Atria Oyj

Annual Report • Mar 27, 2018

Vuosikertomus 2017

ATRIA-KONSERNIN AVAINLUVUT

2017 2016

Liikevaihto MEUR 1 436,2 1 351,8 Liikevoitto MEUR 40,9 31,8 Liikevoitto % 2,8 2,3 Oikaistu liikevoitto MEUR 39,6 31,4 Taseen loppusumma MEUR 909,8 909,4 Oman pääoman tuotto % 6,7 4,7 Omavaraisuusaste % 47,5 46,5 Nettovelkaantumisaste % 49,0 50,5

Liikevaihto 1 436,2 MEUR

Konsernin liikevaihto oli 1 436,2 miljoonaa euroa, joka oli 84,4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2016. Liikevaihto kasvoi kaikilla liiketoimintaalueilla.

Liikevoitto

40,9 MEUR

Konsernin liikevoitto oli 40,9 miljoonaa euroa, joka oli 2,8 prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto kasvoi kaikilla muilla paitsi Atria Skandinavian liiketoiminta-

alueella.

Henkilöstö (4 449) liiketoiminta-alueittain

Omavaraisuusaste

Liikevaihto liiketoiminta-alueittain

Bruttoinvestoinnit, % liikevaihdosta

liikevoittoprosentti

13 14 15 16 17 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 -0,20 -0,40

Osakekohtainen tulos EUR 0,92

Atria on Pohjoismaiden, Venäjän ja Viron johtavia liha- ja ruoka-alan yrityksiä. Olemme asiakkaidemme, henkilöstömme ja omistajiemme arvostama 115-vuotias yritys. Yrityksemme uusiutuminen ja kasvu perustuvat erinomaiseen kaupalliseen osaamiseen, tehokkaaseen toimintaan ja yhtenäiseen, kestävää menestystä arvostavaan toimintatapaan.

Päätuotteemme, Hyvä Ruoka, tuottaa paremman mielen ja kestävää arvoa kaikille sidosryhmillemme. Hyvä ruokamme on vastuullisesti ja eettisesti tuotettua, ravitsevaa ja turvallista. Liikevaihtomme vuonna 2017 oli noin 1,44 miljardia euroa ja palveluksessamme oli noin 4 500 liha- ja ruoka-alan osaajaa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Venäjällä ja Virossa. Atria Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä vuodesta 1991 lähtien.

Atrian vuosikertomus 2017

Atria Oyj2
Atrian avainluvut3
Toimitusjohtajalta4
Strategia 6
Arvonmuodostus 16
Yritysvastuu 17

Toimintakatsaukset18
Atria Suomi 18
Atria Skandinavia 22
Atria Venäjä 26
Atria Baltia 28
Tutkimus ja kehitys 30

Tilinpäätös ja toimintakertomus 32
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä110
Taloudellinen tiedottaminen 130
Yhteystiedot 131

Henkilöstö keskimäärin

Nettovelka

MEUR

Atria-konsernin operatiivinen rakenne ja taloudellinen raportointi muuttuivat 1.1.2018 alkaen. Raportoitavat segmentit ovat: Atria Suomi, Atria Ruotsi, Atria Venäjä sekä Atria Tanska & Viro.

"Saavutimme kasvua tehtyjen yritysostojen avulla, mutta myös orgaanisesti."

"Uutta teknologiaa on otettava rohkeasti käyttöön."

"Terve Kasvu tulee hyvästä arjen tekemisestä"

Vuoden 2017 aikana Atrian liikevaihto kasvoi 85 miljoonaa euroa 1 436 miljoonaan euroon. Liikevoitto oli 40,9 miljoonaa euroa ja siinä on parannusta edelliseen vuoteen 9 miljoonaa euroa. Terveen Kasvun strategia toteutuu.

Saavutimme kasvua aiemmin tehtyjen yritysostojen avulla, mutta myös orgaanisesti. Kiinnostavaa on, että myyntimme omilla tuotemerkeillä vahvistui erityisesti Suomessa ja Virossa. Atria on vahvojen tuotemerkkien kehittäjä, vaikka valmistamme tuotteita myös asiakkaittemme merkeille.

Kiinan vienti käynnistyi

Atrian saama sianlihan vientilupa Kiinaan eteni kaupalliseen vaiheeseen, kun ensimmäiset kuormat Nurmon tehtaalta lähtivät kohden Kiinaa toukokuun alussa. Euroopan lihamarkkinoiden tasapainon kannalta Kiinan markkinatilanteen kehitys ja kiinalaisten asiakkaiden ostokäyttäytyminen on ratkaisevan tärkeä. Vastaavanlaista markkinaa ei maailmasta muualta löydy.

Kiinan ohella otimme isoja kaupallisia askeleita myös kotimarkkinoilla.

Alkusyksystä Atria toi Suomen markkinoille kananlihan, jonka tuottamisessa ei olla missään vaiheessa käytetty antibiootteja. Suomalainen lihantuotantotapa ja eläinten terveys ovat maailman huippuluokkaa, mutta siitä ei ole juuri kuluttajille kerrottu. Nyt kerrotaan.

Atrian antibioottivapaa kananliha on vain yksi esimerkki Atrian kaupallisesta menestyksestä, jota saavutimme kaikissa myyntikanavissa. Myyntimme kasvoi Suomessa yli 50 miljoonaa euroa.

Venäjällä Atria teki positiivisen liiketuloksen. Tuotteistoa on uudistettu, uusia myyntikanavia haettu ja tuottavuutta parannettu. Tämän päivän Atria Venäjä on huomattavasti erilainen liiketoiminta-alue kuin viisi vuotta sitten. Aiemmin valtaosa myynnistä oli myyntiä ketjuuntuneelle vähittäiskaupalle. Nyt rinnalle on tullut muita kanavia ja asiakasryhmiä. Sibyllan menestys on vahvaa vuodesta toiseen ja myyntipisteiden määrä on edelleen nousussa.

Virossa tulos oli erinomainen. Markkinatilanne on ollut suotuisa, ja oma toiminta on vuosia vieneen rakenteellisen muutosjakson seurauksena hyvin hallinnassa. Kypsät jauhelihatuotteet ovat olleet myyntimenestys – perustuotteillakin on mahdollista saada kannattavaa kasvua.

Hankkeita tuottavuuden parantamiseen

Yli kaksi vuotta kestänyt investointi Nurmon sikaleikkaamon täydelliseksi uudistamiseksi saatiin päätökseen vuoden 2017 lopulla. Lopputuloksena on maailman uudenaikaisin leikkaamo, jonka prosessiautomaatio yhdistettynä digitalisoituun tuotevirtojen seurantaan vie tuottavuuden ja tuotteiden jäljitettävyyden uudelle tasolle. Hyötyjä saadaan sekä tuottavuuden noususta että tuotteistuksesta.

Nurmon tehtaan muista investoinneista huomattavin oli aurinkoenergian käyttöönotto uutena energiamuotona. Vaikka aurinkosähkö ei kaikkeen sähköenergian tarpeeseen riitäkään, Atrian on omalta osaltaan osallistuttava uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Uutta teknologiaa on otettava rohkeasti käyttöön.

Ruotsissa Atrialla on menossa vuonna 2016 ostetun siipikarjatehtaan uudistaminen. Uusi tehdas on jo osittain otettu käyttöön ja vuoden 2018 loppuun mennessä hanke on täysin toteutettu. Kananlihan markkinatilanne heikkeni vuoden 2017 alussa. Vahvasta kysyntävetoisesta tilasta mentiin ylituotantoon ja hinnat painuivat alas. Tästä seurauksena oli siipikarjaliiketoiminnan kannattavuuden heikkeneminen. Viime vuoden lopulla markkinatilanteessa oli kuitenkin jo viitteitä alkavasta palautumisesta.

***

Parhainkaan strategia ei vie yritystä eteenpäin ilman hyvää arjen suorittamista. On tehtävä se, mitä asiakkaille ja kuluttajille on luvattu. On jaksettava innostua päivittäin tekemään huomenna asiat vielä hiukkasen paremmin kuin mitä tänään tehtiin. Maailma on täynnä mahdollisuuksia – ei pelkästään uhkia!

Kiitän kaikkia atrialaisia sekä asiakkaitamme, osakkeenomistajiamme ja yhteistyökumppaneitamme hyvin sujuneesta yhteistyöstä.

Seinäjoella maaliskuussa 2018 Juha Gröhn toimitusjohtaja

Atrian Terve Kasvu

Atrian strategisena tavoitteena on kannattavuuden parantaminen, kasvun vauhdittaminen ja yhtiön omistaja-arvon lisääminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi yhtiö toteuttaa vuoteen 2020 ulottuvaa, Atrian Terveeksi Kasvuksi nimettyä strategiaa.

Atria pyrkii kasvamaan ensisijassa orgaanisesti olemassa olevia liiketoimintoja kehittämällä ja kasvattamalla. Kasvua pyritään vauhdittamaan uusien tuotesegmenttien ja uusien markkinaalueiden kautta.

Orgaanisen kasvun ohella Atria kartoittaa aktiivisesti yritysostojen ja muiden Tervettä Kasvua tuovien järjestelyjen mahdollisuuksia. Ne voivat täydentää nykyisiä liiketoimintoja tai myös avata täysin uusia tuotesegmenttejä tai markkina-alueita.

Atria johtaa Terveen Kasvun strategiaansa kolmen pääteeman kautta. Nämä ovat yhteisiä kaikille liiketoiminta-alueille.

Jokainen Atrian liiketoiminta-alue (segmentti) toteuttaa omia, pääteemojen mukaisia kehittämishankkeitaan seitsemällä painopistealueella:

1. Markkinatiedon syventäminen

Atria hyödyntää markkina- ja kuluttajatietoa tarkasti ja innovatiivisesti, ja pyrkii toimialallaan tiedolla johtamisen edelläkävijäksi.

2. Tuoteryhmä- ja brändijohtaminen

Atria vahvistaa brändiensä ja tuoteryhmiensä johtamista ja kehittämistä. Yhtiön vahvoilla brändeillä on hyvät edellytykset vahvistua entisestään.

3. Kaupallinen erinomaisuus

Atria kehittää ja vahvistaa ennakkoluulottomasti myyntiään, myynnin työkalujaan ja asiakasyhteistyötään. Yhtiö haluaa olla alallaan halutuin ja luotetuin kumppani.

4. Tuotannon operatiivinen tehokkuus

Atria tehostaa toimintojaan ja tuottavuuttaan työtehtävien, tiimien, osastojen, yksiköiden, liiketoimintojen ja tuotantolaitosten tasolla.

5. Toimintaketjun tehokkuus

Atria tehostaa toimintaansa, prosessejaan ja ohjaustaan koko toimitusketjussa tiiviissä yhteistyössä ketjun eri toimijoiden kesken.

6. Resurssien kohdentaminen

Atria optimoi tärkeitä resurssejaan, kuten osaamista ja teknologiaa, raaka-aineita ja energiaa sekä työprosesseja ja -aikoja.

7. Atrian Tapa Johtaa

Atria kehittää johtamistaan. Sen tulee olla vuorovaikutteista, osallistavaa ja kehittävää. Atria pyrkii saamaan asioita aikaan – keskittymään ratkaisuihin, ei ongelmiin.

Mahdollistajat	Pääteemat	Teemojen toteutuminen 2017*
1. Vahva talous: Atrian vahva tase ja hyvä rahoitusasema mahdollistavat strategian mukaisia kasvu ja kehittämistoimenpiteitä. 2. Johdonmukaiset investoinnit: Atria toteuttaa johdonmukaisia	Kaupallinen erinomaisuus	• Atrian myynti kasvoi kaikilla liiketoiminta-alueilla. • Atria aloitti sianlihan viennin Kiinaan (sivu 10). • Atria toi Suomen markkinoille antibioottivapaa merkityt tuotteet (sivu 13).
investointeja, joilla se ylläpitää ja parantaa toimintansa tuottavuutta ja kilpailukykyä		• Sibylla-myyntipisteiden lukumäärä nousi kansainvälisesti yli 6 000:n (sivu 14).
myös pitkällä aikavälillä. 3. Tehokas toiminta: Atria mahdollistaa koko toimitusketjunsa tehokkaalla toiminnalla toimintansa tuottavuuden sekä tuotteidensa hintakilpailukyvyn. 4. Hyvä markkina- ja asiakastuntemus: Atria on edelläkävijä kuluttaja- ja markkinatiedon hyödyntäjänä, mikä mahdollistaa kaupallisesti menestyvien tuoteryhmien kehittämisen ja markkinoille tuomisen oikeaan aikaan.	Tehokas toiminta	• Nurmon uuden sikaleikkaamon suurinvestointi valmistui (sivu 11). • Lagerbergs-broilerituotannon uudistusohjelma eteni Ruotsissa suunnitellusti (sivu 12). • Atria keskitti sian teurastuksen ja leikkuun Jyväskylästä Nurmoon (sivu 11). • Atria investoi Nurmossa päästöttömään, omaan aurinkoenergiaan (sivu 15).
	Atrian Tapa Toimia	• Atrian Tapa Johtaa -esimiesohjelma eteni ensimmäisiksi käytännön projekteiksi ja toimenpiteiksi eri liiketoiminta-alueilla. • Atrian Tapa Toimia -toimintaohjelma eteni muun muassa tuottavuutta ja osaamista sekä vuoden 2018 alusta lähtien työturvallisuutta edistäviksi hankkeiksi.

Orgaaninen kasvu Kasvamme vaarantamatta yhtiömme kannattavuutta. Kaupallinen erinomaisuus Tuotannon operatiivinen tehokkuus Toimitusketjun tehokkuus Resurssien kohdentaminen Atrian Tapa Johtaa ATRIAN TERVE KASVU Uudet tuotesegmentit Yritysostot Uudet markkinaalueet Kaupallinen erinomaisuus Ylläpitää ja vauhdittaa kasvuamme Tehokas toiminta Parantaa tuottavuutta ja kannattavuutta Atrian Tapa Toimia Turvaa kannattavan kasvun pitkällä aikavälillä Tuoteryhmä- ja brändiosaaminen Markkinatiedon syventäminen Kolme kasvun teemaa Seitsemän painopistettä

Atrian vahva tase ja hyvä rahoitusasema mahdollistavat strategian mukaisia kasvu ja kehittämistoimenpiteitä.	erinomaisuus
2. Johdonmukaiset investoinnit: Atria toteuttaa johdonmukaisia investointeja, joilla se ylläpitää ja parantaa toimintansa tuottavuutta ja kilpailukykyä
myös pitkällä aikavälillä.
3. Tehokas toiminta: Atria mahdollistaa koko toimitusketjunsa tehokkaalla toiminnalla toimintansa tuottavuuden sekä tuotteidensa hintakilpailukyvyn.
4. Hyvä markkina- ja asiakastuntemus: Atria on edelläkävijä kuluttaja- ja markkinatiedon hyödyntäjänä, mikä mahdollistaa kaupallisesti menestyvien tuoteryhmien kehittämisen ja

Atrian taloudelliset tavoitteet

Tavoite	Toteuma 2017
Liikevoitto 5 %	2,8 %
Omavaraisuusaste 40 %	47,5 %
Oman pääoman tuotto (ROE) 8 %	6,7 %
Osingonjako tilikauden voitosta 50 %	54,4 %*

* Hallituksen esitys Toteuma 2016 2,3 % 46,5 % 4,7 % 71,2 %

Atrian riskit

Atrian riskejä ja riskienhallintaa on esitetty

• » Hallituksen toimintakertomuksessa (sivu 43)
• » Konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa (sivu 82)

* Teemojen toteutumia esitetään tarkemmin kunkin liiketoimintaalueen katsauksessa.

Atrian strategian polku

Atrian Terveen Kasvun strategia jatkaa johdonmukaisesti edellisen kauden strategiaa. Atria toteutti edellisellä kaudella merkittäviä tehostamisohjelmia ja investointeja, jotka paransivat sen kilpailukykyä, varsinkin teollisten toimintojen tuottavuutta. Samaan aikaan yhtiö pystyi vähentämään nettovelkaansa ja lisäämään omavaraisuuttaan.

Atrian Terve Kasvu	Toimintaympäristön muutokset	Vaikuttavat megatrendit
vastaa toimintaympäristön muutoksiin Atrian toimintaympäristö kehittyy voimakkaasti, joskin muutosten nopeus ja painopiste vaihtelevat lii ketoiminta-alueittain. Strategisten tavoitteiden mukaisena, taloudel lisesti vahvana ja kannattavana yri tyksenä Atria pystyy uusiutumaan ja vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin kaikilla liiketoiminta alueillaan. Atrian Terve Kasvu tukee sau mattomasti yhtiön toiminta-ajatusta ja visiota. Atrian arvot ja vastuullinen toiminta edesauttavat strategian toteutusta.	Atrian strategia vastaa muun muassa seuraaviin toimintaympäristön muutoksiin: • ostovoima Atrian kotimarkkinoilla kasvaa vain maltillisesti • toimialan ja jakelukanavien kilpailu kireää • edullisuuden merkitys korostuu kuluttajille • valkoisen lihan kulutus kasvaa, punaisen lievästi vähenee; kokonaiskulutus ennallaan • kuluttajien valta myyntikanavissa kasvaa • kuluttajakäyttäytyminen pirstaloituu, kulutus henkilökohtaistuu • lihalle vaihtoehtoisten, muun muassa kasvispohjaisten ruokatuoteryhmien määrä kasvaa • helpon ja nopean ruokailun merkitys korostuu • ruoan laadun ja terveellisyyden merkitys korostuu • ruoan alkuperän sekä toiminnan vastuullisuuden ja läpinäkyvyyden merkitys korostuvat.	Atrian toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttavat erityisesti seuraavat megatrendit: • globaali talous • ilmastonmuutos ja luonnonvarojen riittävyys • väestönkasvu, ruoan kulutuksen kasvu kehittyvissä talouksissa • kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja perhekoon pienentyminen • digitalisaatio ja robotiikka, työn ja kuluttamisen muutos.

Atrian sianlihan vienti Kiinaan käynnistyi suunnitelmien mukaisesti ja vientimäärät hieman ylittyivät alkuperäisestä. Vientimäärä oli noin kolme miljoonaa kiloa. Viennin kehitysnäkymät olivat lupaavia.

Atria aloitti sianlihan vientitoimitukset Kiinaan keväällä 2017 ja ensimmäiset lihaerät saapuivat sovitun mukaisesti kiinalaisille asiakkaille kesällä. Atria sai Nurmon tuotantolaitokselleen ensimmäisenä suomalaisyrityksenä sianlihan vientiluvan Kiinan markkinoille vuonna 2016 ja ensimmäinen, noin kolmen miljoonan kilon toimitussopimus solmittiin tammikuussa 2017.

Kiinan viranomaisten Nurmon tuotantolaitokselle myöntämä sianlihan vientilupa on avannut Atrialle täysin uuden kokoluokan markkina-alueen. Vientilupa tarjoaa hyvät edellytykset viennin määrän kasvattamiseen ja tuotevalikoiman monipuolistamiseen kaikkiin sianruhosta saataviin tuotteisiin. Vuoden aikana Atria kehitti voimakkaasti Kiinan markkinointiaan ja saatu asiakaspalaute niin tuotteista kuin Atrian toiminnastakin oli myönteistä.

Kiina on maailman ylivoimaisesti suurin ja voimakkaimmin kasvava sianlihan markkina-alue. Maassa tuotetaan ja kulutetaan noin 55 prosenttia maailman sianlihatuotannosta, yhteensä noin 55 miljoonaa tonnia vuodessa. Elintason nousun myötä sianlihan kysynnän kasvu on ollut tuntuvaa jo useita vuosia. Sianliha on olennainen osa kiinalaista keittiötä ja koko kiinalaista kulttuuria.

Vuonna 2017 sianlihan ja teurastuksen sivutuotteiden tuonti Kiinaan kasvoi jopa ennakoitua enemmän. Tuonnin kasvua on vauhdittanut maan oman sikamäärän pienentyminen. Suuren kysynnän takia sianlihan keskihinnat pysyivät vahvoina.

Sianlihan vienti Kiinaan käynnistyi lupaavasti

Uusin teknologia nosti sikaleikkaamon tuottavuutta

Atria Suomen uuden sikaleikkaamon suurhanke Nurmossa valmistui. Teknologialtaan alan kansainvälistä kärkeä edustava leikkaamo paransi Atrian sianlihatuotannon tuottavuutta ja muun muassa tuotteiden jäljitettävyyttä.

Nurmon uusi sikaleikkaamo parantaa Atrian kilpailukykyä niin kotimaassa kuin viennissäkin. Ajanmukaisen automaatio- ja digitekniikan ansiosta leikkaamon tuottavuus on noussut merkittävästi ja myös tuotteistuksen mahdollisuudet ovat lisääntyneet. Teknologia mahdollistaa muun muassa entistä pienempien lihaerien tilakohtaisen jäljitettävyyden, millä on iso kaupallinen merkitys.

Uuden sikaleikkaamon tilat ja prosessin tekniset ratkaisut on mitoitettu niin, että niihin on mahdollista liittää joustavasti uutta ja täydentävää teknologiaa kapasiteettitarpeen muuttuessa. Vuonna 2017 Atrian käsittelemät sianlihamäärät olivat noin 75 miljoonaa kiloa. Vuoden lopulla Atria keskitti Jyväskylän sianlihan tuotantonsa Nurmon tehtaalle.

Maailman suurimmat sianlihan tuontimaat

Atria Skandinavian mittava investointi- ja kehitysohjelma siipikarjaliiketoiminnan kehittämiseksi Ruotsissa eteni aikataulussa. Ostetun Lagerbergsyhtiön koko toimintaketjua tehostava ohjelma nostaa tuntuvasti kananlihatuotannon kapasiteettia ja parantaa toiminnan tuloksentekoedellytyksiä.

Atria Skandinavia laajensi toimintaansa Ruotsin kasvaville siipikarjamarkkinoille ostamalla Lagerberg i Norjeby AB -siipikarjayhtiön (Lagerbergs) keväällä 2016. Välittömästi kaupan jälkeen Atria aloitti noin 14 miljoonan euron investointiohjelman, jonka tavoitteena on toiminnan kehittäminen uudelle tasolle. Vuoden 2018 loppuun mennessä on määrä uudistaa koko tuotantoketju kasvatuksesta teurastukseen, paloitteluun ja pakkaamiseen. Ketjuun kuuluu siipikarjatehtaan lisäksi omia tiloja, broilerikasvattamoja sekä laaja sopimustuottajaverkosto.

Investointiohjelman ohella Atria terävöitti liiketoiminnan strategiaa Lagerbergs-tavaramerkin, tuotekehityksen ja markkinoinnin osalta. Esimerkiksi Lagerbergs-tuotevalikoiman painotus on muuttunut kokonaisista linnuista kohti paloiteltuja tuotteita, mikä on lisännyt tuotenimikkeiden määrää tuntuvasti. Tuotevalikoiman monipuolistuminen näkyi myös kasvaneena markkinaosuutena. Atria Skandinavia on kolmanneksi suurin toimija Ruotsin voimakkaasti kehittyvillä kananlihamarkkinoilla.

Investointiohjelma vauhdittaa Atrian siipikarjatoimintaa Ruotsissa

Atrian antibioottivapaa lihantuotanto vastaa isoihin haasteisiin

Antibioottien liikakäyttö i

Ruoan puhtauden ja turvallisuuden vaatimukset ovat voimistuneet myös Suomessa. Puhtauteen ja turvallisuuteen liittyviä riskejä esiintyy niin eläin- kuin kasvisperäisenkin ruoan tuotannossa. Liharuoan tuotannossa kuluttajia huolestuttaa varsinkin antibioottien liiallinen käyttö. Monissa maissa antibiootteja syötetään tuotantoeläimille rutiininomaisesti kasvun edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Antibioottien liiallinen käyttö kiihdyttää antibioottiresistenttien eli antibiooteille vastustuskykyisten bakteereiden syntymistä, jotka voivat levitä ihmisiin elintarvikkeiden välityksellä tai suoraan eläimistä. Maailman terveysjärjestö WHO on nostanut antibioottiresistenssin leviämisen yhdeksi suurimmista globaaleista terveysuhkista.

Atria toi syksyllä Suomen markkinoille antibioottivapaa-merkityt Atria Perhetilan kanatuotteet ja vuodenvaihteessa myös osaan sianlihatuotteista voitiin liittää vastaava merkintä. Antibioottivapaalla tuotannollaan Atria vastaa isoihin kuluttajakysynnän haasteisiin.

Atria Perhetila -kanan- ja -sianlihapakkauksiin liitetty antibioottivapaa-merkintä kertoo, ettei eläimen kasvatuksessa ole käytetty antibiootteja. Eläimet ovat terveitä ja niitä on hoidettu niin hyvin, etteivät ne ole antibiootteja tarvinneet.

Atrialainen broilerituotanto on jo nyt täysin antibioottivapaata. Koko tuotantoketjussa eläimiä lääkitään äärimmäisen vähän ja silloinkin vain tarpeeseen, valvotusti ja varoaikoja noudattaen. Vuoden aikana Atria toteutti mittavan ohjelman antibiootittomuuden ulottamisen myös sikaketjuunsa. Ohjelma konkretisoitui kaupallisesti vuodenvaihteessa, jolloin Atria toimitti kaupalle ensimmäiset antibioottivapaat sianlihatuotteet. Atrian tavoite on, että noin 40 prosenttia yhtiön koko sianlihatuotannosta on todistetusti antibioottivapaata vuonna 2018. Vuoden 2018 alussa Atria toi myyntiin myös ensimmäiset erät antibioottivapaata naudanlihaa.

Atrian Aurinko aloitti energiantuotannon tehtaalle

Atrian Auringoksi nimetty Suomen suurin, ja samalla ensimmäinen teollisen mittakaavan aurinkosähköhanke eteni onnistuneesti ykkösvaiheeseen: aurinkovoimalan tuotanto kytkettiin Atrian verkkoon kesällä 2017. Koko aurinkosähköpuiston on määrä olla valmis vuonna 2018, jolloin 24 000 aurinkopaneelia tuottavat vuositasolla noin 5 600 megawattituntia sähköä Nurmon tehtaalle. Määrä vastaa noin viittä prosenttia tehtaan vuosittaisesta sähköntarpeesta. Itse tuotettu aurinkoenergia on merkittävä etu kesäkuukausina, jolloin tehtaan jäähdytystarve on suuri.

Aurinkosähköpuisto on pohjoismaisittainkin hyvin merkittävä, sillä vain Tanskassa on yksi kapasiteetiltaan suurempi laitos. Atrian Aurinko on konkreettinen osoitus Atrian panostuksista uusiutuviin, päästöttömiin energiamuotoihin sekä uusiin teknologioihin ja menetelmiin. Hankkeen kustannusarvio on noin seitsemän miljoonaa euroa. Atria toteuttaa hankkeen yhteistyössä Solarigo Systemsin kanssa.

Lisää myyntiä – lisää kasvua

Atria käynnisti strategisesti merkittävän, myynnin kehittämishankkeen. Konsernitasoisen Sales Excellence -hankkeen tavoitteena on nostaa Atrian myynti uudelle tasolle ja parantaa myynnin toimintaedellytyksiä kaikilla liiketoiminta-alueilla. Hanke tukee Atrian Terveen Kasvun ydintä eli nykyisten ja uusien tuoteryhmien lisämyyntiä.

Sales Excellence -hanke painottuu kolmeen teemakokonaisuuteen:

• 1. Tiedon sujuvaan jakamiseen ja yhtenäisten työskentelymallien kehittämiseen kaikilla liiketoiminta-alueilla
• 1. Myynnin kyvykkyyksien kehittämiseen ja tiedolla johtamiseen
• 1. Myynnin johtamisjärjestelmien kehittämiseen.

Materiaalitehokkuus

tuo isoja säästöjä

Atria kehitti edellisenä vuonna aloitettua konsernitasoista Hävikkihanketta, jonka keskeisenä tavoitteena on liharaaka-aineen mahdollisimman tarkka ja huolellinen käyttö lihankäsittelyn eri vaiheissa. Hävikin vähentämisellä on merkittäviä vaikutuksia niin tuottavuuden kuin kilpailukyvynkin kannalta. Pelkästään Suomen toiminnoissa hävikin pienentäminen noin yhdellä prosentilla tuo lähes kymmenen miljoonan euron kustannussäästöt vuositasolla.

Lihantuotannon ja laajemmin koko ruokahävikin minimointi on oleellinen haaste koko ruokaketjulle: alkutuotannolle, teollisuudelle, kaupalle ja kotitalouksille. Ruokahävikin taloudelliset ja ympäristövaikutukset ovat merkittävät.

Lähde: Motiva, Maa- ja metsätalousministeriö 2017

Ruokahävikki Suomessa

Sibylla-konseptin myyntipisteiden määrää kasvoi jo toista vuotta peräkkäin yli 10 prosenttia. Voimakkainta kasvu oli Venäjällä, ja konseptille avautui myös uusia kasvumarkkinoita.

Sibylla-konseptin kasvu oli jo usean vuoden tapaan voimakkainta Venäjällä. Maassa oli vuoden lopulla yli 3 000 myyntipistettä. Tämä oli noin puolet Sibylla-konseptin yhteensä yli 6 000 myyntipisteestä yli 10 maassa. Konsepti laajeni myös uusille markkinoille, joista merkittävimpiä olivat Englanti ja Etelä-Korea.

Konseptin alkuperämaassa Ruotsissa Atria ja Sibylla-fran-

chising -yrittäjät uudistivat yhteistyömalliaan kasvun vauhdittamiseksi. Atria myi omistuksensa Sibylla-ketjun markkinointiyhtiöstä FIAB-yhtiölle, joka edustaa franchising -yrittäjiä Ruotsissa. Atria omistaa jatkossakin oikeudet Sibylla-tuotemerkkiin, kehittää tuotteistusta ja brändiä sekä toimittaa lihatuotteet Sibylla-asiakkaille. Sibylla-tuotemerkki on Ruotsin tunnetuimpia elintarvikealan brändejä.

Sibyllan kasvu jatkui voimakkaana

Vastuullisesti toiminnan kaikilla tasoilla

Atria ottaa huomioon kaikilla liiketoiminta-alueillaan toimintansa taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät näkökohdat. Näiden kehittämisen painopisteet hieman vaihtelevat liiketoiminta-alueen toiminnan ja sidosryhmävaatimusten mukaisesti.

Vastuullisuuden merkitys korostuu

Atria tunnistaa vastuunsa kaikille sidosryhmilleen. Näiden kiinnostus Atrian vastuullista liiketoimintaa kohtaan on kasvanut. Atrian kahdelle tärkeimmälle sidosryhmälle, asiakkaille ja kuluttajille, ovat esimerkiksi kotimaisuus, jäljitettävyys ja eläinten hyvinvointi hyvin merkityksellisiä asioita. Sijoittajia ja rahoittajia kiinnostaa taloudellisen suoriutumisen

lisäksi muun muassa Atrian energian- ja materiaalinkäyttö sekä toimet ilmastonmuutoksen ehkäisyssä. Atria kertoo vastuullisesta liiketoiminnastaan ja sen tavoitteista aktiivisesti ja läpinäkyvästi. Yritysvastuun tavoitteet ja tulokset löytyvät kiteytetysti Atrian yritysvastuun raportista osoitteessa: www.atria.fi/konserni/vastuullisuus.

Tietoja Atrian ympäristö- ja sosiaaliasioista, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä korruption ja lahjonnan torjunnasta löytyy myös Hallituksen toimintakertomuksen Muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitys -dokumentista, sivulta 41 alkaen.

Konsernitason sitoumukset:	Taloudellinen vastuu	Ympäristövastuu	Sosiaalinen vastuu
	• Taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen niin, että se voi tuottaa pitkäjänteisesti lisäarvoa omistajille ja muille sidosryhmille sekä lisätä hyvinvointivaikutuksia lähiyhteisöissä ja yhteiskunnassa. • Toiminnan riskien hallinta ja terveiden liiketoiminta periaatteiden noudattaminen.	• Ympäristöä kunnioittava elintarvikeketju, jossa lähtökohtana on luonnonvarojen kestävä käyttö sekä lakisääteisten velvoitteiden täyttäminen.	• Avoin ja läpinäkyvä tuotantoketju. • Turvallista, terveellistä ja ravitsevaa ruokaa erilaisiin kuluttajatarpeisiin. • Innostuneet ja osaavat ihmiset ovat menestyksen perusta.		Painopisteet liiketoiminta-alueittain
Konsernitason painopisteet					Suomi Skandinavia Venäjä		Baltia
Kannattavuus	●			●	●	●	●
Riskienhallinta	●			●	●	●	●
Ympäristönsuojelu		●		●	●	●	●
Energiatehokkuus	●	●		●	●	●	●
Luonnonvarojen kestävä käyttö	●	●		●	●	●	●
Turvalliset ja terveelliset tuotteet	●	●	●	●	●	●	●
Vastuullinen alkutuotanto	●	●	●	●	●		●
Henkilöstön hyvinvointi	●		●	●	●	●	●
Yhteiskunnallinen	●		●	●	●

Atria Suomi

Atria Suomi vastaa Atria-konsernin toiminnoista Suomessa. Se on konsernin merkittävin yksittäinen liiketoiminta-alue. Atria Suomi kehittää ja valmistaa sekä markkinoi ja myy tuoreita liha- ja muita elintarvikkeita ja näihin liittyviä palveluja. Atria on Suomen teurastamoteollisuuden ja useiden lihatuoteryhmiensä markkinajohtaja ja yhtiöllä on merkittävää vientitoimintaa. Henkilöstön määrä on noin 2 300. Atrian tytäryhtiö A-Tuottajat Oy vastaa lihanhankinnasta ja kehittää suomalaisen lihan tuotantoa. Atria-brändin liharaaka-aine on 100-prosenttisesti suomalaista lihaa.

ATRIA SUOMEN TERVE KASVU

Strategian mahdollistajat	Strategian painopisteet	Painopisteiden toteutuminen 2017
1. Suuri mittakaava Mahdollistaa tarjonnan suureen,	Markkinatiedon syventäminen	• Vahvistettiin markkinatutkimuksen, -tiedon ja -analyysin roolia.
kasvavaan ja monipuolistuvaan kysyntään. 2. Vahva kilpailuasema Atria on päätuoteryhmiensä markkinajohtaja tai -kakkonen sekä teurastamoteollisuuden markkinajohtaja. 3. Vahvat ja arvostetut brändit Atria on lihatoimialan tunnetuin ruokamerkki. Tämä mahdollistaa uusien tuoteryhmien markkinoille tuomista ja uuden markkinan luomista. 4. Tehokas toiminta Teollisten prosessien tehokkuus ja johdonmukaiset investoinnit tuottavuuden parantamiseen turvaavat hintakilpailukykyä. 5. Varma ja läpinäkyvä lihaketju Hyvä yhteistyö alkutuotannon kanssa turvaa toimituksia ja kasvua.	Tuoteryhmä- ja brändijohtaminen	tuoteryhmiin. (sivu 13).
	Kaupallinen erinomaisuus	• Myynti kasvoi kaikissa myyntikanavissa. • Vahva markkinaosuus: Atrian valmistajaosuus Service -sektorilla noin 21 prosenttia.
	Tuotannon operatiivinen tehokkuus	• Nurmon uuden sikaleikkaamon laajennus- ja tuotanto aloitettiin (sivu 10). • Sian teurastus ja leikkuu keskitettiin Nurmon naudan käsittely jatkui. 171,5 miljoonaa kiloa.
	Toimintaketjun tehokkuus
	Resurssien kohdentaminen	• Nurmossa aloitti tuotantonsa Atrian Aurinko, Suomen suurin aurinkosähköpuisto (sivu 15).
	Atrian Tapa Johtaa	• Atrian Tapa Johtaa -esimiesohjelma ja Atrian Tapa Toimia -toimintaohjelma painottuivat

Markkinatiedon syventäminen	• Vahvistettiin markkinatutkimuksen, -tiedon ja -analyysin roolia.
Tuoteryhmä- ja brändijohtaminen	• Merkittävimmät kaupalliset panostukset suunnattiin siipikarjan, valmisruoan ja kuluttajapakatun lihan tuoteryhmiin. • Lihan alkuperä korostui Atria-brändin kilpailuetuna: Atria Perhetila -konsepti kasvoi merkittävästi muun muassa antibioottivapaa-tuoteryhmien ansiosta (sivu 13).
Kaupallinen erinomaisuus	• Myynti kasvoi kaikissa myyntikanavissa. • Vahva markkinaosuus: Atrian valmistajaosuus päivittäistavarakaupassa oli 24 prosenttia ja Food Service -sektorilla noin 21 prosenttia.
Tuotannon operatiivinen tehokkuus	• Nurmon uuden sikaleikkaamon laajennus- ja uudistamishanke valmistui ja pitkälle automatisoitu tuotanto aloitettiin (sivu 10). • Sian teurastus ja leikkuu keskitettiin Nurmon tehtaalle Jyväskylän tuotantolaitoksesta, jossa naudan käsittely jatkui. • Atrian käsittelemät lihamäärät olivat yhteensä noin 171,5 miljoonaa kiloa.
Toimintaketjun tehokkuus	• Atrian tilaus-toimitus -ketjua sekä koko Pellolta pöytään -arvoketjua kehitettiin tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden, varsinkin alkutuotannon, kesken.
Resurssien kohdentaminen	• Atria Suomen toimintajärjestelmälle myönnettiin kaikki toimintapaikkakunnat kattava ISO 50001 -standardin mukainen energianhallintasertifikaatti. • Nurmossa aloitti tuotantonsa Atrian Aurinko, Suomen suurin aurinkosähköpuisto (sivu 15).
Atrian Tapa Johtaa	• Atrian Tapa Johtaa -esimiesohjelma ja Atrian Tapa Toimia -toimintaohjelma painottuivat osaamisen kehittämiseen sekä muun muassa materiaalitehokkuuden ja työturvallisuuden kehittämiseen.

"Kannattava kasvu myynnin kaikissa kanavissa, kustannusten hyvä hallinta ja tuottavuuden parantuminen luovat meille hyvät kasvun ja tuloksenteon edellytykset."

Mika Ala-Fossi Atria Suomi -liiketoiminta-alueen johtaja

36,3 MEUR (24,2 MEUR vuonna 2016)

Liikevoitto kasvoi edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna 12,1 miljoonaa euroa ja oli 36,3 miljoonaa euroa. Tämä oli 3,7 prosenttia liikevaihdosta. Tulosparannusta vauhdittavat liikevaihdon kannattava kasvu sekä hyvä kustannusten hallinta.

Liikevaihto 986,4 MEUR (932,3 MEUR vuonna 2016)

Atria Suomen liikevaihto kasvoi edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna 54,1 miljoonaa euroa ja oli 986,4 miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kasvattivat myynnin lisääntyminen kaikissa myyntikanavissa sekä Kaivon Liha -yhtiön liittäminen Atriaan vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä. Myynti lisääntyi eniten siipikarjan ja valmisruoan tuoteryhmissä.

Asiakkuudet

• Päivittäistavarakauppa
• Food Service -asiakkuudet
• Vientiasiakkuudet
• Sibylla-konseptiasiakkuudet
• Elintarviketeollisuus
• Siipikarjatuotteet • Valmisruoat
• Eläinten rehut

Ydintuoteryhmät • Leivänpäälliset

• Lihavalmisteet, kuten ruokamakkarat • Tuore- ja kuluttajapakattu liha

Brändit

Atria Suomen johtava tuotemerkki on Atria. Se on yksi Suomen tunnetuimmista ja arvostetuimmista elintarvikebrändeistä.

Tuoteryhmä	Kokonaismarkkinoiden muutos1)		Valmistaja osuus2)	Atrian brändit3)
	Arvo	Määrä
Kuluttajapakattu liha	1,0 %	-1,3 %	28 %	#1
Siipikarja	-0,3 %	0,0 %	44 %	#2
Ruokamakkarat	0,7 %	-0,4 %	23 %	#2
Leivänpäälliset	-0,7 %	-2,9 %	20 %	#1
Valmisruoka	9,7 %	4,4 %	16 %	#2
Yhteensä	3,0 %	0,7 %	24 %	#1

1) Muutosprosentti vuoteen 2016 verrattuna

2) Atria toimittajana

3) Atria-tuotemerkillä myytävien tuoteryhmien asema markkinoilla

Atria on Suomen teurastamoteollisuuden markkinajohtaja ja päätuoteryhmiensä markkinaykkönen tai -kakkonen. Atria on vahva niin brändi- kuin kaupan omien merkkienkin markkinoilla.

Sivun lähde: Atria Insight, 2018

3 TRENDIÄ

Muun muassa seuraavat ruoka-alan kuluttajatrendit vaikuttavat Atria Suomen toimintaan ja tarjontaan:

Trendi	Atrian vastauksia
1. Ruoantuotannon vastuullisuus	• Atria Perhetila -konsepti, ruoan vastuullinen tuotantotapa ja lihan jäljitettävyys tilalle asti (sivu 13) • Ympäristötehokkaat tuote- ja pakkausinnovaatiot, esimerkiksi uusi jauhelihapakkaus (sivu 30)
2. Helppous	• On-the-go -tuoteryhmät, muun muassa Atria Heat & Eat ja Atria Eat & Go (sivu 31) • Monikäyttöiset tuoteryhmät, esimerkiksi Atria Vuolu -tuoteryhmät (sivu 31) • Helpot liharuoat, esimerkiksi Atria Bravuuri Karjalanpaisti ja Kalkkunafilee
3. Hyvinvointi ja yksilöllisyys	• Vaalean lihan, Atrian siipikarjatuotteiston kasvattaminen sekä kasvispohjaisten vaihtoehtojen lisääminen • Atria Perhetila -kanatuotteiston monipuolistaminen eri käyttötilanteisiin sekä Jyväbroiler brändin kehittäminen

arvo päivittäistavarakaupan ja Food Service -sektorin jakeluka-

navissa yhteensä.

vät lähes edellisvuoden tasolla, jolloin ne halpenivat -3,4 prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus/Kantar TNS Agri Oy, 2018

Atrian hyvä toimitusketjun hallinta lisää toimitusvarmuuden ohella toiminnan ennustettavuutta.

2017 2016

-8 -6 -4 -2 0 2 4

Ruokamakkarat

-0,3

Atria on grillaustuoteryhmien markkinajohtaja Suomessa. Ykkösasema sai uudenlaista kantavuutta Lahden MM-kisojen yhteydessä, jolloin Atrian kolmihenkinen kokkijoukkue voitti amerikkalaisjoukkueen aiemmin hallussa pitämän Guinness World Records -tittelin joukkuegrillauksessa. Uusi ennätys: 36 tuntia yhtäjaksoista grillausta.

4,8 MEUR (8,4 MEUR vuonna 2016)

Liikevoitto pienentyi edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna 3,6 miljoonaa euroa 4,8 miljoonaan euroon. Oikaistu liikevoitto oli 3,5 miljoonaa euroa (7,0 miljoonaa euroa vuonna 2016). Tulosta heikensivät kohonneet raaka-ainekustannukset sekä kotimaisen siipikarjanlihan kysyntää laskeneet lintutautitapaukset.

Suomen teurastamoteollisuuden ja useiden lihatuoteryhmiensä markkinajohtaja ja yhtiöllä on merkittävää vientitoimintaa. Henkilöstön määrä on noin 2 300. Atrialla on Suomessa alkutuotantoa, josta vastaa A-Tuottajat Oy. Atria-brändin liharaaka-aine on Atria Skandinavia

Atria Skandinavian liikevaihto kasvoi edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna 11,7 miljoonaa euroa 355,1 miljoonaan euroon. Paikallisessa valuutassa liikevaihto kasvoi 4,8 prosenttia. Atrian siipikarjatuotteiden valmistajaosuus Ruotsissa hieman kasvoi, muiden tuoteryhmien osuudet Ruotsissa ja Tanskassa hieman pienentyivät.

Asiakkuudet

Ydintuoteryhmät

• Lihavalmisteet, kuten makkarat

• Leivänpäälliset • Valmisruoat • Siipikarjatuotteet

• Kasvis- ja herkuttelutuotteet

Brändit

Atria Skandinavian tunnetuimmat tuotemerkit Ruotsissa ovat Lithells ja Sibylla. Sibylla samalla on Atria-konsernin kansainvälisin brändi. Tanskassa tunnetuin merkki on 3-Stjernet.

Atria Skandinavia valmistaa ja markkinoi lihavalmisteita, ateriaratkaisuja ja herkuttelutuotteita pääosin Ruotsin ja Tanskan markkinoilla. Sillä on myös kansainvälistä Fast Food -konseptiliiketoimintaa. Tuotantolaitokset sijaitsevat Ruotsissa ja Tanskassa. Yhtiöllä on arvostettuja ja tunnettuja tuotemerkkejä, joista useat ovat tuoteryhmiensä markkinajohtajia. Henkilöstön määrä on noin 1 000. Yhtiön käyttämä liharaaka-aine on valtaosin ruotsalaista.

