BASWARE | vuosikertomus 2010

2016

Basware lyhyesti

Basware Oyj on johtava kansainvälinen ohjelmistotalo, joka kehittää ratkaisuja organisaatioiden talousprosessien automatisoimiseksi hankinnasta maksuun. Baswaren ohjelmistoratkaisut automatisoivat osto- ja matkalaskujen käsittelyä sekä tehostavat hankintojen hallintaa. Yhtiön talousohjauksen ratkaisut kattavat liiketoiminnan eri osa-alueet suunnittelusta raportointiin. Basware Automatisointipalvelut -liiketoiminta perustuu asiakasyrityksen automaatiotason nostoon ja paperilaskujen muuttamiseen sähköiseen muotoon.

Helppokäyttöiset ohjelmistot tuovat kustannussäästöjä tehostamalla prosesseja, parantavat prosessien läpinäkyvyyttä ja säännöstenmukaisuutta. Ohjelmistojen tuotekehitys tehdään aina tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa.

Basware on Hankinnasta maksuun -ratkaisujen (P2P) johtava toimittaja maailmanlaajuisesti ja yhtiön tavoitteena on nousta myös verkkolaskutoiminnan johtavaksi yhtiöksi maailmassa.

Basware on perustettu vuonna 1985 ja sen osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Espoossa ja sillä on yhteensä 20 toimistoa Euroopassa, Yhdysvalloissa sekä Aasian ja Tyynenmeren alueella.

1	Vuosi 2010 lyhyesti
2	Toimitusjohtajan katsaus
10	Strategia ja toimintaympäristö
14	Tuotteet
20	Henkilöstö
22	Vastuullisuus
26	Hallitus
30	Johtoryhmä
32	Hallinnointi
42	Tilinpäätös
96	Yhteystiedot

vuosikertomus 2010

Vuosi 2010 lyhyesti

Kehittymässä ohjelmistotalosta palveluyhtiöksi

Vuosi 2010 oli Baswarelle onnistunut ja yhtiö on kehittymässä paikallisesta ohjelmistotalosta kansainvälisesti tunnustetuksi palveluyhtiöksi.

Baswaren liiketoiminta koostuu tuotemyynnistä, ylläpidosta, konsultoinnista ja automatisointipalveluista. Baswaren tuotemyynti koostuu hankinnasta maksuun (Purchase to Pay, P2P) -tuoteperheestä ja vain Suomessa markkinoitavista talousohjaus- ja maksuautomaatiotuotteista. Yhtiön raportoitavat markkina-alueet ovat Suomi, Skandinavia, Eurooppa ja muut alueet. Yhtiön palveluksessa oli vuoden 2010 lopussa 913 työntekijää, joista 54,9 prosenttia työskentelee Suomen ulkopuolella.

Baswaren liikevaihto nousi 11,3 prosenttia ja oli 103 094 tuhatta euroa. Yhtiön liikevoitto oli 13 487 tuhatta euroa ja se kasvoi 14,1 prosenttia. Osakekohtainen tulos oli 0,90 euroa ja se nousi 12,6 prosenttia.

Vuonna 2010 voimakkaimmin kasvoi Basware Automatisointipalvelut, jonka osuus liikevaihdosta oli 12,1 prosenttia. Automatisointipalvelut kasvoi 56,0 prosenttia vuonna 2010. Ylläpito-tuotot kasvoivat 11,8 prosenttia ja olivat 32,3 prosenttia liikevaihdosta. Konsultointituotot olivat 31,7 prosenttia liikevaihdosta ja kasvoivat 4,9 prosenttia. Tuotemyynti muodosti 23,9 prosenttia liikevaihdosta ja kasvoi 3,9 prosenttia vuoden 2010 aikana.

Liikevaihdosta yli 54,8 prosenttia tuli kansainvälisistä toiminnoista ja kannattavuus parani voimakkaimmin Eurooppa-segmentissä 50,2 prosenttia ja Skandinavia-segmentissä 30,5 prosenttia. Suomi-segmentin liikevaihto kasvoi 6,2 prosenttia, Skandinavian 8,8 prosenttia, Euroopan 14,1 prosenttia ja muut-segmentin 31,5 prosenttia.

Tuhatta euroa	2010	2009
Liikevaihto	103 094	92 654
Liikevaihdon kasvu %	11,3 %	7,6 %
Liikevoitto	13 487	11 824
Liikevoiton kasvu %	14,1 %	36,2 %
% liikevaihdosta	13,1 %	12,8 %
Tulos ennen veroja	13 325	11 590
% liikevaihdosta	12,9 %	12,5 %
Tilikauden tulos	10 331	9 074
% liikevaihdosta	10,0 %	9,8 %
Kansainvälisen liiketoiminnan osuus liikevaihdosta	54,8 %	54,2 %
Liiketoiminnan rahavirta	12 220	14 732
Oman pääoman tuotto %	16,7 %	17,2 %
Sijoitetun pääoman tuotto %	20,1 %	18,8 %
Rahavarat *)	13 822	12 210
Nettovelkaantumisaste %	-15,3 %	-5,3 %
Tutkimus- ja kehitysmenot	14 883	14 781
% liikevaihdosta	14,4 %	16,0 %
T&K henkilöstö 31.12.	239	195
Henkilöstö 31.12.	913	761
Tulos/osake, euroa	0,90	0,80
Oma pääoma/osake, euroa	5,78	4,97

PÖRSSITIEDOTE: 08.03.10
Laskuautomaatio-ratkaisu suurelle teollisuusalan yhtiölle Yhdysvaltoihin

vuosikertomus 2010
5

PÖRESITIEDOTE
29.06.10
Baswarelle
Suuri tilaus
Norjasta

Liikevaihto toimialoittain (tuhatta euroa)

Automatisointipalvelu 12 431
Tuotemyynti 24 688
Konsultointi 32 702
Ylläpito 33 273

Liikevaihto maantieteellisesti (asiakkaan sijainnin mukaan)

Muut 12 949
Suomi 46 550
Eurooppa 20 249
Skandinavia 23 346

Liikevaihto (tuhatta euroa)

2006 59 954
2007 73 270
2008 86 098
2009 92 654
2010 103 094

Liikevoitto (tuhatta euroa)

2006 8 078
2007 7 512
2008 8 679
2009 11 824
2010 13 487

vuosikertomus 2010 | toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus 2010

Vuonna 2010 olemme luoneet uutta monipuolistamalla tarjontaamme ja jatkaneet perinteitä kasvamalla vankasti ja vakaasti. Liikevaihtomme ylitti 100 miljoonaa euroa ensimmäisen kerran yhtiön historiassa ja liikevoittomme oli 13,1 prosenttia liikevaihdosta. Olemme kehittymässä kotimaassa toimivasta ohjelmistotalosta kansainväliseksi palveluyritykseksi. Liikevaihdostamme yli 54,8 prosenttia muodostui kansainvälisistä toiminnoista. Automatisointipalvelut-liiketoiminta kasvoi 56,0 prosenttia. Osakekohtainen tulos nousi 0,90 euroon.

MONIPUOLINEN TUOTETARJONTA

Basware innovoi ja kehitti vuonna 1997 nykyisen maailmalla tunnetun laskuautomaatiokonseptin. Vuonna 2009 yhtiö loi uuden Basware Automatisointipalvelut -liiketoiminnan, jonka toimintaperiaatteena on muuttaa asiakkaan paperiset laskut kokonaan sähköiseen muotoon. Liiketoiminta sisältää paperilaskujen ja -asiakirjojen skannauksen eli muuttamisen sähköiseen muotoon, niiden välittämisen Baswaren verkossa, aktivointipalvelut sähköiseen laskutukseen siirtymiseksi ja verkkolaskutuksen. Verkkolaskutus liittyy kiinteästi laskuautomaation kehittymiseen. Tarjoamme näitä osa-alueita myös palveluna, jolloin asiakas voi keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa ja ulkoistaa koko hankintatoimen.

Basware Automatisointipalvelut -liiketoiminta kasvoi 56,0 prosenttia vuonna. Vuonna 2010 solmimamme sopimukset suurten kansainvälisten yhtiöiden kanssa luovat hyvän perustan ja odotamme kasvun jatkuvan samalla tasolla myös vuonna 2011. Verkkolaskutuksen käyttöaste on Skandinavian ulkopuolella vielä alhainen, mikä luo pohjan yhtiömme tulevaisuuden kasvulle. Baswaren koko liiketoiminta tukee yhtiön näkemystä siitä, että yritysten paperilaskuista tulee tarpeettomia. Tavoitteenamme on nousta verkkolaskujen johtavaksi toimijaksi maailmassa.

Automatisointipalveluiden välittämä transaktiovolyymi kasvoi vuoden aikana 9,6 miljoonasta 13,6 miljoonaan. Transaktiovolyymi tulee kasvamaan edelleen sitä mukaa, kun kansainvälisten

asiakasyritysten sähköiset laskut siirtyvät enenevässä määrin Baswaren verkkoon. Tulemme panostamaan Automatisointipalveluiden kehittämiseen ja globaalien asiakkuuksien hankintaan.

Yhtiöllä on skannauspalvelupisteitä useissa maissa ja skannauksen osuus Basware Automatisointipalvelut -liiketoiminnan kasvussa on merkittävä. Markkinat ovat ottaneet hyvin vastaan myös Baswaren Software as a Service (SaaS) -palvelukonseptin, joka mitoitetaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Baswaren Standard SaaS -niminen konsepti sisältää hankintatoimen ja laskuautomaation ja Basware Premium SaaS -konsepti koko hankinnasta maksun prosessin. Lisäksi lanseerasimme vuonna 2010 pienille ja keskisuurille yrityksille suunnatun InvoiceReady-nimisen palvelukonseptin ensin Pohjois-Amerikan markkinoilla ja loppuvuodesta Euroopassa. Palveluiden merkitys osana tarjontaamme on edelleen vahvistumassa.

Liikevaihtomme ylitti 100 miljoonaa euroa ensimmäisen kerran yhtiön historiassa

KANSAINVÄLISIÄ TOIMINTOJA JA ASIAKKUUKSIA

Vuoden aikana solmimme ennätysmäärän kauppoja suurten, kansainvälisten yritysten kanssa. Sopimukset ovat usean vuoden mittaisia ja tuovat liikevaihtoa myös tuleville vuosille. Tämä on osoitus vankasta kansainvälisestä kilpailukyvystämme. Monet jo nykyiset asiakkaat solmivat lisäkauppoja, mikä on todiste korkeasta asiakastyytyväisyydestä. Kansainvälisen liiketoiminnan osuus liikevaihdostamme oli 54,8 prosenttia ja se on kasvanut tasaisesti.

Intian toimipisteemme on laajentunut voimakkaasti vuoden aikana ja se on toiseksi suurin toimistomme yhtiön pääkonttorin jälkeen. Intian

vuosikertomus 2010 | toimitusjohtajan katsaus

Kehittymässä ohjelmistotalosta kansainväliseksi palveluyritykseksi.

toimipisteessä on tuotekehitystä, laskujen validointia ja myös konsultointiliiketoimintaa. Sähköiseen muotoon muutetut laskut tarkistetaan eli validioidaan keskitetysti Intiassa, mikä mahdollistaa liiketoiminnan kasvun ja skaalautumisen kustannustehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

VAKAATA KASVUA JA VASTUULLISUUTTA

Yhtiömme on kasvanut vakaasti ja kannattavasti. Olemme vastuullinen yritys. Osakekurs-simme on myös jatkanut tasaista kehitystään ja nousi vuoden aikana 70,1 prosenttia. Yhtiön markkina-arvo ylitti keskisuurten yritysten luokituksen rajan ja osakkeemme on noteerattu

vuoden 2011 alusta NASDAQ OMX:n keskisuurten yritysten markkinaluokassa. Olemme kasvaneet keskikokoiseksi kansainvälisesti toimivaksi yritykseksi.

Vuosi 2010 oli Baswaren historian 25-vuotisjuhlavuosi ja olemme onnistuneet lunastamaan vuonna 2000 antamamme listautumislupauksemme. Yhtiön strateginen perusajatus on pysynyt muuttumattomana ja olemme olleet kannattava yritys perustamisestamme asti.

Voimme olla tyytyväisiä vuoden 2010 tulokseen, johon ovat ennen kaikkea vaikuttaneet ammattitaitoinen henkilöstömme ja asiakkaamme. Olemme luoneet vuoden 2011 kasvuedellytyksiä rohkeasti ja otamme luottavaisina vastaan tulevan vuoden haasteet.

PÖRSSITIEDOTE: 02.07.10

Laskuautomaatioratkaisu kansainväliselle huonekalukonsernille

Ilkka Sihvo

Toimitusjohtaja

PÖRSSITIEDOTE: 28.07.10

Basware toimittaa laskuautomaatioratkaisun Invensys plc:lle Isossa-Britanniassa

Osakekurssin muutos vuosina 2005-2010 (euroa)

Baswaren
koko liiketoiminta
tukee yhtiön
näkemystä siitä,
että yritysten
paperilaskuista
tulee tarpeettomia.

vuosikertomus 2010 | strategia ja toimintaympäristö

Strategia ja toimintaympäristö

Basware on vuoden 2010 aikana innovoinut liiketoimintaan uusia palveluja ja toiminnallisuuksia. Pitkän aikavälin tavoitteena on liikevaihdon 15-30 prosentin kasvu ja automatisointipalveluiden yli 50 prosentin vuotuinen kasvu. Yhtiön pitkän aikavälin liikevoittomarginaalin tavoite on 15-20 prosenttia parantuen jakson loppua kohden. Basware kartoittaa aktiivisesti yritysostomahdollisuuksia, jotka tukevat erityisesti automatisointipalveluiden kasvua. Yhtiö panostaa liiketoiminnan kasvua tukeviin toimenpiteisiin.

Basware päivitti strategiansa vuonna 2009 Basware Responsive Strategy -kehyksessä ja sen linjaukset katselmotiin vuoden 2010 loppupuolella. Yhtiön tavoitteena on pysyä hankinnasta maksuun -ratkaisujen (P2P) johtavana toimittajana maailmanlaajuisesti ja nousta verkkolaskutoiminnan johtavaksi yhtiöksi maailmassa.

Basware Responsive Strategy pohjautuu yhtiön pitkään kokemukseen, kykyyn kuunnella markkinoita ja asiakkaita sekä toteuttaa ensiluokkaisia ratkaisuja korkealla ammattitaidolla. Lisäksi toimintaa ohjaavat yhtiön visio, missio, arvot, hallinnointikoodi ja vastuullisuus.

LIIKETOIMINNOT

Yhtiön raportoitu liiketoiminta koostuu tuotemyynnistä, ylläpidosta, konsultoinnista ja automatisointipalveluista. Tuotemyynti sisältää hankinnasta maksuun (P2P) -tuoteperheen ja vain Suomessa markkinoitavat talousohjauksen ja maksuautomaation tuotteet.

Baswaren ydinstrategia on pysynyt muuttumattomana ja yhtiö on innovointit liiketoiminnan ympärille uusia palveluita ja toiminnallisuuksia. Basware Automatisointipalvelut -liiketoiminta perustuu asiakasyrityksen automaatiotason nostoon ja paperilaskujen muuttamiseen sähköiseen muotoon. Basware Automatisointipalvelut sisältävät paperilaskujen skannauspalvelut, ostokatalogien välityksen, hankintasanomien välityksen, verkkolaskutuksen, aktivointipalvelun ja Software as a Service (SaaS)-palvelut. Basware aktivoi lisäksi automatisointipalveluiden kansainvälisten asiakkuuksien hankintaa ja kehittää uusia palvelukokonaisuuksia. Basware Automatisointipalvelut -palvelun toimintoja voidaan tarjota myös nykyisen ohjelmistoasiakaskunnan ulkopuolella toimiville ostajille ja toimittajille. Verkkolaskutuksen kasvu liittyy kiinteästi lasku-automaation kehittymiseen.

Automatisointipalvelut lanseerattiin vuoden 2009 alussa ja se on yhtiön nopeimmin kasvava strateginen tuotealue. Automatisointipalvelut kasvoivat vuonna 2010 yli 56,0 prosenttia ja Automatisointipalveluiden välittämä transaktiomäärä vuonna 2010 oli 13,6 miljoonaa.

Automatisointipalveluiden kasvua tukee myös yhtiön Software as a Service (SaaS)-palvelukonsepti. Baswaren SaaS-palvelua voidaan tarjoa suurten yritysten lisäksi myös keskisuurille yrityksille, joille tarkoitettu palvelu lanseerattiin vuonna 2010 ensin Pohjois-Amerikan markkinoilla ja myöhemmin Euroopan markkinoilla. Baswaren näkemyksen mukaan SaaS-palvelukonseptin merkitys kasvaa huomattavasti tulevina vuosina.

Intian toimipisteen kehittäminen ja kasvattaminen on ollut yksi tärkeimmistä sisäisistä strategisista panostuksista tuotekehityskeskukseen toiminnan laajentamisessa ja verkkolaskuliiketoiminnan validointipalvelussa. Intian toimipisteellä on suuri merkitys, kun yhtiö kehittää voimakkaasti seuraavan sukupolven tuote kokonaisuutta.

Intian toimipiste on yhtiön toiseksi suurin toimipiste Espoon pääkonttorin jälkeen. Toimintaa Intiaissa kehitetään edelleen uusilla toiminnoilla, mikä mahdollistaa kustannustehokkaan laajenemisen.

vuosikertomus 2010 | strategia ja toimintaympäristö

VANKKAA KANSAINVÄLISYYTTÄ

Baswaren liikevaihdosta yli 54,8 prosenttia tuli kansainvälisistä toiminnoista ja maantieteellinen strateginen painotus on säilynyt muuttumattomana. Yhtiön päämarkkinat ovat Suomi, Skandinavia, Keski-Eurooppa, Pohjois-Amerikka sekä Aasian ja Tyynenmeren alue.

Baswaren tärkein maantieteellinen kasvualue on Pohjois-Amerikka ja yhtiö panostaa Pohjois-Amerikan liiketoimintojen kasvattamiseen. Kasvun kannalta Iso-Britannia, Ranska ja Saksa ovat Euroopan tärkeimpiä kohdemaita. Maantieteellisesti liiketoiminnan kannattavuus parani eniten Eurooppa-segmentissä 50,2 prosenttia ja Skandinavia-segmentissä 30,5 prosenttia.

KILPAILU JA MARKKINAT

Useimmat Baswaren kilpailijat ovat keskittyneet johonkin osa-alueeseen hankinnasta maksuun (P2P) -ratkaisuketjussa. Baswaren tuoteratkaisu on ainutlaatuinen, koska kaikki asiakasyrityksen hankinnasta maksuun -prosessin dokumentit voidaan välittää yhdessä ratkaisussa ja ratkaisu

voidaan asentaa minkä tahansa toiminnanohjausjärjestelmän yhteyteen. Lisäksi Baswaren Automatisointipalvelun avulla asiakasyritys pystyy siirtymään paperittomaan toimintaan välittömästi. Kilpailijat ovat myös useimmiten paikallisia, pienempiä yrityksiä. Hankintoimen puolella toimii suurempia, kansainvälisiä kilpailijoita. Viime vuosien taloudellinen epävarmuus markkinoilla on kiihdyttänyt alan konsolidoitumista ja pienempien yhtiöiden poistumista markkinoilta. Baswaren kilpailukyky on säilynyt hyvänä perinteisten, luotettavien tuoteratkaisujen ja uusien ratkaisuinnovaatioiden ansiosta. Yhtiö pystyy reagoimaan nopeasti markkinoiden muuttuviin tarpeisiin.

Myös IT-palveluiden markkinoiden on arvioitu kasvavan globaalisti aiempaa ennustetta hitaammin, noin 7,3 prosenttia. Yhdysvaltojen IT-markkinoiden kasvuennuste on ennallaan 7,4

prosentissa. Hankinnasta maksuun palvelumarkkinoiden on kuitenkin arvioitu kasvavan yli 10 prosenttia vuonna 2011.

Verkkolaskutuksen alhainen käyttöaste kansainvälisesti luo vankan pohjan yhtiön tulevaisuuden kasvulle. Kansainvälisten markkinatutkimuslaitosten arvioiden mukaan verkkolaskutuksen yleisyys on vielä alhaista koko maailmassa ollen 5-20 prosenttia eri maantieteellisillä alueilla, Pohjoismaissa hieman korkeampi. Baswaren näkemyksen mukaan yritysten sisäisistä paperilaskuista tulee tarpeettomia ja yhtiö panostaa automatisointipalveluiden kehittämiseen etenkin Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoilla.

TAVOITTEET

Baswaren pitkän aikavälin tavoitteena on liikevaihdon 15-30 prosentin kasvu ja automatisointipalveluiden yli 50 prosentin vuotuinen kasvu. Yhtiön pitkän aikavälin liikevoittomarginaalin tavoite on 15-20 prosenttia parantuen jakson loppua kohden. Edelleen vahvistaakseen kansainvälistä kasvua Basware nostaa yrityskauppojen merkitystä strategiassaan ja organisaatiossaan.

Baswaren tavoitteena on nousta verkkolaskutoiminnan johtavaksi yhtiöksi maailmassa.

Basware kartoittaa yritysostomahdollisuuksia, jotka tukevat erityisesti automatisointipalveluiden kasvua.

PÖRSSITIEDOTE: 29.06.10

Baswarelle suuri tilaus kansainväliseltä teollisuusyhtiöltä

Tuotteet ja palvelut

vuosikertomus 2010 | tuotteet

Menestyksekkäät tuotteet ja palvelut

Basware on 25 toimintavuotensa aikana hankkinut huippuluokan tuotekehitysoaamista. Yhtiö on vuonna 1997 innovointi nykyisen maailmalla tunnetun laskuautomaatioprosessin. Baswaren tuotteet tuovat säästöjä, läpinäkyvyyttä ja kontrolloitavuutta

NOPEAA KEHITYSTÄ

Tuotekehitystä ohjaavat ulkoiset tekijät muuttuvat ja nopea teknologinen kehitys edellyttää myös sisäisten toimintatapojen kehittymistä. Basware on yhtiön perustamisesta asti tehnyt tuotekehitystä yhdessä asiakkaan ja markkinoiden lähtökohdista ja pysyy koko ajan markkinoiden kehitysrajapinnassa. Modernit webiteknologiat luovat uusia sovellus- ja toimintamahdollisuuksia sekä joustavat työntekemallit vaativat ajantasaisen pääsyn työmaatriaaleihin ja muihin tietoihin mobiilisti. Yhä enenevässä määrin erilaisten business-sovellusten tulee toimia matkapuhelimissa tai muissa vastaavissa laitteissa sekä olla helppokäyttöisiä. Palveluiden merkitys kasvaa, kun yritykset haluavat keskittyä omiin ydinaliiketoimintoihinsa ja ulkoistaa muut toiminnot mahdollisuuksien mukaan. Vastatakseen markkinoiden nopeisiin muutoksiin Basware on kehittänyt uusia tuotekehityksen toimintaprosesseja ja -tapoja.

Tuotekehitystä tehdään Suomessa ja Intiassa. Määrittelytö tehdään Suomessa ja varsinainen tuotekehitystyö Suomessa ja Intiassa. Intian tuotekehitysyksikkö laajeni voimakkaasti vuoden 2010 aikana ja siellä työskenteli vuoden 2010 lopussa 95 henkilöä tuotekehitystehtävissä. Yhteistyö Suomen ja Intian välillä on tiivistä ja Intian yksikölle järjestetään jatkuvaa koulutusta. Intiassa otettiin loppuvuonna käyttöön uusia toimitiloja ja yksikön laajentamista jatketaan edelleen.

MONIPUOLISET TUOTTEET JA PALVELUT

Baswaren tuotteet ja palvelut kattavat koko hankinnasta maksuun prosessin. Yhtiön tuotteet toimivat modulaarisesti ja asiakasyritykset voivat ottaa eri ratkaisuja vaiheittain käytössä tarpeen mukaisesti. Baswaren ohjelmistot ovat suoraan integroitavissa yli 200 toiminnanohjausjärjestelmään ja ohjelmistot soveltuvat kaikille toimialoille sekä julkis- että yksityissektorilla. Basware innovoi vuonna 1997 laskuautomaatioratkaisun, joka on riippumattomien markkinatutkimusyhtiöiden mukaan markkinoiden tehokkain laskuautomaatioratkaisu. Ratkaisu tuo kontrollin ja läpinäkyvyyden koko laskujen käsittelyprosessiin. Laskuautomaatioratkaisu sisältää ostolaskujen käsittelyn, tilausten ja ostolaskujen täsmätyksen sekä matkahallinnan tehostamisen ratkaisut.

Laskuautomaatioratkaisu hyödyntää automaattista liiketoimintasääntöihin perustuvaa täsmäytystä, joka korvaa ja automatisoi entiset aikaa vievät ja toistuvat käsintehtävät laskunkäsittelytehtävät. Laskuautomaatioratkaisu tehostaa osto- ja matkalaskujen käsittelyaikaa organisaatiossa, vähentää virheitä ja tuo suoraa säästöä asiakasyrityksille. Baswaren matkahallintajärjestelmän avulla voidaan tehokkaasti automatisoida matkasuunnittelua sekä matka- ja kululaskujen käsittelyprosessia.

Baswaren hankintatoimen ohjelmistoratkaisu sisältää toimittajien kilpailuttamisen ja tarjouspyynnöt, sopimusten hallinnan, katalogien ylläpidon, hankintaehdotusten laatimisen ja hyväksynnän. Lisäksi ratkaisuun sisältyy toimittajasopimusten toteutumisen valvonta ja ohjaaminen, ostotilausten käsittely sekä ongelmatilanteiden selvittely. Hankintaprosessin avulla

PÖYTÄSTIEDOTE: 02.09.10

Basware toimittaa suurelle kansainväliselle konsernille verkkolaskupalvelun

vuosikertomus 2010 1 tuotteet

varmistetaan ostojen keskittäminen valituille toimittajille, mikä tuo suoria kustannussäästöjä sekä mahdollistaa reaaliaikaiset tiedot hankinnoista, kuluista ja suunnitelluista investoinneista. Hankintaprosessiin kuuluvat oleellisina osina myös sopimusten elinkaaren hallinta ja sopimusten kilpailutus.

Laskuautomaatio- ja hankintatoimen ratkaisut tehostavat ja automatisoivat samoja toistuvia työvaiheita. Yritykset, joilla on automatisoitu koko hankinnasta maksuun prosessi, saavuttavat huomattavia kustannussäästöjä ja varmistavat taloushallinnon luotettavan toiminnan.

Talousohjauksen suunnittelu- ja raportointituoteperhe helpottaa suunnittelua, lisää läpinäkyvyyttä raportointiin ja monipuolistaa analysointia. Basware lanseerasi vuonna 2010 uuden sukupolven talousohjauksen ja raportoinnin Financial Performance Management (FPM) -järjestelmän. Järjestelmän avulla voidaan liiketoimintaa suunnitella monella eri organisaation tasolla. Lisäksi automatisointi ja konsolidointi luovat ajansäästöä ja luotettavuutta. Järjestelmä mahdollistaa seurannan yrityksen raportointiketjussa monella eri tasolla.

BASWARE AUTOMATISOINTIPALVELUT

Vuonna 2009 julkistettu Basware Automatisointipalvelut on osoittanut kilpailukykynsä ja ainutlaatuisuutensa kasvamalla vuoden 2010 aikana 56,0 prosenttia. Baswaren Automatisointipalvelut sisältävät ostajille ja toimittajille myytävät Yhteyspalvelut sekä Baswaren Hankinnasta Maksuun (P2P) -ohjelmistojen Software as a Service (SaaS) - palvelukonseptin. Automatisointipalveluiden tarkoituksena on nostaa yritysten laskujen hankinta- ja käsittelyprosessien automaatiotasoa ja tehdä paperisista lasku- ja hankinta-asiakirjoista tarpeettomia.

Baswaren SaaS-palvelua voidaan tarjoa suurten yritysten lisäksi myös pienille ja keskisuurille yrityksille, joille tarkoitettu, Basware InvoiceReady -niminen palvelu, julkistettiin vuonna 2010 ensin Pohjois-Amerikan markkinoilla ja myöhemmin Euroopan markkinoilla. Baswaren näkemyksen mukaan SaaS-palvelukonseptin merkitys kasvaa huomattavasti tulevina vuosina.

Baswaren Yhteyspalvelut tukevat ostajan ja myyjän välistä yhteistyötä välttämällä ostajan hankinnasta maksuun ja myyjän tilauksesta suoritukseen kuuluvia asiakirjoja sähköisesti. Asiakirjojen automatisoitu lähettäminen ja vastaanottaminen vähentää käsintehtävää työtä ja virheitä sekä tuo säästöjä. Yhteyspalvelut mahdollistaa täyden näkyvyyden koko hankintaprosessiin tilauksesta maksuun ja ostaja ja myyjä voivat myös mitata osto- ja myyntikäyttäytymistään.

Basware Yhteyspalvelut sisältävät sähköiset ostolaskujen, myyntilaskujen ja hankintasanomien välityspalvelut. Lisäksi Basware aktivoi ja kytkee asiakkaidensa toimittajia Yhteyspalvelun piiriin laskujen lähettäjiksi ja/tai hankintakatalogien toimittajiksi. Basware on edelläkävijä avoimen operaattoriverkoston kehittäjänä ja tällä hetkellä Baswaren asiakkaat saavat Yhteyspalvelun avulla yhteyden yli sadan operaattorin muodostamaan verkostoon. Asiakasyritys voi ottaa Basware Yhteyspalvelut käyttöönsä eri tavoin, mihin vaikuttavat asiakasyrityksen koko ja laskujen määrä. Basware Yhteyspalvelut – palvelun ratkaisuja voidaan tarjota myös nykyisen Baswaren ohjelmistoasiakaskunnan ulkopuolella toimiville ostajille ja toimittajille. Verkkolaskutuksen kasvu ja hankintasanomien sähköistäminen ja automatisointi liittyvät kiinteästi hankintatoimen ja laskuautomaatioprosessien kehittymiseen.

RATKAISUT OSTAJILLE

Basware Yhteyspalvelut tarjoaa ostajalle 100 % sähköisen ostolaskujen välityspalvelun, joka si

Hankinnasta maksuun -prosessin kypsyysasteet

Laskun kierrätystapa	Hinta/lasku	Käsiteltävien laskujen määrä	Säästöt
Paperitos, lähes täysin automatisoitu-100% verkkolasku	2 €	100 000	90%
Laskutusautomaatio: täsmästys tilaukseen, laskuun ja tavaran vastaanottoon	15 €	30 000	60%
Yhtiön sisäisten laskujen skannaus sähköiseksi	35 €	15 000	25%
Paperilaskutus ja -kierrätys	50 €	5 000	0%

vuosikertomus 2010 | tuotteet

Baswaren tuotekehitys on alansa huippua. Yhtiö on vuonna 1997 innovoinut nykyisen maailmalla tunnetun laskuautomaatioprosessin.

PÖRSSITIEDOTE 14.09.10

Basware toimittaa ratkaisuja kansainväliselle viihdealan yritykselle

sältää paperilaskujen skannauksen sähköiseen muotoon, verkkolaskutuksen, toimittajaportaalin ja aktivointipalvelun. Palvelun avulla asiakas voi vastaanottaa kaikki ostolaskunsa sähköisesti ostolaskujen käsittelyjärjestelmäänä riippumatta siitä missä muodossa toimittaja on laskun lähettänyt. Aktivointipalvelun kautta Basware vähentää asiakkaiden paperilaskujen määrää kytkemällä toimittajia verkkolaskutuksen piiriin, mikä vähentää laskujen kustannuksia ja parantaa laskuautomaatiota. Basware Yhteyspalvelut tarjoaa ostajalle myös sähköisten hankintakatalogien ja hankintasanomien välityksen toimittajien kanssa.

BASWARE BUSINESS TRANSACTIONS -PALVELU

Ostajaryritykset vastaanottavat kaikki sähköiset ostolaskunsa Baswaren Business Transactions -palvelun kautta. Baswaren Business Transactions

tions -palvelussa verkkolaskun tiedot tarkistetaan ja palvelu toimittaa laskut suoraan ostajaryrityksen laskujen käsittelyjärjestelmiin ilman manuaalista työtä. Business Transactions -palvelu välittää myös sähköiset hankintakatalogit ja -sanomat toimittajien kanssa.

SKANNAUSPALVELUT

Baswaren skannauspalvelujen avulla asiakas voi vastaanottaa kaikki laskut sähköisessä muodossa ostolaskujen käsittelyjärjestelmään. Baswaren ulkoistettu skannauspalvelu skannaa ja tarkistaa saapuvat paperilaskut ja toimittaa ne ostolaskujen käsittelyratkaisuun verkkolaskuina. Skannauspalvelu skaalautuu laskumäärän mukaisesti eikä vastaanottajan tarvitse investoida ohjelmistoihin tai laitteisiin.

Skannauspalvelut tuovat monia etuja kustannussäästöjen, paremman laadun ja tehostuneen prosessin kautta. Skannausohjelmistoihin tai -laitteisiin ei tarvitse investoida, eikä omaa henkilökuntaa tarvitse sitoa skannaamiseen tai siihen liittyvien ohjelmistojen ja laitteiden ylläpitoon. Näin ollen prosessi on skaalautuva ja joustava, mikäli laskuvolyymit kasvavat tai pienenevät tulevaisuudessa

BASWARE TOIMITTAJAPORTAALI

Pienemmät ostajaryritykset, joilla ei ole verkkolaskutusmahdollisuutta tai laskujen määrä on vähäinen, kytketään Baswaren toimittajaportaaliin. Ostajaryritys pystyy vastaanottamaan laskuja sähköisessä muodossa Business Transactions -palvelun kautta. Ratkaisua tarjotaan palveluna, jolloin ostajan ei tarvitse käyttää omaa IT-ympäristöään tähän. Toimittajaportaali tukee myös sähköisten hankintakatalogien ja -sanomien välityksen toimittajien kanssa.

vuosikertomus 2010 1 tuotteet

TOIMITTAJA-AKTIVOINTI

Aktivointipalvelun kautta Basware vähentää asiakkaiden paperilaskujen määrää kytkemällä toimittajia verkkolaskutuksen piiriin, mikä vähentää laskujen kustannuksia ja parantaa laskuautomaatiota. Basware tarjoaa toimittajalle lukuisia mahdollisuuksia siirtyä verkkolaskutuksen piiriin.

