fokusointi nopeaan kansainväliseen kasvuun. Kasvun mahdollistamiseksi toteutimme pääomasijoittajille suunnatun osakeannin lisärahoituksen saamiseksi yritysostoja varten. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla yhtiömme jatkoi vankkaa kasvua kaikilla maantieteellisillä alueillamme. Liikevaihtomme kasvoi 7,2 prosenttia ja oli 53,3 miljoonaa euroa. Kysyntä siirtyi enenevässä määrin tuotemyynnistä kohti palveluna toimitettavaa Software as a Service (SaaS) –ratkaisua ja Automatisointipalvelut-yksikkömme kasvoi 43,4 prosenttia. Ensimmäisen vuosipuoliskomme tulos oli hyvä saavutus epävakaisessa maailman taloustilanteessa.

Vuoden 2011 toisella puoliskolla maailman taloustilanne ja markkinat muuttuivat entistä epävakaisemmiksi, mikä hidasti ja siirsi kauppojen solmimista. Liikevaihtomme kasvu hidastui ja jouduimme antamaan loppuvuonna kaksi tulosvaroitusta. Koko vuoden liikevaihtomme ylsi 107, 7 miljoonaan euroon ja liikevoitto 12,3 miljoonaan euroon. Liikevaihtomme kasvu oli 4,5 prosenttia. Automatisointipalvelut jatkoi hyvää 32,3 prosentin kasvua. Jatkuvien tuottojen osuus (Ylläpito ja Automatisointipalvelut) jatkoi kasvuaan ja oli 48,9 prosenttia yhtiön liikevaihdosta. Voimme pitää tulostamme tyydyttävänä vallitsevissa talousolosuhteissa.

FOKUSOINTI STRATEGIAAN

Lokakuussa yhtiön toimitusjohtaja vaihtui ja marraskuussa uudistimme organisaatiotamme fokusoidaksemme toimintaamme palveluihin ja vauhdittaaksemme strategian toteutumista. Vuoden 2012 alusta voimaan tulleessa organisaatiossa suurin muutos oli siirtyminen aluepohjaisesta

rakenteesta globaaliin funktionaaliseen toimintatapaan. Tuotetarjontamme on nyt organisoitu asiakasryhmien ja asiakasyrityksen koon mukaisesti. Ratkaisumme kattavat koko hankinnasta maksuun toimitusketjun. Vuonna 2011 panostimme Automatisointipalveluiden ja laskuautomaation saumattomaan yhteensopivuuteen ja vuonna 2012 jatkamme hankintatoimen ratkaisujemme edelleen kehittämistä. Toimintatapamme ja prosessimme ovat joka maanosassa ja maassa yhtenäiset ja keskitymme palveluiden tuottamiseen asiakkaillemme.

Vuonna 2012 jatkamme strategian mukaisesti offshoring-toimintojen kehittämistä. Intian toimipisteemme on kasvanut voimakkaasti vuoden 2011 aikana ja kartoitamme uusien liikepalvelutoimintojen ja sisäisten tukitoimintojen mahdollisuuksia toimia Intiasta. Lisäksi tutkimme uusia maantieteellisiä alueita.

Yritysostot ovat merkittävässä roolissa yhtiömme kansainvälisessä kasvussa. Vuonna 2011 olemme aktiivisesti tutkineet markkinoita ja jatkamme yritysostojen mahdollisuuksien tutkimista vuonna 2012 täydentääksemme verkkolaskupalvelumme tarjontaa. Palveluliiketoiminnan merkitys kasvaa entisestään. Olemme voimakkaassa transformaatiovaiheessa ohjelmistoyrityksestä palveluyritykseksi, mikä muuttaa toimintatapojamme, ratkaisujamme ja palveluitamme. Toimimme kannattavasti kaikessa mitä teemme.

Automatisointipalvelut-yksikön tarjontaa on laajennettu ja vuonna 2011 toimme markkinoille InvoiceOut-nimisen palveluna tarjottavan ostoreskontraprosessin ulkoistusratkaisun. Automa-

Liiketoimintaprosessit ovat automatisoituja ja sähköisessä muodossa

tisointipalvelut-yksikkö on nopeimmin kasvava liiketoimintayksikkömme ja päämääränämme on Automatisointipalvelut-yksikön välittämien transaktiomäärien kasvattaminen. Transaktiot kattavat laskut ja hankintasanomat sekä tuote- ja palvelukatalogit. Yksikön kehittymistä edesauttavat myös EU-tason toimenpiteet verkkolaskutuksen edistämiseksi. Vuonna 2011 perustetun Euroopan verkkolaskupalvelutarjoajien yhdistyksen päämäärin kuuluvat muun muassa verkkolaskutuksen yhteistoiminnallisen ekosysteemin luominen ja laajamittaisen verkkolaskutuksen käyttöönoton edistäminen. EU:n komission tavoitteena on, että verkkolaskutus on Euroopan pääasiallinen maksutapa vuoteen 2020 mennessä.

Asiakkaamme on kaiken keskiössä ja uudistimme hinnoittelumallin asiakkaan tarpeiden mukaisesti joustavaksi. Asiakkaamme voi hankkia ohjelmistoratkaisun joko lisenssimaksu- tai kuukausimaksuperusteisesti tai SaaS-mallin mukaisesti.

Yhtiöllämme on vakaa strategia. Ratkaisu- ja palvelutarjontamme on ainutlaatuinen ja kilpailukykyinen. Olemme ketteriä, ja meillä on kyvykkäitä, osaavia työntekijöitä. Päämääränämme on nousta maailman johtavaksi verkkolaskutoimijaksi.

Esa TihiläToimitusjohtaja

Huippuammattilaisten tutkimusja kehitystyötä

Baswaren tutkimus- ja kehitysyksikön toimipisteet sijaitsevat Espoossa, Tampereella, Porissa ja Intiassa. Henkilöstön määrä on 311 henkilöä, mikä on 26,3 prosenttia yhtiön koko henkilöstöstä. Voimakkaimmin henkilöstö kasvoi Intian toimipisteessä Chandigarhissa.

Ohjelmistotuotteiden käyttäjien odotukset ja vaatimukset tuotteita kohtaan ovat nousseet huomattavasti viime aikoina ja vuonna 2011 keskityttiinkin erityisesti käyttäjäkokemuksen ja uusien konseptien kehittämiseen yhdessä asiakkaiden ja muiden kohderyhmien kanssa. Vuoden 2011 aikana jatkettiin erityistä panostamista myös laatuasioihin ja asiakastyytyväisyyteen. Tutkimus- ja kehitysyksikön (R&D) painopiste oli myös aiempaa voimakkaammin tutkimuksessa, jotta tuotteet pysyvät teknologioiden ja markkinoiden kehityksen terävimmässä kärjessä. Basware on hionut tutkimus- ja kehitysyksikön prosessit, mallit ja menetelmät saumattomasti yhteensopiviksi ja yksikkö toimii huippuammattilaisten voimin kaikissa tutkimus- ja kehitysketjun vaiheissa. Tutkimus- ja kehitysyksikkö seuraa tarkkaan ulkopuolisia, nopeasti muuttuvia trendejä. Yhtiö reagoi ketterästi uusiin suuntauksiin ja muokkaa toimintaansa trendien mukaisesti. Vuonna 2011 jatkettiin pilvipalvelujen kehittämistä ja samalla mobiili- sekä tablettiratkaisut nousivat entistä tärkeämmiksi kehityskohteiksi.

Tutkimus- ja kehitysyksikön pitkäjänteinen työ ei jää huomiotta ja vuonna 2011 Global Finance -lehti nimitti Baswaren parhaaksi laskuautomaatioratkaisujen toimittajaksi jo toisena peräkkäisenä vuotena. Basware on myös kärjessä maailman parhaiden hankintajärjestelmien vertailussa. Johtava toimiala-analyytikko mainitsee Baswaren vahvuuksiksi hankinnasta maksuun -ratkaisut sekä avoimen verkon strategian ja Baswarea kiitettiin erityisesti ratkaisuiden integrointimahdollisuuksista, hankintajärjestelmän kattavasta tuesta eri tuotekategorioille sekä toimittaja-aktivoinnista.

AUTOMATISOINTIPALVELUT

Baswarella on pitkä kokemus laskuautomatisointipalvelujen kehittämisestä. Automatisointipalvelut nostavat asiakasyritysten laskujen käsittelyprosessien automaation tasoa ja tekevät paperisista lasku- ja hankinta-asiakirjoista tarpeettomia. Automaatioasteen nousu laskee organisaation laskujenkäsittelyprosessin kustannuksia.

Skannauspalvelut

Baswaren ulkoistetun skannauspalvelun avulla yritys voi siirtyä heti vastaanottamaan kaikki laskut verkkolaskuina. Paperilaskut lähetetään palvelupisteeseen, jossa ne skannataan sähköisiksi ja ohjelmisto tunnistaa laskussa olevat tiedot. Tämän jälkeen Basware lähettää laskut asiakasyrityksen laskujenkäsittelujärjestelmään sähköisinä.

Verkkolaskutus

Verkkolaskulla tarkoitetaan laskutietojen välitystä sähköisesti myyjältä ostajalle. Verkkolaskuja voidaan lähettää yrityksille ja kuluttajille. Verkkolaskussa on samat tiedot kuin paperilaskussa ja tiedot esitetään kuvana ja XML-muodossa tietokenttinä. Myyjä ja ostaja voivat käsitellä verkkolaskuja omissa laskunkäsittelyjärjestelmissään.

Katalogit

Basware tarjoaa asiakkailleen palveluna tuoteluetteloiden hallintaa. Tämä käsittää työkalut sekä toimittajien että ostajien käyttöön. Tuoteluetteloiden hallintatyökalut mahdollistavat monipuoliset keinot – toisaalta toimittajapäässä tuoteluetteloiden laatimisen ja lähettämisen asiakkaille sekä toisaalta asiakaspäässä luetteloiden vertailun, muokkaamisen ja hyväksymisen. Baswaren kokonaispalvelu sisältää myös toimittaja-aktivointipalvelut, jotka tukevat ostaja-asiakasta toimittajakommunikaatiossa ja -neuvonnassa tuoteluetteloiden suhteen.

Aktivointipalvelut

Basware avustaa aktivointipalvelunsa avulla toimittajia ja ostajia yhdistymään osaksi sähköistä toimintaketjua. Toimittaja voi lähettää paperilaskut Baswaren skannauspalveluun, jossa ne skannataan sähköiseen muotoon ja lähetetään ostajayritykselle. Toimittaja voi myös lähettää ostajalle aitoja verkkolaskuja Baswaren Business Transactions –palvelun kautta, lähettää laskuja Baswaren toimittajaportaalissa tai integroitua lähetysketjuun Baswaren verkkolaskutuskumppanin ratkaisun avulla. Aktivointipalvelut kattavat sekä toimittaja- että asiakasaktivoinnin.

Tulostuspalvelut

Baswaren ulkoistetun tulostuspalvelun avulla toimittajayrityksen laskut voidaan lähettää paperisina niille asiakasyrityksille, jotka eivät voi vastaanottaa verkkolaskuja. Basware tekee sähköisestä laskusta kuvan, tulostaa sen ja postittaa asiakasyritykselle. Tulospalvelu skaalautuu laskumäärän mukaisesti.

Hankintasanomien välitys

Hankintaprosessissa liikkuu useita dokumentteja ostajan ja myyjän välillä. Baswaren Automatisointipalvelut välittää ostotilaukset ja laskut, vastaanottaa tilausvahvistukset ja lähettää tuotekatalogit.

InvoiceReady

InvoiceReady on pienille ja keskisuurille yrityksille palveluna tarjottava laskuautomaatioratkaisu. InvoiceReady mahdollistaa täysin paperittoman ja sähköisen laskujen käsittelyn ilman asiakasyrityksen investointeja laitteisiin tai ohjelmistoihin. InvoiceReady sisältää ostolaskujen automaattisen käsittelyn, toistuvaislaskujen täsmäytyksen, tilausten ja ostolaskujen täsmäytyksen, matkanhallinnan tehostamisen ratkaisun ja sähköisen arkistoinnin.

InvoiceOut

InvoiceOut on palveluna tarjottava ostoreskontraprosessin ulkoistusratkaisu. Palvelussa yhdistyvät ostolaskujen käsittelyratkaisu, ohjelmistojen ylläpito, ulkoistettu skannauspalvelu, verkkolaskut sekä laskun tietosisällön tarkistuspalvelu. InvoiceOut sisältää laskuautomaatio-ohjelmistojen ylläpidon SaaS-palveluympäristössä, joka takaa yrityksen tarpeiden mukaan skaalattavan sekä kustannustehokkaan toimintaympäristön.

HANKINTATOIMI

Baswaren hankintatoimen ratkaisu tarjoaa asiakkaalle keinot hankintatoimen kokonaisvaltaisen tehostamiseen. Hankintatoimen ratkaisu sisältää hankintojen hallintatuotteen, sopimusten elinkaaren hallintatuotteen, RFx-kilpailutustyökalun ja tuoteluettelojen hallintatuotteet.

Hankintojen hallintatuote

Operatiivisen ostoprosessin eri vaiheet voidaan hallita Basware Purchase Management -ratkaisulla. Järjestelmä tuo läpinäkyvyyttä ja kontrollia koko ostoprosessiin. Organisaatiot voivat hajauttaa hankintaehdotusten käsittelyn mutta hyödyntää samalla keskitetysti neuvoteltuja sopimuksia. Hankintatoimen ostot ohjataan asiakaskohtaisiin katalogeihin ja sopimuksiin, jolloin varmistetaan sopimushinnat ja mahdollisten alennuksien sekä toimitus- ja maksuehtojen hyödyntäminen. PM -ratkaisu soveltuu hyvin erikokoisten organisaatioiden käyttöön.

Sopimusten elinkaaren hallintatuote

Basware Contract Lifecycle Management -ratkaisun avulla yritys voi keskittää sopimustenhallintansa yhteen turvalliseen ja helppokäyttöiseen järjestelmään. CLM –järjestelmä kattaa koko sopimuksen elinkaaren ja soveltuu niin asiakas-, toimittaja- kuin kumppanuussopimuksienkin hallintaan. CLM -järjestelmä integroituu suoraan Basware PM –hankintajärjestelmän kanssa ja mahdollistaa näin hankintasopimuksien käytännön jalkauttamisen organisaatiossa.

RFx-kilpailutustyökalu

Basware RFx Management on sähköinen kilpailutusratkaisu. Kaikki kilpailutukseen liittyvät eri vaiheet ja niiden dokumentit voidaan automatisoida ja hallita Baswaren RFx-kilpailutustyökalulla. Myös kaikkiin kilpailutusprojektien aikatauluista saadaan ajantasaista tietoa.

Katalogit

LASKUAUTOMAATIO

Basware innovoi vuonna 1997 ostolaskujen käsittelyjärjestelmän, joka muodostaa perustan nykyiselle maailmalla arvostetulle laskuautomaatioratkaisulle. Baswaren ratkaisu mahdollistaa läpinäkyvyyden ja kontrollin koko laskujenkäsittelyprosessiin. Laskuautomaatioratkaisu sisältää ostolaskujen automaattisen käsittelyn, toistuvaislaskujen täsmäytyksen, tilausten ja ostolaskujen täsmäytyksen sekä matkanhallinnan tehostamisen ratkaisut.

Ostolaskujen automaattinen käsittely, Basware Invoice Processing (IP)

Ostolaskujen automaattinen käsittely automatisoi ostolaskujen kierrätyksen ja mahdollistaa täysin sähköisen prosessin aina laskun tiedon sieppauksesta tarkastukseen, tiliöintiin ja maksatukseen siirtoon asti. Ratkaisussa hyödynnetään moniulotteisia liiketoimintasääntöjä käsittelyn virtaviivaistamiseksi ja kehittämiseksi. Lisäksi se tarjoaa täydellisen näkyvyyden kaikkiin tapahtumiin ostolaskun kierrätyksen ja käsittelyn kaikissa vaiheissa mahdollistaen entistä tehokkaamman kassanhallinnan.

Toistuvaislaskujen täsmäytys, Basware Contract Mathing (CM)

Toistuvaislaskut ovat tyypillisesti esimerkiksi vuokra- ja ylläpitomaksuja, joissa loppusumma ja tiliöintitiedot pysyvät samana laskutuskaudesta toiseen. Toistuvaislaskut automatisoidaan täsmäyttämällä laskut sopimukseen. Jos lasku täsmää sopimukseen ja siihen liittyvään maksusuunnitelmaan, se voidaan siirtää automaattisesti suoraan maksatukseen. Jos lasku ei täsmäydy, se lähetetään automaattisesti valmiiksi tiliöitynä oikealle vastaanottajalle, mikä tehostaa merkittävästi poikkeamien hallintaa.

Tilausten ja ostolaskujen täsmäytys, Basware Order Matching (OM)

Tilausten ja ostolaskujen täsmäytysratkaisu täsmäyttää automaattisesti ostolaskuja tilauksiin yhdistäen talouden ja hankinnan prosessit. Jos tilaus on hyväksytty asianmukaisesti, voidaan tarvittavat tiliöinti- ja hyväksymismerkinnät kopioida tilaukselta ostolaskulle, minkä vuoksi työkiertoa ei tarvita enää laskujenkäsittelyvaiheessa.

Matkanhallintaratkaisu

Basware Travel & Expense Management (TEM) –ratkaisun avulla voidaan automatisoida sekä matkasuunnittelu että matka- ja kululaskujen käsittelyprosessi. Se ohjaa matkustajaa tekemään esimerkiksi matkalaskun vaihe vaiheelta. Saapuneet luottokortti- ja matkatoimistotapahtumat sekä käyttöliittymään skannatut liitteet voi helposti valita suoraan matkalaskulle.

LOKAALITUOTTEET

Lokaalituotteet ovat vain Suomessa myytäviä maksuliikenne sekä suunnittelu- ja raportointiratkaisuja.

Maksuautomaatio

Basware Maksuliikenne on tehokas monipankkiohjelmisto maksuliikenteen automatisointiin, sekä pankkien tiedonsiirtopalvelujen hyödyntämiseen. Se on täysin SEPA-yhteensopiva niin lähtevien kuin saapuvienkin maksuliikenneaineistojen osalta. Ratkaisun täydentävä SEPA-muunnin pidentää asiakkaiden nykyisten maksuaineistoja tuottavien järjestelmien käyttöikää.

Basware Finance on ohjelmisto kassasuunnitteluun sekä sijoitusten ja lainojen hallintaan. Se auttaa ennakoimaan yrityksen kassavirrat ja tunnistamaan sijoitettavat varat ja rahoitustarpeen. Basware Palvelukassa on järjestelmä palvelupisteessä tapahtuvaan myyntiin ja maksujen vastaanottoon. Sen avulla palvelu- tai myyntipisteissä voi vastaanottaa käteistä rahaa sekä pankki- ja luottokorttimaksuja.

Suunnittelu, raportointi ja konsernitilinpäätös

Basware Financial Performance Management (FPM)- järjestelmä tuo läpinäkyvyyden ja ajantasaisen seurannan budjetointiin, ennustamiseen ja raportointiin. Ratkaisu sisältää myös kokonaisvaltaisen konserniohjausjärjestelmän sekä laskentasisältöpaketit esimerkiksi FAS, IFRS ja kuntakonserni konsernitilinpäätöksen tekemiseen.

AUTOMATISOINTIPALVELUIDEN TRANSAKTIOMÄÄRIEN KASVU

ASIAKAS – HANKINNASTA MAKSUUN

Kyvykkäiden työntekijöiden palveluyritys

Vuoden 2011 aikana Baswaren henkilöstö kasvoi 269 henkilöllä ja henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 1 182. Kansainvälinen toiminta jatkoi kasvuaan ja Suomen ulkopuolella ulkomaan yksiköissä työskenteli 61,2 prosenttia ja Suomessa 38,8 prosenttia henkilöstöstä. Toiminta Intiassa kasvoi edelleen ja useat Baswaren yksiköt ovat laajentaneet toimintaansa siellä. Automatisointipalveluiden, konsultoinnin ja tukitoimintojen henkilöstön määrä lisääntyi Intiassa voimakkaasti. Intian toimipiste Chandigarhissa on yhtiön toiseksi suurin toimipaikka Espoon pääkonttorin jälkeen. Vuonna 2011 konsultointi ja palvelut työllistivät 55,7 prosenttia henkilöstöstä, tuotekehitys 26,3 prosenttia, myynti ja markkinointi 11,3 prosenttia ja hallinto 6,8 prosenttia.

Yhtiön laaja kansainvälinen toiminta mahdollistaa sisäisen työkierron eri maissa olevien toimipisteiden välillä, minkä hyödyntämiseen työntekijöitä rohkaistiin enenevässä määrin vuonna 2011. Myös organisaatiomuutoksen yhteydessä marraskuussa 2011 hyödynnettiin sisäistä työkiertoa, mikä antaa työntekijöille mahdollisuuden uuden oppimiseen ja kehittymiseen. Näin voidaan levittää eri toiminnoissa opittua tietoa toisiin yksiköihin ja vahvistaa henkilöstön osaamista. Henkilöstöyksikkö toimii hajautetusti uuden organisaatiomallin mukaisesti sekä kansainvälisellä että paikallisella tasolla lähellä työntekijöitä. Tällä varmistetaan yhtenevät toimintatavat ja prosessit jokaisessa toimipisteessä.

Vuosi 2011 oli vilkas koulutusten vuosi. Vuoden aikana järjestettiin useita myynti- ja konsultointiakatemioita, lukuisia erillisiä tuotekoulutuksia ja esimieskoulutusta. Yhtiössä otettiin käyttöön Career Framework -urasuunnittelumalli ensimmäisissä yksiköissä, Konsultoinnissa ja Tukipalveluissa, vuoden 2012 alussa. Career Framework tukee työtekijän henkilökohtaista kehittymistä ja uran suunnittelua. Career Framework -mallin avulla kartoitetaan uratoiveet ja -mahdollisuudet, tarvittavat kehittämisalueet ja aikataulu. Malli otetaan vaiheittain käyttöön myös muissa yksiköissä vuoden 2012 aikana.

Vuonna 2012 Basware keskittyy strategiansa mukaisesti enenevässä määrin palveluliiketoimintaan, mikä vaatii henkilökunnalta uudenlaisia toiminta- ja työtapoja sekä osaamista. Henkilöstöyksikkö tukee siirtymävaiheessa henkilökuntaa suunnittelemaan uusien tarvittavien tietojen ja taitojen hankkimista. Yhtiö korostaa arvojensa mukaista työskentelytapaa ja avointa kommunikointia.

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ

HENKILÖSTÖN JAKAUTUMINEN MAANTIETEELLISESTI JAKAUTTUMINEN

Ympäristö- ja Yhteiskuntavastuu

Baswaren yhteiskuntavastuullisuutta ohjaavat korkea liiketoimintaetiikka, yrityksen arvot sekä ympäröivä lainsäädäntö. Yritys on sitoutunut taloudelliseen vastuuseen sekä yhteiskunta- ja ympäristövastuullisuuteen kaikessa toiminnassaan. Henkilöstön vastuullisuus korostuu entisestään yhtiön kehittyessä enenevässä määrin palveluyritykseksi.

Baswaren ohjelmistot vähentävät paperinkulutusta tuhansissa toimistoissa ympäri maailman ja ohjaavat asiakasyrityksiä kohti paperitonta toimistoa, mikä säästää ympäristöä ja rahaa. Tärkeä osa Baswaren vastuullisuutta on yrityksen kannattavuus ja taloudellinen vakaus. Vakaus ja luotettavuus tuovat lisäarvoa yrityksen kaikille sidosryhmille.

Nuorille taitelijoille suunnattu The Art of Basware –taidekilpailu on entistä suositumpi ja vuonna 2011 osallistujia oli ennätysmäärä. Vuoden 2012 järjestettävän kilpailun teema on "relationships – yhteydet". Basware on tehnyt yhteistyötä vapaaehtoisjärjestö Planin kanssa jo vuodesta 2002 ja yhtiö tukee 15 kummilasta eri puolilla maailmaa. Lisäksi Basware tukee Itämeren suojelua WWF:n kautta.

YMPÄRISTÖJOHTAMISJÄRJESTELMÄN AUDITOINTI

Bureau Veritas Certifi cation on auditoinut Basware Oyj:n Espoon, Oulun, Porin ja Tampereen toimipisteet ja myöntänyt toimipisteille ISO 14001:2004 -sertifi kaatin 8.8.2011.

BASWAREN ARVOT

vuosikertomus 2011| hallitus 21

HANNU VAAJOENSUU

s. 1961, KTM

Hallituksen jäsen vuodesta 1990, päätoiminen hallituksen puheenjohtaja 2005–2010, Hallituksen puheenjohtaja 2010-

Keskeinen työkokemus:

Basware Oyj: toimitusjohtaja 1999- 2004, johtaja 1990-1999, yhtiön konsultointitehtävissä 1987-1990,

Keskeiset luottamustehtävät:

Hallituksen puheenjohtaja: Dovre Oyj, Havacment, Nervogrid Oy Hallituksen jäsen: Comptel Oyj (varapuheenjohtaja), Fenno Kvantum Oy, Inventure Oy, Movenium, Profi t Software Oy, Teknologiateollisuus ry, Teknologiateollisuus ry:n tietotekniikkatoimiala

PENTTI HEIKKINEN

s. 1960, KTM, Stanford Graduate School of Business (Stanford Executive Program 2001) Hallituksen jäsen vuodesta 2009

Keskeinen työkokemus:

Gateway Technolabs Finland Oy: Founder and CEO 2008-; Tieto-Enator Oyj: President and CEO 2006-2007, Chief Operating Offi cer 2004-2005, President, Telecom & Media Division 2001 -2003, President, Services Division 1999-2000, President, Public Administration Division 1996-1998; Managing Director, VTKK Government Systems Ltd, 1994-1995; Director, CapGemini Finland, 1991-1993; Director, VTKK Group, 1987-1990; Management Consultant, VTKK, 1985-1986

Keskeiset luottamustehtävät:

Hallituksen jäsen: Aditro Oy AB, Hammerkit Oy, Tecnotree Oyj, Nordea Pankki Suomi Oyj (neuvottelukunnan jäsen)

SAKARI PERTTUNEN

s. 1957, KTM Hallituksen jäsen 1993-2004, 2008-

Keskeinen työkokemus:

Basware Oyj: CFO 2004-2007, Vice President IT 2001-2003, Vice President Development 1999- 2000, Baswaren asiantuntija- ja päällikkötehtävissä 1987-1998

**Keskeiset luottamustehtävät:**Hallituksen puheenjohtaja: Movenium Oy

EEVA SIPILÄ

s. 1973, KTM, CEFA Hallituksen jäsen vuodesta 2010

Keskeinen työkokemus:

Cargotec Oyj, talous- ja rahoitusjohtaja 2008- Cargotec Oyj, Sijoittajasuhde- ja viestintäjohtaja 2005-2008, Metso Oyj, Sijoittajasuhdejohtaja 2002–2005, Mandatum Pankkiiriliike (Sampo Pankki Oyj) Osakeanalyytikko 1999–2002

ILKKA TOIVOLA

s.1963, DI Hallituksen jäsen vuodesta 2008

Keskeinen työkokemus:

Proha Oyj: Toimitusjohtaja 2009- 2011, Nokia Siemens Networks: Myyntijohtaja (Global Sales), laskutusjärjestelmät 2007-2009, Nokia Networks: Useita johtotason tehtäviä 2000-2007, Hewlett-Packard Company: Useita johtotason tehtäviä 1989-2000

PEKKA LINDFORS Senior Vice President, Volume Sales

Syntynyt 1966, kauppatieteiden yo Baswaren palveluksessa vuodesta 2004, johtoryhmän jäsen vuodesta 2011

Keskeinen työkokemus:

Basware Oyj: Senior Vice President Northeast 2011-, Sales Director 2008-2010, Director Global Marketing 2007-2008, Marketing Director 2006-2007, Business Unit Manager 2004-2006; Novo Group Oyj: Marketing Director 1998-2004, various positions in sales and fi nancials 1993-1998

ESA TIHILÄ

CEO

Syntynyt 1964, Yo-merkonomi, eMBA Baswaren palveluksessa vuodesta 2004, johtoryhmän jäsen vuodesta 2005

Keskeinen työkokemus:

Basware Oyj: CEO 10/2011-, Senior Vice President Automation Services 2009-2011, Senior Vice President Europe and Asia-Pacifi c 2009- 2010, General Manager Europe and Americas 2006-2008, Senior Vice President Global Operations 2005; Meridea Financial Software: CEO 2001–2004, iCL PLC: Group Executive Director 2001, Global Director e-Business 1999–2001; iCL Data Oy: Director e-Business 1997–1998, Business Development Director

Luottamustehtävät:

1995–1996

European E-invoicing Service Providers Association (EESPA): Puheenjohtaja 2011- Futurice Oy: Hallituksen jäsen 2011- Suomen Suunnistusliitto: Hallituksen jäsen 2008-

STEVE MUDDIMANSenior Vice President, Global Marketing

Syntynyt 1961, Southampton Solent University, viestintäBaswaren palveluksessa vuodesta 2008, johtoryhmän jäsen vuodesta 2008

Keskeinen työkokemus:

