Annual Report • Mar 24, 2015
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
AVAINLUVUT
| 2014 | 2013 | |
|---|---|---|
| Liikevaihto MEUR | 1 426,1 | 1411,0 |
| Liikevoitto MEUR | 40,6 | 19,7 |
| Liikevoitto % | 2,8 | 1,4 |
| Kertaluonteiset erät* MEUR | 1,0 | -17,3 |
| Taseen loppusumma MEUR | 923,5 | 978,1 |
| Oman pääoman tuotto % | 6,6 | -1,0 |
| Omavaraisuusaste % | 44,0 | 42,2 |
| Nettovelkaantumisaste % | 61,8 | 74,3 |
*Kertaluonteiset erät sisältyvät raportoituihin lukuihin.
Konsernin liikevaihto kasvoi 15,1 miljoonaa euroa 1 426,1 miljoonaan euroon eli 1,1 prosenttia. Atria Suomen liikevaihto kasvoi 58,7 miljoonaa euroa. Atria Skandinavian liikevaihto pieneni 23,1 miljoonaa euroa ja Atria Venäjän 22,7 miljoonaa euroa. Atria Baltian liikevaihto kasvoi 1,6 miljoonaa euroa.
Konsernin liikevoitto kasvoi 20,9 miljoonaa euroa 40,6 miljoonaan euroon eli 106,1 prosenttia. Ilman kertaluonteisia eriä liikevoitto oli 39,6 miljoonaa euroa (vertailujaksolla 37,0 miljoonaa euroa). Voittoa kasvatti myönteinen tuloskehitys Suomessa sekä Skandinaviassa: Atria Suomen liikevoitto oli 33,6 miljoonaa euroa ja Atrian Skandinavian 14,9 miljoonaa euroa. Atria Venäjän liiketappio oli 5,7 miljoonaa euroa ja Atria Baltian 0,0 miljoonaa euroa.
BRUTTOINVESTOINNIT, % LIIKEVAIHDOSTA
Atria Oyj on kasvava ja kansainvälistyvä, suomalainen elintarvikealan yritys. Yhtiön menestys rakentuu kolmen kivijalan varaan: ihmisten, ruoan ja perinteiden.
Atria-konserni on yksi johtavista ruoka-alan yrityksistä Pohjoismaissa, Venäjällä ja Baltian alueella. Sen liikevaihto vuonna 2014 oli 1 426 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli keskimäärin 4 715 henkilöä. Konserni jakaantuu neljään liiketoiminta-alueeseen. Ne ovat Atria Suomi, Atria Skandinavia, Atria Venäjä ja Atria Baltia.
Atrian asiakasryhmiä ovat päivittäistavarakauppa, Food Service -asiakkaat ja alan teollisuus. Lisäksi sillä on omiin tuotemerkkeihin perustuvaa Fast Food -konseptiliiketoimintaa.
Atrian juuret ulottuvat vuoteen 1903, jolloin perustettiin sen vanhin omistajaosuuskunta. Atria Oyj:n osakkeet listataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.
| Atrian avainluvut1 | |
|---|---|
| Atria Oyj2 | |
| Toimitusjohtajan haastattelu 3 | |
| Atrian arvonmuodostus5 | |
| Strategia 7 | |
| Toimintakatsaukset10 | |
| Atria Suomi 10 | |
| Atria Skandinavia 17 | |
| Atria Venäjä22 | |
| Atria Baltia 26 | |
| Tuotekehitys ja markkinointi29 | |
| Yritysvastuu30 | |
| Tilinpäätös ja toimintakertomus 31 | |
| Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä100 | |
| Sijoittajasuhteet ja analyytikot 116 | |
| Yhteystiedot 117 | |
TOIMITUSJOHTAJAN HAASTATTELU
Atrian vuosi 2014 oli kovin vuoristoratamainen: alkuvuosi kulki miinusmerkkisissä tunnelmissa, loppuvuodesta yhtiö nosti liikevoittoennustettaan. Toimitusjohtaja Juha Gröhn, toimintaympäristön muutokset olivat siis voimakkaita ja nopeita?
Kyllä, Atrian toimintaympäristö vuonna 2014 jatkui vaativana. Toivottua kysynnän elpymistä ja ihmisten luottamuksen palautumista talouden vahvistumiseen ei tapahtunut, ja käänne kohti valoisampia talouden aikoja viivästyi edelleen.
Vaikein tilanne oli Venäjällä. Vuoden alussa herännyt toiveikkuus tuloksen kääntämisestä positiiviseksi vaihtui pettymykseen jo tammikuussa: Venäjä asetti sianlihalle tuontikiellon. Sen seurauksena lihan hinta nousi hetkessä kymmeniä prosentteja. Elokuussa Venäjän tuontikielto laajentui kaikkeen eurooppalaiseen lihaan ja taas raaka-ainehinnat kohosivat. Joulukuussa ruplan arvo romahti.
Suomessa kysynnän kehitys oli odotettua heikompaa. Edes asiakkaittemme tekemä voimakas kaupallinen työ ei saanut kuluttajia riittävästi liikkeelle kokonaismarkkinoiden vahvana pitämiseen. Luisu torjuttiin, mutta kasvua ei juurikaan tullut.
Skandinavian markkinoilla oli samoja piirteitä kuin Suomessa: kauppa kävi nihkeästi, ja leivänpäällisten sekä makkaroiden kokonaismarkkinat olivat jopa pienellä miinuksella.
Vaikuttaa siltä, että ihmisten kiinnostus ruoan ja ruoan raaka-aineiden alkuperään on kasvussa. Osittain syynä on ruokaturvallisuuden ja kestävän tuotantotavan merkityksen korostuminen, mutta myös kansantalouden tulevaisuuden rakentaminen arkisten ostopäätösten avulla.
Konsernin kasvun veturina oli Atria Suomi, jonka liikevaihtoa kasvattivat ennen muuta Saarioisilta ostetut toiminnot ja uusi siipikarjanrehutehdas. Investoinnit täyttivät ilmeisesti odotukset myös lähitulevaisuutta ajatellen?
Näin voi sanoa. Vuoden merkittävin investointi oli Saarioisten lihaliiketoiminnan osto helmikuussa. Liiketoiminnan kytkentä Atriaan tapahtui ripeästi ja määrätietoisesti. Yhdistäminen toi merkittävät kustannussäästöt, joita pääsimme hyödyntämään täysimääräisesti vuoden loppupuolella.
Toinen merkittävä avaus oli siipikarjarehutehtaan käynnistys. Volyymin kehitys oli odotusten mukaista. >
"Tiukempina taloudellisina aikoina asiakkaat ja kuluttajat turvautuvat enemmän klassikoihin – ja niitähän meillä on kaikilla markkinoilla."
Kuluttajien ostovoiman väheneminen ja muutokset kulutuksessa kiristivät Atrian kilpailukenttää kaikilla liiketoiminta-alueilla. Kuinka Atria pystyi tällaisessa tilanteessa toteuttamaan yhtä strategiansa kulmakiveä, kaupallista erinomaisuutta?
Toimintaympäristön paineista huolimatta jatkoimme sinnikkäästi markkinointityötä ja tuimme Atrian vahvojen tuotemerkkien kehittämistä. Investoinnit omiin tuotemerkkeihimme olivat suurempia kuin edellisenä vuonna. Toimme aktiivisesti uusia tuotteita markkinoille: lanseerasimme konsernitasolla noin 300 uutta tuotetta ja tuoteparannusta.
Tiukempina taloudellisina aikoina uusien tuotteiden lanseeraus vaikeutuu entisestään. Sekä asiakkaat että kuluttajat turvautuvat entistä enemmän klassikoihin – ja niitähän meillä on kaikilla markkinoilla.
Toiminnan tehokkuus on perinteisesti ollut atrialaista arkea – se kantaa. Etsimme koko ajan keinoja tuottavuuden parantamiseen. Vuonna 2014 tärkeimpiä toimenpiteitä olivat Atria Venäjän tuottavuusoperaatiot Gorelovon ja Sinyavinon tehtailla Pietarissa. Tulokset tuottavuuden kehittämisessä ovat olleet niin hyviä, että saman parannuksen aikaan saaminen jatkossa on jopa epätodennäköistä.
Ruotsissa olemme investoineet pitkäjänteisesti automaatioon ja pakkausteknologiaan. Tämä näkyi viime ja edellisenäkin vuonna myönteisenä kustannuskehityksenä. Viron teollisten prosessien suoritus nousi suhteellisesti eniten muihin liiketoiminta-alueisiin verrattuna. Suomessa tärkein tuottavuushanke oli Saarioisilta ostetun liiketoiminnan kytkeminen osaksi Atriaa.
Valmistelimme vuonna 2014 investointisuunnitelman Nurmon sikaleikkaamon uudistamiseksi ja toteutuspäätöksen teimme tammikuussa 2015. Leikkaamoinvestointi on osa strategisten investointien sarjaa, jonka avulla pidämme teollisuutemme peruselementit terveinä ja kilpailukykyisinä.
Investointisarjan aiempia osia ovat olleet logistiikkainvestoinnit 2000 ja 2007, siipikarjayksikön uusiminen vuonna 2002, sikateurastamon uusiminen vuonna 2006 ja Kauhajoen nautateurastamon uudistaminen 2012.
Kun sikaleikkaamo valmistuu vuonna 2017, se on teknologialtaan ja tuottavuudeltaan maailman ehdotonta huippua. Se myös mahdollistaa jatkuvasti uudistuvan teknologian hyödyntämisen. Moderni tehdas on muuntautumiskelpoinen.
Atria on puhaltanut uutta henkeä koko organisaatioonsa ja toimintaansa uudistamalla toimintatapojaan ja arvojaan sekä johtamiskäytäntöjään. Kuinka merkityksellisenä näet henkilöstön roolin Atrian kilpailukyvyn ja yhtiön koko arvonluonnin kannalta?
Työskentelyotteemme ja arvomme ovat perusta tämän päivän tekemisille, mutta parhaimmillaan ne ovat perusta myös entistä vaativampien toimien ja strategioiden toteuttamiselle tulevina aikoina. Toimintakykymme ja -taitomme on tärkein investointimme tulevaisuuteen. Viime kädessä ihmiset, henkilöstö, tekevät meistä Atrian. Teemme omalla työotteellamme hyvää ruokaa ja parempaa mieltä asiakkaille sekä kuluttajille – ihmisille kaikissa toimintamaissamme. Kun onnistumme tässä työssä, omistajammekin voivat hyvin.
****
Vaikka Atrian tie vuonna 2014 oli hieman mutkainen, etenimme hyvän matkaa kohti Atria ykköseksi -tavoitettamme. Kiitän jokaista atrialaista tästä matkasta. Kiitän myös kaikkia yhteistyökumppaneitamme hienosta työstä asiakkaidemme, kuluttajien, omistajiemme ja yhtiön hyväksi.
Seinäjoella maaliskuussa 2015
Atria Oyj:n toimitusjohtaja
ATRIAN ARVONMUODOSTUS
H20
ATRIAN ARVONMUODOSTUS
STRATEGIA
Atrian strategisena tavoitteena on markkinajohtajuus tai vahva kakkosasema konsernin yhteisissä ydinliiketoiminnoissa. Myös paikallisesti vahvoissa liiketoiminnoissaan yhtiö tavoittelee ykkösasemaa. Atria toteuttaa strategiaansa edistämällä erityisesti toimintansa kolmea ulottuvuutta:
Kaupallinen menestys ylläpitää ja vauhdittaa Atrian kasvua.
Yhteiset toimintatavat ja arvot turvaavat Atrian pitkän aikavälin kannattavan kasvun.
Atrian strategiaa esitellään konsernin verkkosivuilla osoitteessa www.atriagroup.com/ atria-konserni/strategia
ja vuosikertomuksen sivulla 32
STRATEGIA
STRATEGIA
| Toimenpiteet | Arvioidut vuosisäästöt | |
|---|---|---|
| Atria Suomi | Nautateurastuksen keskittäminen Kauhajoelle | 6 milj. euroa |
| Nurmon toimintojen kehittämisohjelma | 4 milj. euroa | |
| Valmisruokatuotannon keskittäminen Nurmon tehtaalle | 1 milj. euroa | |
| Jyväskylän tehtaan tuottavuuden ja kannattavuuden kehittämisohjelma |
5 milj. euroa | |
| Atria Skandinavia | Kinkkutuotteiden valmistuksen ja leivänpäällisten siivutuksen keskittäminen Malmön tehtaalle |
1,5 milj. euroa |
| Atria Venäjä | Lihavalmistetuotannon keskittäminen valtaosin Gorelovon tehtaalle Pietarissa |
7,5 milj. euroa |
| Tuottavuuden tehostamisohjelma Sinyavinon ja Gorelovon tehtailla |
2 milj. euroa | |
| Sianlihan alkutuotannosta luopuminen sekä Moskovan tehtaan ja logistiikkakeskuksen lopettaminen |
6 milj. euroa | |
| Atria Baltia | Ei toimenpideohjelmia, yksittäisiä tehostamisprojekteja |
| Tavoite | Toteuma 2014 | |
|---|---|---|
| Liikevoitto | 5 % | 2,8 % |
| Omavaraisuusaste | 40 % | 44,0 % |
| Oman pääoman tuotto (ROE) | 8 % | 6,6 % |
| Osingonjako tilikauden voitosta | 50 % | 43 %* |
* Hallituksen esitys
Oheisessa riskikartassa on esimerkkejä Atrian toimintaan kohdistuvista riskeistä. Niiden yleiskuvaus löytyy Hallituksen toimintakertomuksesta sivulta 36. Rahoitusriskien hallinta on kuvattu Konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa sivulla 78.
| LIIKETOIMINTA RISKIT |
VAHINKO RISKIT |
RAHOITUS RISKIT |
OPERATIIVISET RISKIT |
|---|---|---|---|
| • Raaka-aineen hintariski • Liiketoiminta ympäristön riskit, kilpailija- ja maineriskit |
• Poliittiset riskit • Eläintautiriski • Omaisuusvahinko ja keskeytysriski |
• Valuuttariskit • Korkoriski • Jälleenrahoitus- ja maksuvalmiusriski • Luottoriski |
• Tuoteturvallisuusriski • Sopimusriski • Työturvallisuusriskit |
| • Investointiriskit | ATRIA |
ATRIA SUOMI
kehittää, valmistaa ja markkinoi tuoreita elintarvikkeita ja niihin liittyviä palveluja Suomessa. Sen liikevaihto vuonna 2014 oli 945,5 milj. euroa ja henkilöstön määrä keskimäärin 2 376.
| Asiakkuudet | Ydintuoteryhmät | Liiketoimintaympäristö* |
|---|---|---|
| • Päivittäistavarakauppa • Food Service -asiakkuudet • Elintarviketeollisuus • Vientiasiakkuudet • Konseptiasiakkuudet (Sibylla) |
• Leivänpäälliset • Lihavalmisteet, kuten makkarat • Tuore- ja kuluttajapakattu liha • Siipikarjatuotteet • Valmisruoat |
• Liha- ja lihatuotemarkkinoiden arvo noin 2,6 mrd euroa • Lihanjalostustuotteiden volyymikasvu päivittäistavarakaupassa vuositasolla 1–2 % • Ruoan kuluttajahinnan kehitys kääntyi laskuun v. 2014 • Keskittynyt päivittäistavarakauppa: S-ryhmän markkinaosuus noin 46 % ja K-ryhmän noin 34 %, Lidlin osuus noin 8 % ja Suomen Lähikaupan noin 7 % • Lihankulutuksen kotimaisuusaste 81 %: nauta 79 %, sika 82 %, broileri 85 %, kalkkuna 62 % • Suurimmat toimijat Atria Suomi Oy ja HKScan Finland Oy; |
| Atria on teurastamoteollisuuden markkinajohtaja. |
* Lähteet: Suomen Gallup Elintarviketieto, Päivittäistavarakauppa PTY ja Atria, 2015
Atria Suomen johtava tuotemerkki on Atria. Se on yksi Suomen tunnetuimmista ja arvostetuimmista elintarvikebrändeistä. Atria on useiden tuoteryhmiensä markkinajohtaja Suomessa. Sen toimittajaosuus päivittäistavarakaupalle vuonna 2014 oli Atrian oman arvion mukaan noin 27 prosenttia.
Atria oli jälleen ykkönen kesän 2014 grillaussesongissa.
ATRIA SUOMI
Atria Suomi kasvatti liikevaihtoaan edellisvuodesta 58,7 miljoonalla eurolla yhteensä 945,5 miljoonaan euroon. Kasvu vauhdittui merkittävästi viimeisellä vuosineljänneksellä: liikevaihto oli tuolloin 7,8 prosenttia enemmän kuin vertailujaksolla. Liikevaihtoa kasvattivat Saarioisilta ostetut toiminnot ja vuoden alussa käynnistetty siipikarjarehun myynti. Myynti vähittäiskaupalle hieman väheni, kun taas Food Service -myynti kasvoi.
Liikevoitto kasvoi edellisvuodesta 0,7 miljoonaa euroa yhteensä 33,6 miljoonaan euroon. Viimeisellä vuosineljänneksellä liiketulos kasvoi 6,5 miljoonalla eurolla 15,6 miljoonaan euroon ja liikevoittoprosentti oli 6,4 %. Atria Suomen kannattavuutta vuonna 2014 lisäsivät tuottavuuden tehostuminen ja myynnin korkeammat keskihinnat.
KULUTTAJIEN OSTOVOIMA -0,6%
Suomalaisten kuluttajien ostovoima väheni 0,6 prosenttia, jo toista vuotta peräkkäin. Ostovoimaa supisti kasvanut työttömyys, hidastunut ansiokehitys ja veronkorotukset. Ostovoiman ei odoteta elpyvän vuonna 2015. 1)
ELINTARVIKKEIDEN HINNAT +0,2%
Päivittäistavarakaupan kaikkien elin tarvikkeiden (ruoan ja alkoholittomien juomien) hintakehitys kääntyi laskuun: hinnat pysyivät käytännöllisesti katsoen ennallaan (+0,2 %), kun edellisenä vuonna hinnat kallistuivat keskimäärin 5 prosenttia. Joulukuussa 2014 hinnat laskivat 1 prosentin edellisvuoden joulukuuhun verrattuna. 2)
halpenivat keskimäärin 2 prosenttia, kun ne edellisenä vuonna kallistuivat keskimäärin 7 prosenttia. 2)
1) Lähde: Valtiovarainministeriö, 2015 2) Lähde: Suomen Gallup elintarviketieto, 2015
* Vuoden 2013 alussa arvonlisäveron yleinen verokanta nousi 23:sta 24 prosenttiin, ruoan ja rehujen 13:sta 14 prosenttiin.
ATRIA SUOMI
| LIHA YHTEENSÄ, milj. kg | 2014 | 2013 | Muutos-% | 2015** |
|---|---|---|---|---|
| Tuotanto | 383,2 | 386,9 | -0,9 | -0,3 |
| Kulutus | 407,1 | 404,5 | -0,6 | +0,8 |
| Vienti* | 50,5 | 57,3 | -11,8 | |
| Tuonti* | 77,9 | 76,5 | +1,8 | |
| Kulutuksen kotimaisuusaste, % | 80,9 | 81,1 | -0,2 | |
| SIANLIHA, milj. kg | ||||
| Tuotanto | 186,1 | 194,3 | -4,2 | -2,2 |
| Kulutus | 188,4 | 193,9 | -2,8 | -0,5 |
| Vienti* | 29,7 | 33,5 | -11,3 | |
| Tuonti* | 33,7 | 32,1 | +5,0 | |
| Kulutuksen kotimaisuusaste, % | 82,1 | 83,5 | -1,6 | |
| NAUDANLIHA, milj. kg | ||||
| Tuotanto | 82,3 | 80,3 | +2,5 | +1,4 |
| Kulutus | 101,4 | 98,2 | +3,3 | +0,8 |
| Vienti* | 2,1 | 1,5 | +40,0 | |
| Tuonti* | 21,3 | 22,4 | -4,9 | |
| Kulutuksen kotimaisuusaste, % | 79,0 | 77,2 | +2,7 | |
| SIIPIKARJANLIHA, milj. kg | ||||
| Tuotanto | 113,4 | 110,9 | +2,3 | +1,9 |
| Kulutus | 111,1 | 105,7 | +5,2 | +2,9 |
| Vienti* | 18,6 | 22,2 | -16,2 | |
| Tuonti* | 18,1 | 16,7 | +8,4 |
Lihan tuotanto Suomessa väheni 1 prosentin 383 miljoonaan kiloon. Tuotannon laskun aiheutti pääosin sianliha, jonka tuotanto laski varsinkin alkuvuodesta. Naudan- ja siipikarjanlihan teurasmäärät kasvoivat 2 prosenttia.
Lihan kulutus kasvoi hieman, +0,4 prosenttia, 407 miljoonaan kiloon. Broilerin myynti kasvoi eniten, 5 prosenttia. Onnistuneen kampanjoinnin ansiosta myös naudanlihan menekki lisääntyi, kasvua oli 2 prosenttia. Sianlihan kulutus pienentyi lähes 3 prosenttia.
Lihan tuotannon arvioidaan pysyvän likimain vuoden 2014 tasolla.
Lihan kulutuksen lievän kasvun ennakoidaan jatkuvan vajaan yhden (+0,8) prosentin verran. Suurinta kasvua odotetaan broilerin kulutuksessa, noin 3 prosenttia. Sian- ja naudanlihan menekin arvioidaan pysyvän vuoden 2014 tasolla.
*) Joulukuun vienti ja tuonti ovat arvioita
TUOTTAJAHINNAT
-5%
Kulutuksen kotimaisuusaste, % 83,7 84,2 -0,6
**) Vuoden 2015 luvut ovat arvioita
Tuottajahinnat laskivat keskimäärin
5 prosenttia, kun ne edellisenä vuonna kallistuivat keskimäärin 9 pro-
senttia. 1)
| • Suomi75 kg | |
|---|---|
| • Ruotsi85 kg | |
| • Tanska 86 kg | |
| • Venäjä 75 kg | |
| • Viro69 kg | |
| • Iso-Britannia80 kg | |
| • Ranska101 kg | |
| • Australia110 kg | |
| • USA125 kg | |
Lähde: FAO, 2014
Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, 2015 * Vuoden 2015 luvut ovat arvioita
ATRIA SUOMI
Atria-tuotemerkin tunnettuus suomalaisten keskuudessa on huippuluokkaa. Tunnettuus nousi vuoden aikana kahdella prosenttiyksiköllä, tutkittujen ruokamerkkien ykköseksi. Myönteistä kehitystä vauhdittivat onnistuneet tuotekehitys-, markkinointi- ja myyntipanostukset. Asiakas- ja kuluttajamarkkinoinnin keskeisin viesti oli Atria brändin 100-prosenttinen sitoutuminen jäljitettävään ja vastuullisesti tuotettuun laadukkaaseen suomalaiseen liharaaka-aineeseen.
Atria Suomen kokonaismarkkinaosuus päivittäistavarakaupassa oli noin 27 prosenttia. Atrian asema Food Service -asiakkuuksissa vahvistui. 1)
TOIMINTA
Päivittäistavarakaupan markkinat laskivat arvomääräisesti Atrian edustamissa tuoteryhmissä keskimäärin 3,2 prosenttia. Tuoteryhmien volyymit laskivat noin 2 prosenttia. Food Service -markkinoiden arvo Atrian tuoteryhmissä laski 4,4 prosenttia. 2)
1) Lähde: Atria, 2015. 2) Lähde: Atria, 2015. Luvut tammi-syykuun ajalta.
3) Tutkimuksessa kuluttajille esitetään avoin kysymys: "Mikä ruokaan liittyvä merkki tai valmistaja sinulle tulee ensimmäisenä mieleen?" Lähde: TNS, Ruokamerkkitutkimus, syksy 2014.
TOIMINTATAVAT
ATRIA SUOMI
TOIMINTA
| Tuoteryhmä | Markkina-asema | Markkinaosuus , % | Tuotteet |
|---|---|---|---|
| Kaikki grillituotteet | 1 | 31,7 | Kaikki grillituotteet |
| Kuluttajapakattu liha | 1 | 27,2 | Nauta ja sika: muun muassa leikkeet ja pihvit, kokonaiset fileet ja pihvit, ribsit, usean lihalajin pakkaukset, vartaat, raa'at jauhelihatuotteet |
| Siipikarja | 1 | 31,1 | Kana ja kalkkuna: muun muassa fileet, leikkeet, koivet, siivet, vartaat, usean lihalajin pakkaukset |
| Ruoanlaitto | 1 | 40,5 | Muun muassa grillimakkarat, nakit, kypsät tuotteet (ribsit, niska) |
| Valmisruoka | 1 | 26,7 | Muun muassa salaatit ja muut lisukkeet, hampurilaiset ja hot dogit, jauhelihakebakot ja pihvit |
* Taulukon luvut sisältävät vain Atria brändin tuotteet, eivät Atrian tekemiä private label -tuotteita. Lähde: Nielsen Homescan, Sales values, ajanjakso 1.6.–10.8.2014
TOIMINTATAVAT
KOTITALOUKSISTA OSTI ATRIAN GRILLITUOTTEITA
75
prosenttia
ATRIA OLI GRILLAUSTUOTTEIDEN VALMISTAJANA JA BRÄNDINÄ SUOMEN
ATRIA SUOMI
Atria jatkaa panostuksiaan kilpailukykynsä parantamiseksi: se investoi Nurmon sikaleikkaamoon noin 36 miljoonaa euroa. Sikaleikkaamon yhteyteen rakennetaan uutta tuotantotilaa ja olemassa olevia tuotantotiloja uudistetaan sekä automatisoidaan. Uusia tuotantotiloja rakennetaan yhteensä noin 4 500 neliömetriä.
KAUPALLISESTI
Suurinvestoinnilla Atria lisää merkittävästi sikaleikkaamon tuottavuutta ja parantaa näin kannattavuuttaan. Investointi tuo arviolta noin 8 miljoonan euron vuosittaiset kustannussäästöt leikkaamon toimintaan. Säästöt syntyvät automatisointien ja tuotannon uudelleenjärjestelyjen kautta. Uuden teknologian hyödyntäminen parantaa myös tuotannon laatua sekä tuote- ja työturvallisuutta.
Investointi valmistuu suunnitelmien mukaan vuonna 2017. Sikaleikkaamon tuotanto jatkuu rakentamisen ajan ennallaan.
TOIMINTATAVAT
Atria tehosti naudan- ja sianlihan hankintaa ja käsittelyä Jyväskylän tuotantolaitoksessa. Samalla Atria poisti Saarioinen-kaupassa syntyneitä lihan hankinnan ja hallintotoimintojen päällekkäisyyksiä. Toimintojen uudelleenjärjestelyt ja tuottavuuden tehostaminen tuo noin 5 miljoonan euron vuosittaiset säästöt vuoden 2015 alusta lähtien.
Atrian toimitusvarmuus säilyi edel leen erinomaisella, yli 99,5 prosentin tasolla. Toimitusvarmuus on Atrian merkittävä kilpailuetu etenkin sesonkien aikana.
+14,2 milj. kg
Atrian käsittelemät lihamäärät kasvoivat 14,2 miljoonaa kiloa yhteensä 169,2 miljoonaan kiloon. Sianlihan hankintamäärä oli edellisvuoden tasolla, naudanlihan hankintamäärä kasvoi 15,2 prosenttia. Broilerin käsittelymäärät lisääntyivät Saarioinenkaupan myötä peräti 22,7 prosenttia. Atria on Suomen johtava sian- ja naudanlihan käsittelijä.
ATRIA SUOMI
Vuonna 2014 Atria Suomen kasvu perustui ensisijaisesti Saarioiselta ostettujen toimintojen ja uuden siipikarjanrehutehtaan tuomaan lisämyyntiin. Elintarvikemarkkinan kehitys oli alavireinen koko vuoden. Millaisena näet Atrian päätuoteryhmien kasvun edellytykset vuonna 2015, Mika Ala-Fossi?
Uskon, että pärjäämme kaikissa edustamissamme tuoteryhmissä. Erityisesti siipikarjan tuoteryhmässä näen selkeää kasvupotentiaalia ja siihen panostamme johdonmukaisesti. Siipikarjanrehutehtaan kapasiteetti ei ollut vuonna 2014 vielä täydessä käytössä, joten myös rehun myynnissä näen kasvun edellytyksiä. Olemme pärjänneet rehumarkkinoilla hyvin ja meistä on kasvanut merkittävä rehutoimija Suomessa.
Näen Suomen elintarvikemarkkinat ylipäätään haasteellisina. Kuluttajien ostovoiman ei odoteta merkittävästi kohentuvan, joten kasvun edellytykset vähittäiskauppa ja Food Service -markkinoilla ovat heikot. Vähittäiskauppasektorilla kilpailu kaupan toimijoiden kesken on kireää ja hinnan merkitys kuluttajien ostopäätöksissä korostuu edelleen.
Ruoan jäljitettävyys ja koko lihaketjun läpinäkyvyys ovat Atrian isoja kilpailuetuja. Tätä etua vahvistamme jatkuvasti. Olen vakuuttunut, että Atria-tuotteiden kotimainen raaka-aine on kuluttajille tärkeä asia myös tulevaisuudessa.
Mika Ala-Fossi Atria Suomi liiketoiminta-alueen johtaja
Atria Suomi pystyi vuonna 2014 kohentamaan tulostasoaan varsin kireässä toiminta- ja kilpailuympäristössä. Mitkä ovat ne keskeiset toimenpiteet ja välineet, joilla Atria turvaa kannattavuuttaan?
Tulostason säilyttämistä tämän kaltaisessa markkinatilanteessa turvaavat hyvin perinteiset tekijät. Kilpailukyvyn kannalta olennaisinta on teollinen tehokkuus ja tuottavuus. Tämä on se pohja, jolta ponnistamme ja jota kehitämme joka päivä.
"Jäljitettävyys ja koko lihaketjun läpinäkyvyys ovat Atrian isoja kilpailuetuja."
Tietysti tuotteiden on oltava riittävän vahvoja kaikissa tuoteryhmissä ja meidän pitää onnistua niiden hinnoittelussa. Myös raaka-aineiden hintakehityksellä on iso merkitys kannattavuutta ajatellen.
Uusilla, kuluttajia kiinnostavilla tuotteilla on oleellinen merkitys niin Atrian kannattavuuden kuin kasvunkin kannalta. Teemme vahvoja panostuksia tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä eritysti markkinointiin. Atria brändin 100-prosenttinen sitoutuminen suomalaiseen lihaan on vahva valtti myös kireän kilpailun tilanteessa.
ATRIA SKANDINAVIA
valmistaa ja markkinoi lihavalmisteita, ateriaratkaisuja ja herkuttelutuotteita pääosin Ruotsin ja Tanskan markkinoille. Sen liikevaihto vuonna 2014 oli 371,9 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä keskimäärin 1 014.
| Asiakkuudet | Ydintuoteryhmät | Liiketoimintaympäristö |
|---|---|---|
| • Päivittäistavarakauppa • Food Service -asiakkuudet • Deli-asiakkuudet (herkuttelu tuotteet)1) • Konseptiasiakkuudet (Sibylla) |
• Leivänpäälliset • Lihavalmisteet, kuten makkarat • Valmisruoat • Herkuttelutuotteet, kuten pikku purtavat ja marinoidut tuoretuot teet |
• Leivänpäällisten ja ruokamakkaroiden tuoteryhmässä volyymi kasvu päivittäistavarakaupassa laski. Kaupan omien merkkien (private label) osuus on merkittävä ja kasvanut useita vuosia. • Keskittynyt päivittäistavarakauppa: suurimmat toimijat ICA (markkinaosuus Ruotsissa noin 50 %) Axfood ja Coop. Tanskassa suurimmat Coop ja Danske Supermarked 2). • Suurimmat toimijat Atria Skandinavia ja HK Scan Sweden AB: noin 25 % Ruotsin markkinoista on pienyrityksillä, joiden liike vaihto alle viisi miljoonaa euroa. Tanskassa suurin on Danish Crown. |
1) Vuoden 2015 alusta lukien Atria Retail ja Deli yhdistettiin Atria Food & Deli -liiketoimintayksiköksi. 2) Lähteet: yhtiöiden www-sivut, 2014/2015
Atria Skandinavian tunnetuin tuotemerkki Ruotsissa on Sibylla, joka on samalla on Atrian kansainvälisin brändi. Tanskassa tunnetuin merkki on 3-Stjernet. Atria Skandinavia on Ruotsissa leivänpäällisten ja makkaroiden tuoteryhmissä markkinakakkonen Ruotsissa ja Tanskassa leivänpäällisten markkinajohtaja.
Atria Skandinavian liikevaihto laski 23,1 miljoonaa euroa 371,9 miljoonaan euroon. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskien liikevaihto väheni 1,9 prosenttia. Liikevaihtoa laski pääosin Atrian edustamien tuoteryhmien vähentynyt kokonaiskysyntä ja kaupan omien merkkien markkinaosuuden kasvu Ruotsin päivittäistavarakaupassa.
Liikevoitto kasvoi 2,7 miljoonaa euroa 14,9 miljoonaan euroon. Tulos oli 4,0 prosenttia liikevaihdosta, kun se edellisenä vuonna oli 3,1 prosenttia. Myönteistä tuloskehitystä vauhdittivat koko toimintoketjun parantunut kustannustehokkuus ja vakaat liharaaka-ainehinnat.
-2%
Punaisen lihan kokonaiskulutus väheni Ruotsissa noin 2 prosenttia, kun vielä edellisenä vuonna kasvua oli 1 prosenttia. Viimeisen viiden vuoden aikana kulutuksen määrällinen kasvu on ollut vaatimatonta. 1)
Kaupan omien merkkien (private label) kasvu Ruotsissa jatkui voimakkaana. Makkaroiden tuoteryhmissä kasvu oli 15,9 prosenttia ja leivänpäällisten 12,4 prosenttia. Makkaroiden tuoteryhmissä kaupan omien merkkien osuus kokonaismarkkinoista oli 24 prosenttia ja leivänpäällisten tuoteryhmissä 30 prosenttia. Tanskan leivänpäällismarkkinoilla kaupan omien merkkien kasvu taittui: osuus oli noin 40 prosenttia. 2)
1) Lähde: Jordbruksverket, 2014 2) Lähde: ACNielsen, 2014
ATRIA SKANDINAVIA
VIENTILUPA KIINAAN
3-Stjernet A/S:lle myönnettiin vientilupa kuumennuskäsitellyille lihavalmisteille Kiinaan. *
Elintarvikevienti Kiinaan on perinteisesti ollut hyvin tarkoin rajoitettua. Maailmanlaajuisesti ensimmäiset vientiluvat kuumennuskäsitellyille lihavalmisteille myönnettiin kolmelle tanskalaiselle elintarvikealan tehtaalle, joiden joukossa on Atrian 3-Stjernetin tuotantolaitos Horsensissa.
* Huom! Atria ei ollut saanut tuotekohtaista vienti- ja tuontilupaa tämän vuosikertomuksen julkaisuajankohtaan mennessä.
Atria vahvisti 3-Stjernet-tuotemerkillään markkinajohtajuuttaan Tanskan leivänpäällismarkkinoilla. Markkinaosuus kasvoi 0,5 prosenttiyksikköä ollen 15,2 prosenttia. 1)
1) Lähde: ACNielsen, 2014
TOIMINTA
Sibylla shop-in-shop -myyntipisteiden määrä kasvoi lähes 15 prosenttia noin 4 410 pisteeseen (lokakuu 2013– lokakuu 2014). Uusia markkina-alueita olivat Kazakstan, Valko-Venäjä ja Unkari.
| Ruotsi | Tanska | |||
|---|---|---|---|---|
| Tuoteryhmä | Markkina osuus, %* |
Markkinan koko |
Markkina osuus, %* |
Markkinan koko |
| Leivänpäälliset | 12,7 % | 502 MEUR | 17,1 % | 371 MEUR |
| Makkarat | 15,5 % | 422 MEUR | - | 422 MEUR |
* Markkinaosuusluvut sisältävät myös Atrian valmistamat private label -tuotteet. Lähde: ACNielsen, lokakuu 2014
TOIMINTATAVAT
ATRIA SKANDINAVIA
KAUPALLISESTI
| Sköllerstassa |
|---|
TOIMINTATAVAT
• uuden viipalointilinjan investointi: nostaa kapasiteettia 65 prosentilla ja parantaa laatua sekä vähentää hävikkiä
Atria keskittyy Ruotsissa ydinliiketoimintoihinsa ja teki syksyllä sopimuksen Falbygdens-juustoliiketoiminnan myymisestä Arla Foods AB:lle. Yrityskaupan jälkeen Atria Skandinavia keskittyy lihavalmisteisiin, leivänpäällisiin, herkuttelutuotteisiin ja Concept-liiketoimintaan.
Kaupassa Arlalle siirtyy Falbygdens-juustoliiketoiminta
työntekijöineen, Falköpingissä sijaitseva tuotantolaitos ja Falbygdens-tuotemerkki. Noin 100 henkilöä siirtyy Arla Foodsille vanhoina työntekijöinä.
Yrityskauppa pienentää Atrian vuosittaista liikevaihtoa noin 52 miljoonalla eurolla ja liikevoittoa noin kolmella miljoonalla eurolla.
ATRIA SKANDINAVIA
"Kehitämme ja automatisoimme prosesseja, jotta olisimme markkinoiden tehokkain"
Atria Skandinavia ei kasvanut vuonna 2014 vaan sen liikevaihto laski vajaa kaksi prosenttia vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskien. Mistä tämä johtui? Entä kuinka aiotte muuttaa tätä kehitystä vuonna 2015, Tomas Back?
Punaisen lihan kokonaiskulutus pieneni Ruotsissa vuonna 2014. Negatiivinen markkinakehitys ja kaupan omien merkkien (private label) markkinaosuuden kasvu vaikuttivat myyntiimme.
Ruotsissa käytiin keskustelua punaisen lihan kulutuksesta erityisesti terveyden kannalta. Myös eläinten hyvinvointi ja ympäristöasiat puhuttivat. Nyt on nähtävissä ensimmäistä kertaa moniin vuosiin, että tuonti vähenee ja ruotsalaisen lihan suosio kasvaa. Sekä Ruotsissa että Tanskassa lihan kotimaisuudella on entistä suurempi merkitys: ruotsalaiset haluavat mieluiten ruotsalaista ja tanskalaiset tanskalaista lihaa. Meidän on siis kuunneltava markkinoita ja mukautettava toimintaamme. Vuodesta 2014 alkaen korvaamme ulkomaisen liharaaka-aineen kotimaisella lihalla joissakin valmistamissamme tuotteissa.
Panostamme monin tavoin kasvun aikaansaamiseen vuonna 2015. Keskitämme innovointia strategisiin tuoteryhmiimme ja työskentelemme useiden kasvuhankkeiden parissa. Kehitämme muun muassa kasvistuoteryhmäämme, johon kuuluu jo ennestään tzay-niminen suosittu soijapohjainen tuote. Panostamme edelleen myös kansainväliseen laajentumiseen muun muassa menestyksekkään Sibylla shop-in-shop -konseptin avulla.
Asiakkaiden Private label -tuotteet valtaavat markkinoita kahdessa päätuoteryhmässämme eli makkaroissa ja leivän-
Tomas Back Atria Skandinavia liiketoiminta-alueen johtaja
päällisissä. Makkaratuoteryhmässä private label -tuotteiden osuus on Ruotsissa nyt 24 prosenttia ja leivänpäällisissä 30 prosenttia. Pidämme tätä kehitystä mahdollisuutena. Pyrimme hyödyntämään vahvoja asiakassuhteita, kehittämään tuoteryhmiä yhdessä asiakkaidemme kanssa ja tuottamaan innovatiivista lisäarvoa. Private label on nyt osa strategiaamme. Siksi perustimme vuonna 2014 Atria Private Label & Export -liiketoimintayksikön, jonka päätehtävänä on kasvattaa private label -tuotteiden tuotantoa.
"Private label on nyt osa strategiaamme."
Olemme viime vuosina tehneet johdonmukaisesti töitä tuotantomme tehostamiseksi ja se on myös tuottanut tulosta. Jatkamme prosessiemme automatisointia ja kehittämistä, jotta tuotantomme olisi markkinoiden tehokkain. Pyrimme myös luomaan tehokkaan organisaation, jolla on hyvät toimintaedellytykset. Olemme esimerkiksi äskettäin yhdistäneet kaksi suurinta liiketoimintayksikköämme uudeksi Atria Food & Deli -yksiköksi. Näin voimme hyödyntää työntekijöidemme osaamista parhaalla mahdollisella tavalla, tiivistää yhteistyötä ja parantaa organisaation kustannustehokkuutta.
Strategiamme painopisteenä on tuotemerkkiemme vahvistaminen, asiakassuhteet ja kuluttajille lisäarvoa tuovien uutuuksien kehittäminen. Meillä on oltava selkeä käsitys siitä, mitä ympäröivässä maailmassa tapahtuu, mikä ohjaa kuluttajia ja mitä tarpeita tuotteemme täyttävät. Näin voimme luoda lisäarvoa ja saada paremman hinnan tuotteistamme. Jatkamme samaan tahtiin myös vuonna 2015.
ATRIA VENÄJÄ
markkinoi tuotteitaan pääosin Pietarin ja Moskovan alueilla. Tuotanto on keskitetty Pietariin. Yhtiön liikevaihto vuonna 2014 oli 98,8 milj. euroa ja henkilöstön määrä keskimäärin 1 004.
| Asiakkuudet | Ydintuoteryhmät | Liiketoimintaympäristö |
|---|---|---|
| • Päivittäistavarakauppa • Food Service -asiakkuudet • Konseptiasiakkuudet (Sibylla) |
• Makkarat • Leivänpäälliset • Valmisruoat, kuten pizzat • Fast Food |
• Euroopan suurimmat päivittäistavarakaupan markkinat; lihan ja lihavalmisteiden markkinat Moskovassa noin 1,5 mrd. euroa ja Pietarissa yli 0,5 mrd. euroa. • Moderni kauppa kasvaa ja ketjuuntuu, perinteisen halli- ja tori myynnin osuus kuitenkin noin 30–40 %. • Merkittävä lihan nettotuoja huolimatta suurista investoinneista maan omaan alkutuotantoon. • Lihamarkkinat häiriintyivät vakavasti EU-lihan tuontikieltojen ja ruplan arvon romahtamisen takia vuonna 2014. • Lihanjalostusteollisuuden keskittyminen alkuvaiheessa, Atria on alan suurin ulkomainen toimija. |
Atria Venäjän omat tuotemerkit ovat Pit-Product ja CampoMos. Pit-Product on tuoteryhmiensä markkinajohtaja Pietarin päivittäistavarakaupassa lähes 20 prosentin osuudella. CampoMosin markkinaosuus Moskovassa ja Pietarissa on pieni. Sibylla-konseptin kasvu Venäjällä on merkittävää.
ATRIA VENÄJÄ
Atria Venäjän liikevaihto pieneni 22,7 miljoonaa euroa 98,8 miljoonaan euroon. Paikallisessa valuutassa laskettuna liikevaihto oli edellisen vuoden tasolla. Liikevaihtoa laski alkutuotannosta luopuminen vuoden 2013 lopulla. Myös kannattamattomien tuoteryhmien karsinta supisti myynnin volyymeja.
Liiketulos kertaluonteiset erät mukaan laskien oli -5,7 miljoonaa euroa. Ilman kertaluonteisia eriä tulos oli tappiollinen -6,2 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna oli -3,5 miljoonaa euroa. Tulosta painoivat liharaaka-ainehintojen raju kallistuminen ja kuluttajien ostovoiman heikentyminen. Tuotannon kustannustehokkuus parantui.
*) Vuoden 2013 liiketulos sisältää
17,4 miljoonaa euroa kertaluonteisia kuluja.
Ruoan osuus kansalaisten kulutusmenoista on koko Venäjällä noin 40 prosenttia. Moskovan ja Pietarin alueilla osuus on pienempi. Kuluttajien ostovoiman kehittymisellä on oleellinen merkitys Venäjän päivittäistavarakaupalle ja näin myös Atria Venäjälle.
Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa kansalaisten kulutusmenoista ruokaan menee noin 10 prosenttia. Virossa ruoan osuus menoista on noin 20 prosenttia.
RUPLAN KURSSI -59,6%
Venäjän valuutan, ruplan, kurssi heikkeni euroon nähden -59,6 prosenttia vuoden 2014 aikana. Dollariin nähden pudotus oli -81,3 prosenttia. Vuodenvaihteen jälkeen ruplan heikkeneminen jatkui. 1) Ruplan heikentymisellä oli merkittäviä vaikutuksia Atria Venäjän kannattavuuteen.
KANSANTUOTTEEN KASVU +0,6%
Venäjän bruttokansantuotteen kasvu hidastui selvästi. Kasvu jäi 0,6 prosenttiin, kun edellisenä vuonna kasvu oli 1,3 prosenttia. Kasvua hidasti ensisijassa teollisen kasvun ja investointien hiipuminen, ei kulutuksen vähentyminen. Vuodelle 2015 BKT:n kasvuennuste on negatiivinen. 2)
Sianlihan tuontikielto EU-maista, euroop palaisten elintarvikkeiden tuontirajoitukset ja ruplan arvon syöksyminen nostivat sianlihan kansainvälistä raaka-ainehintaa Venäjällä noin 50 prosenttia. 3) Atria Venäjä hankkii merkittävän osan liharaakaaineestaan kansainvälisiltä markkinoilta. Venäläisen lihan hankintoja lisättiin.
Elintarvikkeet maksoivat vuoden lopussa yli 15 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Hintojen nousu oli voimakasta erityisesti loppuvuodesta. Koko vuoden inflaatio (kaikki tavarat ja palvelut) oli 11,4 prosenttia.
1) Lähde: EKP
ATRIA VENÄJÄ
Atria Venäjän tuoteryhmien markkinaosuus Pietarin ketjuuntuneessa ruokatavarakaupassa on lähes 20 prosenttia. Pit-Product-tuotemerkki on ollut ylivoimainen markkinajohtaja makkaroiden tuoteryhmissä jo yli 10 vuotta. Atria toi markkinoille lukuisia uusia, myös edullisimpien hintaryhmien makkara- ja leivänpäällistuotteita.
Atrian päätuotemerkki Moskovassa on CampoMos. Merkin vahvimpia tuoteryhmiä ovat valmisruoat, kuten pizzat ja nakit. Vaikka Atria on luopunut Moskovan tuotannollisista toiminnoista, se jatkaa johdonmukaisesti CampoMosbrändin kehittämistä. Moskovassa ja sen esikaupungeissa asuu yhteensä lähes 15 miljoonaa ihmistä eli kolminkertainen määrä Pietariin verrattuna.
TOIMINTA
Atria Venäjä jatkoi tuntuvia investointeja Sibylla shop-in-shop -konseptin kasvattamiseen. Myyntipisteiden määrä lisääntyi lähes 50 prosenttia vuoden 2013 tasosta yhteensä noin 1 600 myyntipisteeseen Venäjällä ja muissa IVY-maissa. Valtaosa Sibyllapisteistä on polttoaineiden jakeluasemien yhteydessä.
Katso myös: Atria Venäjän kannattavuutta parantavat toimenpiteet
SOPIMUSVALMISTAJAKSI Atria Venäjä teki sopimuksen espanjalaisen Casademont-yhtiön kanssa makkaroiden sopimusvalmistuksesta. Atria valmistaa ilmakuivatut makkarat Sinyavinon tehtaalla Pietarissa ja jakelee tuotteet yksinoikeudella koko Venäjän alueella. Casademonttuotemerkillä on vakiintunut asema markkinoilla omassa segmentissään. Tuotteita tuotiin suoraan Espanjasta vuoteen 2012 saakka.
TOIMINTATAVAT
ATRIA VENÄJÄ
Jarmo Lindholm Atria Venäjä liiketoiminta-alueen johtaja
Atria Venäjä pystyi pitämään asemansa vuonna 2014 hyvin hankalasta markkinatilanteesta huolimatta: liikevaihto paikallisessa valuutassa oli edellisvuoden tasolla. Venäjän talous on syvässä taantumassa, mikä on johtanut kulutuskysynnän jyrkkään laskuun. Näetkö tällaisessa tilanteessa joitakin kasvumahdollisuuksia, Jarmo Lindholm?
Vuoden 2015 näkymät ovat haasteelliset Venäjällä. Makroekonominen tilanne ei näytä kovinkaan valoisalta, eikä talouden heikkenemisen pohjaa ole vielä saavutettu.
Vuoden 2014 aikana koimme kolme ulkopuolista shokkia, jotka heikensivät ratkaisevasti niin Atrian kasvu- kuin tuloksentekoedellytyksiäkin. Tammikuussa Venäjä kielsi sianlihan tuonnin Euroopasta afrikkalaisen sikaruton takia. Kesällä eurooppalaisille elintarvikkeille asetettiin tuontisanktioita. Loppuvuodesta ruplan arvo syöksyi rajusti. Shokkien seurauksena raaka-ainekustannuksemme nousivat yli 50 prosenttia edellisen vuoden tasosta. Vuoden 2015 kehitystä on hyvin vaikea arvioida.
Inflaation nousu on vakava haaste kaikille kulutustavaraaloille Venäjällä. Kuluttajien ostovoima laskee merkittävästi, mikäli ennustetut inflaatiotasot pitävät paikkansa. Jo tammikuussa 2015 inflaatio ylitti 15 prosentilla edellisvuoden tason. Ostovoiman väheneminen vaikuttaa suoraan omiin tuoteryhmiimme. Hinta ohjaa ostokäyttäytymistä ja tämä aiheuttaa painetta olla edustettuna edullisimmissa tuotteissa. Olemme vastanneet kulutuskysynnän muutokseen uudistetulla tuotevalikoimalla.
Kun ulkoiset tekijät ovat heikentäneet tuloksenteon edellytyksiä, millä omilla toimenpiteillä Atria pyrkii turvaamaan kannattavuuttaan vuonna 2015?
Saimme viime vuonna valmiiksi merkittäviä strategisia rakennemuutoksia, jotka turvaavat kannattavuutta.
Teollinen tuotantomme on nyt keskitetty kokonaisuudessaan Pietariin kahteen tehtaaseen. Myimme Moskovan tehtaamme. Jatkossa meillä on Moskovassa myynti- ja markkinointikonttori sekä jakelusta huolehtiva logistinen yhteistyökumppani. Samanaikaisesti saimme valmiiksi Gorelovon tehtaan laajennuksen, ja uusi pizzan tuotantolinjamme käynnistyi siellä vuoden 2015 alussa. Olemme jatkuvasti tehostaneet tuotannollista tehokkuuttamme noilla kahdella Pietarin tehtaalla. Iskukykymme tulevaisuutta ajatellen on hyvä.
Sibylla-liiketoiminta kehittyi odotustemme mukaan ja saavutimme asetetut myyntitavoitteet. Olemme laajentaneet Sibylla-konseptia Venäjältä myös Kazakstaniin ja Valko-Venäjälle. Kuten historia osoittaa, taloudellisessa taantumassakaan pikaruoan kulutus ei yleensä notkahda. Jatkamme voimakkaita Sibylla-panostuksia ja odotuksemme ovat myönteisiä.
Vuosi 2015 on varmasti haasteellinen taloudellisesta näkökulmasta, mutta meidän on muistettava tärkeät perusasiat: Venäjä on Euroopan suurin ja maailman viidenneksi suurin vähittäiskauppamarkkina. Taantumankin jälkeen se on Atrialle erittäin kiinnostava markkina. Olemme jo läsnä kyseisillä markkinoilla, ja viimeisten vuosien aikana olemme luoneet kestävän pohjan tulevaisuuden toiminnallemme.
ATRIA BALTIA
valmistaa ja markkinoi tuotteitaan pääosin Virossa. Sen liikevaihto vuonna 2014 oli 34,5 milj. euroa ja henkilöstön määrä keskimäärin 321. Atrialla on omaa alkutuotantoa Virossa ja se on maan toiseksi suurin sianlihan tuottaja.
| Asiakkuudet | Ydintuoteryhmät | Liiketoimintaympäristö |
|---|---|---|
| • Päivittäistavarakauppa • Food Service -asiakkuudet • Vienti- ja teollisuusasiakkuudet • Konseptiasiakkuudet (Sibylla) |
• Lihavalmisteet, erityisesti makkarat • Leivänpäälliset • Tuore liha • Viisi omaa sikalaa Virossa, vuosituotanto noin 75 000 teurassikaa |
• Lihan ja lihanjalostustuotteiden volyymikasvu 1–2 % vuositasolla • Lihankulutuksen kotimaisuusaste yli 90 %. • Keskittyvä päivittäistavarakauppa: Eesti Tarbijate Kooperatiiv (ETK) ja liettualainen Maxima ovat merkittävimmät toimijat. • Lihanjalostusyritykset valtaosin pieniä ja paikallisia: Atria Baltia on maan toiseksi suurin toimija HKScanin omistaman Rakveren jälkeen. |
Atria Baltian omat brändit Virossa ovat Maks & Moorits, VK ja Wõro. Leivänpäällisten tuoteryhmissä Atrialla on noin 15 prosentin ja ruokamakkaroiden tuoteryhmissä noin 20 prosentin markkinaosuus. Myös Sibylla-tuotteita myydään Baltiassa. Niiden myynnistä vastaa Atria Skandinavia.
ATRIA BALTIA
Atria Baltian liikevaihto kasvoi 1,6 miljoonalla eurolla 34,5 miljoonaan euroon. Atria pystyi kasvattamaan erityisesti kuluttajapakatun lihan ja ruokamakkaroiden myyntivolyymeja.
Atria Baltia teki nollatuloksen, kun edellisenä vuonna liikevoitto oli 0,1 miljoonaa euroa. Ilman kertaluonteisia eriä liikevoitto oli 0,3 miljoonaa euroa. Alkutuotannon tuloksentekoedellytyksiä heikensi eurooppalaisesta sianlihan ylitarjonnasta johtunut hintojen lasku.
Lihan ja lihanjalostustuotteiden myyntimäärät pysyivät ennallaan, vaikka kuluttajien ostovoima hieman elpyi ja osa tuotteiden hinnoista laski. Tuoreen lihan markkinat häiriintyivät sianlihan ylitarjonnan ja hintojen laskun vuoksi. 1)
Atria on Viron toiseksi suurin liha-alan toimija. Sen markkinaosuus Viron päivittäistavarakaupassa oli määrissä mitattuna 12,6 prosenttia ja arvossa mitattuna 11,0 prosenttia. 2) Yhtiön päätuotemerkki Maks & Moorits vahvisti markkina-asemaansa.
| Tuoteryhmä | 2014, % | 2013, % | Muutos, %-yksikköä |
|---|---|---|---|
| Leivänpäälliset | 15,0 | 14,6 | +0,4 |
| Ruokamakkarat | 20,6 | 14,9 | +5,8 |
| Kuluttajapakattu liha (tuore) | 8,3 | 3,9 | +4,4 |
| Kuluttajapakattu liha (marinoitu) | 13,8 | 12,1 | +1,7 |
1) Lähteet: Viron tilastokeskus, Atria, 2014
2) Lähde: ACNielsen (loka-marraskuu 2013 ja 2014)
ATRIA BALTIA
Olle Horm Atria Baltia liiketoiminta-alueen johtaja
Kuluttajakäyttäytymisen odotetaan pysyvän lähes ennallaan, vaikka kuluttajilla onkin lisääntyneiden tulojen ansiosta käytettävissään enemmän rahaa ruokaan. Kulutuksen ennustetaan jatkuvan tasaisena. Kasvua odotetaan tapahtuvan kalliimmissa tuoteryhmissä, kuten kinkkutuotteissa ja laskeneen hintatason seurauksena myös kuluttajapakatuissa lihatuotteissa. Atrian vahvoissa segmenteissä, kuten makkaroissa, on valitettavasti odotettavissa laskua.
Viron taloudelliset näkymät ovat melko epäselvät: talouskasvu on lähellä nollatasoa ja hinnat laskusuunnassa, mutta palkat nousevat merkittävästi. Vaikka kuluttajilla on enemmän rahaa käytössään, lihatuotteiden kulutus on säilynyt entisellä tasolla. Tuoreen lihan edullisuus kaupoissa etenkin kampanjoiden aikana on johtanut siihen, että kulutus on jossain määrin siirtynyt lihavalmisteista tuoreeseen lihaan. Huomattavan alhaisten tuontihintojen takia hintataso tässä segmentissä on ollut poikkeuksellisen matala ja kannattavuus laskussa.
Kireästä kilpailutilanteesta huolimatta Atria on pystynyt vahvistamaan markkina-asemaansa tärkeimmässä segmentissään, päivittäistavarakaupassa.
Kasvaneista volyymeista huolimatta Atria Baltian kannattavuus pysyi edellisvuoden tasolla ilman kertaeriä. Millaiset mahdollisuudet Atrialla on kannattavuuden parantamiseen Viron voimakkaasti kilpailluilla markkinoilla?
Sianlihan alkutuotannon taloudellinen tilanne ja näkymät Virossa ovat muun Euroopan tapaan heikot. Ylituotanto jatkuu, ja tuottajahintoihin kohdistuu laskupaineita. Lisäksi viljan ja rehun hinnat ovat alkaneet nousta, mikä pienentää kannattavuutta entisestään. Atria on Viron toiseksi suurin siankasvattaja, joten talouskehityksen vaikutukset yhtiöön ovat merkittävät.
"Ylituotanto jatkuu, tuottajahintoihin kohdistuu laskupaineita, viljan ja rehun hinnat ovat alkaneet nousta."
Yhtiön teurastus- ja leikkuuvolyymit ovat kasvaneet jatkuvasti, mikä on parantanut yhtiön sisäisten toimintojen tehokkuutta. Vuoden 2014 lopulla käynnistimme Valgan tehtaan leikkuutoimintojen uudelleensijoittamisen, minkä uskomme tehostavan tuottavuutta.
Pyrimme tietysti parantamaan kannattavuuttamme myös volyymien kautta. Erityisesti Maks & Moorits -brändin kasvu oli viime vuonna rohkaisevaa, ja uskomme sen myönteiseen kehitykseen myös vuonna 2015.
TUOTEKEHITYS & MARKKINOINTI
Tuotekehitys ja markkinointi ovat Atrialla kiinteä, yhteinen toiminto sekä strategisella että operatiivisella tasolla. Yrityksen tutkimus ja tuotekehitys painottuu kuluttajakäyttäytymisen ja markkinatiedon tutkimiseen, jonka pohjalta kehitetään erilaisia tuotteita, konsepteja ja palveluita.
Atria kasvatti panostuksiaan tutkimusja kehitystoimintaan 2,1 milj. eurolla, yhteensä 13,9 milj. euroon. Panostuksilla Atria vahvistaa edelläkävijyyttään ja kilpailukykyään kaikilla markkinoilla.
235 kpl
Atria toi markkinoille 235 tuoteuutuutta 1). Uutuustuotteiden määrä laski edellisvuoteen verrattuna 153 tuotteella. Prosentuaalisesti eniten lisääntyivät Atria Skandinavian uutuudet.
Valikoimahallinnan sekä tuotekehitys- ja markkinointiprosessin menestyksellinen kehittäminen vie aikaa 2–3 vuotta. Osuus liikevaihdosta, %
TOIMINTA
| 2014 | 2013 | |||
|---|---|---|---|---|
| Tuoteryhmä | kpl | Osuus liikevaihdosta % |
kpl | Osuus liikevaihdosta % |
| Atria Suomi | 120 | 7 | 160 | 10 |
| Atria Skandinavia | 65 | 2,1 | 118 | 1,6 |
| Atria Venäjä | 10 | 2,8 | 44 | 2,4 |
| Atria Baltia | 40 | 10 | 66 | 9,8 |
1) Lukuun sisältyvät myös uudet pakkaukset ja tuotehuoltoon liittyvät uutuudet.
Atria Suomi toteutti sähköisissä ja painetuissa medioissa mittavan mainos- ja viestintäkampanjan, joka vahvisti kuvaa Atriasta puhtaasti kotimaisena lihatalona. Kampanjan pääroolissa olivat suomalaiset lihatilalliset ja lihan alkuperän merkitys.
TOIMINTATAVAT
YRITYSVASTUU
Atrian hyvän ruoan ketju muodostuu alkutuotannosta, teollisesta tuotannosta, asiakkaasta ja kuluttajasta. Sidosryhmät ovat vahvasti läsnä yhtiön ruokaketjussa raaka-aineiden hankinnasta valmiiseen lopputuotteeseen ja sen käyttämiseen asti. Sidosryhmien kuunteleminen ja toiveiden huomioiminen on yksi Atrian vastuullisen toiminnan peruspilareista.
Toimintansa ja menestyksensä tärkeimpänä edellytyksenä Atria näkee kuluttajien ja asiakkaiden tyytyväisyyden ja luottamuksen. Kestävän toiminnan edellytyksiä ovat myös liiketoiminnan kannattavuus ja kilpailukyky, vastuullinen johtaminen, henkilöstön osaaminen ja sitoutuneisuus sekä jatkuva toiminnan kehittäminen toiminnan kaikilla osa-alueilla. Atria kytkee vastuullisuuden toimintansa kaikille tasoille – tavoitteisiin, arvoihin, toimintastrategioihin, johtamiseen ja jokapäiväiseen työhön.
Yhtiö tarkensi atrialaisten ja sen yhteistyökumppaneiden jokapäiväistä toimintaa ohjaavia Atrian Toimintaperiaatteita (Atria Code of Conduct) syksyllä 2014, niin että ne heijastavat yhtiön henkilöstön määrittelemiä Atrian Tapa Toimia -arvoja. Näiden arvojen mukaisesti, yhtenäisiä toimintaperiaatteita noudattaen, Atria ohjaa käytännön toimintaansa kohti kestävää kehitystä, kilpailukykyä ja kasvua.
Atrian vastuullisen toiminnan periaatteet, käytännöt ja tulokset on koottu jo vuodesta 2010 alkaen Atria Kädenjälki -ohjelman alle. Myös vastuullisuudesta viestiminen ulkoisille sidosryhmille ja henkilöstölle on osa Kädenjälkiohjelmaa. Ohjelmassa vastuullisuutta kehitetään ja mitataan seitsemällä osaalueella. Nämä ovat:
"Vain vastuullisesti toimiva yritys voi menestyä."
Atria raportoi yritysvastuustaan vuosittain yritysvastuuraportissaan. Vuoden 2014 raportissa kerrotaan, kuinka Atria vaikuttaa toimintaympäristössään ja lukuisten tärkeiden sidosryhmiensä kautta koko yhteiskunnassa. Raportti kuvaa vuoden 2014 keskeisiä tapahtumia, tuloksia ja vaikutuksia yritysvastuun näkökulmasta, sekä havainnollistaa, kuinka Atria ottaa vastuullisuuden huomioon toiminnassaan ja sen kehittämisessä.
Raportointityön perustana Atria käyttää kansainvälistä Global Reporting Initiative (GRI) -ohjeistoa, jossa yritysvastuuta käsitellään taloudellisen ja sosiaalisen vastuun sekä ympäristövastuun näkökulmista.
Voit tutustua raporttiin ja muihin Atrian yritysvastuun ulottuvuuksiin osoitteessa www.atriagroup.com/ yritysvastuu. Painetun raportin voit tilata Atrian konserniviestinnästä osoitteesta [email protected].
| Taloudellinen vastuu | •Ostotoimintojen tehostaminen ja harmonisointi • Tuotannon tehokkuuden parantaminen |
|---|---|
| Ympäristövastuu | • Välittömien ympäristövaikutusten hallinta •Koko tuotantoketjun ympäristövaikutusten tunnistaminen ja ympäristötehokkuuden edistäminen |
| Henkilöstön hyvinvointi | • Atrian Tapa Toimia -arvojen jalkauttaminen • Atrian Tapa Johtaa -periaatteiden määritteleminen |
| Turvallinen ruoka | • Tuotantolaitosten ISO 22 000 -sertifiointi tai vastaava tuoteturvallisuussertifikaatti • Ei tuotteiden takaisinvetoja |
| Terveellinen ja ravitseva ruoka | • Suolan määrän vähentäminen tuotteissa •Ravitsemusviestinnän kehittäminen Suomessa |
| Terveet ja hyvinvoivat eläimet | • Laatuvastuu – läpinäkyvyyttä sianlihan alkutuotantoon Suomessa • Eläinten hyvinvointia koskevia kysymyksiä lisätty tavarantoimittajasopimuksiin Skandinaviassa |
| Viestintä | • Yritysvastuuraportoinnin ja -tiedottamisen kehittäminen • Atrialaisten asiantuntijoiden kirjoittama blogi osoitteessa www.atriablogi.fi Suomessa |
*Taulukkoon on koottu esimerkkejä Atrian yritysvastuun hankkeista. Lisätietoa näistä ja muista vastuullisuushankkeista löytyy Atrian yritysvastuuraportista 2014.
| Yhtiökokouskutsu31 | |
|---|---|
| Hallituksen toimintakertomus 32 | |
| Osakkeenomistajat ja osakkeet 44 | |
| Konsernin tunnusluvut46 | |
| Konsernin IFSR-tilinpäätös 2014 48 | |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot52 | |
| Emoyhtiön tilinpäätös, FAS91 | |
| Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS93 | |
| Allekirjoitukset98 | |
| Tilintarkastuskertomus99 | |
Atria Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään tiistaina 28. huhtikuuta 2015 Helsingissä, Finlandia-talossa.
Yhtiökokouksessa käsitellään muun muassa yhtiöjärjestyksen 14 §:n mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat.
Yhtiökokouksen tiedonanto julkaistiin valtakunnallisissa lehdissä 20.3.2015. Yhtiökokousasiakirjat ovat nähtävillä Atrian verkkosivuilla osoitteessa www.atriagroup.com.
| Tilinpäätöstiedote 2014 12.2.2015 | |
|---|---|
| Vuosikertomus vuodelta 2014viikolla 13/2015 | |
| Osavuosikatsaus Q1 (3 kk) 28.4.2015 | |
| Osavuosikatsaus Q2 (6 kk)30.7.2015 | |
| Osavuosikatsaus Q3 (9 kk)29.10.2015 |
Atrian taloudellinen informaatio julkaistaan ajantasaisesti yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.atriagroup.com.
Vuonna 2014 Atria onnistui parantamaan kannattavuuttaan ja vauhdittamaan kasvuaan merkittävästi. Kustannustehokkuutta lisääviä toimenpiteitä toteutettiin kaikilla liiketoiminta-alueilla. Vaikka lihamarkkinatilanne oli vaikea Atrian kaikilla liiketoiminta-alueilla, Atria onnistui kannattavan kasvun tavoitteessaan.
Atria-konserni pyrkii strategiansa avulla parantamaan kannattavuuttaan, vauhdittamaan kasvuaan ja nostamaan yhtiön arvoa. Atrian tavoitteena on olla markkinajohtaja tai vahva kakkonen konsernin yhteisissä ydinliiketoiminnoissa. Ydinliiketoimintoja ovat leivänpäällistuoteryhmät ja muut lihavalmisteet.
Tavoitteena on ykkösasema myös paikallisesti vahvoissa liiketoiminnoissa. Näitä ovat esimerkiksi siipikarja- ja valmisruokateollisuus, Atria Deli ja Sibylla-liiketoiminnot, valitut Private Label -tuoteryhmät, kuluttajapakattu liha sekä teurastus- ja leikkuutoiminnot.
Atria toteuttaa strategiaansa kehittämällä erityisesti kolmea eri ulottuvuutta: kaupallista erinomaisuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta sekä toimintatapaa ja -kulttuuria. Kehittämisen osa-alueet ovat yhteisiä kaikille liiketoiminta-alueille.
| VISIO | ||
|---|---|---|
| STRATEGIA | ||
| ERINOMAINEN TEHOKAS YHTEISET KAUPALLISESTI TOIMINTA TOIMINTATAVAT |
||
Kaupallinen erinomaisuus on edellytyksenä saavuttaa ykkösasema kuluttajien ja asiakkaiden ostopäätöksissä. Kaupallinen erinomaisuus toteutuu johtamalla tuoteryhmiä kuluttaja- ja asiakasohjauksessa. Tuoteryhmäjohtamisen keskeisenä tavoitteena on myös pystyä kasvattamaan markkinan kokoa.
Teollisena toimijana Atrialle on tärkeää, että tuottavuus, tehtaiden käyttöasteet, raaka-aineiden hyödyntäminen ja toiminnanohjaus ovat kunnossa. Toiminnan tehokkuus turvaa kannattavuuden.
Nykyistä yhtenäisemmän ja vahvemman Atrian rakentaminen edellyttää yhteistä toimintakulttuuria, arvoja ja periaatteita.
Atrialla strategiaa toteutetaan käytännössä erilaisten kehittämishankkeiden kautta. Vuonna 2014 Atrian strategiahankkeita olivat esimerkiksi:
Atrian taloudelliset tavoitteet:
Atrian vastuullisuushankkeita vietiin eteenpäin Atrian Kädenjälki -ohjelmassa. Atrian Kädenjälki -ohjelma painottuu ympäristöön, eläinten hyvinvointiin, tuoteturvallisuuteen, ravitsemukseen, henkilöstöön ja viestintään kytkeytyviin kehityshankkeisiin. Painopisteet vaihtelevat eri liiketoiminta-alueilla sidosryhmäodotusten mukaisesti.
Atria Suomessa jatkettiin tilakohtaisen jäljitettävyyden laajentamista eri tuoteryhmiin. Atrian aidot perhetilat näkyivät laajasti Atrian viestinnässä. Tuotteiden ravitsemukselliseen laatuun kiinnitettiin huomiota ja markkinoille saatiin 38 uutta alhaisesta suolapitoisuudesta ja hyvästä rasvan laadusta kertovaa Sydänmerkki-tuotetta. Myös painopisteenä olevan eläinten hyvinvoinnin kehittämisessä edistyttiin.
Atria Skandinaviassa yritysvastuun johtaminen ja käytännön toteutus organisoitiin uudella tavalla nimeämällä erillinen työryhmä koordinoimaan Atrian Kädenjälki -ohjelman toteuttamista. Atria Skandinaviassa panostettiin raportointivuonna myös erityisesti tuotetietojen ja asiakaspalautteiden hallintajärjestelmien kehittämiseen varmistaen entistä tehokkaampi tietojen käsittely eri prosessien tukena.
Atria Venäjällä Kädenjälki -ohjelman painopisteet ovat olleet henkilöstön osaamisen kehittämisessä sekä tuoteturvallisuuden hallintajärjestelmien ja tuotteiden tasalaatuisuuden kehittämisessä.
Atria Baltiassa painopiste on ollut tuotteiden kotimaisuusasteen nostamisessa ja ravitsemussisällön kehittämisessä, erityisesti suolan ja rasvan määrän vähentämiseen on kiinnitetty huomiota. Atria Baltian Maks & Moorits jauhelihatuotteille myönnettiin vuonna 2014 arvostettu Viron maku -pääskysmerkki, joka kertoo tuotteen korkeasta laadusta ja virolaisesta alkuperästä.
Tilikauden aikana koko Atria-konsernissa oli käynnissä noin 50 vastuullisuushanketta. Esimerkkinä:
Atrian Toimintaperiaatteet ovat eettinen ohjeistus jokapäiväiseen toimintaan atrialaisten arjessa. Perustan Atrian Toimintaperiaatteille luovat toimintamaan lait ja työehtosopimukset sekä kansainväliset vastuullista toimintaa säätelevät sopimukset ja suositukset. Atrian Toimintaperiaatteita tarkennettiin syksyllä 2014 konsernissa läpikäydyn laajan arvokeskustelun jälkeen. Uudistuksessa huomioitiin, että yhteiset toimintaperiaatteet sisältävät henkilöstön yhdessä määrittelemät yhteiset toimintatavat ja arvot.
Osana Atrian Kädenjälki -ohjelmaa tilikauden aikana julkaistiin erillinen yritysvastuuraportti.
Atria-konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 1 426,1 miljoonaa euroa (1 411,0 milj. euroa). Liikevaihto kasvoi 15,1 miljoonaa euroa edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Liikevoitto oli 40,6 miljoonaa euroa (19,7 milj. euroa). Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 39,6 miljoonaa euroa (37,0 milj. euroa).
Atria alensi liikevoittoennustettaan huhtikuussa: yhtiö arvioi koko vuoden 2014 liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä olevan edellisvuoden 37,0 miljoonan euron liikevoittoa selvästi pienempi. Marraskuussa Atria muutti ennustettaan ja arvioi koko vuoden 2014 liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä olevan edellisvuoden 37,0 miljoonan euron kanssa samalla tasolla. Nopeat muutokset kansainvälisessä lihamarkkinatilanteessa heikensivät liiketoimintojen ennustettavuutta vuoden 2014 aikana. Lihamarkkinan epätasapainoon johtaneita syitä olivat lihan tuontikielto EU-alueelta Venäjälle ja sianlihan markkinahinnan aleneminen Euroopassa. Lisäksi ennustettavuutta vaikeutti Atrian altistuminen Venäjän ruplan arvon voimakkaalle vaihtelulle.
Atrian osuus yhteis- ja osakkuusyritysten tammi-joulukuun tuloksista oli 6,2 miljoonaa euroa (2,3 milj. euroa). Atrian yhteisyritys Lihateollisuuden Tutkimuskeskus LTK Osuuskunta myi tytäryhtiönsä Maustepalvelu Oy:n. LTK kirjasi kaupasta myyntivoittoa, josta Atrialle maksettiin osinkona 7,3 miljoonaa euroa.
Atria osti Saarioinen Oy:n naudan, sian ja broilerin hankinta-, teurastus- ja leikkuuliiketoiminnot. Yrityskaupan kohteena olevat liiketoiminnot liitettiin Atriaan 1.2.2014 lähtien. Kauppahinta oli 29,2 miljoonaa euroa. Lisäksi tuottajasaamisista maksettiin 4,2 miljoonaa euroa.
Atria keskittyy Ruotsissa ydinliiketoimintaansa ja teki sopimuksen Falbygdens-juustoliiketoiminnan myymisestä Arla Foods AB:lle. Kaupassa Arlalle siirtyy Falbygdens-juustoliiketoiminta työntekijöineen, Falköpingissä sijaitseva tuotantolaitos ja Falbygdens-tuotemerkki. Siirtyviä työntekijöitä on noin 100. Yrityskauppa pienentää Atrian vuosittaista liikevaihtoa noin 52 miljoonalla eurolla ja liikevoittoa noin 3 miljoonalla eurolla. Falbygdens-juustoliiketoimintaan liittyvät varat ja velat on luokiteltu myytävissä oleviin omaisuuseriin. Kaupan lopullinen toteutuminen edellyttää Ruotsin Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntää. Yrityskauppa siirtyi Ruotsin Kilpailuviraston (KKV) jatkokäsittelyyn, joka antoi päätöksensä jatkoselvityksen aloittamisesta 15.12.2014.
Vuoden 2014 kokonaisinvestoinnit olivat 62,7 miljoonaa euroa (41,1 milj. euroa). Konsernin vapaa kassavirta (liiketoiminnan rahavirta – investointien rahavirta) katsauskaudella oli 44,3 miljoonaa euroa (54,1 milj. euroa) ja nettovelka oli 250,7 miljoonaa euroa (31.12.2013: 305,9 milj. euroa).
Atria Suomen tammi-joulukuun liikevaihto oli 945,5 miljoonaa euroa (886,8 milj. euroa). Liikevaihdon kasvu johtui Saarioisilta ostettujen liiketoimintojen liittämisestä Atriaan helmikuun alusta lähtien ja vuoden alusta käynnistyneestä siipikarjanrehumyynnistä. Tammi-joulukuun liikevoitto oli 33,6 miljoonaa euroa (32,9 milj. euroa). Liikevoitto sisältää 0,8 miljoonaa euroa kertaluonteisia kuluja, jotka liittyvät Saarioisilta ostettujen liiketoimintojen haltuunottoon. Lisäksi liikevoittoon sisältyy 0,6 miljoonan euron myyntivoitto kiinteistöyhtiön osakkeiden myynnistä ja kertaeränä 1,2 miljoonan euron veroluonteisen maksun palautus. Vertailujakson liikevoittoon sisältyy 1,1 miljoonan euron kertaluonteinen tuotto. Liikevoiton kasvu johtui paremmasta kustannustehokkuudesta ja vertailujaksoa korkeammista myynnin keskihinnoista. Food Service -tuotteiden myynti on kasvanut tasaisesti koko vuoden. Vähittäiskauppamyynti jäi edellisvuoden tasosta. Raaka-aineiden hinnat olivat edellisvuotta alhaisemmat.
Atria käynnisti helmikuun lopussa kehittämishankkeen Atria Suomen naudan- ja sianlihantuotannon kannattavuuden parantamiseksi ja tuottavuuden lisäämiseksi Atrian Jyväskylän tehtaalla. Yt-neuvottelut saatiin päätökseen 24.4.2014. Päällekkäisyyksien poistamisella ja tuottavuuden parantamisella saavutetaan noin 5 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Säästöt toteutuvat täysimääräisesti vuoden 2015 alusta lähtien. Tämä tarkoittaa 59 henkilötyövuoden vähentämistä.
Toukokuussa Saarioinen Oy irtisanoi sopimuksen koskien lihan pakkaamista Jyväskylän tuotantolaitoksella 1.2.2015 lähtien. Toimintojen sopeuttamista koskevat neuvottelut henkilöstön kanssa aloitettiin toukokuussa ja neuvottelut saatiin päätökseen 23.7.2014. Neuvotteluiden seurauksena Jyväskylän tehtaalta irtisanottiin 48 työntekijää. Kaikille irtisanotuille työntekijöille tarjottiin työtä muilta Atrian tehtailta.
Atria käynnisti joulukuun alussa kehittämisohjelman sian teurastuksen tehostamiseksi Nurmon tuotantolaitoksella. Teurastuskapasiteettia sopeutetaan vastaamaan markkinatilannetta. Toimintojen sopeuttamista koskevat yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön kanssa saatiin päätökseen, ja niiden tuloksena kapasiteettia leikataan määräaikaisilla lomautuksilla vuoden 2015 aikana korkeintaan 25 henkilötyövuoden verran. Lomautukset toteutetaan nelipäiväisinä työviikkoina. Lomautukset koskevat 120 työntekijää Nurmon sikateurastamolla.
Atria Skandinavian tammi-joulukuun liikevaihto oli 371,9 miljoonaa euroa (395,0 milj. euroa). Liikevaihto vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laski 1,9 prosenttia edelliseen vuoteen. Lihankulutuksen lasku ja kaupan omien tuotemerkkien markkinaosuuksien vahvistuminen olivat merkittävimmät tekijät Atria Skandinavian liikevaihdon laskuun vuoden 2014 aikana. Tammi-joulukuun liikevoitto oli 14,9 miljoonaa euroa (12,2 milj. euroa). Liikevoiton kasvuun vaikuttivat tilaus-toimitusketjun parantunut kustannustehokkuus ja raaka-aineiden vakaampi hintataso.
Atria Venäjän tammi-joulukuun liikevaihto oli 98,8 miljoonaa euroa (121,5 milj. euroa), jossa oli laskua 22,7 miljoonaa euroa. Liikevaihto vertailukelpoisella valuuttakurssilla laski 3,1 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Vertailukelpoisen liikevaihdon laskun syynä oli alkutuotannosta luopuminen vuoden 2013 lopulla. Tammi-joulukuun liiketulos oli -5,7 miljoonaa euroa (-21,0 milj. euroa). Atria käynnisti vuoden 2013 lopulla toimintojen tehostamisohjelman, jonka yhteydessä päätettiin luopua Moskovassa sijaitsevasta teollisesta tuotannosta ja omasta logistiikkayksiköstä vuoden 2014 loppuun mennessä. Osana tehostamisohjelmaa Atria on myynyt Moskovassa sijaitsevan kiinteistöyhtiön 12 miljoonalla eurolla. Kiinteistön myynnistä ja toimintojen uudelleenjärjestelyistä kirjattiin yhteensä 0,5 miljoonan euron positiivinen tulosvaikutus. Vertailukauden liiketulos sisältää 17,4 miljoonaa euroa kertaluonteisia kuluja. Tammi-joulukuun liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli -6,2 miljoonaa euroa (-3,5 milj. euroa). Liiketulosta painoivat raakaaineiden hintojen nousu ja kuluttajien ostovoiman heikentyminen. Tuotannon kustannustehokkuus on parantunut edellisvuodesta.
Atria Baltian tammi-joulukuun liikevaihto oli 34,5 miljoonaa euroa (32,9 milj. euroa). Tammi-joulukuun liiketulos oli -0,0 miljoonaa euroa (0,1 milj. euroa). Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 0,3 miljoonaa euroa (0,1 milj. euroa). Kesäkuussa Atria myi Vilnassa Liettuassa sijaitsevan tehdaskiinteistön, josta muodostui 0,4 miljoonan euron kertaluonteinen myyntitappio.
| 2014 | 2013 | 2012 | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 426,1 | 1 411,0 | 1 343,6 |
| Liikevoitto | 40,6 | 19,7 | 30,2 |
| Liikevoitto % | 2,8 | 1,4 | 2,2 |
| Kertaluonteiset erät* | 1,0 | -17,3 | -0,5 |
| Osakekohtainen tulos, € | 0,93 | -0,15 | 0,35 |
| Taseen loppusumma | 923,5 | 978,1 | 1 041,6 |
| Oman pääoman tuotto, % | 6,6 | -1,0 | 2,4 |
| Omavaraisuusaste, % | 44,0 | 42,2 | 41,5 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 61,8 | 74,3 | 84,3 |
*Kertaluonteiset erät sisältyvät raportoituun liikevoittoon
Atria päätti tammikuun 2015 alussa investoida Nurmon sikaleikkaamon rakentamiseen ja uudistamiseen noin 36 miljoonaa euroa. Nurmon nykyisen sikaleikkaamon yhteyteen rakennetaan uutta tuotantotilaa ja olemassa olevia tuotantotiloja uudistetaan ja automatisoidaan viimeisintä tuotantotekniikkaa hyödyntäen. Uusia tuotantotiloja rakennetaan yhteensä noin 4500 m2 .
Investoinnin myötä Atrian sikaleikkaamon tuottavuus ja kannattavuus paranevat merkittävästi. Investoinnin arvioidaan tuovan noin 8 miljoonan euron vuosittaiset kustannussäästöt leikkaamon toimintaan. Investointihankkeeseen liittyvät neuvottelut henkilöstön kanssa aloitettiin välittömästi. Hankkeen arvioidaan kestävän noin kaksi vuotta ja tänä aikana henkilöstön vähentämis- ja uudelleensijoittamistarpeet tarkentuvat. Henkilöstön vähennystarpeen arvioidaan olevan enintään 80 henkilötyövuotta.
Atria-konsernin tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa ohjaa koko konsernin alueella kuluttajakäyttäytymisen ja markkinatiedon tutkimus, jonka pohjalta kehitetään erilaisia tuotteita, konsepteja ja palveluita. Lisäksi Atria osallistuu soveltavaan tutkimustoimintaan tuote- ja pakkausteknologian sekä ravitsemustieteen alueella.
Atria Suomi toi markkinoille vuonna 2014 yhteensä 120 uutta tuotetta vähittäiskauppa- ja Foodservice-markkinoille. Merkittävimpänä uudistuksena Atria toi markkinoille helposti avattavat leivänpäällispakkaukset. Uusi leivänpäällispakkaus sai monia kansallisia ja kansainvälisiä palkintoja. Uusien tuotteiden osuus oli vahva etenkin grillisesongissa. Syksyllä Atria uudisti Jyväbroiler-valikoimaa ja lisäksi toi markkinoille Atria Bravuuri lihakastikesarjan. Suomessa uusien tuotteiden myynnin osuus kaikista myydyistä tuotteista oli noin 7 prosenttia.
Atria Skandinavia toi Tanskan ja Ruotsin markkinoille kaikki tuoteryhmät huomioiden 65 uutuutta. Hitaasti kypsennettyjä Pulled Beef- ja Pulled Pork -tuotteita tuotiin sekä Sibylla- että Lithells-tuotevalikoimiin. Leivänpäällistuotteita täydennettiin uusilla jouluisilla sesonkimauilla. Ruotsissa ja Tanskassa uusien tuotteiden myynnin osuus kaikista myydyistä tuotteista oli 2,1 prosenttia.
Atria Venäjän tuotevalikoimaa täydennettiin 10 uudella tuotteella vuoden 2014 aikana. Uutuustuotteita tuotiin sekä ruokamakkaroiden että leivänpäällisten tuoteryhmiin. Uuden tyyppiset Casademont-leivänpäälliset lanseerattiin vuoden lopulla. Eurooppalaisen liharaaka-aineen tuontikielto Venäjälle aiheutti oman lisähaasteensa tuotekehitykselle. Tuotekehityksessä panostettiin sekä edullisemman hintaluokan tuotteiden kehittämiseen että reseptien optimointiin. Yhteensä kaikkien uutuustuotteiden osuus kaikkien tuotteiden myynnistä oli 2,8 prosenttia.
Atria Baltia toi markkinoille 40 uutta tuotetta pääasiassa grilli- ja keittomakkarakategorioihin. Paikallisesti tuotetun lihan käyttöä tuotteiden raaka-aineena lisättiin merkittävästi vuoden 2014 aikana. Uutuustuotteiden myynnin osuus kaikkien tuotteiden myynnistä oli noin 10 prosenttia.
Atria-konsernin tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan käytettyjen varojen prosentuaalinen osuus liikevaihdosta vuosina 2012–2014 on ollut seuraava:
| MILJ. EUROA | 2014 | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|
| Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta | 13,9 | 11,8 | 12,0 |
| Osuus liikevaihdosta, % | 1,0 | 0,8 | 0,9 |
Euroopassa pitkään jatkunut hidas talouskasvu ja inflaation painuminen lähelle nollaa ovat painaneet sekä lyhyet että pitkät korot ennätyksellisen alhaiselle tasolle. Euroopan keskuspankki on viestittänyt, että ohjauskorko tullaan pitämään nykyisellä erittäin alhaisella tasolla vielä pitkään, mikä puolestaan pitää markkinakorot edelleen matalana. Rahoitusmarkkinoiden likviditeetti on pysynyt hyvänä ja rahoitusta on ollut hyvin tarjolla luottokelpoisille yrityksille. Rahoituksen kysyntä on ollut tarjontaa pienempää johtuen mm. yritysten maltillisista investoinneista. Yritysrahoituksen laina-ajat ja marginaalit ovat pysyneet vakaina.
Atrian korollisten velkojen määrä väheni 80,6 miljoonaa euroa kuluneen tilikauden aikana, vaikka Saarioiselta ostettuihin liiketoimiin käytettiin noin 30 miljoonaa euroa. Atria pienensi sitovien luottolimiittien määrän 190 miljoonasta eurosta 150 miljoonaan euroon. Uutta pitkäaikaista velkaa ei nostettu tilikauden aikana. Lyhytaikaista rahoitusta hoidettiin pääasiassa yritystodistuksilla. Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä, ja sen varmistamiseksi Atrialla oli vuoden aikana keskimäärin noin 130 miljoonan euron käyttämättömät sitovat luottolimiitit.
Tilikauden lopussa (31.12.2014) konsernin kiinteäkorkoisen velan osuus koko lainasalkusta oli 45,7 prosenttia (55,3 %).
Atria kohtaa liiketoiminnassaan erilaisia ulkoisia ja sisäisiä riskejä, joiden vaikutukset toiminnan tuloksiin voivat olla kielteisiä tai myönteisiä. Ennakoivan ja konsernissa yhtenäisesti toteutetun riskienhallintatyön tavoitteena on tukea Atrian strategian toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista sekä turvata liiketoiminnan jatkuvuutta riskien realisoituessa.
Hallituksen hyväksymä konsernin riskienhallintapolitiikka ja sen sisältämät yhtenäiset riskikartoituksen ja -raportoinnin toimintamallit ohjaavat riskienhallintaa Atrialla. Konsernin toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Konsernin johtoryhmä ja liiketoiminta-alueiden johtoryhmät vastaavat tarvittavien riskinhallintatoimenpiteiden toteuttamisesta omilla vastuualueillaan.
Riskienhallinnalla tunnistetaan, arvioidaan, ehkäistään ja hallitaan tavoitteiden saavuttamista uhkaavia tekijöitä. Riskienhallintapolitiikan mukainen riskikartoitus toteutetaan vuosittain kaikilla liiketoiminta-alueilla ja konsernitoiminnoissa. Riskin merkittävyyttä arvioidaan tapahtuman todennäköisyyden ja taloudellisen vaikutuksen yhdistelmänä. Havaitut merkittävimmät riskit priorisoidaan konserninlaajuisesti ja raportoidaan hallitukselle. Toiminnan jatkuvuutta uhkaavia riskejä pyritään hallitsemaan myös jatkuvuussuunnittelun keinoin.
Atrian liiketoiminnan kannattavuuteen vaikuttaa keskeisesti kansainvälinen liharaaka-aineen markkinahinnan muutoksiin liittyvä riski. Riskiä hallitaan konsernissa keskitetyllä lihanoston ohjauksella ja myynnin raaka-ainehintaklausuulein. Raaka-aineostoihin liittyvältä valuuttakurssiriskiltä suojautumiseksi Atria käyttää aktiivisesti valuuttajohdannaisia valuuttariskipolitiikan mukaisesti.
Elintarvikkeita valmistavana yrityksenä Atrialle on erityisen tärkeää huolehtia raaka-aineiden ja valmisteiden laadusta ja turvallisuudesta koko tuotantoketjussa. Atrialla on käytössä nykyaikaiset menetelmät tuotanto-prosessien turvallisuuden varmistamiseksi ja erilaisten mikrobiologisten, kemiallisten ja fysikaalisten vaaran-aiheuttajien eliminoimiseksi. Atrian tuotantoketjun kriittisessä pisteessä esiintyvä eläintauti voi aiheuttaa tuotannon keskeytymisen kyseisessä yksikössä ja häiritä koko ketjun toimintaa. Moniportaisella omavalvonnalla pyritään havaitsemaan vaaratekijät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Elintarviketeollisuuden työtehtäville on ominaista alhainen työskentelylämpötila sekä toistuvat työliikkeet. Työ on usein fyysistä ja edellyttää leikkaavien koneiden ja työkalujen käyttöä, mikä lisää työtapaturmariskiä. Atria pyrkii ehkäisemään työtapaturma- ja ammattitautiriskejä ja näihin liittyviä kustannuksia panostamalla merkittävästi työturvallisuuteen sekä työmenetelmien ja -välineiden jatkuvaan kehittämiseen.
Atrian kaikilla merkittävillä markkina-alueilla elintarvikealan vähittäiskauppa on hyvin keskittynyttä, mikä luo Atrialle mahdollisuuksia pitkäjänteisen ja monipuolisen yhteistyön kehittämiselle. Toisaalta riippuvuus yksittäisistä asiakkuuksista on samalla suurempi. Vahva markkina-asema, tehokkaat teolliset prosessit ja tunnetut tuotemerkit parantavat Atrian neuvotteluasemaa.
Merkittävät muutokset energiakustannuksissa, kuten sähkön ja kaasun hinnassa, voivat vaikuttaa Atrian kannattavuuteen. Atria pyrkii suojautumaan epäsuotuisilta muutoksilta johdannaisten avulla suojauspolitiikan mukaisesti.
Atrian rahoitusriskejä hallitaan hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Hallitus on delegoinut rahoituspolitiikan soveltamisen ja täytäntöönpanon sekä mm. rahoitusriskien hallinnan rahoituskomitealle, jonka jäseniä ovat konsernin toimitusjohtaja, talousjohtaja, liiketoiminta-alue Skandinavian johtaja, Group Controller ja rahoitusjohtaja. Rahoitusriskien käytännön hoito on keskitetty konsernin Treasury-yksikköön. Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on vähentää rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluista ja muista epävarmuustekijöistä aiheutuvia tulos-, tase- ja rahavirtavaikutuksia sekä varmistaa riittävä maksuvalmius. Pääasialliset rahoitukseen liittyvät riskit ovat korkoriski, valuuttariski, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski sekä luottoriski. Atrian rahoitusriskien hallinnasta on kerrottu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa sivulla 78.
Atrialla on 19 tuotantolaitosta Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Virossa ja Venäjällä. Kaikki tuotantolaitokset on vakuutettu aineellisten vahinkojen ja toiminnan keskeytymisen varalta konsernin vakuutusohjelmissa.
Atria altistui katsauskaudella Venäjän ruplan arvon voimakkaalle vaihtelulle sekä Venäjän asettaman EU-alueelta tulevan lihan tuontikiellon vaikutuksille. Tämä vaikutti raaka-aineiden hintoihin sekä kuluttajakäyttäytymiseen ja siten myös Atrian Venäjän liiketoiminnan liikevaihtoon, liikevoittoon sekä nettotulokseen. Laajan konsernituloslaskelman muuntoerot kasvoivat loka-joulukuussa erityisesti Venäjän ruplan voimakkaan heikkenemisen johdosta. Riskienhallintatoimenpiteinä Atria siirtyi käyttämään entistä enemmän paikallisia raaka-aineita, sopeutti toimintaansa Venäjällä ja siirsi kohonneita raaka-ainekustannuksia myyntihintoihin. Altistuminen riskeille jatkuu vuonna 2015.
Eläintautiriski on tilikauden aikana kasvanut Virossa villisiassa todetun afrikkalaisen sikaruton takia. Tauti ei ole levinnyt villisioista tuotantosikaloihin. Atrian tuotantosikaloiden tautisuojaukseen liittyviä toimenpiteitä on lisätty ja työntekijöiden hygieniaohjeistusta on tiukennettu.
Kansainvälinen lihamarkkinatilanne oli katsauskaudella epätasapainossa ja sianlihan markkinahinta pysyi Euroopassa alhaisella tasolla. Riskiä hallittiin Atrialla edellä kuvatulla tavalla lihan oston ohjauksella ja ohjeistuksella.
Yhtiökokous päätti, että hallintoneuvoston kokoonpano on seuraava:
| Jäsen | Kausi päättyy |
|---|---|
| •Juho Anttikoski | 2016 |
| • Mika Asunmaa | 2016 |
| • Reijo Flink | 2017 |
| • Lassi-Antti Haarala | 2015 |
| •Jussi Hantula | 2015 |
| • Henrik Holm | 2015 |
| • Hannu Hyry | 2016 |
| • Veli Hyttinen | 2017 |
| • Pasi Ingalsuo | 2017 |
| •Jukka Kaikkonen | 2016 |
| •Juha Kiviniemi | 2017 |
| • Pasi Korhonen | 2015 |
| • Ari Lajunen | 2015 |
| • Mika Niku | 2015 |
| • Pekka Ojala | 2017 |
| • Heikki Panula | 2016 |
| •Jari Puutio | 2015 |
| • Ahti Ritola | 2016 |
| • Risto Sairanen | 2017 |
| • Timo Tuhkasaari | 2017 |
| Yhteensä 20 jäsentä |
Yhtiökokouksen jälkeisessä järjestäytymiskokouksessaan Atria Oyj:n hallintoneuvosto valitsi uudelleen hallintoneuvoston puheenjohtajaksi Hannu Hyryn ja varapuheenjohtajaksi Juho Anttikosken.
Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten lukumääräksi 8. Hallituksen jäseneksi valittiin uudelleen erovuorossa ollut jäsen Seppo Paavola sekä uudeksi hallituksen jäseneksi Jukka Moisio molemmat seuraavaksi kolmen vuoden toimikaudeksi.
Atria Oyj:n hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeisessä järjestäytymiskokouksessaan uudelleen hallituksen puheenjohtajaksi Seppo Paavolan ja varapuheenjohtajaksi Timo Komulaisen. Lisäksi hallitus päätti yhdistää Nimitysvaliokunnan ja Palkitsemisvaliokunnan Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnaksi. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäseneksi valittiin Harri Sivula. Muut jäsenet ovat hallituksen puheenjohtaja Seppo Paavola ja varapuheenjohtaja Timo Komulainen.
Atria Oyj:n hallitus on kokonaisuudessaan seuraava:
| Jäsen | Kausi päättyy |
|---|---|
| • Esa Kaarto | 2015 |
| • Timo Komulainen | 2016 |
| •Jukka Moisio | 2017 |
| • Seppo Paavola | 2017 |
| • Kjell-Göran Paxal | 2015 |
| •Jyrki Rantsi | 2016 |
| • Maisa Romanainen | 2016 |
| • Harri Sivula | 2015 |
Atria Oyj:n johtoryhmän kokoonpano on seuraava:
Konsernin johtoryhmän jäsenet raportoivat Atria Oyj:n toimitusjohtaja Juha Gröhnille.
Atria Oyj:n hallinnoinnista on kerrottu tarkemmin erillisessä dokumentissa: "Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement)".
Atria Oyj:n yhtiökokouksen päättämään nimitystoimikuntaan valittiin seuraavat henkilöt:
Nimitystoimikunta valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Juho Anttikosken.
| 2014 | 2013 | 2012 | |
|---|---|---|---|
| Atria Suomi | 2 376 | 2 146 | 2 048 |
| Atria Skandinavia | 1 014 | 1 050 | 1 119 |
| Atria Venäjä | 1 004 | 1 151 | 1 384 |
| Atria Baltia | 321 | 322 | 347 |
| Atria-konserni yhteensä | 4 715 | 4 669 | 4 898 |
| Tilikauden palkat ja palkkiot, konserni yhteensä (milj. euroa) |
189,7 | 182,1 | 182,7 |
Atrian pitkän aikavälin kannustinjärjestelmää toteutetaan ansaintajaksoittain, jossa on kolme vuoden mittaista jaksoa.
Vuosina 2012–2014 toteutettu ansaintajakso päättyi 31.12.2014. Ansaintajaksolta ansaitun palkkion määrä todetaan asetettujen tavoitteiden toteutumisen perusteella ansaintajakson päättymisen jälkeen. Vuosina 2012–2014 toteutetun ansaintajakson tuotto perustui konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Järjestelmään kuului noin 40 henkilöä.
Vuosina 2015–2017 toteutettavan ansaintajakson mahdollinen tuotto perustuu konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) ilman kertaluonteisia eriä. Ansaintajaksolta ansaittu palkkio maksetaan osissa tulevina vuosina. Järjestelmässä ansaittavat rahapalkkiot ovat enintään 4,5 miljoonaa euroa koko jakson 2015–2017 aikana. Järjestelmä päättyy 31.12.2017 ja siihen kuuluu korkeintaan 45 henkilöä.
Atria Oyj:n lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmästä maksettavan tulospalkkion enimmäismäärä on tehtävän tulosvaikutuksen ja vaativuustason perusteella 35–50 % vuosipalkasta. Tulospalkkiojärjestelmässä kriteereinä ovat konsernitason ja oman vastuualueen tulosvaatimukset ja käyttöpääoma. Toimitusjohtajan ja muun konsernin johtoryhmän lisäksi Atria Oyj:n tulospalkkiojärjestelmässä on mukana yhteensä noin 40 henkilöä.
Ympäristöjohtaminen perustuu Atrialla ympäristölainsäädäntöön sekä sidosryhmäodotusten täyttämiseen. Johtamisen työvälineenä Atria Suomella ja osin Atria Skandinavialla on ISO 14001 -standardin mukaan sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Muilla liiketoimintaalueilla pyritään vastaavaan ympäristöjohtamisen tasoon.
| Tavoitteet 2012–2014 | Tulokset 2014 |
|---|---|
| Välittömien ympäristövaikutusten hallinta. | Tuotantoon suhteutettuna käyttöhyödykkeiden kulutus tehostunut. |
| Koko tuotantoketjun ympäristövaikutusten tunnistaminen ja ympäristötehokkuuden edistäminen. |
Energiatehokkuus on parantunut Atria Suomessa 4 % ja koko konsernissa yhteensä 8 %. |
Tarkastelujaksolla energian kokonaiskulutus laski neljä prosenttia ja tuotettuihin kiloihin suhteutettuna kulutus laski kahdeksan prosenttia.
Atria Suomen vedenkulutus kasvoi viisi prosenttia tarkastelujaksolla. Muilla konsernin liiketoiminta-alueilla vedenkulutus on pysynyt stabiilina.
Jäteveden BOD7 kuormitus kasvoi hieman tarkastelujaksolla Atria Suomessa. Atrian Skandinavian ja Viron liiketoiminta-alueilla ei mitata BOD7-arvoa. Näiden kohdalla kuormitus on raportoinnissa arvioitu vertaamalla samantyyppisen laitoksen kuormitukseen.
Elintarviketuotannon sivuvirrat hyödynnetään tarkasti. Atrian ydinliiketoimintojen sivuvirroista ohjataan hyötykäyttöön noin 98 prosenttia. Sivuvirtojen ohjaamiseen vaikuttavat eniten raaka-aineiden markkinahinnat ja paikallinen infrastruktuuri. Tuotteen elinkaaren aikaiseen jätteen synnyn ehkäisyyn vaikuttaa merkittävästi oikeanlaisen pakkauksen valinta.
Hitaasti uusiutuvat energialähteet.........67281 MWh
| Atria Baltia 20490 MWh | ||
|---|---|---|
| Atria Venäjä33963 MWh | ||
| Atria Skandinavia97952 MWh | ||
| Atria Suomi 242429 MWh |
| Atria Baltia 132 884 m3 Atria Venäjä 228 020 m3 |
||
|---|---|---|
| Atria Skandinavia 612 240 m3 Atria Suomi 1907130 m3 |
Atria Suomen ympäristöjohtamisesta vastaa johtoryhmän alaisuudessa toimiva ohjausryhmä, jonka tehtävä on ympäristöjohtamisen suunnittelu ja seuranta. Ohjausryhmässä on edustajia mm. tuotantotoiminnoista, tuote- ja pakkauskehityksestä sekä tukitoiminnoista. Ryhmän kokoonpano varmistaa, että johtaminen kattaa kaikki alueet, joilla Atrian on mahdollista hallita ympäristövaikutuksia. Ryhmä käsittelee muutokset lainsäädäntö- ja sidosryhmäkentässä, analysoi edellisenä vuonna saavutetut tulokset, käsittelee tarvittavia investointeja ja asettaa tavoitteet tulevalle jaksolle.
Ympäristöstrategiakauden päämääränä on liiketoimintaa tukeva luonnonvarojen hallittu käyttö. Tavoitteet on sopeutettu toimintaympäristön muutoksiin, näistä tärkeimpinä energiatehokkuuden edistäminen edelleen sekä jätteen synnyn ehkäiseminen.
Konsernin liikevoitto vuonna 2014 ilman kertaluonteisia eriä oli 39,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 liikevoiton ennustetaan olevan samalla tasolla. Vuoden 2015 liikevaihdon arvioidaan pienenevän.
Atria Oyj ei vastaanottanut liputusilmoituksia vuoden 2014 aikana.
Emoyhtiön osakepääoma jakaantuu seuraavasti:
A-sarjan osakkeilla on etuoikeus 0,17 euron osinkoon, minkä jälkeen KII-sarjan osakkeille suoritetaan osinkoa 0,17 euroon asti. Mikäli osinkoa on vielä jaettavissa tämän jälkeen, A- ja KII-sarjan osakkeilla on samanlaiset oikeudet osinkoon.
Yhtiön yhtiöjärjestyksessä on KII-osaketta koskeva lunastuslauseke. Jos KII-sarjan osake siirtyy yhtiön ulkopuoliselle uudelle omistajalle tai jos KII-sarjan osake siirtyy sellaiselle yhtiön osakkeenomistajalle, joka ei ennestään omista KII-sarjan osakkeita, on siirronsaajan viipymättä ilmoitettava siitä yhtiön hallitukselle ja KII-sarjan osakkeenomistajalla on oikeus tietyin ehdoin lunastaa osake. Lisäksi KII-sarjan osakkeiden hankkimiseksi luovutustoimin vaaditaan yhtiön suostumus. A-sarjan osakkeilla ei ole kumpaakaan rajoitetta.
Tietoja osakeomistuksen jakautumisesta, osakkeenomistajista ja johdon omistuksista on kerrottu kohdassa "Osakkeet ja osakkeenomistajat".
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 2 800 000 yhtiön oman A-osakkeen hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla, ottaen kuitenkin huomioon osakeyhtiölain määräykset yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden enimmäismäärästä. Yhtiön omia A-osakkeita voidaan hankkia käytettäväksi vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa tai muissa yhtiön liiketoimintaan kuuluvissa järjestelyissä, investointien rahoittamiseksi, osana yhtiön kannustinjärjestelmää, yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi sekä muutoin edelleen luovutettavaksi, yhtiöllä pidettäväksi tai mitätöitäväksi.
Osakkeet hankitaan muuten kuin osakkeenomistajien omistusten mukaisessa suhteessa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan. Osakkeet hankitaan ja maksetaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Hallitus valtuutettiin päättämään omien osakkeiden hankkimisesta kaikilta muilta osin.
Valtuutus kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 26.4.2013 hallitukselle antaman valtuutuksen päättää omien osakkeiden hankkimisesta, ja on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2015 saakka.
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhdessä tai useammassa erässä enintään 12 800 000 uuden tai yhtiön hallussa mahdollisesti olevan A-osakkeen annista osakeannilla ja/tai antamalla optio-oikeuksia tai muita osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia. Valtuutusta voidaan käyttää mahdollisten yrityskauppojen tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen tai investointien rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön kannustinjärjestelmän toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin.
Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista osakeannin sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1§:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus sisältää siten oikeuden antaa osakkeita myös muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa laissa säädetyin ehdoin, oikeuden antaa osakkeita maksua vastaan tai maksutta sekä oikeuden päättää maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen ottaen kuitenkin huomioon osakeyhtiölain määräykset yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden enimmäismäärästä.
Valtuutus kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 26.4.2013 hallitukselle antaman antivaltuutuksen ja on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2015 saakka.
Emoyhtiön vapaa oma pääoma 31.12.2014 koostuu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta 110 227 500,00 euroa, omien osakkeiden rahastosta -1 277 443,82 euroa ja voittovaroista 70 047 213,18 euroa, josta tilikauden voitto on 11 547 112,64 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:
| • osinkona jaetaan 0,40 euroa / osake eli yhteensä, euroa | 11 262 566,40 |
|---|---|
| •jätetään omaan pääomaan, euroa | 167 734 702,96 |
| 178 997 269,36 |
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
| Osakkeiden lukumäärä | Osakkeita | |||
|---|---|---|---|---|
| kpl | % | 1 000 kpl | % | |
| 1–100 | 4 946 | 40,56 | 250 | 0,89 |
| 101–1 000 | 6 012 | 49,31 | 2 265 | 8,01 |
| 1 001–10 000 | 1 142 | 9,37 | 2 850 | 10,08 |
| 10 001–100 000 | 77 | 0,63 | 1 980 | 7,01 |
| 100 001–500 000 | 10 | 0,08 | 2 028 | 7,17 |
| 500 001–1 000 000 | 4 | 0,03 | 2 585 | 9,14 |
| 1 000 001– | 2 | 0,02 | 16 311 | 57,70 |
| Yhteensä | 12 193 | 100,00 | 28 268 | 100,00 |
| Osakkaita | Osakkeita | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| kpl | % | 1 000 kpl | % | ||
| 498 | 4,08 | 18 348 | 64,91 | ||
| 37 | 0,30 | 1 275 | 4,51 | ||
| 11 | 0,09 | 1 226 | 4,34 | ||
| 92 | 0,76 | 432 | 1,53 | ||
| 11 528 | 94,55 | 6 058 | 21,43 | ||
| 27 | 0,22 | 17 | 0,06 | ||
| 12 193 | 100,00 | 27 357 | 96,78 | ||
| 9 | 911 | 3,22 | |||
| KII | A | Yhteensä | % | |
|---|---|---|---|---|
| Itikka Osuuskunta | 4 914 281 | 3 537 652 | 8 451 933 | 29,90 |
| Lihakunta | 4 020 200 | 3 838 797 | 7 858 997 | 27,80 |
| Mandatum Life | 805 062 | 805 062 | 2,85 | |
| Osuuskunta Pohjanmaan Liha | 269 500 | 480 038 | 749 538 | 2,65 |
| Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma | 524 640 | 524 640 | 1,86 | |
| Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas | 413 636 | 413 636 | 1,46 | |
| Kuisla Reima | 348 486 | 348 486 | 1,23 | |
| Sijoitusrahasto Taalerintehdas Arvo Markka Osake | 180 000 | 180 000 | 0,64 | |
| Norvestia Oyj | 135 672 | 135 672 | 0,48 | |
| Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Elo | 126 289 | 126 289 | 0,45 |
| KII | A | Yhteensä | % | |
|---|---|---|---|---|
| Itikka Osuuskunta | 49 142 810 | 3 537 652 | 52 680 462 | 47,42 |
| Lihakunta | 40 202 000 | 3 838 797 | 44 040 797 | 39,64 |
| Osuuskunta Pohjanmaan Liha | 2 695 000 | 480 038 | 3 175 038 | 2,86 |
| Mandatum Life | 805 062 | 805 062 | 0,72 | |
| Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma | 524 640 | 524 640 | 0,47 | |
| Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas | 413 636 | 413 636 | 0,37 | |
| Kuisla Reima | 348 486 | 348 486 | 0,31 | |
| Sijoitusrahasto Taalerintehdas Arvo Markka Osake | 180 000 | 180 000 | 0,16 | |
| Norvestia Oyj | 135 672 | 135 672 | 0,12 | |
| Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Elo | 126 289 | 126 289 | 0,11 |
Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen sekä konsernin johtoryhmään kuuluvat omistivat 31.12.2014 A-sarjan osakkeita yhteensä 70 398 kpl, mikä vastaa 0,25 % osakkeista ja 0,06 % osakkeiden tuomasta äänivallasta.
| Kuukausi | Vaihto, EUR | Vaihto, kpl | Kuukauden alin | Kuukauden ylin |
|---|---|---|---|---|
| Tammikuu | 1 349 675 | 168 343 | 7,74 | 8,16 |
| Helmikuu | 2 536 125 | 299 311 | 7,75 | 8,89 |
| Maaliskuu | 2 878 785 | 340 909 | 7,98 | 8,78 |
| Huhtikuu | 3 560 065 | 473 828 | 6,92 | 8,50 |
| Toukokuu | 1 469 931 | 206 404 | 6,99 | 7,31 |
| Kesäkuu | 1 029 417 | 142 624 | 7,07 | 7,40 |
| Heinäkuu | 1 134 442 | 155 993 | 7,06 | 7,67 |
| Elokuu | 1 185 844 | 170 918 | 6,55 | 7,24 |
| Syyskuu | 1 084 221 | 153 429 | 6,90 | 7,18 |
| Lokakuu | 1 676 162 | 247 473 | 6,43 | 7,18 |
| Marraskuu | 1 620 669 | 226 268 | 6,76 | 7,40 |
| Joulukuu | 3 108 553 | 449 495 | 6,57 | 7,40 |
| Yhteensä | 22 633 889 | 3 034 995 |
| milj. EUR | 31.12.2014 | 31.12.2013 | 31.12.2012 | 31.12.2011 | 31.12.2010 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 426,1 | 1 411,0 | 1 343,6 | 1 301,9 | 1 300,9 |
| Liikevoitto | 40,6 | 19,7 | 30,2 | 8,0 | 9,8 |
| % lv:sta | 2,8 | 1,4 | 2,2 | 0,6 | 0,8 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -12,7 | -15,2 | -14,7 | -14,1 | -11,1 |
| % lv:sta | -0,9 | -1,1 | -1,1 | -1,1 | -0,9 |
| Voitto ennen veroja | 34,0 | 6,9 | 18,9 | -4,7 | 0,3 |
| % lv:sta | 2,4 | 0,5 | 1,4 | -0,4 | 0,0 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | 6,6 | -1,0 | 2,4 | -1,5 | -1,0 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 8,3 | 3,7 | 4,7 | 1,7 | 1,9 |
| Omavaraisuusaste, % | 44,0 | 42,2 | 41,5 | 39,5 | 40,2 |
| Korolliset velat | 254,1 | 334,7 | 370,5 | 409,4 | 429,9 |
| Velkaantumisaste, % | 62,6 | 81,3 | 85,9 | 97,1 | 96,4 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 61,8 | 74,3 | 84,3 | 95,5 | 92,2 |
| Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuushyödykkeisiin | 62,7 | 41,1 | 56,2 | 47,0 | 46,2 |
| % lv:sta | 4,4 | 2,9 | 4,2 | 3,6 | 3,5 |
| Henkilöstö keskimäärin | 4 715 | 4 669 | 4 898 | 5 467 | 5 812 |
| Tutkimus ja kehitysmenot | 13,9 | 11,8 | 12,0 | 11,9 | 10,3 |
| lv:sta%* | 1,0 | 0,8 | 0,9 | 0,9 | 0,8 |
| Tilauskanta ** | - | - | - | - | - |
* Kirjattu kokonaisuudessaan tilivuoden kuluksi
**Ei merkitsevä luku, koska tilaukset toimitetaan pääosin tilausta seuraavana päivänä
| milj. EUR | 31.12.2014 | 31.12.2013 | 31.12.2012 | 31.12.2011 | 31.12.2010 |
|---|---|---|---|---|---|
| Tulos/osake (EPS), EUR | 0,93 | -0,15 | 0,35 | -0,24 | -0,18 |
| Oma pääoma/osake, EUR | 14,22 | 14,45 | 15,15 | 14,81 | 15,68 |
| Osinko/osake, EUR* | 0,40 | 0,22 | 0,22 | 0,20 | 0,25 |
| Osinko/tulos, %* | 43,0 | -142,8 | 63,1 | -84,5 | -138,9 |
| Efektiivinen osinkotuotto* | 6,0 | 2,8 | 3,5 | 3,4 | 2,8 |
| Hinta/voitto-suhde (P/E) | 7,1 | -50,2 | 17,9 | -25,1 | -50,0 |
| Osakekannan markkina-arvo | 187,1 | 218,5 | 177,0 | 168,2 | 254,4 |
| Osakekannan markkina-arvo, A-sarja | 126,2 | 147,4 | 119,3 | 113,4 | 171,6 |
| Osakkeiden vaihto/1000 kpl , A-sarja | 3 035 | 3 223 | 3 460 | 5 094 | 9 702 |
| Osakkeiden vaihto %, A-sarja | 15,9 | 16,9 | 18,1 | 26,7 | 50,9 |
| Osakkeiden lukumäärä, milj. kpl yht. | 28,3 | 28,3 | 28,3 | 28,3 | 28,3 |
| Osakkeiden lukumäärä, A-sarja | 19,1 | 19,1 | 19,1 | 19,1 | 19,1 |
| Osakkeiden lukumäärä, KII-sarja | 9,2 | 9,2 | 9,2 | 9,2 | 9,2 |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin | 28,3 | 28,3 | 28,3 | 28,3 | 28,3 |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12. | 28,3 | 28,3 | 28,3 | 28,3 | 28,3 |
* Vuodelta 2014 hallituksen ehdotus 28.4.2015 kokoontuvalle yhtiökokoukselle
| Osakkeiden kurssikehitys, A-sarja (EUR) | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Kauden alin | 6,43 | 6,01 | 4,76 | 4,99 | 8,74 |
| Kauden ylin | 8,89 | 8,39 | 7,08 | 9,15 | 13,48 |
| Kauden lopussa | 6,62 | 7,73 | 6,26 | 5,95 | 9,00 |
| Kauden keskikurssi | 7,46 | 7,21 | 5,89 | 7,21 | 10,93 |
| Oman pääoman tuotto (%) | Tilikauden voitto/tappio = |
* 100 |
|---|---|---|
| Oma pääoma keskimäärin | ||
| Voitto/tappio ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut | ||
| Sijoitetun pääoman tuotto (%) | = Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat keskimäärin |
* 100 |
| Oma pääoma | ||
| Omavaraisuusaste (%) | = Taseen loppusumma - saadut ennakot |
* 100 |
| Korolliset rahoitusvelat | ||
| Velkaantumisaste (%) | = Oma pääoma |
* 100 |
| Korolliset rahoitusvelat - rahavarat | ||
| Nettovelkaantumisaste (%) | = Oma pääoma |
* 100 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto | ||
| Laimentamaton tulos / osake | = Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo |
|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||
| Oma pääoma / osake | = Osakkeiden laimentamaton lukumäärä 31.12. |
|
| Tilikauden osingonjako | ||
| Osakekohtainen osinko | = Osakkeiden laimentamaton lukumäärä 31.12. |
|
| Osinko / osake | ||
| Osinko / tulos (%) | = Tulos / osake (EPS) |
* 100 |
| Osinko / osake | ||
| Efektiivinen osinkotuotto (%) | = Tilikauden päätöskurssi |
* 100 |
| Tilikauden päätöskurssi | ||
| Hinta / voittosuhde (P/E) | = Tulos / osake |
|
| Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto | ||
| Keskikurssi | = Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden laimentamaton keskimääräinen lukumäärä |
|
| Osakekannan | Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa * viimeinen pörssikurssi 31.12. | |
| markkina-arvo | = | |
| Osakkeen vaihtomäärä tilikauden aikana | ||
| Osakkeiden vaihto (%) | = Osakkeiden laimentamaton keskimääräinen lukumäärä |
* 100 |
| 1 000 EUR | Liitetieto | 1.1.–31.12.2014 | 1.1.– 31.12.2013 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1, 2, 32 | 1 426 068 | 1 411 015 |
| Myytyjä suoritteita vastaavat kulut | 7, 8, 32 | -1 249 273 | -1 237 136 |
| Bruttokate | 176 795 | 173 879 | |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | 3, 7, 8 | -96 499 | -98 224 |
| Hallinnon kulut | 4, 7, 8, 32 | -41 953 | -43 485 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 5, 32 | 6 671 | 6 144 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 6, 8, 22, 27 | -4 444 | -18 584 |
| Liikevoitto | 1 | 40 570 | 19 730 |
| Rahoitustuotot | 9 | 19 768 | 14 738 |
| Rahoituskulut | 9 | -32 457 | -29 941 |
| Rahoitusnetto | -12 689 | -15 203 | |
| Osuus pääomaosuusmenetelmällä käsiteltyjen sijoituskohteiden tuloksesta | 15 | 6 165 | 2 335 |
| Voitto/tappio ennen veroja | 34 046 | 6 862 | |
| Tuloverot | 10, 18 | -7 237 | -11 152 |
| Tilikauden tulos | 26 809 | -4 290 | |
| Tilikauden tuloksen jakaantuminen: | |||
| Emoyhtiön omistajille | 26 182 | -4 338 | |
| Määräysvallattomille omistajille | 627 | 48 | |
| Yhteensä | 26 809 | -4 290 | |
| Laimentamaton tulos/osake, EUR | 11 | 0,93 | -0,15 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, EUR | 11 | 0,93 | -0,15 |
| 1 000 EUR | Liitetieto | 1.1.–31.12.2014 | 1.1.–31.12.2013 |
|---|---|---|---|
| Tilikauden tulos | 26 809 | -4 290 | |
| Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen: | |||
| Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi | |||
| Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä | 10, 26 | -831 | 861 |
| Erät, jotka määrättyjen ehtojen täyttyessä siirretään tulosvaikutteisiksi | |||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 9, 10, 16, 29 | 20 | 37 |
| Rahavirran suojaukset | 9, 10, 29 | -304 | 1 467 |
| Muuntoerot | 9, 10, 29 | -25 047 | -11 609 |
| Tilikauden laaja tulos | 647 | -13 534 | |
| Tilikauden laajan tuloksen jakaantuminen: | |||
| Emoyhtiön omistajille | 155 | -13 512 | |
| Määräysvallattomille omistajille | 492 | -22 | |
| Yhteensä | 647 | -13 534 |
| VARAT , 1 000 EUR | Liitetieto | 31.12.2014 | 31.12.2013 |
|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 1, 12, 22, 33, 34 | 390 739 | 433 526 |
| Biologiset hyödykkeet | 13 | 738 | 775 |
| Liikearvo | 14, 33 | 163 601 | 164 756 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 14, 33 | 75 837 | 76 980 |
| Osuudet yhteis- ja osakkuusyrityksissä | 15, 32 | 13 217 | 15 299 |
| Muut rahoitusvarat | 16, 29 | 1 312 | 2 189 |
| Myyntisaamiset, lainasaamiset ja muut saamiset | 17, 29 | 11 272 | 7 494 |
| Laskennalliset verosaamiset | 10, 18 | 6 060 | 4 890 |
| Yhteensä | 662 776 | 705 909 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 19, 22, 33 | 92 937 | 114 134 |
| Biologiset hyödykkeet | 13 | 3 167 | 3 345 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 20, 22, 29, 32, 33 | 116 744 | 113 941 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 3 938 | 4 865 | |
| Rahavarat | 21, 29, 33, 34 | 3 384 | 28 844 |
| Yhteensä | 220 170 | 265 129 | |
| Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät | 22 | 40 580 | 7 017 |
| Varat yhteensä | 1 | 923 526 | 978 055 |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT , 1 000 EUR | Liitetieto | 31.12.2014 | 31.12.2013 |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 48 055 | 48 055 | |
| Ylikurssirahasto | 138 502 | 138 502 | |
| Omat osakkeet | -1 277 | -1 277 | |
| Muut rahastot | -4 406 | -4 123 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 110 571 | 110 571 | |
| Muuntoerot | -46 782 | -21 868 | |
| Kertyneet voittovarat | 157 237 | 138 639 | |
| Yhteensä | 10, 11, 18, 23, 29 | 401 900 | 408 499 |
| Määräysvallattomien osuus | 3 712 | 3 219 | |
| Oma pääoma yhteensä | 405 612 | 411 718 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Korolliset rahoitusvelat | 24, 29 | 202 558 | 215 839 |
| Laskennalliset verovelat | 10, 18, 33 | 43 800 | 44 697 |
| Muut velat | 25, 29 | 5 697 | 5 730 |
| Eläkevelvoitteet | 26 | 7 689 | 6 926 |
| Varaukset Yhteensä |
27 | 712 260 456 |
273 192 |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Korolliset rahoitusvelat | 24, 29 | 51 539 | 118 894 |
| Ostovelat ja muut velat | 22, 28, 29, 32, 33, 34 | 198 805 | 174 240 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 6 | 11 | |
| Yhteensä | 250 350 | 293 145 | |
| Myytävänä oleviksi luokiteltuihin omaisuuseriin liittyvät velat | 22 | 7 108 | |
| Velat yhteensä | 1 | 517 914 | 566 337 |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 923 526 | 978 055 |
| Määräys vallatto mien |
Oma pääoma |
||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Sijoitetun vapaan |
osuus | yhteensä | |||||||||
| 1 000 EUR | Liitetieto | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Omat osakkeet |
Muut rahastot |
oman pääoman rahasto |
Muunto erot |
Kertyneet voittovarat |
Yhteensä | ||
| Oma pääoma 1.1.2013 | 48 055 | 138 502 | -1 277 | -5 627 | 110 571 | -10 328 | 148 311 | 428 207 | 3 240 | 431 447 | |
| Tilikauden laaja tulos | |||||||||||
| Tilikauden tulos | -4 338 | -4 338 | 48 | -4 290 | |||||||
| Muut laajan tuloksen erät | |||||||||||
| Myytävissä olevat rah. varat 16 | 37 | 37 | 37 | ||||||||
| Rahavirran suojaukset | 29 | 1 467 | 1 467 | 1 467 | |||||||
| Vakuutus matemaattiset voitot eläke |
|||||||||||
| etuuksista | 26 | 861 | 861 | 861 | |||||||
| Muuntoerot | 9, 10 | -11 540 | -11 540 | -69 | -11 609 | ||||||
| Liiketoimet omistajien kanssa | |||||||||||
| Osingonjako | 23 | -6 195 | -6 195 | -6 195 | |||||||
| Oma pääoma 31.12.2013 |
48 055 | 138 502 | -1 277 | -4 123 | 110 571 | -21 868 | 138 639 | 408 499 | 3 219 | 411 718 | |
| Muutokset edellisten vuosien voittovaroihin *) |
-559 | -559 | -559 | ||||||||
| Tilikauden laaja tulos | |||||||||||
| Tilikauden tulos | 26 182 | 26 182 | 627 | 26 809 | |||||||
| Muut laajan tuloksen erät | |||||||||||
| Myytävissä olevat rah. varat 16 | 20 | 20 | 20 | ||||||||
| Rahavirran suojaukset | 29 | -304 | -304 | -304 | |||||||
| Vakuutus matemaattiset tappiot eläke etuuksista |
26 | -831 | -831 | -831 | |||||||
| Muuntoerot | 9, 10 | 1 | -24 914 | -24 913 | -134 | -25 047 | |||||
| Liiketoimet omistajien kanssa |
|||||||||||
| Osingonjako | 23 | -6 194 | -6 194 | -6 194 | |||||||
| Oma pääoma 31.12.2014 |
48 055 | 138 502 | -1 277 | -4 406 | 110 571 | -46 782 | 157 237 | 401 900 | 3 712 | 405 612 | |
*) Atria Venäjän lomapalkkavelan oikaisu edellisiltä vuosilta
| 1 000 EUR | Liitetieto | 1.1.–31.12.2014 | 1.1.–31.12.2013 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | |||
| Myynnistä saadut maksut | 1 424 642 | 1 431 225 | |
| Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut | 2 159 | 2 473 | |
| Maksut liiketoiminnan kuluista | -1 313 527 | -1 323 053 | |
| Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista | 9 | -36 658 | -31 271 |
| Saadut osingot | 9 | 76 | 83 |
| Saadut korot ja muut rahoitustuotot | 9 | 19 699 | 14 544 |
| Maksetut välittömät verot | 10 | -4 200 | -5 091 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 92 191 | 88 910 | |
| Investointien rahavirta | |||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -33 901 | -38 683 | |
| Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla | 33 | -32 530 | |
| Tytäryritysten myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla | 34 | 11 943 | |
| Myydyt osakkuusyritykset | 1 593 | ||
| Hankitut osakkuusyritysosuudet | -111 | -961 | |
| Pitkäaikaisten lainasaamisten muutos | -2 784 | 2 051 | |
| Muiden sijoitusten muutos | 1 175 | -13 | |
| Saadut osingot | 8 359 | 1 190 | |
| Investointien rahavirta | -47 849 | -34 823 | |
| Rahoituksen rahavirta | |||
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 50 000 | ||
| Pitkäaikaisten lainojen maksut | -52 261 | -62 295 | |
| Lyhytaikaisten lainojen vähennys | -11 163 | -12 974 | |
| Osinkojen maksut | 23 | -6 194 | -6 195 |
| Rahoituksen rahavirta | -69 618 | -31 464 | |
| Rahavarojen muutos | -25 276 | 22 623 | |
| Rahavarat tilikauden alussa | 28 844 | 6 556 | |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | -184 | -335 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 21 | 3 384 | 28 844 |
Atria-konsernin emoyhtiö Atria Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Kuopio. Yhtiö on ollut listattuna NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä vuodesta 1991 alkaen. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-sivuilta www.atriagroup.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki; postiosoite PL 900, 60060 ATRIA.
Atria Oyj ja sen tytäryhtiöt valmistavat ja markkinoivat elintarvikkeita, erityisesti liha-alan tuotteita, lihavalmisteita, siipikarjatuotteita, ateriakokonaisuuksia ja ruokakonsepteja. Atrian markkina-alueeksi on määritelty Suomi, Ruotsi, Tanska, Venäjän Euroopan puoleiset osat ja Baltian maat. Atrian tytäryhtiöt sijaitsevat myös tällä alueella. Konserni jakaantuu neljään liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat Atria Suomi, Atria Skandinavia, Atria Venäjä sekä Atria Baltia.
Julkaistava tilinpäätös on hyväksytty hallituksessa 11. helmikuuta 2015. Suomen Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2014 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta biologisia hyödykkeitä, myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja –velkoja sekä johdannaisinstrumenttejä. Myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan luokitteluhetkestä lähtien kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi.
Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, ja luvut on pyöristetty lähimpään tuhanteen euroon.
Muutos IFRS 10:n, 11:n ja 12:n siirtymäsääntöihin (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 lähtien). IFRS 10:n, 11:n ja 12:n siirtymäsääntöjä helpotetaan siten, että oikaistuja vertailutietoja vaaditaan vain yhdeltä tilikaudelta. Konsernitilinpäätökseen yhdistelemättömiä strukturoituja yhteisöjä koskevia vertailutietoja ei tarvitse esittää IFRS 12:n käyttöönottoa edeltäviltä kausilta. Muutoksilla ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IAS 27 (uudistettu 2011) Erillistilinpäätös (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 lähtien). Uudistettu standardi sisältää erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka jäävät jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10:een.
IFRS 15:n perusperiaatteena on, että myyntituotto kirjataan tavalla, joka kuvaa luvattujen tavaroiden tai palvelujen luovuttamista asiakkaalle, ja kirjattava määrä kuvastaa sitä rahamäärää, johon yritys odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan. Myyntituotot kirjataan tämän periaatteen mukaisesti seuraavia vaiheita noudattaen:
IFRS 15 sisältää myös johdonmukaiset liitetietovaatimukset, joiden tuloksena tilinpäätöksen käyttäjät saavat kattavat tiedot yrityksen asiakassopimuksista aiheutuvien rahavirtojen luonteesta, määrästä, ajoituksesta ja epävarmuudesta. Uuden standardin vaikutusta konsernissa ollaan selvittämässä.
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden soveltamisessa. Lisäksi joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat omaisuus- ja velkaeriin, vastuiden sekä tuottojen ja kulujen määriin. Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista.
Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis-, tai esittämistapoja. Johdon harkintaa on käytetty omaisuus- ja rahoituserien luokittelussa, laskennallisten verosaamisten ja varausten kirjaamisessa sekä osakkuus- ja yhteisyritysten ryhmittelyssä olennaisiksi.
Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpänä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen ympäristön odotettuun kehitykseen. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja velat arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Merkittävissä yritysten yhteenliittymissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista. Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi.
Konsernissa käydään läpi vähintään jokaisen raportointikauden päättymispäivänä mahdolliset viitteet niin aineellisten kuin aineettomienkin hyödykkeiden arvonalentumisesta. Konsernissa testataan vuosittain liikearvo ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti.
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Atria Oyj ja sen kaikki tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yrityksessä, jos se olemalla osallisena sijoituskohteessa altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja siihen asti, kun määräysvalta päättyy.
Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike sisältää luovutetut varat ja vastattavaksi otetut velat arvostettuna käypään arvoon hankintahetkellä. Luovutettu vastike sisältää myös ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat, vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta.
Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuuden käypä arvo hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden käypä arvo yhteen laskettuina, ylittää hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon, merkitään taseeseen liikearvoksi. Jos vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden käyvän arvon ja aiemmin omistetun osuuden käyvän arvon yhteismäärä on pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo, erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Konserniyritysten väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä tuotot ja kulut eliminoidaan. Myös omaisuuserän kirjaamiseen johtavista konsernin sisäisistä liiketoimista johtuvat voitot ja tappiot eliminoidaan. Tytäryritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.
Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Kun määräysvallattomilta omistajilta ostetaan osakkeita, maksetun vastikkeen ja tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös voitot tai tappiot osakkeiden myynnistä määräysvallattomille omistajille kirjataan omaan pääomaan.
Kun konsernin määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta päättyy, jäljelle jäävä osuus arvostetaan määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Tämä käypä arvo toimii alkuperäisenä kirjanpitoarvona, kun jäljelle jäävää osuutta myöhemmin käsitellään osakkuusyrityksenä, yhteisyrityksenä tai rahoitusvaroina. Lisäksi asianomaisesta yrityksestä aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja määriä käsitellään ikään kuin konserni olisi suoraan luovuttanut niihin liittyvät varat ja velat. Tämä voi tarkoittaa, että aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatut määrät siirretään tulosvaikutteisiksi.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Yleensä tämä perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa 20–50 % äänivallasta.
Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osapuolella on yhteinen määräysvalta. Yhteisjärjestelyt luokitellaan yhteisiksi toiminnoiksi tai yhteisyrityksiksi sen mukaan, mitkä ovat määräysvallan jakavien sopimusperusteiset oikeudet ja velvoitteet. Yhteisissä toiminnoissa konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita. Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen. Konsernin yhteisjärjestelyt ovat yhteisyrityksiä.
Osakkuus- ja yhteisyrityksiin tehdyt sijoitukset käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa sijoitus kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä ja sitä lisätään tai vähennetään kirjaamalla sijoittajayrityksen osuus sijoituskohteen hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista. Osakkuus- tai yhteisyrityssijoitus sisältää myös sen hankinnasta syntyneen liikearvon.
Jos osakkuusyrityksestä omistettu osuus pienenee, mutta huomattava vaikutusvalta säilyy, vain suhteellinen osuus aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista määristä siirretään tulosvaikutteiseksi.
Konsernin osuus osakkuusyritysten hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista merkitään tuloslaskelmaan liikevoiton alapuolelle. Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan vastaavasti. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen osuus osakkuusyrityksestä mahdolliset muut vakuudettomat saamiset mukaan luettuina, konserni ei kirjaa lisää tappiota, ellei sillä ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta eikä se ole suorittanut maksuja osakkuusyrityksen puolesta.
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toimintavaluutta ja emoyrityksen sekä konsernin esittämisvaluutta.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu euroiksi käyttäen tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista sekä saamisista ja veloista syntyneet kurssivoitot ja -tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan liikevoiton yläpuolelle. Rahoitustapahtumia suojaavien valuuttatermiinien ja sekä valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja –kuluihin lukuun ottamatta niitä johdannaissopimusten kurssimuutoksia, jotka ovat ehdot täyttäviä rahavirran suojauksia tai määritetty suojaamaan ulkomaista nettoinvestointia ja ovat siinä tehokkaita, sekä lainoja jotka ovat osa ulkomaiseen yksikköön tehtyä nettosijoitusta. Nämä kurssierot on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin.
Euroalueen ulkopuolisten konserniyritysten tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut on käsitelty alun perin kunkin yrityksen toimintaympäristön valuutassa. Euroalueen ulkopuolisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi raportointikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Eri muuntokurssien käytöstä syntyvä kurssiero kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.
Euroalueen ulkopuolisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista syntyvät muuntoerot ja näihin tehtyjen nettosijoitusten suojaustulos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan osaksi tai kun se myydään, omaan pääomaan kirjatut valuuttakurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai -tappiota.
Ulkomaisen yksikön hankinnasta syntynyttä liikearvoa ja käypiin arvoihin tehtyjä oikaisuja käsitellään ulkomaisen yksikön varoina ja velkoina, ja ne muutetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Tästä syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet esitetään alkuperäisten hankintahintojen ja kertyneiden poistojen erotuksena vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.
Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määriteltävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.
Poistot lasketaan tasapoistoina arvioidun taloudellisen vaikutusajan mukaan seuraavasti:
Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Muihin aineellisiin hyödykkeisiin kirjataan omaisuus, joka ei luonteensa tai poistoaikojensa suhteen sovellu kirjattavaksi aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tileille.
Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan niin, että kirjanpitoarvo vastaa enintään kerrytettävissä olevaa rahamäärää.
Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät voitot ja tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että jäljellä olevalle velalle muodostuu kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Liikearvo on määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun tytäryrityksen yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Liikearvo testataan vuosittain arvonalentumisen varalta, ja se merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta.
Liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Konsernin rahavirtaa tuottavat yksiköt on luokiteltu liiketoimintasegmenttien mukaisesti tytäryhtiöiden toimintaan ja sijaintiin perustuen. Ne ovat Atria Suomi, Atria Skandinavia, Atria Venäjä ja Atria Viro.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi.
Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.
Poistoajat ovat:
*) Sisältää mm. tietokoneohjelmistot ja liittymismaksut
Konsernissa arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin aineellisen tai aineettoman omaisuuserän arvo on alentunut. Mikäli viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvosta sekä aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, arvioidaan kerrytettävissä oleva rahamäärä vuosittain ja aina kun on viitteitä arvonalentumisesta. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Jos kerrytettävissä olevaa rahamäärää ei pystytä arvioimaan omaisuuseräkohtaisesti, arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan vähentämään ensin liikearvoa ja tämän jälkeen muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään FIFO-menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut myynnistä johtuvat menot.
Konsernin biologisia hyödykkeitä ovat elävät eläimet. Ne arvostetaan käypään arvoon vähennettynä arvioiduilla myyntiin liittyvillä menoilla. Tuottavat eläimet sisältyvät aineellisiin hyödykkeisiin ja muut eläimet (teuraseläimet) vaihto-omaisuuteen.
Tuottavien eläinten käypä arvo perustuu alkuperäiseen hankintahintaan, josta on vähennetty eläinten ikääntymisestä aiheutuva käyttöarvon alenemista vastaava kustannus. Tuottaville eläimille ei ole saatavissa markkinahintaa. Teuraseläinten käypä arvo on sama kuin markkinahinta, joka perustuu yhtiön teuraseläinten hankintaan/myyntiin paikallisilla markkinoilla.
LUOKITTELU
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin:
• Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.
Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupankäyntipäivän perusteella – päivänä, jona konserni sitoutuu ostamaan tai myymään omaisuuserän. Rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin paitsi silloin, kun ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua raportointikauden päättymispäivästä, jolloin ne luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoituksen rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja kun rahoitusvaran omistukseen liittyvät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osin pois konsernista.
Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko objektiivista näyttöä jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta, jos niitä ei ole alun perin arvostettu käypään arvoon.
Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan tähän ryhmään, kun se on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti hyödyn saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Konsernin käyttämät johdannaiset, jotka eivät täytä IAS 39:n suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi. Tähän ryhmään kuuluvat omaisuuserät on luokiteltu lyhytaikaisiksi varoiksi ja ne arvostetaan käypään arvoon.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Konsernin lainoihin ja muihin saamisiin kuuluvat myyntisaamiset, lainasaamiset ja rahoitusvaroihin kuuluvat muut saamiset sekä rahavarat. Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on joko nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu mihinkään muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne erääntyvät tai ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevaksi luokiteltujen rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset sekä kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.
Kun myytävissä oleviksi luokitellut arvopaperit myydään tai niistä kirjataan arvonalennus, omaan pääomaan kirjatut kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Myytävissä olevista oman pääoman ehtoisista instrumenteista saadut osingot kirjataan tuloslaskelmaan, kun konsernille on syntynyt oikeus maksun saamiseen. Noteerattujen sijoitusten käyvät arvot perustuvat raportointihetken ostokursseihin. Jos rahoitusvaroihin kuuluvalle erälle ei ole toimivia markkinoita ja jos kyseessä ovat noteeraamattomat arvopaperit, käypä arvo määritetään erilaisten arvostusmenetelmien avulla. Arvostusmenetelmissä käytetään riippumattomien osapuolten välillä viime aikoina toteutuneita kauppoja, muiden olennaisilta osin samanlaisten instrumenttien käypiä arvoja ja diskontattujen rahavirtojen nykyarvoa. Laskennassa käytetään mahdollisimman paljon markkinoilta saatua tietoa ja mahdollisimman vähän yhtiökohtaisia tietoja.
Johdannaiset merkitään alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon, ja sen jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon. Tästä syntyvän voiton tai tappion kirjaaminen riippuu siitä, onko johdannainen määritetty suojausinstrumentiksi ja minkä luonteista erää se suojaa.
Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, on määritelty joko:
Suojausinstrumenttien ja suojauskohteiden välinen suhde dokumentoidaan suojausta aloitettaessa. Samoin dokumentoidaan riskienhallinnan tavoitteet sekä strategiat, joiden mukaan erilaisiin suojaustoimiin ryhdytään. Konserni dokumentoi suojausta aloitettaessa ja jatkuvasti sen jälkeen arvionsa siitä, kumoavatko suojauksissa käytettävät johdannaiset tehokkaasti suojauskohteiden käypien arvojen tai rahavirtojen muutoksia.
Suojaavan johdannaisen koko käypä arvo luokitellaan pitkäaikaiseksi omaisuuseräksi tai velaksi, jos suojauskohteen maturiteetti on yli 12 kuukautta, ja lyhytaikaiseksi omaisuuseräksi tai velaksi, jos suojauskohde erääntyy 12 kuukauden kuluessa. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi tai veloiksi.
Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan arvostamalla termiinisopimukset tilinpäätöspäivän termiinikurssiin. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan diskonttaamalla sopimusten ennakoidut rahavirrat arvostushetken markkinakorkokäyrillä kyseessä oleville valuutoille. Sähköjohdannaiset arvostetaan käypään arvoon käyttäen tilinpäätöspäivän markkinanoteerauksia.
Rahavirran suojauksiksi määritettyjen, ehdot täyttävien johdannaisten käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan asianmukaiseen erään. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan niillä kausilla, joilla suojauskohde vaikuttaa tulokseen (esimerkiksi kun suojattu ennakoitu osto toteutuu). Kuitenkin jos suojatun ennakoidun liiketoimen seurauksena kirjataan rahoitusvaroihin kuulumaton omaisuuserä (esimerkiksi vaihto- tai käyttöomaisuutta), aiemmin omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään omaisuuserän alkuperäiseen hankintamenoon. Jos kyseessä on vaihto-omaisuus, voitot ja tappiot sisältyvät lopulta myytyjä suoritteita vastaaviin kuluihin, ja jos kyseessä on käyttöomaisuus ne sisältyvät lopulta poistoihin. Kun suojausinstrumentti erääntyy tai myydään tai kun suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä, omaan pääomaan sillä hetkellä sisältyvät kertyneet voitot tai tappiot jäävät omaan pääomaan, ja ne siirretään tuloslaskelmaan vasta, kun ennakoitu liiketoimi toteutuu. Jos ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omassa pääomassa esitetty kertynyt voitto tai tappio siirretään välittömästi tuloslaskelmaan asianmukaiseen erään.
Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksia käsitellään samalla tavalla kuin rahavirran suojauksia. Suojausinstrumentin voitto tai tappio, joka johtuu suojauksen tehokkaasta osuudesta, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot merkitään tuloslaskelmaan, kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan osaksi tai kun se myydään.
Tietyt johdannaisinstrumentit eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä. Tällaisten johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan asianmukaiseen erään.
Myyntisaamiset ovat liiketoiminnassa syntyviä saamisia tavaroiden ja palveluiden myynnistä asiakkaille. Kun saaminen erääntyy 12 kuukauden sisällä, luokitellaan saaminen lyhytaikaiseksi. Jos eräpäivään on yli 12 kuukautta, luokitellaan saaminen pitkäaikaiseksi.
Myyntisaamiset kirjataan alun perin käypään arvoon ja sen jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää, arvon alentuminen huomioon ottaen.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Käytössä olevat luottolimiitit sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.
Pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävinä olevaksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin ja kun johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta.
Välittömästi ennen luokittelua myytävänä olevaksi kyseiset omaisuuserät arvostetaan niihin sovellettavien IFRS-standardien mukaisesti. Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.
Kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien pääomaehtoisten instrumenttien liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä.
Jos jokin konserniin kuuluva yritys ostaa yhtiön osakkeita, niistä maksettu vastike ja hankinnasta välittömästi aiheutuvat menot verovaikutus huomioon ottaen vähennetään yhtiön omistajille kuuluvasta omasta pääomasta, kunnes osakkeet mitätöidään tai lasketaan uudelleen liikkeeseen. Jos osakkeet lasketaan uudelleen liikkeeseen, niistä saatavat vastikkeet sisällytetään yhtiön omistajille kuuluvaan omaan pääomaan niistä välittömästi johtuvilla transaktiomenoilla vähennettyinä verovaikutukset huomioon ottaen.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon vähennettynä lainan nostoon liittyvillä kustannuksilla. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin.
Sitoviin luottolimiittisopimuksiin liittyvä kertaluonteinen järjestelypalkkio jaksotetaan sopimuksen kestoajalle. Sopimuksiin liittyvät limiittiprovisiot kirjataan ajan kulumisen perusteella kuluksi.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Varausten määriä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausten muutokset kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus on alun perin kirjattu.
Liikevaihto määritetään tuotteiden ja palveluiden sekä raaka-aineiden ja tarvikkeiden myynnistä saadun tai saatavan vastikkeen käyvän arvon perusteella oikaistuna välillisillä veroilla ja alennuksilla, jotka perustuvat toimialan normaaleihin sopimuskäytäntöihin. Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle ja tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu. Vuokratuotot kirjataan tasaerinä vuokrakaudelle.
Korot kirjataan ajan kulumisen perusteella ottaen huomioon omaisuuserän efektiivisen tuoton. Osinkotuotot kirjataan, kun osakkeenomistajien oikeus maksun saamiseen on syntynyt.
Konserniin kuuluvilla yrityksillä on eri maissa erilaisia paikallisia eläkejärjestelyjä. Eläkejärjestelyt luokitellaan maksupohjaisiksi ja etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä.
Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Konsernin eläkejärjestelyt ovat suurelta osin maksupohjaisia.
Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä yritykselle jää velvoitteita järjestelystä tilikauden maksun suorittamisen jälkeenkin. Etuuspohjaisiksi määritellyistä järjestelyistä hankitaan vuosittain vakuutusmatemaattiset laskelmat, joiden perusteella tilinpäätökseen kirjattava kulu sekä velka tai omaisuuserä voidaan kirjata. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Konsernilla on avainhenkilöille suunnattu pitkän tähtäimen palkitsemisjärjestelmä. Järjestelmän mahdollinen tuotto koko ansaintajaksolla perustuu konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Ansaitun palkkion määrä todetaan asetettujen tavoitteiden toteutumisen perusteella ansaintajakson päättymisen jälkeen. Järjestelmästä maksettavat etuudet arvioidaan vuosittain ja jaksotetaan työsuhdeetuuksista johtuvaksi kuluksi ja velaksi ansaintajakson aikana siihen asti, kunnes ne maksetaan. Ansaintajaksolla oli kolme vuoden mittaista jaksoa (2012, 2013 ja 2014) ja koko ansaintajakso päättyi 31.12.2014.
Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Yksittäisiin projekteihin liittyvät kehittämismenot aktivoidaan taseeseen, kun on saatu riittävä varmuus siitä, että kyseessä oleva hyödyke on teknisesti toteutettavissa ja se tulee todennäköisesti tuottamaan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot kirjataan kuluksi projektikohtaisesti hyödykkeen taloudellisena vaikutusaikana. Hyödykettä poistetaan siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Konsernilla ei ole aktivoituja kehittämismenoja.
Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvaukseksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan, kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Tukien luonne vaihtelee maittain ja tuet kirjataan vasta, kun kaikki maksettavaan tukeen liittyvät ehdot ja vaatimukset ovat täyttyneet, joten yhtiöllä ei ole saamiinsa avustuksiin takaisinmaksuvelvoitetta.
Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserniyritys täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvista veroista, aikaisempien tilikausien verojen oikaisuista ja laskennallisista veroista. Verot merkitään tuloslaskelmaan paitsi, jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Poikkeukselliset, tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat tapahtumat kuten liiketoimintojen myynneistä syntyneet myyntivoitot ja -tappiot, arvonalentumiset, merkittävien liiketoimintojen lopettamiskulut sekä toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat kulut käsitellään kertaluonteisina erinä.
Konsernin toimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin, jota Atrian hallitus käyttää strategisessa ja operatiivisessa päätöksenteossa. Hallitus arvioi toimintasegmenttien tulosta liikevaihdon, liikevoiton ja sitoutuneen pääoman perusteella. Konsernilla on tunnistettavissa neljä maantieteellistä segmenttiä, jotka poikkeavat markkinoiden toiminnan kannalta olennaisesti toisistaan. Nämä ovat Atria Suomi, Atria Skandinavia, Atria Venäjä sekä Atria Baltia. Lisäksi konsernikulut ilmoitetaan erikseen erässä kohdistamattomat. Konsernikuluihin sisältyy pääasiassa henkilöstö- ja hallintokuluja. Segmentin varoina ja velkoina on käsitelty sellaiset erät, jotka ovat välittömästi osoitettavissa tai järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Segmenttien välinen kauppa tapahtuu käypään markkinahintaan.
Konsernilla on kaksi asiakasta, joiden molempien kanssa käydyn kaupan arvo on noin 10–15 % konsernin liikevaihdosta. Kyseinen liikevaihto on raportoitu toimintasegmenteissä Suomi, Venäjä ja Baltia.
| 31.12.2014 päättynyt tilikausi Liikevaihto Ulkoinen 932 871 360 028 98 830 34 339 Sisäinen 12 621 11 893 184 -24 698 Liikevaihto yhteensä 945 492 371 921 98 830 34 523 0 -24 698 1 426 068 |
1 426 068 0 |
|---|---|
| Liikevoitto 33 621 14 941 -5 728 -44 -2 220 |
40 570 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -12 689 |
| Osuus yhteis- ja osakkuusyrityksen tuloksesta | 6 165 |
| Tuloverot | -7 237 |
| Tilikauden voitto | 26 809 |
| Varat 467 536 365 000 89 162 40 415 -38 587 |
923 526 |
| Velat 238 337 241 617 67 227 9 320 -38 587 |
517 914 |
| Investoinnit 47 146 10 277 4 296 931 |
62 650 |
| Poistot 27 934 11 314 6 419 2 397 |
48 064 |
| Arvonalentumiset 45 2 |
47 |
| Atria Atria Atria Atria Kohdista Toimintasegmentit Suomi Skandinavia Venäjä Baltia mattomat Eliminoinnit |
Konserni |
| 31.12.2013 päättynyt tilikausi | |
| Liikevaihto | |
| Ulkoinen 872 913 383 989 121 450 32 663 |
1 411 015 |
| Sisäinen 13 857 10 973 248 -25 078 |
0 |
| Liikevaihto yhteensä 886 770 394 962 121 450 32 911 0 -25 078 |
1 411 015 |
| Liikevoitto 32 937 12 202 -20 971 70 -4 508 |
19 730 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -15 203 |
| Osuus yhteis- ja osakkuusyrityksen tuloksesta | 2 335 |
| Tuloverot | -11 152 |
| Tilikauden voitto | -4 290 |
| Varat 460 413 386 083 130 266 41 813 -40 520 |
978 055 |
| Velat 202 552 265 854 127 918 10 533 -40 520 |
566 337 |
| Investoinnit 26 721 10 554 3 592 249 |
41 116 |
| Poistot 25 850 11 915 9 056 2 470 |
49 291 |
| Arvonalentumiset 994 14 104 |
15 098 |
| 2. LIIKEVAIHTO, 1 000 EUR | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Tavaroiden myynti | 1 417 844 | 1 402 247 |
| Muu myynti | 8 224 | 8 768 |
| Yhteensä | 1 426 068 | 1 411 015 |
| 3. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT, 1000 EUR | ||
| Kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot | 13 883 | 11 821 |
| 4. TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT, 1000 EUR | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | 356 | 473 |
| Todistukset ja lausunnot | 43 | 39 |
| Veroneuvonta | 12 | 10 |
| Muut palkkiot | 13 | 5 |
| Yhteensä | 424 | 527 |
| Käyttöomaisuuden myyntituotot *) | 3 201 | 1 654 |
|---|---|---|
| Saadut avustukset | 288 | 435 |
| Muut | 3 182 | 4 055 |
| Yhteensä | 6 671 | 6 144 |
*) Tilikaudella kirjattiin kiinteistöyhtiöiden osakkeiden myynnistä 0,6 miljoonan euron myyntivoitto Suomessa sekä 2,2 miljoonan myyntivoitto Venäjällä. Vuonna 2013 Forssassa sijaitseva logistiikkakeskus palautettiin myytävissä olevista omaisuuseristä takaisin aineellisiin hyödykkeisiin. Luokittelun muutoksesta johtuen aikaisemmilla tilikausilla tehtyjä arvonalentumiskirjauksia peruutettiin 1,1 miljoonalla eurolla.
| Käyttöomaisuuden myyntitappiot *) | 355 | 496 |
|---|---|---|
| Käyttöomaisuuden arvonalentumiset **) | 0 | 15 098 |
| Poistot aineettomista hyödykkeistä | 1 372 | 653 |
| Muut ***) | 2 717 | 2 337 |
| Yhteensä | 4 444 | 18 584 |
*) Toukokuussa Atria myi Liettuassa sijaitsevan teollisuuskiinteistön 0,8 miljoonalla eurolla. Kaupasta syntyi 0,4 miljoonan euron myyntitappio.
**) Vuonna 2013 Atria Venäjä kirjasi kertaluonteisia arvonalentumisia 14,3 miljoonaa euroa alkutuotannon ja Moskovan toimintojen käyttöomaisuudesta. ***) Atria käynnisti vuoden 2013 lopulla Moskovan toimintojen tehostamisohjelman. Osana tehostamisohjelmaa Atria myi lokakuussa 2014 Moskovassa sijaitsevan kiinteistöyhtiön. Toimintojen uudelleenjärjestelyihin liittyen Atria kirjasi 1,8 miljoonan euron varauksen, josta vuoden lopussa oli jäljellä 0,7 miljoonaa euroa.
| 7. HENKILÖSTÖMENOT, 1000 EUR | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Työsuhde-etuuksista johtuvat kulut: | ||
| Palkat | 189 739 | 182 141 |
| Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt | 30 620 | 26 720 |
| Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt | 94 | 157 |
| Muut henkilösivukulut | 21 179 | 22 266 |
| Yhteensä | 241 632 | 231 284 |
| Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 32. | ||
| Työsuhde-etuuksista johtuvat kulut toiminnoittain: | ||
| Myytyjä suoritteita vastaavat kulut | 187 190 | 175 156 |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | 32 287 | 34 296 |
| Hallinnon kulut | 22 155 | 21 832 |
| Yhteensä | 241 632 | 231 284 |
| Konsernin henkilökunta keskimäärin liiketoiminta-alueittain (FTE): | ||
| Suomi | 2 376 | 2 146 |
| Skandinavia | 1 014 | 1 050 |
| Venäjä | 1 004 | 1 151 |
| Baltia | 321 | 322 |
| Yhteensä | 4 715 | 4 669 |
| 8. POISTOT JA ARVONALENTUMISET, 1000 EUR | ||
| Poistot ja arvonalentumiset toiminnoittain: | ||
| Myytyjä suoritteita vastaavat kulut | 42 343 | 45 092 |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | 1 694 | 1 769 |
| Hallinnon kulut | 2 584 | 2 532 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 1 490 | 14 996 |
| Yhteensä | 48 111 | 64 389 |
| 9. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT, 1000 EUR | 2014 | 2013 |
| Rahoitustuotot: | ||
| Korkotuotot lainasaamisista | 2 004 | 2 265 |
| Valuuttakurssivoitot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista ja lainasaamisista | 1 135 | 588 |
| Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista | 76 | 83 |
| Muut rahoitustuotot | 9 | 2 |
| Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista | ||
| - Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa | 16 544 | 11 800 |
| Yhteensä | 19 768 | 14 738 |
| Rahoituskulut: | ||
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista | -13 122 | -15 368 |
| Valuuttakurssitappiot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista ja lainasaamisista | -13 725 | -8 574 |
| Muut rahoituskulut | -1 517 | -1 989 |
| Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista | ||
| - Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa | -4 093 | -4 010 |
| Yhteensä | -32 457 | -29 941 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -12 689 | -15 203 |
| Rahoitusinstrumentteihin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät ennen veroja: | ||
| Rahavirran suojaukset | -375 | 2 260 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 25 | 38 |
| Muuntoerot | -28 203 | -11 609 |
| Yhteensä | -28 553 | -9 311 |
| 10. TULOVEROT, 1 000 EUR | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Tuloslaskelman verot: | ||
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | 5 315 | 4 055 |
| Verot edellisiltä tilikausilta | 0 | -23 |
| Laskennalliset verot | 1 922 | 7 120 |
| Yhteensä | 7 237 | 11 152 |
| Tuloslaskelman verojen täsmäytys voittoon ennen veroja: | ||
| Voitto ennen veroja | 34 046 | 6 862 |
| Verot laskettuna emoyhtiön 20,0 prosentin (24,5 %) verokannalla | 6 809 | 1 681 |
| Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavien verokantojen vaikutus | 3 051 | 1 818 |
| Verot edellisiltä tilikausilta ja laskennallisten verosaamisten uudelleenarviointi | 27 | 7 215 |
| Yhteis-/Osakkuusyritysten tuloksen vaikutus | -1 233 | -572 |
| Verovapaiden tulojen vaikutus | -3 037 | -540 |
| Verotuksessa vähennyskelvottomien kulujen vaikutus | 1 827 | 4 658 |
| Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset | 55 | 646 |
| Verokannan muutokset | -306 | -4 289 |
| Muut muutokset | 44 | 535 |
| Yhteensä | 7 237 | 11 152 |
| Ennen veroja | Verovaikutus | Verojen jälkeen |
|---|---|---|
| -375 | 71 | -304 |
| 25 | -5 | 20 |
| -1 065 | 234 | -831 |
| -28 203 | 3 156 | -25 047 |
| -29 618 | 3 456 | -26 162 |
| 2 260 | -793 | 1 467 |
| 38 | -1 | 37 |
| 1 104 | -243 | 861 |
| -11 609 | -11 609 | |
| -8 207 | -1 037 | -9 244 |
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto/tappio | 26 182 | -4 338 |
|---|---|---|
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikaudella (1 000 kpl) | 28 156 | 28 156 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos | 0,93 | -0,15 |
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden muuttumisesta johtuva laimentava vaikutus.
| Maa- ja | Rakennukset ja | Koneet ja | Muut aineelliset |
Keskeneräiset | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| vesialueet | rakennelmat | kalusto | hyödykkeet | hankinnat | Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1.2014 | 12 129 | 479 614 | 573 296 | 7 422 | 12 902 | 1 085 363 |
| Yritysten yhteenliittymät | 21 | 5 132 | 1 202 | 11 | 102 | 6 468 |
| Lisäykset | 6 521 | 29 543 | 1 016 | 13 007 | 50 087 | |
| Vähennykset | -20 277 | -11 446 | -4 | -16 989 | -48 716 | |
| Siirretty myytävänä oleviksi luokiteltuihin omaisuuseriin | -1 879 | -4 578 | -6 457 | |||
| Kurssierot | -2 164 | -19 185 | -23 695 | -1 740 | 393 | -46 391 |
| Hankintameno 31.12.2014 | 9 986 | 449 926 | 564 322 | 6 705 | 9 415 | 1 040 354 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2014 | -208 315 | -441 081 | -2 430 | -11 | -651 837 | |
| Yritysten yhteenliittymät | -50 | -67 | -2 | -119 | ||
| Vähennykset | 9 108 | 12 314 | 4 | 21 426 | ||
| Siirretty myytävänä oleviksi luokiteltuihin omaisuuseriin | 945 | 2 475 | 3 420 | |||
| Poistot | -12 066 | -32 037 | -948 | -45 051 | ||
| Arvonalentumiset | -2 | -2 | ||||
| Kurssierot | 3 688 | 18 278 | 582 | 22 548 | ||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2014 | -206 690 | -440 120 | -2 794 | -11 | -649 615 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2014 | 12 129 | 271 299 | 132 215 | 4 992 | 12 891 | 433 526 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 9 986 | 243 236 | 124 202 | 3 911 | 9 404 | 390 739 |
| Maa- ja | Rakennukset ja | Koneet ja | Muut aineelliset |
Keskeneräiset | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| vesialueet | rakennelmat | kalusto | hyödykkeet | hankinnat | Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1.2013 | 12 836 | 493 952 | 575 376 | 5 075 | 23 784 | 1 111 023 |
| Yritysten yhteenliittymät | ||||||
| Lisäykset | 148 | 22 213 | 24 988 | 2 642 | 28 389 | 78 380 |
| Vähennykset | -92 | -24 718 | -16 804 | -3 | -39 357 | -80 974 |
| Kurssierot | -763 | -11 833 | -10 264 | -292 | 86 | -23 066 |
| Hankintameno 31.12.2013 | 12 129 | 479 614 | 573 296 | 7 422 | 12 902 | 1 085 363 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2013 | -204 206 | -428 899 | -1 842 | -11 | -634 958 | |
| Yritysten yhteenliittymät | ||||||
| Vähennykset | 17 002 | 17 488 | 3 | 34 493 | ||
| Poistot | -12 705 | -33 878 | -682 | -47 265 | ||
| Arvonalentumiset | -11 875 | -3 191 | -2 | -15 068 | ||
| Kurssierot | 3 469 | 7 399 | 93 | 10 961 | ||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2013 | -208 315 | -441 081 | -2 430 | -11 | -651 837 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2013 | 12 836 | 289 746 | 146 477 | 3 233 | 23 773 | 476 065 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2013 | 12 129 | 271 299 | 132 215 | 4 992 | 12 891 | 433 526 |
Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuus sisältyy koneet ja kalusto -ryhmään. Rahoitusleasingsopimusten perusteella kirjattu hankintameno oli 1,7 miljoonaa euroa (4,1 milj. euroa) ja kertyneet poistot 0,9 miljoonaa euroa (3,4 milj. euroa). Omaisuuden kirjanpitoarvo oli 0,8 miljoonaa euroa (0,8 milj. euroa).
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvoon on aktivoitu vieraan pääoman menoja 0,0 miljoonaa euroa (0,1 milj. euroa).
Aineellisia hyödykkeitä on lainojen vakuutena 10,8 miljoonan euron (11,2 milj. euron) arvosta.
| 13. BIOLOGISET HYÖDYKKEET, 1 000 EUR | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Biologiset hyödykkeet: | ||
| Tuottavat | 738 | 775 |
| Kulutettavat | 3 167 | 3 345 |
| Kauden lopussa | 3 905 | 4 120 |
| Biologisten hyödykkeiden määrät tilikauden lopussa: | ||
| Karjut, emakot, ensikot / kpl | 4 494 | 4 396 |
| Lihasiat / kpl | 29 471 | 29 174 |
| Broilerin munat ja untuvikot / kpl | 2 567 820 | 2 515 514 |
| Maataloustuotteiden tuotanto kauden aikana: | ||
| Sianliha / 1000 kg | 5 909 | 10 526 |
| Broilerin untuvikot / 1000 kpl | 26 303 | 25 250 |
| Vilja / 1000 kg | 0 | 7 966 |
Tuottavien biologisten hyödykkeiden käypä arvo perustuu alkuperäiseen hankintahintaan, josta on vähennetty eläinten ikääntymisestä aiheutuva käyttöarvon alenemista vastaava kustannus. Teuraseläinten käypä arvo on sama kuin markkinahinta, joka perustuu yhtiön teuraseläintenhankintaan/ myyntiin paikallisilla markkinoilla.
| Aineettomat hyödykkeet | Liikearvo | Tavara merkit |
Asiakas suhteet |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2014 | 183 428 | 76 029 | 1 079 | 25 214 | 285 750 |
| Yritysten yhteenliittymät | 11 470 | 859 | 8 977 | 79 | 21 385 |
| Lisäykset | 2 010 | 2 010 | |||
| Vähennykset | -162 | -162 | |||
| Siirretty myytävänä oleviksi luokiteltuihin omaisuuseriin | -6 093 | -5 642 | -11 735 | ||
| Kurssierot | -6 701 | -5 315 | -459 | -12 475 | |
| Hankintameno 31.12.2014 | 182 104 | 65 931 | 10 056 | 26 682 | 284 773 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2014 | -18 672 | -5 631 | -788 | -18 923 | -44 014 |
| Yritysten yhteenliittymät | 0 | ||||
| Vähennysten poistot | 158 | 158 | |||
| Poistot | -277 | -970 | -1 766 | -3 013 | |
| Arvonalentumiset | -45 | -45 | |||
| Kurssierot | 169 | 976 | 434 | 1 579 | |
| Kertyneet poistot 31.12.2014 | -18 503 | -4 932 | -1 758 | -20 142 | -45 335 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2014 | 164 756 | 70 398 | 291 | 6 291 | 241 736 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 163 601 | 60 999 | 8 298 | 6 540 | 239 438 |
| Liikearvo | Tavara merkit |
Asiakas suhteet |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 187 274 | 78 559 | 1 079 | 23 159 | 290 071 |
| 0 | ||||
| 2 900 | 2 900 | |||
| -657 | -657 | |||
| -3 846 | -2 530 | -188 | -6 564 | |
| 183 428 | 76 029 | 1 079 | 25 214 | 285 750 |
| -18 772 | -5 627 | -717 | -18 007 | -43 123 |
| 0 | ||||
| 443 | 443 | |||
| -462 | -71 | -1 493 | -2 026 | |
| -30 | -30 | |||
| 100 | 458 | 164 | 722 | |
| -18 672 | -5 631 | -788 | -18 923 | -44 014 |
| 168 502 | 72 932 | 362 | 5 152 | 246 948 |
| 164 756 | 70 398 | 291 | 6 291 | 241 736 |
Liikearvo ja taloudelliselta vaikutusajalta rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet on kohdistettu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille seuraavasti:
| Liikearvo | Tavaramerkit | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2014 | 2013 | 2014 | 2013 | ||
| Atria Suomi | 16 271 | 4 801 | 2 500 | 2 500 | |
| Atria Skandinavia | 138 269 | 150 894 | 50 799 | 59 015 | |
| Atria Venäjä | 2 961 | 4 726 | |||
| Atria Viro | 9 061 | 9 061 | 2 857 | 2 857 | |
| Yhteensä | 163 601 | 164 756 | 59 117 | 69 098 | |
Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo perustuu käyttöarvolaskelmiin. Näissä laskelmissa käytetään johdon hyväksymiin strategiatavoitteisiin ja budjetteihin perustuvia, ennen veroja määritettyjä rahavirtaennusteita viideltä vuodelta. Tämän jälkeen ennustetut rahavirrat ekstrapoloidaan käyttäen alla esitettyjä kasvuvauhteja. Käytettävä kasvuvauhti ei ylitä rahavirtaa tuottavan yksikön toimialan keskimääräistä pitkän aikavälin kasvuvauhtia.
| 2014 Keskeiset oletukset | Atria Suomi | Atria Skandinavia | Atria Venäjä tuotemerkki |
Atria Viro | |
|---|---|---|---|---|---|
| Pitkän aikavälin liikevaihdon kasvuvauhti | 1,0 % | 1,0 % | 2,5 % | 1,0 % | |
| Ennen veroja määritelty diskonttauskorko | 4,5 % | 4,7 % | 15,3 % | 5,3 % | |
| 2013 Keskeiset oletukset | Atria Suomi | Atria Skandinavia | Atria Venäjä tuotemerkki |
Atria Viro |
|---|---|---|---|---|
| Pitkän aikavälin liikevaihdon kasvuvauhti | 1,0 % | 1,0 % | 4,5 % | 1,0 % |
| Ennen veroja määritelty diskonttauskorko | 5,2 % | 5,6 % | 11,4 % | 5,9 % |
Atrian arvonalentumistestauksessa käyttämien rahavirtaennusteiden tärkeimmät olettamukset ovat liikevaihdon kasvu sekä pitkän aikavälin liikevoittomarginaali. Käytetyt kasvu- ja kannattavuusolettamukset perustuvat Suomessa, Skandinaviassa ja Virossa yhtiöiden lähivuosien liikevaihdon kasvuprosentteihin sekä kannattavuustasoihin. Liikevoittomarginaalien oletetaan olevan lähellä konsernin 5 %:n tavoitetasoa. Kasvuprosenttiolettamukset ovat maltilliset kaikilla markkina-alueilla. Venäjän korkeampi kasvuennuste johtuu Venäjän korkeammasta inflaatiosta, korkeammasta markkinakasvuodotuksesta sekä lihankulutuksen suhteellisen korkeasta pitkäaikaisesta kasvuennusteesta. Elintarvikealan suhteellisen vakaan kehityksen sekä kasvuennusteiden maltillisuuden johdosta on epätodennäköistä, että kasvuprosenttiolettamusten takia syntyisi arvonalentumistappioita tulevaisuudessa.
Liikevoittomarginaalien osalta arvonalentumistappioita pitää kirjata, jos pitkän aikavälin taso jää noin 65 % oletetusta Skandinaviassa ja 34 % oletetusta Virossa. Suomessa liikevoittoprosentin pitäisi olla noin 81 % pienempi kuin oletettu ennen kuin syntyy arvonalentumistarve.
Diskonttokorot aiheuttaisivat arvonalentumistappioita muuttamattomilla rahavirtaennusteilla, jos ne nousisivat 4,4 %-yksikköä Skandinaviassa ja 1,1 %-yksikköä Virossa. Suomessa 9,7 %-yksikön nousu johtaisi alaskirjauksiin. Selkeästi korkeammat diskonttokorot tarkoittaisivat, että markkinatilanne on muuttunut ja tämä muutos vaikuttaisi todennäköisesti myös Atrian rahavirtoihin. Näin ollen edellä mainitut nousut diskonttokoroissa eivät suoraan merkitse sitä, että arvonalentumisiin olisi tarvetta.
Tilinpäätöksessä Atria Venäjän osalta testattiin erikseen rajoittamattoman käyttöiän omaava tuotemerkki. Testauksen perusteella ei ilmennyt tarvetta alaskirjaukselle, mutta Venäjän vaikean markkinatilanteen vuoksi riski tuotemerkin arvonalentumiskirjauksiin on kasvanut. Diskonttokoron nousu 15,3 %:sta 1 %-yksiköllä aiheuttaa muuttamattomilla rahavirtaennusteilla noin 0,3 miljoonan euron arvonalentumisen tuotemerkin arvoon.
| 15. OSUUDET YHTEIS- JA OSAKKUUSYRITYKSISSÄ, 1 000 EUR | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Tulosvaikutus konsernin tuloksessa | ||
| Osakkuusyritykset | 274 | -98 |
| Yhteisyritykset | 5 891 | 2 433 |
| Yhteensä | 6 165 | 2 335 |
| Kirjanpitoarvot konsernin taseessa | ||
| Osakkuusyritykset | 3 390 | 3 050 |
| Yhteisyritykset | 9 828 | 12 249 |
| Yhteensä | 13 217 | 15 299 |
Atrian yhteisyritys Lihateollisuuden Tutkimuskeskus LTK Osuuskunta myi tytäryhtiönsä Maustepalvelu Oy:n. LTK kirjasi kaupasta myyntivoittoa, josta Atrialle maksettiin osinkona 7,3 miljoonaa euroa.
Honkajoki Oy on eläinperäisen raaka-aineen kierrätyslaitos, joka sijaitsee Honkajoella. Yhtiöllä on tytäryhtiö Findest Protein Oy. Atria Oyj omistaa yhtiöstä 50 % ja käyttää yhteistä määräysvaltaa HKScan Finland Oy:n kanssa. Honkajoki-konsernin luvut, jotka on raportoitu FAS:n mukaan, on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä.
| Yhteenveto Honkajoki-konsernin tuloksesta: | ||
|---|---|---|
| Liikevaihto | 32 337 | 30 283 |
| Liikevoitto | 4 654 | 6 284 |
| Tulos ennen veroja | 4 335 | 6 065 |
| Tilikauden tulos | 3 422 | 4 727 |
| Yhteenveto Honkajoki-konsernin taseesta: | ||
| Varat | ||
| Pitkäaikaiset varat | 20 107 | 18 913 |
| Lyhytaikaiset varat | 12 375 | 11 705 |
| Varat yhteensä | 32 482 | 30 618 |
| Velat | ||
| Pitkäaikaiset velat | 9 538 | 8 371 |
| Lyhytaikaiset velat | 5 221 | 5 966 |
| Velat yhteensä | 14 758 | 14 336 |
| Yhtiön nettovarallisuus | 17 724 | 16 282 |
| Honkajoki-konsernin taloudellista informaatiota koskevan yhteenvedon täsmäytys: | ||
| Tilikauden tulos | 3 422 | 4 727 |
| josta määräysvallattomien osuus | -54 | -4 |
| Osuus yhteisyrityksen tuloksesta (50 %) | 1 738 | 2 366 |
| Nettovarallisuus 1.1. | 16 282 | 13 535 |
| Tilikauden tulos | 3 422 | 4 727 |
| Osingonjako | -1 980 | -1 980 |
| Nettovarallisuus tilikauden lopussa | 17 724 | 16 282 |
| josta määräysvallattomien osuus | 381 | 435 |
| Osuus yhteisyrityksessä (50 %) | 8 671 | 7 924 |
| Muut kuin olennaiset sijoitukset yhteisyrityksissä | ||
| Kirjanpitoarvo konsernin taseessa | 1 156 | 4 325 |
| Tulosvaikutus konsernin tuloslaskelmassa | 4 153 | 67 |
| Muut kuin olennaiset sijoitukset osakkuusyrityksissä | ||
| Kirjanpitoarvo konsernin taseessa | 3 390 | 3 050 |
| Tulosvaikutus konsernin tuloslaskelmassa | 274 | -98 |
Luettelo yhteis- ja osakkuusyhtiöstä liitetiedossa 36.
| 16. MUUT RAHOITUSVARAT 1 000 EUR | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Muut rahoitusvarat sisältävät myytävissä olevia rahoitusvaroja: | ||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat 1.1. | 2 189 | 1 748 |
| Lisäykset | 27 | 441 |
| Vähennykset | -904 | |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat 31.12. | 1 312 | 2 189 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät seuraavat euromääräiset erät: | ||
| Listatut arvopaperit | 241 | 220 |
| Noteeraamattomat arvopaperit | 1 071 | 1 969 |
| Yhteensä | 1 312 | 2 189 |
| 17. MYYNTISAAMISET, LAINASAAMISET JA MUUT SAAMISET, 1 000 EUR | Tasearvot 2014 | Tasearvot 2013 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset tuottajilta | 2 606 | 1 444 |
| Lainasaamiset | 7 734 | 4 884 |
| Muut saamiset | 928 | 1 165 |
| Johdannaissopimukset - suojauslaskennassa | 2 | |
| Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa | 1 | |
| Siirtosaamiset | 1 | 1 |
| Yhteensä | 11 272 | 7 494 |
| Käyvät arvot eivät olennaisesti poikkea tasearvoista. | ||
| Pitkäaikaiset saamiset jakaantuivat valuuttoihin seuraavasti: | ||
| EUR | 10 397 | 6 470 |
| SEK | 863 | 1 011 |
| Muut | 12 | 13 |
| Yhteensä | 11 272 | 7 494 |
Myyntisaatavat tuottajilta -tili sisältää eläintilityksistä kuitattavia rehu- ja eläinvälityssaatavia, jotka erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Näiden saamisten luottoriskistä kerrotaan liitetiedossa 20.
Lainoista ja muista saamisista ei ole kirjattu arvonalentumisia. Lainojen ja muiden saamisten luottoriskin enimmäismäärä on yhtä suuri kuin niiden kirjanpitoarvo.
| 18. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT, 1 000 EUR | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset: | ||
| Yli 12 kuukauden kuluttua realisoituva verosaaminen | 5 298 | 4 430 |
| 12 kuukauden kuluessa realisoituva verosaaminen | 762 | 460 |
| Yhteensä | 6 060 | 4 890 |
| Laskennalliset verovelat: | ||
| Yli 12 kuukauden kuluttua realisoituva verovelka | 43 785 | 44 687 |
| 12 kuukauden kuluessa realisoituva verovelka | 15 | 10 |
| Yhteensä | 43 800 | 44 697 |
| Laskennallisten verosaamisten erittely tase-erittäin: | ||
| Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet | 804 | 670 |
| Vaihto-omaisuus | 50 | 69 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 767 | 763 |
| Korolliset ja korottomat velat | 2 414 | 1 881 |
| Vahvistetut tappiot | 2 025 | 1 507 |
| Yhteensä | 6 060 | 4 890 |
| Laskennallisten verovelkojen erittely tase-erittäin: | ||
| Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet | 43 471 | 44 537 |
| Rahoitusvarat | 40 | 35 |
| Vaihto-omaisuus | 142 | 19 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 0 | 69 |
| Korolliset ja korottomat velat | 147 | 37 |
| Yhteensä | 43 800 | 44 697 |
| Laskennallisten verojen muutos: | ||
| Kirjattu tuloslaskelmaan | -1 922 | -7 120 |
| Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin | 3 406 | -849 |
| Kirjattu omaan pääomaan | 140 | |
| Tytäryrityksen hankinta | -315 | |
| Kurssierot | 758 | 39 |
| Yhteensä | 2 067 | -7 930 |
Käyttämättömistä verotuksellisista tappioista kirjataan laskennallisia verosaamisia siihen määrään asti kuin verohyödyn saaminen verotettavan tulon perusteella on todennäköistä. Tilikauden tappiot, joista laskennalliset verosaamiset on jätetty kirjaamatta, ovat 1,6 miljoonaa euroa (2,6 milj. euroa).
| 2020 | 715 | |
|---|---|---|
| 2021 | 474 | |
| 2024 | 836 | |
| Yhteensä | 2 025 |
| Aineet ja tarvikkeet | 41 950 | 50 663 |
|---|---|---|
| Keskeneräiset tuotteet | 1 382 | 15 032 |
| Valmiit tuotteet | 47 166 | 44 965 |
| Muu vaihto-omaisuus | 2 439 | 3 474 |
| Yhteensä | 92 937 | 114 134 |
Tilikaudella kirjattiin kuluksi 0,5 miljoonaa euroa (0,8 milj. euroa), jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.
| 20. LYHYTAIKAISET MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET, 1 000 EUR | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 71 178 | 76 355 |
| Myyntisaamiset tuottajilta | 15 577 | 17 269 |
| Lainasaamiset | 3 084 | 2 651 |
| Muut saamiset | 14 620 | 11 740 |
| Johdannaissopimukset - suojauslaskennassa | 27 | 26 |
| Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa | 5 214 | 447 |
| Siirtosaamiset | 7 044 | 5 453 |
| Yhteensä | 116 744 | 113 941 |
Käyvät arvot eivät poikkea olennaisesti tasearvoista.
Atria-konsernissa myyntisaamisten luottotappioiden riski katsotaan toiminnan laajuuteen suhteutettuna pieneksi. Konsernin myyntisaamiset ovat hajautuneet usealle eri markkina-alueelle ja monien asiakkaiden kesken. Luottotappioriskiä hallitaan vakuuksilla, kuten luottovakuutuksella ja pankkitakauksilla sekä ennakkolaskutuksella. Kullekin liiketoiminta-alueelle on laadittu erillinen markkina-alueen erityispiirteet huomioiva luottopolitiikka. Suurimpien asiakkuuksien ja asiakasryhmien osalta luottoriskiä tarkastellaan ja seurataan tapauskohtaisesti erikseen.
Myyntisaatavat tuottajilta -tili sisältää eläintilityksistä kuitattavia rehu- ja eläinvälityssaatavia. Saatavien tilannetta ja vakuusarvoja seurataan säännöllisesti luottopolitiikan edellyttämällä tavalla.
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat ostolaskujen menoennakoista, vuokrasaatavista ja verojaksotuksista.
| Myyntisaamisten ikäjakauma ja luottotappioksi kirjatut erät | 2014 | Luotto tappiot |
Netto 2014 |
|
|---|---|---|---|---|
| Erääntymättömät | 69 614 | 0 | 69 614 | |
| Erääntyneet | Alle 30 päivää | 12 608 | 0 | 12 608 |
| 30–60 päivää | 1 753 | -28 | 1 725 | |
| 61–90 päivää | 984 | -194 | 790 | |
| Yli 90 päivää | 2 334 | -316 | 2 018 | |
| Yhteensä | 87 293 | -538 | 86 755 |
| Myyntisaamisten ikäjakauma ja luottotappioksi kirjatut erät | 2013 | Luotto tappiot |
Netto 2013 |
|
|---|---|---|---|---|
| Erääntymättömät | 74 390 | 0 | 74 390 | |
| Erääntyneet | Alle 30 päivää | 13 077 | 63 | 13 140 |
| 30–60 päivää | 2 070 | -59 | 2 011 | |
| 61–90 päivää | 924 | -55 | 869 | |
| Yli 90 päivää | 3 940 | -726 | 3 214 | |
| Yhteensä | 94 401 | -777 | 93 624 | |
| Lyhytaikaiset saamiset jakautuivat valuuttoihin seuraavasti | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| EUR | 70 919 | 63 854 |
| SEK | 17 555 | 21 885 |
| RUB | 15 635 | 15 857 |
| DKK | 7 204 | 7 457 |
| USD | 2 513 | 1 933 |
| NOK | 1 033 | 906 |
| Muut | 1 885 | 2 049 |
| Yhteensä | 116 744 | 113 941 |
| 21. RAHAVARAT, 1 000 EUR | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 3 384 | 28 844 |
| Atria | Atria | Atria | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| 3 037 | 3 709 | 6 746 | |
| 11 735 | 11 735 | ||
| 22 099 | 22 099 | ||
| 36 871 | 3 709 | 0 | 40 580 |
| 1 241 | 1 241 | ||
| 5 867 | 5 867 | ||
| 7 108 | 0 | 0 | 7 108 |
| Atria Skandinavia |
Atria Venäjä |
Atria Baltia |
Yhteensä |
| 5 919 | 1 098 | 7 017 | |
| Skandinavia | Venäjä | Baltia |
Toukokuussa Atria myi Liettuassa sijaitsevan teollisuuskiinteistön 0,8 miljoonalla eurolla. Kaupasta syntyi 0,4 miljoonan euron myyntitappio, joka sisältyy Atria Baltian liiketoiminnan muihin kuluihin. Syyskuussa Atria teki päätöksen Falbygdens-juustoliiketoiminnan myymisestä Ruotsissa. Liiketoimintaan liittyvät 14,8 miljoonan euron pitkäaikaiset ja 22,1 miljoonan euron lyhytaikaiset varat on luokiteltu myytävissä oleviin omaisuuseriin. Liiketoimintaan liittyvät velat ovat 7,1 miljoonaa euroa. Lisäksi myytävissä oleviin sisältyy sikatila Venäjällä, joka on luokiteltu myytäväksi olevaksi vuonna 2013.
Osakkeet jakautuvat A- ja KII-sarjoihin, jotka eroavat toisistaan äänimäärällä. A-sarjan osakkeilla on yksi ääni per osake ja KII-sarjan osakkeella kymmenen ääntä per osake. A-sarjan osakkeilla on etuoikeus 0,17 euron osinkoon, minkä jälkeen KII-sarjan osakkeille suoritetaan osinkoa 0,17 euroon asti. Mikäli osinkoa on vielä jaettavissa tämän jälkeen A- ja KII-sarjan osakkeilla on samanlaiset oikeudet osinkoon. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Osakkeella ei ole nimellisarvoa eikä enimmäismäärää.
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä (1 000 kpl) | A-sarja | KII-sarja | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| 1.1.2013 | 18 952 | 9 204 | 28 156 |
| Ei muutoksia tilikaudella | |||
| 31.12.2013 | 18 952 | 9 204 | 28 156 |
| Ei muutoksia tilikaudella | |||
| 31.12.2014 | 18 952 | 9 204 | 28 156 |
Ennen uuden osakeyhtiölain (21.7.2006/624) voimaantuloa osakemerkinnöistä saatujen rahasuoritusten järjestelyn ehtojen mukaan ylikurssirahastoon kirjattu osuus.
Omat osakkeet -rahasto sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon. Konsernin emoyhtiö Atria Oyj osti vuosina 2008 ja 2009 pörssistä 145 102 A-sarjan osaketta, joiden hankintameno oli 1,3 miljoonaa euroa. Hankituista osakkeista vuonna 2008 luovutettiin 35 260 osaketta ja vuonna 2010 3 280 osaketta konsernin avainhenkilöille osana konsernin osakepalkkiojärjestelmää. Vuoden lopussa emoyhtiön hallussa oli omia osakkeita yhteensä 111 312 kappaletta (111 312 kappaletta).
| Muut rahastot | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Käyvän arvon rahasto | 161 | 141 |
| Suojausrahasto | ||
| Hyödykejohdannaisten tehokas osuus | -1 341 | -1 234 |
| Korkojohdannaisten tehokas osuus | -4 365 | -4 097 |
| Laskennalliset verot | 1 139 | 1 067 |
| Yhteensä | -4 567 | -4 264 |
| Muut rahastot yhteensä | -4 406 | -4 123 |
Muut rahastot -erään sisältyy käyvän arvon rahasto, johon kirjataan myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset sekä suojausrahasto, johon kirjataan suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutosten tehokkaat osuudet. Hyödykejohdannaisten suojauslaskennan tulos siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan ostokulujen oikaisuksi ja vastaavasti korkojohdannaisten suojaustulos korkokulujen oikaisuksi.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan sekä osakepalkkiojärjestelmän perusteella ennen vuotta 2012 ansaittujen osakkeiden arvon myöntämispäivän mukaisella kurssilla.
Muuntoeroihin kirjataan ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten ja kyseisten yhtiöiden hankinnan yhteydessä syntyneiden liikearvojen, varojen ja velkojen käypien arvojen oikaisujen muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyneet voitot ja tappiot kirjataan muuntoeroihin silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet.
| Emoyhtiön vapaa oma pääoma | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 110 228 | 110 228 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 58 500 | 88 802 |
| Omat osakkeet | -1 277 | -1 277 |
| Tilikauden voitto | 11 547 | -24 107 |
| Yhteensä | 178 997 | 173 643 |
| Tilikaudella jaettu osakekohtainen osinko | 2014 | 2013 |
| Osinko/osake, EUR | 0,22 | 0,22 |
| Emoyhtiön jakama osinko | 6 194 | 6 194 |
28.4.2015 pidettävässä yhtiökokouksessa hallitus ehdottaa osinkoa jaettavaksi 0,40 euroa osakkeelta yhteensä 11 262 566,40 euroa.
| 24. KOROLLISET RAHOITUSVELAT, 1000 EUR | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Tasearvot | Tasearvot | |
| Pitkäaikaiset: | ||
| Joukkovelkakirjalainat | 50 000 | 50 000 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 126 681 | 130 727 |
| Eläkelainat | 25 450 | 33 607 |
| Muut velat | 9 | 1 010 |
| Rahoitusleasingvelat | 418 | 495 |
| Yhteensä | 202 558 | 215 839 |
| Lyhytaikaiset: | ||
| Joukkovelkakirjalainat | 40 000 | |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 2 677 | 14 043 |
| Yritystodistukset | 35 000 | 54 100 |
| Eläkelainat | 8 157 | 8 157 |
| Muut velat | 5 318 | 2 290 |
| Rahoitusleasingvelat Yhteensä |
387 51 539 |
304 118 894 |
| Korolliset velat yhteensä | 254 097 | 334 733 |
| Korollisten lainojen käyvät arvot eivät olennaisesti poikkea tasearvoista. | ||
| Kiinteäkorkoisia | 45,7 % | 55,3 % |
| Vaihtuvakorkoisia | 54,3 % | 44,7 % |
| Keskikorko | 3,26% | 3,34% |
| Pitkäaikaiset velat erääntyvät seuraavasti: | ||
| 2015 | 11 377 | |
| 2016 | 8 370 | 7 943 |
| 2017 | 76 084 | 78 458 |
| 2018 | 105 443 | 105 443 |
| 2019 | 3 693 | 3 693 |
| 2020 | 2 143 | |
| Myöhemmin Yhteensä |
6 824 202 558 |
8 926 215 839 |
| Korolliset velat jakaantuvat valuuttoihin seuraavasti: | ||
| EUR | 111 842 | 147 324 |
| SEK | 115 052 | 140 851 |
| DKK | 11 725 | 11 767 |
| RUB | 15 478 | 33 623 |
| LTL | 1 168 | |
| Yhteensä | 254 097 | 334 733 |
| Rahoitusleasingvelat | ||
| Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä: | ||
| Alle vuoden kuluessa | 18 | 204 |
| Yli yhden, mutta alle viiden vuoden kuluessa | 826 | 726 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | ||
| Yhteensä | 844 | 930 |
| Vähimmäisvuokrien nykyarvo: | ||
| Alle vuoden kuluessa | 5 | 173 |
| Yli yhden, mutta alle viiden vuoden kuluessa | 800 | 625 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | ||
| Yhteensä | 805 | 798 |
| Tulevaisuudessa kertyvä korko | 39 | 132 |
| Yhteensä | 844 | 930 |
| 25. PITKÄAIKAISET MUUT VELAT, 1000 EUR | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Muut velat | 3 | 6 |
| Johdannaissopimukset - suojauslaskennassa | 5 334 | 5 001 |
| Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa | 352 | 715 |
| Siirtovelat | 8 | 8 |
| Yhteensä | 5 697 | 5 730 |
| Pitkäaikaiset muut velat ovat euromääräisiä. | ||
| 26. ELÄKEVELVOITTEET, 1000 EUR | 2014 | 2013 |
| Taseen etuuspohjainen eläkevelka määräytyy seuraavasti: | ||
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 7 689 | 6 926 |
| Varojen käypä arvo | 0 | 0 |
| Ali-(+) / ylikate(-) | 7 689 | 6 926 |
| Eläkevelka taseessa | 7 689 | 6 926 |
| Etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti: | ||
| Järjestelyn muutos | 0 | -2 |
| Kauden työsuoritukseen perustuvat menot | 60 | 125 |
| Maksetut etuudet | -235 | -222 |
| Korkomenot | 269 | 256 |
| Eläkekulut tuloslaskelmalla | 94 | 157 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot | 1 101 | -1 104 |
| Eläkekulut laajassa tuloksessa | 1 101 | -1 104 |
| Taseessa esitetyn velan muutokset: | ||
| ITP2-eläkejärjestelyn velka tilikauden alussa | 6 926 | 8 132 |
| Eläkekulut tuloslaskelmassa ja laajassa tuloksessa | 1 195 | -947 |
| Kurssierot | -432 | -259 |
| Tilikauden lopussa | 7 689 | 6 926 |
| Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset (%): | ||
| Diskonttokorko | 2,60 | 4,00 |
| Inflaatioaste | 1,50 | 2,00 |
Konsernin ruotsalaisilla yhtiöillä on etuuspohjaisia ITP2-eläkejärjestelyjä. Suurin osa ITP2-eläkejärjestelyistä hoidetaan Eläkevakuutusyhtiö Alectassa usean työnantajan järjestelyinä, joten niissä olevat varat ja velat eivät ole kohdistettavissa yksittäiselle yhtiölle. Tästä johtuen Alectassa hoidetut ITP2 eläkejärjestelyt käsitellään tilinpäätöksessä maksupohjaisina. Loput ITP2-eläkejärjestelyistä rahoitetaan FPG/PRI-järjestelmän kautta ja ne on käsitelty tilikaudesta 2011 lähtien etuuspohjaisina eläkejärjestelyinä.
| 27. VARAUKSET, 1000 EUR | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Uudelleenjärjestelyt | ||
| Tilikauden alussa | 0 | |
| Atria Venäjä: toimintojen uudelleenjärjestely | 712 | |
| Yhteensä | 712 |
Atria käynnisti vuoden 2013 lopulla Moskovan toimintojen tehostamisohjelman, jonka yhteydessä päätettiin luopua teollisesta tuotannosta ja omasta logistiikkayksiköstä. Osana tehostamisohjelmaa Atria myi Moskovassa sijaitsevan kiinteistöyhtiön. Teollinen toiminta siirretään Moskovasta Pietariin maaliskuun 2015 loppuun mennessä. Toimintojen uudelleenjärjestelyihin liittyen Atria kirjasi uudelleenjärjestelyvarauksen, josta vuoden lopussa oli jäljellä 0,7 miljoonaa euroa.
| 28. LYHYTAIKAISET OSTOVELAT JA MUUT VELAT, 1000 EUR | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 100 500 | 97 031 |
| Saadut ennakot | 2 164 | 2 982 |
| Muut velat | 43 820 | 26 309 |
| Johdannaissopimukset - suojauslaskennassa | 411 | 350 |
| Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa | 1 875 | 1 070 |
| Siirtovelat | 50 035 | 46 498 |
| Yhteensä | 198 805 | 174 240 |
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat henkilöstökuluista ja velkojen korkojaksotuksista.
| EUR | 138 865 | 101 023 |
|---|---|---|
| SEK | 43 885 | 48 841 |
| RUB | 8 293 | 15 312 |
| DKK | 5 792 | 7 194 |
| USD | 782 | 492 |
| Muut | 1 188 | 1 378 |
| Yhteensä | 198 805 | 174 240 |
Atrian hallitus on hyväksymässään rahoituspolitiikassa määrittänyt rahoitusriskien hallinnan yleiset periaatteet. Hallitus on delegoinut rahoitusriskien hallinnan rahoituskomitealle, ja rahoitusriskien käytännön hoito on keskitetty konsernin Treasury-yksikköön. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on vähentää rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluista ja muista epävarmuustekijöistä aiheutuvia tulos-, tase- ja rahavirtavaikutuksia sekä varmistaa riittävä maksuvalmius. Treasury, yhdessä liiketoiminta-alueiden kanssa, tunnistaa, arvioi ja suojautuu riskeiltä rahoituspolitiikan mukaisesti. Pääasialliset rahoitukseen liittyvät riskit ovat korkoriski, valuuttariski, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski sekä luottoriski. Hyödykeriskejä ja pääomarakenteen hallintaa on myös käsitelty tämän kohdan lopussa.
Korkoriskiä hallitaan jakamalla rahoitusta vaihtuvakorkoisiin ja kiinteäkorkoisiin instrumentteihin sekä suojautumalla korkojohdannaisten avulla. Konserni on käyttänyt tilikauden aikana korkoriskin hallintaan koronvaihtosopimuksia. Konserni kytkee korkoriskin hallinnan korkokate tunnuslukuun, joka on ennustettu 12 kuukauden rullaava käyttökate jaettuna ennustetulla nettokorkokustannuksella. Mitä pienempi käyttökate suhteessa nettorahoituskustannukseen on, sitä suurempi osa velasta tulee olla kiinteäkorkoista. Konsernin korollinen velka tilinpäätöshetkellä oli 254,1 miljoonaa euroa (334,7 milj. euroa), josta kiinteäkorkoista oli 116,1 miljoonaa euroa (185,0 milj. euroa) eli 45,7 % (55,3 %). Kiinteä- ja vaihtuvakorkoisen velan suhde on konsernin rahoituspolitiikan määrittämällä tasolla.
Korkoriski kohdistuu lähinnä konsernin korollisiin velkoihin, koska lyhytaikaisten rahamarkkinasijoitusten määrä ja niihin liittyvä korkoriski on vähäinen. Konsernin liiketoiminnan rahavirrat ovat pääosin riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista. Tilinpäätöshetkellä Atria Oyj:llä oli avoinna kolme koronvaihtosopimusta, joihin sovelletaan suojauslaskentaa.
Nettokorkokulujen herkkyysanalyysissa on käytetty kohtuullisen mahdollisena pidetyn 1 % -yksikön korkotason muutosta, joka lasketaan korollisen vaihtuvakorkoisen nettovelan määrälle (koronvaihtosopimukset huomioituna), jonka on oletettu pysyvän samana koko tilivuoden ajan. Kaikille valuutoille käytetään simuloinneissa samansuuruista koron muutosta. Vaihtuvakorkoinen nettovelka 31.12.2014 oli 134,6 miljoonaa euroa (120,9 milj. euroa). Vuoden 2014 lopussa korkotason +/- 1 % -yksikön nousu merkitsisi +/- 1,3 miljoonan euron muutosta konsernin korkokustannuksiin vuositasolla (+/-1,2 milj. euroa). Vaikutus omaan pääomaan olisi + 1 % muutoksella 1,8 miljoonaa euroa (2,7 milj. euroa) ja – 1 % muutoksella -1,9 miljoonaa euroa (-2,8 milj. euroa).
Atria-konserni toimii usealla valuutta-alueella ja altistuu eri valuutoista johtuville riskeille. Valuuttariskiä syntyy ennakoiduista liiketoimista, taseeseen merkityistä varoista ja veloista sekä ulkomaisiin tytäryrityksiin tehdyistä nettosijoituksista. Tytäryritykset suojaavat kaupallisiin operatiivisiin eriin liittyvää valuuttariskiä kullekin liiketoiminta-alueelle tehdyn oman valuuttariskipolitiikan mukaisesti. Kukin valuuttariskipolitiikka on hyväksytty rahoituskomiteassa. Atrian Venäjällä olevaa kaupallista operatiivista ruplariskiä ei ole suojattu korkeiden suojauskustannusten vuoksi, mutta ruplan kurssimuutosten aiheuttama kustannusten nousu pyritään siirtämään myyntihintoihin mahdollisimman nopeasti.
Suomessa ja Ruotsissa edellä mainittuihin valuuttasuojauksiin sovelletaan suojauslaskentaa. Valuuttariskiä seurataan rullaavan 12 kuukauden ennustetun rahavirran mukaan ja suojaukset tehdään 1–6 kuukauden periodeille valuuttatermiineillä, minkä aikana suojattujen rahavirtojen odotetaan toteutuvan ja vaikuttavan voittoon tai tappioon. Transaktioriskiä aiheutuu muun muassa Atrian Ruotsin yhtiöiden liharaaka-aineen euromääräisestä tuonnista sekä Venäjällä Pit-Productin dollarimääräisestä liharaaka-aineen tuonnista ja euromääräisistä muista kuin lihaostoista. Suomen liiketoimintojen valuuttavirrat ja -riskit ovat melko vähäisiä ja liittyvät lähinnä dollarimääräiseen ja Ruotsin kruunumääräiseen vientiin.
Konsernilla on ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjä nettosijoituksia, jotka ovat alttiina valuuttariskeille. Rahoituskomitea päättää tapauskohtaisesti nettosijoitusten suojauksista. Tilinpäätöshetkellä ei ollut voimassa johdannaissopimuksia nettosijoitusten suojaamiseksi. Emoyhtiö myöntää rahoituksen tytäryhtiöille niiden omassa kotivaluutassa ja on suojannut valuuttamääräiset lainasaamiset tytäryhtiöiltä valuuttalainoilla ja -termiineillä.
Laajaan konsernituloslaskelmaan kirjatut muuntoerot olivat tilikaudella -25,0 miljoonaa euroa (-11,6 milj. euroa). Muuntoerot kasvoivat erityisesti viimeisellä vuosineljänneksellä Venäjän ruplan voimakkaan heikkenemisen johdosta. Ruplan vaihtelulle altistuva nettosijoituksen määrä vuoden lopussa oli 47,6 miljoonaa euroa (65,2 milj. euroa).
Jos euro olisi ollut tilikauden lopussa 10 % heikompi/vahvempi Ruotsin kruunuun verrattuna kaikkien muiden tekijöiden pysyessä ennallaan, voitto ennen veroja olisi ollut 0,6 miljoonaa euroa suurempi/pienempi johtuen Ruotsin tytäryritysten euromääräisistä ostoveloista (0,6 milj. euroa). Vaikutus omaan pääomaan olisi ollut 0,5 miljoonaa euroa (0,5 milj. euroa). Herkkyysanalyyseissa otetaan huomioon myös valuuttajohdannaisten vaikutukset, jotka netottavat valuuttakurssimuutosten vaikutuksia.
Jos euro olisi ollut tilikauden lopussa 20 % heikompi/vahvempi Venäjän ruplaan verrattuna kaikkien muiden tekijöiden pysyessä ennallaan, voitto ennen veroja olisi ollut 0,3 miljoonaa euroa suurempi/pienempi johtuen Venäjän tytäryhtiön euromääräisistä ostoveloista (0,1 milj. euroa). Vaikutus omaan pääomaan olisi ollut 0,0 miljoonaa euroa (0,0 milj. euroa).
Atria Oyj:n Treasury hankkii pääosan konsernin korollisesta vieraasta pääomasta. Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskiä hallitaan lainojen tasapainoisella maturiteettijakautumalla, pitämällä käytettävissä riittävä määrä sitovia luottolimiittejä, joissa on riittävän pitkät voimassaoloajat, käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia ja rahoitusinstrumentteja sekä pitämällä riittävä määrä kassavaroja. Atria käyttää aktiivisesti yritystodistuksia lyhytaikaiseen rahoitukseen ja likviditeetin hallintaan. Nostamattomia sitovia luottolimiittejä oli vuoden lopussa 110,6 miljoonaa euroa (148,2 milj. euroa). Tilikauden lopussa 200 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli käyttämättä 165,0 miljoonaa euroa (145,9 milj. euroa). Konsernin nostettujen lainojen ja sitovien luottolimiittien keskimaturiteetti oli 3 vuotta 0 kuukautta (3 vuotta 4 kk).
Niissä lainasopimuksissa, joissa on käytössä kovenantteja, tärkein kovenantti on vähintään 30 % omavaraisuusastekovenantti. Konsernin omavaraisuusaste on ollut useita vuosia noin 40 % ja konserni tulee jatkossakin huolehtimaan siitä, että omavaraisuusaste tulee olemaan korkeampi kuin kovenantin edellyttämä taso. Kovenanttien toteutuminen raportoidaan lainasopimusten ehtojen mukaisesti rahoittajille joko neljännesvuosittain tai puolivuosittain.
Konsernin johdon näkemyksen mukaan rahoitusvaroissa tai rahoituslähteissä ei ole merkittäviä maksuvalmiuskeskittymiä.
Alla oleva taulukko kuvaa rahoitusvelkojen ja johdannaisinstrumenttien maturiteettianalyysia (luvut diskonttaamattomia). Johdannaisvelkojen ja -varojen pääomamaksut ja -tulot liittyvät valuuttatermiineihin ja koronmaksut koronvaihtosopimuksiin.
| Erääntyminen 31.12.2014 | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1000 EUR | < 1 vuotta | 1–5 vuotta | > 5 vuotta | Yhteensä | |
| Lainat | Lyhennykset | 51 150 | 195 318 | 6 824 | 253 292 |
| Koronmaksut | 4 616 | 12 341 | 248 | 17 205 | |
| Rahoitusleasingvelat | Lyhennykset | 387 | 418 | 805 | |
| Johdannaisvelat ja -varat *) | Pääomamaksut | 152 934 | 152 934 | ||
| Pääomatulot | -149 193 | -149 193 | |||
| Koronmaksut | 2 219 | 3 020 | 5 239 | ||
| Korkotulot | -202 | -238 | -440 | ||
| Muut velat | Lyhennykset | 7 211 | 7 211 | ||
| Ostovelat | Maksut | 100 500 | 100 500 | ||
| Siirtovelat | Maksut | 50 034 | 8 | 50 042 | |
| Yhteensä | Maksut yhteensä | 369 051 | 211 105 | 7 072 | 587 228 |
| Tulot yhteensä | -149 395 | -238 | -149 633 | ||
| Nettomaksut | 219 656 | 210 867 | 7 072 | 437 595 |
| Erääntyminen 31.12.2013 | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1000 EUR | < 1 vuotta | 1–5 vuotta | > 5 vuotta | Yhteensä | |
| Lainat | Lyhennykset | 118 590 | 206 418 | 8 926 | 333 934 |
| Koronmaksut | 6 171 | 20 366 | 425 | 26 962 | |
| Rahoitusleasingvelat | Lyhennykset | 304 | 495 | 799 | |
| Johdannaisvelat ja -varat *) | Pääomamaksut | 163 100 | 163 100 | ||
| Pääomatulot | -163 028 | -163 028 | |||
| Koronmaksut | 2 797 | 5 300 | 8 097 | ||
| Korkotulot | -702 | -1 075 | -1 777 | ||
| Muut velat | Lyhennykset | 9 578 | 9 578 | ||
| Ostovelat | Maksut | 97 031 | 97 031 | ||
| Siirtovelat | Maksut | 46 498 | 8 | 46 506 | |
| Yhteensä | Maksut yhteensä | 444 069 | 232 587 | 9 351 | 686 007 |
| Tulot yhteensä | -163 730 | -1 075 | -164 805 | ||
| Nettomaksut | 280 339 | 231 512 | 9 351 | 521 202 |
*) Kaikkien johdannaisvastapuolien kanssa on sopimus netotusoikeudesta.
Taulukossa esitetyt luvut johdannaisveloista ja -varoista ovat bruttomääräisiä. Jos luvut netotettaisiin, johdannaisvelkaa olisi 8,5 miljoonaa euroa (6,4 milj. euroa).
Luottoriskiä hallitaan konsernitasolla hallituksen hyväksymän konsernin riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Rahoitukseen liittyvää luottoriskiä eli vastapuoliriskiä hallitaan siten, että valitaan vastapuoliksi vain vakavaraisia ja hyvän luottokelpoisuuden omaavia sopimusosapuolia. Konsernin likvidejä varoja sijoitetaan ainoastaan edellä mainitut kriteerit täyttäviin vastapuoliin. Näin menetellään myös solmittaessa rahoitus- ja johdannaissopimuksia. Johdannaisiin liittyvää luottoriskiä pienentää myös se, että johdannaisiin liittyvät rahasuoritukset maksetaan netottaen. Atria on tehnyt johdannaisia vain niiden pankkien kanssa, jotka ovat Atrian päärahoittajia.
Konsernin operatiivisen liiketoiminnan luottoriski liittyy asiakkaisiimme, joista tärkeimmät ovat suuria vähittäiskaupan keskusliikkeitä. Osa konsernin myyntisaamisista liittyy alkutuotannon rehu- ja eläinvälitykseen, joihin liittyvä luottoriski on suurempi, mutta myös hajautunut laajemmin. Konsernin myyntisaamiset ovat myös hajautuneet usealle eri markkina-alueelle ja monien asiakkaiden kesken.
Luottotappioriskiä hallitaan vakuuksilla, kuten luottovakuutuksilla ja pankkitakauksilla sekä ennakkolaskutuksella. Kullekin liiketoiminta-alueelle on laadittu erillinen markkina-alueen erityispiirteet huomioiva luottopolitiikka. Suurimpien asiakkuuksien ja asiakasryhmien osalta luottoriskiä tarkastellaan ja seurataan tapauskohtaisesti erikseen. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 20.
Konserni altistuu hyödykeriskeille, joista merkittävimmät ovat liharaaka-aine ja sähkö. Liharaaka-aineen hintavaihtelut vaikuttavat lyhyellä tähtäyksellä kannattavuuteen, mutta kustannusten nousu pyritään siirtämään myyntihintoihin mahdollisimman nopeasti.
Sähkön hinnan vaihteluilta suojaudutaan sähkötermiinisopimuksilla konsernin sähkönhankintapolitiikan mukaisesti. Politiikassa olevat suojaustasot ovat alla olevassa taulukossa
| Periodi | Suojaustaso minimi |
Suojaustaso enintään |
|---|---|---|
| 1–12 kk | 70 % | 100 % |
| 13–24 kk | 40 % | 80 % |
| 25–36 kk | 0 % | 50 % |
| 37–48 kk | 0 % | 40 % |
| 49–60 kk | 0 % | 30 % |
Sähkösuojauksiin sovelletaan IFRS:n mukaista suojauslaskentaa. Johdannaisten arvonmuutosten tehokas osuus on kirjattu omaan pääomaan -1,3 miljoonaa euroa (-1,2 milj. euroa) ja tehoton osa +0,4 miljoonaa euroa tuloslaskelmaan (-0,7 milj. euroa).
Mikäli sähköjohdannaisten markkinahinta muuttuisi 31.12.2014 tasosta +/- 10 %, olisi vaikutus omaan pääomaan +/-1,3 miljoonaa euroa (+/- 1,5 milj. euroa) olettamuksella, että kaikki suojaukset olisivat 100 prosenttisesti tehokkaita.
Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on varmistaa normaalit toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa ja säilyttää pääomakustannusten kannalta optimaalinen pääomarakenne.
Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä ensisijaisesti omavaraisuusastetunnusluvulla, jolle se on asettanut 40 %:n tavoitetason. Tällä omavaraisuusastetasolla yhtiö arvioi, että uuden pääoman saatavuus ja kokonaiskustannus ovat optimaalisella tasolla.
Omavaraisuusasteeseen vaikuttavat taseen loppusumma sekä oma pääoma. Yhtiö pystyy vaikuttamaan taseen loppusummaan ja sitä kautta pääomarakenteeseen käyttöpääoman hallinnalla, investointien määrällä sekä myymällä liiketoimintoja tai omaisuuseriä. Vastaavasti yhtiö voi vaikuttaa oman pääoman määrään osingonjaon ja osakeantien kautta.
Investointien ja divestointien arvioinnissa konserni käyttää referenssinä konsernin painotettua keskimääräistä pääomakustannusta (WACC). Konserni pyrkii tällä tavoin varmistamaan, että sen omaisuus tuottaa vähintään yhtä paljon kuin mitä sen pääoma keskimäärin maksaa.
| Toteutunut | 31.12.2014 | 31.12.2013 |
|---|---|---|
| 44,0 % | 42,2 % |
| 1 000 EUR | Käypään arvoon tulos |
Suojaus | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| vaikutteisesti kirjattavat |
laskennan alaiset |
Lainat | Myytävissä | |||
| 2014 Tase-erä | rahoitusvarat ja -velat |
johdannais sopimukset |
ja muut saamiset |
olevat rahoitusvarat |
Rahoitus velat |
Tasearvo yhteensä |
| Pitkäaikaiset varat | ||||||
| Myyntisaamiset | 2 606 | 2 606 | ||||
| Muut rahoitusvarat | 1 311 | 1 311 | ||||
| Lainasaamiset | 7 734 | 7 734 | ||||
| Muut saamiset *) | 928 | 928 | ||||
| Siirtosaamiset *) | 1 | 1 | ||||
| Johdannaissopimukset | 1 | 2 | 3 | |||
| Lyhytaikaiset varat | ||||||
| Myyntisaamiset | 86 755 | 86 755 | ||||
| Lainasaamiset | 3 084 | 3 084 | ||||
| Muut saamiset *) | 7 782 | 7 782 | ||||
| Siirtosaamiset *) | 7 043 | 7 043 | ||||
| Johdannaissopimukset | 5 214 | 27 | 5 241 | |||
| Rahavarat | 3 384 | 3 384 | ||||
| Rahoitusvarat yhteensä | 5 215 | 29 | 119 317 | 1 311 | 0 | 125 872 |
| Pitkäaikaiset velat | ||||||
| Lainat | 202 140 | 202 140 | ||||
| Rahoitusleasingvelat | 418 | 418 | ||||
| Muut velat **) | 0 | 0 | ||||
| Siirtovelat **) | 8 | 8 | ||||
| Johdannaissopimukset | 352 | 5 334 | 5 686 | |||
| Lyhytaikaiset velat | ||||||
| Lainat | 51 152 | 51 152 | ||||
| Rahoitusleasingvelat | 387 | 387 | ||||
| Ostovelat | 100 500 | 100 500 | ||||
| Muut velat **) | 7 211 | 7 211 | ||||
| Siirtovelat **) | 50 034 | 50 034 | ||||
| Johdannaissopimukset | 1 875 | 411 | 2 286 | |||
| Rahoitusvelat yhteensä | 2 227 | 5 745 | 0 | 0 | 411 850 | 419 822 |
* Eivät sisällä arvonlisä- tai tuloverosaamisia
** Eivät sisällä arvonlisä- tai tuloverovelkoja
| 1 000 EUR | Käypään arvoon tulos vaikutteisesti |
Suojaus laskennan |
||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| kirjattavat rahoitusvarat |
alaiset johdannais |
Lainat ja muut |
Myytävissä olevat |
Rahoitus | Tasearvo | |
| 2013 Tase-erä | ja -velat | sopimukset | saamiset | rahoitusvarat | velat | yhteensä |
| Pitkäaikaiset varat | ||||||
| Myyntisaamiset | 1 444 | 1 444 | ||||
| Muut rahoitusvarat | 2 189 | 2 189 | ||||
| Lainasaamiset | 4 884 | 4 884 | ||||
| Muut saamiset *) | 1 153 | 1 153 | ||||
| Siirtosaamiset *) | 1 | 1 | ||||
| Lyhytaikaiset varat | ||||||
| Myyntisaamiset | 93 624 | 93 624 | ||||
| Lainasaamiset | 2 651 | 2 651 | ||||
| Muut saamiset *) | 5 158 | 5 158 | ||||
| Siirtosaamiset *) | 5 453 | 5 453 | ||||
| Johdannaissopimukset | 447 | 26 | 473 | |||
| Rahavarat | 28 844 | 28 844 | ||||
| Rahoitusvarat yhteensä | 447 | 26 | 143 212 | 2 189 | 0 | 145 874 |
| Pitkäaikaiset velat | ||||||
| Lainat | 215 344 | 215 344 | ||||
| Rahoitusleasingvelat | 495 | 495 | ||||
| Muut velat **) | 0 | 0 | ||||
| Siirtovelat **) | 8 | 8 | ||||
| Johdannaissopimukset | 715 | 5 001 | 5 716 | |||
| Lyhytaikaiset velat | ||||||
| Lainat | 118 590 | 118 590 | ||||
| Rahoitusleasingvelat | 304 | 304 | ||||
| Ostovelat | 97 031 | 97 031 | ||||
| Muut velat **) | 9 578 | 9 578 | ||||
| Siirtovelat **) | 46 498 | 46 498 | ||||
| Johdannaissopimukset | 1 070 | 350 | 1 420 | |||
| Rahoitusvelat yhteensä | 1 785 | 5 351 | 0 | 0 | 487 848 | 494 984 |
*) Eivät sisällä arvonlisä- tai tuloverosaamisia
**) Eivät sisällä arvonlisä- tai tuloverovelkoja
| 1 000 EUR | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Tase-erä | 31.12.2014 | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | |
| Pitkäaikaiset varat | |||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | |||||
| - Noteeratut osakkeet | 241 | 241 | |||
| - Noteeraamattomat osakkeet | 1 070 | 1 070 | |||
| Johdannaissopimukset | 3 | 3 | |||
| Lyhytaikaiset varat | |||||
| Johdannaissopimukset | 5 241 | 5 241 | |||
| Yhteensä | 6 555 | 241 | 5 244 | 1 070 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||||
| Johdannaissopimukset | 5 686 | 5 686 | |||
| Lyhytaikaiset velat | |||||
| Johdannaissopimukset | 2 286 | 2 286 | |||
| Yhteensä | 7 972 | 0 | 7 972 | 0 | |
| Tase-erä | 31.12.2013 | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | |
| Pitkäaikaiset varat | |||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | |||||
| - Noteeratut osakkeet | 220 | 220 | |||
| - Noteeraamattomat osakkeet | 1 969 | 1 969 | |||
| Lyhytaikaiset varat | |||||
| Johdannaissopimukset | 473 | 473 | |||
| Yhteensä | 2 662 | 220 | 473 | 1 969 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||||
| Johdannaissopimukset | 5 716 | 5 716 | |||
| Lyhytaikaiset velat | |||||
| Johdannaissopimukset | 1 420 | 1 420 |
Toimivilla markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevien rahoitusinstrumenttien käypä arvo perustuu tilinpäätöspäivän noteerattuihin markkinahintoihin. Markkinoiden katsotaan olevan toimivat, jos noteerattuja hintoja on helposti ja säännöllisesti saatavissa pörssistä, välittäjältä, toimialaryhmältä, hintatietopalvelusta tai valvontaviranomaiselta ja nämä hinnat edustavat todellisia ja säännöllisesti toteutuvia toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä markkinatapahtumia. Rahoitusvarojen noteerattuna markkinahintana käytetään senhetkistä ostokurssia.
Rahoitusinstrumenteille, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla (esim. OTC-johdannaiselle), määritetään käypä arvo arvostusmenetelmien avulla. Näissä arvostusmenetelmissä käytetään mahdollisimman paljon todettavissa olevaa markkinatietoa, kun sitä on saatavilla, ja turvaudutaan mahdollisimman vähän yrityskohtaisiin arvioihin. Jos kaikki instrumentin käyvän arvon määrittämiseen tarvittavat merkittävät syöttötiedot ovat todettavissa, instrumentti on tasolla 2.
Jos yksi tai useampi merkittävä syöttötieto ei perustu todettavissa olevaan markkinatietoon, instrumentti luokitellaan tasolle 3. Rahoitusinstrumenttien arvostamisessa käytetään ulkopuolisten tahojen arvioita ja mikäli niitä ei ole saatavilla, käytetään yhtiön omia laskelmia/arvioita.
| Noteeraamattomat osakkeet | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Alkusaldo 1.1. | 1 969 | 1 566 |
| Ostot | 1 | 403 |
| Vähennykset | -900 | |
| Loppusaldo 31.12. | 1 070 | 1 969 |
| Johdannaissopimusten käyvät arvot: 1 000 EUR |
Johdannais varat 31.12.2014 |
Johdannais velat 31.12.2014 |
Netto käypä arvo 31.12.2014 |
Netto käypä arvo 31.12.2013 |
|---|---|---|---|---|
| Valuuttatermiinit | ||||
| IAS 39-suojauslaskennan alaiset kassavirtasuojaukset | 69 | 160 | -91 | 6 |
| Muut suojaukset | 5 172 | 830 | 4 342 | 447 |
| Koronvaihtosopimukset, maturiteetti yli vuoden | ||||
| IAS 39-suojauslaskennan alaiset kassavirtasuojaukset | 4 365 | -4 365 | -4 097 | |
| Sähköjohdannaiset | ||||
| IAS 39-suojauslaskennan alaiset kassavirtasuojaukset | 3 | 2 617 | -2 614 | -3 019 |
| Muut suojaukset | 0 | 0 | ||
| Yhteensä | 5 244 | 7 972 | -2 728 | -6 663 |
| Johdannaissopimusten nimellisarvot: | |||
|---|---|---|---|
| 1 000 EUR | 31.12.2014 | 31.12.2013 | |
| Valuuttatermiinit | |||
| IAS 39-suojauslaskennan alaiset kassavirtasuojaukset | 9 472 | 9 373 | |
| Muut suojaukset | 95 053 | 140 997 | |
| Koronvaihtosopimukset | |||
| IAS 39-suojauslaskennan alaiset kassavirtasuojaukset | 89 391 | 131 765 | |
| Sähköjohdannaiset | |||
| IAS 39-suojauslaskennan alaiset kassavirtasuojaukset | 16 050 | 18 373 | |
| Muut suojaukset | 505 | 565 | |
| Yhteensä | 210 471 | 301 073 |
| 30. MUUT VUOKRASOPIMUKSET, 1 000 EUR | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Konserni vuokralle ottajana: | ||
| Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 11 117 | 9 294 |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua | 20 653 | 22 930 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 10 750 | 12 743 |
| Yhteensä | 42 520 | 44 967 |
| Kuluksi kirjatut vuokrat | 9 344 | 6 830 |
| Vuokrasopimusten ehdot vaihtelevat ja konserniyhtiöt vuokraavat kiinteistöjä, koneita ja kalustoa. | ||
| 31. VASTUUSITOUMUKSET, 1 000 EUR | ||
| Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä tai muita vakuuksia: | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 2 665 | 2 784 |
| Eläkelainat | 5 383 | 5 610 |
| Yhteensä | 8 048 | 8 394 |
| Yleisvakuutena annetut kiinnitykset ja muut vakuudet | ||
| Kiinteistökiinnitykset | 3 786 | 3 973 |
| Yrityskiinnitykset | 1 171 | 1 355 |
| Yhteensä | 4 957 | 5 328 |
| Taseeseen sisältymättömät vastuusitoumukset | ||
| Takaukset | 391 | 636 |
Atria-konsernin lähipiiriin kuuluvat konsernin yhteis- ja osakkuusyhtiöt, hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet, toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen sekä konsernin muut johtoryhmän jäsenet. Lisäksi lähipiiriin kuuluvat omistajaosuuskunnat Itikka osuuskunta, Lihakunta ja Osuuskunta Pohjanmaan Liha ja näiden yhtiöiden tytäryhtiöt.
Konserniyhtiöt, konsernin yhteis- ja osakkuusyhtiöt tarkemmin liitetiedossa 36.
| Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat | Yhteis- ja osakkuus yritykset |
Muu lähipiiri |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| 1.1.–31.12.2014 | |||
| Tavaroiden myynnit | 2 252 | 6 154 | 8 406 |
| Palveluiden myynnit | 216 | 47 | 263 |
| Vuokratuotot | 96 | 122 | 218 |
| Tavaroiden ostot | 20 950 | 10 351 | 31 301 |
| Palveluiden ostot | 53 295 | 224 | 53 519 |
| Vuokrakulut | 17 | 4 127 | 4 144 |
| Myydyt osakkeet | 1 498 | 1 498 | |
| 31.12.2014 | |||
| Myyntisaamiset | 270 | 444 | 714 |
| Muut saamiset | 1 564 | 1 564 | |
| Ostovelat | 5 564 | 42 | 5 606 |
| Muut velat | 292 | 292 |
| Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat | Yhteis- ja osakkuus yritykset |
Muu lähipiiri |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| 1.1.–31.12.2013 | |||
| Tavaroiden myynnit | 2 235 | 5 063 | 7 298 |
| Palveluiden myynnit | 133 | 117 | 250 |
| Vuokratuotot | 96 | 18 | 114 |
| Tavaroiden ostot | 20 160 | 10 437 | 30 597 |
| Palveluiden ostot | 50 677 | 259 | 50 936 |
| Vuokrakulut | 18 | 2 728 | 2 746 |
| 31.12.2013 | |||
| Myyntisaamiset | 195 | 382 | 577 |
| Muut saamiset | 472 | 36 | 508 |
| Ostovelat | 5 210 | 54 | 5 264 |
| Muut velat | 0 | 2 172 | 2 172 |
Lähipiirin kanssa toteutuneet tavaroiden ja palveluiden myynnit perustuvat konsernin voimassaoleviin hinnastoihin. Palveluiden ostoissa suurimman erän muodostavat Tuoretie Oy:lta ostettavat logistiikkapalvelut. Velat lähipiirille ovat heti tai sovitun mukaisesti irtisanottavissa olevia lainoja, joiden korkokanta on sidottu 3 kk:n tai 6 kk:n euriborkorkoon.
| Konsernin johtoon kuuluvien avainhenkilöiden työsuhde-etuudet ja palkkiot (suoriteperusteisesti) | 2014 | 2013 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 2 888 | 2 434 |
| Lakisääteiset eläkemaksut | 306 | 270 |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet (ryhmäeläke-etuudet) | 301 | 337 |
| Yhteensä | 3 496 | 3 040 |
Konsernin johtoon kuuluvat avainhenkilöt ovat hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen sekä konsernin johtoryhmän jäsenet.
Toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta.
Atria-konsernin johtoryhmän Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluville jäsenille on järjestetty johdon ryhmäeläke-etu.
Ryhmäeläkevakuutuksen eläkeikä on johtoryhmän jäsenilllä 63 vuotta. Eläkejärjestely on maksuperusteinen ja vuosimaksu perustuu vakuutetun kuukausipalkkaan (rahapalkka ja luontaisedut).
| Hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen palkat, palkkiot ja eläkemaksut |
Palkat ja palkkiot |
Lakisääteiset eläkemaksut |
Lisäeläke maksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hallintoneuvoston jäsenet: | ||||
| Hyry Hannu, puheenjohtaja | 40 | 5 | 45 | |
| Anttikoski Juho, varapuheenjohtaja | 22 | 3 | 24 | |
| Hallintoneuvoston muut jäsenet | 53 | 53 | ||
| Yhteensä | 114 | 8 | 0 | 122 |
| Hallituksen jäsenet: | ||||
| Paavola Seppo, puheenjohtaja | 72 | 9 | 82 | |
| Komulainen Timo, varapuheenjohtaja | 78 | 10 | 88 | |
| Kaarto Esa | 52 | 7 | 59 | |
| Moisio Jukka | 15 | 2 | 17 | |
| Paxal Kjell-Göran | 40 | 5 | 45 | |
| Rantsi Jyrki | 35 | 4 | 40 | |
| Romanainen Maisa | 24 | 3 | 27 | |
| Sivula Harri | 28 | 4 | 32 | |
| Yhteensä | 345 | 44 | 0 | 389 |
| Toimitusjohtaja: | ||||
| Gröhn Juha | 478 | 61 | 131 | 670 |
| Toimitusjohtajan sijainen: | ||||
| Ruohola Juha, varatoimitusjohtaja, 3.6.2014 asti | 102 | 13 | 27 | 142 |
| Kyntäjä Heikki, talousjohtaja, 3.6.2014 alkaen | 129 | 17 | 14 | 159 |
Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi 21.1.2014 antamallaan päätöksellä yrityskaupan, jossa Atria osti Saarioinen Oy:n naudan, sian ja broilerin hankinta-, teurastus- ja leikkuuliiketoiminnot, sisältäen Sahalahden Broiler Oy:n koko osakekannan sekä sian ja naudan teurastus- ja leikkuutoiminnot Jyväskylässä. Kaupan yhteydessä Atria ja Saarioinen tekivät yhteistyösopimuksen koskien lihan toimituksia Atrialta Saarioiselle. Kaupan kohteena olevien liiketoimintojen palveluksessa työskentelee keskimäärin 400 henkilöä. Kaupan johdosta Atrian liikevaihdon ennakoidaan kasvavan noin 60 miljoonaa euroa vuodessa. Liiketoiminnan kauppahinta oli 29,2 miljoonaa euroa. Lisäksi tuottajasaamisista maksettiin 4,2 miljoonaa euroa. Yrityskaupalla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tunnuslukuihin. Kauppa vahvistaa Atrian asemaa kotimaisen lihan jalostajana ja täydentää Atrian nykyistä liiketoimintaa ja tuotevalikoimaa. Pitkäaikainen yhteistyösopimus lihantoimituksista Saarioisille lisää tuotannollisen toiminnan tehokkuutta. Yrityskaupan myötä saatiin lisää kapasiteettia kasvavaan siipikarjaliiketoimintaan.
Yrityskaupan kohteena olevat liiketoiminnot liitettiin Atriaan 1.2.2014 lähtien.
| Sahalahden Broiler Oy Naudan ja sian teurastus- ja leikkuutoiminnot Jyväskylässä |
Yhdistämisessä käytetyt käyvät arvot |
|---|---|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 8 215 |
| Aineettomat hyödykkeet | |
| Liiketoiminnan sopimuskanta | 8 977 |
| Tuotemerkit | 859 |
| Liikearvo | 11 470 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 79 |
| Vaihto-omaisuus | 396 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 7 460 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 945 |
| Varat yhteensä | 38 401 |
| Laskennallinen verovelka | 2 497 |
| Lyhytaikaiset velat | 2 429 |
| Velat yhteensä | 4 926 |
| Nettovarat | 33 475 |
| Kauppahinta | 33 475 |
| Yrityskaupan rahavirtavaikutus | 32 530 |
Laskelmaa päivitettiin alkuperäisen esittämisen jälkeen, koska siirtyneiden omaisuuserien arvo ja siten myös kauppahinta tarkentui. Laskelma on lopullinen.
Atria käynnisti vuoden 2013 lopulla Moskovan toimintojen tehostamisohjelman, jonka yhteydessä päätettiin luopua teollisesta tuotannosta ja omasta logistiikkayksiköstä vuoden 2014 loppuun mennessä. Osana tehostamisohjelmaa Atria on myynyt Moskovassa sijaitsevan kiinteistöyhtiön 12 miljoonalla eurolla. Myydyn yhtiön varat olivat 8,9 miljoonaa euroa ja velat 1,1 miljoonaa euroa. Kaupan rahavirtavaikutus oli 11,9 miljoonaa euroa. Myytyyn yhtiöön kohdistui -1,8 miljoonan euron muuntoerot. Atria jatkaa vuokralaisena kiinteistössä maaliskuun 2015 loppuun asti. Kiinteistön myynnistä ja toimintojen uudelleenjärjestelyistä kirjattiin yhteensä 0,5 miljoonan euron positiivinen tulosvaikutus.
Atria päätti tammikuun 2015 alussa investoida Nurmon sikaleikkaamon rakentamiseen ja uudistamiseen noin 36 miljoonaa euroa. Nurmon nykyisen sikaleikkaamon yhteyteen rakennetaan uutta tuotantotilaa ja olemassa olevia tuotantotiloja uudistetaan ja automatisoidaan viimeisintä tuotantotekniikkaa hyödyntäen. Uusia tuotantotiloja rakennetaan yhteensä noin 4500 m2 .
Investoinnin myötä Atrian sikaleikkaamon tuottavuus ja kannattavuus paranevat merkittävästi. Investoinnin arvioidaan tuovan noin 8 miljoonan euron vuosittaiset kustannussäästöt leikkaamon toimintaan. Investointihankkeeseen liittyvät neuvottelut henkilöstön kanssa aloitettiin välittömästi. Hankkeen arvioidaan kestävän noin 2 vuotta ja tänä aikana henkilöstön vähentämis- ja uudelleensijoittamistarpeet tarkentuvat. Henkilöstön vähennystarpeen arvioidaan olevan enintään 80 henkilötyövuotta.
Atria-konsernin merkittävimmät tytäryhtiöt ovat elintarvikkeita valmistavat Atria Suomi Oy, Atria Sverige AB, 3-Stjernet A/S, OOO Pit-Product ja Atria Eesti AS, eläinten hankinnasta ja välityksestä vastaava A-Tuottajat Oy sekä eläinten rehuja valmistava A-Rehu Oy.
| Konserniyritykset liiketoiminta-alueiden mukaisesti | Kotimaa | Omistus osuus (%) |
Osuus ääni vallasta (%) |
|---|---|---|---|
| Atria Suomi: | |||
| Ab Botnia-Food Oy *) | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| A-Liha Jyväskylä Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| A-Lihatukkurin Oy *) | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| A-Logistiikka Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| A-Pekoni Nurmo Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| A-Pihvi Kauhajoki Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| A-Pihvi Kuopio Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| A-Rehu Oy | Suomi | 51,0 | 51,0 |
| A-Sikateurastamo Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Atria Oyj | Suomi | ||
| Atria Suomi Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Atria-Chick Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Atria-Lihavalmiste Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Atria-Meetvursti Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Atria-Tekniikka Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Atria-Tuoreliha Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Atria-Valmisruoka Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| A-Tuottajat Oy | Suomi | 97,9 | 99,0 |
| Best-In Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| F-Logistiikka Oy *) | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Kauhajoen Teurastamokiinteistöt Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Kiinteistö Oy Tievapolku 3 | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Liha ja Säilyke Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Mestari Forsman Oy *) | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Rokes Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Sahalahden Broiler Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Suomen Kalkkuna Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Atria Skandinavia: | |||
| 3-Stjernet A/S | Tanska | 100,0 | 100,0 |
| Atria Concept SP Z.o.o | Puola | 100,0 | 100,0 |
| Atria Denmark Holding A/S | Tanska | 100,0 | 100,0 |
| Atria Scandinavia AB | Ruotsi | 100,0 | 100,0 |
| Atria Sverige AB | Ruotsi | 100,0 | 100,0 |
| KB Joddlaren | Ruotsi | 100,0 | 100,0 |
| Nordic Fastfood AB | Ruotsi | 51,0 | 51,0 |
| Nordic Fastfood Etablerings AB *) | Ruotsi | 51,0 | 51,0 |
| Ridderheims AS | Norja | 100,0 | 100,0 |
| Atria Venäjä: | |||
| Atria-Invest Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| OOO Campoferma | Venäjä | 100,0 | 100,0 |
| OOO Pit-Product | Venäjä | 100,0 | 100,0 |
| Atria Baltia: Atria Eesti AS |
Viro | 100,0 | 100,0 |
| Atria Farmid OÜ | Viro | 100,0 | 100,0 |
| OÜ Atria *) | Viro | 100,0 | 100,0 |
| UAB Vilniaus Mesa *) | Liettua | 100,0 | 100,0 |
*) Lepäävä yhtiö
Kaikki tytäryritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen. Määräysvallattomien omistajien osuus Atria-konsernin tilikauden tuloksesta ja kertyneistä voittovaroista ei ole olennainen.
| Konsernin yhteis- ja osakkuusyritykset | Kotimaa | Omistus osuus (%) |
Osuus ääni vallasta (%) |
|---|---|---|---|
| Konsernin yhteisyritykset: | |||
| Honkajoki Oy *) | Suomi | 50,0 | 50,0 |
| Lihateollisuuden Tutkimuskeskus LTK osuuskunta | Suomi | 50,0 | 50,0 |
| Länsi-Kalkkuna Oy | Suomi | 50,0 | 50,0 |
| Konsernin osakkuusyritykset: | |||
| Domretor Oy | Suomi | 24,9 | 24,9 |
| Findest Protein Oy | Suomi | 33,1 | 33,1 |
| Finnpig Oy | Suomi | 50,0 | 50,0 |
| Foodwest Oy | Suomi | 33,5 | 33,5 |
| Kiinteistö Oy Itikanmäen Teollisuustalo | Suomi | 13,2 | 13,2 |
| Transbox Oy | Suomi | 25,7 | 25,7 |
| Tuoretie Oy | Suomi | 33,3 | 33,3 |
*) Raportoitu merkittävänä yhteisyrityksenä (liitetieto 15).
| Liite | 1.1.–31.12. 2014 |
1.1.–31.12. 2013 |
|
|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 2.1 | 36 984 | 39 682 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2.2 | 4 400 | 2 832 |
| Henkilöstökulut | 2.3 | -3 192 | -2 510 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 2.4 | ||
| Suunnitelman mukaiset poistot | -21 807 | -22 479 | |
| Liiketoiminnan muut kulut | 2.5 | -4 796 | -6 019 |
| LIIKEVOITTO | 11 588 | 11 507 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 2.6 | 5 395 | -29 703 |
| VOITTO / TAPPIO ENNEN | |||
| TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA |
16 982 | -18 197 | |
| Tilinpäätössiirrot | 2.7 | -4 602 | -5 523 |
| Tuloverot | 2.8 | -834 | -388 |
| TILIKAUDEN VOITTO / TAPPIO | 11 547 | -24 107 |
| V a s t a a v a a | Liite | 31.12.2014 | 31.12.2013 |
|---|---|---|---|
| PYSYVÄT VASTAAVAT | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 3.1 | ||
| Aineettomat oikeudet | 11 | 17 | |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 5 345 | 5 261 | |
| Aineettomat hyödykkeet yhteensä | 5 356 | 5 278 | |
| Aineelliset hyödykkeet | 3.1 | 212 190 | 218 699 |
| Sijoitukset | 3.2 | ||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä |
307 976 | 266 276 | |
| Osuudet omistusyhteysyrityksissä | 3 861 | 3 861 | |
| Muut osakkeet ja osuudet | 1 099 | 2 003 | |
| Sijoitukset yhteensä | 312 936 | 272 140 | |
| PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 530 482 | 496 117 | |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | |||
| Pitkäaikaiset saamiset | 3.3 | 228 411 | 293 888 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 3.3 | 116 750 | 79 655 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 1 992 | 25 867 | |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 347 153 | 399 410 | |
| V a s t a a v a a y h t e e n s ä | 877 635 | 895 527 | |
| V a s t a t t a v a a | Liite | 31.12.2014 | 31.12.2013 |
| OMA PÄÄOMA | 3.4 | ||
| Osakepääoma | 48 055 | 48 055 | |
| Ylikurssirahasto | 138 502 | 138 502 | |
| Omat osakkeet | -1 277 | -1 277 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
110 228 | 110 228 | |
| Edellisten tilikausien voitto | 58 500 | 88 802 | |
| Tilikauden voitto / tappio | 11 547 | -24 107 | |
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | 365 555 | 360 202 | |
| TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ | 3.5 | ||
| Poistoero | 83 155 | 78 554 | |
| VIERAS PÄÄOMA | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 3.6 | 198 591 | 211 622 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 3.7 | 230 334 | 245 149 |
| VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ | 428 925 | 456 771 | |
| V a s t a t t a v a a y h t e e n s ä | 877 635 | 895 527 | |
| 1.1.–31.12. 2014 |
1.1.–31.12. 2013 |
|
|---|---|---|
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | ||
| Myynnistä saadut maksut | 36 932 | 40 238 |
| Muista tuotoista saadut maksut | 4 400 | 2 832 |
| Maksut liiketoiminnan kuluista | -9 486 | -5 991 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja |
31 845 | 37 079 |
| Rahoitustuotot ja -kulut netto | 4 685 | -2 955 |
| Maksetut verot | -1 647 | 1 023 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 34 883 | 35 147 |
| INVESTOINTIEN RAHAVIRTA | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä sijoituksiin |
-56 172 | -45 086 |
| Konsernisaamisten muutos | 28 983 | 49 029 |
| Investointien rahavirta | -27 190 | 3 942 |
| RAHOITUKSEN RAHAVIRTA | ||
| Lainojen maksut / nostot | -76 984 | -29 861 |
| Konsernivelkojen muutos | 51 609 | 21 280 |
| Osinkojen maksut | -6 194 | -6 194 |
| Saadut / maksetut konserniavustukset | 0 | 0 |
| Rahoituksen rahavirta | -31 569 | -14 775 |
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | 34 883 | 35 147 |
| INVESTOINTIEN RAHAVIRTA | -27 190 | 3 942 |
| RAHOITUKSEN RAHAVIRTA | -31 569 | -14 775 |
| YHTEENSÄ | -23 876 | 24 314 |
| Rahavarojen muutos | ||
| Rahavarat 1.1. | -25 867 | -1 553 |
| Rahavarat 31.12. | 1 992 | 25 867 |
| Muutos | -23 876 | 24 314 |
Atria Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti (FAS).
Atria Oyj on Atria Oyj -konsernin emoyhtiö, kotipaikka Kuopio. Atria Oyj -konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa emoyhtiön pääkonttorista Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki, postiosoite PL 900, 60060 ATRIA.
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalennuskirjauksilla. Poistot tehdään tasapoistoina käytössäoloajalta. Aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut avustukset on kirjattu hankintamenon vähennykseksi. Saadut avustukset eivät ole olennaisia.
Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat julkisesti noteerattujen yhtiöiden osakkeet on arvostettu hankintamenoon. Osakkeiden kirjanpitoarvo 31.12.2014 oli 29 326,86 euroa ja käypä arvo 152 284,47 euroa.
Rahoitusvälineet on arvostettu taseessa hankintamenoon vähennettynä arvonalennuskirjauksilla.
Ulkomaanrahan määräiset erät on muutettu Suomen rahaksi tilinpäätöspäivän Euroopan Keskuspankin noteeraamaan kurssiin. Realisoituneiden valuuttamääräisten lainojen kurssierot on esitetty rahoituserissä.
Yhtiö solmii johdannaissopimuksia kurssierojen ja korkotason hallitsemiseksi. Käytettyjä johdannaisia ovat valuuttatermiinit ja koronvaihtosopimukset. Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, arvostetaan käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, esitetään tuloslaskelman rahoituserissä. Suojaukseen käytettyjen johdannaisten positiivinen käypä arvo esitetään saamisissa ja negatiivinen arvo veloissa.
Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, kirjataan tuloslaskelmaan asianmukaiseen erään johdannaisen erääntymispäivänä.
Kaikkien johdannaisten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 4.3.
Yhtiön vuokratuotot esitetään liikevaihtona, koska se vastaa yhtiön toiminnan nykyistä luonnetta.
| Palveluveloitukset konserniyhtiöiltä | 3 638 | 2 828 |
|---|---|---|
| Muut | 762 | 4 |
| Yhteensä | 4 400 | 2 832 |
| Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin | ||
|---|---|---|
| Toimihenkilöt Suomessa | 11 | 10 |
| Henkilöstökulut | ||
| Palkat: | ||
| Toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen ja hallituksen jäsenet |
1 154 | 1 351 |
| Hallintoneuvoston jäsenet | 97 | 98 |
| Muut palkat | 1 144 | 332 |
| Yhteensä | 2 395 | 1 782 |
| Eläkekulut | 689 | 648 |
| Muut henkilösivukulut | 109 | 80 |
| Yhteensä | 798 | 728 |
| Henkilöstökulut yhteensä | 3 192 | 2 510 |
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan eläkesitoumukset: Yhtiön lakisääteiset eläkkeet ovat maksuperusteisia ja ne on hoidettu vakuutusyhtiössä. Yhtiöllä ei ole toimitusjohtajaan ja hallituksen sekä hallintoneuvoston jäseniin kohdistuvia eläkesitoumuksia.
| Poistot aineellisista ja aineettomista | ||
|---|---|---|
| hyödykkeistä | 21 807 | 22 479 |
Tase-eräkohtainen poistoerittely sis. kohtaan 3.1.
Liiketoiminnan muut kulut 4 796 6 019 Sisältää hallinto-, markkinointi-, energia-, siivous-, käyttö- ja muita kuluja sekä tilintarkastajien palkkiot.
| Tilintarkastajan palkkiot / | ||
|---|---|---|
| Tilintarkastuspalkkiot | ||
| PricewaterhouseCoopers Oy | 170 | 110 |
| Veroneuvonta | 3 | 1 |
| Muut palkkiot | 11 | 2 |
| Yhteensä | 184 | 113 |
| 2.6. RAHOITUSTUOTOT JA KULUT | ||
|---|---|---|
| Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista | ||
| Muilta | 8 385 | 1 270 |
| Yhteensä | 8 385 | 1 270 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 7 341 | 9 019 |
| Muilta | 8 185 | 8 112 |
| Yhteensä | 15 527 | 17 131 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | ||
| Saman konsernin yrityksille | 610 | 755 |
| Arvonalentumiset konsernin sijoituksista |
0 | 26 500 |
| Muille | 17 906 | 20 849 |
| Yhteensä | 18 517 | 48 104 |
| Rahoitustuotot ja kulut yhteensä | 5 395 | -29 703 |
| Erään korko- ja muut rahoituskulut sisältyy kurssivoittoa/tappioita (netto) |
-20 | 34 |
| 2.7. TILINPÄÄTÖSSIIRROT | ||
| Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen |
||
| erotus | -4 602 | -5 523 |
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | 834 | 388 |
|---|---|---|
Aineettomat hyödykkeet:
| Aineettomat oikeudet | ||
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 1 455 | 1 455 |
| Lisäykset | 0 | 0 |
| Vähennykset | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12. | 1 455 | 1 455 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -1 438 | -1 430 |
| Vähennysten poistot | 0 | 0 |
| Tilikauden poisto | -6 | -8 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -1 444 | -1 438 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 11 | 17 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | ||
| Hankintameno 1.1. | 21 260 | 18 949 |
| Lisäykset | 1 654 | 2 311 |
| Vähennykset | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12. | 22 914 | 21 260 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -15 999 | -14 668 |
| Vähennysten poistot | 0 | 0 |
| Tilikauden poisto | -1 570 | -1 330 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -17 569 | -15 999 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 5 345 | 5 261 |
| Aineettomat hyödykkeet yhteensä | 5 356 | 5 278 |
| Aineelliset hyödykkeet: | ||
| Maa- ja vesialueet | ||
| Hankintameno 1.1. | 1 233 | 1 233 |
| Lisäykset | 0 | 0 |
| Vähennykset | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12. | 1 233 | 1 233 |
| Rakennukset ja rakennelmat | ||
| Hankintameno 1.1. | 293 459 | 290 639 |
| Lisäykset | 3 971 | 2 820 |
| Vähennykset | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12. | 297 430 | 293 459 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -143 367 | -136 673 |
| Vähennysten poistot | 0 | 0 |
| Tilikauden poisto | -6 509 | -6 693 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -149 876 | -143 367 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 147 555 | 150 093 |
| Koneet ja kalusto | ||
| Hankintameno 1.1. | 300 917 | 296 383 |
| Lisäykset | 14 248 | 4 586 |
| Vähennykset Hankintameno 31.12. |
-49 315 116 |
-51 300 917 |
| 31.12.2014 | 31.12.2013 | |
|---|---|---|
| Kertyneet poistot 1.1. | -242 550 | -228 238 |
| Vähennysten poistot | 0 | 0 |
| Tilikauden poisto | -13 586 | -14 312 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -256 136 | -242 550 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 58 980 | 58 367 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | ||
| Hankintameno 1.1. | 2 324 | 2 298 |
| Lisäykset | 13 | 26 |
| Vähennykset | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12. | 2 337 | 2 324 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -1 293 | -1 157 |
| Vähennysten poistot | 0 | 0 |
| Tilikauden poisto | -136 | -136 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -1 429 | -1 293 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 909 | 1 031 |
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | ||
| Hankintameno 1.1. | 7 974 | 2 620 |
| Muutokset +/- | -4 460 | 5 354 |
| Hankintameno 31.12. | 3 514 | 7 974 |
| Aineelliset hyödykkeet yhteensä | 212 190 | 218 699 |
| Koneiden ja laitteiden poistamaton hankintameno |
58 980 | 58 367 |
| Muun kuin tuotannon koneiden ja laitteiden osuus ei ole olennainen erä. |
Loppuun poistettujen ja romutettujen hankintahinnat on ilmoitettu vähennyksenä.
| Emoyhtiön omistus osuus-% 2014 |
Emoyhtiön omistus osuus-% 2013 |
|
|---|---|---|
| Konserniyritykset: | ||
| Ab Botnia-Food Oy, Seinäjoki | 100 | 100 |
| Atria Eesti AS, Valga, Viro | 100 | 100 |
| Atria Scandinavia AB, Sköllersta, Ruotsi | 100 | 100 |
| Atria Suomi Oy, Kuopio | 100 | 100 |
| Atria-Invest Oy, Seinäjoki | 100 | 100 |
| A-Tuottajat Oy, Seinäjoki | 97,9 | 97,9 |
| Best-In Oy, Kuopio | 100 | 100 |
| Kauhajoen Teurastamokiinteistöt Oy, Kauhajoki |
100 | 100 |
| Kiinteistö Oy Tievapolku 3, Helsinki | 100 | 100 |
| Liha ja Säilyke Oy, Forssa | 63,2 | 63,2 |
| Mestari Forsman Oy, Seinäjoki | 100 | 100 |
| OÜ Atria, Tallinna, Viro | 100 | 100 |
| Rokes Oy, Forssa | 100 | 100 |
| Suomen Kalkkuna Oy, Seinäjoki | 100 | 100 |
| UAB Vilniaus Mesa, Vilna, Liettua | 100 | 100 |
| Yhteis- ja osakkuusyritykset: | ||
|---|---|---|
| Foodwest Oy, Seinäjoki | 33,5 | 33,5 |
| Honkajoki Oy, Honkajoki | 50,0 | 50,0 |
| Kiinteistö Oy Itikanmäen Teollisuustalo, Seinäjoki |
13,2 | 13,2 |
| Lihateollisuuden Tutkimuskeskus LTK osuuskunta, Hämeenlinna |
50,0 | 50,0 |
| Länsi-Kalkkuna Oy, Säkylä | 50,0 | 50,0 |
| Transbox Oy, Helsinki | 18,6 | 18,6 |
| Tuoretie Oy, Seinäjoki | 33,3 | 33,3 |
| 3.3. SAAMISET | ||
| Pitkäaikaiset saamiset: | ||
| Lainasaamiset | 2 500 | 0 |
| Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä: | ||
| Lainasaamiset | 225 911 | 293 888 |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 228 411 | 293 888 |
| Lyhytaikaiset saamiset: | ||
| Myyntisaamiset | 27 | 29 |
| Muut saamiset | 98 | -4 |
| Siirtosaamiset | 1 682 | 350 |
| Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä: | ||
| Myyntisaamiset | 1 309 | 1 255 |
| Muut saamiset | 111 972 | 75 479 |
| Siirtosaamiset | 1 661 | 2 545 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 116 750 | 79 655 |
| Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät: | ||
| - korkojaksotus | 1 673 | 2 466 |
| - termiinien arvostus | 1 098 | 283 |
| - verojaksotus | 489 | 0 |
| - muut | 84 | 146 |
| Yhteensä | 3 343 | 2 895 |
| 3.4. OMA PÄÄOMA | ||
| Osakepääoma 1.1. | 48 055 | 48 055 |
| Osakepääoma 31.12. | 48 055 | 48 055 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 138 502 | 138 502 |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 138 502 | 138 502 |
| Sidottu oma pääoma yhteensä | 186 557 | 186 557 |
31.12.2014 31.12.2013
| 31.12.2014 | 31.12.2013 | |
|---|---|---|
| Omat osakkeet 1.1. | -1 277 | -1 277 |
| Omat osakkeet 31.12. | -1 277 | -1 277 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. | 110 228 | 110 228 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. |
110 228 | 110 228 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. | 64 695 | 94 996 |
| Osingonjako | -6 194 | -6 194 |
| Voittovarat 31.12. | 58 500 | 88 802 |
| Tilikauden voitto / tappio | 11 547 | -24 107 |
| Voittovarat 31.12. | 70 047 | 64 695 |
| Vapaa oma pääoma yhteensä | 178 997 | 173 645 |
| Oma pääoma yhteensä | 365 555 | 360 202 |
Tilikauden lopussa 31.12.2014 yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden määrä oli 111 312 kpl,mikä vastaa 0,394 % osakkeista ja 0,1 % osakkeiden tuomasta äänivallasta. Tilikauden aikana ei ole tapahtunut muutoksia omien osakkeiden määrässä.
| Laskelma jakokelpoisista varoista: | 31.12.2014 | 31.12.2013 |
|---|---|---|
| Sijoitetun vapaan pääoman rahasto | 110 228 | 110 228 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 58 500 | 88 802 |
| Tilikauden voitto / tappio | 11 547 | -24 107 |
| Omat osakkeet | -1 277 | -1 277 |
| Yhteensä | 178 997 | 173 645 |
| 2014 | 2013 | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| kpl | euro | kpl | euro | ||
| A-sarja (1 ääni/osake) |
19 063 747 | 32 408 | 19 063 747 | 32 408 | |
| KII-sarja (10 ääntä/osake) |
9 203 981 | 15 647 | 9 203 981 | 15 647 | |
| Yhteensä | 28 267 728 | 48 055 | 28 267 728 | 48 055 |
| Poistoero 83 155 78 554 3.6. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Joukkovelkakirjalainat 50 000 50 000 Lainat rahoituslaitoksilta 123 141 128 015 Eläkelainat 15 538 20 907 Yhteensä 188 679 198 922 Velat saman konsernin yrityksille: Muut pitkäaikaiset velat 9 913 12 700 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 198 591 211 622 |
3.5. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ | 31.12.2014 | 31.12.2013 |
|---|---|---|---|
| Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua: | |||
| Eläkelainat 6 000 8 000 |
|||
| Muut pitkäaikaiset velat 0 1 550 |
|||
| Yhteensä 6 000 9 550 |
Atria Oyj:n vuonna 2013 liikkeelle laskema 50 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina erääntyy vuonna 2018, korko 4,4%
| Joukkovelkakirjalainat | 0 | 40 000 |
|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta | 41 345 | 67 273 |
| Eläkelainat | 5 370 | 5 370 |
| Ostovelat | 2 133 | 4 421 |
| Muut velat | 871 | 1 333 |
| Siirtovelat | 3 362 | 3 579 |
| Velat saman konsernin yrityksille: | ||
| Muut pitkäaikaiset velat | 2 788 | 2 788 |
| Ostovelat | 680 | 977 |
| Muut velat | 173 691 | 119 295 |
| Siirtovelat | 95 | 116 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 230 334 | 245 149 |
| Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät: | ||
| - palkka- ja sosiaalikulujaksotukset | 787 | 250 |
| - korkojaksotukset | 2 530 | 3 117 |
| - verojaksotus | 0 | 324 |
| - muut | 140 | 3 |
| Yhteensä | 3 456 | 3 694 |
Taseeseen sisältymättömät vastuusitoumukset ja vastuut
| Takaukset | ||
|---|---|---|
| Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta |
60 653 | 63 250 |
| Muiden puolesta | 0 | 220 |
| Yhteensä | 60 653 | 63 470 |
| Muut vuokrasopimukset | ||
| Muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat |
||
| Yhden vuoden kuluessa | 562 | 530 |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua |
658 | 947 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 3 291 | 3 411 |
| Yhteensä | 4 511 | 4 888 |
| 31.12.2014 | 31.12.2013 | |
|---|---|---|
| 4.3 JOHDANNAISSOPIMUKSET | ||
| Johdannaissopimusten käyvät arvot |
Johdannaisvarat (+) / johdannaisvelat (-) |
|
| Valuuttatermiinit: | ||
| Muut suojaukset | 1 098 | 283 |
| Koronvaihtosopimukset, maturiteetti yli vuoden: | ||
| Suojauslaskennan alaiset kassavirtasuojaukset |
-4 365 | -4 097 |
| Yhteensä | -3 267 | -3 814 |
Yhtiö on tehnyt arvonlisäverolain tarkoittamia kiinteistöinvestointeja, joiden jäljellä oleva tarkistusvastuu tarkistuskausittain 31.12.2014. Yhtiö on velvollinen tarkistamaan kiinteistöinvestointien arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistöjen verollinen käyttö vähenee tarkistuskauden aikana.
| Investoinnin valmistumisvuosi |
Jäljellä oleva tarkistusvastuun määrä |
||
|---|---|---|---|
| 2008 | 433 | 578 | |
| 2009 | 550 | 688 | |
| 2010 | 179 | 215 | |
| 2011 | 1 064 | 1 241 | |
| 2012 | 635 | 725 | |
| 2013 | 694 | 781 | |
| 2014 | 834 | 0 | |
| Yhteensä | 4 389 | 4 227 |
ALLEKIRJOITUKSET
Seinäjoella 19. päivänä maaliskuuta 2015
| Seppo Paavola puheenjohtaja |
Esa Kaarto |
|---|---|
| Timo Komulainen | Jukka Moisio |
| Kjell-Göran Paxal | Jyrki Rantsi |
| Maisa Romanainen | Harri Sivula |
Juha Gröhn toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Seinäjoella 19. päivänä maaliskuuta 2015 PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö
Juha Wahlroos KHT
TILINTARKASTUSKERTOMUS
Olemme tilintarkastaneet Atria Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2014. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallintoneuvosto ja hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Seinäjoella 19. päivänä maaliskuuta 2015
PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö
Juha Wahlroos KHT
| Hallinnointi 101 | |
|---|---|
| Yhtiöjärjestys101 | |
| Osakassopimus101 | |
| Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä101 | |
| Yhtiökokous101 | |
| Nimitystoimikunta102 | |
| Hallintoneuvosto102 | |
| Hallitus104 | |
| Hallituksen tehtävät104 | |
| Kokouskäytäntö ja tiedonsaanti 104 | |
| Hallituksen jäsenet 105 | |
| Hallituksen valiokunnat108 | |
| Toimitusjohtaja109 | |
| Johtoryhmä109 | |
| Palkitseminen109 | |
| Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus109 | |
| Riskienhallinta Atrialla109 | |
| Sisäinen tarkastus 111 | |
| Tilintarkastus112 | |
| Sisäpiirihallinto112 | |
| Hallintoneuvoston palkitseminen113 | |
|---|---|
| Hallituksen jäsenten palkitseminen114 | |
| Toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisjärjestelmä 114 | |
| Johdon ja avainhenkilöiden kannustinjärjestelmät115 | |
| Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä115 | |
| Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä115 | |
| Eläke-etuudet115 | |
| Osakepalkkiojärjestelmä 115 |
Atria Oyj (Atria tai yhtiö) on suomalainen osakeyhtiö, jonka johtoelinten vastuut ja velvollisuudet määräytyvät Suomen lakien mukaan. Emoyhtiö Atria Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat kansainvälisen Atria-konsernin. Yhtiön kotipaikka on Kuopio.
Vastuu Atria-konsernin hallinnosta ja toiminnasta on konsernin emoyhtiön Atria Oyj:n hallintoelimillä. Nämä ovat yhtiökokous, hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjohtaja.
Atrian päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia säännöksiä, Atria Oyj:n yhtiöjärjestystä, Atrian hallituksen ja sen valiokunnan työjärjestyksiä ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita. Atria noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia ("Hallinnointikoodi"). Hallinnointikoodi on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.cgfinland.fi. Yhtiö poikkeaa Hallinnointikoodin noudata tai selitä -periaatteen mukaisesti Hallinnointikoodin suosituksista seuraavasti:
• Yhtiöllä on hallintoneuvosto
• Suosituksesta 10 poiketen, hallituksen jäsenen toimikausi on kolme (3) vuotta Atrian yhtiöjärjestyksen mukaisesti.
Atria Oyj on laatinut selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallinnointikoodin suosituksen 54 mukaisesti.
Yhtiöjärjestys ja lunastuslauseke löytyvät kokonaisuudessaan yhtiön internetsivuilta osoitteesta www.atriagroup.com Sijoittajat-osion kohdasta Johtaminen ja hallinnointi.
Yhtiön osakkeenomistajien Lihakunta ja Itikka Osuuskunta välillä on osakassopimus, jonka mukaan ne yhdessä huolehtivat ja vastaavat siitä, että kumpikin osapuoli saa edustajia hallintoneuvostoon samassa suhteessa kuin ne omistavat Yhtiön KII-osakkeita ja että hallintoneuvoston puheenjohtajan ja hallituksen varapuheenjohtajan ollessa toisen osapuolen nimeämä on hallituksen puheenjohtaja ja hallintoneuvoston varapuheenjohtaja toisen nimeämä.
Hallituspaikkojen jakautumisesta on sovittu siten, että kumpikin osapuoli voi nimetä hallitukseen kolme varsinaista jäsentä ja näiden varajäsenet. Sopimus sisältää myös määräyksiä omistusosuuksien keskinäisestä suhteesta ja menettelytavoista tilanteessa, jossa jompikumpi osuuskunnista suoraan tai välillisesti hankkii lisää Yhtiön KII-osakkeita. Sopimuksen mukaan A-sarjan osakkeiden hankintaa ei oteta huomioon omistusosuuksien keskinäistä suhdetta arvioitaessa.
Lisäksi osakkeenomistajien Lihakunta, Itikka Osuuskunta ja Pohjanmaan Liha välillä on osakassopimus, jonka mukaan Pohjanmaan Liha saa yhden edustajan hallintoneuvostoon. Sopimus sisältää myös määräyksiä Osuuskunta Pohjanmaan Lihan omistusosuudesta.
Yhtiön tiedossa ei ole muita osakassopimuksia.
Edellä sanotusta huolimatta, kuten alla kohdassa 3 todetaan, yhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten lukumäärästä ja valinnasta päättää yhtiökokous.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä löytyy kokonaisuudessaan yhtiön internetsivuilta osoitteesta www.atriagroup.com Sijoittajatosion kohdasta Johtaminen ja hallinnointi.
Yhtiökokous on Atria Oyj:n ylin päättävä elin. Yhtiökokouksessa osakkeenomistajat päättävät muun muassa tilinpäätöksen vahvistamisesta ja taseen osoittaman voiton käyttämisestä; vastuuvapauden antamisesta hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenille sekä toimitusjohtajalle; hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten lukumäärästä, jäsenten valinnasta ja palkkiosta sekä tilintarkastajan valinnasta ja palkkiosta.
Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain yhtiön hallituksen määräämänä ajankohtana kesäkuun loppuun mennessä ja siinä käsitellään yhtiöjärjestyksen mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat ja mahdolliset muut ehdotukset yhtiökokoukselle. Ylimääräinen yhtiökokous kutsutaan koolle tarvittaessa.
Osakkeenomistajalla on oikeus osakeyhtiölain mukaisesti saada yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Osakkeenomistajan tulee toimittaa mahdollinen pyyntö saada vaatimansa asia Atrian varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi yhtiön ilmoittamaan päivään mennessä, joka muun muassa julkaistaan yhtiön internetsivuilla www.atriagroup.com. Pyyntö on lähetettävä perusteluineen tai päätösehdotuksineen kirjallisesti osoitteeseen Atria Oyj, Konsernin lakiasiat, PL 900, 60060 ATRIA.
Yhtiökokoukset kutsuu koolle yhtiön hallitus. Yhtiökokous järjestetään yhtiön kotipaikkakunnalla Kuopiossa tai Helsingissä. Kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan julkaisemalla kutsu yhtiön internetsivuilla ja pörssitiedotteella aikaisintaan kolme (3) kuukautta ja viimeistään kolme (3) viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin joka tapauksessa viimeistään yhdeksän (9) päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Lisäksi hallitus voi päättää julkaista kutsun tai tiedoksiannon kutsun toimittamisesta yhdessä tai useammassa hallituksen määräämässä valtakunnallisessa sanomalehdessä tai muulla päättämällään tavalla.
Osakkeenomistajan on saadakseen osallistua yhtiökokoukseen ilmoittauduttava yhtiölle viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan kymmenen (10) päivää ennen yhtiökokousta.
Yhtiökokouksessa on läsnä toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja suurin osa hallituksen jäsenistä sekä varsinaisessa yhtiökokouksessa yhtiön tilintarkastaja(t). Hallintoneuvoston tai hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla oleva henkilö on läsnä valinnastaan päättävässä yhtiökokouksessa, jollei hänen poissaololleen ole painavia syitä.
Atria Oyj:n varsinainen yhtiökokous on 3.5.2012 asettanut nimitystoimikunnan valmistelemaan hallituksen jäsenten valintaa ja palkitsemista koskevia ehdotuksia seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Varsinainen yhtiökokous päätti 6.5.2014 laajentaa nimitystoimikunnan tehtäviä siten, että se jatkossa valmistelee seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle myös hallintoneuvoston jäsenten palkitsemista koskevan ehdotuksen.
Nimitystoimikuntaan valitaan varsinaista yhtiökokousta edeltävän marraskuun alun tilanteen mukaan sellaiset osakkeenomistajat tai näiden edustajat, jotka omistavat KII-sarjan osakkeita, sekä suurin sellainen A-sarjan osakkeenomistaja, joka ei omista KII-sarjan osakkeita, tai tällaisen osakkeenomistajan edustaja. Oikeus nimetä edustaja nimitystoimikuntaan määräytyy Euroclear Finland Oy:n ylläpitämän yhtiön osakasluettelon perusteella varsinaista yhtiökokousta edeltävän marraskuun 1. pankkipäivän tilanteen mukaisesti. Toimikuntaan kuuluu lisäksi asiantuntijajäsenenä hallituksen puheenjohtaja.
Mikäli osakkeenomistaja ei halua käyttää nimeämisoikeuttaan, nimeämisoikeus siirtyy osakasluettelon mukaan seuraavaksi suurimmalle A-sarjan osakkeenomistajalle, jolla muutoin ei olisi nimeämisoikeutta. Mikäli osakkeenomistaja, jolla olisi arvopaperimarkkinalain mukainen velvollisuus tarvittaessa ilmoittaa tietyistä omistusmuutoksista, esittää yhtiön hallitukselle osoitetun kirjallisen vaatimuksen lokakuun loppuun mennessä, lasketaan tällaisen osakkeenomistajan määräysvallassa olevan yhteisön ja säätiön omistusosuus tai osakkeenomistajan useisiin rahastoihin tai rekistereihin merkityt omistukset yhteen ääniosuutta laskettaessa.
Nimitystoimikunnan koollekutsujana toimii hallituksen puheenjohtaja, ja toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Nimitystoimikunnan tulee antaa ehdotuksensa yhtiön hallitukselle viimeistään varsinaista yhtiökokousta edeltävän helmikuun 1. päivänä.
Atria Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on hallintoneuvosto, jonka valitsee yhtiökokous. Hallintoneuvostoon kuuluu vähintään 18 ja enintään 21 jäsentä, jotka valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hallintoneuvostoon ei voida valita kuuttakymmentäviittä (65) vuotta täyttänyttä henkilöä. Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Hallintoneuvosto kokoontuu keskimäärin kolme kertaa vuodessa.
Hallintoneuvoston tehtävät on määritelty osakeyhtiölaissa ja Atria Oyj:n yhtiöjärjestyksessä. Hallintoneuvoston merkittävimmät tehtävät ovat:
Yhtiön omistajat, jotka edustavat yli 50 % yhtiön osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, ovat ilmaisseet pitävänsä nykyistä yhtiöjärjestyksen mukaista hallintoneuvostoon perustuvaa mallia hyvänä, koska se tuo laajakantoista näkemystä yhtiön toimintaan ja päätösten tekemiseen.
| Nimi | Syntynyt | Jäsen alkaen |
Koulutus | Päätoimi | Osakeomistus |
|---|---|---|---|---|---|
| Hannu Hyry (puheenjohtaja) |
1956 | 2013 | maanviljelijä | 144 | |
| Juho Anttikoski (varapuheenjohtaja) |
1970 | 2009 | maanviljelijä | 4 000 | |
| Mika Asunmaa | 1970 | 2005 | maanviljelijä | 6 000 | |
| Reijo Flink | 1967 | 2014 | agrologi | toimitusjohtaja | 4 660 |
| Lassi-Antti Haarala | 1966 | 2002 | agrologi | maanviljelijä | 6 000 |
| Jussi Hantula | 1955 | 2012 | agrologi | maanviljelijä | 681 |
| Henrik Holm | 1966 | 2002 | maanviljelijä | 430 | |
| Veli Hyttinen | 1973 | 2010 | agrologi | maanviljelijä | 1 500 |
| Pasi Ingalsuo | 1966 | 2004 | agrologi | maanviljelijä | 4 000 |
| Jukka Kaikkonen | 1963 | 2013 | agrologi | maanviljelijä | 500 |
| Juha Kiviniemi | 1972 | 2010 | agronomi | maanviljelijä | 300 184 määräysvaltayhtiö |
| Pasi Korhonen | 1975 | 2013 | maanviljelijä | 0 | |
| Ari Lajunen | 1975 | 2013 | MMM, agrologi | maanviljelijä | 0 |
| Mika Niku | 1970 | 2009 | maanviljelijä | 300 | |
| Pekka Ojala | 1964 | 2013 | agrologi | maanviljelijä | 0 |
| Heikki Panula | 1955 | 2005 | agronomi | maanviljelijä | 500 |
| Jari Puutio | 1962 | 2012 | maanviljelijä | 1 500 | |
| Ahti Ritola | 1964 | 2013 | tradenomi | maanviljelijä | 0 400 määräysvaltayhtiö |
| Risto Sairanen | 1960 | 2013 | maanviljelijä | 0 | |
| Timo Tuhkasaari | 1965 | 2002 | maanviljelijä | 600 |
Kaikki Atria Oyj:n hallintoneuvoston jäsenet kuuluvat jäseninä yhtiön pääomistajien Lihakunnan, Itikka Osuuskunnan ja Osuuskunta Pohjanmaan Lihan hallintoelimiin. Kaikki hallintoneuvoston jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja riippuvaisia merkittävistä osakkeenomistajista.
Atria Oyj:n hallintoneuvosto kokoontui 4 kertaa vuonna 2014 ja jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 98,7.
Atrian hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään 5 ja enintään 9 jäsentä. Atrian hallituksen jäsenen toimikausi poikkeaa Hallinnointikoodin suosituksen 10 mukaisesta yhden vuoden toimikaudesta. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksen jäsenen toimikausi on kolme (3) vuotta. Osakkeenomistajat, jotka edustavat yli 50 % äänimäärästä, ovat ilmaisseet pitävänsä yhtiön pitkäjänteisen kehittämisen kannalta kolmen (3) vuoden toimikautta hyvänä eivätkä ole nähneet tarvetta yhtiöjärjestyksen mukaisen toimikauden lyhentämiselle.
Atrian hallitus huolehtii yhtiön hallinnon, toiminnan ja kirjanpidon sekä varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Atrian hallitus on vahvistanut kirjallisen työjärjestyksen hallituksen tehtävistä, käsiteltävistä asioista, kokouskäytännöistä ja päätöksentekomenettelystä. Työjärjestyksen mukaan hallitus käsittelee ja päättää merkittävät yhtiön strategiaa, investointeja, organisaatiota ja rahoitusta koskevat asiat. Työjärjestyksen mukaan hallituksen keskeisiä tehtäviä ovat:
Hallitus arvioi säännöllisesti toimintaansa ja työskentelytapojaan tekemällä itsearvioinnin kerran vuodessa.
Hallitus kokoontuu säännöllisin väliajoin noin 10 kertaa toimikauden aikana hallituksen erikseen etukäteen vahvistaman kokousaikataulun mukaisesti, ja lisäksi aina tarvittaessa. Vuonna 2014 hallitus kokoontui 15 kertaa. Hallituksen jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti kokouksissa oli 98,3.
Toimitusjohtaja pitää hallituksen kokouksessa katsauksen, jossa toimitusjohtaja raportoi konsernin taloudellisen tilanteen liiketoiminta-alueittain, ennusteet, investoinnit, organisaatiomuutokset sekä muut konsernin kannalta tärkeät asiat.
Hallitus saa yhtiöltä tehtävänsä asianmukaista hoitamista varten riittävät tiedot yhtiön toiminnasta. Kokouksen esityslista toimitetaan hallituksen jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta. Kokousaineiston valmistelevat toimitusjohtaja ja hallituksen sihteeri puheenjohtajan ohjeistuksen mukaan. Kokousaineisto toimitetaan jäsenille viimeistään kolme päivää ennen kokousta.
Atria Oyj:n hallitus vasemmalta: Kjell-Göran Paxal, Harri Sivula, Jyrki Rantsi, Seppo Paavola (puheenjohtaja), Timo Komulainen (hallituksen varapuheenjohtaja), Esa Kaarto ja Jukka Moisio. Pienessä kuvassa Maisa Romanainen (kuva: Lehtikuva).
| Nimi | Paavola Seppo, puheenjohtaja | Komulainen Timo, varapuheenjohtaja | Kaarto Esa |
|---|---|---|---|
| Syntymävuosi | 1962 | 1953 | 1959 |
| Koulutus | yo, agrologi | agrologi | agronomi |
| Päätoimi | maanviljelijä | maanviljelijä | maanviljelijä |
| Keskeinen työkokemus |
• Keski-Pohjanmaan Maaseutukeskus, maatilojen neuvontatehtävät 1991–1996 • Maatalousyrittäjä 1996– |
• Lihakunnan hankinta-asiamies 1979– 1984 • luottamustehtävät |
maanviljelijä |
| Hallituksen jäsenyyden alkamisaika |
2012 | 1993 | 2009 |
| Keskeisimmät samanaikaiset luottamus tehtävät |
• Itikka osuuskunnan hallintoneuvoston jäsen 2000–, varapuheenjohtaja 2008– 2011 ja puheenjohtaja 2012– • Kaustisen Osuuspankin hallituksen puheenjohtaja 2002– • Pellervo-Seura ry:n hallituksen jäsen 2012– • Osuustoiminnan neuvottelukunnan jäsen 2012– |
• Lihakunnan hallituksen jäsen 1988– ja puheenjohtaja 1996– • A-Tuottajat Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja 2000–2003 ja puheenjohtaja 2003– • A-Rehu Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2004– • Jukolan Osuuskaupan hallituksen jäsen 1984– ja varapuheenjohtaja 1995– |
• Itikka osuuskunnan hallituksen jäsen 2002– ja puheenjohtaja 2009– • A-Tuottajat Oy:n hallituksen jäsen 2004– ja varapuheenjohtaja 2009– • A-Rehu Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja 2009– • Oy Feedmix Ab:n hallituksen jäsen 2009– • Kiinteistö Oy Rehukanavan hallituksen jäsen 2009– • Suurusrehu Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2009– |
| Keskeisimmät päättyneet luottamus tehtävät |
Atria Oyj hallintoneuvoston jäsen 2006– 2009 ja varapuheenjohtaja 2009–2012 |
||
| Riippumat tomuus |
Riippumaton yhtiöstä ja riippuvainen merkittävistä osakkeenomistajista |
Riippumaton yhtiöstä ja riippuvainen merkittävistä osakkeenomistajista |
Riippumaton yhtiöstä ja riippuvainen merkittävistä osakkeenomistajista |
| Osake omistukset yhtiössä |
3 700 | 200 | 1 100 |
| Osake perusteiset oikeudet yhtiössä |
ei | ei | ei |
| Nimi | Moisio Jukka | Paxal Kjell-Göran | Rantsi Jyrki |
|---|---|---|---|
| Syntymävuosi | 1961 | 1967 | 1968 |
| Koulutus | KTM, MBA | agrologi | agrologi |
| Päätoimi | Huhtamäki Oyj:n toimitusjohtaja | maanviljelijä, porsas- ja sianlihantuottaja | maanviljelijä, porsas- ja sianlihatuottaja |
| Keskeinen työkokemus |
• Huhtamäki Oyj:n toimitusjohtaja 2009– • Ahlström Oyj 1991–2008 (useita eri tehtäviä) |
• Oy Foremix Ab:n rehumyyjä 1990–1997 • Osuuskunta Pohjanmaan Liha, alkutuotantopäällikkö 1990–1997 |
maatalousyrittäjä |
| Hallituksen jäsenyyden alkamisaika |
6.5.2014 | 2012 | 2013 |
| Keskeisimmät samanaikaiset luottamus tehtävät |
• Suomen Messut Osuuskunnan hallintoneuvoston jäsen |
• Pohjanmaan Lihan hallituksen varajäsen 1999–2001, varapuheen johtaja 2002–2009 ja puheenjohtaja 2010– • A-Tuottajat Oy:n hallituksen varajäsen 2001-2002 ja varsinainen jäsen 2003– • Oy Foremix Ab:n hallituksen jäsen 2004–2009 ja puheenjohtaja 2010– • A-Rehu Oy:n hallituksen jäsen 2010– • Ab WestFarm Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2010– |
• Lihakunnan hallituksen varapuheenjohtaja 2013– • Finnpig Oy:n hallituksen jäsen 2013– |
| Keskeisimmät päättyneet luottamus tehtävät |
Ruotsinkielisen maataloustuottajain keskusliiton hallituksen varajäsen 1999– 2001 |
||
| Riippumat tomuus |
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista |
Riippumaton yhtiöstä ja riippuvainen merkittävistä osakkeenomistajista |
Riippumaton yhtiöstä ja riippuvainen merkittävistä osakkeenomistajista |
| Osake omistukset yhtiössä |
0 | 666 | 700 |
| Osake perusteiset oikeudet yhtiössä |
ei | ei | ei |
| Nimi | Romanainen Maisa | Sivula Harri |
|---|---|---|
| Syntymävuosi | 1967 | 1962 |
| Koulutus | KTM | HTM |
| Päätoimi | VR-Yhtymä Oy:n matkustajaliikennejohtaja |
hallitusammattilainen |
| Keskeinen työkokemus |
• Brio Oy, mm. tuotepäällikkö ja ostojohtaja, 1990–1996 • Stockmann Oyj Apb: • ostopäällikkö, 1996–1997 • tavaratalon johtaja, Moskova, Venäjä 1998–2000 • tavaratalon johtaja, Tallinna, Viro 2000–2005 • johtaja, ulkomaiset tavaratalot, 2005– 2007 • johtaja, Suomen ja Baltian tavaratalot, 2008 • tavarataloryhmän johtaja, konsernin varatoimitusjohtaja 2008–2014 |
• Kesko Oyj, 1987–1999 • myyntipäällikkö, ostopäällikkö • jaostopäällikkö, myyntijohtaja • Marketkeskon johtaja • Lähikeskon johtaja • tulosryhmäjohtaja, päivittäistavararyhmä • Kesko Oyj/Ruokakesko Oy, 1999–2006 • varatoimitusjohtaja • Onninen Oy, 2006–2010 • konsernin toimitusjohtaja • Restel-konsernin toimitusjohtaja, 2011–2014 |
| Hallituksen jäsenyyden alkamisaika |
2010 | 2009 |
| Keskeisimmät samanaikaiset luottamus tehtävät |
• East Office of Finnish Industries hallituksen varajäsen 2008– • Tuko Logistics Osuuskunnan hallituksen jäsen 2009–2014 • Päivittäistavarakauppa ry:n hallituksen jäsen 2008–2014 • Suomalais-Venäläisen kauppakamarin hallituksen jäsen 2012– |
• Tokmanni Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2011– • Leipurin Oy:n hallituksen jäsen 2014– |
| Keskeisimmät päättyneet luottamus tehtävät |
• Olvi Oyj:n hallituksen jäsen 2007–2011 • Norpe Oy:n hallituksen jäsen 2010–2013 • Leipurin Oy:n hallituksen jäsen 2010– 2013 • Nets Oy:n hallintoneuvoston jäsen 2011– 2013 |
|
| Riippumat tomuus |
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista |
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista |
| Osake omistukset yhtiössä |
0 | 10 000 |
| Osake perusteiset oikeudet yhtiössä |
ei | ei |
Hallituksen jäsenet ovat velvollisia antamaan hallitukselle pätevyytensä ja riippumattomuutensa arvioimiseksi riittävät tiedot sekä ilmoittamaan tiedoissa tapahtuvista muutoksista.
Hallitus voi asettaa määräämiään tehtäviä varten valiokuntia. Hallitus vahvistaa valiokuntien työjärjestykset.
Hallitus päätti 6.5.2014 nimitysvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan yhdistämisestä nimitys- ja palkitsemisvaliokunnaksi. Hallitus nimittää keskuudestaan valiokunnan jäsenet valiokunnan työjärjestyksen mukaisesti. Valiokunnalla ei ole itsenäistä päätösvaltaa vaan hallitus tekee päätökset asioista valiokunnan valmistelun pohjalta. Valiokunta raportoi työstään säännöllisesti hallitukselle, joka valvoo tämän toimintaa.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan kuuluvat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi hallituksen keskuudestaan valitsema jäsen. Hallinnointikoodin suositusten 29 ja 30 mukaisesti, yhtiön toimitusjohtajaa tai yhtiön muuhun johtoon kuuluvia hallituksen jäseniä ei valita nimitys- tai palkitsemisvaliokunnan jäseneksi.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tarkoituksena on valmistella toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan valinnat ja johdon toimisuhteiden ehdot sekä turvata päätöksenteon objektiivisuutta, edistää palkitsemisjärjestelmien avulla yhtiön tavoitteiden saavuttamista, yhtiön arvon nousua sekä palkitsemisjärjestelmien läpinäkyvyyttä ja järjestelmällisyyttä. Lisäksi nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tarkoituksena on varmistaa, että tulospalkkiojärjestelmät kytkeytyvät yhtiön strategiaan ja aikaansaatuihin tuloksiin.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävät työjärjestyksen mukaisesti ovat seuraavat:
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja kutsuu valiokunnan koolle tarpeen mukaan. Kokouksissa käsitellään ne asiat, jotka kuuluvat valiokunnan tehtäviin. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta voi kutsua kokouksiin tarpeellisiksi katsomiaan henkilöitä sekä voi käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita avustamaan valiokuntaa sen tehtävien täyttämiseksi.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja on Seppo Paavola ja muut jäsenet Timo Komulainen ja Harri Sivula. Kaikki valiokunnan jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia ja Harri Sivula on riippumaton myös merkittävistä osakkeenomistajista. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui 8 kertaa vuonna 2014 ja jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 100 %.
Kuten edellä kohdassa 4 on mainittu, Atria Oyj:n yhtiökokous on asettanut erillisen nimitystoimikunnan valmistelemaan hallituksen jäsenten valintaa ja palkitsemista sekä hallintoneuvoston jäsenten palkitsemista koskevia ehdotuksia seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle.
Yhtiön toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa yhtiön toimintaa yhtiön hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä informoida hallitusta yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä. Toimitusjohtaja vastaa myös yhtiön juoksevan hallinnon järjestämisestä ja valvoo, että yhtiön varainhoito on järjestetty luotettavasti. Toimitusjohtajan valitsee hallitus, joka päättää toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot.
Atria Oyj:n toimitusjohtajana on toiminut ETM Juha Gröhn maaliskuusta 2011 lähtien.
Atria-konsernilla on johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa liiketoiminnan suunnittelussa ja operatiivisessa johtamisessa. Johtoryhmän tehtäviin lukeutuu muun muassa strategisten suunnitelmien laadinta ja niiden jalkauttaminen, merkittävien hankkeiden ja organisatoristen muutosten käsittely sekä konsernin riskienhallintatoimenpiteiden läpikäynti ja toteuttaminen omilla vastuualueillaan.
Vuonna 2014 johtoryhmä kokoontui 12 kertaa.
Atria-konsernin johtoryhmään kuuluvat seuraavat henkilöt:
| Nimi | Syntynyt | Atrian palveluksessa vuodesta |
Koulutus | Tehtävä | Osakeomistus |
|---|---|---|---|---|---|
| Juha Gröhn | 1963 | 1990 | ETM | toimitusjohtaja | 17 493 |
| Heikki Kyntäjä | 1952 | 2009 | ekonomi | talousjohtaja, toimitusjohtajan sijainen |
1 000 |
| Mika Ala-Fossi | 1971 | 2000 | lihateollisuusteknikko | liiketoiminta-alueen johtaja Atria Suomi |
940 |
| Tomas Back | 1964 | 2007 | KTM | liiketoiminta-alueen johtaja Atria Skandinavia |
1 880 |
| Olle Horm | 1967 | 2012 | insinööri | liiketoiminta-alueen johtaja Atria Baltia |
0 |
| Jarmo Lindholm | 1973 | 2002 | KTM | liiketoiminta-alueen johtaja Atria Venäjä |
1 020 |
Atria Oyj on laatinut palkka- ja palkkioselvityksen Hallinnointikoodin suosituksen 47 mukaisesti. Selvitys on saatavilla yhtiön internetsivuilla (www.atriagroup.com) Sijoittajat-osion kohdasta Johtaminen ja hallinnointi.
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat yhtiön ylimmän johdon vastuulla olevia prosesseja, joiden avulla pyritään varmistamaan yhtiön tavoitteiden saavuttaminen. Sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet vahvistaa yhtiön hallitus. Atrian sisäinen valvonta pitää sisällään kokonaisvaltaisen riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen toiminnon. Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että Atrian toiminta on tehokasta ja linjassa yhtiön strategian kanssa, taloudellinen ja liiketoiminnallinen raportointi on luotettavaa, konsernin toiminta on lainmukaista ja että yhtiön sisäisiä periaatteita ja toimintaohjeita noudatetaan.
Riskienhallinnan tavoitteena on tukea Atrian strategian toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista sekä turvata liiketoiminnan jatkuvuutta. Atria-konsernin riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet, vastuut ja valtuudet on määritelty hallituksen hyväksymässä riskienhallintapolitiikassa, jonka tavoitteena on edistää riskien tunnistamista ja ymmärtämistä ja varmistaa, että johto saa olennaista ja riittävää tietoa riskeistä liiketoimintapäätöksien tueksi.
Riskienhallinnalla tunnistetaan, arvioidaan, eliminoidaan ja hallitaan tavoitteiden saavuttamista uhkaavia tekijöitä. Politiikan mukainen riskikartoituksen ja -raportoinnin toimintamalli on käytössä yhtenäisenä konsernin kaikilla liiketoiminta-alueilla kiinteänä osana vuosittaista strategista suunnittelua. Riskejä hallitaan määritettyjen ja hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti kaikilla liiketoiminta-alueilla sekä konsernitoiminnoissa. Riskikartoituksessa määritetään toimenpidesuunnitelma, jonka mukaisesti tunnistettuja riskejä pyritään poistamaan ja hallitsemaan.
Nimi Juha Gröhn, toimitusjohtaja Atrian palveluksessa vuodesta 1990 2000 2002 Syntymävuosi 1963 1971 1973 Koulutus ETM Lihateollisuusteknikko KTM Keskeinen työkokemus • työnjohtaja, Lihapolar 1990–1991 • kehityspäällikkö, Itikka-Lihapolar 1991–1993 • johtaja, teurastamoteollisuus Atria Oy 1993–1998 • johtaja, valmisteteollisuus, Atria Oy 1999–2003 • johtaja, ohjaustoimet, varatoimitusjohtaja Atria Oy 2003–2004 • johtaja, lihateollisuus, varatoimitusjohtaja Atria Oy 2004–2006
Mika Ala-Fossi, Atria Suomi liiketoiminta-alueen johtaja
Jarmo Lindholm, Atria Venäjä, liiketoiminta-alueen johtaja
Olle Horm, Atria Baltia liiketoiminta-alueen johtaja
Heikki Kyntäjä, talousjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen
Atrian palveluksessa vuodesta 2007 2012 2009 Syntymävuosi 1964 1967 1952 Koulutus KTM Insinööri Ekonomi Keskeinen työkokemus • talouspäällikkö, Huhtamäki Finance Oy, Lausanne 1990–1995 • rahoituspäällikkö/rahoitusjohtaja, Huhtamäki Oyj 1996–2002 • talousjohtaja, Huhtamäki Americas / Rigid Europe 2003–2007 • talousjohtaja, Atria Oyj 2007–2011
• liiketoiminta-alueen johtaja, Atria Baltia 2010–2011 • liiketoiminta-alueen johtaja, Atria Skandinavia 2011–
2012–
liikkeenhoidollisen osaston tarkastaja, Suomen General Motors Oy 1976–1978
Nimi Tomas Back, Atria Skandinavia, liiketoiminta-alueen johtaja
Riski on määritelty ulkoiseksi tai Atria-konsernin sisäiseksi tapahtumaksi, joka voi vaikuttaa myönteisesti tai kielteisesti yhtiön strategian toteuttamiseen, tavoitteiden saavuttamiseen tai liiketoiminnan jatkuvuuteen.
Atriaan kohdistuu joukko erilaisia riskejä. Raportointia varten riskit jaotellaan neljään luokkaan: liiketoimintariskit, rahoitusriskit, operatiiviset riskit sekä vahinkoriskit.
Liiketoimintariskit liittyvät esimerkiksi liiketoimintapäätösten tekemiseen, resurssien allokointiin, tapaan, jolla liiketoimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin reagoidaan, tai johtamisjärjestelmiin yleensä.
Rahoitusriskeillä tarkoitetaan esimerkiksi riskiä sille, etteivät rahoitusvarat riitä lyhyellä tai keskipitkällä tähtäimellä, etteivät vastapuolet täytä taloudellisia velvoitteitaan, tai että markkinahintojen muutokset aiheuttavat vaikutuksia yhtiölle.
Operatiivisiksi riskeiksi määritellään puutteet tai häiriöt prosesseissa tai järjestelmissä, henkilöiden toimintaan liittyvät riskit, sekä lainsäädäntöön tai muuhun sääntelyyn liittyvät riskit.
Vahinkoriskeillä tarkoitetaan ulkoisia tai Atrian sisäisiä tapahtumia tai toimintahäiriöitä, jotka aiheuttavat vahinkoa tai menetyksiä.
Atria Oyj:n hallitus hyväksyy riskienhallintapolitiikan ja valvoo sen toteuttamista. Riskienhallinnan järjestämisestä vastaa toimitusjohtaja.
Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa toteuttaa koko organisaatio, mukaan lukien hallitus, johto sekä koko henkilöstö. Vastuu sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on kuitenkin yhtiön ylimmällä johdolla. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen on osa konsernin johtamista. Johto määrittelee toimintatavat ja ohjeet, joiden avulla tavoitteet on mahdollista saavuttaa.
Konsernin ja liiketoiminta-alueiden johtoryhmät ovat vastuussa riskien tunnistamisesta ja arvioinnista sekä riskienhallinnan toimeenpanosta omilla vastuualueillaan. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin Treasury-yksikköön. Konsernin talousjohtaja kokoaa ja raportoi tunnistetut merkittävimmät riskit hallitukselle vähintään vuosittain. Talousjohtajan vastuulla on riskienhallinnan ja raportoinnin kehittäminen, ohjeistus ja tuki. Kehitystyössä käytetään myös ulkopuolisia neuvonantajia.
Riskienhallinnasta on kerrottu tarkemmin hallituksen toimintakertomuksessa kohdassa Riskienhallinta Atrialla.
Atrian group control -toiminto hoitaa sisäisen tarkastuksen yhteistyössä ulkoisen palvelun tarjoajan kanssa. Sisäinen tarkastus toteutetaan hallituksen hyväksymien toimintaperiaatteiden mukaisesti, jotka perustuvat konsernin sisäiseen raportointiin ja hallituksen hyväksymään vuosittaiseen tarkastussuunnitelmaan. Sisäisen tarkastuksen keskeisenä tehtävänä on tutkia ja arvioida yhtiön riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan tarkoituksenmukaisuutta, toimivuutta ja tuloksellisuutta ja se pyrkii siten edistämään toiminnan ja prosessin laatua sekä organisaation tavoitteiden saavuttamista. Toiminto arvioi tehtävässään seuraavia osa-alueita:
Sisäisellä tarkastuksella varmistetaan, että yhtiön kaikki liiketoiminta-alueet noudattavat konsernin sääntöjä ja ohjeita ja että liiketoiminta hoidetaan tehokkaasti. Sisäisen tarkastuksen tulokset dokumentoidaan ja niistä keskustellaan tarkastuksen kohteena olleen johdon kanssa ennen kuin raportti parannusehdotuksineen esitetään konsernin toimitusjohtajalle.
Sisäisen tarkastuksen kohteet määritellään yhdessä konsernin johdon kanssa. Tarkastuksen suunnitelma perustuu myös konsernilaajuiseen vuotuiseen riskikartoitukseen. Yhtiön hallitus hyväksyy sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman. Sisäinen tarkastus tekee tarvittaessa erillisselvityksiä hallituksen tai konsernin johdon toimeksiannosta. Yhteenveto tarkastusten tuloksista esitetään yhtiön hallitukselle vähintään kerran vuodessa.
Yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiössä on vähintään yksi (1) ja enintään neljä (4) varsinaista tilintarkastajaa sekä enintään yhtä monta varatilintarkastajaa. Tilintarkastajien ja varatilintarkastajien tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia tai tilintarkastusyhteisöjä. Tilintarkastajien toimikausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Tilintarkastaja antaa Atrian osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen yhtiön tilinpäätöksen yhteydessä ja raportoi havainnoistaan säännöllisesti yhtiön hallitukselle ja yhtiön johdolle. Tilintarkastaja osallistuu hallituksen kokoukseen vähintään kerran vuodessa, jolloin mahdollistetaan keskustelu tarkastussuunnitelmasta ja tarkastuksen tuloksista.
Atria Oyj:n vuoden 2014 varsinainen yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PricewatershouseCoopers Oy:n toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastusyhteisö on ilmoittanut päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Juha Wahlroosin. Tilintarkastajalle maksetaan palkkio laskun mukaan.
Vuonna 2014 konserni on maksanut tilintarkastuspalkkiota 356 000 euroa. Tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista on maksettu koko konsernissa 68 000 euroa.
Atria noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n 1.7.2013 voimaan tullutta sisäpiiriohjetta pörssiyhtiöille. Atrian hallitus on vahvistanut Atrian sisäpiiriohjeen, joka sisältää ohjeet pysyville ja hankekohtaisille sisäpiiriläisille. Yhtiön ohjeet on jaettu kaikille sisäpiiriläisille.
Sisäpiirirekisterejä ylläpidetään yhteistyössä Euroclear Finland Oy:n kanssa. Yhtiön lakiosasto ja talousjohtaja valvovat sisäpiiriohjeiden noudattamista. Yhtiö on rajannut sisäpiiriläisten oikeuden käydä kauppaa yhtiön osakkeilla siten, että sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa yhtiön osakkeilla 14 vuorokautta ennen osavuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkaisemista. Julkisen sisäpiirirekisterin lisäksi lakiosaston hallussa on erillinen rekisteri muista pysyvistä sisäpiiriläisistä sekä hankekohtaiset rekisterit, joihin talletetaan hankekohtaisesti sisäpiiriin kuuluvien tiedot.
Atrian sijoittajaviestinnän tavoitteena on varmistaa, että markkinoilla on kaikkina aikoina käytössään oikeat ja riittävät tiedot Atrian osakkeen arvon määrittämiseksi. Lisäksi tavoitteena on antaa rahoitusmarkkinoille monipuolista tietoa, jonka pohjalta pääomamarkkinoilla toimivat voivat muodostaa perustellun kuvan Atriasta sijoituskohteena.
Atria on määritellyt sijoittajasuhdeviestinnässään hiljaisen kauden, joka on kolme viikkoa ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätösten julkaisemista. Tänä aikana Atria ei anna lausuntoja taloudellisesta tilastaan.
Atria julkaisee taloudellisen informaation ajantasaisesti internetsivuillaan osoitteessa www.atriagroup.com. Sivuilta löytyvät vuosikertomukset, osavuosikatsaukset sekä pörssi- ja lehdistötiedotteet. Yhtiön suurimmat osakkeenomistajat ja sisäpiiri sekä näiden omistukset päivitetään sivuille säännöllisesti.
Atrian hallituksen hyväksymässä tiedonantopolitiikassa kuvataan keskeiset periaatteet ja toimintatavat, joiden mukaisesti yhtiö toimii kommunikoidessaan median, pääomamarkkinoiden ja muiden sidosryhmiensä kanssa. Atrian tiedonantopolitiikka löytyy kokonaisuudessaan yhtiön internetsivuilta osoitteesta www.atriagroup.com Sijoittajat-osion kohdasta Tiedonantopolitiikka.
Tämä Atria Oyj:n ("Yhtiö" tai "Atria") palkka- ja palkkioselvitys on Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksessa 47 mainittu selvitys.
Varsinainen yhtiökokous päättää hallintoneuvoston jäsenten palkkiot vuosittain. Hallinto-neuvostolle maksettiin vuonna 2014 palkkioita seuraavasti:
Hallintoneuvoston jäsenillä ei ole osakepalkkiojärjestelmiä tai osakesidonnaisia palkitsemisjärjestelmiä.
Hallintoneuvoston jäsenille vuonna 2014 maksetut kuukausi- ja kokouspalkkiot hallintoneuvostotyöskentelystä (mukaan lukien palkkiot yhtiön kanssa samaan konserniin kuuluvissa yhtiöissä) olivat seuraavat:
| Nimi | Hallintoneuvosto työskentely |
Konserniin kuuluvilta yhtiöiltä saadut etuudet |
Yhteensä (EUR) |
|---|---|---|---|
| Hannu Hyry, puheenjohtaja | 39 750 | 39 750 | |
| Anttikoski Juho, varapuheenjohtaja | 21 500 | 21 500 | |
| Asunmaa Mika | 1 750 | 600 | 2 350 |
| Flink Reijo (6.5.2014 alkaen) | 1 000 | 1 000 | |
| Haarala Lassi Antti | 1 750 | 1 750 | |
| Hantula Jussi | 1 750 | 1 750 | |
| Holm Henrik | 2 000 | 4 200 | 6 200 |
| Hyttinen Veli | 2 500 | 5 100 | 7 600 |
| Ingalsuo Pasi | 1 750 | 6 600 | 8 350 |
| Kaikkonen Jukka | 2 250 | 2 250 | |
| Kiviniemi Juha | 1 750 | 1 750 | |
| Korhonen Pasi | 2 000 | 2 000 | |
| Lajunen Ari | 2 750 | 2 750 | |
| Niku Mika | 2 000 | 2 000 | |
| Ojala Pekka | 3 250 | 3 250 | |
| Panula Heikki | 1 750 | 1 750 | |
| Puutio Jari | 1 750 | 1 750 | |
| Ritola Ahti | 1 750 | 1 750 | |
| Sairanen Risto | 2 250 | 600 | 2 850 |
| Tuhkasaari Timo | 1 750 | 1 750 | |
| YHTEENSÄ | 97 000 | 17 100 | 114 100 |
Vuoden 2014 varsinainen yhtiökokous päätti säilyttää hallintoneuvoston jäsenten palkkiot ja korvaukset ennallaan.
Varsinainen yhtiökokous päättää Atrian hallituksen jäsenten palkkiot vuosittain. Hallituksen jäsenten palkkiot maksetaan rahakorvauksina. Hallituksen jäsenillä ei ole osakepalkkiojärjestelmiä tai osakesidonnaisia palkitsemisjärjestelmiä. Toimitusjohtajan palkitsemisen periaatteet on selostettu omassa osiossaan.
Hallitukselle maksettiin vuonna 2014 palkkioita seuraavasti:
Hallituksen jäsenille vuonna 2014 maksetut kuukausi- ja kokouspalkkiot hallitustyöskentelystä (mukaan lukien hallitustyöskentely yhtiön kanssa samaan konserniin kuuluvissa yhtiöissä) olivat seuraavat:
| Hallitus ja valiokunta | Konserniin kuuluvilta yhtiöiltä saadut |
|||
|---|---|---|---|---|
| Nimi | Asema | työskentenly | etuudet | Yhteensä (EUR) |
| Seppo Paavola | Puheenjohtaja | 72 300 | 72 300 | |
| Timo Komulainen | Varapuheenjohtaja | 44 100 | 33 900 | 78 000 |
| Esa Kaarto | Jäsen | 30 600 | 21 300 | 51 900 |
| Jukka Moisio | Jäsen (6.5.2014 alkaen) | 15 100 | 15 100 | |
| Kjell-Göran Paxal | Jäsen | 31 800 | 8 100 | 39 900 |
| Jyrki Rantsi | Jäsen | 33 300 | 1 800 | 35 100 |
| Maisa Romanainen | Jäsen | 24 300 | 24 300 | |
| Harri Sivula | Jäsen | 28 200 | 28 200 | |
| YHTEENSÄ | 279 700 | 65 100 | 344 800 |
Vuoden 2014 varsinainen yhtiökokous päätti nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti säilyttää hallituksen jäsenten palkkiot ja korvaukset ennallaan.
Atria Oyj:n johdon palkitsemisjärjestelmä koostuu kiinteästä kuukausipalkasta, tehtävän tulosvaikutuksen perusteella määräytyvästä tulospalkkiosta ja johdon eläke-eduista. Yhtiössä ei ole käytössä osakepalkkio- tai optiojärjestelmää.
Atria Oyj:n hallitus päättää konsernin toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenten palkkauksen, muut taloudelliset etuudet ja tulospalkkiojärjestelmän perusteet sekä muun johdon tulospalkkioperiaatteet.
Eri liiketoiminta-alueiden johtoryhmien jäsenten palkitsemisesta päättävät yksi yli yhden -periaatteen mukaisesti liiketoiminta-alueen johtaja ja konsernin toimitusjohtaja. Liiketoiminta-alueiden johtoryhmiä koskevat tulospalkkiojärjestelmät hyväksyy konsernin toimitusjohtaja.
Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Hänellä on kuitenkin oikeus jäädä eläkkeelle 60-vuotiaana. Eläkejärjestely on maksuperusteinen ja eläkkeen määrä perustuu toimitusjohtajan vuosiansioihin Atria-konsernin palveluksessa hallituksen määrittämällä tavalla. Ansioihin luetaan rahapalkka ja luontoisedut ilman kannustinjärjestelmien rahana maksettavaa osuutta.
Toimitusjohtajasopimuksen molemminpuolinen irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Jos yhtiö irtisanoo sopimuksen, toimitusjohtaja on oikeutettu irtisanomisajan palkkaan sekä irtisanomiskorvaukseen, jotka yhdessä vastaavat 18 kuukauden palkkaa. Muita mahdollisia irtisanomisen perusteella saatavia korvauksia koskevia ehtoja ei ole.
Atrian pitkän aikavälin kannustinjärjestelmää toteutetaan ansaintajaksoittain, jossa on kolme vuoden mittaista jaksoa.
Vuosina 2012–2014 toteutettu ansaintajakso päättyi 31.12.2014. Ansaintajaksolta ansaitun palkkion määrä todetaan asetettujen tavoitteiden toteutumisen perusteella ansaintajakson päättymisen jälkeen. Vuosina 2012–2014 toteutetun ansaintajakson tuotto perustui konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Järjestelmään kuului noin 40 henkilöä. Järjestelmällä ei ollut kuluvaikutusta v. 2012–2014.
Marraskuussa 2014 Atria Oyj:n hallitus teki päätöksen konsernin henkilöille suunnatusta pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmästä vuosille 2015–2017. Ansaintajaksot alkavat 1.1.2015, 1.1.2016 ja 1.1.2017 ja päättyvät 31.12. mainittuina vuosina. Ansaintajaksolta ansaitun palkkion määrä todetaan asetettujen tavoitteiden toteutumisen perusteella ansaintajakson päättymisen jälkeen toukokuun loppuun mennessä. Järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden ansaita rahapalkkioita ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Järjestelmän mahdollinen tuotto jaksolla 2015–2017 perustuu konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) ilman kertaluonteisia eriä. Ansaintajaksolta ansaittu palkkio maksetaan osissa tulevina vuosina. Järjestelmässä maksettavat rahapalkkiot ovat enintään 4,5 miljoonaa euroa koko jakson 2015–2017 aikana. Järjestelmään kuuluu korkeintaan 45 henkilöä.
Atria Oyj:n hallitus on päättänyt johdon ja avainhenkilöiden tulospalkkiojärjestelmän vuodelle 2014. Atria Oyj:n toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän tulospalkkion enimmäismäärä on tehtävän tulosvaikutuksen ja tehtävän vaativuustason perusteella 35–50 % vuosipalkasta. Atria Oyj:n tulospalkkiojärjestelmässä kriteereinä ovat konsernitason ja oman vastuualueen tulosvaatimukset ja käyttöpääoma. Toimitusjohtajan ja muun konsernin johtoryhmän lisäksi Atria Oyj:n tulospalkkiojärjestelmissä on mukana yhteensä noin 40 henkilöä. Järjestelmän kuluvaikutus vuonna 2014 oli 0,7 miljoonaa euroa.
Atria-konsernin johtoryhmän Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluville jäsenille on järjestetty Atrian hallituksen vahvistama johdon ryhmäeläke-etu. Ryhmäeläkevakuutuksen eläkeikä on johtoryhmän jäsenillä 63 vuotta. Heillä on kuitenkin oikeus jäädä eläkkeelle 60-vuotiaana. Eläkejärjestely on maksuperusteinen ja eläke perustuu vakuutetun vuosiansioihin (rahapalkka ja luontoisedut) hallituksen määrittämällä tavalla.
Toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle vuonna 2014 maksetut taloudelliset etuudet olivat seuraavat:
| Tulos | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Palkat | palkkiot | Luontoisedut | Lisäeläke-maksut | Yhteensä (EUR) | |
| Toimitusjohtaja Juha Gröhn |
458 271 | 19 572 | 131 276 | 609 119 | |
| Toimitusjohtajan sijaiset: Juha Ruohola |
|||||
| (3.6.2014 saakka) Heikki Kyntäjä |
97 055 | 5 216 | 26 783 | 129 054 | |
| (3.6.2014 alkaen) | 122 715 | 6 610 | 13 657 | 142 982 | |
| Muu johtoryhmä | 1 350 177 | 35 600 | 69 331 | 129 720 | 1 584 828 |
| YHTEENSÄ | 2 028 218 | 35 600 | 100 729 | 301 436 | 2 465 983 |
3.1.4 Osakepalkkiojärjestelmä
Yhtiössä ei ole käytössä osakepalkkio- tai optiojärjestelmää.
Atrian sijoittajaviestinnän tavoitteena on varmistaa, että markkinoilla on kaikkina aikoina käytössään oikeat ja riittävät tiedot Atrian osakkeen arvon määrittämiseksi. Lisäksi tavoitteena on antaa rahoitusmarkkinoille monipuolista tietoa, jonka pohjalta pääomamarkkinoilla toimivat voivat muodostaa perustellun kuvan Atriasta sijoituskohteena.
Atria on määritellyt sijoittajasuhdeviestinnässään hiljaisen kauden, joka on kolme viikkoa ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätösten julkaisemista. Tänä aikana Atria ei anna lausuntoja taloudellisesta tilastaan.
Atria julkaisee taloudellisen informaation ajantasaisesti internetsivuillaan osoitteessa www.atriagroup.com. Sivuilta löytyvät vuosikertomukset, osavuosikatsaukset, pörssi- ja lehdistötiedotteet sekä Atrialla vuosi- ja kvartaalilehdet. Yhtiön suurimmat osakkeenomistajat ja sisäpiiri sekä näiden omistukset päivitetään sivuille säännöllisesti.
Atria Oyj julkaisi vuonna 2014 yhteensä 26 pörssitiedotetta. Tiedotteet löytyvät kokonaisuudessaan Atria-konsernin internetsivuilta osoitteessa www.atriagroup.com/Sijoittajat.
Atrian hallituksen hyväksymässä tiedonantopolitiikassa (disclosure policy) on kuvattu ne keskeiset toimintaperiaatteet, joiden mukaisesti Atria listayhtiönä kommunikoi pääomamarkkinoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Tiedonantopolitiikka on julkaistu kokonaisuudessaan yhtiön internetsivulla.
Hanne Kortesoja Viestintä- ja IR-päällikkö Puh. 0400 638 839 Sähköposti: [email protected]
CARNEGIE INVESTMENT BANK AB Iiris Theman Puh. (09) 6187 1241 Sähköposti: [email protected]
EVLI PANKKI OYJ Joonas Häyhä Puh. (09) 4766 9662 Sähköposti: [email protected]
POHJOLA PANKKI OYJ Niclas Catani Puh. 010 252 8780 Sähköposti: [email protected] NORDEA MARKETS Rauli Juva Puh. (09) 165 59944 Sähköposti: [email protected]
DANSKE MARKETS EQUITIES Kalle Karppinen Puh. 010 236 4794 Sähköposti: [email protected]
INDERES OY Sauli Vilen Puh. 044 0258 908 Sähköposti: [email protected]
YHTEYSTIEDOT
Pääkonttori: Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki PL 900, 60060 ATRIA Puh. 020 472 8111 www.atriagroup.com
Pääkonttori:
Atriantie 1, Seinäjoki PL 900, 60060 ATRIA Puh. 020 472 8111 [email protected] [email protected] www.atria.fi
PL 1000 60061 ATRIA
Taloushallinto: Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki PL 900, 60060 ATRIA
Asiakaspalvelukeskus: Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki PL 900, 60060 ATRIA
Läkkisepäntie 23 00620 Helsinki
Rahikkatie 95 61850 Kauhajoki
Ankkuritie 2, Kuopio PL 147, 70101 Kuopio
Pusurinkatu 48 30100 Forssa
Suluntie 1 40351 Jyväskylä
Isoniementie 76 36420 Sahalahti
Toimistot: Food & Deli, Concept, Private Label & Export Löfströms Allé 5 SE-172 66 Sundbyberg
Box 1023 SE-172 21 Sundbyberg Sweden Puh. +46 104 823 910 Faksi +46 855 630 660 [email protected] [email protected] www.atria.se
Södra Långebergsgatan 12 SE-421 32 Västra Frölunda, Sweden Puh. +46 104 823 600 Faksi +46 104 823 005
Drottninggatan 14 SE-252 21 Helsingborg Sweden Puh. +46 104 823 510 Faksi +46 104 823 950
Sockenvägen 40 SE-697 80 Sköllersta, Sweden Puh. +46 104 823 000 Faksi +46 1923 0828
Skogholmsgatan 12 SE-213 76 Malmö Box 446 SE-201 24 Malmö, Sweden Puh. +46 104 823 500 Faksi +46 4022 4273
Hjälmarydsvägen 2 SE-573 38 Tranås Box 1018 SE-573 28 Tranås, Sweden Puh. +46 104 823 700 Faksi +46 104 823 799
Maskingatan 1 SE-511 62 Skene, Sweden Puh. +46 104 823 800 Faksi +46 104 823 830
Johannelundsgatan 44 SE-506 40 Borås Box 940 SE-501 10 Borås, Sweden Puh. +46 104 823 810 Faksi +46 104 823 852
Östanåkravägen 2 SE-342 62 Moheda, Sweden Puh. +46 104 823 710 Faksi +46 104 823 727
Fordonsgatan 3 692 71 Kumla Puh. +46 1957 1878
Per Kroghs vei 4C 1065 Oslo, Norge Puh. + 47 2242 2443 Faksi + 47 2232 6624 Faksi + 47 2216 6021
Atria Concept Spółka z o.o. Ul.Krowoderskich Zuchów 14 31-272 Kraków Poland Puh. +48 126 612 033
3-Stjernet A/S Toimisto ja tuotantolaitos: Langmarksvej 1 DK-8700 Horsens, Denmark Puh. +45 7628 2500 Faksi +45 7628 2501
OOO Pit -Product pr. Obukhovskoy Oborony 70 RUS-192029, Saint-Petersburg Russia Puh. +7 812 336 6888 Puh. +7 812 412 8822 Faksi + 7 812 346 6176 [email protected] etunimi.sukunimi@ atriarussia.ru www.atriarussia.ru
Atria Eesti AS Metsa str. 19 EE-68206 Valga, Estonia Puh. +372 767 9900 Faksi +372 767 9901 [email protected] [email protected] www.atria.ee
Pärnu mnt 158 EE-11317 Tallinn, Estonia Faksi +372 650 5471
Põlva maakond EE-63601 Vastse-Kuuste Estonia Puh. +372 797 0216 Faksi +372 797 0215
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.