2019

Vuosikertomus

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 4
Konsernin tunnusluvut 2019 – 2015 11
Tunnuslukujen laskentakaavat ja määritelmät 12
TILINPÄÄTÖS 13
Konsernitilinpäätös, IFRS 13
Konsernin laaja tuloslaskelma 13
Konsernitase14
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 15
Konsernin rahavirtalaskelma 16
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot17
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS 51
Emoyhtiön tuloslaskelma 51
Emoyhtiön tase52
Emoyhtiön rahavirtalaskelma 53
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS 54
Hallituksen esitys voittovarojen käytöksi ja tilinpäätöksen sekä toimintakertomuksen allekirjoitukset
66
Tilinpäätösmerkintä66
Tilintarkastuskertomus 67
Tarkastuksen yleinen lähestymistapa68
Yhteenveto 68
HALLINNOINTI73
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 201973
Hallitus86
Johtoryhmä88
Palkka- ja palkkioselvitys 2019 89
Tietoja osakkeenomistajille 93
Yhteystiedot94
VASTUULLISUUS 95

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Kasvumme jatkui vahvana jo neljättä vuotta peräkkäin. Vuoden 2019 liikevaihto oli 7 % korkeampi kuin edellisvuonna. Kasvumme ylitti selvästi koko piirilevymarkkinan kasvun, jonka arvioidaan olleen alle yhden prosentin (Custer Consulting, helmikuu 2020). Vuoden viimeisen neljänneksen myynti jäi kuitenkin noin 4 prosenttia vahvasta vertailukaudesta. Vuoden 2019 liikevaihto oli 31,2 miljoonaa euroa.

Tietoliikenne pysyi edelleen suurimpana asiakassegmenttinä ja kasvua kertyi lähes 20 % edellisvuodesta. Voimakkain kasvu kertyi vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Vuoden viimeisellä neljänneksellä myynti ei yltänyt edellisvuoden tasoon, johtuen erittäin vahvasta vertailukaudesta ja asiakkaiden tuotekehitystarpeiden ajoituksista.

Autoteollisuuden liikevaihto jäi 6 prosenttia vertailukaudesta johtuen pääasiassa laivakuljetusten käyttöönotosta, joka viivästytti liikevaihdon kertymistä, vaikka kysyntä jatkui vakaana. Aspocompin autoteollisuustuotteet ovat aiemmin menneet valtaosin raskaan liikenteen kalustoon, mutta syksyn aikana saavutimme läpimurron useilla tuotteilla myös henkilöautojen puolella. Volyymitoimitukset uusiin vähäpäästöisiin automalleihin käynnistyivät aivan vuoden lopulla.

Turvallisuus-, puolustus- ja ilmailusegmentissä myynti pysyi edellisvuoden tasolla. Vuoden aikana segmentin tuotekehityspanoksia on lisätty merkittävästi. Uudet tuotteet ja asiakkuudet tuovat liiketoimintamahdollisuuksia jo vuonna 2020. Vuoden aikana käynnistettiin myös puolustus- ja ilmailualan laatusertifikaatin AS9100 kehitysprojekti Oulun tehtaalla.

Puolijohdeteollisuussegmentissä myynti kasvoi lähes 60 prosenttia. Usean vuoden kehityspanostukset tuottavat nyt uutta kasvavaa liiketoimintaa. Segmentin kasvunäkymät ovat positiiviset. Uudet hankitut teknologiset kyvykkyydet tukivat erityisesti puolijohdeteollisuussegmentin tarpeita. Investointiohjelman ensimmäinen vaihe saatiin pääosin valmiiksi vuoden 2019 aikana.

Yleinen taloustilanne ja investointien hiipuminen Euroopassa hidasti teollisuuselektroniikkasegmenttiämme. Myynti laski lähes 10 prosenttia edellisvuodesta. Pudotus näkyi erityisesti Pohjoismaissa.

Tilauskanta kehittyi myönteisesti koko vuoden ajan ja oli 4,4 miljoonaa euroa vuoden lopussa, kasvua lähes 60 % edellisvuodesta. Koko vuoden liiketulos nousi 3,4 miljoonaan euroon ja 11 prosenttiin liikevaihdosta. Vuoden viimeisellä neljänneksellä liiketulos pieneni selvästi vahvasta vertailukaudesta ollen 0,7 miljoonaa euroa. Liiketuloksen lasku johtui pääosin tuotekehityssarjojen kysynnän hidastumisesta viimeisen neljänneksen aikana. Tulosta rasittivat myös kasvavat tuotekehityspanostukset uusiin tuotteisiin.

Kiinasta alkanut koronavirusepidemia vaikuttaa merkittävästi koko elektroniikkateollisuuden toimitusketjuihin. Tämä heikentää kykyämme arvioida liikevaihdon kehittymistä erityisesti vuoden 2020 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Haluan kiittää kaikkia, niin uskollisia asiakkaitamme, osakkeenomistajia ja muita sidosryhmiä erinomaisesta kuluneesta vuodesta. Lisäksi haluan lausua suuret kiitokset ahkeralle ja joustavalle henkilökunnallemme.

Mikko Montonen, Toimitusjohtaja

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TUNNUSLUVUT 2019 LYHYESTI

TUNNUSLUVUT 2019 LYHYESTI
	1-12/2019	1-12/2018	Muutos *
Liikevaihto	31,2 M €	29,1 M €	7 %
Käyttökate (EBITDA)	4,7 M €	4,0 M €	18 %
Liiketulos	3,4 M €	2,9 M €	18 %
% liikevaihdosta	10,9 %	9,9 %	1 %-yks.
Osakekohtainen tulos	0,59 €	0,49 €	20 %
Liiketoiminnan rahavirta	4,3 M €	2,0 M €	110 %
Omavaraisuusaste	61,3 %	57,6 %	4 %-yks.
Tilauskanta kauden lopussa	4,4 M €	2,8 M €	59 %
Osinkoa/osake **	0,15 €	0,12 €	25 %

* Yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta pyöristysten vuoksi.

** Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

LIIKEVAIHTO JA TULOS

Tilivuoden liikevaihto oli 31,2 (29,1) miljoonaa euroa. Koko vuoden liikevaihto kasvoi 7 prosenttia edellisvuodesta. Suurimpana asiakassegmenttinä pysyi edelleen tietoliikennesegmentti, joka kasvoi lähes 20 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuoden viimeisellä neljänneksellä myynti ei yltänyt edellisvuoden tasolle, johtuen erittäin vahvasta vertailukaudesta ja asiakkaiden tuotekehitystarpeiden ajoituksista. Autoteollisuussegmentissä liikevaihto jäi 6 prosenttia edellisvuodesta, johtuen pääasiassa laivakuljetusten käyttöönotosta, vaikka kysyntä jatkui vakaana. Turvallisuus-, puolustus- ja ilmailusegmentissä myynti pysyi edellisvuoden tasolla. Puolijohdeteollisuussegmentissä myynti kasvoi lähes 60 prosenttia. Usean vuoden kehityspanostukset sekä uudet hankitut teknologiset kyvykkyydet tukivat segmentin positiivista kehitystä. Teollisuuselektroniikkasegmentin myynti laski lähes 10 prosenttia, johtuen yleisestä taloustilanteesta ja investointien hiipumisesta Euroopassa.

Viiden suurimman asiakkaan osuus liikevaihdosta oli 58 (54) prosenttia. Maantieteellisesti liikevaihdosta 98 (97) prosenttia kertyi Euroopasta, 1 (1) prosentti Aasiasta ja 1 (2) prosentti Pohjois-Amerikasta.

Koko vuoden liiketulos nousi 3,4 (2,9) miljoonaan euroon ja 11 prosenttiin liikevaihdosta. Tilivuoden liiketulos kasvoi 18 prosenttia vertailuvuodesta. Tulos seurasi liikevaihdon kasvusta, käyttökatteen paranemisesta ja teknologisesti vaativimpien tuotteiden osuuden kasvusta.

Nettorahoituskulut olivat 0,1 (0,1) miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos 0,59 (0,49) euroa.

INVESTOINNIT JA TUOTEKEHITYS

Vuoden 2019 investoinnit olivat 3,5 (3,4) miljoonaa euroa. Investoinnit kohdistuivat pääosin Oulun tehtaan kyvykkyyden parantamiseen. Joulukuussa 2017 julkistettu Oulun tehtaan kyvykkyyden kehittämiseen ja kapasiteetin lisäämiseen tähtäävä 10 miljoonan euron investointiohjelma on edennyt aikataulun mukaisesti. Investointiohjelma keskittyy ensimmäisessä vaiheessa kyvykkyyden nostamiseen ja toisessa vaiheessa kapasiteetin nostamiseen. Investointiohjelman ensimmäinen vaihe saatiin pääosin valmiiksi vuoden 2019 aikana. Uudet hankitut teknologiset kyvykkyydet tukivat erityisesti puolijohdeteollisuus segmentin tarpeita. Investointiohjelman avulla yhtiö pystyy entistä paremmin vastamaan maailmanlaajuisen digitalisaation etenemisestä johtuvaan kysynnän kasvuun ja siten vahvistamaan asemaansa johtavien teknologia- ja puolijohdeyhtiöiden kumppanina.

RAHAVIRTA JA RAHOITUS

Vuoden 2019 liiketoiminnan rahavirta oli 4,3 (2,0) miljoonaa euroa. Rahavirta kasvoi liiketuloksen paranemisen ansiosta.

Kassavarat olivat kauden lopussa 2,4 (2,6) miljoonaa euroa. Korolliset velat olivat 5,8 (5,4) miljoonaa euroa. Nettovelkaantumisaste oli 19 (19) prosenttia. Korottomat velat olivat 5,6 (5,5) miljoonaa euroa.

Konsernin omavaraisuusaste oli kauden lopussa 61,3 (57,6) prosenttia.

Yhtiöllä on 1,0 (1,0) miljoonan euron luottolimiitti, joka ei ollut käytössä raportointikauden lopussa. Lisäksi yhtiöllä on laskuluototussopimus (factoring), josta oli käytössä 0,0 (0,0) miljoonaa euroa

LASKENNALLINEN VEROSAAMINEN

Tilikauden 2019 lopussa yhtiöllä oli taseessaan noin 4,7 miljoonan euron laskennallinen verosaaminen. Laskennallinen verosaatava syntyy pääasiassa hidastetuista verotuspoistoista.

HENKILÖSTÖ

Yhtiössä työskenteli katsausjaksolla keskimäärin 124 (116) henkilöä. Henkilöstön määrä 31.12.2019 oli 132 (117). Heistä työntekijöitä oli 80 (74) ja toimihenkilöitä 52 (43).

Konsernin henkilöstökulut olivat yhteensä 7,8 (7,7) miljoonaa euroa. Lisäksi konserni kirjasi henkilöstöpalvelukuluja 0,5 (0,2) miljoonaa euroa vuonna 2019.

	2019	2018
Vakinainen henkilöstö keskimäärin (kpl)	124	116
Henkilöstökulut, vakinainen henkilöstö (M€)	7,8	7,7
Henkilöstökulut, osa-aikainen henkilöstö (M€)	0,5	0,2

YMPÄRISTÖ

Aspocompin ympäristöasioita hoidetaan uusimman ISO 14001 -standardin mukaisesti sertifioidun ympäristöjärjestelmän avulla. Yhtiön ympäristöjärjestelmän tavoitteena on jatkuva haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen ja luonnonvarojen säästäminen. Käyttämällä parhaita saatavilla olevia ja taloudellisesti käyttökelpoisia teknologioita pyrimme päästöjen vähentämiseen ja raakaaineiden ja energian taloudelliseen käyttöön. Noudatamme voimassa olevia ympäristölakeja ja määräyksiä ja pyrimme aktiivisesti tehostamaan kaikkea toimintaamme ottamalla samalla ympäristöasiat huomioon. Yhtiön työntekijöistä 82 % työskentelee ISO 14001 -sertifioiduissa toimipisteissä.

Saavuttaaksemme ympäristöjärjestelmämme tavoitteet, koulutamme jatkuvasti henkilöstöämme ja toimimme yhteistyössä asiakkaiden, viranomaisten ja muiden sidosryhmiemme kanssa. Haluamme tehdä ympäristöön ja ympäristönsuojeluun liittyvissä hankkeissa läheistä yhteistyötä muiden elektroniikkayhtiöiden ja alihankkijoiden kanssa, sillä koko elektroniikan toimitusketjulla on suuri merkitys lopputuotteiden ympäristöystävällisyyteen. Tavoitteenamme on kerätä luotettavaa informaatiota valmistusmateriaalien koostumuksesta ja löytää ympäristön kannalta parhaat raakaaineet ja niitä hyödyntävät tuotantoprosessit.

Aspocomp pystyy tarjoamaan asiakkailleen yksityiskohtaisen materiaaliselvityksen, jossa listataan piirilevyn sisältämät alkuaineet ja yhdisteet. Materiaaliselvitysdokumentin avulla asiakkaat voivat määritellä lopputuotteen kierrätettävyyden sen tullessa elinkaarensa päähän.

Aspocompin toiminnassa esiintyvät ympäristönäkökohdat tunnistetaan ja arvioidaan vähintään joka toinen vuosi ympäristöasioista vastaavan henkilön kokoon kutsuman työryhmän toimesta. Vuonna 2018 toteutettu ympäristönäkökohtien arviointi keskittyi erityisesti päästöjen ja jätteen hyötykäytön parantamismahdollisuuksien selvittämiseen. Tässä yhteydessä määriteltiin seuraavat ympäristöohjelman päämäärät vuosille 2019–2021:

Päästöt ilmaan- selvitys ja tarvittavat toimenpiteet
Jätteiden hyötykäyttö
Materiaalikäytön optimointi

Oulun tehdas kattaa pääosan yhtiön energian- ja vedenkulutuksesta sekä jätteen määrästä. Yhtiö toimittaa vuosittain kansalliseen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään tiedot Oulun tehtaan energian ja kemikaalien käytöstä, tuotantomääristä, vedenkäytöstä, toiminnassa syntyvistä jätteistä sekä vesistöön johdetusta jätevesikuormasta.

Yhtiön pääkonttori Espoossa sijaitsee ympäristövastuullisen kiinteistön toimitiloissa. Kiinteistö on toteutettu kestävän kehityksen periaatteella ja sille on myönnetty LEED Platina -ympäristösertifikaatti. LEED on vihreiden kiinteistöjen sertifiointijärjestelmä, jonka avulla pyritään vähentämään rakentamisen ja kiinteistöjen käytön aikaista ympäristökuormitusta ja Platina-taso on sertifikaatin korkein taso.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2019

Aspocomp Group Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 3.4.2019 osoitteessa Keilaranta 1, Espoo. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2018. Yhtiökokous päätti, että osinkoa maksetaan 0,12 euroa osakkeelta, hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Osinko maksetiin osakkeenomistajalle, joka oli osingonmaksun täsmäytyspäivänä 12.4.2019 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

HALLITUS

Varsinainen yhtiökokous 2019 päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti hallituksen jäsenten lukumääräksi viisi ja hallitukseen valittiin uudelleen Päivi Marttila, Kaarina Muurinen, Julianna Borsos, Matti Lahdenperä ja Juha Putkiranta seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun päättyvälle toimikaudelle.

Yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 30 000 euroa toimikaudelta, varapuheenjohtajalle 20 000 euroa toimikaudelta ja muille jäsenille 15 000 euroa toimikaudelta. Tämän lisäksi yhtiökokous päätti että, puheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkiona 1 000 euroa kokoukselta ja muille jäsenille 500 euroa jokaisesta hallituksen ja sen valiokuntien kokouksesta. Lisäksi yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenille maksetaan kokouksesta aiheutuneet kohtuulliset matkakustannukset.

Hallitukselle myönnetyt valtuudet

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhdessä tai useammassa erässä osakeanneista sekä optiooikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisista seuraavasti:

Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään 666 650 osaketta. Hallitus päättää kaikista osakeantien ja optioiden sekä muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Osakeannit ja optio-oikeuksien sekä muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voivat tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti).

Valtuutus kumoaa yhtiökokouksen 16.3.2018 antaman valtuutuksen päättää osakeanneista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus on voimassa 30.6.2020 saakka.

Hallituksen järjestäytymiskokous

Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen 3.4.2019 pitämässään järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajaksi uudelleen Päivi Marttilan ja varapuheenjohtajaksi uudelleen Kaarina Muurisen.

Hallitus päätti myös, että hallituksella on edelleen tarkastusvaliokunta ja valitsi sen jäseniksi uudelleen seuraavat hallituksen jäsenet: Kaarina Muurinen, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja sekä jäsenet Julianna Borsos ja Matti Lahdenperä.

TILINTARKASTAJA

Varsinainen yhtiökokous valitsi hallituksen ehdotuksen mukaisesti tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n tilintarkastajaksi tilikaudelle 2019 ja päätti että tilintarkastajalle maksetaan palkkio laskun mukaan.

JOHTORYHMÄ

Aspocomp Group Oyj:n toimitusjohtaja on diplomi-insinööri Mikko Montonen. Ari Beilinson nimitettiin 29.4.2019 johtoryhmän jäseneksi ja myynti- ja markkinointijohtajaksi. Yhtiön johtoryhmän muodostavat toimitusjohtaja Mikko Montosen lisäksi kehitysjohtaja Antti Ojala, myynti- ja markkinointijohtaja Ari Beilinson, tuotantojohtaja Jari Isoaho, talousjohtaja Jouni Kinnunen ja teknologiajohtaja Mitri Mattila.

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Selvitys Aspocompin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2019 esitetään erikseen vuosikertomuksen sivuilla 73-85. Selvitys on lisäksi saatavilla yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.aspocomp.com/hallinto.

OSAKE JA OMISTUSRAKENNE

Osakemäärä

Aspocomp Group Oyj:n osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingin Small Cap -ryhmässä tunnuksella ACG1V, osakkeiden noteeraus alkoi Helsingin Pörssissä 1.10.1999. Aspocompin täysin maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli 1 000 000 euroa 31.12.2019. Osakkeiden määrä tilikauden lopussa oli 6 704 505 kappaletta. Yhtiö ei omista omia osakkeita. Kaikki yhtiön osakkeet ovat samanlajisia ja oikeuttavat yhteen ääneen ja samansuuruiseen osinkoon yhtiökokouksessa.

Aspocomp Group Oyj:n hallitus päätti 3.4.2019 suunnatusta maksuttomasta osakeannista yhtiön avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmän 2016-2019 ansaintajaksolta 2018 ansaittujen osakkeiden luovuttamiseksi. Osakepalkkiojärjestelmän 2016-2019 ehtojen mukaan ja palkkioista aiheutuviin veroihin ja veronluonteisiin maksuihin tarkoitetun rahana maksettavan osan vähentämisen älkeen osakepalkkiojärjestelmään kuuluville henkilöille annettiin vastikkeetta suunnatun osakeannin kautta yhteensä 38 000 yhtiön uutta osaketta. Osakkeet merkittiin 3.5.2019 kaupparekisteriin ja Aspocomp Group Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen on 6 704 505 osaketta.

Pvm.	Tapahtuma	Muutos	Osakemäärä
1.1.2019			6 666 505
3.5.2019	Toteutettu maksuton osakeanti	+ 38 000	38 000
31.12.2019			6 704 505

Osakevaihto- ja kurssi

Aspocomp Group Oyj:n osakkeita vaihdettiin Helsingin Pörssissä (Nasdaq Helsinki) 1 925 930 kappaletta 1.1.-31.12.2019 välisenä aikana. Kauppojen yhteenlaskettu arvo oli 9 855 873 euroa. Alin kaupantekokurssi oli 3,71 euroa, ylin 6,90 euroa ja keskikurssi 5,12 euroa. Päätöskurssi 31.12.2019 oli 5,26 euroa, josta yhtiön markkina-arvoksi muodostui 35,3 miljoonaa euroa. Yhtiöllä oli katsauskauden lopussa 3 457 osakkeenomistajaa. Hallintarekisteröityjen osakkeiden osuus osakekannasta oli 3,0 %.

Aspocompin osakkeen kurssikehitys ja vaihtomäärät per kuukausi

Omistusrakenne

Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2019

Osakkeita, kpl	Omistajien lukumäärä	% osakkeen- omistajista	Osakkeita, kpl	% osake kannasta
1 – 100	1 448	41,8	66 163	1,0
101 – 500	1 129	32,6	306 139	4,6
501 – 1 000	393	11,4	318 676	4,7
1001 – 5 000	383	11,1	888 729	13,3
5 001 – 10 000	53	1,5	387 381	5,8
10 001 – 50 000	33	1,0	626 054	9,3
50 001 – 100 000	7	0,2	551 508	8,2
100 001 – 500 000	9	0,3	1 813 554	27,1
500 001 –	2	0,1	1 746 004	26,0
Odotusluettelolla ja yhteistilillä yhteensä			297	0
Yhteensä	3 457	100 %	6 704 505	100 %
Näistä hallintarekisteröityjä	9		202 010	3,0

Osakkeenomistajat ryhmittäin 31.12.2019

	Omistajien	% osakkeen-	Osakkeita,	% osake
Ryhmät	lukumäärä	omistajista	kpl	kannasta
Kotitaloudet	3 274	94,7	3 622 551	54,0
Yritykset	147	4,2	2 284 162	34,1
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	14	0,4	772 985	11,5
Ulkomaat	14	0,4	22 500	0,3
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	8	0,3	2 010	0,1
Julkisyhteisöt	0	-	0	-
Odotusluettelolla ja yhteistilillä yhteensä	0		297	0
Yhteensä	3 457	100 %	6 704 505	100 %

Osakkeenomistajat

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2019

Osakkeenomistajat	Osakkeita, kpl	% osakekannasta
Tiiviste-Group Oy	1 001 004	14,93
Joensuun Kauppa ja Kone Oy	745 000	11,11
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö	328 861	4,91
Etola Erkki	295 000	4,40
Montonen Mikko	260 000	3,88
K22 Finance Oy	235 000	3,51
Lähdesmäki Tuomo	165 000	2,46
Lahdenperä Matti	150 000	2,24
Nordea Henkivakuutus Suomi Oy	137 000	2,04
Svenska Handelsbanken Ab (Nomineereg.)	128 867	1,92
Koskinen Jouni	113 826	1,70
Kakkonen Kari	100 000	1,49
Ruotanen Jaakko	93 850	1,40
Lauren Karri-Pekka	81 895	1,22
Vuorialho Kari	77 314	1,15
AJ EAB Value Hedge Sr	72 238	1,08
Lahdenperä Marja	70 011	1,04
Haaron Perunatila Oy	56 200	0,84
Lemmetti Juhani	45 457	0,68
Nordea Bank Abp (Nomineereg.)	40 110	0,60
20 suurinta omistajaa yhteensä	4 196 633	62,59
Muut osakkeenomistajat yhteensä	2 507 872	37,41
Osakkeiden lukumäärä yhteensä	6 704 505	100

Osakkeenomistajien tiedot perustuvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Aspocomp Group Oyj:n osakasluetteloon.

LIPUTUKSET 2019

Ei liputuksia vuonna 2019.

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Koronavirusepidemia vaikuttaa Aspocompin Kiinasta hankkimien piirilevyjen saatavuuteen ja toimitusaikoihin. Koronavirusepidemia vaikuttaa laajasti myös elektroniikkateollisuuden toimitusketjuihin ja yhtiön asiakkaiden tilauksiin. Tästä tilanteesta johtuen näkymät vuodelle 2020 sisältävät normaalia huomattavasti korkeamman riskin.

Aspocomp arvioi vuoden 2020 liikevaihdon ja liiketuloksen olevan samalla tasolla kuin vuonna 2019. Vuoden 2019 liikevaihto oli 31,2 miljoonaa euroa ja liiketulos oli 3,4 miljoonaa euroa.

Aspocompin liikevaihdosta merkittävä osa muodostuu pikatoimitusten ja tuotekehityssarjojen toimituksista, minkä vuoksi tilauskanta on lyhyt. Yhtiön tavoitteena on systemaattisesti laajentaa palvelujaan kattaakseen asiakkaan piirilevytarpeet koko elinkaaren ajan ja siten tasapainottamaan kysynnän ja tilauskannan vaihteluja.

ARVIO LÄHIAJAN LIIKETOIMINNAN RISKEISTÄ

Koronaviruksen vaikutus elektroniikan toimitusketjuun

Kiinasta alkanut koronavirusepidemia vaikuttaa merkittävästi koko elektroniikkateollisuuden toimitusketjuihin. Erityisesti yhtiön Kiinasta alihankkimien piirilevyjen saatavuus heikkenee ja toimitusajat pitenevät. Koronavirusepidemia saattaa vaikuttaa myös elektroniikkakokoonpanijoiden tarvitsemien osien ja komponenttien saatavuuteen, minkä arvioidaan heikentävän kysyntää.

Riippuvuus isoista asiakkaista

Aspocompin asiakaskunta on keskittynyt, yli puolet liikevaihdosta muodostuu viideltä asiakkaalta. Tämä voi altistaa yhtiön merkittävälle kysynnän vaihtelulle.

Markkinoiden kehitys

Vaikka Aspocomp on marginaalinen toimija globaalissa elektroniikkamarkkinassa, muutokset globaalissa piirilevykysynnässä vaikuttavat myös yhtiön liiketoimintaan. Kilpailu pikatoimitusten ja lyhyiden valmistussarjojen osalta kiihtyi piirilevyjen markkinasuhdanteiden heiketessä ja vaikuttaa edelleen negatiivisesti sekä kokonaiskysyntään että markkinahintoihin. Aspocompin päämarkkina-alue on Pohjois- ja Keski-Eurooppa. Mikäli Aspocompin asiakkaat siirtävät tuotekehitys- ja valmistustoimintaansa Euroopan ulkopuolelle, Aspocompin kysyntä voi heiketä merkittävästi.

HALLITUKSEN ESITYS JAKOKELPOISIA VAROJA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI

Tilinpäätöksen 31.12.2019 mukaan emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 9 306 756,97 euroa, josta kertyneet voittovarat ovat 6 494 052, 87 euroa.

Aspocomp Group Oyj:n hallitus on päättänyt esittää 2.4.2020 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 0,15 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 6.4.2020 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää, että osinko maksetaan 15.4.2020.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Hallituksen näkemyksen mukaan ehdotettu voitonjako ei vaaranna yhtiön taloudellista asemaa.

KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2019 – 2015

	2019	2018	2017	2016	2015
Liikevaihto, M€	31,2	29,1	23,9	21,6	17,5
Käyttökate, M€	4,7	4,0	1,9	1,8	0,0
Liikevoitto, M€	3,4	2,9	0,8	0,7	-1,2
% liikevaihdosta	10,9	9,9	3,5	3,2	-6,8
Tulos ennen veroja liiketoiminnoista, M€	3,3	2,8	0,8	0,6	-1,3
% liikevaihdosta	10,4	9,5	3,3	2,9	-7,4
Tilikauden tulos, M€	3,9	3,2	1,3	1,0	-1,0
% liikevaihdosta	12,6	11,1	5,3	4,8	-5,8
Liiketoiminnan nettorahavirta, M€	4,3	2,0	0,8	0,1	-0,1
Oman pääoman tuotto-% (ROE)	23,9	24,0	11,2	10,3	-10,1
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI)	18,4	19,8	10,3	9,6	-12,6
Omavaraisuusaste, %	61,3	57,6	69,1	67,6	68,6
Nettovelkaantumisaste, %	19,0	19,3	9,3	11,8	10,7
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, M€	3,5	3,4	1,0	0,4	0,5
% liikevaihdosta	11,4	11,5	4,0	1,8	2,7
Tilauskanta kauden lopussa, M€	4,4	2,8	2,5	2,4	1,0
Henkilöstön määrä 31.12.	132	117	113	108	106
Henkilöstö keskimäärin	124	116	111	106	121
Tulos/osake (EPS) jatkuvista toiminnoista, €	0,59	0,49	0,19	0,16	-0,16
Osinko/osake, €	0,15*	0,12	0,07	0,00	0,00
Hinta/voitto-suhde (P/E)	8,92	7,55	12,47	10,00	-7,00

*Hallituksen ehdotus

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT JA MÄÄRITELMÄT

Tulos/osake (EPS), €	=	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos
		Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo
Osinko/osake, €	=	Tilikaudelta jaettu osakekohtainen osinko
Hinta/voitto-suhde (P/E)		Tilikauden viimeisen kauppapäivän päätöskurssi
	=	Tulos/osake

Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden vaikutus on eliminoitu tunnuslukuja laskettaessa.