VMware Inc.: Director of Field and Corporate Marketing Europe, Middle East & Africa 2006-2008; Ariba Inc.. Vice President Marketing and Strategy Europe, Middle East & Africa 2001–2005; Hewlett-Packard Inc: Various General Management and Marketing Management positions 1989–2000

MATTI RUSI Senior Vice President, Support

Syntynyt 1963, MBA, datanomi Baswaren palveluksessa vuodesta 2010 ja 1997-2008, johtoryhmän jäsen vuodesta 2010

Keskeinen työkokemus:

Profi t Software Oy: COO 2008- 2009; Valimo Wireless Oy: CEO 2008;

Basware Oyj: Senior Vice President Finland 2005-2008, President & Country Manager of Basware, Inc. 2003–2004, Senior Vice President e- Flow Business Unit 2000–2002, Area Manager Benelux Countries 1999–2000, Project Manager 1997–1999

MARI HEUSALA Senior Vice President, HR&Dev

Syntynyt 1966, KTM Baswaren palveluksessa vuodesta 2009, johtoryhmän jäsen vuodesta 2011

Keskeinen työkokemus:

Basware Oyj: Senior Vice President HR&Dev 2012-, Vice President HR&Dev 2009-2011; Nokia Oyj: Various executive and managerial HR positions 1997-2009; Northrop Grumman International Aircraft Inc: Project Coordinator 1993-1996

Johtoryhmä

JORMA KEMPPAINEN Senior Vice President, Products

Syntynyt 1965, DI Baswaren palveluksessa vuodesta 2009, johtoryhmän jäsen vuodesta 2009

Keskeinen työkokemus:

Inno-rd Oy: Managing Director and executive level consultant 2009; Suunto Oy: Director R&D 2005–2009; SSH Communications Corporation Oyj: Vice President R&D and Customer Services 2003–2005; F-Secure Oyj: Vice President R&D 2000–2003; Tellabs Oy: Customer Training Manager 1996–2000, various R&D positions 1993–1996; ICL Oy: Various R&D positions 1987–1993

RIKU ROOSSenior Vice President, Automation Services

Syntynyt 1960, DI Basware palveluksessa vuodesta 2007, johtoryhmän jäsen vuodesta 2012

Keskeinen työkokemus:

Basware Oyj: SVP, Automation Services 2012-, VP EPP Automation Services 2009-2011, Basware Inc: VP and Country Manager 2007-2009; Meridea Financial Software (Finland, Singapore): EVP 2000-2007; Nokia Corporation: Global Head of Services Hosting 1999-2000; Cap Gemini Oy: Director 4/1999- 12/1999; Deutsche Bank, Head Offi ce (Germany, Frankfurt): Global Relationship Manager for Private Banking 1998-1999, Regional Head of IT Infrastructure 1997-1998; Microsoft AB (Sweden): Various managerial positions 1993-1997

MATTI COPELANDSenior Vice President, Strategy Offi ce

Syntynyt 1961, KTM, Stanford Graduate School of Business (Stanford Executive Program 2000) Baswaren palveluksessa vuodesta 2011

Keskeinen työkokemus:

Basware Oyj: Member of the Board 2008-2011; August&Bob: Managing Partner 2007-2009; Deloitte: Partner, M&A Advisory 2005-2007; Cap-Man Capital Management: Investment Director Buyout Business Unit 2002-2005; Aura Capital: Managing Director 2001–2002; Jippii Group: Managing Director 2001–2001; Leonia/Sampo: Executive Vice President Large Corporate Clients 1998- 2001; KANSALLIS-OSAKE-PANKKI/ Merita/Merita-Nordbanken: Head of Debt Capital Markets1988-1998; Citibank New York: Manager 1986-1988

Nykyiset luottamustehtävät:

Alekstra Oy: Hallituksen puheenjohtaja 2009- Vergo Oy: Hallituksen puheenjohtaja 2011MIKA HARJUAHOCFO

Syntynyt 1966, KTM Baswaren palveluksessa vuodesta 2007, johtoryhmän jäsen vuodesta 2007

Keskeinen työkokemus:

Basware Oyj: CFO 2007-; Suunto Oy: CFO 2001–2007; Ericsson AB: Regional Controller 2000–2001; Oy LM Ericsson AB: Profi t Center Controller 1997-2000; Suomen Unilever Oy Van den Bergh Foods: Controller 1996-1997; Unilever Nederland B.V.: Internal Auditor 1995-1996; Suomen Unilever Oy Lever: Cost Accountant 1994-1995

JUKKA VIRKKUNEN Senior Vice President, Enterprise Sales

Syntynyt 1960, Yo-merkonomi Baswaren palveluksessa vuodesta 2006, johtoryhmän jäsen vuodesta 2006

Keskeinen työkokemus:

Basware Oyj; Senior Vice President, Enterprise Sales 2012-, Senior Vice President Scandinavia 2010-2011, Senior Vice President Northeast 2006-2010; Capgemini Finland Oy Technology Services: Unit Manager 2004–2006; Ementor Oy: Sales Manager 2002–2003; Fujitsu Services Oyj: Marketing Manager for the Nordic Countries 2000–2002; iCL Data Oy e-Business: Sales Director 2000–1997, Account Manager 1997–1996

Nykyiset luottamustehtävät:

Helsingin seudun kauppakamari: valtuuskunnan jäsen, ICT-valiokunnan jäsen 2006–

YLEISET PERIAATTEET

Basware Oyj on Suomessa rekisteröity ja Espoossa kotipaikkaansa pitävä julkinen osakeyhtiö. Basware-konserni (Basware) muodostuu emoyhtiöstä Basware Oyj:stä, sen yhdestä suomalaisesta ja 9 ulkomaisesta tytäryhtiöstä.

Baswaren päätöksenteossa ja hallinnoinnissa noudatetaan yhtiön yhtiöjärjestystä, Suomen osakeyhtiölakia ja muuta yhtiötä koskevaa lainsäädäntöä. Lisäksi yhtiö noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n, Keskuskauppakamarin sekä Elinkeinoelämän keskusliiton suosituksia listayhtiöiden ohjausjärjestelmistä näissä periaatteissa mainituin poikkeuksin sekä NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Tytäryhtiöissä sovelletaan paikallisia lakeja.

Basware noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) seuraavalla poikkeuksella:

Baswaren hallituksessa ei ole erillisiä valiokuntia, koska yhtiön toiminnan laajuus ja hallituksen koko eivät edellytä asioiden valmistelua koko hallitusta pienemmässä kokoonpanossa.

TOIMIELINTEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT

Basware-konsernin johtamisesta vastaavat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja, joiden tehtävät määräytyvät Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Operatiivisesta toiminnasta konsernitasolla vastaa toimitusjohtaja konsernin johtoryhmän avustamana.

YHTIÖKOKOUS

Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Varsinainen yhtiökokous järjestetään kerran vuodessa hallituksen määräämänä päivänä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ylimääräisiä yhtiökokouksia voidaan tarvittaessa järjestää vuoden aikana. Yhtiökokous pidetään yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiön kotipaikassa Espoossa, Helsingissä tai Vantaalla. Kutsu yh tiökokoukseen ja kokouksessa käsiteltävät asiat julkaistaan vähintään yhdessä suomenkielisessä valtakunnallisessa sanomalehdessä sekä julkistetaan pörssitiedotteena ja yhtiön internetsivuilla. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään vuosittain seuraavista asioista: • tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen • vahvistetun taseen mukaisen voiton tai tappion käsittely • vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle • hallituksen jäsenten määrä ja nimitys • tilintarkastajien valinta • hallituksen ja tilintarkastajien palkkiot • muut kokouskutsussa mainitut asiat HALLITUS Basware Oyj:n hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus valvoo yhtiön toimintaa ja johtamista sekä päättää merkittävät yhtiön strategiaa, orga-

nisaatiota, rahoitusta ja investointeja koskevat asiat. Hallituksen tehtävät ja vastuu määräytyvät ensisijaisesti yhtiöjärjestyksen ja Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Hallitus vahvistaa vuosittain työjärjestyksen, johon on kirjattu hallituksen kokouskäytäntö sekä hallituksen tehtävät. Vuonna 2011 Baswaren hallituksessa oli 6 jäsentä: Hannu Vaajoensuu (puheenjohtaja), Matti Co- peland (erosi tehtävästä 24.1.2011), Pentti Heikkinen, Sakari Perttunen (varapuheenjohtaja), Eeva Sipilä ja Ilkka Toivola. Hallitus kokoontui 18 kertaa ja osallistumisprosentti oli 96,7%. HALLITUKSEN TEHTÄVÄNÄ ON TYÖJÄRJESTYKSEN MUKAAN • vastata osakeyhtiölaissa, yhtiöjärjestyksessä tai muualla yhtiön hallitukselle velvoittavasti säädetyistä tehtävistä • hyväksyä yhtiön strategia ja päämäärät • hyväksyä yhtiön arvot ja eettiset periaatteet • hyväksyä yhtiön johtamisjärjestelmä ja organisaatiorakenne • hyväksyä toimintasuunnitelma ja sen olennaiset muutokset • hyväksyä yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan käytännöt sekä valvoa niiden noudattamista • hyväksyä osavuosikatsaukset, tilinpäätös ja toimintakertomus • vastata rahoitusmarkkinoiden ohjausinformaatioon liittyvästä tiedottamisesta • hyväksyä yhtiön rahoituspolitiikka • vastata yhtiön arvon kehittymisestä ja määritellä yhtiön osinkopolitiikka • hyväksyä yritys- ja liiketoimintaostot ja -myynnit sekä merkittävät yksittäiset investoinnit ja vastuusitoumukset BASWARE OYJ Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2011 Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) on laa- dittu uuden hallinnointikoodin suositus 51:n ja arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 §:n mu- kaisesti. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä.

hyväksyä yhtiön kannustinjärjestelmä ja -politiikka
nimittää ja vapauttaa tehtävistään yhtiön ylin johto sekä päättää heidän työehdoistaan ja palkkioistaan
päättää toimitusjohtajan sijaisen nimittämisestä
päättää tytäryhtiöiden perustamisesta
vastata yhtiön hallinnointimenettelyiden (Corporate Governance) kehittämisestä
arvioida vuosittain hallituksen omaa toimintaa
arvioida toimitusjohtajan toimintaa ja antaa palautetta

Baswaren hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään neljä ja enintään kahdeksan varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenet valitsee yhtiökokous toimikaudeksi kerrallaan. Toimikausi alkaa valinnan suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy valintaa ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päätyttyä. Yhtiöjärjestyksessä ei ole rajoitettu yhtiökokouksen valtaa asettaa jäseniä hallitukseen. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet sen jäsenistä on läsnä.

Päätösasioiden lisäksi hallitukselle annetaan kokouksissa ajankohtaista tietoa konsernin toiminnasta, taloudellisesta tilanteesta ja riskeistä. Hallitus kokoontuu etukäteen sovitun aikataulun mukaisesti kerran kuukaudessa, minkä lisäksi hallitus kokoontuu tarvittaessa. Kaikista kokouksista pidetään pöytäkirjaa.

TOIMITUSJOHTAJA

Yhtiön hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa yhtiöjärjestyksen, Suomen osakeyhtiölain ja hallituksen ohjeiden mukaan. Toimitusjohtajan tukena konsernin johtamisessa on johtoryhmä. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Ilkka Sihvo 1.1.2011-16.10.2011 ja Esa Tihilä 17.10.2011-31.12.2011.

JOHTORYHMÄ (BASWARE EXECUTIVE TEAM, BET)

Baswaren hallitus nimittää konsernin johtoryhmän.

Konsernin johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa yhtiön operatiivisessa johtamisessa, valmistelee hallituksen ja toimitusjohtajan käsiteltäviä asioita sekä suunnittelee ja valvoo liiketoimintayksiköiden toimintaa. Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja.

Baswaren johtoryhmään 1.1.2011 alkaen kuuluivat Ilkka Sihvo, CEO 1.1.2011-16.10.2011; Esa Tihilä, CEO 17.10.2011-31.12.2011 ja Senior Vice President, Automation Services 1.1.2011-16.10.2011; Mika Harjuaho, CFO; Mari Heusala, Vice President, HR&Dev; Olli Hyppänen, Senior Vice President, Strategy and Global Operations; Jorma Kemppainen, Senior Vice President, Products; Pekka Lindfors, Senior Vice President, NorthEast; Steve Muddiman, Senior Vice President, Global Marketing; Matti Rusi, Senior Vice President, Europe; Ari Salonen; General Manager, North America; ja Jukka Virkkunen, Senior Vice President, Scandinavia. 25.1.2011 alkaen johtoryhmään kuului lisäksi Matti Copeland, Senior Vice President, M&A, IR. Matti Copeland erosi Baswaren hallituksesta 24.1.2011.

SISÄINEN TARKASTUS Konsernin sisäinen tarkastus arvioi ja varmistaa konsernin sisäisen valvonnan riittävyyttä ja te hokkuutta. Se arvioi myös eri liiketoimintaprosessien tehokkuutta, riskienhallinnan riittävyyttä sekä sisäisten ohjeiden noudattamista. Sisäisen tarkastuksen palvelu ostetaan pääosin Basware Oyj:n hallituksen valitsemalta ulkopuoliselta ja riippumattomalta palvelun tarjoajalta, mitä täy dennetään soveltuvin osin yhtiön omin resurssein. Konsernin sisäinen tarkastus on riippumaton Baswaren liiketoimintayksiköistä ja muista yksiköis-

tä. Se raportoi konsernin hallitukselle ja hallinnollisesti toimitusjohtajalle. Sisäisen tarkastuksen koordinaattorina toimii talousjohtaja. Konsernin sisäisen tarkastuksen toimenkuva, valtuudet ja vastuut on määritelty sisäisen tarkastuksen toimintaohjeessa. Sisäisen tarkastuksen toimintaoh jeen (Internal Audit Charter) ja vuotuisen riskiperusteisen tarkastussuunnitelman hyväksyy hal litus. TILINTARKASTUS Basware Oyj:llä on yhtiöjärjestyksen mukaisesti vähintään yksi ja enintään kaksi varsinaisen yhtiö-

kokouksen valitsemaa tilintarkastajaa, joista vähintään toinen on Keskuskauppakamarin hyväksy mä tilintarkastusyhteisö. Lisäksi yhtiöllä on vähintään yksi ja enintään kaksi varatilintarkastajaa. Tilintarkastajat valitaan tehtäväänsä toistaiseksi. Hallituksen ehdotus tilintarkastajaksi ilmoite taan yhtiökokouskutsussa. Tilintarkastuksen pääasiallisena tehtävänä on todentaa, että tilinpää tös antaa oikeat ja riittävät tiedot Basware-konsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tili kaudelta. Sen lisäksi tilintarkastajat raportoivat hallitukselle hallinnon ja toimintojen juoksevasta tarkastuksesta. Yhtiön tilintarkastajana toimi vuonna 2011 KHT-yhteisö Ernst & Young Oy, päävas tuullisena tilintarkastajana KHT Heikki Ilkka. Varatilintarkastajana toimi KHT Terhi Mäkinen.

Taloudelliseen raportointiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmät

Ylin vastuu kirjanpidosta ja varainhoidon valvonnasta kuuluu Basware Oyj:n hallitukselle. Hallitus vastaa sisäisestä valvonnasta, ja toimitusjohtaja huolehtii valvonnan käytännön järjestämisestä ja valvonnan toimivuuden seurannasta. Liiketoiminnan ohjaus ja valvonta tapahtuvat koko kon sernin kattavan raportointi- ja ennustejärjestelmän avulla. Toimitusjohtaja ja talousjohtaja toimit tavat hallituksen ja johtoryhmän kokouksiin kuukausittaisiin raportteihin perustuvan katsauksen konsernin tilanteesta ja kehityksestä. RISKIENHALLINNAN JA SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTELMÄ Konsernin riskienhallintatoimintaa ohjaavat lain vaatimukset, omistajien liiketoiminnalle asetta-

mat tavoitteet sekä asiakkaiden, henkilöstön ja muiden tärkeiden sidosryhmien odotukset. Ris-

kienhallinnan tavoitteena on tiedostaa ja tunnistaa systemaattisesti ja kattavasti yhtiön toimintaan liittyvät riskit sekä varmistaa, että riskejä hallitaan asianmukaisesti liiketoimintaan liittyviä päätöksiä tehtäessä.

Yhtiön riskienhallinta tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden. Basware ottaa riskejä, jotka luontaisesti kuuluvat strategiaan ja tavoitteisiin. Yhtiö ei ole valmis ottamaan riskejä, jotka ovat toiminnan jatkuvuuden vaarantavia tai hallitsemattomia ja jotka voivat oleellisesti vahingoittaa yhtiön toimintaa.

Yhtiön riskienhallintamallin mukaisesti riskit luokitellaan kuuteen ryhmään: liiketoiminta-, tuote-, henkilöstö-, lainopilliset, taloudelliset ja tietoturvariskit. Riskienhallinnan vastuut noudattavat muun liiketoiminnan ja organisaation mukaista vastuunjakoa. Kullekin ryhmälle on nimitetty riskienhallinnasta vastaava henkilö. Riskienhallinnan prosessissa riskit pyritään tunnistamaan ja arvioimaan, minkä jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan käytännön toimenpiteet kunkin riskin osalta. Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi riskin välttäminen, sen pienentäminen eri keinoin tai riskin siirtäminen vakuutuksin tai sopimuksin. Yhtiö on laatinut kriisiviestinnän ohjeistuksen osana riskienhallintaprosessiaan.

Baswaren riskienhallintaprosessin mukaan yhtiön hallitukselle raportoidaan kerran vuodessa kootusti riskikartoituksen perusteella havaitut keskeisimmät riskit. Hallitus analysoi yhtiön riskit omistaja-arvon näkökulmasta. Vuonna 2011 riskienhallintaprosessin mukaisen raportoinnin mukaan hallituksen tietoon tulleet olennaisimmat riskit liittyvät tuotejohtajuuden varmistamiseen ja yhtiön kilpailukyvyn ylläpitämiseen muuttuvassa kilpailutilanteessa, uusasiakashankkinnan parantamiseen ja verkkolaskuliiketoiminnan transaktiovolyymin kasvattamiseen, offshoringtoimipisteiden tarjoamien kustannusetujen entistä laajempaan hyödyntämiseen liiketoiminta- ja tukiprosesseissa kannattavuuden parantamiseksi, yritysostohankkeiden onnistuneeseen valmisteluun ja toteutukseen, immateriaalioikeudellisen aseman vahvistamiseen sekä olennaisten taseerien arvostamiseen ja arvonalentumistestauksiin.

Sisäinen valvonta on prosessi, jota suorittaa organisaation hallitus, toimiva johto ja muu henkilöstö saadakseen kohtuullisen varmuuden tavoitteiden saavuttamisesta. Baswaren sisäisen valvonnan viitekehys perustuu kansainväliseen COSO-malliin, jonka on julkaissut Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commission.

VALVONTAYMPÄRISTÖ

Baswaren sisäisen valvonnan järjestelmän tavoitteena on tukea konsernin strategian toteuttamista ja varmistaa säännösten noudattaminen. Järjestelmä perustuu konsernitason politiikkoihin, ohjeistukseen ja prosesseihin sekä liiketoiminnan ja tukiprosessien kontrolleihin. Baswaren korkea etiikka, arvot ja toimintakulttuuri luovat sisäisen valvontajärjestelmän perustan. Toimintakulttuuria rakentavat hallituksen suorittama yrityksen toiminnan ohjaus ja valvonta, yritysjohdon johtamistapa, yrityksen organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä, globaalien tietojärjestelmien tehokas hyödyntäminen sekä henkilöstön osaaminen ja kehittäminen. Yhtiössä on käytössä globaali HR-järjestelmä.

Talousjohtajan alaisuudessa toimivat konsernin keskitetty taloushallinnon palvelukeskus ja konsernilaskenta sekä controlling-toiminto ovat vastuussa taloudellisen raportoinnin yleisestä valvontajärjestelmästä. Taloudellista raportointia hoidetaan yhtenäisin menetelmin kaikissa konserniyhtiöissä hyödyntäen yhtenäistä toiminnanohjausjärjestelmää ja harmonisoitua tilikarttaa sekä hankintojen hallinnan, osto- ja matkalaskujen sähköisen käsittelyn ja talousohjauksen ohjelmistoja. Koko konsernissa sovelletaan kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS).

RISKIEN ARVIOINTI

Taloudellisen raportoinnin tavoitteena on varmistaa, että tilinpäätökseen merkityt omaisuuserät ja velat kuuluvat yritykselle, kaikki yrityksen oikeudet ja velvoitteet käyvät ilmi tilinpäätöksestä, tilinpäätöksen erät on luokiteltu ja esitetty sekä kuvattu oikein, omaisuuserät, velat, tuotot ja kulut on kirjattu tilinpäätökseen oikeansuuruisena, kaikki raportointikauden tapahtumat sisältyvät kirjanpitoon, kirjanpitoon merkityt tapahtumat ovat tosiasiallisia tapahtumia, ja että omaisuuserät on turvattu.

Riskienhallintaprosessiin kuuluu taloudelliseen raportointiin liittyvien riskien tunnistus ja analysointi vuosittain. Lisäksi kaikki uudet riskit pyritään analysoimaan ja raportoimaan heti, kun ne on tunnistettu. Olennaisimmat taloudellisen raportoinnin luotettavuuden riskialueet liittyvät konsernin harjoittama liiketoiminnan laatu ja laajuus huomioiden liikevaihdon tuloutukseen, luottotappiovarauksen käsittelyyn, tuotekehitysmenojen aktivointiin, omaisuuserien testaukseen (sisältäen liikearvon, aktivoidut tuotekehitysmenot ja keskeneräiset hankkeet) ja laskennallisiin verosaamisiin.

VALVONTATOIMINNOT

Taloudellisen raportoinnin oikeellisuus ja luotettavuus varmistetaan noudattamalla konsernin politiikkoja ja menettelyohjeita. Taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden varmistavia kontrolleja ovat esimerkiksi kirjanpidon transaktioihin liittyvät kontrollit, tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaan ja niiden noudattamiseen liittyvät kontrollit, tietojärjestelmäkontrollit sekä väärinkäytöksiin liittyvät kontrollit.

Konsernin liikevaihdon tuloutus tapahtuu keskitetyn controlling-toiminnon valvonnassa. Konsernilla on kirjoitettu sisäinen tuloutusohjeistus. Liikevaihdon tuloutus perustuu vaadittujen myynti- ja toimitusasiakirjojen olemassaoloon. Konsernin luottotappiovarauksen määrä lasketaan kuukausittain keskitetyssä taloushallinnon palvelukeskuksessa. Laskennan perustana on myyntisaamisten ikääntymisjakauma myyntiyhtiöittäin.

Konsernin tuotekehitysmenojen aktivointimäärä lasketaan kuukausittain keskitetyssä taloushallinnon palvelukeskuksessa. Laskennan perustana on tuotekehityksen projektikohtaisen seurannan dokumentaatio. Konsernilla on kirjoitettu tuotekehitysmenojen aktivointiohjeistus. Liikearvojen alentumistestaus tehdään vuoden viimeisellä neljänneksellä. Laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat liikevaihdon ja kustannusten ennakoidut muutosprosentit. Lisäksi viitteitä arvonalentumisista seurataan jatkuvasti. Laskennallisia verosaamisia yhtiöittäin määriteltäessä sovelletaan kunkin maan voimassa olevaa verokantaa. Tytäryhtiöillä on kertyneitä käyttämättömiä verotuksellisia tappioita, joista ei ole kirjattu täysimääräisesti laskennallisia verosaamisia varovaisuuden periaatetta noudattaen. Vuodesta 2008 sovelletun siirtohinnoitteluperiatteen mukaisesti tytäryhtiöille kertyy verotettavaa tuloa, jota vastaan vahvistettuja tappioita voidaan tulevaisuudessa hyödyntää. Pidämme todennäköisenä, että tulevaisuudessa tytäryhtiöissä syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot pystytään hyödyntämään. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä kirjattiin laskennallisia verosaamisia aikaisempien vuosien kertyneistä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista.

Konsernin keskitetty taloushallinnon palvelukeskus ja controlling-toiminto kehittävät jatkuvasti globaaleja luotettavia, yhtenäisiä, skaalautuvia ja tehokkaita toimintatapoja. Globaalisti harmonisoitu tilikartta, konsernin yhteisten tietojärjestelmien korkea automaatioaste ja järjestelmiin sisäänrakennetut valvontapisteet mahdollistavat osaltaan kustannustehokkaan ja tarkastettavissa olevan (audit trail) taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan prosessin. Tietojärjestelmät tukevat mm. konsernin hyväksymisvaltuuksien noudattamista hankintaehdotuksille ja ostolaskuille. Baswaren taloushallinto mukaan lukien kassanhallinta ja maksuliikenne on keskitetty konserniin, mikä osaltaan vahvistaa kontrollien toimivuutta.

Baswaren kulurakenteesta henkilöstökulut muodostavat valtaosan. Henkilöstökulujen toteumia ja ennusteita seurataan ja ennusteita päivitetään säännöllisesti hyvinkin yksityiskohtaisella tasolla. Controlling-toiminto vastaa komissio- ja bonuslaskennasta globaalisti hallituksen vuosittain hyväksymän kulloinkin voimassaolevan bonusohjelman mukaisesti.

Liiketoiminnan tuloksia ja vuositavoitteiden saavuttamista tarkastellaan kuukausittain johtoryhmän ja hallituksen kokouksissa. Johdon ja hallituksen kuukausiraportointi sisältää sekä toteumaettä ennustetiedot verrattuna tavoitteisiin ja aikaisempien kausien toteumiin. Liiketoimintajohdon käyttöön tuotetuilla talousraporteilla seurataan viikoittain ja kuukausittain tiettyjä myynnin ja myyntisaamisten kehitykseen liittyviä avainlukuja.

Basware pyrkii strategiansa mukaisesti täydentämään orgaanista kasvuaan yritysostoilla. Yritysostohankkeita toteutettaessa pyritään noudattamaan asianmukaista huolellisuutta sekä hyödyntämään yhtiön sisäistä ja ulkoista osaamista suunnitteluvaiheessa (esimerkiksi due diligence), haltuunottovaiheessa (esimerkiksi välitön Baswaren tietojärjestelmien käyttöönotto) sekä integroitaessa ostettuja toimintoja yhtiön muuhun toimintaan (esimerkiksi Baswaren henkilöstökäytän-

töjen käyttöönotto). VIESTINTÄ JA TIEDOTUS Johdon raportoinnin tavoitteena on tuottaa oikea-aikaista ja olennaista tietoa päätöksentekoa varten. Controlling-toiminto ohjeistaa koko organisaatiolle kuukausiraportoinnin yleisperiaatteet sekä vastaa budjetointiin ja ennustamiseen liittyvistä raportoinnin erityisohjeista. Konsernin ta loushallinto jakaa sisäisesti säännöllisesti tietoa taloudelliseen raportointiin liittyvistä prosesseis ta ja käytännöistä, joiden avulla henkilöstö suorittaa sisäisen valvonnan tehtäväänsä. Taloushallin-

to myös järjestää tarpeen mukaan kohdennettua koulutusta muulle organisaatiolle taloudelliseen raportointiin liittyvistä käytännöistä ja niiden muutoksista. Konsernin sijoittajaviestintä ylläpitää yhdessä taloushallinnon ja lakiosaston kanssa taloudellisen tiedon julkaisemista koskevia ohjeita. SEURANTA Seurannalla tarkoitetaan prosessia, jonka avulla Baswaren sisäisen valvonnan järjestelmää ja sen suorituskykyä arvioidaan pitkällä aikavälillä. Omaa toimintaa seurataan Baswaressa jatkuvasti myös erillisten arviointien, kuten sisäisten tarkastusten ja tilintarkastusten sekä asiakkaiden suo rittamien toimittaja-auditointien avulla. Baswaren johto seuraa sisäistä valvontaa osana normaa lia johtamistyötä. Liiketoimintajohdon vastuulla on varmistaa, että toiminta noudattaa soveltuvia lakeja ja määräyksiä. Konsernin talous- ja controller-toiminnot seuraavat taloudellisen raportoin nin prosessien ja valvonnan noudattamista. Talous- ja controller-toiminnot seuraavat myös ulkoi sen ja sisäisen talousraportoinnin oikeellisuutta. Hallitus arvioi ja varmentaa Baswaren sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuuden ja tehokkuuden. Sisäinen tarkastus avustaa hallitusta Baswaren sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmu-

kaisuuden ja tehokkuuden arvioinnissa ja varmentamisessa tekemällä vuosisuunnitelmansa mu kaisesti säännöllisiä sisäisiä tarkastuksia konsernin tukitoiminnoissa ja juridisesti itsenäisissä yk siköissä. Baswaren sisäistä valvontaa arvioi myös yhtiön tilintarkastaja. Ulkoinen tilintarkastaja tarkastaa ulkoisen vuositalousraportoinnin oikeellisuuden. Osana juoksevaa tilintarkastusta suo ritettu prosessitarkastus kohdistuu osaltaan tyypillisiin taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden varmistaviin kontrolleihin. Olennaisimmat tilintarkastussuunnitelman mukaiset prosessitarkas tuksen havainnot ja toimenpidesuositukset raportoidaan hallitukselle.

