Atria Oyj

Annual Report • Mar 27, 2019

Vuosikertomus

Atria tuottaa kestävää arvoa

Atria on Pohjoismaiden, Venäjän ja Viron johtavia liha- ja ruoka-alan yrityksiä. Olemme asiakkaidemme, henkilöstömme ja omistajiemme arvostama, vuonna 1903 perustettu yritys. Yrityksemme uusiutuminen ja kasvu perustuvat erinomaiseen kaupalliseen osaamiseen, tehokkaaseen toimintaan ja yhtenäiseen, kestävää menestystä arvostavaan toimintatapaan.

Päätuotteemme, Hyvä Ruoka, tuottaa paremman mielen ja kestävää arvoa kaikille sidosryhmillemme. Hyvä ruokamme on vastuullisesti ja eettisesti tuotettua, ravitsevaa ja turvallista ruokaa. Liikevaihtomme vuonna 2018 oli noin 1,44 miljardia euroa ja palveluksemme oli noin 4 460 liha- ja ruoka-alan osaajaa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Virossa ja Venäjällä. Atria Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä vuodesta 1991 lähtien.

	Atria Oyj › Vuosi 2018		Atria Oyj › Vuosi 2018
--	------------------------	--	------------------------

Atrian vuosi 2018

Atrian vuoden 2018 raportointi koostuu kahdesta toisiaan täydentävästä raportista, vuosikertomuksesta ja yritysvastuuraportista. Molemmat raportit on julkaistu suomeksi ja englanniksi.

Vuosikertomus 2018

Atrian avainluvut3
Toimitusjohtajan katsaus 4
Strategia 6
Liiketoimintakatsaukset
Atria Suomi 14
Atria Ruotsi18
Atria Tanska & Viro22
Atria Venäjä 26
Tilinpäätös ja toimintakertomus 30
Tilintarkastuskertomus 96
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä102
Taloudellinen tiedottaminen 121
Yhteystiedot 122

Yritysvastuuraportti 2018

Raportti kuvaa Atrian yritysvastuun olennaisia teemoja, tavoitteita ja tuloksia vuonna 2018. Se kiteyttää, kuinka Atria vaikuttaa toimintaympäristössään ja sidosryhmiensä kautta koko yhteiskunnassa. Raportointityön perustana Atria käyttää Global Reporting Initiative (GRI) -standardia, jossa yritysvastuuta käsitellään taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun näkökulmista. Raporttia ei ole varmennettu.

Tutustu raporttiin: www.atria.fi/konserni/vastuullisuus

ATRIA-KONSERNIN AVAINLUVUT 2018 2017 Liikevaihto MEUR 1 438,5 1 436,2 Liikevoitto MEUR 28,2 40,9 Liikevoitto % 2,0 2,8 Oikaistu liikevoitto MEUR 28,2 39,6 Taseen loppusumma MEUR 899,6 909,8 Oman pääoman tuotto % 4,1 6,7 Omavaraisuusaste % 47,7 47,5 Nettovelkaantumisaste % 52,1 49,0

Liikevoitto (MEUR) 28,2

Konsernin liikevoitto oli 28,2 miljoonaa euroa, joka oli 2,0 prosenttia liikevaihdosta.

Liikevaihto (MEUR)

Konsernin liikevaihto oli 1 438,5 miljoonaa euroa, joka oli 2,3 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2017.

Bruttoinvestoinnit, % liikevaihdosta

%

3,1

14 15 16 17 18

300 200 100

0

223

1 438,5 1,00 0,80 0,60

2 Atrian vuosikertomus 2018 Atrian vuosikertomus 2018 3

2017
436,2
40,9
2,8
39,6
909,8
6.7
47,5
49.0

Tanska & Viron kannattavuus oli hyvä

Tanska & Viro suoriutui varmasti ja kannattavuus oli hyvä. Tanskassa otettiin käyttöön uusi toiminnanohjausjärjestelmä osana koko konsernia koskevaa uudistusta. Kilpailu markkinoilla on poikkeuksellisen kovaa, mutta kovassa kilpailussa Atria säilytti markkinajohtajan aseman Tanskassa. Virossa alkuvuosi meni hyvin. Loppuvuodesta kohonnut viljan hinta ja siitä seurannut sianlihan tuotantokustannuksen nousu heikensi kannattavuutta. Markkina-asema Virossa vahvistui.

Venäjän tulos jäi tavoitteista. Alkuvuosi kesään saakka oli odotusten mukainen, mutta kesän aikana ja syksyllä tapahtuneet raaka-aineiden hintojen nousut veivät tuloksen tappiolle. Raaka-ainekustannukset olivat yli 30 % korkeammat kuin vuonna 2017. Venäläisen kuluttajan ostovoiman kehitys oli heikompaa kuin muilla Atrian kotimarkkinoilla. Palkkojen nousu ei kattanut hyödykkeiden hintojen nousua.

Terve Kasvu toimii

Kaiken kaikkiaan voimme olla tyytyväisiä siihen, että Terveen Kasvun strategiamme on osoittautunut toimivaksi pelikirjaksi. Liikevaihtomme on kasvanut tasaisesti usean vuoden ajan ja tuloskehitys on ollut myönteistä. Olemme pitkäjänteisesti ja tinkimättömästi toteuttaneet strategiaamme, ja ketterästi pystyneet muuntautumaan haasteellisissakin toimintaympäristön muutoksissa.

Kiitän asiakkaitamme, osakkeenomistajiamme, atrialaisia ja yhteistyökumppaneitamme vuodesta 2018.

Seinäjoella maaliskuussa 2019

Juha Gröhn toimitusjohtaja

Atria Suomi kasvoi vahvasti, raaka-ainekustannukset painoivat konsernin tulosta

Vuosi 2018 oli vahvan kasvun aikaa kansantalouksien näkökulmasta. Työllisyystilanne parani, tulevaisuuden usko ihmisillä oli hyvällä tasolla ja taloudellinen toimeliaisuus kasvoi.

Ruoka saadaan luonnosta, jos luonto sen meille antaa. Kasvukausi 2018 oli poikkeuksellisen kuiva laajalla alueella Eurooppaa. Peltojen sadot jäivät normaalia alhaisemmiksi ja kaikkien pellosta peräisin olevien raaka-aineiden hinnat nousivat. Kohonnut viljan hinta nosti ja nostaa edelleen lihan tuotantokustannuksia.

Keskustelu ilmastonmuutoksesta ei ole merkittävästi vaikuttanut ihmisten osto- ja kulutuskäyttäytymiseen. Emme kuitenkaan saa olla piittaamattomia keskustelulle, emmekä etenkään itse ilmastonmuutokselle. Meidän on tunnistettava oma vastuumme luonnosta. Tärkeintä on tehdä käytännön toimenpiteitä, jotka pienentävät toimintamme ympäristövaikutuksia. Atrialla onkin menossa joukko hankkeita, joiden päämääränä on muun muassa energiatehokkuuden parantaminen, prosessihävikin pienentäminen ja pakkausmateriaalien käytön optimointi. On kiinnostavaa, että ympäristön kannalta suotuisat ratkaisut ovat usein jopa lyhyessäkin ajanjaksossa taloudellisesti järkeviä. Esimerkiksi heikko energiatehokkuus on turha kustannus.

Ihmiset syövät entistä enemmän kananlihaa ja valmista ruokaa. Nämä tuotekategoriat ovat kasvun ajureita. Elämäntapamme edellyttää maistuvaa ruokaa nopeasti. Haluamme minimoida ruoan laittoon käytetyn ajan erityisesti arkena. Viikonloppuisin tilanne voi olla täysin päinvastainen. Atrian strategiaa on olla mukana kaikissa ruokahetkissä tarjoamalla ruokaratkaisuja ja valmistusaineita sekä arkeen että juhlaan.

Suomessa markkina-asema vahvistui

Atrian liikevaihto vuonna 2018 oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Liikevaihdon kasvua pienensi heikentyneet Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan arvot suhteessa euroon. Erittäin myönteistä oli liikevaihdon kehitys Suomessa, jossa Atria ylitti ensimmäisen kerran miljardin euron rajan.

Liikevoitossa emme saavuttaneet edellisen vuoden voittoa. Kannattavuus Suomessa sekä Tanska & Viro -liiketoiminta-alueella olivat tavoitteiden mukaisia, mutta Ruotsin ja Venäjän tulokset jäivät tavoitteista.

Suomessa Atrian markkina-asema vahvistui ja erityisesti Atrian omilla tuotemerkeillä kauppa kävi sujuvasti. Asiakkaamme ja kuluttajat tarvitsevat edelleen merkkituotteita. Myönteinen yleinen talouskehitys on tuonut mukanaan myös kielteistä – monien ostopalveluiden ja materiaalien hinnat ovat olleet nousussa. Inflaatio ei ole kadonnut.

Ruotsin tulosta heikensi kaksi tekijää. Ruotsalaisen liharaaka-aineiden hinta oli koko vuoden yli keskimääräisen eurooppalaisen tason ja siipikarjaliiketoiminnan kannattavuus oli heikko. Uusittu siipikarjatehdas toimi teknisesti hyvin, joskin teknisen käynnissäpidon kustannustaso oli jonkin verran koholla. Tärkein kysymys on optimoida linnun kaikkien osien käyttö ja hakea kullekin ruhon osalle paras mahdollinen käyttö ja hinta. Uusi tehdas ja ennestään vahva lihateollisuus Ruotsissa antaa optimointiin hyvät mahdollisuudet.

"Kannattavuus Suomessa sekä Tanska & Viro -liiketoiminta-alueella olivat tavoitteiden mukaisia, mutta Ruotsin ja Venäjän tulokset jäivät tavoitteista."

"Ympäristön kannalta suotuisat ratkaisut ovat usein jopa lyhyessäkin ajanjaksossa taloudellisesti järkeviä."

"Suomessa liikevaihto ylitti ensimmäisen kerran miljardin euron rajan."

Atrian Terve Kasvu

Atrian strategisena tavoitteena on kannattavuuden parantaminen, kasvun vauhdittaminen ja yhtiön omistaja-arvon pitkäjänteinen lisääminen.

Atria pyrkii kasvamaan ensisijassa orgaanisesti, olemassa olevia liiketoimintoja kehittämällä ja kasvattamalla. Kasvua pyritään vauhdittamaan kehittämällä uusia tuotesegmenttejä ja laajentumalla uusille markkina-alueille.

Orgaanisen kasvun ohella Atria kartoittaa aktiivisesti yritysostojen ja muiden Tervettä Kasvua tuovien järjestelyjen mahdollisuuksia. Ne voivat täydentää nykyisiä liiketoimintoja tai myös avata täysin uusia tuotesegmenttejä tai markkina-alueita. Atria johtaa Terveen Kasvun strategiaansa kolmen pääteeman kautta. Nämä ovat yhteisiä kaikille liiketoiminta-alueille. Kukin liiketoiminta-alue (segmentti) jalkauttaa teemat toteuttamalla seitsemän painopisteen mukaisia hankkeita, projekteja ja toimenpiteitä. Segmentit ovat: Atria Suomi, Atria Ruotsi, Atria Tanska & Viro sekä Atria Venäjä.

Mahdollistajat	Pääteemat	Teemojen toteutuminen 2018*
1. Vahva talous: Atrian vahva tase ja hyvä rahoitusasema mahdollistavat strategian mukaisia kasvu- ja kehittämistoimenpiteitä.	Kaupallinen erinomaisuus	nousi yli miljardin euron.
2. Johdonmukaiset investoinnit: Atria toteuttaa johdonmukaisia investointeja, joilla se ylläpitää ja parantaa toimintansa tuottavuutta ja kilpailukykyä myös pitkällä aikavälillä.		-sektorin lisäksi (sivu 10).
3. Tehokas toiminta: Atria mahdollistaa koko toimitusketjunsa tehokkuudella toimintansa tuottavuuden sekä tuotteidensa hintakilpailukyvyn.		(sivu 12).
4. Hyvä markkina- ja asiakastuntemus: Atria on edelläkävijä kuluttaja- ja markkinatiedon hyödyntäjänä, mikä mahdollistaa kaupallisesti menestyvien tuoteryhmien kehittämisen ja markkinoille tuomisen oikeaan aikaan.		ja Sahalahden tehtailla (sivu 12). valmistusta (sivu 10).
		uutta strategiaa. hankkeita.

• Atrian myynti kasvoi Suomen liiketoiminta-alueella, jossa liikevaihto nousi yli miljardin euron.

• Kannattavuus parantui Atria Tanska & Viro -alueella, jossa liikevoitto ylitti viiden prosentin konsernitavoitteen.

• Atrian markkina-asema Suomessa vahvistui; esimerkiksi siipikarjatuotteiden valmistajana Atria nousi markkinajohtajaksi.

• Atrian sianlihan viennissä Kiinaan tehtiin merkittävä avaus, kun vähittäiskauppasektori avautui myyntikanavaksi Food Service -sektorin lisäksi (sivu 10).

• Atria kasvatti antibioottivapaiden tuoteryhmiensä tarjoomaa sianlihatuotteisiin; vaikutukset olivat myönteisiä Suomen markkinoiden lisäksi vientimarkkinoilla (sivu 10).

• Sibylla-konseptin myyntipisteiden määrä kasvoi erityisesti Venäjällä (sivu 12).

Tehokas toiminta • Atria investoi siipikarjatuotannon kapasiteetin nostamiseen Nurmon ja Sahalahden tehtailla (sivu 12).

• Ruotsin siipikarjatuotannon kaksivuotinen investointiohjelma saatiin päätökseen aikataulun mukaisesti (sivu 11).

• Atrian rehuyhtiö A-Rehu päätti lisätä nauta-, sika- ja siipikarjarehujen valmistusta (sivu 10).

• Suomessa ja Ruotsissa toteutettiin useita pitkäjänteisiä yhteistyöhankkeita alkutuotannon kanssa.

Atrian Tapa Toimia • Atrian Tapa Johtaa -esimiesohjelman painopisteitä kaikilla liiketoiminta-alueilla olivat johtamis- ja esimiesosaamisen sekä muun muassa kaupallisten osaamisen kehittäminen. Ruotsissa keskeistä oli tuoteryhmä- ja brändijohtamisen kehittäminen osana uutta strategiaa.

• Atrian Tapa Toimia -toimintaohjelmassa toteutettiin useita työturvallisuutta sekä materiaali- ja energiatehokkuutta edistäviä hankkeita.

*) Teemojen toteutumia esitetään tarkemmin kunkin liiketoiminta-alueen katsauksessa.

ATRIAN TERVE KASVU -STRATEGIAN TOTEUTUS

PAINOPISTEET

ATRIAN TALOUDELLISET TAVOITTEET

Toteuma 2018	Toteuma 2017	Toteuma 2016
2,0 %	2,8 %	2,3 %
47,7 %	47,5 %	46,5 %
4,1 %	6,7 %	4,7 %
68,8 %*	54,4 %	71,2 %

* Hallituksen esitys

ATRIAN RISKIT

Atrian riskejä ja riskienhallintaa on esitetty

• » Hallituksen toimintakertomuksessa (sivu 34)
• » Konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa (sivu 76)

1. Markkinatiedon syventäminen

Atria hyödyntää markkina- ja kuluttajatietoa tarkasti ja innovatiivisesti, ja pyrkii toimialallaan tiedolla johtamisen edelläkävijäksi.

2. Tuoteryhmä- ja brändijohtaminen

Atria vahvistaa brändiensä ja tuoteryhmiensä johtamista ja kehittämistä. Yhtiön vahvoilla brändeillä on hyvät edellytykset vahvistua entisestään.

3. Kaupallinen erinomaisuus

Atria kehittää ja vahvistaa ennakkoluulottomasti myyntiään, myynnin työkalujaan ja asiakasyhteistyötään. Yhtiö haluaa olla alallaan halutuin ja luotetuin kumppani.

4. Tuotannon operatiivinen tehokkuus

Atria tehostaa toimintojaan ja tuottavuuttaan työtehtävien, tiimien, osastojen, yksiköiden, liiketoimintojen ja tuotantolaitosten tasolla.

5. Toimitusketjun tehokkuus

Atria tehostaa toimintaansa, prosessejaan ja ohjaustaan koko toimitusketjussa tiiviissä yhteistyössä ketjun eri toimijoiden kesken.

6. Resurssien kohdentaminen

Atria optimoi tärkeitä resurssejaan, kuten osaamista ja teknologiaa, raaka-aineita ja energiaa sekä työprosesseja ja -aikoja.

7. Atrian Tapa Johtaa

Atria kehittää johtamistaan. Sen tulee olla vuorovaikutteista, osallistavaa ja kehittävää. Atria pyrkii saamaan asioita aikaan – keskittymään ratkaisuihin, ei ongelmiin.

Strategisten tavoitteidensa saavuttamiseksi Atria toteuttaa Atrian Terveeksi Kasvuksi nimettyä strategiaa. Terveellä Kasvulla Atria tarkoittaa sellaista kasvua, joka ei vaaranna yhtiön kannattavuutta.

Atrian Terve Kasvu Atrian toimintaympäristö kehittyy voimakkaasti, joskin muutosten nopeus ja painotukset vaihtelevat liiketoiminta-

alueittain. Strategisten tavoitteiden mukaisena, taloudellisesti vahvana ja kannattavana yrityksenä Atria pystyy uusiutumaan ja vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin kaikilla liiketoiminta-alueillaan.

Atrian Terve Kasvu tukee saumattomasti yhtiön toimintaajatusta ja visiota. Atrian arvot ja vastuullinen toiminta edesauttavat

strategian toteutusta.

ATRIAN STRATEGIA VASTAA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIIN

Atrian Terve Kasvu -strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin ja siinä on otettu huomioon sekä kuluttajien odotukset että koko toimintaympäristöön vaikuttavat megatrendit.

ATRIAN STRATEGIAN POLKU

Atrian Terveen Kasvun strategia jatkaa johdonmukaisesti edellisen kauden strategiaa. Atria toteutti edellisellä kaudella merkittäviä tehostamisohjelmia ja investointeja, jotka paransivat sen kilpailukykyä, varsinkin teollisten toimintojen tuottavuutta. Samaan aikaan yhtiö pystyi lisäämään omavaraisuuttaan.

Kansainvälinen kasvu

• Voimakas kasvu Itämeren alueella yritysostojen avulla; Atriasta tulee yksi Pohjoismaiden johtavista ruokataloista ja yhtiö laajentuu Venäjän ja Baltian markkinoille
• Merkittäviä kasvuinvestointeja Nurmossa
• Rahoitusaseman heikentyminen.
• maissa • Kasvuinvestointeja Suomessa mm. lihaliiketoimintaan, rehuliiketoimintaan ja tuotannon automatisointiin

minen

KANSAINVÄLINEN KASVU		TUOTTAVUUDEN PARANTAMINEN	ATRIAN TERVE KASVU
2005	2010	2015	2020

• Toimintojen rakenteellinen selkiyttä-

minen Ruotsissa ja Venäjällä.

• Kasvuinvestointeja teknologiaan ja muihin tehokkuutta ja tuottavuutta parantaviin kohteisin ja hankkeisiin.

Toimintaympäristön muutokset

• Ostovoima Atrian kotimarkkinoilla kasvaa vain maltillisesti • Toimialan ja jakelukanavien hintakilpailu
• on kireää
• Kotimarkkinoilla valkoisen lihan kulutus kasvaa, punaisen lievästi vähenee
• Globaalisti lihan kulutus kasvaa • Lihalle vaihtoehtoisten, kuten kasvispohjaisten ruokatuoteryhmien
• määrä kasvaa • Edullisuuden ja helppouden merkitys korostuvat kuluttajalle
• Kuluttajien valta kasvaa kaikissa
• myyntikanavissa ja koko ruokaketjussa • Kuluttajakäyttäytyminen pirstaloituu ja kulutus henkilökohtaistuu
• Ruoan laadun ja terveellisyyden merkitys korostuvat
• Ruoan alkuperän, tuotannon ja koko ruokaketjun vastuullisuuden ja läpinäkyvyyden merkitys korostuvat.

Toimintaympäristöön vaikuttavat megatrendit

• Globalisaatio, varsinkin kansainvälinen talous ja kilpailu vaikuttavat Atrian strategisiin painotuksiin
• Kaupungistuminen, samoin väestön ikääntyminen ja yhden hengen talouksien kasvu vaikuttavat Atrian kaupallisiin painotuksiin
• Ilmastonmuutos, sen hillintä sekä luonnonvarojen rajallisuus vaikuttavat Atrian vastuullisen toiminnan strategioihin ja toimenpiteisiin
• Väestönkasvu, ruoan kulutuksen kasvu kehittyvissä talouksissa vaikuttaa Atrian strategisiin ja kaupallisiin painotuksiin
• Digitalisaatio ja robotiikka vaikuttavat kuluttamisen, työn organisoinnin ja työnteon käytäntöihin.

Lihan kulutus maailmassa (milj. tonnia)

2000-luvun alusta lähtien sianlihan ja siipikarjanlihan kulutus on kasvanut hyvin voimakkaasti varsinkin Aasian kehittyvissä talouksissa.

Sianlihan tuotanto maailmassa

2018 (milj. tonnia)

Sianlihan tuotanto jatkoi kasvuaan kaikissa suurissa tuottajamaissa EU-

aluetta lukuun ottamatta.

Nauta Sika Siipikarja Lammas ja vuohi Lähde: USDA, 2018

Lähde: USDA, 2018

Merkittävä avaus Kiinan sianlihamarkkinoilla

Atrian sianlihan vientimahdollisuudet Kiinaan monipuolistuivat merkittävästi, kun ravintoloiden rinnalle uudeksi myyntikanavaksi avautui vähittäiskauppasektori. Vähittäiskauppatuotteet myydään Atria-tuotemerkillä.

Atrian sianlihan vienti Kiinaan kehittyi myönteisesti. Neuvottelut sianlihan viennistä ravintoloiden ohella myös vähittäiskaupalle etenivät tavoitteiden mukaisesti, ja ensimmäiset lihapakaste-erät Nurmosta Kiinan vähittäiskauppa-asiakkaille lähtivät vuoden 2019 alussa. Lihaerien määränpäät ovat Keski-Kiinan Chonqgingin ja Changshan kaupungeissa. Alueella asuu yhteensä noin 40 miljoonaa kuluttajaa.

Atria toimittaa kiinalaisen vähittäiskaupan valikoimiin muun muassa possun sisä- ja ulkofileetä, sisä- ja kulmapaistia sekä kylkeä ja niskaa. Vakuumipakatut tuotteet myydään Atriatuotemerkillä. Ne ovat antibioottivapaita ja jäljitettäviä tilalle asti. Uuden myyntikanavan avaaminen on edellyttänyt Atrialta uudenlaisia tuotekonsepteja, joilla vastataan niin kiinalaiskaupan kuin -kuluttajienkin kysyntään.

Sianliha on Kiinan ylivoimaisesti suosituin lihalaji. Maassa syödään noin puolet maailman sianlihatuotannosta, noin 55 miljoona tonnia vuodessa. Sianlihan kysynnän ennakoidaan kasvavan tuntuvasti vuonna 2019, jolloin kiinalaisessa kalenterissa vietetään sian vuotta.

Atria sai ensimmäisenä suomalaisyrityksenä sianlihan vientiluvan Kiinaan vuonna 2017. Kiinan ohella Atrian merkittävä sianlihan aasialainen vientimaa on Etelä-Korea. Muita alueen vientikohteita ovat Taiwan, Hongkong ja Singapore. Myös Atria Tanska aloitti lihavalmisteiden viennin Kiinaan vuoden 2019 alussa.

A-Rehu kasvattaa rehutuotantoaan

Atrian rehuyhtiö A-Rehu Oy päätti lisätä nauta-, sika- ja siipikarjarehujen tuotantoaan noin 30 prosenttia Ilmajoen Koskenkorvan tehtaalla.

Tehtaalle rakennetaan vuoden 2020 alkuun mennessä uusi siipikarjarehun tuotantolinja sekä nauta- ja sikarehujen varastosiiloja. Investoinnilla vastataan siipikarjarehujen kasvaneeseen kysyntään ja turvataan muiden rehulajien toimitusvarmuutta. Investoinnin toteuttavat A-Rehun vuokraamien kiinteistöjen omistajat Suurusrehu Oy ja Oy Feedmix Ab.

Ruotsin uusittu siipikarjatehdas aloitti aikataulussa

Atria Ruotsin mittavat siipikarjatehtaan kone- ja laiteinvestoinnit valmistuivat aikataulussa ja tuotantoa kyettiin kasvattamaan suunnitelmien mukaisesti.

Atria on investoinut broilerituotannon kasvattamiseen ja modernisointiin Etelä-Ruotsin Sölvesborgissa noin 20 miljoonaa euroa. Investointiohjelma sisältää muun muassa automatisoidun teurastuslinjan, joka on nostanut lintujen käsittelykapasiteetin kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle.

Vuonna 2017 aloitetulla investointiohjelmalla on uudistettu Atrian koko siipikarjan tuotantoketjua kasvatuksesta teurastukseen, paloitteluun, pakkaami-

seen ja logistiikkaan. Ketjuun kuuluu omien tilojen ja kasvattamojen lisäksi laaja sopimustuottajaverkosto. Investointiohjelman lisäksi Atria on uudistanut Lagerbergs-tuotemerkin, tuotekehityksen ja markkinoinnin strategian. Lagerbergs on Ruotsissa markkinoiden kolmanneksi suurin brändi Kronfågelin ja Guldfågelin jälkeen. Atrian lisääntynyt ja monipuolistunut siipikarjatarjonta on vahvistanut sen asemaa myös private label -toimijana.

Atrian investointiohjelma Sölvesborgin tehtaalla Etelä-Ruotsissa on sisältänyt muun muassa uusia kasvattamoja (kuvassa), uudet teurastamo- ja leikkuulinjat sekä uuden logistiikka-alueen.

6,5 % Tuoreiden siipikarjatuotteiden arvomääräinen kasvu vuonna 2018 Ruotsissa

Atrian antibioottivapaat possutuotteet tulivat markkinoille

Atria laajensi merkittävästi antibioottivapaiden tuoteryhmiensä tarjontaa tuomalla markkinoille antibioottivapaat possutuotteet. Antibioottivapaat Atria Perhetilan kanatuotteet lanseerattiin jo edellisenä vuonna. Antibioottivapaalla tuotannollaan Atria vastaa läpinäkyvän ja vastuullisen lihantuotannon kasvaneisiin vaatimuksiin niin Suomen kuin vientimarkkinoillakin.

Atria toi Suomen markkinoille ensimmäiset Antibioottivapaamerkityt possutuotteensa alkuvuodesta, jolloin valikoima sisälsi possun ulko- ja sisäfilettä sekä kinkkuleikkeleitä. Kesällä valikoima laajentui grillaustuotteisiin ja loppuvuotena myös joulukinkkuihin. Osa antibioottivapaasta possunlihatuotannosta meni vientimarkkinoille, esimerkiksi Kiinaan.

Atrian antibioottivapaa sianlihatuotanto on vaatinut tiivistä, koko sikaketjun yhteistyötä. Tämä on mahdollistanut lihaerien yksilöjäljitettävyyden aina porsastilalta kuluttajapakkauksiin saakka. Atrian antibioottivapaassa sikaketjussa oli vuonna

2018 mukana noin 70 Perhetilaa, eli noin 40 prosenttia Atrian kaikesta sikatuotannosta oli todistetusti antibioottivapaata. Atria-tuotemerkin kanatuotteet ovat 100-prosenttisesti antibioottivapaita.

Antibioottien liiallinen, jopa rutiiniomainen käyttö kiihdyttää niin eläimissä kuin ihmisissäkin antibioottiresistenttien eli antibiooteille vastustuskykyisten bakteereiden syntymistä. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan antibioottiresistenssin leviäminen on noussut yhdeksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhkista.

Atrian aurinkosähköpuisto valmistui

Atrian Auringoksi nimetty Suomen suurin ja samalla ensimmäinen teollisen mittakaavan aurinkosähköhanke valmistui aikataulun mukaisesti syksyllä. Aurinkovoimalan noin 22 000 paneelia tuottavat vuositasolla noin 5 600 megawattituntia uusiutuvaa energiaa Nurmon tehtaalle.

Vuonna 2017 aloitettu Atrian Aurinko on Atrian ja Solarigo Systems -energiayhtiön yhteinen, noin seitsemän miljoonan euron yhteishanke. Aurinkosähköpuisto on pohjoismaisittainkin hyvin merkittävä, sillä hankkeen aloitusvaiheessa vain Tanskassa oli yksi kapasiteetiltaan suurempi laitos. Atrian Aurinko on konkreettinen osoitus Atrian panostuksista uusiutuviin, hiilineutraaleihin energiamuotoihin sekä uusiin teknologioihin ja menetelmiin.

pasiteettia. Uusien tuotantolinjojen käyttöönotto ajoittuu vuoden 2020 alkuun. Uusien teknisten ratkaisujen avulla Atria parantaa kotimaan markkinoiden ohella myös viennin mahdollisuuksia.

vuaan. Voimakkaimmin kasvoi luuttomien kanatuoteryhmien kysyntä. Uusien tuotantolinjojen investoinnilla Atria pystyy kasvattamaan juuri näiden tuoteryhmien tuotantoaan.

Sibyllan kasvu jatkui

Sibylla-konseptin myyntipisteiden määrä kasvoi voimakkaimmin Venäjällä ja sen lähimarkkinoilla. Kansainvälisen kasvun ohella konseptia kehitettiin myös kotimarkkinoilla.

Sibylla-konseptin kasvu oli usean edellisvuoden tapaan voimakkainta Venäjällä ja sen lähimarkkinoilla. Myyntipisteiden määrä kasvoi kuusi prosenttia, yhteensä noin 3 300:een. Tämä oli noin puolet Sibylla-konseptin yhteensä noin 6 000 myyntipisteestä lähes 10 maassa. Valtaosa myyntipisteistä on jakeluasemilla.

Konseptin kansainvälisen laajentumisen tärkeimpiä kohdemaita ovat Englanti ja Etelä-Korea. Näillä markkinoilla Sibyllatuotteita tuodaan myös päivittäistavarakaupan valikoimiin. Konseptin kotimarkkinoilla, etenkin Ruotsissa ja Suomessa, Sibylla-tuotemerkin ja tuotteistuksen kehittäminen painottuu konseptin uudistamiseen ja uusiin jakelukanaviin.

Atria lanseerasi päivittäistavarakaupan asiakkaille Etelä-Koreassa kaksi Sibylla-uutuutta.

Atria Suomi

Atria-konsernin toiminnoista vastaa Suomessa Atria Suomi, joka kehittää ja valmistaa sekä markkinoi ja myy tuoreita liha- ja muita elintarvikkeita ja näihin liittyviä palveluja. Atria on teurastamoteollisuuden ja useiden edustamiensa tuoteryhmien markkinajohtaja Suomessa ja yhtiöllä on merkittävää vientitoimintaa. Vuonna 2018 Atria Suomen liikevaihto oli noin 1 019 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin 2 300 henkilöä. Atria-brändin liharaaka-aine on 100-prosenttisesti suomalaista lihaa.

Atria Oyj › Atria Suomi 2018 Atria Oyj › Atria Suomi 2018 › Strategia

ATRIA SUOMEN TERVE KASVU

suomalaisessa liha- ja ruokaketjussa. Hyvä yhteistyö etenkin tuottajien kanssa turvaa toimituksia, laatua ja

kasvua.

• Markkinatutkimuksen, -tiedon ja -analyysin rooli vahvistui osana tuotekehitystä, markkinointia ja myyntiä.

Strategian mahdollistajat	Strategian painopisteet	Painopisteiden toteutuminen 2018
1. Suuri mittakaava Mahdollistaa tarjonnan kas	Markkinatiedon syventäminen	tuotekehitystä, markkinointia ja myyntiä.
vavaan ja monipuolistuvaan kysyntään.	Tuoteryhmä- ja brändijohtaminen
2. Vahva kilpailuasema Atria on päätuoteryhmiensä markkinajohtaja tai -kakkonen sekä teurastamoteollisuuden markkinajohtaja.		lanseeraukseen. (sivu 28)
	Kaupallinen erinomaisuus	• Myynti kasvoi kaikissa myyntikanavissa.
3. Vahvat ja arvostetut brändit Atria on lihatoimialan tunne tuin ruokamerkki. Tämä mah dollistaa uusien tuoteryh		-asiakkuuksissa 21 prosenttia.
mien lanseeraamista ja uuden markkinan luontia.	Tuotannon operatiivinen tehokkuus	ja Sahalahden tehtailla. (sivu 12)
4. Korkea tuottavuus Teollisten prosessien tehok kuus ja johdonmukaiset		10)
investoinnit tuottavuuden parantamiseen turvaavat hintakilpailukykyä.	Toimintaketjun tehokkuus	alkutuotannon, kanssa.
5. Vastuullinen ja varma toimi tusketju Atrian vastuullinen toiminta vaikuttaa myönteisesti koko	Resurssien kohdentaminen

• Merkittävimmät markkinointipanostukset suunnattiin siipikarjan ja valmisruoan tuoteryhmiin sekä uuden, lihattoman Vegyu-tuotesarjan lanseeraukseen. (sivu 28)
• Lihan alkuperä ja puhtaus korostuivat Atria-brändin kilpailuetuna. Antibioottivapaiden kanatuotteiden rinnalle markkinoille tuotiin antibioottivapaat possutuotteet ja joitakin naudanlihatuotteita. (sivu 13)
• Myynti kasvoi kaikissa myyntikanavissa.
• Markkinaosuus vahvistui: Atrian valmistajaosuus
• päivittäistavarakaupassa oli 25 prosenttia ja Food Service
• -asiakkuuksissa 21 prosenttia.
• Atria oli päivittäistavarakaupassa markkinajohtaja kuluttajapakatun lihan, siipikarjatuotteiden ja leikkeleiden tuoteryhmissä.
• Siipikarjatuotteiden kapasiteetin kasvattamiseen panostettiin Nurmon ja Sahalahden tehtailla. (sivu 12)
• Atrian käsittelemät lihamäärät kasvoivat yhteensä noin 175 miljoonaan kiloon. Siipikarjan käsittelymäärät kasvoivat merkittävästi. (sivu 17) • Konsernin tytäryhtiö A-Rehu Oy kasvatti karjanrehujen tuotantoa. (sivu
• Atrian tilaus-toimitus -ketjua sekä koko Pellolta pöytään -arvoketjua kehitettiin tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden, varsinkin alkutuotannon, kanssa.
• Atrian Aurinko, Suomen suurin teollisen mittakaavan
• aurinkosähköpuisto, valmistui Nurmossa. (sivu 13)
• Materiaalitehokuuden parantamistoimenpiteet etenivät suunnitellusti ja esimerkiksi liharaaka-aineen hävikkiä kyettiin pienentämään useissa eri lihankäsittelyn vaiheissa.
• Atrian Tapa Johtaa Atrian Tapa Johtaa -esimiesohjelma ja Atrian Tapa Toimia
  • -toimintaohjelma painottuivat osaamisten kehittämiseen sekä muun muassa materiaalitehokkuuden ja työturvallisuuden kehittämiseen.

Liikevaihto (MEUR) 1 019,2 (986,4 MEUR vuonna 2017)

Liikevoitto (MEUR) 36,7 (36,3 MEUR vuonna 2017)

Atria Suomen liikevaihto kasvoi edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna 32,8 miljoonaa euroa ja oli 1 019,2 miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kasvatti myynnin lisääntyminen sekä päivittäistavarakaupalle että Food Service -asiakkaille. Varsinkin Atrian omilla tuotemerkeillä myytävien tuotteiden myynti kasvoi merkittävästi.

Liikevoitto oli edellisvuoden vastaavan jakson tasolla, 36,7 miljoonaa euroa. Tämä oli 3,6 prosenttia liikevaihdosta. Atria säilytti kannattavuustasonsa kireässä hintakilpailutilanteessa. Kesän huonolla satokaudella oli vaikutuksensa viimeisen vuosineljänneksen kannattavuuteen.

"Pystyimme lisäämään kannattavaa myyntiä ja vahvistamaan asemia hyvin tiukasti hintakilpailuilla markkinoilla. Tämä kertoo tietysti tehokkaasta tilaus- ja toimitusketjusta, mutta hyvin paljon myös Atrian toiminnan laadusta ja kyvystä ymmärtää asiakaita ja kuluttajia."

Mika Ala-Fossi

Atria Suomi -liiketoiminta-alueen johtaja

Liikevaihto 70 %

konsernin liikevaihdosta Henkilöstön määrä

52 % konsernin henkilöstömäärästä

Asiakkuudet

• Päivittäistavarakauppa
• Food Service -asiakkuudet
• Vientiasiakkuudet
• Sibylla-konseptiasiakkuudet
• Elintarviketeollisuus

Ydintuoteryhmät

• Tuore ja kuluttajapakattu liha
• Siipikarjatuotteet
• Ruoanlaittotuotteet,
• kuten ruokamakkarat
• Leikkeleet
• Valmisruoat • Eläinten rehut

Atria Suomen johtava tuotemerkki on Atria. Se on yksi Suomen tunnetuimmista ja arvostetuimmista elintarvikebrändeistä.

1

Atria on Suomen teurastamoteollisuuden markkinajohtaja.

ATRIAN PÄÄTUOTERYHMIEN KOKONAISMARKKINAT 1)

Määrä (milj. kg) 369 Muutos 0,6 %

Suomen liha- ja lihatuote-

markkinat (milj. EUR) 2 870 Liha- ja lihatuotemarkkinoiden arvo päivittäistavarakaupan ja Food Service -sektorin jakelukanavissa

yhteensä.

Atria on useimpien päätuoteryhmiensä markkinajohtaja. Atria on vahva niin brändituotteiden kuin kaupan omien merkkienkin markkinoilla.

Tuoteryhmä	Kokonaismarkkinoiden muutos 2)		Atrian valmistajaosuus 3)	Atrian brändit 4)
	Arvo (€)	Määrä (%)	Arvo (€)	Asema
Kuluttajapakattu liha	-1,5 %	-6,1 %	30 %	#1
Siipikarja	1,3 %	1,3 %	51 %	#1
Ruoanlaitto	2,7 %	-1,1 %	24 %	#2
Leikkeleet	2,6 %	0,4 %	21 %	#1
Valmisruoka	9,0 %	5,8 %	14 %	#2
Yhteensä	3,5 %	0,6 %

1) Päivittäistavarakauppa, kuluttajapakatut tuotteet; 2) Muutosprosentti vuoteen 2017 verrattuna; 3) Atria toimittajana; 4) Atria-tuotemerkillä myytävien tuoteryhmän markkinaasema; 5) Atria-brändillä myytävien tuoteryhmien arvonkehitys päivittäistavarakaupassa 1–12/2018; Sivun lähde: Atria Markkinanäkemys YTD 12 2018

ATRIAN PÄÄTUOTERYHMIEN ASEMA MARKKINOILLA 1)

Atrian toimitusvarmuus (%)

Atrian hyvä toimitusketjun hallinta lisää toimitusvarmuuden ohella toiminnan ennustettavuutta.

ATRIA-BRÄNDITUOTERYHMIEN MARKKINAKEHITYS 5)

GRILLAUSSESONGIN MARKKINAT

Atrian

Markkinan kehitys (Muutos-%) + 3,5

Atria-brändin kehitys (Muutos-%) + 12

Muun muassa seuraavat ruoka-alan kuluttajatrendit vaikuttavat Atria Suomen toimintaan ja tarjontaan:

Trendi	Atrian vastauksia
1. Ruoantuotannon vastuullisuus	• Atrian Perhetila -konsepti, jossa korostuu lihan vastuullinen tuotantotapa ja jäljitettävyys tilalle asti. Konseptin kaikki kana- ja possutuotteet ovat antibioottivapaita. (sivu 13) • Ympäristötehokkaat tuote- ja pakkausinnovaatiot, merkittävimpänä 50 prosenttia perinteisiä pakkauksia vähemmän muovia sisältävä pakkaus. • Atrian panostukset hiilivapaaseen, uusiutuvaan energiaan. (sivu 13)
2. Helppous	• Voimakkaat kehittämistoimet koko valmisruoka-ydintuoteryhmässä. • Uutuuksia muun muassa pizzojen, salaattien, yhden hengen aterioiden, ohukaisten ja kypsien lihatuotteiden tuoteryhmissä. (sivu 28) • Rentoon ruokailun muun muassa Hornet-tuoteryhmän ja useita grillauskauden uutuuksia
3. Hyvinvointi ja yksilöllisyys	• Vaalean lihatuotteiston laajentaminen; Atrian Perhetila -kanatuotteistoon lanseerattiin 16 uutuutta. • Uusi, lihaton Vegyu-brändi useisiin eri segmentteihin. (sivu 28)

3 TRENDIÄ

Lihan tuotanto ja kulutus 2018

Lihavalikoimien keskimääräiset kuluttajahinnat, muutos-%

Atria Ruotsi on raportoitu omana segmenttinään 1.1.2018 alkaen. Vuoden 2017 luvut ovat vertailulukuja.

Atria Ruotsi

Atria Ruotsi valmistaa ja markkinoi lihavalmisteita, tuoreita kanatuotteita, leivänpäällisiä ja eri tyyppisiä ateriaratkaisuja pääosin Ruotsin elintarvikemarkkinoilla. Sillä on useita arvostettuja ja tunnettuja tuotemerkkejä, joista useat ovat tuoteryhmiensä markkinajohtajia. Myös private label -toimijana Atria on vahva. Vuonna 2018 yhtiön liikevaihto oli noin 288 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin 850. Atria Ruotsin tuoteryhmien liharaaka-aine on valtaosin kotimaista.

Atria Oyj › Atria Ruotsi 2018 Atria Oyj › Atria Ruotsi 2018 › Strategia

ATRIA RUOTSIN TERVE KASVU

Strategian mahdollistajat Strategian painopisteet Painopisteiden toteuttaminen uudistetussa strategiassa

2. Kilpailuaseman vahvistaminen: Food Service- ja Concept-liiketoimintojen kasvu.

1. Tehokkuus:

Tuotannon operatiivisen tehokkuuden ja resurssien kohdentamisen parantaminen.

1. Kilpailuaseman vahvistaminen: Vahvempi keskittyminen tuoteryhmäjohtamiseen sekä vahvojen ja arvostettujen brändien rakentamiseen vähittäiskaupassa. Markkinatiedon syventäminen Tuoteryhmä- ja brändijohtaminen

1. Tapa Toimia: Menestyvän tiimin luominen sekä turvallinen, vastuullinen ja kestävä toiminta.

• Aktiivinen markkina-analyysi ja oman työkalun käyttöönotto markkinatiedon syventämisessä koko organisaatiossa. • Vahvempi keskittyminen kuluttajalähtöiseen markkina-analyysiin.

• Uusien tuoteryhmästrategioiden ja toimintasuunnitelmien toteuttaminen neljässä keskeisessä tuoteryhmässä: siipikarja, leivänpäälliset, makkarat ja valmisruoat.

• Kokonaan uuden brändituotevalikoimastrategian kehittäminen vähittäismarkkinoilla.

• Food Service -sektorin kasvu vahvalla keskittymisellä asiakkaisiin ja uusilla tuoteryhmillä.

• Kansainvälinen kasvu Sibylla-konseptin laajentamisella uusiin maihin.

Kaupallinen erinomaisuus • Siipikarjaliiketoiminnan kannattavuuden parantaminen – valmistautuminen kasvuun.

• Resurssien kohdentaminen niin, että rakennetaan vahvempia ja nykyaikaisia brändejä.

• Organisaation kokonaistehokkuuden ja kilpailukyvyn parantaminen.

• Operatiivisen tehokkuuden parantaminen koko organisaatiossa tuotannon operatiivisia prosesseja parantamalla.

Tuotannon operatiivinen tehokkuus Toimintaketjun tehokkuus Resurssien kohdentaminen

• Sölvesborgin siipikarjatoiminnan 20 miljoonan euron modernisointiinvestointien täysimittainen hyödyntäminen. (sivu 11) • Koko arvoketjua koskevan tehostamisprojektin käynnistäminen organisaatiossa ja sen kaikissa osissa.

• Ympäristö- ja ilmastovaikutuksien pienentäminen kaikkialla arvoketjussa.

• Tuotannon ilmastovaikutuksen vähentäminen 80 prosentilla vuodesta 2014.

Atrian Tapa Johtaa • Myönteisen yrityskulttuurin rakentaminen Atrian Tavalla Toimia. • Tulevan markkinajohtajuuden varmistaminen Atrian Tavalla Johtaa. • Turvallinen, vastuullinen ja kestävä toiminta.

Liikevaihto (MEUR) 287,9 (307,2 MEUR vuonna 2017)

Liiketulos (MEUR) -7,1 (2,4 MEUR vuonna 2017)

Atria Ruotsin liikevaihto laski edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna 19,3 miljoonaa euroa ja oli 287,9 miljoonaa euroa. Paikallisessa valuutassa liikevaihto oli vertailukauden tasolla. Liikevaihtoa pienensivät Nordic Fast Food -liiketoimintojen myynti vuoden 2017 lopulla sekä Ruotsin kruunun heikko valuuttakurssi euroon nähden.

Liiketulos laski edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna ja oli -7,1 miljoonaa euroa. Vertailukauden tulos sisälsi 1,4 miljoonan euron myyntivoiton. Liiketulosta painoivat raaka-aineiden kallistuminen ja siipikarjaliiketoiminnan epäedullinen myynnin rakenne.

"Uudistimme syksyllä 2018 strategiamme, jossa kasvun keskeinen painopiste on Food Service -tarjontamme monipuolistaminen. Niin kasvun kuin kannattavuudenkin näkökulmasta kehitämme voimakkaimmin siipikarjaliiketoimintaa, jonka investointiohjelman saimme toteutettua suunnitelmien mukaisesti."

Jarmo Lindholm

Atria Ruotsi -liiketoiminta-alueen johtaja

Liikevaihto

liikevaihdosta

Henkilöstön määrä 19 % konsernin

henkilöstömäärästä

Asiakkuudet

• Päivittäistavarakauppa
• Food Service -asiakkuudet
• Sibylla-konseptiasiakkuudet
• Vientiasiakkuudet

Ydintuoteryhmät

• Leivänpäälliset
• Ruokamakkarat
• Siipikarjatuotteet
• Valmisruoat
• Kasvis- ja herkuttelutuotteet

Brändit

Atria Ruotsilla on useita arvostettuja brändejä. Näistä tunnetuin on Sibylla, joka on Atria-konsernin kansainvälisin tuotemerkki.

Tuoteryhmä	Kokonaismarkkinoiden muutos 1)		Atrian valmistajaosuus	Asema markkinoilla2)
	Arvo (€)	Määrä (%)	Arvo (€)
Leivänpäälliset	0,4 %	-1,3 %	15,3 %	#2
Ruokamakkarat	0,6 %	-0,5 %	16,7 %	#2
Siipikarjatuotteet	6,5 %	2,1 %	11,9 %	#3

ATRIAN PÄÄTUOTERYHMIEN KOKONAISMARKKINAT

LIHAN KULUTUS RUOTSISSA (kg/henkilö)

ATRIAN PÄÄTUOTERYHMIEN ASEMA RUOTSIN PÄIVITTÄISTAVARAKAUPASSA

Muun muassa seuraavat ruoka-alan kuluttajatrendit vaikuttavat Atria Ruotsin toimintaan ja tarjontaan.

