Basware lyhyesti Basware Oyj on johtava kansainvälinen ohjelmistotalo, joka kehittää ratkaisuja organisaatioiden talousprosessien automatisoimiseksi hankinnasta maksuun. Baswaren ohjelmistoratkaisut automatisoivat osto- ja matkalaskujen käsittelyä sekä tehostavat hankintojen hallintaa. Yhtiön talousohjauksen ratkaisut kattavat liiketoiminnan eri osa-alueet suunnittelusta raportointiin. Basware Automatisointipalvelut –liiketoiminta perustuu asiakasyrityksen automaatiotason nostoon ja paperilaskujen muuttamiseen sähköiseen muotoon.

Helppokäyttöiset ohjelmistot tuovat kustannussäästöjä tehostamalla prosesseja, parantavat prosessien läpinäkyvyyttä ja säännöstenmukaisuutta. Ohjelmistojen tuotekehitys tehdään aina tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa.

Basware on Hankinnasta maksuun –ratkaisujen (P2P) johtava toimittaja maailmanlaajuisesti ja yhtiön tavoitteena on nousta myös verkkolaskutoiminnan johtavaksi yhtiöksi maailmassa.

Basware on perustettu vuonna 1985 ja sen osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Espoossa ja sillä on yhteensä 20 toimistoa Euroopassa, Yhdysvalloissa sekä Aasian ja Tyynenmeren alueella.

Vuosi 2010 lyhyesti Kehittymässä ohjelmistotalosta palveluyhtiöksi AVAINLUVUT

Vu i 2 01 0 l hy ti os y es	Vu i 2 01 0 o li B rel le nis tu t os as wa on nu	ntt ia liik aih do sta ja k oi 3, 9 ntt ia ntt ia ja se ev asv pro se pro se	Sk din ia- an av seg	nti ssä 3 0, 5 me
h i t t K	ö o äs ä p ja hti n k eh itt aik all ise sta y ym s	od 20 10 aik ntt ia. Su vu en an a. pro se	i-s nti n l om eg me	iike iht o k oi va asv
ä ä e y m s s	oh je lm ist ota los ta ka ain äli sti ns se v	6, 2 p ttia ros en ,	Sk din ian 8, an av	8 p ttia Eu ros en - ,
h l i t t l t	tu tet uk si lve luy hti ök si. nn us pa	Lii kev aih do sta li 5 4, 8 ntt ia tul i k in- n 1 4, 1 p y pro se an sa roo pa	ttia ja t-s ros en m uu	nti n 3 1, 5 eg me
j o e m s o a o s a		lisi stä to im inn ois ta ja ka att i ntt ia. vä nn av uu s pa ran pro se
ö l l h t i k i		im ak kai in Eu nti ssä 50 2 vo mm roo pp a-s eg me ,
p a e s v u y	n li ike toi nta ko ost tu ote tä, Ba mi nis sw are uu my yn	AV AI NL UV UT
	llä ido sta ko lto inn ist ja tom ati int i p nsu a au so y ,
	lve lui sta . B n t tem nti ko ost ha pa asw are uo yy uu n	Tu ha tta eu roa	20 10	20 09
	kin sta ak ( rch to P) -tu Pu Pa P2 na m su un ase o y,
	tep erh stä ja in Su ark kin oit ist ee va om ess a m av a tal ksu tom tio tuo tte ist	Lii kev aih to	10 3 0 94	92 65 4
	hja j ou so us- a ma au aa a. Yh tiö ort oit at rkk ina -al et at Su n r av ma ue ov o	Lii kev aih do n k u % asv	11, 3 %	7, 6 %
	ap mi Sk din ia, Eu a j t a lue et. Y h an av roo a m uu	Lii kev oit to	13 48 7	11 8 24
	pp , tiö alv elu kse ol i v de n 2 010 lo 91 3 n p ssa uo pu ssa	kev oit ka Lii u % on sv	14 1 % ,	36 2 % ,
	ty ön tek ij ää jo ist a 5 4, 9 p ttia ty ös ke nte lee ros en ,	% liik aih do sta ev	13 1 % ,	12, 8 %
	ul ko ole lla Su om en pu	Tu los ja en ne n v ero	13 32 5	11 5 90
		% liik aih do sta ev	12 9 % ,	12, 5 %
	n l iike iht si ttia ja ol i Ba 11, 3 p sw are va o n ou ros en	Til ika ud tu los en	10 33 1	9 0 74
	103 09 4 t uh att Yh tiö n l iike itto ol i 13 a e uro a. vo	liik aih do sta % ev	10 0 % ,	9, 8 %
	48 7 t uh att a j e k oi 14, 1 p ttia a e uro a s asv ros en	Ka inv äli n l iike toi mi s li ike ihd ost nsa se nn an os uu va a	54 8 % ,	54 2 % ,
	Os ak ek oh tai n t ulo li 0 90 ja usi ne s o eu roa se no ,	Lii ket oim inn ha vir ta an ra	12 22 0	14 73 2
	12, 6 p ttia ros en	Om ää tu ott o % an p om an	16 7 % ,	2 % 17,
		Sij oit etu ää tu ott o % n p om an	20 1 % ,	18, 8 %
	Vu 20 10 im ak kai in kas i B on na vo mm vo asw are	ha rat *) Ra va	13 82 2	12 210
	tom ati int lve lut ka liik aih Au ipa jon so os uu s ev ,	Ne tto lka tum isa ste % ve an	-15 3 % ,	-5, 3 %
	do sta ol i 12 ttia uto tis oin tip alv elu t 1 p . A ros en ma ,	tki s- j a k eh ity ot Tu mu sm en	14 88 3	14 78 1
ÖR sku tom tio P SS ITI ED OT E: La au aa -	kas i 5 6, 0 ntt ia 20 10. Y llä ito vo pro se vu on na p	% liik aih do sta ev	14 4 % ,	16, 0 %
rat kai lle su su ure	tuo tot k oiv at ntt ia ja oli t 3 11, 8 2, 3 asv pro se va	T& K h kilö stö 31 .12 en	23 9	195
0 8 0 3 0 1 teo llis lan hti öll uu sa y e	ntt ia liik aih do sta Ko lto int itu oto t pro se ev nsu	nk ilö stö 31 .12 He	91 3	76 1
Yh dy lto ihi sva n	oli t 3 ttia lii kev aih do sta ja ka iva t 1, 7 p va ros en svo	/os Tu los ak e, e uro a	0, 90	0, 80
	4, 9 p ttia . T tem nti do sti 23 9 p ros en uo yy m uo ro ,	/os ak Om ää a p om a e, e uro a	5, 78	4, 97

vuosikertomus 20105

Toimitusjohtajan katsaus 2010

Vuonna 2010 olemme luoneet uutta monipuolistamalla tarjontaamme ja

jatkaneet perinteitä kasvamalla vankasti ja vakaasti. Liikevaihtomme ylitti 100 miljoonaa euroa ensimmäisen kerran yhtiön historiassa ja liikevoittomme oli 13,1 prosenttia liikevaihdosta. Olemme kehittymässä kotimaassa toimivasta ohjelmistotalosta kansainväliseksi palveluyritykseksi. Liikevaihdostamme yli 54,8 prosenttia muodostui kansainvälisistä toiminnoista. Automatisointipalvelutliiketoiminta kasvoi 56,0 prosenttia. Osakekohtainen tulos nousi 0,90 euroon.

MONIPUOLINEN TUOTETARJONTA

Basware innovoi ja kehitti vuonna 1997 nykyisen maailmalla tunnetun laskuautomaatiokonseptin. Vuonna 2009 yhtiö loi uuden Basware Automatisointipalvelut -liiketoiminnan, jonka toimintaperiaatteena on muuttaa asiakkaan paperiset laskut kokonaan sähköiseen muotoon. Liiketoiminta sisältää paperilaskujen ja -asiakirjojen skannauksen eli muuttamisen sähköiseen muotoon, niiden välittämisen Baswaren verkossa, aktivointipalvelut sähköiseen laskutukseen siirtymiseksi ja verkkolaskutuksen. Verkkolaskutus liittyy kiinteästi laskuautomaation kehit tymiseen. Tarjoamme näitä osa-alueita myös palveluna, jolloin asiakas voi keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa ja ulkoistaa koko hankin-

tatoimen. Basware Automatisointipalvelut -liiketoiminta kasvoi 56,0 prosenttia vuonna. Vuonna 2010 solmimamme sopimukset suurten kansainvälis ten yhtiöiden kanssa luovat hyvän perustan ja odotamme kasvun jatkuvan samalla tasolla myös vuonna 2011. Verkkolaskutuksen käyttöaste on Skandinavian ulkopuolella vielä alhainen, mikä luo pohjan yhtiömme tulevaisuuden kasvulle. Baswaren koko liiketoiminta tukee yhtiön näkemystä siitä, että yritysten paperilaskuista tulee tarpeettomia. Tavoitteenamme on nousta verkkolaskujen johtavaksi toimijaksi maailmassa.

Automatisointipalveluiden välittämä transaktiovolyymi kasvoi vuoden aikana 9,6 miljoonasta 13,6 miljoonaan. Transaktiovolyymi tulee kasvamaan edelleen sitä mukaa, kun kansainvälisten asiakasyritysten sähköiset laskut siirtyvät enenevässä määrin Baswaren verkkoon. Tulemme panostamaan Automatisointipalveluiden kehittämiseen ja globaalien asiakkuuksien hankintaan.

Yhtiöllä on skannauspalvelupisteitä useissa maissa ja skannauksen osuus Basware Automatisointipalvelut –liiketoiminnan kasvussa on merkittävä. Markkinat ovat ottaneet hyvin vastaan myös Baswaren Software as a Service (SaaS) –palvelukonseptin, joka mitoitetaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Baswaren Standard SaaS –niminen konsepti sisältää hankintatoimen ja laskuautomaation ja Basware Premium SaaS –konsepti koko hankinnasta maksuun prosessin. Lisäksi lanseerasimme vuonna 2010 pienille ja keskisuurille yrityksille suunnatun InvoiceReady-nimisen palvelukonseptin ensin Pohjois-Amerikan markkinoilla ja loppuvuodesta Euroopassa. Palveluiden merkitys osana tarjontaamme on edelleen vahvistumassa.

Liikevaihtomme ylitti 100 miljoonaa euroa ensimmäisen kerran yhtiön historiassa

KANSAINVÄLISIÄ TOIMINTOJA JA ASIAKKUUKSIA

Vuoden aikana solmimme ennätysmäärän kauppoja suurten, kansainvälisten yritysten kanssa. Sopimukset ovat usean vuoden mittaisia ja tuovat liikevaihtoa myös tuleville vuosille. Tämä on osoitus vankasta kansainvälisestä kilpailukyvystämme. Monet jo nykyiset asiakkaat solmivat lisäkauppoja, mikä on todiste korkeasta asiakastyytyväisyydestä. Kansainvälisen liiketoiminnan osuus liikevaihdostamme oli 54,8 prosenttia ja se on kasvanut tasaisesti.

Intian toimipisteemme on laajentunut voimakkaasti vuoden aikana ja se on toiseksi suurin toimistomme yhtiön pääkonttorin jälkeen. Intian

Kehittymässä ohjelmistotalosta kansainväliseksi palveluyritykseksi.

toimipisteessä on tuotekehitystä, laskujen validointia ja myös konsultointiliiketoimintaa. Sähköiseen muotoon muutetut laskut tarkistetaan eli validioidaan keskitetysti Intiassa, mikä mahdollistaa liiketoiminnan kasvun ja skaalautumisen kustannustehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

VAKAATA KASVUA JA VASTUULLISUUTTA

Yhtiömme on kasvanut vakaasti ja kannattavasti. Olemme vastuullinen yritys. Osakekurssimme on myös jatkanut tasaista kehitystään ja nousi vuoden aikana 70,1 prosenttia. Yhtiön markkina-arvo ylitti keskisuurten yritysten luokituksen rajan ja osakkeemme on noteerattu

vuoden 2011 alusta NASDAQ OMX:n keskisuurten yritysten markkinaluokassa. Olemme kasvaneet keskikokoiseksi kansainvälisesti toimivaksi yritykseksi.

Vuosi 2010 oli Baswaren historian 25-vuotisjuhlavuosi ja olemme onnistuneet lunastamaan vuonna 2000 antamamme listautumislupauksemme. Yhtiön strateginen perusajatus on pysynyt muuttumattomana ja olemme olleet kannattava yritys perustamisestamme asti.

Voimme olla tyytyväisiä vuoden 2010 tulokseen, johon ovat ennen kaikkea vaikuttaneet ammattitaitoinen henkilöstömme ja asiakkaamme. Olemme luoneet vuoden 2011 kasvuedellytyksiä rohkeasti ja otamme luottavaisina vastaan tulevan vuoden haasteet.

PÖRSSITIEDOTE:02.07.10Laskuautomaatioratkaisu kansainväliselle huonekalukonsernille

Ilkka SihvoToimitusjohtaja

PÖRSSITIEDOTE:28.07.10

Basware toimittaa laskuautomaatioratkaisun Invensys plc:lle Isossa-Britanniassa

Baswaren koko liiketoiminta tukee yhtiön näkemystä siitä, että yritysten paperilaskuista tulee tarpeettomia.

Strategia ja toimintaympäristö

Basware on vuoden 2010 aikana innovoinut liiketoimintaan uusia palveluja ja toiminnallisuuksia. Pitkän aikavälin tavoitteena on liikevaihdon 15-30 prosentin kasvu ja automatisointipalveluiden yli 50 prosentin vuotuinen kasvu. Yhtiön pitkän aikavälin liikevoittomarginaalin tavoite on 15-20 prosenttia parantuen jakson loppua kohden. Basware kartoittaa aktiivisesti yritysostomahdollisuuksia, jotka tukevat erityisesti automatisointipalveluiden kasvua. Yhtiö panostaa liiketoiminnan kasvua tukeviin toimenpiteisiin.

Basware päivitti strategiansa vuonna 2009 Basware Responsive Strategy -kehyksessä ja sen linjaukset katselmoitiin vuoden 2010 loppupuolella. Yhtiön tavoitteena on pysyä hankinnasta maksuun –ratkaisujen (P2P) johtavana toimittajana maailmanlaajuisesti ja nousta verkkolaskutoiminnan johtavaksi yhtiöksi maailmassa.

Basware Responsive Strategy pohjautuu yhtiön pitkään kokemukseen, kykyyn kuunnella markkinoita ja asiakkaita sekä toteuttaa ensiluokkaisia ratkaisuja korkealla ammattitaidolla. Lisäksi toimintaa ohjaavat yhtiön visio, missio, arvot, hallinnointikoodi ja vastuullisuus.

LIIKETOIMINNOT

Yhtiön raportoitu liiketoiminta koostuu tuotemyynnistä, ylläpidosta, konsultoinnista ja automatisointipalveluista. Tuotemyynti sisältää hankinnasta maksuun (P2P) –tuoteperheen ja vain Suomessa markkinoitavat talousohjauksen ja maksuautomaation tuotteet. Baswaren ydinstrategia on pysynyt muuttumat-

tomana ja yhtiö on innovoinut liiketoiminnan ympärille uusia palveluita ja toiminnallisuuksia. Basware Automatisointipalvelut -liiketoiminta perustuu asiakasyrityksen automaatiotason nostoon ja paperilaskujen muuttamiseen sähköi seen muotoon. Basware Automatisointipalvelut sisältävät paperilaskujen skannauspalvelut, os tokatalogien välityksen, hankintasanomien väli tyksen, verkkolaskutuksen, aktivointipalvelun ja Software as a Service (SaaS) -palvelut. Basware aktivoi lisäksi automatisointipalveluiden kan sainvälisten asiakkuuksien hankintaa ja kehittää uusia palvelukokonaisuuksia. Basware Auto matisointipalvelut –palvelun toimintoja voidaan tarjota myös nykyisen ohjelmistoasiakaskunnan ulkopuolella toimiville ostajille ja toimittajille. Verkkolaskutuksen kasvu liittyy kiinteästi lasku automaation kehittymiseen. Automatisointipalvelut lanseerattiin vuoden 2009 alussa ja se on yhtiön nopeimmin kasvava strateginen tuotealue. Automatisointipalvelut kasvoivat vuonna 2010 yli 56,0 prosenttia ja Automatisointipalveluiden välittämä transaktio- määrä vuonna 2010 oli 13,6 miljoonaa. Automatisointipalveluiden kasvua tukee myös yhtiön Software as a Service (SaaS) -palvelu- konsepti. Baswaren SaaS-palvelua voidaan tar- joa suurten yritysten lisäksi myös keskisuurille yrityksille, joille tarkoitettu palvelu lanseerattiin vuonna 2010 ensin Pohjois-Amerikan markkinoil- la ja myöhemmin Euroopan markkinoilla. Baswa- ren näkemyksen mukaan SaaS-palvelukonseptin merkitys kasvaa huomattavasti tulevina vuosina. Intian toimipisteen kehittäminen ja kasvattami- nen on ollut yksi tärkeimmistä sisäisistä stra- tegisista panostuksista tuotekehitysyksikön toiminnan laajentamisessa ja verkkolaskulii- ketoiminnan validointipalvelussa. Intian toimi- pisteellä on suuri merkitys, kun yhtiö kehittää voimakkaasti seuraavan sukupolven tuotekoko- naisuutta. Intian toimipiste on yhtiön toiseksi suurin toimipis- te Espoon pääkonttorin jälkeen. Toimintaa Intiassa kehitetään edelleen uusilla toiminnoilla, mikä mah- dollistaa kustannustehokkaan laajenemisen.

VANKKAA KANSAINVÄLISYYTTÄ

Baswaren liikevaihdosta yli 54,8 prosenttia tuli kansainvälisistä toiminnoista ja maantieteellinen strateginen painotus on säilynyt muuttumattomana. Yhtiön päämarkkinat ovat Suomi, Skandinavia, Keski-Eurooppa, Pohjois-Amerikka sekä Aasian ja Tyynenmeren alue.

Baswaren tärkein maantieteellinen kasvualue on Pohjois-Amerikka ja yhtiö panostaa Pohjois-Amerikan liiketoimintojen kasvattamiseen. Kasvun kannalta Iso-Britannia, Ranska ja Saksa ovat Euroopan tärkeimpiä kohdemaita. Maantieteellisesti liiketoiminnan kannattavuus parani eniten Eurooppa-segmentissä 50,2 prosenttia ja Skandinavia-segmentissä 30,5 prosenttia.

KILPAILU JA MARKKINAT

Useimmat Baswaren kilpailijat ovat keskittyneet johonkin osa-alueeseen hankinnasta maksuun (P2P) -ratkaisuketjussa. Baswaren tuoteratkaisu on ainutlaatuinen, koska kaikki asiakasyrityksen hankinnasta maksuun -prosessin dokumentit voidaan välittää yhdessä ratkaisussa ja ratkaisu voidaan asentaa minkä tahansa toiminnanohjausjärjestelmän yhteyteen. Lisäksi Baswaren Automatisointipalvelun avulla asiakasyritys pystyy siirtymään paperittomaan toimintaan välittömästi. Kilpailijat ovat myös useimmiten paikallisia, pienempiä yrityksiä. Hankintoimen puolella toimii suurempia, kansainvälisiä kilpailijoita. Viime vuosien taloudellinen epävarmuus markkinoilla on kiihdyttänyt alan konsolidoitumista ja pienempien yhtiöiden poistumista markkinoilta. Baswaren kilpailukyky on säilynyt hyvänä perinteisten, luotettavien tuoteratkaisujen ja uusien ratkaisuinnovaatioiden ansiosta. Yhtiö pystyy reagoimaan nopeasti markkinoiden muuttuviin tarpeisiin.

Myös IT-palveluiden markkinoiden on arvioitu kasvavan globaalisti aiempaa ennustetta hitaammin, noin 7,3 prosenttia. Yhdysvaltojen IT-markkinoiden kasvuennuste on ennallaan 7,4 prosentissa. Hankinnasta maksuun palvelumarkkinoiden on kuitenkin arvioitu kasvavan yli 10 prosenttia vuonna 2011.

Verkkolaskutuksen alhainen käyttöaste kansainvälisesti luo vankan pohjan yhtiön tulevaisuuden kasvulle. Kansainvälisten markkinatutkimuslaitosten arvioiden mukaan verkkolaskutuksen yleisyys on vielä alhaista koko maailmassa ollen 5-20 prosenttia eri maantieteellisillä alueilla, Pohjoismaissa hieman korkeampi. Baswaren näkemyksen mukaan yritysten sisäisistä paperilaskuista tulee tarpeettomia ja yhtiö panostaa automatisointipalveluiden kehittämiseen etenkin Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoilla.

TAVOITTEET

Baswaren pitkän aikavälin tavoitteena on liikevaihdon 15-30 prosentin kasvu ja automatisointipalveluiden yli 50 prosentin vuotuinen kasvu. Yhtiön pitkän aikavälin liikevoittomarginaalin tavoite on 15-20 prosenttia parantuen jakson loppua kohden. Edelleen vahvistaakseen kansainvälistä kasvua Basware nostaa yrityskauppojen merkitystä strategiassaan ja organisaatiossaan.

Baswaren tavoitteena on nousta verkkolaskutoiminnan johtavaksi yhtiöksi maailmassa.

Basware kartoittaa yritysostomahdollisuuksia, jotka tukevat erityisesti automatisointipalvelui-

den kasvua.

Tuotteet ja palvelut

Menestyksekkäät tuotteet ja palvelut

NOPEAA KEHITYSTÄ

Tuotekehitystä ohjaavat ulkoiset tekijät muuttuvat ja nopea teknologinen kehitys edellyttää myös sisäisten toimintatapojen kehittymistä. Basware on yhtiön perustamisesta asti tehnyt tuotekehitystä yhdessä asiakkaan ja markkinoiden lähtökohdista ja pysyy koko ajan markkinoiden kehitysrajapinnassa. Modernit webbiteknologiat luovat uusia sovellus- ja toimintamahdollisuuksia sekä joustavat työntekomallit vaativat ajantasaisen pääsyn työmateriaaleihin ja muihin tietoihin mobiilisti. Yhä enenevässä määrin erilaisten business-sovellusten tulee toimia matkapuhelimissa tai muissa vastaavissa laitteissa sekä olla helppokäyttöisiä. Palveluiden merkitys kasvaa, kun yritykset haluavat keskittyä omiin ydinliiketoimintoihinsa ja ulkoistaa muut toiminnot mahdollisuuksien mukaan. Vastatakseen markkinoiden nopeisiin muutoksiin Basware on kehittänyt uusia tuotekehityksen toimintaprosesseja ja –tapoja. lanteiden selvittely. Hankintaprosessin avulla Basware on 25 toimintavuotensa aikana hankkinut huippuluokan tuote- kehitysosaamista. Yhtiö on vuonna 1997 innovoinut nykyisen maailmalla tunnetun laskuautomaatioprosessin. Baswaren tuotteet tuovat säästöjä, läpinäkyvyyttä ja kontrolloitavuutta

Tuotekehitystä tehdään Suomessa ja Intiassa. Määrittelytyö tehdään Suomessa ja varsinainen tuotekehitystyö Suomessa ja Intiassa. Intian tuotekehitysyksikkö laajeni voimakkaasti vuoden 2010 aikana ja siellä työskenteli vuoden 2010 lopussa 95 henkilöä tuotekehitystehtävissä. Yhteistyö Suomen ja Intian välillä on tiivistä ja Intian yksikölle järjestetään jatkuvaa koulutusta. Intiassa otettiin loppuvuonna käyttöön uusia toimitiloja ja yksikön laajentamista jatketaan edelleen.

MONIPUOLISET TUOTTEET JA PALVELUT

Baswaren tuotteet ja palvelut kattavat koko hankinnasta maksuun prosessin. Yhtiön tuotteet toimivat modulaarisesti ja asiakasyritykset voivat ottaa eri ratkaisuja vaiheittain käyttöönsä tarpeen mukaisesti. Baswaren ohjelmistot ovat suoraan integroitavissa yli 200 toiminnanohjausjärjestelmään ja ohjelmistot soveltuvat kaikil-

le toimialoille sekä julkis- että yksityissektorilla. Basware innovoi vuonna 1997 laskuautomaatioratkaisun, joka on riippumattomien mark kinatutkimusyhtiöiden mukaan markkinoiden tehokkain laskuautomaatioratkaisu. Ratkaisu tuo kontrollin ja läpinäkyvyyden koko laskujen käsittelyprosessiin. Laskuautomaatioratkaisu sisältää ostolaskujen käsittelyn, tilausten ja os tolaskujen täsmäytyksen sekä matkahallinnan tehostamisen ratkaisut. Laskuautomaatioratkaisu hyödyntää auto-

maattista liiketoimintasääntöihin perustuvaa täsmäytystä, joka korvaa ja automatisoi enti set aikaa vievät ja toistuvat käsintehtävät las kunkäsittelytehtävät. Laskuautomaatioratkaisu tehostaa osto- ja matkalaskujen käsittelyaikaa organisaatiossa, vähentää virheitä ja tuo suoraa säästöä asiakasyrityksille. Baswaren matkahal lintajärjestelmän avulla voidaan tehokkaasti au tomatisoida matkasuunnittelua sekä matka- ja kululaskujen käsittelyprosessia.

Baswaren hankintatoimen ohjelmistoratkaisu sisältää toimittajien kilpailuttamisen ja tar jouspyynnöt, sopimusten hallinnan, katalogien ylläpidon, hankintaehdotusten laatimisen ja hyväksynnän. Lisäksi ratkaisuun sisältyy toimit tajasopimusten toteutumisen valvonta ja ohjaa minen, ostotilausten käsittely sekä ongelmati-

varmistetaan ostojen keskittäminen valituille toimittajille, mikä tuo suoria kustannussäästöjä sekä mahdollistaa reaaliaikaiset tiedot hankinnoista, kuluista ja suunnitelluista investoinneista. Hankintaprosessiin kuuluvat oleellisina osina myös sopimusten elinkaaren hallinta ja sopimusten kilpailutus.

Laskuautomaatio- ja hankintatoimen ratkaisut tehostavat ja automatisoivat samoja toistuvia työvaiheita. Yritykset, joilla on automatisoitu koko hankinnasta maksuun prosessi, saavuttavat huomattavia kustannussäästöjä ja varmistavat taloushallinnon luotettavan toiminnan.

Talousohjauksen suunnittelu- ja raportointituoteperhe helpottaa suunnittelua, lisää läpinäkyvyyttä raportointiin ja monipuolistaa analysointia. Basware lanseerasi vuonna 2010 uuden sukupolven talousohjauksen ja raportoinnin Financial Performance Management (FPM) -järjestelmän. Järjestelmän avulla voidaan liiketoimintaa suunnitella monella eri organisaation tasolla. Lisäksi automatisointi ja konsolidointi luovat ajansäästöä ja luotettavuutta. Järjestelmä mahdollistaa seurannan yrityksen raportointiketjussa monella eri tasolla.

BASWARE AUTOMATISOINTIPALVELUT

Vuonna 2009 julkistettu Basware Automatisointipalvelut on osoittanut kilpailukykynsä ja ainutlaatuisuutensa kasvamalla vuoden 2010 aikana 56,0 prosenttia. Baswaren Automatisointipalvelut sisältävät ostajille ja toimittajille myytävät Yhteyspalvelut sekä Baswaren Hankinnasta Maksuun (P2P) -ohjelmistojen Software as a Service (SaaS) – palvelukonseptin. Automati tysten laskujen hankinta- ja käsittelyprosessien automaatiotasoa ja tehdä paperisista lasku-ja hankinta-asiakirjoista tarpeettomia.

Baswaren SaaS-palvelua voidaan tarjoa suurten yritysten lisäksi myös pienille ja keskisuurille yri-

tyksille, joille tarkoitettu, Basware InvoiceReady –niminen palvelu, julkistettiin vuonna 2010 ensin Pohjois-Amerikan markkinoilla ja myöhemmin Euroopan markkinoilla. Baswaren näkemyksen mukaan SaaS-palvelukonseptin merkitys kasvaa huomattavasti tulevina vuosina. Baswaren Yhteyspalvelut tukevat ostajan ja myyjän välistä yhteistyötä välittämällä ostajan hankinnasta maksuun ja myyjän tilauksesta suoritukseen kuuluvia asiakirjoja sähköisesti. Asiakirjojen automatisoitu lähettäminen ja vas- taanottaminen vähentää käsintehtävää työtä ja virheitä sekä tuo säästöjä. Yhteyspalvelut mah- dollistaa täyden näkyvyyden koko hankintapro- sessiin tilauksesta maksuun ja ostaja ja myyjä voivat myös mitata osto- ja myyntikäyttäytymis- tään. Basware Yhteyspalvelut sisältävät sähköiset os- tolaskujen, myyntilaskujen ja hankintasanomien välityspalvelut. Lisäksi Basware aktivoi ja kytkee asiakkaidensa toimittajia Yhteyspalvelun piiriin laskujen lähettäjiksi ja/tai hankintakatalogien toimittajiksi. Basware on edelläkävijä avoimen operaattoriverkoston kehittäjänä ja tällä het- kellä Baswaren asiakkaat saavat Yhteyspalvelun avulla yhteyden yli sadan operaattorin muodos- tamaan verkostoon. Asiakasyritys voi ottaa Bas- ware Yhteyspalvelut käyttöönsä eri tavoin, mi- hin vaikuttavat asiakasyrityksen koko ja laskujen määrä. Basware Yhteyspalvelut – palvelun rat- kaisuja voidaan tarjota myös nykyisen Baswaren ohjelmistoasiakaskunnan ulkopuolella toimiville ostajille ja toimittajille. Verkkolaskutuksen kas- vu ja hankintasanomien sähköistäminen ja auto- matisointi liittyvät kiinteästi hankintatoimen ja laskuautomaatioprosessien kehittymiseen. RATKAISUT OSTAJILLE Basware Yhteyspalvelut tarjoaa ostajalle 100 % sähköisen ostolaskujen välityspalvelun, joka si-

Ha nk inn ta ks in ky ste et as ma uu n - pro se ss ps yy sa
ku k ier ä ty ta La s n r s p a	/ in ta las ku H	äs i te l t äv ien las ku j ä är ä K en m	S ä äs t ö t
rito läh täy sin Pa pe n, es tom ati soi tu rkk ola sku 100 % au ve	2 €	1 0 0 0 0 0	9 0 %
sku tus tom tio : tä tys til kse La äy au aa sm au en , las kuu n ja ta sta ott va ran va an oo n	1 5 €	3 0 0 0 0	6 0 %
Yh tiö iste n la sku isä jen n s ska äh kö ise ksi nn au s s	3 € 5	0 0 0 1 5	2 % 5
tus ja Pa rila sku pe -ki äty err s	0 € 5	0 0 0 5	0 %

vuosikertomus 2010 | tuotteet

Baswaren tuotekehitys on alansa huippua. Yhtiö on vuonna 1997 innovoinut nykyisen maailmalla tunnetun laskuautomaatioprosessin.

PÖRSSITIEDOTE:14.09.10Basware toimittaa ratkaisuja kansainväliselle viihdealan yritykselle

sältää paperilaskujen skannauksen sähköiseen muotoon, verkkolaskutuksen, toimittajaportaalin ja aktivointipalvelun. Palvelun avulla asiakas voi vastaanottaa kaikki ostolaskunsa sähköisesti ostolaskujen käsittelyjärjestelmäänsä riippumatta siitä missä muodossa toimittaja on laskun lähettänyt. Aktivointipalvelun kautta Basware vähentää asiakkaiden paperilaskujen määrää kytkemällä toimittajia verkkolaskutuksen piiriin, mikä vähentää laskujen kustannuksia ja parantaa laskuautomaatiota. Basware Yhteyspalvelut tarjoaa ostajalle myös sähköisten hankintakatalogien ja hankintasanomien välityksen toimittajien kanssa.

BASWARE BUSINESS TRANSACTIONS -PALVELU

Ostajayritykset vastaanottavat kaikki sähköiset ostolaskunsa Baswaren Business Transactions –palvelun kautta. Baswaren Business Transactions –palvelussa verkkolaskun tiedot tarkiste taan ja palvelu toimittaa laskut suoraan osta jayrityksen laskujen käsittelyjärjestelmiin ilman manuaalista työtä. Business Transactions –pal velu välittää myös sähköiset hankintakatalogit ja -sanomat toimittajien kanssa.

SKANNAUSPALVELUT

Baswaren skannauspalvelujen avulla asiakas voi vastaanottaa kaikki laskut sähköisessä muodossa ostolaskujen käsittelyjärjestelmään. Bas waren ulkoistettu skannauspalvelu skannaa ja tarkistaa saapuvat paperilaskut ja toimittaa ne ostolaskujen käsittelyratkaisuun verkkolaskui na. Skannauspalvelu skaalautuu laskumäärän mukaisesti eikä vastaanottajan tarvitse inves toida ohjelmistoihin tai laitteisiin. Skannauspalvelut tuovat monia etuja kustan-

nussäästöjen, paremman laadun ja tehostu- neen prosessin kautta. Skannausohjelmistoihin tai -laitteisiin ei tarvitse investoida, eikä omaa henkilökuntaa tarvitse sitoa skannaamiseen tai siihen liittyvien ohjelmistojen ja laitteiden yl- läpitoon. Näin ollen prosessi on skaalautuva ja joustava, mikäli laskuvolyymit kasvavat tai pie- nenevät tulevaisuudessa BASWARE TOIMITTAJAPORTAALI Pienemmät ostajayritykset, joilla ei ole verkko- laskutusmahdollisuutta tai laskujen määrä on vähäinen, kytketään Baswaren toimittajapor- taaliin. Ostajayritys pystyy vastaanottamaan laskuja sähköisessä muodossa Business Tran- sactions -palvelun kautta. Ratkaisua tarjotaan palveluna, jolloin ostajan ei tarvitse käyttää omaa IT-ympäristöään tähän. Toimittajaportaa- li tukee myös sähköisten hankintakatalogien ja -sanomien välityksen toimittajien kanssa.

TOIMITTAJA-AKTIVOINTI

Aktivointipalvelun kautta Basware vähentää asiakkaiden paperilaskujen määrää kytkemällä toimittajia verkkolaskutuksen piiriin, mikä vähentää laskujen kustannuksia ja parantaa laskuautomaatiota. Basware tarjoaa toimittajalle lukuisia mahdollisuuksia siirtyä verkkolaskutuksen piiriin.

RATKAISUT TOIMITTAJILLE

Basware Yhteyspalvelut tarjoaa toimittajalle 100 % sähköisen myyntilaskujen välityspalvelun, joka sisältää verkkolaskutuksen, sähköpostilaskutuksen, ulkoistetun tulostuspalvelun ja aktivointipalvelun, jossa laskujen vastaanottajat kytketään verkkolaskujen vastaanottajiksi. Palvelun avulla asiakas voi lähettää kaikki myyntilaskunsa sähköisesti laskutusjärjestelmästään riippumatta siitä missä muodossa asiakas haluaa vastaanottaa laskun. Aktivointipalvelun kautta Basware vähentää toimittajien paperilaskujen määrää kytkemällä asiakkaita verkkolaskutuksen piiriin, mikä vähentää laskujen kustannuksia ja parantaa asiakastyytyväisyyttä. Basware Yhteyspalvelut tarjoaa toimittajalle myös sähköisten hankintakatalogien ja -sanomien välityksen asiakkaiden kanssa.

BASWARE BUSINESS TRANSACTIONS

Toimittajayritykset lähettävät kaikki sähköiset myyntilaskunsa Baswaren Business Transactions

-PALVELU

työkalu

hallintatyökalu

–palvelun kautta. Baswaren Business Transactions –palvelussa verkkolaskun tiedot tarkistetaan ja palvelu toimittaa laskut suoraan ostajayrityksen laskujen käsittelyjärjestelmiin ilman manuaalista työtä. Laskut voidaan välittää eteenpäin myös sähköpostitse. Business Transactions –palvelu välittää myös sähköiset hankintakatalogit ja -sanomat asiakkaiden kanssa.

LASKUJEN TULOSTUSPALVELUT

täsmäytys

käsittely

Basware tarjoaa toimittajayrityksille ulkoistetun tulostuspalvelun, jonka avulla lasku voidaan lähettää paperilla niille asiakkaille, jotka eivät pysty vastaanottamaan verkkolaskuja. Basware tekee laskusta kuvan, tulostaa, laittaa kirjekuoriin ja toimittaa sen postiin. Tulostuspalvelu skaalautuu

laskumäärän mukaisesti eikä toimittajan tarvitse investoida ohjelmistoihin tai laitteisiin. Tulostuspalvelut tuovat monia etuja kustannussäästöjen, paremman laadun ja tehostuneen prosessin kautta.

LASKUJEN VASTAANOTTAJA-ASIAKKAIDEN AKTIVOINTIPALVELU

Aktivointipalvelun kautta Basware vähentää asiakkaiden paperilaskujen määrää kytkemällä asiakkaita verkkolaskutuksen piiriin, mikä vähentää laskujen kustannuksia ja parantaa asiakastyytyväisyyttä. Basware tarjoaa asiakkaille lukuisia mahdollisuuksia siirtyä verkkolaskutuksen piiriin.

BaswareBusinessPlanning

RFxkilpailutus-CLM-sopimusten elinkaarenTilausten ja ostolaskujen Ostolaskujen automaattinenToistuvaislaskujen Hankintojen hallintaKatalogien välitys Hankintasanomienvälitys Skannauspalvelut Verkko- laskutus FinancialPerformance Management (FPM) BaswareGroup ConsolidationTalousohjauksenkonsultointipalvelut Aktivointi- palvelut Maksu- liikenne- ratkaisut Finance Palvelu- kassa Basware Yhteyspalvelut Hankintatoimen ratkaisut Laskuautomaatio Maksuautomaatio Suunnittelu ja raportointi LISENSSIPOHJAINEN TAISOFTWARE AS A SERVICE (SAAS) -TOIMITUS LOKAALITUOTTEET

täsmäytys

Basware hankinnasta maksuun -ratkaisut

Henkilöstö ja vastuullisuus

Henkilöstöhallinnossa muutosten vuosi

Baswaren kilpailukyky perustuu osaavaan henkilöstöön. Yhtiön henkilöstöpolitiikan yksi tärkeimmistä tehtävistä on oikeanlaisen osaamisen, resurssoinnin ja kannustavan ilmapiirin varmistaminen nopeasti muuttuvilla kansainvälisillä markkinoilla.

KANSAINVÄLINEN PALVELUYRITYS

Basware on kansainvälistä huippuluokkaa oleva asiantuntijaorganisaatio, joka on innovoinut ja myös kehittänyt innovoinneistaan kannattavaa maailmanlaajuista liiketoimintaa. Yhtiössä oli vuoden 2010 lopussa 913 työntekijää, joista 54,9 prosenttia työskenteli Suomen ulkopuolella. Suurin osa henkilöstöstä, 51,6 prosenttia, työskenteli konsultoinnissa ja palveluissa. Tuotekehityksessä työskenteli 26,2 prosenttia, myynnissä ja markkinoinnissa 14,2 prosenttia sekä hallinnossa 8,0 prosenttia henkilökunnasta.

Basware on suomalainen yritys, joka on kasvanut kansainvälisesti kiinnostavaksi työnantajaksi.

HAJAUTETTU HENKILÖSTÖHALLINTO

Vuonna 2009 aloitettuja henkilöstöhallinnon uudistuksia jatkettiin. Maantieteellisesti hajautettua toimintatapaa vahvistettiin. Skandinaviassa, Euroopassa ja Intiassa toimivat omat

henkilöstöpäälliköt lähellä markkinoitaan. He raportoivat konsernin henkilöstöjohtajalle ja toimivat tiiviissä yhteistyössä alueensa johdon sekä henkilöstön kanssa. Toimintamallin avulla luodaan suora yhteys pääkonttorin ja eri maiden toimipisteiden välille, mikä parantaa tiedon vaihtoa, helpottaa suunnittelua ja lisää kansainvälistä ymmärrystä.

Suurilla liiketoimintayksiköillä ja funktioilla on kullakin erikseen nimetyt henkilöstöhallinnon konsultit. He osallistuvat liiketoimintayksiköiden ja funktioiden johtoryhmätyöskentelyyn, auttavat operatiivisissa henkilöstöhallinnon tehtävissä ja perehtyvät toimintayksiköidensä erityiskysymyksiin. Yhtiön sisäisessä tyytyväisyyskyselyssä hajautettu malli sai positiivista palautetta ja toimintatavan kehittämistä jatketaan.

KEHITTÄMISEN VUOSI

Basware toimii nopeasti kehittyvillä ja muutuvilla ohjelmistoalan markkinoilla, mikä asettaa henkilöstön osaamiselle erityistä painetta. Yhtiö panosti henkilökunnan koulutukseen ja vuonna 2010 järjestettiin johtamisakatemia sekä myynti- ja konsultointiakatemiat. Akatemioihin osallistuu työntekijöitä yhtiön eri toimipisteistä,

mikä edistää kulttuurista tietämystä, sisäistä yhteistyötä ja verkostoitumista. Akatemioiden lisäksi vuonna 2010 järjestettiin lukuisia tuotekoulutuksia henkilöstön eri kohderyhmille. Vuonna 2010 lanseerattiin Talent program, johon kutsuttiin organisaation osaajia kehittymään yrityksen johtotehtäviin. Koulutukseen liittyy lisäksi organisaation järjestelmällinen seuraajaehdokasohjelma, millä varmistetaan faktuaalisen tiedon lisäksi myös hiljaisen tiedon siirtyminen yhtiön sisällä. Basware tukee vuosittain henkilökunnan MBA-tutkinnon suorittamis-

ta ja tarpeen mukaisesti esimerkiksi väitöskirjan tekoa.

PÖRSSITIEDOTE:20.09.10 Basware toimittaa ratkaisuja johtavalle lääkealan tukkuliikkeelle

Työntekijöitä rohkaistiin oma-aloitteisiin henkilökohtaisiin kehitys- ja urasuunnitelmien tekoon. Yhtiö kannustaa henkilökuntaa urakiertoon myös kansainvälisesti mahdollisuuksien mukaan.

Nykyteknologia mahdollistaa erilaisia työskentelytapoja, joita myös Baswaressa hyödyn-

netään. Yhtiön sisäisen tyytyväisyyskyselyn mukaan työntekijät arvostavat joustavaa työntekoa ja oman työn organisointimahdollisuuksia. Intian toimipisteen henkilökunnan määrä on kasvanut vuodessa 118 henkilöllä ja siellä toimi vuoden lopussa 177 työntekijää. Intian toimipisteen työntekijöitä on osallistunut Suomessa pidempiin usean kuukauden kestäviin koulutusjaksoihin, minkä avulla edistetään kulttuurista ymmärrystä ja kansainvälistä työskentelyä monella taholla.

Uusien henkilöiden perehdyttämiskoulutuksessa henkilöstöhallinto perehdyttää työntekijät yhtiön arvoihin, prosesseihin ja menetelmiin.

YHTEISET TOIMINTATAVAT

Basware on viime vuosina tehnyt paljon yritysostoja ja henkilöstöhallinto aloitti loppuvuonna erilaisten sopimusten, toimintatapojen ja palkitsemisjärjestelmien yhtenäistämisen. Kansainvälisen kasvun myötä yhtenäisten prosessien merkitys kasvaa tulevaisuudessa.

25-VUOTINEN KEHITYSTYÖ JATKUU

Vuonna 2010 yhtiössä vietettiin 25-vuotisjuhlavuotta. Työntekijöille järjestettiin yhtiön eri toimipisteissä erilaisia tilaisuuksia vuoden kunniaksi. Lisäksi luotiin erillinen sisäinen Basware 25-vuotta -sivusto, jonne koottiin tarkempaa tietoa yhtiön historiasta, virstanpylväistä ja saavutuksista Basware-hengen välittämiseksi myös uusille työntekijöille.

Henkilöstön koulutusjakauma

Basware on suomalainen yritys, joka on kasvanut kansainvälisesti kiinnostavaksi työnantajaksi

vuosikertomus 2010 | vastuullisuus

Vuoden 2010 The Art of Basware-kilpailun voittaja Jouni Toni

Suunnitelma B90 x 130Öljymaali mdf-levylle

vuosikertomus 2010 | vastuullisuus 23

Vastuullisuus

Baswaren toiminta perustuu lainsäädäntöön, yhtiön arvoihin ja korkeaan liiketoimintaetiikkaan. Baswarelle vastuullinen toiminta on kunnia-asia. Yhtiö on laskuautomaatio- ja hankintatoimen ratkaisujen johtava toimittaja maailmassa ja yhtiö kehittää paperittomaan prosessiin tähtäävää verkkolaskutusta. Basware on alansa edelläkävijä kehittäen liiketoimintaa, joka on kokonaisuudessaan ympäristöä ja luontoa säästävää.

Basware on taloudellisesti kannattava ja yhtiön vastuullisuus ulottuu myös henkilöstöön, asiakkaisiin, sijoittajiin ja muihin sidosryhmiin. Yhtiö kannustaa henkilöstön omaa vastuullisuutta työ- ja vapaa-ajan rajaamiseen.

TEKOJA JA TUNNUSTUKSIA

Basware sai vuonna 2010 kansainvälisen Green Apple Award -palkinnon yhtiön rakentamasta globaalista ja avoimesta verkkolaskuverkostosta. Verkkolaskutus tehostaa yritysten proses seja ja vähentää yritysten hiilijalanjälkeä, millä on huomattavaa ekologista merkitystä. Green Apple Award -palkinnon myöntää vuosittain riip pumaton Green Organisation. Organisaatio kan nustaa yrityksiä toimimaan maailmanlaajuisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Yhtiön Espoon pääkonttori sai vuonna 2003 WWF:n Green Offi ce -sertifi kaatin, jonka mukai sesti yhtiö kierrättää, lajittelee jätteet, valvoo energiankäyttöä ja kehittää toimintaa ympäris töä tukevalla tavalla.

Basware on tehnyt yhteistyötä Plan Suomi Säätiön kanssa vuodesta 2002 ja yhtiöllä on 16 kummilasta ympäri maailmaa. Yhtiö haluaa kan nustaa kummilapsia kouluttautumaan ja edistää heidän yleisiä elinolosuhteitaan. Lisäksi Baswa re tukee Lastenklinikan kummit ry:n kautta Las-

tenklinikan sydänpotilaiden osastoa. Basware on mukana myös Itämeren suojelussa Maailman luonnonsuojelusäätiön (WWF) Operaatio Meren- neito -projektin kautta. Basware osallistui maa- ilmanlaajuiseen Earth Hour -tapahtumaan, jossa yhtiö sammutti tapahtuman mukaisesti toimis- tojensa valot paremman ilmaston puolesta. Basware on järjestänyt yli kymmenen vuoden ajan nuorille taiteilijoille suunnatun The Art of Basware –taidekilpailun. Kilpailun voittajateos lunastetaan Baswaren taidekokoelmaan, jota kartutetaan myös muilla kilpailuun osallistuneil- la töillä. Vuoden 2010 teema oli "transparency - läpinäkyvyys", joka on yksi yhtiön tuotteiden tärkeimpiä ominaisuuksia tuoden näkyvyyttä koko hankinnasta maksuun prosessiin. Vuoden 2011 The Art of Basware -kilpailun aiheena on "courage - rohkeus", joka on yksi yhtiön arvois- ta. BASWAREN ARVOT

Hallinnointi

vuosikertomus 2010 | hallitus 27

MATTI COPELAND

s. 1961, KTM Stanford Graduate School of Business (Stanford Executive Program 2000) Hallituksen jäsen vuodesta 2008

Keskeinen työkokemus: Alekstra Oy: hallituksen puheenjohtaja 2009-; A&B: Toimitusjohtaja 2007 – 2009; Deloitte: Partner, M&A Advisory 2005–2007; CapMan Capital Management: Sijoitusjohtaja Buyout Business Unit 2002–2005; Aura Capital: Toimitusjohtaja 2001–2002; Jippii Group: Toimitusjohtaja 2001–2001;Leonia/Sampo: Johtaja, Johtoryhmän jäsen, Large Corporate Clients 1998–2001; KANSALLIS-OSAKE-PANKKI/Merita/Merita-Nordbanken: Yksiköjohtaja, Velkapääomamarkkinat 1988 –1998; Citibank New York: Rahoituspäällikkö 1986–1988.

Keskeiset luottamustoimet:

Toimii hallituksen jäsenenä useissa kasvuyhtiöissä. The Finnish Association of Professional Board Members: Hallituksen jäsen 2005-

PENTTI HEIKKINEN

s. 1960, KTM, Stanford Graduate School of Business (Stanford Executive Program 2001) Hallituksen jäsen vuodesta 2009

Keskeinen työkokemus:

Gateway Technolabs Finland Oy: Founder and CEO 2008-; TietoEnator Oyj: President and CEO 2006 – 2007, Chief Operating Offi cer 2004 – 2005, President, Telecom & Media Division 2001 -2003, President, Services Division 1999 – 2000, President, Public Administration Division 1996 – 1998; Managing Director, VTKK Government Systems Ltd, 1994-1995; Director, CapGemini Finland, 1991-1993; Director, VTKK Group, 1987-1990; Management Consultant, VTKK, 1985-1986

Keskeiset luottamustoimet: Hallituksen jäsen: Tecnotree

Oyj, Hammerkit Oy

SAKARI PERTTUNEN

s. 1957, KTM Hallituksen jäsen vuodesta 2008

Keskeinen työkokemus:

Basware Oyj: CFO 2004-2007, Vice President IT 2001-2003, Vice President Development 1999-2000, Baswaren asiantuntija- ja päällikkötehtävissä 1987-1998

Keskeiset luottamustoimet:

Hallituksen puheenjohtaja: Movenium Oy Hallituksen jäsen: Basware Oyj 1993-2004, 2008-

EEVA SIPILÄs. 1973, KTM Hallituksen jäsen vuodesta 2010

Keskeinen työkokemus:

Cargotec Oyj: Talous- ja rahoitusjohtaja 2008-; Cargotec Oyj: Sijoittajasuhde- ja viestintäjohtaja 2005-2008; Metso Oyj: Sijoittajasuhdejohtaja 2002–2005; Mandatum Pankkiiriliike (Sampo Pankki Oyj): Osakeanalyytikko 1999–2002

ILKKA TOIVOLA

s.1963, DI Hallituksen jäsen vuodesta 2008

Keskeinen työkokemus:

Proha Oyj: Toimitusjohtaja 2009-; Nokia Siemens Networks: Head of Global Sales, Business Support Systems 3/2007-11/2009; Nokia Networks: Vice President, Quality and Customer Satisfaction, Member of Nokia Networks Board 2005 – 2007, Vice President, Mobile Software Integration 2004-2005, General Manager, Mobile Software Integration 2002-2003, Director, Mobile Charging Solutions Business 2000-2002; Hewlett-Packard Company: Global Client Executive 1999-2000, Professional Services Country Manager in Finland and Managing Consultant 1995-1999, Business Development Manager, European Marketing Center, Germany 1993-1995, Account and SeniorAccount Manager 1989-1993

HANNU VAAJOENSUUs. 1961, KTM Hallituksen jäsen vuodesta 1990, hallituksen puheenjohtaja 2005–

Keskeinen työkokemus:

Basware Oyj: toimitusjohtaja 1999–2004, johtaja 1991–1999, yhtiön konsultointitehtävissä 1987–1991

Keskeiset luottamustoimet:

Hallituksen puheenjohtaja: Efecte Oy, Havacment Oy, Nervogrid Oy, Proha Oyj, Hallituksen varapuheenjohtaja: Comptel Oyj, Hallituksen jäsen: Inventure Oy, Movenium, Profi t Software Oy

Mika Harjuaho Olli Hyppänen Jorma Kemppainen Matti Rusi Steve Muddiman

MIKA HARJUAHOTalousjohtaja

s. 1966, KTM Baswaren palveluksessa vuodesta 2007, johtoryhmän jäsen vuodesta 2007

Keskeinen työkokemus: Suunto Oy: Talousjohtaja, 2001–2007; Ericsson AB: Aluekontrolleri 2000–2001; Oy LM Ericsson AB: Tulosyksikön kontrolleri 1997-2000; Suomen Unilever Oy Van den Bergh Foods: Laskentapäällikkö 1996-1997; Unilever Nederland B.V.: Sisäinen tarkastaja 1995-1996; Suomen Unilever Oy Lever: Kustannuslaskija 1994-1995

OLLI HYPPÄNENSenior Vice President, Strategy, Business Services and Development

s. 1966, DI Baswaren palveluksessa vuodesta 2003, johtoryhmän jäsen vuodesta 2003

Keskeinen työkokemus: Tellabs International: Director, Supply Chain Engineering 2002–2003; Tellabs Oy: Senior Manager 2000–2001, Department Manager 1999, Program Manager 1998; Tecnomen Oy: projektipäällikkö 1996–1998

Luottamustehtävät: Lacquer Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2005–, Manpro Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2006JORMA KEMPPAINENSenior Vice President, Products

s. 1965, DI Baswaren palveluksessa vuodesta 2009, johtoryhmän jäsen vuodesta 2009

Keskeinen työkokemus: Inno-rd Oy: toimitusjohtaja ja johdon konsultti 2009; Suunto Oy: Director, R&D 2005–2009; SSH Communications Corporation Oyj: Vice President R&D and Customer Services 2003–2005; F-Secure Oyj: Vice President, R&D 2000–2003; Tellabs Oy: asiakaskoulutuspäällikkö 1996–2000, erilaisia tuotekehitystehtäviä 1993–1996; ICL Oy: erilaisia tuotekehitystehtäviä 1987–1993

STEVE MUDDIMANSenior Vice President, Global Marketing

s. 1961, University Graduate (viestintä) Baswaren palveluksessa vuodesta 2008, johtoryhmän jäsen vuodesta 2008

Keskeinen työkokemus:

VMware Inc.: Director of Field and Corporate Marketing Europe, Middle East & Africa 2006- 2008; Ariba Inc.. VP Marketing and Strategy, Europe, Middle East & Africa 2001-2005; Hewlett-Packard Inc: useita johtotason tehtäviä muun muassa markkinoinnissa 1989-2000

MATTI RUSISenior Vice President, Europe

s. 1963, MBA, datanomi Baswaren palveluksessa vuodesta 2010, 1997-2008, johtoryhmän jäsen vuodesta 2010

Keskeinen työkokemus: Profi t Software Oy, COO 2008-2009; Valimo Wireless Oy, CEO 2008; Basware Oyj: Senior Vice President, Finland 2005, President & Country Manager of Basware, Inc., 2003–2004, Senior Vice President, e- Flow Business Unit 2000–2002, Area Manager, Benelux Countries 1999–2000, Project Manager 1997–1999

ARI J. SALONENGeneral Manager, North America

s. 1964, TkT Baswaren palveluksessa vuodesta 2008, johtoryhmän jäsen vuodesta 2010

Keskeinen työkokemus: Basware: General Manager, North America 2008-; CellExchange: SVP Business Development 2005-2007; Cambridge Technology Enterprises: COO 2000- 2004; eCredit: SVP Operations 1999-2000; McKinsey & Company: Associate Partner 1994- 1999

ILKKA SIHVOToimitusjohtaja

s. 1962 KTM, DI Baswaren palveluksessa vuodesta 1989, johtoryhmän jäsen vuodesta 2005

Keskeinen työkokemus: Basware Oyj: hallituksen puheenjohtaja ja talousjohtaja 2000–2004, konsultointi ja johtotehtävissä 1989–1999

ESA TIHILÄ Senior Vice President, Europe and Asia-Pacifi c

s. 1964, Yo-merkonomi, eMBA Baswaren palveluksessa vuodesta 2004, johtoryhmän jäsen vuodesta 2005

Keskeinen työkokemus: Meridea Financial Software: CEO 2001–2004; iCL PLC: Group Executive Director 2001, Global Director, e-Business 1999–2001; iCL Data Oy: Director, e-Business 1997–1998, Business Development Director 1995–1996

ODD ROAR TRAPNESSenior Vice President, Scandinavia

s. 1957, DI, KTK Baswaren palveluksessa vuodesta 2005 (Baswaren kumppanin palveluksessa vuodesta 1999), johtoryhmän jäsen vuodesta 2006

Keskeinen työkokemus: Adaptive Systems / Iocore: toimitusjohtaja 1997–2005; Texas Instruments Norway, toimitusjohtaja 1993–1997; Mc-Donnell Douglas Information Systems Norway: toimitusjohtaja, Pohjoismaiden myyntijohtaja 1988–1993; Det Norske Veritas: osastopäällikkö, projektipäällikkö, konsultti 1983–1988

JUKKA VIRKKUNENSenior Vice President, Basware NorthEast

s. 1960, Yo-merkonomi Baswaren palveluksessa vuodesta 2006, johtoryhmän jäsen vuodesta 2006

Keskeinen työkokemus: Capgemini Finland Oy Technology Services: Yksikönjohtaja 2004– 2006; Ementor Oy: Myyntijohtaja 2002–2003; Fujitsu Services Oyj: Pohjoismaiden markkinointijohtaja 2000–2002; iCL Data Oy e-Business: myyntijohtaja 2000–1997;Account Manager 1997–1996

Luottamustehtävät: Helsingin seudun kauppakamari: valtuuskunnan jäsen, ICT-valiokunnan jäsen 2006–

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2010

Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) on laadittu uuden hallinnointikoodin suositus 51:n ja arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 §:n mukaisesti. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä.

YLEISET PERIAATTEET

Basware Oyj on Suomessa rekisteröity ja Espoossa kotipaikkaansa pitävä julkinen osakeyhtiö. Basware-konserni (Basware) muodostuu emoyhtiöstä Basware Oyj:stä, sen yhdestä suomalaisesta ja 9 ulkomaisesta tytäryhtiöstä.

Baswaren päätöksenteossa ja hallinnoinnissa noudatetaan yhtiön yhtiöjärjestystä, Suomen osakeyhtiölakia ja muuta yhtiötä koskevaa lainsäädäntöä. Lisäksi yhtiö noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n, Keskuskauppakamarin sekä Elinkeinoelämän keskusliiton suosituksia listayhtiöiden ohjausjärjestelmistä näissä periaatteissa mainituin poikkeuksin sekä NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Tytäryhtiöissä sovelletaan paikallisia lakeja.

Basware noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) seuraavalla poikkeuksella:

• Baswaren hallituksessa ei ole erillisiä valiokuntia, koska yhtiön toiminnan laajuus ja hallituksen koko eivät edellytä asioiden valmistelua koko hallitusta pienemmässä kokoonpanossa.

TOIMIELINTEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT

Basware-konsernin johtamisesta vastaavat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja, joiden tehtävät määräytyvät Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Operatiivisesta toiminnasta konsernitasolla vastaa toimitusjohtaja konsernin johtoryhmän avustamana.

YHTIÖKOKOUS

Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Varsinainen yhtiökokous järjestetään kerran vuodessa hallituksen määräämänä päivänä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ylimääräisiä yhtiökokouksia voidaan tarvittaessa järjestää vuoden aikana. Yhtiökokous pidetään yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiön kotipaikassa Espoossa, Helsingissä tai Vantaalla. Kutsu yhtiökokoukseen ja kokouksessa käsiteltävät asiat julkaistaan vähintään yhdessä suomenkielisessä valtakunnallisessa sanomalehdessä sekä julkistetaan pörssitiedotteena ja yhtiön internetsivuilla.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään vuosittain seuraavista asioista:

tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen
vahvistetun taseen mukaisen voiton tai tappion käsittely
vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle
hallituksen jäsenten määrä ja nimitys
tilintarkastajien valinta
hallituksen ja tilintarkastajien palkkiot
muut kokouskutsussa mainitut asiat

HALLITUS

Basware Oyj:n hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus valvoo yhtiön toimintaa ja johtamista sekä päättää merkittävät yhtiön strategiaa, organisaatiota, rahoitusta ja investointeja koskevat asiat. Hallituksen tehtävät ja vastuu määräytyvät ensisijaisesti yhtiöjärjestyksen ja Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Hallitus vahvistaa vuosittain työjärjestyksen, johon on kirjattu hallituksen kokouskäytäntö sekä hallituksen tehtävät.

PÖRSSITIEDOTE:10.10.10Basware toimittaa lisätilauksen suurelle teollisuusalan yhtiölle Yhdysvaltoihin

Vuonna 2010 Baswaren hallituksessa oli 6 jäsentä: Hannu Vaajoensuu (puheenjohtaja), Matti Copeland, Pentti Heikkinen, Sakari Perttunen (varapuheenjohtaja), Eeva Sipilä ja Ilkka Toivola. Hallitus kokoontui 21 kertaa ja osallistumisprosentti oli 96,7 %.

Hallituksen tehtävänä on työjärjestyksen mukaan:

vastata osakeyhtiölaissa, yhtiöjärjestyk sessä tai muualla yhtiön hallitukselle velvoittavasti säädetyistä tehtävistä
hyväksyä yhtiön strategia ja päämäärät
hyväksyä yhtiön arvot ja eettiset periaatteet
hyväksyä yhtiön johtamisjärjestelmä ja organisaatiorakenne

vuosikertomus 2010 | vuos mus hallinnointi 33

• hyväksyä toimintasuunnitelma ja sen olennaiset muutokset

hyväksyä yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan käytännöt sekä valvoa niiden noudattamista
hyväksyä osavuosikatsaukset, tilinpäätös ja toimintakertomus
vastata rahoitusmarkkinoiden ohjaus informaatioon liittyvästä tiedottamisesta
hyväksyä yhtiön rahoituspolitiikka
vastata yhtiön arvon kehittymisestä ja määritellä yhtiön osinkopolitiikka
hyväksyä yritys- ja liiketoimintaostot ja -myynnit sekä merkittävät yksittäiset investoinnit ja vastuusitoumukset
hyväksyä yhtiön kannustejärjestelmä ja -politiikka
nimittää ja vapauttaa tehtävistään yhtiön ylin johto sekä päättää heidän työehdois taan ja palkkioistaan
päättää toimitusjohtajan sijaisen nimittämisestä
päättää tytäryhtiöiden perustamisesta
vastata yhtiön hallinnointimenettelyiden (Corporate Governance) kehittämisestä
arvioida vuosittain hallituksen omaa toimintaa
arvioida toimitusjohtajan toimintaa ja antaa palautetta

Baswaren hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään neljä ja enintään kahdeksan varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenet valitsee yhtiökokous toimikaudeksi kerrallaan. Toimikausi alkaa valinnan suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy valintaa ensiksi seuraavan

varsinaisen yhtiökokouksen päätyttyä. Yhtiöjärjestyksessä ei ole rajoitettu yhtiökokouksen valtaa asettaa jäseniä hallitukseen. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet sen jäsenistä on läsnä.

Päätösasioiden lisäksi hallitukselle annetaan kokouksissa ajankohtaista tietoa konsernin toiminnasta, taloudellisesta tilanteesta ja riskeistä.

Hallitus kokoontuu etukäteen sovitun aikataulun mukaisesti kerran kuukaudessa, minkä lisäksi hallitus kokoontuu tarvittaessa. Kaikista kokouksista pidetään pöytäkirjaa.

TOIMITUSJOHTAJA

Yhtiön hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa yhtiöjärjestyksen, Suomen osakeyhtiölain ja hallituksen ohjeiden mukaan. Toimitusjohtajan tukena konsernin johtamisessa on johtoryhmä. Yhtiön toimitusjohtajana vuonna 2010 toimi Ilkka Sihvo.

JOHTORYHMÄ (BASWARE EXECUTIVE TEAM, BET)

Baswaren hallitus nimittää konsernin johtoryhmän.

Konsernin johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa yhtiön operatiivisessa johtamisessa, valmistelee hallituksen ja toimitusjohtajan käsiteltäviä asioita sekä suunnittelee ja valvoo liiketoimintayksiköiden toimintaa. Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja.

Johtoryhmään vuonna 2010 kuuluivat Ilkka Sihvo (CEO), Mika Harjuaho (CFO), Olli Hyppänen (Senior Vice President, Strategy and Development), Jorma Kemppainen (Senior Vice President, Products), Steve Muddiman (Senior Vice President, Global Marketing), Matti Rusi (Senior Vice President, Europe), Ari J. Salonen (General Manager, North America), Esa Tihilä (Senior Vice President, Automation Services), Odd Roar Trapnes (Managing Director, Scandinavia) ja Jukka Virkkunen (Senior Vice President, NorthEast).

SISÄINEN TARKASTUS

Konsernin sisäinen tarkastus arvioi ja varmistaa konsernin sisäisen valvonnan riittävyyttä ja tehokkuutta. Se arvioi myös eri liiketoimintaprosessien tehokkuutta, riskienhallinnan riittävyyttä sekä sisäisten ohjeiden noudattamista. Sisäisen tarkastuksen palvelu ostetaan pääosin Basware Oyj:n hallituksen valitsemalta ulkopuoliselta ja riippumattomalta palvelun tarjoajalta, mitä täydennetään soveltuvin osin yhtiön omin resurssein.

Konsernin sisäinen tarkastus on riippumaton Baswaren liiketoimintayksiköistä ja muista yk siköistä. Se raportoi konsernin hallitukselle ja hallinnollisesti toimitusjohtajalle. Sisäisen tar kastuksen koordinaattorina toimii talousjohtaja. Konsernin sisäisen tarkastuksen toimenkuva, valtuudet ja vastuut on määritelty sisäisen tar kastuksen toimintaohjeessa. Sisäisen tarkastuk sen toimintaohjeen (Internal Audit Charter) ja vuotuisen riskiperusteisen tarkastussuunnitel man hyväksyy hallitus.

TILINTARKASTUS

Basware Oyj:llä on yhtiöjärjestyksen mukaisesti vähintään yksi ja enintään kaksi varsinaisen yh tiökokouksen valitsemaa tilintarkastajaa, joista vähintään toinen on Keskuskauppakamarin hy väksymä tilintarkastusyhteisö. Lisäksi yhtiöllä on vähintään yksi ja enintään kaksi varatilintar kastajaa. Tilintarkastajat valitaan tehtäväänsä toistaiseksi. Hallituksen ehdotus tilintarkastajaksi ilmoitetaan yhtiökokouskutsussa.

Tilintarkastuksen pääasiallisena tehtävänä on todentaa, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot Basware-konsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilikaudelta. Sen lisäksi tilintarkastajat raportoivat hallitukselle hallinnon ja toimintojen juoksevasta tarkastuksesta. Yhtiön tilintarkastajana toimi vuonna 2010 KHTyhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Heikki Ilkka. Varatilintarkastajana toimi KHT Terhi Mäkinen.

TALOUDELLISEEN RAPORTOINTIIN LIITTYVÄT SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTELMÄT

Ylin vastuu kirjanpidosta ja varainhoidon valvonnasta kuuluu Basware Oyj:n hallitukselle. Hallitus vastaa sisäisestä valvonnasta, ja toimitusjohtaja huolehtii valvonnan käytännön järjestämisestä ja valvonnan toimivuuden seurannasta. Liiketoiminnan ohjaus ja valvonta tapahtuvat koko konsernin kattavan raportointi- ja ennustejärjestelmän avulla. Toimitusjohtaja ja talousjohtaja toimittavat hallituksen ja johtoryhmän kokouksiin kuukausittaisiin raportteihin perustuvan katsauksen konsernin tilanteesta ja kehityksestä.

RISKIENHALLINNAN JA SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTELMÄ

Konsernin riskienhallintatoimintaa ohjaavat lain vaatimukset, omistajien liiketoiminnalle asettamat tavoitteet sekä asiakkaiden, henkilöstön ja muiden tärkeiden sidosryhmien odotukset. Riskienhallinnan tavoitteena on tiedostaa ja tunnistaa systemaattisesti ja kattavasti yhtiön toimintaan liittyvät riskit sekä varmistaa, että riskejä hallitaan asianmukaisesti liiketoimintaan liittyviä päätöksiä tehtäessä.

Yhtiön riskienhallinta tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden. Basware ottaa riskejä, jotka luontaisesti kuuluvat strategiaan ja tavoitteisiin. Yhtiö ei ole valmis ottamaan riskejä, jotka ovat toiminnan jatkuvuuden vaarantavia tai hallitsemattomia ja jotka voivat oleellisesti vahingoittaa yhtiön toimintaa.

Yhtiön riskienhallintamallin mukaisesti riskit luokitellaan kuuteen ryhmään: liiketoiminta-, tuote-, henkilöstö-, lainopilliset, taloudelliset ja tietoturvariskit. Riskienhallinnan vastuut noudattavat muun liiketoiminnan ja organisaation mukaista vastuunjakoa. Kullekin ryhmälle on nimitetty riskienhallinnasta vastaava henkilö. Riskienhallinnan prosessissa riskit pyritään tunnistamaan ja arvioimaan, jonka jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan käytännön toimenpiteet kunkin riskin osalta. Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi riskin välttäminen, sen pienentäminen eri keinoin tai riskin siirtäminen vakuutuksin tai sopimuksin. Yhtiö on laatinut kriisiviestinnän ohjeistuksen osana riskienhallintaprosessiaan.

Baswaren riskienhallintaprosessin mukaan yhtiön hallitukselle raportoidaan kerran vuodessa riskikartoituksen perusteella havaitut keskeisimmät riskit. Hallitus analysoi yhtiön riskit omistaja-arvon näkökulmasta. Vuonna 2010 riskienhallintaprosessin mukaisen raportoinnin mukaan hallituksen tietoon tulleet olennaisimmat riskit liittyvät tuotejohtajuuden varmistamiseen ja yhtiön kilpailukyvyn ylläpitämiseen muuttuvassa kilpailutilanteessa, Intian yksikön kasvuun ja myös sen tuomien mahdollisuuksien täysimittaiseen hyödyntämiseen, Automatisointipalveluiden skaalautuvien liiketoimintamallien kehittämiseen ja kasvutavoitteiden saavuttamisen varmistamiseen, immateriaalioikeudellisen aseman vahvistamiseen sekä olennaisten taseerien arvostamiseen ja arvonalentumistestauksiin.

Sisäinen valvonta on prosessi, jota suorittaa organisaation hallitus, toimiva johto ja muu henkilöstö saadakseen kohtuullisen varmuuden tavoitteiden saavuttamisesta. Baswaren sisäisen valvonnan viitekehys perustuu kansainväliseen COSO-malliin, jonka on julkaissut Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commission.

VALVONTAYMPÄRISTÖ

Baswaren sisäisen valvonnan järjestelmän tavoitteena on tukea konsernin strategian toteuttamista ja varmistaa säännösten noudattaminen. Järjestelmä perustuu konsernitason politiikkoihin, ohjeistukseen ja prosesseihin sekä liiketoiminnan ja tukiprosessien kontrolleihin. Baswaren korkea etiikka, arvot ja toimintakulttuuri luovat sisäisen valvontajärjestelmän perustan. Toimintakulttuuria rakentavat hallituksen suorittama yrityksen toiminnan ohjaus ja valvonta, yritysjohdon johtamistapa, yrityksen organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä, globaalien tietojärjestelmien tehokas hyödyntäminen sekä henkilöstön osaaminen ja kehittäminen. Yhtiössä on käytössä globaali HRjärjestelmä.

Talousjohtajan alaisuudessa toimivat konsernin keskitetty taloushallinnon palvelukeskus ja konsernilaskenta sekä controlling-toiminto ovat vastuussa taloudellisen raportoinnin yleisestä valvontajärjestelmästä. Taloudellista raportointia hoidetaan yhtenäisin menetelmin kaikissa konserniyhtiöissä hyödyntäen yhtenäistä toiminnanohjausjärjestelmää ja harmonisoitua tilikarttaa sekä hankintojen hallinnan, osto- ja matkalaskujen sähköisen käsittelyn ja talousohjauksen ohjelmistoja. Koko konsernissa sovelletaan kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS).

RISKIEN ARVIOINTI

Taloudellisen raportoinnin tavoitteena on varmistaa, että tilinpäätökseen merkityt omaisuuserät ja velat kuuluvat yritykselle, kaikki yrityksen oikeudet ja velvoitteet käyvät ilmi tilinpäätöksestä, tilinpäätöksen erät on luokiteltu ja esitetty sekä kuvattu oikein, omaisuuserät, velat, tuotot ja kulut on kirjattu tilinpäätökseen oikeansuuruisena, kaikki raportointikauden tapahtumat sisältyvät kirjanpitoon, kirjanpitoon merkityt tapahtumat ovat tosiasiallisia tapahtumia, ja että omaisuuserät on turvattu.

VALVONTATOIMINNOT

ja laskennallisiin verosaamisiin.

Taloudellisen raportoinnin oikeellisuus ja luotettavuus varmistetaan noudattamalla konsernin politiikkoja ja menettelyohjeita. Taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden varmistavia kontrolleja ovat esimerkiksi kirjanpidon transaktioihin liittyvät kontrollit, tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaan ja niiden noudattamiseen liittyvät kontrollit, tietojärjestelmäkontrollit sekä väärinkäytöksiin liittyvät kontrollit.

Riskienhallintaprosessiin kuuluu taloudelliseen raportointiin liittyvien riskien tunnistus ja analysointi vuosittain. Lisäksi kaikki uudet riskit pyritään analysoimaan ja raportoimaan heti kun ne on tunnistettu. Olennaisimmat taloudellisen raportoinnin luotettavuuden riskialueet liittyvät konsernin harjoittama liiketoiminnan laatu ja laajuus huomioiden liikevaihdon tuloutukseen, luottotappiovarauksen käsittelyyn, tuotekehitysmenojen aktivointiin, omaisuuserien testaukseen (sisältäen liikearvon, aktivoidut tuotekehitysmenot ja keskeneräiset hankkeet)

Konsernin liikevaihdon tuloutus tapahtuu keski-

tetyn controlling-toiminnon valvonnassa. Kon sernilla on kirjoitettu sisäinen tuloutusohjeis tus. Liikevaihdon tuloutus perustuu vaadittujen myynti- ja toimitusasiakirjojen olemassaoloon. Konsernin luottotappiovarauksen määrä laske taan kuukausittain keskitetyssä taloushallinnon palvelukeskuksessa. Laskennan perustana on myyntisaamisten ikääntymisjakauma myyn tiyhtiöittäin. Konsernin tuotekehitysmenojen aktivointimäärä lasketaan kuukausittain keskitetyssä taloushallinnon palvelukeskukses sa. Laskennan perustana on tuotekehityksen projektikohtaisen seurannan dokumentaatio. Konsernilla on kirjoitettu tuotekehitysmenojen aktivointiohjeistus. Liikearvojen alentumistes taus tehdään vuoden viimeisellä neljänneksellä. Laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat liikevaihdon ja kustannusten ennakoidut muu tosprosentit. Lisäksi viitteitä arvonalentumisis ta seurataan jatkuvasti. Kaikista tappioista ei ole kirjattu laskennallista verosaatavaa, koska on arvioitu, ettei tappioita voida hyödyntää lä hitulevaisuudessa.utuvia ja tehokkaita toimintatapoja. Globaalisti harmonisoitu tilikartta, konsernin yhteisten tie- tojärjestelmien korkea automaatioaste ja jär- jestelmiin sisäänrakennetut valvontapisteet mahdollistavat osaltaan kustannustehokkaan ja tarkastettavissa olevan (audit trail) taloudel- lisen raportoinnin sisäisen valvonnan proses- sin. Tietojärjestelmät tukevat mm. konsernin hyväksymisvaltuuksien noudattamista hankin- taehdotuksille ja ostolaskuille. Baswaren talous- hallinto mukaan lukien kassanhallinta ja maksu- liikenne on keskitetty konserniin, mikä osaltaan vahvistaa kontrollien toimivuutta. Baswaren kulurakenteesta henkilöstökulut muodostavat valtaosan. Henkilöstökulujen toteumia ja ennus- teita seurataan ja ennusteita päivitetään sään- nöllisesti hyvinkin yksityiskohtaisella tasolla. Controlling-toiminto vastaa komissio- ja bonus- laskennasta globaalisti hallituksen vuosittain hyväksymän kulloinkin voimassaolevan bonus- ohjelman mukaisesti. Liiketoiminnan tuloksia ja vuositavoitteiden saavuttamista tarkastellaan kuukausittain joh- toryhmän ja hallituksen kokouksissa. Johdon ja hallituksen kuukausiraportointi sisältää sekä toteuma- että ennustetiedot verrattuna tavoit- teisiin ja aikaisempien kausien toteumiin. Liike- toimintajohdon käyttöön tuotetuilla talousra-

Konsernin keskitetty taloushallinnon palvelu keskus ja controlling-toiminto kehittävät jatku vasti globaaleja luotettavia, yhtenäisiä, skaala-

porteilla seurataan viikoittain ja kuukausittain tiettyjä myynnin ja myyntisaamisten kehitykseen liittyviä avainlukuja.

Basware on strategiansa mukaisesti täydentänyt orgaanista kasvuaan yritysostoilla. Yritysostohankkeita toteutettaessa pyritään noudattamaan asianmukaista huolellisuutta sekä hyödyntämään yhtiön sisäistä ja ulkoista osaamista suunnitteluvaiheessa (esimerkiksi due diligence), haltuunottovaiheessa (esimerkiksi välitön Baswaren tietojärjestelmien käyttöönotto) sekä integroitaessa ostettuja toimintoja yhtiön muuhun toimintaan (esimerkiksi Baswaren henkilöstökäytäntöjen käyttöönotto).

VIESTINTÄ JA TIEDOTUS

Johdon raportoinnin tavoitteena on tuottaa oikea-aikaista ja olennaista tietoa päätöksentekoa varten. Controlling-toiminto ohjeistaa koko organisaatiolle kuukausiraportoinnin yleisperiaatteet sekä vastaa budjetointiin ja ennustamiseen liittyvistä raportoinnin erityisohjeista. Konsernin taloushallinto jakaa sisäisesti säännöllisesti tietoa taloudelliseen raportointiin liittyvistä prosesseista ja käytännöistä, joiden avulla henkilöstö suorittaa sisäisen valvonnan tehtäväänsä. Taloushallinto myös järjestää tarpeen mukaan kohdennettua koulutusta muulle organisaatiolle taloudelliseen raportointiin liittyvistä käytännöistä ja niiden muutoksista. Konsernin sijoittajaviestintä ylläpitää yhdessä taloushallinnon ja lakiosaston kanssa taloudellisen tiedon julkaisemista koskevia ohjeita.

SEURANTA

Seurannalla tarkoitetaan prosessia, jonka avulla Baswaren sisäisen valvonnan järjestelmää ja sen suorituskykyä arvioidaan pitkällä aikavälillä. Omaa toimintaa seurataan Baswaressa jatkuvasti myös erillisten arviointien, kuten sisäisten tarkastusten ja tilintarkastusten sekä asiakkaiden suorittamien toimittaja-auditointien avulla. Baswaren johto seuraa sisäistä valvontaa osana normaalia johtamistyötä. Liiketoimintajohdon vastuulla on varmistaa, että toiminta noudattaa soveltuvia lakeja ja määräyksiä. Konsernin talous- ja controller-toiminnot seuraavat taloudellisen raportoinnin prosessien ja valvonnan noudattamista. Talous- ja controller-toiminnot seuraavat myös ulkoisen ja sisäisen talousraportoinnin oikeellisuutta. Hallitus arvioi ja varmen taa Baswaren sisäisen valvonnan ja riskienhal-

linnan asianmukaisuuden ja tehokkuuden. Sisäinen tarkastus avustaa hallitusta Baswaren sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmu kaisuuden ja tehokkuuden arvioinnissa ja var mentamisessa tekemällä vuosisuunnitelmansa mukaisesti säännöllisiä sisäisiä tarkastuksia konsernin tukitoiminnoissa ja juridisesti itsenäi sissä yksiköissä. Baswaren sisäistä valvontaa arvioi myös yhtiön tilintarkastaja. Ulkoinen tilin tarkastaja tarkastaa ulkoisen vuositalousrapor toinnin oikeellisuuden. Osana juoksevaa tilintar kastusta suoritettu prosessitarkastus kohdistuu osaltaan tyypillisiin taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden varmistaviin kontrolleihin. Olennaisimmat tilintarkastussuunnitelman mukaiset prosessitarkastuksen havainnot ja toimenpide suositukset raportoidaan hallitukselle. PALKITSEMINEN Palkitsemisen hallinnointi Hallitus päätti järjestäytymiskokouksessaan olla perustamatta erillisiä valiokuntia vuodelle 2010, koska yhtiön toiminnan laajuus ja hallituksen koko eivät edellytä asioiden valmistelua koko hallitusta pienemmässä kokoonpanossa. Näin ollen hallituksen palkitsemisen valmistelua ei ole osoitettu nimitysvaliokunnan tehtäväksi eikä toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisen valmistelua ole osoitettu palkitsemisvaliokun- nan tehtäväksi. Hallitus Yhtiökokous päättää hallituksen ja tilintarkas- tuksen palkkiot. Hallitus päättää ja hyväksyy toimitusjohtajan toimisuhteen ehdoista kirjalli-

sessa sopimuksessa. Ylimmän johdon palkitse misperiaatteista päättää yhtiön hallitus. Hallitus hyväksyy vuosittain yhtiön henkilöstön kannus tinjärjestelmän.

PÖRSSITIEDOTE:04.10.10Basware solmi suuren kaupan Siemensin kanssa Yhtiökokous päätti 18.2.2010, että jäsenten palkkiot ovat seuraavat:

jäsenille 26.000 euroa vuodessa;
varapuheenjohtajalle 30.000 euroa vuodessa; ja
puheenjohtajalle 52.000 euroa vuodessa.

Tähän palkkioon eivät kuitenkaan ole oikeutettuja hallituksen jäsenet, jotka ovat työsuhteessa Basware –konserniin. Lisäksi kaikille hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkiona 325 euroa kokoukselta. Vuosipalkkiot maksetaan siten, että hallituksen jäsenille, joiden osakkeenomistus alle 5.000 Basware Oyj:n osaketta, hankitaan 40%:lla vuosipalkkion brutto-osuudesta Basware Oyj:n osakkeita NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Osakkeiden hankinta tehdään mahdollisimman pian yhtiökokouksen päätöksen jälkeen.

Hallitus tekee esityksen yhtiökokoukselle 2011 niistä periaatteista, joita sovelletaan hallituksen jäsenten palkkiona saamien osakkeiden omistamiseen.

Hallituksen puheenjohtaja

Hallituksen puheenjohtaja Hannu Vaajoensuu oli työsuhteessa yhtiöön 17.2.2010 asti. Hän toimi viimeksi hallituksen puheenjohtajan varsinaisten tehtävien lisäksi yritysostoja valmistelevassa ryhmässä sekä neuvonantajana yritysjärjestelyprojekteissa. Työsuhteen päättymisen yhteydessä maksettiin vain tavanomaiset lakisääteiset työsuhteeseen liittyvät korvaukset. Hallituksen puheenjohtajan palkka etuineen 1.1-17.2.2010 ja hallituspalkkio 17.2.2010 alkaen oli yhteensä 72.873,31 euroa vuonna 2010. Tästä säännöllisen rahapalkan osuus oli 72.834,13 euroa ja luontoisetujen osuus 39,18 euroa. Hallituksen puheenjohtaja ei kuulunut yhtiön tulospalkkiojärjestelmän piiriin.

Toimitusjohtaja

Hallitus päättää ja hyväksyy toimitusjohtajan toimisuhteen ehdoista kirjallisessa sopimuksessa.

Yhtiön nykyisen toimitusjohtajan

• irtisanomisaika ja -palkka ovat yhtiön irtisanoessa 6 kuukautta, jonka lisäksi henkilö on oikeutettu 12 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen,

irtisanomisaika ja -palkka ovat henkilön itse irtisanoutuessa 6 kuukautta, erillistä kor vausta ei makseta,
kilpailukiellon pituus on 12 kuukautta työsuhteen päättymisestä,
tulospalkkio on korkeintaan 50 prosenttia vuosittaisesta peruspalkasta,
eläkeikä ja -etuudet ovat TEL:n mukaiset.

Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin palkitseminen koostuu rahapalkasta, luontoiseduista ja mahdollisesta tuloksen mukaan määräytyvästä vuosipalkkiosta. Toimitusjohtajan pitkän aikavälin palkitseminen muodostuu osakeoptio-oikeuksista ja osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Tulospalkkio on korkeintaan 50 prosenttia vuosittaisesta peruspalkasta. Tulospalkkio määräytyy yhtiön strategian mukaisten kasvuun ja kannattavuuteen liittyvien tavoitteiden sekä henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Hallitus seuraa säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa palkitsemisjärjestelmän suoritus- ja tuloskriteerien toteutumista sekä hyväksyy kulloinkin maksettavan palkkion.

Vuosina 2006-2008 oli käytössä pitkäaikainen kannustinjärjestelmä, jonka perusteella voitiin myöntää optioita yhtiön ylimmän johdon jäsenille, liiketoimintayksiköiden maajohtajille ja avainhenkilöstölle. Tämän jälkeen siirryttiin edellä mainittuun vuosina 2009-2011 voimassa olevaan osakepohjaiseen palkitsemisjärjestelmään.

Toimitusjohtajan palkka etuineen oli 628.560,73 euroa vuonna 2010. Tästä säännöllisen rahapalkan osuus oli 210.100,46 euroa, luontoisetujen osuus 14.386,10 euroa. Tulospalkkiota maksettiin 101.674,17 euroa. Vuosina 2006-2008 käytössä olleen pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän perusteella saatujen optioiden myynti vuonna 2010 oli 302.400,00 euroa.

Johtoryhmä

Ylimmän johdon palkitsemisperiaatteista päättää yhtiön hallitus.

Ylimmän johdon lyhyen aikavälin palkitseminen koostuu rahapalkasta, luontoiseduista ja mahdollisesta tuloksen mukaan määräytyvästä vuosipalkkiosta. Ylimmän johdon pitkän aikavälin palkitseminen muodostuu osakeoptio-oikeuksista ja osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Tulospalkkio on korkeintaan 50 prosenttia vuosittaisesta peruspalkasta. Tulospalkkio määräytyy yhtiön strategian mukaista kasvua ja kannattavuutta tukevien tavoitteiden sekä henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Hallitus seuraa säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa palkitsemisjärjestelmän suoritus- ja tuloskriteerien toteutumista sekä hyväksyy maksettavan palkkion. Vuosina 2006-2008 oli käytössä pitkäaikainen kannustinjärjestelmä, jonka perusteella voitiin myöntää optioita yhtiön ylimmän johdon jäsenille, liiketoimintayksiköiden maajohtajille ja avainhenkilöstölle. Tämän jälkeen siirryttiin edellä mainittuun vuosina 2009-2011 voimassa olevaan osakepohjaiseen palkitsemisjärjestelmään.

Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän palkkio ansaintajaksoilta 2009-2010 perustuu Baswarekonsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Palkkio ansaintajaksolta 2009 maksetaan joulukuussa 2011 ja palkkio ansaintajaksolta 2010 maksetaan joulukuussa 2012 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän palkkio maksetaan kahden vuoden kuluttua ansaintajakson päättymisestä, mistä syystä palkkiona saatujen osakkeiden omistamiseen ei liity muita rajoituksia. Vuonna 2010 johtoryhmän jäsenille, pois lukien toimitusjohtaja, maksettiin rahapalkkaa yhteensä 1.277.028,61 euroa sekä luontoisetuja 100.931,00 euroa ja tulokseen perustuvia tulospalkkioita 311.024,70 euroa. Vuosina 2006- 2008 käytössä olleen pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän perusteella saatujen optioiden myynti vuonna 2010 oli 150.400,00 euroa.

Johtoryhmän jäsenet 2010

Ilkka Sihvo

Toimitusjohtaja

s. 1962, KTM, DI

Baswaren palveluksessa vuodesta 1989

Keskeinen työkokemus: Basware Oyj: hallituksen puheenjohtaja ja talousjohtaja 2000–2004, konsultointi- ja johtotehtävissä 1989–1999

Talousjohtaja s. 1966, KTM

Mika Harjuaho

Baswaren palveluksessa vuodesta 2007 Keskeinen työkokemus: Suunto Oy: Talousjohtaja, 2001–2007; Ericsson AB: Aluekontrolleri 2000–2001; Oy LM Ericsson AB: Tulosyksikön kontrolleri 1997-2000; Suomen Unilever Oy Van den Bergh Foods: Laskentapäällikkö 1996-1997; Unilever Nederland B.V.: Sisäinen tarkastaja 1995-1996; Suomen Unilever Oy Lever: Kustannuslaskija 1994-1995

Olli Hyppänen

Senior Vice President, Strategy and Development

s. 1966, DI

Baswaren palveluksessa vuodesta 2003

Keskeinen työkokemus:

Basware Oyj; SVP Products 2007-2008, SVP R&D 2003-2007;

Tellabs International: Director, Supply Chain Engineering 2002-2003; Tellabs Oy: Senior Manager 2000-2001, Department Manager 1999, Program Manager 1998; Tecnomen Oy: projektipäällikkö 1996-1998

Luottamustehtävät: Lacquer Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2005-; Manpro Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2006-

PÖRSSITIEDOTE:05.10.10

Basware osti TNT Post -yhtiön yhteyspalvelutliiketoiminnan Hollannista

Jorma Kemppainen

Senior Vice President, Products s. 1965, DI Baswaren palveluksessa vuodesta 2009, johtorymän jäsen 1.12.2009-

Keskeinen työkokemus:

Inno-rd Oy: toimitusjohtaja ja johdon konsultti 2009; Suunto Oy: Director, R&D 2005-2009; SSH Communications Corporation Oyj: Vice President R&D and Customer Services, 2003-2005, Vice President, R&D; F-Secure Oyj: 2000-2003; Tellabs Oy: asiakaskoulutuspäällikkö 1996- 2000, erilaisia tuotekehitystehtäviä 1993-1996; ICL Oy: erilaisia tuotekehitystehtäviä 1987-1993

Steve Muddiman

Senior Vice President, Global Marketing s. 1961, University Graduate (viestintä) Baswaren palveluksessa vuodesta 2008

Keskeinen työkokemus:

Matti Rusi

Senior Vice President, Europe s. 1963, MBA, datanomi Baswaren palveluksessa vuodesta 2010, 1997-2008, johtoryhmän jäsen vuodesta 2010

Ari J. Salonen

General Manager, North America s. 1964, TkT Baswaren palveluksessa vuodesta 2008, johtoryhmän jäsen vuodesta 2010 Keskeinen työkokemus: Basware: General Manager, North America 2008- CellExchange: SVP Business Development 2005-2007; Cambridge Technology Enterprises: COO 2000-2004; eCredit: SVP Operations 1999-2000; McKinsey & Company: Associate Partner 1994-1999

Esa Tihilä

Senior Vice President, Automation Services s. 1964, Yo-merkonomi, eMBA Baswaren palveluksessa vuodesta 2004

Keskeinen työkokemus:

Meridea Financial Software: CEO 2001–2004; iCL PLC: Group Executive Director 2001, Global Director, e-Business 1999–2001;

iCL Data Oy: Director, e-Business 1997–1998, Business Development Director 1995–1996

Odd Roar Trapnes

Managing Director, Basware Scandinavia s. 1957, DI, KTK

Baswaren palveluksessa vuodesta 2005 (Baswaren kumppanin palveluksessa vuodesta 1999)

Jukka Virkkunen

Senior Vice President, Basware NorthEast s. 1960, Yo-merkonomi Baswaren palveluksessa vuodesta 2006 Keskeinen työkokemus: Capgemini Finland Oy Technology Services:

Yksikönjohtaja 2004–2006; Ementor Oy: Myyntijohtaja 2002–2003; Fujitsu Services Oyj: Pohjoismaiden markkinointijohtaja 2000–2002; iCL Data Oy e-Business: myyntijohtaja 2000–1997, Account Manager 1997–1996

Luottamustehtävät: Helsingin seudun kauppakamari: valtuuskunnan jäsen, ICT-valiokunnan jäsen 2006–

SISÄPIIRIHALLINTO

Baswarella on käytössä sisäpiirisäännöt, jotka vastaavat NASDAQ OMX Helsinki Oy:n 1.1.2006 voimaan astunutta sisäpiiriohjetta. Sisäpiirisäännöt kieltävät sisäpiiriläisten, heidän holhottavien ja määräysvallassa olevien yhteisöiden kaupankäynnin yhtiön osakkeilla ja optioilla neljän viikon ajan ennen tulosjulkistusta (ns. suljettu ikkuna).

Yhtiön julkiseen sisäpiiriin kuuluvat lain mukaisesti hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisön päävastuullinen tilintarkastaja sekä tärkeimpien toimialojen vastuuhenkilöt yhtiön johtoryhmästä. Lisäksi yhtiöllä on yrityskohtainen sisäpiirirekisteri, joka sisältää ne yhtiön henkilöt, jotka saavat työssään säännöllisesti sisäpiiritietoa. Henkilöt, jotka osallistuvat yrityskauppoihin tai muihin yhtiön osakkeiden arvonmuodostukseen vaikuttaviin hankkeisiin, kuuluvat yhtiön hankekohtaiseen sisäpiiriin ja heitä koskee tilapäinen kaupankäyntikielto.

Yhtiön sisäpiiriasioiden ohjauksesta ja valvonnasta vastaa yhtiön lakimies, joka hoitaa tarvittaessa hankekohtaisia sisäpiirirekistereitä. Yhtiön viestintäpäällikkö hoitaa rekisteriä pysyvästä sisäpiiristä. Basware Oyj:n sisäpiirirekisteriä ylläpitää Euroclear Finland Oy (entinen Suomen Arvopaperikeskus Oy). Sisäpiiriläisten ajantasaiset omistustiedot ovat nähtävillä Euroclear Finland Oy:n yleisöpalvelu-pisteessä Helsingissä osoitteessa Urho Kekkosen katu 5 C. Yhtiö pitää myös Internet-sivuillaan luetteloa sisäpiiriläisistä.

Euroclear Finland Oy:n pitämän osakerekisterin mukaan 31.12.2010 toimitusjohtaja Ilkka Sihvo omistaa 1 065 800 Basware Oyj:n osaketta, Esa Tihilä 500 osaketta ja Olli Hyppänen 500 osaketta. Muilla johtoryhmän jäsenillä ei ole omistuksia Basware Oyj:ssä.

Euroclear Finland Oy:n pitämän osakerekisterin mukaan 31.12.2010 Hannu Vaajoensuu omistaa 962 100, Pentti Heikkinen 1 621, Ilkka Toivola 2 362, Sakari Perttunen 1 045 800, Matti Copeland 2 771 ja Eeva Sipilä 605 Basware Oyj:n osaketta.

TIEDONANTOPOLITIIKKA

Basware noudattaa viestinnässään Suomen ja EU:n lainsäädäntöä, NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjä Finanssivalvonnan ohjeita sekä yhtiön hallinnointiperiaatteita. Baswarella on erikseen laadittu tiedonantopolitiikka, jonka Baswaren hallitus on hyväksynyt 20.1.2011.

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus 1.1.20 1 0–31.12.20 1 0

TILIKAUDEN 20 1 0 YHTEENVETO

» Liikevaihto 103 094 tuhatta euroa (92 654 tuhatta euroa) – kasvu 11,3 prosenttia
» Liikevoitto 13 487 tuhatta euroa (11 824 tuhatta euroa) – kasvu 14,1 prosenttia
» Liikevoitto 13,1 prosenttia liikevaihdosta (12,8 %)
» Liikevoitto sisältää 314 tuhatta euroa toteutumattomaan yritysjärjestelyyn liittyviä kuluja
» Kansainvälisen liiketoiminnan osuus 54,8 prosenttia liikevaihdosta (54,2 %) – kasvu 12,6 prosenttia
» Liiketoiminnan rahavirta 12 523 tuhatta euroa (14 732 tuhatta euroa)
» Osakekohtainen tulos 0,90 euroa (0,80 euroa) – kasvu 12,6 prosenttia
» Osingonjakoehdotus vuodelta 2010: 0,40 euroa osakkeelta (2009: 0,36).

Raportointi on kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukainen.

RAPORTOINTI

Basware raportoi maantieteellisen jaon mukaiset toimintasegmentit, jotka ovat Suomi, Skandinavia, Eurooppa ja Muut. TAG Services -yritysoston 1.7.2009 seuraksena Baswarella on varoja Australiassa. Huomioiden Pohjois-Amerikan ja Australian liiketoimintojen luonteen ja laajuuden nämä alueet yhdistettiin segmentiksi nimeltä Muut kolmannesta vuosineljänneksestä 2009 alkaen. Suomi-segmentissä raportoidaan Suomen, Venäjän sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen (pois lukien Australia) liiketoiminnat sekä pääkonttoritoiminnot.

Lisäksi yhtiö raportoi tuotteista ja palveluista saadut tuotot seuraavasti: Tuotemyynti, Konsultointi, Ylläpito ja Automatisointipalvelut. Basware Automatisointipalvelut sisältävät paperilaskujen skannauspalvelut, ostokatalogien välityksen, hankintasanomien välityksen, verkkolaskutuksen, toimittajien aktivointipalvelun ja Software as a Service (SaaS) -palvelut.

Yhtiö raportoi myös arvion Automatisointipalveluiden nykyisistä tuotannossa olevista sopimuksista seuraavan kahdentoista kuukauden aikana tuloutuvasta osuudesta. Automatisointipalvelusopimukset ovat tyypillisesti usean vuoden pituisia tai toistaiseksi voimassa olevia.

LIIKEVAIHTO

Basware-konsernin liikevaihto kasvoi tilikaudella (tammi–joulukuu) 11,3 prosenttia ja oli 103 094 tuhatta euroa (92 654 tuhatta euroa).

Yhtiön tuotemyynti nousi tilikaudella 3,9 prosenttia ja oli 23,9 prosenttia (25,6 %) liikevaihdosta. Baswaren omien tuotteiden tuotemyynti kasvoi 10,2 prosenttia ja kolmansien osapuolten skannausohjelmistojen myynti laski voimakkaasti sekä samaan aikaan ulkoistettujen skannauspalvelujen myynti kasvoi.

Ylläpitotuotot kasvoivat tilikaudella 11,8 prosenttia ja muodostivat 32,3 prosenttia (32,1 %) liikevaihdosta. Konsultointituotot kasvoivat 4,9 prosenttia ja olivat 31,7 prosenttia (33,6 %) liikevaihdosta.

Tilikaudella Automatisointipalvelut (SaaS, verkkolaskutus, skannauspalvelut) kasvoivat 56,0 prosenttia ja olivat 12,1 prosenttia (8,7 %) liikevaihdosta. Automatisointipalvelut-liiketoiminnan nykyisistä tuotannossa olevista sopimuksista seuraavan kahdentoista kuukauden aikana tuloutuva osuus on arviolta 14,6 miljoonaa euroa (kasvua edellisen vuosineljänneksen lopussa tehtyyn arvioon 21,3 %). Automatisointipalvelut-liiketoiminnan välittämä transaktiovolyymi oli katsauskaudella 13,6 miljoonaa.

Liikevaihdon jakautuminen maantieteellisesti varojen sijainnin mukaan:

Liikevaihto (tuhatta euroa)	10–12/ 2010	10–12/ 2009	Muutos, %	1–12/ 2010	1–12/ 2009	Muutos, %

Suomi	16 011	15 271	4,8	53 606	50 486	6,2
Skandinavia	7 708	6 135	25,6	24 188	22 236	8,8
Eurooppa	5 959	5 629	5,9	21 347	18 717	14,1
Muut	3 898	2 897	34,5	12 101	9 201	31,5
Segm. välinen liikevaihto	–3 429	–3 333	–2,9	–8 149	–7 985	–2,0
Konserni yhteensä	30 149	26 600	13,3	103 094	92 654	11,3

Liikevaihdon jakautuminen maantieteellisesti asiakkaan sijainnin mukaan:

Liikevaihto (tuhatta euroa)	10–12/ 2010	10–12/ 2009	Muutos, %	1–12/ 2010	1–12/ 2009	Muutos, %

Suomi	13 015	12 267	6,1	46 550	42 449	9,7
Skandinavia	7 488	6 003	24,7	23 346	21 719	7,5
Eurooppa	5 385	5 071	6,2	20 249	18 065	12,1
Muut	4 261	3 258	30,8	12 949	10 421	24,3
Konserni yhteensä	30 149	26 600	13,3	103 094	92 654	11,3

Jälleenmyyntitoiminnan netto-osuus tuotemyynnin liikevaihdosta oli tilikaudella 10,3 prosenttia (9,9 %) eli 2 543 tuhatta euroa, mikä vastaa 4,5 prosenttia (4,7 %) kansainvälisen liiketoiminnan liikevaihdosta.

Kansainvälisen liiketoiminnan osuus Baswaren liikevaihdosta oli tilikaudella 54,8 prosenttia (54,2 %) ja se kasvoi 12,6 prosenttia.

TULOSKEHITYS

Baswaren liikevoitto nousi tilikaudella 14,1 prosenttia ja oli 13 487 tuhatta euroa (11 824 tuhatta euroa). Liikevoiton osuus liikevaihdosta oli 13,1 prosenttia (12,8 %). Tilikauden liikevoitto sisältää 314 tuhatta euroa toteutumattomaan yritysjärjestelyyn liittyviä kuluja neljännellä vuosineljänneksellä. Yhtiön kiinteät kulut olivat tilikaudella 78 285 tuhatta euroa (70 343 tuhatta euroa) ja ne ovat kasvaneet edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 11,3 prosenttia. Kiinteistä kuluista henkilöstökuluja oli 73,2 prosenttia (74,3 %) eli 57 337 tuhatta euroa (52 294 tuhatta euroa). Luottotappiot ja luottotappio-varauksen muutos sisältyvät kiinteisiin kuluihin. Luottotappiovarauksen määrä taseessa on neljännen vuosineljänneksen lopussa 996 tuhatta euroa (666 tuhatta euroa).

Tuotekehitysmenot olivat tilikaudella 14 883 tuhatta euroa (14 781 tuhatta euroa), joista tilikaudelle on aktivoitu 1 696 tuhatta euroa (1 454 tuhatta euroa) eli 11,4 prosenttia (9,8 %). Aktivoitujen tuotekehitysmenojen poistot olivat 1 883 tuhatta euroa (1 624 tuhatta euroa). Tuotekehitysmenot vastasivat 14,4 prosenttia (16,0 %) liikevaihdosta. Menot kasvoivat tilikauden aikana 0,7 prosenttia (laskua 4,7 %).

Yhtiön rahoitustuotot ja -kulut olivat –162 tuhatta euroa (–234 tuhatta euroa). Yhtiön tulos ennen veroja oli 13 325 tuhatta euroa (11 590 tu-

Liikevoiton jakautuminen maantieteellisesti varojen sijainnin mukaan:

Liikevoitto (tuhatta euroa)	10–12/ 2010	10–12/ 2009	Muutos, %	1–12/ 2010	1–12/ 2009	Muutos, %

Suomi	2 757	3 024	–8,9	7 703	7 714	–0,1
Skandinavia	1 557	1 041	49,6	4 136	3 169	30,5
Eurooppa	743	902	–17,7	2 354	1 566	50,2
Muut	284	–517	155,0	924	741	24,7
Segm. välinen liikevoitto	–405	–393	–2,8	–1 629	–1 365	–19,3
Konserni yhteensä	4 937	4 058	21,7	13 487	11 824	14,1

hatta euroa). Tilikauden verot olivat 2 994 tuhatta euroa (2 517 tuhatta euroa). Tilikauden tulos oli 10,0 prosenttia (9,8 %) liikevaihdosta eli 10 331 tuhatta euroa (9 074 tuhatta euroa). Laimentamaton osakekohtainen tulos oli 0,90 euroa (0,80 euroa) osakkeelta.

RAHOITUS JA INVESTOINNIT

Basware-konsernin taseen loppusumma oli tilikauden lopussa 91 470 tuhatta euroa (87 287 tuhatta euroa). Yhtiön likvidit varat olivat yhteensä 13 822 tuhatta euroa (12 210 tuhatta euroa), joista rahavarojen osuus oli 13 787 tuhatta euroa (12 176 tuhatta euroa) ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen osuus oli 35 tuhatta euroa (34 tuhatta euroa).

Liiketoiminnan rahavirta oli tilikaudella 12 523 tuhatta euroa (14 732 tuhatta euroa). Investointien rahavirta oli –4 454 tuhatta euroa (–5 009 tuhatta euroa).

Omavaraisuusaste oli 73,3 prosenttia (64,8 %) ja nettovelat suhteessa omaan pääomaan (gearing) –15,3 prosenttia (–5,3 %). Korollisia velkoja oli 3 582 tuhatta euroa (9 230 tuhatta euroa), josta lyhytaikaisten velkojen osuus oli 3 550 tuhatta euroa (5 555 tuhatta euroa). Tilikauden sijoitetun pääoman tuotto oli 20,1 prosenttia (18,8 %) ja oman pääoman tuotto 16,7 prosenttia (17,2 %).

Basware nosti 30.1.2009 omistusosuutensa Basware Einvoices Oy:sta 100 prosenttiin ostamalla 12,55 prosenttia yhtiön osakkeista ja määräysvallasta toimivalta johdolta. Kaupanteon yhteydessä maksettu kauppahinta oli noin 720 tuhatta euroa ja vuoden 2009 liiketoimintavolyymin perusteella maksettiin helmikuussa 2010 lisäkauppahinta 293 tuhatta euroa. Basware Einvoices Oy fuusioitiin emoyhtiöön tilikauden 2009 aikana.

Basware AS osti Itella Information AS:n laskuautomaatioratkaisuliiketoiminnan Norjassa. Kauppahinta oli 6,38 miljoonaa Norjan kruunua (noin 0,72 miljoonaa euroa) ja se maksettiin käteisellä kaupan toteutumispäivänä 1.4.2009. Lisäksi helmikuussa 2010 Basware AS maksoi 4 434 tuhatta Norjan kruunua (noin 559 tuhannen euron) suuruisen lisäkauppahinnan, joka määräytyi ostettavan liiketoiminnan vuoden 2009 palvelumyynnin volyymin perusteella.

Basware Oyj osti TAG Services Pty Ltd:n koko osakekannan Australiassa vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä. Kauppahinta oli 2,1 miljoonaa Australian dollaria (noin 1,2 miljoonaa euroa) ja se maksettiin kahdessa erässä heinäelokuussa 2009. Lisäksi kauppaan sisältyi lisäkauppahintaosuus, joka määräytyi hankitun yhtiön 1.7.2009–30.6.2010 välisen ajan liikevaihdon kasvun perusteella ja joka maksettiin elokuussa 2010. Lisäkauppahinta oli 2,0 miljoonaa Australian dollaria (noin 1,4 miljoonaa euroa).

Basware Oyj osti lokakuussa 2010 TNT Post -yhtiön yhteyspalvelut-liiketoiminnan Hollannista. Kaupanteon yhteydessä maksettu kauppahinta oli 50 tuhatta euroa ja Baswaren verkkolasku-ympäristöön siirtyneiden asiakkaiden lukumäärän perusteella maksetaan tammikuussa 2011 lisäkauppahinta arviolta 100 tuhatta euroa. Muita omaisuuseriä ei siirtynyt. Alustavan kauppahinnan kohdistuslaskelman mukaan kauppahintaan ei sisälly liikearvoa. Aineettomiin hyödykkeisiin on kohdistettu asiakassuhteisiin liittyvää arvoa 200 tuhatta euroa laskennallinen velka huomioiden. Hankinnalla ei olisi ollut olennaista vaikutusta konsernin liikevaihtoon eikä liikevoittoon, mikäli yhdistyminen olisi tapahtunut tilikauden alussa. Hankinnalla ei ole ollut olennaista merkitystä konsernin liikevaihtoon ja liikevoittoon.

Yhtiön bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, jotka muodostuivat kasvun vaatimista tavanomaisista lisä- ja korvausinvestoinneista, olivat tilikaudella 970 tuhatta euroa (2 047 tuhatta euroa). Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin, jotka sisältävät edellisten lisäksi aktivoidut tuotekehitysmenot ja yrityskaupan (TNT Post -yhtiön yhteyspalvelut -liiketoiminnan) olivat yhteensä 4 567 tuhatta euroa (7 448 tuhatta euroa).

Tehtyjen arvonalennustestien mukaan omaisuuserien arvonalentumisia ei ole. Aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 4 579 tuhatta euroa (3 968 tuhatta euroa), joista yritysostoihin liittyvät poistot olivat 2 233 tuhatta euroa (2 020 tuhatta euroa).

TUOTEKEHITYS JA UUDET TUOTTEET

Tuotekehitysmenot olivat tilikaudella 14 883 tuhatta euroa (14 781 tuhatta euroa), ja ne vastasivat 14,4 prosenttia (16,0 %) liikevaihdosta. Tuotekehitysmenot nousivat edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 0,7 prosenttia (laskua 4,7 %). Tilikauden menoista on aktivoitu 1 696 tuhatta euroa (1 454 tuhatta euroa) eli 11,4 prosenttia (9,8 %). Aktivoitujen tuotekehitysmenojen poistot olivat 1 883 tuhatta euroa (1 624 tuhatta euroa).

Tuotekehityksessä työskenteli vuoden 2010 lopussa 239 henkilöä (195 henkilöä). Tuotekehitysyksikkö laajenee Intiassa, jossa työskentelee tällä hetkellä 95 henkilöä tuotekehitystehtävissä.

Vuoden 2010 keväällä Basware lanseerasi keskisuurille yrityksille suunnatun InvoiceReady-nimisen SaaS-ratkaisun ensin Pohjois-Amerikan markkinoilla ja syksyllä Keski-Euroopan markkinoilla.

HENKILÖSTÖ

Baswaren henkilöstömäärä oli keskimäärin 845 (747) ja tilikauden lopussa 913 (761). Henkilöstön määrä kasvoi 152 henkilöllä ja oli 20,0 prosenttia korkeampi verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. TNT Post -yhtiön yhteyspalvelut -liiketoiminnan osto kasvatti henkilökunnan määrää 2 henkilöllä.

Ulkomaan yksiköissä työskentelevien osuus henkilöstöstä on noussut verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Tilikauden lopussa Suomen ulkopuolella työskenteli 54,9 prosenttia (47,4 %) Baswaren henkilöstöstä ja 45,1 prosenttia (52,6 %) Suomessa. Myynnissä ja markkinoinnissa työskenteli 14,2 prosenttia, konsultoinnissa ja palveluissa 51,6 prosenttia, tuotekehityksessä 26,2 prosenttia ja hallinnossa 8,0 prosenttia henkilöstöstä.

Henkilöstön keski-ikä on 35,7 (36,6) vuotta. Henkilöstöstä 33,1 prosenttia on suorittanut ylemmän ja 34,9 prosenttia alemman korkeakoulututkinnon. Naisia on 27,8 prosenttia ja miehiä 72,2 prosenttia henkilöstöstä.

Henkilöstön kannustamiseksi yhtiöllä on voimassa koko henkilöstön kattava bonusohjelma.

prosenttia vuosittaisesta peruspalkasta. Tulospalkkio määräytyy yhtiön strategian mukaista kasvua ja kannattavuutta tukevien tavoitteiden sekä henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Hallitus seuraa säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa palkitsemisjärjestelmän suoritus- ja tuloskriteerien toteutumista sekä hyväksyy maksettavan palkkion.

Vuosina 2006–2008 oli käytössä pitkäaikainen kannustinjärjestelmä, jonka perusteella voitiin myöntää optioita yhtiön ylimmän johdon jäsenille, liiketoimintayksiköiden maajohtajille ja avainhenkilöstölle. Tämän jälkeen siirryttiin edellä mainittuun vuosina 2009–2011 voimassa olevaan osakepohjaiseen palkitsemisjärjestelmään.

Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän palkkio ansaintajaksoilta 2009–2010 perustuu Basware-konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Palkkio ansaintajaksolta 2009 maksetaan joulukuussa 2011 ja palkkio ansaintajaksolta 2010 maksetaan joulukuussa 2012 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän palkkio maksetaan kahden vuoden kuluttua ansaintajakson päättymisestä,

Henkilöstön jakautuminen maantieteellisesti varojen sijainnin mukaan:

Henkilöstö, (työsuhteessa keskimäärin)	10–12/ 2010	10–12/ 2009	Muutos, %	1–12/ 2010	1–12/ 2009	Muutos, %

Suomi	584	460	26,8	539	454	18,8
Skandinavia	124	130	–4,1	124	135	–7,8
Eurooppa	131	119	9,8	126	119	5,6
Muut	61	48	26,2	55	39	41,4
Konserni yhteensä	900	758	18,8	845	747	13,1

mistä syystä palkkiona saatujen osakkeiden omistamiseen ei liity muita rajoituksia.

LIIKETOIMINTA

Suomi

Suomi-segmentissä raportoidaan Suomen, Venäjän sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen (pois lukien Australia) liiketoiminnot sekä pääkonttoritoiminnot.

Suomi-segmentin liikevaihto kasvoi tilikaudella 6,2 prosenttia 53 606 tuhanteen euroon (50 486 tuhatta euroa). Liiketoiminnan kannattavuus laski 0,1 prosenttia ja liikevoitto oli 7 703 tuhatta euroa (7 714 tuhatta euroa).

Suomen ja Venäjän liiketoimintojen liikevaihto nousi tilikaudella 8,7 prosenttia 47 013 tuhanteen euroon (43 250 tuhatta euroa).

Raportoitavalla alueella toimii yhteensä 14 jälleenmyyjää ja henkilömäärä oli keskimäärin 539 (454).

Skandinavia

Baswaren toiminta Skandinaviassa koostuu keskitetysti johdetuista Ruotsin, Tanskan ja Norjan yksiköistä.

Skandinavia-segmentin liikevaihto kasvoi tilikaudella 8,8 prosenttia 24 188 tuhanteen euroon (22 236 tuhatta euroa). Liiketoiminnan kannattavuus parani 30,5 prosenttia ja liikevoitto oli 4 136 tuhatta euroa (3 169 tuhatta euroa).

Liiketoimintaa hoidetaan pääosin oman organisaation voimin ja alueella työskenteli keskimäärin 124 henkilöä (135).

Eurooppa

Baswaren toiminta Euroopassa koostuu Saksan, Ranskan, Hollannin ja Iso-Britannian yksiköistä. Lisäksi jälleenmyyjäverkosto kattaa itäisen Keski-Euroopan alueen.

Eurooppa-segmentin liikevaihto nousi kokonaisuudessaan 14,1 prosenttia 21 347 tuhanteen euroon (18 717 tuhatta euroa). Liiketoiminnan kannattavuus parani 50,2 prosenttia ja liikevoitto oli 2 354 tuhatta euroa (1 566 tuhatta euroa).

Euroopassa toimii 35 jälleenmyyjää ja Baswaren henkilömäärä oli vuoden lopussa keskimäärin 126 (119).

Muut

Muut-segmentissä raportoidaan Pohjois-Amerikan ja Australian liiketoiminnot. Segmentin liikevaihto kasvoi tilikaudella 31,5 prosenttia ja oli 12 101 tuhatta euroa (9 201 tuhatta euroa). Liiketoiminnan kannattavuus kasvoi 24,7 prosenttia ja liikevoitto oli 924 tuhatta euroa (741 tuhatta euroa).

Muut-segmentissä oli tilikauden lopussa 10 jälleenmyyjää. Alueella työskenteli keskimäärin 55 työntekijää (39).

TILIKAUDEN MUUT TAPAHTUMAT

Basware Oyj:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 25.1.2010 Basware Oy:n optio-ohjelmilla tehdyt 11 500 osakkeen merkinnät. Kyseiset osakemerkinnät perustuivat yhtiön 2006-optio-ohjelman B-sarjan optiotodistuksiin.

Basware Oyj:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 13.4.2010 Basware Oy:n optio-ohjelmilla tehdyt 130 100 osakkeen merkinnät. Kyseiset osakemerkinnät perustuivat yhtiön 2006 -optioohjelman B-sarjan optiotodistuksiin (56 400 osaketta) sekä 2007 optio-ohjelman D-sarjan optiotodistuksiin (73 700 osaketta).

Basware Oyj:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 8.7.2010 Basware Oyj:n optio-ohjelmilla tehdyt 79 200 osakkeen merkinnät. Kyseiset osakemerkinnät perustuivat yhtiön 2006-optioohjelman C-sarjan optiotodistuksiin (39 000 osaketta) sekä 2007-optio-ohjelman E-sarjan optiotodistuksiin (40 200 osaketta).

Basware Oyj:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 12.10. 2010 optio-ohjelman nojalla tehdyt 1 100 osakkeen merkinnät. Kyseiset osakemerkinnät perustuivat yhtiön 2007-optio-ohjelman Esarjan optiotodistuksiin.

Basware Oyj:n 2006 -optio-ohjelman C-sarjan ja 2007-optio -ohjelman E-sarjan viimeisten optioiden merkintäaika päättyy 31.3.2011.

OSAKE JA OSAKKEENOMISTAJAT

Basware Oyj:n osakepääoma oli tilikauden lopussa 3 507 007,20 euroa ja osakkeiden lukumäärä oli yhteensä 11 690 024 kappaletta.

Osakekurssi ja -vaihto

Tilikaudella yhtiön osakkeen ylin kurssi oli 24,80 euroa (14,66 euroa), alin 15,00 euroa (6,60 euroa) ja päätöskurssi 24,75 euroa (14,52

euroa). Tilikauden keskikurssi oli 19,27 euroa (10,79 euroa).

Osakkeita vaihdettiin tilikauden aikana 2 131 071 kappaletta (2 038 565 kpl), mikä vastaa 18,5 prosenttia (17,9 %) keskimääräisestä osakemäärästä. Osakekannan markkina-arvo tilikauden päätöskurssilla 31.12.2010 oli 287 093 169 euroa (165 206 004 euroa).

Osakkeenomistajat

Yhtiöllä oli joulukuun 31. päivänä 15 752 (16 480) osakkeenomistajaa hallintarekisterit (8 kpl) mukaan lukien. Hallintarekisteröidyn omistuksen osuus oli 10,8 prosenttia kokonaisosakemäärästä. Yhtiöllä on hallussaan 90 300 kappaletta Basware Oyj:n osaketta, mikä vastaa 0,77 % yhtiön kaikista osakkeista.

Tilikauden aikana Basware teki viisi liputusilmoitusta. Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n omistusosuus laski alle 5 prosentin 2.2.2010 ja Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n omistusosuus nousi yli 5 prosentin 12.3.2010 Basware Oyj:n osakepääomasta ja äänimäärästä.

Basware teki liputusilmoituksen 16.4.2010, kun Keskinäinen Vakuutusyhtiö Ilmarisen omistusosuus nousi yli 5 prosentin Basware Oyj:n osakepääomasta ja äänimäärästä. Lisäksi Basware teki liputusilmoitukset, kun Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n omistusosuus laski alle 5 prosentin 26.7.2010 ja nousi yli 5 prosentin 30.7.2010 Basware Oyj:n osakepääomasta ja äänimäärästä.

Johdon ja hallintoelinten osakkeenomistus

Euroclear Finland Oy:n pitämän osakerekisterin mukaan 31.12.2010 toimitusjohtaja Ilkka Sihvo omistaa 1 081 800 Basware Oyj:n osaketta, Esa Tihilä 500 osaketta ja Olli Hyppänen 500 osaketta. Muilla johtoryhmän jäsenillä ei ole omistuksia Basware Oyj:ssä.

YHTIÖN HALLINNOINTI

Yhtiökokouksessa 18.2.2010 yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kuusi. Yhtiökokous päätti hyväksyä esityksen, jonka mukaan yhtiön hallituksen jäseniksi valittiin Matti Copeland, Pentti Heikkinen, Sakari Perttunen, Eeva Sipilä, Ilkka Toivola ja Hannu Vaajoensuu.

Yhtiökokous hyväksyi ehdotuksen, jonka mukaan yhtiön tilintarkastajaksi valittiin KHTyhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Heikki Ilkka, ja varatilintarkastajaksi KHT Terhi Mäkinen.

Varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antamista valtuutuksista ja muista päätöksistä on annettu erillinen pörssitiedote 18.2.2010.

Yhtiö antaa selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2010 (Corporate Governance Statement), joka on laadittu uuden hallinnointikoodin suositus 51:n ja arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 §:n mukaisesti. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä.

Baswaren hallinnointiperiaatteet on kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön internet-sivuilla: http://www.basware.com/FI/investors/hallinnointi/Pages/default.aspx

Omien osakkeiden osto

Yhtiökokous valtuutti 18.2.2010 hallituksen osakeyhtiölain 15 luvun 5 §:n mukaan päättämään enintään 1 146 812 oman osakkeen hankkimisesta. Omat osakkeet hankitaan yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Helsingin Pörssissä. Yhtiölle hankitut omat osakkeet voidaan pitää yhtiöllä, mitätöidä tai luovuttaa edelleen. Valtuutuksen ehdotettiin olevan voimassa 31.3.2011 saakka. Yhtiökokous päätti, että hyväksytään hallituksen esitys valtuutuksesta päättää yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ehdotetussa muodossa.

LÄHIAJAN RISKIT JA RISKIENHALLINTA

Baswaren riskienhallintamallin mukaisesti riskit luokitellaan kuuteen ryhmään: liiketoiminta-, tuote-, henkilöstö-, lainopilliset, taloudelliset ja tietoturvariskit. Basware ottaa riskejä, jotka luontaisesti kuuluvat strategiaan ja tavoitteisiin. Näitä riskejä hallitaan ja pienennetään eri tavoin. Lähiajan riskeihin kuuluvat kuluvan raportointivuoden riskit.

Loppuvuonna 2010 julkaistujen markkina-arvioiden mukaan ohjelmistopuolen markkinoiden on arvioitu kasvavan vuonna 2011 aiempaa ennustetta hitaammin. Ohjelmistopuolen markkinoiden on arvioitu kasvavan globaalisti 7,1 prosenttia ja Yhdysvalloissa 8,4 prosenttia. Myös IT-palveluiden markkinoiden on arvioitu kasvavan globaalisti aiempaa ennustetta hitaammin, noin 7,3 prosenttia. Yhdysvaltojen IT-markkinoiden kasvuennuste on ennallaan 7,4 prosentissa. Hankinnasta maksuun palvelumarkkinoiden on kuitenkin arvioitu kasvavan yli 10 prosenttia vuonna 2011.

Yhtiön tuotteiden ja palvelujen kysyntä on aiemmin myös laskusuhdanteessa säilynyt yleistä tilannetta positiivisempana, koska yhtiön ohjelmistojen avulla aikaansaadaan kustannussäästöjä.

Myyntisaamiset on osa operatiivista liikkeenhoidon riskiä ja luottotappiovarauksen käsittelyllä varmistetaan taloudellisen raportoinnin oikeellisuutta tältä osin. Basware-konsernin luottotappiovarauksen määrä lasketaan kuukausittain keskitetyssä taloushallinnan palvelukeskuksessa. Yhtiö tehostaa myyntisaamisten hallintaa ja perintäprosessia vuoden 2011 aikana. Liiketoimintajohto seuraa säännöllisesti myyntisaamisten kertymistä kassaan osana asiakkuuksien hallintaa.

Konsernin päävaluutta on euro, joka edustaa liikevaihdosta noin 60 prosenttia vuonna 2010 (noin 61 % vuonna 2009). Kansainvälisen liiketoiminnan suhteellisen osuuden kasvaessa tulee muiden valuuttojen ja euron välisten valuuttakurssivaihteluiden merkitys kasvamaan. Baswarella on toimintaa euroalueen lisäksi useilla alueilla, joista merkittävimmät vuonna 2010 olivat Norja, Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Ruotsi. Näissä maissa yhtiö on alttiina valuuttariskeille, jotka syntyvät yhtiön sisäisestä kaupasta, viennistä ja tuonnista sekä ulkomaisten tytäryhtiöiden omista pääomista ja rahoituksesta. Tilikauden aikana yhtiö ei tehnyt suojaustoimenpiteitä valuuttakurssimuutoksien varalta, koska yhtiön suojauspolitiikan mukainen vieraan valuutan määräinen kassavirta tytäryhtiöissä ei ylittänyt suojaustoimenpiteille asetettua vuotuista valuuttakohtaista rajaa.

Liikearvot on testattu vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä. Tehtyjen omaisuuserien arvonalentumistestauslaskelmien mukaan liikearvoissa ei ole tapahtunut arvonalentumista.

Baswaren tavoitteena on nousta verkkolaskutoiminnan johtavaksi yhtiöksi maailmassa. Basware Automatisointipalveluihin sisältyvä verkkolaskutoiminta ja sitä tukeva skannauspalvelu on suunnattu myös Baswaren nykyisen asiakaskunnan ulkopuolisille toimittajille ja ostajille, mikä nostaa asiakaspotentiaalia. Automatisointipalveluiden pitkän aikavälin tavoitteena on yli 50 prosentin vuotuinen kasvu. SaaS ja verkkolaskutoiminta ovat skaalautuvia liiketoimintamalleja ja tarjoavat korkean liiketoimintapotentiaalin. Tämän kasvupotentiaalin realisoituminen edellyttää asiakasmäärien ja transaktiovolyymien voimakkaan kasvun johdosta uudenlaisen toimintamallin ja kyvykkyyksien aktiivista ja jatkuvaa kehittämistä. Näitä ovat muun muassa myynti ja käyttöönotto sekä asiakastuki ja tuotekehitys.

Muilta osin Baswaren lähiajan riskeissä ja epävarmuustekijöissä ei ole tapahtunut katsauskauden aikana merkittäviä muutoksia.

YRITYSKAUPAT JA MUUTOKSET KONSERNIRAKENTEESSA

Yhtiöllä on sivuliikkeet Singaporessa, Venäjällä ja Intiassa.

Basware FIMA Oy fuusioitiin emoyhtiöön vuoden toisen vuosineljänneksen aikana.

YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUU

Baswaren yhteiskuntavastuullisuutta ohjaavat korkea liiketoimintaetiikka, yrityksen arvot sekä ympäröivä lainsäädäntö. Yritys on sitoutunut taloudelliseen vastuuseen sekä yhteiskunta- ja ympäristövastuullisuuteen kaikessa toiminnassaan.

Baswaren ohjelmistot vähentävät paperinkulutusta tuhansissa toimistoissa ympäri maailman ja ohjaavat asiakasyrityksiä kohti paperitonta toimistoa, mikä säästää ympäristöä ja rahaa. Tärkeä osa Baswaren vastuullisuutta on yrityksen kannattavuus ja taloudellinen vakaus. Vakaus ja luotettavuus tuovat lisäarvoa yrityksen kaikille sidosryhmille.

Basware on tehnyt yhteistyötä vapaaehtoisjärjestö Planin kanssa jo vuodesta 2002 ja yhtiö tukee 15 kummilasta eri puolilla maailmaa. Lisäksi Basware tukee Itämeren suojelua WWF:n kautta ja Lastenklinikan sydänosastoa.

Baswaren pääkonttorilla Espoossa on ollut jo vuodesta 2003 Maailman luonnonsäätiön Green Office -sertifikaatti. Sertifikaatin saaminen edellyttää muun muassa voimassaolevaa ympäristöohjelmaa, jätteiden lajittelua ja kierrätystä, hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja pyrkimystä ympäristöasioiden jatkuvaan parantamiseen.

STRATEGIA

Baswaren hallitus ja yhtiön johto ovat tarkentaneet yhtiön strategiaa ja päämääriä seuraavalle 4-vuotisjaksolle ja yhtiö fokusoi voimakkaaseen kansainväliseen kasvuun, jonka tukemiseksi yritys harkitsee lisärahoitusjärjestelyä alkuvuoden aikana.

Vuonna 2009 lanseerattu Basware Automatisointipalvelut kasvoi 56 prosenttia vuonna 2010 ja on osoittanut ainutkertaisen kilpailukykynsä kansainvälisesti. Saavutetun kilpailukyvyn täysimääräiseksi hyödyntämiseksi yhtiö lisää panostuksia automatisointipalveluiden kasvuun.

Yhtiön tavoitteena on nousta johtavaksi verkkolaskuyhtiöksi maailmanlaajuisesti. Yritysostot tukevat verkkolaskupalvelun kasvua, joiden vuos ivolyymi 2010 oli 13,6 miljoonaa välitettyä laskua. Verkkolaskumarkkina kasvaa voimakkaasti ja Baswaren tavoitteena on saavuttaa 100 miljoonan verkkolaskun raja vuoteen 2014 mennessä.

Kansainvälisen kasvun tukemiseksi Basware kehittää organisaatiorakennettaan maantieteellisesti entistä enemmän aluepohjaiseksi. Maakohtaiset rakenteet yhdistetään aluerakenteiksi. Aluerakenne tehostaa ja mahdollistaa lisäpanostukset myyntiin, markkinointiin, automatisointipalveluiden toimittaja-aktivointiin ja muihin asiaskastoimintoihin. Samalla Basware tutkii oman tuote- ja liiketoimintaportfolion uudelleenjärjestelymahdollisuuksia kansainvälisen tuote- ja palveluliiketoiminnan parantamiseksi.

Baswaren näkemyksen mukaan palvelukonseptin merkitys jatkaa voimakasta kasvuaan myös tulevaisuudessa, mistä syystä yhtiön uuden sukupolven tuotekokonaisuutta pyritään tarjoamaan voimakkaasti myös palveluna. Yhtiö tavoittelee nykyasiakkaiden asennusten siirtyvän tuotepäivitysten kautta merkittäviltä osin Software as a Service (SaaS)–malliin tulevaisuudessa. Palveluliiketoiminnan tarjooman kehitys jatkuu edelleen voimakkaana. Basware julkaisee ensimmäisen vuosipuoliskon aikana uuden laskuautomaatiotoiminnan ulkoistuspalvelun kansainvälisille markkinoille. Asiakkaille tarjottava laajempi palvelumalli, SaaS ja uudet tarjoomakokonaisuudet parantavat yhtiön kannattavuutta ja lisäävät jatkuvaa liikevaihtoa.

Basware on uudistanut hinnoittelumallinsa asiakkaan tarpeiden mukaisesti erittäin joustavaksi. Asiakas voi tästä eteenpäin hankkia ohjelmistoratkaisun joko lisenssimaksu- tai kuukausimaksuperusteisesti tai SaaS-mallin mukaisesti.

Edelleen vahvistaakseen kansainvälistä kasvua Basware nostaa yrityskauppojen merkitystä strategiassaan ja organisaatiossaan. Yhtiö on ollut aktiivinen yritysostoissa ja vahvistaa nyt toimintaa perustamalla uuden johtoryhmätasoisen yrityskaupoista vastaavan toiminnon, jonka tavoitteena on aktiivisesti tehdä yhtiön strategiaa tukevia yritysjärjestelyjä. Yrityskauppojen toteuttamiseksi Basware harkitsee lisärahoituksen keräämistä markkinoilta ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Rahoitusjärjestely on suunniteltu toteutettavaksi institutionaalisille sijoittajille suunnatulla osakeannilla. Nordea on valittu neuvonantajaksi mahdollisessa osakeannissa.

Offshoring-toimintojen merkitys kasvaa edelleen yhtiön strategiassa. Tuotekehitys ja automatisointipalvelujen toiminta Basware Intian toimipisteessä on jo onnistuneesti kasvanut merkittävään asemaan. Yhtiö kartoittaa offshoring-toiminnan kehittämistä kannattavuuden parantamiseksi myös uusien palveluliiketoimintojen ja sisäisten tukitoimintojen osalta. Lisäksi yhtiö tutkii uusien maantieteellisten alueiden mahdollisuuksia offshoring-toiminnan laajentamisessa.

Baswaren pitkän aikavälin päämäärät tarkentuvat. Uudet strategiset linjaukset mahdollistavat voimakkaan kansainvälisen kasvun sekä liikevoittomarginaalin positiivisen kehityksen. Pitkän aikavälin tavoitteena on liikevaihdon 15–30 prosentin kasvu ja automatisointipalveluiden yli 50 prosentin vuotuinen kasvu. Yhtiön pitkän aikavälin liikevoittomarginaalin tavoite on 15–20 prosenttia parantuen jakson loppua kohden.

JOHTO JA TILINTARKASTAJAT

Vuonna 2010 yhtiön toimitusjohtajana toimi Ilkka Sihvo. Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 18.2.2010 yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kuusi. Hallitukseen valittiin Matti Copeland, Pentti Heikkinen, Sakari Perttunen, Eeva Sipilä, Ilkka Toivola ja Hannu Vaajoensuu. Järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Hannu Vaajoensuun ja varapuheenjohtajaksi Sakari Perttusen.

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Baswaren johtoryhmään 1.1.2011 alkaen kuuluvat Ilkka Sihvo, CEO; Mika Harjuaho, CFO; Mari Heusala, Vice President, HR&Dev; Olli Hyppänen, Strategy and Development, Global Operations, APAC; Jorma Kemppainen, Senior Vice President, Products; Pekka Lindfors, Senior Vice President, NorthEast; Steve Muddiman, Senior Vice President, Global Marketing; Matti Rusi, Senior Vice President, Europe; Ari Salonen; General Manager, North America; Esa Tihilä, Senior Vice President, Automation Services ja Jukka Virkkunen, Senior Vice President, Scandinavia. 25.1.2011 alkaen johtoryhmään kuuluu lisäksi Matti Copeland, Senior Vice President, M&A .

Matti Copeland erosi 24.1.2011 Baswaren hallituksesta.

Basware Oyj:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 20.1.2011 Basware Oyj:n optio-ohjelmilla tehdyt 30 805 osakkeen merkinnät. Kyseiset osakemerkinnät perustuivat yhtiön 2006-optioohjelman C-sarjan optiotodistuksiin (21 605 osaketta) sekä 2007-optio-ohjelman E-sarjan optiotodistuksiin (9 200 osaketta).

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Länsi-Eurooppa ja Yhdysvallat edustavat kaikkiaan noin kolmea neljäsosaa yritysohjelmistomarkkinasta. Laskujen käsittelyn ja hankintojen hallinnan sähköiset ratkaisut ovat näillä markkina-alueilla vielä elinkaarensa alussa. Eri markkinatutkimuslaitosten arvioiden mukaan verkkolaskutuksen yleisyys on vielä alhaista koko maailmassa ollen 5–20 prosenttia eri alueilla, Pohjoismaissa hieman korkeampi. Hankintojen hallinnan ja laskujen sähköisen käsittelyn markkinat ovat kilpailutilanteeltaan heterogeeniset. Kasvu voi houkutella markkinoille lisää kilpailijoita. Ala konsolidoituu ja tämä kehitys voi jatkua myös tulevaisuudessa. Globaalissa tarkastelussa Basware on keskikokoinen ohjelmistotalo sekä liikevaihdolla että henkilöstömäärällä mitattuna.

Baswaren suorat kilpailijat ovat pääsääntöisesti paikallisesti toimivia ja usein pienempiä yrityksiä. Pohjois-Amerikassa yhtiöllä on erityisesti hankintojen hallinnan alueella myös suurempia kilpailijoita. Dokumenttien hallinta-, skannaus- ja kierrätysjärjestelmien kehittäjät kilpailevat Baswaren kanssa erityisesti ostolaskujen käsittelyratkaisujen osalta. Kilpailevia ratkaisuja ovat myös toiminnanohjaus-järjestelmiin (Enterprise Resource Planning, ERP) rakennettavat räätälöidyt ratkaisut.

Ohjelmistojen kilpailukyky on edelleen hyvä lisäarvotuotteiden ja tuotteiden muodostaman integroidun kokonaisuuden ansiosta. Vuoden 2011 aikana julkistetaan yhtiön kilpailukykyä parantava uuden sukupolven laskuautomaatioratkaisu, jota seuraa myöhemmin ohjelmistoperheen muut tuotteet. Kilpailukykyyn vaikuttaa positiivisesti myös erikseen tarjottavana kokonaisuutena automatisointipalvelut, joka on kasvanut yli 50 prosentin vuosivauhdilla.

Automatisointipalvelut lisäävät yhtiön liikevaihdon ja kannattavuuden ennustettavuutta ja läpinäkyvyyttä. Vuonna 2010 jatkuvista palveluista (mukaan lukien ylläpito) saatu liikevaihto edusti yli 44 prosenttia yhtiön koko liikevaihdosta. Basware arvioi, että automatisointipalvelujen tuotto kasvaa merkittävästi tulevalla strategiakaudella.

Baswaren tavoitteena on nousta verkkolaskutoiminnan johtavaksi yhtiöksi maailmassa. Verkkolaskutoiminta ja sitä tukeva skannauspalvelu on suunnattu myös Baswaren nykyisen asiakaskunnan ulkopuolisille toimittajille ja ostajille, mikä nostaa asiakaspotentiaalia. Pitkän aikavälin tavoitteena on automatisointipalveluiden yli 50 prosentin vuotuinen kasvu. SaaS ja verkkolaskutoiminta ovat skaalautuvia liiketoimintamalleja ja tarjoavat korkean liiketoimintapotentiaalin.

Yhtiön kansainvälinen kasvu perustuu yhtiön oman myynti- ja markkinointitoiminnan panostuksiin. Pohjois-Amerikassa painopiste on toistaiseksi oman myyntikanavan kehittämisessä ja strategisissa partneruuksissa. Eurooppa keskittyy oman myyntikanavan kehittämiseen ja kasvaa kannattavasti. Skandinaviassa painopiste on kannattavuudessa ja maltillista kasvua tukee yhtiön laajentunut tuotevalikoima sekä palveluliiketoiminnan kehittäminen. Suomessa painopiste on kannat-

tavuudessa ja maltillinen kasvu toteutuu pääosin hankintojen hallinnan ja palvelujen alueelta.

Off shoring-toimintojen merkitys kasvaa edelleen yhtiön strategiassa. Tuotekehitys ja automatisointipalvelujen toiminta Basware Intian toimipisteessä on jo onnistuneesti kasvanut merkittävään asemaan. Yhtiö kartoittaa off shoring -toiminnan kehittämistä kannattavuuden parantamiseksi myös uusien palveluliiketoimintojen ja sisäisten tukitoimintojen osalta. Lisäksi yhtiö tutkii uusien maantieteellisten alueiden mahdollisuuksia off shoring -toiminnan laajentamisessa.

Basware arvioi vuoden 2011 liikevaihdon kasvavan yli 10 prosenttia. Vuoden 2011 liikevoiton (EBIT) arvioidaan olevan yli 13 prosenttia liikevaihdosta.

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

Basware on kasvuyhtiö, joka tähtää osakkeenomistajien saamaan arvonnousuun ja maltilliseen osingonmaksuun. Osingonjakoehdotusta tehdessään hallitus huomioi yhtiön rahoitustilanteen, kannattavuuden ja lähiajan näkymät.

Tilikauden 2010 lopussa konsernin emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 68 491 345,99 euroa.

Basware Oyj:n hallitus esittää yhtiökokoukselle, että vuodelta 2010 maksettaisiin osinkoa 0,40 euroa osakkeelta (2009: 0,36 euroa).

Espoossa 24. tammikuuta 2011

Basware Oyj:n hallitus

Hannu Vaajoensuu, puheenjohtaja Matti Copeland Sakari Perttunen Ilkka Toivola Pentti Heikkinen Eeva Sipilä

Ilkka Sihvo, toimitusjohtaja

Konsernin laaja tuloslaskelma 1.1.–31.12.20 1 0 (IFRS)

Tuhatta euroa	Liitetiedot	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009	Muutos, %

	2,3	103 094	92 654	11,3
	5	189	162	16,6
	6	–6 395	–6 193	3,3
	7	–57 337	–52 294	9,6
		–5 117	–4 456	14,8
	8	–20 947	–18 048	16,1
		13 487	11 824	14,1

LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Työsuhde–etuuksista aiheutuneet kulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto Rahoitustuotot Rahoituskulut Voitto ennen veroja Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO Muut laajan tuloksen erät Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ Tilikauden voiton jakautuminen:	9	202	172	17,8
	9	–365	–406	–10,2
		13 325	11 590	15,0

Emoyhtiön omistajille Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön omistajille	10	–2 994	–2 517	19,0
		10 331	9 074	13,9


		1 981	1 326	49,4
	10	–454	–549	–17,3
		1 527	777	96,4
		11 857	9 850	20,4


		10 331	9 074	13,9
		10 331	9 074	13,9

		11 857	9 850	20,4
		11 857	9 850	20,4

Tulos/osake, (laimentamaton) euroa	11	0,90	0,80	12,6
Tulos/osake, (laimennettu) euroa	11	0,89	0,80	11,9

OMA PÄÄOMA JA VELAT 91 470 87 287 4,8

Konsernitase 31.12.20 1 0 (IFRS)

Tuhatta euroa	Liitetiedot	31.12.2010	31.12.2009	Muutos, %	Tuhatta euroa	Liitetiedot	31.12.2010	31.12.2009	Muutos, %
VARAT					OMA PÄÄOMA JA VELAT

Pitkäaikaiset varat					Oma pääoma
Aineettomat hyödykkeet	12	18 085	20 291	–10,9	Osakepääoma	23	3 507	3 440	1,9
Liikearvo	12	32 184	31 119	3,4	Osakeanti	23	255	140	81,7
Aineelliset hyödykkeet	13	1 079	823	31,2	Ylikurssirahasto	23	1 187	69	1 623,1
Myytävissä olevat rahoitusvarat	14	38	38		Omat osakkeet	23	–629	–629
Pitkäaikaiset myynti- ja muut					Arvonmuutosrahasto	23	34 803	33 598	3,6
saamiset	15	23	124	–81,8	Muuntoerot		–1 688	–3 214	47,5
Laskennallinen verosaaminen	20	2 074	2 199	–5,7	Kertyneet voittovarat		29 644	23 176	27,9
Pitkäaikaiset varat		53 483	54 593	–2,0	Emoyhtiön osakkeenomistajien
					oman pääoman osuus		67 079	56 580	18,6
Lyhytaikaiset varat					Oma pääoma		67 079	56 580	18,6
Vaihto-omaisuus	16	56	33	70,5
Myyntisaamiset ja muut saamiset	17	24 066	19 684	22,3	Pitkäaikainen vieras pääoma
Tuloverosaaminen	17	43	767	–94,4	Laskennallinen verovelka	20	2 751	3 997	–31,2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	18	35	34	2,0	Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma	24, 25	32	3 674	–99,1
Rahat ja pankkisaamiset	19	13 787	12 176	13,2	Koroton pitkäaikainen pääoma	24, 25	631	110	474,6
Lyhytaikaiset varat		37 987	32 694	16,2	Pitkäaikainen vieras pääoma		3 414	7 782	–56,1

VARAT		91 470	87 287	4,8	Lyhytaikainen vieras pääoma
					Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma	24,25	3 550	5 555	–36,1
					Ostovelat ja muut velat	24	15 201	17 039	–4,9
					Tuloverovelat	24	1 226	331	270,3
					Lyhytaikainen vieras pääoma		20 977	22 926	–8,5

Konsernin rahavirtalaskelma 1.1.–31.12.20 1 0 (IFRS)

Tuhatta euroa		1.1.–31.12.2010 1.1.–31.12.2009

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA

Tilikauden voitto	10 331	9 074
Oikaisut tilikauden tulokseen
Työsuhde-etuudet	235	625
Poistot ja arvonalentumiset	5 117	4 456
Rahoitustuotot ja -kulut	189	234
Realisoitumattomat voitot ja tappiot	–27	0
Tuloverot	2 994	2 517
Muut oikaisut	0	1
Oikaisut tilikauden tulokseen yhteensä	8 508	7 832

Käyttöpääoman muutos
Vaihto-omaisuuden lisäys(–) / vähennys(+)	–23	15
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys(–) / vähennys(+)	–4 668	1 758
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys(+) / vähennys(–)	1 534	–1 910
Käyttöpääoman muutos yhteensä	–3 158	–136

Maksetut korot	–43	–192
Saadut korot	66	104
Muut rahoituserät	–98	–30
Maksetut verot	–3 084	–1 920
Liiketoiminnan rahavirta	12 523	14 732

Tuhatta euroa		1.1.–31.12.2010 1.1.–31.12.2009

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	–2 722	–3 135
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	0	1
Ostetut tytäryhtiöt	–1 732	–1 875
Investointien rahavirta	–4 454	–5 009

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

Maksullinen osakeanti	2 505	140
Lainojen takaisinmaksut	–5 551	–3 558
Omien osakkeiden hankinta	0	–358
Maksetut osingot	–4 100	–2 623
Rahoituksen rahavirta	–7 147	–6 398

Rahavirtalaskelman mukainen rahavarojen muutos	922	3 324

Rahavarat tilikauden alussa	12 210	8 777
Rahavarojen kurssimuutosten vaikutus	690	109
Rahavarat tilikauden lopussa	13 822	12 210
Rahavarojen muutos	922	3 324

Investointien rahavirrassa Ostettujen tytäryhtiöiden summaan sisältyy vuoden 2009 vähemmistöhankinnan loppukauppahinta 293 tuhatta euroa, joka maksettu 2010.

Rahavirtalaskelmassa rahavarat koostuvat taseen Rahat ja pankkisaamiset sekä Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -eristä.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 1.1.20 1 0–31.12.20 1 0 (IFRS)

	Osake–	Osake–	Ylikurssi–	Omat	SVOP–	Muut	Muunto–	Voitto–	Vähemmistö–
Tuhatta euroa	pääoma	anti	rahasto	osakkeet	rahasto	rahastot	erot	varat	osuus	Yhteensä

OMA PÄÄOMA 1.1.2009	3 440	0	69	–271	33 058	540	–3 991	15 648	224	48 717
Laaja tulos							777	9 074		9 850
Osingonjako								–2 623		–2 623
Myönnetyt optiot								515		515
Tilikauden muutokset		140		–358				561	–224	119
OMA PÄÄOMA 31.12.2009	3 440	140	69	–629	33 058	540	–3 214	23 176	0	56 580


	Osake–	Osake–	Ylikurssi–	Omat	SVOP–	Muut	Muunto–	Voitto–	Vähemmistö–
Tuhatta euroa	pääoma	anti	rahasto	osakkeet	rahasto	rahastot	erot	varat	osuus	Yhteensä

OMA PÄÄOMA 1.1.2010	3 440	140	69	–629	33 058	540	–3 214	23 176	0	56 580
Laaja tulos							1 527	10 331		11 857
Osingonjako								–4 100		–4 100
Myönnetyt optiot								235		235
Tilikauden muutokset	67	115	1 118		1 205			2	0	2 506
OMA PÄÄOMA 31.12.2010	3 507	255	1 187	–629	34 263	540	–1 688	29 644	0	67 079

Osakekohtainen osinko tilikaudelta 2009 oli 0,36 euroa ja tilikaudelta 2008 oli 0,23 euroa.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot (Ifrs)

Basware Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Espoo. Emoyhtiö Basware Oyj:n osakkeet on noteerattu Helsingin Pörssissä vuodesta 2000 lähtien. Basware kehittää ohjelmistoja hankintojen hallintaan, laskujen sähköiseen käsittelyyn ja talousohjaukseen.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta www.basware.fi tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Linnoitustie 2 , Espoo.

Hallitus on hyväksynyt tilinpäätöksen julkistettavaksi 25.1.2011. Osakkeenomistajilla on yhtiökokouksessa mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös. Tilinpäätös voidaan yhtiökokouksessa myös muuttaa.

1. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Tilinpäätöksen laatimisperusteet

Basware Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaan noudattaen 31.12.2010 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Konsernin tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta, ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laatimisperiaatteissa ole toisin mainittu.

Konserni on soveltanut 1.1.2010 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja sekä tulkintoja:

» Muutokset IFRS 2 Osakeperusteiset maksut – käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa. Konserni arvioi, ettei standardimuutoksella ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

» Uudistettu IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen. Uudistetun standardin soveltamisala on aikaisempaa laajempi. Uudistettu standardi sisältää konsernin kannalta merkittäviä muutoksia. Standardimuutokset vaikuttavat hankinnoista kirjattavan liikearvon määrään sekä liiketoimintojen myyntituloksiin. Standardimuutoksilla on vaikutusta myös tulosvaikutteisesti kirjattaviin eriin sekä hankintatilikaudella että niillä tilikausilla, joilla maksetaan lisäkauppahintaa tai toteutetaan lisähankintoja. Standardiin siirtymäsääntöjen mukaisesti liiketoimintojen yhdistämisiä, joissa hankinta-ajankohta on ennen standardin pakollista käyttöönottoa, ei oikaista.

» Muutettu IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. Muutettu standardi edellyttää tytäryrityksen omistusmuutoksista syntyvien vaikutusten kirjaamista suoraan konsernin omaan pääomaan silloin, kun emoyrityksen määräysvalta säilyy. Mikäli määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, mahdollinen jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Standardimuutoksen seurauksena tytäryrityksen tappiota voidaan kohdistaa vähemmistölle silloinkin, kun ne ylittävät vähemmistön sijoituksen määrän. Konserni arvioi, ettei standardimuutoksella ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

» Muutos IAS 39:een Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen – Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät. Muutokset koskevat suojauslaskentaa. Niillä tarkennetaan IAS 39:n ohjeistusta suojauskohteen yksipuolisen riskin suojaamisesta sekä inflaatioriskin suojaamisesta, kun kyseessä on rahoitusvaroihin tai –velkoihin kuuluva erä. Konserni arvioi, ettei standardimuutoksella ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

» IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRSs-muutokset, huhtikuu 2009). Annual improvements-menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä 12 standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta muutokset eivät ole olleet merkittäviä konsernitilinpäätöksen kannalta.

Seuraavilla standardeilla ei ole ollut vaikutusta konsernissa

» IFRIC 12: Palvelutoimilupajärjestelyt
» IFRIC 15: Kiinteistöjen rakentamissopimukset
» IFRIC 16: Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosi-
joituksen suojaus
» IFRIC 17: Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille
» IFRIC 18: Varojen siirrot asiakkailta

Konserni ottaa käyttöön vuonna 2011 seuraavat standardit ja tulkinnat, joiden soveltaminen ei ole vielä pakollista laaditussa tilinpäätöksessä. Ne standardien ja tulkintojen nimet, joista ei ole olemassa virallista käännöstä, esitetään englanninkielisenä:

» Muutettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä. Uudistuksen tarkoituksena on selventää ja yksinkertaistaa lähipiirin määritelmää erityisesti osapuolien huomattavaan vaikutusvaltaan tai yhteiseen määräysvaltaan liittyen. Uudistus vaikutti mm. seuraavien suhteiden käsittelyyn, missä lähipiiriä laajennettiin ns. vastaavuusperiaatteella. Konserni arvioi, ettei standardimuutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.

» Muutos IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa –Osakeantien, optioiden ja merkintäoikeuksien luokittelu (Classification of Rights Issues). Muutos koskee erityisesti valuuttamääräisten osakeantien käsittelyä. Jatkossa valuuttamääräiseen osakeantiin liittyvät merkintäoikeudet voidaan tietyin ehdoin luokitella omaksi pääomaksi eikä johdannaisinstrumenteiksi kuten aikaisemmin. Keskeinen edellytys on se, että osakkeita tarjotaan merkittäviksi aikaisemman omistuksen suhteessa ja että merkintähinta on valuuttamääräisenä kiinteä. Mikäli merkintäoikeus katsottaisiin johdannaisinstrumentiksi, tulisi merkintäajalla tapahtuvat merkintäoikeuksien käyvän arvon muutokset kirjata tulosvaikutteisesti. Konserni arvioi, ettei standardimuutoksilla ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.

IFRS-standardien vuosittaiset muutokset 20 1 0

Vuoden 2010 muutokset koskettavat 6 standardia ja yhtä tulkintaa. Konserni arvioi, ettei standardimuutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.

Seuraavilla standardeilla ei arvioida olevan vaikutusta konsernissa

» Muutos IFRIC 14 IAS 19 Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimus ja niiden välinen yhteys. » IFRIC 19: Rahoitusvelkojen muuttaminen oman
pääoman ehtoisiksi instrumenteiksi

Konsolidointiperiaatteet

Baswaren konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Basware Oyj:n ja sen määräysvallassa olevien tytäryhtiöiden tilinpäätökset. Emoyhtiön määräysvalta perustuu tytäryhtiöiden kohdalla koko osakekannan tai osake-enemmistön omistukseen. Yhtiö ei omista osuuksia yhteisyrityksissä tai osakkuusyhtiöissä.

Tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Konserniyhtiöiden keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankintameno on kohdistettu hankitun kohteen hankintahetkellä yksilöidyille varoille ja veloille niiden käypään arvoon silloin, kun arvo on voitu määritellä luotettavasti. Hankintamenon kohdistuksista on kirjattu laskennalliset verot voimassa olevan verokannan mukaan. Jäljelle jäävä osuus on merkitty taseeseen liikearvoksi.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat sekä voitonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Tilikaudella 2009 vähemmistöt lunastettiin ja niillä ei ole vaikutusta konsernitilinpäätöksen laadintaan.

Saman määräysvallan alaisten yhteisöjen väliset liiketoimintojen yhdistämiset on käsitelty kirjanpidossa alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, sillä nämä hankinnat eivät sisälly IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistämiset-standardin soveltamisalaan tilikaudella 2009. Vähemmistöosuuksien hankinnoissa hankintamenon ja hankitun oman pääoman välinen erotus kirjattiin omaan pääomaan.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisinä likimain tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden lopun kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Liiketapahtumien kurssierot kirjataan vastaaville tuloslaskelmatileille liikevoiton yläpuolelle.

Konsernitilinpäätöksessä euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Laajan tuloslaskelman ja taseen eri valuuttakursseista aiheutuva keskikurssiero on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryrityksen eliminoinneista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kurssierot sellaisesta monetaarisista eristä, jotka ovat osa nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kirjataan laajaan tuloslaskelmaan kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan.

Tuloutusperiaatteet

Tuotemyynnin tuloutus edellyttää, että myynnistä on olemassa sitova sopimus, tuotteen toimitus on tapahtunut, liiketoimen tuotot ovat luotettavasti määriteltävissä, liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty riittävällä todennäköisyydellä koituu yrityksen hyväksi ja että tuotteen tai sen käyttöoikeuden omistamiseen liittyvät merkittävät edut ja riskit ovat siirtyneet ostajalle. Tuotemyynnin lisenssisopimukset, joissa on palautusoikeus tai ehtoja tuotteen toiminnallisuuteen tai käyttöönottoprojektiin liittyen, tuloutetaan, kun palautusoikeus on rauennut tai edellä olevat ehdot ovat täyttyneet.

Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on toimitettu. Ylläpitotuotot jaksotetaan sopimusajalle. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muihin tuottoihin on kirjattu käyttöomaisuuden myyntivoitot ja mahdolliset vuokratuotot, jotka on tuloutettu tasaerinä vuokrakaudelle.

Liikevoitto

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmistuotteiden varastojen muutoksella oikaistuna, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelman erät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset kehityshankkeet. Lisäksi säännöllisin väliajoin arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta. Jos viitteitä havaitaan, omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan.

Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista.

Rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvoa ja yksikölle kohdistettuja omaisuuseriä verrataan yksikön kerryttävissä olevaan rahamäärään (käyttöarvoon). Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaan tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa.

Vastaisten rahavirtojen nykyarvo perustuu ns. ikuisuusolettamaan (aikaperiodi on päättymätön). Ennakoidut rahavirrat arvioidaan viiden vuoden ajanjaksolta ja käyttöarvon ns. jäännösosan arvo ennusteperiodin jälkeen määritetään Gordonin mallilla. Käyttöarvo perustuu ensimmäisen vuoden osalta liiketoimintasuunnitelmien (vuosibudjetti) ja kahden seuraavan vuoden osalta pitkän tähtäimen ennusteiden (Planning Frame) mukaisiin rahavirtohin. Tätä ajankohtaa seuraavien kahden vuoden rahavirrat on arvioitu ekstrapoloimalla ennusteen kolmannen vuoden rahavirtaa nollakasvuolettamalla. Terminal period kasvuprosentti on 1 %. Diskonttauskorkona on käytetty pääomakustannusten painotettua keskiarvoa ja sen lähtökohtana on CAPM:n mukainen riskin määrittäminen. Diskonttauskorko sisältää rahan aika-arvon huomioivan riskittömän korkokannan ja riskilisän.

Jos käyttöarvo on alhaisempi kuin omaisuuserän kirjanpitoarvo, arvonalentuminen kirjataan kuluna tuloslaskelmaan ja kohdistetaan ensisijaisesti liikearvoon ja tämän jälkeen vähentämään muita omaisuuseriä tasasuhteisesti.

Jos kerrytettävissä olevissa rahamääräarvioissa tapahtuu positiivinen muutos, aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan. Arvonalentumistappio peruutetaan kuitenkin enintään siihen määrään saakka, joka omaisuuserällä olisi ollut kirjanpidossa, jos arvonalentumista ei alun perin olisi kirjattu. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa. Myöskään myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten

Liikearvo

tuloksen kautta.

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankintaajankohtana. Liikearvot arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta

Muut aineettomat hyödykkeet

Muihin aineettomiin hyödykkeisiin kuuluvat tietokoneohjelmat, aktivoidut tuotekehitysmenot, muut pitkävaikutteiset menot ja asiakkuudet. Aineettomat hyödykkeet kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelmanmukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Aineettoman käyttöomaisuushyödykkeen hankintaan liittyvät julkiset avustukset vähennetään hyödykkeen hankintamenosta ja kirjataan tuloslaskelmaan pienentämään hyödykkeestä kirjattavia poistoja. Aineettomien hyödykkeiden odotetut taloudelliset vaikutusajat ovat 3–10 vuotta.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimusmenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä. Kokonaan uusien tuotteiden ja merkittäviä parannuksia sisältävien uusien tuoteversioiden kehitysmenot aktivoidaan ja kirjataan kuluksi poistoina taloudellisena 3–5 vuoden käyttöaikana. Taloudellista käyttöaikaa määriteltäessä huomioidaan teknologian vanhentuminen sekä alan tuotteiden tyypillinen elinkaari. Poistot aloitetaan, kun tuoteversio julkistetaan. Olemassa olevien tuotteiden ylläpito ja vähäiset parannukset kirjataan suoraan kuluksi. Keskeneräiset kehittämishankkeet testataan arvonalentumisen varalta tilinpäätöspäivänä.

Aineelliset hyödykkeet

Aineellisiin hyödykkeisiin kuuluu koneita ja kalustoa. Aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelmanmukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Taloudelliset pitoajat aineellisille hyödykkeille ovat 3–10 vuotta.

Omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisten hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käy-

töstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja –tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun

ne toteutuvat.

Yhtiö kirjaa vieraan pääoman menot kuluksi sillä kaudella, kun ne syntyvät. Mikäli vieraan pääoman menot johtuvat omaisuuserästä, jonka saattaminen valmiiksi sille aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten vaatii välttämättä huomattavan pitkän ajan, vieraan pääoman menot aktivoidaan osana omaisuuserän hankintamenoa.

Vuokrasopimukset

Rahoitusleasingsopimuksiksi luokitellaan kaikki käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista. Rahoitusleasingsopimukset merkitään sopimuksen alkaessa taseeseen varoiksi ja veloiksi määrään, joka vastaa vuokrakohteen käypää arvoa tai tätä alempaa vähimmäisvuokrien nykyarvoa. Rahoitusleasingsopimuksilla hankittuja hyödykkeitä poistetaan suunnitelman mukaan ja niistä kirjataan mahdolliset arvonalentumistappiot. Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo kirjataan korolliseen vieraaseen pääoman jaoteltuna lyhyt- ja pitkäaikaisiin velkoihin. Mikäli omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralleantajalle, käsitellään sopimus muuna vuokrasopimuksena, ja sopimuksen perusteella maksettavat vuokrat kirjataan kuluksi tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin:

» Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
» Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset
» Lainat ja muut saamiset
» Myytävissä olevat rahoitusvarat

Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat-ryhmään, kun se on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai se luokitellaan alkuperäisen kirjauksen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat koostuvat sijoitetuista kassavaroista ja ne on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Varat on arvostettu tilinpäätöspäivänä käypään markkinahintaan ja arvonmuutos on kirjattu tuloslaskelman rahoitustuottoihin.

Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin mikäli ne erääntyvät yli 12 kk kuluttua, muutoin ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin samoin kuin 12 kuukauden kuluessa erääntyvät rahoitusvarat.

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat sellaisia johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka konsernilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti.

Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Tilinpäätöshetkellä tällaisia rahoituseriä ei ole taseessa.

Laina- ja muut saamiset

Laina- ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määriteltävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Laina- ja muut saamiset arvostetaan jaksotetuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaan lyhyt- tai pitkäaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset –ryhmään. Mikäli saatava erääntyy yli 12 kuukauden kuluttua, se ryhmitellään pitkäaikaisiin saataviin.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon. Jos käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä ne arvostetaan hankintamenoon.

Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset merkitään muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioiden. Kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna silloin, kun sijoitus myydään tai kun sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvomuutosten riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelat jaetaan pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.

Johdannaissopimukset

Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jona konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Konsernilla on johdannaissopimuksia, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä. Näitä instrumenteja ovat korkoriskiltä suojaavat johdannaiset, jotka esitetään lyhtyaikaisissa saamisissa tai veloissa. Näiden käyvän arvon muutokset esitetään tuloslaskelman rahoitustuotoissa ja –kuluissa.

Rahoitusvarojen arvonalentumiset

Epävarmoista myyntisaamisista tehdään riskiarvioon perustuva tulosvaikutteinen arvonalentumiskirjaus. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli 180 päivää ovat näyttöä myyntisaamisten arvonalentumisesta. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.

Lisäksi arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko objektiivista näyttöä rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva lakisääteinen tai muuten velvoittava sitoumus, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä.

Eläkejärjestelmät

Basware Oyj:n henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty vakuuttamalla eläkevakuutusyhtiössä. Ulkomaisissa yksiköissä eläketurva on järjestetty paikallisen lainsäädännön ja sosiaaliturvasäännösten mukaan. Maksuperusteisiin järjestelyihin liittyvät maksut kirjataan tuloslaskelmaan niille kausille, joita ne koskevat. Etuuspohjaisia järjestelyitä ei ole.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on kannustinjärjestelyjä, joissa maksut suoritetaan joko oman pääoman ehtoisina instrumentteina tai käteisvaroina. Järjestelyissä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tasaisesti oikeuden syntymisajanjakson aikana. Järjestelyissä, joissa maksut suoritetaan käteisvaroina, kirjattava velka ja sen käyvän arvon muutos jaksotetaan vastaavasti kuluiksi. Järjestelyjen tulosvaikutus esitetään työsuhdeetuuksista aiheutuvissa kuluissa.

Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta optioiden määrästä jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden muutokset käsitellään tulosvaikutteisesti.

Käypä arvo määritellään Black-Scholes –optiohinnoittelumallin avulla. Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna kirjataan omaan pääomaan. Ennen voimassa olevan osakeyhtiölain (21.7.2006/624) voimaantuloa 1.9.2006 myönnettyihin optioihin perustuvista osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu järjestelyn ehtojen mukaisesti osakepääomaan ja ylikurssirahastoon. Voimassa olevan osakeyhtiölain voimaantulon jälkeen päätetyissä optiojärjestelyissä osakemerkinnöistä saadut varat, mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuina, kirjataan järjestelyn ehtojen mukaisesti osakepääomaan ja sijoitetun vapaan omaan pääoman rahastoon.

Verot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta ja laskennallisesta verosta. Verokulu kirjataan tuloslaskelmaan paitsi milloin ne liittyvät omaan pääomaan tai laajan tuloslaskelmaan kirjattuihin eriin, jolloin vero kirjataan kyseisiin eriin. Tilikauden verotettavaa tuloa vastaavat verot on kirjattu kunkin konserniyhtiön kotipaikan verolainsäädännön perusteella.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Tilinpäätöshetkellä taseeseen sisältyvien verosaamisten määrä arvioidaan yhtiökohtaisesti ja sitä vähennetään niiltä osin, kun on todennäköistä, ettei sitä voida hyödyntää kyseisen yhtiön verotuksessa. Laskennalliset verovelat sisältyvät taseeseen kokonaisuudessaan.

Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, käyttämättömistä verotuksellisista tappiosta ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvioihin perustuvista oikaisuista.

Omat osakkeet

Omien osakkeiden hankinta ja luovutus sekä niihin liittyvät kuluerät esitetään omassa pääomassa.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperusteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja olettamusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvonmäärittelyn pohjaksi. Lisäksi konsernissa käydään läpi viimeistään jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdolliset viitteet niin aineellisten kuin aineettomienkin hyödykkeiden arvon alentumisesta.

Tilinpäätökseen sisältyvät merkittävimmät arviot liittyvät omaisuuden arvostukseen, myyntisaamisten kuranttiuteen (liitetieto 17), laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen (liitetieto 20) ja tuotekehitysmenojen aktivointiin (liitetieto 12).

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset kehityshankkeet sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Lisätietoa yritysten yhteenliittymissä hankittujen aineettomien hyödykkeiden arvostamisesta on esitetty liitetiedossa 4. Tuotekehitysmenot aktivoidaan aineettomiin hyödykkeisiin uusien tuotteiden ja merkittäviä parannuksia sisältävien uusien tuoteversioiden osalta ja poistetaan tuotteen valmistuttua vaikutusaikanaan.

2. TOIMINTASEGMENTIT

Basware-konsernin operatiivista toimintaa johdetaan pääasiallisesti maantieteellisinä kokonaisuuksina. Basware raportoi maantieteellisen jaon mukaiset toimintasegmentit: Suomi, Skandinavia, Eurooppa ja muut. Suomi-segmentissä raportoidaan Suomen, Venäjän sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen (pois lukien Australia) liiketoiminnat sekä pääkonttoritoiminnot. Muut segmentissä raportoidaan Pohjois-Amerikan ja Australian liiketoiminnot.

Tuotot, varat ja velat on kohdistettu toimintasegmenteille varojen sijainnin mukaan. Näin ollen jälleenmyyntitoiminnan tuotot Aasian ja Tyynenmeren alueelle (pois lukien Australia 1.7.2009 alkaen) sekä Venäjälle ja muille Euroopan ulkopuolisille alueille (pois lukien Pohjois-Amerikka) sisältyvät Suomi-segmenttiin.

Konsernin siirtohinnoitteluperiaatteen mukaisesti transaktiot eri konserniyhtiöiden välillä toimitetaan ns. markkinaehtoperiaatteiden ("Arm's Length") mukaisesti. Basware Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden väliseen siirtohinnoitteluun on sovellettu 1.1.2008 alkaen tuotemyynnin ja ylläpitopalveluiden osalta OECD:n siirtohinnoitteluohjeen periaatteiden mukaista ns. liiketoiminettomarginaalimenetelmää ("Transactional Net Margin method") ja muiden palveluiden osalta ns. kustannusvoittolisämenetelmää ("Cost Plus method"). Tuotemyynnin ja ylläpitopalveluiden siirtohinnoitteluun on aikaisempina tilikausina sovellettu OECD:n siirtohinnoitteluohjeen periaatteiden mukaista ns. markkinahintavertailumenetelmää ("Comparable Uncontrolled Price method").

Lisäksi yhtiö raportoi tuotteista ja palveluista saadut tuotot seuraavasti: Tuotemyynti, Konsultointi, Ylläpito ja Automatisointipalvelut. Automatisointipalvelut sisältää Saas-tuotot ja Yhteyspalvelut, joita ovat paperilaskujen digitalisointi ja verkkolaskujen sekä hankintatransaktioiden välittäminen.

Tuotemyyntiin sisältyvät Baswaren omien tuotteiden lisenssimyynnin tuotot sekä konserniyritysten että jälleenmyyjien kautta. Tuotemyyntiin kirjataan myös ASP-vuokrapohjainen lisenssimyynti.

Asiakasprojekteihin liittyvä työ, kuten ohjelmistojen asennukset, liiketoimintakonsultointi ja projektinhallinta, sisältyvät konsultointi ja palvelut -segmenttiin. Projektityö on tyypillisesti konsultointiyksiköiden tekemää. Lisäksi palveluihin kirjataan verkkolaskupalvelun (Basware Einvoices) transaktiopohjaiset maksut sekä palvelun käytön kuukausimaksut.

Tuotteista maksettavat vuosittaiset ylläpitomaksut sekä tukiyksiköiden henkilöstön tekemä työ asiakkaille sisältyvät ylläpito ja tuki -segmenttiin.

Software as a Service -tuotot pitävät sisällään tuotemyynti-, ylläpito- ja palvelutuottoja, jotka laskutetaan sopimukseen perustuen kuukausittain. Software as a Service -sopimukset ovat tyypillisesti usean vuoden pituisia.

Muuhun toimintaan sisältyvät kolmansien osapuolten laitteiden ja ohjelmistojen myynnistä ja ylläpidosta saadut tuotot.

Varat ja investoinnit kohdistetaan segmenteille kustannuspaikan ensisijaisen tehtävän mukaan. Kohdistamattomia varoja ovat rahat ja pankkisaamiset sekä aktivoidut tuotekehitysmenot. Kohdistamattomia tuottoja ei ole.

Maantieteelliset toimintasegmentit

Tuhatta euroa 1.1.–31.12.2010	Suomi	Skandinavia	Eurooppa	Muut	Eliminoinnit	Kohdistamattomat	Konserni yhteensä

TULOSLASKELMATIEDOT
Ulkoinen liikevaihto	47 254	23 561	20 264	12 015			103 094
Sisäinen liikevaihto	6 352	627	1 083	86	–8 149
Liikevaihto	53 606	24 188	21 347	12 101	–8 149		103 094

Segmentin liikevoitto	7 703	4 136	2 354	924	–1 629		13 487
Liikevoitto							13 487

Rahoitustuotot ja -kulut						–162	–162
Tuloverot						–2 994	–2 994
Tilikauden tulos	11 932	3 278	1 810	723	–7 412		10 331
Tilikauden tulos							10 331

TASETIEDOT
Segmentin varat	28 025	17 799	15 049	8 450			69 323
Kohdistamattomat varat						22 147	22 147
Varat yhteensä	28 025	17 799	15 049	8 450		22 147	91 470

Segmentin velat	9 772	5 869	3 146	2 955	–4 314		17 427
Velat yhteensä	9 772	5 869	3 146	2 955	–4 314		17 427

MUUT TIEDOT
Liikevaihto, tavarat	10 117	4 362	5 685	4 528			24 692
Liikevaihto, palvelut	37 137	19 200	14 579	7 487			78 402
Investoinnit	2 548	69	483	37	1 430		4 567
Poistot	–1 272	–1 372	–218	–375	–1 879		–5 117

Maantieteelliset toimintasegmentit

Tuhatta euroa
1.1.–31.12.2009	Suomi	Skandinavia	Eurooppa	Muut	Eliminoinnit	Kohdistamattomat	Konserni yhteensä
TULOSLASKELMATIEDOT
Ulkoinen liikevaihto	44 197	21 196	18 066	9 195			92 654
Sisäinen liikevaihto	6 289	1 039	650	6	–7 985
Liikevaihto	50 486	22 236	18 717	9 201	–7 985		92 654
Segmentin liikevoitto	7 714	3 169	1 566	741	–1 365		11 824
Liikevoitto							11 824
Rahoitustuotot ja -kulut						–234	–234
Tuloverot						–2 517	–2 517
Tilikauden tulos	11 008	2 873	960	532	–6 299		9 074
Tilikauden tulos							9 074
TASETIEDOT
Segmentin varat	27 486	17 950	14 654	6 500			66 590
Kohdistamattomat varat						20 697	20 697
Varat yhteensä	27 486	17 950	14 654	6 500		20 697	87 287
Segmentin velat	11 202	3 628	3 211	3 498	–4 167		17 370
Velat yhteensä	11 202	3 628	3 211	3 498	–4 167		17 370
MUUT TIEDOT
Liikevaihto, tavarat	9 508	3 723	5 797	4 769			23 797
Liikevaihto, palvelut	34 689	17 474	12 268	4 426			68 857
Investoinnit	1 242	1 217	42	3 494	1 454		7 448
Poistot	–1 070	–1 350	–229	–192	–1 616		–4 456

Liikevaihto, varat ja investoinnit toiminnoittain

Tuhatta euroa				Automatisointi–
2010	Tuotemyynti	Konsultointi	Ylläpito	palvelu	Kohdistamattomat	Yhteensä
Liikevaihto	24 688	32 702	33 273	12 431		103 094
Varat	11 525	8 937	3 117	979	66 912	91 470
Investoinnit	1 696				2 871	4 567



Tuhatta euroa				Automatisointi–
2009 Liikevaihto	Tuotemyynti 23 755	Konsultointi 31 174	Ylläpito 29 757	palvelu 7 967	Kohdistamattomat	Yhteensä 92 654
Varat	11 584	7 917	3 033	24	64 729	87 287

3. LIIKEVAIHTO ASIAKKAAN SIJAINNIN MUKAAN

Tuhatta euroa	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Suomi	46 550	42 449
Skandinavia	23 346	21 719
Eurooppa	20 249	18 065
Pohjois-Amerikka	12 949	10 421
Liikevaihto	103 094	92 654

4. HANKITUT LIIKETOIMINNOT

Basware FIMA Oy fuusioitiin emoyhtiöön vuoden toisen vuosineljänneksen aikana.

Basware Oyj osti TAG Services Pty Ltd:n koko osakekannan Australiassa vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä. Kauppahinta oli 2,1 miljoonaa Australian dollaria (noin 1,2 miljoonaa euroa) ja se maksettiin kahdessa erässä heinä-elokuussa 2009. Lisäksi kauppaan sisältyi lisäkauppahintaosuus, joka määräytyi hankitun yhtiön 1.7.2009– 30.6.2010 välisen ajan liikevaihdon kasvun perusteella ja joka maksettiin elokuussa 2010. Li-

säkauppahinta oli 2,0 miljoonaa Australian dollaria (noin 1,4 miljoonaa euroa).

Basware Oyj osti lokakuussa 2010 TNT Post -yhtiön yhteyspalvelut-liiketoiminnan Hollannista. Yhteyspalvelut-liiketoiminta on osa TNT Post -yhtiön verkkolaskuliiketoimintaa. Yhteyspalvelut-liiketoiminnalla on yli 100 asiakasta ja arvioitu vuosittainen verkkolaskujen määrä on vajaa miljoona. Asiakkaiden palveluiden siirto TNT Postin ympäristöstä Baswaren verkkolaskuympäristöön tapahtuu vaiheittain vuoden 2010 loppuun mennessä. Lisäksi kaksi työntekijää siirtyy Baswaren palvelukseen kaupan mukana. Kaupanteon yhteydessä maksettu kauppahinta oli 50 tuhatta euroa ja Baswaren verkkolaskuympäristöön siirtyneiden asiakkaiden lukumäärän perusteella maksetaan tammikuussa 2011 lisäkauppahinta arviolta 100 tuhatta euroa. Muita omaisuuseriä ei siirtynyt. Alustavan kauppahinnan kohdistuslaskelman mukaan kauppahintaan ei sisälly liikearvoa. Aineettomiin hyödykkeisiin on kohdistettu asiakassuhteisiin liittyvää arvoa 200 tuhatta euroa laskennallinen velka huomioiden. Hankinnalla ei olisi ollut olennaista vaikutusta konsernin liikevaihtoon eikä liikevoittoon, mikäli yhdistyminen olisi tapahtunut tilikauden alussa. Hankinnalla ei ole ollut olennaista merkitystä konsernin liikevaihtoon ja liikevoittoon.

5. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

Tuhatta euroa	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Vuokratuotot	36	31
Liiketoiminnan muut tuotot	154	131
Liiketoiminnan muut tuotot	189	162

Ylimmän johdon palkat, palkkiot ja luontoisedut

Tuhatta euroa	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Emoyhtiön toimitusjohtaja	–629	–315

Hallituksen jäsenille hallitustehtävistä suoritetut korvaukset:
Hannu Vaajoensuu	–73	–96
Matti Copeland	–31	–24
Sakari Perttunen	–35	–28
Ilkka Toivola	–30	–24
Pentti Heikkinen	–31	–24
Eeva Sipilä	–26	0
Yhteensä	–853	–511

6. MATERIAALIT JA PALVELUT

Tuhatta euroa	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Ostot tilikauden aikana	–4 094	–4 507
Varastojen lisäys tai vähennys	23	–15
Ulkopuoliset palvelut	–2 324	–1 671
Materiaalit ja palvelut	–6 395	–6 193

Hannu Vaajoensuun palkkioon on laskettu mukaan hallituksen päätoimiselle puheenjohtajalle erillisen toimisopimuksen mukaan maksetut palkat. Hallituksen puheenjohtaja Hannu Vaajoensuu oli työsuhteessa yhtiöön 17.2.2010 asti. Hän toimi viimeksi hallituksen puheenjohtajan varsinaisten tehtävien lisäksi yritysostoja valmistelevassa ryhmässä sekä neuvonantajana yritysjärjestelyprojekteissa. Työsuhteen päättymisen yhteydessä maksettiin vain tavanomaiset lakisääteiset työsuhteeseen liittyvät korvaukset.

7. HENKILÖSTÖ JA LÄHIPIIRI

Henkilöstö keskimäärin	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Suomi	539	454
Skandinavia	124	135
Eurooppa	126	119
Muut alueet	55	39
Henkilöstö yhteensä	845	747

Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut

Tuhatta euroa	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Palkat ja palkkiot	–46 589	–42 486

Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	–5 315	–5 334

Optio-ohjelmat ja osakepalkkiojärjestelmät	–756	–625
Muut henkilösivukulut	–4 678	–3 848
Muut henkilösivukulut yhteensä	–5 434	–4 474

Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	–57 337	–52 294

Johdon kompensaatiot

Tuhatta euroa	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	–2 468	–1 669
Työsuhteen jälkeiset etuudet	–382	–322
Oman pääoman ehtoiset etuudet	–756	–625
Johdon kompensaatiot	–3 606	–2 616

Johdon kompensaatioissa on huomioitu hallitusten jäsenten, johtoryhmän jäsenten sekä tytäryhtiöiden toimitusjohtajien kompensaatiot.

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan eläkejärjestelyt ovat työeläkelainsäädännön mukaiset.

Toimitusjohtajalla on kuuden kuukauden irtisanomisaika, jonka lisäksi henkilö on oikeutettu kahdentoista kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen.

Osakeperusteiset maksut

Optio-oikeuksia on myönnetty avainhenkilöille lisäämään heidän sitoutumisista ja työmotivaatiota. Käytetty arvonmääritysmalli on Black-Scholes, laskelmissa on huomioitu arvioidut keskimääräiset henkilövähennykset. Odotettu volatiliteetti perustuu myöntämispäivää edeltävän vuoden mittaisen jakson volatiliteettiin.

Optiojärjestely	2006C	2007E
Myöntämispäivä	31.1.2009	13.5.2007
Myönnetty määrä	80 005	78 100
Merkintähinta	8,27	8,27
Määrällä painotettu hinta myöntämishetkellä	7,35	12,00
Määrällä painotettu käypä arvo myöntämishetkellä	2,02	2,4
Odotettu volatiliteetti	25 %	25 %
Riskitön korko	4,00 %	4,00 %
Odotetut osingot	2,00 %	2,00 %
Merkintäaika päättyy	31.3.2011	31.3.2011

8.		LIIKETOIMINNAN		MUUT	KULUT
----	--	----------------	--	------	-------

Tuhatta euroa	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Vuokrat	–3 097	–2 891
Vapaaehtoiset henkilösivukulut	–960	–679

Tilintarkastus	–273	–259
Veroneuvonta	–18	–6
Muu neuvonta	–42	–33
Tilintarkastusmenot yhteensä	–333	–298

Matkustuskulut	–4 063	–3 543
Markkinointikulut	–3 757	–2 878
Tietoliikenne- ja puhelinkulut	–1 742	–1 782
Muut kulut	–6 995	–5 977
Yhteensä	–16 557	–15 968

Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	–20 947	–18 048

Tutkimus- ja kehitysmenot
Tutkimus- ja kehitysmenot tuloslaskelmassa	–13 188	–13 327
Tutkimus- ja kehitysmenojen aktivoinnit	–1 696	–1 454
Tutkimus- ja kehitysmenot yhteensä	–14 883	–14 781

Osakepohjainen kannustusjärjestelmä	2009	2010
Perustiedot
Osakkeita enintään kpl	42 000	36 000
Rahanosuutta enintään kpl	42 000	36 000
Myöntämispäivä	11.3.2009	18.2.2010
Ansaintajakso alkaa	11.3.2009	18.2.2010
Ansaintajakso päättyy	31.12.2011	31.12.2012
Oikeuden syntymisehdot	Työssäolovelvoite	Työssäolovelvoite
Kriteerit	EPS	EPS
Maksun suorittamistapa	Osakkeita ja käteistä	Osakkeita ja käteistä
Henkilöitä myöntämispäivänä	8	8
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä	7,50	17,70
Vuotuinen osinko-oletus käyvässä arvossa	0,49	0,74
Osakkeen kurssi tilinpäätöshetkellä 2009	14,01
Osakkeen kurssi tilinpäätöshetkellä 2010	24,75	24,75
Käypä arvo tilinpäätöshetkellä 2009	589 120
Käypä arvo tilinpäätöshetkellä 2010	972 650	875 910

9. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Tuhatta euroa	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Rahoitustuotot
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista
Korkojohdannaiset, ei suojauslaskentaa	–39	55
Muut rahoitustuotot	241	117
Yhteensä	202	172

Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista	–43	–187
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista
Korkojohdannaiset, ei suojauslaskentaa	45	–120
Muut rahoituskulut	–367	–98
Yhteensä	–365	–406
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	–162	–234

Muut rahoitustuotot muodostuvat rahastosijoitusten tuotoista sekä valuuttakurssivoitoista. Muut rahoituskulut muodostuvat lainojen koroista ja valuuttakurssitappioista.

Tuloslaskelmaan kirjatut kurssierot

Tuhatta euroa	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Liikevaihtoon sisältyvät kurssierot	–35	–140
Ostoihin ja kuluihin sisältyvät kurssierot	298	220
Valuuttakurssivoitot	175	53
Valuuttakurssitappiot	–310	–98
Tuloslaskelmaan kirjatut kurssierot yhteensä	128	35

1 0. TULOVEROT

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot

Tuhatta euroa	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Verot nettosijoitusten kurssieroista	–454	–549

Välittömät verot

Tuhatta euroa	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	–3 649	–2 683
Aikaisempien tilikausien verot	84	311
Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutos	571	–145
Tuloverot	–2 994	–2 517

Verokannan täsmäytys

Tuhatta euroa	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Kirjanpidon tulos ennen veroja	13 325	11 590

Laskennallinen vero emoyhtiön verokannalla *)	–3 465	–3 013
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeuksellisten verokantojen vaikutukset	–21	78
Vähennyskelvottomat menot	–73	–173
Muut	54	245
Aikaisempien tilikausien verot	84	311
Ei verotettavat tuotot	85	0
Tilikauden tuloksesta hyödyntämättömät verot	341	0
Tilikauden tappioista kirjaamaton vero	0	35
Verokulu tuloslaskelmassa	–2 994	–2 517

*) Emoyhtiön verokanta oli 26 prosenttia vuosina 2009 ja 2010.

1 1. OSAKEKOHTAINEN TULOS

	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Tilikauden voitto, tuhatta euroa	10 331	9 074

Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl
laimentamaton	11 514	11 382
laimennettu	11 585	11 382

Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa/osake	0,90	0,80
Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa/osake	0,89	0,80

Osakekohtainen osinko

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle 17.2.2011, että osinkoa maksetaan 0,40 euroa osaketta kohti eli kokonaisummaltaan ehdotettu osinko on 4 652 211,60 euroa.

12. LIIKEARVO JA MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Liikearvo

Tuhatta euroa	2010
Hankintameno 1.1.	31 119
Muuntoerot	793
Lisäykset	272
Hankintameno 31.12.	32 184

Kirjanpitoarvo 31.12.2010	32 184

Liikearvo

Tuhatta euroa	2009
Hankintameno 1.1.	29 212
Muuntoerot	1 433
Lisäykset	474
Hankintameno 31.12.	31 119

Kirjanpitoarvo 31.12.2009	31 119

Liikearvo muodostuu seuraavista järjestelyistä:

Yritysjärjestely	Liikearvo
Momentum Doc, AB (2002)	1 089
Iocore AS / Basware AS (2005)	3 101
Itella Information AS/Basware AS (2009)	518
Trivet Oy (2005)	669
Analyste Oyj (2006)	13 874
Digital Vision Technologies Ltd. (2007)/ Basware UK	7 454
Contempus AS (2008)	5 479
Yhteensä	32 184

Liikearvoa on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille toimintojen yhdistämisestä odotettujen synergiaetujen mukaisesti:

Rahavirtaa tuottava yksikkö	Liikearvo
Basware Oyj	16 638
Basware AB	545
Basware AS	7 548
Basware UK	7 454
Yhteensä	32 184

Liikearvot on testattu vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä ja arvonalennustesteissä käytetty diskonttokorko on 7,84 prosenttia (Basware Oyj) tai 8,01 prosenttia (Basware AB, Basware AS, Basware UK). Keskipainotetun pääoman kustannuksessa on otettu huomioon laskentahetken pääomarakenne. Testauksessa arvioitava kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu vuoden 2011 budjettiin ja tämän pohjalta arvioituun myöhempään kehitykseen. Laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat liikevaihdon ja kustannusten muutosprosentit. Liikevaihdon kasvu on määritetty ottaen huomioon yhtiön toteutunut kehitys sekä markkina-asema ja kasvupotentiaali kyseisellä markkinalla.

Nollakasvuskenaarioon perustuvien herkkyysanalyysien perusteella yhtiön johto arvioi, että on epätodennäköistä, että muutos testauksessa käytettyihin keskeisiin muuttujiin saisi aikaan tilanteen, jossa taseeseen sisältyvän liikearvon kirjanpitoarvo ylittäisi yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän.

Basware UK:n liikevaihdon kasvun suunnitellaan pääpiirteissään noudattavan yhtiön strategian mukaista suunnittelujakson tavoitetta: SaaS, yhteyspalvelut ja verkkolaskuliiketoiminta yli 50 prosentin vuotuinen kasvu ja yhtiön pitkän aikavälin tavoitteena oleva tuotemyynnin, ylläpidon ja konsultoinnin kokonaisliikevaihdon yli 10 prosentin kasvu. Yksikön testattava omaisuuserien kirjanpitoarvo on 7,5 miljoonaa euroa. Liiketoimintasuunnitelmien mukainen kerrytettävissä oleva rahamäärä on noin 20,2 miljoonaa euroa ja nollakasvuskenaariossa vastaavasti noin 10,0 miljoonaa euroa. Mikäli yksikön vuosittainen kasvu suunnittelujaksolla on noin –2 prosentista +10 prosenttiin, herkkyysanalyysit osoittavat yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän olevan noin 7,3 miljoonaa euroa.

Jos Basware UK:ssa liikevaihdon vuosittainen kasvu suunnittelujaksolla jäisi alle –2 prosentin +10 prosentin haarukan, muodostaisi se tilanteen, jossa on viitteitä liikearvon arvonalentumisesta. Mikäli tällöin tehtävässä liikearvon arvonalentumistestauslaskelmassa saatu käyttöarvo olisi alhaisempi kuin yksikön testattava omaisuuserien kirjanpitoarvo, arvonalentuminen kirjattaisiin kuluna tuloslaskelmaan ja kohdistettaisiin taseessa ensisijassa liikearvoon.

Aineettomat hyödykkeet 20 1 0			Aineettomat oikeudet,	Muut pitkävaikutteiset	Keskeneräiset
Tuhatta euroa	Kehittämismenot	Aineettomat oikeudet	rahoitusleasing	menot	kehityshankkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	8 822	18 418	77	104	4 263	31 683
Muuntoerot	61	410				471
Lisäykset	189	305		107	1 506	2 108
Siirrot erien välillä	1 854	–147		97	–1 854	–50
Hankintameno 31.12.	10 927	18 986	77	308	3 914	34 213

Kertyneet poistot 1.1.	–4 599	–6 677	–77	–39		–11 392
Muuntoerot	–34	–121				–156
Tilikauden poisto	–1 883	–2 632		–64		–4 579
Kertyneet poistot 31.12.	–6 516	–9 430	–77	–103		–16 127

Kirjanpitoarvo 31.12.2010	4 411	9 556	0	205	3 914	18 085

Aineettomat hyödykkeet 2009			Aineettomat oikeudet,	Muut pitkävaikutteiset	Keskeneräiset
Tuhatta euroa	Kehittämismenot	Aineettomat oikeudet	rahoitusleasing	menot	kehityshankkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	6 681	12 650	77	94	4 793	24 295
Muuntoerot	157	621				778
Tytäryritysten hankinta		3 437				3 437
Lisäykset	82	1 709		10	1 372	3 173
Siirrot erien välillä	1 902				–1 902	0
Hankintameno 31.12.	8 822	18 418	77	104	4 263	31 683

Kertyneet poistot 1.1.	–2 915	–4 275	–77	–5		–7 273
Muuntoerot	–58	–92				–150
Hankinnan kertyneet poistot
Tilikauden poisto	–1 624	–2 310		–34		–3 968
Kertyneet poistot 31.12.	–4 599	–6 677	–77	–39		–11 392

Kirjanpitoarvo 31.12.2009	4 223	11 740	0	65	4 263	20 291

13. AINEELLISET HYÖDYKKEET

Aineelliset hyödykkeet 20 1 0		Koneet ja kalusto,
Tuhatta euroa	Koneet ja kalusto	rahoitusleasing	Taideteokset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	5 421	134	78	5 633
Muuntoerot	126	3		128
Lisäykset	750		8	757
Vähennykset	50			50
Hankintameno 31.12.	6 346	137	86	6 568

Kertyneet poistot 1.1.	–4 685	–126		–4 811
Muuntoerot	–96	–3		–99
Tilikauden poisto	–571	–9		–579
Kertyneet poistot 31.12.	–5 352	–137		–5 489

Kirjanpitoarvo 31.12.2010	994	0	86	1 079

Aineelliset hyödykkeet 2009		Koneet ja kalusto,
Tuhatta euroa	Koneet ja kalusto	rahoitusleasing	Taideteokset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	4 974	126	70	5 170
Muuntoerot	84	8		92
Tytäryritysten hankinta	45			45
Lisäykset	320		8	328
Vähennykset	–1			–1
Hankintameno 31.12.	5 421	134	78	5 633

Kertyneet poistot 1.1.	–4 062	–118		–4 180
Muuntoerot	–56	–8		–64
Hankintojen kertyneet poistot	–7			–7
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	1			1
Tilikauden poisto	–560			–560
Kertyneet poistot 31.12.	–4 685	–126		–4 811
Kirjanpitoarvo 31.12.2009	736	9	78	823

14. MYYTÄVISSÄ OLEVAT RAHOITUSVARAT

Tuhatta euroa	31.12.2010	31.12.2009
Hankintameno 1.1.	38	38
Hankintameno 31.12.	38	38

Myytävissä olevat sijoitukset sisältävät listaamattomien yritysten osakkeet.

Muut siirtosaamiset sisältää Tyel- maksujen ja työnantajan vakuutusmaksujen ennakkomaksuja 1 793 tuhatta euroa.

Rahoitusvarojen ja –velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 26.

2010

Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikertymiä. Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä. Konsernin toimintatapoihin ei kuulu vakuuksien hankkiminen myyntisaamisten ja muiden saamisten osalta.

Luottotappiot

Erääntymättömät 13 617 13 617 12 376 12 376

1–180 päivää 6 421 6 421 4 687 4 687 181–360 päivää 990 –573 417 453 –151 302 Yli 360 päivää 527 –423 104 532 –514 18 Yhteensä 21 555 –996 20 560 18 048 –666 17 384

Netto

2010 2009

Luottotappiot Netto 2009

Myyntisaamisten ikäjakauma ja luottotappioiksi kirjatut erät

15. PITKÄAIKAISET MYYNTI- JA MUUT SAAMISET

Tuhatta euroa	31.12.2010	31.12.2009
Pitkäaikaiset muut saamiset	0	43
Pitkäaikaiset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat:
Johdannaiset- ei suojauslaskennassa	23	81
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	23	124

Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä, siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

16. VAIHTO-OMAISUUS

Tuhatta euroa	31.12.2010	31.12.2009
Aineet ja tarvikkeet	56	33
Vaihto-omaisuus yhteensä	56	33

Vaihto-omaisuuden arvostuksessa on käytetty FiFo-periaatetta.

17. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

Tuhatta euroa	31.12.2010	31.12.2009
Myyntisaamiset	20 560	17 384
Muut saamiset	783	695
Muut siirtosaamiset	2 723	1 605
Myyntisaamiset ja muut saamiset	24 066	19 684

Tuloverosaaminen	43	767

18. KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAT RAHOITUSVARAT

Tuhatta euroa	31.12.2010	31.12.2009
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	35	34
Muut rahoitusvarat	35	34

Rahasto-osuudet on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi ja ne on arvostettu raportointipäivän viimeisen noteerauksen mukaisesti.

19. RAHAT JA PANKKISAAMISET

Erääntyneet

Tuhatta euroa	31.12.2010	31.12.2009
Rahat ja pankkisaamiset	13 787	12 176
Rahat ja pankkisaamiset	13 787	12 176

20. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

Laskennallisten verosaamisten erittely 20 1 0

		Kirjattu	Kirjattu muihin laajan	Kirjattu omaan	Ostetut/
Tuhatta euroa	1.1.2010	tuloslaskelmaan	tuloksen eriin	pääomaan	myydyt yhtiöt	31.12.2010
Vahvistetuista tappioista	2 013	–383	94			1 723
Muut erät	186	166				352
Yhteensä	2 199	–217	94			2 074

Laskennallisten verovelkojen erittely 20 1 0

		Kirjattu			Ostetut/
Tuhatta euroa	1.1.2010	tuloslaskelmaan	Siirto	Kurssierot	myydyt yhtiöt	31.12.2010
Hankintojen käyvän arvon kohdistuksista	2 917	–665	318	131	50	2 751
Muista jaksotuseroista	1 080	–762	–318			0
Yhteensä	3 997	–1 427	0	131	50	2 751

Laskennallisten verosaamisten erittely 2009

		Kirjattu	Kirjattu muihin laajan	Kirjattu omaan	Ostetut/
Tuhatta euroa	1.1.2009	tuloslaskelmaan	tuloksen eriin	pääomaan	myydyt yhtiöt	31.12.2009
Vahvistetuista tappioista	2 208	–254	59			2 013
Muut erät	0	186				186
Yhteensä	2 208	–68	59			2 199

Laskennallisten verovelkojen erittely 2009

		Kirjattu			Ostetut/
Tuhatta euroa	1.1.2009	tuloslaskelmaan	Siirto	Kurssierot	myydyt yhtiöt	31.12.2009
Hankintojen käyvän arvon kohdistuksista	2 095	–524			1 346	2 917
Muista jaksotuseroista	211	693			176	1 080
Yhteensä	2 307	–139			348	3 997

Yhtiö panostaa strategiansa mukaisesti pohjoismaisilla markkinoilla kannattavuuteen, Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa lyhyellä tähtäimellä kasvuun ja kannattavuuden parantamiseen. Kaikista tappioista ei ole kirjattu laskennallista verosaatavaa, koska on arvioitu, ettei tappioita voida hyödyntää lähitulevaisuudessa. Verosaatavien hyödyntäminen on aloitettu vuonna 2008. Laskennallisia verosaamisia määriteltäessä on sovellettu kunkin maan voimassa olevaa verokantaa.

21. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Basware -konsernin kansainvälisessä toiminnassa syntyy tavanomaisia rahoitukseen liittyviä riskejä. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa yhtiölle riittävä rahoitus kustannustehokkaasti sekä seurata ja tarvittaessa toimenpitein rajata syntyviä riskejä. Riskienhallinta on keskitetty konsernin rahoituksesta vastaavalle talousosastolle, joka raportoi yhtiön hallitukselle riskienhallintapolitiikan mukaisesti vähintään kerran vuodessa.

Konsernin päävaluutta on euro, joka edustaa liikevaihdosta noin 60 % vuonna 2010 (noin 61 % vuonna 2009). Kansainvälisen liiketoiminnan suhteellisen osuuden kasvaessa tulee muiden valuuttojen ja euron välisten valuuttakurssivaihteluiden merkitys kasvamaan. Baswarella on toimintaa euroalueen lisäksi useilla alueilla, joista merkittävimmät vuonna 2010 olivat Norja, Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Ruotsi. Näissä maissa yhtiö on alttiina valuuttariskeille, jotka syntyvät yhtiön sisäisestä kaupasta, viennistä ja tuonnista sekä ulkomaisten tytäryhtiöiden omista pääomista ja rahoituksesta. Tilikauden aikana yhtiö ei tehnyt suojaustoimenpiteitä valuuttakurssimuutoksien varalta, koska yhtiön suojauspolitiikan mukainen vieraan valuutan määräinen kassavirta tytäryhtiöissä ei ylittänyt suojaustoimenpiteille asetettua vuotuista valuuttakohtaista rajaa.

Basware Oyj:n ulkomaisten tytäryhtiöiden pääomarakennetta on muutettu 1.1.2008 alkaen siten, että valtaosa emoyhtiön usean vuoden ajalta kertyneistä avoimista myyntisaamisista ulkomaisilta tytäryhtiöiltä on konvertoitu pitkäaikaiseksi nettosijoitukseksi ulkomaiseen yksikköön. Lainajärjestelyn tarkoitus on rahoittaa pitkäaikainen strateginen investointi. Kurssierot nettosijoituksesta ulkomaiseen yksikköön merkitään omaksi eräkseen omaan pääomaan.

IFRS 7:n edellyttämällä tavalla laskettu herkkyysanalyysi valuuttariskistä olisi tuonut tilinpäätöstilanteessa 31.12.2010 –/+0,5 milj. euron tulosvaikutuksen ennen veroja, jos paikallisvaluuttojen (AUD, SEK, NOK, DKK, GBP, USD) kurssimuutos euroon verrattuna olisi ollut +/–5 %. Muiden muuttujien oletetaan pysyvän samoina. Laskennassa ovat mukana taseen valuuttamääräiset ostovelat ja myyntisaamiset.

Emoyrityksen toimintavaluutta on euro. Ulkomaan rahan määräiset varat ja velat muutettuna euroiksi raportointikauden päättymispäivän kurssiin ovat seuraavat:

Valuuttariski

Vertailukelpoisin valuutoin Baswaren liikevaihto kasvoi 7,9 % (5,8 %) vuonna 2010.

2010						2009
USD	AUD	GBP	SEK	DKK	NOK	USD	AUD	GBP	SEK	DKK	NOK
24	42	369	1 157	12	1 856	16	40	109	934	14	2 258

						498	2 817	463	574	126	1 592
3 340	1 662	2 320	2 012	1 299	2 440	2 179	502	2 250	1 134	1 182	2 744

702	677	851	1 280	442	2 466	467	350	1 065	1 235	377	2 318
	443	615	950	1 018	534	2 501

Korkoriski

Yhtiöllä oli korollista vierasta pääomaa tilinpäätöshetkellä 3 582 tuhatta euroa. Syyskuussa 2008 nostettiin 10,7 miljoonan euron suuruinen kolmen vuoden laina puolivuosittaisilla tasasuuruisilla lyhennyksillä, jolla rahoitettiin Contempus AS:n yritysosto. Yhtiöllä oli vähäisiä korkosijoituksia lyhyen koron rahastoissa.

IFRS 7:n edellyttämän herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty vaihtuvakorkoisten lainojen tilikauden aikana toteutuneita keskimääräisiä saldoja. Tilinpäätöstilanteessa 31.12.2010 vaihtuvakorkoisten korollisten velkojen vaikutus tulokseen ennen veroja olisi ollut –/+ 56 tuhatta euroa, jos korkotaso olisi noussut tai laskenut 1 % -yksikön.

Likviditeettiriski

Yhtiö ylläpitää riittävät likvidit varat konsernin keskitetyn kassanhallinnan ja maksuliikenteen sekä pankkilimiittien avulla. Yhtiöllä on miljoonan euron sekkitililimiitti, jonka vakuutena on yrityskiinnitys.

Konsernin maksuvalmius säilyi 2010 aikana hyvänä. Konsernin johto ei ole tunnistanut rahoitusvaroissa tai rahoituslähteissä merkittäviä maksuvalmiusriskikeskittymiä. Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät korot ja pääoman takaisinmaksut.

Tuhatta euroa	Tasearvo	Rahavirta	0–6 kk	6 kk–1 v	1–2 vuotta
Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma
Pankkilainat	3 565	3 565	1 780	1 785
Ostovelat ja muut velat	16 831	15 421	14 790	110	521
Yhteensä	20 396	18 986	16 570	1 895	521
Johdannaisvelkojen maturiteettijakauma
Korkojohdannaiset - ei suojauslaskennassa	32	32		32

Luottoriskit

Konsernin myyntisaamiset hajaantuvat laajalle asiakaskunnalle eivätkä sisällä merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Myyntisaataviin liittyviä luottopäätöksiä seurataan ja valvotaan keskitetysti konsernihallinnossa. Yhtiö ei ole käyttänyt luottovakuutuksia myyntisaamisten turvaamiseksi.

Tilikauden aikana tehdyt luottotappiokirjaukset sekä myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 17.

22. PÄÄOMAN HALLINTA

Pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa. Yhtiön pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa yhtiön toiminnan jatkuvuus (going concern) sekä osakkeenomistajien saaman arvon nousu.

Pääomarakennetta voidaan hallita päätöksillä, jotka koskevat mm. osingonjakoa, omien osakkeiden hankkimista yhtiölle ja osakeanteja.

Basware Oyj:n hallussa olevien omien osakkeiden kokonaismäärä on 90 300, mikä vastaa noin 0,77 % yhtiön kaikista osakkeista. Ostettujen o-sakkeiden keskihinta hankintaohjelman aikana 23.10.2008– 31.3.2009 oli 6,9475 euroa. Yhtiön hallituksen 14.10.2008 päätös hankintaohjelman aloittamisesta perustui Basware Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen 14.2.2008 sille myöntämään valtuutukseen.

Yhtiökokous 18.2.2010 valtuutti hallituksen päättämään enintään 2 293 624 uuden osakkeen antamisesta ja enintään 1 146 812 yhtiön hallussa olevan oman osakkeen luovuttamisesta yhdessä tai useammassa erässä, joko maksua vastaan tai maksutta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet voidaan luovuttaa joko yhtiön osakkeenomistajille heidän osakeomistuksensa suhteessa tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten yritysjärjestelyjen ja yrityskauppojen mahdollistaminen, yhtiön pääomahuolto, henkilöstön kannustaminen tai muu yhtiön liiketoiminnan kehittämiseen liittyvä syy. Valtuutus sisältää myös oikeuden antaa osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja optio- ja muita erityisiä oikeuksia, jotka oikeuttavat saamaan maksua vastaan yhtiön osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita, joko siten, että merkintähinta maksetaan rahana tai käyttämällä merkitsijällä olevaa saatavaa merkintähinnan kuittaamiseen. Valtuutus sisältää myös oikeuden päättää maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen. Yhtiölle annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhdessä yhtiölle valtuutuksen nojalla hankittavien tai aikaisemmin hankittujen omien osakkeiden lukumäärän kanssa enintään 1 146 812 osaketta. Uusien osakkeiden merkintähinta ja omista osakkeista maksettava määrä merkitään kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Valtuutus on voimassa 31.3.2011 saakka.

Yhtiökokous 18.2.2010 valtuutti hallituksen osakeyhtiölain 15 luvun 5 §:n mukaan päättämään enintään 1 146 812 oman osakkeen hankkimisesta. Omat osakkeet hankitaan yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Helsingin Pörssissä. Yhtiölle hankitut omat osakkeet voidaan pitää yhtiöllä, mitätöidä tai luovuttaa edelleen. Valtuutus on voimassa 31.3.2011 saakka.

Pääomarakennetta kuvaavia tunnuslukuja ovat omavaraisuusaste ja nettovelkaantumisaste.

Yhtiön edellisestä vuodesta samana pysynyt tavoite vuonna 2010 oli ylläpitää vahva omavaraisuusaste, maltillinen nettovelkaantumisaste sekä AA luottoluokitus. Omavaraisuusaste vuonna 2010 oli 73,3 % (64,8 % vuonna 2009). Nettovelkaantumisaste vuonna 2010 oli –15,3 % (–5,3 %). Dun & Bradstreet-luottoluokitus oli AA vuonna 2010 (AA).

Nettovelkaantumisasteen muutos vuonna 2010 johtuu sekä rahavarojen myönteisestä kehityksestä että korollisten lainojen määrän laskusta.

23. OMA PÄÄOMA

	Osakkeiden	Osake–	Osakeanti	Ylikurssi	SVOP–	Muut	Omat
Tuhatta euroa	lukumäärä	pääoma		rahasto	rahasto	rahastot	osakkeet	Yhteensä
31.12.2009	11 377 824	3 440	140	69	33 058	540	-629	36 618
Osakeanti	221 900	67	115	1 118	1 205			2 505
31.12.2010	11 599 724	3 507	255	1 187	34 263	540	-629	39 123

Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Muut rahastot

Muut rahastot sisältävät käyvän arvon rahaston, joka sisältää Analyste kaupan osakkeiden arvon nousun kaupan julkistus- ja toteutusajankohtien välillä vuonna 2006.

Omat osakkeet

Omat osakkeet rahasto sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon.

24. VELAT

25. RAHOITUSLEASINGVELAT

Tuhatta euroa	31.12.2010	31.12.2009
Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat:
Lainat rahoituslaitoksilta, korollinen	0	3 550
Rahoitusleasingvelat, korollinen	0	2
Työsuhde-etuusjärjestelyt, korottomat	631	110
Yhteensä	631	3 662
Pitkäaikaiset käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat:
Johdannaiset – ei suojauslaskennassa	32	122
Yhteensä	32	122

Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat:
Lainat rahoituslaitoksilta, korollinen	3 550	5 551
Rahoitusleasingvelat, korollinen	0	4
Ostovelat	1 966	1 240
Lyhytaikaiset tulosvaikutteisesti arvostetut rahoitusvelat:
Muut velat	100	0
Siirtovelat	10 267	10 091
Muut velat	3 867	5 708
Tuloverovelat	1 226	331
Lyhytaikaiset velat	20 977	22 926

Vieras pääoma yhteensä	21 640	26 710

Tuhatta euroa	31.12.2010	31.12.2009
Pitkäaikaiset rahoitusleasingvelat, korollinen	0	2
Lyhytaikaiset rahoitusleasingvelat, korollinen	0	4
Rahoitusleasingvelat yhteensä	0	6

Rahoitusleasingvelat- vähimmäisvuokrat
Alle yhden vuoden sisällä	0	4
Yhtä vuotta pitemmän ajan ja enintään 5 vuoden kuluttua	0	2
Vähimmäisvuokrat	0	6
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut leasingsopimuksista	0	0
Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo	0	6

Vähimmäisvuokrien nykyarvo
Alle yhden vuoden sisällä	0	4
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	0	2
Rahoitusleasingvuokrien nykyarvon erääntyminen	0	6

Lyhytaikaisesta tulosvaikutteisesti arvostetusta rahoitusvelasta erittely Hankitut liiketoimet liitetiedossa 4. Siirtovelkojen merkittävimmät erät ovat lomapalkkavaraus 4 656 tuhatta euroa sekä bonusvaraus

3 738 tuhatta euroa.

Rahoituslaitoksilta otetuista lainoista 3 550 (3 550) tuhatta euroa erääntyy vuonna 2011. Lainojen keskikorko oli 1,1 (2,4) prosenttia vuonna 2010.

Rahoitusvarojen ja –velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 26.

26. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT

Tuhatta euroa	Liitetieto	2010 Kirjanpitoarvo	Käypä arvo	2009 Kirjanpitoarvo	Käypä arvo
Rahoitusvarat
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Myytävissä olevat rahoitusvarat	14	38	38	38	38
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat	18	35	35	34	34
Korkojohdannaiset – ei suojauslaskennassa	15	23	23	81	81
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Pitkäaikaiset
Muut saamiset korottomat	15	0	0	43	43
Lyhytaikaiset
Rahavarat	19	13 787	13 787	12 176	12 176
Myynti ja muut saamiset	17	24 066	24 066	19 684	19 684
Rahoitusvelat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Korkojohdannaiset -ei suojauslaskennassa	24	32	32	122	122
Rahoitusvelat - jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
Pitkäaikaiset
Lainat rahoituslaitoksilta, korollinen	24	0	0	3 550	3 550
Rahoitusleasingvelat, korollinen	24	0	0	2	2
Lyhytaikaiset
Lainat rahoituslaitoksilta, korollinen	24	3 550	3 550	5 550	5 550
Rahoitusleasingvelat, korollinen	24	0	0	4	4
Osto- ym velat ei korolliset	24	16 201	16 201	17 039	17 039

Konsernin soveltamat käyvän arvon määrittämisperiaatteet kaikista rahoitusinstrumenteista Taulukossa esitettyjen rahoitusvarojen ja –velkojen käypiä arvoja määritettäessä on käytetty seuraavia hintanoteerauksia, oletuksia ja arvostusmalleja.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat noteeraamattomista osakesijoituksista, jotka on arvostettu hankintamenoon vähennettyinä mahdollisilla arvonalentumisilla. Sijoitusten käypä arvo ei ole ollut määritettävissä luotettavasti. Noteeraamattomilla osakkeilla ei ole toimivia markkinoita ja toistaiseksi konsernilla ei ole aikomusta luopua näistä sijoituksista.

Johdannaiset

Konsernin käyttämät johdannaiset ovat koronvaihtosopimuksia suojaamaan korkovaihteluilta. Kor-

kojohdannaiset arvostetaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritelty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena on raportointikauden päättymispäivän markkinakorot ja muu markkinainformaatio. Käyvät arvot vastaavat niitä hintoja, jotka konserni joutuisi maksamaan tai saisi, jos se purkaisi johdannaissopimukset.

Rahoitusleasing

Rahoitusleasingin käypä arvo perustuu diskonttaamalla vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa vastaavien vuokrasopimusten korkoa.

Myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat

Myyntisaamisten, muiden saamisten, ostovelkojen ja muiden velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen erien maturiteetti huomioon ottaen.

Lainat rahoituslaitoksilta

Lainojen vaihtuvat korot perustuvat 1-kuukauden euriboriin lainan maturititeetin mukaan. Tästä johtuen vaihtuvakorkoisten lainojen käyvän arvon katsotaan vastaavaan niiden kirjanpitoarvoa.

Muut saamiset

Muiden saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen.

Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista

Tuhatta euroa	Käyvät arvot raportointi– kauden lopussa 31.12.2010	Taso 2	Käyvät arvot raportointi– kauden lopussa 31.12.2009	Taso 2
Käypään arvoon arvostetut varat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Korkojohdannaiset	23	23	81	81
Myytävissä olevat rahoitusvarat	35	35	34	34
Yhteensä	57	57	115	115
Käypään arvoon arvostetut velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Korkojohdannaiset	32	32	122	122
Yhteensä	32	32	122	122

Päättyneen tilikauden aikana ei tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkian 1 ja 2 välillä.

Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina). Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden syöttötiedot kuitenkin perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin.

Se käypien arvojen hierarkian taso, jolle tietty käypään arvoon arvostettu erä on kokonaisuudessaan luokiteltu, on määritetty koko kyseisen käypään arvoon arvostetun erän kannalta merkittävimmän alimmalla tasolla olevan syöttötiedon perusteella. Syöttötiedon merkittävyys on arvioitu kyseisen käypään arvoon arvostetun erän suhteen kokonaisuudessaan.

Vuokrasopimukset

Konserni on vuokrannut käyttämänsä toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin 3–5 vuotta, ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimuksiin sisältyy yleensä indeksiehto.

27. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

Tuhatta euroa 31.12.2010 31.12.2009 Omasta puolesta annetut vakuudet Yrityskiinnitys 1 200 1 200 Tytär- ja muiden konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet Takaukset 1 123 1 075 Muut omat vastuut Leasingvastuut: Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut 848 970 1–5 vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut 796 895 Yhteensä 1 644 1 865 Muut vuokravastuut: Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät vuokravastuut 4 054 2 333 1–5 vuoden sisällä erääntyvät vuokravastuut 9 913 2 924 Myöhemmin erääntyvät vuokravastuut 0 1 071 Yhteensä 13 967 6 328 Muut omat vastuut yhteensä 15 611 8 193 Vakuudet ja vastuusitoumukset yhteensä 17 934 10 468

Arvonlisävero sisältyy ainoastaan autoleasing-vastuisiin. Muut vastuut ovat arvonlisäverottomia.

28. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytäryritykset. Lähipiiriin kuuluvat myös hallituksen ja johtoryhmien jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja.

Tilikaudella 2010 yhtiö on ostanut palveluita muilta lähipiiriin kuuluvilta osapuolilta yhteensä 12 000 eurolla. Tilinpäätöshetkellä yhtiöllä ei ole avoimia saldoja lähipiiriliiketoimiin liittyen.

KONSERNIYRITYKSET	29.
-------------------	-----	--	--	--	--

Yritys	Kotipaikka	Maa	Konsernin omistusosuus, %
NextWare Oy	Espoo	Suomi	100
Basware GmbH	Düsseldorf	Saksa	100
Basware UK Ltd.	Guildford	Britannia	100
Basware AB	Tukholma	Ruotsi	100
Basware B.V.	Amsterdam	Alankomaat	100
Basware A/S	Fredensborg	Tanska	100
Basware Inc.	Delaware	Yhdysvallat	100
Basware SAS	Pariisi	Ranska	100
Basware AS	Oslo	Norja	100
Basware Pty Ltd	Chatswood	Australia	100

30. TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Baswaren johtoryhmään 1.1.2011 alkaen kuuluvat Ilkka Sihvo, CEO; Mika Harjuaho, CFO; Mari Heusala, Vice President HR & Development; Olli Hyppänen, Strategy & Development, Global Operations, APAC; Jorma Kemppainen, Senior Vice President, Products; Pekka Lindfors, Senior Vice President North-East; Steve Muddiman, Senior Vice President, Global Marketing; Matti Rusi, Senior Vice President, Europe; Ari Salonen; General Manager, North America; Esa Tihilä, Senior Vice President, Automation Services; Jukka Virkkunen, Senior Vice President Scandinavia. 25.1.2011 alkaen johtoryhmään kuuluu lisäksi Matti Copeland, Senior Vice President, M&A.

Matti Copeland erosi 24.1.2011 Baswaren hallituksesta.

Basware Oyj:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 20.1.2011 Basware Oyj:n optio-ohjelmilla tehdyt 30 805 osakkeen merkinnät. Kyseiset osakemerkinnät perustuivat yhtiön 2006-optio-ohjelman C-sarjan optiotodistuksiin (21 605 osaketta) sekä 2007-optio-ohjelman E-sarjan optiotodistuksiin (9 200 osaketta).

Emoyhtiön tuloslaskelma 1.1.–31.12.20 1 0 (FAS)

Tuhatta euroa Liitetiedot	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009

LIIKEVAIHTO 2	50 228	40 402

Liiketoiminnan muut tuotot	971	0

Materiaalit ja palvelut 3	–2 640	–2 591
Henkilöstökulut 4	–28 374	–23 051
Poistot ja arvonalentumiset 5	–4 143	–3 684
Liiketoiminnan muut kulut 6	–9 262	–7 359
Liikevoitto	6 779	3 717

Rahoitustuotot 7	6 383	6 764
Rahoituskulut 7	–772	–1 367
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	12 390	9 114

Tuloverot 8	–2 580	–1 933
TILIKAUDEN TULOS	9 810	7 181

Emoyhtiön tase 31.12.20 1 0 (FAS)

Tuhatta euroa Liitetiedot	31.12.2010	31.12.2009	Tuhatta euroa Liitetiedot	31.12.2010	31.12.2009

VASTAAVAA			VASTATTAVAA

Pysyvät vastaavat			Oma pääoma
Aineettomat hyödykkeet 9	18 535	18 969	Osakepääoma	3 507	3 440
Liikearvo 10	748	423	Osakeanti	255	140
Aineelliset hyödykkeet 11	50 394	50 241	Ylikurssirahasto	1 118	0
Sijoitukset 13	23	81	Muut rahastot	34 263	33 058
Pysyvät vastaavat	69 699	69 714	Kertyneet voittovarat	24 418	21 337
			Tilikauden voitto	9 810	7 181
Vaihtuvat vastaavat			Oma pääoma 15	73 371	65 156
Vaihto-omaisuus 12	56	33
Lyhytaikaiset saamiset 14	11 100	12 291	Vieras pääoma
Rahoitusarvopaperit	35	34	Pitkäaikainen vieras pääoma 16,17	231	5 639
Rahat ja pankkisaamiset	6 034	3 897	Lyhytaikainen vieras pääoma 18	13 322	15 174
Vaihtuvat vastaavat	17 225	16 255	Vieras pääoma	13 553	20 813

VASTAAVAA	86 924	85 969	VASTATTAVAA	86 924	85 969

Emoyhtiön rahavirtalaskelma 1.1.–31.12.20 1 0 (FAS)

Tuhatta euroa	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009	Tuhatta euroa	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009

			Rahavirta ennen rahoitusta	9 268	7 811
Liiketoiminnan rahavirta
			Rahoituksen rahavirta
Tilikauden voitto	9 810	7 181	Maksullinen osakeanti	2 505	140
Oikaisut:			Omien osakkeiden hankinta	0	–358
Suunnitelman mukaiset poistot	4 143	3 684	Lainojen takaisinmaksut	–6 066	–3 558
Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot	–1 399	–2 058	Maksetut osingot	–4 100	–2 623
Muut tuotot ja –kulut, joihin ei liity maksua	–970	0	Rahoituksen rahavirta	–7 662	6 398
Rahoitustuotot ja -kulut	–4 212	–3 339
Tuloverot	2 580	1 933
Oikaisut yhteensä	142	220	Rahavarojen muutos	1 606	1 413
			Tytäryhtiöfuusioissa tulleet rahavarat	532	662
Käyttöpääoman muutos	–1 390	2 980	Rahavarojen lisäys(+)/vähennys(–)	2 138	2 074

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	8 561	10 381	Taseen mukaiset rahavarat
Maksetut korot	–155	–252	Rahavarat tilikauden alussa	3 931	1 856
Sadut osingot	1 271	0	Rahavarat tilikauden lopussa	6 069	3 931
Saadut korot	1 118	1 155
Muut rahoituserät	–191	23
Maksetut verot	–1 754	–330
Liiketoiminnan rahavirta	8 850	10 977

Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	–2 241	–1 417
Ostetut konserniyhtiöt	–1 732	–2 118
Myönnetyt lainat	–1 601	–1 869
Lainasaamisten takaisinmaksut	5 991	2 237
Investointien rahavirta	–417	–3 166

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LASKENTAPERIAATTEET

Basware Oyj:n tilinpäätös tilikaudelta 2010 on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti. Konserni on aloittanut kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisen raportoinnin 1.1.2005.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan likimain tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä yhtiössä avoimena olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat arvostetaan käyttäen vuoden lopun kursseja. Liiketapahtumien kurssierot kirjataan vastaaville tuloslaskelmatileille liikevoiton yläpuolelle ja rahoituserien kurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Myynnin tuloutus

Tuotemyynnin tuloutus edellyttää, että myynnistä on olemassa sitova sopimus, tuotteen toimitus on tapahtunut, liiketoimen tuotot on luotettavasti määriteltävissä, liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty riittävällä todennäköisyydellä koituu yrityksen hyväksi sekä tuotteen tai sen käyttöoikeuden omistamiseen liittyvät merkittävät edut ja riskit ovat siirtyneet ostajalle. Tuotemyynnin lisenssisopimukset, joissa on palautusoikeus tai ehtoja tuotteen toiminnallisuuteen tai käyttöönottoprojektiin liittyen, tuloutetaan, kun palautusoikeus on rauennut tai edellä olevat ehdot ovat täyttyneet.

Ylläpitotuotot jaksotetaan sopimusajalle ja palveluista kirjataan tuotot, kun ne on suoritettu.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät tilikauden aikana fuusioidun tytäryrityksen fuusiovoiton.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimusmenot kirjataan suoraan kuluksi. Tuotekehitysmenot kirjataan niin, että kokonaan uusien tuotteiden ja merkittäviä parannuksia sisältävien uusien tuoteversioiden kehitysmenot aktivoidaan ja kirjataan kuluksi poistoina. Nykyisten tuotteiden ylläpito ja vähäiset parannukset kirjataan suoraan kuluksi. Aktivoituihin kehitysmenoihin kohdistuvat julkiset avustukset kirjataan hankintamenoa pienentävästi.

Eläkkeet

Basware Oyj:n henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty vakuuttamalla eläkevakuutusyhtiössä. Lakisääteiset eläkemenot on kirjattu kuluksi kertymisvuonna.

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet sisältävät tietokoneohjelmia, liikearvoa, aktivoituja tuotekehitysmenoja, muut pitkävaikutteiset menot sekä fuusiotappiot. Ne kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelmanmukaisilla poistoilla. Aineettoman hyödykkeen hankintaan liittyvät julkiset avustukset vähennetään hyödykkeen hankintamenosta ja kirjataan tuloslaskelmaan pienentämään hyödykkeestä kirjattavia poistoja. Taloudelliset pitoajat aineettomille hyödykkeille ovat 3–5 vuotta.

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet on kirjattu taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelmanmukaisilla poistoilla. Taloudelliset pitoajat aineellisille hyödykkeille ovat 3–10 vuotta.

Leasing

Emoyhtiön tilinpäätöksessä leasingmaksut on kirjattu vuosikuluksi Suomen kirjanpitolainsäädännön mukaisesti.

Likvidit varat

Likvideihin varoihin sisältyvät käteinen raha, pankkitilit ja rahoitusomaisuusarvopaperit.

Rahoitusvälineiden arvostaminen

Rahoitusvälineet on arvostettu käypään arvoon. Rahoitusvälineiden kuten koronvaihtosopimusten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinahintoihin.

Verot

Tuloverot on kirjattu Suomen verolainsäädännön mukaisesti. Laskennallinen verovelka on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa.

Tuloslaskelman liitetiedot

2. LIIKEVAIHTO

26 986
13 416
40 402


32 586
7 816
40 402

Henkilöstön määrä	2010	2009
Tilikauden aikana keskimäärin	512	371
Tilikauden lopussa	595	398

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan eläkejärjestelyt ovat työeläkelainsäädännön mukaiset.

5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

Tuhatta euroa	2010	2009
Aineettomat hyödykkeet	–3 806	–3 390
Aineelliset hyödykkeet	–337	–295
Yhteensä	–4 143	–3 684

3. MATERIAALIT JA PALVELUT

Tuhatta euroa	2010	2009
Ostot tilikauden aikana	–1 112	–896
Varaston muutos	23	–15
Ulkopuolisilta ostetut palvelut	–1 550	–1 680
Yhteensä	–2 639	–2 591

4. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

Tuhatta euroa	2010	2009
Henkilöstökulut
Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan palkat	–853	–511
Palkat muu henkilökunta	–22 339	–18 266
Eläkekulut	–3 827	–3 513
Muut henkilöstökulut	–1 355	–760
Yhteensä	–28 374	–23 050

6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

Tuhatta euroa	2010	2009
Vuokrat	–1 550	–1 398
Matkustus	–1 236	–921
Markkinointi	–1 971	–1 241
Muut liiketoiminnan kulut	–4 314	–3 501

Tilintarkastus	–159	–259
Tilintarkastajan todistukset	–2	0
Veroneuvonta	–17	–6
Muu neuvonta	–13	–33
Tilintarkastusmenot yhteensä	–191	–298

Yhteensä	9 262	7 359

Taseen liitetiedot

7. RAHOITUSTUOTOT JA KULUT

9. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Tuhatta euroa	2010	2009
Tuotot pysyvien vastaavien sjijoitusksista
Saman konsernin yrityksiltä	3 279	2 432
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	3 015	4 240
Muilta	89	92
Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä	3 104	4 332
Rahoitustuotot yhteensä	6 383	6 764

Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	–450	–1 121
Muille	–322	–246
Muut korko- ja rahoituskulut yhteensä	–772	–1 367

Yhteensä	5 611	5 397

8.	VÄLITTÖMÄT	VEROT

Tuhatta euroa	2010	2009
Tuloverot tilikaudelta
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	–2 610	–2 219
Laskennallisten verojen muutos	33	33
Tuloverot aikaisemmilta tilkausilta	–2	253
Yhteensä	–2 579	–1 933

Tuhatta euroa	2010	2009
Tuotekehitysmenot
Hankintameno 1.1.	7 899	5 396
Lisäykset	252	1 984
Fuusio lisäykset 31.5.	1 791	519
Hankintameno 31.12.	9 942	7 899

Kertyneet poistot 1.1.	–4 081	–2 351
Fuusion kertyneet poistot 30.6.	–89	–337
Tilikauden poisto	–1 627	–1 393
Kertyneet poistot 31.12.	–5 797	–4 081

Tasearvo 31.12.	4 145	3 818

Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.	2 637	2 046
Lisäykset	105	581
Fuusio lisäykset 31.5.	22	10
Vähennykset	–146	0
Hankintameno 31.12.	2 618	2 637

Kertyneet poistot 1.1.	–1 931	–1 718
Fuusion kertyneet poistot 30.6.	–22	–10
Vähennysten kertyneet poistot	0	0
Tilikauden poisto	–272	–203
Kertyneet poistot 31.12.	–2 225	–1 931

Tasearvo 31.12.	393	707

Tuhatta euroa	2010	2009
Liikearvo/fuusiotappiot
Hankintameno 1.1.	17 629	16 794
Lisäykset	0	835
Vähennykset	–4	0
Hankintameno 31.12.	17 625	17 629

Kertyneet poistot 1.1.	–5 905	–4 145
Tilikauden poisto	–1 843	–1 760
Kertyneet poistot 31.12.	–7 748	–5 905

Tasearvo 31.12.	9 877	11 724

Muut pitkavaikutteiset menot
Hankintameno 1.1.	104	94
Lisäykset	204	10
Hankintameno 31.12.	308	104

Kertyneet poistot 1.1.	–39	–5
Tilikauden poisto	–64	–34
Kertyneet poistot 31.12.	–103	–39

Tasearvo 31.12.	205	65

Keskeneräiset tuotekehitysprojektit
Hankintameno 1.1.	2 656	3 780
Lisäykset	1 506	778
Vähennykset	–248	–1 902
Hankintameno 31.12.	3 914	2 656

Tasearvo 31.12.	3 914	2 656

Aineettomat hyödykkeet yhteensä	18 535	18 970

1 0. AINEELLISET HYÖDYKKEET

Tuhatta euroa	2010	2009
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	3 493	3 294
Lisäykset	615	150
Fuusion lisäykset	178	49
Hankintameno 31.12.	4 286	3 493

Kertyneet poistot 1.1.	–3 147	–2 824
Fuusion kertyneet poistot	–139	–28
Tilikauden poisto	–337	–295
Kertyneet poistot 31.12.	–3 623	–3 147

Tasearvo 31.12.	662	345

Taideteokset
Hankintameno 1.1.	78	70
Lisäykset	8	8
Hankintameno 31.12.	86	78

Tasearvo 31.12.	86	78

Aineelliset hyödykkeet yhteensä	748	423

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet yhteensä	19 282	19 392

1 1. SIJOITUKSET

Tuhatta euroa	2010	2009
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1.	18 050	16 176
Tilikauden lisäykset	52	3 483
Tilikauden vähennykset	–1 062	1 609
Hankintameno 31.12.	17 040	18 050

Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1.	38	38
Vähennykset	0	0
Hankintameno 31.12.	38	38

Saamiset konserniyrityksissä
Lainasaamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä	33 316	32 153

Sijoitukset yhteensä	50 394	50 241

12. VAIHTO-OMAISUUS

Tuhatta euroa	2010	2009
Aineet ja tarvikkeet	55	33
Yhteensä	55	33

13. PITKÄAIKAISET SAAMISET

Tuhatta euroa	2010	2009
Pitkäaikaiset johdannaiset	22	81
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	22	81

14. LYHYTAIKAISET SAAMISET

Tuhatta euroa	2010	2009
Myyntisaamiset	5 594	5 206

Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	2 108	1 736
Lainasaamiset	0	3 503
Korkosaamiset	1 175	1 108
Yhteensä	3 283	6 347

Siirtosaamiset	406	472
Muut saamiset	1 816	266

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	11 099	12 291

Siirtosaamisiin sisältyvät suurimmat erät ovat vuokravakuudet, arvio Kelan työterveyshuollon korvauksesta, sekä kulu- ja tuottojaksotukset.

