Atria Oyj

Annual Report • Mar 25, 2014

ATRIA-KONSERNIN AVAINLUVUT

2013	2012
1 411,0	1 343,6
19,7	30,2
% 1,4	2,2
978,1	1 041,6
% -1,0	2,4
% 3,7	4,7
% 42,2	41,5
74,3 %	84,3
-17,3	-0,5
	MEUR MEUR MEUR MEUR

*Kertaluonteiset erät sisältyvät raportoituihin lukuihin.

LIIKEVAIHTO KASVOI

+5,0 %

Liikevaihto kasvoi 67,4 milj. euroa 1 411,0 milj. euroon eli 5,0 prosenttia. Atria Suomen liikevaihto kasvoi 67,3 ja Atria Skandinavian 7,2 milj. euroa. Atria Venäjän liikevaihto pieneni 4,8 ja Atria Baltian 1,3 milj. euroa.

LIIKEVAIHTO LIIKETOIMINTA-ALUEITTAIN

LIIKEVOITTO PIENENI

-34,8 % Liikevoitto pieneni 10,5 milj. euroa

19,7 milj. euroon eli 34,8 prosenttia. Tulosta pienensi Atria Venäjän liiketoimintojen järjestelyistä tehdyt 25,0 milj. euron kertaluonteiset kulukirjaukset, joista 17,4 milj. euroa kohdistui liikevoittoon. Ilman näitä liikevoitto oli 37,0 milj. euroa.

OSAKEKOHTAINEN TULOS

OMAVARAISUUSASTE

BRUTTOINVESTOINNIT, % LIIKEVAIHDOSTA

HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN

HENKILÖSTÖ LIIKETOIMINTA-ALUEITTAIN

Atria Oyj on kasvava ja kansainvälistyvä, suomalainen elintarvikealan yritys. Atria-konserni on yksi johtavista ruoka-alan yrityksistä Pohjoismaissa, Venäjällä ja Baltian alueella. Atrian liikevaihto vuonna 2013 oli 1 411 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli keskimäärin 4 670 henkilöä. Konserni jakaantuu neljään liiketoiminta-alueeseen. Ne ovat Atria Suomi, Atria Skandinavia, Atria Venäjä ja Atria Baltia.

Atrian asiakasryhmiä ovat päivittäistavarakauppa, Food Service -asiakkaat ja alan teollisuus. Lisäksi sillä on omiin tuotemerkkeihin perustuvaa Fast Food -konseptiliiketoimintaa.

Atrian juuret ulottuvat vuoteen 1903, jolloin perustettiin sen vanhin omistajaosuuskunta. Atria Oyj:n osakkeet listataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.

Sisältö

Atrian avainluvut 1
Atria Oyj 2
Toimitusjohtajan haastattelu 3
Strategia 5

Toimintakatsaukset 9
Atria Suomi 9
Atria Skandinavia 15
Atria Venäjä 19
Atria Baltia 24
Tuotekehitys ja markkinointi 27

Yritysvastuun periaatteet 28
Tilinpäätös ja toimintakertomus 30
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä 100
Tietoa sijoittajille 119
Yhteystiedot 121

"Tehokas toiminta on parantanut operatiivista tulostamme."

Toimitusjohtaja Juha Gröhn, vaikka kuluttajien ostovoima ei sanottavasti elpynyt millään Atrian liiketoiminta-alueella, Atrian kasvu oli kuitenkin noin viisi prosenttia. Atria ilmeisesti pystyi vahvistamaan kaupallista erinomaisuuttaan, yhtä konsernistrategiansa ydinasiaa?

Suomessa vuosi 2013 oli vahva kasvun vuosi ja vahvistimme markkina-asemaamme. Markkinaosuutemme Suomessa on nyt noin 27 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli noin 25 prosenttia. Atria Skandinaviassa Tanskan toimintamme kehittyi hyvin ja kasvua saatiin erittäin tiukassa kilpailuympäristössä. Ruotsin mark-

"Suomessa oli vahva kasvun vuosi."

kinoilla kasvoimme paikallisessa valuutassa mitattuna jonkin verran. Venäjällä kasvu oli hitaampaa, mutta sielläkin päästiin eteenpäin. Baltiassa myynti vähittäiskauppaan kasvoi, mutta vienti väheni. Venäjällä ja Virossa jatkoimme tuotteistomme karsintaa ja terävöittämistä poistamalla kannattamattomia tuotteita valikoimistamme. Valikoiman karsinta hidasti kasvua, mutta paransi kannattavuutta.

Kasvusta merkittävä osa muodostui hintojen sekä jalostusasteen nousun kautta. Joissain tuoteryhmissä on merkittävää volyymin kehitystä, kuten siipikarjan lihan osalta Suomessa ja Sibylla-konseptissa kaikilla markkinoilla.

Eräs Atrian strategisista teemoista nyt ja tulevaisuudessa on kaupallinen erinomaisuus. Se tarkoittaa Atrian kannalta kiinnostavaa, ihmisten elämäntapaan ja -tyyliin sopivaa tuotteistusta, määrätietoista markkinointia sekä myyntitaitoa ja -tehoa.

Konsernin liikevoitto pieneni edellisvuodesta yli 10 miljoonaa euroa Atria Venäjän kertaluonteisten erien takia. Ilman näitä Atrian tulos oli noin 37 miljoonaa euroa eli noin 20 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kuinka oleellisena tekijänä kannattavuuden parantumisessa näet Atrian strategian toisen ydinasian, tehokkaan toiminnan?

Tehokas ja tuottava toiminta on parantanut operatiivista tulostamme, vaikka markkinaolosuhteet eivät erityisen suotuisat olleetkaan. Erityisen tärkeitä edistysaskelia ovat olleet Venäjän teollisen toiminnan tehostuminen aivan uudelle tasolle, Kauhajoen nautateurastamon avaa-

Juha Gröhn Atria Oyj:n toimitusjohtaja

"Erityisen tärkeitä edistysaskelia olivat Venäjän teollisen toiminnan tehostuminen aivan uudelle tasolle, Kauhajoen nautateurastamon avaaminen sekä Ruotsin leivänpäällistuotannon tehostaminen."

minen sekä Ruotsin leivänpäällistuotannon tehostaminen. Myös pienemmillä, arkisiltakin tuntuvilla uudistuksilla on ollut merkityksensä tuottavuuden parantamisessa. Viron tuloskehitys on ilahduttava asia.

Kilpailu kaikilla markkinoilla tulee jatkumaan kiivaana. Kilpailukykytekijänä tehokas toiminta on välttämättömyys. Tehokas toiminta tulee nähdä laajana teemana – ei ainoastaan tuotteitten valmistamiseen tai logistiseen putkeen liittyvänä kysymyksenä, vaan kaikkiin prosesseihin ja toimintoihin liittyvänä kysymyksenä.

Atrian kannattavuuskäyrä elää pitkälti samassa tahdissa kansainvälisen raaka-aine- ja lihamarkkinahinnan kanssa. Hinnat kuitenkin vaikuttavat eri tavalla Atrian eri liiketoiminta-alueilla. Kuinka luonnehtisit kansainvälisiä lihamarkkinoita Atrian tuloksenteon kannalta?

Koko lihaketjun kustannustaso on ollut nousussa alkutuotannosta teollisuuteen saakka. Osa kustannusnousuista on seurausta viljan- ja rehujen hinnoista. Myös erilaisilla veroilla ja veroluonteisilla kustannustekijöillä on aiempaa suurempi merkitys lihan ja ruoan hintaan. Suomen liiketoimintoihin, jossa lihakaupalla on merkittävä osuus, vuoden loppua kohden heikentyneellä lihamarkkinatilanteella oli negatiivinen tulosvaikutus. Skandinaviassa sen sijaan liiketoimintaamme vakauttivat tasaantuneet liharaaka-aineiden hinnat. Venäjällä raaka-aineiden saata-

"Suomalaisia kuluttajia kiinnostaa suomalainen ruoka ja suomalainen liha."

vuus on ollut hyvä. Siellä suuri osa lihan hinnasta tehtaalla muodostuu tulleista ja tuontimaksuista ja joissain tilanteissa lihan hinta Venäjällä liikkuu vastavirtaan maailmanmarkkinahintoihin nähden.

Atria osti tammikuussa 2014 Saarioisten lihanhankinta-, teurastus- ja lihanleikkuutoiminnot noin 30 miljoonalla eurolla. Millaisena näet kaupan vaikutukset konsernin kasvun ja kannattavuuden näkökulmista?

Liikevaihtomme kasvaa noin 70 miljoonaa euroa. Suhteelliseen kannattavuuteen kauppa ei vaikuta. Kauppa ei myöskään oleellisesti vaikuta yhtiön rahoitusasemaan. Kauppa vahvistaa Atriaa Suomessa lihatalona. Meillä on

entistä paremmat mahdollisuudet tarjota suomalaista lihaa kaupalle, ravintoloille ja suurtalouksille. Suomalaisia kuluttajia kiinnostaa suomalainen ruoka ja suomalainen liha.

Atria jalkautti strategiaansa eri liiketoiminta-alueilla kymmenien yksittäisten kehittämisprojektien kautta. Voitko nostaa joitain esimerkkihankkeita, jotka näet erityisen merkityksellisinä Atrian kannattavan kasvun näkökulmasta pitkällä aikavälillä?

Strategian toteuttamista olemme vieneet eteenpäin hanketyöskentelyn avulla. Esimerkiksi Suomessa saamamme kasvun takana on yksityiskohtainen hankkeistus ja suunnittelu. Samoin olemme kaikilla liiketoiminta-alueilla tehneet töitä lihavalmistetuotannon teknologian kehittämiseksi. Lisäksi kaikilla liiketoiminta-alueilla on omia suurempia ja pienempiä kehityshankkeita, joita johdetaan ja seurataan systemaattisesti.

Eräs merkittävimmistä kehityshankkeista on ollut Atria Way of Work -nimellä kulkeva laaja hanke. Olemme määrittäneet yhdessä mikä meille Atrialla on tärkeää ja mihin me atrialaisessa elämäntavassa uskomme ja luotamme yli maarajojen. Päämääränä on tiivistää atrialaisuutta ja nostaa meidän atrialaisten kykyjä ja asennetta nykyisen strategian toteuttamiseksi sekä luoda vankka osaamispohja tuleville vuosille.

***

Vuonna 2013 teimme isoja rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, joilla vahvistimme ja vauhditimme Atrian kannattavaa kasvua. Pystyimme uusiutumaan ja etenimme monta askelta Atria ykköseksi -tavoitteessamme. Kiitän kaikkia atrialaisia ja yhteistyökumppaneitamme hienosta työstä asiakkaidemme, kuluttajien, osakkaidemme ja yhtiömme hyväksi.

Seinäjoella maaliskuussa 2014

Juha Gröhn Atria Oyj:n toimitusjohtaja

Atrian strategia

Atria pyrkii strategiansa avulla parantamaan kannattavuuttaan, vauhdittamaan kasvuaan ja lisäämään yhtiön arvoa. Se toteuttaa strategiaansa kehittämällä erityisesti toimintansa kolmea ulottuvuutta: kaupallista erinomaisuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta sekä yhteistä toimintatapaa ja -kulttuuria.

Atria tavoittelee markkinajohtajuutta tai vahvaa kakkosasemaa konsernin yhteisissä ydinliiketoiminnoissa. Näitä ovat leivänpäällistuoteryhmät ja muut lihavalmisteet. Leivänpäällisten ja muiden lihavalmisteiden

markkinat ovat suurten volyymien liiketoimintaa, joka luo Atrialle kasvumahdollisuuksia.

Atria tavoittelee ykkösasemaa myös paikallisesti vahvoissa liiketoiminnoissa. Näitä ovat esimerkiksi

siipikarja- ja valmisruokaliiketoiminnot, Atria Deli - ja Sibylla-liiketoiminnot, valitut Private Label -tuoteryhmät, kuluttajapakattu liha sekä teurastus- ja leikkuutoiminnot.

Kaupalliset menestykset ylläpitävät ja vauhdittavat Atrian kasvua.

• Atria johtaa ja kehittää valitsemiaan tuoteryhmiä niin, että ne ovat tuoteryhmiensä kaupallinen tai mielikuvallinen johtaja; sen brändituotteet ovat tuoteryhmiensä ykkösiä.
• Atrialla on toimialan paras kuluttajakäyttäytymisen tuntemus ja tuotesegmentoinnin vahvin osaaminen.
• Atria kehittää yhteistyötään kunkin päivittäistavaraketjun ja Food Service -asiakkuuden kanssa niin, että se on näiden halutuin yhteistyökumppani.
• Atria panostaa omiin vahvoihin tuotemerkkeihinsä. Ne turvaavat nykyisten tuoteryhmien menestymistä ja helpottavat uusien tuoteryhmien ja innovaatioiden tuomista markkinoille.
• Atria kehittää ja kasvattaa koko toimialan markkinaa uusilla ratkaisuilla.

Tuottavuuden tehostaminen parantaa Atrian kannattavuutta.

• Atria kehittää teollisia toimintojaan niin, että ne ovat toimialan parhaita.
• Tuotekehitys-, tuotanto- ja ostoprosesseja kehitetään tuottavuuden näkökulmasta niin, että ne tuovat Atrialle merkittävän kustannusedun.
• Atria lujittaa avointa ja sujuvaa yhteistyötä alkutuotannon kanssa.

Yhteiset toimintatavat ja arvot turvaavat Atrian pitkän aikavälin kannattavan kasvun.

• Atria kehittää yhteisiä arvojaan, toimintakulttuuriaan ja johtamistaan niin, että ne tukevat johdonmukaisesti yrityksen strategiaa.
• Atria kehittää hallinnointitapaansa niin, että se mahdollistaa parhaiden resurssien hyödyntämisen eri organisaatioyksiköissä.
• Atria kehittää myönteistä ja kannustavaa työkulttuuria, jossa arvostetaan oppimista ja tekemisen rohkeutta.
• Atria hyödyntää parhaita käytäntöjä ja henkilöiden parasta osaamista yli liiketoimintarajojen.

STRATEGISIA HANKKEITA VUONNA 2013

• Sibyllan ja Atria Delin kasvattaminen
• Markkinoinnin tehostaminen kaikissa kanavissa

• Tuoteryhmien johtaminen

• Hävikin pienentäminen

• Yhteistyön syventäminen alkutuotannon kanssa
• Laadun parantaminen
• Arvojen määrittely, "Atrian Tapa Toimia"

VISIO

Mukana kaikissa ruokahetkissä

Osana strategiatyötä Atrian johto uudisti konsernin vision. Sen kiteytys julkaistiin keväällä 2013.

Tulevaisuudessa Atria on liiketoiminta-alueillaan mukana ihmisten kaikissa ruokahetkissä, arjessa ja juhlassa. Atrian omilla ihmisillä on

OLEMME AIDOSTI KIINNOSTUNEITA ASIAKKAISTA JA KULUTTAJISTA

innostus, jopa intohimo hyvään ruokaan ja sen tekemiseen. Tämä asenne ja tunne pitää yllä positiivista, kaupallisen menestyksen kierrettä.

ATRIAN TAPA TOIMIA

OLEMME INNOSTUNEITA TYÖSTÄMME

Atrian tapa toimia

Atria-konsernin henkilöstö määritteli yhdessä koko konsernin yhteiset toimintatavat ja arvot, Atrian Tapa Toimia -kokonaisuuden.

Syksyn 2013 aikana eri liiketoimintaalueilla käydyt Way of Work (WoW) -keskustelut saivat henkilöstön keskuudessa innostuneen vastaanoton. Noin 75 prosenttia atrialaisista Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa osallistui yhteisten toiminta-

HALUAMME MENESTYÄ

TUOTAMME LAATUA – LUOTAMME BRÄNDIIMME

tapojen määrittelyyn. Venäjällä arvokeskustelut oli käyty jo aiemmin. Vaikka konsernin arvot ovat yhteiset kaikilla liiketoiminta-alueilla, niiden painotuksissa ja sanamuodoissa on yksilöllisiä eroja alueittain.

Hyvä ruoka – parempi mieli.

Atrian missio

Atrian hyvä ruoka kattaa koko ruokaketjun alkutuotannosta kuluttajien ruokapöytiin. Atrian hyvä ruoka on vastuullisesti ja

eettisesti tuotettua, laadukasta ja turvallista ruokaa, joka tuottaa parempaa mieltä asiakkaille, kuluttajille ja muille sidosryhmille.

Kannattavuutta parantavat toimenpideohjelmat 2011-2013

	TOIMENPITEET	Arvioidut vuosisäästöt
Atria Suomi	Nautateurastuksen keskittäminen Kauhajoelle	6 milj. euroa
	Nurmon toimintojen kehittämisohjelma	4 milj. euroa
	Kestomakkaratuotannon keskittäminen Atria Skandinavian tuotantolaitokselle Tanskaan	0,3 milj. euroa
	Valmisruokatuotannon keskittäminen Nurmon tehtaalle	1 milj. euroa
Atria Skandinavia	Veripaltun valmistuksen keskittäminen Tranåsiin	1 milj. euroa
	Kinkkutuotteiden valmistuksen ja leivänpäällisten siivutuksen keskittäminen
	Malmön tehtaalle	1,5 milj. euroa
Atria Venäjä	Lihavalmistetuotannon keskittäminen Sinyavinon ja Gorelovon tehtaille	7,5 milj. euroa
	Tuottavuuden tehostamisohjelma Sinyavinon ja Gorelovon tehtailla	2 milj. euroa
	Sianlihan tuotannosta luopuminen sekä Moskovan tehtaan ja logistiikkakeskuksen lopettaminen	6 milj. euroa
Atria Baltia	Ei toimenpideohjelmia, yksittäisiä tehostamisprojekteja

Atrian taloudelliset tavoitteet

	Tavoite	Toteuma 2013
Liikevoitto	5 %	1,4 %
Omavaraisuusaste	40 %	42,2 %
Oman pääoman tuotto (ROE)	8 %	-1,0 %
Osingonjako tilikauden voitosta	50 %	-142,8 %

Atrian riskit

Oheisessa riskikartassa on esimerkkejä Atrian toimintaan kohdistuvista riskeistä. Niiden yleiskuvaus on Hallituksen toimintakertomuksessa, s. 35. Rahoitusriskien hallinta on kuvattu Konsernitilipäätöksen liitetiedoissa, s. 79.

LIIKETOIMINTARISKIT

• Raaka-aineen hintariski
• Liiketoimintaympäristön riskit (kilpailijariski, maineriskit)

• Investointiriskit

• VAHINKORISKIT

• Poliittiset riskit (Venäjän maariski)
• Eläintautiriski
• Omaisuusvahinkoja keskeytysriski

RAHOITUSRISKIT

• Valuuttariskit
• Korkoriski
• Jälleenrahoitusriski

OPERATIIVISET RISKIT

• Tuoteturvallisuusriski
• Sopimusriskit
• Työturvallisuusriskit

ATRIA

ATRIA SUOMI kehittää, valmistaa ja markkinoi tuoreita elintarvikkeita ja niihin liittyviä palveluja Suomessa. Sen liikevaihto vuonna 2013 oli 886,8 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä 2 146.

Tuotemerkit

Atria Suomen johtava tuotemerkki on Atria, yksi Suomen tunnetuimmista ja arvostetuimmista elintarvikebrändeistä. Atria on useiden tuoteryhmiensä markkinajohtaja Suomessa. Sen kokonaismarkkinaosuus päivittäistavarakaupassa on oman arvion mukaan noin 27 prosenttia.

Asiakkuudet

• Päivittäistavarakauppa
• Food Service -asiakkuudet
• Elintarviketeollisuus
• Vientiasiakkuudet
• Konseptiasiakkuudet (Sibylla)

Ydintuoteryhmät

• Leivänpäälliset
• Lihavalmisteet, kuten makkarat
• Tuore- ja kuluttajapakattu liha
• Valmisruoat
• Siipikarjatuotteet

Liiketoimintaympäristö1)

• lihanjalostustuotteiden volyymikasvu 1–3 % vuositasolla päivittäistavarakaupassa
• keskittynyt päivittäistavarakauppa; S-ryhmän markkinaosuus lähes 46 %, K-ryhmän noin 35 %
• lihankulutuksen kotimaisuusaste 81 %
• suurimmat toimijat Atria Suomi Oy ja HKScan Finland Oy; Atria on teurastamoteollisuuden markkinajohtaja.

1) Lähteet: Suomen Gallup Elintarviketieto, Päivittäistavarakauppa PTY ja Atria, 2014

KASVU JA KANNATTAVUUS VUONNA 2013

Liikevaihto kasvoi

Atria Suomen liikevaihto kasvoi yli kahdeksan prosenttia 886,8 milj. euroon. Tämä oli 67,3 milj. euroa enemmän kuin edellisvuonna. Atria kasvoi vahvistamalla markkina-asemaansa niin päivittäistavarakaupan kuin Food Servicenkin asiakkuuksissa. Myynti kasvoi myös viennin ja tukkukaupan asiakkuuksissa.

Liikevoitto pieneni

Liikevoitto oli 32,9 milj. euroa1), kun edellisenä vuonna voittoa kertyi 36,5 milj. euroa. Tuloksenteon edellytyksiä huononsi kuluttajien keskiostosten halventuminen sekä kireä hintakilpailu erityisesti päivittäistavarakaupan asiakkuuksissa. Hintataso jäi ennakoitua huonommaksi myös tukku- ja teollisuusasiakkuuksissa. Liikevoitto oli 3,7 % liikevaihdosta, kun se edellisenä vuonna oli 4,5 %.

1) Lukuun sisältyy arvonalennustappioiden peruuttamisesta johtuva 1,1 milj. euron kertaluonteinen tuotto.

MARKKINAT VUONNA 2013

+5 %

Elintarvikkeiden hinnat Päivittäistavarakaupan kaikkien elintarvikkeiden hinnat kallistuivat keskimäärin 5 % ja HoReCa-kaupan hinnat 6,1 %.2)

+7 %

Lihatuotteiden hinnat Lihan ja lihatuotteiden kuluttajahinnat kallistuivat keskimäärin 7 %. Keväinen hintojen nousu vaihtui hintojen halpenemiseksi syksyllä. Lihavalikoimien hinnat kallistuivat seu-

• naudanliha ...................+5,8 %

raavasti:

• sianliha ........................ +8,2 %
• broilerinliha ................ +6,6 %
• leikkeleet ..................... +6,0 %
• ruokamakkarat ....... +6,3 %.3)

+9 %

Tuottajahinnat

Tuottajahinnat kallistuivat keskimäärin 9 % seuraavasti:

• sianliha ..........................+ 7 %
• naudanliha ..................+ 11 %
• broilerinliha ...............+ 9 %.3)

Elintarvikkeiden volyymit laskivat

Ruokakaupan volyymit laskivat lievästi (kaikki myymälätyypit huomioon ottaen) jo toista vuotta peräkkäin. Tätä aiemmin ruokakaupan volyymit ovat laskeneet vain kolme kertaa 35 vuoden aikana. Talouden heikko suhdanne ja kireä verotus heikensivät kuluttajien ostovoimaa.2) Vuoden 2013 alussa arvonlisäveron yleinen verokanta nousi 24 prosenttiin ja elintarvikkeiden 14 prosenttiin.

2) Lähde: Päivittäistavarakauppa PTY, 2014 3) Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto, 2014

Markkinaosuus kasvoi

Atria Suomi kasvatti kokonaismarkkinaosuuttaan noin kahdella prosenttiyksiköllä. Sen valmistajaosuus päivittäistavarakaupan asiakkuuksissa oli 27 %. Atrian osuus myös Food Service -asiakkuuksissa vahvistui.1)

1) Lähde: Atria, 2014

Tunnettuus nousi

Atria-tuotemerkin tunnettuus suomalaisten keskuudessa nousi vuoden aikana (syksy 2012–2013) kolmella prosenttiyksiköllä. Myönteistä kehitystä vauhdittivat onnistuneet tuotekehitys-, markkinointija myyntipanostukset.

2) Lähde: TNS, Ruokamerkkitutkimus, 10/2013. Tutkimuksessa kuluttajille esitetään avoin kysymys: "Mikä ruokaan liittyvä merkki tai valmistaja sinulle tulee ensimmäisenä mieleen?"

Atrian asiakas- ja kuluttajamarkkinoinnin keskeisin sisältö oli Atria-brändin 100-prosenttinen sitoutuminen jäljitettävään, kotimaiseen liharaaka-aineeseen.

Naudanteurastus uudelle aikakaudelle

Vuonna 2013 lopullisesti käyttöönotettu Euroopan nykyaikaisin Kauhajoen nautateurastamo ja -leikkaamo nostaa Atrian nautateurastuksen uudelle tasolle. Noin 26 milj. euron investointi on nostanut tuottavuutta teurastettua nautakiloa kohden. Tuotannon keskittäminen Kauhajoelle on samalla parantanut koko atrialaisen nautaketjun kannattavuutta.

Rehukapasiteetti

Koskenkorvalle valmistui uusi siipikarjanrehutehdas, jonka tuotantokyky on noin 100 milj. kiloa siipikarjanrehua vuodessa. Noin 15 milj. euron investointi sijaitsee samalla tontilla kuin A-Rehun sika- ja nautarehujen valmistus. A-Rehun tuotantokyky Koskenkorvalla nousee yhteensä noin 240 milj. kiloon vuodessa. Tuottajien ja A-Rehun yhteistyössä syntynyt siipikarjanrehutehdas varmistaa, että Suomessa on kotimaisessa omistuksessa olevaa rehuntuotantoa tulevaisuudessakin.

Broilerihautomon modernisointi Seinäjoen broilerihautomossa otettiin käyttöön noin kuuden miljoonan euron kone- ja laiteinvestoinnit. Ne paransivat Atrian toimituskykyä, kun kulutuskysyntä lisääntyi vuositasolla noin neljä prosenttia.1)

1) Katso: Lihabarometri, s. 13.

99,77 %

Toimitusvarmuus

Atrian toimitusvarmuus säilyi erinomaisella, yli 99,5 prosentin tasolla. Toimitusvarmuus on Atrian keskeisiä kilpailuetuja etenkin sesonkien aikana.

+4 milj. kg

Lihan käsittelymäärät kasvoivat Atrian käsittelemät lihamäärät lisääntyivät yhteensä 4 milj. kiloa 153 milj. kiloon. Eniten lisääntyi broilerin käsittelymäärät, 4 milj. kilolla. Sianlihan hankintamäärän pitkäaikainen lasku taittui, ja määrä kasvoi 1 milj. kiloa. Naudanlihan hankintamäärä laski 1 milj. kilolla. Atria on Suomen johtava sian- ja naudanlihan käsittelijä.

Laadukas Atria -tuotannon kehittämisohjelma

Atria aloitti vuoteen 2015 ulottuvan kolmivaiheisen tuotannon kehittämisohjelman. Ensimmäisessä vaiheessa parannetaan toimintojen laatua, seuraavassa tuotelaatua ja kolmannessa vaiheessa pyritään kestävästi parempaan tuottavuuteen. Ohjelma etenee yksittäisten hankkeiden ja projektien kautta.

Lihabarometri

Vuonna 2013 Suomen markkinoille tuli lihaa hieman edellisvuotta enemmän, yhteensä 387 milj. kiloa luulliseksi lihaksi muutettuna. Kasvu perustui valtaosin broilerinlihaan. Myös kokonaiskulutus pysyi lähes ennallaan siten, että vain broilerinlihan kulutus kasvoi merkittävästi. Tuontilihan kokonaismäärä hieman pienentyi.

Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto, 2014

Lihan tuotanto ja kulutus Suomessa vuonna 2013

LIHA YHTEENSÄ, milj. kg	2013	2012	-5	Muutos-% edelliseen vuoteen verrattuna +5
Tuotanto	386,9	381,7		1,4
Kulutus	404,5	403,7		0,2
Vienti*	57,3	51,2
Tuonti*	76,5	77,8		-1,3
Kulutuksen kotimaisuusaste, %	81,1	80,7

SIANLIHA, milj. kg

Tuotanto	194,3	192,7		0,8
Kulutus	193,9	194,7	-0,7
Vienti*	33,5	30,0		11,3
Tuonti*	32,1	34,7	-7,8
Kulutuksen kotimaisuusaste, %	81,1	82,2

NAUDANLIHA, milj. kg

Tuotanto	80,3	80,2		0,1
Kulutus	98,2	100,8	-2,3
Vienti*	1,5	0,8		66,7
Tuonti*	22,4	22,2		2,3
Kulutuksen kotimaisuusaste, %	77,2	78,0

SIIPIKARJANLIHA, milj. kg

Tuotanto	110,9	107,4	3,3
Kulutus	105,7	101,8	8,8
Vienti*	22,2	20,3	8,8
Tuonti*	16,7	15,9	7,1
Kulutuksen kotimaisuusaste, %	84,2	84,4

* Marras-joulukuun vienti ja tuonti ovat arvioita.

"Keskiöön nousee Atrian tuottavuus ja tehokkuus."

Vuonna 2013 Atria Suomi pystyi tukevoittamaan markkina-asemaansa ja kasvoi selvästi markkinoita enemmän, liikevaihdolla mitaten yli kahdeksan prosenttia eli noin 67 miljoonaa euroa. Luuletko, että kasvu pysyy yhtä vauhdikkaana myös vuonna 2014, Mika Ala-Fossi?

Vauhdista on hankala mennä sanomaan mitään, mutta kasvamme varmasti. Jo pelkästään Saarioisilta ostamiemme toimintojen liikevaihto on ollut noin 70 miljoonaa euroa. Kauhajoen nautateurastamon investointi mahdollistaa tuotantokyvyn lisäämisen pitkälle tulevaisuuteen. Lisäksi Koskenkorvan uusi siipikarjan rehutehdas kasvattaa A-Rehun yhteenlaskettua tuotantokykyä yli 70 prosenttia. Kasvumme vauhdittajaksi sanoisin myös Atriabrändin vahvimman lupauksen, eli sitoutumisen kotimaiseen lihaan. Se on vahva lupaus, johon suomalainen kuluttaja luottaa.

Meillä on kasvun vauhdittajia, mutta toisaalta myös isoja kasvun haasteita. Suurin kysymysmerkki on suomalaisten ostovoiman ja myös myyntihintojen kehitys. Jos talouden alavire jatkuu, kilpailu hyllytilasta – myös niiden edullisten tuotteiden kohdalla – käy varmasti kiivaana.

"Sitoutuminen kotimaiseen lihaan on vahva lupaus, johon suomalainen kuluttaja voi luottaa."

Kannattavuus säilyi kohtuullisella tasolla, liikevoittoprosentti oli 3,7, joka kerrytti noin 33 miljoonan tuloksen. Mitkä ovat ne keinot tai välineet, joilla tulos saadaan lähemmäksi konsernin yhteistä, viiden prosentin tavoitetasoa?

Jos hintakilpailu markkinoilla vielä entisestään kiristyy, niin tyydyttävänkin tuloksen tekeminen vaatii kovaa työtä. Tosin, tähän olemme tottuneet. Kuluttajahintojen lisäksi kannattavuuden ratkaisee alkutuotannon kustannukset, mutta erityisesti oma tekemisemme. Keskiöön nousee

Mika Ala-Fossi Atria Suomi Liiketoiminta-alueen johtaja

Atrian tuottavuus ja tehokkuus kaikessa tekemisessä. Se ratkaisee hintakilpailukyvyn.

Atrian kilpailukyky on hyvällä tolalla, ja sanoisin, että uusien investointien ansiosta vielä parempaan ollaan menossa. Nyt on huolehdittava siitä, että uusista investoinneista saadaan kaikki tehot irti mahdollisimman nopeasti ja entisten prosessien tehostamista jatketaan suunnitelmien mukaisesti. On myös hyvin tärkeää, että Saarioisilta ostamiemme toimintojen liittäminen Atriaan käy nopeasti ja sujuvasti.

ATRIA SKANDINAVIA valmistaa ja markkinoi lihavalmisteita, ateriaratkaisuja ja herkuttelutuotteita pääosin Ruotsissa ja Tanskassa. Sen liikevaihto vuonna 2013 oli 395 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä 1 050.

Tuotemerkit

Atria Skandinavian tunnetuin tuotemerkki Ruotsissa on Sibylla, joka samalla on Atrian kansainvälisin brändi. Tanskassa tunnetuin merkki 3-Stjernet. Atria Skandinavia on leivänpäällisten ja makkaroiden tuoteryhmissä markkinakakkonen Ruotsissa ja leivänpäällisten markkinajohtaja Tanskassa.

Asiakkuudet

• Päivittäistavarakauppa
• FoodService -asiakkuudet
• Deli-asiakkuudet (herkuttelutuotteet)
• Konseptiasiakkuudet (Sibylla)

Ydintuoteryhmät

• Leivänpäälliset
• Lihavalmisteet, kuten makkarat
• Valmisruoat
• Herkuttelutuotteet, kuten erikoisjuustot ja -lihavalmisteet sekä marinoidut tuoretuotteet

Liiketoimintaympäristö

• lihanjalostustuotteiden volyymikasvu on 1–2 % vuositasolla päivittäistavarakaupassa
• keskittynyt päivittäistavarakauppa; ICA:n markkinaosuus Ruotsissa on noin 50 %, Tanskassa suurimmat ovat Coop ja Danske Supermarked, molemmat yli 30 %:n osuuksilla1)
• sianlihanlihankulutuksen kotimaisuusaste Ruotsissa on noin 60 %2)
• suurimmat toimijat ovat Atria Skandinavia ja HKScan Sweden AB; noin 30 % Ruotsin markkinoista on pienyrityksillä, joiden liikevaihto on alle viisi miljoonaa euroa. Tanskassa suurin on Danish Crown.

1) Lähde: DLF 2013 2) Lähde: Svensk Kött, 2014

KASVU JA KANNATTAVUUS VUONNA 2013

Liikevaihto kasvoi

Liikevoitto kasvoi

Atria Skandinavian liikevaihto kasvoi noin kaksi prosenttia 395,0 milj. euroon. Tämä oli 7,2 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. Eniten kasvoivat Sibylla-pikaruoka- ja FoodService -asiakkuuksien myynnit. Päivittäistavarakaupassa kasvoivat erityisesti Lithells-brändin tuotteet. Atrian markkinaasema Tanskassa vahvistui.

Liikevoitto kasvoi 49 % 12,2 milj. euroon1). Tulos oli 3,1 % liikevaihdosta, kun se edellisenä vuonna oli 2,1 %. Tulosparannusta vahdittivat myynnin parantunut rakenne ja onnistuneet markkinointipanostukset, vakaat liharaakaainehinnat sekä keventynyt kulurakenne.

1) Lukuun sisältyy 1,0 milj. euron kertaluonteinen kulu.

liikevoittoprosentti

MARKKINAT VUONNA 2013

+4,8 %

Lihatuotteiden hinnat Lihatuotteiden hinnat Ruotsissa kallistuivat keskimäärin 4,8 %, eniten nousivat makkaroiden hinnat. Tanskassa hinnat pysyivät käytännöllisesti katsoen ennallaan. Lihatuotteiden kulutus Ruotsissa lisääntyi yhden prosentin.2)

2) Lähde: ACNielsen, 2013 3) Lähde: Svenskt Kött 2013

Lihatuotteiden volyymit Lihatuotteiden myyntimäärät Ruotsissa kasvoivat hyvin vähän: leikkelemarkkinan kasvu oli 0,3 % ja makkaroiden 1,4 %. Tanskassa leikkeleiden myyntimäärä väheni 0,2 %.2)

Private label kasvoi Kaupan omien merkkien (Private label) kasvu Ruotsissa jatkui voimakkaana. Makkaroiden tuoteryhmissä kasvu oli 20,3 %. 2)

Sianlihan kotimaisuusaste laski

Sianlihan tuotantomäärät Ruotsissa pienentyivät lähes kolme prosenttia, joskin jyrkin tuotannon väheneminen loiventui. Kulutuksen kotimaisuusaste oli noin 60 %. Naudanteurastuksen volyymit kasvoivat hieman. 3)

Ykkösasema vahvistui

Atria vahvisti 3-Stjernet -tuotemerkillään markkinajohtajuuttaan Tanskan leivänpäällismarkkinoilla. Markkinaosuus kasvoi 0,4 % -yksikköä ja oli noin 15 %.

Lithells kasvoi

Panostukset Lithells-tuotemerkkiin olivat onnistuneita: brändi kasvoi Ruotsin päivittäistavarakaupassa 6,7 %.1) Yhtiön lanseeramat Oskar Lithells fi naste ja Lithells Världskorv -konseptit saivat hyvän vastaanoton.

1) Lähde: ACNielsen, 2013

Grillaus-segmentti

Grillaustuotteiden markkina kasvoi Ruotsissa kesän aikana 15 prosenttia. Lithells-grillimakkaroiden myynti kasvoi peräti 85 prosenttia uutuustuotteiden ansiosta.

Atrian markkinaosuudet

Tuoteryhmä		RUOTSI		TANSKA
	Markkina osuus	Markkinan koko	Markkina osuus	Markkinan koko
Leivänpäälliset	17,8 %	517 MEUR	14,8 %	388 MEUR
Makkarat	11,5 %	419 MEUR

Lähde: ACNielsen, 2013

+12 %

Sibyllan myyntipisteet

Sibylla shop-in-shop -myyntipisteiden määrä lisääntyi 12 % yhteensä noin 3 800:een. Näissä myytyjen pikaruokaaterioiden määrä lisääntyi kuudella prosentilla noin 91 milj. ateriaan. Voimakkainta kasvu on ollut Venäjällä. Myyntipisteiden määrä keskeisillä markkinoilla oli (9/2013) seuraava:

• Ruotsi: noin 1 100
• Venäjä: lähes 1 000
• Puola: noin 850
• Baltian maat: noin 400
• Suomi: noin 300.

+1,5 MEUR

Säästöt

Halmstadin tehtaan sulkeminen vuonna 2012 ja sen tuotannon siirtäminen Malmön tehtaaseen kerrytti noin 1,5 milj. euron vuosisäästöt. Lähes viiden milj. euron investoinnit Malmön tehtaan lihavalmistelaitteistoihin on parantanut merkittävästi Atrian leivänpäällistuotteiden kilpailukykyä.

-10

Tehtaiden lukumäärä Viiden vuoden aikana Atria Skandinavian tehtaiden lukumäärä on vähentynyt kymmenellä. Nyt Atrialla on seitsemän tuotantolaitosta Ruotsissa ja kaksi Tanskassa. Toiminta on tehostunut ja kustannusrakenne keventynyt.

"Olemme tyytyväisiä kannattavuutemme kehittymiseen."