Palkitseminen

PALKITSEMISEN HALLINNOINTI

Hallitus päätti järjestäytymiskokouksessaan olla perustamatta erillisiä valiokuntia vuodelle 2011, koska yhtiön toiminnan laajuus ja hallituksen koko eivät edellytä asioiden valmistelua koko hallitusta pienemmässä kokoonpanossa. Näin ollen hallituksen palkitsemisen valmistelua ei ole osoitettu nimitysvaliokunnan tehtäväksi eikä toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisen valmistelua ole osoitettu palkitsemisvaliokunnan tehtäväksi.

HALLITUS

Yhtiökokous päättää hallituksen ja tilintarkastuksen palkkiot. Hallitus päättää ja hyväksyy toimitusjohtajan toimisuhteen ehdoista kirjallisessa sopimuksessa. Ylimmän johdon palkitsemisperiaatteista päättää yhtiön hallitus. Hallitus hyväksyy vuosittain yhtiön henkilöstön kannustinjärjestelmän.

Yhtiökokous päätti 17.2.2011, että jäsenten palkkiot ovat seuraavat:

jäsenille 27.500 euroa vuodessa;
varapuheenjohtajalle 32.000 euroa vuodessa; ja
puheenjohtajalle 55.000 euroa vuodessa.

Tähän palkkioon eivät kuitenkaan ole oikeutettuja hallituksen jäsenet, jotka ovat työsuhteessa Basware –konserniin. Lisäksi kaikille hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkiona 340 euroa kokoukselta. Vuosipalkkiot maksetaan siten, että hallituksen jäsenille, joiden osakkeenomistus alle 5.000 Basware Oyj:n osaketta, hankitaan 40%:lla vuosipalkkion brutto-osuudesta Basware Oyj:n osakkeita NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Osakkeiden hankinta tehdään mahdollisimman pian yhtiökokouksen päätöksen jälkeen. Palkkiona saatujen osakkeiden omistamiseen liittyy kahden vuoden luovutusrajoitus hallitusjäsenyyden aikana. Jäsenyyden päättyessä myyntikielto päättyy.

TOIMITUSJOHTAJA

Hallitus päättää ja hyväksyy toimitusjohtajan toimisuhteen ehdoista kirjallisessa sopimuksessa.

Yhtiön nykyisen toimitusjohtajan

irtisanomisaika ja -palkka ovat yhtiön irtisanoessa 6 kuukautta, jonka lisäksi henkilö on oikeutettu 12 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen
irtisanomisaika ja -palkka ovat henkilön itse irtisanoutuessa 6 kuukautta, erillistä korvausta ei makseta
kilpailukiellon pituus on 12 kuukautta työsuhteen päättymisestä yhtiön irtisanoessa
kilpailukiellon pituus on 24 kuukautta työsuhteen päättymisestä henkilön itse irtisanoessa
eläkeikä ja -etuudet ovat TEL:n mukaiset.

Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin palkitseminen koostuu rahapalkasta, luontoiseduista ja mahdollisesta tuloksen mukaan määräytyvästä vuosipalkkiosta. Toimitusjohtajan pitkän aikavälin palkitseminen muodostuu osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Tulospalkkio määräytyy yhtiön strategian mukaisten kasvuun ja kannattavuuteen liittyvien tavoitteiden sekä henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Hallitus seuraa säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa palkitsemisjärjestelmän suoritus- ja tuloskriteerien toteutumista sekä hyväksyy kulloinkin maksettavan palkkion.

Vuosina 2009-2011 oli voimassa osakepohjainen kannustinjärjestelmä. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän palkkio ansaintajaksoilta 2009-2011 perustuu Basware-konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Palkkio ansaintajaksolta 2009 maksettiin joulukuussa 2011, palkkio ansaintajaksolta 2010 maksetaan joulukuussa 2012 ja palkkio ansaintajaksolta 2011 maksetaan joulukuussa 2013 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän palkkio maksetaan kahden vuoden kuluttua ansaintajakson päättymisestä, mistä syystä palkkiona saatujen osakkeiden omistamiseen ei liity muita rajoituksia.

Toimitusjohtaja Ilkka Sihvon palkka ajalta 1.1.2011-16.10.2011 etuineen oli 467.960,81 euroa. Tästä säännöllisen rahapalkan osuus oli 221.354,67 euroa, luontoisetujen osuus 14.119,14 euroa. Tulospalkkiota maksettiin 92.662,00 euroa. Joulukuussa 2011 Ilkka Sihvolle annettiin kannustinjärjestelmän perusteella 8 750 osaketta, joista 4 375 kappaletta siirrettiin Ilkka Sihvolle osakkeina (maksupäivän 28.12.2011 osakkeen keskihinnan mukaan arvoltaan 69.912,50 euroa) ja rahana maksettiin 69.912,50 euroa, jolla maksettiin ennakonpidätyksen osuus. Ilkka Sihvon toimitusjohtajuuden päättymisen yhteydessä maksetaan tavanomaisten lakisääteisten työsuhteeseen liittyvien korvausten lisäksi kertakorvauksena 183.207,50 euroa tammikuussa 2012.

Toimitusjohtaja Esa Tihilän palkka ajalta 17.10.-31.12.2011 etuineen oli 202.920,24 euroa. Tästä säännöllisen rahapalkan osuus oli 60.512,01 euroa, luontoisetujen osuus 2.583,23 euroa. Joulukuussa 2011 Esa Tihilälle annettiin kannustinjärjestelmän perusteella 8 750 osaketta, joista 4 375 kappaletta siirrettiin Esa Tihilälle osakkeina (maksupäivän 28.12.2011 osakkeen keskihinnan mukaan arvoltaan 69.912,50 euroa) ja rahana maksettiin 69.912,50 euroa, jolla maksettiin ennakonpidätyksen osuus.

JOHTORYHMÄ

JOHTORYHMÄN PALKITSEMINEN

Ylimmän johdon palkitsemisperiaatteista päättää yhtiön hallitus. Ylimmän johdon lyhyen aikavälin palkitseminen koostuu rahapalkasta, luontoiseduista ja mahdollisesta tuloksen mukaan määräytyvästä vuosipalkkiosta. Ylimmän johdon pitkän aikavälin palkitseminen muodostuu osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Tulospalkkio on korkeintaan 50 prosenttia vuosittaisesta peruspalkasta. Tulospalkkio määräytyy yhtiön strategian mukaista kasvua ja kannattavuutta tukevien tavoitteiden sekä henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Hallitus seuraa säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa palkitsemisjärjestelmän suoritus- ja tuloskriteerien toteutumista sekä hyväksyy maksettavan palkkion. Vuosina 2009-2011 on voimassa osakepohjainen palkitsemisjärjestelmä.

Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän palkkio ansaintajaksoilta 2009-2011 perustuu Baswarekonsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Palkkio ansaintajaksolta 2009 maksettiin joulukuussa 2011, palkkio ansaintajaksolta 2010 maksetaan joulukuussa 2012 ja palkkio vuodelta 2011 maksetaan joulukuussa 2013 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän palkkio maksetaan kahden vuoden kuluttua ansaintajakson päättymisestä, mistä syystä palkkiona saatujen osakkeiden omistamiseen ei liity muita rajoituksia.

Joulukuussa 2011 johtoryhmän jäsenille annettiin kannustinjärjestelmän perusteella yhteensä 35.000 osaketta, joista 17.500 kappaletta siirrettiin johtoryhmän jäsenille osakkeina (maksupäivän 28.12.2011 osakkeen keskihinnan mukaan arvoltaan 279.650 euroa) ja rahana maksettiin 279.650 euroa, jolla maksettiin ennakonpidätyksen osuus.

Vuonna 2011 johtoryhmän jäsenille, pois lukien toimitusjohtaja, maksettiin rahapalkkaa yhteensä 1.572.307,52 euroa sekä luontoisetuja 78.986,03 euroa ja tulokseen perustuvia tulospalkkioita 281.311,66 euroa. Vuosina 2006-2008 käytössä olleen pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän perusteella saatujen optioiden myynti vuonna 2011 oli 177.020,00 euroa.

JOHTORYHMÄN JÄSENET 2012

Esa Tihilä

CEOSyntynyt 1964, Yo-merkonomi, eMBA Baswaren palveluksessa vuodesta 2004, johtoryhmän jäsen vuodesta 2005

Keskeinen työkokemus:

Basware Oyj: CEO 10/2011-

Senior Vice President Automation Services 2009-2011, Senior Vice President Europe and Asia-Pacifi c 2009-2010, General Manager Europe and Americas 2006-2008, Senior Vice President Global Operations 2005; Meridea Financial Software: CEO 2001–2004, iCL PLC: Group Executive Director 2001, Global Director e-Business 1999–2001; iCL Data Oy: Director e-Business 1997–1998, Business Development Director 1995–1996

Nykyiset luottamustehtävät:

European E-invoicing Service Providers Association (EESPA): Puheenjohtaja 2011- Futurice Oy: Hallituksen jäsen 2011- Suomen Suunnistusliitto: Hallituksen jäsen 2008-

Matti Copeland

Senior Vice President, Strategy

Syntynyt 1961, KTM, Stanford Graduate School of Business (Stanford Executive Program 2000) Baswaren palveluksessa vuodesta 2011

Keskeinen työkokemus:

Basware Oyj: Member of the Board 2008-2011; August&Bob: Managing Partner 2007-2009; Deloitte: Partner, M&A Advisory 2005-2007; CapMan Capital Management: Investment Director Buyout Business Unit 2002-2005; Aura Capital: Managing Director 2001–2002; Jippii Group: Managing Director 2001–2001; Leonia/Sampo: Executive Vice President Large Corporate Clients 1998-2001; KANSALLIS-OSAKE-PANKKI/Merita/Merita-Nordbanken: Head of Debt Capital Markets1988-1998; Citibank New York: Manager 1986-1988.

Nykyiset luottamustehtävät:

Alekstra Oy: Hallituksen puheenjohtaja 2009- Vergo Oy: Hallituksen puheenjohtaja 2011-

Mika Harjuaho

CFOSyntynyt 1966, KTM Baswaren palveluksessa vuodesta 2007, johtoryhmän jäsen vuodesta 2007

Keskeinen työkokemus:

Basware Oyj: CFO 2007-; Suunto Oy: CFO 2001–2007; Ericsson AB: Regional Controller 2000– 2001; Oy LM Ericsson AB: Profi t Center Controller 1997-2000; Suomen Unilever Oy Van den Bergh Foods: Controller 1996-1997; Unilever Nederland B.V.: Internal Auditor 1995-1996; Suomen Unilever Oy Lever: Cost Accountant 1994-1995

Mari Heusala

Senior Vice President, HR&Dev Syntynyt 1966, KTM Baswaren palveluksessa vuodesta 2009, johtoryhmän jäsen vuodesta 2011

Keskeinen työkokemus:

Jorma Kemppainen

Senior Vice President, Products Syntynyt 1965, DI Baswaren palveluksessa vuodesta 2009, johtoryhmän jäsen vuodesta 2009

Keskeinen työkokemus:

Pekka Lindfors

Senior Vice President, Volume Sales Syntynyt 1966, kauppatieteiden ylioppilas Baswaren palveluksessa vuodesta 2004, johtoryhmän jäsen vuodesta 2011

Keskeinen työkokemus:

Basware Oyj: Senior Vice President Northeast 2011-, Sales Director 2008-2010, Director Global Marketing 2007-2008, Marketing Director 2006-2007, Business Unit Manager 2004-2006;

Novo Group Oyj: Marketing Director 1998-2004, various positions in sales and fi nancials 1993- 1998

Steve Muddiman

Senior Vice President, Global Marketing Syntynyt 1961, Southampton Solent University, viestintä Baswaren palveluksessa vuodesta 2008, johtoryhmän jäsen vuodesta 2008

Keskeinen työkokemus:

Riku Roos

Senior Vice President, Automation Services Syntynyt 1960, DI Basware palveluksessa vuodesta 2007, johtoryhmän jäsen vuodesta 2012

Keskeinen työkokemus:

Basware Oyj: SVP, Automation Services 2012-, VP EPP Automation Services 2009-2011, Basware Inc: VP and Country Manager 2007-2009; Meridea Financial Software (Finland, Singapore): EVP 2000-2007; Nokia Corporation: Global Head of Services Hosting 1999-2000; Cap Gemini Oy: Director 4/1999-12/1999; Deutsche Bank, Head Offi ce (Germany, Frankfurt): Global Relationship Manager for Private Banking 1998-1999, Regional Head of IT Infrastructure 1997- 1998; Microsoft AB (Sweden): Various managerial positions 1993-1997

Matti Rusi

Senior Vice President, Support Syntynyt 1963, MBA, datanomi Baswaren palveluksessa vuodesta 2010 ja 1997-2008, johtoryhmän jäsen vuodesta 2010

Keskeinen työkokemus:

Profi t Software Oy: COO 2008-2009; Valimo Wireless Oy: CEO 2008; Basware Oyj: Senior Vice President Finland 2005-2008, President & Country Manager of Basware, Inc. 2003–2004, Senior Vice President e-Flow Business Unit 2000–2002, Area Manager Benelux Countries 1999–2000, Project Manager 1997–1999

Jukka Virkkunen

Senior Vice President, Enterprise Sales Syntynyt 1960, Yo-merkonomi Baswaren palveluksessa vuodesta 2006, johtoryhmän jäsen vuodesta 2006

Keskeinen työkokemus:

Nykyiset luottamustehtävät:

Helsingin seudun kauppakamari: valtuuskunnan jäsen, ICT-valiokunnan jäsen 2006–

SISÄPIIRIHALLINTO

Baswarella on käytössä sisäpiirisäännöt, jotka vastaavat NASDAQ OMX Helsinki Oy:n 1.1.2006 voimaan astunutta sisäpiiriohjetta. Sisäpiirisäännöt kieltävät sisäpiiriläisten, heidän holhottavien ja määräysvallassa olevien yhteisöiden kaupankäynnin yhtiön osakkeilla ja optioilla neljän viikon ajan ennen tulosjulkistusta (ns. suljettu ikkuna).

Yhtiön julkiseen sisäpiiriin kuuluvat lain mukaisesti hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisön päävastuullinen tilintarkastaja sekä tärkeimpien toimialojen vastuuhenkilöt yhtiön johtoryhmästä. Lisäksi yhtiöllä on yrityskohtainen sisäpiirirekisteri, joka sisältää ne yhtiön henkilöt, jotka saavat työssään säännöllisesti sisäpiiritietoa. Henkilöt, jotka osallistuvat yrityskauppoihin tai muihin yhtiön osakkeiden arvonmuodostukseen vaikuttaviin hankkeisiin, kuuluvat yhtiön hankekohtaiseen sisäpiiriin ja heitä koskee tilapäinen kaupankäyntikielto.

Yhtiön sisäpiiriasioiden ohjauksesta ja valvonnasta vastaa yhtiön lakimies, joka hoitaa tarvittaessa hankekohtaisia sisäpiirirekistereitä. Yhtiön viestintäpäällikkö hoitaa rekisteriä pysyvästä sisäpiiristä. Basware Oyj:n sisäpiirirekisteriä ylläpitää Euroclear Finland Oy (entinen Suomen Arvopaperikeskus Oy). Sisäpiiriläisten ajantasaiset omistustiedot ovat nähtävillä Euroclear Finland Oy:n yleisöpalvelu-pisteessä Helsingissä osoitteessa Urho Kekkosen katu 5 C. Yhtiö pitää myös Internet-sivuillaan luetteloa sisäpiiriläisistä.

Euroclear Finland Oy:n pitämän osakerekisterin mukaan 31.12.2011 toimitusjohtaja Esa Tihilä omistaa 4 875 Basware Oyj:n osaketta, Matti Copeland 2 771, Mika Harjuaho 4 375, Olli Hyppänen 8 490, Steve Muddiman 4 375 ja Jukka Virkkunen 4 375 osaketta. Muilla johtoryhmän jäsenillä ei ole omistuksia Basware Oyj:ssä.

Euroclear Finland Oy:n pitämän osakerekisterin mukaan 31.12.2011 Hannu Vaajoensuu omistaa 757 976, Pentti Heikkinen 2 049, Ilkka Toivola 2 790, Sakari Perttunen 841 300 ja Eeva Sipilä 1 033 Basware Oyj:n osaketta.

TIEDONANTOPOLITIIKKA

Basware noudattaa viestinnässään Suomen ja EU:n lainsäädäntöä, NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjä Finanssivalvonnan ohjeita sekä yhtiön hallinnointiperiaatteita. Baswarella on käytössään erikseen laadittu tiedonantopolitiikka, jonka Baswaren hallitus on hyväksynyt 20.1.2011.

Hallituksen toimintakertomus 1.1.2011–31.12.2011

TILIKAUDEN YHTEENVETO Tilikausi 2011

» Liikevaihto 107 750 tuhatta euroa (103 094 tuhatta euroa) kasvu 4,5 prosenttia
» Liikevoitto 12 280 tuhatta euroa (13 487 tuhatta euroa) laskua 8,9 prosenttia
» Liikevoitto 11,4 prosenttia liikevaihdosta (13,1 %)
» Liikevoitto sisältää toiminnan tehostamisen uudelleenjärjestelyvarauksen 1 203 tuhatta euroa
» Automatisointipalvelut kasvoivat 32,3 prosenttia
» Jatkuvien tuottojen (Ylläpito ja Automatisointipalvelut) osuus liikevaihdosta 48,9 % (44,3 %)
» Liiketoiminnan rahavirta 15 207 tuhatta euroa (12 523 tuhatta euroa)
» Osakekohtainen tulos 0,76 euroa (0,90 euroa) laskua 15,0 prosenttia
» Osingonjakoehdotus vuodelta 2011: 0,41 euroa osakkeelta (2010: 0,40)

Raportointi on kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukainen.

RAPORTOINTI

Basware raportoi maantieteellisen jaon mukaiset toimintasegmentit, jotka ovat Suomi, Skandinavia, Eurooppa ja Muut. Suomi-segmentissä raportoidaan Suomen, Venäjän sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen (pois lukien Australia) liiketoiminnat sekä pääkonttoritoiminnot. Muut-segmentissä raportoidaan Pohjois-Amerikka ja Australia.

Lisäksi yhtiö raportoi tuotteista ja palveluista saadut tuotot seuraavasti: Tuotemyynti, Konsultointi, Ylläpito ja Automatisointipalvelut. Baswaren tuotemyynti koostuu hankinnasta maksuun (Purchase to Pay, P2P) -tuoteperheestä ja vain Suomessa markkinoitavista talousohjaus- ja maksuautomaatiotuotteista. Basware Automatisointipalvelut sisältävät paperilaskujen skannauspalvelut, ostokatalogien välityksen, hankintasanomien välityksen, verkkolaskutuksen, aktivointipalvelun ja Software as a Service (SaaS) -palvelut.

Yhtiö raportoi myös arvion Automatisointipalveluiden nykyisistä tuotannossa olevista sopimuksista seuraavan kahdentoista kuukauden aikana tuloutuvasta osuudesta. Automatisointipalvelusopimukset ovat tyypillisesti usean vuoden pituisia tai toistaiseksi voimassa olevia.

TILIKAUSI 1.1.-31.12.2011 Liikevaihto

Basware-konsernin liikevaihto kasvoi tilikaudella (tammi-joulukuu) 4,5 prosenttia ja oli 107 750 tuhatta euroa (103 094 tuhatta euroa). Vertailukelpoisin valuutoin liikevaihto kasvoi 3,9 prosenttia.

Yhtiön tuotemyynti laski tilikaudella 15,4 prosenttia ja oli 19,4 prosenttia (23,9 %) liikevaihdosta. SaaS-myynti kasvoi tilikaudella 16,0 prosenttia. Ylläpitotuotot kasvoivat 8,9 prosenttia ja muodostivat 33,6 prosenttia (32,3 %) liikevaihdosta. Konsultointituotot kasvoivat 4,5 prosenttia ja olivat 31,7 prosenttia (31,7 %) liikevaihdosta.

Tuotemyynnin osana SEPA-päivityksiin liittyvien maksuliikenneohjelmistojen myynti laski tilikaudella 55,5 prosenttia, kun valtaosa asiakkaista on jo aiemmin toteuttanut SEPA-päivityksen. Kolmansien osapuolten skannausohjelmistojen myynti laski 38,8 prosenttia, koska asiakkaille myytiin strategian mukaisesti ulkoistettua skannauspalvelua, joka raportoidaan Automatisointipalveluissa jatkuvina tuottoina.

Tilikaudella Automatisointipalvelut kasvoivat 32,3 prosenttia ja olivat 15,3 prosenttia (12,1 %) liikevaihdosta. Automatisointipalvelut-liiketoiminnan välittämä transaktiovolyymi jatkoi hyvää kehi-

Liikevaihto (tuhatta euroa) 10–12/ 2011 10–12/ 2010 Muutos, % 1–12/ 2011 1–12/ 2010 Muutos, % Suomi 16 497 16 011 3,0 57 685 53 606 7,6 Skandinavia 7 977 7 708 3,5 25 693 24 188 6,2 Eurooppa 5 237 5 959 –12,1 20 940 21 347 –1,9 Muut 3 816 3 898 –2,1 12 737 12 101 5,3 Segm. välinen liikevaihto –3 300 –3 429 –3,8 –9 305 –8 149 14,2 Konserni yhteensä 30 227 30 149 0,3 107 750 103 094 4,5 Liikevaihto (tuhatta euroa) 10–12/ 2011 10–12/ 2010 Muutos, % 1–12/ 2011 1–12/ 2010 Muutos, % Suomi 13 042 13 015 0,2 48 660 46 550 4,5 Skandinavia 7 987 7 488 6,7 25 381 23 346 8,7 Eurooppa 5 115 5 385 –5,0 20 187 20 249 –0,3 Muut 4 083 4 261 –4,2 13 522 12 949 4,4 Konserni yhteensä 30 227 30 149 0,3 107 750 103 094 4,5

Liikevaihdon jakautuminen maantieteellisesti varojen sijainnin mukaan:

Liikevaihdon jakautuminen maantieteellisesti asiakkaan sijainnin mukaan:

tystään ja oli 20,8 miljoonaa (kasvua 53,0 prosenttia). Palveluiden avausmaksut ja transaktiotuotot kasvoivat 46,0 prosenttia. Tästä transaktioliikevaihto kasvoi 59,9 prosenttia. Automatisointipalvelut-liiketoiminnan nykyisistä tuotannossa olevista sopimuksista seuraavan kahdentoista kuukauden aikana tuloutuva osuus on arviolta 18,3 miljoonaa euroa (kasvua edellisen vuosineljänneksen lopussa tehtyyn arvioon 6,2 %).

Kansainvälisen liiketoiminnan osuus Baswaren liikevaihdosta oli tilikaudella 54,8 prosenttia (54,8 %). Kansainvälinen liiketoiminta kasvoi 4,5 prosenttia.

Tuloskehitys

Baswaren liikevoitto laski tilikaudella 8,9 prosenttia ja oli 12 280 tuhatta euroa (13 487 tuhatta euroa). Liikevoiton osuus liikevaihdosta oli 11,4 prosenttia (13,1 %). Liikevoitto sisältää toiminnan tehostamisen uudelleenjärjestelyvarauksen 1 203 tuhatta euroa.

Yhtiön kiinteät kulut olivat tilikaudella 82 850 tuhatta euroa (78 285 tuhatta euroa) ja ne ovat kasvaneet edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 5,8 prosenttia. Kiinteistä kuluista henkilöstökuluja oli 74,3 prosenttia (73,2 %) eli 61 575 tuhatta euroa (57 337 tuhatta euroa). Luottotappiot ja luottotappiovarauksen muutos sisältyvät kiinteisiin kuluihin. Luottotappiovarauksen määrä taseessa on neljännen vuosineljänneksen lopussa 1 021 tuhatta euroa (996 tuhatta euroa).

Baswaren tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat tilikaudella 16 489 tuhatta euroa (14 883 tuhatta euroa) ja ne vastasivat 15,3 prosenttia (14,4 %) liikevaihdosta. Menot kasvoivat edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 10,8 prosenttia. Taseeseen katsauskauden aikana aktivoitujen tuotekehitysmenojen määrä oli 4 309 tuhatta euroa (1 696 tuhatta euroa). Katsauskauden tulokseen sisältyvien tutkimus- ja tuotekehityskulujen määrä oli 12 180 tuhatta euroa (13 187 tuhatta euroa) ja ne vastasivat 11,3 prosenttia (12,8 %) liikevaihdosta. Aktivoitujen tuotekehitysmenojen määrään vaikuttaa uuden sukupolven ohjelmistojen kehittäminen.

Yhtiön rahoitustuotot ja -kulut olivat 52 tuhatta euroa (–162 tuhatta euroa). Yhtiön tulos ennen veroja oli 12 332 tuhatta euroa (13 325 tuhatta euroa). Tilikauden verot olivat 2 661 tuhatta euroa (2 994 tuhatta euroa). Tilikauden tulos oli 9,0 prosenttia (10,0 %) liikevaihdosta eli 9 671 tuhatta euroa (10 331 tuhatta euroa). Laimentamaton osakekohtainen tulos oli 0,76 euroa (0,90 euroa) osakkeelta.

Rahoitus ja investoinnit

Basware-konsernin taseen loppusumma oli tilikauden lopussa 121 966 tuhatta euroa (91 470 tuhatta euroa). Yhtiön likvidit varat olivat yhteensä 42 977 tuhatta euroa (13 822 tuhatta euroa), joista rahavarojen osuus oli 42 977 tuhatta euroa (13 787 tuhatta euroa) ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen osuus oli nolla euroa (35 tuhatta euroa). Ylimääräisiä kassavaroja on sijoitettu lyhytaikaisesti määräaikaistalletuksiin.

Omavaraisuusaste oli 81,9 prosenttia (73,3 %) ja nettovelat suhteessa omaan pääomaan (gearing) -42,3 prosenttia (-15,3 %). Korollisia velkoja oli 682 tuhatta euroa (3 582 tuhatta euroa), josta lyhytaikaisten velkojen osuus oli 158 tuhatta euroa (3 550 tuhatta euroa). Tilikauden sijoitetun pääoman tuotto oli 14,9 prosenttia (20,1 %) ja oman pääoman tuotto 11,6 prosenttia (16,7 %).

Liiketoiminnan rahavirta oli tilikaudella 15 207 tuhatta euroa (12 523 tuhatta euroa). Investointien rahavirta oli –5 631 tuhatta euroa (–4 454 tuhatta euroa).

Yhtiön bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, jotka muodostuivat kasvun vaatimista tavanomaisista lisä- ja korvausinvestoinneista, olivat tilikaudella 2 014 tuhatta euroa (970 tuhatta euroa). Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin, jotka sisältävät edellisten lisäksi aktivoidut tuotekehitysmenot olivat yhteensä 6 331 tuhatta euroa (4 567 tuhatta euroa).

Tehtyjen arvonalennustestien mukaan omaisuuserien arvonalentumisia ei ole. Aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 4 390 tuhatta euroa (4 579 tuhatta euroa), joista yritysostoihin liittyvät poistot olivat 2 010 tuhatta euroa (2 233 tuhatta euroa).

Sijoitettu vapaa oma pääoma kasvoi osakeannin johdosta 27,3 miljoonaa euroa, kun Basware laski liikkeeseen 1 170 000 uutta yhtiön osaketta suomalaisille ja kansainvälisille institutionaalisille sijoittajille. Liikkeeseen lasketut 1 170 000 uutta Baswaren osaketta

Liikevoiton jakautuminen maantieteellisesti varojen sijainnin mukaan:

Liikevoitto(tuhatta euroa)	10–12/2011	10–12/2010	Muutos,%	1–12/2011	1–12/2010	Muutos,%

Suomi	1647	2757	–40,3	6812	7703	–11,6
Skandinavia	1349	1557	–13,4	4533	4136	9,6
Eurooppa	400	743	–46,2	1629	2354	–30,8
Muut	474	284	66,9	963	924	4,3
Segm. välinen liikevoitto	–416	–405	2,7	–1657	–1629	1,7
Konserni yhteensä	3454	4937	–30,0	12280	13487	–8,9

rekisteröitiin kaupparekisteriin 16.2.2011 ja otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä yhdessä olemassa olevien osakkeiden kanssa 17.2.2011.

Tuotekehitys ja uudet tuotteet

Basware toi Suomen markkinoille uuden kuluttajalaskuihin tarkoitetun verkkolaskupalvelun, jonka avulla organisaatiot voivat lähettää myyntilaskunsa verkkolaskuina kuluttaja-asiakkaille. Palvelu on kehitetty yhteistyössä Nordean kanssa.

Basware toi markkinoille ostoreskontraprosessin InvoiceOut™ nimisen ulkoistuspalvelun. Palvelun avulla yritykset voivat ulkoistaa laskujenkäsittelyn päivittäiset rutiinit, minimoida laskujenkäsittelystä koituvat kustannukset ja samalla parantaa laskujenkäsittelyprosessin tehokkuutta sekä laatua.

Basware lanseerasi markkinoille uudet Katalogihallintapalvelut. Pakettiratkaisu tarjoaa Baswaren avoimen verkon kautta yrityksille kattavat sähköiset tuoteluettelopalvelut, joiden avulla ostajien ja toimittajien välinen yhteistyö tehostuu.

Basware tuo markkinoille uuden sukupolven ohjelmistot vuoden 2012 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Yhtiön uuden sukupolven tuotekokonaisuutta pyritään tarjoamaan voimakkaasti myös palveluna. Uuden sukupolven ohjelmistot tulevat parantamaan yhtiön kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.