Trendi	Atria Ruotsin uudistetun strategian vastauksia
1. Helppo ja edullinen	• Tuotekehitys keskittyy tarjoamaan kuluttajille ruokaratkaisuja ja apua kiireiseen elämään. • Valmistautuminen kanavien välisten rajojen hämärtymiseen ja sen myötä syntyviin uusiin asiakkaiden ja kuluttajien vaatimuksiin. • Keskittyminen Food Service- ja Concept-liiketoimintamme strategian kehittämiseen ja laajentamiseen sekä valikoimaan, joka vastaa kodin ulkopuolella tapahtuvan ruokailun trendiin.
2. Älykäs ja läsnä	• Läsnäolon tehostaminen ja laadun parantaminen verkossa ja sähköisissä kanavissa. • Food Service- ja Concept-liiketoimintamme strategian kehittäminen ja laajentaminen niin, että se vastaa matkalla (on-the-go) tapahtuvan ruokailun ja välipalojen trendiin.
3. Terveys ja hyvinvointi	• Valkoista lihaa suosivan trendin hyödyntäminen: siipikarjatuoteryhmän strategian ja toimintojen vahvistaminen Terveen Kasvun edistämiseksi. • Voimakkaampi keskittyminen Ruotsin markkinoiden kasvisruokatrendiin.
4. Kestävä kehitys ja eettisyys	• Ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin aktiivinen edistäminen – aina monipuolinen valikoima hyvää ruokaa. • Liiketoiminnan perustana aina kannattava kasvu, eettiset toimintatavat ja arvoa luovat kumppanuudet – sataprosenttisesti vastuulliset toimittajat ja alihankkijat. • Johtava toimija eläinten hyvinvoinnissa; kaikkien tuotantoeläintemme on oltava terveitä ja hyvin hoidettuja. Olemme investoineet noin 20 miljoonaa euroa siipikarjatuotannon koko arvoketjuun. • Ympäristö- ja ilmastovaikutustemme vähentäminen koko arvoketjussa. Tuotantomme ilmastovaikutus on vähentynyt noin 80 prosenttia vuodesta 2014.

• Valmistautuminen kanavien välisten rajojen hämärtymiseen ja sen myötä syntyviin uusiin asiakkaiden ja
• Keskittyminen Food Service- ja Concept-liiketoimintamme strategian kehittämiseen ja laajentamiseen sekä
• Food Service- ja Concept-liiketoimintamme strategian kehittäminen ja laajentaminen niin, että se vastaa
• Valkoista lihaa suosivan trendin hyödyntäminen: siipikarjatuoteryhmän strategian ja toimintojen
  -
• Ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin aktiivinen edistäminen aina monipuolinen valikoima hyvää ruokaa. • Liiketoiminnan perustana aina kannattava kasvu, eettiset toimintatavat ja arvoa luovat kumppanuudet –
• Johtava toimija eläinten hyvinvoinnissa; kaikkien tuotantoeläintemme on oltava terveitä ja hyvin hoidettuja.
• Ympäristö- ja ilmastovaikutustemme vähentäminen koko arvoketjussa. Tuotantomme ilmastovaikutus on

4 TRENDIÄ

1) Muutosprosentti vuoteen 2017 verrattuna

2) Atrian brändituoteryhmien asema markkinoilla Lähde: Atria/Nielsen

Lihan kokonaiskulutus on pysynyt Ruotsissa jo useamman vuoden ennallaan, noin 80 kilossa henkilöä kohden. Siipikarjanlihan kulutus on kasvanut 2–4 prosenttia vuositasolla, kun taas naudan- ja sianlihan kulutus on vastaavasti vähentynyt. Ruotsi tuo maahan noin 40 prosenttia siipikarjanlihasta, koska kotimainen tuotanto ei ole kyennyt vastaamaan kysynnän kasvuun.

RUOTSIN RUOKAMARKKINOIDEN KASVU

Ruotsin ruokamarkkinoiden pitkän aikavälin vuosikasvuksi arvioidaan keskimäärin 3,4 prosenttia. Voimakkainta kasvu on Food Service -sektorilla. Kodin ulkopuolella lisääntyvä ruokailu on Ruotsin ohella merkittävä suuntaus muillakin Atrian markkinoilla.

						80,4
54,0
31,2						32,7
16,9 5,9						24,5 23,2
1990	1995	2000	2005	2010	2015 2017

40 % ruotsalaisista on fleksaajia.*)

*)Fleksaamisella (flexitarismilla) tarkoitetaan kasvisten määrän lisäämistä ruokavaliossa.

Leivänpäällisten markkinat

433 MEUR

Ruokamakkaroiden markkinat

363 MEUR

Tuoreiden siipikarjatuotteiden markkinat

187 MEUR

Lähde: Jordbruksverket Nauta Sika Siipikarja Yhteensä

Atria Tanska & Viro

Atria Tanska & Viro tuottaa ja markkinoi leikkeleitä, lihaa ja lihavalmisteita Tanskan ja Viron elintarvikemarkkinoilla. Yhtiöllä on myös vientitoimintaa. Sillä on arvostettuja ja tunnettuja tuotemerkkejä, joista useat ovat tuoteryhmiensä markkinajohtajia tai markkinakakkosia. Atrialla on Tanskassa kaksi tuotantolaitosta ja Virossa yksi. Vuonna 2018 Atria Tanska & Viron liikevaihto oli noin 97 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin 420. Atrian tuoteryhmien liharaaka-aine Tanskassa ja Virossa on valtaosin kotimaista. Virossa Atrialla on omaa alkutuotantoa ja se on maan toiseksi suurin sianlihan tuottaja.

Atria Oyj › Atria Tanska & Viro 2018 Atria Oyj › Atria Tanska & Viro 2018 › Strategia

ATRIA TANSKA & VIRON TERVE KASVU

• Vahvistettiin markkinatutkimuksen roolia tuoteryhmäjohtamisen sekä markkinoinnin ja myynnin tukena.

Strategian mahdollistajat	Strategian painopisteet	Painopisteiden toteutuminen 2018
1. Suuri mittakaava Mahdollistaa tarjonnan	Markkinatiedon syventäminen	markkinoinnin ja myynnin tukena.
kasvavaan ja monipuolistu vaan kysyntään. 2. Vahva kilpailuasema Valituissa segmenteissä mark kinaykkönen tai -kakkonen, Virossa vahva toimija myös alkutuotannossa. 3. Vahvat ja arvostetut brändit Tunnetut ruokamerkit helpottavat uusien tuote ryhmien lanseeraamista markkinoille ja uuden mark kinan luomista.	Tuoteryhmä- ja brändijohtaminen	luomulihasta valmistettu salamitanko. napostelutuotteet. (sivu 29)
	Kaupallinen erinomaisuus
4. Tehokas toiminta Keskitetty teollinen tuotanto sekä panostukset teknolo giaan ja koko toimintaketjun tehokuuteen parantavat tuot	Tuotannon operatiivinen tehokkuus
tavuutta ja hintakilpailukykyä.	Resurssien kohdentaminen

• 3-Stjernet -brändin merkittävin investointi suunnattiin välipalasalamien tuoteryhmään, joka nousi markkinajohtajaksi 33 prosentin markkinaosuudella. Brändi toi markkinoille myös uudentyyppisen,
• kana- ja kikhernepohjaisen leivänpäällislevitteen. • Aalbaek Specialiteter -brändin pääinvestointi oli perinteinen ja luomulihasta valmistettu salamitanko.
• Maks&Moorits-brändin merkittävimmät investoinnit kohdennettiin valmisruoan ja varsinkin välipalojen tuoteryhmiin. Näkyvimpiä lanseerauksia olivat täytetyt lihapullat sekä lihapohjaiset Supersnäkknapostelutuotteet. (sivu 29)

• Atrian markkinajohtajuus Tanskan leivänpäällismarkkinoilla vahvistui hieman; markkinaosuus päivittäistavarakaupassa oli 19 prosenttia. • Myös Virossa Atrian asema vahvistui hieman ja sen tuoteryhmillä oli lähes 15 prosentin markkinaosuus päivittäistavarakaupassa.

• Tanskassa tuottavuutta parannettiin muun muassa liharaaka-aineen saantoa tehostamalla ja hävikkiä pienentämällä. • Viron tuotannossa otettiin käyttöön uusi kasvispohjainen alginaattiteknologia raakamakkaroiden valmistuksessa.

• Tanskassa investoitiin uuteen toiminnanohjausjärjestelmään, joka mahdollistaa prosessien optimointia ja resurssien tehokkaampaa käyttöä osana koko konsernia koskevaa uudistusta. • Viron tehtaan tuotantoa kehitettiin uudella vedenkäsittelyjärjestämällä.

Atrian Tapa Johtaa • Atrian Tapa Johtaa -esimiesohjelmassa painottui teollisen ja kaupallisen osaamisen sekä työturvallisuuden kehittäminen.

Liikevaihto (MEUR) 97,4 (98,9 MEUR vuonna 2017)

Liikevoitto (MEUR) 5,3 (5,2 MEUR vuonna 2017)

Atria Tanska & Viron liikevaihto oli lähes vertailujakson tasolla, 97,4 miljoonaa euroa. Tanskassa kasvua painoi kireä hintakilpailu, kun taas Virossa myynti vähittäiskauppaan kasvoi noin viisi prosenttia arvossa mitaten.

Liikevoitto kasvoi hieman vertailujaksoon nähden ja oli 5,3 miljoonaa euroa. Tämä oli 5,5 prosenttia liikevaihdosta. Hyvää tulostasoa tukivat kustannusten hyvä hallinta ja onnistunut myynnin rakenne.

Atria Tanska & Viro on raportoitu omana segmenttinään 1.1.2018 alkaen. Vuoden 2017 luvut ovat vertailulukuja.

"Atrialla on markkinajohtajuus Tanskan leivänpäällismarkkinoilla ja olemme sitoutuneet myös pitämään sen uusien kuluttaja- ja Food Service -tuoteryhmien avulla. Orgaanisen kasvun ohella haemme kasvua myös uusilta markkina-alueilta – läheisten naapurimaiden lisäksi nyt myös Kiinasta, jonne saimme vientiluvan."

Tomas Back

Atria Tanska & Viro -liiketoiminta-alue, Tanskan toiminnoista vastaava johtaja, Atria-konsernin talousjohtaja

"Pystyimme jatkamaan Virossa kasvujohteista kehitystämme ja myyntimme vähittäiskaupalle lisääntyi enemmän kuin markkinoilla keskimäärin. Uusilla ja innovatiivisilla tuoteryhmillä oli tässä merkittävä rooli. Myös kannattavuus kehittyi suotuisasti, varsinkin hyvän kustannusten hallinnan takia."

Olle Horm

Atria Tanska & Viro -liiketoiminta-alue, Viron toiminnoista vastaava johtaja

1 0

17 18

1 0 Liikevoitto-%

liikevoittoprosentti

Liikevaihto

6,5 %

konsernin liikevaihdosta

Henkilöstön määrä

9,5 %

konsernin henkilöstömäärästä

Asiakkuudet

• Päivittäistavarakauppa

• Food Service -asiakkuudet
• Vientiasiakkuudet

Ydintuoteryhmät

• Lihavalmisteet,

• erityisesti makkarat • Leikkeleet ja leivänpäällislevitteet
• Valmisruoat
• Tuore ja kuluttajapakattu liha

Atrian tanskalaiset pääbrändit ovat 3-Stjernet ja Aalbaek. Virossa pääbrändi on Maks&Moorits, jota täydentävät alueelliset VK ja Wõro.

ATRIAN PÄÄTUOTERYHMIEN ASEMA TANSKAN JA VIRON PÄIVITTÄISTAVARAKAUPASSA

ATRIAN PÄÄTUOTERYHMIEN MARKKINAT TANSKASSA JA VIROSSA

Muun muassa seuraavat ruoka-alan kuluttajatrendit vaikuttavat Atrian toimintaan ja tarjoomaan Tanskassa ja Virossa

Trendi	Atrian vastauksia
1. Ruoantuotannon vastuullisuus	• Kotimaisen liharaaka-aineen mahdollisimman suuri käyttö • Läpinäkyvä ja vastuullinen tuotanto ja koko ruokaketju
2. Helppous	• Valmiiksi viipaloidut leivänpäälliset kiireisen arjen helpottajina • Laaja valikoima snack-tyyppisiä salamituotteita aterioiden välille • On-the-go -tyyppiset välipala- ja napostelutuotteet • Helpot ja käytännölliset pakkausratkaisut
3. Hyvinvointi ja yksilöllisyys	• Laaja valikoima korkealuokkaisia Aalbæk Specialiteter -luomutuotteita • Uudentyyppinen kana- ja kikhernepohjainen leivänpäällislevite

• Uudentyyppinen kana- ja kikhernepohjainen leivänpäällislevite

3 TRENDIÄ

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN SUURIMMAT TOIMIJAT

Sekä Tanskan että Viron päivittäistavarakaupassa neljä suurinta toimijaa vastaavat yli 80-prosenttisesti ruokatuotteiden vähittäismyynnistä.

Neljä suurinta toimijaa:
Tanska	Viro
1. Salling Group
2. Coop
3. Reitan
4. Dagrofa

• Halpamyyntiketjut hallitsevat Tanskassa yli 40 prosenttia markkinoista – niiden osuus vähittäiskaupasta on Pohjaismaiden suurin.

• Vähittäiskaupan voimakkaasta keskittymisestä huolimatta suora- ja torimyynnillä on huomattava merkitys elintarvikkeiden kaupassa.

Atria Tanska sai vientiluvan Kiinaan

Atria Tanskan tuotantolaitokselle myönnettiin alkuvuodesta tuotekohtainen vienti- ja tuontilupa Kiinaan. Lupa koskee kuumennuskäsiteltyjä lihavalmisteita, esimerkiksi tiettyjä salamituotteita.

Atrian tavoitteena on luoda vahva vientimarkkina Atria Tanskan tuotteille Kiinassa sekä päivittäistavarakaupan että Food Servicen markkinoilla.

Kiinan ohella Atria hakee vientikasvua tanskalaistuotteilleen lähimarkkinoilta, Britanniasta sekä Ruotsista ja Norjasta.

Atria Venäjä

Atria Venäjä markkinoi lihatuotteitaan ja valmisruokiaan pääosin Pietarin ja Moskovan alueilla. Teolliset toiminnot on keskitetty kahteen tuotantolaitokseen Pietarissa. Omien tuotemerkkien lisäksi Atrian asemaa markkinoilla vahvistaa Sibylla-konseptiliiketoiminta sekä sopimusvalmistus. Vuonna 2018 Atria Venäjän liikevaihto oli noin 75,1 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin 870 henkilöä. Atria hankkii liharaaka-aineensa Venäjän lisäksi kansainvälisilta lihamarkkinoilta.

Atria Oyj › Atria Venäjä 2018 Atria Oyj › Atria Venäjä 2018 › Strategia ja markkinat

ATRIA VENÄJÄN TERVE KASVU

Valituissa segmenteissä markkinajohtaja tai -kakkonen Pietarissa, vahva toimija Fast Food -segmentissä koko toiminta-alueellaan.

Strategian mahdollistajat Strategian painopisteet Painopisteiden toteutuminen 2018 1. Riittävä mittakaava Mahdollistaa tarjonnan kasvavaan ja monipuolistuvaan kysyntään. Atria on alan merkittävin ulkomainen toimija Venäjällä. 2. Vahva kilpailuasema Markkinatiedon syventäminen Tuoteryhmä- ja brändijohtaminen

3. Vahvat ja arvostetut brändit Tunnetut ruokamerkit tukevat markkina-asemaa sekä helpottavat uusien tuoteryhmien lanseeraamista markkinoille ja uusien markkinoiden avaamista.

1. Tehokas toiminta Tuotannon keskittämistä teknologialtaan moderniin tehtaaseen Pietarissa sekä investoinnit koko toimintaketjuun parantavat hintakilpailukykyä.

Kaupallinen erinomaisuus

• Vahvistettiin markkinatutkimuksen roolia tuoteryhmien johtamisessa ja hyödynnettiin konsernitason Atria Insight -osaamista.
• Merkittävimmät investoinnit tehtiin Sibylla- ja Casademont brändeihin sekä Food Service -tuoteryhmiin.
• Sibylla-konsepti kasvoi kuusi prosenttia, yhteensä noin 3 500 myyntipisteeseen. (sivu 12) • Food Service -myynti kasvoi 24 prosenttia.
• Sinyavinon kestomakkaratehtaalla valmistui investointi, joka mahdollistaa uudentyyppisten, ilmakuivattujen tuotteiden toimittamisen päivittäistavarakaupalle. • Toimenpiteitä Pietarin päätehtaan, Gorelovon, käyttöasteen nostamiseksi. • Kasvatettiin Casademont-tuoteryhmien valmistuskapasiteettia.
• Myynnin ja markkinoinnin organisaatiot sopeutettiin

Tuotannon operatiivinen tehokkuus

Resurssien kohdentaminen

asiakastarpeeseen.

• Optimoitiin päivittäistavarakaupan tuotevalikoimia.
• Liharaaka-aineen hintaan ja saatavuuteen liittyneet toimenpiteet.
• Atrian Tapa Johtaa Atrian Tapa Johtaa -esimiesohjelma painottui johtamis- ja esimiesosaamisten kehittämiseen.

Liikevaihto (MEUR) 75,1 (85,7 MEUR vuonna 2017)

Liiketulos (MEUR) -4,0 (Liikevoitto 0,8 MEUR vuonna 2017)

Atria Venäjän liikevaihto pieneni edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna 10,6 miljoonaa euroa ja oli 75,1 miljoonaa euroa. Liikevaihdon pienentyminen johtui Venäjän ruplan heikkenemisestä euroon nähden ja vähentyneestä myynnistä päivittäistavarakaupalle. Ruplamääräinen liikevaihto pieneni noin 1,5 prosenttia.

Liiketulos oli -4,0 miljoonaa euroa. Tulostasoa laski varsinkin loppuvuodesta voimakkaasti kohonneet liharaaka-aineiden hinnat. Raaka-aineiden kustannusnousua ei kyetty viemään myyntihintoihin.

"Kehittämisen painopisteemme niin kasvun kuin kannattavuudenkin näkökulmasta ovat Food Service - ja Sibylla-asiakkuudet. Haemme kannattavaa kasvua myös premiumtuoteryhmissä Casademont-brändillä. Päivittäistavarakaupan asiakkuuksissa ja uudistetussa tarjoomassa tavoittelemme ennen muuta parempaa kannattavuutta."

Ilari Hyyrynen

Atria Venäjä -liiketoiminta-alueen johtaja

Liikevaihto

5,2 %

konsernin liikevaihdosta Henkilöstön määrä

19,5 %

konsernin henkilöstömäärästä

Asiakkuudet

• Päivittäistavarakauppa
• Sibylla-konseptiasiakkuudet
• Food Service -asiakkuudet

Ydintuoteryhmät

• Lihavalmisteet,
• erityisesti makkarat
• Leikkeleet
• Valmisruoat, kuten pizzat
• Tuore liha

Brändit

lanseerattu Atria-brändi. Sibyllakonseptiliiketoimintaa Atrialla on Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Kazakshtanissa. Yhtiö tekee yhteistyötä espanjalaisen Casademont-brändin kanssa.

0,8-1,0 mrd. EUR Liha- ja lihatuotemarkkinoiden arvo Pietarin alueella

-3,2 % Päivittäistavarakaupan arvomääräinen myynnin kehitys vuonna 2018 (0,2 % vuonna 2017)

15 % Atrian tuoteryhmien markkinaosuus Pietarin päivittäistavarakaupassa

15–20 %

Liharaaka-aineiden hinnan nousu Atrian eri tuoteryhmissä

ATRIAN PÄÄTUOTERYHMIEN MARKKINAT

Muun muassa seuraavat ruoka-alan kuluttajatrendit vaikuttavat Atrian toimintaan ja tarjoomaan Venäjällä.

Trendi	Atrian vastauksia
1. Valikoimien tehokkuus ja helppous	• Pikaruoka- ja korkealle jalostettujen tuoteryhmien kehittäminen niin Sibylla-konseptissa kuin Food Service -asiakkuuksissa. • Valmisruoan, kuten pizzojen tuoteryhmät.
2. Tunne ja terveys	• Premium-tuoteryhmät, Casademont- ja Atria-brändit • Suomalaisella, korkealla ja arvostetulla laadulla erottautuminen.
3. Edullisuus	• Hintakilpailukykyiset Pit-Product- ja CampoMos-tuoteryhmät.

Entistä tarkempaan näkemykseen kuluttajan käyttäytymisestä

Hyvä kuluttajanäkemys ja -ymmärrys ovat Atrian tuoteryhmä- ja brändijohtamisen sekä tuotekehityksen, markkinoinnin ja myynnin keskiössä. Kuluttajakäyttäytymiseen liittyvä kattava markkinatieto ja tarkka analyysi ovat Atrian oleellisia kilpailukykytekijöitä markkinoilla, joille on tyypillistä pirstaloitunut kuluttajakäyttäytyminen sekä asiakkaiden ja koko toimialan kireä hintakilpailu. Kuluttajanäkemyksenä tarkentamiseksi Atria teki tuntuvia lisäinvestointeja tarvelähtöiseen NeedScope-järjestelmäänsä. Järjestelmää hyödyntävät useat kansainväliset kulutustavara- ja elintarvikeyritykset. Atria Suomen rinnalle järjestelmän käyttäjiksi tulivat

Atria Ruotsin ja Venäjän tuotteistuksen ja markkinoinnin osaajat.

Osuus liikevaihdosta, %

Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta 13,7 MEUR

Atrian tutkimus- ja kehitystoiminnan investoinnit kasvoivat ja olivat yhden

prosentin liikevaihdosta.

Tuoteuutuuksien määrä 381 kpl

Tuoteuutuuksien kokonaismäärä oli edellisvuoden tasolla. Lukumäärään sisältyvät myös uudet pakkaukset ja tuotehuoltoon liittyvät uutuudet.

Liiketoiminta-alue	kpl	Osuus liikevaihdosta, %

Tuoteuutuudet		2018
Liiketoiminta-alue	kpl	Osuus liikevaihdosta, %
Atria Suomi	131	5
Atria Ruotsi	130	5
Atria Tanska & Viro	89	8
Atria Venäjä	31	5

» Atrian tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa on esitelty Hallituksen toimintakertomuksessa (sivu 33).

Atria toi markkinoille uuden, lihattoman tuotesarjan fleksaajille

Huomattava osa pohjoismaisista kuluttajista haluaa lisätä kasvisten määrää ruokavaliossaan luopumatta kuitenkaan lihasta. Atria lanseerasi näille joustavasti kasvis- ja liharuokaruokavalioihin suhtautuville kuluttajille – eli fleksaajille – uuden Vegyutuotesarjan. Täysin uusi tuotemerkki ja -sarja sisälsi lanseerausvaiheessa yhteensä lähes 20 eri tuotetta vähittäiskaupan ja Food Servicen markkinoille. Uusi tuotesarja lanseerattiin aluksi vain Suomessa. Sarja kehitettiin yhteistyössä Atria Suomen ja Ruotsin asiantuntijoiden kesken.

Kasvispohjaisten ruokakategorioiden merkitys kasvaa ja tämä näkyy myös useiden kansainvälisten elintarvikeyritysten strategioissa. Suomessakin trendi vahvistuu, joskin muita Pohjoismaita maltillisemmin. Tutkimuksen*) mukaan

• 30 prosenttia suomalaisista etsii vaihtoehtoja lihan syömiselle
• 67 prosenttia syö joskus kasvisruoka-aterian, mutta ei pyri vähentämään lihan syöntiä
• 3 prosenttia suomalaisista on puhtaita kasvissyöjiä
• 93 prosenttia suomalaisista syö lihaa.

*)TNS Kantar; Väestön suhtautuminen lihaan ja fleksaamiseen, 2017

Atria Venäjän keskeinen keino erottautua kilpailijoista ovat premium-tuoteryhmät, kuten arvostetun Casademont-tuotemerkin kinkut, leikkeleet ja makkarat. Atria kehitti, valmisti ja lanseerasi espanjalaisbrändille muun muassa 11 kestomakkarauutuutta.

Atrialla on Tanskassa kaksi tunnettua tuotemerkkiä, leivänpäällismarkkinoiden ykkösbrändi 3-Stjernet sekä korkealaatuisiin luomulihatuotteisiin erikoistunut Aalbaeck. Se vahvisti uutuuksillaan asemaansa kotimarkkinoiden lisäksi myös viennissä. Virossa merkittävin tuoteryhmäuutuus olivat Maks & Moorits -tuotemerkin välipala- ja napostelutuotteet. Uutuudet vastaavat helpon ja nopean ruokailun kasvavaan trendiin Virossa.

Atria toi Ruotsin markkinoille useita siipikarjauutuuksia eri brändeillä, muun muassa Lönneberga-tuotemerkillä. Uutuustuotteiden pakkauksissa on osin käytetty biomateriaaleja. Lönneberga on sijoitettu Atria Ruotsin uudessa tuotemerkkistrategiassa yhtiön potentiaalisimmaksi tuotemerkiksi.

Varsinainen yhtiökokous 26.4.2019

Atria Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään perjantaina 26. huhtikuuta 2019 Helsingissä, Finlandia-talossa.

Yhtiökokouksessa käsitellään muun muassa yhtiöjärjestyksen 14 §:n mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat.

Yhtiökokouksen tiedonanto julkaistiin valtakunnallisissa lehdissä 20.3.2019. Yhtiökokousasiakirjat ovat nähtävillä Atrian verkkosivuilla osoitteessa www.atria.com.

Atria Oyj julkaisee tulostietoja vuonna 2019 seuraavasti:

Tilinpäätöstiedote 2018 13.2.2019
Vuosikertomus vuodelta 2018 viikolla 13/2019
Osavuosikatsaus Q1 (3 kk) 26.4.2019
Puolivuosikatsaus H1 (6 kk) 18.7.2019
Osavuosikatsaus Q3 (9 kk)23.10.2019

Atrian taloudellinen informaatio julkaistaan ajantasaisesti yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.atria.com.

Atria Suomi kasvoi vahvasti – raaka-ainekustannukset painoivat tulosta

Atrian toteuttaman Terve Kasvu -strategian mukaisesti yhtiön liikevaihdon kasvu perustui orgaaniseen kasvuun. Konsernin liikevaihto kasvoi vertailukelpoisin valuuttakurssein 2 prosenttia. Atria Suomen liikevaihto kasvoi edellisvuoteen verrattuna, ja nousi jo yli miljardin euron. Atria Suomi lisäsi myyntiään tärkeille vähittäiskauppa- ja Food Service -asiakkaille merkittävästi. Muiden liiketoiminta-alueiden liikevaihto euroissa oli edellisvuotta pienempi. Vuoden 2018 aikana Atria ei tehnyt yritysostoja.

Konsernin liikevoitto jäi edellisvuoden liikevoitosta. Tuloskehitys Suomessa ja liiketoiminta-alue Tanska & Virossa oli positiivista. Ruotsissa ja Venäjällä raaka-aineiden hintojen nousu ja Ruotsin siipikarjaliiketoiminnan haasteet heikensivät tuloksentekokykyä. Kesän huono satokausi nosti tuotantokustannuksia lihatiloilla. Sen seurauksena lihan ja muiden maataloustuotteiden hinnat lähtivät nousuun vuoden lopulla.

Atrian edustamien tuoteryhmien kysyntä markkinoilla kehittyi myönteisesti. Erityisesti Suomessa kasvu oli vahvaa. Muilla liiketoimintaalueilla kysynnän kasvu oli maltillisempaa.

Kertomusvuonna Atrian tase pysyi vahvana ja rahoitusasema oli hyvä.

Terve Kasvu – Atria-konsernin strategia

Atria pyrkii Terveen Kasvun strategiallaan kasvamaan kannattavasti. Yhtiö hakee kasvua ensi sijassa orgaanisesti, nykyisiä toimintoja kehittämällä ja kasvattamalla. Kasvua vauhditetaan kehittämällä uusia tuotesegmenttejä ja laajentumalla uusille markkina-alueille.

Orgaanista kasvua täydentävinä toimenpiteinä Atria kartoittaa yritysostoja ja muita mahdollisia yritysjärjestelyjä. Terveen Kasvun strategiallaan Atria pystyy vastaamaan liiketoimintaympäristön jatkuviin muutoksiin sekä lisäämään yhtiön omistaja-arvoa pitkäjänteisesti.

Atria toteuttaa strategiaansa kolmen, konsernille yhteisen kasvuteeman kautta. Kukin liiketoiminta-alue (segmentti) jalkauttaa teemat toteuttamalla seitsemän painopisteen mukaisia hankkeita, projekteja ja toimenpiteitä.

Atrian pitkän aikavälin taloudelliset

tavoitteet ovat:
• Liikevoitto5 %
• Omavaraisuusaste40 %

	• Oman pääoman tuotto 8 %

• Osingonjako tilikauden voitosta .............................................50 %

Sisällysluettelo

Yhtiökokouskutsu 30
Hallituksen toimintakertomus 31
Osakkeenomistajat ja osakkeet 43
Konsernin tunnusluvut 45
Konsernitilinpäätös, IFRS 47
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS51
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS88
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS90
Allekirjoitukset 95
Tilintarkastuskertomus 96

Taloudellinen katsaus

Atria-konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 1 438,5 miljoonaa euroa (1 436,2 milj. euroa). Konsernin liikevaihto vertailukelpoisin valuuttakurssein kasvoi 2 prosenttia. Liikevoitto oli 28,2 miljoonaa euroa (40,9 milj. euroa). Atria Suomen liikevaihto kasvoi 32,8 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna ja nousi yli miljardiin euroon. Suomessa myynti vähittäiskauppaan ja Food Service -asiakkaille on kasvanut tasaisesti koko vuoden ajan. Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan heikentyneet valuuttakurssit painoivat konsernin liikevaihtoa tammi-joulukuussa.

Atria Suomen ja Tanska & Viron liikevoitto oli edellisvuotta parempi. Suomessa alkuvuoden hyvä tulos ja grillauskauden myynnin onnistuminen vahvistivat liikevoittoa. Ruotsissa liiketulosta painoivat siipikarjaliiketoiminnan heikko kannattavuus ja kohonneet raaka-ainekustannukset. Venäjällä merkittävästi kohonneet raaka-ainekustannukset painoivat liiketulosta.

Atria lanseerasi onnistuneesti elokuussa uuden Vegyu-brändin, joka on 100-prosenttisesti lihaton tuotesarja. Laajan sarjan tuotteissa on valmisruokia, leikkeleitä ja ruoanlaittotuotteita. Vegyu on tarkoitettu kuluttajille, jotka etsivät vaihtoehtoja lihapohjaisille tuotteille tai haluavat vaihtelua ruokaratkaisuihin.

Syyskuussa Atria Suomi päätti investoida Nurmon ja Sahalahden siipikarjatuotantolaitoksiin yhteensä 3,4 miljoonaa euroa. Sekä Nurmossa että Sahalahdella lisätään broilereiden leikkuukapasiteettia.

Atria teki marraskuussa päätöksen lisätä nauta-, sika- ja siipikarjarehujen valmistusta Ilmajoen Koskenkorvan tehtaalla. Rehutehtaalle rakennetaan uusi siipikarjarehun valmistuslinja sekä nauta- ja sikarehujen varastosiiloja. Investoinnin toteuttavat A-Rehu Oy:n vuokraamien kiinteistöjen omistajat Suurusrehu Oy ja Oy Feedmix AB. Koskenkorvan rehutehtaan valmistuskapasiteetti kasvaa investoinnin myötä noin 30 prosenttia kaikissa rehulajeissa: naudan-, sian- ja siipikarjanrehuissa. Investoinnilla parannetaan myös broilerirehujen toimitusvarmuutta. Investoinnit toteutetaan vuoden 2019 aikana ja ne ovat tuotannollisessa käytössä vuoden 2020 alusta lähtien.

Ruotsissa siipikarjayksikön 2-vuotisen kehitysohjelman investoinnit saatiin valmiiksi loppuvuoden aikana. Loppuvuoden aikana Atria on tehnyt aktiivisesti toimenpiteitä kaupallisten toimintojen ja toimitusketjun kustannustehokkuuden parantamiseen siipikarjayksikössä.

Venäjällä Sinyavinon kestomakkaratehtaalla vuoden alussa käynnistetty investointihanke on valmistunut. Investointi mahdollistaa uudentyyppisten kestomakkara- ja kokolihatuotteiden valmistuksen vähittäiskauppa-asiakkaille. Hankkeen kustannusarvio oli noin 0,8 miljoonaa.

Konsernin vapaa kassavirta katsauskaudella (liiketoiminnan rahavirta - investointien rahavirta) oli 2,0 miljoonaa euroa (19,2 milj. euroa). Liiketoiminnan kassavirta oli 47,2 miljoonaa euroa (64,5 milj. euroa) ja investointien kassavirta oli -45,2 miljoonaa euroa (-45,3 milj. euroa). Liiketoiminnan kassavirtaa heikensi käyttöpääomaerien kasvu. Vaihto-omaisuuteen on sitoutunut käyttöpääomaa 12,9 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2017 lopussa.

2016
1 351.8
31,8
2,3
0.4
0.65
0.46
71,2
4.7
46.5
50.5

Atria Suomen tammi-joulukuun liikevaihto oli 1 019,2 miljoonaa euroa (986,4 milj. euroa). Liikevaihto kasvoi 32,8 miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu johtui edellisvuotta selvästi paremmasta myynnistä vähittäiskauppaan ja Food Service -asiakkaille. Liikevoitto oli 36,7 miljoonaa euroa (36,3 milj. euroa). Alkuvuoden hyvä tulos ja grillauskauden onnistuminen vahvistivat liikevoittoa. Viimeisellä neljänneksellä kohonneet kustannukset painoivat koko vuoden liikevoittoa.

Atria Ruotsin tammi-joulukuun liikevaihto oli 287,9 miljoonaa euroa (307,2 milj. euroa). Liiketulos oli -7,1 miljoonaa euroa (2,4 milj. euroa). Liikevaihdon lasku johtui Ruotsin kruunun heikosta valuuttakurssista ja Nordic Fast Food -liiketoimintojen myynnistä joulukuussa 2017. Paikallisessa valuutassa liikevaihto oli edellisvuoden tasolla. Koko vuoden tulosta painoivat korkeammat raaka-ainekustannukset, siipikarjaliiketoiminnan heikko kannattavuus ja alkuvuonna toteutuneet henkilöstöjärjestelyt.

Atria Tanska & Viron tammi-joulukuun liikevaihto oli 97,4 miljoonaa euroa (98,9 milj. euroa). Liikevoitto oli 5,3 miljoonaa euroa (5,2 milj. euroa). Virossa lihatuotteiden markkina on kasvanut noin 2 prosenttia vuoden 2018 aikana. Atrian myynti vähittäiskauppaan on lisääntynyt koko vuoden ajan markkinan kasvua voimakkaammin. Kireä hintakilpailu on painanut liikevaihtoa Tanskassa. Liiketoiminta-alueen liikevoitto vahvistui hieman hyvän kustannusten hallinnan ja suotuisan myynnin rakenteen ansiosta.

Atria Venäjän tammi-joulukuun liikevaihto oli 75,1 miljoonaa euroa (85,7 milj. euroa). Liiketulos oli -4,0 miljoonaa euroa (0,8 milj. euroa). Liikevaihdon lasku johtui heikentyneestä ruplan kurssista ja pienentyneestä myynnistä vähittäiskauppaan. Paikallisessa valuutassa liikevaihto laski noin 1,5 prosenttia. Liharaaka-aineiden hinnat ovat nousseet koko vuoden ajan.

Tärkeimmät tunnusluvut, milj. euroa

	2018	2017	2016
Liikevaihto	1 438,5	1 436,2	1 351,8
Liikevoitto	28,2	40,9	31,8
Liikevoitto, %	2,0	2,8	2,3
Liikevoiton vertailukelpoisuuten vaikuttavat erät	-	1,4	0,4
Osakekohtainen tulos, €	0,58	0,92	0,65
Osinko / osake, € *	0,40	0,50	0,46
Osinko / tulos, % *	68,8	54,4	71,2
Oman pääoman tuotto, %	4,1	6,7	4,7
Omavaraisuusaste, %	47,7	47,5	46,5
Nettovelkaantumisaste, %	52,1	49,0	50,5

*Hallituksen ehdotus, tunnusluvut kokonaisuudessaan esitetään sivulla 45.

Rahoitus ja maksuvalmius

Atrialle tärkeimpien valuuttojen euron ja Ruotsin kruunun korot olivat edelleen erittäin matalalla tasolla. Molempien valuuttojen lyhytaikaiset korot olivat negatiivisia ja pitkäaikaisetkin korot olivat historiallisen alhaisella tasolla. Ruotsin lyhytaikaiset Stibor-korot kääntyivät kuitenkin maltilliseen nousuun lokakuussa 2018. Ruotsin keskuspankki nosti ohjauskorkoaan joulukuussa 2018. Euroopan Keskuspankki on ilmoittanut, että ohjauskorkoja ei nosteta vuoden 2019 aikana. Usean vuoden pituinen erittäin kevyen rahapolitiikan kausi euroalueella jatkuu siis edelleen. Myös hidastuva talouskasvu rajoittanee korkotason nousua lähivuosina. Rahoitusmarkkinoiden likviditeetti ja rahoituksen saatavuus pysyivät katsauskaudella hyvinä eikä yritysrahoituksen ehdoissakaan tapahtunut oleellisia muutoksia.

Atria Oyj jälleenrahoitti maaliskuussa 50 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan uudella 25 miljoonan euron pitkäaikaisella lainalla sekä 25 miljoonan euron yritystodistuksilla. Toukokuussa yhtiö pienensi tarpeettomana 50 miljoonan euron sitovaa luottolimiittiä 20 miljoonalla eurolla uuden määrän ollessa katsauskauden lopussa 30 miljoonaa euroa ja sitovien luottolimiittien määrä yhteensä 85 miljoonaa euroa. Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä ja sen varmistamiseksi yhtiöllä oli edellä mainittujen 85 miljoonan euron käyttämättömät sitovat luottolimiitit sekä 200 miljoonan euron yritystodistusohjelma, jota käytettiin lyhytaikaiseen rahoitukseen. Konsernin nettokorkokulut olivat alhaisella tasolla eli 6,2 miljoonaa euroa (7,3 milj. euroa).

Tilikauden lopussa konsernin kiinteäkorkoisen velan osuus koko lainasalkusta oli 18,0 prosenttia (16,0 %).

Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta

Atrian päätuoteryhmiä ovat tuore- ja kuluttajapakattu liha, siipikarjatuotteet, lihavalmisteet kuten makkarat ja leivänpäälliset sekä valmisruoka. Atria pyrkii palvelemaan sidosryhmiään hyödyntämällä tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa toiminnoissaan monipuolisesti niin olemassa olevien tuotteiden edelleen kehittämisessä kuin uusien tuotteiden suunnittelussa.

Atria Suomi hyödyntää markkinatietoa ja kuluttajatutkimusta aktiivisesti jokapäiväisissä prosesseissaan tuotekehityksen, myynnin ja markkinoinnin tueksi. Markkinatiedon keskiössä on tuoteryhmien, segmenttien sekä alasegmenttien rakennetta kuvaava tuoteryhmäpuu. Tämä keskeinen työkalu uudistettiin vastaamaan paremmin nykyistä tuote- ja kuluttajamaailmaa. Markkinaseurannan monimuotoisuutta kuvaa hyvin se, että uudessa tuoteryhmäpuussa on 379 erilaista alasegmenttiä, segmenttiä ja näistä koostuvaa tuoteryhmää. Myös kuluttajanäkemyksen perusjärjestelmään tehtiin mittava päivitys. Atria Suomen kuluttajakäyttäytymisen näkemys perustuu tarvelähtöiseen NeedScope-järjestelmään, joka on laajasti maailmalla käytössä kuluttajatavaroita ja elintarvikkeita valmistavissa yrityksissä. Myös Atrian Venäjän ja Ruotsin toiminnot ovat ottaneet NeedScopen käyttöön, jolloin tuotteistuksen ja markkinoinnin ammattimainen kielenkäyttö yhtenäistyy eri maiden välillä.

Atria Suomi lanseerasi syysjaksolle 2018 kokonaan uuden brändin; Vegyun. Uuden brändin ja tuotesegmentin lanseeraus vaatii syvällistä kuluttajan ymmärrystä. Vegyu-brändi lanseerattiin syysjaksolla 2018 vähittäskauppa- ja Food Service -markkinaan. Vegyu-tuotteita tuotiin useisiin eri segmentteihin; vähittäiskauppamarkkinaan lanseerattiin 13 ja Food Service markkinaan 5 tuotetta.

Vuonna 2018 Atria Suomi lanseerasi kaiken kaikkiaan 131 uutta tuotetta. Näistä tuotteista 93 tuotiin vähittäiskauppamarkkinaan ja 38 Food Service -markkinaan. Edellä mainitun Vegyu-brändin lanseerauksen lisäksi markkinoille tuotiin Atria Artesaani -tuotesarjan kesäsesonkiin erinomaisine raakamakkaroineen, Wilhelm-brändi-ilmettä uudistettiin kesään 2018. Food Service -markkinaan lanseeratuista tuotteista erinomaisia esimerkkejä ovat suomalaisesta naudanlihasta valmistetut Hanger Steakit ja Angus-hampurilaispihvit. Vuonna 2018 uusien tuotteiden osuus kaikista myydyistä tuotteista oli yli 5 prosenttia.

Atria Ruotsin tuotekehityksen painopisteet olivat siipikarjatuotteiden ja valmisruokien kehittämisessä sekä ympäristöystävällisten tuotteiden ja pakkausten kehittämisessä. Atria toi yhteensä 130 uutta tuotetta Ruotsin markkinoille. Omien siipikarjatuotteiden ja -toiminnan kehittäminen oli Atria Ruotsin yksi keskeisimmistä asioista vuonna 2018. Atria toi markkinoille uusia kanatuotteita useisiin tuoteryhmiin:

makkaroita, leivänpäällisiä, kypsiä ja tuoreita tuotteita. Terveellisyys ja vastuullisuus olivat teemana monessa uutuustuotteessa. Lönneberga-leivänpäällisiin tuotiin ympäristöystävällinen osittain biomateriaaliin pohjautuva pakkausinnovaatio. Pastejköket-tuotemerkillä lanseerattiin 2 uutta kasvispateeta, ja Food Service -asiakkaille esiteltiin kanasta ja porkkanasta valmistettu ilmastoystävällinen makkara. Atria osallistui yhdessä ruotsalaisten elintarvikeyritysten kanssa "ReduSalt"-hankkeeseen, jonka tavoitteena on vähentää suolan määrää teollisesti valmistetuissa ruoissa. Uutuustuotteiden osuus kaikista myydyistä tuotteista on 5 prosenttia.

Liiketoiminta-alue Atria Tanska & Viro toi markkinoille yhteensä 89 uutta tuotetta. Tanskassa 35 ja Virossa 54 uutta tuotetta.

Tanskassa Atria on markkinajohtaja leivänpäällisten tuoteryhmässä 19 prosentin markkinaosuudellaan. Vuoden 2018 menestyneimpiä tuoteuutuuksia olivat 3-Stjernet Stjernehaps Snack välipalasalami, 3-Stjernet Vel'smurt -leivänpäällislevite ja Aalbaek-salami. 3-Stjernet Stjernehaps Snack välipalasalami sai uuden isomman 10 kappaleen perhepakkauksen, mikä lisäsi tuotteen myyntiä 12 prosenttia vuoden aikana. Tuote nousi salamituoteryhmän markkinajohtajaksi 33 prosentin markkinaosuudella. Atria lanseerasi tammikuussa Tanskassa uuden 3-Stjernet Vel'smurt leivänpällislevitteen, jonka pääraaka-aineena on käytetty kanaa ja kikhernettä. Vel'smurt sai erinomaisen vastaanoton markkinoilla ja myynti onnistui erinomaisesti. Aalbaek Specialiteter -tuotemerkillä lanseerattiin perinteinen ja luomulihasta valmistettu salamitanko. Tanskassa uusien tuotteiden myynnin osuus kaikista myydyistä tuotteista oli 6,3 prosenttia.

Virossa tuotekehityksen painopisteenä oli arjen kiireisen elämän helpottaminen ja siksi markkinoille tuotiin 11 uutta välipalatuotetta. Atria toi ensimmäisenä toimijana Virossa raakamakkaroiden valmistukseen uuden kasvispohjaisen alginaattiteknologian. Makkaroiden kuori muodostetaan kasvispohjaisen alginaatin avulla. Uuden innovaation ansiosta raakamakkaroiden myynti kasvoi 19 prosenttia. Uusien tuotteiden myynti oli 10 prosenttia kaikista myydyistä tuotteista.

Vuonna 2018 Atria Venäjä toi markkinoille 31 uutta tuotetta. Uusien herkuttelutuotteiden kehittäminen oli Atria Venäjän tuotekehityksen teemana vuonna 2018. Vähittäiskauppaan lanseerattiin muun muassa savustettu pekoni ja kahdeksan uutta Casademont-kestomakkarauutuutta. Food Service -markkinaan lanseerattiin useita onnistuneita tuoteuutuuksia. Esimerkiksi jalkapallon maailmanmestaruuskisojen ruokatarjoiluja varten kehitettiin erikoistuotteita ja IKEAn ravintoloihin lanseerattiin uudenlaisia nakkeja. Uutuustuotteiden osuus kaikkien tuotteiden myynnistä arvossa mitattuna oli 5,2 prosenttia ja volyymissa mitattuna 5,8 prosenttia.

Atria-konsernin tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan käytettyjen varojen prosentuaalinen osuus liikevaihdosta vuosina 2016–2018 on ollut seuraava:

milj. euroa	2018	2017	2016
Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta	13,7	12,9	13,1
Osuus liikevaihdosta, %	1,0	0,9	1,0

Liiketoiminnan katsauskauden ja lähiajan riskit

Raaka-aineiden ja valmisteiden hintaan, saatavuuteen, laatuun sekä turvallisuuteen liittyvät riskit ovat tavanomaisia ruokatuotannon ketjussa alkutuotannosta kuluttajille. Ne vaikuttavat Atrian liiketoiminnan kannattavuuteen. Kesän huono satokausi on nostanut tuotantokustannuksia lihatiloilla syksyn aikana. Tämä on aiheuttanut nousupainetta raaka-aineiden hintoihin. Afrikkalainen sikarutto on eläinten terveyteen liittyvä riski Virossa. Sikarutto voi levitä myös Suomeen. Atria käyttää useita taudin leviämisen estäviä varotoimenpiteitä omissa tuotantolaitoksissaan.

Yleinen taloudellinen tilanne, geopoliittiset jännitteet, valuuttakurssien merkittävät muutokset, liha- ja kuluttajatuotemarkkinoiden kehitys sekä kilpailuympäristön vaikutukset aiheuttavat kysynnän kehityksessä epävarmuutta. Tämä heijastuu Atrian strategian toteuttamiseen, liiketoiminta-alueiden taloudellisten tulosten ylläpitämiseen ja parantamiseen. Katsauskaudella Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun arvon muutokset näkyvät konsernin euromääräisessä liikevaihdossa, tuloksessa ja omassa pääomassa.

Osaavan ja motivoituneen henkilöstön saatavuus on strategian toteuttamisen ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta riski. Atria panostaa henkilöstön hyvinvointiin ja tarjoaa henkilöstölle monipuolisia koulutusmahdollisuuksia. Katsauskaudella jatkui Atrian Tapa Johtaa -ohjelma ja käynnistettiin Turvallisesti Kotiin Atrialta -työturvallisuusohjelma.

Atria on jatkanut myös erilaisten vahinkoa mahdollisesti aiheuttavien riskien ehkäisyä ja taloudellisten vaikutusten eliminointia jatkuvuussuunnitelmien laadinnalla ja päivityksillä sekä vakuutusohjelmien tarkennuksilla.

Riskit ja riskienhallinta

Riskit ja riskienhallinta Atrialla perustuvat soveltuvin osin ISO 31000 ja ISO 31010 –standardeihin. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea Atrian strategian toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista sekä organisaation kehittymistä Atrian strategiassa määritetyssä toimintaympäristössä. Riskienhallinnalla pyritään myös ehkäisemään epäsuotuisia tapahtumia ja suojaamaan liiketoiminnan jatkuvuutta.

Atrialla riski on määritelty epävarmuuden vaikutukseksi tavoitteisiin. Riskin vaikutus on myönteinen tai kielteinen poikkeama asetetuista tavoitteista. Riskin aiheuttaja voi olla Atrian sisäinen tai ulkoinen olosuhde tai tapahtuma. Atriaan kohdistuu joukko erilaisia riskejä. Riskien tunnistamista, seurantaa ja raportointia varten riskit jaotellaan neljään luokkaan: strategiset riskit, operatiiviset riskit, vahinkoriskit sekä rahoitusriskit.

