Annual Report • Jan 28, 2010
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Vuosikertomus 2009
28 Hallinnointi
33 Tilinpäätös
80 Baswaren toimipisteet
Basware Oyj on johtava kansainvälinen ohjelmistotalo, joka kehittää ratkaisuja organisaatioiden talousprosessien automatisoimiseksi hankinnasta maksuun.
Baswaren ohjelmistoratkaisut automatisoivat osto- ja matkalaskujen käsittelyä sekä tehostavat hankintojen hallintaa. Baswaren talousohjauksen ratkaisut kattavat liiketoiminnan eri osa-alueet suunnittelusta raportointiin. Helppokäyttöiset ohjelmistot tuovat kustannussäästöjä tehostamalla prosesseja, parantavat prosessien läpinäkyvyyttä ja säännöstenmukaisuutta. Ohjelmistojen tuotekehitys tehdään aina tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Baswaren tavoitteena on vuoteen 2012 mennessä olla johtava hankinnasta maksuun –ratkaisujen ohjelmistotoimittaja kaikilla päämarkkinaalueillaan.
Basware on perustettu vuonna 1985 ja sen osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Espoossa ja sillä on yhteensä 20 toimistoa Euroopassa, Yhdysvalloissa sekä Aasian ja Tyynenmeren alueella. www.basware.fi
Vuosi 2009 oli Baswarelle menestyksekäs, vaikka vuotta leimasikin maailmanlaajuisesti vaikea taloustilanne. Sekä yrityksen liikevaihto että kannattavuus nousivat ennätystasolle. Baswaren tavoitteena on pysyä kasvuyrityksenä myös tulevaisuudessa.
| 13.10.2009: Baswaren osavuosikatsaus 1.1.2009–30.9.2009 (IFRS) | |
|---|---|
| 01.10.2009: Basware toimittaa Yhteyspalvelut-ratkaisun ja | |
| laskuautomaatioratkaisun kansainväliselle rakennusalan | |
| yritykselle | |
| 24.9.2009: Basware toimittaa hankinnasta maksuun -ratkaisun | |
| Etelä-Australian osavaltioon | |
| 22.9.2009: Basware toimittaa laskuautomaatioratkaisun Englannin | |
| valtakunnalliselle vankeinhoitopalvelulle | |
| 11.9.2009: Antti Pölläsen omistus Basware Oyj:ssä alittaa | |
| 5 prosenttia | |
| 21.8.2009: Basware nostaa omituksensa 100 % tytäryhtiössään | |
| Basware FIMA Oy:ssä | |
| 10.7.2009: Baswaren osavuosikatsaus 1.1.2009–30.6.2009 (IFRS) | |
| 6.7.2009: Baswarelle kattava tilaus Yhdysvaltoihin | |
| 1.7.2009: | Baillie Gifford Overseas Limitedin ja Baillie Gifford & Co:n |
| omistus Basware Oyj:ssä alle 5 prosenttia | |
| 1.7.2009: | Basware toimittaa laajan Yhteyspalvelut-ratkaisun |
| Metso-konsernille | |
| 1.7.2009: | Basware ostaa TAG Services Pty Ltd -yhtiön Australiasta |
| 30.6.2009: Baillie Gifford Overseas Limitedin ja Baillie Gifford & Co:n | |
| omistus Basware Oyj:ssä ylittää 5 prosenttia | |
| 23.6.2009: Basware toimittaa laajan Yhteyspalvelut-ratkaisun SITA | |
| NEWS -yhtiölle | |
| 6.5.2009: Basware vahvin ehdokas matkahallintaratkaisun | |
| toimittajaksi julkisessa tarjouskilpailussa | |
| 16.4.2009: Basware Oyj osavuosikatsaus 1.1.2009–31.3.2009 (IFRS) | |
| 14.4.2009: Basware toimittaa laajan Yhteyspalvelut-ratkaisun | |
| suomalaiselle konsernille | |
| 2.4.2009: Basware Oyj:n omien osakkeiden hankintaohjelma on | |
| päättynyt | |
| 2.4.2009: Basware toimittaa hankinnasta maksuun | |
| -kokonaisratkaisun DNA-konsernille | |
| 12.3.2009: Basware Oyj:n hallitus päätti avainhenkilöiden | |
| kannustusjärjestelmästä | |
| 27.2.2009: Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n omistus Basware | |
| Oyj:ssä alittaa 5 prosenttia | |
| 12.2.2009: Baswaren varsinaisen yhtiökokouksen päätökset | |
| 30.1.2009: Basware nostaa omituksensa 100% tytäryhtiössään | |
| Basware Einvoices Oy:ssä | |
| 26.1.2009: Basware ostaa Itellan laskuautomaatioratkaisuliike | |
| toiminnan Norjassa | |
| 22.1.2009: Oikaisu aiempaan pörssitiedotteeseen: Kutsu Baswaren | |
| Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen | |
| 22.1.2009: Baswaren strategia 2009–2012 | |
| 22.1.2009: Kutsu Baswaren varsinaiseen yhtiökokoukseen | |
| 22.1.2009: Basware Oyj:n tilinpäätöstiedote |
Basware ylsi erinomaiseen tulokseen. Vuonna 2009 Baswaren liikevaihto oli 92 654 tuhatta euroa, jossa kasvua edellisvuodesta oli 7,6 prosenttia. Yrityksen liikevoitto nousi 11 824 tuhanteen euroon ja kasvoi 36,2 prosenttia. Osakekohtainen tulos nousi 41,3 prosenttia ja oli 0,80 euroa. Basware onnistui saavuttamaan tavoitteensa niin liikevaihdon kuin kannattavuuden osalta, vaikka ohjelmistoalan globaali kehitys oli keskimäärin -7.4 prosenttia. Ylläpitotuotot kasvoivat 18,7 prosenttia ja konsultointipalvelut 2,1 prosenttia. Voimakkaimmin kasvoi Automatisointipalvelut-liiketoiminta 72,0 prosenttia koko vuoden aikana ja viimeisellä vuosineljänneksellä peräti 162,3 prosenttia.
Vuoden 2009 aikana Basware onnistui parantamaan kannattavuuttaan tasaisesti kaikilla markkina-alueillaan: Suomi-segmentissä, Skandinaviassa, Keski-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa sekä Aasian ja Tyynenmeren alueella. Kannattavuus parani eniten Euroopassa.
Yhtiö solmi yhden historian suurimmista kaupoista Australiassa syksyllä ja Yhdysvalloissa tehtiin suuria kauppoja viimeisen neljänneksen aikana.
Baswaren tuotteilla on yli 850 000 käyttäjää kuudella eri mantereella niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Yrityksellä on toimintaa yli 50 maassa, ja 54,2 prosenttia liikevaihdosta tuli Suomen ulkopuolelta vuonna 2009.
Basware kehitti vuoden 2009 aikana kokonaan uuden menestyksekkään Basware Automatisointipalvelut–liiketoimintakonseptin, joka sisältää Software as a Service (SaaS) -ratkaisun, verkkolaskutuksen ja skannauspalvelut. Uusi liiketoimintakonsepti perustuu siihen, että asiakasorganisaation paperilaskujen käsittely muutetaan täysin sähköiseksi.
Liiketoimintakonseptin rakentamiseen on käytettävissä erilaisia teknologioita, joihin vaikuttaa asiakasyrityksen koko. Verkkolaskutukseen siirryttäessä ulkoistetaan yleensä ensin asiakkaan paperilaskujen skannausprosessi, mikä mahdollistaa laskujen vastaanottamisen verkkolaskuina. Seuraavaksi vähennetään skannattavien laskujen määrää aktivoimalla asiakasyrityksen toimittajia sähköiseen laskutukseen.
Basware pystyy tarjoamaan automatisointipalveluja suoraan myös oman ohjelmistoasiakaskuntansa ulkopuolelle. Käytettävä verkko laajentaa tarjoaman asiakkaalle sekä laskujen lähettämiseen että vastaanottamiseen.
Baswaren Automatisointipalvelut tarjoaa myös ratkaisuja sähköisten katalogien ja hankintasanomien välitykseen. Toimittajia aktivoidaan liittymään osaksi asiakkaiden tilausprosessia Baswaren toimitta-
Vuosi 2009 oli Baswarelle poikkeuksellinen: yhtiö kehitti kokonaan uuden menestyvän liiketoimintakonseptin, saavutti historiansa kannattavuus- ja liikevaihtoennätyksen sekä kasvatti liikevaihtoaan globaalisti haastavissa markkinaolosuhteissa.
ja aktivoinnin avulla. Basware on ainoa yritys, joka pystyy välittämään kaiken hankinnasta maksuun -prosessiin liittyvän dokumentaation yhdessä ratkaisussa.
Ratkaisun tuomien etujen avulla yritykset pystyvät siirtymään paperittomaan hankinnasta maksuun -prosessiin ja saavuttamaan nopean takaisinmaksuajan investoinnilleen. Palvelut säästävät myös aikaa ja resursseja parantamalla tilauksiin perustuvien toimitusten tarkkuutta ja laskujen sisällön laatua. Lue lisää automatisointipalveluista Tuotteet-osiosta sivuilta 12–14.
Basware on solminut suuria Automatisointipalvelut-kauppoja ympäri maailman kaikilla markkina-alueilla. Ratkaisun ovat hankkineet muun muassa Metso, SITA Northern European Waste Services sekä Veolia Environmental Services Isossa-Britanniassa.
Vuoden aikana solmittiin merkittäviä sopimuksia myös hankinnasta maksuun- ja laskuautomaatiopalvelujen osalta. Basware teki muun muassa sopimuksen laskuautomaatioratkaisun toimittamisesta Englannin valtakunnalliselle vankeinhoitopalvelulle. Toimitettava ratkaisu välittää noin 750 000 laskua vuosittain.
Vuoden 2009 aikana Basware teki kaksi yritysostoa. Tammikuussa 2009 Basware osti Itella Information AS:n laskuautomaatioratkaisuliiketoiminnan Norjassa. Kauppa vahvisti Baswaren asemaa hankinnasta maksuun -markkinoilla Norjassa ja laajensi Automatisointipalvelut-liiketoimintaa paikallisesti. Itellan liiketoiminnan parissa työskenteli viisi henkilöä, jotka kaikki siirtyivät Baswaren työntekijöiksi.
Heinäkuussa 2009 Basware osti australialaisen TAG Services Pty Ltd -yhtiön koko osakekannan. TAG Services on toiminut aiemmin Baswaren jälleenmyyjänä ja kaikki yhtiön 15 työntekijää siirtyivät Baswaren palvelukseen. Yrityskaupan myötä Basware saavutti vankan jalansijan Australian markkinoilla, mikä luo myös hyvän pohjan kasvulle Aasian ja Tyynenmeren markkinoilla.
Molemmat yritysostot olivat onnistuneita, samoin kuin henkilöstön integrointiprosessit. Baswaren onnistui myös solmimaan syyskuussa kaikkien aikojen suurimman lisenssikauppansa Etelä-Australian osavaltion kanssa.
Basware tukee nykyisiä asiakkaitaan ja heidän prosessejaan lanseeraamalla jatkuvasti uusia tuotteita ja palveluja, joiden avulla asiakkaat pystyvät entistä helpommin tunnistamaan säästökohteet ja realisoimaan niitä. Baswaren painopiste siirtyy yhä enemmän palveluihin, mikä näkyy tulevaisuuden tuotetarjonnassa entistä vahvemmin.
Riippumattomien markkinatutkimusyhtiöiden mukaan Baswaren tuoteasema markkinoilla on erittäin vahva. Yrityksellä on hyvät lähtökohdat jatkuvalle kansainvälistymiselle ja olemassa oleva kansainvälinen verkosto tukee tätä osaltaan.
Basware perustettiin vuonna 1985. Yritys on perustamisestaan lähtien kehittänyt taloushallinnon prosessien automatisointiohjelmia ja ollut useiden taloushallinnon ratkaisujen innovoija. Basware on kehittänyt ensimmäisenä maailmassa muun muassa automatisoidun laskujenkäsittelyn.
Vuonna 2010 Basware juhlii 25-vuotista taivaltaan. Koko toimintansa ajan yritys on ollut voitollinen, työllistänyt henkilöstöä niin Suomessa kuin ulkomailla ja vienyt suomalaista osaamista maailmalle. Tästä on hyvä jatkaa yhtiön kehittämisestä myös tulevina vuosina.
| 31.12.2009: Basware toimittaa laskuautomaatioratkaisun suurelle | |
|---|---|
| energia-alan yhtiölle Yhdysvaltoihin | |
| 30.12.2009: Basware toimittaa automaattisen laskuntunnistus | |
| ratkaisun suurelle terveydenhoitoalan yhtiölle Yhdysvaltoihin | |
| 29.12.2009: Basware toimittaa laskuautomaatioratkaisun suurelle | |
| vähittäismyyntiyhtiölle Yhdysvaltoihin | |
| 23.12.2009: Basware toimittaa laskuautomaatioratkaisun suurelle | |
| terveydenhoitoalan yhtiölle Yhdysvaltoihin | |
| 07.12.2009: Baswaren taloustiedotus vuonna 2010 | |
| 27.11.2009: Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n omistus Basware | |
| Oyj:ssä ylittää 5 prosenttia | |
| 17.11.2009: Baswaren päivitetty strategia vuosille 2010–2012 | |
| 19.10.2009: Basware toimittaa Yhteyspalvelut-ratkaisun Veolia | |
| Environmental Services -yhtiölle Iso-Britanniaan | |
| 14.10.2009: Korjaus 13.10. lähetettyyn pörssitiedotteeseen: | |
| Osavuosikatsauksessa 13.10. raportoitu tilauskanta | |
| liian alhainen | |
| . . ٧ |
|---|
| ł n. ٠ |
| Tuhatta euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 92 654 | 86 098 |
| Liikevaihdon kasvu, % | 7,6 % | 17,5 % |
| Liikevoitto | 11 824 | 8 679 |
| Liikevoiton kasvu, % | 36,2 % | 15,5 % |
| % liikevaihdosta | 12,8 % | 10,1 % |
| Tulos ennen veroja | 11 590 | 8 410 |
| % liikevaihdosta | 12,5 % | 9,8 % |
| Tilikauden tulos | 9 074 | 6 585 |
| % liikevaihdosta | 9,8 % | 7,6 % |
| Kansainvälisen liiketoiminnan osuus liikevaihdosta | 54,2 % | 51,8 % |
| Liiketoiminnan rahavirta | 14 732 | 8 331 |
| Oman pääoman tuotto % | 17,2 % | 13,7 % |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 18,8 % | 16,6 % |
| Rahavarat | 12 210 | 8 777 |
| Omavaraisuusaste, % | 64,8 % | 59,5 % |
| Tutkimus- ja tuotekehitysmenot | 14 781 | 15 518 |
| % liikevaihdosta | 16,0 % | 18,0 % |
| T&K henkilöstö | 195 | 171 |
| Henkilöstö 31.12. | 761 | 731 |
| Tulos/osake euroa | 0,80 | 0,56 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 4,93 | 4,23 |
Vuotta 2009 on maailmanlaajuisesti leimannut vaikea taloudellinen tilanne, joka on heijastunut myös Baswareen. Vuoden aikana markkinoilla annettiin useita tulosvaroituksia ja käytiin yt-neuvotteluja, jotka onnistuimme välttämään ja teimme kannattavuusennätyksemme. Lisäksi Basware on ollut yksi harvoista pörssilistatuista yrityksistä, joka antoi vuoden alusta asti koko vuodelle 2009 ohjausinformaatiota.
Kustannuskurimme oli tiukka ja Basware onnistui tekemään loistavan tuloksen haastavassa markkinatilanteessa. Positiiviseen tuloskehityksen saavutimme liikevaihdon kasvun sekä kustannusten erinomaisen asemoinnin kautta. Liikevaihdolle asetetut tavoitteet saavutettiin, vaikka lisenssimyynti laskikin vuoden aikana. Tätä laskua pystyimme kuitenkin kompensoimaan uuden Basware Automatisointipalvelut -liiketoimintaportfolion menestyksekkäällä myynnillä.
Basware on ollut kannattava yritys perustamisestaan lähtien. Baswaren kannattavuus nousi kuluneena vuonna vaikeasta taloustilanteensa huolimatta huippuunsa ja kannattavuus parani tasaisesti kaikilla markkina-alueilla, mitä tavoittelimmekin. Taantumassa olemme panostaneet maltillisempaan kasvuun, mutta tulevaisuudessa, kun taloustilanne paranee, tavoitteenamme on palata voimakkaammalle kasvu-uralle kaikilla strategisilla alueillamme.
Myös osakekurssikehityksemme on vuonna 2009 ollut varsin myönteistä. Osakekurssimme on noussut tasaisesti koko vuoden alusta asti ja kurssin nousuprosentti oli yli 100 prosenttia koko vuoden osalta. Samalla markkina-arvomme ylitti keskisuurten yritysten luokituksen alarajan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.
Vuoden 2009 aikana loimme kokonaan uuden Basware Automatisointipalvelut -liiketoimintaportfolion, joka perustuu siihen, että asiakasorganisaation paperilaskujen käsittely muutetaan kokonaan sähköiseksi. Basware on edistänyt laskujenkäsittelyn automatisointia ja
Vuosi 2009 oli Baswarelle vaikeasta taloudellisesta markkinatilanteesta huolimatta menestyksekäs. Teimme lama-ajasta huolimatta liikevaihto- ja kannattavuusennätyksemme. Liikevoittomme nousi 11 824 tuhanteen euroon ja oli 12,8 prosenttia liikevaihdosta. Onnistuimme vuoden aikana luomaan kokonaan uuden liiketoimintaportfolion, jonka kasvu oli huikeat 72,0 prosenttia. Osakekohtainen tuloksemme nousi 41,3 prosenttia ja oli 0,80 euroa. Kannattavuutemme parani tasaisesti kaikilla markkina-alueilla.
prosessien tehostamista jo vuodesta 1997, ja olemme nyt johtamassa markkinaa uuteen palvelupainotteiseen suuntaan.
Basware Automatisointipalvelut –liiketoimintaportfolio on ollut erittäin menestyksekäs ja tehtyjen kauppojen määrään voimme olla todella tyytyväisiä. Olemme onnistuneet saamaan palvelun piiriin sekä nykyisiä että uusia asiakkaita, ja isoja kauppoja on syntynyt kaikilla markkina-alueilla.
Vuonna 2009 kasvuveturimme ei ole ollut mikään yksittäinen alue tai lisenssimyynti. Ylläpitopalvelut kasvoi hyvin, konsultointipalvelut miedosti. Voimakkaimmin kasvoi Automatisointipalvelut-liiketoiminta. Se sisältää verkkolaskutuksen, skannauspalvelut ja Software as a Service (SaaS) -palvelumallin. Taloudellisen taantuman aikana laskujen määrä vähenee voimakkaasti, mutta olemme siitä huolimatta onnistuneet kasvattamaan kuukausittaisia sähköisesti välitettävien laskujen määrää.
Baswaren tuoteasema on erittäin vahva ja eri markkinatutkimusyhtiöiden tutkimukset ovat osoittaneet, että meillä on alamme parhaat tuotteet. Tämä luo hyvän pohjan jatkuvalle kansainvälistymiselle. Pystymme tarjoamaan isoillekin kansainvälisille yhtiöille laajan tuotteemme lähes millä kielellä tahansa, ja ne voidaan integroida suoraan yli 200 toiminnanohjausjärjestelmään.
Tuotekehityksen henkilömäärä kasvoi 14 prosenttia, ja Basware tulee panostamaan tuotekehitykseen merkittävästi myös jatkossa.
Puskemme laman yli vastavirtaan ja tarkoituksenamme on pysyä kasvuyrityksenä. Uskomme, että etenkin Baswaren hankinnasta maksuun –ratkaisujen automatisointikonsepti kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Olemme päivittäneet strategiaamme aiempaa dynaamisemmaksi, mikä tukee muuttuvia markkinatilanteita. Olemme lisäksi identifioineet uusia kasvumahdollisuuksia, joita lähdemme lähemmin tarkastelemaan.
Riippumattomien markkinatutkimusyhtiöiden tutkimukset ovat osoittaneet, että tuoteasemamme paranee vuosi vuodelta. Taantuman hyviä puolia on ollut se, että olemme hioneet sisäisiä rakenteita niin,
100 % osakekurssimme nousuprosentti koko vuoden osalta oli yli
että olemme taas valmiina kasvuun. Uskon vakaasti, että Basware selviää taantumasta hyvin ja tulee entistä vahvempana siitä ulos.
Vuonna 2010 juhlimme myös Baswaren 25-vuotista taivalta. Olemme menestyksekkäästi olleet voitollisia koko toimintamme ajan ja tähän tähtäämme myös tulevaisuudessa. Suoriuduimme menneestä vuodesta erinomaisesti ja onnistuimme luomaan positiivisia tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia.
Kiitos menestyksestämme kuuluu ennen kaikkea henkilöstöllemme ja asiakkaillemme, mutta myös johdolle onnistuneista linjauksista.
Ilkka Sihvo Toimitusjohtaja
Basware jatkaa tulevaisuudessa tuotekehityksen off-shoring –toiminnan laajentamista, mikä parantaa muun muassa tuotekehityksen monistettavuutta, joustavuutta ja tehokkuutta. Yksikön avulla pystytään myös tasaamaan kustannuksia. Seuraavan kahden vuoden aikana henkilöstömäärän arvioidaan yli kaksinkertaistuvan ja tulevan sisältämään tuotekehityksen lisäksi myös muita toimintoja.
Pitkän aikavälin tavoitteena Baswarella on automatisointipalveluiden yli 50 prosentin vuotuinen kasvu. Automatisointipalvelut koostuvat monistettavista liiketoimintamalleista ja tarjoavat korkean liiketoimintapotentiaalin, mikä luo hyvän pohjan myös kannattavuuden paranemiselle. Yrityksen pitkän aikavälin tavoitteena on tuotemyynnin, ylläpidon ja konsultoinnin kokonaisliikevaihdon yli 10 prosentin kasvu. Liikevoittomarginaalin tavoite on 10–20 prosenttia.
Baswaren asiakaskohderyhmiä laajennetaan valituilla markkinoilla tuotteistamalla tarjoamaa myös pienille ja keskisuurille asiakkaille Software as a Service -palvelumallin avulla.
Basware kartoittaa edelleen aktiivisesti yritysostokohteita. Kohteina ovat erityisesti strategiset markkina-alueet sekä automatisointipalveluiden laajentaminen.
Baswaren strategian toteutusta ohjasivat erikseen nimetyt strategiahankkeet (Must-Win Battles). Uuden strategian mukaisesti aiemmat strategiahankkeet korvataan kasvuprojekteilla, strategisilla projekteilla ja muilla yhtiötason vaihtuvilla projekteilla. Responsive Strategy -kehykseen kuuluvat myös sisäisten ja ulkoisten trendien seuranta ja analysointi, yhtiön visio, missio ja toimintaperiaatteet. Toimintaperiaatteet muodostuvat yhtiön arvoista, hallinnointikoodista ja vastuullisuudesta.
Baswaren liiketoiminta perustuu neljään erikseen raportoitavaan osa-alueeseen, joita ovat Tuotemyynti, Ylläpito, Konsultointi ja Automatisointipalvelut (Software as a Service - SaaS, verkkolaskutus ja skannauspalvelut). Tuoteratkaisut sisältävät Baswaren hankinnasta maksuun -tuoteperheen (Enterprise Purchase to Pay - EPP) ja taloushallinnon tuotteet. Hankinnasta maksuun –tuoteperheeseen kuuluvat hankintatoimen ja laskuautomaation ratkaisut.
Yrityksen tavoitteena on säilyttää johtava asema laskuautomaatioja hankintatoimen ratkaisujen toimittajana. Laskuautomaatioratkaisujen myynnin tukemiseksi Basware tuo markkinoille keskisuurille yrityksille suunnatun SaaS-ratkaisun. Ratkaisu lanseerataan muutamille valituille markkinoille vuoden 2010 alkupuolella.
Basware Automatisointipalvelut sisältävät Software as a Service (SaaS) -ratkaisun, verkkolaskutuksen ja skannauspalvelut. Yhtiön tavoitteena on myös nousta verkkolaskutoiminnan johtavaksi yhtiöksi maailmassa.
Automatisointipalvelujen tarjoamaa on vuoden 2009 aikana laajennettu verkkolasku- ja skannauspalveluiden sekä toimittajahallinnan lisätoiminnallisuuksilla. Skannauspalvelut perustuu siihen, että asiakasorganisaation paperilaskujen käsittely automatisoidaan kokonaan.
Lisätoiminnallisuuksien avulla asiakkaat voivat lisätä prosessiensa automaatiota entisestään integroimalla kumppaninsa osaksi osto- ja myyntilaskutustaan sekä hankintatoimea. Basware pystyy tarjoamaan
Basware päivitti strategiaansa vuosille 2010–2012 vastatakseen paremmin alati muuttuviin markkinatilanteisiin. Uusi Basware Responsive Strategy -kehys mahdollistaa ketterän reagoinnin nopeastikin vaihtelevilla markkinoilla. Yrityksen tavoitteena on olla johtavassa asemassa laskuautomaatio- ja hankintatoimen ratkaisujen toimittajana sekä nousta verkkolaskutoiminnan johtavaksi yhtiöksi maailmassa.
portfoliota suoraan myös oman asiakaskuntansa ulkopuolelle. Käytettävä verkko laajentaa tarjoaman asiakkaalle sekä laskujen lähettämiseen että vastaanottamiseen. Basware Automatisointipalvelut -ratkaisuja myydään kaikilla markkina-alueilla.
Basware toimii maantieteellisillä alueillaan omien tytäryhtiöiden ja jälleenmyyjien kautta. Uuden strategian mukaisesti kaikilla maantieteellisillä alueilla siirrytään keskitettyyn organisaatioon paremman tehokkuuden saavuttamiseksi. Verkkolaskutuksen nopeaa kasvua tukevat Basware Automatisointipalvelut –liiketoimintaportfolion eri osa-alueet.
Pohjois-Amerikan liiketoiminta-alueet ovat Baswarelle strategisesti tärkeimmät ja siellä keskitytään lähinnä suoramyyntiin ja sen kehittämiseen. Pohjois-Amerikan markkinoilla yritys keskittyy myös uusiin segmentteihin ja tarjoaa keskisuurille yrityksille SaaS-ratkaisuja.
Keski-Euroopassa strategiset kasvumarkkinat ovat edelleen Iso-Britannia, Saksa ja Ranska. Uusina alueina markkinoilla suuntaudutaan keskisuuriin yrityksiin SaaS-ratkaisuilla.
Northeast-liiketoiminta-alue, joka kattaa Suomen ja Venäjän toiminnot, painottuu kasvun osalta Venäjälle. Venäjällä on myyty Baswaren ohjelmistoja tähän mennessä lähinnä kansainvälisille yrityksille, ja paikallisten yritysten osalta kysyntä on vasta alullaan. Suomen yksikön kannattava liiketoiminta säilyttää vakaan aseman yrityksen toiminnassa. Suomen markkinoilla lisenssimyynnin osalta markkinat ovat saturoituneet, mutta Basware Automatisointipalvelut –liiketoiminnan kasvun uskotaan jatkuvan.
Skandinavia liiketoiminta-alueella (Ruotsi, Norja ja Tanska) liiketoiminnan kasvu jatkuu kannattavana. Sekä Skandinavia että Northeastliiketoiminta-alueilla vahvistetaan nykyisen asiakaskunnan palvelua uusilla ratkaisuilla. Esimerkiksi Skandinaviassa kasvupotentiaalia nähdään muun muassa hankintojen hallinnassa sekä laskuautomaation liikematkustamisen automatisoinnin osalta.
Aasian ja Tyynenmeren liiketoiminta-alueen kasvu tulee suuntautumaan lyhyellä aikavälillä kehittyneisiin markkina-alueisiin, muun muassa Australiaan, sekä pidemmällä aikavälillä myös muihin alueen markkinoihin.
Seuraavien vuosien aikana Basware tulee vahvistamaan suoramyyntitoimintaansa ja kehittämään kumppaniverkostoa muutamien vahvojen kumppanuuksien suuntaan.
Baswaren tuotekehitystä tehdään aina yhteistyössä asiakkaan kanssa. Modulaarisen tuoteratkaisun ansiosta yritys pystyy tarjoamaan aina uusia ratkaisuja.
Talousprosessien automatisoinnin aste vaihtelee mantereittain ja maittain. Baswaren modulaarisen tuoteratkaisun ansiosta yhtiö pystyy tarjoamaan aina uusia komponentteja ja ratkaisuja eri mantereilla ja maissa sekä uusille että nykyisille asiakkaille. Yhtiö seuraa markkinoiden kehitystä, suuntauksia ja muutoksia tarkasti.
Baswarella on suuri tuotekehitysyksikkö, ja sen hallinnan sekä kehittämisen perustana on kyvykkyyden parantaminen. Yhtiö pyrkii maailmanluokan tuotekehittäjäksi asteittain: jokainen osakilpailu on voitettava, jotta voi menestyä loppukilpailussa. Tulevaisuuden mahdollisuuksien määrä on valtava, ja niiden valinta on eheän tarjoaman rakentamisen ydinkysymys. Basware työskentelee yhdessä asiakkaiden kanssa prosessien rajapinnassa ja seuraa markkinoiden kehitystä ja suuntauksia, mikä mahdollistaa ketterän reagoinnin muuttuviin haasteisiin.
Baswaren tuotteiden tuomat edut kiteytyvät kolmeen osa-alueeseen: ratkaisut tuovat säästöjä, lisäävät kontrolloitavuutta ja mahdollistavat prosessien läpinäkyvyyden.
Baswaren tuotteet sisältävät ratkaisuja hankintojen, osto- ja matkalaskujen sähköiseen käsittelyyn sekä talousohjaukseen. Basware hankinnasta maksuun -tuoteperhe automatisoi hankintojen hallinnan, ostoreskontran ja matkahallinnan. Talousohjauksen Financial Management -tuoteperheeseen kuuluvat ratkaisut talousohjauksen suunnittelusta virallisiin konsernitilinpäätöksiin, ja ne luovat luotettavan koko raportointiketjun kattavan audit-trailin. Basware Automatisointipalvelut sisältävät Software as a Service (SaaS) -ratkaisun, verkkolaskutuksen ja skannauspalvelut. Basware Automatisointipalvelut perustuu siihen, että asiakasorganisaation paperilaskujen käsittely muutetaan täysin sähköiseksi.
Baswaren tuotteet voidaan suoraan integroida yli 200 toiminnanohjausjärjestelmään, mikä tuo huomattavia etuja ratkaisujen käyttöönotossa. Yhtiön ratkaisut ovat toimialariippumattomia, soveltuvat yksityissektoriin ja julkishallintoon sekä pienille, keskisuurille että laajasti kansainvälisesti toimiville yrityksille.
Baswaren ohjelmistoilla on yli 850 000 loppukäyttäjää kuudella mantereella. Baswaren sähköiset taloushallinnon ohjelmistot vähentävät paperinkulutusta tuhansissa toimistoissa ympäri maailmaa ja ohjaavat asiakasyrityksiä kohti paperitonta toimistoa sekä tehokkaampaa toimintaa.
Yhtiön tuotekehityksen peruspilareina ovat innovatiivisuus, asiakaslähtöisyys ja ketteryys. Basware kuuntelee asiakkaitaan ja työskentelee läheisessä yhteistyössä asiakkaan päivittäisessä arjessa. Yhtiön tuotteet syntyvätkin tämän tuloksena. Baswaren tuotteiden käytettävvyys ja sen kehittäminen ovat ydinkysymyksiä. Yhteistyö asiakkaan kanssa mahdollistaa asiakkaan prosessien paremman tuntemuksen, ymmärryksen ja niihin reagoinnin. Tuotteet ovat yleiskäyttöisiä kaikille asiakkaille. Asennusprojekteissa ratkaisut räätälöidään asiakkaan prosesseihin ja niistä luodaan liittymät muihin järjestelmiin. Baswaren tuotekehityksen perustana on myös jatkuva paremman tarjoaman etsiminen ja terästäminen.
Joustava toimintatapa on vaikeassa taloudellisessa tilanteessa Baswarelle myös kilpailuetu, koska Baswaren asiakasyritykset voivat investoida prosessiensa automatisointiin osa-alue kerrallaan. Baswaren ratkaisuilla on lyhyt takaisinmaksuaika, mikä tuo nopeita säästöjä asiakkaalle.
Vuoden 2009 lopussa yhtiön tuotekehityksessä työskenteli 195 henkilöä, joista 132 Suomessa, 55 Intiassa ja 8 Norjassa. Vuonna 2009 tuotekehityksen henkilöstön määrä kasvoi 24 henkilöllä. Basware panosti tuotekehitykseen 16,0 prosenttia liikevaihdosta.
Baswaren tuotteita kehitetään Suomessa ja off-shoring -toimintana Intiassa. Tuotekehityksen tuotevastuu ja -omistajuus ovat Suomessa. Off-shoring -toiminnan rooli on tuoda tuotekehitykseen skaalautuvuutta, kapasiteettia ja tehokkuutta sekä kehittää kaikkia näihin liittyviä rakenteita ja prosesseja. Kokemukset ovat olleet positiivisia, ja yhtiön tuotekehitys laajenee Intiassa. Vuoden 2009 viimeisillä neljänneksillä tuotekehitysyksikkö kehitti ja yhtenäisti toimintansa laatuja toteutusprosessejaan. Tuotekehitysyksikön yhteistyötä tiivistetään
Nopeasti muuttuvat markkinat, tiukentuva IFRS- ja muu taloussäännöstö sekä talouselämän kiihtyvä tahti tuovat uusia haasteita yritysten hankintatoimeen, laskutukseen, maksuliikenteeseen, suunnitteluun ja raportointiin. Baswaren tuotekehitystä on yhtiön perustamisesta lähtien tehty yhdessä asiakkaan kanssa käytännön toiminnassa. Puolueettomien markkinatutkimuslaitosten mukaan Baswarella on johtava asema laskuautomaatio- ja hankintatoimen ratkaisujen toimittajana maailmassa.