RATKAISUT TOIMITTAJILLE

Basware Yhteyspalvelut tarjoaa toimittajalle 100 % sähköisen myyntilaskujen välityspalvelun, joka sisältää verkkolaskutuksen, sähköpostilaskutuksen, ulkoistetun tulostuspalvelun ja aktivointipalvelun, jossa laskujen vastaanottajat kytketään verkkolaskujen vastaanottajiksi. Palvelun avulla asiakas voi lähettää kaikki myyntilaskunsa sähköisesti laskutusjärjestelmästään riippumatta siitä, missä muodossa asiakas haluaa vastaanottaa laskun. Aktivointipalvelun kautta Basware vähentää toimittajien paperilaskujen määrää kytkemällä asiakkaita verkkolaskutuksen piiriin, mikä vähentää laskujen kustannuksia ja parantaa asiakastyytyväisyyttä. Basware Yhteyspalvelut tarjoaa toimittajalle myös sähköisten hankintakatalogien ja -sanomien välityksen asiakkaiden kanssa.

BASWARE BUSINESS TRANSACTIONS -PALVELU

Toimittajaryritykset lähettävät kaikki sähköiset myyntilaskunsa Baswaren Business Transactions -palvelun kautta. Baswaren Business Transactions -palvelussa verkkolaskun tiedot tarkistetaan ja palvelu toimittaa laskut suoraan ostajaryrityksen laskujen käsittelyjärjestelmiin ilman manuaalista työtä. Laskut voidaan välittää eteenpäin myös sähköpostitse. Business Transactions -palvelu välittää myös sähköiset hankintakatalogit ja -sanomat asiakkaiden kanssa.

LASKUJEN TULOSTUSPALVELUT

Basware tarjoaa toimittajaryrityksille ulkoistetun tulostuspalvelun, jonka avulla lasku voidaan lähettää paperilla niille asiakkaille, jotka eivät pysty vastaanottamaan verkkolaskuja. Basware tekee laskusta kuvan, tulostaa, laittaa kirjekuoriin ja toimittaa sen postiin. Tulostuspalvelu skaalautuu laskumäärän mukaisesti eikä toimittajan tarvitse investoida ohjelmistoihin tai laitteisiin. Tulostuspalvelut tuovat monia etuja kustannussäästöjen, paremman laadun ja tehostuneen prosessin kautta.

LASKUJEN VASTAANOTTAJA -ASIAKKAIDEN AKTIVOINTIPALVELU

Aktivointipalvelun kautta Basware vähentää asiakkaiden paperilaskujen määrää kytkemällä asiakkaita verkkolaskutuksen piiriin, mikä vähentää laskujen kustannuksia ja parantaa asiakastyytyväisyyttä. Basware tarjoaa asiakkaille lukuisia mahdollisuuksia siirtyä verkkolaskutuksen piiriin.

Basware hankinnasta maksuun -ratkaisut

| LISENSSIPOHJAINEN TAI
SOFTWARE AS A SERVICE (SAAS) -TOIMITUS | | | | | | | | | | LOKAALITUOTTEET | | | | |
| --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- |
| Basware Yhteyspalvelut | | | Hankintatoimen ratkaisut | | | Laskuautomaatio | | | Maksuautomaatio | | | Suunnittelu ja raportointi | | |
| | Katalogien välitys | Hankinta-sanomien välitys | | | | | | | | | | Financial Reference Management (FMR) | | |
| Aktivointi-palvelut | Verkko-laskutus | Skannaus-palvelut | RFX-kilpailut-työkalu | CLM-sopimusten elinkaaren hallinta-työkalu | Hankintojen hallinta- | Toistuvastolaskujen täsmäytys | Ostolaskujen auto-maattinen käsittely | Tilausten ja ostolaskujen täsmäytys | Palvelukassa | Finance | Maksotilaisiden ratkaisut | Toista-ohjauksen konstatointipalvelut | Basware Group Consolidation (GPC) | Basware Business Planning (BP) |

Henkilöstö ja vastuullisuus

vuosikertomus 2010 | henkilöstö

Henkilöstöhallinnossa muutosten vuosi

Baswaren kilpailukyky perustuu osaavaan henkilöstöön. Yhtiön henkilöstöpolitiikan yksi tärkeimmistä tehtävistä on oikeanlaisen osaamisen, resurssoinnin ja kannustavan ilmapiirin varmistaminen nopeasti muuttuvilla kansainvälisillä markkinoilla.

KANSAINVÄLINEN PALVELUYRITYS

Basware on kansainvälistä huippuluokkaa oleva asiantuntijaorganisaatio, joka on innovointi ja myös kehittänyt innovoinneistaan kannattavaa maailmanlaajuista liiketoimintaa. Yhtiössä oli vuoden 2010 lopussa 913 työntekijää, joista 54,9 prosenttia työskenteli Suomen ulkopuolella. Suurin osa henkilöstöstä, 51,6 prosenttia, työskenteli konsultoinnissa ja palveluissa. Tuotekehityksessä työskenteli 26,2 prosenttia, myynnissä ja markkinoinnissa 14,2 prosenttia sekä hallinnossa 8,0 prosenttia henkilökunnasta.

Basware on suomalainen yritys, joka on kasvanut kansainvälisesti kiinnostavaksi työnantajaksi.

HAJAUTETTU HENKILÖSTÖHALLINTO

Vuonna 2009 aloitettuja henkilöstöhallinnon uudistuksia jatkettiin. Maantieteellisesti hajautettua toimintatapaa vahvistettiin. Skandinaviassa, Euroopassa ja Intiassa toimivat omat henkilöstöpäälliköt lähellä markkinoitaan. He raportoivat konsernin henkilöstöjohtajalle ja toimivat tiiviissä yhteistyössä alueensa johdon sekä henkilöstön kanssa. Toimintamallin avulla luodaan suora yhteys pääkonttorin ja eri maiden toimipisteiden välille, mikä parantaa tiedon vaihtoa, helpottaa suunnittelua ja lisää kansainvälistä ymmärrystä.

Suurilla liiketoimintayksiköillä ja funktioilla on kullakin erikseen nimetyt henkilöstöhallinnon konsultit. He osallistuvat liiketoimintayksiköiden ja funktioiden johtoryhmätyöskentelyyn, auttavat operatiivisissa henkilöstöhallinnon tehtävissä ja perehtyvät toimintayksiköiden erityiskysymyksiin. Yhtiön sisäisessä tyytyväisyyskyselyssä hajautettu malli sai positiivista palautetta ja toimintatavan kehittämistä jatketaan.

KEHITTÄMISEN VUOSI

Basware toimii nopeasti kehittyvillä ja muutavilla ohjelmistoalan markkinoilla, mikä asettaa henkilöstön osaamiselle erityistä painetta. Yhtiö panosti henkilökunnan koulutukseen ja vuonna 2010 järjestettiin johtamisakatemia sekä myynti- ja konsultointiakatemiat. Akatemioihin osallistuu työntekijöitä yhtiön eri toimipisteistä,

mikä edistää kulttuurista tietämystä, sisäistä yhteistyötä ja verkostoitumista. Akatemioiden lisäksi vuonna 2010 järjestettiin lukuisia tuotekoulutuksia henkilöstön eri kohderyhmille.

Vuonna 2010 lanseerattiin Talent program, johon kutsuttiin organisaation osaajia kehittymään yrityksen johtotehtäviin. Koulutukseen liittyy lisäksi organisaation järjestelmällinen seuraajahdokasohjelma, millä varmistetaan faktuaalisen tiedon lisäksi myös hiljaisen tiedon siirtyminen yhtiön sisällä. Basware tukee vuosittain henkilökunnan MBA-tutkinnon suorittamista ja tarpeen mukaisesti esimerkiksi väitöskirjan tekoa.

Työntekijöitä rohkaistiin oma-aloitteisiin henkilökohtaisiin kehitystä ja urasuunnitelmien tekoon. Yhtiö kannustaa henkilökuntaa urakiertoon myös kansainvälisesti mahdollisuuksien mukaan.

Nykyteknologia mahdollistaa erilaisia työskentelytapoja, joita myös Baswaressa hyödyn-

vuosikertomus 2010 | henkilöstö

netään. Yhtiön sisäisen tyytyväisyyskyselyn mukaan työntekijät arvostavat joustavaa työntekoa ja oman työn organisointimahdollisuuksia. Intian toimipisteen henkilökunnan määrä on kasvanut vuodessa 118 henkilöllä ja siellä toimi vuoden lopussa 177 työntekijää. Intian toimipisteen työntekijöitä on osallistunut Suomessa pidempiin usean kuukauden kestäviin koulutusjaksoihin, minkä avulla edistetään kulttuurista ymmärrystä ja kansainvälistä työskentelyä monella taholla.

YHTEISET TOIMINTATAVAT

Uusien henkilöiden perehdyttämiskoulutuksessa henkilöstöhallinto perehdyttää työntekijät yhtiön arvoihin, prosesseihin ja menetelmiin.

Basware on viime vuosina tehnyt paljon yritysostoja ja henkilöstöhallinto aloitti loppuvuonna erilaisten sopimusten, toimintatapojen ja palkitsemisjärjestelmien yhtenäistämisen. Kansainvälisen kasvun myötä yhtenäisten prosessien merkitys kasvaa tulevaisuudessa.

25-VUOTINEN KEHITYSTYÖ JATKUU

Vuonna 2010 yhtiössä vietettiin 25-vuotisjuhlavuotta. Työntekijöille järjestettiin yhtiön eri toimipisteissä erilaisia tilaisuuksia vuoden kunniaksi. Lisäksi luotiin erillinen sisäinen Basware 25-vuotta -sivusto, jonne koottiin tarkempaa tietoa yhtiön historiasta, virstanpylväistä ja saavutuksista Basware-hengen välittämiseksi myös uusille työntekijöille.

Basware on suomalainen yritys, joka on kasvanut kansainvälisesti kiinnostavaksi työnantajaksi

Henkilöstö tehtäväryhmittäin

Hallinto 8,0%

T&K 26,2%

Konsultointi ja palvelut 51,6%

Myynti ja markkinointi 14,2%

Henkilöstön koulutusjakauma

Alempi korkeakoulututkinto 34,9%

Ylempi korkeakoulututkinto 33,1%

Muu 32,0%

Henkilöstön määrä

	2006	528
	2007	658
	2008	731
	2009	761
	2010	913

vuosikertomus 2010 | vastuullisuus

Vuoden 2010

The Art of Basware

-kilpailun voittaja

Jouni Toni

Suunnitelma B

90 x 130

Öljymaali mdf-levylle

vuosikertomus 2010 | vastuullisuus
23

Vastuullisuus

Baswaren toiminta perustuu lainsäädäntöön, yhtiön arvoihin ja korkeaan liiketoimintaetiikkaan. Baswarelle vastuullinen toiminta on kunnia-asia. Yhtiö on laskuautomaatio- ja hankintatoimen ratkaisujen johtava toimittaja maailmassa ja yhtiö kehittää paperittomaan prosessiin tähtäävää verkkolaskutusta. Basware on alansa edelläkävijä kehittäen liiketoimintaa, joka on kokonaisuudessaan ympäristöä ja luontoa säästävää.

Basware on taloudellisesti kannattava ja yhtiön vastuullisuus ulottuu myös henkilöstöön, asiakaisiin, sijoittajiin ja muihin sidosryhmiin. Yhtiö kannustaa henkilöstön omaa vastuullisuutta työ- ja vapaa-ajan rajaamiseen.

TEKOJA JA TUNNUSTUKSIA

Basware sai vuonna 2010 kansainvälisen Green Apple Award -palkinnon yhtiön rakentamasta globaalista ja avoimesta verkkolaskuverkostosta.

Verkkolaskutus tehostaa yritysten prosesseja ja vähentää yritysten hiilijalanjälkeä, millä on huomattavaa ekologista merkitystä. Green Apple Award -palkinnon myöntää vuosittain riippumaton Green Organisation. Organisaatio kannustaa yrityksiä toimimaan maailmanlaajuisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Yhtiön Espoon pääkonttori sai vuonna 2003 WWF:n Green Office -sertifikaatin, jonka mukaisesti yhtiö kierrättää, lajittelee jätteet, valvoo energiankäyttöä ja kehittää toimintaa ympäristöä tukevalla tavalla.

Basware on tehnyt yhteistyötä Plan Suomi Säätiön kanssa vuodesta 2002 ja yhtiöllä on 16 kummilasta ympäri maailmaa. Yhtiö haluaa kannustaa kummilapsia kouluttautumaan ja edistää heidän yleisiä elinolosuhteitaan. Lisäksi Basware tukee Lastenklinikan kummit ry:n kautta Lastenklinikan sydänpotilaiden osastoa. Basware on mukana myös Itämeren suojelussa Maailman luonnonsuojelusäätiön (WWF) Operaatio Meren-neito -projektin kautta. Basware osallistui maailmanlaajuiseen Earth Hour -tapahtumaan, jossa yhtiö sammutti tapahtuman mukaisesti toimistojensa valot paremman ilmaston puolesta.

Basware on järjestänyt yli kymmenen vuoden ajan nuorille taiteilijoille suunnatun The Art of Basware -taidekilpailun. Kilpailun voittajateos lunastetaan Baswaren taidekokoelmaan, jota kartutetaan myös muilla kilpailuun osallistuneilla töillä. Vuoden 2010 teema oli "transparency -läpinäkyvyys", joka on yksi yhtiön tuotteiden tärkeimpiä ominaisuuksia tuoden näkyvyyttä koko hankinnasta maksuun prosessiin. Vuoden 2011 The Art of Basware -kilpailun aiheena on "courage - rohkeus", joka on yksi yhtiön arvoista.

BASWAREN ARVOT

Rohkeus	Saavutuksellisuus
BASWARE
Kunnioitus	Ammattimaisuus

PÖRSSITIEDOTE: 01.10.10

Basware
Toimittaa ratkaisuja
VVO-yhtymä Oyjille

Hallinnointi

vuosikertomus 2010 | hallitus

vuosikertomus 2010 | hallitus
27

MATTI COPELAND

s. 1961, KTM
Stanford Graduate School of Business
(Stanford Executive Program 2000)
Hallituksen jäsen
vuodesta 2008

Keskeinen työkokemus:

Alekstra Oy: hallituksen puheenjohtaja 2009-; A&B: Toimitusjohtaja 2007 - 2009; Deloitte: Partner, M&A Advisory 2005-2007; CapMan Capital Management: Sijoitusjohtaja Buyout Business Unit 2002-2005; Aura Capital: Toimitusjohtaja 2001-2002; Jippi Group: Toimitusjohtaja 2001-2001; Leonia/Sampo: Johtaja, Johtoryhmän jäsen, Large Corporate Clients 1998-2001; KANSALLIS-OSAKE-PANKKI/Merita/Merita-Nordbanken: Yksiköjohtaja, Velkapäomamarkkinat 1988 -1998; Citibank New York: Rahoituspäällikkö 1986-1988.

Keskeiset luottamustoimet:

Toimii hallituksen jäsenenä useissa kasvuyhtiöissä. The Finnish Association of Professional Board Members: Hallituksen jäsen 2005-

PENTTI HEIKKINEN

s. 1960, KTM,
Stanford Graduate School of Business
(Stanford Executive Program 2001)
Hallituksen jäsen
vuodesta 2009

Keskeinen työkokemus:

Gateway Technolabs Finland Oy: Founder and CEO 2008-; TietoEnator Oyj: President and CEO 2006 - 2007, Chief Operating Officer 2004 - 2005, President, Telecom & Media Division 2001 -2003, President, Services Division 1999 - 2000, President, Public Administration Division 1996 - 1998; Managing Director, VTKK Government Systems Ltd, 1994-1995; Director, CapGemini Finland, 1991-1993; Director, VTKK Group, 1987-1990; Management Consultant, VTKK, 1985-1986

Keskeiset luottamustoimet:

Hallituksen jäsen: Tecnotree Oyj, Hammerkit Oy

SAKARI PERTTUNEN

s. 1957, KTM
Hallituksen jäsen
vuodesta 2008

Keskeinen työkokemus:

Basware Oyj: CFO 2004-2007, Vice President IT 2001-2003, Vice President Development 1999-2000, Baswaren asiantuntija- ja päällikkötehtävissä 1987-1998

Keskeiset luottamustoimet:

Hallituksen puheenjohtaja:
Movenium Oy
Hallituksen jäsen: Basware Oyj 1993-2004, 2008-

EEVA SIPILÄ

s. 1973, KTM
Hallituksen jäsen
vuodesta 2010

Keskeinen työkokemus:

Cargotec Oyj: Talous- ja rahoitusjohtaja 2008-; Cargotec Oyj: Sijoittajasuhde- ja viestintäjohtaja 2005-2008; Metso Oyj: Sijoittajasuhdejohtaja 2002-2005; Mandatum Pankkiiriliike (Sampo Pankki Oyj): Osakeanalyytikko 1999-2002

ILKKA TOIVOLA

s. 1963, DI
Hallituksen jäsen
vuodesta 2008

Keskeinen työkokemus:

Proha Oyj: Toimitusjohtaja 2009-; Nokia Siemens Networks: Head of Global Sales, Business Support Systems 3/2007-11/2009; Nokia Networks: Vice President, Quality and Customer Satisfaction, Member of Nokia Networks Board 2005 - 2007, Vice President, Mobile Software Integration 2004-2005, General Manager, Mobile Software Integration 2002-2003, Director, Mobile Charging Solutions Business 2000-2002; Hewlett-Packard Company: Global Client Executive 1999-2000, Professional Services Country Manager in Finland and Managing Consultant 1995-1999, Business Development Manager, European Marketing Center, Germany 1993-1995, Account and Senior Account Manager 1989-1993

HANNU VAAJOENSUU

s. 1961, KTM
Hallituksen jäsen
vuodesta 1990,
hallituksen
puheenjohtaja 2005-

Keskeinen työkokemus:

Basware Oyj: toimitusjohtaja 1999-2004, johtaja 1991-1999, yhtiön konsultointitehtävissä 1987-1991

Keskeiset luottamustoimet:

Hallituksen puheenjohtaja:
Efecte Oy, Havacment Oy, Nervogrid Oy, Proha Oyj,
Hallituksen varapuheenjohtaja:
Comptel Oyj, Hallituksen jäsen: Inventure Oy, Movenium, Profit Software Oy

vuosikertomus 2010 | johtoryhmä

Mika Harjuaho
Olli Hyppänen
Jorma Kemppainen
Steve Muddiman
Matti Rusi

vuosikertomus 2010 | johtoryhmä
29

MIKA HARJUAHO

Talousjohtaja

s. 1966, KTM
Baswaren palveluksessa vuodesta 2007, johtoryhmän jäsen vuodesta 2007

Keskeinen työkokemus: Suunto Oy: Talousjohtaja, 2001-2007; Ericsson AB: Aluekontrolleri 2000-2001; Oy LM Ericsson AB: Tulosyksikön kontrolleri 1997-2000; Suomen Unilever Oy Van den Bergh Foods: Laskentapäällikkö 1996-1997; Unilever Nederland B.V.: Sisäinen tarkastaja 1995-1996; Suomen Unilever Oy Lever: Kustannuslaskija 1994-1995

OLLI HYPPÄNEN

Senior Vice President, Strategy, Business Services and Development

s. 1966, DI
Baswaren palveluksessa vuodesta 2003, johtoryhmän jäsen vuodesta 2003

Keskeinen työkokemus: Tellabs International: Director, Supply Chain Engineering 2002-2003; Tellabs Oy: Senior Manager 2000-2001, Department Manager 1999, Program Manager 1998; Tecnomen Oy: projektipäällikkö 1996-1998

Luottamustehtävät: Lacquer Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2005-, Manpro Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2006-

JORMA KEMPPAINEN

Senior Vice President, Products

s. 1965, DI
Baswaren palveluksessa vuodesta 2009, johtoryhmän jäsen vuodesta 2009

Keskeinen työkokemus: Inno-rd Oy: toimitusjohtaja ja johdon konsultti 2009; Suunto Oy: Director, R&D 2005-2009; SSH Communications Corporation Oy: Vice President R&D and Customer Services 2003-2005; F-Secure Oy: Vice President, R&D 2000-2003; Tellabs Oy: asiakaskoulutuspäällikkö 1996-2000, erilaisia tuotekehitystehtäviä 1993-1996; ICL Oy: erilaisia tuotekehitystehtäviä 1987-1993

STEVE MUDDIMAN

Senior Vice President, Global Marketing

s. 1961, University Graduate (viestintä)
Baswaren palveluksessa vuodesta 2008, johtoryhmän jäsen vuodesta 2008

Keskeinen työkokemus:
VMware Inc.: Director of Field and Corporate Marketing Europe, Middle East & Africa 2006-2008; Ariba Inc., VP Marketing and Strategy, Europe, Middle East & Africa 2001-2005; Hewlett-Packard Inc: useita johtotason tehtäviä muun muassa markkinoinnissa 1989-2000

MATTI RUSI

Senior Vice President, Europe

s. 1963, MBA, datanomi
Baswaren palveluksessa vuodesta 2010, 1997-2008, johtoryhmän jäsen vuodesta 2010

Keskeinen työkokemus: Profit Software Oy, COO 2008-2009; Valimo Wireless Oy, CEO 2008; Basware Oyj: Senior Vice President, Finland 2005, President & Country Manager of Basware, Inc., 2003-2004, Senior Vice President, e- Flow Business Unit 2000-2002, Area Manager, Benelux Countries 1999-2000, Project Manager 1997-1999

vuosikertomus 2010 | johtoryhmä

ARI J. SALONEN

General Manager, North America

s. 1964, TkT
Baswaren palveluksessa vuodesta 2008, johtoryhmän jäsen vuodesta 2010

Keskeinen työkokemus: Basware: General Manager, North America 2008-; CellExchange: SVP Business Development 2005-2007; Cambridge Technology Enterprises: COO 2000-2004; eCredit: SVP Operations 1999-2000; McKinsey & Company: Associate Partner 1994-1999

ILKKA SIHVO

Toimitusjohtaja

s. 1962 KTM, DI
Baswaren palveluksessa vuodesta 1989, johtoryhmän jäsen vuodesta 2005

Keskeinen työkokemus: Basware Oyj: hallituksen puheenjohtaja ja talousjohtaja 2000-2004, konsultointi ja johtotehtävissä 1989-1999

ESA TIHILÄ

Senior Vice President, Europe and Asia-Pacific

s. 1964, Yo-merkonomi, eMBA
Baswaren palveluksessa vuodesta 2004, johtoryhmän jäsen vuodesta 2005

Keskeinen työkokemus: Meridea Financial Software: CEO 2001-2004; iCL PLC: Group Executive Director 2001, Global Director, e-Business 1999-2001; iCL Data Oy: Director, e-Business 1997-1998, Business Development Director 1995-1996

ODD ROAR TRAPNES

Senior Vice President, Scandinavia

s. 1957, DI, KTK
Baswaren palveluksessa vuodesta 2005 (Baswaren kumppanin palveluksessa vuodesta 1999), johtoryhmän jäsen vuodesta 2006

Keskeinen työkokemus: Adaptive Systems / locore: toimitusjohtaja 1997-2005; Texas Instruments Norway, toimitusjohtaja 1993-1997; McDonnell Douglas Information Systems Norway: toimitusjohtaja, Pohjoismaiden myyntijohtaja 1988-1993; Det Norske Veritas: osastopäällikkö, projektipäällikkö, konsultti 1983-1988

JUKKA VIRKKUNEN

Senior Vice President, Basware NorthEast

s. 1960, Yo-merkonomi
Baswaren palveluksessa vuodesta 2006, johtoryhmän jäsen vuodesta 2006

Keskeinen työkokemus: Capgemini Finland Oy Technology Services: Yksikönjohtaja 2004-2006; Ementor Oy: Myyntijohtaja 2002-2003; Fujitsu Services Oyj: Pohjoismaiden markkinointijohtaja 2000-2002; iCL Data Oy e-Business: myyntijohtaja 2000-1997; Account Manager 1997-1996

Luottamustehtävät: Helsingin seudun kauppakamari: valtuuskunnan jäsen, ICT-valiokunnan jäsen 2006-

Ilkka Sihvo

vuosikertomus 2010 | johtoryhmä

Ari J. Salonen

vuosikertomus 2010 | hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2010

Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) on laadittu uuden hallinnointikoodin suositus 51:n ja arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 §:n mukaisesti. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä.

YLEISET PERIAATTEET

Basware Oyj on Suomessa rekisteröity ja Espoossa kotipaikkaansa pitävä julkinen osakeyhtiö. Basware-konserni (Basware) muodostuu emoyhtiöstä Basware Oyj:stä, sen yhdestä suomalaisesta ja 9 ulkomaisesta tytäryhtiöstä.

Baswaren päätöksenteossa ja hallinnoinnissa noudatetaan yhtiön yhtiöjärjestystä. Suomen osakeyhtiölakia ja muuta yhtiötä koskevaa lainsäädäntöä. Lisäksi yhtiö noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n, Keskuskauppakamarin sekä Elinkeinoelämän keskusliiton suosituksia lista-yhtiöiden ohjausjärjestelmistä näissä periaatteissa mainituin poikkeuksin sekä NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Tytäryhtiöissä sovelletaan paikallisia lakeja.

Basware noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) seuraavalla poikkeuksella:

Baswaren hallituksessa ei ole erillisiä valiokuntia, koska yhtiön toiminnan laajuus ja hallituksen koko eivät edellytä asioiden valmistelua koko hallitusta pienemmässä kokoonpanossa.

TOIMIELINTEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT

Basware-konsernin johtamisesta vastaavat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja, joiden tehtävät määräytyvät Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Operatiivisesta toiminnasta konsernitasolla vastaa toimitusjohtaja konsernin johtoryhmän avustamana.

YHTIÖKOKOUS

Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Varsinainen yhtiökokous järjestetään kerran vuodessa hallituksen määräämänä päivänä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ylimääräisiä yhtiökokouksia voidaan tarvittaessa järjestää vuoden aikana. Yhtiökokous pidetään yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiön kotipaikassa Espoossa, Helsingissä tai Vantaalla. Kutsu yhtiökokoukseen ja kokouksessa käsiteltävät asiat julkaistaan vähintään yhdessä suomenkielisessä valtakunnallisessa sanomalehdessä sekä julkistetaan pörssitiedotteena ja yhtiön internetsivuilla.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa päättään vuosittain seuraavista asioista:

tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen
vahvistetun taseen mukaisen voiton tai tappion käsittely
vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle
hallituksen jäsenten määrä ja nimitys
tilintarkastajien valinta
hallituksen ja tilintarkastajien palkkiot
muut kokouskutsussa mainitut asiat

HALLITUS

Basware Oyj:n hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus valvoo yhtiön toimintaa ja johtamista sekä päättää merkittävät yhtiön strategiaa, organisaatiota, rahoitusta ja investointeja koskevat asiat. Hallituksen tehtävät ja vastuu määräytyvät ensisijaisesti yhtiöjärjestyksen ja Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Hallitus vahvistaa vuosittain työjärjestyksen, johon on kirjattu hallituksen kokouskäytäntö sekä hallituksen tehtävät.

PÖRSSITIEDOTE: 10.10.10

Basware toimittaa lisätilauksen suurelle teollisuusalan yhtiölle Yhdysvalloihin

Vuonna 2010 Baswaren hallituksessa oli 6 jäsentä: Hannu Vaajoensuu (puheenjohtaja), Matti Copeland, Pentti Heikkinen, Sakari Perttunen (varapuheenjohtaja), Eeva Sipilä ja Ilkka Toivola. Hallitus kokoontui 21 kertaa ja osallistumisprosentti oli 96,7 %.

Hallituksen tehtävänä on työjärjestyksen mukaan:

vastata osakeyhtiölaissa, yhtiöjärjestyksessä tai muualla yhtiön hallitukselle velvoittavasti säädetyistä tehtävistä
hyväksyä yhtiön strategia ja päämäärät
hyväksyä yhtiön arvot ja eettiset periaatteet
hyväksyä yhtiön johtamisjärjestelmä ja organisaatiorakenne

vuosikertomus 2010 | hallinnointi 33

hyväksyä toimintasuunnitelma ja sen olennaiset muutokset
hyväksyä yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan käytännöt sekä valvoa niiden noudattamista
hyväksyä osavuosikatsaukset, tilinpäätös ja toimintakertomus
vastata rahoitusmarkkinoiden ohjaus-informaatioon liittyvästä tiedottamisesta
hyväksyä yhtiön rahoituspolitiikka
vastata yhtiön arvon kehittymisestä ja määritellä yhtiön osinkopolitiikka
hyväksyä yritys- ja liiketoimintaostot ja -myynnit sekä merkittävät yksittäiset investoinnit ja vastuusitoumukset
hyväksyä yhtiön kannustejärjestelmä ja -politiikka
nimittää ja vapauttaa tehtävästä yhtiön ylin johto sekä päättää heidän työehdoistaan ja palkkioistaan
päättää toimitusjohtajan sijaisen nimittämisestä
päättää tytäryhtiöiden perustamisesta
vastata yhtiön hallinnointimenettelyiden (Corporate Governance) kehittämisestä
arvioida vuosittain hallituksen omaa toimintaa
arvioida toimitusjohtajan toimintaa ja antaa palautetta

Baswaren hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään neljä ja enintään kahdeksan varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenet valitsee yhtiökokous toimikaudeksi kerrallaan. Toimikausi alkaa valinnan suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy valintaa ensiksi seuraavan

varsinaisen yhtiökokouksen päätyttyä. Yhtiöjärjestyksessä ei ole rajoitettu yhtiökokouksen valtaa asettaa jäseniä hallitukseen. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet sen jäsenistä on läsnä.

Päätösasioiden lisäksi hallitukselle annetaan kokouksissa ajankohtaista tietoa konsernin toiminnasta, taloudellisesta tilanteesta ja riskeistä.

Hallitus kokoontuu etukäteen sovitun aikataulun mukaisesti kerran kuukaudessa, minkä lisäksi hallitus kokoontuu tarvittaessa. Kaikista kokouksista pidetään pöytäkirjaa.

TOIMITUSJOHTAJA

Yhtiön hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa yhtiöjärjestyksen, Suomen osakeyhtiölain ja hallituksen ohjeiden mukaan. Toimitusjohtajan tukena konsernin johtamisessa on johtoryhmä. Yhtiön toimitusjohtajana vuonna 2010 toimi Ilkka Sihvo.

JOHTORYHMÄ (BASWARE EXECUTIVE TEAM, BET)

Baswaren hallitus nimittää konsernin johtoryhmän.

Konsernin johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa yhtiön operatiivisessa johtamisessa, valmistelee hallituksen ja toimitusjohtajan käsiteltäviä

asioita sekä suunnittelee ja valvoo liiketoimintayksiköiden toimintaa. Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja.

Johtoryhmään vuonna 2010 kuuluivat Ilkka Sihvo (CEO), Mika Harjuaho (CFO), Olli Hyppänen (Senior Vice President, Strategy and Development), Jorma Kemppainen (Senior Vice President, Products), Steve Muddiman (Senior Vice President, Global Marketing), Matti Rusi (Senior Vice President, Europe), Ari J. Salonen (General Manager, North America), Esa Tihilä (Senior Vice President, Automation Services), Odd Roar Trapnes (Managing Director, Scandinavia) ja Jukka Virkkunen (Senior Vice President, NorthEast).

SISÄINEN TARKASTUS

Konsernin sisäinen tarkastus arvioi ja varmistaa konsernin sisäisen valvonnan riittävyyttä ja tehokkuutta. Se arvioi myös eri liiketoiminta-prosessien tehokkuutta, riskienhallinnan riittävyyttä sekä sisäisten ohjeiden noudattamista. Sisäisen tarkastuksen palvelu ostetaan pääosin Basware Oyj:n hallituksen valitsemalta ulkopuoliselta ja riippumattomalta palvelun tarjoajalta, mitä täydennetään soveltuvin osin yhtiön omin resurssein.

Konsernin sisäinen tarkastus on riippumaton Baswaren liiketoimintayksiköistä ja muista yksiköistä. Se raportoi konsernin hallitukseen ja hallinnollisesti toimitusjohtajalle. Sisäisen tarkastuksen koordinaattorina toimii talousjohtaja. Konsernin sisäisen tarkastuksen toimenkuva, valtuudet ja vastuut on määritelty sisäisen tarkastuksen toimintaohjeessa. Sisäisen tarkastuksen toimintaohjeen (Internal Audit Charter) ja vuotuisen riskiperusteisen tarkastussuunnitelman hyväksyy hallitus.

TILINTARKASTUS

Basware Oyj:llä on yhtiöjärjestyksen mukaisesti vähintään yksi ja enintään kaksi varsinaisen yhtiökokouksen valitsemaa tilintarkastajaa, joista vähintään toinen on Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Lisäksi yhtiöllä on vähintään yksi ja enintään kaksi varatilintarkastajaa. Tilintarkastajat valitaan tehtäväänsä toistaiseksi. Hallituksen ehdotus tilintarkastajaksi ilmoitetaan yhtiökokouskutsussa.

vuosikertomus 2010 | hallinnointi

Tilintarkastuksen pääasiallisena tehtävänä on todentaa, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot Basware-konsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilikaudelta. Sen lisäksi tilintarkastajat raportoivat hallitukselle hallinnon ja toimintojen juoksevasta tarkastuksesta. Yhtiön tilintarkastajana toimi vuonna 2010 KHT-yhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Heikki Ilkka. Varatilintarkastajana toimi KHT Terhi Mäkinen.