ATRIA SKANDINAVIAN TERVE KASVU

4. Tehokas toiminta

1. Suuri mittakaava Mahdollistaa tarjonnan suureen, kasvavaan ja monipuolistuvaan 2. Vahva kilpailuasema Päätuoteryhmiensä markkinakakkonen Ruotsissa, markkinaykkönen Tanskassa 3. Vahvat ja arvostetut brändit Markkinatiedon syventäminen Tuoteryhmä- ja brändijohtaminen Kaupallinen erinomaisuus

• Päivittäistavarakauppa
• Food Service -asiakkuudet
• Sibylla-konseptiasiakkuudet
• Vientiasiakkuudet
• 13 14 15 16 17 13 14 15 16 17 15 10 5 0 5 4 3 2 1 0 4,8 2,4 liikevoittoprosentti 1,4

Strategian mahdollistajat	Strategian painopisteet	Painopisteiden toteutuminen 2017
1. Suuri mittakaava Mahdollistaa tarjonnan suureen,	Markkinatiedon syventäminen	• Vahvistettiin markkinatutkimuksen ja -analyysin roolia.
kasvavaan ja monipuolistuvaan kysyntään.	Tuoteryhmä- ja brändijohtaminen	• Merkittävimmät tuoteryhmäkohtaiset panostukset Ruotsissa suunnattiin kanatuotteistoon ja Tanskassa
2. Vahva kilpailuasema		luomuleivänpäällisiin (sivu 31).
Päätuoteryhmiensä markkinakakkonen Ruotsissa, markkinaykkönen Tanskassa	Kaupallinen erinomaisuus	• Atrian valmistajaosuus makkaroiden ja leivänpäällisten tuoteryhmissä oli 16,3 prosenttia ja kanatuoteryhmissä 9 prosenttia.
3. Vahvat ja arvostetut brändit Helpottavat uusien tuoteryhmien markkinoille tuomista ja uuden markkinan luomista		• Atrian valmistajaosuus Tanskan leivänpäällis markkinoilla oli 18,5 prosenttia.
	Tuotannon operatiivinen tehokkuus	• Siipikarjatehtaan 14 miljoonan euron uudistamishanke eteni ohjelman mukaisesti (sivu
4. Tehokas toiminta Keskitetyt toiminnot ja johdonmukaiset investoinnit tuotanto- ja ostoprosesseihin parantavat hintakilpailukykyä		12). • Toteutettiin kapasiteettia ja tuottavuutta nostavia tuotannollisia investointeja.
	Toimintaketjun tehokkuus	• Kehittämisen painopisteitä olivat muun muassa broilereiden alkutuotanto ja koko broileriketju sekä Malmön tehtaalle keskitetyt logistiikkatoiminnot.
	Resurssien kohdentaminen	• Parannettiin suunnitelmallisesti sekä tuotannon energia- että materiaalitehokkuutta.
	Atrian Tapa Johtaa	• Atrian Tapa Johtaa -esimiesohjelma ja Atrian Tapa Toimia -toimintaohjelma painottuivat osaamisen ja työturvallisuuden kehittämiseen.

"Atrialla on hyvät edellytykset kehittyä Ruotsin johtavaksi leivänpäällisten ja lihavalmisteiden tuottajaksi. Tavoitetta vauhdittaa tehostuva siipikarjatehtaamme ja koko broileriketju. Tanskassa kasvun vauhdittajia ovat muun muassa luomutuoteryhmät."

Tomas Back Atria Skandinavia -liiketoiminta-alueen johtaja

Tuoteryhmä		Kokonaismarkkinoiden muutos1)		Asema markkinoilla
	Arvo	Määrä
Makkara ja leivänpäälliset	0,9 %	-1,2 %	16,3 %	#2
Siipikarja	-3,7 %	-5,9 %	9,0 %	#3

Tuoteryhmä	Kokonaismarkkinoiden muutos1)		Valmistaja osuus2)	Asema markkinoilla3)
	Arvo	Määrä
Leivänpäälliset	2,0 %	-1,3 %	18,5 %	#1

1) Muutosprosentti vuoteen 2016 verrattuna

2) Atria toimittajana

3) Atrian brändituoteryhmien asema markkinoilla

Atrian päätuoteryhmien asema Ruotsin päivittäistavarakaupassa

Atrian päätuoteryhmien markkinat Ruotsissa ja Tanskassa

Atrian päätuoteryhmien asema Tanskan päivittäistavarakaupassa

3 TRENDIÄ

Muun muassa seuraavat ruoka-alan kuluttajatrendit vaikuttavat Atrian toimintaan ja tarjoomaan Ruotsissa ja Tanskassa.

• Punaiseen lihaan pohjautuvien tuoteryhmien täydentäminen siipikarjan lihaan ja luomuraaka-aineisiin

Trendi	Atrian vastauksia
1. Ruoantuotannon vastuullisuus	• Kotimaisen liharaaka-aineen mahdollisimman suuri käyttö pohjautuvilla tuoteryhmillä • Läpinäkyvä ja vastuullinen tuotanto ja koko ruokaketju
2. Helppous	• Nopeasti valmistuvat On-the-go -tuoteryhmät • Monikäyttöiset leivänpäällisten tuoteryhmät
3. Hyvinvointi ja yksilöllisyys	• Atrian siipikarjatuotteiston kasvattaminen • Kasvispohjaisten vaihtoehtojen kasvattaminen • Lihan ravitsevuus sekä turvallisuus ja puhtaus

• Sibylla-konseptin kehittäminen Fast Food -segmentissä sekä kasvu Foodservice-asiakkuuksissa

190 MEUR

Atrian edustamien tuoreiden siipikarjatuotteiden arvo vuonna 2017 Ruotsin päivittäistavarakaupassa

-4 % Tuoreiden siipikarjatuotteiden kulutuksen kokonaismuutos vuonna 2017; syynä kysynnän äkilliseen vähentymiseen olivat alkuvuodesta tavatut lintutautitapaukset. Tilanne

normalisoitui loppuvuodesta.

Tuoreiden siipikarjatuotteiden kulutuksen keskimääräinen vuosikasvu; vuonna 2016 kasvu oli 13 %

1,22 mrd EUR

Makkaroiden ja leivänpäällisten markkinat Ruotsin päivittäistavarakaupassa ja leivänpäällisten markkinat Tanskan päivittäistavarakaupassa yhteensä

-1,2 %

Markkinoiden kokonaismuutos (volyymi) Ruotsissa

Markkinoiden kokonaismuutos (volyymi) Tanskassa

Sivun lähde: Atria Insight, 2018

0

Siipikarjanlihan kulutus on yli kaksinkertaistunut Ruotsissa 2000-luvulla. Kotimaisen lihan tuontanto ei ole kyennyt vastaamaan kysynnän kasvuun ja tuonti on kasvanut merkittävästi.

Lähde: Jordbruksverket, 2017

Liikevoitto

0,8 MEUR (-0,7 MEUR vuonna 2016)

Liikevoitto kasvoi edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna 1,1 miljoonaa euroa ja oli 0,8 miljoonaa euroa. Kannattavuutta paransivat sekä myyntihintojen korotukset että aiempaa kannattavampi tuotevalikoima loppuvuodesta elpyneessä Venäjän päivittäistavarakaupassa.

Suomen teurastamoteollisuuden ja useiden lihatuoteryhmiensä markkinajohtaja ja yhtiöllä on merkittävää vientitoimintaa. Henkilöstön määrä on noin 2 300. Atrialla on Suomessa alkutuotantoa, josta vastaa A-Tuottajat Oy. Atria-brändin liharaaka-aine on Atria Venäjä

Liikevaihto 85,7 MEUR (71,8 MEUR vuonna 2016)

Atria Venäjän liikevaihto kasvoi edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna 13,9 miljoonaa euroa ja oli 85,7 miljoonaa euroa. Ruplamääräinen liikevaihto kasvoi 6,0 prosenttia. Kasvua vauhdittivat Sibylla-konseptin laajentuminen ja erityisesti herkuttelutuotteiden lisääntynyt myynti.

Asiakkuudet

• Päivittäistavarakauppa
• Sibylla-konseptiasiakkuudet

• Food Service -asiakkuudet

Ydintuoteryhmät • Lihavalmisteet, erityisesti makkarat

• Leivänpäälliset • Valmisruoat, kuten pizzat

• Tuore liha

Atria Venäjä markkinoi lihatuotteitaan ja valmisruokiaan pääosin Pietarin ja Moskovan alueilla. Teolliset toiminnot on keskitetty Pietariin. Omien tuotemerkkien lisäksi Atrian asemaa markkinoilla vahvistaa Sibylla-konseptiliiketoiminta sekä sopimusvalmistus. Henkilöstön määrä on noin 860. Atria hankkii liharaaka-aineensa Venäjän lisäksi kansainvälisiltä lihamarkkinoilta.

ATRIA VENÄJÄN TERVE KASVU

1. Suuri mittakaava

2. Vahva kilpailuasema

3. Vahvat ja arvostetut brändit

4. Tehokas toiminta

Strategian mahdollistajat	Strategian painopisteet	Painopisteiden toteutuminen 2017
1. Suuri mittakaava Mahdollistaa tarjonnan kasvavaan ja	Markkinatiedon syventäminen	• Vahvistettiin markkinatutkimuksen roolia ja hyödynnettiin Atria Insight -konsernisynergiaa.
monipuolistuvaan kysyntään. 2. Vahva kilpailuasema Valituissa segmenteissä markkinajohtaja tai -kakkonen Pietarissa, vahva toimija	Tuoteryhmä- ja brändijohtaminen	• Merkittävimmät investoinnit tehtiin Sibylla-brändiin ja pizza-tuoteryhmiin. • Panostuksia Casademont-brändin kasvattamiseen (sivu 31).
Fast Food -segmentissä koko toiminta alueellaan.	Kaupallinen erinomaisuus	• Sibylla-konsepti kasvoi 17 prosenttia, yhteensä noin 3 100 myyntipisteeseen (sivu 14). • Food Service -myynti kasvoi 16 prosenttia.
3. Vahvat ja arvostetut brändit Tunnetut ruokamerkit helpottavat uusien tuoteryhmien markkinoille tuomista ja uuden markkinan luomista.	Tuotannon operatiivinen tehokkuus	• Pietarin päätehtaan, Gorelovon, käyttöaste nousi. • Sinyavinon tehtaalla aloitettiin uuden automaatiolinjan investointi.
4. Tehokas toiminta Tuotannon valtaosan keskittäminen teknologialtaan moderniin tehtaaseen	Resurssien kohdentaminen	• Kehittämisen kohteina olivat erityisesti liharaaka aineen saatavuuteen ja hintaan liittyneet toimenpiteet.
Pietarissa sekä investoinnit koko toimintaketjuun parantavat hintakilpailukykyä.	Atrian Tapa Johtaa	• Atrian Tapa Johtaa -esimiesohjelmassa painottui osaamiseen kehittäminen ja johtaminen.

"Venäjän päivittäistavarakaupan piristyminen neljän taantumavuoden jälkeen, Sibylla-konseptin voimakas kehitys sekä kasvava Food Service -markkina ovat Atrialle hyviä kasvualustoja Venäjällä."

Jarmo Lindholm Atria Venäjä -liiketoiminta-alueen johtaja

Brändit

Atria Venäjän päätuotemerkit ovat Pit-Product ja CampoMos. Näitä täydentää vuonna 2016 lanseerattu Atria-brändi. Sibyllakonseptiliiketoimintaa Atrialla on Venäjän lisäksi Valko-Venäjällä ja Kazakshtanissa. Yhtiö tekee yhteistyötä muun muassa espanjalaisen Casademont-brändin kanssa. 0,7–1,0 mrd. EUR

Liha- ja lihatuotemarkkinoiden arvo Pietarin alueella. Moskovan alueella arvo on noin kolminkertainen.

0,2 % Päivittäistavarakaupan myynnin kehitys vuonna 2017 (-5,0 % vuonna 2016).

Atrian lihavalmisteiden markkinaosuus Pietarin päivittäistavarakaupassa

Atrian päätuoteryhmien markkina

Liikevoitto

2,7 MEUR (0,7 MEUR vuonna 2016)

Liikevoitto kasvoi kaksi miljoonaa euroa ja oli 2,7 miljoonaa euroa. Vertailuvuoden liikevoitto sisältää yhden miljoonan euron myyntitappion. Kannattavuutta paransivat tuottavuuden nousu ja onnistumiset korkeamman hintakategorioiden tuoteryhmissä.

Liikevaihto 37,9 MEUR (34,4 MEUR vuonna 2016)

Suomen teurastamoteollisuuden ja useiden lihatuoteryhmiensä markkinajohtaja ja yhtiöllä on merkittävää vientitoimintaa. Henkilöstön määrä on noin 2 300. Atrialla on Suomessa alkutuotantoa, josta vastaa A-Tuottajat Oy. Atria-brändin liharaaka-aine on Atria Baltia

Atria Baltian liikevaihto kasvoi edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna 3,5 miljoonaa euroa 37,9 miljoonaan euroon. Kasvua vauhdittivat uusien tuoteryhmien onnistuneet lanseeraukset sekä myynnin kasvu grillaus- ja joulusesongissa.

Asiakkuudet

• Päivittäistavarakauppa
• Food Service -asiakkuudet
• Vienti- ja teollisuusasiakkuudet

Ydintuoteryhmät

• Leivänpäälliset

• Tuore ja kuluttajapakattu liha

Brändit

• Lihavalmisteet, erityisesti makkarat Atria Baltian pääbrändi on Maks& Moorits, jota täydentävät VK ja Wõro.
• Sibylla-konseptin myynnistä Baltian alueella vastaa Atria Skandinavia.

Atria Baltia valmistaa ja markkinoi lihatuotteitaan pääosin Viron markkinoilla. Yhtiöllä on tunnettuja tuotemerkkejä ja se on markkinoiden toiseksi suurin toimija. Henkilöstön määrä on noin 280. Yhtiöllä on omaa alkutuotantoa, Atria on Viron toiseksi suurin sianlihan tuottaja.

ATRIA BALTIAN TERVE KASVU

1. Suuri mittakaava

2. Vahva kilpailuasema

3. Vahvat ja arvostetut brändit

4. Tehokas toiminta

Strategian mahdollistajat	Strategian painopisteet	Painopisteiden toteutuminen 2017
1. Suuri mittakaava Mahdollistaa tarjonnan kasvavaan ja	Markkinatiedon syventäminen	• Vahvistettiin markkinatutkimuksen roolia ja hyödynnettiin Atria Insight -konsernisynergiaa
monipuolistuvaan kysyntään. 2. Vahva kilpailuasema Valituissa segmenteissä markkina	Tuoteryhmä- ja brändijohtaminen	• Merkittävimmät investoinnit tehtiin uusien, kypsien jauhelihatuotteiden ja korkean lihapitoisuuden makkaroiden tuoteryhmiin (sivu 31).
kakkonen Virossa, vahva toimija myös alkutuotannossa. 3. Vahvat ja arvostetut brändit Tunnetut ruokamerkit helpottavat uusien tuoteryhmien markkinoille tuomista ja uuden markkinan luomista.	Kaupallinen erinomaisuus	• Markkinaosuus (arvossa mitattuna) kasvoi yhden prosenttiyksikön 14,3 prosenttiin. • Uusien tuotteiden osuus kokonaismyynnistä oli 12 prosenttia. • Onnistuminen kasvavassa grillaussegmentissä; Atria on grillaustuotteiden markkinajohtaja.
4. Tehokas toiminta Lihavalmistetuotannon keskittäminen yhteen ajanmukaiseen tehtaaseen nostaa tuottavuutta ja panostukset koko toimintaketjuun parantavat	Tuotannon operatiivinen tehokkuus	• Yhteen, Valgan tehtaaseen keskitetyn tuotannon tehokkuutta parannettiin teknisillä ja tuotannollisilla uudelleenjärjestelyillä. • Kaksinkertaistettiin jauhelihatuotteiden tuotantokapasiteetti uudella tuotantolinjalla.
hintakilpailukykyä.	Resurssien kohdentaminen	• Jatketiin koko sikaketjun tehostamista, laadun varmistamista ja tuottavuuden nostamista; alkutuotanto on keskitetty neljälle sikatilalle.
	Atrian Tapa Johtaa	• Atrian Tapa Johtaa -esimiesohjelmassa painottui sekä teollisen että kaupallisen osaamisen kehittämiseen.

"Atrian eteneminen Virossa näkyy aiempaa parempana kannattavuutena ja kasvaneena markkinaosuutena. Tuottavuutemme on noussut ja varsinkin uudet tuoteryhmät ovat onnistuneet kaupallisesti."

Olle Horm Atria Baltia -liiketoiminta-alueen johtaja

205	MEUR

Lihavalmistemarkkinoiden arvo Viron päivittäistavarakaupassa. Vuonna 2016 arvo oli 199 milj. euroa.

kehitys oli -1,8 prosenttia.

14,3 %

Atrian tuoteryhmien markkinaosuus Viron päivittäistavarakaupassa. Atrian osuus kasvoi toista vuotta peräkkäin.

Atrian päätuoteryhmien markkina

Kuluttaja- ja asiakasymmärrys korostuvat

Atrian tuotekehityksen, markkinoinnin ja myynnin kehittämisessä korostuvat hyvä kuluttaja- ja asiakasymmärrys. Näihin liittyvä kattava tutkimustieto ja tarkka analyysi ovat Atrian oleellisia kilpailukykytekijöitä markkinoilla, joille on tyypillistä pirstaloitunut kuluttajakäyttäytyminen sekä asiakkaiden ja koko toimialan kireä hintakilpailu.

Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta 12,9 MEUR

Atrian tutkimus- ja kehitystoiminnan investoinnit pienentyivät hieman ja olivat 12,9 miljoonaa euroa.

Tuoteuutuuksien lukumäärään sisältyvät myös uudet pakkaukset ja tuotehuoltoon liittyvät uutuudet.

Kypsien jauhelihatuotteiden hyvä menestys on siivittänyt Atria Baltian kasvua korkeamman jalostusasteen tuoteryhmissä.

Maailman paras jauhelihapakkaus

Atria Suomen pakkauskehitys oli menestyksekästä. Atrian uusi jauhelihapakkaus sai niin kaupalta kuin kuluttajiltakin hyvän vastaanoton – samoin alan kilpailujen tuomareilta. Kansainvälinen World Packaging Organization WPO valitsi sen sarjansa WorldStar-maailmamestariksi. Pohjoismaisessa Scanstarkilpailussa pakkaus valittiin koko kilpailun parhaaksi ja Suomessa se valittiin K-Ruoka Awardsin Vuoden Vastuullisuusteoksi 2017.

Täysin uudenlaista pakkausinnovaatiota edustava Atrian jauhelihapakkaus on yksinkertainen, tyylikäs ja toimiva. Joustomuovista valmistettu pakkaus on materiaalitehokas ja säästää tilaa niin kuljetuksissa, kaupan hyllyllä, jääkaapissa kuin jäteastiassakin. Uusi pakkaus vähentää muoviraaka-aineen tarvetta ja myös jätettä noin 150 tonnia vuositasolla.

Tanska – luomumaa Atria Skandinavia toi 3-Stjernetbrändillä Tanskan leivänpäällismarkkinoille uuden luomutuoteryhmän. Atrialla on Tanskassa myös Aalbaektuotemerkki, joka on Tanskan johtava ja yksi Euroopan merkittävim-

piä korkealaatuisten luomulihatuotteiden tuotemerkkejä. Luomulihan osuus kaikesta Tanskassa myytävästä lihasta ja lihajalosteista on maailman korkein.

Atria Perhetilan antibioottivapaa -kanatuotteet olivat vuoden 2018 merkittävimpiä lanseerauksia. (sivu 13).

Atrian Valmisruoka -tuoteryhmiin kuuluvat Heat & Eat sekä Eat & Go -sarjan uutuudet sekä monikäyttöiset Atrian Vuolu-sarjan tuotteet ovat hyviä esimerkkejä kuluttajan arkea helpottavista ja nopeuttavista ruokatuotteista.

Uusi Pastejköket-kasvispatee oli yksi Atria Skandinavian onnistuneimmista tuoteuutuuksista. Se myös palkittiin useissa elintarvikealan tuotelanseerauksiin liittyvissä tapahtumissa.

Tuoteuutuudet		2017		2016
Liiketoiminta-alue	kpl	Osuus liikevaihdosta, %	kpl	Osuus liikevaihdosta, %
Atria Suomi	118	10	92	6
Atria Skandinavia	221	3	220	4
Atria Venäjä	26	6	53	7
Atria Baltia	41	12	37	7

» Atrian tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa on esitelty Hallituksen toimintakertomuksessa (sivu 37).

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017

.
. 49
151 - 152 - 153 - 154 - 155 - 156 - 157 - 158 - 159 - 159 - 159 - 159 - 159 - 159 - 159 - 159 - 159 - 159 - 1
.
IFRS
ot, FAS
103
104

Varsinainen yhtiökokous 26.4.2018

Atria Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään torstaina 26. huhtikuuta 2018 Helsingissä, Finlandia-talossa.

Yhtiökokouksessa käsitellään muun muassa yhtiöjärjestyksen 14 §:n mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat.

Yhtiökokouksen tiedonanto julkaistiin valtakunnallisissa lehdissä 16.3.2018. Yhtiökokousasiakirjat ovat nähtävillä Atrian verkkosivuilla osoitteessa www.atria.com.

Atria Oyj julkaisee tulostietoja vuonna 2018 seuraavasti:

Tilinpäätöstiedote 2017 15.2.2018
Vuosikertomus vuodelta 2017 viikolla 13/2018
Osavuosikatsaus Q1 (3 kk) 26.4.2018
Puolivuosikatsaus H1 (6 kk) 19.7.2018
Osavuosikatsaus Q3 (9 kk)25.10.2018

Atrian taloudellinen informaatio julkaistaan ajantasaisesti yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.atria.com.

Atrialla vahva vuosi – strategia toi tulosta

Terveen Kasvun -strategia toteutui – kasvua saavutettiin ja kannattavuus parani.

Atrian toteuttaman Terve Kasvu -strategian mukaisesti yhtiön liikevaihdon lisääntyminen perustui orgaaniseen kasvuun. Sitä tukivat edellisenä vuonna tehdyt Kaivon Lihan ja Lagerberg i Norjeby AB -siipikarjayhtiön ostot. Kertomusvuonna Atria ei tehnyt yritysostoja. Kasvua vauhdittivat myös uuden markkina-alueen avautuminen Kiinaan sekä kotimarkkinoiden lisääntynyt myynti.

Atria kasvoi kaikilla liiketoiminta-alueillaan kannattavasti. Tuloskehitys Suomessa, Venäjällä ja Baltiassa oli vahvaa. Skandinavian alueella raaka-aineiden hintojen nousu ja siipikarjaliiketoiminnan haasteet heikensivät tuloksentekokykyä. Koko Atrian myönteistä tuloskehitystä vauhdittivat ennen muuta tuottavuuden parantuminen ja kustannusten hyvä hallinta. Myös yksittäisten kaupallisten menestysten rooli oli merkittävä.

Atrian edustamien tuoteryhmien kysyntä markkinoilla kehittyi myönteisesti. Varsinkin Suomessa ja Venäjällä talouden elpyminen lisäsi kokonaiskysyntää. Skandinavian ja Baltian liiketoiminta-alueilla kysynnän kasvu oli vähäisempää. Liha- ja lihatuotevalmisteiden kuluttajahinnat vahvistuivat hyvin vähän sekä kaupan että lihatoimialan voimakkaan kilpailun takia. Atria pystyi säilyttämään, osin myös vahvistamaan markkinaosuuksiaan eri liiketoiminta-alueilla.

Kertomusvuonna Atrian tase pysyi vahvana ja rahoitusasema oli hyvä.

Terve Kasvu – Atria-konsernin strategia

Atria pyrkii Terveen Kasvun -strategiallaan kasvamaan kannattavasti, terveellä tavalla. Yhtiö hakee kasvua ensi sijassa orgaanisesti, nykyisiä toimintoja kehittämällä ja kasvattamalla. Kasvua vauhditetaan kehittämällä uusia tuotesegmenttejä ja avaamalla uusia markkina-alueita. Orgaanista kasvua täydentävinä toimenpiteinä Atria kartoittaa yritysostoja ja muita mahdollisia yritysjärjestelyjä. Terveen Kasvun strategiallaan Atria pystyy vastaamaan liiketoimintaympäristön jatkuviin muutoksiin sekä lisäämään yhtiön omistaja-arvoa pitkäjänteisesti.

Atria toteuttaa strategiaansa kolmen konsernille yhteisen kasvuteeman kautta. Kukin liiketoiminta-alue (segmentti) jalkauttaa teemat toteuttamalla seitsemän painopisteen mukaisia hankkeita, projekteja ja toimenpiteitä.

Atrian pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat:

• Liikevoitto5 %
• Omavaraisuusaste40 %

• Oman pääoman tuotto ...................8 % • Osingonjako tilikauden

voitosta .............................................50 %

Taloudellinen katsaus

Atrian tammi-joulukuun liikevaihto oli 1 436,2 miljoonaa euroa (1 351,8 milj. euroa). Liikevoitto oli 40,9 miljoonaa euroa (31,8 milj. euroa). Liikevoitto sisältää 1,4 miljoonan euron myyntivoiton tytäryhtiö Nordic Fastfood AB:n osakkeiden myynnistä. Oikaistu liikevoitto oli 39,6 miljoonaa euroa (31,4 milj. euroa). Atria toteutti Terveen Kasvun -strategiaansa johdonmukaisesti ja keskittyi orgaanisen kasvun aikaansaamiseen, mikä näkyi sekä liikevaihdon että kannattavuuden parantumisena. Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto oli positiivinen kaikilla liiketoiminta-alueilla. Terveen Kasvun -strategian mukaiset investoinnit ja kehittämisohjelmat tuottavuuden parantamiseen tukevat liikevoiton vahvistumista.

Atria Suomi Oy teki tammikuussa sopimuksen ensimmäisen lihaerän toimittamisesta Kiinaan. Atria toimitti vuoden 2017 aikana Kiinaan noin kolme miljoonaa kiloa pakastettuja sianlihatuotteita. Ensimmäiset tuote-erät saapuivat Kiinaan kesäkuun lopulla.

Atria rakentaa yhdessä Nurmon Aurinko Oy:n kanssa aurinkosähköpuiston Atrian Nurmon tuotantolaitoksen yhteyteen. Suomen suurimman aurinkosähköpuiston rakennusprojekti on edennyt siihen vaiheeseen, että ensimmäiset aurinkopaneelit otettiin käyttöön heinäkuussa.

Atria lanseerasi elokuussa antibioottivapaan kanan lihan. Kuluttajapakkauksissa on merkintä "antibioottivapaa", joka kertoo, että kanan kasvatuksessa ei ole käytetty lainkaan antibiootteja. Vastaavanlainen konsepti sian lihassa lanseerattiin helmikuussa 2018. Atrian naudanlihan sopimustuotantotiloilla käynnistettiin antibiootittoman naudanlihan tuotannon pilotointi. Ensimmäiset erät antibioottivapaata naudanlihaa tulivat myyntiin vuoden 2018 alussa.

Atria teki lokakuussa päätöksen keskittää sian teurastus ja leikkuu Jyväskylästä Nurmon tehtaalle. Naudan käsittely jatkuu Jyväskylässä. Uudelleenjärjestelyillä saavutetaan noin 1,2 miljoonan euron vuotuiset säästöt, jotka toteutuvat vuoden 2018 kesäkuusta lähtien. Tämä tarkoittaa 17 henkilön irtisanomista ja koko henkilöstöä koskevia lomautuksia Jyväskylän tuotantolaitokselta. Kaikille irtisanottaville tarjottiin mahdollisuutta siirtyä töihin Atrian muihin yksiköihin.

Ruotsin siipikarjatehtaan uusien tuotantotilojen rakentaminen on edennyt investointiohjelman mukaisesti. Uusittu tuotantolaitos otetaan käyttöön vaiheittain vuoden 2018 loppuun mennessä.

Atria-konsernin operatiivista rakennetta ja taloudellista raportointia päätettiin muuttaa vuoden 2018 alusta lähtien. Atria Skandinavian organisaatiota yksinkertaistettiin ja Ruotsin toiminnoille muodostettiin oma segmentti. Tanskan ja Viron liiketoiminnoista muodostettiin yksi liiketoiminta-alue ja raportoitava segmentti. Uuden liiketoiminta-alueen nimi on Atria Tanska & Viro. Atria-konsernin raportoitavat segmentit ovat 1.1.2018 lähtien: Atria Suomi, Atria Ruotsi, Atria Venäjä ja Atria Tanska & Viro.

Atria Oyj:n johtoryhmässä toteutettiin muutoksia 1.1.2018 alkaen. Talousjohtaja Heikki Kyntäjän siirtyessä eläkkeelle Tomas Back nimitettiin Atria Oyj:n talousjohtajaksi ja toimitusjohtajan sijaiseksi. Hänet nimitettiin myös Atria Tanskan johtajaksi. Jarmo Lindholm siirtyy Atria Venäjän liiketoiminta-alueen johtajan tehtävästä Atria Ruotsin liiketoiminta-alueen johtajaksi. Atria Venäjän liiketoiminta-alueen uuden johtajan hakuprosessi on käynnistetty. Toistaiseksi Atria Venäjän toimitusjohtajan tehtävää hoitaa talousjohtaja Andrey Shkredov.

Konsernin vapaa kassavirta katsauskaudella (liiketoiminnan rahavirta - investointien rahavirta) oli 19,2 miljoonaa euroa (-2,5 milj. euroa). Liiketoiminnan kassavirta oli 64,5 miljoonaa euroa (64,8 milj. euroa) ja investointien kassavirta oli -45,3 miljoonaa euroa (-67,3 milj. euroa). Liiketoiminnan kassavirtaa heikensi maksettujen rahoituskulujen ja verojen kasvu vertailuvuoteen nähden. Katsauskauden kokonaisinvestoinnit konsernissa olivat 53,9 miljoonaa euroa (82,9 milj. euroa).

Atria Suomen tammi-joulukuun liikevaihto oli 986,4 miljoonaa euroa (932,3 milj. euroa). Liikevaihdon kasvu johtui lisääntyneestä myynnistä kaikissa myyntikanavissa ja Kaivon Lihan liiketoimien liittämisestä Atriaan vuoden 2016 viimeisen vuosineljänneksen alusta lähtien. Liikevoitto oli 36,3 miljoonaa euroa (24,2 milj. euroa). Terveen Kasvun -strategian mukainen keskittyminen orgaaniseen ja kannattavaan kasvuun sekä onnistunut kustannusten hallinta näkyivät liikevoiton nousuna.

Atria Skandinavian tammi-joulukuun liikevaihto oli 355,1 miljoonaa euroa (343,4 milj. euroa). Liikevaihto paikallisessa valuutassa kasvoi 4,8 prosenttia. Liikevaihdon kasvu johtui pääosin Lagerbergs-siipikarjayhtiön liittämisestä Atriaan vuonna 2016, orgaaninen kasvu oli 2 prosenttia. Liikevoitto oli 4,8 miljoonaa euroa (8,4 milj. euroa). Liikevoitto sisältää 1,4 miljoonan euron myyntivoiton tytäryhtiö Nordic Fastfood AB:n osakkeiden myynnistä. Oikaistu liikevoitto oli 3,5 miljoonaa euroa (7,0 milj. euroa). Liikevoiton lasku johtui siipikarjaliiketoiminnan heikosta tuloksesta ja raaka-aineiden hintojen noususta.

Atria Venäjän tammi-joulukuun liikevaihto oli 85,7 miljoonaa euroa (71,8 milj. euroa). Liikevaihto paikallisessa valuutassa kasvoi 6,0 prosenttia. Liikevaihto kasvoi erityisesti Sibylla-tuoteryhmässä ja herkuttelutuotteissa. Liikevoitto oli 0,8 miljoonaa euroa (-0,7 milj. euroa). Liikevoiton kasvuun vaikuttivat raaka-aineiden hintojen nousun johdosta tehdyt hinnankorotukset ja aiempaa kannattavampi tuotevalikoima.

Atria Baltian tammi-joulukuun liikevaihto oli 37,9 miljoonaa euroa (34,4 milj. euroa). Liikevoitto oli 2,7 miljoonaa euroa (0,7 milj. euroa). Liikevaihdon kasvu johtui pääosin uutuustuotteiden lanseerauksesta. Liikevoitto kasvoi edelleen parantuneen myynnin ja edellisvuotta paremman tuottavuuden ansiosta. Uusien jauhelihatuotteiden ja lihaisien makkaroiden (lihapitoisuus 77,7 %) myynti onnistui erinomaisesti.

Konsernin tunnusluvut, milj. euroa

	2017	2016	2015
Liikevaihto	1 436,2	1 351,8	1 340,2
Liikevoitto	40,9	31,8	28,9
Liikevoitto, %	2,8	2,3	2,2
Liikevoittoon sisältyvät poikkeukselliset erät	1,4	0,4	-7,2
Osakekohtainen tulos, €	0,92	0,65	0,49
Osinko / osake, € *	0,50	0,46	0,40
Osinko / tulos, % *	54,4	71,2	81,9
Oman pääoman tuotto, %	6,7	4,7	3,6
Omavaraisuusaste, %	47,5	46,5	47,4
Nettovelkaantumisaste, %	49,0	50,5	48,3

*Hallituksen ehdotus, tunnusluvut kokonaisuudessaan esitetään sivulla 51.

Rahoitus ja maksuvalmius

Rahapolitiikka euroalueella ja Pohjoismaissa jatkui edelleen erittäin kevyenä. Kaikki euribor-korot olivat negatiivisia kuluneen vuoden aikana. Pitkäaikaiset korot olivat myös erittäin alhaisella tasolla. Rahoitusmarkkinoiden likviditeetti ja rahoituksen saatavuus pysyivät hyvinä eikä edes merkittävät maailmanpoliittiset tapahtumat hermostuttaneet rahoitusmarkkinoita. Yritysrahoituksen ehdoissa ei myöskään tapahtunut oleellisia muutoksia.

Atria Oyj jälleenrahoitti 25 miljoonan euron sitovan luottolimiitin, joka olisi erääntynyt marraskuussa 2019, uudella 25 miljoonan euron viiden vuoden pituisella sitovalla luottolimiitillä. Lyhytaikaista rahoitusta hoidettiin pääasiassa yritystodistuksilla. Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä ja sen varmistamiseksi yhtiöllä oli vuoden aikana keskimäärin 105 miljoonan euron käyttämättömät sitovat luottolimiitit.

Tilikauden lopussa 31.12.2017 konsernin kiinteäkorkoisen velan osuus koko lainasalkusta oli 16,0 prosenttia (64,1 %).

Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta

Atrian päätuoteryhmiä ovat tuore- ja kuluttajapakattu liha, siipikarjatuotteet, lihavalmisteet kuten makkarat ja leivänpäälliset sekä valmisruoka. Atria pyrkii palvelemaan sidosryhmiään hyödyntämällä tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa toiminnoissaan monipuolisesti niin olemassa olevien tuotteiden edelleen kehittämisessä kuin uusien tuotteiden suunnittelussa.

Tuotekehityksessä hyödynnetään kuluttaja- ja asiakasymmärrystä uusien tuotetarpeiden tunnistamisessa. Tuotekehitystä ohjaa tämä tunnistettu tarve markkinoilla. Tämän lisäksi kehitystyössä huomioidaan tuotteen maku, terveellisyys, turvallisuus ja käytettävyys sekä vastuullisuus. Vastuullisuusasioiden eteen olemme tehneet koko pellolta pöytään -ketjun osalta pitkäjänteistä työtä ja vuonna 2017 lanseerasimme Atria Perhetilan antibioottivapaat siipikarjatuotteet. Näiden antibioottivapaiden tuotteiden sarja laajenee helmikuussa 2018 myös Atria Perhetilan possutuotteilla sekä Atrian verkkokaupan kautta tilattavilla antibioottivapailla nautatuotteilla.

Vuonna 2017 Atria Suomi lanseerasi 118 uutta tuotetta vähittäiskauppa ja Food Service -markkinaan. Uuden jauhelihapakkauksen lanseeraus ajoittui vuoden 2017 alkuun. Tämä kuluttajien ja kaupan kanssa yhteistyössä kehitetty pakkaus sai onnistuneen vastaanoton markkinoilla ja sai useita palkintoja ympäristöystävällisyydestään. Pakkaus valittiin mm. vuoden vastuullisuusteoksi ja maailman parhaaksi pakkaukseksi. Pakkauksen ansiosta tuotamme vuosittain noin 150 000 kiloa vähemmän muovijätettä.

Atria Suomen tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan painopistealueina ovat Atria Perhetilan -tuotesarjan laajentaminen (antibioottivapaa tuotesarja) ja kuluttajan arkea niin nopeuttavien kuin helpottavien ruuanlaittoratkaisujen kehittäminen. Kuluttajan arkea helpottavista ja nopeuttavista tuotteista erinomaisia esimerkkejä ovat valmisruuan Heat & Eat - sekä Eat & Go -sarjan uutuudet sekä monikäyttöiset Atrian Vuolu-sarjan tuotteet ja kesäsesonkiin tuodut Jyväbroilerin tuoreyrteillä maustetut tuotteet. Uusien tuotteiden osuus kaikista myydyistä tuotteista oli yli 10 prosenttia.

Atria Skandinavia toi Tanskan ja Ruotsin markkinoille kaikki tuoteryhmät ja kaupan merkit huomioiden 221 tuoteuutuutta: 59 tuotetta Tanskassa ja 162 Ruotsissa. Atria Skandinavian tuotekehityksessä oli vuonna 2017 kaksi tärkeää osa-aluetta. Ensimmäinen oli Ridderheimsin brändiuudistukseen liittyen uusien konseptien, tuotteiden ja pakkausten kehittäminen ja toiseksi uuden kanatuoteryhmän kehittäminen. Näiden lisäksi panostettiin uusien pakkausten kehittämiseen makkara- ja leivänpäällistuoteryhmissä. Uusi Pastejköket-kasvispatee oli yksi onnistuneimmista tuoteuutuuksista, ja se palkittiin useissa elintarvikealan tuotelanseerauksiin liittyvissä tapahtumissa. 3-Stjernet -tuotteistoon lanseerattiin uusi luomu tuotekonsepti. Ruotsissa ja Tanskassa uusien tuotteiden myynnin osuus kaikista myydyistä tuotteista oli 3 prosenttia.

Vuonna 2017 Atria Venäjä toi markkinoille 26 uutta tuotetta, joista 17 tuotetta oli vähittäiskauppa- ja Food Service -asiakkaille ja 9 tuotetta oli Sibylla-tuoteperheeseen. Atria Venäjän painopistealue tuotekehityksessä on kalliimpaan hintakategoriaan kuuluvat herkuttelutuotteet. Atria sai vuonna 2017 ainoana ei-espanjalaisena sertifioituna valmistajana oikeudet valmistaa Serranon kinkkua (Jamón

Serrano). Muita onnistuneita uutuustuotelanseerauksia olivat kuluttajapakattu pekoni, pekoniin käärityt nakit Sibylla tuoteperheessä ja kinkkutuotteet Food Service -asiakkaille. Näiden tuotteiden myynti onnistui hyvin ja vahvisti Atrian imagoa innovatiivisena tuotekehittäjänä. Uutuustuotteiden osuus kaikkien tuotteiden myynnistä arvossa mitattuna oli 6 prosenttia ja volyymissa mitattuna 5 prosenttia.

Atria Baltia toi markkinoille yhteensä 41 uutta tuotetta, pääasiassa valmisruoka- ja ruokamakkaratuoteryhmiin. Vuoden 2017 tavoitteena oli täydentää suosittua kypsien jauhelihatuotteiden valikoimaa uusilla tuotteilla. Ensimmäiset täytetyt jauhelihapihvit lanseerattiin Viron markkinoille vuoden 2017 lopussa. Viime vuoden suosituin uutuustuote oli 77,7 prosenttia lihaa sisältävät lihavalmisteet ja kypsät jauhelihatuotteet. Uutuustuotteiden myynnin osuus kaikista tuotteiden myynnistä oli noin 12 prosenttia.

Atria-konsernin tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan käytettyjen varojen prosentuaalinen osuus liikevaihdosta vuosina 2015–2017 on ollut seuraava:

milj. euroa	2017	2016	2015
Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta	12,9	13,1	12,4
Osuus liikevaihdosta, %	0,9	1,0	0,9

Liiketoiminnan katsauskauden ja lähiajan riskit

Raaka-aineen ja valmisteiden laatuun ja turvallisuuteen liittyvät häiriötekijät alkutuotannosta kulutukseen ovat Atrian toimintaympäristössä tavanomaisia lähiajan riskejä. Raaka-aineiden hintakehitys, yleinen taloudellinen tilanne, markkinoiden kehitys sekä kilpailijoiden toiminta voivat luoda epävarmuutta Atrian tuotteiden kysynnän kehitykseen.

Muut mahdolliset lähiajan epävarmuudet Atrian toiminnassa liittyvät strategian toteuttamiseen, liiketoiminta-alueiden taloudellisten tulosten ylläpitämiseen tai parantamiseen sekä hankittavien liiketoimintojen integroimiseen.

Afrikkalainen sikarutto on edelleen häiriötekijä Virossa. Sen leviäminen Suomeen on riski. Atria käyttää useita taudin leviämisen estäviä varotoimenpiteitä omissa tuotantolaitoksissaan ja pyrkii hallitsemaan riskiä.

Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun arvon muutokset heijastuvat konsernin euromääräiseen liikevaihtoon ja tulokseen. Tarkempi kuvaus toimintaan liittyvistä riskeistä esitetään kohdassa "Riskit ja riskienhallinta Atrialla" sivulla 43.

Hallinto ja operatiivinen organisaatio

Yhtiökokous päätti, että hallintoneuvoston kokoonpano on seuraava:

Atria Oyj:n hallitus on kokonaisuudessaan seuraava:

Jäsen	Kausi päättyy
• Nella Ginman-Tjeder	2019
• Esa Kaarto	2018
• Pasi Korhonen	2019
• Jukka Moisio	2020
• Seppo Paavola	2020
• Kjell-Göran Paxal	2018
• Jyrki Rantsi	2019
• Harri Sivula	2018

Atria Oyj:n johtoryhmän kokoonpano oli seuraava:

• Juha Gröhn, toimitusjohtaja
• Heikki Kyntäjä, talousjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen
• Mika Ala-Fossi, liiketoiminta-alueen johtaja, Atria Suomi
• Tomas Back, liiketoiminta-alueen johtaja, Atria Skandinavia
• Jarmo Lindholm, liiketoiminta-alueen johtaja, Atria Venäjä
• Olle Horm, liiketoiminta-alueen johtaja, Atria Baltia
• Lars Ohlin, henkilöstöjohtaja
• Pasi Luostarinen, markkinointijohtaja

Jäsen	Kausi päättyy	Jäsen	Kausi päättyy
• Juho Anttikoski	2019	• Jukka Kaikkonen	2019
• Mika Asunmaa	2019	• Juha Kiviniemi	2020
• Reijo Flink	2020	• Ari Lajunen	2018
• Lassi-Antti Haarala	2018	• Mika Niku	2018
• Jussi Hantula	2018	• Pekka Ojala	2020
• Henrik Holm	2018	• Heikki Panula	2019
• Hannu Hyry	2019	• Ahti Ritola	2019
• Veli Hyttinen	2020	• Risto Sairanen	2020
• Pasi Ingalsuo	2020	• Timo Tuhkasaari	2020
• Jussi Joki-Erkkilä	2018	Yhteensä 20 jäsentä
• Marja-Liisa Juuse	2018

Atria Oyj:n hallintoneuvosto valitsi yhtiökokouksen jälkeisessä järjestäytymiskokouksessaan hallintoneuvoston uudeksi puheenjohtajaksi Jukka Kaikkosen ja varapuheenjohtajaksi edelleen Juho Anttikosken.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten lukumääräksi kahdeksan (8). Hallituksen jäseneksi valittiin uudelleen erovuorossa olleet Seppo Paavola ja Jukka Moisio seuraavaksi kolmen vuoden toimikaudeksi. Hallituksen jäseninä jatkavat lisäksi Nella Ginman-Tjeder, Esa Kaarto, Pasi Korhonen, Kjell-Göran Paxal, Jyrki Rantsi ja Harri Sivula. Vuoden 2018 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä hallituksen jäsenistä erovuorossa ovat Esa Kaarto, Kjell-Göran Paxal ja Harri Sivula, ja vuoden 2019 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä Nella Ginman-Tjeder, Pasi Korhonen ja Jyrki Rantsi. Hallituksen järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Seppo Paavola ja varapuheenjohtajaksi Jyrki Rantsi.

Konsernin johtoryhmän jäsenet raportoivat Atria Oyj:n toimitusjohtaja Juha Gröhnille.

Atria-konsernin operatiivista rakennetta ja taloudellista raportointia päätettiin muuttaa vuoden 2018 alusta lähtien. Tanskan ja Viron liiketoiminnoista muodostettiin yksi liiketoiminta-alue ja raportoitava segmentti. Uuden liiketoiminta-alueen nimi on Atria Tanska & Viro. Atria Ruotsi raportoidaan omana segmenttinä. Atria-konsernin raportoitavat segmentit ovat 1.1.2018 lähtien: Atria Suomi, Atria Ruotsi, Atria Venäjä ja Atria Tanska & Viro.

Atria Oyj:n johtoryhmässä toteutettiin muutoksia 1.1.2018 alkaen. Talousjohtaja Heikki Kyntäjän siirtyessä eläkkeelle Tomas Back nimitettiin Atria Oyj:n talousjohtajaksi ja toimitusjohtajan sijaiseksi. Hänet nimitettiin myös Atria Tanskan johtajaksi. Jarmo Lindholm siirtyy Atria Venäjän liiketoiminta-alueen johtajan tehtävästä Atria Ruotsin liiketoiminta-alueen johtajaksi. Atria Venäjän liiketoiminta-alueen uuden johtajan hakuprosessi on käynnistetty. Toistaiseksi Atria Venäjän toimitusjohtajan tehtävää hoitaa talousjohtaja Andrey Shkredov.

Atria Oyj:n hallinnoinnista on kerrottu tarkemmin erillisessä dokumentissa: "Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement)".

Nimitystoimikunnan kokoonpano

Atria Oyj:n yhtiökokouksen päättämään nimitystoimikuntaan valittiin seuraavat henkilöt: • maanviljelijä Jukka Kaikkonen, Lihakunnan edustaja

• maanviljelijä Henrik Holm, Pohjanmaan Lihan edustaja
• maanviljelijä Esa Kaarto, Itikka osuuskunnan edustaja
• sijoitusjohtaja (listatut sijoitukset) Timo Sallinen, Keskinäisen Työeläkevakuutusyhtiö Varman edustaja
• asiantuntijajäsen agrologi Seppo Paavola, Atria Oyj:n hallituksen puheenjohtaja

Nimitystoimikunta on valinnut keskuudestaan Jukka Kaikkosen toimikunnan puheenjohtajaksi.

	2017	2016	2015
Atria Suomi	2 314	2 214	2 214
Atria Skandinavia	996	980	930
Atria Venäjä	860	819	812
Atria Baltia	279	302	315
Konserni yhteensä	4 449	4 315	4 271

Tilikauden palkat ja palkkiot, konserni yhteensä (milj. euroa) 189,6 181,6 176,1

Johdon ja avainhenkilöiden kannustinjärjestelmät

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä

Atrian pitkän aikavälin kannustinjärjestelmää toteutettiin ansaintajaksoittain, jossa oli kolme vuoden mittaista jaksoa.