Basware Automatisointipalvelut sisältävät Software as a Service (SaaS) -ratkaisun, verkkolaskutuksen ja skannauspalvelun.
Basware kehitti vuoden 2009 aikana kokonaan uuden menestyksekkään liiketoimintakonseptin: Basware Automatisointipalvelut-liiketoimintaportfolion, joka perustuu siihen, että asiakasorganisaation paperilaskujen käsittely muutetaan täysin sähköiseksi. Samalla manuaaliseen tarkastamiseen, hyväksymiseen ja käsittelyyn kuluva aika vähenee.
talousohjauksen päähuomio kiinnittämään tulevaisuuden suunnitteluun ja mittareiden strategiseen seurantaan. myös asiakasrajapinnassa työskentelevien konsultointi- ja ylläpitotoimintojen kanssa.
Liiketoimintaportfolion rakentamiseen on käytettävissä erilaisia teknologioita, joiden valintaan vaikuttaa asiakasyrityksen koko ja lähetettävien laskujen määrä. Pienemmät yritykset voidaan kytkeä toimittajaporttaaliin, keskisuuret yritykset voivat lähettää verkkolaskuja suoraan laskutusjärjestelmästä, sähköpostilla tai tulostamalla ne niin sanottua virtuaaliprintteriä käyttäen. Lisäksi laskujen lähettäjät voivat käyttää jo olemassa olevaa ratkaisuaan Baswaren operaattoriverkoston kautta. manuaaliset hankinta-, osto- ja maksuprosessit, mikä säästää aikaa, tehostaa toimintoja ja vähentää virheitä. Talousohjauksen tuotteet Talousohjauksen tuotteiden avulla voidaan koko raportointiketju automatisoida yksittäisistä kuukausiraporteista koko vuoden tilinpäätökseen. Automatisoidun ja kontrolloidun ympäristön ansiosta pystytään
Hankinnasta maksuun -tuoteperhe on modulaarisesti kehitetty kokonaisratkaisu ja asiakas voi aloittaa tuotteiden käyttöönoton mistä tahansa tuoteratkaisun kohdasta. Näin yhtiö pystyy tarjoamaan tuotteita sekä uusille että jo olemassa oleville asiakkaille, jotka tarvitsevat tuotelaajennusta. Tuoteperheeseen kuuluvat hankintojen hallinta, lasku- ja maksuautomaatioratkaisut, matkanhallinta sekä suunnittelu, raportointi ja verkkolaskutus. Yritykset pystyvät automatisoimaan
Hankintatoimen ratkaisut, laskuautomaatioratkaisut ja niitä tukevat tuotteet.
16 % Basware panosti tuotekehitykseen liikevaihdostaan
Verkkolaskutukseen siirryttäessä ulkoistetaan ensin yleensä asiakkaan paperilaskujen skannausprosessi, mikä mahdollistaa laskujen vastaanottamisen verkkolaskuina. Seuraavaksi vähennetään skannattavien laskujen määrää aktivoimalla asiakasyrityksen toimittajia sähköiseen laskutukseen.
Basware pystyy tarjoamaan portfoliota suoraan myös oman ohjelmistoasiakaskuntansa ulkopuolelle. Käytettävä verkko laajentaa tarjoaman asiakkaalle sekä laskujen lähettämiseen että vastaanottamiseen.
Basware Automatisointipalvelut-liiketoimintaportfolio tarjoaa myös ratkaisuja sähköisten katalogien ja hankintasanomien välitykseen. Toimittajia aktivoidaan liittymään osaksi asiakkaiden tilausprosessia Baswaren toimittaja-aktivoinnin avulla. Basware on ainoa yritys, joka pystyy välittämään kaiken hankinnasta maksuun -prosessiin liittyvän dokumentaation yhdessä ratkaisussa. Ratkaisun tuomien etujen avulla yritykset pystyvät siirtymään paperittomaan hankinnasta maksuun -prosessiin ja saavuttamaan nopean takaisinmaksuajan investoinnilleen. Palvelut säästävät myös aikaa ja resursseja parantamalla tilauksiin perustuvien toimitusten tarkkuutta ja laskujen sisällön laatua. Basware on sähköisen laskutuksen edelläkävijä ja tavoitteena on nousta yhdeksi maailman johtavaksi sähköisten laskujen välittäjäksi.
Puolueettoman markkinatutkimuslaitoksen mukaan vuonna 2009 ohjelmistomarkkinat supistuivat 8 prosenttia maailmanlaajuisesti, mutta laskuautomaatio- ja sähköiset markkinat kasvoivat yhden prosentin. Loppuvuonna 2009 päivitettyjen markkina-arvioiden mukaan ohjelmistomarkkinoiden on vuonna 2010 ennustettu nousevan Yhdysvalloissa 9,2 prosenttia ja Länsi- sekä Keski-Euroopassa 5,5 prosenttia. IT-alan kokonaismarkkinoiden on ennustettu vuonna 2010 kasvavan Yhdysvalloissa 6,6 prosenttia ja Länsi- sekä Keski-Euroopassa 4,0 prosenttia.
Basware on kyennyt kasvamaan orgaanisesti yli 10 prosenttia jo 10 vuoden ajan. Vuonna 2009 yhtiö kasvatti liikevoittoaan 36,2 prosenttia 11,8 miljoonaan euroon. Automatisointipalvelut kasvoi peräti 72,0 prosenttia. Yhtiö jatkaa vankkaa kansainvälistymistään, ja kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli 54,2 prosenttia liikevaihdosta.
Puolueettomien markkinatutkimuslaitosten mukaan Baswarella on johtava asema laskuautomaatio- ja hankintatoimen ratkaisujen toimittajana maailmassa.
Baswaren päämarkkina-alueet ovat Suomi, Skandinavia, Keski-Eurooppa, Pohjois-Amerikka sekä Aasian ja Tyynenmeren alue.
Basware toimii omien tytäryhtiöiden kautta Skandinaviassa ja myös epäsuoran jakelukanavan kautta Suomessa, Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Vuonna 2009 Basware osti jälleenmyyjänsä Australiassa, minkä myötä yhtiö sai vankan jalansijan Australian markkinoilla ja pystyy edelleen kehittämään liiketoimintaansa Aasian ja Tyynenmeren alueella. Yhtiö on täydentänyt orgaanista kasvuaan myös muilla yritysostoilla. Basware jatkaa yritysostokohteiden kartoittamista vuoden 2010 aikana. Yritysostojen avulla pyritään laajentamaan yhtiön jakelukanavaa ja tuoteportfoliota kansainvälisillä markkinoilla.
Yhtiön tuotekehitystä tehdään Suomessa ja off-shoring –toimintana Intiassa. Intian yksikkö lisää tuotekehitykseen skaalautuvuutta, kapasiteettia ja tehokkuutta.
Baswaren tuoteratkaisut on rakennettu modulaarisesti. Siksi yhtiö voi tarjota uusia komponentteja sähköisten ratkaisujen käyttöönoton eri elinkaaren vaiheissa oleville uusille ja nykyisille asiakkailleen eri maissa.
Länsi-Eurooppa ja Yhdysvallat edustavat kaikkiaan noin kolmea neljäsosaa yritysohjelmistomarkkinasta. Laskujen käsittelyn ja hankinto-
jen hallinnan sähköiset ratkaisut ovat näillä markkina-alueilla vielä elinkaarensa alussa. Hankintojen hallinnan ja laskujen sähköisen käsittelyn markkinat ovat kilpailutilanteeltaan heterogeeniset. Globaalissa tarkastelussa Basware on keskikokoinen ohjelmistotalo sekä liikevaihdolla että henkilöstömäärällä mitattuna.
Baswaren suorat kilpailijat ovat pääsääntöisesti paikallisesti toimivia ja usein pienempiä yrityksiä. Pohjois-Amerikassa yhtiöllä on erityisesti hankintojen hallinnan alueella myös suurempia kilpailijoita. Dokumenttien hallinta-, skannaus- ja kierrätysjärjestelmien kehittäjät kilpailevat Baswaren kanssa erityisesti ostolaskujen käsittelyratkaisujen osalta. Kilpailevia ratkaisuja ovat myös toiminnanohjausjärjestelmiin (Enterprise Resource Planning, ERP) rakennettavat räätälöidyt ratkaisut.
Baswaren ohjelmistojen kilpailukyky on edelleen hyvä uusien lisäarvotuotteiden ja tuotteiden muodostaman integroidun kokonaisuuden ansiosta. Kilpailukykyyn vaikuttaa positiivisesti uutena tarjottavana kokonaisuutena automatisointipalvelut.
Basware Automatisointipalvelut sisältävät Software as a Service (SaaS) -ratkaisun, verkkolaskutuksen ja skannauspalvelut. Liiketoimintaportfolio perustuu siihen, että asiakasorganisaation paperilaskujen käsittely muutetaan täysin sähköiseksi. SaaS ja verkkolaskutoiminta ovat skaalautuvia liiketoimintamalleja ja tarjoavat korkean liiketoimintapotentiaalin. Basware Automatisointipalvelut on suunnattu myös Baswaren nykyisen asiakaskunnan ulkopuolisille toimittajille ja ostajille, mikä nostaa asiakaspotentiaalia.
Basware on ainoa yritys, joka pystyy välittämään kaiken hankinnasta maksuun -prosessiin liittyvän dokumentaation yhdessä ratkaisussa.
Yhtiön strategiset kasvupäämarkkina-alueet ovat Pohjois-Amerikka, Iso-Britannia, Ranska ja Saksa. Baswaren tavoitteena on säilyttää johtava asema laskuautomaatio- ja hankintatoimen ratkaisujen toimittajana maailmassa sekä nousta verkkolaskutoiminnan johtavaksi yhtiöksi maailmassa. Yhtiö jatkaa kasvuyrityksenä.
Intiaan Basware on vastuullinen kaikkia sidosryhmiään,
niin sijoittajiaan, asiakkaittaan, työntekijöitään kuin liiketoimintaa ympäröivää yhteisöä kohtaan. Toiminnan perustana ovat korkea liiketoimintaetiikka ja yrityksen arvot.
Globaali taloustilanne on vaikuttanut myös Baswaren henkilöstöön. Vaikka yritys ei ole joutunut turvautumaan yt-neuvotteluihin, on osa koulutus- ja kehityshankkeista jätetty toteuttamatta. Säästöjen edessä myös matkustamista on rajoitettu ja henkilöstövuokraus lopetettu kokonaan. Taloudellisesta tilanteesta huolimatta Baswaren henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2009. Vuoden lopussa maailmalla työskenteli 761 baswarelaista.
Vuoden 2009 toisella puoliskolla henkilöstöhallinnossa otettiin käyttöön uusi toimintamalli, jossa kukin henkilöstöhallinnon työntekijä on "korvamerkitty" tietylle liiketoimintayksikölle tai funktiolle. Jokaiselle yli 100 hengen liiketoimintayksikölle tai funktiolle on määrätty oma henkilöstökonsulttinsa, joka raportoi suoraan henkilöstöjohtajalle sekä liiketoimintavetäjälle tai maajohtajalle. Henkilöstöhallinnosta tulee näin yritysjohdon kumppani ja näkyvämpi osa yritystä. Uuden, desentralisoidun mallin kautta pystytään reagoimaan nopeammin tiimien ja ihmisten tarpeisiin ja sitä kautta ennakoimaan kehitystarpeita. Uusi toimintamalli on otettu hyvin vastaan yksiköissä.
Uuden mallin myötä henkilöstöhallintoa on myös järjestelty uudelleen. Liiketoimintayksiköiden henkilöstökonsultit pyritään rekrytoimaan aina maantieteellisesti mahdollisimman läheltä yksiköitä. Intian ja Skandinavian henkilöstökonsultit rekrytoitiin syksyllä.
Baswaren henkilöstön kasvu on pääasiassa tapahtunut Suomen ulkopuolella. Vuoden 2009 lopulla 47,4 % työntekijöistä työskenteli Suomen ulkopuolella. Vuosi 2009 toi Baswarelle uusia työntekijöitä yrityskauppojen myötä muun muassa Australiaan ja Norjaan.
Uusien työntekijöiden perehdyttäminen toisessa maassa ja kulttuurissa asettaa omat haasteensa henkilöstöhallinnolle. Aiempien yrityskauppojen myötä perehdyttämisprosessin oppimiskäyrä on kuitenkin ollut nouseva ja uusista työntekijöistä tulee täysimääräisiä baswarelaisia heti ensimmäisestä työpäivästä lähtien.
Esimerkiksi Australiassa integrointiprosessi toteutettiin tehokkaasti ja nopealla aikataululla. Kaikki työntekijät liitettiin välittömästi Baswaren henkilöstöjärjestelmään ja he pääsivät heti osaksi yrityksen bonusohjelmaa, mikä koettiin hyvin positiivisena asiana työntekijöiden keskuudessa. Australiassa järjestettiin myös "Welcome to Basware" -tilaisuus, jossa käytiin läpi muun muassa yrityksen strategiaa. Baswarella on työntekijöitä ympäri maailman ja yrityksen "Suomen osastolle" on tärkeää säännöllisin väliajoin näkyä myös ulkomailla.
Muutosjohtaminen tukee osaltaan kansainvälistymistä ja siihen on kehitteillä uusia prosesseja sekä ratkaisuja. Haasteena on muun muassa lukuisista yrityskaupoista johtuva sopimusten ja etuuksien kirjo, jota nyt harmonisoidaan. Uusi, desentralisoitunut henkilöstöhallinnon toimintamalli tukee osaltaan kansainvälistymistä, sillä johto ja esimiehet tekevät entistä tiiviimpää yhteistyötä. Samanlaista toimintamallia suunnitellaan myös muille funktioille.
Kulttuurinen integraatio tulee luonnollisesti viemään pitempään. Yritysostojen kautta Baswareen tulleet työntekijät tulevat merkittävässä määrin vaikuttamaan globaalin Baswaren muotoutumiseen ja siten myös luomaan uutta Baswaren kulttuuria.
Baswaren työntekijät ovat kansainvälisiä osaajia, joita yhdistää sinnikkyys ja rohkeus. Vuonna 2009 Baswaren vuosittain toteuttamassa työtyytyväisyyskyselyssä kiinnitettiin erityistä huomiota yrityksen arvoihin: miten hyvin arvot ovat työntekijöiden hallinnassa, miten ne näkyvät jokapäiväisessä toiminnassa ja miten ne on otettu työntekijöiden keskuudessa vastaan. Tulokset olivat hyvin positiivisia; saavutuksellisuus ja rohkeus näkyvät jokapäiväisessä toiminnassa. Baswarelaiset ovat tuloshakuisia ja lähtevät rohkeasti haastamaan kansainvälisiä kilpailijoita. Arvot tukevat myös Baswaren strategiaa ja globalisoitumista.
Työtyytyväisyyskysely osoitti, että työntekijät ovat todella tyytyväisiä Baswaren johtajuuteen. Johtajuus sai yleisarvosanaksi lähes 4, viiden ollessa maksimi. Johtamistyötä halutaan tukea tulevaisuudessa entistä vahvemmin ja tuoda ylin johto ja keskijohto lähemmäs toisiaan.
Basware tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen. Vuonna 2009 Baswaren akatemioista olivat vuorossa konsultointi- ja projektiakatemiat. Johtamisakatemiaa ei kustannussyistä toteutettu, mutta akatemiaa tullaan jatkossa kehittämään yhä pidemmälle. Tavoitteena on tarjota tulevaisuudessa kahden tason johtamiskoulutusta ja ohjata kokeneita johtajia yhä enemmän strategiseen johtamiseen. Akatemiat kokoavat yhteen työntekijöitä ympäri maailman ja tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden verkostoitumiseen ja osaamisen jakamiseen.
Olennaisena osana koulutusta ovat myös tuotekoulutukset, joita järjestetään niin myyjille kuin konsulteille. Laaja tuoteportfolio sekä siirtyminen palvelupohjaiseen liiketoimintaan vaativat entistä syvempää tuotetietämystä, mikä on edellytyksenä onnistumiselle. Asiakasta pitää pystyä palvelemaan lyhyellä aikajänteellä.
Henkilöstön vankka tuoteosaaminen ja akatemioiden tuoma syventävä osaaminen muodostavat yhden Baswaren menestyksen peruspilareista.
Kasvua ei saavuteta ilman osaavaa henkilöstöä. Vuonna 2009 Baswaren henkilöstöhallintoa uudistettiin vastaamaan yrityksen kasvutavoitteita. Työ on jo aloitettu, ja uutta on luvassa.
Henkilöstö tehtäväryhmittäin
Vuoden 2010 alkupuolella lanseerataan uusi Talent program -koulutusohjelma, jonka avulla pyritään paremmin tunnistamaan huippuosaajia organisaatiossa sekä tarjoamaan heille mielenkiintoisia ja haastavia työtehtäviä. Tavoitteena on tehdä seuraajaehdokkaiden tunnistamisesta strukturoitu prosessi. Lisäksi Basware tukee työntekijöitään mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi MBA-koulutuksissa tai väitöskirjan teossa.
Vahvasti kansainvälinen Basware pyrkii kehittämään maiden välistä kulttuuriymmärrystä muun muassa sisäisen työkierron kautta. Tavoitteena on luoda näkyvyys kaikista Baswaren avoimista työpaikoista sisäisesti, joita kuka tahansa henkilöstöstä voisi halutessaan hakea. (luoda tilanne, jossa avoimia työpaikkoja globaalisti tarjottaisiin ensin sisäisesti, jolloin kuka tahansa baswarelainen voisi halutessaan hakea paikkaa).
Baswaren tavoitteena on rekrytoida kansainvälisiä osaajia, ja yksi tulevaisuuden haaste on kasvattaa Intian tuotekehitysyksikköä. Myös nykypäivän trendi vaihtaa työpaikkaa parin vuoden välein asettaa omat haasteensa: miten oppiminen ja hiljainen tieto saadaan säilytettyä yrityksessä. Tähän Basware pyrkii vastaamaan tarjoamalla uusia, mielenkiintoisia haasteita talon sisällä.
Baswaren uudistettu, palvelupainotteisempi tuotetarjonta vaatii myös työntekijöiltä uudenlaista asennoitumista ja muuntautumista kehittyviin rooleihin. Henkilökunnan palvelukonseptikoulutukseen panostetaan tulevaisuudessa. Myös henkilöstöprosessien uudistamisen ja kansainvälistymisen tukemiseksi tehdään jatkuvaa kehitystyötä.
20 Vuosikertomus 2009 21 Vastuullisuus Vastuullisuus Vuosikertomus 2009
Kansainvälisenä toimijana Basware on vastuullinen kaikkia sidosryhmiään, niin sijoittajiaan, asiakkaittaan, työntekijöitään kuin liiketoimintaa ympäröivää yhteisöä kohtaan. Korkea liiketoimintaetiikka yhdistettynä yrityksen arvoihin, saavutuksellisuuteen, ammattimaisuuteen, kunnioitukseen ja rohkeuteen luovat pohjan kaikelle toiminnalle. Yhtiön taloudellinen kasvu puolestaan tuo lisäarvoa sijoittajille sekä tukee yhteiskunta- ja ympäristövastuuta.
Baswaren ohjelmistoilla on yli 850 000 loppukäyttäjää kuudella mantereella. Baswaren sähköiset taloushallinnon ohjelmistot vähentävät paperinkulutusta tuhansissa toimistoissa ympäri maailmaa ja ohjaavat asiakasyrityksiä kohti paperitonta toimistoa.
Myös Baswaren omissa toimitiloissa on huomioitu ympäristöasiat. Yrityksen pääkonttori Espoossa on saavuttanut Maailman luonnonsäätiön (WWF) Green Office -serfikaatin vuonna 2003. Sertifikaatin saaminen edellyttää muun muassa voimassa olevaa ympäristöohjelmaa, jätteiden lajittelua, kierrätystä, hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja pyrkimystä ympäristöasioiden jatkuvaan parantamiseen.
Baswaressa huolehtii henkilöstöstään kannustamalla työntekijöitä säilyttämään tasapainon työelämän ja vapaa-ajan välillä. Henkilöstöä kannustetaan myös jatkuvaan henkilökohtaisten kykyjen ja urakehitykseen erilaisten koulutusohjelmien ja työnkierron kautta.
Yhteiskuntavastuu ulottuu myös organisaation ulkopuolelle. Basware on tehnyt yhteistyötä vapaaehtoisjärjestö Planin kanssa jo vuodesta 2002. Yhteistyö alkoi, kun Basware antoi liiketoimintayksiköiden henkilöstöille lahjaksi Plan-kummilapsen. Baswarella on yhteensä 15 kummilasta ympäri maailmaa ja yhtiö haluaa edistää heidän mahdollisuuksia parempaan koulutukseen ja yleiseen hyvinvointiin. Kummilasten lisäksi Basware on ollut mukana tukemassa myös muita Planin hankkeita.
Basware järjesti vuonna 2009 kymmenettä kertaa nuorille kuvataiteilijoille suunnatun The Art of Basware -taidekilpailun. Sen tarkoituksena on tukea ja kannustaa nuoria taiteilijoita kehittämään omaa osaamistaan. Samalla edistetään myös nuoren taiteen asemaa Suomessa.
Vuonna 2009 kilpailuun osallistui ennätykselliset 245 alle 30-vuotiasta taiteilijaa, yhteensä 682 teoksella. Basware lunastaa vuosittain voittajateoksen omaan taidekokoelmaansa. Aiempien vuosien parhaat teokset löytyvät osoitteesta www.basware.fi/art.
Baswaren yhteiskuntavastuullisuutta ohjaavat korkea liiketoimintaetiikka, yrityksen arvot sekä ympäröivä lainsäädäntö. Yritys on sitoutunut taloudelliseen vastuuseen sekä yhteiskunta- ja ympäristövastuullisuuteen kaikessa toiminnassaan.
Tässä vuosikertomuksessa käytetyt kuvat ovat The Art of Basware -taidekilpailuun eri vuosina osallistuneiden taiteilijoiden teoksia. 1. Taru Heikura, Luonnon laki
Samuli Aaltonen, Citybird
Markku Haanpää, Yksi savu
Baswaren tuotteilla on yli 850 000 loppukäyttäjää yli 50 maassa. Vuoden 2009 aikana Basware solmi merkittäviä sopimuksia niin kotimaisten kuin kansainvälisten organisaatioiden kanssa ja toteutti kaksi yritysostoa.
Hannu Vaajoensuu, s. 1961, KTM
Hallituksen jäsen vuodesta 1990, päätoiminen puheenjohtaja 2005–
Keskeinen työkokemus: Basware Oyj: toimitusjohtaja 1999–2004, johtaja 1990– 1999, yhtiön konsultointitehtävissä 1987–1990
Keskeiset luottamustoimet: Hallituksen puheenjohtaja: Efecte Oy, Profit Software Oy, Hallituksen varapuheenjohtaja: Comptel Oyj, Hallituksen jäsen: Biocomputing Platforms Ltd Oyj, Inventure Oy, Proha Oyj, Nervogrid Oy
Matti Copeland, s. 1961, KTM
Stanford Graduate School of Business (Stanford Executive Program 2000) Hallituksen jäsen vuodesta 2008
Keskeinen työkokemus: Alekstra Oy: hallituksen puheenjohtaja 2009–; A&B: Toimitusjohtaja 2007–2009; Deloitte: Partner, M&A Advisory 2005–2007; CapMan Capital Management: Sijoitusjohtaja Buyout Business Unit 2002–2005; Aura Capital: Toimitusjohtaja 2001–2002; Jippii Group: Toimitusjohtaja 2001–2001; Leonia/ Sampo: Johtaja, Johtoryhmän jäsen, Large Corporate Clients 1998–2001; KANSALLIS-OSAKE-PANKKI/Merita/Merita-Nordbanken: Yksikköjohtaja, Velkapääomamarkkinat 1988– 1998; Citibank New York: Rahoituspäällikkö
1986–1988.
Pentti Heikkinen, s. 1960, KTM
Stanford Graduate School of Business (Stanford Executive Program 2001) Hallituksen jäsen vuodesta 2009
Keskeinen työkokemus: Gateway Technolabs Finland Oy: Founder and CEO 2008–; TietoEnator Oyj: President and CEO 2006– 2007, Chief Operating Officer 2004–2005, President, Telecom & Media Division 2001– 2003, President, Services Division 1999– 2000, President, Public Administration Division 1996–1998; Managing Director, VTKK Government Systems Ltd, 1994– 1995; Director, CapGemini Finland, 1991– 1993; Director, VTKK Group, 1987–1990; Management Consultant, VTKK, 1985–1986
Hallituksen jäsen: Tecnotree Oyj, Hammerkit Oy, Neuvottelukunnan jäsen: Nordea Pankki Suomi Oyj
Sakari Perttunen, s. 1957, KTM
Hallituksen jäsen vuodesta 2008
Keskeinen työkokemus: Basware Oyj: CFO 2004–2007, Vice President IT 2001–2003, Vice President Development 1999–2000, Baswaren asiantuntija- ja päällikkötehtävissä 1987–1998
Hallituksen puheenjohtaja: Movenium Oy Hallituksen jäsen: Basware Oyj 1993–2004, 2008–
Ilkka Toivola, s. 1963, DI
Hallituksen jäsen vuodesta 2008 Keskeinen työkokemus: Proha Oyj: Toimitusjohtaja 2009–; Nokia Siemens Networks: Head of Global Sales, Business Support Systems 3/2007-11/2009; Nokia Networks: Vice President, Quality and Customer Satisfaction, Member of Nokia Networks Board 2005–2007, Vice President, Mobile Software Integration 2004– 2005, General Manager, Mobile Software Integration 2002–2003, Director, Mobile Charging Solutions Business 2000–2002; Hewlett-Packard Company: Global Client Executive 1999–2000, Professional Services Country Manager in Finland and Managing Consultant 1995–1999, Business Development Manager, European Marketing Center, Germany 1993–1995, Account and Senior Account Manager 1989–1993
Ilkka Sihvo, Toimitusjohtaja
s. 1962 KTM, DI, Baswaren palveluksessa vuodesta 1989
Keskeinen työkokemus: Basware Oyj: hallituksen puheenjohtaja ja talousjohtaja 2000–2004, konsultointi- ja johtotehtävissä 1989–1999
Mika Harjuaho, Talousjohtaja
s. 1966, KTM, Baswaren palveluksessa vuodesta 2007
Keskeinen työkokemus: Suunto Oy: Talousjohtaja 2001–2007, Ericsson AB: Aluekontrolleri 2000–2001, Oy LM Ericsson AB: Tulosyksikön kontrolleri 1997–2000, Suomen Unilever Oy Van den Bergh Foods: Laskentapäällikkö 1996– 1997, Unilever Nederland B.V.: Sisäinen tarkastaja 1995–1996, Suomen Unilever Oy Lever: Kustannuslaskija 1994–1995
Olli Hyppänen, Senior Vice President, Strategy and Development
s. 1966, DI, Baswaren palveluksessa vuodesta 2003
Keskeinen työkokemus: Basware Oy: SVP Products 2007–2008, SVP R&D 2003–2007, Tellabs International: Director, Supply Chain Engineering 2002–2003, Tellabs Oy: Senior Manager 2000–2001, Department Manager 1999, Program Manager 1998, Tecnomen Oy: projektipäällikkö 1996–1998
Luottamustehtävät: Lacquer Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2005–, Manpro Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2006–
Jorma Kemppainen, Senior Vice President, Products
s. 1965, DI, Baswaren palveluksessa vuodesta 2009, johtorymän jäsen 1.12.2009–
Keskeinen työkokemus: Innord Oy: toimitusjohtaja ja johdon konsultti 2009, Suunto Oy: Director, R&D 2005–2009, SSH Communications Corporation Oyj: Vice President R&D and Customer Services 2003– 2005, F-Secure: Vice President, R&D 2000–2003; Tellabs Oy: asiakaskoulutuspäällikkö 1996–2000, erilaisia tuotekehitystehtäviä 1993– 1996, ICL Oy: erilaisia tuotekehitystehtäviä 1987–1993
Esa Tihilä, Senior Vice President, Europe and Asia-Pacific
s. 1964, Yo-merkonomi, eMBA, Baswaren palveluksessa vuodesta 2004
Keskeinen työkokemus: Meridea Financial Software: CEO 2001– 2004, iCL PLC: Group Executive Director 2001, Global Director, e-Business 1999–2001, iCL Data Oy: Director, e-Business 1997– 1998, Business Development Director 1995–1996
Steve Muddiman, Senior Vice President, Global Marketing
s. 1961, University Graduate (viestintä), Baswaren palveluksessa vuodesta 2008
Keskeinen työkokemus: VMware Inc.: Director of Field and Corporate Marketing Europe, Middle East & Africa 2006–2008, Ariba Inc.: VP Marketing and Strategy, Europe, Middle East & Africa 2001–2005, Hewlett-Packard Inc: useita johtotason tehtäviä muun muassa markkinoinnissa 1989–2000
Odd Roar Trapnes, Managing Director, Basware Scandinavia
s. 1957, DI, KTK, Baswaren palveluksessa vuodesta 2005 (Baswaren kumppanin palveluksessa vuodesta 1999)
Keskeinen työkokemus: Adaptive Systems/Iocore: toimitusjohtaja 1997–2005, Texas Instruments Norway: toimitusjohtaja 1993– 1997, McDonnell Douglas Information Systems Norway: toimitusjohtaja, Pohjoismaiden myyntijohtaja 1988–1993, Det Norske Veritas: osastopäällikkö, projektipäällikkö, konsultti 1983– 1988
Jukka Virkkunen, Senior Vice President, Basware NorthEast
s. 1960, Yo-merkonomi, Baswaren palveluksessa vuodesta 2006
Keskeinen työkokemus: Capgemini Finland Oy: Technology Services, yksikönjohtaja 2004–2006, Ementor Oy: Myyntijohtaja 2002–2003, Fujitsu Services Oyj: Pohjoismaiden markkinointijohtaja 2000– 2002, iCL Data Oy e-Business: myyntijohtaja 2000–1997, Account Manager 1997–1996
Luottamustehtävät: Helsingin seudun kauppakamari: valtuuskunnan jäsen, ICTvaliokunnan jäsen 2006–
Pekka Rehn, Senior Vice President, Products 09/2008– 11/2009
Basware Oyj:n hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus valvoo yhtiön toimintaa ja johtamista sekä päättää merkittävät yhtiön strategiaa, organisaatiota, rahoitusta ja investointeja koskevat asiat. Hallituksen tehtävät ja vastuu määräytyvät ensisijaisesti yhtiöjärjestyksen ja Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Hallitus vahvistaa vuosittain työjärjestyksen, johon on kirjattu hallituksen kokouskäytäntö sekä hallituksen tehtävät.
Vuonna 2009 Baswaren hallituksessa oli 5 jäsentä: Hannu Vaajoensuu (puheenjohtaja), Matti Copeland, Pentti Heikkinen, Sakari Perttunen (varapuheenjohtaja) ja Ilkka Toivola. Hallitus kokoontui 16 kertaa ja osallistumisprosentti oli 98,75 %.
Baswaren hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään neljä ja enintään kahdeksan varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenet valitsee yhtiökokous toimikaudeksi kerrallaan. Toimikausi alkaa valinnan suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy valintaa ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päätyttyä. Yhtiöjärjestyksessä ei ole rajoitettu yhtiökokouksen valtaa asettaa jäseniä hallitukseen. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet sen jäsenistä on läsnä.
Päätösasioiden lisäksi hallitukselle annetaan kokouksissa ajankohtaista tietoa konsernin toiminnasta, taloudellisesta tilanteesta ja riskeistä.
Hallitus kokoontuu etukäteen sovitun aikataulun mukaisesti kerran kuukaudessa, minkä lisäksi hallitus kokoontuu tarvittaessa. Kaikista kokouksista pidetään pöytäkirjaa.
Yhtiön hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa yhtiöjärjestyksen, Suomen osakeyhtiölain ja hallituksen ohjeiden mukaan. Toimitusjohtajan tukena konsernin johtamisessa on johtoryhmä. Yhtiön toimitusjohtajana vuonna 2009 toimi Ilkka Sihvo.
Baswaren hallitus nimittää konsernin johtoryhmän.
Konsernin johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa yhtiön operatiivisessa johtamisessa, valmistelee hallituksen ja toimitusjohtajan käsiteltäviä asioita sekä suunnittelee ja valvoo liiketoimintayksiköiden toimintaa. Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja.
Johtoryhmään vuonna 2009 kuuluivat Ilkka Sihvo (CEO), Mika Harjuaho (CFO), Olli Hyppänen (Senior Vice President, Strategy and Development), Jorma Kemppainen (Senior Vice President, Products) alkaen 1.12.2009, Steve Muddiman (Senior Vice President, Global Marketing), Pekka Rehn (Senior Vice President, Products) 1.1.2009-16.11.2009, Esa Tihilä (Senior Vice President, Europe and APAC), Odd Roar Trapnes (Managing Director, Scandinavia) ja Jukka Virkkunen (Senior Vice President, Northeast).