TALOUDELLISEEN RAPORTOINTIIN LIITTYVÄT SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTELMÄT

Ylin vastuu kirjanpidosta ja varainhoidon valvonnasta kuuluu Basware Oyj:n hallitukselle. Hallitus vastaa sisäisestä valvonnasta, ja toimitusjohtaja huolehtii valvonnan käytännön järjestämisestä ja valvonnan toimivuuden seurannasta. Liiketoiminnan ohjaus ja valvonta tapahtuvat koko konsernin kattavan raportointi- ja ennustejärjestelmän avulla. Toimitusjohtaja ja talousjohtaja toimittavat hallituksen ja johtoryhmän kokouksiin kuukausittaisiin raportteihin perustuvan katsauksen konsernin tilanteesta ja kehityksestä.

RISKIENHALLINNAN JA SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTELMÄ

Konsernin riskienhallintatoimintaa ohjaavat lain vaatimukset, omistajien liiketoiminnalle asettamat tavoitteet sekä asiakkaiden, henkilöstön ja muiden tärkeiden sidosryhmien odotukset. Riskienhallinnan tavoitteena on tiedostaa ja tunnistaa systemaattisesti ja kattavasti yhtiön toimintaan liittyvät riskit sekä varmistaa, että riskejä hallitaan asianmukaisesti liiketoimintaan liittyviä päätöksiä tehtäessä.

Yhtiön riskienhallinta tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden. Basware ottaa riskejä, jotka luontaisesti kuuluvat strategiaan ja tavoitteisiin. Yhtiö ei ole valmis ottamaan riskejä, jotka ovat toiminnan jatkuvuuden vaarantavia tai hallitsemattomia ja jotka voivat oleellisesti vahingoittaa yhtiön toimintaa.

Yhtiön riskienhallintamallin mukaisesti riskit luokitellaan kuuteen ryhmään: liiketoiminta-, tuote-, henkilöstö-, lainopilliset, taloudelliset ja tietoturvariskit. Riskienhallinnan vastuut noudattavat muun liiketoiminnan ja organisaation mukaista vastuunjakoa. Kullekin ryhmälle on

nimitetty riskienhallinnasta vastaava henkilö. Riskienhallinnan prosessissa riskit pyritään tunnistamaan ja arvioimaan, jonka jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan käytännön toimenpiteet kunkin riskin osalta. Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi riskin välttäminen, sen pienentäminen eri keinoin tai riskin siirtäminen vakuutuksin tai sopimuksin. Yhtiö on laatinut kriisiviestinnän ohjeistuksen osana riskienhallintaprosessiaan.

Baswaren riskienhallintaprosessin mukaan yhtiön hallitukselle raportoidaan kerran vuodessa riskikartoituksen perusteella havaitut keskeisimmät riskit. Hallitus analysoi yhtiön riskit omistaja-arvon näkökulmasta. Vuonna 2010 riskienhallintaprosessin mukaisen raportoinnin mukaan hallituksen tietoon tulleet olennaisimmat riskit liittyvät tuotejohtajuuden varmistamiseen ja yhtiön kilpailukyvyn ylläpitämiseen muuttuvassa kilpailutilanteessa, Intian yksikön kasvuun ja myös sen tuomien mahdollisuuksien täysimittaiseen hyödyntämiseen, Automatisointipalveluiden skaalautuvien liiketoimintamallien kehittämiseen ja kasvutavoitteiden saavuttamisen varmistamiseen, immateriaalioikeudellisen aseman vahvistamiseen sekä olennaisen taserien arvostamiseen ja arvonalentumistestauksiin.

Sisäinen valvonta on prosessi, jota suorittaa organisaation hallitus, toimiva johto ja muu henkilöstö saadakseen kohtuullisen varmuuden tavoitteiden saavuttamisesta. Baswaren sisäisen valvonnan viitekehys perustuu kansainväliseen COSO-malliin, jonka on julkaissut Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commission.

VALVONTAYMPÄRISTÖ

Baswaren sisäisen valvonnan järjestelmän tavoitteena on tukea konsernin strategian toteuttamista ja varmistaa säännösten noudattaminen. Järjestelmä perustuu konsernitason politiikkoihin, ohjeistukseen ja prosesseihin sekä liiketoiminnan ja tukiprosessien kontrolleihin. Baswaren korkea etiikka, arvot ja toimintakulttuuri luovat sisäisen valvontajärjestelmän perustan. Toimintakulttuuria rakentavat hallituksen suorittama yrityksen toiminnan ohjaus ja valvonta, yritysjohdon johtamistapa, yrityksen organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä, globaalien tietojärjestelmien tehokas hyödyntäminen sekä henkilöstön osaaminen ja kehittäminen. Yhtiössä on käytössä globaali HR-järjestelmä.

vuosikertomus 2010 | hallinnointi 35

Talousjohtajan alaisuudessa toimivat konsernin keskitetty taloushallinnon palvelukeskus ja konsernilaskenta sekä controlling-toiminto ovat vastuussa taloudellisen raportoinnin yleisestä valvontajärjestelmästä. Taloudellista raportointia hoidetaan yhtenäisin menetelmin kaikissa konserniyhtiöissä hyödyntäen yhtenäistä toiminnanohjausjärjestelmää ja harmonisoitua tilikarttaa sekä hankintojen hallinnan, osto- ja matkalaskujen sähköisen käsittelyn ja talousohjauksen ohjelmistoja. Koko konsernissa sovelletaan kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS).

RISKIEN ARVIOINTI

Taloudellisen raportoinnin tavoitteena on varmistaa, että tilinpäätökseen merkityt omaisuus erät ja velat kuuluvat yritykselle, kaikki yrityksen oikeudet ja velvoitteet käyvät ilmi tilinpäätöksestä, tilinpäätöksen erät on luokiteltu ja esitetty sekä kuvattu oikein, omaisuus erät, velat, tuotot ja kulut on kirjattu tilinpäätökseen oikeansuuruisena, kaikki raportointikauden tapahtumat sisältyvät kirjanpitoon, kirjanpitoon merkityt tapahtumat ovat tosiasiallisia tapahtumia, ja että omaisuus erät on turvattu.

Riskienhallintaprosessiin kuuluu taloudelliseen raportointiin liittyvien riskien tunnistus ja analysointi vuosittain. Lisäksi kaikki uudet riskit pyritään analysoimaan ja raportoimaan heti kun ne on tunnistettu. Olennaisimmat taloudellisen raportoinnin luotettavuuden riskialueet liittyvät konsernin harjoittama liiketoiminnan laatu ja laajuus huomioiden liikevaihdon tuloutukseen, luottotappiovarauksen käsittelyyn, tuotekehitysmenojen aktivointiin, omaisuus erien testaukseen (sisältäen liikearvon, aktivoidut tuotekehitysmenot ja keskeneräiset hankkeet) ja laskennallisiin verosaamisiin.

VALVONTATOIMINNOT

Taloudellisen raportoinnin oikeellisuus ja luotettavuus varmistetaan noudattamalla konsernin politiikkoja ja menettelyohjeita. Taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden varmistavia kontrolleja ovat esimerkiksi kirjanpidon transaktioihin liittyvät kontrollit, tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaan ja niiden noudattamiseen liittyvät kontrollit, tietojärjestelmäkontrollit sekä väärinkäytöksiin liittyvät kontrollit.

Konsernin liikevaihdon tuloutus tapahtuu keskitetyn controlling-toiminnon valvonnassa. Konsernilla on kirjoitettu sisäinen tuloutusohjeistus. Liikevaihdon tuloutus perustuu vaadittujen myynti- ja toimitusasiakirjojen olemassaoloon. Konsernin luottotappiovarauksen määrä lasketaan kuukausittain keskitetyssä taloushallinnon palvelukeskuksessa. Laskennan perustana on myyntisaamisten ikääntymisjakauma myyntiyhtiöittäin. Konsernin tuotekehitysmenojen aktivointimäärä lasketaan kuukausittain keskitetyssä taloushallinnon palvelukeskuksessa. Laskennan perustana on tuotekehityksen projektikohtaisen seurannan dokumentaatio. Konsernilla on kirjoitettu tuotekehitysmenojen aktivointiohjeistus. Liikearvojen alentumistestaus tehdään vuoden viimeisellä neljänneksellä. Laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat liikevaihdon ja kustannusten ennakoidut muutosprosentit. Lisäksi viitteitä arvonalentumisista seurataan jatkuvasti. Kaikista tappioista ei ole kirjattu laskennallista verosaatavaa, koska on arvioitu, ettei tappioita voida hyödyntää lähitulevaisuudessa.

Konsernin keskitetty taloushallinnon palvelukeskus ja controlling-toiminto kehittävät jatkuvasti globaaleja luotettavia, yhtenäisiä, skaalautuvia ja tehokkaita toimintatapoja. Globaalisti harmonisoitu tilikartta, konsernin yhteisten tietojärjestelmien korkea automaatioaste ja järjestelmiin sisäänrakennetut valvontapisteet mahdollistavat osaltaan kustannustehokkaan ja tarkastettavissa olevan (audit trail) taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan prosessin. Tietojärjestelmät tukevat mm. konsernin hyväksymisvaltuuksien noudattamista hankintaehdotuksille ja ostolaskuille. Baswaren taloushallinto mukaan lukien kassanhallinta ja maksuliikenne on keskitetty konserniin, mikä osaltaan vahvistaa kontrollien toimivuutta. Baswaren kulurakenteesta henkilöstökulut muodostavat valtaosan. Henkilöstökulujen toteamia ja ennusteita seurataan ja ennusteita päivitetään säännöllisesti hyvinkin yksityiskohtaisella tasolla. Controlling-toiminto vastaa komissio- ja bonuslaskennasta globaalisti hallituksen vuosittain hyväksymän kulloinkin voimassaolevan bonus-ohjelman mukaisesti.

Liiketoiminnan tuloksia ja vuositavoitteiden saavuttamista tarkastellaan kuukausittain johtoryhmän ja hallituksen kokouksissa. Johdon ja hallituksen kuukausiraportointi sisältää sekä toteuma- että ennustetiedot verrattuna tavoitteisiin ja aikaisempien kausien toteumiin. Liiketoimintajohdon käyttöön tuotetuilla talousra

vuosikertomus 2010 | hallinnointi

porteilla seurataan viikoittain ja kuukausittain tiettyjä myynnin ja myyntisaamisten kehitykseen liittyviä avainlukuja.

Basware on strategiansa mukaisesti täydentänyt orgaanista kasvuaan yritysostoilla. Yritysostohankkeita toteutettaessa pyritään noudattamaan asianmukaista huolellisuutta sekä hyödyntämään yhtiön sisäistä ja ulkoista osaamista suunnitteluvaiheessa (esimerkiksi due diligence), haltuunottovaiheessa (esimerkiksi välitön Baswaren tietojärjestelmien käyttöönotto) sekä integroitaessa ostettuja toimintoja yhtiön muuhun toimintaan (esimerkiksi Baswaren henkilöstökäytäntöjen käyttöönotto).

VIESTINTÄ JA TIEDOTUS

Johdon raportoinnin tavoitteena on tuottaa oikea-aikaista ja olennaista tietoa päätöksentekoa varten. Controlling-toiminto ohjeistaa koko organisaatiolle kuukausiraportoinnin yleisperiaatteet sekä vastaa budjetointiin ja ennustamiseen liittyvistä raportoinnin erityisohjeista.

Konsernin taloushallinto jakaa sisäisesti säännöllisesti tietoa taloudelliseen raportointiin liittyvistä prosesseista ja käytännöistä, joiden avulla henkilöstö suorittaa sisäisen valvonnan tehtäväänsä. Taloushallinto myös järjestää tarpeen mukaan kohdennettua koulutusta muulle organisaatiolle taloudelliseen raportointiin liittyvistä käytännöistä ja niiden muutoksista. Konsernin sijoittajaviestintä ylläpitää yhdessä taloushallinnon ja lakiosaston kanssa taloudellisen tiedon julkaisemista koskevia ohjeita.

SEURANTA

Seurannalla tarkoitetaan prosessia, jonka avulla Baswaren sisäisen valvonnan järjestelmää ja sen suorituskykyä arvioidaan pitkällä aikavälillä. Omaa toimintaa seurataan Baswaressa jatkuvasti myös erillisten arviointien, kuten sisäisten tarkastusten ja tilintarkastusten sekä asiakkaiden suorittamien toimittaja-auditointien avulla. Baswaren johto seuraa sisäistä valvontaa osana normaalia johtamistyötä. Liiketoimintajohdon vastuulla on varmistaa, että toiminta noudattaa soveltuvia lakeja ja määräyksiä. Konsernin talous- ja controller-toiminnot seuraavat taloudellisen raportoinnin prosessien ja valvonnan noudattamista. Talous- ja controller-toiminnot seuraavat myös ulkoisen ja sisäisen talousraportoinnin oikeellisuutta. Hallitus arvioi ja varmentaa Baswaren sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuuden ja tehokkuuden.

Sisäinen tarkastus avustaa hallitusta Baswaren sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuuden ja tehokkuuden arvioinnissa ja varmentamisessa tekemällä vuosisuunnitelmansa mukaisesti säännöllisiä sisäisiä tarkastuksia konsernin tukitoiminnoissa ja juridisesti itsenäisissä yksiköissä. Baswaren sisäistä valvontaa arvioi myös yhtiön tilintarkastaja. Ulkoinen tilintarkastaja tarkastaa ulkoisen vuositalousraportoinnin oikeellisuuden. Osana juoksevaa tilintarkastusta suoritettu prosessitarkastus kohdistuu osaltaan tyypillisiin taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden varmistaviin kontrolleihin. Olennaisimmat tilintarkastussuunnitelman mukaiset prosessitarkastuksen havainnot ja toimenpidesuositukset raportoidaan hallitukselle.

PALKITSEMINEN

Palkitsemisen hallinnointi

Hallitus päätti järjestäytymiskokouksessaan olla perustamatta erillisiä valiokuntia vuodelle 2010, koska yhtiön toiminnan laajuus ja hallituksen koko eivät edellytä asioiden valmistelua koko hallitusta pienemmässä kokoonpanossa. Näin ollen hallituksen palkitsemisen valmistelua ei ole osoitettu nimitysvaliokunnan tehtäväksi eikä toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisen valmistelua ole osoitettu palkitsemisvaliokunnan tehtäväksi.

Hallitus

Yhtiökokous päättää hallituksen ja tilintarkastuksen palkkiot. Hallitus päättää ja hyväksyy toimitusjohtajan toimisuuteen ehdoista kirjallisessa sopimuksessa. Ylimmän johdon palkitsemisperiaatteista päättää yhtiön hallitus. Hallitus hyväksyy vuosittain yhtiön henkilöstön kannustinjärjestelmän.

PÖRSSITIEDOTE: 04.10.10 Basware solmi suuren kaupan Siemensin kanssa

vuosikertomus 2010 | hallinnointi

Yhtiokokous päätti 18.2.2010, että jäsenten palkkiot ovat seuraavat:
- jäsenille 26.000 euroa vuodessa;
- varapuheenjohtajalle 30.000 euroa vuodessa; ja
- puheenjohtajalle 52.000 euroa vuodessa.

Tähän palkkioon eivät kuitenkaan ole oikeutettuja hallituksen jäsenet, jotka ovat työsuhteessa Basware -konserniin. Lisäksi kaikille hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkiona 325 euroa kokoukselta. Vuosipalkkiot maksetaan siten, että hallituksen jäsenille, joiden osakkeenomistus alle 5.000 Basware Oyj:n osaketta, hankitaan 40%:lla vuosipalkkion brutto-osuudesta Basware Oyj:n osakkeita NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Osakkeiden hankinta tehdään mahdollisimman pian yhtiökokouksen päätöksen jälkeen.

Hallitus tekee esityksen yhtiökokoukselle 2011 niistä periaatteista, joita sovelletaan hallituksen jäsenten palkkiona saamien osakkeiden omistamiseen.

Hallituksen puheenjohtaja

Hallituksen puheenjohtaja Hannu Vaajoensuu oli työsuhteessa yhtiön 17.2.2010 asti. Hän toimi viimeksi hallituksen puheenjohtajan varsinaisten tehtävien lisäksi yritysostoja valmistelevassa ryhmässä sekä neuvonantajana yritysjärjestelyprojekteissa. Työsuhteen päättymisen yhteydessä maksettiin vain tavanomaiset lakisääteiset työsuhteeseen liittyvät korvaukset. Hallituksen puheenjohtajan palkka etuineen 1.1-17.2.2010 ja hallituspalkkio 17.2.2010 alkaen oli yhteensä 72.873,31 euroa vuonna 2010. Tästä säännöllisen rahapalkan osuus oli 72.834,13 euroa ja luontoisetujen osuus 39,18 euroa. Hallituksen puheenjohtaja ei kuulunut yhtiön tulospalkkiojärjestelmän piiriin.

Toimitusjohtaja

Hallitus päättää ja hyväksyy toimitusjohtajan toimisuuteen ehdoista kirjallisessa sopimuksessa.

Yhtiön nykyisen toimitusjohtajan
- irtisanomisaika ja -palkka ovat yhtiön irtisanomissa 6 kuukautta, jonka lisäksi henkilö on oikeutettu 12 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen,
- irtisanomisaika ja -palkka ovat henkilön itse irtisanoutuessa 6 kuukautta, erillistä korvausta ei makseta,
- kilpailukiellon pituus on 12 kuukautta työsuhteen päättymisestä,
- tulospalkkio on korkeintaan 50 prosenttia vuosittaisesta peruspalkasta,
- eläkeikä ja -etuudet ovat TEL:n mukaiset.

Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin palkitseminen koostuu rahapalkasta, luontoiseduista ja mahdollisesta tuloksen mukaan määräytyvästä vuosipalkkiosta. Toimitusjohtajan pitkän aikavälin palkitseminen muodostuu osakeoptio-oikeuksista ja osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Tulospalkkio on korkeintaan 50 prosenttia vuosittaisesta peruspalkasta. Tulospalkkio määräytyy yhtiön strategian mukaisten kasvuun ja kannattavuuteen liittyvien tavoitteiden sekä henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Hallitus seuraa säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa palkitsemisjärjestelmän suoritus- ja tuloskriteerien toteutumista sekä hyväksyy kulloinkin maksettavan palkkion.

Vuosina 2006-2008 oli käytössä pitkäaikainen kannustinjärjestelmä, jonka perusteella voitiin myöntää optioita yhtiön ylimmän johdon jäsenille, liiketoimintayksiköiden maajohtajille ja avainhenkilöstölle. Tämän jälkeen siirryttiin edellä mainittuun vuosina 2009-2011 voimassa olevaan osakepohjaiseen palkitsemisjärjestelmään.

Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän palkkio ansaintajaksoilta 2009-2010 perustuu Basware-konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Palkkio ansaintajaksoilta 2009 maksetaan joulukuussa 2011 ja palkkio ansaintajaksoilta 2010 maksetaan joulukuussa 2012 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän palkkio maksetaan kahden vuoden kuluttua ansaintajakson päättymisestä, mistä syystä palkkiona saatujen osakkeiden omistamiseen ei liity muita rajoituksia.

Toimitusjohtajan palkka etuineen oli 628.560,73 euroa vuonna 2010. Tästä säännöllisen rahapalkan osuus oli 210.100,46 euroa, luontoisetujen osuus 14.386,10 euroa. Tulospalkkiota maksettiin 101.674,17 euroa. Vuosina 2006-2008 käytössä olleen pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän perusteella saatujen optioiden myynti vuonna 2010 oli 302.400,00 euroa.

Johtoryhmä

vuosikertomus 2010 | hallinnointi

Johtoryhmä

Ylimmän johdon palkitsemisperiaatteista päättää yhtiön hallitus.

Ylimmän johdon lyhyen aikavälin palkitseminen koostuu rahapalkasta, luontoiseduista ja mahdollisesta tuloksen mukaan määräytyvästä vuospalkkiosta. Ylimmän johdon pitkän aikavälin palkitseminen muodostuu osakeoptio-oikeuksista ja osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Tulospalkkio on korkeintaan 50 prosenttia vuosittaisesta peruspalkasta. Tulospalkkio määräytyy yhtiön strategian mukaista kasvua ja kannattavuutta tukevien tavoitteiden sekä henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Hallitus seuraa säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa palkitsemisjärjestelmän suoritus- ja tuloskriteerien toteutumista sekä hyväksyy maksettavan palkkion. Vuosina 2006-2008 oli käytössä pitkäaikainen kannustinjärjestelmä, jonka perusteella voitiin myöntää optioita yhtiön ylimmän johdon jäsenille, liiketoimintayksiköiden maajohtajille ja avainhenkilöstölle. Tämän jälkeen siirryttiin edellä mainittuun vuosina 2009-2011 voimassa olevaan osakepohjaiseen palkitsemisjärjestelmään.

Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän palkkio ansaintajaksoilta 2009-2010 perustuu Baswarekonsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS).

Palkkio ansaintajaksoilta 2009 maksetaan joulukuussa 2011 ja palkkio ansaintajaksoilta 2010 maksetaan joulukuussa 2012 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän palkkio maksetaan kahden vuoden kuluttua ansaintajakson päättymisestä, mistä syystä palkkiona saatujen osakkeiden omistamiseen ei liity muita rajoituksia. Vuonna 2010 johtoryhmän jäsenille, pois lukien toimitusjohtaja, maksettiin rahapalkkaa yhteensä 1.277.028,61 euroa sekä luontoisetuja 100.931,00 euroa ja tulokseen perustuvia tulospalkkioita 311.024,70 euroa. Vuosina 2006-2008 käytössä olleen pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän perusteella saatujen optioiden myynti vuonna 2010 oli 150.400,00 euroa.

Johtoryhmän jäsenet 2010

Ilkka Sihvo

Toimitusjohtaja

s. 1962, KTM, DI

Baswaren palveluksessa vuodesta 1989

Keskeinen työkokemus: Basware Oyj: hallituksen puheenjohtaja ja talousjohtaja 2000-2004, konsultointi- ja johtotehtävissä 1989-1999

Mika Harjuaho

Talousjohtaja

s. 1966, KTM

Baswaren palveluksessa vuodesta 2007

Keskeinen työkokemus: Suunto Oy: Talousjohtaja, 2001-2007; Ericsson AB: Aluekontrolleri 2000-2001; Oy LM Ericsson AB: Tulosyksikön kontrolleri 1997-2000; Suomen Unilever Oy Vanden Bergh Foods: Laskentapäällikkö 1996-1997; Unilever Nederland B.V.: Sisäinen tarkastaja 1995-1996; Suomen Unilever Oy Lever: Kustannuslaskija 1994-1995

Olli Hyppänen

Senior Vice President, Strategy and Development

s. 1966, DI

Baswaren palveluksessa vuodesta 2003

Keskeinen työkokemus:

Basware Oyj: SVP Products 2007-2008, SVP R&D 2003-2007;

Tellabs International: Director, Supply Chain Engineering 2002-2003; Tellabs Oy: Senior Manager 2000-2001, Department Manager 1999, Program Manager 1998; Tecnomen Oy: projektipäällikkö 1996-1998

Luottamustehtävät: Lacquer Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2005-; Manpro Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2006-

PÖRSSITIEDOTE: 05.10.10

Basware osti TNT
Post-yhtiön yhteys-palvelutliiketoiminnan
Hollannista

Jorma Kemppainen

Senior Vice President, Products

s. 1965, DI

Baswaren palveluksessa vuodesta 2009, johtorymän jäsen 1.12.2009-

Keskeinen työkokemus:

Inno-rd Oy: toimitusjohtaja ja johdon konsultti 2009; Suunto Oy: Director, R&D 2005-2009; SSH Communications Corporation Oyj: Vice President R&D and Customer Services, 2003-2005, Vice President, R&D F-Secure Oyj: 2000-2003; Tellabs Oy: asiakaskoulutuspäällikkö 1996-2000, erilaisia tuotekehitystehtäviä 1993-1996; ICL Oy: erilaisia tuotekehitystehtäviä 1987-1993

Steve Muddiman

Senior Vice President, Global Marketing

s. 1961, University Graduate (viestintä)

Baswaren palveluksessa vuodesta 2008

Keskeinen työkokemus:

VMware Inc.: Director of Field and Corporate Marketing Europe, Middle East & Africa 2006-2008; Ariba Inc., VP Marketing and Strategy, Europe, Middle East & Africa 2001-2005; Hewlett-Packard Inc: useita johtotason tehtäviä muun muassa markkinoinnissa 1989-2000

vuosikertomus 2010 | hallinnointi 39

Matti Rusi

Senior Vice President, Europe s. 1963, MBA, datanomi
Baswaren palveluksessa vuodesta 2010, 1997-2008, johtoryhmän jäsen vuodesta 2010

Keskeinen työkokemus: Profit Software Oy, COO 2008-2009; Valimo Wireless Oy, CEO 2008; Basware Oyj: Senior Vice President, Finland 2005, President & Country Manager of Basware, Inc., 2003-2004, Senior Vice President, e-Flow Business Unit 2000-2002, Area Manager, Benelux Countries 1999-2000, Project Manager 1997-1999

Ari J. Salonen

General Manager, North America s. 1964, TkT
Baswaren palveluksessa vuodesta 2008, johtoryhmän jäsen vuodesta 2010

Keskeinen työkokemus: Basware: General Manager, North America 2008- CellExchange: SVP Business Development 2005-2007; Cambridge Technology Enterprises: COO 2000-2004; eCredit: SVP Operations 1999-2000; McKinsey & Company: Associate Partner 1994-1999

Esa Tihilä

Senior Vice President, Automation Services s. 1964, Yo-merkonomi, eMBA
Baswaren palveluksessa vuodesta 2004

Keskeinen työkokemus:
Meridea Financial Software: CEO 2001-2004; iCL PLC: Group Executive Director 2001, Global Director, e-Business 1999-2001;

iCL Data Oy: Director, e-Business 1997-1998, Business Development Director 1995-1996

Odd Roar Trapnes

Managing Director, Basware Scandinavia s. 1957, DI, KTK
Baswaren palveluksessa vuodesta 2005 (Baswaren kumppanin palveluksessa vuodesta 1999)

Keskeinen työkokemus: Adaptive Systems / Iocore: toimitusjohtaja 1997-2005; Texas Instruments Norway, toimitusjohtaja 1993-1997; McDonnell Douglas Information Systems Norway: toimitusjohtaja, Pohjoismaiden myyntijohtaja 1988-1993; Det Norske Veritas: osastopäällikkö, projektipäällikkö, konsultti 1983-1988

Jukka Virkkunen

Senior Vice President, Basware NorthEast s. 1960, Yo-merkonomi
Baswaren palveluksessa vuodesta 2006

Keskeinen työkokemus:
Capgemini Finland Oy Technology Services: Yksikönjohtaja 2004-2006; Ementor Oy: Myyntijohtaja 2002-2003; Fujitsu Services Oyj: Pohjoismaiden markkinointijohtaja 2000-2002; iCL Data Oy e-Business: myyntijohtaja 2000-1997, Account Manager 1997-1996

Luottamustehtävät: Helsingin seudun kauppakamari: valtuuskunnan jäsen, ICT-valiokunnan jäsen 2006-

SISÄPIIRIHALLINTO

Baswarella on käytössä sisäpiirisäännöt, jotka vastaavat NASDAQ OMX Helsinki Oy:n 1.1.2006 voimaan astunutta sisäpiiriohjetta. Sisäpiirisäännöt kieltävät sisäpiirilaisten, heidän holtatavien ja määräysvallassa olevien yhteisöiden kaupankäynnin yhtiön osakkeilla ja optioilla neljän viikon ajan ennen tulosjulkistusta (ns. suljettu ikkuna).

Yhtiön julkiseen sisäpiiriin kuuluvat lain mukaisesti hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisön päävastuullinen tilintarkastaja sekä tärkeimpien toimialojen vastuuhenkilöt yhtiön johtoryhmästä. Lisäksi yhtiöllä on yrityskohtainen sisäpiirirekisteri, joka sisältää ne yhtiön henkilöt, jotka saavat työssään säännöllisesti sisäpiiritietoa. Henkilöt, jotka osallistuvat yrityskauppoihin tai muihin yhtiön osakkeiden arvonmuodostukseen vaikuttaviin hankkeisiin, kuuluvat yhtiön hankekohtaiseen sisäpiiriin ja heitä koskee tilapäinen kaupankäyntikielto.

Yhtiön sisäpiiriasioiden ohjauksesta ja valvonnasta vastaa yhtiön lakimies, joka hoitaa tarvittaessa hankekohtaisia sisäpiirirekistereitä. Yhtiön viestintäpäällikkö hoitaa rekisteriä pysyvästä sisäpiiristä. Basware Oyj:n sisäpiirirekisteriä ylläpitää Euroclear Finland Oy (entinen Suomen Arvopaperikeskus Oy). Sisäpiirilaisten ajantasaiset omistustiedot ovat nähtävillä Euroclear Finland Oy:n yleisöpalvelu-pisteessä Helsingissä osoitteessa Urho Kekkosen katu 5 C. Yhtiö pitää myös Internet-sivuillaan luetteloa sisäpiiriläisistä.

Euroclear Finland Oy:n pitämän osakerekisterin mukaan 31.12.2010 toimitusjohtaja Ilkka Sihvo omistaa 1 065 800 Basware Oyj:n osaketta, Esa Tihilä 500 osaketta ja Olli Hyppänen 500 osaketta. Muilla johtoryhmän jäsenillä ei ole omistuksia Basware Oyj:ssä.

Euroclear Finland Oy:n pitämän osakerekisterin mukaan 31.12.2010 Hannu Vaajoensuu omistaa 962 100, Pentti Heikkinen 1 621, Ilkka Toivola 2 362, Sakari Perttunen 1 045 800, Matti Copeland 2 771 ja Eeva Sipilä 605 Basware Oyj:n osaketta.

TIEDONANTOPOLITIIKKA

Basware noudattaa viestinnässään Suomen ja EU:n lainsäädäntöä, NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjä Finanssivalvonnan ohjeita sekä yhtiön hallinnointiperiaatteita. Baswarella on erikseen laadittu tiedonantopolitiikka, jonka Baswaren hallitus on hyväksynyt 20.1.2011.

Tilinpäätös

vuosikertomus 2010 | tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus 1.1.2010–31.12.2010

TILIKAUDEN 2010 YHTEENVETO

Liikevaihto 103 094 tuhatta euroa (92 654 tuhatta euroa) – kasvu 11,3 prosenttia
Liikevoitto 13 487 tuhatta euroa (11 824 tuhatta euroa) – kasvu 14,1 prosenttia
Liikevoitto 13,1 prosenttia liikevaihdosta (12,8 %)
Liikevoitto sisältää 314 tuhatta euroa toteutumattomaan yritysjärjestelyyn liittyviä kuluja
Kansainvälisen liiketoiminnan osuus 54,8 prosenttia liikevaihdosta (54,2 %) – kasvu 12,6 prosenttia
Liiketoiminnan rahavirta 12 523 tuhatta euroa (14 732 tuhatta euroa)
Osakekohtainen tulos 0,90 euroa (0,80 euroa) – kasvu 12,6 prosenttia
Osingonjakoehdotus vuodelta 2010: 0,40 euroa osakkeelta (2009: 0,36).

Raportointi on kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukainen.

RAPORTOINTI

Basware raportoi maantieteellisen jaon mukaiset toimintasegmentit, jotka ovat Suomi, Skandinavia, Eurooppa ja Muut. TAG Services -yritys-oston 1.7.2009 seuraksenaa Baswarella on varoja Australiassa. Huomioiden Pohjois-Amerikan ja Australian liiketoimintojen luonteen ja laajuuden nämä alueet yhdistettiin segmentiksi nimeltä Muut kolmannesta vuosineljänneksestä 2009 alkaen. Suomi-segmentissä raportoidaan Suomen, Venäjän sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen (pois lukien Australia) liiketoiminnat sekä pääkonttoritoiminnot.

Lisäksi yhtiö raportoi tuotteista ja palveluista saadut tuotot seuraavasti: Tuotemyynti, Konsultointi, Ylläpito ja Automatisointipalvelut. Basware Automatisointipalvelut sisältävät paperilaskujen skannauspalvelut, ostokatalogien välityksen, hankintasanomien välityksen, verkkolaskutuksen, toimittajien aktivointipalvelun ja Software as a Service (SaaS) -palvelut.

Yhtiö raportoi myös arvion Automatisointipalveluiden nykyisistä tuotannossa olevista sopimuksista seuraavan kahdentoista kuukauden aikana tuloutuvasta osuudesta. Automatisointipalvelusopimukset ovat tyypillisesti usean vuoden pituisia tai toistaiseksi voimassa olevia.

LIIKEVAIHTO

Basware-konsernin liikevaihto kasvoi tilikaudella (tammi-joulukuu) 11,3 prosenttia ja oli 103 094 tuhatta euroa (92 654 tuhatta euroa).

Yhtiön tuotemyynti nousi tilikaudella 3,9 prosenttia ja oli 23,9 prosenttia (25,6 %) liikevaihdosta. Baswaren omien tuotteiden tuotemyynti kasvoi 10,2 prosenttia ja kolmansien osapuolten skannausohjelmistojen myynti laski voimakkaasti sekä samaan aikaan ulkoistettujen skannauspalvelujen myynti kasvoi.

Ylläpitotuotot kasvoivat tilikaudella 11,8 prosenttia ja muodostivat 32,3 prosenttia (32,1 %) liikevaihdosta. Konsultointituotot kasvoivat 4,9 prosenttia ja olivat 31,7 prosenttia (33,6 %) liikevaihdosta.