Vuosina 2015–2017 toteutetun ansaintajakson mahdollinen tuotto perustui konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) ilman kertaluonteisia eriä. Ansaintajaksolta ansaittu palkkio maksetaan osissa tulevina vuosina. Järjestelmässä ansaittavat rahapalkkiot ovat enintään 4,5 miljoonaa euroa koko jakson 2015–2017 aikana. Järjestelmä päättyi 31.12.2017 ja siihen kuuluu korkeintaan 45 henkilöä. Toimitusjohtaja ja muu konsernin johtoryhmä ovat järjestelmän piirissä. Koko ansaintajaksolta vuosilta 2015–2017 palkkioita on kertynyt 2,1 miljoonaa euroa.

Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä

Atria Oyj:n lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmästä maksettavan tulospalkkion enimmäismäärä on tehtävän tulosvaikutuksen ja tehtävän vaativuustason perusteella 25 %–50 % vuosipalkasta. Tulospalkkiojärjestelmässä kriteereinä ovat konsernitason ja oman vastuualueen tulosvaatimukset ja liikevaihto. Toimitusjohtajan ja muun konsernin johtoryhmän lisäksi Atria Oyj:n tulospalkkiojärjestelmissä on mukana yhteensä noin 40 henkilöä.

Osakepalkkiojärjestelmä

Atria Oyj:n hallitus päätti avainhenkilöiden pitkänaikavälin kannustinjärjestelmästä vuosille 2018–2020. Uusi osake- ja rahapalkkioon perustuva järjestelmä on jaettu kolmeen vuoden mittaiseen ansaintajaksoon, ensimmäinen ansaintajakso alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.12.2018. Järjestelmän mahdollinen palkkio perustuu yhtiön osakekohtaiseen tulokseen EPS (70 %) ja orgaaniseen kasvuun (30 %).

Palkkiot kaudelta 2018 maksetaan kolmena yhtä suurena osana vuosina 2019, 2020, 2021 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta henkilölle aiheutuvia veroja ja veroluontoisia maksuja. Mikäli henkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.

Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu enintään 40 henkilöä. Ansaintajakson 2018 perusteella maksettavien palkkioiden arvo on yhteensä enintään 2 miljoonaa euroa. Uuden palkkiojärjestelmän tavoitteena on kannustaa Atrian johtoa hankkimaan yhtiön osakkeita ja lisäämään päätöksillään ja toiminnallaan yhtiön pitkäaikaista arvonnousua.

Näkymät vuodelle 2018

Konsernin liikevoitto vuonna 2017 oli 40,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 liikevoiton ennustetaan olevan parempi kuin vuonna 2017. Vuoden 2018 liikevaihdon arvioidaan kasvavan.

Liputusilmoitukset

Atria Oyj ei vastaanottanut liputusilmoituksia vuoden 2017 aikana.

Atria Oyj:n osakepääoma

Emoyhtiön osakepääoma jakaantuu seuraavasti:

• A- sarjan osakkeet (1 ääni / osake) 19 063 747 kpl
• KII-sarjan osakkeet (10 ääntä / osake) 9 203 981 kpl

A-sarjan osakkeilla on etuoikeus 0,17 euron osinkoon, minkä jälkeen KII-sarjan osakkeille suoritetaan osinkoa 0,17 euroon asti. Mikäli osinkoa on vielä jaettavissa tämän jälkeen, A- ja KII-sarjan osakkeilla on samanlaiset oikeudet osinkoon.

Yhtiön yhtiöjärjestyksessä on KII-osaketta koskeva lunastuslauseke. Jos KII-sarjan osake siirtyy yhtiön ulkopuoliselle uudelle omistajalle tai jos KII-sarjan osake siirtyy sellaiselle yhtiön osakkeenomistajalle, joka ei ennestään omista KII-sarjan osakkeita, on siirronsaajan viipymättä ilmoitettava siitä yhtiön hallitukselle ja KII-sarjan osakkeenomistajalla on oikeus tietyin ehdoin lunastaa osake. Lisäksi KII-sarjan osakkeiden hankkimiseksi luovutustoimin vaaditaan yhtiön suostumus. A-sarjan osakkeilla ei ole kumpaakaan rajoitetta.

Tietoja osakeomistuksen jakautumisesta, osakkeenomistajista ja johdon omistuksista on kerrottu kohdassa "Osakkeenomistajat ja osakkeet" sivuilla 49 ja 50.

Voimassa olevat valtuutukset omien osakkeiden hankkimiseen sekä osakeantiin ja erityisten oikeuksien antamiseen sekä rahalahjoitusten tekemiseen

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 2 800 000 yhtiön oman A-osakkeen hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla, ottaen kuitenkin huomioon osakeyhtiölain määräykset yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden enimmäismäärästä. Yhtiön omia A-osakkeita voidaan hankkia käytettäväksi vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa tai muissa yhtiön liiketoimintaan kuuluvissa järjestelyissä, investointien rahoittamiseksi, osana yhtiön kannustinjärjestelmää, yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi sekä muutoin edelleen luovutettavaksi, yhtiöllä pidettäväksi tai mitätöitäväksi.

Osakkeet hankitaan muuten kuin osakkeenomistajien omistusten mukaisessa suhteessa Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan. Osakkeet hankitaan ja maksetaan Nasdaq Helsinki Oy:n ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Hallitus valtuutettiin päättämään omien osakkeiden hankkimisesta kaikilta muilta osin.

Valtuutus kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 28.4.2016 hallitukselle antaman valtuutuksen päättää omien osakkeiden hankkimisesta, ja on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2018 saakka.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhdessä tai useammassa erässä enintään 5 500 000 uuden tai yhtiön hallussa mahdollisesti olevan A-osakkeen annista osakeannilla ja/tai antamalla optio-oikeuksia tai muita osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia. Valtuutusta voidaan käyttää mahdollisten yrityskauppojen tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen tai investointien rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön kannustinjärjestelmän toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin.

Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista osakeannin sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1§:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus sisältää siten oikeuden antaa osakkeita myös muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa laissa säädetyin ehdoin, oikeuden antaa osakkeita maksua vastaan tai maksutta sekä oikeuden päättää maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen ottaen kuitenkin huomioon osakeyhtiölain määräykset yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden enimmäismäärästä.

Valtuutus kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 28.4.2016 hallitukselle antaman antivaltuutuksen ja on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2018 saakka.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 100 000 euron suuruisen rahalahjoituksen tekemisestä korkeakoulujen, yliopistojen tai muiden oppilaitosten toimintaan.

Hallituksen voitonjakoehdotus

Emoyhtiön vapaa oma pääoma 31.12.2017 koostuu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta 248 729 608,85 euroa, omien osakkeiden rahastosta -1 277 443,82 euroa ja voittovaroista 75 141 822,55 euroa, josta tilikauden voitto on 15 148 469,99 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

• osinkona jaetaan 0,50 euroa / osake eli yhteensä, euroa	14 078 208,00
• jätetään omaan pääomaan, euroa	308 515 779,58
	322 593 987,58

322 593 987,58

Muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitys

Johdanto

Atrian selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista kattaa tiedot siitä, miten Atria huolehtii ympäristö- ja sosiaalisista asioista, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä korruption ja lahjonnan torjunnasta.

Edellä mainitut asiat ovat osa yritysvastuuta, joka on kiinteä osa Atrian liiketoimintaa ja yrityskulttuuria. Vastuullisuus kytkeytyy Atrian toiminnassa kaikille tasoille: tavoitteisiin, arvoihin, toimintastrategioihin, johtamiseen ja jokapäiväiseen työhön. Atrian yritysvastuu näkyy koko ruokatuotannon ketjussa alkutuotannosta Atrian tehtaiden kautta kuluttajalle. Atria kehittää ja toteuttaa vastuullista liiketoimintaa taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun osa-alueilla Atrian Kädenjälki -ohjelman puitteissa. Toimista yritysvastuun saralla kerrotaan laajemmin Atrian vastuullisuusraportissa. Vastuullisuusraportti löytyy Atrian verkkosivuilta osoitteessa: www.atria.fi/konserni/vastuullisuus/yritysvastuun-raportointi. Vastuullisuus näkyy myös Atrian Toimintaperiaatteissa, jotka linjaavat päivittäistä toimintaa (www.atria.fi/ globalassets/atriagroup/vastuullisuus/atrian-toimintaperiaatteet/atria-code-of-conduct.pdf).

Atria tunnistaa vastuunsa kaikille sidosryhmilleen. Sidosryhmien kiinnostus erityisesti yritysten ympäristö- ja sosiaalisia asioita kohtaan on lisääntynyt. Raportoinnin lisäksi sidosryhmät odottavat, että yrityksillä on tavoitteita yritysvastuuseen liittyvien asioiden parantamiseksi. Esimerkiksi sijoittajat ja rahoittajat ovat kiinnostuneita mm. yrityksen toimista ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Asiakkaille ja kuluttajille kotimaisuus, jäljitettävyys ja eläinten hyvinvointi ovat merkityksellisiä. Atria kuuntelee ja huomioi aktiivisesti sidosryhmien toiveita ja tarpeita vastuullisen toiminnan osalta. Toiminnan läpinäkyvyys, avoimuus ja vuorovaikutteisuus ovat myös oleellinen osa Atrian vastuullisuutta.

Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen uhka, jonka ehkäisemiseksi Atria panostaa kaikissa tuotantoketjun vaiheissa. Atria on ottanut hiilijalanjäljen laskennan yhdeksi mittariksi ilmastomuutoksen vähentämisen seurannassa. Tehokas toiminta on osa Atrian strategiaa. Se ylläpitää ja parantaa kannattavuutta. Atrialla panostetaan mm. tehokkaaseen raaka-aineiden käyttöön, hävikin ja jätteiden määrän vähentämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. Uusiutuvien energialähteiden osuuden lisääminen kokonaisenergiakäytöstä on osa Atrian energiapolitiikkaa. Atria edistää suomalaisessa alkutuotannossa kotimaisen kasviproteiinin käyttöä tuontisoijan sijaan tuotantoeläinten rehuissa. Myös kuljetusten ympäristövaikutusten vähentämiseksi tehdään toimenpiteitä.

Atrian liiketoimintamallin kuvaus

Atrian toimintaperiaatteet (Code of Conduct) ja menetelmät

Atrian Toimintaperiaatteet on Atria Oyj:n hallituksen hyväksymä eettinen ohjeistus jokapäiväiseen toimintaan Atrian arjessa. Atrian Toimintaperiaatteet perustuvat Atrian toimintamaiden lakeihin ja työehtosopimuksiin sekä kansainvälisiin vastuullista toimintaa mm. ihmisoikeuksien ja korruption vastustamisen osalta sääteleviin sopimuksiin ja suosituksiin.

Toimintaperiaatteiden taustalla on konsernissa käyty laaja arvokeskustelu, johon osallistui koko Atrian henkilöstö. Atrian Toimintaperiaatteissa on kuvattu Atrian politiikka koskien ympäristö- ja henkilöstöasioita, laatua ja tuoteturvallisuutta (Turvallinen Atria Laatu), sidosryhmätoimintaa sekä liiketoiminnan rehellisyyttä mukaan lukien ihmisoikeuksien turvaaminen sekä korruption ja lahjonnan estäminen. Atrian Toimintaperiaatteet ovat osa Atrian laajaa Kädenjälki -ohjelmaa. Kädenjälki -ohjelma kokoaa Atrian vastuullisen toiminnan periaatteet, käytännöt ja tulokset. Sen mukaan niistä viestitään myös henkilöstölle ja ulkoisille sidosryhmille.

Riittävän huolellisuuden (Due dilligence) turvaavat menetelmät tuotantoketjussa

Atria edellyttää toimittajiensa ja alihankkijoidensa noudattavan omassa toiminnassaan Atrian Toimintaperiaatteita tai vastaavia vähintään saman tasoisia vastuullisuusperiaatteita. Lisäksi hankintasopimukset velvoittavat yhteistyökumppaneita täyttämään Atrian vaatimukset muun muassa tuotelaatuun, toimintatapaan ja toimitusketjuun liittyen.

Atrian omilla tuotantotiloilla ja sopimustuotantotiloilla panostetaan eläinten hyvinvointiin. Eläinten hyvinvoinnin yhtenä mittarina voidaan pitää lääkkeiden vähäistä käyttöä. Suomessa on lanseerattu kokonaan ilman antibiootteja kasvatetut kanat, siat ja naudat. Suomessa atrialainen sianlihan tuotantoprosessi on osa kansallista Laatuvastuu-järjestelmää, minkä tuotantotapaa koskevat vaatimukset ylittävät lainsäädännön vaatimukset.

Atrian sopimuskumppanit auditoidaan säännöllisesti. Auditoinneilla kiinnitetään huomiota mm. elintarviketurvallisuuteen ja toiminnan vastuullisuuteen kuten ympäristö- ja sosiaalisten seikkojen sekä ihmisoikeuksien toteutumiseen ja korruption ja lahjonnan vastustamiseen.

Toimintaperiaatteiden noudattamisen tulokset

Toimintaperiaatteiden noudattaminen on kiinteä osa Atrian Yritysvastuuohjelmaa. Yritysvastuuta johdetaan konserni- ja paikallistasolla. Konsernitasolla määritetään yhteiset toimintaperiaatteet, varmistetaan niiden mukainen toiminta ja asetetaan kaikille liiketoiminta-alueille yhteiset kehityshankkeet ja tahtotila. Vastuullisuuden kehittäminen on päivittäistä toiminnan johtamista eri liiketoiminta-alueilla. Henkilöstöä koulutetaan yritysvastuuseen liittyvistä eri osa-alueista Atrian koulutussuunnitelman mukaisesti. Liiketoiminta-alueiden ohjausryhmät analysoivat alueensa toimintaympäristöä ja olennaisten sidosryhmien odotuksia Atrian vastuullisuudesta sekä sisällyttävät tarvittavien kehitystoimenpiteiden toteuttamisen osaksi liiketoimintasuunnitelmia. Niiden toteutumista arvioidaan liiketoiminta-alueiden sisäisissä ja ulkoisissa auditoinneissa.

Kehitystoimenpiteiden tuloksista raportoidaan Atrian Yritysvastuuraportissa. Raportoinnin perustana Atria käyttää kansainvälistä Global Reporting Initiative (GRI) G4 -ohjeistoa. Atria on valinnut raporttiinsa GRI-ohjeistosta oman toimintansa ja sidosryhmiensä kannalta olennaiset mittarit ja indikaattorit.

Riskit ja riskienhallinta Atrialla

Atrian riskienhallintaprosessi perustuu soveltuvin osin ISO 31000 Riskienhallinta -standardiin. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea Atrian strategian toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista sekä ehkäistä epäsuotuisia tapahtumia ja suojata liiketoiminnan jatkuvuutta.

Atrialla riski on määritelty epävarmuuden vaikutukseksi tavoitteisiin. Riskin vaikutus on myönteinen tai kielteinen poikkeama asetetuista tavoitteista. Riskin aiheuttaja voi olla Atrian sisäinen tai ulkoinen olosuhde tai tapahtuma. Atriaan kohdistuu joukko erilaisia riskejä. Riskien tunnistamista ja seurantaa varten riskit jaotellaan neljään luokkaan: strategiset riskit, operatiiviset riskit, vahinkoriskit sekä rahoitusriskit.

Seuraavassa taulukossa on lyhyt yhteenveto suurimmista Atrian toimintaan liittyvistä riskeistä. Nämä riskit voivat yhdessä tai erikseen vaikuttaa parantavasti tai heikentävästi Atrian liiketoimintaan, tulokseen, taloudelliseen asemaan, kilpailukykyyn tai maineeseen. Riskitaulukossa on kuvattu myös merkittävimmät ei-taloudellisten tietojen osalta tunnistetut riskit henkilöstö- ja sosiaalisten asioiden osalta sekä ympäristöasioiden osalta.

Atria ei ole tunnistanut ihmisoikeuksiin sekä korruptioon tai lahjontaan liittyviä merkityksellisiä riskejä, joiden toteutumisella todennäköisesti olisi haitallisia vaikutuksia Atrian toimintaan. Mahdollisia ihmisoikeuksien toteutumiseen sekä korruption ja lahjonnan torjumiseen liittyviä riskejä, pyritään hallitsemaan henkilöstön koulutuksella sekä auditoinneilla.

Riski	Kuvaus	Riskienhallinta
Raaka-aineiden hintariski	Atrian liiketoiminnan kannattavuuteen vaikuttaa keskeisesti liharaaka-aineen kansainvälisen markkinahinnan muutokset.	Atria hallitsee riskiä keskitetyllä lihanoston ohjauksella ja myynnin raaka-ainehintaklausuulein.
Asiakkaisiin ja kuluttajakysyntään liittyvät riskit	Atrian kaikilla merkittävillä markkina-alueilla elintarvikealan vähittäiskauppa on hyvin keskittynyttä, mikä luo Atrialle mahdollisuuksia pitkäjänteisen ja monipuolisen asiakasyhteistyön kehittämiselle. Toisaalta riippuvuus yksittäisestä asiakkaasta voi olla suurempi.	Atria hyödyntää vahvaa markkina-asemaa, tehokkaita teollisia prosesseja, hyvää laatua ja tunnettuja tuotemerkkejä riskin hallinnassa.
	Kuluttajakäyttäytymisen muutokset voivat pitkällä aikavälillä muuttaa Atrian tuotteiden kysynnän painotusta eri tuotekategorioiden välillä.	Atria varautuu kulutustottumusten muutoksiin ja toiminnan sopeuttamistarpeeseen panostamalla kuluttajalähtöiseen tuotekehitykseen.
Eläintauteihin ja eläinten hyvinvointiin liittyvät riskit	Eläinten terveys ja hyvinvointi on keskeinen Atrian laadun, vastuullisuuden ja kannattavuuden elementti. Atrian tuotantoketjun kriittisessä pisteessä esiintyvä eläintauti voi aiheuttaa tuotannon keskeytymisen kyseisessä yksikössä ja häiritä koko ketjun toimintaa. Uusi vakava eläintauti, kuten afrikkalainen sikarutto tai lintuinfluessa, voi johtaa lihatuotteiden vienti- ja tuontirajoituksiin.	Atrian moniportaisella omavalvonnan avulla pyritään havaitsemaan eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät vaaratekijät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Tuoteturvallisuusriski	Elintarvikkeita valmistavana yrityksenä Atrialle on erityisen tärkeää huolehtia raaka-aineiden ja valmisteiden laadusta ja turvallisuudesta koko tuotantoketjussa.	Atrialla on käytössä nykyaikaiset menetelmät tuotantoprosessien turvallisuuden varmistamiseksi ja erilaisten mikrobiologisten, kemiallisten ja fysikaalisten vaaranaiheuttajien eliminoimiseksi. Atria noudattaa tuoteturvallisuuden varmistamisessa elintarviketurvallisuuden hallinta- ja laatusertifikaattien edellyttämiä toimintatapoja.
Vahinkoriskit	Atrialla on tuotantolaitoksia Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Virossa ja Venäjällä. Tulipalo tai muu odottamaton tekijä voi keskeyttää tuotantolaitoksen toiminnan. Elintarviketeollisuuden työtehtäville on ominaista alhainen työskentelylämpötila sekä toistuvat työliikkeet. Työ on usein fyysistä ja edellyttää leikkaavien koneiden ja työkalujen käyttöä, mikä lisää työtapaturmariskiä.	Atrian kaikki tuotantolaitokset ovat vakuutetut aineellisten vahinkojen ja toiminnan keskeytymisen varalta konsernin vakuutusohjelmissa. Keskeisillä tuotantolaitoksilla tehdään riskikartoitus 1-2 vuoden välein. Jatkuvuussuunnittelulla pyritään rajaamaan mahdollisia keskeytysvahinkoja. Atria pyrkii ehkäisemään työtapaturma- ja ammattitautiriskejä ja näihin liittyviä kustannuksia panostamalla merkittävästi työturvallisuuteen sekä työmenetelmien ja -välineiden jatkuvaan kehittämiseen.
Rahoitusriskit	Keskeisimmät rahoitukseen liittyvät riskit Atrian toiminnassa ovat valuutan transaktio- ja muuntoeroriskit sekä jälleenrahoitusriski.	Rahoitusriskien hallinnalla Atria pienentää rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluista ja muista epävarmuustekijöistä aiheutuvia tulos-, tase ja rahavirtavaikutuksia sekä varmistaa riittävän maksuvalmiuden. Atrian rahoitusriskien hallinnasta on kerrottu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa 27.

Tärkeimmät muut kuin taloudelliset tunnusluvut

Atrialla on valittu merkittävimmiksi ympäristöasioiden tunnusluvuiksi hiilijalanjälki ja siihen suoraan yhteydessä olevat uusiutuvan ja uusiutumattoman energiankulutus sekä energiatehokkuus. Puhdas vesi on oleellinen osa Atrian tuotantoprosessia ja puhtaanapitoa. Sitä käytetään riittävästi, mutta turhaa vedenkulutusta vältetään. Sosiaalisissa asioissa henkilöstön hyvinvointi, turvallisuus ja oikea osaaminen ovat liiketoiminnan kannalta olennaisia ja niitä kehitetään tavoitteellisesti. Henkilöstö perehdytetään Atrian toimintaperiaatteisiin koskien ihmisoikeuksien puolustamista sekä korruption ja lahjonnan vastustamista.

Ympäristöasiat

Atrialla kasvihuonekaasuja syntyy väistämättä koko tuotantoketjussa ja kuljetuksissa, mutta niiden vähentämiseksi on tehty ja tehdään jatkuvasti konkreettisia toimenpiteitä ja suunnitelmia uusista vähentämismahdollisuuksista. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on huomioitu Atrian strategisissa linjauksissa ja se on yhdenmukainen Atrian tulostavoitteiden kanssa.

Resurssien tehokkaalla kohdentamisella ja hyödyntämisellä, hävikin ja jätteiden määrän vähentämisellä tehostetaan energiankäyttöä. Näitä on toteutettu konsernitasoisissa ja maakohtaisissa kehittämishankkeissa sekä tuotantoprosessien jatkuvassa parantamisessa.

Atrian käyttämästä sähkö- ja lämpöenergiasta n. 1/3 on peräisin uusiutuvista energialähteistä. Vuonna 2017 Atrian Nurmon tehtaalla aloitettiin Suomen suurimman aurinkosähköpuiston rakentaminen. Valmistuttuaan se tuottaa noin 5 prosenttia Nurmon tehtaan käyttämästä sähköstä.

Atria Suomen jauhelihapakkausinnovaatio - helposti avattava tyhjiöpakkaus - vähentää huomattavasti syntyvän pakkausjätteen määrää ja vaatii vähemmän tilaa kuljetuksissa ja varastoissa. Lisäksi tyhjiöpakkauksella saavutetaan entistä parempi säilyvyys jauhelihalle.

Hiilijalanjäljen laskennalla Atria haluaa tunnistaa mahdollisuutensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja hallintaan omassa tuotantoketjussaan.

Hiilijalanjälki

Hiilijalanjäljen laskenta ja raportointi perustuvat kansainväliseen yritysten laskenta- ja raportointistandardiin The Greenhouse Gas Protocol (World Business Council for Sustainable Development ja World Resources Institute). Päästölaskenta kattaa (operational boundaries) Atrian teollisten tuotantoprosessien CO2 -päästöt Atrian 100-prosenttisesti omistamissa yhtiöissä (organisational boundaries) Scope 1 ja 2 mukaisesti.

Atria-konsernin hiilijalanjälki

2016 yhteensä ..........145,2 2017 yhteensä.......... 129,5

tuhatta tonnia CO2 e

Yhteensä ....................... 129,5

sa käytettävien, raportoivan yhtiön omistuksessa tai hallinnassa olevien energialähteiden suorat päästöt. Scope 2 (harmaalla) kattaa epäsuorat, ostetun sähkön-, höyryn- ja lämmöntuotannon sekä jäähdytyksen päästöt. Scope 2 -raportointi perustuu hankintaperusteiseen laskentatapaan ja siinä on käytetty tiedossa olevien energialähteiden tai kansallisten jäännösjakaumien päästöarvoja. Laskennassa on käytetty IEA:n ja kansallisten jäännösjakaumien osalta vuoden 2016 hiilidioksipäästöarvoja, koska vuoden 2017 arvoja ei ole vielä saatavilla. Venäjän osalta laskelmassa on käytetty sijaintiperusteista Kansainvälisen energiajärjestön (IEA):n ilmoittamaa CO2 -päästöarvoa.

Energiatehokkuus, energiankulutus ja vedenkulutus

Seuraavilla mittareilla on myös suora yhteys hiilijalanjälkeen ja ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen:

Sosiaaliset ja henkilöstöasiat

Henkilöstöön kohdistuva sosiaalinen vastuu kattaa Atrialla henkilöstön hyvinvoinnin, turvallisuuden, osaamisen kehittämisen ja oikeudenmukaisen palkkauksen. Kaikilla atrialaisilla on henkilöstön itse määrittelemä Atrian Tapa Toimia (Way of Work, WoW). Hyvinvointiin satsataan merkittävästi vuosikausia kestävissä ohjelmissa koko työssäoloajan. Atrialla kiinnitetään huomiota myös työturvallisuuden parantamiseen ja sitä seurataan useilla mittareilla. Henkilöstön osaamisen varaan rakentuu yrityksen kaikkien toimintojen ja tuotteiden laatu. Henkilöstön koulutukseen panostetaan ja koko organisaation osaamista parannetaan Kyvykkyyden kehittäminen -ohjelman mukaisesti. Henkilöstöön kohdistuva sosiaalinen vastuu kattaa Atrialla työntekijöiden palkkauksen.

Atria käynnisti vuoden 2017 alussa monivuotisen johtamisen kehittämisohjelman kaikissa toimintamaissaan. Kaikki Atria-konsernin esimiehet osallistuvat koulutuksiin. Atrian Tapa Johtaa (Way of Leading, WoL) -ohjelmassa luodaan yhteiset johtamisen periaatteet ja käytännöt, joiden avulla esimiehet pystyvät kehittämään toimintaa ja ohjaamaan työntekijöitä sovittuihin tavoitteisiin. Ohjelmalla on oleellinen merkitys Atrian menestymiselle nopeasti muuttuvassa toiminta- ja kilpailuympäristössä.

Sosiaalisten ja henkilöstöasioiden tavoitteiden toteutumista seurataan mm. seuraavilla tunnusluvuilla: • Sairauspoissaolot säännöllisestä työajasta

• Tapaturmataajuuden vähentäminen (Lost Time Injury Frequency rate) 20 %:lla edelliseen vuoteen verrattuna.
• Naisten ja miesten osuudet henkilöstöstä
• Keskimääräiset koulutuspäivät / työntekijä.

Veden kokonaiskulutus lähteittäin

Energiatehokkuus Atria-konsernissa

Energiankulutus päälähteittäin

* Laskentatavoissa on eroja liiketoiminta-alueittain. Atria Suomen osalta laskentatapa on muuttunut 2016.

Tuotantoon suhteutettu vedenkulutus

Tapaturmataajuuden vähentäminen (Lost Time Injury Frequency rate) 20 %:lla edelliseen vuoteen verrattuna. Venäjän tapaturmataajuuden muutos on prosentuaalisesti suuri, koska lähtöluku on ollut pieni. Asetettuun tavoitteeseen ei vuonna 2017 päästy.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä korruption ja lahjonnan vastustaminen

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on Atrian henkilöstöpolitiikan perusta ja osa Atrian Toimintaperiaatteita. Atria kunnioittaa ja tukee kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeusperiaatteita ja vaatii niiden noudattamista työntekijöidensä lisäksi myös omilta toimittajiltaan ja alihankkijoiltaan sekä edistää niiden toteutumista kaikilla liiketoiminta-alueillaan. Atria varmistaa toimittajiensa sitoutumista alla mainittuihin sopimuksiin ja suosituksiin auditoinneissa.

Atria on sitoutunut seuraaviin kansainvälisiin sopimuksiin ja suosituksiin:

• YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus ja lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus
• Kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimus työelämän perusoikeuksista
• YK:n Global Compact -aloite ihmisoikeuksien, työelämän oikeuksien ja ympäristönsuojelun edistämisestä ja korruption ehkäisemisestä • OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille
• Kansainvälisen Kauppakamarin (ICC) kestävän kehityksen peruskirja ja ICC:n lahjonnan ja korruption vastaiset ohjeet
• Business Social Compliance Initiative (BSCI) ostotoiminnan periaatteet

Terveiden ja vastuullisten liiketoimintakäytäntöjen noudattaminen muodostaa perustan kaikelle Atrian toiminnalle. Atria ei hyväksy toiminnassaan minkäänlaista korruptiota eikä lahjontaa. Atrian työntekijät eivät saa antaa tai vastaanottaa sellaisia etuja, lahjoja tai vieraanvaraisuutta, jotka voivat vaikuttaa epäasiallisesti liiketoimintapäätöksiin. Osana Atrian WoL-ohjelmaa on korruption ja lahjonnan havaitsemiseen ja ehkäisemiseen liittyvää koulutusta ja lisäksi konsernissa on vuonna 2017 järjestetty kilpailuoikeudellista koulutusta. Kaikki Atrian uudet työntekijät on perehdytty Atrian Toimintaperiaatteisiin Atrian perehdytysohjelmassa.

Atrialla on käytössään Whistleblow-kanava, johon Atrian työntekijät voivat ilmoittaa, esimiehelle tehtävän ilmoituksen lisäksi, jos he epäilevät, että Atrian Toimintaperiaatteita on rikottu tai konsernissa on syyllistytty lainvastaiseen toimintaan. Kaikki epäilyt käsitellään niin luottamuksellisesti kuin mahdollista ja Atria ryhtyy ilmoitusten perusteella tarvittaviin toimiin. Tunnuslukuna seurataan Whistleblow-kanavaan tulleita ilmoituksia, joita ei ole vuoden 2017 aikana tullut yhtään.

OSAKEOMISTUKSEN JAKAUMAT

Osakkaat osakeomistuksen mukaan 31.12.2017

Osakkeiden lukumäärä	Osakkaita			Osakkeita
	kpl	%	1 000 kpl	%
1–100	5 573	44,53	276	0,98
101–1 000	5 863	46,84	2 116	7,49
1 001–10 000	1 003	8,01	2 454	8,68
10 001–100 000	62	0,50	1 557	5,51
100 001–500 000	8	0,06	1 079	3,82
500 001–1 000 000	3	0,02	2 257	7,98
1 000 001–	4	0,03	18 528	65,55
Yhteensä	12 516	100,00	28 268	100,00

Osakkaat elinkeinoryhmittäin 31.12.2017

Elinkeinoryhmä	Osakkaita			Osakkeita
	kpl	%	1 000 kpl	%
Yritykset	391	3,12	18 312	64,78
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	21	0,17	1 456	5,15
Julkisyhteisöt	8	0,06	753	2,66
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	87	0,70	370	1,31
Kotitaloudet	11 985	95,76	5 009	17,72
Ulkomaat	24	0,19	24	0,08
Yhteensä	12 516	100,00	25 924	91,71
Hallintarekisterissä yhteensä	9		2 344	8,29

TIEDOT OSAKKEENOMISTAJISTA

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2017

	KII	A	Yhteensä	%
Itikka osuuskunta	4 914 281	3 537 652	8 451 933	29,90
Lihakunta	4 020 200	3 838 797	7 858 997	27,80
Mandatum Life		982 363	982 363	3,48
Osuuskunta Pohjanmaan Liha	269 500	480 038	749 538	2,65
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma		524 640	524 640	1,86
Oy Etra Invest Ab		200 000	200 000	0,71
OP-Henkivakuutus Oy		182 701	182 701	0,65
Sijoitusrahasto Taalerintehdas Arvo Markka Osake		130 000	130 000	0,46
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Elo		126 289	126 289	0,45
Norvestia Oyj		115 672	115 672	0,41

Suurimmat osakkeenomistajat äänimäärän mukaan 31.12.2017

	KII	A	Yhteensä	%
Itikka osuuskunta	49 142 810	3 537 652	52 680 462	47,42
Lihakunta	40 202 000	3 838 797	44 040 797	39,64
Osuuskunta Pohjanmaan Liha	2 695 000	480 038	3 175 038	2,86
Mandatum Life		982 363	982 363	0,88
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma		524 640	524 640	0,47
Oy Etra Invest Ab		200 000	200 000	0,18
OP-Henkivakuutus Oy		182 701	182 701	0,16
Sijoitusrahasto Taalerintehdas Arvo Markka Osake		130 000	130 000	0,12
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Elo		126 289	126 289	0,11
Norvestia Oyj		115 672	115 672	0,10

JOHDON OMISTUS

Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen sekä konsernin johtoryhmään kuuluvat omistivat 31.12.2017 A-sarjan osakkeita yhteensä 76 355 kpl, mikä vastaa 0,27 % osakkeista ja 0,07 % osakkeiden tuomasta äänivallasta.

A-SARJAN OSAKKEIDEN KUUKAUSITTAINEN VAIHTO 2017

Kuukausi	Vaihto, EUR	Vaihto, kpl	Kuukauden alin	Kuukauden ylin
Tammikuu	4 963 046	407 196	11,44	12,61
Helmikuu	3 658 635	316 022	10,91	12,32
Maaliskuu	2 802 102	262 046	10,37	11,30
Huhtikuu	3 942 225	360 936	10,33	11,45
Toukokuu	2 559 498	229 957	10,70	11,50
Kesäkuu	1 511 784	143 014	10,11	11,27
Heinäkuu	3 982 286	369 122	10,15	11,43
Elokuu	2 792 009	244 565	11,07	11,72
Syyskuu	2 902 669	249 445	11,25	12,00
Lokakuu	2 714 540	228 351	11,58	12,17
Marraskuu	4 845 224	394 395	12,00	12,96
Joulukuu	2 103 433	176 016	11,72	12,70
Yhteensä	38 777 452	3 381 065

A-SARJAN OSAKKEEN KURSSIKEHITYS 2013–2017 (KESKIKURSSI)

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

milj. EUR	31.12.2017	31.12.2016	31.12.2015	31.12.2014	31.12.2013
Liikevaihto	1 436,2	1 351,8	1 340,2	1 426,1	1 411,0
Liikevoitto	40,9	31,8	28,9	40,6	19,7
% lv:sta	2,8	2,3	2,2	2,8	1,4
Rahoitustuotot ja -kulut	-7,3	-6,3	-9,2	-12,7	-15,2
% lv:sta	-0,5	-0,5	-0,7	-0,9	-1,1
Voitto ennen veroja	35,5	26,1	20,1	34,0	6,9
% lv:sta	2,5	1,9	1,5	2,4	0,5
Oman pääoman tuotto (ROE), %	6,7	4,7	3,6	6,6	-1,0
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	7,3	5,9	5,6	8,3	3,7
Omavaraisuusaste, %	47,5	46,5	47,4	44,0	42,2
Korolliset velat	214,3	217,8	199,6	254,1	334,7
Velkaantumisaste, %	49,8	51,6	49,3	62,6	81,3
Nettovelkaantumisaste, %	49,0	50,5	48,3	61,8	74,3
Bruttoinvestoinnit	53,9	82,9	56,9	62,7	41,1
% lv:sta	3,8	6,1	4,2	4,4	2,9
Henkilöstö keskimäärin	4 449	4 315	4 271	4 715	4 669
Tutkimus ja kehitysmenot	12,9	13,1	12,4	13,9	11,8
% lv:sta *	0,9	1,0	0,9	1,0	0,8
Tilauskanta **	-	-	-	-	-

* Kirjattu kokonaisuudessaan tilivuoden kuluksi

**Ei merkitsevä luku, koska tilaukset toimitetaan pääosin tilausta seuraavana päivänä

OSAKEKOHTAISET OSAKEANTIOIKAISTUT TUNNUSLUVUT

milj. EUR	31.12.2017	31.12.2016	31.12.2015	31.12.2014	31.12.2013
Tulos/osake (EPS), EUR	0,92	0,65	0,49	0,93	-0,15
Oma pääoma/osake, EUR	14,81	14,49	14,16	14,22	14,45
Osinko/osake, EUR*	0,50	0,46	0,40	0,40	0,22
Osinko/tulos, %*	54,4	71,2	81,9	43,0	-142,8
Efektiivinen osinkotuotto*	4,1	4,0	4,4	6,0	2,8
Hinta/voitto-suhde (P/E)	13,2	17,8	18,5	7,1	-50,2
Osakekannan markkina-arvo	342,3	324,8	255,8	187,1	218,5
Osakekannan markkina-arvo, A-sarja	230,9	219,0	172,5	126,2	147,4
Osakkeiden vaihto/1000 kpl , A-sarja	3 381	3 313	5 443	3 035	3 223
Osakkeiden vaihto %, A-sarja	17,7	17,4	28,6	15,9	16,9
Osakkeiden lukumäärä, milj. kpl yht.	28,3	28,3	28,3	28,3	28,3
Osakkeiden lukumäärä, A-sarja	19,1	19,1	19,1	19,1	19,1
Osakkeiden lukumäärä, KII-sarja	9,2	9,2	9,2	9,2	9,2
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin	28,3	28,3	28,3	28,3	28,3
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.	28,3	28,3	28,3	28,3	28,3

*Hallituksen ehdotus 2017 vuodelta 26.4.2018 kokoontuvalle yhtiökokoukselle

Osakkeiden kurssikehitys, A-sarja (EUR)

Kauden alin	10,11	7,61	6,62	6,43	6,01
Kauden ylin	12,96	12,22	10,50	8,89	8,39
Kauden lopussa	12,11	11,49	9,05	6,62	7,73
Kauden keskikurssi	11,47	9,49	9,03	7,46	7,21

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

Atria julkaisee IFRS-tunnuslukujen ohella tiettyjä yleisesti käytettyjä muita vaihtoehtoisia tunnuslukuja, jotka ovat johdettavissa tuloslaskelmasta ja taseesta.

Tunnuslukujen laskentakaavat: Oikaistu liikevoitto Yhtiö julkaisee liikevoiton ohella oikaistun liikevoiton kuvatakseen varsinaisen liiketoiminnan taloudellista kehitystä ja parantaakseen vertailukelpoisuutta eri kausien välillä. Oikaistu liikevoitto määritetään oikaisemalla tuloslaskelman liikevoittoa vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä. Näitä voivat olla esimerkiksi tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat tapahtumat kuten toiminnan uudelleenjärjestelyt, liiketoimintojen myynneistä johtuvat myyntivoitot ja -tappiot, arvonalentumiset, merkittävien liiketoimintojen lopettamiskulut. Bruttoinvestoinnit Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sisältäen hankitut liiketoimet FTE ⁼ Raportointikauden tehdyt työtunnit * 100 Raportointikauden työpäivien lukumäärä * normaalityöaika per päivä Oman pääoman tuotto (%) = Tilikauden voitto/tappio * 100 Oma pääoma keskimäärin Sijoitetun pääoman tuotto (%) ⁼ Voitto/tappio ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut * 100 Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat keskimäärin Omavaraisuusaste (%) ⁼ Oma pääoma * 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot Velkaantumisaste (%) ⁼ Korolliset rahoitusvelat * 100 Oma pääoma Korolliset nettovelat = Korolliset rahoitusvelat - rahavarat Nettovelkaantumisaste (%) ⁼ Korolliset rahoitusvelat - rahavarat * 100 Oma pääoma Laimentamaton tulos / osake ⁼ Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo Oma pääoma / osake = Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden laimentamaton lukumäärä 31.12. Osakekohtainen osinko ⁼ Tilikauden osingonjako Osakkeiden laimentamaton lukumäärä 31.12. Osinko / tulos (%) ⁼ Osinko / osake * 100

Tulos / osake (EPS) Efektiivinen osinkotuotto (%) ⁼ Osinko / osake * 100 Tilikauden päätöskurssi Hinta / voittosuhde (P/E) ⁼ Tilikauden päätöskurssi Tulos / osake Keskikurssi ⁼ Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden laimentamaton keskimääräinen lukumäärä Osakekannan markkina-arvo ⁼ Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa * viimeinen pörssikurssi 31.12. Osakkeiden vaihto (%) ⁼ Osakkeen vaihtomäärä tilikauden aikana * 100

Osakkeiden laimentamaton keskimääräinen lukumäärä

KONSERNITULOSLASKELMA

1 000 EUR	Liitetieto	1.1.–31.12.2017	1.1.–31.12.2016
Liikevaihto	1, 2, 30	1 436 188	1 351 752
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	7, 8, 30	-1 262 875	-1 187 387
Bruttokate		173 313	164 365
Myynnin ja markkinoinnin kulut	3, 7, 8	-92 392	-89 389
Hallinnon kulut	4, 7, 8, 30	-42 668	-43 024
Liiketoiminnan muut tuotot	5, 30	5 694	4 565
Liiketoiminnan muut kulut	6, 8	-3 043	-4 755
Liikevoitto	1	40 904	31 762
Rahoitustuotot	9, 27	11 917	20 246
Rahoituskulut	9, 27	-19 211	-26 563
Rahoitusnetto		-7 294	-6 317
Osuus pääomaosuusmenetelmällä käsiteltyjen sijoituskohteiden tuloksesta	15	1 904	679
Voitto/tappio ennen veroja		35 514	26 124
Tuloverot	10, 18	-7 146	-6 571
Tilikauden tulos		28 368	19 553
Tilikauden tuloksen jakaantuminen:
Emoyhtiön omistajille		25 859	18 189
Määräysvallattomille omistajille		2 509	1 364
Yhteensä		28 368	19 553
Laimentamaton tulos/osake, EUR	11	0,92	0,65

1 000 EUR	Liitetieto	1.1.–31.12.2017	1.1.–31.12.2016
Liikevaihto	1, 2, 30	1 436 188	1 351 752
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	7, 8, 30	-1 262 875	-1 187 387
Bruttokate		173 313	164 365
Myynnin ja markkinoinnin kulut	3, 7, 8	-92 392	-89 389
Hallinnon kulut	4, 7, 8, 30	-42 668	-43 024
Liiketoiminnan muut tuotot	5, 30	5 694	4 565
Liiketoiminnan muut kulut	6, 8	-3 043	-4 755
Liikevoitto	1	40 904	31 762
Rahoitustuotot	9, 27	11 917	20 246
Rahoituskulut	9, 27	-19 211	-26 563
Rahoitusnetto		-7 294	-6 317
Osuus pääomaosuusmenetelmällä käsiteltyjen sijoituskohteiden
tuloksesta	15	1 904	679
Voitto/tappio ennen veroja		35 514	26 124
Tuloverot	10, 18	-7 146	-6 571
Tilikauden tulos		28 368	19 553
Tilikauden tuloksen jakaantuminen:
Emoyhtiön omistajille		25 859	18 189
Määräysvallattomille omistajille		2 509	1 364
Yhteensä		28 368	19 553
Laimentamaton tulos/osake, EUR	11	0,92	0,65
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, EUR	11	0,92	0,65

Liitetieto	$1.1 - 31.12.2017$	$1.1 - 31.12.2016$
	28 3 68	19 553
10, 25	$-51$	$-46$
9, 10, 27	2 1 2 6	1838
9, 10, 27	$-6139$	6586
	24 304	27931
	21873	26 664
	2 4 3 1	1 2 6 7
	24 304	27931

LAAJA KONSERNITULOSLASKELMA

1 000 EUR	Liitetieto	1.1.–31.12.2017	1.1.–31.12.2016
Tilikauden tulos		28 368	19 553
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen:
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä	10, 25	-51	-46
Erät, jotka määrättyjen ehtojen täyttyessä siirretään tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaukset	9, 10, 27	2 126	1 838
Muuntoerot	9, 10, 27	-6 139	6 586
Tilikauden laaja tulos		24 304	27 931
Tilikauden laajan tuloksen jakaantuminen:
Emoyhtiön omistajille		21 873	26 664
Määräysvallattomille omistajille		2 431	1 267
Yhteensä		24 304	27 931

Sivuilla 57–95 esitettävät liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.