Konsernin sisäinen tarkastus arvioi ja varmistaa konsernin sisäisen valvonnan riittävyyttä ja tehokkuutta. Se arvioi myös eri liiketoimintaprosessien tehokkuutta, riskienhallinnan riittävyyttä sekä sisäisten ohjeiden noudattamista. Sisäisen tarkastuksen palvelu ostetaan pääosin Basware Oyj:n hallituksen valitsemalta ulkopuoliselta ja riippumattomalta palvelun tarjoajalta, mitä täydennetään soveltuvin osin yhtiön omin resurssein.
Konsernin sisäinen tarkastus on riippumaton Baswaren liiketoimintayksiköistä ja muista yksiköistä. Se raportoi konsernin hallitukselle ja hallinnollisesti toimitusjohtajalle. Sisäisen tarkastuksen koordinaattorina toimii talousjohtaja. Konsernin sisäisen tarkastuksen toimenkuva, valtuudet ja vastuut on määritelty sisäisen tarkastuksen toimintaohjeessa. Sisäisen tarkastuksen toimintaohjeen (Internal Audit Charter) ja vuotuisen riskiperusteisen tarkastussuunnitelman hyväksyy hallitus.
Basware Oyj:llä on yhtiöjärjestyksen mukaisesti vähintään yksi ja enintään kaksi varsinaisen yhtiökokouksen valitsemaa tilintarkastajaa, joista vähintään toinen on Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Lisäksi yhtiöllä on vähintään yksi ja enintään kaksi varatilintarkastajaa. Tilintarkastajat valitaan tehtäväänsä toistaiseksi. Hallituksen ehdotus tilintarkastajaksi ilmoitetaan yhtiökokouskutsussa.
Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) on laadittu uuden hallinnointikoodin suositus 51:n ja arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 §:n mukaisesti. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä.
Basware Oyj on Suomessa rekisteröity ja Espoossa kotipaikkaansa pitävä julkinen osakeyhtiö. Basware-konserni (Basware) muodostuu emoyhtiöstä Basware Oyj:stä, sen yhdestä suomalaisesta ja 9 ulkomaisesta tytäryhtiöstä.
Baswaren päätöksenteossa ja hallinnoinnissa noudatetaan yhtiön yhtiöjärjestystä, Suomen osakeyhtiölakia ja muuta yhtiötä koskevaa lainsäädäntöä. Lisäksi yhtiö noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n, Keskuskauppakamarin sekä Elinkeinoelämän keskusliiton suosituksia listayhtiöiden ohjausjärjestelmistä näissä periaatteissa mainituin poikkeuksin sekä NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Tytäryhtiöissä sovelletaan paikallisia lakeja.
Basware noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) seuraavalla poikkeuksella:
Baswaren hallituksessa ei ole erillisiä valiokuntia, koska yhtiön toiminnan laajuus ja hallituksen koko eivät edellytä asioiden valmistelua koko hallitusta pienemmässä kokoonpanossa.
Basware-konsernin johtamisesta vastaavat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja, joiden tehtävät määräytyvät Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Operatiivisesta toiminnasta konsernitasolla vastaa toimitusjohtaja konsernin johtoryhmän avustamana.
Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Varsinainen yhtiökokous järjestetään kerran vuodessa hallituksen määräämänä päivänä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ylimääräisiä yhtiökokouksia voidaan tarvittaessa järjestää vuoden aikana. Yhtiökokous pidetään yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiön kotipaikassa Espoossa, Helsingissä tai Vantaalla. Kutsu yhtiökokoukseen ja kokouksessa käsiteltävät asiat julkaistaan vähintään yhdessä suomenkielisessä valtakunnallisessa sanomalehdessä sekä julkistetaan pörssitiedotteena ja yhtiön internetsivuilla.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään vuosittain seuraavista asioista:
Tilintarkastuksen pääasiallisena tehtävänä on todentaa, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot Basware-konsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilikaudelta. Sen lisäksi tilintarkastajat raportoivat hallitukselle hallinnon ja toimintojen juoksevasta tarkastuksesta. Yhtiön tilintarkastajana toimi vuonna 2009 KHT-yhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Heikki Ilkka. Varatilintarkastajana toimi KHT Terhi Mäkinen.
Ylin vastuu kirjanpidosta ja varainhoidon valvonnasta kuuluu Basware Oyj:n hallitukselle. Hallitus vastaa sisäisestä valvonnasta, ja toimitusjohtaja huolehtii valvonnan käytännön järjestämisestä ja valvonnan toimivuuden seurannasta. Liiketoiminnan ohjaus ja valvonta tapahtuvat koko konsernin kattavan raportointi- ja ennustejärjestelmän avulla. Toimitusjohtaja ja talousjohtaja toimittavat hallituksen ja johtoryhmän kokouksiin kuukausittaisiin raportteihin perustuvan katsauksen konsernin tilanteesta ja kehityksestä.
Konsernin riskienhallintatoimintaa ohjaavat lain vaatimukset, omistajien liiketoiminnalle asettamat tavoitteet sekä asiakkaiden, henkilöstön ja muiden tärkeiden sidosryhmien odotukset. Riskienhallinnan tavoitteena on tiedostaa ja tunnistaa systemaattisesti ja kattavasti yhtiön toimintaan liittyvät riskit sekä varmistaa, että riskejä hallitaan asianmukaisesti liiketoimintaan liittyviä päätöksiä tehtäessä.
Yhtiön riskienhallinta tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden. Basware ottaa riskejä, jotka luontaisesti kuuluvat strategiaan ja tavoitteisiin. Yhtiö ei ole valmis ottamaan riskejä, jotka ovat toiminnan jatkuvuuden vaarantavia tai hallitsemattomia ja jotka voivat oleellisesti vahingoittaa yhtiön toimintaa.
Yhtiön riskienhallintamallin mukaisesti riskit luokitellaan kuuteen ryhmään: liiketoiminta-, tuote-, henkilöstö-, lainopilliset, taloudelliset ja tietoturvariskit. Riskienhallinnan vastuut noudattavat muun liiketoiminnan ja organisaation mukaista vastuunjakoa. Kullekin ryhmälle on nimitetty riskienhallinnasta vastaava henkilö. Riskienhallinnan prosessissa riskit pyritään tunnistamaan ja arvioimaan, jonka jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan käytännön toimenpiteet kunkin riskin osalta. Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi riskin välttäminen, sen pienentäminen eri keinoin tai riskin siirtäminen vakuutuksin tai sopimuksin. Yhtiö on laatinut kriisiviestinnän ohjeistuksen osana riskienhallintaprosessiaan.
Baswaren riskienhallintaprosessin mukaan yhtiön hallitukselle raportoidaan kerran vuodessa riskikartoituksen perusteella havaitut keskeisimmät riskit. Hallitus analysoi yhtiön riskit omistaja-arvon näkökulmasta. Vuonna 2009 riskienhallintaprosessin mukaisen raportoinnin mukaan hallituksen tietoon tulleet olennaisimmat riskit liittyvät tuotejohtajuuden varmistamiseen ja yhtiön kilpailukyvyn ylläpitämiseen muuttuvassa kilpailutilanteessa, Intian yksikön kasvuun ja myös sen tuomien mahdollisuuksien täysimittaiseen hyödyntämiseen, immateri-
aalioikeudellisen aseman vahvistamiseen sekä olennaisten tase-erien arvostamiseen ja arvonalentumistestauksiin.
Sisäinen valvonta on prosessi, jota suorittaa organisaation hallitus, toimiva johto ja muu henkilöstö saadakseen kohtuullisen varmuuden tavoitteiden saavuttamisesta. Baswaren sisäisen valvonnan viitekehys perustuu kansainväliseen COSO-malliin, jonka on julkaissut Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commission.
Baswaren sisäisen valvonnan järjestelmän tavoitteena on tukea konsernin strategian toteuttamista ja varmistaa säännösten noudattaminen. Järjestelmä perustuu konsernitason politiikkoihin, ohjeistukseen ja prosesseihin sekä liiketoiminnan ja tukiprosessien kontrolleihin. Baswaren korkea etiikka, arvot ja toimintakulttuuri luovat sisäisen valvontajärjestelmän perustan. Toimintakulttuuria rakentavat hallituksen suorittama yrityksen toiminnan ohjaus ja valvonta, yritysjohdon johtamistapa, yrityksen organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä, globaalien tietojärjestelmien tehokas hyödyntäminen sekä henkilöstön osaaminen ja kehittäminen. Yhtiössä on käytössä globaali HR-järjestelmä.
Talousjohtajan alaisuudessa toimivat konsernin keskitetty taloushallinnon palvelukeskus ja konsernilaskenta sekä controlling-toiminto ovat vastuussa taloudellisen raportoinnin yleisestä valvontajärjestelmästä. Taloudellista raportointia hoidetaan yhtenäisin menetelmin kaikissa konserniyhtiöissä hyödyntäen yhtenäistä toiminnanohjausjärjestelmää ja harmonisoitua tilikarttaa sekä hankintojen hallinnan, osto- ja matkalaskujen sähköisen käsittelyn ja talousohjauksen ohjelmistoja. Koko konsernissa sovelletaan kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS).
Taloudellisen raportoinnin tavoitteena on varmistaa, että tilinpäätökseen merkityt omaisuuserät ja velat kuuluvat yritykselle, kaikki yrityksen oikeudet ja velvoitteet käyvät ilmi tilinpäätöksestä, tilinpäätöksen erät on luokiteltu ja esitetty sekä kuvattu oikein, omaisuuserät, velat, tuotot ja kulut on kirjattu tilinpäätökseen oikeansuuruisena, kaikki raportointikauden tapahtumat sisältyvät kirjanpitoon, kirjanpitoon merkityt tapahtumat ovat tosiasiallisia tapahtumia, ja että omaisuuserät on turvattu.
Riskienhallintaprosessiin kuuluu taloudelliseen raportointiin liittyvien riskien tunnistus ja analysointi vuosittain. Lisäksi kaikki uudet riskit pyritään analysoimaan ja raportoimaan heti kun ne on tunnistettu. Olennaisimmat taloudellisen raportoinnin luotettavuuden riskialueet liittyvät konsernin harjoittama liiketoiminnan laatu ja laajuus huomioiden liikevaihdon tuloutukseen, luottotappiovarauksen käsittelyyn, tuotekehitysmenojen aktivointiin, omaisuuserien testaukseen (sisältäen liikearvon, aktivoidut tuotekehitysmenot ja keskeneräiset hankkeet) ja laskennallisiin verosaamisiin.
Taloudellisen raportoinnin oikeellisuus ja luotettavuus varmistetaan noudattamalla konsernin politiikkoja ja menettelyohjeita. Taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden varmistavia kontrolleja ovat esimerkiksi kirjanpidon transaktioihin liittyvät kontrollit, tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaan ja niiden noudattamiseen liittyvät kontrollit, tietojärjestelmäkontrollit sekä väärinkäytöksiin liittyvät kontrollit.
Konsernin liikevaihdon tuloutus tapahtuu keskitetyn controllingtoiminnon valvonnassa. Konsernilla on kirjoitettu sisäinen tuloutusohjeistus. Liikevaihdon tuloutus perustuu vaadittujen myynti- ja toimitusasiakirjojen olemassaoloon. Konsernin luottotappiovarauksen määrä lasketaan kuukausittain keskitetyssä taloushallinnon palvelukeskuksessa. Laskennan perustana on myyntisaamisten ikääntymisjakauma myyntiyhtiöittäin. Konsernin tuotekehitysmenojen aktivointimäärä lasketaan kuukausittain keskitetyssä taloushallinnon palvelukeskuksessa. Laskennan perustana on tuotekehityksen projektikohtaisen seurannan dokumentaatio. Konsernilla on kirjoitettu tuotekehitysmenojen aktivointiohjeistus. Liikearvojen alentumistestaus tehdään vuoden viimeisellä neljänneksellä. Laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat liikevaihdon ja kustannusten ennakoidut muutosprosentit. Lisäksi viitteitä arvonalentumisista seurataan jatkuvasti. Laskennallisia verosaamisia yhtiöittäin määriteltäessä sovelletaan kunkin maan voimassa olevaa verokantaa. Kaikista tappioista ei ole kirjattu laskennallista verosaatavaa, koska on arvioitu, ettei tappioita voida hyödyntää lähitulevaisuudessa.
Konsernin keskitetty taloushallinnon palvelukeskus ja controllingtoiminto kehittävät jatkuvasti globaaleja luotettavia, yhtenäisiä, skaalautuvia ja tehokkaita toimintatapoja. Globaalisti harmonisoitu tilikartta, konsernin yhteisten tietojärjestelmien korkea automaatioaste ja järjestelmiin sisäänrakennetut valvontapisteet mahdollistavat osaltaan kustannustehokkaan ja tarkastettavissa olevan (audit trail) taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan prosessin. Tietojärjestelmät tukevat mm. konsernin hyväksymisvaltuuksien noudattamista hankintaehdotuksille ja ostolaskuille. Baswaren taloushallinto mukaan lukien kassanhallinta ja maksuliikenne on keskitetty konserniin, mikä osaltaan vahvistaa kontrollien toimivuutta. Baswaren kulurakenteesta henkilöstökulut muodostavat valtaosan. Henkilöstökulujen toteumia ja ennusteita seurataan ja ennusteita päivitetään säännöllisesti hyvinkin yksityiskohtaisella tasolla. Controlling-toiminto vastaa komissio- ja bonuslaskennasta globaalisti hallituksen vuosittain hyväksymän kulloinkin voimassaolevan bonusohjelman mukaisesti.
Liiketoiminnan tuloksia ja vuositavoitteiden saavuttamista tarkastellaan kuukausittain johtoryhmän ja hallituksen kokouksissa. Johdon ja hallituksen kuukausiraportointi sisältää sekä toteuma- että ennustetiedot verrattuna tavoitteisiin ja aikaisempien kausien toteumiin. Liiketoimintajohdon käyttöön tuotetuilla talousraporteilla seurataan viikoittain ja kuukausittain tiettyjä myynnin ja myyntisaamisten kehitykseen liittyviä avainlukuja.
Basware on strategiansa mukaisesti täydentänyt orgaanista kasvuaan yritysostoilla. Yritysostohankkeita toteutettaessa pyritään noudattamaan asianmukaista huolellisuutta sekä hyödyntämään yhtiön sisäistä ja ulkoista osaamista suunnitteluvaiheessa (esimerkiksi due diligence), haltuunottovaiheessa (esimerkiksi välitön Baswaren tietojärjestelmien käyttöönotto) sekä integroitaessa ostettuja toimintoja yhtiön muuhun toimintaan (esimerkiksi Baswaren henkilöstökäytäntöjen käyttöönotto).
Johdon raportoinnin tavoitteena on tuottaa oikea-aikaista ja olennaista tietoa päätöksentekoa varten. Controlling-toiminto ohjeistaa koko organisaatiolle kuukausiraportoinnin yleisperiaatteet sekä vastaa budjetointiin ja ennustamiseen liittyvistä raportoinnin erityisohjeista. Konsernin taloushallinto jakaa sisäisesti säännöllisesti tietoa taloudelliseen raportointiin liittyvistä prosesseista ja käytännöistä, joiden avulla henkilöstö suorittaa sisäisen valvonnan tehtäväänsä. Taloushallinto myös järjestää tarpeen mukaan kohdennettua koulutusta muulle organisaatiolle taloudelliseen raportointiin liittyvistä käytännöistä ja niiden muutoksista. Konsernin sijoittajaviestintä ylläpitää yhdessä taloushallinnon ja lakiosaston kanssa taloudellisen tiedon julkaisemista koskevia ohjeita.
Seurannalla tarkoitetaan prosessia, jonka avulla Baswaren sisäisen valvonnan järjestelmää ja sen suorituskykyä arvioidaan pitkällä aikavälillä. Omaa toimintaa seurataan Baswaressa jatkuvasti myös erillisten arviointien, kuten sisäisten tarkastusten ja tilintarkastusten sekä asiakkaiden suorittamien toimittaja-auditointien avulla. Baswaren johto seuraa sisäistä valvontaa osana normaalia johtamistyötä. Liiketoimintajohdon vastuulla on varmistaa, että toiminta noudattaa soveltuvia lakeja ja määräyksiä. Konsernin talous- ja controller-toiminnot seuraavat taloudellisen raportoinnin prosessien ja valvonnan noudattamista. Talous- ja controller-toiminnot seuraavat myös ulkoisen ja sisäisen talousraportoinnin oikeellisuutta. Hallitus arvioi ja varmentaa Baswaren sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuuden ja tehokkuuden.
Sisäinen tarkastus avustaa hallitusta Baswaren sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuuden ja tehokkuuden arvioinnissa ja varmentamisessa tekemällä vuosisuunnitelmansa mukaisesti säännöllisiä sisäisiä tarkastuksia konsernin tukitoiminnoissa ja juridisesti itsenäisissä yksiköissä. Baswaren sisäistä valvontaa arvioi myös yhtiön tilintarkastaja. Ulkoinen tilintarkastaja tarkastaa ulkoisen vuositalousraportoinnin oikeellisuuden. Osana juoksevaa tilintarkastusta suoritettu prosessitarkastus kohdistuu osaltaan tyypillisiin taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden varmistaviin kontrolleihin. Olennaisimmat tilintarkastussuunnitelman mukaiset prosessitarkastuksen havainnot ja toimenpidesuositukset raportoidaan hallitukselle.
Yhtiökokous päättää hallituksen ja tilintarkastuksen palkkiot. Hallitus päättää ja hyväksyy toimitusjohtajan toimisuhteen ehdoista kirjallisessa sopimuksessa. Ylimmän johdon palkitsemisperiaatteista päättää yhtiön hallitus. Hallitus hyväksyy vuosittain yhtiön henkilöstön kannustinjärjestelmän.
Yhtiökokous päättää hallituksen ja tilintarkastuksen palkkiot. Yhtiökokous päätti 12.2.2009, että jäsenten palkkiot ovat seuraavat:
Tähän palkkioon eivät kuitenkaan ole oikeutettuja hallituksen jäsenet, jotka ovat työsuhteessa Basware-konserniin. Lisäksi kaikille hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkiona 300 euroa kokoukselta.
Vuosipalkkiot maksetaan siten, että hallituksen jäsenille, joiden osakkeenomistus on alle 5.000 Basware Oyj:n osaketta, hankitaan 40%:lla vuosipalkkion brutto-osuudesta Basware Oyj:n osakkeita NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Osakkeiden hankinta tehdään mahdollisimman pian yhtiökokouksen päätöksen jälkeen.
Hallituksen puheenjohtaja Hannu Vaajoensuu on työsuhteessa yhtiöön. Hänen vastuullaan ovat yhtiön strategiset hankkeet kuten yritysostot. Työsuhteen ehdoista on sovittu kirjallisessa sopimuksessa, joiden mukaan:
Hallituksen puheenjohtajan palkka etuineen oli 95 759,99 euroa vuonna 2009. Tästä säännöllisen rahapalkan osuus oli 95 759,99 euroa ja luontoisetujen osuus 0,00 euroa. Hallituksen puheenjohtaja ei kuulu yhtiön tulospalkkiojärjestelmän piiriin. Hallituksen puheenjohtajan palkkioon on laskettu mukaan hallituksen päätoimiselle puheenjohtajalle erillisen toimisopimuksen mukaan maksetut palkat. Hallituksen puheenjohtajalle ei ole maksettu erillistä yhtiökokouksen päättämää hallituksen puheenjohtajan palkkiota.
Hallitus päättää ja hyväksyy toimitusjohtajan toimisuhteen ehdoista kirjallisessa sopimuksessa. Yhtiön nykyisen toimitusjohtajan ehdot ovat seuraavat:
Basware onnistui tekemään loistavan tuloksen haastavassa markkinatilanteessa. Yritys paransi kannattavuuttaan tasaisesti kaikilla markkinaalueilla ja teki kaikkien aikojen liikevaihto- ja kannattavuusennätyksensä.
| 34 Hallituksen toimintakertomus | |
|---|---|
| 42 Konsernitilinpäätös, IFRS | |
| 63 Emoyhtiön tilinpäätös, FAS | |
| 70 Voitonjakoehdotus |
Tilintarkastuskertomus Taloudelliset tunnusluvut Osake ja osakkeenomistajat Tietoja osakkeeenomistajille
Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu rahapalkasta, luontoiseduista, mahdollisesta tuloksen mukaan määräytyvästä vuosipalkkiosta ja osakeoptio-oikeuksista. Toimitusjohtajan palkka etuineen oli 315 187,11 euroa vuonna 2009. Tästä säännöllisen rahapalkan osuus oli 199 725,96 euroa ja luontoisetujen osuus 17 110,50 euroa. Tulospalkkiota maksettiin 98 350,65 euroa.
Johtoryhmään vuonna 2009 kuuluivat Ilkka Sihvo (CEO), Mika Harjuaho (CFO), Olli Hyppänen (Senior Vice President, Strategy and Development), Jorma Kemppainen (Senior Vice President, Products) alkaen 1.12.2009, Steve Muddiman (Senior Vice President, Global Marketing), Pekka Rehn (Senior Vice President, Products) 1.1.2009–16.11.2009, Esa Tihilä (Senior Vice President, Europe and APAC), Odd Roar Trapnes (Managing Director, Scandinavia) ja Jukka Virkkunen (Senior Vice President, Northeast).
Ylimmän johdon palkitseminen koostuu rahapalkasta, luontoiseduista, mahdollisesta tuloksen mukaan määräytyvästä vuosipalkkiosta ja osakeoptio-oikeuksista sekä osakepohjaisesta kannustin-järjestelmästä. Palkitsemisperiaatteista päättää yhtiön hallitus. Vuosina 2006–2008 oli käytössä pitkäaikainen kannustinjärjestelmä, jonka perusteella voitiin myöntää optioita yhtiön ylimmän johdon jäsenille, liiketoimintayksiköiden maajohtajille ja avainhenkilöstölle.
Baswaren johtoryhmän jäsenillä on osakepohjainen kannustinjärjestelmä vuodesta 2009 alkaen. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2009 perustuu Basware-konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2009 maksetaan joulukuussa 2011 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana.
Vuonna 2009 johtoryhmän jäsenille, pois lukien toimitusjohtaja, maksettiin rahapalkkaa yhteensä 984 149, 47 euroa sekä luontoisetuja 111 691,00 euroa ja tulokseen perustuvia tulospalkkioita 258 270,18 euroa.
Euroclear Finland Oy:n pitämän osakerekisterin mukaan 31.12.2009 toimitusjohtaja Ilkka Sihvo omistaa 1 065 800 Basware Oyj:n osaketta ja Esa Tihilä 500 osaketta. Muilla johtoryhmän jäsenillä ei ole omistuksia Basware Oyj:ssä.
Baswarella on käytössä sisäpiirisäännöt, jotka vastaavat NASDAQ OMX Helsinki Oy:n 1.1.2006 voimaan astunutta sisäpiiriohjetta. Sisäpiirisäännöt kieltävät sisäpiiriläisten, heidän holhottavien ja määräysvallassa olevien yhteisöiden kaupankäynnin yhtiön osakkeilla ja optioilla neljän viikon ajan ennen tulosjulkistusta (ns. suljettu ikkuna).
Yhtiön julkiseen sisäpiiriin kuuluvat lain mukaisesti hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisön päävastuullinen tilintarkastaja sekä tärkeimpien toimialojen vastuuhenkilöt yhtiön johtoryhmästä. Lisäksi yhtiöllä on yrityskohtainen sisäpiirirekisteri, joka sisältää ne yhtiön henkilöt, jotka saavat työssään säännöllisesti sisäpiiritietoa. Henkilöt, jotka osallistuvat yrityskauppoihin tai muihin yhtiön osakkeiden arvonmuodostukseen vaikuttaviin hankkeisiin, kuuluvat yhtiön hankekohtaiseen sisäpiiriin ja heitä koskee tilapäinen kaupankäyntikielto.
Yhtiön sisäpiiriasioiden ohjauksesta ja valvonnasta vastaa yhtiön lakimies, joka hoitaa tarvittaessa hankekohtaisia sisäpiirirekistereitä. Yhtiön viestintäpäällikkö hoitaa rekisteriä pysyvästä sisäpiiristä. Basware Oyj:n sisäpiirirekisteriä ylläpitää Euroclear Finland Oy (entinen Suomen Arvopaperikeskus Oy). Sisäpiiriläisten ajantasaiset omistustiedot ovat nähtävillä Euroclear Finland Oy:n yleisöpalvelu-pisteessä Helsingissä osoitteessa Urho Kekkosen katu 5 C. Yhtiö pitää myös Internetsivuillaan luetteloa sisäpiiriläisistä.
Yhtiökokous päättää hallituksen ja tilintarkastuksen palkkiot. Yhtiökokous päätti 12.2.2009, että jäsenten palkkiot ovat seuraavat:
Tähän palkkioon eivät kuitenkaan ole oikeutettuja hallituksen jäsenet, jotka ovat työsuhteessa Basware-konserniin. Lisäksi kaikille hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkiona 300 euroa kokoukselta.
Vuosipalkkiot maksetaan siten, että hallituksen jäsenille, joiden osakkeenomistus on alle 5 000 Basware Oyj:n osaketta, hankitaan 40 prosentilla vuosipalkkion brutto-osuudesta Basware Oyj:n osakkeita NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Osakkeiden hankinta tehdään mahdollisimman pian yhtiökokouksen päätöksen jälkeen.
Euroclear Finland Oy:n pitämän osakerekisterin mukaan 31.12.2009 Hannu Vaajoensuu omistaa 962 100, Pentti Heikkinen 1 016, Ilkka Toivola 2 166, Sakari Perttunen 1 045 800 ja Matti Copeland 2 166 Basware Oyj:n osaketta.
Baswaren erillinen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2009 on hyväksytty hallituksen kokouksessa 15.12.2009.
TILIKAUDEN 2009 YHTEENVETO
Raportointi on kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukainen.
Konserni on soveltanut 1.1.2009 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja: IFRS 8 Toimintasegmentit ja IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen. IFRS 8-muutos vaikuttaa liitetietojen segmentti-informaatioon ja IAS 1-muutos vaikuttaa tuloslaskelman esitysmuotoon.
Basware raportoi maantieteellisen jaon mukaiset toimintasegmentit, jotka ovat Suomi, Skandinavia, Eurooppa ja Muut. TAG Services -yritysoston 1.7.2009 seurauksena Baswarella on varoja Australiassa. Huomioiden Pohjois-Amerikan ja Australian liiketoimintojen luonteen ja laajuuden nämä alueet yhdistetään segmentiksi nimeltä Muut kolmannesta vuosineljänneksestä 2009 alkaen. Suomi-segmentissä raportoidaan Suomen, Venäjän sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen (pois lukien Australia) ja talousohjauksen liiketoiminnot.
Lisäksi yhtiö raportoi tuotteista ja palveluista saadut tuotot seuraavasti: Tuotemyynti, Konsultointi, Ylläpito ja Automatisointipalvelut. Automatisointipalvelut sisältävät Software as a Servicen (SaaS), verkkolaskutuksen ja skannauspalvelut.
Yhtiö raportoi myös Automatisointipalvelusopimusten tulouttamattoman tilauskannan. Automatisointipalvelusopimukset ovat tyypillisesti usean vuoden pituisia.
Basware-konsernin liikevaihto kasvoi tilikaudella (tammi–joulukuu) 7,6 prosenttia ja oli 92 654 tuhatta euroa (86 098 tuhatta euroa). Tilikauden pro forma -liikevaihto olisi ollut 93 217 tuhatta euroa, jos TAG Services Pty Ltd:n liikevaihto olisi yhdistelty koko tilikaudelta.
Yhtiön tuotemyynti laski tilikaudella 8,1 prosenttia ja oli 25,6 prosenttia (30,0 %) liikevaihdosta.
Ylläpitotuotot kasvoivat tilikaudella 18,7 prosenttia ja muodostivat 32,1 prosenttia (29,1 %) liikevaihdosta. Konsultointituotot kasvoivat 2,1 prosenttia ja olivat 33,6 prosenttia (35,5 %) liikevaihdosta.
Tilikaudella Automatisointipalvelut (SaaS, verkkolaskutus, skannauspalvelut) kasvoivat 72,0 prosenttia ja olivat 8,7 prosenttia (5,4 %) liikevaihdosta. Automatisointipalvelut-liiketoiminnan tulouttamaton tilauskanta oli tilikauden lopussa 14 630 tuhatta euroa (10 519 tuhatta euroa).
Jälleenmyyntitoiminnan netto-osuus tuotemyynnin liikevaihdosta oli tilikaudella 9,9 prosenttia (15,7 %) eli 2 343 tuhatta euroa, mikä vastaa 4,7 prosenttia (9,1 %) kansainvälisen liiketoiminnan liikevaihdosta.
Kansainvälisen liiketoiminnan osuus Baswaren liikevaihdosta oli tilikaudella 54,2 prosenttia (51,8 %) ja se kasvoi 12,6 prosenttia.
Baswaren liikevoitto nousi tilikaudella 36,2 prosenttia ja oli 11 824 tuhatta euroa (8 679 tuhatta euroa). Liikevoiton osuus liikevaihdosta oli 12,8 prosenttia (10,1 %). Tilikauden pro forma -liikevoitto olisi ollut 11 806 tuhatta euroa, jos TAG Services Pty Ltd:n liikevaihto olisi yhdistelty koko tilikaudelta.
Yhtiön kiinteät kulut olivat tilikaudella 70 343 tuhatta euroa (69 900 tuhatta euroa) ja ne ovat kasvaneet edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 0,6 prosenttia. Kiinteistä kuluista henkilöstökuluja oli 74,3 prosenttia (72,1 %) eli 52 294 tuhatta euroa (50 399 tuhatta euroa). Luottotappiot ja luottotappio-varauksen muutos sisältyvät kiinteisiin kuluihin. Luottotappiovarauksen määrä taseessa on neljännen vuosineljänneksen lopussa 666 tuhatta euroa (845 tuhatta euroa).
Tuotekehitysmenot olivat tilikaudella 14 781 tuhatta euroa (15 518 tuhatta euroa), joista tilikaudelle on aktivoitu 1 454 tuhatta euroa (2 739 tuhatta euroa) eli 9,8 prosenttia (17,6 %). Aktivoitujen tuotekehitysmenojen poistot olivat 1 624 tuhatta euroa (1 183 tuhatta euroa). Tuotekehitysmenot vastasivat 16,0 prosenttia (18,0 %) liikevaihdosta. Menot laskivat tilikauden aikana 4,7 prosenttia (17,8 % ).
Yhtiön rahoitustuotot ja -kulut olivat –234 tuhatta euroa (–269 tuhatta euroa). Yhtiön tulos ennen veroja oli 11 590 tuhatta euroa (8 410 tuhatta euroa). Tilikauden verot olivat 2 517 tuhatta euroa (1 825 tuhatta euroa). Tilikauden tulos oli 9,8 prosenttia (7,6 %) liikevaihdosta eli 9 074 tuhatta euroa (6 585 tuhatta euroa). Laimentamaton osakekohtainen tulos oli 0,80 euroa (0,56 euroa) osakkeelta.
Basware-konsernin taseen loppusumma oli tilikauden lopussa 87 287 tuhatta euroa (81 909 tuhatta euroa). Yhtiön likvidit varat olivat yhteensä 12 210 tuhatta euroa (8 777 tuhatta euroa), joista rahavarojen osuus oli 12 176 tuhatta euroa (8 745 tuhatta euroa) ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen osuus oli 34 tuhatta euroa (31 tuhatta euroa).
Liiketoiminnan rahavirta oli tilikaudella 14 732 tuhatta euroa (8 331 tuhatta euroa). Investointien rahavirta oli –5 009 tuhatta euroa (–12 303 tuhatta euroa).
Omavaraisuusaste oli 64,8 prosenttia (59,5 %) ja nettovelat suhteessa omaan pääomaan (gearing) -5,3 prosenttia (9,3 %). Korollisia velkoja oli 9 230 tuhatta euroa (13 283 tuhatta euroa), josta lyhytaikaisten velkojen osuus oli 5 555 tuhatta euroa (5 555 tuhatta euroa). Tilikauden sijoitetun pääoman tuotto oli 18,8 prosenttia (16,6 %) ja oman pääoman tuotto 17,2 prosenttia (13,7 %).
Basware AS osti Itella Information AS:n laskuautomaatioratkaisuliiketoiminnan Norjassa 26.1.2009. Kauppahinta oli 6,38 miljoonaa Norjan kruunua (noin 0,72 miljoonaa euroa) ja se maksettiin käteisellä kaupan toteutumispäivänä 1.4.2009. Lisäksi Basware voi maksaa viimeistään helmikuussa 2010 enintään 7,0 miljoonan Norjan kruunun (0,77 miljoonan euron) suuruisen lisäkauppahinnan, joka määräytyy ostettavan liiketoiminnan vuoden 2009 palvelumyynnin volyymin perusteella. Arvioitu lisäkauppahinta on noin 4,4 miljoonaa Norjan kruunua (noin 0,55 miljoonaa euroa). Aineettomiin hyödykkeisiin on kohdistettu asiakassuhteisiin liittyvää arvoa 761 tuhatta euroa laskennallinen verovelka huomioiden. Liikearvoa kauppahintaan sisältyy 436 tuhatta euroa. Tämä hankintamenon allokointi on alustava.
Basware Oyj osti TAG Services Pty Ltd:n koko osakekannan Australiassa 1.7.2009. Kauppahinta oli 2,1 miljoonaa Australian dollaria (noin 1,2 miljoonaa euroa) ja se maksettiin kahdessa erässä heinä-elokuussa. Lisäksi kauppaan sisältyy lisäkauppahintaosuus, joka määräytyy hankitun yhtiön 1.7.2009–30.6.2010 välisen ajan liikevaihdon kasvun perusteella ja joka maksetaan viimeistään elokuussa 2010. Aineettomiin hyödykkeisiin on kohdistettu asiakassuhteisiin liittyvää arvoa 4,2 miljoonaa Australian dollaria (noin 2,4 miljoonaa euroa) laskennallinen verovelka huomioiden. Tämä hankintamenon allokointi on alustava.