Konsernin käyttämien vaihtoehtoisten tunnuslukujen määritelmät

Aspocomp esittää taloudellisessa raportoinnissa vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoimintojensa taloudellista kannattavuutta ja sen kehitystä sekä investointeja ja pääoman tuottoa. IFRS-tilinpäätös-normistossa määriteltyjen tunnuslukujen ohella vaihtoehtoiset tunnusluvut täydentävät ja syventävät esitettyä informaatiota. Aspocompin taloudellisessa raportoinnissa käyttämät tunnusluvut ovat:

Käyttökate	=	Liiketulos oikaistuna poistojen vaikutuksella
		Käyttökate kuvaa liiketoiminnan tulosta ennen poistoja, rahoituseriä ja tuloveroja. Käyttökate on tärkeä tunnusluku kuvatessaan kuinka paljon liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään toiminnan kulut.
Liiketulos	=	IFRS-konsernituloslaskelmassa esitetty tulos ennen tuloveroja, rahoitustuottoja ja-kuluja.
		Liiketulos kuvaa operatiivisen toiminnan taloudellista kannattavuutta ja sen kehitystä.
Tulos ennen veroja	=	IFRS-konsernilaskelmassa esitetty tulos ennen tuloveroja
Omavaraisuusaste, %	=	Oma pääoma Taseen loppusumma - saadut ennakot
Gearing, %	=	Korolliset nettorahoitusvelat Oma pääoma
		Velkaantumisaste kertoo, mikä on omistajien yritykseen sijoittaman oman pääoman ja rahoittajilta lainattujen korollisten velkojen suhde. Korkea velkaantumisaste on riskitekijä, joka saattaa rajoittaa yhtiön kasvumahdollisuuksia ja kaventaa sen taloudellista liikkumavaraa.
Investoinnit	=	Pitkäaikaisten aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankinta bruttomääräisenä
Tilauskanta	=	Tilikauden päättyessä asiakkaiden tilauksista toimittamatta oleva osuus
Liiketoiminnan rahavirta	=	Katsauskauden tulos + liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa +- muut oikaisut +- käyttöpääoman muutos + saadut korot - maksetut korot - maksetut verot

TILINPÄÄTÖS

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

	1 000 € Liite	1.1.-31.12.2019	1.1.-31.12.2018
Liikevaihto	1	31 189	29 136
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos	640	139
Liiketoiminnan muut tuotot	2	73	57
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö	3	-14 603	-13 301
Henkilöstökulut	4, 5	-7 763	-7 733
Poistot ja arvonalentumiset		-1 263	-1 075
Liiketoiminnan muut kulut	6	-4 881	-4 338
Liikevoitto /tappio		3 393	2 885
Rahoitustuotot	7	0	0
Rahoituskulut	7	-136	-122
Voitto/tappio ennen veroja		3 257	2 763
Tuloverot	8	683	481
Tilikauden voitto/tappio		3 940	3 244
Muut laajan tuloksen erät
Erät, joita ei siirretä
tulosvaikutteisiksi:
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleen
arvostus		50	-13
Eriin liittyvät tuloverot		-8	0
Erät, jotka saatetaan myöhemmin
siirtää tulosvaikutteisiksi:
Muuntoerot		-2	0
Muut laajan tuloksen erät yhteensä		4 0	-12
Tilikauden laaja tulos		3 979	3 232
Osakekohtainen tulos	9
Laimentamaton osakekohtainen tulos		0,59	0,49
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos		0,59	0,49

KONSERNITASE

Varat	1000 € Liite	31.12.2019	31.12.2018
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	10	3 260	3 281
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	11	5 607	4 941
Käyttöoikeusomaisuuserät	12	1 333	0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
rahoitusvarat		15	15
Laskennalliset verosaamiset	8	4 673	3 985
Pitkäaikaiset varat yhteensä		14 888	12 222
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	14	3 321	2 332
Myyntisaamiset ja muut saamiset	15	8 937	8 714
Rahavarat	16	2 382	2 565
Lyhytaikaiset varat yhteensä		14 639	13 611
Varat yhteensä		29 527	25 833

Oma pääoma ja velat	1000 € Liite	31.12.2019	31.12.2018
Oma pääoma	27
Osakepääoma		1 000	1 000
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		4 534	4 504
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleenarvostus		-12	-53
Kertyneet voittovarat		12 574	9 436
Oma pääoma yhteensä		18 096	14 888
Velat
Pitkäaikaiset velat
Rahoitusvelat	13, 17, 18	3 227	3 253
Vuokrasopimusvelat	12, 13, 17, 18	1 099	1 007
Työsuhde-etuudet ja etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	5	355	424
Muut velat	13, 17	0	5
Laskennalliset verovelat	8	25	21
Lyhytaikaiset velat
Rahoitusvelat	17	1 035	843
Vuokrasopimusvelat	17	451	327
Osto- ja muut velat	13,17	5 239	5 064
Oma pääoma ja velat yhteensä		29 527	25 833

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

1 000 €
			Etuuspohjaisten
	Osake	SVOP	eläkejärjestelyjen	Muunto	Voitto	Oma pääoma
	pääoma	rahasto	uudelleen arvostus	erot	varat	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2019	1 000	4 504	-53	4	9 432	14 888
Laaja tulos
Tilikauden tulos					3 940	3 940
Muut laajan tuloksen erät
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen
uudelleen arvostus			41			41
Muuntoerot				-2		-2
Tilikauden laaja tulos	0	0	41	-2	3 940	3 979
Liiketoimet omistajien kanssa
Maksetut osingot					-800	-800
Osakepalkitseminen		29				29
Liiketoimet omistajien kanssa
yhteensä	0	29	0	0	-800	-770
Oma pääoma 31.12.2019	1 000	4 534	-12	2	12 572	18 096

	Etuuspohjaisten
	Osake	SVOP	eläkejärjestelyjen	Muunto	Voitto	Oma pääoma
	pääoma	rahasto	uudelleen arvostus	erot	varat	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2018	1 000	4 478	-41	4	6 655	12 096
Laaja tulos
Tilikauden tulos					3 244	3 244
Muut laajan tuloksen erät
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen
uudelleen arvostus			-13			-13
Muuntoerot				0		0
Tilikauden laaja tulos			-13	0	3 244	3 232
Liiketoimet omistajien kanssa
Maksetut osingot					-467	-467
Osakepalkitseminen		26				26
Liiketoimet omistajien kanssa
yhteensä	0	26			-467	-440
Oma pääoma 31.12.2018	1 000	4 504	-53	4	9 432	14 888

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

	1 000 € Liite	1.1.-31.12.2019	1.1.-31.12.2018
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto/tappio		3 940	3 244
Oikaisut
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	21	1 405	1 244
Muut oikaisut	21	-747	-515
Käyttöpääoman muutos	21	-159	-1 794
Saadut korot		0	0
Maksetut korot		-151	-138
Maksetut verot		-1	-3
Liiketoiminnan nettorahavirta		4 287	2 039
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin		-3 548	-3 357
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti	66	34
Investointien nettorahavirta		-3 482	-3 323
Nettorahavirta ennen rahoitusta		805	-1 284
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot		1 000	4 556
Lainojen takaisinmaksut		-828	-339
Vuokrasopimusvelkojen maksut		-356	-286
Maksetut osingot		-800	-467
Rahoituksen nettorahavirta		-983	3 465
Rahavarojen muutos		-179	2 181
Rahavarat tilikauden alussa	16	2 565	384
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		-5	0
Rahavarat tilikauden lopussa	16	2 382	2 565

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

YHTEISÖN PERUSTIEDOT

Aspocomp-konserni myy ja valmistaa piirilevyjä. Aspocompin valmistamia tuotteita käytetään elektroniikkateollisuudessa, muun muassa tietoliikenneverkoissa, teollisuussovelluksissa ja autoissa.

Konsernin emoyhtiö on Aspocomp Group Oyj. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Keilaranta 1, 02150 Espoo.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavilla yhtiön Internet- sivuilla osoitteessa www.aspocomp.com/raportit tai on nähtävillä emoyhtiön tiloissa.

Aspocomp Group Oyj:n hallitus on hyväksynyt 9.3.2020 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Laatimisperusta

Vuoden 2019 tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2019 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRS-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina.

Konsernin käyttöönottamat uudet ja muutetut standardit

IFRS 16 Vuokrasopimukset standardin soveltaminen 1.1.2019 lähtien

Voimaanastunut standardi korvaa IAS 17 standardin ja siihen liittyvät tulkinnat IFRS-säännöstössä. IFRS 16 antaa ennen kaikkea ohjeistusta vuokralle ottajalle ja määrittää periaatteet vuokrasopimusten kirjaamisesta sekä omaisuuseränä että vuokranmaksuvelvoitteena. Vuokrasopimusten kustannukset tulee vuokralle ottajan osalta esittää tuloslaskelmalla vuokrakulujen sijaan poistoina ja rahoituskuluina.

31.12.2018 saakka koneiden vuokrasopimukset, joiden mukaan konsernilla vuokralle ottajana oli olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista luokiteltiin rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksilla hankittu käyttöomaisuus kirjattiin taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehtiin poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaettiin rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljelle jäävälle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti.

IFRS 16:n käyttöönoton yhteydessä kirjattiin vuokrasopimusvelkoja sopimuksista, jotka oli IAS 17:n mukaan luokiteltu 'operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi'. Konserni sovelsi standardin käyttöönoton osalta yksinkertaistettua lähestymistapaa eikä näin ollen oikaisut vertailuvuoden tietoja raportoinnissaan. Vuokrasopimusvelka määritetään jäljellä olevien vuokramaksujen nykyarvoon käyttäen lisäluoton korkoa soveltamisen aloittamisajankohtana. Vuokralle ottajan lisälainan koron painotettu keskiarvo, jota sovellettiin vuokrasopimusvelkoihin 1.1.2019, oli 2,9 prosenttia. Konsernilla ei ole sijoituskiinteistön määritelmän mukaisia omaisuuserien käyttöoikeuksia eikä konsernilla ole rahoitusleasingsopimuksia, joissa se on vuokralle antajana.

IFRS 16:ta ensimmäistä kertaa sovellettaessa on käytetty seuraavia standardin sallimia käytännön apukeinoja: Kohdearvoltaan vähäiset tai lyhytaikaiset vuokrasopimukset, joiden vuokra-aika on 12 kuukautta tai alle, käsitellään lyhytaikaisina vuokrasopimuksina. Yhden diskonttauskoron käyttäminen ominaispiirteiltään jokseenkin samankaltaisista vuokrasopimuksista koostuvaan salkkuun.

Aiemmin rahoitusleasingsopimuksiksi luokitelluista vuokrasopimuksista kirjattiin siirtymistä välittömästi edeltävä vuokrasopimukseen perustuneen omaisuuserän ja velan kirjanpitoarvo käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokrasopimusvelan kirjanpitoarvoksi soveltamisen aloittamisajankohtana. IFRS 16:n mukaisia arvostusperiaatteita on sovellettu vasta kyseisen päivän jälkeen.

Konsernin osalta taseelle kirjattavat käyttöoikeusomaisuuserät 1.1.2019 lähtien koostuivat pääosin koneista, vuokratuista autoista, ja maa-alueista. Koska merkittävä osa konsernin käyttöoikeusomaisuuserästä muodostui koneiden vuokrasopimuksista, jotka käsiteltiin jo ennen käyttöönottoa rahoitusleasingjärjestelyinä, standardin vaikutusten ei nähdä olevan konsernin tunnuslukujen kannalta merkittävä. Taseessa vuokrasopimusvelat esitetään pitkäaikaisena ja lyhytaikaisena korollisena velkana (kts. liitetieto 11 Käyttöoikeusomaisuuserä).

VUOKRASOPIMUKSET

1000 €	2019

Rahoitusleasing velat 31.12.2018	1335
Operatiivisiin vuokrasopimuksiin liittyvät velvoitteet 31.12.2018	329
Diskontattuna vuokralle ottajan lisälainan korolla soveltamisen ajankohtana	253
Vähennetään lyhyaikaiset vuokrasopimukset,joita ei kirjata velaksi	-85
1.1.2019 kirjattu sopimusvelka	1 503

IFRIC 23 Tuloveroverokäsittelyjä koskeva epävarmuus käsittelyjä koskeva epävarmuus (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta koskee tuloverojen kirjanpitokäsittelyä, kun verokohtelu sisältää epävarmuutta, joka vaikuttaa IAS 12:n soveltamiseen. Pääasiallinen kysymys koskee sitä, hyväksyykö veroviranomainen konsernin valitseman verokohtelun. Tätä arvioitaessa oletus on, että veroviranomaisilla on käytettävissään kaikki olennaiset tiedot esitetyn verokohtelun arviointia varten. Tulkinnalla ei ole merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen

Millään muulla jo julkaistulla mutta ei vielä voimassa olevalla IFRS- standardilla tai IFRIC- tulkinnalla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernille.

Laatimisperiaatteet

Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yrityksessä, jos se olemalla osallisena siinä altistuu sen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.

Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike sisältää luovutetut varat, syntyneet velat aiemmille omistajille sekä konsernin liikkeeseen laskemat oman pääoman ehtoiset osuudet, kaikki käypiin arvoihinsa. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien nettovarojen taseeseen merkityistä määristä.

Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan.

Jos liiketoimintojen yhdistäminen tapahtuu vaiheittain, hankkijaosapuolella hankinnan kohteessa aiemmin ollut oman pääoman ehtoinen osuus arvostetaan hankinta-ajankohtana käypään arvoon ja tästä syntyvät voitot tai tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Mahdollisesti luovutettava ehdollinen vastike kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Myöhemmät muutokset omaisuuseräksi tai velaksi katsottavan ehdollisen vastikkeen käyvässä arvossa kirjataan tulosvaikutteisesti. Jos ehdollinen vastike on luokiteltu omaksi pääomaksi, sen kirjanpitoarvo ei muutu, ja kun vastike myöhemmin suoritetaan, tätä koskevat kirjaukset tehdään omaan pääomaan.

Konserniyritysten väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä sisäisistä liiketoimista johtuvat realisoitumattomat voitot eliminoidaan. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan. Tytäryritysten tilinpäätökset on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia laatimisperiaatteita.

Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina – toisin sanoen liiketoimina omistajien kanssa näiden toimiessa omistajan ominaisuudessa. Maksetun vastikkeen käyvän arvon ja tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös voitot tai tappiot osakkeiden myynnistä määräysvallattomille omistajille kirjataan omaan pääomaan.

Kun konsernin määräysvalta lakkaa, jäljelle jäävä omistusosuus arvostetaan määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Tämä käypä arvo, toimii alkuperäisenä kirjanpitoarvona, kun jäljelle jäävää osuutta myöhemmin käsitellään osakkuusyrityksenä, yhteisyrityksenä tai rahoitusvaroina. Lisäksi asianomaisesta yrityksestä aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja määriä käsitellään ikään kuin konserni olisi suoraan luovuttanut niihin liittyvät varat ja velat. Tämä voi tarkoittaa, että aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatut määrät siirretään tulosvaikutteisiksi.

Segmenttiraportointi

Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista on Aspocomp Group Oyj:n hallitus. Aspocomp-konsernin liiketoiminta muodostaa yhden toimintasegmentin. Hallitus seuraa IFRS:n mukaista liikevaihtoa, liiketulosta ja tilikauden tulosta, joihin ei ole tehty oikaisuja.

Tuloutusperiaatteet

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista sisältää yhden kattavan tuloutusmallin asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen. IFRS 15:n pääperiaatteena on, että myyntituotot kirjataan siten, että ne kuvaavat luvattujen tavaroiden tai palveluiden luovuttamista asiakkaalle sellaiseen rahamäärään, joka kuvastaa vastiketta, johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluita vastaan. IFRS 15:n mukaan yhteisö kirjaa myyntituoton silloin kun (tai sitä mukaa kuin) suoritevelvoite täytetään, toisin sanoen silloin kun asiakas saa määräysvallan suoritevelvoitteen perusteena olevaan tavaraan tai palveluun. Myyntituotot kirjataan tämän periaatteen mukaisesti seuraavia viittä vaihetta noudattaen:

1. Tunnistetaan asiakassopimus (tai -sopimukset)
1. Tunnistetaan sopimukseen sisältyvät suoritevelvoitteet
1. Määritetään transaktiohinta
1. Kohdistetaan transaktiohinta sopimukseen sisältyville suoritevelvoitteille
1. Kirjataan myyntituotto

Konserni valmistaa ja välittää korkean teknologian piirilevyjä elektroniikkalaitteisiin. Pääosa konsernin liikevaihdosta on tilausten mukaista tuotemyyntiä, ja nämä myyntituotot kirjaan toimitusehtojen mukaisesti, kun tuotteet luovutetaan ja määräysvalta tuotteisiin siirtyy asiakkaalle. Tiettyjen asiakkaiden kanssa on sovittuja kaupintavarastoja, joiden myyntituotot kirjataan jo tuotteen saapuessa varastoon. Tuotteiden toimitukseen liittyvien rahti- ja käsittelypalvelujen osalta konserni toimii päämiehenä ja tulouttaa palvelun samaan aikaan kun tuotteet luovutetaan asiakkaalle.

Myydyille tuotteille annettava maksuaika on tyypillisesti 14-60 päivää, joten myyntiin ei katsota sisältyvän rahoitusosuutta.

Osinkotuotot

Osinkotuotot kirjataan, kun maksun saamiseen on syntynyt oikeus.

Ei-euromääräisten erien muuntaminen

Valuuttamääräiset liiketapahtumat

Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on emoyhtiön esittämis- ja toimintavaluutta. Valuuttamääräiset liiketapahtumat muunnetaan euroiksi käyttäen tapahtumapäivinä vallinneita valuuttakursseja. Valuuttamääräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Näistä syntyvät valuuttakurssierot kirjataan tuloslaskelmaan siten, että liiketapahtumista aiheutuvat kurssierot sisältyvät liikevoittoon ja rahoitusvaroista sekä -veloista aiheutuvat kurssierot esitetään rahoituserissä.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntaminen

Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Keskikurssin ja tilinpäätöspäivän kurssin käytöstä syntyvät muuntoerot on kirjattu konsernin omaan pääomaan.

Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan omaan pääomaan. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot merkitään tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on kaksi johdon ja avainhenkilöiden osakeperusteista sitouttamis- ja kannustinjärjestelmää, osakepalkkiojärjestelmä ja optio-ohjelma.

Osakepalkkiojärjestelmässä maksut suoritetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Järjestelyssä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan tuloslaskelmaan työsuhde-etuuksista aiheutuvaksi kuluksi tasaisesti oikeuden ansainta- ja sitouttamisjakson aikana. Osakkeisiin liittyy 36 kuukauden luovutusrajoitus.

Osakeoptiot arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden sitouttamisajanjakson aikana. Kulukirjauksen vastaerä on kirjattu voittovaroihin. Optioiden myöntämishetkellä määritelty kulu perustuu konsernin arvioon siitä optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus sitouttamisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta optioiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset merkitään tuloslaskelmaan. Optioiden käypä arvo on laskettu Black & Scholes -optiohinnoittelumallilla.

Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna kirjataan omaan pääomaan. Voimassa olevan osakeyhtiölain voimaantulon jälkeen päätetyissä optiojärjestelyissä osakemerkinnöistä saadut varat, mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna, kirjataan järjestelyn ehtojen mukaisesti sijoitetun vapaan omaan pääoman rahastoon.

Lisätietoja osakeperusteisista maksuista on liitetiedossa 25.

Työsuhde-etuudet

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt

Konsernitilinpäätöksessä eri maiden eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tuloslaskelmaan, sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Konsernilla on eläkejärjestelyjä, jotka on luokiteltu maksu- tai etuuspohjaisiksi eläkejärjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä maksut on kirjattu tuloslaskelmaan sille kaudelle, jota maksu koskee.

Etuuspohjaisessa järjestelmässä velaksi kirjattava vastuu on eläkevastuiden tilinpäätöshetken nykyarvon ja varojen käyvän arvon nettomäärä oikaistuna kirjaamattomaan takautuvaan työsuoritukseen perustuvan velvoitteen poistamattomalla osalla. Eläkevastuun laskevat konsernista riippumattomat vakuutusmatemaatikot ja se perustuu ennakoituun etuusyksikkömenetelmään perustuvan eläkevastuun määrään, joka diskontataan tulevaisuuden rahavirtojen nykyarvoon korkokannalla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Eläkemenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi henkilöstön palvelusvuosien mukaan jaksotettuina. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan.

Palveluvuosilisät

Konsernin eri yksiköissä olevat palveluvuosilisäjärjestelyt on luokiteltu etuuspohjaisiksi järjestelyiksi IAS 19 standardin mukaisesti ja niitä koskevat vastuut on kirjattu velaksi taseeseen. Palveluvuosilisäjärjestelystä johtuvaa velkaa määritettäessä on otettu huomioon henkilökunnan vaihtuvuus, palkkojen keskimääräinen nousu ja henkilöstön keskimääräinen vuosipalkka. Näin saadut vastuut on diskontattu nykyhetkeen. Muutokset arvioissa velvoitteen suuruudessa kirjataan tuloslaskelmaan.

Liikevoitto/tappio

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton/tappion käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto/tappio on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuna valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut erät esitetään liikevoiton/tappion alapuolella. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon/tappioon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä, muuten ne on kirjattu rahoituseriin.

Tuloverot

Konsernin veroihin on kirjattu konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutos. Laskennallinen verovelka tai saaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä vahvistettuja verokantoja käyttäen. Vahvistetuista tappioista kirjataan verosaaminen olettaen neljän edellisen tilikauden keskimääräinen tulos niille tuleville tilivuosille, joilla vahvistettuja verotappioita on käytettävissä. Verotuksessa vähentämättä olevien hankintamenojen perusteella syntyvä verosaaminen kirjataan perustuen raportoitavan tilivuoden lopussa verotuksessa vähentämättä oleviin hankintamenoihin täysimääräisesti.

Tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo on määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun tytäryrityksen yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Tytäryritysten hankinnasta syntyvä liikearvo sisältyy aineettomiin hyödykkeisiin. Se kohdistetaan arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo testataan vuosittain, ja se merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta. Myytyyn yritykseen liittyvän liikearvon kirjanpitoarvo vaikuttaa myyntivoittoon tai -tappioon.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Yhtiöllä ei ole varsinaista tuotekehitystä. Tutkimus- ja kehitysmenot ovat sellaista yleistä tuotantoprosessin kehittämistä, jota ei suoranaisesti voida allokoida millekään asiakastilaukselle, mutta joka ei kuitenkaan täytä IAS 38 aktivointikriteereitä. Yhtiö ei enää tee sellaista piirilevyteknologiaan liittyvää tutkimus- tai kehitystyötä, joka ei suoranaisesti liittyisi asiakasprojekteihin ja jolla täten olisi itsenäistä tulontuottokykyä. Yhtiö ei pysty erottamaan tutkimusvaihetta kehittämisvaiheesta, eikä yhtiöllä ole varsinaista tuotekehitystoimintaa, joten yhtiö käsittelee kaikkia tuotantoprosessiin liittyviä menoja tutkimusvaiheen menoina (IAS 38.53).

Tietokoneohjelmistot

Ostetut ohjelmistot kirjataan taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla vähennettynä.

Aineettomat oikeudet ja muut aineettomat oikeudet

Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoitettu taloudellinen vaikutusaika, on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla vähennettynä.

Aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

Aineettomat oikeudet 3 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet 5 10 vuotta.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen käyttöikään.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä jäljelle jäänyt osa kirjataan kuluksi. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

Rakennukset ja rakennelmat 15 30 vuotta
Koneet ja kalusto 3 8 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 5 10 vuotta
Vuokralle otetut maa- ja vesialueet 20 22 vuotta.

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Voitot tai tappiot, jotka syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjaamisesta pois taseesta, sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentuminen

Konserni tarkastelee vuosittain, onko olemassa viitteitä mahdollisista omaisuuserien arvonalentumisista. Jos tällaisia viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä ja verrataan näin saatua rahamäärää ko. omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Muusta kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.

Omaisuueriin liittyvien avustusten esittäminen

Julkiset avustukset vähennetään omaisuuserän kirjanpitoarvoa määritettäessä. Avustus tulee kirjatuksi tulosvaikutteisesti poistojen kohteena olevan omaisuuserän käyttöaikana pienentyneen poiston muodossa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO -menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden arvoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista.

Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan ryhmiin "Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat" ja "Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat". Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvarojen taseesta poiskirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yritys pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Ne esitetään taseessa pitkäaikaisina varoina, jos ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä, ryhmässä Lainat ja muut saamiset. Muussa tapauksessa ne esitetään lyhytaikaisina. Tällöin ne sisältyvät "Myyntisaamiset ja muut saamiset" -ryhmään.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat sijoitukset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Käyvän arvon muutokset siirretään tuloslaskelmaan silloin, kun sijoituksesta luovutaan tai sijoituksen arvo on alentunut siten, että siitä on kirjattava arvonalennustappio. Esitettävillä kausilla konsernin käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat sijoitukset sisältävät vain sijoituksia noteeraamattomiin osakkeisiin, joiden hankintameno vastaa olennaisilta osin niiden käypää arvoa (perustuen muun muassa viimeaikaisiin transaktioihin). Osakkeiden markkinat ovat epäaktiiviset eikä konserni ole aikeissa luopua osakkeista lähiaikoina.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja pankkitalletuksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

Rahoitusvelat

Konsernin rahoitusvelat luokitellaan ryhmiin, "Ostovelat" ja "Muut lyhytaikaiset velat", "Lainat", "Factoring velka", "Vuokrasopimusvelat" ja "Johdannaissopimukset". Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Saadun transaktiomenoilla vähennetyn rahamäärän ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus merkitään tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmää käyttäen laina-ajan kuluessa. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin.

Kaikki rahoitusvelat kirjataan taseeseen, kun yhtiöstä tulee rahoitusvelan sopimusosapuoli. Rahoitusvelkojen taseesta poiskirjaaminen tapahtuu silloin, kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Kun rahoitusvelkojen ehdot neuvotellaan uudelleen ja velan ehdot muuttuvat huomattavasti, käsitellään velkojen uudelleenjärjestelyä kirjanpidossa alkuperäisen rahoitusvelan kuoletuksena ja uuden rahoitusvelan syntymisenä. Ehtojen katsotaan olevan huomattavasti erilaiset, jos uusien ehtojen mukainen rahavirtojen diskontattu nykyarvo, joka sisältää maksetut palkkiot vähennettyinä saaduilla palkkioilla ja joka on diskontattu alkuperäistä efektiivistä korkoa käyttäen, poikkeaa vähintään 10 % alkuperäisen rahoitusvelan jäljellä olevista diskontatuista rahavirroista. Uuden rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja alkuperäisen rahoitusvelan kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan tulosvaikutteisesti rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Jos velan ehtojen muutos ei ole huomattava, eikä muutosta katsota vanhan rahoitusvelan kuoletuksena ja uuden rahoitusvelan syntymisenä, syntyneillä menoilla ja palkkioilla oikaistaan velan kirjanpitoarvoa, ja ne kirjataan kuluiksi ehdoiltaan muuttuneen velan jäljellä olevana juoksuaikana.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Osakesijoitusten merkittävä tai pitkään jatkunut arvonalentuminen alle hankintahinnan, on osoitus käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavan rahoitusvaran oman pääoman ehtoisen instrumentin arvonalentumisesta. Jos arvonalentumisesta on näyttöä, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio siirretään tuloslaskelmaan.

Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen merkittävä viivästyminen ovat näyttöjä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Tuloslaskelmaan kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella, ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.