KONSERNITASE

VARAT, 1 000 EUR	Liitetieto	31.12.2017	31.12.2016
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	1, 12, 31, 32	408 665	403 974
Biologiset hyödykkeet	13	637	625
Liikearvo	14, 31	166 800	169 932
Muut aineettomat hyödykkeet	14, 31	89 094	93 566
Osuudet yhteis- ja osakkuusyrityksissä	15, 30	14 715	13 610
Muut rahoitusvarat	16, 27	1 196	1 103
Myyntisaamiset, lainasaamiset ja muut saamiset	17, 27	9 156	11 101
Laskennalliset verosaamiset	10, 18	6 023	7 437
Yhteensä		696 286	701 348
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	19, 31	93 025	89 783
Biologiset hyödykkeet	13	3 130	3 171
Myyntisaamiset ja muut saamiset	20, 27, 30, 31	113 684	108 813
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		538	1 735
Rahavarat	21, 27, 31	3 137	4 591
Yhteensä		213 514	208 093
Varat yhteensä	1	909 800	909 441
OMA PÄÄOMA JA VELAT, 1 000 EUR	Liitetieto	31.12.2017	31.12.2016
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma		48 055	48 055
Ylikurssirahasto
Omat osakkeet		-1 277	-1 277
Muut rahastot		-420	-2 547
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		249 073	249 073
Muuntoerot		-50 795	-44 736
Kertyneet voittovarat		173 937	161 162
Yhteensä	10, 11, 18, 22, 27	418 573	409 730
Määräysvallattomien osuus		12 105	12 427
Oma pääoma yhteensä		430 678	422 157
Pitkäaikaiset velat
Korolliset rahoitusvelat	23, 27	122 424	177 864
Laskennalliset verovelat	10, 18, 31	47 231	49 167
Muut velat	24, 27	8 066	10 814
Eläkevelvoitteet	25	6 320	7 167
Yhteensä		184 041	245 012
Lyhytaikaiset velat
Korolliset rahoitusvelat	23, 27	91 850	39 983
Ostovelat ja muut velat	26, 27, 30, 31	202 130	199 564
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		1 101	2 725
Yhteensä		295 081	242 272
Velat yhteensä	1	479 122	487 284
Oma pääoma ja velat yhteensä		909 800	909 441

Sivuilla 57–95 esitettävät liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

						Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma				Määräys vallat tomien osuus	Oma pääoma yhteensä
			Yli			Sijoitetun vapaan oman		Kertyneet
1 000 EUR	Liite tieto	Osake pääoma	kurssi rahasto	Omat osakkeet	Muut rahastot	pääoman rahasto	Muunto erot	voitto	varat Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2016		48 055	138 502	-1 277	-4 387	110 571	-51 416		160 159 400 207	4 608	404 815
Siirrot erien välillä			-138 502			138 502			0		0
Tytäryrityksen hankintaan liittyvä määräysvallattomien omistajien osuus	24, 31							-5 877	-5 877	6 550	673
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden tulos								18 189	18 189	1 364	19 553
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaukset	27				1 838				1 838		1 838
Vakuutus matemaattiset tappiot eläke etuuksista	25							-46	-46		-46
Muuntoerot	9, 10				2		6 680		6 682	-95	6 586
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako	22							-11 263	-11 263		-11 263
Oma pääoma 31.12.2016		48 055	0	-1 277	-2 547	249 073	-44 736	161 162	409 730	12 427	422 157
Vähemmistön osuus myydystä tytäryhtiöstä	32								0	-2 585	-2 585
Tytäryrityksen hankintaan liittyvä määräysvallattomien
omistajien osuus	24, 31							-81	-81		-81
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden tulos								25 859	25 859	2 509	28 368
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaukset	27				2 126				2 126		2 126
Vakuutus matemaattiset tappiot eläke etuuksista	25							-51	-51		-51
Muuntoerot	9, 10				1		-6 059		-6 058	-81	-6 139
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako	22							-12 952	-12 952	-165	-13 117
Oma pääoma 31.12.2017		48 055	0	-1 277	-420	249 073	-50 795	173 937	418 573	12 105	430 678

Sivuilla 57–95 esitettävät liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

1 000 EUR	Liitetieto	1.1.–31.12.2017	1.1.–31.12.2016
Liiketoiminnan rahavirta
Myynnistä saadut maksut		1 429 104	1 357 028
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut		2 817	2 950
Maksut liiketoiminnan kuluista		-1 349 580	-1 285 557
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	9	-16 443	-13 892
Saadut korot ja muut rahoitustuotot	9	8 322	11 561
Maksetut välittömät verot	10	-9 713	-7 242
Liiketoiminnan rahavirta		64 507	64 848
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		-53 144	-42 641
Hankitut liiketoimet vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	31		-30 217
Myydyt liiketoimet vähennettynä myyntihetken rahavaroilla	32	4 030	5 241
Pitkäaikaisten lainasaamisten muutos		2 309	1 413
Muiden sijoitusten muutos		671	-1 250
Saadut osingot		797	135
Investointien rahavirta		-45 337	-67 319
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot			113 257
Pitkäaikaisten lainojen maksut		-5 463	-88 289
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-)		1 986	-9 581
Osinkojen maksut	22	-13 117	-11 263
Rahoituksen rahavirta		-16 594	4 124
Rahavarojen muutos		2 576	1 653
Rahavarat tilikauden alussa		4 591	4 140
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		-4 030	-1 202
Rahavarat tilikauden lopussa	21	3 137	4 591

Sivuilla 57–95 esitettävät liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.

Yrityksen perustiedot

Atria-konsernin emoyhtiö Atria Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Kuopio. Yhtiö on ollut listattuna Nasdaq Helsinki Oy:ssä vuodesta 1991 alkaen. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-sivuilta www.atria.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki; postiosoite PL 900, 60060 ATRIA.

Atria Oyj ja sen tytäryhtiöt valmistavat ja markkinoivat elintarvikkeita, erityisesti liha-alan tuotteita, lihavalmisteita, siipikarjatuotteita, ateriakokonaisuuksia ja ruokakonsepteja. Atrian markkina-alueeksi on määritelty Suomi, Ruotsi, Tanska, Venäjän Euroopan puoleiset osat ja Baltian maat. Atrian tytäryhtiöt sijaitsevat myös tällä alueella. Vuonna 2017 konserni on jakaantunut neljään liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat Atria Suomi, Atria Skandinavia, Atria Venäjä sekä Atria Baltia.

Julkaistava tilinpäätös on hyväksytty hallituksessa 14. helmikuuta 2018. Suomen Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

LAATIMISPERUSTA

Konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2017 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta biologisia hyödykkeitä, myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja sekä johdannaisinstrumentteja. Myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan luokitteluhetkestä lähtien kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi.

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, ja luvut on pyöristetty lähimpään tuhanteen euroon.

MUUTOKSET TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEISSA JA ESITETTÄVISSÄ TIEDOISSA a) Käyttöönotetut uudet standardit ja standardien muutokset, joita on sovellettu 1.1.2017 alkavalla tilikaudella

• Tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskeva hanke – muutokset IAS 7:ään. Yritysten on vastedes esitettävä selostus rahoitustoiminnoista johtuvista velkojen muutoksista. Tämä kattaa rahavirroista syntyvät muutokset (esim. velkojen nostot ja takaisinmaksut) samoin kuin muutokset, joihin ei liity rahavirtaa, kuten hankinnat, luovutukset, kertyneet korot ja realisoitumattomat valuuttakurssierot. Muutoksen seurauksena Atria on lisännyt liitetietoon 23 korollisten velkojen täsmäytyslaskelman.

b) Merkittävät uudet standardit ja tulkinnat, jotka on julkaistu, mutta tulevat voimaan myöhemmin kuin 1.1.2017.

• IFRS 9, Rahoitusinstrumentit, astuu voimaan 1. tammikuuta 2018. IFRS 9 muuttaa rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelua ja arvostamista, niiden arvonalentumisen määrittämistä sekä suojauslaskennan soveltamisen periaatteita.

Uusi standardi ei tuo merkittäviä muutoksia konsernin rahoitusvarojen kirjaamiseen ja arvostamiseen.

• Pääosa konsernin rahoitusvaroista on myyntisaamisia, lainasaamisia ja muita saamisia. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Liiketoimintamallin mukaisesti nämä sijoitukset pidetään eräpäivään asti ja sopimukseen perustuvat rahavirrat kertyvät pääoman maksusta ja korosta.
• Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien rahoitusvarojen myynnistä realisoituvia voittoja tai tappioita ei enää siirretä myyntihetkellä tulosvaikutteisiksi. Käyvän arvon muutokset siirretään laajan tuloksen kautta voittovaroihin.
• Uuden arvonalentumismallin mukaan odotettavista olevista luottotappioista kirjataan arvonalentuminen. IAS 39:n mukainen luottotappiovaraus on perustunut toteutuneiden luottotappioiden määrään. Viime vuosina konsernissa toteutuneiden luottotappioiden määrä on ollut vähäinen ja odotettavissa olevien luottatappioiden määrän oletetaan olevan vähäinen myös tulevaisuudessa, joten kirjatun luottotappiovarauksen määrään ei ole tulossa merkittäviä muutoksia.

Rahoitusvelkojen kirjanpitokäsittely ei muutu. Taseesta pois kirjaamista koskevat säännöt on siirretty muuttumattomina standardista IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen.

Suojauslaskentaa koskevat uudet säännöt tuovat suojauslaskennan lähemmäs konsernin riskienhallinnan käytäntöjä. Aiempaa useammat suojaussuhteet saattavat täyttää suojauslaskennan soveltamisen edellytykset, sillä standardi noudattaa periaatelähtöisempää lähestymistapaa. IAS 39:n mukainen retrospektiivinen tehokkuustestaus ja 80–125 prosentin tehokkuusvaatimus poistuvat. IFRS 9:n mukaisissa suojaussuhteissa tehottomuuden määrän odotetaan olevan aikaisempaa vähäisempi. Vaikutukset Atria-konsernissa liittyvät lähinnä

sähkön suojauslaskentaan, jonka osalta systeemihintainen riski ja aluehintaeroriski voidaan käsitellä suojauslaskennassa erikseen.

Konserni ottaa standardin käyttöön 1.1.2018 alkavalla tilikaudella. Uusia sääntöjä on tarkoitus soveltaa konsernissa takautuvasti 1.1.2018 alkaen siten, että hyödynnetään standardin sallimat käytännön apukeinot.

• IFRS 15, Myyntituotot Asiakassopimuksista, astuu voimaan 1. tammikuuta 2018. Uusi standardi korvaa nykyiset IAS 11 - ja IAS 18 -tuloutusstandardit ja niihin liittyvät tulkinnat.

IFRS 15 standardissa sovelletaan viisivaiheista lähestymistapaa asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen tunnistamalla asiakassopimukset, yksilöidyt suoritevelvoitteet, transaktiohinta, transaktiohinnan kohdistaminen eri suoritevelvoitteille sekä varsinainen tuloutushetki.

Uuden standardin perusperiaatteena on, että myyntituotot kirjataan, kun tavaraa tai palvelua koskeva määräysvalta siirtyy asiakkaalle. Pääosa konsernin asiakassopimuksista koskee elintarvikkeiden myyntiä. Toimitus tapahtuu yleensä vuorokauden kuluessa ja määräysvalta siirtyy toimituksen yhteydessä.

Standardin käyttöönotolla ei ole merkittäviä vaikutuksia konsernin tuloslaskelmaan, taseeseen tai kassavirtaan. IFRS 15:lla ei ole vaikutusta yrityksen järjestelmiin ja prosesseihin.

Standardi otetaan käyttöön 1.1.2018 alkavalla tilikaudella lisätietoja antamalla ei-takautuvasti.

• IFRS 16, Vuokrasopimukset, astuu voimaan 1. tammikuuta 2019. Uusi standardi korvaa nykyisen IAS 17 Vuokrasopimukset standardin.

IFRS 16 vaikuttaa lähinnä vuokralle ottajien kirjanpitoon, sillä vuokralle ottajien näkökulmasta standardissa on luovuttu nykyisestä jaottelusta operatiivisiin vuokrasopimuksiin ja rahoitusleasingsopimuksiin. Sen seurauksena kaikki muut vuokrasopimukset, paitsi arvoltaan pienet ja lyhytaikaiset, merkitään taseeseen. Soveltamisen piirissä olevista vuokrasopimuksista kirjataan jatkossa omaisuuserä ja vuokranmaksuvelvoitetta koskeva rahoitusvelka. Standardilla on vaikutusta myös tuloslaskelmaan, koska kokonaiskulut ovat tyypillisesti suuremmat vuokrasopimuksen voimassaoloajan alkupuolella ja pienemmät sen loppupuolella. Lisäksi vuokrakulun tilalle tulee korot ja poistot, mikä vaikuttaa keskeisiin tunnuslukuihin kuten liikevoittoon.

Vuokralle antajien kirjanpitoon ei tule merkittäviä muutoksia vaan vuokrasopimukset luokitellaan edelleen rahoitus- tai operatiivisiin vuokrasopimuksiin.

Atria aloitti standardin käyttöönottoon liittyvän selvitysprojektin vuonna 2017. Konsernin vuokrasopimukset on tunnistettu ja vuokrasopimusten hallintaan tarvittavalle järjestelmälle asetettavia vaatimuksia on kartoitettu.

Tilikauden lopussa konsernilla oli noin 30 miljoonaa euroa operatiivisiin vuokrasopimuksiin perustuvia ei peruutettavissa olevia vuokravelvoitteita. Näistä pääosa tullaan merkitsemään taseeseen IFRS 16:n mukaisesti. Vuokra-ajan muuttuneen määritelmän sekä muuttuvien vuokrien ja jatko- ja päättämisoptioiden erilaisesta käsittelystä aiheuttavien oikaisun arviointi on vielä kesken. Tämän vuoksi ei ole vielä mahdollista arvioida uuden standardin käyttöönoton yhteydessä kirjattavien käyttöoikeusomaisuuserien ja vuokrasopimusvelkojen määrää eikä sitä, kuinka tämä vaikuttaa tulevaisuudessa konsernin tulokseen ja rahavirtojen luokitteluun.

Standardi otetaan käyttöön 1.1.2019 alkavalla tilikaudella. Siirtymiseen on tarkoitus soveltaa yksinkertaistettua menettelytapaa, eikä käyttöönottoa edeltävän vuoden vertailulukuja ole tarkoitus oikaista.

JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAATIMISPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden soveltamisessa. Lisäksi joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat omaisuus- ja velkaeriin, vastuiden sekä tuottojen ja kulujen määriin. Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista.

Keskeiset harkintaan perustuvat ratkaisut tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa:

Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis-, tai esittämistapoja. Johdon harkintaa on käytetty omaisuus- ja rahoituserien arvostuksessa ja luokittelussa, laskennallisten verosaamisten ja varausten kirjaamisessa sekä osakkuus- ja yhteisyritysten ryhmittelyssä olennaisiksi.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset:

Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpänä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen ympäristön odotettuun kehitykseen. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Yritysten yhteenliittymissä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittäminen:

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja velat arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Hankitulle nettovarallisuudelle on vain harvoin olemassa toimivia markkinoita, mistä varojen ja velkojen käypiä arvoja on saatavilla. Tämän vuoksi arvon määrittäminen edellyttää johdolta harkintaa ja oletuksia. Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden kunnosta, iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista. Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi.

Omaisuuserien arvonalentuminen:

Konsernissa käydään läpi vähintään jokaisen raportointikauden päättymispäivänä mahdolliset viitteet niin aineellisten kuin aineettomienkin hyödykkeiden arvonalentumisesta. Konsernissa testataan vuosittain liikearvo ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti.

Laskennalliset verot:

Laskennallinen verosaaminen kirjataan vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Konserni arvioi tilinpäätösten yhteydessä laskennallisten verosaamisten kirjausperusteet. Tätä varten arvioidaan, miten todennäköisesti tytäryrityksillä on kerrytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot tai käyttämättömät verotukseen liittyvät hyvitykset voidaan hyödyntää.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

TYTÄRYRITYKSET

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Atria Oyj ja sen kaikki tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yrityksessä, jos se olemalla osallisena sijoituskohteessa altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja siihen asti, kun määräysvalta päättyy.

Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike sisältää luovutetut varat ja vastattavaksi otetut velat arvostettuna käypään arvoon hankintahetkellä. Luovutettu vastike sisältää myös ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat, vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta.

Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuuden käypä arvo hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden käypä arvo yhteen laskettuina, ylittää hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon, merkitään taseeseen liikearvoksi. Jos vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden käyvän arvon ja aiemmin omistetun osuuden käyvän arvon yhteismäärä on pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo, erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konserniyritysten väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä tuotot ja kulut eliminoidaan. Myös omaisuuserän kirjaamiseen johtavista konsernin sisäisistä liiketoimista johtuvat voitot ja tappiot eliminoidaan. Tytäryritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.

Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Kun määräysvallattomilta omistajilta ostetaan osakkeita, maksetun vastikkeen ja tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös voitot tai tappiot osakkeiden myynnistä määräysvallattomille omistajille kirjataan omaan pääomaan.

Kun konsernin määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta päättyy, jäljelle jäävä osuus arvostetaan määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Tämä käypä arvo toimii alkuperäisenä kirjanpitoarvona, kun jäljelle jäävää osuutta myöhemmin käsitellään osakkuusyrityksenä, yhteisyrityksenä tai rahoitusvaroina. Lisäksi asianomaisesta yrityksestä aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja määriä käsitellään ikään kuin konserni olisi suoraan luovuttanut niihin liittyvät varat ja velat. Tämä voi tarkoittaa, että aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatut määrät siirretään tulosvaikutteisiksi.

OSAKKUUSYRITYKSET JA YHTEISJÄRJESTELYT

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Yleensä tämä perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa 20–50 % äänivallasta.

Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osapuolella on yhteinen määräysvalta. Yhteisjärjestelyt luokitellaan yhteisiksi toiminnoiksi tai yhteisyrityksiksi sen mukaan, mitkä ovat määräysvallan jakavien sopimusperusteiset oikeudet ja velvoitteet. Yhteisissä toiminnoissa konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita. Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen. Konsernin yhteisjärjestelyt ovat yhteisyrityksiä.

Osakkuus- ja yhteisyrityksiin tehdyt sijoitukset käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa sijoitus kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä ja sitä lisätään tai vähennetään kirjaamalla sijoittajayrityksen osuus sijoituskohteen hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista. Osakkuus- tai yhteisyrityssijoitus sisältää myös sen hankinnasta syntyneen liikearvon.

Jos osakkuusyrityksestä omistettu osuus pienenee, mutta huomattava vaikutusvalta säilyy, vain suhteellinen osuus aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista määristä siirretään tulosvaikutteiseksi.

Konsernin osuus osakkuusyritysten hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista merkitään tuloslaskelmaan liikevoiton alapuolelle. Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan vastaavasti. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen osuus osakkuusyrityksestä mahdolliset muut vakuudettomat saamiset mukaan luettuina, konserni ei kirjaa lisää tappiota, ellei sillä ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta eikä se ole suorittanut maksuja osakkuusyrityksen puolesta.

ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISTEN ERIEN MUUTTAMINEN

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toimintavaluutta ja emoyrityksen sekä konsernin esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu euroiksi käyttäen tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista sekä saamisista ja veloista syntyneet kurssivoitot ja -tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan liikevoiton yläpuolelle. Rahoitustapahtumia suojaavien valuuttatermiinien ja sekä valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin lukuun ottamatta niitä johdannaissopimusten kurssimuutoksia, jotka ovat ehdot täyttäviä rahavirran suojauksia tai määritetty suojaamaan ulkomaista nettoinvestointia ja ovat siinä tehokkaita, sekä lainoja, jotka ovat osa ulkomaiseen yksikköön tehtyä nettosijoitusta. Nämä kurssierot on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin.

Euroalueen ulkopuolisten konserniyritysten tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut on käsitelty alun perin kunkin yrityksen toimintaympäristön valuutassa. Euroalueen ulkopuolisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi raportointikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Eri muuntokurssien käytöstä syntyvä kurssiero kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Euroalueen ulkopuolisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista syntyvät muuntoerot ja näihin tehtyjen nettosijoitusten suojaustulos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan osaksi tai kun se myydään, omaan pääomaan kirjatut valuuttakurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Ulkomaisen yksikön hankinnasta syntynyttä liikearvoa ja käypiin arvoihin tehtyjä oikaisuja käsitellään ulkomaisen yksikön varoina ja velkoina, ja ne muutetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Tästä syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet esitetään alkuperäisten hankintahintojen ja kertyneiden poistojen erotuksena vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määriteltävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.

Poistot lasketaan tasapoistoina arvioidun taloudellisen vaikutusajan mukaan seuraavasti:

• Rakennukset...........................................25–40 vuotta
• Koneet ja kalusto......................................5–10 vuotta
• Muut aineelliset hyödykkeet..................5–10 vuotta

Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Muihin aineellisiin hyödykkeisiin kirjataan omaisuuserät, joita ei luonteensa tai poistoaikojensa puolesta voida esittää osana koneita ja kalustoa tai rakennuksia ja rakennelmia.

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan niin, että kirjanpitoarvo vastaa enintään kerrytettävissä olevaa rahamäärää.

Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät voitot ja tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Vuokrasopimukset – konserni vuokralle ottajana:

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että jäljellä olevalle velalle muodostuu kullakin tilikaudella saman suuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Liikearvo:

Liikearvo on määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun tytäryrityksen yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Liikearvo testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Konsernin rahavirtaa tuottavat yksiköt on luokiteltu liiketoimintasegmenttien mukaisesti tytäryhtiöiden toimintaan ja sijaintiin perustuen. Ne ovat Atria Suomi, Atria Skandinavia, Atria Venäjä ja Atria Baltia.

Liikearvo merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta.

Muut aineettomat hyödykkeet:

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi.

Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

Poistoajat ovat:

• Asiakassuhteet 3–8 vuotta
• Tavaramerkit5–20 vuotta
• Muut aineettomat hyödykkeet *) 5–10 vuotta

*) Sisältää mm. tietokoneohjelmistot ja liittymismaksut

AINEELLISTEN JA AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN ARVONALENTUMISET

Konsernissa arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin aineellisen tai aineettoman omaisuuserän arvo on alentunut. Mikäli viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvosta sekä aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, arvioidaan kerrytettävissä oleva rahamäärä vuosittain ja aina kun on viitteitä arvonalentumisesta. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Jos kerrytettävissä olevaa rahamäärää ei pystytä arvioimaan omaisuuseräkohtaisesti, arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan vähentämään ensin liikearvoa ja tämän jälkeen muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään FIFO-menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut myynnistä johtuvat menot.

BIOLOGISET HYÖDYKKEET

Konsernin biologisia hyödykkeitä ovat elävät eläimet. Ne arvostetaan käypään arvoon vähennettynä arvioiduilla myyntiin liittyvillä menoilla. Tuottavat eläimet sisältyvät aineellisiin hyödykkeisiin ja muut eläimet (teuraseläimet) vaihto-omaisuuteen.

Tuottavien eläinten käypä arvo perustuu alkuperäiseen hankintahintaan, josta on vähennetty eläinten ikääntymisestä aiheutuva käyttöarvon alenemista vastaava kustannus. Tuottaville eläimille ei ole saatavissa markkinahintaa. Teuraseläinten käypä arvo on sama kuin markkinahinta, joka perustuu yhtiön teuraseläinten hankintaan/myyntiin paikallisilla markkinoilla.

RAHOITUSVARAT

Luokittelu

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin:

• Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
• Lainat ja muut saamiset
• Myytävissä olevat rahoitusvarat

Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupankäyntipäivän perusteella – päivänä, jona konserni sitoutuu ostamaan tai myymään omaisuuserän. Rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin paitsi silloin, kun ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua raportointikauden päättymispäivästä, jolloin ne luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoituksen rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja kun rahoitusvaran omistukseen liittyvät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osin pois konsernista.

Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko objektiivista näyttöä jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta, jos niitä ei ole alun perin arvostettu käypään arvoon.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat:

Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan tähän ryhmään, kun se on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti hyödyn saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Konsernin käyttämät johdannaiset, joihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi. Tähän ryhmään kuuluvat omaisuuserät on luokiteltu lyhytaikaisiksi varoiksi ja ne arvostetaan käypään arvoon.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Lainat ja muut saamiset:

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Konsernin lainoihin ja muihin saamisiin kuuluvat myyntisaamiset, lainasaamiset ja rahoitusvaroihin kuuluvat muut saamiset sekä rahavarat. Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.

Myytävissä olevat rahoitusvarat:

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on joko nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu mihinkään muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne erääntyvät tai ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevaksi luokiteltujen rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset sekä kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Kun myytävissä oleviksi luokitellut arvopaperit myydään tai niistä kirjataan arvonalennus, omaan pääomaan kirjatut kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Myytävissä olevista oman pääoman ehtoisista instrumenteista saadut osingot kirjataan tuloslaskelmaan, kun konsernille on syntynyt oikeus maksun saamiseen. Noteerattujen sijoitusten käyvät arvot perustuvat raportointihetken ostokursseihin. Jos rahoitusvaroihin kuuluvalle erälle ei ole toimivia markkinoita ja jos kyseessä ovat noteeraamattomat arvopaperit, käypä arvo määritetään erilaisten arvostusmenetelmien avulla. Arvostusmenetelmissä käytetään riippumattomien osapuolten välillä viime aikoina toteutuneita kauppoja, muiden olennaisilta osin samanlaisten instrumenttien käypiä arvoja ja diskontattujen rahavirtojen nykyarvoa. Laskennassa käytetään mahdollisimman paljon markkinoilta saatua tietoa ja mahdollisimman vähän yhtiökohtaisia tietoja.

JOHDANNAISINSTRUMENTIT JA SUOJAUSLASKENTA

Johdannaiset merkitään alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon, ja sen jälkeen ne arvostetaan kunkin raportointikauden lopussa edelleen käypään arvoon. Käyvän arvon muutosten kirjanpitokäsittely riippuu siitä, onko johdannainen määritetty suojausinstrumentiksi ja minkä luonteista erää se suojaa. Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, on määritelty joko: • suojaamaan korko-, valuuttakurssi- tai sähkön hintariskiltä, jotka liittyvät taseeseen merkittyyn omaisuuserään tai velkaan taikka erittäin

• todennäköiseen ennakoituun liiketoimeen (rahavirran suojaus); tai
• suojaamaan ulkomaiseen yksikköön tehtyä nettosijoitusta (nettosijoituksen suojaus).

Suojausinstrumenttien ja suojauskohteiden välinen suhde dokumentoidaan suojausta aloitettaessa. Samoin dokumentoidaan riskienhallinnan tavoitteet sekä strategiat, joiden mukaan erilaisiin suojaustoimiin ryhdytään. Konserni dokumentoi suojausta aloitettaessa ja jatkuvasti sen jälkeen arvionsa siitä, kumoavatko suojauksissa käytettävät johdannaiset tehokkaasti suojauskohteiden käypien arvojen tai rahavirtojen muutoksia.

Suojaavan johdannaisen koko käypä arvo luokitellaan pitkäaikaiseksi omaisuuseräksi tai velaksi, jos suojauskohteen maturiteetti on yli 12 kuukautta, ja lyhytaikaiseksi omaisuuseräksi tai velaksi, jos suojauskohde erääntyy 12 kuukauden kuluessa. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi tai veloiksi.

Arvostusperiaatteet:

Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan arvostamalla termiinisopimukset tilinpäätöspäivän termiinikurssiin. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan diskonttaamalla sopimusten ennakoidut rahavirrat arvostushetken markkinakorkokäyrillä kyseessä oleville valuutoille. Sähköjohdannaiset arvostetaan käypään arvoon käyttäen tilinpäätöspäivän markkinanoteerauksia.

Rahavirran suojaus:

Rahavirran suojauksiksi määritettyjen, ehdot täyttävien johdannaisten käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan asianmukaiseen erään. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan niillä kausilla, joilla suojauskohde vaikuttaa tulokseen (esimerkiksi kun suojattu ennakoitu osto toteutuu). Kuitenkin jos suojatun ennakoidun liiketoimen seurauksena kirjataan rahoitusvaroihin kuulumaton omaisuuserä (esimerkiksi vaihto- tai käyttöomaisuutta), aiemmin omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään omaisuuserän alkuperäiseen hankintamenoon. Jos kyseessä on vaihto-omaisuus, voitot ja tappiot sisältyvät lopulta myytyjä suoritteita vastaaviin kuluihin, ja jos kyseessä on käyttöomaisuus ne sisältyvät lopulta poistoihin. Kun suojausinstrumentti erääntyy tai myydään tai kun suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä, omaan pääomaan sillä hetkellä sisältyvät kertyneet voitot tai tappiot jäävät omaan pääomaan, ja ne siirretään tuloslaskelmaan vasta, kun ennakoitu liiketoimi toteutuu. Jos ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omassa pääomassa esitetty kertynyt voitto tai tappio siirretään välittömästi tuloslaskelmaan asianmukaiseen erään.

Nettosijoituksen suojaus:

Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksia käsitellään samalla tavalla kuin rahavirran suojauksia. Suojausinstrumentin voitto tai tappio, joka johtuu suojauksen tehokkaasta osuudesta, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot merkitään tuloslaskelmaan, kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan osaksi tai kun se myydään.

Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa:

Tietyt johdannaisinstrumentit eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä. Tällaisten johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan asianmukaiseen erään.

MYYNTISAAMISET

Myyntisaamiset ovat liiketoiminnassa syntyviä saamisia tavaroiden ja palveluiden myynnistä asiakkaille. Kun saaminen erääntyy 12 kuukauden sisällä, luokitellaan saaminen lyhytaikaiseksi. Jos eräpäivään on yli 12 kuukautta, luokitellaan saaminen pitkäaikaiseksi.

Myyntisaamiset kirjataan alun perin käypään arvoon ja sen jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, arvon alentuminen huomioon ottaen.

RAHAVARAT

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja pankkitileistä. Käytössä olevat luottolimiitit sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.

MYYTÄVÄNÄ OLEVAT PITKÄAIKAISET OMAISUUSERÄT

Pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävinä olevaksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin ja kun johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta.

Välittömästi ennen luokittelua myytävänä olevaksi kyseiset omaisuuserät arvostetaan niihin sovellettavien IFRS-standardien mukaisesti. Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.

OMA PÄÄOMA

Kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien oman pääomanehtoisten instrumenttien liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä.

Jos jokin konserniin kuuluva yritys ostaa yhtiön osakkeita, niistä maksettu vastike ja hankinnasta välittömästi aiheutuvat menot verovaikutus huomioon ottaen vähennetään yhtiön omistajille kuuluvasta omasta pääomasta, kunnes osakkeet mitätöidään tai lasketaan uudelleen liikkeeseen. Jos osakkeet lasketaan uudelleen liikkeeseen, niistä saatavat vastikkeet sisällytetään yhtiön omistajille kuuluvaan omaan pääomaan niistä välittömästi johtuvilla transaktiomenoilla vähennettyinä verovaikutukset huomioon ottaen.

RAHOITUSVELAT

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon vähennettynä lainan nostoon liittyvillä kustannuksilla. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin.

Sitoviin luottolimiittisopimuksiin liittyvä kertaluonteinen järjestelypalkkio jaksotetaan sopimuksen kestoajalle. Sopimuksiin liittyvät limiittiprovisiot kirjataan ajan kulumisen perusteella kuluksi.

VARAUKSET

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Varausten määriä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausten muutokset kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus on alun perin kirjattu.

TULOUTUSPERIAATTEET

Liikevaihto määritetään tuotteiden ja palveluiden sekä raaka-aineiden ja tarvikkeiden myynnistä saadun tai saatavan vastikkeen käyvän arvon perusteella oikaistuna välillisillä veroilla ja alennuksilla, jotka perustuvat toimialan normaaleihin sopimuskäytäntöihin. Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle ja tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu. Vuokratuotot kirjataan tasaerinä vuokrakaudelle.

Korot kirjataan ajan kulumisen perusteella ottaen huomioon omaisuuserän efektiivisen tuoton. Osinkotuotot kirjataan, kun osakkeenomistajien oikeus maksun saamiseen on syntynyt.

TYÖSUHDE-ETUUDET

Eläkevelvoitteet:

Konserniin kuuluvilla yrityksillä on eri maissa erilaisia paikallisia eläkejärjestelyjä. Eläkejärjestelyt luokitellaan maksupohjaisiksi ja etuuspohjaisiksi järjestelyiksi.

Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä.

Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Konsernin eläkejärjestelyt ovat suurelta osin maksupohjaisia.

Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä yritykselle jää velvoitteita järjestelystä tilikauden maksun suorittamisen jälkeenkin. Etuuspohjaisiksi määritellyistä järjestelyistä hankitaan vuosittain vakuutusmatemaattiset laskelmat, joiden perusteella tilinpäätökseen kirjattava kulu sekä velka tai omaisuuserä voidaan kirjata. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Avainhenkilöiden pitkän tähtäimen palkitsemisjärjestelmä:

Atrian pitkän aikavälin kannustinjärjestelmää toteutettiin ansaintajaksoittain, jossa oli kolme vuoden mittaista jaksoa.

Vuosina 2015–2017 toteutetun ansaintajakson mahdollinen tuotto perustui konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) ilman kertaluonteisia eriä. Ansaintajaksolta ansaittu palkkio maksetaan osissa tulevina vuosina. Järjestelmässä ansaittavat rahapalkkiot ovat enintään 4,5 miljoonaa euroa koko jakson 2015–2017 aikana. Järjestelmä päättyy 31.12.2017 ja siihen kuuluu korkeintaan 45 henkilöä.

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Yksittäisiin projekteihin liittyvät kehittämismenot aktivoidaan taseeseen, kun on saatu riittävä varmuus siitä, että kyseessä oleva hyödyke on teknisesti toteutettavissa ja se tulee todennäköisesti tuottamaan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot kirjataan kuluksi projektikohtaisesti hyödykkeen taloudellisena vaikutusaikana. Hyödykettä poistetaan siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Konsernilla ei ole aktivoituja kehittämismenoja.

JULKISET AVUSTUKSET

Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvaukseksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan, kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Tukien luonne vaihtelee maittain ja tuet kirjataan vasta, kun kaikki maksettavaan tukeen liittyvät ehdot ja vaatimukset ovat täyttyneet, joten yhtiöllä ei ole saamiinsa avustuksiin takaisinmaksuvelvoitetta.

Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserniyritys täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

TULOVEROT

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvista veroista, aikaisempien tilikausien verojen oikaisuista ja laskennallisista veroista. Verot merkitään tuloslaskelmaan paitsi, jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Konserniyhtiöiden vahvistetuista tappioista kirjataan laskennallista verosaamista siinä määrin, kun on todennäköistä, että niitä voidaan käyttää hyväksi tulevien tilikausien verotettavaa tuloa vastaan.

1. SEGMENTTI-INFORMAATIO, 1 000 EUR

Konsernin toimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin, jota Atrian hallitus käyttää strategisessa ja operatiivisessa päätöksenteossa. Hallitus arvioi toimintasegmenttien tulosta liikevaihdon, liikevoiton ja sitoutuneen pääoman perusteella. Konsernilla on tunnistettavissa neljä maantieteellistä segmenttiä, jotka poikkeavat markkinoiden toiminnan kannalta olennaisesti toisistaan. Nämä ovat Atria Suomi, Atria Skandinavia, Atria Venäjä sekä Atria Baltia. Lisäksi konsernikulut ilmoitetaan erikseen erässä kohdistamattomat. Konsernikuluihin sisältyy henkilöstö- ja hallintokuluja sekä muita kuluja, joita ei kohdisteta liiketoimintaalueille. Segmentin varoina ja velkoina on käsitelty sellaiset erät, jotka ovat välittömästi osoitettavissa tai järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Segmenttien välinen kauppa tapahtuu käypään markkinahintaan.

Konsernilla on kaksi asiakasta, joiden molempien kanssa käydyn kaupan arvo on noin 10–15 % konsernin liikevaihdosta. Kyseinen liikevaihto on raportoitu toimintasegmenteissä Suomi, Venäjä ja Baltia.

Toimintasegmentit	Atria Suomi	Atria Skandinavia	Atria Venäjä	Atria Baltia	Kohdista	mattomat Eliminoinnit	Konserni
31.12.2017 päättynyt tilikausi
Liikevaihto
Ulkoinen	969 375	343 221	85 713	37 879			1 436 188
Sisäinen	17 034	11 835				-28 869	0
Liikevaihto yhteensä	986 409	355 056	85 713	37 879	0	-28 869	1 436 188
Liikevoitto	36 305	4 813	812	2 719	-3 745		40 904
Rahoitustuotot ja -kulut							-7 294
Osuus yhteis- ja osakkuusyrityksen tuloksesta							1 904
Tuloverot							-7 146
Tilikauden voitto							28 368
Varat	480 709	341 450	66 037	28 904		-7 300	909 800
Velat	234 521	210 412	36 107	5 382		-7 300	479 122
Investoinnit	23 368	24 283	2 916	3 371			53 938
Poistot ja arvonalentumiset	26 534	12 469	4 693	2 358			46 054
Tuloksen vertailtavuuteen vaikuttavat poikkeukselliset erät*:
Tytäryhtiön myynti		1 350					1 350
Oikaistu liikevoitto	36 305	3 463	812	2 719	-3 745	0	39 554

*) Luokittelut vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin ovat tilintarkastamattomia.

Toimintasegmentit	Atria Suomi	Atria Skandinavia	Atria Venäjä	Atria Baltia	Kohdista	mattomat Eliminoinnit	Konserni
31.12.2016 päättynyt tilikausi
Liikevaihto
Ulkoinen	913 421	332 159	71 750	34 422			1 351 752
Sisäinen	18 873	11 219				-30 092	0
Liikevaihto yhteensä	932 294	343 378	71 750	34 422	0	-30 092	1 351 752
Liikevoitto	24 174	8 394	-657	698	-847		31 762
Rahoitustuotot ja -kulut							-6 317
Osuus yhteis- ja osakkuusyrityksen tuloksesta							679
Tuloverot							-6 571
Tilikauden voitto							19 553
Varat	483 453	344 465	73 201	32 856		-24 534	909 441
Velat	251 510	210 921	43 245	6 142		-24 534	487 284
Investoinnit	46 622	30 887	2 497	2 895			82 901
Poistot ja arvonalentumiset	28 496	12 014	4 126	2 258			46 894
Tuloksen vertailtavuuteen vaikuttavat poikkeukselliset erät*:
Sikatilan myynti				-1 019			-1 019
Kiinteistöyhtiön myynti		1 417					1 417
Oikaistu liikevoitto	24 174	6 977	-657	1 717	-847	0	31 364

*) Luokittelut vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin ovat tilintarkastamattomia.

2. LIIKEVAIHTO, 1 000 EUR	2017	2016
Tavaroiden myynti	1 423 646	1 341 708
Palvelut, vuokrat ja muu myynti	12 542	10 044
Yhteensä	1 436 188	1 351 752

3. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT, 1 000 EUR	2017	2016
Kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot	12 889	13 136

4. TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT, 1 000 EUR	2017	2016
Tilintarkastusyhteisölle:
Tilintarkastuspalkkiot	352	351
Todistukset ja lausunnot	13	14

Yhteensä 365 365

5. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT, 1 000 EUR	2017	2016
Käyttöomaisuuden myyntituotot *)	1 515	1 537
Saadut avustukset	1 259	913
Muut	2 920	2 115
Yhteensä	5 694	4 565

*) Atria on myynyt 51 prosentin osuutensa tytäryhtiö Nordic Fastfood AB:sta 1.12.2017. Kauppahinta oli 4,0 miljoonaa euroa. Atria Skandinavia kirjasi kaupasta 1,4 miljoonan euron myyntivoiton.

Ruotsissa Atria myi 1.6.2016 kiinteistöyhtiö Kb Joddlarenin. Yhtiö omistaa logistiikkakiinteistön Göteborgissa. Kauppahinta oli 3,8 miljoonaa euroa ja Atria Skandinavia kirjasi kaupasta 1,4 miljoonan euron myyntivoiton.

6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT, 1 000 EUR	2017	2016
Käyttöomaisuuden myyntitappiot *)	16	1 029
Aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset	3 651	2 729
Muut	-624	997
Yhteensä	3 043	4 755

*) Tilikaudella 2016 Atria myi Pohjois-Virossa sijaitsevan sikatilan. Sikatilan myynnistä aiheutui noin yhden miljoonan euron myyntitappio, joka on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin.

7. HENKILÖSTÖMENOT, 1 000 EUR	2017	2016
Työsuhde-etuuksista johtuvat kulut:
Palkat	189 587	181 556
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	28 244	28 797
Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt	-25	-16
Muut henkilösivukulut	23 795	22 459
Yhteensä	241 601	232 796
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 30.
Työsuhde-etuuksista johtuvat kulut toiminnoittain:
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	188 048	180 149
Myynnin ja markkinoinnin kulut	30 782	30 136
Hallinnon kulut	22 771	22 511
Yhteensä	241 601	232 796
Konsernin henkilökunta keskimäärin liiketoiminta-alueittain (FTE):
Suomi	2 314	2 214
Skandinavia	996	980
Venäjä	860	819
Baltia	279	302
Yhteensä	4 449	4 315
8. POISTOT JA ARVONALENTUMISET, 1 000 EUR	2017	2016
Poistot ja arvonalentumiset toiminnoittain:
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	35 849	38 922
Myynnin ja markkinoinnin kulut	3 302	2 420
Hallinnon kulut	3 009	2 823
Liiketoiminnan muut kulut	3 894	2 729
Yhteensä	46 054	46 894
9. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT, 1 000 EUR	2017	2016
Rahoitustuotot:
Korkotuotot lainasaamisista	2 024	2 373
Valuuttakurssivoitot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista ja lainasaamisista	3 055	4 086
Muut rahoitustuotot	1
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista
- Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa *)	6 837	7 292
Yhteensä	11 917	13 751
Rahoituskulut:
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista	-8 030	-7 805
Valuuttakurssitappiot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista ja lainasaamisista	-7 288	-6 005
Muut rahoituskulut	-1 168	-1 090
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista
- Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa **)	-2 725	-5 168
Yhteensä	-19 211	-20 068
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-7 294	-6 317
Rahoitusinstrumentteihin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät ennen veroja:
Rahavirran suojaukset	2 663	2 304
Muuntoerot	-6 139	6 586
Yhteensä	-3 476	8 890

7. HENKILÖSTÖMENOT, 1 000 EUR	2017	2016
Työsuhde-etuuksista johtuvat kulut:
Palkat	189 587	181 556
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	28 244	28 797
Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt	-25	-16
Muut henkilösivukulut	23 795	22 459
Yhteensä	241 601	232 796
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 30.
Työsuhde-etuuksista johtuvat kulut toiminnoittain:
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	188 048	180 149
Myynnin ja markkinoinnin kulut	30 782	30 136
Hallinnon kulut	22 771	22 511
Yhteensä	241 601	232 796
Konsernin henkilökunta keskimäärin liiketoiminta-alueittain (FTE):
Suomi	2 314	2 214
Skandinavia	996	980
Venäjä	860	819
Baltia	279	302
Yhteensä	4 449	4 315
8. POISTOT JA ARVONALENTUMISET, 1 000 EUR	2017	2016
Poistot ja arvonalentumiset toiminnoittain:
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	35 849	38 922
Myynnin ja markkinoinnin kulut	3 302	2 420
Hallinnon kulut	3 009	2 823
Liiketoiminnan muut kulut	3 894	2 729
Yhteensä	46 054	46 894
9. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT, 1 000 EUR	2017	2016
Rahoitustuotot:
Korkotuotot lainasaamisista	2 024	2 373
Valuuttakurssivoitot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista ja
lainasaamisista	3 055	4 086
Muut rahoitustuotot	1
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista
- Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa *)	6 837	7 292
Yhteensä	11 917	13 751
Rahoituskulut:
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista	-8 030	-7 805
Valuuttakurssitappiot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista ja lainasaamisista	-7 288	-6 005
Muut rahoituskulut	-1 168	-1 090
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista
- Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa **)	-2 725	-5 168
Yhteensä	-19 211	-20 068
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-7 294	-6 317
Rahoitusinstrumentteihin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät ennen veroja:
Rahavirran suojaukset	2 663	2 304
Muuntoerot	-6 139	6 586
Yhteensä	-3 476	8 890

7. HENKILÖSTÖMENOT, 1 000 EUR	2017	2016
Työsuhde-etuuksista johtuvat kulut:
Palkat	189 587	181 556
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	28 244	28 797
Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt	-25	-16
Muut henkilösivukulut	23 795	22 459
Yhteensä	241 601	232 796
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 30.
Työsuhde-etuuksista johtuvat kulut toiminnoittain:
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	188 048	180 149
Myynnin ja markkinoinnin kulut	30 782	30 136
Hallinnon kulut	22 771	22 511
Yhteensä	241 601	232 796
Konsernin henkilökunta keskimäärin liiketoiminta-alueittain (FTE):
Suomi	2 314	2 214
Skandinavia	996	980
Venäjä	860	819
Baltia	279	302
Yhteensä	4 449	4 315
8. POISTOT JA ARVONALENTUMISET, 1 000 EUR	2017	2016
Poistot ja arvonalentumiset toiminnoittain:
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	35 849	38 922
Myynnin ja markkinoinnin kulut	3 302	2 420
Hallinnon kulut	3 009	2 823
Liiketoiminnan muut kulut	3 894	2 729
Yhteensä	46 054	46 894
9. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT, 1 000 EUR	2017	2016
Rahoitustuotot:
Korkotuotot lainasaamisista	2 024	2 373
Valuuttakurssivoitot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista ja
lainasaamisista	3 055	4 086
Muut rahoitustuotot	1
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista
- Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa *)	6 837	7 292
Yhteensä	11 917	13 751
Rahoituskulut:
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista	-8 030	-7 805
Valuuttakurssitappiot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista ja lainasaamisista	-7 288	-6 005
Muut rahoituskulut	-1 168	-1 090
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista
- Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa **)	-2 725	-5 168
Yhteensä	-19 211	-20 068
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-7 294	-6 317
Rahoitusinstrumentteihin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät ennen veroja:
Rahavirran suojaukset	2 663	2 304
Muuntoerot	-6 139	6 586
Yhteensä	-3 476	8 890

*) Ruplamääräisiin valuuttasuojauksiin liittyvät johdannaistuotot olivat 1,8 miljonaa euroa (0,7 milj.euroa). **) Ruplamääräisiin valuuttasuojauksiin liittyvät johdannaiskulut olivat 1,1 miljonaa euroa (2,8 milj. euroa).

10. TULOVEROT, 1 000 EUR	2017	2016
Tuloslaskelman verot:
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	7 748	5 778
Verot edellisiltä tilikausilta	17	789
Laskennalliset verot	-619	4
Yhteensä	7 146	6 571
Tuloslaskelman verojen täsmäytys voittoon ennen veroja:
Voitto ennen veroja	35 514	26 124
Verot laskettuna emoyhtiön 20,0 prosentin verokannalla	7 103	5 225
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavien verokantojen vaikutus	-499	-304
Verot edellisiltä tilikausilta	-195	789
Yhteis-/ Osakkuusyritysten tuloksen vaikutus	-381	-136
Verovapaiden tulojen vaikutus	-129	-207
Verotuksessa vähennyskelvottomien kulujen vaikutus	581	136
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset	578	1 141
Verokannan muutokset		2
Muut muutokset	88	-75
Yhteensä	7 146	6 571

Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut verot	Ennen veroja	Verovaikutus	Verojen jälkeen
2017:
Rahavirran suojaukset	2 662	-536	2 126
Vakuutusmatemaattiset tappiot eläkevelvoitteista	-66	15	-51
Muuntoerot	-6 139		-6 139
Yhteensä	-3 543	-521	-4 064
2016:
Rahavirran suojaukset	2 302	-464	1 838
Vakuutusmatemaattiset tappiot eläkevelvoitteista	-59	13	-46
Muuntoerot	6 586		6 586
Yhteensä	8 829	-451	8 378

11. OSAKEKOHTAINEN TULOS, 1 000 EUR	2017	2016

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (+) / tappio (-)	25 859	18 189
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikaudella (1 000 kpl)	28 156	28 156
Laimentamaton osakekohtainen tulos	0,92	0,65

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden muuttumisesta johtuva laimentava vaikutus.

12. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET, 1 000 EUR

	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2017	9 738	453 475	615 055	10 792	47 593	1 136 653
Lisäykset		26 686	53 507	1 561		81 754
Vähennykset			-8 088	-40	-31 422	-39 550
Kurssierot	-366	-3 850	-6 820	-535	491	-11 080
Hankintameno 31.12.2017	9 372	476 311	653 654	11 778	16 662	1 167 777
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2017	0	-224 323	-502 928	-5 402	-26	-732 679
Vähennykset			6 733	40		6 773
Poistot		-11 325	-27 048	-1 843		-40 216
Kurssierot		1 429	5 257	324		7 010
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2017	0	-234 219	-517 986	-6 881	-26	-759 112
Kirjanpitoarvo 1.1.2017	9 738	229 152	112 127	5 390	47 567	403 974
Kirjanpitoarvo 31.12.2017	9 372	242 092	135 668	4 897	16 636	408 665

Maa- ja

	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2016	9 652	452 089	587 588	8 484	25 322	1 083 135
Tytäryrityksen hankinta	2	5 241	13 729	37	77	19 086
Lisäykset	50	3 477	19 897	977	38 777	63 178
Vähennykset	-610	-13 016	-5 792	-1	-16 911	-36 330
Kurssierot	644	5 684	-367	1 295	328	7 584
Hankintameno 31.12.2016	9 738	453 475	615 055	10 792	47 593	1 136 653
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2016		-217 981	-466 933	-3 490	-11	-688 415
Tytäryrityksen hankinta		-1 047	-10 823	-11		-11 881
Vähennykset		6 741	4 474	1		11 216
Poistot		-11 372	-29 427	-1 319	-15	-42 133
Kurssierot		-664	-219	-583		-1 466
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2016		-224 323	-502 928	-5 402	-26	-732 679
Kirjanpitoarvo 1.1.2016	9 652	234 108	120 655	4 994	25 311	394 720
Kirjanpitoarvo 31.12.2016	9 738	229 152	112 127	5 390	47 567	403 974

	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2016	9 652	452 089	587 588	8 484	25 322	1 083 135
Tytäryrityksen hankinta	2	5 241	13 729	37	77	19 086
Lisäykset	50	3 477	19 897	977	38 777	63 178
Vähennykset	-610	-13 016	-5 792	-1	-16 911	-36 330
Kurssierot	644	5 684	-367	1 295	328	7 584
Hankintameno 31.12.2016	9 738	453 475	615 055	10 792	47 593	1 136 653
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2016		-217 981	-466 933	-3 490	-11	-688 415
Tytäryrityksen hankinta		-1 047	-10 823	-11		-11 881
Vähennykset		6 741	4 474	1		11 216
Poistot		-11 372	-29 427	-1 319	-15	-42 133
Kurssierot		-664	-219	-583		-1 466
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2016		-224 323	-502 928	-5 402	-26	-732 679
Kirjanpitoarvo 1.1.2016	9 652	234 108	120 655	4 994	25 311	394 720
Kirjanpitoarvo 31.12.2016	9 738	229 152	112 127	5 390	47 567	403 974

Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuus sisältyy koneet ja kalusto -ryhmään. Rahoitusleasingsopimusten perusteella kirjattu hankintameno oli 1,2 miljoonaa euroa (1,2 milj. euroa) ja kertyneet poistot 0,5 miljoonaa euroa (0,5 milj. euroa). Omaisuuden kirjanpitoarvo oli 0,7 miljoonaa euroa (0,7 milj. euroa).

Aineellisia hyödykkeitä on lainojen vakuutena 9,5 miljoonan euron (9,8 milj. euron) arvosta.

13. BIOLOGISET HYÖDYKKEET, 1 000 EUR	2017	2016
Biologiset hyödykkeet:
Tuottavat	637	625
Kulutettavat	3 130	3 171
Kauden lopussa	3 767	3 796
Biologisten hyödykkeiden määrät tilikauden lopussa:
Karjut, emakot, ensikot / kpl	3 790	3 757
Lihasiat / kpl	26 793	24 577
Broilerin munat ja untuvikot / 1 000 kpl	2 803	2 868
Maataloustuotteiden tuotanto kauden aikana:
Sianliha / 1 000 kg	5 081	5 442

Broilerin untuvikot / 1 000 kpl 36 517 29 479

Tuottavien biologisten hyödykkeiden käypä arvo perustuu alkuperäiseen hankintahintaan, josta on vähennetty eläinten ikääntymisestä aiheutuva käyttöarvon alenemista vastaava kustannus. Teuraseläinten käypä arvo on sama kuin markkinahinta, joka perustuu yhtiön teuraseläinten hankintaan/myyntiin paikallisilla markkinoilla.

14. LIIKEARVO JA MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET, 1 000 EUR

Aineettomat hyödykkeet	Liikearvo	Tavara merkit	Asiakas suhteet	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2017	185 396	78 312	19 245	30 978	313 931
Lisäykset				3 002	3 002
Vähennykset				-24	-24
Kurssierot	-3 225	-1 722	-135	-126	-5 208
Hankintameno 31.12.2017	182 171	76 590	19 110	33 830	311 701
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2017	-15 464	-5 938	-4 819	-24 212	-50 433
Vähennysten poistot				24	24
Poistot		-1 053	-2 428	-2 357	-5 838
Kurssierot	93	214	24	109	440
Kertyneet poistot 31.12.2017	-15 371	-6 777	-7 223	-26 436	-55 807
Kirjanpitoarvo 1.1.2017	169 932	72 374	14 426	6 766	263 498
Kirjanpitoarvo 31.12.2017	166 800	69 813	11 887	7 394	255 894

Aineettomat hyödykkeet	Liikearvo	Tavara merkit	Asiakas suhteet	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2016	173 466	70 221	10 056	29 386	283 129
Tytäryrityksen hankinta	15 903	9 092	9 189	1	34 185
Lisäykset				1 524	1 524
Vähennykset				-72	-72
Kurssierot	-3 973	-1 001		139	-4 835
Hankintameno 31.12.2016	185 396	78 312	19 245	30 978	313 931

Aineettomat hyödykkeet	Liikearvo	Tavara merkit	Asiakas suhteet	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2016	-15 558	-5 396	-3 029	-21 994	-45 977
Vähennysten poistot				31	31
Poistot		-829	-1 793	-2 139	-4 761
Kurssierot	94	287	3	-110	274
Kertyneet poistot 31.12.2016	-15 464	-5 938	-4 819	-24 212	-50 433
Kirjanpitoarvo 1.1.2016	157 908	64 825	7 027	7 392	237 152
Kirjanpitoarvo 31.12.2016	169 932	72 374	14 426	6 766	263 498

Liikearvo ja taloudelliselta vaikutusajalta rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet on kohdistettu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille seuraavasti:

	Liikearvo			Tavaramerkit
	2017	2016	2017	2016
Atria Suomi	28 438	28 438	2 500	2 500
Atria Skandinavia	138 362	141 494	49 084	50 192
Atria Venäjä			3 087	3 331
Atria Baltia			2 857	2 857
Yhteensä	166 800	169 932	57 528	58 880

Arvonalentumistestaus:

2017 Keskeiset oletukset	Atria Suomi	Atria Skandinavia	Atria Venäjä tuotemerkki	Atria Baltia
Pitkän aikavälin liikevaihdon kasvuvauhti	1,0 %	1,0 %	2,5 %	1,0 %
Ennen veroja määritelty diskonttauskorko	5,1 %	5,1 %	15,8 %	5,9 %
		Atria	Atria Venäjä

2016 Keskeiset oletukset	Atria Suomi	Atria Skandinavia	Atria Venäjä tuotemerkki	Atria Baltia
Pitkän aikavälin liikevaihdon kasvuvauhti	1,0 %	1,0 %	2,5 %	1,0 %
Ennen veroja määritelty diskonttauskorko	4,4 %	4,4 %	17,1 %	6,1 %

Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo perustuu käyttöarvolaskelmiin. Näissä laskelmissa käytetään johdon hyväksymiin strategiatavoitteisiin ja budjetteihin perustuvia, ennen veroja määritettyjä rahavirtaennusteita viideltä vuodelta. Tämän jälkeen ennustetut rahavirrat ekstrapoloidaan käyttäen edellä esitettyjä kasvuvauhteja.

Atrian arvonalentumistestauksessa käyttämien rahavirtaennusteiden tärkeimmät olettamukset ovat liikevaihdon kasvu sekä pitkän aikavälin liikevoittomarginaali. Käytetyt kasvu- ja kannattavuusolettamukset perustuvat liiketoiminta-alueiden lähivuosien liikevaihdon kasvuprosentteihin sekä kannattavuustasoihin. Liikevoittomarginaalien oletetaan olevan lähellä konsernin 5 %:n tavoitetasoa.

Kasvuprosenttiolettamukset ovat maltilliset kaikilla markkina-alueilla. Venäjän korkeampi kasvuennuste johtuu Venäjän korkeammasta inflaatiosta, korkeammasta markkinakasvuodotuksesta sekä lihankulutuksen suhteellisen korkeasta pitkäaikaisesta kasvuennusteesta. Elintarvikealan suhteellisen vakaan kehityksen sekä kasvuennusteiden maltillisuuden johdosta on epätodennäköistä, että kasvuprosenttiolettamusten takia syntyisi arvonalentumistappioita tulevaisuudessa.

Liikevoittomarginaalien osalta arvonalentumistappioita pitää Suomessa kirjata, jos pitkän aikavälin taso jää 78 prosenttia oletetusta tasosta. Skandinaviassa liikevoittoprosentin pitäisi olla 83 prosenttia ja Baltiassa 53 prosenttia pienempi kuin oletettu ennen kuin syntyy arvonalentumistarve.

Diskonttokorot aiheuttaisivat arvonalentumistappioita muuttamattomilla rahavirtaennusteilla, jos ne nousisivat 8,3 %-yksikköä Suomessa, 5,4 %-yksikköä Skandinaviassa ja 2,7 %-yksikköä Baltiassa. Selkeästi korkeammat diskonttokorot tarkoittaisivat, että markkinatilanne on muuttunut ja tämä muutos vaikuttaisi todennäköisesti myös Atrian rahavirtoihin. Näin ollen edellä mainitut nousut diskonttokoroissa eivät suoraan merkitse sitä, että arvonalentumisiin olisi tarvetta.

Atria Venäjän osalta testattiin erikseen rajoittamattoman käyttöiän omaava tuotemerkki. Diskonttokoron yli 6,2 %-yksikön nousu johtaisi arvonalentumistappion kirjaamiseen.

15. OSUUDET YHTEIS- JA OSAKKUUSYRITYKSISSÄ, 1 000 EUR	2017	2016
Tulosvaikutus konsernin tuloksessa:
Osakkuusyritykset	484	171
Yhteisyritykset	1 420	508
Yhteensä	1 904	679
Kirjanpitoarvot konsernin taseessa:
Osakkuusyritykset	3 916	3 528
Yhteisyritykset	10 799	10 082
Yhteensä	14 715	13 610

Olennainen sijoitus yhteisyritykseen

Honkajoki Oy on eläinperäisen raaka-aineen kierrätyslaitos, joka sijaitsee Honkajoella. Yhtiöllä on tytäryhtiöt Findest Protein Oy ja GMM Finland Oy. Atria Oyj omistaa yhtiöstä 50 % ja käyttää yhteistä määräysvaltaa HKScan Finland Oy:n kanssa. Honkajoki-konsernin luvut, jotka on raportoitu FAS:n mukaan, on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä.

Yhteenveto Honkajoki-konsernin tuloksesta:

Liikevaihto	32 339	30 158
Liikevoitto	3 318	1 674
Tulos ennen veroja	3 046	1 679
Tilikauden tulos	2 494	1 335
Yhteenveto Honkajoki-konsernin taseesta:
Varat
Pitkäaikaiset varat	27 925	21 206
Lyhytaikaiset varat	9 721	13 023
Varat yhteensä	37 646	34 229
Velat
Pitkäaikaiset velat	9 372	8 653
Lyhytaikaiset velat	7 502	6 651
Velat yhteensä	16 874	15 304
Yhtiön nettovarallisuus	20 772	18 925
Honkajoki-konsernin taloudellista informaatiota koskevan yhteenvedon täsmäytys:
Tilikauden tulos	2 494	1 335
josta määräysvallattomien osuus	-26	19
Osuus yhteisyrityksen tuloksesta (50 %)	1 234	677
Nettovarallisuus 1.1.	18 925	17 590
Tilikauden tulos	2 494	1 335
Muu muutos	-107
Osingonjako	-540
Nettovarallisuus tilikauden lopussa	20 772	18 925
josta määräysvallattomien osuus	239	320
Osuus yhteisyrityksessä (50 %)	10 267	9 302
Muut kuin olennaiset sijoitukset yhteisyrityksissä
Kirjanpitoarvo konsernin taseessa	532	779
Tulosvaikutus konsernin tuloslaskelmassa	186	-169

Muut kuin olennaiset sijoitukset osakkuusyrityksissä

Kirjanpitoarvo konsernin taseessa 3 916	3 528
Tulosvaikutus konsernin tuloslaskelmassa 484	171

Luettelo yhteis- ja osakkuusyhtiöstä liitetiedossa 33.

16. MUUT RAHOITUSVARAT, 1 000 EUR	2017	2016
Muut rahoitusvarat sisältävät myytävissä olevia rahoitusvaroja:
Myytävissä olevat rahoitusvarat 1.1.	1 103	1 103
Lisäykset	100
Vähennykset	-7
Myytävissä olevat rahoitusvarat 31.12.	1 196	1 103
Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät seuraavat euromääräiset erät:
Noteeraamattomat arvopaperit	1 196	1 103
Yhteensä	1 196	1 103
17. MYYNTISAAMISET, LAINASAAMISET JA MUUT SAAMISET, 1 000 EUR	2017	2016
	Tasearvot	Tasearvot
Myyntisaamiset tuottajilta	3 178	2 651
Lainasaamiset	4 932	7 112
Muut saamiset	301	905
Johdannaissopimukset - suojauslaskennassa	738	422
Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa	7	11
Yhteensä	9 156	11 101

16. MUUT RAHOITUSVARAT, 1 000 EUR 2017	2016
Muut rahoitusvarat sisältävät myytävissä olevia rahoitusvaroja:
Myytävissä olevat rahoitusvarat 1.1. 1 103	1 103
Lisäykset 100
Vähennykset -7
Myytävissä olevat rahoitusvarat 31.12. 1 196	1 103
Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät seuraavat euromääräiset erät:
Noteeraamattomat arvopaperit 1 196	1 103
Yhteensä 1 196	1 103
17. MYYNTISAAMISET, LAINASAAMISET JA MUUT SAAMISET, 1 000 EUR 2017	2016
Tasearvot	Tasearvot
Myyntisaamiset tuottajilta 3 178	2 651
Lainasaamiset 4 932	7 112
Muut saamiset 301	905
Johdannaissopimukset - suojauslaskennassa 738	422
Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa 7	11
Yhteensä 9 156	11 101

Käyvät arvot eivät olennaisesti poikkea tasearvoista.

Pitkäaikaiset saamiset jakaantuivat valuuttoihin seuraavasti:

EUR	8 867	10 226
SEK	279	864
Muut	10	11
Yhteensä	9 156	11 101

Myyntisaatavat tuottajilta -tili sisältää eläintilityksistä kuitattavia rehu- ja eläinvälityssaatavia, jotka erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Näiden saamisten luottoriskistä kerrotaan liitetiedossa 20.

Lainoista ja muista saamisista ei ole kirjattu arvonalentumisia. Lainojen ja muiden saamisten luottoriskin enimmäismäärä on yhtä suuri kuin niiden kirjanpitoarvo.

18. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT, 1 000 EUR	2017	2016
Laskennalliset verosaamiset:
Yli 12 kuukauden kuluttua realisoituva verosaaminen	5 760	7 158
12 kuukauden kuluessa realisoituva verosaaminen	263	279
Yhteensä	6 023	7 437
Laskennalliset verovelat:
Yli 12 kuukauden kuluttua realisoituva verovelka	47 197	49 111
12 kuukauden kuluessa realisoituva verovelka	34	56
Yhteensä	47 231	49 167
Laskennallisten verosaamisten erittely tase-erittäin:
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	273	755
Vaihto-omaisuus	91	64
Myyntisaamiset ja muut saamiset	396	843
Korolliset ja korottomat velat	1 189	1 843
Vahvistetut tappiot	4 074	3 932
Yhteensä	6 023	7 437
Laskennallisten verovelkojen erittely tase-erittäin:
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	47 024	49 009
Vaihto-omaisuus	20	27
Myyntisaamiset ja muut saamiset	6
Korolliset ja korottomat velat	181	131
Yhteensä	47 231	49 167
Laskennallisten verojen muutos:
Kirjattu tuloslaskelmaan	619	-4
Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	-521	-451
Muutokset hankituista/myydyistä liiketoimista	60	-4 091
Kurssierot	364	1 083
Yhteensä	522	-3 463

Käyttämättömistä verotuksellisista tappioista kirjataan laskennallisia verosaamisia siihen määrään asti kuin verohyödyn saaminen verotettavan tulon perusteella on todennäköistä. Tilikaudelta kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset olivat 0,5 miljoonaa euroa (1,1 milj. euroa).

Vahvistetuista tappiosta kirjatuista laskennallisista verosaamista 3,6 miljoonaa euroa liittyy Venäjään. Venäjän verolainsäädäntö on muuttunut 1.1.2017 alkaen siten, että vahvistetut tappiot eivät enää vanhene, mutta vuosina 2017–2020 verotettavasta tuloksesta voidaan vähentää tappioita vain 50 % maksettavasta veron määrästä. Lakimuutos on vahvistettu vuoteen 2020 asti.

19. VAIHTO-OMAISUUS, 1 000 EUR	2017	2016
Aineet ja tarvikkeet	44 372	44 836
Keskeneräiset tuotteet	2 836	2 591
Valmiit tuotteet	42 623	39 451
Muu vaihto-omaisuus	3 194	2 905
Yhteensä	93 025	89 783

Tilikaudella kirjattiin kuluksi 1,1 miljoonaa euroa (1,0 milj. euroa), jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.

20. LYHYTAIKAISET MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET, 1 000 EUR		2016
Myyntisaamiset	75 859	70 167
Myyntisaamiset tuottajilta	14 699	14 779
Lainasaamiset	3 542	5 165
Muut saamiset	10 820	10 109
Johdannaissopimukset - suojauslaskennassa	413	146
Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa	1 779	426
Siirtosaamiset	6 572	8 021
Yhteensä	113 684	108 813

Käyvät arvot eivät poikkea olennaisesti tasearvoista.

Atria-konsernissa myyntisaamisiin liittyvä luottotappioriski katsotaan toiminnan laajuuteen suhteutettuna pieneksi. Konsernin myyntisaamiset ovat hajautuneet usealle eri markkina-alueelle ja lukuisten asiakkaiden kesken. Luottotappioriskiä hallitaan luottovakuutuksella, pankkitakauksilla ja muilla vakuuksilla sekä ennakkolaskutuksella. Kullekin liiketoiminta-alueelle on laadittu erillinen markkina-alueen erityispiirteet huomioiva luottopolitiikka. Suurimpien asiakkuuksien ja asiakasryhmien osalta luottoriskiä tarkastellaan ja seurataan tapauskohtaisesti erikseen.

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat ostolaskujen menoennakoista, vuokrasaatavista ja verojaksotuksista.

Myyntisaamisten ikäjakauma ja luottotappioksi kirjatut erät		2017	Luotto tappiot	Netto 2017
Erääntymättömät		78 479	0	78 479
Erääntyneet	Alle 30 päivää	7 149	0	7 149
	30–60 päivää	1 280	6	1 286
	61–90 päivää	396	0	396
	Yli 90 päivää	3 305	-57	3 248
Yhteensä		90 609	-51	90 558

Myyntisaamisten ikäjakauma ja luottotappioksi kirjatut erät		2016	Luotto tappiot	Netto 2016
Erääntymättömät		69 152	-13	69 139
Erääntyneet	Alle 30 päivää	10 831	-277	10 554
	30–60 päivää	1 323	-152	1 171
	61–90 päivää	442	-57	385
	Yli 90 päivää	3 747	-50	3 697
Yhteensä		85 495	-549	84 946

Lyhytaikaiset saamiset jakautuivat valuuttoihin seuraavasti	2017	2016
EUR	70 572	67 420
SEK	20 794	17 693
RUB	11 428	13 286
DKK	6 016	4 799
USD	3 105	2 672
NOK	687	1 202
Muut	1 082	1 741
Yhteensä	113 684	108 813

21. RAHAVARAT, 1 000 EUR	2017	2016
Käteinen raha ja pankkitilit	3 137	4 591

22. OMA PÄÄOMA, 1 000 EUR

Osakkeet ja osakepääoma

Osakkeet jakautuvat A- ja KII-sarjoihin, jotka eroavat toisistaan äänimäärällä. A-sarjan osakkeilla on yksi ääni per osake ja KII-sarjan osakkeella kymmenen ääntä per osake. A-sarjan osakkeilla on etuoikeus 0,17 euron osinkoon, minkä jälkeen KII-sarjan osakkeille suoritetaan osinkoa 0,17 euroon asti. Mikäli osinkoa on vielä jaettavissa tämän jälkeen A- ja KII-sarjan osakkeilla on samanlaiset oikeudet osinkoon. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Osakkeella ei ole nimellisarvoa eikä enimmäismäärää.

Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä (1 000 kpl)	A-sarja	KII-sarja	Yhteensä
1.1.2016	18 952	9 204	28 156
Ei muutoksia tilikaudella
31.12.2016	18 952	9 204	28 156
Ei muutoksia tilikaudella
31.12.2017	18 952	9 204	28 156

Omaan pääomaan sisältyvät rahastot:

Ylikurssirahasto

Ennen uuden osakeyhtiölain (21.7.2006/624) voimaantuloa osakemerkinnöistä saatujen rahasuoritusten järjestelyn ehtojen mukaan ylikurssirahastoon kirjattu osuus.

Yhtiökokouksen päätöksella 28.4.2016 ylikurssirahastoa alennettiin siirtämällä kaikki siellä olevat pääomat 138 502 108,85 euroa yhtiön sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. Ylikurssirahaston alentaminen tapahtui vastikkeetta, eikä se vaikuttanut yhtiön osakkeiden lukumäärään, osakkeiden tuottamiin oikeuksiin eikä osakkeenomistajien suhteelliseen omistukseen.

Omat osakkeet

Omat osakkeet -rahasto sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon. Konsernin emoyhtiö Atria Oyj osti vuosina 2008 ja 2009 pörssistä 145 102 A-sarjan osaketta, joiden hankintameno oli 1,3 miljoonaa euroa. Hankituista osakkeista vuonna 2008 luovutettiin 35 260 osaketta ja vuonna 2010 3 280 osaketta konsernin avainhenkilöille osana konsernin osakepalkkiojärjestelmää. Vuoden lopussa emoyhtiön hallussa oli omia osakkeita yhteensä 111 312 kappaletta (111 312 kappaletta).

Muut rahastot 2017	2016
Suojausrahasto
Valuutta- ja hyödykejohdannaisten tehokas osuus	804 -173
Korkojohdannaisten tehokas osuus -1 326	-3 012
Laskennalliset verot	102 638
Yhteensä -420	-2 547

Muut rahastot -erään sisältyy suojausrahasto, johon kirjataan suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutosten tehokkaat osuudet. Valuutta- ja hyödykejohdannaisten suojauslaskennan tulos siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan ostokulujen oikaisuksi ja vastaavasti korkojohdannaistensuojaustulos korkokulujen oikaisuksi.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP)

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan sekä osakepalkkiojärjestelmän perusteella ennen vuotta 2012 ansaittujen osakkeiden arvon myöntämispäivän mukaisella kurssilla.

Yhtiökokouksen päätöksella 28.4.2016 ylikurssirahastoa alennettiin siirtämällä kaikki siellä olevat pääomat 138 502 108,85 euroa yhtiön sijoitetun vapaan pääoman rahastoon.

Muuntoerot

Muuntoeroihin kirjataan ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten ja kyseisten yhtiöiden hankinnan yhteydessä syntyneiden liikearvojen, varojen ja velkojen käypien arvojen oikaisujen muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyneet voitot ja tappiot kirjataan muuntoeroihin silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet.

Emoyhtiön vapaa oma pääoma	2017	2016
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	248 730	248 730
Voitto edellisiltä tilikausilta	59 994	62 459
Omat osakkeet	-1 277	-1 277
Tilikauden voitto	15 148	10 486
Yhteensä	322 594	320 397
Tilikaudella jaettu osakekohtainen osinko	2017	2016
Osinko/osake, EUR	0,46	0,40

Emoyhtiön vapaa oma pääoma	2017	2016
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	248 730	248 730
Voitto edellisiltä tilikausilta	59 994	62 459
Omat osakkeet	-1 277	-1 277
Tilikauden voitto	15 148	10 486
Yhteensä	322 594	320 397
Tilikaudella jaettu osakekohtainen osinko	2017	2016
Osinko/osake, EUR	0,46	0,40
Emoyhtiön jakama osinko	12 952	11 263

Hallitus ehdottaa 26.4.2018 pidettävälle yhtiökokoukselle osinkoa jaettavaksi 0,50 euroa osakkeelta yhteensä 14 078 208,00 euroa.

23. KOROLLISET RAHOITUSVELAT, 1 000 EUR	2017	2016
	Tasearvot	Tasearvot
Pitkäaikaiset:
Joukkovelkakirjalainat		50 000
Lainat rahoituslaitoksilta	111 450	111 551
Eläkelainat	9 550	14 850
Muut velat	1 000	1 000
Rahoitusleasingvelat	424	463
Yhteensä	122 424	177 864
Lyhytaikaiset:
Joukkovelkakirjalainat	50 000
Lainat rahoituslaitoksilta	3 887	903
Yritystodistukset	31 000	33 000
Eläkelainat	5 300	5 300
Muut velat	1 409	505
Rahoitusleasingvelat	254	275
Yhteensä	91 850	39 983
Korolliset velat yhteensä	214 274	217 847
Korollisten lainojen käyvät arvot eivät olennaisesti poikkea tasearvoista.
Kiinteäkorkoisia	16,0 %	64,1 %
Vaihtuvakorkoisia	84,0 %	35,9 %
Keskikorko	2,30%	2,60%
Pitkäaikaiset velat erääntyvät seuraavasti:
2018		55 857
2019	4 120	3 642
2020	2 092	2 092
2021	2 092	42 092
2022	72 092	32 092
Myöhemmin	42 027	42 087
Yhteensä	122 424	177 864
Osa euromääräisestä velasta on muutettu valuuttatermiineillä valuuttamääräiseksi velaksi seuraavasti:
EUR	86 963	104 498
SEK	108 057	90 754
DKK	10 623	12 851
RUB	8 228	9 743
NOK	403
Yhteensä	214 274	217 847

23. KOROLLISET RAHOITUSVELAT, 1 000 EUR	2017	2016
	Tasearvot	Tasearvot
Pitkäaikaiset:
Joukkovelkakirjalainat		50 000
Lainat rahoituslaitoksilta	111 450	111 551
Eläkelainat	9 550	14 850
Muut velat	1 000	1 000
Rahoitusleasingvelat	424	463
Yhteensä	122 424	177 864
Lyhytaikaiset:
Joukkovelkakirjalainat	50 000
Lainat rahoituslaitoksilta	3 887	903
Yritystodistukset	31 000	33 000
Eläkelainat	5 300	5 300
Muut velat	1 409	505
Rahoitusleasingvelat	254	275
Yhteensä	91 850	39 983
Korolliset velat yhteensä	214 274	217 847
Korollisten lainojen käyvät arvot eivät olennaisesti poikkea tasearvoista.
Kiinteäkorkoisia	16,0 %	64,1 %
Vaihtuvakorkoisia	84,0 %	35,9 %
Keskikorko	2,30%	2,60%
Pitkäaikaiset velat erääntyvät seuraavasti:
2018		55 857
2019	4 120	3 642
2020	2 092	2 092
2021	2 092	42 092
2022	72 092	32 092
Myöhemmin	42 027	42 087
Yhteensä	122 424	177 864
Osa euromääräisestä velasta on muutettu valuuttatermiineillä valuuttamääräiseksi velaksi seuraavasti:
EUR	86 963	104 498
SEK	108 057	90 754
DKK	10 623	12 851
RUB	8 228	9 743
NOK	403
Yhteensä	214 274	217 847

23. KOROLLISET RAHOITUSVELAT, 1 000 EUR	2017	2016
	Tasearvot	Tasearvot
Pitkäaikaiset:
Joukkovelkakirjalainat		50 000
Lainat rahoituslaitoksilta	111 450	111 551
Eläkelainat	9 550	14 850
Muut velat	1 000	1 000
Rahoitusleasingvelat	424	463
Yhteensä	122 424	177 864
Lyhytaikaiset:
Joukkovelkakirjalainat	50 000
Lainat rahoituslaitoksilta	3 887	903
Yritystodistukset	31 000	33 000
Eläkelainat	5 300	5 300
Muut velat	1 409	505
Rahoitusleasingvelat	254	275
Yhteensä	91 850	39 983
Korolliset velat yhteensä	214 274	217 847
Korollisten lainojen käyvät arvot eivät olennaisesti poikkea tasearvoista.
Kiinteäkorkoisia	16,0 %	64,1 %
Vaihtuvakorkoisia	84,0 %	35,9 %
Keskikorko	2,30%	2,60%
Pitkäaikaiset velat erääntyvät seuraavasti:
2018		55 857
2019	4 120	3 642
2020	2 092	2 092
2021	2 092	42 092
2022	72 092	32 092
Myöhemmin	42 027	42 087
Yhteensä	122 424	177 864
Osa euromääräisestä velasta on muutettu valuuttatermiineillä valuuttamääräiseksi velaksi seuraavasti:
EUR	86 963	104 498
SEK	108 057	90 754
DKK	10 623	12 851
RUB	8 228	9 743
NOK	403
Yhteensä	214 274	217 847

Rahoitusleasingvelat	2017	2016
Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä:
Alle vuoden kuluessa	258	294
Yli yhden, mutta alle viiden vuoden kuluessa	466	525
Yhteensä	724	819
Vähimmäisvuokrien nykyarvo:
Alle vuoden kuluessa	254	275
Yli yhden, mutta alle viiden vuoden kuluessa	424	463
Yhteensä	678	738
Tulevaisuudessa kertyvä korko	46	81
Yhteensä	724	819

Kauden työsuoritukseen perustuvat menot		68
Aikaisempien kausien työsuoritukseen perustuvat menot		-63
Maksetut etuudet	-218	-228
Korkomenot	193	207
Eläkekulut tuloslaskelmalla	-25	-16
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat uudelleen määrittämisestä johtuvat erät	66	59
Eläkekulut laajassa tuloksessa	66	59
Taseessa esitetyn velan muutokset:
ITP2-eläkejärjestelyn velka tilikauden alussa	7 167	7 425
Eläkekulut tuloslaskelmassa ja laajassa tuloksessa	41	43
Tytäryhtiön myynti	-676
Kurssierot	-212	-301
Tilikauden lopussa	6 320	7 167
Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset (%):
Diskonttokorko	2,50	2,80
Inflaatioaste	1,90	1,50

Konsernin ruotsalaisilla yhtiöillä on etuuspohjaisia ITP2-eläkejärjestelyjä. Suurin osa ITP2-eläkejärjestelyistä hoidetaan Eläkevakuutusyhtiö Alectassa usean työnantajan järjestelyinä, joten niissä olevat varat ja velat eivät ole kohdistettavissa yksittäiselle yhtiölle. Tästä johtuen Alectassa hoidetut ITP2-eläkejärjestelyt käsitellään tilinpäätöksessä maksupohjaisina. Loput ITP2-eläkejärjestelyistä rahoitetaan FPG/PRIjärjestelmän kautta ja ne on käsitelty tilikaudesta 2011 lähtien etuuspohjaisina eläkejärjestelyinä.

26. LYHYTAIKAISET OSTOVELAT JA MUUT VELAT, 1 000 EUR	2017	2016
Ostovelat	106 281	102 109
Saadut ennakot	2 388	1 871
Muut velat	45 841	45 505
Johdannaissopimukset - suojauslaskennassa	249	194
Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa	162	2 829
Siirtovelat	47 209	47 056
Yhteensä	202 130	199 564

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat henkilöstökuluista ja velkojen korkojaksotuksista.

Lyhytaikaiset velat jakautuivat valuuttoihin seuraavasti:

EUR	141 002	126 705
SEK	42 880	49 784
RUB	9 784	14 637
DKK	7 048	6 622
PLN	805	1 112
NOK	349	351
USD	218	329
Muut	44	24
Yhteensä	202 130	199 564

24. PITKÄAIKAISET MUUT VELAT, 1 000 EUR	2017	2016
Muut velat *)	6 142	6 877
Johdannaissopimukset - suojauslaskennassa	1 431	3 550
Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa	53	167
Siirtovelat	440	220
Yhteensä	8 066	10 814

*) Muut velat sisältää vuonna 2016 hankitun tytäryrityksen, Kaivon Liha Kaunismaa Oy:n vähemmistöosakkaiden myyntioption nykyarvon 6,0 miljoonaa euroa.

Pitkäaikaiset muut velat ovat euromääräisiä.

25. ELÄKEVELVOITTEET, 1 000 EUR	2017	2016
Taseen etuuspohjainen eläkevelka määräytyy seuraavasti:
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	6 320	7 167
Varojen käypä arvo	0	0
Ali-(+) / ylikate (-)	6 320	7 167
Eläkevelka taseessa	6 320	7 167

Korollisten

velkojen
täsmäytyslaskelma	2016	Nostot	Maksut	Kurssierot	2017
Pitkäaikaiset
joukkovelkakirjalainat	50 000				50 000
Lainat
rahoituslaitoksilta
Pitkäaikaiset	111 551		-163	62	111 450
Lyhytaikaiset *)	903	3 082		-98	3 887
Lyhytaikaiset
yritystodistukset *)	33 000		-2 000		31 000
Pitkäaikaiset
eläkelainat	20 150		-5 300		14 850
Muut velat
Pitkäaikaiset	1 000				1 000
Lyhytaikaiset	505	964	-60		1 409
Rahoitusleasingvelat *)	738		-77	17	678
Yhteensä	217 847	4 046	-7 600	-19	214 274

*) Nettomuutos

27. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Atrian hallitus on hyväksymässään rahoituspolitiikassa määrittänyt rahoitusriskien hallinnan yleiset periaatteet. Hallitus on delegoinut rahoitusriskien hallinnan rahoituskomitealle, ja rahoitusriskien käytännön hoito on keskitetty konsernin Treasury-yksikköön. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on vähentää rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluista ja muista epävarmuustekijöistä aiheutuvia tulos-, tase- ja rahavirtavaikutuksia sekä varmistaa riittävä maksuvalmius. Treasury, yhdessä liiketoiminta-alueiden kanssa, pyrkii tunnistamaan, arvioi ja suojautuu riskeiltä rahoituspolitiikan mukaisesti. Pääasialliset rahoitukseen liittyvät riskit ovat korkoriski, valuuttariski, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski sekä luottoriski. Hyödykeriskejä ja pääomarakenteen hallintaa on myös käsitelty tämän kohdan lopussa.

Korkoriski

Korkoriskiä hallitaan jakamalla rahoitusta vaihtuvakorkoisiin ja kiinteäkorkoisiin instrumentteihin sekä suojautumalla korkojohdannaisten avulla. Konserni on käyttänyt tilikauden aikana korkoriskin hallintaan koronvaihtosopimuksia. Konserni kytkee korkoriskin hallinnan korkokate tunnuslukuun, joka on ennustettu 12 kuukauden rullaava käyttökate jaettuna ennustetulla nettokorkokustannuksella. Mitä pienempi käyttökate suhteessa nettorahoituskustannukseen on, sitä suurempi osa velasta tulee olla kiinteäkorkoista. Konsernin korollinen velka tilinpäätöshetkellä oli 214,3 miljoonaa euroa (217,8 milj. euroa), josta kiinteäkorkoista oli 34,4 miljoonaa euroa (139,6 milj. euroa) eli 16,0 % (64,1 %). Kiinteä- ja vaihtuvakorkoisen velan suhde on konsernin rahoituspolitiikan määrittämällä tasolla.

Korkoriski kohdistuu lähinnä konsernin korollisiin velkoihin, koska lyhytaikaisten rahamarkkinasijoitusten määrä ja niihin liittyvä korkoriski on vähäinen. Konsernin liiketoiminnan rahavirrat ovat pääosin riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista. Tilinpäätöshetkellä Atria Oyj:llä oli kolme koronvaihtosopimusta, joihin sovelletaan suojauslaskentaa. Molemmat 25 miljoonan euron koronvaihtosopimukset ovat maturiteetiltaan alle vuoden pituisia, joten niitä ei ole enää laskettu mukaan lainasalkun kiinteäkorkoiseen osaan.

• 1. 30 miljoonan euron määräinen koronvaihtosopimus, jossa Atria maksaa kiinteää 0,897 % korkoa ja saa 6 kuukauden euribor-korkoa. Koronvaihtosopimuksella suojataan 30 miljoonan euron suuruista vaihtuvakorkoista lainaa, joka erääntyy 23.6.2022.
• 1. 25 miljoonan euron määräinen koronvaihtosopimus, jossa Atria maksaa kiinteää 2,408 % korkoa ja saa 6 kuukauden euribor-korkoa. Koronvaihtosopimuksella suojataan vaihtuvakorkoista rahoitusta.
• 1. 25 miljoonan euron määräinen koronvaihtosopimus, jossa Atria maksaa kiinteää 2,355 % korkoa ja saa 6 kuukauden euribor-korkoa. Koronvaihtosopimuksella suojataan vaihtuvakorkoista rahoitusta.

Nettokorkokulujen herkkyysanalyysissa on käytetty kohtuullisen mahdollisena pidetyn 1 %-yksikön korkotason muutosta, joka lasketaan korollisen vaihtuvakorkoisen nettovelan määrälle (koronvaihtosopimukset huomioituna), jonka on oletettu pysyvän samana koko tilivuoden ajan. Kaikille valuutoille käytetään simuloinneissa samansuuruista koron muutosta. Vaihtuvakorkoinen nettovelka 31.12.2017 oli 176,8 miljoonaa euroa (73,7 milj. euroa). Vuoden 2017 lopussa korkotason +/- 1 %-yksikön nousu merkitsisi +/- 1,8 miljoonan euron muutosta konsernin korkokustannuksiin vuositasolla (+/-0,7 milj. euroa). Vaikutus omaan pääomaan olisi + 1 % muutoksella 1,5 miljoonaa euroa (2,0 milj. euroa) ja - 1 % muutoksella -1,6 miljoonaa euroa (-2,1 milj. euroa).

Valuuttariski

Atria-konserni toimii usealla valuutta-alueella ja altistuu eri valuutoista johtuville riskeille. Valuuttariskiä syntyy ennakoiduista liiketoimista, taseeseen merkityistä varoista ja veloista sekä ulkomaisiin tytäryrityksiin tehdyistä nettosijoituksista. Tytäryritykset suojaavat kaupallisiin operatiivisiin eriin liittyvää valuuttariskiä kullekin liiketoiminta-alueelle tehdyn oman valuuttariskipolitiikan mukaisesti. Kukin valuuttariskipolitiikka on hyväksytty rahoituskomiteassa

Suomessa ja Ruotsissa edellä mainittuihin valuuttasuojauksiin sovelletaan suojauslaskentaa. Valuuttariskiä seurataan rullaavan 12 kuukauden ennustetun rahavirran mukaan ja suojaukset tehdään 1–6 kuukauden periodeille valuuttatermiineillä, minkä aikana suojattujen rahavirtojen odotetaan toteutuvan ja vaikuttavan voittoon tai tappioon. Transaktioriskiä aiheutuu mm. Atrian Ruotsin yhtiöiden liharaaka-aineen euromääräisestä tuonnista sekä Atria Venäjän dollarimääräisestä liharaaka-aineen tuonnista ja euromääräisistä muista kuin lihaostoista. Suomen liiketoimintojen valuuttavirrat ja -riskit ovat melko vähäisiä ja liittyvät lähinnä dollarimääräiseen ja Ruotsin kruunumääräiseen vientiin.

Konsernilla on ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjä nettosijoituksia, jotka ovat alttiina valuuttariskeille. Rahoituskomitea päättää tapauskohtaisesti nettosijoitusten suojauksista. Tilinpäätöshetkellä ei ollut voimassa johdannaissopimuksia nettosijoitusten suojaamiseksi. Emoyhtiö myöntää rahoituksen tytäryhtiöille niiden omassa kotivaluutassa ja on suojannut valuuttamääräiset lainasaamiset tytäryhtiöiltä valuuttalainoilla ja -termiineillä.

Laajaan konsernituloslaskelmaan kirjatut muuntoerot olivat tilikaudella -6,1 miljoonaa euroa (+6,6 milj. euroa). Ruplan vaihtelulle altistuva nettosijoituksen määrä vuoden lopussa oli 47,6 miljoonaa euroa (50,1 milj. euroa).

Jos euro olisi ollut tilikauden lopussa 10 % heikompi/vahvempi Ruotsin kruunuun verrattuna kaikkien muiden tekijöiden pysyessä ennallaan, voitto ennen veroja olisi ollut 0,5 miljoonaa euroa suurempi/pienempi johtuen Ruotsin tytäryritysten euromääräisistä myyntisaamisten ja ostoveloista suojaamattomasta nettopositiosta (0,2 milj. euroa). Vaikutus omaan pääomaan olisi ollut 0,6 miljoonaa euroa (0,3 milj. euroa). Herkkyysanalyyseissa otetaan huomioon myös valuuttajohdannaisten vaikutukset, jotka netottavat valuuttakurssimuutosten vaikutuksia.

Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski

Atria Oyj:n Treasury hankkii pääosan konsernin korollisesta vieraasta pääomasta. Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskiä hallitaan lainojen tasapainoisella maturiteettijakautumalla, pitämällä käytettävissä riittävä määrä sitovia luottolimiittejä, joissa on riittävän pitkät voimassaoloajat, käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia ja rahoitusinstrumentteja sekä pitämällä riittävä määrä kassavaroja. Atria käyttää yritystodistuksia lyhytaikaiseen rahoitukseen ja likviditeetin hallintaan. Nostamattomia sitovia luottolimiittejä oli vuoden lopussa 105,0 miljoonaa euroa (105,0 milj. euroa). Tilikauden lopussa 200 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli käyttämättä 169,0 miljoonaa euroa (167,0 milj. euroa). Konsernin nostettujen lainojen ja sitovien luottolimiittien keskimaturiteetti oli 3 vuotta 4 kuukautta (3 vuotta 9 kk).

Niissä lainasopimuksissa, joissa on käytössä kovenantteja, tärkein kovenantti on vähintään 30 % omavaraisuusastekovenantti. Konsernin omavaraisuusaste on ollut useita vuosia yli 40 % ja konserni tulee jatkossakin huolehtimaan siitä, että omavaraisuusaste tulee olemaan korkeampi kuin kovenantin edellyttämä taso. Kovenanttien toteutuminen raportoidaan lainasopimusten ehtojen mukaisesti rahoittajille joko neljännesvuosittain tai puolivuosittain.

Konsernin johdon näkemyksen mukaan rahoitusvaroissa tai rahoituslähteissä ei ole merkittäviä maksuvalmiuskeskittymiä.

Alla oleva taulukko kuvaa rahoitusvelkojen ja johdannaisinstrumenttien maturiteettianalyysia (luvut diskonttaamattomia). Johdannaisvelkojen ja -varojen pääomamaksut ja -tulot liittyvät valuuttatermiineihin ja koronmaksut koronvaihtosopimuksiin.

Rahoitusvelvoitteiden erääntymisanalyysi

Erääntyminen 31.12.2017

1 000 EUR		< 1 vuotta	1–5 vuotta	> 5 vuotta	Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat	Lyhennykset	50 000			50 000
	Koronmaksut	2 182			2 182
Lainat	Lyhennykset	41 596	121 065	935	163 596
	Koronmaksut	2 009	7 416	114	9 539
Rahoitusleasingvelat	Lyhennykset	254	424		678
Johdannaisvelat ja -varat *)	Pääomamaksut	162 602			162 602
	Pääomatulot	-165 608			-165 608
	Koronmaksut	1 015	1 243		2 258
Muut velat	Lyhennykset	7 386	6 142		13 528
Ostovelat	Maksut	106 281			106 281
Siirtovelat	Maksut	45 049	440		45 489
Yhteensä	Maksut yhteensä	418 374	136 730	1 049	556 153
	Tulot yhteensä	-165 608	0	0	-165 608
	Nettomaksut	252 766	136 730	1 049	390 545

		Erääntyminen 31.12.2016
1 000 EUR		< 1 vuotta	1–5 vuotta	> 5 vuotta	Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat	Lyhennykset		50 000		50 000
	Koronmaksut	2 177	2 182		4 358
Lainat	Lyhennykset	39 708	85 314	42 087	167 109
	Koronmaksut	2 236	8 594	488	11 317
Rahoitusleasingvelat	Lyhennykset	277	464		741
Johdannaisvelat ja -varat *)	Pääomamaksut	140 972			140 972
	Pääomatulot	-143 628			-143 628
	Koronmaksut	1 656	2 174		3 830
Muut velat	Lyhennykset	9 198	6 877		16 075
Ostovelat	Maksut	102 109			102 109
Siirtovelat	Maksut	47 056	220		47 276
Yhteensä	Maksut yhteensä	345 388	155 824	42 575	543 787
	Tulot yhteensä	-143 628	0	0	-143 628
	Nettomaksut	201 760	155 824	42 575	400 159

*) Kaikkien johdannaisvastapuolien kanssa on sopimus netotusoikeudesta. Taulukossa esitetyt luvut johdannaisveloista ja -varoista ovat bruttomääräisiä. Jos luvut netotettaisiin, johdannaisvaroja olisi 1,0 miljoonaa euroa (-5,7 milj. euroa).

Luottoriski

Luottoriskiä hallitaan konsernitasolla hallituksen hyväksymän konsernin riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Rahoitukseen liittyvää luottoriskiä eli vastapuoliriskiä hallitaan siten, että valitaan vastapuoliksi vain vakavaraisia ja hyvän luottokelpoisuuden omaavia sopimusosapuolia. Konsernin likvidejä varoja sijoitetaan ainoastaan edellä mainitut kriteerit täyttäviin vastapuoliin. Näin menetellään myös solmittaessa rahoitusja johdannaissopimuksia. Johdannaisiin liittyvää luottoriskiä pienentää myös se, että korkojohdannaisiin liittyvät rahasuoritukset maksetaan netottaen. Atria on tehnyt johdannaisia vain niiden pankkien kanssa, jotka ovat Atrian päärahoittajia.