Vuonna 2013 Atria Skandinavia pystyi hieman kasvattamaan liikevaihtoaan, vaikka markkinat eivät elpyneet ja kaupan omat merkit (Private label) kasvattivat tuntuvasti osuuttaan Ruotsissa. Miltä kasvunäkymät vaikuttavat vuonna 2014, Tomas Back?

Oletamme markkinoiden pysyvän Ruotsissa ja Tanskassa suhteellisen muuttumattomina verrattuna edellisvuoteen. Markkinoiden arvioidaan kasvavan aivan marginaalisesti, mutta kaupan omien merkkien markkinaosuus vahvistuu entisestään. Tästä huolimatta tavoitamme kasvua sekä omien tuotemerkkien että Private label -tuotteiden myynnin kautta.

Kannattavuus kohentui tuntuvasti. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä kasvoi 13,2 miljoonaan euroon eli 3,3 prosenttiin liikevaihdosta. Millaisina näet edellytykset kannattavuuskehityksen pitämisen saman suuntaisena myös 2014?

Olemme tyytyväisiä kannattavuutemme kehittymiseen vuoden 2013 toisella vuosipuoliskolla. Tavoitteemme on hyödyntää tätä hyvää trendiä myös vuonna 2014. Tämä kuitenkin edellyttää, että liharaaka-aineiden hinnat pysyvät vakaina. Myyntimme rakenne tulee hieman heikkenemään, kun Private label -volyymit kasvavat. Mutta toisaalta olemme toteuttaneet merkittäviä tehostamistoimia, jotka parantavat kustannusrakennettamme.

Atria Skandinavia "Olemme toteuttaneet merkittäviä Liiketoiminta-alueen johtaja tehostamistoimia, jotka parantavat kustannusrakennettamme."

Tomas Back

ATRIA VENÄJÄ valmistaa ja markkinoi tuotteitaan pääosin Pietarin ja Moskovan alueilla. Sen liikevaihto vuonna 2013 oli 121,5 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä 1 150.

Tuotemerkit

Atria Venäjän omat tuotemerkit ovat Pit-Product ja CampoMos. Pit-Product on tuoteryhmiensä markkinajohtaja Pietarin päivittäistavarakaupassa noin 20 prosentin osuudella. CampoMosin markkinaosuus Moskovassa ja Pietarissa on pieni.

Asiakkuudet

• Päivittäistavarakauppa
• Food Service -asiakkuudet
• Konseptiasiakkuudet (Sibylla)

Ydintuoteryhmät

• Lihavalmisteet, erityisesti makkarat
• Leivänpäälliset
• Valmisruoat, kuten pizzat

Liiketoimintaympäristö

• Euroopan suurin ja nopeimmin kasvava päivittäistavarakaupan markkina: lihavalmisteiden markkina Moskovassa noin 1,5 mrd. euroa ja Pietarissa yli 0,5 mrd. euroa.

• Venäjän päivittäistavarakauppa on yksi Euroopan hajanaisimmista. Moderni kauppa kasvaa ja kehittyy, konsolidointi markkinoilla jatkuu.
• Venäjä on merkittävä lihan nettotuoja huolimatta suurista investoinneista maan omaan alkutuotantoon.
• Venäjästä tuli Maailman kauppajärjestö WTO:n jäsen vuonna 2012; esim. lihavalmisteiden tullitariffi en on määrä laskea 20 prosentista noin 7 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä.
• Lihanjalostusteollisuuden keskittyminen alkuvaiheessa, Atria on alan suurin ulkomainen toimija.

KASVU JA KANNATTAVUUS VUONNA 2013

Liikevaihto euroissa pieneni

Atria Venäjän liikevaihto pieneni 4,8 milj. euroa ja oli 121,5 milj. euroa. Ruplamääräinen liikevaihto kuitenkin kasvoi 2,2 %. Atria kasvoi pitämällä vahvan markkinaosuutensa Pietarin tärkeimmissä päivittäistavarakaupan asiakkuuksissaan. Myynti Moskovassa oli edellisvuotta vähäisempää useiden, myynnistä kannattamattomana karsittujen tuoteryhmien takia.

Liiketappio kasvoi

Liiketulos oli -21,0 milj. euroa suurten, 17,4 milj. euron kertaluonteisten erien takia. Ilman näitä tulos oli -3,6 milj. euroa eli liiketappio pieneni edellisvuodesta 5 milj. euroa. Operatiivista tulosta paransi teollisen toiminnan parempi kannattavuus. Sianlihantuotannon kannattamattomuus painoi kuitenkin operatiivisen liiketuloksen tappiolliseksi.

Alaskirjaukset

Atria Venäjä luopui tappiollisesta sianlihantuotannostaan ja päätti ajaa alas Moskovan tehtaan ja logistiikkakeskuksen vuoden 2014 loppuun mennessä. Näistä kirjattiin yhteensä 25,0 milj. euron kertaluonteiset kulut, joista 17,4 milj. euroa kohdistui liiketulokseen.

MARKKINAT VUONNA 2013

-13 %

Ruplan kurssi

Venäjän valuutan, ruplan, kurssi heikkeni euroon verrattuna 13 % vuoden 2013 aikana. Vuodenvaihteen jälkeen syöksy jyrkkeni.1)

+1,3 %

BKT:n kasvu

Venäjän bruttokansantuotteen kasvu jäi 1,3 prosenttiin, kun arviot olivat noin 3,5 %. Kasvun hidastumisen pääasiallinen syy on teollisen kasvun hidastuminen, ei kulutuksen vähentyminen.1) Kuluttajien ostovoiman kehittymisellä on oleellinen merkitys Venäjän päivittäistavarakaupassa, koska ruoan osuus kansalaisten kulutusmenoista on noin 30 %.2)

+4 %

Kaupan myynti

Päivittäistavarakaupan kokonaismyynti – josta merkittävin yksittäinen segmentti ovat elintarvikkeet ja juomat – lisääntyi neljä prosenttia. Myyntihinnat kallistuivat keskimäärin kuusi prosenttia. 1)

1) Lähteet: Rosstat, Suomen Pankki, 2014

2) Vastaavat osuudet: Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa noin 10 %, Virossa noin 23 %.

Markkinaosuus Pietarissa

Atria Venäjän tuoteryhmien markkinaosuus Pietarin ketjuuntuneessa ruokatavarakaupassa on noin 20 %. Pit-Product -tuotemerkki on ollut ylivoimainen markkinajohtaja makkaroiden tuoteryhmissä jo yli 10 vuotta. Sen markkinaosuus Pietarissa on lähes 50 %.1) Kasvavaan markkinaan tuli vuonna 2013 useita uusia toimijoita. Pit-Product -brändi investoi erityisesti tuoteuutuuksiin, joissa hintakilpailu oli vähäisempää.

Markkinaosuus Moskovassa

Atrian päätuotemerkki Moskovassa on CampoMos, jonka kasvua on hidastanut tuoteryhmien karsinta. Merkin vahvimpia tuoteryhmiä ovat nakit sekä valmisruoat kuten pizzat. Yhtiö lanseerasi vuonna 2013 suurille päivittäistavarakauppaketjuille myös uusia leivänpäällisiä hyvin tuloksin.

Investointeja CampoMosiin

Vaikka Atria Venäjä päätti luopua Moskovan tuotannollisista toiminnoista, se jatkaa johdonmukaisesti CampoMosbrändin kehittämistä. Moskovassa ja sen esikaupungeissa asuu yhteensä noin 15 miljoonaa ihmistä eli kolminkertainen määrä Pietariin verrattuna. CampoMosmerkin tuoteryhmiä markkinoidaan Moskovan lisäksi muissakin kaupungeissa.

Euroopan suurimmat ruokaja elintarvikemarkkinat

Sija	Maa	Ruokatavarakaupan markkina, mrd. USD
1	Venäjä	314,1
2	Ranska	283,7
3	Saksa	271,1
4	Iso-Britannia	242,7
5	Italia	165,3
6	Espanja	121,8
7	Turkki	87,0
8	Sveitsi	59,6
9	Puola	48,6
10	Belgia	46,4

+100 %

Sibylla-myyntipisteet

Atria Venäjä jatkoi merkittäviä investointeja Sibylla shop-in-shop -konseptin kasvattamiseen. Myyntipisteiden määrä liki kaksinkertaistui vuosina 2012–2013, ja niitä oli yhteensä noin 1 000 myyntipistettä eri puolilla Venäjää.

Lähde: IGD Datacentre, 2013

9,5 MEUR

Säästöt vuodesta 2013

Atria Venäjän lihavalmistetuotannon tuottavuus on parantunut oleellisesti vuosista 2011-2012, jolloin tuotantoa tehostettiin ja keskitettiin valtaosin Gorelovon moderniin tehtaaseen Pietarissa. Sinyavinon tehdas Pietarissa erikoistui kestomakkaroiden tuotantoon. Toimenpiteiden kustannussäästö vuodesta 2013 lähtien oli noin 9,5 milj. euroa.

6 MEUR

Säästöt vuodesta 2015

Sianlihan tuotannon lopettamisen Campofarmin tilalla sekä Campomosin tehtaan ja logistiikkakeskuksen alasajon vuoden 2014 loppuun mennessä arvioidaan kerryttävän noin kuuden (6) milj. euron vuosisäästöt vuoteen 2013 verrattuna. Säästöt realisoituvat vuoden 2015 alusta lähtien.

+4,6 MEUR

Gorelovon investoinnit

Campomosin tehtaan lopettamispäätöksen yhteydessä pizzatuotanto päätettiin siirtää Pietarin Gorelovon tehtaaseen. Sinne toteutetaan 4,6 milj. euron kone- ja laiteinvestoinnit.

+20 %

Henkilökohtainen tuottavuus

Atria Venäjän Gorelovon tehtaan kapasiteetti on noin 130 tonnia lihavalmisteita vuorokaudessa ja se on pisimmälle automatisoitu lihavalmistehdas Venäjällä. Tehtaan yhteydessä on logistiikkakeskus. Tehtaan tuottavuutta on kehitetty laaja-alaisella OEE (Overall Equipment Effi ciency)-ohjelmalla, jonka tuloksena muun muassa työn henkilökohtainen tuottavuus parani yli 20 % vuonna 2013. Gorelovon tehdas on myös Venäjän ainoa lihanjalostustehdas, jolla on kansainvälisen elintarviketurvallisuuden FSSC 22000 -sertifi ointi.

"Pohja positiiviselle tuloskehitykselle on olemassa."

Atria Venäjän kasvu pysähtyi jo vuonna 2012, kun yhtiö karsi voimakkaasti kannattamattomia tuotteittaan etenkin Moskovan markkinoilla. Ovatko Atrian tuoteryhmät tai jakelutiet valmiina kasvu-uralle vuonna 2014, Jarmo Lindholm?

Vuoden 2014 päätavoitteemme on kannattavan kasvun aikaansaaminen. Toteutamme tätä kohdistamalla toimintamme kolmelle kasvualueelle: leivänpäällisten ja valmisruoan tuoteryhmiin sekä Sibylla-liiketoimintaan.

Leivänpäällisten arvomääräinen markkina on Venäjällä erittäin suuri. Se tarjoaa hyvät kasvumahdollisuudet. Tuoreiden valmisruokien markkina on vielä kehittymätön, mutta sen kasvattaminen yhteistyössä asiakkaiden kanssa on iso mahdollisuus; kasvavan keskiluokan ruokailutottumukset muuttuvat nopeasti muun Euroopan mukaisesti. Sibylla-liiketoimintamme on kasvanut voimakkaasti viime vuosina ja odotamme saman kasvun jatkuvan.

Talouden epävarmuus ja ruplan kurssin mahdollinen heikkeneminen voivat johtaa hintojen nousuun ja vähentää yleistä kulutuskysyntää. Tällä olisi suora negatiivinen vaikutuksensa myös Atriaan kasvuun. Toinen epävarmuutta aiheuttava tekijä ovat lihan tuonnin vaihtuvat rajoitukset, tuontitullit ja muut viranomaismääräykset. Ne saattavat aiheuttaa hetkellisiä markkinahäiriöitä.

Atria luopui tappiollisesta sianlihantuotannosta ja aikoo luopua Moskovan tehtaasta vuoden 2014 loppuun mennessä. Onko nyt pohja luotu kestävälle, positiiviselle tuloskehitykselle?

Rakenteellisesti kyllä; pohja kestävälle, positiiviselle tuloskehitykselle on olemassa.

Muistuttaisin kuitenkin, että mainittujen rakenteellisten ratkaisujen kustannushyödyt parantavat tulostamme täysimääräisesti kuitenkin vasta vuodesta 2015 alkaen.

Gorelovon tehdas toimii tällä hetkellä tehokkaasti, ja volyymien kasvaessa pystymme hyödyntämään tämän tuotantolaitoksen tehokkuutta tuloksellisesti.

Epävarmuutta tuloskehityksellemme luo sekä Venäjän talouden että vähittäistavarakauppamarkkinoiden kehitys. Mikäli talouskasvu näiden osalta kääntyy laskuun, tällä on suora vaikutus tuoteryhmiemme kulutukseen. Elintarvikkeiden osuus käytettävissä olevista tuloista on kolmin-

Jarmo Lindholm Atria Venäjä Liiketoiminta-alueen johtaja

"Rakenteellisten ratkaisujen kustannushyödyt parantavat tulostamme täysimääräisesti vuodesta 2015 alkaen."

kertainen Venäjällä verrattuna esimerkiksi Suomeen, joten tuoteryhmiemme kulutuksella ja talouskehityksellä on keskenään voimakas korrelaatio.

ATRIA BALTIA valmistaa ja markkinoi tuotteitaan pääosin Virossa. Sen liikevaihto vuonna 2013 oli 32,9 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä 320. Atria on Viron toiseksi suurin sianlihan tuottaja.

Tuotemerkit

Atria Baltian omat brändit Virossa ovat Maks & Moorits, VK ja Wõro. Leivänpäällisten ja makkaroiden tuoteryhmissä Atrialla on noin 15 prosentin markkinaosuus.

Asiakkuudet

• Päivittäistavarakauppa
• Teollisuus

Ydintuoteryhmät

• Lihavalmisteet, erityisesti makkarat
• Leivänpäälliset
• Tuore liha
• Omaa sianlihan alkutuotantoa

Liiketoimintaympäristö

• lihanjalostustuotteiden volyymikasvu 1–2 % vuositasolla
• keskittyvässä päivittäistavarakaupassa merkittäviä toimijoita ovat ETK, Maxima, Rimi Baltic ja Prisma
• lihankulutuksen kotimaisuusaste yli 90 %
• lihanjalostusyritykset valtaosin pieniä ja paikallisia; Atria on maan toiseksi suurin toimija.

KASVU JA KANNATTAVUUS VUONNA 2013

Liikevaihto pieneni

Atria Baltian liikevaihto pieneni 1,3 milj. euroa ja oli 32,9 milj. euroa. Myynnin lasku johtui ensisijassa Atrian päätöksestä vähentää jalostamattoman lihan, kuten kokonaisten ruhojen myyntiä. Näiden hinta laski halvan tuontilihan paineessa. Atrian myynti kesän grillaussesongissa lisääntyi ja markkinaosuus vahvistui.

Liiketulos kasvoi

Liiketulos kasvoi 1,6 milj. eurolla 0,1 milj. euroon, joka oli 0,2 prosenttia liikevaihdosta. Kannattavuutta paransi tehostamistoimilla kevennetty kustannusrakenne, mutta myös parempi myynnin rakenne. Atria siirsi myynnin painopistettä pidemmälle jalostettuihin tuotteisiin. 1MEUR ,6

MARKKINAT JA ATRIAN MARKKINAOSUUDET VIROSSA VUONNA 2013

Kasvu hiipui

Sianlihan myynnin määrät kasvoivat Virossa 1,5 % ja hinnat kallistuivat noin 4 %. Viljan ja rehun hinnat tasaantuivat loppuvuodesta. Kuluttajien ostovoima väheni ennusteita enemmän ja nopeammin: kansantulon kasvu taantui yhteen (1) prosenttiin.1)

13,6 %

Markkinaosuus

Atria on Viron toiseksi suurin lihaalan toimija. Sen määrällinen markkinaosuus Viron päivittäistavarakaupassa oli 13,6 %.2)

Atrian markkinaosuudet, %

Tuoteryhmä	2013	2012
Leivänpäälliset	14,6	13,2
Ruokamakkarat	14,9	14,3
Kuluttajapakattu liha (tuore)	6,0	6,6
Kuluttajapakattu liha (marinoitu)	12,1	8,6

1) Lähteet: Viron tilastokeskus, Atria, 2013 2) Lähde: ACNielsen, 2013

"Uudistimme myyntimme rakennetta."

Atria Baltian liikevaihto on pysynyt samalla tasolla viimeiset kolme vuotta. Näetkö Viron markkinoilla tai Atrian myynnissä joitain muutoksia, joiden kautta liikevaihto kääntyy kasvu-uralle, Olle Horm?

Kasvun vauhdittaminen Viron nykyisessä taloustilanteessa on hyvin haasteellista. Talouden kasvu hidastui ja käytännöllisesti katsoen pysähtyi viime vuoden lopulla. Lihamarkkinoiden volyymit kasvavat hyvin vähän ja hintakilpailu on kireää. Asemaamme hintakilpailussa heikentää ennen muuta halpa tuontiliha. Toki pyrimme vahdittamaan kasvuamme vahvistamalla markkinaasemamme. Panostamme erityisen voimakkaasti kesäkauden myyntiin, jossa onnistuimme hyvin viime vuonna.

Kannattavuus kehittyi myönteisesti, Atria Baltian liiketulos kääntyi voitolliseksi. Kuinka aiotte varmistaa, että tuloskehitys jatkuu saman suuntaisena myös vuonna 2014?

Viime vuosi oli muutosten vuosi. Henkilömuutosten ja -vähennysten ohella siirsimme Tarton varaston toiminnot päätuotantolaitokseen Valgaan ja vähensimme lihan myyntipisteiden määrää. Näillä toimenpiteillä kevensimme kustannusrakennetta. Lisäksi uudistimme myyntimme rakennetta. Vähensimme esimerkiksi sianruhojen myyntiä ja keskitymme korkeamman jalostusasteen tuotteisiin. Sianlihan tuotannolla on kuitenkin merkittävä osuus Atrian liiketoiminnassa; olemme Viron toiseksi suurin sianlihan tuottaja. Näin ollen viljan ja rehun hinnalla on hyvin suuri vaikutus tulokseemme.

Olle Horm Atria Baltia Liiketoiminta-alueen johtaja

"Sianlihan tuotannolla on merkittävä osuus Atrian liiketoiminnassa; olemme Viron toiseksi suurin sianlihan tuottaja."

T&K -investoinnit

Atria investoi 11,8 milj. euroa tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan, jolla se vahvisti omien tuotemerkkiensä asemaa kaikilla markkinoilla.

388

Tuoteuutuuksien määrä Atria toi markkinoille 388 tuoteuutuutta1). Määrä oli lähes 30 kpl enemmän kuin edellisenä vuonna. Prosentuaalisesti eniten lisääntyivät Atria Venäjän uutuudet, määrä lähes kaksinkertaistui. Valikoimahallinnan sekä tuotekehitys- ja markkinointiprosessin menestyksellinen kehittäminen vie aikaa 2–3 vuotta. Ks. lisää "Hallituksen toimintakertomus", s. 34.

1) Lukuun sisältyvät myös uudet pakkaukset ja tuotehuoltoon liittyvät uutuudet.

			2012
	kpl	Osuus liikevaihdosta %	kpl	Osuus liikevaihdosta %
Atria Suomi	160	10	130	6
Atria Skandinavia	118	1,6	136	2,4
Atria Venäjä	44	2,4	18	5
Atria Baltia	66	9,8	76	12,2

ESIMERKKEJÄ TUOTEUUTUUKSISTA VUONNA 2013

Atria edisti johdonmukaisesti toimintansa vastuullisuutta, jolla se turvaa nykyiset ja tulevaisuuden toimintaedellytyksensä.

Atrian yritysvastuu kiteytyy sen missiossa "Hyvä ruoka – parempi mieli." Atrialle hyvän ruoan käsite kattaa koko ruokaketjun alkutuotannosta kuluttajien ruokapöytään. Atrian hyvä ruoka on vastuullisesti ja eettisesti tuotettua, turvallista, terveellistä ja ravitsevaa ruokaa. Hyvä ruoka tuottaa parempaa mieltä ja lisäarvoa Atrian kaikille sidosryhmille.

Kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti Atria ottaa huomioon kaikilla liiketoiminta-alueillaan toimintansa taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät näkökohdat.

Atrian yritysvastuu konkretisoituu arkipäivän työssä sidosryhmien kanssa. Näistä merkittävimmät ovat:

• asiakkaat
• kuluttajat
• henkilöstö
• omistajat
• viranomaiset
• raaka-aineiden- ja tavarantoimittajat.

Muita sidosryhmiä ovat alihankkijat, lähiyhteisöt, oppilaitokset ja media.

Yritysvastuuohjelma kokoaa vastuullisen toiminnan Atrialla on laaja-alainen Atrian Kädenjälki -yritysvastuuohjelma. Se kokoaa yrityksen vastuullisen toiminnan periaatteet, käytännöt, projektit ja tulokset.

Atria kehittää vastuullisia toimintatapojaan osana päivittäisjohtamista. Vastuullisuuden edistymistä mitataan seitsemällä painopistealueella.

Nämä ovat:

• turvallinen ruoka
• terveellinen ja ravitseva ruoka
• terveet ja hyvinvoivat eläimet
• henkilöstön hyvinvointi
• vastuu ympäristöstä
• taloudellinen vastuu
• viestintä.

Painopistealueiden tasapainoisella kehittämisellä Atria pyrkii tulemaan toimialueillaan vastuullisen elintarviketuotannon ykkösyritykseksi.

Turvallista ruokaa

Atrialla oli vuoden aikana käynnissä kymmeniä yritysvastuun kehityshankkeita. Suurin osa niistä liittyi ruoan turvallisuuteen ja jäljitettävyyteen. Myös henkilöstön hyvinvointihankkeita oli lukuisia.

Raportti

Atria on julkaissut erillisen yritysvastuuraportin, jossa kuvataan vuoden 2013 keskeisiä tapahtumia, tuloksia ja vaikutuksia Atrian vastuullisen toiminnan näkökulmasta. Raportointinsa perustana Atria käyttää kansainvälistä GRI Global Reporting Iniative, -ohjeistoa soveltuvin osin. Voit tutustua raporttiin ja muihin Atrian yritysvastuun asioihin osoitteessa: www.atriagroup.com/yritysvastuu.

Painetun raportin voit tilata Atrian konserniviestinnästä: info@atria.fi .

Atrian taloudellisen lisäarvon jakautuminen sidosryhmille

Asiakkaat

• Päivittäistavarakauppa
• Food Service -asiakkaat
• Alan teollisuus
• Vientiasiakkaat

Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot 1 417 MEUR

Yhteistyökumppanit • Ostot ja muut kulut 1 154 MEUR

Henkilöstö • Palkat ja palkkiot 182 MEUR

Yhteiskunta • Verot ja sosiaalikulut 60 MEUR

Tilinpäätös ja toimintakertomus

Yhtiökokouskutsu 30
Hallituksen toimintakertomus 31
Osakkeenomistajat ja osakkeet 42
Konsernin tunnusluvut 44
Konsernin IFRS-tilinpäätös 2013 46
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 50
Emoyhtiön tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma (FAS) 90
Emoyhtiön liitetiedot 92
Allekirjoitukset 97
Tilintarkastuskertomus 98

Varsinainen yhtiökokous 6.5.2014

Atria Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään tiistaina 6. toukokuuta 2014 Helsingissä, Finlandia-talossa.

Yhtiökokouksessa käsitellään muun muassa seuraavat asiat: 1. Yhtiöjärjestyksen 16§:n mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat.

Yhtiökokouksen tiedonanto julkaistiin valtakunnallisissa lehdissä 21.3.2014. Yhtiökokousasiakirjat ovat nähtävillä Atrian verkkosivuilla osoitteessa www.atriagroup.com.

Atria Oyj julkaisee tulostietoja vuonna 2014 seuraavasti:

Tilinpäätöstiedote 2013 13.2.2014
Vuosikertomus vuodelta 2013 viikolla 13/2014
Osavuosikatsaus Q1 (3 kk) 6.5.2014
Osavuosikatsaus Q2 (6 kk) 24.7.2014
Osavuosikatsaus Q3 (9 kk) 30.10.2014

Atrian taloudellinen informaatio julkaistaan ajantasaisesti yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.atriagroup.com.

Atria-konsernin liikevaihto kasvoi – Atria Venäjän järjestelyt painoivat tulosta

Vuoden 2013 aikana saatettiin loppuun Atrian merkittävimmät strategianmukaiset rakennejärjestelyt ja kehittämisohjelmat. Näillä on luotu vahva pohja Atrian liiketoimintojen kehittämiseen ja kasvuun sekä kannattavuuden parantamiseen tulevaisuudessa.

Atria-konsernin strategia

Atria-konserni pyrkii strategiansa avulla parantamaan kannattavuuttaan, vauhdittamaan kasvuaan ja nostamaan yhtiön arvoa. Atrian tavoitteena on olla markkinajohtaja tai vahva kakkonen konsernin yhteisissä ydinliiketoiminnoissa. Ydinliiketoimintoja ovat leivänpäällistuoteryhmät ja muut lihavalmisteet.

Tavoitteena on ykkösasema myös paikallisesti vahvoissa liiketoiminnoissa. Näitä ovat esimerkiksi siipikarja- ja valmisruokateollisuus, Atria Deli- ja Sibylla-liiketoiminnot, valitut Private Label -tuoteryhmät, kuluttajapakattu liha sekä teurastusja leikkuutoiminnot.

Atria toteuttaa strategiaansa kehittämällä erityisesti kolmea eri ulottuvuutta: kaupallista erinomaisuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta sekä toimintatapaa ja -kulttuuria. Kehittämisen osa-alueet ovat yhteisiä kaikille liiketoiminta-alueille.

Kaupallinen erinomaisuus on edellytyksenä saavuttaa ykkösasema kuluttajien ja asiakkaiden ostopäätöksissä. Kaupallinen erinomaisuus toteutuu johtamalla tuoteryhmiä kuluttaja- ja asiakasohjauksessa. Tuoteryhmäjohtamisen keskeisenä tavoitteena on myös pystyä kasvattamaan markkinan kokoa.

Teollisena toimijana Atrialle on tärkeää, että tuottavuus, tehtaiden käyttöasteet, raaka-aineiden hyödyntäminen ja toiminnanohjaus ovat kunnossa. Toiminnan tehokkuus turvaa kannattavuuden.

Nykyistä yhtenäisemmän ja vahvemman Atrian rakentaminen edellyttää yhteistä toimintakulttuuria, arvoja ja periaatteita. Vuonna 2013 Atriassa määriteltiin yhteinen tapa toimia – Atria Way of Work, joka kiteytettiin neljään pääkohtaan:

• Olemme aidosti kiinnostuneita asiakkaista ja kuluttajista
• Haluamme menestyä
• Tuotamme laatua luotamme brändiimme
• Olemme innostuneita työstämme

Atrian taloudelliset tavoitteet ovat:

• Liikevoitto 5 %
• Omavaraisuusaste 40 %
• Oman pääoman tuotto 8 %
• Osingonjako tilikauden voitosta 50 %

Atrian Kädenjälki -ohjelma kehittää vastuullisuutta moniulotteisesti

Atrian vastuullisuushankkeita vietiin eteenpäin Atrian Kädenjälki -ohjelmassa. Atria Suomen ja Atria Skandinavian liiketoiminta-alueilla Atrian Kädenjälki -ohjelma painottuu ympäristöön, eläinten hyvinvointiin, tuoteturvallisuuteen, ravitsemukseen, henkilöstöön ja viestintään kytkeytyviin kehityshankkeisiin.

Atria Suomessa yksi tärkeimmistä kehittämiskohteista on ollut tilakohtaisen jäljitettävyyden kertominen kuluttajille. Atria käynnisti laajan viestintäkampanjan, jonka tavoitteena on ollut vahvistaa kuvaa Atria-tuotemerkistä puhtaasti kotimaisena. Kampanjan pääroolissa ovat olleet suomalaiset lihatilalliset ja lihan alkuperän merkitys.

Myös Atria Skandinavian Kädenjälki -ohjelmassa panostettiin liharaaka-aineen jäljitettävyyteen. Yhtiö on edelleen kehittänyt lihan hankintaan liittyviä toimintatapojaan lihan alkuperän ja jäljitettävyyden varmistamiseksi.

Atria Baltiassa painopiste on ollut tuotteiden ravitsemussisällön kehittämisessä, suolan ja rasvan määrän vähentämiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Atria Venäjällä Kädenjälki -ohjelman painopisteet ovat olleet henkilöstön osaamisen kehittämisessä sekä tuoteturvallisuuden hallintajärjestelmien ja tuotteiden tasalaatuisuuden kehittämisessä.

Tilikauden aikana koko Atria-konsernissa oli käynnissä noin 50 vastuullisuushanketta. Esimerkkinä:

• tuotantolaitosten tuoteturvallisuussertifi kaattien laajentaminen
• Atrian Tapa Toimia Atria-konsernin yhteiset toimintatavat
• lisäaineettomat tuotteet
• tilakohtaisen jäljitettävyyden kehittäminen ja viestinnän vahvistaminen
• Laatuvastuu uusi kansallinen sianlihan tuotannon laatujärjestelmä Suomessa

Osana Atrian Kädenjälki -ohjelmaa tilikauden aikana julkaistiin erillinen yritysvastuuraportti.

Taloudellinen katsaus

Atria-konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 1 411,0 miljoonaa euroa (1 343,6 milj. euroa), ja se kasvoi 67,4 miljoonaa euroa edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Kertaluonteisten kulujen vuoksi konsernin liikevoitto heikkeni edellisvuodesta 10,5 miljoonaa euroa ja oli 19,7 miljoonaa euroa (30,2 milj. euroa). Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 37,0 miljoonaa euroa (30,7 milj. euroa).

Atria kirjasi Venäjän liiketoiminnoista kertaluonteisia kuluja yhteensä 25,0 miljoonaa euroa, josta liikevoittoon kohdistui 17,4 miljoonaa euroa. Atria Skandinavian liiketoiminnoista kirjattiin 1,0 miljoonan euron arvon alentuminen myydystä kiinteistöstä. Suomessa kirjattiin 1,1 miljoonan euron kertaluonteinen tuotto, joka johtuu arvonalentumistappioiden peruuttamisesta myytävänä olleesta kiinteistöstä.

Atria laski maaliskuussa liikkeeseen 50 miljoonan euron suuruisen kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalainan. Saadut varat käytettiin jälleenrahoitukseen ja konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin. Laina-aika on viisi vuotta ja lainalle maksetaan 4,375 prosentin kuponkikorkoa. Joukkovelkakirjat ovat kaupankäynnin kohteena NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.

Konsernin vapaa kassavirta katsauskaudella (liiketoiminnan rahavirta – investointien rahavirta) oli 54,1 miljoonaa euroa (49,7 milj. euroa) ja nettovelka oli 305,9 miljoonaa euroa (363,9 milj. euroa).

Atria Suomen tammi-joulukuun liikevaihto oli 886,8 miljoonaa euroa (819,5 milj. euroa), jossa oli kasvua 67,3 miljoonaa euroa viime vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Liikevoitto oli 32,9 miljoonaa euroa (36,5 milj. euroa). Liikevoittoon sisältyy 1,1 miljoonan euron kertaluonteinen tuotto, joka johtuu arvonalentumistappioiden peruuttamisesta myytävänä olleesta kiinteistöstä Forssassa. Koko vuoden liikevaihto kasvoi kaikissa myyntikanavissa, erityisen voimakasta kasvu oli vähittäiskaupassa. Liikevoittoa painoivat vuoden loppua kohden kiristynyt markkinatilanne, edellisvuotta korkeampi liharaaka-aineen hinta ja alhaisena pysyneet lihan vientihinnat.

Atria Skandinavian tammi-joulukuun liikevaihto oli 395,0 miljoonaa euroa (387,8 milj. euroa), jossa oli kasvua 7,2 miljoonaa euroa viime vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Paikallisissa valuutoissa liikevaihto kasvoi 1,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Liikevoitto oli 12,2 miljoonaa euroa (8,2 milj. euroa). Liikevoittoon sisältyy 1,0 miljoonan euron kertaluonteinen kulu, joka johtuu myydyn kiinteistön arvon alentumisesta. Alkuvuoden markkinointipanostukset ja loppuvuoden parempi myynnin rakenne sekä vakaampina pysyneet liharaaka-aineiden hinnat paransivat liikevoittoa.

Atria Venäjän tammi-joulukuun liikevaihto oli 121,5 miljoonaa euroa (126,3 milj. euroa). Paikallisessa valuutassa liikevaihto kasvoi 2,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Liiketulos oli -21,0 miljoonaa euroa (-8,6 milj. euroa). Atria päätti luopua alkutuotannosta Venäjällä ja keskittää tuotannollisen toiminnan Moskovasta Pietariin. Järjestelyistä johtuen kertaluonteisia kuluja kirjattiin yhteensä 25,0 miljoonaa euroa, josta liiketulokseen kohdistui 17,4 miljoonaa euroa ja laskennallisiin verosaataviin 7,6 miljoonaa euroa. Liiketulos ilman kertaluonteisia kuluja oli -3,6 miljoonaa euroa (-8,6 milj. euroa). Teollisen toiminnan tulos parani, mutta alkutuotannon heikko kannattavuus painoi tuloksen ilman kertaluonteisia eriä tappiolliseksi. Alkutuotannosta ja Moskovan tuotannollisista toiminnoista luopumisen seurauksena arvioidaan syntyvän jatkossa noin kuuden miljoonan euron vuosittainen kustannussäästö vuoteen 2013 verrattuna. Säästöt toteutuvat täysimääräisesti vuoden 2015 alusta alkaen.

Atria Baltiassa tammi-joulukuun liikevaihto oli 32,9 miljoonaa euroa (34,2 milj. euroa), jossa oli laskua 1,3 miljoonaa euroa viime vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Liikevoitto 0,1 miljoonaa euroa (-1,5 milj. euroa) oli 1,6 miljoonaa euroa vertailujaksoa parempi. Myönteinen tuloskehitys johtui tehostamistoimien tuomista kustannussäästöistä ja myynnin paremmasta rakenteesta.

	2013	2012	2011
Liikevaihto	1 411,0	1 343,6	1 301,9
Liikevoitto	19,7	30,2	8,0
Liikevoitto %	1,4	2,2	0,6
Kertaluonteiset erät	-17,3	-0,5	-2,2
Osakekohtainen tulos %	-0,15	0,35	-0,24
Taseen loppusumma	978,1	1 041,6	1 067,5
Oman pääoman tuotto %	-1,0	2,4	-1,5
Sijoitetun pääoman tuotto %	3,7	4,7	1,7
Omavaraisuusaste %	42,2	41,5	39,5
Nettovelkaantumisaste %	74,3	84,3	95,5

Konsernin tunnusluvut, milj. euroa

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Atria Oyj ja Saarioinen Oy tekivät heinäkuussa esisopimuksen, jonka mukaan Atria ostaa Saarioisten naudan, sian ja broilerin hankinta-, teurastus- ja leikkuuliiketoiminnot. Kaupan yhteydessä Atria ja Saarioinen tekivät yhteistyösopimuksen koskien lihan toimituksia Atrialta Saarioisille. Kaupan kohteena olevien liiketoimintojen palveluksessa työskentelee keskimäärin 400 henkilöä. Kaupan johdosta Atrian liikevaihdon ennakoidaan kasvavan noin 70 miljoonaa euroa vuodessa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi 21.1.2014 antamallaan päätöksellä yrityskaupan. Yrityskaupan kohteena olevat liiketoiminnot liitettiin Atriaan 1.2.2014 lähtien. Kauppahinta oli noin 30 miljoonaa euroa ja se rahoitettiin kassavaroilla ja vieraalla pääomalla. Yrityskaupalla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tunnuslukuihin.

Atria Oyj:n hallitus on ilmoittanut ehdottavansa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiön yhtiöjärjestystä muutettaisiin siten, että hallituksen jäsenten enimmäismäärää lisättäisiin kahdella. Hallitukseen voisi jatkossa kuulua vähintään viisi ja enintään yhdeksän jäsentä aikaisemman enintään seitsemän jäsenen sijasta.

Edellyttäen, että yhtiökokous hyväksyy hallituksen ehdottaman muutoksen, nimitystoimikunta on päättänyt ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallitukseen valittaisiin nykyisen seitsemän jäsenen sijasta yhteensä kahdeksan jäsentä.

Nimitystoimikunta on päättänyt ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallitukseen valitaan jäsen erovuoroisen jäsenen (Seppo Paavola) tilalle sekä yksi uusi jäsen. Nimitystoimikunta on päättänyt ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallituksen jäseneksi valitaan uudelleen erovuorossa oleva Seppo Paavola sekä uutena jäsenenä Jukka Moisio.

Nimitystoimikunta on päättänyt ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten palkkiot pidetään samoina kuin vuonna 2013. Palkkiot ja kokouskulujen korvaukset ovat olleet seuraavat:

• kokouskorvaus 300 euroa per kokous
• työajan menetyskorvaus kokous- ja toimituspäiviltä 300 euroa
• hallituksen puheenjohtajan palkkio 4 400 euroa kuukaudessa
• varapuheenjohtajan palkkio 2 200 euroa kuukaudessa
• hallituksen jäsenen palkkio 1 700 euroa kuukaudessa
• matkustuskorvaus valtion matkustussäännön mukaan

Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta

Atria-konsernin tutkimus- ja tuotekehitystoiminta painottuu koko konsernin alueella kuluttajakäyttäytymisen ja markkinatiedon tutkimiseen. Lisäksi Atria osallistuu soveltavaan tutkimustoimintaan tuote- ja pakkausteknologian sekä ravitsemustieteen alueella.

Atria Suomi toi markkinoille vuonna 2013 yhteensä 160 uutta tuotetta vähittäiskauppa- ja Food Service- markkinoille. Merkittävimpiä uutuuksia olivat Perhetilan lisäaineettomat siipikarjatuotteet, itämaiset mikrotuotteet sekä kesän grillituotteet. Tilakohtaisesti jäljitettävät tuotteet, mm. Atria tilamerkityt joulukinkut ja Atria Perhetilan Filee Nuggetit, olivat myös merkittävässä roolissa. Suomessa uusien tuotteiden myynnin osuus kaikista myydyistä (vähittäiskauppa + Food Service) tuotteista oli noin 10 prosenttia.

Atria Skandinavia toi markkinoille kaikki tuoteryhmät huomioiden 118 uutuutta. Onnistuneista lanseerauksista esimerkkeinä:

• Oskar Lithells Finaste uusi Lithells ruokamakkarakonsepti
• Pulled Pork uusi Sibylla tuoteryhmä
• Tripple Pepper Cheese uusi Sibylla makkara.