Yhtiön bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, jotka muodostuivat kasvun vaatimista tavanomaisista lisä- ja korvausinvestoinneista, olivat tilikaudella 2 047 tuhatta euroa (1 007 tuhatta euroa). Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin, jotka sisältävät edellisten lisäksi aktivoidut tuotekehitysmenot ja yrityskaupat (TAG Services Pty Ltd ja Itella Information AS:n laskuautomaatioratkaisuliiketoiminta) olivat yhteensä 7 448 tuhatta euroa (12 476 tuhatta euroa).
Tehtyjen arvonalennustestien mukaan omaisuuserien arvonalentumisia ei ole. Aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 3 968 tuhatta euroa (2 398 tuhatta euroa), joista yritysostoihin liittyvät poistot olivat 2 020 tuhatta euroa (993 tuhatta euroa).
Tuotekehitysmenot olivat tilikaudella 14 781 tuhatta euroa (15 518 tuhatta euroa), ja ne vastasivat 16,0 prosenttia (18,0 %) liikevaihdosta. Tuotekehitysmenot laskivat edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 4,7 prosenttia (nousua 17,8 %). Tilikauden menoista on aktivoitu 1 454 tuhatta euroa (2 739 tuhatta euroa) eli 9,8 prosenttia (17,6 %). Aktivoitujen tuotekehitysmenojen poistot olivat 1 624 tuhatta euroa (1 183 tuhatta euroa).
Tuotekehityksessä työskenteli vuoden 2009 lopussa 195 henkilöä (171 henkilöä). Tuotekehitysyksikkö laajenee Intiassa, jossa työskentelee tällä hetkellä 55 henkilöä.
Vuoden 2009 alussa Basware lanseerasi Basware Yhteyspalvelut -ratkaisun, jolla pyritään nopeuttamaan siirtymistä asiakirjojen sähköiseen välitykseen. Ratkaisulla on ollut selkeää kysyntää markkinoilla ja sitä on myyty menestyksekkäästi Euroopassa ja myös Pohjois-Amerikassa. Basware pystyy nyt välittämään kaiken hankinnasta maksuun -prosessiin liittyvän dokumentaation yhdessä ratkaisussa sisältäen sähköisten laskujen ja hankintasanomien välityksen, verkkolasku- ja skannauspalvelut sekä toimittaja-aktivoinnin.
Baswaren henkilöstömäärä oli keskimäärin 747 (689) ja tilikauden lopussa 761 (731). Henkilöstön määrä kasvoi 30 henkilöllä ja oli 4,1 prosenttia korkeampi verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. TAG Services Pty Ltd -yrityskauppa lisäsi henkilöstömäärää 13 henkilöllä ja Itella Information AS:n laskuautomaatioratkaisuliiketoiminnan -yrityskauppa 5 henkilöllä.
Ulkomaan yksiköissä työskentelevien osuus henkilöstöstä on noussut verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Tilikauden lopussa Suomen ulkopuolella työskenteli 47,4 prosenttia (46,1 %) Baswaren henkilöstöstä ja 52,6 prosenttia (53,9 %) Suomessa. Myynnissä ja markkinoinnissa työskenteli 16,8 prosenttia, konsultoinnissa ja palveluissa 48,0 prosenttia, tuotekehityksessä 25,6 prosenttia ja hallinnossa 9,6 prosenttia henkilöstöstä.
Henkilöstön keski-ikä on 36,6 (35,9) vuotta. Henkilöstöstä 35,0 prosenttia on suorittanut ylemmän ja 43,2 prosenttia alemman korkeakoulututkinnon. Naisia on 28,1 prosenttia ja miehiä 71,9 prosenttia henkilöstöstä.
Henkilöstön kannustamiseksi yhtiöllä on voimassa koko henkilöstön kattava bonusohjelma.
Ylimmän johdon palkitseminen koostuu rahapalkasta, luontaiseduista, mahdollisesta tuloksen mukaan määräytyvästä vuosipalkkiosta ja osakeoptio-oikeuksista sekä osakepohjaisesta kannustus-järjestelmästä. Palkitsemisperiaatteista päättää yhtiön hallitus. Vuosina 2006–2008 oli käytössä pitkäaikainen kannustinjärjestelmä, jonka perusteella voitiin myöntää optioita yhtiön ylimmän johdon jäsenille, liiketoimintayksiköiden maajohtajille ja avainhenkilöstölle.
Baswaren johtoryhmän jäsenillä on osakepohjainen kannustinjärjestelmä vuodesta 2009 alkaen. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2009 perustuu Basware-konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2009 maksetaan joulukuussa 2011 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana.
Suomi-segmentissä raportoidaan Suomen, Venäjän sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen (pois lukien Australia) ja talousohjauksen liiketoiminnot. Tilikaudella liikevaihto kasvoi 2,0 prosenttia 50 486 tuhanteen euroon (49 517 tuhatta euroa).
Suomen ja Venäjän liiketoimintojen liikevaihto nousi tilikaudella 9,0 prosenttia 43 250 tuhanteen euroon (39 671 tuhatta euroa). Alueella myydään Baswaren kaikkia hankinnasta maksuun -tuoteperheen ja talousohjauksen tuotteita.
Raportoitavalla alueella toimii yhteensä 14 jälleenmyyjää ja henkilömäärä oli keskimäärin 454 (421).
Baswaren toiminta Skandinaviassa koostuu keskitetysti johdetuista Ruotsin, Tanskan ja Norjan yksiköistä. Alueella myydään Baswaren kaikkia sähköisen liiketoiminnan tuotteita.
Skandinavian alueen liikevaihto kasvoi tilikaudella 18,2 prosenttia 22 236 tuhanteen euroon (18 805 tuhatta euroa). Liiketoiminnan kannattavuus parani 211,4 prosenttia ja liikevoitto oli 3 169 tuhatta euroa (1 017 tuhatta euroa).
Liiketoimintaa hoidetaan pääosin oman organisaation voimin ja alueella työskenteli keskimäärin 135 henkilöä (112).
Baswaren toiminta Euroopassa koostuu Saksan, Ranskan, Hollannin ja Ison-Britannian yksiköistä. Lisäksi jälleenmyyjäverkosto kattaa itäisen Keski-Euroopan alueen. Euroopassa myydään kaikkia sähköisen liiketoiminnan tuotteita.
Euroopan liikevaihto laski kokonaisuudessaan 3,8 prosenttia 18 717 tuhanteen euroon (19 454 tuhatta euroa). Liiketoiminnan kannattavuus parani 2 224,8 prosenttia ja liikevoitto oli 1 566 tuhatta euroa (–74 tuhatta euroa).
Vuoden 2009 aikana Basware UK:ssa toteutettiin tehostamisohjelma ja toimintojen uudelleenorganisointi. Ohjelman avulla on saavutettu olennaisia kustannussäästöjä ja nostettu konsultoinnin käyttöastetta, mikä parantaa yksikön kannattavuutta.
Euroopassa toimii 35 jälleenmyyjää ja Baswaren henkilömäärä oli vuoden lopussa keskimäärin 119 (129).
Muut-segmentissä raportoidaan Pohjois-Amerikan ja Australian liiketoiminnot. Alueen liikevaihto kasvoi tilikaudella 83,9 prosenttia ja oli 9 201 tuhatta euroa (5 004 tuhatta euroa). Liiketoiminnan kannattavuus kasvoi 155,9 prosenttia ja liikevoitto oli 741 tuhatta euroa (289 tuhatta euroa). Australian liiketoiminnot raportoidaan segmentissä Muut 1.7.2009 alkaen.
Muut-segmentissä oli tilikauden lopussa 10 jälleenmyyjää. Alueella työskenteli keskimäärin 39 työntekijää (29).
Basware lanseerasi vuoden 2009 aikana kokonaan uuden menestyksekkään liiketoimintakonseptin: Basware Automatisointipalvelut, joka perustuu siihen, että asiakasorganisaation paperilaskujen käsittely muutetaan täysin sähköiseksi. Basware Automatisointipalvelut sisältävät Software as a Servicen (SaaS), verkkolaskutuksen ja skannauspalvelut. Yhtiö on onnistunut solmimaan useita suuria automatisointipalvelut-kauppoja kansainvälisten yritysten kanssa.
Yhtiö solmi yhden historiansa suurimmista kaupoista Etelä-Australian osavaltion kanssa syyskuussa 2009.
Jorma Kemppainen nimitettiin Baswaren johtoryhmään ja Products-yksikön johtoon (SVP, Products) 1.12.2009.
Basware Oyj:n osakepääoma oli tilikauden lopussa 3 440 437,20 euroa ja osakkeiden lukumäärä oli yhteensä 11 468 124 kappaletta.
Tilikaudella yhtiön osakkeen ylin kurssi oli 14,66 euroa (10,45 euroa), alin 6,60 euroa (6,00 euroa) ja päätöskurssi 14,52 euroa (6,59 euroa). Tilikauden keskikurssi oli 10,79 euroa (7,53 euroa).
Osakkeita vaihdettiin tilikauden aikana 2 038 565 kappaletta (2 298 467 kpl), mikä vastaa 17,9 prosenttia (20,1 %) keskimääräisestä osakemäärästä. Osakekannan markkina-arvo tilikauden päätöskurssilla 31.12.2009 oli 165 206 004 euroa (75 301 011 euroa).
Yhtiöllä oli joulukuun 31. päivänä 16 480 (17 120) osakkeenomistajaa hallintarekisterit (8 kpl) mukaan lukien. Hallintarekisteröidyn omistuksen osuus oli 9,6 prosenttia kokonaisosakemäärästä.
Tilikauden aikana Basware teki kolme liputusilmoitusta, kun Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n omistusosuus laski alle 5 prosentin 23.2.2009 ja kun Antti Pölläsen henkilökohtainen omistusosuus laski alle 5 prosentin 10.9.2009. Antti Pölläsen ja hänen alaikäisen holhottavan omistukset yhteensä ovat edelleen yli 5 prosenttia Basware Oyj:n osakepääomasta ja äänimäärästä. Lisäksi Basware teki liputusilmoituksen, kun Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n omistusosuus nousi yli 5 prosentin 27.11.2009.
Euroclear Finland Oy:n pitämän osakerekisterin mukaan 31.12.2009 toimitusjohtaja Ilkka Sihvo omistaa 1 065 800 Basware Oyj:n osaketta ja Esa Tihilä 500 osaketta. Muilla johtoryhmän jäsenillä ei ole omistuksia Basware Oyj:ssä.
Euroclear Finland Oy:n pitämän osakerekisterin mukaan 31.12.2009 Hannu Vaajoensuu omistaa 962 100, Pentti Heikkinen 1 016, Ilkka Toivola 2 166, Sakari Perttunen 1 045 800 ja Matti Copeland 2 166 Basware Oyj:n osaketta.
Yhtiökokouksessa 12.2.2009 yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin viisi. Yhtiökokous päätti hyväksyä esityksen, jonka mukaan yhtiön hallituksen jäseniksi valittiin Matti Copeland, Pentti Heikkinen, Sakari Perttunen, Ilkka Toivola ja Hannu Vaajoensuu.
Yhtiökokous hyväksyi ehdotuksen, jonka mukaan yhtiön tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Heikki Ilkka, ja varatilintarkastajaksi KHT Terhi Mäkinen.
Varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antamista valtuutuksista ja muista päätöksistä on annettu erillinen pörssitiedote 12.2.2009.
Yhtiö antaa vuodelta 2009 selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement), joka on laadittu uuden hallinnointikoodin suositus 51:n ja arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 §:n mukaisesti. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä.
Baswaren hallinnointiperiaatteet on kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön internet-sivuilla: http://www.basware.com/FI/investors/ hallinnointi/Pages/default.aspx
Basware Oyj:n omien osakkeiden hankintaohjelma, jonka yhtiön hallitus 14.10.2008 päätti aloittaa, päättyi 31.3.2009. Hallituksen päätös perustui Basware Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen 14.2.2008 sille myöntämään valtuutukseen. Päätöksen mukaan osakkeiden hankinta aloitettiin 23.10.2008, ja se päättyi hankintaohjelman ehtojen mukaisesti 31.3.2009. Yhtiö oli hankkinut maaliskuun 31. päivään mennessä 90 300 osaketta ja yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden kokonaismäärä on 90 300, mikä vastaa noin 0,79 % yhtiön kaikista osakkeista. Ostettujen osakkeiden keskihinta hankintaohjelman aikana oli 6,9475 euroa.
Yhtiökokous valtuutti 12.2.2009 hallituksen osakeyhtiölain 15 luvun 5 §:n mukaan päättämään enintään 1 146 812 oman osakkeen hankkimisesta. Omat osakkeet hankitaan yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Helsingin Pörssissä. Yhtiölle hankitut omat osakkeet voidaan pitää yhtiöllä, mitätöidä tai luovuttaa edelleen. Valtuutuksen ehdotettiin olevan voimassa 31.3.2010 saakka. Yhtiökokous päätti, että hyväksytään hallituksen esitys valtuutuksesta päättää yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ehdotetussa muodossa.
Baswaren riskienhallintamallin mukaisesti riskit luokitellaan kuuteen ryhmään: liiketoiminta-, tuote-, henkilöstö-, lainopilliset, taloudelliset ja tietoturvariskit. Basware ottaa riskejä, jotka luontaisesti kuuluvat strategiaan ja tavoitteisiin. Näitä riskejä hallitaan ja pienennetään eri tavoin. Lähiajan riskeihin kuuluvat kuluvan raportointivuoden riskit.
Maailmanlaajuinen taloudellinen epävarmuus jatkuu, mikä saattaa pienentää yritysten investointihalukkuutta jatkossakin. Tällä voi olla epäsuotuisa vaikutus yhtiön liikevaihdon ja kannattavuuden kehitykseen. IT-alan kokonaismarkkinoiden on kuitenkin ennustettu vuonna 2010 kasvavan Yhdysvalloissa 6,6 prosenttia ja Länsi- sekä Keski-Euroopassa 4,0 prosenttia.
Yhtiön tuotteiden ja palvelujen kysyntä on aiemmin laskusuhdanteessa säilynyt yleistä tilannetta positiivisempana, koska yhtiön ohjelmistojen avulla aikaansaadaan kustannussäästöjä.
Lama on yleisesti lisännyt yritysten maksuhäiriömerkintöjä ja konkurssien lukumäärää. Tyypillisesti yritykset voivat myös pitkittää maksuaikoja käyttöpääoman vapauttamiseksi. Basware on tehostanut myyntisaamisten hallintaa ja liiketoimintajohto seuraa säännöllisesti myyntisaamisten kertymistä kassaan osana asiakkuuksien hallintaa.
Konsernin päävaluutta on euro, joka edustaa liikevaihdosta noin 61 prosenttia vuonna 2009 (noin 67 % vuonna 2008). Kansainvälisen liiketoiminnan suhteellisen osuuden kasvaessa tulee muiden valuuttojen ja euron välisten valuuttakurssivaihteluiden merkitys kasvamaan. Baswarella on toimintaa euroalueen lisäksi useilla alueilla, joista merkittävimmät vuonna 2009 olivat Norja, Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Ruotsi. Näissä maissa yhtiö on alttiina valuuttariskeille, jotka syntyvät yhtiön sisäisestä kaupasta, viennistä ja tuonnista sekä ulkomaisten tytäryhtiöiden omista pääomista ja rahoituksesta. Tilikauden aikana yhtiö ei tehnyt suojaustoimenpiteitä valuuttakurssimuutoksien varalta, koska yhtiön suojauspolitiikan mukainen vieraan valuutan määräinen kassavirta tytäryhtiöissä ei ylittänyt suojaustoimenpiteille asetettua vuotuista valuuttakohtaista rajaa.
Liikearvot on testattu vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä. Tehtyjen omaisuuserien arvonalentumistestauslaskelmien mukaan liikearvoissa ei ole tapahtunut arvonalentumista. Vuoden 2009 aikana Basware UK:ssa toteutettiin tehostamisohjelma ja toimintojen uudelleenorganisointi. Ohjelman avulla on saavutettu olennaisia kustannussäästöjä ja nostettu konsultoinnin käyttöastetta, mikä parantaa yksikön kannattavuutta. Mikäli tehostamisohjelmasta huolimatta yksikön kannattavuus ei kehity suunnitellusti keskipitkällä aikavälillä, joudutaan yksikölle kohdistettua liikearvoa todennäköisesti kirjaamaan alas.
realisoituminen edellyttää asiakasmäärien ja transaktiovolyymien voimakkaan kasvun johdosta uudenlaisen toimintamallin ja kyvykkyyksien aktiivista ja jatkuvaa kehittämistä. Näitä ovat muun muassa myynti ja käyttöönotto sekä asiakastuki ja tuotekehitys.
Muilta osin Baswaren lähiajan riskeissä ja epävarmuustekijöissä ei ole tapahtunut katsauskauden aikana merkittäviä muutoksia.
Basware AS osti Itella Information AS:n laskuautomaatioratkaisuliiketoiminnan Norjassa 26.1.2009. Kauppahinta oli 6,38 miljoonaa Norjan kruunua (noin 0,72 miljoonaa euroa) ja se maksettiin käteisellä kaupan toteutumispäivänä 1.4.2009. Lisäksi Basware voi maksaa viimeistään helmikuussa 2010 enintään 7,0 miljoonan Norjan kruunun (0,77 miljoonan euron) suuruisen lisäkauppahinnan, joka määräytyy ostettavan liiketoiminnan vuoden 2009 palvelumyynnin volyymin perusteella. Arvioitu lisäkauppahinta on noin 4,4 miljoonaa Norjan kruunua (noin 0,55 miljoonaa euroa). Kauppa kasvatti Baswaren vuoden 2009 Automatisointipalvelujen liikevaihtoa noin 0,9 miljoonaa euroa aikaisemmin ennakoidun 1,2 miljoonan euron sijaan johtuen aiemmin arvioitua alemmasta palvelumyynnin volyymistä.
Baswaren tavoitteena on nousta verkkolaskutoiminnan johtavaksi yhtiöksi maailmassa. Basware Automatisointipalveluihin sisältyvä verkkolaskutoiminta ja sitä tukeva skannauspalvelu on suunnattu myös Baswaren nykyisen asiakaskunnan ulkopuolisille toimittajille ja ostajille, mikä nostaa asiakaspotentiaalia. Automatisointipalveluiden pitkän aikavälin tavoitteena on yli 50 prosentin vuotuinen kasvu. SaaS ja verkkolaskutoiminta ovat skaalautuvia liiketoimintamalleja ja tarjoavat korkean liiketoimintapotentiaalin. Tämän kasvupotentiaalin Basware Oyj:n organisaatiorakenteeseen. Norjassa Contempus AS sulautui Basware AS -yhtiöön 30.6.2009 aiemmin rekisteröidyn sulautumissuunnitelman mukaisesti. Contempus AS:n liiketoiminta jatkuu Basware AS -yhtiössä osana sen normaalia liiketoimintaa. Sulautuminen ei aiheuttanut muutoksia Basware AS:n organisaatiorakenteeseen. Ruotsissa Contempus AB sulautui Basware AB -yhtiöön 30.12.2009 aiemmin rekisteröidyn sulautumissuunnitelman mukaisesti. Contem-
Basware Oyj osti australialaisen jälleenmyyjänsä TAG Services Pty Ltd -yhtiön koko osakekannan. Kauppahinta määräytyi ostetun yhtiön 30.6.2009 päättyneen tilikauden 2008–2009 liikevaihdon sekä hankitun yhtiön taseen 30.6.2009 mukaisen nettotasearvon perusteella ja oli 2,1 miljoonaa Australian dollaria (1,2 miljoonaa euroa, 30. kesäkuuta 2009 valuuttakurssilla EUR/AUD 1,7359 laskettuna). Yhtiön nettotasearvo 30.6.2009 oli 0,42 miljoonaa AUD (0,24 miljoonan euroa). Kauppahinta maksettiin käteisellä kahdessa erässä heinä–elokuussa 2009. Lisäksi kauppaan sisältyy lisäkauppahintaosuus, joka määräytyy yhtiön 1.7.2009–30.6.2010 välisen ajan liikevaihdon kasvun perusteella ja joka maksetaan viimeistään elokuussa 2010.
Basware nosti 30.1.2009 omistusosuutensa Basware Einvoices Oy:sta 100 prosenttiin ostamalla 12,55 prosenttia yhtiön osakkeista ja määräysvallasta toimivalta johdolta. Kaupanteon yhteydessä maksettu kauppahinta oli noin 720 tuhatta euroa ja vuoden 2009 liiketoimintavolyymin perusteella, viimeistään helmikuussa 2010, maksettava lisäkauppahinta tulee arviolta olemaan noin 250 tuhatta euroa. Basware nosti 21.8.2009 omistusosuutensa Basware FIMA Oy:ssä 100 prosenttiin ostamalla 4,04 prosenttia yhtiön osakkeista ja määräysvallasta toimivalta johdolta. Edellisen kaltainen tilanne on tällä hetkellä IFRS-standardeissa sääntelemätön asia, joten yritysjohto on IAS 8-standardin mukaisesti määrittänyt itse tilanteeseen laskentaperiaatteen. Omistuksen muutos on kirjattu suoraan omaan pääomaan, eikä sillä ole tulosvaikutusta tai vaikutusta liikearvon määrään.
Basware Einvoices Oy sulautui Basware Oyj:öön 13.7.2009 aiemmin rekisteröidyn sulautumissuunnitelman mukaisesti. Basware Einvoices Oy:n liiketoiminta jatkuu Basware Oyj:ssä osana Baswaren Automatisointipalvelut-liiketoimintaa. Sulautuminen ei aiheuttanut muutoksia maalia liiketoimintaa. Sulautuminen ei aiheuttanut muutoksia Baswa-
re AB:n organisaatiorakenteeseen.
Baswaren yhteiskuntavastuullisuutta ohjaavat korkea liiketoimintaetiikka, yrityksen arvot sekä ympäröivä lainsäädäntö. Yritys on sitoutunut taloudelliseen vastuuseen sekä yhteiskunta- ja ympäristövastuullisuuteen kaikessa toiminnassaan.
Baswaren ohjelmistot vähentävät paperinkulutusta tuhansissa toimistoissa ympäri maailman ja ohjaavat asiakasyrityksiä kohti paperitonta toimistoa, mikä säästää ympäristöä ja rahaa. Tärkeä osa Baswaren vastuullisuutta on yrityksen kannattavuus ja taloudellinen vakaus. Vakaus ja luotettavuus tuovat lisäarvoa yrityksen kaikille sidosryhmille.
Basware on tehnyt yhteistyötä vapaaehtoisjärjestö Planin kanssa jo vuodesta 2002 ja yhtiö tukee 15 kummilasta eri puolilla maailmaa.
Baswaren pääkonttorilla Espoossa on ollut jo vuodesta 2003 Maailman luonnonsäätiön Green Office -sertifikaatti. Sertifikaatin saaminen edellyttää muun muassa voimassaolevaa ympäristöohjelmaa, jätteiden lajittelua ja kierrätystä, hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja pyrkimystä ympäristöasioiden jatkuvaan parantamiseen.
Basware on päivittänyt strategiaansa vuosille 2010–2012 Basware Responsive Strategy -kehyksessä. Basware Responsive Strategy -kehyksen avulla yhtiö toimii ketterästi ja herkästi yhtiön tilanteen, markkinatrendien ja muiden muutosten mukaisesti. Responsive Strategy -kehykseen kuuluvat sisäisten ja ulkoisten trendien seuranta ja analysointi, yhtiön visio, missio sekä toimintaperiaatteet. Baswaren toimintaperiaatteet koostuvat muun muassa yhtiön arvoista, hallinnointikoodista ja vastuullisuudesta.
Baswaren strategian toteutusta ohjasivat erikseen nimetyt strategiahankkeet (Must-Win Battles). Uuden strategian mukaisesti aiemmat strategiahankkeet korvataan kasvuprojekteilla, strategisilla projekteilla ja muilla yhtiötason vaihtuvilla projekteilla. Responsive Strategy -kehykseen kuuluvat myös sisäisten ja ulkoisten trendien seuranta ja analysointi, yhtiön visio, missio ja toimintaperiaatteet. Toimintaperiaatteet muodostuvat yhtiön arvoista, hallinnointikoodista ja vastuullisuudesta.
Yhtiön tavoitteena on säilyttää johtava asema laskuautomaatio- ja hankintatoimen ratkaisujen toimittajana maailmassa. Laskuautomaatioratkaisujen myynnin tukemiseksi Basware tuo markkinoille keskisuurille yrityksille suunnatun SaaS (Software as a Service) -ratkaisun. "Pay as you go" -niminen ratkaisu lanseerataan muutamille valituille markkinoille.
Baswaren tavoitteena on myös nousta verkkolaskutoiminnan johtavaksi yhtiöksi maailmassa. Verkkolaskutoiminta ja sitä tukeva skannauspalvelut on suunnattu myös Baswaren nykyisen asiakaskunnan ulkopuolisille toimittajille ja ostajille, mikä nostaa asiakaspotentiaalia.
Pitkän aikavälin tavoitteena on automatisointipalvelun yli 50 prosentin vuotuinen kasvu. SaaS ja verkkolaskutoiminta ovat skaalautuvia liiketoimintamalleja ja tarjoavat korkean liiketoimintapotentiaalin. Yhtiön pitkän aikavälin tavoitteena on tuotemyynnin, ylläpidon ja konsultoinnin kokonaisliikevaihdon yli 10 prosentin kasvu. Liikevoittomarginaalin tavoite on 10–20 prosenttia.
Vuonna 2009 yhtiön toimitusjohtajana toimi Ilkka Sihvo. Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 14.2.2009 yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin viisi. Hallitukseen valittiin Matti Copeland, Pentti Heikkinen, Sakari Perttunen, Ilkka Toivola ja Hannu Vaajoensuu. Järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Hannu Vaajoensuun ja varapuheenjohtajaksi Sakari Perttusen.
Lisäksi Hallituksen puheenjohtaja Hannu Vaajoensuun tehtävät määriteltiin uudelleen vuoden 2009 alusta lähtien. Hallituksen puheenjohtajan varsinaisten tehtävien lisäksi Vaajoensuu toimii yritysostoja valmistelevassa tiimissä sekä neuvonantajana yritysjärjestelyprojekteissa. Hänen tehtäviin kuuluu myös yhteydenpito toimialan tärkeimpien sidosryhmien kanssa.
Yhtiökokous hyväksyi ehdotuksen, jonka mukaan yhtiön tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Heikki Ilkka, ja varatilintarkastajaksi KHT Terhi Mäkinen.
Baswaren johtoryhmään kuuluvat 1.1.2010 alkaen Ilkka Sihvo, CEO; Mika Harjuaho, CFO; Olli Hyppänen, Senior Vice President, Strategy and Development; Jorma Kemppainen, Senior Vice President, Products; Steve Muddiman, Senior Vice President, Global Marketing; Matti Rusi, Senior Vice President, Europe; Ari Salonen; General Manager, North America; Esa Tihilä, Senior Vice President, Automation Services; Odd Roar Trapnes, Senior Vice President, Scandinavia ja Jukka Virkkunen, Senior Vice President, NorthEast.
Matti Rusi, Senior Vice President, Europe, aloitti yhtiön palveluksessa 4.1.2010.
Yhtiö keskittää tuotekehitysyksikköjensä toimintaa, mistä syystä yhtiön Norjan pienen tuotekehitysyksikön toiminnot siirtyvät Suomen ja Intian toimipisteisiin ensimmäisen vuosipuoliskon 2010 aikana.
Hallituksen puheenjohtaja Hannu Vaajoensuu on ollut työsuhteessa yhtiöön vuodesta 1985 lähtien. Hän on viimeksi toiminut hallituksen puheenjohtajan varsinaisten tehtävien lisäksi yritysostoja valmistelevassa ryhmässä sekä neuvonantajana yritysjärjestelyprojekteissa. Yhtiö ja Hannu Vaajoensuu ovat sopineet 25.1.2010 työsuhteen päättymisestä 17.2.2010. Työsuhteen päättymisen yhteydessä maksetaan vain tavanomaiset lakisääteiset työsuhteeseen liittyvät korvaukset.
Loppuvuonna 2009 päivitettyjen markkina-arvioiden mukaan ohjelmistomarkkinoiden on vuonna 2010 ennustettu nousevan Yhdysvalloissa 9,2 prosenttia ja Länsi- sekä Keski-Euroopassa 5,5 prosenttia.
IT-alan kokonaismarkkinoiden on ennustettu vuonna 2010 kasvavan Yhdysvalloissa 6,6 prosenttia ja Länsi- sekä Keski-Euroopassa 4,0 prosenttia.
Länsi-Eurooppa ja Yhdysvallat edustavat kaikkiaan noin kolmea neljäsosaa yritysohjelmistomarkkinasta. Laskujen käsittelyn ja hankintojen hallinnan sähköiset ratkaisut ovat näillä markkina-alueilla vielä elinkaarensa alussa. Hankintojen hallinnan ja laskujen sähköisen käsittelyn markkinat ovat kilpailutilanteeltaan heterogeeniset. Kasvu voi houkutella markkinoille lisää kilpailijoita. Ala konsolidoituu ja tämä kehitys voi jatkua myös tulevaisuudessa. Globaalissa tarkastelussa Basware on keskikokoinen ohjelmistotalo sekä liikevaihdolla että henkilöstömäärällä mitattuna.
Baswaren suorat kilpailijat ovat pääsääntöisesti paikallisesti toimivia ja usein pienempiä yrityksiä. Pohjois-Amerikassa yhtiöllä on erityisesti hankintojen hallinnan alueella myös suurempia kilpailijoita. Dokumenttien hallinta-, skannaus- ja kierrätysjärjestelmien kehittäjät kilpailevat Baswaren kanssa erityisesti ostolaskujen käsittelyratkaisujen osalta. Kilpailevia ratkaisuja ovat myös toiminnanohjausjärjestelmiin (Enterprise Resource Planning, ERP) rakennettavat räätälöidyt ratkaisut. Ohjelmistojen kilpailukyky on edelleen hyvä uusien lisäarvotuotteiden
ja tuotteiden muodostaman integroidun kokonaisuuden ansiosta. Kilpailukykyyn vaikuttaa positiivisesti uutena tarjottavana kokonaisuutena Automatisointipalvelut.
Automatisointipalvelut lisäävät yhtiön liikevaihdon ja kannattavuuden ennustettavuutta ja läpinäkyvyyttä. Vuonna 2009 jatkuvista palveluista (mukaan lukien ylläpito) saatu liikevaihto edusti yli 40 prosenttia yhtiön koko liikevaihdosta. Basware arvioi, että automatisointipalvelujen tuotto kasvaa merkittävästi tulevalla strategiakaudella.
Baswaren tavoitteena on nousta verkkolaskutoiminnan johtavaksi yhtiöksi maailmassa. Verkkolaskutoiminta ja sitä tukeva skannauspalvelu on suunnattu myös Baswaren nykyisen asiakaskunnan ulkopuolisille toimittajille ja ostajille, mikä nostaa asiakaspotentiaalia.
Pitkän aikavälin tavoitteena on automatisointipalveluiden yli 50 prosentin vuotuinen kasvu. SaaS ja verkkolaskutoiminta ovat skaalautuvia liiketoimintamalleja ja tarjoavat korkean liiketoimintapotentiaalin. Vuoden 2010 alusta on käynnistetty Basware Automatisointipalveluiden (SaaS, skannauspalvelut ja verkkolaskupalvelu) kasvuinvestointiohjelma, minkä uskotaan edistävän toiminnan ja tilauskannan positiivista kehitystä.
Yhtiön kansainvälinen kasvu perustuu yhtiön oman myynti- ja markkinointitoiminnan panostuksiin sekä jälleenmyyntitoimintaan. Epäsuoran jakelukanavan kehittämistä jatketaan Euroopassa, Venäjällä ja Aasiassa. Pohjois-Amerikassa painopiste on toistaiseksi oman myyntikanavan kehittämisessä. Skandinaviassa painopiste on kannattavuudessa ja maltillista kasvua tukee yhtiön laajentunut tuotevalikoima sekä palveluliiketoiminnan kehittäminen. Suomessa painopiste on kannattavuudessa ja maltillinen kasvu toteutuu pääosin hankintojen hallinnan ja palvelujen alueelta.
Basware on täydentänyt orgaanista kasvuaan yritysostoilla. Yhtiö jatkaa yritysostokohteiden kartoittamista vuoden 2010 aikana. Yritysostojen avulla pyritään tukemaan Automatisointipalvelua ja laajentamaan yhtiön jakelukanavaa ja tuoteportfoliota kansainvälisessä markkinassa.
Konsernin henkilömäärä kasvaa vuoden aikana eniten Automatisointipalveluissa ja tuotekehityksessä. Henkilömäärä kasvaa eniten Intiassa, mikä mahdollistaa kasvun kustannusten noustessa maltillisemmin.
Liiketoiminnan kasvun vaatimia lisäinvestointeja toteutetaan maltillisesti vuoden edetessä, mikäli liikevaihto ja kannattavuus toteutuvat odotusten mukaisesti.
Basware arvioi vuoden 2010 liikevaihdon kehittyvän positiivisesti vuoden 2009 tasosta. Vuoden 2010 liikevoiton (EBIT) arvioidaan olevan noin 10–15 prosenttia liikevaihdosta.