Tuotekehityksessä työskenteli vuoden 2011 lopussa 311 henkilöä (239 henkilöä), josta 150 henkilöä Intiassa. Tuotekehityshenkilöstön lukumäärän ennakoidaan jatkossa kasvavan maltillisesti.

Henkilöstö

Baswaren henkilöstömäärä oli keskimäärin 1 058 (845) ja tilikauden lopussa 1 182 (913). Henkilöstön määrä kasvoi 269 henkilöllä ja oli 29,5 prosenttia korkeampi verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Henkilöstömäärän kasvu johtuu pääosin Intian yksikön henkilölukumäärän kasvusta. Intian henkilöstö raportoidaan Suomi-segmentissä osana pääkonttoritoimintoja.

Ulkomaan yksiköissä työskentelevien osuus henkilöstöstä on noussut verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Tilikauden lopussa Suomen ulkopuolella työskenteli 61,2 prosenttia (54,9 %) Baswaren henkilöstöstä ja 38,8 prosenttia (45,1 %) Suomessa. Myynnissä ja markkinoinnissa työskenteli 11,3 prosenttia, konsultoinnissa ja palveluissa 55,7 prosenttia, tuotekehityksessä 26,3 prosenttia ja hallinnossa 6,8 prosenttia henkilöstöstä.

Henkilöstön keski-ikä on 34,2 (35,7) vuotta. Henkilöstöstä 27,8

prosenttia on suorittanut ylemmän ja 32,7 prosenttia alemman korkeakoulututkinnon. Naisia on 24,5 prosenttia ja miehiä 75,5 prosenttia henkilöstöstä.

Henkilöstön kannustamiseksi yhtiöllä on voimassa koko henkilöstön kattava bonusohjelma.

Ylimmän johdon lyhyen aikavälin palkitseminen koostuu rahapalkasta, luontoiseduista ja mahdollisesta tuloksen mukaan määräytyvästä vuosipalkkiosta. Ylimmän johdon pitkän aikavälin palkitseminen muodostuu osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Tulospalkkio on korkeintaan 50 prosenttia vuosittaisesta peruspalkasta. Tulospalkkio määräytyy yhtiön strategian mukaista kasvua ja kannattavuutta tukevien tavoitteiden sekä henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Hallitus seuraa säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa palkitsemisjärjestelmän suoritus- ja tuloskriteerien toteutumista sekä hyväksyy maksettavan palkkion.

Vuosina 2009-2011 oli voimassa osakepohjainen palkitsemisjärjestelmä. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän palkkio ansaintajaksoilta 2009-2011 perustuu Basware-konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Palkkio ansaintajaksolta 2009 maksettiin joulukuussa 2011, palkkio ansaintajaksolta 2010 maksetaan joulukuussa

Henkilöstön jakautuminen maantieteellisesti varojen sijainnin mukaan:

Henkilöstö,(työsuhteessa keskimäärin)	10–12/2011	10–12/2010	Muutos,%	1–12/2011	1–12/2010	Muutos,%

Suomi	826	584	41,5	738	539	36,8
Skandinavia	120	124	–3,5	119	124	–4,6
Eurooppa	136	131	3,6	137	126	8,9
Muut	67	61	10,4	64	55	17,1
Konserni yhteensä	1149	900	27,6	1058	845	25,3

2012 ja palkkio ansaintajaksolta 2011 joulukuussa 2013 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän palkkio maksetaan kahden vuoden kuluttua ansaintajakson päättymisestä, mistä syystä palkkiona saatujen osakkeiden omistamiseen ei liity muita rajoituksia.

LIIKETOIMINTA

Suomi

Suomi-segmentissä raportoidaan Suomen, Venäjän sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen (pois lukien Australia) liiketoiminnot sekä pääkonttoritoiminnot.

Suomi-segmentin liikevaihto kasvoi tilikaudella 7,6 prosenttia 57 685 tuhanteen euroon (53 606 tuhatta euroa). Segmentin kasvuun vaikutti voimakkaimmin Automatisointipalvelujen kasvu. Liiketoiminnan kannattavuus laski 11,6 prosenttia ja liikevoitto oli 6 812 tuhatta euroa (7 703 tuhatta euroa.) Kannattavuuden heikkenemiseen vaikutti toiminnan tehostamisen uudelleenjärjestelyvaraus.

Suomen ja Venäjän liiketoimintojen liikevaihto nousi 6,2 prosenttia 49 936 tuhanteen euroon (47 013 tuhatta euroa). Liikevaihdon kasvuun vaikutti voimakkaimmin Automatisointipalveluiden kasvu. Liiketoiminnan kannattavuus laski 1,2 prosenttia ja liikevoitto oli 16 437 tuhatta euroa (16 641 tuhatta euroa).

Raportoitavalla alueella toimii yhteensä 14 jälleenmyyjää ja alueella työskenteli katsauskaudella keskimäärin 738 (539) henkilöä. Intian henkilöstö raportoidaan Suomi-segmentissä osana pääkonttoritoimintoja.

Skandinavia

Baswaren toiminta Skandinaviassa koostuu keskitetysti johdetuista Ruotsin, Tanskan ja Norjan yksiköistä.

Skandinavia-segmentin liikevaihto kasvoi tilikaudella 6,2 prosenttia 25 693 tuhanteen euroon (24 188 tuhatta euroa). Vertailukelpoisin valuutoin liikevaihto kasvoi 3,1 prosenttia. Segmentin kasvuun vaikutti voimakkaimmin Automatisointipalveluiden kasvu. Liiketoiminnan kannattavuus parani 9,6 prosenttia ja liikevoitto oli 4 533 tuhatta euroa (4 136 tuhatta euroa).

Liiketoimintaa hoidetaan pääosin oman organisaation voimin ja alueella työskenteli katsauskaudella keskimäärin 119 (124) henkilöä.

Eurooppa

Baswaren toiminta Euroopassa koostuu Saksan, Ranskan, Hollannin ja Iso-Britannian yksiköistä. Lisäksi jälleenmyyjäverkosto kattaa itäisen Keski-Euroopan alueen.

Eurooppa-segmentin liikevaihto laski tilikaudella 1,9 prosenttia 20 940 tuhanteen euroon (21 347 tuhatta euroa). Vertailukelpoisin valuutoin liikevaihto laski 1,6 prosenttia. Segmentin laskuun vaikutti voimakkaimmin tuotemyynnin lasku. Liiketoiminnan kannattavuus heikkeni 30,8 prosenttia ja liikevoitto oli 1 629 tuhatta euroa (2 354 tuhatta euroa).

Euroopassa toimii 35 jälleenmyyjää ja alueella työskenteli katsauskaudella keskimäärin 137 (126) henkilöä.

Muut

Muut-segmentissä raportoidaan Pohjois-Amerikan ja Australian liiketoiminnot. Segmentin liikevaihto kasvoi tilikaudella 5,3 prosenttia ja oli 12 737 tuhatta euroa (12 101 tuhatta euroa). Vertailukelpoisin valuutoin liikevaihto kasvoi 5,9 prosenttia. Segmentin liikevaihdon kasvuun vaikutti voimakkaimmin konsultointipalvelujen kasvu. Liiketoiminnan kannattavuus kasvoi 4,3 prosenttia ja liikevoitto oli 963 tuhatta euroa (924 tuhatta euroa).

Muut-segmentissä oli tilikauden lopussa 10 jälleenmyyjää ja alueella työskenteli katsauskaudella keskimäärin 64 (55) henkilöä.

TILIKAUDEN MUUT TAPAHTUMAT

Baswaren hallitus ja yhtiön johto tarkensivat yhtiön strategiaa ja päämääriä seuraavalle 4-vuotisjaksolle. Strategiapäivityksestä on lähetetty erillinen pörssitiedote 25.1.2011.

Basware laski liikkeeseen 1 170 000 uutta yhtiön osaketta suomalaisille ja kansainvälisille institutionaalisille sijoittajille. Lisäksi osakeannin yhteydessä tietyt Baswaren suurimmat henkilöomistajat ovat myyneet yhteensä 800 000 yhtiön nykyistä osaketta. Basware Oyj:n osakeannissa liikkeeseen lasketut 1 170 000 uutta Baswaren osaketta rekisteröitiin kaupparekisteriin 16.2.2011. Rekisteröimisen jälkeen Baswaren liikkeeseen laskemien ja ulkona olevien osakkeiden lukumäärä on 12 890 829. Uudet osakkeet otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä yhdessä olemassa olevien osakkeiden kanssa 17.2.2011. Osakeannista on lähetetty erilliset pörssitiedotteet 14.2.2011 ja 16.2.2011.

Basware antoi tulosvaroituksen 8.9.2011, kun yhtiö oli aiemmin arvioinut vuoden 2011 liikevaihdon kasvavan yli 10 prosenttia ja vuoden 2011 liikevoiton (EBIT) olevan yli 13 prosenttia liikevaihdosta. Näkymän mukaan Basware arvioi liikevaihdon kasvun olevan 5–9 prosenttia ja vuoden 2011 liikevoiton (EBIT) olevan 11,5–14,5 prosenttia liikevaihdosta. Baswaren vuoden 2011 liikevaihto- ja tulosohjauksen tarkennus perustui yleiseen taloudelliseen epävakauteen ja aiempaa arviota heikompaan ohjelmistopuolen markkinakasvuun, minkä johdosta Baswaren tuotemyynti ja siihen liittyvät konsultointipalvelut olivat kehittyneet ennakoitua heikommin. Tulosvaroituksesta on lähetetty erillinen pörssitiedote 8.9.2011.

Basware antoi tulosvaroituksen 7.12.2011, kun Basware arvioi lii-

kevaihdon kasvun olevan positiivinen, mutta alle aiemman arvion, jonka mukaan vuoden 2011 liikevaihdon arvioitiin kasvavan 5–9 prosenttia. Liikevoiton (EBIT) arvioitiin olevan yli 10 prosenttia liikevaihdosta aiemman 11,5–14,5 prosentin arvion sijaan. Baswaren vuoden 2011 liikevaihto- ja tulosohjauksen tarkennus perustui neljännen vuosineljänneksen ennakoitua merkittävästi heikompaan lisenssimyyntiin. Tulosvaroituksesta on lähetetty erillinen pörssitiedote 7.12.2011.

OSAKE JA OSAKKEENOMISTAJAT

Basware Oyj:n osakepääoma oli tilikauden lopussa 3 528 368,70 euroa ja osakkeiden lukumäärä oli yhteensä 12 931 229 kappaletta.

Osakekurssi ja -vaihto

Tilikaudella yhtiön osakkeen ylin kurssi oli 28,10 euroa (24,80 euroa), alin 14,95 euroa (15,00 euroa) ja päätöskurssi 16,45 euroa (24,75 euroa). Tilikauden keskikurssi oli 21,58 euroa (19,27 euroa).

Osakkeita vaihdettiin tilikauden aikana 5 079 523 kappaletta (2 131 071 kpl), mikä vastaa 40,1 prosenttia (18,5 %) keskimääräisestä osakemäärästä. Osakekannan markkina-arvo tilikauden päätöskurssilla 31.12.2011 oli 211 737 063 euroa (287 093 169 euroa).

Osakkeenomistajat

Yhtiöllä oli joulukuun 31. päivänä 2011 15 017 (15 752) osakkeenomistajaa hallintarekisterit (11 kpl) mukaan lukien. Hallintarekisteröidyn omistuksen osuus oli 12,4 prosenttia kokonaisosakemäärästä.

Yhtiöllä on hallussaan 59 675 kappaletta Basware Oyj:n osaketta, mikä vastaa 0,5 % yhtiön kaikista osakkeista.

Basware Oyj:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 20.1.2011 Basware Oyj:n optio-ohjelmilla tehdyt 30 805 osakkeen merkinnät. Kyseiset osakemerkinnät perustuivat yhtiön 2006 -optio-ohjelman C-sarjan optiotodistuksiin sekä 2007 optio-ohjelman E-sarjan optiotodistuksiin.

Basware Oyj:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 12.4.2011 Basware Oyj:n optio-ohjelmilla tehdyt 40 400 osakkeen merkinnät. Kyseiset osakemerkinnät perustuivat yhtiön 2006 -optio-ohjelman C-sarjan optiotodistuksiin (19 400 osaketta) sekä 2007 optio-ohjelman E-sarjan optiotodistuksiin (21 000 osaketta). Baswaren optio-ohjelmien viimeinen merkitsemispäivä oli 31.3.2011.

Katsauskauden aikana Basware teki 5 liputusilmoitusta, kun Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n omistus Basware Oyj:ssä ylitti 5 prosenttia 22.2.2011, kun Kirsi Eräkankaan omistus Basware Oyj:ssä alitti 5 prosenttia 15.2.2011 ja kun Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n omistus Basware Oyj:ssä alitti 5 prosenttia 2.2.2011. Basware teki liputusilmoituksen, kun Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy ilmoitti 11.4.2011, että Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n omistus Basware Oyj:ssä alitti 5 prosenttia 24.3.2011. Basware teki liputusilmoituksen, kun Keskinäinen Vakuutusyhtiö Ilmarinen ilmoitti 7.6.2011, että Keskinäinen Vakuutusyhtiö Ilmarisen omistus Basware Oyj:ssä ylitti 10 prosenttia 7.6.2011.

Johdon ja hallintoelinten omistus

YHTIÖN HALLINNOINTI

Yhtiökokouksessa 17.2.2011 yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin viisi. Yhtiökokous päätti hyväksyä esityksen, jonka mukaan yhtiön hallituksen jäseniksi valittiin Sakari Perttunen, Pentti Heikkinen, Eeva Sipilä, Ilkka Toivola ja Hannu Vaajoensuu. Yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi puheenjohtajaksi Hannu Vaajoensuun ja varapuheenjohtajaksi Sakari Perttusen.

Yhtiökokous hyväksyi ehdotuksen, jonka mukaan yhtiön tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Heikki Ilkka, ja varatilintarkastajaksi KHT Terhi Mäkinen.

Valtuutukset

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutuksen perusteella hallitus voi hankkia enintään 1 160 000 yhtiön omaa osaketta muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Osakkeita hankitaan käytettäväksi vastikkeena mahdollisissa yrityshankinnoissa tai muissa yhtiön liiketoimintaan kuuluvissa järjestelyissä, investointien rahoittamiseksi tai osana yhtiön kannustinjärjestelmää tai yhtiöllä pidettäväksi, muutoin luovutettavaksi tai mitätöitäväksi. Hankkimisvaltuutus on voimassa 31.3.2012 saakka.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien yhtiön omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutuksen perusteella hallitus voi päättää antaa uusia osakkeita enintään 2 320 000 kappaletta ja luovuttaa yhtiön hallussa olevia yhtiön omia osakkeita enintään 1 250 300 kappaletta. Yhtiölle itselleen annettavien omien osakkeiden lukumäärä voi yhdessä hankintavaltuutuksen nojalla hankittujen omien osakkeiden kanssa olla enintään 1 160 000 kappaletta. Yhtiön antamien erityisten oikeuksien nojalla merkittävien uusien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään yhteensä 1 000 000 kappaletta, joka määrä sisältyy edellä mainittuun uusia osakkeita koskevaan enimmäismäärään. Valtuutus on voimassa 31.3.2012 saakka.

Varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antamista valtuutuksista ja muista päätöksistä on annettu erillinen pörssitiedote 17.2.2011.

Yhtiö antaa selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2011 (Corporate Governance Statement), joka on laadittu uuden hallinnointikoodin suositus 51:n ja arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 §:n mukaisesti. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä.

Baswaren hallinnointiperiaatteet on kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön internet-sivuilla: http://www.basware.com/FI/investors/hallinnointi/Pages/default.aspx

Basware Oyj:n hallitus nimitti yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi yhtiön johtoryhmän jäsenen Senior Vice President Esa Tihilän (s. 1964) 17.10.2011 alkaen. Nimityksestä on lähetetty erillinen pörssitiedote 13.10.2011.

Yhtiö julkisti 31.10.2011 uuden organisaatiorakenteen ja siirtyy globaalisti johdettuun toimintaperusteiseen organisaatioon 1.1.2012 alkaen. Toimintamallin muutoksella Basware pystyy tehokkaampaan strategian toteuttamiseen, toimintojen selkeyttämiseen ja hyödyntämään markkinoiden tarjoamat kasvumahdollisuudet. Uudistetusta organisaatiorakenteesta on lähetetty erillinen pörssitiedote 31.10.2011.

Baswaren johtoryhmään vuonna 2011 kuuluivat Ilkka Sihvo, CEO

1.1.2011–16.10.2011; Esa Tihilä, CEO 17.10.2011–31.12.2011 ja Senior Vice President, Automation Services 1.1.2011–16.10.2011; Mika Harjuaho, CFO; Mari Heusala, Vice President, HR&Dev; Olli Hyppänen, Senior Vice President, Strategy and Global Operations; Jorma Kemppainen, Senior Vice President, Products; Pekka Lindfors, Senior Vice President, NorthEast; Steve Muddiman, Senior Vice President, Global Marketing; Matti Rusi, Senior Vice President, Europe; Ari Salonen; General Manager, North America, ja Jukka Virkkunen, Senior Vice President, Scandinavia. 25.1.2011 alkaen johtoryhmään kuului lisäksi Matti Copeland, Senior Vice President, M&A, IR. Matti Copeland erosi Baswaren hallituksesta 24.1.2011.

LÄHIAJAN RISKIT JA RISKIENHALLINTA

Baswaren riskienhallintamallin mukaisesti riskit luokitellaan kuuteen ryhmään: liiketoiminta-, tuote-, henkilöstö-, lainopilliset, taloudelliset ja tietoturvariskit. Basware ottaa riskejä, jotka luontaisesti kuuluvat strategiaan ja tavoitteisiin. Näitä riskejä hallitaan ja pienennetään eri tavoin. Lähiajan riskeihin kuuluvat kuluvan raportointivuoden riskit.

Vuonna 2012 yhtiö on voimakkaassa transformaatiovaiheessa ohjelmistoyrityksestä palveluyritykseksi, mikä muuttaa toimintatapojamme, ratkaisujamme ja palveluitamme.

Maailman taloustilanne ja markkinat ovat epävakaat, mikä voi aiheuttaa tuotemyynnin ja palveluiden kysynnän heikkenemistä. Lisäksi tuotemyynnin konversiolla SaaS-ratkaisuun voi olla aiempaa voimakkaampi heikentävä vaikutus liikevaihdon kasvuun erityisesti yhtiön uuden sukupolven ohjelmistoperheen myötä. Tuotemyynnin kysynnän siirtyminen kohti palveluna toimitettavaa SaaS-ratkaisua tukee jatkossa Automatisointipalvelut-liiketoiminnan pitkän aikavälin kasvutavoitetta.

Kilpailukyky uusasiakashankinnassa on yhtiön tavoitteleman kasvun kannalta oleellista.

Basware julkistaa uuden sukupolven ohjelmistoperheen vuoden 2012 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Uuden sukupolven ohjelmistoperheellä pyritään varmistamaan Baswaren tuotejohtajuus hankinnasta maksuun ohjelmistoissa ja palveluissa sekä kasvattamaan uusasiakasmäärää.

Nykyisten ohjelmistoasiakkuuksien kerryttämän vuotuisen ylläpito- ja palveluliikevaihdon turvaaminen on yhtiön kannattavan kasvun perusta. Tästä syystä pyritään varmistamaan nykyasiakkaiden hallittu siirtyminen uuden sukupolven ohjelmistojen ja palvelujen käyttäjiksi seuraavien tilikausien aikana.

Automatisointipalveluiden pitkän aikavälin tavoitteena on yli 50 prosentin vuotuinen kasvu. SaaS ja verkkolaskutoiminta ovat skaalautuvia liiketoimintamalleja ja tarjoavat korkean liiketoimintapotentiaalin. Tavoitellun kasvun saavuttaminen edellyttää jatkuvaa asiakasmäärien ja transaktiovolyymien voimakasta kasvua. Vuoden viimeisellä neljänneksellä 2011 teimme organisaatiouudistuksen ja siirryimme globaalisti johdettuun toimintaperusteiseen organisaatioon. Toimintamallin muutoksella Basware pystyy paremmin hyödyntämään markkinoiden tarjoamat kasvumahdollisuudet.

Basware on strategiansa mukaisesti täydentänyt orgaanista kasvuaan yritysostoilla. Yritysostojen onnistumisen varmistaminen on olennaista yhtiön kannattavan kasvun kannalta. Yritysostohankkeita toteutettaessa pyritään noudattamaan asianmukaista huolellisuutta sekä hyödyntämään yhtiön sisäistä ja ulkoista osaamista suunnitteluvaiheessa, haltuunottovaiheessa sekä integroitaessa ostettuja toimintoja yhtiön muuhun toimintaan.

Kustannusten kasvun hallinta offshoring-toimipisteiden tarjoamien kustannusetujen avulla on olennainen osa yhtiön kannattavuuden jatkuvaa parantamista. Intian toimipisteemme on kasvanut voimakkaasti vuoden 2011 aikana ja kartoitamme uusien liikepalvelutoimintojen ja sisäisten tukitoimintojen mahdollisuuksia toimia Intiasta. Lisäksi tutkimme uusia maantieteellisiä alueita.

Muilta osin Baswaren lähiajan riskeissä ja epävarmuustekijöissä ei ole tapahtunut katsauskauden aikana merkittäviä muutoksia.

YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUU

Basware on tehnyt yhteistyötä vapaaehtoisjärjestö Planin kanssa jo vuodesta 2002 ja yhtiö tukee 15 kummilasta eri puolilla maailmaa. Lisäksi Basware tukee Itämeren suojelua WWF:n kautta.

Ympäristöjohtamisjärjestelmän auditointi

Bureau Veritas Certification on auditoinut Basware Oyj:n Espoon, Oulun, Porin ja Tampereen toimipisteet ja myöntänyt toimipisteille ISO 14001:2004 -sertifikaatin 8.8.2011.

STRATEGIA

Baswaren hallitus ja yhtiön johto tarkensivat yhtiön strategiaa ja

päämääriä seuraavalle 4-vuotisjaksolle tammikuussa 2011 ja yhtiö fokusoi voimakkaaseen kansainväliseen kasvuun, jonka tukemiseksi yritys järjesti institutionaalisille sijoittajille suunnatun osakeannin ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Vahvistaakseen kansainvälistä kasvua Basware nosti yrityskauppojen merkitystä strategiassaan ja organisaatiossaan. Yhtiö on ollut aktiivinen yritysostoissa ja vahvisti toimintaa perustamalla uuden johtoryhmätasoisen yrityskaupoista vastaavan toiminnon.

Yhtiön tavoitteena on olla johtava verkkolaskuyhtiö maailmanlaajuisesti. Yritysostot tukevat verkkolaskupalvelua, jonka vuosivolyymi 2011 oli 20,8 miljoonaa välitettyä laskua. Verkkolaskumarkkina kasvaa voimakkaasti ja Baswaren tavoitteena on saavuttaa 100 miljoonan verkkolaskun raja vuoden 2014 loppuun mennessä.

Tammikuussa 2012 toteutetun saksalaisen verkkolaskuoperaattorin oston myötä yhtiö pystyy täydentämään tarjontaa innovatiivisella teknologialla myös myyntilaskujen sähköistämiseksi, mikä lisää kasvumahdollisuuksia ja hyödyntää myös nykyisiä asiakkaita maailmanlaajuisesti.

Vuoden viimeisellä neljänneksellä 2011 teimme organisaatiouudistuksen ja siirryimme globaalisti johdettuun toimintaperusteiseen organisaatioon 1.1.2012 alkaen. Toimintamallin muutoksella Basware pystyy paremmin hyödyntämään markkinoiden tarjoamat kasvumahdollisuudet. Tavoittelemme kokonaan uusia asiakasryhmiä segmentoidulla asiakashallinnalla sekä tuote- ja palvelutarjonnalla. Baswaren näkemyksen mukaan palvelukonseptin merkitys jatkaa voimakasta kasvuaan myös tulevaisuudessa, mistä syystä yhtiön uuden sukupolven tuotekokonaisuutta pyritään tarjoamaan voimakkaasti myös palveluna. Basware on uudistanut hinnoittelumallinsa asiakkaan tarpeiden mukaisesti erittäin joustavaksi. Asiakas voi tästä eteenpäin hankkia ohjelmistoratkaisun

joko lisenssimaksu- tai kuukausimaksuperusteisesti tai SaaS-mallin mukaisesti.

Offshoring-toiminnan merkitys kasvaa edelleen yhtiön strategiassa. Tuotekehitys ja automatisointipalvelujen toiminta Basware Intian toimipisteessä on jo onnistuneesti kasvanut merkittävään asemaan. Yhtiö kartoittaa offshoring-toiminnan kehittämistä kannattavuuden parantamiseksi myös uusien palveluliiketoimintojen ja sisäisten tukitoimintojen osalta. Lisäksi yhtiö tutkii uusien maantieteellisten alueiden mahdollisuuksia offshoring-toiminnan laajentamisessa.

Uudet strategiset linjaukset mahdollistavat voimakkaan kansainvälisen kasvun sekä liikevoittomarginaalin positiivisen kehityksen. Pitkän aikavälin tavoitteena on liikevaihdon 15–30 prosentin kasvu ja automatisointipalveluiden yli 50 prosentin vuotuinen kasvu. Yhtiön pitkän aikavälin liikevoittomarginaalin tavoite on 15–20 prosenttia parantuen jakson loppua kohden.

Strategiapäivityksestä on lähetetty erillinen pörssitiedote 25.1.2011 ja organisaatiouudistuksesta 31.10.2011.

JOHTO JA TILINTARKASTAJAT

Yhtiön toimitusjohtajana toimi Ilkka Sihvo 1.1.2011–16.10.2011 ja Esa Tihilä 17.10.2011–31.12.2011. Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 17.2.2011 yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin viisi. Hallitukseen valittiin Pentti Heikkinen, Sakari Perttunen, Eeva Sipilä, Ilkka Toivola ja Hannu Vaajoensuu. Järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Hannu Vaajoensuun ja varapuheenjohtajaksi Sakari Perttusen.

Yhtiökokous hyväksyi ehdotuksen, jonka mukaan yhtiön tilin-

tarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Heikki Ilkka, ja varatilintarkastajaksi KHT Terhi Mäkinen.

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Yhtiön johtoryhmä 1.1.2012 alkaen

Esa Tihilä, CEO; Matti Copeland, Senior Vice President, Strategy; Mika Harjuaho, CFO; Mari Heusala, Senior Vice President, HR&Dev; Jorma Kemppainen, Senior Vice President, Products; Pekka Lindfors, Senior Vice President, Volume Sales; Steve Muddiman, Senior Vice President, Global Marketing; Riku Roos, Senior Vice President, Automation Services; Matti Rusi, Senior Vice President, Support ja Jukka Virkkunen, Senior Vice President, Enterprise Sales.

Basware Oyj osti saksalaisen First Businesspost GmbH-verkkolaskuoperaattorin koko osakekannan 17.1.2012. Kauppahinta on noin 12,2 miljoonaa euroa. Velaton kauppahinta on noin 9,0 miljoonaa euroa, minkä lisäksi Basware ottaa vastatakseen First Businesspostin noin 3,2 miljoonan euron emoyhtiölainat. Kauppahinta maksetaan kokonaisuudessaan kaupantekohetkellä käteisellä siten, että 20 prosentin osuus velattomasta kauppahinnasta maksetaan sulkutilille. Sulkutilijärjestely on voimassa tammikuun 2013 loppuun asti. Basware yhdistelee First Businesspostin luvut liikevaihtoonsa ja tulokseena 1.1.2012 alkaen.

Yritysostosta on lähetetty erillinen pörssitiedote 18.1.2012.

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Tammikuun 2012 markkina-arvioiden mukaan ohjelmistopuolen markkinoiden on arvioitu vuonna 2012 kasvavan globaalisti 6,2 prosenttia (aiempi arvio 7,0 %) ja Yhdysvalloissa 8,0 prosenttia (aiempi arvio sama). IT-palveluiden kokonaismarkkinoiden on ennustettu kasvavan globaalisti 4,7 prosenttia (aiempi arvio 6,0 %) ja Yhdysvalloissa 6,8 prosenttia (aiempi arvio 6,0 %) vuonna 2012. Tutkimusyhtiöiden mukaan vuonna 2013 ohjelmistopuolen on arvioitu kasvavan globaalisti 7,0 prosenttia, IT-palveluiden 5,6 prosenttia ja IT-markkinoiden kokonaisuudessaan 7,3 prosenttia.

Yhtiön strategisena tavoitteena on Automatisointipalveluiden yli 50 prosentin kasvu. Vuonna 2012 yhtiö on voimakkaassa transformaatiovaiheessa palveluyritykseksi, mikä muuttaa toimintatapojamme, ratkaisujamme ja palveluitamme.

Maailman taloustilanne ja markkinat ovat epävakaat, mikä voi aiheuttaa tuotemyynnin ja palveluiden kysynnän heikkenemistä. Lisäksi tuotemyynnin konversiolla SaaS-ratkaisuun voi olla aiempaa voimakkaampi heikentävä vaikutus liikevaihdon kasvuun erityisesti vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä lanseerattavan uuden sukupolven ohjelmistoperheen myötä. Tuotemyynnin kysynnän siirtyminen kohti palveluna toimitettavaa SaaS-ratkaisua tukee jatkossa Automatisointipalvelut-liiketoiminnan pitkän aikavälin kasvutavoitetta.

