Aspocomp Group Oyj — Annual Report 2018

Mar 13, 2019

2018

Vuosikertomus

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 4
Konsernin tunnusluvut 2018 – 2014 12
Tunnuslukujen laskentakaavat ja määritelmät 13
TILINPÄÄTÖS 14
Konsernitilinpäätös, IFRS 14
Konsernin laaja tuloslaskelma 14
Konsernitase 15
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 16
Konsernin rahavirtalaskelma 17
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 18
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS 55
Emoyhtiön tuloslaskelma 55
Emoyhtiön tase 56
Emoyhtiön rahavirtalaskelma 57
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, Fas 58
Hallituksen esitys voittovarojen käytöksi ja tilinpäätöksen sekä toimintakertomuksen allekirjoitukset
70
Tilinpäätösmerkintä 70
Tilintarkastuskertomus 71
HALLINNOINTI 77
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2018 77
Hallitus 88
Johtoryhmä 90
Palkka- ja palkkioselvitys 2018 91
Tietoja osakkeenomistajille 95
Yhteystiedot 96

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Erinomainen kehitys jatkui vuoden viimeisellä neljänneksellä. Koko vuoden liikevaihto kasvoi 22 prosenttia, nousten korkeimmalle tasolle sitten vuoden 2006. Kasvumme oli selvästi koko piirilevymarkkinaa nopeampaa, jossa kasvu jäänee arviolta noin 5,5 prosenttiin (Custer Consulting, helmikuu 2019). Strategiassa valitut asiakassegmentit olivat kaikki vahvassa kasvussa turvallisuus- ja puolustussegmenttiä lukuun ottamatta. Tietoliikenneverkot-segmentissä kysyntää vahvisti uuden sukupolven 5G -teknologian kehitystyön eteneminen ja ensimmäisten kaupallisten verkkojen ja laitteiden toimitusten alkaminen. Segmentissä on reilut 10 merkittävää asiakkuutta ja kokonaiskasvua kertyi 42 prosenttia. Autoteollisuus sekä teollisuuselektroniikka -segmenteissä kehitys oli hieman maltillisempaa, noin 17 prosentin kasvu autoteollisuudessa ja 15 prosentin teollisuuselektroniikassa. Puolijohteiden testaus -segmentti kasvoi peräti 54 prosenttia ja liikevaihto nousi 2 miljoonan tasolle. Turvallisuus- ja puolustussegmentissä myynti pieneni lähes viidenneksen johtuen vahvasta vertailuvuodesta ja tiettyjen projektien käynnistymisen viivästymisistä.

Vuoden 2018 liikevaihto nousi 29,1 miljoonaan euroon. Viimeinen neljännes oli selvästi vahvin, jolloin myyntiä kertyi 8,5 miljoonaa euroa ja kasvua peräti 36 prosenttia. Vuoden viimeisen neljänneksen myyntiä kiihdytti erityisesti tietoliikenneverkot-segmentin voimakas kysyntä.

Koko vuoden liiketulos nousi 2,9 miljoonaan euroon ja 10 prosenttiin liikevaihdosta. Kannattavuus kehittyi hyvin ja ylitti strategiassa asetetun tavoitetason, joka oli vähintään 7 prosenttia viimeistään vuoteen 2022 mennessä. Erittäin vahva tuloskehitys on seurausta myynnin ja oman valmistuksen fokusoitumisesta teknologisesti vaativimpiin piirilevyihin sekä kasvavasta liikevaihdosta. Olemme onnistuneet tuottamaan asiakkaillemme kokonaisvaltaista palvelua tarjoamalla myös voluumitoimituksia laajan kumppaniverkoston avulla.

Vuoden viimeisen neljänneksen liiketulos kolminkertaistui 1,2 miljoonaan euroon. Liikevoittoprosentti oli poikkeuksellisen korkea, 14 prosenttia liikevaihdosta. Oulun tehdas onnistui vuoden viimeisellä neljänneksellä nostamaan toimitusvarmuuden ennätystasolle ja samalla vähentämään valmistuksen hävikkiä saantoja nostamalla. Uudet investoinnit kyvykkyyteen alkavat tuottaa tulosta.

Käynnissä oleva 10 miljoonan euron investointiohjelma keskittyi ensimmäisessä vaiheessa kyvykkyyden parantamiseen ja toisessa vaiheessa pääpaino on kapasiteetin nostamisessa. Pääosa ensimmäisen vaiheen laitteistosta on tilattu ja asennukset saadaan päätökseen vuoden 2019 aikana. Uusien laitteiden käynnistyessä poistot kasvavat liikevaihdon kasvua nopeammin, jolloin suhteellisen kannattavuuden arvioidaan alkuvaiheissa hieman heikkenevän. Samanaikaisesti arvioimme voluumivalmistuspalvelun liikevaihdon kasvavan omaa valmistusta nopeammin, joka osaltaan myös aiheuttaa painetta suhteelliseen kannattavuuteen.

Haluan kiittää kaikkia, niin uskollisia asiakkaitamme, osakkeenomistajia ja muita sidosryhmiä erinomaisesta kuluneesta vuodesta. Lisäksi haluan lausua suuret kiitokset ahkeralle ja joustavalle henkilökunnallemme.

Mikko Montonen Toimitusjohtaja

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TUNNUSLUVUT 2018 LYHYESTI

	1-12/2018	1-12/2017	Muutos *
Liikevaihto	29,1 M€	23,9 M€	5,2 M€
Käyttökate (EBITDA)	4,0 M€	1,9 M€	2,0 M€
Liiketulos	2,9 M€	0,8 M€	2,0 M€
% liikevaihdosta	9,9 %	3,5 %	6,4 %-yks.
Osakekohtainen tulos	0,49 €	0,19 €	0,30 €
Liiketoiminnan rahavirta	2,0 M€	0,8 M€	1,2 M€
Omavaraisuusaste	57,6 %	69,1 %	-11,5 %-yks.
Tilauskanta kauden lopussa	2,8 M€	2,5 M€	0,2 M€
Osinkoa/osake **	0,12 €	0,07 €	0,05 €

* Yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta pyöristysten vuoksi.

** Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

LIIKEVAIHTO JA TULOS

Tilivuoden liikevaihto oli 29,1 (23,9) miljoonaa euroa. Koko vuoden liikevaihto kasvoi peräti 21,8 prosenttia tilivuodesta 2017. Kaikki muut strategiassa valitut asiakassegmentit olivat katsauskaudella vahvassa vedossa, turvallisuus- ja puolustussegmenttiä lukuunottamatta. Tietoliikenneverkotsegmentissä kysyntää vahvisti uuden sukupolven 5G-teknologian kehitystyön eteneminen ja ensimmäisten kaupallisten verkkojen ja laitteiden toimitusten alkaminen. Puolijohteiden testaus segmentti kasvoi myös selvästi, liikevaihto nousi 2 miljoonan euron tasolle. Autoteollisuus ja teollisuuselektroniikka -segmentit kasvoivat myös, mutta edellä mainittuja hieman maltillisemmin. Strategiaan valituista asiakassegmenteistä ainoastaan turvallisuus- ja puolustussegmentin myynti pieneni, lähinnä vahvasta vertailuvuodesta ja asiakasprojektien aikataulumuutoksista johtuen.

Viiden suurimman asiakkaan osuus liikevaihdosta oli 54 (51) prosenttia. Maantieteellisesti liikevaihdosta 97 (95) prosenttia kertyi Euroopasta, 1 (2) prosentti Aasiasta ja 2 (3) prosenttia Pohjois-Amerikasta.

Vuoden 2018 liiketulos oli 2,9 (0,8) miljoonaa euroa ja nousi 10 prosenttiin liikevaihdosta. Erittäin vahva tuloskehitys on seurausta myynnin ja oman valmistuksen fokusoitumisesta teknologisesti vaativimpiin piirilevyihin sekä kasvavasta liikevaihdosta.

Nettorahoituskulut olivat 0,1 (0,1) miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos 0,49 (0,19) euroa.

INVESTOINNIT JA TUOTEKEHITYS

Vuoden 2018 investoinnit olivat 3,4 (1,0) miljoonaa euroa. Investoinnit kohdistuivat pääosin Oulun tehdaskiinteistön hankintaan ja Oulun tehtaan kyvykkyyden parantamiseen. Joulukuussa 2017 julkistettu Oulun tehtaan kyvykkyyden kehittämiseen ja kapasiteetin lisäämiseen tähtäävä investointiohjelma on edennyt aikataulun mukaisesti. Investointiohjelma keskittyy ensimmäisessä vaiheessa kyvykkyyden nostamiseen ja toisessa vaiheessa kapasiteetin nostamiseen. Suurin osa ensimmäisen vaiheen laitteistosta on jo tilattu ja saadaan asennettua vuoden 2019 aikana. Investointiohjelman avulla yhtiö pystyy entistä paremmin vastamaan maailmanlaajuisen digitalisaation etenemisestä johtuvaan kysynnän kasvuun ja siten vahvistamaan asemaansa johtavien teknologia- ja puolijohdeyhtiöiden kumppanina.

RAHAVIRTA JA RAHOITUS

Vuoden 2018 liiketoiminnan rahavirta oli 2,0 (0,8) miljoonaa euroa, joka johtuu liikevaihdon ja tuloksen positiivisesta kehityksestä.

Kassavarat kauden lopussa olivat 2,6 (0,4) miljoonaa euroa. Korolliset velat olivat 5,4 (1,5) miljoonaa euroa yhtiön nostettua uutta lainaa Oulun tehtaan investointien rahoittamiseksi. Nettovelkaantumisaste oli 19 (9) prosenttia. Korottomat velat olivat 5,5 (3,9) miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli kauden lopussa 58 (69) prosenttia.

Yhtiöllä on 1,0 (0,2) miljoonan euron luottolimiitti, joka ei ollut käytössä raportointikauden lopussa. Lisäksi yhtiöllä on laskuluototussopimus (factoring), josta oli käytössä 0,0 (0,0) miljoonaa euroa.

LASKENNALLINEN VEROSAAMINEN

Tilikauden 2018 lopussa yhtiöllä oli taseessaan noin 4,0 miljoonan euron laskennallinen verosaaminen. Laskennallinen verosaatava syntyy pääasiassa hidastetuista verotuspoistoista.

HENKILÖSTÖ

Yhtiössä työskenteli katsausjaksolla keskimäärin 116 (111) henkilöä. Henkilöstön määrä 31.12.2018 oli 117 (113). Heistä työntekijöitä oli 74 (71) ja toimihenkilöitä 43 (42).

Konsernin henkilöstökulut olivat yhteensä 7,7 (6,3) miljoonaa euroa. Lisäksi konserni kirjasi henkilöstöpalvelukuluja 0,2 (0,3) miljoonaa euroa vuonna 2018.

	2018	2017
Vakinainen henkilöstö keskimäärin (kpl)	116	111
Henkilöstökulut, vakinainen henkilöstö (M€)	7,7	6,3
Henkilöstökulut, osa-aikainen henkilöstö (M€)	0,2	0,3

YMPÄRISTÖ

Ympäristövastuu on tärkeä osa Aspocompin toimintaa, johtamista ja päätöksentekoa, jolla pyritään ympäristövaikutusten minimointiin. Pyrimme kehittämään liiketoimintaamme jatkuvasti ehkäistäksemme ja vähentääksemme toiminnastamme syntyviä päästöjä ja jätteitä. Olemme sitoutuneet ympäristölle haitallisten materiaalien käytön minimointiin koko tuotteen elinkaaren ajan.

Aspocomp noudattaa voimassa olevia ympäristölakeja ja -määräyksiä sekä pyrkii aktiivisesti tehostamaan toimintaansa ottaen samalla ympäristöasiat huomioon kaikissa toiminnoissaan. Yhtiö on sitoutunut jatkuvaan haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseen, muun muassa päästöjen vähentämiseen ja luonnonvarojen säästämiseen, käyttämällä parhaita saatavilla olevia ja taloudellisesti käyttökelpoisia teknologioita.

Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi Aspocomp kouluttaa henkilöstöään ja toimii yhteistyössä asiakkaiden, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Yhtiön ympäristöasioita hoidetaan uusimman ISO 14001:2015 standardin mukaisesti sertifioidun ympäristöjärjestelmän avulla.

Koko elektroniikan toimitusketjulla on suuri merkitys lopputuotteiden ympäristöystävällisyyteen. Tämän vuoksi haluamme tehdä läheistä yhteistyötä muiden elektroniikkayhtiöiden ja alihankkijoiden kanssa ympäristöön ja ympäristönsuojeluun liittyvissä hankkeissa. Tavoitteena on kerätä luotettavaa informaatiota valmistusmateriaalien koostumuksesta ja löytää ympäristön kannalta parhaat raakaaineet ja niitä hyödyntävät tuotantoprosessit.

Aspocomp pystyy tarjoamaan asiakkailleen yksityiskohtaisen materiaaliselvityksen, jossa listataan piirilevyn sisältämät alkuaineet ja yhdisteet. Materiaaliselvitysdokumentin avulla asiakkaat voivat määritellä lopputuotteen kierrätettävyyden sen tullessa elinkaarensa päähän.

Aspocompin toiminnassa esiintyvät ympäristönäkökohdat tunnistetaan ja arvioidaan vähintään joka toinen vuosi ympäristöasioista vastaavan henkilön kokoon kutsuman työryhmän toimesta. Vuonna 2018 toteutettu ympäristönäkökohtien arviointi keskittyi erityisesti päästöjen ja jätteen hyötykäytön parantamismahdollisuuksien selvittämiseen. Tässä yhteydessä määriteltiin seuraavat ympäristöohjelman päämäärät vuosille 2019–2021:

• Päästöt ilmaan- selvitys ja tarvittavat toimenpiteet
• Jätteiden hyötykäyttö
• Materiaalikäytön optimointi

Yhtiö toimittaa vuosittain kansalliseen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään tiedot energian ja kemikaalien käytöstä, tuotantomääristä, vedenkäytöstä, toiminnassa syntyvistä jätteistä sekä vesistöön johdetusta jätevesikuormasta.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2018

Aspocomp Group Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 16.3.2018 osoitteessa Keilaranta 1, Espoo. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2017. Yhtiökokous päätti, että osinkoa maksetaan 0,07 euroa osakkeelta, hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Osinko maksetiin osakkeenomistajalle, joka oli osingonmaksun täsmäytyspäivänä 20.3.2018 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

HALLITUS

Varsinainen yhtiökokous 2018 päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti hallituksen jäsenten lukumääräksi viisi ja hallitukseen valittiin uudelleen Päivi Marttila, Kaarina Muurinen, Julianna Borsos, Matti Lahdenperä ja Juha Putkiranta seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun päättyvälle toimikaudelle.

Yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 30 000 euroa toimikaudelta, varapuheenjohtajalle 20 000 euroa toimikaudelta ja muille jäsenille 15 000 euroa toimikaudelta. Tämän lisäksi yhtiökokous päätti että, puheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkiona 1 000 euroa kokoukselta ja muille jäsenille 500 euroa jokaisesta hallituksen ja sen valiokuntien kokouksesta. Lisäksi yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenille maksetaan kokouksesta aiheutuneet kohtuulliset matkakustannukset.

Hallitukselle myönnetyt valtuudet

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhdessä tai useammassa erässä osakeanneista sekä optiooikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisista seuraavasti:

Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään 666 650 osaketta. Hallitus päättää kaikista osakeantien ja optioiden sekä muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Osakeannit ja optio-oikeuksien sekä muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voivat tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti).

Valtuutus kumoaa yhtiökokouksen 23.3.2017 antaman valtuutuksen päättää osakeanneista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus on voimassa 30.6.2019 saakka.

Hallituksen järjestäytymiskokous

Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen 16.3.2018 pitämässään järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajaksi uudelleen Päivi Marttilan ja varapuheenjohtajaksi uudelleen Kaarina Muurisen.

Hallitus päätti perustaa tarkastusvaliokunnan. Kaarina Muurinen valittiin tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi ja Julianna Borsos sekä Matti Lahdenperä jäseniksi.

TILINTARKASTAJA

Varsinainen yhtiökokous valitsi hallituksen ehdotuksen mukaisesti tilintarkastusyhteisö PricewaterhousCoopers Oy:n tilintarkastajaksi tilikaudelle 2018 ja päätti että tilintarkastajalle maksetaan palkkio laskun mukaan.

JOHTORYHMÄ

Aspocomp Group Oyj:n toimitusjohtaja on diplomi-insinööri Mikko Montonen. Mitri Mattila nimitettiin 26.2.2018 johtoryhmän jäseneksi ja teknologiajohtajaksi. Toimitusjohtajan varamieheksi nimitettiin 29.10.2018 kehitysjohtaja Antti Ojala. Myyntijohtaja Tero Päärnin johtoryhmän jäsenyys päättyi 23.11.2018 hänen siirtyessä uusiin tehtäviin yhtiön ulkopuolelle.

Yhtiön johtoryhmän muodostavat toimitusjohtaja Mikko Montosen lisäksi kehitysjohtaja Antti Ojala, tuotantojohtaja Jari Isoaho, talousjohtaja Jouni Kinnunen ja teknologiajohtaja Mitri Mattila.

TILIKAUDEN 2018 MUUT OLENNAISET TAPAHTUMAT

Aspocomp Group Oyj ilmoitti 29.3.2018 ostaneensa Technopolis Oyj:ltä yhtiön käytössä olevan Oulun tehdaskiinteistön, joka sijaitsee Linnanmaan kaupunginosassa osoitteessa Tutkijantie 11-13. Kiinteistön kauppa saatiin päätökseen ja tehdaskiinteistön omistus- ja hallintaoikeus siirtyivät Aspocompille 1.4.2018. Osana kauppaa Aspocompille siirtyi myös tontin maanvuokraoikeus.

Aspocomp Group Oyj ilmoitti 22.1.2018 saavansa noin 1,3 miljoonaa euroa Euroopan Unionin aluekehitysrahaston Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 kehittämisavustusta korkean teknologian investointeihin ja kyvykkyyksien kehittämiseen. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristöeli ELY-keskuksen myöntämä kehittämisavustus liittyy Aspocompin joulukuussa 2017 tiedottamaan 10 miljoonan euron investointiohjelmaan. Investoinneilla yhtiö vahvistaa asemaansa maailman johtavien teknologia- ja puolijohdeyhtiöiden kumppanina ottamalla käyttöön lisää kehittynyttä teknologiaa Oulun tehtaallaan ja kasvattamalla sen tuotantokapasiteettia. Tuki kohdistuu siihen investointiprojektin osaan, jonka tavoite on kehittää ja parantaa Aspocompin kykyä toimittaa korkean teknologian piirilevyjä vaativien puolijohdekomponenttien testaamiseen.

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Selvitys Aspocompin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2018 esitetään erikseen vuosikertomuksen sivuilla 77-87. Selvitys on lisäksi saatavilla yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.aspocomp.com/hallinto.

OSAKE JA OMISTUSRAKENNE

Osakemäärä

Aspocomp Group Oyj:n osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingin Small Cap -ryhmässä tunnuksella ACG1V, osakkeiden noteeraus alkoi Helsingin Pörssissä 1.10.1999. Aspocompin täysin maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli 1 000 000 euroa 31.12.2018. Osakkeiden määrä tilikauden lopussa oli 6 666 505 kappaletta. Yhtiö ei omista omia osakkeita. Kaikki yhtiön osakkeet ovat samanlajisia ja oikeuttavat yhteen ääneen ja samansuuruiseen osinkoon yhtiökokouksessa.

Osakevaihto- ja kurssi

Aspocomp Group Oyj:n osakkeita vaihdettiin Helsingin Pörssissä (Nasdaq Helsinki) 1 592 430 kappaletta 1.1.-31.12.2018 välisenä aikana. Kauppojen yhteenlaskettu arvo oli 5 306 346 euroa. Alin kaupantekokurssi oli 2,30 euroa, ylin 4,48 euroa ja keskikurssi 3,33 euroa. Päätöskurssi 28.12.2018 oli 3,70 euroa, josta yhtiön markkina-arvoksi muodostui 24,7 miljoonaa euroa.

Aspocompilla oli katsauskauden lopussa 2 970 osakkeenomistajaa. Hallintarekisteröityjen osakkeiden osuus osakekannasta oli 4,2 prosenttia.

Aspocompin osakkeen kurssikehitys ja vaihtomäärät per kuukausi

Omistusrakenne

Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2018

Osakkeita, kpl	Omistajien lukumäärä	% osakkeen- omistajista	Osakkeita, kpl	% osake kannasta
1 – 100	1 270	42,8	57 901	0,9
101 – 500	921	31,0	255 552	3,8
501 – 1 000	344	11,6	285 126	4,3
1001 – 5 000	323	10,9	747 087	11,2
5 001 – 10 000	55	1,8	403 999	6,1
10 001 – 50 000	37	1,2	727 527	10,9
50 001 – 100 000	10	0,3	757 139	11,3
100 001 – 500 000	8	0,3	1 685 873	25,3
500 001 –	2	0,1	1 746 004	26,2
Odotusluettelolla ja yhteistilillä yhteensä			297	0
Yhteensä	2 970	100 %	6 666 505	100 %
Näistä hallintarekisteröityjä	10		282 043	4,2

Osakkeenomistajat ryhmittäin 31.12.2018

Ryhmät	Omistajien lukumäärä	% osakkeen- omistajista	Osakkeita, kpl	% osake kannasta
Kotitaloudet	2 800	94,2	3 486 162	52,3
Yritykset	130	4,4	2 354 459	35,3
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	14	0,5	803 640	12
Ulkomaat	18	0,6	19 937	0,3
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	8	0,3	2 010	0,1
Julkisyhteisöt	0	-	0	-
Odotusluettelolla ja yhteistilillä yhteensä	0		297	0
Yhteensä	2 970	100 %	6 666 505	100 %

Osakkeenomistajat

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2018

Osakkeenomistajat	Osakkeita, kpl	% osakekannasta
Tiiviste-Group Oy	1 001 004	15,02
Joensuun Kauppa Ja Kone Oy	745 000	11,18
Mandatum Life Unit-Linked	328 361	4,93
Etola Erkki Olavi	295 000	4,43
Montonen Mikko	260 000	3,90
K22 Finance Oy	235 000	3,53
Lähdesmäki Tuomo	161 000	2,42
Lahdenperä Matti	150 000	2,25
Svenska Handelsbanken Ab (Hallintarek.)	142 685	2,14
Koskinen Jouni	113 827	1,71
Kakkonen Kari	100 000	1,50
Aj Eab Value Hedge Sr	99 768	1,50
J & K Hämäläinen Oy	86 790	1,30
Lauren Karri-Pekka	78 895	1,18
Vuorialho Kari	77 314	1,16
Lahdenperä Marja	70 011	1,05
Nordea Bank Abp (Hallintarek.)	64 184	0,96
Hammarén Johan	63 314	0,95
Ruotanen Jaakko	62 013	0,93
Haaron Perunatila Oy	54 850	0,82
20 suurinta omistajaa yhteensä	4 189 016	62,84
Muut osakkeenomistajat yhteensä	2 477 489	37,16
Osakkeiden lukumäärä yhteensä	6 666 505	100

Osakkeenomistajien tiedot perustuvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Aspocomp Group Oyj:n osakasluetteloon.

LIPUTUKSET 2018

Ei liputuksia vuonna 2018.

ASPOCOMPIN LIIKETOIMINTA

Aspocomp on piirilevyteknologiaan erikoistunut palveluyritys. Piirilevy kytkee elektronisissa laitteissa komponentit toisiinsa ja toimii niiden asennusalustana. Aspocomp tarjoaa piirilevyteknologian suunnittelu-, testaus- ja logistiikkapalveluja tuotteen koko elinkaaren ajan. Oma valmistus ja laaja kansainvälinen kumppaniverkosto takaavat kustannustehokkuuden ja toimitusten luotettavuuden.

Aspocompin asiakkaita ovat tietoliikennejärjestelmiä ja -laitteita, auto- ja teollisuuselektroniikkaa sekä turvateknologian puolijohdekomponenttien testauksen järjestelmiä suunnittelevat ja valmistavat yritykset. Asiakkaita on ympäri maailman, ja valtaosa Aspocompin liikevaihdosta tulee viennistä. Aspocompin pääkonttori sijaitsee Espoossa ja tehdas Oulussa, jossa on yksi Suomen merkittävistä teknologiakeskittymistä.

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Vuonna 2019 liikevaihdon arvioidaan kasvavan noin 10 prosenttia vuodesta 2018 ja liiketuloksen paranevan vuodesta 2018. Vuoden 2018 liikevaihto oli 29,1 miljoonaa euroa ja liiketulos oli 2,9 miljoonaa euroa.

Aspocompin kasvun kulmakiviä ovat muun muassa uuden sukupolven 5G tietoliikenne- ja viranomaisverkot, autoteollisuuden elektroniikkamurros, puolijohdekomponenttien testausvaatimusten kehittyminen sekä teko- ja koneälysovellusten yleistyminen teollisuudessa.

Aspocompin liikevaihdosta merkittävä osa muodostuu pikatoimitusten ja tuotekehityssarjojen toimituksista, minkä vuoksi tilauskanta on lyhyt. Yhtiön tavoitteena on systemaattisesti laajentaa palvelujaan kattaakseen asiakkaan piirilevytarpeet koko elinkaaren ajan ja siten tasapainottamaan kysynnän ja tilauskannan vaihteluja.

ARVIO LÄHIAJAN LIIKETOIMINNAN RISKEISTÄ

Riippuvuus isoista asiakkaista

Aspocompin asiakaskunta on keskittynyt, noin puolet liikevaihdosta muodostuu muutamalta asiakkaalta. Tämä voi altistaa yhtiön merkittävälle kysynnän vaihtelulle.

Markkinoiden kehitys

Vaikka Aspocomp on marginaalinen toimija globaalissa elektroniikkamarkkinassa, muutokset globaalissa piirilevykysynnässä vaikuttavat myös yhtiön liiketoimintaan. Kilpailu pikatoimitusten ja lyhyiden valmistussarjojen osalta kiihtyi piirilevyjen markkinasuhdanteiden heiketessä ja vaikuttaa edelleen negatiivisesti sekä kokonaiskysyntään että markkinahintoihin.

Aspocompin päämarkkina-alue on Pohjois- ja Keski-Eurooppa. Mikäli Aspocompin asiakkaat siirtävät tuotekehitys- ja valmistustoimintaansa Euroopan ulkopuolelle, Aspocompin kysyntä voi heiketä merkittävästi.

Maksuvalmius

Vaikka yhtiön maksuvalmius on parantunut selvästi operatiivisen liiketoiminnan tulosparannuksen myötä, yhtiö on edelleen riippuvainen suurten asiakkaiden synnyttämästä liikevaihdosta. Maksuvalmiusriskiä hallitaan tarvittaessa factoring-rahoituksella ja luottolimiitillä.

HALLITUKSEN ESITYS JAKOKELPOISIA VAROJA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI

Tilinpäätöksen 31.12.2018 mukaan emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 8 188 581,68 euroa, josta kertyneet voittovarat ovat 5 405 353,58 euroa.

Aspocomp Group Oyj:n hallitus on päättänyt esittää 3.4.2019 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 0,12 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 5.4.2019 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää, että osinko maksetaan 12.4.2019.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Hallituksen näkemyksen mukaan ehdotettu voitonjako ei vaaranna yhtiön taloudellista asemaa.

KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2018 – 2014

	2018	2017	2016	2015	2014
Liikevaihto, M€	29,1	23,9	21,6	17,5	21,0
Käyttökate, M€	4,0	1,9	1,8	0,0	-0,3
Liikevoitto, M€	2,9	0,8	0,7	-1,2	-2,0
% liikevaihdosta	9,9	3,5	3,2	-6,8	-9,3
Tulos ennen veroja liiketoiminnoista, M€	2,8	0,8	0,6	-1,3	-2,0
% liikevaihdosta	9,5	3,3	2,9	-7,4	-9,6
Tilikauden tulos, M€	3,2	1,3	1,0	-1,0	-2,0
% liikevaihdosta	11,1	5,3	4,8	-5,8	-9,5
Liiketoiminnan nettorahavirta, M€	2,0	0,8	0,1	-0,1	-0,1
Oman pääoman tuotto-% (ROE)	24,0	11,2	10,3	-10,1	-17,2
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI)	19,8	10,3	9,6	-12,6	-14,6
Omavaraisuusaste, %	57,6	69,1	67,6	68,6	71,3
Nettovelkaantumisaste, %	19,3	9,3	11,8	10,7	4,7
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, M€	3,4	1,0	0,4	0,5	0,9
% liikevaihdosta	11,5	4,0	1,8	2,7	4,1
Tilauskanta kauden lopussa, M€	2,8	2,5	2,4	1,0	1,3
Henkilöstön määrä 31.12.	117	113	108	106	144
Henkilöstö keskimäärin	116	111	106	121	148
Tulos/osake (EPS) toiminnoista, €	0,49	0,19	0,16	-0,16	-0,31
Osinko/osake, €	0,12*	0,07	0,00	0,00	0,00
Hinta/voitto-suhde (P/E)	7,55	12,47	10,00	-7,00	-3,35

*Hallituksen ehdotus

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT JA MÄÄRITELMÄT

		Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos
Tulos/osake (EPS), € =		Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo
Osinko/osake, €	=	Tilikaudelta jaettu osakekohtainen osinko
Hinta/voitto-suhde (P/E)	=	Tilikauden viimeisen kauppapäivän päätöskurssi
		Tulos/osake

Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden vaikutus on eliminoitu tunnuslukuja laskettaessa.

Konsernin käyttämien vaihtoehtoisten tunnuslukujen määritelmät

Aspocomp esittää taloudellisessa raportoinnissa vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoimintojensa taloudellista kannattavuutta ja sen kehitystä sekä investointeja ja pääoman tuottoa. IFRS-tilinpäätös-normistossa määriteltyjen tunnuslukujen ohella vaihtoehtoiset tunnusluvut täydentävät ja syventävät esitettyä informaatiota. Aspocompin taloudellisessa raportoinnissa käyttämät tunnusluvut ovat:

Käyttökate	=	Liiketulos oikaistuna poistojen vaikutuksella Käyttökate kuvaa liiketoiminnan tulosta ennen poistoja, rahoituseriä ja tuloveroja. Käyttökate on tärkeä tunnusluku kuvatessaan kuinka paljon liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään toiminnan kulut.
Liiketulos	=	IFRS-konsernituloslaskelmassa esitetty tulos ennen tuloveroja, rahoitustuottoja ja-kuluja. Liiketulos kuvaa operatiivisen toiminnan taloudellista kannattavuutta ja sen kehitystä.
Tulos ennen veroja	=	IFRS-konsernilaskelmassa esitetty tulos ennen tuloveroja
Omavaraisuusaste, %	=	Oma pääoma Taseen loppusumma - saadut ennakot
Gearing, %	=	Korolliset nettorahoitusvelat Oma pääoma Velkaantumisaste kertoo, mikä on omistajien yritykseen sijoittaman oman pääoman ja rahoittajilta lainattujen korollisten velkojen suhde. Korkea velkaantumisaste on riskitekijä, joka saattaa rajoittaa yhtiön kasvumahdollisuuksia ja kaventaa sen taloudellista liikkumavaraa.
Investoinnit	=	Pitkäaikaisten aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankinta bruttomääräisenä
Tilauskanta	=	Tilikauden päättyessä asiakkaiden tilauksista toimittamatta oleva osuus
Liiketoiminnan rahavirta	=	Katsauskauden tulos + liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa +- muut oikaisut +- käyttöpääoman muutos + saadut korot - maksetut korot - maksetut verot

TILINPÄÄTÖS

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

	1 000 € Liite	1.1.-31.12.2018	1.1.-31.12.2017
Liikevaihto	1	29 136	23 924
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos		139	-577
Liiketoiminnan muut tuotot	2	57	24
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö	3	-13 301	-10 773
Henkilöstökulut	4, 5	-7 733	-6 294
Poistot ja arvonalentumiset		-1 075	-1 074
Liiketoiminnan muut kulut	6	-4 338	-4 385
Liikevoitto /tappio		2 885	845
Rahoitustuotot	7	0	2
Rahoituskulut	7	-122	-55
Voitto/tappio ennen veroja		2 763	792
Tuloverot	8	481	477
Tilikauden voitto/tappio		3 244	1 269
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus		-13	-41
Muuntoerot		0	5
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen		-12	-36
Tilikauden laaja tulos		3 232	1 233
Osakekohtainen tulos	9
Laimentamaton osakekohtainen tulos		0,49	0,19
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos		0,49	0,19

KONSERNITASE

Varat	1000 €	Liite	31.12.2018	31.12.2017
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet		10	3 281	3 268
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet		11, 12	4 941	2 572
Myytävissä olevat sijoitukset		13	15	15
Laskennalliset verosaamiset		8	3 985	3 501
Pitkäaikaiset varat yhteensä			12 222	9 356
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus		14	2 332	1 922
Myyntisaamiset ja muut saamiset		15	8 714	5 842
Rahavarat		16	2 565	384
Lyhytaikaiset varat yhteensä			13 611	8 148
Varat yhteensä			25 833	17 504
Oma pääoma ja velat	1000 €	Liite	31.12.2018	31.12.2017
Oma pääoma		27
Osakepääoma			1 000	1 000
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto			4 504	4 478
Työsuhde-etuuksien uudelleen arvostus			-53	-41
Kertyneet voittovarat			9 436	6 659
Oma pääoma yhteensä			14 888	12 096
Velat
Pitkäaikaiset velat
Rahoitusvelat		17	4 261	985
Työsuhde-etuudet		5	424	402
Muut velat		17, 22	5	18
Laskennalliset verovelat		8	21	21
Lyhytaikaiset velat
Rahoitusvelat		17, 22	1 170	508
Osto- ja muut velat		17	5 064	3 473
Oma pääoma ja velat yhteensä			25 833	17 504

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

1000 €
			Työsuhde etuuksien
	Osake	SVOP	uudelleen	Muunto	Voitto	Oma pääoma
	pääoma	rahasto	arvostus	erot	varat	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2018	1 000	4 478	-41	4	6 655	12 096
Laaja tulos
Tilikauden tulos					3 244	3 244
Muut laajan tuloksen erät
Työsuhde-etuuksien uudelleen arvostus			-13			-13
Muuntoerot				0		0
Tilikauden laaja tulos			-13	0	3 244	3 232
Liiketoimet omistajien kanssa
Maksetut osingot					-467	-467
Osakepalkitseminen		26				26
Liiketoimet omistajien kanssa
yhteensä	0	26			-467	-440
Oma pääoma 31.12.2018	1 000	4 504	-53	4	9 432	14 888
	Osake	SVOP		Muunto	Voitto	Oma pääoma
	pääoma	rahasto		erot	varat	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2017	1 000	4 255	0	-1	5 386	10 639
Laaja tulos
Tilikauden tulos					1 269	1 269
Muut laajan tuloksen erät
Työsuhde-etuuksien uudelleen arvostus			-41			-41
Muuntoerot				5		5
Tilikauden laaja tulos			-41	5	1 269	1 233
Liiketoimet omistajien kanssa
Osakepalkitseminen		223				223
Liiketoimet omistajien kanssa
yhteensä		223				223
Oma pääoma 31.12.2017	1 000	4 478	-41	4	6 655	12 096

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

	1000 € Liite	1.1.- 31.12.2018	1.1.- 31.12.2017
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto/tappio		3 244	1 269
Oikaisut
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	21	1 244	1 137
Muut oikaisut	21	-515	-494
Käyttöpääoman muutos	21	-1 794	-1 023
Saadut korot		0	2
Maksetut korot		-138	-51
Maksetut verot		-3	-5
Liiketoiminnan nettorahavirta		2 039	836
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin		-3 357	-962
Muiden sijoitusten vähennys		0	0
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti		34	35
Investointien nettorahavirta		-3 323	-928
Nettorahavirta ennen rahoitusta		-1 284	-92
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot		4 556	373
Lainojen takaisinmaksut		-625	-357
Maksetut osingot		-467	0
Osakemerkinnöistä saadut maksut		0	201
Rahoituksen nettorahavirta		3 465	217
Rahavarojen muutos		2 181	126
Rahavarat tilikauden alussa	16	384	258
Rahavarat tilikauden lopussa	16	2 565	384

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

YHTEISÖN PERUSTIEDOT

Aspocomp-konserni myy ja valmistaa piirilevyjä. Aspocompin valmistamia tuotteita käytetään elektroniikkateollisuudessa, muun muassa tietoliikenneverkoissa, teollisuussovelluksissa ja autoissa.

Konsernin emoyhtiö on Aspocomp Group Oyj. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Keilaranta 1, 02150 Espoo.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavilla yhtiön Internet- sivuilla osoitteessa www.aspocomp.com/raportit tai on nähtävillä emoyhtiön tiloissa.

Aspocomp Group Oyj:n hallitus on hyväksynyt 27.2.2019 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Laatimisperusta

Vuoden 2018 tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2018 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRS-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina.

Tuotekehitys

Aspocompin T&K-kulut muodostuvat yleisistä tuotantoprosessin kehittämiskuluista eivätkä ne täytä IAS 38 kirjanpitostandardin mukaista määritelmää kehittämisestä eivätkä tutkimuksesta. Tämän vuoksi T&K-kulut on kirjattu tehtaiden yleiskustannuksiin

Konsernin käyttöönottamat uudet ja muutetut standardit

Konserni oikaisi 2018 avaavaa tasetta seuraavien uusien IFRS-standardien ja standardimuutoksen käyttöönoton seurauksena: IFRS 9 Rahoitusinstrumentit, IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista ja IFRS 2 Osakeperusteisesti maksettavien liiketoimien luokittelu ja arvostaminen.

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit tuo uusia vaatimuksia rahoitusvarojen luokitteluun ja arvostamiseen. Standardiin sisältyy uudistettu ohjeistus rahoitusvarojen luokittelusta, kirjaamisesta ja arvostamisesta, yleistä suojauslaskentaa koskevat uudet säännökset sekä uusi odotettavissa olevia luottotappioita koskeva kirjanpitokäsittelymalli. Tämän lisäksi standardi sisältää liitetietovaatimuksia.

Aspocompilla ei ole merkittäviä rahoitusinstrumentteja asiakassaatavien sekä korkojohdannaisten lisäksi. Aspocomp ei myöskään sovella suojauslaskentaa.

Aspocomp soveltaa standardin yksinkertaistettua menettelyä koko voimassaoloajalta odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamiseen myyntisaamisten ja pitkäaikaishankkeiden asiakassaatavien osalta kuten IFRS 9 vaatii tai sallii. IFRS 9:n mukaisen odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamismallin soveltaminen johti luottotappiovarausten aikaisempaan kirjaamiseen yliaikaisten saatavien osalta, joista konserni ei aiemmin kirjannut yleistä luottotappiovarausta. Tähän perustuen konserni on oikaissut -0,05 miljoonalla eurolla kertyneitä voittovaroja ja myyntisaamisia 1.1.2018. Standardin käyttöönoton myötä rahoituserien kirjaus ja luokittelu on muuttnunut alla olevan taulukon mukaisesti.

	Arvostusryhmä
	Alkuperäinen IAS39:n mukaisesti	Uusi IFRS 9:n mukaisesti
Rahoitusvarat
Muut sijoitukset	Myytävissä olevat rahoitusvarat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Myyntisaamiset	Lainat ja muut saamiset	Jaksotettu hankintameno
Muut saamiset	Lainat ja muut saamiset	Jaksotettu hankintameno
Rahavarat	Lainat ja muut saamiset	Jaksotettu hankintameno
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat	Jaksotettu hankintameno	Jaksotettu hankintameno
Suojauslaskennan ulkopuolella olevat johdannaiset	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Ostovelat	Jaksotettu hankintameno	Jaksotettu hankintameno
Muut lyhyaikaiset velat	Jaksotettu hankintameno	Jaksotettu hankintameno

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista (voimaan EU:ssa 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) sisältää yhden kattavan tuloutusmallin asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen. IFRS 15 korvaa IAS 18 Tuotot ja IAS 11 Pitkäaikaishankkeet -standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. IFRS 15:n pääperiaatteena on, että myyntituotot kirjataan siten, että ne kuvaavat luvattujen tavaroiden tai palveluiden luovuttamista asiakkaalle sellaiseen rahamäärään, joka kuvastaa vastiketta, johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluita vastaan. IFRS 15:n mukaan yhteisö kirjaa myyntituoton silloin kun (tai sitä mukaa kuin) suoritevelvoite täytetään, toisin sanoen silloin kun asiakas saa määräysvallan suoritevelvoitteen perusteena olevaan tavaraan tai palveluun. Myyntituotot kirjataan tämän periaatteen mukaisesti seuraavia viittä vaihetta noudattaen:

• 1. Tunnistetaan asiakassopimus (tai -sopimukset)
• 1. Tunnistetaan sopimukseen sisältyvät suoritevelvoitteet
• 1. Määritetään transaktiohinta
• 1. Kohdistetaan transaktiohinta sopimukseen sisältyville suoritevelvoitteille
• 1. Kirjataan myyntituotto

Konsernilla ei ole osatuloutusta eikä projektimyyntiä. Pääosa konsernin myynnistä on normaalia tilaustoimitustuotemyyntiä, ja nämä myyntituotot kirjaan toimitusehtokriteerien mukaan samalla tavalla kuin ovat voimassa nyt. Sen sijaan konsernilla on tiettyjen asiakkaiden kanssa sovittuja kaupintavarastoja, joiden suoritevelvoitepohjainen tuloutus aikaisti tuloksen kertymistä siten, että myyntituotot kirjataan jo tuotteen saapuessa varastoon.

Aspocomp siirtyi soveltamaan IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardia 1.1.2018 alkaen.

Aspocomp Group Oyj:n taloudellinen raportointi ja siirtymä. Vaikutus perustuu tuloutuksen aikaistumiseen. Käyttöönoton vaikutus konsernin avaavan taseen 1.1.2018 omaan pääomaan oli 0,1 miljoonaa euroa ja tammi-joulukuun 2017 liikevaihtoon 1,0 miljoonaa euroa. Lisäksi konserni on oikaissut taseessa myyntisaamisia 1,0 miljoonaa euroa ja vaihto-omaisuutta -0,8 miljoonaa euroa IFRS 15 käyttöönoton myötä.

IFRS 2 Osakeperusteisesti maksettavien liiketoimien luokittelu ja arvostaminen

IFRS2:een kesäkuussa 2016 tehdyillä muutoksilla selvennetään osakeperusteisesti käteisvaroina maksettavien liiketoimien arvostusperustetta sekä sellaisten muutosten kirjanpitokäsittelyä, joiden seurauksena palkitsemisjärjestely muuttuu käteisvaroina maksettavasta omana pääomana maksettavaksi.

Muutoksella ei ole ollut vaikutusta Aspocompin omaan pääomaan.

Laatimisperiaatteet

Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yrityksessä, jos se olemalla osallisena siinä altistuu sen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.

Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike sisältää luovutetut varat, syntyneet velat aiemmille omistajille sekä konsernin liikkeeseen laskemat oman pääoman ehtoiset osuudet, kaikki käypiin arvoihinsa. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien nettovarojen taseeseen merkityistä määristä.

Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan.

Jos liiketoimintojen yhdistäminen tapahtuu vaiheittain, hankkijaosapuolella hankinnan kohteessa aiemmin ollut oman pääoman ehtoinen osuus arvostetaan hankinta-ajankohtana käypään arvoon ja tästä syntyvät voitot tai tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Mahdollisesti luovutettava ehdollinen vastike kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Myöhemmät muutokset omaisuuseräksi tai velaksi katsottavan ehdollisen vastikkeen käyvässä arvossa kirjataan tulosvaikutteisesti. Jos ehdollinen vastike on luokiteltu omaksi pääomaksi, sen kirjanpitoarvo ei muutu, ja kun vastike myöhemmin suoritetaan, tätä koskevat kirjaukset tehdään omaan pääomaan.

Konserniyritysten väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä sisäisistä liiketoimista johtuvat realisoitumattomat voitot eliminoidaan. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan. Tytäryritysten tilinpäätökset on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia laatimisperiaatteita.

Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina – toisin sanoen liiketoimina omistajien kanssa näiden toimiessa omistajan ominaisuudessa. Maksetun vastikkeen käyvän arvon ja tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös voitot tai tappiot osakkeiden myynnistä määräysvallattomille omistajille kirjataan omaan pääomaan.

Kun konsernin määräysvalta lakkaa, jäljelle jäävä omistusosuus arvostetaan määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Tämä käypä arvo toimii alkuperäisenä kirjanpitoarvona, kun jäljelle jäävää osuutta myöhemmin käsitellään osakkuusyrityksenä, yhteisyrityksenä tai rahoitusvaroina. Lisäksi asianomaisesta yrityksestä aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja määriä käsitellään ikään kuin konserni olisi suoraan luovuttanut niihin liittyvät varat ja velat. Tämä voi tarkoittaa, että aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatut määrät siirretään tulosvaikutteisiksi.

Segmenttiraportointi

Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista on Aspocomp Group Oyj:n hallitus. Aspocomp-konsernin liiketoiminta muodostaa yhden toimintasegmentin. Hallitus seuraa IFRS:n mukaista liikevaihtoa, liiketulosta ja tilikauden tulosta, joihin ei ole tehty oikaisuja.

Tuloutusperiaatteet

Suoritteiden myynti tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle ja konsernilla ei ole enää tuotteiden hallintaoikeutta eikä todellista määräysvaltaa. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla ja myönnetyillä alennuksilla. Asiakkailta laskutetut jakelukustannukset sisältyvät liikevaihtoon. Kuluksi kirjatut jakelukustannukset kirjataan tuloslaskelmassa liiketoiminnan kuluihin.

Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Jos saamisen arvo alentuu, sen kirjanpitoarvo alennetaan vastaamaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää, joka saadaan diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat instrumentin alkuperäisellä efektiivisellä korolla, ja diskonttausvaikutuksen purkautuminen kirjataan jatkossa korkotuotoksi. Arvoltaan alentuneista lainasaamisista kertyvät korkotuotot kirjataan alkuperäisen efektiivisen koron mukaisesti.

Osinkotuotot kirjataan, kun maksun saamiseen on syntynyt oikeus.

Ei-euromääräisten erien muuntaminen

Valuuttamääräiset liiketapahtumat

Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on emoyhtiön esittämis- ja toimintavaluutta. Valuuttamääräiset liiketapahtumat muunnetaan euroiksi käyttäen tapahtumapäivinä vallinneita valuuttakursseja. Valuuttamääräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Näistä syntyvät valuuttakurssierot kirjataan tuloslaskelmaan siten, että liiketapahtumista aiheutuvat kurssierot sisältyvät liikevoittoon ja rahoitusvaroista sekä -veloista aiheutuvat kurssierot esitetään rahoituserissä.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntaminen

Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Keskikurssin ja tilinpäätöspäivän kurssin käytöstä syntyvät muuntoerot on kirjattu konsernin omaan pääomaan.

Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan omaan pääomaan. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot merkitään tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on kolme johdon ja avainhenkilöiden osakeperusteista sitouttamis- ja kannustinjärjestelmää, osakepalkkiojärjestelmä, osakeomistusjärjestelmä ja optio-ohjelma.

Osakepalkkiojärjestelmässä maksut suoritetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Järjestelyssä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan tuloslaskelmaan työsuhde-etuuksista aiheutuvaksi kuluksi tasaisesti oikeuden ansainta- ja sitouttamisjakson aikana. Osakkeisiin liittyy 36 kuukauden luovutusrajoitus.

Osakeomistusjärjestelmä on osakkeina maksettava kertaluonteinen järjestelmä. Etuuksien käypä arvo määritetään myöntämispäivänä. Osakkeisiin liittyy 36 kuukauden luovutusrajoitus. Kulukirjaukset jaksotetaan ansaintakausille.

Osakeoptiot arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden sitouttamisajanjakson aikana. Kulukirjauksen vastaerä on kirjattu voittovaroihin. Optioiden myöntämishetkellä määritelty kulu perustuu konsernin arvioon siitä optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus sitouttamisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta optioiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset merkitään tuloslaskelmaan. Optioiden käypä arvo on laskettu Black & Scholes -optiohinnoittelumallilla.

Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna kirjataan omaan pääomaan. Voimassa olevan osakeyhtiölain voimaantulon jälkeen päätetyissä optiojärjestelyissä osakemerkinnöistä saadut varat, mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna, kirjataan järjestelyn ehtojen mukaisesti sijoitetun vapaan omaan pääoman rahastoon.

Lisätietoja osakeperusteisista maksuista on liitetiedossa 24.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernitilinpäätöksessä eri maiden eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Konsernilla on eläkejärjestelyjä, jotka on luokiteltu maksu- tai etuuspohjaisiksi eläkejärjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä maksut on kirjattu tuloslaskelmaan sille kaudelle, jota maksu koskee.

Etuuspohjaisessa järjestelmässä velaksi kirjattava vastuu on eläkevastuiden tilinpäätöshetken nykyarvon ja varojen käyvän arvon nettomäärä oikaistuna kirjaamattomaan takautuvaan työsuoritukseen perustuvan velvoitteen poistamattomalla osalla. Eläkevastuun laskevat konsernista riippumattomat vakuutusmatemaatikot ja se perustuu ennakoituun etuusyksikkömenetelmään perustuvan eläkevastuun määrään, joka diskontataan tulevaisuuden rahavirtojen nykyarvoon korkokannalla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Eläkemenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi henkilöstön palvelusvuosien mukaan jaksotettuina. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan.

Palveluvuosilisät

Konsernin eri yksiköissä olevat palveluvuosilisäjärjestelyt on luokiteltu etuuspohjaisiksi järjestelyiksi IAS 19 standardin mukaisesti ja niitä koskevat vastuut on kirjattu velaksi taseeseen. Palveluvuosilisäjärjestelystä johtuvaa velkaa määritettäessä on otettu huomioon henkilökunnan vaihtuvuus, palkkojen keskimääräinen nousu ja henkilöstön keskimääräinen vuosipalkka. Näin saadut vastuut on diskontattu nykyhetkeen. Muutokset arvioissa velvoitteen suuruudessa kirjataan tuloslaskelmaan.

Vuokrasopimukset – Yhtiö vuokralleottajana

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi.

Rahoitusleasingsopimuksilla hankittu käyttöomaisuus on kirjattu taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa.

Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljelle jäävälle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Liikevoitto/tappio

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton/tappion käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto/tappio on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuna valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut erät esitetään liikevoiton/tappion alapuolella. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon/tappioon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä, muuten ne on kirjattu rahoituseriin.

Tuloverot

Konsernin veroihin on kirjattu konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutos. Laskennallinen verovelka tai saaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä vahvistettuja verokantoja käyttäen. Vahvistetuista tappioista kirjataan verosaaminen olettaen neljän edellisen, kertaluontoisista eristä puhdistetun tilikauden keskimääräinen tulos niille tuleville tilivuosille, joilla vahvistettuja verotappioita on käytettävissä. Verotuksessa vähentämättä olevien hankintamenojen perusteella syntyvä verosaaminen kirjataan perustuen raportoitavan tilivuoden lopussa verotuksessa vähentämättä oleviin hankintamenoihin täysimääräisesti.

Tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Kertaluonteiset erät

Hallituksen toimintakertomuksessa selostetut kertaluonteiset erät eivät liity yhtiön varsinaiseen perusliiketoimintaan. Nämä esitetään toimintakertomuksessa erillisinä silloin, kun esittämistapa auttaa ymmärtämään konsernin taloudellisen tuloksen muodostumista. Olennaisimpia kertaluonteisia eriä ovat luovutusvoitot ja -tappiot sekä toiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvät varaukset. Konsernin johto käyttää harkintaa tehdessään päätöksiä kertaluonteisten erien luokittelussa.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo on määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun tytäryrityksen yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Tytäryritysten hankinnasta syntyvä liikearvo sisältyy aineettomiin hyödykkeisiin. Se kohdistetaan arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo testataan vuosittain, ja se merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta. Myytyyn yritykseen liittyvän liikearvon kirjanpitoarvo vaikuttaa myyntivoittoon tai -tappioon.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Yhtiöllä ei ole varsinaista tuotekehitystä. Tutkimus- ja kehitysmenot ovat sellaista yleistä tuotantoprosessin kehittämistä, jota ei suoranaisesti voida allokoida millekään asiakastilaukselle, mutta joka ei kuitenkaan täytä IAS 38 aktivointikriteereitä. Yhtiö ei enää tee sellaista piirilevyteknologiaan liittyvää tutkimus- tai kehitystyötä, joka ei suoranaisesti liittyisi asiakasprojekteihin ja jolla täten olisi itsenäistä tulontuottokykyä. Yhtiö ei pysty erottamaan tutkimusvaihetta kehittämisvaiheesta, eikä yhtiöllä ole varsinaista tuotekehitystoimintaa, joten yhtiö käsittelee kaikkia tuotantoprosessiin liittyviä menoja tutkimusvaiheen menoina (IAS 38.53).

Tietokoneohjelmistot

Ostetut ohjelmistot kirjataan taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla vähennettynä.

Aineettomat oikeudet ja muut aineettomat oikeudet

Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoitettu taloudellinen vaikutusaika, on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla vähennettynä.

Aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

• Aineettomat oikeudet 3 vuotta
• Muut aineettomat hyödykkeet 5 10 vuotta.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen käyttöikään.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä jäljelle jäänyt osa kirjataan kuluksi. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

• Rakennukset ja rakennelmat 15 30 vuotta
• Koneet ja kalusto 3 8 vuotta
• Muut aineelliset hyödykkeet 5 10 vuotta
• Maa- ja vesialueiden arvoista ei tehdä poistoja.

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Voitot tai tappiot, jotka syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjaamisesta pois taseesta, sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentuminen

Konserni tarkastelee vuosittain, onko olemassa viitteitä mahdollisista omaisuuserien arvonalentumisista. Jos tällaisia viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä ja verrataan näin saatua rahamäärää ko. omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Muusta kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO -menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden arvoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista.

Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan ryhmiin "Lainat ja muut saamiset" ja "Myytävissä olevat sijoitukset". Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvarojen taseesta poiskirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yritys pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Ne esitetään taseessa pitkäaikaisissa varoina jos ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä, ryhmässä Lainat ja muut saamiset. Muussa tapauksessa ne esitetään lyhytaikaisina. Tällöin ne sisältyvät "Myyntisaamiset ja muut saamiset" -ryhmään.

Myytävissä olevat sijoitukset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat sijoitukset kirjataan taseeseen käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin verovaikutus huomioiden ja esitetään omassa pääomassa. Käyvän arvon muutokset siirretään tuloslaskelmaan silloin, kun sijoituksesta luovutaan tai sijoituksen arvo on alentunut siten, että siitä on kirjattava arvonalennustappio. Esitettävillä kausilla konsernin myytävissä olevat sijoitukset sisältävät vain sijoituksia noteeraamattomiin osakkeisiin, joiden hankintameno vastaa olennaisilta osin niiden käypää arvoa (perustuen muun muassa viimeaikaisiin transaktioihin). Osakkeiden markkinat ovat epäaktiiviset eikä konserni ole aikeissa luopua osakkeista lähiaikoina.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja pankkitalletuksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Saadun transaktiomenoilla vähennetyn rahamäärän ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus merkitään tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmää käyttäen laina-ajan kuluessa. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin.

Kaikki rahoitusvelat kirjataan taseeseen, kun yhtiöstä tulee rahoitusvelan sopimusosapuoli. Rahoitusvelkojen taseesta poiskirjaaminen tapahtuu silloin, kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Kun rahoitusvelkojen ehdot neuvotellaan uudelleen ja velan ehdot muuttuvat huomattavasti, käsitellään velkojen uudelleenjärjestelyä kirjanpidossa alkuperäisen rahoitusvelan kuoletuksena ja uuden rahoitusvelan syntymisenä. Ehtojen katsotaan olevan huomattavasti erilaiset jos uusien ehtojen mukainen rahavirtojen diskontattu nykyarvo, joka sisältää maksetut palkkiot vähennettyinä saaduilla palkkioilla ja joka on diskontattu alkuperäistä efektiivistä korkoa käyttäen, poikkeaa vähintään 10 % alkuperäisen rahoitusvelan jäljellä olevista diskontatuista rahavirroista. Uuden rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja alkuperäisen rahoitusvelan kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan tulosvaikutteisesti rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Jos velan ehtojen muutos ei ole huomattava, eikä muutosta katsota vanhan rahoitusvelan kuoletuksena ja uuden rahoitusvelan syntymisenä, syntyneillä menoilla ja palkkioilla oikaistaan velan kirjanpitoarvoa, ja ne kirjataan kuluiksi ehdoiltaan muuttuneen velan jäljellä olevana juoksuaikana.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Osakesijoitusten merkittävä tai pitkään jatkunut arvonalentuminen alle hankintahinnan, on osoitus myytävissä olevaksi rahoitusvaraksi luokitellun oman pääoman ehtoisen instrumentin arvonalentumisesta. Jos arvonalentumisesta on näyttöä, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio siirretään tuloslaskelmaan. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tuloslaskelman kautta, kun taas korkoinstrumentteihin kohdistunut arvonalentumistappion myöhempi peruuntuminen kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen merkittävä viivästyminen ovat näyttöjä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Tuloslaskelmaan kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella, ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.

Johdannaisopimukset ja korkoriskiltä suojautuminen

Konsernissa ei ole otettu käyttöön suojauslaskentaa. Kaikki johdannaissopimukset kirjataan alun perin käypään arvoon ja ne arvostetaan tulosvaikutteisesti. Valuuttatermiinit arvostetaan käypään arvoon käyttäen termiinisopimusten tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Johdannaiset sisältyvät taseen muihin saamisiin ja velkoihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja – kuluihin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Koronvaihtosopimuksen käypä arvo on määritetty tulevien kassavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä. Käyvät arvot vastaavat niitä hintoja, jotka konserni joutuisi maksamaan tai saisi, jos se purkaisi johdannaissopimuksen.

Oma pääoma

Ulkona olevat osakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Takaisin hankittujen omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien hankintameno on vähennetty omasta pääomasta.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varausta.

Tappiollisesta sopimuksesta kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Ympäristövelvoitteista kirjataan varaus silloin, kun konsernilla on ympäristölainsäädännön ja konsernin ympäristövastuuperiaatteiden perusteella velvoite, joka liittyy tuotantolaitoksen käytöstä poistamiseen, ympäristövahingon korjaamiseen tai laitteiston paikasta toiseen siirtämiseen.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuus-tekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lopputulemien poikkeaminen tehdyistä arvioista ja oletuksista voivat vaikuttaa varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin ja tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Johto on harkinnut että toiminnan jatkuvuuteen ei liity merkittävää epävarmuutta. Lisätietoa riskeistä ja toiminnan jatkuvuudesta liitetiedossa 26.

Kirjanpidolliset arviot ja oletukset

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja oletusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Liikearvon arvonalentumistestaus

Käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten vaikutusten on arvioitu olevan suurin liikearvon arvonalentumistestauksen osalta.

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä aineelliset hyödykkeet. Lisäksi konserni arvioi mahdollisia viitteitä kaikkien tase-erien arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti ja arvonalentumisviitteiden ilmetessä suorittaa arvonalentumistestauksen. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä (kts. liitetieto 25).

Arvonalentumistestauksessa edellytettävät arviot liittyvät laskelmissa käytettyihin keskeisiin oletuksiin, jotka ovat arvonalentumistestauslaskelmien rahavirtaennusteiden ennusteperiodin keskimääräinen liikevaihdon kasvuvauhti ja myyntikate sekä laskelmissa käytetty diskonttauskorko. Liikevaihdon ennustamiseen liittyy merkittävin arvionvaraisuus.

Arvonalentumistestauslaskelma oletuksineen on esitetty liitetiedossa 25.

Laskennallisen verosaamisen kirjaaminen

Konsernin laskennallinen verosaaminen koostuu pääosin hidastetuista poistoista. Yhtiö on viivästyttänyt poistoja verovuosina 2012- 2017 ja tulee viivästyttämään poistoja verovuonna 2018.

Laskennallinen verosaaminen on esitetty liitetiedossa 8.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä johdon harkinta

Tulevaisuutta koskevien arvioiden ja oletusten lisäksi joudutaan tilinpäätöstä laadittaessa käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Laadintaperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä harkinta koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRSstandardeissa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.

Merkittävimmät osa-alueet, joihin liittyy arvioiden ja oletusten käyttöä, ovat myyntisaamisten ja vaihto-omaisuuden arvostus sekä varaukset.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset on merkitty kirjanpitoon alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti vähennettynä arvonalentumistappioilla. Arvonalentumistappio kirjataan tapauskohtaisesti sekä aikaisemman kokemuksen perusteella, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perittyä täysimääräisesti, esimerkiksi velallisen maksuvaikeuksien tai konkurssiuhan johdosta. Asiakkaiden taloudellisessa tilanteessa tapahtuvien maksukykyyn vaikuttavien muutoksien seurauksena voidaan joutua kirjaamaan arvonalentumistappioita myyntisaamisista.

Myyntisaamisista on kerrottu liitetiedossa 15.

Vaihto-omaisuus

Yhtiö tarkastelee vaihto-omaisuuttaan säännöllisesti sen varalta, että vaihto-omaisuusmäärät olisivat todellista suuremmat, vaihto-omaisuuteen sisältyisi epäkurantteja hyödykkeitä eri tai vaihtoomaisuuteen kuuluvien hyödykkeiden markkina-arvo putoaisi hankintamenoa pienemmäksi, ja kirjaa vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa pienentävän vähennyserän tällaisten vähennysten varalta. Tällaista tarkastelua varten johdon on tehtävä arvioita tuotteiden tulevasta kysynnästä. Mahdolliset muutokset näissä arvioissa voivat johtaa vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvon tarkistamiseen tulevilla kausilla.

Vaihto-omaisuudesta on kerrottu liitetiedossa 14.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä. Uudelleenjärjestelyvaraus tehdään silloin, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja tiedottanut asiasta. Kirjattu varaus kuvastaa johdon parasta arviota tulevien menojen nykyarvosta.

Uusien tai muutettujen IFRS- ja IAS-standardien soveltaminen

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

IFRS 16 Vuokrasopimukset standardin soveltaminen 1.1.2019 lähtien

Voimaanastuva standardi korvaa IAS 17 standardin ja siihen liittyvät tulkinnat IFRS-säännöstössä. IFRS 16 antaa ennen kaikkea ohjeistusta vuokralle ottajalle ja määrittää periaatteet vuokrasopimusten kirjaamisesta sekä omaisuuseränä että vuokranmaksuvelvoitteena. Vuokrasopimusten kustannukset tulee vuokralle ottajan osalta esittää tuloslaskelmalla vuokrakulujen sijaan poistoina ja rahoituskuluina.

Standardin implementointi konsernin raportointiin on käynnissä. Konserni tulee soveltamaan standardin käyttöönoton osalta yksinkertaistettua lähestymistapaa eikä näin ollen oikaise vertailuvuoden tietoja raportoinnissaan. Vuokrasopimusvelka määritetään jäljellä olevien vuokramaksujen nykyarvoon käyttäen lisäluoton korkoa soveltamisen aloittamisajankohtana. Konserni tulee huomioimaan raportoinnissaaan myös standardiin sisältyvät kaksi soveltamista helpottavaa poikkeusta, jotka liittyvät kohde-arvoltaan vähäisiin tai lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin, joiden vuokra-aika on 12 kuukautta tai alle.

Konsernin osalta taseelle kirjattavat käyttöoikeusomaisuuserät tulevat 1.1.2019 lähtien koostumaan pääosin vuokratuista toimitiloista, autoista ja maa-aluevuokrista. Kirjattavien omaisuuserien määrä on noin 0,2 - 0,3 miljoonaa euroa ja näin ollen standardin vaikutusten ei nähdä olevan konsernin tunnuslukujen kannalta merkittävinä. Taseessa vuokrasopimusvelka esitetään pitkäaikaisena ja lyhytaikaisena korollisena vieraana pääomana.

Millään muulla jo julkaistulla mutta ei vielä voimassa olevalla IFRS- standardilla tai IFRIC- tulkinnalla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernille.

1. LIIKEVAIHTO

Aspocomp valmistaa ja välittää korkean teknologian piirilevyjä elektroniikkalaitteisiin. Aspocomp-konsernin liiketoiminta muodostaa tilinpäätöksessä yhden raportoitavan segmentin. Liikevaihto muodostuu piirilevyjen myynnistä elektroniikkalaitteita ja järjestelmiä valmistaville asiakkaille.

Aspocompin liikevaihto on pelkästään tuotemyyntiä. Kaikki liikevaihto tuloutetaan tiettynä hetkenä. Tiettyjen asiakkaiden kanssa on sovittuja kaupintavarastoja, joiden suoritevelvoitepohjainen tuloutus aikaisti tuloksen kertymistä siten, että myyntituotot kirjataan jo tuotteen saapuessa varastoon. Koska tuloutus on tiettynä hetkenä, ei ole täyttämättömiä suoritevelvoitteita.

1000 €	2018		2017
Liikevaihdon jakautuminen
Tietoliikenneverkot	11 328	39 %	7 989	33 %
Autoteollisuus	7 924	27 %	6 775	28 %
Teollisuuselektroniikka	5 304	18 %	4 601	19 %
Turvallisuus- ja puolustuselektroniikka	2 522	9 %	3 185	13 %
Puolijohdekomponenttien testaus	1 960	7 %	1 270	5 %
Muu elektroniikka	97	0 %	104	0 %
Yhteensä	29 136	100 %	23 924	100 %
Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot
Liikevaihto markkina-alueittain
Suomi	11 829	41 %	8 482	35 %
Eurooppa	16 477	57 %	14 229	59 %
Aasia	357	1 %	491	2 %
Muu maailma	472	2 %	722	3 %
Yhteensä	29 136	100 %	23 924	100 %
Myynnin jakautuminen suurimmille asiakkaille
Asiakas 1	7 045	24 %	4 194	18 %
Asiakas 2	4 699	16 %	4 274	18 %
Asiakas 3	1 564	5 %	1 975	8 %
Asiakas 4	1 229	4 %	872	4 %
Asiakas 5	1 314	5 %	829	3 %
Viisi (5) suurinta yhteensä	15 851	54 %	12 144	51 %

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

	1000 €	2018	2017
Myyntivoitot käyttöomaisuusmyynneistä		34	16
Muut tuotot		22	7
Yhteensä		57	24

3. AINEIDEN JA TARVIKKEIDEN KÄYTTÖ

1000 €	2018	2017
Aineiden ja tarvikkeiden ostot	13 290	10 312
Varastojen muutos	-271	123
Aineet ja tarvikkeet yhteensä	13 019	10 436
Ulkopuolisilta ostetut palvelut	282	338
Yhteensä	13 301	10 773

4. HENKILÖSTÖKULUT

	1000 €	2018	2017
Palkat		6 415	5 194
Osakeperusteiset maksut		26	22
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet		9	6
Eläkekulut maksuperusteisista järjestelmistä		1 000	803
Muut henkilöstökulut		282	268
Yhteensä		7 733	6 294
Henkilöstö keskimäärin		116	111
Henkilöstö 31.12.2018
Työntekijät		74	71
Toimihenkilöt		43	42
Yhteensä		117	113

5. TYÖSUHDE-ETUUDET

1000 €	2018	2017
Velvoite tilikauden alussa	104	98
Tilikauden lisäykset	34	8
Tilikauden aikana realisoitunut	-24	-2
Velvoite tilikauden lopussa	114	104

Aspocompilla on pitkäaikainen työsuhde-etuusjärjestelmä, joka kattaa koko Suomen henkilöstön. Järjestelmä on lakkautettu vuonna 2014 ja koskee enää niitä henkilöitä, joiden työsuhde on alkanut ennen vuotta 2014. Järjestelmä päättyy viimeistään 31.12.2028. Järjestelmä on niin sanottu palveluvuosilisäjärjestelmä, jonka mukaisesti henkilöstö saa tietyn suuruisen palkkion oltuaan yhtiön palveluksessa järjestelmässä määritellyn ajan.

5. (jatkuu)

ELÄKEVELVOITTEET

Konsernilla on eläkejärjestelyjä, jotka on luokiteltu joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista järjestelyistä suoritettavat maksut on kirjattu kuluksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Eläkevakuutusyhtiössä hoidetut TyELeläkevakuutukset ovat maksupohjaisia järjestelyjä.

Etuuspohjaiset järjestelyt ovat Suomessa. Yhtiöllä säilyy IAS 19 mukainen vastuu tulevista indeksi- ja palkankorotuksista yhtiön palveluksessa olevien eläkesäätiön piiriin kuuluneiden henkilöiden osalta. Eläkesäätiö on purettu vuonna 1999. Järjestely koski henkilöitä, jotka kuuluivat Aspo Yhtymän Eläkesäätiöön 31.12.1999.

Taseen etuuspohjainen eläkevelka määräytyy seuraavasti:

1000 €	2018	2017
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	1 588	1 575
Varojen käypä arvo	1 277	1 277
Etuuspohjainen nettovelka 31.12.2018	311	298
Tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu:
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	4	4
Korkomenot	5	4
Tuloslaskelman eläkekulu	9	8
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	0	0
Tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman eläkekulu	9	8
Etuuspohjaisen nettovelan muutos
Etuuspohjainen nettovelka 1.1.	298	258
Maksusuoritukset	-9	-9
Tuloslaskelman kulut	9	8
Laajaan tuloslaskelmaan sisältyvä uudelleen
määrittämisestä johtuva voitto (-) /tappio	13	41
Etuuspohjainen nettovelka 31.12.	311	298
Käytetyt vakuutusmatemaattiset oletukset	2018	2017
Diskonttokorko	1,75 %	1,55 %
Tuleva palkankorotusolettama	N/A	N/A
Eläkkeiden korotusolettama	1,95 %	1,95 %

5. (jatkuu)

Etuuspohjaisenvelvoitteen herkkyys painotetuissa keskeisissä oletuksissa tapahtuville muutoksille:

		Oletuksen	Oletuksen
	Oletuksen	kasvun	vähentymisen
Oletus	muutos	vaikutus	vaikutus
Diskonttokorko	0,50 %	6,6 %	7,4 %
Tuleva palkankorotusolettama	0,50 %	N/A	N/A
Tuleva eläkkeenkorotusolettama	0,25 %	3,1 %	-2,9 %
Eliniän muutos	5,00 %	-1,4 %	1,5 %

		Oletuksen	Oletuksen
	Oletuksen	kasvun	vähentymisen
Oletus varojen arvo	muutos	vaikutus	vaikutus
Diskonttokorko	0,50 %	-5,8 %	6,5 %
Tuleva palkankorotusolettama	0,50 %	N/A	N/A
Tuleva eläkkeenkorotusolettama	0,25 %	0,0 %	0,0 %
Eliniän muutos	5,00 %	-1,2 %	1,2 %

6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

1000 €	2018	2017
Vuokrakulut	203	555
Korjaus- ja ylläpitokulut	528	504
Energiakulut	475	423
Vedenkulutus ja vedenkäsittelykemikaalit	86	158
Tuotannon muut muuttuvat kulut	265	238
Vapaaehtoiset sosiaalikulut	178	129
Kiinteistökulut	491	361
Vakuutusmaksut	122	95
Matkakulut	327	267
IT-kulut	276	228
Vieraat palvelut	498	625
Tilintarkastuspalkkiot	61	60
Hallintokulut	276	249
Muut kuluerät	554	493
Yhteensä	4 337	4 385

Tilintarkastusyhteisön (PwC Oy) palkkiot	1000 €	2018	2017
Tilintarkastus		44	58
Veroneuvonta		0	0
Muut palvelut		12	2
Todistukset ja lausunnot		4	0
Yhteensä		61	60

7. RAHOITUSTUOTOT- JA KULUT

1000 €	2018	2017
Tuotot
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	0	2
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavista johdannaissopimuksista	0	0
Rahoitustuotot yhteensä	0	2
Kulut
Korkokulut pankkilainoista ja lyhytaikaisista limiiteistä	119	52
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavista johdannaissopimuksista	3	3
Rahoituskulut yhteensä	122	55
Rahoitustuotot- ja kulut yhteensä	-122	-53

8. TULOVEROT

1000 €	2018	2017
Tilikauden verot
Tilikauden tuloverot	-3	-5
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta	0	0
Laskennalliset verot	484	482
Tilikauden verot yhteensä	481	477
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla
laskettujen verojen täsmäytyslaskelma
Tulos ennen veroja	2763	792
Verot laskettuna kotimaan verokannalla 20,0 %	-548	-158
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat	2	2
Vähennyskelvottomat kulut		0
Laskennalliset verosaamiset muista väliaikaisista eroista	1 027	633
Tuloverot yhteensä	481	477

Konserniyhtiöiden vuoden 2018 verotuksellinen tulos oli 3 727 tuhatta euroa. Mikäli vuoden 2018 tulos vahvistetaan verotuksessa, jäljellä olevien vahvistettujen tappioiden yhteenlaskettu määrä olisi 5 296 tuhatta euroa ja ne vanhenesivat vuosina 2019-2025. Vuoden 2017 verotuksen vahvistamisen jälkeen tappioita on jäljellä 10 385 tuhatta euroa.

Ulkomaisilla tytäryhtiöillä ei ole olennaisia jakokelpoisia varoja.

1000 €
Jäljellä olevat vahvistetut tappiot	Tappiot	Vanhenee
Vuodelta 2008	5 089	2018
Vuodelta 2009	4 044	2019
Vuodelta 2010	757	2020
Vuodelta 2014	377	2024
Vuodelta 2015	119	2025
	10 385
Laskennalliset verot	2018	2017
Laskennalliset verovelat
- Yli 12kk kuluttua maksettavat laskennalliset verovelat	0	0
- Seuraavan 12kk kuluessa maksettavat laskennalliset verovelat	21	21
	21	21
Laskennalliset verosaamiset
- Yli 12kk kuluttua hyödynnettävät laskennalliset verosaamiset	3 501	3 017
- Seuraavan 12kk kuluessa hyödynnettävät laskennalliset
verosaamiset	484	484
	3 985	3 501
Laskennalliset verot (netto)	3 964	3 480

8. (jatkuu)

1000 €

Laskennallisten verosaamisten ja velkojen muutokset tilikauden aikana on esitetty alla netottamatta niitä keskenään.

Laskennalliset verovelat	Muut	Yhteensä
1.1.2017	19	19
Tilikauden tulokseen kirjatut	2	2
Tilikauden laajaan tulokseen kirjatut		0
Suoraan omaan pääomaan kirjatut		0
31.12.2017	21	21
Tilikauden tulokseen kirjatut	0	0
Tilikauden laajaan tulokseen kirjatut		0
Suoraan omaan pääomaan kirjatut		0
31.12.2018	21	21

	Hidaste tuista verotus	Työsuhde
Laskennalliset verosaamiset	poistoista	etuuksista	Muut	Yhteensä
1.1.2017	2 847	71	98	3 017
Tilikauden tulokseen kirjatut	476	9	-1	484
Tilikauden laajaan tulokseen kirjatut				0
Suoraan omaan pääomaan kirjatut				0
Kirjaamatta jätetty osuus muutoksesta				0
31.12.2017	3 323	80	98	3 501
Tilikauden tulokseen kirjatut	476	4	4	484
Tilikauden laajaan tulokseen kirjatut				0
Suoraan omaan pääomaan kirjatut				0
Kirjaamatta jätetty osuus muutoksesta				0
31.12.2018	3 799	85	101	3 985

Pääosin laskennallinen verosaaminen tulee hidastetuista verotuspoistoista. Yhtiö on viivästyttänyt poistoja verovuosina 2013 - 2018 ja tulee viivästyttämään poistoja verovuonna 2018 yhteensä noin 19,0 miljoonaa euroa, josta 20,0 prosentin yhteisöverokannalla syntyy 3 799 tuhannen euron laskennallinen verosaaminen.

9. OSAKEKOHTAINEN TULOS

1000 €	2018	2017
(a) Laimentamaton
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla yhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos vuoden aikana ulkona olleiden osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo	3 244	1 269
(1 000 kpl)	6 667	6 542

(b) Laimennusvaikutuksella oikaistu

Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettua keskiarvoa siten, että kaikki laimentavat potentiaaliset osakkeet otetaan vaihdetuiksi osakkeisiin. Laimennusvaikutusta ei syntynyt vuosina 2018 ja 2017.

10. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

	Aineettomat
1 000 €	oikeudet	Liikearvo	Yhteensä
Hankintahinta 1.1.2018	599	3 000	3 599
Lisäykset	103	0	103
Vähennykset	0	0	0
Siirrot erien välillä	0	0	0
Hankintahinta 31.12.2018	702	3 000	3 702
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2018	332	0	332
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	0
Tilikauden poisto	90	0	90
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2018	421	0	421
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	281	3 000	3 281
Hankintahinta 1.1.2017	476	3 000	3 476
Lisäykset	123	0	123
Vähennykset	0	0	0
Siirrot erien välillä	0	0	0
Hankintahinta 31.12.2017	599	3 000	3 599
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2017	261	0	261
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	0
Tilikauden poisto	71	0	71
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2017	332	0	332
Kirjanpitoarvo 31.12.2017	268	3 000	3 268

Liikearvon arvonalentumistestauksen periaatteet esitetään liitetiedossa 25.

11. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

		Ennakko
	Rakennukset		maksut ja
	ja	Koneet ja	keskeneräiset
1 000 €	rakennelmat	kalusto	hankinnat	Yhteensä
Hankintahinta 1.1.2018	0	15 216	88	15 304
Lisäykset	1 248	1 189	917	3 354
Vähennykset	0	-440	0	-440
Siirrot erien välillä	0	88	-88	0
Hankintahinta 31.12.2018	1 248	16 053	917	18 218
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2018	0	12 732	0	12 732
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	0	-440	0	-440
Tilikauden poisto	62	923	0	986
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2018	62	13 215	0	13 277
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	1 186	2 838	917	4 941
Hankintahinta 1.1.2017	0	15 175	0	15 175
Lisäykset	0	1 006	88	1 094
Vähennykset	0	-965	0	-965
Siirrot erien välillä	0	0	0	0
Hankintahinta 31.12.2017	0	15 216	88	15 304
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2017	0	12 676	0	12 676
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	0	-947	0	-947
Tilikauden poisto	0	1 004	0	1 004
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2017	0	12 732	0	12 732
Kirjanpitoarvo 31.12.2017	0	2 484	88	2 572

12. RAHOITUSLEASING-SOPIMUKSET

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:

1 000 €	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintahinta 1.1.2018	1 601	1 601
Lisäykset	212	212
Vähennykset	0	0
Hankintahinta 31.12.2018	1 813	1 813
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2018	338	338
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0
Tilikauden poisto	341	341
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2018	679	679
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	1 134	1 134
Hankintahinta 1.1.2017	1 228	1 228
Lisäykset	373	373
Vähennykset	0	0
Hankintahinta 31.12.2017	1 601	1 601
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2017	83	83
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0
Tilikauden poisto	255	255
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2017	338	338
Kirjanpitoarvo 31.12.2017	1 263	1 263

13. MYYTÄVISSÄ OLEVAT RAHOITUSVARAT

	1000 €	2018	2017
Tilikauden alussa		15	15
Vähennykset		0	0
Tilikauden lopussa		15	15

Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät konsernin sijoitukset noteeraamattomiin osakkeisiin, joiden hankintameno vastaa olennaisilta osin niiden käypää arvoa perustuen muun muassa viimeaikaisiin transaktioihin.

14. VAIHTO-OMAISUUS

	1000 €	2018	2017
Aineet ja tarvikkeet		1 736	1 465
Keskeneräiset tuotteet		495	354
Valmiit tuotteet ja tavarat		101	103
Yhteensä		2 332	1 922
Vaihto-omaisuudesta tehdyt arvonalennuskirjaukset		109	67

15. LAINAT JA MUUT SAAMISET

	1000 €	2018	2017
Pitkäaikaiset saamiset
Laskennallinen verosaaminen		3 985	3 501
Lyhytaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset
Myyntisaamiset		8 151	5 668
Siirtosaamiset		563	174
Muut saamiset		0	0
Yhteensä		8 714	5 842
Myyntisaamisten ikäjakauma
Myyntisaamiset, joiden arvo ei ole alentunut
Erääntymättömät		7 103	4 941
Erääntyneet
	alle 30 päivää	761	385
	30-60 päivää	130	259
	61-90 päivää	35	23
	yli 90 päivää	122	60
Yhteensä		8 151	5 668

15. (jatkuu)

	1000 €	2018	2017
Myyntisaamisten jakautuminen valuutoittain
EUR		6 437	4 067
USD		1 714	1 601
Yhteensä		8 151	5 668

Muut saamiset ja siirtosaamiset koostuvat normaaleista liiketoimintaan liittyvistä saamisista, joista mikään ei ole yksinään merkittävä.

Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä vakuuksien käypää arvoa huomioon ottamatta siinä tapauksessa, että toiset osapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

Myyntisaamisten ja muiden saamisten käyvät arvot vastaavat tasearvoja, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioiden.

Konsernissa on käytössä factoring-järjestely, jonka mukaisesti konserni on siirtänyt osan sovituista myyntisaamisista factoring-yhtiölle käteisvaroja vastaan. Maksujen myöhästymiseen liittyvä riski ja luottoriski ovat kuitenkin jääneet konsernille. Sen vuoksi ulkopuolisille siirretyt varat on edelleen merkitty kokonaisuudessaan konsernin taseeseen. Factoringsopimuksen mukaisesti maksettava määrä esitetään vakuudellisena lainana.

Konserni arvioi myyntisaamisista odotettavissa olevat luottotappiot ja kirjaa luottotappiovarauksen perustuen historiallisesti toteutuneisiin luottotappioihin sekä nykyisiiin olosouhteisiin ja makroekonomiseen analyysiin tulevaisuudesta. Luottotappiovaraus arvioidaan myyntisaamisten ikäjakaumasta liiketoiminta-alueeseen sekä maantieteelliseen sijaintiin perustuen. Luottotappiovarausta on kirjattu 41 tuhatta euroa.

Luottotappiot
Tilkaudella kirjatut luottotappiot	12	0
Tilikaudella palautetut edellisten tilikausien luottotappiot	-1	-1
Nettoluottotappiot	11	-1

16. RAHAVARAT

1000 €		2018	2017
Käteinen raha ja pankkitilit		2 565	384
Yhteensä		2 565	384

Tilinpäätöshetkellä rahavarat Suomessa olivat 2 396 ja muissa maissa 169 tuhatta euroa. Rahavarat olivat pääasiassa pankkitileillä.

17. RAHOITUSVELAT

1000 €	2018		2017
	Kirjanpitoarvo Käypä arvo		Kirjanpitoarvo	Käypä arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Pankkilainat	3 253	3 251	0	0
Korko johdannaisvelat	5	0	18	0
Rahoitusleasingvelat	1 007	946	985	915
Yhteensä	4 266		1 003

Pitkäaikaisten lainojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty korkoa, jolla konserni saisi vastaavaa lainaa ulkopuolelta tilinpäätöshetkenä. Kokonaiskorko muodostuu riskittömästä korosta ja yrityskohtaisesta riskipreemiosta.

Rahoitusleasing

Käypä arvo on arvioitu diskonttaamalla tulevat rahavirrat korolla, joka vastaa vastaavien leasingsopimusten korkoa silloin, jos sopimukset olisi tehty tilinpäätöshetkellä.

Käyvän arvon määrittämisessä käytetyt diskonttauskorot

Pankkilainat	2,1 %
Rahoitusleasing	2,5 %
Lyhytaikaiset velat
Pankkilainat	827	0
Rahoitusleasingvelat	327	279
Korko johdannaisvelat	14	7
Luottolimiitti	0	220
Factoring-velka	2	2
Yhteensä	1 170	508

Lyhytaikaisten rahoitusvelkojen käypä arvo vastaa niiden kirjanpitoarvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioiden.

Pankkilainat

Aspocompilla oli käytössään 1 miljoonan euron luottolimiitti, jonka vuotuinen kustannus on 1,95 prosenttia. Käytetyn luoton korko on 1,0 prosentti yli yhden viikon euriborkoron. Tilikauden lopussa luottoa ei ollut käytössä.

17. (jatkuu)

Velkojen maturiteettijakauma	1000 €
31.12.2018	Tasearvo	Rahavirta	12 kk	1-2 v		2-5 v Yli 5 v
Pankkilainat
Pääoma	4 080	4 080	827	1 653	1 600	0
Korkomaksut		203	76	101	26	0
Rahoitusleasingvelat
Pääoma	1 335	1 335	327	373	634	0
Korkomaksut		89	37	26	26	0
Johdannaisvelat	19	19	14	5	0	0
Luottolimiitti	0	0	0	0	0	0
Factoring-velka	2	2	2	0	0	0
Ostovelat ja muut velat	5 043	5 043	5 043	0	0	0
Yhteensä	10 478	10 769	6 325	2 159	2 285	0
31.12.2017	Tasearvo	Rahavirta	12 kk	1-2 v		2-5 v Yli 5 v
Pankkilainat
Pääoma	0
Korkomaksut	0
Rahoitusleasingvelat
Pääoma	1 264	1 264	282	673	309	0
Korkomaksut		143	45	70	28	0
Johdannaisvelat	25	25	7	18	0	0
Luottolimiitti	220	220	220	0	0	0
Factoring-velka	2	2	2	0	0	0
Ostovelat ja muut velat	2 834	2 824	2 824	0	0	0
Yhteensä	4 345	4 478	3 380	761	337	0
Ostovelat ja muut velat				2018		2017
Ostovelkojen jakautuminen valuutoittain
EUR				1 687		1 228
USD				1 046		1 166
Yhteensä				2 733		2 394
Siirtovelat				2 331		1 079
Ostovelat ja muut velat yhteensä				5 064		3 473
Siirtovelkojen olennaiset erät
Henkilöstökulut				1 647		762
Lainojen korkojaksotukset				2		0
Arvonlisäverovelka				365		0
Yhteensä				2 331		1 079

18. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KIRJANPITOARVOT ARVOSTUSRYHMITTÄIN

Seuraavassa taulukossa on esitetty kirjanpitoarvot ja käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat ja näiden arvostusmenetelmien tasot. Käypää arvoa ei ole esitetty taulukossa, jos se ei merkittävästi poikkea tasearvosta.