Seuraavassa taulukossa on lyhyt yhteenveto suurimmista Atrian toimintaan liittyvistä riskeistä. Nämä riskit voivat yhdessä tai erikseen vaikuttaa parantavasti tai heikentävästi Atrian liiketoimintaan, tulokseen, taloudelliseen asemaan, kilpailukykyyn tai maineeseen.

Atria ei ole tunnistanut ihmisoikeuksiin eikä korruptioon tai lahjontaan liittyviä merkityksellisiä riskejä, joiden toteutumisella todennäköisesti olisi haitallisia vaikutuksia Atrian toimintaan. Mahdollisia ihmisoikeuksien toteutumiseen sekä korruption ja lahjonnan torjumiseen liittyviä riskejä, pyritään hallitsemaan henkilöstön koulutuksella sekä auditoinneilla.

1. Raaka-aineiden hintaan, laatuun, turvallisuuteen ja saatavuuteen vaikuttavat riskit

Atria hallitsee riskiä keskitetyllä lihanoston ohjauksella ja toimimalla riittävän laaja-alaisella hankintamarkkinalla.

Atrialla on käytössä nykyaikaiset menetelmät tuotantoprosessien turvallisuuden varmistamiseksi ja erilaisten mikrobiologisten, kemiallisten ja fysikaalisten vaaranaiheuttajien eliminoimiseksi. Atria noudattaa tuoteturvallisuuden varmistamisessa elintarviketurvallisuuden hallinta- ja laatusertifikaattien edellyttämiä toimintatapoja.

Riskin kuvaus	Riskienhallinta
Atrian liiketoiminnan kannattavuuteen vaikuttavat liharaaka aineen kansainvälisen markkinahinnan ja lihatilojen tuotantokustannusten muutokset.
Elintarvikkeita valmistavana yrityksenä Atrialle on erityisen tärkeää huolehtia raaka-aineiden ja valmisteiden laadusta ja turvallisuudesta koko tuotantoketjussa.	toimintatapoja.
	tilalle asti.
Eläinten terveys ja hyvinvointi on keskeinen Atrian laadun, vastuullisuuden ja kannattavuuden elementti. Atrian tuotantoketjun kriittisessä pisteessä esiintyvä eläintauti voi aiheuttaa tuotannon keskeytymisen kyseisessä yksikössä ja häiritä koko ketjun toimintaa.
Uusi vakava eläintauti, kuten afrikkalainen sikarutto tai lintuinfluessa, voi johtaa lihatuotteiden vienti- ja tuontirajoituksiin.
Ympäristöriskeillä, kuten sään ääri-ilmiöillä, on merkitystä ruokatuotantoketjussa sekä raaka-aineiden saatavuudelle että
hinnalle.	vähentämiseen.
Sääilmiöt voivat vaikuttaa myös energian hintaan samoin kuin mahdolliset päästörajoitukset sekä verot.	johdannaisilla.

Atria Perhetiloilta tuleva sianliha on kasvatettu ilman antibiootteja. Perhetilan nimi näkyy tuotepakkauksissa ja kertoo lihan alkuperän tilalle asti.

Atrian moniportaisella omavalvonnalla pyritään havaitsemaan eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät vaaratekijät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Atria pyrki varautumaan riskeihin jatkuvuussuunnitelmilla ja lihanoston ohjauksella.

Atria seuraa hiilijalanjälkeään ja panostaa tehokkaaseen raaka-aineiden käyttöön sekä hävikin ja jätteiden määrän vähentämiseen.

Atria on tehostanut energian käyttöä ja hyödyntää tuotannossaan moninaisia energiamuotoja, kuten aurinkosähköenergiaa ja biokaasuja. Atria hallitsee sähkön hinnan vaihteluita johdannaisilla.

2. Maantietelliseen toiminta-alueeseen ja markkinoihin liittyvät riskit

Riskin kuvaus	Riskienhallinta
Atrian kaikilla merkittävillä markkina-alueilla elintarvikealan vähittäiskauppa on keskittynyttä, mikä luo Atrialle mahdollisuuksia pitkäjänteisen ja monipuolisen asiakasyhteistyön kehittämiselle. Toisaalta riippuvuus yksittäisestä asiakkaasta voi olla suurempi.	Atria hyödyntää vahvaa markkina-asemaa, tehokkaita teollisia prosesseja, hyvää laatua ja tunnettuja tuotemerkkejä riskin hallinnassa.
Kuluttajakäyttäytymisen muutokset voivat pitkällä aikavälillä muuttaa Atrian tuotteiden kysynnän painotusta eri tuotekategorioiden välillä.	Atria varautuu kulutustottumusten muutoksiin ja toiminnan sopeuttamistarpeeseen panostamalla kuluttajalähtöiseen tuotekehitykseen.
Kilpailijoiden toiminnalla ja tuotetarjonnalla sekä ruokakauppojen omilla merkkituotteilla on merkitystä Atrian kannattavuudelle.	Atria kehittää asiakaslähtöisesti tuotevalikoimaansa, seuraa aktiivisesti markkinoiden muutoksia ja panostaa informatiiviseen kuluttajamarkkinointiin.
Atrian maantieteellinen toiminta-alue altistaa eri maiden kansantalouteen, lainsäädäntöön ja viranomaisäätelyyn liittyville riskeille. Myös globaalit geopoliittiset riskit voivat vaikuttaa Atrian toimintaan.	Atria hallitsee riskiä seuraamalla lainsäädännön muutoksia, kouluttamalla henkilöstöä, käyttämällä asiantuntijoiden palveluita sekä huomioimalla lainsäädäntömuutoksia sopimuksissa.

3. Henkilöstöriskit

Riskin kuvaus	Riskienhallinta
Osaavan ja motivoituneen henkilöstön saatavuus on Atrian	Atria panostaa henkilöstön kehittämiseen ja kouluttamiseen
strategian toteuttamisen ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta	monipuolisilla koulutustarjonnalla. Lisäksi henkilöstötutkimuksilla
riski.	kartoitetaan kehittämistarpeita.
Elintarviketeollisuuden työtehtäville on ominaista alhainen	Atria pyrkii ehkäisemään työtapaturma- ja ammattitautiriskejä
työskentelylämpötila sekä toistuvat työliikkeet. Työ on usein	ja näihin liittyviä kustannuksia panostamalla merkittävästi
fyysistä ja edellyttää leikkaavien koneiden ja työkalujen käyttöä,	työturvallisuuteen sekä ohjauksen sekä työmenetelmien ja
mikä lisää työtapaturmariskiä.	-välineiden jatkuvan kehittämisen avulla.

4. Tietojen hallintaan liittyvät riskit

Riskin kuvaus	Riskienhallinta
Pitkäkestoiset toimintahäiriöt Atrian tuotanto- tai jakelujärjes	Häiriöt pyritään minimoimaan jatkuvalla valvonnalla,
telmissä voivat aiheuttaa toimitusvarmuuden laskua, myynnin	hyödyntämällä sopimustoimittajia ja varmistamalla oikeat
menetyksiä sekä asiakastyytyväisyyden heikkenemistä.	toimintatavat nopealle toipumiselle.
Epäonnistuminen henkilötietojen tai muiden tärkeiden	Atrialla tietoturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota
tietojen suojaamisessa voi aiheuttaa maineen vaarantumista ja	teknisellä suojauksella, auditoinneilla, henkilöstön kouluttamisella
vahingonkorvausvelvollisuuden.	ja ohjeistuksella.

5. Vahinkoriskit

Riskin kuvaus	Riskienhallinta
Ennalta arvaamattomat vahinkoriskit Atrian tuotantolaitoksissa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Virossa tai Venäjällä voivat keskeyttää tuotantolaitoksen toiminnan.	Atrian kaikki tuotantolaitokset on vakuutettu aineellisten vahinkojen ja toiminnan keskeytymisen varalta konsernin vakuutusohjelmissa. Keskeisillä tuotantolaitoksilla tehdään riskikartoitus 1–2 vuoden välein. Jatkuvuussuunnittelulla pyritään rajaamaan mahdollisia keskeytysvahinkoja.

6. Rahoitusriskit

Riskin kuvaus	Riskienhallinta
Keskeisimmät rahoitukseen liittyvät riskit Atrian toiminnassa ovat valuutan transaktio- ja muuntoeroriskit, korkoriski sekä maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski.	Rahoitusriskien hallinnalla Atria pienentää rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluista ja muista epävarmuustekijöistä aiheutuvia tulos-, tase- ja rahavirtavaikutuksia sekä varmistaa riittävän maksuvalmiuden. Atrian rahoitusriskien hallinnasta on kerrottu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedossa 27 sivulla 76.

Atria Oyj:n hallintoneuvosto valitsi yhtiökokouksen jälkeisessä järjestäytymiskokouksessaan hallintoneuvoston puheenjohtajaksi edelleen Jukka Kaikkosen ja varapuheenjohtajaksi edelleen Juho Anttikosken.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten lukumääräksi kahdeksan (8). Hallituksen jäseneksi valittiin uudelleen erovuorossa olleet Kjell-Göran Paxal ja Harri Sivula sekä uutena jäsenenä Ahti Ritola seuraavaksi kolmen vuoden toimikaudeksi. Hallituksen jäseninä jatkavat lisäksi Nella Ginman-Tjeder, Pasi Korhonen, Jukka Moisio, Seppo Paavola ja Jyrki Rantsi.

Hallinto ja operatiivinen organisaatio

Yhtiökokous päätti, että hallintoneuvoston kokoonpano on seuraava:

Jäsen	Kausi päättyy	Jäsen	Kausi päättyy
• Juho Anttikoski	2019	• Jukka Kaikkonen	2019
• Mika Asunmaa	2019	• Juha Kiviniemi	2020
• Reijo Flink	2020	• Ari Lajunen	2021
• Lassi-Antti Haarala	2021	• Juha Nikkola	2019
• Jussi Hantula	2021	• Mika Niku	2021
• Hannu Hyry	2019	• Pekka Ojala	2020
• Veli Hyttinen	2020	• Heikki Panula	2019
• Pasi Ingalsuo	2020	• Risto Sairanen	2020
• Jussi Joki-Erkkilä	2021	• Ola Sandberg	2021
• Marja-Liisa Juuse	2021	• Timo Tuhkasaari	2020
		Yhteensä 20 jäsentä

Atria Oyj:n hallitus on kokonaisuudessaan seuraava:
Jäsen	Kausi päättyy
• Nella Ginman-Tjeder	2019
• Pasi Korhonen	2019
• Jukka Moisio	2020

• Seppo Paavola	2020
• Kjell-Göran Paxal	2021
• Jyrki Rantsi	2019
• Ahti Ritola	2021
• Harri Sivula	2021

Atria Oyj:n johtoryhmän kokoonpano oli seuraava:

• Juha Gröhn, toimitusjohtaja
• Tomas Back, talousjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen,
• liiketoiminta-alue Atria Tanskan johtaja
• Mika Ala-Fossi, liiketoiminta-alueen johtaja, Atria Suomi
• Jarmo Lindholm, liiketoiminta-alueen johtaja, Atria Ruotsi
• Ilari Hyyrynen, liiketoiminta-alueen johtaja, Atria Venäjä
• Olle Horm, liiketoiminta-alueen johtaja, Atria Viro • Lars Ohlin, henkilöstöjohtaja
• Pasi Luostarinen, markkinointijohtaja

Konsernin johtoryhmän jäsenet raportoivat Atria Oyj:n toimitusjohtaja Juha Gröhnille.

Atria-konsernin operatiivista rakennetta ja taloudellista raportointia päätettiin muuttaa vuoden 2018 alusta lähtien. Tanskan ja Viron liiketoiminnoista muodostettiin yksi liiketoiminta-alue ja raportoitava segmentti. Uuden liiketoiminta-alueen nimi on Atria Tanska & Viro. Atria Ruotsi raportoidaan omana segmenttinä. Atria-konsernin raportoitavat segmentit ovat 1.1.2018 lähtien: Atria Suomi, Atria Ruotsi, Atria Tanska & Viro ja Atria Venäjä.

Atria Oyj:n johtoryhmässä toteutettiin muutoksia 1.1.2018 alkaen. Talousjohtaja Heikki Kyntäjän siirtyessä eläkkeelle Tomas Back nimitettiin Atria Oyj:n talousjohtajaksi ja toimitusjohtajan sijaiseksi. Hänet nimitettiin myös Atria Tanskan johtajaksi. Jarmo Lindholm siirtyi Atria Venäjän liiketoiminta-alueen johtajan tehtävästä Atria Ruotsin liiketoiminta-alueen johtajaksi. Ilari Hyyrynen nimitettiin Atria Venäjän liiketoiminta-alueen johtajaksi 9.7.2018.

Atria Oyj:n hallinnoinnista on kerrottu tarkemmin erillisessä dokumentissa: "Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement)".

Nimitystoimikunnan kokoonpano

Atria Oyj:n yhtiökokouksen päättämään nimitystoimikuntaan valittiin seuraavat henkilöt:

• maanviljelijä Jukka Kaikkonen, Lihakunnan edustaja
• maanviljelijä Kjell-Göran Paxal, Pohjanmaan Lihan edustaja
• maanviljelijä Juho Anttikoski, Itikka osuuskunnan edustaja
• sijoitusjohtaja (listatut sijoitukset) Timo Sallinen, Keskinäisen Työeläkevakuutusyhtiö Varman edustaja
• asiantuntijajäsen agrologi Seppo Paavola, Atria Oyj:n hallituksen puheenjohtaja

Nimitystoimikunta on valinnut keskuudestaan Juho Anttikosken toimikunnan puheenjohtajaksi.

Henkilöstö keskimäärin (FTE)

	2018	2017	2016
Atria Suomi	2 321	2 314	2 214
Atria Ruotsi	847	846	827
Atria Tanska & Viro	423	429	455
Atria Venäjä	869	860	819
Konserni yhteensä	4 460	4 449	4 315
Tilikauden palkat ja palkkiot, konserni yhteensä (milj. euroa)	191,5	189,6	181,6

Johdon ja avainhenkilöiden kannustinjärjestelmät

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä

Atria Oyj:n hallitus päätti avainhenkilöiden pitkänaikavälin kannustinjärjestelmästä vuosille 2018–2020. Osakepalkkiojärjestelmän tavoitteena on kannustaa Atrian johtoa hankkimaan yhtiön osakkeita ja lisäämään päätöksillään ja toiminnallaan yhtiön pitkäaikaista arvonnousua.

Osake- ja rahapalkkioon perustuva järjestelmä on jaettu kolmeen vuoden mittaiseen ansaintajaksoon, ensimmäinen ansaintajakso alkoi 1.1.2018 ja päättyi 31.12.2018. Järjestelmän mahdollinen palkkio perustuu yhtiön osakekohtaiseen tulokseen EPS (70 %) ja orgaaniseen kasvuun (30 %). Palkkiot kaudelta 2018 maksetaan kolmena yhtä suurena osana vuosina 2019, 2020, 2021 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta henkilölle aiheutuvia veroja ja veroluontoisia maksuja. Mikäli henkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu enintään 40 henkilöä. Ansaintajaksolla 2018 maksettavien palkkioiden arvioitu kokonaismäärä on noin 0,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 tuloksesta maksettavien palkkioiden enimmäismäärä on arvoltaan 45 000 A-osaketta, jotka on arvostettu markkinahintaan, kun osakkeet luovutetaan vastaanottajille. Palkkioon lisätään rahaosuus, joilla katetaan verot ja veronluonteisten maksut vastaanottajille.

Päättynyt pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä

Vuosina 2015–2017 toteutetun ansaintajakson tuotto perustui konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) ilman kertaluonteisia eriä. Järjestelmässä maksettavat rahapalkkiot olivat enintään 4,5 miljoonaa euroa koko jakson 2015–2017 aikana. Järjestelmä päättyi 31.12.2017 ja siihen kuului korkeintaan 45 henkilöä. Toimitusjohtaja, konsernin johtoryhmä ja liiketoiminta-alueiden johtoryhmät olivat järjestelmän piirissä. Koko ansaintajaksolta vuosilta 2015–2017 palkkioita kertyi 2,1 miljoonaa euroa.

Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä

Atria Oyj:n lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmästä maksettavan tulospalkkion enimmäismäärä on tehtävän tulosvaikutuksen ja tehtävän vaativuustason perusteella 25–50 prosenttia vuosipalkasta. Tulospalkkiojärjestelmässä kriteereinä ovat konsernitason ja oman vastuualueen tulosvaatimukset ja liikevaihto. Toimitusjohtajan ja muun konsernin johtoryhmän lisäksi Atria Oyj:n tulospalkkiojärjestelmissä on mukana yhteensä noin 40 henkilöä.

Näkymät vuodelle 2018

Konsernin liikevoitto vuonna 2018 oli 28,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 liikevoiton ennustetaan olevan parempi kuin vuonna 2018. Vertailukelpoisin valuuttakurssein vuoden 2019 liikevaihdon arvioidaan kasvavan vuoteen 2018 verrattuna.

Liputusilmoitukset

Atria Oyj ei vastaanottanut liputusilmoituksia vuoden 2018 aikana.

Atria Oyj:n osakepääoma

Emoyhtiön osakepääoma jakaantuu seuraavasti:

• A-sarjan osakkeet (1 ääni / osake) 19 063 747 kpl

• KII-sarjan osakkeet (10 ääntä / osake) 9 203 981 kpl

A-sarjan osakkeilla on etuoikeus 0,17 euron osinkoon, minkä jälkeen KII-sarjan osakkeille suoritetaan osinkoa 0,17 euroon asti. Mikäli osinkoa on vielä jaettavissa tämän jälkeen, A- ja KII-sarjan osakkeilla on samanlaiset oikeudet osinkoon.

Yhtiön yhtiöjärjestyksessä on KII-osaketta koskeva lunastuslauseke. Jos KII-sarjan osake siirtyy yhtiön ulkopuoliselle uudelle omistajalle tai jos KII-sarjan osake siirtyy sellaiselle yhtiön osakkeenomistajalle, joka ei ennestään omista KII-sarjan osakkeita, on siirronsaajan viipymättä ilmoitettava siitä yhtiön hallitukselle ja KII-sarjan osakkeenomistajalla on oikeus tietyin ehdoin lunastaa osake. Lisäksi KII-sarjan osakkeiden hankkimiseksi luovutustoimin vaaditaan yhtiön suostumus. A-sarjan osakkeilla ei ole kumpaakaan rajoitetta.

Tilikauden lopussa 31.12.2018 yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden määrä oli 111 312 kpl, mikä vastaa 0,394 % osakkeista ja 0,1 % osakkeiden tuomasta äänivallasta. Tilikauden aikana ei ole tapahtunut muutoksia omien osakkeiden lukumäärässä.

Tietoja osakeomistuksen jakautumisesta, osakkeenomistajista ja johdon omistuksista on kerrottu kohdassa "Osakkeet ja osakkeenomistajat" sivuilla 43-44.

Voimassa olevat valtuutukset omien osakkeiden hankkimiseen sekä osakeantiin ja erityisten oikeuksien antamiseen sekä rahalahjoitusten tekemiseen

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 2 800 000 yhtiön oman A-osakkeen hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla, ottaen kuitenkin huomioon osakeyhtiölain määräykset yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden enimmäismäärästä. Yhtiön omia A-osakkeita voidaan hankkia käytettäväksi vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa tai muissa yhtiön liiketoimintaan kuuluvissa järjestelyissä, investointien rahoittamiseksi, osana yhtiön kannustinjärjestelmää, yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi sekä muutoin edelleen luovutettavaksi, yhtiöllä pidettäväksi tai mitätöitäväksi.

Osakkeet hankitaan muuten kuin osakkeenomistajien omistusten mukaisessa suhteessa Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan. Osakkeet hankitaan ja maksetaan Nasdaq Helsinki Oy:n ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Hallitus valtuutettiin päättämään omien osakkeiden hankkimisesta kaikilta muilta osin.

Valtuutus kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 27.4.2017 hallitukselle antaman valtuutuksen päättää omien osakkeiden hankkimisesta, ja on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2019 saakka.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhdessä tai useammassa erässä enintään 5 500 000 uuden tai yhtiön hallussa mahdollisesti olevan A-osakkeen annista osakeannilla ja/tai antamalla optio-oikeuksia tai muita osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia. Valtuutusta voidaan käyttää mahdollisten yrityskauppojen tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen tai investointien rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön kannustinjärjestelmän toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin.

Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista osakeannin sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1§:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus sisältää siten oikeuden antaa osakkeita myös muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa laissa säädetyin ehdoin, oikeuden antaa osakkeita maksua vastaan tai maksutta sekä oikeuden päättää maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen ottaen kuitenkin huomioon osakeyhtiölain määräykset yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden enimmäismäärästä.

Valtuutus kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 27.4.2017 hallitukselle antaman antivaltuutuksen ja on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2019 saakka.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 100 000 euron suuruisen rahalahjoituksen tekemisestä korkeakoulujen, yliopistojen tai muiden oppilaitosten toimintaan.

Jakokelpoiset varat ja hallituksen voitonjakoehdotus

Emoyhtiön vapaa oma pääoma 31.12.2018 koostuu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta 248 729 608,85 euroa, omien osakkeiden rahastosta -1 277 443,82 euroa ja voittovaroista 28 468 854,59 euroa, josta tilikauden tappio on -32 594 759,96 euroa. Emoyhtiön tilikauden tappioon sisältyy tytäryhtiöosakkeisiin (Atria Invest Oy) kirjattu 54 000 000,00 euron arvon alentuminen.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:
• osinkona jaetaan 0,40 euroa / osake eli yhteensä, euroa	11 262 566,40
• jätetään omaan pääomaan, euroa	264 658 452,22

275 921 019,62

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

Kestävän ruokaketjun turvaaminen

Yritysvastuu on kiinteä osa Atrian liiketoimintaa ja yrityskulttuuria. Vastuullisuus kytkeytyy Atrian toiminnassa kaikille tasoille: missioon, tavoitteisiin, arvoihin, toimintastrategioihin, johtamiseen ja jokapäiväiseen työhön. Vastuullisella toiminnallaan yhtiö turvaa nykyiset ja tulevaisuuden toimintaedellytykset. Kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti yhtiö ottaa huomioon kaikilla liiketoiminta-alueilla toimintansa taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät näkökohdat.

Atrian hyvän ruoan ketju muodostuu alkutuotannosta, teollisesta tuotannosta, asiakkaasta ja kuluttajasta. Sidosryhmät ovat vahvasti läsnä yhtiön ruokaketjussa koko matkan aina raaka-aineiden hankinnasta valmiin lopputuotteen käyttämiseen asti. Sidosryhmien kuunteleminen ja heidän toiveittensa huomioiminen on yksi Atrian vastuullisuustyön kulmakivistä. Atrian vastuullisuus rakentuu vuorovaikutteisesti, avoimuuden ja läpinäkyvyyden tukemana.

Atria haluaa turvata kestävän ruokaketjun. Ruokaketju on kokonaisuus, jossa huomioidaan eri tuotantovaiheiden arvon muodostuminen ja jakautuminen, ympäristöön liittyvät vaikutukset, ruokaketjuun sekä itse tuotteisiin liittyvät sosiaaliset vaikutukset. Atrialle olennaiset vastuullisuuden osa-alueet, joissa yhtiö kehittää ja toteuttaa vastuullista liiketoimintaa, ovat turvallinen ja terveellinen ruoka, kestävä alkutuotanto, hyvinvoivat ihmiset, yhteinen ympäristö ja arvoa tuottava liiketoiminta.

Yritysvastuuta johdetaan konserni- ja paikallistasolla. Konsernitasolla määritetään yhteiset toimintaperiaatteet ja -politiikat, varmistetaan niiden mukainen toiminta ja asetetaan kaikille liiketoiminta-alueille yhteiset kehityshankkeet ja tahtotila. Vastuullisuuden toteuttaminen ja jatkuva parantaminen ovat päivittäistä toiminnan johtamista eri liiketoiminta-alueilla. Liiketoiminta-alueiden ohjausryhmät analysoivat alueensa toimintaympäristöä ja olennaisten sidosryhmien odotuksia Atrian vastuullisuudesta sekä sisällyttävät tarvittavien kehitystoimenpiteiden toteuttamisen osaksi liiketoimintasuunnitelmia.

Atrian yritysvastuusta kerrotaan kattavasti Atrian vastuullisuusraportissa. Vastuullisuusraportti löytyy Atrian verkkosivuilta osoitteessa: www.atria.fi/konserni/vastuullisuus/yritysvastuun-raportointi. Raportoinnin perustana Atria käyttää kansainvälistä Global Reporting Initiative (GRI) -standardia. Atria on valinnut raporttiinsa GRI-standardista oman toimintansa ja sidosryhmiensä kannalta olennaiset mittarit ja indikaattorit.

Atrian Toimintaperiaatteet tukevat vastuullista liiketoimintaa

Terveiden ja vastuullisten liiketoimintakäytäntöjen noudattaminen muodostaa perustan kaikelle Atrian toiminnalle. Atrian Toimintaperiaatteet ovat Atria Oyj:n hallituksen hyväksymät eettiset perusperiaatteet liiketoiminnasta, sidosryhmäsuhteista ja ympäristövastuusta. Toimintaperiaatteita tukevat sisäiset politiikat ja ohjeistukset, jotka määrittävät ja ohjaavat toimintatapoja. Näiden osaamista edellytetään kaikilta Atrian työntekijöiltä. Atrian Toimintaperiaatteet ja niitä tukevat politiikat perustuvat Atrian toimintamaiden lakeihin ja työehtosopimuksiin sekä kansainvälisiin vastuullista toimintaa muun muassa ihmisoikeuksien ja korruption vastustamisen osalta sääteleviin sopimuksiin ja suosituksiin.

Atria ei hyväksy toimintaperiaatteidensa mukaisesti minkäänlaista korruptiota eikä lahjontaa. Atrian työntekijät eivät saa antaa tai vastaanottaa sellaisia etuja, lahjoja tai vieraanvaraisuutta, jotka voivat vaikuttaa epäasiallisesti liiketoimintapäätöksiin. Atrian työntekijät on perehdytty Atrian Toimintaperiaatteisiin ja niitä tukeviin politiikkoihin toimenkuviaan tukevassa perehdytysohjelmassa.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen kuuluu olennaisesti Atrian Toimintaperiaatteisiin ja henkilöstöpolitiikkaan. Atria kunnioittaa ja tukee kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeusperiaatteita ja vaatii niiden noudattamista työntekijöidensä lisäksi myös omilta toimittajiltaan ja alihankkijoiltaan.

Atria on sitoutunut Toimintaperiaatteissaan ja niitä tukevissa politiikoissa seuraaviin kansainvälisiin sopimuksiin ja suosituksiin:

• YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus ja lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus
• YK:n Global Compact -aloite ihmisoikeuksien, työelämän oikeuksien ja ympäristönsuojelun edistämisestä ja korruption ehkäisemisestä
• Kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimus työelämän perusoikeuksista
• OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille
• Kansainvälisen Kauppakamarin (ICC) kestävän kehityksen peruskirja ja ICC:n lahjonnan ja korruption vastaiset ohjeet
• Business Social Compliance Initiative (BSCI) ostotoiminnan periaatteet

Atria edellyttää liikekumppaneidensa noudattavan toiminnassaan Atrian Toimintaperiaatteita vastaavia vastuullisuusperiaatteita. Lisäksi hankintasopimukset velvoittavat yhteistyökumppaneita täyttämään Atrian vaatimukset muun muassa tuotelaatuun, toimintatapaan ja toimitusketjuun liittyen.

Atrian sopimuskumppaneiden toiminnan vaatimustenmukaisuus arvioidaan ennen kumppanuuteen ryhtymistä ja kumppanuuden aikana säännöllisesti. Arvioinnissa huomioidaan liikesuhteessa kertyneen kokemuksen lisäksi sekä taloudelliset että ympäristö- ja sosiaalisen vastuullisuuden riskitekijät. Atrialla on oikeus auditoida sopimuskumppaneiden toiminta tarvittaessa. Auditoinneissa kiinnitetään huomiota muun muassa elintarviketurvallisuuteen ja ympäristö- ja sosiaaliseen vastuuseen, kuten ihmisoikeuksien toteutumiseen ja korruption ja lahjonnan vastustamiseen.

Atrialla on käytössään whistleblow-kanava, jolla Atrian työntekijät voivat ilmoittaa epäilystään toimintaperiaatteiden rikkomuksesta tai lainvastaisesta toiminnasta. Kaikki epäilyt käsitellään luottamuksella ja Atria ryhtyy ilmoitusten perusteella tarvittaviin toimiin. Tunnuslukuna seurataan whistleblow-kanavaan tai viranomaisille tulleita ilmoituksia.

Turvallista, terveellistä ja ravitsevaa ruokaa

Ruoantuottajana Atria ymmärtää vastuunsa kuluttajista ja kansanterveydestä. Tämä näkyy panostuksina tuotteiden turvallisuuteen, terveellisyyteen ja ravitsevuuteen. Realisoituessaan tuoteturvallisuusriskillä voi olla kohtalokkaita seurauksia sekä ihmisten terveydelle että Atrian liiketoiminnalle. Siksi Atrialla suhtaudutaan tuotteiden turvallisuuteen äärimmäisellä vakavuudella. Atrian tuoteturvallisuus- ja laatupolitiikka luo pohjan sitoumuksille, tavoitteiden asettamiselle sekä jatkuvalle parantamiselle. Atrian tuotantolaitosten tuoteturvallisuudenhallintajärjestelmät ovat FSSC 22 000 -sertifioituja.

Ruoan puhtaus, ravitsemuksellinen laatu ja ruokaketjun eettisyys ovat kuluttajille tärkeitä arvoja. Osallistumalla soveltavaan tutkimustoimintaan tuote- ja pakkausteknologian sekä ravitsemustieteen alueilla Atria kykenee luomaan innovatiivisia uutuustuotteita ja -konsepteja myös tulevaisuuden tarpeisiin. Tuotekehitys- ja tutkimustoiminnan tulokset ovat esitetty aiemmin sivulla 28.

Raportointivuonna 2018 viranomaisvalvontaan kuuluvissa arvioinneissa ei havaittu vakavia elintarviketurvallisuutta vaarantavia toimintatapoja, jotka olisivat johtaneet sakkoihin tai viranomaispakkotoimiin. Vuoden 2018 aikana Atria joutui tekemään yhden takaisinvedon Suomessa ja yhden Tanskassa. Ruotsissa, Virossa ja Venäjällä ei ollut tarvetta tuotteiden takaisinvetoihin. Turvalliseen ja terveelliseen ruokaan liittyvistä toimintaperiaatteista ja tuloksista raportoidaan tarkemmin Atrian yritysvastuuraportin sivulla 8.

Kestävä alkutuotanto

Lihan syönnin oikeutus ja siihen liittyvät ympäristönäkökohdat ovat jatkuvasti julkisen keskustelun keskiössä. Atria kokee vastuukseen olla suunnannäyttäjä siinä, miten liha voi edelleen olla eettisesti kestävä valinta kuluttajan lautasella. Atria panostaa kestävän alkutuotannon kehittämisessä mm. eläinten hyvinvointiin, eläintautiriskien hallintaan ja ruokintaratkaisujen kehittämiseen yhteistyössä lihantuottajien, alan asiantuntijoiden ja tutkimustoiminnan kanssa.

Atrialle tuotantoeläinten hyvä kohtelu ja eläinten hyvinvointi ovat keskeisiä toimintaa ohjaavia periaatteita. Atrialle ei langetettu sakkorangaistuksia tai viranomaispakkotoimia eläinten käsittelyyn ja teurastukseen liittyvän lainsäädännön rikkomisesta raportointivuonna. Atria Suomen eläinkuljetuksista vastaa Tuoretie Oy. Eläinkuljetuksiin liittyen ei raportointivuonna langetettu rangaistuksia.

Kestävään alkutuotantoon liittyvistä toimintaperiaatteista ja tuloksista raportoidaan tarkemmin Atrian yritysvastuuraportin sivulla 12.

Hyvinvoivat ihmiset

Henkilöstön osaamisen varaan rakentuu yrityksen kaikkien toimintojen ja tuotteiden laatu. Vain tyytyväinen ja terve henkilöstö luo sellaisen työilmapiirin ja työnantajakuvan, joka mahdollistaa osaavan ja motivoituneen henkilöstön palkkaamisen.

Atrian henkilöstöpolitiikka määrittää työsuhteeseen liittyvät olennaiset sosiaalisen vastuun osa-alueet, mihin Atria on sitoutunut ja mitä henkilöstöltä odotetaan työsuhteen aikana. Näitä ovat oikeudenmukainen työsuhde, henkilöstön hyvinvointi, työturvallisuus, osaamisen kehittäminen, tasa-arvo, syrjimättömyys, yhdistymisvapaus sekä lapsityövoiman ja pakkotyön estäminen.

Atria konsernissa jatkettiin Turvallisesti Atrialta Kotiin –työturvallisuusohjelman toteuttamista vuoden 2018 aikana. Henkilöstön hyvinvointi parantui vuoden 2018 aikana sairauspoissaolojen ja tapaturmataajuuden valossa. Henkilöstövastuun toteutumista raportoidaan tarkemmin Atrian yritysvastuuraportin sivulla 17.

Yhteinen ympäristö

Ympäristöpolitiikkansa mukaisesti Atria tekee johdonmukaisesti työtä ympäristövaikutustensa minimoimiseksi. Tärkeintä on hallita toiminnan välittömiä ympäristövaikutuksia ja varmistaa toiminnan lakisääteinen vaatimustenmukaisuus. Atrian ympäristöasioiden johtamisessa tavoitteet on sopeutettu toimintaympäristön muutoksiin, mistä tärkeimpinä energiatehokkuuden edistäminen, veden käytön tehostaminen, jätteen synnyn ja ruokahävikin ehkäiseminen sekä ympäristötehokkuuden edistäminen ja ilmastonmuutoksen ehkäiseminen kaikissa tuotantoketjun vaiheissa.

Energia

Vastuullinen ja tehokas energiankäyttö vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä. Atria-konsernin energian kokonaiskulutus vuonna 2018 oli 541 407 MWh. Kulutus kasvoi 3,5 prosenttia ja tuotettuihin kiloihin suhteutettuna kulutus kasvoi 3,4 prosenttia. Energiakulutuksen kasvu johtui kuuman kesän aiheuttamasta lisääntyneestä jäähdytystarpeesta. Atria-konsernin hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet 3,6 prosenttia vuoden 2017 tasosta. Hiilidioksidipäästöjen väheneminen johtui uusiutuvien energialähteiden lisääntyneestä käytöstä, esimerkkinä aurinkoenergian käyttö.

Vesi

Veden laatu, riittävyys ja pumppauskapasiteetti ovat Atrian toiminnan kannalta kriittisiä tekijöitä. Laitoskohtaiset ympäristöluvat määrittävät raja-arvot jäteveden laadulle. Kaikki jätevesi johdetaan paikalliseen jätevedenpuhdistamoon. Atria konsernissa veden kokonaiskulutus vuonna 2018 oli 3 205 207 m3. Kulutus kasvoi 6,7 prosenttia ja tuotettuihin kiloihin suhteutettuna kulutus kasvoi 6,6 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna. Veden kulutuksen kasvu johtui kuuman kesän aiheuttaman lauhdutustarpeen lisääntymisestä.

Materiaalit

Elintarviketuotanto on kiertotalouden ytimessä. Tuotteeksi päätymätön sivuvirta ohjataan tarkasti ja mahdollisimman korkealla arvolla takaisin elintarvikeketjuun muun muassa rehuteollisuuteen, ravinteiksi, materiaalikierrätykseen tai energiaksi. Koko sisään tulevasta materiaalivirrasta hyödyntämiskelvotonta kaatopaikka- ja ongelmajätettä syntyy vain promillen verran.

Vaatimustenmukaisuus

Atrian laitosten toiminta on ympäristöluvanvaraista. Kaikilla Atrian tuotantolaitoksilla on käytössään toimintajärjestelmä, johon on sisällytetty ISO 14 001 ympäristöjärjestelmä ja ISO 50 001 energianhallintajärjestelmä -standardien vaatimukset. Raportointikaudella toiminnasta ei raportoitu vuotoja, viranomaishuomautuksia tai määrättyjä pakkotoimia.

Ympäristövastuullisuuden tunnusluvut on raportoitu tarkemmin yritysvastuuraportissa. Merkittävimmistä tuotantoketjun ympäristötehokkuutta edistävistä hankkeista kerrotaan vuosikertomuksessa liiketoiminta-alueiden katsauksissa sekä yritysvastuuraportissa.

Arvoa tuottava liiketoiminta

Panostamalla Atrialle olennaisten yritysvastuuasioiden kehittämiseen yhtiö turvaa tulevaisuuden liiketoimintaedellytykset ja luo sekä taloudellista että sosiaalista arvoa yhteiskuntaan. Suoraa taloudellista arvoa syntyy Atrian tarjoamista työpaikoista ja välillistä arvoa toimitusketjun sekä maksettujen verojen kautta. Yhteiskunnallista arvon luontia on toimialan kehittäminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti sekä ruoan tuottaminen asiakkaiden ja kuluttajan tarpeisiin luotettavien tuotemerkkien ja yritysmielikuvan avulla. Atria osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen toimialajärjestöjen kautta.

OSAKEOMISTUKSEN JAKAUMAT

Osakkaat osakeomistuksen mukaan 31.12.2018

Osakkeiden lukumäärä		Osakkaita
	kpl	%	1 000 kpl	%
1–100	6 037	43,64	298	1,06
101–1 000	6 542	47,29	2 364	8,36
1 001–10 000	1 171	8,46	2 912	10,30
10 001–100 000	71	0,51	1 694	5,99
100 001–500 000	7	0,05	865	3,06
500 001–1 000 000	4	0,03	2 679	9,48
1 000 001–	3	0,02	17 457	61,76
Yhteensä	13 835	100,00	28 268	100,00

Osakkaat elinkeinoryhmittäin 31.12.2018

Elinkeinoryhmä	Osakkaita			Osakkeita
	kpl	%	1 000 kpl	%
Yritykset	427	3,09	18 153	64,22
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	39	0,28	1 486	5,26
Julkisyhteisöt	6	0,04	659	2,33
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	89	0,64	336	1,19
Kotitaloudet	13 242	95,71	5 749	20,34
Ulkomaat	32	0,23	8	0,03
Yhteensä	13 835	100,00	26 391	93,36
Hallintarekisterissä yhteensä	11		1 877	6,64

TIEDOT OSAKKEENOMISTAJISTA

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2018

	KII	A	Yhteensä	%
Itikka osuuskunta	4 914 281	3 537 652	8 451 933	29,90
Lihakunta	4 020 200	3 848 073	7 868 273	27,83
Mandatum Life		761 749	761 749	2,69
Osuuskunta Pohjanmaan Liha	269 500	480 038	749 538	2,65
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma		524 640	524 640	1,86
Oy Etra Invest Ab		200 000	200 000	0,71
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Elo		126 289	126 289	0,45
von Julin Sofia Margareta kuolinpesä		112 000	112 000	0,40
Atria Oyj		111 312	111 312	0,39
OP-Henkivakuutus Oy		108 717	108 717	0,38

Suurimmat osakkeenomistajat äänimäärän mukaan 31.12.2018

	KII	A	Yhteensä	%
Itikka osuuskunta	49 142 810	3 537 652	52 680 462	47,42
Lihakunta	40 202 000	3 848 073	44 050 073	39,65
Osuuskunta Pohjanmaan Liha	2 695 000	480 038	3 175 038	2,86
Mandatum Life		761 749	761 749	0,69
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma		524 640	524 640	0,47
Oy Etra Invest Ab		200 000	200 000	0,18
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Elo		126 289	126 289	0,11
von Julin Sofia Margareta kuolinpesä		112 000	112 000	0,10
Atria Oyj		111 312	111 312	0,10
OP-Henkivakuutus Oy		108 717	108 717	0,10

JOHDON OMISTUS

Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen sekä konsernin johtoryhmään kuuluvat omistivat 31.12.2018 A-sarjan osakkeita yhteensä 79 571 kpl, mikä vastaa 0,28 prosenttia osakkeista ja 0,07 prosenttia osakkeiden tuomasta äänivallasta.

A-SARJAN OSAKKEIDEN KUUKAUSITTAINEN VAIHTO 2018

Kuukausi	Vaihto, EUR	Vaihto, kpl	Kuukauden alin	Kuukauden ylin
Tammikuu	2 885 946	231 671	12,10	12,66
Helmikuu	4 380 807	354 218	11,48	13,28
Maaliskuu	2 967 945	231 503	12,02	13,48
Huhtikuu	5 456 459	430 586	11,82	13,36
Toukokuu	3 997 408	344 524	11,22	12,06
Kesäkuu	4 191 464	377 527	10,40	11,78
Heinäkuu	5 745 388	586 212	9,34	10,66
Elokuu	4 027 445	437 186	8,83	9,60
Syyskuu	3 279 229	368 780	8,48	9,37
Lokakuu	2 835 951	322 522	8,30	9,32
Marraskuu	7 455 862	947 813	7,32	8,97
Joulukuu	7 362 777	1 063 127	6,42	7,59
Yhteensä	54 586 681	5 695 669

A-SARJAN OSAKKEEN KURSSIKEHITYS 2014–2018 (KESKIKURSSI)

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

				31.12.2014
1 438,5	1 436,2	1 351,8	1 340,2	1 426,1
28,2	40,9	31,8	28,9	40,6
2,0	2,8	2,3	2,2	2,8
-6,2	-7,3	-6,3	-9,2	-12,7
-0,4	-0,5	-0,5	-0,7	-0,9
22,3	35,5	26,1	20,1	34,0
1,6	2,5	1,9	1,5	2,4
4,1	6,7	4,7	3,6	6,6
5,0	7,3	5,9	5,6	8,3
47,7	47,5	46,5	47,4	44,0
227,2	214,3	217,8	199,6	254,1
53,1	49,8	51,6	49,3	62,6
52,1	49,0	50,5	48,3	61,8
44,5	53,9	82,9	56,9	62,7
3,1	3,8	6,1	4,2	4,4
4 460	4 449	4 315	4 271	4 715
13,7	12,9	13,1	12,4	13,9
1,0	0,9	1,0	0,9	1,0
-	-	-	-	-
	31.12.2018	31.12.2017	31.12.2016	31.12.2015

* Kirjattu kokonaisuudessaan tilivuoden kuluksi

**Ei merkitsevä luku, koska tilaukset toimitetaan pääosin tilausta seuraavana päivänä.

OSAKEKOHTAISET OSAKEANTIOIKAISTUT TUNNUSLUVUT

milj. EUR	31.12.2018	31.12.2017	31.12.2016	31.12.2015	31.12.2014
Tulos/osake (EPS), EUR	0,58	0,92	0,65	0,49	0,93
Oma pääoma/osake, EUR	14,69	14,81	14,49	14,16	14,22
Osinko/osake, EUR*	0,40	0,50	0,46	0,40	0,40
Osinko/tulos, %*	68,8	54,4	71,2	81,9	43,0
Efektiivinen osinkotuotto*	6,1	4,1	4,0	4,4	6,0
Hinta/voitto-suhde (P/E)	11,3	13,2	17,8	18,5	7,1
Osakekannan markkina-arvo	186,0	342,3	324,8	255,8	187,1
Osakekannan markkina-arvo, A-sarja	125,4	230,9	219,0	172,5	126,2
Osakkeiden vaihto/1 000 kpl , A-sarja	5 696	3 381	3 313	5 443	3 035
Osakkeiden vaihto %, A-sarja	29,9	17,7	17,4	28,6	15,9
Osakkeiden lukumäärä, milj. kpl yht.	28,3	28,3	28,3	28,3	28,3
Osakkeiden lukumäärä, A-sarja	19,1	19,1	19,1	19,1	19,1
Osakkeiden lukumäärä, KII-sarja	9,2	9,2	9,2	9,2	9,2
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
keskimäärin	28,3	28,3	28,3	28,3	28,3
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.	28,3	28,3	28,3	28,3	28,3

*Hallituksen ehdotus 2018 vuodelta 26.4.2019 kokoontuvalle yhtiökokoukselle

Osakkeiden kurssikehitys, A-sarja (EUR)

Kauden alin	6,42	10,11	7,61	6,62	6,43
Kauden ylin	13,48	12,96	12,22	10,50	8,89
Kauden lopussa	6,58	12,11	11,49	9,05	6,62
Kauden keskikurssi	9,58	11,47	9,49	9,03	7,46

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

Atria julkaisee IFRS-tunnuslukujen ohella myös muita yleisesti käytettyjä vaihtoehtoisia tunnuslukuja, jotka ovat johdettavissa tuloslaskelmasta ja taseesta.

Tunnuslukujen laskentakaavat:
Oikaistu liikevoitto	Yhtiö julkaisee liikevoiton ohella oikaistun liikevoiton kuvatakseen varsinaisen liiketoiminnan taloudellista kehitystä ja parantaakseen vertailukelpoisuutta eri kausien välillä. Oikaistu liikevoitto määritetään oikaisemalla tuloslaskelman liikevoittoa vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä. Näitä voivat olla esimerkiksi tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat tapahtumat kuten toiminnan uudelleenjärjestelyt, liiketoimintojen myynneistä johtuvat myyntivoitot ja -tappiot, arvonalentumiset, merkittävien liiketoimintojen lopettamiskulut.
Bruttoinvestoinnit	Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sisältäen hankitut liiketoimet
FTE	= Raportointikauden tehdyt työtunnit Raportointikauden työpäivien lukumäärä * normaalityöaika per päivä
Oman pääoman tuotto (%)	= Tilikauden voitto/tappio Oma pääoma keskimäärin	* 100
	Sijoitetun pääoman tuotto (%) = Voitto/tappio ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat keskimäärin	* 100
Omavaraisuusaste (%)	= Oma pääoma Taseen loppusumma - saadut ennakot	* 100
Velkaantumisaste (%)	= Korolliset rahoitusvelat Oma pääoma	* 100
Korolliset nettovelat	= Korolliset rahoitusvelat - rahavarat
Nettovelkaantumisaste (%)	= Korolliset rahoitusvelat - rahavarat Oma pääoma	* 100
	Laimentamaton tulos / osake = Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
Oma pääoma / osake	= Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden laimentamaton lukumäärä 31.12.
Osakekohtainen osinko	= Tilikauden osingonjako Osakkeiden laimentamaton lukumäärä 31.12.
Osinko / tulos (%)	= Osinko / osake Tulos / osake (EPS)	* 100
Efektiivinen osinkotuotto (%)	= Osinko / osake Tilikauden päätöskurssi	* 100
Hinta / voittosuhde (P/E)	= Tilikauden päätöskurssi Tulos / osake
Keskikurssi	= Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden laimentamaton keskimääräinen lukumäärä
Osakekannan markkina-arvo	= Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa * viimeinen pörssikurssi 31.12.
Osakkeiden vaihto (%)	= Osakkeen vaihtomäärä tilikauden aikana Osakkeiden laimentamaton keskimääräinen lukumäärä	* 100

KONSERNITULOSLASKELMA

1, 2, 30 1 438 505 7, 8, 30 -1 285 650 -1 262 875 152 855 3, 7, 8 -81 866 4, 7, 8, 30 -41 357 19 -963 5, 31 3 867 6, 8 -4 351 1 28 185 9, 27 15 648 11 917 9, 27 -21 861 -6 213 15 369 1 904 22 341 35 514 10, 17 -4 540 17 801 16 362 1 439 17 801 11 0,58 11 0,58 Liitetieto 1.1.–31.12.2018 17 801 10, 25 -231 9, 10, 27 4 162	1 000 EUR	Liitetieto	1.1.–31.12.2018	1.1.–31.12.2017
Liikevaihto Myytyjä suoritteita vastaavat kulut Bruttokate Myynnin ja markkinoinnin kulut Hallinnon kulut Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista ja sopimuksiin perustuvista omaisuuseristä Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitusnetto Osuus pääomaosuusmenetelmällä käsiteltyjen sijoituskohteiden tuloksesta Voitto/tappio ennen veroja Tuloverot Tilikauden tulos Tilikauden tuloksen jakaantuminen: Emoyhtiön omistajille Määräysvallattomille omistajille Yhteensä Laimentamaton tulos/osake, EUR Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, EUR LAAJA KONSERNITULOSLASKELMA 1 000 EUR Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen: Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä Erät, jotka määrättyjen ehtojen täyttyessä siirretään tulosvaikutteisiksi Rahavirran suojaukset
				1 436 188
				173 313
				-92 392
				-42 668
				-51
				5 694
				-2 992
				40 904
				-19 211
				-7 294
				-7 146
				28 368
				25 859
				2 509
				28 368
				0,92
				0,92
				1.1.–31.12.2017
				28 368
				-51
				2 126
Muuntoerot 9, 10, 27 -9 631				-6 139
Tilikauden laaja tulos 12 101				24 304
Tilikauden laajan tuloksen jakaantuminen:
Emoyhtiön omistajille 10 662				21 873
Määräysvallattomille omistajille 1 439				2 431
Yhteensä 12 101				24 304

Sivuilla 51–87 esitettävät liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.