Johdannaisopimukset ja korkoriskiltä suojautuminen

Konsernissa ei ole otettu käyttöön suojauslaskentaa. Kaikki johdannaissopimukset kirjataan alun perin käypään arvoon ja ne arvostetaan tulosvaikutteisesti. Valuuttatermiinit arvostetaan käypään arvoon käyttäen termiinisopimusten tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Johdannaiset sisältyvät taseen muihin saamisiin ja velkoihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja – kuluihin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Koronvaihtosopimuksen käypä arvo on määritetty tulevien kassavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä. Käyvät arvot vastaavat niitä hintoja, jotka konserni joutuisi maksamaan tai saisi, jos se purkaisi johdannaissopimuksen.

Oma pääoma

Ulkona olevat osakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Takaisin hankittujen omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien hankintameno on vähennetty omasta pääomasta.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varausta.

Tappiollisesta sopimuksesta kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Ympäristövelvoitteista kirjataan varaus silloin, kun konsernilla on ympäristölainsäädännön ja konsernin ympäristövastuuperiaatteiden perusteella velvoite, joka liittyy tuotantolaitoksen käytöstä poistamiseen, ympäristövahingon korjaamiseen tai laitteiston paikasta toiseen siirtämiseen.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lopputulemien poikkeaminen tehdyistä arvioista ja oletuksista voivat vaikuttaa varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin ja tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Johto on harkinnut, että toiminnan jatkuvuuteen ei liity merkittävää epävarmuutta. Lisätietoa riskeistä ja toiminnan jatkuvuudesta liitetiedossa 27.

Kirjanpidolliset arviot ja oletukset

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja oletusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon, sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Liikearvon arvonalentumistestaus

Käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten vaikutusten on arvioitu olevan suurin liikearvon arvonalentumistestauksen osalta.

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä aineelliset hyödykkeet. Lisäksi konserni arvioi mahdollisia viitteitä kaikkien tase-erien arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti ja arvonalentumisviitteiden ilmetessä suorittaa arvonalentumistestauksen. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä (kts. liitetieto 26).

Arvonalentumistestauksessa edellytettävät arviot liittyvät laskelmissa käytettyihin keskeisiin oletuksiin, jotka ovat arvonalentumistestauslaskelmien rahavirtaennusteiden ennusteperiodin keskimääräinen liikevaihdon kasvuvauhti ja myyntikate sekä laskelmissa käytetty diskonttauskorko. Liikevaihdon ennustamiseen liittyy merkittävin arvionvaraisuus.

Arvonalentumistestauslaskelma oletuksineen on esitetty liitetiedossa 26.

Laskennallisen verosaamisen kirjaaminen

Konsernin laskennallinen verosaaminen koostuu pääosin hidastetuista poistoista. Yhtiö on viivästyttänyt poistoja verovuosina 2012- 2018 ja tulee viivästyttämään poistoja verovuonna 2019.

Laskennallinen verosaaminen on esitetty liitetiedossa 8.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä johdon harkinta

Tulevaisuutta koskevien arvioiden ja oletusten lisäksi joudutaan tilinpäätöstä laadittaessa käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Laadintaperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä harkinta koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRSstandardeissa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.

Merkittävimmät osa-alueet, joihin liittyy arvioiden ja oletusten käyttöä, ovat vaihto-omaisuuden arvostus ja varaukset.

Vaihto-omaisuus

Yhtiö tarkastelee vaihto-omaisuuttaan säännöllisesti sen varalta, että vaihto-omaisuusmäärät olisivat todellista suuremmat, vaihto-omaisuuteen sisältyisi epäkurantteja hyödykkeitä eri tai vaihtoomaisuuteen kuuluvien hyödykkeiden markkina-arvo putoaisi hankintamenoa pienemmäksi, ja kirjaa vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa pienentävän vähennyserän tällaisten vähennysten varalta. Tällaista tarkastelua varten johdon on tehtävä arvioita tuotteiden tulevasta kysynnästä. Mahdolliset muutokset näissä arvioissa voivat johtaa vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvon tarkistamiseen tulevilla kausilla.

Vaihto-omaisuudesta on kerrottu liitetiedossa 15.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä. Uudelleenjärjestelyvaraus tehdään silloin, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja tiedottanut asiasta. Kirjattu varaus kuvastaa johdon parasta arviota tulevien menojen nykyarvosta.

Uusien tai muutettujen IFRS- ja IAS-standardien soveltaminen

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

IASB on tehnyt IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen ja IAS 8:aan Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet muutoksia, joiden mukaan kaikkialla IFRSstandardeissa ja Taloudellisen raportoinnin käsitteellisessä viitekehyksessä käytetään yhdenmukaista olennaisuuden määritelmää, selvennetään milloin informaatio on olennaista ja sisällytetään IAS 1:een ohjeistusta epäolennaisesta informaatiosta.

Muutoksilla selvennetään erityisesti:

• että viittaus informaation hämärtämiseen koskee tilanteita, joissa vaikutus on samankaltainen kuin kyseisen informaation esittämättä jättämisellä tai virheellisellä esittämisellä ja että yritys arvioi olennaisuutta ottaen huomioon tilinpäätöksen kokonaisuutena; ja

• että "yleiseen käyttöön tarkoitetun tilinpäätöksen ensisijaisilla käyttäjillä" tarkoitetaan niitä, joille tilinpäätös on kohdistettu, ja määritellään että näihin kuuluvat "monet nykyiset ja mahdolliset sijoittajat, lainanantajat ja muut luottoa antavat tahot", jotka joutuvat pitkälti täyttämään taloudellisen informaation tarpeensa yleiseen käyttöön tarkoitetun tilinpäätöksen avulla.

Millään muulla jo julkaistulla mutta ei vielä voimassa olevalla IFRS- standardilla tai IFRIC- tulkinnalla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernille.

1 . LIIKEVAIHTO

Myydyille tuotteille annettava maksuaika on tyypillisesti 14-60 päivää, joten myyntiin ei katsota sisältyvän rahoitusosuutta.

1000 €	2019		2018
Liikevaihdon jakautuminen
Tietoliikenne	13 358	43 %	11 328	39 %
Autoteollisuus	7 381	24 %	7 924	27 %
Teollisuuselektroniikka	4 833	15 %	5 304	18 %
Turvallisuus-, puolustus- ja ilmailu	2 332	7 %	2 522	9 %
Puolijohdeteollisuus	3 100	10 %	1 960	7 %
Muu elektroniikka	185	1 %	97	0 %
Yhteensä	31 189	100 %	29 136	100 %
Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot
Liikevaihto markkina-alueittain
Suomi	13 233	42 %	11 829	41 %
Eurooppa	17 403	56 %	16 477	57 %
Muu maailma	553	2 %	829	3 %
Yhteensä	31 189	100 %	29 136	100 %

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

	2019	2018
Myyntivoitot käyttöomaisuusmyynneistä	66	34
Muut tuotot	8	22
Yhteensä	7 3	5 7

3. AINEIDEN JA TARVIKKEIDEN KÄYTTÖ

		2019	2018
	Aineiden ja tarvikkeiden ostot	14 291	13 290
	Varastojen muutos	-348	-271
	Aineet ja tarvikkeet yhteensä	13 943	13 019
	Ulkopuolisilta ostetut palvelut	660	282
	Yhteensä	14 603	13 301
4	HENKILÖSTÖKULUT

	2019	2018
Palkat	6 451	6 389
Osakeperusteiset maksut	82	52
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet	-21	9
Eläkekulut maksuperusteisista järjestelmistä	966	1 000
Muut henkilöstökulut	285	282
Yhteensä	7 763	7 733
Henkilöstö keskimäärin	124	116
Henkilöstö 31.12.2019
Työntekijät	80	74
Toimihenkilöt	52	43
Yhteensä	132	117
TYÖSUHDE-ETUUDET

	2019	2018
Velvoite tilikauden alussa	114	104
Tilikauden lisäykset	19	34
Tilikauden aikana realisoitunut	-41	-24
Velvoite tilikauden lopussa	9 2	114

Aspocompilla on pitkäaikainen työsuhde-etuusjärjestelmä, joka kattaa koko Suomen henkilöstön. Järjestelmä on lakkautettu vuonna 2014 ja koskee enää niitä henkilöitä, joiden työsuhde on alkanut ennen vuotta 2014. Järjestelmä päättyy viimeistään 31.12.2028. Järjestelmä on niin sanottu palveluvuosilisäjärjestelmä, jonka mukaisesti henkilöstö saa tietyn suuruisen palkkion oltuaan yhtiön palveluksessa järjestelmässä määritellyn ajan.

5 . (jatkuu)

ELÄKEVELVOITTEET

Konsernilla on eläkejärjestelyjä, jotka on luokiteltu joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista järjestelyistä suoritettavat maksut on kirjattu kuluksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Eläkevakuutusyhtiössä hoidetut TyELeläkevakuutukset ovat maksupohjaisia järjestelyjä.

Etuuspohjaiset järjestelyt ovat Suomessa. Yhtiöllä säilyy IAS 19 mukainen vastuu tulevista indeksi- ja palkankorotuksista yhtiön palveluksessa olevien eläkesäätiön piiriin kuuluneiden henkilöiden osalta. Eläkesäätiö on purettu vuonna 1999. Järjestely koski henkilöitä, jotka kuuluivat Aspo Yhtymän Eläkesäätiöön 31.12.1999.

Taseen etuuspohjainen eläkevelka määräytyy seuraavasti:

1000 €	2019	2018
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	1 627	1 588
Varojen käypä arvo	1 364	1 277
Etuuspohjainen nettovelka 31.12.2019	262	311
Tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu:
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	4	4
Korkomenot	5	5
Tuloslaskelman eläkekulu	9	9
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	0	0
Tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman eläkekulu	9	9
Etuuspohjaisen nettovelan muutos
Etuuspohjainen nettovelka 1.1.	311	298
Maksusuoritukset	-16	-9
Tuloslaskelman kulut	9	9
Laajaan tuloslaskelmaan sisältyvä uudelleen
määrittämisestä johtuva voitto (-) /tappio	-41	13
Etuuspohjainen nettovelka 31.12.	262	311
Käytetyt vakuutusmatemaattiset oletukset	2019	2018
Diskonttokorko	0,95 %	1,75 %
Tuleva palkankorotusolettama	N/A	N/A
Eläkkeiden korotusolettama	1,95 %	1,95 %

5 . (jatkuu)

Etuuspohjaisenvelvoitteen herkkyys painotetuissa keskeisissä oletuksissa tapahtuville muutoksille:

		Oletuksen	Oletuksen
	Oletuksen	kasvun	vähentymisen
Oletus	muutos	vaikutus	vaikutus
Diskonttokorko	0,50 %	-6,8 %	7,4 %
Tuleva palkankorotusolettama	0,50 %	N/A	N/A
Tuleva eläkkeenkorotusolettama	0,25 %	3,2 %	-2,9 %
Eliniän muutos	5,00 %	-1,5 %	1,5 %

			Oletuksen	Oletuksen
		Oletuksen	kasvun	vähentymisen
	Oletus varojen arvo	muutos	vaikutus	vaikutus
	Diskonttokorko	0,50 %	-6,2 %	6,5 %
	Tuleva palkankorotusolettama	0,50 %	N/A	N/A
	Tuleva eläkkeenkorotusolettama	0,25 %	0,0 %	0,0 %
	Eliniän muutos	5,00 %	-1,3 %	1,2 %
6	LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

	2019	2018
Vuokrakulut	91	203
Korjaus- ja ylläpitokulut	646	528
Energiakulut	477	475
Vedenkulutus ja vedenkäsittelykemikaalit	139	86
Tuotannon muut muuttuvat kulut	280	265
Vapaaehtoiset sosiaalikulut	213	178
Kiinteistökulut	658	491
Vakuutusmaksut	132	122
Matkakulut	310	327
IT-kulut	278	276
Vieraat palvelut	678	498
Tilintarkastuspalkkiot	66	61
Hallintokulut	489	276
Muut kuluerät	424	554
Yhteensä	4 881	4 337

Tilintarkastusyhteisön (PwC Oy) palkkiot	2019	2018
Tilintarkastus	60	44
Veroneuvonta	0	0
Todistukset ja lausunnot	2	4
Muut palvelut	4	12
Yhteensä	6 6	6 1

7 . RAHOITUSTUOTOT- JA KULUT

1000 €	2019	2018
Tuotot
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	0	0
Rahoitustuotot yhteensä	0	0
Kulut
Korkokulut pankkilainoista ja lyhytaikaisista limiiteistä	124	119
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavista johdannaissopimuksista	12	3
Rahoituskulut yhteensä	136	122
Rahoitustuotot- ja kulut yhteensä	136	-122

8 . TULOVEROT

1000 €	2019	2018
Tilikauden verot
Tilikauden tuloverot	-1	-3
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta	0	0
Laskennalliset verot	684	484
Tilikauden verot yhteensä	683	481
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla
laskettujen verojen täsmäytyslaskelma
Tulos ennen veroja	3209	2763
Verot laskettuna kotimaan verokannalla 20,0 %	-642	-548
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat	1	2
Vähennyskelvottomat kulut	-1
Laskennalliset verosaamiset muista väliaikaisista eroista	1 325	1 027
Tuloverot yhteensä	683	481

Konserniyhtiöiden vuoden 2019 verotuksellinen tulos oli 4 378 tuhatta euroa. Mikäli vuoden 2019 tulos vahvistetaan verotuksessa, jäljellä olevien vahvistettujen tappioiden yhteenlaskettu määrä olisi 925 tuhatta euroa ja ne vanhenesivat vuosina 2019-2025. Vuoden 2018 verotuksen vahvistamisen jälkeen tappioita on jäljellä 5 296 tuhatta euroa.

Ulkomaisilla tytäryhtiöillä ei ole olennaisia jakokelpoisia varoja.

1000 €
Jäljellä olevat vahvistetut tappiot	Tappiot	Vanhenee
Vuodelta 2009	4 044	2019
Vuodelta 2010	757	2020
Vuodelta 2014	377	2024
Vuodelta 2015	119	2025
	5 296
Laskennalliset verot	2019	2018
Laskennalliset verovelat
- Yli 12kk kuluttua maksettavat laskennalliset verovelat	0	0
- Seuraavan 12kk kuluessa maksettavat laskennalliset verovelat	25	21
	2 5	2 1
Laskennalliset verosaamiset
- Yli 12kk kuluttua hyödynnettävät laskennalliset verosaamiset	3 985	3 501
- Seuraavan 12kk kuluessa hyödynnettävät laskennalliset
verosaamiset	687	484
	4 672	3 985
Laskennalliset verot (netto)	4 647	3 964

1000 €

Laskennallisten verosaamisten ja velkojen muutokset tilikauden aikana on esitetty alla netottamatta niitä keskenään.

keskenään.
Laskennalliset verovelat	Muut	Yhteensä
1.1.2018	21	2 1
Tilikauden tulokseen kirjatut	0	0
Tilikauden laajaan tulokseen kirjatut		0
Suoraan omaan pääomaan kirjatut		0
31.12.2018	21	2 1
Tilikauden tulokseen kirjatut	4	4
Tilikauden laajaan tulokseen kirjatut
Suoraan omaan pääomaan kirjatut
31.12.2019	2 5	2 5

	Hidaste tuista	Vahviste
	verotus poistoista	tuista tappiosta	Työsuhde
Laskennalliset verosaamiset 1.1.2018	3 323	0	etuuksista 80	Muut 98	Yhteensä 3 501
Tilikauden tulokseen kirjatut	476		4	4	484
Tilikauden laajaan tulokseen kirjatut					0
Suoraan omaan pääomaan kirjatut					0
Kirjaamatta jätetty osuus muutoksesta					0
31.12.2018	3 799	0	85	102	3 985
Tilikauden tulokseen kirjatut	497	185	-14	20	688
Tilikauden laajaan tulokseen kirjatut
Suoraan omaan pääomaan kirjatut
Kirjaamatta jätetty osuus muutoksesta
31.12.2019	4 295	185	7 1	122	4 673

Pääosin laskennallinen verosaaminen tulee hidastetuista verotuspoistoista. Yhtiö on viivästyttänyt poistoja verovuosina 2013 - 2018 ja tulee viivästyttämään poistoja verovuonna 2019 yhteensä noin 21,5 miljoonaa euroa, josta 20,0 prosentin yhteisöverokannalla syntyy 4 295 tuhannen euron laskennallinen verosaaminen.

9 . OSAKEKOHTAINEN TULOS

1000 €	2019	2018
(a) Laimentamaton
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla yhtiön tulos vuoden aikana ulkona olleiden osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.		osakkeenomistajille kuuluva
Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo	3 939	3 244
(1 000 kpl)	6 692	6 667

(b) Laimennusvaikutuksella oikaistu

Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettua keskiarvoa siten, että kaikki laimentavat potentiaaliset osakkeet otetaan vaihdetuiksi osakkeisiin. Laimennusvaikutusta ei syntynyt vuosina 2019 ja 2018.

10. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

	Aineettomat
1000 €	oikeudet	Liikearvo	Yhteensä
Hankintahinta 1.1.2019	702	3 000	3 702
Lisäykset	73	0	7 3
Vähennykset	-171	0	-171
Siirrot erien välillä	0	0	0
Hankintahinta 31.12.2019	604	3 000	3 604
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2019	421	0	421
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-170	0	-170
Tilikauden poisto	92	0	9 2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2019	344	0	344
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	260	3 000	3 260
Hankintahinta 1.1.2018	599	3 000	3 599
Lisäykset	103	0	103
Vähennykset	0	0	0
Siirrot erien välillä	0	0	0
Hankintahinta 31.12.2018	702	3 000	3 702
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2018	332	0	332
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	0
Tilikauden poisto	90	0	9 0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2018	421	0	421
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	281	3 000	3 281

Liikearvon arvonalentumistestauksen periaatteet esitetään liitetiedossa 26.

11. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET JA KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUSERÄT

				Ennakko
		Rakennukset		maksut ja
		ja	Koneet ja	keskeneräiset
1000 €	Maa- ja vesialueet	rakennelmat	kalusto	hankinnat	Yhteensä
Hankintahinta 1.1.2019	0	1 248	16 053	917	18 218
Lisäykset	168	161	2 297	1 283	3 909
Vähennykset	0	0	-969	0	-969
Siirrot erien välillä	0	0	740	-740	0
Hankintahinta 31.12.2019	168	1 409	18 120	1 461	21 158
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2019	0	62	13 215	0	13 277
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	0	0	-230	0	-230
Tilikauden poisto	8	87	1 076	0	1 171
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2019	8	150	14 061	0	14 218
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	160	1 260	4 059	1 461	6 939
Hankintahinta 1.1.2018	0	0	15 216	88	15 304
Lisäykset	0	1 248	1 189	917	3 354
Vähennykset	0	0	-440	0	-440
Siirrot erien välillä	0	0	88	-88	0
Hankintahinta 31.12.2018	0	1 248	16 053	917	18 218
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2018	0	0	12 732	0	12 732
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	0	0	-440	0	-440
Tilikauden poisto	0	62	923	0	986
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2018	0	6 2	13 215	0	13 277
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	0	1 186	2 838	917	4 941

12. KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUSERÄ

Aineelliset hyödykkeet sisältävät käyttöoikeusomaisuushyödykkeitä, joissa konserni on vuokralleottaja IFRS 16 -standardin mukaisesti.

1000 €	Maa- ja vesialueet	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintahinta 1.1.2019	0	1 813	1 813
Lisäykset	168	404	572
Vähennykset	0	0	2 385
Hankintahinta 31.12.2019	168	2 217	2 385
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2019	0	679	679
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	0
Tilikauden poisto	8	365	373
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2019	8	1 045	1 052
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	160	1 172	1 333

Hankintahinta 1.1.2018	0	0	0
Lisäykset	0	0	0
Vähennykset	0	0	0
Hankintahinta 31.12.2018	0	0	0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2018	0	0	0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	0
Tilikauden poisto	0	0	0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2018	0	0	0
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	0	0	0

Vuokralle otetut omaisuuserät esitetään vuodesta 2019 alkaen omana eränään taseessa.

VUOKRASOPIMUKSET

Vuokralle otettuihin koneisiin sisältyi 31.12.2018 rahoitusleasingsopimuksella vuokralle otettuja hyödykkeitä seuraavasti:

	2019	2018
Vuokralle otetut koneet
Hankintameno	0	1 813
Kertyneet poistot	0	-679
Yhteensä	0	1 134

Rahoitusleasingsopimukset on uudelleen luokiteltu käyttöoikeusomaisuuserien alle vuonna 2019.

1000 €	2019
Rahoitusleasingvelat 31.12.2018	1 335
Lyhytaikaiset 1.1.2019	327
Pitkäaikaiset 1.1.2019	1 007
Yhteensä	1 335
Vuokrasopimusvelat 31.12.2019
Lyhytaikaiset	451
Pitkäaikaiset	1 099
Yhteensä	1 551

13. RAHOITUSVARAT-JA VELAT

1000 €	2019	2018
Rahoistusvarat
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
Myyntisaamiset	7 969	8 151
Muut jaksotettun hankintamenoon arvostettavat
rahoitusvarat
Rahavarat	2 382	2 565
Osakkeet	15	15
Yhteensä	10 366	10 731

1000 €	2019	2018
Rahoitusvelat
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat velat
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat	5 239	5 064
Lainat	4 253	4 080
Factoring velka	2	2
Vuokrasopimusvelat (2018 rahoitusleasingvelat)	1 551	1 335
Johdannaissopimukset (ei suojauslaskennassa)	6	19
Yhteensä	11 051	10 500

14. VAIHTO-OMAISUUS

1000 €	2019	2018
Aineet ja tarvikkeet	2 085	1 736
Keskeneräiset tuotteet	844	495
Valmiit tuotteet ja tavarat	392	101
Yhteensä	3 321	2 332
Vaihto-omaisuudesta tehdyt arvonalennuskirjaukset	107	109

15. LYHYTAIKAISET MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

1000 €				2019				2018
Lyhytaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset
Myyntisaamiset				7 969				8 151
Siirtosaamiset				228				563
Muut saamiset				740				0
Yhteensä				8 937				8 714
Myyntisaamisten ikäjakauma
Myyntisaamiset, joiden arvo ei ole alentunut
	Brutto	Keskimääräinen tappio %	Arvonalentuminen IFRS 9	Netto	Brutto	Keskimääräinen tappio %	Arvonalentuminen IFRS 9	Netto
Erääntymättömät	6555	0,2	-13	6 542	7 131	0,4	-28	7 103
Erääntyneet
alle 30 päivää	946	0,2	-2	944	769	1,2	-9	761
30-60 päivää	277	0,8	-2	275	132	1,3	-2	130
61-90 päivää	88	1,2	-1	87	36	1,5	-1	35
yli 90 päivää	123	2	-2	121	125	2	-2	122
Yhteensä	7989		-20	7 969			-42	8 151

Myyntisaamisten luottotappiovarauksen täsmäytyslaskelma

1000 €	2019	2018

31.12.2017 laskettu IAS mukaisesti	0	9
Luottotappiovaraus 1.1.2018 -laskettu IFRS 9:n mukaisesti	0	38
Tilikaudella tulosavaikutteisesti kirjattu luottotappio
varauksen muutos	-21	-6
Yhteensä	-21	4 1

15. (jatkuu)

	2019	2018
Myyntisaamisten jakautuminen valuutoittain
EUR	4 622	6 437
USD	3 347	1 714
Yhteensä	7 969	8 151

Muut saamiset ja siirtosaamiset koostuvat normaaleista liiketoimintaan liittyvistä saamisista, joista mikään ei ole yksinään merkittävä.

Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä vakuuksien käypää arvoa huomioon ottamatta siinä tapauksessa, että toiset osapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

Myyntisaamisten ja muiden saamisten käyvät arvot vastaavat tasearvoja, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioiden.

Konsernissa on käytössä factoring-järjestely, jonka mukaisesti konserni on siirtänyt osan sovituista myyntisaamisista factoring-yhtiölle käteisvaroja vastaan. Maksujen myöhästymiseen liittyvä riski ja luottoriski ovat kuitenkin jääneet konsernille. Sen vuoksi ulkopuolisille siirretyt varat on edelleen merkitty kokonaisuudessaan konsernin taseeseen. Factoringsopimuksen mukaisesti maksettava määrä esitetään vakuudellisena lainana.

Konserni arvioi myyntisaamisista odotettavissa olevat luottotappiot ja kirjaa luottotappiovarauksen perustuen historiallisesti toteutuneisiin luottotappioihin sekä nykyisiiin olosouhteisiin ja makroekonomiseen analyysiin tulevaisuudesta. Luottotappiovaraus arvioidaan myyntisaamisten ikäjakaumasta liiketoiminta-alueeseen sekä maantieteelliseen sijaintiin perustuen. Luottotappiovarausta on kirjattu 20 tuhatta euroa.

16. RAHAVARAT

1000 €		2019	2018
Käteinen raha ja pankkitilit		2 382	2 565
Yhteensä		2 382	2 565

Tilinpäätöshetkellä rahavarat Suomessa olivat 2 153 ja muissa maissa 229 tuhatta euroa. Rahavarat olivat pääasiassa pankkitileillä.

17. RAHOITUSVELAT

1000 €	2019		2018
	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Pankkilainat	3 227	3 250	3 253	3 251
Korko johdannaisvelat	0		5
Vuokrasopimusvelat	1 099	1 099	1 007	946
Yhteensä	4 326		4 266

Pitkäaikaisten lainojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty korkoa, jolla konserni saisi vastaavaa lainaa ulkopuolelta tilinpäätöshetkenä. Kokonaiskorko muodostuu riskittömästä korosta ja yrityskohtaisesta riskipreemiosta.

Rahoitusleasing

Käypä arvo on arvioitu diskonttaamalla tulevat rahavirrat korolla, joka vastaa vastaavien leasingsopimusten korkoa silloin, jos sopimukset olisi tehty tilinpäätöshetkellä.

Käyvän arvon määrittämisessä käytetyt diskonttauskorot
Pankkilainat	2,0 %	2,1 %
Rahoitusleasing	2,5 %	2,5 %

Lyhytaikaiset velat
Pankkilainat	1 027	827
Vuokrasopimusvelat	451	327
Korko johdannaisvelat	6	14
Luottolimiitti	0	0
Factoring-velka	2	2
Yhteensä	1 486	1 170

Lyhytaikaisten rahoitusvelkojen käypä arvo vastaa niiden kirjanpitoarvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioiden.

Pankkilainat

Aspocompilla oli käytössään 1 miljoonan euron luottolimiitti, jonka vuotuinen kustannus on 1,95 prosenttia. Käytetyn luoton korko on 1,0 prosentti yli yhden viikon euriborkoron. Tilikauden lopussa luottoa ei ollut käytössä.