			Kaupan käynti
2018	Myytävissä	Lainat ja	tarkoituk
	olevat	muut	sessa	Rahoitus	Tase
1000 €	sijoitukset	saamiset	pidettävät	velat	arvo	Käypä arvo			Liite
		Jaksotet		Jaksotet
		tuun		tuun
	Käypään	hankinta	Käypään	hankinta		Taso Taso	Taso
Arvostusperiaate	arvoon	menoon	arvoon	menoon		1 2	3	Yhteensä
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Myytävissä olevat sijoitukset	15				15			15	13
Myyntisaamiset ja muut
saamiset		8 151			8 151			8 151	15
Rahavarat		2 565			2 565			2 565	16
Yhteensä	15	10 716	0		10 731			10 731
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta				3 253	3 253			3 253	17
Rahoitusleasingvelat				1 007	1 007			1 007	17
Johdannaissopimukset
(ei-suojauslaskennassa)			5		5	5		5	22
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta				827	827			827	17
Rahoitusleasingvelat				327	327			327	17
Factoring-velka				2	2			2	17
Luottolimiitti				0	0			0	17
Johdannaissopimukset
(ei-suojauslaskennassa)			14		14	14		14	22
Ostovelat ja muut
lyhytaikaiset velat				5 043	5 043			5 043	17
Yhteensä	0	0	19	10 459 10 478		19		10 478

18. (jatkuu)

Seuraavassa taulukossa on esitetty kirjanpitoarvot ja käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat ja näiden arvostusmenetelmien tasot. Käypää arvoa ei ole esitetty taulukossa, jos se ei merkittävästi poikkea tasearvosta.

			Kaupan
			käynti
2017	Myytävissä	Lainat ja	tarkoituk
	olevat	muut	sessa	Rahoitus	Tase
1000 €	sijoitukset	saamiset	pidettävät	velat	arvo		Käypä arvo			Liite
		Jaksotet		Jaksotet
		tuun		tuun
	Käypään	hankinta	Käypään	hankinta		Taso	Taso	Taso
Arvostusperiaate	arvoon	menoon	arvoon	menoon		1	2	3	Yhteensä
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Myytävissä olevat sijoitukset	15				15				15	13
Myyntisaamiset ja muut
saamiset		5 668			5 668				5 668	15
Rahavarat		384			384				384	16
Yhteensä	15	6 052	0		6 067				6 067
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta				0	0				0	17
Rahoitusleasingvelat				985	985				985	17
Johdannaissopimukset
(ei-suojauslaskennassa)			18		18		18		18	22
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta				0	0				0	17
Rahoitusleasingvelat				279	279				279	17
Factoring-velka				2	2				2	17
Luottolimiitti				220	220				220	17
Johdannaissopimukset
(ei-suojauslaskennassa)			7		7		7		7	22
Ostovelat ja muut
lyhytaikaiset velat				2 834	2 834				2 834	17
Yhteensä	0	0	25	4 319	4 345		25		4 345

Taso 1:

Syöttötiedot täysin samanlaisille varoille ja veloille toimivilla markkinoilla noteerattuja (oikaisemattomia) hintoja.

Taso 2:

Syöttötiedot muita kuin tasolle 1 kuuluvia noteerattuja hintoja, jotka ovat havainnoitavissa varoille tai veloille joko suoraan tai epäsuorasti

Taso 3:

Varoja tai velkoja koskevat syöttötiedot, jotka eivät perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot).

19. VALUUTTAKURSSIVOITOT JA -TAPPIOT

	1000 €	2018	2017
Tuloslaskelmaan kirjatut valuuttakurssivoitot ja -tappiot
Liiketoiminnan muut kulut		-81	56
Yhteensä		-81	56
20. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET
	1000 €	2018	2017
Muut vuokrasopimukset
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten mukaiset vähimmäisvuokrat
Vuoden kuluessa		79	461
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua		74	16
Yli viiden vuoden kuluttua		177	0
Yhteensä		330	477
Voimassa seuraavat vastuusitoumukset 31.12.2018
Pankki- ja muut takuut sekä vakuudet
Yrityskiinnitykset		4 000	2 000
Erityispanttaussitoumus		1 200	0
Pankkitakauksen vastasitoumus Suomen Tullilaitokselle		35	21
Yhteensä		5 235	2 021

21. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTOJEN OIKAISUT

	1000 €	2018	2017
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
Poistot		1 075	1 074
Muut erät		169	63
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa yhteensä		1 244	1 137
Muut oikaisut
Myyntivoitot		-34	-16
Verot		-481	-477
Muut oikaisut yhteensä		-515	-494
Nettokäyttöpääoman muutos
Saamisten muutos		-2 872	-1 724
Vaihto-omaisuuden muutos		-410	700
Osto- ja muiden velkojen muutos		1 489	1
Yhteensä		-1 794	-1 023

22. JOHDANNAISSOPIMUKSET

Nimellisarvot

1000 €	2018	2017
Koronvaihtosopimukset, nimellisarvo	2 000	2 000
Koronvaihtosopimukset, käypä arvo (tasearvo pitkäaikainen)	5	18
Koronvaihtosopimukset, käypä arvo (tasearvo lyhytaikainen)	14	7

23. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

1000 €	2018	2017
Aspocomp-konsernin lähipiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja Lähipiirin kanssa toteutuneet tavaroiden ja palveluiden myynnit ovat markkinaehtoisia.		ja johtoryhmä.
Johdon työsuhde-etuudet
Toimitusjohtaja Mikko Montonen alkaen 15.5.2014
palkka ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	242	260
optio-oikeudet	0	236
osakeperusteiset maksut	5	22
suoriteperusteisesti kirjattu eläkemeno	42	45
Muu johtoryhmä
lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	592	445
osakeperusteiset maksut	52	0
Hallituksen jäsenten palkkiot
Päivi Marttila, pj.	38	37
Matti Lahdenperä (jäsen 7.4.2016 alkaen)	20	19
Julianna Borsos (jäsen 23.3.2017 alkaen)	20	13
Kaarina Muurinen, vara-pj. (jäsen 26.3.2015 alkaen)	23	19
Juha Putkiranta (jäsen 7.4.2016 alkaen)	19	19
Hallituksen palkkiot yhteensä	120	106
Johdon työsuhde-etuudet yhteensä	1 053	1 114

Toimitusjohtajan eläkeikä ja eläkkeen määräytymisperuste on nykyisen lainsäädännön mukaan. Toimitusjohtajaa koskevan työsopimuksen irtisanomisaika on molemminpuolisesti kuusi (6) kuukautta. Työnantajan irtisanoessa toimitusjohtajalle maksetaan lisäksi kuuden (6) kuukauden rahapalkkaa vastaava summa irtisanomisajan-palkan lisäksi. Toimitusjohtajalla ei ole vapaaehtoisia lisäeläkejärjestelyjä.

Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.

Johdon osakeomistukset (kappaletta yhtiön osakkeita)	31.12.2018	31.12.2017
Hallitus	1 259 974	1 259 974
Toimitusjohtaja	260 000	260 000
Muu johtoryhmä	1 024	1 024
Osakeomistukset yhteensä	1 520 998	1 520 998
Äänimäärästä	22,8 %	22,8 %

24. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Aspocomp Group Oyj:n hallitus päätti 25.2.2016 avainhenkilöiden osakepohjaisista kannustinja sitouttamisjärjestelmistä.

1. Avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmä

Osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa johtoryhmän jäsenille ja muille avainhenkilöille mahdollisuuden saada omistukseensa yhtiön osakkeita neljältä ansaintajaksolta heille hallituksen päätöksellä asetettavien tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Ansaintajaksot muodostuvat neljästä kalenterivuotta vastaavasta tilikaudesta jaksolla 1/2016 - 12/2019.

Järjestelmän kohteena on noin 15 avainhenkilöä. Hallitus voi päättää uusien avainhenkilöiden ottamisesta järjestelmän piiriin sekä heidän vuosittaiset enimmäispalkkionsa. Enimmäispalkkio ilmaistaan osakkeiden kappalemääränä. Lisäksi palkkioon kuuluu rahaosuus, jonka suuruus määräytyy osakepalkkion maksamishetken arvon perusteella ja jolla pyritään kattamaan palkkiosta syntyvät verot ja veronluonteiset maksut. Ansaintajaksoille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan avainhenkilöille.

Osakepalkkiojärjestelmän perusteella saadut osakkeet on omistettava vähintään 36 kuukauden ajan osakkeiden tultua kirjatuiksi avainhenkilöiden arvo-osuustileille. Mikäli avainhenkilön työtai toimisuhde konserniyhtiöön päättyy kyseisen sitouttamisjakson aikana, osakkeet on lähtökohtaisesti palautettava yhtiölle vastikkeetta.

Ansaintajaksot	2018
Myöntämispäivä
Ansaintajakso alkaa	1.1.2018
Ansaintajakso päättyy	31.12.2018
Osakkeet vapautuvat 36 kuukauden kuluttua arvo-osuustilille
kirjaamisesta
Ansaintakriteerit	2018
Osakekohtainen tulos ilman kertaluonteisia eriä
Ansaintakriteeriin toteuma, %	100 %
Osakkeen noteerattu hinta myöntämishetkellä, €	2,58
Osakkeen noteerattu hinta tilinpäätöspäivänä, €	3,70
Osakepalkkiojärjestelmän vaikutus tilikauden tulokseen	2018
Järjestelyn vaikutukset tilikauden voittoon	52

24. (jatkuu)

3. Toimitusjohtajan optio-ohjelma

Aspocomp Group Oyj:n hallitus päätti 15.5.2014 varsinaisen yhtiökokouksen 23.4.2014 antaman valtuutuksen nojalla antaa osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen yhtiön toimitusjohtajalle enintään 390 000 optio-oikeutta.

Optio-ohjelmaan 2014 kuuluu yhteensä enintään 390 000 optio-oikeutta, joista kukin oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden yhtiön uuden osakkeen. Optio-oikeudet annetaan vastikkeetta. Optio-ohjelma jakautuu A-, B- ja C-sarjoihin, joihin jokaiseen kuuluu 130 000 optio-oikeutta. Osakkeen merkintähinta optio-oikeudella A on osakkeen vaihdon painotettu keskikurssi 1.3.-21.3.2014 (0,99 euroa), optio-oikeudella B on osakkeen vaihdon painotettu keskikurssi 1.3.-31.3.2015 (1,24 euroa) ja optio-oikeudella C on osakkeen vaihdon painotettu keskikurssi 1.3.-31.3.2016 (1,26 euroa).

	Optio-oikeus A	Optio-oikeus B	Optio-oikeus C
Myöntämispäivä	14.5.2014	14.5.2014	14.5.2014
Myönnettyjen optioiden lukumäärä	130 000	130 000	130 000
Merkintähinta	0,99	1,24	1,26
Osakehinta myöntämishetkellä	1,45	1,45	1,45
Käypä arvo	0,63	0,45	0,48
	1.5.2016-	1.5.2017-	1.5.2018-
Merkintäaika	31.12.2018	31.12.2019	31.12.2020
Määrät
Optoita ulkona 1.1.2018	130 000	130 000	130 000
Optoita toteutettu	-130 000	-130 000	0
Optoita ulkona 31.12.2018	0	0	130 000
1000 €	2018		2017
Kuluksi kirjattu	5		22

25. ARVONALENTUMISTESTAUS

1000 €	2018	2017

Tytäryhtiöhankinnan kautta syntynyt liikearvo kohdistuu seuraavasti rahavirtaa tuottavalle yksikölle:

Piirilevyjä valmistava tehdas 3 000 3 000

Rahavirtaa tuottava yksikkö Aspocompin Oulun piirilevyvalmistus. Tehdas valmistaa pääasiassa HDI- (High Density Interconnection), monikerros- ja erikoismateriaalipiirilevyjä.

Arvonalentumistestaus on tehty käyttöarvomenetelmällä, jossa määritetään liikearvoa vastaavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ja verrataan sitä yksikön kirjanpitoarvoon. Ennustejakson jälkeisten rahavirtojen laskentaperusteena käytetään ennustevuosien keskimääräistä rahavirtaa.

Suoritetun testauksen mukaan kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti kirjanpitoarvon 14,6 miljoonalla eurolla eli liikearvoon ei ole kohdistunut arvonalentumista tilikauden 2018 aikana (12,9 miljoonaa tilikaudella 2017).

Arvonalentumistestauksen keskeiset muuttujat ja oletukset	2018	2017
Liikevaihdon vuosittainen kasvu perustuu johdon hyväksymään ennusteeseen vuosille 2019-2022. Ennustejakson jälkeisenä kasvuna on käytetty yhden (1) %:n kasvuvauhtia.	5,0 %	9,1 %
Myyntikate perustuu ennustejakson keskimääräiseen ennustettuun katteeseen.	44 %	45 %
Diskonttauskorko on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC, weighted average cost of capital) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin liittyvät erityiset riskit. Diskonttauskorko on määritetty ennen veroja.	7,9 %	7,9 %

Tarkastelujakson investoinnit perustuvat johdon hyväksymään strategian mukaiseen investointisuunnitelmaan. Investointiaste ylittää jossain määrin toimialan normaalin investointitason.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysi

Seuraavat keskeisten muuttujien arvot (kukin erikseen muiden muuttujien säilyessä oletusarvossa) saisivat aikaan sen, että yksikön kirjanpitoarvo olisi sama kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä.	Herkkyys analyysin nollaraja	Verrattuna käytettyyn oletukseen
Liikevaihdon vuosittainen kasvu	-6,4%	- 11,4 %-yks.
Keskimääräinen myyntikatemarginaali	28,0%	- 15,7 %-yks.
Diskonttokorko	13,7%	+ 5,8 %-yks.
Diskonttokoron oletukset	2018	2017
Riskitön markkinatuotto	0,5 %	0,6 %
Nettovelkaantumisastetavoite (keskiluku toimiala-analyysista)	9,5 %	9,5 %
Markkinariskipreemio (EMRP)	6,0 %	6,0 %
Pienten ja epälikvidien yhtiöiden lisäriskipreemio	2,0 %	2,0 %
Lainamarginaali	2,5 %	2,5 %
Keskimääräinen painotettu pääomakustannus (WACC)	7,9 %	7,9 %

26. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

1 000 €

Aspocomp altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille, joista on yksityiskohtaisemmin kerrottu alla. Toimitusjohtaja ja talousosasto tunnistavat, arvioivat ja tarpeen mukaan suojaavat rahoitusriskejä ja raportoivat taloudellisesta asemasta ja rahoituksen riittävyydestä hallitukselle.