Konsernin operatiivisen liiketoiminnan luottoriski liittyy asiakkaisiimme, joista tärkeimmät ovat suuria vähittäiskaupan keskusliikkeitä. Osa konsernin myyntisaamisista liittyy alkutuotannon rehu- ja eläinvälitykseen, joihin liittyvä luottoriski on suurempi, mutta myös hajautunut laajemmin. Konsernin myyntisaamiset ovat myös hajautuneet usealle eri markkina-alueelle ja monien asiakkaiden kesken.

Luottotappioriskiä hallitaan vakuuksilla, kuten luottovakuutuksilla ja pankkitakauksilla sekä ennakkolaskutuksella. Kullekin liiketoiminta-alueelle on laadittu erillinen markkina-alueen erityispiirteet huomioiva luottopolitiikka. Suurimpien asiakkuuksien ja asiakasryhmien osalta luottoriskiä tarkastellaan ja seurataan tapauskohtaisesti erikseen. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 20.

Hyödykeriski

Konserni altistuu hyödykeriskeille, joista merkittävimmät ovat liharaaka-aine ja sähkö. Liharaaka-aineen hintavaihtelut vaikuttavat lyhyellä tähtäyksellä kannattavuuteen, mutta kustannusten nousu pyritään siirtämään myyntihintoihin mahdollisimman nopeasti.

Sähkön hinnan vaihteluilta suojaudutaan sähkötermiinisopimuksilla konsernin sähkönhankintapolitiikan mukaisesti. Politiikassa olevat suojaustasot ovat alla olevassa taulukossa:

Periodi	Suojaustaso minimi	Suojaustaso enintään
1–12 kk	70 %	100 %
13–24 kk	40 %	80 %
25–36 kk	0 %	50 %
37–48 kk	0 %	40 %
49–60 kk	0 %	30 %

Sähkösuojauksiin sovelletaan IFRS:n mukaista suojauslaskentaa. Suojauslaskennan ehdot täyttävien sähköjohdannaisten tehokkaan osuuden arvostuserot +0,8 miljoonaa euroa (+1,9 milj. euroa) kirjattiin oman pääoman suojausrahastoon ja tehottomiksi todettujen johdannaisten arvostuserot -0,2 miljoonaa euroa (+0,5 milj. euroa) kirjattiin tulosta heikentävästi.

Mikäli sähköjohdannaisten markkinahinta muuttuisi 31.12.2017 tasosta +/- 10 %, olisi vaikutus omaan pääomaan +/- 1,1 miljoonaa euroa (+/- 1,1 milj. euroa) olettamuksella, että kaikki suojaukset olisivat 100-prosenttisesti tehokkaita.

Pääomarakenteen hallinta

Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on varmistaa normaalit toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa ja säilyttää pääomakustannusten kannalta optimaalinen pääomarakenne.

Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä ensisijaisesti omavaraisuusastetunnusluvulla, jolle se on asettanut 40 %:n tavoitetason. Tällä omavaraisuusastetasolla yhtiö arvioi, että uuden pääoman saatavuus ja kokonaiskustannus ovat optimaalisella tasolla.

Omavaraisuusasteeseen vaikuttavat taseen loppusumma sekä oma pääoma. Yhtiö pystyy vaikuttamaan taseen loppusummaan ja sitä kautta pääomarakenteeseen käyttöpääoman hallinnalla, investointien määrällä sekä myymällä liiketoimintoja tai omaisuuseriä. Vastaavasti yhtiö voi vaikuttaa oman pääoman määrään osingonjaon ja osakeantien kautta.

Investointien ja divestointien arvioinnissa konserni käyttää referenssinä konsernin painotettua keskimääräistä pääomakustannusta (WACC). Konserni pyrkii tällä tavoin varmistamaan, että sen omaisuus tuottaa vähintään yhtä paljon kuin mitä sen pääoma keskimäärin maksaa.

Omavaraisuusaste (tavoite 40 %)

Toteutunut	31.12.2017	31.12.2016
	47,5 %	46,5 %

Rahoitusvarojen ja -velkojen arvot luokittain:

1 000 EUR	Käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	Suojaus laskennan alaiset johdannais	Lainat ja muut	Myytävissä olevat	Rahoitus	Tasearvo
2017 Tase-erä	ja -velat	sopimukset	saamiset	rahoitusvarat	velat	yhteensä
Pitkäaikaiset varat
Myyntisaamiset			3 178			3 178
Muut rahoitusvarat				1 196		1 196
Lainasaamiset			4 932			4 932
Muut saamiset *)			301			301
Johdannaissopimukset	7	738				745
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset			90 558			90 558
Lainasaamiset			3 542			3 542
Muut saamiset *)			3 994			3 994
Siirtosaamiset *)			6 572			6 572
Johdannaissopimukset	1 779	413				2 192
Rahavarat			3 137			3 137
Rahoitusvarat yhteensä	1 786	1 151	116 214	1 196	0	120 347
Pitkäaikaiset velat
Lainat					122 000	122 000
Rahoitusleasingvelat					424	424
Johdannaissopimukset	53	1 431				1 484
Siirtovelat **)					440	440
Lyhytaikaiset velat
Lainat					91 596	91 596
Rahoitusleasingvelat					254	254
Ostovelat					106 281	106 281
Muut velat **)					7 386	7 386
Siirtovelat **)					47 209	47 209
Johdannaissopimukset	162	249				411
Rahoitusvelat yhteensä	215	1 680	0	0	375 590	377 485

*) Eivät sisällä arvonlisä- tai tuloverosaamisia

**) Eivät sisällä arvonlisä- tai tuloverovelkoja

Käyvän arvon hierarkia:

1 000 EUR

Tase-erä	31.12.2017	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Pitkäaikaiset varat
Myytävissä olevat
rahoitusvarat
- Noteeraamattomat osakkeet	1 196			1 196
Johdannaissopimukset	745		745
Lyhytaikaiset varat
Johdannaissopimukset	2 192		2 192
Yhteensä	4 133	0	2 937	1 196
Pitkäaikaiset velat
Joukkovelkakirjalainat	50 000		50 000
Johdannaissopimukset	1 484		1 484
Lyhytaikaiset velat
Johdannaissopimukset	411		411
Yhteensä	51 895	0	51 895	0
Tase-erä	31.12.2016	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Pitkäaikaiset varat
Myytävissä olevat rahoitusvarat
- Noteeraamattomat osakkeet	1 103			1 103
Johdannaissopimukset	433		433
Lyhytaikaiset varat
Johdannaissopimukset	572		572
Yhteensä	2 108	0	1 005	1 103
Pitkäaikaiset velat
Joukkovelkakirjalainat	50 000		50 000
Johdannaissopimukset	3 717		3 717
Lyhytaikaiset velat
Johdannaissopimukset Yhteensä	3 023 56 740	0	3 023 56 740	0

Taso 1: Täysin samanlaisille varoille ja veloille toimivilla markkinoilla noteeratut hinnat Toimivilla markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevien rahoitusinstrumenttien käypä arvo perustuu tilinpäätöspäivän noteerattuihin markkinahintoihin. Markkinoiden katsotaan olevan toimivat, jos noteerattuja hintoja on helposti ja säännöllisesti saatavissa pörssistä, välittäjältä, toimialaryhmältä, hintatietopalvelusta tai valvontaviranomaiselta ja nämä hinnat edustavat todellisia ja säännöllisesti toteutuvia toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä markkinatapahtumia. Rahoitusvarojen noteerattuna markkinahintana käytetään senhetkistä ostokurssia.

Taso 2: Käyvät arvot on todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnasta johdettuna). Rahoitusinstrumenteille, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla (esim. OTC-johdannaiselle), määritetään käypä arvo arvostusmenetelmien avulla. Näissä arvostusmenetelmissä käytetään mahdollisimman paljon todettavissa olevaa markkinatietoa, kun sitä on saatavilla, ja turvaudutaan mahdollisimman vähän yrityskohtaisiin arvioihin. Jos kaikki instrumentin käyvän arvon määrittämiseen tarvittavat merkittävät syöttötiedot ovat todettavissa, instrumentti on tasolla 2.

Taso 3: Käyvät arvot eivät perustu todennettavissa oleviin markkinahintoihin. Jos yksi tai useampi merkittävä syöttötieto ei perustu todettavissa olevaan markkinatietoon, instrumentti luokitellaan tasolle 3. Rahoitusinstrumenttien arvostamisessa käytetään ulkopuolisten tahojen arvioita ja ja mikäli niitä ei ole saatavilla, käytetään yhtiön omia laskelmia/arvioita.

Rahoitusvarojen ja -velkojen arvot luokittain:

1 000 EUR 2016 Tase-erä	Käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat	Suojaus laskennan alaiset johdannais sopimukset	Lainat ja muut saamiset	Myytävissä olevat rahoitusvarat	Rahoitus velat	Tasearvo yhteensä
Pitkäaikaiset varat
Myyntisaamiset			2 651			2 651
Muut rahoitusvarat				1 103		1 103
Lainasaamiset			7 112			7 112
Muut saamiset *)			905			905
Johdannaissopimukset	11	422				433
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset			84 946			84 946
Lainasaamiset			5 165			5 165
Muut saamiset *)			2 908			2 908
Siirtosaamiset *)			7 380			7 380
Johdannaissopimukset	426	146				572
Rahavarat			4 591			4 591
Rahoitusvarat yhteensä	437	568	115 658	1 103	0	117 766
Pitkäaikaiset velat

Lainat					177 400	177 400
Rahoitusleasingvelat					464	464
Johdannaissopimukset	167	3 550				3 717
Lyhytaikaiset velat
Lainat					39 706	39 706
Rahoitusleasingvelat					277	277
Ostovelat					102 109	102 109
Muut velat **)					9 198	9 198
Siirtovelat **)					47 056	47 056
Johdannaissopimukset	2 829	194				3 023
Rahoitusvelat yhteensä	2 996	3 744	0	0	376 210	382 950

* Eivät sisällä arvonlisä- tai tuloverosaamisia

** Eivät sisällä arvonlisä- tai tuloverovelkoja

Tasolle 3 kuuluvien rahoitusinstrumenttien muutokset:

Noteeraamattomat osakkeet	2017	2016
Alkusaldo 1.1.	1 103	1 103
Lisäykset	100
Vähennykst	-7
Loppusaldo 31.12.	1 196	1 103

Johdannaissopimukset:

	Johdannais varat	Johdannais velat	Netto käypä arvo	Netto käypä arvo
Johdannaissopimusten käyvät arvot, 1 000 EUR	31.12.2017	31.12.2017	31.12.2017	31.12.2016
Valuuttatermiinit
IAS 39-suojauslaskennan alaiset kassavirtasuojaukset	113	6	107	-88
Muut suojaukset	1 724	13	1 711	-2 527
Koronvaihtosopimukset, maturiteetti yli vuoden
IAS 39-suojauslaskennan alaiset kassavirtasuojaukset		1 326	-1 326	-3 012
Sähköjohdannaiset
IAS 39-suojauslaskennan alaiset kassavirtasuojaukset	1 087	348	739	-76
Muut suojaukset	13	202	-189	-32
Yhteensä	2 937	1 895	1 042	-5 735
Johdannaissopimusten nimellisarvot, 1 000 EUR			31.12.2017	31.12.2016
Valuuttatermiinit
IAS 39-suojauslaskennan alaiset kassavirtasuojaukset			4 396	8 134
Muut suojaukset			123 308	112 721
Koronvaihtosopimukset
IAS 39-suojauslaskennan alaiset kassavirtasuojaukset			80 000	80 000

Sähköjohdannaiset
IAS 39-suojauslaskennan alaiset kassavirtasuojaukset	9 986	10 741
Muut suojaukset	256	387
Yhteensä	217 947	211 984

Konserni vuokralle ottajana:

28. MUUT VUOKRASOPIMUKSET, 1 000 EUR	2017	2016
Konserni vuokralle ottajana:
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat
Yhden vuoden kuluessa	12 806	13 351
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	7 435	13 066
Yli viiden vuoden kuluttua	5 666	8 140
Yhteensä	25 907	34 557
Kuluksi kirjatut vuokrat	15 029	11 337
Vuokrasopimusten ehdot vaihtelevat ja konserniyhtiöt vuokraavat kiinteistöjä, koneita ja kalustoa.
29. VASTUUSITOUMUKSET, 1 000 EUR	2017	2016
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä tai muita vakuuksia:
Lainat rahoituslaitoksilta	1 594	1 694
Eläkelainat	4 416	5 273
Yhteensä	6 010	6 967

Lainat rahoituslaitoksilta	1 594	1 694
Eläkelainat	4 416	5 273
Yhteensä	6 010	6 967
Yleisvakuutena annetut kiinnitykset ja muut vakuudet
Kiinteistökiinnitykset	2 664	2 796
Yrityskiinnitykset	1 117	3 920
Yhteensä	3 781	6 716
Taseeseen sisältymättömät vastuusitoumukset
Takaukset	248	335

30. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT, 1 000 EUR

Atria-konsernin lähipiiriin kuuluvat hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet, toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen sekä konsernin muut johtoryhmän jäsenet, heidän läheiset perheenjäsenensä sekä heidän määräysvallassaan olevat yhtiöt. Lähipiiriin kuuluvat myös konsernin yhteis- ja osakkuusyhtiöt sekä omistajaosuuskunnat Itikka osuuskunta, Lihakunta ja Osuuskunta Pohjanmaan Liha ja näiden yhtiöiden tytäryhtiöt.

Konserniyhtiöt, konsernin yhteis- ja osakkuusyhtiöt tarkemmin liitetiedossa 33.

Lähipiiritapahtumina on esitetty sellaiset liiketoimet lähipiirin kanssa, jotka eivät eliminoidu konsernitilinpäätöksessä.

Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat	Yhteis- ja osakkuus yritykset	Muu lähipiiri	Yhteensä
1.1.–31.12.2017
Tavaroiden myynnit	3 085	7 344	10 429
Palveluiden myynnit	16	79	95
Vuokratuotot	4 415	123	4 538
Tavaroiden ostot	16 038	11 403	27 441
Palveluiden ostot	48 986	109	49 095
Vuokrakulut	5 553	5 068	10 621

Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat	Yhteis- ja osakkuus yritykset	Muu lähipiiri	Yhteensä
31.12.2017
Myyntisaamiset	395	215	610
Muut saamiset	145	145	290
Ostovelat	5 680	964	6 644
Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat	Yhteis- ja osakkuus yritykset	Muu lähipiiri	Yhteensä

1.1.–31.12.2016
Tavaroiden myynnit	3 821	7 024	10 845
Palveluiden myynnit	17	27	44
Vuokratuotot	99	123	222
Tavaroiden ostot	14 700	10 887	25 587
Palveluiden ostot	49 094	86	49 180
Vuokrakulut	21	4 880	4 901
31.12.2016
Myyntisaamiset	783	382	1 165
Muut saamiset	4	519	523
Ostovelat	5 269	42	5 311

Lähipiirin kanssa toteutuneet tavaroiden ja palveluiden myynnit perustuvat konsernin voimassaoleviin hinnastoihin. Palveluiden ostoissa suurimman erän muodostavat Tuoretie Oy:lta ostettavat logistiikkapalvelut.

Konsernin johtoon kuuluvien avainhenkilöiden työsuhde-etuudet ja palkkiot (suoriteperusteisesti)		2016
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	3 310	2 800
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet (ryhmäeläke-etuudet)	250	252
Yhteensä	3 560	3 052

Konsernin johtoon kuuluvat avainhenkilöt ovat hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen sekä konsernin johtoryhmän muut jäsenet.

Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen eläkeikä on 63 vuotta.

Atria-konsernin johtoryhmän Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluville jäsenille on järjestetty johdon ryhmäeläke-etu. Ryhmäeläkevakuutuksen eläkeikä on johtoryhmän jäsenilllä 63 vuotta. Eläkejärjestely on maksuperusteinen ja vuosimaksu perustuu vakuutetun kuukausipalkkaan (rahapalkka ja luontaisedut).

Johdon kannustinjärjestelmät:

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä

Atrian pitkän aikavälin kannustinjärjestelmää toteutettiin ansaintajaksoittain, jossa oli kolme vuoden mittaista jaksoa. Vuosina 2015–2017 toteutetun ansaintajakson tuotto perustui konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) ilman kertaluonteisia eriä. Ansaintajaksolta ansaittu palkkio maksetaan osissa tulevina vuosina. Järjestelmässä ansaittavat rahapalkkiot ovat enintään 4,5 miljoonaa euroa koko jakson 2015– 2017 aikana. Järjestelmä päättyi 31.12.2017 ja siihen kuuluu korkeintaan 45 henkilöä. Koko ansaintajaksolta vuosilta 2015–2017 palkkioita on kertynyt 2,1 miljoonaa euroa.

Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä

Atria Oyj:n lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmästä maksettavan tulospalkkion enimmäismäärä on tehtävän tulosvaikutuksen ja vaativuustason perusteella 25 %–50 % vuosipalkasta. Tulospalkkiojärjestelmässä kriteereinä ovat konsernitason ja liiketoiminta-alueen liikevoitto- ja liikevaihtotavoitteet. Toimitusjohtajan ja muun konsernin johtoryhmän lisäksi Atria Oyj:n tulospalkkiojärjestelmässä on mukana yhteensä noin 40 henkilöä.

Hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen palkat, palkkiot ja eläkemaksut	Palkat ja palkkiot	Lisäeläke maksut	Yhteensä
Hallintoneuvoston jäsenet:
Kaikkonen Jukka, puheenjohtaja 27.4.2017 alkaen	16		16
Hyry Hannu, puheenjohtaja 27.4.2017 asti	9		9
Anttikoski Juho, varapuheenjohtaja	13		13
Hallintoneuvoston muut jäsenet	55		55
Yhteensä	92	0	92
Hallituksen jäsenet:
Paavola Seppo, puheenjohtaja	69		69
Rantsi Jyrki, varapuheenjohtaja	54		54
Ginmann-Tjeder Nella	27		27
Kaarto Esa	68		68
Korhonen Pasi	34		34
Moisio Jukka	26		26
Paxal Kjell-Göran	41		41
Sivula Harri	28		28
Yhteensä	347	0	347
Toimitusjohtaja:
Gröhn Juha	585	130	716
Toimitusjohtajan sijainen:
Kyntäjä Heikki, talousjohtaja	252	29	281

31. HANKITUT LIIKETOIMINNOT, 1 000 EUR

2016:

Lagerberg i Norjeby AB:

Atria on ostanut ruotsalaisen siipikarjayhtiön, Lagerberg i Norjeby AB:n koko osakekannan. Kauppa hyväksyttiin Ruotsin Kilpailuja kuluttajavirastossa 1.4.2016. Sopimus yrityskaupan toteutumisesta Atrian ja Lagerbergsin välillä vahvistettiin huhtikuun lopussa ja liiketoiminnot siirtyivät Atrialle toukokuun alusta alkaen. Kauppahinta 18,7 miljoonaa euroa maksettiin rahana.

Kaupan myötä Atria laajensi liiketoimintaansa Ruotsin siipikarjamarkkinaan. Yhtiö on kolmanneksi suurin toimija Ruotsin roilerimarkkinoilla. Lagerbergs-tuotemerkki siirtyi Atrialle kaupan yhteydessä. Ruotsissa broilerin lihan kysyntä on kasvanut tasaisesti viime vuosien aikana. Vuonna 2015 siipikarjalihan markkina vähittäiskaupassa kasvoi 7 prosenttia.

Lagerbergsillä on tuotantolaitos ja omia broilerikasvattamoja Blekingessä, Etelä-Ruotsissa. Omissa kasvattamoissa tuotettujen broilereiden lisäksi Lagerbergs hankkii broilereita tuotantolaitoksen läheisyydessä sijaitsevilta sopimustuottajilta. Yhtiössä työskentelee 120 työntekijää. Atrian vuosittaisen liikevaihdon arvioidaan kasvavan noin 30 miljoonaa euroa.

Lagerberg i Norjeby AB Yhdistämisessä käytetyt käyvät arvot

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	6 372
Aineettomat hyödykkeet
Liiketoiminnan sopimuskanta	4 753
Tuotemerkki	5 720
Pitkäaikaiset rahoitusvarat	879
Vaihto-omaisuus	1 799
Lyhytaikaiset saamiset	3 999
Rahat ja pankkisaamiset	2 808
Varat yhteensä	26 329

32. MYYDYT LIIKETOIMINNOT

2017:

Nordic Fastfood AB:

Atria on myynyt 51 prosentin osuutensa tytäryhtiö Nordic Fastfood AB:sta 1.12.2017. Kauppahinta oli 4,0 miljoonaa euroa. Atria Skandinavia kirjasi kaupasta 1,4 miljoonan euron myyntivoiton, joka on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin.

2016:

Linnamäen sikatila:

Atria myi 29.4.2016 Pohjois-Virossa sijaitsevan sikatilan. Sikatilan myynnistä aiheutui noin yhden miljoonan euron myyntitappio, joka on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin.

Kb Joddlaren:

Ruotsissa Atria on myynyt 1.6.2016 kiinteistöyhtiö Kb Joddlarenin. Yhtiö omistaa logistiikkakiinteistön Göteborgissa. Kauppahinta oli 3,8 miljoonaa euroa ja Atria Skandinavia kirjasi kaupasta 1,4 miljoonan euron myyntivoiton, joka on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin.

Lagerberg i Norjeby AB	Yhdistämisessä käytetyt käyvät arvot
Pitkäaikaiset velat	2 970
Laskennallinen verovelka	2 673
Lyhytaikaiset velat	5 836
Velat yhteensä	11 480
Nettovarat	14 849
Liikearvo	3 895
Kauppahinta	18 744
Yrityskaupan rahavirtavaikutus	15 937

Laskelma on lopullinen.

Kaivon Liha Kaunismaa Oy:

Atria osti 70 prosentin osuuden Kaivon Liha Kaunismaa Oy:n osakekannasta. Kauppahinta oli 15,3 miljoonaa euroa. Sopimus yrityskaupan toteutumisesta Atrian ja Kaivon Lihan välillä vahvistettiin 3.10.2016. Kaivon Lihan tuotantolaitos sijaitsee Turussa ja sillä on noin 50 työntekijää.

Yrityskaupalla Atria nostaa nautaketjun jalostusarvoa ja kannattavuutta. Kaivon Lihalla on vahva osaaminen korkealaatuisten hampurilaispihvien ja kebabtuotteiden valmistajana sekä merkittävä markkina-asema kasvavassa pikaruokamarkkinassa Suomessa. Kaivon Lihan asiakkaina ovat pikaruokaketjut ja muut Food Service -asiakkaat. Yhtiön tuotemerkki on Well Beef. Liiketoimintojen yhdistämisellä saavutetaan merkittävät synergiaedut lihan hankinnasta tuotteiden jakeluun.

Atrian vuosittaisen liikevaihdon arvioidaan kasvavan noin 40 miljoonaa euroa.

Kaivon Liha Kaunismaa Oy	Yhdistämisessä käytetyt käyvät arvot
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	1 062
Aineettomat hyödykkeet
Asiakassuhteet	4 631
Tuotemerkki	3 606
Muut pitkävaikutteiset menot	35
Vaihto-omaisuus	1 362
Lyhytaikaiset saamiset	3 169
Varat yhteensä	13 865
Laskennallinen verovelka	1 674
Lyhytaikaiset velat	2 525
Velat yhteensä	4 200
Nettovarat	9 665
Liikearvo	12 168
Määräysvallattomien osuus käypään arvoon (liitetieto 24)	6 550
Rahana maksettava kauppahinta	15 283
Yrityskaupan rahavirtavaikutus 31.12.2016	14 281

Laskelma on lopullinen.

33. KONSERNIYHTIÖT SEKÄ KONSERNIN YHTEIS- JA OSAKKUUSYHTIÖT

Atria-konsernin merkittävimmät tytäryhtiöt ovat elintarvikkeita valmistavat Atria Suomi Oy, Atria Sverige AB, Atria Danmark A/S, OOO Pit-Product ja Atria Eesti AS, eläinten hankinnasta ja välityksestä vastaava A-Tuottajat Oy sekä eläinten rehuja valmistava A-Rehu Oy.

Konserniyritykset liiketoiminta-alueiden mukaisesti	Kotimaa	Omistus osuus (%)	Osuus ääni vallasta (%)
Atria Suomi:
Ab Botnia-Food Oy *)	Suomi	100,0	100,0
A-Liha Jyväskylä Oy	Suomi	100,0	100,0
A-Lihatukkurin Oy *)	Suomi	100,0	100,0
A-Logistiikka Oy	Suomi	100,0	100,0
A-Pekoni Nurmo Oy	Suomi	100,0	100,0
A-Pihvi Kauhajoki Oy	Suomi	100,0	100,0
A-Pihvi Kuopio Oy	Suomi	100,0	100,0
A-Rehu Oy	Suomi	51,0	51,0
A-Sikateurastamo Oy	Suomi	100,0	100,0
Atria Oyj	Suomi
Atria Suomi Oy	Suomi	100,0	100,0
Atria-Chick Oy	Suomi	100,0	100,0
Atria-Lihavalmiste Oy	Suomi	100,0	100,0
Atria-Meetvursti Oy	Suomi	100,0	100,0
Atria-Tekniikka Oy	Suomi	100,0	100,0
Atria-Tuoreliha Oy	Suomi	100,0	100,0
Atria-Valmisruoka Oy	Suomi	100,0	100,0
A-Tuottajat Oy	Suomi	97,9	99,0
Best-In Oy	Suomi	100,0	100,0
Kauhajoen Teurastamokiinteistöt Oy	Suomi	100,0	100,0
Kaivon Liha Kaunismaa Oy	Suomi	70,0	70,0
Kiinteistö Oy Tievapolku 3	Suomi	100,0	100,0
Liha ja Säilyke Oy	Suomi	100,0	100,0
Mestari Forsman Oy *)	Suomi	100,0	100,0
Nurmon Bioenergia Oy	Suomi	100,0	100,0
Rokes Oy	Suomi	100,0	100,0
Sahalahden Broiler Oy	Suomi	100,0	100,0
Suomen Kalkkuna Oy	Suomi	100,0	100,0
Atria Skandinavia:
Atria Concept SP Z.o.o	Puola	100,0	100,0
Atria Danmark A/S	Tanska	100,0	100,0
Atria Denmark Holding A/S	Tanska	100,0	100,0
Atria Scandinavia AB	Ruotsi	100,0	100,0
Atria Sverige AB	Ruotsi	100,0	100,0
Ridderheims AS	Norja	100,0	100,0
Atria Venäjä:
Atria-Invest Oy	Suomi	100,0	100,0
OOO Pit-Product	Venäjä	100,0	100,0
Atria Baltia:
Atria Eesti AS	Viro	100,0	100,0
Atria Farmid OÜ	Viro	100,0	100,0
OÜ Atria *)	Viro	100,0	100,0

*) Lepäävä yhtiö

Kaikki tytäryritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen. Määräysvallattomien omistajien osuus Atria-konsernin tilikauden tuloksesta ja kertyneistä voittovaroista ei ole olennainen.

Konsernin yhteis- ja osakkuusyritykset	Kotimaa	Omistus osuus (%)	Osuus ääni vallasta (%)
Konsernin yhteisyritykset:
Honkajoki Oy *)	Suomi	50,0	50,0
Länsi-Kalkkuna Oy	Suomi	50,0	50,0
Konsernin osakkuusyritykset:
Domretor Oy	Suomi	24,9	24,9
Findest Protein Oy	Suomi	33,1	33,1
Finnpig Oy	Suomi	50,0	50,0
Foodwest Oy	Suomi	33,5	33,5
Kiinteistö Oy Itikanmäen Teollisuustalo	Suomi	13,2	13,2
Transbox Oy	Suomi	25,7	25,7
Tuoretie Oy	Suomi	33,3	33,3

*) Raportoitu merkittävänä yhteisyrityksenä (liitetieto 15).

TULOSLASKELMA, 1 000 EUR

		Liite 1.1.–31.12.2017 1.1.–31.12.2016
LIIKEVAIHTO	2.1	38 512	37 632
Liiketoiminnan muut tuotot	2.2	4 263	3 425
Henkilöstökulut	2.3	-3 465	-2 601
Poistot ja arvonalentumiset	2.4
Suunnitelman mukaiset poistot		-21 217	-21 432
Liiketoiminnan muut kulut	2.5	-6 346	-5 779
LIIKEVOITTO		11 748	11 245
Rahoitustuotot ja -kulut	2.6	-3 394	-2 982
VOITTO / TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖS SIIRTOJA JA VEROJA		8 354	8 262
Tilinpäätössiirrot	2.7	10 571	5 816
Tuloverot	2.8	-3 776	-3 592
TILIKAUDEN VOITTO / TAPPIO		15 148	10 486

TASE, 1 000 EUR

V a s t a a v a a		Liite 31.12.2017 31.12.2016
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	3.1
Aineettomat oikeudet		23	27
Muut pitkävaikutteiset menot		6 153	5 671
Aineettomat hyödykkeet yhteensä		6 176	5 698
Aineelliset hyödykkeet	3.1	223 022	225 166
Sijoitukset	3.2
Osuudet saman konsernin yrityksissä		317 556	318 056
Osuudet omistus yhteysyrityksissä		3 331	3 881
Muut osakkeet ja osuudet		1 065	1 072
Sijoitukset yhteensä		321 952	323 010
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ		551 151	553 873
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Pitkäaikaiset saamiset	3.3	151 424	156 398
Lyhytaikaiset saamiset	3.3	130 214	122 929
Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT		134	3 522
YHTEENSÄ		281 772	282 849
V a s t a a v a a y h t e e n s ä		832 923	836 723
V a s t a t t a v a a		Liite 31.12.2017 31.12.2016
OMA PÄÄOMA	3.4
Osakepääoma		48 055	48 055
Ylikurssirahasto		0	0
Omat osakkeet		-1 277	-1 277
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		248 730	248 730
Edellisten tilikausien voitto		59 993	62 459
Tilikauden voitto / tappio		15 148	10 486
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ		370 649	368 453
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ	3.5
Poistoero		80 341	82 862
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma	3.6	119 697	174 901
Lyhytaikainen vieras pääoma	3.7	262 236	210 507
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ		381 933	385 407
V a s t a t t a v a a y h t e e n s ä		832 923	836 723

RAHOITUSLASKELMA, 1 000 EUR

		1.1.–31.12.2017 1.1.–31.12.2016
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Myynnistä saadut maksut	38 352	37 353
Muista tuotoista saadut maksut	4 263	3 425
Maksut liiketoiminnan kuluista	-9 313	-8 351
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	33 303	32 427
Saadut osingot	304	78
Saadut korko- ja rahoitustuotot	7 788	10 837
Maksetut korko- ja rahoituskulut	-14 558	-13 206
Maksetut verot	-4 796	-1 323
Liiketoiminnan rahavirta	22 040	28 813
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-19 551	-27 279
Investoinnit muihin sijoituksiin	1 057	-5 601
Konsernisaamisten muutos	-565	14 917
Lainasaamisten muutos	2 495	0
Investointien rahavirta	-16 564	-17 962
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Lainojen maksut / nostot	-1 005	21 628
Konsernivelkojen muutos	5 093	-20 675
Osinkojen maksut	-12 952	-11 263
Rahoituksen rahavirta	-8 864	-10 310
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA	22 040	28 813
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA	-16 564	-17 962
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA	-8 864	-10 310
YHTEENSÄ	-3 389	540
Rahavarojen muutos
Rahavarat 1.1.	-3 522	-2 982
Rahavarat 31.12.	134	3 522
Muutos	-3 389	540

1. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Yleiset tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Atria Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti (FAS).

Konsernia koskevat tiedot

Atria Oyj on Atria Oyj -konsernin emoyhtiö, kotipaikka Kuopio. Atria Oyj -konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa emoyhtiön pääkonttorista Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki, postiosoite PL 900, 60060 ATRIA.

Arvostusperiaatteet

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalennuskirjauksilla. Poistot tehdään tasapoistoina käytössäoloajalta. Aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut avustukset on kirjattu hankintamenon vähennykseksi. Saadut avustukset eivät ole olennaisia.

Poistoajat:

Rakennukset	Seinäjoki	40 vuotta
	muut paikkakunnat	25 vuotta
Koneet ja kalusto	Seinäjoki	10 vuotta
	muut paikkakunnat	7 vuotta
Ohjelmistot		5 vuotta
Muut pitkävaikutteiset		10 vuotta

Rahoitusvälineet on arvostettu taseessa hankintamenoon vähennettynä arvonalennuskirjauksilla.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset erät on muutettu Suomen rahaksi tilinpäätöspäivän Euroopan Keskuspankin noteeraamaan kurssiin. Realisoituneiden valuuttamääräisten lainojen kurssierot on esitetty rahoituserissä.

Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvälineet arvostetaan pääsääntöisesti kirjanpitolain 5 luvun 2 §:n mukaisesti. Saamiset nimellisarvoon, kuitenkin enintään todennäköiseen arvoon. Rahoitusomaisuuteen kuuluvat arvopaperit ja muut sellaiset rahoitusvarat hankintamenon suuruisina tai, jos niiden todennäköinen käypä markkinahinta tilinpäätöspäivänä on sitä alempi, tämän määräisinä. Velat nimellisarvoon tai jos velka on indeksiin taikka muuhun vertailuperusteeseen sidottu, muuttuneen vertailuperusteen mukaiseen nimellisarvoa korkeampaan arvoon.

Johdannaissopimukset

Korkoriskiä hallitaan jakamalla rahoitusta vaihtuvakorkoisiin ja kiinteäkorkoisiin instrumentteihin sekä suojautumalla korkojohdannaisten avulla. Yhtiö on käyttänyt tilikauden aikana korkoriskin hallintaan koronvaihtosopimuksia. Koronvaihtosopimukset on käsitelty kirjanpidossa suojaavina. Atria Oyj:n tytäryritykset toimivat usealla valuutta-alueella ja siten yhtiö altistuu eri valuutoista johtuville riskeille. Valuuttariskiä syntyy ennakoiduista liiketoimista, taseeseen merkityistä varoista ja veloista. Suojautuakseen valuuttakurssivaihteluilta yhtiö solmii valuuttatermiinissopimuksia, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, mutta johdannaiset on käsitelty kirjanpidossa suojaavina. Yhtiö kirjaa valuuttatermiinit kirjanpitolain 5 luvun 2a §:n sallimaa vaihtoehtoista menettelyä noudattaen käypään arvoon ja voitot ja tappiot niistä kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

2. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT, 1 000 EUR

1.1.–31.12.2017 1.1.–31.12.2016

2.1. LIIKEVAIHTO	38 512	37 632

Yhtiön vuokratuotot esitetään liikevaihtona, koska se vastaa yhtiön toiminnan nykyistä luonnetta.

2.2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

Palveluveloitukset
konserniyhtiöiltä	4 101	3 050
Muut	163	376
Yhteensä	4 263	3 425

2.3. HENKILÖSTÖKULUT

Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin
Toimihenkilöt Suomessa	16	12
Henkilöstökulut
Palkat:
Toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen ja hallituksen jäsenet	1 130	1 122
Hallintoneuvoston jäsenet	72	71
Muut palkat	1 558	809
Yhteensä	2 760	2 002
Eläkekulut	624	521
Muut henkilösivukulut	81	78
Yhteensä	705	599
Henkilöstökulut yhteensä	3 465	2 601

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan eläkesitoumukset: Yhtiön lakisääteiset eläkkeet ovat maksuperusteisia ja ne on hoidettu vakuutusyhtiössä (kts. konsernitilinpäätöksen liitetieto 30).

2.4. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

Poistot aineellisista ja
aineettomista hyödykkeistä	21 217	21 432

Tase-eräkohtainen poistoerittely sisältyy kohtaan 3.1.

3 . TASEEN LIITETIEDOT, 1 000 EUR

31.12.2017 31.12.2016

3.1. AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET

Aineettomat hyödykkeet:

Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.	1 483	1 483
Lisäykset	0	0
Vähennykset	0	0
Hankintameno 31.12.	1 483	1 483
Kertyneet poistot 1.1.	-1 455	-1 450
Vähennysten poistot	0	0
Tilikauden poisto	-4	-6
Kertyneet poistot 31.12.	-1 460	-1 455
Kirjanpitoarvo 31.12.	23	27
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1.	26 817	25 484
Lisäykset	2 550	1 333
Vähennykset	0	0
Hankintameno 31.12.	29 367	26 817
Kertyneet poistot 1.1.	-21 146	-19 234
Vähennysten poistot	0	0
Tilikauden poisto	-2 068	-1 912
Kertyneet poistot 31.12.	-23 214	-21 146
Kirjanpitoarvo 31.12.	6 153	5 671
Aineettomat hyödykkeet yhteensä	6 176	5 698
Aineelliset hyödykkeet:
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1.	1 197	1 207
Lisäykset	0	0
Vähennykset	0	-10
Hankintameno 31.12.	1 197	1 197
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.	299 335	298 635
Lisäykset	19 956	700
Vähennykset	0	0
Hankintameno 31.12.	319 291	299 335
Kertyneet poistot 1.1.	-162 990	-156 429
Vähennysten poistot	0	0
Tilikauden poisto	-6 534	-6 560
Kertyneet poistot 31.12.	-169 524	-162 990
Kirjanpitoarvo 31.12.	149 767	136 345
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	327 946	323 175
Lisäykset	30 003	4 943
Vähennykset	-4	-172

2.5. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT 1.1.–31.12.2017 1.1.–31.12.2016

Liiketoiminnan muut kulut	6 346	5 779

Sisältää hallinto-, markkinointi-, energia-, siivous-, käyttö- ja muita kuluja sekä tilintarkastajien palkkiot.

Tilintarkastajan palkkiot / Tilintarkastuspalkkiot
PricewaterhouseCoopers Oy	179	178
Veroneuvonta	0	0
Muut palkkiot	0	0
Yhteensä	179	178

2.6. RAHOITUSTUOTOT JA KULUT

Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista
Muilta	304	78
Yhteensä	304	78
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	3 179	3 201
Muilta	6 108	7 480
Yhteensä	9 287	10 681
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	266	379
Arvonalentumiset konsernin sijoituksista	0	0
Muille	12 718	13 362
Yhteensä	12 984	13 741
Rahoitustuotot ja kulut yhteensä	-3 394	-2 982
Erään korko- ja muut rahoituskulut sisältyy kurssivoittoa/tappioita (netto)	-6	198
2.7. TILINPÄÄTÖSSIIRROT

Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus	2 521	536
Saadut konserniavustukset	8 050	5 280

Yhteensä 10 571 5 816

2.8. TULOVEROT

Tuloverot varsinaisesta
toiminnasta	3 776	3 592

		31.12.2017 31.12.2016
Kertyneet poistot 1.1.	-282 666	-269 888
Vähennysten poistot	0	0
Tilikauden poisto	-12 436	-12 778
Kertyneet poistot 31.12.	-295 101	-282 666
Kirjanpitoarvo 31.12.	62 844	45 280
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	2 822	2 808
Lisäykset	91	13
Vähennykset	0	0
Hankintameno 31.12.	2 913	2 822
Kertyneet poistot 1.1.	-1 754	-1 577
Vähennysten poistot	0	0
Tilikauden poisto	-175	-177
Kertyneet poistot 31.12.	-1 929	-1 754
Kirjanpitoarvo 31.12.	984	1 068
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1.	41 276	20 804
Muutokset +/-	-33 046	20 472
Hankintameno 31.12.	8 231	41 276
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	223 022	225 166
Koneiden ja laitteiden poistamaton hankintameno	62 844	45 280
Muun kuin tuotannon koneiden ja laitteiden osuus ei ole olen nainen erä. Loppuun poistettujen ja romutettujen hankintahinnat on ilmoitettu vähennyksenä.

3.2. SIJOITUKSET

	Emo yhtiön omistus	Emo yhtiön omistus
	osuus-% 2017	osuus-% 2016
Konserniyritykset:
Ab Botnia-Food Oy, Seinäjoki	100	100
Atria Eesti AS, Valga, Viro	100	100
Atria Scandinavia AB, Sköllersta, Ruotsi	100	100
Atria Suomi Oy, Kuopio	100	100
Atria-Invest Oy, Seinäjoki	100	100
A-Tuottajat Oy, Seinäjoki	97,9	97,9
Best-In Oy, Kuopio	100	100
Kauhajoen Teurastamokiinteistöt Oy, Kauhajoki	100	100
Kiinteistö Oy Tievapolku 3, Helsinki	100	100
Liha ja Säilyke Oy, Forssa	63,2	63,2
Mestari Forsman Oy, Seinäjoki	100	100
OÜ Atria, Tallinna, Viro	100	100
Rokes Oy, Forssa	100	100
Suomen Kalkkuna Oy, Seinäjoki	100	100

31.12.2017 31.12.2016

Yhteis- ja osakkuusyritykset:

Foodwest Oy, Seinäjoki	33,5	33,5
Honkajoki Oy, Honkajoki	50,0	50,0
Kiinteistö Oy Itikanmäen Teollisuustalo, Seinäjoki	13,2	13,2
Lihateollisuuden Tutkimuskeskus LTK osuuskunta, Hämeenlinna		50,0
Länsi-Kalkkuna Oy, Säkylä	50,0	50,0
Transbox Oy, Helsinki	18,6	18,6
Tuoretie Oy, Seinäjoki	33,3	33,3

3.3. SAAMISET

Pitkäaikaiset saamiset:

Lainasaamiset	155	2 650
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä:
Lainasaamiset	151 269	153 748
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	151 424	156 398

Lyhytaikaiset saamiset:

Myyntisaamiset	10	0
Muut saamiset	-4	-4
Siirtosaamiset	1 782	443

Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä:

Myyntisaamiset	1 823	1 674
Muut saamiset	117 711	114 667
Siirtosaamiset	8 892	6 150

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 130 214 122 929

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät:

- konserniavustus	8 050	5 280
- korkojaksotus	843	979
- termiinin arvostus	1 634	0
- muut	147	334
Yhteensä	10 674	6 592

3.4. OMA PÄÄOMA

Osakepääoma 1.1.	48 055	48 055
Osakepääoma 31.12.	48 055	48 055
Ylikurssirahasto 1.1.	0	138 502
Siirto vapaan oman pääoman rahastoon	0	-138 502
Ylikurssirahasto 31.12.	0	0
Sidottu oma pääoma yhteensä	48 055	48 055

		31.12.2017 31.12.2016
Omat osakkeet 1.1.	-1 277	-1 277
Omat osakkeet 31.12.	-1 277	-1 277
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	248 730	110 228
Siirto ylikurssirahastosta	0	138 502
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	248 730	248 730
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	72 945	73 722
Osingonjako	-12 952	-11 263
Voittovarat 31.12.	59 993	62 459
Tilikauden voitto / tappio	15 148	10 486
Voittovarat 31.12.	75 142	72 945
Vapaa oma pääoma yhteensä	322 594	320 397
Oma pääoma yhteensä	370 649	368 453

Tilikauden lopussa 31.12.2017 yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden määrä oli 111.312 kpl, mikä vastaa 0,394 % osakkeista ja 0,1 % osakkeiden tuomasta äänivallasta. Tilikauden aikana ei ole tapahtunut muutoksia omien osakkeiden määrässä.

Laskelma jakokelpoisista varoista:		31.12.2017 31.12.2016
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto	248 730	248 730
Voitto edellisiltä tilikausilta	59 993	62 459
Tilikauden voitto / tappio	15 148	10 486
Omat osakkeet	-1 277	-1 277
Yhteensä	322 594	320 397

3.5. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 31.12.2017 31.12.2016
Poistoero	80 341	82 862

3.6. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

Joukkovelkakirjalainat	0	50 000
Lainat rahoituslaitoksilta	110 000	110 000
Eläkelainat	8 000	10 513
Siirtovelat	147	51
Yhteensä	118 147	170 563
Velat saman konsernin yrityksille:
Muut pitkäaikaiset velat	1 550	4 338
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	119 697	174 901

Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua:
Lainat rahoituslaitoksilta	40 000	70 000
Eläkelainat	0	2 000
Yhteensä	40 000	72 000

Atria Oyj:n vuonna 2013 liikkeelle laskema 50 milj.euron joukkovelkakirjalaina erääntyy vuonna 2018, korko 4,4 %

3.7. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

Lainat rahoituslaitoksilta	84 505	32 998
Eläkelainat	2 513	2 513
Ostovelat	2 951	3 217
Muut velat	933	941
Siirtovelat	4 518	6 484
Velat saman konsernin yrityksille:
Muut pitkäaikaiset velat	2 788	2 788
Ostovelat	527	643
Muut velat	163 470	160 870
Siirtovelat	32	53
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	262 236	210 507
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät:
- palkka- ja sosiaalikulujaksotukset	832	634
- korkojaksotukset	2 171	2 208
- termiinien arvostus	0	1 537
- verojaksotus	971	1 990
- muut	577	169
Yhteensä	4 550	6 537

Osakepääoma jakautuu osakelajeittain seuraavasti:

	2017		2016
	kpl	euro	kpl	euro
A-sarja (1 ääni/osake)	19 063 747	32 408	19 063 747	32 408
KII-sarja (10 ääntä/osake) 9 203 981		15 647	9 203 981	15 647
Yhteensä	28 267 728	48 055	28 267 728	48 055

4. MUUT LIITETIEDOT, 1 000 EUR

31.12.2017 31.12.2016

4.1. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT

Taseeseen sisältymättömät vastuusitoumukset ja vastuut

Takaukset

Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta	54 878	56 435
Muiden puolesta	0	0
Yhteensä	54 878	56 435
Muut vuokrasopimukset

Muiden vuokrasopimusten perusteella

maksettavat vähimmäisvuokrat
Yhden vuoden kuluessa	650	693
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	1 191	1 668
Yli viiden vuoden kuluttua	2 662	2 808
Yhteensä	4 502	5 168

4.2. ALV-VASTUUT

Yhtiö on tehnyt arvonlisäverolain tarkoittamia kiinteistöinvestointeja, joiden jäljellä oleva tarkistusvastuu on tarkistuskausittain seuraava:

Investoinnin valmistumisvuosi	Jäljellä oleva tarkistusvastuun määrä 31.12.2017
2008	0	144
2009	138	275
2010	72	107
2011	532	709
2012	363	453
2013	434	521
2014	556	649
2015	1 466	1 676
2016	1 517	1 707
2017	1 007
Yhteensä	6 083	6 241

Yhtiö on velvollinen tarkistamaan kiinteistöinvestointien arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistöjen verollinen käyttö vähenee tarkistuskauden aikana.