17. (jatkuu)

Velkojen maturiteettijakauma	1000 €
31.12.2019	Tasearvo	Rahavirta	12 kk	1-2 v		2-5 v Yli 5 v
Pankkilainat
Pääoma	4 053	4 053	1 027	2 053	973	0
Korkomaksut		255	77	133	45	0
Vuokrasopimusvelka
Pääoma	1 551	1 551	451	339	661	100
Korkomaksut		102	32	54	17	0
Johdannaisvelat	6	6	6	0	0	0
Factoring-velka	2	2	2	0	0	0
Ostovelat ja muut velat	5 239	5 239	5 239	0	0	0
Yhteensä	10 851	11 209	6 834	2 579	1 696	100

31.12.2018	Tasearvo	Rahavirta	12 kk	1-2 v		2-5 v Yli 5 v

10 478	10 769	6 325	2 159	2 285	0
5 043	5 043	5 043	0	0	0
2	2	2	0	0	0
19	19	14	5	0	0
	89	37	26	26	0
1 335	1 335	327	373	634	0

	203	76	101	26	0
4 080	4 080	827	1 653	1 600	0

Ostovelat ja muut velat	2019	2018
Ostovelkojen jakautuminen valuutoittain
EUR	1 737	1 687
GBP	0	0
CHF	5	0
CNY	33	0
SEK	3	0
USD	1 710	1 046
Yhteensä	3 488	2 733
Siirtovelat	1 750	2 331
Ostovelat ja muut velat yhteensä	5 239	5 064
Siirtovelkojen olennaiset erät
Henkilöstökulut	1 467	1 647
Lainojen korkojaksotukset	2	2
Arvonlisäverovelka	45	365
Yhteensä	1 514	2 014

18. KOROLLISTEN VELKOJEN MUUTOSLASKELMA

	Pitkäaikaiset	Lyhytaikaiset	Yhteensä
1000 €	korolliset velat	korolliset velat	korolliset velat
Velat 31.12.2018	4 266	1 170	5 436
Rahalaitoslainojen nostot (rahavirta)	684	316	1 000
Vuokrassopimusvelkojen lisäys (muu muutos)	559	18	577
Rahalaitoslainojen maksut (rahavirta)	-827	0	-827
Vuokrasopimusvelkojen maksut (rahavirta)	-356	-18	-373
Factoring lainojen maksut (rahavirta)	0	-1	-1
Velat 31.12.2019	4 326	1 486	5 812

	Pitkäaikaiset	Lyhytaikaiset	Yhteensä
1000 €	korolliset velat	korolliset velat	korolliset velat
Velat 31.12.2017	1 003	508	1 511
Rahalaitoslainojen nostot (rahavirta)	3 374	826	4 200
Rahoitusleasingvelkojen lisäys (muu muutos)	0	356	356
Rahalaitoslainojen maksut (rahavirta)	-111	0	-111
Rahoitusleasingvelkojen lyhennys (muu muutos)	0	-302	-302
Factoring lainojen maksut (rahavirta)	0	-219	-219
Velat 31.12.2018	4 266	1 170	5 436

19. VALUUTTAKURSSIVOITOT JA -TAPPIOT

	2019	2018
Tuloslaskelmaan kirjatut valuuttakurssivoitot ja -tappiot
Liiketoiminnan muut kulut	9	-81
Rahoituskulut	12	0
Yhteensä	2 1	-81

20. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

	2019	2018
Muut vuokrasopimukset
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten mukaiset
vähimmäisvuokrat
Vuoden kuluessa	65	79
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	0	74
Yli viiden vuoden kuluttua	0	177
Yhteensä	6 5	330
Voimassa seuraavat vastuusitoumukset 31.12.2019
Pankki- ja muut takuut sekä vakuudet
Yrityskiinnitykset	6 000	4 000
Erityispanttaussitoumus	1 200	1 200
Pankkitakauksen vastasitoumus Suomen Tullilaitokselle	35	35
Yhteensä	7 235	5 235

21. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTOJEN OIKAISUT

	2019	2018
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
Poistot	1 263	1 075
Muut erät	142	169
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa yhteensä	1 405	1 244
Muut oikaisut
Myyntivoitot	-64	-34
Verot	-683	-481
Muut oikaisut yhteensä	-747	-515
Nettokäyttöpääoman muutos
Saamisten muutos	-223	-2 872
Vaihto-omaisuuden muutos	-988	-410
Osto- ja muiden velkojen muutos	1 052	1 489
Yhteensä	-159	-1 794

22. JOHDANNAISSOPIMUKSET

Nimellisarvot

1000 €	2019	2018

Koronvaihtosopimukset, nimellisarvo	2 000	2 000
Koronvaihtosopimukset, käypä arvo (tasearvo pitkäaikainen)	0	5
Koronvaihtosopimukset, käypä arvo (tasearvo lyhytaikainen)	6	14

23. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

	1000 €	2019	2018
Aspocomp-konsernin lähipiiriin kuuluvat tytäryhtiöt,	hallituksen	jäsenet,	toimitusjohtaja	ja
johtoryhmän jäsenet sekä yrityksen johtoon kuuluvien avainhenkilöiden läheiset perheenjäsenet
sekä yritykset, joissa heillä tai heidän perheenjäsenillään on määräysvalta.
Johdon työsuhde-etuudet

Toimitusjohtaja Mikko Montonen alkaen 15.5.2014
palkka ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	352	242
optio-oikeudet	0	0
osakeperusteiset maksut	0	5
suoriteperusteisesti kirjattu eläkemeno	62	42
Muu johtoryhmä
lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	772	592
osakeperusteiset maksut	82	52
suoriteperusteisesti kirjattu eläkemeno	136	102
Hallituksen jäsenten palkkiot
Päivi Marttila, pj.	38	38
Matti Lahdenperä (jäsen 7.4.2016 alkaen)	20	20
Julianna Borsos (jäsen 23.3.2017 alkaen)	19	20
Kaarina Muurinen, vara-pj. (jäsen 26.3.2015 alkaen)	25	23
Juha Putkiranta (jäsen 7.4.2016 alkaen)	19	19
Hallituksen palkkiot yhteensä	120	120
Johdon työsuhde-etuudet yhteensä	1 404	1 155

Toimitusjohtajan eläkeikä ja eläkkeen määräytymisperuste on nykyisen lainsäädännön mukaan. Toimitusjohtajaa koskevan työsopimuksen irtisanomisaika on molemminpuolisesti kuusi (6) kuukautta. Työnantajan irtisanoessa toimitusjohtajalle maksetaan lisäksi kuuden (6) kuukauden rahapalkkaa vastaava summa irtisanomisajan-palkan lisäksi. Toimitusjohtajalla ei ole vapaaehtoisia lisäeläkejärjestelyjä.

Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.

Johdon osakeomistukset (kappaletta yhtiön osakkeita)	31.12.2019	31.12.2018
Hallitus	1 259 974	1 259 974
Toimitusjohtaja	260 000	260 000
Muu johtoryhmä	18 024	1 024
Osakeomistukset yhteensä	1 537 998	1 520 998
Äänimäärästä	22,9 %	22,8 %

24. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Aspocomp Group Oyj:n hallitus päätti 25.2.2016 avainhenkilöiden osakepohjaisista kannustin- ja sitouttamisjärjestelmistä.

1. Avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmä

Osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa johtoryhmän jäsenille ja muille avainhenkilöille mahdollisuuden saada omistukseensa yhtiön osakkeita neljältä ansaintajaksolta heille hallituksen päätöksellä asetettavien tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Ansaintajaksot muodostuvat neljästä kalenterivuotta vastaavasta tilikaudesta jaksolla 1/2016 - 12/2019.

Järjestelmän kohteena on noin 15 avainhenkilöä. Hallitus voi päättää uusien avainhenkilöiden ottamisesta järjestelmän piiriin sekä heidän vuosittaiset enimmäispalkkionsa. Enimmäispalkkio ilmaistaan osakkeiden kappalemääränä. Lisäksi palkkioon kuuluu rahaosuus, jonka suuruus määräytyy osakepalkkion maksamishetken arvon perusteella ja jolla pyritään kattamaan palkkiosta syntyvät verot ja veronluonteiset maksut. Ansaintajaksoille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan avainhenkilöille.

Osakepalkkiojärjestelmän perusteella saadut osakkeet on omistettava vähintään 36 kuukauden ajan osakkeiden tultua kirjatuiksi avainhenkilöiden arvo-osuustileille. Mikäli avainhenkilön työtai toimisuhde konserniyhtiöön päättyy kyseisen sitouttamisjakson aikana, osakkeet on lähtökohtaisesti palautettava yhtiölle vastikkeetta.

Ansaintajaksot	2019	2018
Myöntämispäivä
Ansaintajakso alkaa	1.1.2019	1.1.2018
Ansaintajakso päättyy	31.12.2019	31.12.2018
Osakkeet vapautuvat 36 kuukauden kuluttua arvo-osuustilille
kirjaamisesta
Ansaintakriteerit	2019	2018
Osakekohtainen tulos ilman kertaluonteisia eriä
Ansaintakriteeriin toteuma, %	14 %	100 %
Osakkeen noteerattu hinta myöntämishetkellä, €	4,40	2,58
Osakkeen noteerattu hinta tilinpäätöspäivänä, €	5,26	3,70
Osakepalkkiojärjestelmän vaikutus tilikauden tulokseen	2019	2018
Järjestelyn vaikutukset tilikauden voittoon	82	52

24. (jatkuu)

2. Toimitusjohtajan optio-ohjelma

Aspocomp Group Oyj:n hallitus päätti 15.5.2014 varsinaisen yhtiökokouksen 23.4.2014 antaman valtuutuksen nojalla antaa osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen yhtiön toimitusjohtajalle enintään 390 000 optio-oikeutta.

Optio-ohjelmaan 2014 kuuluu yhteensä enintään 390 000 optio-oikeutta, joista kukin oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden yhtiön uuden osakkeen. Optio-oikeudet annetaan vastikkeetta. Optio-ohjelma jakautuu A-, B- ja C-sarjoihin, joihin jokaiseen kuuluu 130 000 optio-oikeutta. Osakkeen merkintähinta optio-oikeudella A on osakkeen vaihdon painotettu keskikurssi 1.3.- 21.3.2014 (0,99 euroa), optio-oikeudella B on osakkeen vaihdon painotettu keskikurssi 1.3.- 31.3.2015 (1,24 euroa) ja optio-oikeudella C on osakkeen vaihdon painotettu keskikurssi 1.3.- 31.3.2016 (1,26 euroa).

	Optio-oikeus A	Optio-oikeus B	Optio-oikeus C
Myöntämispäivä	14.5.2014	14.5.2014	14.5.2014
Myönnettyjen optioiden lukumäärä	130 000	130 000	130 000
Merkintähinta	0,99	1,24	1,26
Osakehinta myöntämishetkellä	1,45	1,45	1,45
Käypä arvo	0,63	0,45	0,48
	1.5.2016-	1.5.2017-	1.5.2018-
Merkintäaika	30.4.2018	30.4.2019	30.4.2020
Määrät
Optoita ulkona 1.1.2019	0	0	130 000
Optoita toteutettu	0	0	0
	0	0	130 000
1000 €	2019		2018
Kuluksi kirjattu	0		5

25. ARVONALENTUMISTESTAUS

1000 €	2019	2018

Piirilevyjä valmistava tehdas 3 000 3 000 Tytäryhtiöhankinnan kautta syntynyt liikearvo kohdistuu seuraavasti rahavirtaa tuottavalle yksikölle:

Rahavirtaa tuottava yksikkö Aspocompin Oulun piirilevyvalmistus. Tehdas valmistaa pääasiassa HDI- (High Density Interconnection), monikerros- ja erikoismateriaalipiirilevyjä.

Arvonalentumistestaus on tehty käyttöarvomenetelmällä, jossa määritetään liikearvoa vastaavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ja verrataan sitä yksikön kirjanpitoarvoon. Ennustejakson jälkeisten rahavirtojen laskentaperusteena käytetään ennustevuosien keskimääräistä rahavirtaa.

Suoritetun testauksen mukaan kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti kirjanpitoarvon 31,3 miljoonalla eurolla eli liikearvoon ei ole kohdistunut arvonalentumista tilikauden 2019 aikana (14,6 miljoonaa tilikaudella 2018).

Arvonalentumistestauksen keskeiset muuttujat ja oletukset	2019	2018
Liikevaihdon vuosittainen kasvu perustuu johdon hyväksymään
ennusteeseen vuosille 2020-2023. Ennustejakson jälkeisenä kasvuna	8,3 %	5,0 %
on käytetty yhden (1) %:n kasvuvauhtia.
Myyntikate perustuu ennustejakson keskimääräiseen ennustettuun
katteeseen.	45 %	44 %
Diskonttauskorko on määritetty keskimääräisen painotetun
pääomakustannuksen (WACC, weighted average cost of capital) avulla,
joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen	7,4 %	7,9 %
huomioon omaisuuseriin liittyvät erityiset riskit. Diskonttauskorko on
määritetty ennen veroja.

Tarkastelujakson investoinnit perustuvat johdon hyväksymään strategian mukaiseen investointisuunnitelmaan. Investointiaste ylittää jossain määrin toimialan normaalin investointitason.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysi

Seuraavat keskeisten muuttujien arvot (kukin erikseen muiden	Herkkyys	Verrattuna
muuttujien säilyessä oletusarvossa) saisivat aikaan sen, että yksikön	analyysin	käytettyyn
kirjanpitoarvo olisi sama kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä.	nollaraja	oletukseen
Liikevaihdon vuosittainen kasvu	-9,5%	- 17,8 %-yks.
Keskimääräinen myyntikatemarginaali	18,3%	- 26,7 %-yks.
Diskonttokorko	21,4%	+ 14,0 %-yks.
Diskonttokoron oletukset	2019	2018
Riskitön markkinatuotto	0,1 %	0,5 %
Nettovelkaantumisastetavoite (keskiluku toimiala-analyysista)	9,5 %	9,5 %
Markkinariskipreemio (EMRP)	6,0 %	6,0 %
Pienten ja epälikvidien yhtiöiden lisäriskipreemio	2,0 %	2,0 %
Lainamarginaali	2,0 %	2,5 %
Keskimääräinen painotettu pääomakustannus (WACC)	7,4 %	7,9 %

26. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

1000 €

Aspocomp altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille, joista on yksityiskohtaisemmin kerrottu alla. Toimitusjohtaja ja talousosasto tunnistavat, arvioivat ja tarpeen mukaan suojaavat rahoitusriskejä ja raportoivat taloudellisesta asemasta ja rahoituksen riittävyydestä hallitukselle.

Maksuvalmiusriski

Yhtiön maksuvalmius perustuu kassavaroihin, liiketoiminnan tuottamaan kassavirtaan ja ulkopuoliseen rahoitukseen.

Vuoden 2019 lopussa yhtiön korolliset nimellisarvoiset velat olivat 5,8 miljoonaa euroa. Nettovelkaantumisaste oli 19,0 (19,3 %) ja omavaraisuusaste 61,3 prosenttia (57,6 %).

Yhtiöllä on 1 000 tuhannen euron luottolimiitti, josta oli käytössä 0,0 miljoonaa euroa 31.12.2019.

Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma on esitetty liitetiedossa 17.

Yhtiössä pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta yhtiöllä olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Maksuvalmiuden arvioimiseksi yhtiö on laatinut kuukausikohtaisen kassavirtaennusteen vuodelle 2020. Kassaennustetta päivitetään kuukausittain. Tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä tehdyn kassavirtaennusteen perusteella yhtiö arvioi, että yhtiön käyttöpääoma riittää seuraavan 12 kuukauden tarpeisiin, mikäli yhtiön myynti ja tuotannon kulurakenne kehittyvät kauden aikana ennustetuin tavoin eikä yhtiön rahoituksen saatavuudessa tapahdu odottamattomia heikentymisiä. Yhtiöllä on 1,0 miljoonan luottolimiitti, josta oli käytössä 0,0 miljoonaa euroa 31.12.2019, ja laskuluototussopimus (factoring), josta oli katsauskauden lopussa käytössä 0,0 miljoonaa euroa. Maksuvalmiuden turvaaviin rahoitusmuotoihin liittyy kovenanttiehtoja, joiden ehdot ei ole rikkoutuneet per 31.12.2019.

Pääomanhallinta

Omana pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa. Tavoitteena on yhtiön toiminnan jatkuvuuden varmistaminen ja arvonnousu omistajille. Konsernin pääomarakennetta seurataan ja ennakoidaan säännöllisesti maksuvalmiuden varmistamiseksi. Pääomanhallintaan ei liity merkittävää riskiä, koska yhtiön oma pääoma on vahva.

26. (jatkuu)

1000 €

Korkoriski

Konserni on tehnyt koronvaihtosopimuksen, jolla on tarkoitus suojata sekä rahalaitos lainojen että factoring-velkojen korkojen nousulta. Liitetieto 22. Sopimuksen kiinteä korko rahoituslaitokselle on 0,32 % ja vaihtuva korko konsernille on sidottu 1 kk Euriboriin.

Valuuttakurssiriski

Konsernin tuotantotoimintaa harjoitetaan Suomessa. Lisäksi konsernilla on tytäryhtiöt, Saksassa ja Kiinassa. Konsernin pääasiallisena valuuttana on euro ja 60 prosenttia konsernin saamisista on euromääräisiä (tilikauden lopussa 58%). Saamisten valuuttajakauma on esitetty liitteessä 15. Konsernin kaikki pitkäaikaiset velat ovat euromääräisiä. Tilikauden lopussa lyhytaikaisista veloista euromääräisiä oli 67 prosenttia.

Muutos valuuttakurssiin

1000 €	Brutto	-10 %	+ 10 %
USD/EUR	1615	-179	147
PLN/EUR	-1	0	0
CHF/EUR	-5	-1	0
SEK/USD	-3	0	0
GBP/EUR	-1	0	0
	1606	-180	148

Valuuttakurssiriskin herkkyyslaskelma

Luottoriski

Konserni toimii vain riittävät luottokelpoisuusvaatimukset täyttävien kolmansien osapuolien kanssa. Konsernin hallituksen hyväksymän luotto- ja saatavien hallintaperiaatteiden mukaisesti kaikkien uusien asiakkaiden luottokelpoisuus tutkitaan ennen luottopäätöstä. Vanhojen asiakkaiden luottotiedot tarkastetaan ja päivitetään säännöllisin väliajoin. Erääntyneet saatavat raportoidaan johdolle ja myyntitiimeille kuukausittain. Tarvittaessa ryhdytään saatavien hallintaperiaatteiden mukaisiin toimenpiteisiin erääntyneiden saatavien saamiseksi maksuun. Raportointipäivänä luottoriskille alttiina oleva rahoitusvarojen enimmäismäärä on yhtä suuri kuin niiden kirjanpitoarvo.

Konsernin viiden suurimman asiakkaan osuus liikevaihdosta oli tilikaudella 58 prosenttia (54 % vuonna 2018). Tilikaudella kirjattiin luottotappioita 0,0 miljoona euroa.

Myyntisaamisten ikäjakaumataulukko on esitetty liitetiedossa 15.

27. OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

1000 €

	Osakkeiden lukumäärä
1.1.2018	6 666 505
31.12.2018	6 666 505
1.1.2019	6 666 505
Toteutetut osakeoptiot	38 000
31.12.2019	6 704 505

Osakepääoma

Aspocomp Group Oyj:llä on yksi osakelaji. Osakkeiden enimmäismäärä on 6 704 505 kappaletta (6 666 505 kpl vuonna 2018). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Omat osakkeet

Omat osakkeet -rahasto sisältää emoyhtiön omistamat omat osakkeet arvostettuna hankintahintaan. Tilikausien 2018 ja 2019 lopussa yhtiö ei omistanut omia osakkeita.

Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto

SVOP-rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Uuden osakeyhtiölain (21.7.2006/624) voimaantulon jälkeen (1.9.2006) päätettyjen optio-ohjelmien perusteella tehdyistä osakemerkinnöistä saadut maksut merkitään kokonaisuudessaan SVOPrahastoon.

Osingonjako

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 0,15 euroa osakkeelta.

28. TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Ei olennaisia raportoitavia tilikauden jälkeisiä tapahtumia.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA
	€	Liite	1.1.-31.12.2019	1.1.-31.12.2018
Liikevaihto		1.1	31 572 306,35	29 134 666,27
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos			228 963,04	9 423,00
Liiketoiminnan muut tuotot		1.2	73 181,35	56 604,26
Materiaalit ja palvelut		1.3	-14 548 584,48	-13 126 002,53
Henkilöstökulut		1.4	-7 421 328,60	-7 406 671,88
Poistot ja arvonalentumiset		1.5	-2 556 155,75	-2 379 426,11
Liiketoiminnan muut kulut		1.6	-5 321 766,32	-4 783 065,34
Liikevoitto/tappio			2 026 615,59	1 505 527,67
Rahoitustuotot ja -kulut		1.7	-137 935,70	-123 931,66
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja			1 888 679,89	1 381 596,01
Tilikauden voitto/tappio			1 888 679,89	1 381 596,01

EMOYHTIÖN TASE

Vastaavaa	Liite	31.12.2019	31.12.2018
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	2.1	3 857 782,18	5 192 320,32
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	2.2	5 596 514,92	4 923 202,62
Käyttöoikeusomaisuuserät	2.3	1 327 909,41	0,00
Sijoitukset	2.4	127 130,50	127 130,50
Pysyvät vastaavat yhteensä		10 909 337,01	10 242 653,44
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus	2.5	3 505 469,04	2 928 108,00
Lyhytaikaiset saamiset	2.6	8 478 744,85	7 821 707,67
Rahat ja pankkisaamiset		2 116 873,34	2 358 962,81
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		14 101 087,23	13 108 778,48
Vastaavaa yhteensä		25 010 424,24	23 351 431,92
Vastattavaa
Oma pääoma	2.7
Osakepääoma		1 000 000,00	1 000 000,00
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		2 812 704,10	2 783 228,10
Edellisten tilikausien voitto/tappio		4 605 372,98	4 023 757,57
Tilikauden voitto/tappio		1 888 679,89	1 381 596,01
Oma pääoma yhteensä		10 306 756,97	9 188 581,68
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	2.8	4 325 955,91	4 265 857,67
Lyhytaikainen vieras pääoma	2.9	10 377 711,36	9 896 992,57
Vieras pääoma yhteensä		14 703 667,27	14 162 850,24
Vastattavaa yhteensä		25 010 424,24	23 351 431,92

EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA

	1.1.-31.12.2019	1.1.-31.12.2018
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto/tappio	1 888 679,89	1 381 596,01
Oikaisut
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	2 663 380,23	2 499 919,31
Käyttöpääoman muutos	-187 437,55	-1 710 811,51
Maksetut korot	-150 786,99	-137 982,40
Saadut korot	106,62	0,00
Liiketoiminnan nettorahavirta	4 213 942,20	2 032 721,41
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-3 545 894,63	-3 356 846,15
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	65 600,00	2 499 919,31
Investointien nettorahavirta	-3 480 294,63	-3 322 528,00
Nettorahavirta ennen rahoitusta	733 647,57	-1 289 806,59
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot	1 000 000,00	4 556 347,11
Lainojen takaisinmaksut	-827 513,42	-339 305,28
Vuokrassopimusvelkojen maksut (2018:Rahoitusleasingvelkojen
maksut)	-344 033,33	-285 591,08
Maksetut osingot	-799 944,96	-466 655,35
Rahoituksen nettorahavirta	-971 491,71	3 464 795,40
Rahavarojen muutos	-237 844,14	2 174 988,81
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	-4 245,33	0,00
Rahavarat tilikauden alussa	2 358 962,81	183 974,00
Rahavarat tilikauden lopussa	2 116 873,34	2 358 962,81

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Yhtiön tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain ja muun Suomessa voimassa olevan säännöstön mukaisesti (Finnish Accounting Standards, FAS). Edellisen vuoden tiedot on muutettu vertailukelpoisiksi. Tilinpäätös esitetään euroissa.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo on määrä, jolla hankintameno ylittää yhtiön osuuden hankitun tytäryrityksen yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Tytäryritysten hankinnasta syntyvä liikearvo sisältyy aineettomiin hyödykkeisiin. Se kohdistetaan arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo testataan vuosittain, ja se merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta. Myytyyn yritykseen liittyvän liikearvon kirjanpitoarvo vaikuttaa myyntivoittoon tai -tappioon.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tietokoneohjelmistot

Ostetut ohjelmistot kirjataan taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla vähennettynä.

Aineettomat oikeudet ja muut aineettomat oikeudet

Aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

Aineettomat oikeudet 3 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet 5 10 vuotta.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä jäljelle jäänyt osa kirjataan kuluksi. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu yhtiön hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

Rakennukset ja rakennelmat 15 30 vuotta
Koneet ja kalusto 3 8 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 5 10 vuotta
Vuokralle otetut maa- ja vesialueet 20 22 vuotta.

Voitot tai tappiot, jotka syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjaamisesta pois taseesta, sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentuminen

Yhtiö tarkastelee vuosittain, onko olemassa viitteitä mahdollisista omaisuuserien arvonalentumisista. Jos tällaisia viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä ja verrataan näin saatua rahamäärää ko. omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.

Omaisuueriin liittyvien avustusten esittäminen

Rahoitusomaisuus

Rahoitusvarat

Yhtiön rahoitusvarat luokitellaan ryhmiin "Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat" ja "Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoituserät". Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvarojen taseesta poiskirjaaminen tapahtuu silloin, kun yhtiö on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot yhtiön ulkopuolelle.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yritys pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Ne esitetään taseessa pitkäaikaisissa varoina, jos ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä, ryhmässä Lainat ja muut saamiset. Muussa tapauksessa ne esitetään lyhytaikaisina. Tällöin ne sisältyvät "Myyntisaamiset ja muut saamiset" -ryhmään.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Käyvän arvon muutokset siirretään tuloslaskelmaan silloin, kun sijoituksesta luovutaan tai sijoituksen arvo on alentunut siten, että siitä on kirjattava arvonalennustappio. Esitettävillä kausilla yhtiön käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat sijoitukset sisältävät vain sijoituksia noteeraamattomiin osakkeisiin, joiden hankintameno vastaa olennaisilta osin niiden käypää arvoa (perustuen muun muassa viimeaikaisiin transaktioihin). Osakkeiden markkinat ovat epäaktiiviset eikä yhtiö ole aikeissa luopua osakkeista lähiaikoina.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja pankkitalletuksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Saadun transaktiomenoilla vähennetyn rahamäärän ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus merkitään tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmää käyttäen laina-ajan kuluessa. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamiseen IFRS 9:ssä määrättyä yksinkertaistettua menettelyä, jonka mukaan kaikista myyntisaamisista ja sopimukseen perustuvista omaisuuseristä kirjataan koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot. Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämistä varten myyntisaamiset ja sopimukseen perustuvat omaisuuserät on ryhmitelty yhteisten luottoriskiominaisuuksien ja maksun viivästymisen perusteella.

Liikevaihto

Liikevaihtoa laskettaessa oikaisuerissä on käsitelty myönnetyt alennukset, arvonlisävero ja myyntisaamisten kurssierot.

Tutkimus ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan vuosikuluiksi niiden syntymisvuonna.

Satunnaiset tuotot ja kulut

Satunnaiset tuotot ja kulut sisältävät yhtiön varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat poikkeukselliset ja merkitykseltään olennaiset tapahtumat.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun yhtiöllä on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä. Uudelleenjärjestelyvaraus tehdään silloin, kun yhtiö on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja tiedottanut asiasta. Kirjattu varaus kuvastaa johdon parasta arviota tulevien menojen nykyarvosta.

Eläkejärjestelyt

Tilinpäätöksessä eri maiden eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä yhtiö suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Yhtiöllä ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Yhtiöllä on eläkejärjestelyjä, jotka on luokiteltu maksu- tai etuuspohjaisiksi eläkejärjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä maksut on kirjattu tuloslaskelmaan sille kaudelle, jota maksu koskee.

Etuuspohjaisessa järjestelmässä velaksi kirjattava vastuu on eläkevastuiden tilinpäätöshetken nykyarvon ja varojen käyvän arvon nettomäärä oikaistuna kirjaamattomaan takautuvaan työsuoritukseen perustuvan velvoitteen poistamattomalla osalla. Eläkevastuun laskevat yhtiöstä riippumattomat vakuutusmatemaatikot ja se perustuu ennakoituun etuusyksikkömenetelmään perustuvan eläkevastuun määrään, joka diskontataan tulevaisuuden rahavirtojen nykyarvoon korkokannalla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Eläkemenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi henkilöstön palvelusvuosien mukaan jaksotettuina. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan.

Ulkomaanrahanmääräiset erät

Verot

Yhtiön veroihin on kirjattu tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutos. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä vahvistettuja verokantoja käyttäen. Vahvistetuista tappioista kirjataan verosaaminen olettaen neljän edellisen tilikauden keskimääräinen tulos niille tuleville tilivuosille, joilla vahvistettuja verotappioita on käytettävissä. Verotuksessa vähentämättä olevien hankintamenojen perusteella syntyvä verosaaminen kirjataan perustuen raportoitavan tilivuoden lopussa verotuksessa vähentämättä oleviin hankintamenoihin täysimääräisesti.

Tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

1.1 LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN

	2019	2018
Eurooppa	31 019 236,81	28 305 363,82
Muut alueet	553 069,54	471 811,50
Yhteensä	31 572 306,35	29 134 666,27

1.2 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

	2019	2018
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	22 500,00	34 318,15
Muut	50 681,35	22 286,11
Yhteensä	73 181,35	56 604,26

1.3 MATERIAALIT JA PALVELUT

€	2019	2018
Ostot tilikauden aikana	14 236 727,21	13 115 095,81
Varaston muutos	-348 398,00	-271 240,00
Ulkopuolisilta ostetut palvelut	660 255,27	282 146,72
Yhteensä	14 548 584,48	13 126 002,53

1.4 HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

	2019	2018
Henkilöstökulut
Palkat	6 201 585,53	6 153 006,85
Palkkiot	0,00	0,00
Eläkekulut	972 825,52	1 000 416,32
Muut henkilöstökulut	246 917,55	253 248,71
Yhteensä	7 421 328,60	7 406 671,88
Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet	472 035,40	361 721,21
Henkilöstö tilikauden lopussa
Työntekijöitä	80	74
Toimihenkilöitä	46	39
Yhteensä	126	113
Henkilöstö tilikauden aikana keskimäärin
Työntekijöitä	75	73
Toimihenkilöitä	44	39
Yhteensä	119	112

1.5 POISTOT JA ARVONALENNUKSET

€	2019	2018
Poistot aineettomista oikeuksista	1 406 029,63	1 429 301,12
Poistot koneista ja kalustosta	1 150 126,12	950 124,99
Yhteensä	2 556 155,75	2 379 426,11

1.6 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

€	2019	2018
Vuokrat	79 143,48	190 446,53
Kiinteistökulut	480 710,16	323 111,16
Energiakulut	851 869,23	831 113,56
IT-kulut	276 617,21	273 984,87
Vieraat palvelut	1 173 118,36	921 246,62
Muut kulut	2 460 307,88	2 243 162,60
Yhteensä	5 321 766,32	4 783 065,34
Tilintarkastajan palkkiot
1. Tilintarkastus	60 068,00	43 646,35
2 Veroneuvonta	0,00	0,00
3 Todistukset ja lausunnot	1 632,00	4 392,00
4. Muut palvelut	4 060,66	12 394,84
Yhteensä	65 760,66	60 433,19

1.7 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

	2019	2018
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	0,00	0,00
Muilta	106,62	0,00
Korko- ja muut rahoitustuotot yhteensä	106,62	0,00
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	0,00	0,00
Muille	138 042,32	123 931,66
Korko- ja muut rahoituskulut yhteensä	138 042,32	123 931,66
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-137 935,70	-123 931,66

2.1 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

€

			Muut pitkä
	Aineettomat		vaikutteiset
2019	oikeudet	Liikearvo	menot	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2019	702 047,14	13 051 744,81	525 041,87	14 278 833,82
Lisäykset	72 957,73	0,00	0,00	72 957,73
Vähennykset	-171 457,58	0,00	0,00	-171 457,58
Hankintameno 31.12.2019	603 547,29	13 051 744,81	525 041,87	14 180 333,97
Kertyneet poistot 1.1.2019	421 075,68	8 157 340,50	508 097,32	9 086 513,50
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	-169 991,34	0,00	0,00	-169 991,34
Tilikauden poisto	92 452,83	1 305 174,48	8 402,32	1 406 029,63
Kertyneet poistot 31.12.2019	343 537,17	9 462 514,98	516 499,64	10 322 551,79
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	260 010,12	3 589 229,83	8 542,23	3 857 782,18

2018
Hankintameno 1.1.2018	599 279,95	13 051 744,81	525 041,87	14 176 066,63
Lisäykset	102 767,19	0,00	0,00	102 767,19
Vähennykset	0,00	0,00	0,00	0,00
Hankintameno 31.12.2018	702 047,14	13 051 744,81	525 041,87	14 278 833,82
Kertyneet poistot 1.1.2018	331 527,52	6 852 166,02	473 518,84	7 657 212,38
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	0,00	0,00	0,00	0,00
Tilikauden poisto	89 548,16	1 305 174,48	34 578,48	1 429 301,12
Kertyneet poistot 31.12.2018	421 075,68	8 157 340,50	508 097,32	9 086 513,50
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	280 971,46	4 894 404,31	16 944,55	5 192 320,32

2.2 AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET JA KÄYTTÖOIKEUSSOMAISUUSERÄT

	€
				Ennakkomaksut ja
	Rakennukset ja		Koneet ja	keskeneräiset
2019	rakennelmat	Maa- alueet	kalusto	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2019	1 248 000,00	0,00	7 869 892,16	917 188,18	10 035 080,34
Lisäykset	161 147,54	168 065,23	2 278 652,23	1 283 171,02	3 891 036,02
Vähennykset	0,00	0,00	-969 449,43	0,00	-969 449,43
Siirrot erien välillä	0,00	0,00	739 688,18	-739 688,18	0,00
Hankintameno 31.12.2019	1 409 147,54	168 065,23	9 918 783,14	1 460 671,02	12 956 666,93
Kertyneet poistot 1.1.2019	62 400,06	0,00	5 049 477,66	0,00	5 111 877,72
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	0,00	0,00	-229 761,25	0,00	-229 761,25
Tilikauden poisto	87 199,27	7 639,32	1 055 287,54	0,00	1 150 126,13
Kertyneet poistot 31.12.2019	149 599,33	7 639,32	5 875 003,95	0,00	6 032 242,60
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	1 259 548,21	160 425,91	4 043 779,19	1 460 671,02	6 924 424,33

2018
Hankintameno 1.1.2018	0,00	0,00	6 673 717,86	88 000,00	6 761 717,86
Lisäykset	1 248 000,00	0,00	1 189 214,30	917 188,18	3 354 402,48
Vähennykset	0,00	0,00	-81 040,00	0,00	-81 040,00
Siirrot erien välillä	0,00	0,00	88 000,00	-88 000,00	0,00
Hankintameno 31.12.2018	1 248 000,00	0,00	7 869 892,16	917 188,18	10 035 080,34
Kertyneet poistot 1.1.2018	0,00	0,00	4 242 792,73	0,00	4 242 792,73
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	0,00	0,00	-81 040,00	0,00	-81 040,00
Tilikauden poisto	62 400,06	0,00	887 724,93	0,00	950 124,99
Kertyneet poistot 31.12.2018	62 400,06	0,00	5 049 477,66	0,00	5 111 877,72
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	1 185 599,94	0,00	2 820 414,50	917 188,18	4 923 202,62

2.3 KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUERÄT

€

Aineelliset hyödykkeet sisältävät käyttöoikeusomaisuushyödykkeitä, joissa yhtiö on vuokralleottaja.

2019	Maa-alueet	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2019	0,00	1 813 163,10	1 813 163,10
Lisäykset	168 065,23	387 027,31	555 092,54
Vähennykset	0,00	0,00	0,00
Hankintameno 31.12.2019	168 065,23	2 200 190,41	2 368 255,64
Kertyneet poistot 1.1.2019	0,00	679 220,36	679 220,36
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	0,00	0,00	0,00
Tilikauden poisto	7 639,32	353 486,55	361 125,87
Kertyneet poistot 31.12.2019	7 639,32	1 032 706,91	1 040 346,23
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	160 425,91	1 167 483,50	1 327 909,41
2018
Hankintameno 1.1.2018	0,00	0,00	0,00
Lisäykset	0,00	0,00	0,00
Vähennykset	0,00	0,00	0,00
Hankintameno 31.12.2018	0,00	0,00	0,00
Kertyneet poistot 1.1.2018	0,00	0,00	0,00
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	0,00	0,00	0,00
Tilikauden poisto	0,00	0,00	0,00
Kertyneet poistot 31.12.2018	0,00	0,00	0,00
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	0,00	0,00	0,00

2.4 SIJOITUKSET

		€
				Osakkeet		Saamiset	Yhteensä
				Konserni		Konserni
2019				yritykset	Muut	yritykset
	Kirjanpitoarvo 1.1.2019			112 234,00	14 896,50	0,00	127 130,50
	Lisäykset			0,00	0,00 0,00	0,00	0,00
	Vähennykset			0,00		0,00	0,00
	Kirjanpitoarvo 31.12.2019			112 234,00	14 896,50	0,00	127 130,50
2018
	Kirjanpitoarvo 1.1.2018			112 234,00	14 896,50	0,00	127 130,50
	Lisäykset			0,00	0,00	0,00	0,00
	Vähennykset			0,00	0,00	0,00	0,00
	Kirjanpitoarvo 31.12.2018			112 234,00	14 896,50	0,00	127 130,50
		Koti	Konsernin	Emoyhtiön	Emoyhtiön	Emoyhtiön omistamien
	Konserniyritykset	paikka	omistus	omistus	omistus	osakkeiden/osuuksien
			(%)	(%)	(kpl)	nimellisarvo	kirjanpitoarvo
	Aspocomp Trading Oy	Suomi	100,00	100,00	320	0,00	0,00
	Aspocomp GmbH	Saksa	100,00	100,00	2		62 234,00
	AC Shenzhen Electronics Co., Ltd.Kiina		100,00	100,00			50 000,00
	Yhteensä						112 234,00
	Muut osakkeet ja osuudet
	Muut osakkeet						14 896,50
	Yhteensä						14 896,50
	2.5 VAIHTO-OMAISUUS
		€				2019	2018
	Aineet ja tarvikkeet					2 084 884,00	1 736 486,00
	Keskeneräinen tuotanto					755 712,00	445 898,00
	Valmiit tuotteet					664 873,04	745 724,00

2.6 LYHYTAIKAISET SAAMISET

€	2019	2018
Myyntisaamiset	7 555 238,69	7 284 556,67
Muut saamiset	735 350,11	191 433,00
Muut siirtosaamiset	188 156,05	345 718,00
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	8 478 744,85	7 821 707,67

Yhteensä 3 505 469,04 2 928 108,00

2.7 OMA PÄÄOMA

	€ 2019	2018

Osakepääoma 1.1.	1 000 000,00	1 000 000,00
Osakepääoma 31.12.	1 000 000,00	1 000 000,00

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	2 783 228,10	2 761 888,80
Lisäykset	29 476,00	21 339,30
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	2 812 704,10	2 783 228,10

Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	5 405 353,58	4 490 412,92
Osingonjako	-799 980,60	-466 655,35
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	4 605 372,98	4 023 757,57
Tilikauden voitto/tappio	1 888 679,89	1 381 596,01
Oma pääoma yhteensä	10 306 756,97	9 188 581,68
Vapaasta omasta pääomasta jakokelpoisia varoja	9 306 756,97	8 188 581,68

2.8 PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

€	2019	2018

	3 226 660,00	3 253 330,00
	942 524,90	1 007 231,66
	156 771,01	0,00
	0,00	5 296,01
	4 325 955,91	4 265 857,67

2.9 LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

	€ 2019	2018
Lainat rahoituslaitoksilta
Lainat rahoituslaitoksilta	1 026 670,00	826 670,00
Leasing velat	440 640,88	327 373,75
Korko johdannaisvelat	6 387,00	13 612,99
Vuokrasopimusvelka	5 727,82	0,00
Factoring velka	1 654,87	2 498,29
Yhteensä	1 481 080,57	1 170 155,03
Ostovelat, muut lyhyaikaiset velat ja siirtovelat
Ostovelat	3 415 561,09	2 722 119,56
Muut lyhytaikaiset velat	155 460,40	122 908,92
Siirtovelat	1 494 001,58	2 062 125,31
Yhteensä	5 065 023,07	4 907 153,79
Siirtovelkojen olennaiset erät:
Henkilöstökulujen jaksotus	1 300 691,97	1 515 738,27
Lainojen korkojaksotukset	1 739,88	2 130,67
Alv-velka	44 873,01	364 872,50
Muut	146 696,72	179 383,87
Yhteensä	1 494 001,58	2 062 125,31
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Velat konserniyrityksille	3 831 607,72	3 819 683,75
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	10 377 711,36	9 896 992,57

3.1 VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

	2019	2018
Muut vuokrasopimukset
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten mukaiset
vähimmäisvuokrat
Vuoden kuluessa	56 815,14	79 461,54
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	7 692,33	74 329,69
Yli viiden vuoden kuluttua	0,00	176 557,92
Yhteensä	64 507,47	330 349,15
Voimassa seuraavat vastuusitoumukset 31.12.2019
Pankki- ja muut takuut sekä vakuudet
Yrityskiinnitykset	6 000 000,00	4 000 000,00
Erityispanttaussitoumus	1 200 000,00	1 200 000,00
Pankkitakauksen vastasitoumus Suomen Tullilaitokselle	35 000,00	35 000,00
Yhteensä	7 235 000,00	5 235 000,00

HALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTÖKSI JA TILINPÄÄTÖKSEN SEKÄ TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET

Tilinpäätöksen 31.12.2019 mukaan emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 9 306 756,97 euroa, josta kertyneet voittovarat ovat 6 494 052,87 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 0,15 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 6.4.2020 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää, että osinko maksetaan 15.4.2020.

Helsingissä, maaliskuun 9. päivänä 2020

Päivi Marttila Kaarina Muurinen puheenjohtaja varapuheenjohtaja

jäsen jäsen

Julianna Borsos Matti Lahdenperä

Juha Putkiranta Mikko Montonen jäsen Toimitusjohtaja

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä maaliskuun 9. päivänä 2020

PricewaterhouseCoopers Oy

Tilintarkastusyhteisö

Jouko Malinen KHT

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Aspocomp Group Oyj:n yhtiökokoukselle

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

LAUSUNTO

Lausuntonamme esitämme, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet Aspocomp Group Oyj:n (y-tunnus 1547801-5) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2019. Tilinpäätös sisältää:

konsernitaseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista
emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman ja liitetiedot.

LAUSUNNON PERUSTELUT

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.

TARKASTUKSEN YLEINEN LÄHESTYMISTAPA

YHTEENVETO

• Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: 280 tuhatta euroa (edellinen vuosi 260 tuhatta euroa), joka on 0,9 % vuoden 2019 liikevaihdosta.
• Tarkastuksen laajuus: Tarkastuksen kohteena oli konsernin emoyhtiö
• Liikevaihdon tuloutusajankohta • Liikearvon arvostaminen • Laskennallisten verosaamisten arvostaminen

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus	280 tuhatta euroa (edellinen vuosi 260 tuhatta euroa)
Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde	0,9 % vuoden 2019 liikevaihdosta
Perustelut vertailukohteen valinnalle	Valitsimme liikevaihdon olennaisuuden määrittämisen perustaksi, koska se kuvastaa näkemyksemme mukaan konsernin liiketoiminnan volyymiä ja kasvutavoitteita. Koska konsernin tuloskehitys ei ole viime vuosina ollut tasaista ja liikevaihto on myös yleisesti hyväksytty vertailukohde. Laskelmassa sovellettava prosenttiosuus on yleisesti hyväksyttyjen määrällisten rajojen puitteissa.

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen

Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Aspocomp-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit. Aspocompkonsernilla on yksi varsinainen operatiivinen yhtiö, joka on konsernin emoyhtiö, mikä on valittu tilintarkastuksen kohteeksi. Emoyhtiön tilintarkastus kattaa konsernin liikevaihdosta lähes 100 prosenttia.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa

Liikevaihdon tuloutusajankohta

Tietoja liikevaihdon tulouttamisesta on esitetty tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa ja liitetiedossa 1. Liikevaihto

Suoritteiden myynti tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle ja konsernilla ei ole enää tuotteiden hallintaoikeutta eikä todellista määräysvaltaa. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla ja myönnetyillä alennuksilla.

Keskityimme liikevaihdon katkon tarkastukseen, koska on riski että myyntitapahtumia olisi voitu tulouttaa väärällä tilikaudella.

Tarkastustoimenpiteisiimme kuului muun muassa seuraavia toimenpiteitä:

Tarkastimme liikevaihdon kirjautumista oikealle kaudelle tarkastamalla liikevaihtoon kirjattuja myyntitapahtumia ennen ja jälkeen tilikauden viimeistä päivää. Valittujen myyntitransaktioiden osalta tarkastimme liikevaihdon kirjautumisen oikealle kaudelle varmistamalla toimitusasiakirjojen avulla että liikevaihto on kirjattu oikealle kaudelle.
Tarkastimme otoksen tilikauden aikaisista myyntitapahtumista ja täsmäytimme valitut transaktiot myyntilaskuihin, toimitusasiakirjoihin sekä maksusuorituksiin.

Suoritimme IT-avusteisia tarkastustoimenpiteitä konsernin liikevaihdolle, jossa analysoimme kaikkia tilikauden aikaisia myyntitapahtumia sekä varmistimme liikevaihtokirjausten kirjanpidollisen käsittelyn loogisuuden.

Liikearvon arvostaminen

Tietoja liikearvon arvostamisesta on esitetty tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa ja liitetiedossa 25. Arvonalentumistestaus

Yhtiö on velvollinen testaamaan liikearvon arvonalentumisten varalta vähintään kerran vuodessa. Koko konsernin liikearvo tilinpäätöspäivänä on 3 miljoonaa euroa ja se liittyy kokonaisuudessaan Oulun piirilevyjä valmistavaan tehtaaseen.

Tarkastustoimenpiteisiimme kuului muun muassa seuraavia toimenpiteitä:

Arvioimme arvonalentumistestauksissa käytettyjä arvioita liikevaihdon vuosittaisesta kasvusta, myyntikatteesta sekä diskonttauskorosta ja vertasimme niitä hallituksen hyväksymiin budjetteihin.
Arvioimme ja haastoimme johdon tulevaisuuden kassavirtaennusteita sekä käytettyä diskonttokorkoa sekä kävimme läpi prosessin, jonka avulla ennusteet

Tämä alue on tärkeä tilintarkastukselle, koska arvonalentumistestauksessa käytetään johdon harkintaa koskien keskeisiä oletuksia, kuten rahavirtaennusteiden ennusteperiodin keskimääräistä liikevaihdon kasvuvauhtia, myyntikatetta sekä laskelmissa käytettävää diskonttauskorkoa. Keskityimme rahavirtoihin liittyviin ennusteisiin, koska nämä sisältävät merkittävimmän arvionvaraisuuden.

Suoritetun testauksen mukaan kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti kirjanpitoarvon eli liikearvoon ei ole kohdistunut arvonalentumista tilikauden 2019 aikana.

muodostetaan. Varmistimme johdon laatimien arvonalentumistestauslaskelmien matemaattisen oikeellisuuden.

Vertasimme päättyneen vuoden toteutuneita tuloksia testauslaskelmissa käytettyihin ennusteisiin sekä katsoimme aikaisempien vuosien arvonalentumistestauksia toteumien valossa ja varmistuimme etteivät johdon ennusteet ole olleet liian optimistisia esimerkiksi arvioitujen katteiden ja liikevaihdon kasvuvauhdin osalta.
Arvioimme johdon tekemiä herkkyysanalyysejä, jotka on tehty arvioimalla liikevaihdon kasvun, myyntikatteen heikkenemisen ja diskonttokoron muutoksen vaikutuksia yksin ja erikseen arvonalentumistestausten lopputuloksiin.

Laskennallisten verosaamisten arvostaminen

Tietoja laskennallisten verosaamisten arvostamisesta on esitetty tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa ja liitetiedossa 8. Tuloverot

Konsernilla on taseessa laskennallisia verosaamisia yhteensä 4,7 miljoonaa euroa, jotka on kirjattu pääosin verotuksessa hyllytetyistä poistoista. Tilikauden aikana laskennallisten verosaamisten määrä on kasvanut 0,7 miljoonaa euroa. Laskennallisten verosaamisten arvostamiseen liittyy johdon harkintaa, koska saamisten hyödyntäminen edellyttää, että yhtiöllä on todennäköisesti tulevaisuudessa käytettävissä verotettavaa tuloa, minkä vuoksi laskennallisten verosaamisten arvostaminen on tilintarkastuksen kannalta merkittävä seikka.

Lisäksi konsernilla on aikaisempien tilikausien vahvistettuja tappioita emoyhtiössä, joista on kirjattu laskennallista verosaamista konsernin taseeseen 0,2 miljoonaa euroa 31.12.2019, jonka osalta johto on arvioinut, että yhtiö kykenee tekemään vastaavaa verotettavaa tulosta ennen vahvistettujen verotappioiden vanhentumista.

Tarkastustoimenpiteisiimme kuului muun muassa seuraavia toimenpiteitä:

Haastoimme johdon ennusteita tulevaisuuden verotettavasta tuloksesta. Varmistimme ennusteiden yhdenmukaisuuden arvonalentumistestauksissa käytettyjen ennusteiden kanssa.
Kävimme läpi johdon laatimat perusteet laskennallisten verosaamisten kirjaamiselle sekä haastoimme johtoa verosaamisten kirjausedellytyksistä.
Varmistimme johdon laatimien laskelmien matemaattisen oikeellisuuden
Arvioimme myös aikaisempien ennusteiden osuvuutta vertaamalla niitä konsernin todelliseen taloudelliseen suoriutumiseen.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole yllä mainitun liikevaihdon tuloutusajankohdan lisäksi sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme.

Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VELVOLLISUUDET

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSESSA

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

• hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista. Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET

TILINTARKASTUSTOIMEKSIANTOA KOSKEVAT TIEDOT

PricewaterhouseCoopers Oy on toiminut Aspo Oyj:n (jakautunut yhtiö on purettu) jakautumisesta päättäneen yhtiökokouksen 15.4.1999 valitsemana tilintarkastajana Aspocomp Group Oyj:ssä sen perustamisesta 1.10.1999 alkaen yhtäjaksoisesti 21 vuotta. Olemme toimineet Aspocomp Group Oyj:n tilintarkastajana koko sen ajan, kun se on ollut yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö.

MUU INFORMAATIO

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että

toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia
toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 9.3.2020

PricewaterhouseCoopers Oy, Tilintarkastusyhteisö

Jouko Malinen, KHT

HALLINNOINTI

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2019

Aspocomp Group Oyj:n selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2019 on laadittu Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöitä koskevan 1.1.2020 voimaan tulleen uuden Hallinnointikoodi 2020 raportointivaatimusten mukaisesti.

Aspocomp noudattaa kaikkia koodin suosituksia 2020, eikä poikkea mistään suosituksesta.

Yhtiön hallitus on käsitellyt ja hyväksynyt selvityksen. Selvitys yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on annettu hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä asiakirjana ja se on myös saatavilla yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.aspocomp.com/hallinto sekä osana yhtiön vuoden 2019 vuosikertomusta. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi 2020 on julkisesti saatavilla muun muassa Arvopaperimarkkinayhdistyksen internetsivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.

YHTIÖN TOIMIELIMET JA RAKENNE

Aspocomp Group Oyj:n hallinnosta ja toiminnasta vastaavat toimielimet ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Aspocompin ylintä päätösvaltaa käyttävät yhtiön osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksen valitsema hallitus on yhtiön ylin operatiivinen päätöksentekijä. Hallituksen valitsema toimitusjohtaja vastaa yhtiön operatiivisesta johtamisesta hallituksen linjausten mukaisesti. Yhtiön operatiivisessa johtamisessa toimitusjohtajaa avustavat johtoryhmän jäsenet. Yhtiöllä on yhtiökokouksen vuosittain valitsema tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö.

Aspocomp Group Oyj:n hallinnointirakenne

Aspocomp Group Oyj:n johtoelinten vastuut ja velvollisuudet määräytyvät Suomen lainsäädännön mukaisesti. Yhtiö noudattaa muun muassa voimassa olevaa lainsäädäntöä, Aspocompin yhtiöjärjestystä, hallituksen ja valiokuntien työjärjestyksiä, yhtiön politiikkoja ja ohjeita ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen, Finanssivalvonnan ja Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita sekä Suomen listayhtiöihin sovellettavaa hallinnointikoodia.

Konsernin muodostavat emoyhtiö Aspocomp Group Oyj ja sen suoraan omistamat tytäryhtiöt Suomessa ja ulkomailla.

YHTIÖKOKOUS

Aspocompin varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain yhtiön hallituksen määräämänä ajankohtana kesäkuun loppuun mennessä ja kokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan sille kuuluvista asioista. Yhtiökokous päättää muun muassa hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta, tilinpäätöksen vahvistamisesta, hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vastuuvapaudesta sekä yhtiön varojen jaosta, kuten voitonjaosta. Ylimääräinen yhtiökokous päättää niistä asioista, joiden käsittelemistä varten kokous on kulloinkin kutsuttu koolle.

Osakkeenomistajilla on oikeus osallistua yhtiökokouksiin itse tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä, noudattaen yhtiökokouskutsussa annettuja ohjeita. Yhtiökokouksessa kaikki yhtiön osakkeenomistajat voivat käyttää puhe-, kysely- ja äänivaltaansa yhtiön asioissa. Jokainen yhtiön osake oikeuttaa kokouksessa yhteen ääneen. Äänestettäessä yhtiökokouksen päätökseksi tulee osakeyhtiölain mukaan pääsääntöisesti se esitys, jota kannattaa enemmän kuin puolet annetuista äänistä.

YHTIÖKOKOUSKUTSU JA PÄÄTÖSEHDOTUKSET

Aspocomp julkistaa yhtiökokouskutsun pörssitiedotteena ja yhtiön internetsivuilla aikaisintaan kolme kuukautta ja viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta. Varsinaisen yhtiökokouksen kutsussa esitetään esityslista kokouksessa käsiteltävistä asioista hallituksen (tai nimitysvaliokunnan) tekemät hallituksen kokoonpanoa ja palkkioita sekä tilintarkastajan valintaa koskevat päätösehdotukset, arvio ehdokkaiden riippumattomuudesta sekä mahdolliset muut kokouksessa käsiteltävänä olevat asiat. Lisäksi yhtiön internetsivuilla esitetään kaikkia hallitukseen ehdotettuja henkilöitä koskevat tiedot, mukaan lukien arvio ehdokkaiden riippumattomuudesta sekä yhtiökokouksessa käsiteltävä toimielinten palkitsemispolitiikka.

Kokouskutsussa julkistetaan myös vähintään 10 % omistavien osakkeenomistajien yhtiölle toimittamat hallituksen valintaa ja palkkioita sekä tilintarkastajan valintaa koskevat kirjalliset päätösehdotukset. Mikäli edellä mainitut päätösehdotukset on toimitettu yhtiölle vasta kokouskutsun julkistamisen jälkeen, yhtiö julkistaa ne erikseen. Kaikki osakkeenomistajien ennen yhtiökokouspäivää yhtiölle toimittamat yhtiökokouksen käsiteltävinä oleviin asiakohtiin liittyvät kirjalliset päätösehdotukset esitetään yhtiön internetsivuilla.

OSAKKEENOMISTAJIEN ALOITTEET YHTIÖKOKOUKSEN KÄSITELTÄVIKSI ASIOIKSI

Yhtiön osakkeenomistajalla on oikeus saada osakeyhtiölain yhtiökokoukselle kuuluva asia kokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Aspocomp ilmoittaa yhtiön internetsivuilla sekä tapahtumakalenterissa viimeistään varsinaista yhtiökokousta edeltävän tilikauden loppuun mennessä päivämääärän, johon mennessä osakkeenomistajan on esitettävä yhtiön hallitukselle varsinaisen yhtökokouksen käsiteltäväksi vaatimansa asia sekä yhteystiedot vaatimusten toimittamiselle.

LÄSNÄOLO YHTIÖKOKOUKSESSA

Hallituksen puheenjohtaja, hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat läsnä yhtiökokouksessa. Tilintarkastaja on läsnä varsinaisessa yhtiökokouksessa ja hallituksen jäseneksi ehdolla oleva henkilö on läsnä valinnasta päättävässä yhtiökokoksessa. Mikäli edellä mainitut läsnäolot eivät kuitenkaan toteudu yhden tai useamman henkilön kohdalla, yhtiö ilmoittaa poissaolosta yhtiökokoukselle.