Ruotsissa ja Tanskassa uusien tuotteiden myynnin osuus kaikista myydyistä tuotteista oli 1,6 prosenttia.

Atria Venäjän tuotevalikoimaan tuli viime vuoden aikana yhteensä 44 uutta tuotetta. Pit-Product ja CampoMos -tuotemerkkien leivänpäällistuotteisiin sekä valmisruokatuotteisiin lanseerattiin useita uusia tuotteita. Jouluksi markkinoille tuotiin Atria Venäjän ensimmäinen sesonkituoteryhmä savustetuista lihavalmisteista. Uusien tuotteiden myynnin osuus kaikista myydyistä tuotteista oli 2,4 prosenttia.

Atria Baltia toi markkinoille 66 uutta tuotetta. Uutuuksista parhaiten menestyivät Maks ja Moorits -grillituotteet ja VK Retro -tuoteperhe. Uutuuksien osuus myynnistä oli 9,8 prosenttia.

Atria-konsernin tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan käytettyjen varojen prosentuaalinen osuus liikevaihdosta vuosina 2011–2013 on ollut seuraava:

	2013	2012	2011
Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta, milj. euroa	11,8	12,0	11,9
Osuus liikevaihdosta, %	0,8	0,9	0,9

Rahoitus ja maksuvalmius

Hidas talouskasvu ja matala infl aatio Euroopassa ovat pitäneet sekä lyhytaikaiset Euribor-korot että pitkäaikaiset korot historiallisen alhaisella tasolla. Rahoitusmarkkinoiden likviditeetti pysyi hyvänä, laina-ajat normalisoituivat ja yritysrahoituksen marginaaleissa ei keskimäärin enää ollut nousupaineita. Marginaalien erot eri yritysten välillä kuitenkin kasvoivat heijastaen yritysten luottokelpoisuuden yhä suurempaa merkitystä rahoituksen hinnoittelussa. Suuryritykset hakivat pitkäaikaista rahoitusta edeltävän vuoden tapaan huomattavia määriä joukkovelkakirjalainoilla.

Atria Oyj laski liikkeeseen maaliskuussa 50 miljoonan euron suuruisen kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalainan, jonka laina-aika on viisi vuotta. Saadut varat käytettiin heinäkuussa erääntyneen 40 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan jälleenrahoitukseen sekä konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin. Yhtiö teki kuluneen vuoden aikana sitovien luottolimiittien jälleenrahoituksia yhteensä 140 miljoonaa euroa ja pienensi sitovien luottolimiittien määrän 240 miljoonasta eurosta 190 miljoonaan euroon. Uusilla rahoitussopimuksilla varmistettiin lainasalkun riittävän pitkä keskimaturiteetti. Lyhytaikaista rahoitusta hoidettiin pääasiassa yritystodistuksilla. Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä, ja sen varmistamiseksi Atrialla oli vuoden aikana keskimäärin noin 168 miljoonan euron käyttämättömät sitovat luottolimiitit.

Tilikauden lopussa (31.12.2013) konsernin kiinteäkorkoisen velan osuus koko lainasalkusta oli 55,3 prosenttia (49,8 %).

Riskienhallinta Atrialla

Atria kohtaa liiketoiminnassaan erilaisia ulkoisia ja sisäisiä riskejä, joiden vaikutukset toiminnan tuloksiin voivat olla kielteisiä tai myönteisiä. Ennakoivan ja konsernissa yhtenäisesti toteutetun riskienhallintatyön tavoitteena on tukea Atrian strategian toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista sekä turvata liiketoiminnan jatkuvuutta riskien realisoituessa.

Hallituksen hyväksymä konsernin riskienhallintapolitiikka ja sen sisältämät yhtenäiset riskikartoituksen ja -raportoinnin toimintamallit ohjaavat riskienhallintaa Atrialla. Riskienhallinnalla tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan tavoitteiden saavuttamista uhkaavia tekijöitä. Riskienhallintapolitiikan mukainen riskikartoitus toteutetaan vuosittain kaikilla liiketoiminta-alueilla ja konsernitoiminnoissa. Riskin merkittävyyttä arvioidaan tapahtuman todennäköisyyden ja taloudellisen vaikutuksen yhdistelmänä. Havaitut merkittävimmät riskit priorisoidaan konserninlaajuisesti ja raportoidaan hallitukselle. Liiketoiminta-alueiden johtoryhmät ja konsernin johtoryhmä vastaavat tarvittavien riskinhallintatoimenpiteiden toteuttamisesta omilla vastuualueillaan.

Atrian liiketoiminnan kannattavuuteen vaikuttaa keskeisesti kansainvälinen liharaaka-aineen markkinahinnan muutoksiin liittyvä riski. Riskiä hallitaan konsernissa keskitetyllä lihanoston ohjauksella, myynnin raaka-ainehintaklausuulein sekä ennakoivalla lopputuotteiden hinnoittelulla. Raaka-aineostoihin liittyvältä valuuttakurssiriskiltä suojautumiseksi konsernissa on laadittu yhtenäinen valuuttariskipolitiikka. Konserni käyttää aktiivisesti valuuttajohdannaisia erityisesti Ruotsin valuuttamääräisten materiaaliostojen valuuttakurssiriskin suojaamiseen.

Atria-tuotemerkillä Suomessa myytävien tuotteiden valmistuksessa käytetään vain suomalaista lihaa. Muutokset suomalaisen liharaaka-aineen tuotantomäärissä ja saatavuudessa voivat vaikuttaa Atria Suomen kannattavuuteen pitkällä aikavälillä. Atria on Suomessa tehnyt kuluneen vuoden aikana merkittäviä parannuksia liharaaka-aineen ohjaukseen.

Atria Venäjän toiminnassa markkina-alueeseen liittyvänä erityispiirteenä ovat lihan tuontiin liittyvät vaihtuvat rajoitukset ja tuontitullit ja muut viranomaismääräykset. Riskin hallitsemiseksi Atria Venäjä pyrkii löytämään yhä enemmän myös paikallisia toimittajia. Venäjän ruplan voimakas heikkeneminen voi johtaa lyhyellä aikavälillä raaka-ainehintojen nousuun. Kohonneita raaka-ainekustannuksia ei voida heti viedä myyntihintoihin. Lisäksi hintojen nousulla saattaa olla vaikutusta kulutuskysyntään.

Atrian kaikilla merkittävillä markkina-alueilla elintarvikealan vähittäiskauppa on hyvin keskittynyttä, mikä luo Atrialle mahdollisuuksia pitkäjänteisen ja monipuolisen yhteistyön kehittämiselle. Toisaalta riippuvuus yksittäisistä asiakkuuksista on samalla suurempi. Vahva markkina-asema, tehokkaat teolliset prosessit ja tunnetut tuotemerkit parantavat Atrian neuvotteluasemaa.

Elintarvikkeita valmistavana yrityksenä Atrialle on erityisen tärkeää huolehtia raaka-aineiden ja valmisteiden laadusta ja turvallisuudesta koko tuotantoketjussa. Atrialla on käytössä nykyaikaiset menetelmät tuotantoprosessien turvallisuuden varmistamiseksi ja erilaisten mikrobiologisten, kemiallisten ja fysikaalisten vaaranaiheuttajien eliminoimiseksi. Atrian tuotantoketjun kriittisessä pisteessä esiintyvä eläintauti voi aiheuttaa tuotannon keskeytymisen kyseisessä yksikössä ja häiritä koko ketjun toimintaa. Moniportaisella omavalvonnalla pyritään havaitsemaan vaaratekijät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Talouden taantuma lisää riskiä Atrian asiakkaiden maksuvalmiuden heikkenemisestä ja luottotappioista. Tehostetun luotonvalvonnan ansiosta merkittäviä luottotappioita ei kuitenkaan syntynyt. Merkittävä osuus Atrian myyntisaamisista Suomessa liittyy alkutuotannon eläin- ja rehuvälitykseen. Maataloustuotannon kannattavuutta ja tuottajien maksuvalmiutta voivat heikentää erityisesti lihasta maksettavan hinnan ja tuotantopanosten voimakkaat hintamuutokset sekä maataloustukijärjestelmän muutokset.

Merkittävät muutokset energiakustannuksissa, kuten sähkön ja kaasun hinnassa, voivat vaikuttaa Atrian kannattavuuteen. Atria pyrkii suojautumaan epäsuotuisilta muutoksilta johdannaisten avulla suojauspolitiikan mukaisesti.

Elintarviketeollisuuden työtehtäville on ominaista alhainen työskentelylämpötila sekä toistuvat työliikkeet. Työ on usein fyysistä ja edellyttää leikkaavien koneiden ja työkalujen käyttöä, mikä lisää työtapaturmariskiä. Atria pyrkii ehkäisemään työtapaturma- ja ammattitautiriskejä ja näihin liittyviä kustannuksia panostamalla merkittävästi työturvallisuuteen sekä työmenetelmien ja -välineiden jatkuvaan kehittämiseen.

Atrialla on 17 tuotantolaitosta Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Virossa ja Venäjällä. Kaikki tuotantolaitokset on vakuutettu aineellisten vahinkojen ja toiminnan keskeytymisen varalta konsernin vakuutusohjelmissa. Toiminnan jatkuvuutta uhkaavia riskejä pyritään hallitsemaan myös jatkuvuussuunnittelun keinoin.

Atrian rahoitusriskejä hallitaan hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Hallitus on delegoinut rahoituspolitiikan soveltamisen ja täytäntöönpanon sekä mm. rahoitusriskien hallinnan rahoituskomitealle, jonka jäseniä ovat konsernin toimitusjohtaja, talousjohtaja, liiketoiminta-alue Skandinavian johtaja, Group Controller ja rahoitusjohtaja. Rahoitusriskien käytännön hoito on keskitetty konsernin Treasury-yksikköön. Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on vähentää rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluista ja muista epävarmuustekijöistä aiheutuvia tulos-, tase- ja rahavirtavaikutuksia sekä varmistaa riittävä maksuvalmius. Pääasialliset rahoitukseen liittyvät riskit ovat korkoriski, valuuttariski, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski sekä luottoriski. Atrian rahoitusriskien hallinnasta on kerrottu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedossa 28.

Muutokset hallinnossa ja operatiivinen organisaatio

Atria Oyj:n hallintoneuvoston kokoonpanosta päätettiin yhtiökokouksessa seuraavasti:

• erovuoroiset jäsenet Juho Anttikoski, Mika Asunmaa ja Heikki Panula valittiin uudelleen seuraavaksi kolmen vuoden toimikaudeksi.
• Hallintoneuvoston jäseniksi valittiin Juhani Herralan tilalle Ahti Ritola, Juha Partasen tilalle Jukka Kaikkonen ja Ari Pirkolan tilalle Hannu Hyry.
• Lisäksi tehtiin seuraavat muutokset hallintoneuvoston kokoonpanoon kesken nykyisten toimikausien:
• Teuvo Mutasen tilalle valittiin Pekka Ojala toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2014 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
• Pekka Parikan tilalle valittiin Risto Sairanen toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2014 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
• Juho Tervosen tilalle valittiin Pasi Korhonen, joka päättyy vuoden 2015 yhtiökokouksen päättyessä.
• Tomi Toivasen tilalle valittiin Ari Lajunen toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2015 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Yhtiökokouksen jälkeisessä järjestäytymiskokouksessaan Atria Oyj:n hallintoneuvosto valitsi hallintoneuvoston puheenjohtajaksi Hannu Hyryn ja uudelleen varapuheenjohtajaksi Juho Anttikosken.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten lukumääräksi seitsemän. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen erovuoroiset Timo Komulainen ja Maisa Romanainen. Hallituksen jäsen Tuomo Heikkilä ilmoitti, ettei ole enää käytettävissä hallituksen jäseneksi. Hänen tilalleen valittiin uudeksi jäseneksi Jyrki Rantsi toimikaudeksi, joka päättyy valintaa seuraavan kolmannen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen jäseninä jatkavat lisäksi Seppo Paavola, Esa Kaarto, Harri Sivula ja Kjell-Göran Paxal.

Atria Oyj:n hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeisessä järjestäytymiskokouksessaan uudelleen hallituksen puheenjohtajaksi Seppo Paavolan ja varapuheenjohtajaksi Timo Komulaisen.

Atria Oyj:n hallitus on kokonaisuudessaan seuraava: hallituksen puheenjohtaja Seppo Paavola, varapuheenjohtaja Timo Komulainen, jäsenet Esa Kaarto, Kjell-Göran Paxal, Maisa Romanainen, Harri Sivula ja Jyrki Rantsi.

Atria Oyj:n johtoryhmän kokoonpano seuraava:

• Juha Gröhn, toimitusjohtaja
• Juha Ruohola, varatoimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen
• Mika Ala-Fossi, liiketoiminta-alueen johtaja, Atria Suomi
• Tomas Back, liiketoiminta-alueen johtaja, Atria Skandinavia
• Jarmo Lindholm, liiketoiminta-alueen johtaja, Atria Venäjä
• Olle Horm, liiketoiminta-alueen johtaja, Atria Baltia
• Heikki Kyntäjä, talousjohtaja

Konsernin johtoryhmän jäsenet raportoivat Atria Oyj:n toimitusjohtaja Juha Gröhnille.

Atria Oyj:n hallinnoinnista on kerrottu tarkemmin erillisessä dokumentissa: "Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement)".

Nimitystoimikunnan kokoonpano

Atria Oyj:n yhtiökokouksen päättämään nimitystoimikuntaan valittiin seuraavat henkilöt:

• agrologi Timo Komulainen, Lihakunnan edustaja
• maanviljelijä Henrik Holm, Pohjanmaan Lihan edustaja
• maanviljelijä Juho Anttikoski, Itikka osuuskunnan edustaja
• osakesijoitusjohtaja Timo Sallinen, Keskinäisen Työeläkevakuutusyhtiö Varman edustaja
• asiantuntijajäsen agrologi Seppo Paavola, Atria Oyj:n hallituksen puheenjohtaja

Nimitystoimikunta valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Juho Anttikosken.

Henkilöstö keskimäärin (FTE)

	2013	2012	2011
Atria Suomi	2 146	2 048	2 113
Atria Skandinavia	1 050	1 119	1 153
Atria Venäjä	1 151	1 384	1 812
Atria Baltia	322	347	389
Atria-konserni yhteensä	4 669	4 898	5 467
Tilikauden palkat ja palkkiot, konserni
yhteensä (milj. euroa)	182,1	182,7	181,8

Johdon ja avainhenkilöiden kannustinjärjestelmät

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä

Atrian pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä on kolme vuoden mittaista jaksoa; 2012, 2013 ja 2014 ja koko järjestelmän ansaintajakso päättyy 31.12.2014. Ansaintajaksolta ansaitun palkkion määrä todetaan asetettujen tavoitteiden toteutumisen perusteella ansaintajakson päättymisen jälkeen. Järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden ansaita rahapalkkioita ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Järjestelmän mahdollinen tuotto koko ansaintajaksolla perustuu konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Järjestelmään kuuluu noin 40 Atria-konsernin avainhenkilöä.

Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä

Atria Oyj:n toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän tulospalkkion enimmäismäärä on tehtävän tulosvaikutuksen ja tehtävän vaativuustason perusteella 35 % - 50 % vuosipalkasta. Atria Oyj:n tulospalkkiojärjestelmässä kriteereinä ovat konsernitason ja oman vastuualueen tulosvaatimukset ja käyttöpääoma. Toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajan ja muun konsernin johtoryhmän lisäksi Atria Oyj:n tulospalkkiojärjestelmissä on mukana yhteensä noin 40 johtotasolle kuuluvaa henkilöä.

Ympäristövastuu

Ympäristön hyvinvointi on Atrian ja koko elintarviketeollisuuden toiminnan perusedellytys.

Atria konsernin ympäristövastuu rakentuu kolmesta pääelementistä:

• ekologisen ympäristön huomioonottamisesta toiminnan kaikilla tasoilla
• välillisten ympäristövaikutusten tunnistamisesta toimintaketjun eri vaiheissa
• välittömien ympäristövaikutusten vähentämisestä käytännön toiminnassa.

Atrian keskeiset ympäristönäkökohdat, joihin omalla toiminnalla voidaan vaikuttaa, ovat energian ja veden kulutus, jäteveden aiheuttama kuormitus sekä jätteen synnyn ehkäisy. Välillisesti merkittäviä ovat kuljetusten sekä alkutuotannon ympäristövaikutukset. Alkutuotannon ympäristövaikutuksista olemme hyvin tietoisia. Siksi ohjeistamme alkutuotantoa ympäristötehokkuuteen ja suosittelemme EU:n ympäristötuen ehtoihin sitoutumista tuottajatiloilla. Kuljetusten osalta seurataan polttoaineen kulutusta sekä kaluston euro-luokitusta, joka kuvaa moottorin terveydelle haitallisten päästöjen määrää.

Ympäristöjohtaminen perustuu Atrialla ympäristölainsäädäntöön sekä sidosryhmäodotusten täyttämiseen. Johtamisen työvälineenä Atria Suomella ja osin Atria Skandinavialla on ISO 14001 -standardin mukaan sertifi oitu ympäristöjärjestelmä. Muilla liiketoiminta-alueilla pyritään vastaavaan ympäristöjohtamisen tasoon. Ympäristöratkaisuja kehitetään paikallisten ympäristöryhmien kautta sekä verkostoitumalla alan parhaiden osaajien kanssa. Esimerkiksi Suomessa Atrialla on edustus Elintarviketeollisuusliiton ympäristötoimikunnassa.

Keskeiset tulokset ympäristövastuuohjelmassa

Tavoitteet 2012–2014	Tulokset 2013
• Välittömien ympäristövaikutusten hallinta.	• Tuotantoon suhteutettuna käyttöhyödyk
• Koko tuotantoketjun ympäristövaikutusten	keiden kulutus tehostunut. Atria Suomessa
tunnistaminen ja ympäristötehokkuuden	energiatehokkuus on parantunut 8 %.
edistäminen.

Energiankulutus

Elintarviketeollisuudessa energiaa kuluu tilojen lämmitykseen ja jäähdytykseen, erilaisiin tuotannon kuumennus- ja jäähdytysprosesseihin sekä materiaalivirtojen ja kylmäketjun ylläpitoon. Tarkastelujaksolla energian kokonaiskulutus laski kolme prosenttia ja tuotettuihin kiloihin suhteutettuna kulutus laski kahdeksan prosenttia.

Vedenkulutus

Elintarviketeollisuudessa vedenkulutus on runsasta muun muassa tuotantohygieenisistä syistä. Sen lisäksi, että tiloja pestään paljon, vesi toimii prosessien apuaineena esimerkiksi tuotteiden jäähdytyksessä. Atria Suomen vedenkulutus kasvoi kahdeksan prosenttia tarkastelujaksolla. Muilla konsernin liiketoiminta-alueilla vedenkulutus on pysynyt stabiilina.

Yhteistyöllä paikallisten vesilaitosten kanssa pyritään minimoimaan pohjaveden kulutuksen ympäristövaikutuksia, muun muassa tarvittaessa lisäämällä pintaveden käyttöä ja tasaamalla kulutushuippuja erinäisin teknisin ratkaisuin.

Jätevesi

Atrialla jätevettä syntyy suhteellisesti vastaava määrä kuin vettä kulutetaan. Isoimmissa tuotantoyksiköissä Atrian jätevedet esikäsitellään ennen kunnallisiin jätevesiverkkoihin johtamista. Laitoskohtaiset ympäristöluvat määrittävät tavoitearvot jäteveden laadulle. Tavoitearvoissa pysymistä seurataan laitoksilla tarkasti. Jäteveden BOD7 kuormitus kasvoi hieman tarkastelujaksolla Atria Suomessa. Atrian Skandinavian ja Viron liiketoiminta-alueilla ei mitata BOD7-arvoa. Näiden kohdalla kuormitus on raportoinnissa arvioitu vertaamalla samantyyppisen laitoksen kuormitukseen.

Elintarviketuotannon jätteet ja sivuvirrat

Elintarviketuotannon sivuvirrat hyödynnetään tarkasti. Atrian ydinliiketoimintojen sivuvirroista ohjataan hyötykäyttöön noin 98 prosenttia. Sivuvirtojen ohjaamiseen vaikuttavat eniten raaka-aineiden markkinahinnat ja paikallinen infrastruktuuri. Tuotteen elinkaaren aikaiseen jätteen synnyn ehkäisyyn vaikuttaa merkittävästi oikeanlaisen pakkauksen valinta.

Atria Suomi

Atria Suomen ympäristöjohtamisesta vastaa johtoryhmän alaisuudessa toimiva ohjausryhmä, jonka tehtävä on ympäristöjohtamisen suunnittelu ja seuranta. Ohjausryhmässä on edustajia mm. tuotantotoiminnoista, tuote- ja pakkauskehityksestä sekä tukitoiminnoista. Ryhmän kokoonpano varmistaa, että johtaminen kattaa kaikki alueet, joilla Atrian on mahdollista hallita ympäristövaikutuksia. Ryhmä käsittelee muutokset lainsäädäntö- ja sidosryhmäkentässä, analysoi edellisenä vuonna saavutetut tulokset, käsittelee tarvittavia investointeja ja asettaa tavoitteet tulevalle jaksolle.

Ympäristöstrategiakauden päämääränä on liiketoimintaa tukeva luonnonvarojen hallittu käyttö. Tavoitteet on sopeutettu toimintaympäristön muutoksiin, mistä tärkeimpinä energiatehokkuuden edistäminen edelleen sekä jätteen synnyn ehkäiseminen.

Näkymät vuodelle 2014

Konsernin liikevoitto vuonna 2013 ilman kertaluonteisia kuluja oli 37,0 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 liikevoiton ennustetaan olevan tätä suurempi. Vuoden 2014 liikevaihdon arvioidaan kasvavan.

Liputusilmoitukset

Atria Oyj ei vastaanottanut liputusilmoituksia vuoden 2013 aikana.

Atria Oyj:n osakepääoma

Emoyhtiön osakepääoma jakaantuu seuraavasti: A- sarjan osakkeet (1 ääni / osake) 19 063 747 kpl KII-sarjan osakkeet (10 ääntä /osake) 9 203 981 kpl

A-sarjan osakkeilla on etuoikeus 0,17 euron osinkoon, minkä jälkeen KII-sarjan osakkeille suoritetaan osinkoa 0,17 euroon asti. Mikäli osinkoa on vielä jaettavissa tämän jälkeen, A- ja KII-sarjan osakkeilla on samanlaiset oikeudet osinkoon.

Yhtiön yhtiöjärjestyksessä on KII-osaketta koskeva lunastuslauseke. Jos KII-sarjan osake siirtyy yhtiön ulkopuoliselle uudelle omistajalle tai jos KII-sarjan osake siirtyy sellaiselle yhtiön osakkeenomistajalle, joka ei ennestään omista KII-sarjan osakkeita, on siirronsaajan viipymättä ilmoitettava siitä yhtiön hallitukselle ja KII-sarjan osakkeenomistajalla on oikeus tietyin ehdoin lunastaa osake. Lisäksi KII-sarjan osakkeiden hankkimiseksi luovutustoimin vaaditaan yhtiön suostumus. A-sarjan osakkeilla ei ole kumpaakaan rajoitetta.

Tietoja osakeomistuksen jakautumisesta, osakkeenomistajista ja johdon omistuksista on kerrottu kohdassa "Osakkeenomistajat ja osakkeet".

Voimassa olevat valtuutukset ja valtuudet erityisten oikeuksien antamisesta ja omien osakkeiden hankinnasta

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 2.800.000 yhtiön oman A-osakkeen hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla, ottaen kuitenkin huomioon osakeyhtiölain määräykset yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden enimmäismäärästä. Yhtiön omia A-osakkeita voidaan hankkia käytettäväksi vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa tai muissa yhtiön liiketoimintaan kuuluvissa järjestelyissä, investointien rahoittamiseksi, osana yhtiön kannustinjärjestelmää, yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi sekä muutoin edelleen luovutettavaksi, yhtiöllä pidettäväksi tai mitätöitäväksi.

Osakkeet hankitaan muuten kuin osakkeenomistajien omistusten mukaisessa suhteessa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan. Osakkeet hankitaan ja maksetaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Hallitus valtuutetaan päättämään omien osakkeiden hankkimisesta kaikilta muilta osin.

Valtuutus kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 3.5.2012 hallitukselle antaman valtuutuksen päättää omien osakkeiden hankkimisesta, ja on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2014 saakka.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhdessä tai useammassa erässä enintään 12.800.000 uuden tai yhtiön hallussa mahdollisesti olevan A-osakkeen annista osakeannilla ja/tai antamalla optio-oikeuksia tai muita osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia. Valtuutusta voidaan käyttää mahdollisten yrityskauppojen tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen tai investointien rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön kannustinjärjestelmän toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin.

Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista osakeannin sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1§:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus sisältää siten oikeuden antaa osakkeita myös muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa laissa säädetyin ehdoin, oikeuden antaa osakkeita maksua vastaan tai maksutta sekä oikeuden päättää maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen ottaen kuitenkin huomioon osakeyhtiölain määräykset yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden enimmäismäärästä.

Valtuutus kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 3.5.2012 hallitukselle antaman antivaltuutuksen ja on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2014 saakka.

Hallituksen voitonjakoehdotus

Emoyhtiön vapaa oma pääoma 31.12.2013 koostuu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta 110 227 500,00 euroa, omien osakkeiden rahastosta -1 277 443,82 euroa ja voittovaroista 64 694 512,06 euroa, josta tilikauden tappio on 24 107 481,28 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että kertyneet voittovarat käytetään seuraavasti:

• osinkona jaetaan 0,22 euroa / osake eli yhteensä, euroa	6 194 411,52
• jätetään omaan pääomaan, euroa	58 500 100,54
	64 694 512,06

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Osakkeenomistajat ja osakkeet

Osakkaat osakeomistuksen mukaan 31.12.2013

Osakkeiden lukumäärä	Osakkaita		Osakkeita
	kpl	%	1 000 kpl	%
1–100	5 005	40,74	257	0,91
101–1 000	6 058	49,31	2 305	8,15
1 001–10 000	1 128	9,18	2 789	9,87
10 001–100 000	79	0,64	2 246	7,94
100 001–500 000	10	0,08	2 265	8,01
500 001–1 000 000	3	0,02	2 096	7,41
1 000 001–999 999 999 999	2	0,02	16 311	57,70
Yhteensä	12 285	100,00	28 268	100,00

Osakkaat elinkeinoryhmittäin 31.12.2013

Elinkeinoryhmä		Osakkaita	Osakkeita
	kpl	%	1 000 kpl	%
Yritykset	507	4,13	18 543	65,60
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	39	0,32	1 198	4,24
Julkisyhteisöt	10	0,08	1 270	4,49
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	101	0,82	430	1,52
Kotitaloudet	11 603	94,45	6 027	21,32
Ulkomaat	25	0,20	27	0,10
Yhteensä	12 285	100,00	27 495	97,27
Hallintarekisterissä yhteensä	8		773	2,73

Tiedot osakkeenomistajista

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2013	KII	A	Yhteensä	%
Itikka osuuskunta	4 914 281	3 537 652	8 451 933	29,90
Lihakunta	4 020 200	3 838 797	7 858 997	27,80
Mandatum Life		821 562	821 562	2,91
Osuuskunta Pohjanmaan Liha	269 500	480 038	749 538	2,65
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma		524 640	524 640	1,86
Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas		425 000	425 000	1,50
Kuisla Reima		285 117	285 117	1,01
Sijoitusrahasto Taalerintehdas Arvo Markka Osake		180 000	180 000	0,64
Norvestia Oyj		147 672	147 672	0,52
Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia		126 289	126 289	0,45
Suurimmat osakkeenomistajat äänimäärän mukaan 31.12.2013	KII	A	Yhteensä	%
Itikka osuuskunta	49 142 810	3 537 652	52 680 462	47,42
Lihakunta	40 202 000	3 838 797	44 040 797	39,64
Osuuskunta Pohjanmaan Liha	2 695 000	480 038	3 175 038	2,86
Mandatum Life		821 562	821 562	0,74
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma		524 640	524 640	0,47
Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas		425 000	425 000	0,38
Kuisla Reima		285 117	285 117	0,26
Sijoitusrahasto Taalerintehdas Arvo Markka Osake		180 000	180 000	0,16
Norvestia Oyj		147 672	147 672	0,13

Osakkeenomistajat ja osakkeet TILINPÄÄTÖS 2013 • 43

Johdon omistus

Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen sekä konsernin johtoryhmään kuuluvat omistivat 31.12.2013 A-sarjan osakkeita yhteensä 67 598 kpl, mikä vastaa 0,24 % osakkeista ja 0,06 % osakkeiden tuomasta äänivallasta.

A-sarjan osakkeiden kuukausittainen vaihto 2013

Kuukausi	Vaihto, EUR	Vaihto, kpl	Kuukauden alin	Kuukauden ylin
Tammikuu	3 941 915	556 307	6,32	7,64
Helmikuu	3 303 110	467 293	6,61	7,47
Maaliskuu	1 041 229	153 534	6,55	6,93
Huhtikuu	1 362 287	203 783	6,37	6,98
Toukokuu	1 268 798	195 165	6,21	6,68
Kesäkuu	1 072 908	172 676	6,01	6,40
Heinäkuu	922 162	137 931	6,12	7,11
Elokuu	2 648 220	363 441	6,78	7,69
Syyskuu	1 593 390	199 807	7,60	8,39
Lokakuu	2 620 296	333 931	7,23	8,25
Marraskuu	1 723 236	214 922	7,80	8,20
Joulukuu	1 742 912	224 161	7,50	8,12
Yhteensä	23 240 462	3 222 951

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

milj. EUR	31.12.2013	31.12.2012	31.12.2011	31.12.2010	31.12.2009
Liikevaihto	1 411,0	1 343,6	1 301,9	1 300,9	1 316,0
Liikevoitto	19,7	30,2	8,0	9,8	27,5
% lv:sta	1,4	2,2	0,6	0,8	2,1
Rahoitustuotot ja -kulut	-15,2	-14,7	-14,1	-11,1	-12,4
% lv:sta	-1,1	-1,1	-1,1	-0,9	-0,9
Voitto ennen veroja	6,9	18,9	-4,7	0,3	16,5
% lv:sta	0,5	1,4	-0,4	0,0	1,3
Oman pääoman tuotto (ROE) %	-1,0	2,4	-1,5	-1,0	1,7
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) %	3,7	4,7	1,7	1,9	4,7
Omavaraisuusaste, %	42,2	41,5	39,5	40,2	39,7
Korolliset velat	334,7	370,5	409,4	429,9	425,8
Velkaantumisaste, %	81,3	85,9	97,1	96,4	97,5
Nettovelkaantumisaste, %	74,3	84,3	95,5	92,2	89,4
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	41,1	56,2	47,0	46,2	33,0
% lv:sta	2,9	4,2	3,6	3,5	2,5
Henkilöstö keskimäärin	4 669	4 898	5 467	5 812	6 214
Tutkimus- ja kehitysmenot	11,8	12,0	11,9	10,3	9,4
% lv:sta *	0,8	0,9	0,9	0,8	0,7
Tilauskanta **	-	-	-	-	-

* Kirjattu kokonaisuudessaan tilivuoden kuluksi

** Ei merkitsevä luku, koska tilaukset toimitetaan pääosin tilausta seuraavana päivänä

Osakekohtaiset osakeantioikaistut tunnusluvut

milj. EUR		31.12.2013	31.12.2012	31.12.2011	31.12.2010	31.12.2009
Tulos/osake (EPS), EUR		-0,15	0,35	-0,24	-0,18	0,25
Oma pääoma/osake, EUR		14,45	15,15	14,81	15,68	15,39
Osinko/osake, EUR *		0,22	0,22	0,20	0,25	0,25
Osinko/tulos % *		-142,8	63,1	-84,5	-138,9	99,5
Efektiivinen osinkotuotto *		2,8	3,5	3,4	2,8	2,3
Hinta/voitto-suhde (P/E)		-50,2	17,9	-25,1	-50,0	44,0
Osakekannan markkina-arvo		218,5	177,0	168,2	254,4	312,6
Osakkeiden vaihto/1 000 kpl	A	3 223	3 460	5 094	9 702	7 389
Osakkeiden vaihto %	A	16,9	18,1	26,7	50,9	38,8
Osakkeiden lukumäärä milj. kpl yht.		28,3	28,3	28,3	28,3	28,3
Osakkeiden lukumäärä	A	19,1	19,1	19,1	19,1	19,1
	KII	9,2	9,2	9,2	9,2	9,2
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin		28,3	28,3	28,3	28,3	28,3
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.		28,3	28,3	28,3	28,3	28,3
Osakkeiden kurssikehitys, EUR
Kauden alin	A	6,01	4,76	4,99	8,74	6,50
Kauden ylin	A	8,39	7,08	9,15	13,48	13,00
Kauden lopussa	A	7,73	6,26	5,95	9,00	11,06
Tilikauden keskikurssi	A	7,21	5,89	7,21	10,93	10,76

* Hallituksen ehdotus

Tunnuslukujen laskentaperusteet:

		Tilikauden voitto/tappio
Oman pääoman tuotto (%)	=	Oma pääoma keskimäärin	*	100
		Voitto/tappio ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
Sijoitetun pääoman tuotto (%)	=	Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat keskimäärin	*	100
	=	Oma pääoma
Omavaraisuusaste (%)		Taseen loppusumma - saadut ennakot	*	100
Velkaantumisaste (%)	=	Korolliset rahoitusvelat		100
		Oma pääoma	*
	=	Korolliset rahoitusvelat - rahavarat
Nettovelkaantumisaste (%)		Oma pääoma	*	100
		Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto/tappio
Laimentamaton tulos / osake	=	Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
		Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Oma pääoma / osake	=	Osakkeiden laimentamaton lukumäärä 31.12.
		Tilikauden osingonjako
Osakekohtainen osinko	=	Osakkeiden laimentamaton lukumäärä 31.12.
		Osinko / osake
Osinko/tulos (%)	=	Tulos / osake (EPS)	*	100
		Osinko / osake
Efektiivinen osinkotuotto (%)	=	Tilikauden päätöskurssi	*	100
		Tilikauden päätöskurssi
Hinta/voittosuhde (P/E)	=	Tulos / osake
		Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
Keskikurssi	=	Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden laimentamaton keskimääräinen lukumäärä
Osakekannan	=	Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa * viimeinen pörssikurssi 31.12.
markkina-arvo
Osakkeiden vaihto (%)	=	Osakkeen vaihtomäärä tilikauden aikana	*	100
		Osakkeiden laimentamaton keskimääräinen lukumäärä

Konsernituloslaskelma

1 000 EUR	Liitetieto	1.1.–31.12.2013	1.1.–31.12.2012
Liikevaihto	1, 2	1 411 015	1 343 580
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	7, 8	-1 237 136	-1 172 519
Bruttokate		173 879	171 061
Myynnin ja markkinoinnin kulut	3, 7, 8	-98 224	-95 881
Hallinnon kulut	4, 7, 8	-43 485	-44 157
Liiketoiminnan muut tuotot	5	6 144	3 811
Liiketoiminnan muut kulut	6	-18 584	-4 624
Liikevoitto	1	19 730	30 210
Rahoitustuotot	9	14 738	14 631
Rahoituskulut	9	-29 941	-29 329
Rahoitusnetto		-15 203	-14 698
Osuus yhteis- ja osakkuusyritysten tuloksista	15	2 335	3 395
Voitto/tappio ennen veroja		6 862	18 907
Tuloverot	10, 18	-11 152	-8 842
Tilikauden tulos		-4 290	10 065
Tilikauden tuloksen jakaantuminen:
Emoyhtiön omistajille		-4 338	9 823
Määräysvallattomille omistajille		48	242
Yhteensä		-4 290	10 065
Laimentamaton tulos/osake, EUR	11	-0,15	0,35
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, EUR	11	-0,15	0,35

Laaja konsernituloslaskelma

1 000 EUR	Liitetieto	1.1.–31.12.2013	1.1.–31.12.2012
Tilikauden tulos		-4 290	10 065
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen:
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä	10, 26	861	-408
Erät, jotka määrättyjen ehtojen täyttyessä siirretään tulosvaikutteisiksi
Myytävissä olevat rahoitusvarat	9, 10, 16, 28	37	6
Rahavirran suojaukset	9, 10, 28	1 467	-1 222
Muuntoerot	9	-11 609	6 937
Tilikauden laaja tulos		-13 534	15 378
Tilikauden laajan tuloksen jakaantuminen:
Emoyhtiön omistajille		-13 512	15 063
Määräysvallattomille omistajille		-22	315
Yhteensä		-13 534	15 378

Konsernitase

Varat, 1 000 EUR	Liitetieto	31.12.2013	31.12.2012
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	1, 12	433 526	476 065
Biologiset hyödykkeet	13	775	1 464
Liikearvo	14	164 756	168 502
Muut aineettomat hyödykkeet	14	76 980	78 446
Osuudet yhteis- ja osakkuusyrityksissä	15, 32	15 299	14 640
Muut rahoitusvarat	16, 28	2 189	1 748
Myyntisaamiset, lainasaamiset ja muut saamiset	17, 28	7 494	11 636
Laskennalliset verosaamiset	10, 18	4 890	15 487
Yhteensä		705 909	767 988
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	19	114 134	114 268
Biologiset hyödykkeet	13	3 345	5 504
Myyntisaamiset ja muut saamiset	20, 28	113 941	140 047
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		4 865	4 758
Rahavarat	21, 28	28 844	6 556
Yhteensä		265 129	271 133
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät	22	7 017	2 507
Varat yhteensä	1	978 055	1 041 628
Oma pääoma ja velat, 1 000 EUR	Liitetieto	31.12.2013	31.12.2012
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma		48 055	48 055
Ylikurssirahasto		138 502	138 502
Omat osakkeet		-1 277	-1 277
Muut rahastot		-4 123	-5 627
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		110 571	110 571
Muuntoerot		-21 868	-10 328
Kertyneet voittovarat		138 639	148 311
Yhteensä	10, 11, 18, 23, 28	408 499	428 207
Määräysvallattomien osuus		3 219	3 240
Oma pääoma yhteensä		411 718	431 447
Pitkäaikaiset velat
Korolliset rahoitusvelat	24, 28	215 839	264 337
Laskennalliset verovelat	10, 18	44 697	47 364
Muut velat	25, 28	5 730	7 572
Eläkevelvoitteet	26	6 926	8 132
Yhteensä		273 192	327 405
Lyhytaikaiset velat
Korolliset rahoitusvelat	24, 28	118 894	106 142
Ostovelat ja muut velat	27, 28	174 240	175 498
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		11	1 136
Yhteensä		293 145	282 776
Velat yhteensä	1	566 337	610 181
Oma pääoma ja velat yhteensä		978 055	1 041 628

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

						Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma				Määräys vallatto mien osuus	Oma pääoma yhteensä
1 000 EUR	Liite	Osake pääoma	Yli kurssi rahasto	Omat osakkeet	Muut rahastot	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Muunto erot	Kerty neet voitto varat	Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2012		48 055	138 502	-1 277	-4 406	110 571	-17 192	144 528	418 781	2 920	421 701
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden tulos								9 823	9 823	242	10 065
Muut laajan tuloksen erät
Myytävissä olevat rah.varat					6				6		6
Rahavirran suojaukset					-1 222				-1 222		-1 222
Vakuutusmatemaattiset
tappiot eläke-etuuksista	26							-408	-408		-408
Muuntoerot					-5		6 864		6 859	78	6 937
Liiketoimet omistajien kanssa
Omat osakkeet	23								0		0
Osingonjako	23							-5 632	-5 632		-5 632
Oma pääoma 31.12.2012		48 055	138 502	-1 277	-5 627	110 571	-10 328	148 311	428 207	3 240	431 447
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden tulos								-4 338	-4 338	48	-4 290
Muut laajan tuloksen erät
Myytävissä olevat rah.varat					37				37		37
Rahavirran suojaukset					1 467				1 467		1 467
Vakuutusmatemaattiset
voitot eläke-etuuksista	26							861	861		861
Muuntoerot							-11 540		-11 540	-69	-11 609
Liiketoimet omistajien kanssa
Omat osakkeet	23								0		0
Osingonjako	23							-6 195	-6 195		-6 195
Oma pääoma 31.12.2013		48 055	138 502	-1 277	-4 123	110 571	-21 868	138 639	408 499	3 219	411 718

Konsernin rahavirtalaskelma

1 000 EUR	Liitetieto	1.1.–31.12.2013	1.1.–31.12.2012
Liiketoiminnan rahavirta
Myynnistä saadut maksut		1 431 225	1 387 809
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut		2 473	2 078
Maksut liiketoiminnan kuluista		-1 323 053	-1 270 714
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista		-31 271	-30 308
Saadut osingot		83	82
Saadut korot ja muut rahoitustuotot		14 544	14 548
Maksetut välittömät verot		-5 091	-3 888
Liiketoiminnan rahavirta		88 910	99 607
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		-38 683	-50 382
Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankituilla rahavaroilla	32		-1 828
Myydyt osakkuusyritykset		1 593
Hankitut osakkuusyritykset		-961
Pitkäaikaisten lainasaamisten vähennys		2 051	850
Muut sijoitukset		1 177	1 415
Investointien rahavirta		-34 823	-49 945
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot		50 000	50 000
Pitkäaikaisten lainojen maksut		-62 295	-39 599
Lyhytaikaisten lainojen nostot ja maksut		-12 974	-55 014
Osinkojen maksut	23	-6 195	-5 632
Rahoituksen rahavirta		-31 464	-50 245
Rahavarojen muutos		22 623	-583
Rahavarat tilikauden alussa	21	6 556	6 618
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		-335	521
Rahavarat tilikauden lopussa		28 844	6 556

Yrityksen perustiedot

Atria-konsernin emoyhtiö Atria Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Kuopio. Yhtiö on ollut listattuna Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä vuodesta 1991 alkaen. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-sivuilta www.atriagroup.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki; postiosoite PL 900, 60060 ATRIA.