4.3. KORONVAIHTOSOPIMUKSET

Suojattava kohde:

Laina 30 miljoonaa euroa, 17.6.2015–23.6.2022, korko 6 kk:n euribor.

Suojaava johdannainen:

Koronvaihtosopimus nimellismäärältään 30 miljoonaa euroa, 23.6.2016–23.6.2022; yhtiö saa 6 kk:n euribor-korkoa ja maksaa kiinteää korkoa; sopimuksen käypä arvo tilinpäätöshetkellä on -904 000 euroa. Koronvaihtosopimuksen kassavirrat kirjataan tulosvaikutteisesti samoilla periodeilla kuin suojatun lainan korkovirrat tilinpäätöshetkestä 23.6.2022 asti.

Suojattava kohde:

Vaihtuvakorkoinen rahoitus 50 miljoonaa euroa, 30.4.2018 asti, korko 6 kk:n euribor

Suojaavat johdannaiset:

Koronvaihtosopimus nimellismäärältään 25 miljoonaa euroa, 31.10.2011–30.4.2018; yhtiö saa 6 kk:n euribor-korkoa ja maksaa kiinteää korkoa; sopimuksen käypä arvo tilinpäätöshetkellä on -213 000 euroa. Koronvaihtosopimus nimellismäärältään 25 miljoonaa euroa, 31.10.2011–30.4.2018; yhtiö saa 6 kk:n euriborkorkoa ja maksaa kiinteää korkoa; sopimuksen käypä arvo tilinpäätöshetkellä on -209 000 euroa. Koronvaihtosopimusten kassavirrat kirjataan tulosvaikutteisesti samoilla periodeilla kuin suojatun vaihtuvakorkoisen rahoituksen korkovirrat tilinpäätöshetkestä 30.4.2018 asti.

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus

Seinäjoella 15. päivänä maaliskuuta 2018

Seppo Paavola puheenjohtaja	Nella Ginman-Tjeder
Esa Kaarto	Pasi Korhonen
Jukka Moisio	Kjell-Göran Paxal
Jyrki Rantsi	Harri Sivula
Juha Gröhn

toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Seinäjoella 15. päivänä maaliskuuta 2018 PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Samuli Perälä KHT

4.4. JOHDANNAISSOPIMUKSET

Johdan naisvarat 31.12.2017	Johdan naisvelat 31.12.2017	Netto käypä arvo 31.12.2017	Netto käypä arvo 31.12.2016
			-1 537
1 634		1 634	-1 537
31.12.2017			31.12.2016
115 391			102 810
115 391			102 810
	1 634		1 634

Johdannaisten käyvän arvon määrittämiseen käytetyt perusteet ovat yhteneväiset konsernin periaatteiden kanssa. Yksityiskohtaiset tiedot johdannaisista (ml. riskienhallinta ja hierarkiatasot) on esitetty konsernin liitetiedossa numero 27.

Käyvän arvon hierarkia:

Tase-erä	31.12.2017	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Lyhytaikaiset varat
Johdannais sopimukset	1 634		1 634
Tase-erä	31.12.2016	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Lyhytaikaiset varat
Johdannais sopimukset	1 537		1 537

Taso 1: Syöttötiedot täysin samanlaisille varoille ja veloille, toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja.

Taso 2: Muut kuin tasolle 1, kuuluvia noteerattuja hintoja, jotka ovat havainnoitavissa varoille ja veloille joko suoraan tai epäsuorasti.

Taso 3: Varat ja velat, joita koskevat syöttötiedot, jotka eivät perustu todennettavissa oleviin markkinahintoihin.

Tilintarkastuskertomus Atria Oyj:n yhtiökokoukselle

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet Atria Oyj:n (y-tunnus 0841066-1) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2017. Tilinpäätös sisältää:

• konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista
• emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

LAUSUNNON PERUSTELUT

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emme ole suorittaneet emoyhtiölle ja konserniyrityksille muita kuin tilintarkastuspalveluita. Emme ole myöskään suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja.

TARKASTUKSEN YLEINEN LÄHESTYMISTAPA

Yhteenveto

• Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus on € 2 600 000.
• Tarkastuksen laajuus: Tarkastuksen kohteena on ollut emoyhtiö sekä sen tytäryhtiöitä Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä, Virossa ja Tanskassa.
• Tilintarkastuksen kannalta keskeisinä seikkoina on huomioitu:
• Tuloutus myynnin kohdistuminen oikealle kaudelle
• Liikearvon ja tuotemerkkien arvostus
• Vaihto-omaisuuden arvostus
• Tytäryhtiöosakkeiden ja lainasaatavien arvostus (koskee vain emoyhtiötä)

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus	€ 2 600 000 (edellinen vuosi € 2 500 000)
Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde	Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus on € 2 600 000. Olennaisuus on määritelty huomioiden tilikauden tulos ennen veroja, liikevaihto ja bruttokate tietyin painoarvoin.
Perustelut vertailukohteen valinnalle	Valitsimme olennaisuuden määrittämisen pääasialliseksi vertailukohteeksi tuloksen ennen veroja, koska käsityksemme mukaan tilinpäätöksen lukijat käyttävät yleisimmin sitä arvioidessaan konsernin suoriutumista. Tulos ennen veroja on myös yleisesti hyväksytty vertailukohde. Lisäksi olemme käyttäneet olennaisuuden määrittämisessä vertailukohteena liikevaihtoa ja bruttokatetta, joiden katsomme niin ikään olevan olennaisia tilinpäätöksen lukijoille konsernin suoriutumista arvioitaessa.

vertailukohteeksi tuloksen ennen veroja, koska käsityksemme mukaan tilinpäätöksen lukijat käyttävät yleisimmin sitä arvioidessaan konsernin suoriutumista. Tulos ennen veroja on myös yleisesti hyväksytty vertailukohde. Lisäksi olemme käyttäneet olennaisuuden määrittämisessä vertailukohteena liikevaihtoa ja bruttokatetta, joiden katsomme niin ikään olevan olennaisia tilinpäätöksen lukijoille konsernin suoriutumista arvioitaessa.

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen

Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Atria-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.

Atria-konsernilla oli tilikaudella neljä raportoitavaa segmenttiä: Atria Suomi, Atria Skandinavia, Atria Venäjä ja Atria Baltia. Tarkastuksemme on kohdistunut kaikkiin neljään raportoitavaan segmenttiin. Konsernin tarkastuksen kohteena on ollut emoyhtiö sekä sen tytäryhtiöitä Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä, Virossa ja Tanskassa.

Olemme määritelleet ennalta, minkä tyyppistä tilintarkastustyötä kohdistetaan konsernin kunkin osan taloudelliseen informaatioon. Silloin, kun konsernin osan tilintarkastaja on suorittanut työn, olemme ohjeistaneet konsernin osan tilintarkastajaa tarkastusohjeilla, jotka ovat sisältäneet mm. riskiarviomme, olennaisuuden, tilintarkastuksen lähestymistavan sekä keskitetysti suoritetut tarkastustoimenpiteet.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Olennaisuus Tarkastuksen laajuus Keskeiset seikat

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa	KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Tuloutus – myynnin kohdistuminen oikealle kaudelle		Vaihto-omaisuuden arvostus
Ks. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja konsernitilinpäätöksen liitetieto 2 Liikevaihto Liikevaihto määritetään tuotteiden ja palveluiden sekä raaka aineiden ja tarvikkeiden myynnistä saadun tai saatavan vastikkeen käyvän arvon perusteella. Liikevaihtoa oikaistaan välillisillä veroilla ja alennuksilla, jotka perustuvat toimialan normaaleihin sopimuskäytäntöihin. Tuotot tavaroiden, raaka aineiden ja tarvikkeiden myynnistä kirjataan sille kaudelle, jolloin tavaroiden omistamiseen liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot palveluista kirjataan sille kaudelle, jolloin palvelu on suoritettu. Myynnin kohdistumista oikealle kaudelle on käsitelty konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeisenä seikkana, koska liikevaihto on olennainen erä tilinpäätöksessä.	Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet mm. seuraavia toimenpiteitä: • Myyntitoiminnon läpikäynti ja myynnin katkon avainkontrollien testaus. • Merkittävien uusien myyntisopimusten ja sopimusehtojen läpikäynti ja IFRS kirjanpitokäsittelyn asianmukaisuuden tarkastus. • Myynnin katkon oikeellisuuden tarkastaminen vertaamalla otoksella yksittäisiä myyntitapahtumia toimitusasiakirjoihin sekä tarkastamalla tilinpäätöspäivän jälkeen kirjattuja olennaisia hyvityslaskuja. • Myynnin alennusten ja hyvitysten jaksotuksien oikeellisuuden tarkastaminen otantaan perustuen. • Liikevaihdon sekä liikevaihtoon kirjattujen kirjanpitovientien ja muistiotositteiden analysoiminen hyödyntäen atk-avusteista tarkastusta ja data-analyyseja. Yllä mainittujen toimenpiteiden lisäksi olemme tarkastaneet otoksen tilikauden aikaisista liikevaihtokirjauksista.	Ks. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet sekä konsernitilinpäätöksen liitetieto 19 Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta asteella. Nettorealisointiarvoa kuvastaa tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut myynnistä johtuvat menot. Vaihto-omaisuuden arvostusta on käsitelty konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeisenä seikkana, koska vaihto-omaisuus on olennainen tase-erä	Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet mm. seuraavia toimenpiteitä: • Ostotoiminnon läpikäynti sekä vaihto-omaisuuden avainkontrollien testaus. • Vaihto-omaisuuden arvostamiseen liittyvien laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden testaaminen. • Vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvon tarkastaminen mm. hyödyntäen atk-avusteista tarkastusta ja data-analyyseja. Olemme testanneet otoksella vaihto-omaisuuden nimikekohtaisia hintamuutoksia, arvostusperusteita ja tarkastaneet oletusarvon ylittäviä arvonmuutoksia. Lisäksi olemme tehneet vaihto-omaisuuteen ja ostoihin kirjattujen muistiotositteiden tarkastusta. • Varaston arvon arvioinnissa käytettyjen keskeisten oletusten, kuten markkinahinnan, arvioiminen ja muuttujien asianmukaisuuden tarkastaminen sekä laskelman matemaattisen oikeellisuuden testaaminen. • Vaihto-omaisuuden inventaareihin osallistuminen sekä vahvistusten
Liikearvon ja tuotemerkkien arvostus		ja sen arvostamiseen liittyy laadintaperiaatteissa kuvattua arvionvaraisuutta.	hankkiminen niistä varastoista, jotka ovat ulkopuolisen hallinnassa.
Ks. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet, konsernitilinpäätöksen liitetieto 14 Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet Konsernissa testataan vähintään vuosittain liikearvo ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen	Vuotuiseen arvonalennustestaukseen kohdistetut tarkastus toimenpiteemme ovat sisältäneet mm. seuraavia toimenpiteitä: • Keskustelimme johdon kanssa arvonalennustestauksessa käytetyistä laskentaperiaatteista ja merkittävistä olettamista. • Vertasimme mahdollisuuksien mukaan keskeisimpiä diskonttauskoron muuttujia sekä pitkän aikavälin liikevaihdon kasvuvauhtia yleisesti	Emoyhtiön tilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Tytäryhtiöosakkeiden ja lainasaatavien arvostus	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
vaikutusaika, mahdollisen arvonalentumisen varalta. Atria konsernin taseessa 31.12.2017 on liikearvoa 167 miljoonaa euroa ja taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomiksi luokiteltuja tavaramerkkejä 58 miljoonaa euroa. Liikearvo ja taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomiksi luokitellut tavaramerkit on kohdistettu konsernin neljälle rahavirtaa tuottaville yksiköille Atria Suomelle, Atria Skandinavialle, Atria Venäjälle ja Atria Baltialle. Liikearvon ja muiden aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistestaukseen liittyy merkittävää johdon harkintaa. Näiden hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin kerrytettävissä olevista rahamääristä. Olennaisia olettamia näissä arvioissa ovat mm. liikevaihdon kasvu, kannattavuustasot sekä diskonttokorot.	markkinoilta saatavaan informaatioon. • Täsmäytimme rahavirtaennusteet hallituksen hyväksymään strategia aineistoon. • Tarkastimme rahavirtaennusteissa käytettyjen keskeisten oletusten ja muuttujien asianmukaisuutta sekä laskentaperiaatteiden johdonmukaisuutta suhteessa aikaisempiin tilikausiin. • Arvioimme aikaisempien vuosien ennusteidenluotettavuutta muun muassa liikevaihdon kasvun ja liikevoittomarginaalin osalta vertaamalla näitä tilikauden toteumiin. • Testasimme laskelmien matemaattista oikeellisuutta. • Laadimme herkkyysanalyysejä keskeisten muuttujien osalta mm. testataksemme liitetiedossa 14 annettuja tietoja laskelmien herkkyydestä.	Ks. Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetieto 3.2 Sijoitukset ja 3.3. Saamiset Tytäryhtiöosakkeiden arvo Atria Oyj:n tilinpäätöksessä 31.12.2017 oli 318 miljoonaa euroa ja lainasaamisten arvo samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä 151 miljoonaa euroa. Yhtiön johto arvioi tytäryhtiöosakkeiden ja lainasaatavien arvostusta kirjanpitolain mukaisesti. Nämä arviot sisältävät merkittävää johdon harkintaa liittyen esimerkiksi tytäryhtiöiden tulevaan tulontuottokykyyn. Tytäryhtiöosakkeiden ja lainasaatavien arvostusta on käsitelty emoyhtiön tilintarkastuksen kannalta keskeisenä seikkana, koska nämä muodostavat olennaisen tase-erän ja niiden	Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet mm. seuraavia toimenpiteitä: • Arvioimme Atria Oyj:n tytäryhtiöosakkeiden tasearvoa perustuen tytäryhtiöiden pääomiin sekä johdon arvioihin näiden yhtiöiden tulevasta tulontuottokyvystä. • Keskustelimme yhtiön johdon kanssa niistä olennaisimmista olettamista, joihin tytäryhtiöosakkeiden tasearvostus perustuu. • Arvioimme aikaisempien vuosien ennusteiden luotettavuutta vertaamalla näitä tilikauden toteumiin.
Liikearvon ja tuotemerkkien arvostusta on käsitelty konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeisenä seikkana, koska liikearvo on olennainen tase-erä ja koska arvonalentumistestaukseen liittyy merkittävää johdon harkintaa.		arvostukseen liittyy merkittävää johdon harkintaa. täviä olennaisen virheellisyyden riskejä.	Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkit

TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VELVOLLISUUDET

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSESSA

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

TILINTARKASTUSTOIMEKSIANTOA KOSKEVAT TIEDOT

PricewaterhouseCoopers Oy tai sitä ennen sen palveluksessa olleet tilintarkastajat ovat toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 10.5.1999 alkaen yhtäjaksoisesti 19 vuotta.

MUU INFORMAATIO

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että

• toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia • toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Seinäjoella 15.3.2018 PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Samuli Perälä KHT

1. Hallinnointiperiaatteet

Atria Oyj (Atria tai yhtiö) on suomalainen osakeyhtiö, jonka johtoelinten vastuut ja velvollisuudet määräytyvät Suomen lakien mukaan. Emoyhtiö Atria Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat kansainvälisen Atria-konsernin. Yhtiön kotipaikka on Kuopio.

Vastuu Atria-konsernin hallinnosta ja toiminnasta on konsernin emoyhtiön Atria Oyj:n hallintoelimillä. Nämä ovat yhtiökokous, hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjohtaja.

Atrian päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia säännöksiä, Atria Oyj:n yhtiöjärjestystä, Atrian hallituksen ja sen valiokunnan työjärjestyksiä ja Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita. Atria noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa hallinnointikoodia, joka tuli voimaan 1.1.2016 ("Hallinnointikoodi"). Hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistyksen internetsivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi. Yhtiö poikkeaa Hallinnointikoodin noudata tai selitä -periaatteen mukaisesti Hallinnointikoodin suosituksista seuraavasti (poikkeukset on perusteltu asianmukaisissa kohdissa): • Yhtiöllä on hallintoneuvosto.

• Hallinnointikoodin suosituksesta 6 poiketen, hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta Atrian yhtiöjärjestyksen mukaisesti.
• Hallinnointikoodin suosituksesta 10 poiketen vain kolme hallituksen jäsentä kahdeksasta on yhtiöstä riippumattomia.
• Hallinnointikoodin suosituksista 17 ja 18a poiketen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenistä yksi jäsen kolmesta on yhtiöstä riippumaton.

Atria Oyj on laatinut selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallinnointikoodin mukaisesti. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä esitetään toimintakertomuksesta erillisenä raporttina.

1.1 Yhtiöjärjestys

Yhtiöjärjestys ja lunastuslauseke löytyvät kokonaisuudessaan yhtiön internetsivuilta osoitteesta www.atria.com Sijoittajat -osion kohdasta Hallinnointi & Johtaminen.

1.2 Osakassopimus

Yhtiön osakkeenomistajien Lihakunta ja Itikka osuuskunta välillä on osakassopimus, jonka mukaan ne yhdessä huolehtivat ja vastaavat siitä, että kumpikin osapuoli saa edustajia hallintoneuvostoon samassa suhteessa kuin ne omistavat Yhtiön KII-osakkeita ja että hallintoneuvoston puheenjohtajan ja hallituksen varapuheenjohtajan ollessa toisen osapuolen nimeämä on hallituksen puheenjohtaja ja hallintoneuvoston varapuheenjohtaja toisen nimeämä.

Hallituspaikkojen jakautumisesta on sovittu siten, että kumpikin osapuoli voi nimetä hallitukseen kolme varsinaista jäsentä ja näiden varajäsenet. Sopimus sisältää myös määräyksiä omistusosuuksien keskinäisestä suhteesta ja menettelytavoista tilanteessa, jossa jompikumpi osuuskunnista suoraan tai välillisesti hankkii lisää Yhtiön KII-osakkeita. Sopimuksen mukaan A-sarjan osakkeiden hankintaa ei oteta huomioon omistusosuuksien keskinäistä suhdetta arvioitaessa.

Lisäksi osakkeenomistajien Lihakunta, Itikka osuuskunta ja Osuuskunta Pohjanmaan Liha välillä on osakassopimus, jonka mukaan Osuuskunta Pohjanmaan Liha saa yhden edustajan hallintoneuvostoon. Sopimus sisältää myös määräyksiä Osuuskunta Pohjanmaan Lihan omistusosuudesta.

Yhtiön tiedossa ei ole muita osakassopimuksia.

Edellä sanotusta huolimatta, kuten alla kohdassa 3 todetaan, yhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten lukumäärästä ja valinnasta päättää yhtiökokous.

2. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä löytyy kokonaisuudessaan yhtiön internetsivuilta osoitteesta www.atria.com Sijoittajat-osion kohdasta Hallinnointi & Johtaminen.

3. Yhtiökokous

Yhtiökokous on Atria Oyj:n ylin päättävä elin. Yhtiökokouksessa osakkeenomistajat päättävät muun muassa tilinpäätöksen vahvistamisesta ja taseen osoittaman voiton käyttämisestä; vastuuvapauden antamisesta hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenille sekä toimitusjohtajalle; hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten lukumäärästä, jäsenten valinnasta ja palkkiosta sekä tilintarkastajan valinnasta ja tilintarkastajan palkkiosta.

Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain yhtiön hallituksen määräämänä ajankohtana kesäkuun loppuun mennessä ja siinä käsitellään osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat sekä mahdolliset muut kokouskutsussa mainitut ehdotukset. Ylimääräinen yhtiökokous kutsutaan koolle tarvittaessa.

Sisältö

Hallinnointi

Hallinnointi111
Yhtiöjärjestys 111
Osakassopimus111
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä111
Yhtiökokous 111
Nimitystoimikunta 112
Hallintoneuvosto 113
Hallitus 114
Hallituksen tehtävät 114
Kokouskäytäntö ja tiedonsaanti 114
Hallituksen jäsenet 115
Hallituksen valiokunnat 119
Toimitusjohtaja 120
Johtoryhmä 120
Palkitseminen 120
Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus 124
Riskienhallinta Atrialla 124
Sisäinen tarkastus 124
Tilintarkastus 125
Sisäpiirihallinto 125
Tiedottaminen 126

Palkka- ja palkkioselvitys

Hallintoneuvoston palkitseminen 126
Hallituksen jäsenten palkitseminen127
Toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisjärjestelmä 128
Johdon ja avainhenkilöiden kannustinjärjestelmät 128
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä 128
Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä 128
Eläke-etuudet 129
Osakepalkkiojärjestelmä 129

5. Hallintoneuvosto

Atria Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on hallintoneuvosto, jonka valitsee yhtiökokous. Hallintoneuvostoon kuuluu vähintään 18 ja enintään 21 jäsentä, jotka valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hallintoneuvostoon ei voida valita kuuttakymmentäviittä (65) vuotta täyttänyttä henkilöä. Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Hallintoneuvosto kokoontuu keskimäärin neljä kertaa vuodessa.

Hallintoneuvoston tehtävät on määritelty osakeyhtiölaissa ja Atria Oyj:n yhtiöjärjestyksessä. Hallintoneuvoston tehtävät ovat:

• valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla olevaa yhtiön hallintoa; • antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä; ja
• antaa varsinaiselle yhtiökokoukselle lausuntonsa tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen johdosta.

Yhtiöllä on hallintoneuvosto, koska yhtiön omistajat, jotka edustavat yli 50 % yhtiön osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, ovat ilmaisseet pitävänsä nykyistä yhtiöjärjestyksen mukaista hallintoneuvostoon perustuvaa mallia hyvänä, koska se tuo laajakantoista näkemystä yhtiön toimintaan ja päätösten tekemiseen.

Atria Oyj:n vuoden 2017 varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen hallintoneuvostoon kuuluvat seuraavat 20 jäsentä:

Nimi	Syntynyt	Jäsen alkaen	Koulutus	Päätoimi	Osallistuminen kokouksiin	Osakeomistus
Hannu Hyry (puheenjohtaja 27.4.2017 saakka)	1956	2013		maanviljelijä	4/4	144
Jukka Kaikkonen (puheenjohtaja 27.4.2017 alkaen)	1963	2013	agrologi	maanviljelijä	4/4	500
Juho Anttikoski (varapuheenjohtaja)	1970	2009		maanviljelijä	4/4	4 000
Mika Asunmaa	1970	2005		maanviljelijä	4/4	6 000
Reijo Flink	1967	2014	agrologi	toimitusjohtaja	4/4	4 660
Lassi-Antti Haarala	1966	2006	agrologi	maanviljelijä	4/4	6 000
Jussi Hantula	1955	2012	agrologi	maanviljelijä	4/4	791
Henrik Holm	1966	2002		maanviljelijä	3/4	430
Veli Hyttinen	1973	2010	agrologi	maanviljelijä	4/4	1 500
Pasi Ingalsuo	1966	2004	agrologi	maanviljelijä	4/4	4 000
Jussi Joki-Erkkilä	1977	2016		maatalousyrittäjä	3/4	0
Marja-Liisa Juuse	1963	2015		maanviljelijä	4/4	250
Juha Kiviniemi	1972	2010	agronomi	maanviljelijä	4/4	300 määräysvaltayhtiö 184
Ari Lajunen	1975	2013	agronomi	maanviljelijä	4/4	0
Mika Niku	1970	2009		maanviljelijä	4/4	300
Pekka Ojala	1964	2013	agrologi	maanviljelijä	4/4	100
Heikki Panula	1955	2005	agronomi	maanviljelijä	4/4	500
Ahti Ritola	1964	2013	tradenomi	maanviljelijä	4/4	0 määräysvaltayhtiö 400
Risto Sairanen	1960	2013		maanviljelijä	4/4	0
Timo Tuhkasaari	1965	2002		maanviljelijä	4/4	600

Kaikki Atria Oyj:n hallintoneuvoston jäsenet kuuluvat jäseninä yhtiön pääomistajien Lihakunnan, Itikka Osuuskunnan ja Osuuskunta Pohjanmaan Lihan hallintoelimiin. Kaikki hallintoneuvoston jäsenet ovat riippuvaisia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

Atria Oyj:n hallintoneuvosto kokoontui 4 kertaa vuonna 2017 ja jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 98 %.

Osakkeenomistajalla on oikeus osakeyhtiölain mukaisesti saada yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Osakkeenomistajan tulee toimittaa mahdollinen pyyntö saada vaatimansa asia Atrian varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi yhtiön ilmoittamaan päivään mennessä, joka muun muassa julkaistaan yhtiön internetsivuilla www.atria.com. Pyyntö on lähetettävä perusteluineen ja päätösehdotuksineen kirjallisesti osoitteeseen Atria Oyj, Konsernin lakiasiat, PL 900, 60060 ATRIA.

Yhtiön hallitus kutsuu koolle yhtiökokoukset. Yhtiökokous järjestetään yhtiön kotipaikkakunnalla Kuopiossa tai Helsingissä. Kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan julkaisemalla kutsu yhtiön internetsivuilla ja pörssitiedotteella aikaisintaan kolme (3) kuukautta ja viimeistään kolme (3) viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin joka tapauksessa viimeistään yhdeksän (9) päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Lisäksi hallitus voi päättää julkaista kutsun tai tiedoksiannon kutsun toimittamisesta yhdessä tai useammassa hallituksen määräämässä valtakunnallisessa sanomalehdessä tai muulla päättämällään tavalla.

Osakkeenomistajalla, joka on yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä merkitty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon, on oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Osakkeenomistajan on saadakseen osallistua yhtiökokoukseen ilmoittauduttava yhtiölle viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan kymmenen (10) päivää ennen yhtiökokousta.

Hallinnointikoodin suosituksen 3 mukaisesti yhtiökokouksessa tulee olla läsnä toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja kaikki hallituksen jäsenet sekä varsinaisessa yhtiökokouksessa yhtiön tilintarkastaja(t). Hallintoneuvoston tai hallituksen jäseneksi ehdolla olevan henkilön on oltava läsnä valinnastaan päättävässä yhtiökokouksessa.

Yhtiön vuoden 2017 varsinainen yhtiökokous pidettiin 27.4.2017 Helsingissä. Kokoukseen osallistui joko henkilökohtaisesti tai asiamiehen edustamana yhteensä 220 A-osakkeen omistajaa edustaen yhteensä 9 677 779 osaketta ja ääntä sekä 3 KII-osakkeen omistajaa edustaen yhteensä 9 203 981 osaketta ja 92 039 810 ääntä. Kokouspöytäkirja ja muita kokoukseen liittyviä asiakirjoja on saatavilla Atrian internetsivuilta www.atria.com Sijoittajat-osion kohdasta Yhtiökokoukset.

4. Nimitystoimikunta

Atria Oyj:llä on Hallinnointikoodin suosituksen 18b mukainen osakkeenomistajien nimitystoimikunta. Yhtiön varsinainen yhtiökokous on päätöksellään 3.5.2012 perustanut nimitystoimikunnan ja vahvistanut sen kirjallisen työjärjestyksen. Työjärjestystä on muutettu varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä 6.5.2014 ja uudelleen 27.4.2017. Nimitystoimikunnan tehtävänä on työjärjestyksensä mukaisesti valmistella hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten palkitsemista sekä hallituksen jäsenten valintaa koskevat ehdotukset seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle.

Nimitystoimikuntaan valitaan sellaiset osakkeenomistajat tai näiden edustajat, jotka omistavat KII-sarjan osakkeita, sekä suurin sellainen A-sarjan osakkeenomistaja, joka ei omista KII-sarjan osakkeita, tai tällaisen osakkeenomistajan edustaja. Oikeus nimetä edustaja nimitystoimikuntaan määräytyy Euroclear Finland Oy:n ylläpitämän yhtiön osakasluettelon perusteella varsinaista yhtiökokousta edeltävän syyskuun 1. pankkipäivän tilanteen mukaisesti. Toimikuntaan kuuluu lisäksi asiantuntijajäsenenä hallituksen puheenjohtaja.

Mikäli osakkeenomistaja ei halua käyttää nimeämisoikeuttaan, nimeämisoikeus siirtyy osakasluettelon mukaan seuraavaksi suurimmalle A-sarjan osakkeenomistajalle, jolla muutoin ei olisi nimeämisoikeutta. Mikäli osakkeenomistaja, jolla olisi arvopaperimarkkinalain mukainen velvollisuus tarvittaessa ilmoittaa tietyistä omistusmuutoksista (liputusvelvollisuus), esittää yhtiön hallitukselle osoitetun kirjallisen vaatimuksen elokuun loppuun mennessä, lasketaan tällaisen osakkeenomistajan määräysvallassa olevan yhteisön ja säätiön omistusosuus tai osakkeenomistajan useisiin rahastoihin tai rekistereihin merkityt omistukset yhteen ääniosuutta laskettaessa.

Nimitystoimikunnan koollekutsujana toimii hallituksen puheenjohtaja, ja toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Nimitystoimikunnan tulee antaa ehdotuksensa yhtiön hallitukselle viimeistään varsinaista yhtiökokousta edeltävän helmikuun 1. päivänä.

Atrian KII-osakkaiden omistajat ja suurin A-osakkeiden omistaja nimesivät 12.9.2017 nimitystoimikuntaan seuraavat jäsenet: Jukka Kaikkonen (Lihakunta), Henrik Holm (Osuuskunta Pohjanmaan Liha), Esa Kaarto (Itikka Osuuskunta) ja Timo Sallinen (Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma). Jukka Kaikkonen valittiin nimitystoimikunnan puheenjohtajaksi ja Atrian hallituksen puheenjohtaja Seppo Paavola toimii nimitystoimikunnan asiantuntijajäsenenä.

Vuoden 2018 yhtiökokoukselle ehdotuksen valmistellut nimitystoimikunta kokoontui 2 kertaa. Nimitystoimikunta antoi 19.1.2018 ehdotuksensa Atrian hallitukselle 26.4.2018 pidettävää varsinaista yhtiökokousta varten. Ehdotukset on julkaistu pörssitiedotteena 19.1.2018.

Nimi	Syntynyt	Koulutus	Päätoimi	Osallistuminen kokouksiin	Osakeomistus 31.12.2017
Jukka Kaikkonen	1963	agrologi	maanviljelijä	2/2	500
Henrik Holm	1966		maanviljelijä	2/2	430
Esa Kaarto	1959		maanviljelijä	2/2	1 100
Timo Sallinen	1970	KTM	sijoitusjohtaja (listatut sijoitukset)	2/2	0

6. Hallitus

Atrian hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään 5 ja enintään 9 jäsentä. Atrian hallituksen jäsenen toimikausi poikkeaa Hallinnointikoodin suosituksen 6 mukaisesta yhden vuoden toimikaudesta. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksen jäsenen toimikausi on kolme (3) vuotta. Osakkeenomistajat, jotka edustavat yli 50 % äänimäärästä, ovat ilmaisseet pitävänsä yhtiön pitkäjänteisen kehittämisen kannalta kolmen (3) vuoden toimikautta hyvänä eivätkä ole nähneet tarvetta yhtiöjärjestyksen mukaisen toimikauden lyhentämiselle. Hallinnointikoodin suosituksesta 10 poiketen kolme hallituksen jäsentä kahdeksasta on yhtiöstä riippumattomia. Yhtiö katsoo, että sen liiketoiminnan ymmärtäminen edellyttää hallituksen jäsenten enemmistöltä syvällistä perehtymistä ja sitoutumista lihaliiketoimintaan.

6.1 Hallituksen tehtävät

Atrian hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Atrian hallitus on vahvistanut kirjallisen työjärjestyksen hallituksen tehtävistä, käsiteltävistä asioista, kokouskäytännöistä ja päätöksentekomenettelystä. Työjärjestyksen mukaan hallitus valvoo ja seuraa yhtiön toimintaa ja johtamista sekä käsittelee ja päättää merkittävät yhtiön strategiaa, investointeja, organisaatiota ja rahoitusta koskevat asiat. Työjärjestyksen mukaan hallituksen keskeisiä tehtäviä ovat:

• hyväksyä konsernin ja liiketoiminta-alueiden strategiset tavoitteet ja suuntaviivat;
• hyväksyä konsernin ja liiketoiminta-alueiden budjetit ja toimintasuunnitelmat;
• päättää kalenterivuosittain investointisuunnitelmasta ja hyväksyä merkittävät investoinnit (yli miljoona euroa);
• hyväksyä merkittävät yritys- ja rakennejärjestelyt;
• hyväksyä konsernin toimintaperiaatteet johtamisen ja valvonnan kannalta merkittäville alueille;
• käsitellä ja hyväksyä osavuosikatsaukset ja tilinpäätös;
• seurata ja arvioida konsernin taloudellista raportointijärjestelmää;
• valmistella yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat ja huolehtia niiden täytäntöönpanosta;
• hyväksyä sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelma ja seurata ja arvioida sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta;
• nimittää toimitusjohtaja sekä päättää hänen palkkioistaan ja muista eduistaan;
• hyväksyä toimitusjohtajan ehdotuksesta tämän suorien alaisten palkkaamisen ja näiden työsuhteiden pääasialliset ehdot;
• hyväksyä organisaatiorakenne ja kannustinjärjestelmien pääperiaatteet;
• seurata ja arvioida toimitusjohtajan toimintaa;
• seurata ja arvioida tilintarkastajan riippumattomuutta ja erityisesti tämän harjoittamaa muiden kuin tilintarkastuspalveluiden tarjoamista;
• seurata tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilintarkastusta;
• päättää muista sellaisista konsernin kokoon nähden merkittävistä asioista, jotka eivät ole päivittäistä liiketoimintaa, kuten toiminnan merkittävästä laajentamisesta tai supistamisesta tai muista oleellisista muutoksista toiminnassa, pitkäaikaisten lainojen ottamisesta sekä kiinteän omaisuuden myynnistä ja panttaamisesta; ja
• päättää muista osakeyhtiölain mukaan hallitukselle kuuluvista tehtävistä; ja
• hoitaa Hallinnointikoodin suosituksessa 16 mainittuja tarkastusvaliokunnalle kuuluvia tehtäviä.

Hallitus arvioi säännöllisesti toimintaansa ja työskentelytapojaan tekemällä itsearvioinnin kerran vuodessa.

6.2 Kokouskäytäntö ja tiedonsaanti

Hallitus kokoontuu säännöllisin väliajoin noin 10 kertaa toimikauden aikana hallituksen erikseen etukäteen vahvistaman kokousaikataulun mukaisesti, ja lisäksi aina tarvittaessa. Vuonna 2017 hallitus kokoontui 13 kertaa. Hallituksen jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti kokouksissa oli 98 %.

Toimitusjohtaja pitää hallituksen kokouksessa katsauksen, jossa toimitusjohtaja raportoi konsernin taloudellisen tilanteen liiketoimintaalueittain, ennusteet, investoinnit, organisaatiomuutokset sekä muut konsernin kannalta tärkeät asiat.

Hallitus saa yhtiöltä tehtävänsä asianmukaista hoitamista varten riittävät tiedot yhtiön toiminnasta. Kokouksen esityslista toimitetaan hallituksen jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta. Kokousaineiston valmistelevat toimitusjohtaja ja hallituksen sihteeri puheenjohtajan ohjeistuksen mukaan. Kokousaineisto toimitetaan jäsenille viimeistään kolme päivää ennen kokousta.

Nimi	Seppo Paavola, puheenjohtaja	Jyrki Rantsi, varapuheenjohtaja
Syntymävuosi	1962	1968
Koulutus	Yo, agrologi	Agrologi
Päätoimi	maanviljelijä	maanviljelijä, sianlihatuottaja
Keskeinen työkokemus	• Keski-Pohjanmaan Maaseutukeskus, maatilojen neuvontatehtävät 1991–1996 • Maatalousyrittäjä 1996–	maatalousyrittäjä
Hallituksen jäsenyyden alkamisaika	2012	2013
Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät	• Itikka osuuskunta, hallintoneuvoston jäsen 2000–, varapuheenjohtaja 2008–2011 ja puheenjohtaja 2012– • Perhonjokilaakson Osuuspankki (ent. Kaustisen Osuuspankki), hallituksen puheenjohtaja 2002– • Pellervo-Seura ry, hallituksen jäsen 2012–, • Osuustoiminnan neuvottelukunnan jäsen 2012–2017	• Lihakunta, hallituksen varapuheenjohtaja 2013– 2015 ja puheenjohtaja 2015– • Finnpig Oy, hallituksen jäsen 2013– • A-Tuottajat Oy, hallituksen varapuheenjohtaja 2015–
Keskeisimmät päättyneet luottamustehtävät	Atria Oyj, hallintoneuvoston jäsen 2006–2009 ja varapuheenjohtaja 2009–2012
Riippumattomuus	Riippuvainen yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista	Riippuvainen yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Osakeomistus 31.12.2017	4 000	700
Osakeperusteiset oikeudet yhtiössä	ei	ei
Osallistuminen kokouksiin	13/13	13/13

6.3 Hallituksen kokoonpano

Nimi	Pasi Korhonen	Jukka Moisio
Syntymävuosi	1975	1961
Koulutus		KTM, MBA
Päätoimi	maanviljelijä	Huhtamäki Oyj, toimitusjohtaja
Keskeinen työkokemus	maanviljelijä	• Huhtamäki Oyj:n toimitusjohtaja 2009– • Ahlström Oyj 1991–2008 (useita eri tehtäviä)
Hallituksen jäsenyyden alkamisaika	2016	2014
Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät	• Lihakunta, hallituksen jäsen 2013–, varapuheenjohtaja 2016– • Kainuun maa- ja metsäsäätiö, hallitus 2013– • Sotkamon kunnanvaltuusto, jäsen 2005–2017	• Suomen Messut Osuuskunnan hallintoneuvoston jäsen
Keskeisimmät päättyneet luottamustehtävät
Riippumattomuus	Riippuvainen yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista	Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Osakeomistus 31.12.2017	0	0
Osakeperusteiset oikeudet yhtiössä	ei	ei
Osallistuminen kokouksiin	13/13	13/13

Nimi	Nella Ginman-Tjeder	Esa Kaarto
Syntymävuosi	1959	1959
Koulutus	KTM	Agronomi
Päätoimi	Sairaala Eira Oy, toimitusjohtaja	maanviljelijä
Keskeinen työkokemus	• Sairaala Eira, toimitusjohtaja 2015– • Ifolor Oy, toimitusjohtaja 2007–2014 • American Express, maajohtaja 2004–2007	maanviljelijä
Hallituksen jäsenyyden alkamisaika	2016	2009
Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät	• Viking Malt Oy, hallituksen jäsen 2014– • Stiftelsen Arcada, hallituksen jäsen 2010– • Oy Indmeas Ab, hallituksen jäsen 2008–	• Itikka osuuskunta, hallituksen jäsen 2002–2017 ja puheenjohtaja 2009–2017 • A-Tuottajat Oy, hallituksen jäsen 2004–, varapuheenjohtaja 2009–2015 ja puheenjohtaja 2015– • A-Rehu Oy, hallituksen varapuheenjohtaja 2009–2015 ja puheenjohtaja 2015– • Suurusrehu Oy, hallituksen puheenjohtaja 2009–
Keskeisimmät päättyneet luottamustehtävät	Tulikivi Oyj, hallituksen jäsen 2013–2015	• Oy Feedmix Ab, hallituksen jäsen 2009–2015 • Kiinteistö Oy Rehukanava, hallituksen jäsen 2009–2015
Riippumattomuus	Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista	Riippuvainen yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Osakeomistus 31.12.2017	0	1 100
Osakeperusteiset oikeudet yhtiössä	ei	ei
Osallistuminen kokouksiin	12/13	13/13

6.4 Hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet

Atrialle monimuotoisuus on yksi osa yhtiön vastuullista liiketoimintaa. Atrian hallituksen kokoonpanoa suunniteltaessa monimuotoisuutta harkitaan useasta eri näkökulmasta ja yhtiön liiketoimintojen laajuus ja kehitystarpeet huomioon ottaen.

Monimuotoisen hallituksen jäsenten valinnassa tavoitteena on, että hallitus tukee Atrian nykyisen ja tulevan liiketoiminnan kehittämistä. Tarkoituksena on lisäksi, että hallituksella on monialaista substanssiosaamista Atrian liiketoiminnan arvoketjun eri osista, laaja-alaista yritystoiminnan ja liiketoiminnan kokemusta sekä yhtiön strategian toteuttamisen edellyttämää osaamista ja ymmärrystä kansainvälisestä liiketoiminnasta. Jokaisen hallituksen jäsenen ei tarvitse olla pätevöitynyt kaikissa edellä mainituissa asioissa, vaan tavoitteena olisi, että kultakin hallituksen jäseneltä löytyisi jotain osaamista joltain edellä mainituilta osa-alueilta. Hallituksen monimuotoisuutta tukee lisäksi hallituksen jäsenten toisiaan täydentävä muu osaaminen, koulutus ja kokemus eri ammatti- ja toimialoilta sekä hallituksen jäsenten ikäja sukupuolijakauman huomioiminen. Rakentavasti kyseenalaistava ja haastava hallitus tuo johdon toimintaan lisäarvoa sekä monipuolistaa hallitustyöskentelyä. Edellisten lisäksi arvioidaan ehdokkaiden mahdollisuutta käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen.

Atrian tarkoituksena on edistää mahdollisimman pätevien ja hallituskokonaisuuden kannalta eri arvoketjun osa-alueilla meritoituneiden hallituksen jäsenten valintaa siten, että eri sukupuolta olevilla ehdokkailla on tasapuoliset mahdollisuudet tulla valituksi hallitukseen. Atrian tavoitteena on, että hallituksessa on edustettuna molempia sukupuolia ja että jos kaksi jäsenehdokasta on yhtä päteviä, vähemmistössä olevan sukupuolen edustaja asetetaan etusijalle.

Monimuotoisuusperiaatteissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus on pyrkinyt viestittämään tavoitteesta aktiivisesti Atrian osakkeenomistajille. Tilikauden 2017 aikana yksi hallituksen jäsen on ollut nainen ja muut miehiä eli vähemmän edustetun sukupuolen osuus hallituksen jäsenistä on ollut 12,5 %. Yhtiön asettama vähimmäistavoite molempien sukupuolen edustuksen osalta on näin ollen täyttynyt. Lisäksi yhtiön asettama tavoite liiketoiminnan arvoketjun eri osa-alueiden monialaisesta substanssiosaamisesta on täyttynyt huomioiden hallituksen jäsenten syvällinen osaaminen lihaliiketoiminnasta sekä kaupallisesta ja teollisesta toiminnasta.

7. Hallituksen valiokunnat

Hallitus voi päättää perustaa määräämiään tehtäviä varten valiokuntia. Hallitus vahvistaa valiokuntien työjärjestykset.

Hallituksella on yksi valiokunta, nimitys- ja palkitsemisvaliokunta. Hallitus nimittää keskuudestaan valiokunnan jäsenet valiokunnan työjärjestyksen mukaisesti. Valiokunnalla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee päätökset asioista valiokunnan valmistelun pohjalta. Valiokunta raportoi työstään säännöllisesti hallitukselle, joka valvoo tämän toimintaa.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnassa on kolme (3) jäsentä. Nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan kuuluvat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi hallituksen keskuudestaan valitsema jäsen. Hallinnointikoodin suosituksista 17 ja 18a poiketen yksi (1) jäsen nimitysja palkitsemisvaliokunnan kolmesta jäsenestä on yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista riippumaton. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta koostuu yhtiön hallituksen jäsenistä, joista suurin osa on yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista riippuvaisia. Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja nimetään yhtiön osakkeenomistajien Lihakunnan ja Itikka Osuuskunnan osakassopimuksen mukaisesti. Hallinnointikoodin suositusten 17 ja 18a mukaisesti, yhtiön toimitusjohtaja tai yhtiön muuhun johtoon kuuluva henkilö ei voi toimia nimitys- tai palkitsemisvaliokunnan jäsenenä.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tarkoituksena on valmistella toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan valinnat ja johdon toimisuhteiden ehdot sekä turvata päätöksenteon objektiivisuutta, edistää palkitsemisjärjestelmien avulla yhtiön tavoitteiden saavuttamista, yhtiön arvon nousua sekä palkitsemisjärjestelmien läpinäkyvyyttä ja järjestelmällisyyttä. Lisäksi nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tarkoituksena on varmistaa, että tulospalkkiojärjestelmät kytkeytyvät yhtiön strategiaan ja aikaansaatuihin tuloksiin.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävät työjärjestyksen mukaisesti ovat seuraavat:

• valmistelee toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan nimitysasiat;
• valmistelee toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan seuraajien kartoittamisen;
• valmistelee toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan toimisuhteen ehdot hallituksen päätettäväksi;
• valmistelee hallituksen päätettäväksi toimitusjohtajalle raportoivien johtajien palkkauksen ja palkkiot sekä muut työsuhteen edut;
• valmistelee hallituksen päätettäväksi ylimmän johdon palkitsemis- ja kannustinjärjestelmien muodot ja perusteet;
• valmistelee yhtiön johdon eläkeohjelmien sisällön ja ryhmämäärittelyt hallituksen päätettäviksi;
• jestelmien tavoitteiden toteutumista;
• käsittelee tarvittaessa hyväksyttyjen palkitsemisjärjestelmien soveltamiseen liittyvät mahdolliset tulkintaongelmat ja antaa ratkaisusuosituksen;
• käy tarvittaessa läpi tilinpäätös- ja muun mahdollisen palkitsemisasioissa julkistettavan informaation; ja
• hoitaa muut hallituksen sille erikseen osoittamat tehtävät.

• antaa lausuntonsa koko henkilöstöä koskevista palkitsemisjärjestelyistä ennen niiden hyväksymistä sekä arvioi niiden toimivuutta ja jär-

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja kutsuu valiokunnan koolle tarpeen mukaan. Kokouksissa käsitellään ne asiat, jotka kuuluvat valiokunnan tehtäviin. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta voi kutsua kokouksiin tarpeellisiksi katsomiaan henkilöitä sekä voi käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita avustamaan valiokuntaa sen tehtävien täyttämiseksi.