Tilikaudella Automatisointipalvelut (SaaS, verkkolaskutus, skannauspalvelut) kasvoivat 56,0 prosenttia ja olivat 12,1 prosenttia (8,7 %) liikevaihdosta. Automatisointipalvelut-liiketoiminnan nykyisistä tuotannossa olevista sopimuksista seuraavan kahdentoista kuukauden aikana tuloutuva osuus on arviolta 14,6 miljoonaa euroa (kasvua edellisen vuosineljänneksen lopussa tehtyyn arvioon 21,3 %). Automatisointipalvelut-liiketoiminnan välittämä transaktiovolyymi oli katsauskaudella 13,6 miljoonaa.

Liikevaihdon jakautuminen maantieteellisesti varojen sijainnin mukaan:

Liikevaihto (tuhatta euroa)	10-12/2010	10-12/2009	Muutos, %	1-12/2010	1-12/2009	Muutos, %
Suomi	16 011	15 271	4,8	53 606	50 486	6,2
Skandinavia	7 708	6 135	25,6	24 188	22 236	8,8
Eurooppa	5 959	5 629	5,9	21 347	18 717	14,1
Muut	3 898	2 897	34,5	12 101	9 201	31,5
Segm. välinen liikevaihto	-3 429	-3 333	-2,9	-8 149	-7 985	-2,0
Konserni yhteensä	30 149	26 600	13,3	103 094	92 654	11,3

Liikevaihdon jakautuminen maantieteellisesti asiakkaan sijainnin mukaan:

Liikevaihto (tuhatta euroa)	10-12/2010	10-12/2009	Muutos, %	1-12/2010	1-12/2009	Muutos, %
Suomi	13 015	12 267	6,1	46 550	42 449	9,7
Skandinavia	7 488	6 003	24,7	23 346	21 719	7,5
Eurooppa	5 385	5 071	6,2	20 249	18 065	12,1
Muut	4 261	3 258	30,8	12 949	10 421	24,3
Konserni yhteensä	30 149	26 600	13,3	103 094	92 654	11,3

vuosikertomus 2010 | tilinpäätös

Jälleenmyyntitoiminnan netto-osuus tuotemyynnin liikevaihdosta oli tilikaudella 10,3 prosenttia (9,9 %) eli 2 543 tuhatta euroa, mikä vastaa 4,5 prosenttia (4,7 %) kansainvälisen liiketoiminnan liikevaihdosta.

Kansainvälisen liiketoiminnan osuus Baswaren liikevaihdosta oli tilikaudella 54,8 prosenttia (54,2 %) ja se kasvoi 12,6 prosenttia.

TULOSKEHITYS

Baswaren liikevoitto nousi tilikaudella 14,1 prosenttia ja oli 13 487 tuhatta euroa (11 824 tuhatta euroa). Liikevoiton osuus liikevaihdosta oli 13,1 prosenttia (12,8 %). Tilikauden liikevoitto sisältää 314 tuhatta euroa toteutumattomaan yritysjärjestelyyn liittyviä kuluja neljännellä vuosineljänneksellä. Yhtiön kiinteät kulut olivat tilikaudella 78 285 tuhatta euroa (70 343 tuhatta euroa) ja ne ovat kasvaneet edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 11,3 prosenttia. Kiinteistä kuluista henkilöstökuluja oli 73,2 prosenttia (74,3 %) eli 57 337 tuhatta euroa (52 294 tuhatta euroa). Luottotappiot ja luottotappio-varauksen muutos sisältyvät kiinteisiin kuluihin. Luottotappiovarauksen määrä taseessa on neljännen vuosineljänneksen lopussa 996 tuhatta euroa (666 tuhatta euroa).

Tuotekehitysmenot olivat tilikaudella 14 883 tuhatta euroa (14 781 tuhatta euroa), joista tilikaudelle on aktivoitu 1 696 tuhatta euroa (1 454 tuhatta euroa) eli 11,4 prosenttia (9,8 %). Aktivoitujen tuotekehitysmenojen poistot olivat 1 883 tuhatta euroa (1 624 tuhatta euroa). Tuotekehitysmenot vastasivat 14,4 prosenttia (16,0 %) liikevaihdosta. Menot kasvoivat tilikauden aikana 0,7 prosenttia (laskua 4,7 %).

Yhtiön rahoitustuotot ja -kulut olivat -162 tuhatta euroa (-234 tuhatta euroa). Yhtiön tulos ennen veroja oli 13 325 tuhatta euroa (11 590 tuhatta euroa). Tilikauden verot olivat 2 994 tuhatta euroa (2 517 tuhatta euroa). Tilikauden tulos oli 10,0 prosenttia (9,8 %) liikevaihdosta eli 10 331 tuhatta euroa (9 074 tuhatta euroa). Laimentamaton osakekohtainen tulos oli 0,90 euroa (0,80 euroa) osakkeelta.

RAHOITUS JA INVESTOINNIT

Basware-konsernin taseen loppusumma oli tilikauden lopussa 91 470 tuhatta euroa (87 287 tuhatta euroa). Yhtiön likvidit varat olivat yhteensä 13 822 tuhatta euroa (12 210 tuhatta euroa), joista rahavarojen osuus oli 13 787 tuhatta euroa (12 176 tuhatta euroa) ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen osuus oli 35 tuhatta euroa (34 tuhatta euroa).

Liiketoiminnan rahavirta oli tilikaudella 12 523 tuhatta euroa (14 732 tuhatta euroa). Investointien rahavirta oli -4 454 tuhatta euroa (-5 009 tuhatta euroa).

Omavaraisuusaste oli 73,3 prosenttia (64,8 %) ja nettovelat suhteessa omaan pääomaan (gearing) -15,3 prosenttia (-5,3 %). Korollisia velkoja oli 3 582 tuhatta euroa (9 230 tuhatta euroa), joista lyhytaikaisten velkojen osuus oli 3 550 tuhatta euroa (5 555 tuhatta euroa). Tilikauden sijoitetun pääoman tuotto oli 20,1 prosenttia (18,8 %) ja oman pääoman tuotto 16,7 prosenttia (17,2 %).

Basware nosti 30.1.2009 omistusosuutensa Basware Einvoices Oy:sta 100 prosenttiin ostamalla 12,55 prosenttia yhtiön osakkeista ja määräysvallasta toimivalta johdolta. Kaupanteon yhteydessä maksettu kauppahinta oli noin 720 tuhatta euroa ja vuoden 2009 liiketoimintavolyymin perusteella maksettiin helmikuussa 2010 lisäkauppahinta 293 tuhatta euroa. Basware Einvoices Oy fuusioitiin emoyhtiöön tilikauden 2009 aikana.

Basware AS osti Itella Information AS:n laskuautomaatioratkaisuliiketoiminnan Norjassa. Kauppahinta oli 6,38 miljoonaa Norjan kruunua (noin 0,72 miljoonaa euroa) ja se maksettiin käteisellä kaupan toteutumispäivänä 1.4.2009. Lisäksi helmikuussa 2010 Basware AS maksoi 4 434 tuhatta Norjan kruunua (noin 559 tuhannen euron) suuruisen lisäkauppahinnan, joka määräytyi ostettavan liiketoiminnan vuoden 2009 palvelumyynnin volyymin perusteella.

Basware Oyj osti TAG Services Pty Ltd:n koko osakekannan Australiassa vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä. Kauppahinta oli 2,1 miljoonaa Australian dollaria (noin 1,2 miljoonaa euroa) ja se maksettiin kahdessa erässä heinäelokuussa 2009. Lisäksi kauppaan sisältyi lisäkauppahintaosuus, joka määräytyi hankitun yhtiön 1.7.2009–30.6.2010 välisen ajan liikevaihdon kasvun perusteella ja joka maksettiin elokuussa

Liikevoiton jakautuminen maantieteellisesti varojen sijainnin mukaan:

Liikevoitto (tuhatta euroa)	10-12/2010	10-12/2009	Muutos, %	1-12/2010	1-12/2009	Muutos, %
Suomi	2 757	3 024	-8,9	7 703	7 714	-0,1
Skandinavia	1 557	1 041	49,6	4 136	3 169	30,5
Eurooppa	743	902	-17,7	2 354	1 566	50,2
Muut	284	-517	155,0	924	741	24,7
Segm. välinen liikevoitto	-405	-393	-2,8	-1 629	-1 365	-19,3
Konserni yhteensä	4 937	4 058	21,7	13 487	11 824	14,1

vuosikertomus 2010 | tilinpäätös

Lisäkauppahinta oli 2,0 miljoonaa Australian dollaria (noin 1,4 miljoonaa euroa).

Basware Oyj osti lokakuussa 2010 TNT Post -yhtiön yhteyspalvelut-liiketoiminnan Hollannista. Kaupanteon yhteydessä maksettu kauppahinta oli 50 tuhatta euroa ja Baswaren verkkolasku-ympäristöön siirtyneiden asiakkaiden lukumäärän perusteella maksetaan tammikuussa 2011 lisäkauppahinta arviolta 100 tuhatta euroa. Muita omaisuuseriä ei siirtynyt. Alustavan kauppahinnan kohdistuslaskelman mukaan kauppahintaan ei sisälly liikearvoa. Aineettomiin hyödykkeisiin on kohdistettu asiakassuhteisiin liittyvää arvoa 200 tuhatta euroa laskennallinen velka huomioiden. Hankinnalla ei olisi ollut olennaista vaikutusta konsernin liikevaihtoon eikä liikevoittoon, mikäli yhdistyminen olisi tapahtunut tilikauden alussa. Hankinnalla ei ole ollut olennaista merkitystä konsernin liikevaihtoon ja liikevoittoon.

Yhtiön bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, jotka muodostuivat kasvun vaatimista tavanomaisista lisä- ja korvausinvestoinneista, olivat tilikaudella 970 tuhatta euroa (2 047 tuhatta euroa). Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin, jotka sisältävät edellisten lisäksi aktivoidut tuotekehitysmenot ja yrityskaupan (TNT Post -yhtiön yhteyspalvelut -liiketoiminnan) olivat yhteensä 4 567 tuhatta euroa (7 448 tuhatta euroa).

Tehtyjen arvonalennustestien mukaan omaisuuserien arvonalentumisia ei ole. Aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 4 579 tuhatta euroa (3 968 tuhatta euroa), joista yritysostoihin liittyvät poistot olivat 2 233 tuhatta euroa (2 020 tuhatta euroa).

TUOTEKEHITYS JA UUDET TUOTTEET

Tuotekehitysmenot olivat tilikaudella 14 883 tuhatta euroa (14 781 tuhatta euroa), ja ne vastasivat 14,4 prosenttia (16,0 %) liikevaihdosta. Tuotekehitysmenot nousivat edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 0,7 prosenttia (laskua 4,7 %). Tilikauden menoista on aktivoitu 1 696 tuhatta euroa (1 454 tuhatta euroa) eli 11,4 prosenttia (9,8 %). Aktivoitujen tuotekehitysmenojen poistot olivat 1 883 tuhatta euroa (1 624 tuhatta euroa).

Tuotekehityksessä työskenteli vuoden 2010 lopussa 239 henkilöä (195 henkilöä). Tuotekehitysyksikkö laajenee Intiassa, jossa työskentelee tällä hetkellä 95 henkilöä tuotekehitystehtävissä.

Vuoden 2010 keväällä Basware lanseerasi keskisuurille yrityksille suunnatun InvoiceReady-nimisen SaaS-ratkaisun ensin Pohjois-Amerikan markkinoilla ja syksyllä Keski-Euroopan markkinoilla.

HENKILÖSTÖ

Baswaren henkilöstömäärä oli keskimäärin 845 (747) ja tilikauden lopussa 913 (761). Henkilöstön määrä kasvoi 152 henkilöllä ja oli 20,0 prosenttia korkeampi verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. TNT Post -yhtiön yhteyspalvelut -liiketoiminnan osto kasvatti henkilökunnan määrää 2 henkilöllä.

Ulkomaan yksiköissä työskentelevien osuus henkilöstöstä on noussut verrattuna vuoden takaisen tilanteeseen. Tilikauden lopussa Suomen ulkopuolella työskenteli 54,9 prosenttia (47,4 %) Baswaren henkilöstöstä ja 45,1 prosenttia (52,6 %) Suomessa. Myynnissä ja markkinoinnissa työskenteli 14,2 prosenttia, konsultoinnissa ja palveluissa 51,6 prosenttia, tuotekehityksessä 26,2 prosenttia ja hallinnossa 8,0 prosenttia henkilöstöstä.

Henkilöstön keski-ikä on 35,7 (36,6) vuotta. Henkilöstöstä 33,1 prosenttia on suorittanut ylemmän ja 34,9 prosenttia alemman korkeakoulutukinnon. Naisia on 27,8 prosenttia ja miehiä 72,2 prosenttia henkilöstöstä.

Henkilöstön kannustamiseksi yhtiöllä on voimassa koko henkilöstön kattava bonusohjelma.

Ylimmän johdon lyhyen aikavälin palkitseminen koostuu rahapalkasta, luontoiseduista ja mahdollisesta tuloksen mukaan määräytyvästä vuosipalkkiosta. Ylimmän johdon pitkän aikavälin palkitseminen muodostuu osakeopti- oikeuksista ja osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Tulospalkkio on korkeintaan 50 prosenttia vuosittaisesta peruspalkasta. Tulospalkkio määräytyy yhtiön strategian mukaista kasvua ja kannattavuutta tukevien tavoitteiden sekä henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Hallitus seuraa säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa palkitsemisjärjestelmän suoritus- ja tuloskriteerien toteutumista sekä hyväksyy maksettavan palkkion.

Vuosina 2006-2008 oli käytössä pitkäaikainen kannustinjärjestelmä, jonka perusteella voiti myöntää optioita yhtiön ylimmän johdon jäsenille, liiketoimintayksiköiden maajohtajille ja avainhenkilöstölle. Tämän jälkeen siirryttiin edellä mainittuun vuosina 2009-2011 voimassa olevaan osakepohjaiseen palkitsemisjärjestelmään.

Henkilöstön jakautuminen maantieteellisesti varojen sijainnin mukaan:

Henkilöstö, (työsuhteessa keskimäärin)	10-12/2010	10-12/2009	Muutos, %	1-12/2010	1-12/2009	Muutos, %
Suomi	584	460	26,8	539	454	18,8
Skandinavia	124	130	-4,1	124	135	-7,8
Eurooppa	131	119	9,8	126	119	5,6
Muut	61	48	26,2	55	39	41,4
Konserni yhteensä	900	758	18,8	845	747	13,1

vuosikertomus 2010 | tilinpäätös
45

mistä syystä palkkiona saatujen osakkeiden omistamiseen ei liity muita rajoituksia.

LIIKETOIMINTA

Suomi

Suomi-segmentissä raportoidaan Suomen, Venäjän sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen (pois lukien Australia) liiketoiminnot sekä pääkonttoritoiminnot.

Suomi-segmentin liikevaihto kasvoi tilikaudella 6,2 prosenttia 53 606 tuhanteen euroon (50 486 tuhatta euroa). Liiketoiminnan kannattavuus laski 0,1 prosenttia ja liikevoitto oli 7 703 tuhatta euroa (7 714 tuhatta euroa).

Suomen ja Venäjän liiketoimintojen liikevaihto nousi tilikaudella 8,7 prosenttia 47 013 tuhanteen euroon (43 250 tuhatta euroa).

Raportoitavalla alueella toimii yhteensä 14 jälleenmyyjää ja henkilömäärä oli keskimäärin 539 (454).

Skandinavia

Baswaren toiminta Skandinaviassa koostuu keskitetysti johdetuista Ruotsin, Tanskan ja Norjan yksiköistä.

Skandinavia-segmentin liikevaihto kasvoi tilikaudella 8,8 prosenttia 24 188 tuhanteen euroon (22 236 tuhatta euroa). Liiketoiminnan kannattavuus parani 30,5 prosenttia ja liikevoitto oli 4 136 tuhatta euroa (3 169 tuhatta euroa).

Liiketoimintaa hoidetaan pääosin oman organisaation voimin ja alueella työskenteli keskimäärin 124 henkilöä (135).

Eurooppa

Baswaren toiminta Euroopassa koostuu Saksan, Ranskan, Hollannin ja Iso-Britannian yksiköistä. Lisäksi jälleenmyyjäverkosto kattaa itäisen Keski-Euroopan alueen.

Eurooppa-segmentin liikevaihto nousi kokonaisuudessaan 14,1 prosenttia 21 347 tuhanteen euroon (18 717 tuhatta euroa). Liiketoiminnan kannattavuus parani 50,2 prosenttia ja liikevoitto oli 2 354 tuhatta euroa (1 566 tuhatta euroa).

Euroopassa toimii 35 jälleenmyyjää ja Baswaren henkilömäärä oli vuoden lopussa keskimäärin 126 (119).

Muut

Muut-segmentissä raportoidaan Pohjois-Amerikan ja Australian liiketoiminnot. Segmentin liikevaihto kasvoi tilikaudella 31,5 prosenttia ja oli 12 101 tuhatta euroa (9 201 tuhatta euroa). Liiketoiminnan kannattavuus kasvoi 24,7 prosenttia ja liikevoitto oli 924 tuhatta euroa (741 tuhatta euroa).

Muut-segmentissä oli tilikauden lopussa 10 jälleenmyyjää. Alueella työskenteli keskimäärin 55 työntekijää (39).

TILIKAUDEN MUUT TAPAHTUMAT

Basware Oyj:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 25.1.2010 Basware Oyj:n optio-ohjelmilla tehdyt 11 500 osakkeen merkinnät. Kyseiset osakemerkinä perustuivat yhtiön 2006-opto-ohjelman B-sarjan optiotodistuksiin.

Basware Oyj:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 13.4.2010 Basware Oyj:n optio-ohjelmilla tehdyt 130 100 osakkeen merkinnät. Kyseiset osakemerkinä perustuivat yhtiön 2006-opto-ohjelman B-sarjan optiotodistuksiin (56 400 osaketta) sekä 2007-opto-ohjelman D-sarjan optiotodistuksiin (73 700 osaketta).

Basware Oyj:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 8.7.2010 Basware Oyj:n optio-ohjelmilla tehdyt 79 200 osakkeen merkinnät. Kyseiset osakemerkinä perustuivat yhtiön 2006-opto-ohjelman C-sarjan optiotodistuksiin (39 000 osaketta) sekä 2007-opto-ohjelman E-sarjan optiotodistuksiin (40 200 osaketta).

Basware Oyj:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 12.10.2010 optio-ohjelman nojalla tehdyt 1 100 osakkeen merkinnät. Kyseiset osakemerkinä perustuivat yhtiön 2007-opto-ohjelman E-sarjan optiotodistuksiin.

Basware Oyj:n 2006-opto-ohjelman C-sarjan ja 2007-opto-ohjelman E-sarjan viimeisten optioiden merkintäaika päättyy 31.3.2011.

OSAKE JA OSAKKEENOMISTAJAT

Basware Oyj:n osakepääoma oli tilikauden lopussa 3 507 007,20 euroa ja osakkeiden lukumäärä oli yhteensä 11 690 024 kappaletta.

Osakekurssi ja -vaihto

Tilikaudella yhtiön osakkeen ydin kurssi oli 24,80 euroa (14,66 euroa), alin 15,00 euroa (6,60 euroa) ja päätöskurssi 24,75 euroa (14,52 euroa). Tilikauden keskikurssi oli 19,27 euroa (10,79 euroa).

Osakkeita vaihdettiin tilikauden aikana 2 131 071 kappaletta (2 038 565 kpl), mikä vastaa 18,5 prosenttia (17,9 %) keskimääräisestä osakemäärästä. Osakekannan markkina-arvo tilikauden päätöskurssilla 31.12.2010 oli 287 093 169 euroa (165 206 004 euroa).

Osakkeenomistajat

Yhtiöllä oli joulukuun 31. päivänä 15 752 (16 480) osakkeenomistajaa hallintarekisterit (8 kpl) mukaan lukien. Hallintarekisteröidyn omistuksen osuus oli 10,8 prosenttia kokonaisosakemäärästä.

Yhtiöllä on hallussaan 90 300 kappaletta Basware Oyj:n osaketta, mikä vastaa 0,77 % yhtiön kaikista osakkeista.

Tilikauden aikana Basware teki viisi liputusilmoitusta. Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oyj:n omistusosuus laski alle 5 prosentin 2.2.2010 ja Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oyj:n omistusosuus nousi yli 5 prosentin 12.3.2010 Basware Oyj:n osakepääomasta ja äänimäärästä.

Basware teki liputusilmoituksen 16.4.2010, kun Keskinäinen Vakuutusyhtiö Ilmarisen omistusosuus nousi yli 5 prosentin Basware Oyj:n osakepääomasta ja äänimäärästä. Lisäksi Basware teki liputusilmoitukset, kun Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oyj:n omistusosuus laski alle 5 prosentin 26.7.2010 ja nousi yli 5 prosentin 30.7.2010 Basware Oyj:n osakepääomasta ja äänimäärästä.

vuosikertomus 2010 | tilinpäätös

Johdon ja hallintoelinten osakkeenomistus

Euroclear Finland Oy:n pitämän osakerekisterin mukaan 31.12.2010 toimitusjohtaja Ilkka Sihvo omistaa 1 081 800 Basware Oyj:n osaketta, Esa Tihilä 500 osaketta ja Olli Hyppänen 500 osaketta. Muilla johtoryhmän jäsenillä ei ole omistuksia Basware Oyj:ssa.

YHTIÖN HALLINNOINTI

Yhtiökokouksessa 18.2.2010 yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kuusi. Yhtiökokous päätti hyväksyä esityksen, jonka mukaan yhtiön hallituksen jäseniksi valittiin Matti Copeland, Pentti Heikkinen, Sakari Perttunen, Eeva Sipilä, Ilkka Toivola ja Hannu Vaajoensuu.

Yhtiökokous hyväksyi ehdotuksen, jonka mukaan yhtiön tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Heikki Ilkka, ja varatilintarkastajaksi KHT Terhi Mäkinen.

Varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antamista valtuutuksista ja muista päätöksistä on annettu erillinen pörssitiedote 18.2.2010.

Yhtiö antaa selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2010 (Corporate Governance Statement), joka on laadittu uuden hallinnointikoodin suositus 51:n ja arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 §:n mukaisesti. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintaker-tomuksesta erillisenä.

Baswaren hallinnointiperiaatteet on kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön internet-sivuilla: http://www.basware.com/FI/investors/hallinnointi/Pages/default.aspx

Omien osakkeiden osto

Yhtiökokous valtuutti 18.2.2010 hallituksen osakeyhtiölain 15 luvun 5 §:n mukaan päättämään enintään 1 146 812 oman osakkeen hankkimisesta. Omat osakkeet hankitaan yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Helsingin Pörssissä. Yhtiölle hankitut omat osakkeet voidaan pitää yhtiöllä, mitätöidä tai luovuttaa edelleen. Valtuutuksen ehdotettiin olevan voimassa 31.3.2011 saakka. Yhtiökokous päätti, että hyväksytään hallituksen esitys valtuutuksesta päättää yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ehdotetussa muodossa.

LÄHIAJAN RISKIT JA RISKIENHALLINTA

Baswaren riskienhallintamallin mukaisesti riskit luokitellaan kuuteen ryhmään: liiketoiminta-, tuote-, henkilöstö-, lainopilliset, taloudelliset ja tietoturvariskit. Basware ottaa riskejä, jotka luontaisesti kuuluvat strategiaan ja tavoitteisiin. Näitä riskejä hallitaan ja pienennetään eri tavoin. Lähiajan riskeihin kuuluvat kuluvan raportointivuoden riskit.

Loppuvuonna 2010 julkaistujen markkina-arvioiden mukaan ohjelmistopuolen markkinoiden on arvioitu kasvavan vuonna 2011 aiempaa ennustetta hitaammin. Ohjelmistopuolen markkinoiden on arvioitu kasvavan globaalisti 7,1 prosenttia ja Yhdysvalloissa 8,4 prosenttia. Myös IT-palveluiden markkinoiden on arvioitu kasvavan globaalisti aiempaa ennustetta hitaammin, noin 7,3 prosenttia. Yhdysvaltojen IT-markkinoiden kasvuennuste on ennallaan 7,4 prosentissa. Hankinnasta maksuun palvelumarkkinoiden on kuitenkin arvioitu kasvavan yli 10 prosenttia vuonna 2011.

Yhtiön tuotteiden ja palvelujen kysyntä on aiemmin myös laskusuhdanteessa säilynyt yleistä tilannetta positiivisempana, koska yhtiön ohjelmistojen avulla aikaansaadaan kustannussäästöjä.

Myyntisaamiset on osa operatiivista liikkeenhoidon riskiä ja luottotappiovarauksen käsittelyllä varmistetaan taloudellisen raportoinnin oikeellisuutta tältä osin. Basware-konsernin luottotappiovarauksen määrä lasketaan kuukausittain keskitetyssä taloushallinnan palvelukeskuksessa. Yhtiö tehostaa myyntisaamisten hallintaa ja perintäprosessia vuoden 2011 aikana. Liiketoiminta-johdon seuraa säännöllisesti myyntisaamisten kertymistä kassaan osana asiakkuuksien hallintaa.

Konsernin päävaluutta on euro, joka edustaa liikevaihdosta noin 60 prosenttia vuonna 2010 (noin 61 % vuonna 2009). Kansainvälisen liiketoiminnan suhteellisen osuuden kasvaessa tulee muiden valuuttojen ja euron välisten valuuttakurssivaihteluiden merkitys kasvamaan. Baswarella on toimintaa euroalueen lisäksi useilla alueilla, joista merkittävimmät vuonna 2010 olivat Norja, Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Ruotsi. Näissä maissa yhtiö on alttiina valuuttariskeille, jotka syntyvät yhtiön sisäisestä kaupasta, viennistä ja tuonnista sekä ulkomaisten tytäryhtiöiden omista pääomista ja rahoituksesta. Tilikauden aikana yhtiö ei tehnyt suojaustoimenpiteitä valuuttakurssimuutoksien varalta, koska yhtiön suojauspolitiikan mukainen vieraan valuutan määräinen kassavirta tytäryhtiöissä ei ylittänyt suojaustoimenpiteille asetettua vuotuista valuuttakohtaista rajaa.

Liikearvot on testattu vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä. Tehtyjen omaisuuserien arvonvalentumistestauslaskelmien mukaan liikearvoissa ei ole tapahtunut arvonvalentumista.

Baswaren tavoitteena on nousta verkkolaskutoiminnan johtavaksi yhtiöksi maailmassa. Basware Automatisointipalveluihin sisältyvä verkkolaskutoiminta ja sitä tukeva skannauspalvelu on suunnattu myös Baswaren nykyisen asiakaskunnan ulkopuolisille toimittajille ja ostajille, mikä nostaa asiakaspotentiaalia. Automatisointipalveluiden pitkän aikavälin tavoitteena on yli 50 prosentin vuotuinen kasvu. SaaS ja verkkolaskutoiminta ovat skaalautuvia liiketoimintamalleja ja tarjoavat korkean liiketoimintapotentiaalin. Tämän kasvupotentiaalin realisoituminen edellyttää asiakasmäärien ja transaktiovolyymien voimakkaan kasvun johdosta uudenlaisen toimintamallin ja kyvykkyyksien aktiivista ja jatkuvaa kehittämistä. Näitä

vuosikertomus 2010 | tilinpäätös
47

ovat muun muassa myynti ja käyttöönotto sekä asiakastuki ja tuotekehitys.

Muilta osin Baswaren lähiajan riskeissä ja epävarmuustekijöissä ei ole tapahtunut katsauskauden aikana merkittäviä muutoksia.

YRITYSKAUPAT JA MUUTOKSET KONSERNIRAKENTEESSA

Yhtiöllä on sivuliikkeet Singaporeessa, Venäjällä ja Intiassa.

Basware AS osti Itella Information AS:n laskuautomaatioratkaisuliiketoiminnan Norjassa.

Kauppahinta oli 6,38 miljoonaa Norjan kruunua (noin 0,72 miljoonaa euroa) ja se maksettiin käteisellä kaupan toteutumispäivänä 1.4.2009. Lisäksi helmikuussa 2010 Basware AS maksoi 4 434 tuhatta Norjan kruunua (noin 559 tuhannen euron) suuruisen lisäkauppahinnan, joka määräytyi ostettavan liiketoiminnan vuoden 2009 palvelumyynnin volyymin perusteella.

Basware FIMA Oy fuusioitiin emoyhtiöön vuoden toisen vuosineljänneksen aikana.

Basware Oyj osti lokakuussa 2010 TNT Post-yhtiön yhteyspalvelut-liiketoiminnan Hollannista. Kaupanteon yhteydessä maksettu kauppahinta oli 50 tuhatta euroa ja Baswaren verkkolasku-ympäristöön siirtyneiden asiakkaiden lukumäärän perusteella maksetaan tammikuussa 2011 lisäkauppahinta arviolta 100 tuhatta euroa. Muita omaisuuseriä ei siirtynyt. Alustavan kauppahinnan kohdistuslaskelman mukaan kauppahintaan ei sisälly liikearvoa. Aineettomiin hyödykkeisiin on kohdistettu asiakassuhteisiin liittyvää arvoa 200 tuhatta euroa laskennallinen velka huomioiden. Hankinnalla ei olisi ollut olennaista vaikutusta konsernin liikevaihtoon eikä liikevoittoon, mikäli yhdistyminen olisi tapahtunut tilikauden alussa. Hankinnalla ei ole ollut olennaista merkitystä konsernin liikevaihtoon ja liikevoittoon.

YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUU

Baswaren yhteiskuntavastuullisuutta ohjaavat korkea liiketoimintaetiikka, yrityksen arvot sekä ympäröivä lainsäädäntö. Yritys on sitoutunut taloudelliseen vastuuseen sekä yhteiskunta- ja ympäristövastuullisuuteen kaikessa toiminnassaan.

Baswaren ohjelmistot vähentävät paperinkulutusta tuhansissa toimistoissa ympäri maailman ja ohjaavat asiakasyrityksiä kohti paperitonta toimistoa, mikä säästää ympäristöä ja rahaa. Tärkeä osa Baswaren vastuullisuutta on yrityksen kannattavuus ja taloudellinen vakaus. Vakaus ja luotettavuus tuovat lisäarvoa yrityksen kaikille sidosryhmille.

Basware on tehnyt yhteistyötä vapaaehtoisjärjestö Planin kanssa jo vuodesta 2002 ja yhtiö tukee 15 kummilasta eri puolilla maailmaa. Lisäksi Basware tukee Itämeren suojelua WWF:n kautta ja Lastenklinikan sydänosastoa.

Baswaren pääkonttorilla Espoossa on ollut jo vuodesta 2003 Maailman luonnonsäätiön Green Office-sertifikaatti. Sertifikaatin saaminen edellyttää muun muassa voimassaolevaa ympäristöohjelmaa, jätteiden lajittelua ja kierrätystä, hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja pyrkimystä ympäristöasioiden jatkuvaan parantamiseen.

STRATEGIA

Baswaren hallitus ja yhtiön johto ovat tarkentaneet yhtiön strategiaa ja päämääriä seuraavalle 4-vuotisjaksolle ja yhtiö fokusoi voimakkaaseen kansainväliseen kasvuun, jonka tukemiseksi yritys harkitsee lisärahoitusjärjestelyä alkuvuoden aikana.

Vuonna 2009 lanseerattu Basware Automatisointipalvelut kasvoi 56 prosenttia vuonna 2010 ja on osoittanut ainutkertaisen kilpailukykynsä kansainvälisesti. Saavutetun kilpailukyvyn täysimääräiseksi hyödyntämiseksi yhtiö lisää panostuksia automatisointipalveluiden kasvuun.

Yhtiön tavoitteena on nousta johtavaksi verkkolaskuyhtiöksi maailmanlaajuisesti. Yritysostot tukevat verkkolaskupalvelun kasvua, joiden vuosivolyymi 2010 oli 13,6 miljoonaa välitettyä laskua. Verkkolaskumarkkina kasvaa voimakkaasti ja Baswaren tavoitteena on saavuttaa 100 miljoonan verkkolaskun raja vuoteen 2014 mennessä.

Kansainvälisen kasvun tukemiseksi Basware kehittää organisaatiorakennettaan maantieteellisesti entistä enemmän aluepohjaiseksi. Maakohtaiset rakenteet yhdistetään aluerakenteiksi. Aluerakenne tehostaa ja mahdollistaa lisäpanostukset myyntiin, markkinointiin, automatisointipalveluiden toimittaja-aktivointiin ja muihin asiakastoimintoihin. Samalla Basware tutkii oman

vuosikertomus 2010 | tilinpäätös

tuote- ja liiketoimintaportfolion uudelleenjärjestelymahdollisuuksia kansainvälisen tuote- ja palveluliiketoiminnan parantamiseksi.

Baswaren näkemyksen mukaan palvelukonseptin merkitys jatkaa voimakasta kasvuaan myös tulevaisuudessa, mistä syystä yhtiön uuden sukupolven tuotekokonaisuutta pyritään tarjoamaan voimakkaasti myös palveluna. Yhtiö tavoittelee nykyasiakkaiden asennusten siirtyvän tuotepäivitysten kautta merkittäviltä osin Software as a Service (SaaS)-malliin tulevaisuudessa. Palveluliiketoiminnan tarjoaman kehitys jatkuu edelleen voimakkaana. Basware julkaisee ensimmäisen vuosipuoliskon aikana uuden laskuautomaatiotoiminnan ulkoistuspalvelun kansainvälisille markkinoille. Asiakkaille tarjottava laajempi palvelumalli, SaaS ja uudet tarjoamakokonaisuudet parantavat yhtiön kannattavuutta ja lisäävät jatkuvaa liikevaihtoa.

Basware on uudistanut hinnoittelumallinsa asiakkaan tarpeiden mukaisesti erittäin joustavaksi. Asiakas voi tästä eteenpäin hankkia ohjelmistoratkaisun joko lisenssimaksu- tai kuukausimaksuperusteisesti tai SaaS-malliin mukaisesti.