Basware on kasvuyhtiö, joka tähtää osakkeenomistajien saamaan arvonnousuun ja maltilliseen osingonmaksuun. Osingonjakoehdotusta tehdessään hallitus huomioi yhtiön rahoitustilanteen, kannattavuuden ja lähiajan näkymät.
Tilikauden 2009 lopussa konsernin emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 61 575 776,74 euroa.
Basware Oyj:n hallitus esittää yhtiökokoukselle, että vuodelta 2009 maksettaisiin osinkoa 0,36 euroa osakkeelta (2008: 0,23 euroa). Espoossa 25. tammikuuta 2010
Basware Oyj:n hallitus
Hannu Vaajoensuu, puheenjohtaja Matti Copeland Sakari Perttunen Ilkka Toivola Pentti Heikkinen
Ilkka Sihvo, toimitusjohtaja
| Liikevaihto (tuhatta euroa) |
10–12/2009 | 10–12/2008 | Muutos, % | 1–12/2009 | 1–12/2008 | Muutos, % |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Suomi | 15 271 | 15 329 | –0,4 | 50 486 | 49 517 | 2,0 |
| Skandinavia | 6 135 | 6 627 | –7,4 | 22 236 | 18 805 | 18,2 |
| Eurooppa | 5 629 | 5 264 | 6,9 | 18 717 | 19 454 | –3,8 |
| Muut | 2 897 | 1 311 | 120,9 | 9 201 | 5 004 | 83,9 |
| Segm. välinen liikevaihto | –3 333 | –2 238 | –49,0 | –7 985 | –6 682 | –19,7 |
| Konserni yhteensä | 26 600 | 26 294 | 1,2 | 92 654 | 86 098 | 7,6 |
| Liikevaihto (tuhatta euroa) |
10–12/2009 | 10–12/2008 | Muutos, % | 1–12/2009 | 1–12/2008 | Muutos, % |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Suomi | 12 267 | 12 769 | –3,9 | 42 449 | 41 514 | 2,3 |
| Skandinavia | 6 003 | 6 411 | –6,4 | 21 719 | 18 309 | 18,6 |
| Eurooppa | 5 071 | 5 143 | –1,4 | 18 065 | 19 191 | –5,9 |
| Muut | 3 258 | 1 971 | 65,3 | 10 421 | 7 083 | 47,1 |
| Konserni yhteensä | 26 600 | 26 294 | 1,2 | 92 654 | 86 098 | 7,6 |
| 10–12/2009 | 10–12/2008 | Muutos, % | 1–12/2009 | 1–12/2008 | Muutos, % |
|---|---|---|---|---|---|
| –2,3 | |||||
| 211,4 | |||||
| 902 | –48 | 1 974,6 | 1 566 | –74 | 2 224,8 |
| –517 | 118 | –537,7 | 741 | 289 | 155,9 |
| –393 | –312 | –26,0 | –1 365 | –452 | –201,8 |
| 4 058 | 4 122 | –1,6 | 11 824 | 8 679 | 36,2 |
| 3 024 1 041 |
4 385 –21 |
–31,0 5 068,2 |
7 714 3 169 |
7 898 1 017 |
| Henkilöstö (työsuhteessa keskimäärin) |
10–12/2009 | 10–12/2008 | Muutos, % | 1–12/2009 | 1–12/2008 | Muutos, % |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Suomi | 460 | 426 | 8,0 | 454 | 421 | 7,8 |
| Skandinavia | 130 | 146 | –11,4 | 135 | 112 | 20,0 |
| Eurooppa | 119 | 127 | –6,3 | 119 | 129 | –7,3 |
| Muut | 48 | 29 | 68,6 | 39 | 26 | 47,0 |
| Konserni yhteensä | 758 | 729 | 4,0 | 747 | 689 | 8,5 |
| × | ||
|---|---|---|
| ____ m. - |
- | - |
| Tuhatta euroa | Liitetiedot | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 | Muutos, % |
|---|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 2,3 | 92 654 | 86 098 | 7,6 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 5 | 162 | 250 | –35,2 |
| Materiaalit ja palvelut | 6 | –6 193 | –4 726 | 31,0 |
| Työsuhde–etuuksista aiheutuneet kulut | 7 | –52 294 | –50 399 | 3,8 |
| Poistot | –4 456 | –3 043 | 46,4 | |
| Liiketoiminnan muut kulut | 8 | –18 048 | –19 500 | –7,4 |
| Liikevoitto | 11 824 | 8 679 | 36,2 | |
| Rahoitustuotot | 9 | 172 | 734 | –76,6 |
| Rahoituskulut | 9 | –406 | –1 003 | –59,5 |
| Voitto ennen veroja | 11 590 | 8 410 | 37,8 | |
| Tuloverot | 10 | –2 517 | –1 825 | 37,9 |
| TILIKAUDEN VOITTO | 9 074 | 6 585 | 37,8 | |
| Muut laajan tuloksen erät | ||||
| Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot | 1 326 | –4 383 | –130,3 | |
| Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot | 10 | –549 | 0 | –100,0 |
| Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen | 777 | –4 383 | –117,7 | |
| TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ | 9 850 | 2 201 | 347,4 | |
| Tilikauden voiton jakautuminen: | ||||
| Emoyhtiön omistajille | 9 074 | 6 467 | 40,3 | |
| Vähemmistölle | 0 | 118 | –100,0 | |
| 9 074 | 6 585 | 37,8 | ||
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: | ||||
| Emoyhtiön omistajille | 9 850 | 2 084 | 372,8 | |
| Vähemmistölle | 0 | 118 | –100,0 | |
| 9 850 | 2 201 | 347,4 | ||
| Tulos/osake, (laimentamaton) euroa | 11 | 0,80 | 0,56 | 41,3 |
| Tulos/osake, (laimennettu) euroa | 11 | 0,80 | 0,56 | 41,3 |
| Tuhatta euroa | Liitetiedot | 31.12.2009 | 31.12.2008 | Muutos, % |
|---|---|---|---|---|
| VARAT | ||||
| Pitkäaikaiset varat | ||||
| Aineettomat hyödykkeet | 12 | 20 291 | 17 022 | 19,2 |
| Liikearvo | 12 | 31 119 | 29 212 | 6,5 |
| Aineelliset hyödykkeet | 13 | 823 | 991 | –17,0 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 14 | 38 | 38 | 0,0 |
| Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset | 15 | 124 | 536 | –76,9 |
| Laskennallinen verosaaminen | 20 | 2 199 | 2 208 | –0,4 |
| Pitkäaikaiset varat | 54 593 | 50 006 | 9,2 | |
| Lyhytaikaiset varat | ||||
| Vaihto-omaisuus | 16 | 33 | 48 | –31,7 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 17 | 19 684 | 20 737 | –5,1 |
| Tuloverosaaminen | 17 | 767 | 2 341 | –67,2 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | 18 | 34 | 31 | 8,0 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 19 | 12 176 | 8 745 | 39,2 |
| Lyhytaikaiset varat | 32 694 | 31 902 | 2,5 | |
| VARAT | 87 287 | 81 909 | 6,6 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | ||||
| Oma pääoma | ||||
| Osakepääoma | 23 | 3 440 | 3 440 | 0,0 |
| Osakeanti | 23 | 140 | 0 | |
| Ylikurssirahasto | 23 | 69 | 69 | 0,0 |
| Omat osakkeet | 23 | –629 | –271 | –131,9 |
| Arvonmuutosrahasto | 23 | 33 598 | 33 598 | 0,0 |
| Muuntoerot | –3 214 | –3 991 | 19,5 | |
| Kertyneet voittovarat | 23 176 | 15 648 | 48,1 | |
| Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus | 56 580 | 48 493 | 16,7 | |
| Vähemmistöosuus | 0 | 224 | –100,0 | |
| Oma pääoma | 56 580 | 48 717 | 16,1 | |
| Pitkäaikainen vieras pääoma | ||||
| Laskennallinen verovelka | 20 | 3 997 | 2 307 | 73,3 |
| Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma | 24, 25 | 3 674 | 7 729 | –52,5 |
| Koroton pitkäaikainen pääoma | 24, 25 | 110 | 0 | |
| VARAT | ||||
|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varat | ||||
| Aineettomat hyödykkeet | 12 | 20 291 | 17 022 | 19,2 |
| Liikearvo | 12 | 31 119 | 29 212 | 6,5 |
| Aineelliset hyödykkeet | 13 | 823 | 991 | –17,0 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 14 | 38 | 38 | 0,0 |
| Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset | 15 | 124 | 536 | –76,9 |
| Laskennallinen verosaaminen | 20 | 2 199 | 2 208 | –0,4 |
| Pitkäaikaiset varat | 54 593 | 50 006 | 9,2 | |
| Lyhytaikaiset varat | ||||
| Vaihto-omaisuus | 16 | 33 | 48 | –31,7 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 17 | 19 684 | 20 737 | –5,1 |
| Tuloverosaaminen | 17 | 767 | 2 341 | –67,2 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | 18 | 34 | 31 | 8,0 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 19 | 12 176 | 8 745 | 39,2 |
| Lyhytaikaiset varat | 32 694 | 31 902 | 2,5 | |
| VARAT | 87 287 | 81 909 | 6,6 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | ||||
| Oma pääoma | ||||
| Osakepääoma | 23 | 3 440 | 3 440 | 0,0 |
| Osakeanti | 23 | 140 | 0 | |
| Ylikurssirahasto | 23 | 69 | 69 | 0,0 |
| Omat osakkeet | 23 | –629 | –271 | –131,9 |
| Arvonmuutosrahasto | 23 | 33 598 | 33 598 | 0,0 |
| Muuntoerot | –3 214 | –3 991 | 19,5 | |
| Kertyneet voittovarat | 23 176 | 15 648 | 48,1 | |
| Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus | 56 580 | 48 493 | 16,7 | |
| Vähemmistöosuus | 0 | 224 | –100,0 | |
| Oma pääoma | 56 580 | 48 717 | 16,1 | |
| Pitkäaikainen vieras pääoma | ||||
| Laskennallinen verovelka | 20 | 3 997 | 2 307 | 73,3 |
| Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma | 24, 25 | 3 674 | 7 729 | –52,5 |
| Koroton pitkäaikainen pääoma | 24, 25 | 110 | 0 | |
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 7 782 | 10 036 | –22,5 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | ||||
| Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma | 24, 25 | 5 555 | 5 555 | 0,0 |
| Ostovelat ja muut velat | 24 | 17 039 | 16 683 | 2,1 |
| Tuloverovelat | 24 | 331 | 918 | –63,9 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 22 926 | 23 156 | –1,0 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | 87 287 | 81 909 | 6,6 |
1.1.–31.12.2009 (IFRS)
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Tilikauden voitto 9 074 Oikaisut tilikauden tulokseen Työsuhde-etuudet 625 Poistot ja arvonalentumiset 4 456 Rahoitustuotot ja -kulut 234 Realisoitumattomat voitot ja tappiot 0 Tuloverot 2 517 Muut oikaisut 1 Oikaisut tilikauden tulokseen yhteensä 7 832 Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuuden lisäys(–) / vähennys(+) 15 Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys(–) / vähennys(+) 1 758 –1 427 |
Tuhatta euroa | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| 6 585 | |||
| 142 | |||
| 3 043 | |||
| 269 | |||
| 0 | |||
| 1 825 | |||
| –36 | |||
| 5 243 | |||
| –6 | |||
| Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys(+) / vähennys(–) –1 910 |
1 558 | ||
| Käyttöpääoman muutos yhteensä –136 |
125 | ||
| Maksetut korot –192 |
–291 | ||
| Saadut korot 104 |
154 | ||
| Muut rahoituserät –30 |
–38 | ||
| Maksetut verot –1 920 |
–3 447 | ||
| Liiketoiminnan rahavirta 14 732 |
8 331 | ||
| INVESTOINTIEN RAHAVIRTA | |||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin –3 135 |
–3 631 | ||
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 1 |
47 | ||
| Ostetut tytäryhtiöt –1 875 |
–8 728 | ||
| Lainasaamisten takaisinmaksut 0 |
9 | ||
| Investointien rahavirta –5 009 |
–12 303 | ||
| RAHOITUKSEN RAHAVIRTA | |||
| Maksullinen osakeanti 140 |
0 | ||
| Lainojen nostot 0 |
12 650 | ||
| Lainojen takaisinmaksut –3 558 |
–4 300 | ||
| Omien osakkeiden hankinta –358 |
–271 | ||
| Rahoitusleasingvelkojen takaisinmaksut 0 |
–1 | ||
| Maksetut osingot –2 623 |
–1 720 | ||
| Rahoituksen rahavirta –6 398 |
6 358 | ||
| Rahavirtalaskelman mukainen rahavarojen muutos 3 324 |
2 386 | ||
| Rahavarat tilikauden alussa 8 777 |
7 041 | ||
| Rahavarojen kurssimuutosten vaikutus 109 |
–650 | ||
| Rahavarat tilikauden lopussa 12 210 |
8 777 | ||
| Rahavarojen muutos 3 324 |
2 386 |
Rahavirtalaskelmassa rahavarat koostuvat taseen Rahat ja pankkisaamiset sekä Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -eristä.
1.1.–31.12.2009 (IFRS)
| Osake | Osake | Ylikurssi | Omat | SVOP- | Muut | Muunto | Voitto | Vähemmistö | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tuhatta euroa | pääoma | anti | rahasto | osakkeet | rahasto | rahastot | erot | varat | osuus | Yhteensä |
| OMA PÄÄOMA 1.1.2008 | 3 440 | 0 | 33 127 | 0 | 0 | 540 | 392 | 9 765 | 148 | 47 413 |
| Laaja tulos | –4 383 | 6 467 | 118 | 2 201 | ||||||
| Osingonjako | –1 720 | –1 720 | ||||||||
| Myönnetyt optiot | 142 | 142 | ||||||||
| Tilikauden muutokset | –33 058 | –271 | 33 058 | 993 | –41 | 681 | ||||
| OMA PÄÄOMA 31.12.2008 | 3 440 | 0 | 69 | –271 | 33 058 | 540 | –3 991 | 15 648 | 224 | 48 717 |
| Osake | Osake | Ylikurssi | Omat | SVOP | Muut | Muunto | Voitto | Vähemmistö | ||
| Tuhatta euroa | pääoma | anti | rahasto | osakkeet | rahasto | rahastot | erot | varat | osuus | Yhteensä |
| OMA PÄÄOMA 1.1.2009 | 3 440 | 0 | 69 | –271 | 33 058 | 540 | –3 991 | 15 648 | 224 | 48 717 |
| Laaja tulos | 777 | 9 074 | 9 850 | |||||||
| Osingonjako | –2 623 | –2 623 | ||||||||
| Myönnetyt optiot | 515 | 515 | ||||||||
| Tilikauden muutokset | 140 | –358 | 561 | –224 | 119 | |||||
| OMA PÄÄOMA 31.12.2009 | 3 440 | 140 | 69 | –629 | 33 058 | 540 | –3 214 | 23 176 | 0 | 56 580 |
Basware Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Espoo. Emoyhtiö Basware Oyj:n osakkeet on noteerattu Helsingin Pörssissä vuodesta 2000 lähtien. Basware kehittää ohjelmistoja hankintojen hallintaan, laskujen sähköiseen käsittelyyn ja talousohjaukseen.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta www.basware.fi tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Linnoitustie 2, Espoo.
Hallitus on hyväksynyt tilinpäätöksen julkistettavaksi 26.1.2010. Osakkeenomistajilla on yhtiökokouksessa mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös. Tilinpäätös voidaan yhtiökokouksessa myös muuttaa.
Basware Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaan, noudattaen 31.12.2009 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Konsernin tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, joka on konsernin emoyhtiön toimintaja esittämisvaluutta, ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laatimisperiaatteissa ole toisin mainittu.
Konserni on soveltanut 1.1.2009 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja sekä tulkintoja:
Seuraavilla standardeilla ei ole ollut vaikutusta konsernissa:
Konserni ottaa käyttöön vuonna 2010 seuraavat standardit ja tulkinnat, joiden soveltaminen ei ole vielä pakollista laaditussa tilinpäätöksessä. Ne standardien ja tulkintojen nimet, joista ei ole olemassa virallista käännöstä, esitetään englanninkielisenä:
Seuraavilla standardimuutoksilla ei arvioida olevan vaikutusta konsernissa:
Baswaren konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Basware Oyj:n ja sen määräysvallassa olevien tytäryhtiöiden tilinpäätökset. Emoyhtiön määräysvalta perustuu tytäryhtiöiden kohdalla koko osakekannan tai osake-enemmistön omistukseen. Yhtiö ei omista osuuksia yhteisyrityksissä tai osakkuusyhtiöissä.
Tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Konserniyhtiöiden keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankintameno on kohdistettu hankitun kohteen hankintahetkellä yksilöidyille varoille ja veloille niiden käypään arvoon silloin, kun arvo on voitu määritellä luotettavasti. Hankintamenon kohdistuksista on kirjattu laskennalliset verot voimassa olevan verokannan mukaan. Jäljelle jäävä osuus on merkitty taseeseen liikearvoksi.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat sekä voitonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Vähemmistöosuus erotetaan tuloksesta ja taseen omasta pääomasta ja vastaavat luvut ilmoitetaan erillisinä erinä konsernin laajassa tuloslaskelmassa ja taseen omassa pääomassa. Vähemmistön osuus kertyneistä tappioista kirjataan konsernitilinpäätökseen enintään sijoituksen määrään saakka. Tieto koskee edellisvuoden
sinä likimain tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden lopun kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Liiketapahtumien kurssierot kirjataan vastaaville tuloslaskelmatileille liikevoiton yläpuolelle.
Konsernitilinpäätöksessä euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Laajan tuloslaskelman ja taseen eri valuuttakursseista aiheutuva keskikurssiero on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten eliminoinneista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kurssierot sellaisesta monetaarisista eristä, jotka ovat osa nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kirjataan laajaan tuloslaskelmaan, kun nettosijoituksesta luovutaan.
Tuotemyynnin tuloutus edellyttää, että myynnistä on olemassa sitova sopimus, tuotteen toimitus on tapahtunut, liiketoimen tuotot ovat luotettavasti määriteltävissä, liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty riittävällä todennäköisyydellä koituu yrityksen hyväksi ja että tuotteen tai sen käyttöoikeuden omistamiseen liittyvät merkittävät edut ja riskit ovat siirtyneet ostajalle. Tuotemyynnin lisenssisopimukset, joissa on palautusoikeus tai ehtoja tuotteen toiminnallisuuteen tai käyttöönottoprojektiin liittyen, tuloutetaan, kun
Liiketoiminnan muihin tuottoihin on kirjattu käyttöomaisuuden myyntivoitot ja mahdolliset vuokratuotot, jotka on tuloutettu tasaerinä vuokrakaudelle.
vertailutietoja, sillä kuluvalla tilikaudella vähemmistöt on lunastettu. Saman määräysvallan alaisten yhteisöjen väliset liiketoimintojen yhdistämiset on käsitelty kirjanpidossa alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, sillä nämä hankinnat eivät sisälly IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistämiset -standardin soveltamisalaan. Vähemmistöosuuksien hankinnoissa hankintamenon ja hankitun oman pääoman välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Valuuttamääräiset erät Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräi-Vastaisten rahavirtojen nykyarvo perustuu ns. ikuisuusolettamaan (aikaperiodi on päättymätön). Ennakoidut rahavirrat arvioidaan kolmen vuoden ajanjaksolta ja käyttöarvon ns. jäännösosan arvo ennusteperiodin jälkeen määritetään Gordonin mallilla. Käyttöarvo perustuu kolmen vuoden ennusteiden ja liiketoimintasuunnitelmien mukaisiin rahavirtoihin. Tätä ajankohtaa seuraavien vuosien rahavirrat on arvioitu ekstrapoloimalla ennusteen kolmannen vuoden rahavirtaa nollakasvuolettamalla. Diskonttauskorkona on käytetty pääomakustannusten painotettua keskiarvoa ja sen lähtökohtana on CAPM:n mukainen riskin määrittäminen. Diskonttauskorko sisältää rahan aika-arvon huomioivan riskittömän korkokannan ja riskilisän.
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmistuotteiden varastojen muutoksella oikaistuna, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelman erät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin.
arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta. Jos viitteitä havaitaan, omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan.
Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista.
Rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvoa ja yksikölle kohdistettuja omaisuuseriä verrataan yksikön kerryttävissä olevaan rahamäärään (käyttöarvoon). Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaan tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa.
palautusoikeus on rauennut tai edellä olevat ehdot ovat täyttyneet. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on toimitettu. Ylläpitotuotot jaksotetaan sopimusajalle. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. Liiketoiminnan muut tuotot Muihin aineettomiin hyödykkeisiin kuuluvat tietokoneohjelmat, aktivoidut tuotekehitysmenot ja asiakkuudet. Aineettomat hyödykkeet kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelmanmukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Aineettoman käyttöomaisuushyödykkeen hankintaan liittyvät julkiset avustukset vähennetään hyödykkeen hankintamenosta ja kirjataan tuloslaskelmaan pienentämään hyödykkeestä kirjattavia poistoja. Aineettomien hyödykkeiden odotetut taloudelliset vaikutusajat ovat 3–5 vuotta.
Jos käyttöarvo on alhaisempi kuin omaisuuserän kirjanpitoarvo, arvonalentuminen kirjataan kuluna tuloslaskelmaan ja kohdistetaan ensisijaisesti liikearvoon ja tämän jälkeen vähentämään muita omaisuuseriä tasasuhteisesti.
Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset kehityshankkeet. Lisäksi säännöllisin väliajoin Aineellisiin hyödykkeisiin kuuluu koneita ja kalustoa. Aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelmanmukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Taloudelliset pitoajat aineellisille hyödykkeille ovat 3–5 vuotta.
Jos kerrytettävissä olevissa rahamääräarvioissa tapahtuu positiivinen muutos, aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan. Arvonalentumistappio peruutetaan kuitenkin enintään siihen määrään saakka, joka omaisuuserällä olisi ollut kirjanpidossa, jos arvonalentumista ei alun perin olisi kirjattu. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa. Myöskään myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tuloksen kautta.
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Liikearvot arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Tutkimusmenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä. Kokonaan uusien tuotteiden ja merkittäviä parannuksia sisältävien uusien tuoteversioiden kehitysmenot aktivoidaan ja kirjataan kuluksi poistoina taloudellisena 3–5 vuoden käyttöaikana. Taloudellista käyttöaikaa määriteltäessä huomioidaan teknologian vanhentuminen sekä alan tuotteiden tyypillinen elinkaari. Poistot aloitetaan, kun tuoteversio julkistetaan. Olemassa olevien tuotteiden ylläpito ja vähäiset parannukset kirjataan suoraan kuluksi. Ennen vuotta 2004 alkaneita tuotekehityshankkeita ei ole aktivoitu, sillä aktivoinnin määrä ei ole luotettavasti määriteltävissä. Keskeneräiset kehittämishankkeet testataan arvonalentumisen varalta tilinpäätöspäivänä.
48 Vuosikertomus 2009 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 2009, IFRS Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 2009, IFRS Vuosikertomus 2009 49
Omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisten hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.
Ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.
Yhtiö kirjaa vieraan pääoman menot kuluksi sillä kaudella, kun ne syntyvät. Mikäli vieraan pääoman menot johtuvat omaisuuserästä, jonka saattaminen valmiiksi sille aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten vaatii välttämättä huomattavan pitkän ajan, vieraan pääoman menot aktivoidaan osana omaisuuserän hankintamenoa.
Rahoitusleasingsopimuksiksi luokitellaan kaikki käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista. Rahoitusleasingsopimukset merkitään sopimuksen alkaessa taseeseen varoiksi ja veloiksi määrään, joka vastaa vuokrakohteen käypää arvoa tai tätä alempaa vähimmäisvuokrien nykyarvoa. Rahoitusleasingsopimuksilla hankittuja hyödykkeitä poistetaan suunnitelman mukaan ja niistä kirjataan mahdolliset arvonalentumistappiot. Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo on kirjattu korolliseen vieraaseen pääoman jaoteltuna lyhytja pitkäaikaisiin velkoihin.
Mikäli omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralleantajalle, käsitellään sopimus muuna vuokrasopimuksena, ja sopimuksen perusteella maksettavat vuokrat kirjataan kuluksi tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin:
Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.
Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään, kun se on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai se luokitellaan alkuperäisen kirjauksen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat koostuvat sijoitetuista kassavaroista ja ne on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Varat on arvostettu tilinpäätöspäivänä käypään markkinahintaan ja arvonmuutos on kirjattu tuloslaskelman rahoitustuottoihin.
Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua, muutoin ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin samoin kuin 12 kuukauden kuluessa erääntyvät rahoitusvarat.
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat sellaisia johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka konsernilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti.
Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Tilinpäätöshetkellä tällaisia rahoituseriä ei ole taseessa.
Laina- ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määriteltävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Laina- ja muut saamiset arvostetaan jaksotetuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaan lyhyt- tai pitkäaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset -ryhmään. Mikäli saatava erääntyy yli 12 kuukauden kuluttua, se ryhmitellään pitkäaikaisiin saataviin.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon. Jos käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, ne arvostetaan hankintamenoon.
Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset merkitään muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioiden. Kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna silloin, kun sijoitus myydään tai kun sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvomuutosten riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelat jaetaan pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.
Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jona konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Konsernilla on johdannaissopimuksia, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä. Näitä instrumentteja ovat korkoriskiltä suojaavat johdannaiset, jotka esitetään lyhtyaikaisissa saamisissa tai veloissa. Näiden käyvän arvon muutokset esitetään tuloslaskelman rahoitustuotoissa ja -kuluissa.
Epävarmoista myyntisaamisista tehdään riskiarvioon perustuva tulosvaikutteinen arvonalentumiskirjaus. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli 180 päivää ovat näyttöä myyntisaamisten arvonalentumisesta. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.
Lisäksi arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko objektiivista näyttöä rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva lakisääteinen tai muuten velvoittava sitoumus, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä.
Basware Oyj:n henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty vakuuttamalla eläkevakuutusyhtiössä. Ulkomaisissa yksiköissä eläketurva on järjestetty paikallisen lainsäädännön ja sosiaaliturvasäännösten mukaan. Maksuperusteisiin järjestelyihin liittyvät maksut kirjataan tuloslaskelmaan niille kausille, joita ne koskevat. Etuuspohjaisia järjestelyitä ei ole.
IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardia sovelletaan optioihin, jotka on myönnetty 7.11.2002 jälkeen ja joiden merkintäaika ei ole alkanut ennen 1.1.2005. Konsernilla on kannustinjärjestelyjä, joissa maksut suoritetaan joko oman pääoman ehtoisina instrumentteina tai käteisvaroina. Järjestelyissä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tasaisesti oikeuden syntymisajanjakson aikana. Järjestelyissä, joissa maksut suoritetaan käteisvaroina, kirjattava velka ja sen käyvän arvon muutos jaksotetaan vastaavasti kuluiksi. Järjestelyjen tulosvaikutus esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.
Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta optioiden määrästä jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden muutokset käsitellään tulosvaikutteisesti.
Käypä arvo määritellään Blackin ja Scholesin optiohinnoittelumallin avulla. Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna kirjataan omaan pääomaan. Ennen voimassa olevan osakeyhtiölain (21.7.2006/624) voimaantuloa 1.9.2006 myönnettyihin optioihin perustuvista osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu järjestelyn ehtojen mukaisesti osakepääomaan ja ylikurssirahastoon. Voimassa olevan osakeyhtiölain voimaantulon jälkeen päätetyissä optiojärjestelyissä osakemerkinnöistä saadut varat, mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuina, kirjataan järjestelyn ehtojen mukaisesti sijoitetun vapaan omaan pääoman rahastoon.
Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta ja laskennallisesta verosta. Verokulu kirjataan tuloslaskelmaan paitsi milloin ne liittyvät omaan pääomaan tai laajan tuloslaskelmaan kirjattuihin eriin, jolloin vero kirjataan kyseisiin eriin. Tilikauden verotettavaa tuloa vastaavat verot on kirjattu kunkin konserniyhtiön kotipaikan verolainsäädännön perusteella.
Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Tilinpäätöshetkellä taseeseen sisältyvien verosaamisten määrä arvioidaan yhtiökohtaisesti ja sitä vähennetään niiltä osin, kun on todennäköistä, ettei sitä voida hyödyntää kyseisen yhtiön verotuksessa. Laskennalliset verovelat sisältyvät taseeseen kokonaisuudessaan.
Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvioihin perustuvista oikaisuista.
Omien osakkeiden hankinta ja luovutus sekä niihin liittyvät kuluerät esitetään omassa pääomassa.
näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja olettamusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvonmäärittelyn pohjaksi. Lisäksi konsernissa käydään läpi viimeistään jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdolliset viitteet niin aineellisten kuin aineettomienkin hyödykkeiden arvon alentumisesta.
Tilinpäätökseen sisältyvät merkittävimmät arviot liittyvät omaisuuden arvostukseen, myyntisaamisten kuranttiuteen (liitetieto 17), laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen (liitetieto 20) ja tuotekehitysmenojen aktivointiin (liitetieto 12).
Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset kehityshankkeet sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Lisätietoa yritysten yhteenliittymissä hankittujen aineettomien hyödykkeiden arvostamisesta on esitetty liitetiedossa 4. Tuotekehitysmenot aktivoidaan aineettomiin hyödykkeisiin uusien tuotteiden ja merkittäviä parannuksia sisältävien uusien tuoteversioiden osalta ja poistetaan tuotteen valmistuttua vaikutusaikanaan.
Basware-konsernin operatiivista toimintaa johdetaan pääasiallisesti maantieteellisinä kokonaisuuksina. Basware raportoi maantieteellisen jaon mukaiset toimintasegmentit: Suomi, Skandinavia, Eurooppa ja Muut. Muut segmentissä raportoidaan vuonna 2009 Pohjois-Amerikan ja Australian liiketoiminnot.
Tuotot, varat ja velat on kohdistettu toimintasegmenteille varojen sijainnin mukaan. Näin ollen jälleenmyyntitoiminnan tuotot Aasian ja Tyynenmeren alueelle (pois lukien Australia 1.7.2009 alkaen) sekä Venäjälle ja muille Euroopan ulkopuolisille alueille sisältyvät Suomen maantieteelliseen segmenttiin.
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperusteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen Varat ja investoinnit kohdistetaan segmenteille kustannuspaikan ensisijaisen tehtävän mukaan. Kohdistamattomia varoja ovat rahat ja pankkisaamiset sekä aktivoidut tuotekehitysmenot. Kohdistamattomia tuottoja ei ole.
Konsernin siirtohinnoitteluperiaatteen mukaisesti transaktiot eri konserniyhtiöiden välillä toimitetaan ns. markkinaehtoperiaatteiden ("Arm's Length") mukaisesti. Basware Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden väliseen siirtohinnoitteluun sovelletaan 1.1.2008 alkaen tuotemyynnin ja ylläpitopalveluiden osalta OECD:n siirtohinnoitteluohjeen periaatteiden mukaista ns. liiketoiminettomarginaalimenetelmää ("Transactional Net Margin method") ja muiden palveluiden osalta ns. kustannusvoittolisämenetelmää ("Cost Plus method"). Tuotemyynnin ja ylläpitopalveluiden siirtohinnoitteluun on aikaisempina tilikausina sovellettu OECD:n siirtohinnoitteluohjeen periaatteiden mukaista ns. markkinahintavertailumenetelmää ("Comparable Uncontrolled Price method").
Lisäksi yhtiö raportoi tuotteista ja palveluista saadut tuotot seuraavasti: Tuotemyynti, Konsultointi, Ylläpito ja Automatisointipalvelut. Automatisointipalvelut sisältää Saas-tuotot ja Yhteyspalvelut, joita ovat paperilaskujen digitalisointi ja verkkolaskujen sekä hankintatransaktioiden välittäminen.
Tuotemyyntiin sisältyvät Baswaren omien tuotteiden lisenssimyynnin tuotot sekä konserniyritysten että jälleenmyyjien kautta. Tuotemyyntiin kirjataan myös ASP-vuokrapohjainen lisenssimyynti.
Asiakasprojekteihin liittyvä työ, kuten ohjelmistojen asennukset, liiketoimintakonsultointi ja projektinhallinta, sisältyvät Konsultointi ja palvelut -segmenttiin. Projektityö on tyypillisesti konsultointiyksiköiden tekemää. Lisäksi palveluihin kirjataan verkkolaskupalvelun (Basware Einvoices) transaktiopohjaiset maksut sekä palvelun käytön kuukausimaksut.
Tuotteista maksettavat vuosittaiset ylläpitomaksut sekä tukiyksiköiden henkilöstön tekemä työ asiakkaille sisältyvät Ylläpito ja tuki -segmenttiin.
Software as a Service -tuotot pitävät sisällään tuotemyynti-, ylläpito- ja palvelutuottoja, jotka laskutetaan sopimukseen perustuen kuukausittain. Software as a Service -sopimukset ovat tyypillisesti usean vuoden pituisia.