KONSERNITASE

VARAT, 1 000 EUR	Liitetieto	31.12.2018	31.12.2017
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	1, 12	400 544	408 665
Biologiset hyödykkeet	13	631	637
Liikearvo	1, 14	162 590	166 800
Muut aineettomat hyödykkeet	1, 14	86 747	89 094
Osuudet yhteis- ja osakkuusyrityksissä	15, 30	14 471	14 715
Muut rahoitusvarat	16, 27	1 198	1 196
Myyntisaamiset, lainasaamiset ja muut saamiset	19, 27	9 777	9 156
Laskennalliset verosaamiset	10, 17	5 115	6 023
Yhteensä		681 073	696 286
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	18	105 914	93 025
Biologiset hyödykkeet	13	3 356	3 130
Myyntisaamiset ja muut saamiset	19, 27, 30	103 963	113 684
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		1 293	538
Rahavarat	21, 27	3 982	3 137
Yhteensä		218 508	213 514
Varat yhteensä	1	899 581	909 800
OMA PÄÄOMA JA VELAT, 1 000 EUR	Liitetieto	31.12.2018	31.12.2017
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma		48 055	48 055
Omat osakkeet		-1 277	-1 277
Muut rahastot		3 740	-420
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		249 211	249 073
Muuntoerot		-60 424	-50 795
Kertyneet voittovarat		176 016	173 937
Yhteensä	10, 11, 17, 21, 22, 27	415 321	418 573
Määräysvallattomien osuus		12 864	12 105
Oma pääoma yhteensä		428 185	430 678
Pitkäaikaiset velat
Korolliset rahoitusvelat	23, 27	152 754	122 424
Laskennalliset verovelat	10, 17	42 736	47 231
Eläkevelvoitteet	25	6 313	6 320
Muut velat	24, 27	7 360	8 066
Yhteensä		209 163	184 041
Lyhytaikaiset velat
Korolliset rahoitusvelat	23, 27	74 453	91 850
Ostovelat ja muut velat	26, 27, 30	186 240	202 130
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		1 540	1 101
Yhteensä		262 233	295 081
Velat yhteensä	1	471 396	479 122
Oma pääoma ja velat yhteensä		899 581	909 800

Sivuilla 51–87 esitettävät liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

					Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma				Määräys vallat tomien osuus	Oma pääoma yhteensä
1 000 EUR	Liite tieto	Osake pääoma	Omat osakkeet	Muut rahastot	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Muunto erot	Kertyneet voitto	varat Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2017		48 055	-1 277	-2 547	249 073	-44 736	161 162	409 730	12 427	422 157
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden tulos							25 859	25 859	2 509	28 368
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaukset	27			2 126				2 126		2 126
Vakuutus matemaattiset tappiot eläke etuuksista	25						-51	-51		-51
Muuntoerot	9, 10			1		-6 059		-6 058	-81	-6 139
Liiketoimet omistajien kanssa
Vähemmistön osuus myydystä tytäryhtiöstä	31							0	-2 585	-2 585
Tytäryrityksen hankintaan liittyvä määräys vallattomien omistajien osuus	24						-81	-81		-81
Osingonjako	21						-12 952	-12 952	-165	-13 117
Oma pääoma 31.12.2017		48 055	-1 277	-420	249 073	-50 795	173 937	418 573	12 105	430 678
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden tulos							16 362	16 362	1 439	17 801
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaukset	27			4 162				4 162		4 162
Vakuutus matemaattiset tappiot eläke etuuksista	25						-231	-231		-231
Muuntoerot	9, 10			-2		-9 629		-9 631		-9 631
Liiketoimet omistajien kanssa
Tytäryrityksen hankintaan liittyvä määräys vallattomien
omistajien osuus	24						26	26		26
Osakepalkkiot Osingonjako	22 21				138		-14 078	138 -14 078	-680	138 -14 758
Oma pääoma 31.12.2018		48 055	-1 277	3 740	249 211	-60 424	176 016	415 321	12 864	428 185

Sivuilla 51–87 esitettävät liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

1 000 EUR	Liitetieto	1.1.–31.12.2018	1.1.–31.12.2017
Liiketoiminnan rahavirta
Myynnistä saadut maksut		1 446 178	1 429 104
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut		3 616	2 817
Maksut liiketoiminnan kuluista		-1 395 944	-1 349 580
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	9	-16 271	-16 443
Saadut korot ja muut rahoitustuotot	9	16 750	8 322
Maksetut välittömät verot	10	-7 170	-9 713
Liiketoiminnan rahavirta		47 159	64 507
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		-44 463	-53 144
Myydyt liiketoimet vähennettynä myyntihetken rahavaroilla	31		4 030
Pitkäaikaisten lainasaamisten muutos		-871	2 309
Muiden sijoitusten muutos		-566	671
Saadut osingot		720	797
Investointien rahavirta		-45 180	-45 337
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot	23	35 000
Pitkäaikaisten lainojen maksut	23	-56 286	-5 463
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-)	23	33 867	1 986
Osinkojen maksut	21	-14 757	-13 117
Rahoituksen rahavirta	10, 17	-2 176	-16 594
Rahavarojen muutos		-197	2 576
Rahavarat tilikauden alussa		3 137	4 591
Valuuttakurssien muutosten vaikutukset rahavirtoihin		1 042	-4 030
Rahavarat tilikauden lopussa	20	3 982	3 137

Sivuilla 51–87 esitettävät liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.

Yrityksen perustiedot

Atria-konsernin emoyhtiö Atria Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Kuopio. Yhtiö on ollut listattuna Nasdaq Helsinki Oy:ssä vuodesta 1991 alkaen. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-sivuilta www.atria.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki; postiosoite PL 900, 60060 ATRIA.

Atria Oyj ja sen tytäryhtiöt valmistavat ja markkinoivat elintarvikkeita, erityisesti liha-alan tuotteita, lihavalmisteita, siipikarjatuotteita, ateriakokonaisuuksia ja ruokakonsepteja. Atrian markkina-alueeksi on määritelty Suomi, Ruotsi, Tanska, Venäjän Euroopan puoleiset osat ja Baltian maat. Atrian tytäryhtiöt sijaitsevat myös tällä alueella. Atria-konsernin operatiivista rakennetta ja taloudellista raportointia muutettiin vuoden 2018 alusta lähtien. Atria-konsernin raportoitavat segmentit ovat Atria Suomi, Atria Ruotsi, Atria Tanska & Viro ja Atria Venäjä. Vuonna 2017 konserni oli jakaantunut neljään liiketoiminta-alueeseen, jotka olivat Atria Suomi, Atria Skandinavia, Atria Venäjä sekä Atria Baltia.

Vuonna 2017 konserni ol

Julkaistava tilinpäätös on hyväksytty hallituksessa 12. helmikuuta 2019. Suomen Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

LAATIMISPERUSTA

Konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2018 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta biologisia hyödykkeitä, käypään arvoon laajan tuloksen kautta arvostettavia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja sekä johdannaissopimuksia. Myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan luokitteluhetkestä lähtien kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi.

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, ja luvut on pyöristetty lähimpään tuhanteen euroon.

MUUTOKSET TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEISSA JA ESITETTÄVISSÄ TIEDOISSA a) Käyttöönotetut uudet standardit ja standardien muutokset, joita on sovellettu 1.1.2018 alkavalla tilikaudella

• IFRS 9, Rahoitusinstrumentit määrittää rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelua ja arvostamista, niiden arvonalentumisen määrittämistä sekä suojauslaskennan soveltamisen periaatteita.

Uusi standardi ei tuonut merkittäviä muutoksia Atrian vuoden 2018 avaavaan taseeseen. Pääosa konsernin rahoitusvaroista on myyntisaamisia, lainasaamisia ja muita saamisia. Ne luokitellaan joko jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon laajan tuloksen kautta riippuen rahoitusvarojen hallussapidon liiketoimintamallista.

Liiketoimintamallin mukaisesti saamiset, jotka luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi, pidetään eräpäivään asti ja sopimukseen perustuvat rahavirrat kertyvät pääoman maksusta ja korosta. Liiketoimintamallin mukaisesti käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviksi luokiteltavat erät pidetään liiketoimintamallin mukaisesti joko sopimusperusteisten rahavirtojen keräämiseksi tai myymiseksi. Konserni tekee päätöksiä siitä, myykö se nämä saamiset vai ei. Nämä rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon laajan tuloksen kautta. Korkotuotot sekä realisoituneet myyntivoitot tai –tappiot sekä arvonalentumistappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Oman pääoman ehtoiset sijoitukset luokitellaan käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattaviksi rahoitusvaroiksi. Näiden rahoitusvarojen myynnistä realisoituvia voittoja tai tappioita ei enää siirretä myyntihetkellä tulosvaikutteisiksi. Käyvän arvon muutokset siirretään laajan tuloksen kautta oman pääoman sisällä käyvän arvon rahastosta voittovaroihin.

Uuden arvonalentumismallin mukaan saamisten odotettavista olevista luottotappioista kirjataan arvonalentuminen. Myyntisaamisten arvonalentumisvarauksiin sovelletaan yksinkertaistettua lähestysmistapaa. Odotettavissa olevien luottatappioiden laskentamalli riippuu siitä, onko luottoriski kasvanut merkittävästi. Uusi arvonalentumismalli ei ole tuonut merkittäviä muutoksia.

Rahoitusvelkojen kirjanpitokäsittely ei ole muuttunut.

Standardin vaikutukset Atria-konsernissa liittyvät lähinnä suojauslaskentaan. Suojauslaskentaa koskevat uudet säännöt toivat suojauslaskennan lähemmäs konsernin riskienhallinnan käytäntöjä. Sähkön suojauslaskennassa käsitellään systeemihintainen riski ja aluehintaeroriski nyt erikseen.

Alla olevassa taulukossa rahoitusinstrumentit 1.1.2018 tilanteen mukaan uudelleen luokiteltuna:

Rahoitusvarojen ja -velkojen uudelleen luokittelu	Arvostusryhmä IAS 39	Arvostusryhmä IFRS 9	Kirjanpi toarvo IAS 39	Kirjanpi toarvo IFRS 9	Muutos
Pitkäaikaiset varat
Myyntisaamiset	Lainat ja muut saamiset	Jaksotettuun hankintamenoon	3 178	3 178
Muut rahoitusvarat	Myytävissä olevat rahoitusvarat	Käypään arvoon laajan tuloksen kautta	1 196	1 196
Lainasaamiset	Lainat ja muut saamiset	Jaksotettuun hankintamenoon	4 932	4 932
Muut saamiset	Lainat ja muut saamiset	Jaksotettuun hankintamenoon	301	301
Johdannaissopimukset	Suojauslaskennan alaiset johdannaiset	Johdannaiset, suojauslaskenta	738	745	7
Johdannaissopimukset	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	7	0	-7
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset	Lainat ja muut saamiset	Jaksotettuun hankintamenoon	90 558	86 377	-4 181
		Käypään arvoon laajan tuloksen kautta		4 181	4 181
Lainasaamiset	Lainat ja muut saamiset	Jaksotettuun hankintamenoon	3 542	3 542
Muut saamiset	Lainat ja muut saamiset	Jaksotettuun hankintamenoon	3 994	3 994
Siirtosaamiset	Lainat ja muut saamiset	Jaksotettuun hankintamenoon	6 572	6 572
Johdannaissopimukset	Suojauslaskennan alaiset johdannaiset	Johdannaiset, suojauslaskenta	413	419	6
Johdannaissopimukset	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	1 779	1 773	-6
Rahavarat	Lainat ja muut saamiset	Jaksotettuun hankintamenoon	3 137	3 137
Pitkäaikaiset velat
Lainat	Jaksotettuun hankintamenoon	Jaksotettuun hankintamenoon	122 000	122 000
Rahoitusleasingvelat	Jaksotettuun hankintamenoon	Jaksotettuun hankintamenoon	424	424
Siirtovelat	Jaksotettuun hankintamenoon	Jaksotettuun hankintamenoon	440	440
Johdannaissopimukset	Suojauslaskennan alaiset johdannaiset	Johdannaiset, suojauslaskenta	1 431	1 480	49
Johdannaissopimukset	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	53	4	-49
Lyhytaikaiset velat
Lainat	Jaksotettuun hankintamenoon	Jaksotettuun hankintamenoon	91 596	91 596
Rahoitusleasingvelat	Jaksotettuun hankintamenoon	Jaksotettuun hankintamenoon	254	254
Ostovelat	Jaksotettuun hankintamenoon	Jaksotettuun hankintamenoon	106 281	106 281
Muut velat	Jaksotettuun hankintamenoon	Jaksotettuun hankintamenoon	7 386	7 386
Siirtovelat	Jaksotettuun hankintamenoon	Jaksotettuun hankintamenoon	47 209	47 209
Johdannaissopimukset	Suojauslaskennan alaiset johdannaiset	Johdannaiset, suojauslaskenta	249	392	143
Johdannaissopimukset	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	162	19	-143

• IFRS 15, Myyntituotot Asiakassopimuksista soveltaa viisivaiheista lähestymistapaa asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen tunnistamalla asiakassopimukset, yksilöidyt suoritevelvoitteet, transaktiohinta, transaktiohinnan kohdistaminen eri suoritevelvoitteille sekä varsinainen tuloutushetki.

Standardin käyttöönotto ei ole vaikuttanut konsernin tuloslaskelmaan, taseeseen tai kassavirtaan. IFRS 15:lla ei ole myöskään ollut vaikutusta yrityksen järjestelmiin tai prosesseihin. Tuloutukseen liittyviä laadintaperiaatteita on päivitetty ja standardin edellyttämät liitetiedot lisätty siltä osin, kuin ne ovat soveltuneet.

• IFRS 2, Muutos Osakeperusteisiin maksuihin selventää käteisvaroina maksettavien osakeperusteisten maksujen arvostusperustetta sekä sellaisten muutosten kirjanpitokäsittelyä, joiden seurauksena palkitsemisjärjestely muuttuu käteisvaroina maksettavasta omana pääomana maksettavaksi. Konsernissa on huomioitu standardin muutos vuonna 2018 alkaneen osakepalkkiojärjestelmän kirjanpitokäsittelyssä.

b) Merkittävät uudet standardit ja tulkinnat, jotka on julkaistu, mutta tulevat voimaan myöhemmin kuin 1.1.2018. • IFRS 16, Vuokrasopimukset, astuu voimaan 1.1.2019.

IFRS 16 muuttaa vuokralleottajan kirjanpitoa, koska lähes kaikki vuokrasopimukset merkitään taseeseen. Standardissa on luovuttu nykyisestä jaottelusta operatiivisiin vuokrasopimuksiin ja rahoitusleasingsopimuksiin, ja sen mukaan käytännössä kaikista vuokrasopimuksista kirjataan omaisuuserä (oikeus käyttää vuokralle otettua omaisuuserää) ja vuokranmaksuvelvoitetta koskeva rahoitusvelka. Lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin sopimuksiin on mahdollista soveltaa poikkeusta. Standardilla on vaikutusta myös tuloslaskelmaan, koska kokonaiskulut ovat tyypillisesti suuremmat vuokrasopimuksen voimassaoloajan alkupuolella ja pienemmät sen loppupuolella. Lisäksi liiketoiminnan kuluihin nyt sisältyvän vuokrakulun tilalle tulee korkoja ja poistoja, mikä vaikuttaa keskeisiin tunnuslukuihin kuten käyttökatteeseen (EBITDA).

Liiketoiminnan rahavirrat ovat aiempaa suuremmat, sillä vuokrasopimusvelan pääoman osuus maksuista luokitellaan rahoituksen rahavirraksi. Vain koron osuus esitetään edelleen liiketoiminnan rahavirroissa. Vuokrasopimuksen määritelmää koskevasta uudesta ohjeistuksesta voi aiheutua joitakin eroja nykyiseen verrattuna. IFRS 16:n mukaan sopimus on vuokrasopimus tai siihen sisältyy vuokrasopimus, jos sopimus antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tiettynä ajanjaksona vastiketta vastaan.

Standardi otetaan käyttöön 1.1.2019 alkavalla tilikaudella. Atria hyödyntää standardin sallimaa kirjaamista koskevaa helpotusta, eikä sovella standardia lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin tai sopimuksiin, joissa kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen. Siirtymiseen sovelletaan yksinkertaistettua menettelytapaa, eikä käyttöönottoa edeltävän vuoden vertailulukuja oikaista. Nykyisen IAS 17 -standardin mukaan operatiivisten vuokrasopimusten, jotka eivät ole purettavissa, arvo 31.12.2018 oli 20 miljoonaa euroa. Vuokra-ajan määrittelystä sekä vuokrien jatko- ja päättämisoptioiden erilaisesta käsittelystä johtuen taseeseen kirjattavien määrä on noin 40 miljoonaa euroa.

• IFRIC 23, Tuloverokäsittelyjä koskeva epävarmuus, astuu voimaan 1.1.2019

Tulkinnassa selitetään laskennallisten ja kauden verotettavaan tuloon perustuvien verosaamisten ja -velkojen kirjaamista ja arvostamista, kun verokäsittelyssä on epävarmuutta. Konsernissa selvitetään tulkinnan vaikutusta.

JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAATIMISPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden soveltamisessa. Lisäksi joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat omaisuus- ja velkaeriin, vastuiden sekä tuottojen ja kulujen määriin. Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista.

Keskeiset harkintaan perustuvat ratkaisut tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa:

Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis-, tai esittämistapoja. Johdon harkintaa on käytetty omaisuus- ja rahoituserien arvostuksessa ja luokittelussa, laskennallisten verosaamisten ja varausten kirjaamisessa sekä osakkuus- ja yhteisyritysten ryhmittelyssä olennaisiksi.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset:

Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpänä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen ympäristön odotettuun kehitykseen. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Yritysten yhteenliittymissä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittäminen:

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja velat arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Hankitulle nettovarallisuudelle on vain harvoin olemassa toimivia markkinoita, mistä varojen ja velkojen käypiä arvoja on saatavilla. Tämän vuoksi arvon määrittäminen edellyttää johdolta harkintaa ja oletuksia. Aineellisten hyödykkeiden osalta tehdään tarvittaessa vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden kunnosta, iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista. Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi.

Omaisuuserien arvonalentuminen:

Konsernissa käydään läpi vähintään jokaisen raportointikauden päättymispäivänä mahdolliset viitteet niin aineellisten kuin aineettomienkin hyödykkeiden arvonalentumisesta. Konsernissa testataan vuosittain liikearvo ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika mahdollisen arvonalentumisen varalta.

Laskennalliset verot:

Laskennallinen verosaaminen kirjataan vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Konserni arvioi tilinpäätösten yhteydessä laskennallisten verosaamisten kirjausperusteet. Tätä varten arvioidaan, miten todennäköisesti konserniyrityksillä on kerrytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot tai käyttämättömät verotukseen liittyvät hyvitykset voidaan hyödyntää.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

TYTÄRYRITYKSET

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Atria Oyj ja sen kaikki tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yrityksessä, jos se olemalla osallisena sijoituskohteessa altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja siihen asti, kun määräysvalta päättyy.

Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike sisältää luovutetut varat ja vastattavaksi otetut velat arvostettuna käypään arvoon hankintahetkellä. Luovutettu vastike sisältää myös ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat, vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta.

Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuuden käypä arvo hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden käypä arvo yhteen laskettuina, ylittää hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon, merkitään taseeseen liikearvoksi. Jos vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden käyvän arvon ja aiemmin omistetun osuuden käyvän arvon yhteismäärä on pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo, erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konserniyritysten väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä tuotot ja kulut eliminoidaan. Myös omaisuuserän kirjaamiseen johtavista konsernin sisäisistä liiketoimista johtuvat voitot ja tappiot eliminoidaan. Tytäryritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.

Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Kun määräysvallattomilta omistajilta ostetaan osakkeita, maksetun vastikkeen ja tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös voitot tai tappiot osakkeiden myynnistä määräysvallattomille omistajille kirjataan omaan pääomaan.

Kun konsernin määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta päättyy, jäljelle jäävä osuus arvostetaan määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Tämä käypä arvo toimii alkuperäisenä kirjanpitoarvona, kun jäljelle jäävää osuutta myöhemmin käsitellään osakkuusyrityksenä, yhteisyrityksenä tai rahoitusvaroina. Lisäksi asianomaisesta yrityksestä aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja määriä käsitellään ikään kuin konserni olisi suoraan luovuttanut niihin liittyvät varat ja velat. Tämä voi tarkoittaa, että aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatut määrät siirretään tulosvaikutteisiksi.

OSAKKUUSYRITYKSET JA YHTEISJÄRJESTELYT

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Yleensä tämä perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa 20–50 prosenttia äänivallasta.

Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osapuolella on yhteinen määräysvalta. Yhteisjärjestelyt luokitellaan yhteisiksi toiminnoiksi tai yhteisyrityksiksi sen mukaan, mitkä ovat määräysvallan jakavien sopimusperusteiset oikeudet ja velvoitteet. Yhteisissä toiminnoissa konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita. Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen. Konsernin yhteisjärjestelyt ovat yhteisyrityksiä.

Osakkuus- ja yhteisyrityksiin tehdyt sijoitukset käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa sijoitus kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä ja sitä lisätään tai vähennetään kirjaamalla sijoittajayrityksen osuus sijoituskohteen hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista. Osakkuus- tai yhteisyrityssijoitus sisältää myös sen hankinnasta syntyneen liikearvon.

Jos osakkuusyrityksestä omistettu osuus pienenee, mutta huomattava vaikutusvalta säilyy, vain suhteellinen osuus aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista määristä siirretään tulosvaikutteiseksi.

Konsernin osuus osakkuusyritysten hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista merkitään tuloslaskelmaan liikevoiton alapuolelle. Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan vastaavasti. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen osuus osakkuusyrityksestä mahdolliset muut vakuudettomat saamiset mukaan luettuina, konserni ei kirjaa lisää tappiota, ellei sillä ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta eikä se ole suorittanut maksuja osakkuusyrityksen puolesta.

ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISTEN ERIEN MUUTTAMINEN

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toimintavaluutta ja emoyrityksen sekä konsernin esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu euroiksi käyttäen tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista sekä saamisista ja veloista syntyneet kurssivoitot ja -tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan liikevoiton yläpuolelle. Rahoitustapahtumia suojaavien valuuttatermiinien ja sekä valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja –kuluihin lukuun ottamatta niitä johdannaissopimusten kurssimuutoksia, jotka ovat ehdot täyttäviä rahavirran suojauksia. Nämä kurssierot on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin.

Euroalueen ulkopuolisten konserniyritysten tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut on käsitelty alun perin kunkin yrityksen toimintaympäristön valuutassa. Euroalueen ulkopuolisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi raportointikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Eri muuntokurssien käytöstä syntyvä kurssiero kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Euroalueen ulkopuolisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista syntyvät muuntoerot ja näihin tehtyjen nettosijoitusten suojaustulos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan osaksi tai kun se myydään, omaan pääomaan kirjatut valuuttakurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai –tappiota.

Ulkomaisen yksikön hankinnasta syntynyttä liikearvoa ja käypiin arvoihin tehtyjä oikaisuja käsitellään ulkomaisen yksikön varoina ja velkoina, ja ne muutetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Tästä syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet esitetään alkuperäisten hankintahintojen ja kertyneiden poistojen erotuksena vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määriteltävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.

Poistot lasketaan tasapoistoina arvioidun taloudellisen vaikutusajan mukaan seuraavasti:

• Rakennukset25–50 vuotta
• Koneet ja kalusto5–10 vuotta
• Muut aineelliset hyödykkeet5–10 vuotta

Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Muihin aineellisiin hyödykkeisiin kirjataan omaisuuserät, joita ei luonteensa tai poistoaikojensa puolesta voida esittää osana koneita ja kalustoa tai rakennuksia ja rakennelmia.

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan niin, että kirjanpitoarvo vastaa enintään kerrytettävissä olevaa rahamäärää.

Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät voitot ja tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Vuokrasopimukset – konserni vuokralle ottajana:

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että jäljellä olevalle velalle muodostuu kullakin tilikaudella saman suuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Liikearvo:

Liikearvo on määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun tytäryrityksen yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Liikearvo testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Konsernin rahavirtaa tuottavat yksiköt on luokiteltu tytäryhtiöiden toimintaan ja sijaintiin perustuen. Ne ovat Atria Suomi, Atria Ruotsi, Atria Tanska, Atria Viro ja Atria Venäjä. Liikearvo merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta.

Muut aineettomat hyödykkeet:

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi.

Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

Poistoajat ovat:

• Asiakassuhteet ........................................... 3–8 vuotta • Tavaramerkit.............................................5–20 vuotta
• Muut aineettomat hyödykkeet *) .........5–10 vuotta

*) Sisältää mm. tietokoneohjelmistot ja liittymismaksut

AINEELLISTEN JA AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN ARVONALENTUMISET

Konsernissa arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin aineellisen tai aineettoman omaisuuserän arvo on alentunut. Mikäli viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvosta sekä aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, arvioidaan kerrytettävissä oleva rahamäärä vuosittain ja aina kun on viitteitä arvonalentumisesta. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Jos kerrytettävissä olevaa rahamäärää ei pystytä arvioimaan omaisuuseräkohtaisesti, arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan vähentämään ensin liikearvoa ja tämän jälkeen muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään FIFO-menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut myynnistä johtuvat menot.

BIOLOGISET HYÖDYKKEET

Konsernin biologisia hyödykkeitä ovat elävät eläimet. Ne arvostetaan käypään arvoon vähennettynä arvioiduilla myyntiin liittyvillä menoilla. Tuottavat eläimet sisältyvät aineellisiin hyödykkeisiin ja muut eläimet (teuraseläimet) vaihto-omaisuuteen.

Tuottavien eläinten käypä arvo perustuu alkuperäiseen hankintahintaan, josta on vähennetty eläinten ikääntymisestä aiheutuva käyttöarvon alenemista vastaava kustannus. Tuottaville eläimille ei ole saatavissa markkinahintaa. Teuraseläinten käypä arvo on sama kuin markkinahinta, joka perustuu yhtiön teuraseläinten hankintaan/myyntiin paikallisilla markkinoilla.

RAHOITUSVARAT

Luokittelu

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon laajan tuloksen kautta arvostettavat rahoitusvarat sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat. Luokittelu perustuu rahoitusvarojen hallintaan käytettäviin liiketoimintamalleihin ja rahoitusvarojen sopimusperusteisiin rahavirtoihin. IAS 39:n mukainen luokittelu vuonna 2017 oli seuraava: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtui rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella.

Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupankäyntipäivänä. Rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin paitsi silloin, kun ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua raportointikauden päättymispäivästä, jolloin ne luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoituksen rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja kun rahoitusvaran omistukseen liittyvät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osin pois konsernista.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat:

Myyntisaamiset, lainasaamiset ja muut saamiset, jotka luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon, arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä odotetuilla arvonalentumistappiolla. Käypään arvoon laajan tuloksen kautta arvostettavat myyntisaamiset arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan laajaan tulokseen, lukuun ottamatta arvonalentumistappioita, jotka luokitellaan tulosvaikutteisesti. Pitkäaikaiset myyntisaamiset ja korolliset lainasaamiset ovat pääosin liharaaka-aineen saannin turvaamiseksi annettua maksuaikaa ja lainoja alkutuotantoasiakkaille. Näihin eriin sovelletaan yleistä arvonalentumismallia. Jos merkittävää luottoriskin kohoamista ei ole, luottotappioiden arvioitu määrä perustuu 12 kuukauden odotettuihin luottotappioihin, muussa tapauksessa koko eliniältä odotettavissa oleviin luottotappioihin. Atrian myyntisaamiset kuluttajatuoteasiakkailta ovat lyhytaikaisia eikä niihin sisälly merkittäviä rahoituskomponentteja. Näihin myyntisaamisiin sovelletaan yksinkertaistettua menetelmää, jossa luottotappioiden arvioitu määrä perustuu saamisten eliniän odotettuihin luottotappioihin.

Konsernissa osa myyntisaamisista myydään rahoitusyhtiöille. Myydyt myyntisaamiset kirjataan pois konsernin taseesta, kun rahoitusyhtiö on suorittanut maksun saamisista ja kun kaikki omistamiseen liittyvät olennaiset riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Myyntisaamiset, jotka saatetaan myydä, luokitellaan käypään arvoon laajan tuloslaskelman kautta arvostettaviksi rahoitusvaroiksi.

Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat oman pääoman ehtoiset sijoitukset:

Muut rahoitusvarat -tili sisältää oman pääoman ehtoiset sijoitukset muihin yrityksiin (sekä noteeratut että noteeraamattomat osakkeet). Osakkeita ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa. Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä konserni on tehnyt peruuttamattoman valinnan niiden kuulumisesta tähän ryhmään. Noteeratut osakkeet arvostetaan käypään arvoon, joka perustuu niiden pörssikurssiin. Noteeraamattomat osakkeet arvostetaan käyttäen arvostusmenetelmiä tai hankintahintaan, mikäli se olennaisesti vastaa käypää arvoa. Luovuttaessa osakkeista kertyneisiin muihin laajan tuloksen eriin sisältyvä saldo siirretään kertyneisiin voittovaroihin, eikä sitä siirretä tulosvaikutteiseksi. Aikaisemman luokituksen (IAS 39) mukaan osakkeet kuuluivat luokkaan Myytävissä olevat rahoitusvarat. Arvostus ei ole muuttunut.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat:

Johdannaiset, jotka eivät ole suojauslaskennan alaisia, arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Johdannaiset arvostetaan aluksi taseessa hankintahintaan, joka vastaa niiden käypää arvoa, ja sittemmin kunkin raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon. Käypien arvojen muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista sekä muista rahavaroista. Konsernitileihin liittyvät luottotilit sisältyvät lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.

RAHOITUSVELAT

Konsernin rahoitusvelat luokitellaan joko jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin. Rahoitusvelka luokitellaan lyhytaikaiseksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan suorittamista vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä. Rahoitusvelka (tai sen osa) kirjataan pois taseesta vasta silloin kun velka on lakannut olemasta, eli kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat:

Konsernin ottamat lainat sisältyvät jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin. Ne arvostetaan niitä alun perin kirjanpitoon merkittäessä käypään arvoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Lainan korot jaksotetaan tulosvaikutteisesti efektiivisen koron menetelmällä velan juoksuajalle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat:

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin sisältyvät johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja. Johdannaisten käypien arvojen muutoksista johtuvat, sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sille kaudelle, jonka aikana ne syntyvät.

SUOJAUSLASKENTA

Johdannaiset merkitään alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon, ja sen jälkeen ne arvostetaan kunkin raportointikauden lopussa edelleen käypään arvoon. Käyvän arvon muutosten kirjanpitokäsittely riippuu siitä, onko johdannainen määritetty suojausinstrumentiksi ja minkä luonteista erää se suojaa. Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, on määritelty suojaamaan korko-, valuuttakurssi- tai sähkön hintariskiltä, jotka liittyvät taseeseen merkittyyn omaisuuserään tai velkaan taikka erittäin todennäköiseen ennakoituun liiketoimeen (rahavirran suojaus).

Kun johdannaiseen sovelletaan suojauslaskentaa, konserni dokumentoi suojausjärjestelyn alussa kunkin suojausinstrumentin ja suojatun omaisuuserän välisen suhteen sekä riskinhallintatavoitteen ja siihen sovelletun strategian. Tämän prosessin kautta suojausinstrumentti kytketään siihen liittyviin varoihin ja velkoihin tai ennakoituihin liiketapahtumiin. Samoin dokumentoidaan riskienhallinnan tavoitteet sekä strategiat, joiden mukaan erilaisiin suojaustoimiin ryhdytään. Konserni dokumentoi suojausta aloitettaessa ja jatkuvasti sen jälkeen arvionsa siitä, kumoavatko suojauksissa käytettävät johdannaiset tehokkaasti suojauskohteiden käypien arvojen tai rahavirtojen muutoksia.

Suojaavan johdannaisen koko käypä arvo luokitellaan pitkäaikaiseksi omaisuuseräksi tai velaksi, jos suojauskohteen maturiteetti on yli 12 kuukautta, ja lyhytaikaiseksi omaisuuseräksi tai velaksi, jos suojauskohde erääntyy 12 kuukauden kuluessa. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi tai veloiksi.

Arvostusperiaatteet:

Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan arvostamalla termiinisopimukset tilinpäätöspäivän termiinikurssiin. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan diskonttaamalla sopimusten ennakoidut rahavirrat arvostushetken markkinakorkokäyrillä kyseessä oleville valuutoille. Sähköjohdannaiset arvostetaan käypään arvoon käyttäen tilinpäätöspäivän markkinanoteerauksia.

Rahavirran suojaus:

Rahavirran suojauksiksi määritettyjen, ehdot täyttävien johdannaisten käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan asianmukaiseen erään. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan niillä kausilla, joilla suojauskohde vaikuttaa tulokseen (esimerkiksi kun suojattu ennakoitu osto toteutuu). Kuitenkin jos suojatun ennakoidun liiketoimen seurauksena kirjataan rahoitusvaroihin kuulumaton omaisuuserä (esimerkiksi vaihto- tai käyttöomaisuutta), aiemmin omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään omaisuuserän alkuperäiseen hankintamenoon. Jos kyseessä on vaihto-omaisuus, voitot ja tappiot sisältyvät lopulta myytyjä suoritteita vastaaviin kuluihin, ja jos kyseessä on käyttöomaisuus ne sisältyvät lopulta poistoihin. Kun suojausinstrumentti erääntyy tai myydään tai kun suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä, omaan pääomaan sillä hetkellä sisältyvät kertyneet voitot tai tappiot jäävät omaan pääomaan, ja ne siirretään tuloslaskelmaan vasta, kun ennakoitu liiketoimi toteutuu. Jos ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omassa pääomassa esitetty kertynyt voitto tai tappio siirretään välittömästi tuloslaskelmaan asianmukaiseen erään.

MYYTÄVÄNÄ OLEVIKSI LUOKITELLUT OMAISUUSERÄT

Pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävinä oleviksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä oleviksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin ja kun johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta.

Välittömästi ennen luokittelua myytävänä oleviksi kyseiset omaisuuserät arvostetaan niihin sovellettavien IFRS-standardien mukaisesti. Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.

OMA PÄÄOMA

Kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien oman pääomanehtoisten instrumenttien liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä.

Jos jokin konserniin kuuluva yritys ostaa yhtiön osakkeita, niistä maksettu vastike ja hankinnasta välittömästi aiheutuvat menot verovaikutus huomioon ottaen vähennetään yhtiön omistajille kuuluvasta omasta pääomasta, kunnes osakkeet mitätöidään tai lasketaan uudelleen liikkeeseen. Jos osakkeet lasketaan uudelleen liikkeeseen, niistä saatavat vastikkeet sisällytetään yhtiön omistajille kuuluvaan omaan pääomaan niistä välittömästi johtuvilla transaktiomenoilla vähennettyinä verovaikutukset huomioon ottaen.

VARAUKSET

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Varausten määriä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausten muutokset kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus on alun perin kirjattu.

MYYNTITUOTTOJEN TULOUTUS

Atria myy elintarvikkeita, rehuja, välityseläimiä ja palvelusuoritteita. Myyntituotot kirjataan asiakassopimusten perusteella. Sopimuksissa yksilöidään suoritevelvoitteet ja niillä on yksilöitävissä olevat hinnat. Atrialla ei ole yhdisteltyjä tai ajan kuluessa täytettäviä suoritevelvoitteita, ennakkomaksuja eikä takuuvelvoitteita.

Atria kirjaa sekä myyntituoton että saamisen, kun tavaraa tai palvelua koskeva määräysvalta siirtyy asiakkaalle. Toimitus tapahtuu yleensä kotimaassa vuorokauden kuluessa ja määräysvalta sekä riskit siirtyvät toimituksen yhteydessä. Vientikaupassa yhtiö arvio toimituskohtaisesti toimitusehtojen ja toimitusajan mukaisen hetken, jolloin määräysvalta siirtyy asiakkaalle. Myyntihintoja ei oikaista rahan aika-arvon huomioon ottamiseksi, sillä tuotteiden luovutuksen ja asiakkaan suorittaman maksun välinen aika on lyhyempi kuin yksi vuosi. Atrialla jaksotetaan alennukset ja myynnin jälkihyvitteet aina tavaran toimituskuukaudelle huomioiden asiakkaan koko vuoden volyymi.

Myynnin tuloutuksessa Atria on tunnistanut kaksi asiakasryhmää: kuluttajatuote- ja alkutuotantoasiakkaat. Atria esittää myynnin jaettuna näihin kahteen liikevaihtovirtaan osana segmentti-informaatiota liitetiedossa 1 sekä saamisten jaottelun liitetiedossa 19. Atria katsoo näiden kahden asiakasryhmän olevan olennaisimpia asiakassopimuksista syntyvien myyntituottojen ja rahavirtojen luonteen ymmärtämisessä. Pääosa asiakassopimuksista koskee kuluttajatuotteiden myyntiä. Kuluttajatuoteasiakkaat ovat suurimmaksi osaksi keskusliikkeitä. Lisäksi Atria myy välityseläimiä ja rehuja alkutuotannon asiakkaille.

TYÖSUHDE-ETUUDET Eläkevelvoitteet:

Konserniin kuuluvilla yrityksillä on eri maissa erilaisia paikallisia eläkejärjestelyjä. Eläkejärjestelyt luokitellaan maksupohjaisiksi ja etuuspohjaisiksi järjestelyiksi.

Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä.

Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Konsernin eläkejärjestelyt ovat suurelta osin maksupohjaisia. Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä yritykselle jää velvoitteita järjestelystä tilikauden maksun suorittamisen jälkeenkin. Etuuspohjaisiksi määritellyistä järjestelyistä hankitaan vuosittain vakuutusmatemaattiset laskelmat, joiden perusteella tilinpäätökseen kirjattava kulu sekä velka tai omaisuuserä voidaan kirjata. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Osakeperusteiset maksut:

Konsernilla on johdon kannustinjärjestelmä, jossa maksut suoritetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Järjestelyssä myönnettävät palkkiot arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan tuloslaskemaan työsuhde-etuuksista johtuviksi kuluiksi tasaisesti oikeuden ansainta- ja sitouttamisjakson aikana. Järjestelyssä maksettavan rahan määrä arvioidaan uudelleen raportointikauden päättävän osakekurssin mukaan ja jaksotetaan tuloslaskelmaan työsuhde-etuuksista aiheutuvaksi kuluksi tasaisesti myöntämispäivästä siihen asti, kun raha siirtyy saajalle. Lopullisen kulukirjauksen määrä riippuu siitä, kuinka hyvin kannustinjärjestelmän ehdot toteutuvat.

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Yksittäisiin projekteihin liittyvät kehittämismenot aktivoidaan taseeseen, kun on saatu riittävä varmuus siitä, että kyseessä oleva hyödyke on teknisesti toteutettavissa ja se tulee todennäköisesti tuottamaan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot kirjataan kuluksi projektikohtaisesti hyödykkeen taloudellisena vaikutusaikana. Hyödykettä poistetaan siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Konsernilla ei ole aktivoituja kehittämismenoja.

JULKISET AVUSTUKSET

Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvaukseksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan, kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Tukien luonne vaihtelee maittain ja tuet kirjataan vasta, kun kaikki maksettavaan tukeen liittyvät ehdot ja vaatimukset ovat täyttyneet, joten yhtiöllä ei ole saamiinsa avustuksiin takaisinmaksuvelvoitetta.

Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserniyritys täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

TULOVEROT

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvista veroista, aikaisempien tilikausien verojen oikaisuista ja laskennallisista veroista. Verot merkitään tuloslaskelmaan paitsi, jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Konserniyhtiöiden vahvistetuista tappioista kirjataan laskennallista verosaamista siinä määrin, kun on todennäköistä, että niitä voidaan käyttää hyväksi tulevien tilikausien verotettavaa tuloa vastaan.

1. SEGMENTTI-INFORMAATIO, 1 000 EUR

Konsernin toimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin, jota Atrian hallitus käyttää strategisessa ja operatiivisessa päätöksenteossa. Hallitus arvioi toimintasegmenttien tulosta liikevaihdon, liikevoiton ja sitoutuneen pääoman perusteella. Konsernilla on tunnistettavissa neljä maantieteellistä segmenttiä, jotka poikkeavat markkinoiden toiminnan kannalta olennaisesti toisistaan. Nämä ovat Atria Suomi, Atria Ruotsi, Atria Tanska & Viro sekä Atria Venäjä. Lisäksi konsernikulut ilmoitetaan erikseen erässä kohdistamattomat. Konsernikuluihin sisältyy henkilöstö- ja hallintokuluja sekä muita kuluja, joita ei kohdisteta liiketoimintaalueille. Segmentin varoina ja velkoina on käsitelty sellaiset erät, jotka ovat välittömästi osoitettavissa tai järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Segmenttien välinen kauppa tapahtuu käypään markkinahintaan.

Konsernilla on kaksi asiakasta, joiden molempien kanssa käydyn kaupan arvo on noin 10–15 % konsernin liikevaihdosta. Kyseinen liikevaihto on raportoitu toimintasegmenteissä Suomi, Tanska & Viro ja Venäjä.

Toimintasegmentit	Atria Suomi	Atria Ruotsi	Atria Tanska & Viro	Atria Venäjä	Kohdista	mattomat Eliminoinnit	Konserni
31.12.2018 päättynyt tilikausi
Liikevaihto
Tuotot kuluttajatuotteista	770 815	267 278	90 633	75 121			1 203 847
Tuotot alkutuotannosta	232 065		2 593				234 658
Tuotot saman konsernin yrityksiltä	16 320	20 634	4 179			-41 133	0
Liikevaihto yhteensä	1 019 200	287 912	97 405	75 121	0	-41 133	1 438 505
Liikevoitto	36 704	-7 111	5 313	-4 009	-2 712		28 185
Rahoitustuotot ja -kulut							-6 213
Osuus yhteis- ja osakkuusyrityksen tuloksesta							369
Tuloverot							-4 540
Tilikauden voitto							17 801
Varat	482 425	257 459	110 146	65 969		-16 418	899 581
Velat	229 212	188 386	29 933	40 283		-16 418	471 396
Investoinnit	20 586	15 707	4 439	4 090			44 819
Poistot ja arvonalentumiset	26 916	10 072	4 211	4 204			45 403
Tuloksen vertailtavuuteen vaikuttavat erät*:	-	-	-	-	-	-	-
Oikaistu liikevoitto	36 707	-7 111	5 313	-4 009	-2 712	0	28 185

*) Luokittelut vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin ovat tilintarkastamattomia.

Toimintasegmentit	Atria Suomi	Atria Ruotsi	Atria Tanska & Viro	Atria Venäjä	Kohdista	mattomat Eliminoinnit	Konserni
31.12.2017 päättynyt tilikausi
Liikevaihto
Tuotot kuluttajatuotteista	749 963	286 839	90 984	85 713			1 213 499
Tuotot alkutuotannosta	219 412		3 277				222 689
Tuotot saman konsernin yrityksiltä	17 034	20 392	4 611			-42 037	0
Liikevaihto yhteensä	986 409	307 231	98 872	85 713	0	-42 037	1 436 188
Liikevoitto	36 305	2 365	5 167	812	-3 745		40 904
Rahoitustuotot ja -kulut							-7 294
Osuus yhteis- ja osakkuusyrityksen tuloksesta							1 904
Tuloverot							-7 146
Tilikauden voitto							28 368
Varat	480 887	264 936	106 642	66 037		-8 702	909 800
Velat	234 521	186 839	30 357	36 107		-8 702	479 122
Investoinnit	23 368	22 845	4 809	2 916			53 938
Poistot ja arvonalentumiset	26 534	10 450	4 377	4 693			46 054
Tuloksen vertailtavuuteen vaikuttavat erät*:
Tytäryhtiön myynti		1 350					1 350
Oikaistu liikevoitto	36 305	1 015	5 167	812	-3 745	0	39 554

*) Luokittelut vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin ovat tilintarkastamattomia.

2. LIIKEVAIHTO, 1 000 EUR	2018	2017
Tavaroiden myynti	1 430 690	1 423 646
Palvelut, vuokrat ja muu myynti	7 815	12 542
Yhteensä	1 438 505	1 436 188

Myynnin tuloutuksessa Atria on tunnistanut kaksi asiakasryhmää: kuluttajatuote- ja alkutuotantoasiakkaat. Atria esittää myynnin jaettuna näihin kahteen liikevaihtovirtaan osana segmentti-informaatiota liitetiedossa 1 sekä saamisten jaottelun liitetiedossa 19.

3. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT, 1 000 EUR	2018	2017
Kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot	13 692	12 889
Liikevaihdosta, %	1,0	0,9

|--|

Tilintarkastusyhteisölle:
Tilintarkastuspalkkiot	343	352
Todistukset ja lausunnot	3	13
Muut palvelut	6
Yhteensä	352	365

5. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT, 1 000 EUR	2018	2017
Käyttöomaisuuden myyntituotot *)	251	1 515
Saadut avustukset	604	1 259
Muut	3 012	2 920
Yhteensä	3 867	5 694

*) Atria myi 51 prosentin osuutensa tytäryhtiö Nordic Fastfood AB:sta 1.12.2017. Kauppahinta oli 4,0 miljoonaa euroa. Kaupasta kirjattiin 1,4 miljoonan euron myyntivoitto.