Basware arvioi vuoden 2012 liikevaihdon kasvavan edelliseen vuoteen verrattuna ja liikevoiton (EBIT) arvioidaan olevan 8-18 miljoonaa euroa.

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

Basware on kasvuyhtiö, joka tähtää osakkeenomistajien saamaan arvonnousuun ja maltilliseen osingonmaksuun. Osingonjakoehdotusta tehdessään hallitus huomioi yhtiön rahoitustilanteen, kannattavuuden ja lähiajan näkymät.

Tilikauden 2011 lopussa konsernin emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 95 917 650,04 euroa.

Basware Oyj:n hallitus esittää yhtiökokoukselle, että vuodelta 2011 maksettaisiin osinkoa 0,41 euroa osakkeelta (2010: 0,40 euroa).

Espoossa 25. tammikuuta 2012

BASWARE OYJ Hallitus Hannu Vaajoensuu, puheenjohtaja Sakari Perttunen Pentti Heikkinen Eeva Sipilä Ilkka Toivola

Esa Tihilä, toimitusjohtaja

Konsernin laaja tuloslaskelma 1.1.–31.12.2011 (IFRS)

Tuhatta euroaLiitetiedot	1.1.–31.12.2011	1.1.–31.12.2010	Muutos, %

LIIKEVAIHTO2,3	107750	103094	4,5
Liiketoiminnan muut tuotot5	172	189	–9,0
Materiaalit ja palvelut6	–7788	–6395	21,8
Työsuhde–etuuksista aiheutuneet kulut7	–61575	–57337	7,4
Poistot	–5004	–5117	–2,2
Liiketoiminnan muut kulut8	–21275	–20947	1,6
Liikevoitto	12280	13487	–8,9

Rahoitustuotot9	510	202	151,9
Rahoituskulut9	–458	–365	25,6
Voitto ennen veroja	12332	13325	–7,5

Tuloverot10	–2661	–2994	–11,1
TILIKAUDEN VOITTO	9671	10331	–6,4

Muut laajan tuloksen erät
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot	368	1981	–81,4
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot10	54	–454	111,9
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen	422	1527	–72,4
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ	10093	11857	–14,9

Tilikauden voiton jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	9671	10331	–6,4
	9671	10331	–6,4
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	10093	11857	–14,9
	10093	11857	–14,9

Tulos/osake, (laimentamaton) euroa11	0,76	0,90	–15,0
Tulos/osake, (laimennettu) euroa11	0,76	0,89	–14,5

OMA PÄÄOMA JA VELAT 121 966 91 470 33,3

Konsernitase 31.12.2011 (IFRS)

Tuhatta euroa	Liitetiedot	31.12.2011	31.12.2010	Muutos,%	Tuhatta euroa	Liitetiedot	31.12.2011	31.12.2010	Muutos,%

VARAT					OMA PÄÄOMA JA VELAT
Pitkäaikaiset varat					Oma pääoma
Aineettomat hyödykkeet	12	19208	18085	6,2	Osakepääoma	23	3528	3507	0,6
Liikearvo	12	32210	32184	0,1	Osakeanti	23	0	255	–100,0
Aineelliset hyödykkeet	13	1244	1079	15,2	Ylikurssirahasto	23	1187	1187	0,0
Myytävissä olevat rahoitusvarat	14	38	38	0,0	Omat osakkeet	23	–429	–629	31,8
Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset	15	0	23	–100,0	Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot	23	62516	34803	79,6
Laskennallinen verosaaminen	20	2680	2074	29,2	Muuntoerot		–1266	–1688	25,0
Pitkäaikaiset varat		55379	53483	3,5	Kertyneet voittovarat		34340	29644	15,8
					Emoyhtiön osakkeenomistajien
Lyhytaikaiset varat					oman pääoman osuus		99877	67079	48,9
Vaihto-omaisuus	16	143	56	156,0	Oma pääoma		99877	67079	48,9
Myyntisaamiset ja muut saamiset	17	23091	24066	–4,0
Tuloverosaaminen	17	374	43	769,5	Pitkäaikainen vieras pääoma
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti					Laskennallinen verovelkaPitkäaikainen korollinen vieras pääoma	2024, 25	2079524	275132	–24,41536,7
kirjattavat rahoitusvaratRahat ja pankkisaamiset	1819	042977	3513787	–100,0211,7	Koroton pitkäaikainen pääoma	24	486	631	–22,9
Lyhytaikaiset varat		66586	37987	75,3	Pitkäaikainen vieras pääoma		3090	3414	–9,5

VARAT		121966	91470	33,3	Lyhytaikainen vieras pääoma
					Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma	24,25	158	3550	–95,5
					Ostovelat ja muut velat	24	16765	16201	3,5
					Tuloverovelat	24	873	1226	–28,8
					Varaukset	26	1203	0
					Lyhytaikainen vieras pääoma		19000	20977	–9,4

Konsernin rahavirtalaskelma 1.1.–31.12.2011 (IFRS)

Tuhatta euroa	1.1.–31.12.2011	1.1.–31.12.2010	Tuhatta euroa	1.1.–31.12.2011	1.1.–31.12.2010

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA			INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Tilikauden voitto	9671	10331	Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	–5631	–2722
Oikaisut tilikauden tulokseen			Ostetut tytäryhtiöt	0	–1732
Työsuhde-etuudet	0	235	Investointien rahavirta	–5631	–4454
Poistot ja arvonalentumiset	5004	5117
Rahoitustuotot ja -kulut	123	189	RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Realisoitumattomat voitot ja tappiot	–175	–27
Tuloverot	2661	2994	Maksullinen osakeanti	28063	2505
Oikaisut tilikauden tulokseen yhteensä	7613	8508	Lainojen takaisinmaksut	–3550	–5551
			Maksetut osingot	–5120	–4100
Käyttöpääoman muutos			Rahoituksen rahavirta	19393	–7147
Vaihto-omaisuuden lisäys(–) / vähennys(+)	–87	–23
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys(–) / vähennys(+)	1067	–4668	Rahavirtalaskelman mukainen rahavarojen muutos	28969	922
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys(+) / vähennys(–)	273	1534
Varausten muutos	1203	0	Rahavarat tilikauden alussa	13822	12210
Käyttöpääoman muutos yhteensä	2456	–3158	Rahavarojen kurssimuutosten vaikutus	187	690
			Rahavarat tilikauden lopussa	42977	13822
Maksetut korot	–285	–43	Rahavarojen muutos	28969	922
Saadut korot	483	66
Muut rahoituserät	–285	–98
Maksetut verot	–4446	–3084	Rahavirtalaskelmassa rahavarat koostuvat taseen Rahat ja pankkisaamisista
Liiketoiminnan rahavirta	15207	12523

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 1.1.2011–31.12.2011 (IFRS)

Tuhatta euroa	Osake–pääoma	Osake–anti	Ylikurssi–rahasto	Omatosakkeet	SVOP–rahasto	Muutrahastot	Muunto–erot	Voitto–varat	Yhteensä
OMA PÄÄOMA 1.1.2010	3440	140	69	–629	33058	540	–3214	23176	56580
Laaja tulos							1527	10331	11857
Osingonjako								–4100	–4100
Myönnetyt optiot								235	235
Tilikauden muutokset	67	115	1118		1205			2	2506
OMA PÄÄOMA 31.12.2010	3507	255	1187	–629	34263	540	–1688	29644	67079

Tuhatta euroa	Osake–pääoma	Osake–anti	Ylikurssi–rahasto	Omatosakkeet	SVOP–rahasto	Muutrahastot	Muunto–erot	Voitto–varat	Yhteensä

OMA PÄÄOMA 1.1.2011	3507	255	1187	–629	34263	540	–1688	29644	67079
Laaja tulos							422	9671	10093
Osingonjako								–5120	–5120
Osakeanti					27345				27345
Myönnetyt optiot					568				568
Tilikauden muutokset	21	–255		200	–200			145	–89
OMA PÄÄOMA 31.12.2011	3528	0	1187	–429	61976	540	–1266	34340	99877

Osakekohtainen osinko tilikaudelta 2010 oli 0,40 euroa ja tilikaudelta 2009 oli 0,36 euroa.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot (Ifrs)

Basware Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Espoo. Emoyhtiö Basware Oyj:n osakkeet on noteerattu Helsingin Pörssissä vuodesta 2000 lähtien. Basware kehittää ohjelmistoja hankintojen hallintaan, laskujen sähköiseen käsittelyyn ja talousohjaukseen.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta www.basware.fi tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Linnoitustie 2, Espoo.

Hallitus on hyväksynyt tilinpäätöksen julkistettavaksi 25.1.2012. Osakkeenomistajilla on yhtiökokouksessa mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös. Tilinpäätös voidaan yhtiökokouksessa myös muuttaa.

1. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Tilinpäätöksen laatimisperusteet

Basware Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaan noudattaen 31.12.2011 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Konsernin tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta, ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laatimisperiaatteissa ole toisin mainittu.

Konserni on soveltanut 1.1.2011 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja sekä tulkintoja:

» Muutos IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä. Uudistuksen tarkoituksena on selventää ja yksinkertaistaa lähipiirin määritelmää erityisesti osapuolien huomattavaan vaikutusvaltaan tai yhteiseen määräysvaltaan liittyen. Uudistus vaikutti mm. seuraavien suhteiden käsittelyyn, missä lähipiiriä laajennettiin ns. vastaavuusperiaatteella. Konserni arvioi, ettei standardimuutoksilla ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
» Muutos IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa Osakeantien, optioiden ja merkintäoikeuksien luokittelu. Muutos koskee erityisesti valuuttamääräisten osakeantien käsittelyä. Jatkossa valuutta-

määräiseen osakeantiin liittyvät merkintäoikeudet voidaan tietyin ehdoin luokitella omaksi pääomaksi eikä johdannaisinstrumenteiksi kuten aikaisemmin. Keskeinen edellytys on se, että osakkeita tarjotaan merkittäviksi aikaisemman omistuksen suhteessa ja että merkintähinta on valuuttamääräisenä kiinteä. Mikäli merkintäoikeus katsottaisiin johdannaisinstrumentiksi, tulisi merkintäajalla tapahtuvat merkintäoikeuksien käyvän arvon muutokset kirjata tulosvaikutteisesti. Konserni arvioi, ettei standardimuutoksilla ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

» IFRS standardien vuosittaiset muutokset (muutoksia useisiin standardeihin).

Seuraavilla standardeilla ei ole ollut vaikutusta konsernissa

» Muutos IFRIC 14 IAS 19 Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimus ja niiden välinen yhteys.
» IFRIC 19: Rahoitusvelkojen muuttaminen oman pääoman ehtoisiksi instrumenteiksi.

Konserni ottaa käyttöön vuonna 2012 seuraavat standardit ja tulkinnat, joiden soveltaminen ei ole vielä pakollista laaditussa tilinpäätöksessä. Ne standardien ja tulkintojen nimet, joista ei ole olemassa virallista käännöstä, esitetään englanninkielisenä:

» Muutos: IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot – rahoitusvarojen siirrot (Transfers of Financial Assets). Muutoksella parannetaan liitetietojen läpinäkyvyyttä rahoitusvarojen siirtoihin ja taseesta pois kirjaamiseen liittyen. Muutokset auttavat tilinpäätöksen käyttäjiä ymmärtämään rahavarojen siirtojen ja taseesta pois kirjaamisen seuraukset ja tunnistamaan mahdolliset riskit, jotka jäävät siirtäjälle ("continuing involvement in derecognised financial assets"). Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.

IFRS-standardien vuosittaiset muutokset

Konserni ottaa alla olevat standardit käyttöön edellyttäen, että EU ne hyväksyy. Niillä ei arvioida olevan vaikutusta konsernissa.

» Muutos: IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto –Varojen ja velkojen oletushankintameno voimakkaassa hyperinflaatiossa ja kiinteän soveltamispäivän kumoaminen. Standardimuutoksessa määritellään uusi oletushankintamenoa koskeva poikkeus yhteisölle, joka julkaisee ensimmäisen IFRS-tilinpäätöksen tilanteessa, jossa sen toimintavaluutta on tai on ollut voimakkaasti hyperinflatorinen.
» Muutos: IAS 12 Tuloverot: Ansaintamenetelmän vaikutus laskennallisen veron kirjaamiseen sijoituskiinteistöjen ja uudelleenarvostettavan käyttöomaisuuden osalta (Recovery of Underlying Assets). Käypään arvoon arvostettaviin sijoituskiinteistöihin sekä uudelleenarvostusmallilla arvostettaviin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvät laskennalliset verot arvostetaan perustuen oletukseen, että kirjanpitoarvo kertyy kokonaisuudessaan omaisuuserän myynnistä.

Konsolidointiperiaatteet

Baswaren konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Basware Oyj:n ja sen määräysvallassa olevien tytäryhtiöiden tilinpäätökset. Emoyhtiön määräysvalta perustuu tytäryhtiöiden kohdalla koko osakekannan tai osake-enemmistön omistukseen. Yhtiö ei omista osuuksia yhteisyrityksissä tai osakkuusyhtiöissä.

Tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Konserniyhtiöiden keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintameno-menetelmällä. Hankintameno on kohdistettu hankitun kohteen hankintahetkellä yksilöidyille varoille ja veloille niiden käypään arvoon silloin, kun arvo on voitu määritellä luotettavasti. Hankintamenon kohdistuksista on kirjattu laskennalliset verot voimassa olevan verokannan mukaan. Jäljelle jäävä osuus on merkitty taseeseen liikearvoksi.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat sekä voitonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisinä likimain tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden lopun kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Liiketapahtumien kurssierot kirjataan vastaaville tuloslaskelmatileille liikevoiton yläpuolelle.

Konsernitilinpäätöksessä euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Laajan tuloslaskelman ja taseen eri valuuttakursseista aiheutuva keskikurssiero on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten eliminoinneista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kurssierot sellaisista monetaarisista eristä, jotka ovat osa nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kirjataan laajaan tuloslaskelmaan kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan.

Tuloutusperiaatteet

Tuotemyynnin tuloutus edellyttää, että myynnistä on olemassa sitova sopimus, tuotteen toimitus on tapahtunut, liiketoimen tuotot ovat luotettavasti määriteltävissä, liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty riittävällä todennäköisyydellä koituu yrityksen hyväksi ja että tuotteen tai sen käyttöoikeuden omistamiseen liittyvät merkittävät edut ja riskit ovat siirtyneet ostajalle. Tuotemyynnin lisenssisopimukset, joissa on palautusoikeus tai ehtoja tuotteen toiminnallisuuteen tai käyttöönottoprojektiin liittyen, tuloutetaan, kun palautusoikeus on rauennut tai edellä olevat ehdot ovat täyttyneet.

Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on toimitettu. Ylläpitotuotot jaksotetaan sopimusajalle.

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muihin tuottoihin on kirjattu käyttöomaisuuden myyntivoitot ja mahdolliset vuokratuotot, jotka on tuloutettu tasaerinä vuokrakaudelle.

Liikevoitto

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmistuotteiden varastojen muutoksella oikaistuna, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelman erät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset kehityshankkeet. Lisäksi säännöllisin väliajoin arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta. Jos viitteitä havaitaan, omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan.

Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista.

Rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvoa ja yksikölle kohdistettuja omaisuuseriä verrataan yksikön kerrytettävissä olevaan rahamäärään (käyttöarvoon). Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa.

Vastaisten rahavirtojen nykyarvo perustuu ns. ikuisuusolettamaan (aikaperiodi on päättymätön). Ennakoidut rahavirrat arvioidaan viiden vuoden ajanjaksolta ja käyttöarvon ns. jäännösosan arvo ennusteperiodin jälkeen määritetään Gordonin mallilla. Käyttöarvo perustuu ensimmäisen vuoden osalta liiketoimintasuunnitelmien (vuosibudjetti) ja kahden seuraavan vuoden osalta pitkän tähtäimen ennusteiden (Planning Frame) mukaisiin rahavirtoihin. Tätä ajankohtaa seuraavien kahden vuoden rahavirrat on arvioitu ekstrapoloimalla ennusteen kolmannen vuoden rahavirtaa nollakasvuolettamalla. Terminal period kasvuprosentti on 1%. Diskonttauskorkona on käytetty pääomakustannusten painotettua keskiarvoa ja sen lähtökohtana on CAPM:n mukainen riskin määrittäminen. Diskonttauskorko sisältää rahan aika-arvon huomioivan riskittömän korkokannan ja riskilisän.

Jos käyttöarvo on alhaisempi kuin omaisuuserän kirjanpitoarvo, arvonalentuminen kirjataan kuluna tuloslaskelmaan ja kohdistetaan ensisijaisesti liikearvoon ja tämän jälkeen vähentämään muita omaisuuseriä tasasuhteisesti.

Jos kerrytettävissä olevissa rahamääräarvioissa tapahtuu positiivinen muutos, aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan. Arvonalentumistappio peruutetaan kuitenkin enintään siihen määrään saakka, joka omaisuuserällä olisi ollut kirjanpidossa, jos arvonalentumista ei alun perin olisi kirjattu. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa. Myöskään myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tuloksen kautta.

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Liikearvot arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Muut aineettomat hyödykkeet

Muihin aineettomiin hyödykkeisiin kuuluvat tietokoneohjelmat, aktivoidut tuotekehitysmenot, muut pitkävaikutteiset menot ja asiakkuudet. Aineettomat hyödykkeet kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelmanmukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Aineettoman käyttöomaisuushyödykkeen hankintaan liittyvät julkiset avustukset vähennetään

hyödykkeen hankintamenosta ja kirjataan tuloslaskelmaan pienentämään hyödykkeestä kirjattavia poistoja. Aineettomien hyödykkeiden odotetut taloudelliset vaikutusajat ovat 3–10 vuotta.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimusmenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä. Kokonaan uusien tuotteiden ja merkittäviä parannuksia sisältävien uusien tuoteversioiden kehitysmenot aktivoidaan ja kirjataan kuluksi poistoina taloudellisena 3–5 vuoden käyttöaikana. Taloudellista käyttöaikaa määriteltäessä huomioidaan teknologian vanhentuminen sekä alan tuotteiden tyypillinen elinkaari. Poistot aloitetaan, kun tuoteversio julkistetaan. Olemassa olevien tuotteiden ylläpito ja vähäiset parannukset kirjataan suoraan kuluksi. Keskeneräiset kehittämishankkeet testataan arvonalentumisen varalta tilinpäätöspäivänä.

Aineelliset hyödykkeet

Aineellisiin hyödykkeisiin kuuluu koneita ja kalustoa. Aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelmanmukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Taloudelliset pitoajat aineellisille hyödykkeille ovat 3–10 vuotta.

Omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisten hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja –tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.

Yhtiö kirjaa vieraan pääoman menot kuluksi sillä kaudella, kun ne syntyvät. Mikäli vieraan pääoman menot johtuvat omaisuuserästä, jonka saattaminen valmiiksi sille aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten vaatii välttämättä huomattavan pitkän ajan, vieraan pääoman menot aktivoidaan osana omaisuuserän hankintamenoa.

Vuokrasopimukset

Rahoitusleasingsopimuksiksi luokitellaan kaikki käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista. Rahoitusleasingsopimukset merkitään sopimuksen alkaessa taseeseen varoiksi ja veloiksi määrään, joka vastaa vuokrakohteen käypää arvoa tai tätä alempaa vähimmäisvuokrien nykyarvoa. Rahoitusleasingsopimuksilla hankittuja hyödykkeitä poistetaan suunnitelman mukaan ja niistä kirjataan mahdolliset arvonalentumistappiot. Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo kirjataan korolliseen vieraaseen pääomaan jaoteltuna lyhyt- ja pitkäaikaisiin velkoihin.

Mikäli omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralleantajalle, käsitellään sopimus muuna vuokrasopimuksena, ja sopimuksen perusteella maksettavat vuokrat kirjataan kuluksi tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin:

» Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
» Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset
» Lainat ja muut saamiset
» Myytävissä olevat rahoitusvarat

Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään, kun se on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai se luokitellaan alkuperäisen kirjauksen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat hankitaan pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Varat arvostetaan tilinpäätöspäivänä käypään markkinahintaan ja arvonmuutos kirjataan tuloslaskelman rahoitustuottoihin. Tilinpäätöshetkellä tällaisia rahoituseriä ei ole taseessa.

Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin mikäli ne erääntyvät yli 12 kk kuluttua, muutoin ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin samoin kuin 12 kuukauden kuluessa erääntyvät rahoitusvarat. Tilinpäätöshetkellä tällaisia johdannaisia ei ole taseessa.

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat sellaisia johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka konsernilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti.

Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Tilinpäätöshetkellä tällaisia rahoituseriä ei ole taseessa.

Laina- ja muut saamiset

Laina- ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määriteltävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Laina- ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaan lyhyt- tai pitkäaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset –ryhmään. Mikäli saatava erääntyy yli 12 kuukauden kuluttua, se ryhmitellään pitkäaikaisiin saataviin.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon. Jos käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä ne arvostetaan hankintamenoon.

Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset merkitään muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioiden. Kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna silloin, kun sijoitus myydään tai kun sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvomuutosten riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelat jaetaan pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.

Johdannaissopimukset

Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jona konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Tilinpäätöshetkellä tällaisia johdannaissopimuksia ei ole taseessa.

Rahoitusvarojen arvonalentumiset

Epävarmoista myyntisaamisista tehdään riskiarvioon perustuva tulosvaikutteinen arvonalentumiskirjaus. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli 180 päivää ovat näyttöä myyntisaamisten arvonalentumisesta. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.

Lisäksi arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko objektiivista näyttöä rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva lakisääteinen tai muuten velvoittava sitoumus, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä.

Eläkejärjestelmät

Basware Oyj:n henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty vakuuttamalla eläkevakuutusyhtiössä. Ulkomaisissa yksiköissä eläketurva on järjestetty paikallisen lainsäädännön ja sosiaaliturvasäännösten mukaan. Maksuperusteisiin järjestelyihin liittyvät maksut kirjataan tuloslaskelmaan niille kausille, joita ne koskevat. Etuuspohjaisia järjestelyitä ei ole.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on kannustinjärjestelyjä, joissa maksut suoritetaan joko oman pääoman ehtoisina instrumentteina tai käteisvaroina. Järjestelyissä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tasaisesti oikeuden syntymisajanjakson aikana. Järjestelyissä, joissa maksut suoritetaan käteisvaroina, kirjattava velka ja sen käyvän arvon muutos jaksotetaan vastaavasti kuluiksi. Järjestelyjen tulosvaikutus esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.

Verot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta ja laskennallisesta verosta. Verokulu kirjataan tuloslaskelmaan paitsi milloin ne liittyvät omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan kirjattuihin eriin, jolloin vero kirjataan kyseisiin eriin. Tilikauden verotettavaa tuloa vastaavat verot on kirjattu kunkin konserniyhtiön kotipaikan verolainsäädännön perusteella.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Tilinpäätöshetkellä taseeseen sisältyvien verosaamisten määrä arvioidaan yhtiökohtaisesti ja sitä vähennetään niiltä osin, kun on todennäköistä, ettei sitä voida hyödyntää kyseisen yhtiön verotuksessa. Laskennalliset verovelat sisältyvät taseeseen kokonaisuudessaan.

Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, käyttämättömistä verotuksellisista tappiosta, hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista ja uudelleenjärjestelyvarauksesta.

Omat osakkeet

Omien osakkeiden hankinta ja luovutus sekä niihin liittyvät kuluerät esitetään omassa pääomassa.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperusteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja olettamusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvonmäärittelyn pohjaksi. Lisäksi konsernissa käydään läpi viimeistään jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdolliset viitteet niin aineellisten kuin aineettomienkin hyödykkeiden arvon alentumisesta.

Tilinpäätökseen sisältyvät merkittävimmät arviot liittyvät omaisuuden arvostukseen, myyntisaamisten kuranttiuteen (liitetieto 17), laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen (liitetieto 20) ja tuotekehitysmenojen aktivointiin (liitetieto 12).

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset kehityshankkeet sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Lisätietoa yritysten yhteenliittymissä hankittujen aineettomien hyödykkeiden arvostamisesta on esitetty liitetiedossa 4. Tuotekehitysmenot aktivoidaan aineettomiin hyödykkeisiin uusien tuotteiden ja merkittäviä parannuksia sisältävien uusien tuoteversioiden osalta ja poistetaan tuotteen valmistuttua vaikutusaikanaan.

2. TOIMINTASEGMENTIT

Basware-konsernin operatiivista toimintaa johdetaan pääasiallisesti maantieteellisinä kokonaisuuksina. Basware raportoi maantieteellisen jaon mukaiset toimintasegmentit: Suomi, Skandinavia, Eurooppa ja muut. Suomi-segmentissä raportoidaan Suomen, Venäjän sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen (pois lukien Australia) liiketoiminnat sekä pääkonttoritoiminnot. Muut segmentissä raportoidaan Pohjois-Amerikan ja Australian liiketoiminnot.

Tuotot, varat ja velat on kohdistettu toimintasegmenteille varojen sijainnin mukaan. Näin ollen jälleenmyyntitoiminnan tuotot Aasian ja Tyynenmeren alueelle (pois lukien Australia 1.7.2009 alkaen) sekä Venäjälle ja muille Euroopan ulkopuolisille alueille (pois lukien Pohjois-Amerikka) sisältyvät Suomi-segmenttiin.

Konsernin siirtohinnoitteluperiaatteen mukaisesti transaktiot eri konserniyhtiöiden välillä toimitetaan ns. markkinaehtoperiaatteiden ("Arm's Length") mukaisesti. Basware Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden ("Revenue Generating Units") väliseen siirtohinnoitteluun on sovellettu 1.1.2008 alkaen OECD:n siirtohinnoitteluohjeen periaatteiden mukaista ns. liiketoiminettomarginaalimenetelmää ("Transactional Net Margin method"). Tuloa tuottamattomien yksiköiden ("Non-Revenue Generating Units") tarjoamiin "Off shoring" palveluihin on sovellettu ns. kustannusvoittolisämenetelmää ("Cost Plus method").

Lisäksi yhtiö raportoi tuotteista ja palveluista saadut tuotot seuraavasti: Tuotemyynti, Konsultointi, Ylläpito ja Automatisointipalvelut. Tuotemyynti koostuu hankinnasta maksuun (Purchase to Pay, P2P) -tuoteperheestä ja vain Suomessa markkinoitavista talousohjaus- ja maksuautomaatio-tuotteista. Tuotemyyntiin sisältyvät myös kolmansien osapuolten skannausohjelmistojen myynti.

Konsultointi sisältää asiakasprojekteihin liittyvän työn, kuten ohjelmistojen asennukset, liiketoimintakonsultoinnin ja projektinhallinnan.

Tuotteista maksettavat vuosittaiset ylläpitomaksut sekä tukiyksiköiden henkilöstön tekemä työ asiakkaille sisältyvät ylläpito ja tuki -segmenttiin.

Automatisointipalvelut sisältävät paperilaskujen skannauspalvelut, ostokatalogien välityksen, hankintasanomien välityksen, verkkolaskutuksen, aktivointipalvelun ja Software as a Service (SaaS) -palvelut.

Varat ja investoinnit kohdistetaan tuotteille ja palveluille kustannuspaikan ensisijaisen tehtävän mukaan. Kohdistamattomia varoja ovat rahat ja pankkisaamiset, aktivoidut tuotekehitysmenot sekä liikearvo. Kohdistamattomia tuottoja ei ole.