Muuhun toimintaan sisältyvät kolmansien osapuolten laitteiden ja ohjelmistojen myynnistä ja ylläpidosta saadut tuotot.
| Maantieteelliset toimintasegmentit | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tuhatta euroa | Kohdista | Konserni | |||||
| 1.1.–31.12.2008 | Suomi | Skandinavia | Eurooppa | Muut | Eliminoinnit | mattomat | yhteensä |
| TULOSLASKELMATIEDOT | |||||||
| Ulkoinen liikevaihto | 48 293 | 16 509 | 16 435 | 4 861 | 86 098 | ||
| Sisäinen liikevaihto | 1 224 | 2 296 | 3 019 | 143 | –6 682 | ||
| Liikevaihto | 49 517 | 18 805 | 19 454 | 5 004 | –6 682 | 86 098 | |
| Segmentin liikevoitto | 7 898 | 1 017 | –74 | 289 | –452 | 8 679 | |
| Liikevoitto | 8 679 | ||||||
| Rahoitustuotot ja -kulut | –269 | –269 | |||||
| Tuloverot | –1 825 | –1 825 | |||||
| Tilikauden tulos | 5 008 | 565 | –1 079 | –136 | 2 227 | 6 585 | |
| Tilikauden tulos | 6 585 | ||||||
| TASETIEDOT | |||||||
| Segmentin varat | 39 262 | 9 638 | 7 300 | 3 018 | 53 227 | ||
| Kohdistamattomat varat | 28 682 | 28 682 | |||||
| Varat yhteensä | 33 271 | 9 638 | 7 300 | 3 018 | 81 909 | ||
| Segmentin velat | 9 454 | 5 310 | 3 581 | 1 284 | –2 027 | 17 602 | |
| Velat yhteensä | 9 454 | 5 310 | 3 581 | 1 284 | –2 027 | 17 602 | |
| MUUT TIEDOT | |||||||
| Liikevaihto, tavarat | 11 755 | 4 082 | 7 460 | 2 470 | 25 767 | ||
| Liikevaihto, palvelut | 32 664 | 13 588 | 11 691 | 2 388 | 60 331 | ||
| Investoinnit | 3 415 | 8 624 | 415 | 21 | 12 476 | ||
| Poistot | –2 597 | –126 | –247 | –13 | –60 | –3 043 | |
| Liikevaihto, varat ja investoinnit toiminnoittain | |||||||
| Tuhatta euroa | Automati | Kohdista | |||||
| 1.1.–31.12.2009 | Tuotemyynti | Konsultointi | Ylläpito | sointipalvelu | mattomat | Yhteensä | |
| Liikevaihto | 23 755 | 29 757 | 31 174 | 7 967 | 92 654 | ||
| Varat | 11 584 | 7 917 | 3 033 | 24 | 64 729 | 87 287 | |
| Investoinnit | 1 973 | 5 475 | 7 448 | ||||
| Tuhatta euroa 1.1.–31.12.2008 |
Tuotemyynti | Konsultointi | Ylläpito | Automati sointipalvelu |
Kohdista mattomat |
Yhteensä | |
| Tuhatta euroa 1.1.–31.12.2008 |
Suomi | Skandinavia | Eurooppa | Muut | Eliminoinnit | Kohdista mattomat |
Konserni yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| TULOSLASKELMATIEDOT | |||||||
| Ulkoinen liikevaihto | 48 293 | 16 509 | 16 435 | 4 861 | 86 098 | ||
| Sisäinen liikevaihto | 1 224 | 2 296 | 3 019 | 143 | –6 682 | ||
| Liikevaihto | 49 517 | 18 805 | 19 454 | 5 004 | –6 682 | 86 098 | |
| Segmentin liikevoitto | 7 898 | 1 017 | –74 | 289 | –452 | 8 679 | |
| Liikevoitto | 8 679 | ||||||
| Rahoitustuotot ja -kulut | –269 | –269 | |||||
| Tuloverot | –1 825 | –1 825 | |||||
| Tilikauden tulos | 5 008 | 565 | –1 079 | –136 | 2 227 | 6 585 | |
| Tilikauden tulos | 6 585 | ||||||
| TASETIEDOT | |||||||
| Segmentin varat | 39 262 | 9 638 | 7 300 | 3 018 | 53 227 | ||
| Kohdistamattomat varat | 28 682 | 28 682 | |||||
| Varat yhteensä | 33 271 | 9 638 | 7 300 | 3 018 | 81 909 | ||
| Segmentin velat | 9 454 | 5 310 | 3 581 | 1 284 | –2 027 | 17 602 | |
| Velat yhteensä | 9 454 | 5 310 | 3 581 | 1 284 | –2 027 | 17 602 | |
| MUUT TIEDOT | |||||||
| Liikevaihto, tavarat | 11 755 | 4 082 | 7 460 | 2 470 | 25 767 | ||
| Liikevaihto, palvelut | 32 664 | 13 588 | 11 691 | 2 388 | 60 331 | ||
| Investoinnit | 3 415 | 8 624 | 415 | 21 | 12 476 | ||
| Poistot | –2 597 | –126 | –247 | –13 | –60 | –3 043 | |
| Liikevaihto, varat ja investoinnit toiminnoittain | |||||||
| Tuhatta euroa 1.1.–31.12.2009 |
Tuotemyynti | Konsultointi | Ylläpito | Automati sointipalvelu |
Kohdista mattomat |
Yhteensä | |
| Liikevaihto | 23 755 | 29 757 | 31 174 | 7 967 | 92 654 | ||
| Varat | 11 584 | 7 917 | 3 033 | 24 | 64 729 | 87 287 | |
| Investoinnit | 1 973 | 5 475 | 7 448 | ||||
| Tuhatta euroa | Automati | Kohdista | |||||
| 1.1.–31.12.2008 | Tuotemyynti | Konsultointi | Ylläpito | sointipalvelu | mattomat | Yhteensä | |
| Liikevaihto | 23 871 | 33 350 | 23 785 | 1 760 | 86 098 | ||
| Varat | 15 272 | 9 171 | 2 073 | 57 | 54 808 | 81 909 | |
| Investoinnit | 2 739 | 9 737 | 12 476 |
| 2. TOIMINTASEGMENTIT | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Maantieteelliset toimintasegmentit | |||||||
| Tuhatta euroa | Kohdista | Konserni | |||||
| 1.1.–31.12.2009 | Suomi | Skandinavia | Eurooppa | Muut | Eliminoinnit | mattomat | yhteensä |
| TULOSLASKELMATIEDOT | |||||||
| Ulkoinen liikevaihto | 44 197 | 21 196 | 18 066 | 9 195 | 92 654 | ||
| Sisäinen liikevaihto | 6 289 | 1 039 | 650 | 6 | –7 985 | ||
| Liikevaihto | 50 486 | 22 236 | 18 717 | 9 201 | –7 985 | 92 654 | |
| Segmentin liikevoitto | 7 714 | 3 169 | 1 566 | 741 | –1 365 | 11 824 | |
| Liikevoitto | 11 824 | ||||||
| Rahoitustuotot ja -kulut | –234 | –234 | |||||
| Tuloverot | –2 517 | –2 517 | |||||
| Tilikauden tulos | 11 008 | 2 873 | 960 | 532 | –6 299 | 9 074 | |
| Tilikauden tulos | 9 074 | ||||||
| TASETIEDOT | |||||||
| Segmentin varat | 27 486 | 17 950 | 14 654 | 6 500 | 66 590 | ||
| Kohdistamattomat varat | 20 697 | 20 697 | |||||
| Varat yhteensä | 27 486 | 17 950 | 14 654 | 6 500 | 20 697 | 87 287 | |
| Segmentin velat | 11 202 | 3 628 | 3 211 | 3 498 | –4 167 | 17 370 | |
| Velat yhteensä | 11 202 | 3 628 | 3 211 | 3 498 | –4 167 | 17 370 | |
| MUUT TIEDOT | |||||||
| Liikevaihto, tavarat | 9 508 | 3 723 | 5 797 | 4 769 | 23 797 | ||
| Liikevaihto, palvelut | 34 689 | 17 474 | 12 268 | 4 426 | 68 857 | ||
| Investoinnit | 1 242 | 1 217 | 42 | 3 494 | 1 454 | 7 448 | |
| Poistot | –1 070 | –1 350 | –229 | –192 | –1 616 | –4 456 |
Optio-oikeuksia on myönnetty avainhenkilöille lisäämään heidän sitoutumisista ja työmotivaatiota. Käytetty arvonmääritysmalli on Black-Scholes, laskelmissa on huomioitu arvioidut keskimääräiset henkilövähennykset. Odotettu volatiliteetti perustuu myöntämispäivää edeltävän vuoden mittaisen jakson volatiliteettiin.
| Optiojärjestely | 2006B | 2006C | 2007D | 2007E |
|---|---|---|---|---|
| Myöntämispäivä | 15.8.2007 | 31.1.2009 | 13.5.2007 | 13.5.2007 |
| Myönnetty määrä | 67 900 | 80 005 | 78 100 | 78 100 |
| Merkintähinta | 12,19 | 8,27 | 12,19 | 8,27 |
| Määrällä painotettu hinta myöntämishetkellä | 11,40 | 7,35 | 12,00 | 12,00 |
| Määrällä painotettu käypä arvo myöntämishetkellä | 2,02 | 2,02 | 2,05 | 2,40 |
| Odotettu volatiliteetti | 25 % | 25 % | 25 % | 25 % |
| Riskitön korko | 4,00 % | 4,00 % | 4,00 % | 4,00 % |
| Odotetut osingot | 2,00 % | 2,00 % | 2,00 % | 2,00 % |
Basware nosti 30.1.2009 omistusosuutensa Basware Einvoices Oy:sta 100 prosenttiin ostamalla 12,55 prosenttia yhtiön osakkeista ja määräysvallasta toimivalta johdolta. Kaupanteon yhteydessä maksettu kauppahinta oli noin 720 tuhatta euroa ja vuoden 2009 liiketoimintavolyymin perusteella, viimeistään helmikuussa 2010, maksettava lisäkauppahinta tulee arviolta olemaan noin 250 tuhatta euroa. Basware nosti 21.8.2009 omistusosuutensa Basware FIMA Oy:ssä 100 prosenttiin ostamalla 4,04 prosenttia yhtiön osakkeista ja määräysvallasta toimivalta johdolta. Edellisen kaltainen tilanne on tällä hetkellä IFRS-standardeissa sääntelemätön asia, joten yritysjohto on IAS 8-standardin mukaisesti määrittänyt itse tilanteeseen laskentaperiaatteen. Omistuksen muutos on kirjattu suoraan omaan pääomaan, eikä sillä ole tulosvaikutusta tai vaikutusta liikearvon määrään.
Basware Einvoices Oy sulautui Basware Oyj:öön 13.7.2009 aiemmin rekisteröidyn sulautumissuunnitelman mukaisesti. Basware Einvoices Oy:n liiketoiminta jatkuu Basware Oyj:ssä osana Baswaren automatisointipalvelutliiketoimintaa. Sulautuminen ei aiheuttanut muutoksia Basware Oyj:n organisaatiorakenteeseen.
Basware AS osti Itella Information AS:n laskuautomaatioratkaisuliiketoiminnan Norjassa. Kauppahinta oli 6,38 miljoonaa Norjan kruunua (noin 0,72 miljoonaa euroa) ja se maksettiin käteisellä kaupan toteutumispäivänä 1.4.2009. Lisäksi Basware voi maksaa viimeistään helmikuussa 2010 enintään 7,0 miljoonan Norjan kruunun (0,77 miljoonan euron) suuruisen lisäkauppahinnan, joka määräytyy ostettavan liiketoiminnan vuoden 2009 palvelumyynnin volyymin perusteella. Arvioitu lisäkauppahinta on noin 4,4 miljoonaa Norjan kruunua (noin 0,55 miljoonaa euroa). Aineettomiin hyödykkeisiin on kohdistettu asiakassuhteisiin liittyvää arvoa 761 tuhatta euroa laskennallinen verovelka huomioiden. Asiakassuhteisiin liittyvä arvo poistetaan 10 vuodessa. Liikearvoa kauppahintaan sisältyy 436 tuhatta euroa. Tämä hankintamenon allokointi on alustava. Hankitulla liiketoiminnalla ei ole olennaista vaikutusta yhtiön liikevaihtoon ja tulokseen katsauskaudella, mistä syystä erillisiä pro forma -lukuja ei esitetä.
Basware Oyj osti 1.7.2009 TAG Services koko osakekannan Australiassa. Kauppahinta oli 2,1 miljoonaa Australian dollaria (noin 1,2 miljoonaa euroa) ja se maksettiin kahdessa erässä heinä-elokuussa. Lisäksi kauppaan sisältyy lisäkauppahintaosuus, joka määräytyy hankitun yhtiön 1.7.2009–30.6.2010 välisen ajan liikevaihdon kasvun perusteella ja joka maksetaan viimeistään elokuussa 2010. Aineettomiin hyödykkeisiin on kohdistettu asiakassuhteisiin liittyvää arvoa 4,2 miljoonaa Australian dollaria (noin 2,4 miljoonaa euroa) laskennallinen verovelka huomioiden. Asiakassuhteisiin liittyvä arvo poistetaan 10 vuodessa. Tähän kauppahintaan ei sisälly liikearvoa. Tämä hankintamenon allokointi on alustava.
TAG Services on toiminut Baswaren jälleenmyyjänä vuodesta 2001 alkaen ja tarjoaa asiakkailleen Baswaren hankinnasta maksuun -ratkaisuja. TAG Services -yhtiöllä on vahva markkina-asema Australian markkinoilla erityisesti julkisen sektorin asiakaskunnassa. Kaupan julkistamisen yhteydessä annetussa pörssitiedotteessa Basware on kuvannut saavutettavia synergiaetuja seuraavasti: "Strategiamme mukaisesti täydennämme orgaanista kasvuamme yritysostoilla. Tämän yritysoston myötä saamme vankan jalansijan Australian markkinoilla ja pystymme edelleen kehittämään liiketoimintaamme Aasian ja Tyynenmeren alueella. Yrityskauppa mahdollistaa Baswaren kokonaisvaltaisen hankinnasta maksuun -ratkaisujen myymisen suoraan loppuasiakkaille. Myös Baswaren Yhteyspalvelut -ratkaisut saadaan nyt lanseerattua myös tälle markkina-alueelle. Lisäksi uuden maantieteellisen sijainnin ansiosta Basware pystyy jatkossa tarjoamaan ympärivuorokautista asiakastukea globaaleille asiakkailleen".
Tilikauden pro forma -liikevaihto olisi ollut 93 217 tuhatta euroa, jos TAG Services Pty Ltd:n liikevaihto olisi yhdistelty koko tilikaudelta. Tilikauden pro forma -liikevoitto olisi ollut 11 806 tuhatta euroa, jos TAG Services Pty Ltd:n
liikevaihto olisi yhdistelty koko tilikaudelta. TAG Services Pty Ltd. Hankintaajankohta: 1.7.2009 Tuhatta euroa Yhdistymisessä kirjatut käyvät arvot Kirjanpitoarvot ennen yhdistymistä Aineelliset hyödykkeet 38 38 Aineettomat hyödykkeet: - asiakassuhteet 3 432 Myynti- ja muut saamiset 448 448 Rahavarat ja muut rahoitusvarat 264 264 Varat yhteensä 4 182 750 Laskennalliset verovelat 1 030 Ostovelat ja muut velat 489 489 Velat ja muut erät yhteensä 1 519 489 Nettovarat 2 663 261 Kurssiero tilinpäätöspäivä verrattuna hankintahetkeen –20 Hankintameno yhteensä 2 643 Hankitun yhtiön rahavarat 264
Tilikaudella hankittujen konserni-
yhtiöiden rahavirtavaikutus 2 379
| Tuhatta euroa | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan muut tuotot | 162 | 218 |
| Myyntivoitot pysyvistä vastaavista | 0 | 32 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 162 | 250 |
| 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
|---|---|
| –4 507 | –3 034 |
| –15 | 6 |
| –1 671 | –1 698 |
| –6 193 | –4 726 |
| Ylimmän johdon palkat, palkkiot ja luontoisedut | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tuhatta euroa | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 | ||||
| Emoyhtiön toimitusjohtaja | –315 | –220 | ||||
| Hallituksen jäsenille hallitustehtävistä suoritetut korvaukset: | ||||||
| Tuhatta euroa | ||||||
| Hannu Vaajoensuu | –96 | –141 | ||||
| Matti Copeland | –24 | –27 | ||||
| Sakari Perttunen | –28 | –31 | ||||
| Ilkka Toivola | –24 | –27 | ||||
| Kirsi Eräkangas | 0 | –5 | ||||
| Ossi Pohjola | 0 | –27 | ||||
| Pentti Heikkinen | –24 | 0 | ||||
| Tom Bangemann | 0 | –5 | ||||
| Asko Ahonen | 0 | –5 | ||||
| Yhteensä | –511 | –488 |
| Henkilöstö keskimäärin | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 | Ossi Pohjola | 0 | –27 |
|---|---|---|---|---|---|
| Suomi | 454 | 421 | Pentti Heikkinen | –24 | 0 |
| Skandinavia | 135 | 112 | Tom Bangemann | 0 | –5 |
| Eurooppa | 119 | 129 | Asko Ahonen | 0 | –5 |
| Muut alueet | 39 | 26 | Yhteensä | –511 | –488 |
| Henkilöstö yhteensä | 747 | 689 | Hannu Vaajoensuun palkkioon on laskettu mukaan hallituksen päätoimiselle | ||
| Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut | puheenjohtajalle erillisen toimisopimuksen mukaan maksetut palkat. | ||||
| Tuhatta euroa | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 | |||
| Palkat ja palkkiot | –42 486 | –41 786 | Johdon kompensaatiot Tuhatta euroa |
1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
| Eläkekulut, maksupohjaiset | Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | –1 669 | –1 586 | ||
| järjestelyt | –5 334 | –4 297 | Työsuhteen jälkeiset etuudet | –322 | –230 |
| Oman pääoman ehtoiset etuudet | –625 | –142 | |||
| Myönnetyt osakeoptiot | –625 | –142 | Johdon kompensaatiot | –2 616 | –1 958 |
| Muut henkilösivukulut | –3 848 | –4 173 | |||
| Muut henkilösivukulut yhteensä | –4 474 | –4 316 | Johdon kompensaatioissa on huomioitu hallitusten jäsenten, johtoryhmän | ||
| jäsenten sekä tytäryhtiöiden toimitusjohtajien kompensaatiot. | |||||
| Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut |
–52 294 | –50 399 | Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan eläkejärjestelyt ovat työeläkelain säädännön mukaiset. |
| Tuhatta euroa | 1.1.–31.12.2009 1.1.–31.12.2008 | |
|---|---|---|
| Suomi | 42 449 | 41 514 |
| Skandinavia | 21 719 | 18 309 |
| Eurooppa | 18 065 | 19 191 |
| Pohjois-Amerikka | 10 421 | 7 083 |
| Liikevaihto | 92 654 | 86 098 |
| Osakepohjainen kannustusjärjestelmä | ||
|---|---|---|
| Myöntämispäivä | 11.3.2009 | |
| Max.palkkion määrä, josta | 84 000 osaketta vastaava määrä | |
| - Max. maksu osakkeina | 42 000 osaketta vastaava määrä | |
| - Max. maksu rahana | 42 000 osaketta vastaava määrä | |
| Osakekurssi 11.3.2009, close | 7,50 € | |
| Diskontatut osingot 11.3.2009 | 0,49 € | |
| Osakekurssi-diskontatut osingot | 7,01 € | |
Muita lähipiiritapahtumia ei ole.
| 1.1.–31.12.2009 1.1.–31.12.2008 | |
|---|---|
| –549 | 0 |
| 1.1.–31.12.2009 1.1.–31.12.2008 | |
| –2 683 | –2 115 |
| Aikaisempien tilikausien verot | 311 | –5 |
|---|---|---|
| Laskennallisten verovelkojen ja | ||
| -saamisten muutos | –145 | 294 |
| Tuloverot | –2 517 | –1 825 |
*) Emoyhtiön verokanta oli 26 prosenttia vuosina 2008 ja 2009.
| 1.1.–31.12.2009 1.1.–31.12.2008 | |
|---|---|
| 9 074 | 6 585 |
| 11 382 | 11 463 |
| 11 382 | 11 463 |
| 0,80 | 0,56 |
| 0,80 | 0,56 |
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle 18.2.2010, että osinkoa maksetaan 0,36 euroa osaketta kohti.
| Liikearvo | |
|---|---|
| Tuhatta euroa | 2009 |
| Hankintameno 1.1. | 29 212 |
| Muuntoerot | 1 433 |
| Lisäykset | 474 |
| Hankintameno 31.12. | 31 119 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 31 119 |
| Liikearvo | |
| Tuhatta euroa | 2008 |
| Hankintameno 1.1. | 25 702 |
| Muuntoerot | –754 |
| Lisäykset | 4 264 |
| Hankintameno 31.12. | 29 212 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 29 212 |
| Yritysjärjestely | Liikearvo |
|---|---|
| Momentum Doc, AB (2002) | 865 |
| Iocore AS / Basware AS (2005) | 2 908 |
| Itella Information AS/Basware AS (2009) | 474 |
| Trivet Oy (2005) | 669 |
| Analyste Oyj (2006) | 13 874 |
| Digital Vision Technologies Ltd. (2007)/ Basware UK | 7 189 |
| Contempus AS (2008) | 5 140 |
| Yhteensä | 31 119 |
Liikearvoa on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille toimintojen yhdistämisestä odotettujen synergiaetujen mukaisesti:
| Rahavirtaa tuottava yksikkö | Liikearvo |
|---|---|
| Basware Oyj | 16 430 |
| Basware AB | 432 |
| Basware AS | 7 068 |
| Basware UK | 7 189 |
| Yhteensä | 31 119 |
Liikearvot on testattu vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä ja arvonalennustesteissä käytetty diskonttokorko on 8,58 prosenttia (Basware Oyj) tai 8,75 prosenttia (Basware AB, Basware AS, Basware UK). Keskipainotetun pääoman kustannuksessa on otettu huomioon laskentahetken pääomarakenne. Testauksessa arvioitava kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu vuoden 2010 budjettiin ja tämän pohjalta arvioituun myöhempään kehitykseen. Laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat liikevaihdon ja kustannusten muutosprosentit. Liikevaihdon kasvu on määritetty ottaen huomioon yhtiön toteutunut kehitys sekä markkina-asema ja kasvupotentiaali kyseisellä markkinalla.
Nollakasvuskenaarioon perustuvien herkkyysanalyysien perusteella yhtiön johto arvioi, että Basware Oyj:n, Basware AB:n ja Basware AS:n osalta on epätodennäköistä, että muutos testauksessa käytettyihin keskeisiin muuttujiin saisi aikaan tilanteen, jossa taseeseen sisältyvän liikearvon kirjanpitoarvo ylittäisi yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän.
Basware UK:n liikevaihdon kasvun suunnitellaan pääpiirteissään noudattavan yhtiön strategian mukaista suunnittelujakson tavoitetta: SaaS, yhteyspalvelut ja verkkolaskuliiketoiminta yli 50 prosentin vuotuinen kasvu ja yhtiön pitkän aikavälin tavoitteena oleva tuotemyynnin, ylläpidon ja konsultoinnin kokonaisliikevaihdon yli 10 prosentin kasvu. Yksikön testattava omaisuuserien kirjanpitoarvo on 7,2 miljoonaa euroa, josta yksikölle kohdistettu liikearvon määrä on noin 7,1 miljoonaa euroa. Liiketoimintasuunnitelmien mukainen kerrytettävissä oleva rahamäärä on noin 14,6 miljoonaa euroa. Mikäli yksikön vuosittainen kasvu suunnittelujaksolla on noin –3 prosentista +10 prosenttiin, herkkyysanalyysit osoittavat yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän olevan noin 6,6 miljoonaa euroa.
Jos Basware UK:ssa liikevaihdon vuosittainen kasvu suunnittelujaksolla jäisi noin –3 prosentista +10 prosenttiin muodostaisi se tilanteen, jossa on viitteitä liikearvon arvonalentumisesta. Mikäli tällöin tehtävässä liikearvon arvonalentumistestauslaskelmassa saatu käyttöarvo olisi alhaisempi kuin yksikön testattava omaisuuserien kirjanpitoarvo, arvonalentuminen kirjattaisiin kuluna tuloslaskelmaan ja kohdistettaisiin taseessa ensisijassa liikearvoon.
| Tuhatta euroa | 1.1.–31.12.2009 1.1.–31.12.2008 | |
|---|---|---|
| Vuokrat | –2 891 | –2 680 |
| Vapaaehtoiset henkilösivukulut | –679 | –714 |
| Tilintarkastus | –259 | –62 |
| Veroneuvonta | –6 | –33 |
| Muu neuvonta | –33 | –43 |
| Tilintarkastusmenot yhteensä | –298 | –138 |
| Matkustuskulut | –3 543 | –4 554 |
| Markkinointikulut | –2 878 | –3 195 |
| Tietoliikenne- ja puhelinkulut | –1 782 | –1 790 |
| Muut kulut | –5 977 | –6 429 |
| Yhteensä | –15 968 | –15 968 |
| Liiketoiminnan muut kulut yhteensä | –18 048 | –19 500 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot | ||
| Tutkimus- ja kehitysmenot | ||
| tuloslaskelmassa | –13 327 | –12 779 |
| Tutkimus- ja kehitysmenojen | ||
| aktivoinnit | –1 454 | –2 739 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot yhteensä | –14 781 | –15 518 |
| Tuhatta euroa | 1.1.–31.12.2009 1.1.–31.12.2008 | |
|---|---|---|
| Rahoitustuotot | ||
| Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista |
||
| - Korkojohdannaiset, ei suojauslaskentaa |
55 | 524 |
| Muut rahoitustuotot | 117 | 210 |
| Yhteensä | 172 | 734 |
| Rahoituskulut | ||
|---|---|---|
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista |
–187 | –291 |
| Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista |
||
| - Korkojohdannaiset, ei suojauslaskentaa |
–120 | –618 |
| Muut rahoituskulut | –98 | –94 |
| Yhteensä | –406 | –1 003 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | –234 | –269 |
Rahoitustuotot muodostuvat rahastosijoitusten tuotoista ja kulut lainojen koroista.
| Tuhatta euroa | 1.1.–31.12.2009 1.1.–31.12.2008 | |
|---|---|---|
| Liikevaihtoon sisältyvät kurssierot | –140 | 123 |
| Ostoihin ja kuluihin sisältyvät | ||
| kurssierot | 220 | –224 |
| Valuuttakurssivoitot | 53 | 55 |
| Valuuttakurssitappiot | –98 | –90 |
| Tuloslaskelmaan kirjatut kurssierot | ||
| yhteensä | 35 | –136 |
| Aineettomat | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet 2009 | Kehittämis– | Aineettomat | oikeudet, | Muut pitkävaik. | Keskeneräiset | |
| Tuhatta euroa | menot | oikeudet | rah.leasing | menot | kehityshankkeet | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 6 681 | 12 650 | 77 | 94 | 4 793 | 24 295 |
| Muuntoerot | 157 | 621 | 778 | |||
| Tytäryritysten hankinta | 3 437 | 3 437 | ||||
| Lisäykset | 82 | 1 709 | 10 | 1 372 | 3 173 | |
| Siirrot erien välillä | 1 902 | –1 902 | 0 | |||
| Hankintameno 31.12. | 8 822 | 18 418 | 77 | 104 | 4 263 | 31 683 |
| Kertyneet poistot 1.1. | –2 915 | –4 275 | –77 | –5 | –7 273 | |
| Muuntoerot | –58 | –92 | –150 | |||
| Hankinnan kertyneet poistot | ||||||
| Tilikauden poisto | –1 624 | –2 310 | –34 | –3 968 | ||
| Kertyneet poistot 31.12. | –4 599 | –6 677 | –77 | –39 | –11 392 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 4 223 | 11 740 | 0 | 65 | 4 263 | 20 291 |
56 Vuosikertomus 2009 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 2009, IFRS Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 2009, IFRS Vuosikertomus 2009 57
| Aineelliset hyödykkeet 2009 | Koneet ja kalusto, | |||
|---|---|---|---|---|
| Tuhatta euroa | Koneet ja kalusto | rahoitusleasing | Taideteokset | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 4 974 | 126 | 70 | 5 170 |
| Muuntoerot | 84 | 8 | 92 | |
| Tytäryritysten hankinta | 45 | 45 | ||
| Lisäykset | 320 | 8 | 328 | |
| Vähennykset | –1 | –1 | ||
| Hankintameno 31.12. | 5 421 | 134 | 78 | 5 633 |
| Kertyneet poistot 1.1. | –4 062 | –118 | –4 180 | |
| Muuntoerot | –56 | –8 | –64 | |
| Hankintojen kertyneet poistot | –7 | –7 | ||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 1 | 1 | ||
| Tilikauden poisto | –560 | –560 | ||
| Kertyneet poistot 31.12. | –4 685 | –126 | –4 811 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 736 | 9 | 78 | 823 |
| Aineelliset hyödykkeet 2008 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Tuhatta euroa | Koneet ja kalusto | Koneet ja kalusto, rahoitusleasing |
Taideteokset | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 4 514 | 203 | 64 | 4 781 |
| Muuntoerot | –178 | –72 | –250 | |
| Tytäryritysten hankinta | 70 | 70 | ||
| Lisäykset | 686 | 6 | 692 | |
| Vähennykset | –119 | –5 | –124 | |
| Hankintameno 31.12. | 4 974 | 126 | 70 | 5 170 |
| Kertyneet poistot 1.1. | –3 586 | –186 | –3 772 | |
| Muuntoerot | 118 | 70 | 189 | |
| Hankintojen kertyneet poistot | –136 | –136 | ||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 95 | 3 | 98 | |
| Tilikauden poisto | –552 | –5 | –558 | |
| Kertyneet poistot 31.12. | –4 062 | –118 | –4 180 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 912 | 9 | 70 | 991 |
| Tuhatta euroa | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 38 | 38 |
| Vähennykset | ||
| Hankintameno 31.12. | 38 | 38 |
| Tuhatta euroa | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset muut saamiset | 43 | 12 |
| Pitkäaikaiset käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat: |
||
| Johdannaiset- ei suojauslaskennassa | 81 | 524 |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 124 | 536 |
Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärää, siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämän rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.
| 2009 | Luottotappiot | Netto 2009 | 2008 | Luottotappiot | Netto 2008 |
|---|---|---|---|---|---|
| 12 376 | 12 376 | 12 504 | 12 504 | ||
| 4 687 | 4 687 | 5 858 | –175 | 5 684 | |
| 453 | –151 | 302 | 632 | –360 | 271 |
| 532 | –514 | 18 | 363 | –310 | 53 |
| 18 048 | –666 | 17 384 | 19 357 | –845 | 18 513 |
| Myyntisaamisten ikäjakauma ja luottotappioiksi kirjatut erät |
| Aineettomat | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet 2008 | Kehittämis– | Aineettomat | oikeudet, | Muut pitkävaik. | Keskeneräiset | |
| Tuhatta euroa | menot | oikeudet | rah.leasing | menot | kehityshankkeet | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 5 211 | 8 853 | 77 | 0 | 3 004 | 17 146 |
| Muuntoerot | –167 | –174 | –340 | |||
| Tytäryritysten hankinta | 686 | 3 773 | 4 459 | |||
| Lisäykset | 323 | 198 | 94 | 2 416 | 3 031 | |
| Siirrot erien välillä | 628 | –628 | 0 | |||
| Hankintameno 31.12. | 6 681 | 12 650 | 77 | 94 | 4 793 | 24 295 |
| Kertyneet poistot 1.1. | –1 698 | –3 161 | –77 | 0 | –4 936 | |
| Muuntoerot | 161 | 97 | 258 | |||
| Hankinnan kertyneet poistot | –197 | –197 | ||||
| Tilikauden poisto | –1 183 | –1 211 | –5 | –2 398 | ||
| Kertyneet poistot 31.12. | –2 915 | –4 275 | –77 | –5 | –7 273 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 3 765 | 8 375 | 0 | 89 | 4 793 | 17 022 |
Rahasto-osuudet on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi ja ne on arvostettu raportointipäivän viimeisen noteerauksen mukaisesti.
| Tuhatta euroa | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 33 | 48 |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 33 | 48 |
Vaihto-omaisuuden arvostuksessa on käytetty FiFo-periaatetta.
| Tuhatta euroa | 31.12.2009 | 31.12.2008 | Tuhatta euroa | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|---|---|---|
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti | Rahat ja pankkisaamiset | 12 176 | 8 745 | ||
| kirjattavat rahoitusvarat | 34 | 31 | Rahat ja pankkisaamiset | 12 176 | 8 745 |
| Muut rahoitusvarat | 34 | 31 |
| Tuhatta euroa | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 17 384 | 18 513 |
| Muut saamiset | 695 | 794 |
| Muut siirtosaamiset | 1 605 | 1 429 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 19 684 | 20 737 |
| Tuloverosaaminen | 767 | 2 341 |
Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikertymiä. Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä. Konsernin toimintapoihin ei kuulu vakuuksien hankkiminen myyntisaamisten ja muiden saamisten osalta.
| Laskennallisten verosaamisten erittely 2009 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kirjattu | ||||||
| Kirjattu | muihin laajan | Kirjattu omaan | Ostetut/ | |||
| Tuhatta euroa | 1.1.2009 | tuloslaskelmaan | tuloksen eriin | pääomaan | myydyt yhtiöt | 31.12.2009 |
| Vahvistetuista tappioista | 2 208 | –254 | 59 | 2 013 | ||
| Muut erät | 0 | 186 | 186 | |||
| Yhteensä | 2 208 | –68 | 59 | 2 199 |
| Kirjattu | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kirjattu | muihin laajan | Kirjattu omaan | Ostetut/ | |||
| Tuhatta euroa | 1.1.2009 | tuloslaskelmaan | tuloksen eriin | pääomaan | myydyt yhtiöt | 31.12.2009 |
| Hankintojen käyvän arvon kohdistuksista | 2 095 | –524 | 1 346 | 2 917 | ||
| Muista jaksotuseroista | 211 | 693 | 176 | 1 080 | ||
| Yhteensä | 2 307 | –139 | 348 | 3 977 |
| Tuhatta euroa | 1.1.2008 | Kirjattu tuloslaskelmaan |
Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin |
Kirjattu omaan pääomaan |
Ostetut/ myydyt yhtiöt |
31.12.2008 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Vahvistetuista tappioista | 2 489 | –303 | 22 | 2 208 | ||
| Yhteensä | 2 489 | –303 | 22 | 2 208 | ||
| Tappioista kirjaamaton laskennallinen verosaaminen |
1 878 |
| Kirjattu | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kirjattu | muihin laajan | Kirjattu omaan | Ostetut/ | |||
| Tuhatta euroa | 1.1.2008 | tuloslaskelmaan | tuloksen eriin | pääomaan | myydyt yhtiöt | 31.12.2008 |
| Hankintojen käyvän arvon kohdistuksista | 1 355 | –253 | –59 | 1 052 | 2 095 | |
| Muista jaksotuseroista | 288 | –61 | –16 | 211 | ||
| Yhteensä | 1 643 | –314 | –59 | 1 036 | 2 307 |
Yhtiö panostaa strategiansa mukaisesti pohjoismaisilla markkinoilla kannattavuuteen, Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa lyhyellä tähtäimellä kasvuun ja keskipitkällä tähtäimellä kannattavuuteen. Kaikista tappioista ei ole kirjattu laskennallista verosaatavaa, koska on arvioitu, ettei tappioita voida hyödyntää lähitulevaisuudessa. Verosaatavien hyödyntäminen on aloitettu vuonna 2008. Laskennallisia verosaamisia määriteltäessä on sovellettu kunkin maan voimassaolevaa verokantaa. Sellaisten tappioiden määrä, josta ei ole kirjattu laskennallisia verosaamisia vuonna 2009 on 0,03 miljoonaa euroa (2,0 miljoonaa euroa vuonna 2008).