6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT, 1 000 EUR	2018	2017
Aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset	3 646	3 651
Muut	705	-659
Yhteensä	4 351	2 992

7. HENKILÖSTÖMENOT, 1 000 EUR	2018	2017
Työsuhde-etuuksista johtuvat kulut:
Palkat	191 530	189 587
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	27 402	28 244
Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt	387	-25
Muut henkilösivukulut	22 611	23 795
Yhteensä	241 930	241 601
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 30.
Työsuhde-etuuksista johtuvat kulut toiminnoittain:
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	191 150	188 048
Myynnin ja markkinoinnin kulut	29 505	30 782
Hallinnon kulut	21 275	22 771
Yhteensä	241 930	241 601
Konsernin henkilökunta keskimäärin liiketoiminta-alueittain (FTE):
Suomi	2 321	2 314
Ruotsi	847	846
Tanska & Viro	423	429
Venäjä	869	860
Yhteensä	4 460	4 449
8. POISTOT JA ARVONALENTUMISET, 1 000 EUR	2018	2017
Poistot ja arvonalentumiset toiminnoittain:
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	35 712	35 849
Myynnin ja markkinoinnin kulut	2 955	3 302
Hallinnon kulut	3 090	3 009
Liiketoiminnan muut kulut	3 646	3 894
Yhteensä	45 403	46 054
9. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT, 1 000 EUR	2018	2017
Rahoitustuotot:
Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusvaroista	1 773	2 025
Valuuttakurssivoitot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista ja
lainasaamisista	5 309	3 055
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista
- Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa	8 566	6 837
Yhteensä	15 648	11 917
Rahoituskulut:
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista	-4 542	-6 355
Valuuttakurssitappiot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista ja lainasaamisista	-10 298	-7 288
Arvonmuutokset rahavirran suojaukseksi määritetyistä koronvaihtosopimuksista - siirto muista
laajan tuloksen eristä	-1 023	-1 675
Muut rahoituskulut	-928	-1 168
Arvonalentuminen jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista lainasaamisista (liitetieto 19)	-1 481	0
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista
- Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa	-3 589	-2 725
Yhteensä	-21 861	-19 211
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-6 213	-7 294
Rahoitusinstrumentteihin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät ennen veroja:
Rahavirran suojaukset	5 198	2 663
Muuntoerot	-9 631	-6 139
Yhteensä	-4 433	-3 476

7. HENKILÖSTÖMENOT, 1 000 EUR	2018	2017
Työsuhde-etuuksista johtuvat kulut:
Palkat	191 530	189 587
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	27 402	28 244
Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt	387	-25
Muut henkilösivukulut	22 611	23 795
Yhteensä	241 930	241 601
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 30.
Työsuhde-etuuksista johtuvat kulut toiminnoittain:
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	191 150	188 048
Myynnin ja markkinoinnin kulut	29 505	30 782
Hallinnon kulut	21 275	22 771
Yhteensä	241 930	241 601
Konsernin henkilökunta keskimäärin liiketoiminta-alueittain (FTE):
Suomi	2 321	2 314
Ruotsi	847	846
Tanska & Viro	423	429
Venäjä	869	860
Yhteensä	4 460	4 449
8. POISTOT JA ARVONALENTUMISET, 1 000 EUR	2018	2017
Poistot ja arvonalentumiset toiminnoittain:
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	35 712	35 849
Myynnin ja markkinoinnin kulut	2 955	3 302
Hallinnon kulut	3 090	3 009
Liiketoiminnan muut kulut	3 646	3 894
Yhteensä	45 403	46 054
9. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT, 1 000 EUR	2018	2017
Rahoitustuotot:
Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusvaroista	1 773	2 025
Valuuttakurssivoitot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista ja
lainasaamisista	5 309	3 055
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista
- Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa	8 566	6 837
Yhteensä	15 648	11 917
Rahoituskulut:
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista	-4 542	-6 355
Valuuttakurssitappiot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista ja
lainasaamisista	-10 298	-7 288
Arvonmuutokset rahavirran suojaukseksi määritetyistä koronvaihtosopimuksista - siirto muista
laajan tuloksen eristä	-1 023	-1 675
Muut rahoituskulut	-928	-1 168
Arvonalentuminen jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista lainasaamisista (liitetieto 19)	-1 481	0
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista
- Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa	-3 589	-2 725
Yhteensä	-21 861	-19 211
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-6 213	-7 294
Rahoitusinstrumentteihin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät ennen veroja:
Rahavirran suojaukset	5 198	2 663
Muuntoerot	-9 631	-6 139
Yhteensä	-4 433	-3 476

Työsuhde-etuuksista johtuvat kulut: Palkat 191 530 189 587 Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt 27 402 28 244 Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt 387 -25 Muut henkilösivukulut 22 611 23 795 241 930 241 601 Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 30. 191 150 188 048 29 505 30 782 21 275 22 771 241 930 241 601 Konsernin henkilökunta keskimäärin liiketoiminta-alueittain (FTE): Suomi 2 321 2 314 Ruotsi 847 846 Tanska & Viro 423 429 Venäjä 869 860 Yhteensä 4 460 4 449 2018 2017 Poistot ja arvonalentumiset toiminnoittain: Myytyjä suoritteita vastaavat kulut 35 712 35 849 Myynnin ja markkinoinnin kulut 2 955 3 302 Hallinnon kulut 3 090 3 009 3 646 3 894 45 403 46 054 2018 2017 Rahoitustuotot: Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusvaroista 1 773 2 025 Valuuttakurssivoitot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista ja 5 309 3 055 8 566 6 837 15 648 11 917 Rahoituskulut: Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista -4 542 -6 355 Valuuttakurssitappiot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista ja -10 298 -7 288 laajan tuloksen eristä -1 023 -1 675 Muut rahoituskulut -928 -1 168 Arvonalentuminen jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista lainasaamisista -1 481 0 - Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa -3 589 -2 725 -21 861 -19 211 -6 213 -7 294 Rahoitusinstrumentteihin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät ennen veroja: Rahavirran suojaukset 5 198 2 663 Muuntoerot -9 631 -6 139	7. HENKILÖSTÖMENOT, 1 000 EUR	2018	2017
	Yhteensä
	Työsuhde-etuuksista johtuvat kulut toiminnoittain:
	Myytyjä suoritteita vastaavat kulut
	Myynnin ja markkinoinnin kulut
	Hallinnon kulut
	Yhteensä
	8. POISTOT JA ARVONALENTUMISET, 1 000 EUR
	Liiketoiminnan muut kulut
	Yhteensä
	9. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT, 1 000 EUR
	lainasaamisista
	Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista
	- Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa
	Yhteensä
	lainasaamisista
	Arvonmuutokset rahavirran suojaukseksi määritetyistä koronvaihtosopimuksista - siirto muista
	(liitetieto 19)
	Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista
	Yhteensä
	Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
	Yhteensä	-4 433	-3 476

7. HENKILÖSTÖMENOT, 1 000 EUR	2018	2017
Työsuhde-etuuksista johtuvat kulut:
Palkat	191 530	189 587
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	27 402	28 244
Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt	387	-25
Muut henkilösivukulut	22 611	23 795
Yhteensä	241 930	241 601
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 30.
Työsuhde-etuuksista johtuvat kulut toiminnoittain:
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	191 150	188 048
Myynnin ja markkinoinnin kulut	29 505	30 782
Hallinnon kulut	21 275	22 771
Yhteensä	241 930	241 601
Konsernin henkilökunta keskimäärin liiketoiminta-alueittain (FTE):
Suomi	2 321	2 314
Ruotsi	847	846
Tanska & Viro	423	429
Venäjä	869	860
Yhteensä	4 460	4 449
8. POISTOT JA ARVONALENTUMISET, 1 000 EUR	2018	2017
Poistot ja arvonalentumiset toiminnoittain:
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	35 712	35 849
Myynnin ja markkinoinnin kulut	2 955	3 302
Hallinnon kulut	3 090	3 009
Liiketoiminnan muut kulut	3 646	3 894
Yhteensä	45 403	46 054
9. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT, 1 000 EUR	2018	2017
Rahoitustuotot:
Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusvaroista	1 773	2 025
Valuuttakurssivoitot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista ja
lainasaamisista	5 309	3 055
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista
- Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa	8 566	6 837
Yhteensä	15 648	11 917
Rahoituskulut:
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista	-4 542	-6 355
Valuuttakurssitappiot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista ja lainasaamisista	-10 298	-7 288
Arvonmuutokset rahavirran suojaukseksi määritetyistä koronvaihtosopimuksista - siirto muista
laajan tuloksen eristä	-1 023	-1 675
Muut rahoituskulut	-928	-1 168
Arvonalentuminen jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista lainasaamisista
(liitetieto 19)	-1 481	0
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista
- Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa	-3 589	-2 725
Yhteensä	-21 861	-19 211
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-6 213	-7 294
Rahoitusinstrumentteihin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät ennen veroja:
Rahavirran suojaukset	5 198	2 663
Muuntoerot	-9 631	-6 139
Yhteensä	-4 433	-3 476

7. HENKILÖSTÖMENOT, 1 000 EUR	2018	2017
Työsuhde-etuuksista johtuvat kulut:
Palkat	191 530	189 587
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	27 402	28 244
Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt Muut henkilösivukulut	387 22 611	-25 23 795
Yhteensä	241 930	241 601
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 30.
Työsuhde-etuuksista johtuvat kulut toiminnoittain:
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	191 150	188 048
Myynnin ja markkinoinnin kulut	29 505	30 782
Hallinnon kulut	21 275	22 771
Yhteensä	241 930	241 601
Konsernin henkilökunta keskimäärin liiketoiminta-alueittain (FTE):
Suomi	2 321	2 314
Ruotsi	847	846
Tanska & Viro	423	429
Venäjä	869	860
Yhteensä	4 460	4 449
8. POISTOT JA ARVONALENTUMISET, 1 000 EUR	2018	2017
Poistot ja arvonalentumiset toiminnoittain:
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	35 712	35 849
Myynnin ja markkinoinnin kulut	2 955	3 302
Hallinnon kulut	3 090	3 009
Liiketoiminnan muut kulut	3 646	3 894
Yhteensä	45 403	46 054
9. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT, 1 000 EUR	2018	2017
Rahoitustuotot:
Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusvaroista	1 773	2 025
Valuuttakurssivoitot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista ja
lainasaamisista	5 309	3 055
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista
- Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa	8 566	6 837
Yhteensä	15 648	11 917
Rahoituskulut:
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista	-4 542	-6 355
Valuuttakurssitappiot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista ja
lainasaamisista	-10 298	-7 288
Arvonmuutokset rahavirran suojaukseksi määritetyistä koronvaihtosopimuksista - siirto muista laajan tuloksen eristä	-1 023	-1 675
Muut rahoituskulut	-928	-1 168
Arvonalentuminen jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista lainasaamisista
(liitetieto 19)	-1 481	0
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista
- Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa	-3 589	-2 725
Yhteensä	-21 861	-19 211
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-6 213	-7 294
Rahoitusinstrumentteihin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät ennen veroja:
Rahavirran suojaukset	5 198	2 663
Muuntoerot	-9 631	-6 139
Yhteensä	-4 433	-3 476

10. TULOVEROT, 1 000 EUR		2018	2017
Tuloslaskelman verot:
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero		8 719	7 748
Verot edellisiltä tilikausilta		-6	17
Laskennalliset verot		-4 173	-619
Yhteensä		4 540	7 146
Tuloslaskelman verojen täsmäytys voittoon ennen veroja:
Voitto ennen veroja		22 341	35 514
Verot laskettuna emoyhtiön 20,0 prosentin verokannalla		4 468	7 103
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavien verokantojen vaikutus		-590	-499
Verot edellisiltä tilikausilta		-182	-195
Yhteis-/ Osakkuusyritysten tuloksen vaikutus		-74	-381
Verovapaiden tulojen vaikutus		-11	-129
Verotuksessa vähennyskelvottomien kulujen vaikutus		526	581
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset		1 302	578
Verokannan muutokset		-976
Muut muutokset		77	88
Yhteensä		4 540	7 146
Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut verot	Ennen veroja	Verovaikutus	Verojen jälkeen

2018:
Rahavirran suojaukset	5 199	-1 037	4 162
Vakuutusmatemaattiset tappiot eläkevelvoitteista	-294	63	-231
Muuntoerot	-9 631		-9 631
Yhteensä	-4 726	-974	-5 700
2017:
Rahavirran suojaukset	2 662	-536	2 126
Vakuutusmatemaattiset tappiot eläkevelvoitteista	-66	15	-51
Muuntoerot	-6 139		-6 139
Yhteensä	-3 543	-521	-4 064

11. OSAKEKOHTAINEN TULOS, 1 000 EUR 2018	2017
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (+) / tappio (-) 16 362	25 859
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikaudella (1 000 kpl) 28 156	28 156
Laimentamaton osakekohtainen tulos 0,58	0,92
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos 0,58	0,92

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden muuttumisesta johtuva laimentava vaikutus.

12. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET, 1 000 EUR

	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2018	9 372	476 311	653 654	11 778	16 662	1 167 777
Lisäykset		6 995	33 681	2 393	20 206	63 275
Vähennykset			-1 109	-1 039	-25 342	-27 490
Kurssierot	-570	-6 050	-10 389		432	-16 577
Hankintameno 31.12.2018	8 802	477 256	675 837	13 132	11 958	1 186 985
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2018	0	-234 219	-517 986	-6 881	-26	-759 112
Vähennykset		11	1 521			1 532
Poistot		-11 462	-25 599	-1 983		-39 044
Arvonalentumiset		-63	-258	-12		-333
Kurssierot		2 134	7 679	703		10 516
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2018	0	-243 599	-534 643	-8 173	-26	-786 441
Kirjanpitoarvo 1.1.2018	9 372	242 092	135 668	4 897	16 636	408 665
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	8 802	233 657	141 194	4 959	11 932	400 544

Maa- ja

	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2017	9 738	453 475	615 055	10 792	47 593	1 136 653
Lisäykset		26 686	53 507	1 561		81 754
Vähennykset			-8 088	-40	-31 422	-39 550
Kurssierot	-366	-3 850	-6 820	-535	491	-11 080
Hankintameno 31.12.2017	9 372	476 311	653 654	11 778	16 662	1 167 777
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2017	0	-224 323	-502 928	-5 402	-26	-732 679
Vähennykset			6 733	40		6 773
Poistot		-11 325	-27 048	-1 843		-40 216
Kurssierot		1 429	5 257	324		7 010
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2017	0	-234 219	-517 986	-6 881	-26	-759 112
Kirjanpitoarvo 1.1.2017	9 738	229 152	112 127	5 390	47 567	403 974
Kirjanpitoarvo 31.12.2017	9 372	242 092	135 668	4 897	16 636	408 665

Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuus sisältyy koneet ja kalusto -ryhmään. Rahoitusleasingsopimusten perusteella kirjattu hankintameno oli 1,5 miljoonaa euroa (1,2 milj. euroa) ja kertyneet poistot 0,5 miljoonaa euroa (0,5 milj. euroa). Omaisuuden kirjanpitoarvo oli 1,1 miljoonaa euroa (0,7 milj. euroa).

Aineellisia hyödykkeitä on lainojen vakuutena 9,7 miljoonan euron (10,2 milj. euron) arvosta.

13. BIOLOGISET HYÖDYKKEET, 1 000 EUR	2018	2017
Biologiset hyödykkeet:
Tuottavat	631	637
Kulutettavat	3 356	3 130
Kauden lopussa	3 987	3 767
Biologisten hyödykkeiden määrät tilikauden lopussa:
Karjut, emakot, ensikot / kpl	2 909	3 790
Lihasiat / kpl	28 318	26 793
Broilerin munat ja untuvikot / 1 000 kpl	2 781	2 803
Maataloustuotteiden tuotanto kauden aikana:
Sianliha / 1 000 kg	5 183	5 081
Broilerin untuvikot / 1 000 kpl	43 760	36 517

Tuottavien biologisten hyödykkeiden käypä arvo perustuu alkuperäiseen hankintahintaan, josta on vähennetty eläinten ikääntymisestä aiheutuva käyttöarvon alenemista vastaava kustannus. Teuraseläinten käypä arvo on sama kuin markkinahinta, joka perustuu yhtiön teuraseläinten hankintaan/myyntiin paikallisilla markkinoilla.

14. LIIKEARVO JA MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET, 1 000 EUR

Aineettomat hyödykkeet	Liikearvo	Tavara merkit	Asiakas suhteet	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2018	182 171	76 590	19 110	33 830	311 701
Lisäykset				6 267	6 267
Vähennykset				-238	-238
Kurssierot	-4 337	-2 384	-177	-184	-7 082
Hankintameno 31.12.2018	177 834	74 206	18 933	39 675	310 648
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2018	-15 371	-6 777	-7 223	-26 436	-55 807
Vähennysten poistot				212	212
Poistot		-1 014	-2 310	-2 702	-6 026
Kurssierot	127	135	37	11	310
Kertyneet poistot 31.12.2018	-15 244	-7 656	-9 496	-28 915	-61 311
Kirjanpitoarvo 1.1.2018	166 800	69 813	11 887	7 394	255 894
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	162 590	66 550	9 437	10 760	249 337

		Tavara	Asiakas	Muut aineettomat
Aineettomat hyödykkeet	Liikearvo	merkit	suhteet	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2017	185 396	78 312	19 245	30 978	313 931
Lisäykset				3 002	3 002
Vähennykset				-24	-24
Kurssierot	-3 225	-1 722	-135	-126	-5 208
Hankintameno 31.12.2017	182 171	76 590	19 110	33 830	311 701
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2017	-15 464	-5 938	-4 819	-24 212	-50 433
Vähennysten poistot				24	24
Poistot		-1 053	-2 428	-2 357	-5 838
Kurssierot	93	214	24	109	440
Kertyneet poistot 31.12.2017	-15 371	-6 777	-7 223	-26 436	-55 807
Kirjanpitoarvo 1.1.2017	169 932	72 374	14 426	6 766	263 498
Kirjanpitoarvo 31.12.2017	166 800	69 813	11 887	7 394	255 894

Liikearvo ja taloudelliselta vaikutusajalta rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet on kohdistettu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille seuraavasti:

		Liikearvo		Tavaramerkit
	2018	2017	2018	2017
Atria Suomi	28 438	28 438	2 500	2 500
Atria Ruotsi	98 429	102 531	34 325	35 759
Atria Tanska	35 723	35 831	13 285	13 325
Atria Viro			2 857	2 857
Atria Venäjä			2 687	3 087
Yhteensä	162 590	166 800	55 654	57 528

Arvonalentumistestaus:

2018 Keskeiset oletukset	Atria Suomi	Atria Ruotsi	Atria Tanska	Atria Viro	Atria Venäjä tuotemerkki
Pitkän aikavälin liikevaihdon kasvuvauhti	1,0 %	1,0 %	1,0 %	1,0 %	2,5 %
Ennen veroja määritelty diskonttauskorko	4,6 %	4,4 %	4,2 %	4,1 %	12,9 % *)
		Atria		Atria Venäjä
2017 Keskeiset oletukset	Atria Suomi	Skandinavia	Atria Baltia	tuotemerkki
Pitkän aikavälin liikevaihdon kasvuvauhti	1,0 %	1,0 %	1,0 %	2,5 %
Ennen veroja määritelty diskonttauskorko	5,1 %	5,1 %	5,9 %	15,8 % *)

*) verojen jälkeen

Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo perustuu käyttöarvolaskelmiin. Näissä laskelmissa käytetään johdon hyväksymiin strategiatavoitteisiin ja budjetteihin perustuvia, ennen veroja määritettyjä rahavirtaennusteita viideltä vuodelta. Tämän jälkeen ennustetut rahavirrat ekstrapoloidaan käyttäen edellä esitettyjä kasvuvauhteja.

Atrian arvonalentumistestauksessa käyttämien rahavirtaennusteiden tärkeimmät olettamukset ovat liikevaihdon kasvu sekä pitkän aikavälin liikevoittomarginaali. Käytetyt kasvu- ja kannattavuusolettamukset perustuvat liiketoiminta-alueiden lähivuosien liikevaihdon kasvuprosentteihin sekä kannattavuustasoihin. Liikevoittomarginaalien oletetaan olevan lähellä konsernin 5 prosentin tavoitetasoa.

Kasvuprosenttiolettamukset ovat maltilliset kaikilla markkina-alueilla. Venäjän korkeampi kasvuennuste johtuu Venäjän korkeammasta inflaatiosta sekä lihankulutuksen suhteellisen korkeasta pitkäaikaisesta kasvuennusteesta. Elintarvikealan suhteellisen vakaan kehityksen sekä kasvuennusteiden maltillisuuden johdosta on epätodennäköistä, että kasvuprosenttiolettamusten takia syntyisi arvonalentumistappioita tulevaisuudessa.

Liikevoittomarginaalien osalta arvonalentumistappiota pitää Suomessa kirjata, jos pitkän aikavälin taso jää 96 prosenttia oletetusta tasosta. Ruotsissa liikevoittoprosentin pitäisi olla 42 prosenttia, Tanskassa 49 prosenttia ja Virossa 89 prosenttia pienempi kuin oletettu ennen kuin syntyy arvonalentumistarve.

Diskonttokorot aiheuttaisivat arvonalentumistappioita muuttamattomilla rahavirtaennusteilla, jos ne nousisivat 8,6 %-yksikköä Suomessa, 2,0 %-yksikköä Ruotsissa, Tanskassa 2,1 %-yksikköä ja 5,5 %-yksikköä Virossa. Selkeästi korkeammat diskonttokorot tarkoittaisivat, että markkinatilanne on muuttunut ja tämä muutos vaikuttaisi todennäköisesti myös Atrian rahavirtoihin. Näin ollen edellä mainitut nousut diskonttokoroissa eivät suoraan merkitse sitä, että arvonalentumisiin olisi tarvetta.

Atria Venäjän osalta testattiin erikseen rajoittamattoman käyttöiän omaava tuotemerkki. Diskonttokoron yli 6,2 %-yksikön nousu johtaisi arvonalentumistappion kirjaamiseen.

15. OSUUDET YHTEIS- JA OSAKKUUSYRITYKSISSÄ, 1 000 EUR	2018	2017
Tulosvaikutus konsernin tuloksessa:
Osakkuusyritykset	249	484
Yhteisyritykset	120	1 420
Yhteensä	369	1 904
Kirjanpitoarvot konsernin taseessa:
Osakkuusyritykset	4 080	3 916
Yhteisyritykset	10 391	10 799
Yhteensä	14 471	14 715

Olennainen sijoitus yhteisyritykseen

Honkajoki Oy on eläinperäisen raaka-aineen kierrätyslaitos, joka sijaitsee Honkajoella. Yhtiöllä on tytäryhtiöt Findest Protein Oy, GMM Finland Oy ja Remsoil. Atria Oyj omistaa yhtiöstä 50 % ja käyttää yhteistä määräysvaltaa HKScan Finland Oy:n kanssa. Honkajoki-konsernin luvut, jotka on raportoitu FAS:n mukaan, on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä.

Yhteenveto Honkajoki-konsernin tuloksesta:

Liikevaihto	39 178	32 339
Liikevoitto	487	3 318
Tulos ennen veroja	260	3 046
Tilikauden tulos	253	2 494
Yhteenveto Honkajoki-konsernin taseesta:
Varat
Pitkäaikaiset varat	28 408	27 925
Lyhytaikaiset varat	8 150	9 721
Varat yhteensä	36 558	37 646
Velat
Pitkäaikaiset velat	9 025	9 372
Lyhytaikaiset velat	7 263	7 502
Velat yhteensä	16 288	16 874
Yhtiön nettovarallisuus	20 270	20 772
Honkajoki-konsernin taloudellista informaatiota koskevan yhteenvedon täsmäytys:
Tilikauden tulos	254	2 494
josta määräysvallattomien osuus	20	-26
Osuus yhteisyrityksen tuloksesta (50 %)	137	1 234
Nettovarallisuus 1.1.	20 772	18 925
Tilikauden tulos	254	2 494
Muu muutos		-107
Osingonjako	-756	-540
Nettovarallisuus tilikauden lopussa	20 270	20 772
josta määräysvallattomien osuus	219	239
Osuus yhteisyrityksessä (50 %)	10 026	10 267
Muut kuin olennaiset sijoitukset yhteisyrityksissä

Kirjanpitoarvo konsernin taseessa	365	532
Tulosvaikutus konsernin tuloslaskelmassa	-17	186
Muut kuin olennaiset sijoitukset osakkuusyrityksissä
Kirjanpitoarvo konsernin taseessa	4 080	3 916
Tulosvaikutus konsernin tuloslaskelmassa	249	484

Luettelo yhteis- ja osakkuusyhtiöstä liitetiedossa 33.

16. MUUT RAHOITUSVARAT, 1 000 EUR	2018	2017
Muut rahoitusvarat on luokiteltu käypään arvoon laajan tuloksen kautta arvostettaviin rahoitusvaroihin (vuonna 2017: Myytävissä olevat rahoitusvarat). Muut rahoitusvarat sisältää noteeraamattomia osakkeita.
Muut rahoitusvarat 1.1.	1 196	1 103
Lisäykset	6	100
Vähennykset	-4	-7
Muut rahoitusvarat 31.12.	1 198	1 196
17. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT, 1 000 EUR	2018	2017
Laskennalliset verosaamiset:
Yli 12 kuukauden kuluttua realisoituva verosaaminen	4 877	5 760
12 kuukauden kuluessa realisoituva verosaaminen	238	263
Yhteensä	5 115	6 023
Laskennalliset verovelat:
Yli 12 kuukauden kuluttua realisoituva verovelka	42 520	47 197
12 kuukauden kuluessa realisoituva verovelka	216	34
Yhteensä	42 736	47 231
Laskennallisten verosaamisten erittely tase-erittäin:
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	175	273
Vaihto-omaisuus	62	91
Myyntisaamiset ja muut saamiset	725	396
Korolliset ja korottomat velat	897	1 189
Vahvistetut tappiot	3 256	4 074
Yhteensä	5 115	6 023
Laskennallisten verovelkojen erittely tase-erittäin:
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	42 349	47 024
Vaihto-omaisuus	20	20
Myyntisaamiset ja muut saamiset	7	6
Korolliset ja korottomat velat	360	181
Yhteensä	42 736	47 231
Laskennallisten verojen muutos:
Kirjattu tuloslaskelmaan	4 173	619
Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	-991	-521
Muutokset hankituista/myydyistä liiketoimista		60
Kurssierot	405	364
Yhteensä	3 587	522

Käyttämättömistä verotuksellisista tappioista kirjataan laskennallisia verosaamisia siihen määrään asti kuin verohyödyn saaminen verotettavan tulon perusteella on todennäköistä. Tilikaudelta kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset olivat 1,2 miljoonaa euroa (0,5 milj. euroa).

Vahvistetuista tappiosta kirjatuista laskennallisista verosaamista 3,2 miljoonaa euroa liittyy Venäjään. Venäjän verolainsäädäntö on muuttunut 1.1.2017 alkaen siten, että vahvistetut tappiot eivät enää vanhene, mutta vuosina 2017–2020 tappioita voidaan vähentää korkeintaan 50 prosenttia verotettavasta tuloksesta. Lakimuutos on vahvistettu vuoteen 2020 asti.

Ruotsin asteittain tapahtuva yhteisöveroprosentin lasku on huomioitu laskennallisissa veroissa.

18. VAIHTO-OMAISUUS, 1 000 EUR	2018	2017
Aineet ja tarvikkeet	42 880	44 372
Keskeneräiset tuotteet	4 272	2 836
Valmiit tuotteet	55 208	42 623
Muu vaihto-omaisuus	3 554	3 194
Yhteensä	105 914	93 025

Tilikaudella kirjattiin kuluksi 1,4 miljoonaa euroa (1,1 milj. euroa), jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.

19. MYYNTISAAMISET, LAINASAAMISET JA MUUT SAAMISET, 1 000 EUR	2018	2017
Pitkäaikaiset:	Tasearvot	Tasearvot
Myyntisaamiset alkutuotantoasiakkailta	2 725	3 178
Lainasaamiset alkutuotantoasiakkailta	4 322	4 932
Muut saamiset	390	301
Johdannaissopimukset - suojauslaskennassa	2 293	738
Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa	47	7
Yhteensä	9 777	9 156
Lyhytaikaiset:
Myyntisaamiset kuluttajatuoteasiakkailta	57 183	63 975
Myyntisaamiset alkutuotantoasiakkailta	23 281	26 583
Lainasaamiset alkutuotantoasiakkailta	4 066	3 025
Muut lainasaamiset	485	517
Muut saamiset	8 699	10 820
Johdannaissopimukset - suojauslaskennassa	3 434	413
Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa	787	1 779
Siirtosaamiset	6 028	6 572
Yhteensä	103 963	113 684
Pitkä- ja lyhytaikaiset yhteensä	113 740	122 840

Käyvät arvot eivät olennaisesti poikkea tasearvoista. Lainojen ja muiden saamisten luottoriskin enimmäismäärä on yhtä suuri kuin niiden kirjanpitoarvo.

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat ostolaskujen menoennakoista, vuokrasaatavista ja verojaksotuksista.

Rahoitusvarat ja -velat luokittain esitetään liitetiedossa 27.

Pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset jakaantuvat valuuttoihin seuraavasti:	2018	2017

EUR	76 160	79 439
SEK	15 126	21 073
RUB	11 158	11 428
DKK	6 395	6 016
USD	2 972	3 105
NOK	538	687
Muut	1 391	1 092
Yhteensä	113 740	122 840

Saamiset kuluttajatuoteasiakkailta:

Myyntisaamisten ikäjakauma ja odotettavissa olevat luottotappiot (IFRS 9:n mukaan)	2018	Luotto tappiovaraus	Netto 2018	Odotettavissa olevat luotto tappiot, %
Erääntymättömät	50 749	-2	50 747	0,0 %
Erääntyneet
Alle 30 päivää	5 040	0	5 040	0,0 %
30–60 päivää	731	0	731	0,0 %
61–90 päivää	116	0	116	0,0 %
Yli 90 päivää	894	-345	549	38,6 %
Yhteensä	57 530	-347	57 183	0,6 %
Myyntisaamisin liittyvä luottotappiovaraus 1.1.	152
Varauksen lisäys	347
Toteutuneet luottotappiot	-42
Peruutetut varaukset	-21
Yhteensä 31.12.	436

Saamiset alkutuotantoasiakkailta:

Myyntisaamisten ikäjakauma ja odotettavissa olevat luottotappiot (IFRS 9:n mukaan)	2018	Luotto tappiovaraus	Netto 2018	Odotettavissa olevat luotto tappiot, %
Erääntymättömät	21 210	-65	21 145	0,3 %
Erääntyneet
Alle 30 päivää	1 954	0	1 954	0,0 %
30–60 päivää	332	0	332	0,0 %
61–90 päivää	117	0	117	0,0 %
Yli 90 päivää	3 009	-551	2 458	18,3 %
Yhteensä	26 622	-616	26 006	2,3 %
Myyntisaamisin liittyvä luottotappiovaraus 1.1.	1 790
Varauksen lisäys	616
Toteutuneet luottotappiot	-34
Peruutetut varaukset
Yhteensä 31.12.	2 372

Peruutetut varaukset

Lainasaamiset:

Tilikauden lopussa lainasaamiset alkutuotantoasiakkailta oli 8,2 miljoonaa euroa (7,8 milj. euroa). Vuoden 2018 aikana lainasaamisiin liittyvä luottoriski on kohonnut ja lainasaamisista kirjattiin 1,5 miljoonan euron arvonalentuminen (0 milj. euroa).

Saadut ennakot:

Tilikauden lopussa saatuja ennakkomaksuja alkutuotantoasiakkailta oli 1,5 miljoonaa euroa (2,4 milj. euroa) (liitetieto 26).

Vuosi 2017 IAS 39 mukaan:

Myyntisaamisten ikäjakauma ja luottotappioksi kirjatut erät	2017	Luotto tappiot	Netto 2017
Erääntymättömät	81 657	0	81 657
Erääntyneet
Alle 30 päivää	7 149	0	7 149
30–60 päivää	1 280	6	1 286
61–90 päivää	396	0	396
Yli 90 päivää	3 305	-57	3 248
Yhteensä	93 787	-51	93 736

20. RAHAVARAT, 1 000 EUR	2018	2017
Käteinen raha ja pankkitilit	3 982	3 137

21. OMA PÄÄOMA, 1 000 EUR

Osakkeet ja osakepääoma

Osakkeet jakautuvat A- ja KII-sarjoihin, jotka eroavat toisistaan äänimäärällä. A-sarjan osakkeilla on yksi ääni per osake ja KII-sarjan osakkeella kymmenen ääntä per osake. A-sarjan osakkeilla on etuoikeus 0,17 euron osinkoon, minkä jälkeen KII-sarjan osakkeille suoritetaan osinkoa 0,17 euroon asti. Mikäli osinkoa on vielä jaettavissa tämän jälkeen A- ja KII-sarjan osakkeilla on samanlaiset oikeudet osinkoon. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Osakkeella ei ole nimellisarvoa eikä enimmäismäärää.

Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä (1 000 kpl)	A-sarja	KII-sarja	Yhteensä
1.1.2017	18 952	9 204	28 156
Ei muutoksia tilikaudella
31.12.2017	18 952	9 204	28 156
Ei muutoksia tilikaudella
31.12.2018	18 952	9 204	28 156

Omaan pääomaan sisältyvät rahastot:

Omat osakkeet

Omat osakkeet -rahasto sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon. Konsernin emoyhtiö Atria Oyj osti vuosina 2008 ja 2009 pörssistä 145 102 A-sarjan osaketta, joiden hankintameno oli 1,3 miljoonaa euroa. Hankituista osakkeista vuonna 2008 luovutettiin 35 260 osaketta ja vuonna 2010 3 280 osaketta konsernin avainhenkilöille osana konsernin osakepalkkiojärjestelmää. Vuoden lopussa emoyhtiön hallussa oli omia osakkeita yhteensä 111 312 kappaletta (111 312 kappaletta).

Muut rahastot	2018	2017
Suojausrahasto
Valuutta- ja hyödykejohdannaisten tehokas osuus	5 641	804
Korkojohdannaisten tehokas osuus	-966	-1 326
Laskennalliset verot	-935	102
Yhteensä	3 740	-420

Muut rahastot -erään sisältyy suojausrahasto, johon kirjataan suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutosten tehokkaat osuudet. Valuutta- ja hyödykejohdannaisten suojauslaskennan tulos siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan ostokulujen oikaisuksi ja vastaavasti korkojohdannaisten suojaustulos korkokulujen oikaisuksi.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP)

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan sekä osakepalkkiojärjestelmän perusteella ennen vuotta 2012 ansaittujen osakkeiden arvon myöntämispäivän mukaisella kurssilla.

Muuntoerot

Muuntoeroihin kirjataan ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten ja kyseisten yhtiöiden hankinnan yhteydessä syntyneiden liikearvojen, varojen ja velkojen käypien arvojen oikaisujen muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyneet voitot ja tappiot kirjataan muuntoeroihin silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet.

Emoyhtiön vapaa oma pääoma	2018	2017
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	248 730	248 730
Voitto edellisiltä tilikausilta	61 064	59 994
Omat osakkeet	-1 277	-1 277
Tilikauden voitto	-32 595	15 148
Yhteensä	275 920	322 594
Tilikaudella jaettu osakekohtainen osinko	2018	2017
Osinko/osake, EUR	0,50	0,46
Emoyhtiön jakama osinko	14 078	12 952

Emoyhtiön vapaa oma pääoma	2018	2017
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	248 730	248 730
Voitto edellisiltä tilikausilta	61 064	59 994
Omat osakkeet	-1 277	-1 277
Tilikauden voitto	-32 595	15 148
Yhteensä	275 920	322 594
Tilikaudella jaettu osakekohtainen osinko	2018	2017
Osinko/osake, EUR	0,50	0,46
Emoyhtiön jakama osinko	14 078	12 952

Hallitus ehdottaa 26.4.2019 pidettävälle yhtiökokoukselle osinkoa jaettavaksi 0,40 euroa osakkeelta, yhteensä 11 262 566,40 euroa.

22. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT, 1 000 EUR

Atria Oyj:n hallitus päätti avainhenkilöiden pitkänaikavälin kannustinjärjestelmästä vuosille 2018–2020. Osakepalkkiojärjestelmän tavoitteena on kannustaa Atrian johtoa hankkimaan yhtiön osakkeita ja lisäämään päätöksillään ja toiminnallaan yhtiön pitkäaikaista arvonnousua.

Osake- ja rahapalkkioon perustuva järjestelmä on jaettu kolmeen vuoden mittaiseen ansaintajaksoon, ensimmäinen ansaintajakso alkoi 1.1.2018 ja päättyi 31.12.2018. Järjestelmän mahdollinen palkkio perustui yhtiön osakekohtaiseen tulokseen EPS (70 %) ja orgaaniseen kasvuun (30 %). Palkkiot kaudelta 2018 maksetaan kolmena yhtä suurena osana vuosina 2019, 2020, 2021 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta henkilölle aiheutuvia veroja ja veroluontoisia maksuja. Mikäli henkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu enintään 40 henkilöä. Ansaintajaksolla 2018 maksettavien palkkioiden arvioitu kokonaismäärä on noin 0,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 tuloksesta maksettavien osakkeiden enimmäismäärä on 45 000 A-osaketta, jotka arvostetaan markkinahintaan, kun osakkeet luovutetaan vastaanottajille. Palkkioon lisätään rahaosuus, joilla katetaan verot ja veronluonteisten maksut vastaanottajille.

Ansaintajakso:	2018
Myöntämispäivä	15.3.2018
Ansaintajakso alkaa	1.1.2018
Ansaintajakso päättyy	31.12.2018
Palkkioina osakkeita enintään, kpl	39 000
Ansaintakriteerit:
- EPS	70,0 %
- orgaaninen kasvu	30,0 %
Ansaintakriteerien toteuma, %	19,8 %
Ansaitut osakepalkkiot, kpl	7 716
Osakkeet noteerattu hinta myöntämishetkellä, €	12,93
Osakkeet noteerattu hinta tilinpäätöspäivänä, €	6,58

23. KOROLLISET RAHOITUSVELAT, 1 000 EUR	2018	2017
	Tasearvot	Tasearvot
Pitkäaikaiset:
Lainat rahoituslaitoksilta	136 392	111 450
Eläkelainat	6 000	9 550
Muut velat	9 700	1 000
Rahoitusleasingvelat	662	424
Yhteensä	152 754	122 424
Lyhytaikaiset:
Joukkovelkakirjalainat		50 000
Lainat rahoituslaitoksilta	5 082	3 887
Yritystodistukset	65 000	31 000
Eläkelainat	3 550	5 300
Muut velat	431	1 409
Rahoitusleasingvelat	390	254
Yhteensä	74 453	91 850
Korolliset velat yhteensä	227 207	214 274

Korollisten lainojen käyvät arvot eivät olennaisesti poikkea tasearvoista. Rahoitusvelat luokittain esitetään liitetiedossa 27.

Kiinteäkorkoisia	18,0 %	16,0 %
Vaihtuvakorkoisia	82,0 %	84,0 %
Keskikorko	1,33 %	2,30 %

Pitkäaikaiset velat erääntyvät seuraavasti:

2019		4 120
2020	11 546	2 092
2021	2 092	2 092
2022	32 092	72 092
2023	106 092
Myöhemmin	932	42 027
Yhteensä	152 754	122 424

Korolliset velat valuutoittain:

EUR	90 759	86 963
SEK	116 110	108 057
DKK	9 304	10 623
RUB	10 835	8 228
NOK	199	403
Yhteensä	227 207	214 274

Osa euromääräisestä velasta on muutettu valuuttatermiineillä valuuttamääräiseksi velaksi.

Rahoitusleasingvelat	2018	2017
Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä:
Alle vuoden kuluessa	398	258
Yli yhden, mutta alle viiden vuoden kuluessa	738	466
Yhteensä	1 136	724
Vähimmäisvuokrien nykyarvo:
Alle vuoden kuluessa	390	254
Yli yhden, mutta alle viiden vuoden kuluessa	662	424
Yhteensä	1 052	678
Tulevaisuudessa kertyvä korko	84	46
Yhteensä	1 136	724

24. PITKÄAIKAISET MUUT VELAT, 1 000 EUR	2018	2017
Muut velat *)	6 143	6 142
Johdannaissopimukset - suojauslaskennassa	987	1 431
Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa	0	53
Siirtovelat	230	440
Yhteensä	7 360	8 066

*) Muut velat sisältää vuonna 2016 hankitun tytäryrityksen, Kaivon Liha Kaunismaa Oy:n vähemmistöosakkaiden myyntioption nykyarvon 5,9 miljoonaa euroa.

Pitkäaikaiset muut velat ovat euromääräisiä. Rahoitusvelat luokittain esitetään liitetiedossa 27.

Taseen etuuspohjainen eläkevelka määräytyy seuraavasti:

aseen eluusponjallien eläkeveika Inaalaytyy seuraavasti
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo
/arojen kaypa arvo
Ali-(+) / ylikate (-)

Etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti:
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat

25. ELÄKEVELVOITTEET, 1 000 EUR	2018	2017
Taseen etuuspohjainen eläkevelka määräytyy seuraavasti:
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	6 313	6 320
Varojen käypä arvo	0	0
Ali-(+) / ylikate (-)	6 313	6 320
Eläkevelka taseessa	6 313	6 320
Etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti:
Maksetut etuudet	-198	-218
Korkomenot	150	193
Eläkekulut tuloslaskelmalla	-48	-25
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat uudelleen määrittämisestä johtuvat erät	294	66
Eläkekulut laajassa tuloksessa	294	66
Taseessa esitetyn velan muutokset:
ITP2-eläkejärjestelyn velka tilikauden alussa	6 320	7 167
Eläkekulut tuloslaskelmassa ja laajassa tuloksessa	246	41
Tytäryhtiön myynti		-676
Kurssierot	-252	-212
Tilikauden lopussa	6 313	6 320
Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset (%):
Diskonttokorko	2,35	2,50
Inflaatioaste	2,00	1,90

Taseessa esitetyn velan muutokset:

Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset (%):

Konsernin ruotsalaisilla yhtiöillä on etuuspohjaisia ITP2-eläkejärjestelyjä. Suurin osa ITP2-eläkejärjestelyistä hoidetaan Eläkevakuutusyhtiö Alectassa usean työnantajan järjestelyinä, joten niissä olevat varat ja velat eivät ole kohdistettavissa yksittäiselle yhtiölle. Tästä johtuen Alectassa hoidetut ITP2-eläkejärjestelyt käsitellään tilinpäätöksessä maksupohjaisina. Loput ITP2-eläkejärjestelyistä rahoitetaan FPG/PRIjärjestelmän kautta ja ne on käsitelty tilikaudesta 2011 lähtien etuuspohjaisina eläkejärjestelyinä.

Korollisten velkojen täsmäytyslaskelma	2017	Nostot	Maksut	Kurssierot	2018
Joukkovelkakirjalainat	50 000		-50 000		0
Lainat
rahoituslaitoksilta	112 136	25 000	-686	-2	136 448
Eläkelainat	14 850		-5 300		9 550
Pankkitililimiitit *)	3 200	1 826			5 026
Yritystodistukset *)	31 000	34 000			65 000
Muut velat	2 409	10 000	-2 278		10 131
Rahoitusleasingvelat *)	678	391		-17	1 052
Yhteensä	214 274	71 217	-58 264	-19	227 207

*) Nettomuutos

27. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Atrian hallitus on hyväksymässään rahoituspolitiikassa määrittänyt rahoitusriskien hallinnan yleiset periaatteet. Hallitus on delegoinut rahoitusriskien hallinnan rahoituskomitealle, ja rahoitusriskien käytännön hoito on keskitetty konsernin Treasury-yksikköön. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on vähentää rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluista ja muista epävarmuustekijöistä aiheutuvia tulos-, tase- ja rahavirtavaikutuksia sekä varmistaa riittävä maksuvalmius. Treasury, yhdessä liiketoiminta-alueiden kanssa, pyrkii tunnistamaan, arvioi ja suojautuu riskeiltä rahoituspolitiikan mukaisesti. Pääasialliset rahoitukseen liittyvät riskit ovat korkoriski, valuuttariski, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski sekä luottoriski. Hyödykeriskejä ja pääomarakenteen hallintaa on myös käsitelty tämän kohdan lopussa.

Korkoriski

Korkoriskiä hallitaan jakamalla rahoitusta vaihtuvakorkoisiin ja kiinteäkorkoisiin instrumentteihin sekä suojautumalla korkojohdannaisten avulla. Konserni on käyttänyt tilikauden aikana korkoriskin hallintaan koronvaihtosopimuksia. Konserni kytkee korkoriskin hallinnan korkokate tunnuslukuun, joka on ennustettu 12 kuukauden rullaava käyttökate jaettuna ennustetulla nettokorkokustannuksella. Mitä pienempi käyttökate suhteessa nettorahoituskustannukseen on, sitä suurempi osa velasta tulee olla kiinteäkorkoista. Konsernin korollinen velka tilinpäätöshetkellä oli 227,2 miljoonaa euroa (214,3 milj. euroa), josta kiinteäkorkoista oli 40,8 miljoonaa euroa (34,4 milj. euroa) eli 18,0 % (16,0 %). Kiinteä- ja vaihtuvakorkoisen velan suhde on konsernin rahoituspolitiikan määrittämällä tasolla.

Korkoriski kohdistuu lähinnä konsernin korollisiin velkoihin, koska lyhytaikaisten rahamarkkinasijoitusten määrä ja niihin liittyvä korkoriski on vähäinen. Konsernin liiketoiminnan rahavirrat ovat pääosin riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista. Tilinpäätöshetkellä Atria Oyj:llä oli yksi koronvaihtosopimus, johon sovelletaan suojauslaskentaa.

1. 30 miljoonan euron määräinen koronvaihtosopimus, jossa Atria maksaa kiinteää 0,897 % korkoa ja saa 6 kuukauden euribor-korkoa. Koronvaihtosopimuksella suojataan 30 miljoonan euron suuruista vaihtuvakorkoista lainaa, joka erääntyy 23.6.2022.

Nettokorkokulujen herkkyysanalyysissa on käytetty kohtuullisen mahdollisena pidetyn 1 % -yksikön korkotason muutosta, joka lasketaan korollisen vaihtuvakorkoisen nettovelan määrälle (koronvaihtosopimus huomioituna), jonka on oletettu pysyvän samana koko tilivuoden ajan. Kaikille valuutoille käytetään simuloinneissa samansuuruista koron muutosta. Vaihtuvakorkoinen nettovelka 31.12.2018 oli 182,4 miljoonaa euroa (176,8 milj. euroa). Vuoden 2018 lopussa korkotason +/- 1 % -yksikön nousu merkitsisi +/- 1,8 miljoonan euron muutosta konsernin korkokustannuksiin vuositasolla (+/-1,8 milj. euroa). Vaikutus omaan pääomaan olisi + 1 % muutoksella 0,9 miljoonaa euroa (1,5 milj. euroa) ja -1 % muutoksella -1,0 miljoonaa euroa (-1,6 milj. euroa).

Valuuttariski

Atria-konserni toimii usealla valuutta-alueella ja altistuu eri valuutoista johtuville riskeille. Valuuttariskiä syntyy ennakoiduista liiketoimista, taseeseen merkityistä varoista ja veloista sekä ulkomaisiin tytäryrityksiin tehdyistä nettosijoituksista. Tytäryritykset suojaavat kaupallisiin operatiivisiin eriin liittyvää valuuttariskiä kullekin liiketoiminta-alueelle tehdyn oman valuuttariskipolitiikan mukaisesti. Kukin valuuttariskipolitiikka on hyväksytty rahoituskomiteassa

Suomessa ja Ruotsissa edellä mainittuihin valuuttasuojauksiin sovelletaan suojauslaskentaa. Valuuttariskiä seurataan rullaavan 12 kuukauden ennustetun rahavirran mukaan ja suojaukset tehdään 1–6 kuukauden periodeille valuuttatermiineillä, minkä aikana suojattujen rahavirtojen odotetaan toteutuvan ja vaikuttavan voittoon tai tappioon. Transaktioriskiä aiheutuu mm. Atrian Ruotsin yhtiöiden liharaaka-aineen euromääräisestä tuonnista sekä Atria Venäjän dollarimääräisestä liharaaka-aineen tuonnista ja euromääräisistä muista kuin lihaostoista. Suomen liiketoimintojen valuuttavirrat ja -riskit ovat melko vähäisiä ja liittyvät lähinnä dollarimääräiseen ja Ruotsin kruunumääräiseen vientiin.

Konsernilla on ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjä nettosijoituksia, jotka ovat alttiina valuuttariskeille. Rahoituskomitea päättää tapauskohtaisesti nettosijoitusten suojauksista. Tilinpäätöshetkellä ei ollut voimassa johdannaissopimuksia nettosijoitusten suojaamiseksi. Emoyhtiö myöntää rahoituksen tytäryhtiöille niiden omassa kotivaluutassa ja on suojannut valuuttamääräiset lainasaamiset tytäryhtiöiltä valuuttalainoilla ja -termiineillä.

Laajaan konsernituloslaskelmaan kirjatut muuntoerot olivat tilikaudella -9,6 miljoonaa euroa (-6,1 milj. euroa). Ruplan vaihtelulle altistuva nettosijoituksen määrä vuoden lopussa oli 43,2 miljoonaa euroa (47,6 milj. euroa).