Atria Oyj ja sen tytäryhtiöt valmistavat ja markkinoivat elintarvikkeita, erityisesti liha-alan tuotteita, lihavalmisteita, siipikarjatuotteita, ateriakokonaisuuksia ja ruokakonsepteja. Atrian markkina-alueeksi on määritelty Suomi, Ruotsi, Tanska, Venäjän Euroopan puoleiset osat ja Baltian maat. Atrian tytäryhtiöt sijaitsevat myös tällä alueella. Konserni jakaantuu neljään liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat Atria Suomi, Atria Skandinavia, Atria Venäjä sekä Atria Baltia.

Julkaistava tilinpäätös on hyväksytty hallituksessa 12. helmikuuta 2014. Suomen Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

LAATIMISPERUSTA

Konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2013 voimassa olevia IAS- ja IFRSstandardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta biologisia hyödykkeitä, myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja sekä johdannaisinstrumentteja. Myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan luokitteluhetkestä lähtien kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan kumpi niistä on alempi.

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, ja luvut on pyöristetty lähimpään tuhanteen euroon.

MUUTOKSET TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEISSA JA ESITETTÄVISSÄ TIEDOISSA

a) Käyttöönotetut uudet standardit ja standardien muutokset, joita on sovellettu 1.1.2013 alkavalla tilikaudella

• Muutos IAS 1:een "Tilinpäätöksen esittäminen". Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti tulevaisuudessa tulosvaikutteisiksi tiettyjen ehtojen täyttyessä.
• Muutos IAS 19:ään "Työsuhde-etuudet". Muutoksella poistettiin ns. putkimenetelmän käyttömahdollisuus ja rahoitusmeno määritetään nyt nettorahastointiin perustuen. Kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi muun laajan tuloksen eriin. Standardin muutoksella ei ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• Muutos IFRS 7:ään "Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot". Varojen ja velkojen netottamista koskeva muutos lisää liitetietovaatimuksia tarkoituksena parantaa IFRS:n ja US GAAPin mukaisten tilinpäätösten vertailukelpoisuutta. Standardin muutoksella ei ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• IFRS 13 "Käyvän arvon määrittäminen". Uuden standardin tarkoituksena on lisätä yhdenmukaisuutta käyvän arvon määrittämiseen ja antaa uusia liitetietoja koskevia vaatimuksia, silloin kun joku IFRS-standardi vaatii tai sallii käypään arvoon arvostamisen. Standardin mukaan käypä arvo on hinta, joka saataisiin omaisuuserän myymisestä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutettavassa tavanmukaisessa liiketoimessa.
• Vuosittaiset parannukset 2011. Parannukset, jotka julkaistiin kierroksen 2009–2011 tuloksena, aiheuttivat muutoksia seuraaviin standardeihin: IAS 1 "Tilinpäätöksen esittäminen", IAS 16 "Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet", IAS 32 "Rahoitusinstrumentit: esittämistapa" ja IAS 34 "Osavuosikatsaukset". Muutoksilla ei ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

b) Uudet standardit ja tulkinnat, jotka on julkaistu, mutta tulevat voimaan myöhemmin kuin 1.1.2013.

• IFRS 10 "Konsernitilinpäätös" (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tavoitteena on määrätä periaatteista, jotka koskevat konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistä, kun yhteisöllä on määräysvalta yhdessä tai useammassa muussa yhteisössä. Määräysvaltaan liittyvät periaatteet määritellään, ja määräysvalta määrätään konsernitilinpäätökseen yhdistelemisen perusteeksi. Standardissa ohjeistetaan määräysvallan käsitteen soveltamista selvitettäessä, onko sijoittajalla määräysvalta ja onko sen siis yhdisteltävä sijoituskohde konsernitilinpäätökseen. Standardi sisältää myös konsernitilinpäätöksen laatimismenettelyä koskevat vaatimukset. Standardilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• IFRS 11 "Yhteisjärjestelyt" (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 11:n myötä yhteisjärjestelyjen käsittely muuttuu entistä realistisemmaksi. Sen mukaan keskitytään järjestelystä johtuviin oikeuksiin ja velvoitteisiin eikä sen oikeudelliseen muotoon. Yhteisjärjestelyjä on kahdentyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Yhteisen toiminnon osapuolilla on varoja koskevia oikeuksia ja järjestelyyn liittyviä velvoitteita, ja se käsittelee kirjanpidossaan osuutensa varoista, veloista, tuotoista ja kuluista. Yhteisyrityksessä osapuolilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, ja ne käsittelevät osuutensa pääomaosuusmenetelmällä. Yhteisyritysten suhteellinen yhdistely ei ole enää sallittua. Standardilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• IFRS 12 "Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä" (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 12 sisältää kaiken tyyppisiä osuuksia koskevat liitetietovaatimukset. Se koskee yhteisjärjestelyjä, osakkuusyrityksiä, erityistä tarkoitusta varten luotuja sijoitusvälineitä ja muita taseen ulkopuolisia välineitä. Standardilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

• Muutos IFRS 10:n,11:n ja 12:n siirtymäsääntöihin (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 10:n, 11:n ja 12:n siirtymäsääntöjä helpotetaan siten, että oikaistuja vertailutietoja vaaditaan vain yhdeltä tilikaudelta. Konsernitilinpäätökseen yhdistelemättömiä strukturoituja yhteisöjä koskevia vertailutietoja ei tarvitse esittää IFRS 12:n käyttöönottoa edeltäviltä kausilta.

• IAS 27 (uudistettu 2011) Erillistilinpäätös (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset. Standardilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

• IAS 28 (uudistettu 2011) Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (voimaan 1.1.2014). Uudistettu standardi sisältää sekä osakkuus- että yhteisyritysosuuksien käsittelyä koskevat vaatimukset. IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena molempiin sovelletaan pääomaosuusmenetelmää. Standardilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• Varojen ja velkojen netottamista koskeva muutos IAS 32:een "Rahoitusinstrumentit; esittämistapa" (voimaan 1.1.2014). Muutokset liittyvät IAS 32:n soveltamisohjeeseen. Niissä selkeytetään joitakin vaatimuksia, jotka koskevat rahoitusvarojen ja -velkojen vähentämistä toisistaan taseessa. Standardilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• Kerrytettävissä olevasta rahamäärästä esitettäviä tietoja koskeva muutos IAS 36:een "Omaisuuserien arvon alentuminen" (voimaan 1.1.2014). Muutos koskee kerrytettävissä olevaa rahamäärää koskevia tietoja, jotka on esitettävä arvoltaan alentuneista omaisuuseristä, jos niiden arvo perustuu käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla. Standardilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• Johdannaisten uudistamista koskeva muutos IAS 39:ään "Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen (voimaan 1.1.2014). Muutos tuo helpotuksen, jonka mukaan suojauslaskentaa voidaan tiettyjen kriteerien täyttyessä jatkaa, kun johdannaissopimuksen uudeksi osapuoleksi tulee keskusvastapuoli. Standardilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• Muutos IAS 19:stä, Etuuspohjaiset järjestelyt: työntekijöiden maksusuoritukset (voimaan 1.7.2014, ei hyväksytty EU:ssa). Muutos sallii sellaisten maksusuoritusten, jotka liittyvät työsuoritukseen ja joiden määrä ei vaihtele työntekijän työssäoloajan perusteella, vähentämisen ansaittujen etuuksien kustannusten määrästä sillä kaudella, jona työ suoritetaan. Standardilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (voimaantulo vielä avoinna). Kyseessä on osa laajempaa projektia, jonka tarkoituksena on korvata IAS 39 uudella standardilla. Eri arvostusperusteet on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu määräämällä rahoitusvaroille kaksi arvostusryhmää: jaksotettu hankintameno ja käypä arvo. Luokittelu riippuu yhteisön liiketoimintamallista ja rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtojen ominaispiirteistä. Suojauslaskentaa koskeva uusi ohjeistus tuo suojauslaskennan ja riskienhallinnan lähemmäksi toisiaan. Lisäksi vaatimukset tehokkuustestauksesta ovat aiempaa lievemmät. IAS 39:ään sisältyvä ohjeistus rahoitusvarojen arvon alentumisesta jää edelleen voimaan. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Arvioita keskeneräisen standardin lopullisesta vaikutuksesta konsernin tilinpäätökseen ei toistaiseksi voida esittää.
• Vuosittaiset parannukset 2010–2012. Parannukset, jotka julkaistiin kierroksen 2010–2012 tuloksena, aiheuttavat muutoksia seuraaviin standardeihin: IFRS 2 Osakeperusteiset maksut, IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen, IFRS 8 Toimintasegmentit, IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen, IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, IAS 38 Aineettomat hyödykkeet ja IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä. Konsernin arvion mukaan muutoksilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAATIMISPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden soveltamisessa. Lisäksi joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat omaisuus- ja velkaeriin, vastuiden sekä tuottojen ja kulujen määriin. Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista.

Keskeiset harkintaan perustuvat ratkaisut tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa:

Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis-, tai esittämistapoja. Johdon harkintaa on käytetty omaisuus- ja rahoituserien luokittelussa sekä laskennallisten verosaamisten ja varausten kirjaamisessa.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset:

Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpänä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen ympäristön odotettuun kehitykseen. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Yritysten yhteenliittymissä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittäminen:

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja velat arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Merkittävissä yritysten yhteenliittymissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista. Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi.

Omaisuuserien arvonalentuminen:

Konsernissa käydään läpi vähintään jokaisen raportointikauden päättymispäivänä mahdolliset viitteet niin aineellisten kuin aineettomienkin hyödykkeiden arvonalentumisesta.

Lokakuussa Atria ilmoitti luopuvansa kannattamattomasta sianlihan alkutuotannosta Venäjällä. Lisäksi Moskovassa sijaitseva teollinen tuotanto ja oma logistiikkayksikkö päätettiin lopettaa vuoden 2014 loppuun mennessä. Liiketoimintojen lopettamisesta johtuen kirjattiin yhteensä 23,0 miljoonan euroa arvonalentuminen tytäryhtiöiden omaisuuseriin. Arvonalentumiskirjauksista käyttöomaisuuteen kohdistui 14,3 miljoonaa euroa, laskennallisiin verosaamisiin 7,6 miljoonaa euroa ja muihin varoihin 1,1 miljoonaa euroa.

Konsernissa testataan vuosittain liikearvo ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Vuosittain testattavan aineettoman omaisuuden arvo tilikauden lopussa oli 233,9 miljoonaa euroa. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Näissä laskelmissa ennakoidut rahavirrat perustuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson.

Arvonalentumistestauksen perusteella tilikaudella ei ole kirjattu arvonalentumistappioita. Lisätietoja kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on esitetty liitetiedossa 14.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Atria Oyj ja sen kaikki tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja siihen asti, kun määräysvalta päättyy.

Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike sisältää luovutetut varat ja vastattavaksi otetut velat arvostettuna käypään arvoon hankintahetkellä. Luovutettu vastike sisältää myös ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat, vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta.

Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuuden käypä arvo hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden käypä arvo yhteen laskettuina, ylittää hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon, merkitään taseeseen liikearvoksi. Jos vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden käyvän arvon ja aiemmin omistetun osuuden käyvän arvon yhteismäärä on pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo, erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konserniyritysten väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä tuotot ja kulut eliminoidaan. Myös omaisuuserän kirjaamiseen johtavista konsernin sisäisistä liiketoimista johtuvat voitot ja tappiot eliminoidaan. Tytäryritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.

Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Kun määräysvallattomilta omistajilta ostetaan osakkeita, maksetun vastikkeen ja tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös voitot tai tappiot osakkeiden myynnistä määräysvallattomille omistajille kirjataan omaan pääomaan.

Kun konsernin määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta päättyy, jäljelle jäävä osuus arvostetaan määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Tämä käypä arvo toimii alkuperäisenä kirjanpitoarvona, kun jäljelle jäävää osuutta myöhemmin käsitellään osakkuusyrityksenä, yhteisyrityksenä tai rahoitusvaroina. Lisäksi asianomaisesta yrityksestä aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja määriä käsitellään ikään kuin konserni olisi suoraan luovuttanut niihin liittyvät varat ja velat. Tämä voi tarkoittaa, että aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatut määrät siirretään tulosvaikutteisiksi.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Yleensä tämä perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa 20–50 prosenttia äänivallasta. Osakkuusyrityksiin tehdyt sijoitukset käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa sijoitus kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä ja sitä lisätään tai vähennetään kirjaamalla sijoittajayrityksen osuus sijoituskohteen hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista.

Jos osakkuusyrityksestä omistettu osuus pienenee, mutta huomattava vaikutusvalta säilyy, vain suhteellinen osuus aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista määristä siirretään tulosvaikutteisesti.

Konsernin osuus osakkuusyritysten hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista merkitään tuloslaskelmaan liikevoiton alapuolelle. Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan vastaavasti. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen osuus osakkuusyrityksestä mahdolliset muut vakuudettomat saamiset mukaan luettuina, konserni ei kirjaa lisää tappiota, ellei sillä ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta eikä se ole suorittanut maksuja osakkuusyrityksen puolesta.

Yhteisyritykset

Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konserni käyttää toisten osapuolten kanssa yhteistä, sopimukseen perustuvaa määräysvaltaa. Konsernissa yhteisyritykset on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuttaminen

Konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta on euro. Konsernitilinpäätös on esitetty tuhansina euroina.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu euroiksi käyttäen tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista sekä saamisista ja veloista syntyneet kurssivoitot ja -tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan lukuun ottamatta niitä johdannaissopimusten kurssimuutoksia, jotka ovat ehdot täyttäviä rahavirran suojauksia tai määritetty suojaamaan ulkomaista nettoinvestointia, ja ovat siinä tehokkaita, sekä lainoja, jotka ovat osa ulkomaiseen yksikköön tehtyä nettosijoitusta. Nämä kurssierot on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Rahoitustapahtumia suojaavien valuuttatermiinien ja sekä valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Euroalueen ulkopuolisten konserniyritysten tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut on käsitelty alun perin kunkin yrityksen toimintaympäristön valuutassa. Euroalueen ulkopuolisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi raportointikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Eri muuntokurssien käytöstä syntyvä kurssiero kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Euroalueen ulkopuolisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista syntyvät muuntoerot ja näihin tehtyjen nettosijoitusten suojaustulos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan osaksi tai kun se myydään, omaan pääomaan kirjatut valuuttakurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet esitetään alkuperäisten hankintahintojen ja kertyneiden poistojen erotuksena vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määriteltävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.

Poistot lasketaan tasapoistoina arvioidun taloudellisen vaikutusajan mukaan seuraavasti:

• Rakennukset 25–40 vuotta
• Koneet ja kalusto 5–10 vuotta
• Muut aineelliset hyödykkeet 5–10 vuotta

Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Muihin aineellisiin hyödykkeisiin kirjataan omaisuus, joka ei luonteensa tai poistoaikojensa suhteen sovellu kirjattavaksi aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tileille: Maa- ja vesialueet, Rakennukset ja rakennelmat, Koneet ja kalusto.

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan niin, että kirjanpitoarvo vastaa enintään kerrytettävissä olevaa rahamäärää.

Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät voitot ja tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Vuokrasopimukset – konserni vuokralle ottajana:

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että jäljellä olevalle velalle muodostuu kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokraajan kuluessa.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo:

Liikearvo on määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun tytäryrityksen yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Tytäryritysten hankinnasta syntyvä liikearvo sisältyy aineettomiin hyödykkeisiin. Liikearvo testataan vuosittain arvonalentumisen varalta, ja se merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta.

Liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Konsernin rahavirtaa tuottavat yksiköt on luokiteltu liiketoimintasegmenttien mukaisesti tytäryhtiöiden toimintaan ja sijaintiin perustuen. Ne ovat Atria Suomi, Atria Skandinavia, Atria Venäjä ja Atria Viro. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Muut aineettomat hyödykkeet:

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi.

Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

Poistoajat ovat:
• Asiakassuhteet	3–8 vuotta
	5–10 vuotta
• Muut aineettomat hyödykkeet *)	5–10 vuotta
• Tavaramerkit

*) Sisältää mm. tietokoneohjelmistot ja liittymismaksut

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Konsernissa arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin aineellisen tai aineettoman omaisuuserän arvo on alentunut. Mikäli viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvosta sekä aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, arvioidaan kerrytettävissä oleva rahamäärä vuosittain ja aina kun on viitteitä arvonalentumisesta. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan kumpi niistä on suurempi. Jos kerrytettävissä olevaa rahamäärää ei pystytä arvioimaan omaisuuseräkohtaisesti, arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan vähentämään ensin liikearvoa ja tämän jälkeen muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään FIFO-menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut myynnistä johtuvat menot.

Biologiset hyödykkeet

Konsernin biologisia hyödykkeitä ovat elävät eläimet ja kasvava vilja. Biologiset hyödykkeet arvostetaan käypään arvoon vähennettynä arvioiduilla myyntiin liittyvillä menoilla. Tuottavat eläimet sisältyvät aineellisiin hyödykkeisiin ja muut biologiset hyödykkeet (teuraseläimet ja kasvava vilja) vaihto-omaisuuteen.

Korjuuajankohtana biologisista hyödykkeistä korjatut maataloustuotteet arvostetaan käypään arvoon vähennettynä arvioiduilla myyntiin liittyvillä menoilla. Korjuuajankohdan jälkeinen arvostus tapahtuu vaihto-omaisuuden arvostusperiaatteiden mukaan.

Tuottavien biologisten hyödykkeiden käypä arvo perustuu alkuperäiseen hankintahintaan, josta on vähennetty eläinten ikääntymisestä aiheutuva käyttöarvon alenemista vastaava kustannus. Tuottaville eläimille ei ole saatavissa markkinahintaa. Teuraseläinten käypä arvo on sama kuin markkinahinta, joka perustuu yhtiön teuraseläinten hankintaan/myyntiin paikallisilla markkinoilla. Kasvavan viljan käypä arvo perustuu tuotantokustannuksiin.

Rahoitusvarat

Luokittelu

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin:

• Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
• Lainat ja muut saamiset
• Myytävissä olevat rahoitusvarat

Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat:

Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan tähän ryhmään, kun se on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti hyödyn saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Konsernin käyttämät johdannaiset, jotka eivät täytä IAS 39:n suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi. Tähän ryhmään kuuluvat omaisuuserät on luokiteltu lyhytaikaisiksi varoiksi.

Lainat ja muut saamiset:

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin paitsi silloin, kun ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua raportointikauden päättymispäivästä, jolloin ne luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi. Konsernin lainoihin ja muihin saamisiin kuuluvat myyntisaamiset, lainasaamiset ja rahoitusvaroihin kuuluvat muut saamiset sekä rahavarat.

Myytävissä olevat rahoitusvarat:

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on joko nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu mihinkään muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne erääntyvät tai ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.

Kirjaaminen ja arvostaminen

Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupankäyntipäivän perusteella – päivänä, jona konserni sitoutuu ostamaan tai myymään omaisuuserän. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoituksen rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja kun rahoitusvaran omistukseen liittyvät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osin pois konsernista.

Sijoitukset rahoitusvaroihin, joita ei kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti, kirjataan alun perin käypään arvoon, johon lisätään hankinnasta tai liikkeeseenlaskusta välittömästi johtuvat transaktiomenot. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon, ja transaktiomenot kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat ja myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan myöhemmin käypään arvoon. Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Myytävissä olevaksi luokiteltujen rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset sekä kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen.

Kun myytävissä oleviksi luokitellut arvopaperit myydään tai niistä kirjataan arvonalennus, omaan pääomaan kirjatut kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Myytävissä olevista oman pääoman ehtoisista instrumenteista saadut osingot kirjataan tuloslaskelmaan, kun konsernille on syntynyt oikeus maksun saamiseen. Noteerattujen sijoitusten käyvät arvot perustuvat raportointihetken ostokursseihin. Jos rahoitusvaroihin kuuluvalle erälle ei ole toimivia markkinoita ja jos kyseessä ovat noteeraamattomat arvopaperit, käypä arvo määritetään erilaisten arvostusmenetelmien avulla, tai milloin käypä arvo ei ole luotettavasti määriteltävissä, hankintamenoon. Arvostusmenetelmissä käytetään riippumattomien osapuolten välillä viime aikoina toteutuneita kauppoja, muiden olennaisilta osin samanlaisten instrumenttien käypiä arvoja ja diskontattujen rahavirtojen nykyarvoa. Laskennassa käytetään mahdollisimman paljon markkinoilta saatua tietoa ja mahdollisimman vähän yhtiökohtaisia tietoja.

Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko objektiivista näyttöä jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Jos kyseessä ovat myytävissä oleviksi luokitellut oman pääoman ehtoiset arvopaperit, katsotaan käyvän arvon merkittävän tai pitkittyneen alentumisen alle hankintamenon olevan merkki arvon alentumisesta. Tällöin kertynyt tappio, joka määritetään hankintamenon ja senhetkisen käyvän arvon erotuksena vähennettynä kyseisestä rahoitusvaroihin kuuluvasta erästä aiemmin tulosvaikutteisesti kirjatulla arvonalentumistappiolla, siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan. Tuloslaskelmaan merkittyjä arvonalentumistappioita oman pääoman ehtoisista instrumenteista ei myöhemmin peruuteta tuloslaskelman kautta.

Johdannaisinstrumentit ja suojauslaskenta

Johdannaiset merkitään alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon, ja sen jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon. Tästä syntyvän voiton tai tappion kirjaaminen riippuu siitä, onko johdannainen määritetty suojausinstrumentiksi ja minkä luonteista erää se suojaa. Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, on määritelty joko:

• suojaamaan korko-, valuuttakurssi- tai sähkön hintariskiltä, jotka liittyvät taseeseen merkittyyn omaisuuserään tai velkaan taikka erittäin todennäköiseen ennakoituun liiketoimeen (rahavirran suojaus); tai
• suojaamaan ulkomaiseen yksikköön tehtyä nettosijoitusta (nettosijoituksen suojaus).

Suojausinstrumenttien ja suojauskohteiden välinen suhde dokumentoidaan suojausta aloitettaessa. Samoin dokumentoidaan riskienhallinnan tavoitteet sekä strategiat, joiden mukaan erilaisiin suojaustoimiin ryhdytään. Konserni dokumentoi suojausta aloitettaessa ja jatkuvasti sen jälkeen arvionsa siitä, kumoavatko suojauksissa käytettävät johdannaiset tehokkaasti suojauskohteiden käypien arvojen tai rahavirtojen muutoksia.

Suojaavan johdannaisen koko käypä arvo luokitellaan pitkäaikaiseksi omaisuuseräksi tai velaksi, jos suojauskohteen maturiteetti on yli 12 kuukautta, ja lyhytaikaiseksi omaisuuseräksi tai velaksi, jos suojauskohde erääntyy 12 kuukauden kuluessa. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi tai veloiksi.

Arvostusperiaatteet:

Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan arvostamalla termiinisopimukset tilinpäätöspäivän termiinikurssiin. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan diskonttaamalla sopimusten ennakoidut rahavirrat arvostushetken markkinakorkokäyrillä kyseessä oleville valuutoille. Sähköjohdannaiset arvostetaan käypään arvoon käyttäen tilinpäätöspäivän markkinanoteerauksia.

Rahavirran suojaus:

Rahavirran suojauksiksi määritettyjen, ehdot täyttävien johdannaisten käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan asianmukaiseen erään. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan niillä kausilla, joilla suojauskohde vaikuttaa tulokseen (esimerkiksi kun suojattu ennakoitu osto toteutuu). Kuitenkin jos suojatun ennakoidun liiketoimen seurauksena kirjataan rahoitusvaroihin kuulumaton omaisuuserä (esimerkiksi vaihto- tai käyttöomaisuutta), aiemmin omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään omaisuuserän alkuperäiseen hankintamenoon. Jos kyseessä on vaihto-omaisuus, voitot ja tappiot sisältyvät lopulta myytyjä suoritteita vastaaviin kuluihin, ja jos kyseessä on käyttöomaisuus ne sisältyvät lopulta poistoihin. Kun suojausinstrumentti erääntyy tai myydään tai kun suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä, omaan pääomaan sillä hetkellä sisältyvät kertyneet voitot tai tappiot jäävät omaan pääomaan, ja ne siirretään tuloslaskelmaan vasta, kun ennakoitu liiketoimi toteutuu. Jos ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omassa pääomassa esitetty kertynyt voitto tai tappio siirretään välittömästi tuloslaskelmaan asianmukaiseen erään.

Nettosijoituksen suojaus:

Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksia käsitellään samalla tavalla kuin rahavirran suojauksia. Suojausinstrumentin voitto tai tappio, joka johtuu suojauksen tehokkaasta osuudesta, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot merkitään tuloslaskelmaan, kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan osaksi tai kun se myydään.

Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä:

Tietyt johdannaisinstrumentit eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä. Tällaisten johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan asianmukaiseen erään.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset kirjataan alun perin käypään arvoon ja sen jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää, arvon alentuminen huomioon ottaen. Myyntisaamisista kirjataan arvonalennus, kun on objektiivista näyttöä siitä, ettei konserni saa perityksi koko erääntynyttä saatavaa alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Myyntisaamisen arvon alentumiseen viittaavina seikkoina pidetään velallisen merkittäviä taloudellisia vaikeuksia, sitä uhkaavaa konkurssia tai velkajärjestelyä sekä maksujen laiminlyöntiä tai viivästymistä.

Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella, ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Käytössä olevat luottolimiitit sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät

Pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävinä olevaksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin ja kun johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta.

Välittömästi ennen luokittelua myytävänä olevaksi kyseiset omaisuuserät arvostetaan niihin sovellettavien IFRS-standardien mukaisesti. Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan kumpi niistä on alempi. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.

Oma pääoma

Kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien oman pääomanehtoisten instrumenttien liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä.

Jos jokin konserniin kuuluva yritys ostaa yhtiön osakkeita, niistä maksettu vastike ja hankinnasta välittömästi aiheutuvat menot verovaikutus huomioon ottaen vähennetään yhtiön omistajille kuuluvasta omasta pääomasta, kunnes osakkeet mitätöidään tai lasketaan uudelleen liikkeeseen. Jos osakkeet lasketaan uudelleen liikkeeseen, niistä saatavat vastikkeet sisällytetään yhtiön omistajille kuuluvaan omaan pääomaan niistä välittömästi johtuvilla transaktiomenoilla vähennettyinä verovaikutukset huomioon ottaen.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin.

Sitoviin luottolimiittisopimuksiin liittyvä kertaluonteinen järjestelypalkkio jaksotetaan sopimuksen kestoajalle. Sopimuksiin liittyvät limiittiprovisiot kirjataan ajan kulumisen perusteella kuluksi.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Varausten määriä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausten muutokset kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus on alun perin kirjattu.

Tuloutusperiaatteet

Liikevaihto määritetään tuotteiden ja palveluiden sekä raaka-aineiden ja tarvikkeiden myynnistä saadun tai saatavan vastikkeen käyvän arvon perusteella oikaistuna välillisillä veroilla ja alennuksilla, jotka perustuvat toimialan normaaleihin sopimuskäytäntöihin. Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle ja tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu. Vuokratuotot kirjataan tasaerinä vuokrakaudelle.

Korot kirjataan ajan kulumisen perusteella ottaen huomioon omaisuuserän efektiivisen tuoton. Osinkotuotot kirjataan, kun osakkeenomistajien oikeus maksun saamiseen on syntynyt.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet:

Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Konsernin eläkejärjestelyt ovat suurelta osin maksupohjaisia.

Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä yritykselle jää velvoitteita järjestelystä tilikauden maksun suorittamisen jälkeenkin. Etuuspohjaisiksi määritellyistä järjestelyistä hankitaan vuosittain vakuutusmatemaattiset laskelmat, joiden perusteella tilinpäätökseen kirjattava kulu sekä velka tai omaisuuserä voidaan kirjata. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Avainhenkilöiden pitkän tähtäimen palkitsemisjärjestelmä:

Konsernilla on avainhenkilöille suunnattu pitkän tähtäimen palkitsemisjärjestelmä. Järjestelmän mahdollinen tuotto koko ansaintajaksolla perustuu konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Ansaintajaksolla on kolme vuoden mittaista jaksoa (2012, 2013 ja 2014) ja koko ansaintajakso päättyy 31.12.2014. Ansaitun palkkion määrä todetaan asetettujen tavoitteiden toteutumisen perusteella ansaintajakson päättymisen jälkeen. Järjestelmästä maksettavat etuudet arvioidaan vuosittain ja jaksotetaan työsuhde-etuuksista johtuvaksi kuluksi ja velaksi ansaintajakson aikana siihen asti, kunnes ne maksetaan.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Yksittäisiin projekteihin liittyvät kehittämismenot aktivoidaan taseeseen, kun on saatu riittävä varmuus siitä, että kyseessä oleva hyödyke on teknisesti toteutettavissa ja se tulee todennäköisesti tuottamaan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot kirjataan kuluksi projektikohtaisesti hyödykkeen taloudellisena vaikutusaikana. Hyödykettä poistetaan siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Konsernilla ei ole aktivoituja kehittämismenoja.

Julkiset avustukset

Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvaukseksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan, kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Tukien luonne vaihtelee maittain ja tuet kirjataan vasta, kun kaikki maksettavaan tukeen liittyvät ehdot ja vaatimukset ovat täyttyneet, joten yhtiöllä ei ole saamiinsa avustuksiin takaisinmaksuvelvoitetta. Tilikaudella julkisina avustuksina on kirjattu tuotantotukea maataloustoimintaan Venäjällä. Tukea ei ole odotettavissa tulevaisuudessa, koska Atria luopui alkutuotannosta Venäjällä vuoden 2013 lopussa.

Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserniyritys täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Tuloverot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvista veroista, aikaisempien tilikausien verojen oikaisuista ja laskennallisista veroista. Verot merkitään tuloslaskelmaan paitsi jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Kertaluonteiset erät

Poikkeukselliset, tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat tapahtumat kuten liiketoimintojen myynneistä syntyneet myyntivoitot ja -tappiot, arvonalentumiset, merkittävien liiketoimintojen lopettamiskulut sekä toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat kulut käsitellään kertaluonteisina erinä.

1. Segmentti-informaatio

Konsernin toimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin, jota Atrian hallitus käyttää strategisessa ja operatiivisessa päätöksenteossa. Hallitus arvioi toimintasegmenttien tulosta liikevaihdon, liikevoiton ja sitoutuneen pääoman perusteella. Konsernilla on tunnistettavissa neljä maantieteellistä segmenttiä, jotka poikkeavat markkinoiden toiminnan kannalta olennaisesti toisistaan. Nämä ovat Atria Suomi, Atria Skandinavia, Atria Venäjä sekä Atria Baltia. Lisäksi konsernikulut ilmoitetaan erikseen erässä kohdistamattomat. Konsernikuluihin sisältyy pääasiassa henkilöstö- ja hallintokuluja. Segmentin varoina ja velkoina on käsitelty sellaiset erät, jotka ovat välittömästi osoitettavissa tai järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Segmenttien välinen kauppa tapahtuu käypään markkinahintaan.

Konsernilla on kaksi asiakasta, joiden molempien kanssa käydyn kaupan arvo on noin 10–15 % konsernin liikevaihdosta. Kyseinen liikevaihto on raportoitu toimintasegmenteissä Suomi, Venäjä ja Baltia.

31.12.2013 päättynyt tilikausi

					Kohdista
Toimintasegmentit	Suomi	Skandinavia	Venäjä	Baltia	mattomat	Eliminoinnit	Konserni
Liikevaihto
Ulkoinen	872 913	383 989	121 450	32 663			1 411 015
Sisäinen	13 857	10 973		248		-25 078	0
Liikevaihto yhteensä	886 770	394 962	121 450	32 911		-25 078	1 411 015
Liikevoitto	32 937	12 202	-20 971	70	-4 508		19 730
Rahoitustuotot ja -kulut							-15 203
Osuus yhteis- ja osakkuusyrityksen tuloksesta							2 335
Tuloverot							-11 152
Tilikauden voitto							-4 290
Varat	460 413	386 083	130 266	41 813		-40 520	978 055
Velat	202 552	265 854	127 918	10 533		-40 520	566 337
Investoinnit	26 721	10 554	3 592	249			41 116
Poistot	25 850	11 915	9 056	2 470			49 291
Arvonalentumiset		994	14 104				15 098

31.12.2012 päättynyt tilikausi

					Kohdista
Toimintasegmentit	Suomi	Skandinavia	Venäjä	Baltia	mattomat	Eliminoinnit	Konserni
Liikevaihto
Ulkoinen	804 523	378 768	126 256	34 033			1 343 580
Sisäinen	14 981	9 026		144		-24 151	0
Liikevaihto yhteensä	819 504	387 794	126 256	34 177		-24 151	1 343 580
Liikevoitto	36 511	8 187	-8 586	-1 489	-4 413		30 210
Rahoitustuotot ja -kulut							-14 698
Osuus yhteis- ja osakkuusyrityksen tuloksesta							3 395
Tuloverot							-8 842
Tilikauden voitto							10 065
Varat	447 106	399 087	172 735	43 879		-21 179	1 041 628
Velat	177 095	282 524	159 254	12 487		-21 179	610 181
Investoinnit	38 633	11 989	5 091	521			56 234
Poistot	24 756	11 916	10 328	2 628			49 628
Arvonalentumiset			31	116			147

2. Liikevaihto, 1 000 EUR	2013	2012
Tavaroiden myynti	1 402 247	1 333 396
Muu myynti	8 768	10 184
Yhteensä	1 411 015	1 343 580
3. Tutkimus- ja kehittämismenot, 1 000 EUR
Kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot	11 821	12 021
4. Tilintarkastajien palkkiot, 1 000 EUR
Tilintarkastuspalkkiot	473	486
Todistukset ja lausunnot	39	51
Veroneuvonta	10	6
Muut palkkiot	5	14
Yhteensä	527	557
5. Liiketoiminnan muut tuotot, 1 000 EUR
Käyttöomaisuuden myyntituotot *)	1 654	1 733
Saadut avustukset	435	82
Muut	4 055	1 996

*) Tilikaudella Forssassa sijaitseva logistiikkakeskus palautettiin myytävissä olevista omaisuuseristä takaisin aineellisiin hyödykkeisiin. Luokittelun muutoksesta johtuen aikaisemmilla tilikausilla tehtyjä arvonalentumiskirjauksia peruutettiin 1,1 miljoonalla eurolla.

Yhteensä 6 144 3 811

6. Liiketoiminnan muut kulut, 1 000 EUR

Käyttöomaisuuden myyntitappiot	496	0
Käyttöomaisuuden arvonalentumiset*)	15 098	147
Poistot aineettomista hyödykkeistä	653	941
Muut	2 337	3 536
Yhteensä	18 584	4 624

*) Atria Venäjä luopui kannattamattomasta sianlihan alkutuotannosta Venäjällä. Lisäksi Moskovassa sijaitseva teollinen tuotanto ja oma logistiikkayksikkö päätettiin lopettaa vuoden 2014 loppuun mennessä. Tästä johtuen kirjattiin kertaluonteisia arvonalentumisia käyttöomaisuuteen 14,3 miljoonaa euroa.