Edelleen vahvistaakseen kansainvälistä kasvua Basware nostaa yrityskauppojen merkitystä strategiassaan ja organisaatiossaan. Yhtiö on ollut aktiivinen yritysostoissa ja vahvistaa nyt toimintaa perustamalla uuden johtoryhmätasoisen yrityskaupoista vastaavan toiminnon, jonka tavoitteena on aktiivisesti tehdä yhtiön strategiaa tukevia yritysjärjestelyjä. Yrityskauppojen toteuttamiseksi Basware harkitsee lisärahoituksen keräämistä markkinoilta ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Rahoitusjärjestely on suunniteltu toteutettavaksi institutionaalisille sijoittajille suunnatulla osakeannilla. Nordea on valittu neuvonantajaksi mahdollisessa osakeannissa.

Offshoring-toimintojen merkitys kasvaa edelleen yhtiön strategiassa. Tuotekehitys ja automatisointipalvelujen toiminta Basware Intian toimipisteessä on jo onnistuneesti kasvanut merkittävään asemaan. Yhtiö kartoittaa offshoring-toiminnan kehittämistä kannattavuuden parantamiseksi myös uusien palveluliiketoimintojen ja sisäisten tukitoimintojen osalta. Lisäksi yhtiö tutkii uusien maantieteellisten alueiden mahdollisuuksia offshoring-toiminnan laajentamisessa.

Baswaren pitkän aikavälin päämäärät tarkentuvat. Uudet strategiset linjaukset mahdollistavat voimakkaan kansainvälisen kasvun sekä liikevoittomarginaalin positiivisen kehityksen. Pitkän aikavälin tavoitteena on liikevaihdon 15-30 prosentin kasvu ja automatisointipalveluiden yli 50 prosentin vuotuinen kasvu. Yhtiön pitkän aikavälin liikevoittomarginaalin tavoite on 15-20 prosenttia parantuen jakson loppua kohden.

JOHTO JA TILINTARKASTAJAT

Vuonna 2010 yhtiön toimitusjohtajana toimi Ilkka Sihvo. Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 18.2.2010 yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kuusi. Hallitukseen valittiin Matti Copeland, Pentti Heikkinen, Sakari Perttunen, Eeva Sipilä, Ilkka Toivola ja Hannu Vaajoensuu. Järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Hannu Vaajoensuun ja varapuheenjohtajaksi Sakari Perttusen.

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Baswaren johtoryhmään 1.1.2011 alkaen kuuluvat Ilkka Sihvo, CEO; Mika Harjuaho, CFO; Mari Heusala, Vice President, HR&Dev; Olli Hyppänen, Strategy and Development, Global Operations, APAC; Jorma Kemppainen, Senior Vice President, Products; Pekka Lindfors, Senior Vice President, NorthEast; Steve Muddiman, Senior Vice President, Global Marketing; Matti Rusi, Senior Vice President, Europe; Ari Salonen; General Manager, North America; Esa Tihilä, Senior Vice President, Automation Services ja Jukka Virkkunen, Senior Vice President, Scandinavia. 25.1.2011 alkaen johtoryhmään kuuluu lisäksi Matti Copeland, Senior Vice President, M&A.

Matti Copeland erosi 24.1.2011 Baswaren hallituksesta.

Basware Oyj:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 20.1.2011 Basware Oyj:n optio-ohjelmilla tehdyt 30 805 osakkeen merkinnät. Kyseiset osakemerkinät perustuvat yhtiön 2006-optio-ohjelman C-sarjan optiotodistuksiin (21 605 osaketta) sekä 2007-optio-ohjelman E-sarjan optiotodistuksiin (9 200 osaketta).

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Myös IT-palveluiden markkinoiden on arvioitu kasvavan globaalisti aiempaa ennustetta hitaammin, noin 7,3 prosenttia. Yhdysvaltojen IT-markkinoiden kasvuennuste on ennallaan 7,4 prosentissa. Hankinnasta maksuun palvelumarkkinoiden on kuitenkin arvioitu kasvavan yli 10 prosenttia vuonna 2011.

Länsi-Eurooppa ja Yhdysvallat edustavat kaikkiaan noin kolmea neljäsosaa yritysohjelmisto-

vuosikertomus 2010 | tilinpäätös
49

markkinasta. Laskujen käsittelyn ja hankintojen hallinnan sähköiset ratkaisut ovat näillä markkina-alueilla vielä elinkaarensa alussa. Eri markkinatutkimuslaitosten arvioiden mukaan verkkolaskutuksen yleisyys on vielä alhaista koko maailmassa ollen 5–20 prosenttia eri alueilla, Pohjoismaissa hieman korkeampi. Hankintojen hallinnan ja laskujen sähköisen käsittelyn markkinat ovat kilpailutilanteeltaan heterogeeniset. Kasvu voi houkutella markkinoille lisää kilpailijoita. Ala konsolidoituu ja tämä kehitys voi jatkua myös tulevaisuudessa. Globaalissa tarkastelussa Basware on keskikokoinen ohjelmistotalo sekä liikevaihdolla että henkilöstömäärällä mitattuna.

Baswaren suorat kilpailijat ovat pääsääntöisesti paikallisesti toimivia ja usein pienempiä yrityksiä. Pohjois-Amerikassa yhtiöllä on erityisesti hankintojen hallinnan alueella myös suurempia kilpailijoita. Dokumenttien hallinta-, skannaus- ja kierrätysjärjestelmien kehittäjät kilpailevat Baswaren kanssa erityisesti ostolaskujen käsittelyratkaisujen osalta. Kilpailevia ratkaisuja ovat myös toiminnanohjaus-järjestelmiin (Enterprise Resource Planning, ERP) rakennettavat räätälöidyt ratkaisut.

Ohjelmistojen kilpailukyky on edelleen hyvä lisäarvotutteiden ja tuotteiden muodostaman integroidun kokonaisuuden ansiosta. Vuoden 2011 aikana julkistetaan yhtiön kilpailukykyä parantava uuden sukupolven laskuautomaatioratkaisu, jota seuraa myöhemmin ohjelmistoperheen muut tuotteet. Kilpailukykyyn vaikuttaa positiivisesti myös erikseen tarjottavana kokonaisuutena automatisointipalvelut, joka on kasvanut yli 50 prosentin vuosivauhdilla.

Automatisointipalvelut lisäävät yhtiön liikevaihdon ja kannattavuuden ennustettavuutta ja läpinäkyvyyttä. Vuonna 2010 jatkuvista palveluista (mukaan lukien ylläpito) saatu liikevaihto edusti yli 44 prosenttia yhtiön koko liikevaihdosta. Basware arvioi, että automatisointipalvelujen tuotto kasvaa merkittävästi tulevalla strategiakaudella.

Baswaren tavoitteena on nousta verkkolaskutoiminnan johtavaksi yhtiöksi maailmassa. Verkkolaskutoiminta ja sitä tukeva skannauspalvelu on suunnattu myös Baswaren nykyisen asiakaskunnan ulkopuolisille toimittajille ja ostajille, mikä nostaa asiakaspotentiaalia. Pitkän aikavälin tavoitteena on automatisointipalveluiden yli 50 prosentin vuotuinen kasvu. SaaS ja verkkolaskutoiminta ovat skaalautuvia liiketoimintamalleja ja tarjoavat korkean liiketoimintapotentiaalin.

Yhtiön kansainvälinen kasvu perustuu yhtiön oman myynti- ja markkinointitoiminnan panostuksiin. Pohjois-Amerikassa painopiste on toistaiseksi oman myyntikanavan kehittämisessä ja strategisissa partneruuksissa. Eurooppa keskittyy oman myyntikanavan kehittämiseen ja kasvaa kannattavasti. Skandinaviassa painopiste on kannattavuudessa ja maltillista kasvua tukee yhtiön laajentunut tuotevalikoima sekä palveluliiketoiminnan kehittäminen. Suomessa painopiste on kannattavuudessa ja maltillinen kasvu toteutuu pääosin hankintojen hallinnan ja palvelujen alueelta.

Off shoring-toimintojen merkitys kasvaa edelleen yhtiön strategiassa. Tuotekehitys ja automatisointipalvelujen toiminta Basware Intian toimipisteessä on jo onnistuneesti kasvanut merkittävään asemaan. Yhtiö kartoittaa off shoring-toiminnan kehittämistä kannattavuuden parantamiseksi myös uusien palveluliiketoimintojen ja sisäisten tukitoimintojen osalta. Lisäksi yhtiö tutkii uusien maantieteellisten alueiden mahdollisuuksia off shoring-toiminnan laajentamisessa.

Basware arvioi vuoden 2011 liikevaihdon kasvavan yli 10 prosenttia. Vuoden 2011 liikevoiton (EBIT) arvioidaan olevan yli 13 prosenttia liikevaihdosta.

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

Basware on kasvuyhtiö, joka tähtää osakkeenomistajien saamaan arvonnousuun ja maltilliseen osingonmaksuun. Osingonjakoehdotusta tehdessään hallitus huomioi yhtiön rahoitustilanteen, kannattavuuden ja lähijajan näkymät.

Tilikauden 2010 lopussa konsernin emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 68 491 345,99 euroa.

Basware Oyj:n hallitus esittää yhtiökokoukselle, että vuodelta 2010 maksettaisiin osinkoa 0,40 euroa osakkeelta (2009: 0,36 euroa).

Espoossa 24. tammikuuta 2011

Basware Oyj:n hallitus

Hannu Vaajoensuu, puheenjohtaja
Matti Copeland
Sakari Perttunen
Ilkka Toivola
Pentti Heikkinen
Eeva Sipilä
Ilkka Sihvo, toimitusjohtaja

vuosikertomus 2010 | konsernitilinpäätös, IFRS

Konsernin laaja tuloslaskelma 1.1.-31.12.2010 (IFRS)

Tuhatta euroa	Liitetiedot	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009	Muutos, %
LIIKEVAIHTO	2,3	103 094	92 654	11,3
Liiketoiminnan muut tuotot	5	189	162	16,6
Materiaalit ja palvelut	6	-6 395	-6 193	3,3
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	7	-57 337	-52 294	9,6
Poistot		-5 117	-4 456	14,8
Liiketoiminnan muut kulut	8	-20 947	-18 048	16,1
Liikevoitto		13 487	11 824	14,1
Rahoitustuotot	9	202	172	17,8
Rahoituskulut	9	-365	-406	-10,2
Voitto ennen veroja		13 325	11 590	15,0
Tuloverot	10	-2 994	-2 517	19,0
TILIKAUDEN VOITTO		10 331	9 074	13,9
Muut laajan tuloksen erät
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot		1 981	1 326	49,4
Muihin laajan tuloksen erin liittyvät verot	10	-454	-549	-17,3
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen		1 527	777	96,4
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ		11 857	9 850	20,4
Tilikauden voiton jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		10 331	9 074	13,9
		10 331	9 074	13,9
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		11 857	9 850	20,4
		11 857	9 850	20,4
Tulos/osake, (laimentamaton) euroa	11	0,90	0,80	12,6
Tulos/osake, (laimennettu) euroa	11	0,89	0,80	11,9

vuosikertomus 2010 | konsernitilinpäätös, IFRS

Konsernitase 31.12.2010 (IFRS)

Tuhatta euroa	Liitetiedot	31.12.2010	31.12.2009	Muutos, %
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	12	18 085	20 291	-10,9
Liikearvo	12	32 184	31 119	3,4
Aineelliset hyödykkeet	13	1 079	823	31,2
Myytävissä olevat rahoitusvarat	14	38	38
Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset	15	23	124	-81,8
Laskennallinen verosaaminen	20	2 074	2 199	-5,7
Pitkäaikaiset varat		53 483	54 593	-2,0
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	16	56	33	70,5
Myyntisaamiset ja muut saamiset	17	24 066	19 684	22,3
Tuloverosaaminen	17	43	767	-94,4
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	18	35	34	2,0
Rahat ja pankkisaamiset	19	13 787	12 176	13,2
Lyhytaikaiset varat		37 987	32 694	16,2
VARAT		91 470	87 287	4,8
Tuhatta euroa	Liitetiedot	31.12.2010	31.12.2009	Muutos, %
---	---	---	---	---
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Osakepääoma	23	3 507	3 440	1,9
Osakeanti	23	255	140	81,7
Ylikurssirahasto	23	1 187	69	1 623,1
Omat osakkeet	23	-629	-629
Arvonmuutosrahasto	23	34 803	33 598	3,6
Muuntoerot		-1 688	-3 214	47,5
Kertyneet voittovarat		29 644	23 176	27,9
Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus		67 079	56 580	18,6
Oma pääoma		67 079	56 580	18,6
Pitkäaikainen vieras pääoma
Laskennallinen verovelka	20	2 751	3 997	-31,2
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma	24, 25	32	3 674	-99,1
Koroton pitkäaikainen pääoma	24, 25	631	110	474,6
Pitkäaikainen vieras pääoma		3 414	7 782	-56,1
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma	24,25	3 550	5 555	-36,1
Ostovelat ja muut velat	24	15 201	17 039	-4,9
Tuloverovelat	24	1 226	331	270,3
Lyhytaikainen vieras pääoma		20 977	22 926	-8,5
OMA PÄÄOMA JA VELAT		91 470	87 287	4,8

vuosikertomus 2010 | konsernitilinpäätös, IFRS

Konsernin rahavirtalaskelma 1.1.-31.12.2010 (IFRS)

Tuhatta euroa	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Tilikauden voitto	10 331	9 074
Oikaisut tilikauden tulokseen
Työsuhde-etuudet	235	625
Poistot ja arvonalentumiset	5 117	4 456
Rahoitustuotot ja -kulut	189	234
Realisoitumattomat voitot ja tappiot	-27	0
Tuloverot	2 994	2 517
Muut oikaisut	0	1
Oikaisut tilikauden tulokseen yhteensä	8 508	7 832
Käyttöpääoman muutos
Vaihto-omaisuuden lisäys(-) / vähennys(+)	-23	15
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys(-) / vähennys(+)	-4 668	1 758
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys(+) / vähennys(-)	1 534	-1 910
Käyttöpääoman muutos yhteensä	-3 158	-136
Maksetut korot	-43	-192
Saadut korot	66	104
Muut rahoituserät	-98	-30
Maksetut verot	-3 084	-1 920
Liiketoiminnan rahavirta	12 523	14 732
Tuhatta euroa	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
---	---	---
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-2 722	-3 135
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	0	1
Ostetut tytäryhtiöt	-1 732	-1 875
Investointien rahavirta	-4 454	-5 009
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Maksullinen osakeanti	2 505	140
Lainojen takaisinmaksut	-5 551	-3 558
Omien osakkeiden hankinta	0	-358
Maksetut osingot	-4 100	-2 623
Rahoituksen rahavirta	-7 147	-6 398
Rahavirtalaskelman mukainen rahavarojen muutos	922	3 324
Rahavarat tilikauden alussa	12 210	8 777
Rahavarojen kurssimuutosten vaikutus	690	109
Rahavarat tilikauden lopussa	13 822	12 210
Rahavarojen muutos	922	3 324

Investointien rahavirrassa Ostettujen tytäryhtiöiden summaan sisältyy vuoden 2009 vähemmistö-hankinnan loppukauppahinta 293 tuhatta euroa, joka maksettu 2010.

Rahavirtalaskelmassa rahavarat koostuvat taseen Rahat ja pankkisaamiset sekä Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -eristä.

vuosikertomus 2010 | konsernitilinpäätös, IFRS

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 1.1.2010–31.12.2010 (IFRS)

Tuhatta euroa	Osake-pääoma	Osake-anti	Ylikurssi-rahasto	Omat osakkeet	SVOP-rahasto	Muut rahastot	Muunto-erot	Voitto-varat	Vähemmistö-osuus	Yhteensä
OMA PÄÄOMA 1.1.2009	3 440	0	69	-271	33 058	540	-3 991	15 648	224	48 717
Laaja tulos							777	9 074		9 850
Osingonjako								-2 623		-2 623
Myönnetyt optiot								515		515
Tilikauden muutokset		140		-358				561	-224	119
OMA PÄÄOMA 31.12.2009	3 440	140	69	-629	33 058	540	-3 214	23 176	0	56 580
Tuhatta euroa	Osake-pääoma	Osake-anti	Ylikurssi-rahasto	Omat osakkeet	SVOP-rahasto	Muut rahastot	Muunto-erot	Voitto-varat	Vähemmistö-osuus	Yhteensä
---	---	---	---	---	---	---	---	---	---	---
OMA PÄÄOMA 1.1.2010	3 440	140	69	-629	33 058	540	-3 214	23 176	0	56 580
Laaja tulos							1 527	10 331		11 857
Osingonjako								-4 100		-4 100
Myönnetyt optiot								235		235
Tilikauden muutokset	67	115	1 118		1 205			2	0	2 506
OMA PÄÄOMA 31.12.2010	3 507	255	1 187	-629	34 263	540	-1 688	29 644	0	67 079

Osakekohtainen osinko tilikaudelta 2009 oli 0,36 euroa ja tilikaudelta 2008 oli 0,23 euroa.

vuosikertomus 2010 | konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot (IFRS)

Basware Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Espoo. Emoyhtiö Basware Oyj:n osakkeet on noteerattu Helsingin Pörssissä vuodesta 2000 lähtien. Basware kehittää ohjelmistoja hankintojen hallintaan, laskujen sähköiseen käsittelyyn ja talousohjaukseen.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta www.basware.fi tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Linnoitustie 2, Espoo.

Hallitus on hyväksynyt tilinpäätöksen julkistettavaksi 25.1.2011. Osakkeenomistajilla on yhtiökokouksessa mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös. Tilinpäätös voidaan yhtiökokouksessa myös muuttaa.

1. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Tilinpäätöksen laatimisperusteet

Basware Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaan noudattaen 31.12.2010 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Konsernin tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta, ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laatimisperiaatteissa ole toisin mainittu.

Konserni on soveltanut 1.1.2010 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja sekä tulkintoja:

Muutokset IFRS 2 Osakeperusteiset maksut – käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa. Konserni arvioi, ettei standardimuutoksella ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Uudistettu IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen. Uudistetun standardin soveltamisala on aikaisempaa laajempi. Uudistettu standardi sisältää konsernin kannalta merkittäviä muutoksia. Standardimuutokset vaikuttavat hankinnoista kirjattavan liiketoiminnan määrään sekä liiketoimintojen myyntituloksiin. Standardimuutoksilla on vaikutusta myös tulosvaikutteisesti kirjattaviin eriin sekä hankintatilikaudella että niillä tilikausilla, joilla maksetaan lisäkauppahintaa tai toteutetaan lisähankintoja. Standardiin siirtymäsääntöjen mukaisesti liiketoimintojen yhdistämisiä, joissa hankinta-ajankohta on ennen standardin pakollista käyttöönottoa, ei oikaista.
Muutettu IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. Muutettu standardi edellyttää tytäryrityksen omistusmuutoksista syntyvien vaikutusten kirjaamista suoraan konsernin omaan pääomaan silloin, kun emoyrityksen määräysvalta säilyy. Mikäli määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, mahdollinen jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Standardimuutoksen seurauksena tytäryrityksen tappiota voidaan kohdistaa vähemmistölle silloinkin, kun ne ylittävät vähemmistön sijoituksen määrän. Konserni arvioi, ettei standardimuutoksella ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Muutos IAS 39:een Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen – Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät. Muutokset koskevat suojauslaskentaa. Niillä tarkennetaan IAS 39:n ohjeistusta suojauskohteen yksipuolisen riskin suojaamisesta sekä inflaatioreiskin suojaamisesta, kun kyseessä on rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluva erä. Konserni arvioi, ettei standardimuutoksella ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRSs-muutokset, huhtikuu 2009). Annual improvements-menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä 12 standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta muutokset eivät ole olleet merkittäviä konsernitilinpäätöksen kannalta.

Seuraavilla standardeilla ei ole ollut vaikutusta konsernissa

IFRIC 12: Palvelutoimilupajärjestelyt
IFRIC 15: Kiinteistöjen rakentamissopimukset
IFRIC 16: Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus
IFRIC 17: Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille
IFRIC 18: Varojen siirrot asiakkailta

Konserni ottaa käyttöön vuonna 2011 seuraavat standardit ja tulkinnat, joiden soveltaminen ei ole vielä pakollista laaditussa tilinpäätöksessä. Ne standardien ja tulkintojen nimet, joista ei ole olemassa virallista käännöstä, esitetään englanninkielisenä:

Muutettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä. Uudistuksen tarkoituksena on selventää ja yksinkertaistaa lähipiirin määritelmää erityisesti osapuolien huomattavaan vaikutusvaltaan tai yhteiseen määräysvaltaan liittyen. Uudistus vaikutti mm. seuraavien suhteiden käsittelyyn, missä lähipiiriä laajennettiin ns. vastaavuusperiaatteella. Konserni arvioi, ettei standardimuutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
Muutos IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – Osakeantien, optioiden ja merkintäoikeuksien luokittelu (Classification of Rights Issues). Muutos koskee erityisesti valuuttamääräisten osakeantien käsittelyä. Jatkossa valuuttamääräiseen osakeantiin liittyvät merkintäoikeudet voidaan tietyin ehdoin luokitella omaksi pääomaksi eikä johdannaisinstrumenteiksi kuten aikaisemmin. Keskeinen edellytys on se, että osakkeita tarjotaan merkittäviksi aikaisemman omistuksen suhteessa ja että merkintähinta on valuuttamääräisenä kiinteä. Mikäli merkintäoikeus katsottaisiin johdannaisinstrumentiksi, tulisi merkintäajalla tapahtuva merkintäoikeuksien käyvän arvon muutokset kirjata tulosvaikutteisesti. Konserni arvioi, ettei standardimuutoksilla ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.

IFRS-standardien vuosittaiset muutokset 2010

Vuoden 2010 muutokset koskettavat 6 standardia ja yhtä tulkintaa. Konserni arvioi, ettei standardimuutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.

Seuraavilla standardeilla ei arvioida olevan vaikutusta konsernissa

Muutos IFRIC 14 IAS 19 – Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimus ja niiden välinen yhteys.
IFRIC 19: Rahoitusvelkojen muuttaminen oman pääoman ehtoisiksi instrumenteiksi

Konsolidointiperiaatteet

Baswaren konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Basware Oyj:n ja sen määräysvallassa olevien

vuosikertomus 2010 | konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS

tytäryhtiöiden tilinpäätökset. Emoyhtiön määräysvalta perustuu tytäryhtiöiden kohdalla koko osakekannan tai osake-enemmistön omistukseen. Yhtiö ei omista osuuksia yhteisyrityksissä tai osakkuusyhtiöissä.

Tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Konserniyhtiöiden keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankintameno on kohdistettu hankitun kohteen hankintahetkellä yksilöidyille varoille ja veloille niiden käypään arvoon silloin, kun arvo on voitu määritellä luotettavasti. Hankintamenon kohdistuksista on kirjattu laskennalliset verot voimassa olevan verokannan mukaan. Jäljelle jäävä osuus on merkitty taseeseen liikearvoksi.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat sekä voiton jako on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Tilikaudella 2009 vähemmistöt lunastettiin ja niillä ei ole vaikutusta konsernitilinpäätöksen laadintaan.

Saman määräysvallan alaisten yhteisöjen väliset liiketoimintojen yhdistämiset on käsitelty kirjanpidossa alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, sillä nämä hankinnat eivät sisälly IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistämiset-standardi soveltamisalaan tilikaudella 2009. Vähemmistöosuksien hankinnoissa hankintamenon ja hankitun oman pääoman välinen erotus kirjattiin omaan pääomaan.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan toimintavaloutan määräisinä likimain tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaloutan määräisiksi raportointikauden lopun kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Liiketapahtumien kurssierot kirjataan vastaaville tuloslaskelmatileille liikevoiton yläpuolelle.

Konsernitilinpäätöksessä euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Laajan tuloslaskelman ja taseen eri valuuttakursseista aiheutuva keskikurssiero on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryrityksen eliminoinneista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kurssierot sellaisesta monetaarisista eristä, jotka ovat osa nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kirjataan laajaan tuloslaskelmaan kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan.

Tuloutusperiaatteet

Tuotemyynnin tuloutus edellyttää, että myynnistä on olemassa sitova sopimus, tuotteen toimitus on tapahtunut, liiketoimen tuotot ovat luotettavasti määriteltävissä, liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty riittävällä todennäköisyydellä koituu yrityksen hyväksi ja että tuotteen tai sen käyttöoikeuden omistamiseen liittyvät merkittävät edut ja riskit ovat siirtyneet ostajalle. Tuotemyynnin lisenssisopimukset, joissa on palautusoikeus tai ehtoja tuotteen toiminnallisuuteen tai käyttöönottoprojektiin liittyen, tuloutetaan, kun palautusoikeus on rauennut tai edellä olevat ehdot ovat täyttyneet.

Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on toimitettu. Ylläpitotuotot jaksotetaan sopimusajalle.

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muihin tuottoihin on kirjattu käyttöomaisuuden myyntivoitot ja mahdolliset vuokratuotot, jotka on tuloutettu tasaarinä vuokrakaudelle.

Liikevoitto

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitetä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmistuotteiden varastojen muutoksella oikaistuna, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelman erät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset kehityshankkeet. Lisäksi säännöllisin väliajoin arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta. Jos viitteitä havaitaan, omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan.

Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista.

Rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvoa ja yksikölle kohdistettuja omaisuuseria verrataan yksikön kerryttävissä olevaan rahamäärään (käyttöarvoon). Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaan tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa.

Vastaisten rahavirtojen nykyarvo perustuu ns. ikuisuusolettamaan (aikaperiodi on päättymätön). Ennakoidut rahavirrat arvioidaan viiden vuoden ajanjaksolta ja käyttöarvon ns. jäännösosan arvo ennusteperiodin jälkeen määritetään Gordonin mallilla. Käyttöarvo perustuu ensimmäisen vuoden osalta liiketoimintasuunnitelmien (vuosibudjetti) ja kahden seuraavan vuoden osalta pitkän tähtäimen ennusteiden (Planning Frame) mukaisiin rahavirtoihin. Tätä ajankohtaa seuraavien kahden vuoden rahavirrat on arvioitu ekstrapoloimalla ennusteen kolmannen vuoden rahavirtaa nollakasvuolettamalla. Terminal period kasvuprosentti on 1 %. Diskonttauskorkona on käytetty pääomakustannusten painotettua keskiarvoa ja sen lähtökohtana on CAPM:n mukainen riskin määrittäminen. Diskonttauskorko sisältää rahan aika-arvon huomioivan riskittömän korkokannan ja riskilisän.

Jos käyttöarvo on alhaisempi kuin omaisuuserän kirjanpitoarvo, arvonalentuminen kirjataan kuluna tuloslaskelmaan ja kohdistetaan ensisijaisesti liikearvoon ja tämän jälkeen vähentämään muita omaisuuseria tasasuhteisesti.

Jos kerrytettävissä olevissa rahamääräarvioissa tapahtuu positiivinen muutos, aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan. Arvonalentumistappio peruutetaan kuitenkin enin-

vuosikertomus 2010 | konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS

tään siihen määrään saakka, joka omaisuuserällä olisi ollut kirjanpidossa, jos arvonalentumista ei alun perin olisi kirjattu. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa. Myöskään myytävissä oleviin rahoitusvaroinin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tuloksen kautta.

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Liikearvot arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Muut aineettomat hyödykkeet

Muihin aineettomiin hyödykkeisiin kuuluvat tietokoneohjelmat, aktivoidut tuotekehitysmenot, muut pitkävaikutteiset menot ja asiakkuudet. Aineettomat hyödykkeet kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Aineettoman käyttöomaisuushyödykkeen hankintaan liittyvät julkiset avustukset vähennetään hyödykkeen hankintamenosta ja kirjataan tuloslaskelmaan pienentämään hyödykkeestä kirjattavia poistoja. Aineettomien hyödykkeiden odotetut taloudelliset vaikutusajat ovat 3-10 vuotta.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimusmenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä. Kokonaan uusien tuotteiden ja merkittäviä parannuksia sisältävien uusien tuoteversioiden kehitysmenot aktivoidaan ja kirjataan kuluksi poistoina taloudellisena 3-5 vuoden käyttöaikana. Taloudellista käyttöaikaa määriteltäessä huomioidaan teknologian vanhentuminen sekä alan tuotteiden tyypillinen elinkaari. Poistot aloitetaan, kun tuoteversio julkistetaan. Olemassa olevien tuotteiden ylläpito ja vähäiset parannukset kirjataan suoraan kuluksi. Keskeneräiset kehittämishankkeet testataan arvonalentumisen varalta tilinpäätöspäivänä.

Aineelliset hyödykkeet

Aineellisiin hyödykkeisiin kuuluu koneita ja kalustoa. Aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Taloudelliset pitoajat aineellisille hyödykkeille ovat 3-10 vuotta.

Omaisuuseran taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisten hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.

Yhtiö kirjaa vieraan pääoman menot kuluksi sillä kaudella, kun ne syntyvät. Mikäli vieraan pääoman menot johtuvat omaisuuserästä, jonka saattaminen valmiiksi sille aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten vaatii välttämättä huomattavan pitkän ajan, vieraan pääoman menot aktivoidaan osana omaisuuseran hankintamenoa.

Vuokrasopimukset

Rahoitusleasing sopimuksiksi luokitellaan kaikki käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista. Rahoitusleasing sopimukset merkitään sopimuksen alkaessa taseeseen varoiksi ja veloiksi määrään, joka vastaa vuokrakohteen käypää arvoa tai tätä alempaa vähimmäisvuokrien nykyarvoa. Rahoitusleasing sopimuksilla hankittuja hyödykkeitä poistetaan suunnitelman mukaan ja niistä kirjataan mahdolliset arvonalentumistappiot. Rahoitusleasing velkojen nykyarvo kirjataan korolliseen vieraaseen pääoman jaoteltuna lyhyt- ja pitkäaikaisiin velkoihin.

Mikäli omistamiselle ominaiset riskit ja edut

jäävät vuokralleantajalle, käsitellään sopimus muuna vuokrasopimuksena, ja sopimuksen perusteella maksettavat vuokrat kirjataan kuluksi tasaarinä vuokra-ajan kuluessa.

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin:

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset
Lainat ja muut saamiset
Myytävissä olevat rahoitusvarat

Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnöt kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat-ryhmään, kun se on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai se luokitellaan alkuperäisen kirjauksen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat koostuvat sijoitetuista kassavaroista ja ne on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voi

ton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Varat on arvostettu tilinpäätöspäivänä käypään markkinahintaan ja arvonmuutos on kirjattu tuloslaskelman rahoitustuottoihin.

Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin mikäli ne erääntyvät yli 12 kk kuluttua, muutoin ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin samoin kuin 12 kuukauden kuluessa erääntyvät rahoitusvarat.

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat sellaisia johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, jotka erääntyvät määrättyä päivänä ja jotka konsernilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti.

Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Tilinpäätöshetkellä tällaisia rahoituseria ei ole taseessa.

Laina- ja muut saamiset

Laina- ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määriteltävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Laina- ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaan lyhyt- tai pitkäaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset -ryhmään. Mikäli saatava erääntyy yli 12 kuukauden kuluttua, se ryhmitellään pitkäaikaisiin saataviin.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää

vuosikertomus 2010 | konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS
57

alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon. Jos käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä ne arvostetaan hankintamenoon.

Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset merkitään muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioiden. Kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna silloin, kun sijoitus myydään tai kun sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvomuutosten riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelat jaetaan pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.

Johdannaisopimukset

Johdannaisopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jona konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaisopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Konsernilla on johdannaisopimuksia, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä. Näitä instrumenteja ovat korkoriskilta suojaavat johdannaiset, jotka esitetään lyhytaikaisissa saamisissa tai veloissa. Näiden käyvän arvon muutokset esitetään tuloslaskelman rahoitustuotoissa ja -kuluissa.

Rahoitusvarojen arvonalentumiset

Epävarmoista myyntisaamisista tehdään riskiarvioon perustuva tulosvaikutteinen arvonalentumiskirjaus. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkursin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuoituksen viivästyminen yli 180 päivää ovat näyttöä myyntisaamisten arvonalentumisesta. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.

Lisäksi arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko objektiivista näyttöä rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva lakisääteinen tai muuten velvoittava sitoumus, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä.

Eläkejärjestelmät

Basware Oyj:n henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty vakuuttamalla eläkevakuutusyhtiössä. Ulkomaisissa yksiköissä eläketurva on järjestetty paikallisen lainsäädännön ja sosiaaliturvasäännösten mukaan. Maksuperusteisiin järjestelyihin liittyvät maksut kirjataan tuloslaskelmaan niille kausille, joita ne koskevat. Etuuspohjaisia järjestelyitä ei ole.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on kannustinjärjestelyjä, joissa maksut suoritetaan joko oman pääoman ehtoisina instrumenteina tai käteisvaroina. Järjestelyissä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tasaisesti oikeuden syntymisajanjakson aikana. Järjestelyissä, joissa maksut suoritetaan käteisvaroina, kirjattava velka ja sen käyvän arvon muutos jaksotetaan vastaavasti kuluiksi. Järjestelyjen tulosvaikutus esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.

Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta optioiden määrästä jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden muutokset käsitellään tulosvaikutteisesti.

Käypä arvo määritellään Black-Scholes -optiohinnoittelumallin avulla. Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna kirjataan omaan pääomaan. Ennen voimassa olevan osakeyhtiölain (21.7.2006/624) voimaantuloa 1.9.2006 myönnettyihin optioihin perustuvista osakemerkintöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu järjestelyn ehtojen mukaisesti osakepääomaan ja ylikurssirahastoon. Voimassa olevan osakeyhtiölain voimaantulon jälkeen päättäessä optiojärjestelyissä osakemerkintöistä saadut varat, mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuina, kirjataan järjestelyn ehtojen mukaisesti osakepääomaan ja sijoitetun vapaan omaan pääoman rahastoon.

Verot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta ja laskennallisesta verosta. Verokulu kirjataan tuloslaskelmaan paitsi milloin ne liittyvät omaan pääomaan tai laajan tuloslaskelmaan kirjattuihin eriin, jolloin vero kirjataan kyseisiin eriin. Tilikauden verotettavaa tuloa vastaavat verot on kirjattu kunkin konserniyhtiön kotipaikan verolainsäädännön perusteella.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Tilinpäätöshetkellä taseeseen sisältyvien verosaamisten määrä arvioidaan yhtiökohtaisesti ja sitä vähennetään niiltä osin, kun on todennäköistä, ettei sitä voida hyödyntää kyseisen yhtiön verotuksessa. Laskennalliset verovelat sisältyvät taseeseen kokonaisuudessaan.

Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttömäisuushyödykkeiden poistoista, käyttämättömistä verotuksellisista tappiosta ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvioihin perustuvista oikaisuista.

Omat osakkeet

Omien osakkeiden hankinta ja luovutus sekä niihin liittyvät kuluerat esitetään omassa pääomassa.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperusteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen

vuosikertomus 2010 | konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS

näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja olettamusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvomaatirttelyn pohjaksi. Lisäksi konsernissa käydään läpi viimeistään jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdolliset viitteet niin aineellisten kuin aineettomienkin hyödykkeiden arvon alentumisesta.

Tilinpäätökseen sisältyvät merkittävimmät arviot liittyvät omaisuuden arvostukseen, myyntisaamisten kurantiuteen (liitetieto 17), laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen (liitetieto 20) ja tuotekehitysmenojen aktivointiin (liitetieto 12).

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset kehityshankkeet sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Lisätietoa yritysten yhteenliittymissä hankittujen aineettomien hyödykkeiden arvostamisesta on esitetty liitetiedossa 4. Tuotekehitysmenot aktivoidaan aineettomiin hyödykkeisiin uusien tuotteiden ja merkittäviä parannuksia sisältävien uusien tuoteversioiden osalta ja poistetaan tuotteen valmistuttua vaikutusaikanaan.

2. TOIMINTASEGMENTIT

Basware-konsernin operatiivista toimintaa johdetaan pääasiallisesti maantieteellisinä kokonaisuuksina. Basware raportoi maantieteellisen jaon mukaiset toimintasegmentit: Suomi, Skandinavia, Eurooppa ja muut. Suomi-segmentissä raportoidaan Suomen, Venäjän sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen (pois lukien Australia) liiketoiminnat

sekä pääkonttoritoiminnot. Muut segmentissä raportoidaan Pohjois-Amerikan ja Australian liiketoiminnot.

Tuotot, varat ja velat on kohdistettu toiminta-segmenteille varojen sijainnin mukaan. Näin ollen jälleenmyyntitoiminnan tuotot Aasian ja Tyynenmeren alueelle (pois lukien Australia 1.7.2009 alkaen) sekä Venäjälle ja muille Euroopan ulkopuolisille alueille (pois lukien Pohjois-Amerikka) sisältyvät Suomi-segmenttiin.

Konsernin siirtohinnoitteluperiaatteen mukaisesti transaktiot eri konserniyhtiöiden välillä toimitetaan ns. markkinaehtoperiaatteiden ("Arm's Length") mukaisesti. Basware Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden väliseen siirtohinnoitteluun on sovellettu 1.1.2008 alkaen tuotemyynnin ja ylläpitopalveluiden osalta OECD:n siirtohinnoitteluohjeen periaatteiden mukaista ns. liiketoimintamarginaalimenetelmää ("Transactional Net Margin method") ja muiden palveluiden osalta ns. kustannusvoittolisämenetelmää ("Cost Plus method"). Tuotemyynnin ja ylläpitopalveluiden siirtohinnoitteluun on aikaisempina tilikausina sovellettu OECD:n siirtohinnoitteluohjeen periaatteiden mukaista ns. markkinahintavertailumenetelmää ("Comparable Uncontrolled Price method").

Lisäksi yhtiö raportoi tuotteista ja palveluista saadut tuotot seuraavasti: Tuotemyynti, Konsultointi, Ylläpito ja Automatisointipalvelut. Automatisointipalvelut sisältää Saas-tuotot ja Yhteyspalvelut, joita ovat paperilaskujen digitalisointi ja verkkolaskujen sekä hankintatransaktioiden välittäminen.

Tuotemyyntiin sisältyvät Baswaren omien tuotteiden lisenssimyynnin tuotot sekä konserniyritysten että jälleenmyyjien kautta. Tuotemyyntiin kirjataan myös ASP-vuokrapohjainen lisenssimyynti.

Asiakasprojekteihin liittyvä työ, kuten ohjelmistojen asennukset, liiketoimintakonsultointi ja projektinhallinta, sisältyvät konsultointi ja palvelut -segmenttiin. Projektityö on tyypillisesti konsultointiyksiköiden tekemää. Lisäksi palveluihin kir-

jataan verkkolaskupalvelun (Basware Einvoices) transaktiopohjaiset maksut sekä palvelun käytön kuukausimaksut.

Tuotteista maksettavat vuosittaiset ylläpitomaksut sekä tukiyksiköiden henkilöstön tekemä työ asiakkaille sisältyvät ylläpito ja tuki -segmenttiin.

Software as a Service -tuotot pitävät sisällään tuotemyynti-, ylläpito- ja palvelutuottoja, jotka laskutetaan sopimukseen perustuen kuukausittain. Software as a Service -sopimukset ovat tyypillisesti usean vuoden pituisia.

Muuhun toimintaan sisältyvät kolmansien osapuolten laitteiden ja ohjelmistojen myynnistä ja ylläpidosta saadut tuotot.

Varat ja investoinnit kohdistetaan segmenteille kustannuspaikan ensisijaisen tehtävän mukaan. Kohdistamattomia varoja ovat rahat ja pankkisaamiset sekä aktivoidut tuotekehitysmenot. Kohdistamattomia tuottoja ei ole.

vuosikertomus 2010 | konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS
59

Maantieteelliset toimintasegmentit

| Tuhatta euroa
1.1.-31.12.2010 | Suomi | Skandinavia | Eurooppa | Muut | Eliminoinnit | Kohdistamattomat | Konserni yhteensä |
| --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- |
| TULOSLASKELMATIEDOT | | | | | | | |
| Uikoinen liikevaihto | 47 254 | 23 561 | 20 264 | 12 015 | | | 103 094 |
| Sisäinen liikevaihto | 6 352 | 627 | 1 083 | 86 | -8 149 | | |
| Liikevaihto | 53 606 | 24 188 | 21 347 | 12 101 | -8 149 | | 103 094 |
| Segmentin liikevoitto | 7 703 | 4 136 | 2 354 | 924 | -1 629 | | 13 487 |
| Liikevoitto | | | | | | | 13 487 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | | | | | | -162 | -162 |
| Tuloverot | | | | | | -2 994 | -2 994 |
| Tilikauden tulos | 11 932 | 3 278 | 1 810 | 723 | -7 412 | | 10 331 |
| Tilikauden tulos | | | | | | | 10 331 |
| TASETIEDOT | | | | | | | |
| Segmentin varat | 28 025 | 17 799 | 15 049 | 8 450 | | | 69 323 |
| Kohdistamattomat varat | | | | | | 22 147 | 22 147 |
| Varat yhteensä | 28 025 | 17 799 | 15 049 | 8 450 | | 22 147 | 91 470 |
| Segmentin velat | 9 772 | 5 869 | 3 146 | 2 955 | -4 314 | | 17 427 |
| Velat yhteensä | 9 772 | 5 869 | 3 146 | 2 955 | -4 314 | | 17 427 |
| MUUT TIEDOT | | | | | | | |
| Liikevaihto, tavarat | 10 117 | 4 362 | 5 685 | 4 528 | | | 24 692 |
| Liikevaihto, palvelut | 37 137 | 19 200 | 14 579 | 7 487 | | | 78 402 |
| Investoinniit | 2 548 | 69 | 483 | 37 | 1 430 | | 4 567 |
| Poistot | -1 272 | -1 372 | -218 | -375 | -1 879 | | -5 117 |

vuosikertomus 2010 | konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS

Maantieteelliset toimintasegmentit

| Tuhatta euroa
1.1.-31.12.2009 | Suomi | Skandinavia | Eurooppa | Muut | Eliminoinnit | Kohdistamattomat | Konserni yhteensä |
| --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- |
| TULOSLASKELMATIEDOT | | | | | | | |
| Ulkoinen liikevaihto | 44 197 | 21 196 | 18 066 | 9 195 | | | 92 654 |
| Sisäinen liikevaihto | 6 289 | 1 039 | 650 | 6 | -7 985 | | |
| Liikevaihto | 50 486 | 22 236 | 18 717 | 9 201 | -7 985 | | 92 654 |
| Segmentin liikevoitto | 7 714 | 3 169 | 1 566 | 741 | -1 365 | | 11 824 |
| Liikevoitto | | | | | | | 11 824 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | | | | | | -234 | -234 |
| Tuloverot | | | | | | -2 517 | -2 517 |
| Tilikauden tulos | 11 008 | 2 873 | 960 | 532 | -6 299 | | 9 074 |
| Tilikauden tulos | | | | | | | 9 074 |
| TASETIEDOT | | | | | | | |
| Segmentin varat | 27 486 | 17 950 | 14 654 | 6 500 | | | 66 590 |
| Kohdistamattomat varat | | | | | | 20 697 | 20 697 |
| Varat yhteensä | 27 486 | 17 950 | 14 654 | 6 500 | | 20 697 | 87 287 |
| Segmentin velat | 11 202 | 3 628 | 3 211 | 3 498 | -4 167 | | 17 370 |
| Velat yhteensä | 11 202 | 3 628 | 3 211 | 3 498 | -4 167 | | 17 370 |
| MUUT TIEDOT | | | | | | | |
| Liikevaihto, tavarat | 9 508 | 3 723 | 5 797 | 4 769 | | | 23 797 |
| Liikevaihto, palvelut | 34 689 | 17 474 | 12 268 | 4 426 | | | 68 857 |
| Investoinnit | 1 242 | 1 217 | 42 | 3 494 | 1 454 | | 7 448 |
| Poistot | -1 070 | -1 350 | -229 | -192 | -1 616 | | -4 456 |

vuosikertomus 2010 | konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS
61

Liikevaihto, varat ja investoinnit toiminnoittain

Tuhatta euroa 2010	Tuotemyynti	Konsultointi	Ylläpito	Automatisointi-palvelu	Kohdistamattomat	Yhteensä
Liikevaihto	24 688	32 702	33 273	12 431		103 094
Varat	11 525	8 937	3 117	979	66 912	91 470
Investoinnit	1 696				2 871	4 567
Tuhatta euroa 2009	Tuotemyynti	Konsultointi	Ylläpito	Automatisointi-palvelu	Kohdistamattomat	Yhteensä
---	---	---	---	---	---	---
Liikevaihto	23 755	31 174	29 757	7 967		92 654
Varat	11 584	7 917	3 033	24	64 729	87 287
Investoinnit	1 973				5 475	7 448

3. LIIKEVAIHTO ASIAKKAAN SIJAINNIN MUKAAN

Tuhatta euroa	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Suomi	46 550	42 449
Skandinavia	23 346	21 719
Eurooppa	20 249	18 065
Pohjois-Amerikka	12 949	10 421
Liikevaihto	103 094	92 654

4. HANKITUT LIIKETOIMINNOT

Basware AS osti Itella Information AS:n lasku-automaatioratkaisuliiketoiminnan Norjassa. Kauppahinta oli 6,38 miljoonaa Norjan kruunua (noin 0,72 miljoonaa euroa) ja se maksettiin käteisellä kaupan toteutumispäivänä 1.4.2009. Lisäksi helmikuussa 2010 Basware AS maksoi 4 434 tuhatta Norjan kruunua (noin 559 tuhannen euron) suuruisen lisäkauppahinnan, joka määräytyi ostettavan liiketoiminnan vuoden 2009 palvelumyynnin volyymin perusteella.

Basware FIMA Oy fuusioitiin emoyhtiön vuoden toisen vuosineljänneksen aikana.

Basware Oyj osti TAG Services Pty Ltd:n koko osakekannan Australiassa vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä. Kauppahinta oli 2,1 miljoonaa Australian dollaria (noin 1,2 miljoonaa euroa) ja se maksettiin kahdessa erässä heinä-elokuussa 2009. Lisäksi kauppaan sisältyi lisäkauppahinta-osuus, joka määräytyi hankitun yhtiön 1.7.2009–30.6.2010 välisen ajan liikevaihdon kasvun perusteella ja joka maksettiin elokuussa 2010. Lisäkauppahinta oli 2,0 miljoonaa Australian dollaria (noin 1,4 miljoonaa euroa).

Basware Oyj osti lokakuussa 2010 TNT Post-yhtiön yhteyspalvelut-liiketoiminnan Hollannista. Yhteyspalvelut-liiketoiminta on osa TNT Post-yhtiön verkkolaskuliiketoimintaa. Yhteyspalvelut-liiketoiminnalla on yli 100 asiakasta ja arvioitu vuosittainen verkkolaskujen määrä on vajaa miljoona. Asiakkaiden palveluiden siirto TNT Postin ympäristöstä Baswaren verkkolaskuympäristöön tapahtuu vaiheittain vuoden 2010 loppuun mennessä. Lisäksi kaksi työntekijää siirtyy Baswaren palvelukseen kaupan mukana. Kaupanteon yhteydessä maksettu kauppahinta oli 50 tuhatta euroa ja Baswaren verkkolaskuympäristöön siirtyneiden asiakkaiden lukumäärän perusteella maksetaan tammikuussa 2011 lisäkauppahinta arviolta 100 tuhatta euroa. Muita omaisuuseriä ei siirtynyt. Alustavan kauppahinnan kohdistuslaskelman mukaan kauppahintaan ei sisälly liikearvoa. Aineettomiin hyödykkeisiin on kohdistettu asiakassuhteisiin liittyvää arvoa 200 tuhatta euroa laskennallinen velka huomioiden. Hankinnalla ei olisi ollut olennaista vaikutusta konsernin liikevaihtoon eikä liikevoittoon, mikäli yhdistyminen olisi tapahtunut tilikauden alussa. Hankinnalla ei ole ollut olennaista merkitystä konsernin liikevaihtoon ja liikevoittoon.

vuosikertomus 2010 | konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS

5. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

Tuhatta euroa	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Vuokratuotot	36	31
Liiketoiminnan muut tuotot	154	131
Liiketoiminnan muut tuotot	189	162

6. MATERIAALIT JA PALVELUT

Tuhatta euroa	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Ostot tilikauden aikana	-4 094	-4 507
Varastojen lisäys tai vähennys	23	-15
Ulkopuoliset palvelut	-2 324	-1 671
Materiaalit ja palvelut	-6 395	-6 193

7. HENKILÖSTÖ JA LÄHIPIIRI

Henkilöstö keskimäärin	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Suomi	539	454
Skandinavia	124	135
Eurooppa	126	119
Muut alueet	55	39
Henkilöstö yhteensä	845	747

Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut

Tuhatta euroa	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Palkat ja palkkiot	-46 589	-42 486
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	-5 315	-5 334
Optio-ohjelmat ja osakepalkkiojärjestelmät	-756	-625
Muut henkilösivukulut	-4 678	-3 848
Muut henkilösivukulut yhteensä	-5 434	-4 474
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	-57 337	-52 294

Ylimmän johdon palkat, palkkiot ja luontoisedut

Tuhatta euroa	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Emoyhtiön toimitusjohtaja	-629	-315
Hallituksen jäsenille hallitustehtävistä suoritetut korvaukset:
Hannu Vaajoensuu	-73	-96
Matti Copeland	-31	-24
Sakari Perttunen	-35	-28
Ilkka Toivola	-30	-24
Pentti Heikkinen	-31	-24
Eeva Sipilä	-26	0
Yhteensä	-853	-511

Hannu Vaajoensuun palkkioon on laskettu mukaan hallituksen päätoimiselle puheenjohtajalle erillisen toimipohjuus mukaan maksetut palkat. Hallituksen puheenjohtaja Hannu Vaajoensuu oli työsuhteessa yhtiöön 17.2.2010 asti. Hän toimi viimeksi hallituksen puheenjohtajan varsinaisten tehtävien lisäksi yritysostoja valmistelevassa ryhmässä sekä neuvonantajana yritysjärjestelyprojekteissa. Työsuhteen päättymisen yhteydessä maksettiin vain tavanomaiset lakisääteiset työsuhteeseen liittyvät korvaukset.

Johdon kompensaatiot

Tuhatta euroa	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	-2 468	-1 669
Työsuhteen jälkeiset etuudet	-382	-322
Oman pääoman ehtoiset etuudet	-756	-625
Johdon kompensaatiot	-3 606	-2 616

Johdon kompensaatioissa on huomioitu hallitusten jäsenten, johtoryhmän jäsenten sekä tytäryhtiöiden toimitusjohtajien kompensaatiot.

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan eläkejärjestelyt ovat työeläkelainsäädännön mukaiset.

Toimitusjohtajalla on kuuden kuukauden irtisanomisaika, jonka lisäksi henkilö on oikeutettu kahdentoista kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen.

vuosikertomus 2010 | konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS
63

Osakeperusteiset maksut

Optio-oikeuksia on myönnetty avainhenkilöille lisäämään heidän sitoutumisista ja työmotivaatiota. Käytetty arvonmääritysmalli on Black-Scholes, laskelmissa on huomioitu arvioidut keskimääräiset henkilövähennykset. Odotettu volatiliteetti perustuu myöntämispäivää edeltävän vuoden mittaisen jakson volatiliteettiin.

Optiojärjestely	2006C	2007E
Myöntämispäivä	31.1.2009	13.5.2007
Myönnetty määrä	80 005	78 100
Merkintähinta	8,27	8,27
Määrällä painotettu hinta myöntämishetkellä	7,35	12,00
Määrällä painotettu käypä arvo myöntämishetkellä	2,02	2,4
Odotettu volatiliteetti	25 %	25 %
Riskitön korko	4,00 %	4,00 %
Odotetut osingot	2,00 %	2,00 %
Merkintäaika päättyy	31.3.2011	31.3.2011
Osakepohjainen kannustusjärjestelmä	2009	2010
---	---	---
Perustiedot
Osakkeita enintään kpl	42 000	36 000
Rahanosuutta enintään kpl	42 000	36 000
Myöntämispäivä	11.3.2009	18.2.2010
Ansaintajakso alkaa	11.3.2009	18.2.2010
Ansaintajakso päättyy	31.12.2011	31.12.2012
Oikeuden syntymisehdot	Työssäolovelvoite	Työssäolovelvoite
Kriteerit	EPS	EPS
Maksun suorittamistapa	Osakkeita ja käteistä	Osakkeita ja käteistä
Henkilöitä myöntämispäivänä	8	8
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä	7,50	17,70
Vuotuinen osinko-oletus käyvässä arvossa	0,49	0,74
Osakkeen kurssi tilinpäätöshetkellä 2009	14,01
Osakkeen kurssi tilinpäätöshetkellä 2010	24,75	24,75
Käypä arvo tilinpäätöshetkellä 2009	589 120
Käypä arvo tilinpäätöshetkellä 2010	972 650	875 910

8. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

Tuhatta euroa	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Vuokrat	-3 097	-2 891
Vapaaehtoiset henkilösivukulut	-960	-679
Tilintarkastus	-273	-259
Veroneuvonta	-18	-6
Muu neuvonta	-42	-33
Tilintarkastusmenot yhteensä	-333	-298
Matkustuskulut	-4 063	-3 543
Markkinointikulut	-3 757	-2 878
Tietoliikenne- ja puhelinkulut	-1 742	-1 782
Muut kulut	-6 995	-5 977
Yhteensä	-16 557	-15 968
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	-20 947	-18 048
Tutkimus- ja kehitysmenot
Tutkimus- ja kehitysmenot tuloslaskelmassa	-13 188	-13 327
Tutkimus- ja kehitysmenojen aktivoinnit	-1 696	-1 454
Tutkimus- ja kehitysmenot yhteensä	-14 883	-14 781

vuosikertomus 2010 | konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS

9. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Tuhatta euroa	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Rahoitustuotot
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista
Korkojohdannaiset, ei suojauslaskentaa	-39	55
Muut rahoitustuotot	241	117
Yhteensä	202	172

Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista	-43	-187
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista
Korkojohdannaiset, ei suojauslaskentaa	45	-120
Muut rahoituskulut	-367	-98
Yhteensä	-365	-406
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-162	-234

Muut rahoitustuotot muodostuvat rahastosijoitusten tuotoista sekä valuuttakurssivoitoista.

Muut rahoituskulut muodostuvat lainojen koroista ja valuuttakurssitappioista.

Tuloslaskelmaan kirjatut kurssierot

Tuhatta euroa	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Liikevaihtoon sisältyvät kurssierot	-35	-140
Ostoihin ja kuluihin sisältyvät kurssierot	298	220
Valuuttakurssivoitot	175	53
Valuuttakurssitappiot	-310	-98
Tuloslaskelmaan kirjatut kurssierot yhteensä	128	35

10. TULOVEROT

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot

Tuhatta euroa	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Verot nettosijoitusten kurssieroista	-454	-549

Välittömät verot

Tuhatta euroa	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-3 649	-2 683
Aikaisempien tilikausien verot	84	311
Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutos	571	-145
Tuloverot	-2 994	-2 517

Verokannan täsmäytys

Tuhatta euroa	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Kirjanpidon tulos ennen veroja	13 325	11 590
Laskennallinen vero emoyhtiön verokannalla *)	-3 465	-3 013
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeuksellisten verokantojen vaikutukset	-21	78
Vähennyskelvottomat menot	-73	-173
Muut	54	245
Aikaisempien tilikausien verot	84	311
Ei verotettavat tuotot	85	0
Tilikauden tuloksesta hyödyntämättömät verot	341	0
Tilikauden tappioista kirjaamaton vero	0	35
Verokulu tuloslaskelmassa	-2 994	-2 517

*) Emoyhtiön verokanta oli 26 prosenttia vuosina 2009 ja 2010.

11. OSAKEKOHTAINEN TULOS

	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Tilikauden voitto, tuhatta euroa	10 331	9 074
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl
laimentamaton	11 514	11 382
laimennettu	11 585	11 382
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa/osake	0,90	0,80
Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa/osake	0,89	0,80

Osakekohtainen osinko

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle 17.2.2011, että osinkoa maksetaan 0,40 euroa osaketta kohti eli kokonaisummaltaan ehdotettu osinko on 4 652 211,60 euroa.

vuosikertomus 2010 | konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS
65

12. LIIKEARVO JA MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Liikearvo

Tuhatta euroa	2010
Hankintameno 1.1.	31 119
Muuntoerot	793
Lisäykset	272
Hankintameno 31.12.	32 184
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	32 184

Liikearvo

Tuhatta euroa	2009
Hankintameno 1.1.	29 212
Muuntoerot	1 433
Lisäykset	474
Hankintameno 31.12.	31 119

Kirjanpitoarvo 31.12.2009 31 119

Liikearvo muodostuu seuraavista järjestelyistä:

Yritysjärjestely	Liikearvo
Momentum Doc, AB (2002)	1 089
Iocore AS / Basware AS (2005)	3 101
Itella Information AS/Basware AS (2009)	518
Trivet Oy (2005)	669
Analyste Oyj (2006)	13 874
Digital Vision Technologies Ltd. (2007)/ Basware UK	7 454
Contempus AS (2008)	5 479
Yhteensä	32 184

Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille toimintojen yhdistämisestä odotettujen synergiaetujen mukaisesti:

Rahavirtaa tuottava yksikkö	Liikearvo
Basware Oyj	16 638
Basware AB	545
Basware AS	7 548
Basware UK	7 454
Yhteensä	32 184

Liikearvot on testattu vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä ja arvonalennustesteissä käytetty diskonttokorko on 7,84 prosenttia (Basware Oyj) tai 8,01 prosenttia (Basware AB, Basware AS, Basware UK). Keskipainotetun pääoman kustannuksessa on otettu huomioon laskentahetken pääomarakenne. Testauksessa arvioitava kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu vuoden 2011 budjettiin ja tämän pohjalta arvioituun myöhempään kehitykseen. Laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat liikevaihdon ja kustannusten muutosprosentit. Liikevaihdon kasvu on määritetty ottaen huomioon yhtiön toteutunut kehitys sekä markkina-asema ja kasvupotentiaali kyseisellä markkinalla.

Nollakasvuskenaarioon perustuvien herkkyysanalyysien perusteella yhtiön johto arvioi, että on epätodennäköistä, että muutos testauksessa käytettyihin keskeisiin muuttuiin saisi aikaan tilanteen, jossa taseeseen sisältyvän liikearvon kirjanpitoarvo ylittäisi yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän.

Basware UK:n liikevaihdon kasvun suunnitellaan pääpiirteissään noudattavan yhtiön strategian mukaista suunnittelujakson tavoitetta: SaaS, yhteyspalvelut ja verkkolaskuliiketoiminta yli 50 prosentin vuotuinen kasvu ja yhtiön pitkän aikavälin tavoitteena oleva tuotemyynnin, ylläpidon ja konsultoinnin kokonaisliikevaihdon yli 10 prosentin kasvu. Yksikön testattava omaisuuserien kirjanpitoarvo on 7,5 miljoonaa euroa. Liiketoimintasuunnitelmien mukainen kerrytettävissä oleva rahamäärä on noin 20,2 miljoonaa euroa ja nollakasvuskenaariossa vastaavasti noin 10,0 miljoonaa euroa. Mikäli yksikön vuosittainen kasvu suunnittelujaksolla on noin -2 prosentista +10 prosenttiin, herkkyysanalyysit osoittavat yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän olevan noin 7,3 miljoonaa euroa.

Jos Basware UK:ssa liikevaihdon vuosittainen kasvu suunnittelujaksolla jäisi alle -2 prosentin +10 prosentin haarukan, muodostaisi se tilanteen, jossa on viitteitä liikearvon arvonalentumisesta. Mikäli tällöin tehtävässä liikearvon arvonalentumistestauslaskelmassa saatu käyttöarvo olisi alhaisempi kuin yksikön testattava omaisuuserien kirjanpitoarvo, arvonalentuminen kirjattaisiin kuluna tuloslaskelmaan ja kohdistettaisiin taseessa ensisijassa liikearvoon.

vuosikertomus 2010 | konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS

Aineettomat hyödykkeet 2010
Tuhatta euroa	Kehittämismenot	Aineettomat oikeudet	Aineettomat oikeudet, rahoitusleasing	Muut pitkävaikutteiset menot	Keskeneräiset kehityshankkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	8 822	18 418	77	104	4 263	31 683
Muuntoerot	61	410				471
Lisäykset	189	305		107	1 506	2 108
Siirrot erien välillä	1 854	-147		97	-1 854	-50
Hankintameno 31.12.	10 927	18 986	77	308	3 914	34 213
Kertyneet poistot 1.1.	-4 599	-6 677	-77	-39		-11 392
Muuntoerot	-34	-121				-156
Tilikauden poisto	-1 883	-2 632		-64		-4 579
Kertyneet poistot 31.12.	-6 516	-9 430	-77	-103		-16 127
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	4 411	9 556	0	205	3 914	18 085
Aineettomat hyödykkeet 2009
---	---	---	---	---	---	---
Tuhatta euroa	Kehittämismenot	Aineettomat oikeudet	Aineettomat oikeudet, rahoitusleasing	Muut pitkävaikutteiset menot	Keskeneräiset kehityshankkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	6 681	12 650	77	94	4 793	24 295
Muuntoerot	157	621				778
Tytäryritysten hankinta		3 437				3 437
Lisäykset	82	1 709		10	1 372	3 173
Siirrot erien välillä	1 902				-1 902	0
Hankintameno 31.12.	8 822	18 418	77	104	4 263	31 683
Kertyneet poistot 1.1.	-2 915	-4 275	-77	-5		-7 273
Muuntoerot	-58	-92				-150
Hankinnan kertyneet poistot
Tilikauden poisto	-1 624	-2 310		-34		-3 968
Kertyneet poistot 31.12.	-4 599	-6 677	-77	-39		-11 392
Kirjanpitoarvo 31.12.2009	4 223	11 740	0	65	4 263	20 291

vuosikertomus 2010 | konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS
67

13. AINEELLISET HYÖDYKKEET

Aineelliset hyödykkeet 2010
Tuhatta euroa	Koneet ja kalusto	Koneet ja kalusto, rahoitusleasing	Taideteokset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	5 421	134	78	5 633
Muuntoerot	126	3		128
Lisäykset	750		8	757
Vähennykset	50			50
Hankintameno 31.12.	6 346	137	86	6 568
Kertyneet poistot 1.1.	-4 685	-126		-4 811
Muuntoerot	-96	-3		-99
Tilikauden poisto	-571	-9		-579
Kertyneet poistot 31.12.	-5 352	-137		-5 489
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	994	0	86	1 079
Aineelliset hyödykkeet 2009
---	---	---	---	---
Tuhatta euroa	Koneet ja kalusto	Koneet ja kalusto, rahoitusleasing	Taideteokset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	4 974	126	70	5 170
Muuntoerot	84	8		92
Tytäryritysten hankinta	45			45
Lisäykset	320		8	328
Vähennykset	-1			-1
Hankintameno 31.12.	5 421	134	78	5 633
Kertyneet poistot 1.1.	-4 062	-118		-4 180
Muuntoerot	-56	-8		-64
Hankintojen kertyneet poistot	-7			-7
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	1			1
Tilikauden poisto	-560			-560
Kertyneet poistot 31.12.	-4 685	-126		-4 811
Kirjanpitoarvo 31.12.2009	736	9	78	823

vuosikertomus 2010 | konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS

14. MYYTÄVISSÄ OLEVAT RAHOITUSVARAT

Tuhatta euroa	31.12.2010	31.12.2009
Hankintameno 1.1.	38	38
Hankintameno 31.12.	38	38

Myytävissä olevat sijoitukset sisältävät listaamattomien yritysten osakkeet.

15. PITKÄAIKAISET MYYNTI- JA MUUT SAAMISET

Tuhatta euroa	31.12.2010	31.12.2009
Pitkäaikaiset muut saamiset	0	43
Pitkäaikaiset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat:
Johdannaiset- ei suojauslaskennassa	23	81
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	23	124

Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä, siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

16. VAIHTO-OMAISUUS

Tuhatta euroa	31.12.2010	31.12.2009
Aineet ja tarvikkeet	56	33
Vaihto-omaisuus yhteensä	56	33

Vaihto-omaisuuden arvostuksessa on käytetty FiFo-periaatetta.

17. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

Tuhatta euroa	31.12.2010	31.12.2009
Myyntisaamiset	20 560	17 384
Muut saamiset	783	695
Muut siirtosaamiset	2 723	1 605
Myyntisaamiset ja muut saamiset	24 066	19 684
Tuloverosaaminen	43	767

Muut siirtosaamiset sisältää Tyyl-maksujen ja työnantajan vakuutusmaksujen ennakkomaksuja 1 793 tuhatta euroa.

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 26.

Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikertyimiä. Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä. Konsernin toimintatapoihin ei kuulu vakuuksien hankkiminen myyntisaamisten ja muiden saamisten osalta.

Myyntisaamisten ikäjakauma ja luottotappioiksi kirjatut erät

	2010	Luotto-tappiot	Netto 2010	2009	Luotto-tappiot	Netto 2009
Erääntymättömät	13 617		13 617	12 376		12 376
Erääntyneet
1-180 päivää	6 421		6 421	4 687		4 687
181-360 päivää	990	-573	417	453	-151	302
Yli 360 päivää	527	-423	104	532	-514	18
Yhteensä	21 555	-996	20 560	18 048	-666	17 384

18. KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAT RAHOITUSVARAT

Tuhatta euroa	31.12.2010	31.12.2009
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	35	34
Muut rahoitusvarat	35	34

Rahasto-osuudet on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi ja ne on arvostettu raportointipäivän viimeisen noteerauksen mukaisesti.

19. RAHAT JA PANKKISAAMISET

Tuhatta euroa	31.12.2010	31.12.2009
Rahat ja pankkisaamiset	13 787	12 176
Rahat ja pankkisaamiset	13 787	12 176

vuosikertomus 2010 | konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS
69

20. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

Laskennallisten verosaamisten erittely 2010

Tuhatta euroa	1.1.2010	Kirjattu tuloslaskelmaan	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	31.12.2010
Vahvistetuista tappioista	2 013	-383	94	1 723
Muut erät	186	166		352
Yhteensä	2 199	-217	94	2 074

Laskennallisten verovelkojen erittely 2010

Tuhatta euroa	1.1.2010	Kirjattu tuloslaskelmaan	Siirto	Kurssierot	Ostetut/ myydyt yhtiöt	31.12.2010
Hankintojen käyvän arvon kohdistuksista	2 917	-665	318	131	50	2 751
Muista jaksotuseroista	1 080	-762	-318			0
Yhteensä	3 997	-1 427	0	131	50	2 751

Laskennallisten verosaamisten erittely 2009

Tuhatta euroa	1.1.2009	Kirjattu tuloslaskelmaan	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	31.12.2009
Vahvistetuista tappioista	2 208	-254	59	2 013
Muut erät	0	186		186
Yhteensä	2 208	-68	59	2 199

Laskennallisten verovelkojen erittely 2009

Tuhatta euroa	1.1.2009	Kirjattu tuloslaskelmaan	Ostetut/ myydyt yhtiöt	31.12.2009
Hankintojen käyvän arvon kohdistuksista	2 095	-524	1 346	2 917
Muista jaksotuseroista	211	693	176	1 080
Yhteensä	2 307	-139	348	3 997

Yhtiö panostaa strategiansa mukaisesti pohjoismaisilla markkinoilla kannattavuuteen, Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa lyhyellä tähtäimellä kasvuun ja kannattavuuden parantamiseen. Kaikista tappioista ei ole kirjattu laskennallista verosaatavaa, koska on arvioitu, ettei tappioita voida hyödyntää lähitulevaisuudessa. Verosaatavien hyödyntäminen on aloitettu vuonna 2008. Laskennallisia verosaamisia määriteltäessä on sovellettu kunkin maan voimassa olevaa verokantaa.

vuosikertomus 2010 | konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS

21. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Basware -konsernin kansainvälisessä toiminnassa syntyy tavanomaisia rahoitukseen liittyviä riskejä. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa yhtiölle riittävä rahoitus kustannustehokkaasti sekä seurata ja tarvittaessa toimenpitein rajata syntyviä riskejä. Riskienhallinta on keskitetty konsernin rahoituksesta vastaavalle talousosastolle, joka raportoi yhtiön hallitukselle riskienhallintapolitiikan mukaisesti vähintään kerran vuodessa.

Valuuttariski

Vertailukelpoisin valuutoin Baswaren liikevaihto kasvoi 7,9 % (5,8 %) vuonna 2010.

Konsernin päävaluutta on euro, joka edustaa liikevaihdosta noin 60 % vuonna 2010 (noin 61 % vuonna 2009). Kansainvälisen liiketoiminnan suhteellisen osuuden kasvaessa tulee muiden valuuttojen ja euron välisten valuuttakurssivaihteluiden merkitys kasvamaan. Baswarella on toimintaa euroalueen lisäksi useilla alueilla, joista merkittävimmät vuonna 2010 olivat Norja, Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Ruotsi. Näissä maissa yhtiö on alttiina valuuttariskeille, jotka syntyvät yhtiön sisäisestä kaupasta, viennistä ja tuonnista sekä ulkomaisten tytäryhtiöiden omista pääomista ja rahoituksesta. Tilikauden aikana yhtiö ei tehnyt suojaustoimenpiteitä valuuttakurssimuutoksien varalta, koska yhtiön suojauspolitiikan mukainen vieraan valuutan

määräinen kassavirta tytäryhtiöissä ei ylittänyt suojaustoimenpiteille asetettua vuotuista valuuttakohtaista rajaa.

Basware Oyj:n ulkomaisten tytäryhtiöiden pääomarakennetta on muutettu 1.1.2008 alkaen siten, että valtaosa emoyhtiön usean vuoden ajalta kertyneistä avoimista myyntisaamisista ulkomaisilta tytäryhtiöiltä on konvertoitu pitkäaikaiseksi nettosijoitukseksi ulkomaiseen yksikköön. Lainajärjestelyn tarkoitus on rahoittaa pitkäaikainen strateginen investointi. Kurssierot nettosijoituksesta ulkomaiseen yksikköön merkitään omaksi eräkseen omaan pääomaan.

IFRS 7:n edellyttämällä tavalla laskettu herkkyysanalyysi valuuttariskista olisi tuonut tilinpäätöstilanteessa 31.12.2010 -/+0,5 milj. euron tulosvaikutuksen ennen veroja, jos paikallisvaluuttojen (AUD, SEK, NOK, DKK, GBP, USD) kurssimuutos euroon verrattuna olisi ollut +/-5 %. Muiden muuttujien oletetaan pysyvän samoina. Laskennassa ovat mukana taseen valuuttamääräiset ostovelat ja myyntisaamiset.

Emoyrityksen toimintavaluutta on euro. Ulkomaan rahan määräiset varat ja velat muutettuna euroiksi raportointikauden päättymispäivän kurssiin ovat seuraavat:

Nimellisarvot	2010					2009
Tuhatta euroa	USD	AUD	GBP	SEK	DKK	NOK	USD	AUD	GBP	SEK	DKK	NOK
Pitkäaikaiset varat	24	42	369	1 157	12	1 856	16	40	109	934	14	2 258
Lyhytaikaiset varat
Muut rahoitusvarat	443	615	950	1 018	534	2 501	498	2 817	463	574	126	1 592
Myyntisaamiset ja muut saamiset	3 340	1 662	2 320	2 012	1 299	2 440	2 179	502	2 250	1 134	1 182	2 744
Lyhytaikaiset velat
Korottomat velat	702	677	851	1 280	442	2 466	467	350	1 065	1 235	377	2 318

Korkoriski

Yhtiöllä oli korollista vierasta pääomaa tilinpäätöshetkellä 3 582 tuhatta euroa. Syyskuussa 2008 nostettiin 10,7 miljoonan euron suuruinen kolmen vuoden laina puolivuosittaisilla tasasuuruisilla lyhennyksillä, jolla rahoitettiin Contempus AS:n yritysosto. Yhtiöllä oli vähäisiä korkosijoituksia lyhyen koron rahastoissa.

IFRS 7:n edellyttämän herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty vaihtuvakorkoisten lainojen tilikauden aikana toteutuneita keskimääräisiä saldoja. Tilinpäätöstilanteessa 31.12.2010 vaihtuvakorkoisten korollisten velkojen vaikutus tulokseen ennen veroja olisi ollut -/+ 56 tuhatta euroa, jos korkotaso olisi noussut tai laskenut 1 % -yksikön.

Likviditeettiriski

Yhtiö ylläpitää riittävät likvidit varat konsernin keskitetyn kassanhallinnan ja maksuliikenteen sekä pankkilimiittien avulla. Yhtiöllä on miljoonan euron sekkililiimiitti, jonka vakuutena on yrityskiinnitys.

Konsernin maksuvalmius säilyi 2010 aikana hyvänä. Konsernin johto ei ole tunnistanut rahoitusvaroissa tai rahoituslähteissä merkittäviä maksuvalmiusriskikeskittymiä. Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät korot ja pääoman takaisinmaksut.

Tuhatta euroa	Tasearvo	Rahavirta	0-6 kk	6 kk-1 v	1-2 vuotta
Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma
Pankkilainat	3 565	3 565	1 780	1 785
Ostovelat ja muut velat	16 831	15 421	14 790	110	521
Yhteensä	20 396	18 986	16 570	1 895	521
Johdannaisvelkojen maturiteettijakauma
Korkojohdannaiset - ei suojauslaskennassa	32	32		32

vuosikertomus 2010 | konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS

Luottoriskit

Konsernin myyntisaamiset hajaantuvat laajalle asiakaskunnalle eivätkä sisällä merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Myyntisaataviin liittyviä luottopäätöksiä seurataan ja valvotaan keskitetysti konsernihallinnossa. Yhtiö ei ole käyttänyt luottovakuutuksia myyntisaamisten turvaamiseksi.

Tilikauden aikana tehdyt luottotappiokirjaukset sekä myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 17.

22. PÄÄOMAN HALLINTA

Pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa. Yhtiön pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa yhtiön toiminnan jatkuvuus (going concern) sekä osakkeenomistajien saaman arvon nousu.

Pääomarakennetta voidaan hallita päätöksillä, jotka koskevat mm. osingonjakoa, omien osakkeiden hankkimista yhtiölle ja osakeanteja.

Basware Oyj:n hallussa olevien omien osakkeiden kokonaismäärä on 90 300, mikä vastaa noin 0,77 % yhtiön kaikista osakkeista. Ostettujen o-sakkeiden

keskihinta hankintaohjelman aikana 23.10.2008–31.3.2009 oli 6,9475 euroa. Yhtiön hallituksen 14.10.2008 päätös hankintaohjelman aloittamisesta perustui Basware Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen 14.2.2008 sille myöntämään valtuutukseen.

Yhtiökokous 18.2.2010 valtuutti hallituksen päättämään enintään 2 293 624 uuden osakkeen antamisesta ja enintään 1 146 812 yhtiön hallussa olevan oman osakkeen luovuttamisesta yhdessä tai useammassa erässä, joko maksua vastaan tai maksutta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet voidaan luovuttaa joko yhtiön osakkeenomistajille heidän osakeomistuksensa suhteessa tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten yritysjärjestelyjen ja yrityskauppojen mahdollistaminen, yhtiön pääomahuolto, henkilöstön kannustaminen tai muu yhtiön liiketoiminnan kehittämiseen liittyvä syy. Valtuutus sisältää myös oikeuden antaa osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja optio- ja muita erityisiä oikeuksia, jotka oikeuttavat saamaan maksua vastaan yhtiön osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita, joko siten, että merkintähinta

maksetaan rahana tai käyttämällä merkitsijällä olevaa saatavaa merkintähinnan kuittaamiseen. Valtuutus sisältää myös oikeuden päättää maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen. Yhtiölle annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhdessä yhtiölle valtuutuksen nojalla hankittavien tai aikaisemmin hankittujen omien osakkeiden lukumäärän kanssa enintään 1 146 812 osaketta. Uusien osakkeiden merkintähinta ja omista osakkeista maksettava määrä merkitään kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Valtuutus on voimassa 31.3.2011 saakka.

Yhtiökokous 18.2.2010 valtuutti hallituksen osakeyhtiölain 15 luvun 5 §:n mukaan päättämään enintään 1 146 812 oman osakkeen hankkimisesta. Omat osakkeet hankitaan yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Helsingin Pörssissä. Yhtiölle hankitut omat osakkeet voidaan pitää yhtiöllä, mitätöidä tai luovuttaa edelleen. Valtuutus on voimassa 31.3.2011 saakka.

Pääomarakennetta kuvaavia tunnuslukuja ovat omavaraisuusaste ja nettovellaantumisaste.

Yhtiön edellisestä vuodesta samana pysynyt tavoite vuonna 2010 oli ylläpitää vahva omavaraisuusaste, maltillinen nettovellaantumisaste sekä AA luottoluokitus. Omavaraisuusaste vuonna 2010 oli 73,3 % (64,8 % vuonna 2009). Nettovellaantumisaste vuonna 2010 oli -15,3 % (-5,3 %). Dun & Bradstreet-luottoluokitus oli AA vuonna 2010 (AA).

Nettovellaantumisasteen muutos vuonna 2010 johtuu sekä rahavarojen myönteisestä kehityksestä että korollisten lainojen määrän laskusta.

23. OMA PÄÄOMA

Tuhatta euroa	Osakkeiden lukumäärä	Osake-pääoma	Osakeanti	Ylikurssi-rahasto	SVOP-rahasto	Muut rahastot	Omat osakkeet	Yhteensä
31.12.2009	11 377 824	3 440	140	69	33 058	540	-629	36 618
Osakeanti	221 900	67	115	1 118	1 205			2 505
31.12.2010	11 599 724	3 507	255	1 187	34 263	540	-629	39 123

Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Muut rahastot

Muut rahastot sisältävät käyvän arvon rahaston, joka sisältää Analyste kaupan osakkeiden arvon nousun kaupan julkistus- ja toteutusajankohtien välillä vuonna 2006.

Omat osakkeet

Omat osakkeet rahasto sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon.

vuosikertomus 2010 | konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS

VELAT

Tuhatta euroa	31.12.2010	31.12.2009
Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat:
Lainat rahoituslaitoksilta, korollinen	0	3 550
Rahoitusleasingvelat, korollinen	0	2
Työsuhde-etuusjärjestelyt, korottomat	631	110
Yhteensä	631	3 662
Pitkäaikaiset käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat:
Johdannaiset - ei suojauslaskennassa	32	122
Yhteensä	32	122
Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat:
Lainat rahoituslaitoksilta, korollinen	3 550	5 551
Rahoitusleasingvelat, korollinen	0	4
Ostovelat	1 966	1 240
Lyhytaikaiset tulosvaikutteisesti arvostetut rahoitusvelat:
Muut velat	100	0
Siirtovelat	10 267	10 091
Muut velat	3 867	5 708
Tuloverovelat	1 226	331
Lyhytaikaiset velat	20 977	22 926
Vieras pääoma yhteensä	21 640	26 710

Lyhytaikaisesta tulosvaikutteisesti arvostetusta rahoitusvelasta erittely Hankitut liiketoimet liitetiedossa 4. Siirtovelkojen merkittävimmät erät ovat lomapalkkavaraus 4 656 tuhatta euroa sekä bonusvaraus 3 738 tuhatta euroa.

Rahoituslaitoksilta otetuista lainoista 3 550 (3 550) tuhatta euroa erääntyy vuonna 2011. Lainojen keskikorko oli 1,1 (2,4) prosenttia vuonna 2010.

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 26.

RAHOITUSLEASINGVELAT

Tuhatta euroa	31.12.2010	31.12.2009
Pitkäaikaiset rahoitusleasingvelat, korollinen	0	2
Lyhytaikaiset rahoitusleasingvelat, korollinen	0	4
Rahoitusleasingvelat yhteensä	0	6
Rahoitusleasingvelat- vähimmäisvuokrat
Alle yhden vuoden sisällä	0	4
Yhtä vuotta pitemmän ajan ja enintään 5 vuoden kuluttua	0	2
Vähimmäisvuokrat	0	6
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut leasingsopimuksista	0	0
Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo	0	6
Vähimmäisvuokrien nykyarvo
Alle yhden vuoden sisällä	0	4
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	0	2
Rahoitusleasingvuokrien nykyarvon erääntyminen	0	6

vuosikertomus 2010 | konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS
73

26. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT

Tuhatta euroa	Liitetieto	2010 Kirjanpitoarvo	Käypä arvo	2009 Kirjanpitoarvo	Käypä arvo
Rahoitusvarat
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Myytävissä olevat rahoitusvarat	14	38	38	38	38
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat	18	35	35	34	34
Korkojohdannaiset - ei suojauslaskennassa	15	23	23	81	81
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Pitkäaikaiset
Muut saamiset korottomat	15	0	0	43	43
Lyhytaikaiset
Rahavarat	19	13 787	13 787	12 176	12 176
Myynti ja muut saamiset	17	24 066	24 066	19 684	19 684
Rahoitusvelat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Korkojohdannaiset -ei suojauslaskennassa	24	32	32	122	122
Rahoitusvelat - jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
Pitkäaikaiset
Lainat rahoituslaitoksilta, korollinen	24	0	0	3 550	3 550
Rahoitusleasingvelat, korollinen	24	0	0	2	2
Lyhytaikaiset
Lainat rahoituslaitoksilta, korollinen	24	3 550	3 550	5 550	5 550
Rahoitusleasingvelat, korollinen	24	0	0	4	4
Osto- ym velat ei korolliset	24	16 201	16 201	17 039	17 039

Konsernin soveltamat käyvän arvon määrittämisperiaatteet kaikista rahoitusinstrumenteista

Taulukossa esitettyjen rahoitusvarojen ja -velkojen käypä arvoja määritettäessä on käytetty seuraavia hintanoteerauksia, oletuksia ja arvostusmalleja.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat noteeraamattomista osakesijoituksista, jotka on arvostettu hankintamenoon vähennetyinä mahdollisilla arvonalentumisilla. Sijoitusten käypä arvo ei ole ollut määritettävissä luotettavasti. Noteeraamattomilla osakkeilla ei ole toimivia markkinoita ja toistaiseksi konsernilla ei ole aikomusta luopua näistä sijoituksista.

Johdannaiset

Konsernin käyttämät johdannaiset ovat koronvaihtosopimuksia suojaamaan korkovaihteluilta. Kor-kojohdannaiset arvostetaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritelty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena on raportointikauden päättymispäivän markkinakorot ja muu markkinainformaatio. Käyvät arvot vastaavat niitä hintoja, jotka konserni joutuisisi maksamaan tai saisi, jos se purkaisu johdannaissopimukset.

Rahoitusleasing

Rahoitusleasingin käypä arvo perustuu diskonttaamalla vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa vastaavien vuokrasopimusten korkoa.

Myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat

Myyntisaamisten, muiden saamisten, ostovelkojen ja muiden velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen erien maturiteetti huomioon ottaen.

vuosikertomus 2010 | konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS

Lainat rahoituslaitoksilta

Lainojen vaihtuvat korot perustuvat 1-kuukauden euriboriin lainan maturititeetin mukaan. Tästä johtuen vaihtuvaarkoisten lainojen käyvän arvon katsotaan vastaavaan niiden kirjanpitoarvoa.

Muut saamiste

Muiden saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen.

Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista

Tuhatta euroa	Käyvät arvot raportointi-kauden lopussa 31.12.2010	Taso 2	Käyvät arvot raportointi-kauden lopussa 31.12.2009	Taso 2
Käypään arvoon arvostetut varat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Korkojohdannaiset	23	23	81	81
Myytävissä olevat rahoitusvarat	35	35	34	34
Yhteensä	57	57	115	115
Käypään arvoon arvostetut velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Korkojohdannaiset	32	32	122	122
Yhteensä	32	32	122	122

Päättyneen tilikauden aikana ei tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkian 1 ja 2 välillä.

Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina). Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden syöttötiedot kuitenkin perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin.

Se käypien arvojen hierarkian taso, jolle tietty käypään arvoon arvostettu erä on kokonaisuudessaan luokiteltu, on määritetty koko kyseisen käypään arvoon arvostetun erän kannalta merkittävimmän alimmalla tasolla olevan syöttötiedon perusteella. Syöttötiedon merkittävyys on arvioitu kyseisen käypään arvoon arvostetun erän suhteen kokonaisuudessaan.

Vuokrasopimukset

Konserni on vuokrannut käyttämänsä toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin 3–5 vuotta, ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimuksiin sisältyy yleensä indeksiehto.

vuosikertomus 2010 | konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS
75

27. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

Tuhatta euroa	31.12.2010	31.12.2009
Omasta puolesta annetut vakuudet
Yrityskiinnitys	1 200	1 200
Tytär- ja muiden konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset	1 123	1 075
Muut omat vastuut
Leasingvastuut:
Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut	848	970
1-5 vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut	796	895
Yhteensä	1 644	1 865
Muut vuokravastuut:
Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät vuokravastuut	4 054	2 333
1-5 vuoden sisällä erääntyvät vuokravastuut	9 913	2 924
Myöhemmin erääntyvät vuokravastuut	0	1 071
Yhteensä	13 967	6 328
Muut omat vastuut yhteensä	15 611	8 193
Vakuudet ja vastuusitoumukset yhteensä	17 934	10 468

Arvonlisävero sisältyy ainoastaan autoleasing-vastuisiin. Muut vastuut ovat arvonlisäverottomia.

28. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytäryritykset. Lähipiiriin kuuluvat myös hallituksen ja johtoryhmien jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja.

Tilikaudella 2010 yhtiö on ostanut palveluita muilta lähipiiriin kuuluvilta osapuolilta yhteensä 12 000 eurolla. Tilinpäätöshetkellä yhtiöllä ei ole avoimia saldoja lähipiiriliiketoimiin liittyen.

29. KONSERNIYRITYKSET

Yritys	Kotipaikka	Maa	Konsernin omistusosuus, %
NextWare Oy	Espoo	Suomi	100
Basware GmbH	Düsseldorf	Saksa	100
Basware UK Ltd.	Guildford	Britannia	100
Basware AB	Tukholma	Ruotsi	100
Basware B.V.	Amsterdam	Alankomaat	100
Basware A/S	Fredensborg	Tanska	100
Basware Inc.	Delaware	Yhdysvallat	100
Basware SAS	Pariisi	Ranska	100
Basware AS	Oslo	Norja	100
Basware Pty Ltd	Chatswood	Australia	100

30. TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Baswaren johtoryhmään 1.1.2011 alkaen kuuluvat Ilkka Sihvo, CEO; Mika Harjuaho, CFO; Mari Heusala, Vice President HR & Development; Olli Hyppänen, Strategy & Development, Global Operations, APAC; Jorma Kemppainen, Senior Vice President, Products; Pekka Lindfors, Senior Vice President North-East; Steve Muddiman, Senior Vice President, Global Marketing; Matti Rusi, Senior Vice President, Europe; Ari Salonen; General Manager, North America; Esa Tihilä, Senior Vice President, Automation Services; Jukka Virkkunen, Senior Vice President Scandinavia. 25.1.2011 alkaen johtoryhmään kuuluu lisäksi Matti Copeland, Senior Vice President, M&A.

Matti Copeland erosi 24.1.2011 Baswaren hallituksesta.

Basware Oyj:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 20.1.2011 Basware Oyj:n optio-ohjelmilla tehdyt 30 805 osakkeen merkinnät. Kyseiset osakemerkinnät perustuivat yhtiön 2006-optio-ohjelman C-sarjan optiotodistuksiin (21 605 osaketta) sekä 2007-optio-ohjelman E-sarjan optiotodistuksiin (9 200 osaketta).

vuosikertomus 2010 | emoyhtiön tilinpäätös, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma 1.1.-31.12.2010 (FAS)

Tuhatta euroa	Liitetiedot	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
LIIKEVAIHTO	2	50 228	40 402
Liiketoiminnan muut tuotot		971	0
Materiaalit ja palvelut	3	-2 640	-2 591
Henkilöstökulut	4	-28 374	-23 051
Poistot ja arvonalentumiset	5	-4 143	-3 684
Liiketoiminnan muut kulut	6	-9 262	-7 359
Liikevoitto		6 779	3 717
Rahoitustuotot	7	6 383	6 764
Rahoituskulut	7	-772	-1 367
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		12 390	9 114
Tuloverot	8	-2 580	-1 933
TILIKAUDEN TULOS		9 810	7 181

vuosikertomus 2010 | emoyhtiön tilinpäätös, FAS 77

Emoyhtiön tase 31.12.2010 (FAS)

Tuhatta euroa	Liitetiedot	31.12.2010	31.12.2009
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	9	18 535	18 969
Liikearvo	10	748	423
Aineelliset hyödykkeet	11	50 394	50 241
Sijoitukset	13	23	81
Pysyvät vastaavat		69 699	69 714
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus	12	56	33
Lyhytaikaiset saamiset	14	11 100	12 291
Rahoitusarvopaperit		35	34
Rahat ja pankkisaamiset		6 034	3 897
Vaihtuvat vastaavat		17 225	16 255
VASTAAVAA		86 924	85 969
Tuhatta euroa	Liitetiedot	31.12.2010	31.12.2009
---	---	---	---
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma		3 507	3 440
Osakeanti		255	140
Ylikurssirahasto		1 118	0
Muut rahastot		34 263	33 058
Kertyneet voittovarat		24 418	21 337
Tilikauden voitto		9 810	7 181
Oma pääoma	15	73 371	65 156
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	16,17	231	5 639
Lyhytaikainen vieras pääoma	18	13 322	15 174
Vieras pääoma		13 553	20 813
VASTATTAVAA		86 924	85 969

vuosikertomus 2010 | emoyhtiön tilinpäätös, FAS

Emoyhtiön rahavirtalaskelma 1.1.-31.12.2010 (FAS)

Tuhatta euroa	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009

Liiketoiminnan rahavirta

Tilikauden voitto	9 810	7 181
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot	4 143	3 684
Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot	-1 399	-2 058
Muut tuotot ja -kulut, joihin ei liity maksua	-970	0
Rahoitustuotot ja -kulut	-4 212	-3 339
Tuloverot	2 580	1 933
Oikaisut yhteensä	142	220

Käyttöpääoman muutos	-1 390	2 980

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	8 561	10 381
Maksetut korot	-155	-252
Sadut osingot	1 271	0
Saadut korot	1 118	1 155
Muut rahoituserät	-191	23
Maksetut verot	-1 754	-330
Liiketoiminnan rahavirta	8 850	10 977

Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-2 241	-1 417
Ostetut konserniyhtiöt	-1 732	-2 118
Myönnetyt lainat	-1 601	-1 869
Lainasaamisten takaisinmaksut	5 991	2 237
Investointien rahavirta	-417	-3 166
Tuhatta euroa	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
---	---	---
Rahavirta ennen rahoitusta	9 268	7 811
Rahoituksen rahavirta
Maksullinen osakeanti	2 505	140
Omien osakkeiden hankinta	0	-358
Lainojen takaisinmaksut	-6 066	-3 558
Maksetut osingot	-4 100	-2 623
Rahoituksen rahavirta	-7 662	6 398

Rahavarojen muutos	1 606	1 413
Tytäryhtiöfuusioissa tuileet rahavarat	532	662
Rahavarojen lisäys(+)/vähennys(-)	2 138	2 074

Taseen mukaiset rahavarat
Rahavarat tilikauden alussa	3 931	1 856
Rahavarat tilikauden lopussa	6 069	3 931

vuosikertomus 2010 | emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS
79

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LASKENTAPERIAATTEET

Basware Oyj:n tilinpäätös tilikaudelta 2010 on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti. Konserni on aloittanut kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisen raportoinnin 1.1.2005.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan likimain tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä yhtiössä avoimena olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat arvostetaan käyttäen vuoden lopun kursseja. Liiketapahtumien kurssierot kirjataan vastaaville tuloslaskelmatille liikevoiton yläpuolelle ja rahoituserien kurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitus-tuottoihin ja -kuluihin.

Myynnin tuloutus

Tuotemyynnin tuloutus edellyttää, että myynnistä on olemassa sitova sopimus, tuotteen toimitus on tapahtunut, liiketoimen tuotot on luotettavasti määriteltävissä, liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty riittävällä todennäköisyydellä koituu yrityksen hyväksi sekä tuotteen tai sen käyttöoikeuden omistamiseen liittyvät merkittävät edut ja riskit ovat siirtyneet ostajalle. Tuotemyynnin lisenssisopimukset, joissa on palautusoikeus tai ehtoja tuotteen toiminnallisuuteen tai käyttöönotto-projektiin liittyen, tuloutetaan, kun palautusoikeus on rauennut tai edellä olevat ehdot ovat täyttyneet.

Ylläpitotuotot jaksotetaan sopimusajalle ja palveluista kirjataan tuotot, kun ne on suoritettu.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät tilikauden aikana fuusioidun tytäryrityksen fuusiovoiton.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimusmenot kirjataan suoraan kuluksi. Tuotekehitysmenot kirjataan niin, että kokonaan uusien tuotteiden ja merkittäviä parannuksia sisältävien uusien tuoteversioiden kehitysmenot aktivoidaan ja kirjataan kuluksi poistoina. Nykyisten tuotteiden ylläpito ja vähäiset parannukset kirjataan suoraan kuluksi. Aktivoituihin kehitysmenöihin kohdistuvat julkiset avustukset kirjataan hankintamenoa pienentävästi.

Eläkkeet

Basware Oyj:n henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty vakuuttamalla eläkevakuutusyhtiössä. Lakisääteiset eläkemenot on kirjattu kuluksi kertymisvuonna.

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet sisältävät tietokoneohjelmia, liikearvoa, aktivoituja tuotekehitysmenoja, muut pitkävaikutteiset menot sekä fuusiotappiot. Ne kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelmanmukaisilla poistoilla. Aineettoman hyödykkeen hankintaan liittyvät julkiset avustukset vähennetään hyödykkeen hankintamenosta ja kirjataan tuloslaskelmaan pienentämään hyödykkeestä kirjattavia poistoja. Taloudelliset pitoajat aineettomille hyödykkeille ovat 3-5 vuotta.

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet on kirjattu taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelmanmukaisilla poistoilla. Taloudelliset pitoajat aineellisille hyödykkeille ovat 3-10 vuotta.

Leasing

Emoyhtiön tilinpäätöksessä leasingmaksut on kirjattu vuosikuluksi Suomen kirjanpitolainsäädännön mukaisesti.

Likvidit varat

Likvideihin varoihin sisältyvät käteinen raha, pankkitilit ja rahoitusomaisuusarvopaperit.

Rahoitusvälineiden arvostaminen

Rahoitusvälineet on arvostettu käypään arvoon. Rahoitusvälineiden kuten koronvaihtosopimusten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinahintoihin.

Verot

Tuloverot on kirjattu Suomen verolainsäädännön mukaisesti. Laskennallinen verovelka on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa.

vuosikertomus 2010 | emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS

Tuloslaskelman liitetiedot

2. LIIKEVAIHTO

Tuhatta euroa	2010	2009
Liikevaihto toimialoittain
Tuotemyynti ja ylläpito	30 484	26 986
Tuotteiden palvelut	19 743	13 416
Yhteensä	50 227	40 402
Liikevaihto markkina-alueittain
Kotimaat	43 026	32 586
Ulkomaat	7 201	7 816
Yhteensä	50 227	40 402

3. MATERIAALIT JA PALVELUT

Tuhatta euroa	2010	2009
Ostot tilikauden aikana	-1 112	-896
Varaston muutos	23	-15
Ulkopuolisilta ostetut palvelut	-1 550	-1 680
Yhteensä	-2 639	-2 591

4. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

Tuhatta euroa	2010	2009
Henkilöstökulut
Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan palkat	-853	-511
Palkat muu henkilökunta	-22 339	-18 266
Eläkekulut	-3 827	-3 513
Muut henkilöstökulut	-1 355	-760
Yhteensä	-28 374	-23 050
Henkilöstön määrä	2010	2009
---	---	---
Tilikauden aikana keskimäärin	512	371
Tilikauden lopussa	595	398

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan eläkejärjestelyt ovat työeläkelainsäädännön mukaiset.

5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

Tuhatta euroa	2010	2009
Aineettomat hyödykkeet	-3 806	-3 390
Aineelliset hyödykkeet	-337	-295
Yhteensä	-4 143	-3 684

6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

Tuhatta euroa	2010	2009
Vuokrat	-1 550	-1 398
Matkustus	-1 236	-921
Markkinointi	-1 971	-1 241
Muut liiketoiminnan kulut	-4 314	-3 501
Tilintarkastus	-159	-259
Tilintarkastajan todistukset	-2	0
Veroneuvonta	-17	-6
Muu neuvonta	-13	-33
Tilintarkastusmenot yhteensä	-191	-298
Yhteensä	9 262	7 359

vuosikertomus 2010 | emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS
81

Taseen liitetiedot

7. RAHOITUSTUOTOT JA KULUT

Tuhatta euroa	2010	2009
Tuotot pysyvien vastaavien sjöjitusksista
Saman konsernin yrityksiltä	3 279	2 432
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	3 015	4 240
Muilta	89	92
Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä	3 104	4 332
Rahoitustuotot yhteensä	6 383	6 764
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	-450	-1 121
Muille	-322	-246
Muut korko- ja rahoituskulut yhteensä	-772	-1 367
Yhteensä	5 611	5 397

8. VÄLITTÖMÄT VEROT

Tuhatta euroa	2010	2009
Tuloverot tilikaudelta
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-2 610	-2 219
Laskennallisten verojen muutos	33	33
Tuloverot aikaisemmilta tilkausilta	-2	253
Yhteensä	-2 579	-1 933

9. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Tuhatta euroa	2010	2009
Tuotekehitysmenot
Hankintameno 1.1.	7 899	5 396
Lisäykset	252	1 984
Fuusio lisäykset 31.5.	1 791	519
Hankintameno 31.12.	9 942	7 899
Kertyneet poistot 1.1.	-4 081	-2 351
Fuusion kertyneet poistot 30.6.	-89	-337
Tilikauden poisto	-1 627	-1 393
Kertyneet poistot 31.12.	-5 797	-4 081
Tasearvo 31.12.	4 145	3 818
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.	2 637	2 046
Lisäykset	105	581
Fuusio lisäykset 31.5.	22	10
Vähennykset	-146	0
Hankintameno 31.12.	2 618	2 637
Kertyneet poistot 1.1.	-1 931	-1 718
Fuusion kertyneet poistot 30.6.	-22	-10
Vähennysten kertyneet poistot	0	0
Tilikauden poisto	-272	-203
Kertyneet poistot 31.12.	-2 225	-1 931
Tasearvo 31.12.	393	707

vuosikertomus 2010 | emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS

AINEELLISET HYÖDYKKEET

Tuhatta euroa	2010	2009
Liikearvo/fuusiotappiot
Hankintameno 1.1.	17 629	16 794
Lisäykset	0	835
Vähennykset	-4	0
Hankintameno 31.12.	17 625	17 629
Kertyneet poistot 1.1.	-5 905	-4 145
Tilikauden poisto	-1 843	-1 760
Kertyneet poistot 31.12.	-7 748	-5 905
Tasearvo 31.12.	9 877	11 724
Muut pitkavaikutteiset menot
Hankintameno 1.1.	104	94
Lisäykset	204	10
Hankintameno 31.12.	308	104
Kertyneet poistot 1.1.	-39	-5
Tilikauden poisto	-64	-34
Kertyneet poistot 31.12.	-103	-39
Tasearvo 31.12.	205	65
Keskeneräiset tuotekehitysprojektit
Hankintameno 1.1.	2 656	3 780
Lisäykset	1 506	778
Vähennykset	-248	-1 902
Hankintameno 31.12.	3 914	2 656
Tasearvo 31.12.	3 914	2 656
Aineettomat hyödykkeet yhteensä	18 535	18 970
Tuhatta euroa	2010	2009
---	---	---
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	3 493	3 294
Lisäykset	615	150
Fuusion lisäykset	178	49
Hankintameno 31.12.	4 286	3 493
Kertyneet poistot 1.1.	-3 147	-2 824
Fuusion kertyneet poistot	-139	-28
Tilikauden poisto	-337	-295
Kertyneet poistot 31.12.	-3 623	-3 147
Tasearvo 31.12.	662	345
Taideteokset
Hankintameno 1.1.	78	70
Lisäykset	8	8
Hankintameno 31.12.	86	78
Tasearvo 31.12.	86	78
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	748	423
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet yhteensä	19 282	19 392

vuosikertomus 2010 | emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS
83

11. SIJOITUKSET

Tuhatta euroa	2010	2009
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1.	18 050	16 176
Tilikauden lisäykset	52	3 483
Tilikauden vähennykset	-1 062	1 609
Hankintameno 31.12.	17 040	18 050

Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1.	38	38
Vähennykset	0	0
Hankintameno 31.12.	38	38

Saamiset konserniyrityksissä
Lainasaamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä	33 316	32 153

Sijoitukset yhteensä	50 394	50 241

Tytäryhtiöosakkeet

Yritys	Kotipaikka	Maa	Emon omistusosuus%
Nextware Oy	Espoo	Suomi	100
Basware GmbH	Düsseldorf	Saksa	100
Basware UK Ltd.	Guildford	Brittania	100
Basware AB	Tukholma	Ruotsi	100
Basware B.V.	Amsterdam	Alankomaat	100
Basware A/S	Fredensborg	Tanska	100
Basware, Inc.	Delaware	Yhdysvallat	100
Basware SAS	Pariisi	Ranska	100
Basware AS	Oslo	Norja	100
Basware Pty Ltd	Chatswood	Australia	100

12. VAIHTO-OMAISUUS

Tuhatta euroa	2010	2009
Aineet ja tarvikkeet	55	33
Yhteensä	55	33

13. PITKÄAIKAISET SAAMISET

Tuhatta euroa	2010	2009
Pitkäaikaiset johdannaiset	22	81
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	22	81

14. LYHYTAIKAISET SAAMISET

Tuhatta euroa	2010	2009
Myyntisaamiset	5 594	5 206

Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	2 108	1 736
Lainasaamiset	0	3 503
Korkosaamiset	1 175	1 108
Yhteensä	3 283	6 347

Siirtosaamiset	406	472
Muut saamiset	1 816	266

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	11 099	12 291

Siirtosaamisiin sisältyvät suurimmat erät ovat vuokravakuudet, arvio Kelan työterveyshuollon korvauksesta, sekä kulu- ja tuottojaksotukset.

vuosikertomus 2010 | emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS

OMA PÄÄOMA

Tuhatta euroa	2010	2009
Osakepääoma 1.1.	3 440	3 440
Tilikauden lisäykset	67	0
Osakepääoma 31.12	3 507	3 440
Osakeanti 1.1.	140	0
Tilikauden lisäykset	2 505	140
Tilikauden vähennykset	-2 390	0
Osakeanti	255	140
Ylikurssirahasto 1.1.	0	0
Tilikauden lisäykset	1 118	0
Ylikurssirahasto 31.12.	1 118	0
Sidottu oma pääoma 31.12.	4 880	3 580
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 1.1.	33 058	33 058
Tilikauden lisäykset	1 205	0
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 31.12.	34 263	33 058
Voittovarat 1.1.	28 517	24 317
Omien osakkeiden hankinta	0	-358
Osingonjako	-4 100	-2 623
Tilikauden voitto	9 810	7 181
Voittovarat 31.12.	34 228	28 517
Vapaa oma pääoma 31.12.	68 491	61 576
Oma pääoma 31.12.	73 371	65 156
Laskelma voitonjakokelpoisista varoista
Tilikauden voitto	9 810	7 181
Voittovarat	24 418	21 336
Muut jakokelpoiset varat	34 263	33 058
Voitonjakokelpoiset varat	68 491	61 576

LASKENNALLINEN VEROVELKA

Tuhatta euroa	2010	2009
Laskennallinen verovelka	22	55

PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

Tuhatta euroa	2010	2009
Pitkäaikaiset velat muille	0	3 550
Pitkäaikaiset johdannaiset	32	122
Pitkäaikaiset velat saman konsernin yrityksille	177	1 911
Yhteensä	209	5 583

LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

Tuhatta euroa	2010	2009
Koroton lyhytaikainen vieras pääoma
Ostovelat	996	454
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat	443	544
Korkovelat	0	95
Muut velat	42	27
Yhteensä	485	666
Muut velat	1 686	2 783
Siirtovelat	6 604	5 720
Yhteensä	8 290	8 504
Koroton lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	9 771	9 624

Siirtovelkoihin sisältyvät merkittävimmät erät ovat lomapalkkavaraus 3 371 tuhatta euroa ja bonus- ja komissiovaraukset 2 403 tuhatta euroa.

vuosikertomus 2010 | emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS
85

Tuhatta euroa	2010	2009
Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma
Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta	0	2 000
Pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät	3 550	3 550
Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	3 550	5 550
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	13 322	15 174

19. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT

Tuhatta euroa	2010	2009
Omasta puolesta annetut vakuudet
Yrityskiinnitys	1 200	1 200
Tytäryritysten puolesta annetut vakuudet
Takaukset	1 123	1 122
Muut omat vastuut
Leasingvastuut
alle vuoden kuluessa erääntyvät	245	366
myöhempinä vuosina erääntyvät	79	289
Yhteensä	324	655
Muut vuokravastuut
alle vuoden kuluessa erääntyvät	2 789	1 259
myöhempinä vuosina erääntyvät	6 774	993
Yhteensä	9 562	2 252
Vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut yhteensä	12 210	5 229

Arvonlisävero sisältyy ainoastaan autoleasing-vastuisiin. Muut vastuut ovat arvonlisäverottomia.