YHTIÖKOKOUSASIAKIRJOJEN ARKISTO

Yhtiökokouksen päätökset julkistetaan viipymättä kokouksen jälkeen pörssitiedotteella ja yhtiön internetsivuilla. Yhtiökokouksen pöytäkirja asetetaan yhtiön internetsivuille viimeistään kahden viikon kuluttua yhtiökokouksesta. Kaikki yhtiökokousasiakirjat pidetään yhtiön internetsivuilla vähintään viiden vuoden ajan yhtiökokouksesta. Lisäksi vuosittainen toimielinten palkitsemisraportti, joka julkistetaan samaan aikaan kuin tilinpäätös, toimintakertomus ja selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, pidetään yhtiön internetsivuilla saatavilla vähintään kymmenen vuotta.

2019

Aspocompin varsinainen yhtiökokous pidetiin 3.4.2019 Espoossa. Kokous vahvisti emoyhtiön ja konsernin vuoden 2018 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle vuodelta 2018. Yhtiökokous myös hyväksyi hallituksen ehdotuksen voitonjaosta, jonka mukaan vuodelta 2018 maksettiin osinkoa 0,12 euroa osakkeelta. Lisäksi yhtiökokous päätti hallituksen jäsenistä ja palkkioista sekä valitsi yhtiölle tilintarkastajan.

HALLITUS

Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä vastaa kirjanpidon ja varainhoidon asianmukaisesta järjestämisestä. Yhtiön hallituksella on yleistoimivalta kaikissa niissä asioissa, jota ei ole lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan määrätty toisten hallintoelinten päätettäväksi. Hallituksen yleisenä tehtävänä on pitkällä aikavälillä kasvattaa yhtiön osakkeenomistajien omistusten arvoa sekä huolehtia samalla yhtiön ja kaikkien osakkeenomistajien eduista. Hallitus toimii Aspocompin yhtiöjärjestyksen, voimassa olevan lainsäädännön ja Finanssivalvonnan sekä Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjen, määräysten ja ohjeiden mukaisesti.

VALINTA JA TOIMIKAUSI JA KOKOONPANOA KOSKEVAN EHDOTUKSEN VALMISTELU

Aspocompin yhtiöjärjestyksen mukaisesti varsinainen yhtiökokous valitsee vuosittain kaikki hallituksen jäsenet ja päättää heidän palkkioistaan. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään kahdeksan jäsentä ja hallituksen jäsenten toimikausi päättyy valinnan jälkeisen seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiökokouksen jälkeen hallituksen jäsenet valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Aspocompissa noudatetaan hallituksen kokoonpanoa koskevan ehdotuksen valmistelussa käytäntöä, jossa yhtiön nimitysvaliokunta tai mikäli valiokuntaa ei ole perustettu niin koko hallitus, valmistelee hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevat ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle. Valmistelutapa ei kuitenkaan rajoita osakkeenomistajan oikeutta tehdä hallituksen kokoonpanoa tai palkkioita koskevia ehdotuksia.

HALLITUKSEN KOKOONPANO JA MONIMUOTOISUUS

Hallituksen kokoonpanon on mahdollistettava hallituksen tehtävien tehokas hoitaminen ja kokoonpanon valmistelussa otetaan huomioon yhtiön toiminnan ja kehitysvaiheen kulloinkin asettamat vaatimukset, jotta hallituksen kokoonpano tukee Aspocompin nykyistä ja tulevaa liiketoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Hallituksen tehtävien tehokkaan hoitamisen kannalta on tärkeää, että jäsenillä on monipuolinen osaaminen ja toisiaan täydentävä kokemus sekä tuntemus yhtiöstä ja sen liiketoiminta-alasta. Lisäksi jäseneksi valittavalla tulee myös olla mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa hallitustyöskentelyyn keskittymiseen. Hallituksessa tulee olla sekä naisia että miehiä. Hallitusjäsenten riittävä määrä edesauttaa osaltaan hallituksen monimuotoisuutta ja riippumattomuusedellytysten täyttymistä.

Hallituksen monimuotoisuus on olennainen osa Aspocompin strategisten tavoitteiden saavuttamista ja hyvää hallinnointia. Hallituksen monimuotoisuudella pyritään osaltaan vahvistamaan hallituksen tehokasta ja optimaalista työskentelyä ja yhteistyötä, avointa keskustelua sekä erilaisiin näkemyksiin ja tietoihin perustuvaa päätöksentekoa.

Yhtiön monimuotoisuusperiaatteiden mukaan hallituksen kokoonpanoehdotuksen valmistelussa otetaan huomioon mm. ehdokkaiden koulutustaustat, ammatillinen kokemus ja osaaminen sekä kansallisesta että kansainvälisestä yritystoiminnasta ja ikä- ja sukupuolijakauma. Hallituksen jäsenehdokkailla tulee olla monipuolisesti ja toisiaan täydentävästi osaamista, kokemusta ja kyvykkyyttä vastata yhtiön liiketoimintojen ja strategisten tavoitteiden asettamiin nykyisiin ja kehittyviin vaatimuksiin. Yhtiön tavoitteena on jatkossakin säilyttää hallituksen tasapainoinen sukupuolijakauma, siten että kumpaakin sukupuolta on vähintään 25 % edustettuna.

Vuonna 2019 hallitukseen kuului viisi jäsentä. Kaikki hallituksen jäsenet ovat toimineet tai toimivat listaaamattomien ja listattujen yhtiöiden johto- ja/tai hallitustehtävissä. Hallituksen jäsenillä on myös kansainvälistä työkokemusta eri tyyppisistä tehtävistä. Kaikilla hallituksen jäsenillä on korkeakoulututkinto, tutkintojen jakautuessa tasaisesti talouden ja tekniikan tutkintoihin. Hallituksessa on molempia sukupuolia tasapuolisesti edustettuna, naisten osuus hallituksen jäsenistä on 60 %. Naisten osuus hallituksen jäsenistä on ollut 25-66 % vuosina 2012-2018. Ikänsä puolesta hallituksen jäsenet jakautuvat tasaisesti 48-66 ikävuoden välille.

1.1.-3.4.2019 hallitukseen kuului viisi jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana toimi Päivi Marttila, varapuheenjohtajana Kaarina Muurinen ja jäseninä Julianna Borsos, Matti Lahdenperä ja Juha Putkiranta.

3.4.2019 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen tekemän ehdotuksen mukaisesti jäsenten lukumääräksi viisi ja hallitukseen valittiin uudelleen Päivi Marttila, Kaarina Muurinen, Julianna Borsos, Matti Lahdenperä ja Juha Putkiranta. Hallitus valitsi puheenjohtajaksi uudelleen Päivi Marttilan ja varapuheenjohtajaksi uudelleen Kaarina Muurisen. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vuonna 2020 pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

			Kansa-		Jäsen	Osake
Hallituksen jäsen	Synt.	Koulutus laisuus		Päätoimi		alkaen omistukset *
Päivi Marttila Puheenjohtaja	1961	KTM	Suomi	Sievi Capital Oyj, toimitusjohtaja	2013	34 963 *
Kaarina Muurinen Varapuheenjohtaja	1958	Ekonomi	Suomi	Vaisala Oyj, talousjohtaja	2015	Ei omistusta *
Julianna Borsos	1971	KTT	Suomi	Bocap Private Equity Oy, hallituksen puheenjohtaja ja perustajaosakas	2017	1 005 000 *
Matti Lahdenperä	1953	TkL	Suomi	Hallitusammattilainen	2016	220 011 *
Juha Putkiranta	1957	DI	Suomi	Saafricon Oy toimitusjohtaja ja omistaja	2016	Ei omistusta *

Osakeomistukset yhteensä 1 259 974 *

* 31.12.2019, sisältävät myös mahdolliset jäsenen lähipiirin ja määräysvallassa olevien yhteisöjen osakeomistukset.

Lisätietoa Aspocompin hallituksen jäsenistä osoitteessa www.aspocomp.com/hallitus.

RIIPPUMATTOMUUS

Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä ja vähintään kahden yhtiöstä riippumattoman hallituksen jäsenen on oltava myös yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia.

Hallitus arvioi jäsenten riippumattomuutta vuosittain Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suositusten mukaisesti, ja arvio ilmoitetaan yhtiön selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Arvio sisältää myös perusteet minkä vuoksi jäsenen ei katsota olevan riippumaton. Mikäli hallituksen jäsenen riippumattomuustiedot muuttuvat kesken vuotta, tiedot päivitetään yhtiön internetsivuille. Hallitukseen ehdolla olevien jäsenehdokkaiden riippumattomuusarvio esitetään yhtiön internetsivuilla. Kukin hallituksen jäsen ja hallitukseen ehdolla oleva jäsenehdokas on velvollinen antamaan riippumattomuutensa arvioimiseksi riittävät tiedot, ilmoittamaan muutoksista ja esittämään oman arvionsa riippumattomuudestaan.

Vuonna 2019 hallituksen tekemän jäsentensä riippumattomuutta koskevan arvion mukaan kaikki hallituksen viisi jäsentä ovat yhtiöstä riippumattomia ja neljä hallituksen viidestä jäsenestä on myös riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Hallitus on kokonaisarvioinnin perusteella katsonut, että hallituksen jäsen Julianna Borsos ei ole riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista, sillä hänen perhepiiriinsä kuuluu yhtiön osakkeenomistaja, jolla on yli 10 % yhtiön kaikista osakkeista ja osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Hallituksen jäsen	Riippumattomuus yhtiöstä	Riippumattomuus merkittävistä osakkeenomistajista
Päivi Marttila, Puheenjohtaja	Kyllä	Kyllä
Kaarina Muurinen, varapuheenjohtaja	Kyllä	Kyllä
Julianna Borsos	Kyllä	Ei
Matti Lahdenperä	Kyllä	Kyllä
Juha Putkiranta	Kyllä	Kyllä

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

Hallitus on vahvistanut kirjallisen työjärjestyksen hallituksen tehtävistä, käsiteltävistä asioista, kokouskäytännöstäja päätöksentekomenettelyistä. Hallituksen toiminta noudattaa ennalta asetettua työjärjestystä, Aspocompin yhtiöjärjestyksen sekä lainsäädännön ja muiden säännösten rinnalla. Kaikista hallituksen kokouksista pidetään pöytäkirjaa. Hallituksen työjärjestys on kokonaisuudessaan nähtävillä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.aspocomp.com/hallituksen työjärjestys.

Hallituksen keskeisiä tehtäviä ovat muun muassa:

päättää työjärjestyksestä ja päivittää sitä tarvittaessa vuosittain
nimittää ja erottaa toimitusjohtaja sekä päättää toimitusjohtajan palkasta ja palkkioista
hyväksyä ja ylläpitää suunnitelmaa toimitusjohtajan seuraajasta
hyväksyä toimitusjohtajalle raportoivien työntekijöiden nimitykset ja heidän työsuhteensa ehdot ja palkkiot
hyväksyä yhtiörakenne ja yhtiön organisaatio
ehdottaa tarvittaessa johdon kannustinjärjestelmät yhtiökokoukselle
varmistaa että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty ja seurata valvonnan toimivuutta
määrittää yhtiön pitkän aikavälin tavoitteet ja seurata niiden saavuttamista
arvioida yhtiön vuosittaisia toimintasuunnitelmia
hyväksyä yhtiön vuositason taloudelliset tavoitteet
käsitellä ainakin kerran vuodessa yhtiön pääriskit ja antaa tarvittavat ohjeet riskien hallitsemiseksi
käsitellä ja hyväksyä yhtiön osavuosikatsaukset, tilinpäätöksen, tilinpäätöstiedotteen ja hallituksen toimintakertomuksen sekä yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen
keskustella ainakin kerran vuodessa yhtiön tilintarkastajan kanssa
tehdä tärkeimmät liiketoimintapäätökset kuten yrityskaupat, divestoinnit, merkittävät sopimukset ja vastuut, investoinnit ja rahoitusjärjestelyt
määrittää yhtiön strategia ja seurata sen toteuttamista
hyväksyä strategian pohjalta laaditut liiketoimintasuunnitelma ja budjetti sekä seurata niiden toteutumista
asettaa investoinneille ja sitoumuksille hyväksymisrajat, joita ei saa ylittää ilman hallituksen lupaa
päättää osinkopolitiikasta ja valmistella ehdotuksen osingonjaosta varsinaiselle yhtiökokoukselle
tarkkailla ja hallinnoida yhtiön johdon, hallituksen jäsenten sekä osakkeenomistajien välisiä eturistiriitoja
arvioida vuosittain työtään, toimintaansa ja osaamistaan
käsitellä ja päättää kaikki sellaiset asiat, jotka kuuluvat hallitukselle osakeyhtiölain tai muun lainsäädännön nojalla.

Puheenjohtajan keskeiset tehtävät

Hallituksen puheenjohtajan tehtävänä on toimia hallituksen kokousten puheenjohtajana ja hallinnoida hallituksen työtä siten, että hallitukselle asetetut velvoitteet tulevat täytetyksi. Puheenjohtajan tulee muun muassa:

huolehtia siitä, että aikataulun mukaiset kokoukset pidetään
huolehtia hallituksen koolle kutsumisesta ylimääräisiin kokouksiin tarvittaessa
huolehtia, että esitykset ja esityksiä tukeva materiaali toimitetaan hallituksen jäsenille ennen kokousta
hyväksyä toimitusjohtajan valmistelema asialista
huolehtia, että kokouksesta pidetään pöytäkirjaa ja että sen allekirjoittavat puheenjohtaja ja hallituksen erikseen jokaisessa kokouksessa valitsema pöytäkirjan tarkastaja
pitää yhteyttä toimitusjohtajaan ja seurata yhtiön liiketoiminnan hoitamista
tavata hallituksen jäseniä myös kokousten välillä voidakseen keskustella yhtiön liiketoiminnasta,
pitää yhteyttä yhtiön osakkeenomistajiin ja muihin sidosryhmiin
vastata hallituksen työn arvioinnista.

HALLITUKSEN TIEDONSAANTI

Aspocompin toimitusjohtaja huolehtii johtoryhmän avustamana siitä, että kaikki hallituksen jäsenet saavat riittävät tiedot yhtiön liiketoiminnasta, strategiasta, toimintaympäristöstä ja taloudellisesta asemasta tehtävänsä hoitamista varten ja että hallituksen uudet jäsenet perehdytetään yhtiön toimintaan.

HALLITUKSEN TOIMINNAN ARVIOINTI

Hallitustyön tehokkuuden ja jatkuvuuden takaamiseksi ja kehittämiseksi, yhtiön hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan. Tarkoituksena on myös tarkastella hallituksen kokoonpanoa ja määrittää pätevyysvaatimukset mahdollisille uusille jäsenille.

Vuonna 2019 hallitus toteutti toimintansa arvioinnin sisäisenä itsearviointina ja käytti arvioinnin tuloksia työskentelynsä kehittämiseen. Yhteenveto arvioinnin tuloksista käsiteltiin hallituksen kokouksessa.

Osallistuminen hallituksen kokouksiin 2019

Tilikauden 2019 aikana hallitus kokoontui 8 kertaa. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti hallituksen kokouksissa oli 100 %. Kokouksiin osallistuivat tarpeen mukaan myös toimitusjohtaja ja talousjohtaja.

Hallituksen jäsen	Osallistuminen/kokousten lkm.	Osallistumis-%
Päivi Marttila, puheenjohtaja	8/8	100 %
Kaarina Muurinen, varapuheenjohtaja	8/8	100 %
Julianna Borsos	8/8	100 %
Matti Lahdenperä	8/8	100 %
Juha Putkiranta	8/8	100 %

HALLITUKSEN VALIOKUNNAT

Aspocompilla on tarkastusvaliokunta, johon kuuluu kolme hallituksen jäsentä. Hallitus valitsee varsinaisen yhtiökokouksen päätyttyä tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan ja jäsenet keskuudestaan vuodeksi kerrallaan. Hallitus ei ole perustanut tarkastusvaliokunnan lisäksi muita valiokuntia.

Hallitus voi tarvittaessa päättää myös palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan perustamisesta, tehostaakseen vastuulleen kuuluvien asioiden valmistelua. Hallitus vahvistaa kunkin valiokunnan keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet kirjallisessa työjärjestyksessä. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee sille kuuluvat päätökset kollektiivisesti. Kussakin valiokunnassa on vähintään kolme jäsentä ja jäsenillä on oltava valiokunnan tehtäväalueen edellyttämä asiantuntemus ja kokemus sekä enemmistön valiokunnan jäsenistä on oltava riippumattomia yhtiöstä. Vähintään yhden tarkastusvaliokunnan jäsenen on oltava riippumaton henkilö, jolla on asiantuntemusta erityisesti laskentatoimen tai kirjanpidon taikka tarkastuksen alalta. Valiokuntien tulee pitää pöytäkirjaa kokouksistaan ja raportoida säännöllisesti työstään sekä toimittaa pöytäkirjat hallitukselle.

Vaihtoehtona hallituksen nimitysvaliokunnalle yhtiökokous voi perustaa hallituksen valinnan ja palkitsemisen valmistelua varten osakkeenomistajien nimitystoimikunnan. Aspocompin yhtiökokous ei ole asettanut nimitystoimikuntaa.

Tarkastusvaliokunta 2019

Hallitus päätti varsinaisen yhtiökokouksen 3.4.2019 jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa, että hallituksella on edelleen tarkastusvaliokunta ja valitsi jäseniksi uudelleen seuraavat hallituksen jäsenet:

Kaarina Muurinen, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja
Julianna Borsos, jäsen
Matti Lahdenperä, jäsen

Tarkastusvaliokunnan kaikki jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja kaksi jäsentä kolmesta on riippumattomia myös yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Tarkastusvaliokunnan jäseniä koskevat pätevyysvaatimukset on otettu huomioon jäseniä valittaessa.

Tarkastusvaliokunnan pääasiallisena tehtävänä on:

tilinpäätösprosessin seuranta
talousraportointiprosessin valvonta
sisäisen valvonnan ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuuden seuranta
käsitellä tähän Aspocompin hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antamaan selvitykseen sisältyvää kuvausta taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä
tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteisen tilintarkastuksen seuranta
lähipiiritoimien seurantaa ja arviointia koskevien periaatteiden määrittely
lakisääteisen tilintarkastajan ja tilintarkastusyhteisön riippumattomuuden seuranta
tilintarkastajan valintaa koskevan päätösehdotuksen valmistelu
tilinpäätösperiaatteiden, IFRS-asioiden läpikäynti.

Tarkastusvaliokunnan työjärjestys on kokonaisuudessaan nähtävillä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.aspocomp.com/tarkastusvaliokunta.

Tilikauden 2019 aikana tarkastusvaliokunta kokoontui 5 kertaa. Tarkastusvaliokunnan jäsenten osallistumisprosentti valiokunnan kokouksissa oli 100 %.

Tarkastusvaliokunnan jäsen	Osallistuminen/kokousten lkm.	Osallistumis-%
Kaarina Muurinen, puheenjohtaja	5/5	100 %
Julianna Borsos	5/5	100 %
Matti Lahdenperä	5/5	100 %

TOIMITUSJOHTAJA

Aspocompin toimitusjohtaja Mikko Montonen (s. 1965, diplomi-insinööri) on toiminut konsernin toimitusjohtajana ja johtoryhmän puheenjohtajana 15.5.2014 alkaen. Toimitusjohtaja Montonen omisti 31.12.2019 yhteensä 260 000 Aspocompin osaketta sekä 130 000 optio-oikeutta.

Toimitusjohtajan tehtävänä on yrityksen liiketoiminnan operatiivinen johtaminen ja kehittäminen ja yrityksen juoksevan hallinnon hoitaminen yhtiön hallituksen linjausten mukaisesti. Hän vastaa siitä, että yhtiön johtamisresurssit ovat riittävät ja hallinto toimii asianmukaisesti sekä yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtaja valmistelee hallituksen kokouksissa käsiteltävät asiat ja raportoi tehtävistään hallitukselle.

Hallitus nimittää toimitusjohtajan ja päättää hänen toimisuhteensa ehdoista. Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot ja kaikki taloudelliset etuudet määritellään hallituksen hyväksymässä kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa. Hallitus huolehtii, että toimisuhteen perusteella suoritettavat taloudelliset etuudet ovat yhtiön voimassa olevan toimielinten palkitsemispolitiikan mukaisia.

TOIMITUSJOHTAJAN SIJAINEN

Aspocompin hallitus nimitti kehitysjohtaja Antti Ojalan (s. 1979, diplomi-insinööri) toimitusjohtajan sijaiseksi 29.10.2018. Toimitusjohtajan sijainen hoitaa toimitusjohtajan tehtäviä, mikäli toimitusjohtaja on tilapäisesti estynyt hoitamaan tehtäviään tai hänen toimensa päättyy. Kehitysjohtaja Ojala omisti 31.12.2019 yhteensä 5 000 Aspocompin osaketta.

JOHTORYHMÄ

Yhtiön johtoryhmän tehtävänä on avustaa toimitusjohtajaa ja toimia tukena merkittävien asioiden valmistelussa ja käytäntöön viennissä. Hallitus nimittää johtoryhmän jäsenet toimitusjohtajan esityksestä ja päättää heidän palkitsemistaan, osakeyhtiölain määräykset huomioiden. Johtoryhmä ei ole yhtiön toimielin.

Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti toimitusjohtajan johdolla ja seuraa yhtiön liiketoiminnan kehitystä ja riskienhallintaa sekä käsittelee investointiehdotukset, liiketoiminta- ja vuosisuunnitelmat ja kannustinohjelmat ennen hallitukselle esittämistä. Johtoryhmän jäsenet raportoivat toimitusjohtajalle ja jäsenten tehtävänä on toimia toimitusjohtajan tukena mm. strategian, toimintasuunnitelmien sekä muiden merkittävien asioiden valmisteluissa ja käytäntöön viennissä. Johtoryhmä ei ole yhtiön toimielin.

Osakkeet ja optiot yhteensä				278 024 *	130 000
Mitri Mattila	1973 DI	Suomi	Teknologiajohtaja	2018	3 000
Jouni Kinnunen	1960 Yo-merkonomi	Suomi	Talousjohtaja	2011	5 024
Jari Isoaho	1960 Insinööri	Suomi	Tuotantojohtaja	2011	5 000
Ari Beilinson	1963 KTM	Suomi	Myynti- ja markkinointijohtaja	2019 **	0
Antti Ojala	1979 DI	Suomi	Kehitysjohtaja, toimitusjoht. sijainen	2013	5 000
Mikko Montonen	1965 DI	Suomi	Toimitusjohtaja	2014	260 000	130 000
Jäsen	Synt.Koulutus	Kansa- laisuus	Asema yhtiössä	Jäsen alkaen	Osakkeet *	Optiot

Johtoryhmän jäsenet ja osakeomistukset 31.12.2019

* sisältää myös mahdolliset johtoryhmän jäsenen lähipiirin osakeomistukset ja johtoryhmän jäsenen määräysvallassa olevien yhteisöjen osakeomistukset.

** Ari Beilinsonin johtoryhmäjäsenyys alkoi 29.4.2019.

Lisätietoa Aspocompin johtoryhmästä löytyy osoitteesta www.aspocomp.com/johtoryhmä.

KUVAUKSET SISÄISEN VALVONNAN MENETTELYTAVOISTA JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTELMIEN PÄÄPIIRTEISTÄ

Aspocompin taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintamallin tavoitteena on varmistaa, että yhtiön toiminta on voimassa olevien lakien ja määräysten sekä yhtiön toimintaperiaatteiden mukaista ja että sen julkistamat taloudelliset raportit antavat oikean kuvan yhtiön liiketoiminnan kehityksestä ja taloudellisesta asemasta.

Lisäksi tavoitteena on varmistaa, että yhtiön hallituksella ja johdolla on käytettävissään oikeat ja riittävät tiedot yhtiön taloudellisesta tilasta, tulevaisuuden suorituskykyyn vaikuttavista riskeistä sekä strategian toteutumisesta. Aspocompin hallitus vastaa siitä, että yhtiön sisäinen valvonta ja riskienhallinta on asianmukaisesti ja tehokkaasti järjestetty. Hallitus valvoo, että toimitusjohtaja hoitaa yhtiön operatiivista liiketoimintaa ja hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

SISÄINEN VALVONTA

Taloudellisen raportoinnin luotettavuuteen tähtäävän sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa yhtiön strategian toimeenpano ja tehokas toiminta, taata sisäisten ohjeiden, toimintaperiaatteiden, voimassa olevien lakien ja säädösten noudattaminen ja varmistaa taloudellisen raportoinnin oikeellisuus sekä estää väärinkäytökset. Sisäinen valvonta on olennainen osa yhtiön hallinnointia ja sen johtamisjärjestemiä, se ei ole erillinen prosessi vaan osana yhtiön toimintoja se kattaa kaikki yhtiön toimintaperiaatteet, ohjeistukset ja järjestelmät.

Aspocompin hallitus vastaa yhtiön sisäisen valvonnan järjestämisestä. Toimitusjohtaja huolehtii valvonnan toteuttamisesta ja raportoi siitä hallitukselle. Yhtiön sisäisen valvonnan periaatteiden mukaisesti kaikki merkittävät työtehtävät ja tapahtumat mukaan lukien kokoukset päätöksineen dokumentoidaan, tieto- ja muita tukijärjestelmiä käytetään tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ja tietoturvasta huolehditaan asianmukaisesti. Aspocompin operatiivisesta toiminnasta vastaava johtoryhmä sekä muut yhtiön tiimit seuraavat säännöllisesti kaikkia liiketoiminnan avainmittareita taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden varmistamiseksi. Hallitukselle toimitetaan kuukausittain vakiomuotoinen tulosraportti ja -ennuste sekä kassatilanne ennusteineen. Hallitus käsittelee ja hyväksyy yhtiön osavuosikatsaukset, puolivuosikatsauksen, tilinpäätöstiedotteen ja tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä liiketoiminnassa tapahtuneet oleelliset muutokset. Tarkastusvaliokunta tarkastaa yhtiön taloushallinnon ja sisäisten kontrollien prosessit sekä käsittelee yhtiön ulkopuolisen tilintarkastajan tarkastuksen tulokset.

Varsinainen sisäinen valvonta toteutuu johtamisprosesseissa, henkilöstön toimiessa ohjeistusten pohjalta operatiivisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteiden pohjalta määritellään tarvittavat toimenpiteet ja niihin liittyvät riskit. Ohjeistuksia käytetään toimenpiteiden ohjaamiseen ja niiden noudattamista valvotaan osana operatiivista toimintaa ja johtamista. Turvatakseen tehokkaan ja toimivan sisäisen valvontaympäristön, yhtiö pyrkii varmistamaan sisäisen ja ulkoisen viestinnän avoimuuden, tasapuolisuuden, oikeellisuuden ja oikea-aikaisuuden.

Hallituksen hyväksymät yhtiön toimintaperiaatteet ja muut ohjeet ja määräykset pidetään ajan tasalla ja niistä viestitään säännöllisesti kaikille niille, joita asia koskee. Aspocompin toimintaperiaatteet ohjeistus määrittelee yhtiön hyväksymis- ja nimenkirjoitusoikeudet, henkilöstöpolitiikan ja -edut, hinnoittelu-, maksuaika- ja luottoperiaatteet ja kulujen hyväksyntämenetelmät. Lisäksi se sisältää sopimusten teko- ja hallintaohjeet, tietotekniikan käyttöön ja tietoturvallisuuden liittyvät ohjeet ja riskienhallinnan ja vakuutusturvan järjestämisen periaatteet. Taloushallinnolle jaettu ohjeistus sisältää kirjanpito-ohjeet, sisäisen ja ulkoisen raportoinnin periaatteet ja toteutusohjeet sekä kirjapito- ja raportointiprosessien sisäisten kontrollien ja vastuuhenkilöiden määritykset. Yhtiön liiketapaperiaatteet määrittelevät liiketapaa koskevat perusvaatimukset ja ohjaavat henkilöstöä toimimaan vastuullisesti ja eettisesti päivittäisessä työssään. Treasury Policy -ohjeistuksessa määritellään yhtiön rahoitustoimintojen tavoitteet, vastuunjako, toimintaperiaatteet, rahoitusriskien hallintaperiaatteet sekä valvonta- ja raportointiperiaatteet. Tietosuojaohjeistuksen (GDPR) ja siihen liittyvien koulutuksien avulla pyritään varmistamaan, että kaikki yhtiössä käsittelevät henkilötietoja luottamuksellisesti ja huolellisesti sekä voimassa olevan Suomen laisäädännön ja Euroopan Unionin yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti. Tiedonantopolitiikassa kuvataan yhtiön keskeiset tiedottamiseen ja muuhun ulkoiseen viestintään liittyvät periaatteeet ja toimintatavat, joita yhtiö noudattaa sijoittajaviestinnässä ja taloudellisessa raportoinnissa.

Konsernin emoyhtiön kirjanpito ja talousraportointi hoidetaan keskitetyssä toiminnanohjausjärjestelmässä, joka tukee varsinaisia liiketoimintaprosesseja. Ulkomaisten tytäryhtiöiden kirjanpito on hoidettu ulkopuolisten tilitoimistojen kautta huomioiden kunkin maan lainsäädännölliset erityispiirteet tilintarkastuksineen. Jokaisesta tytäryhtiöstä saadaan kuukausittain tilitasoinen kuluraportti, joka tarkistetaan ja hyväksytään ennen kulujen maksua. Järjestelmistä saatavia raportteja käytetään johtamis- ja tukiprosesseissa tapahtuvan päätöksenteon ja kontrollien tukena. Kontrollipisteitä on määritelty raportoinnin eri tasoille (tytäryhtiö- ja emoyhtiöraportointi sekä konsernitason raportointi), ja ne sisältävät hyväksymismenettelyjä, täsmäytyksiä sekä talousinformaatioon kohdistuvaa analysointia virheellisyyksien havaitsemiseksi. Näin pyritään varmistamaan järjestelmistä saatavan tiedon oikeellisuus.

RISKIENHALLINTA

Riskienhallinta on erottamaton osa Aspocompin liiketoiminnan johtamista, strategista suunnittelua ja operatiivista tavoiteasetantaa. Riskienhallinnan tavoitteena on yhtiön liiketoimintaan ja toimintaympäristöön vaikuttavien merkittävimpien riskien tunnistaminen, hallinta ja seuraaminen siten, että yhtiön strategiset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan parhaalla mahdollisella tuloksella. Tunnistetut riskit arvioidaan ja priorisoidaan toteutumisen todennäköisyyden sekä yhtiön toimintaan tai taloudelliseen tulokseen vaikuttamisen osalta.

Päättäessään yhtiön strategiasta hallitus käsittelee yhtiön merkittävimmät riskit ja asettaa operatiiviset tavoitteet siten, että riskit eliminoituvat tai minimoituvat kustannustehokkaasti. Aspocompin johtoryhmä vastaa päivittäisen riskienhallinnan toteuttamisesta. Riskienhallintaa, prosesseja ja käytäntöä käsitellään säännöllisesti johtoryhmän kokouksissa. Sisäisen valvonnan osana mitataan ja seurataan riskienhallintaan liittyvien operatiivisten tavoitteiden toteutumista. Aspocompin vuosittain julkaistava toimintakertomus sisältää arvion yhtiön merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja lisäksi yhtiö kuvaa säännöllisissä neljännesvuosittain julkaistavissa taloudellisissa raportoinneissaan liiketoimintaan liittyviä merkittäviä lähiajan riskejä ja epävarmuustekijöitä.

MUUT CG-SELVITYKSESSÄ ANNETTAVAT TIEDOT

SISÄINEN TARKASTUS

Aspocompilla ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota tai työtehtävää ja tämä otetaan huomioon yhtiön ulkoisen tilintarkastajan tarkastussuunnitelmassa. Tilintarkastajat tarkastivat sisäisen valvonnan menettelytapoja myös vuonna 2019 tarkastussuunnitelman mukaisesti.

LÄHIPIIRILIIKETOIMINNOT

Aspocompin lähipiiriin kuuluvat osakeyhtiölain 1 luvun 12 §:n mukaisesti kansainvälisen IAS24 standardin (Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä) mukaisesti määritellyt tahot. Suomen kirjanpitolain ja -asetuksen sisältämät määritelmät lähipiiristä vastaavat standardin sisältöä.

IAS24-standardin mukaan yhtiön lähipiiriin katsotaan kuuluvan sen hallituksen jäsenet, emoyhtiön ja merkittävien tytäryhtiöiden toimitusjohtajat ja emoyhtiön toimitusjohtajan sijainen sekä myös muut yhtiön johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja yhtiön keskeiset osakkeenomistajat, jotka käyttävät määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa emoyhtiön tai kyseisen merkittävän tytäryhtiön taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Yhtiön lähipiiriin kuuluvina pidetään myös edellä mainittujen henkilöiden läheisiä perheenjäseniä.

Yhteisö kuuluu yhtiön lähipiiriin, jos se on esimerkiksi emoyritys, tytäryritys, osakkuus- tai yhteisyritys tai se on lähipiiriin kuuluvan henkilön määräysvallassa, yhteisessä määräysvallassa tai jos lähipiiriin kuuluvalla on yhteisössä huomattava vaikutusvalta.

Määräysvallalla tarkoitetaan yli 50 % omistusosuutta yhtiössä, ottaen huomioon niin välitön kuin välillinen omistus sekä oikeutta nimittää ja/tai erottaa enemmistö yhtiön hallituksen jäsenistä. Huomattavalla vaikutusvallalla tarkoitetaan lähtökohtaisesti 20–50 % välitöntä tai välillistä omistusosuutta yhtiössä. Läheisillä perheenjäsenillä tarkoitetaan henkilön lapsia, aviopuolisoa tai elämänkumppania ja huollettavia (tarkoittaen taloudellisesti riippuvaista henkilöä) sekä aviopuolison tai elämänkumppanin lapsia sekä huollettavia. Lähipiiriin kuuluvan tulee itse tapauskohtaisesti arvioida, ketkä kuuluvat huollettavina läheisiin perheenjäseniin.

Lähipiirin määrittely ja lähipiiriluettelon ylläpito

Yhtiö ylläpitää ajantasaista luetteloa yhtiön lähipiiriin kuuluvista osapuolista, ja sisäpiirivastaava huolehtii lähipiiriä koskevien ohjeiden antamisesta. Yhtiön toimitusjohtaja seuraa lähipiiriluettelossa tapahtuvia muutoksia ja raportoi muutoksista hallitukselle.

Lähipiiritoimien tunnistaminen, seurannan ja arvioinnin perusteet sekä päätöksenteko

Lähipiiritoimella tarkoitetaan yhtiön ja sen lähipiiriin kuuluvan välistä sopimusta tai muuta oikeustointa. Lähipiiritoimia tunnistettaessa Aspocompissa kiinnitetään huomiota toimen, osapuolen ja niiden välisen suhteen tosiasialliseen sisältöön eikä ainoastaan sen oikeudelliseen muotoon. Lähipiiritoimissa olennaista on voimavarojen, palveluiden tai velvoitteiden siirtyminen yhtiön ja sen lähipiiriin kuuluvan osapuolen välillä riippumatta siitä, suoritetaanko rahamääräistä tai muuta vastiketta.

Aspocompin hallitus on määritellyt yhtiön lähipiiritoimien seurannan ja arvioinnin periaatteet. Aspocomp tekee lähipiirinsä kanssa liiketoimia vain, mikäli ne ovat yhtiön toiminnan tarkoituksen ja yhtiön edun mukaisia ja niille on liiketaloudellinen peruste. Yhtiön tehdessä lähipiirinsä kanssa toimia varmistetaan ensin niiden asianmukaisuus yhtiön ja osakkeenomistajien kannalta ja otetaan huomioon lähipiiritoimien seurantaan, arviointiin, päätöksentekoon ja julkistamiseen liittyvä lainsäädäntö. Lisäksi varmistetaan, etteivät eturistiriidat ole vaikuttaneet päätöksen tai muun toimen tekoon.

Johtoryhmän jäsenet raportoivat toimitusjohtajalle, mikäli ne suunnittelevat tai havaitsevat suunnitteilla olevista lähipiiritoimista. Toimitusjohtajan erikseen määrittelemä yhtiön johtoryhmän jäsen, esteellisyyssäännökset huomioiden, valmistelee selvitykset ja arviot kustakin suunnitteilla olevasta lähipiiritoimesta ja sen ehtojen luonteesta johtoryhmän käsiteltäväksi. Lähipiiritoimi ja sen ehtojen luonne arvioidaan tapauskohtaisesti ja suhteessa yhtiön tavanomaiseen toimintaan ja tavanomaisiin kaupallisiin ehtoihin sekä toimialalla yleisesti noudatettaviin ja hyväksyttyihin markkinakäytäntöihin.

Mikäli lähipiiritoimi kuuluu selkeästi yhtiön tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluviin vakioehtoisiin sopimuksiin, tekee toimijohtaja tai tarvittaessa johtoryhmä päätöksen lähipiiritoimen toteuttamisesta, esteellisyyssäännökset huomioiden. Lähipiiritoimet, jotka eivät kuulu yhtiön tavanomaiseen liiketoimintaan tai jota ei toteuteta tavanomaisin kaupallisin ehdoin, edellyttävät hallituksen päätöstä lähipiiritoimen toteuttamisesta, esteellisyyssäännökset huomioiden. Tällöin toimitusjohtaja raportoi selvitykset ja arviot toimista hallitukselle/tarkastusvaliokunnalle käsiteltäväksi ja päätettäviksi. Hallitus voi tarvittaessa myös viedä lähipiiritointa koskevan päätöksen yhtiökokouksen päätettäväksi, jolloin vaaditaan enemmistöä niiden osakkeenomistajien äänistä, jotka eivät ole lähipiirisuhteessa päätettävään toimeen. Poikkeuksena edellä mainittuun on osakeyhtiölaissa erikseen luetellut toimet, joissa ei sovelleta osakkaanomistajan lähipiiritoimeen liittyviä esteellisyyssäännöksiä, kuten esimerkiksi kokonaan omistetun tytäryhtiön kanssa tehtävät toimet ja yhtiökokouksen päätöksenteko hallituksen palkitsemisesta.

Toimitusjohtaja raportoi kaikki lähipiiritoimet vuosittain hallitukselle/tarkastusvaliokunnalle. Hallitus seuraa ja arvioi, miten yhtiön ja sen lähipiirin kesken tehtävät sopimukset ja muut oikeustoimet täyttävät lain vaatimukset tavanomaiseen toimintaan kuulumisesta ja markkinaehdoista.

Läpipiiritoimien raportointi- ja tiedonantovelvollisuudet sekä periaatteiden selostaminen

Aspocomp raportoi mahdolliset lähipiiritoimet vuosittain toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksen liitetiedoissa osakeyhtiölain ja tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten edellyttämällä tavalla. Yhtiö julkistaa lähipiiritoimet arvopaperimarkkinalain, pörssin sääntöjen ja markkinoiden väärinkäyttöasetuksen edellyttämällä tavalla. Lähipiiritoimista ilmoitetaan lähipiirisuhteen luonne, kuvaus toimesta tai taloudellisesta edusta sekä sen raha-arvosta. Lähipiiritoimia koskevat periaatteet selostetaan vuosittain yhtiön laatimassa selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

Esteellisyys

Aspocompin lähipiirin kuuluva ei saa osallistua sellaisen sopimuksen käsittelyyn tai äänestää sellaisesta sopimuksesta tai muusta oikeustoimesta, jonka osapuolena on hän tai häneen lähisuhteessa oleva, ja oikeustoimi ei ole yhtiön tavanomaista liiketoimintaa tai sitä ei toteuteta tavanomaisin kaupallisin ehdoin. Lähipiiritointa koskevaan päätökseen vaaditaan aina enemmistö niiden jäsenten äänistä, jotka eivät ole lähipiirisuhteessa päätettävään toimeen itse tai oman lähipiirinsä toimesta.

Lähipiiritoimet vuonna 2019

Aspocomp-konsernin lähipiiriin kuuluivat vuoden 2019 aikana yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet sekä heidän läheiset perheenjäsenensä ja yhtiöt, joissa edellämainitut käyttävät yksin tai yhdessä määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa. Yhtiön lähipiiriin kuuluvia yhtiöitä ovat konsernin tytäryhtiöt.

Vuoden 2019 aikana Aspocomp ei tehnyt lähipiirinsä kanssa yhtään yhtiön kannalta olennaista ja yhtiön tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavaa tai muutoin kuin tavanomaisin markkinaehdoin toteutettua liiketoimea (0 lähipiiritoimea vuonna 2018).

SISÄPIIRIHALLINNON KESKEISET TOIMINTATAVAT

Aspocomp noudattaa toiminnassaan markkinoiden väärinkäyttöasetusta (EU 596/2014 MAR) ja sen nojalla annettua sääntelyä, kuten Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Näitä täydennetään Aspocompin hallituksen hyväksymillä yhtiön sisäisillä sisäpiiriohjeilla, jotka muodostuvat voimassa olevista sääntelyistä ja Aspocompia koskevista täsmennyksistä. Aspocomp on määritellyt liiketoimistaan ilmoitusvelvollisiksi johtohenkilöiksi hallituksen ja johtoryhmän jäsenet ja ylläpitää luetteloa johtohenkilöistä ja heidän lähipiiristään. Yhtiön johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä kuuluvien on

ilmoitettava yhtiölle ja Finanssivalvonnalle kaikki heidän omaan lukuunsa tehdyt Aspocompin rahoitusvälineisiin liittyvät liiketoimet ja yhtiö julkistaa saamansa liiketoimi-ilmoitukset pörssitiedotteella (www.aspocomp.com/raportit).

Yhtiö ylläpitää myös yrityskohtaista luetteloa henkilöistä, joilla on pääsy sisäpiirintietoon ja jotka työskentelevät sopimuksen perusteella tai muutoin suorittavat tehtäviä, joiden kautta on pääsy yhtiön sisäpiiritietoon. Yhtiö ei ylläpidä pysyvää sisäpiirirekisteriä, vaan kaikki sisäpiirihankkeisiin liittyvät henkilöt liitetään hanke- tai tapahtumakohtaisiin rekistereihin. Yhtiön sisäpiiriluetteloita ylläpidetään Euroclear Finland Oy:n SIRE -järjestelmässä.

Aspocomp on asettanut yhtiön johtotehtävissä toimiville henkilöille 30 kalenteripäivän kaupankäyntirajoituksen ennen osavuosi- ja puolivuosikatsausten sekä tilinpäätöstiedotteiden julkistamista. 30 kalenteripäivän suljettu ikkuna koskee myös henkilöitä, jotka saavat yhtiön julkistamatonta taloudellista tulostietoa, mm. taloudellisten raporttien valmistelun, laatimisen ja julkistamisen yhteydessä. Hankekohtaiset sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla ennen hankkeen julkistamista tai sen raukeamista. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön sisäpiiriasioista, kouluttamisesta ja sisäpiirihankkeisiin liittyvien rekisterien perustamispäätöksestä. Yhtiössä valvotaan sisäpiiriohjeiden noudattamista ja varmistetaan että kaikki henkilöt, joilla on pääsy yhtiön sisäpiirintietoon, tunnustavat tähän liittyvät oikeudelliset ja sääntelyyn liittyvät velvoitteet sekä ovat tietoisia sisäpiirinkauppoihin ja sisäpiirintiedon laittomaan ilmaisemiseen sovellettavista seuraamuksista. Hallituksen valtuuttamana Aspocompin toimitusjohtaja seuraa, arvioi ja tekee päätökset sisäpiiritiedon julkistamisesta sekä tarvittaessa sisäpiirintiedon julkistamisen lykkäämisestä, mikäli MAR:in mukaiset ehdot täyttyvät.

VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ ILMOITTAMINEN (WHISTLE BLOWING)

Yhtiön henkilöstöllä on käytössään menettely (whistle blowing), jota noudattamalla he voivat ilmoittaa yhtiön sisällä riippumattoman kanavan kautta (ja halutessaan anonyymisti) mahdollisista yhtiön sisäisten tai ulkoisten normien ja säädösten rikkomisesta, kuten liiketapaperiaatteiden, toimintaperiaatteiden tai sisäpiiriohjeiden vastaisesta toiminnasta. Ilmoituskanavan tavoitteena on edesauttaa hyvän hallintotavan noudattamista yhtiön päivittäisessä toiminnassa sekä ehkäistä ja havaita väärinkäytöksistä. Ilmoitukset selvitetään viiveettä ja luottamuksellisesti.

Vuonna 2019 yhtiössä ei tehty yhtään säännösten rikkomista koskevaa ilmoitusta (0 ilmoitusta 2018).

TILINTARKASTUS

Aspocompin yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on oltava yksi tilintarkastaja, jonka varsinainen yhtiökokous valitsee vuodeksi kerrallaan. Tilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Hallitus valmistelee tilintarkastajan valitsemisprosessia. Lakisääteisessä tilintarkastuksessa tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa yhtiön tilikauden kirjanpito, toimintakertomus, tilinpäätös ja hallinto. Tilintarkastaja antaa yhtiön osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen yhtiön tilinpäätöksen yhteydessä.

Tilintarkastaja 2019

Varsinainen yhtiökokous valitsi 3.4.2019 tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n yhtiön tilintarkastajaksi, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Jouko Malinen.

Tilintarkastuspalkkiot	2019	2018
PWC, lakisääteisen tilintarkastuksen palkkiot	60 068	48 038
PWC, muut palvelut	5693	12 395
Yhteensä	65 761	60 433

HALLITUS

PÄIVI MARTTILA

Puheenjohtaja

s. 1961, Suomen kansalainen, kauppatieteiden maisteri

Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2013 ja hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2014

Keskeinen työkokemus

Sievi Capital Oyj, toimitusjohtaja, 2018 -, Midagon Oy, toimitusjohtaja, 2012-16, Flextronics konserni, myyntijohtaja, 2005–2011, Plamec Oy, toimitusjohtaja 2002–2005, QPR Software Oyj, perustaja ja johtaja, 1991–2001.

Keskeisimmät luottamustehtävät

Midagon Oy, hallituksen puheenjohtaja, Patria Oyj, hallituksen jäsen.

KAARINA MUURINEN

Varapuheenjohtaja

s. 1958, Suomen kansalainen, ekonomi

Riippumaton hallituksen jäsen ja hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2015

Keskeinen työkokemus

Vaisala Oyj, talousjohtaja, 2011-, Nokia Oyj, Vice President, Supply Chain Finance & Control, 2008- 11, Vice President, Shared Accounting Services, 2003-08, Director, Financial Services Platform, 1998-2003, Hewlett-Packard Brussels Coordination Center, Accounting Manager, Europe Inventory & Revenue, 1994-98.

JULIANNA BORSOS

Hallituksen jäsen

s. 1971, Suomen kansalainen, kauppatieteiden tohtori Yhtiöstä riippumaton, merkittävistä osakkeenomistajista riippuvainen hallituksen jäsen vuodesta 2017

Keskeinen työkokemus

Bocap, perustajaosakas ja hallituksen puheenjohtaja, 2011-, Intelligem Oy, Merasco Capital Oy, investointipankkijohtaja ja yrittäjäosakas, 2002-2009, Mandatum pankkiiriliike, osakas ja kansainvälisten toimintojen johtaja, 1999-2001, Merita ja Merita-Nordbanken, Euroopan kehittyvien markkinoiden ekonomisti ja pääanalyytikko, 1997-1999, ETLA, tutkija, 1993-1997

Keskeisimmät luottamustehtävät

Bocap tytäryhtiöt, hallituksen puheenjohtaja, MediVida Oy, Primex Pharmaceuticals Oy ja Nanocomp Oy, hallituksen jäsen

MATTI LAHDENPERÄ

Hallituksen jäsen

s. 1953, Suomen kansalainen, tekniikan lisensiaatti Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2016

Keskeinen työkokemus

OT-Kumi Oy, osakas ja kehityspäällikkö, 2004-2016, RL Vision Tech Oy, varatoimitusjohtaja, 2002- 04, Thermo Radiometrie Oy, tuotantopäällikkö, Group Manager 1995-02, Rautaruukki New Technology, tuotantopäällikkö, 1991-95, VTT Oulu, valmistustekniikan tutkija, 1988-91, Aspo Elektroniikka, Oulu, tuotantopäällikkö, 1979-88.

JUHA PUTKIRANTA

Hallituksen jäsen

s. 1957, Suomen kansalainen, diplomi-insinööri Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2016

Keskeinen työkokemus

Saafricon Oy, toimitusjohtaja ja omistaja, 2015-, Microsoft Corporation, Corporate Vice President, 2014, Nokia Oyj, Executive Vice President, Operations, 2013-14, Nokia Oyj, Senior Vice President, johtotehtävät, 1997-2012, Symbian Ltd, hallituksen jäsen, 1998-2001, Hewlett-Packard Corporation, markkinointijohtaja Euroopan ja Afrikan alueet, elektroniikan mittausjärjestelmät, 1992-97, Siar Oy, liikkeenjohdon konsultti, 1986-87, Nokia Oyj, erilaisia johtotehtäviä, informaatiojärjestelmä yksikkö, 1979-86.

Keskeisimmät luottamustehtävät

Familings Oy ja Variantum Oy, hallituksen puheenjohtaja, Bittium Corporation, Nordcloud Oy ja 4TS Oy, hallituksen jäsen, Meontrust Oy, Advisor of the Board.

JOHTORYHMÄ

MIKKO MONTONEN

Toimitusjohtaja

Diplomi-insinööri, s. 1965, Suomen kansalainen Toimitusjohtaja ja johtoryhmän puheenjohtaja, 15.5.2014 alkaen

Keskeinen työkokemus: Okmetic Oyj, johtaja, asiakkaat ja markkinat, 2010–14, toimitusjohtajan sijainen, 2008–14, kaupallinen johtaja, 2008–10 ja myynti- ja markkinointijohtaja, 2004–07, Okmetic Inc. Pohjois-Amerikka, toimitusjohtaja, myynti- ja markkinointijohtaja, 2000–04, Okmetic Oy, myyntipäällikkö, prosessi-insinööri, 1991–99.

ANTTI OJALA

Kehitysjohtaja, toimitusjohtajan sijainen

Diplomi-insinööri, s. 1979, Suomen kansalainen

Kehitysjohtaja ja johtoryhmän jäsen, 25.10.2013 alkaen

Keskeinen työkokemus: Aspocompin palveluksessa eri tehtävissä vuodesta 2003

ARI BEILINSON

Myynti- ja markkinointijohtaja

Kauppatieteiden maisteri, s. 1963, Suomen kansalainen Myynti- ja markkinointijohtaja ja johtoryhmän jäsen, 29.4.2019 alkaen

Keskeinen työkokemus: Ramboll Finland Oy, myynti- ja johtotehtävät, 2018, Recright.com, toimitusjohtaja, 2011-2017, iConsulting Finland Oy, toimitusjohtaja ja konsultti, 2009-2011, SRV Group, EVP, 2006-2009, Nokia Oyj, myynti- ja johtotehtävät, 1994-2006, IBM, myynti- ja johtotehtävät, 1988-1994

JARI ISOAHO

Tuotantojohtaja Insinööri, s. 1960, Suomen kansalainen Tuotantojohtaja ja johtoryhmän jäsen, 19.9.2011 alkaen Keskeinen työkokemus: Aspocompin palveluksessa eri tehtävissä vuodesta 1989

JOUNI KINNUNEN

Talousjohtaja Yo-merkonomi, s. 1960, Suomen kansalainen Talousjohtaja ja johtoryhmän jäsen, 19.9.2011 alkaen Keskeinen työkokemus: Aspocompin palveluksessa eri tehtävissä vuodesta 1984

MITRI MATTILA

Teknologiajohtaja Diplomi-insinööri, s. 1973, Suomen kansalainen Teknologiajohtaja ja johtoryhmän jäsen 26.2.2018 alkaen Keskeinen työkokemus: Aspocompin palveluksessa eri tehtävissä vuodesta 1997

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2019

PALKITSEMISEN PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS

Aspocompin hallituksen nimitysvaliokunta tai mikäli valiokuntaa ei perusteta, niin yhtiön hallitus valmistelee hallituskokoonpanoa ja heidän palkitsemisasioitansa koskevat ehdotukset esitettäväksi varsinaiselle yhtiökokoukselle. Aspocomp julkaisee hallituksen jäseniä ja heidän palkitsemistaan koskevat ehdotukset varsinaisen yhtiökokouksen kokouskutsussa sekä yhtiön verkkosivuilla. Aspocompin varsinainen yhtiökokous päättää vuosittain hallituksen jäsenten palkkioista ja niiden määräytymisperusteista vuodeksi kerrallaan.

Aspcompin hallituksen palkitsemisvaliokunta tekee toimitusjohtajan palkitsemista koskevat ehdotukset hallitukselle tai mikäli valiokuntaa ei ole perustettu, hoitaa yhtiön hallitus myös palkitsemisen valmistelutehtävät. Hallitus päättää toimitusjohtajan palkitsemisesta ja muista työsuhteen ehdoista. Lisäksi hallitus päättää toimitusjohtajalle toimisuhteen päättymisen perusteella maksettavista korvauksista. Hallitus päättää myös toimitusjohtajan mahdollisista kannustin- ja bonusjärjestelmistä sekä lisäksi niihin liittyvistä tulostavoitteista ja palkkionmaksuista.

Toimitusjohtaja tekee johtoryhmän muiden jäsenten palkitsemisesta koskevat ehdotukset hallitukselle. Hallitus päättää toimitusjohtajalle suoraan raportoivien johtoryhmän jäsenten palkitsemisesta ja muista työsuhteen ehdoista. Hallitus päättää myös heidän mahdollisista kannustin- ja bonusjärjestelmistänsä sekä lisäksi niihin liittyvistä tulostavoitteista ja palkkionmaksuista

PALKITSEMISEN KESKEISET PERIAATTEET

HALLITUKSEN PALKITSEMINEN JA OSAKEOMISTUS

Aspocompin varsinainen yhtiökokous päätti 3.4.2019 että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 30 000 euroa toimikaudelta, varapuheenjohtalle 20 000 euroa toimikaudelta ja muille jäsenille 15 000 euroa toimikaudelta. Tämän lisäksi yhtiökokous päätti että, puheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkiona 1 000 euroa kokoukselta ja muille jäsenille 500 euroa jokaisesta hallituksen ja sen valiokuntien kokouksesta. Hallituksen jäsenille päätettiin lisäksi korvata kokouksesta aiheutuneet kohtuulliset matkakulut. Hallituksen vuosipalkkiota ei makseta miltään osalta yhtiön osakkeiden muodossa, vaan palkkiot maksetaan kokonaan rahana.

Hallituksen jäsenet eivät ole työ- tai toimisuhteessa yhtiöön ja saavat yhtiöltä ainoastaan hallituksen jäsenyyteen ja hallitustyöhön liittyviä korvauksia. Hallituksen jäsenet eivät kuulu yhtiön kannustinjärjestelmien piiriin

TOIMITUSJOHTAJA

Toimitusjohtajan palvelusuhteen keskeiset ehdot on määritelty hallituksen hyväksymässä kirjallisessa johtajasopimuksessa. Toimitusjohtajan kokonaispalkka koostuu vuonna 2019 kuukausipalkasta, tavanomaisiksi katsottavista luontaiseduista, kuten puhelin-, ravinto- ja autoedusta. Lisäksi toimitusjohtaja on optio-ohjelman 2014 ja koko henkilöstöä koskevan voittopalkkiojärjestelmän piirissä. Toimitusjohtajalla ei ole toimisuhteen perusteella olevaa vapaaehtoista eläkevakuutusta, ja toimitusjohtajan eläkeikä määräytyy työntekijän eläkelain (TyEL) mukaan. Johtajasopimuksessa ei ole määritelty varhennettua vanhuuseläkeikää eikä eroamisikää. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on molemminpuolisesti kuusi (6) kuukautta ja irtisanomisajan palkan lisäksi maksettava eroraha on kuuden (6) kuukauden palkkaa vastaava summa.

Toimitusjohtajan optio-ohjelma 2014

Osana toimitusjohtajan sitouttamis- ja kannustamisjärjestelmää, Aspocomp Group Oyj:n hallitus päätti 15.5.2014 varsinaisen yhtiökokouksen 23.4.2013 antaman valtuutuksen nojalla antaa osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen yhtiön toimitusjohtajalle yhteensä enintään 390 000 optio-oikeutta optio-ohjelman ehtojen mukaisesti. Optio-oikeudet annetaan vastikkeetta. Kukin optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden yhtiön uuden osakkeen. Optio-ohjelma jakautuu A-, B- ja C-sarjoihin, joihin jokaiseen kuuluu 130 000 optio-oikeutta. Osakkeen merkintähinta optio-oikeudella A on osakkeen vaihdon painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 1.3.–31.3.2014 (0,99 euroa), optiooikeudella B on osakkeen vaihdon painotettu keskikurssi 1.3.–31.3.2015 (1,24 euroa) ja optio-oikeudella C on osakkeen vaihdon painotettu keskikurssi 1.3.–31.3.2016 (1,26 euroa). Optio-oikeuksien kohteena olevien osakkaiden merkintäaika on optio-oikeudella A 1.5.2016 - 30.4.2018, optio-oikeudella B 1.5.2017 - 30.4.2019 ja optio-oikeudella C 1.5.2018 - 30.4.2020. Lisätietoa Optio-ohjelmasta 2014 on saatavilla yhtiön verkkosivuilta osoitteesta www.aspocomp.com/palkitseminen.

Voittopalkkiojärjestelmä

Toimitusjohtaja on myös yhtiön koko henkilöstöä koskevan vuosittaisen voittopalkkiojärjestelmän piirissä. Järjestelmän mittareina ovat olleet liikevaihto, liiketulos ja operatiivinen rahavirta. Yhtiön hallitus on vuosittain päättänyt mittareiden raja-arvot, joiden mukaan voittopalkkio määräytyy.

MUU JOHTORYHMÄ

Vuonna 2019 johtoryhmään kuuluivat toimitusjohtajan ohella yhtiön kehitysjohtaja, tuotantojohtaja, talousjohtaja ja teknologiajohtaja sekä myyntijohtaja (29.4.2019 alkaen). Johtajien kiinteä kompensaatio koostuu kuukausipalkasta ja tavanomaisiksi katsottavista luontoiseduista, kuten matkapuhelin- ja ravintoedusta sekä autoedusta. Johtajat ovat osakepalkkiojärjestelmän 2016-2019 piirissä sekä myös koko henkilöstöä koskevan voittopalkkiojärjestelmän piirissä. Johtoryhmän jäsenillä ei ole työsuhteen perusteella olevaa vapaaehtoista eläkevakuutusta, heidän eläkeikänsä määräytyy työntekijän eläkelain (TyEL) mukaan.

Osakepalkkiojärjestelmä 2016-2019

Osakepalkkiojärjestelmä 2016 tarjoaa johtoryhmän jäsenille (pois lukien toimitusjohtaja) ja muille yhtiön avainhenkilöille mahdollisuuden saada omistukseensa yhtiön osakkeita neljältä ansaintajaksolta heille hallituksen päätöksellä asetettavien tavoitteiden saavuttamisen perusteella.

Aspocomp Group Oyj:n toimitusjohtaja ei ole tämän osakepalkkiojärjestelmän 2016 piirissä, hänellä on erillinen kannustinjärjestelmä, edellä kerrottu toimitusjohtajan optio-ohjelma 2014.

Aspocomp Group Oyj:n hallitus päätti 25.2.2016 uudesta avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinja sitouttamisjärjestelmästä. Palkitsemisjärjestelmällä pyritään yhdistämään omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon pysyväksi nostamiseksi, sitouttamaan avainhenkilöt pitkäaikaisesti yhtiöön ja tarjoamaan heille kilpailukykyinen ja yrittäjyyteen perustuva palkitsemisjärjestelmä. Ansaintajaksot muodostuvat neljästä kalenterivuotta vastaavasta tilikaudesta jaksolla 1/2016 – 12/2019. Järjestelmän kohteena on tällä hetkellä noin 15 avainhenkilöä. Hallitus voi päättää uusien avainhenkilöiden ottamisesta järjestelmän piiriin sekä heidän vuosittaisen enimmäispalkkionsa. Enimmäispalkkio ilmaistaan osakkeiden kappalemääränä, josta puolet (1/2) maksetaan antamalla tai luovuttamalla osakkeita ja puolet (1/2) osakkeiden arvoa vastaavalla rahasuorituksella kattamaan palkkiosta syntyvät verot ja veronluontoiset maksut. Ansaintajaksoille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan avainhenkilöille. Järjestelmään kuuluville noin 15 avainhenkilölle voidaan vuosittain myöntää palkkiona asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella yhteensä enintään 90 000 Aspocomp Group Oyj:n osaketta, joka vastaa noin 1,6 prosenttia osakkeiden nykyisestä kokonaismäärästä. Kunkin ansaintajakson enimmäispalkkio on Aspocompin johtoryhmän jäsenelle 10 000 osaketta ja muille yhtiön avainhenkilölle 4 000 – 6 000 osaketta. Myönnettävien osakkeiden kokonaisenimmäismäärä kasvaa, mikäli hallitus myöhemmin päättää uusien henkilöiden ottamisesta järjestelmään. Osakepalkkiojärjestelmän perusteella saadut osakkeet on omistettava vähintään 36 kuukauden ajan osakkeiden tultua kirjatuiksi avainhenkilön arvo-osuustilille. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön päättyy kyseisen sitouttamisjakson aikana, osakkeet on lähtökohtaisesti palautettava yhtiölle vastikkeetta.

Voittopalkkiojärjestelmä

Johtoryhmän jäsenet ovat myös yhtiön koko henkilöstöä koskevan vuosittaisen voittopalkkiojärjestelmän piirissä. Järjestelmän mittareina ovat olleet liikevaihto, liiketulos ja operatiivinen rahavirta. Yhtiön hallitus on vuosittain päättänyt mittareiden raja-arvot, joiden mukaan voittopalkkio määräytyy.

PALKITSEMISRAPORTTI 2019

HALLITUKSEN PALKITSEMINEN

Varsinainen yhtiökokous 2019 päätti 3.4.2019, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkiona 30 000 euroa toimikaudelta, varapuheenjohtajalle 20 000 euroa toimikaudelta ja muille jäsenille 15 000 euroa toimikaudelta. Tämän lisäksi yhtiökokous päätti että, puheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkiona 1 000 euroa kokoukselta ja muille jäsenille 500 euroa jokaisesta hallituksen ja sen valiokuntien kokouksesta.

3.4.2019 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen tekemän ehdotuksen mukaisesti jäsenten lukumääräksi viisi ja hallitukseen valittiin uudelleen Päivi Marttila, Kaarina Muurinen, Julianna Borsos, Matti Lahdenperä ja Juha Putkiranta. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vuonna 2020 pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajaksi uudelleen Päivi Marttilan ja varapuheenjohtajaksi uudelleen Kaarina Muurisen.

Hallituksen ja tarkastusvaliokunnan kokoukset 2019

Vuonna 2019 hallitus kokoontui yhteensä 8 kertaa ja keskimääräinen osallistumisaste oli 100 %.

Hallitus päätti yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa 3.4.2019 että hallituksella on edelleen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunta kokoontui yhteensä 5 kertaa ja keskimääräinen osallistumisaste oli 100 %.

	Vuosipalkkio	Kokouspalkkiot	Yhteensä
	jaksotettuna*	Hallitus	Tarkastus
			valiokunta
Päivi Marttila, puheenjohtaja	30 000	8 000		38 000
Kaarina Muurinen, varapj.	20 000	4 000	500	24 500
Julianna Borsos	15 000	4 000	500	19 500
Matti Lahdenperä	15 000	4 000	500	19 500
Juha Putkiranta	15 000	4 000		19 000
Yhteensä, euroa	95 000	24 000	1 500	120 500

Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot 2019

* Vuosipalkkiot on jaksotettu kuukausittain maksettavaksi. Vuoden 2019 aikana on maksettu vuoden 2019 vuosipalkkiota kullekin hallituksen jäsenelle 8 kuukauden osuutta vastaava määrä, yhteensä 63 336 euroa ja vuoden 2018 vuosipalkkioita 4 kuukauden osuutta vastaava määrä, yhteensä 31 664 euroa.

Hallituksen palkkioita ei ole maksettu miltään osalta osakkeiden muodossa, vaan kaikki palkkiot on maksettu rahana. Kokouspalkkioita ei makseta puhelinkokouksista.

Hallituksen jäsenet eivät ole saaneet muita taloudellisia etuuksia, eivätkä he ole osallisina yhtiön kannustinjärjestelmissä.

TOIMITUSJOHTAJAN PALKITSEMINEN

Diplomi-insinööri Mikko Montonen on toiminut yhtiön toimitusjohtajana ja konsernijohtoryhmän puheenjohtajana 15.5.2014 alkaen. Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu kiinteästä kuukausipalkasta sekä muista luotoiseduista kuten auto-, puhelin- ja lounasedusta.

Toimitusjohtaja	2019	2018
Palkka ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	352 035	241 885
Optio-oikeudet	0	0
Yhteensä	352 035 *	241 885 *
* Kokonaispalkan lisäksi palkitsemiseen sisältyvät toimitusjohtajan optio-oikeudet.

Optio-ohjelma 2014 (A-C) perusteella toimitusjohtajalle annetut optiot

	Optio-oikeus A	Optio-oikeus B	Optio-oikeus C
Myöntämispäivä	14.5.2014	14.5.2014	14.5.2014
Myönnettyjen optioiden lukumäärä	130 000	130 000	130 000
Merkintähinta	0,99	1,24	1,26
Osakehinta myöntämishetkellä	1,45	1,45	1,45
Käypä arvo	0,63	0,45	0,48
	1.5.2016-	1.5.2017-	1.5.2018-
Merkintäaika	30.4.2018	30.4.2019	30.4.2020
Määrät
Optoita ulkona 1.1.2019	0	0	130 000
Optoita toteutettu	0	0	0
	0	0	130 000

MUUN JOHTORYHMÄN PALKITSEMINEN

Johtajien kiinteä kompensaatio koostuu kuukausipalkasta ja tavanomaisiksi katsottavista luontoiseduista, kuten matkapuhelin- ja ravintoedusta sekä autoedusta. Vuonna 2019 johtoryhmään kuuluivat toimitusjohtajan ohella:

Antti Ojala, kehitysjohtaja, toimitusjohtajan varamies
Ari Beilinson, myyntijohtaja (29.4.2019 alkaen)
Jari Isoaho, tuotantojohtaja
Jouni Kinnunen, talousjohtaja
Mitri Mattila, teknologiajohtaja

Muu johtoryhmä	euroa	2019	2018
Palkka ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet yhteensä		772 495	592 245

Osakepalkkiojärjestelmä 2016-2019

Ansaintakaudella 2019 osakepalkkiojärjestelmän ehdot täyttyivät ja järjestelmään kuuluville maksettiin palkkioita järjestelmästä vuonna 2019. Osakepalkkiojärjestelmän maksut johtoryhmän jäsenille (pois lukien toimitusjohtaja) olivat yhteensä 187 880 euroa ansaintakaudella 2019, josta puolet maksettiin antamalla tai luovuttamalla osakkeita ja puolet osakkeiden arvoa vastaavalla rahasuorituksella kattamaan palkkiosta syntyvät verot ja veronluontoiset maksut.

TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

SIJOITTAJASUHTEET

Aspocompin viestintä perustuu tosiasioihin ja on tasapuolista, rehellistä, järjestelmällistä sekä ajantasaista. Tiedottamisen tavoitteena on turvata kaikille markkinaosapuolille riittävä ja oikea tieto yhtiöstä sekä varmistaa, että julkistettavat tiedot annetaan samanaikaisesti, yhdenmukaisena ja ilman aiheetonta viivytystä.

Yhtiön sijoittajasuhteiden yhteyshenkilö on toimitusjohtaja Mikko Montonen. P. 020 776 6860, mikko.montonen(at)aspocomp.com.

TALOUDELLISET TIEDOTTEET

Aspocomp Group Oyj julkaisee taloudellisen tiedon vuonna 2020 seuraavasti:

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu: tiistaina 5.5.2020
Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu: keskiviikkona 12.8.2020
Osavuosikatsaus tammi-syyskuu: keskiviikkona 4.11.2020.

Puolivuosikatsaus ja osavuosikatsaukset julkistetaan arviolta klo 9.00 mainittuina päivinä.

Aspocompin hiljainen kausi alkaa 30 päivää ennen tulostiedotteidensa julkaisua. Tällöin yhtiö ei anna lausuntoja taloudellisesta tilastaan tai liiketoimintojensa kehityksestä.

Taloudelliset raportit julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Raportit ja vuosikertomus julkaistaan ainoastaan sähköisesti. Taloudelliset raportit, vuosikertomukset ja pörssitiedotteet löytyvät julkistamisen jälkeen osoitteesta www.aspocomp.com/raportit.

YHTIÖKOKOUS 2.4.2020

Aspocomp Group Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 2.4.2020 klo 10.00 alkaen osoitteessa Keilaranta 1, 1. krs Auditorio, Espoo. Osakkeenomistajalla, joka on 23.3.2020 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon, on oikeus osallistua yhtiökokoukseen.

Osakkeenomistajan on ilmoitettava osallistumisestaan yhtiökokoukseen viimeistään 30.3.2020 klo 10.00 mennessä. Lisätietoja yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista ja ilmoittautumisesta saa 10.3.2020 julkistetusta yhtiökokouskutsusta, joka on saatavilla yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.aspocomp.com/yhtiokokous.

OSINGONMAKSU

YHTEYSTIEDOT

Aspocomp Group Oyj

MYYNTI
	Suomi	Tutkijantie 11, 90590 Oulu	P: 020 775 6860
		Keilaranta 1, 02150 Espoo	P: 020 775 6860
	Iso-Britannia	8 Second Cross road, TW2 5RF Twickenham	P: +44 776 142 228
	Ruotsi	Köpenhamnsvägen 101, 217 75 Malmö	P. +46 702 120 065
	Saksa	Siegfriedstraße 1, 86356 Neusäß	P: +49 821 454 4913
		Paracelsusstrasse 10, 72762 Reutlingen	P. 49 7121 230 902
TUOTANTO
		Tutkijantie 11, 90590 Oulu	P: 020 775 6860
	KIINAN TOIMINNOT
		Room 901B, Building B,	P: +86 755 8376 156
		Nanxian commercial Plaza,	F: +86 755 8376 1766
		43# of MeiLong Road,
		LongHua district, Shenzhen,
		People's Republic of China	(Post code: 518131)
PÄÄKONTTORI
		Keilaranta 1, 02150 Espoo	P: 020 775 6860

www.aspocomp.com

VASTUULLISUUS

Aspocompin päämääränä ovat yritystoiminnan pitkäjänteinen, kannattava ja vastuullinen kasvattaminen. Olemalla avoimia jatkuvalle kehitykselle ja muutoksille, pystymme parantamaan toimintatapojamme ja kehittämään toimintaamme siten, että voimme luoda konkreettista taloudellista, sosiaalista ja ekologista lisäarvoa asiakkaille, omistajille, henkilökunnalle ja ympäristölle myös pitkällä aikavälillä. Olemme sitoutuneet kestävään liiketoimintaan ja noudatamme kaikessa toiminnassamme voimassa olevia lakeja ja määräyksiä. Aspocompin hallinnointiperiaatteet perustuvat voimassa olevaan lainsäädäntöön ja yhtiön yhtiöjärjestykseen. Yhtiön noudattaa Helsingin pörssin ja Finanssivalvonnan sääntöjä, määräyksiä ja ohjeita sekä Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia.

Toimintamme on linjassa kansainvälisen Social Accountability International SA8000 –standardin kanssa. Standardissa määritellään perusteet sosiaalisesti ja eettisesti hyvälle työvoiman käytölle. Standardin pääkohdat liittyvät mm. lapsi- ja pakkotyövoiman käytön estämiseen, henkilöstön työaikoihin ja palkkaukseen, työterveys- ja turvallisuusasioihin, yhdistymisvapauteen sekä oikeuteen käydä työehtoneuvotteluja. Noudattamalla korkeita eettisiä periaatteita edistämme yrityksen kannattavaa kasvua, lisäämme sidosryhmien luottamusta ja tuemme reilua kilpailua sekä tasa-arvoa. Kaikessa toiminnassamme meille on tärkeää toimia arvojamme kunnioittaen - tuotamme asiakkaillemme lisäarvoa, toimimme tehokkaasti ja joustavasti, kehitämme toimintatapojamme ja prosessejamme sekä otamme yhteisvastuun työyhteisömme hyvinvoinnista.

Vastuullisuustyötä ohjaa yhtiön ydinarvoihin perustuvat liiketapaperiaatteet (Code of Conduct), jotka yhtiön hallitus on hyväksynyt. Liiketapaperiaatteet ohjaavat työntekijöitä toimimaan vastuullisesti ja yhtiön arvoja kunnioittaen päivittäisessä työssään. Yhtiön henkilöstöllä on käytössään menettely (whistle blowing), jota noudattamalla he voivat ilmoittaa yhtiön sisällä riippumattoman kanavan kautta (ja halutessaan anonyymisti) mahdollisista yhtiön sisäisten tai ulkoisten normien ja säädösten rikkomisesta, kuten liiketapaperiaatteiden, toimintaperiaatteiden tai sisäpiiriohjeiden vastaisesta toiminnasta. Ilmoituskanavan tavoitteena on edesauttaa hyvän hallintotavan noudattamista yhtiön päivittäisessä toiminnassa sekä ehkäistä ja havaita väärinkäytöksistä. Ilmoitukset selvitetään viiveettä ja luottamuksellisesti. Vuonna 2019 yhtiössä ei tehty yhtään säännösten rikkomista koskevaa ilmoitusta (ei yhtään ilmoitusta vuonna 2018).

Aspocomp on sitoutunut varmistamaan käyttämiensä mineraalien olevan peräisin laillisista ja eettisistä lähteistä, eikä yhtiön käyttämiin mineraaleihin liity millään tavoin rikollisuutta, aseellisia konflikteja tai ihmisoikeusrikkomuksia. Aspocomp edellyttää työntekijöiltään ja liikekumppaneiltaan yhtiön konfliktimineraalipolitiikan noudattamista. Piirilevyjen tuotannossa ja toiminnassa välttämättömiä raaka-aineita ovat konfliktimineraaleihin kuuluvat kulta, tina ja volframi.

YMPÄRISTÖ

Ympäristövastuu on tärkeä osa Aspocompin toimintaa, johtamista ja päätöksentekoa, jolla pyritään ympäristövaikutusten minimointiin. Pyrimme kehittämään liiketoimintaamme jatkuvasti ehkäistäksemme ja vähentääksemme toiminnastamme syntyviä päästöjä ja jätteitä. Olemme sitoutuneet ympäristölle haitallisten materiaalien käytön minimointiin koko tuotteen elinkaaren ajan. Aspocompin ympäristöasioita hoidetaan uusimman ISO 14001 -standardin mukaisesti sertifioidun ympäristöjärjestelmän avulla. Yhtiön ympäristöjärjestelmän tavoitteena on jatkuva haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen ja luonnonvarojen säästäminen. Käyttämällä parhaita saatavilla olevia ja taloudellisesti käyttökelpoisia teknologioita pyrimme päästöjen vähentämiseen ja raakaaineiden ja energian taloudelliseen käyttöön. Noudatamme voimassa olevia ympäristölakeja ja määräyksiä ja pyrimme aktiivisesti tehostamaan kaikkea toimintaamme ottamalla samalla ympäristöasiat huomioon. Yhtiön työntekijöistä 82 % työskentelee ISO 14001 -sertifioiduissa toimipisteissä.

Tuotteemme täyttävät lyijyttömän juotosprosessin tarpeet sekä materiaalien että loppupinnoitteiden osalta. Lisäksi tuotevalikoimastamme löytyvät myös halogeenittomat valmistusmateriaalit. Toimimme EU:n REACH-asetuksen (kemikaalien rekisteröinti, arviointi ja lupamenettelyt) mukaisesti. Aspocomp pystyy tarjoamaan asiakkailleen yksityiskohtaisen materiaaliselvityksen, jossa listataan piirilevyn sisältämät alkuaineet ja yhdisteet. Materiaaliselvitysdokumentin avulla asiakkaat voivat määritellä lopputuotteen kierrätettävyyden sen tullessa elinkaarensa päähän. Aspocompin toiminnassa esiintyvät ympäristönäkökohdat tunnistetaan ja arvioidaan vähintään joka toinen vuosi ympäristöasioista vastaavan henkilön kokoon kutsuman työryhmän toimesta. Vuonna 2018 toteutettu ympäristönäkökohtien arviointi keskittyi erityisesti päästöjen ja jätteen hyötykäytön parantamismahdollisuuksien selvittämiseen. Tässä yhteydessä määriteltiin seuraavat ympäristöohjelman päämäärät vuosille 2019–2021:

Päästöt ilmaan- selvitys ja tarvittavat toimenpiteet
Jätteiden hyötykäyttö
Materiaalikäytön optimointi

Vuonna 2019 käyttämästämme sähköstä 62 prosenttia tuli fossiilivapaista lähteistä. Jätettä suhteessa tuotantotoiminnan volyymiin syntyi vuonna 2019 Oulun tehtaalla noin 13 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna ja pyrimme jatkuvasti edistämään jätteiden kierrätettävyyttä. Piirilevyjen valmistusprosessi vaatii runsasta määrää vettä. Valmistusprosessin jälkeen kaikki vedet käsitellään tehtaan omalla jätevedenpuhdistuslaitoksella ennen niiden ohjaamista kunnalliseen jätevedenpuhdistukseen. Yhtiön pääkonttori Espoossa sijaitsee ympäristövastuullisen kiinteistön toimitiloissa. Kiinteistö on toteutettu kestävän kehityksen periaatteella ja sille on myönnetty LEED Platina -ympäristösertifikaatti. LEED on vihreiden kiinteistöjen sertifiointijärjestelmä, jonka avulla pyritään vähentämään rakentamisen ja kiinteistöjen käytön aikaista ympäristökuormitusta ja Platinataso on sertifikaatin korkein taso.

TALOUDELLINEN VASTUU

Taloudellinen vastuu yrityksen tulevaisuudesta ja työpaikkojen säilymisestä velvoittaa meitä aina etsimään parhaan ratkaisun yhtiön kehittymisen ja kasvun kannalta. Mahdollisuuksien analysointi edellyttää meiltä jatkuvaa suunnittelua, jotta voimme menestyä kilpailuilla markkinoilla. Kehittämällä jatkuvasti työyhteisön osaamista ja toimintatapojen tehokkuutta parannamme myös kilpailukykyämme ja kannattavuuttamme. Toiminnassa onnistuminen edellyttää määrätietoista, pitkäjänteistä ja ennen kaikkia asiakaslähtöistä työtä. Kehitämme toimintatapojamme ja prosessejamme vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja sovellamme uusinta teknologiaa asiakkaidemme tarpeisiin. Oma valmistus ja laaja kansainvälinen kumppaniverkosto takaavat kustannustehokkuuden ja toimitusten luotettavuuden. Asiakas voi tukeutua nopeaan ja luotettavaan asiakaspalveluun kaikissa tilanteissa. Tavoitteena onkin läheinen yhteistyö asiakkaiden kanssa ja asiakkaiden toimintaan ja tarpeisiin perehtyminen, saavuttaaksemme tuloksellisen yhteistyön ja pitkäaikaisen kumppanuuden.

SOSIAALINEN VASTUU

Huolehdimme aktiivisesti henkilöstön fyysisestä, henkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista ja haluamme luoda työntekijöillemme tasa-arvoisen, turvallisen ja terveellisen työympäristön. Meillä on käytössä turvallisuuden ja terveellisyyden edistämistä varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. Työturvallisuus on tärkeä osa toimintaamme ja panostamme jatkuvasti sen kehittämiseen. Kannustamme myös henkilöstöämme havainnoimaan työturvallisuusriskejä ja raportoimaan niistä. Tavoitteenamme on tapaturmaton työyhteisö. Huolehdimme myös henkilöstömme hyvinvoinnista ja voimavarojen riittävyydestä panostamalla työterveyshuoltopalveluihin sekä tukemalla erilaisia liikuntaharrastuksia ja kerhotoimintaa. Uskomme, että hyvinvoiva ja työstään innostunut työntekijä tekee parhaimman lopputuloksen ja kokee myös yhteiset tavoitteemme mielekkäänä. Kiinnitämme erityistä huomiota henkilökohtaisen ja työyhteisön osaamisen kehittymiseen, ammattitaidon ja työkyvyn ylläpitämiseen. Henkilöstön osaaminen ja tekemisen halu ovat avaintekijöitä, joiden avulla toteutamme strategiset tavoitteemme. Kehitämme mahdollisimman avointa tiedonkulkua kaikilla organisaation tasoilla ja kannustamme aktiiviseen vuorovaikutukseen sekä uusien ideoiden jakamiseen. Henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työilmapiiriä seurataan säännöllisesti toteutettavilla henkilöstökyselyillä. Lisäksi vuosittaiset kehityskeskustelut oman esimiehen kanssa auttavat tunnistamaan kehittämisen tarpeita ja suunnittelemaan tarvittavia kehittämistoimenpiteitä. Tulosten pohjalta on käynnistetty eritasoisia työympäristöön ja työviihtyvyyteen liittyviä kehitysohjelmia. Tavoitteenamme on joustava, tehokkaasti toimiva ja tasapainoinen työyhteisö.

AI assistant

Aspocomp Group Oyj — Annual Report 2019

3301_10-k_2020-03-12_9c00fc3c-4922-48fd-9e18-939df2edf3af.pdf

2019

Vuosikertomus

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TUNNUSLUVUT 2019 LYHYESTI

LIIKEVAIHTO JA TULOS

INVESTOINNIT JA TUOTEKEHITYS

RAHAVIRTA JA RAHOITUS

LASKENNALLINEN VEROSAAMINEN

HENKILÖSTÖ

YMPÄRISTÖ

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2019

HALLITUS

Hallitukselle myönnetyt valtuudet

Hallituksen järjestäytymiskokous

TILINTARKASTAJA

JOHTORYHMÄ

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

OSAKE JA OMISTUSRAKENNE

Osakemäärä

Osakevaihto- ja kurssi

Omistusrakenne

Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2019

Osakkeenomistajat ryhmittäin 31.12.2019

Osakkeenomistajat

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2019

LIPUTUKSET 2019

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

ARVIO LÄHIAJAN LIIKETOIMINNAN RISKEISTÄ

Koronaviruksen vaikutus elektroniikan toimitusketjuun

Riippuvuus isoista asiakkaista

Markkinoiden kehitys

HALLITUKSEN ESITYS JAKOKELPOISIA VAROJA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI

KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2019 – 2015

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT JA MÄÄRITELMÄT

Konsernin käyttämien vaihtoehtoisten tunnuslukujen määritelmät

TILINPÄÄTÖS

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

KONSERNITASE

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

YHTEISÖN PERUSTIEDOT

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Laatimisperusta

Konsernin käyttöönottamat uudet ja muutetut standardit

IFRS 16 Vuokrasopimukset standardin soveltaminen 1.1.2019 lähtien

VUOKRASOPIMUKSET

Laatimisperiaatteet

Segmenttiraportointi

Tuloutusperiaatteet

Osinkotuotot

Ei-euromääräisten erien muuntaminen

Valuuttamääräiset liiketapahtumat

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntaminen

Osakeperusteiset maksut

Työsuhde-etuudet

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt

Palveluvuosilisät

Liikevoitto/tappio

Tuloverot

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tietokoneohjelmistot

Aineettomat oikeudet ja muut aineettomat oikeudet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentuminen

Omaisuueriin liittyvien avustusten esittäminen

Vaihto-omaisuus

Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarat

Rahavarat

Rahoitusvelat

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Johdannaisopimukset ja korkoriskiltä suojautuminen

Aspocomp Group Oyj Annual Report 2019