7. Henkilöstömenot, 1 000 EUR

Työsuhde-etuuksista johtuvat kulut:
Palkat	182 141	182 749
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	26 720	27 404
Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt	157	187
Muut henkilösivukulut	22 266	23 339
Yhteensä	231 284	233 679
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 31.
Työsuhde-etuuksista johtuvat kulut toiminnoittain:
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	175 156	177 632
Myynnin ja markkinoinnin kulut	34 296	33 554
Hallinnon kulut	21 832	22 493
Yhteensä	231 284	233 679

	2013	2012
Konsernin henkilökunta keskimäärin liiketoiminta-alueittain (FTE):
Suomi	2 146	2 048
Skandinavia	1 050	1 119
Venäjä	1 151	1 384
Baltia	322	347
Yhteensä	4 669	4 898
8. Poistot ja arvonalentumiset, 1 000 EUR
Poistot ja arvonalentumiset toiminnoittain:
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	45 092	44 334
Myynnin ja markkinoinnin kulut	1 769	1 813
Hallinnon kulut	2 532	2 508
Liiketoiminnan muut kulut	14 996	1 120
Yhteensä	64 389	49 775
9. Rahoitustuotot ja -kulut, 1 000 EUR
Rahoitustuotot:
Korkotuotot lainasaamisista	2 265	3 604
Valuuttakurssivoitot jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavista rahoitusveloista ja lainasaamisista	588	6 414
Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista	83	83
Muut rahoitustuotot	2	83
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista
- Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa	11 800	4 447
Yhteensä	14 738	14 631
Rahoituskulut:
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista	-15 368	-16 683
Valuuttakurssitappiot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista ja lainasaamisista	-8 574	-1 008
Muut rahoituskulut	-1 989	-1 896
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista
- Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa	-4 010	-9 742
Yhteensä	-29 941	-29 329
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-15 203	-14 698
Rahoitusinstrumentteihin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät ennen veroja:
Rahavirran suojaukset	2 260	-1 624
Myytävissä olevat rahoitusvarat	38	8
Muuntoerot	-11 609	6 937
Yhteensä	-9 311	5 321

10. Tuloverot, 1 000 EUR		2013	2012
Tuloslaskelman verot:
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero		4 055	9 118
Verot edellisiltä tilikausilta		-23	391
Laskennalliset verot		7 120	-667
Yhteensä		11 152	8 842
Tuloslaskelman verojen täsmäytys voittoon ennen veroja:
Voitto ennen veroja	6 862	18 907
Verot laskettuna emoyhtiön 24,5 %:n verokannalla		1 681	4 632
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavien verokantojen vaikutus		1 818	2 031
Verot edellisiltä tilikausilta ja laskennallisten verosaamisten uudelleenarviointi		7 215	443
Yhteis-/Osakkuusyritysten tuloksen vaikutus		-572	-832
Verovapaiden tulojen vaikutus		-540	-106
Verotuksessa vähennyskelvottomien kulujen vaikutus		4 658	1 977
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset		646	2 120
Verokannan muutokset	-4 289	-1 621
Muut muutokset	535	198
Yhteensä		11 152	8 842
Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut verot	Ennen veroja	Verovaikutus	Verojen jälkeen
2013:
Rahavirran suojaukset	2 260	-793	1 467
Myytävissä olevat rahoitusvarat	38	-1	37
Vakuutusmatemaattiset voitot eläkevelvoitteista	1 104	-243	861
Muuntoerot	-11 609		-11 609
Yhteensä	-8 207	-1 037	-9 244
2012:
Rahavirran suojaukset	-1 619	397	-1 222
Myytävissä olevat rahoitusvarat	8	-2	6
Vakuutusmatemaattiset tappiot eläkevelvoitteista	-415	7	-408
Muuntoerot	6 937		6 937
Yhteensä	4 911	402	5 313

11. Osakekohtainen tulos, 1 000 EUR	2013	2012

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto/tappio	-4 338	9 823
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikaudella (1 000 kpl)	28 156	28 156
Laimentamaton osakekohtainen tulos	-0,15	0,35

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden muuttumisesta johtuva laimentava vaikutus.

12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, 1 000 EUR

		Rakennukset		Muut
	Maa- ja	ja	Koneet ja	aineelliset	Keskeneräiset
	vesialueet	rakennelmat	kalusto	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2013	12 836	493 952	575 376	5 075	23 784	1 111 023
Yritysten yhteenliittymät						0
Lisäykset	148	22 213	24 988	2 642	28 389	78 380
Vähennykset	-92	-24 718	-16 804	-3	-39 357	-80 974
Kurssierot	-763	-11 833	-10 264	-292	86	-23 066
Hankintameno 31.12.2013	12 129	479 614	573 296	7 422	12 902	1 085 363
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2013		-204 206	-428 899	-1 842	-11	-634 958
Yritysten yhteenliittymät						0
Vähennykset		17 002	17 488	3		34 493
Poistot		-12 705	-33 878	-682		-47 265
Arvonalentumiset		-11 875	-3 191	-2		-15 068
Kurssierot		3 469	7 399	93		10 961
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2013		-208 315	-441 081	-2 430	-11	-651 837
Kirjanpitoarvo 1.1.2013	12 836	289 746	146 477	3 233	23 773	476 065
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	12 129	271 299	132 215	4 992	12 891	433 526

		Rakennukset		Muut
	Maa- ja	ja	Koneet ja	aineelliset	Keskeneräiset
	vesialueet	rakennelmat	kalusto	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2012	12 499	463 964	544 151	3 075	28 284	1 051 973
Yritysten yhteenliittymät			1 433			1 433
Lisäykset	8	27 288	28 995	2 032	28 493	86 816
Vähennykset		-2 205	-6 180	-56	-33 033	-41 474
Kurssierot	329	4 905	6 977	24	40	12 275
Hankintameno 31.12.2012	12 836	493 952	575 376	5 075	23 784	1 111 023
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2012		-192 002	-394 065	-1 515	-11	-587 593
Yritysten yhteenliittymät			-658			-658
Vähennykset		1 840	5 047	56		6 943
Poistot		-12 559	-34 448	-374		-47 381
Arvonalentumiset		-2	-145			-147
Kurssierot		-1 483	-4 630	-9		-6 122
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2012		-204 206	-428 899	-1 842	-11	-634 958
Kirjanpitoarvo 1.1.2012	12 499	271 962	150 086	1 560	28 273	464 380
Kirjanpitoarvo 31.12.2012	12 836	289 746	146 477	3 233	23 773	476 065

Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuus sisältyy koneet ja kalusto -ryhmään. Rahoitusleasingsopimusten perusteella kirjattu hankintameno oli 4,1 miljoonaa euroa (5,8 milj. euroa) ja kertyneet poistot 3,4 miljoonaa euroa (4,1 milj. euroa). Omaisuuden kirjanpitoarvo oli 0,8 miljoonaa euroa (1,7 milj. euroa).

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvoon on aktivoitu vieraan pääoman menoja 0,1 miljoonaa euroa (0,3 milj. euroa).

Aineellisia hyödykkeitä on lainojen vakuutena 11,2 miljoonan euron (11,7 milj. euron) arvosta.

13. Biologiset hyödykkeet, 1 000 EUR	2013	2012
Biologiset hyödykkeet:
Tuottavat	775	1 464
Kulutettavat	3 345	5 504
Kauden lopussa	4 120	6 968
Biologisten hyödykkeiden määrät tilikauden lopussa:
Karjut, emakot, ensikot / kpl	4 396	8 076
Lihasiat / kpl	29 174	55 921
Broilermunat, -untuvikot / kpl	2 515 514	2 368 446
Kasvava vilja / hehtaaria	0	1 414
Maataloustuotteiden tuotanto kauden aikana:
Sianliha / 1000 kg	10 526	7 412
Broileruntuvikot / 1000 kpl	25 250	22 582
Vilja / 1000 kg	7 966	4 845

Tuottavien biologisten hyödykkeiden käypä arvo perustuu alkuperäiseen hankintahintaan, josta on vähennetty eläinten ikääntymisestä aiheutuva käyttöarvon alenemista vastaava kustannus. Teuraseläinten käypä arvo on sama kuin markkinahinta, joka perustuu yhtiön teuraseläinten hankintaan/myyntiin paikallisilla markkinoilla.

Maataloustuotantoa on harjoitettu lihajalosteliiketoiminnan raaka-aineriskin hallitsemiseksi. Mahdolliset maataloustuotannon kohonneet kustannukset on pyritty siirtämään tuotantoketjussa eteenpäin lihajalosteliiketoimintaan ja edelleen lihajalosteiden myyntihintoihin.

14. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet, 1 000 EUR

				Muut aineettomat
Aineettomat hyödykkeet	Liikearvo	Tavaramerkit	Asiakassuhteet	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2013	187 274	78 559	1 079	23 159	290 071
Yritysten yhteenliittymät					0
Lisäykset				2 900	2 900
Vähennykset				-657	-657
Kurssierot	-3 846	-2 530		-188	-6 564
Hankintameno 31.12.2013	183 428	76 029	1 079	25 214	285 750
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.2013	-18 772	-5 627	-717	-18 007	-43 123
Yritysten yhteenliittymät					0
Vähennysten poistot				443	443
Poistot		-462	-71	-1 493	-2 026
Arvonalentumiset				-30	-30
Kurssierot	100	458		164	722
Kertyneet poistot 31.12.2013	-18 672	-5 631	-788	-18 923	-44 014
Kirjanpitoarvo 1.1.2013	168 502	72 932	362	5 152	246 948
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	164 756	70 398	291	6 291	241 736

Aineettomat hyödykkeet	Liikearvo	Tavaramerkit	Asiakassuhteet	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2012	183 321	73 820	2 347	21 175	280 663
Yritysten yhteenliittymät	1 080	2 500		1	3 581
Lisäykset				1 959	1 959
Vähennykset			-1 268	-92	-1 360
Kurssierot	2 873	2 239		116	5 228
Hankintameno 31.12.2012	187 274	78 559	1 079	23 159	290 071

				Muut aineettomat
Aineettomat hyödykkeet	Liikearvo	Tavaramerkit	Asiakassuhteet	hyödykkeet	Yhteensä
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.2012	-20 245	-4 883	-1 695	-16 401	-43 224
Yritysten yhteenliittymät					0
Vähennysten poistot			1 268	40	1 308
Poistot		-410	-290	-1 547	-2 247
Arvonalentumiset					0
Kurssierot	1 473	-334		-99	1 040
Kertyneet poistot 31.12.2012	-18 772	-5 627	-717	-18 007	-43 123
Kirjanpitoarvo 1.1.2012	163 076	68 937	652	4 774	237 439
Kirjanpitoarvo 31.12.2012	168 502	72 932	362	5 152	246 948

Liikearvo ja taloudelliselta vaikutusajalta rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet on kohdistettu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille seuraavasti:

	Liikearvo		Tavaramerkit
	2013	2012	2013	2012
Atria Suomi	4 801	4 801	2 500	2 500
Atria Skandinavia	150 894	154 640	59 015	60 488
Atria Venäjä			4 726	5 311
Atria Viro	9 061	9 061	2 857	4 148
Yhteensä	164 756	168 502	69 098	72 447

Arvonalentumistestaus

Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo perustuu käyttöarvolaskelmiin. Näissä laskelmissa käytetään johdon hyväksymiin strategiatavoitteisiin ja budjetteihin perustuvia, ennen veroja määritettyjä rahavirtaennusteita viideltä vuodelta. Myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua toteutuvat rahavirrat ekstrapoloidaan käyttäen alla esitettyjä kasvuvauhteja. Käytettävä kasvuvauhti ei ylitä rahavirtaa tuottavan yksikön toimialan keskimääräistä pitkän aikavälin kasvuvauhtia.

			Atria Venäjä
2013 Keskeiset oletukset	Atria Suomi	Atria Skandinavia	tuotemerkki	Atria Viro
Pitkän aikavälin liikevaihdon kasvuvauhti	1,0 %	1,0 %	4,5 %	1,0 %
Ennen veroja määritelty diskonttauskorko	5,2 %	5,6 %	11,4 %	5,9 %
			Atria Venäjä
2012 Keskeiset oletukset	Atria Suomi	Atria Skandinavia	tuotemerkki	Atria Viro
Pitkän aikavälin liikevaihdon kasvuvauhti	1,0 %	1,0 %	4,5 %	1,0 %
Ennen veroja määritelty diskonttauskorko	3,9 %	4,3 %	10,4 %	4,6 %

Atrian arvonalentumistestauksessa käyttämien rahavirtaennusteiden tärkeimmät olettamukset ovat liikevaihdon kasvu sekä pitkän aikavälin liikevoittomarginaali. Käytetyt kasvu- ja kannattavuusolettamukset perustuvat Suomessa ja Skandinaviassa yhtiön lähivuosien liikevaihdon kasvuprosentteihin sekä kannattavuustasoihin. Liikevoittomarginaalien oletetaan olevan lähellä konsernin 5 %:n tavoitetasoa. Baltian pitkän aikavälin parantuva kannattavuus perustuu tehostamistoimenpiteillä saavutettuun kannattavuuden parantumiseen, jonka odotetaan jatkuvan. Lisäksi tuotevalikoiman laajentuminen, oman liharaaka-aineen kannattavampi käyttö sekä yleisen markkinatilanteen paraneminen nostavat yhtiön kannattavuutta lähivuosina.

Kasvuprosenttiolettamukset ovat maltilliset kaikilla markkina-alueilla. Venäjän korkeampi kasvuennuste johtuu Venäjän korkeammasta infl aatiosta, korkeammasta markkinakasvuodotuksesta sekä lihankulutuksen suhteellisen korkeasta pitkäaikaisesta kasvuennusteesta. Elintarvikealan suhteellisen vakaan kehityksen sekä kasvuennusteiden maltillisuuden johdosta on epätodennäköistä, että kasvuprosenttiolettamusten takia syntyisi arvonalentumistappioita tulevaisuudessa.

Liikevoittomarginaalien osalta arvonalentumistappioita pitää kirjata, jos pitkän aikavälin taso jää noin 54 % oletetusta Skandinaviassa ja 21 % oletetusta Virossa. Suomessa liikevoittoprosentin pitäisi olla noin 69 % vähemmän kuin oletettu ennen kuin syntyy arvonalentumistarve.

Diskonttokorot voisivat aiheuttaa arvonalentumistappioita muuttamattomilla rahavirtaennusteilla, jos ne nousisivat 3,6 %-yksikköä Skandinaviassa ja 0,7 %-yksikköä Virossa. Suomessa 8,0 %-yksikön nousu johtaisi alaskirjauksiin. Selkeästi korkeammat diskonttokorot tarkoittaisivat, että markkinatilanne on muuttunut niin, että tämä vaikuttaisi todennäköisesti myös Atrian rahavirtoihin. Näin ollen edellä mainitut nousut diskonttokoroissa eivät suoraan merkitse sitä, että arvonalentumisiin olisi tarvetta.

Tilinpäätöksessä Atria Venäjän osalta testattiin erikseen rajoittamattoman käyttöiän omaava tuotemerkki. Testauksen perusteella ei ilmennyt tarvetta alaskirjaukselle. Herkkyysanalyysin perusteella tuotemerkin alaskirjaus ei ole todennäköistä myöskään tulevina vuosina.

15. Osuudet yhteis- ja osakkuusyrityksissä, 1 000 EUR

Osuudet yhteis- ja osakkuusyrityksissä		2013	2012
Yhteisyrityksissä:
Tilikauden alussa		7 006	5 918
Osuus kauden tuloksesta		2 433	3 863
Saadut osingot		-1 190	-533
Muut muutokset		4 000	-2 242
Tilikauden lopussa		12 249	7 006
Osakkuusyrityksissä:
Tilikauden alussa		7 634	7 965
Osuus kauden tuloksesta		-98	-468
Saadut osingot		0	-61
Muut muutokset		-4 486	198
Tilikauden lopussa		3 050	7 634
Yhteensä		15 299	14 640
						Omistus
Yhteis- ja osakkuusyritykset	Kotipaikka	Varat	Velat	Liikevaihto	Voitto/Tappio	osuus (%)
2013:
Yhteisyritykset:
Honkajoki Oy -konserni	Honkajoki	30 618	14 336	30 283	4 731	50,0
Lihateollisuuden Tutkimus
keskus LTK osuuskunta	Hämeenlinna	11 138	1 843	22 433	132	50,0
Länsi-Kalkkuna Oy	Säkylä	3 099	2 558	26 871	30	50,0
Osakkuusyritykset:
Domretor Oy	Kauhava	2 658	312	4 774	808	24,9
Findest Protein Oy *)	Kaustinen	1 850	975	3 857	-8	41,7
Finnpig Oy -konserni	Seinäjoki	3 477	2 133	2 960	81	50,0
Foodwest Oy	Seinäjoki	1 071	258	1 938	-21	33,5
Kiinteistö Oy Itikanmäen Teollisuustalo	Seinäjoki	3 742	37	231	14	13,2
Transbox Oy	Helsinki	1 700	1 315	6 558	2	25,7
Tuoretie Oy	Seinäjoki	8 295	7 344	64 773	11	33,3
2012:
Yhteisyritykset:
Honkajoki Oy -konserni	Honkajoki	23 601	10 066	28 130	4 633	50,0
Länsi-Kalkkuna Oy	Säkylä	3 541	2 631	27 194	21	50,0
Osakkuusyritykset:
OOO Dan-Invest	Krasnodar, Venäjä	44 502	38 282	676	-3 001	26,0
Findest Protein Oy *)	Kaustinen	2 076	1 193	3 672	-253	41,7
Finnpig Oy -konserni	Seinäjoki	3 002	2 508	3 289	108	50,0
Foodwest Oy	Seinäjoki	1 140	306	2 137	-19	33,5
Kiinteistö Oy Itikanmäen
Teollisuustalo	Seinäjoki	3 716	25	190	-7	13,2
Lihateollisuuden Tutkimuskeskus LTK
osuuskunta	Hämeenlinna	11 128	1 961	22 375	202	40,7
Param Para AB	Tukholma, Ruotsi	2 912	2 498	3 818	19	24,0
Transbox Oy	Helsinki	1 811	1 428	5 642	5	25,7
Tuoretie Oy	Seinäjoki	8 052	7 103	63 246	14	33,3

*) Omistusosuus: välitön 16,6 % ja välillinen 25,1 %

16. Muut rahoitusvarat, 1 000 EUR

	2013	2012
Muut rahoitusvarat sisältävät myytävissä olevia rahoitusvaroja:
Myytävissä olevat rahoitusvarat 1.1.	1 748	1 638
Lisäykset	441	110
Vähennykset
Myytävissä olevat rahoitusvarat 31.12.	2 189	1 748
Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät seuraavat euromääräiset erät:
Listatut arvopaperit	220	182
Noteeraamattomat arvopaperit	1 969	1 566
Yhteensä	2 189	1 748

17. Myyntisaamiset, lainasaamiset ja muut saamiset, 1 000 EUR

	Tasearvot 2013	Tasearvot 2012
Myyntisaamiset tuottajilta	1 444	3 364
Lainasaamiset	4 884	6 852
Muut saamiset	1 165	1 399
Siirtosaamiset	1	21
Yhteensä	7 494	11 636
Käyvät arvot eivät poikkea olennaisesti tasearvoista.
Pitkäaikaset saamiset jakaantuivat valuuttoihin seuraavasti:
EUR	6 470	10 478
SEK	1 011	1 128
Muut	13	30
Yhteensä	7 494	11 636

Myyntisaatavat tuottajilta -tili sisältää eläintilityksistä kuitattavia rehu- ja eläinvälityssaatavia, jotka erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Näiden saamisten luottoriskistä kerrotaan liitetiedossa 20.

Lainoista ja muista saamisista ei ole kirjattu arvonalentumisia.

Lainojen ja muiden saamisten luottoriskin enimmäismäärä on yhtä suuri kuin niiden kirjanpitoarvo.

18. Laskennalliset verosaamiset ja -velat, 1 000 EUR

	2013	2012
Laskennalliset verosaamiset:
Yli 12 kuukauden kuluttua realisoituva verosaaminen	4 430	15 053
12 kuukauden kuluessa realisoituva verosaaminen	460	434
Yhteensä	4 890	15 487
Laskennalliset verovelat:
Yli 12 kuukauden kuluttua realisoituva verovelka	44 687	47 352
12 kuukauden kuluessa realisoituva verovelka	10	12
Yhteensä	44 697	47 364
Laskennallisten verosaamisten erittely tase-erittäin:
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	670	1 305
Vaihto-omaisuus	69	475
Myyntisaamiset ja muut saamiset	763	834
Korolliset ja korottomat velat	1 881	3 404
Vahvistetut tappiot	1 507	9 469
Yhteensä	4 890	15 487
Laskennallisten verovelkojen erittely tase-erittäin:
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	44 537	47 241
Rahoitusvarat	35	34
Vaihto-omaisuus	19
Myyntisaamiset ja muut saamiset	69	77
Korolliset ja korottomat velat	37	12
Yhteensä	44 697	47 364
Laskennallisten verojen muutos:
Kirjattu tuloslaskelmaan	-7 120	667
Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	-849	402
Tytäryrityksen hankinta	0	-637
Kurssierot	39	-300
Yhteensä	-7 930	132

Käyttämättömistä verotuksellisista tappioista kirjataan laskennallisia verosaamisia siihen määrään asti kuin verohyödyn saaminen verotettavan tulon perusteella on todennäköistä. Tilikauden tappiot, joista laskennalliset verosaamiset on jätetty kirjaamatta, ovat 2,6 miljoonaa euroa (15,7 milj.euroa).

Vahvistetuista tappiosta kirjatut laskennalliset verosaamiset vanhenevat seuraavasti:
2020	835
2021	587
2023	85
Yhteensä	1 507

19. Vaihto-omaisuus, 1 000 EUR

	2013	2012
Aineet ja tarvikkeet	50 663	50 087
Keskeneräiset tuotteet	15 032	15 308
Valmiit tuotteet	44 965	45 247
Muu vaihto-omaisuus	3 474	3 626
Yhteensä	114 134	114 268

Tilikaudella kirjattiin kuluksi 0,8 miljoonaa euroa (1,3 milj. euroa), jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.

20. Lyhytaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset, 1 000 EUR

	2013	2012
Myyntisaamiset	76 355	88 605
Myyntisaamiset tuottajilta	17 269	25 463
Lainasaamiset	2 651	2 673
Muut saamiset	11 740	13 076
Johdannaissopimukset - suojauslaskennassa	26	51
Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa	447	55
Siirtosaamiset	5 453	10 124
Yhteensä	113 941	140 047

Käyvät arvot eivät poikkea olennaisesti tasearvoista.

Atria-konsernissa myyntisaamisten luottotappioden riski katsotaan toiminnan laajuuteen suhteutettuna pieneksi. Konsernin myyntisaamiset ovat hajautuneet usealle eri markkina-alueelle ja monien asiakkaiden kesken. Luottotappioriskiä hallitaan vakuuksilla, kuten luottovakuutuksella ja pankkitakauksilla sekä ennakkolaskutuksella. Kullekin liiketoiminta-alueelle on laadittu erillinen markkina-alueen erityispiirteet huomioiva luottopolitiikka. Suurimpien asiakkuuksien ja asiakasryhmien osalta luottoriskiä tarkastellaan ja seurataan tapauskohtaisesti erikseen.

Myyntisaatavat tuottajilta -tili sisältää eläintilityksistä kuitattavia rehu- ja eläinvälityssaatavia. Saatavien tilannetta ja vakuusarvoja seurataan säännöllisesti luottopolitiikan edellyttämällä tavalla.

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat ostolaskujen menoennakoista, vuokrasaatavista ja verojaksotuksista.

Myyntisaamisten ikäjakauma ja luottotappioksi kirjatut erät	2013	Luottotappiot	Netto 2013
Erääntymättömät	74 390	0	74 390
Erääntyneet Alle 30 päivää	13 077	63	13 140
30–60 päivää	2 070	-59	2 011
61–90 päivää	924	-55	869
Yli 90 päivää	3 940	-726	3 214
Yhteensä	94 401	-777	93 624
Myyntisaamisten ikäjakauma ja luottotappioksi kirjatut erät	2012	Luottotappiot	Netto 2012
Erääntymättömät	95 706	-104	95 602
Erääntyneet Alle 30 päivää	14 209	-25	14 184
30–60 päivää	1 605	-42	1 563
61–90 päivää	776	-54	722
Yli 90 päivää	2 985	-988	1 997
Yhteensä	115 281	-1 213	114 068
Lyhytaikaiset saamiset jakautuivat valuuttoihin seuraavasti		2013	2012
EUR		63 854	79 165
SEK		21 885	27 842
RUB		15 857	21 109
DKK		7 457	7 387
USD NOK		1 933 906	1 343 1 073
Muut		2 049	2 128
Yhteensä		113 941	140 047

21. Rahavarat, 1 000 EUR

	2013	2012
Käteinen raha ja pankkitilit	28 844	6 556

22. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät, 1 000 EUR

	Suomi	Venäjä	Baltia	Yhteensä
2013:
Maa- ja vesialueet				0
Rakennukset ja rakennelmat		5 919	1 098	7 017
Muut aineelliset hyödykkeet				0
Yhteensä	0	5 919	1 098	7 017
2012:
Maa- ja vesialueet	146			146
Rakennukset ja rakennelmat	1 246		1 098	2 344
Muut aineelliset hyödykkeet	17			17
Yhteensä	1 409	0	1 098	2 507

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät -tili sisältää teollisuuskiinteistön Liettuassa ja sikatilan Venäjällä. Syyskuussa Atria ilmoitti luopuvansa alkutuotannosta Venäjällä. Joulukuussa tyhjäksi jääneen sikatilan rakennukset siirrettiin myytäviin omaisuuseriin.

Tilikaudella Forssassa sijaitseva logistiikkakiinteistö palautettiin myytävissä olevista omaisuuseristä takaisin aineellisiin hyödykkeisiin. Nykyisin kiinteistö on omassa käytössä. Luokittelun muutoksesta johtuen aikaisemmilla tilikausilla tehtyjä arvonalentumiskirjauksia peruutettiin 1,1 miljoonaa euroa. Tämä kertaluonteinen tuotto on kirjatu tilille Liiketoiminnan muut tuotot.

Ruotsissa Halmstadin tehtaan tuotannon siirryttyä Malmön tehtaalle tyhjäksi jäänyt tehdaskiinteistö luokiteltiin maaliskuussa myytävänä olevaksi omaisuuseräksi. Kiinteistön arvoa alennettiin yhteensä 1,0 miljoonaa euroa vastaamaan kiinteistön käypää arvoa. Arvonalentumiset on kirjattu tilille Liiketoiminnan muut kulut. Kiinteistö myytiin joulukuussa.

Konserni myy aktiivisesti myytävissä olevia kiinteistöjä, mutta huonon markkinatilanteen vuoksi myyntiajat ovat osittain pidentyneet. Konserni ennustaa myynnin tapahtuvan markkinoiden elvyttyä.

23. Oma pääoma, 1 000 EUR

Osakkeet ja osakepääoma

Osakkeet jakautuvat A- ja KII-sarjoihin, jotka eroavat toisistaan äänimäärällä. A-sarjan osakkeilla on yksi ääni per osake ja KII-sarjan osakkeella kymmenen ääntä per osake. A-sarjan osakkeilla on etuoikeus 0,17 euron osinkoon, minkä jälkeen KII-sarjan osakkeille suoritetaan osinkoa 0,17 euroon asti. Mikäli osinkoa on vielä jaettavissa tämän jälkeen A- ja KII-sarjan osakkeilla on samanlaiset oikeudet osinkoon. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Osakkeella ei ole nimellisarvoa eikä enimmäismäärää.

Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä (1 000 kpl)	A-sarja	KII-sarja	Yhteensä
1.1.2012	18 952	9 204	28 156
Ei muutoksia tilikaudella
31.12.2012	18 952	9 204	28 156
Ei muutoksia tilikaudella
31.12.2013	18 952	9 204	28 156

Omaan pääomaan sisältyvät rahastot:

Ylikurssirahasto

Ennen uuden osakeyhtiölain (21.7.2006/624) voimaantuloa osakemerkinnöistä saatujen rahasuoritusten järjestelyn ehtojen mukaan ylikurssirahastoon kirjattu osuus.

Omat osakkeet

Omat osakkeet -rahasto sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon. Konsernin emoyhtiö Atria Oyj osti vuosina 2008 ja 2009 pörssistä 145 102 A-sarjan osaketta, joiden hankintameno oli 1,3 miljoonaa euroa. Hankituista osakkeista vuonna 2008 luovutettiin 35 260 osaketta ja vuonna 2010 3 280 osaketta konsernin avainhenkilöille osana konsernin osakepalkkiojärjestelmää. Vuoden lopussa emoyhtiön hallussa oli omia osakkeita yhteensä 111 312 kappaletta (111 312 kappaletta).

Muut rahastot	2013	2012
Käyvän arvon rahasto	141	104
Suojausrahasto
Hyödykejohdannaisten tehokas osuus	-1 234	-743
Korkojohdannaisten tehokas osuus	-4 097	-6 849
Laskennalliset verot	1 067	1 861
Yhteensä	-4 264	-5 731
Muut rahastot yhteensä	-4 123	-5 627

Muut rahastot -erään sisältyy käyvän arvon rahasto, johon kirjataan myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset sekä suojausrahasto, johon kirjataan suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutosten tehokkaat osuudet. Hyödykejohdannaisten suojauslaskennan tulos siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan ostokulujen oikaisuksi ja vastaavasti korkojohdannaisten suojaustulos korkokulujen oikaisuksi.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP)

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan sekä osakepalkkiojärjestelmän perusteella ennen vuotta 2012 ansaittujen osakkeiden arvon myöntämispäivän mukaisella kurssilla.

Muuntoerot

Muuntoeroihin kirjataan ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten ja kyseisten yhtiöiden hankinnan yhteydessä syntyneiden liikearvojen, varojen ja velkojen käypien arvojen oikaisujen muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyneet voitot ja tappiot kirjataan muuntoeroihin silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet.

Emoyhtiön vapaa oma pääoma	2013	2012
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	110 228	110 228
Voitto edellisiltä tilikausilta	88 802	84 034
Omat osakkeet	-1 277	-1 277
Tilikauden voitto	-24 107	10 963
Yhteensä	173 643	203 946
Tilikaudella jaettu osakekohtainen osinko	2013	2012
Osinko/osake, EUR	0,22	0,20
Emoyhtiön jakama osinko	6 194	5 631

6.5.2014 pidettävässä yhtiökokouksessa hallitus ehdottaa osinkoa jaettavaksi 0,22 euroa osakkeelta yhteensä 6 194 411,52 euroa.

24. Korolliset rahoitusvelat, 1 000 EUR

	2013	2012
	Tasearvot	Tasearvot
Pitkäaikaiset
Joukkovelkakirjalainat	50 000	40 000
Lainat rahoituslaitoksilta	130 727	179 792
Eläkelainat	33 607	41 764
Muut velat	1 010	2 011
Rahoitusleasingvelat	495	770
Yhteensä	215 839	264 337
Lyhytaikaiset
Joukkovelkakirjalainat	40 000	40 000
Lainat rahoituslaitoksilta	14 043	15 801
Yritystodistukset	54 100	33 300
Eläkelainat	8 157	8 157
Muut velat	2 290	7 884
Rahoitusleasingvelat	304	1 000
Yhteensä	118 894	106 142
Korolliset velat yhteensä	334 733	370 479

Korollisten lainojen käyvät arvot eivät olennaisesti poikkea tasearvoista.

Kiinteäkorkoisia	55,3 %	49,8 %
Vaihtuvakorkoisia	44,7 %	50,2 %
Keskikorko	3,34 %	2,98 %

Pitkäaikaiset velat erääntyvät seuraavasti

2014	91 546
2015 11 377	10 895
2016 7 943	7 985
2017 78 458	85 210
2018 105 443	55 485
2019 3 693
Myöhemmin 8 926	13 216
Yhteensä 215 839	264 337

Korolliset velat jakaantuvat valuuttoihin seuraavasti
EUR	147 324	151 167
SEK	140 851	155 290
DKK	11 767	12 838
RUB	33 623	50 081
LTL	1 168	1 104
Yhteensä	334 733	370 479

Rahoitusleasingvelat
Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä:
Alle vuoden kuluessa	204	1 034
Yli yhden, mutta alle viiden vuoden kuluessa	726	809
Yli viiden vuoden kuluttua
Yhteensä	930	1 843
Vähimmäisvuokrien nykyarvo:
Alle vuoden kuluessa	173	1 000
Yli yhden, mutta alle viiden vuoden kuluessa	625	770
Yli viiden vuoden kuluttua
Yhteensä	798	1 770
Tulevaisuudessa kertyvä korko	132	73
Yhteensä	930	1 843

25. Pitkäaikaiset muut velat, 1 000 EUR

	2013	2012
Muut velat	6	2
Johdannaissopimukset - suojauslaskennassa	5 001	7 310
Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa	715	252
Siirtovelat	8	8
Yhteensä	5 730	7 572
Pitkäaikaiset velat jakautuivat valuuttoihin seuraavasti
EUR	5 730	5 983
SEK	0	1 589
Muut
Yhteensä	5 730	7 572

26. Eläkevelvoitteet, 1 000 EUR

Taseen etuuspohjainen eläkevelka määräytyy seuraavasti	2013	2012
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	6 926	8 132
Varojen käypä arvo	0	0
Ali-(+) / Ylikate(-)	6 926	8 132
Eläkevelka taseessa	6 926	8 132
Etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti
Järjestelyn muutos	-2
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot	125	124
Maksetut etuudet	-222	-197
Korkomenot	256	259
Eläkekulut tuloslaskelmalla	157	187
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot	-1 104	410
Eläkekulut laajassa tuloksessa	-1 104	410
Taseessa esitetyn velan muutokset
ITP2-eläkejärjestelyn velka tilikauden alussa	8 132	7 252
Eläkekulut tuloslaskelmassa ja laajassa tuloksessa	-947	597
Kurssierot	-259	283
Tilikauden lopussa	6 926	8 132
Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset (%)
Diskonttokorko	4,00	3,20
Infl aatioaste	2,00	2,00

Konsernin ruotsalaisilla yhtiöillä on etuuspohjaisia ITP2-eläkejärjestelyjä. Suurin osa ITP2-eläkejärjestelyistä hoidetaan Eläkevakuutusyhtiö Alectassa usean työnantajan järjestelyinä, joten niissä olevat varat ja velat eivät ole kohdistettavissa yksittäiselle yhtiölle. Tästä johtuen Alectassa hoidetut ITP2 eläkejärjestelyt käsitellään tilinpäätöksessä maksupohjaisina. Loput ITP2-eläkejärjestelyistä rahoitetaan FPG/PRI-järjestelmän kautta ja ne on käsitelty tilikaudesta 2011 lähtien etuuspohjaisina eläkejärjestelyinä.

27. Lyhytaikaiset ostovelat ja muut velat, 1 000 EUR

	2013	2012
Ostovelat	97 031	94 153
Saadut ennakot	2 982	1 075
Muut velat	26 309	30 200
Johdannaissopimukset - suojauslaskennassa	350	317
Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa	1 070	2 769
Siirtovelat	46 498	46 984
Yhteensä	174 240	175 498

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat henkilöstökuluista ja velkojen korkojaksotuksista.

Lyhytaikaiset velat jakautuivat valuuttoihin seuraavasti	2013	2012
EUR	101 023	97 553
SEK	48 841	51 540
RUB	15 312	17 077
DKK	7 194	7 082
USD	492	878
Muut	1 378	1 368
Yhteensä	174 240	175 498

28. Rahoitusriskien hallinta, 1 000 EUR

Atrian hallitus on hyväksymässään rahoituspolitiikassa määrittänyt rahoitusriskien hallinnan yleiset periaatteet. Hallitus on delegoinut rahoitusriskien hallinnan rahoituskomitealle, ja rahoitusriskien käytännön hoito on keskitetty konsernin Treasury-yksikköön. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on vähentää rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluista ja muista epävarmuustekijöistä aiheutuvia tulos-, tase- ja rahavirtavaikutuksia sekä varmistaa riittävä maksuvalmius. Treasury, yhdessä liiketoiminta-alueiden kanssa, pyrkii tunnistamaan, arvioi ja suojautuu riskeiltä rahoituspolitiikan mukaisesti. Pääasialliset rahoitukseen liittyvät riskit ovat korkoriski, valuuttariski, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski sekä luottoriski. Hyödykeriskejä ja pääomarakenteen hallintaa on myös käsitelty tämän kohdan lopussa.

Korkoriski

Korkoriskiä hallitaan jakamalla rahoitusta vaihtuvakorkoisiin ja kiinteäkorkoisiin instrumentteihin sekä suojautumalla korkojohdannaisten avulla. Konserni on käyttänyt tilikauden aikana korkoriskin hallintaan koronvaihtosopimuksia. Konserni kytkee korkoriskin hallinnan korkokate tunnuslukuun, joka on ennustettu 12 kuukauden rullaava käyttökate jaettuna ennustetulla nettokorkokustannuksella. Mitä pienempi käyttökate suhteessa nettorahoituskustannukseen on, sitä suurempi osa velasta tulee olla kiinteäkorkoista. Konsernin korollinen velka tilinpäätöshetkellä oli 334,7 miljoonaa euroa (370,5 milj. euroa), josta kiinteäkorkoista oli 185,0 miljoonaa euroa (184,5 milj. euroa) eli 55,3 % (49,8 %). Kiinteä- ja vaihtuvakorkoisen velan suhde on konsernin rahoituspolitiikan määrittämällä tasolla.

Korkoriski kohdistuu lähinnä konsernin korollisiin velkoihin, koska lyhytaikaisten rahamarkkinasijoitusten määrä ja niihin liittyvä korkoriski on vähäinen. Konsernin liiketoiminnan rahavirrat ovat pääosin riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista. Tilinpäätöshetkellä Atria Oyj:llä oli avoinna neljä koronvaihtosopimusta, joihin sovelletaan suojauslaskentaa.

• 1) 40 miljoonan euron määräinen koronvaihtosopimus, jossa Atria maksaa kiinteää 2,58 % korkoa ja saa 6 kuukauden euribor-korkoa. Koronvaihtosopimuksella suojataan yhtiön 28.3.2014 erääntyvää vaihtuvakorkoista joukkovelkakirjalainaa.
• 2) 370 miljoonan Ruotsin kruunun määräinen 9.12.2015 erääntyvä koronvaihtosopimus, jossa Atria maksaa kiinteää 2,542 % korkoa ja saa 3 kuukauden stibor-korkoa. Koronvaihtosopimuksella suojataan yhtiön 370 miljoonan Ruotsin kruunun suuruista vaihtuvakorkoista lainaa.
• 3) 25 miljoonan euron määräinen koronvaihtosopimus, jossa Atria maksaa kiinteää 2,408 % korkoa ja saa 6 kuukauden euribor-korkoa. Koronvaihtosopimuksella suojataan 25 miljoonan euron vaihtuvakorkoista lainaa, joka erääntyy 29.4.2018.
• 4) 25 miljoonan euron määräinen koronvaihtosopimus, jossa Atria maksaa kiinteää 2,355 % korkoa ja saa 6 kuukauden euribor-korkoa. Koronvaihtosopimuksella suojataan 25 miljoonan euron vaihtuvakorkoista lainaa, joka erääntyy 29.4.2018.