Basware-konsernin kansainvälisessä toiminnassa syntyy tavanomaisia rahoitukseen liittyviä riskejä. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa yhtiölle riittävä rahoitus kustannustehokkaasti sekä seurata ja tarvittaessa toimenpitein rajata syntyviä riskejä. Riskienhallinta on keskitetty konsernin rahoituksesta vastaavalle talousosastolle, joka raportoi yhtiön hallitukselle riskienhallintapolitiikan mukaisesti vähintään kerran vuodessa.
Konsernin päävaluutta on euro, joka edustaa liikevaihdosta noin 61 % vuonna 2009 (noin 67 % vuonna 2008). Kansainvälisen liiketoiminnan suhteellisen osuuden kasvaessa tulee muiden valuuttojen ja euron välisten valuuttakurssivaihteluiden merkitys kasvamaan. Baswarella on toimintaa euroalueen lisäksi useilla alueilla, joista merkittävimmät vuonna 2009 olivat Norja, Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Ruotsi. Näissä maissa yhtiö on alttiina valuuttariskeille, jotka syntyvät yhtiön sisäisestä kaupasta, viennistä ja tuonnista sekä ulkomaisten tytäryhtiöiden omista pääomista ja rahoituksesta. Tilikauden aikana yhtiö ei tehnyt suojaustoimenpiteitä valuuttakurssimuutoksien varalta, koska yhtiön suojauspolitiikan mukainen vieraan valuutan määräinen kassavirta tytäryhtiöissä ei ylittänyt suojaustoimenpiteille asetettua vuotuista valuuttakohtaista rajaa.
Valuuttakurssien muutoksella vuodesta 2008 vuoteen 2009 ei ollut olennaista vaikutusta Baswaren kasvuun. Vertailukelpoisin valuutoin Baswaren liikevaihto kasvoi 5,8 % vuonna 2009.
Basware Oyj:n ulkomaisten tytäryhtiöiden pääomarakennetta on muutettu 1.1.2008 alkaen siten, että valtaosa emoyhtiön usean vuoden ajalta kertyneistä avoimista myyntisaamisista ulkomaisilta tytäryhtiöiltä on konvertoitu pitkäaikaiseksi nettosijoitukseksi ulkomaiseen yksikköön. Lainajärjestelyn tarkoitus on rahoittaa pitkäaikainen strateginen investointi. Kurssierot nettosijoituksesta ulkomaiseen yksikköön merkitään omaksi eräkseen omaan pääomaan.
IFRS 7:n edellyttämällä tavalla laskettu herkkyysanalyysi valuuttariskistä olisi tuonut tilinpäätöstilanteessa 31.12.2009 –/+0,4 milj. euron tulosvaikutuksen ennen veroja, jos paikallisvaluuttojen (AUD, SEK, NOK, DKK, GBP, USD) kurssimuutos euroon verrattuna olisi ollut +/– 5 %. Muiden muuttujien oletetaan pysyvän samoina. Laskennassa ovat mukana taseen valuuttamääräiset ostovelat ja myyntisaamiset.
Yhtiöllä oli korollista vierasta pääomaa tilinpäätöshetkellä 9 229 tuhatta euroa. Syyskuussa 2008 nostettiin 10,7 miljoonan euron suuruinen kolmen vuoden laina puolivuosittaisilla tasasuuruisilla lyhennyksillä, jolla rahoitettiin Contempus AS:n yritysosto. Laina on suojattu kahden vuoden korkokattosopimuksella, jossa lainan peruskoron katto on 5,4 %. Yhtiöllä oli vähäisiä korkosijoituksia lyhyen koron rahastoissa.
IFRS 7:n edellyttämän herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty vaihtuvakorkoisten lainojen tilikauden aikana toteutuneita keskimääräisiä saldoja. Tilinpäätöstilanteessa 31.12.2009 vaihtuvakorkoisten korollisten velkojen vaikutus tulokseen ennen veroja olisi ollut –/+ 109 tuhatta euroa, jos korkotaso olisi noussut tai laskenut prosenttiyksikön.
Yhtiö ylläpitää riittävät likvidit varat konsernin keskitetyn kassanhallinnan ja maksuliikenteen sekä pankkilimiittien avulla. Yhtiöllä on miljoonan euron sekkitililimiitti, jonka vakuutena on yrityskiinnitys.
Konsernin myyntisaamiset hajaantuvat laajalle asiakaskunnalle eivätkä sisällä merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Myyntisaataviin liittyviä luottopäätöksiä seurataan ja valvotaan keskitetysti konsernihallinnossa. Yhtiö ei ole käyttänyt luottovakuutuksia myyntisaamisten turvaamiseksi.
Pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa. Yhtiön pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa yhtiön toiminnan jatkuvuus (going concern) sekä osakkeenomistajien saaman arvon nousu.
Pääomarakennetta voidaan hallita päätöksillä, jotka koskevat mm. osingonjakoa, omien osakkeiden hankkimista yhtiölle ja osakeanteja.
Basware Oyj:n omien osakkeiden hankintaohjelma, jonka yhtiön hallitus 14.10.2008 päätti aloittaa, päättyi 31.3.2009. Hallituksen päätös perustui Basware Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen 14.2.2008 sille myöntämään valtuutukseen. Päätöksen mukaan osakkeiden hankinta aloitettiin 23.10.2008, ja se päättyi hankintaohjelman ehtojen mukaisesti 31.3.2009. Yhtiö oli hankkinut maaliskuun 31. päivään mennessä 90 300 osaketta ja yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden kokonaismäärä on 90 300, mikä vastaa noin 0,79 % yhtiön kaikista osakkeista. Ostettujen osakkeiden keskihinta hankintaohjelman aikana oli 6,9475 euroa.
Yhtiökokous valtuutti 12.2.2009 hallituksen osakeyhtiölain 15 luvun 5 §:n mukaan päättämään enintään 1 146 812 oman osakkeen hankkimisesta. Omat osakkeet hankitaan yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Helsingin Pörssissä. Yhtiölle hankitut omat osakkeet voidaan pitää yhtiöllä, mitätöidä tai luovuttaa edelleen. Valtuutuksen ehdotettiin olevan voimassa 31.3.2010 saakka. Yhtiökokous päätti, että hyväksytään hallituksen esitys valtuutuksesta päättää yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ehdotetussa muodossa.
Pääomarakennetta kuvaavia tunnuslukuja ovat omavaraisuusaste ja nettovelkaantumisaste.
Yhtiön edellisestä vuodesta samana pysynyt tavoite vuonna 2009 oli ylläpitää vahva omavaraisuusaste, maltillinen nettovelkaantumisaste sekä AAA luottoluokitus. Omavaraisuusaste vuonna 2009 oli 64,8 % (59,5 % vuonna 2008). Nettovelkaantumisaste vuonna 2009 oli –5,3 % (9,3 %). Dun & Bradstreet-luottoluokitus oli AAA vuonna 2009 (AAA).
Nettovelkaantumisasteen muutos vuonna 2009 johtuu sekä rahavarojen myönteisestä kehityksestä että korollisten lainojen määrän laskusta.
| Tuhatta euroa | Osakkeiden lukumäärä |
Osake pääoma |
Osakeanti | Ylikurssi rahasto |
SVOP rahasto |
Muut rahastot |
Omat osakkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2008 | 11 426 557 | 3 440 | 0 | 69 | 33 058 | 540 | –271 | –36 836 |
| Osakeanti | 140 | 140 | ||||||
| Omien osakkeiden hankinta | –48 733 | –358 | –358 | |||||
| 31.12.2009 | 11 377 824 | 3 440 | 140 | 69 | 33 058 | 540 | –629 | 36 618 |
Muut rahastot sisältävät käyvän arvon rahaston, joka sisältää Analyste kaupan osakkeiden arvon nousun kaupan julkistus- ja toteutusajankohtien välillä vuonna 2006.
Omat osakkeet rahasto sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon.
60 Vuosikertomus 2009 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 2009, IFRS 61 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 2009, IFRS Vuosikertomus 2009
| Tuhatta euroa | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset jaksotettuun hankin tamenoon arvostetut rahoitusvelat: |
||
| Lainat rahoituslaitoksilta, korollinen | 3 550 | 7 108 |
| Rahoitusleasingvelat, korollinen | 2 | 2 |
| Työsuhde-etuusjärjestelyt, korottomat |
110 | 0 |
| Yhteensä | 3 662 | 7 110 |
| Pitkäaikaiset käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat: |
||
| Johdannaiset – ei suojauslaskennassa |
122 | 618 |
| Yhteensä | 122 | 618 |
| tamenoon arvostetut rahoitusvelat: | ||
|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta, korollinen |
5 551 | 5 550 |
| Rahoitusleasingvelat, korollinen | 4 | 5 |
| Ostovelat | 1 240 | 1 500 |
| Siirtovelat | 10 091 | 11 140 |
| Muut velat | 5 708 | 4 043 |
| Tuloverovelat | 331 | 918 |
| Lyhytaikaiset velat | 22 926 | 23 156 |
Vieras pääoma yhteensä 26 710 30 884
Rahoituslaitoksilta otetuista lainoista 3 550 (3 566) tuhatta euroa erääntyy vuonna 2010, 3 550 tuhatta euroa vuonna 2011. Lainojen keskikorko oli
2,4 (4,7) prosenttia vuonna 2009.
Rahoitusleasingvelkojen korot olivat 1,79 prosenttia (3,43) vuonna 2009.
| Tuhatta euroa | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset rahoitusleasingvelat, korollinen |
2 | 2 |
| Lyhytaikaiset rahoitusleasingvelat, korollinen |
4 | 5 |
| Rahoitusleasingvelat yhteensä | 6 | 7 |
| Rahoitusleasingvelat- vähimmäisvuokrat | ||
| Alle yhden vuoden sisällä | 4 | 5 |
| Yhtä vuotta pitemmän ajan ja enintään 5 vuoden kuluttua |
2 | 2 |
| Vähimmäisvuokrat | 6 | 7 |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut leasingsopimuksista |
0 | 0 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo | 6 | 7 |
| Vähimmäisvuokrien nykyarvo | ||
| Alle yhden vuoden sisällä | 4 | 5 |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua |
2 | 2 |
| Rahoitusleasingvuokrien nykyarvon erääntyminen |
6 | 7 |
Emoyrityksen toimintavaluutta on euro. Ulkomaan rahan määräiset varat ja velat muutettuna euroiksi raportointikauden päättymispäivän kurssiin ovat seuraavat:
| Nimellisarvot | 2009 | 2008 | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tuhatta euroa | USD | AUD | GBP | SEK | DKK | NOK | USD | GBP | SEK | DKK | NOK |
| Pitkäaikaiset varat | 16 | 40 | 109 | 934 | 14 | 2 258 | 25 | 140 | 890 | 20 | 8 911 |
| Lyhytaikaiset varat | |||||||||||
| - Muut rahoitusvarat | 498 | 2 817 | 463 | 574 | 126 | 1 592 | 775 | 519 | 505 | 308 | 1 778 |
| - Myyntisaamiset ja muut saamiset | 2 179 | 502 2 250 | 1 134 | 1 182 | 2 744 | 2 219 | 2 018 | 1 845 | 466 | 3 129 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||||||||||
| - Korottomat velat | 467 | 350 | 1 065 | 1 235 | 377 | 2 318 | 606 | 1 003 | 1 634 | 267 | 3 624 |
Tilikauden aikana tehdyt luottotappiokirjaukset sekä myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 17.
Huolimatta talouden taantumasta konsernin maksuvalmius säilyi 2009 aikana hyvänä. Konsernin johto ei ole tunnistanut rahoitusvaroissa tai rahoituslähteissä merkittäviä maksuvalmiusriskikeskittymiä. Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät pääoman takaisinmaksut.
| Tuhatta euroa | Tasearvo | 0–6 kk | 6 kk–1 v | 1–2 vuotta |
|---|---|---|---|---|
| Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma | ||||
| Pankkilainat | 7 100 | 1 775 | 1 775 | 3 550 |
| Rahoitusleasingvelat | 6 | 4 | 2 | |
| Shekkiluottolimiitit | 2 000 | 2 000 | ||
| Ostovelat ja muut velat | 17 149 | 17 039 | 110 | |
| Yhteensä | 26 255 | 20 814 | 1 779 | 3 662 |
| Johdannaisvelkojen maturiteettijakauma | ||||
| Korkojohdannaiset - ei suojauslaskennassa | 122 | 122 |
| Tuhatta euroa | Liitetieto | 2009 Kirjanpitoarvo |
Käypä arvo | 2008 Kirjanpitoarvo |
Käypä arvo |
|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitusvarat | |||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | |||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 14 | 38 | 38 | 38 | 38 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat |
|||||
| Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat | 18 | 34 | 34 | 31 | 31 |
| Korkojohdannaiset – ei suojauslaskennassa | 15 | 81 | 81 | 524 | 524 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | |||||
| Pitkäaikaiset | |||||
| Muut saamiset korottomat | 15 | 43 | 43 | 12 | 12 |
| Lyhytaikaiset | |||||
| Rahavarat | 19 | 12 176 | 12 176 | 8 745 | 8 745 |
| Myynti ja muut saamiset | 17 | 19 684 | 19 684 | 20 737 | 20 737 |
| Rahoitusvelat | |||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat |
|||||
| Korkojohdannaiset -ei suojauslaskennassa | 24 | 122 | 122 | 618 | 618 |
| Rahoitusvelat - jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat |
|||||
| Pitkäaikaiset | |||||
| Lainat rahoituslaitoksilta, korollinen | 24 | 3 550 | 3 550 | 7 108 | 7 108 |
| Rahoitusleasingvelat, korollinen | 24 | 2 | 2 | 2 | 2 |
| Lyhytaikaiset | |||||
| Lainat rahoituslaitoksilta, korollinen | 24 | 5 550 | 5 550 | 5 550 | 5 550 |
| Rahoitusleasingvelat, korollinen | 24 | 4 | 4 | 5 | 5 |
| Osto- ym velat, ei korolliset | 24 | 17 039 | 17 039 | 17 602 | 17 602 |
Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat noteeraamattomista osakesijoituksista, jotka on arvostettu hankintamenoon vähennettyinä mahdollisilla arvonalentumisilla. Sijoitusten käypä arvo ei ole ollut määritettävissä luotettavasti. Noteeraamattomilla osakkeilla ei ole toimivia markkinoita ja toistaiseksi konsernilla ei ole aikomusta luopua näistä sijoituksista.
Konserni käyttämät johdannaiset ovat koronvaihtosopimuksia suojaamaan korkovaihteluilta. Korkojohdannaiset arvostetaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritelty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena on raportointikauden päättymispäivän markkinakorot ja muu markkinainformaatio. Käyvät arvot vastaavat niitä hintoja, jotka konserni joutuisi maksamaan tai saisi, jos se purkaisi johdannaissopimukset.
kaikista rahoitusinstrumenteista Taulukossa esitettyjen rahoitusvarojen ja –velkojen käypiä arvoja määritettäessä on käytetty seuraavia hintanoteerauksia, oletuksia ja arvostusmalleja. Muut saamiset vastaa alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen.
Rahoitusleasingin käypä arvo perustuu diskonttaamalla vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa vastaavien vuokrasopimusten korkoa.
Myyntisaamiset, muiden saamisten, ostovelkojan ja muiden velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen erien maturiteetti huomioon ottaen.
| Käyvät arvot raportointikau den lopussa |
||
|---|---|---|
| Tuhatta euroa | 31.12.2009 | Taso 2 |
| Käypään arvoon arvostetut varat | ||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat |
||
| Korkojohdannaiset | 81 | 81 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 34 | 34 |
| Yhteensä | 115 | 115 |
| Käypään arvoon arvostetut velat | ||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat |
||
| Korkojohdannaiset | 122 | 122 |
| Yhteensä | 122 | 122 |
Lainat rahoituslaitoksilta Lainojen vaihtuvat korot perustuvat 2 tai 6 kuukauden euriboriin lainan maturititeetin mukaan. Tästä johtuen vaihtuvakorkoisten lainojen käypä arvo katsotaan vastaavaan niiden kirjanpitoarvoa. Se käypien arvojen hierarkian taso, jolle tietty käypään arvoon arvostettu erä on kokonaisuudessaan luokiteltu, on määritetty koko kyseisen käypään arvoon arvostetun erän kannalta merkittävin alimmalla tasolla olevan syöttötiedon perusteella. Syöttötiedon merkittävyys on arvioitu kyseisin käypään arvoon arvostetun erän suhteen kokonaisuudessaan.
Päättyneen tilikauden aikana ei tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierakian 1 ja 2 välillä.
Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina). Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden syöttötiedot kuitenkin perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin.
Konserni on vuokrannut käyttämänsä toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin 3–5 vuotta, ja normaalisti niihin sisältyy mahdol62 Vuosikertomus 2009 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 2009, IFRS Emoyhtiön tilinpäätös 2009, FAS Vuosikertomus 2009 63
lisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimuksiin sisältyy yleensä indeksiehto.
Basware AS:n vanhat vuokratilat on edelleenvuokrattu ja tämä sopimus päättyy 30.6.2010.
| 27. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET | |||
|---|---|---|---|
| Tuhatta euroa | 31.12.2009 | 31.12.2008 | |
| Omasta puolesta annetut vakuudet | |||
| Yrityskiinnitys | 1 200 | 1 200 | |
| Tytär- ja muiden konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet |
|||
| Takaukset | 1 075 | 1 096 | |
| Muut omat vastuut | |||
| Leasingvastuut: | |||
| Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut |
970 | 868 | |
| 1–5 vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut |
895 | 838 | |
| Yhteensä | 1 865 | 1 706 | |
| Muut vuokravastuut: | |||
| Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät vuokravastuut |
2 333 | 2 385 | |
| 1–5 vuoden sisällä erääntyvät vuokravastuut |
2 924 | 4 620 | |
| Myöhemmin erääntyvät vuokravastuut |
1 071 | 1 196 | |
| Yhteensä | 6 328 | 8 201 | |
| Muut omat vastuut yhteensä | 8 193 | 9 907 | |
| Vakuudet ja vastuusitoumukset yhteensä |
10 468 | 12 203 |
Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytäryritykset. Lähipiiriin kuuluvat myös hallituksen ja johtoryhmien jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja.
| Konsernin omistus |
|||
|---|---|---|---|
| Yritys | Kotipaikka | Maa | osuus, % |
| NextWare Oy | Espoo | Suomi | 100 |
| Basware GmbH | Düsseldorf | Saksa | 100 |
| Basware UK Ltd. | Guildford | Britannia | 100 |
| Basware AB | Tukholma | Ruotsi | 100 |
| Basware B.V. | Amsterdam | Alankomaat | 100 |
| Basware A/S | Fredensborg | Tanska | 100 |
| Basware Inc. | Delaware | Yhdysvallat | 100 |
| Basware SAS | Pariisi | Ranska | 100 |
| Basware AS | Oslo | Norja | 100 |
| Basware FIMA Oy | Espoo | Suomi | 100 |
| Basware Pty Ltd | Chatswood | Australia | 100 |
| Digital Vision Technologies Ltd. |
Manchester | Britannia | 100 |
Baswaren johtoryhmään 1.1.2010 alkaen kuuluvat Ilkka Sihvo, CEO; Mika Harjuaho, CFO; Olli Hyppänen, Strategy and Development; Jorma Kemppainen, Senior Vice President, Products; Steve Muddiman, Senior Vice President, Global Marketing; Matti Rusi, Senior Vice President, Europe; Ari Salonen; General Manager, North America; Esa Tihilä, Senior Vice President, Automation Services; Odd Roar Trapnes, Senior Vice President Scandinavia ja Jukka Virkkunen, Senior Vice President NorthEast.
| Tuhatta euroa | Liitetiedot | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 | Muutos, % |
|---|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 2 | 40 402 | 37 540 | 7,6 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 3 | 0 | 56 | -100,0 |
| Materiaalit ja palvelut | 4 | -2 591 | -2 058 | 25,9 |
| Henkilöstökulut | 5 | -23 051 | -21 587 | 6,8 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 6 | -3 684 | -3 227 | 14,2 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -7 359 | -7 299 | 0,8 | |
| Liikevoitto | 3 717 | 3 425 | 8,5 | |
| Rahoitustuotot | 7 | 6 764 | 2 369 | 185,6 |
| Rahoituskulut | 7 | -1 367 | -4 131 | -66,9 |
| Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | 9 114 | 1 663 | 448,2 | |
| Tuloverot | 8 | -1 933 | -823 | 135,0 |
| TILIKAUDEN TULOS | 7 181 | 840 | 755,0 |
31.12.2009 (FAS)
| Tuhatta euroa | Liitetiedot | 31.12.2009 | 31.12.2008 | Muutos, % |
|---|---|---|---|---|
| Pysyvät vastaavat | ||||
| Aineettomat hyödykkeet | 9 | 7 245 | 7 484 | -3,2 |
| Liikearvo | 9 | 11 724 | 12 649 | -7,3 |
| Aineelliset hyödykkeet | 10 | 423 | 540 | -21,6 |
| Sijoitukset | 11 | 50 241 | 48 634 | 3,3 |
| Pysyvät vastaavat | 69 634 | 69 307 | 0,5 | |
| Vaihtuvat vastaavat | ||||
| Vaihto-omaisuus | 12 | 33 | 48 | -31,7 |
| Pitkäaikaiset saamiset | 13 | 81 | 524 | 84,6 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 14 | 12 291 | 13 245 | -7,2 |
| Rahoitusarvopaperit | 34 | 31 | 8,0 | |
| Rahat ja pankkisaamiset | 3 897 | 1 825 | 113,5 | |
| Vaihtuvat vastaavat | 16 335 | 15 673 | 4,2 | |
| VASTAAVAA | 85 969 | 84 980 | 1,2 | |
| VASTATTAVAA | ||||
| Oma pääoma | ||||
| Osakepääoma | 3 440 | 3 440 | ||
| Osakeanti | 140 | 0 | 100,0 | |
| Muut rahastot | 33 058 | 33 058 | ||
| Kertyneet voittovarat | 21 337 | 23 478 | -9,1 | |
| Tilikauden voitto | 7 181 | 840 | 755,0 | |
| Oma pääoma | 15 | 65 156 | 60 816 | 7,1 |
| Vieras pääoma | ||||
| Laskennallinen verovelka | 16 | 55 | 86 | -37,5 |
| Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma | 17 | 5 584 | 7 726 | -27,7 |
| Pitkäaikainen koroton vieras pääoma | 17 | 0 | 2 677 | -100,0 |
| Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma | 18 | 5 550 | 5 550 | |
| Lyhytaikainen koroton vieras pääoma | 18 | 9 624 | 8 123 | 18,5 |
| Vieras pääoma | 20 813 | 24 165 | -13,9 | |
| VASTATTAVAA | 85 969 | 84 980 | 1,2 | |
| Tuhatta euroa | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Tilikauden voitto | 7 181 | 840 |
| Oikaisut tilikauden tulokseen | 220 | 5 782 |
| Käyttöpääoman muutos | 2 980 | –1 390 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 10 381 | 5 232 |
| Maksetut korot | –252 | –213 |
| Sadut osingot | 0 | 517 |
| Saadut korot | 1 155 | 194 |
| Muut rahoituserät | 23 | –542 |
| Maksetut verot | –330 | –2 708 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 10 977 | 2 480 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | –1 417 | –2 797 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 0 | 41 |
| Ostetut konserniyhtiöt | –2 118 | –1 |
| Myönnetyt lainat | –1 869 | –5 463 |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 2 237 | 267 |
| Investointien rahavirta | –3 166 | –7 953 |
| Rahavirta ennen rahoitusta | 7 811 | –5 473 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Maksullinen osakeanti | 140 | 0 |
| Omien osakkeiden hankinta | –358 | –271 |
| Lainojen nostot | 0 | 12 650 |
| Lainojen takaisinmaksut | –3 558 | –4 300 |
| Maksetut osingot | –2 623 | –1 720 |
| Rahoituksen rahavirta | 6 398 | 6 359 |
| Rahavirtalaskelman mukainen rahavarojen muutos | 1 413 | 886 |
| Tytäryhtiöfuusioissa tulleet rahavarat | 662 | |
| Rahavarojen lisäys(+)/vähennys(–) | 2 074 | 886 |
| Taseen mukaiset rahavarat | ||
| Rahavarat tilikauden alussa | 1 856 | 971 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 3 931 | 1 856 |
| Rahavarojen muutos | 2 074 | 886 |
| Rahavarat tilikauden alussa |
|---|
| Rahavarat tilikauden lopussa |
| Rahavarojen muutos |
Likvideihin varoihin sisältyvät käteinen raha, pankkitilit ja rahoitusomaisuusarvopaperit.
Verot Tuloverot on kirjattu Suomen verolainsäädännön mukaisesti.
| 2. LIIKEVAIHTO | ||
|---|---|---|
| Tuhatta euroa | 2009 | 2008 |
| Liikevaihto toimialoittain | ||
| Tuotemyynti ja ylläpito | 26 986 | 26 391 |
| Tuotteiden palvelut | 13 416 | 11 149 |
| Yhteensä | 40 402 | 37 540 |
| Liikevaihto markkina-alueittain | ||
| Kotimaat | 32 586 | 30 156 |
| Ulkomaat | 7 816 | 7 384 |
| Yhteensä | 40 402 | 37 540 |
| Tuhatta euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Tutkimusavustus | 0 | 24 |
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 0 | 32 |
| Yhteensä | 0 | 56 |
| Tuhatta euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Ostot tilikauden aikana | –896 | –729 |
| Varaston muutos | –15 | 6 |
| Ulkopuolisilta ostetut palvelut | –1 680 | –1 336 |
| Yhteensä | –2 591 | –2 058 |
| 2009 | 2008 |
|---|---|
| –511 | –488 |
| –18 266 | –17 410 |
| –3 513 | –2 749 |
| –760 | –940 |
| –23 050 | –21 587 |
| 371 | 326 |
| 398 | 331 |
| 5. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ |
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan eläkejärjestelyt ovat työeläkelainsäädännön mukaiset.
Basware Oyj:n tilinpäätös tilikaudelta 2009 on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti. Konserni on aloittanut kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisen raportoinnin 1.1.2005.
Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan likimain tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä yhtiössä avoimena olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat arvostetaan käyttäen vuoden lopun kursseja. Liiketapahtumien kurssierot kirjataan vastaaville tuloslaskelmatileille liikevoiton yläpuolelle ja rahoituserien kurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Tuotemyynnin tuloutus edellyttää, että myynnistä on olemassa sitova sopimus, tuotteen toimitus on tapahtunut, liiketoimen tuotot on luotettavasti määriteltävissä, liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty riittävällä todennäköisyydellä koituu yrityksen hyväksi sekä tuotteen tai sen käyttöoikeuden omistamiseen liittyvät merkittävät edut ja riskit ovat siirtyneet ostajalle. Tuotemyynnin lisenssisopimukset, joissa on palautusoikeus tai ehtoja tuotteen toiminnallisuuteen tai käyttöönottoprojektiin liittyen, tuloutetaan, kun palautusoikeus on rauennut tai edellä olevat ehdot ovat täyttyneet.
Ylläpitotuotot jaksotetaan sopimusajalle ja palveluista kirjataan tuotot, kun ne on suoritettu.
Liiketoiminnan muihin tuottoihin on kirjattu käyttöomaisuuden myyntivoitot ja saadut vuokratuotot.
Tutkimusmenot kirjataan suoraan kuluksi. Tuotekehitysmenot kirjataan niin, että kokonaan uusien tuotteiden ja merkittäviä parannuksia sisältävien uusien tuoteversioiden kehitysmenot aktivoidaan ja kirjataan kuluksi poistoina. Nykyisten tuotteiden ylläpito ja vähäiset parannukset kirjataan suoraan kuluksi. Aktivoituihin kehitysmenoihin kohdistuvat julkiset avustukset kirjataan hankintamenoa pienentävästi. Ennen vuotta 2004 aiheutuneet kehitysmenot on kirjattu tapahtuma-ajan tilikauden vuosikuluiksi.
Basware Oyj:n henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty vakuuttamalla eläkevakuutusyhtiössä. Lakisääteiset eläkemenot on kirjattu kuluksi kertymisvuonna.
Aineettomat hyödykkeet sisältävät tietokoneohjelmia, liikearvoa ja aktivoituja tuotekehitysmenoja. Ne kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelmanmukaisilla poistoilla. Aineettoman hyödykkeen hankintaan liittyvät julkiset avustukset vähennetään hyödykkeen hankintamenosta ja kirjataan tuloslaskelmaan pienentämään hyödykkeestä kirjattavia poistoja. Taloudelliset pitoajat aineettomille hyödykkeille ovat 3–5 vuotta.
Aineelliset hyödykkeet on kirjattu taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelmanmukaisilla poistoilla. Taloudelliset pitoajat aineellisille hyödykkeille ovat 3–5 vuotta.
Emoyhtiön tilinpäätöksessä leasingmaksut on kirjattu vuosikuluksi Suomen kirjanpitolainsäädännön mukaisesti.
| Tuhatta euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | –1 630 | –1 233 |
| Aineelliset hyödykkeet | –295 | –317 |
| Liikearvo | –1 760 | –1 677 |
| Yhteensä | –3 684 | –3 227 |
| Tuhatta euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Tuotot pysyvien vastaavien sjijoitusksista |
||
| Saman konsernin yrityksiltä | 2 432 | 1 017 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 4 240 | 627 |
| Muilta | 92 | 725 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä |
4 332 | 1 352 |
| Rahoitustuotot yhteensä | 6 764 | 2 369 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | –1 121 | –3 257 |
| Muilta | –246 | –874 |
| Muut korko- ja rahoituskulut yhteensä |
–1 367 | –4 131 |
| Yhteensä | 5 397 | –1 763 |
| Yhteensä | –1 933 | –823 |
|---|---|---|
| tilkausilta | 253 | –1 |
| Tuloverot aikaisemmilta | ||
| Laskennallisten verojen muutos | 33 | 61 |
| toiminnasta | –2 219 | –882 |
| Tuloverot varsinaisesta | ||
| Tuloverot tilikaudelta | ||
| Tuhatta euroa | 2009 | 2008 |
| Tuhatta euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet | ||
| Hankintameno 1.1. | 11 164 | 8 710 |
| Lisäykset | 1 706 | 3 082 |
| Vähennykset | 0 | –628 |
| Hankintameno 31.12. | 12 870 | 11 164 |
| Kertyneet poistot 1.1. | –3 680 | –2 442 |
| Fuusion kertyneet poistot 30.6. | –316 | 0 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0 | 0 |
| Tilikauden poisto | –1 630 | –1 238 |
| Kertyneet poistot 31.12. | –5 626 | –3 680 |
| Tasearvo 31.12. | 7 245 | 7 484 |
| Liikearvo | ||
| Hankintameno 1.1. | 16 794 | 16 794 |
| Lisäykset | 835 | 0 |
| Vähennykset | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12. | 17 629 | 16 794 |
| Kertyneet poistot 1.1. | –4 145 | –2 468 |
| Tilikauden poisto | –1 760 | –1 677 |
| Kertyneet poistot 31.12. | –5 905 | –4 145 |
| Tasearvo 31.12. | 11 724 | 12 649 |
| Tuhatta euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 3 364 | 3 144 |
| Tilikauden lisäykset | 202 | 324 |
| Tilikauden vähennykset | 0 | –104 |
| Hankintameno 31.12. | 3 566 | 3 364 |
| Kertyneet poistot 1.1. | –2 824 | –2 607 |
| Fuusion kertyneet poistot 30.6. | –24 | |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0 | 95 |
| Tilikauden poisto | –295 | –313 |
| Kertyneet poistot 31.12. | –3 143 | –2 824 |
| Tasearvo 31.12. | 423 | 540 |
| Käyttöomaisuus yhteensä | 19 392 | 20 673 |
| Tuhatta euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Osuudet saman konsernin yrityksissä |
||
| Hankintameno 1.1. | 16 176 | 16 175 |
| Tilikauden lisäykset | 3 483 | 1 |
| Tilikauden vähennykset | 1 609 | |
| Hankintameno 31.12. | 18 050 | 16 176 |
| Muut osakkeet ja osuudet | ||
| Hankintameno 1.1. | 38 | 38 |
| Vähennykset | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12. | 38 | 38 |
| Saamiset konserniyrityksissä | ||
| Lainasaamiset samaan konserniin |
| kuuluvilta yrityksiltä | 32 153 | 32 420 |
|---|---|---|
| Tytäryhtiöosakkeet | |||
|---|---|---|---|
| Yritys | Kotipaikka | Maa | Emon omistus osuus% |
| Nextware Oy | Espoo | Suomi | 100 |
| Basware GmbH | Düsseldorf | Saksa | 100 |
| Basware UK Ltd. | Guildford | Britannia | 100 |
| Basware AB | Tukholma | Ruotsi | 100 |
| Basware B.V. | Amsterdam | Alankomaat | 100 |
| Basware A/S | Fredensborg | Tanska | 100 |
| Basware Inc. | Delaware | Yhdysvallat | 100 |
| Basware SAS | Pariisi | Ranska | 100 |
| Basware AS | Oslo | Norja | 100 |
| Basware FIMA Oy | Espoo | Suomi | 100 |
| Basware Pty Ltd | Chatswood | Australia | 100 |
| Digital Vision Technologies Ltd. |
Manchester | Britannia | 100 |
| 12. VAIHTO-OMAISUUS | ||
|---|---|---|
| Tuhatta euroa | 2009 | 2008 |
| Aineet ja tarvikkeet | 33 | 48 |
| Yhteensä | 33 | 48 |
| Tuhatta euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset johdannaiset | 81 | 524 |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 81 | 524 |
| Tuhatta euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 5 206 | 5 347 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä |
||
| Myyntisaamiset | 1 736 | 1 426 |
| Lainasaamiset | 3 503 | 2 776 |
| Korkosaamiset | 1 108 | 940 |
| Yhteensä | 6 347 | 5 142 |
| Siirtosaamiset | 472 | 2 378 |
| Muut saamiset | 266 | 378 |
| Yhteensä | 12 291 | 13 245 |
| Tuhatta euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Osakepääoma 1.1. | 3 440 | 3 440 |
| Tilikauden lisäykset | 0 | 0 |
| Osakepääoma 31.12 | 3 440 | 3 440 |
| Osakeanti 1.1. | 0 | 0 |
| Tilikauden lisäykset | 140 | 0 |
| Osakeanti | 140 | 0 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 0 | 33 058 |
| Tilikauden lisäykset | 0 | -33 058 |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 0 | 0 |
| Sidottu oma pääoma 31.12. | 3 580 | 3 440 |
| Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 1.1. |
33 058 | 0 |
| Tilikauden lisäykset | 0 | 33 058 |
| Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 31.12. |
33 058 | 33 058 |
| Voittovarat 1.1. | 24 317 | 25 469 |
| Omien osakkeiden hankinta | -358 | -271 |
| Osingonjako | -2 623 | -1 720 |
| Tilikauden voitto | 7 181 | 840 |
| Voittovarat 31.12. | 28 517 | 24 317 |
| Vapaa oma pääoma 31.12. | 61 576 | 57 375 |
| Oma pääoma 31.12. | 65 156 | 60 816 |
| Laskelma voitonjakokelpoisista varoista |
||
| Tilikauden voitto | 7 181 | 840 |
| Muu vapaa oma pääoma | 54 395 | 56 807 |
| Voitonjakokelpoiset varat | 61 576 | 57 375 |
| Tuhatta euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Laskennallinen verovelka | 55 | 89 |
| Tuhatta euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset velat muille | 3 550 | 7 108 |
| Pitkäaikaiset johdannaiset | 122 | 618 |
| Pitkäaikaiset velat saman konsernin yrityksille |
1 911 | 2 677 |
| Yhteensä | 5 583 | 10 403 |
| Tuhatta euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Koroton lyhytaikainen vieras pääoma |
||
| Ostovelat | 454 | 321 |
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Ostovelat | 544 | 352 |
| Korkovelat | 95 | 43 |
| Muut velat | 27 | 0 |
| Yhteensä | 665 | 394 |
| Muut velat | 2 783 | 1 406 |
| Siirtovelat | 5 720 | 6 000 |
| Yhteensä | 8 504 | 7 407 |
Siirtovelkoihin sisältyvät merkittävimmät erät ovat lomapalkkavaraus 2 818 tuhatta euroa sekä bonusvaraus 1 971 tuhatta euroa.
| Koroton lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä |
9 624 | 8 122 |
|---|---|---|
| Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma |
||
| Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta |
2 000 | 2 000 |
| Pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät |
3 550 | 3 550 |
| Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä |
5 550 | 5 550 |
| 19. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT |
||
|---|---|---|
| Tuhatta euroa | 2009 | 2008 |
| Omasta puolesta annetut vakuudet |
||
| Yrityskiinnitys | 1 200 | 1 200 |
| Tytäryritysten puolesta annetut vakuudet |
||
| Takaukset | 1 122 | 1 096 |
| Muut omat vastuut | ||
| Leasingvastuut | ||
| alle vuoden kuluessa erääntyvät | 366 | 310 |
| myöhempinä vuosina erääntyvät | 289 | 254 |
| Yhteensä | 655 | 564 |
| Muut vuokravastuut | ||
| alle vuoden kuluessa erääntyvät | 1 259 | 1 277 |
| myöhempinä vuosina erääntyvät | 993 | 2 216 |
| Yhteensä | 2 252 | 3 493 |
| Vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut yhteensä |
5 229 | 6 353 |
Vuokrasopimukset ovat tavanmukaisia vuokrasopimuksia. Leasingsopimukset ovat tavanmukaisia leasingsopimuksia eikä niihin liity takaisinlunastusehtoja. Konserni ei ole antanut ulkopuolisten puolesta pantteja, kiinnityksiä tai takauksia.
Olemme tarkastaneet Basware Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.2009–31.12.2009. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.
Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.
Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Helsingissä 25.1.2010
Ernst & Young Oy KHT-yhteisö
Heikki Ilkka KHT
Tilikauden 2009 lopussa konsernin emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 61 575 776,74 euroa.
Baswaren hallitus esittää yhtiökokoukselle, että vuodelta 2009 maksettaisiin osinkoa 0,36 euroa osakkeelta (2008: 0,23 euroa). Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
Hallituksen päätöksen mukaan osingonjaon täsmäytyspäivä on 23.2.2010. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinko maksetaan täsmäytysajan päätyttyä 2.3.2010.
Espoossa 25. päivänä tammikuuta 2010
Hannu Vaajoensuu, Hallituksen puheenjohtaja Matti Copeland Pentti Heikkinen Sakari Perttunen Ilkka Toivola
| Tuhatta euroa | 1–3/2009 | 1–3/2008 4–6/2009 4–6/2008 7–9/2009 7–9/2008 10–12/2009 10–12/2008 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 21 717 | 18 233 | 22 729 | 22 312 | 21 609 | 19 259 | 26 600 | 26 294 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 30 | 69 | 52 | 62 | 47 | 58 | 34 | 62 |
| Materiaalit ja palvelut | –1 552 | –1 211 | –1 611 | –1 385 | –1 395 | –797 | –1 636 | –1 333 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut | –12 896 | –11 765 | –13 444 | –12 608 | –11 113 | –10 933 | –14 841 | –15 093 |
| Poistot ja arvonalentumiset | –1 004 | –671 | –1 067 | –693 | –1 106 | –690 | –1 280 | –990 |
| Liiketoiminnan muut kulut | –4 703 | –4 910 | –4 513 | –5 257 | –4 014 | –4 516 | –4 819 | –4 818 |
| Liikevoitto | 1 592 | –254 | 2 146 | 2 431 | 4 028 | 2 381 | 4 058 | 4 122 |
| % | 7,3 % | –1,4 % | 9,4 % | 10,9 % | 18,6 % | 12,4 % | 15,3 % | –15,7 % |
| Rahoitustuotot | 124 | 39 | 30 | 18 | 32 | 39 | –15 | 637 |
| Rahoituskulut | 232 | –35 | –54 | –21 | –115 | –50 | –5 | –897 |
| Voitto ennen veroja | 1 484 | –250 | 2 122 | 2 428 | 3 946 | 2 370 | 4 038 | 3 862 |
| % | 6,8 % | –1,4 % | 9,3 % | 10,9 % | 18,3 % | 12,3 % | 15,2 % | 14,7 % |
| Tuloverot | –818 | –300 | –727 | –528 | –941 | –430 | –30 | –567 |
| KATSAUSKAUDEN VOITTO | 666 | –550 | 1 396 | 1 899 | 3 005 | 1 941 | 4 007 | 3 294 |
| % | 3,1 % | –3,0 % | 6,1 % | 8,5 % | 13,9 % | 10,1 % | 15,1 % | 12,5 % |
| IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | |
|---|---|---|---|---|---|
| Tuhatta euroa | 2009 | 2008 | 2007 | 2006 | 2005 Oikaistu |
| Liikevaihto | 92 654 | 86 098 | 73 270 | 59 954 | 41 666 |
| Liikevaihdon kasvu, % | 7,6 % | 17,5 % | 22,2 % | 43,9 % | 29,4 % |
| EBITDA | 16 280 | 11 722 | 10 102 | 10 112 | 4 688 |
| % liikevaihdosta | 17,6 % | 13,6 % | 13,8 % | 16,9 % | 11,2 % |
| Liikevoitto ennen IFRS-poistoja | 13 788 | 9 730 | 8 224 | 8 738 | 3 696 |
| % liikevaihdosta | 14,9 % | 11,3 % | 11,2 % | 14,6 % | 8,9 % |
| Liikevoitto | 11 824 | 8 679 | 7 512 | 8 078 | 3 611 |
| Liikevoiton kasvu, % | 36,2 % | 15,5 % | –7,0 % | 123,7 % | –20,8 % |
| % liikevaihdosta | 12,8 % | 10,1 % | 10,3 % | 13,5 % | 8,7 % |
| Tulos ennen veroja | 11 590 | 8 410 | 7 704 | 8 287 | 3 647 |
| % liikevaihdosta | 12,5 % | 9,8 % | 10,5 % | 13,8 % | 8,8 % |
| Tilikauden tulos | 9 074 | 6 585 | 4 112 | 4 986 | 2 229 |
| % liikevaihdosta | 9,8 % | 7,6 % | 5,6 % | 8,3 % | 5,4 % |
| Oman pääoman tuotto, % | 17,2 % | 13,7 % | 8,9 % | 15,1 % | 13,9 % |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 18,8 % | 16,6 % | 16,2 % | 24,7 % | 21,4 % |
| Korollinen vieras pääoma | 9 230 | 13 283 | 4 334 | 758 | 1 230 |
| Likvidit varat | 12 210 | 8 777 | 7 041 | 8 975 | 9 987 |
| Nettovelkaantumisaste, % | –5,3 % | 9,3 % | –5,7 % | –18,4 % | –41,1 % |
| Omavaraisuusaste, % | 64,8 % | 59,5 % | 70,0 % | 77,5 % | 68,2 % |
| Taseen loppusumma | 87 287 | 81 909 | 67 722 | 57 558 | 31 228 |
| Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin *) | 7 448 | 12 476 | 12 599 | 25 315 | 6 925 |
| % liikevaihdosta | 8,0 % | 14,5 % | 17,2 % | 42,2 % | 16,6 % |
| Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen | 2 047 | 1 007 | 928 | 597 | 749 |
| % liikevaihdosta | 2,2 % | 1,2 % | 1,3 % | 1,0 % | 1,8 % |
| Tutkimus- ja kehitysmenot | 14 781 | 15 518 | 13 172 | 10 925 | 6 204 |
| % liikevaihdosta | 16,0 % | 18,0 % | 18,0 % | 18,2 % | 14,9 % |
| T&K henkilöstö kauden lopussa | 195 | 171 | 152 | 138 | 86 |
| Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana | 747 | 689 | 580 | 513 | 363 |
| Henkilöstö kauden lopussa | 761 | 731 | 658 | 528 | 395 |
| Henkilöstön kasvu, % | 4,1 % | 11,1 % | 24,6 % | 33,7 % | 30,8 % |
*) Sisältää yritysostot ja aktivoidut tuotekehitysmenot
Oma pääoma + vähemmistöosuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä (keskiarvo)
Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut x 100 Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo)
Korollinen vieras pääoma – rahat ja pankkisaamiset x 100 Oma pääoma + vähemmistöosuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä
Oma pääoma + vähemmistöosuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella (lykätyllä) verovelalla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma – saadut ennakot
Tilikauden voitto Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä
Oma pääoma sisältäen vapaaehtoiset varaukset ja poistoeron laskennallisella verovelalla vähennettynä Tilikauden lopussa olevien osakkeiden osakeantioikaistu määrä
Kokonaisosinko Tilikauden lopussa olevien osakkeiden osakeantioikaistu määrä
Osakekohtainen osinko x 100 Osakekohtainen tulos
Osinko/osake x 100 Osakeantioikaistu tilikauden viimeisen kauppapäivän kurssi
Osakeantioikaistu tilikauden viimeisen kauppapäivän kurssi Tulos/osake
| IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | |
|---|---|---|---|---|---|
| 2009 | 2008 | 2007 | 2006 | 2005 Oikaistu | |
| Tulos/osake (laimentamaton), euroa | 0,80 | 0,56 | 0,36 | 0,45 | 0,24 |
| Tulos/osake (laimennettu), euroa | 0,80 | 0,56 | 0,36 | 0,44 | 0,23 |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva | |||||
| oma pääoma/osake, EUR | 4,93 | 4,23 | 4,12 | 3,88 | 2,16 |
| Osinko/osake, EUR | 0,36* | 0,23 | 0,15 | 0,15 | 0,10 |
| Osinko/tulos, % | 45,2 % | 40,8 % | 41,6 % | 33,6 % | 42,4 % |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 2,5 % | 3,5 % | 1,5 % | 1,1 % | 0,8 % |
| Hinta/voitto-suhde (P/E) | 18,21 | 11,68 | 27,89 | 29,24 | 53,54 |
| Osakeantioikaistu tilikauden | |||||
| alin kurssi | 6,60 | 6,00 | 9,50 | 11,21 | 7,70 |
| ylin kurssi | 14,66 | 10,45 | 14,00 | 15,25 | 13,00 |
| keskikurssi | 10,79 | 7,53 | 12,03 | 13,09 | 9,85 |
| päätöskurssi | 14,52 | 6,59 | 10,00 | 13,05 | 12,62 |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12. | 11 468 124 | 11 468 124 | 11 468 124 | 11 468 124 | 9 877 258 |
| Osakekannan markkina-arvo 31.12., euroa | 165 206 004 | 75 301 011 | 114 681 240 | 149 659 018 | 124 650 996 |
| Vaihdettujen osakkeiden osakeanti oikaistu lukumäärä | 2 038 565 | 2 298 467 | 2 761 995 | 5 534 522 | 3 666 939 |
| % keskimääräisestä osakemäärästä | 17,9 % | 20,1 % | 24,1 % | 49,5 % | 38,8 % |
| Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä | |||||
| - laimentamaton | 11 381 905 | 11 463 307 | 11 468 124 | 11 172 612 | 9 458 460 |
| - laimennettu | 11 381 905 | 11 463 307 | 11 468 124 | 11 221 052 | 9 582 816 |
*) Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Basware osake on ollut kaupankäynnin kohteena Helsingin Pörssissä 29.2.2000 alkaen. Osakkeen listautumishinta oli 5,70 euroa. Yhtiö siirtyi 19.10.2004 pörssin Päälistalle ja yhtiön osake on listattu Informaatioteknologia-toimialaluokassa. Baswaren tunnus Helsingin Pörssissä on BAS. Yhtiöllä on yksi osakesarja, jonka kaupankäyntitunnus on BAS1V.
Vuoden 2009 lopussa Baswaren liikkeelle laskemien osakkeiden kokonaismäärä oli 11 468 124 kappaletta (11 468 124 kpl). Niiden kirjanpidollinen vasta-arvo on 0,30 euroa osakkeelta. Yksi osake vastaa yhtä ääntä yhtiökokouksessa ja kaikilla osakkeilla on yhtenäiset oikeudet osinkoon.
Baswaren osakepääoma oli vuoden 2009 lopussa 3 440 437,20 euroa. Yhtiöjärjestyksen mukaisesti Baswaren osakepääoman vähimmäispääoma on 2 000 000 euroa ja enimmäispääoma on 8 000 000 euroa. Näiden rajojen sisällä osakepääomaa voidaan muuttaa yhtiöjärjestystä muuttamatta.
Vuonna 2009 yhtiön osakkeen ylin kurssi oli 14,66 euroa (10,45 euroa), alin 6,60 euroa (6,00 euroa) ja päätöskurssi 14,52 euroa (6,59 euroa). Tilikauden keskikurssi oli 10,79 euroa (7,53 euroa).
Osakkeita vaihdettiin tilikauden aikana 2 038 565 kappaletta (2 298 467 kpl), mikä vastaa 17,9 prosenttia (20,1 %) keskimääräisestä osakemäärästä. Osakekannan markkina-arvo tilikauden päätöskurssilla 31.12.2009 oli 165 206 004 euroa (75 301 011 euroa).
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 2 293 624 uuden osakkeen antamisesta ja enintään 1 146 812 yhtiön hallussa olevan oman osakkeen luovuttamisesta yhdessä tai useammassa erässä, joko maksua vastaan tai maksutta.
Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet voidaan luovuttaa joko yhtiön osakkeenomistajille heidän osakeomistuksensa suhteessa tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten yritysjärjestelyjen ja yrityskauppojen mahdollistaminen, yhtiön pääomahuolto, henkilöstön kannustaminen tai muu yhtiön liiketoiminnan kehittämiseen liittyvä syy.
Valtuutus sisältää myös oikeuden antaa osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja optio- ja muita erityisiä oikeuksia, jotka oikeuttavat saamaan maksua vastaan yhtiön osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita joko siten, että merkintähinta maksetaan rahana tai käyttämällä merkitsijällä olevaa saatavaa merkintähinnan kuittaamiseen.
Valtuutus sisältää myös oikeuden päättää maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen. Yhtiölle annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhdessä yhtiölle valtuutuksen nojalla hankittavien tai aikaisemmin hankittujen omien osakkeiden lukumäärän kanssa enintään 1 146 812 osaketta.
Uusien osakkeiden merkintähinta ja omista osakkeista maksettava määrä merkitään kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Valtuutus on voimassa 31.3.2010 saakka.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen osakeyhtiölain 15 luvun 5 §:n mukaan päättämään enintään 1 146 812 oman osakkeen hankkimisesta.
Omat osakkeet hankitaan yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Helsingin Pörssissä.
Yhtiölle hankitut omat osakkeet voidaan pitää yhtiöllä, mitätöidä tai luovuttaa edelleen.
Valtuutuksen ehdotettiin olevan voimassa 31.3.2010 saakka. Yhtiökokous päätti, että hyväksytään hallituksen esitys valtuutuksesta päättä yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ehdotetussa muodossa.
Baswarella voimassa olevat optio-ohjelmat.
Basware Oyj:n hallitus päätti yhtiökokouksen 15.2.2006 antaman valtuutuksen nojalla antaa optio-oikeuksia Basware-konsernin avainhenkilöille. Optio-oikeuksia annetaan yhteensä 300 000 kappaletta ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä 300 000 Basware Oyj:n osaketta. Vuoden 2006 optio-ohjelman optiotodistukset oli jaettu kolmeen sarjaan, joista voimassaolevia sarjoja on kaksi, merkintäajat ovat 1.4.2009–31.3.2010 ja 1.4.2010–31.3.2011. Osakkeiden merkintähinta vastaa yhtiön osakkeen kaupankäynnillä painotettua keskiarvoa porrastetusti vuosien 2007 ja 2008 tammi-maaliskuussa. Optio-ohjelman ehdot julkaistiin pörssitiedotteella 10.4.2006.
Baswaren yhtiökokous 26.2.2007 hyväksyi uuden optio-ohjelman. Optio-ohjelman perusteella voidaan antaa konsernin palveluksessa oleville avainhenkilöille enintään 200 000 optio-oikeutta, joista kukin oikeuttaa merkitsemään yhden Basware Oyj:n osakkeen. Optiotodistukset on jaettu kahteen sarjaan, joilla osakkeiden merkintäajat ovat 1.4.2009–31.3.2010 ja 1.4.2010–31.3.2011. Osakkeiden merkintä-hinta vastaa yhtiön osakkeen kaupankäynnillä painotettua keskiarvoa porrastetusti vuosien 2007 ja 2008 tammi-maaliskuussa. Vuoden 2007 optio-ohjelman ehdot on julkaistu pörssitiedotteena 26.2.2007.
Baswaren hallitus on päättänyt 11.3.2009 uudesta Basware-konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustusjärjestelmästä. Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2009, 2010 ja 2011. Hallitus päättää kunkin ansaintajakson ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet erikseen kunkin ansaintajakson alussa.
Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2009 perustuu Basware-konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2009 maksetaan joulukuussa 2011 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut.
Ansaintajakson 2009 kohderyhmään kuuluvat Baswaren johtoryhmän jäsenet. Ansaintajakson 2009 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 84 000 Basware Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Kannustusjärjestelmän ehdot julkaistiin pörssitiedotteena 12.3.2009.
Yhtiöllä oli joulukuun 31. päivänä 16 480 (17 120) osakkeenomistajaa hallintarekisterit (8 kpl) mukaan lukien. Hallintarekisteröidyn omistuksen osuus oli 9,6 prosenttia kokonaisosakemäärästä.
| Osakkeiden määrä | Omistajien määrä | % | Osakkeita ja ääniä |
|---|---|---|---|
| 1–100 | 13 712 | 2,8 | 318 879 |
| 101–1 000 | 2 450 | 6,6 | 754 232 |
| 1 001–10 000 | 277 | 6,6 | 756 095 |
| 10 001–100 000 | 20 | 8,1 | 927 656 |
| 100 001 + | 21 | 76,0 | 8 711 262 |
| Yhteensä | 16 480 | 100 | 11 468 124 |
| Omistusjakauma sektoreittain 31.12.2009 | |||
| Omistajien määrä | % | Osakkeita ja ääniä | |
| Yritykset | 592 | 7,7 | 887 595 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 23 | 17,1 | 1 957 097 |
| Julkisyhteisöt | 6 | 6,1 | 697 150 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 30 | 0,7 | 79 996 |
| Kotitaloudet | 15 777 | 56,5 | 6 482 111 |
| Ulkomaat | 44 | 2,3 | 264 834 |
| 16 472 | 90,4 | 10 368 783 | |
| Hallintarekisteröidyt | 8 | 9,6 | 1 099 341 |
| Yhteensä | 16480 | 100 | 11 468 124 |
| Osakkeiden määrä | Omistajien määrä | % | Osakkeita ja ääniä |
|---|---|---|---|
| 1–100 | 13 712 | 2,8 | 318 879 |
| 101–1 000 | 2 450 | 6,6 | 754 232 |
| 1 001–10 000 | 277 | 6,6 | 756 095 |
| 10 001–100 000 | 20 | 8,1 | 927 656 |
| 100 001 + | 21 | 76,0 | 8 711 262 |
| Yhteensä | 16 480 | 100 | 11 468 124 |
| Omistusjakauma sektoreittain 31.12.2009 | |||
| Omistajien määrä | % | Osakkeita ja ääniä | |
| Yritykset | 592 | 7,7 | 887 595 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 23 | 17,1 | 1 957 097 |
| Julkisyhteisöt | 6 | 6,1 | 697 150 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 30 | 0,7 | 79 996 |
| Kotitaloudet | 15 777 | 56,5 | 6 482 111 |
| Ulkomaat | 44 | 2,3 | 264 834 |
| 16 472 | 90,4 | 10 368 783 | |
| Hallintarekisteröidyt | 8 | 9,6 | 1 099 341 |
| Yhteensä | 16480 | 100 | 11 468 124 |
Tilikauden aikana Basware teki kolme liputusilmoitusta, kun Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n omistusosuus laski alle 5 prosentin 23.2.2009 ja, kun Antti Pölläsen henkilökohtainen omistusosuus laski alle 5 prosentin 10.9.2009. Antti Pölläsen ja hänen alaikäisen holhottavan omistukset yhteensä ovat edelleen yli 5 prosenttia Basware Oyj:n osakepääomasta ja äänimäärästä. Lisäksi Basware teki liputusilmoituksen, kun Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n omistusosuus nousi yli 5 prosentin 27.11.2009.
Baswaren osakkeet noteerataan Helsingin Pörssin Päälistalla, toimialaluokassa Informaatioteknologia, sarjassa pienet yhtiöt. Kaupankäynti Päälistalla alkoi 19. lokakuuta 2004. Tätä aiemmin Baswaren osake oli kaupankäynnin kohteena pörssin NM-listalla.
| Kaupankäyntitunnus | BAS1V |
|---|---|
| ISIN-koodi | FI0009008403 |
| Pörssierän koko | 100 |
| Kirjanpidollinen vasta-arvo | 0,30 euroa |
| Listautumishinta 29.2.2000 | 5,70 euroa |
| Päätöskurssi 31.12.2009 | 14,52 euroa |
Basware Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina helmikuun 18. päivä 2010 kello 14:00 alkaen Diana-auditoriossa, osoitteessa Erottajankatu 5, Helsinki. Ilmoittautuneiden vastaanotto alkaa kokouspaikalla kello 13:00.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on merkitty Basware Oyj:n osakkeenomistajaksi Suomen Arvopaperikeskus Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon täsmäytyspäivänä 8.2.2010. Yhtiön jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Osakkeenomistajilla on oikeus saada haluamansa asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, mikäli osakkeenomistaja kirjallisesti vaatii tätä hallitukselta 10.2.2010 mennessä.
Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan viimeistään 15.2.2010 klo 16:00 mennessä joko
Kirjallisesti ilmoittauduttaessa kirjeen, telefaksin tai sähköpostin on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan ennakkoilmoittautumisen yhteydessä.
Baswaren hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2009 maksetaan osinkoa 0,36 euroa osakkeelta. Mikäli hallituksen esitys hyväksytään, osinko maksetaan osakkeenomistajille, jotka on merkitty täsmäytyspäivänä 23.2.2010 Suomen Arvopaperikeskus Oy:n pitämään osakasluetteloon. Osingon maksupäivä on 2.3.2010.
Osavuosikatsaukset laaditaan kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti.
Osavuosikatsaukset ja pörssitiedotteet ovat saatavilla Baswaren sijoittajasivuilla Internetissä, osoitteessa www.basware.fi/sijoittajat. Sivujen kautta voi myös liittyä Baswaren pörssitiedotteiden sähköpostijakelulistalle.
Osakkeenomistajan osoitteen muuttuessa pyydämme ilmoittamaan uuden osoitteen sille arvo-osuusrekisterin pitäjälle, jonka hoidossa osakkaan arvo-osuustili on.
| Suurimmat osakkeenomistajat | ||
|---|---|---|
| 31.12.2009 | Osakkeita, kpl | Ääniä, % |
| 1 Sihvo, Ilkka | 1 065 800 | 9,3 |
| 2 Eräkangas, Kirsi | 1 021 800 | 8,9 |
| Eräkangas, Kirsi | 711 400 | 6,2 |
| Eräkangas, Lotta | 310 400 | 2,7 |
| 3 Vaajoensuu, Hannu | 962 100 | 8,4 |
| Vaajoensuu, Hannu | 528 000 | 4,6 |
| Havacment Oy | 266 500 | 2,3 |
| Vaajoensuu, Henri | 83 800 | 0,7 |
| Vaajoensuu, Petra | 83 800 | 0,7 |
| 4 Perttunen, Sakari | 830 400 | 7,2 |
| 5 Nordea Pankki Suomi Oyj | 663 883 | 5,8 |
| 6 Pöllänen, Antti | 617 423 | 5,4 |
| Pöllänen, Antti | 516 615 | 4,5 |
| Launimo, Essi | 100 808 | 0,9 |
| 7 Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap | 565 123 | 4,9 |
| 8 Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sampo | 550 000 | 4,8 |
| 9 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 440 850 | 3,8 |
| 10 Ahonen, Asko | 318 822 | 2,8 |
| 11 Fondita Nordic Micro Cap Placeringsfond | 300 000 | 2,6 |
| 12 Svenska Handelsbanken AB (Publ), Filialverksamheten i Finland | 269 292 | 2,3 |
| 13 Royal Skandia Life Assurance EIB 17527-6 | 250 000 | 2,2 |
| 14 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva | 242 690 | 2,1 |
| 15 Veritas Eläkevakuutusosakeyhtiö | 226 000 | 2,0 |
| 16 Perttunen, Meimi | 215 400 | 1,9 |
| 17 Sijoitusrahasto Aktia Capital | 180 863 | 1,6 |
| 18 Skandinavisska Enskilda Banken | 158 416 | 1,4 |
| 19 Basware Oyj | 90 300 | 0,8 |
| 20 Vaajoensuu, Sara | 83 700 | 0,7 |
| 20 suurinta omistajaa yhteensä | 9 052 862 | 78,9 |
| Hallintarekisteröidyt yhteensä | 1 099 341 | 9,6 |
| Muut | 1 315 921 | 11,5 |
| Yhteensä | 11 468 124 | 100,0 |
Osakkeenomistajien tiedot perustuvat Suomen Arvopaperikeskuksen Oy:n ylläpitämään Basware Oyj:n osakasluetteloon.
LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA Päiväkirja atk-tulostuksena Pääkirja atk-tulostuksena Myyntireskontra atk-tulostuksena Ostoreskontra atk-tulostuksena
Basware Oyj PL 97 02601 Espoo Käyntiosoite: Linnoitustie 2B Cello-rakennus
Puh. (09) 879 171 Faksi (09) 8791 7297 www.basware.fi
Tampere: Pyhäjärvenkatu 5 B 33200 Tampere Puh. (09) 879 171 Faksi 0209 341 0001
Oulu: Teknologiantie 1 90570 Oulu Puh. (09) 879 171 Faksi (08) 551 3976
Pori: Itsenäisyydenkatu 41 28100 Pori Puh. (09) 879 171
Basware AB Gustavslundsvägen 141 A 16751 Bromma Ruotsi Puh. +46 8 50 57 44 00 Faksi +46 8 50 57 44 99
Falun: Falugatan 2 791 71 Falun Ruotsi www.basware.se
Basware A/S Jægersborgvej 66B 2800 Kgs. Lyngby Tanska Puh. +45 70 22 99 55 Faksi +45 70 22 99 56 www.basware.dk
Trondheim Granåsveien 1 Postboks 1931 Moholt 7228 Trondheim Norja www.basware.no
Basware Belgium Libelstraat 21 1700 Dilbeek Belgia Puh. +32 2 304 8953 www.basware.com/be
Basware GmbH Roßstr. 96 40476 Düsseldorf Saksa Puh. +49 211 41 55 95-50 Faksi +49 211 41 55 95-79 www.basware.de
Basware SAS 7, rue du Général Foy 75008 Paris Ranska Puh +33 1 40 08 18 20 Faksi +33 1 40 08 18 30 www.basware.fr
Basware B.V. Joop Geesinkweg 701 1096 AZ Amsterdam Alankomaat Puh. +31 20 850 8020 Faksi +31 20 850 8085 www.basware.nl
Basware UK Ltd. Langdale House, Gadbrook Business Centre, Gadbrook Road, Northwich, Cheshire, CW9 7TN United Kingdom Puh. +44 1606 331 234 Faksi +44 1606 338 640
Guildford: 7 Huxley Road Surrey Research Park Guildford, Surrey GU2 7RE Iso-Britannia Puh. +44 1483 459740 Faksi +44 1483 447525 www.basware.co.uk
Basware, Inc. 60 Long Ridge Road Stamford, CT 06902 Yhdysvallat Puh. +1 203 487-7900 Faksi +1 203 487-7950 www.basware.com/us
Basware Oyj:n edustusto Helsinki House in Moscow 4, Rostovsky per.1/2 Moscow 119121 Venäjä Puh. +7 499 248 16 73 Faksi +7 499 248 06 58 www.basware.ru
Basware Corporation 9 Penang Road #08-08 Park Mall Singapore 238459 Puh. +65 6332 0678 Faksi +65 6334 5981
Basware Pty LTD Suite 1-2 Level 3 South Tower 1-5 Railway Street Chatswood NSW 2067 Australia Puh. +61 2 8622 5850 Faksi +61 2 8622 5899
Adelaide: 283-287 Sir Donald Bradman Drive Brooklyn Park Adelaide SA 5032 Australia Puh. +61 8 8238 3444 Faksi +61 8 8238 3400
Basware Corporation (Intian sivuliike) Rajiv Gandhi IT Park (DLF Building) Tower F, Third Floor Chandigarh INDIA - 160 101 Puh. +91 172 3012 020 Faksi +91 172 3012 019
Paperi Kansi: Galerie Art Silk 300 g/m2 Sisus: Ultimatt 1.1 135 g/m2
Konsepti, suunnittelu ja taitto: Miltton Oy Paino: Erweko 2010 Valokuvat: Karoliina Bärlund (sivut: avausaukeama, 2, 10, 16–17, 21, 22–23, 26/Hyppänen, 33), Olli Häkämies (sivut: 7, 24–25, 26–27).
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.