Jos euro olisi ollut tilikauden lopussa 10 % heikompi/vahvempi Ruotsin kruunuun verrattuna kaikkien muiden tekijöiden pysyessä ennallaan, voitto ennen veroja olisi ollut 0,5 miljoonaa euroa suurempi/pienempi johtuen Ruotsin tytäryritysten euromääräisistä myyntisaamisten ja ostoveloista suojaamattomasta nettopositiosta (0,5 milj. euroa). Vaikutus omaan pääomaan olisi ollut 0,8 miljoonaa euroa (0,6 milj. euroa). Herkkyysanalyyseissa otetaan huomioon myös valuuttajohdannaisten vaikutukset, jotka netottavat valuuttakurssimuutosten vaikutuksia.

Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski

Atria Oyj:n Treasury hankkii pääosan konsernin korollisesta vieraasta pääomasta. Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskiä hallitaan lainojen tasapainoisella maturiteettijakautumalla, pitämällä käytettävissä riittävä määrä sitovia luottolimiittejä, joissa on riittävän pitkät voimassaoloajat, käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia ja rahoitusinstrumentteja sekä pitämällä riittävä määrä kassavaroja. Atria käyttää yritystodistuksia lyhytaikaiseen rahoitukseen ja likviditeetin hallintaan. Nostamattomia sitovia luottolimiittejä oli vuoden lopussa 85,0 miljoonaa euroa (105,0 milj. euroa). Tilikauden lopussa 200 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli käyttämättä 135,0 miljoonaa euroa (169,0 milj. euroa). Konsernin nostettujen lainojen ja sitovien luottolimiittien keskimaturiteetti oli 3 vuotta 2 kuukautta (3 vuotta 4 kk).

Niissä lainasopimuksissa, joissa on käytössä kovenantteja, tärkein kovenantti on vähintään 30 % omavaraisuusastekovenantti. Konsernin omavaraisuusaste on ollut useita vuosia yli 40 % ja konserni tulee jatkossakin huolehtimaan siitä, että omavaraisuusaste tulee olemaan korkeampi kuin kovenantin edellyttämä taso. Kovenanttien toteutuminen raportoidaan lainasopimusten ehtojen mukaisesti rahoittajille joko neljännesvuosittain tai puolivuosittain.

Konsernin johdon näkemyksen mukaan rahoitusvaroissa tai rahoituslähteissä ei ole merkittäviä maksuvalmiuskeskittymiä.

Alla oleva taulukko kuvaa rahoitusvelkojen ja johdannaisinstrumenttien maturiteettianalyysia (luvut diskonttaamattomia). Johdannaisvelkojen ja -varojen pääomamaksut ja -tulot liittyvät valuuttatermiineihin ja koronmaksut koronvaihtosopimuksiin.

Rahoitusvelvoitteiden erääntymisanalyysi

Erääntyminen 31.12.2018

1 000 EUR		< 1 vuotta	1–5 vuotta	> 5 vuotta	Yhteensä
Lainat	Lyhennykset	74 062	151 250	842	226 155
	Koronmaksut	2 286	7 050	92	9 428
Rahoitusleasingvelat	Lyhennykset	390	662		1 052
Johdannaisvelat ja -varat *)	Pääomamaksut	172 438			172 438
	Pääomatulot	-185 517			-185 517
	Koronmaksut	353	886		1 240
Muut velat	Lyhennykset	5 654	6 144		11 798
Ostovelat	Maksut	89 614			89 614
Siirtovelat	Maksut	48 990	230		49 220
Yhteensä	Maksut yhteensä	393 788	166 223	933	560 944
	Tulot yhteensä	-185 517	0	0	-185 517
	Nettomaksut	208 271	166 223	933	375 427

Erääntyminen 31.12.2017

1 000 EUR		< 1 vuotta	1–5 vuotta	> 5 vuotta	Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat	Lyhennykset	50 000			50 000
	Koronmaksut	2 182			2 182
Lainat	Lyhennykset	41 596	121 065	935	163 596
	Koronmaksut	2 009	7 416	114	9 539
Rahoitusleasingvelat	Lyhennykset	254	424		678
Johdannaisvelat ja -varat *)	Pääomamaksut	162 602			162 602
	Pääomatulot	-165 608			-165 608
	Koronmaksut	1 015	1 243		2 258
Muut velat	Lyhennykset	7 386	6 142		13 528
Ostovelat	Maksut	106 281			106 281
Siirtovelat	Maksut	45 049	440		45 489
Yhteensä	Maksut yhteensä	418 374	136 730	1 049	556 153
	Tulot yhteensä	-165 608	0	0	-165 608
	Nettomaksut	252 766	136 730	1 049	390 545

*) Kaikkien johdannaisvastapuolien kanssa on sopimus netotusoikeudesta. Taulukossa esitetyt luvut johdannaisveloista ja -varoista ovat bruttomääräisiä. Jos luvut netotettaisiin, johdannaisvaroja olisi 4,1 miljoonaa euroa (1,0 milj. euroa).

26. LYHYTAIKAISET OSTOVELAT JA MUUT VELAT, 1 000 EUR	2018	2017
Ostovelat	89 615	106 281
Saadut ennakot (liitetieto 19)	1 561	2 388
Muut velat	44 175	45 841
Johdannaissopimukset - suojauslaskennassa	24	249
Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa	1 496	162
Siirtovelat	49 369	47 209
Yhteensä	186 240	202 130

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat henkilöstökuluista ja velkojen korkojaksotuksista. Rahoitusvelat luokittain esitetään liitetiedossa 27.

Lyhytaikaiset velat jakautuivat valuuttoihin seuraavasti:

EUR	128 394	141 002
SEK	44 288	42 880
RUB	4 886	9 784
DKK	7 097	7 048
PLN	1 009	805
NOK	331	349
USD	223	218
Muut	12	44
Yhteensä	186 240	202 130

Luottoriski

Luottoriskiä hallitaan konsernitasolla hallituksen hyväksymän konsernin riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Rahoitukseen liittyvää luottoriskiä eli vastapuoliriskiä hallitaan siten, että valitaan vastapuoliksi vain vakavaraisia ja hyvän luottokelpoisuuden omaavia sopimusosapuolia. Konsernin likvidejä varoja sijoitetaan ainoastaan edellä mainitut kriteerit täyttäviin vastapuoliin. Näin menetellään myös solmittaessa rahoitusja johdannaissopimuksia. Johdannaisiin liittyvää luottoriskiä pienentää myös se, että korkojohdannaisiin liittyvät rahasuoritukset maksetaan netottaen. Atria on tehnyt johdannaisia vain niiden pankkien kanssa, jotka ovat Atrian päärahoittajia.

Konsernin operatiivisen liiketoiminnan luottoriski liittyy asiakkaisiimme, joista tärkeimmät ovat suuria vähittäiskaupan keskusliikkeitä. Osa konsernin myyntisaamisista liittyy alkutuotannon rehu- ja eläinvälitykseen, joihin liittyvä luottoriski on suurempi, mutta myös hajautunut laajemmin. Konsernin myyntisaamiset ovat myös hajautuneet usealle eri markkina-alueelle ja monien asiakkaiden kesken. Turvatakseen kotimaisen liharaaka-aineen saannin Suomessa, Atria on myöntänyt rahoitusta lihantuottajille. Korolliset lainasaamiset liittyvät pääasiassa näihin lainoihin.

Luottotappioriskiä hallitaan vakuuksilla, kuten luottovakuutuksilla ja pankkitakauksilla sekä ennakkolaskutuksella. Kullekin liiketoiminta-alueelle on laadittu erillinen markkina-alueen erityispiirteet huomioiva luottopolitiikka. Suurimpien asiakkuuksien ja asiakasryhmien osalta luottoriskiä tarkastellaan ja seurataan tapauskohtaisesti erikseen. Myyntisaamista tarkemmin liitetiedossa 19.

Hyödykeriski

Konserni altistuu hyödykeriskeille, joista merkittävimmät ovat liharaaka-aine ja sähkö. Liharaaka-aineen hintavaihtelut vaikuttavat lyhyellä tähtäyksellä kannattavuuteen, mutta kustannusten nousu pyritään siirtämään myyntihintoihin mahdollisimman nopeasti.

Sähkön hinnan vaihteluilta suojaudutaan sähkötermiinisopimuksilla konsernin sähkönhankintapolitiikan mukaisesti. Politiikassa olevat suojaustasot ovat alla olevassa taulukossa:

Periodi	Suojaustaso minimi	Suojaustaso enintään
1–12 kk	70 %	100 %
13–24 kk	40 %	80 %
25–36 kk	0 %	50 %
37–48 kk	0 %	40 %
49–60 kk	0 %	30 %

Sähkösuojauksiin sovelletaan IFRS:n mukaista suojauslaskentaa. Suojauslaskennan ehdot täyttävien sähköjohdannaisten tehokkaan osuuden arvostuserot +5,0 miljoonaa euroa (+0,8 milj. euroa) kirjattiin oman pääoman suojausrahastoon.

Mikäli sähköjohdannaisten markkinahinta muuttuisi 31.12.2018 tasosta +/- 10 %, olisi vaikutus omaan pääomaan +/- 1,6 miljoonaa euroa (+/- 1,1 milj. euroa) olettamuksella, että kaikki suojaukset olisivat 100 prosenttisesti tehokkaita.

Pääomarakenteen hallinta

Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on varmistaa normaalit toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa ja säilyttää pääomakustannusten kannalta optimaalinen pääomarakenne.

Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä ensisijaisesti omavaraisuusastetunnusluvulla, jolle se on asettanut 40 %:n tavoitetason. Tällä omavaraisuusastetasolla yhtiö arvioi, että uuden pääoman saatavuus ja kokonaiskustannus ovat optimaalisella tasolla.

Omavaraisuusasteeseen vaikuttavat taseen loppusumma sekä oma pääoma. Yhtiö pystyy vaikuttamaan taseen loppusummaan ja sitä kautta pääomarakenteeseen käyttöpääoman hallinnalla, investointien määrällä sekä myymällä liiketoimintoja tai omaisuuseriä. Vastaavasti yhtiö voi vaikuttaa oman pääoman määrään osingonjaon ja osakeantien kautta.

Investointien ja divestointien arvioinnissa konserni käyttää referenssinä konsernin painotettua keskimääräistä pääomakustannusta (WACC). Konserni pyrkii tällä tavoin varmistamaan, että sen omaisuus tuottaa vähintään yhtä paljon kuin mitä sen pääoma keskimäärin maksaa.

Omavaraisuusaste (tavoite 40 %)

Toteutunut	31.12.2018	31.12.2017
	47,7 %	47,5 %

Rahoitusvarojen ja -velkojen arvot luokittain:

1 000 EUR

IFRS 9:n mukainen luokitus 2018 Tase-erä	Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti	Käypään arvoon laajan tuloksen kautta	Johdannaiset suojaus laskennassa	Tasearvo yhteensä
Pitkäaikaiset varat
Myyntisaamiset	2 725				2 725
Muut rahoitusvarat			1 198		1 198
Lainasaamiset	4 322				4 322
Muut saamiset *)	390				390
Johdannaissopimukset		47		2 293	2 340
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset	77 935		2 529		80 464
Lainasaamiset	4 551				4 551
Muut saamiset *)	2 533				2 533
Siirtosaamiset *)	6 027				6 027
Johdannaissopimukset		787		3 434	4 221
Rahavarat	3 982				3 982
Rahoitusvarat yhteensä	102 465	834	3 727	5 727	112 753
Pitkäaikaiset velat
Lainat	152 092				152 092
Rahoitusleasingvelat	662				662
Johdannaissopimukset				987	987
Siirtovelat **)	230				230
Lyhytaikaiset velat
Lainat	73 632				73 632
Rahoitusleasingvelat	390				390
Ostovelat	89 614				89 614
Muut velat **)	4 362				4 362
Siirtovelat **)	49 369				49 369
Johdannaissopimukset		1 496		24	1 520

luokitus	Jaksotettuun hankintamenoon	Käypään arvoon	Käypään arvoon laajan tuloksen	Johdannaiset suojaus	Tasearvo
2018 Tase-erä	arvostettavat	tulosvaikutteisesti	kautta	laskennassa	yhteensä
Pitkäaikaiset varat
Myyntisaamiset	2 725				2 725
Muut rahoitusvarat			1 198		1 198
Lainasaamiset	4 322				4 322
Muut saamiset *)	390				390
Johdannaissopimukset		47		2 293	2 340
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset	77 935		2 529		80 464
Lainasaamiset	4 551				4 551
Muut saamiset *)	2 533				2 533
Siirtosaamiset *)	6 027				6 027
Johdannaissopimukset		787		3 434	4 221
Rahavarat	3 982				3 982
Rahoitusvarat yhteensä	102 465	834	3 727	5 727	112 753
Pitkäaikaiset velat
Lainat	152 092				152 092
Rahoitusleasingvelat	662				662
Johdannaissopimukset				987	987
Siirtovelat **)	230				230
Lyhytaikaiset velat
Lainat	73 632				73 632
Rahoitusleasingvelat	390				390
Ostovelat	89 614				89 614
Muut velat **)	4 362				4 362
Siirtovelat **)	49 369				49 369
Johdannaissopimukset		1 496		24	1 520
Rahoitusvelat yhteensä	370 351	1 496	0	1 011	372 858

*) Eivät sisällä arvonlisä- tai tuloverosaamisia **) Eivät sisällä arvonlisä- tai tuloverovelkoja

Käyvän arvon hierarkia:

1 000 EUR

Tase-erä	31.12.2018	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Pitkäaikaiset varat
Käypään arvoon laajan tuloksen kautta arvostettavat rahoitusvarat
- Noteeraamattomat osakkeet	1 198			1 198
Johdannaissopimukset	2 340		2 340
Lyhytaikaiset varat
Johdannaissopimukset	4 221		4 221
Yhteensä	7 759	0	6 561	1 198
Pitkäaikaiset velat
Johdannaissopimukset	987		987
Lyhytaikaiset velat
Johdannaissopimukset	1 520		1 520
Yhteensä	2 507	0	2 507	0
Tase-erä	31.12.2017	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Pitkäaikaiset varat
Myytävissä olevat rahoitusvarat
- Noteeraamattomat osakkeet	1 196			1 196
Johdannaissopimukset	745		745
Lyhytaikaiset varat
Johdannaissopimukset	2 192		2 192
Yhteensä	4 133	0	2 937	1 196
Pitkäaikaiset velat
Joukkovelkakirjalainat	50 000		50 000
Johdannaissopimukset	1 484		1 484
Lyhytaikaiset velat
Johdannaissopimukset
	411		411
Yhteensä	51 895	0	51 895	0

Taso 1: Täysin samanlaisille varoille ja veloille toimivilla markkinoilla noteeratut hinnat Toimivilla markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevien rahoitusinstrumenttien käypä arvo perustuu tilinpäätöspäivän noteerattuihin markkinahintoihin. Markkinoiden katsotaan olevan toimivat, jos noteerattuja hintoja on helposti ja säännöllisesti saatavissa pörssistä, välittäjältä, toimialaryhmältä, hintatietopalvelusta tai valvontaviranomaiselta ja nämä hinnat edustavat todellisia ja säännöllisesti toteutuvia toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä markkinatapahtumia. Rahoitusvarojen noteerattuna markkinahintana käytetään senhetkistä ostokurssia.

Taso 2: Käyvät arvot on todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnasta johdettuna). Rahoitusinstrumenteille, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla (esim. OTC-johdannaiselle), määritetään käypä arvo arvostusmenetelmien avulla. Näissä arvostusmenetelmissä käytetään mahdollisimman paljon todettavissa olevaa markkinatietoa, kun sitä on saatavilla, ja turvaudutaan mahdollisimman vähän yrityskohtaisiin arvioihin. Jos kaikki instrumentin käyvän arvon määrittämiseen tarvittavat merkittävät syöttötiedot ovat todettavissa, instrumentti on tasolla 2.

Taso 3: Käyvät arvot eivät perustu todennettavissa oleviin markkinahintoihin. Jos yksi tai useampi merkittävä syöttötieto ei perustu todettavissa olevaan markkinatietoon, instrumentti luokitellaan tasolle 3. Rahoitusinstrumenttien arvostamisessa käytetään ulkopuolisten tahojen arvioita ja ja mikäli niitä ei ole saatavilla, käytetään yhtiön omia laskelmia/arvioita.

Rahoitusvarojen ja -velkojen arvot luokittain:

1 000 EUR IAS 39:n mukainen	Käypään arvoon tulos vaikutteisesti	Suojaus laskennan
luokitus	kirjattavat rahoitusvarat	alaiset johdannais	Lainat ja muut	Myytävissä olevat	Rahoitus	Tasearvo
2017 Tase-erä	ja -velat	sopimukset	saamiset	rahoitusvarat	velat	yhteensä
Pitkäaikaiset varat
Myyntisaamiset			3 178			3 178
Muut rahoitusvarat				1 196		1 196
Lainasaamiset			4 932			4 932
Muut saamiset *)			301			301
Johdannaissopimukset	7	738				745
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset			90 558			90 558
Lainasaamiset			3 542			3 542
Muut saamiset *)			3 994			3 994
Siirtosaamiset *)			6 572			6 572
Johdannaissopimukset	1 779	413				2 192
Rahavarat			3 137			3 137
Rahoitusvarat yhteensä	1 786	1 151	116 214	1 196	0	120 347

Pitkäaikaiset velat

Lainat					122 000	122 000
Rahoitusleasingvelat					424	424
Johdannaissopimukset	53	1 431				1 484
Siirtovelat **)					440	440
Lyhytaikaiset velat
Lainat					91 596	91 596
Rahoitusleasingvelat					254	254
Ostovelat					106 281	106 281
Muut velat **)					7 386	7 386
Siirtovelat **)					47 209	47 209
Johdannaissopimukset	162	249				411
Rahoitusvelat yhteensä	215	1 680	0	0	375 590	377 485

*) Eivät sisällä arvonlisä- tai tuloverosaamisia

**) Eivät sisällä arvonlisä- tai tuloverovelkoja

Tasolle 3 kuuluvien rahoitusinstrumenttien muutokset:

Noteeraamattomat osakkeet	2018	2017
Alkusaldo 1.1.	1 196	1 103
Lisäykset	6	100
Vähennykst	-4	-7
Loppusaldo 31.12.	1 198	1 196

Johdannaissopimukset:

Johdannaissopimusten käyvät arvot, 1 000 EUR	Johdannais varat 31.12.2018	Johdannais velat 31.12.2018	Netto käypä arvo 31.12.2018	Netto käypä arvo 31.12.2017
Valuuttatermiinit
Suojauslaskennan alaiset kassavirtasuojaukset		21	-21	107
Muut suojaukset	686	1 496	-810	1 711
Koronvaihtosopimukset, maturiteetti yli vuoden
Suojauslaskennan alaiset kassavirtasuojaukset		966	-966	-1 326
Sähköjohdannaiset
Suojauslaskennan alaiset kassavirtasuojaukset	5 727	24	5 703	739
Muut suojaukset	148		148	-189
Yhteensä	6 561	2 507	4 054	1 042

Johdannaissopimusten nimellisarvot, 1 000 EUR	31.12.2018	31.12.2017
Valuuttatermiinit
Suojauslaskennan alaiset kassavirtasuojaukset	3 514	4 396
Muut suojaukset	134 034	123 308
Koronvaihtosopimukset
Suojauslaskennan alaiset kassavirtasuojaukset	30 000	80 000
Sähköjohdannaiset
Suojauslaskennan alaiset kassavirtasuojaukset	13 559	9 986
Muut suojaukset	250	256
Yhteensä	181 358	217 947

28. MUUT VUOKRASOPIMUKSET, 1 000 EUR	2018	2017
Konserni vuokralle ottajana:
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat
Yhden vuoden kuluessa	12 960	12 806
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	4 498	7 435
Yli viiden vuoden kuluttua	2 948	5 666
Yhteensä	20 406	25 907
Kuluksi kirjatut vuokrat	15 374	15 029

Vuokrasopimusten ehdot vaihtelevat ja konserniyhtiöt vuokraavat kiinteistöjä, koneita ja kalustoa.

29. VASTUUSITOUMUKSET, 1 000 EUR	2018	2017
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä tai muita vakuuksia:
Lainat rahoituslaitoksilta	1 490	1 594
Eläkelainat	4 277	4 416
Yhteensä	5 767	6 010
Yleisvakuutena annetut kiinnitykset ja muut vakuudet
Kiinteistökiinnitykset	2 517	2 664
Yrityskiinnitykset	1 073	1 117
Yhteensä	3 590	3 781
Taseeseen sisältymättömät vastuusitoumukset
Takaukset	86	248

30. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT, 1 000 EUR

Atria-konsernin lähipiiriin kuuluvat hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet, toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen sekä konsernin muut johtoryhmän jäsenet, heidän läheiset perheenjäsenensä sekä heidän määräysvallassaan olevat yhtiöt. Lähipiiriin kuuluvat myös konsernin yhteis- ja osakkuusyhtiöt sekä omistajaosuuskunnat Itikka osuuskunta, Lihakunta ja Osuuskunta Pohjanmaan Liha ja näiden yhtiöiden tytäryhtiöt.

Konserniyhtiöt, konsernin yhteis- ja osakkuusyhtiöt tarkemmin liitetiedossa 33.

Lähipiiritapahtumina on esitetty sellaiset liiketoimet lähipiirin kanssa, jotka eivät eliminoidu konsernitilinpäätöksessä.

Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat

Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat	Yhteis- ja osakkuus yritykset	Muu lähipiiri	Yhteensä
1.1.–31.12.2018
Tavaroiden myynnit	5 762	8 180	13 942
Palveluiden myynnit	15	152	167
Vuokratuotot	4 508	112	4 620
Tavaroiden ostot	16 800	11 562	28 362
Palveluiden ostot	53 055	111	53 166
Vuokrakulut	5 900	5 238	11 138

Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat	Yhteis- ja osakkuus yritykset	Muu lähipiiri	Yhteensä
31.12.2018
Myyntisaamiset	576	552	1 128
Muut saamiset	186		186
Korolliset velat		9 770	9 770
Ostovelat	4 629	227	4 856

Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat	Yhteis- ja osakkuus yritykset	Muu lähipiiri	Yhteensä
1.1.–31.12.2017
Tavaroiden myynnit	3 085	7 344	10 429
Palveluiden myynnit	16	79	95
Vuokratuotot	4 415	123	4 538
Tavaroiden ostot	16 038	11 403	27 441
Palveluiden ostot	48 986	109	49 095
Vuokrakulut	5 553	5 068	10 621
31.12.2017
Myyntisaamiset	395	215	610
Muut saamiset	145	145	290
Ostovelat	5 680	964	6 644

Lähipiirin kanssa toteutuneet tavaroiden ja palveluiden myynnit perustuvat konsernin voimassaoleviin hinnastoihin. Palveluiden ostoissa suurimman erän muodostavat Tuoretie Oy:lta ostettavat logistiikkapalvelut.

Konsernin johtoon kuuluvien avainhenkilöiden työsuhde-etuudet ja palkkiot (suoriteperusteisesti)	2018	2017
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	2 643	3 310
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet (ryhmäeläke-etuudet)	283	250
Yhteensä	2 926	3 560

Konsernin johtoon kuuluvat avainhenkilöt ovat hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen sekä konsernin johtoryhmän muut jäsenet.

Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen eläkeikä on 63 vuotta.

Atria-konsernin johtoryhmän Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluville jäsenille on järjestetty johdon ryhmäeläke-etu. Ryhmäeläkevakuutuksen eläkeikä on johtoryhmän jäsenilllä 63 vuotta. Eläkejärjestely on maksuperusteinen ja vuosimaksu perustuu vakuutetun kuukausipalkkaan (rahapalkka ja luontaisedut).

Johdon kannustinjärjestelmät:

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä

Atria Oyj:n hallitus päätti avainhenkilöiden pitkänaikavälin kannustinjärjestelmästä vuosille 2018–2020. Osakepalkkiojärjestelmän tavoitteena on kannustaa Atrian johtoa hankkimaan yhtiön osakkeita ja lisäämään päätöksillään ja toiminnallaan yhtiön pitkäaikaista arvonnousua.

Osake- ja rahapalkkioon perustuva järjestelmä on jaettu kolmeen vuoden mittaiseen ansaintajaksoon, ensimmäinen ansaintajakso alkoi 1.1.2018 ja päättyi 31.12.2018. Järjestelmän mahdollinen palkkio perustuu yhtiön osakekohtaiseen tulokseen EPS (70 %) ja orgaaniseen kasvuun (30 %). Palkkiot kaudelta 2018 maksetaan kolmena yhtä suurena osana vuosina 2019, 2020, 2021 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta henkilölle aiheutuvia veroja ja veroluontoisia maksuja. Mikäli henkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu enintään 40 henkilöä. Ansaintajaksolla 2018 maksettavien palkkioiden arvioitu kokonaismäärä on noin 0,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 tuloksesta maksettavien palkkioiden enimmäismäärä on arvoltaan 45 000 A-osaketta, jotka on arvostettu markkinahintaan, kun osakkeet luovutetaan vastaanottajille. Palkkioon lisätään rahaosuus, joilla katetaan verot ja veronluonteisten maksut vastaanottajille.

Päättynyt pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä

Vuosina 2015–2017 toteutetun ansaintajakson tuotto perustui konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) ilman kertaluonteisia eriä. Järjestelmässä maksettavat rahapalkkiot olivat enintään 4,5 miljoonaa euroa koko jakson 2015–2017 aikana. Järjestelmä päättyi 31.12.2017 ja siihen kuului korkeintaan 45 henkilöä. Toimitusjohtaja, konsernin johtoryhmä ja liiketoiminta-alueiden johtoryhmät olivat järjestelmän piirissä Koko ansaintajaksolta vuosilta 2015–2017 palkkioita kertyi 2,1 miljoonaa euroa.

Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä

Atria Oyj:n lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmästä maksettavan tulospalkkion enimmäismäärä on tehtävän tulosvaikutuksen ja vaativuustason perusteella 25 % - 50 % vuosipalkasta. Tulospalkkiojärjestelmässä kriteereinä ovat konsernitason ja liiketoiminta-alueen liikevoitto- ja liikevaihtotavoitteet. Toimitusjohtajan ja muun konsernin johtoryhmän lisäksi Atria Oyj:n tulospalkkiojärjestelmässä on mukana yhteensä noin 40 henkilöä.

Hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen palkat, palkkiot ja eläkemaksut	Palkat ja palkkiot	Lisäeläke maksut	Yhteensä
Hallintoneuvoston jäsenet:
Kaikkonen Jukka, puheenjohtaja	23		23
Anttikoski Juho, varapuheenjohtaja	13		13
Hallintoneuvoston muut jäsenet	67		67
Yhteensä	103	0	103
Hallituksen jäsenet:
Paavola Seppo, puheenjohtaja	70		70
Rantsi Jyrki, varapuheenjohtaja	60		60
Ginmann-Tjeder Nella	29		29
Kaarto Esa, 26.4.2018 asti	17		17
Korhonen Pasi	35		35
Moisio Jukka	28		28
Paxal Kjell-Göran	43		43
Ritola Ahti, 26.4.2018 alkaen	36		36
Sivula Harri	29		29
Yhteensä	347	0	347
Toimitusjohtaja:
Gröhn Juha	611	133	744
Toimitusjohtajan sijainen:
Back Tomas, talousjohtaja	301	38	339

Hallintoneuvoston jäsenet:
Kaikkonen Jukka, puheenjohtaja	23		23
Anttikoski Juho, varapuheenjohtaja	13		13
Hallintoneuvoston muut jäsenet	67		67
Yhteensä	103	0	103
Hallituksen jäsenet:
Paavola Seppo, puheenjohtaja	70		70
Rantsi Jyrki, varapuheenjohtaja	60		60
Ginmann-Tjeder Nella	29		29
Kaarto Esa, 26.4.2018 asti	17		17
Korhonen Pasi	35		35
Moisio Jukka	28		28
Paxal Kjell-Göran	43		43
Ritola Ahti, 26.4.2018 alkaen	36		36
Sivula Harri	29		29
Yhteensä	347	0	347
Toimitusjohtaja:
Gröhn Juha	611	133	744
Toimitusjohtajan sijainen:

31. MYYDYT LIIKETOIMINNOT, 1 000 EUR

2017:

Nordic Fastfood AB:

Atria on myynyt 51 prosentin osuutensa tytäryhtiö Nordic Fastfood AB:sta 1.12.2017. Kauppahinta oli 4,0 miljoonaa euroa. Atria Skandinavia kirjasi kaupasta 1,4 miljoonan euron myyntivoiton, joka on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin.

32. KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Atria Suomi suunnittelee tuotantotoimintojensa tehostamista ja sopeuttamista Nurmon sikaleikkaamossa. Suunnitelluilla toimenpiteillä Atria pyrkii parantamaan liiketoiminnan kannattavuutta ja kilpailukykyä. Atria Suomi käynnisti suunnitelmaan liittyvät yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat koko Nurmon sikaleikkaamon henkilöstöä. Neuvottelut henkilöstön kanssa koskien uudelleenjärjestelyjä aloitettiin 15.1.2019. Atrian arvion mukaan uudelleenjärjestelyillä saavutetaan noin 1,5 miljoonan euron vuotuiset säästöt, jotka toteutuisivat vuoden 2020 alusta lähtien. Tämä tarkoittaisi työn määrän vähentymistä noin 65 henkilötyövuoden verran. Työn määrän mahdollinen väheneminen pyritään toteuttamaan sisäisten järjestelyjen ja siirtojen kautta.

Atria Venäjä uudistaa vuoden 2019 alussa strategiaansa. Uudistetun strategian keskeisenä tavoitteena on liiketoimintojen nopea tervehdyttäminen Venäjällä, mikä tarkoittaa myynnin ja myyntikatteen lisäämistä sekä tuloskehityksen kääntämistä positiiviseksi. Osana strategiahanketta Atria tutkii myös mahdollisuuksia myydä Atria Venäjän liiketoimintojatoiminnot tai osa toiminnoista. Samalla selvitetään Atrian omistaman Sibylla-pikaruokaliiketoiminnan hallinnollisen yhtiörakenteen uudelleenjärjestelyä ja strategista kehitystä.

33. KONSERNIYHTIÖT SEKÄ KONSERNIN YHTEIS- JA OSAKKUUSYHTIÖT

Atria-konsernin merkittävimmät tytäryhtiöt ovat elintarvikkeita valmistavat Atria Suomi Oy, Atria Sverige AB, Atria Danmark A/S, OOO Pit-Product ja Atria Eesti AS, eläinten hankinnasta ja välityksestä vastaava A-Tuottajat Oy sekä eläinten rehuja valmistava A-Rehu Oy.

Konserniyritykset liiketoiminta-alueiden mukaisesti	Kotimaa	Omistus osuus (%)	Osuus ääni vallasta (%)
Atria Suomi:
Ab Botnia-Food Oy *)	Suomi	100,0	100,0
A-Liha Jyväskylä Oy	Suomi	100,0	100,0
A-Lihatukkurin Oy *)	Suomi	100,0	100,0
A-Logistiikka Oy	Suomi	100,0	100,0
A-Pekoni Nurmo Oy	Suomi	100,0	100,0
A-Pihvi Kauhajoki Oy	Suomi	100,0	100,0
A-Pihvi Kuopio Oy	Suomi	100,0	100,0
A-Rehu Oy	Suomi	51,0	51,0
A-Sikateurastamo Oy	Suomi	100,0	100,0
Atria Oyj	Suomi
Atria Suomi Oy	Suomi	100,0	100,0
Atria-Chick Oy	Suomi	100,0	100,0
Atria-Lihavalmiste Oy	Suomi	100,0	100,0
Atria-Meetvursti Oy	Suomi	100,0	100,0
Atria-Tekniikka Oy	Suomi	100,0	100,0
Atria-Tuoreliha Oy	Suomi	100,0	100,0
Atria-Valmisruoka Oy	Suomi	100,0	100,0
A-Tuottajat Oy	Suomi	97,9	99,0
Best-In Oy	Suomi	100,0	100,0
Kauhajoen Teurastamokiinteistöt Oy	Suomi	100,0	100,0
Kaivon Liha Kaunismaa Oy	Suomi	70,0	70,0
Kiinteistö Oy Tievapolku 3	Suomi	100,0	100,0
Liha ja Säilyke Oy	Suomi	100,0	100,0
Mestari Forsman Oy *)	Suomi	100,0	100,0
Rokes Oy	Suomi	100,0	100,0
Sahalahden Broiler Oy	Suomi	100,0	100,0
Suomen Kalkkuna Oy	Suomi	100,0	100,0
Atria Ruotsi:
Atria Concept SP Z.o.o	Puola	100,0	100,0
Atria Korea LLC	Korean tasavalta	100,0	100,0
Atria Sweden AB	Ruotsi	100,0	100,0
Atria Sverige AB	Ruotsi	100,0	100,0
Atria Norge AS	Norja	100,0	100,0
Atria Concept UK Ltd	Iso-Britannia	100,0	100,0
Atria Tanska & Viro:
Atria Danmark A/S	Tanska	100,0	100,0
Atria Denmark Holding A/S	Tanska	100,0	100,0
Atria Eesti AS	Viro	100,0	100,0
Atria Farmid OÜ	Viro	100,0	100,0
OÜ Atria *)	Viro	100,0	100,0
Atria Venäjä:
Atria-Invest Oy	Suomi	100,0	100,0
OOO Pit-Product	Venäjä	100,0	100,0

*) Lepäävä yhtiö

Kaikki tytäryritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen. Määräysvallattomien omistajien osuus Atria-konsernin tilikauden tuloksesta ja kertyneistä voittovaroista ei ole olennainen.

Konsernin yhteis- ja osakkuusyritykset	Kotimaa	Omistus osuus (%)	Osuus ääni vallasta (%)
Konsernin yhteisyritykset:
Honkajoki Oy *)	Suomi	50,0	50,0
Länsi-Kalkkuna Oy	Suomi	50,0	50,0
Konsernin osakkuusyritykset:
Domretor Oy	Suomi	24,9	24,9
Findest Protein Oy	Suomi	33,1	33,1
Finnpig Oy	Suomi	50,0	50,0
Foodwest Oy	Suomi	20,4	33,5
Kiinteistö Oy Itikanmäen Teollisuustalo	Suomi	13,2	13,2
Transbox Oy	Suomi	25,7	25,7
Tuoretie Oy	Suomi	33,3	33,3

*) Raportoitu merkittävänä yhteisyrityksenä (liitetieto 15).

TULOSLASKELMA, 1 000 EUR

		Liite 1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017
LIIKEVAIHTO	2.1	36 784	38 512
Liiketoiminnan muut tuotot	2.2	4 885	4 263
Henkilöstökulut	2.3	-3 462	-3 465
Poistot ja arvonalentumiset	2.4
Suunnitelman mukaiset poistot		-20 403	-21 217
Liiketoiminnan muut kulut	2.5	-6 693	-6 346
LIIKEVOITTO		11 111	11 748
Rahoitustuotot ja -kulut	2.6	-55 610	-3 394
VOITTO / TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖS SIIRTOJA JA VEROJA		-44 499	8 354
Tilinpäätössiirrot	2.7	17 080	10 571
Tuloverot	2.8	-5 175	-3 776
TILIKAUDEN VOITTO / TAPPIO		-32 595	15 148

TASE, 1 000 EUR

V a s t a a v a a		Liite 31.12.2018 31.12.2017
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	3.1
Aineettomat oikeudet		19	23
Muut pitkävaikutteiset menot		8 324	6 153
Aineettomat hyödykkeet yhteensä		8 343	6 176
Aineelliset hyödykkeet	3.1	217 484	223 022
Sijoitukset	3.2
Osuudet saman konsernin yrityksissä		272 967	317 556
Osuudet omistus yhteysyrityksissä		3 436	3 331
Muut osakkeet ja osuudet		1 061	1 065
Sijoitukset yhteensä		277 464	321 952
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ		503 292	551 151
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Pitkäaikaiset saamiset	3.3	148 367	151 424
Lyhytaikaiset saamiset	3.3	166 354	130 214
Rahat ja pankkisaamiset		3 143	134
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ		317 864	281 772
V a s t a a v a a y h t e e n s ä		821 156	832 923
V a s t a t t a v a a		Liite 31.12.2018 31.12.2017
OMA PÄÄOMA	3.4
Osakepääoma		48 055	48 055
Omat osakkeet		-1 277	-1 277
Sijoitetun vapaan oman pääoman
rahasto		248 730	248 730
Edellisten tilikausien voitto		61 064	59 993
Tilikauden voitto / tappio		-32 595	15 148
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ		323 976	370 649
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ	3.5
Poistoero		80 382	80 341
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma	3.6	150 762	119 697
Lyhytaikainen vieras pääoma	3.7	266 036	262 236
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ		416 798	381 933
V a s t a t t a v a a y h t e e n s ä		821 156	832 923

RAHOITUSLASKELMA, 1 000 EUR

		1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Myynnistä saadut maksut	37 446	38 352
Muista tuotoista saadut maksut	4 885	4 263
Maksut liiketoiminnan kuluista	-11 319	-9 313
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	31 013	33 303
Saadut osingot	622	304
Saadut korko- ja rahoitustuotot	16 373	7 788
Maksetut korko- ja rahoituskulut	-16 516	-14 558
Maksetut verot	-4 702	-4 796
Liiketoiminnan rahavirta	26 790	22 040
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-17 033	-19 551
Investoinnit muihin sijoituksiin	-9 512	1 057
Konsernisaamisten muutos	-26 289	-565
Lainasaamisten muutos	0	2 495
Investointien rahavirta	-52 833	-16 564
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Pitkäaikaisten lainojen nostot	35 000	0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-50 300	0
Lyhytaikaisten lainojen muutokset	28 124	-1 005
Konsernivelkojen muutos	22 257	-187
Saatu tai annettu konserniavustus, joka on maksettu	8 050	5 280
Osinkojen maksut	-14 078	-12 952
Rahoituksen rahavirta	29 053	-8 864
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA	26 790	22 040
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA	-52 833	-16 564
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA	29 053	-8 864
YHTEENSÄ	3 010	-3 389
Rahavarojen muutos
Rahavarat 1.1.	-134	-3 522
Rahavarat 31.12.	3 143	134
Muutos	3 010	-3 389

1. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Yleiset tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Atria Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti (FAS).

Konsernia koskevat tiedot

Atria Oyj on Atria Oyj -konsernin emoyhtiö, kotipaikka Kuopio. Atria Oyj -konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa emoyhtiön pääkonttorista Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki, postiosoite PL 900, 60060 ATRIA.

Arvostusperiaatteet

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalennuskirjauksilla. Poistot tehdään tasapoistoina käytössäoloajalta. Aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut avustukset on kirjattu hankintamenon vähennykseksi. Saadut avustukset eivät ole olennaisia.

Poistoajat:

Rakennukset	Seinäjoki	40 vuotta
	muut paikkakunnat	25 vuotta
Koneet ja kalusto	Seinäjoki	10 vuotta
	muut paikkakunnat	7 vuotta
Ohjelmistot		5 vuotta
Muut pitkävaikutteiset		10 vuotta

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset erät on muutettu Suomen rahaksi tilinpäätöspäivän Euroopan Keskuspankin noteeraamaan kurssiin. Realisoituneiden valuuttamääräisten lainojen kurssierot on esitetty rahoituserissä.

Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvälineet arvostetaan pääsääntöisesti kirjanpitolain 5 luvun 2 §:n mukaisesti. Saamiset nimellisarvoon, kuitenkin enintään todennäköiseen arvoon. Rahoitusomaisuuteen kuuluvat arvopaperit ja muut sellaiset rahoitusvarat hankintamenon suuruisina tai, jos niiden todennäköinen käypä markkinahinta tilinpäätöspäivänä on sitä alempi, tämän määräisinä. Velat nimellisarvoon tai jos velka on indeksiin taikka muuhun vertailuperusteeseen sidottu, muuttuneen vertailuperusteen mukaiseen nimellisarvoa korkeampaan arvoon.

Johdannaissopimukset

Rahoitusvälineistä johdannaiset arvostetaan kirjanpitolain 5.2a §:n sallimaa vaihtoehtoista menettelyä noudattaen käypään arvoon. Emoyhtiö ei sovella suojauslaskentaa, joskin johdannaiset on käsitelty kirjanpidossa suojaavina. Yhtiö solmii johdannaissopimuksia pääasiassa suojautuakseen korkotason- ja valuuttakurssien vaihteluilta. Käytetyt johdannaiset ovat valuuttatermiinejä ja koronvaihtosopimuksia. Yhtiö kirjaa johdannaiset taseeseen käypään arvoon, kun johdannaissopimus solmitaan (muut rahoitusvarat ja velat). Koronvaihtosopimukset on käsitelty em. periaatteella tilikaudesta 2018 lähtien. Johdannaiset arvostetaan tilinpäätöspäivänä käypää arvoon ja arvostuserosta syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin- ja kuluihin.

2. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT, 1 000 EUR

1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017

2.1. LIIKEVAIHTO	36 784	38 512

Yhtiön vuokratuotot esitetään liikevaihtona, koska se vastaa yhtiön toiminnan nykyistä luonnetta.

2.2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

Palveluveloitukset konserniyhtiöiltä	4 854	4 101
Muut	32	163
Yhteensä	4 885	4 263

2.3. HENKILÖSTÖKULUT

Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin
Toimihenkilöt Suomessa	17	16
Henkilöstökulut
Palkat:
Toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen ja hallituksen jäsenet	1 355	1 184
Hallintoneuvoston jäsenet	75	92
Muut palkat	1 265	1 483
Yhteensä	2 696	2 760
Eläkekulut	671	624
Muut henkilösivukulut	95	81
Yhteensä	766	705
Henkilöstökulut yhteensä	3 462	3 465

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan eläkesitoumukset: Yhtiön lakisääteiset eläkkeet ovat maksuperusteisia ja ne on hoidettu vakuutusyhtiössä (kts. konsernin liitetieto 30).

2.4. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

Poistot aineellisista ja
aineettomista hyödykkeistä	20 403	21 217

Tase-eräkohtainen poistoerittely sisältyy kohtaan 3.1.

3 . TASEEN LIITETIEDOT, 1 000 EUR

31.12.2018 31.12.2017

3.1. AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET

Aineettomat hyödykkeet:

Aineettomat oikeudet Hankintameno 1.1.	1 483	1 483
Lisäykset	0	0
Vähennykset	0	0
Hankintameno 31.12.	1 483	1 483
Kertyneet poistot 1.1.	-1 460	-1 455
Vähennysten poistot	0	0
Tilikauden poisto	-4	-4
Kertyneet poistot 31.12.	-1 464	-1 460
Kirjanpitoarvo 31.12.	19	23
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1.	29 367	26 817
Lisäykset	4 455	2 550
Vähennykset	0	0
Hankintameno 31.12.	33 822	29 367
Kertyneet poistot 1.1.	-23 214	-21 146
Vähennysten poistot	0	0
Tilikauden poisto	-2 284	-2 068
Kertyneet poistot 31.12.	-25 498	-23 214
Kirjanpitoarvo 31.12.	8 324	6 153
Aineettomat hyödykkeet yhteensä	8 343	6 176
Aineelliset hyödykkeet:
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1.	1 197	1 197
Lisäykset
	0	0
Vähennykset	0	0
Hankintameno 31.12.	1 197	1 197
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.	319 291	299 335
Lisäykset	1 852	19 956
Vähennykset	0	0
Hankintameno 31.12.	321 144	319 291
Kertyneet poistot 1.1.	-169 524	-162 990
Vähennysten poistot	0	0
Tilikauden poisto	-6 629	-6 534
Kertyneet poistot 31.12.	-176 153	-169 524
Kirjanpitoarvo 31.12.	144 991	149 767
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	357 945	327 946
Lisäykset	13 611	30 003
Vähennykset	-29	-4

2.5. LIIKETOIMINNAN

MUUT KULUT 1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017

Liiketoiminnan muut kulut 6 693 6 346 Sisältää hallinto-, markkinointi-, energia-, siivous-, käyttö- ja muita kuluja sekä tilintarkastajien palkkiot.

Tilintarkastajan palkkiot / PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastuspalkkiot	179	179
Muut palkkiot	6	0
Yhteensä	185	179

2.6. RAHOITUSTUOTOT JA KULUT

Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista
Muilta	622	304
Yhteensä	622	304
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	3 143	3 179
Muilta	11 640	6 108
Yhteensä	14 783	9 287
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	152	266
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista *)	54 000	0
Muille	16 864	12 718
Yhteensä	71 016	12 984
Rahoitustuotot ja kulut yhteensä	-55 610	-3 394
Erään korko- ja muut rahoituskulut sisältyy
kurssivoittoa/tappioita (netto)	-7	-6

*) Yhtiö on KPL 5:13 §:n mukaisesti alentanut venäläisiin tytäryhtiöihin sijoittavan Atria Invest Oy:n osakkeiden arvoa Atria Oyj:n taseessa. Arvonalennus johtuu Venäjän liiketoiminnan tuloksentekokyvyn odotettua huonommasta kehityksestä. Arvonalennuksella ei ole vaikutusta Atria-konsernin tilinpäätökseen. Atrian konsernitilinpäätöksessä Venäjän liiketoiminnan arvoa kirjattiin alas vuonna 2013.

2.7. TILINPÄÄTÖSSIIRROT

Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus	-40	2 521
Saadut konserniavustukset	17 120	8 050
Yhteensä	17 080	10 571

2.8. TULOVEROT

Tuloverot varsinaisesta
toiminnasta	5 175	3 776

		31.12.2018 31.12.2017
Kertyneet poistot 1.1.	-295 101	-282 666
Vähennysten poistot	0	0
Tilikauden poisto	-11 306	-12 436
Kertyneet poistot 31.12.	-306 407	-295 101
Kirjanpitoarvo 31.12.	65 121	62 844
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	2 913	2 822
Lisäykset	841	91
Vähennykset	0	0
Hankintameno 31.12.	3 754	2 913
Kertyneet poistot 1.1.	-1 929	-1 754
Vähennysten poistot	0	0
Tilikauden poisto	-180	-175
Kertyneet poistot 31.12.	-2 110	-1 929
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 645	984
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1.	8 231	41 276
Muutokset +/-	-3 699	-33 046
Hankintameno 31.12.	4 531	8 231
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	217 484	223 022
Koneiden ja laitteiden poistamaton hankintameno	65 121	62 844
Muun kuin tuotannon koneiden ja laitteiden osuus ei ole olen nainen erä. Loppuun poistettujen ja romutettujen hankintahinnat on ilmoitettu

vähennyksenä.

3.2. SIJOITUKSET

Emoyhtiön omistusosuus-% 2018

Emoyhtiön omistusosuus-% 2017

Konserniyritykset:

Ab Botnia-Food Oy, Seinäjoki 100 100

Atria Concept UK Ltd 100

Atria Eesti AS, Valga, Viro 100 100

Atria Korea LLC 100

Atria Sweden AB, Sköllersta, Ruotsi 100 100 Atria Suomi Oy, Kuopio 100 100 Atria-Invest Oy, Seinäjoki 100 100 A-Tuottajat Oy, Seinäjoki 97,9 97,9 Best-In Oy, Kuopio 100 100

Kauhajoen Teurastamokiinteistöt Oy,

Kauhajoki 100 100 Kiinteistö Oy Tievapolku 3, Helsinki 100 100 Liha ja Säilyke Oy, Forssa 63,2 63,2 Mestari Forsman Oy, Seinäjoki 100 100 OÜ Atria, Tallinna, Viro 100 100 Rokes Oy, Forssa 100 100

Suomen Kalkkuna Oy, Seinäjoki	100	100

31.12.2018 31.12.2017

Yhteis- ja osakkuusyritykset:
Foodwest Oy, Seinäjoki	20,4	33,5

Honkajoki Oy, Honkajoki	50,0	50,0
Kiinteistö Oy Itikanmäen Teollisuustalo, Seinäjoki	13,2	13,2
Lihateollisuuden Tutkimuskeskus LTK osuuskunta, Hämeenlinna	0,0	50,0
Länsi-Kalkkuna Oy, Säkylä	50,0	50,0
Transbox Oy, Helsinki	18,6	18,6
Tuoretie Oy, Seinäjoki	33,3	33,3

3.3. SAAMISET

Pitkäaikaiset saamiset:

Lainasaamiset	155	155
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä:
Lainasaamiset	148 212	151 269
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	148 367	151 424

Lyhytaikaiset saamiset:

Myyntisaamiset	3	10
Muut saamiset	19	-4
Siirtosaamiset	154	1 782

Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä:

Myyntisaamiset	1 168	1 823
Muut saamiset	147 056	117 711
Siirtosaamiset	17 953	8 892
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	166 354	130 214

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät:

- konserniavustus	17 120	8 050
- korkojaksotus	834	843
- termiinin arvostus	31	1 634
- muut	123	147
Yhteensä	18 107	10 674

3.4. OMA PÄÄOMA	31.12.2018 31.12.2017
Osakepääoma 1.1.	48 055	48 055
Osakepääoma 31.12.	48 055	48 055
Sidottu oma pääoma yhteensä	48 055	48 055
Omat osakkeet 1.1.	-1 277	-1 277
Omat osakkeet 31.12.	-1 277	-1 277
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	248 730	248 730
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	248 730	248 730
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	75 142	72 945
Osingonjako	-14 078	-12 952
Voittovarat 31.12.	61 064	59 993
Tilikauden voitto / tappio	-32 595	15 148
Voittovarat 31.12.	28 469	75 142
Vapaa oma pääoma yhteensä	275 921	322 594
Oma pääoma yhteensä	323 976	370 649

Tilikauden lopussa 31.12.2018 yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden määrä oli 111 312 kpl, mikä vastaa 0,394 % osakkeista ja 0,1 % osakkeiden tuomasta äänivallasta. Tilikauden aikana ei ole tapahtunut muutoksia omien osakkeiden määrässä.