Vuokrasopimukset ovat tavanmukaisia vuokrasopimuksia. Leasingsopimukset ovat tavanmukaisia leasingsopimuksia eikä niihin liity takaisinlunastusehtoja. Konserni ei ole antanut ulkopuolisten puolesta pantteja, kiinnityksiä tai takauksia.

vuosikertomus 2010 | voitonjakoehdotus

Voitonjakoehdotus

Tilikauden 2010 lopussa konsernin emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 68 491 345,99 euroa.

Baswaren hallitus esittää yhtiökokoukselle, että vuodelta 2010 maksettaisiin osinkoa 0,40 euroa osakkeelta (2009: 0,36 euroa). Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Hallituksen päätöksen mukaan osingonjaon täsmäytyspäivä on 22.2.2011. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinko maksetaan täsmäytysajan päätyttyä 1.3.2011.

Espoossa 24. päivänä tammikuuta 2011

Hannu Vaajoensuu, Hallituksen puheenjohtaja Matti Copeland
Pentti Heikkinen Sakari Perttunen
Ilkka Toivola Eeva Sipilä
Ilkka Sihvo, Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 24. päivänä tammikuuta 2011

Ernst & Young Oy
KHT-Yhteisö

Heikki Ilkka
KHT

vuosikertomus 2010 | tilintarkastuskertomus

Tilintarkastuskertomus

Basware Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Basware Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.-31.12.2010. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 24.1.2011

Ernst & Young Oy
KHT-yhteisö

Heikki Ilkka
KHT

vuosikertomus 2010 | konsernin tuloslaskelma vuosineljänneksittäin

Konsernin tuloslaskelma vuosineljänneksittäin

Tuhatta euroa	1-3/2010	1-3/2009	4-6/2010	4-6/2009	7-9/2010	7-9/2009	10-12/2010	10-12/2009
LIIKEVAIHTO	23 132	21 717	26 612	22 729	23 202	21 609	30 149	26 600
Liiketoiminnan muut tuotot	50	30	55	52	43	47	42	34
Materiaalit ja palvelut	-1 288	-1 552	-1 754	-1 611	-1 593	-1 395	-1 760	-1 636
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	-13 703	-12 896	-15 184	-13 444	-11 959	-11 113	-16 491	-14 841
Poistot ja arvonalentumiset	-1 236	-1 004	-1 309	-1 067	-1 294	-1 106	-1 278	-1 280
Liiketoiminnan muut kulut	-4 818	-4 703	-5 414	-4 513	-4 991	-4 014	-5 725	-4 819
Liikevoitto	2 136	1 592	3 006	2 146	3 408	4 028	4 937	4 058
%	9,2 %	7,3 %	11,3 %	9,4 %	14,7 %	18,6 %	16,4 %	15,3 %
Rahoitustuotot	116	124	4	30	-59	32	141	-15
Rahoituskulut	-111	232	-58	-54	42	-115	-239	-5
Voitto ennen veroja	2 142	1 484	2 953	2 122	3 391	3 946	4 839	4 038
%	9,3 %	6,8 %	11,1 %	9,3 %	14,6 %	18,3 %	16,1 %	15,2 %
Tuloverot	-560	-818	-811	-727	-697	-941	-926	-30
KATSAUSKAUDEN VOITTO	1 582	666	2 142	1 396	2 694	3 005	3 913	4 007
%	6,8 %	3,1 %	8,0 %	6,1 %	11,6 %	13,9 %	13,0 %	15,1 %

vuosikertomus 2010 | tunnusluvut

Tunnusluvut 2006-2010

Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Tuhatta euroa	IFRS 2010	IFRS 2009	IFRS 2008	IFRS 2007	IFRS 2006
Liikevaihto	103 094	92 654	86 098	73 270	59 954
Liikevaihdon kasvu, %	11,3 %	7,6 %	17,5 %	22,2 %	43,9 %
EBITDA	18 604	16 280	11 722	10 102	10 112
% liikevaihdosta	18,0 %	17,6 %	13,6 %	13,8 %	16,9 %
Liikevoitto ennen IFRS-poistoja	15 691	13 788	9 730	8 224	8 738
% liikevaihdosta	15,2 %	14,9 %	11,3 %	11,2 %	14,6 %
Liikevoitto	13 487	11 824	8 679	7 512	8 078
Liikevoiton kasvu, %	14,1 %	36,2 %	15,5 %	-7,0 %	123,7 %
% liikevaihdosta	13,1 %	12,8 %	10,1 %	10,3 %	13,5 %
Tulos ennen veroja	13 325	11 590	8 410	7 704	8 287
% liikevaihdosta	12,9 %	12,5 %	9,8 %	10,5 %	13,8 %
Tilikauden tulos	10 331	9 074	6 585	4 112	4 986
% liikevaihdosta	10,0 %	9,8 %	7,6 %	5,6 %	8,3 %
Oman pääoman tuotto, %	16,7 %	17,2 %	13,7 %	8,9 %	15,1 %
Sijoitetun pääoman tuotto, %	20,1 %	18,8 %	16,6 %	16,2 %	24,7 %
Korollinen vieras pääoma	3 582	9 230	13 283	4 334	758
Likvidit varat	13 822	12 210	8 777	7 041	8 975
Nettovelkaantumisaste, %	-15,3 %	-5,3 %	9,3 %	-5,7 %	-18,4 %
Omavaraisuusaste, %	73,3 %	64,8 %	59,5 %	70,0 %	77,5 %
Taseen loppusumma	91 470	87 287	81 909	67 722	57 558
Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin *)	4 567	7 448	12 476	12 599	25 315
% liikevaihdosta	4,4 %	8,0 %	14,5 %	17,2 %	42,2 %
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	970	2 047	1 007	928	597
% liikevaihdosta	0,9 %	2,2 %	1,2 %	1,3 %	1,0 %
Tutkimus- ja kehitysmenot	14 883	14 781	15 518	13 172	10 925
% liikevaihdosta	14,4 %	16,0 %	18,0 %	18,0 %	18,2 %
T&K henkilöstö kauden lopussa	239	195	171	152	138
Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana	845	747	689	580	513
Henkilöstö kauden lopussa	913	761	731	658	528
Henkilöstön kasvu, %	20,0 %	4,1 %	11,1 %	24,6 %	33,7 %

*) Sisältää yritysostot ja aktivoidut tuotekehitysmenot

vuosikertomus 2010 | tunnusluvut

Konsernin osakekohtaiset tunnusluvut

	IFRS 2010	IFRS 2009	IFRS 2008	IFRS 2007	IFRS 2006
Tulos/osake (laimentamaton), euroa	0,90	0,80	0,56	0,36	0,45
Tulos/osake (laimennettu), euroa	0,89	0,80	0,56	0,36	0,44
Emoyrityksen omistajille kuuluva
oma pääoma/osake, EUR	5,78	4,97	4,24	4,12	3,88
Osinko/osake, EUR	0,40*	0,36*	0,23	0,15	0,15
Osinko/tulos, %	44,6 %	45,2 %	40,8 %	41,6 %	33,6 %
Efektiivinen osinkotuotto, %	1,6 %	2,5 %	3,5 %	1,5 %	1,1 %
Hinta/voitto-suhde (P/E)	27,58	18,21	11,68	27,89	29,24
Osakeantioikaistu tilikauden
alin kurssi	15,00	6,60	6,00	9,50	11,21
ylin kurssi	24,80	14,66	10,45	14,00	15,25
keskikurssi	19,27	10,79	7,53	12,03	13,09
päätöskurssi	24,75	14,52	6,59	10,00	13,05
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.	11 690 024	11 468 124	11 468 124	11 468 124	11 468 124
Osakekannan markkina-arvo 31.12., euroa	287 093 169	165 206 004	75 301 011	114 681 240	149 659 018
Vaihdettujen osakkeiden osakeanti oikaistu lukumäärä	2 131 071	2 038 565	2 298 467	2 761 995	5 534 522
% keskimääräisestä osakemäärästä	18,5 %	17,9 %	20,1 %	24,1 %	49,5 %
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
laimentamaton	11 513 690	11 381 905	11 463 307	11 468 124	11 172 612
laimennettu	11 585 155	11 381 905	11 463 307	11 468 124	11 221 052

*) Hallituksen esitys yhtiökokoukselle

vuosikertomus 2010 | tunnuslukujen laskentakaavat, IFRS

Tunnuslukujen laskentakaavat

Oman pääoman tuotto (ROE), %
Voitto tai tappio ennen veroja - verot x 100
Oma pääoma + vähemmistöosuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä (keskiarvo)

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %
Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut x 100
Taseen loppusumma - korottomat velat (keskiarvo)

Nettovelkaantumisaste, %
Korollinen vieras pääoma - rahat ja pankkisaamiset x 100
Oma pääoma + vähemmistöosuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä

Omavaraisuusaste, %
Oma pääoma + vähemmistöosuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella (lykätyllä) verovelalla vähennettynä x 100
Taseen loppusumma - saadut ennakot

Tulos/osake
Tilikauden voitto
Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä - omat osakkeet

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma / osake
Oma pääoma sisältäen vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä
Tilikauden lopussa olevien osakkeiden osakeantioikaistu määrä

Osinko/osake
Kokonaisosinko
Tilikauden lopussa olevien osakkeiden osakeantioikaistu määrä

Osinko/tulos, %
Osakekohtainen osinko x 100
Osakekohtainen tulos

Efektiivinen osinkotuotto, %
Osinko/osake x 100
Osakeantioikaistu tilikauden viimeisen kauppapäivän kurssi

Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)
Osakeantioikaistu tilikauden viimeisen kauppapäivän kurssi
Tulos/osake

vuosikertomus 2010 | osake ja osakkeenomistajat

Osake ja osakkeenomistajat

OSAKE

Basware osake on ollut kaupankäynnin kohteena Helsingin Pörssissä 29.2.2000 alkaen. Osakkeen listautumishinta oli 5,70 euroa. Yhtiö siirtyi 19.10.2004 pörssin Päälistalle ja yhtiön osake on listattu Informaatioteknologia-toimialaluokassa. Baswaren tunnus Helsingin Pörssissä on BAS. Yhtiöllä on yksi osakesarja, jonka kaupankäyntitunnus on BASIV.

Vuoden 2010 lopussa Baswaren liikkeelle laskemien osakkeiden kokonaismäärä oli 11 690 024 kappaletta (11 468 124 kpl). Niiden kirjanpidollinen vasta-arvo on 0,30 euroa osakkeelta. Yksi osake vastaa yhtä ääntä yhtiökokouksessa ja kaikilla osakkeilla on yhtenäiset oikeudet osinkoon.

Osakepääoma

Baswaren osakepääoma oli vuoden 2010 lopussa 3 507 007,20 euroa.

Osakekurssi ja -vaihto

Vuonna 2010 yhtiön osakkeen ylin kurssi oli 24,80 euroa (14,66 euroa), alin 15,00 euroa (6,60 euroa) ja päätöskurssi 24,75 (14,52 euroa). Tilikauden keskikurssi oli 19,27 euroa (10,79 euroa).

HALLITUKSEN VALTUUTUKSET

Valtuutus päättämään osakeannista

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 2 293 624 uuden osakkeen antamisesta ja enintään 1 146 812 yhtiön hallussa olevan oman osakkeen luovuttamisesta yhdessä tai useammassa erässä, joka maksuu vastaan tai maksutta.

Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet voidaan luovuttaa joko yhtiön osakkeenomistajille heidän osakeomistuksensa suhteessa tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten yritysjärjestelyjen ja yrityskauppojen mahdollistaminen, yhtiön pääomahuolto, henkilöstön kannustaminen tai muu yhtiön liiketoiminnan kehittämiseen liittyvä syy.

Valtuutus sisältää myös oikeuden antaa osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja optio- ja muita erityisiä oikeuksia, jotka oikeuttavat saamaan maksua vastaan yhtiön osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita, joko siten, että merkintähinta maksetaan rahana tai käyttämällä merkitsijällä olevaa saatavaa merkintähinnan kuittaamiseen.

Valtuutus sisältää myös oikeuden päättää maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen. Yhtiölle annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhdessä yhtiölle valtuutuksen nojalla hankittavien tai aikaisemmin hankittujen omien osakkeiden lukumäärän kanssa enintään 1 146 812 osaketta.

Uusien osakkeiden merkintähinta ja omista osakkeista maksettava määrä merkitään kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Valtuutus on voimassa 31.3.2011 saakka.

Valtuutus päättämään omien osakkeiden hankkimisesta

Yhtiökokous valtuutti hallituksen osakeyhtiölain 15 luvun 5 §:n mukaan päättämään enintään 1 146 812 oman osakkeen hankkimisesta.

Omat osakkeet hankitaan yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Helsingin Pörssissä.

Yhtiölle hankitut omat osakkeet voidaan pitää yhtiöllä, mitätöidä tai luovuttaa edelleen.

Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa 31.3.2011 saakka.

Yhtiökokous päätti, että hyväksytään hallituksen esitys valtuutuksesta päätti yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ehdotetussa muodossa.

OPTIO-OHJELMAT

Baswarella voimassa olevat optio-ohjelmat.

Optio-ohjelma 2006

Basware Oyj:n hallitus päätti yhtiökokouksen 15.2.2006 antaman valtuutuksen nojalla antaa optio-oikeuksia Basware-konsernin avainhenkilöille. Optio-oikeuksia annetaan yhteensä 300 000 kappaletta ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä 300 000 Basware Oyj:n osaketta. Vuoden 2006 optio-ohjelman optiotodistukset oli jaettu kolmeen sarjaan, joista voimassaolevia sarjoja on yksi, merkintäaika on 1.4.2010–31.3.2011. Osakkeiden merkintähinta vastaa yhtiön osakkeen kaupankäynnillä painotettua keskiarvoa porrastetusti vuoden 2008 tammi-maaliskuussa. Optio-ohjelman ehdot julkaistiin pörssitiedotteella 10.4.2006.

Optio-ohjelma 2007

Baswaren yhtiökokous 26.2.2007 hyväksyi uuden optio-ohjelman. Optio-ohjelman perusteella voidaan antaa konsernin palveluksessa oleville avainhenkilöille enintään 200 000 optio-oikeutta, joista kukin oikeuttaa merkitsemään yhden Basware Oyj:n osakkeen. Optiotodistukset oli jaettu kahteen sarjaan, joista voimassaolevia sarjoja on yksi, merkintäaika on 1.4.2010–31.3.2011.

vuosikertomus 2010 | osake ja osakkeenomistajat

Osakkeiden merkintähinta vastaa yhtiön osakkeen kaupankäynnillä painotettua keskiarvoa porrastetusti vuoden 2008 tammi-maaliskuussa. Vuoden 2007 optio-ohjelman ehdot on julkaistu pörssitiedotteena 26.2.2007.

OSAKEPOHJAINEN KANNUSTUSJÄRJESTELMÄ

Baswaren hallitus on päättänyt 11.3.2009 uudesta Basware-konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustusjärjestelmästä. Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2009, 2010 ja 2011. Hallitus päättää kunkin ansaintajakson ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet erikseen kunkin ansaintajakson alussa.

Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksoita 2009 perustuu Basware-konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Mahdollinen palkkio ansaintajaksoita 2009 maksetaan joulukuussa 2011 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut.

Ansaintajakson 2009 kohderyhmään kuuluvat Baswaren johtoryhmän jäsenet. Ansaintajakson 2009 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 84.000 Basware Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Kannustusjärjestelmän ehdot julkaistiin pörssitiedotteena 12.3.2009.

Ansaintajakson 2010 kohderyhmään kuuluvat Baswaren johtoryhmän jäsenet. Ansaintajakson 2010 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 72 000 Basware Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Kannustusjärjestelmän ehdot julkaistiin pörssitiedotteena 12.3.2009.

OSAKKEENOMISTAJAT

Tilikauden aikana Basware teki viisi liputusilmoitusta. Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n omistusosuus laski alle 5 prosentin 2.2.2010 ja Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n omistusosuus nousi yli 5 prosentin 12.3.2010 Basware Oyj:n osakepääomasta ja äänimäärästä.

Basware teki liputusilmoituksen 16.4.2010, kun Keskinäinen Vakuutusyhtiö Ilmarisen omistusosuus nousi yli 5 prosentin Basware Oyj:n osakepääomasta ja äänimäärästä. Lisäksi Basware teki liputusilmoitukset, kun Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n omistusosuus laski alle 5 prosentin 26.7.2010 ja nousi yli 5 prosentin 30.7.2010 Basware Oyj:n osakepääomasta ja äänimäärästä.

Omistusjakauma suuruusluokittain 31.12.2010

Osakkeiden määrä	Omistajien määrä	%	Osakkeita ja ääniä
1-100	13 081	2,6	307 492
101-1 000	2 372	6,2	724 888
1 001-10 000	256	5,5	640 640
10 001-100 000	24	10,0	1 168 728
100 001 +	19	75,7	8 848 276
Yhteensä	15 752	100,0	11 690 024

Omistusjakauma sektoreittain 31.12.2010

	Omistajien määrä	%	Osakkeita ja ääniä
Yritykset	568	6,8	793 252
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	19	18,0	2 104 587
Julkisyhteisöt	5	11,9	1 390 013
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	32	0,7	87 774
Kotitaloudet	15 080	51,7	6 044 324
Ulkomaat	40	0,1	7 293
	15 744	89,2	10 427 243
Hallintarekisteröidyt	8	10,8	1 262 781
Yhteensä	15 757	100,0	11 690 024

vuosikertomus 2010 | osake ja osakkeenomistajat

Suurimmat osakkeenomistajat
31.12.2010

	Osakkeita, kpl	Ääniä, %
1. Sihvo, Ilkka	1 081 800	9,3
2. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	1 048 713	9,0
3. Vaajoensuu, Hannu	962 100	8,2
Havacment Oy	266 500	2,3
Vaajoensuu, Hannu	528 000	4,5
Vaajoensuu, Matias	83 800	0,7
Vaajoensuu, Petra	83 800	0,7
4. Eräkangas, Kirsi	881 800	7,5
Eräkangas, Kirsi	631 400	5,4
Eräkangas, Lotta	250 400	2,1
5. Perttunen, Sakari	830 400	7,1
6. Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap	576 033	4,9
7. Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sampo	550 000	4,7
8. Pöllänen, Antti	549 023	4,7
Launimo, Essi	97 408	0,8
Pöllänen, Antti	451 615	3,9
9. Pensionsförsäkringsaktiebolaget Veritas Eläkevakuutusosakeyhtiö	315 000	2,7
10. Fondita Nordic Micro Cap Sijoitusrahasto	300 000	2,6
11. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva	242 690	2,1
12. Perttunen, Meimi	215 400	1,8
13. Sijoitusrahasto Aktia Capital	200 863	1,7
14. Ahonen, Asko	188 736	1,6
15. Basware Oyj	90 300	0,8
16. Vaajoensuu, Sara	83 700	0,7
17. Pavor Oy	75 052	0,6
18. Tietoklusteri Oy	74 600	0,6
19. Sinkonen, Raija	70 000	0,6
20. Placeringsfonden Gyllenberg Small Firm	61 968	0,5
20 suurinta omistajaa yhteensä	8 398 178	71,8
Hallintarekisteröidyt yhteensä	1 262 781	10,8
Muut	2 029 065	17,4
Yhteensä	11 690 024	100,0

Osakkeenomistajien tiedot perustuvat Suomen Arvopaperikeskuksen Oy:n ylläpitämään Basware Oyj:n osakasluetteloon.

LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA
Päiväkirja atk-tulostuksena
Myyntireskontra atk-tulostuksena
Pääkirja atk-tulostuksena
Ostoreskontra atk-tulostuksena

vuosikertomus 2010 | tietoja osakkeenomistajille

Tietoja osakkeenomistajille

BASWAREN OSAKE

Baswaren osakkeet noteerataan Helsingin Pörssin Päälistalla, toimialaluokassa Informaatioteknologia, sarjassa keskisuuret yhtiöt. Kaupankäynti Päälistalla alkoi 19. lokakuuta 2004. Tätä aiemmin Baswaren osake oli kaupankäynnin kohteena pörssin NM-listalla.

Kaupankäyntitunnus	BASIV
ISIN-koodi	FI0009008403
Pörssierän koko	100
Kirjanpidollinen vasta-arvo	0,30 euroa
Listautumishinta 29.2.2000	5,70 euroa
Päätöskurssi 31.12.2010	24,75 euroa

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Basware Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 17.2. klo 14.00 alkaen Hotelli Kämpissä, osoitteessa Pohjoisesplanadi 29, Helsinki.

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon viimeistään 7.2.2011.

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään 14 helmikuuta 2011 klo 10.00 mennessä joko

Internet-osoitteessa: www.basware.fi
telefaksilla numeroon 0203 410123
kirjeitse osoitteella Basware Oyj, PL 97, 02601 Espoo (kuoreen merkintä "yhtiökokous") tai
puhelimitse numeroon (09) 879 171/Grönlund, maanantaista perjantaihin klo 08.00 - 16.00

Kirjallisesti ilmoittauduttaessa kirjeen, telefaksin tai sähköpostin on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan ennakkoilmoittautumisen yhteydessä.

Yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat kerrotaan yhtiökokouskutsussa, joka julkaistaan pörssitiedotteena ja Baswaren kotisivujen sijoittajasiossa Internetissä, osoitteessa www.Basware.fi/sijoittajat.

OSINKO

Baswaren hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2010 maksetaan osinkoa 0,40 euroa osakkeelta. Mikäli hallituksen esitys hyväksytään, osinko maksetaan osakkeenomistajille, jotka on merkitty täsmäytyspäivänä 22.2.2011 Suomen Arvopaperikeskus Oy:n pitämään osakasluetteloon. Osingon maksupäivä on 1.3.2011.

VUODEN 2011 TALOUSTIEDOTUS

Basware julkistaa osavuosikatsaukset vuonna 2011 seuraavasti:

tammi-maaliskuu 13. huhtikuuta 2011
tammi-kesäkuu 8. heinäkuuta 2011
tammi-syyskuu 13. lokakuuta 2011

Osavuosikatsaukset laaditaan IAS 34 osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti.

Osavuosikatsaukset ja pörssitiedotteet ovat saatavilla Baswaren sijoittajasivuilla Internetissä, osoitteessa www.Basware.fi/sijoittajat. Sivujen kautta voi myös liittyä Baswaren pörssitiedotteiden sähköpostijakelulistalle.

OSOITTEENMUUTOKSET

Osakkeenomistajan osoitteen muuttuessa pyydämme ilmoittamaan uuden osoitteen sille arvo-osuusrekisterin pitäjälle, jonka hoidossa osakkaan arvo-osuustili on.

vuosikertomus 2010 | yhteystiedot

BASWARE OYJ
PL 97
02601 Espoo
Käyntiosoite: Linnoitustie 2 B,
Cello-rakennus
Puh. 09 879 171
Faksi 020 934 10123
www.basware.fi

OULU
Sepänkatu 20
90100 Oulu
Puh. 09 879 171
Faksi 08 551 3976

PORI
Isolinnankatu 22 B
28100 Pori
Puh. 09 879 171

TAMPERE
Pyhäjärvenkatu 5 B
33200 Tampere
Puh. 09 879 171
Faksi 020 9341 0001

POHJOISMAAT
BASWARE AS
Drammensveien 288
Postboks 241 Lilleaker
0216 Oslo
Norja
Puh. +47 233 70300
Faksi +47 233 70301

TRONDHEIM
Granåsveien 1,
Postboks 1931 Moholt,
7228 Trondheim
www.basware.no

BASWARE AB
Gustavslundsvägen 141 A
16751 Bromma
Ruotsi
Puh. +46 8 505 74400
Faksi +46 8 505 74499
www.basware.se

FALUN
Falugatan 2
791 71 Falun
Ruotsi

BASWARE A/S
Jægersborgvej 66B
2800 Kgs. Lyngby
Tanska
Puh. +45 702 299 55
Faksi +45 702 299 56
www.basware.dk

EUROOPPA
BASWARE B.V.
Joop Geesinkweg 701
1096 AZ Amsterdam
Alankomaat
Puh. +31 20 850 8020
Faksi +31 20 850 8085
www.basware.nl

BASWARE UK LTD.
7 Huxley Road
Surrey Research Park
Guildford, Surrey GU2 7RE
Iso-Britannia
Puh: +44 845 6711 953
Faksi: +44 845 6711 955

MANCHESTER
Basware UK Ltd.
No. 1 Booths Park
Chelford Road
Knutsford
WA16 8GS
Iso-Britannia
Puh: +44 845 671 1953
Faksi: +44 845 671 1955
www.basware.co.uk

POHJOIS-AMERIKKA
BASWARE, INC.
60 Long Ridge Road
Stamford, CT 06902
Puh. +1 203 487 7900
Faksi +1 203 487 7950
www.basware.com/us

VENÄJÄ
BASWARE OYJ:N EDUSTUSTO
Helsinki House in Moscow
4, Rostovsky per.1/2
119121 Moscow
Venäjä
Puh. +7 499 248 1673
Faksi +7 499 248 0658
www.basware.ru

BASWARE PYY LTD
Suite 1-2 Level 3
South Tower
1-5 Railway Street
Chatswood NSW 2067
Australia
Puh. +61 2 862 25850
Faksi +61 2 862 25899

BASWARE CORPORATION
(Intian sivuliike)
Rajiv Gandhi IT Park (DLF
Building)
Tower F, Third Floor
CHANDIGARH
INDIA - 160 101
Puh. +91 172 301 2020
Faksi +91 172 301 2019

BASWARE CORPORATION
9 Penang Road,

OB-08 Park Mall

Singapore 238459
Puh. +65 633 20678
Faksi +65 633 45981

basware®

AI assistant

Basware Oyj — Annual Report 2010

3257_rns_2011-01-27_4f38fb77-9357-4339-87c5-3ae21e08ea0b.pdf

2016

Basware lyhyesti

Kehittymässä ohjelmistotalosta palveluyhtiöksi

Toimitusjohtajan katsaus 2010

MONIPUOLINEN TUOTETARJONTA

KANSAINVÄLISIÄ TOIMINTOJA JA ASIAKKUUKSIA

Kehittymässä ohjelmistotalosta kansainväliseksi palveluyritykseksi.

VAKAATA KASVUA JA VASTUULLISUUTTA

Strategia ja toimintaympäristö

LIIKETOIMINNOT

VANKKAA KANSAINVÄLISYYTTÄ

KILPAILU JA MARKKINAT

TAVOITTEET

Baswaren tavoitteena on nousta verkkolaskutoiminnan johtavaksi yhtiöksi maailmassa.

Menestyksekkäät tuotteet ja palvelut

NOPEAA KEHITYSTÄ

MONIPUOLISET TUOTTEET JA PALVELUT

BASWARE AUTOMATISOINTIPALVELUT

RATKAISUT OSTAJILLE

Baswaren tuotekehitys on alansa huippua. Yhtiö on vuonna 1997 innovoinut nykyisen maailmalla tunnetun laskuautomaatioprosessin.

PÖRSSITIEDOTE 14.09.10

BASWARE BUSINESS TRANSACTIONS -PALVELU

SKANNAUSPALVELUT

BASWARE TOIMITTAJAPORTAALI

TOIMITTAJA-AKTIVOINTI

RATKAISUT TOIMITTAJILLE

BASWARE BUSINESS TRANSACTIONS -PALVELU

LASKUJEN TULOSTUSPALVELUT

LASKUJEN VASTAANOTTAJA -ASIAKKAIDEN AKTIVOINTIPALVELU

Henkilöstöhallinnossa muutosten vuosi

KANSAINVÄLINEN PALVELUYRITYS

HAJAUTETTU HENKILÖSTÖHALLINTO

KEHITTÄMISEN VUOSI

YHTEISET TOIMINTATAVAT

25-VUOTINEN KEHITYSTYÖ JATKUU

Basware on suomalainen yritys, joka on kasvanut kansainvälisesti kiinnostavaksi työnantajaksi

Vastuullisuus

TEKOJA JA TUNNUSTUKSIA

MATTI COPELAND

Keskeinen työkokemus:

Keskeiset luottamustoimet:

PENTTI HEIKKINEN

Keskeinen työkokemus:

Keskeiset luottamustoimet:

SAKARI PERTTUNEN

Keskeinen työkokemus:

Keskeiset luottamustoimet:

EEVA SIPILÄ

Keskeinen työkokemus:

ILKKA TOIVOLA

Keskeinen työkokemus:

HANNU VAAJOENSUU

Keskeinen työkokemus:

Keskeiset luottamustoimet:

MIKA HARJUAHO

OLLI HYPPÄNEN

JORMA KEMPPAINEN

STEVE MUDDIMAN

MATTI RUSI

ARI J. SALONEN

ILKKA SIHVO

ESA TIHILÄ

ODD ROAR TRAPNES

JUKKA VIRKKUNEN

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2010

YLEISET PERIAATTEET

TOIMIELINTEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT

YHTIÖKOKOUS

HALLITUS

PÖRSSITIEDOTE: 10.10.10

TOIMITUSJOHTAJA

JOHTORYHMÄ (BASWARE EXECUTIVE TEAM, BET)

SISÄINEN TARKASTUS

TILINTARKASTUS

TALOUDELLISEEN RAPORTOINTIIN LIITTYVÄT SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTELMÄT

RISKIENHALLINNAN JA SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTELMÄ

VALVONTAYMPÄRISTÖ

Basware Oyj Annual Report 2010