Maantieteelliset toimintasegmentit

Tuhatta euroa1.1.–31.12.2011	Suomi	Skandinavia	Eurooppa	Muut	Eliminoinnit	Kohdistamattomat	Konserni yhteensä

TULOSLASKELMATIEDOT
Ulkoinen liikevaihto	50028	25230	19867	12625			107750
Sisäinen liikevaihto	7657	463	1073	112	–9305
Liikevaihto	57685	25693	20940	12737	–9305		107750

Segmentin liikevoitto	6812	4533	1629	963	–1657		12280
Liikevoitto							12280

Rahoitustuotot ja -kulut						–52	–52
Tuloverot						–2661	–2661
Tilikauden tulos	6123	3149	1139	381	–1120		9671
Tilikauden tulos							9671

TASETIEDOT
Segmentin varat	25837	19432	14787	8082			68138
Kohdistamattomat varat						53828	53828
Varat yhteensä	25837	19432	14787	8082		53828	121966

Segmentin velat	11422	6455	2202	1829	–3067		18841
Velat yhteensä	11422	6455	2202	1829	–3067		18841

MUUT TIEDOT
Liikevaihto, tavarat	8826	4568	4633	2848			20874
Liikevaihto, palvelut	41203	20662	15234	9777			86875
Investoinnit	6135	92	66	38			6331
Poistot	–1216	–1410	–215	–380		–1784	–5004

Maantieteelliset toimintasegmentit

Tuhatta euroa
1.1.–31.12.2010	Suomi	Skandinavia	Eurooppa	Muut	Eliminoinnit	Kohdistamattomat	Konserni yhteensä

TULOSLASKELMATIEDOT
Ulkoinen liikevaihto	47254	23561	20264	12015			103094
Sisäinen liikevaihto	6352	627	1083	86	–8149
Liikevaihto	53606	24188	21347	12101	–8149		103094

Segmentin liikevoitto	7703	4136	2354	924	–1629		13487
Liikevoitto							13487

Rahoitustuotot ja -kulut						–162	–162
Tuloverot						–2994	–2994
Tilikauden tulos	11932	3278	1810	723	–7412		10331
Tilikauden tulos							10331

TASETIEDOT
Segmentin varat	28025	17799	15049	8450			69323
Kohdistamattomat varat						22147	22147
Varat yhteensä	28025	17799	15049	8450		22147	91470

Segmentin velat	9772	5869	3146	2955	–4314		17427
Velat yhteensä	9772	5869	3146	2955	–4314		17427

MUUT TIEDOT
Liikevaihto, tavarat	10117	4362	5685	4528			24692
Liikevaihto, palvelut	37137	19200	14579	7487			78402
Investoinnit	2548	69	483	37	1430		4567
Poistot	–1272	–1372	–218	–375	–1879		–5117

Liikevaihto, varat ja investoinnit toiminnoittain

Tuhatta euroa2011	Tuotemyynti	Konsultointi	Ylläpito	Automatisointi–palvelut	Kohdistamattomat	Yhteensä
Liikevaihto	20874	34179	36247	16449		107750
Varat	7694	12115	1996	1335	98826	121966
Investoinnit	4148			829	1354	6331

Tuhatta euroa2010	Tuotemyynti	Konsultointi	Ylläpito	Automatisointi–palvelut	Kohdistamattomat	Yhteensä
Liikevaihto	24688	32702	33273	12431		103094
Varat	11525	8937	3117	979	66912	91470
Investoinnit	1696				2871	4567

3. LIIKEVAIHTO ASIAKKAAN SIJAINNIN MUKAAN

Tuhatta euroa	1.1.–31.12.2011	1.1.–31.12.2010
Suomi	48660	46550
Skandinavia	25381	23346
Eurooppa	20187	20249
Muut	13522	12949
Liikevaihto	107750	103094

4. HANKITUT LIIKETOIMINNOT

Basware Oyj osti lokakuussa 2010 TNT Post -yhtiön yhteyspalvelutliiketoiminnan Hollannista. Yhteyspalvelut-liiketoiminta on osa TNT Post -yhtiön verkkolaskuliiketoimintaa. Kaupanteon yhteydessä maksettu kauppahinta oli 50 tuhatta euroa ja Baswaren verkkolaskuympäristöön siirtyneiden asiakkaiden lukumäärän perusteella maksettiin 2011 toisella vuosineljänneksellä lisäkauppahinta 100 tuhatta euroa.

Tilikauden päättymisen jälkeiset hankinnat

Basware Oyj osti 17.1.2012 First Businesspost GmbH-verkkolaskuoperaattorin koko osakekannan. Kauppahinta oli noin 12,2 miljoonaa euroa. Velaton kauppahinta oli noin 9,0 miljoonaa euroa, minkä lisäksi Basware Oyj otti vastatakseen First Businesspostin noin 3,2 miljoonan euron emoyhtiölainat. Kauppahinta maksettiin kokonai-

suudessaan kaupantekohetkellä käteisellä siten, että 20 prosentin osuus velattomasta kauppahinnasta maksettiin sulkutilille. Sulkutilijärjestely on voimassa tammikuun 2013 loppuun asti.

Liiketoimintojen yhdistämisen synergiahyötyinä tavoitellaan ensisijaisesti nopeutettua liiketoiminnan kasvua Baswaren ottaessa käyttöönsä First Businesspostin teknologian omassa tarjoomassaan kansainvälisesti.

First Businesspost-hankinnan kirjanpitokäsittely on kesken johtuen hankinta-ajankohdasta, 17.1.2012. Basware yhdistelee First Businesspostin luvut liikevaihtoonsa ja tulokseensa 1.1.2012 alkaen. Näin ollen alustavia liiketoimintojen yhdistämistä koskevia lukuja koskien hankittuja varoja, velkoja ja oman pääoman ehtoisia osuuksia ei ole määritetty ja alustava kauppahinnan kohdistuslaskelma on kesken. Alustavan kauppahinnan kohdistuslaskelman ollessa kesken sen kohdistusta omaisuuserille ja liikearvolle ei ole määritetty.

5. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

Tuhatta euroa	1.1.–31.12.2011	1.1.–31.12.2010
Vuokratuotot	0	36
Liiketoiminnan muut tuotot	172	154
Liiketoiminnan muut tuotot	172	189

6. MATERIAALIT JA PALVELUT

Tuhatta euroa	1.1.–31.12.2011	1.1.–31.12.2010
Ostot tilikauden aikana	–7409	–4094
Varastojen lisäys tai vähennys	–4	23
Ulkopuoliset palvelut	–375	–2324
Materiaalit ja palvelut	–7788	–6395

7. HENKILÖSTÖ JA LÄHIPIIRI

Henkilöstö keskimäärin	1.1.–31.12.2011	1.1.–31.12.2010
Suomi	738	539
Skandinavia	119	124
Eurooppa	137	126
Muut alueet	64	55
Henkilöstö yhteensä	1058	845

Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut

Tuhatta euroa	1.1.–31.12.2011	1.1.–31.12.2010
Palkat ja palkkiot	–50523	–46589

Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	–5421	–5315

Optio-ohjelmat ja osakepalkkiojärjestelmät	–732	–756
Muut henkilösivukulut	–4899	–4678
Muut henkilösivukulut yhteensä	–5631	–5434

Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	–61575	–57337

Palkat ja palkkiot sisältävät 1 203 tuhatta euroa Baswaren toiminnan tehostamista koskevaa uudelleenjärjestelyvarausta. Tiedot varauksesta esitetään liitetiedossa 26 Varaukset.

Ylimmän johdon palkat, palkkiot ja luontoisedut

Tuhatta euroa	1.1.–31.12.2011	1.1.–31.12.2010
Emoyhtiön toimitusjohtaja
Ilkka Sihvo	–651	–629
Esa Tihilä	–203	0
Hallituksen jäsenille hallitustehtävistä suoritetut korvaukset:
Hannu Vaajoensuu	–62	–73
Matti Copeland	–4	–31
Sakari Perttunen	–39	–35
Ilkka Toivola	–34	–30
Pentti Heikkinen	–33	–31
Eeva Sipilä	–34	–26
Yhteensä	–207	–226

Toimitusjohtaja Ilkka Sihvon palkka ajalta 1.1.2011–16.10.2011 etuineen oli 468 tuhatta euroa. Tästä säännöllisen rahapalkan osuus oli 221 tuhatta euroa, luontoisetujen osuus 14 tuhatta euroa. Tulospalkkiota maksettiin 93 tuhatta euroa. Joulukuussa 2011 Ilkka Sihvolle annettiin kannustinjärjestelmän perusteella 8 750 osaketta, joista 4 375 kappaletta siirrettiin Ilkka Sihvolle osakkeina (maksupäivän 28.12.2011 osakkeen keskihinnan mukaan arvoltaan 70 tuhatta euroa) ja rahana maksettiin 70 tuhatta euroa, jolla maksettiin ennakonpidätyksen osuus. Ilkka Sihvon toimitusjohtajuuden päättymisen yhteydessä maksetaan tavanomaisten lakisääteisten työsuhteeseen liittyvien korvausten lisäksi kertakorvauksena 183 tuhatta euroa tammikuussa 2012.

Toimitusjohtaja Esa Tihilän palkka ajalta 17.10.2011–31.12.2011 etuineen oli 203 tuhatta euroa. Tästä säännöllisen rahapalkan osuus oli 61 tuhatta euroa, luontoisetujen osuus 3 tuhatta euroa. Joulukuussa 2011 Esa Tihilälle annettiin kannustinjärjestelmän perusteella 8 750 osaketta, joista 4 375 kappaletta siirrettiin Esa Tihilälle osakkeina (maksupäivän 28.12.2011 osakkeen keskihinnan mukaan arvoltaan 70 tuhatta euroa) ja rahana maksettiin 70 tuhatta euroa, jolla maksettiin ennakonpidätyksen osuus.

Johdon kompensaatiot
Tuhatta euroa	1.1.–31.12.2011	1.1.–31.12.2010
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	–3171	–2468
Työsuhteen jälkeiset etuudet	–450	–382
Oman pääoman ehtoiset etuudet	–732	–756
Johdon kompensaatiot	–4353	–3606

Johdon kompensaatioissa on huomioitu johtoryhmän jäsenten sekä tytäryhtiöiden toimitusjohtajien kompensaatiot.

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan eläkejärjestelyt ovat työeläkelainsäädännön mukaiset. Toimitusjohtajalla on kuuden kuukauden irtisanomisaika, jonka lisäksi henkilö on oikeutettu kahdentoista kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen.

Osakeperusteiset maksut

Optio-oikeuksia on myönnetty avainhenkilöille lisäämään heidän sitoutumisista ja työmotivaatiota. Käytetty arvonmääritysmalli on Black-Scholes, laskelmissa on huomioitu arvioidut keskimääräiset henkilövähennykset. Odotettu volatiliteetti perustuu myöntämispäivää edeltävän vuoden mittaisen jakson volatiliteettiin.

Optiojärjestely	2006C	2007E
Myöntämispäivä	31.1.2009	13.5.2007
Myönnetty määrä	80005	78100
Merkintähinta	8,27	8,27
Määrällä painotettu hinta myöntämishetkellä	7,35	12,00
Määrällä painotettu käypä arvo myöntämishetkellä	2,02	2,40
Odotettu volatiliteetti	25 %	25 %
Riskitön korko	4,00 %	4,00 %
Odotetut osingot	2,00 %	2,00 %
Merkintäaika päättyy	31.3.2011	31.3.2011

		8. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
--	--	------------------------------	--	--	--

Tuhatta euroa	1.1.–31.12.2011	1.1.–31.12.2010
Vuokrat	–3360	–3097
Vapaaehtoiset henkilösivukulut	–1026	–960

Tilintarkastus	–228	–273
Veroneuvonta	–10	–18
Muu neuvonta	–46	–42
Tilintarkastusmenot yhteensä	–284	–333

Matkustus	–4160	–4063
Markkinointi	–4092	–3757
Tietoliikenne ja puhelin	–1920	–1742
Muut kulut	–6433	–6995
Yhteensä	–16605	–16557

Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	–21275	–20947

Tutkimus- ja kehitysmenot
Tutkimus- ja kehitysmenot tuloslaskelmassa	–12180	–13188
Tutkimus- ja kehitysmenojen aktivoinnit	–4309	–1696
Tutkimus- ja kehitysmenot yhteensä	–16489	–14883

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä	2009	2010	2011
Perustiedot
Osakkeita enintään kpl	42000	36000	47175
Rahanosuutta enintään kpl	42000	36000	47175
Myöntämispäivä	11.3.2009	18.2.2010	14.3.2011
Ansaintajakso alkaa	11.3.2009	18.2.2010	14.3.2011
Ansaintajakso päättyy	31.12.2011	31.12.2012	31.12.2013
Oikeuden syntymisehdot	Työssäolovelvoite	Työssäolovelvoite	Työssäolovelvoite
Kriteerit	EPS	EPS	EPS
Maksun suorittamistapa	Osakkeita jakäteistä	Osakkeita jakäteistä	Osakkeita jakäteistä
Henkilöitä myöntämispäivänä	8	8	12
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä	7,50	17,70	24,25
Vuotuinen osinko-oletus käyvässä arvossa	0,49	0,74	0,82
Osakkeen kurssi tilinpäätöshetkellä 2009	14,01
Osakkeen kurssi tilinpäätöshetkellä 2010	24,75	24,75
Osakkeen kurssi tilinpäätöshetkellä 2011		16,45	16,45
Käypä arvo tilinpäätöshetkellä 2009	589120
Käypä arvo tilinpäätöshetkellä 2010	972650	875910
Käypä arvo tilinpäätöshetkellä 2011		908380	1082773
Kirjattu velka, rahaosuus		290909	127484

9. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Tuhatta euroa	1.1.–31.12.2011	1.1.–31.12.2010
Rahoitustuotot
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisestikirjattavista rahoitusvaroista
Korkojohdannaiset, ei suojauslaskentaa	–8	–39
Muut rahoitustuotot	518	241
Yhteensä	510	202

Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoonarvostettavista rahoituslainoista	–32	–43
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisestikirjattavista rahoitusvaroista
-Korkojohdannaiset, ei suojauslaskentaa	9	45
-Korkorahastot	–249	0
Muut rahoituskulut	–186	–367
Yhteensä	–458	–365
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	52	–162

Muut rahoitustuotot muodostuvat rahastosijoitusten tuotoista sekä valuuttakurssivoitoista. Muut rahoituskulut muodostuvat valuuttakurssitappioista ja rahoitusleasingkoroista.

Tuloslaskelmaan kirjatut kurssierot

Tuhatta euroa	1.1.–31.12.2011	1.1.–31.12.2010
Liikevaihtoon sisältyvät kurssierot	–36	–35
Ostoihin ja kuluihin sisältyvät kurssierot	258	298
Valuuttakurssivoitot	39	175
Valuuttakurssitappiot	–170	–310
Tuloslaskelmaan kirjatut kurssierot yhteensä	91	128

10. TULOVEROT

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot

Tuhatta euroa	1.1.–31.12.2011	1.1.–31.12.2010
Verot nettosijoitusten kurssieroista	54	–454

Välittömät verot

Tuhatta euroa	1.1.–31.12.2011	1.1.–31.12.2010
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	–3665	–3649
Aikaisempien tilikausien verot	–245	84
Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutos	1249	571
Tuloverot	–2661	–2994

Verokannan täsmäytys

Tuhatta euroa	1.1.–31.12.2011	1.1.–31.12.2010
Kirjanpidon tulos ennen veroja	12332	13325

Laskennallinen vero emoyhtiön verokannalla *)	–3206	–3465
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeuksellisten verokantojen vaikutukset	–97	–21
Vähennyskelvottomat menot	–77	–73
Muut	143	54
Aikaisempien tilikausien verot	–245	84
Ei verotettavat tuotot	0	85
Emoyhtiön verokannan muutos	4	0
Tilikauden tuloksesta hyödyntämättömät verot	256	341
Vahvistetuista tappioista kirjatut verot	562	0
Verokulu tuloslaskelmassa	–2661	–2994

*) Emoyhtiön verokanta oli 26 prosenttia vuosina 2010 ja 2011.

11. OSAKEKOHTAINEN TULOS

	1.1.–31.12.2011	1.1.–31.12.2010
Tilikauden voitto, tuhatta euroa	9671	10331

Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1000 kpl
laimentamaton	12679	11514
laimennettu	12687	11585

Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa/osake	0,76	0,90
Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa/osake	0,76	0,89

Osakekohtainen osinko

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle 17.2.2012, että osinkoa maksetaan 0,41 euroa osaketta kohti eli kokonaissummaltaan ehdotettu osinko on 5 277 337,14 euroa.

12. LIIKEARVO JA MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Liikearvo

Tuhatta euroa	2011
Hankintameno 1.1.	32184
Muuntoerot	26
Lisäykset	0
Hankintameno 31.12.	32210

Kirjanpitoarvo 31.12.2011	32210

Liikearvo

Tuhatta euroa	2010
Hankintameno 1.1.	31119
Muuntoerot	793
Lisäykset	272
Hankintameno 31.12.	32184
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	32184

Liikearvo muodostuu seuraavista järjestelyistä:

Yritysjärjestely	Liikearvo
Momentum Doc, AB (2002)	1091
Iocore AS / Basware AS (2005)	3102
Itella Information AS/Basware AS (2009)	519
Trivet Oy (2005)	669
Analyste Oyj (2006)	13874
Digital Vision Technologies Ltd. (2007)/ Basware UK	7462
Contempus AS (2008)	5492
Yhteensä	32210

Liikearvoa on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille toimintojen yhdistämisestä odotettujen synergiaetujen mukaisesti:

Rahavirtaa tuottava yksikkö	Liikearvo
Basware Oyj	16640
Basware AB	545
Basware AS	7563
Basware UK	7462
Yhteensä	32210

Liikearvot on testattu vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä ja arvonalennustesteissä käytetty diskonttokorko on 9,49 prosenttia (Basware Oyj), 9,53 prosenttia (Basware AB), 9,71 prosenttia (Basware AS) ja 9,63 prosenttia (Basware UK). Keskipainotetun pääoman kustannuksessa on otettu huomioon laskentahetken pääomarakenne. Testauksessa arvioitava kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu vuoden 2012 budjettiin ja tämän pohjalta arvioituun myöhempään kehitykseen. Laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat liikevaihdon ja kustannusten muutosprosentit. Liikevaihdon kasvu on määritetty ottaen huomioon yhtiön toteutunut kehitys sekä markkina-asema ja kasvupotentiaali kyseisellä markkinalla.

Nollakasvuskenaarioon perustuvien herkkyysanalyysien perusteella yhtiön johto arvioi, että on epätodennäköistä, että muutos testauksessa käytettyihin keskeisiin muuttujiin saisi aikaan tilanteen, jossa taseeseen sisältyvän liikearvon kirjanpitoarvo ylittäisi yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän.

Basware UK:n liikevaihdon kasvun suunnitellaan pääpiirteissään noudattavan yhtiön strategian mukaista suunnittelujakson tavoitetta: SaaS, yhteyspalvelut ja verkkolaskuliiketoiminta yli 50 prosentin vuotuinen kasvu ja yhtiön pitkän aikavälin tavoitteena oleva kokonaisliikevaihdon 15–30 prosentin kasvu. Yksikön testattava omaisuuserien kirjanpitoarvo on 7,5 miljoonaa euroa. Liiketoimintasuunnitelmien mukainen kerrytettävissä oleva rahamäärä on noin 17,2 miljoonaa euroa ja nollakasvuskenaariossa vastaavasti noin 7,6 miljoonaa euroa. Mikäli yksikön vuosittainen kasvu suunnittelujaksolla on noin -1 prosentista +12 prosenttiin, herkkyysanalyysit osoittavat yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän olevan noin 7,6 miljoonaa euroa.

Jos Basware UK:ssa liikevaihdon vuosittainen kasvu suunnittelujaksolla jäisi alle -1 prosentin +12 prosentin haarukan, muodostaisi se tilanteen, jossa on viitteitä liikearvon arvonalentumisesta. Mikäli tällöin tehtävässä liikearvon arvonalentumistestauslaskelmassa saatu käyttöarvo olisi alhaisempi kuin yksikön testattava omaisuuserien kirjanpitoarvo, arvonalentuminen kirjattaisiin kuluna tuloslaskelmaan ja kohdistettaisiin taseessa ensisijassa liikearvoon.

Aineettomat hyödykkeet 2011

Tuhatta euroa	Kehittämismenot	Aineettomat oikeudet	Aineettomat oikeudet,rahoitusleasing	Muut pitkävaikutteisetmenot	Keskeneräisetkehityshankkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	10927	18986	77	308	3914	34212
Muuntoerot (+/-)	2	14				16
Lisäykset	250	388	668	173	4067	5546
Vähennykset		–195				–195
Siirrot erien välillä	244				–244
Hankintameno 31.12	11423	19193	745	481	7737	39579

Kertyneet poistot 1.1.	–6516	–9430	–77	–103		–16127
Muuntoerot (+/-)	–1	–8				–9
Vähennysten ja siirtojen kertyneetpoistot		155				155
Tilikauden poisto	–1784	–2391	–134	–81		–4390
Kertyneet poistot 31.12	–8302	–11675	–211	–184		–20372

Kirjanpitoarvo 31.12.2011	3121	7518	534	296	7737	19208

Aineettomat hyödykkeet 2010

Tuhatta euroa	Kehittämismenot	Aineettomat oikeudet	Aineettomat oikeudet,rahoitusleasing	Muut pitkävaikutteisetmenot	Keskeneräisetkehityshankkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	8822	18418	77	104	4263	31683
Muuntoerot	61	410				471
Lisäykset	189	305		107	1506	2108
Siirrot erien välillä	1854	–147		97	–1854	–50
Hankintameno 31.12.	10927	18986	77	308	3914	34213
Kertyneet poistot 1.1.	–4599	–6677	–77	–39		–11392
Muuntoerot	–34	–121				–156
Tilikauden poisto	–1883	–2632		–64		–4579
Kertyneet poistot 31.12.	–6516	–9430	–77	–103		–16127
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	4411	9556	0	205	3914	18085

13. AINEELLISET HYÖDYKKEET

Aineelliset hyödykkeet 2011

		Koneet ja kalusto,	Muut aineelliset
Tuhatta euroa	Koneet ja kalusto	rahoitusleasing	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	6346	137	86	6568
Muuntoerot	15			15
Lisäykset	779		7	785
Vähennykset	-5			-5
Hankintameno 31.12	7133	137	92	7363

Kertyneet poistot 1.1.	-5352	-137		-5489
Muuntoerot (+/-)	-16			-16
Tilikauden poisto	-614			-614
Kertyneet poistot 31.12	-5982	-137		-6119

Kirjanpitoarvo 31.12.2011	1152	0	92	1244

Aineelliset hyödykkeet 2010

Tuhatta euroa	Koneet ja kalusto	Koneet ja kalusto,rahoitusleasing	Muut aineellisethyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	5421	134	78	5633
Muuntoerot	126	3		128
Lisäykset	750		8	757
Vähennykset	50			50
Hankintameno 31.12.	6346	137	86	6568
Kertyneet poistot 1.1.	–4685	–126		–4811
Muuntoerot	–96	–3		–99
Tilikauden poisto	–571	–9		–579
Kertyneet poistot 31.12.	–5352	–137		–5489
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	994	0	86	1079

14. MYYTÄVISSÄ OLEVAT RAHOITUSVARAT

Tuhatta euroa	31.12.2011	31.12.2010
Hankintameno 1.1.	38	38
Hankintameno 31.12.	38	38

Myytävissä olevat sijoitukset sisältävät listaamattomien yritysten osakkeet.

Muut siirtosaamiset sisältää Tyel-maksujen ja työnantajan vakuutusmaksujen ennakkomaksuja 186 tuhatta euroa.

Rahoitusvarojen ja –velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 27.

Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikertymiä. Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä. Konsernin toimintapoihin ei kuulu vakuuksien hankkiminen myyntisaamisten ja muiden saamisten osalta.

Myyntisaamisten ikäjakauma ja luottotappioiksi kirjatut erät

15. PITKÄAIKAISET MYYNTI- JA MUUT SAAMISET

Tuhatta euroa	31.12.2011	31.12.2010
Pitkäaikaiset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavatrahoitusvarat:
Johdannaiset– ei suojauslaskennassa	0	23
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	0	23

Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä, siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

	2011	Luottotappiot	Netto2011	2010	Luottotappiot	Netto2010
Erääntymättömät	12868		12868	13617		13617
Erääntyneet
1–180 päivää	7162		7162	6421		6421
181–360 päivää	804	–414	391	990	–573	417
Yli 360 päivää	625	–607	17	527	–423	104
Yhteensä	21459	–1021	20438	21555	–996	20560

18. KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAT RAHOITUSVARAT

16. VAIHTO-OMAISUUS

Tuhatta euroa	31.12.2011	31.12.2010
Aineet ja tarvikkeet	143	56
Vaihto-omaisuus yhteensä	143	56

Vaihto-omaisuuden arvostuksessa on käytetty FiFo-periaatetta.

17. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

Tuhatta euroa	31.12.2011	31.12.2010
Myyntisaamiset	20438	20560
Muut saamiset	945	783
Muut siirtosaamiset	1709	2723
Myyntisaamiset ja muut saamiset	23091	24066

Tuloverosaaminen	374	43

Tuhatta euroa	31.12.2011	31.12.2010
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	0	35
Muut rahoitusvarat	0	35

Rahasto-osuudet on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi ja ne on arvostettu raportointipäivän viimeisen noteerauksen mukaisesti.

19. RAHAT JA PANKKISAAMISET

Tuhatta euroa	31.12.2011	31.12.2010
Rahat ja pankkisaamiset	42977	13787
Rahat ja pankkisaamiset	42977	13787

20. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

Laskennallisten verosaamisten erittely 2011

Tuhatta euroa	1.1.2011	Kirjattutuloslaskelmaan	Kirjattu muihin laajantuloksen eriin	Ostetut/myydyt yhtiöt	31.12.2011
Vahvistetuista tappioista	1723	417		–31	2109
Muut erät	352	194	18	7	571
Yhteensä	2074	611	18	–24	2680

Laskennallisten verovelkojen erittely 2011

		Kirjattu			Ostetut/
Tuhatta euroa	1.1.2011	tuloslaskelmaan	Siirto	Kurssierot	myydyt yhtiöt	31.12.2011
Hankintojen käyvän arvon kohdistuksista	2751	–620		–52		2079
Muista jaksotuseroista
Yhteensä	2751	–620		–52		2079

Laskennallisten verosaamisten erittely 2010

Tuhatta euroa	1.1.2010	Kirjattutuloslaskelmaan	Kirjattu muihin laajantuloksen eriin	31.12.2010
Vahvistetuista tappioista	2013	–383	94	1723
Muut erät	186	166		352
Yhteensä	2199	–217	94	2074

Laskennallisten verovelkojen erittely 2010

		Kirjattu			Ostetut/
Tuhatta euroa	1.1.2010	tuloslaskelmaan	Siirto	Kurssierot	myydyt yhtiöt	31.12.2010
Hankintojen käyvän arvon kohdistuksista	2917	–665	318	131	50	2751
Muista jaksotuseroista	1080	–762	–318			0
Yhteensä	3997	–1427	0	131	50	2751

Laskennallisia verosaamisia yhtiöittäin määriteltäessä sovelletaan kunkin maan voimassa olevaa verokantaa. Tytäryhtiöillä on kertyneitä käyttämättömiä verotuksellisia tappioita yhteensä 5 120 tuhatta euroa tilikauden lopussa, joista ei ole kirjattu täysimääräisesti laskennallisia verosaamisia varovaisuuden periaatetta noudattaen. Vuodesta 2008 sovelletun siirtohinnoitteluperiaatteen mukaisesti tytäryhtiöille kertyy verotettavaa tuloa, jota vastaan vahvistettuja tappioita voidaan tulevaisuudessa hyödyntää. Pidämme todennäköisenä, että tulevaisuudessa tytäryhtiöissä syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot pystytään hyödyntämään. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä kirjattiin nettona lisää laskennallisia verosaamisia aikaisempien vuosien kertyneistä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista yhteensä 417 tuhatta euroa.

21. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Basware -konsernin kansainvälisessä toiminnassa syntyy tavanomaisia rahoitukseen liittyviä riskejä. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa yhtiölle riittävä rahoitus kustannustehokkaasti sekä seurata ja tarvittaessa toimenpitein rajata syntyviä riskejä. Riskienhallinta on keskitetty konsernin rahoituksesta vastaavalle talousosastolle, joka raportoi yhtiön hallitukselle riskienhallintapolitiikan mukaisesti vähintään kerran vuodessa.

Valuuttariski

Vertailukelpoisin valuutoin Baswaren liikevaihto kasvoi 3,9 % (7,9 %) vuonna 2011.

Konsernin päävaluutta on euro, joka edustaa liikevaihdosta noin 59 % vuonna 2011 (noin 60 % vuonna 2010). Baswarella on toimintaa euroalueen lisäksi useilla alueilla, joista merkittävimmät vuonna 2011 olivat Norja, Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Ruotsi. Näissä maissa yhtiö on alttiina valuuttariskeille, jotka syntyvät yhtiön sisäisestä kaupasta, viennistä ja tuonnista sekä ulkomaisten tytäryhtiöiden omista pääomista ja rahoituksesta. Tilikauden aikana yhtiö ei tehnyt suojaustoimenpiteitä valuuttakurssimuutoksien varalta, koska yhtiön suojauspolitiikan mukainen vieraan valuutan määräinen kassavirta tytäryhtiöissä ei ylittänyt suojaustoimenpiteille asetettua vuotuista valuuttakohtaista rajaa.

Basware Oyj:n ulkomaisten tytäryhtiöiden pääomarakennetta on muutettu 1.1.2008 alkaen siten, että valtaosa emoyhtiön usean vuoden ajalta kertyneistä avoimista myyntisaamisista ulkomaisilta tytäryhtiöiltä on konvertoitu pitkäaikaiseksi nettosijoitukseksi ulkomaiseen yksikköön. Lainajärjestelyn tarkoitus on rahoittaa pitkäaikainen strateginen investointi. Kurssierot nettosijoituksesta ulkomaiseen yksikköön merkitään omaksi eräkseen omaan pääomaan.

IFRS 7:n edellyttämällä tavalla laskettu herkkyysanalyysi valuuttariskistä olisi tuonut tilinpäätöstilanteessa 31.12.2011 –/+0,7 milj. euron tulosvaikutuksen ennen veroja, jos paikallisvaluuttojen (AUD, SEK, NOK, DKK, GBP, USD) kurssimuutos euroon verrattuna olisi ollut +/–5 %. Muiden muuttujien oletetaan pysyvän samoina. Laskennassa ovat mukana taseen valuuttamääräiset ostovelat, myyntisaamiset sekä tytäryhtiöhin tehdyt nettosijoitukset ja pääomalainat. Valuuttamääräisten nettosijoitusten herkkyysanalyysi valuuttariskistä olisi tuonut 31.12.2011 +/– 1,2 milj. euron vaikutuksen suoraan omaan pääomaan.

Emoyrityksen toimintavaluutta on euro. Ulkomaan rahan määräiset varat ja velat muutettuna euroiksi raportointikauden päättymispäivän kurssiin ovat seuraavat:

Nimellisarvot

	2011						2010
Tuhatta euroa	USD	AUD	GBP	SEK	DKK	NOK	USD	AUD	GBP	SEK	DKK	NOK
Pitkäaikaiset varat	33	33	361	1147	34	1826	24	42	369	1157	12	1856
Lyhytaikaiset varat
Muut rahoitusvarat	220	535	1787	1561	101	5180	443	615	950	1018	534	2501
Myyntisaamiset ja muut saamiset	3023	1600	2287	2602	1245	2505	3340	1662	2320	2012	1299	2440
Lyhytaikaiset velat
Korottomat velat	441	318	838	1703	594	1898	702	677	851	1280	442	2466

Korkoriski

Yhtiöllä ei ole ollut vaihtuvakorkoisia lainoja tilinpäätöshetkellä.

Likviditeettiriski

Yhtiö ylläpitää riittävät likvidit varat konsernin keskitetyn kassanhallinnan ja maksuliikenteen sekä pankkilimiittien avulla. Yhtiöllä on miljoonan euron sekkitililimiitti, jonka vakuutena on yrityskiinnitys.

Konsernin maksuvalmius säilyi 2011 aikana hyvänä. Konsernin johto ei ole tunnistanut rahoitusvaroissa tai rahoituslähteissä merkittäviä maksuvalmiusriskikeskittymiä. Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä. Rahoitusleasingvelat on diskontattu ja muut luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät korot ja pääoman takaisinmaksut.

Tuhatta euroa	Tasearvo	Rahavirta	0–6 kk	6 kk–1 v	1–2 vuotta
Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma
Rahoitusleasingvelat	682	713	88	88	537
Ostovelat ja muut velat	17251	16260	15774	291	195
Yhteensä	17933	16973	15862	379	732

Luottoriskit

Konsernin myyntisaamiset hajaantuvat laajalle asiakaskunnalle eivätkä sisällä merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Myyntisaataviin liittyviä luottopäätöksiä seurataan ja valvotaan keskitetysti konsernihallinnossa. Yhtiö ei ole käyttänyt luottovakuutuksia myyntisaamisten turvaamiseksi.

Tilikauden aikana tehdyt luottotappiokirjaukset sekä myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 17.

22. PÄÄOMAN HALLINTA

Pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa. Yhtiön pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa yhtiön toiminnan jatkuvuus (going concern) sekä osakkeenomistajien saaman arvon nousu.

Pääomarakennetta voidaan hallita päätöksillä, jotka koskevat mm. osingonjakoa, omien osakkeiden hankkimista yhtiölle ja osakeanteja.

Basware Oyj:n hallussa olevien omien osakkeiden kokonaismäärä on 59 675, mikä vastaa noin 0,46 % yhtiön kaikista osakkeista. Tilikauden aikana omia osakkeita annettiin kannustinjärjestelmän perusteella 30 625 kpl. Ostettujen osakkeiden keskihinta hankintaohjelman aikana 23.10.2008–31.3.2009 oli 6,9475 euroa. Yhtiön hallituksen 14.10.2008 päätös hankintaohjelman aloittamisesta perustui Basware Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen 14 2.2008 sille myöntämään valtuutukseen.

Varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antamista valtuutuksista ja muista päätöksistä on annettu erillinen pörssitiedote 17.2.2011.

Pääomarakennetta kuvaavia tunnuslukuja ovat omavaraisuusaste ja nettovelkaantumisaste.

Yhtiön tavoite vuonna 2011 oli ylläpitää vahva omavaraisuusaste, maltillinen nettovelkaantumisaste sekä Baswaren emoyhtiön AAA luottoluokitus. Omavaraisuusaste vuonna 2011 oli 81,9 % (73,3 % vuonna 2010). Nettovelkaantumisaste vuonna 2011 oli –42,3 % (–15,3 %). Dun & Bradstreet-luottoluokitus Baswaren emoyhtiölle oli AAA vuonna 2011 (AA).

Nettovelkaantumisasteen muutos vuonna 2011 johtuu sekä rahavarojen myönteisestä kehityksestä että korollisten lainojen määrän laskusta.

23. OMA PÄÄOMA

Tuhatta euroa	Osakkeidenlukumäärä	Osake–pääoma	Osakeanti	Ylikurssirahasto	SVOP–rahasto	Muutrahastot	Omatosakkeet	Yhteensä
31.12.2010	11599724	3507	255	1187	34263	540	–629	39123
Osakeanti	1331505				27913			27934
Tilikauden muut muutokset		21	–255		–200		200	–255
31.12.2011	12931229	3528	0	1187	61976	540	–429	66802

Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Muut rahastot

Muut rahastot sisältävät käyvän arvon rahaston, joka sisältää Analyste kaupan osakkeiden arvon nousun kaupan julkistus- ja toteutusajankohtien välillä vuonna 2006.

Omat osakkeet

Omat osakkeet rahasto sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon.

24. VELAT

Tuhatta euroa	31.12.2011	31.12.2010
Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetutrahoitusvelat:
Rahoitusleasingvelat, korollinen	524	0
Työsuhde-etuusjärjestelyt, korottomat	486	631
Yhteensä	1010	631
Pitkäaikaiset käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavatrahoitusvelat:
Johdannaiset – ei suojauslaskennassa	0	32
Yhteensä	0	32

Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat:
Lainat rahoituslaitoksilta, korollinen	0	3550
Rahoitusleasingvelat, korollinen	158	0
Ostovelat	1799	1966
Lyhytaikaiset tulosvaikutteisesti arvostetut rahoitusvelat:
Muut velat	0	100
Siirtovelat	10372	10267
Muut velat	4594	3867
Tuloverovelat	873	1226
Lyhytaikaiset velat	17797	20977

Vieras pääoma yhteensä	18807	21640

Lyhytaikaisesta tulosvaikutteisesti arvostetusta rahoitusvelasta erittely Hankitut liiketoimet liitetiedossa 4. Siirtovelkojen merkittävimmät erät ovat lomapalkkavaraus 5 153 tuhatta euroa sekä bonusvaraus

2 432 tuhatta euroa.

Rahoitusvarojen ja –velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 27.

25. RAHOITUSLEASINGVELAT

Tuhatta euroa	31.12.2011	31.12.2010
Pitkäaikaiset rahoitusleasingvelat, korollinen	524	0
Lyhytaikaiset rahoitusleasingvelat, korollinen	158	0
Rahoitusleasingvelat yhteensä	682	0

Rahoitusleasingvelat- vähimmäisvuokrat
Alle yhden vuoden sisällä	142	0
Yhtä vuotta pitemmän ajan ja enintään 5 vuoden kuluttua	510	0
Vähimmäisvuokrat	652	0
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut leasingsopimuksista	30	0
Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo	682	0

Vähimmäisvuokrien nykyarvo
Alle yhden vuoden sisällä	158	0
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	524	0
Rahoitusleasingvuokrien nykyarvon erääntyminen	682	0

26. VARAUKSET

Tuhatta euroa	31.12.2011	31.12.2010
Uudelleenjärjestelyvaraus	1203	0
Uudelleenjärjestelyvaraus	1203	0

Yhtiö fokusoi voimakkaammin palveluliiketoimintaan, minkä seurauksena yhtiö tehostaa toimintaansa ja vähentää henkilöstöä kaikissa toiminnoissa ja toimipaikoissa lukuun ottamatta Automatisointipalvelut -toimintoa ja Intian toimipaikkaa. Toimenpide koskee arviolta 30 henkilöä. Vähennys pyritään toteuttamaan ensisijaisesti tekemällä tarjouksia vapaaehtoisten irtisanoutumisten kannustamiseksi. Tarjoukset vapaaehtoisista irtisanoutumissopimuksista tullaan esittämään yhtiön puolesta henkilökohtaisesti tammikuun 2012 aikana. Toimenpiteen arvioitu kokonaiskustannus on kirjattu kuluksi vuoden 2011 neljännellä vuosineljänneksellä. Vuoden 2011 tilinpäätös sisältää kyseiseen toimenpiteeseen liittyen 1 203 tuhannen euron uudelleenjärjestelyvarauksen. Varaus odotetaan käytettävän vuoden 2012 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.

27. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT

Tuhatta euroa	Liitetieto	2011 Kirjanpitoarvo	Käypä arvo	2010 Kirjanpitoarvo	Käypä arvo
Rahoitusvarat
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Myytävissä olevat rahoitusvarat	14	38	38	38	38
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat	18	0	0	35	35
Korkojohdannaiset – ei suojauslaskennassa	15	0	0	23	23
Lyhytaikaiset
Rahavarat	19	42977	42977	13787	13787
Myynti ja muut saamiset	17	23091	23091	24066	24066
Rahoitusvelat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Korkojohdannaiset -ei suojauslaskennassa	24	0	0	32	32
Rahoitusvelat - jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
Pitkäaikaiset
Rahoitusleasingvelat, korollinen	24	524	524	0	0
Lyhytaikaiset
Lainat rahoituslaitoksilta, korollinen	24	0	0	3550	3550
Rahoitusleasingvelat, korollinen	24	158	158	0	0
Osto- ym velat ei korolliset	24	16765	16765	16201	16201

Konsernin soveltamat käyvän arvon määrittämisperiaatteet kaikista rahoitusinstrumenteista

Taulukossa esitettyjen rahoitusvarojen ja –velkojen käypiä arvoja määritettäessä on käytetty seuraavia hintanoteerauksia, oletuksia ja arvostusmalleja.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat noteeraamattomista osakesijoituksista, jotka on arvostettu hankintamenoon vähennettyinä mahdollisilla arvonalentumisilla. Sijoitusten käypä arvo ei ole ollut määritettävissä luotettavasti. Noteeraamattomilla osakkeilla ei ole toimivia markkinoita ja toistaiseksi konsernilla ei ole aikomusta luopua näistä sijoituksista.

Johdannaiset

Konsernin käyttämät johdannaiset ovat koronvaihtosopimuksia suojaamaan korkovaihteluilta. Korkojohdannaiset arvostetaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritelty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat raportointikauden päättymispäivän markkinakorot ja muu markkinainformaatio. Käyvät arvot vastaavat niitä hintoja, jotka konserni joutuisi maksamaan tai saisi, jos se purkaisi johdannaissopimukset.

Rahoitusleasing

Rahoitusleasingin käypä arvo perustuu diskonttaamalla vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa vastaavien vuokrasopimusten korkoa.

Myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat

Myyntisaamiset, muiden saamisten, ostovelkojan ja muiden velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen erien maturiteetti huomioon ottaen.

Lainat rahoituslaitoksilta

Lainojen vaihtuvat korot perustuvat 1-kuukauden euriboriin lainan maturititeetin mukaan. Tästä johtuen vaihtuvakorkoisten lainojen käyvän arvon katsotaan vastaavaan niiden kirjanpitoarvoa.

Muut saamiset

Muiden saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen.

Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista

Tuhatta euroa	Käyvät arvot raportointi–kauden lopussa 31.12.2011	Käyvät arvot raportointi–Taso 2kauden lopussa 31.12.2010
Käypään arvoon arvostetut varat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Korkojohdannaiset	0	0	23	23
Myytävissä olevat rahoitusvarat	0	0	35	35
Yhteensä	0	0	57	57
Käypään arvoon arvostetut velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Korkojohdannaiset	0	0	32	32
Yhteensä	0	0	32	32

Päättyneen tilikauden aikana ei tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkian 1 ja 2 välillä.

Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina). Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden syöttötiedot kuitenkin perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin.

Se käypien arvojen hierarkian taso, jolle tietty käypään arvoon arvostettu erä on kokonaisuudessaan luokiteltu, on määritetty koko kyseisen käypään arvoon arvostetun erän kannalta merkittävimmän alimmalla tasolla olevan syöttötiedon perusteella. Syöttötiedon merkittävyys on arvioitu kyseisen käypään arvoon arvostetun erän suhteen kokonaisuudessaan.

Vuokrasopimukset

Konserni on vuokrannut käyttämänsä toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin 3–5 vuotta, ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimuksiin sisältyy yleensä indeksiehto.

28. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

Tuhatta euroa	31.12.2011	31.12.2010
Omasta puolesta annetut vakuudet

Yrityskiinnitys	1200	1200

Tytär- ja muiden konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet

Takaukset	1290	1123

Muut omat vastuut

Leasingvastuut:
Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut	825	848
1–5 vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut	899	796
Yhteensä	1723	1644

Muut vuokravastuut:
Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät vuokravastuut	4551	4054
1–5 vuoden sisällä erääntyvät vuokravastuut	7016	9913
Yhteensä	11568	13967

Muut omat vastuut yhteensä	13291	15611

Vakuudet ja vastuusitoumukset yhteensä	15781	17934

Arvonlisävero sisältyy ainoastaan autoleasing-vastuisiin. Muut vastuut ovat arvonlisäverottomia.

29. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytäryritykset. Lähipiiriin kuuluvat myös hallituksen ja johtoryhmien jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja.

Yhtiöllä ei ole ollut lähipiiritapahtumia vuoden 2011 aikana.

30. KONSERNIYRITYKSET

Yritys	Kotipaikka	Maa	Konsernin omistusosuus, %
NextWare Oy	Espoo	Suomi	100
Basware GmbH	Düsseldorf	Saksa	100
Basware UK Ltd.	Staffordshire	Britannia	100
Basware AB	Tukholma	Ruotsi	100
Basware B.V.	Amsterdam	Alankomaat	100
Basware A/S	Herley	Tanska	100
Basware, Inc.	Delaware	Yhdysvallat	100
Basware SAS	Pariisi	Ranska	100
Basware AS	Oslo	Norja	100
Basware Pty Ltd	Chatswood	Australia	100

31. TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Yhtiön johtoryhmä 1.1.2012 alkaen

Yritysostosta on lähetetty erillinen pörssitiedote 18.1.2012.

Emoyhtiön tuloslaskelma 1.1.–31.12.2011 (FAS)

Tuhatta euroaLiitetiedot	1.1.–31.12.2011	1.1.–31.12.2010

LIIKEVAIHTO2	57685	50228

Liiketoiminnan muut tuotot		971

Materiaalit ja palvelut3	–4786	–2640
Henkilöstökulut4	–33470	–28374
Poistot ja arvonalentumiset5	–4192	–4143
Liiketoiminnan muut kulut6	–10058	–9262
Liikevoitto	5179	6779

Rahoitustuotot7	2429	6383
Rahoituskulut7	–1004	–772
Voitto ennen veroja	6603	12390

Tuloverot8	–2353	–2580
TILIKAUDEN TULOS	4250	9810

VASTATTAVAA 112 164 86 924

Emoyhtiön tase 31.12.2011 (FAS)

Tuhatta euroa	Liitetiedot	31.12.2011	31.12.2010	Tuhatta euroa	Liitetiedot	31.12.2011	31.12.2010

VASTAAVAA				VASTATTAVAA

Pysyvät vastaavat				Oma pääoma
Aineettomat hyödykkeet	9	19587	18535	Osakepääoma		3528	3507
Aineelliset hyödykkeet	10	929	748	Osakeanti		0	255
Sijoitukset	11	50334	50394	Ylikurssirahasto		1118	1118
Pitkäaikaiset saamiset	13	0	23	Muut rahastot		62360	34263
Pysyvät vastaavat		70850	69699	Kertyneet voittovarat		29308	24418
				Tilikauden voitto		4250	9810
Vaihtuvat vastaavat				Oma pääoma	15	100564	73371
Vaihto-omaisuus	12	41	56
Lyhytaikaiset saamiset	14	9123	11100	Pakolliset varaukset
Rahoitusarvopaperit		0	35	Muut pakolliset varaukset	16	850	0
Rahat ja pankkisaamiset		32150	6034
Vaihtuvat vastaavat		41314	17225	Vieras pääoma
				Pitkäaikainen vieras pääoma	17,18	177	231
VASTAAVAA		112164	86924	Lyhytaikainen vieras pääoma	19	10573	13322
				Vieras pääoma		10750	13553

Emoyhtiön rahavirtalaskelma 1.1.–31.12.2011 (FAS)

Tuhatta euroa	1.1.–31.12.2011	1.1.–31.12.2010

Liiketoiminnan rahavirta

Tilikauden voitto	4250	9810
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot	4192	4143
Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot	–145	–1399
Muut tuotot ja –kulut, joihin ei liity maksua	–242	–970
Rahoitustuotot ja -kulut	–1279	–4212
Tuloverot	2353	2580
Oikaisut yhteensä	4879	142

Käyttöpääoman muutos	4586	–1390

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	13714	8561
Maksetut korot	–285	–155
Saadut osingot	0	1271
Saadut korot	1605	1118
Muut rahoituserät	–107	–191
Maksetut välittömät verot	–2998	–1754
Liiketoiminnan rahavirta	11929	8850

Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	–5447	–2241
Ostetut konserniyhtiöt	0	–1732
Myönnetyt lainat	–275	–1601
Lainasaamisten takaisinmaksut	480	5991
Investointien rahavirta	-5241	417

Tuhatta euroa	1.1.–31.12.2011	1.1.–31.12.2010

Rahavirta ennen rahoitusta	6688	9268

Rahoituksen rahavirta
Maksullinen osakeanti	28063	2505
Lainojen takaisinmaksut	–3550	–6066
Maksetut osingot	–5120	–4100
Rahoituksen rahavirta	19393	–7662


Rahavarojen muutos	26081	1606
Tytäryhtiöfuusioissa tulleet rahavarat	0	532
Rahavarojen lisäys(+)/vähennys(–)	26081	2138

Taseen mukaiset rahavarat
Rahavarat tilikauden alussa	6069	3931
Rahavarat tilikauden lopussa	32150	6069

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LASKENTAPERIAATTEET

Basware Oyj:n tilinpäätös tilikaudelta 2011 on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti. Konserni on aloittanut kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisen raportoinnin 1.1.2005.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan likimain tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä yhtiössä avoimena olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat arvostetaan käyttäen vuoden lopun kursseja. Liiketapahtumien kurssierot kirjataan vastaaville tuloslaskelmatileille liikevoiton yläpuolelle ja rahoituserien kurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Myynnin tuloutus

Tuotemyynnin tuloutus edellyttää, että myynnistä on olemassa sitova sopimus, tuotteen toimitus on tapahtunut, liiketoimen tuotot on luotettavasti määriteltävissä, liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty riittävällä todennäköisyydellä koituu yrityksen hyväksi sekä tuotteen tai sen käyttöoikeuden omistamiseen liittyvät merkittävät edut ja riskit ovat siirtyneet ostajalle. Tuotemyynnin lisenssisopimukset, joissa on palautusoikeus tai ehtoja tuotteen toiminnallisuuteen tai käyttöönottoprojektiin liittyen, tuloutetaan, kun palautusoikeus on rauennut tai edellä olevat ehdot ovat täyttyneet.

Ylläpitotuotot jaksotetaan sopimusajalle ja palveluista kirjataan tuotot, kun ne on suoritettu.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät vertailuvuoden osalta kyseisen tilikauden aikana fuusioidun tytäryrityksen fuusiovoiton.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimusmenot kirjataan suoraan kuluksi. Tuotekehitysmenot kirjataan niin, että kokonaan uusien tuotteiden ja merkittäviä parannuksia sisältävien uusien tuoteversioiden kehitysmenot aktivoidaan ja kirjataan kuluksi poistoina. Nykyisten tuotteiden ylläpito ja vähäiset parannukset kirjataan suoraan kuluksi. Aktivoituihin kehitysmenoihin kohdistuvat julkiset avustukset kirjataan hankintamenoa pienentävästi.

Eläkkeet

Basware Oyj:n henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty vakuuttamalla eläkevakuutusyhtiössä. Lakisääteiset eläkemenot on kirjattu kuluksi kertymisvuonna.

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet sisältävät tietokoneohjelmia, liikearvoa, aktivoituja tuotekehitysmenoja, muut pitkävaikutteiset menot sekä fuusiotappiot. Ne kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelmanmukaisilla poistoilla. Aineettoman hyödykkeen hankintaan liittyvät julkiset avustukset vähennetään hyödykkeen hankintamenosta ja kirjataan tuloslaskelmaan pienentämään hyödykkeestä kirjattavia poistoja. Taloudelliset pitoajat aineettomille hyödykkeille ovat 3–10 vuotta.

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet on kirjattu taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelmanmukaisilla poistoilla. Taloudelliset pitoajat aineellisille hyödykkeille ovat 3–5 vuotta.

Leasing

Emoyhtiön tilinpäätöksessä leasingmaksut on kirjattu vuosikuluksi Suomen kirjanpitolainsäädännön mukaisesti.

Likvidit varat

Likvideihin varoihin sisältyvät käteinen raha, pankkitilit ja rahoitusomaisuusarvopaperit.

Rahoitusvälineiden arvostaminen

Rahoitusvälineet on arvostettu käypään arvoon. Rahoitusvälineiden kuten koronvaihtosopimusten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinahintoihin.

Verot

Tuloverot on kirjattu Suomen verolainsäädännön mukaisesti. Laskennallinen verovelka on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa.

Tuloslaskelman liitetiedot

2. LIIKEVAIHTO

Tuhatta euroa	2011	2010
Liikevaihto toimialoittain
Tuotemyynti ja ylläpito	32066	30484
Tuotteiden palvelut	25619	19743
Yhteensä	57685	50227

Liikevaihto markkina-alueittain
Kotimaat	48416	43026
Ulkomaat	9269	7201
Yhteensä	57685	50227

Henkilöstön määrä	2011	2010
Tilikauden aikana keskimäärin	738	512
Tilikauden lopussa	859	595

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan eläkejärjestelyt ovat työeläkelainsäädännön mukaiset.

5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

Tuhatta euroa	2011	2010
Aineettomat hyödykkeet	–3785	–3806
Aineelliset hyödykkeet	–408	–337
Yhteensä	–4192	–4143

3. MATERIAALIT JA PALVELUT

Tuhatta euroa	2011	2010
Ostot tilikauden aikana	–4217	–1112
Varaston muutos	–15	23
Ulkopuolisilta ostetut palvelut	–554	–1550
Yhteensä	–4786	–2639

4. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

Tuhatta euroa	2011	2010
Henkilöstökulut
Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan palkat	–1061	–853
Palkat muu henkilökunta	–26739	–22339
Eläkekulut	–4147	–3827
Muut henkilöstökulut	–1523	–1355
Yhteensä	–33470	–28374

6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

Tuhatta euroa	2011	2010
Vuokrat	–1785	–1550
Matkustus	–1457	–1236
Markkinointi	–2252	–1971
Muut liiketoiminnan kulut	–4384	–4314

Tilintarkastus	–133	–159
Tilintarkastajan todistukset	–4	–2
Veroneuvonta	–3	–17
Muu neuvonta	–40	–13
Tilintarkastusmenot yhteensä	–180	–191

Yhteensä	–10058	–9262

Taseen liitetiedot

7. RAHOITUSTUOTOT JA –KULUT

Tuhatta euroa	2011	2010
Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista
Saman konsernin yrityksiltä	0	3279
Muut korko– ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	2002	3015
Muilta	427	89
Muut korko– ja rahoitustuotot yhteensä	2429	3104
Rahoitustuotot yhteensä	2429	6383

Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	–615	–450
Muille	–390	–322
Muut korko– ja rahoituskulut yhteensä	–1004	–772

Yhteensä	1425	5611

8. VÄLITTÖMÄT VEROT

Tuhatta euroa	2011	2010
Tuloverot tilikaudelta
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	–2375	–2610
Laskennallisten verojen muutos	22	33
Tuloverot aikaisemmilta tilkausilta	0	–2
Yhteensä	–2353	–2579

9. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Tuhatta euroa	2011	2010
Tuotekehitysmenot
Hankintameno 1.1.	9942	7899
Lisäykset	494	252
Fuusio lisäykset	0	1791
Hankintameno 31.12.	10437	9942

Kertyneet poistot 1.1.	–5797	–4081
Fuusion kertyneet poistot	0	–89
Tilikauden poisto	–1620	–1627
Kertyneet poistot 31.12.	–7418	–5797

Tasearvo 31.12.	3019	4145

Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.	2618	2637
Lisäykset	282	105
Fuusio lisäykset	0	22
Vähennykset	–112	–146
Hankintameno 31.12.	2788	2618

Kertyneet poistot 1.1.	–2225	–1931
Fuusion kertyneet poistot	0	–22
Vähennysten kertyneet poistot	72	0
Tilikauden poisto	–241	–272
Kertyneet poistot 31.12.	–2393	–2225

Tasearvo 31.12.	394	393

Tuhatta euroa	2011	2010
Liikearvo/fuusiotappiot
Hankintameno 1.1.	17625	17629
Vähennykset	0	–4
Hankintameno 31.12.	17625	17625

Kertyneet poistot 1.1.	–7748	–5905
Tilikauden poisto	–1843	–1843
Kertyneet poistot 31.12.	–9590	–7748

Tasearvo 31.12.	8035	9877

Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1.	201	104
Lisäykset	280	97
Hankintameno 31.12.	481	201

Kertyneet poistot 1.1.	–103	–39
Tilikauden poisto	–81	–64
Kertyneet poistot 31.12.	–184	–103

Tasearvo 31.12.	297	98

Keskeneräiset muut investoinnit
Hankintameno 1.1.	107	182
Lisäykset	410	140
Vähennykset	–411	–215
Hankintameno 31.12.	106	107

Tasearvo 31.12.	106	107

Keskeneräiset tuotekehitysprojektit
Hankintameno 1.1.	3914	2656
Lisäykset	4067	1506
Vähennykset	–244	–248
Hankintameno 31.12.	7737	3914

Tasearvo 31.12.	7737	3914

Aineettomat hyödykkeet yhteensä	19587	18535

10. AINEELLISET HYÖDYKKEET

Tuhatta euroa	2011	2010
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	4286	3493
Lisäykset	582	615
Fuusion lisäykset	0	178
Vähennykset	–5	0
Hankintameno 31.12.	4863	4286

Kertyneet poistot 1.1.	–3624	–3147
Fuusion kertyneet poistot	0	–139
Vähennysten kertyneet poistot	5	0
Tilikauden poisto	–408	–337
Kertyneet poistot 31.12.	–4027	–3623

Tasearvo 31.12.	836	662

Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	86	78
Lisäykset	7	8
Hankintameno 31.12.	92	86

Tasearvo 31.12.	92	86

Aineelliset hyödykkeet yhteensä	929	748

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet yhteensä	20516	19282

11. SIJOITUKSET

Tuhatta euroa	2011	2010
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1.	17040	18050
Lisäykset	0	52
Vähennykset	0	–1062
Hankintameno 31.12.	17040	17040

Tasearvo 31.12	17040	17040

Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1.	38	38
Hankintameno 31.12.	38	38

Pitkäaikaiset lainasaamiset konserniyrityksiltä
Lainasaamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä	33256	33316

Sijoitukset yhteensä	50334	50394

12. VAIHTO-OMAISUUS

Tuhatta euroa	2011	2010
Aineet ja tarvikkeet	41	55
Yhteensä	41	55

13. PITKÄAIKAISET SAAMISET

Tuhatta euroa	2011	2010
Pitkäaikaiset johdannaiset	0	22
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	0	22

14. LYHYTAIKAISET SAAMISET

Tuhatta euroa	2011	2010
Myyntisaamiset	5949	5594

Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	818	2108
Korkosaamiset	1265	1175

Yhteensä	2083	3283

Siirtosaamiset	753	406
Muut saamiset	338	1816

Siirtosaamisiin sisältyvät suurimmat erät ovat vuokravakuudet, arvio Kelan työterveyshuollon korvauksesta, sekä kulu- ja tuottojaksotukset.

	Tytäryhtiöosakkeet

Yritys	Kotipaikka	Maa	Emon omistusosuus%
NextWare Oy	Espoo	Suomi	100
Basware GmbH	Düsseldorf	Saksa	100
Basware UK Ltd.	Staffordshire	Britannia	100
Basware AB	Tukholma	Ruotsi	100
Basware B.V.	Amsterdam	Alankomaat	100
Basware A/S	Herley	Tanska	100
Basware, Inc.	Delaware	Yhdysvallat	100
Basware SAS	Pariisi	Ranska	100
Basware AS	Oslo	Norja	100
Basware Pty Ltd	Chatswood	Australia	100

15. OMA PÄÄOMA

Tuhatta euroa	2011	2010
Osakepääoma 1.1.	3507	3440
Tilikauden lisäykset	21	67
Osakepääoma 31.12	3528	3507

Osakeanti 1.1.	255	140
Tilikauden lisäykset	27729	2505
Tilikauden vähennykset	–27984	–2390
Osakeanti	0	255

Ylikurssirahasto 1.1.	1118	0
Tilikauden lisäykset	0	1118
Ylikurssirahasto 31.12.	1118	1118

Sidottu oma pääoma 31.12.	4647	4880

Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 1.1.	34263	33058
Osakeanti	27729	1205
Käytetyt osakeoptiot	568	0
Siirrot erien välillä	–200	0
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 31.12.	62360	34263

Voittovarat 1.1.	34228	28517
Osingonjako	–5120	–4100
Siirrot erien välillä	200	0
Tilikauden voitto	4250	9810
Voittovarat 31.12.	33558	34228

Vapaa oma pääoma 31.12.	95917	68491

Oma pääoma 31.12.	100564	73371

Laskelma voitonjakokelpoisista varoista
Tilikauden voitto	4250	9810
Voittovarat	29308	24418
Muut jakokelpoiset varat	62360	34263
Voitonjakokelpoiset varat	95917	68491

16. PAKOLLISET VARAUKSET

Tuhatta euroa	2011	2010
Muut pakolliset varaukset
Uudelleenjärjestelyvaraus	850	0

Yhtiö fokusoi voimakkaammin palveluliiketoimintaan, minkä seurauksena yhtiö tehostaa toimintaansa ja vähentää henkilöstöä kaikissa toiminnoissa ja toimipaikoissa lukuun ottamatta Automatisointipalvelut -toimintoa. Vähennys pyritään toteuttamaan ensisijaisesti tekemällä tarjouksia vapaaehtoisten irtisanoutumisten kannustamiseksi. Varaus odotetaan käytettävän vuoden 2012 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.

17. LASKENNALLINEN VEROVELKA

Tuhatta euroa	2011	2010
Laskennallinen verovelka	0	22

18. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

Tuhatta euroa	2011	2010
Pitkäaikaiset johdannaiset	0	32
Pitkäaikaiset velat saman konsernin yrityksille	177	177
Yhteensä	177	209

20. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT

Tuhatta euroa	2011	2010
Omasta puolesta annetut vakuudet
Yrityskiinnitys	1200	1200

Tytäryritysten puolesta annetut vakuudet
Takaukset	1290	1123

Muut omat vastuut
Leasingvastuut
alle vuoden kuluessa erääntyvät	247	245
myöhempinä vuosina erääntyvät	257	79
Yhteensä	504	324

Muut vuokravastuut
alle vuoden kuluessa erääntyvät	3179	2789
myöhempinä vuosina erääntyvät	5723	6774
Yhteensä	8902	9562

Vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut yhteensä	11897	12210

Arvonlisävero sisältyy ainoastaan autoleasing-vastuisiin. Muut vastuut ovat arvonlisäverottomia.

Vuokrasopimukset ovat tavanmukaisia vuokrasopimuksia. Leasingsopimukset ovat tavanmukaisia leasingsopimuksia eikä niihin liity takaisinlunastusehtoja. Konserni ei ole antanut ulkopuolisten puolesta pantteja, kiinnityksiä tai takauksia.

19. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

Tuhatta euroa	2011	2010
Koroton lyhytaikainen vieras pääoma
Ostovelat	890	996

Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat	559	443
Muut velat	78	42
Yhteensä	637	485

Muut velat	2485	1686
Siirtovelat	6561	6604
Yhteensä	9046	8290
Koroton lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	10573	9771

ja bonus-ja komissiovaraukset 2 045 tuhatta euroa.

Siirtovelkoihin sisältyvät merkittävimmät erät ovat lomapalkkavaraus 3 837 tuhatta euroa

2011	2010

0	3550
0	3550

10573	13322

Voitonjakoehdotus

Tilikauden 2011 lopussa konsernin emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 95 917 650,04 euroa.

Baswaren hallitus esittää yhtiökokoukselle, että vuodelta 2011 maksettaisiin osinkoa 0,41 euroa osakkeelta (2010: 0,40 euroa). Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Hallituksen päätöksen mukaan osingonjaon täsmäytyspäivä on 21.2.2012. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinko maksetaan täsmäytysajan päätyttyä 28.2.2012.

Espoossa 24. päivänä tammikuuta 2012

Hannu Vaajoensuu, Hallituksen puheenjohtaja Pentti Heikkinen Ilkka Toivola Esa Tihilä, Toimitusjohtaja Sakari Perttunen Eeva Sipilä

Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 24. päivänä tammikuuta 2012 Ernst & Young Oy KHT-Yhteisö

Heikki Ilkka KHT

Tilintarkastuskertomus

Basware Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Basware Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2011. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilin-Heikki Ilkka KHT

päätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 24. tammikuuta 2012

Ernst & Young Oy KHT-yhteisö

Konsernin tuloslaskelma vuosineljänneksittäin

Tuhatta euroa	1–3/2011	1–3/2010	4–6/2011	4–6/2010	7–9/2011	7–9/2010	10–12/2011	10–12/2010

LIIKEVAIHTO	26058	23132	27280	26612	24185	23202	30227	30149

Liiketoiminnan muut tuotot	42	50	41	55	43	43	46	42

Materiaalit ja palvelut	–1948	–1288	–1727	–1754	–1933	–1593	–2179	–1760
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	–14738	–13703	–16004	–15184	–13293	–11959	–17539	–16491
Poistot ja arvonalentumiset	–1237	–1236	–1279	–1309	–1270	–1294	–1218	–1278
Liiketoiminnan muut kulut	–5219	–4818	–5478	–5414	–4694	–4991	–5883	–5725
Liikevoitto	2957	2136	2832	3006	3038	3408	3454	4937
%	11,3 %	9,2 %	10,4 %	11,3 %	12,6 %	14,7 %	11,4 %	16,4 %

Rahoitustuotot	51	116	125	4	102	–59	232	141
Rahoituskulut	–77	–111	–53	–58	–115	42	–213	–239
Voitto ennen veroja	2930	2142	2904	2953	3024	3391	3473	4839
%	11,2 %	9,3 %	10,6 %	11,1 %	12,5 %	14,6 %	11,5 %	16,1 %

Tuloverot	–662	–560	–742	–811	–723	–697	–533	–926
KATSAUSKAUDEN VOITTO	2268	1582	2162	2142	2301	2694	2940	3913
%	8,7 %	6,8 %	7,9 %	8,0 %	9,5 %	11,6 %	9,7 %	13,0 %

Tunnusluvut 2007–2011 IFRS

Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Tuhatta euroa	2011	2010	2009	2008	2007

Liikevaihto	107750	103094	92654	86098	73270
Liikevaihdon kasvu, %	4,5 %	11,3 %	7,6 %	17,5 %	22,2 %
EBITDA	17284	18604	16280	11722	10102
% liikevaihdosta	16,0 %	18,0 %	17,6 %	13,6 %	13,8 %
Liikevoitto ennen IFRS-poistoja	14290	15691	13788	9730	8224
% liikevaihdosta	13,3 %	15,2 %	14,9 %	11,3 %	11,2 %
Liikevoitto	12280	13487	11824	8679	7512
Liikevoiton kasvu, %	–8,9 %	14,1 %	36,2 %	15,5 %	–7,0 %
% liikevaihdosta	11,4 %	13,1 %	12,8 %	10,1 %	10,3 %
Tulos ennen veroja	12332	13325	11590	8410	7704
% liikevaihdosta	11,4 %	12,9 %	12,5 %	9,8 %	10,5 %
Tilikauden tulos	9671	10331	9074	6585	4112
% liikevaihdosta	9,0 %	10,0 %	9,8 %	7,6 %	5,6 %

Oman pääoman tuotto, %	11,6 %	16,7 %	17,2 %	13,7 %	8,9 %
Sijoitetun pääoman tuotto, %	14,9 %	20,1 %	18,8 %	16,6 %	16,2 %
Korollinen vieras pääoma	682	3582	9230	13283	4334
Likvidit varat	42977	13822	12210	8777	7041
Nettovelkaantumisaste, %	–42,3 %	–15,3 %	–5,3 %	9,3 %	–5,7 %
Omavaraisuusaste, %	81,9 %	73,3 %	64,8 %	59,5 %	70,0 %
Taseen loppusumma	121966	91470	87287	81909	67722

Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin *)	6331	4567	7448	12476	12599
% liikevaihdosta	5,9 %	4,4 %	8,0 %	14,5 %	17,2 %
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	2014	970	2047	1007	928
% liikevaihdosta	1,9 %	0,9 %	2,2 %	1,2 %	1,3 %
Tutkimus- ja kehitysmenot	16489	14883	14781	15518	13172
% liikevaihdosta	15,3 %	14,4 %	16,0 %	18,0 %	18,0 %
T&K henkilöstö kauden lopussa	311	239	195	171	152

Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana	1058	845	747	689	580
Henkilöstö kauden lopussa	1182	913	761	731	658
Henkilöstön kasvu, %	29,5 %	20,0 %	4,1 %	11,1 %	24,6 %

*) Sisältää yritysostot ja aktivoidut tuotekehitysmenot

Konsernin osakekohtaiset tunnusluvut

	2011	2010	2009	2008	2007

Tulos/osake (laimentamaton), euroa	0,76	0,90	0,80	0,56	0,36
Tulos/osake (laimennettu), euroa	0,76	0,89	0,80	0,56	0,36
Oma pääoma/osake, EUR	7,72	5,74	4,93	4,24	4,12
Emoyrityksen omistajille kuuluva
oma pääoma/osake, EUR	7,76	5,78	4,97	4,24	4,12
Osinko/osake, EUR	0,41*	0,40	0,36	0,23	0,15
Osinko/tulos, %	53,8 %	44,6 %	45,2 %	40,8 %	41,6 %
Efektiivinen osinkotuotto, %	2,5 %	1,6 %	2,5 %	3,5 %	1,5 %
Hinta/voitto-suhde (P/E)	21,57	27,58	18,21	11,68	27,89

Osakeantioikaistu tilikauden
alin kurssi	14,95	15,00	6,60	6,00	9,50
ylin kurssi	28,10	24,80	14,66	10,45	14,00
keskikurssi	21,58	19,27	10,79	7,53	12,03
päätöskurssi	16,45	24,75	14,52	6,59	10,00

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.	12931229	11690024	11468124	11468124	11468124
Osakekannan markkina-arvo 31.12., euroa	211737063	287093169	165206004	75301011	114681240

Vaihdettujen osakkeiden osakeanti oikaistu lukumäärä	5079523	2131071	2038565	2298467	2761995
% keskimääräisestä osakemäärästä	40,1 %	18,5 %	17,9 %	20,1 %	24,1 %
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
laimentamaton	12679281	11513690	11381905	11463307	11468124
laimennettu	12686792	11585155	11381905	11463307	11468124

*) Hallituksen esitys yhtiökokoukselle

Tunnuslukujen laskentakaavat

Oman pääoman tuotto (ROE), % (Voitto tai tappio ennen veroja – verot) x 100 Oma pääoma + vähemmistöosuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä (keskiarvo)

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % (Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut) x 100 Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo)

Nettovelkaantumisaste, % (Korollinen vieras pääoma – rahat ja pankkisaamiset) x 100 Oma pääoma + vähemmistöosuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä

Omavaraisuusaste, % (Oma pääoma + vähemmistöosuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella (lykätyllä) verovelalla vähennettynä) x 100 Taseen loppusumma – saadut ennakot

Tulos/osake Tilikauden voitto Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma / osake Oma pääoma sisältäen vapaaehtoiset varaukset ja poistoeron laskennallisella verovelalla vähennettynä Tilikauden lopussa olevien osakkeiden osakeantioikaistu määrä

Osinko/osake Kokonaisosinko Tilikauden lopussa olevien osakkeiden osakeantioikaistu määrä – omat osakkeet

Osinko/tulos, % Osakekohtainen osinko x 100 Osakekohtainen tulos

Efektiivinen osinkotuotto, % Osinko/osake x 100 Osakeantioikaistu tilikauden viimeisen kauppapäivän kurssi

Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) Osakeantioikaistu tilikauden viimeisen kauppapäivän kurssi Tulos/osake

Osake ja osakkeenomistajat

Osake

Basware osake on ollut kaupankäynnin kohteena Helsingin Pörssissä 29.2.2000 alkaen. Osakkeen listautumishinta oli 5,70 euroa. Yhtiö siirtyi 19.10.2004 pörssin Päälistalle ja yhtiön osake on listattu Informaatioteknologia-toimialaluokassa. Baswaren tunnus Helsingin Pörssissä on BAS. Yhtiöllä on yksi osakesarja, jonka kaupankäyntitunnus on BAS1V.

Vuoden 2011 lopussa Baswaren liikkeelle laskemien osakkeiden kokonaismäärä oli 12 931 229 kappaletta (11 690 024 kpl). Niiden kirjanpidollinen vasta-arvo on 0,30 euroa osakkeelta. Yksi osake vastaa yhtä ääntä yhtiökokouksessa ja kaikilla osakkeilla on yhtenäiset oikeudet osinkoon.

Osakepääoma

Baswaren osakepääoma oli vuoden 2011 lopussa 3 528 368,70 euroa.

Osakekurssi ja -vaihto

Vuonna 2011 yhtiön osakkeen ylin kurssi oli 28,10 euroa (24,80 euroa), alin 14,95 euroa (15,00 euroa) ja päätöskurssi 16,45 (24,75 euroa). Tilikauden keskikurssi oli 21,58 euroa (19,27 euroa).

Varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antamista valtuutuksista ja muista päätöksistä on annettu erillinen pörssitiedote 17.2.2011.

Optio-ohjelmat

Baswarella vuonna 2011 päättyneet optio-ohjelmat.

Optio-ohjelma 2006

Basware Oyj:n hallitus päätti yhtiökokouksen 15.2.2006 antaman valtuutuksen nojalla antaa optio-oikeuksia Basware-konsernin avainhenkilöille. Optio-oikeuksia annetaan yhteensä 300 000 kappaletta ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä 300 000 Basware Oyj:n osaketta. Vuoden 2006 optio-ohjelman optiotodistukset oli jaettu kolmeen sarjaan, joista voimassaolevia sarjoja on yksi, merkintäaika on 1.4.2010–31.3.2011. Osakkeiden merkintähinta vastaa yhtiön osakkeen kaupankäynnillä painotettua keskiarvoa porrastetusti vuoden 2008 tammi-maaliskuussa. Optio-ohjelman ehdot julkaistiin pörssitiedotteella 10.4.2006.

Optio-ohjelma 2007

Baswaren yhtiökokous 26.2.2007 hyväksyi uuden optio-ohjelman. Optio-ohjelman perusteella voidaan antaa konsernin palveluksessa oleville avainhenkilöille enintään 200 000 optio-oikeutta, joista kukin oikeuttaa merkitsemään yhden Basware Oyj:n osakkeen. Optiotodistukset oli jaettu kahteen sarjaan, joista voimassaolevia sarjoja on yksi, merkintäaika on 1.4.2010–31.3.2011. Osakkeiden merkintä-hinta vastaa yhtiön osakkeen kaupankäynnillä painotettua keskiarvoa porrastetusti vuoden 2008 tammi-maaliskuussa. Vuoden 2007 optio-ohjelman ehdot on julkaistu pörssitiedotteena 26.2.2007.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Baswaren hallitus päätti 11.3.2009 Basware-konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2009, 2010 ja 2011. Hallitus päättää kunkin ansaintajakson ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet erikseen kunkin ansaintajakson alussa.

Järjestelmän palkkio ansaintajaksolta 2009 perustuu Baswarekonsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Palkkio ansaintajaksolta 2009 maksettiin joulukuussa 2011 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut.

Ansaintajakson 2009 kohderyhmään kuuluivat Baswaren johtoryhmän jäsenet. Ansaintajakson 2009 perusteella maksettavat palkkiot vastasivat yhteensä 61 250 Basware Oyj:n osaketta (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Kannustinjärjestelman ehdot julkaistiin pörssitiedotteena 12.3.2009.

Ansaintajakson 2010 kohderyhmään kuuluvat Baswaren johtoryhmän jäsenet. Ansaintajakson 2010 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 72 000 Basware Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Kannustinjärjestelman ehdot julkaistiin pörssitiedotteena 12.3.2009.

Ansaintajakson 2011 kohderyhmään kuuluvat Baswaren johtoryhmän jäsenet. Ansaintajakson 2011 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 94 350 Basware Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Kannustinjärjestelman ehdot julkaistiin pörssitiedotteena 12.3.2009.

Osakkeenomistajat

Yhtiöllä on hallussaan 59 675 kappaletta Basware Oyj:n osaketta, mikä vastaa 0,5 % yhtiön kaikista osakkeista.

Basware Oyj:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 12.4.2011 Basware Oyj:n optio-ohjelmilla tehdyt 40 400 osakkeen merkinnät. Kyseiset osakemerkinnät perustuivat yhtiön 2006 -optio-ohjelman C-sarjan optiotodistuksiin (19 400 osaketta) sekä 2007 optio-ohjelman E-sarjan optiotodistuksiin (21 000 osaketta). Baswaren optioohjelmien viimeinen merkitsemispäivä oli 31.3.2011.

Katsauskauden aikana Basware teki 5 liputusilmoitusta, kun Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n omistus Basware Oyj:ssä ylitti 5

prosenttia 22.2.2011, kun Kirsi Eräkankaan omistus Basware Oyj:ssä alitti 5 prosenttia 15.2.2011 ja kun Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n omistus Basware Oyj:ssä alitti 5 prosenttia 2.2.2011. Basware teki liputusilmoituksen, kun Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy ilmoitti 11.4.2011, että Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n omistus Basware Oyj:ssä alitti 5 prosenttia 24.3.2011. Basware teki liputusilmoituksen, kun Keskinäinen Vakuutusyhtiö Ilmarinen ilmoitti 7.6.2011, että Keskinäinen Vakuutusyhtiö Ilmarisen omistus Basware Oyj:ssä ylitti 10 prosenttia 7.6.2011.

Omistusjakauma suuruusluokittain 31.12.2011

Osakkeiden määrä	Omistajia kpl	Osakkeita, kpl	Äänimäärä %
1-100	12472	292753	2,3
101-1 000	2227	670307	5,2
1 001-10 000	258	644894	5,0
10 001-100 000	34	1315902	10,2
100 001 +	26	10007373	77,4
Yhteensä	15017	12931229	100,0

Omistusjakauma sektoreittain 31.12.2011

	Omistajien määrä	Osakkeita ja ääniä	%
Yritykset	547	798881	6,2
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	35	2397499	18,5
Julkisyhteisöt	7	2775129	21,5
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	43	381937	3,0
Kotitaloudet	14334	4959532	38,4
Ulkomaat	40	15290	0,1
	15006	11328268	87,6
Hallintarekisteröidyt	11	1602961	12,4
Yhteensä	15017	12931229	100,0

Suurimmat osakkeenomistajat

31.12.2011		Osakkeita, kpl	Ääniä, %

1	Ilmarinen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö	1590000	12,3
2	Sihvo, Ilkka	881675	6,8
3	Eräkangas, Kirsi	827300	6,4
	Eräkangas, Kirsi	576900	4,5
	Eräkangas, Lotta	250400	1,9
4	Vaajoensuu, Hannu	673800	5,2
	Havacment Oy	266500	2,1
	Vaajoensuu, Hannu	323500	2,5
	Vaajoensuu, Matias	83800	0,6
5	Perttunen, Sakari	665900	5,1
6	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	530000	4,1
7	Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap	387585	3,0
8	Pensionsförsäkringsaktiebolaget Veritas Eläkevakuutusosakeyhtiö	377782	2,9
9	Fondita Nordic Micro Cap Sijoitusrahasto	355000	2,7
10	Op-Suomi Pienyhtiöt	325000	2,5
11	Pöllänen, Antti	299023	2,3
	Pöllänen, Antti	299023	2,3
12	Valtion Eläkerahasto	256000	2,0
13	Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva	223790	1,7
14	Sijoitusrahasto Aktia Capital	208313	1,6
15	Op-Delta -Sijoitusrahasto	202500	1,6
16	Fim Fenno Sijoitusrahasto	181243	1,4
17	Perttunen, Meimi	175400	1,4
18	Ahonen, Asko	168736	1,3
19	Fim Forte Sijoitusrahasto	150000	1,2
20	Vakuutusosakeyhtiö Henki-sampo	116371	0,9
	20 suurinta omistajaa yhteensä	8595418	66,5
	Hallintarekisteröidyt yhteensä	1602961	12,4
	Muut	2732850	21,1
	Yhteensä	12931229	100,0

Osakkeenomistajien tiedot perustuvat Suomen Arvopaperikeskuksen Oy:n ylläpitämään Basware Oyj:n osakasluetteloon.

LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA

Päiväkirja atk-tulostuksena Myyntireskontra atk-tulostuksena Pääkirja atk-tulostuksena Ostoreskontra atk-tulostuksena

Tietoja osakkeenomistajille

Baswaren osake

Baswaren osakkeet noteerataan Helsingin Pörssin Päälistalla, toimialaluokassa Informaatioteknologia, sarjassa keskisuuret yhtiöt. Kaupankäynti Päälistalla alkoi 19. lokakuuta 2004. Tätä aiemmin Baswaren osake oli kaupankäynnin kohteena pörssin NM-listalla.

Kaupankäyntitunnus	BAS1V
ISIN-koodi	FI0009008403
Pörssierän koko	100
Kirjanpidollinen vasta-arvo	0,30 euroa
Listautumishinta 29.2.2000	5,70 euroa
Päätöskurssi 31.12.2011	16,45 euroa

Varsinainen yhtiökokous

Basware Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 16.2.2012 klo 14:00 Musiikkitalossa, osoitteessa Mannerheimintie 13a, Helsinki.

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon viimeistään 6.2.2012.

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiökokoukseen viimeistään 13 helmikuuta klo 10.00 mennessä joko

» Internetissä, osoitteessa www.basware.fi/sijoittajat
» puhelimitse numeroon 020 770 6867 (arkisin klo 09:00-16:00) tai
» kirjeitse osoitteella Basware Oyj, PL 97, 02601 Espoo (kuoreen merkintä "yhtiökokous")

Yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat kerrotaan yhtiökokouskutsussa, joka julkaistaan pörssitiedotteena ja Baswaren kotisivujen sijoittajaosiossa internetissä, osoitteessa www.basware.fi/sijoittajat.

Osinko

Baswaren hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2011 maksetaan osinkoa 0,41 euroa osakkeelta. Mikäli hallituksen esitys hyväksytään, osinko maksetaan osakkeenomistajille, jotka on merkitty täsmäytyspäivänä 21.2.2012 Suomen Arvopaperikeskus Oy:n pitämään osakasluetteloon. Osingon maksupäivä on 28.2.2012.

Vuoden 2012 taloustiedotus

Basware Oyj:n julkaisee osavuosikatsaukset vuonna 2012 seuraavasti:

» tammi-maaliskuu 2012 (Q1) torstaina 16.4.2012
» tammi-kesäkuu 2012 (Q2) keskiviikkona 11.7.2012
» tammi-syyskuu 2012 (Q3) keskiviikkona 10.10.2012

Osavuosikatsaukset laaditaan IAS 34 osavuosikatsaukset –standardin mukaisesti.

Osavuosikatsaukset ja pörssitiedotteet ovat saatavilla Baswaren sijoittajasivuilla internetissä, osoitteessa www.Basware.fi/sijoittajat. Sivujen kautta voi myös liittyä Baswaren pörssitiedotteiden sähköpostijakelulistalle.

Osoitteenmuutokset

Osakkeenomistajan osoitteen muuttuessa pyydämme ilmoittamaan uuden osoitteen sille arvoosuusrekisterin pitäjälle, jonka hoidossa osakkaan arvo-osuustili on.

POHJOIS-AMERIKKA	ALANKOMAAT	ISO-BRITANNIA	RANSKA	NORJA	RUOTSI
BaIncsware,	BaB.V.sware	BaUK Ltd.sware	BaSASsware	BaASsware	BaABsware
Ridgd,ite60Loe RSu301ngoa	esinkJoGe701opweg	leyad7 HRoux	duénéral Fo7,Gruey	eieDrn 288ammensv	stalundsvGuäg141 Avsen
StamfordCT06902,	1096 AZ Aterdamsm	SuRerchParkrreysea	75008 Paris	P.O. B241 Lilleakoxer	16751Bromma
USA	The Netherldsan	Guildford,SuGU2 7RErrey	France	0216Oslo	Sweden
h.203 4877900Pu+1	h.+31 20 8508020Pu	ited KingdoUnm	h.+33 1400 81820Pu	rjaNo	h.6 85000Pu+45 744
Faksi +1 203487 7950	Faksi +3120850 8085	Puh.+44845 6711953	Faksi+33 1400 81830	Puh.+47 233703 00	Faksi +468505 74499
w.bwwasware.com	w.b.nlwwasware	Faksi +44845671 1955	w.b.frwwasware	Faksi+47 23370301
		w.b.ukwwasware.co			Falatan 2ug
			SAKSA	lvoerdalsi 31Har Heyve	alu791 71 Fn
		Mahestencr:	BaGmbHsware	8626Mo iRana	Sweden
		No. 1Booths Park	Roßstr.96	Puh.+47 233703 00	Puh.+46 8505 74400
		ChelfordadRo	406 Düsseldorf47	Faksi7 23370301+4	Faksi +46850995 744
		Knutsford,WA168GS	Germany	w.bwwasware.no
		ited KingdoUnm	h.Pu+49 211 415595 50
		Puh.+44 845671 1953	Faksi+49 211 415595 79
		Faksi+44 845671 1955	w.b.dewwasware

ÄÄKPONTTORI	OULU	ÄJÄVEN	INTIA	AUSTRALIA	SINGAPORE
BaOyjsware	Seänkatu 20p	BaOyj:nedustustswareo	BaCorationswarerpo	BaPtLTDswarey	BaCorationswarerpo
PL97	ulu90100O	lsinki HinHeMoousescow	Intiansivuliike()	l 15Leve	Sinsivuliike()gaporen
02601 Espoo	Puh.09879 171	/4,Rostovsk12y per.	Rajiv Gdhi ITParkan	67Albert Avenue	9 PRoadenang,
Linitustie 2Bno	Faksi 08 5513976	119121Moscow	(DLF Buildin)g	ChatsodNSW2067wo	#08-08 ParkMall
Celloke-rannus		ssiRua	ThirdFlTor Fweoor,	straliAua	Sin238459gapore
Puh.09879 171	PORI	Puh.+ 7499 2481673	Chdigarhan	Puh.+61 2862 25850	Puh.+65 633206 78
Faksi020 934101 23	linnkatuIso22Bna	Faksi +7499 2480658	India 160001	Faksi +612 862258 99	Faksi +65633 45981
	28100Pori		Puh.+91 172 3012020
TAMPERE	h.Pu09879 171		Faksi+91 172 3012019
Pyhäjärvkatu 5Ben	w.b.fiwwasware
33200 Tampere
h.09879 1Pu71
Faksi 020934 10001

AI assistant

Basware Oyj — Annual Report 2011

3257_rns_2012-01-26_d873e4df-bd20-4174-a888-225c059072d6.pdf

Muutosten vuosi

Basware lyhyesti

TALOUSPROSESSIEN AUTOMATISOINTITUOTTEET JA -PALVELUT

KANSAINVÄLINEN PALVELUYHTIÖ

VANKKAA KOKEMUSTA

LUOTETTAVA PÖRSSIYHTIÖ

Sisältö

Vuosi 2011 lyhyesti Muutoksessa ohjelmistotalosta palveluyhtiöksi

AVAINLUVUT

2007 20082009 2010 2011

LIIKEVAIHTO (TUHATTA EUROA)

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUSMuutosten ajassa

FOKUSOINTI STRATEGIAAN

Liiketoimintaprosessit ovat automatisoituja ja sähköisessä muodossa

Huippuammattilaisten tutkimusja kehitystyötä

AUTOMATISOINTIPALVELUT

Skannauspalvelut

Verkkolaskutus

Katalogit

Aktivointipalvelut

Tulostuspalvelut

Hankintasanomien välitys

InvoiceReady

InvoiceOut

HANKINTATOIMI

Hankintojen hallintatuote

Sopimusten elinkaaren hallintatuote

RFx-kilpailutustyökalu

Katalogit

LASKUAUTOMAATIO

Ostolaskujen automaattinen käsittely, Basware Invoice Processing (IP)

Toistuvaislaskujen täsmäytys, Basware Contract Mathing (CM)

Tilausten ja ostolaskujen täsmäytys, Basware Order Matching (OM)

Matkanhallintaratkaisu

LOKAALITUOTTEET

Maksuautomaatio

Suunnittelu, raportointi ja konsernitilinpäätös

AUTOMATISOINTIPALVELUIDEN TRANSAKTIOMÄÄRIEN KASVU

Kyvykkäiden työntekijöiden palveluyritys

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ

Ympäristö- ja Yhteiskuntavastuu

YMPÄRISTÖJOHTAMISJÄRJESTELMÄN AUDITOINTI

BASWAREN ARVOT

HANNU VAAJOENSUU

s. 1961, KTM

Keskeinen työkokemus:

Keskeiset luottamustehtävät:

PENTTI HEIKKINEN

Keskeinen työkokemus:

Keskeiset luottamustehtävät:

SAKARI PERTTUNEN

Keskeinen työkokemus:

EEVA SIPILÄ

Keskeinen työkokemus:

ILKKA TOIVOLA

Keskeinen työkokemus:

PEKKA LINDFORS Senior Vice President, Volume Sales

Keskeinen työkokemus:

ESA TIHILÄ

Keskeinen työkokemus:

Luottamustehtävät:

STEVE MUDDIMANSenior Vice President, Global Marketing

Keskeinen työkokemus:

MATTI RUSI Senior Vice President, Support

Keskeinen työkokemus:

MARI HEUSALA Senior Vice President, HR&Dev

Keskeinen työkokemus:

Johtoryhmä

Johtoryhmä

Keskeinen työkokemus:

Keskeinen työkokemus:

Keskeinen työkokemus:

Nykyiset luottamustehtävät:

Keskeinen työkokemus:

Keskeinen työkokemus:

Nykyiset luottamustehtävät:

TOIMIELINTEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT

Basware Oyj Annual Report 2011