Laskelma jakokelpoisista varoista:		31.12.2018 31.12.2017
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto	248 730	248 730
Voitto edellisiltä tilikausilta	61 064	59 993
Tilikauden voitto / tappio	-32 595	15 148
Omat osakkeet	-1 277	-1 277
Yhteensä	275 921	322 594

3.5. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 31.12.2018 31.12.2017
Poistoero	80 382	80 341

3.6. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

Lainat rahoituslaitoksilta	135 000	110 000
Eläkelainat	6 000	8 000
Siirtovelat	62	147
Yhteensä	141 062	118 147
Velat saman konsernin yrityksille:
Muut pitkäaikaiset velat	0	1 550
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	141 062	119 697

Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua:
Lainat rahoituslaitoksilta	0	40 000
Eläkelainat	0	0
Yhteensä	0	40 000

3.7. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

Lainat rahoituslaitoksilta	65 142	84 505
Eläkelainat	2 000	2 513
Ostovelat	2 285	2 951
Muut velat	1 130	933
Siirtovelat	4 866	4 518
Velat saman konsernin yrityksille:
Muut pitkäaikaiset velat	1 550	2 788
Ostovelat	537	527
Muut velat	188 515	163 470
Siirtovelat	11	32
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	266 036	262 236
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät:
- palkka- ja sosiaalikulujaksotukset	716	832
- korkojaksotukset	382	2 171
- termiinien arvostus	2 288	0
- verojaksotus	1 444	971

• muut 47 577 Yhteensä 4 877 4 550

Osakepääoma jakautuu osakelajeittain seuraavasti:

	2018		2017
	kpl	euro	kpl	euro
A-sarja (1 ääni/osake)	19 063 747	32 408	19 063 747	32 408
KII-sarja (10 ääntä/osake) 9 203 981		15 647	9 203 981	15 647
Yhteensä	28 267 728	48 055	28 267 728	48 055

4. MUUT LIITETIEDOT, 1 000 EUR

31.12.2018 31.12.2017

4.1. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET
JA MUUT VASTUUT

Taseeseen sisältymättömät vastuusitoumukset ja vastuut

Takaukset
Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta	44 618	54 878
Yhteensä	44 618	54 878

Muut vuokrasopimukset

Muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat
Yhden vuoden kuluessa	661	650
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	831	1 191
Yli viiden vuoden kuluttua	2 531	2 662
Yhteensä	4 023	4 502

4.2. ALV-VASTUUT

Yhtiö on tehnyt arvonlisäverolain tarkoittamia kiinteistöinvestointeja, joiden jäljellä oleva tarkistusvastuu tarkistuskausittain 31.12.2018. Yhtiö on velvollinen tarkistamaan kiinteistöinvestointien arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistöjen verollinen käyttö vähenee tarkistuskauden aikana.

Investoinnin valmistumisvuosi		Jäljellä oleva tarkistusvastuun määrä
2008	0	138
2009	36	72
2010	355	532
2011	272	363
2012	347	434
2013	463	556
2014	1 257	1 466
2015	1 327	1 517
2016	895	1 007
2017	486
Yhteensä	5 438	6 083

4.3. KORONVAIHTOSOPIMUKSET

Suojattava kohde:

Laina 30 miljoonaa euroa, 17.6.2015–23.6.2022, korko 6 kk:n euribor

Suojaava johdannainen:

Koronvaihtosopimus nimellismäärältään 30 miljoonaa euroa, 23.6.2016–23.6.2022; yhtiö saa 6 kk:n euribor-korkoa ja maksaa kiinteää korkoa; sopimuksen käypä arvo tilinpäätöshetkellä on -966 000 euroa.

Koronvaihtosopimuksen kassavirrat kirjataan tulosvaikutteisesti samoilla periodeilla kuin suojatun lainan korkovirrat tilinpäätöshetkestä 23.6.2022 asti.

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus

Seinäjoella 19. päivänä maaliskuuta 2019

Seppo Paavola puheenjohtaja	Nella Ginman-Tjeder
Pasi Korhonen	Jukka Moisio
Kjell-Göran Paxal	Jyrki Rantsi
Ahti Ritola	Harri Sivula
Juha Gröhn toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Seinäjoella 19. päivänä maaliskuuta 2019 PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Samuli Perälä KHT

4.4. JOHDANNAISSOPIMUKSET

Johdannais sopimusten käyvät arvot	Johdan naisvarat 31.12.2018	Johdan naisvelat 31.12.2018	Netto käypä arvo 31.12.2018	Netto käypä arvo 31.12.2017
Valuuttatermiinit (maturieetti alle vuosi)	31	-1 323	-1 292	1 634
Koronvaihto sopimukset		-966	-966
Yhteensä	31	-2 288	-2 258	1 634
Johdannais sopimusten nimellisarvot:	31.12.2018			31.12.2017
Valuuttatermiinit	123 720			115 391
Koronvaihto sopimukset	30 000
Yhteensä	123 750			115 391

Johdannaisten käyvän arvon määrittämiseen käytetyt perusteet ovat yhteneväiset konsernin periaatteiden kanssa. Yksityiskohtaiset tiedot johdannaisista (ml. riskienhallinta ja hierarkiatasot) on esitetty konsernin liitetiedossa numero 27.

Käyvän arvon hierarkia:

Tase-erä	31.12.2018	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Lyhytaikaiset varat
Johdannais sopimukset	31		31
Lyhytaikset velat
Johdannais sopimukset	-1 323		-1 323
Johdannais sopimukset	-966		-966
Tase-erä	31.12.2017	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Lyhytaikaiset varat
Johdannais sopimukset	-1 634		-1 634

Taso 1: Syöttötiedot täysin samanlaisille varoille ja veloille, toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja

Taso 2: Muut kuin tasolle 1, kuuluvia noteerattuja hintoja, jotka ovat havainnoitavissa varoille ja veloille joko suoraan tai epäsuorasti.

Taso 3: Varat ja velat, joita koskevat syöttötiedot, jotka eivät perustu todennettavissa oleviin markkinahintoihin.

Tilinpäätöspäivänä 31.12.2018 yhtiöllä oli johdannaisten lisäksi muita rahoitusvaroja 1,1 miljoonaa euroa (1,1 milj. euroa), jotka koostuvat noteeraamattomista osakkeista. Nämä kuuluvat tasolle kolme.

Tilintarkastuskertomus Atria Oyj:n yhtiökokoukselle

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet Atria Oyj:n (y-tunnus 0841066-1) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.-31.12.2018. Tilinpäätös sisältää:

• konsernitaseen, konsernituloslaskelman, laajan konsernituloslaskelman, laskelman konsernin oman pääoman muutoksista, konsernin rahavirtalaskelman ja konsernitilinpäätöksen liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista
• emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja tilinpäätöksen liitetiedot.

LAUSUNNON PERUSTELUT

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.

TARKASTUKSEN YLEINEN LÄHESTYMISTAPA

Yhteenveto

• Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus on € 2 600 000.
• Tarkastuksen laajuus: Tarkastuksen kohteena on ollut emoyhtiö sekä sen tytäryhtiöitä Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä, Virossa ja Tanskassa.

Tilintarkastuksen kannalta keskeisinä seikkoina on huomioitu:

• Tuloutus myynnin kohdistuminen oikealle kaudelle
• Liikearvon ja tuotemerkkien arvostus
• Vaihto-omaisuuden arvostus
• Tytäryhtiöosakkeiden ja lainasaatavien arvostus (koskee vain emoyhtiötä)

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus	€ 2 600 000 (edellinen vuosi € 2 600 000)
Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde	Olennaisuus on määritelty huomioiden konsernin tulos ennen veroja, liikevaihto ja bruttokate tietyin painoarvoin.
Perustelut vertailukohteen valinnalle	Valitsimme olennaisuuden määrittämisen pääasialliseksi vertailukohteeksi tuloksen ennen veroja, koska käsityksemme mukaan tilinpäätöksen lukijat käyttävät yleisesti sitä arvioidessaan konsernin suoriutumista. Lisäksi olemme käyttäneet olennaisuuden määrittämisessä vertailukohteena liikevaihtoa ja bruttokatetta, joiden katsomme niin ikään olevan olennaisia tilinpäätöksen lukijoille konsernin suoriutumista arvioitaessa.

vertailukohteeksi tuloksen ennen veroja, koska käsityksemme mukaan tilinpäätöksen lukijat käyttävät yleisesti sitä arvioidessaan konsernin suoriutumista. Lisäksi olemme käyttäneet olennaisuuden määrittämisessä vertailukohteena liikevaihtoa ja bruttokatetta, joiden katsomme niin ikään olevan olennaisia tilinpäätöksen lukijoille konsernin suoriutumista arvioitaessa.

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen

Tilintarkastuksen laajuutta määrittäessä olemme ottaneet huomioon Atria-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.

Atria-konsernilla oli tilikaudella neljä raportoitavaa segmenttiä: Atria Suomi, Atria Ruotsi, Atria Venäjä ja Atria Tanska ja Viro. Tarkastuksemme on kohdistunut kaikkiin neljään raportoitavaan segmenttiin. Konsernin tarkastuksen kohteena on ollut emoyhtiö sekä sen tytäryhtiöitä Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä, Virossa ja Tanskassa.

Olemme määritelleet ennalta, minkä tyyppistä tilintarkastustyötä kohdistetaan konsernin kunkin osan taloudelliseen informaatioon. Silloin, kun konsernin osan tilintarkastaja on suorittanut työn, olemme ohjeistaneet konsernin osan tilintarkastajaa tarkastusohjeilla, jotka ovat sisältäneet mm. riskiarviomme, olennaisuuden, tilintarkastuksen lähestymistavan sekä keskitetysti suoritetut tarkastustoimenpiteet.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa	Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Tuloutus – myynnin kohdistuminen oikealle kaudelle		Vaihto-omaisuuden arvostus
Viitaten konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin sekä liitetietoihin 1 ja 2 Myynnin tuloutuksessa Atria on tunnistanut kaksi asiakasryhmää: kuluttajatuote- ja alkutuotantoasiakkaat. Myyntituotot kirjataan asiakassopimusten perusteella. Sopimuksissa yksilöidään suoritevelvoitteet ja niillä on yksilöitävissä olevat hinnat. Myynnin kohdistumista oikealle kaudelle on käsitelty konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeisenä seikkana, koska liikevaihto on olennainen erä tilinpäätöksessä.	Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet mm. seuraavia toimenpiteitä: • hankimme käsityksen konsernin tuloutusta koskevista prosesseista ja kontrolleista sekä arvioimme konsernin liikevaihdon tulouttamisen laskentaperiaatteiden asianmukaisuutta suhteessa soveltuviin tilinpäätösstandardeihin • tarkastimme myynnin kohdistumista oikealle kaudelle vertaamalla otoksella yksittäisiä myyntitapahtumia toimitusasiakirjoihin sekä tarkastamalla tilinpäätöspäivän jälkeen kirjattuja olennaisia hyvityslaskuja • tarkastimme otoksen myynnin alennuksiin ja hyvityksiin liittyviä jaksotuksia • tarkastimme otoksen muita liikevaihdon kirjanpitovientejä hyödyntäen data-analyysien tuloksia.	Viitaten konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin sekä liitetietoon 18 Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta asteella. Nettorealisointiarvoa kuvastaa tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut myynnistä johtuvat menot.	Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet mm. seuraavia toimenpiteitä: kontrolleista laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta hintamuutoksia oikeellisuutta
Liikearvon ja tuotemerkkien arvostus Viitaten konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin sekä	Vuotuiseen arvonalennustestaukseen kohdistetut tarkastus	Vaihto-omaisuuden arvostusta on käsitelty konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeisenä seikkana, koska vaihto-omaisuus on olennainen tase-erä ja sen arvostamiseen liittyy arvionvaraisuutta.
liitetietoon 14 Konsernissa testataan vähintään vuosittain liikearvo ja ne	toimenpiteemme ovat sisältäneet mm. seuraavia toimenpiteitä: • keskustelimme johdon kanssa arvonalennustestauksessa käytetyistä laskentaperiaatteista ja merkittävistä olettamista
aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, mahdollisen arvonalentumisen varalta. Atria	• vertasimme mahdollisuuksien mukaan keskeisimpiä diskonttauskoron muuttujia sekä pitkän aikavälin liikevaihdon kasvuvauhtia yleisesti	Emoyhtiön tilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
konsernin taseessa 31.12.2018 on liikearvoa 163 miljoonaa euroa ja taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomiksi luokiteltuja tavaramerkkejä 56 miljoonaa euroa.	markkinoilta saatavaan informaatioon • täsmäytimme rahavirtaennusteet hallituksen hyväksymään strategia aineistoon	Tytäryhtiöosakkeiden ja lainasaatavien arvostus
Liikearvon ja muiden aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistestaukseen liittyy merkittävää johdon harkintaa. Näiden hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin kerrytettävissä olevien rahamäärien nykyarvosta. Olennaisia olettamia näissä arvioissa ovat mm. liikevaihdon kasvu, kannattavuustasot sekä diskonttokorot. Liikearvon ja tuotemerkkien arvostusta on käsitelty konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeisenä seikkana, koska liikearvo on olennainen tase-erä ja koska arvonalentumistestaukseen liittyy merkittävää johdon harkintaa.	• tarkastimme rahavirtaennusteissa käytettyjen keskeisten oletusten ja muuttujien asianmukaisuutta sekä laskentaperiaatteiden johdonmukaisuutta suhteessa aikaisempiin tilikausiin • arvioimme aikaisempien vuosien ennusteiden luotettavuutta muun muassa liikevaihdon kasvun ja liikevoittomarginaalin osalta vertaamalla näitä tilikauden toteumiin • testasimme laskelmien matemaattista oikeellisuutta • laadimme herkkyysanalyysejä keskeisten muuttujien osalta mm. testataksemme liitetiedossa 14 annettuja tietoja laskelmien herkkyydestä.	Viitaten emoyhtiön tilinpäätöksen liitetietoihin 3.2 ja 3.3 Tytäryhtiöosakkeiden arvo Atria Oyj:n tilinpäätöksessä 31.12.2018 oli 278 miljoonaa euroa ja lainasaamisten arvo samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä 148 miljoonaa euroa. Yhtiön johto arvioi tytäryhtiöosakkeiden ja lainasaatavien arvostusta kirjanpitolain mukaisesti. Nämä arviot sisältävät merkittävää johdon harkintaa liittyen esimerkiksi tytäryhtiöiden tulevaan tulontuottokykyyn. Tytäryhtiöosakkeiden ja lainasaatavien arvostusta on käsitelty emoyhtiön tilintarkastuksen kannalta keskeisenä seikkana, koska nämä muodostavat olennaisen tase-erän ja niiden	Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet mm. seuraavia toimenpiteitä: tulevasta tulontuottokyvystä arvioimme arvostuslaskelmien olettamia vertaamalla näitä tilikauden toteumiin.

Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet mm. seuraavia

• toimenpiteitä:
• hankimme käsityksen vaihto-omaisuuden ja ostojen keskeisistä kontrolleista
• tarkastimme vaihto-omaisuuden arvostamiseen liittyvien
• laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta
• tarkastimme otoksen vaihto-omaisuuden nimikekohtaisia
• hintamuutoksia
• tarkastimme varaston arvon arvioinnissa käytettyjen keskeisten oletusten asianmukaisuutta sekä käytettyjen laskelmien matemaattista
• oikeellisuutta..

arvostukseen liittyy merkittävää johdon harkintaa.

• Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet mm. seuraavia toimenpiteitä:
• arvioimme Atria Oyj:n tytäryhtiöosakkeiden tasearvoa perustuen tytäryhtiöiden pääomiin sekä johdon arvioihin näiden yhtiöiden tulevasta tulontuottokyvystä
• keskustelimme yhtiön johdon kanssa niistä olennaisimmista
• olettamista, joihin tytäryhtiöosakkeiden tasearvostus perustuu ja arvioimme arvostuslaskelmien olettamia
• arvioimme aikaisempien vuosien ennusteiden luotettavuutta vertaamalla näitä tilikauden toteumiin.

Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta emme ole tunnistaneet EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VELVOLLISUUDET

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSESSA

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

TILINTARKASTUSTOIMEKSIANTOA KOSKEVAT TIEDOT

PricewaterhouseCoopers Oy tai sitä ennen sen palveluksessa olleet tilintarkastajat ovat toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 10.5.1999 alkaen.

MUU INFORMAATIO

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että

• toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia • toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa..

Seinäjoella 19.3.2019 PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Samuli Perälä KHT

1. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Atria Oyj (Atria tai yhtiö) on suomalainen osakeyhtiö, jonka johtoelinten vastuut ja velvollisuudet määräytyvät Suomen lakien mukaan. Emoyhtiö Atria Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat kansainvälisen Atria-konsernin. Yhtiön kotipaikka on Kuopio.

Vastuu Atria-konsernin hallinnosta ja toiminnasta on konsernin emoyhtiön Atria Oyj:n hallintoelimillä. Nämä ovat yhtiökokous, hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjohtaja.

Atrian päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia säännöksiä, Atria Oyj:n yhtiöjärjestystä, Atrian hallituksen ja sen valiokunnan työjärjestyksiä ja Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita. Atria noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa hallinnointikoodia, joka tuli voimaan 1.1.2016 ("Hallinnointikoodi"). Hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistyksen internetsivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi. Yhtiö poikkeaa Hallinnointikoodin noudata tai selitä -periaatteen mukaisesti Hallinnointikoodin suosituksista seuraavasti (poikkeukset on perusteltu asianmukaisissa kohdissa): • Yhtiöllä on hallintoneuvosto

• Hallinnointikoodin suosituksesta 6 poiketen, hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta Atrian yhtiöjärjestyksen mukaisesti.
• Hallinnointikoodin suosituksesta 10 poiketen vain kolme hallituksen jäsentä kahdeksasta on yhtiöstä riippumattomia.

• Hallinnointikoodin suosituksista 17 ja 18a poiketen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenistä yksi jäsen kolmesta on yhtiöstä riippumaton.

Atria Oyj on laatinut selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallinnointikoodin mukaisesti. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä esitetään toimintakertomuksesta erillisenä raporttina.

1.1 Yhtiöjärjestys

Yhtiöjärjestys ja lunastuslauseke löytyvät kokonaisuudessaan yhtiön internetsivuilta osoitteesta www.atria.com Sijoittajat -osion kohdasta Hallinnointi & Johtaminen.

1.2 Osakassopimus

Yhtiön osakkeenomistajien Lihakunta ja Itikka Osuuskunta välillä on osakassopimus, jonka mukaan ne yhdessä huolehtivat ja vastaavat siitä, että kumpikin osapuoli saa edustajia hallintoneuvostoon samassa suhteessa kuin ne omistavat Yhtiön KII-osakkeita ja että hallintoneuvoston puheenjohtajan ja hallituksen varapuheenjohtajan ollessa toisen osapuolen nimeämä on hallituksen puheenjohtaja ja hallintoneuvoston varapuheenjohtaja toisen nimeämä.

Hallituspaikkojen jakautumisesta on sovittu siten, että kumpikin osapuoli voi nimetä hallitukseen kolme varsinaista jäsentä ja näiden varajäsenet. Sopimus sisältää myös määräyksiä omistusosuuksien keskinäisestä suhteesta ja menettelytavoista tilanteessa, jossa jompikumpi osuuskunnista suoraan tai välillisesti hankkii lisää Yhtiön KII-osakkeita. Sopimuksen mukaan A-sarjan osakkeiden hankintaa ei oteta huomioon omistusosuuksien keskinäistä suhdetta arvioitaessa.

Lisäksi osakkeenomistajien Lihakunta, Itikka osuuskunta ja Osuuskunta Pohjanmaan Liha välillä on osakassopimus, jonka mukaan Osuuskunta Pohjanmaan Liha saa yhden edustajan hallintoneuvostoon. Sopimus sisältää myös määräyksiä Osuuskunta Pohjanmaan Lihan omistusosuudesta.

Yhtiön tiedossa ei ole muita osakassopimuksia.

Edellä sanotusta huolimatta, kuten alla kohdassa 3 todetaan, yhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten lukumäärästä ja valinnasta päättää yhtiökokous.

2. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä löytyy kokonaisuudessaan yhtiön internetsivuilta osoitteesta www.atria.com Sijoittajat-osion kohdasta Hallinnointi & Johtaminen.

3. Yhtiökokous

Yhtiökokous on Atria Oyj:n ylin päättävä elin. Yhtiökokouksessa osakkeenomistajat päättävät muun muassa tilinpäätöksen vahvistamisesta ja taseen osoittaman voiton käyttämisestä; vastuuvapauden antamisesta hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenille sekä toimitusjohtajalle; hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten lukumäärästä, jäsenten valinnasta ja palkkiosta sekä tilintarkastajan valinnasta ja tilintarkastajan palkkiosta.

Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain yhtiön hallituksen määräämänä ajankohtana kesäkuun loppuun mennessä ja siinä käsitellään osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat sekä mahdolliset muut kokouskutsussa mainitut ehdotukset. Ylimääräinen yhtiökokous kutsutaan koolle tarvittaessa.

Sisältö

Hallinnointi

Hallinnointi 103
Yhtiöjärjestys 103
Osakassopimus 103

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 103
Yhtiökokous 103
Nimitystoimikunta 104
Hallintoneuvosto 105

Hallitus

Hallitus 106
Hallituksen tehtävät 106
Kokouskäytäntö ja tiedonsaanti 106
Hallituksen jäsenet 107
Hallituksen valiokunnat111

Toimitusjohtaja 112
Johtoryhmä 112
Palkitseminen 112

Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus

Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus 112
Sisäinen valvonta 112
Riskienhallinta Atrialla 112
Sisäinen tarkastus 116
Tilintarkastus 116

Sisäpiirihallinto 117
Tiedottaminen 117

Palkka- ja palkkioselvitys

Hallintoneuvoston palkitseminen118
Hallituksen jäsenten palkitseminen 119

Kannustinjärjestelmät

Toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisjärjestelmä 119
Johdon ja avainhenkilöiden kannustinjärjestelmät 120
Päättynyt pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä 120
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä 120
Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä 120
Eläke-etuudet 120
Hallituksen voimassa olevat palkitsemista koskevat valtuutukset 120

5. Hallintoneuvosto

Atria Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on hallintoneuvosto, jonka valitsee yhtiökokous. Hallintoneuvostoon kuuluu vähintään 18 ja enintään 21 jäsentä, jotka valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Hallintoneuvosto kokoontuu keskimäärin neljä kertaa vuodessa.

Hallintoneuvoston tehtävät on määritelty osakeyhtiölaissa ja Atria Oyj:n yhtiöjärjestyksessä. Hallintoneuvoston tehtävät ovat:

• valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla olevaa yhtiön hallintoa;
• antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä; ja
• antaa varsinaiselle yhtiökokoukselle lausuntonsa tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen johdosta.

Yhtiöllä on hallintoneuvosto, koska yhtiön omistajat, jotka edustavat yli 50 prosenttia yhtiön osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, ovat ilmaisseet pitävänsä nykyistä yhtiöjärjestyksen mukaista hallintoneuvostoon perustuvaa mallia hyvänä, koska se tuo laajakantoista näkemystä yhtiön toimintaan ja päätösten tekemiseen.

Atria Oyj:n hallintoneuvostoon kuuluvat 31.12.2018 seuraavat 20 jäsentä:

Syntynyt	Jäsen alkaen	Koulutus	Päätoimi	Osallistuminen kokouksiin	Osakeomistus 31.12.2018
1963	2013	agrologi	maanviljelijä	4/4	500
1970	2009		maanviljelijä	4/4	4 000
1970	2005		maanviljelijä	4/4	11 000
1967	2014	agrologi	toimitusjohtaja	4/4	4 660
1966	2006	agrologi	maanviljelijä	4/4	6 000
1955	2012	agrologi	maanviljelijä	4/4	791
1956	2013		maanviljelijä	4/4	144
1973	2010	agrologi	maanviljelijä	3/4	1 500
1966	2004	agrologi	maanviljelijä	4/4	4 000
1977	2016		maatalousyrittäjä	3/4	0
1963	2015		maanviljelijä	4/4	250
1972	2010	agronomi	maanviljelijä	4/4	300 määräysvaltayhtiö 184
1975	2013	agronomi	maanviljelijä	4/4	0
1976	2018	agronomi	maanviljelijä	3/3	100
1970	2009		maanviljelijä	3/4	300
1964	2013	agrologi	maanviljelijä	3/4	100
1955	2005	agronomi	maanviljelijä	4/4	500
1960	2013		maanviljelijä	4/4	0
1981	2018	agrologi	maanviljelijä	3/3	0
1965	2002		maanviljelijä	4/4	600

Kaikki Atria Oyj:n hallintoneuvoston jäsenet kuuluvat jäseninä yhtiön pääomistajien Lihakunnan, Itikka osuuskunnan ja Osuuskunta Pohjanmaan Lihan hallintoelimiin. Kaikki hallintoneuvoston jäsenet ovat riippuvaisia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

Atria Oyj:n hallintoneuvosto kokoontui 4 kertaa vuonna 2018 ja jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 95.

Osakkeenomistajalla on oikeus osakeyhtiölain mukaisesti saada yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Osakkeenomistajan tulee toimittaa mahdollinen pyyntö saada vaatimansa asia Atrian varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi yhtiön ilmoittamaan päivään mennessä, joka muun muassa julkaistaan yhtiön internetsivuilla www.atria.com. Pyyntö on lähetettävä perusteluineen ja päätösehdotuksineen kirjallisesti osoitteeseen Atria Oyj, Konsernin lakiasiat, PL 900, 60060 ATRIA.

Yhtiön hallitus kutsuu koolle yhtiökokoukset. Yhtiökokous järjestetään yhtiön kotipaikkakunnalla Kuopiossa tai Helsingissä. Kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan julkaisemalla kutsu yhtiön internetsivuilla ja pörssitiedotteella aikaisintaan kolme (3) kuukautta ja viimeistään kolme (3) viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin joka tapauksessa viimeistään yhdeksän (9) päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Lisäksi hallitus voi päättää julkaista kutsun tai tiedoksiannon kutsun toimittamisesta yhdessä tai useammassa hallituksen määräämässä valtakunnallisessa sanomalehdessä tai muulla päättämällään tavalla.

Osakkeenomistajalla, joka on yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä merkitty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon, on oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Osakkeenomistajan on saadakseen osallistua yhtiökokoukseen ilmoittauduttava yhtiölle viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan kymmenen (10) päivää ennen yhtiökokousta.

Hallinnointikoodin suosituksen 3 mukaisesti yhtiökokouksessa tulee olla läsnä toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja kaikki hallituksen jäsenet sekä varsinaisessa yhtiökokouksessa yhtiön tilintarkastaja(t). Hallintoneuvoston tai hallituksen jäseneksi ehdolla olevan henkilön on oltava läsnä valinnastaan päättävässä yhtiökokouksessa.

Yhtiön vuoden 2018 varsinainen yhtiökokous pidettiin 26.4.2018 Helsingissä. Kokoukseen osallistui joko henkilökohtaisesti tai asiamiehen edustamana yhteensä 319 A-osakkeen omistajaa edustaen yhteensä 9 640 799 osaketta ja ääntä sekä 3 KII-osakkeen omistajaa edustaen yhteensä 9 203 981 osaketta ja 92 039 810 ääntä. Kokouspöytäkirja ja muita kokoukseen liittyviä asiakirjoja on saatavilla Atrian internetsivuilta www.atria.com Sijoittajat-osion kohdasta Yhtiökokoukset.

4. Nimitystoimikunta

Atria Oyj:llä on Hallinnointikoodin suosituksen 18b mukainen osakkeenomistajien nimitystoimikunta. Yhtiön varsinainen yhtiökokous on päätöksellään 3.5.2012 perustanut nimitystoimikunnan ja vahvistanut sen kirjallisen työjärjestyksen. Työjärjestystä on muutettu varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä 6.5.2014 ja uudelleen 27.4.2017. Nimitystoimikunnan tehtävänä on työjärjestyksensä mukaisesti valmistella hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten palkitsemista sekä hallituksen jäsenten valintaa koskevat ehdotukset seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle.

Nimitystoimikuntaan valitaan sellaiset osakkeenomistajat tai näiden edustajat, jotka omistavat KII-sarjan osakkeita, sekä suurin sellainen A-sarjan osakkeenomistaja, joka ei omista KII-sarjan osakkeita, tai tällaisen osakkeenomistajan edustaja. Oikeus nimetä edustaja nimitystoimikuntaan määräytyy Euroclear Finland Oy:n ylläpitämän yhtiön osakasluettelon perusteella varsinaista yhtiökokousta edeltävän syyskuun 1. pankkipäivän tilanteen mukaisesti. Toimikuntaan kuuluu lisäksi asiantuntijajäsenenä hallituksen puheenjohtaja.

Mikäli osakkeenomistaja ei halua käyttää nimeämisoikeuttaan, nimeämisoikeus siirtyy osakasluettelon mukaan seuraavaksi suurimmalle A-sarjan osakkeenomistajalle, jolla muutoin ei olisi nimeämisoikeutta. Mikäli osakkeenomistaja, jolla olisi arvopaperimarkkinalain mukainen velvollisuus tarvittaessa ilmoittaa tietyistä omistusmuutoksista (liputusvelvollisuus), esittää yhtiön hallitukselle osoitetun kirjallisen vaatimuksen elokuun loppuun mennessä, lasketaan tällaisen osakkeenomistajan määräysvallassa olevan yhteisön ja säätiön omistusosuus tai osakkeenomistajan useisiin rahastoihin tai rekistereihin merkityt omistukset yhteen ääniosuutta laskettaessa.

Nimitystoimikunnan koollekutsujana toimii hallituksen puheenjohtaja, ja toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Nimitystoimikunnan tulee antaa ehdotuksensa yhtiön hallitukselle viimeistään varsinaista yhtiökokousta edeltävän helmikuun 1. päivänä.

Atrian KII-osakkaiden omistajat ja suurin A-osakkeiden omistaja nimesivät 28.9.2018 nimitystoimikuntaan seuraavat jäsenet: Jukka Kaikkonen (Lihakunta), Kjell-Göran Paxal (Osuuskunta Pohjanmaan Liha), Juho Anttikoski (Itikka osuuskunta) ja Timo Sallinen (Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma). Juho Anttikoski valittiin nimitystoimikunnan puheenjohtajaksi ja Atrian hallituksen puheenjohtaja Seppo Paavola toimii nimitystoimikunnan asiantuntijajäsenenä.

Vuoden 2019 yhtiökokoukselle ehdotuksen valmistellut nimitystoimikunta kokoontui 2 kertaa. Nimitystoimikunta antoi 17.1.2019 ehdotuksensa Atrian hallitukselle 26.4.2019 pidettävää varsinaista yhtiökokousta varten. Ehdotukset on julkaistu pörssitiedotteena 17.1.2019.

Nimi	Syntymä vuosi	Koulutus	Päätoimi	Osallistuminen kokouksiin	Osakeomistus 31.12.2018
Juho Anttikoski	1970		maanviljelijä	2/2	4 000
Jukka Kaikkonen	1963	agrologi	maanviljelijä	2/2	500
Kjell-Göran Paxal	1967	agrologi	maanviljelijä	2/2	2 566
Timo Sallinen	1970	KTM	sijoitusjohtaja (listatut sijoitukset)	2/2	0

6. Hallitus

Atrian hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään 5 ja enintään 9 jäsentä. Atrian hallituksen jäsenen toimikausi poikkeaa Hallinnointikoodin suosituksen 6 mukaisesta yhden vuoden toimikaudesta. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksen jäsenen toimikausi on kolme (3) vuotta. Osakkeenomistajat, jotka edustavat yli 50 % äänimäärästä, ovat ilmaisseet pitävänsä yhtiön pitkäjänteisen kehittämisen kannalta kolmen (3) vuoden toimikautta hyvänä, eivätkä ole nähneet tarvetta yhtiöjärjestyksen mukaisen toimikauden lyhentämiselle. Hallinnointikoodin suosituksesta 10 poiketen kolme hallituksen jäsentä kahdeksasta on yhtiöstä riippumattomia. Yhtiö katsoo, että sen liiketoiminnan ymmärtäminen edellyttää hallituksen jäsenten enemmistöltä syvällistä perehtymistä ja sitoutumista lihaliiketoimintaan.

6.1 Hallituksen tehtävät

Atrian hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Atrian hallitus on vahvistanut kirjallisen työjärjestyksen hallituksen tehtävistä, käsiteltävistä asioista, kokouskäytännöistä ja päätöksentekomenettelystä. Työjärjestyksen mukaan hallitus valvoo ja seuraa yhtiön toimintaa ja johtamista sekä käsittelee ja päättää merkittävät yhtiön strategiaa, investointeja, organisaatiota ja rahoitusta koskevat asiat. Työjärjestyksen mukaan hallituksen keskeisiä tehtäviä ovat:

• hyväksyä konsernin ja liiketoiminta-alueiden strategiset tavoitteet ja suuntaviivat;
• hyväksyä konsernin ja liiketoiminta-alueiden budjetit ja toimintasuunnitelmat;
• päättää kalenterivuosittain investointisuunnitelmasta ja hyväksyä merkittävät investoinnit (yli miljoona euroa);
• hyväksyä merkittävät yritys- ja rakennejärjestelyt;
• hyväksyä konsernin toimintaperiaatteet johtamisen ja valvonnan kannalta merkittäville alueille;
• käsitellä ja hyväksyä osavuosikatsaukset ja tilinpäätös;
• seurata ja arvioida konsernin taloudellista raportointijärjestelmää
• valmistella yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat ja huolehtia niiden täytäntöönpanosta;
• hyväksyä sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelma ja seurata ja arvioida sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta;
• nimittää ja erottaa toimitusjohtaja sekä päättää hänen palkkioistaan ja muista eduistaan;
• hyväksyä toimitusjohtajan ehdotuksesta tämän suorien alaisten palkkaamisen ja näiden työsuhteiden pääasialliset ehdot;
• hyväksyä organisaatiorakenne ja kannustinjärjestelmien pääperiaatteet;
• seurata ja arvioida toimitusjohtajan toimintaa;
• seurata ja arvioida tilintarkastajan riippumattomuutta ja erityisesti tämän harjoittamaa muiden kuin tilintarkastuspalveluiden tarjoamista;
• seurata tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilintarkastusta
• päättää muista sellaisista konsernin kokoon nähden merkittävistä asioista, jotka eivät ole päivittäistä liiketoimintaa, kuten toiminnan merkittävästä laajentamisesta tai supistamisesta tai muista oleellisista muutoksista toiminnassa, pitkäaikaisten lainojen ottamisesta sekä kiinteän omaisuuden myynnistä ja panttaamisesta; ja
• päättää muista osakeyhtiölain mukaan hallitukselle kuuluvista tehtävistä ja
• hoitaa Hallinnointikoodin suosituksessa 16 mainittuja tarkastusvaliokunnalle kuuluvia tehtäviä.

Hallitus arvioi säännöllisesti toimintaansa ja työskentelytapojaan tekemällä itsearvioinnin kerran vuodessa.

6.2 Kokouskäytäntö ja tiedonsaanti

Hallitus kokoontuu säännöllisin väliajoin noin 10 kertaa toimikauden aikana hallituksen erikseen etukäteen vahvistaman kokousaikataulun mukaisesti, ja lisäksi aina tarvittaessa. Vuonna 2018 hallitus kokoontui 13 kertaa. Hallituksen jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti kokouksissa oli 98 %.

Toimitusjohtaja pitää hallituksen kokouksessa katsauksen, jossa toimitusjohtaja raportoi konsernin taloudellisen tilanteen liiketoimintaalueittain, ennusteet, investoinnit, organisaatiomuutokset sekä muut konsernin kannalta tärkeät asiat.

Hallitus saa yhtiöltä tehtävänsä asianmukaista hoitamista varten riittävät tiedot yhtiön toiminnasta. Kokouksen esityslista toimitetaan hallituksen jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta. Kokousaineiston valmistelevat toimitusjohtaja ja hallituksen sihteeri puheenjohtajan ohjeistuksen mukaan. Kokousaineisto toimitetaan jäsenille viimeistään kolme päivää ennen kokousta.

Nimi	Seppo Paavola, puheenjohtaja	Jyrki Rantsi, varapuheenjohtaja
Syntymävuosi	1962	1968
Koulutus	Yo, agrologi	Agrologi
Päätoimi	Maanviljelijä	Maanviljelijä, sianlihantuottaja
Keskeinen työkokemus	• Keski-Pohjanmaan Maaseutukeskus, maatilojen neuvontatehtävät 1991–1996 • Maatalousyrittäjä 1996–	Maatalousyrittäjä
Hallituksen jäsenyyden alkamisaika	2012	2013
Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät	• Itikka osuuskunta, hallintoneuvoston jäsen 2000–, varapuheenjohtaja 2008–2011 ja puheenjohtaja 2012– • Perhonjokilaakson Osuuspankki (ent. Kaustisen Osuuspankki), hallituksen puheenjohtaja 2002– • Pellervo-Seura ry, hallituksen jäsen 2012–	• Lihakunta, puheenjohtaja 2015– • Finnpig Oy, hallituksen jäsen 2013– • A-Tuottajat Oy, hallituksen puheenjohtaja 2018–
Keskeisimmät päättyneet luottamustehtävät	• Atria Oyj, hallintoneuvoston jäsen 2006–2009 ja varapuheenjohtaja 2009–2012 • Pellervo-Seura ry, Osuustoiminnan neuvottelukunnan jäsen 2012–2017	• Lihakunta, hallituksen varapuheenjohtaja 2013– 2015 • A-Tuottajat Oy, hallituksen varapuheenjohtaja 2015–2017
Riippumattomuus	Riippuvainen yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista	Riippuvainen yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Osakeomistus 31.12.2018	4 400	700
Osakeperusteiset oikeudet yhtiössä	ei	ei
Osallistuminen kokouksiin	13/13	12/13

6.3 Hallitukseen kuuluivat 31.12.2018 seuraavat henkilöt:

Nimi	Jukka Moisio	Kjell-Göran Paxal
Syntymävuosi	1961	1967
Koulutus	KTM, MBA	Agrologi
Päätoimi	Huhtamäki Oyj, toimitusjohtaja	Maanviljelijä, porsas- ja sianlihantuottaja
Keskeinen työkokemus	• Huhtamäki Oyj, toimitusjohtaja 2009– • Ahlström Oyj, useita eri tehtäviä 1991–2008	• Oy Foremix Ab, rehumyyjä 1990–1997 • Osuuskunta Pohjanmaan Liha, alkutuotantopäällikkö 1990–1997
Hallituksen jäsenyyden alkamisaika	2014	2012
Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät	Suomen Messut Osuuskunta, hallintoneuvoston jäsen	• Osuuskunta Pohjanmaan Liha, hallituksen varajäsen 1999–2001, varapuheenjohtaja 2002– 2009 ja puheenjohtaja 2010– • A-Tuottajat Oy, hallituksen varajäsen 2001–2002 ja varsinainen jäsen 2003– • Oy Foremix Ab, hallituksen jäsen 2004–2009 ja puheenjohtaja 2010– • A-Rehu Oy, hallituksen jäsen 2010– • Ab WestFarm Oy, hallituksen puheenjohtaja 2010–
Keskeisimmät päättyneet luottamustehtävät		Ruotsinkielisen maataloustuottajain keskusliiton hallituksen varajäsen 1999–2001
Riippumattomuus	Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista	Riippuvainen yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Osakeomistus 31.12.2018	0	2 566
Osakeperusteiset oikeudet yhtiössä	ei	ei
Osallistuminen kokouksiin	12/13	13/13

Syntymävuosi	1961	1967
Koulutus	KTM, MBA	Agrologi
Päätoimi	Huhtamäki Oyj, toimitusjohtaja	Maanviljelijä, porsas- ja sianlihantuottaja
Keskeinen työkokemus	• Huhtamäki Oyj, toimitusjohtaja 2009– • Ahlström Oyj, useita eri tehtäviä 1991–2008	• Oy Foremix Ab, rehumyyjä 1990–1997 • Osuuskunta Pohjanmaan Liha, alkutuotantopäällikkö 1990–1997
Hallituksen jäsenyyden alkamisaika	2014	2012
Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät	Suomen Messut Osuuskunta, hallintoneuvoston jäsen	• Osuuskunta Pohjanmaan Liha, hallituksen varajäsen 1999–2001, varapuheenjohtaja 2002– 2009 ja puheenjohtaja 2010– • A-Tuottajat Oy, hallituksen varajäsen 2001–2002 ja varsinainen jäsen 2003– • Oy Foremix Ab, hallituksen jäsen 2004–2009 ja puheenjohtaja 2010– • A-Rehu Oy, hallituksen jäsen 2010– • Ab WestFarm Oy, hallituksen puheenjohtaja 2010–
Keskeisimmät päättyneet luottamustehtävät		Ruotsinkielisen maataloustuottajain keskusliiton hallituksen varajäsen 1999–2001
Riippumattomuus	Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista	Riippuvainen yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Osakeomistus 31.12.2018	0	2 566
Osakeperusteiset oikeudet yhtiössä	ei	ei
Osallistuminen kokouksiin	12/13	13/13

Nimi	Nella Ginman-Tjeder	Pasi Korhonen
Syntymävuosi	1959	1975
Koulutus	KTM
Päätoimi	Sairaala Eira Oy, toimitusjohtaja	Maanviljelijä
Keskeinen työkokemus	• Ifolor Oy, toimitusjohtaja 2007–2014 • American Express, maajohtaja 2004–2007	Maanviljelijä
Hallituksen jäsenyyden alkamisaika	2016	2016
Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät	• Viking Malt Oy, hallituksen jäsen 2014– • Stiftelsen Arcada, hallituksen jäsen 2010– • Oy Indmeas Ab, hallituksen jäsen 2008–	• Lihakunta, hallituksen jäsen 2013–, varapuheenjohtaja 2016– • Kainuun maa- ja metsäsäätiö, hallituksen jäsen 2013–
Keskeisimmät päättyneet luottamustehtävät	Tulikivi Oyj, hallituksen jäsen 2013–2015	Sotkamon kunnanvaltuusto, jäsen 2015–2017
Riippumattomuus	Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista	Riippuvainen yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Osakeomistus 31.12.2018	0	0
Osakeperusteiset oikeudet yhtiössä	ei	ei
Osallistuminen kokouksiin	13/13	13/13

6.4 Hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet

Atrialle monimuotoisuus on yksi osa yhtiön vastuullista liiketoimintaa. Atrian hallituksen kokoonpanoa suunniteltaessa monimuotoisuutta harkitaan useasta eri näkökulmasta ja yhtiön liiketoimintojen laajuus ja kehitystarpeet huomioon ottaen.

Monimuotoisen hallituksen jäsenten valinnassa tavoitteena on, että hallitus tukee Atrian nykyisen ja tulevan liiketoiminnan kehittämistä. Tarkoituksena on lisäksi, että hallituksella on monialaista substanssiosaamista Atrian liiketoiminnan arvoketjun eri osista, laaja-alaista yritystoiminnan ja liiketoiminnan kokemusta sekä yhtiön strategian toteuttamisen edellyttämää osaamista ja ymmärrystä kansainvälisestä liiketoiminnasta. Jokaisen hallituksen jäsenen ei tarvitse olla pätevöitynyt kaikissa edellä mainituissa asioissa, vaan tavoitteena olisi, että kultakin hallituksen jäseneltä löytyisi jotain osaamista joltain edellä mainituilta osa-alueilta. Hallituksen monimuotoisuutta tukee lisäksi hallituksen jäsenten toisiaan täydentävä muu osaaminen, koulutus ja kokemus eri ammatti- ja toimialoilta sekä hallituksen jäsenten ikäja sukupuolijakauman huomioiminen. Rakentavasti kyseenalaistava ja haastava hallitus tuo johdon toimintaan lisäarvoa sekä monipuolistaa hallitustyöskentelyä. Edellisten lisäksi arvioidaan ehdokkaiden mahdollisuutta käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen.

Atrian tarkoituksena on edistää mahdollisimman pätevien ja hallituskokonaisuuden kannalta eri arvoketjun osa-alueilla meritoituneiden hallituksen jäsenten valintaa siten, että eri sukupuolta olevilla ehdokkailla on tasapuoliset mahdollisuudet tulla valituksi hallitukseen. Atrian tavoitteena on, että hallituksessa on edustettuna molempia sukupuolia ja että jos kaksi jäsenehdokasta on yhtä päteviä, vähemmistössä olevan sukupuolen edustaja asetetaan etusijalle.

Monimuotoisuusperiaatteissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus on pyrkinyt viestittämään tavoitteesta aktiivisesti Atrian osakkeenomistajille. Tilikauden 2018 aikana yksi hallituksen jäsen on ollut nainen ja muut miehiä eli vähemmän edustetun sukupuolen osuus hallituksen jäsenistä on ollut 12,5 prosenttia. Yhtiön asettama vähimmäistavoite molempien sukupuolen edustuksen osalta on näin ollen täyttynyt. Lisäksi yhtiön asettama tavoite liiketoiminnan arvoketjun eri osa-alueiden monialaisesta substanssiosaamisesta on täyttynyt huomioiden hallituksen jäsenten syvällinen osaaminen lihaliiketoiminnasta sekä kaupallisesta ja teollisesta toiminnasta.

7. Hallituksen valiokunnat

Hallitus voi päättää perustaa määräämiään tehtäviä varten valiokuntia. Hallitus vahvistaa valiokuntien työjärjestykset.

Hallituksella on yksi valiokunta, nimitys- ja palkitsemisvaliokunta. Hallitus nimittää keskuudestaan valiokunnan jäsenet valiokunnan työjärjestyksen mukaisesti. Valiokunnalla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee päätökset asioista valiokunnan valmistelun pohjalta. Valiokunta raportoi työstään säännöllisesti hallitukselle, joka valvoo tämän toimintaa.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnassa on kolme (3) jäsentä. Nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan kuuluvat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi hallituksen keskuudestaan valitsema jäsen. Hallinnointikoodin suosituksista 17 ja 18a poiketen yksi (1) jäsen nimitysja palkitsemisvaliokunnan kolmesta jäsenestä on yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista riippumaton. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta koostuu yhtiön hallituksen jäsenistä, joista suurin osa on yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista riippuvaisia. Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja nimetään yhtiön osakkeenomistajien Lihakunnan ja Itikka osuuskunnan osakassopimuksen mukaisesti. Hallinnointikoodin suositusten 17 ja 18a mukaisesti, yhtiön toimitusjohtaja tai yhtiön muuhun johtoon kuuluva henkilö ei voi toimia nimitys- tai palkitsemisvaliokunnan jäsenenä.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tarkoituksena on valmistella toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan valinnat ja johdon toimisuhteiden ehdot sekä turvata päätöksenteon objektiivisuutta, edistää palkitsemisjärjestelmien avulla yhtiön tavoitteiden saavuttamista, yhtiön arvon nousua sekä palkitsemisjärjestelmien läpinäkyvyyttä ja järjestelmällisyyttä. Lisäksi nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tarkoituksena on varmistaa, että tulospalkkiojärjestelmät kytkeytyvät yhtiön strategiaan ja aikaansaatuihin tuloksiin.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävät työjärjestyksen mukaisesti ovat seuraavat:

• valmistelee toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan nimitysasiat;
• valmistelee toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan seuraajien kartoittamisen;
• valmistelee toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan toimisuhteen ehdot hallituksen päätettäväksi;
• valmistelee hallituksen päätettäväksi toimitusjohtajalle raportoivien johtajien palkkauksen ja palkkiot sekä muut työsuhteen edut;
• valmistelee hallituksen päätettäväksi ylimmän johdon palkitsemis- ja kannustinjärjestelmien muodot ja perusteet;
• valmistelee yhtiön johdon eläkeohjelmien sisällön ja ryhmämäärittelyt hallituksen päätettäviksi;
• jestelmien tavoitteiden toteutumista;
• käsittelee tarvittaessa hyväksyttyjen palkitsemisjärjestelmien soveltamiseen liittyvät mahdolliset tulkintaongelmat ja antaa ratkaisusuosituksen;
• käy tarvittaessa läpi tilinpäätös- ja muun mahdollisen palkitsemisasioissa julkistettavan informaation; ja
• hoitaa muut hallituksen sille erikseen osoittamat tehtävät.

• antaa lausuntonsa koko henkilöstöä koskevista palkitsemisjärjestelyistä ennen niiden hyväksymistä sekä arvioi niiden toimivuutta ja jär-

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja kutsuu valiokunnan koolle tarpeen mukaan. Kokouksissa käsitellään ne asiat, jotka kuuluvat valiokunnan tehtäviin. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta voi kutsua kokouksiin tarpeellisiksi katsomiaan henkilöitä sekä voi käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita avustamaan valiokuntaa sen tehtävien täyttämiseksi.

Nimi	Ritola Ahti	Harri Sivula
Syntymävuosi	1964	1962
Koulutus	Tradenomi	HTM
Päätoimi	Maanviljelijä	Hallitusammattilainen
Keskeinen työkokemus	Yrittäjänä maatalous-, kiinteistö- ja kaupan alalla vuodesta 1985 lähtien	• Tokmanni Group Oyj, vt. toimitusjohtaja 2017– 2018 • GS1 Finland Oy, toimitusjohtaja 2015–2017 • Restel Oy, toimitusjohtaja 2010–2014 • Onninen Oy, toimitusjohtaja 2006–2010 • Kesko Oyj, varatoimitusjohtaja Ruokakesko ja divisioonajohtaja, Ruoka-Kesko 1987–2006
Hallituksen jäsenyyden alkamisaika	2018	2009
Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät	Itikka osuuskunta, hallituksen jäsen 2013– ja hallituksen puheenjohtaja 2018–	• Tokmanni Oy, hallituksen jäsen 2011– • Leipurin Oy, hallituksen jäsen 2014– • Makua Foods Oy, hallituksen jäsen 2015– • Kamux Oyj, hallituksen jäsen 2016– • GS1 Finland Oy, hallituksen jäsen 2016– • Dieta Oy, hallituksen jäsen 2016–
Keskeisimmät päättyneet luottamustehtävät	• Itikka osuuskunta, edustajiston jäsen 2001–2012 ja hallintoneuvoston jäsen 2012–2013 • Atria Oyj, hallintoneuvoston jäsen 2013–2018 • Etelä-Pohjanmaan Osuuspankki, edustajiston jäsen 2004–2017	• TylöHelo Group Oy, hallituksen jäsen 2017–2018 • Olvi Oyj, hallituksen jäsen 2007–2011 • Norpe Oy, hallituksen jäsen 2010–2013 • Leipurin Oyj, hallituksen jäsen 2010–2013 • Luottokunta Oy, hallintoneuvoston jäsen 2011– 2013
Riippumattomuus	Riippuvainen yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista	Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Osakeomistus 31.12.2018	400	10 000
Osakeperusteiset oikeudet yhtiössä	ei	ei
Osallistuminen kokouksiin	9/9	13/13

Hallituksen jäsenet ovat velvollisia antamaan hallitukselle pätevyytensä ja riippumattomuutensa arvioimiseksi riittävät tiedot sekä ilmoittamaan tiedoissa tapahtuvista muutoksista.

Tomas Back, talousjohtaja, toimitusjohtajan sijainen, Atria Tanska liiketoiminta-alueen johtaja

Mika Ala-Fossi, Atria Suomi liiketoiminta-alueen johtaja

Nimi	Juha Gröhn, toimitusjohtaja	Tomas Back, talousjohtaja, toimitus johtajan sijainen, Atria Tanska liiketoiminta-alueen johtaja
Atrian palveluksessa
vuodesta	1990	2007	2000
Syntymävuosi	1963	1964	1971
Koulutus	ETM	KTM	Lihateollisuusteknikko
Keskeinen työkokemus	• Atria Oyj, toimitusjohtaja 2011– • Atria Skandinavia Ab, toimitusjohtaja, Atria Oy, varatoimitusjohtaja 2010–2011 • Atria Suomi Oy, toimitusjohtaja, Atria Oyj, varatoimitusjohtaja, 2006–2010 • Atria Oy, johtaja, lihateollisuus, varatoimitusjohtaja 2004–2006 • Atria Oy, johtaja, ohjaustoimet, varatoimitusjohtaja 2003–2004 • Atria Oy, johtaja, teurastamoteollisuus, varatoimitusjohtaja 1999–2003 • Atria Oy, johtaja, valmisteteollisuus, 1993–1998 • Itikka-Lihapolar, kehityspäällikkö, 1991–1993 • Lihapolar, työnjohtaja, 1990–1991	• Atria Oyj, talousjohtaja, toimitusjohtajan sijainen, Atria Tanska, liiketoiminta-alueen johtaja 2018– • Atria Skandinavia, liiketoiminta alueen johtaja, 2011–2017 • Atria Baltia, liiketoiminta-alueen johtaja, 2010–2011 • Atria Oyj, talousjohtaja, 2007–2011 • Huhtamäki Americas / Rigid Europe, talousjohtaja, 2003–2007 • Huhtamäki Oyj, rahoituspäällikkö / rahoitusjohtaja, 1996–2002 • Huhtamäki Finance Oy, Lausanne, talouspäällikkö, 1990–1995	2011– • Atria Suomi Oy, johtaja 2006 2003 1997–2000
Keskeisimmät samanaikaiset luottamus tehtävät	• Elintarviketeollisuusliitto ry, hallituksen jäsen 2012– • East Office of Finnish Industries Oy, hallituksen jäsen • Laihian Mallas Oy, hallituksen jäsen 2018–		jäsen 2007– • Honkajoki Oy, hallituksen jäsen 2011– 2011–
Keskeisimmät päättyneet luottamus tehtävät	Elintarviketeollisuusliitto ry, hallituksen puheenjohtaja 2013–2015	• Swedish Meat Industry Association, hallituksen jäsen ja hallituksen varapuheenjohtaja, 2012–2018 • Swedish Food Federation, hallituksen jäsen, 2012–2018 • Svensk Fågel Service Ab, hallituksen jäsen, 2017–2018
Osakeomistus 31.12.2018	20 500	1 880	940

• Atria Suomi Oy, toimitusjohtaja 2011–
• Atria Suomi Oy, johtaja, ruoka- ja valmistetuotanto, 2007–2011
• Atria Suomi Oy, johtaja
• siipikarjaliiketoiminta, 2006–2007 • Atria Oy, tuotantopäällikkö, 2003– 2006
• Atria Oy, yksikönpäällikkö, 2000– 2003
• Liha-Saarioinen Oy, työnjohtaja, 1997–2000
• toimitusjohtajan sijainen, Atria Tanska, liiketoiminta-alueen johtaja
• Atria Skandinavia, liiketoimintaalueen johtaja, 2011–2017 • Atria Baltia, liiketoiminta-alueen
• Atria Oyj, talousjohtaja, 2007–2011 • Huhtamäki Americas / Rigid Europe, talousjohtaja, 2003–2007 • Huhtamäki Oyj, rahoituspäällikkö /
• Huhtamäki Finance Oy, Lausanne, talouspäällikkö, 1990–1995
• Länsi-Kalkkuna Oy, hallituksen puheenjohtaja 2015–, hallituksen jäsen 2007–
• Honkajoki Oy, hallituksen puheenjohtaja 2015–, hallituksen jäsen 2011–
• Lihatiedotus ry, hallituksen jäsen 2011–

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja on Seppo Paavola ja muut jäsenet Jyrki Rantsi ja 25.4.2018 saakka Harri Sivula ja 26.4.2018 alkaen Nella Ginman-Tjeder. Seppo Paavola ja Jyrki Rantsi ovat yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista riippuvaisia. Harri Sivula ja Nella Ginman-Tjeder ovat riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui 4 kertaa vuonna 2018 ja jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 100 muodostuen seuraavasti: Seppo Paavola 4/4, Jyrki Rantsi 4/4, Harri Sivula 1/1 ja Nella Ginman-Tjeder 3/3.

Kuten edellä kohdassa 4 on mainittu, Atria Oyj:n yhtiökokous on asettanut erillisen nimitystoimikunnan valmistelemaan hallituksen jäsenten valintaa ja palkitsemista sekä hallintoneuvoston jäsenten palkitsemista koskevia ehdotuksia seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle.

8. Toimitusjohtaja

Yhtiön toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä informoida hallitusta yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan valitsee hallitus, joka päättää toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot.

Atria Oyj:n toimitusjohtajana on toiminut ETM Juha Gröhn maaliskuusta 2011 lähtien.

9. Johtoryhmä

Atria-konsernilla on johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa liiketoiminnan suunnittelussa ja operatiivisessa johtamisessa. Johtoryhmän tehtäviin lukeutuu muun muassa strategisten suunnitelmien laadinta ja niiden jalkauttaminen, merkittävien hankkeiden ja organisatoristen muutosten käsittely sekä konsernin riskienhallintatoimenpiteiden läpikäynti ja toteuttaminen omilla vastuualueillaan.

Vuonna 2018 johtoryhmä kokoontui 8 kertaa.

10. Palkitseminen

Atria Oyj on laatinut Hallinnointikoodin mukaisen palkka- ja palkkioselvityksen, joka on osa tätä selvitystä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Selvitys on saatavilla yhtiön internetsivuilla (www.atria.com) Sijoittajat-osion kohdasta Hallinnointi & Johtaminen.

11. Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus

11.1 Sisäinen valvonta

Yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja ovat vastuussa yhtiön riittävästä sisäisestä valvonnasta. Hallitus määrittää sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet. Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että Atrian toiminta on tehokasta ja linjassa yhtiön strategian kanssa, taloudellinen ja liiketoiminnallinen raportointi on luotettavaa, konsernin toiminta on lain- ja säännösten mukaista ja että yhtiön sisäisiä periaatteita ja toimintaohjeita noudatetaan.

Atrialla on konsernitasoista ohjeistusta ja säännöstöjä, jotka ovat voimassa kaikilla konsernin liiketoiminta-alueilla ja liiketoimintayksiköissä. Ohjeiden ja säännösten noudattamista pyritään varmistamaan koulutuksin ja tietoiskuin sekä erilaisin valvontatoimin. Lisäksi liiketoiminta-alueilla ja liiketoimintayksiköissä voi olla omaa erityistä sisäiseen valvontaan kuuluvaa ohjeistusta ja koulutusta.

Atrian strategiset ja vuosittaiset taloudelliset tavoitteet ohjaavat koko konsernin toimintaa. Tavoitteet on kommunikoitu kaikille liiketoiminta-alueille ja ne on sovittu ja hyväksytty osana strategiaprosessia tai vuosittaista tavoitteiden asettamisprosessia. Taloudellisten tavoitteiden saavuttamista seurataan kuukausittain ja kvartaaleittain jokaisella liiketoiminta-alueella sekä konsernitasolla.

Atrian sisäisellä valvonnalla varmistetaan, että johdon antamia ohjeita noudatetaan ja että taloudellinen raportointi tapahtuu luotettavasti ja asianmukaisesti. Menettelytapoja ovat taloudellisten prosessien dokumentointi, erilaiset taloushallinnon ohjeet sekä ohjeistetut kontrollikäytännöt. Kontrollikäytäntöjä on sekä ehkäiseviä että etsiviä. Tyypillisiä kontrolleita ovat hyväksynnät, vakuutukset, varmennukset, täsmäytykset, toiminnan tarkastukset, omaisuuden turvaamiset, työtehtävien eriyttämiset sekä pääsyoikeuksien hallinta.

11.2 Riskienhallinta Atrialla

Riskienhallinnan tavoitteena on tukea Atrian strategian toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista sekä organisaation kehittymistä Atrian strategiassa määritetyssä toimintaympäristössä. Riskienhallinnalla pyritään myös ehkäisemään epäsuotuisia tapahtumia ja suojaamaan liiketoiminnan jatkuvuutta. Riskienhallintaa ohjaavat hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka sekä soveltuvin osin ISO 31000 - ja ISO 31010 -standardit. Riskienhallintapolitiikassa kuvataan Atrian riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet, vastuut ja valtuudet sekä riskikartoituksen ja -raportoinnin periaatteet.

Atria-konsernin johtoryhmään kuuluivat 31.12.2018 seuraavat henkilöt:

Nimi	Pasi Luostarinen, markkinointijohtaja	Lars Ohlin, henkilöstöjohtaja
Atrian palveluksessa vuodesta	2000	2007
Syntymävuosi	1966	1958
Koulutus	KTM	BA (International Business Administration)
Keskeinen työkokemus	• Atria Oyj, johtaja, markkinointi ja markkinatieto, 2016– • Atria Suomi Oy, johtaja, markkinointi ja tuotekehitys, 2011– 2016 • Atria-konserni, Atria Suomi Oy, Group Vice President Brand Management & Cold Cuts / johtaja, lihavalmisteliiketoiminta, 2007– 2011 • Atria Oyj, Group Vice President Marketing & Product Development, 2006–2007 • Atria Oyj, Atria Suomi Oy ja Atria Ruotsi, markkinointijohtaja, 2000– 2006 • Valio Oy, markkinointijohtaja, 1997– 2000 • British American Tobacco Nordic, Trade Development Manager, 1996–1997 • Fazer Makeiset Oy, avainasiakaspäällikkö / tuoteryhmäpäällikkö, 1993–1996 • Mallasjuoma Oy, tuotepäällikkö, 1991–1993	2014–2016 Deli), johtaja 2010–2014 kehitysjohtaja, 2007–2010 • Sardus, liiketoiminnan kehitysjohtaja, 2000–2007 • Nationalencyklopedin, 2000 1997 • Master Foods Suomi ja Baltia, markkinoinnin kehitysjohtaja, 1992–1995 • Master Foods Ruotsi ja Suomi, henkilöstöjohtaja, 1988–1992 1987–1988 • Findus / Nestlé, tuotepäällikkö, 1984–1987
Keskeisimmät samanaikaiset luottamus tehtävät
Keskeisimmät

• Atria Oyj, henkilöstöjohtaja, 2016– • Atria Skandinavia, henkilöstöjohtaja,
  -
• Ridderheims & Falbygdens (Atria
• Atria Scandinavia, liiketoiminnan
• kehitysjohtaja, 2007–2010
• Sardus, liiketoiminnan
• kehitysjohtaja, 2000–2007
• Nationalencyklopedin,
• liiketoiminta-alueen johtaja, 1997–

• Forte, varatoimitusjohtaja, 1995–

• Master Foods Suomi ja Baltia, markkinoinnin kehitysjohtaja,
• Master Foods Ruotsi ja Suomi,
• henkilöstöjohtaja, 1988–1992
• Master Foods Ruotsi, tuotepäällikkö,
• Findus / Nestlé, tuotepäällikkö,

Keskeisimmät päättyneet luottamus tehtävät
Osakeomistus 31.12.2018	1 880	510

Nimi	Jarmo Lindholm, Atria Ruotsi liiketoiminta-alueen johtaja	Olle Horm, Atria Viro liiketoiminta alueen johtaja	Ilari Hyyrynen, Atria Venäjä liiketoiminta-alueen johtaja
Atrian palveluksessa vuodesta	2002	2012	2018
Syntymävuosi	1973	1967	1965
Koulutus	KTM	Insinööri	MBA
Keskeinen työkokemus	• Atria Ruotsi, liiketoiminta-alueen johtaja, 2018– • Atria Venäjä, liiketoiminta-alueen johtaja, 2011–2017 • Atria Oyj, johtaja, tuotejohtajuus, 2010–2011 • Atria Oyj, johtaja, tuoteryhmähallinta ja tuotekehitys, Atria Suomi Oy, kaupallinen johtaja, 2005–2010 • Atria Oy, markkinointipäällikkö, 2002–2005 • AC Nielsen, yhteyspäällikkö, markkinointipäällikkö, 2000–2002 • Suomen Unilever, Custom Service Manager & e-Business, 1998–2000	• Atria Viro, liiketoiminta-alueen johtaja, 2018– • Atria Baltia, liiketoiminta-alueen johtaja, 2012–2017 • Maag Meat Industry, toimitusjohtaja, 2009–2012 • Skanska EMV AS, johtaja, 2008– 2009 • Rakvere Lihakombinaat AS, johtaja, 2000–2008 • EMV AS, logistiikkaosaston johtaja, 1998–1999 • EK AS, kehittämis- ja johtotehtävät, 1992–1998	• Atria Venäjä, liiketoiminta-alueen johtaja, 2018– • Tikkurila Oyj, Venäjän maajohtaja 2014–2018 • Tikkurila Polska S.A., toimitusjohtaja 2012–2014 • Tikkurila Oyj, johtaja BU North 2010–2012 • Tikkurila Oy/Oyj, useita tehtäviä 2003–2010 • Dynea Overlays Oy, myyntipäällikkö 2002–2003 • Akzo Nobel Coatings Oy, myyntipäällikkö 1998–2002 • Kausalan Tapetti ja Väri Oy, 1988– 1998 myyntiedustaja
Keskeisimmät samanaikaiset luottamus tehtävät	• Swedish Food Federation, hallituksen jäsen 2018–	• Estonian Food Industry Federation, hallituksen jäsen • Estonian Pig Breaders Association, hallituksen jäsen	• East Office of Finnish Industries Oy, hallituksen jäsen 2018–
Keskeisimmät päättyneet luottamus tehtävät	• East Office of Finnish Industries Oy, hallituksen jäsen 2012–2018
Osakeomistus 31.12.2018	1 020	-	-

Riskienhallinta on osa Atrian päivittäistä liiketoimintaa ja se auttaa tekemään päätöksiä, joissa huomioidaan epävarmuuden vaikutus toimintaan. Atria-konsernissa riskienhallinta perustuu yhdenmukaiseen riskien tunnistamiseen, arvioitiin ja raportointiin ja se on kiinteä osa vuosittaista suunnitteluprosessia. Riskeihin liittyvä viestintä tapahtuu konsernin viestintäsuunnitelman mukaisesti. Riskejä hallitaan määritettyjen ja hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti kaikilla liiketoiminta-alueilla sekä konsernitoiminnoissa.

Atrialla riski on määritelty epävarmuuden vaikutukseksi tavoitteisiin. Riskin vaikutus on myönteinen tai kielteinen poikkeama asetetuista tavoitteista. Riskin aiheuttaja voi olla Atrian sisäinen tai ulkoinen olosuhde tai tapahtuma. Raportointia varten riskit jaotellaan neljään luokkaan: strategiset riskit, operatiiviset riskit, vahinkoriskit sekä rahoitusriskit.

Riskienhallinnan organisointi ja vastuut

Hallitus hyväksyy riskienhallintapolitiikan ja siihen tehtävät muutokset, sekä valvoo politiikassa määritettyjen periaatteiden toimeenpanoa. Konsernin toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä Atrialla ja konsernin talousjohtaja riskienhallinnan ja riskiraportoinnin viitekehyksen kehittämisestä.

Konsernin johtoryhmän jäsenet ovat vastuussa strategisten riskien tunnistamisesta ja arvioinnista sekä riskienhallinnan toimeenpanosta omilla vastuualueillaan. Liiketoiminta-alueiden johtoryhmät ovat puolestaan vastuussa riskien tunnistamisesta ja arvioinnista sekä riskienhallinnan toimeenpanosta omilla liiketoiminta-alueillaan. Liiketoiminta-alueen johtaja vastaa siitä, että johtoryhmä täyttää vastuunsa riskienhallinnassa ja riskien raportoinnissa.

Konsernin rahoituskomitea vastaa rahoitusriskien tunnistamisesta ja arvioinnista sekä riskienhallinnan toimeenpanosta koko konsernissa.

Sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon konsernin suunnitteluprosessin yhteydessä tehtyjen riskikartoitusten keskeiset havainnot. Jokainen Atrian työntekijä on vastuussa omaan työhönsä liittyvien ja muutoin havaitsemiensa riskien tunnistamisesta ja arvioinnista sekä riskien esilletuomisesta ja ehkäisemisestä.

Hallituksen tietoon tulleet merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät on kerrottu tarkemmin hallituksen toimintakertomuksessa kohdassa Riskienhallinta Atrialla.

11.3 Sisäinen tarkastus

Atrian group control -toiminto hoitaa sisäisen tarkastuksen yhteistyössä ulkoisen palvelun tarjoajan kanssa. Vuosittain laaditaan sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelma, jonka hallitus hyväksyy. Tarkastussuunnitelman painopistealueita ohjaavat riskienhallinta, konsernin sisäisessä raportoinnissa esiin tulleet asiat, toiminnan laadun parantamiseen ja tehostamiseen liittyvät tavoitteet sekä ajankohtaiset asiat yrityksen toimintaympäristössä. Sisäinen tarkastus tekee tarvittaessa erillisselvityksiä hallituksen tai konsernin johdon toimeksiannosta.

Sisäinen tarkastus tarkastaa ja arvioi yhtiön sisäisen valvontajärjestelmän toimivuutta, toimintojen tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta sekä ohjeiden noudattamista. Lisäksi se pyrkii edistämään toiminnan ja prosessin laatua, varmistamaan Atrian tavoitteiden saavuttamista, riskienhallinnan käytäntöjen kehittymistä ja tuo esiin parhaita käytäntöjä sekä mahdollisuuksia eri toiminnoissa.

Sisäinen tarkastus arvioi tehtävässään seuraavia osa-alueita:

• taloudellisen informaation oikeellisuutta ja riittävyyttä;
• toimintaperiaatteiden, säädösten, toimintaohjeiden noudattamista;
• omaisuuden suojaamista menetyksiltä;
• resurssien käytön taloudellisuutta ja tehokkuutta;
• muutosten läpivientiä; ja
• eri käytäntöjen mahdollisuuksia ja parhaiden käytäntöjen hyödyntämistä.

Sisäisen tarkastuksen tulokset dokumentoidaan ja niistä keskustellaan tarkastuksen kohteena olleen toiminta-alueen sekä konsernijohdon kanssa. Yhteenveto tarkastusten tuloksista esitetään yhtiön hallitukselle vähintään kerran vuodessa. Tilintarkastajan kanssa järjestetään säännöllisiä keskusteluja tarkastustoiminnan riittävän kattavuuden varmistamiseksi ja päällekkäisen toiminnan välttämiseksi.

12. Tilintarkastus

Yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiöllä on yksi (1) tilintarkastaja, jonka tulee olla Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajan toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Tilintarkastaja antaa Atrian osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen yhtiön tilinpäätöksen yhteydessä ja raportoi havainnoistaan säännöllisesti yhtiön hallitukselle ja yhtiön johdolle. Tilintarkastaja osallistuu hallituksen kokoukseen vähintään kerran vuodessa, jolloin mahdollistetaan keskustelu tarkastussuunnitelmasta ja tarkastuksen tuloksista.

Atria Oyj:n vuoden 2018 varsinainen yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n toimikaudeksi, joka päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastusyhteisö on ilmoittanut, että päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Samuli Perälä. Tilintarkastajalle maksetaan palkkio yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Tilintarkastuspalkkiot tilikaudella 2018

Vuonna 2018 konserni on maksanut PricewaterhouseCoopers Oy:lle tilintarkastuspalkkiota 343 000 euroa. Tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista on maksettu vuoden 2018 aikana 6 000 euroa.

13. Sisäpiirihallinto

Atria noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Atrian hallitus on lisäksi vahvistanut Atrian sisäpiiriohjeen, joka täydentää muuta sisäpiirisääntelyä ja sisältää ohjeet koskien sisäpiiriläisiä ja sisäpiirihallintoa. Yhtiön sisäpiiriohje on jaettu kaikille yhtiön määrittelemille johtotehtävissä toimiville henkilöille sekä taloudellisen raportoinnin valmisteluun osallistuville henkilöille ja lisäksi ohje on saatavilla yhtiön intranetissä.

Markkinoiden väärinkäyttöasetusta ((EU) N:o 596/2014) on sovellettu 3.7.2016 alkaen. Atria ei ole perustanut pysyvää sisäpiirirekisteriä ja sisäpiiritietoa hallinnoidaan hankekohtaisten sisäpiiriluetteloilla, joita perustetaan ja yllä pidetään tarpeen mukaan. Kaikille hankekohtaisille sisäpiiriläisille ilmoitetaan kirjallisesti heidän sisäpiiriasemastaan ja heille annetaan asianmukainen sisäpiiriohjeistus.

Atria on määritellyt liiketoimistaan ilmoitusvelvollisiksi johtotehtävissä toimiviksi henkilöiksi hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet, toimitusjohtajan sekä talousjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Yhtiö ylläpitää luetteloa johtotehtävissä toimivista henkilöistä sekä heidän lähipiiristään.

Yhtiö ylläpitää rekisteriä ilmoitusvelvollisista johtohenkilöistä sekä tarvittaessa Atrian hankekohtaisista sisäpiiriläisistä yhteistyössä Euroclear Finland Oy:n kanssa. Yhtiön lakiosasto ja talousjohtaja valvovat sisäpiiriohjeiden noudattamista. Johtotehtävissä toimivien henkilöiden sekä taloudellisen raportin valmisteluun osallistuvien henkilöiden oikeutta käydä kauppaa yhtiön rahoitusvälineillä on rajattu siten, että edellä mainitut henkilöt eivät saa käydä kauppaa yhtiön osakkeilla 30 vuorokautta ennen osavuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkaisemista ja mikäli katsauskauden päättymisen ja katsauksen/tiedotteen julkistamisen välissä on yli 30 vuorokautta, tänä aikana.

14. Lähipiiriliiketoimet

Yhtiö on määritellyt lähipiiriinsä kuuluvat tahot ja ylläpitää luetteloa lähipiiristä. Atria seuraa ja arvioi lähipiiriliiketoimia varmistaakseen, että mahdolliset eturistiriidat otetaan asianmukaisesti huomioon päätöksenteossa.

15. Tiedottaminen

Atrian sijoittajaviestinnän tavoitteena on varmistaa, että markkinoilla on kaikkina aikoina käytössään oikeat ja riittävät tiedot Atrian osakkeen arvon määrittämiseksi. Lisäksi tavoitteena on antaa rahoitusmarkkinoille monipuolista tietoa, jonka pohjalta pääomamarkkinoilla toimivat voivat muodostaa perustellun kuvan Atriasta sijoituskohteena.

Hiljainen kausi

Atria on määritellyt sijoittajasuhdeviestinnässään hiljaisen kauden, joka on 30 kalenteripäivää ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätösten julkaisemista ja mikäli katsauskauden päättymisen ja katsauksen/tiedotteen julkistamisen välissä on yli 30 vuorokautta, tämä kausi. Tänä aikana Atria ei anna lausuntoja taloudellisesta tilastaan.

Sijoittajainformaatio

Atria julkaisee taloudellisen informaation ajantasaisesti internetsivuillaan osoitteessa www.atria.com. Sivuilta löytyvät vuosikertomukset, osavuosikatsaukset sekä pörssi- ja lehdistötiedotteet. Yhtiön suurimmat osakkeenomistajat päivitetään sivuille säännöllisesti. Atrian hallituksen hyväksymässä tiedonantopolitiikassa kuvataan keskeiset periaatteet ja toimintatavat, joiden mukaisesti yhtiö toimii kommunikoidessaan median, pääomamarkkinoiden ja muiden sidosryhmiensä kanssa. Atrian tiedonantopolitiikka löytyy kokonaisuudessaan yhtiön internetsivuilta osoitteesta www.atria.com Sijoittajat-osion kohdasta Tiedonantopolitiikka.

Palkka- ja palkkioselvitys

1. Palkka- ja palkkioselvitys

Tämä Atria Oyj:n ("Yhtiö" tai "Atria") palkka- ja palkkioselvitys on Hallinnointikoodin mukainen yhtenäinen kuvaus yhtiön hallituksen ja johdon palkitsemisesta.

2. Hallintoneuvoston palkitseminen

Varsinainen yhtiökokous päättää hallintoneuvoston jäsenten palkkiot vuosittain osakkeenomistajien nimitystoimikunnan varsinaiselle yhtiökokoukselle valmisteleman ehdotuksen pohjalta. Hallintoneuvostolle maksettiin vuonna 2018 palkkioita seuraavasti:

• kokouskorvaus 250 euroa/kokous;
• työajan menetyskorvaus 250 euroa kokous- ja toimituspäiviltä;
• hallintoneuvoston puheenjohtajan palkkio 1 500 euroa kuukaudessa; • hallintoneuvoston varapuheenjohtajan palkkio 750 euroa kuukaudessa; ja
• matkakorvaus yhtiön matkustuspolitiikan mukaan.

Hallintoneuvoston jäsenillä ei ole osakepalkkiojärjestelmiä tai osakesidonnaisia palkitsemisjärjestelmiä, eikä muita taloudellisia etuuksia yhtiökokouksen päättämien palkkioiden ohella.

Hallintoneuvoston jäsenille vuonna 2018 maksetut kuukausi- ja kokouspalkkiot hallintoneuvostotyöskentelystä (mukaan lukien palkkiot yhtiön kanssa samaan konserniin kuuluvissa yhtiöissä) olivat seuraavat:

Nimi	Hallintoneuvosto työskentely	Konserniin kuuluvilta yhtiöiltä saadut etuudet	Yhteensä (EUR)
Jukka Kaikkonen, puheenjohtaja	22 750		22 750
Anttikoski Juho, varapuheenjohtaja	13 000		13 000
Asunmaa Mika	2 250	3 000	5 250
Flink Reijo	1 000		1 000
Haarala Lassi Antti	2 500		2 500
Hantula Jussi	2 250		2 250
Holm Henrik 25.4.2018 saakka	500		500
Hyry Hannu	2 250		2 250
Hyttinen Veli	2 000	11 000	13 000
Ingalsuo Pasi	2 250	9 400	11 650
Joki-Erkkilä Jussi	1 750		1 750
Juuse Marja-Liisa	2 250		2 250
Kiviniemi Juha	2 250		2 250
Lajunen Ari	2 500		2 500
Nikkola Juha, alkaen 26.4.2018	1 750		1 750
Niku Mika	2 000	4 200	6 200
Ojala Pekka	3 000		3 000
Panula Heikki	2 250		2 250
Ritola Ahti, 25.4.2018 saakka	0		0
Sairanen Risto	2 500		2 500
Sandberg Ola, 26.4.2018 alkaen	1 750		1 750
Tuhkasaari Timo	2 250		2 250
YHTEENSÄ	75 000	27 600	102 600

3. Hallituksen jäsenten palkitseminen

Varsinainen yhtiökokous päättää Atrian hallituksen jäsenten palkkiot vuosittain osakkeenomistajien nimitystoimikunnan varsinaiselle yhtiökokoukselle valmisteleman ehdotuksen pohjalta. Hallituksen jäsenten palkkiot maksetaan rahakorvauksina. Hallituksen jäsenillä ei ole osakepalkkiojärjestelmiä tai osakesidonnaisia palkitsemisjärjestelmiä, eikä muita taloudellisia etuuksia yhtiökokouksen päättämien palkkioiden ohella.

Hallitukselle maksettiin vuonna 2018 palkkioita seuraavasti:

• kokouskorvaus 300 euroa/kokous;
• työajan menetyskorvaus 300 euroa kokous- ja toimituspäiviltä;
• hallituksen puheenjohtajan palkkio 4 700 euroa kuukaudessa;
• hallituksen varapuheenjohtajan palkkio 2 500 euroa kuukaudessa;
• hallituksen jäsenen palkkio 2 000 euroa kuukaudessa; ja
• matkakorvaus yhtiön matkustuspolitiikan mukaan.

Hallituksen jäsenille vuonna 2018 maksetut kuukausi- ja kokouspalkkiot hallitustyöskentelystä (mukaan lukien hallitustyöskentely yhtiön kanssa samaan konserniin kuuluvissa yhtiöissä) olivat seuraavat:

Nimi	Asema	Hallitus ja valiokunta työskentenly	Konserniin kuuluvilta yhtiöiltä saadut etuudet	Yhteensä (EUR)
Seppo Paavola	Puheenjohtaja	69 900		69 900
Jyrki Rantsi	Varapuheenjohtaja	42 300	17 700	60 000
Nella Ginman-Tjeder	Jäsen	29 400		29 400
Esa Kaarto	Jäsen 25.4.2018 asti	8 100	9 000	17 100
Pasi Korhonen	Jäsen	35 100		35 100
Jukka Moisio	Jäsen	27 900		27 900
Kjell-Göran Paxal	Jäsen	34 800	7 800	42 600
Ahti Ritola	Jäsen 26.4.2018 alkaen	23 100	13 100	36 200
Harri Sivula	Jäsen	29 100		29 100
YHTEENSÄ		299 700	47 600	347 300

4. Toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisjärjestelmä

Atria Oyj:n johdon palkitsemisen tavoitteena on edistää yhtiön pitkän aikavälin taloudellista menestystä, kilpailukykyä ja omistaja-arvon suotuisaa kehitystä. Johdon palkitsemisjärjestelmä koostuu kiinteästä kuukausipalkasta, tehtävän tulosvaikutuksen perusteella määräytyvästä tulospalkkiosta ja johdon eläke-eduista. Yhtiössä on vuoden 2018 alusta alkaen otettu käyttöön osakepohjainen kannustinjärjestelmä.

Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee hallituksen päätettäväksi muun muassa (i) toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan toimisuhteen ehdot; (ii) toimitusjohtajalle raportoivien johtajien palkkauksen ja palkkiot sekä muut työsuhteen edut; (iii) ylimmän johdon palkitsemis- ja kannustinjärjestelmien muodot ja perusteet; sekä (iv) yhtiön johdon eläkeohjelmien sisällön ja ryhmämäärittelyt.

Atria Oyj:n hallitus päättää konsernin toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenten palkkauksen, muut taloudelliset etuudet ja tulospalkkiojärjestelmän perusteet sekä muun johdon tulospalkkioperiaatteet.

Eri liiketoiminta-alueiden johtoryhmien jäsenten palkitsemisesta päättävät yksi yli yhden -periaatteen mukaisesti liiketoiminta-alueen johtaja ja konsernin toimitusjohtaja. Konsernin toimitusjohtaja hyväksyy liiketoiminta-alueiden johtoryhmiä koskevat tulospalkkiojärjestelmät.

Toimitusjohtajan peruspalkka on 532 379 euroa vuodessa, joka sisältää luontoisedut. Toimitusjohtaja voi ansaita Atrian hallituksen päättämän lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän ehtojen mukaisesti vuosittain tulospalkkiona enintään 35 prosenttia vuosipalkasta. Hallituksen päättämän pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän ehtojen mukaisesti toimitusjohtaja voi ansaita palkkiona enintään noin 50 prosenttia vuosipalkasta.

Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Hänellä on kuitenkin oikeus jäädä eläkkeelle 60-vuotiaana. Eläkejärjestely on maksuperusteinen ja eläkkeen määrä perustuu toimitusjohtajan vuosiansioihin Atria-konsernin palveluksessa hallituksen määrittämällä tavalla. Ansioihin luetaan rahapalkka ja luontoisedut ilman kannustinjärjestelmien rahana maksettavaa osuutta.

Toimitusjohtajasopimuksen molemminpuolinen irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Jos yhtiö irtisanoo sopimuksen, toimitusjohtaja on oikeutettu irtisanomisajan palkkaan sekä irtisanomiskorvaukseen, jotka yhdessä vastaavat 18 kuukauden palkkaa. Muita mahdollisia irtisanomisen perusteella saatavia korvauksia koskevia ehtoja ei ole.

5. Johdon ja avainhenkilöiden kannustinjärjestelmät

5.1.1 Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä

Atria Oyj:n hallitus päätti avainhenkilöiden pitkänaikavälin kannustinjärjestelmästä vuosille 2018–2020. Osakepalkkiojärjestelmän tavoitteena on kannustaa Atrian johtoa hankkimaan yhtiön osakkeita ja lisäämään päätöksillään ja toiminnallaan yhtiön pitkäaikaista arvonnousua.

Osake- ja rahapalkkioon perustuva järjestelmä on jaettu kolmeen vuoden mittaiseen ansaintajaksoon, ensimmäinen ansaintajakso alkoi 1.1.2018 ja päättyi 31.12.2018. Järjestelmän mahdollinen palkkio perustuu yhtiön osakekohtaiseen tulokseen EPS (70 %) ja orgaaniseen kasvuun (30 %). Palkkiot kaudelta 2018 maksetaan kolmena yhtä suurena osana vuosina 2019, 2020, 2021 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta henkilölle aiheutuvia veroja ja veroluontoisia maksuja. Mikäli henkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu enintään 40 henkilöä. Ansaintajaksolla 2018 maksettavien palkkioiden arvioitu kokonaismäärä on noin 0,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 tuloksesta maksettavien palkkioiden enimmäismäärä on 45 000 A-osaketta, jotka arvostetaan markkinahintaan, kun osakkeet luovutetaan vastaanottajille. Palkkioon lisätään rahaosuus, joilla katetaan verot ja veronluonteisten maksut vastaanottajille.

5.1.2 Päättynyt pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä

Vuosina 2015–2017 toteutetun ansaintajakson tuotto perustui konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) ilman kertaluonteisia eriä. Järjestelmässä maksettavat rahapalkkiot olivat enintään 4,5 miljoonaa euroa koko jakson 2015–2017 aikana. Järjestelmä päättyi 31.12.2017 ja siihen kuului korkeintaan 45 henkilöä. Toimitusjohtaja, konsernin johtoryhmä ja liiketoiminta-alueiden johtoryhmät olivat järjestelmän piirissä. Koko ansaintajaksolta vuosilta 2015–2017 palkkioita kertyi 2,1 miljoonaa euroa.

5.1.3. Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä

Atria Oyj:n lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmästä maksettavan tulospalkkion enimmäismäärä on tehtävän tulosvaikutuksen ja tehtävän vaativuustason perusteella 25 %–50 % vuosipalkasta. Tulospalkkiojärjestelmässä kriteereinä ovat konsernitason ja oman vastuualueen tulosvaatimukset ja liikevaihto. Toimitusjohtajan ja muun konsernin johtoryhmän lisäksi Atria Oyj:n tulospalkkiojärjestelmissä on mukana yhteensä noin 40 henkilöä.

5.1.4 Eläke-etuudet

Atria-konsernin johtoryhmän Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluville jäsenille on järjestetty Atrian hallituksen vahvistama johdon ryhmäeläke-etu. Ryhmäeläkevakuutuksen eläkeikä on johtoryhmän jäsenillä 63 vuotta. Vakuutussopimuksen mukaista eläkeikää voidaan muuttaa työeläkelainsäädännön muuttuessa. Heillä on kuitenkin oikeus jäädä eläkkeelle 60-vuotiaana. Eläkejärjestely on maksuperusteinen ja eläke perustuu vakuutetun vuosiansioihin (rahapalkka ja luontoisedut) hallituksen määrittämällä tavalla.

Toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle vuonna 2018 maksetut taloudelliset etuudet olivat seuraavat:

	Palkat	Luontoisedut		Tulospalkkiot Lisäeläkemaksut	Yhteensä (EUR)
Toimitusjohtaja Juha Gröhn	511 782	20 597	78 828	133 095	744 301
Toimitusjohtajan sijainen: Tomas Back Heikki Kyntäjä	291 278 86 531	9 650 3 319	53 588	37 616 0	338 543 143 438
Muu johtoryhmä	1 238 536	71 793	175 415	112 046	1 597 790
YHTEENSÄ	2 128 127	105 359	307 831	282 756	2 824 073

5.1.5 Hallituksen voimassa olevat palkitsemista koskevat valtuutukset

Atria Oyj:n 26.4.2018 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään (i) yhteensä enintään 2 800 000 yhtiön oman A-osakkeen hankkimisesta; sekä (ii) enintään 5 500 000 uuden tai yhtiön hallussa mahdollisesti olevan A-osakkeen antamisesta osakeannilla ja/tai antamalla optio-oikeuksia tai muita osakeyhtiölain 10 luvun 1 § tarkoitettuja osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia, molemmissa tapauksissa ehdoin, jotka mahdollistavat hankittujen ja/tai annettavien uusien osakkeiden käyttämisen osana yhtiön kannustinjärjestelmää.

Taloudellinen tiedottaminen

Atrian sijoittajaviestinnän tavoitteena on varmistaa, että markkinoilla on kaikkina aikoina käytössään oikeat ja riittävät tiedot Atrian osakkeen arvon määrittämiseksi. Lisäksi tavoitteena on antaa rahoitusmarkkinoille monipuolista tietoa, jonka pohjalta pääomamarkkinoilla toimivat voivat muodostaa perustellun kuvan Atriasta sijoituskohteena.

Atria on määritellyt sijoittajasuhdeviestinnässään hiljaisen kauden, joka on 30 kalenteripäivää ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätösten julkaisemista ja mikäli katsauskauden päättymisen ja katsauksen / tiedotteen julkistamisen välissä on yli 30 vuorokautta, tänä aikana. Tänä aikana Atria ei anna lausuntoja taloudellisesta tilastaan.

Sijoittajainformaatio

Atria julkaisee taloudellisen informaation ajantasaisesti internetsivuillaan osoitteessa www.atria.com. Sivuilta löytyvät vuosikertomukset, osavuosikatsaukset, pörssi- ja lehdistötiedotteet sekä Atrialla vuosi- ja kvartaalilehdet. Yhtiön suurimmat osakkeenomistajat ja sisäpiiri sekä näiden omistukset päivitetään sivuille säännöllisesti.

Pörssitiedotteet

Atria Oyj julkaisi vuonna 2018 yhteensä 24 pörssitiedotetta. Tiedotteet löytyvät kokonaisuudessaan Atria-konsernin internetsivuilta osoitteessa www.atria.com/Sijoittajat.

Tiedonantopolitiikka

Atrian hallituksen hyväksymässä tiedonantopolitiikassa (disclosure policy) on kuvattu ne keskeiset toimintaperiaatteet, joiden mukaisesti Atria listayhtiönä kommunikoi pääomamarkkinoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Tiedonantopolitiikka on julkaistu kokonaisuudessaan yhtiön internetsivulla.

Atria Oyj:n IR-yhteyshenkilö:

Hanne Kortesoja Viestintä- ja IR-päällikkö Puh. 0400 638 839 Sähköposti: hanne.kortesoja@atria.com

POHJOLA PANKKI OYJ Niclas Catani Puh. 010 252 8780 Sähköposti: etunimi.sukunimi@pohjola.fi

NORDEA Harri Paakkola Puh. 095 300 8206 Sähköposti: etunimi.sukunimi@nordea.com

Ainakin seuraavien välittäjäyritysten analyytikot ovat seuranneet Atriaa sijoituskohteena:

ATRIA OYJ

Pääkonttori: Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki PL 900, 60060 ATRIA Puh. 020 472 8111 www.atria.com

ATRIA SUOMI

Pääkonttori:

Atriantie 1, Seinäjoki PL 900, 60060 ATRIA Puh. 020 472 8111 info@atria.com etunimi.sukunimi@ atria.com www.atria.com

Laskutusosoite:

PL 1000 60061 ATRIA

Taloushallinto:

Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki PL 900, 60060 ATRIA

Myyntipalvelukeskus: Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki

PL 900, 60060 ATRIA

Kaupalliset toiminnot: Läkkisepäntie 23 00620 Helsinki

Muut toimipaikat:

Rahikkatie 95 61850 Kauhajoki

Ankkuritie 2, Kuopio PL 147, 70101 Kuopio

Pusurinkatu 48 30100 Forssa

Suluntie 1 40340 Jyväskylä

Isoniementie 79 36420 Sahalahti

ATRIA RUOTSI

Pääkonttori Löfströms allé 5 SE-172 66 Sundbyberg Sweden Puh. +46 10 482 3910

Toimisto Deli & Export

Nellickevägen 20 B SE-412 63 Göteborg Sweden Puh. +46 10 482 36 00

Toimisto Foodservice

Florettgatan 18 SE-254 67 Helsingborg Sweden Puh. +46 10 482 35 10

Toimisto ja

tuotantolaitokset: Sockenvägen 40 SE-697 80 Sköllersta Sweden Puh. +46 10 482 30 00

Skogholmsgatan 12 SE-213 76 Malmö Sweden Puh. +46 10 482 35 00

Furumovägen 110 SE-294 76 Sölvesborg Sweden Puh: +46 01 482 30 00

Hjälmarydsvägen 2 SE-573 38 Tranås Sweden Puh. +46 10 482 37 00

Maskingatan 1 SE-511 62 Skene Sweden Puh. +46 10 482 38 00

Johannelundsgatan 44 SE-506 40 Borås Sweden Puh. +46 10 482 38 10

Östanåkravägen 2 SE-342 62 Moheda Sweden Puh. +46 10 482 37 10

Fordonsgatan 3 SE-692 71 Kumla Sweden Puh. +46 19 57 18 78

Ridderheims A/S

Office Per Kroghsvei 4C 1065 Oslo Norge Puh. + 47 22 42 24 43

Atria Concept

Spółka z o.o Ul.Czestochowska 24 32-085 Modlnica Poland Puh. +48 12 661 20 33

ATRIA TANSKA

Langmarksvej 1, Horsens DK-8700 Denmark Puh. +45 76 28 25 00

Aage Jensen Bakken 1, Horsens DK-8700 Denmark Puh. +45 76 28 25 00

Anlaegsvej 3, DK-7323 Give Denmark Puh. +45 76 28 25 00

ATRIA VIRO

• Atria Eesti AS Metsa str. 19
• EE-68206 Valga, Estonia Puh. +372 767 9900 Faksi +372 767 9901 info.estonia@atria.com etunimi.sukunimi@ atria.com www.atria.ee

Muut toimipaikat:

Pärnu mnt 158 EE-11317 Tallinn, Estonia

ATRIA VENÄJÄ

OOO Pit -Product pr. Obukhovskoy Oborony 70 RUS-192029, Saint-Petersburg Russia Puh. +7 812 336 6888 Puh. +7 812 412 8822 office@pitproduct.ru etunimi.sukunimi@ atria.com www.atriarussia.ru

Atrian taloudellinen tiedottaminen

Atrian sijoittajasuhdeviestinnästä vastaa Hanne Kortesoja Viestintä- ja IR-päällikkö Puh. 0400 638 839 hanne.kortesoja@atria.com

Vuosikertomus 2018

Tämä vuosikertomus on julkaistu sähköisenä ja painettuna versiona. Vuosikertomuksen konsepti ja toteutus: Viestintätoimisto Selander & Co. Oy Painotyö: Hämeen Kirjapaino Oy, 4/2019

TUOTE

OTE