Tytäryhtiöosakkeet

Yritys	Kotipaikka	Maa	Emon omistusosuus%
Nextware Oy	Espoo	Suomi	100
Basware GmbH	Düsseldorf	Saksa	100
Basware UK Ltd.	Guildford	Brittania	100
Basware AB	Tukholma	Ruotsi	100
Basware B.V.	Amsterdam	Alankomaat	100
Basware A/S	Fredensborg	Tanska	100
Basware, Inc.	Delaware	Yhdysvallat	100
Basware SAS	Pariisi	Ranska	100
Basware AS	Oslo	Norja	100
Basware Pty Ltd	Chatswood	Australia	100

15. OMA PÄÄOMA

Tuhatta euroa	2010	2009
Osakepääoma 1.1.	3 440	3 440
Tilikauden lisäykset	67	0
Osakepääoma 31.12	3 507	3 440

Osakeanti 1.1.	140	0
Tilikauden lisäykset	2 505	140
Tilikauden vähennykset	–2 390	0
Osakeanti	255	140

Ylikurssirahasto 1.1.	0	0
Tilikauden lisäykset	1 118	0
Ylikurssirahasto 31.12.	1 118	0

Sidottu oma pääoma 31.12.	4 880	3 580

Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 1.1.	33 058	33 058
Tilikauden lisäykset	1 205	0
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 31.12.	34 263	33 058

Voittovarat 1.1.	28 517	24 317
Omien osakkeiden hankinta	0	–358
Osingonjako	–4 100	–2 623
Tilikauden voitto	9 810	7 181
Voittovarat 31.12.	34 228	28 517

Vapaa oma pääoma 31.12.	68 491	61 576

Oma pääoma 31.12.	73 371	65 156

Laskelma voitonjakokelpoisista varoista
Tilikauden voitto	9 810	7 181
Voittovarat	24 418	21 336
Muut jakokelpoiset varat	34 263	33 058
Voitonjakokelpoiset varat	68 491	61 576

16. LASKENNALLINEN VEROVELKA

Tuhatta euroa	2010	2009
Laskennallinen verovelka	22	55

17. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

Tuhatta euroa	2010	2009
Pitkäaikaiset velat muille	0	3 550
Pitkäaikaiset johdannaiset	32	122
Pitkäaikaiset velat saman konsernin yrityksille	177	1 911
Yhteensä	209	5 583

18. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

Tuhatta euroa	2010	2009
Koroton lyhytaikainen vieras pääoma
Ostovelat	996	454

Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat	443	544
Korkovelat	0	95
Muut velat	42	27
Yhteensä	485	666

Muut velat	1 686	2 783
Siirtovelat	6 604	5 720
Yhteensä	8 290	8 504
Koroton lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	9 771	9 624

Siirtovelkoihin sisältyvät merkittävimmät erät ovat lomapalkkavaraus 3 371 tuhatta euroa ja bonusja komissiovaraukset 2 403 tuhatta euroa.

Tuhatta euroa	2010	2009
Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma
Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta	0	2 000
Pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät	3 550	3 550
Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	3 550	5 550

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	13 322	15 174

19. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT

Tuhatta euroa	2010	2009
Omasta puolesta annetut vakuudet
Yrityskiinnitys	1 200	1 200

Tytäryritysten puolesta annetut vakuudet
Takaukset	1 123	1 122

Muut omat vastuut
Leasingvastuut
alle vuoden kuluessa erääntyvät	245	366
myöhempinä vuosina erääntyvät	79	289
Yhteensä	324	655

Muut vuokravastuut
alle vuoden kuluessa erääntyvät	2 789	1 259
myöhempinä vuosina erääntyvät	6 774	993
Yhteensä	9 562	2 252

Vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut yhteensä	12 210	5 229

Arvonlisävero sisältyy ainoastaan autoleasing-vastuisiin. Muut vastuut ovat arvonlisäverottomia.

Vuokrasopimukset ovat tavanmukaisia vuokrasopimuksia. Leasingsopimukset ovat tavanmukaisia leasingsopimuksia eikä niihin liity takaisinlunastusehtoja. Konserni ei ole antanut ulkopuolisten puolesta pantteja, kiinnityksiä tai takauksia.

Voitonjakoehdotus

Tilikauden 2010 lopussa konsernin emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 68 491 345,99 euroa.

Baswaren hallitus esittää yhtiökokoukselle, että vuodelta 2010 maksettaisiin osinkoa 0,40 euroa osakkeelta (2009: 0,36 euroa).Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Hallituksen päätöksen mukaan osingonjaon täsmäytyspäivä on 22.2.2011. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinko maksetaan täsmäytysajan päätyttyä 1.3.2011.

Espoossa 24. päivänä tammikuuta 2011

Hannu Vaajoensuu, Hallituksen puheenjohtaja	Matti Copeland
Pentti Heikkinen	Sakari Perttunen
Ilkka Toivola	Eeva Sipilä
Ilkka Sihvo, Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 24. päivänä tammikuuta 2011 Ernst & Young Oy KHT-Yhteisö

Heikki Ilkka KHT

Tilintarkastuskertomus

Basware Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Basware Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2010. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huo-

mioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 24.1.2011

Ernst & Young Oy KHT-yhteisö

Heikki Ilkka

KHT

Konsernin tuloslaskelma vuosineljänneksittäin

Tuhatta euroa	1–3/2010	1–3/2009	4–6/2010	4–6/2009	7–9/2010	7–9/2009	10–12/2010	10–12/2009

LIIKEVAIHTO	23 132	21 717	26 612	22 729	23 202	21 609	30 149	26 600

Liiketoiminnan muut tuotot	50	30	55	52	43	47	42	34

Materiaalit ja palvelut	–1 288	–1 552	–1 754	–1 611	–1 593	–1 395	–1 760	–1 636
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	–13 703	–12 896	–15 184	–13 444	–11 959	–11 113	–16 491	–14 841
Poistot ja arvonalentumiset	–1 236	–1 004	–1 309	–1 067	–1 294	–1 106	–1 278	–1 280
Liiketoiminnan muut kulut	–4 818	–4 703	–5 414	–4 513	–4 991	–4 014	–5 725	–4 819
Liikevoitto	2 136	1 592	3 006	2 146	3 408	4 028	4 937	4 058
%	9,2 %	7,3 %	11,3 %	9,4 %	14,7 %	18,6 %	16,4 %	15,3 %

Rahoitustuotot	116	124	4	30	–59	32	141	–15
Rahoituskulut	–111	232	–58	–54	42	–115	–239	–5
Voitto ennen veroja	2 142	1 484	2 953	2 122	3 391	3 946	4 839	4 038
%	9,3 %	6,8 %	11,1 %	9,3 %	14,6 %	18,3 %	16,1 %	15,2 %

Tuloverot	–560	–818	–811	–727	–697	–941	–926	–30
KATSAUSKAUDEN VOITTO	1 582	666	2 142	1 396	2 694	3 005	3 913	4 007
%	6,8 %	3,1 %	8,0 %	6,1 %	11,6 %	13,9 %	13,0 %	15,1 %

Tunnusluvut 2006–2010

Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Tuhatta euroa	IFRS 2010	IFRS 2009	IFRS 2008	IFRS 2007	IFRS 2006

Liikevaihto	103 094	92 654	86 098	73 270	59 954
Liikevaihdon kasvu, %	11,3 %	7,6 %	17,5 %	22,2 %	43,9 %
EBITDA	18 604	16 280	11 722	10 102	10 112
% liikevaihdosta	18,0 %	17,6 %	13,6 %	13,8 %	16,9 %
Liikevoitto ennen IFRS-poistoja	15 691	13 788	9 730	8 224	8 738
% liikevaihdosta	15,2 %	14,9 %	11,3 %	11,2 %	14,6 %
Liikevoitto	13 487	11 824	8 679	7 512	8 078
Liikevoiton kasvu, %	14,1 %	36,2 %	15,5 %	–7,0 %	123,7 %
% liikevaihdosta	13,1 %	12,8 %	10,1 %	10,3 %	13,5 %
Tulos ennen veroja	13 325	11 590	8 410	7 704	8 287
% liikevaihdosta	12,9 %	12,5 %	9,8 %	10,5 %	13,8 %
Tilikauden tulos	10 331	9 074	6 585	4 112	4 986
% liikevaihdosta	10,0 %	9,8 %	7,6 %	5,6 %	8,3 %

Oman pääoman tuotto, %	16,7 %	17,2 %	13,7 %	8,9 %	15,1 %
Sijoitetun pääoman tuotto, %	20,1 %	18,8 %	16,6 %	16,2 %	24,7 %
Korollinen vieras pääoma	3 582	9 230	13 283	4 334	758
Likvidit varat	13 822	12 210	8 777	7 041	8 975
Nettovelkaantumisaste, %	–15,3 %	–5,3 %	9,3 %	–5,7 %	–18,4 %
Omavaraisuusaste, %	73,3 %	64,8 %	59,5 %	70,0 %	77,5 %
Taseen loppusumma	91 470	87 287	81 909	67 722	57 558

Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin *)	4 567	7 448	12 476	12 599	25 315
% liikevaihdosta	4,4 %	8,0 %	14,5 %	17,2 %	42,2 %
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	970	2 047	1 007	928	597
% liikevaihdosta	0,9 %	2,2 %	1,2 %	1,3 %	1,0 %
Tutkimus- ja kehitysmenot	14 883	14 781	15 518	13 172	10 925
% liikevaihdosta	14,4 %	16,0 %	18,0 %	18,0 %	18,2 %
T&K henkilöstö kauden lopussa	239	195	171	152	138

Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana	845	747	689	580	513
Henkilöstö kauden lopussa	913	761	731	658	528
Henkilöstön kasvu, %	20,0 %	4,1 %	11,1 %	24,6 %	33,7 %

*) Sisältää yritysostot ja aktivoidut tuotekehitysmenot

Konsernin osakekohtaiset tunnusluvut

	IFRS 2010	IFRS 2009	IFRS 2008	IFRS 2007	IFRS 2006

Tulos/osake (laimentamaton), euroa	0,90	0,80	0,56	0,36	0,45
Tulos/osake (laimennettu), euroa	0,89	0,80	0,56	0,36	0,44
Emoyrityksen omistajille kuuluva
oma pääoma/osake, EUR	5,78	4,97	4,24	4,12	3,88
Osinko/osake, EUR	0,40*	0,36*	0,23	0,15	0,15
Osinko/tulos, %	44,6 %	45,2 %	40,8 %	41,6 %	33,6 %
Efektiivinen osinkotuotto, %	1,6 %	2,5 %	3,5 %	1,5 %	1,1 %
Hinta/voitto-suhde (P/E)	27,58	18,21	11,68	27,89	29,24

Osakeantioikaistu tilikauden
alin kurssi	15,00	6,60	6,00	9,50	11,21
ylin kurssi	24,80	14,66	10,45	14,00	15,25
keskikurssi	19,27	10,79	7,53	12,03	13,09
päätöskurssi	24,75	14,52	6,59	10,00	13,05

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.	11 690 024	11 468 124	11 468 124	11 468 124	11 468 124
Osakekannan markkina-arvo 31.12., euroa	287 093 169	165 206 004	75 301 011	114 681 240	149 659 018

Vaihdettujen osakkeiden osakeanti oikaistu lukumäärä	2 131 071	2 038 565	2 298 467	2 761 995	5 534 522
% keskimääräisestä osakemäärästä	18,5 %	17,9 %	20,1 %	24,1 %	49,5 %

Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
laimentamaton	11 513 690	11 381 905	11 463 307	11 468 124	11 172 612
laimennettu	11 585 155	11 381 905	11 463 307	11 468 124	11 221 052

*) Hallituksen esitys yhtiökokoukselle

Tunnuslukujen laskentakaavat

Oman pääoman tuotto (ROE), %

Voitto tai tappio ennen veroja – verot x 100

Oma pääoma + vähemmistöosuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä (keskiarvo)

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %

Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut x 100 Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo)

Nettovelkaantumisaste, % Korollinen vieras pääoma – rahat ja pankkisaamiset x 100 Oma pääoma + vähemmistöosuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä

Omavaraisuusaste, %

Oma pääoma + vähemmistöosuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella (lykätyllä) verovelalla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma – saadut ennakot

Tulos/osake

Tilikauden voitto Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä – omat osakkeet

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma / osake

Oma pääoma sisältäen vapaaehtoiset varaukset ja poistoeron laskennallisella verovelalla vähennettynä Tilikauden lopussa olevien osakkeiden osakeantioikaistu määrä

Osinko/osake

Kokonaisosinko Tilikauden lopussa olevien osakkeiden osakeantioikaistu määrä

Osinko/tulos, % Osakekohtainen osinko x 100 Osakekohtainen tulos

Efektiivinen osinkotuotto, % Osinko/osake x 100 Osakeantioikaistu tilikauden viimeisen kauppapäivän kurssi

Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) Osakeantioikaistu tilikauden viimeisen kauppapäivän kurssi Tulos/osake

Osake ja osakkeenomistajat

Osake

Basware osake on ollut kaupankäynnin kohteena Helsingin Pörssissä 29.2.2000 alkaen. Osakkeen listautumishinta oli 5,70 euroa. Yhtiö siirtyi 19.10.2004 pörssin Päälistalle ja yhtiön osake on listattu Informaatioteknologia-toimialaluokassa. Baswaren tunnus Helsingin Pörssissä on BAS. Yhtiöllä on yksi osakesarja, jonka kaupankäyntitunnus on BAS1V.

Vuoden 2010 lopussa Baswaren liikkeelle laskemien osakkeiden kokonaismäärä oli 11 690 024 kappaletta (11 468 124 kpl). Niiden kirjanpidollinen vasta-arvo on 0,30 euroa osakkeelta. Yksi osake vastaa yhtä ääntä yhtiökokouksessa ja kaikilla osakkeilla on yhtenäiset oikeudet osinkoon.

Osakepääoma

Baswaren osakepääoma oli vuoden 2010 lopussa 3 507 007,20 euroa.

Osakekurssi ja -vaihto

Vuonna 2010 yhtiön osakkeen ylin kurssi oli 24,80 euroa (14,66 euroa), alin 15,00 euroa (6,60 euroa) ja päätöskurssi 24,75 (14,52 euroa). Tilikauden keskikurssi oli 19,27 euroa (10,79 euroa).

Hallituksen valtuutukset Valtuutus päättämään osakeannista

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 2 293 624 uuden osakkeen antamisesta ja enintään 1 146 812 yhtiön hallussa olevan oman osakkeen luovuttamisesta yhdessä tai useammassa erässä, joko maksua vastaan tai maksutta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet voidaan luovuttaa joko yhtiön osakkeenomistajille heidän osakeomistuksensa suhteessa tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten yritysjärjestelyjen ja yrityskauppojen mahdollistaminen, yhtiön pääomahuolto, henkilöstön kannustaminen tai muu yhtiön liiketoiminnan kehittämiseen liittyvä syy.

Valtuutus sisältää myös oikeuden antaa osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja optio- ja muita erityisiä oikeuksia, jotka oikeuttavat saamaan maksua vastaan yhtiön osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita, joko siten, että merkintähinta maksetaan rahana tai käyttämällä merkitsijällä olevaa saatavaa merkintähinnan kuittaamiseen.

Valtuutus sisältää myös oikeuden päättää maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen. Yhtiölle annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhdessä yhtiölle valtuutuksen nojalla hankittavien tai aikaisemmin hankittujen omien osakkeiden lukumäärän kanssa enintään 1 146 812 osaketta.

Uusien osakkeiden merkintähinta ja omista osakkeista maksettava määrä merkitään kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Valtuutus on voimassa 31.3.2011 saakka.

Valtuutus päättämään omien osakkeiden hankkimisesta

Yhtiökokous valtuutti hallituksen osakeyhtiölain 15 luvun 5 §:n mukaan päättämään enintään 1 146 812 oman osakkeen hankkimisesta.

Omat osakkeet hankitaan yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Helsingin Pörssissä.

Yhtiölle hankitut omat osakkeet voidaan pitää yhtiöllä, mitätöidä tai luovuttaa edelleen.

Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa 31.3.2011 saakka.

Yhtiökokous päätti, että hyväksytään hallituksen esitys valtuutuksesta päättä yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ehdotetussa muodossa.

Optio-ohjelmat

Baswarella voimassa olevat optio-ohjelmat.

Optio-ohjelma 2006

Basware Oyj:n hallitus päätti yhtiökokouksen 15.2.2006 antaman valtuutuksen nojalla antaa optio-oikeuksia Basware-konsernin avainhenkilöille. Optio-oikeuksia annetaan yhteensä 300 000 kappaletta ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä 300 000 Basware Oyj:n osaketta. Vuoden 2006 optio-ohjelman optiotodistukset oli jaettu kolmeen sarjaan, joista voimassaolevia sarjoja on yksi, merkintäaika on 1.4.2010–31.3.2011. Osakkeiden merkintähinta vastaa yhtiön osakkeen kaupankäynnillä painotettua keskiarvoa porrastetusti vuoden 2008 tammi-maaliskuussa. Optio-ohjelman ehdot julkaistiin pörssitiedotteella 10.4.2006.

Optio-ohjelma 2007

Baswaren yhtiökokous 26.2.2007 hyväksyi uuden optio-ohjelman. Optio-ohjelman perusteella voidaan antaa konsernin palveluksessa oleville avainhenkilöille enintään 200 000 optio-oikeutta, joista kukin oikeuttaa merkitsemään yhden Basware Oyj:n osakkeen. Optiotodistukset oli jaettu kahteen sarjaan, joista voimassaolevia sarjoja on yksi, merkintäaika on 1.4.2010–31.3.2011. Osakkeiden merkintähinta vastaa yhtiön osakkeen kaupankäynnillä painotettua keskiarvoa porrastetusti vuoden 2008 tammi-maaliskuussa. Vuoden 2007 optio-ohjelman ehdot on julkaistu pörssitiedotteena 26.2.2007.

Osakepohjainen kannustusjärjestelmä

Baswaren hallitus on päättänyt 11.3.2009 uudesta Basware-konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustusjärjestelmästä.Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2009, 2010 ja 2011. Hallitus päättää kunkin ansaintajakson ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet erikseen kunkin ansaintajakson alussa.

Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2009 perustuu Basware-konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2009 maksetaan joulukuussa 2011 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut.

Ansaintajakson 2009 kohderyhmään kuuluvat Baswaren johtoryhmän jäsenet. Ansaintajakson 2009 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 84.000 Basware Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Kannustusjärjestelman ehdot julkaistiin pörssitiedotteena 12.3.2009. Ansaintajakson 2010 kohderyhmään kuuluvat Baswaren johtoryhmän jäsenet. Ansaintajakson 2010 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 72 000 Basware Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Kannustusjärjestelman ehdot julkaistiin pörssitiedotteena 12.3.2009.

Osakkeenomistajat

Omistusjakauma suuruusluokittain 31.12.20 1 0

Osakkeiden määrä	Omistajien määrä	%	Osakkeita ja ääniä
1–100	13 081	2,6	307 492
101–1 000	2 372	6,2	724 888
1 001–10 000	256	5,5	640 640
10 001–100 000	24	10,0	1 168 728
100 001 +	19	75,7	8 848 276
Yhteensä	15 752	100,0	11 690 024

Omistusjakauma sektoreittain 31.12.20 1 0

	Omistajien määrä	%	Osakkeita ja ääniä
Yritykset	568	6,8	793 252
Rahoitus– ja vakuutuslaitokset	19	18,0	2 104 587
Julkisyhteisöt	5	11,9	1 390 013
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	32	0,7	87 774
Kotitaloudet	15 080	51,7	6 044 324
Ulkomaat	40	0,1	7 293
	15 744	89,2	10 427 243
Hallintarekisteröidyt	8	10,8	1 262 781
Yhteensä	15 757	100,0	11 690 024

94 vuosikertomus 2010 | osake ja osakkeenomistajat

Suurimmat osakkeenomistajat

31.12.2010	Osakkeita, kpl	Ääniä, %

1. Sihvo, Ilkka	1 081 800	9,3
2. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	1 048 713	9,0
3. Vaajoensuu, Hannu	962 100	8,2
Havacment Oy	266 500	2,3
Vaajoensuu, Hannu	528 000	4,5
Vaajoensuu, Matias	83 800	0,7
Vaajoensuu, Petra	83 800	0,7
4. Eräkangas, Kirsi	881 800	7,5
Eräkangas, Kirsi	631 400	5,4
Eräkangas, Lotta	250 400	2,1
5. Perttunen, Sakari	830 400	7,1
6. Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap	576 033	4,9
7. Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sampo	550 000	4,7
8. Pöllänen, Antti	549 023	4,7
Launimo, Essi	97 408	0,8
Pöllänen, Antti	451 615	3,9
9. Pensionsförsäkringsaktiebolaget Veritas Eläkevakuutusosakeyhtiö	315 000	2,7
10. Fondita Nordic Micro Cap Sijoitusrahasto	300 000	2,6
11. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva	242 690	2,1
12. Perttunen, Meimi	215 400	1,8
13. Sijoitusrahasto Aktia Capital	200 863	1,7
14. Ahonen, Asko	188 736	1,6
15. Basware Oyj	90 300	0,8
16. Vaajoensuu, Sara	83 700	0,7
17. Pavor Oy	75 052	0,6
18. Tietoklusteri Oy	74 600	0,6
19. Sinkonen, Raija	70 000	0,6
20. Placeringsfonden Gyllenberg Small Firm	61 968	0,5
20 suurinta omistajaa yhteensä	8 398 178	71,8
Hallintarekisteröidyt yhteensä	1 262 781	10,8
Muut	2 029 065	17,4
Yhteensä	11 690 024	100,0

Osakkeenomistajien tiedot perustuvat Suomen Arvopaperikeskuksen Oy:n ylläpitämään Basware Oyj:n osakasluetteloon.

LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA Päiväkirja atk-tulostuksena Myyntireskontra atk-tulostuksena

Pääkirja atk-tulostuksena Ostoreskontra atk-tulostuksena

Tietoja osakkeenomistajille

Baswaren osake

Baswaren osakkeet noteerataan Helsingin Pörssin Päälistalla, toimialaluokassa Informaatioteknologia, sarjassa keskisuuret yhtiöt. Kaupankäynti Päälistalla alkoi 19. lokakuuta 2004. Tätä aiemmin Baswaren osake oli kaupankäynnin kohteena pörssin NM-listalla.

Kaupankäyntitunnus	BAS1V
ISIN-koodi	FI0009008403
Pörssierän koko	100
Kirjanpidollinen vasta-arvo	0,30 euroa
Listautumishinta 29.2.2000	5,70 euroa
Päätöskurssi 31.12.2010	24,75 euroa

Varsinainen yhtiökokous

Basware Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 17.2. klo 14.00 alkaen Hotelli Kämpissä, osoitteessa Pohjoisesplanadi 29, Helsinki.

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon viimeistään 7.2.2011.

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään 14 helmikuuta 2011 klo 10.00 mennessä joko

» Internet-osoitteessa: www.basware.fi
» telefaksilla numeroon 0203 410123
» kirjeitse osoitteella Basware Oyj, PL 97, 02601 Espoo (kuoreen merkintä "yhtiökokous") tai
» puhelimitse numeroon (09) 879 171/Grönlund, maanantaista perjantaihin klo 08.00 16.00

Kirjallisesti ilmoittauduttaessa kirjeen, telefaksin tai sähköpostin on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan ennakkoilmoittautumisen yhteydessä.

Yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat kerrotaan yhtiökokouskutsussa, joka julkaistaan pörssitiedotteena ja Baswaren kotisivujen sijoittajaosiossa Internetissä, osoitteessa www.Basware.fi/sijoittajat.

Osinko

Baswaren hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2010 maksetaan osinkoa 0,40 euroa osakkeelta. Mikäli hallituksen esitys hyväksytään, osinko maksetaan osakkeenomistajille, jotka on merkitty täsmäytyspäivänä 22.2.2011 Suomen Arvopaperikeskus Oy:n pitämään osakasluetteloon. Osingon maksupäivä on 1.3.2011.

Vuoden 20 1 1 taloustiedotus

Basware julkistaa osavuosikatsaukset vuonna 2011 seuraavasti:

» tammi–maaliskuu 13. huhtikuuta 2011
» tammi–kesäkuu 8. heinäkuuta 2011
» tammi–syyskuu 13. lokakuuta 2011

Osavuosikatsaukset laaditaan IAS 34 osavuosikatsaukset –standardin mukaisesti.

Osavuosikatsaukset ja pörssitiedotteet ovat saatavilla Baswaren sijoittajasivuilla Internetissä, osoitteessa www.Basware.fi/sijoittajat. Sivujen kautta voi myös liittyä Baswaren pörssitiedotteiden sähköpostijakelulistalle.

Osoitteenmuutokset

Osakkeenomistajan osoitteen muuttuessa pyydämme ilmoittamaan uuden osoitteen sille arvoosuusrekisterin pitäjälle, jonka hoidossa osakkaan arvo-osuustili on.

BASWARE OYJ

PL 9702601 Espoo Käyntiosoite: Linnoitustie 2 B, Cello-rakennusPuh. 09 879 171Faksi 020 934 1 0123www.basware.fi

OULU

Sepänkatu 20 90100 OuluPuh. 09 879 171Faksi 08 551 3976

PORI

Isolinnankatu 22 B28100 PoriPuh. 09 879 171

TAMPERE

Pyhäjärvenkatu 5 B 33200 Tampere Puh. 09 879 171Faksi 020 9341 0001

POHJOISMAAT

BASWARE AS

Drammensveien 288Postboks 241 Lilleaker0216 Oslo Norja Puh. +47 233 70300Faksi +47 233 70301

TRONDHEIM

Granåsveien 1, Postboks 1931 Moholt, 7228 Trondheim www.basware.no

BASWARE AB

Gustavslundsvägen 141 A 16751 BrommaRuotsiPuh. +46 8 505 74400Faksi +46 8 505 74499www.basware.se

FALUN

Falugatan 2 791 71 FalunRuotsi

BASWARE A/S

Jægersborgvej 66B 2800 Kgs. Lyngby TanskaPuh. +45 702 299 55Faksi +45 702 299 56www.basware.dk

EUROOPPA

BASWARE B.V. Joop Geesinkweg 701

1096 AZ AmsterdamAlankomaatPuh. +31 20 850 8020Faksi +31 20 850 8085www.basware.nl

BASWARE UK LTD.

7 Huxley Road Surrey Research Park Guildford, Surrey GU2 7RE Iso-BritanniaPuh: +44 845 6711 953Faksi: +44 845 6711 955

MANCHESTER

Basware UK Ltd.No. 1 Booths ParkChelford RoadKnutsfordWA16 8GSIso-BritanniaPuh: +44 845 671 1953Faksi: +44 845 671 1955www.basware.co.uk

BASWARE SAS7, rue du Général Foy

75008 Paris RanskaPuh +33 1 400 81820Faksi +33 1 400 81830www.basware.fr

BASWARE GMBH

Roßstr. 96 40476 DüsseldorfSaksaPuh. +49 211 415 59550Faksi +49 211 415 59579www.basware.de

POHJOIS-AMERIKKA

BASWARE, INC. 60 Long Ridge Road Stamford, CT 06902 Puh. +1 203 487 7900Faksi +1 203 487 7950

www.basware.com/us

VENÄJÄ

BASWARE OYJ:N EDUSTUSTOHelsinki House in Moscow4, Rostovsky per.1/2 119121 Moscow Venäjä Puh. +7 499 248 1673Faksi +7 499 248 0658

www.basware.ru

BASWARE PTY LTDSuite 1-2 Level 3South Tower1-5 Railway Street Chatswood NSW 2067AustraliaPuh. +61 2 862 25850Faksi +61 2 862 25899

AASIA

BASWARE CORPORATION

(Intian sivuliike) Rajiv Gandhi IT Park (DLF Building) Tower F, Third Floor CHANDIGARHINDIA - 160 101Puh. +91 172 301 2020Faksi +91 172 301 2019

BASWARE CORPORATION

9 Penang Road, #08-08 Park MallSingapore 238459 Puh. +65 633 20678Faksi +65 633 45981

AI Terminal

Basware Oyj

3257_10-k_2011-01-27_06d6e783-7f7b-48d6-a0b8-e166448b8652.pdf

Vuosi 2010 lyhyesti Kehittymässä ohjelmistotalosta palveluyhtiöksi AVAINLUVUT

Toimitusjohtajan katsaus 2010

MONIPUOLINEN TUOTETARJONTA

Liikevaihtomme ylitti 100 miljoonaa euroa ensimmäisen kerran yhtiön historiassa

KANSAINVÄLISIÄ TOIMINTOJA JA ASIAKKUUKSIA

Kehittymässä ohjelmistotalosta kansainväliseksi palveluyritykseksi.

VAKAATA KASVUA JA VASTUULLISUUTTA

Strategia ja toimintaympäristö

LIIKETOIMINNOT

VANKKAA KANSAINVÄLISYYTTÄ

KILPAILU JA MARKKINAT

TAVOITTEET

Baswaren tavoitteena on nousta verkkolaskutoiminnan johtavaksi yhtiöksi maailmassa.

Menestyksekkäät tuotteet ja palvelut

NOPEAA KEHITYSTÄ

MONIPUOLISET TUOTTEET JA PALVELUT

BASWARE AUTOMATISOINTIPALVELUT

BASWARE BUSINESS TRANSACTIONS -PALVELU

SKANNAUSPALVELUT

TOIMITTAJA-AKTIVOINTI

RATKAISUT TOIMITTAJILLE

LASKUJEN TULOSTUSPALVELUT

LASKUJEN VASTAANOTTAJA-ASIAKKAIDEN AKTIVOINTIPALVELU

Basware hankinnasta maksuun -ratkaisut

Henkilöstö ja vastuullisuus

Henkilöstöhallinnossa muutosten vuosi

KANSAINVÄLINEN PALVELUYRITYS

HAJAUTETTU HENKILÖSTÖHALLINTO

KEHITTÄMISEN VUOSI

25-VUOTINEN KEHITYSTYÖ JATKUU

Henkilöstön koulutusjakauma

vuosikertomus 2010 | vastuullisuus

TEKOJA JA TUNNUSTUKSIA

vuosikertomus 2010 | hallitus 27

MATTI COPELAND

Keskeiset luottamustoimet:

PENTTI HEIKKINEN

Keskeinen työkokemus:

Keskeiset luottamustoimet: Hallituksen jäsen: Tecnotree

SAKARI PERTTUNEN

Keskeinen työkokemus:

Keskeiset luottamustoimet:

EEVA SIPILÄs. 1973, KTM Hallituksen jäsen vuodesta 2010

Keskeinen työkokemus:

Keskeinen työkokemus:

HANNU VAAJOENSUUs. 1961, KTM Hallituksen jäsen vuodesta 1990, hallituksen puheenjohtaja 2005–

Keskeinen työkokemus:

Keskeiset luottamustoimet:

MIKA HARJUAHOTalousjohtaja

s. 1966, KTM Baswaren palveluksessa vuodesta 2007, johtoryhmän jäsen vuodesta 2007

OLLI HYPPÄNENSenior Vice President, Strategy, Business Services and Development

STEVE MUDDIMANSenior Vice President, Global Marketing

Keskeinen työkokemus:

MATTI RUSISenior Vice President, Europe

ARI J. SALONENGeneral Manager, North America

ESA TIHILÄ Senior Vice President, Europe and Asia-Pacifi c

ODD ROAR TRAPNESSenior Vice President, Scandinavia

JUKKA VIRKKUNENSenior Vice President, Basware NorthEast

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2010

YLEISET PERIAATTEET

TOIMIELINTEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT

YHTIÖKOKOUS

HALLITUS

TOIMITUSJOHTAJA

JOHTORYHMÄ (BASWARE EXECUTIVE TEAM, BET)

SISÄINEN TARKASTUS

TILINTARKASTUS

TALOUDELLISEEN RAPORTOINTIIN LIITTYVÄT SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTELMÄT

RISKIENHALLINNAN JA SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTELMÄ

VALVONTAYMPÄRISTÖ

RISKIEN ARVIOINTI

VALVONTATOIMINNOT

VIESTINTÄ JA TIEDOTUS

SEURANTA

Toimitusjohtaja

Johtoryhmä

Johtoryhmä