Nimi	Kjell-Göran Paxal	Harri Sivula
Syntymävuosi	1967	1962
Koulutus	Agrologi	HTM
Päätoimi	maanviljelijä, porsas- ja sianlihantuottaja	Tokmanni Group Oyj, vt. toimitusjohtaja
Keskeinen työkokemus	• Oy Foremix Ab, rehumyyjä 1990–1997 • Osuuskunta Pohjanmaan Liha, alkutuotantopäällikkö 1990–1997	• GS1 Finland Oy, toimitusjohtaja 2015–2017 • Restel Oy, toimitusjohtaja, 2010–2014 • Onninen Oy, toimitusjohtaja, 2006–2010 • Kesko Oyj/Ruokakesko, useita eri tehtäviä, 1987– 2006
Hallituksen jäsenyyden alkamisaika	2012	2009
Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät	• Osuuskunta Pohjanmaan Liha, hallituksen varajäsen 1999–2001, varapuheenjohtaja 2002–2009 ja puheenjohtaja 2010– • A-Tuottajat Oy, hallituksen varajäsen 2001–2002 ja varsinainen jäsen 2003– • Oy Foremix Ab, hallituksen jäsen 2004–2009 ja puheenjohtaja 2010– • A-Rehu Oy, hallituksen jäsen 2010– • Ab WestFarm Oy, hallituksen puheenjohtaja 2010–	• Tokmanni Oyj, hallituksen puheenjohtaja 2011– • Leipurin Oy, hallituksen jäsen 2014– • Makua Foods Oy, hallituksen jäsen 2015– • GS1 Finland Oy, hallituksen jäsen 2016– • Dieta Oy, hallituksen jäsen 2016– • TylöHelo Group Oy, hallituksen jäsen 2017– • Kamux Oyj, hallituksen jäsen 2017–
Keskeisimmät päättyneet luottamustehtävät	Ruotsinkielisen maataloustuottajain keskusliiton hallituksen varajäsen 1999–2001	• Olvi Oyj, hallituksen jäsen 2007–2011 • Norpe Oy, hallituksen jäsen 2010–2013 • Leipurin Oyj, hallituksen jäsen 2010–2013 • Luottokunta Oy, hallintoneuvoston jäsen 2011–2013
Riippumattomuus	Riippuvainen yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista	Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Osakeomistus 31.12.2017	2 166	10 000
Osakeperusteiset oikeudet yhtiössä	ei	ei
Osallistuminen kokouksiin	13/13	12/13

Hallituksen jäsenet ovat velvollisia antamaan hallitukselle pätevyytensä ja riippumattomuutensa arvioimiseksi riittävät tiedot sekä ilmoittamaan tiedoissa tapahtuvista muutoksista.

Nimi	Juha Gröhn, toimitusjohtaja	Heikki Kyntäjä, talousjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen	Mika Ala-Fossi, Atria Suomi, liiketoiminta-alueen johtaja
Atrian palveluksessa vuodesta	1990	2009	2000
Syntymävuosi	1963	1952	1971
Koulutus	ETM	Ekonomi	Lihateollisuusteknikko
Keskeinen työkokemus	• Atria Oyj, toimitusjohtaja 2011– • Atria Skandinavia Ab, toimitusjohtaja, Atria Oy, varatoimitusjohtaja 2010–2011 • Atria Suomi Oy, toimitusjohtaja, Atria Oyj, varatoimitusjohtaja, 2006–2010 • Atria Oy, johtaja, lihateollisuus, varatoimitusjohtaja 2004–2006 • Atria Oy, johtaja, ohjaustoimet, varatoimitusjohtaja 2003–2004 • Atria Oy, johtaja, ohjaustoimet, varatoimitusjohtaja 1999–2003 • Atria Oy, johtaja, valmisteteollisuus, 1993–1998 • Itikka-Lihapolar, kehityspäällikkö, 1991– 1993 • Lihapolar, työnjohtaja, 1990–1991	• Atria Oyj, talousjohtaja 2011–2017, Toimitusjohtajan sijainen 2014–2017 • Atria Suomi Oy, talousjohtaja, 2009–2011 • ABB Oy, Pienjännitekojeet, hankintajohtaja, 2008–2009 • ABB Oy, Pienjännitekojeet, talousjohtaja, 2001–2008 • ABB Transmit Oy, talousjohtaja, 1995–2000 • ABB Strömberg Sähkönjakelu Oy, talousjohtaja, 1991–1995 • ABB Motors Oy, Business Controller, 1988–1990 • Stromberg Inc. Cleveland, OH, USA, Business Controller, 1986–1988 • Hackman Taloustavarat Oy, talouspäällikkö, 1978–1986 • Suomen General Motors Oy, liikkeenhoidollisen osaston tarkastaja, 1976–1978	• Atria Suomi Oy, toimitusjohtaja 2011– • Atria Suomi Oy, johtaja, ruoka- ja valmistetuotanto, 2007–2011 • Atria Suomi Oy, johtaja siipikarjaliiketoiminta, 2006–2007 • Atria Oy, tuotantopäällikkö, 2003–2006 • Atria Oy, yksikönpäällikkö, 2000–2003 • Liha-Saarioinen Oy, työnjohtaja, 1997–2000
Keskeisimmät samanaikaiset luottamus tehtävät	• Elintarviketeollisuusliitto ry, hallituksen jäsen 2012– • East Office of Finnish Industries Oy, hallituksen jäsen	Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö ELO, hallintoneuvoston jäsen 2016–	• Länsi-Kalkkuna Oy, hallituksen puheenjohtaja 2015–, hallituksen jäsen 2007– • Honkajoki Oy, hallituksen puheenjohtaja 2015–, hallituksen jäsen 2011– • Lihatiedotus ry, hallituksen varapuheenjohtaja 2015–, hallituksen jäsen 2011–
Keskeisimmät päättyneet	Elintarviketeollisuusliitto ry, hallituksen puheenjohtaja 2013–2015

Keskeisimmät päättyneet luottamus tehtävät	Elintarviketeollisuusliitto ry, hallituksen puheenjohtaja 2013–2015
Osakeomistus 31.12.2017	20 500	1 000	940

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja on Seppo Paavola ja muut jäsenet Jyrki Rantsi ja Harri Sivula. Seppo Paavola ja Jyrki Rantsi ovat yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista riippuvaisia. Harri Sivula on riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui 6 kertaa vuonna 2017 ja jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 100 % muodostuen seuraavasti: Seppo Paavola 6/6; Jyrki Rantsi 6/6; ja Harri Sivula 6/6.

Kuten edellä kohdassa 4 on mainittu, Atria Oyj:n yhtiökokous on asettanut erillisen nimitystoimikunnan valmistelemaan hallituksen jäsenten valintaa ja palkitsemista sekä hallintoneuvoston jäsenten palkitsemista koskevia ehdotuksia seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle.

8. Toimitusjohtaja

Yhtiön toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä informoida hallitusta yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan valitsee hallitus, joka päättää toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot.

Atria Oyj:n toimitusjohtajana on toiminut ETM Juha Gröhn maaliskuusta 2011 lähtien.

9. Johtoryhmä

Atria-konsernilla on johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa liiketoiminnan suunnittelussa ja operatiivisessa johtamisessa. Johtoryhmän tehtäviin lukeutuu muun muassa strategisten suunnitelmien laadinta ja niiden jalkauttaminen, merkittävien hankkeiden ja organisatoristen muutosten käsittely sekä konsernin riskienhallintatoimenpiteiden läpikäynti ja toteuttaminen omilla vastuualueillaan.

Vuonna 2017 johtoryhmä kokoontui 11 kertaa.

Yhtiön hallitus nimesi 1.1.2018 alkaen Tomas Backin Atria Oyj:n talousjohtajaksi ja toimitusjohtajan sijaiseksi Heikki Kyntäjän eläkkeelle siirtymisen johdosta. Samaan aikaan Jarmo Lindholm nimitettiin Atria Ruotsin liiketoiminta-alueen johtajaksi ja talousjohtaja Andrey Shkredov nimitettiin Atria Venäjän vt. liiketoimintajohtajaksi.

Hallitus päätti muuttaa myös konsernin liiketoiminta-alueita ja raportoitavia segmenttejä 1.1.2018 lukien siten, että raportoitavat segmentit ovat jatkossa Atria Suomi, Atria Ruotsi, Atria Venäjä sekä Atria Tanska & Viro.

10. Palkitseminen

Atria Oyj on laatinut Hallinnointikoodin mukaisen palkka- ja palkkioselvityksen, joka on osa tätä selvitystä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Selvitys on saatavilla yhtiön internetsivuilla (www.atria.com) Sijoittajat-osion kohdasta Hallinnointi & Johtaminen.

Atria-konsernin johtoryhmään kuuluivat 31.12.2017 seuraavat henkilöt:

		Lars Ohlin, henkilöstöjohtaja
Nimi	Pasi Luostarinen, johtaja, markkinointi ja markkinatieto
Atrian palveluksessa vuodesta	2000	2007
Syntymävuosi	1966	1958
Koulutus	KTM	BA (International Business Administration)
Keskeinen työkokemus	• Atria Oyj, johtaja, markkinointi ja markkinatieto, 2016– • Atria Suomi Oy, johtaja, markkinointi ja tuotekehitys, 2011–2016 • Atria-konserni, Atria Suomi Oy, Group Vice President Brand Management & Cold Cuts /johtaja, lihavalmisteliiketoiminta, 2007–2011 • Atria Oyj, Group Vice President Marketing & Product Development, 2006–2007 • Atria Oyj, Atria Suomi Oy ja Atria Ruotsi, markkinointijohtaja, 2000–2006 • Valio Oy, markkinointijohtaja, 1997–2000 • British American Tobacco Nordic, Trade Development Manager, 1996–1997 • Fazer Makeiset Oy, avainasiakas päällikkö/tuoteryhmäpäällikkö, 1993–1996 • Mallasjuoma Oy, tuotepäällikkö, 1991–1993	• Atria Scandinavia AB, henkilöstöjohtaja, 2014–2016 Deli), johtaja 2010–2014 • Atria Scandinavia AB, liiketoiminnan kehitysjohtaja, 2007–2010 • AB Sardus, liiketoiminnan kehitysjohtaja, 2000–2007 johtaja, Nationalencyklopedin, 1997–2000 • AB Forte, varatoimitusjohtaja, 1995–1997 • Master Foods Suomi ja Baltia, markkinoinnin kehitysjohtaja, 1992–1995 • Master Foods Ruotsi ja Suomi, henkilöstöjohtaja, 1988–1992 1987–1988 • AB Findus, tuotepäällikkö, 1984–1987
Keskeisimmät samanaikaiset luottamus tehtävät
Keskeisimmät päättyneet luottamus

• Atria Oyj, henkilöstöjohtaja, 2016– • Atria Scandinavia AB, henkilöstöjohtaja, 2014–2016 • Ridderheims & Falbygdens (Atria Deli), johtaja 2010–2014 • Atria Scandinavia AB, liiketoiminnan kehitysjohtaja, • AB Sardus, liiketoiminnan kehitysjohtaja, 2000–2007 • AB Bra Böcker, liiketoiminta-alueen johtaja, Nationalencyklopedin, • AB Forte, varatoimitusjohtaja, • Master Foods Suomi ja Baltia, markkinoinnin kehitysjohtaja, • Master Foods Ruotsi ja Suomi, henkilöstöjohtaja, 1988–1992 • Master Foods Ruotsi, tuotepäällikkö, • AB Findus, tuotepäällikkö,

luottamus tehtävät
Osakeomistus 31.12.2017	1 880	510

Nimi	Tomas Back, Atria Skandinavia, liiketoiminta-alueen johtaja	Jarmo Lindholm, Atria Venäjä, liiketoiminta-alueen johtaja	Olle Horm, Atria Baltia, liiketoiminta-alueen johtaja
Atrian palveluksessa vuodesta	2007	2002	2012
Syntymävuosi	1964	1973	1967
Koulutus	KTM	KTM	Insinööri
Keskeinen työkokemus	• Atria Skandinavia, liiketoiminta alueen johtaja, 2011–2017 • Atria Baltia, liiketoiminta-alueen johtaja, 2010–2011 • Atria Oyj, talousjohtaja, 2007–2010 • Huhtamäki Americas / Rigid Europe, talousjohtaja, 2003–2007 • Huhtamäki Oyj, rahoituspäällikkö/ rahoitusjohtaja, 1996–2002 • Huhtamäki Finance Oy, Lausanne, talouspäällikkö, 1990–1995	• Atria Venäjä, liiketoiminta-alueen johtaja, 2011–2017 • Atria Oyj, johtaja, tuotejohtajuus, 2010–2011 • Atria Oyj, johtaja, tuoteryhmä hallinta ja tuotekehitys, Atria Suomi Oy, kaupallinen johtaja, 2005–2010 • Atria Oy, markkinointipäällikkö, 2002–2005 • AC Nielsen, yhteyspäällikkö, markkinointipäällikkö, 2000–2002 • Suomen Unilever, Custom Service Manager & e-Business, 1998–2000	• Atria Baltia, liiketoiminta-alueen johtaja, 2012– • Maag Meat Industry, toimitusjohtaja, 2009–2012 • Skanska EMV AS, johtaja, 2008–2009 • Rakvere Lihakombinaat AS, johtaja, 2000–2008 • EMV AS, logistiikkaosaston johtaja, 1998–1999 • EK AS, kehittämis- ja johtotehtävät, 1992–1998
Keskeisimmät samanaikaiset luottamus tehtävät	• Swedish Meat Industry Association, hallituksen jäsen ja hallituksen varapuheenjohtaja, 2012– • Swedish Food Federation, hallituksen jäsen, 2012– • Svensk Fågel Service Ab, hallituksen jäsen, 2017–	• East Office of Finnish Industries Oy, hallituksen jäsen 2012–	• Estonian Food Industry Federation, Hallituksen jäsen • Estonian Pig Breaders Association, Hallituksen jäsen
Keskeisimmät päättyneet luottamus tehtävät
Osakeomistus 31.12.2017	1 880	1 020

11. Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus

11.1 Sisäinen valvonta

Yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja ovat vastuussa yhtiön riittävästä sisäisestä valvonnasta. Hallitus määrittää sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet. Sisäinen valvonta on koko Atrian toimintaan kietoutuva prosessi, jonka avulla pyritään varmistamaan yhtiön strategisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen. Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että Atrian toiminta on tehokasta ja linjassa yhtiön strategian kanssa, taloudellinen ja liiketoiminnallinen raportointi on luotettavaa, konsernin toiminta on lain- ja säännösten mukaista ja että yhtiön sisäisiä periaatteita ja toimintaohjeita noudatetaan.

Atrialla on konsernitasoista ohjeistusta ja säännöstöjä, jotka ovat voimassa kaikilla konsernin liiketoiminta-alueilla ja liiketoimintayksiköissä. Ohjeiden ja säännösten noudattamista pyritään varmistamaan koulutuksin ja tietoiskuin sekä eri valvontatoimin. Lisäksi liiketoiminta-alueilla ja/tai liiketoimintayksiköissä voi olla omaa erityistä sisäiseen valvontaan kuuluvaa ohjeistusta ja/tai koulutusta.

Atrialla on strategiset ja vuosittaiset taloudelliset tavoitteet, jotka ohjaavat koko konsernin toimintaa. Tavoitteet on kommunikoitu kaikille liiketoiminta-alueille ja ne on sovittu ja hyväksytty osana strategiaprosessia tai vuosittaista tavoitteiden asettamisprosessia. Taloudellisten tavoitteiden saavuttamista seurataan kuukausittain ja kvartaaleittain jokaisella liiketoiminta-alueella sekä konsernitasolla. Atrian sisäisellä valvonnalla varmistetaan, että johdon antamia ohjeita noudatetaan ja että taloudellinen raportointi tapahtuu luotettavasti ja asianmukaisesti. Näitä menettelytapoja ovat taloudellisten prosessien dokumentointi, erilaiset taloushallinnon ohjeet sekä ohjeistetut kontrollikäytännöt. Kontrollikäytäntöjä on sekä ehkäiseviä että etsiviä. Tyypillisiä kontrolloitavia asioita ovat hyväksynnät, vakuutukset, varmennukset, täsmäytykset, toiminnan tarkastukset, omaisuuden turvaamiset, työtehtävien eriyttämiset sekä pääsyoikeuksien hallinta.

11.2 Riskienhallinta Atrialla

Riskienhallinnan tavoitteena on tukea Atrian strategian toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista sekä ehkäistä epäsuotuisia tapahtumia ja suojata liiketoiminnan jatkuvuutta. Riskienhallintaa ohjaa hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, jossa kuvataan Atrian riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet, vastuut ja valtuudet sekä riskikartoituksen ja -raportoinnin periaatteet.

Riskienhallinta on Atrialla järjestelmällistä ja dynaamista sekä tukee organisaation jatkuvaa kehittämistä. Se perustuu yhdenmukaiseen riskien tunnistamiseen, arvioitiin ja raportointiin kaikilla liiketoiminta-alueilla sekä konsernihallinnossa ja on kiinteä osa vuosittaista suunnitteluprosessia. Riskikartoituksessa määritetään toimenpidesuunnitelma, jonka mukaisesti tunnistettuja riskejä hallitaan.

Atrialla riski on määritelty epävarmuuden vaikutukseksi tavoitteisiin. Riskin vaikutus on myönteinen tai kielteinen poikkeama asetetuista tavoitteista. Riskin aiheuttaja voi olla Atrian sisäinen tai ulkoinen olosuhde tai tapahtuma. Raportointia varten riskit jaotellaan neljään luokkaan: strategiset riskit, operatiiviset riskit, vahinkoriskit sekä rahoitusriskit.

Riskienhallinnan organisointi ja vastuut

Hallitus hyväksyy riskienhallintapolitiikan ja siihen tehtävät muutokset, sekä valvoo politiikassa määritettyjen periaatteiden toimeenpanoa. Konsernin toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä Atrialla ja konsernin talousjohtaja riskienhallinnan ja riskiraportoinnin viitekehyksen kehittämisestä.

Konsernin johtoryhmän jäsenet ovat vastuussa strategisten riskien tunnistamisesta ja arvioinnista sekä riskienhallinnan toimeenpanosta omilla vastuualueillaan. Liiketoiminta-alueiden johtoryhmät ovat puolestaan vastuussa riskien tunnistamisesta ja arvioinnista sekä riskienhallinnan toimeenpanosta omilla liiketoiminta-alueillaan. Liiketoiminta-alueen johtaja vastaa siitä, että johtoryhmä täyttää vastuunsa riskienhallinnassa ja riskien raportoinnissa.

Konsernin rahoituskomitea vastaa rahoitusriskien tunnistamisesta ja arvioinnista sekä riskienhallinnan toimeenpanosta koko konsernissa. Sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon konsernin suunnitteluprosessin yhteydessä tehtyjen riskikartoitusten keskeiset havainnot. Jokainen Atrian työntekijä on vastuussa omaan työhönsä liittyvien ja muutoin havaitsemiensa riskien tunnistamisesta ja arvioinnista sekä riskien esilletuomisesta ja ehkäisemisestä.

Hallituksen tietoon tulleet merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät on kerrottu tarkemmin hallituksen toimintakertomuksessa kohdassa Riskienhallinta Atrialla.

11.3 Sisäinen tarkastus

Atrian group control -toiminto hoitaa sisäisen tarkastuksen yhteistyössä ulkoisen palvelun tarjoajan kanssa. Vuosittain laaditaan sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelma, jonka hallitus hyväksyy. Tarkastussuunnitelman painopistealueita ohjaavat riskienhallinta, konsernin sisäisessä raportoinnissa esiin tulleet asiat, toiminnan laadun parantamiseen ja tehostamiseen liittyvät tavoitteet sekä ajankohtaiset asiat yrityksen toimintaympäristössä. Sisäinen tarkastus tekee tarvittaessa erillisselvityksiä hallituksen tai konsernin johdon toimeksiannosta.

Sisäinen tarkastus tarkastaa ja arvioi yhtiön sisäisen valvontajärjestelmän toimivuutta, toimintojen tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta sekä ohjeiden noudattamista. Lisäksi se pyrkii edistämään toiminnan ja prosessin laatua, varmistamaan Atrian tavoitteiden saavuttamista, riskienhallinnan käytäntöjen kehittymistä ja tuo esiin parhaita käytäntöjä sekä mahdollisuuksia eri toiminnoissa.

Sisäinen tarkastus arvioi tehtävässään seuraavia osa-alueita:

• taloudellisen informaation oikeellisuutta ja riittävyyttä;
• toimintaperiaatteiden, säädösten, toimintaohjeiden noudattamista;
• omaisuuden suojaamista menetyksiltä;
• resurssien käytön taloudellisuutta ja tehokkuutta;
• muutosten läpivientiä; ja
• eri käytäntöjen mahdollisuuksia ja parhaiden käytäntöjen hyödyntämistä.

Sisäisen tarkastuksen tulokset dokumentoidaan ja niistä keskustellaan tarkastuksen kohteena olleen toiminta-alueen sekä konsernijohdon kanssa. Yhteenveto tarkastusten tuloksista esitetään yhtiön hallitukselle vähintään kerran vuodessa. Tilintarkastajan kanssa järjestetään säännöllisiä keskusteluja tarkastustoiminnan riittävän kattavuuden varmistamiseksi ja päällekkäisen toiminnan välttämiseksi.

12. Tilintarkastus

Yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiössä on vähintään yksi (1) ja enintään neljä (4) varsinaista tilintarkastajaa sekä enintään yhtä monta varatilintarkastajaa. Tilintarkastajien ja varatilintarkastajien tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia tai tilintarkastusyhteisöjä. Tilintarkastajien toimikausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Tilintarkastaja antaa Atrian osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen yhtiön tilinpäätöksen yhteydessä ja raportoi havainnoistaan säännöllisesti yhtiön hallitukselle ja yhtiön johdolle. Tilintarkastaja osallistuu hallituksen kokoukseen vähintään kerran vuodessa, jolloin mahdollistetaan keskustelu tarkastussuunnitelmasta ja tarkastuksen tuloksista.

Atria Oyj:n vuoden 2017 varsinainen yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n toimikaudeksi, joka päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastusyhteisö on ilmoittanut, että päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Samuli Perälä. Tilintarkastajalle maksetaan palkkio yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Tilintarkastuspalkkiot tilikaudella 2017

Vuonna 2017 konserni on maksanut PricewaterhouseCoopers Oy:lle tilintarkastuspalkkiota 352 000 euroa. Tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista ei ole maksettu vuoden 2017 aikana.

13. Sisäpiirihallinto

Atria noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Atrian hallitus on lisäksi vahvistanut Atrian sisäpiiriohjeen, joka täydentää muuta sisäpiirisääntelyä ja sisältää ohjeet koskien sisäpiiriläisiä ja sisäpiirihallintoa. Yhtiön sisäpiiriohje on jaettu kaikille yhtiön määrittelemille johtotehtävissä toimiville henkilöille sekä taloudellisen raportoinnin valmisteluun osallistuville henkilöille ja lisäksi ohje on saatavilla yhtiön intranetissä.

Markkinoiden väärinkäyttöasetusta ((EU) N:o 596/2014) on sovellettu 3.7.2016 alkaen. Atria ei ole perustanut pysyvää sisäpiirirekisteriä ja sisäpiiritietoa hallinnoidaan hankekohtaisten sisäpiiriluetteloilla, joita perustetaan ja yllä pidetään tarpeen mukaan. Kaikille hankekohtaisille sisäpiiriläisille ilmoitetaan kirjallisesti heidän sisäpiiriasemastaan ja heille annetaan asianmukainen sisäpiiriohjeistus.

Atria on määritellyt liiketoimistaan ilmoitusvelvollisiksi johtotehtävissä toimiviksi henkilöiksi hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet, toimitusjohtajan sekä toimitusjohtajan sijaisen. Yhtiö ylläpitää luetteloa johtotehtävissä toimivista henkilöistä sekä heidän lähipiiristään.

Yhtiö ylläpitää rekisteriä ilmoitusvelvollisista johtohenkilöistä sekä tarvittaessa Atrian hankekohtaisista sisäpiiriläisistä yhteistyössä Euroclear Finland Oy:n kanssa. Yhtiön lakiosasto ja talousjohtaja valvovat sisäpiiriohjeiden noudattamista. Johtotehtävissä toimivien henkilöiden sekä taloudellisen raportin valmisteluun osallistuvien henkilöiden oikeutta käydä kauppaa yhtiön rahoitusvälineillä on rajattu siten, että edellä mainitut henkilöt eivät saa käydä kauppaa yhtiön osakkeilla 30 vuorokautta ennen osavuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkaisemista ja mikäli katsauskauden päättymisen ja katsauksen/tiedotteen julkistamisen välissä on yli 30 vuorokautta, tänä aikana.

14. Lähipiiriliiketoimet

Yhtiö on määritellyt lähipiiriinsä kuuluvat tahot ja ylläpitää luetteloa lähipiiristä. Atria seuraa ja arvioi lähipiiriliiketoimia varmistaakseen, että mahdolliset eturistiriidat otetaan asianmukaisesti huomioon päätöksenteossa.

15. Tiedottaminen

Atrian sijoittajaviestinnän tavoitteena on varmistaa, että markkinoilla on kaikkina aikoina käytössään oikeat ja riittävät tiedot Atrian osakkeen arvon määrittämiseksi. Lisäksi tavoitteena on antaa rahoitusmarkkinoille monipuolista tietoa, jonka pohjalta pääomamarkkinoilla toimivat voivat muodostaa perustellun kuvan Atriasta sijoituskohteena.

Hiljainen kausi

Atria on määritellyt sijoittajasuhdeviestinnässään hiljaisen kauden, joka on 30 kalenteripäivää ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätösten julkaisemista ja mikäli katsauskauden päättymisen ja katsauksen/tiedotteen julkistamisen välissä on yli 30 vuorokautta, tämä kausi. Tänä aikana Atria ei anna lausuntoja taloudellisesta tilastaan.

Sijoittajainformaatio

Atria julkaisee taloudellisen informaation ajantasaisesti internetsivuillaan osoitteessa www.atria.com. Sivuilta löytyvät vuosikertomukset, osavuosikatsaukset sekä pörssi- ja lehdistötiedotteet. Yhtiön suurimmat osakkeenomistajat päivitetään sivuille säännöllisesti. Atrian hallituksen hyväksymässä tiedonantopolitiikassa kuvataan keskeiset periaatteet ja toimintatavat, joiden mukaisesti yhtiö toimii kommunikoidessaan median, pääomamarkkinoiden ja muiden sidosryhmiensä kanssa. Atrian tiedonantopolitiikka löytyy kokonaisuudessaan yhtiön internetsivuilta osoitteesta www.atria.com Sijoittajat-osion kohdasta Tiedonantopolitiikka.

Palkka- ja palkkioselvitys

1. Palkka- ja palkkioselvitys

Tämä Atria Oyj:n ("Yhtiö" tai "Atria") palkka- ja palkkioselvitys on Hallinnointikoodin mukainen yhtenäinen kuvaus yhtiön hallituksen ja johdon palkitsemisesta.

2. Hallintoneuvoston palkitseminen

Varsinainen yhtiökokous päättää hallintoneuvoston jäsenten palkkiot vuosittain osakkeenomistajien nimitystoimikunnan varsinaiselle yhtiökokoukselle valmisteleman ehdotuksen pohjalta. Hallintoneuvostolle maksettiin vuonna 2017 palkkioita seuraavasti: • kokouskorvaus 250 euroa/kokous;

• työajan menetyskorvaus 250 euroa kokous- ja toimituspäiviltä;
• hallintoneuvoston puheenjohtajan palkkio 1 500 euroa kuukaudessa;
• hallintoneuvoston varapuheenjohtajan palkkio 750 euroa kuukaudessa; ja
• matkakorvaus yhtiön matkustuspolitiikan mukaan.

Hallintoneuvoston jäsenillä ei ole osakepalkkiojärjestelmiä tai osakesidonnaisia palkitsemisjärjestelmiä, eikä muita taloudellisia etuuksia yhtiökokouksen päättämien palkkioiden ohella.

Hallintoneuvoston jäsenille vuonna 2017 maksetut kuukausi- ja kokouspalkkiot hallintoneuvostotyöskentelystä (mukaan lukien palkkiot yhtiön kanssa samaan konserniin kuuluvissa yhtiöissä) olivat seuraavat:

Nimi	Hallintoneuvosto työskentely	Konserniin kuuluvilta yhtiöiltä saadut etuudet	Yhteensä (EUR)
Hannu Hyry, puheenjohtaja 26.4.2017 saakka	8 500		8 500
Jukka Kaikkonen, puheenjohtaja 27.4.2017 alkaen	15 500		15 500
Anttikoski Juho, varapuheenjohtaja	12 750		12 750
Asunmaa Mika	2 000		2 000
Flink Reijo	1 250		1 250
Haarala Lassi Antti	2 250		2 250
Hantula Jussi	2 000		2 000
Holm Henrik	3 000		3 000
Hyttinen Veli	2 250	10 800	13 050
Ingalsuo Pasi	2 000	4 500	6 500
Joki-Erkkilä Jussi	1 500		1 500
Juuse Marja-Liisa	2 000		2 000
Kiviniemi Juha	2 000		2 000
Lajunen Ari	2 250		2 250
Niku Mika	2 000	4 500	6 500
Ojala Pekka	2 750		2 750
Panula Heikki	2 000		2 000
Ritola Ahti	2 000		2 000
Sairanen Risto	2 250		2 250
Tuhkasaari Timo	2 000		2 000
YHTEENSÄ	72 250	19 800	92 050

3. Hallituksen jäsenten palkitseminen

Varsinainen yhtiökokous päättää Atrian hallituksen jäsenten palkkiot vuosittain osakkeenomistajien nimitystoimikunnan varsinaiselle yhtiökokoukselle valmisteleman ehdotuksen pohjalta. Hallituksen jäsenten palkkiot maksetaan rahakorvauksina. Hallituksen jäsenillä ei ole osakepalkkiojärjestelmiä tai osakesidonnaisia palkitsemisjärjestelmiä, eikä muita taloudellisia etuuksia yhtiökokouksen päättämien palkkioiden ohella.

Hallitukselle maksettiin vuonna 2017 palkkioita seuraavasti: 26.4.2017 saakka

• kokouskorvaus 300 euroa/kokous;
• työajan menetyskorvaus 300 euroa kokous- ja toimituspäiviltä;
• hallituksen puheenjohtajan palkkio 4 400 euroa kuukaudessa;
• hallituksen varapuheenjohtajan palkkio 2 200 euroa kuukaudessa;
• hallituksen jäsenen palkkio 1 700 euroa kuukaudessa; ja
• matkakorvaus yhtiön matkustuspolitiikan mukaan.

Vuoden 2017 varsinainen yhtiökokous päätti nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti korottaa hallituksen jäsenten palkkioita ja korvauksia ja korotetut palkkiot maksettiin 27.4.2017 alkaen seuraavasti: • kokouskorvaus 300 euroa/kokous;

• työajan menetyskorvaus 300 euroa kokous- ja toimituspäiviltä;
• hallituksen puheenjohtajan palkkio 4 700 euroa kuukaudessa;
• hallituksen varapuheenjohtajan palkkio 2 500 euroa kuukaudessa;
• hallituksen jäsenen palkkio 2 000 euroa kuukaudessa; ja
• matkakorvaus yhtiön matkustuspolitiikan mukaan.

Hallituksen jäsenille vuonna 2017 maksetut kuukausi- ja kokouspalkkiot hallitustyöskentelystä (mukaan lukien hallitustyöskentely yhtiön kanssa samaan konserniin kuuluvissa yhtiöissä) olivat seuraavat:

Nimi	Asema	Hallitus ja valiokunta työskentenly	Konserniin kuuluvilta yhtiöiltä saadut etuudet	Yhteensä (EUR)
Seppo Paavola	Puheenjohtaja	69 300		69 300
Jyrki Rantsi	Varapuheenjohtaja	42 300	11 700	54 000
Nella Ginman-Tjeder	Jäsen	26 700		26 700
Esa Kaarto	Jäsen	33 300	34 500	67 800
Pasi Korhonen	Jäsen	33 600		33 600
Jukka Moisio	Jäsen	25 800		25 800
Kjell-Göran Paxal	Jäsen	33 000	8 100	41 100
Harri Sivula	Jäsen	28 200		28 200
YHTEENSÄ		292 200	54 300	346 500

4. Toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisjärjestelmä

Atria Oyj:n johdon palkitsemisen tavoitteena on edistää yhtiön pitkän aikavälin taloudellista menestystä, kilpailukykyä ja omistaja-arvon suotuisaa kehitystä. Johdon palkitsemisjärjestelmä koostuu kiinteästä kuukausipalkasta, tehtävän tulosvaikutuksen perusteella määräytyvästä tulospalkkiosta ja johdon eläke-eduista. Yhtiössä on vuoden 2018 alusta alkaen otettu käyttöön osakepohjainen kannustinjärjestelmä.

Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee hallituksen päätettäväksi muun muassa (i) toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan toimisuhteen ehdot; (ii) toimitusjohtajalle raportoivien johtajien palkkauksen ja palkkiot sekä muut työsuhteen edut; (iii) ylimmän johdon palkitsemis- ja kannustinjärjestelmien muodot ja perusteet; sekä (iv) yhtiön johdon eläkeohjelmien sisällön ja ryhmämäärittelyt.

Atria Oyj:n hallitus päättää konsernin toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenten palkkauksen, muut taloudelliset etuudet ja tulospalkkiojärjestelmän perusteet sekä muun johdon tulospalkkioperiaatteet.

Eri liiketoiminta-alueiden johtoryhmien jäsenten palkitsemisesta päättävät yksi yli yhden -periaatteen mukaisesti liiketoiminta-alueen johtaja ja konsernin toimitusjohtaja. Konsernin toimitusjohtaja hyväksyy liiketoiminta-alueiden johtoryhmiä koskevat tulospalkkiojärjestelmät.

Toimitusjohtajan peruspalkka on 501 206 euroa vuodessa, joka sisältää luontoisedut. Toimitusjohtaja voi ansaita Atrian hallituksen päättämän lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän ehtojen mukaisesti vuosittain tulospalkkiona enintään 50 % vuosipalkasta. Hallituksen päättämän pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän ehtojen mukaisesti toimitusjohtaja voi ansaita palkkiona enintään 33 % vuosipalkasta.

Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Hänellä on kuitenkin oikeus jäädä eläkkeelle 60-vuotiaana. Eläkejärjestely on maksuperusteinen ja eläkkeen määrä perustuu toimitusjohtajan vuosiansioihin Atria-konsernin palveluksessa hallituksen määrittämällä tavalla. Ansioihin luetaan rahapalkka ja luontoisedut ilman kannustinjärjestelmien rahana maksettavaa osuutta.

Toimitusjohtajasopimuksen molemminpuolinen irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Jos yhtiö irtisanoo sopimuksen, toimitusjohtaja on oikeutettu irtisanomisajan palkkaan sekä irtisanomiskorvaukseen, jotka yhdessä vastaavat 18 kuukauden palkkaa. Muita mahdollisia irtisanomisen perusteella saatavia korvauksia koskevia ehtoja ei ole.

5. Johdon ja avainhenkilöiden kannustinjärjestelmät

5.1.1 Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä

Atrian pitkän aikavälin kannustinjärjestelmää toteutettiin 31.12.2017 saakka ansaintajaksoittain, joissa oli kolme vuoden mittaista jaksoa. Vuosina 2015–2017 toteutetun ansaintajakson mahdollinen tuotto perustui konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) ilman kertaluonteisia eriä. Ansaintajaksolta ansaittu palkkio maksetaan osissa tulevina vuosina. Järjestelmässä maksettavat rahapalkkiot ovat enintään 4,5 miljoonaa euroa koko jakson 2015-2017 aikana. Järjestelmä päättyi 31.12.2017 ja siihen kuuluu korkeintaan 45 henkilöä. Toimitusjohtaja ja muu konsernin johtoryhmä ovat järjestelmän piirissä. Koko ansaintajaksolta vuosilta 2015–2017 palkkioita on kertynyt 2,1 miljoonaa euroa.

5.1.2 Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä

Atria Oyj:n lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmästä maksettavan tulospalkkion enimmäismäärä on tehtävän tulosvaikutuksen ja tehtävän vaativuustason perusteella 25 %–50 % vuosipalkasta. Tulospalkkiojärjestelmässä kriteereinä ovat konsernitason ja oman vastuualueen tulosvaatimukset ja liikevaihto. Toimitusjohtajan ja muun konsernin johtoryhmän lisäksi Atria Oyj:n tulospalkkiojärjestelmissä on mukana yhteensä noin 40 henkilöä.

5.1.3 Eläke-etuudet

Atria-konsernin johtoryhmän Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluville jäsenille on järjestetty Atrian hallituksen vahvistama johdon ryhmäeläke-etu. Ryhmäeläkevakuutuksen eläkeikä on johtoryhmän jäsenillä 63 vuotta. Vakuutussopimuksen mukaista eläkeikää voidaan muuttaa työeläkelainsäädännön muuttuessa. Heillä on kuitenkin oikeus jäädä eläkkeelle 60-vuotiaana. Eläkejärjestely on maksuperusteinen ja eläke perustuu vakuutetun vuosiansioihin (rahapalkka ja luontoisedut) hallituksen määrittämällä tavalla.

Toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle vuonna 2017 maksetut taloudelliset etuudet olivat seuraavat:

	Palkat	Luontoisedut		Tulospalkkiot Lisäeläkemaksut	Yhteensä (EUR)
Toimitusjohtaja Juha Gröhn	501 206	20 683	63 500	130 472	715 861
Toimitusjohtajan sijainen Heikki Kyntäjä	217 943	13 261	21 156	28 900	281 260
Muu johtoryhmä	1 453 535	86 017	280 832	90 412	1 910 796
YHTEENSÄ	2 172 683	119 962	365 488	249 784	2 907 917

5.1.4 Osakepalkkiojärjestelmä

Yhtiön hallitus päätti 20.12.2017 avainhenkilöiden pitkänaikavälin kannustinjärjestelmästä vuosille 2018–2020. Uusi osake- ja rahapalkkioon perustuva järjestelmä on jaettu kolmeen vuoden mittaiseen ansaintajaksoon, ensimmäinen ansaintajakso alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.12.2018. Järjestelmän mahdollinen palkkio perustuu yhtiön osakekohtaiseen tulokseen EPS (70 %) ja orgaaniseen kasvuun (30 %).

Palkkiot kaudelta 2018 maksetaan kolmena yhtä suurena osana vuosina 2019, 2020 ja 2021 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta henkilölle aiheutuvia veroja ja veronluontoisia maksuja. Mikäli henkilön työ- tai toimisuhden päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.

Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu enintään 40 henkilöä. Ansaintajakson 2018 perusteella maksettavat palkkioiden arvo on yhteensä enintään 2 miljoonaa euroa. Uuden palkkiojärjestelmän tavoitteena on kannustaa Atrian johtoa hankkimaan yhtiön osakkeita ja lisäämään päätöksillään ja toiminnallaan yhtiön pitkäaikaista arvonnousua.

5.1.5 Hallituksen voimassa olevat palkitsemista koskevat valtuutukset

Atria Oyj:n 27.4.2017 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään (i) yhteensä enintään 2 800 000 yhtiön oman A-osakkeen hankkimisesta; sekä (ii) enintään 5 500 000 uuden tai yhtiön hallussa mahdollisesti olevan A-osakkeen antamisesta osakeannilla ja/tai antamalla optio-oikeuksia tai muita osakeyhtiölain 10 luvun 1 § tarkoitettuja osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia, molemmissa tapauksissa ehdoin, jotka mahdollistavat hankittujen ja/tai annettavien uusien osakkeiden käyttämisen osana yhtiön kannustinjärjestelmää.

ATRIA OYJ

Pääkonttori: Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki PL 900, 60060 ATRIA Puh. 020 472 8111 www.atria.com

ATRIA SUOMI OY

Pääkonttori: Atriantie 1, Seinäjoki PL 900, 60060 ATRIA Puh. 020 472 8111 info@atria.com etunimi.sukunimi@ atria.com www.atria.com

Laskutusosoite:

PL 1000 60061 ATRIA

Taloushallinto:

Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki PL 900, 60060 ATRIA

Asiakaspalvelukeskus:

Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki PL 900, 60060 ATRIA

Kaupalliset toiminnot: Läkkisepäntie 23 00620 Helsinki

Muut toimipaikat: Rahikkatie 95 61850 Kauhajoki

Ankkuritie 2, Kuopio PL 147, 70101 Kuopio

Pusurinkatu 48 30100 Forssa

Suluntie 1 40340 Jyväskylä

Isoniementie 79 36420 Sahalahti

ATRIA SKANDINAVIA AB

Toimistot: Ruotsi Concept, Private Label & Export Löfströms Allé 5 SE-172 66 Sundbyberg Box 1023 SE-172 21 Sundbyberg Sweden Puh. +46 104 823 910 kontakt@atria.com etunimi.sukunimi@ atria.com www.atria.se

Södra Långebergsgatan 12 SE-421 32 Västra Frölunda, Sweden Puh. +46 104 823 600

Drottninggatan 14 SE-252 21 Helsingborg Sweden Puh. +46 104 823 510

Muut toimipaikat:

Sockenvägen 40 SE-697 74 Sköllersta, Sweden Puh. +46 104 823 000

Skogholmsgatan 12 SE-213 76 Malmö Box 446 SE-201 24 Malmö, Sweden Puh. +46 104 823 500

Hjälmarydsvägen 2 SE-573 38 Tranås Box 1018 SE-573 28 Tranås, Sweden Puh. +46 104 823 700

Maskingatan 1 SE-511 62 Skene, Sweden Puh. +46 104 823 800

Johannelundsgatan 44 SE-506 40 Borås Box 940 SE-501 10 Borås, Sweden Puh. +46 104 823 810

Östanåkravägen 2 SE-342 62 Moheda, Sweden Puh. +46 104 823 710

Service, Concept:

Fordonsgatan 3 692 71 Kumla Puh. +46 1957 1878

RIDDERHEIMS A/S Toimisto:

Per Kroghs vei 4C 1065 Oslo, Norge Puh. + 47 2242 2443

ATRIA CONCEPT SPÓŁKA Z O.O.

Ul.Krowoderskich Zuchów 14 31-272 Kraków Poland Puh. +48 126 612 033

ATRIA DENMARK Toimisto ja

tuotantolaitos: Aage Jensen Bakken 1 DK-8700 Horsens Puh. +45 76 28 25 00

Anlaegsvej 3 DK-7323 Give Puh. +45 76 28 25 00

Langmarksvej 1 DK-8700 Horsens, Denmark Puh. +45 7628 2500

ATRIA VENÄJÄ

OOO Pit -Product pr. Obukhovskoy Oborony 70 RUS-192029, Saint-Petersburg Russia Puh. +7 812 336 6888 Puh. +7 812 412 8822 office@pitproduct.ru etunimi.sukunimi@ atria.com www.atriarussia.ru

ATRIA BALTIA

Atria Eesti AS Metsa str. 19 EE-68206 Valga, Estonia Puh. +372 767 9900 Faksi +372 767 9901 info.estonia@atria.com etunimi.sukunimi@ atria.com www.atria.ee

Muut toimipaikat:

Pärnu mnt 158 EE-11317 Tallinn, Estonia

Atrian taloudellinen tiedottaminen

Atrian sijoittajasuhdeviestinnästä vastaa Hanne Kortesoja Viestintä- ja IR-päällikkö Puh. 0400 638 839 hanne.kortesoja@atria.com

Vuosikertomus 2017

Tämä vuosikertomus on julkaistu sähköisenä ja painettuna versiona. Vuosikertomuksen konsepti ja toteutus: Viestintätoimisto Selander & Co. Oy Painotyö: Hämeen Kirjapaino Oy, 4/2018

Taloudellinen tiedottaminen

Atrian sijoittajaviestinnän tavoitteena on varmistaa, että markkinoilla on kaikkina aikoina käytössään oikeat ja riittävät tiedot Atrian osakkeen arvon määrittämiseksi. Lisäksi tavoitteena on antaa rahoitusmarkkinoille monipuolista tietoa, jonka pohjalta pääomamarkkinoilla toimivat voivat muodostaa perustellun kuvan Atriasta sijoituskohteena.

Atria on määritellyt sijoittajasuhdeviestinnässään hiljaisen kauden, joka on 30 kalenteripäivää ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätösten julkaisemista ja mikäli katsauskauden päättymisen ja katsauksen / tiedotteen julkistamisen välissä on yli 30 vuorokautta, tänä aikana. Tänä aikana Atria ei anna lausuntoja taloudellisesta tilastaan.

Sijoittajainformaatio

Atria julkaisee taloudellisen informaation ajantasaisesti internetsivuillaan osoitteessa www.atria.com. Sivuilta löytyvät vuosikertomukset, osavuosikatsaukset, pörssi- ja lehdistötiedotteet sekä Atrialla vuosi- ja kvartaalilehdet. Yhtiön suurimmat osakkeenomistajat ja sisäpiiri sekä näiden omistukset päivitetään sivuille säännöllisesti.

Pörssitiedotteet

Atria Oyj julkaisi vuonna 2017 yhteensä 21 pörssitiedotetta. Tiedotteet löytyvät kokonaisuudessaan Atria-konsernin internetsivuilta osoitteessa www.atria.com/Sijoittajat.

Tiedonantopolitiikka

Atrian hallituksen hyväksymässä tiedonantopolitiikassa (disclosure policy) on kuvattu ne keskeiset toimintaperiaatteet, joiden mukaisesti Atria listayhtiönä kommunikoi pääomamarkkinoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Tiedonantopolitiikka on julkaistu kokonaisuudessaan yhtiön internetsivulla.

Atria Oyj:n IR-yhteyshenkilö:

Hanne Kortesoja Viestintä- ja IR-päällikkö Puh. 0400 638 839 Sähköposti: hanne.kortesoja@atria.com

CARNEGIE INVESTMENT BANK AB Iiris Theman Puh. (09) 6187 1241 Sähköposti: etunimi.sukunimi@carnegie.fi

EVLI PANKKI OYJ Joonas Häyhä Puh. (09) 4766 9662 Sähköposti: etunimi.sukunimi@evli.com POHJOLA PANKKI OYJ Niclas Catani Puh. 010 252 8780 Sähköposti: etunimi.sukunimi@pohjola.fi

INDERES OY Sauli Vilen Puh. 044 0258 908 Sähköposti: etunimi.sukunimi@inderes.com

Ainakin seuraavien välittäjäyritysten analyytikot ovat seuranneet Atriaa sijoituskohteena: