Annual Report • Mar 25, 2014
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
| Atr ian itys n k 2 tuu art ta yr vas |
|
|---|---|
| Atr ian Kä de nj älk i 4 |
|
| To im itu sjo hta jan ha elu 5 ast att |
|
| Sid hm .6 ät . os ry |
|
| .12 Tu llin ka rva en ruo |
|
| Te ell ine n ja vits oka 1 6 rve ra eva ru |
|
| Tut kim ja keh itys 20 us |
|
| Te et j a h inv oiv läim 2 2 at e et . rve yv |
|
| He nk ilös hy vin voi nti .26 tön |
|
| Hy vin voi äri 32 stö va ym p |
|
| Ta lou de llin .38 tuu en vas |
|
| Or nis ion ku aat ga va us |
|
| Atr ia- kon rni 4 0 se |
|
| Atr ian ia . 42 st rat eg |
|
| Liik im inta -al .44 eto et . ue |
|
| GR I-s isä ltöv ailu 46 ert |
|
| Atr ian itys n k eh itys ha nk kee .51 tuu t yr vas |
|
| 2 Yri oin ti ja jo hta mi 5 tys tuu ort vas n r ap ne n |
|
| Yh sti ed 54 tey ot . |
Atrian vastuullisuustyön painopisteet vaihtelevat eri liiketoiminta-alueilla toimintaympäristön ja sidosryhmävaatimusten mukaisesti. Oheinen kartta kuvaa liiketoiminta-alueen painopisteita vastuullisuuden kehittämistyössä ja antaa esimerkkejä vuoden 2013 keskeisistä saavutuksista.
| To im ipa ika Av ain luv t ut |
Pa ino ist t p ee |
Tu lok sia 20 13 |
|---|---|---|
| • N • L iike vai hto ilj. 88 6, 8 urm o , m eur oa • K io • L iike voi ilj. 32, 9 tto uop , m eur oa • F • H enk ilös tö k esk imä äri 2 146 ors sa n • K auh ajo ki • S ein äjo ki • J äsk lä yv y • S aha lah ti |
• T alo us • T llis uot etu rva uus • R avi tse mu s • H enk ilös tö • E läin hy vin voi nti ten • Y äri stö mp • V ies tint ä |
• A tria tek i la aja ido hm äky sel n s sry yn itys asi ois Yri he rät ti tuu ta. tys yr vas ksi kaa n h in l tau uot tam ust vas en mu yv a kai kill uul lisu ude alu eill ast a v n o sa- a. • A tria sim mä ise nä toim ijan lall on en a a a tila koh tais j älj itet täv den uda tuo nut en yy na n ja s ian liha isii ekä br oile ritu eis iin. tuo tte ott n s Jäl j itet täv tä rke ä o ja sto ust yys on per e, itys kin hvi ark kin sta nut uut taa yr on va m aos n rkit i vu ode n 2 013 aik täv äst me ana • H enk ilös elä kei kä si V arh ain tön nou en väl ittä min -ha nkk 63 2 ötä en een m y , tee vuo n. |
| To im ipa ika t |
Av ain luv ut |
Pa ino ist t p ee |
Tu lok sia 20 13 |
|---|---|---|---|
| • S köl ler sta • M alm ö ås • T ran • F alk öp ing • S ken e • M ohe da ås • B or • H ors ens |
• L iike vai hto ilj. 3 95, 0 , m eur oa • L iike voi ilj. 12, 2 tto , m eur oa • H enk ilös tö k esk imä äri 1 050 n |
• T alo us • T llis uot etu rva uus • R avi tse mu s • H enk ilös tö • Y äri stö mp • V ies tint ä |
• A tria Kä den j älk i oh je lm han kke et an ino iva t R sis ja Tan ska ttu uot pa sa ssa talo ude llis uud n, t uot etu rva en, itse kse äri stö tuu rav mu n, y mp vas n, hen kilö stö n ja vie stin nän ihin tuu tee vas mo • A tria Sk and ina via lis änn ala ise t ru ots on y n liha ka- ain kä ttö ä tu rke iss ään ote raa een y me • A tria ude ja lka ttii n W oW lin t ar vot ute n u -pe odo ko ko hen kilö stö lle. mu ssa • R inti kau del la j atk iin ede llis rto ett enä apo |
vuonna alkaneita ja aloitettiin uusia henkilöstön kehittämisohjelmia.
Atria Oyj on voimakkaasti kasvava ja kansainvälistyvä, suomalainen elintarvikealan pörssiyritys. Atria-konserni on yksi johtavista ruoka-alan yrityksistä Pohjoismaissa, Venäjällä ja Baltian alueella.
Atrian liikevaihto vuonna 2013 oli noin 1 411 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa oli keskimäärin 4 670 henkilöä. Konserni jakaantuu neljään liiketoimintaalueeseen. Ne ovat Atria Suomi, Atria Skandinavia, Atria Venäjä ja Atria Baltia.
Teemme tä ssäraportissa matkan hyvä n ruoan lä hteille Atrian yritysvastuun nä kö kulmasta.
Matkallamme on viisi teemaa:
Nä iden viiden teeman lisä ksi kerromme luonnollisesti Atriasta yrityksenä , sen nykytilasta ja kestä vä n tulevaisuuden edellytyksistä .
Atria kehittä ä yritysvastuunsa eri ulottuvuuksia laajaalaisella Atrian Kä denjä lki -yritysvastuuohjelmalla. Se kokoaa Atria vastuullisen toiminnan periaatteet, kä ytä nnö t, projektit, tavoitteet ja tulokset sekäviestii niistämahdollisimman kattavasti.
Atrian Kä denjä lki -ohjelmassa vastuullisuutta kehitetä ä n ja mitataan seitsemä lläosa-alueella. Nä mä ovat:
Atrian Kä denjä lki -ohjelman tunnus on Atrian Kä denjä lki -merkki. Merkki kertoo jokaisen atrialaiseen ruokaketjuun osallistuvan henkilö kohtaisesta panostuksesta – kä denjä ljestä – ja viestii vä reillä ä n vastuullisuuden vaikutuksista.
Atria Oyj:n toimitusjohtaja Juha Gröhn, visionsa mukaan "Atria tarjoaa hyvää ruokaa kaikkiin ruokahetkiin". Isona ruoka-alan yrityksenä se on jatkuvasti läsnä ihmisten arjessa. Atrialla on iso vastuu, vai kuinka?
"Juuri näin. Vastuumme on iso ja vastuullisuudella on iso merkitys Atrian liiketoiminnalle. Kärjistäen voisin sanoa, että ellemme toimisi avoimesti ja rehellisesti, emme toimisi ollenkaan.
Teemme ruokaa sadoille tuhansille ihmisille Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Venäjällä ja Virossa joka päivä. Kun puhumme näin isosta joukosta ihmisiä, vastuumme ei rajoitu oman liiketoimintamme tasolle, vaan se ulottuu kansanterveyden tasolle. Atrian ruoan pitää olla turvallista, terveellistä ja ravitsevaa. Ja tämän pitää olla todennettavissa selkokielellä. Ihmiset haluavat tietää entistä tarkempaa, mistä heidän ruokansa alunperin tulee, mitä kaikkea se sisältää ja miten se on tehty. Ihmisiä myös kiinnostaa, millaisia vaikutuksia näin isolla ruokaalan yrityksellä on paitsi lähiympäristössä, myös laajemmalti yhteiskunnan tasolla.
Vaikka Atria on pörssiyritys, sen liiketoiminnan aikajänne ei ole yhden kvartaalin pituinen. Katsomme asioita vuosien tähtäimellä. Vastuulliset toimintatavat ovat tällöin perusedellys niin kasvulle kuin kannattavuudellekin.
Suomessa Atria kasvoi tuntuvasti ja vahvistimme asemiamme markkinoilla. Atria Skandinavian kasvu tuli ensisijassa Tanskasta. Venäjällä ja Virossa myyntimme laski, mutta toiminnan kannattavuus kohentui. Liiketuloksemme pieneni noin kolmanneksella, joka johtui Venäjän toimintojen järjestelyistä aiheutuneista kertaluonteisista kuluista. Ilman näitä liikevoittomme oli
edellisvuotta suurempi, yhteensä 37 miljoonaa euroa. Teimme vuonna 2013 isoja rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia,* joilla on vain yksi päämäärä: Atrian kannattavan kasvun turvaaminen. Kannattavuudella on oleellinen merkitys myös Atrian yritysvastuuta ajatellen.
Määrä väheni eniten Venäjällä. Keskitimme toimintoja yhteen, nykyaikaiseen tehtaaseemme Pietarissa. Moskovan tehtaamme toiminta lakkaa kokonaan vuoden 2014 aikana, samoin oma alkutuotanto Moskovan lähellä. Myös Ruotsissa ja Virossa työntekijöiden määrä hieman pieneni keskittämisen ja automatisoinnin takia. Toisaalta palkkasimme Suomessa lisää noin sata atrialaista.
Atrialla oli vuoden 2013 aikana käynnissä kymmeniä yritysvastuun kehityshankkeita. Onko mahdollista nostaa joitain yksitäisiä hankkeita tai teemoja erityisen merkittävinä?
Kuten jo mainitsin, ruoan turvallisuus, terveellisyys ja korkea ravitsemuksellinen laatu ovat Atrian eteenpäin menon perusedellytys. Näitä asioita meidän pitää koko ajan tutkia ja kehittää, ja näihin myös satsasimme. Jos kuitenkin pitäisi nostaa yksi merkittävä teema, sanoisin, että koko ruokaketjun avaaminen ihmisille on tällainen teema. Erityisesti Suomessa olemme hienosti pystynet lisäämään ketjun läpinäkyvyyttä. Ihmiset pystyvät jäljittämään lihan alkuperän tiloille asti. Tämä teema on hyvin tärkeä myös Ruotsissa ja Tanskassa. Ihmiset haluavat – ja heillä on oikeus – tietää, millaisissa oloissa ja miten tuotantoeläimiä kasvatetaan.
Projekti oli todellakin menestys. Olin mukana yli 3 500 muun atrialaisen kanssa sanomassa näkemystäni atrialaisesta työotteesta ja siitä, mikä meille Atrialla on tärkeää. Olimme yhteisesti sitä mieltä, että innostuneet ihmiset ja halutuin brändi ovat menestyksemme perusta. Tällaisen Atrian haluamme ja sen eteen teemme töitä yhdessä ja kukin erikseen.
Atria on mä ä ritellyt toiminnalleen merkitykselliset sidosryhmä t liiketoimintastrategiastaan kä sin. Strategisesti merkittä vä t sidosryhmä t ovat asiakkaat, kuluttajat, henkilö stö , tuottajat ja omistajat. Muita merkittä viäsidosryhmiäovat muun muassa viranomaiset, rahoittajat, oppilaitokset ja media.
Atrian yritysvastuu konkretisoituu arkipä ivä n työ ssä sidosryhmien kanssa. Heidä n odotuksiaan Atria kartoittaa laaja-alaisesti erilaisten selvitysten, kyselyjen ja analyysien sekätapaamisten ja henkilö kohtaisen vuorovaikutuksen avulla.
Atria edellyttää yhteistyötahoiltaan ja liikekumppaneiltaan luotettavuutta ja eettisesti kestävää toimintatapaa. Atria suosii yhteistyö tahoja, jotka voivat hinta- ja laatuargumenttien ohella osoittaa toimivansa eettisesti hyvä ksyttä vien toimintatapojen mukaisesti. Esimerkiksi materiaali- ja/tai raaka-ainetoimittajia valitessaan Atrian yksi valintakriteeri on toimittajan ympä ristö johtamisen taso.
Asiakkaat ovat kuluttajien ohella Atrian liiketoiminnan kannalta tä rkein ulkoinen sidosryhmä . Atrian ja asiakkaiden yhteistyö on pitkä jä nteistä yhteistyö tä , jossa molemmat osapuolet kuuntelevat ja ymmä rtä vä t toistensa tarpeet, toiveet ja mahdollisuudet myö s vastuullisuuden nä kö kulmasta. Kuluttajien mieltymykset ja toiveet mä ä rittä vä t viime kä dessä sen, mitä tuoteryhmiä ja tuotteita Atria toimittaa vähittäiskaupalle ja muille asiakkailleen. Kuluttajatutkimuksen kautta saatava kuluttajatuntemus ohjaa Atrian tuotekehitystäja markkinointia.
Vuoden 2013 asiakastyytyväisyysmittauksessa Atria Suomen Food Service säilytti asemansa seitsemännellä sijalla arvioitaessa kaikkia hotelli-, ravintola- ja cateringalan tavarantoimittajia. Tuoretuotteiden verrokkiryhmässä sijoitus oli toinen. Atria Food Servicen toimitusvarmuus on säilynyt verrokkiryhmän ykkösenä.
Parhaat arvioinnit tulivat Food Servicen hinta-laatusuhteesta, ammattitaidosta, luotettavuudesta ja kokonaisvaikutelmasta.
Eniten kehitettävää löytyi tuotteiden korvattavuudesta, yhteydenpidosta ja kyvystä ratkoa ongelmia.
Food Servicen päivitetyn asiakkuusstrategian avulla pyritään uuden myyntitavan myötä juuri yhteydenpidon lisäämiseen ja parempaan asiakkuuksien hoitoon. Strategiassa pyritään entistä parempaan asiakkaan liiketoimintojen ymmärtämiseen ja sitä kautta myös sujuvaan ratkaisujen tarjoamiseen. Uutta strategiaa on jalkautettu syksystä 2013 lähtien Food Servicen myyntiorganisaatioon.
| Sid hm ä os ry |
Sid hm än od ks otu et os ry |
At ria do tuk t n o se |
Es im kk ej ä s ido hm ä er sry od ks iin ise otu sta sta va am |
Vu iku ka tus t oro va na va |
|---|---|---|---|---|
| As iak kaa t |
Kil ilu ky ky ise t h inn val lisu ja laa at, tur pa us iak läh töi alv elu luo tu, tet tav as as ne n p uu s , toi mi tuk sis kä oim inn a t sa se mu uss ass a. |
Yh tei im int all it, s ovi set to t am tuj asi oid ine tot eut tam en en n, ste et. en nu |
As iak kaa t lu t A tria ott ava n llis siv u 1 0. tuu tee vas uu n: |
He nk ilök oh tai n k käy mi rkk ino int ivie sti ntä ne an ssa ne n, ma , kko lve lut jou kko vie sti ela uks kam t, t uot et, ver pa me nse era , nja ier ail asi aka äis kys ely sia kas leh det t, v ut, sty tyv t, a pa y yys |
| Ku lut taj at |
Tu eit a k ulu jan du llin ott tta ta rpe ese en , e en hin llis s ja la luo ta, tu atu tet tav rva uu uu s, , tis i oi keu eet est tet ut tuo tte et. |
Atr ian eid val int luo tu ott tta en a, s ja aks lm ius At ria mu m uva brä nd iä k oh taa n. |
Atr ia o de llä käv ij ä l iha n e n alk n k ise : si 11. erä ert up om ssa vu |
Ma rkk ino int ivie sti rkk lve lut jou kko vie sti ntä t, t uot , ve opa me e- , lan kse kam nja t, t. see rau pa |
| He nk ilös tö |
Pa lkk hte ja tku sia ali ed a, t ösu ut, y en vu us , so viih isä t ja llis lot kä lla ty tu et ty öo rva se ura mi ah do llis ete ne sm uu s. |
Ty inn tiiv isu öpa nos ova us , |
Atr ian Ta To im ia: siv u 2 8. pa |
He nk ilök oh tai n k käy mi erk kop alv elu jou k t, ne an ssa ne n, v kov ies tin k eh itys kes kus tel he nk ilös utk im uks tä, ut, töt et, kou lut uks mi rit ja ah he nk ilös töl eh det et, tap tum at, se naa , ksi köi de ies tin täk t v t. y n o ma an ava |
| Tu aja ott t |
Lu ja itk äj tei hte isty än ö ote tta va p ne n y ku ni, asi ki lpa ilu tun tev ta, mp pa an a n euv on ky ky ine ility sh int n t a. |
Sit ine laa im uks tum tuv aat et ou n, ka- ain luo a ja täy ttä vä tet tav raa e, itk äj tei hte isty än ö. p ne n y |
Lu ku ote tta utt vaa mp pa nu a: siv u 2 2. |
He nk ilök oh tai n k käy mi erk kop alv elu taj t, t uot ne an ssa ne n, v a- leh det mi rit ja ah ut tap tum at. , se naa mu |
| Om ista ja ijo itta ja t, s t |
Sij oit uks ien rity im inn tu ott sto o, y an ja tku äät än täv alt ekä ää vu us , p a s p om an lau tuk set pa |
Ris kin ka mi ää nta ne n p om an od mu oss a. |
Atr ian lou de llis lisä ta en arv on ja kau ine ido hm ille tum n s sry : siv u 3 9. |
He nk ilök oh tai n k käy mi ike erk ko rto ne an ssa ne n, v uos mu s, v lve lut jou kko vie sti ntä hti öko kou Ca ita l M ark Da ets pa , y s, p y, , örs si- ja dia tie dot tee t. p me |
| Ra ho itta ja t |
La ino jen ly he kse ovi aik t s ttu nny na an a, luo ja tku lan kes tok ky. tet tav uu s, vu us , ve y |
Vie lai mi ää raa n p om an naa ne n ittu hin taa sov un n. |
Atr ian lou de llis lisä ta en arv on ja kau ine ido hm ille : si tum n s ry vu 39 |
Vu osi ker rkk lve lut jou kko vie sti si- ja ntä örs tom us , ve opa , p , dia tie dot tee t. me |
| Vir ais et an om |
Ve ulo öll istä mi kan inv äli rot t, t y ne n, sa ne n kil ilu ky ky, inv oin nit oim hte is est pa , av uu s, y ö ja äri stö n h mi mi ty tta ym p uo oo n o ne n. |
La ins ää dä ntö ju lkis lve et pa , lut ku hy ien iav alv ta j ten g on a rah oit us |
Tu llin Atr ia L siv u 1 2. aat rva en u: |
He nk ilök oh tai n k käy mi ike erk rto ne an ssa ne n, v uos mu s, v kop alv elu jou kko vie sti ntä ido hm äky ly, s ina ari t ja t, , s sry se em ah vir ais hte isty ö, örs si- ja dia tie dot tap tum at, tee t. an om y p me |
| Ali ha nk kija t ja hte is y ök nit ty um ppa |
Lu las kuj ksa mi itk ä- ote tta va en ma ne n, p aik ain asi aka hd ja ust ett en ssu e, e nn avu us kas a k ntä vav ysy |
So vit laa tui ste n t uot un an no n tek ij öid kut ka- ain eid en en raa en , iaa lie lve lui de ekä ter ma n, pa n s val mi ide tei de oim it n t uot n t ine ovi jen im itu hto tam ttu to n s se jen uka ise sti m |
Tu aja t lu t A tria ott ott ava n llis siv u 1 0 tuu tee vas uu n: |
He nk ilök oh tai n k käy mi rkk ino int ivie sti ntä ne an ssa ne n, ma , sik rkk lve lut jou kko vie sti ido h ert t, s vuo om us , ve opa me sry , kys ely ela uks kam nja ina ari t ja mä t, t uot et, t, s nse era pa em ah kim ja keh itys je ktit tap tum at, tut us- pro |
| Mie lip ide vai kut taj at j a dia me |
Lä inä kyv lan ian tiju tun p yys , a as us |
Yle ise mi eli ite vai kut en p ese en ine tam n. |
Atr ian oim im et t s ust av ove op uo - 24. ika lois : si tan tos sa vu |
He nk ilök oh tai n k käy mi rkk ino int ivie sti ntä ne an ssa ne n, ma , sik rkk lve lut iak leh det örs si- ja ert vuo om us , ve opa , as as , p dia tie dot ed iay hte isty ö. tee t, m me |
| Lä hiy hte isö t ja i op p lait oks et |
Ty öll istä mi hte isty äri ö, y stö stä ne n, y mp hu ole hti mi ha rjo itte lup aik at. ne n, |
Os otiv oit im ut ty övo aav a m un ap o- tia ali ju lkis lve lut ku ten et ten pa , kou lut inf ek niik ka. rat us , |
Atr ia m uka Po hja na nm aa n Yri ky läs : si 8. tys sä vu |
He nk ilök oh tai n k käy mi erk kop alv elu jou kko t, ne an ssa ne n, v vie sti ina ari t ja mi ier ail ha rjo itte lu- ja t, s ta set ut, me em paa , v inn ika utk im ja keh itys je ktit äy tet öpa t, t op y us- pro |
| Tu tki mu s |
Yh tei ök ni, kim uks sty tut tar t. um ppa en pee |
Lu hte isty ök ni, ote tta va y um ppa asi tija tki kse n l tun , tu aat an mu u. |
Atr ia m uka KE ST O- ha nk kee na s : si 25. sa vu |
He nk ilök oh tai n k käy mi jou kko vie sti i- t, s ne an ssa ne n, me em rit ja mi ier ail kim ja keh itys je ktit tap set ut, tut naa aa , v us- pro |
Yrityskylä on peruskoulun kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. Oppilas työskentelee Yrityskylässä eri ammateissa ja yrityksissä. Työstään hän saa palkkaa sekä toimii kuluttajana ja kansalaisena osana yhteiskuntaa. Päivittäin Yrityskylässä käy noin 60–70 oppilasta opettelemassa käytännön taitoja.
Atria lähti mukaan Pohjanmaan Yrityskylään omalla Atriaravintolallaan. Ravintolassa työskentelee toimitusjohtajan lisäksi tarjoilijoita.
Pohjanmaan Yrityskylä oli syksyn 2013 Vaasassa, jatkoi sieltä matkaa Kokkolaan ja Seinäjoelle vuonna 2014. Yrityskylä kiertää Pohjanmaalla seuraavien kolmen vuoden ajan.
»Katso video Atria Groupin verkkosivuilta:
http://www.atriagroup.com/media/Sivut/default.aspx#/ news/atrian-mukana-pohjanmaan-yrityskylaessae-katsovideo-70250
Punainen Makupaku-niminen VW Kleinbus porhalsi heinäkuussa neljään festivaalikaupunkiin ruokkimaan Atrian faneja Hiillos-makkaroilla. Fanit saivat Facebookissa äänestää, mihin kaupunkiin Makupaku minäkin viikonloppuna matkasi.
Ensimmäisenä Makupaku kiiti Ruisrockin kotikaupunkiin Turkuun, seuraavaksi piristämään ilosaarirockaajia Joensuuhun ja sitten jazz-kansan luo Poriin. Kierros päättyi takaisin Turkuun, jossa vietettiin Down By The Laituri -festivaalia heinäkuun lopussa.
Pelkästään Hiillos-makkara maistui heinäkuun aikana noin tuhannelle festivaalivieraalle. Makupaku sai aikaan naurunhörähdyksiä ja fanit napsivat itsestään mielellään kuvia auton rinnalla.
– Hyvää ruokaa ja näin pienellä vaivalla. Tästä jää hyvä mieli, kommentoitiin Porissa.
– Atriahan taitaa muutenkin olla suomalaisille tunnetuin makkarantekijä, huomautti fani Joensuussa.
Promootion avulla Atria sai satoja uusia Facebook-faneja ja Twitter-seuraajia.
– Onpa hyvä keino markkinoida, totesi nuori ruisrockari.
Farmari-maatalousnäyttely houkutteli heinäkuun alussa Seinäjoelle yli 100 000 maataloudesta kiinnostunutta kävijää. Atrian osastolla kysyttiin näyttelyvierailta muun muassa lihan ostoperusteisiin vaikuttavista tekijöistä. Kyselyyn saatiin neljän päivän aikana 1 160 vastausta.
Lihan ostoperusteina vaikutti selvästi eniten lihan alkuperä. Kyselyyn vastaajat kertoivat myös hinnan ja maun olevan tärkeitä
vyys koettiin ostomukavuutta lisääväksi informaatioksi.
Atrialta löytyy kaikissa lihalajeissa tuotteita joiden alkuperätila selviää pakkauksesta. Luottamus suomalaiseen tuotteeseen on korkealla tasolla, ja osa vastaajista koki riittäväksi tiedon siitä, että liha on varmasti lähtöisin suomalaiselta tilalta. Tämä tieto näkyy selkeästi kaikissa Atrian pakkauksissa.
* Ihmiset, jotka ovat vastuussa ruokaostoksista yksin tai yhdessä. Luvut ovat suuntaa-antavia.Lähde: Ruokatietoa 2013, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Atria Skandinavia aloitti lokakuussa 2013 ainutlaatuisen sponsorointiyhteistyön BRIS (Barnens Rätt i Samhället) -kansalaisjärjestön kanssa. Yhteistyön kautta Atria ja BRIS tavoittavat yhdessä noin 1,4 miljoonaa koululaista eri puolilla Ruotsia.
Yhteistyötä toteutetaan iskulauseella Makeinen hyvän asian puolesta ("En godsak for en god sak"). Atria Foodservice on valinnut erityisen tuotevalikoiman, jota tuodaan esille yhteistyökoulujen kanssa. Osa myynnin tuotosta ohjataan BRIS:n toimintaan. Kampanja näkyy myös julisteina koulujen ruokasalien seinillä.
BRIS on kansalaisjärjestö, joka tukee vaikeassa elämäntilanteessa olevia lapsia sekä toimii linkkinä lasten, aikuisten ja yhteiskunnan välillä. Järjestö muun muassa ylläpitää palvelupuhelinta ja chat-palvelua, joihin lapset voivat anonyymisti ja ilmaiseksi ottaa yhteyttä keskustellakseen turvallisen aikuisen kanssa mieltään painavista asioista.
Atria keskustelee sidosryhmiensä kanssa aktiivisesti myös sosiaalisessa mediassa. Atria Suomen Facebook-yhteisössä on noin 90 000 fania. Facebook on suunnattu kuluttajille ja keskustelun ytimessä ovat ruokaan ja ruoan alkuperään liittyvät teemat.
Atria-konsernin suomenkielinen Twitter-tili avattiin maaliskuussa osana Atrian vastuullisuusviestintää ja -keskustelua sidosryhmien kanssa. Keskustelu Twitterissä painottuu yritysviestinnän ja vastuullisuusteemojen ympärille.
Vuoden 2013 lopussa avattiin Atria-konsernin yhteiset LinkedIn-sivut. LinkedIn on verkostoitumisväline, jossa jaetaan työhön liittyviä kiinnostuksen kohteita, kerrotaan omista ja tois ten osaamisalueista ja annetaan suosituksia verkoston jäsenille. Lisäksi LinkedIn toimii rekrytointivälineenä.
Vuonna 2013 Atria teki laajan sidosryhmäkyselyn yritysvastuuasioista. Kysely osoitettiin maataloustuottajille, henkilöstölle, asiakkaille, tavarantoimittajille sekä yritysvastuuasioiden kansallisille vaikuttajille. Kyselyyn vastasi yhteensä 951.
Suurin vastuu tuotantoketjun kannattavuudesta ja lisäarvon tasaisesta jakaantumisesta katsottiin olevan kaupalla ja elintarviketeollisuudella. Suurin vastuu eläinten hyvinvoinnista ja elintarvikeketjun ympäristövaikutuksista katsottiin olevan alkutuotannossa.
Elintarviketeollisuuden puolestaan odotettiin kantavan jopa suuremman vastuun kuluttajien terveydestä kuin kuluttajien itse. Lisäksi elintarvikkeiden tuoteturvallisuuden varmistaminen katsottiin selkeästi eniten elintarviketeollisuuden vastuuksi.
Atria herätti vastauksien mukaan hyvin luottamusta kaikilla vastuullisuuden osa-alueilla, kuten eläinten hyvinvoinnin edistämisessä, tuoteturvallisuudessa ja ravitsemuksellisen vastuun kantamisessa. Myös Atrian nettisivuilta, julkaisuista ja yritysvastuuraporteista saatava tieto koettiin kattavaksi ja luotettavaksi.
Atrian sidosryhmille selkeästi tärkeimpiä yritysvastuun teemoja olivat raaka-aineiden puhtaus ja jäljitettävyys sekä eläinten hyvinvoinnin edistäminen.
Saatujen vastausten avulla yritys sai arvokasta palautetta jo tehdystä työstä ja pystyy jatkossa keskittymään kehitystoimissaan ketjulle yhteisesti relevantteihin asioihin.
Atria Suomen verkkosivusto on yrityksen pääasiallinen kanava suomalaisten kuluttajien, asiakkaiden, tuottajien ja muiden sidosryhmien suuntaan. Atrian vuonna 2013 tekemän sidosryhmien yritysvastuukyselyn mukaan Atria.fi -verkkosivu on 60 prosentin osuudella pääkanava etsittäessä tietoa Atrian yritysvastuusta.
Tutustu Atrian -verkkosivuihin osoitteissa:
Atria Suomi on ensimmäisenä alan toimijana tuonut tilakohtaisen jäljitettävyyden kaikkiin lihalajeihin, broilerin-, naudan- ja sianlihatuotteisiin. Naudanlihassa tilakohtainen jäljitettävyys löytyy pihvi- ja luomutuotteista. Myös viljaporsaan sisäfi leistä ja ulkofi leeleikkeistä löytyy tilamerkittyjä tuotteita.
Atria Perhetilojen jäljitettävät tuoreet broilerituotteet lanseerattiin vuoden 2012 alussa. Jäljitettävyystieto, tuotantotilan nimi ja paikkakunta, löytyi aluksi 21 kuluttajapakatusta fi leetuotteesta. Syksyllä 2013 Perhetilan Broileri -tuotesarja laajeni siipi- ja koipituotteisiin. Vähittäiskaupan valikoimissa oli vuoden 2013 lopussa 42 Atrian Perhetiloille jäljitettyä broilerituotetta ja neljä Food Servicen valikoimissa olevaa tuotetta.
Tilakohtaisen jäljitettävyyden vieminen tuotepakkauksiin on vaatinut muutoksia tuotantoprosessiin ja investointeja laitteisiin. Atria tekee pyrkii lisäämään jäljitettävyyden kaikkiin tuoteryhmiin.
Syksyllä 2013 Atria toi ensimmäisenä valmisruokahyllyyn jäljitettävän kypsän nugget-tuotteen, Atria Perhetilan fi leenuggetit. Näiden liharaaka-aine on jäljitettävissä tilalle asti.
Kaikki Atria-tuotemerkillä myytävä liha on suomalaista. Jokaisen eläimen kotitila tiedetään ja tunnetaan. Lihan tuottavat noin 6 000 Atrian sopimustuottajaa.
Turvallinen Atria Laatu (Safe Atria Quality) -ohjelma kattaa tuotteiden turvallisuuden, terveellisyyden, helppokä yttö isyyden sekäympäristövaikutusten arvioinnin niiden koko elinkaaren ajalta.
Tuotekehitysvaiheessa uudesta Atria-tuotteesta tehdä ä n aina terveyskartoitus sekä selvitys tuotteen mahdollisista turvallisuusriskeistä ja merkittävimmistä ympäristövaikutuksista.
Käytännössä Turvallinen Atria Laatu -ohjelma tarkoittaa Atrian kä yttä mien raaka-aineiden laadun ja turvallisuuden sä ä nnö llistä arviointia. Raaka-aineiden laatua valvotaan materiaalitoimittajien antamien tietojen ja tutkimustulosten avulla. Toimittajien tuotantoa puolestaan arvioidaan tarvittaessa auditointien avulla.
Tuotantovaiheessa Turvallinen Atria Laatu tarkoittaa jatkuvaa mittaamista, seuraamista ja kehittä mistä turvallisten työ skentely- ja valmistusolosuhteiden takaamiseksi. Tuotantoympäristöstä esimerkiksi otetaan säännöllisesti puhtausnäytteitä ja valvotaan ilman mikrobi- ja kosteustasoa. Myös henkilö stö n hygieenisiä toimintatapoja valvotaan pä ivittä isillä tarkastuskierroksilla.
Patogeenien esiintymistä valvotaan tuotteissa ja tuotannossa. Turvallinen Atria Laatu -ohjelman tuloksia seurataan sä ä nnö llisesti, osastokohtaisesti.
Sertifi ointi ja viranomaishyväksyntä takaavat laadun
Turvallinen Atria Laatu -ohjelma sisä ltä ä viranomaishyvä ksytyt omavalvontasuunnitelmat, jotka kattavat raaka-aineet, tuotantoprosessit ja jakeluketjut. Niiden pohjana on HACCP (Hazard analysis and critical control point) -jä rjestelmä n mukainen riskienhallinta.
Viranomaishyvä ksyntö jen ja sä ä nnö llisten auditointien kautta varmistetaan, ettäsuunnitelmat vastaavat alan uusinta lainsä ä dä ntö ä , tuoteturvallisuusstandardeja ja muun muassa kansainvä lisen kaupan vaatimuksia.
Atria tavoitteena on jatkuvasti laajentaa tuotantolaitostensa tuoteturvallisuussertifi ointia. Raportointikaudella 80 % tuotetusta volyymista valmistettiin ISO 22 000 tai vastaavan tason tuoteturvallisuussertifi oidussa laitoksessa. Atria Suomessa sertifi ointia syvennetään kattamaan FSSC 22000 standardin vaatimustaso.
| Ta ite 20 13 et vo |
Tu lok t 2 01 3 se |
Ta itte 20 14 et vo |
|
|---|---|---|---|
| Atr ia- kon rni se |
• L iste ria hkä isy arh aid käy töje n k Atr ia tän äy ttö öno tto n e n p en kon nis sis äis rka vul la. ten ta stu ste ser sa n a |
||
| • E i tu eid tak ais inv ja. ott eto en |
• A tria Su ella ka ksi tak ais inv irh eel list ieto jen eto tuo tet om a v en ksi vuo • A tria Sk and ina via lla kak si t aka isin 20 13 vet oa vuo nna Tan ska llis istä tu ssa rva uus sy • A tria Sk and ina via lla kak si t aka isin 20 13 vet oa vuo nna Ru iss irh eel list ieto jen oks i. ots tuo tet a v en vu |
• E i tu eid tak ais inv ja. ott eto en |
|
| Ma ak oh tai t k eh se |
ity roj ek tit sp |
||
| Atr ia S mi uo |
• T teid itse ioin tim ly sita uot tte t uu en arv ene an. |
• T teid itse ion tim lyn sin uot tte ta p ant u tä tän töö en arv ene uu y n. |
• F SS C 2 2 0 00 rtifi oi nti -se |
| • U ude eak tiiv ise äy ttoj ärj elm än käy ttö öno tte est tto n r n n eno |
• U ude eak tiiv ise äy elm än käy ttö öno tte tto net tto n r n n eno me äy tän töö tu t pan n. |
• M tel mä t vi ine ide n h alli mä äri telt ävä nta ene era ses an |
|
| • A ller nir isk in k oitu kse n k sis äis iss äy ttö öno ä art tto gee kas tuk sis tar sa. |
• A ller nie n k oitu kse n k sis äis iss äy ttö öno ä art tto gee kas tuk sis äy tän töö tar tu t sa pan n. |
• A ller nie n k oitu kse n k sis äis iss äy ttö öno ä art tto gee kas tuk sis ly v aad itta ja o tar tte tet tav sa: m ene va pe a eki j öill önt ty e. |
|
| • M tel mä t vi ine ide n h alli mä äri telt ävä nta ene era ses an |
• V ier sin eid hal linn tel mie äär itte ly ja tku ase en am ene n m u. |
||
| Atr ia S ka nd ina via |
• IF S-s ifi o inn in h ank kim ine n S ken teh lle. ert taa en |
• IF S-s ifi o inn in h ank kim ine n S ken teh lle ert taa tu en pan täy tän töö n. |
• S iirt ine n IF S-s ifi o inn ista FS SC 22 000 ifi o inti in ert ert ym -s kai kill a A tria Sk and ina via hta illa n te |
| • P ise si n äy ttoj ärj elm ä ttu tog nta tte est ara nne pa een ura : uu eno list eri lm aon ge aan |
• P ise täy tän töö ttu tog nta ntu ara nne pa een ura pa n. |
• A sia kas val istu len ine n 1 0 p illa 201 3 ste tam ent ote n a ros vu en rat tun ver a. |
|
| Atr ia B alt ia |
• IS O 2 200 0:2 005 dar din uka iste tan -s m n elin vik llis toim ien ke hitt ine äm tar etu rva uus n. |
• IS O 2 200 0:2 005 dar din uka iste tan -s m n elin vik llis toim ien ke hitt ine n ja tku i. äm tar etu rva uus |
• IS O 2 200 0:2 005 dar din uka iste tan -s m n elin vik llis toim ien ke hity kse n ja tka min tar etu rva uus en. |
Atrialla on oma organisaatio, jonka pä ä tehtä vä näon varmistaa tuotteiden turvallisuus ja laatu. Sen henkilö kunta on koulutettu omien vastuualueidensa lisäksi elintarviketeollisuuden erityisvaatimuksiin. Atrian tuotantolaitoksilta voidaan viedätuotteita ulkomaisille asiakkaille, joten tuotteiden on täytettävä myös useiden maiden vientituotteille asetetut vaatimukset.
Lakisä ä teinen omavalvonta on tehokasta, ja Atrialla omavalvonnan toimivuus varmistetaan yhteistyö ssävalvovien viranomaisten ja henkilö kunnan kanssa.
Raportointikautena Atrian toiminta on ollut moitteetonta, eikä Atria ole saanut yhtä kä ä n sakkorangaistusta tai merkittä vä ä viranomaishuomautusta tuotteisiin tai palveluihin liittyvä n lainsä ä dä nnö n ja sä ä dö sten rikkomisesta.
Atrian Suomen laadusta, tuoteturvallisuudesta ja vastuullisuudesta huolehtiva laatuorganisaatio uudistui asteittain syksyn 2013 aikana. Laatuorganisaation tehtävänä on Turvallinen Atria Laatu (Safe Atria Quality) -ohjelman kehittäminen koko tuotantoketjussa.
Uudessa, lisää asiantuntijaosaamista saaneessa organisaatiossa laadun ja tuoteturvallisuuden perusta on Atria Suomen strategiassa. Sen mukaan Atria pyrkii vastuullisen elintarviketuotannon edelläkävijäyritykseksi. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että yritys ei missään olosuhteissa tingi tuoteturvallisuudesta.
| Lii toi mi ke nta alu e |
j ärj La tel mä atu es |
ist öj ärj Ym är tel mä p es |
Te hd as |
|---|---|---|---|
| Atr ia S mi uo |
( /IE ISO C 1 702 5:2 005 La bo ori rat o ) ak kre dit oin ti |
Nu Ku io, Ka uh ajo ki rm o, op |
|
| SF S- EN IS O 9 00 1:2 008 |
Nu Fo Ku io, rm o, rss a, op Ka uh ajo ki, Ka rkk ila Se inä jo ki , |
||
| ISO 22 000 :20 05 |
Nu Ka rkk ila Fo rm o, rss a , |
||
| SF S- EN IS O 1 400 1:2 004 |
Nu Ku io, Fo Ka uh ajo ki, rm o, op rss a, Ka rkk ila Se inä jo ki , |
||
| Lu Eu nio nin utu ota nto om roo pa n u ( ) uks EY sto set ne uvo n a en 34/ 8 200 N:o 7 m uka ise sti |
Ka uh ajo ki, Nu rm o |
||
| Atr ia B alt ia |
ISO 22 000 :20 05 |
Va lga Va e-K sts ste uu , |
|
| /IE ( ISO C 1 702 5:2 006 La bo ori rat o ) ak kre dit oin ti |
Va lga |
||
| Atr ia V äj ä en |
FS SC 22 00 0 |
Go rel ovo |
|
| GO ST R 517 05. 1-2 00 1, Eu rop ea n Pa rlia d C mi ssi De nt me an om on cre e ( ) 2/2 EC No . 85 004 29 Ap ril 200 4 o n , foo d h ien yg e. |
Ka ikk i tu lait oks ota nto et: ( ) Pie i Sin ino Go rel tar yav ovo , ja Mo sko va |
||
| Atr ia Sk din avi an a |
FS SC 22 00 0 |
ås rås Sk öll Tr Mo hed Bo ta, ers an a, , , Ho M alm ö rse ns, |
|
| IFS | Fal köp ing Sk en e , |
||
| Th e I KE A W ay on ( ) Pu rch asi Foo d IWA Y ng |
rås Bo Fal köp ing Sk öll ta ers , , |
||
| /EN DS IS O 9 00 1:2 008 |
Ho rse ns |
||
| ISO 14 00 1:2 004 |
Sk öll ta ers |
||
| Lu Eu nio nin utu ota nto om roo pa n u ( ) uks EY sto set ne uvo n a en 34/ N:o 8 200 7 m uka ise sti |
nås rås Tra Mo hed Bo a, , |
||
| Lu KR AV töj -sä än utu ota nto om en kai ti mu ses |
Fal köp ing |
Turvallisten elintarviketuotteiden takaamisessa kuluttajalle lä htö kohtana ovat puhtaat ja laadukkaat raaka-aineet. Tarttuvien elä intautien hallinta alkutuotannossa on hyvä n tuoteturvallisuuden rakentamisen lä htö kohta, silläosa tarttuvista elä intaudeista on sellaisia, jotka voivat tarttua elä imistäihmisiin tai ihmisestä elä imiin. Nä itäkutsutaan zoonooseiksi. Suomessa tarttuvien elä intautien esiintyvyys on ennaltaehkä isen tautivastustustyö n vuoksi hyvin alhainen.
Muissa lä nsimaissakin merkittä viäkansanterveysongelmia aiheuttavat zoonoosit kuten salmonellatartunnat saneerataan suomalaisilta tiloilta aina niitä todettaessa. Suomalaisten saamista salmonellatartunnoista noin 80 prosenttia on perä isin ulkomaisista lä hteistä . Muista zoonooseista Suomessa tavataan muun muassa kampylobakterioosia, listerioosia, yersinioosia ja EHEC-tartuntaa. Tilanne on kuitenkin kansainvä lisesti vertailtuna erinomainen eli esiintyvyys on hyvin vä hä istä . Suomessa ei elä imilläesiinny myö skä ä n vakavia zoonooseja, kuten nautatuberkuloosia, bruselloosia tai rabiesta.
Merkittä vin riski tarttuvien tautien hallinnassa Suomessa on tilakoon kasvun myö tälisä ä ntyvä t kontaktit sairaisiin elä imiin. Toimintatapoja tiloilla tarkastellaan kriittisesti ja ohjeistuksia tarkennetaan ja uusitaan aina tarpeen mukaan.
Atria on järjestelmällisesti laajentanut toimintojensa tuoteturvallisuussertifi ointia. Vuoteen 2015 mennessä myös kaikilta alihankintana Atrialle Suomelle tuotteita valmistavien laitosten tulee olla ISO 22 000 -standardin tai muun vastaavan tuoteturvallisuusstandardin mukaan sertifi oituja.
ISO 22 000 standardissa yhdistyvät HACCP-periaatteet, omavalvonta, hyvät tuotantotavat ja keskeiset laadunhallintaperiaatteet. Sertifi ointi on osoitus Atrian ennakoivasta suhtautumisesta elintarviketurvallisuuteen.
Atria Venäjän päätuotantolaitoksen Gorelovon FSSC 22000 -standardin vaatimusten täyttävää sertifi ointia laajennettiin valmisruokatuotannosta kattamaan koko tuotantolaitoksen toiminnot vuoden 2013 aikana.
Gorelovon tuotantolaitos on Atria Venäjän suurinvestointi. Sen ensimmäinen vaihe, logistiikkakeskus, otettiin käyttöön vuonna 2008 ja varsinainen tuotantolaitos vuonna 2010. Laitoksen teknologia on uusimpien standardien mukaista, joten FSSC-sertifi ointi (Food Safety System Certifi cation) ei vaatinut prosessimuutoksia. Toimintamalleja kuitenkin tarkennettiin sertifi oinnin myötä.
Ravitsemusvastuuksi ymmä rretä ä n yleisesti raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden terveellisyys ja ravitsevuus sekäriittä vä n tuoteinformaation tarjoaminen kuluttajan omien valintojen tueksi. Atria ymmä rtä ävastuunsa kansanterveydestäja huolehtii siitäosana vastuullista tuotekehitystyö tä . Kaiken tuotekehitystyö n lä htö kohtana on kuluttajan mieltymysten ja ravitsemussuositusten tasapainottaminen.
| Liik im inta -al eto ue |
20 13 Tav oitt eet |
20 13 Tu lok set |
20 Tav oitt 14 eet |
|---|---|---|---|
| Atr ia S i uom |
• H iiva ois ine n lo ista uut tee tam n p pu ista 20 13 aik tuo tte ana • S isä ise t ko ulu tuk vits uks set ra em en rkit kse stä hy vin voi ntii me y n. • O sal list ine avi stie tse tou tta um n r mu lisä ävi in t utk imu ksi in. • E U:n ku lutt aja tiet kse l etu oas n s ove ine n A tria akk rki ntö i tam n p aus me hin lke ällä ja kul aja alv ele utt se a p val la t lla. ava • A tria .fi - kko siv uje avi tse ver n r mu s tiet sio udi min sta o-o n u en. |
• H iiva ois kai kis uut tet tu ta e o n p Atr ian eis tu ott ta. • U usi a S dän rkk i-k rite eri t tä ttä y me y e 2 viä eita ark kin oill 6 k l. tu ott m p • J ärj iin sis äis et k oul kse est ett utu t ra vits uks a ja al ler ias est ta. em g • O n S Sa sal list ine eni ori ka um pus vits utk imu kse ust -ra em en. • P akk rki ntö jen ine uut tam aus me m n aik ulu ete ata nee ssa • A tria vits sio dis tiin At tet ra em uso uu ria -ko rni ivu ille nse n s |
• K ehi ä A tria lko ista ja sis äis ttä tä n u itse svi intä ä. est rav mu • J atk lan hen istä ja vä täm aa suo sy dän rkk ituo ide n li sää mis tä kai tte me kis hm iss ä. tuo ter sa y • O sal list ine avi stie tse tou tta um n r mu lisä ävi in t utk imu ksi in. • P akk rki ntö jen ine uut tam aus me m n aik aul ete aut nee uss a. • E U:n ku lutt aja tiet kse l etu oas n s ove ine n A tria akk rki ntö i tam n p aus me hin lke ällä ja kul aja alv ele utt se a p val la t lla. ava |
| Atr ia S kan din avi a |
• T ien lis äai nei den ista eet tom arp po min ista tuo tte en • T teis käy in a isti uot tet ään sa va nva rais laa dun ja ide äily ten tuo tte n s den ka lta väl miä li ttä mä ttö vyy nna ine ita. säa • U usi väh ola iste teid äsu n t uot en en auk tuo tet est set |
• T utk imu eid lisä ain eid s tu ott en en käy ja llis lis äai nei tös tä, tar ten pee den vio inti ar • A loit iin tie n k ehi ett tuo ter ttä ese p min ille häs uol ais ille vä tu ot en uus tei lle. • K olm ähä lais utt ta t uot ett e u a v suo a tiin Ta nsk rkk ino ille saa an ma |
• L isä ain eid llis uud i tar en pee en arv oin ti ja tku i-vä lttä mie n l i mä ttö u e ine ide ois ise ksi säa tam n p • U usi väh ola iste äsu n t uot en ere sep tie n ja eid keh ittä min ja tu ott t en en kuu |
| Atr ia B alt ia |
• J i-tu hee alik oim laa ote uss per n v an jen ine tam n. • V ähä lais eid keh ittä ten tu ott suo en min ja luo iste n li säa ine ide nta en n sim ine n li hav alm iste iss suo a. |
• K i ja uhe liha val mis jo iss tet ta, uus a käy aik all isia aka -ai nei tet ty p ta. ra |
• K äy ttä ä e mä n k otim ais ia r nem aa ka- ain eita eis tu ott sa. • P ien iä p akk kok oja ku lut em p aus taj ille • V ähe ntä ä s uol mä ärä ä t teis uot an sa. • V ähe ntä ä s oija n k äy ttö ä t teis uot sa. |
Evira nosti keväällä keskustelun paistijauhelihan nimestä. Evira koki nimen harhaanjohtavaksi, koska vain osa raaka-aineesta paistijauhelihassa oli paistia. Tämän seurauksena Evira julkaisi jauhelihan nimeämisestä ohjeen, jossa kerrottiin täsmällisesti, mitä ruhon osia paistijauhelihaan saa käyttää.
Atria Suomi muutti paistijauhelihan nimet Eviran asettamaan määräaikaan mennessä. Aiemmin paistijauhelihan nimellä myyty tuote löytyy nykyisin kaupan hyllyltä nimellä Naudan Parempi Jauheliha 10%. Uuden nimen ansiosta se erottuu yhä tavallisesta naudanjauhelihasta, jossa on huomattavasti enemmän rasvaa.
Atria Suomi toi markkinoille syksyllä 2013 myös Aidon Paistijauhelihan, joka on jauhettu sataprosenttisesti paistista.
Atrian Suomen valmistamissa elintarvikkeissa ei koskaan käytetä geenimuunneltuja raaka-aineita. Yritys vaatii raakaainetoimittajilta todistuksen tuotteiden GM-vapaudesta. Tämän voi tarkistaa myös Atrian tuotepakkauksista. Jos tuotteessa on käytetty geenimuunneltuja raaka-aineita, se pitää merkitä pakkaukseen. Tämä määritellään elintarvikkeiden turvallisuutta säätelevässä laissa.
Myös Atrian liharaaka-aineeksi hankkimista eläimistä broile-
rit ja naudat syövät vain GM-vapaata rehua. Sioista 80 prosenttia ruokitaan Atria-konserniin kuuluvan A-Rehun GM-vapaalla rehulla. Sioista loppujen, noin 20 prosentin, ruokinnassa on käytetty sekä GM-vapaata että GM-soijaa.
Siat ja siipikarja tarvitsevat ruokinnassaan valkuaistäyden nystä ja soija on hyvä valkuaisen lähde. Soijan osuus esimerkiksi possujen rehuannoksessa on noin 5 prosenttia. Naudat ruoki-
taan pääosin nurmella, viljalla, GM-vapaalla rapsilla tai rypsillä ja kivennäistäydennyksillä. Syy siihen, miksi pienessä osassa rehuista käytetty soija on geenimuunneltua, on maailmanlaajuisessa soijamarkkinassa. Yli 80 prosenttia maailmalla tuotetusta soijasta on jo nyt tuotettu geenimuuntelun avulla. GMO-vapaan soijan saanti maailmalta vaikeutuu koko ajan.
Elintarvikepakkausten tuotetietojen ilmoitustapa muuttuu uuden EU:n kuluttajatieto- asetuksen vaatimusten myö tä . Siirtymä vaihe merkinnö issä on alkanut ja viimeistä ä n joulukuussa 2014 kaikissa elintarvikepakkauksissa on ilmoitettava tuotetiedot uusien vaatimusten mukaisesti. Atrialla uudet pakkausmerkintä vaatimukset tulevat koskemaan Suomen, Skandinavian ja Baltian markkinoita.
Atria Suomi jatkoi vuoden 2013 aikana edelleen elintarviketietoasetuksen muutosten viemistä pakkauksiin. Tavoitteena on saada kaikki tuotetiedot muutettua siirtymäajan puitteissa vuoden 2014 loppuun mennessä.
Kuluttajat ottivat muutokset vastaan pääsääntöisesti hyvin. Atrialle tuli kuitenkin asiassa muutamia yhteydenottoja kuluttajilta ja medialta. Heitä mietityttivät merkinnät liittyen suolapitoisuuden laskentatavan muutokseen.
Etenkin Atria naturell -tuotteissa suolapitoisuusmer-
kintä 0,1 % hämmensi kuluttajia. Lihaan ei ole lisätty suolaa, vaan kyseinen suolapitoisuus muodostuu lihan luontaisesta natriumista. Myös laktoosin määrätiedon sijoittaminen ravintosisältötaulukon alapuolelle herätti kuluttajissa pientä ihmetystä.
Toinen merkintöjä koskeva keskustelu oli alkuperän il moittaminen pakkausmerkinnöissä niin raa'assa kuin kypsässäkin lihassa. Alkuperän ilmoittamisesta työstet tiin vuonna 2013 lakiehdotuksia EU-komissiossa. Atria oli aktiivisesti mukana keskustelussa ja kannattamassa li han pakollisia alkuperämerkintöjä.
Uusista alkuperämerkintöjen täytäntöönpanosää döksistä valmistuikin joulukuussa 2013 säädös käsittele mättömän lihan alkuperämerkinnästä. Näin ollen myös Atria Suomi lisää sian, broilerin- ja kalkkunanlihapak-
kauksiinsa uuden merkinnän "alkuperä Suomi" huhti- kuuhun 2015 mennessä, kun Elintarviketietoasetuksen säädös astuu voimaan. Tämän lisäksi pakkauksissa säilyy tuotenimen yhteydessä maininta "valmistettu suomalai- sesta lihasta". Naudanlihan alkuperämerkintä tuli pakol- liseksi jo vuonna 2002. Ainesosana käytetyn lihan alkuperän ilmoittamisen pakollisuudesta ei saatu päätöstä vielä vuoden 2013 ai- kana, mutta komission selvitys asiasta valmistui ja sen mukaan kuluttajat kokivat alkuperämerkinnän olevan heille tärkeä ostoperuste. Käsittelemättömän lihan merkintämuutos koskee myös Atria Baltiaa ja Skandinaviaa. Ruotsissa kotimai- suuden tae on Svenskt Kött -merkki, joka on esimerkiksi kaikissa Lönneberga-leikkeletuotteissa. Atria Skandina- via pystyy jäljittämään kaikki käyttämänsä raaka-aineet ja lihan.
Atria seuraa aktiivisesti lisä aineisiin liittyvä älainsä ä dä ntö äja viranomaissuosituksia. Tuotteistuksessa huomioidaan myö s kuluttajien odotukset lisä aineiden kä ytö stä . Tä stäkertoo muun muassa tuotehuolto, jossa natriumglutamaatti poistettiin kaikista Atrian tuotteista vuonna 2012.
Atrialla lisä aineiden tarpeellisuus arvioidaan sekäkuluttajan terveyden ettätuoteturvallisuuden kannalta. Tuotteissa kä ytetä ä n vain tuoteturvallisuuden ja vä lttä mä ttö mien tuoteominaisuuksien kannalta tä rkeitälisä aineita, ja kä ytetyt lisä aineet ovat aina tutkittuja ja turvalliseksi todettuja. Esimerkiksi nitriitti on lihavalmisteissa tuoteturvallisuuden takia vä lttä mä tö n lisä aine.
Vä lttä mä ttö mä t lisä aineet Atrian tuotteistuksessa arvioidaan aina tuotekohtaisesta. Yleisin kä yttö tarkoitus lisä aineilla tuotteistuksessa on tuoteturvallisuuden takaaminen eli tuotteen sä ilyvyysominaisuuksien parantaminen.
Vuoden 2013 aikana Atria Suomen lisäaineettomien tuotteiden valikoima laajeni entisestään. Siipikarjan lisäaineettomien tuotteiden sarja kasvoi yhteensä viidellä tuotteella ja muita lisäaineettomia uutuuksien lanseerauksia olivat muun muassa Muhkeat Jauhelihapihvit, Muhkeiden Lihapullien pariksi.
Myös Kulinaari-tuotesarjaan saatiin vuoden aikana uusia tuotteita: yhteensä kahdeksan uudenlaista leikkelettä ja kuoret-
ideaansa verkossa. Voittaja julkistettiin kevään 2014 aikana ja tämä palkittiin 2 500 euron rahapalkinnolla. Kilpailun päätyttyä voittajaideasta jalostetaan peli. Rehuissa käytetään vain vastuullisesti tuotettua soijaa Atria-konserniin kuuluva A-Rehu Oy on ainoa yritys Suomessa, joka käyttää tuotteissaan pelkästään WWF:n suosittelemaa vastuullisesti tuotettua soijaa. Soijan vastuullisen tuotannon standardeissa otetaan huomioon sekä soijan tuotannon merkittävimmät ympäristö- vaikutukset että viljelyn sosiaaliset vaikutukset. Vastuullisesti tuotettu soija vähentää tuotannon ympäristövaikutuksia sekä varmistaa viljelysten työntekijöille ja alueen alkuperäisasukkaille paremmat oikeudet. WWF Suomen vuonna 2012 tekemän soijaselvityksen mukaan suomalaisen elintarvikeketjun yritykset ovat jo tietoisia soijan tuotantoon liittyvistä sosiaalisista ja ympäristöongelmis- ta. Selvityksen mukaan erityisen positiivista oli yhden toimijan ilmoittama sataprosenttinen vastuullisen soijan osuus vuoden 2011 soijahankinnoissa. Tämä toimija oli A-Rehu. Lähde: Suuret yritykset, suuri vastuu WWF Suomen soijakysely 2012 tomat nakit, ilman lisättyä fosfaattia. Nämä korkean lihapitoi- suuden tuotteet vastaavat yhden kuluttajaryhmän kysyntään fos- faatittomista tuotteista. Edelleenkin iso osa kuluttajista arvostaa lihavalmisteissaan myös mehukkuutta ja tämän tyyppisissä tuotteissa fosfaatit ovat välttämätön osa reseptiä.
Atria Suomi käynnisti Terve, peli! -suunnittelukilpailun, jossa haettiin pelialasta kiinnostuneilta nuorilta parasta ideaa 9–12-vuotiaille lapsille suunnattuun oppimispeliin. Pelin tarkoituksena on kannustaa lapsia omaksu-
maan monipuolisen ruokavalion ja ruokarytmin tärkeys osana kokonaisvaltaista hyvinvointia. Pelaaminen on lapsille luontainen, kiinnostava ympäristö tutustua niinkin vakavaan asiaan kuin ravitsemukseen. Atrian järjestämä suunnittelukilpailu antoi pelialan opiskelijoille oivan tilaisuuden näyttää osaamistaan aidossa työelämän toimeksiannossa ja laajentaa omaa kontaktiverkostoaan. Lisäksi opiskelijat saivat kannus-
tavaa palautetta, käytännön vinkkejä ja kehitysideoita eri alan ammattilaisilta koskien pelikonseptiensa jatkojalostamista. Kaikista kilpailuun ilmoittautuneista peliehdotuk-
sista valittiin kaksi fi nalistia. Finaalikierroksella kaikilla suomalaisilla oli mahdollisuus äänestää suosikkipeli-
Atria-konsernin tutkimus- ja tuotekehitystoiminta painottuu kuluttajakäyttäytymisen ja markkinatiedon tutkimiseen. Lisäksi yritys osallistuu soveltavaan tutkimustoimintaan tuoteja pakkausteknologian sekä ravitsemustieteen alueilla.
Tuotekehitys ja markkinointi ovat Atrialla kiinteä, yhteinen toiminto sekä strategisella että operatiivisella tasolla. Näiden molempien merkitys korostuu uudessa Atria ykköseksi -strategiassa.
Strategiansa mukaisesti Atria keskittyy omien tuotemerkkiensä vahvistamiseen. Tuoteuutuuksilla ja onnistuneella markkinoinnilla on tässä työssä keskeinen merkitys. Tuoteuutuuksien osuutta sekä liikevaihdosta että liikevoitosta pyritään kasvattamaan tuntuvasti nykyisestä, noin viiden prosentin liikevaihtotasosta. Täysin uusilla tuoteryhmillä ja tuotteilla Atria pyrkii myös kasvattamaan koko ruokamarkkinan kokoa.
Atria Suomi toi vähittäiskauppa- ja Food Service -markkinoille vuonna 2013 yhteensä 160 uutta tuotetta. Lukuun sisältyvät uudet pakkaukset ja tuotehuoltoon liittyvät uutuudet.
Erityisen onnistuneita tuoteuutuuksia olivat Atrian Perhetilan lisäaineettomat siipikarjatuotteeet, Itämaiset mikrotuotteet ja erittäin voimakas uusien tuotteiden osuus grillaussesongissa. Suomessa uusien tuotteiden myynnin osuus kaikista myydyistä tuotteista oli 10 prosenttia.
Atria Skandinavia toi markkinoille kaikki tuoteryhmät huomioiden 118 uutuutta. Onnistuneita lanseerauksia olivat muun muassa uusi Lithells-ruokamakkarakonsepti sekä Sibyllan uudet makkara- ja possutuotteet. Ruotsissa ja Tanskassa uusien tuotteiden myynnin osuus kaikista myydyistä tuotteista oli 1,6 prosenttia.
Atria Venäjän tuotevalikoimaan tuli viime vuoden
aikana 44 uutta tuotetta. Uutuuksia lanseerattiin esimerkiksi Pit-Product- ja CampoMos -tuotemerkkien leivänpäällistuotteisiin sekä joulun sesonkituotteisiin. Uusien tuotteiden myynnin osuus kaikista myydyistä tuotteista oli 2,4 prosenttia.
Atria Baltia toi markkinoille 66 uutta tuotetta. Parhaiten uutuuksista menestyivät marinoidut Maks ja Moorits -grillituotteet sekä VK Retro -tuoteperhe. Uutuuksien osuus myynnistä oli 9,8 prosenttia.
Atria noudattaa elintarvikkeiden vastuullisesta markkinointiviestinnästä annettuja uudistettuja suosituksia, jotka perustuvat Euroopan elintarviketeollisuusliiton (FoodDrinkEurope) vastuullisen markkinointiviestinnän periaatteisiin. Ne kuvaavat EU-tason yhteistä ajattelutapaa ja toimivat yritysten ohjenuorana omaehtoisessa itsesääntelyssä.
Suosituksissa korostetaan markkinointiviestinnän totuudenmukaisuutta, terveellisten elämäntapojen edistämistä, kohtuullisuutta, vanhempien päätäntävaltaa ja lasten medialukutaidon huomioivaa viestintämenetelmien käyttöä. Mainituissa periaatteissa markkinointiviestinnällä tarkoitetaan mitä tahansa maksettua markkinointiviestintää esimerkiksi televisiossa, lehdissä tai internetissä.
| kp l |
Os ta % lii kev aih dos uus |
|
|---|---|---|
| Atr ia S i uom |
160 | 10 0 , |
| Atr ia S kan din avi a |
118 | 1,6 |
| Atr ia V j enä ä |
44 | 2,4 |
| Atr ia B alt ia |
66 | 9, 8 |
Yli viisi vuotta jatkunut ruokatrendien ilotulitus näytti jossain määrin rauhoittuvan viimeisen vuoden aikana. Yleisen taloudellisen tilanteen heikentymisen vuoksi – ja osaksi myös vain kyllästymisestä johtuen – yhä suurempi osa ihmisistä ilmoitti, etteivät ole enää kiinnostuneita ruoan lisämääreistä ja tyylisuunnista, joita ruokatrendeiksi on totuttu kutsumaan. Ihmiset haluavat perusruokaa, joka ratkaisee kulloinkin käsillä olevan tarpeen.
Viime vuosina kiivaana käyneestä ruokakeskustelusta on kuitenkin jäänyt myös jotakin pysyvää kansan asenteisiin ja ruokatietämykseen.
Monet ruokakohut ovat pysyvästi nostaneet kiinnostusta siihen, mistä ja miten ruoka tulee ja mitä sille on tehty ennen lautaselle päätymistä. Tietoisuuden vaatimuksen nousu koske siis perusasioita. Tämän voi nähdä vastareaktiona siihen, että jotkut tahot ovat huijanneet ruoalla tai sen sisällöllä. Alkuperätiedolla halutaan varmistaa ruoan turvallisuus, puhtaus, eettisyys ja sen tuotannon taloudellisen hyödyn jakaantuminen. Suomalainen ruoka avoimesti ja jäljitettävästi tuotettuna on siis arvossaan.
Toinen selvä isompi vaatimus koskee ravitsemuksellista sisältöä. Viime vuosien keskustelun jälkeen suuri osa kansasta tunnistaa nykyään, mitä ovat hiilihydraatit ja proteiinit. Hiilihydraatit osataan myös jakaa hyviin ja huonoihin. Yhdessä tämä tarkoittaa ruoan suhteen sitä, että "ravitsemuksellisesti oikeaa" ruokaa arvostetaan.
Alustavien tietojen mukaan suomalaisten lihominen onkin vihdoin loppunut. Nuoret miehet ovat olleet tyypillisesti kaikkein vähiten ruoan ravitsemuksellisesta sisällöstä kiinnostunut väestöryhmä, mutta nyt heitäkin ovat alkaneet kiinnostaa myös ruoan ravitsemusarvot. Tarpeeksi suurella proteiinin saannilla he haluavat varmistaa lihastensa kasvun ja sitä kautta myös oma "sosiaalisen menestymisensä".
Huolimatta monista kokkaukseen liittyvistä inspiroivista ohjelmista ja myös niiden aiheuttamasta "paremman tee itse -kokkauksen" trendistä voimme nähdä, että arkiruokailu halutaan ratkaista yhä helpommin. Pohjaa hyväksytyille valmisruuille on siis yhä enemmän. Tämä on yhteinen haaste sekä ruoan valmistajille että kaupalle. Miten saada uuden sukupolven valmisruuan ja raaka-aineen välissä olevat ratkaisut sellaisten kuluttajien valittavaksi, jotka nyt eivät periaatteestakaan käy valmisruokahyllyllä?
Lähde: Atrian trendiseminaari 2013/2014
Maailma ruoan ympärillä monipuolistuu samaan tahtiin kuin muukin kuluttajien käytöksen pirstaloituminen. Datamonitor listasi vuoden 2014 alussa uudet ruoan megatrendit, joita on peräti kahdeksan kappaletta.
Useat näistä megatrendeistä ovat keskenään ristiriitaisia. Mutta niin on tämän päivän kuluttajakin. Sama henkilö vaihtaa ruoan valintaperustetta ajan, paikan, tilanteen ja ruokalajin suhteen sujuvasti ja jatkuvasti.
Lähteet: Datamonitor ja Atrian trendiseminaari 2013/2014
Elä inten terveys ja hyvätuotos perustuvat ensisijaisesti tuottajien ammattitaitoon, oikeaan eläinmateriaaliin, elä inten hyvä ä n hoitoon, suunniteltuun ruokintaan ja olosuhdehallintaan.
Tarjoamalla neuvontaa sopimustuotantotiloille Atria osallistuu yhdessätuottajan kanssa elä inten hyvinvoinnin seurantaan ja kehittä miseen tilatasolla. Atria on laatinut tuottajien avuksi elä inlajikohtaiset tuotanto-oppaat, joissa on selkeä t ohjeistukset elä inten jalostukseen, ruokintaan, kasvatusoloihin ja terveydenhuoltoon. Atrian sopimustuottajien edellytetä ä n noudattavan tuotanto-oppaiden ohjeistuksia ja toimintaa valvotaan elä inlä ä kä rin tarkastuskä ynneillä tuotantosuunnasta riippuen 1–12 kuukauden vä lein.
Eläinlääkärit johtavat kehittämistyötä Atrialla elä inten hyvinvoinnin kehittä mistyö tä johtavat elä inlajikohtaisesti Atrian omat elä inlä ä kä rit. Hyvinvoinnin edistymistäseurataan sovittujen mittareiden avulla. Hä lytysrajojen ylittyessä tilaan otetaan yhteyttäja havaitut ongelmat korjataan yhdessätuottajan ja tilan hoitavan elä inlä ä kä rin kanssa. Tiloja koskevat havainnot, kontaktit ja toimenpiteet kirjataan asiakastietojä rjestelmä ä n. Toistuvat laiminlyö nnit voivat johtaa tuotantosopimuksen irtisanomiseen. Pitkä llä aikavä lillä elä inten hyvinvointia kehitetä ä n Atrian omien kehitysprojektien kautta sekä yhteistyö ssä tutkimuksen ja alan toimijoiden kanssa.
| Ta itte 20 13 et vo |
Ke sk eis tul ok t 2 01 3 et se |
Ta itte 20 14 et vo |
|---|---|---|
| Atr iaS ika |
||
| • T utk imu s k tion ihto ehd ois ast ta raa va ja tku u. K arj unk sko kee los atu n tu ten asv lys oin ti. ana • H siin den hen änn änp tyv vä tä ure nna n e yy min ede llee en n. • K oko - ja hoh lkä hen ten vä tä os aru y ys min en. • T utk imu hte isty läin hy vin voi nni ö e ten sy n keh ittä mis ä. ess • S ika laa tuj ärj elm keh ittä min est än va- en hte isty lan toi mij oid kan öss ä a y en ssa |
• K arj unk sko htii n ja aly soi tiin a 2 013 . Ka rju jen ka tul oks liva atu e te tus et o t asv an vu onn sva lup ia. Ka rju nha jun ais tinv ista tkim ista linj ielä ke hite ttä vä. tu teu aav ara ras ass a o n v ( • H änn änp usi 0, 1 p tia ede llis 201 2: 2 5 % 201 3: nta ent ote rat tun ure no ros een vu en ver a , , ). 2, 6 % Pid llä aik lillä ndi oll ut l ask mä avä tre em on eva • T uho hy lkä ksi ttii n jo kse enk in e del lise uod olla . Os hoh lkä ssä tas eur asr y py sy n v en aru y ksi oli ien i 0, 1 p in n u. A sia ais ilat ko kto itu ja y ksi isis ssä ent et t nta ttä sä y p ros ous nom on auk sis asi akk uuk sis n lu tap ta o ttu sa ovu (m • T utk imu hte isty läin hy vin inn in k ehi mis ä ja tku i sik oje n h itys ö e ten ttä sy vo ess m. eng ). tiei nfe ktio koi den nke We lfar e Q ual ity t, e tu ota stä ma nno vyy s, • E vir a h äks i Si kav Ka llis elle olle ka llis laa tuj ärj elm tuk tas est än sta yv y an nsa nsa en sen |
• K tion ihto eht oje tkim ise n k ain väl istä tila ja ast n tu taa tta raa va ssa se ura ans nne kim ulo ksi tut ust a. • H änn änp siin den vä hen täm ine n ja tku u. P aj ien tyv ste taa n tu ott ure nna n e yy ano n k osk ien vir ikk eid j ärj istä ille taa est äm neu von en po rsa • K oko - ja hoh lkä hen ine n ja tku u. V 201 4 k ehi toim iss ten vä täm tys os aru y ys uon na a kiin nite n h iota hus tuk n ja ka olo suh teis iin. Tav oitt tää tus uom re see sva een a o n ala ine tas atu n p ors as. • T utk imu hte isty läin hy vin voi nni n k ehi mis ä ja tku ö e ten ttä sy ess u. • L u-l uj ärj elm aud itoi nti ja s ifi o inti aat stu aat est än ert uva |
| Atr iaN ta au |
||
| • V alta kun nal lise n N AS EVA den hu -te rve y olto keh ittä min ja tku u. P ain ön ääp ty en o hte oin nin ke hitt ises äm sä. eto ort y env rap • T ieto j ärje lmä uud istu kse t si säi ste sen laa inn in k ehi mis eks i ja tku ttä tur rto vat apo • T utk imu hte isty läin hy vin voi nni ö e ten sy n keh ittä mis ä. ess |
• N AS EVA den huo ltot dis kai kilt sin ei vie lä o lla öss ä o n te ty tty, tta vut ettu rve y y n e mu a o saa oitt eita jo ke hitt ine n ja tku äm tav ten u. , • E läin hy vin voi ntim itta ri s iirre ttiin kä tise sti tilit j ärje lmä ttä mä än ten aut aat ste y om ys Ha nki Tilt -his iak tiet oja tor un ann an • T utk imu hte isty ä K EST O-h ank e ja itös kirj tkim "Li han oje n h invo inn in v ai öss vä atu aut sy us yv kut liha n k n" o ed ja tku vie lä. T hos öte ntu ota atta tee vat eet utta vat us nno ann enn , m eur an vuu y kan teh tiin hte isty elä inte n h invo inti dis ien ka ien ku ivik riaa lien ötä täv ttav ate ssa a e nna em y yv löy ise ksi täm |
• N ake tjun ka llis ista toi min voi imi hde ko ko elin kei ssä aut tata sta nsa so p nen y non kan . ET T k din oi h ank . At rial la o llut ke ske ine loit kij li as ian än etta tee nte ssa oor n o n a roo edi mis stä ä. ess • N AS EVA n ti kan ja lvel ina lus ihto eto ta- tan pe va • S isä ine n k ehi sik kak ide n h itys tiet ule hdu hen ise ksi ö va n vä täm tys ty atta ste asv mo eng hde ka jen ja elä ink ulje he nki lös ka . Se lvite ahd ol ssä tön tää tta tus ten utta sva mo n m y lisu uks ia y ksit täis ka jen läh iloje jaa mis töt ten tta sva mo n ra een • M kop las bo vis tkim ush ank hte isty ä k oko eli nke ino n k HY ko odi noi öss -tu ma e y ans sa. y han ket ta. • K EST O-h ank kee n lo ine aat tam ppu uns n. ( ) - • Q BA Qu alit ativ e b eha vio han kke tulo hte . Ha nkk ent ste eto r as ses sm en n y env ees sa ioid elä inte n k istä sil ises ti. äy ttäy mä mä ärä tym arv aan • " Lih jen hy vin voi nni iku lih kan " uto tus ant uot nat tav uut ana n va ann on een itös kirj oje ktin lop ine -vä aat tam apr puu n s n. |
| Atr iaS iip i |
||
| • U udi n b roil erih stu aut nee om on käy ttöö not to. |
• B roil erih käy nni i tav oitt eid kai ti. ttöö aut not to o stu om on en mu ses • E rilli läin hy vin voi nni n k ehi mis han kke ide ijaa ttiin toi min ttä ste ten ste n e n s n p ano nan |
• U ude hut eht kä ttöö not to. n re aan y • S aha lah den br oile rite n in roim ine sak si a tria lais oim inta sta teg ta t tap ura mo n o aa. |
• Tutkimusyhteistyö eläinten hyvinvoinnin kehittämisessä.
jatkuvaan kehittämiseen.
Atrialla elä inten hyvinvoinnin arviointi ja mittaaminen perustuvat jatkuvaan tuotanto-, vä litys-, ketjuinformaatio- ja teurastietojen sekäkansallisten terveydenhuollon seurantajä rjestelmien sisä ltä mien tietojen seurantaan ja analysointiin.
Kansainvä lisesti hyvä ksyttyjäja yhtenä isiämittareita elä inten hyvinvoinnin raportointiin ei ole vielälaajasti tarjolla. Global Reportive Initiative -ohjeistus pyytä ätuotantoelä imiäkä sitteleviä organisaatioita raportoimaan muun muassa kä sitellyt tuotantoelä inmä ä rä t ja lä ä kitsemiseen ja rutiininomaisiin toimenpiteisiin liittyvä t politiikat.
Atria raportoi elä inten hyvinvoinnin edistymisestäomien kehityshankkeiden ja mittareiden avulla. GRI-ohjeistuksen mukaiset mittarit raportoidaan Vastuullista lihantuotantoa -materiaalissa Atrian verkkosivuilla sekätä mä n raportin GRI-yhteenvedossa sivulla 49.
Atria kä yttä ätuotannossaan noin 300 miljoonaa kiloa liharaaka-aineita vuodessa. Se on kansainvä lisestikin suuri mä ä rä . Liharaaka-aineen hankintatapa ja alkuperävaihtelevat liiketoiminta-alueittain.
Atria Suomi ostaa liki kaiken tarvitsemansa sian-, naudan- ja siipikarjanlihan suomalaisilta maatiloilta. Atria-brä ndin kaikissa tuoteryhmissäkä ytetty liha on sataprosenttisesti suomalaisilta tuottajilta. Atria-sopimustuottajaketjuun kuuluu noin 600 sikalaa, 5 500 nautatilaa ja 90 broileritilaa.
Atria Skandinavia hankkii tarvitsemastaan liharaakaaineesta lä hes 50 prosenttia ruotsalaisilta teurastamoilta ja leikkaamoilta. Hankinnat erityisesti EU-alueelta ovat kasvaneet. Atrialla ei ole Ruotsissa tai Tanskassa omaa lihaketjua.
Atria Venä jä n liharaaka-aineet tulevat valtaosin maailmanmarkkinoilta, Etelä - ja Pohjois-Amerikasta sekäEU-alueelta, myö s Suomesta. Vuoden 2013 syksyllä Atria päätti luopua Venäjällä sianlihan alkutuotannosta ja sulkea Moskovan alueella sijainneen Campofarmin maatilan. Atria myös myi osuutensa Dan-Invest -sikalayhtiöstä.
Virossa Atrian lihaketju alkaa sen omistuksessa olevilta sikatiloilta. Atria on maan toiseksi suurin siankasvattaja. Oma sianlihan kasvatus riittä älä hes tä ysin Atrian tuotannon tarpeisiin.
Vihtiläisen sikakasvattaja Jari Ollikkalan fi losofi a on, että jos eläin ei voi hyvin, se ei myöskään voi tarjota isännälleen elantoa. Siksi siitä on pidettävä hyvä huoli.
– Se on vähän sama kuin jos ajat työksesi taksia, mutta et viitsi huoltaa sitä. Et voi luvata vieväsi asiakasta perille, koska et tiedä, milloin huonosti pidetty auto hajoaa alta, Jari Ollikkala pohtii.
Ollikkala kasvattaa emakkoja Atrian tarpeisiin. Taloudellisesti tila olisi luultavasti kannattavampi yhdistelmäsikalana, mutta Ollikkala on päättänyt pitää sen vain emakkoja asuttavana pihattona. Näin emakoille jää enemmän tilaa.
Syksyllä 2013 Ollikkalan tilalla järjestettiin jo toistamiseen avoimet ovet -tapahtuma. Linja-autollinen kuluttajia pääsi tutustumaan konkreettisesti sikatilan arkeen. Kuluttajat olivat kiinnostuneinta muun muassa eläinten kuljetusmatkoista, luo-
Kunnioitus eläimiä kohtaan takaa laadun, mutta tilalliselle se ei vielä tuo leipää pöytään. Vain kertomalla alkuperästä avoimesti, aktiivisesti ja rehellisesti kuluttajat oppivat, mistä suomalaisen lihan arvo syntyy.
musta, jäljitettävyydestä, tuottajan motivaatiosta tehdä työtään ja eläinten ruokinnasta.
Jari Ollikkalan mielestä on tärkeää, että tavalliset kuluttajat näkevät, miten suomalainen sika elää. Näin kuluttaja tietää, mistä ruoka tulee, toisin kuin ulkomaisen lihan kohdalla. Tuttu nimi tuotepakkauksessa ei vielä takaa suomalaista alkuperää, sillä moni suomalainen brändi hankkii lihansa ulkomailta. Atria on halunnut näyttää kuluttajille millaista sianlihan tuotanto Suomessa todella on. Siksi se on järjestänyt sopimus-
tuotantotiloillaan avointen ovien päiviä – ensimmäiset jo vuonna 2012. Atria ostaa kaikesta suomalaisesta sianlihasta yli 40 pro-
senttia, ja sen sopimustuottajat ovat Ollikkalan tavoin sitoutuneet vastuulliseen tuotantotapaan. Kaikki Atria tuotemerkillä myytävä liha on aina kotimaista.
Suomessa kaikki karjuporsaat kastroidaan alle viikon ikäisinä karjunhajun muodostumisen estämiseksi. Käytäntö on vallitseva koko Euroopassa. AtriaSika edellyttää kivunlievityksen käyttöä kastraatiossa kaikilla tuottajatiloillaan ja sen toteutumista valvotaan tilojen lääkekirjanpidon avulla. Tuotannon etiikan lisäksi myös porsaiden kasvatustulokset kohenevat.
Atrian sikaketjun pitkän aikavälin tavoitteena on kastraatiosta luopuminen kokonaan vuoteen 2016 mennessä. Tavoite on erittäin kunnianhimoinen. Vuoden 2013 aikana saatiin päätökseen karjujen kasvatuskoe normaaleissa lihasikatuotanto-olosuhteissa. Karjujen kasvatus sujui hyvin ja tuotantotulokset olivat lupaavia. Atria kehitti vuonna 2013 karjunhajun aistinvaraiseksi havaitsemiseksi teuraslinjassa uuden toimintatavan, mutta menetelmä vaatii vielä lisää työtä ennen käyttöönottoa.
AtriaSika seuraa aktiivisesti kastraatiosta luopumiseen tähtäävää kansainvälistä tutkimus- ja tuotekehitystyötä. Euroopassa painopisteinä ovat tällä hetkellä jalostukselliset ratkaisut ja karjunhajun aistinvarainen havaitseminen.
Atria on myös jalostuksellisessa yhteistyössä tärkeimpien asiaa kehittävien tahojen kanssa. Selvitystyön alla on uuden karjunkasvatus- ja teuraslinjadetektiokokeen tarve ja toteutus.
Evira myönsi suomalaisten sikaloiden terveysluokitusrekisteri Sikavan kansalliselle tasolle kansallisen laatujärjestelmän statuksen vuonna 2013. Kansallista laatujärjestelmää kutsutaan jatkossa Laatuvastuuksi tai Laatuvastuu luomuksi, lihan tuotantotavasta riippuen.
Laatuvastuu ylittää merkittävästi lainsäädännön vaatimukset tuoteturvallisuuden ja eläinten terveyden osalta. Toukokuusta 2014 lähtien kuluttajat voivat päivittäistavaran pakkausmerkintöjen perusteella valita, millä tavalla tuotettua sianlihaa haluavat ostaa.
Atria Suomen tavoite on, että tuotantoon teuraaksi tulevat siat ovat 100-prosenttisesti vähintään Sikavan kansallisella tasolla eli täyttävät Laatuvastuu-kriteerit. Laitoksen laatujärjestelmä kattaa alkutuotannon jälkeiset tuotantovaiheet, jolloin läpinäkyvyys kattaa koko tuotantoketjun.
Kansallisen laatujärjestelmän taustalla oli pitkäjänteinen yhteistyö koko toimialan ja Eläintautien Torjuntayhdistyksen ETT ry:n kesken. Atria on ollut aktiivisesti mukana yhteistyössä. Työn tavoitteena on ollut saada läpinäkyvyyttä sianlihan alkutuotantoon ja koko lihantuotantoketjuun. Kansallisen laatujärjestelmän tiedotuskampanjaa hallinnoi Lihatiedotus ry.
Atria Suomi on mukana vuonna 2013 käynnistyneessä vasikoiden terveyttä ja lypsylehmien kestävyyttä edistävässä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Savonia ammattikorkeakoulun koordinoimassa KESTO-hankkeessa.
Hankkeessa Atria selvittää osaltaan vasikoiden ryhmäkoon merkitystä hengitystietulehdusten esiintyvyyteen suurissa vasikkakasvattamoissa. Tutkittavan kasvattamon 80 vasikan tulo-osaston toinen karsina on jaettu neljään 10 vasikan karsinaan. Kaikki vasikat tutkitaan niiden tullessa, juoton puolivälissä ja juoton lopussa. Vasikoista otetaan verinäytteet eri vasta-aineiden ja tulehdusvälittäjäaineiden määrittämiseksi. Vasikoiden hoitoon kuluvasta ajasta eri karsinaratkaisuissa pidetään kirjaa. Yhteensä tutkitaan kuusi vasikkaerää.
Koe oli puolivälissä vuoden 2013 lopussa. Tulokset analysoidaan kaikkien kasvatuserien tulosten valmistuttua vuonna 2014. Niiden perusteella arvioidaan pienennetyn ryhmäkoon vaikutusta vasikkakasvatuksen tuloksiin ja eläinten terveyteen.
Ihmisiin kohdistuva sosiaalinen vastuu kattaa Atrialla henkilö stö n hyvinvoinnin, osaamisen kehittä misen, oikeudenmukaisen palkkauksen, tuoteturvallisuuden, kuluttajasuojan, markkinointiviestinnä n ja tuotemerkinnä t. Sosiaaliseen vastuuseen kuuluvat myö s avoin vuorovaikutus eri sidosryhmien kanssa sekäAtrian Tapa Toimia -toimintaperiaatteet.
Henkilö stö n osaamisen ja hyvinvoinnin kehittä minen ovat Atrian sosiaalisen vastuun keskeinen ulottuvuus. Nä iden tekijö iden varaan rakentuu Atrian toimintojen ja tuotteiden laatu sekätulevaisuuden kasvu- ja kannattavuustavoitteiden toteutuminen.
Vuonna 2013 Atrian henkilö stö toimintojen työ n keskeisin painopiste oli yhtenäisen Atria Tapa Toimia -prosessin läpivieminen koko konsernissa. Lisä ksi kaikilla liiketoiminta-alueilla toteutettiin lukuisia strategialä htö isiä henkilö stö n kehittä mis- ja koulutus-
ohjelmia. Painopistealueena oli myö s Talent Management -prosessin vahvistaminen ja yhtenäistäminen johdon, keskijohdon ja hallinnon työ kaluna.
| Lii ke toi mi -al nta ue |
Tu lok t 2 01 3 se |
Ta itte 20 14 et vo |
|---|---|---|
| Ko rni nse |
• Y hte näi At ria n T To imi si v iety läp i ko ko kon nis nen apa a - pro ses ser sa. • K itas ois sis äis rek toin nin lis ine ään tym ons ern en en ry n. • T ale nt M in v ahv ista min ja y hte näi min ent stä ana gem -p ros ess en en. • A tria Me at T ech nol Se min ar t ote ute ttu ogy |
• T ja kuv keh ittä min ja y hte näi kry toin tipo litii kka öna nta y an en nen re • H enk ilös tök lyn läp ivie nti. yse • T ale nt M iin kuu luv ien lue ide ahv ista min ako hta ise sti. ent ana gem -p ros ess os a-a n v en ma • T ja llis hte näi itta reid keh ittä min öte ty ötu ste y rve ys rva uus : y n m en en. • Y hte näi n jo hta mis käy töje n k ehi min ste tän ttä en. • S ituk jo hta mis keh ittä min uor sen en en. |
| Atr ia S mi uo |
• A tria isä ine ekr toin ti ja liik kuv lis kä toim ihe nki löil lä e eki j öill ään ttä önt ä. tyn t se ty n s n r y uus y • T öky jo hta mis si t ulo kse kka a k elä köi isik öhy vin äy tös sä: ä n tym sut , ty y vyn pro ses ass m m. ous voi ntik lyn lok ittä in h ilur hm iin. ät v tu set att rta yse er yv err una ve y • T öky j ärj elm Sir iuk kä esi mie ksi än ttö öno ön nta est tto sty tue y vyn se ura sen y • T ja kuv keh ittä min ken t ja ual lke öna nta tee stu t se tet ty. y an en: ra va uee y |
• T ale nt M in k ehi min ttä ent ana gem -p ros ess en. • H enk ilös eja kev ien tie toj ärj elm ien ke hitt ise nitt elu töp äm tu est ros ess n s uun • T ja kuv keh ittä min vie stin ja koh der hm ien lke min sek ies tej öna nän ttä ä v ä nta y an en: y se y en tuk riaa lin min ate tuo tta eva n m en. • T den ja oje lun kä teid juu min jo hta mis j ärj elm öte ösu tän ää. ty tta est y rve y y en rru en osa na • A tria lais et h enk ilös tök Sa hal ahd ja Jyv äsk län teh tail la. äy tän nöt en y |
| Atr ia S ka nd ina via |
• R ake ttii ahv a A tria -ku lttu uri jos kai kill hte ise t ar vot nne n v sa a o n y , • T ale nt M in t äy tän töö ent ana gem -p ros ess npa no. • L alli uka ine n k din oin ti. n tu ota ean -m n m nno oor • J ohd o li hat ekn olo iaa ant g n. |
• H enk ilök oht ain ioin ti: v uin toim ihe nki löid ja önt eki j öid ioin ti. uot ty en arv en en en arv • B rän din hal lint ako ulu tus |
| Atr ia V äj ä en |
• T ulo lkk ioj ärj elm tiin kä ä o ttö ön. est tet spa y • A ine otiv oin tia keh itet tiin eto nta m • W oW oje ktin ke hity s ja vie stin tä. -pr • T eho kas isa atio lli: tim oin tiha nke täy tän töö ntu or gan ma op pa n. |
• W oW oje kti käy HR ja ja - fi ile ja m uok uka ise ksi tän nös sä: ata -pr -pr ose sse pro an sen m • T ikk abr änd in k ehi öpa tys y • T öilm iirin ka itus rto y ap • V ies tin ja hte isty ine nän ön ant y par am n. • T ale nt M i. ent ana gem -p ros ess |
| Atr ia B alt ia |
• P hte isty ötä ja teh okk sis äis tä v ies tint ää nel j änn iko kou vul la. ste are mp aa y aam paa esv uos n a • P ltu öym äri stö ty ara nne p • T önt eki j öid sito nei ja y hte isty ötä eri lais in H R-t oim inn oin utu tta tu eta y en suu an |
• J atk ko ulu kä tilli itoj ja tiet oje n k ehi jo ääs tää voi isii tus ste n ta tys tta n ta tte uva se am ma en p n , tok site etin ja laa dun alta tuo tan apa os • H enk ilös tön ja sie n h alli ien imi aito jen ke hitt äm ine ast est pro ses nna n v aav es n. • T öta mie äär ää väh etä än tur y pa n m enn • T alli stie tois ta j ötu llis j ärj ely itä lisä tää uut a ty est urv suu rva uus n. • U ude alk anl ask u- j öaj aoh je lm isto n k äy ttö öno a ty ant tto n p ans eur |
Atria-konsernin henkilöstö määritteli vuonna 2013 yhdessä koko konsernin yhteiset toimintatavat ja arvot. Atriaan kohdistuu paljon uusia odotuksia ja vaatimuksia useiden sidosryhmien suunnasta: asiakkailta, omistajilta, kuluttajilta, viranomaisilta. Odotukset vaativat uusiutumaan, sillä vanhoilla toimintatavoilla ei välttämättä enää pärjätä kilpailussa.
Eri toimintamaissa käydyt Way of Work (WoW) -keskustelut olivat todellinen menestys. Noin 75 prosenttia atrialaisista Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa halusi vaikuttaa yhteisiin toimintatapoihin. Atria Venäjällä arvokeskustelut on käyty jo aiemmin, joten Venäjän henkilöstö ei osallistunut tämänkertaiseen arvokeskusteluun.
WoW-agentit eri maissa vetivät arvojen jalkauttamista muun muassa johtamalla keskusteluja siitä, mikä kullakin liiketoiminta-alueella on tärkein toimintaperiaate. Vaikka konsernin arvot ovat yhteiset kaikilla liiketoiminta-alueilla, niiden painotuksissa ja sanamuodoissa on yksilöllisiä eroja alueittain.
WoW-agenttien tekemän jalkatyön rinnalla Atrian Tapa Toimia -asiaa on viety esimiesten järjestämien keskustelutilaisuuksien ja Ruotsissa pelitilaisuuksien kautta koko organisaatioon.
Minna Mänty.
Atrian asema johtavana lihatalona edellyttä äuseiden toimintojen huippuosaamista. Esimerkiksi lihateknologian alalla kansainvä listäosaamista on syvennetty omalla, yliopistotasoisella koulutusohjelmalla.
Atria-konsernin lihateknologian koulutusohjelma (Atria Meat Technology Seminar) syntyi tarpeesta lisä täja yhtenä istä ä konsernin sisä istätietä mystälihasta, lihateknologiasta ja prosesseista. Lisä ksi tavoitteena on ollut ikä ä ntyvien asiantuntijoiden tietotaidon siirtä minen nuoremmille polville sekäpysyäetujoukoissa teknologian kehityksessä . Ensimmä inen AMTS -valmennus toteutettiin vuosina 2010–2011. Koulutus sai aikaan konkreettista kehitystäliiketoiminta-alueilla, mahdollisti Atrian lihaosaajien verkostoitumista sekäkehitti Atria-konsernin yhtenä isiäkä ytä ntö jäliha-alalla.
Nä iden saavutusten ja opiskelijoilta tulleen kannustavan palautteen vuoksi vuonna 2013 pidettiin toinen Atria Meat Technology Seminar. Se järjestettiin neljässä eri moduulissa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Espanjassa. Seminaariin osallistui yhteensä parikymmentä atrialaista konsernin eri liiketoiminta-alueilta.
Suomessa Atrian Tapa Toimia -keskusteluissa laatu nousi selväksi ykkösasiaksi. Tuloksena käynnistettiin Laadukas Atria -projekti. Atria Skandinaviassa käydyissä keskusteluissa toimintaperiaate "olemme ylpeitä työstämme" ("Vi är stolta över vårt arbete") nousi ykköseksi. Ammattiylpeyden lisäksi tähän periaatteeseen kuuluvat esimerkiksi viihtyvyys ja työn ilo sekä yhteis-
Atria Suomen henkilöstöä: Ville Koukkari, Joni Jouppi ja Taina-Maria Knuuttila. (Ei vastaa nykyisiä pukeutumissääntöjä.)
Atria Suomi tarjoaa vuosittain sesonkityötä yhteensä noin 700 henkilölle Seinäjoen, Nurmon, Kauhajoen, Forssan, Jyväskylän ja Sahalahden tehtailla. Atria on toimialueensa halutuin työpaikka. Useiden tuhansien hakijoiden joukosta valikoidaan sopivimmat, joista suurin osa sijoittuu Nurmon tuotantolaitokselle.
Elintarviketyö on sesonkiluonteista, ja suurin osa kausityön-
tekijöistä aloittaa työt loppukeväästä. Atria Suomen henkilöstöravintoloiden henkilöstöä: Virpi Saari (alhaalla vasemmalla), Henna Salo, Anne Männistö (ylhäällä vasemmalla), Paula Loponen, Virpi Granholm ja Kirsi Kallioniemi.
Sosiaalinen vastuu
Atria Suomen työterveysaseman henkilöstöä: Tuija Katajamäki (alhaalla vasemmalla), Eeva Keltto, Maija Pohjola, Marja Mäkinen (ylhäällä vasemmalla), Kati Pessinen, Raili Peljo ja Maija Hirviniemi.
Atria Suomi käynnisti vuonna 2009 kattavan Varhaisen välittämisen -hankkeen, jonka tulokset näkyvät nyt monella rintamalla.
– Tuorein tilasto atrialaisten eläkkeelle siirtymisestä on erittäin rohkaiseva. Sen mukaan me jäämme eläkkeelle 2,3 vuotta myöhemmin kuin muut suomalaiset keskimäärin, kertoo Atria Suomen henkilöstöjohtaja Tapio Palolahti.
Atrian varhaisen välittämisen toimilla on ollut monenlaisia positiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin ja niiden kautta on saavutettu myös selkeitä liiketoiminnallisia hyötyjä.
– Ikääntyvien kohdalla olemme panostaneet jokaisen työtekijän työkykyyn ja jaksamiseen. Haemme yhdessä työntekijöiden kanssa ratkaisuja, jotka auttavat jaksamaan pidempään töissä, Palolahti kertoo.
Työkyvyttömyyseläkkeet ovat vähentyneet huomattavasti. Lisäksi investoinnit työsuojeluun, koulutukseen ja työsuojelujärjestelmään ovat maksaneet itsensä takaisin sairauspoissaolojen aiheuttamien kulujen vähenemisenä. Myös työhyvinvointi- ja henkilöstökyselyjen tulokset kertovat, että atrialaiset kokevat työkykynsä ja työtehonsa paremmaksi kuin aiemmin.
Eläketurvakeskuksen kesällä julkaiseman tilaston mukaan suomalaisten eläkkeellesiirtymisikä on keskimäärin 60,9 vuotta. Atrian keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli vuoden 2013 puolivälissä 63,2 vuotta. Vuonna 2009 atrialaiset siirtyivät eläkkeelle keskimäärin 60,5-vuotiaana.
Henkilöstö keskimäärin
Keskimääräiset koulutuspäivät/työntekijä
Ympä ristö n hyvinvointi on Atrian ja koko elintarviketeollisuuden toiminnan perusedellytys.
Atria-konsernin ympä ristö vastuu rakentuu kolmesta pä ä elementistä :
Atrian keskeiset ympä ristö nä kö kohdat, joihin se voi omalla toiminnalla vaikuttaa, ovat energian ja veden kulutus, jä teveden aiheuttama kuormitus sekäjä tteen syntymisen ehkä isy.
Atrian toiminnassa vä lillisesti merkittä viä ympäristötekijöitä ovat kuljetusten sekä alkutuotannon ympä ristö vaikutukset. Siksi yritys ohjeistaa myös alkutuotantoa ympä ristö tehokkuuteen ja suosittelee tuottajatiloille sitoutumista EU:n ympä ristö tuen ehtoihin. Kuljetusten osalta seurataan polttoaineen kulutusta sekä kaluston Euro-luokitusta, joka havainnollistaa moottorin terveydelle haitallisten pä ä stö jen mä ä rä ä .
Ympä ristö johtaminen perustuu Atrialla ympä ristölainsä ä dä ntö ö n sekä sidosryhmä odotusten tä yttä miseen. Johtamisen työ vä lineenä Atria Suomella ja osin Atria Skandinavialla on ISO 14001 -standardin mukaan sertifi oitu ympä ristö jä rjestelmä .
Muilla liiketoiminta-alueilla pyritä ä n vastaavaan ympä ristö johtamisen tasoon. Ympä ristö ratkaisuja kehitetä ä n paikallisten ympä ristö ryhmien kautta ja verkostoitumalla alan parhaiden osaajien kanssa. Esimerkiksi Suomessa Atrialla on edustus Elintarviketeollisuusliiton ympä ristö toimikunnassa.
Atrian ympäristövastuun keskeiset tulokset ja tavoitteet
| Ta itte 20 13 et vo |
Tu lok t 2 01 3 se |
Ta itte 20 14 et vo |
|---|---|---|
| • V älit ien äri vai kut hal lint töm stö ust ym p en a. • K oko ket jun äri vai kut stö tu ota nto ust ym p en nis ine n ja ha llin tun tam ta. |
• E ian kul s la ski ko lm tia. utu ent ner g e p ros • A tria din liik imi lle hy ödy mis ttö tä eto n y nna siv uvi ista oh ja ttii n h käy 98 %. öty ttö ön rro y • A tria lait oks illa ei n tu ota nto sat tun ut äri vah ink oja eik erk ittä viin kko stö ä m ym p sa istu ksi in t ai h uks iin j oht ita aut ran ga uom ane äri asi oid laim inly ej stö önt ä. ym p en |
• V älit ien äri vai kut hal lint töm stö ust ym p en a. • K oko ket jun äri vai kut stö tu ota nto ust ym p en nis ine n ja äri teh okk uud stö tun tam ym p en edi min stä en. |
Atrian pääperiaatteet pakkausratkaisujen valinnassa tähtäävät aina jätteensynnyn ehkäisyyn.
Atria kehitti uuden sukupolven leikkelepakkauksen. Uudet pakkaukset säilyttävän leikkeleiden maun entistä paremmin, ne aukeavat aiempaa helpommin ja sulkeutuvat luotettavasti. Leikkeleiden maun parempi säilyvyys vähentää osaltaan kotitalouksien ruokahävikkiä.
Ruokahä vikki ja sen hallitseminen on noussut yhdeksi keskeiseksi ruokaketjun ympä ristö vastuun haasteeksi. Tuoreimpien tutkimusten mukaan suomalaisten kotitalouksissa syntyy ruokahä vikkiävuodessa noin 23 kiloa henkilöä kohden. Kaiken kaikkiaan kotitaloudet heittävät ruokaa roskiin vuosittain noin 80 euron arvosta henkilöä kohden. Sinkuilla ruokaa menee roskiin noin 100 euron arvosta, pariskunnilla noin 140 euron arvosta ja lapsiperheillä noin 270 euron arvosta.
Kuluttajat heittä vä t pois eniten pois perunaa, vihanneksia, hedelmiä , marjoja ja leipä ä . Hävikkiä syntyy eniten siitä syystä, että elintarvike ehtii pilaantua tai että päiväys menee vanhaksi ja että ruokaa valmistetaan yli tarpeen.
Ruokahä vikin syntymiseen johtaneiden syiden perusteella voidaan arvioida, ettäosa ruokahä vikistäolisi ehkä istä vissätoimintatapojen muutoksella. Muun muassa ruokaostosten parempi suunnittelu ja edellisen pä ivä n ylijä ä neen ruoan hyö dyntä minen osana seuraavan pä ivä n ateriaa pienentä vä t kotitalouksien ruokahä vikkiä . Myös sopivankokoisten pakkauskokojen suosiminen, ylisuurten pakkausten välttäminen ja pakkausmerkintöjen tarkistaminen ostotilanteessa auttavat ehkäisemään hävikkiä.
Elintarvikkeiden pakkaussuunnittelulla onkin merkittävä rooli kotitalouksien ruokahävikin vähentämisessä. Pakkaus on oleellinen osa elintarviketta – sen tehtävänä on suojata tuotetta, jotta tuote säilyy kuluttajalle asti. Jos pakkaus epäonnistuu tässä tehtävässä, tuloksena syntyy ruokahävikkiä ja samalla myös tarpeettomia ympäristövaikutuksia, sillä ruoan tuotannon ympäristövaikutukset ovat syntyneet turhaan.
Lähde: Ecopaf 2011–2013 -hankkeen loppuraportti, MTT
Materiaalin käyttö tarkoittaa Atrian pakkaamien tuotteiden pakkausmateriaalimäärää. Atria ilmoittaa EU:n pakkausdirektiivin mukaisesti markkinoille saatetut pakkausmateriaalimäärät viranomaisille ja maksaa pakkausmateriaalin kierrätyksen järjestämisestä hyötykäyttömaksuja kulutuksen mukaan. Venäjällä ei vastaavaa tietoa kerätä.
Elintarviketeollisuudessa energiaa kuluu tilojen lämmitykseen ja jäähdytykseen, erilaisiin tuotannon kuumennus- ja jäähdytysprosesseihin sekä materiaalivirtojen ja kylmäketjun ylläpitoon. Energian kokonaiskulutus sekä tuotettuihin kiloihin suhteutettu kulutus on laskenut tarkastelujaksolla kolme prosenttia.
Elintarviketeollisuudessa vedenkulutus on runsasta muun muassa tuotantohygieenisistä syistä. Sen lisäksi, että tiloja pestään paljon, puhdasta vettä tarvitaan myös prosessien apuaineena esimerkiksi tuotteiden jäähdytykseen. Yhteensä koko konsernissa vedenkulutus kasvoi viisi prosenttia.
Yhteistyöllä paikallisten vesilaitosten kanssa pyritään minimoimaan pohjaveden kulutuksen ympäristövaikutuksia, muun muassa tarvittaessa lisäämällä pintaveden käyttöä ja tasaamalla kulutushuippuja teknisin ratkaisuin.
Atrialla jätevettä syntyy suhteellisesti vastaava määrä kuin vettä kulutetaan. Suurimmissa tuotantoyksi-
köissä Atrian jätevedet esikäsitellään ennen kunnal lisiin jätevesiverkkoihin johtamista. Laitoskohtaiset ympäristöluvat määrittävät tavoite-arvot paikallisel le jätevedenkäsittelylaitokselle ohjattavalle jäteve delle. Tavoite-arvoissa pysymistä seurataan laitoksil la tarkasti. Atrian Skandinavian liiketoiminta-alueilla ei mi-
tata BOD7-arvoa. Näiden kuormitus on raportoin nissa arvioitu vertaamalla kuormitusta samantyyppi sen laitoksen kuormitukseen.
Kaikilla liiketoiminta-alueilla seurataan omasta lämmöntuotannosta syntyneiden kasvihuonepäästöjen määrää. Atria Skandinavian liiketoiminta-alueella seurataan lisäksi epäsuoran energiankulutuksen kas vihuonepäästöjen määrää laskennallisesti.
Elintarviketuotannon jä tteet ja sivuvirrat Elintarviketuotannon sivuvirrat hyödynnetään tar kasti. Atrian ydinliiketoiminnoille hyödyttömistä si vuvirroista ohjataan hyötykäyttöön 98 %. Sivuvir tojen ohjaamiseen vaikuttaa eniten raaka-aineiden markkinahinnat ja paikallinen infrastruktuuri. Tuotteen elinkaaren aikaiseen jätteen synnyn eh-
käisyyn vaikuttaa merkittävästi oikeanlaisen pakka uksen valinta. Elintarvikepakkauksen ympäristövai kutukset ovat tutkitusti merkittävästi pienemmät kuin itse elintarvikkeen tuotannon ja kulutuksen ai heuttamat päästöt.*
* Lä hde: MTT FutupackEKO 2012
Uusiutuvat lähteet Hitaasti uusiutuvat lähteetUusiutumattomat lähteet
Ongelmajäte Muut Hävitettävä teurasjäte Kaatopaikkajäte Energiahyötykäyttö Epäsuora materiaalihyötykäyttö Kierrätysmateriaalit Suora materiaalihyötykäyttö Kompostointi
Vedenkulutus, m3 3 500 0003 000 0002 500 0002 000 0001 500 0001 000 000500 000 10 11 12 13 Atria Suomi Atria Skandinavia Atria Venäjä Atria Baltia
Atria Suomen ympä ristö johtamisesta vastaa johtoryhmä n alaisuudessa toimiva ohjausryhmä , jonka tehtä vä on ympä ristö johtamisen suunnittelu ja seuranta. Ohjausryhmä ssä on edustajia muun muassa tuotantotoiminnoista, tuote- ja pakkauskehityksestäsekä tukitoiminnoista. Ryhmä n kokoonpano varmistaa, että
johtaminen kattaa kaikki alueet, joilla Atrian on mahdollista hallita ympä ristö vaikutuksia.
Ryhmä kä sittelee muutokset lainsä ä dä ntö - ja sidosryhmä kentä ssä , analysoi edellisenävuonna saavutetut tulokset, kä sittelee tarvittavia investointeja ja asettaa tavoitteet tulevalle jaksolle.
Valtaosa Atrian Suomen tuotantokoneiston sisään tulevista materiaaleista muodostuu teuraseläimistä, muista raaka-aineista ja pakkausmateriaaleista. Yritys käyttää kaiken sisään tulevan materiaalin mahdollisimman tehokkaasti ensisijaisesti valmistamalla tuotteita suoraan kuluttajamarkkinaan sekä tukku- ja teollisuuskauppaan.
Agroekologisen toimintamallin mukaisesti Atria palauttaa ulos lähtevät sivuvirrat takaisin ravintoketjuun toimittamalla sieltä peräisin olevat kierrätysravinteet jalostettavaksi rehuksi, rasvaksi, lannoitteeksi ja energiaksi. Vain murto-osaa sivuvirroista ei pystytä hyödyntämään edes energiana – nämä materiaalit päätyvät ongelmajätekäsittelyyn tai kaatopaikalle loppusijoitukseen.
* Vuoteen 2016 mennessä.
| At ia Su är r om en y mp |
ist öp ä äm ä är ät j itt är ist ös tav t y tra teg a - o ee mp |
ia ka de l le 2 0 1 2– 2 0 1 4 u |
|---|---|---|
| Pä äm ää rä |
Ta ite vo |
Oh je lm a |
| En iak äy tön ha llin ta erg ( ) Sä hkö ja läm ö p |
En iat eh ok ku im uks kai erg uss op en mu ne n: 9 % 20 hte ell ine n k äy ttö al 16 ote su en ee vu en 20 05. ä, v ail osi ert me nn ess uvu |
• E iak elm ja - lyy si N ats ner g us ana urm oss a. • K lm ätil oje n ja -j ärj elm ien sä ädö hos ine est n te tam y n. • L äm mö ltee lisä äm ine n k sti. n ta not att on ann ava |
| Ve de nkä ha llin tön ta y |
Su hte ell ine ed ku lut -1 % n v en us 20 14 ail osi 20 11. ä, v ert me nn ess uvu |
• V ede n k ier ise hos ine n ja sie rät täm n te tam uu n kie mis koh teid nis ine rrä ttä tun tam en n. • V ede n h ukk akä nni min ien tön tu sta y en uus kul jen ja -hä ly ulla utu nto tys ten sse ura av • P ipe suj ved enk tim oin ti. äy tön ros ess en op |
| Jät tee nsy nny n eh käi mi se ne n |
Su hte ell ine eka j -20 % ätt ää rä n s ee n m 20 14 ail osi 20 11. ä, v ert me nn ess uvu |
• S ivu vir toje tim oitu oh jau n o p s. • L aj itte lun teh ost us. • J ioid ja ker iste ide ija inn in s nitt elu äte äys ast en p n s uun • T oim inta oje öitt ine räv äm tap n te n. • Y hte isty öku ien lint mp pan va a. |
Ympäristöstrategiakauden päämääränä on liiketoimintaa tukeva luonnonvarojen hallittu käyttö. Tavoitteet ovat sopeutettu toimintaympäristön muutoksiin, mistä tärkeimpinä edelleen energiatehokkuuden edistäminen sekä jätteen synnyn ehkäiseminen.
Suuri osa Atrian teurastamojen sivuvirroista ohjataan Honkajoki Oy:lle. Se on Atrian puoliksi omistama eläinperäisiä sivutuotteita jatkojalostava kierrätyslaitos Honkajoella. Sen toiminta perustuu agroekologiseen toimintamalliin, jossa ravintoketjussa syntyvät eläinperäiset sivutuotteet palautetaan toimintaprosessin jälkeen takaisin luontoon.
Tuotantoprosessissa eläinperäinen sivutuote muunnetaan edelleen hyödynnettäviksi raaka-aineiksi: prosessoiduksi eläinvalkuaiseksi, lihaluujauhoksi, rasvaksi ja kaukolämmöksi. Prosessoitu eläinvalkuainen käytetään eläinten rehuksi, lihaluujauho lannoitteiden raaka-aineeksi, rasva biodieselin raaka-aineeksi tai muuhun energiakäyttöön ja kaukolämpö lähialueen puutarhojen lämmitykseen.
Honkajoen tuotantolaitoksissa on käytössä teknologisesti edistykselliset tuotantolaitteet ja -prosessit. Toimintaympäristössä sijaitsee tuulipuisto, jossa tuotetaan tuulienergiaa. Lisäksi alueen kasvihuoneita ja puutarhoja lämmitetään Honkajoen hukkalämmöllä. Ympäristöystävälliset energiamuodot ja energiatehokkuus ovat koko tuotantoaluetta leimaavia tekijöitä.
Taloudellisella vastuullaan Atria tarkoittaa taloudellisten tavoitteidensa saavuttamista niin, ettäse voi tuottaa pitkä jä nteisesti taloudellista lisä arvoa omistajille ja muille sidosryhmille sekälisä tähyvinvointivaikutuksia lä hiyhteisö issäja yhteiskunnassa.
Taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi Atrian toiminnalta edellytetä ä n ennen muuta kannattavuutta. Tä tä tukevat hyvä kilpailukyky ja tehokkuus sekä liiketoimintaan liittyvien riskien hallinta.
Taloudellinen vastuu tarkoittaa Atrialla myö s terveiden ja vastuullisten liiketoimintatapojen noudattamista. Liiketoiminnan vastuullisuutta sekäyhtiö n pä ä tö ksentekoa ja hallintoa ohjaavat kansalliset
lainsä ä dä nnö t ja sä ä dö kset sekä muun muassa Suomen listayhtiö iden hallinnointikoodi.
Kannattavuus ja tehokkuus luovat edellytykset sosiaalisen ja ympä ristö vastuun kantamiselle. Atrialla nä hdä ä n, että sosiaalisen ja ympä ristö vastuun kantaminen toimivat myö s toiseen suuntaan eli taloudellista vastuuta vahvistavina tekijö inä .
Atria Oyj on voimakkaasti kasvava ja kansainvä linen, suomalainen elintarvikealan pö rssiyritys. Atria-konserni on yksi johtavista ruoka-alan yrityksistäPohjoismaissa, Venä jä llä ja Baltian alueella. Emoyhtiö Atria Oyj ja sen tytä ryhtiö t muodostavat kansainvä lisen konsernin, jonka kotipaikka on Kuopio. Atrian pä ä konttori sijaitsee Seinä joella.
Atrian liikevaihto vuonna 2013 oli noin 1 411 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa oli keskimä ä rin 4 670 henkilö ä . Konserni jakaantuu neljä ä n liiketoiminta-alueeseen. Ne ovat Atria Suomi, Atria Skandinavia, Atria Venä jä ja Atria Baltia.
Atrian asiakasryhmiä ovat pä ivittä istavarakauppa, Food Service -asiakkaat ja alan teollisuus. Lisä ksi sillä on omiin tuotemerkkeihin perustuvaa Fast Food -konseptiliiketoimintaa.
Atrian juuret ulottuvat vuoteen 1903, jolloin perustettiin sen vanhin omistajaosuuskunta. Atria Oyj:n osakkeet listataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä . Yhtiö llä on noin 12 290 osakasta.
Atria Oyj:n tuotteita ovat tuore ja kuluttajapakattu liha, lihavalmisteet, valmisruoat, siipikarjatuotteet ja herkuttelutuotteet. Atria valmistaa lihatuotteita porsaasta, naudasta ja siipikarjasta. Lihavalmisteet ovat leivä npä ä llisiä ja makkaroita. Valmisruokatuotteita ovat muun muassa kotiruokatuotteet sekä pika- ja kioskiruoat.
| 20 13 |
20 12 |
|
|---|---|---|
| Liik iht eva o |
1 4 11, 0 |
1 3 43 6 , |
| Liik itto evo |
19 7 , |
30 2 , |
| Liik itto % evo |
1, 4 |
2, 2 |
| Tas n lo ee pp usu mm a |
97 8, 1 |
1 0 41 6 , |
| Om % ää tuo tto an p om an |
-1 0 , |
2, 4 |
| Sij oit % etu ää tuo tto n p om an |
3, 7 |
4, 7 |
| Om rai % ste ava su usa |
42 2 , |
41 5 , |
| Ne vel kaa mi % tto ntu te sas |
74 3 , |
84 3 , |
| Ke luo ise * rät rta nte t e |
-17 3 , |
-0 5 , |
*Kertaluonteiset erät sisältyvät raportoituihin lukuihin.
Atria-konserniin kuuluvan A-Rehu Oy:n uusi siipikarjarehutehdas Ilmajoen Koskenkorvalla aloitti toimintansa vuoden 2013 aikana. Investoinnin arvo oli lähes 15 miljoonaa euroa. Uuden rehutehtaan myötä A-Rehun tuotantokyky Koskenkorvalla lähes kaksinkertaistui noin 240 miljoonaan kiloon vuodessa.
Kauhajoen uusi nautateurastamo valmistui vuoden 2012 lopulla ja sen tuotantoa ajettiin ylö s vaiheittain vuoden 2013 aikana. Noin 26 miljoonan euron investoinneilla Atria nosti nautateurastuksen kapasiteettinsa 26 miljoonasta kilosta noin 40 miljoonaan kiloon.
Myö s Seinä joen broilerihautomon uudistaminen eteni suunnitellusti. Noin kuuden miljoonan euron kone- ja laiteinvestointi valmistui alkukevä ä llä2013. EU:n vuonna 2010 voimaan astunut markkinointistandardi on lisä nnyt tuntuvasti tuoreen broilerinlihan kysyntä äja luonut samalla logistisia haasteita koko toimitusketjulle. Seinä joen uudistettu broilerihautomo vastaa tä hä n haasteeseen.
Atria Skandinavian liiketoiminta-alueella on tehty jo useamman vuoden ajan kannattavuutta parantavia tehostamistoimia. Merkittävimpiin toimiin kuului Halmstadin tuotannon siirtäminen Malmön tuotantolaitokseen. Viiden vuoden aikana Atria Skandinavian tehtaiden lukumä ä räon puolittunut 18:sta 9:ä ä n, tuottavuus on tehostunut ja kustannusrakenne keventynyt.
Atria luopui kaikesta alkutuotannostaan Venäjällä. Sianlihan tuotanto Campofarmin tilalla Moskovan alueella lopetettiin vuoden 2013 aikana. Campofarmin lisäksi Atria on ollut mukana sianlihan alkutuotannossa Dan-Invest-sikalayhtiön vähemmistöosakkaana. Atria myi syyskuun 2013 lopussa 26 prosentin osuutensa yhtiöstä.
Myös Moskovassa sijaitsevien Campomosin tehtaan ja logis-
tiikkakeskuksen toiminnan alasajo aloitettiin tavoitteena lopettaa niiden toiminta vuoden 2014 loppuun mennessä.
Samaan aikaan Atria keskitti toimintojaan Pietarissa sijaitsevalle Gorelovon tehtaalle. Sen tehoa ja tuotantokapasiteettia parannettiin yli 4,5 miljoonan euron investoinneilla. Tavoitteena on selkiyttää Atria Venäjän toimintaa tehokkaampaan ja kannattavampaan suuntaan.
Atria Oyj:n toimitusjohtaja Juha Gröhn ja Saarioisten hallituksen puheenjohtaja, puutarhaneuvos Kaisu Avotie.
Atria Oyj ja Saarioinen Oy tekivät kesällä 2013 esisopimuksen, jonka mukaan Atria ostaa Saarioisten naudan, sian ja broilerin hankinta-, teurastus- ja leikkuuliiketoiminnot. Esisopimukseen mukaan kaupassa Atrialle siirtyvät Saarioisten broilerituotannon koneet ja laitteet sekä Kangasalan Sahalahdella sijaitsevat broilerituotantoon liittyvä rakennus ja tontti. Myös Jyväbroiler-tuotemerkki siirtyy sopimuksen mukaan Atrian omistukseen.
Kaupan myötä Atria lisää kustannustehokkuutta lihanhankinnassa sekä teurastus- ja leikkuutoiminnoissa.
Saarioisten hankinta-, teurastus- ja leikkuutoimintojen henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä Atrian palvelukseen, ja Atria jatkaa teollista toimintaa Jyväskylässä ja Sahalahdella. Kaupan kohteena olevien liiketoimintojen palveluksessa työskentelee noin 400 henkilöä.
Atrian liikevaihdon ennakoitiin kaupan myötä kasvavan noin 70 miljoonaa euroa vuodessa. Kauppa vahvistettiin helmikuussa 2014.
Atria pyrkii strategiansa avulla parantamaan kannattavuuttaan, vauhdittamaan kasvuaan ja lisäämään yhtiön arvoa. Se toteuttaa strategiaansa kehittämällä erityisesti toimintansa kolmea ulottuvuutta: kaupallista erinomaisuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta sekä toimintatapaa ja -kulttuuria.
Atrian tavoitteena on olla markkinajohtaja tai vahva kakkonen konsernin yhteisissä ydinliiketoiminnoissa. Näitä ovat leivänpäällistuoteryhmät ja muut lihavalmisteet. Leivänpäällisten ja muiden lihavalmisteiden markkinat ovat suurten volyymien liiketoimintaa, joka luo Atrialle kasvumahdollisuuksia.
Tavoitteena on ykkösasema myös paikallisesti vahvoissa liiketoiminnoissa. Näitä ovat esimerkiksi siipikarja- ja valmisruokaliiketoiminnot, Atria Deli ja Sibylla-liiketoiminnot, valitut Private Label -tuoteryhmät, kuluttajapakattu liha sekä teurastus- ja leikkuutoiminnot.
Kaupalliset menestykset ylläpitävät ja vauhdittavat Atrian kasvua.
Tuottavuuden tehostaminen parantaa Atrian kannattavuutta.
Yhteiset toimintatavat ja arvot turvaavat Atrian pitkän aikavälin kannattavan kasvun.
Tuoteryhmien johtaminen
Hävikin pienentäminen
Yhteistyön syventäminen alkutuotannon kanssa
Laadun parantaminen
valmistaa ja markkinoi tuoreita elintarvikkeita ja niihin liittyviäpalveluja Suomessa. Sen liikevaihto vuonna 2013 oli 886,8 miljoonaa euroa ja henkilö stö n mä ä rä 2 146.
Atria Suomen johtava tuotemerkki on Atria, yksi Suomen tunnetuimmista ja arvostetuimmista elintarvikebrä ndeistä . Atria on useiden tuoteryhmiensä markkinajohtaja Suomessa. Sen kokonaismarkkinaosuus pä ivittä istavarakaupassa on noin 27 prosenttia.
Ydintuoteryhmä t
valmistaa ja markkinoi lihavalmisteita, ateriaratkaisuja ja herkuttelutuotteita pä ä osin Ruotsissa ja Tanskassa. Sen liikevaihto vuonna 2013 oli 395 miljoonaa euroa ja henkilö stö n mä ä rä 1 050.
Atria Skandinavian tuotemerkkivalikoima on laaja. Tunnetuin tuotemerkki Ruotsissa on Sibylla, joka samalla on Atrian kansainvä lisin brä ndi. Tanskassa tunnetuin merkki 3-Stjernet. Atria Skandinavia on leivä npä ä llisten ja makkaroiden tuoteryhmissä markkinakakkonen niin Ruotsissa kuin Tanskassakin.
Asiakkuudet
Atria Venä jä n tuotemerkit ovat Pit-Product ja CampoMos. Pit-Product -brä ndi on tuoteryhmiensä markkinajohtaja Pietarin koko pä ivittä istavarakaupassa noin 20 prosentin osuudella. CampoMosin markkinaosuus Moskovassa ja Pietarissa on pieni.
Asiakkuudet
Liiketoiminta-alueet Atria Venä jä valmistaa ja markkinoi tuotteitaan pä ä osin Pietarin ja Moskovan alueilla. Sen liikevaihto vuonna 2013 oli 121,5 miljoonaa euroa ja henkilö stö n mä ä rä 1 151. Atria Baltia valmistaa ja markkinoi tuotteitaan pä ä osin Virossa. Sen liikevaihto vuonna 2013 oli 32,9 miljoonaa euroa ja henkilö stö n mä ä rä 322.
Atria Baltian brä ndit Virossa ovat juuriltaan ja luonteeltaan paikallisia tuotemerkkejä , joista pä ivittä istavarakaupan ketjuuntumisen myö tä on kasvanut valtakunnallisia. Tä rkeimmä t merkit ovat Maks & Moorits ja Wõro.
Atria raportoi yritysvastuustaan keskeiset ja olennaiset tiedot ja mittarit. GRI-ohjeistuksen laskentaperiaatteita ja ohjeistuksia on noudatettu raportoinnissa Atrian toiminnoille soveltuvin osin. Atria raportoi GRI -mittareiden lisäksi elintarviketeollisuudelle tuotettuja täydentäviä mittareita, ks. FPSS -indikaattorit.
| Sis ält yy |
Siv u |
Lis äti ed ot |
||
|---|---|---|---|---|
| 1. | Str ia j lyy si ate g a a na |
|||
| 1.1 | To im itu sjo hta jan ka tsa us |
5 | ||
| 1.2 | Or nis ion ke ske ise iku tuk isk it ja ah aat t va set ga , r m do llis det uu |
Ra itu ko. itta rin hte des sä rto po m y y |
||
| 2. | Org isa ati kuv an on au s |
|||
| 2.1 | Or nis ion ni mi aat ga |
40 | ||
| 2.2 | Tä rke im erk it, t t ja lve lut mä t ta uot tee var am pa |
44 –45 |
||
| 2.3 | Op tiiv ine ak era n r en ne |
40 | ||
| 2.4 | Or nis ion kon rin sij ain ti ää aat tto ga p |
40 | ||
| 2.5 | To im int oje nti ell ine ija int i ete n m aa n s |
2– 3 |
||
| 2.6 | Or nis ion istu s ja ju rid ine aat uot ga om n m o |
40 | ||
| 2.7 | Ma rkk ina -al et ue |
44 –45 |
||
| 2.8 | Or nis ion im inn laa juu aat to ga an s |
44 –45 |
||
| 2.9 | Me rki tok nis ion ko rak ttä vät set aat m or ga oss a, en uu i om istu kse int ika ud ell tee ta rto ssa ssa ra po a |
41 | ||
| 2.1 0. |
Ra int ika ud ell du alk inn rto t p ot po a s aa |
Ra int ika ud ell a A tria -ko rni ei alk int oja rto t p po nse saa nu |
||
| 3. | Ra int ipe ria rto att eet po |
|||
| 3.1 | Ra int iaja nja kso rto po |
52 –53 |
||
| 3.2 | Ed ell ise in ilm isa jan koh ort est ta n r ap ym |
52 –53 |
||
| 3.3 | Ra int itih rto po eys |
52 –53 |
||
| 3.4 | Yh sti ed tey ot |
54 | ||
| 3.5 | Ra rtin sis äll äri ly ön mä tte po |
52– 53 |
||
| 3.6 | Ra rtin jau po ra s |
52 –53 |
||
| 3.7 | Er ity ise jo itu kse rtin la aju ud ai raj k t ra t ra a t po ess au ses sa |
52– 53 |
||
| 3.8 | Ra int ipe ria hte isy rity hti öid rto att eet ste n, t tär po y y y en , kra koh tei de n ja ul koi jen im int oje ste ttu to vuo n r ap or toi ille nn |
|||
| 3.9 | Tie do itta ek niik at j a l ken ust tap ste et n m as eru |
Ma hd oll ise oik kea t ja jo itu kse t la ske raj oit u k lev ien usl uk uje hte t p nta ort ä o tu ma ra ass ao n r ap yse ess nn n y y des M ikä li a iem mi oid uis slu iss niid kat des jau ksi i m itta ek sä. ort tun tav ta ust n r ap sa nu vu a, en uu sa, ra ssa niik ois ksi niis ilm oit u k lev ien usl uk uje hte des tä ä o sä. uto ett tu sa on mu a, on yse ess nn n y y |
||
| 3.1 0. |
Mu kse iem mi oid uis tie do iss uto t a ort n r ap sa a |
Ra itu ko. itta rin hte des sä rto po m y y |
||
| 3.1 1. |
Me rki tok rtin la aju ud raj k ttä vät set m uu ra po ess a, au sis tai mi elm iss ä tta net sa us me |
Ei rki viä tok sia ttä me m uu |
| Sis ält yy |
Siv u |
Lis äti ed ot |
||
|---|---|---|---|---|
| 3.1 2. |
GR I-s isä ltöv ail ert u |
46 –50 |
||
| 3.1 3. |
Pe ria ja käy in ulk lise tän tö att eet ort rap op uo en var uks me nn ee n |
52– 53 |
Ei ulk list sta op uo a v arm en nu |
|
| 4. | Ha llin tok äy tän nöt ito uk ja vai kut set , s um vu oro us |
|||
| 4.1 - 4.7 |
Ha llin int ipe ria att eet no |
vk | ||
| 4.8 | Mi ssi t ja ttis ria et att eet o, a rvo ee pe |
42– 43 k , v |
||
| 4.9 | Ha llit uks val nis ion hte isk tav at aat ta en voa or ga y un mi tuu n t ote utu sta vas |
vk | ||
| 4.1 0. |
Ha llit uks toi mi ioin ti en nn an arv |
vk | ||
| 4.1 1. |
Va ais ria lta mi att rov uu spe ee n s ove ne n |
vk | ||
| 4.1 2. |
Or nis ion tai ed istä mä lko olis aat tu ust at t u ga nn am pu im ijo ide eri t ja al oit ten to aat tee tee t n p |
52 | ||
| 4.1 3. |
Jä det j ärj öis hd isty ksi ja ed alv est sä ssä se nyy , y unv on nis iois tao aat rga sa |
40 | ||
| 4.1 4. |
Org isa ati sid hm ät an on osr y |
6– 7 |
||
| 4.1 5. |
Sid hm ien ista mi n ja lint tu osr nn ne va a y |
6– 7 |
||
| 4.1 6. |
Sid hm vai kut uks od ävu et ot osr y oro mu |
6– 7 |
||
| 4.1 7. |
Sid hm ävu vai kut uks siin iat eet osr y oro ess a e no uss as ja hu ole nil uks et ma |
6–7 | ||
| TA LO UD |
EL LIN EN VA ST UU |
|||
| Ta lou de |
llin tuu en vas |
|||
| EC 1 |
Ta lou de llis lisä ine n ja ja kau ine tym tum en arv on syn n |
38 –39 |
||
| EC 2 |
Ilm kse alo ud ell ise kse t ja ast uto n t t s on mu eu raa mu ris kit ja hd oll isu ud isa ati toi mi ut et mu ma org an on n lle na |
vk | Ilm kse liity ris kit ja hd oll isu ud n h mi n l iike toi mi keh ittä mi ja vät sä ast uto et ote taa on mu en ma uo oo nn an ses ris kie rvio inn iss toi mi äri tok sie ark elu stö nta n t ast n a a o sa na ym p n m uu a. |
|
| EC 3 |
Elä ket kat tav urv an uu s |
|||
| EC 4 |
Va ltio lta tal de llin tu stu saa ou en avu s |
vk | ||
| EC 6 |
Os ika llis ilta im itta j ilta tot to pa |
Atr ia h kki i lii ket oim int ais ka- ain ekä ika llis ilta im ijo ilta tä kan inv älis iltä ark ett to , et an am saa n r aa a s pa sa m kin oilt Ha nk int oja ei ole ite lty toi mi kilo trie uka tus a. er me n m an |
||
| EC 7 |
Pa ika llis rek toi it et ry nn |
Re kry toi iss i sy rj itä ha kija inp aik tai ina isu ud hte . S rin a k sity tek i ön nn a e a a su an mu un om en su en uu os au j öis eri lait oks illa ika n l äh eis des kry toi eis ha kijo ita ei t ilas toi da inp ai tä tu ota nto t ty öpa sä as uva yy , re nn sa asu kan uka ise sti m |
| Sis ält yy |
Lis äti ed ot |
|||
|---|---|---|---|---|
| ÄR YM P |
ÖV IST AS TU U |
|||
| Ym äri p |
ind ika ori stö att t |
|||
| EN 1 |
Ma iaa lie n k äy ttö ter |
34 | Ra itu ak kau ria ali Ti vill a A tria Su i ja At ria Sk din avi ää rä. rto ost etu ate eto ata po n p sm n m sa om an a. |
|
| 3 EN |
Pä älä hte ide ian ku lut n s uo ra en erg us |
34 | ||
| EN 4 |
Pä älä hte ide äsu ian ku lut n e p ora en erg us |
35 | ||
| EN 5 |
Sä ise ja teh ok ku ksi äst äm stä sta nty t us pa ran nu sy ny ian sää stö en erg |
37 | Ra itu Atr ia S lta rto po uo me n o sa |
|
| EN 8 |
Lä hd eko hta ine ed kok ais ku lut n v en on us |
35 | ||
| EN 16 |
Su t ja t k ihu eka ino äsu ääs töt ora ep ora asv on asu p pa n kaa mu n |
35 | ||
| EN 18 |
To im ite kas vih kaa suj töj ääs et en p uo ne en p en väh ise ksi täm en |
36 | ||
| 21 EN |
Ko kon ais ääs töt n l du n ja ko hd sis tön tee p ve aa eve kaa mu n |
35 | ||
| EN 22 |
Jä ide n k oko isp ain in j a l ijo itu tte o ty na yp op pus sm e elm än kaa net mu n |
35 | ||
| EN 23 |
Me rki ah ing ot j dot ttä vät ääs töv p a - vuo |
Ei vah ink oja |
||
| EN 24 |
Ku lje ha od ied tai käs ite l tet ntu tav un , m aa un , m aas yn lyn lm aj ätt ää rä on ge ee n m |
Ei ole ais Atr ian im inn ta to nn ass a. |
||
| EN 25 |
Ve sis jo ihin nsi io p töi llä rki töt ääs ttä vä aat or ga on me , vai kut us |
Ka ikk i At ria n j ved ku all ise lle j ved käs itte ly lait oks ell e. O lla lait oks ista lis äks i om äte ät äte et me nev nn en sa a j ved esi hd ista äte en pu mo |
||
| EN 26 |
To im ite ide n ja lve lui de äri stö et tuo tte en p pa n y mp vai kut väh ise ksi kä toi ite ide äm ust ent en se me np n vai kut laa juu ust en s |
34 | Tu eid ja lve lui de äri vai kut uks hu ioid n A tria eke hity iss stö ott et n t uot en pa n y mp om aa sp ros ess a. |
|
| 28 EN |
Ym äri stö lak ien ja ää räy dat a j ät ste tam att p -m n n ou täm ise stä ää rät erk ittä vie ak koj rah al tye m n m n s en lin o ja uid istu n k oko ism ää rä ste en arv m en ran ga na |
Ei istu ksi oin tik de lla ort ran ga a r ap au |
||
| Tu ote vas |
ind ika ori tuu att t |
|||
| PR 1 |
Tu eid ja lve luj ja val lisu aik ott ter tur en pa en vey s- usv u vio int i el ink i va ihe iss tus ten ar aa ren er a |
12 | ||
| PR 2 |
Tu eid ja val lisu im rik ott ter tur aat ust en vey s- usv en kom uks et |
13 | Su oin tik de lla ei r ikk uks ia. Atr ia S kan din avi all a T ska ol i ka ksi eid tak ais in- ort tu ott om ess a r ap au om an ssa en a 2 013 vet oa vuo nn |
|
| PR 3 |
Tu eis iin ja lve lui hin lii llis sin for ä v ott ttyv ast pa uu uu ati ma o |
18 | Atr ia n dat kka rki öis lai äd sä nsä än töä taa ou pa us me nn |
|
| PR 4 |
Tu inf ioo n ja rki ihin lii ien ntö ote aat tu ote ttyv orm me ja eht ois ria eid rik mä ärä ten ten att ys vap aa pe en kom uks et |
13 | Su oin tik de lla ei r ikk uks ia. Atr ia S kan din avi all a R sis oli kak si t tei de aka isin ort uot uot n t om ess a r ap au om sa a 2 013 vet oa vuo nn |
|
| PR 5 |
As iak äis n l iitt ät toi mi käy tän nöt ja ast tyv tee nta yy yy yv asi aka äis kys ely ide ulo kse sty tyv n t t y yys |
6–7 |
| Sis ält yy |
Siv u |
Lis äti ed ot |
|||
|---|---|---|---|---|---|
| PR 6 |
Ma rkk ino int ivie sti liitt ien la kie ien ntä än yv n, no rm ja v eht ois töj ud ista kev ten sä än att tu at ap aa en no am käy tän nöt |
20 | |||
| PR 8 |
As iak kaa ksi isy lo uk kaa vie ikk ty ttä ust n y y n r om en ja asi aka sti jen ka mi ko ske vie alit eto toa sta ust n v en kok ais mä ärä on |
Ei v alit uks ia r oin tivu ort ap on na |
|||
| PR 9 |
Tu eis iin tai lve lui hin lii lai äd n ja än nsä än nö ott ttyv pa dös rik kom ise ai he ak sää ten sta utu t s ot. nee |
Ei s ak koj oin tik de lla ort a r ap au |
|||
| FP SS |
FP 5 |
Se rtifi oi du iss a l ait oks iss kilo a t uot etu t tu ota nto t |
12 | ||
| SS FP |
FP 6 |
Alh ais ola ja lisä ker in t tei de tyn uot en su -, r asv a- so n ud kok ais et tuo tan ta. osu on nos |
. S Ko eid a k aik ista eis ei o le l ket eri kse lan ja ää rää tei k . tu ott utt tu ott ta tu n t uot stu en osu as en uo ras van m kiin nit hu iot a k aik illa ark kin oil la. ett ses sa on y om m |
||
| FP SS |
FP 7 |
Te aik eis eid ud kok ais utt ten tu ott et rve ysv en osu on tuo tan ta nos |
Atr ian eis ei o le k äy tös sä svä itte itä tu ott ter sa vey |
||
| FP SS |
FP 8 |
La ins dä tim uks litt ein for ää ön et y ävä n t uot nn vaa ati väl ittä mi n k ulu ja lle tta ma on ne |
18 | Atr ia i nfo oi k ulu jaa la aja sti eis iin käy istä aka -ai ista ja niid ina isu uks ista tta . tu ott tet täv rm mm ra ne en om Lis äks i At ria lla ku lut taj alv elu jo ka uih in hd oll isii tei kos kev iin tie du lui hin taa n t uot ta ste on ap vas m ma , |
|
| Elä int |
hyv inv oin tiin lii vät in dik it tty aat tor en |
Elä int hyv inv oin tiin lii ind ika ori itu vai n A tria Su lta . Ti ed löy tria ttyv ät att t ra rto ot tyv ät en po om en osa ww w.a m/ llis tal iha tuu ntu ota nto gro up .co vas a |
|||
| FP SS |
FP 9 |
Kä sit elly elä inm laj eit tai ää rät t tu ota nto n |
Atr ia S oll a k äsi tel tiin od aik a 8 54 772 si kaa 107 15 7 n läi ja 41 mi ljoo ntä n t tam tae uo me eu ras en an au naa vu , kilo a b roi ler ia. |
||
| FP SS |
FP 10 |
Elä im ille ki ihe avi iini toi ite ide utt rut pu a a en me np n kor kä ja kiv liev itys el äin laje itta in tän nöt vat vaa y un |
Atr ian lih ak etj läi mi lle ei t eh dä mi lim räi siä ki ihe avi uti init oim ite itä . To ista ise ksi tää ää utt uss a e n y pu a a a r en p (n ) väl mi oim ite itä aid kas int i k. k arj haj väl mi ksi lih ja v asi koi de ttä mä ttö ä t ttä t p tro en p ova ors en un un se ass a n Ka rju kas ida kir ise sti all iide äiv ikä ise kiv liev itys käy . A tria än nä tä ttä utu at tro nu po s. po rsa an urg e v n p un en kii akt iivi ti v aih hto ja kas inn in v ält ise ksi ko kon n k etj n. V asi kat ka ina täm tut toe tro vat ses aa uss aa sva va pa hm iss ä ja lo uk kaa mi sri sk i se kä ille el äim ille llis sri sk i el äin räv ät tä ötu te t o vat ntu et ty ten ry sa rve mu rva uu ho itaj ille . A tria Na alv elu aks lisä hin sik kak ois elä inlä äkä rin uta taa att tam -p m aa va asv am sa an ass a esi uis iko ista . E läi n h tiä ei t iste Ka noj kki i ka tka ista . S nia ei än tä. est tet ta nte an ass a n up ou vas yp en no a e on kas ida tro |
||
| FP SS |
FP 12 |
Elä int lää kits isk äy tän nöt ja kas ned istä j ien en em vu käy ttö el äin laje itta in |
Sa ira läi t h oid koi tuk uka ise sti väl ttä lää kity stä . Lä äk kei de stu t e eta tar tar ton ta nee me an se nm en pee n tuk äät tää el äin lää kär i, jo ka ös val lä äk ek irja ito a ja lä äk kei de n k äy ttö ä t iloi lla an nos se n p my voo np Lää kke ide n k äy ttö kan inv älis i ve ilta äh äis tä j a l ää kej ää mi esi inty mi tar est rta ve on sa ess a v en ne n eli rvi kke iss ritt äin ha rvi ista . S el äin ka tuk ei k äy ä k ed istä j iä nta ten tet a e na uo me ssa sva ses sa asv un tai ho iva lm iste ita . A tria Su i ke hit tää ket jua lla ise ttä el äin tu ota nto taa ten rm on om an se en su un n, e ira mi n ja lä äk kei de n k äy ttö voi tai siin inim oid stu tar sa ne ve m a. |
||
| FP SS |
FP 13 |
Elä int ku lje tuk käs itte lyy n ja kse te stu en see n, ura en liitt lai äd ikk ise ai he än nsä än nö sta utu t yv n r om nee kot ja isa ati ud eh toi att at set sa org an on no am vap aa hyv toi mi käy el äin ku lje tuk ät nta tän nöt ten ses sa , käs itte lys ja tuk sä teu ras ses sa |
Atr ia S mi hd ha llin öks vir ais ilta kse tai elä int käs itte lyy n l iitt t y top äät te stu uo on saa nu en en an om ura en en yen a 2 013 . P kos ki e kko kar sin litä ä. V ira ine ritt ku lje äät ös teu tam ttö tus vuo nn ma ras on an y y no ma n s uo aa kas tuk sia lla ku ien ise hte des ja v a 2 013 vir ain toi lj tar te sta sä ä ura mo orm sa ap um n y y uo nn an om en an ne ha llin ä k ulj aj ille ko sk ien ku lje tuk sia : ku lje ksi ka hd kse ui top äät öst ett uta tus tap a t utt na au ssa ess ap au ssa pu i ju ak eis li 8 h ku lje tuk ja kah des kse ol i er i su ku olt lev ia n toj ta tap ves om up y ses sa sa au ssa pu a o au a s am ass a . S ika ku lje tuk sis elä ink ulj aj ille 12 ha llin jo ista 9 elä im ku lje mi sto ett net tu top äät öst ä, tta sta osa ssa sa on an en oll ksi llis rak all isu hd ä k ulj kse ak oit li k ulj teu tam ton utt ta tee n t utt etu ras e, y au pu ee en urv a, y ess ssa em a o e liha sik oje hd kus kin dis ei oll illa . A tria n ja im ku nie tet tu äte sto tus ut tav n s eas sa , y en p vyy saa so p us mp pa n ud hyv toi mi - ja esi tel lää erk a A tria rity usi illa att at ät nta tu ota nto tav at stu no am n v oss n y sva vu |
| Sis ält yy |
Siv u |
Lis äti ed ot |
|||
|---|---|---|---|---|---|
| SO SIA AL INE N V AS TU U |
|||||
| He nk ilös tök töi hin ja öhy vin voi nti in liit ind ika ori äy tän ät ty tyv att t |
|||||
| LA 1 |
He nk ilös ja kau ine hte ja im uk tön ösu öso tum n t ty y en p uka se n m an |
30 | |||
| LA 2 |
He nk ilös tön iht ud kok ais mä ärä ja te va uvu en on -as ikä hm än ku ole n ja nis ion im int aat to ry , su pu or ga a alu uka ee n m an |
31 | |||
| LA 6 |
Ty ösu oje lut oim iku in iiri in ku ulu vie ön tek i nte n t p y j öid en osu us |
Su a k aik ki t ön tek ij ät ku ulu ösu oje lut oim iku nti in, käy tän nöt iht ele ait tai vat ty vat om ess y va m n. |
|||
| LA 7 |
Ta juu ita ud it, tur taa att net ety t pa ma s, a mm me äiv iss lot öh liitt ku ole ty öp ät, , ty ön ät nta po ao yv ma uks toi mi alo itta in et pa |
30– 31 |
|||
| LA 10 |
Ke sk im räi ko ulu nit tek ij koh de ää ön ää set tus tun ty n |
31 | |||
| LA 11 |
Os mi n k eh ittä mi n ja el inik äis im ise aa se see ee n o pp en liitt ohj elm ät at yv |
30 | |||
| LA 12 |
Ke hity ske sk elu t ja ori tuk rvi oin nit ust su se n a |
Su a k eh itys kes kus tel käy dää n k aik kie n h kilö hm ien ka stö ut om ess en ry nss a. |
|||
| Ihm iso ike kys ksi in liit ät ind ika ori tyv att t us ym y |
|||||
| HR 1 |
Ihm iso ike sio ide n h mi oim ine n i in sto usa uo nve tip äät öks iss ä |
Atr ian im int ais ei o le h ittu lm ia i hm iso ike kys ksi ssä to am sa ava on ge us ym y |
|||
| HR 3 |
He nk ilös ko ulu ih mi ike uks iin liitt istä tön tus so yv liti iko ista ja toi mi käy istä nta tän nö po |
52 | Atr ian im int eri isä ltäv ohj eis tuk tek ij öid ise ko hte lus kä to aat tee t s ät set ty ön tas sta ta ap m m. en a-a rvo se kko ja lap sity im kie llos ty ön övo ta. pa an |
||
| HR 9 |
Alk isk soj oik ksi rik kom uks et j iide erä up an en eu en a n n ise ksi oim ite äm est to teu tet u t et en p |
Atr ial la e i ol oim int alu eil la, jo iss isk i al ku räi ska jen oi keu ksi rik kom ise erk ittä vää e t aa a r pe nso en en on a m |
|||
| Yh tei sk llis iin kys ksi in liit ind ika ori ät tyv att t un na ym y |
|||||
| SS FP |
FP 4 |
Pa ika llis hte isö jen ttä ja hyv inv oin tia ed istä vät te y rve y ohj elm at j oim int akä tän nöt a t y |
8–9 | ( ) - ia S IS Sa ia S it 2 013 Atr kan din avi BR Ba Rä tt i mh äll ha nke Atr mi rhe leir et a: rne ns uo : pe , |
|
| SO 2 |
Ko tio liitt än ris kia lyy sin lä ikä ide rru p on yv na p yne n liik im int ksi köi de ää rä eto ay n m |
vk | |||
| SO 3 |
He nk ilös ko ulu ko tio liitt istä tön tus rru p on yv liti iko ista ja toi mi käy istä nta tän nö po |
52 | Atr ian im int eri isä ltäv ohj eis tuk lah jo jen n ja ke stit ksi in liitt to aat tee t s ät sta ott ap se n m m. va an oo y yen |
||
| SO 4 |
Ko tio ksi in liitt toi ite ät tap et rru p au me np yv |
Atr ian im inn i ol e h ittu ko tio ksi to tap ass a e ava rru p au a. |
|||
| SO 8 |
La kie n ja äd rik kom uks ista kot ja sä öst ete tut en as sa uks ut et mu se ura am |
| Pä ätt yy |
||
|---|---|---|
| TA LO US |
||
| Os oim int oje eh ine n ja ha iso int i ko rni tot n t ost am rm on nse ssa |
Atr ia O j y |
ja tku u |
| So im ha llin oje kti ust ta p en -pr |
Atr ia O j y |
20 13 |
| Tu teh ok ku ud ine ota ant nn on en par am n |
Atr ia O j y |
ja tku u |
| Alk hte isty ön keh ittä mi utu ota nn on y ne n |
ia S Atr mi uo |
ja tku u |
| Na tuk hos ine uta teu te tam ras sen n |
Atr ia S mi uo |
20 14 |
| Va lm isr de n k eh ittä mi n t uot tav uoa uu ne n |
Atr ia S mi uo |
20 13 |
| Bro iler ha n la aje uto mo nn us |
Atr ia S mi uo |
20 13 |
| My nin ke hit isp roj ekt i täm yn |
Atr ia V j enä ä |
20 13 |
| Co t-l iike toi mi keh ittä mi nce p nn an ne n |
Atr ia S kan din avi a |
ja tku u |
| Lih ha nk int akä tän nöt an y |
Atr ia S kan din avi a |
20 14 |
| ÖS Ö J HE NK IL T A S OS IAA LIN EN VA ST UU |
||
| Atr ia W of W ork ay |
Atr ia O j y |
20 14 |
| Atr ia M Te ch log ohj elm eat no y - a |
Atr ia O j y |
20 13 |
| Atr ia T ale Ma hje lm nt ent nag em -o a |
Atr ia O j y |
ja tku u |
| He nk ilös tök ly, toi mi he nk ilöt yse |
Atr ia O j y |
20 13 |
| Va rha ine älit täm ine n v n |
ia S Atr mi uo |
ja tku u |
| Ty ötu llis de mi nta rva uu n p ara ne n |
Atr ia S mi uo |
ja tku u |
| Atr ia J OK O - nis esi mi eh ko ulu tu enä tus on |
Atr ia S mi uo |
ja tku u |
| AS C S ale s A cad My tio mi ke hit iso hje lm täm em y: yn saa sen a |
Atr ia S kan din avi a |
ja tku u |
| AS C S ale s A cad Es im ies kou lut hje lm a k esk i- j em uso a y: |
||
| leis jo hd oll y e |
Atr ia S kan din avi a |
ja tku u |
| AS C S ale s A cad Pro je ktio mi ke hit ine täm em y: saa sen n |
Atr ia S kan din avi a |
ja tku u |
| LE AN alm soh je lm en nu a -v |
Atr ia S kan din avi a |
ja tku u |
| He nk ilök oht ain ioin ti en arv |
Atr ia S kan din avi a |
ja tku u |
| ( ) - IS Ch So BR ild Ri hts in cie ha nke ty ren g |
ia S Atr kan din avi a |
ja tku u |
| Ty ötu llis de mi nta rva uu n p ara ne n |
Atr ia B alt ia |
ja tku u |
| Ty önt ek ij öid lkit isk äy tän töj keh ittä mi en pa sem en ne n |
Atr ia V enä j ä |
20 14 |
| Sis äis vie sti ine hte isty ies tin ten än ant öss ä v täo ton nn par am n y sas |
||
| kan ssa |
Atr ia V enä j ä |
20 14 |
| Jo hta mi jen ke hit ine kou lut ja keh itys ohj elm ien sta täm po n; us- |
||
| läp ivie nti kok nis ios aat o o rga sa |
Atr ia V enä j ä |
20 14 |
| Uu sie önt ek ij öid eh dy ohj elm keh ittä mi n ty tys en per an ne n |
Atr ia V enä j ä |
20 14 |
| RA VIT SE MU S |
||
| Atr ia S mi uo , |
||
| Sk din avi an a, |
||
| Su ola ää rän vä he ntä mi tei n t uot n m ne ssa |
Ba ltia |
20 13 |
| Lis äa ine ide n k äy tön vä he ntä mi ne n |
Atr ia S kan din avi a |
ja tku u |
| Ais tin ais s-k lut var uu ou us |
Atr ia B alt ia |
ja tku u |
| Lih lm iste ide n k eh ittä mi äh ola isu ja luo iste äsu nta ava ne n; v us n |
||
| lisä ain eid osi mi en su ne n |
Atr ia B alt ia |
ja tku u |
| ÄR Ö YM P IST |
||
| En iat eh ok ku im erg uss op us |
Atr ia S mi uo |
20 16 |
| Eli rvi keh ävi kin he mi lint ike ket jus vä ntä nta ne n e arv sa |
||
| kka atk ais uje lla pa usr n a vu |
Atr ia S mi uo |
ja tku u |
| Pä ätt yy |
||
|---|---|---|
| Pa kka ria ali je kti ud lais alu mi inip ak kau kse ate et t usm pro : u en |
Atr ia S kan din avi a |
20 13 |
| ÄIN EL TE N H YV INV OIN TI |
||
| Po ide n k ivu n k tio n k eh ittä mi tto ast rsa ma raa ne n |
Atr ia S mi uo |
20 16 |
| Atr iala ise ian hä ntä te n s rve |
Atr ia S mi uo |
ja tku u |
| Atr iaS ika shy lkä vä he ntä mi te ten ura ys ne n |
Atr ia S mi uo |
ja tku u |
| SIK AVA –l uj ärj elm keh ittä mi hte isty lan ka aat est än öss ä a ne n y nss a |
Atr ia S mi uo |
20 13 |
| Laa : Lä inä kyv sia nli ha lku ttä tuv ast tuo tan too uu p yy n a n |
Atr ia S mi uo |
ja tku u |
| Va lta ku all ine aka rja de nh llo dis ine täm aut n t nn n n erv ey uo n e n |
Atr ia S mi uo |
ja tku u |
| Atr iaN ket jun hy vin voi nti mit i aut tar a - |
Atr ia S mi uo |
20 13 |
| ST O Vas iko ide ttä ja lyp leh mi kes täv ttä ed istä vä KE n t erv ey sy en yy |
||
| ha nke |
Atr ia S mi uo |
ja tku u |
| OT ISU US TU ET UR VA LL |
||
| Tu lait ISO 22 00 0 - tifi oin ti t ai v ota nto ost ast en ser aav a |
||
| all isu ifi k ti tuo tet ert aat urv uss |
Atr ia O j y |
20 14 |
| Hyv ien hy ien iak äy tän töj hte nä istä mi g en y ne n |
Atr ia O j y |
20 13 |
| Tav im itta j ien IS O 2 2 0 000 i va nto ta sta ara ava |
||
| all isu ifi k ti v im tuo tet ert aat aat urv uss us |
Oy At ria j |
20 13 |
| Vet ävä ka- ain eid ja v alm iide tei de n la ad n t uot raa en un seu ran na n – |
||
| keh ittä mi sha nke |
Atr ia S mi uo |
20 13 |
| Pa nie n h all int lta eh käi ien im int jen tog to ata ee a: en na sev po |
||
| keh ittä mi ne n |
Atr ia S mi uo |
20 13 |
| All nie isk ien ha llin eh ine n t ost n t uot erg ee n r na am an nos sa |
Atr ia S mi uo |
20 13 |
| Tu info ion ha llin taj ärj elm än keh ittä mi ote aat est rm ne n |
ia S Atr kan din avi a |
20 13 |
| Sk öll la bor rio ulk ine n ja im uks tek ine tan ato ers n s em so p en em n |
||
| ulk lise n la bor rio n k ato op uo an ssa |
Atr ia S kan din avi a |
20 13 |
| ( ) - OE Ove E ral l E ipm Ef fec tive sit eh ok ku ud ent qu nes s pro ses en |
||
| ine ant par am n |
Atr ia S kan din avi a |
20 13 |
| Go rel n F SS C 2 2 0 00 rtifi oi nti ovo -se |
Atr ia V j enä ä |
20 13 |
| Re tie äiv ittä mi luo kai sia lis äa ine ita sis ält ävi sep n p ne n: nn on mu en |
||
| sie tei de n k eh ittä mi n t uot uu ne n |
Atr ia V j enä ä |
20 13 |
| Ä VIE ST INT |
||
| Yri oin nin ja -tie dot ise n k eh ittä mi tys tuu ort tam vas rap ne n |
Atr ia O j y |
ja tku u |
| Ko rni ies tin ian äiv ittä mi täs tra teg nse n v p ne n |
Atr ia O j y |
ja tku u |
| Atr ia s osi lise ed ias aa ssa m sa |
Atr ia S mi uo |
ja tku u |
| Eli rvi kek etj läp inä kyv de n k eh ittä mi nta un ne n yy |
Atr ia S mi uo |
ja tku u |
| Atr ia.fi erk kos ivu jen dis ine tam -v uu n |
Atr ia S mi uo |
ja tku u |
| Sis äin llis svi int ä tuu est en vas uu |
ia S Atr kan din avi a |
ja tku u |
| Ve rkk osi vuj rak eid dis ine llis svi inn än ent tam ast est en en uu n v uu uu |
||
| isii tar pe n |
Atr ia S kan din avi a |
ja tku u |
| Tu tie toj ine eid lak ien uka ise ksi ote utt uut tun en mu am n m en m |
Atr ia B alt ia |
20 14 |
| ( ) Tu rkk ien Ma ks &M rits Wõ ja y hti kko siv uje ote ön me oo ro ver n , |
||
| keh ittä mi ne n |
Atr ia B alt ia |
20 14 |
| Yh tiö n ja br än die erk kos ian dis ine tat tam n v eg uu n |
Atr ia V enä j ä |
20 13 |
Atrian yritysvastuuta johdetaan kahdella tasolla. Konsernitason työ ryhmä mä ä rittä ä yritysvastuun pä ä periaatteet ja varmistaa, ettäliiketoiminta-alueiden kehityshankkeet tukevat konsernin yhteisiätavoitteita. Liiketoiminta-alueiden ohjausryhmä t analysoivat alueensa merkityksellisten ja aktiivisten sidosryhmien odotukset Atrian vastuullisuudesta ja kä ynnistä vä t kehityshankkeet.
Atrian yritysvastuun johtaminen on organisoitu osaksi Turvallinen Atria Laatu -ryhmä n toimintoja. Atrian vastuullisuuden kehittä minen on Atrian pä ivittä istä toiminnan johtamista konsernin eri liiketoiminta-alueilla.
Turvallinen Atria Laatu -ryhmä n puheenjohtaja on johtaja Merja Leino, joka vastaa konsernin laatu- ja vastuullisasioiden strategisesta suunnittelusta ja konsernitason hankkeiden lä piviennistäyhdessämaaorganisaatioiden kanssa.
Atrian Suomen laatujohtajaksi nimitettiin vuoden 2013 aikana Seija Pihlajaviita. Hän vastaa yrityksen tuoteturvallisuudesta ja laadusta sekä Atrian Kädenjälki -yritysvastuuohjelman toteuttamisesta ja kehittämisestä. Vastuullisuuden operatiivisesta johtamisesta Atria Suomessa vastaa vastuullisuuspä ä llikkö Eeva Juva.
Atria on koonnut eettiset toimintaperiaatteensa ja ohjeensa Atrian toimintaperiaatteet -ohjeistoon. Ohjeisto heijastaa niitäAtrian arvoja ja kä ytä ntö jä , joilla yritys kehittä ä toimintaansa kestä vä n kehityksen ja jatkuvan parantamisen mukaisesti.
Atrian toimintaperiaatteet kattaa viisi aihekokonaisuutta, jotka ovat
Eettiset ohjeet koskevat kaikkia Atrian työ ntekijö itä , kumppaneita ja toimihenkilö itä sekä johtoryhmä n, hallituksen ja hallintoneuvoston jä seniä . Ohjeet kattavat Atrian kaikki liiketoiminta-alueet ja myö s ne kumppanuudet ja yhteisyritykset, joissa Atrialla on enemmistö osuus ja/tai vastuutehtä viä .
1) Sisä ltä äohjeistuksen mm. GMO-vapaista tuotteista ja lisä aineiden vastuullisesta kä ytö stä .
2) Sisä ltä ämm. kannanoton tuotantoelä inten hyvinvoinnista.
Tä ssä raportissa on kerrottu, kuinka Atria vaikuttaa toimintaympä ristö ssä ä n ja koko yhteiskunnassa, ja kuinka Atria ottaa vastuullisuuden huomioon toiminnassaan ja sen kehittä misessä . Raportti kuvaa yritysvastuun nä kö kulmasta Atrian vuoden 2013 keskeisiätapahtumia, tuloksia ja vaikutuksia.
Yritysvastuunsa yleisten periaatteiden soveltamisessa Atria noudattaa hyviä toimintatapoja eri liiketoimintaalueillaan niin, ettäse kunnioittaa sidosryhmiensä erilaisia kä sityksiävastuullisuudesta ja eettisestä toiminnasta. Kä sitykset ja toiminta eivä t kuitenkaan voi olla ristiriidassa paikallisen tai kansainvä lisen lainsä ä dä nnö n, konsernihallinnon periaatteiden tai Atrian arvojen kanssa.
Atrian yritysvastuun seurannasta ja kehittä misestä vastaa Turvallinen Atria Laatu -ryhmä , jossa on edustus Atrian kaikilta liiketoiminta-alueilta.
Raportointityö n perustana Atria kä yttä ä kansainvä listä Global Reporting Initiative (GRI) -ohjeistoa, jossa yritysvastuuta kä sitellä ä n taloudellisen, sosiaalisen ja ympä ristö vastuun nä kö kulmista. Atria on valinnut GRI-ohjeistosta oman toimintansa ja sidosryhmiensäkannalta olennaiset mittarit ja indikaattorit. Olennaisuudet on mä ä ritelty sidosryhmä kyselyjen ja erilaisten selvitysten avulla.
Tä tä Atrian yritysvastuuraporttia ei ole varmennettu puolueettomasti. Yritysvastuuraportin teksti ja muu esitys eivä t seuraa GRI-suosituksen mukaista tunnuslukujen jä rjestystäeikä otsikointia. Sivun 46–50 taulukossa on kuitenkin verrattu sen kattavuutta GRI-suosituksiin.
Atrian ensimmä inen yritysvastuuraportti ilmestyi vuonna 2010. Tä mä raportti kattaa yhtiö n toiminnan tilikaudelta 1.1.2013–31.12.2013. Atria julkaisee raportin suomeksi ja englanniksi. Englanninkielinen raportti julkaistaan sä hkö isenä .
Atrian yritysvastuun raportti kattaa lä htö kohtaisesti koko konsernin toiminnan. Raportti on itsenä inen, Atrian yritysvastuusta kertova kokonaisuus. Raportoinnin piiriin kuuluvaa hallinnointiosuutta ei kuitenkaan raporttiin sisä lly. Se on luettavissa Atrian vuoden 2013 vuosikertomuksesta esimerkiksi Atrian verkkopalvelusta osoitteessa www.atriagroup.com.
Yritysvastuun mittarointi vaihtelee hyvin paljon Atrian eri liiketoiminta-alueilla. Syynä tä hä n on liiketoimintojen erilainen luonne eri alueilla.
Raportoinnin kannalta kattavin tunnusluvusto on Atria Suomessa. Esimerkiksi elä inten hyvinvoinnin osalta mittaristo puuttuu muilta liiketoiminta-alueilta lihanhankinnan erojen vuoksi.
Toiminnan lä pinä kyvyys ja avoimuus ovat oleellinen osa Atrian vastuullista toimintaa. Tä mä n mukaisesti Atria viestii yritysvastuustaan sisä isille ja ulkoisille sidosryhmilleen kattavasti ja jä rjestelmä llisesti.
Jotkut raportissa esille otetut asiat sijoittuvat vuodelle 2014 ajankohtaisuutensa vuoksi.
Atrian yritysvastuuta koskevat tiedustelut ja raportin lisätilaukset: Anne Hirvelä[email protected] +358 40 183 7271
Atrian yritysvastuusivusto on osoitteessa: www.atriagroup.fi /yritysvastuu.
www.atriagroup.com
Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki PL 900, 60060 ATRIA Vaihde: 020 472 8111/kaikki Suomen toimipaikat www.atriagroup.com
Pääkonttori:Atriantie 1, Seinäjoki PL 900, 60060 ATRIA Puh. 020 472 [email protected]
PL 100060061 [email protected]
Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki PL 900, 60060 ATRIA Faksi 06 416 8207
Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki PL 900, 60060 ATRIA Faksi 06 416 8202
00620 HelsinkiFaksi 09 774 1035
Muut toimipaikat: Rahikkatie 9561850 Kauhajoki
Ankkuritie 2, PL 147, 70101 Kuopio
Pusurinkatu 4830100 Forssa
A-Liha Jyväskylä Oy Suluntie 1, PL 2 40351 Jyväskylä
Sahalahden Broiler Oy Isoniementie 7936420 Sahalahti
Pääkonttori:Augustendalsvägen 19 SE-131 52 Nacka StrandBox 1229SE-131 28 Nacka StrandSwedenPuh. +46 10 482 39 10Faksi +46 8 55 63 06 60www.atria.se
Augustendalsvägen 19 SE-1331 52 Nacka StrandBox 1229SE-131 28 Nacka StrandSwedenPuh. +46 10 482 3910Faksi +46 8 55 63 06 60Offi ce: Retail, Concept
Södra Långebergsgatan 12 SE-421 32 Västra Frölunda, SwedenPuh. +46 10 482 36 00Faksi +46 10 482 30 05Offi ce: Deli
Drottninggatan 14 SE-252 21 Helsingborg, SwedenPuh. +46 10 482 35 10Faksi +46 10 482 39 50Offi ce: Foodservice
Toimistot/ tuotantolaitokset:Sockenvägen 40 SE-697 80 Sköllersta, SwedenPuh. +46 10 482 30 00Faksi +46 19 23 08 28
Skogholmsgatan 12 SE-213 76 MalmöBox 446SE-201 24 Malmö, Sweden Puh. +46 10 482 35 00Faksi +46 40 22 42 73
Göteborgsvägen 19 SE-521 30 Falköping, SwedenPuh. +46 10 482 32 00Faksi +46 10 482 32 80
Hjälmarydsvägen 2 SE-573 38 TranåsBox 1018SE-573 28 Tranås, Sweden Puh. +46 10 482 37 00Faksi +46 10 482 37 99
Maskingatan 1 SE-511 62 Skene, Sweden Puh. +46 10 482 38 00Faksi +46 10 482 38 30
Johannelundsgatan 44 SE-506 40 BoråsBox 940SE-501 10 Borås, Sweden Puh. +46 10 482 38 10Faksi +46 10 482 38 52
Östanåkravägen 2 SE-342 62 Moheda, SwedenPuh. +46 10 482 37 10Faksi +46 10 482 37 27
Huolto:
Fordonsgatan 3 692 71 KumlaPuh. +46 19 57 18 78
Toimisto:Per Kroghs vei 4C 1065 Oslo, Norge Puh. + 47 22 42 24 43Faksi + 47 22 32 66 24Faksi + 47 22 16 60 21
Atria Concept Spółka z o.o. Ul.Krowoderskich Zuchów 14 31-272 KrakówPoland Puh. (+48) 12 661 20 33
3-Stjernet A/S Tuotantolaitos:Aage Jensen Bakken 1 DK-8700 Horsens, DenmarkPuh. +45 76 28 25 00Faksi +45 76 28 25 01
OOO Pit -Productpr. Obukhovskoy Oborony 70 RUS-192029, Saint-Petersburg RussiaPuh. +7 812 33 66 888, +7 812 412 88 22Faksi + 7 812 346 6176offi [email protected] www.pitproduct.ru
OOO MPZ Campomos Ryabinovaya street, 32 RUS-121471Moscow, Russia Puh. +7 495 448 67 04+7 495 448 12 55Faksi +7 495 4448 4503www.campomos.ru
Atria Eesti ASMetsa str. 19EE-68206 Valga, Estonia Puh. +372 767 9900Faksi +372 767 [email protected]
Muut toimipaikat/
tuotantolaitokset:Atria Eesti AsJärvevana tee 9EE-11314, Tallinn, Estonia Faksi +372 650 5471
Vastse-Kuuste tehasPõlva maakondEE-63601 EstoniaPuh. +372 797 0216Faksi +372 797 0215
Atrian yritysvastuu kiteytyy sen missiossa: "Hyvä ruoka – parempi mieli." Atrialle hyvä ruoka kattaa koko ruokaketjun alkutuotannosta kuluttajien ruokapöytään. Atrian hyvä ruoka on vastuullisesti ja eettisesti tuotettua, tarvitsevaa ja turvallista ruokaa, joka tuottaa parempaa mieltä kaikkiin suomalaisiin ruokahetkiin.
Atrian yritysvastuun raportti 2013 Turvallinen Atria Laatu -ryhmän puheenjohtaja: johtaja Merja Leino Raportointityön johtaminen: laatupäällikkö Anne Hirvelä Raportin konsepti ja toteutus: Viestintätoimisto Selander & Co. Oy Kuvitus: Kati NärhiValokuvat: Atria (ellei toisin mainita) Paino: Hämeen Kirjapaino Oy, 4/2014
Atria Oyj PL 900, 60060 ATRIA Puh. 020 472 [email protected] www.atria.fiwww.atria.se www.atriarussia.ruwww.atria.ee
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.