Nettokorkokulujen herkkyysanalyysissa on käytetty kohtuullisen mahdollisena pidetyn 1 % -yksikön korkotason muutosta, joka lasketaan korollisen vaihtuvakorkoisen nettovelan määrälle (koronvaihtosopimukset huomioituna), jonka on oletettu pysyvän samana koko tilivuoden ajan. Kaikille valuutoille käytetään simuloinneissa samansuuruista koron muutosta. Vaihtuvakorkoinen nettovelka 31.12.2013 oli 120,9 miljoonaa euroa (179,4 milj. euroa). Vuoden 2013 lopussa korkotason +/-1 % -yksikön muutos merkitsisi +/- 1,2 miljoonan euron muutosta konsernin korkokustannuksiin vuositasolla (+/-1,8 milj. euroa). Vaikutus omaan pääomaan olisi + 1 % muutoksella 2,7 miljoonaa euroa (4,1 milj. euroa) ja – 1 % muutoksella -2,8 miljoonaa euroa (-4,3 milj. euroa).

Valuuttariski

Atria-konserni toimii usealla valuutta-alueella ja altistuu eri valuutoista johtuville riskeille. Valuuttariskiä syntyy ennakoiduista liiketoimista, taseeseen merkityistä varoista ja veloista sekä ulkomaisiin tytäryrityksiin tehdyistä nettosijoituksista. Tytäryritykset suojaavat kaupallisiin operatiivisiin eriin liittyvää valuuttariskiä kullekin liiketoiminta-alueelle tehdyn oman valuuttariskipolitiikan mukaisesti. Kukin valuuttariskipolitiikka on hyväksytty rahoituskomiteassa. Suomessa ja Ruotsissa edellä mainittuihin valuuttasuojauksiin sovelletaan suojauslaskentaa. Valuuttariskiä seurataan rullaavan 12 kuukauden ennustetun rahavirran mukaan ja suojaukset tehdään 1 - 6 kuukauden periodeille valuuttatermiineillä, minkä aikana suojattujen rahavirtojen odotetaan toteutuvan ja vaikuttavan voittoon tai tappioon. Transaktioriskiä aiheutuu mm. Atrian Ruotsin yhtiöiden liharaaka-aineen euromääräisestä tuonnista sekä Venäjän yhtiöiden euromääräisestä tuonnista. Suomen liiketoimintojen valuuttavirrat ja -riskit ovat melko vähäisiä ja liittyvät lähinnä dollarimääräiseen ja Ruotsin kruunumääräiseen vientiin.

Konsernilla on ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjä nettosijoituksia, jotka ovat alttiina valuuttariskeille. Rahoituskomitea päättää tapauskohtaisesti nettosijoitusten suojauksista. Tilinpäätöshetkellä ei ollut voimassa johdannaissopimuksia nettosijoitusten suojaamiseksi. Emoyhtiö myöntää rahoituksen tytäryhtiöille niiden omassa kotivaluutassa ja on suojannut valuuttamääräiset lainasaamiset tytäryhtiöiltä valuuttalainoilla ja –termiineillä.

Jos euro olisi ollut tilikauden lopussa 10 % heikompi/vahvempi Ruotsin kruunuun verrattuna kaikkien muiden tekijöiden pysyessä ennallaan, voitto ennen veroja olisi ollut 0,6 miljoonaa euroa suurempi/pienempi johtuen Ruotsin tytäryritysten euromääräisistä ostoveloista (0,9 milj. euroa). Vaikutus omaan pääomaan olisi ollut 0,5 miljoonaa euroa (0,7 milj. euroa). Herkkyysanalyyseissa otetaan huomioon myös valuuttajohdannaisten vaikutukset, jotka netottavat valuuttakurssimuutosten vaikutuksia.

Jos euro olisi ollut tilikauden lopussa 10 % heikompi/vahvempi Venäjän ruplaan verrattuna kaikkien muiden tekijöiden pysyessä ennallaan, voitto ennen veroja olisi ollut 0,1 miljoonaa euroa suurempi/pienempi johtuen Venäjän tytäryhtiöiden euromääräisistä ostoveloista (0,1 milj. euroa). Vaikutus omaan pääomaan olisi ollut 0,0 miljoonaa euroa (0,0 milj. euroa).

Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski

Atria Oyj:n Treasury hankkii pääosan konsernin korollisesta vieraasta pääomasta. Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskiä hallitaan lainojen tasapainoisella maturiteettijakautumalla, pitämällä käytettävissä riittävä määrä sitovia luottolimiittejä, joissa on riittävän pitkät voimassaoloajat, käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia ja rahoitusinstrumentteja sekä pitämällä riittävä määrä kassavaroja. Atria käyttää aktiivisesti yritystodistuksia lyhytaikaiseen rahoitukseen ja likviditeetin hallintaan. Nostamattomia sitovia luottolimiittejä oli vuoden lopussa 148,2 miljoonaa euroa (153,0 milj. euroa). Tilikauden lopussa 200 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli käyttämättä 145,9 miljoonaa euroa (166,7 milj. euroa). Konsernin nostettujen lainojen ja sitovien luottolimiittien keskimaturiteetti oli 3 vuotta 4 kuukautta (2 vuotta 10 kk).

Niissä lainasopimuksissa, joissa on käytössä kovenantteja, tärkein kovenantti on vähintään 30 % omavaraisuusastekovenantti. Konsernin omavaraisuusaste on ollut useita vuosia noin 40 % ja konserni tulee jatkossakin huolehtimaan siitä, että omavaraisuusaste tulee olemaan korkeampi kuin kovenantin edellyttämä taso. Kovenanttien toteutuminen raportoidaan lainasopimusten ehtojen mukaisesti rahoittajille joko neljännesvuosittain tai puolivuosittain.

Konsernin johdon näkemyksen mukaan rahoitusvaroissa tai rahoituslähteissä ei ole merkittäviä maksuvalmiuskeskittymiä.

Alla oleva taulukko kuvaa rahoitusvelkojen ja johdannaisinstrumenttien maturiteettianalyysia (luvut diskonttaamattomia). Johdannaisvelkojen ja -varojen pääomamaksut ja –tulot liittyvät valuuttatermiineihin ja koronmaksut koronvaihtosopimuksiin.

Rahoitusvelvoitteiden erääntymisanalyysi

1 000 EUR				Erääntyminen 31.12.2013
		< 1 vuotta	1–5 vuotta	> 5 vuotta	Yhteensä
Lainat	Lyhennykset	118 590	206 418	8 926	333 934
	Koronmaksut	6 171	20 366	425	26 962
Rahoitusleasingvelat	Lyhennykset	304	495		799
Johdannaisvelat ja -varat*	Pääomamaksut	163 100			163 100
	Pääomatulot	-163 028			-163 028
	Koronmaksut	2 797	5 300		8 097
	Korkotulot	-702	-1 075		-1 777
Muut velat	Lyhennykset	9 578			9 578
Ostovelat	Maksut	97 031			97 031
Siirtovelat	Maksut	46 498	8		46 506
Yhteensä	Maksut yhteensä	444 069	232 587	9 351	686 007
	Tulot yhteensä	-163 730	-1 075		-164 805
	Nettomaksut	280 339	231 512	9 351	521 202

1 000 EUR		Erääntyminen 31.12.2012
		< 1 vuotta	1–5 vuotta	> 5 vuotta	Yhteensä
Lainat	Lyhennykset	105 142	250 351	13 216	368 709
	Koronmaksut	6 357	18 339	607	25 303
Rahoitusleasingvelat	Lyhennykset	1 000	770		1 770
Johdannaisvelat ja -varat*	Pääomamaksut	142 274			142 274
	Pääomatulot	-145 271			-145 271
	Koronmaksut	3 367	8 167		11 534
	Korkotulot	-1 002	-2 233		-3 235
Muut velat	Lyhennykset	12 203	2		12 205
Ostovelat	Maksut	94 179			94 179
Siirtovelat	Maksut	47 009	8		47 017
Yhteensä	Maksut yhteensä	411 531	277 637	13 823	702 991
	Tulot yhteensä	-146 273	-2 233		-148 506
	Nettomaksut	268 258	275 404	13 823	554 485

* Kaikkien johdannaisvastapuolien kanssa on sopimus netotusoikeudesta. Taulukossa esitetyt luvut johdannaisveloista ja -varoista ovat bruttomääräisiä. Jos luvut netotettaisiin, johdannaisvelkaa olisi 6,4 miljoonaa euroa (5,3 milj. euroa).

Luottoriski

Luottoriskiä hallitaan konsernitasolla hallituksen hyväksymän konsernin riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Rahoitukseen liittyvää luottoriskiä eli vastapuoliriskiä hallitaan siten, että valitaan vastapuoliksi vain vakavaraisia ja hyvän luottokelpoisuuden omaavia sopimusosapuolia. Konsernin likvidejä varoja sijoitetaan ainoastaan edellä mainitut kriteerit täyttäviin vastapuoliin. Näin menetellään myös solmittaessa rahoitus- ja johdannaissopimuksia. Johdannaisiin liittyvää luottoriskiä pienentää myös se, että johdannaisiin liittyvät rahasuoritukset maksetaan netottaen. Atria on tehnyt johdannaisia vain niiden pankkien kanssa, jotka ovat Atrian päärahoittajia.

Konsernin operatiivisen liiketoiminnan luottoriski liittyy asiakkaisiimme, joista tärkeimmät ovat suuria vähittäiskaupan keskusliikkeitä. Osa konsernin myyntisaamisista liittyy alkutuotannon rehu- ja eläinvälitykseen, joihin liittyvä luottoriski on suurempi, mutta myös hajautunut laajemmin. Konsernin myyntisaamiset ovat myös hajautuneet usealle eri markkina-alueelle ja monien asiakkaiden kesken.

Luottotappioriskiä hallitaan vakuuksilla, kuten luottovakuutuksilla ja pankkitakauksilla sekä ennakkolaskutuksella. Kullekin liiketoiminta-alueelle on laadittu erillinen markkina-alueen erityispiirteet huomioiva luottopolitiikka. Suurimpien asiakkuuksien ja asiakasryhmien osalta luottoriskiä tarkastellaan ja seurataan tapauskohtaisesti erikseen. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 20.

Hyödykeriski

Konserni altistuu hyödykeriskeille, joista merkittävimmät ovat liharaaka-aine ja sähkö. Liharaaka-aineen hintavaihtelut vaikuttavat lyhyellä tähtäyksellä kannattavuuteen, mutta kustannusten nousu pyritään siirtämään myyntihintoihin mahdollisimman nopeasti.

Sähkön hinnan vaihteluilta suojaudutaan sähkötermiinisopimuksilla konsernin sähkönhankintapolitiikan mukaisesti. Politiikassa olevat suojaustasot ovat alla olevassa taulukossa

	Suojaustaso	Suojaustaso
Periodi	minimi	enintään
1-12 kk	70 %	100 %
13-24 kk	40 %	80 %
25-36 kk	0 %	50 %
37-48 kk	0 %	40 %
49-60 kk	0 %	30 %

Sähkösuojauksiin sovelletaan IFRS:n mukaista suojauslaskentaa. Johdannaisten arvonmuutosten tehokas osuus on kirjattu omaan pääomaan -1,2 miljoonaa euroa (-0,7 milj. euroa) ja tehoton osa -0,7 miljoonaa euroa tuloslaskelmaan (-0,8 milj. euroa).

Mikäli sähköjohdannaisten markkinahinta muuttuisi 31.12.2013 tasosta +/- 10 %, olisi vaikutus omaan pääomaan +/-1,5 miljoonaa euroa (+/- 1,5 milj. euroa) olettamuksella, että kaikki suojaukset olisivat 100 prosenttisesti tehokkaita.

Pääomarakenteen hallinta

Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on varmistaa normaalit toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa ja säilyttää pääomakustannusten kannalta optimaalinen pääomarakenne.

Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä ensisijaisesti omavaraisuusastetunnusluvulla, jolle se on asettanut 40 %:n tavoitetason. Tällä omavaraisuusastetasolla yhtiö arvioi, että uuden pääoman saatavuus ja kokonaiskustannus ovat optimaalisella tasolla.

Omavaraisuusasteeseen vaikuttavat taseen loppusumma sekä oma pääoma. Yhtiö pystyy vaikuttamaan taseen loppusummaan ja sitä kautta pääomarakenteeseen käyttöpääoman hallinnalla, investointien määrällä sekä myymällä liiketoimintoja tai omaisuuseriä. Vastaavasti yhtiö voi vaikuttaa oman pääoman määrään osingonjaon ja osakeantien kautta.

Investointien ja divestointien arvioinnissa konserni käyttää referenssinä konsernin painotettua keskimääräistä pääomakustannusta (WACC). Konserni pyrkii tällä tavoin varmistamaan, että sen omaisuus tuottaa vähintään yhtä paljon kuin mitä sen pääoma keskimäärin maksaa.

Omavaraisuusaste (tavoite 40 %)

Toteutunut	31.12.2013	31.12.2012
	42,2 %	41,5 %

Rahoitusvarojen ja -velkojen arvot luokittain:

1 000 EUR	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja	Suojaus laskennan alaiset johdannais	Lainat ja muut	Myytävissä olevat
2013 Tase-erä	-velat	sopimukset	saamiset	rahoitusvarat	Rahoitusvelat	Tasearvo yhteensä
Pitkäaikaiset varat
Myyntisaamiset			1 444			1 444
Muut rahoitusvarat				2 189		2 189
Lainasaamiset			4 884			4 884
Muut saamiset *)			1 153			1 153
Siirtosaamiset *)			1			1
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset			93 624			93 624
Lainasaamiset			2 651			2 651
Muut saamiset *)			5 158			5 158
Siirtosaamiset *)			5 453			5 453
Johdannaissopimukset	447	26				473
Rahavarat			28 844			28 844
Rahoitusvarat yhteensä	447	26	143 212	2 189	0	145 874
Pitkäaikaiset velat
Lainat					215 344	215 344
Rahoitusleasingvelat					495	495
Muut velat **)					0	0
Siirtovelat **)					8	8
Johdannaissopimukset	715	5 001				5 716
Lyhytaikaiset velat
Lainat					118 590	118 590
Rahoitusleasingvelat					304	304
Ostovelat					97 031	97 031
Muut velat **)					9 578	9 578
Siirtovelat **)					46 498	46 498
Johdannaissopimukset	1 070	350				1 420
Rahoitusvelat yhteensä	1 785	5 351	0	0	487 848	494 984

*) Eivät sisällä arvonlisä- tai tuloverosaamisia

**) Eivät sisällä arvonlisä- tai tuloverovelkoja

Rahoitusvarojen ja -velkojen arvot luokittain:

1 000 EUR	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja	Suojaus laskennan alaiset johdannais	Lainat ja muut	Myytävissä olevat
2012 Tase-erä	-velat	sopimukset	saamiset	rahoitusvarat	Rahoitusvelat	Tasearvo yhteensä
Pitkäaikaiset varat
Myyntisaamiset			3 364			3 364
Muut rahoitusvarat				1 748		1 748
Lainasaamiset			6 852			6 852
Muut saamiset *)			1 298			1 298
Siirtosaamiset *)			21			21
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset			114 068			114 068
Lainasaamiset			2 673			2 673
Muut saamiset *)			5 860			5 860
Siirtosaamiset *)			10 123			10 123
Johdannaissopimukset	55	51				106
Rahavarat			6 556			6 556
Rahoitusvarat yhteensä	55	51	150 815	1 748	0	152 669
Pitkäaikaiset velat
Lainat					263 567	263 567
Rahoitusleasingvelat					770	770
Muut velat **)					2	2
Siirtovelat **)					8	8
Johdannaissopimukset	252	7 310				7 562
Lyhytaikaiset velat
Lainat					105 142	105 142
Rahoitusleasingvelat					1 000	1 000
Ostovelat					94 153	94 153
Muut velat **)					12 203	12 203
Siirtovelat **)					46 984	46 984
Johdannaissopimukset	2 769	317				3 086
Rahoitusvelat yhteensä	3 021	7 627	0	0	523 829	534 477

*) Eivät sisällä arvonlisä- tai tuloverosaamisia

**) Eivät sisällä arvonlisä- tai tuloverovelkoja

Käyvän arvon hierarkia:

1 000 EUR

Tase-erä	31.12.2013	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Pitkäaikaiset varat
Myytävissä olevat rahoitusvarat
- Noteeratut osakkeet	220	220
- Noteeraamattomat osakkeet	1 969			1 969
Lyhytaikaiset varat
Johdannaissopimukset	473		473
Yhteensä	2 662	220	473	1 969
Pitkäaikaiset velat
Johdannaissopimukset	5 716		5 716
Lyhytaikaiset velat
Johdannaissopimukset	1 420		1 420
Yhteensä	7 136	0	7 136	0

Tase-erä	31.12.2012	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Pitkäaikaiset varat
Myytävissä olevat rahoitusvarat
- Noteeratut osakkeet	182	182
- Noteeraamattomat osakkeet	1 566			1 566
Lyhytaikaiset varat
Johdannaissopimukset	106		106
Yhteensä	1 854	182	106	1 566
Pitkäaikaiset velat
Johdannaissopimukset	7 562		7 562
Lyhytaikaiset velat
Johdannaissopimukset	3 086		3 086
Yhteensä	10 648	0	10 648	0

Taso 1: Täysin samanlaisille varoille ja veloille toimivilla markkinoilla noteeratut hinnat

Toimivilla markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevien rahoitusinstrumenttien käypä arvo perustuu tilinpäätöspäivän noteerattuihin markkinahintoihin. Markkinoiden katsotaan olevan toimivat, jos noteerattuja hintoja on helposti ja säännöllisesti saatavissa pörssistä, välittäjältä, toimialaryhmältä, hintatietopalvelusta tai valvontaviranomaiselta ja nämä hinnat edustavat todellisia ja säännöllisesti toteutuvia toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä markkinatapahtumia. Rahoitusvarojen noteerattuna markkinahintana käytetään senhetkistä ostokurssia.

Taso 2: Käyvät arvot on todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnasta johdettuna)

Rahoitusinstrumenteille, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla (esim. OTC-johdannaiselle), määritetään käypä arvo arvostusmenetelmien avulla. Näissä arvostusmenetelmissä käytetään mahdollisimman paljon todettavissa olevaa markkinatietoa, kun sitä on saatavilla, ja turvaudutaan mahdollisimman vähän yrityskohtaisiin arvioihin. Jos kaikki instrumentin käyvän arvon määrittämiseen tarvittavat merkittävät syöttötiedot ovat todettavissa, instrumentti on tasolla 2.

Taso 3: Käyvät arvot eivät perustu todennettavissa oleviin markkinahintoihin

Jos yksi tai useampi merkittävä syöttötieto ei perustu todettavissa olevaan markkinatietoon, instrumentti luokitellaan tasolle 3. Rahoitusinstrumenttien arvostamisessa käytetään ulkopuolisten tahojen arvioita ja ja mikäli niitä ei ole saatavilla, käytetään yhtiön omia laskelmia/arvioita.

Tasolle 3 kuuluvien rahoitusinstrumenttien muutokset

Noteeraamattomat osakkeet	2013	2012
Alkusaldo 1.1.	1 566	1 471
Ostot	403	99
Vähennykset		-4
Loppusaldo 31.12.	1 969	1 566

Johdannaissopimukset

Johdannaissopimusten käyvät arvot: 1 000 EUR	Johdannaisvarat 31.12.2013	Johdannaisvelat 31.12.2013	Netto käypä arvo 31.12.2013	Netto käypä arvo 31.12.2012
Valuuttatermiinit
IAS 39-suojauslaskennan alaiset kassavirtasuojaukset	26	20	6	4
Muut suojaukset	447		447	-1 924
Koronvaihtosopimukset, maturiteetti yli vuoden
IAS 39-suojauslaskennan alaiset kassavirtasuojaukset		4 097	-4 097	-6 849
Sähköjohdannaiset
IAS 39-suojauslaskennan alaiset kassavirtasuojaukset		3 019	-3 019	-1 773
Muut suojaukset			0
Yhteensä	473	7 136	-6 663	-10 542

Johdannaissopimusten nimellisarvot:

1 000 EUR	31.12.2013	31.12.2012
Valuuttatermiinit
IAS 39-suojauslaskennan alaiset kassavirtasuojaukset	9 373	12 502
Muut suojaukset	140 997	128 622
Koronvaihtosopimukset
IAS 39-suojauslaskennan alaiset kassavirtasuojaukset	131 765	133 113
Sähköjohdannaiset
IAS 39-suojauslaskennan alaiset kassavirtasuojaukset	18 373	16 008
Muut suojaukset	565	488
Yhteensä	301 073	290 733

29. Muut vuokrasopimukset, 1 000 EUR

Konserni vuokralle ottajana	2013	2012
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat
Yhden vuoden kuluessa	9 294	6 325
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	22 930	12 122
Yli viiden vuoden kuluttua	12 743	10 132
Yhteensä	44 967	28 579
Kuluksi kirjatut vuokrat	6 830	6 507

Vuokrasopimusten ehdot vaihtelevat ja konserniyhtiöt vuokraavat kiinteistöjä, koneita ja kalustoa.

30. Vastuusitoumukset, 1 000 EUR

Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä tai muita vakuuksia	2013	2012
Lainat rahoituslaitoksilta	2 784	2 956
Eläkelainat	5 610	5 692
Yhteensä	8 394	8 648
Yleisvakuutena annetut kiinnitykset ja muut vakuudet
Kiinteistökiinnitykset	3 973	4 182
Yrityskiinnitykset	1 355	1 398
Yhteensä	5 328	5 580
Taseeseen sisältymättömät vastuu sitoumukset
Takaukset	636	441

31. Lähipiiritapahtumat, 1 000 EUR

Konsernin yhteis- ja osakkuusyritykset ja muu lähipiiri	Kotimaa	Omistus osuus ( %)	Osuus ääni vallasta (%)
Konsernin yhteisyritykset: Honkajoki Oy	Suomi	50,0	50,0
Lihateollisuuden Tutkimuskeskus LTK osuuskunta	Suomi	50,0	50,0
Länsi-Kalkkuna Oy	Suomi	50,0	50,0
Konsernin osakkuusyritykset:
Domretor Oy	Suomi	24,9	24,9
Findest Protein Oy	Suomi	41,7	41,7
Finnpig Oy	Suomi	50,0	50,0
Foodwest Oy	Suomi	33,5	33,5
Kiinteistö Oy Itikanmäen Teollisuustalo	Suomi	13,2	13,2
Transbox Oy	Suomi	25,7	25,7
Tuoretie Oy	Suomi	33,3	33,3
Muu lähipiiri:
Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet
Toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen ja konsernin johtoryhmä Itikka osuuskunta -konserni
Lihakunta
Osuuskunta Pohjanmaan Liha -konserni
	Yhteis- ja
	osakkuus
Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat	yritykset	Muu lähipiiri	Yhteensä
1.1.–31.12.2013 Tavaroiden myynnit	2 235	5 063	7 298
Palveluiden myynnit	133	117	250
Vuokratuotot	96	18	114
Tavaroiden ostot	20 160	10 437	30 597
Palveluiden ostot	50 677	259	50 936
Vuokrakulut	18	2 728	2 746
31.12.2013
Myyntisaamiset	195	382	577
Muut saamiset	472	36	508
Ostovelat	5 210	54	5 264
Muut velat	0	2 172	2 172
	Yhteis- ja osakkuus
Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat	yritykset	Muu lähipiiri	Yhteensä
1.1.–31.12.2012
Tavaroiden myynnit	2 240	8 352	10 592
Palveluiden myynnit	644	90	734
Vuokratuotot	318	47	365
Tavaroiden ostot	19 411	7 608	27 019
Palveluiden ostot	48 753	204	48 957
Vuokrakulut	10	2 659	2 669
31.12.2012
Myyntisaamiset	259	451	710
Muut saamiset	105	14	119
Ostovelat	3 567	4	3 571
Muut velat	0	3 623	3 623

Lähipiirin kanssa toteutuneet tavaroiden ja palveluiden myynnit perustuvat konsernin voimassaoleviin hinnastoihin. Palveluiden ostoissa suurimman erän muodostavat Tuoretie Oy:lta ostettavat logistiikkapalvelut. Velat lähipiirille ovat heti tai sovitun mukaisesti irtisanottavissa olevia lainoja, joiden korkokanta on sidottu 3 kk:n tai 6 kk:n euriborkorkoon.

Konsernin johtoon kuuluvien avainhenkilöiden työsuhde-etuudet ja palkkiot (suoriteperusteisesti)		2012
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	2 434	2 385
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet (ryhmäeläke-etuudet)	270	300
Irtisanomisen yhteydessä suoritetut etuudet	337	317
Yhteensä	3 040	3 001

Konsernin johtoon kuuluvat avainhenkilöt ovat hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen sekä konsernin johtoryhmän jäsenet.

Toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta.

Atria-konsernin johtoryhmän Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluville jäsenille on järjestetty johdon ryhmäeläke-etu. Ryhmäeläkevakuutuksen eläkeikä on johtoryhmän jäsenilllä 63 vuotta. Eläkejärjestely on maksuperusteinen ja vuosimaksu perustuu vakuutetun kuukausipalkkaan (rahapalkka ja luontaisedut).

Hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja	Palkat ja	Lakisäätei set eläke	Lisäeläke
toimitusjohtajan sijaisen palkat, palkkiot ja eläkemaksut	palkkiot	maksut	maksut	Yhteensä
Hallintoneuvoston jäsenet:
Hyry Hannu, puheenjohtaja 4/2013 alkaen	26	3		29
Pirkola Ari, puheenjohtaja 4/2013 asti	14	2		15
Anttikoski Juho, varapuheenjohtaja	23	3		26
Hallintoneuvoston muut jäsenet yhteensä	49			49
Hallituksen jäsenet:
Paavola Seppo, puheenjohtaja	75	9		84
Komulainen Timo, varapuheenjohtaja	76	9		85
Heikkilä Tuomo, jäsen 4/2013 asti	13	2		14
Kaarto Esa	53	6		59
Paxal Kjell-Göran	40	5		45
Rantsi Jyrki, jäsen 4/2013 alken	21	2		23
Romanainen Maisa	23	3		26
Sivula Harri	27	3		30
Toimitusjohtaja:
Gröhn Juha	514	61	141	717
Toimitusjohtajan sijainen:
Ruohola Juha	265	32	73	369

32. Hankitut liiketoiminnot, 1 000 EUR

2012: Best-In Oy

Atria Oyj osti 20.12.2012 HKScan Finland Oy:ltä lemmikkieläinruokia valmistavan Best-In Oy:n osakkeet. Atria Oyj ja HKScan Finland Oy ovat olleet vuonna 2002 perustetun Best-In Oy:n omistajia kumpikin 50 prosentin omistusosuudella. Toteutetun yrityskaupan jälkeen Best-In Oy:n osakekanta siirtyi kokonaisuudessaan Atria Oyj:n omistukseen.

Best-In Oy sijaitsee Kuopiossa ja sen liikevaihto oli 5,1 miljoonaa euroa vuonna 2012. Yritys työllistää 19 henkilöä. Best-In Oy:n tuotemerkkejä ovat Best-In, Hubert ja CAT.

Atria haluaa hyödyntää tulevaisuudessa entistä enemmän lemmikkieläinruokamarkkinoiden kasvua. Best-Inin tunnetut tuotemerkit ja markkinajohtajan asema Suomessa antavat Atrialle erinomaiset mahdollisuudet kasvattaa liiketoimintaa. Liiketoiminnan painopiste on kotimarkkinassa ja siellä erityisesti koirien tuoreruokaratkaisuissa, joissa Best-In on selkeä markkinajohtaja ja tuotteistuksen edelläkävijä.

	Yhdistämisessä
	käytetyt
	käyvät
Best-In Oy	arvot
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	775
Aineettomat hyödykkeet
Tuotemerkit	2 500
Liikearvo	1 080
Vaihto-omaisuus	605
Lyhytaikaiset saamiset	113
Rahat ja pankkisaamiset	172
Varat yhteensä	5 245
Pitkäaikaiset velat	104
Laskennallinen verovelka	638
Lyhytaikaiset velat	503
Velat yhteensä	1 245
Nettovarat	4 000
Kauppahinta 50 %:n osuudesta	2 000
Yrityskaupan rahavirtavaikutus	1 828

Best-In Oy on ollut aikaisemmin konsernin yhteisyritys, joka on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Yrityskaupasta syntyi 1,5 miljoonan euron tuotto, joka johtuu aikaisemman 50 %:n omistusosuuden arvostamisesta käypään arvoon. Kyseinen tuotto on raportoitu liikevoiton jälkeen tuloslaskelman rivillä "Osuus yhteis- ja osakkuusryritysten tuloksista".

Best-In Oy:n tulos tilikaudelta 2012 on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä.

Tilikaudella 2012 alustavana tehty laskelma ei ole muuttunut.

33. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Atria Oyj ja Saarioinen Oy tekivät heinäkuussa esisopimuksen, jonka mukaan Atria ostaa Saarioisten naudan, sian ja broilerin hankinta-, teurastus- ja leikkuuliiketoiminnot. Kaupan yhteydessä Atria ja Saarioinen tekivät yhteistyösopimuksen koskien lihan toimituksia Atrialta Saarioisille. Kaupan kohteena olevien liiketoimintojen palveluksessa työskentelee keskimäärin 400 henkilöä. Kaupan johdosta Atrian liikevaihdon ennakoidaan kasvavan noin 70 miljoonaa euroa vuodessa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi 21.1.2014 antamallaan päätöksellä yrityskaupan. Yrityskaupan kohteena olevat liiketoiminnot liitettiin Atriaan 1.2.2014 lähtien. Kauppahinta oli noin 30 miljoonaa euroa ja se rahoitettiin kassavaroilla ja vieraalla pääomalla. Yrityskaupalla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tunnuslukuihin.

34. Konserniryritykset, 1 000 EUR

		Omistus	Osuus ääni
Konserniyritykset liiketoiminta-alueiden mukaisesti	Kotimaa	osuus ( %)	vallasta (%)
Atria Suomi:
Ab Botnia-Food Oy	Suomi	100,0	100,0
A-Lihatukkurin Oy	Suomi	100,0	100,0
A-Logistiikka Oy	Suomi	100,0	100,0
A-Pekoni Nurmo Oy	Suomi	100,0	100,0
A-Pihvi Kauhajoki Oy	Suomi	100,0	100,0
A-Pihvi Kuopio Oy	Suomi	100,0	100,0
A-Rehu Oy	Suomi	51,0	51,0
A-Sikateurastamo Oy	Suomi	100,0	100,0
Atria Oyj	Suomi
Atria Suomi Oy	Suomi	100,0	100,0
Atria-Chick Oy	Suomi	100,0	100,0
Atria-Lihavalmiste Oy	Suomi	100,0	100,0
Atria-Meetvursti Oy	Suomi	100,0	100,0
Atria-Tekniikka Oy	Suomi	100,0	100,0
Atria-Tuoreliha Oy	Suomi	100,0	100,0
Atria-Valmisruoka Oy	Suomi	100,0	100,0
A-Tuottajat Oy	Suomi	97,9	99,0
Best-In Oy	Suomi	100,0	100,0
F-Logistiikka Oy	Suomi	100,0	100,0
Itikka-Lihapolar Oy	Suomi	100,0	100,0
Kauhajoen Teurastamokiinteistöt Oy	Suomi	100,0	100,0
Kiinteistö Oy Tievapolku 3	Suomi	100,0	100,0
Liha ja Säilyke Oy	Suomi	100,0	100,0
Mestari Forsman Oy	Suomi	100,0	100,0
Rokes Oy	Suomi	100,0	100,0
Suomen Kalkkuna Oy	Suomi	100,0	100,0
Atria Skandinavia:
3-Stjernet A/S	Tanska	100,0	100,0
Atria Concept AB	Ruotsi	100,0	100,0
Atria Concept SP Z.o.o	Puola	100,0	100,0
Atria Denmark A/S	Tanska	100,0	100,0
Atria Foodservice AB	Ruotsi	100,0	100,0
Atria Retail AB	Ruotsi	100,0	100,0
Atria Scandinavia AB	Ruotsi	100,0	100,0
Atria Sverige AB	Ruotsi	100,0	100,0
Falbygdens Ostnederlag AB	Ruotsi	100,0	100,0
KB Joddlaren	Ruotsi	100,0	100,0
Nordic Fastfood AB	Ruotsi	51,0	51,0
Nordic Fastfood Etablerings AB	Ruotsi	51,0	51,0
Ridderheims AS	Norja	100,0	100,0
Ridderheims Falbygdens AB	Ruotsi	100,0	100,0
Atria Venäjä:
Atria-Invest Oy OOO CampoFerma	Suomi Venäjä	100,0 100,0	100,0 100,0
OOO MPZ CampoMos	Venäjä	100,0	100,0
OOO Pit-Product	Venäjä	100,0	100,0
Atria Baltia:
Atria Eesti AS	Viro	100,0	100,0
Atria Farmid OÜ	Viro	100,0	100,0
OÜ Atria	Viro	100,0	100,0
UAB Vilniaus Mesa	Liettua	100,0	100,0

TULOSLASKELMA , 1 000 EUR

	Liite	1.1.–31.12.2013	1.1.–31.12.2012
LIIKEVAIHTO	2.1	39 682	41 284
Liiketoiminnan muut tuotot	2.2	2 832	2 726
Henkilöstökulut	2.3	-2 510	-2 620
Poistot ja arvonalentumiset	2.4
Suunnitelman
mukaiset poistot		-22 479	-22 747
Liiketoiminnan muut kulut	2.5	-6 019	-5 973
LIIKEVOITTO		11 507	12 670
Rahoitustuotot ja -kulut	2.6	-29 703	3 919
VOITTO / TAPPIO ENNEN
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA
VEROJA		-18 197	16 589
Tilinpäätössiirrot	2.7	-5 523	-4 017
Tuloverot	2.8	-388	-1 610
TILIKAUDEN VOITTO /
TAPPIO		-24 107	10 963

TASE, 1 000 EUR

V a s t a a v a a	Liite	31.12.2013	31.12.2012
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	3.1
Aineettomat oikeudet		17	25
Muut pitkävaikutteiset
menot		5 261	4 280
Aineettomat hyödykkeet
yhteensä		5 278	4 305
Aineelliset hyödykkeet	3.1	218 699	227 105
Sijoitukset	3.2
Osuudet saman
konsernin yrityksissä		266 276	259 929
Osuudet omistusyhteys-
yrityksissä		3 861	3 592
Muut osakkeet ja osuudet		2 003	1 580
Sijoitukset yhteensä PYSYVÄT VASTAAVAT		272 140	265 100
YHTEENSÄ		496 117	496 510
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Pitkäaikaiset saamiset	3.3	293 888	321 448
Lyhytaikaiset saamiset	3.3	79 655	106 694
Rahat ja pankkisaamiset		25 867	1 553
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ		399 410	429 695
V a s t a a v a a y h t e e n s ä		895 527	926 205
V a s t a t t a v a a	Liite	31.12.2013	31.12.2012
OMA PÄÄOMA	3.4
Osakepääoma		48 055	48 055
Ylikurssirahasto		138 502	138 502
Omat osakkeet		-1 277	-1 277
Sijoitetun vapaan oman
pääoman rahasto		110 228	110 228
Edellisten tilikausien voitto		88 802	84 034
Tilikauden voitto OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ		-24 107 360 202	10 963 390 504
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN
KERTYMÄ	3.5
Poistoero		78 554	73 031
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma	3.6	211 622	258 870
Lyhytaikainen vieras pääoma VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ	3.7	245 149 456 771	203 800 462 670
V a s t a t t a v a a
y h t e e n s ä		895 527	926 205

RAHOITUSLASKELMA , 1 000 EUR

	1.1.–31.12.2013	1.1.–31.12.2012
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Myynnistä saadut maksut	40 238	41 101
Muista tuotoista saadut maksut	2 832	2 726
Maksut liiketoiminnan kuluista	-5 991	-8 293
Liiketoiminnan rahavirta ennen
rahoituseriä ja veroja	37 079	35 534
Rahoitustuotot ja -kulut netto	-2 955	4 444
Maksetut verot	1 023	-2 665
Liiketoiminnan rahavirta	35 147	37 314
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja
aineettomiin hyödykkeisiin sekä sijoituksiin	-45 086	-16 888
Konsernisaamisten muutos	49 029	-30 504
Investointien rahavirta	3 942	-47 392
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Lainojen maksut / nostot	-29 861	-31 015
Konsernivelkojen muutos	21 280	53 771
Osinkojen maksut	-6 194	-5 631
Saadut/maksetut
konserniavustukset	0	-7 300
Rahoituksen rahavirta	-14 775	9 825
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA	35 147	37 314
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA	3 942	-47 392
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA	-14 775	9 825
YHTEENSÄ	24 314	-253
Rahavarojen muutos
Rahavarat 1.1.	-1 553	-1 806
Rahavarat 31.12.	25 867	1 553
Muutos	24 314	-253

1. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Yleiset tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Atria Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti (FAS).

Konsernia koskevat tiedot

Atria Oyj on Atria Oyj -konsernin emoyhtiö, kotipaikka Kuopio. Atria Oyj -konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa emoyhtiön pääkonttorista Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki, postiosoite PL 900, 60060 ATRIA.

Arvostusperiaatteet

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalennuskirjauksilla. Poistot tehdään tasapoistoina käytössäoloajalta. Aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut avustukset on kirjattu hankintamenon vähennykseksi. Saadut avustukset eivät ole olennaisia.

Poistoajat ovat		Poistoaika
Rakennukset	Nurmo	40 vuotta
	muut paikkakunnat	25 vuotta
Koneet ja kalusto	Nurmo	10 vuotta
	muut paikkakunnat	7 vuotta
Atk-ohjelmat		5 vuotta
Muut pitkävaikutteiset		10 vuotta

Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat julkisesti noteerattujen yhtiöiden osakkeet on arvostettu hankintamenoon. Osakkeiden kirjanpitoarvo 31.12.2013 oli 29 326,86 euroa ja käypä arvo 130 892,02 euroa.

Rahoitusvälineet on arvostettu taseessa hankintamenoon vähennettynä arvonalennuskirjauksilla.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset erät on muutettu Suomen rahaksi tilinpäätöspäivän Euroopan Keskuspankin noteeraamaan kurssiin. Realisoituneiden valuuttamääräisten lainojen kurssierot on esitetty rahoituserissä.

Johdannaissopimukset

Yhtiö solmii johdannaissopimuksia kurssierojen ja korkotason hallitsemiseksi. Käytettyjä johdannaisia ovat valuuttatermiinit ja koronvaihtosopimukset.

Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, arvostetaan käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, esitetään tuloslaskelman rahoituserissä. Suojaukseen käytettyjen johdannaisten positiivinen käypä arvo esitetään saamissa ja negatiivinen arvo veloissa.

Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, kirjataan tuloslaskelmaan asianmukaiseen erään johdannaisen erääntymispäivänä.

Kaikkien johdannaisten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 4.3.

2. TULOSLASKELMAN	1.1.–	1.1.–
LIITETIEDOT	31.12.2013	31.12.2012
2.1. LIIKEVAIHTO, 1 000 EUR

Liikevaihto	39 682	41 284

Yhtiön vuokratuotot esitetään liikevaihtona, koska se vastaa yhtiön toiminnan nykyistä luonnetta.

2.2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT, 1 000 EUR

Palveluveloitukset konsernilta	2 828	2 706
Muut	4	19
Yhteensä	2 832	2 726

2.3. HENKILÖSTÖKULUT, 1 000 EUR

Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin
Toimihenkilöt Suomessa	10	10
Henkilöstökulut
Palkat:
Toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen ja
hallituksen jäsenet	1 351	1 177
Hallintoneuvoston jäsenet	98	110
Muut palkat	332	547
Yhteensä	1 782	1 833
Eläkekulut	648	697
Muut henkilösivukulut	80	90
Yhteensä	728	787
Henkilöstökulut yhteensä	2 510	2 620

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan eläkesitoumukset: Yhtiön lakisääteiset eläkkeet ovat maksuperusteisia ja ne on hoidettu vakuutusyhtiössä. Yhtiöllä ei ole toimitusjohtajaan ja hallituksen sekä hallintoneuvoston jäseniin kohdistuvia eläkesitoumuksia.

2.4. POISTOT JA ARVONALENTUMISET, 1 000 EUR

Poistot aineellisista ja aineettomista
hyödykkeistä	22 479	22 747

Tase-eräkohtainen poistoerittely sis. kohtaan 3.1.

2.5. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT, 1 000 EUR 1.1.– 31.12.2013 1.1.– 31.12.2012

Liiketoiminnan muut kulut 6 019 5 973 Sisältää hallinto-, markkinointi-, energia-, siivous-, käyttö- ja muita kuluja sekä tilintarkastajien palkkiot.

Tilintarkastajan palkkiot / PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastuspalkkiot	110	185
Veroneuvonta	1	2
Muut palkkiot	2	11
Yhteensä	113	197

Tiedot on esitetty laskutusperusteisesti.

2.6. RAHOITUSTUOTOT JA KULUT, 1 000 EUR

Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista
Saman konsernin yrityksiltä	1 190	5 443
Muilta	80	674
Yhteensä	1 270	6 117
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	9 019	12 647
Muilta	8 112	7 618
Yhteensä	17 131	20 266
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	755	1 021
Arvonalentumiset konsernin sijoituksista	26 500	0
Muille	20 849	21 443
Yhteensä	48 104	22 464
Rahoitustuotot ja kulut yhteensä	-29 703	3 919
Erään korko- ja muut rahoituskulut sisältyy
kurssitappioita (netto)	34	-31

2.7. TILINPÄÄTÖSSIIRROT, 1 000 EUR

Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus	-5 523	-4 017
2.8. TULOVEROT, 1 000 EUR

Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	388	1 610

3 . TASEEN LIITETIEDOT 31.12.2013 31.12.2012

3.1. AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET, 1 000 EUR

Aineettomat hyödykkeet:
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.	1 455	1 455
Lisäykset	0	0
Vähennykset	0	0
Hankintameno 31.12.	1 455	1 455
Kertyneet poistot 1.1.	-1 430	-1 420
Vähennysten poistot	0	0
Tilikauden poisto	-8	-10
Kertyneet poistot 31.12.	-1 438	-1 430
Kirjanpitoarvo 31.12.	17	25
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1.	18 949	17 318
Lisäykset	2 311	1 658
Vähennykset	0	-28
Hankintameno 31.12.	21 260	18 949
Kertyneet poistot 1.1. Vähennysten poistot	-14 668 0	-13 395 0
Tilikauden poisto	-1 330	-1 273
Kertyneet poistot 31.12.	-15 999	-14 668
Kirjanpitoarvo 31.12.	5 261	4 280
Aineettomat hyödykkeet yhteensä	5 278	4 305
Aineelliset hyödykkeet:
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1.	1 233	1 233
Vähennykset	0	0
Hankintameno 31.12.	1 233	1 233
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.	290 639	280 853
Lisäykset	2 820	10 147
Vähennykset	0	-361
Hankintameno 31.12.	293 459	290 639
Kertyneet poistot 1.1.	-136 673	-129 792
Vähennysten poistot	0	0
Tilikauden poisto	-6 693	-6 881
Kertyneet poistot 31.12.	-143 367	-136 673
Kirjanpitoarvo 31.12.	150 093	153 965
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	296 383	282 535
Lisäykset	4 586	14 350
Vähennykset	-51	-502
Hankintameno 31.12.	300 917	296 383
Kertyneet poistot 1.1.	-228 238	-213 790
Vähennysten poistot	0	0
Tilikauden poisto	-14 312	-14 448
Kertyneet poistot 31.12.	-242 550	-228 238
Kirjanpitoarvo 31.12.	58 367	68 145

tilinpäätös 2013 • 94
-----------------------

	31.12.2013	31.12.2012
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	2 298	2 235
Lisäykset	26	63
Vähennykset	0	0
Hankintameno 31.12.	2 324	2 298
Kertyneet poistot 1.1.	-1 157	-1 022
Vähennysten poistot	0	0
Tilikauden poisto	-136	-135
Kertyneet poistot 31.12.	-1 293	-1 157
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 031	1 141
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1.	2 620	13 192
Muutokset +/-	5 354	-10 572
Hankintameno 31.12.	7 974	2 620
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	218 699	227 105
Koneiden ja laitteiden poistamaton
hankintameno	58 367	68 145

Muun kuin tuotannon koneiden ja laitteiden osuus ei ole olennainen erä. Loppuun poistettujen ja romutettujen hankintahinnat on ilmoitettu vähennyksenä.

3.2. SIJOITUKSET, 1 000 EUR

	Emoyhtiön omistus osuus-%	Emoyhtiön omistuso suus-%
	2013	2012
Konserniyritykset:
Ab Botnia-Food Oy, Seinäjoki	100	100
Atria Eesti AS, Valga, Viro	100	100
Atria Scandinavia AB, Sköllersta, Ruotsi	100	100
Atria Suomi Oy, Kuopio	100	100
Atria-Invest Oy, Seinäjoki	100	100
A-Tuottajat Oy, Seinäjoki	97,9	97,9
Best-In Oy, Kuopio	100	100
Kauhajoen Teurastamokiinteistöt Oy, Kauhajoki	100	100
Kiinteistö Oy Tievapolku 3, Helsinki	100	100
Liha ja Säilyke Oy, Forssa	63,2	63,2
Mestari Forsman Oy, Seinäjoki	100	100
OÜ Atria, Tallinna, Viro	100	100
Rokes Oy, Forssa	100	100
Suomen Kalkkuna Oy, Seinäjoki	100	100
UAB Vilniaus Mesa, Vilna, Liettua	100	100
Yhteis- ja osakkuusyritykset:
Foodwest Oy, Seinäjoki	33,5	33,5
Honkajoki Oy, Honkajoki	50,0	50,0
Kiinteistö Oy Itikanmäen Teollisuustalo,
Seinäjoki	13,2	13,2
Lihateollisuuden Tutkimuskeskus LTK
osuuskunta, Hämeenlinna	50,0	40,7
Länsi-Kalkkuna Oy, Säkylä	50,0	50,0
Transbox Oy, Helsinki	18,6	18,6
Tuoretie Oy, Seinäjoki	33,3	33,3

3.3. SAAMISET, 1 000 EUR	31.12.2013	31.12.2012
Pitkäaikaiset saamiset:
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä:
Lainasaamiset	293 888	321 448
Lyhytaikaiset saamiset:
Lainasaamiset	0	132
Myyntisaamiset	29	51
Muut saamiset	-4	21
Siirtosaamiset	350	1 239
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä:
Myyntisaamiset	1 255	1 789
Muut saamiset	75 479	100 290
Siirtosaamiset	2 545	3 172
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	79 655	106 694
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät:
- korkojaksotus	2 466	3 222
- termiinien arvostus	283	0
- verojaksotus	0	1 086
- muut	146	103
Yhteensä	2 895	4 411

3.4. OMA PÄÄOMA, 1 000 EUR 31.12.2013 31.12.2012

Osakepääoma 1.1.	48 055	48 055
Osakepääoma 31.12.	48 055	48 055
Ylikurssirahasto 1.1.	138 502	138 502
Ylikurssirahasto 31.12.	138 502	138 502
Sidottu oma pääoma yhteensä	186 557	186 557
Omat osakkeet 1.1.	-1 277	-1 277
Lunastukset	0	0
Omat osakkeet 31.12.	-1 277	-1 277
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	110 228	110 228
Sijoitetun vapaan oman pääoman
rahasto 31.12.	110 228	110 228
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	94 996	89 665
Osingonjako	-6 194	-5 631
Voittovarat 31.12.	88 802	84 034
Tilikauden voitto	-24 107	10 963
Voittovarat 31.12.	64 695	94 996
Vapaa oma pääoma yhteensä	173 645	203 946
Oma pääoma yhteensä	360 202	390 504

Tilikauden lopussa 31.12.2013 yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden määrä oli 111 312 kpl, mikä vastaa 0,394 % osakkeista ja 0,1 % osakkeiden tuomasta äänivallasta. Tilikauden aikana ei ole tapahtunut muutoksia omien osakkeiden määrässä.

Laskelma voitonjakokelpoisista varoista:	31.12.2013	31.12.2012
Voitto edellisiltä tilikausilta	88 802	84 034
Tilikauden voitto	-24 107	10 963
Omat osakkeet	-1 277	-1 277
Yhteensä	63 417	93 719

Osakepääoma jakautuu osakelajeittain seuraavasti:

		2013	2012
	kpl	1 000 EUR	kpl	1 000 EUR
A-sarja (1 ääni/osake)	19 063 747	32 408	19 063 747	32 408
KII-sarja (10 ääntä/ osake)	9 203 981	15 647	9 203 981	15 647
Yhteensä	28 267 728	48 055	28 267 728	48 055

3.5. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ, 1 000 EUR	31.12.2013	31.12.2012
Poistoero	78 554	73 031
3.6. PITKÄAIKAINEN VIERAS
PÄÄOMA, 1 000 EUR	31.12.2013	31.12.2012
Joukkovelkakirjalainat	50 000	40 000
Lainat rahoituslaitoksilta	128 015	177 106
Eläkelainat	20 907	26 277
Yhteensä	198 922	243 383
Velat saman konsernin yrityksille:
Muut pitkäaikaiset velat	12 700	15 488
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	211 622	258 870
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua:
Lainat rahoituslaitoksilta	0	50 000
Eläkelainat	8 000	10 513
Muut pitkäaikaiset velat	1 550	4 338
Yhteensä	9 550	64 850

Atria Oyj:n vuonna 2013 liikkeellelaskema 50 milj.euron joukkovelkakirjalaina erääntyy vuonna 2018, korko 4,4%

3.7. LYHYTAIKAINEN VIERAS
PÄÄOMA, 1 000 EUR	31.12.2013	31.12.2012
Joukkovelkakirjalainat	40 000	40 000
Lainat rahoituslaitoksilta	67 273	47 628
Eläkelainat	5 370	5 370
Ostovelat	4 421	1 004
Muut velat	1 333	7 281
Siirtovelat	3 579	3 921
Velat saman konsernin yrityksille:
Muut pitkäaikaiset velat	2 788	2 788
Ostovelat	977	444
Muut velat	119 295	95 227
Siirtovelat	116	137
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	245 149	203 800
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät:
- palkka- ja sosiaalikulujaksotukset	250	674
- henkilöstörahasto	0	6
- korkojaksotukset	3 117	1 848
- termiinien arvostus	0	1 492
- verojaksotus	324	0
- muut	3	37
Yhteensä	3 694	4 058

Atria Oyj:n vuonna 2007 liikkeellelaskema 40 milj.euron joukkovelkakirjalaina erääntyy vuonna 2014, korko 1,04%

4. MUUT LIITETIEDOT, 1 000 EUR

4.1. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT

Taseeseen sisältymättömät vastuusitoumukset ja vastuut	31.12.2013	31.12.2012
Takaukset:
Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta	63 250	70 734
Muiden puolesta	220	0
Yhteensä	63 470	70 734
Muut vuokrasopimukset:
Muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat
Yhden vuoden kuluessa	530	527
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	947	1 220
Yli viiden vuoden kuluttua	3 411	3 396
Yhteensä	4 888	5 143

4.2. ALV-VASTUUT

Yhtiö on tehnyt arvonlisäverolain tarkoittamia kiinteistöinvestointeja, joiden jäljellä oleva tarkistusvastuu tarkistuskausittain 31.12.2013.

Yhtiö on velvollinen tarkistamaan kiinteistöinvestointien arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistöjen verollinen käyttö vähenee tarkistuskauden aikana.

Investoinnin valmistumisvuosi	Jäljellä oleva tarkistusvastuun määrä
2009	0	826
2010	215	251
2011	1 241	1 418
2012	2 246	2 526
2013	2 543	0
Yhteensä	6 244	5 020

4.3 JOHDANNAISSOPIMUKSET 31.12.2013 31.12.2012

Johdannaissopimusten käyvät arvot	Johdannaisvarat (+) / Johdannaisvelat (-)
Valuuttatermiinit:
Muut suojaukset	283	-1 492
Koronvaihtosopimukset, maturiteetti yli vuoden:
Suojauslaskennan alaiset
kassavirtasuojaukset	-4 097	-6 849
Yhteensä	-3 814	-8 341

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus		Tilinpäätösmerkintä
Seinäjoella 20. päivänä maaliskuuta 2014		Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Seppo Paavola puheenjohtaja	Esa Kaarto	Seinäjoella 20. päivänä maaliskuuta 2014
Timo Komulainen	Kjell-Göran Paxal	PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö Juha Wahlroos KHT
Jyrki Rantsi	Maisa Romanainen
Harri Sivula	Juha Gröhn toimitusjohtaja

Atria Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Atria Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.– 31.12.2013. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallintoneuvosto ja hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Muut lausunnot

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Seinäjoella 20. päivänä maaliskuuta 2014

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Juha Wahlroos KHT

Hallinnointiperiaatteet 100
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 101
Yhtiökokous 102
Nimitystoimikunta102
Hallintoneuvosto 102
Hallitus 103
Hallituksen valiokunnat 104
Toimitusjohtaja 105
Johtoryhmä 110
Palkitseminen 110
Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus 110
Tilintarkastus 115
Sisäpiirihallinto 115
Tiedottaminen 115
Palkka- ja palkkioselvitys 116

1. Hallinnointiperiaatteet

Atria Oyj (Atria tai yhtiö) on suomalainen osakeyhtiö, jonka johtoelinten vastuut ja velvollisuudet määräytyvät Suomen lakien mukaan. Emoyhtiö Atria Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat kansainvälisen Atria-konsernin. Yhtiön kotipaikka on Kuopio.

Vastuu Atria-konsernin hallinnosta ja toiminnasta on konsernin emoyhtiön Atria Oyj:n hallintoelimillä. Nämä ovat yhtiökokous, hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjohtaja.

Atrian päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia säännöksiä, Atria Oyj:n yhtiöjärjestystä, Atrian hallituksen ja sen valiokuntien työjärjestyksiä ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita. Atria noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia ("Hallinnointikoodi"). Hallinnointikoodi on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.cgfi nland.fi . Yhtiö poikkeaa Hallinnointikoodin noudata tai selitä -periaatteen mukaisesti Hallinnointikoodin suosituksista seuraavasti:

• Yhtiöllä on hallintoneuvosto
• Suosituksesta 10 poiketen, hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta Atrian yhtiöjärjestyksen mukaisesti.

Atria Oyj on laatinut selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallinnointikoodin suosituksen 54 mukaisesti.

1.1 Yhtiöjärjestys

Yhtiöjärjestys ja lunastuslauseke löytyvät kokonaisuudessaan yhtiön internetsivuilta osoitteesta www.atriagroup.com Sijoittajat-osion kohdasta Johtaminen ja hallinnointi.

1.2 Osakassopimus

Yhtiön osakkeenomistajien Lihakunta ja Itikka Osuuskunta välillä on osakassopimus, jonka mukaan ne yhdessä huolehtivat ja vastaavat siitä, että kumpikin osapuoli saa edustajia hallintoneuvostoon samassa suhteessa kuin ne omistavat Yhtiön KII-osakkeita ja että hallintoneuvoston puheenjohtajan ja hallituksen varapuheenjohtajan ollessa toisen osapuolen nimeämä on hallituksen puheenjohtaja ja hallintoneuvoston varapuheenjohtaja toisen nimeämä.

Hallituspaikkojen jakautumisesta on sovittu siten, että kumpikin osapuoli voi nimetä hallitukseen kolme varsinaista jäsentä ja näiden varajäsenet. Sopimus sisältää myös määräyksiä omistusosuuksien keskinäisestä suhteesta ja menettelytavoista tilanteessa, jossa jompikumpi osuuskunnista suoraan tai välillisesti hankkii lisää Yhtiön KII-osakkeita. Sopimuksen mukaan A-sarjan osakkeiden hankintaa ei oteta huomioon omistusosuuksien keskinäistä suhdetta arvioitaessa.

Lisäksi osakkeenomistajien Lihakunta, Itikka Osuuskunta ja Pohjanmaan Liha välillä on osakassopimus, jonka mukaan Pohjanmaan Liha saa yhden edustajan hallintoneuvostoon. Sopimus sisältää myös määräyksiä Osuuskunta Pohjanmaan Lihan omistusosuudesta.

Yhtiön tiedossa ei ole muita osakassopimuksia.

2. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä löytyy kokonaisuudessaan yhtiön internetsivuilta osoitteesta www.atriagroup.com Sijoittajat-osion kohdasta Johtaminen ja hallinnointi.

3. Yhtiökokous

Yhtiökokous on Atria Oyj:n ylin päättävä elin. Yhtiökokouksessa osakkeenomistajat päättävät tilinpäätöksen vahvistamisesta ja taseen osoittaman voiton käyttämisestä; vastuuvapauden antamisesta hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenille sekä toimitusjohtajalle; hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten lukumäärästä, jäsenten valinnasta ja palkkiosta sekä tilintarkastajan valinnasta.

Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain yhtiön hallituksen määräämänä ajankohtana kesäkuun loppuun mennessä ja siinä käsitellään yhtiöjärjestyksen mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat ja mahdolliset muut ehdotukset yhtiökokoukselle. Ylimääräinen yhtiökokous kutsutaan koolle tarvittaessa.

Osakkeenomistajalla on oikeus osakeyhtiölain mukaisesti saada yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Osakkeenomistajan tulee toimittaa mahdollinen pyyntö saada vaatimansa asia Atrian varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi yhtiön ilmoittamaan päivään mennessä, joka muun muassa julkaistaan yhtiön internetsivuilla www.atriagroup.com. Pyyntö on lähetettävä perusteluineen tai päätösehdotuksineen kirjallisesti osoitteeseen Atria Oyj, Konsernin lakiasiat, PL 900, 60060 ATRIA.

Yhtiökokoukset kutsuu koolle yhtiön hallitus. Yhtiökokous järjestetään yhtiön kotipaikkakunnalla Kuopiossa tai Helsingissä. Kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan julkaisemalla kutsu yhtiön internetsivuilla ja pörssitiedotteella aikaisintaan kolme (3) kuukautta ja viimeistään kolme (3) viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin joka tapauksessa viimeistään yhdeksän (9) päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Lisäksi hallitus voi päättää julkaista kutsun tai tiedoksiannon kutsun toimittamisesta yhdessä tai useammassa hallituksen määräämässä valtakunnallisessa sanomalehdessä tai muulla päättämällään tavalla.

Osakkeenomistajan on saadakseen osallistua yhtiökokoukseen ilmoittauduttava yhtiölle viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan kymmenen (10) päivää ennen yhtiökokousta.

Yhtiökokouksessa on läsnä toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja suurin osa hallituksen jäsenistä sekä varsinaisessa yhtiökokouksessa tilintarkastajat. Hallintoneuvoston tai hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla oleva henkilö on läsnä valinnastaan päättävässä yhtiökokouksessa, jollei hänen poissaololleen ole painavia syitä.

4. Nimitystoimikunta

Atria Oyj:n yhtiökokous on asettanut nimitystoimikunnan valmistelemaan hallituksen jäsenten valintaa ja palkitsemista koskevia ehdotuksia seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle.

Nimitystoimikuntaan valitaan seuraavaa yhtiökokousta edeltävän marraskuun alun tilanteen mukaan osakkeenomistajat tai näiden edustajat, jotka omistavat KII-sarjan osakkeita, sekä suurin sellainen A-sarjan osakkeenomistaja, joka ei omista KII-sarjan osakkeita, tai tällaisen osakkeenomistajan edustaja. Oikeus nimetä edustaja nimitystoimikuntaan määräytyy Euroclear Finland Oy:n ylläpitämän yhtiön osakasluettelon perusteella varsinaista yhtiökokousta edeltävän marraskuun 1. pankkipäivän tilanteen mukaisesti. Toimikuntaan kuuluu lisäksi asiantuntijajäsenenä hallituksen puheenjohtaja.

Mikäli osakkeenomistaja ei halua käyttää nimeämisoikeuttaan, nimeämisoikeus siirtyy osakasluettelon mukaan seuraavaksi suurimmalle A-sarjan osakkeenomistajalle, jolla muutoin ei olisi nimeämisoikeutta. Mikäli osakkeenomistaja, jolla olisi arvopaperimarkkinalain mukainen velvollisuus tarvittaessa ilmoittaa tietyistä omistusmuutoksista, esittää yhtiön hallitukselle osoitetun kirjallisen vaatimuksen lokakuun loppuun mennessä, lasketaan tällaisen osakkeenomistajan määräysvallassa olevan yhteisön ja säätiön omistusosuus tai osakkeenomistajan useisiin rahastoihin tai rekistereihin merkityt omistukset yhteen ääniosuutta laskettaessa.

Nimitystoimikunnan koollekutsujana toimii hallituksen puheenjohtaja, ja toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Nimitystoimikunnan tulee antaa ehdotuksensa yhtiön hallitukselle viimeistään varsinaista yhtiökokousta edeltävän helmikuun 1. päivänä.

5. Hallintoneuvosto

Atria Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on hallintoneuvosto, jonka valitsee yhtiökokous. Hallintoneuvostoon kuuluu vähintään 18 ja enintään 21 jäsentä, jotka valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hallintoneuvostoon ei voida valita kuuttakymmentäviittä (65) vuotta täyttänyttä henkilöä. Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Hallintoneuvosto kokoontuu keskimäärin kolme kertaa vuodessa.

Hallintoneuvoston tehtävät on määritelty osakeyhtiölaissa ja Atria Oyj:n yhtiöjärjestyksessä. Hallintoneuvoston merkittävimmät tehtävät ovat:

• valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa yhtiön hallintoa
• antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä ja
• antaa varsinaiselle yhtiökokoukselle lausuntonsa tilinpäätöksen ja tilintarkastuksen johdosta.

Yhtiön omistajat, jotka edustavat yli 50 % äänimäärästä, ovat ilmaisseet pitävänsä nykyistä yhtiöjärjestyksen mukaista hallintoneuvostoon perustuvaa mallia hyvänä, koska se tuo laajakantoista näkemystä yhtiön toimintaan ja päätösten tekemiseen.

Atria Oyj:n vuoden 2013 varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen hallintoneuvostoon kuuluvat seuraavat henkilöt:

Nimi	Syntynyt	Jäsen alkaen	Koulutus	Päätoimi	Osakeomistus
• Hannu Hyry (puheenjohtaja) 1956		2013		maanviljelijä	144
• Juho Anttikoski (varapuheenjohtaja) 1970		2009		maanviljelijä	4 000
• Mika Asunmaa1970		2005		maanviljelijä	6 000
• Lassi-Antti Haarala 1966		2002	agrologi	maanviljelijä	6 000
• Jussi Hantula 1955		2012	agrologi	maanviljelijä	681
• Henrik Holm 1966		2002		maanviljelijä	430
• Veli Hyttinen 1973		2010	agrologi	maanviljelijä	1 500
• Pasi Ingalsuo 1966		2004	agrologi	maanviljelijä	4 000
• Jukka Kaikkonen 1963		2013	agrologi	maanviljelijä	0
• Juha Kiviniemi 1972		2010	agronomi	maanviljelijä	300
					184 määräys- valtayhtiö
• Pasi Korhonen 1975		2013		maanviljelijä	0
• Ari Lajunen 1975		2013	MMM, agrologi	maanviljelijä	0
• Mika Niku 1970		2009		maanviljelijä	200
• Pekka Ojala 1964		2013	agrologi	maanviljelijä	0
• Heikki Panula 1955		2005	agronomi	maanviljelijä	500
• Jari Puutio 1962		2012		maanviljelijä	1 500
• Ahti Ritola 1964		2013	tradenomi	maanviljelijä	0
					400 määräys- valtayhtiö
• Risto Sairanen 1960		2013		maanviljelijä	0
• Timo Tuhkasaari 1965		2002		maanviljelijä	600

Kaikki Atria Oyj:n hallintoneuvoston jäsenet kuuluvat jäseninä yhtiön pääomistajien Lihakunnan, Itikka Osuuskunnan ja Osuuskunta Pohjanmaan Lihan hallintoelimiin. Kaikki hallintoneuvoston jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja riippuvaisia merkittävistä osakkeenomistajista.

Atria Oyj:n hallintoneuvosto kokoontui 4 kertaa vuonna 2013 ja jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 98,7.

6. Hallitus

Atrian hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään 5 ja enintään 7 jäsentä. Atrian hallituksen jäsenen toimikausi poikkeaa Hallinnointikoodin suosituksen 10 mukaisesta yhden vuoden toimikaudesta. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksen jäsenen toimikausi on kolme (3) vuotta. Osakkeenomistajat, jotka edustavat yli 50 % äänimäärästä, ovat ilmaisseet pitävänsä yhtiön pitkäjänteisen kehittämisen kannalta kolmen (3) vuoden toimikautta hyvänä eivätkä ole nähneet tarvetta yhtiöjärjestyksen mukaisen toimikauden lyhentämiselle.

6.1 Hallituksen tehtävät

Atrian hallitus huolehtii yhtiön hallinnon, toiminnan ja kirjanpidon sekä varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Atrian hallitus on vahvistanut kirjallisen työjärjestyksen hallituksen tehtävistä, käsiteltävistä asioista, kokouskäytännöistä ja päätöksentekomenettelystä. Työjärjestyksen mukaan hallitus käsittelee ja päättää merkittävät yhtiön strategiaa, investointeja, organisaatiota ja rahoitusta koskevat asiat. Työjärjestyksen mukaan hallituksen keskeisiä tehtäviä ovat:

• hyväksyä konsernin ja liiketoiminta-alueiden strategiset tavoitteet ja suuntaviivat;
• hyväksyä konsernin ja liiketoiminta-alueiden budjetit ja toimintasuunnitelmat;
• päättää kalenterivuosittain investointisuunnitelmasta ja hyväksyä merkittävät investoinnit (yli miljoona euroa);
• hyväksyä merkittävät yritys- ja rakennejärjestelyt;
• hyväksyä konsernin toimintaperiaatteet johtamisen ja valvonnan kannalta merkittäville alueille;
• käsitellä ja hyväksyä osavuosikatsaukset ja tilinpäätös;
• valmistella yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat ja huolehtia sen päätöksen täytäntöönpanosta;
• hyväksyä sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelma;
• nimittää toimitusjohtajan sekä päättää hänen palkkioistaan ja muista eduistaan;
• hyväksyä toimitusjohtajan ehdotuksesta tämän suorien alaisten palkkaamisen ja näiden työsuhteiden pääasialliset ehdot;
• hyväksyä organisaatiorakenne ja kannustinjärjestelmien pääperiaatteet;
• seurata ja arvioida toimitusjohtajan toimintaa;
• päättää muista sellaisista konsernin kokoon nähden merkittävistä asioista, jotka eivät ole päivittäistä liiketoimintaa, kuten toiminnan merkittävästä laajentamisesta tai supistamisesta tai muista oleellisista muutoksista toiminnassa, sekä kiinteän omaisuuden myynnistä ja panttaamisesta;
• päättää muista osakeyhtiölain mukaan hallitukselle kuuluvista tehtävistä; ja
• hoitaa Hallinnointikoodin suosituksessa 27 mainittuja tarkastusvaliokunnalle kuuluvia tehtäviä.

Hallitus arvioi säännöllisesti toimintaansa ja työskentelytapojaan tekemällä itsearvioinnin kerran vuodessa.

6.2 Kokouskäytäntö ja tiedonsaanti

Hallitus kokoontuu säännöllisin väliajoin noin 10 kertaa toimikauden aikana hallituksen erikseen etukäteen vahvistaman kokousaikataulun mukaisesti, ja lisäksi aina tarvittaessa. Vuonna 2013 hallitus kokoontui 15 kertaa. Hallituksen jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti kokouksissa oli 96,2.

Toimitusjohtaja pitää hallituksen kokouksessa katsauksen, jossa toimitusjohtaja raportoi konsernin taloudellisen tilanteen liiketoiminta-alueittain, ennusteet, investoinnit, organisaatiomuutokset sekä muut konsernin kannalta tärkeät asiat.

Hallitus saa yhtiöltä tehtävänsä asianmukaista hoitamista varten riittävät tiedot yhtiön toiminnasta. Kokouksen esityslista toimitetaan hallituksen jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta. Kokousaineiston valmistelevat toimitusjohtaja ja hallituksen sihteeri puheenjohtajan ohjeistuksen mukaan. Kokousaineisto toimitetaan jäsenille viimeistään kolme päivää ennen kokousta.

Atria Oyj:n hallitus vasemmalta: Seppo Paavola (hallituksen puheenjohtaja), Harri Sivula, Timo Komulainen (hallituksen varapuheenjohtaja), Kjell-Göran Paxal, Maisa Romanainen, Jyrki Rantsi ja Esa Kaarto.

6.3 Hallituksen kokoonpano

Hallituksen jäsenet ovat velvollisia antamaan hallitukselle pätevyytensä ja riippumattomuutensa arvioimiseksi riittävät tiedot sekä ilmoittamaan tiedoissa tapahtuvista muutoksista.

7. Hallituksen valiokunnat

Hallitus voi asettaa määräämiään tehtäviä varten valiokuntia. Hallitus vahvistaa valiokuntien työjärjestykset. Hallituksella on nimitysvaliokunta ja palkitsemisvaliokunta, joiden jäsenet se nimittää keskuudestaan valiokuntien työjärjestysten mukaisesti. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa vaan hallitus tekee päätökset asioista valiokuntien valmistelun pohjalta. Valiokunnat raportoivat työstään hallitukselle, joka myös valvoo näiden toimintaa.

Nimi	Paavola, Seppo Felix puheenjohtaja	Komulainen, Timo Juhani varapuheenjohtaja	Kaarto, Esa Heikki Ilmari
Syntymävuosi	1962	1953	1959
Koulutus	yo, agrologi	agrologi	agronomi
Päätoimi	maanviljelijä	maanviljelijä	maanviljelijä
Keskeinen työ kokemus	• Keski-Pohjanmaan maaseutukeskus, maatilojen neuvontatehtävät 1991–1996 • Maatalousyrittäjä 1996–	• Lihakunnan hankinta-asiamies 1979–1984 • luottamustehtävät	maanviljelijä
Hallituksen jäsenyyden alkamisaika	2012	1993	2009
Keskeisim mät samanai kaiset luotta mustehtävät	• Itikka Osuuskunnan hallintoneuvoston jäsen 2000–, varapuheenjohtaja 2008–2011 ja puheenjohtaja 2012– • Kaustisen Osuuspankin hallituksen puheenjohtaja 2012– • Pellervo-Seuran hallituksen jäsen 2012– • Osuustoiminnan neuvottelukunnan jäsen 2012–	• Lihakunnan hallituksen jäsen 1988– ja puheenjohtaja 1996– • A-Tuottajat Oy:n hallituksen varapuheenjohtajaja 2000–2003 ja puheenjohtaja 2003– • A-Rehu Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2004– • Jukola Osuuskaupan hallituksen jäsen 1984– ja varapuheenjohtaja 1995–	• Itikka osuuskunta hallituksen jäsen 2002– ja hallituksen puheenjohtaja 2009– • A-Tuottajat Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja 2009– Hallituksen jäsen 2004 lähtien • A-Rehu Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja 2009– • Oy Feedmix AB:n hallituksen jäsen 2009– • Kiinteistö Oy Rehukanavan hallituksen jäsen 2009– • Suurusrehu Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2009–
Keskeisimmät päättyneet luottamusteh tävät	• Atria Oyj hallintoneuvoston jäsen 2006–2009 ja varapuheenjohtaja 2009–2012
Riippumatto muus	Riippumaton yhtiöstä ja riippuvainen merkittävistä osakkeenomistajista	Riippumaton yhtiöstä ja riippuvainen merkittävistä osakkeenomistajista	Riippumaton yhtiöstä ja riippuvainen merkittävistä osakkeenomistajista
Osake omistukset yhtiössä	3 300	200	1 100
Osakeperus teiset oikeudet yhtiössä	ei	ei	ei

Nimi	Paxal, Kjell-Göran	Rantsi Jyrki	Romanainen, Maisa Annukka
Syntymävuosi	1967	1968	1967
Koulutus	agrologi	agrologi	kauppatieteiden maisteri
Päätoimi	• maanviljelijä • porsas- ja sianlihantuottaja	maanviljelijä	Stockmann-konsernin tavarataloryhmän johtaja, konsernin varatoimitusjohtaja 2008–
Keskeinen työ kokemus	• Foremix Oy:n rehumyyjä 1990–1997 • Osuuskunta Pohjanmaan Liha, alkutuotantopäällikkö 1990–1997	maatalousyrittäjä	• Brio Oy, mm. tuotepäällikkö ja ostojohtaja 1990–1996 • Stockmann Oyj Apb - ostopäällikkö 1996–1997 - tavaratalon johtaja, Moskova, Venäjä 1998–2000 - tavaratalon johtaja, Tallinna, Viro 2000–2005 - johtaja, ulkomaiset tavaratalot 2005–2007 - johtaja, Suomen ja Baltian tavaratalot 1.1.–5.11.2008
Hallituksen jäsenyyden alkamisaika	2012	2013	2010
Keskeisim mät samanai kaiset luotta mustehtävät	• Pohjanmaan Lihan hallituksen varajäsen 1999–2001, varapuheenjohtaja 2002–2009 ja puheenjohtaja 2010– • A-Tuottajat Oy:n hallituksen varajäsen 2001–2002 ja varsinainen jäsen 2003– • Oy Foremix Ab:n hallituksen jäsen 2004–2009 ja puheenjohtaja 2010– • A-Rehu Oy:n hallituksen jäsen 2010– • Ab WestFarm Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2010–	• Lihakunnan hallituksen varapuheenjohtaja 2013– • Rautavaaran tietoverkko-osuus kunnan hallituksen jäsen 2011– • Koillis-Savon Seudun Osuuspankin hallintoneuvoston jäsen 2008–	• East Offi ce of Finnish Industries hallituksen varajäsen 2008– • Tukon (Tuko Logistics Osuuskunta) hallituksen jäsen 2009– • PTY:n (Päivittäistavarakauppa ry) hallituksen jäsen 2008– • Suomalais-Venäläinen kauppakamari – SVKK – hallituksen jäsen 2012–
Keskeisimmät päättyneet luottamusteh tävät	• Ruotsinkielisen maataloustuottajain keskusliiton hallituksen varajäsen 1999–2001
Riippumatto muus	Riippumaton yhtiöstä ja riippuvainen merkittävistä osakkeenomistajista	Riippumaton yhtiöstä ja riippuvainen merkittävistä osakkeenomistajista	Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Osake omistukset yhtiössä	666	700	0
Osakeperus teiset oikeudet yhtiössä	ei	ei	ei

Nimi	Sivula, Harri Juhani
Syntymävuosi	1962
Koulutus	hallintotieteiden maisteri
Päätoimi	Restel-konsernin toimitusjohtaja, 2011–
Keskeinen työ kokemus	• Kesko Oyj, 1987–1999 - myyntipäällikkö, ostopäällikkö - jaostopääällikkö, myyntijohtaja - Marketkeskon johtaja - Lähikeskon johtaja - tulosryhmäjohtaja, päivittäistavararyhmä • Kesko Oyj/Ruokakesko Oy, 1999– 2006 - varatoimitusjohtaja • Onninen Oy, 2006–2010 - konsernin toimitusjohtaja
Hallituksen jäsenyyden alkamisaika	2009
Keskeisim mät samanai kaiset luotta mustehtävät	• Tokmanni Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2011–
Keskeisimmät päättyneet luottamusteh tävät	• Olvi Oyj:n hallituksen jäsen 2007– 2011 • Norpe Oy:n hallituksen jäsen 2010– 2013 • Leipurin Oy:n hallituksen jäsen 2010–2013 • Luottokunta Oy:n hallintoneuvoston jäsen 2011–2013
Riippumatto muus	Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Osake omistukset yhtiössä	10 000
Osakeperus teiset oikeudet yhtiössä	ei

7.1 Nimitysvaliokunta

Nimitysvaliokuntaan kuuluvat hallituksen puheenjohtaja sekä kaksi hallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä. Hallinnointikoodin suosituksen 29 mukaisesti, yhtiön toimitusjohtajaa tai yhtiön muuhun johtoon kuuluvia hallituksen jäseniä ei valita nimitysvaliokunnan jäseneksi.

Nimitysvaliokunnan tehtävät työjärjestyksen mukaisesti ovat seuraavat:

• valmistelee toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan nimitysasiat;
• valmistelee toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan seuraajien kartoittamisen; ja
• hoitaa muut hallituksen erikseen nimitysvaliokunnalle osoittamat tehtävät.

Nimitysvaliokunnan puheenjohtaja kutsuu valiokunnan koolle tarpeen mukaan. Kokouksissa käsitellään ne asiat, jotka kuuluvat nimitysvaliokunnan tehtäviin. Nimitysvaliokunta voi kutsua kokouksiin tarpeellisiksi katsomiaan henkilöitä sekä voi käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita avustamaan valiokuntaa sen tehtävien täyttämiseksi.

Nimitysvaliokunnan puheenjohtaja on Seppo Paavola ja muut jäsenet Maisa Romanainen ja Timo Komulainen. Kaikki nimitysvaliokunnan jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia ja Maisa Romanainen on riippumaton myös merkittävistä osakkeenomistajista. Nimitysvaliokunta ei kokoontunut vuonna 2013.

Kuten edellä kohdassa 4 on mainittu, Atria Oyj:n yhtiökokous on asettanut erillisen nimitystoimikunnan valmistelemaan hallituksen jäsenten valintaa ja palkitsemista koskevia ehdotuksia seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle.

7.2 Palkitsemisvaliokunta

Palkitsemisvaliokuntaan kuuluvat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi hallituksen keskuudestaan valitsema jäsen. Hallinnointikoodin 32 mukaisesti toimitusjohtajaa tai yhtiön muuhun johtoon kuuluvia henkilöitä ei valita palkitsemisvaliokunnan jäseniksi.

Palkitsemisvaliokunnan tarkoituksena on turvata päätöksenteon objektiivisuutta, edistää palkitsemisjärjestelmien avulla yhtiön tavoitteiden saavuttamista, yhtiön arvon nousua sekä palkitsemisjärjestelmien läpinäkyvyyttä ja järjestelmällisyyttä. Lisäksi palkitsemisvaliokunnan tarkoituksena on varmistaa, että tulospalkkiojärjestelmät kytkeytyvät yhtiön strategiaan ja aikaansaatuihin tuloksiin.

Palkitsemisvaliokunnan tehtävät työjärjestyksen mukaisesti ovat seuraavat:

• valmistelee toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan toimisuhteen ehdot hallituksen päätettäväksi;
• valmistelee hallituksen päätettäväksi toimitusjohtajalle raportoivien johtajien palkkauksen ja palkkiot sekä muut työsuhteen edut;
• valmistelee hallituksen päätettäväksi ylimmän johdon palkitsemis- ja kannustinjärjestelmien muodot ja perusteet;
• valmistelee yhtiön johdon eläkeohjelmien sisällön ja ryhmämäärittelyt hallituksen päätettäviksi;
• antaa lausuntonsa koko henkilöstöä koskevista palkitsemisjärjestelyistä ennen niiden hyväksymistä sekä arvioi niiden toimivuutta ja järjestelmien tavoitteiden toteutumista;
• käsittelee tarvittaessa hyväksyttyjen palkitsemisjärjestelmien soveltamiseen liittyvät mahdolliset tulkintaongelmat ja antaa ratkaisusuosituksen;
• käy tarvittaessa läpi tilinpäätös- ja muun mahdollisen palkitsemisasioissa julkistettavan informaation; ja
• hoitaa muut hallituksen sille erikseen osoittamat tehtävät.

Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja kutsuu valiokunnan koolle tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kokouksissa käsitellään ne asiat, jotka kuuluvat palkitsemisvaliokunnan tehtäviin. Palkitsemisvaliokunta voi kutsua kokouksiin tarpeellisiksi katsomiaan henkilöitä sekä voi käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita avustamaan valiokuntaa sen tehtävien täyttämiseksi.

Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja on Seppo Paavola ja muut jäsenet ovat Timo Komulainen ja Harri Sivula. Kaikki palkitsemisvaliokunnan jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia ja Harri Sivula riippumaton myös merkittävistä osakkeenomistajista. Palkitsemisvaliokunta kokoontui vuonna 2013 viisi kertaa ja kaikki valiokunnan jäsenet osallistuivat kaikkiin kokouksiin.

8. Toimitusjohtaja

Yhtiön toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa yhtiön toimintaa yhtiön hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä informoida hallitusta yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä. Toimitusjohtaja vastaa myös yhtiön juoksevan hallinnon järjestämisestä ja valvoo, että yhtiön varainhoito on järjestetty luotettavasti. Toimitusjohtajan valitsee hallitus, joka päättää toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot.

Atria Oyj:n toimitusjohtajana on toiminut ETM Juha Gröhn maaliskuusta 2011 lähtien.

9. Johtoryhmä

Atria-konsernilla on johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa liiketoiminnan suunnittelussa ja operatiivisessa johtamisessa. Johtoryhmän tehtäviin lukeutuu muun muassa strategisten suunnitelmien laadinta ja niiden jalkauttaminen, merkittävien hankkeiden ja organisatoristen muutosten käsittely sekä konsernin riskienhallintatoimenpiteiden läpikäynti ja toteuttaminen omilla vastuualueillaan.

Vuonna 2013 johtoryhmä kokoontui 12 kertaa.

10. Palkitseminen

Atria Oyj on laatinut palkka- ja palkkioselvityksen Suomen listayhtiöiden Hallinnointikoodin suosituksen 47 mukaisesti. Selvitys on saatavilla yhtiön internetsivuilla (www.atriagroup.com) Sijoittajat-osion kohdasta Johtaminen ja hallinnointi.

11. Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat yhtiön ylimmän johdon vastuulla olevia prosesseja, joiden avulla pyritään varmistamaan yhtiön tavoitteiden saavuttaminen. Sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet vahvistaa yhtiön hallitus. Atrian sisäinen valvonta pitää sisällään kokonaisvaltaisen riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen toiminnon. Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että Atrian toiminta on tehokasta ja linjassa yhtiön strategian kanssa, taloudellinen ja liiketoiminnallinen raportointi on luotettavaa, konsernin toiminta on lainmukaista ja että yhtiön sisäisiä periaatteita ja toimintaohjeita noudatetaan.

11.1 Riskienhallinta Atrialla

Riskienhallinnan tavoitteena on tukea Atrian strategian toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista sekä turvata liiketoiminnan jatkuvuutta. Atria-konsernin riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet, vastuut ja valtuudet on määritelty hallituksen hyväksymässä riskienhallintapolitiikassa, jonka tavoitteena on edistää riskien tunnistamista ja ymmärtämistä ja varmistaa, että johto saa olennaista ja riittävää tietoa liiketoimintapäätöksien tueksi.

Riskienhallinnalla tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan tavoitteiden saavuttamista uhkaavia tekijöitä. Politiikan mukainen riskikartoituksen ja -raportoinnin toimintamalli on käytössä yhtenäisenä konsernin kaikilla liiketoiminta-alueilla kiinteänä osana vuosittaista strategista suunnittelua. Riskejä hallitaan määritettyjen ja hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti kaikilla liiketoiminta-alueilla sekä konsernitoiminnoissa. Riskikartoituksessa määritetään toimenpidesuunnitelma, jonka mukaisesti tunnistettuja riskejä hallitaan.

Nimi Atrian palvelukseen	Juha Gröhn toimitusjohtaja 1990	Juha Ruohola varatoimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen 1999	Mika Ala-Fossi Atria Suomi liiketoiminta-alueen johtaja 2000
Syntymävuosi	1963	1965	1971
Koulutus	ETM	MMM, eMBA	Lihateollisuusteknikko
Keskeinen työ kokemus	• työnjohtaja, Lihapolar 1990–1991 • kehityspäällikkö, Itikka-Lihapolar 1991–1993 • johtaja, teurastamoteollisuus Atria Oy 1993–1998 • johtaja, valmisteteollisuus, Atria Oy 1999–2003 • johtaja, ohjaustoimet, varatoimitusjohtaja Atria Oy 2003–2004 • johtaja, lihateollisuus, varatoimitusjohtaja Atria Oy 2004–2006 • toimitusjohtaja, Atria Suomi Oy, varatoimitusjohtaja, Atria Oyj 2006–2010 • toimitusjohtaja, Atria Skandinavia AB, varatoimitusjohtaja, Atria Oyj 2010–2011 • toimitusjohtaja, Atria Oyj 2011–	• järjestöagronomi, MTK Pirkanmaa 1990–1992 • vt. toiminnanjohtaja, MTK Pirkanmaa 1992–1994 • hankintajohtaja, LSO Foods Oy 1994–1997 • toimitusjohtaja, Osuuskunta Lihakunta 1997–1999 • toimitusjohtaja, Lithells AB 1999–2001 • johtaja, valmisruokateollisuus, Atria Oy 2001–2003 • johtaja, valmisteteollisuus, Atria Oy 2003–2005 • johtaja, lihavalmisteteollisuus, Atria Oy 2005–2006 • liiketoiminta-alueen johtaja, Atria Venäjä 2006–2011 • varatoimitusjohtaja, Atria Oyj 2011–	• työnjohtaja, Liha-Saarioinen Oy 1997–2000 • yksikönpäällikkö, Atria Oy 2000–2003 • tuotantopäällikkö, Atria Oy 2003–2006 • johtaja, siipikarjaliiketoiminta, Atria Suomi Oy 2006–2007 • johtaja, ruoka- ja valmistetuotanto, Atria Suomi Oy 2007–2011 • liiketoiminta-alueen johtaja, Atria Suomi 2011–
Osake omistukset yhtiössä	17 493	2 580	940

Nimi	Tomas Back Atria Skandinavia liiketoiminta-alueen johtaja	Jarmo Lindholm Atria Venäjä liiketoiminta-alueen johtaja	Olle Horm Atria Baltia liiketoiminta-alueen johtaja
Atrian palvelukseen	2007	2002	2012
Syntymävuosi	1964	1973	1967
Koulutus	KTM	KTM	Insinööri
Keskeinen työ kokemus	• talouspäällikkö, Huhtamäki Finance Oy, Lausanne 1990–1995 • rahoituspäällikkö/rahoitusjohtaja, Huhtamäki Oyj 1996–2002 • talousjohtaja, Huhtamäki Americas / Rigid Europe 2003–2007 • talousjohtaja, Atria Oyj 2007–2011 • liiketoiminta-alueen johtaja, Atria Baltia 2010–2011 • liiketoiminta-alueen johtaja, Atria Skandinavia 2011–	• Customer Service Manager & e-Business, Suomen Unilever 1998–2000 • yhteyspäällikkö, markkinointipäällikkö, AC Nielsen 2000–2002 • markkinointipäällikkö, Atria Oy 2002–2005 • johtaja, tuoteryhmähallinta ja tuotekehitys, Atria Oyj, Atria Suomi Oy:n kaupallinen johtaja 2005–2010 • johtaja, tuotejohtajuus, Atria Oyj 2010–2011 • liiketoiminta-alueen johtaja, Atria Venäjä 2011–	• kehittämis- ja johtotehtävät, EK AS 1992–1998 • logistiikaosaston johtaja, EMV AS 1998–1999 • johtaja, Rakvere Lihakombinaat AS 2000–2008 • johtaja, Skanska EMV AS 2008– 2009 • toimitusjohtaja, Maag Meat Industry 2009–2012 • liiketoiminta-alueen johtaja, Atria Baltia 2012–
Osake omistukset yhtiössä	1 880	1 020	0

Nimi	Heikki Kyntäjä talousjohtaja
Atrian palvelukseen	2009
Syntymävuosi	1952
Koulutus	Ekonomi
Keskeinen työ kokemus	• liikkeenhoidollisen osaston tarkastaja, Suomen General Motors Oy 1976–1978 • talouspäällikkö, Hackman Taloustavarat Oy 1978–1986 • Business Controller, Stromberg Inc., Cleveland, OH, USA 1986–1988 • Business Controller, ABB Motors Oy 1988–1990 • talousjohtaja, ABB Strömberg Sähkönjakelu Oy 1991–1995 • talousjohtaja, ABB Transmit Oy 1995–2000 • talousjohtaja, ABB Oy, Pienjännitekojeet 2001–2008 • hankintajohtaja, ABB Oy, Pienjännitekojeet 2008–2009 • talousjohtaja, Atria Suomi Oy 2009–2011 • talousjohtaja, Atria Oyj 2011–
Osake omistukset yhtiössä	1 000

Riskin määrittely ja riskien luokittelu

Riski on määritelty ulkoiseksi tai Atria-konsernin sisäiseksi tapahtumaksi, joka voi vaikuttaa myönteisesti tai kielteisesti yhtiön strategian toteuttamiseen, tavoitteiden saavuttamiseen tai liiketoiminnan jatkuvuuteen.

Atriaan kohdistuu joukko erilaisia riskejä. Raportointia varten riskit jaotellaan neljään luokkaan: liiketoimintariskit, rahoitusrikit, operatiiviset riskit sekä vahinkoriskit.

Liiketoimintariskit liittyvät esimerkiksi liiketoimintapäätösten tekemiseen, resurssien allokointiin, tapaan, jolla liiketoimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin reagoidaan, tai johtamisjärjestelmiin yleensä.

Rahoitusriskeillä tarkoitetaan esimerkiksi riskiä sille, etteivät rahoitusvarat riitä lyhyellä tai keskipitkällä tähtäimellä, etteivät vastapuolet täytä taloudellisia velvoitteitaan, tai että markkinahintojen muutokset aiheuttavat vaikutuksia yhtiölle.

Operatiivisiksi riskeiksi määritellään puutteet tai häiriöt prosesseissa tai järjestelmissä, henkilöiden toimintaan liittyvät riskit, sekä lainsäädäntöön tai muuhun sääntelyyn liittyvät riskit.

Vahinkoriskeillä tarkoitetaan ulkoisia tai Atrian sisäisiä tapahtumia tai toimintahäiriöitä, jotka aiheuttavat vahinkoa tai menetyksiä.

Riskienhallinnan organisointi ja vastuut

Atria Oyj:n hallitus hyväksyy riskienhallintapolitiikan ja valvoo sen toteuttamista. Riskienhallinnan järjestämisestä vastaa toimitusjohtaja.

Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa toteuttaa koko organisaatio, mukaan lukien hallitus, johto sekä koko henkilöstö. Vastuu sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on kuitenkin yhtiön ylimmällä johdolla. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen on osa konsernin johtamista. Johto määrittelee toimintatavat ja ohjeet, joiden avulla tavoitteet on mahdollista saavuttaa.

Konsernin ja liiketoiminta-alueiden johtoryhmät ovat vastuussa riskien tunnistamisesta ja arvioinnista sekä riskienhallinnan toimeenpanosta omilla vastuualueillaan. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin Treasury-yksikköön. Konsernin talousjohtaja kokoaa ja raportoi tunnistetut merkittävimmät riskit hallitukselle vähintään vuosittain. Talousjohtajan vastuulla on riskienhallinnan ja raportoinnin kehittäminen, ohjeistus ja tuki. Kehitystyössä käytetään myös ulkopuolisia neuvonantajia.

Riskienhallinnasta on kerrottu tarkemmin Toimintakertomuksessa kohdassa Riskienhallinta Atrialla.

11.2 Sisäinen tarkastus

Atrian taloushallinto hoitaa sisäisen tarkastuksen yhteistyössä ulkoisen palveluntarjoajan kanssa. Sisäinen tarkastus toteutetaan hallituksen hyväksymien toimintaperiaatteiden mukaisesti, jotka perustuvat konsernin sisäiseen raportointiin ja hallituksen hyväksymään vuosittaiseen tarkastussuunnitelmaan. Sisäisen tarkastuksen keskeisenä tehtävänä on tutkia ja arvioida yhtiön riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan tarkoituksenmukaisuutta, toimivuutta ja tuloksellisuutta ja se pyrkii siten edistämään organisaation tavoitteiden saavuttamista. Toiminto arvioi tehtävässään seuraavia osa-alueita:

• taloudellisen informaation oikeellisuutta ja riittävyyttä;
• toimintaperiaatteiden, säädösten, toimintaohjeiden ja raportointijärjestelmien noudattamista;
• omaisuuden suojaamista menetyksiltä; ja
• resurssien käytön taloudellisuutta ja tehokkuutta.

Sisäisen tarkastuksen tavoitteena on varmistaa, että yhtiön kaikki liiketoiminta-alueet noudattavat konsernin sääntöjä ja ohjeita ja että liiketoiminta hoidetaan tehokkaasti. Sisäisen tarkastuksen tulokset dokumentoidaan, ja niistä keskustellaan tarkastuksen kohteena olleen johdon kanssa ennen kuin raportti parannusehdotuksineen esitetään konsernin toimitusjohtajalle.

Taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan koko konsernin kattavalla taloudellisella raportoinnilla säännöllisesti. Raportteihin sisältyvät toteutuneet tiedot, budjetit ja ajantasaiset ennusteet kuluvalle vuodelle.

Sisäisen tarkastuksen kohteet määritellään yhdessä konsernin johdon kanssa. Tarkastuksen suunnitelma perustuu myös konsernilaajuiseen vuotuiseen riskikartoitukseen. Yhtiön hallitus hyväksyy sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman. Sisäinen tarkastus tekee tarvittaessa erillisselvityksiä hallituksen tai konsernin johdon toimeksiannosta. Yhteenveto tarkastusten tuloksista esitetään yhtiön hallitukselle vähintään kerran vuodessa.

12. Tilintarkastus

Yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiössä on vähintään yksi (1) ja enintään neljä (4) varsinaista tilintarkastajaa sekä enintään yhtä monta varatilintarkastajaa. Tilintarkastajien ja varatilintarkastajien tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia tai tilintarkastusyhteisöjä. Tilintarkastajien toimikausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Tilintarkastaja antaa Atrian osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen yhtiön tilinpäätöksen yhteydessä ja raportoi havainnoistaan säännöllisesti yhtiön hallitukselle ja yhtiön johdolle. Tilintarkastaja osallistuu hallituksen kokoukseen vähintään kerran vuodessa, jolloin mahdollistetaan keskustelu tarkastussuunnitelmasta ja tarkastuksen tuloksista.

Atria Oyj:n vuoden 2013 varsinainen yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PricewatershouseCoopers Oy:n seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun asti. Tilintarkastusyhteisö on ilmoittanut päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Juha Wahlroosin. Tilintarkastajille maksetaan laskun mukaan.

Tilintarkastuspalkkiot tilikaudella 2013

Vuonna 2013 konserni on maksanut tilintarkastuspalkkiota 473 000 euroa. Tilintarkastustukseen liittymättömistä palveluista on maksettu koko konsernissa 54 000 euroa.

13. Sisäpiirihallinto

Atria noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n 1.7.2013 voimaan tullutta sisäpiiriohjetta pörssiyhtiöille. Atrian hallitus on vahvistanut Atrian sisäpiiriohjeen, joka sisältää ohjeet pysyville ja hankekohtaisille sisäpiiriläisille. Yhtiön ohjeet on jaettu kaikille sisäpiiriläisille.

Sisäpiirirekisterejä ylläpidetään yhteistyössä Euroclear Finland Oy:n kanssa. Yhtiön lakiosasto ja talousjohtaja valvovat sisäpiiriohjeiden noudattamista. Yhtiö on rajannut sisäpiiriläisten oikeuden käydä kauppaa yhtiön osakkeilla siten, että sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa yhtiön osakkeilla 14 vuorokautta ennen osavuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkaisemista. Julkisen sisäpiirirekisterin lisäksi lakiosaston hallussa on erillinen rekisteri muista pysyvistä sisäpiiriläisistä sekä hankekohtaiset rekisterit, joihin talletetaan hankekohtaisesti sisäpiiriin kuuluvien tiedot.

14. Tiedottaminen

Atrian sijoittajaviestinnän tavoitteena on varmistaa, että markkinoilla on kaikkina aikoina käytössään oikeat ja riittävät tiedot Atrian osakkeen arvon määrittämiseksi. Lisäksi tavoitteena on antaa rahoitusmarkkinoille monipuolista tietoa, jonka pohjalta pääomamarkkinoilla toimivat voivat muodostaa perustellun kuvan Atriasta sijoituskohteena.

Hiljainen kausi

Atria on määritellyt sijoittajasuhdeviestinnässään hiljaisen kauden, joka on kolme viikkoa ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätösten julkaisemista. Tänä aikana Atria ei anna lausuntoja taloudellisesta tilastaan.

Sijoittajainformaatio

Atria julkaisee taloudellisen informaation ajantasaisesti internetsivuillaan osoitteessa www.atriagroup.com. Sivuilta löytyvät vuosikertomukset, osavuosikatsaukset sekä pörssi- ja lehdistötiedotteet. Yhtiön suurimmat osakkeenomistajat ja sisäpiiri sekä näiden omistukset päivitetään sivuille säännöllisesti.

Atrian hallituksen hyväksymässä tiedonantopolitiikassa kuvataan keskeiset periaatteet ja toimintatavat, joiden mukaisesti yhtiö toimii kommunikoidessaan median, pääomamarkkinoiden ja muiden sidosryhmiensä kanssa. Atrian tiedonantopolitiikka löytyy kokonaisuudessaan yhtiön internetsivuilta osoitteesta www.atriagroup.com Sijoittajat-osion kohdasta Tiedonantopolitiikka.

Palkka- ja palkkioselvitys

Tämä Atria Oyj:n ("Yhtiö" tai "Atria") palkka- ja palkkioselvitys on Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksessa 47 mainittu selvitys.

1. Hallintoneuvoston palkitseminen

Varsinainen yhtiökokous päättää hallintoneuvoston jäsenten palkkiot vuosittain. Hallintoneuvostolle maksettiin vuonna 2013 palkkioita seuraavasti:

• kokouskorvaus 250 euroa/kokous;
• työajan menetyskorvaus 250 euroa kokous- ja toimituspäiviltä;
• hallintoneuvoston puheenjohtajan palkkio 3.000 euroa kuukaudessa;
• hallintoneuvoston varapuheenjohtajan palkkio 1.500 euroa kuukaudessa; ja
• matkakorvaus valtion matkustussäännön mukaan (VR Ekstra -luokassa).

Hallintoneuvoston jäsenillä ei ole osakepalkkiojärjestelmiä tai osakesidonnaisia palkitsemisjärjestelmiä.

Hallintoneuvoston jäsenille vuonna 2013 maksetut kuukausi- ja kokouspalkkiot hallintoneuvostotyöskentelystä (mukaan lukien palkkiot yhtiön kanssa samaan konserniin kuuluvissa yhtiöissä) olivat seuraavat:

	Hallintoneuvosto	Konserniin kuuluvilta
Nimi	työskentely	yhtiöiltä saadut etuudet	Yhteensä (EUR)
Hannu Hyry, puheenjohtaja (26.4.2013 alkaen)	26 250		26 250
Pirkola Ari, puheenjohtaja (26.4.2013 asti)	13 750		13 750
Anttikoski Juho, varapuheenjohtaja	23 250		23 250
Asunmaa Mika	2 000	600	2 600
Haarala Lassi Antti	1 750		1 750
Hantula Jussi	2 000		2 000
Herrala Juhani (26.4.2013 asti)	500		500
Holm Henrik	2 750	4 500	7 250
Hyttinen Veli	2 000	1 800	3 800
Ingalsuo Pasi	2 000	5 400	7 400
Kaikkonen Jukka (26.4.2013 alkaen)	1 500		1 500
Kiviniemi Juha	2 000		2 000
Korhonen Pasi (26.4.2013 alkaen)	1 500		1 500
Lajunen Ari (26.4.2013 alkaen)	1 000		1 000
Mutanen Teuvo (26.4.2013 asti)	750		750
Niku Mika	2 000		2 000
Ojala Pekka (26.4.2013 alkaen)	1 750		1 750
Panula Heikki	2 000		2 000
Parikka Pekka (26.4.2013 asti)	750		750
Partanen Juha (26.4.2013 asti)	500		500
Puutio Jari	2 000		2 000
Ritola Ahti (26.4.2013 alkaen)	1 500		1 500
Sairanen Risto (26.4.2013 alkaen)	1 500		1 500
Tervonen Juho (26.4.2013 asti)	750	2 100	2 850
Toivanen Tomi (26.4.2013 asti)	500		500
Tuhkasaari Timo	2 000		2 000
Yhteensä	98 250	14 400	112 650

2. Hallituksen jäsenten palkitseminen

Varsinainen yhtiökokous päättää Atrian hallituksen jäsenten palkkiot vuosittain. Hallituksen jäsenten palkkiot maksetaan rahakorvauksina. Hallituksen jäsenillä ei ole osakepalkkiojärjestelmiä tai osakesidonnaisia palkitsemisjärjestelmiä. Toimitusjohtajan palkitsemisen periaatteet on selostettu omassa osiossaan.

Hallitukselle maksettiin vuonna 2013 palkkioita seuraavasti:

• kokouskorvaus 300 euroa/kokous ja työajan menetyskorvaus 300 euroa/kokous- ja toimituspäivä;
• hallituksen puheenjohtajan palkkio on 4 400 euroa/kk;
• hallituksen varapuheenjohtajan palkkio on 2 200 euroa/kk;
• hallituksen jäsenen palkkio on 1 700 euroa/kk; ja
• matkakorvaus valtion matkustussäännön mukaan (VR Ekstra lk:ssa).

Hallituksen jäsenille vuonna 2013 maksetut kuukausi- ja kokouspalkkiot hallitustyöskentelystä (mukaan lukien hallitustyöskentely yhtiön kanssa samaan konserniin kuuluvissa yhtiöissä) olivat seuraavat:

		Hallitus ja valiokunta	Konserniin kuuluvilta yhtiöiltä saadut
Nimi	Asema	työskentely	etuudet	Yhteensä (EUR)
Seppo Paavola	Puheenjohtaja	75 300		75 300
Timo Komulainen	Varapuheenjohtaja	41 000	34 800	75 800
Tuomo Heikkilä	Jäsen (26.4.2013 asti)	12 800		12 800
Esa Kaarto	Jäsen	33 300	19 800	53 100
Kjell-Göran Paxal	Jäsen	32 400	7 800	40 200
Jyrki Rantsi	Jäsen (26.4.2013 alkaen)	20 500		20 500
Maisa Romanainen	Jäsen	23 100		23 100
Harri Sivula	Jäsen	26 700		26 700
YHTEENSÄ		265 100	62 400	327 500

3. Toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisjärjestelmä

Atria Oyj:n johdon palkitsemisjärjestelmä koostuu kiinteästä kuukausipalkasta, tehtävän tulosvaikutuksen perusteella määräytyvästä tulospalkkiosta ja johdon eläke-eduista. Yhtiössä ei ole käytössä osakepalkkio- tai optiojärjestelmää.

Atria Oyj:n hallitus päättää konsernin toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenten palkkauksen, muut taloudelliset etuudet ja tulospalkkiojärjestelmän perusteet sekä muun johdon tulospalkkioperiaatteet.

Eri liiketoiminta-alueiden johtoryhmien jäsenten palkitsemisesta päättävät yksi yli yhden periaatteen mukaisesti liiketoiminta-alueen johtaja ja konsernin toimitusjohtaja. Liiketoiminta-alueiden johtoryhmiä koskevat tulospalkkiojärjestelmät hyväksyy konsernin toimitusjohtaja.

Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Hänellä on kuitenkin oikeus jäädä eläkkeelle 60-vuotiaana. Eläkejärjestely on maksuperusteinen ja eläkkeen määrä perustuu toimitusjohtajan vuosiansioihin Atria-konsernin palveluksessa hallituksen määrittämällä tavalla. Ansioihin luetaan rahapalkka ja luontoisedut ilman kannustinjärjestelmien rahana maksettavaa osuutta.

Toimitusjohtajasopimuksen molemminpuolinen irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Jos yhtiö irtisanoo sopimuksen, toimitusjohtaja on oikeutettu irtisanomisajan palkkaan sekä irtisanomiskorvaukseen, jotka yhdessä vastaavat 18 kuukauden palkkaa. Muita mahdollisia irtisanomisen perusteella saatavia korvauksia koskevia ehtoja ei ole.

3.1 Johdon ja avainhenkilöiden kannustinjärjestelmät

3.1.1 Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä

Helmikuussa 2012 Atria Oyj:n hallitus teki päätöksen uuden konsernin avainhenkilöille suunnatun pitkän tähtäimen tulospalkkiojärjestelmän käyttöönotosta. Uudessa järjestelmässä on kolme vuoden mittaista jaksoa; 2012, 2013 ja 2014 ja koko järjestelmän ansaintajakso päättyy 31.12.2014. Ansaintajaksolta ansaitun palkkion määrä todetaan asetettujen tavoitteiden toteutumisen perusteella ansaintajakson päättymisen jälkeen. Järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden ansaita rahapalkkioita ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Järjestelmän mahdollinen tuotto koko ansaintajaksolla perustuu konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Järjestelmässä maksettavat rahapalkkiot koko järjestelmän ansaintajaksolla 2012–2014 ovat enintään 4,5 miljoonaa euroa. Järjestelmään kuuluu noin 40 Atria-konsernin avainhenkilöä.

3.1.2 Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä

Atria Oyj:n hallitus on päättänyt johdon ja avainhenkilöiden tulospalkkiojärjestelmän vuodelle 2013. Atria Oyj:n toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän tulospalkkion enimmäismäärä on tehtävän tulosvaikutuksen ja tehtävän vaativuustason perusteella 35–50 % vuosipalkasta. Atria Oyj:n tulospalkkiojärjestelmässä kriteereinä ovat konsernitason ja oman vastuualueen tulosvaatimukset ja käyttöpääoma. Toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajan ja muun konsernin johtoryhmän lisäksi Atria Oyj:n tulospalkkiojärjestelmissä on mukana yhteensä noin 40 johtotasolle kuuluvaa henkilöä.

3.1.3 Eläke-etuudet

Atria-konsernin johtoryhmän Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluville jäsenille on järjestetty Atrian hallituksen vahvistama johdon ryhmäeläke-etu. Ryhmäeläkevakuutuksen eläkeikä on johtoryhmän jäsenillä 63 vuotta. Heillä on kuitenkin oikeus jäädä eläkkeelle 60-vuotiaana. Eläkejärjestely on maksuperusteinen ja eläke perustuu vakuutetun vuosiansioihin (rahapalkka ja luontoisedut) hallituksen määrittämällä tavalla.

Palkat Tulospalkkiot Luontoisedut Lisäeläkemaksut Yhteensä (EUR) Toimitusjohtaja Juha Gröhn 458 332 36 222 19 511 141 227 655 292 Varatoimitusjohtaja Juha Ruohola 236 560 13 706 14 723 72 799 337 788 Muu johtoryhmä 1 094 086 59 617 60 847 122 695 1 337 245 YHTEENSÄ 1 788 978 109 545 95 081 336 721 2 330 325

Toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle vuonna 2013 maksetut taloudelliset etuudet olivat seuraavat:

3.1.4 Osakepalkkiojärjestelmä

Yhtiössä ei ole käytössä osakepalkkio- tai osakejärjestelmää.

Taloudellinen tiedottaminen

Atrian sijoittajaviestinnän tavoitteena on varmistaa, että markkinoilla on kaikkina aikoina käytössään oikeat ja riittävät tiedot Atrian osakkeen arvon määrittämiseksi. Lisäksi tavoitteena on antaa rahoitusmarkkinoille monipuolista tietoa, jonka pohjalta pääomamarkkinoilla toimivat voivat muodostaa perustellun kuvan Atriasta sijoituskohteena.

Atria on määritellyt sijoittajasuhdeviestinnässään hiljaisen kauden, joka on kolme viikkoa ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätösten julkaisemista. Tänä aikana Atria ei anna lausuntoja taloudellisesta tilastaan.

Sijoittajainformaatio

Atria julkaisee taloudellisen informaation ajantasaisesti internetsivuillaan osoitteessa www.atriagroup.com. Sivuilta löytyvät vuosikertomukset, osavuosikatsaukset sekä pörssija lehdistötiedotteet.

Yhtiön suurimmat osakkeenomistajat ja sisäpiiri sekä näiden omistukset päivitetään sivuille säännöllisesti.

Pörssitiedotteet

Atria Oyj julkaisi vuonna 2013 yhteensä 20 pörssitiedotetta. Tiedotteet löytyvät kokonaisuudessaan Atria-konsernin internetsivuilta osoitteessa www.atriagroup.com/ Sijoittajat.

Tiedonantopolitiikka

Atrian hallituksen hyväksymässä tiedonantopolitiikassa (disclosure policy) on kuvattu ne keskeiset toimintaperiaatteet, joiden mukaisesti Atria listayhtiönä kommunikoi pääomamarkkinoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Tiedonantopolitiikka on julkaistu kokonaisuudessaan yhtiön internetsivulla.

Atria Oyj:n IR-yhteyshenkilö:

Hanne Kortesoja

Viestintä- ja IR-päällikkö Puh. 0400 638 839 Sähköposti: hanne.kortesoja@atria.fi

Ainakin seuraavien välittäjäyritysten analyytikot ovat seuranneet Atriaa sijoituskohteena:

CARNEGIE INVESTMENT BANK AB Iiris Th eman Puh. (09) 6187 1241 Sähköposti: etunimi.sukunimi@carnegie.fi

EVLI PANKKI OYJ Joonas Häyhä Puh. (09) 4766 9662 Sähköposti: etunimi.sukunimi@evli.com

POHJOLA PANKKI OYJ Niclas Catani Puh. 010 252 8780 Sähköposti: etunimi.sukunimi@pohjola.fi

NORDEA MARKETS Rauli Juva Puh. (09) 165 59944 Sähköposti: etunimi.sukunimi@nordea.com HANDELSBANKEN CAPITAL MARKETS Robin Santavirta Puh. 010 444 2483 Sähköposti: rosa09@handelsbanken.se

DANSKE MARKETS EQUITIES Kalle Karppinen Puh. 010 236 4794 Sähköposti: etunimi.sukunimi@danskebank.com

INDERES OY Sauli Vilen Puh. 044 0258 908 Sähköposti: etunimi.sukunimi@inderes.com ATRIA OYJ www.atriagroup.com

Pääkonttori:

Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki PL 900, 60060 ATRIA Puh. 020 472 8111

ATRIA SUOMI OY Pääkonttori:

Atriantie 1, Seinäjoki PL 900, 60060 ATRIA Puh. 020 472 8111

Laskutusosoite:

PL 1000 60061 ATRIA etunimi.sukunimi@atria.fi info@atria.fi www.atria.fi

Taloushallinto:

Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki PL 900, 60060 ATRIA Faksi 06 416 8207

Asiakaspalvelukeskus:

Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki PL 900, 60060 ATRIA Faksi 06 416 8202

Kaupalliset toiminnot:

Läkkisepäntie 23 00620 Helsinki Faksi 09 774 1035

Muut toimipaikat: Rahikkatie 95 61850 Kauhajoki

Faksi 06 416 8416

Ankkuritie 2, Kuopio PL 147, 70101 Kuopio

Pusurinkatu 48 30100 Forssa Puh. 03 41 541 Faksi 03 415 4244

A-Liha Jyväskylä Oy Suluntie 1 (PL 1) 40351 Jyväskylä

Sahalahden Broiler Oy Isoniementie 79 36420 Sahalahti

ATRIA SKANDINAVIA AB Pääkonttori:

Augustendalsvägen 19 SE-131 52 Nacka Strand Box 1229 SE-131 28 Nacka Strand Sweden Puh. +46 10 482 39 10 Faksi +46 8 55 63 06 60

ATRIA SVERIGE AB

Toimistot: Augustendalsvägen 19 SE-1331 52 Nacka Strand Box 1229 SE-131 28 Nacka Strand Sweden Puh. +46 10 482 3910 Faksi +46 8 55 63 06 60 Toimisto: Retail, Concept

Södra Långebergsgatan 12 SE-421 32 Västra Frölunda, Sweden Puh. +46 10 482 36 00 Faksi +46 10 482 30 05 Toimisto: Deli

Drottninggatan 14 SE-252 21 Helsingborg, Sweden Puh. +46 10 482 35 10 Faksi +46 10 482 39 50 Toimisto: Foodservice

Tuotantolaitokset:

Sockenvägen 40 SE-697 80 Sköllersta, Sweden Puh. +46 10 482 30 00 Faksi +46 19 23 08 28

Skogholmsgatan 12 SE-213 76 Malmö Box 446 SE-201 24 Malmö, Sweden Puh. +46 10 482 35 00 Faksi +46 40 22 42 73

Göteborgsvägen 19 SE-521 30 Falköping, Sweden Puh. +46 10 482 32 00 Faksi +46 10 482 32 80

Hjälmarydsvägen 2 SE-573 38 Tranås Box 1018 SE-573 28 Tranås, Sweden Puh. +46 10 482 37 00 Faksi +46 10 482 37 99

Maskingatan 1 SE-511 62 Skene, Sweden Puh. +46 10 482 38 00 Faksi +46 10 482 38 30

Johannelundsgatan 44 SE-506 40 Borås Box 940 SE-501 10 Borås, Sweden Puh. +46 10 482 38 10 Faksi +46 10 482 38 52

Östanåkravägen 2 SE-342 62 Moheda, Sweden Puh. +46 10 482 37 10 Faksi +46 10 482 37 27

Huolto:

Fordonsgatan 3 692 71 Kumla Puh. +46 19 57 18 78

RIDDERHEIMS A/S Toimisto

Per Kroghs vei 4C 1065 Oslo, Norge Puh. + 47 22 42 24 43 Faksi + 47 22 32 66 24 Faksi + 47 22 16 60 21

Atria Concept Spółka z o.o. Ul.Krowoderskich Zuchów 14 31-272 Kraków Poland Puh. (+48) 12 661 20 33

ATRIA DENMARK

3-Stjernet A/S Tuotantolaitos Aage Jensen Bakken 1 DK-8700 Horsens, Denmark Puh. +45 76 28 25 00 Faksi +45 76 28 25 01

ATRIA VENÄJÄ

OOO Pit -Product pr. Obukhovskoy Oborony 70 RUS-192029, Saint-Petersburg Russia Puh. +7 812 33 66 888, +7 812 412 88 22 Faksi + 7 812 346 6176 offi ce@pitproduct.ru www.pitproduct.ru

OOO MPZ Campomos Ryabinovaya street, 32 RUS-121471 Moscow, Russia Puh. +7 495 448 67 04 +7 495 448 12 55 Faksi +7 495 4448 4503 tatyana.doylova@atria.ru www.campomos.ru

ATRIA BALTIA

Atria Eesti AS Metsa str. 19 EE-68206 Valga, Estonia Puh. +372 767 9900 Faksi +372 767 9901

Muut toimipaikat/ tuotantolaitokset: Järvevana tee 9

EE-11314, Tallinn, Estonia Faksi +372 650 5471

Põlva maakond EE-63601 Vastse-Kuuste Estonia Puh. +372 797 0216 Faksi +372 797 0215 info@atria.ee etunimi.sukunimi@atria.ee www.atria.ee

Suunnittelu ja tuotanto: Viestintätoimisto Selander & Co. Oy Kuvitus: Kati Närhi Henkilökuvat: Ilkka Ärrälä