Maksuvalmiusriski

Yhtiön maksuvalmius perustuu kassavaroihin, liiketoiminnan tuottamaan kassavirtaan ja ulkopuoliseen rahoitukseen.

Vuoden 2018 lopussa yhtiön korolliset nimellisarvoiset velat olivat 5,4 miljoonaa euroa. Nettovelkaantumisaste oli 19,3 (9,4 %) ja omavaraisuusaste 57,6 prosenttia (68,9 %).

Yhtiöllä on 1 000 tuhannen euron luottolimiitti, josta oli käytössä 0,0 miljoonaa euroa 31.12.2018.

Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma on esitetty liitetiedossa 17.

Yhtiön kassa- ja rahoitustilanne parantui vuoden 2018 aikana vuoden 2017 tasosta. Yhtiössä pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta yhtiöllä olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Maksuvalmiuden arvioimiseksi yhtiö on laatinut kuukausikohtaisen kassavirtaennusteen vuodelle 2019. Kassaennustetta päivitetään kuukausittain. Tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä tehdyn kassavirtaennusteen perusteella yhtiö arvioi, että yhtiön käyttöpääoma riittää seuraavan 12 kuukauden tarpeisiin, mikäli yhtiön myynti ja tuotannon kulurakenne kehittyvät kauden aikana ennustetuin tavoin eikä yhtiön rahoituksen saatavuudessa tapahdu odottamattomia heikentymisiä. Yhtiöllä on 1,0 miljoonan luottolimiitti, josta oli käytössä 0,0 miljoonaa euroa 31.12.2018, ja laskuluototussopimus (factoring), josta oli katsauskauden lopussa käytössä 0,0 miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiö on tilikauden aikana rahoittanut investointejaan rahoitusleasingillä. Rahoitusleasing velka 31.12.2018 oli 1,3 miljoonaa euroa. Maksuvalmiuden turvaaviin rahoitusmuotoihin liittyy kovenanttiehtoja, joiden ehdot ei ole rikkoutuneet per 31.12.2018.

Pääomanhallinta

Omana pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa. Tavoitteena on yhtiön toiminnan jatkuvuuden varmistaminen ja arvonnousu omistajille. Konsernin pääomarakennetta seurataan ja ennakoidaan säännöllisesti maksuvalmiuden varmistamiseksi. Pääomanhallintaan ei liity merkittävää riskiä, koska yhtiön oma pääoma on vahva.

26. (jatkuu)

Toiminnan jatkuvuuden periaatteen noudattaminen

Yhtiön johdon ja hallituksen arvion mukaan rahoitukseen liittyvät epävarmuustekijät tai muut seikat tilikauden 2018 lopussa eivät muodosta sellaisia olennaisia epävarmuustekijöitä, jotka voisivat antaa merkittävää aihetta epäillä yhtiön kykyä jatkaa toimintaansa. Tilivuoden 2018 lopussa kassavarat olivat 2,6 miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste oli 19,3 prosenttia. Liiketoiminnan arvioitujen näkymien perusteella yhtiön toiminta jatkuu vakaana.

Korkoriski

Konserni on tehnyt koronvaihtosopimuksen, jolla on tarkoitus suojata sekä rahalaitos lainojen että factoring-velkojen korkojen rahavirtoja.

Valuuttakurssiriski

Konsernin tuotantotoimintaa harjoitetaan Suomessa. Lisäksi konsernilla on tytäryhtiöt, Saksassa ja Kiinassa. Konsernin pääasiallisena valuuttana on euro ja yli 70 prosenttia konsernin saamisista on euromääräisiä (tilikauden lopussa 79%). Saamisten valuuttajakauma on esitetty liitteessä 15. Konsernin kaikki pitkäaikaiset velat ovat euromääräisiä. Tilikauden lopussa lyhytaikaisista veloista euromääräisiä oli 79 prosenttia.

Luottoriski

Konserni toimii vain riittävät luottokelpoisuusvaatimukset täyttävien kolmansien osapuolien kanssa. Konsernin hallituksen hyväksymän luotto- ja saatavien hallintaperiaatteiden mukaisesti kaikkien uusien asiakkaiden luottokelpoisuus tutkitaan ennen luottopäätöstä. Vanhojen asiakkaiden luottotiedot tarkastetaan ja päivitetään säännöllisin väliajoin. Erääntyneet saatavat raportoidaan johdolle ja myyntitiimeille kuukausittain. Tarvittaessa ryhdytään saatavien hallintaperiaatteiden mukaisiin toimenpiteisiin erääntyneiden saatavien saamiseksi maksuun. Raportointipäivänä luottoriskille alttiina oleva rahoitusvarojen enimmäismäärä on yhtä suuri kuin niiden kirjanpitoarvo.

Konsernin viiden suurimman asiakkaan osuus liikevaihdosta oli tilikaudella 54 prosenttia (51 % vuonna 2017). Tilikaudella kirjattiin luottotappioita 0,0 miljoona euroa.

Myyntisaamisten ikäjakaumataulukko on esitetty liitetiedossa 15.

27. OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

	Osakkeiden lukumäärä
1.1.2017	6 496 505
31.12.2017	6 666 505
1.1.2018	6 666 505
Toteutetut osakeoptiot	0
31.12.2018	6 666 505

Osakepääoma

Aspocomp Group Oyj:llä on yksi osakelaji. Osakkeiden enimmäismäärä on 6 666 505 kappaletta (6 666 505 kpl vuonna 2017). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Omat osakkeet

Omat osakkeet -rahasto sisältää emoyhtiön omistamat omat osakkeet arvostettuna hankintahintaan. Tilikausien 2017 ja 2018 lopussa yhtiö ei omistanut omia osakkeita.

Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto

SVOP-rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Uuden osakeyhtiölain (21.7.2006/624) voimaantulon jälkeen (1.9.2006) päätettyjen optio-ohjelmien perusteella tehdyistä osakemerkinnöistä saadut maksut merkitään kokonaisuudessaan SVOP-rahastoon.

Osingonjako

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 0,12 euroa osakkeelta.

28. TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Ei olennaisia raportoitavia tilikauden jälkeisiä tapahtumia.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA

	€ Liite	1.1.-31.12.2018	1.1.-31.12.2017
Liikevaihto	1.1	29 134 666,27	22 670 258,36
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		9 423,00	245 003,00
Liiketoiminnan muut tuotot	1.2	56 604,26	23 710,28
Materiaalit ja palvelut	1.3	-13 126 002,53	-10 577 445,43
Henkilöstökulut	1.4	-7 406 671,88	-5 939 811,74
Poistot ja arvonalentumiset	1.5	-2 379 426,11	-2 378 339,25
Liiketoiminnan muut kulut	1.6	-4 783 065,34	-4 606 256,67
Liikevoitto/tappio		1 505 527,67	-562 881,45
Rahoitustuotot ja -kulut	1.7	-123 931,66	-43 725,96
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		1 381 596,01	-606 607,41
Tilikauden voitto/tappio		1 381 596,01	-606 607,41

EMOYHTIÖN TASE

Vastaavaa	Liite	31.12.2018	31.12.2017
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	2.1	5 192 320,32	6 518 854,25
Aineelliset hyödykkeet	2.2, 2,3	4 923 202,62	2 518 925,13
Sijoitukset	2.4	127 130,50	127 130,50
Pysyvät vastaavat yhteensä		10 242 653,44	9 164 909,88
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus	2.5	2 928 108,00	2 647 445,00
Lyhytaikaiset saamiset	2.6	7 821 707,67	4 822 907,20
Rahat ja pankkisaamiset		2 358 962,81	183 974,00
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		13 108 778,48	7 654 326,20
Vastaavaa yhteensä		23 351 431,92	16 819 236,08
Vastattavaa
Oma pääoma	2.7
Osakepääoma		1 000 000,00	1 000 000,00
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		2 783 228,10	2 761 888,80
Edellisten tilikausien voitto/tappio		4 023 757,57	5 097 020,33
Tilikauden voitto/tappio		1 381 596,01	-606 607,41
Oma pääoma yhteensä		9 188 581,68	8 252 301,72
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	2.8	4 265 857,67	1 002 719,53
Lyhytaikainen vieras pääoma	2.9	9 896 992,57	7 564 214,83
Vieras pääoma yhteensä		14 162 850,24	8 566 934,36
Vastattavaa yhteensä		23 351 431,92	16 819 236,08

EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA

	€ 1.1.-31.12.2018	1.1.-31.12.2017
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto/tappio	1 381 596,01	-606 607,41
Oikaisut
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	2 499 919,31	2 393 377,05
Käyttöpääoman muutos	-1 710 811,51	-958 626,60
Maksetut korot	-137 982,40	-50 633,74
Saadut korot	0,00	1 488,11
Liiketoiminnan nettorahavirta	2 032 721,41	778 997,41
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-3 356 846,15	-962 312,17
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	34 318,15	34 500,00
Osakkeiden lisäykset	0,00	0,00
Muiden osakkeiden / saamisten myynti	0,00	0,00
Investointien nettorahavirta	-3 322 528,00	-927 812,17
Nettorahavirta ennen rahoitusta	-1 289 806,59	-148 814,76
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot	4 556 347,11	373 000,00
Lainojen takaisinmaksut	-624 896,36	-356 620,83
Osakemerkinnöistä saadut maksut	0,00	200 800,00
Maksetut osingot	-466 655,35	0,00
Rahoituksen nettorahavirta	3 464 795,40	217 179,17
Rahavarojen muutos	2 174 988,81	68 364,41
Rahavarat tilikauden alussa	183 974,00	115 609,59
Rahavarat tilikauden lopussa	2 358 962,81	183 974,00

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Yhtiön tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain ja muun Suomessa voimassa olevan säännöstön mukaisesti (Finnish Accounting Standards, FAS). Edellisen vuoden tiedot on muutettu vertailukelpoisiksi. Tilinpäätös esitetään euroissa.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo on määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun tytäryrityksen yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Tytäryritysten hankinnasta syntyvä liikearvo sisältyy aineettomiin hyödykkeisiin. Se kohdistetaan arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo testataan vuosittain, ja se merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta. Myytyyn yritykseen liittyvän liikearvon kirjanpitoarvo vaikuttaa myyntivoittoon tai -tappioon.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Yhtiöllä ei ole varsinaista tuotekehitystä. Tutkimus- ja kehitysmenot ovat sellaista yleistä tuotantoprosessin kehittämistä, jota ei suoranaisesti voida allokoida millekään asiakastilaukselle, mutta joka ei kuitenkaan täytä IAS 38 aktivointikriteereitä. Yhtiö ei enää tee sellaista piirilevyteknologiaan liittyvää tutkimus- tai kehitystyötä, joka ei suoranaisesti liittyisi asiakasprojekteihin ja jolla täten olisi itsenäistä tulontuottokykyä. Yhtiö ei pysty erottamaan tutkimusvaihetta kehittämisvaiheesta, eikä yhtiöllä ole varsinaista tuotekehitystoimintaa, joten yhtiö käsittelee kaikkia tuotantoprosessiin liittyviä menoja tutkimusvaiheen menoina (IAS 38.53).

Tietokoneohjelmistot

Ostetut ohjelmistot kirjataan taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla vähennettynä.

Aineettomat oikeudet ja muut aineettomat oikeudet

Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoitettu taloudellinen vaikutusaika, on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla vähennettynä.

Aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

• Aineettomat oikeudet 3 vuotta
• Muut aineettomat hyödykkeet 5 10 vuotta.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen käyttöikään.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä jäljelle jäänyt osa kirjataan kuluksi. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

• Rakennukset ja rakennelmat 15 30 vuotta
• Koneet ja kalusto 3 8 vuotta
• Muut aineelliset hyödykkeet 5 10 vuotta
• Maa- ja vesialueiden arvoista ei tehdä poistoja.

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Voitot tai tappiot, jotka syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjaamisesta pois taseesta, sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentuminen

Konserni tarkastelee vuosittain, onko olemassa viitteitä mahdollisista omaisuuserien arvonalentumisista. Jos tällaisia viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä ja verrataan näin saatua rahamäärää ko. omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Muusta kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.

Rahoitusomaisuus

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan IAS 39:n mukaisiin ryhmiin "Lainat ja muut saamiset" ja "Myytävissä olevat sijoitukset". Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvarojen taseesta poiskirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yritys pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Ne esitetään taseessa pitkäaikaisissa varoina jos ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä, ryhmässä Lainat ja muut saamiset. Muussa tapauksessa ne esitetään lyhytaikaisina. Tällöin ne sisältyvät "Myyntisaamiset ja muut saamiset" -ryhmään.

Myytävissä olevat sijoitukset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat sijoitukset kirjataan taseeseen käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin verovaikutus huomioiden ja esitetään omassa pääomassa. Käyvän arvon muutokset siirretään tuloslaskelmaan silloin, kun sijoituksesta luovutaan tai sijoituksen arvo on alentunut siten, että siitä on kirjattava arvonalennustappio. Esitettävillä kausilla konsernin myytävissä olevat sijoitukset sisältävät vain sijoituksia noteeraamattomiin osakkeisiin, joiden hankintameno vastaa olennaisilta osin niiden käypää arvoa (perustuen muun muassa viimeaikaisiin transaktioihin). Osakkeiden markkinat ovat epäaktiiviset eikä konserni ole aikeissa luopua osakkeista lähiaikoina.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja pankkitalletuksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Saadun transaktiomenoilla vähennetyn rahamäärän ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus merkitään tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmää käyttäen laina-ajan kuluessa. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin.

Kaikki rahoitusvelat kirjataan taseeseen, kun yhtiöstä tulee rahoitusvelan sopimusosapuoli. Rahoitusvelkojen taseesta poiskirjaaminen tapahtuu silloin, kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Kun rahoitusvelkojen ehdot neuvotellaan uudelleen ja velan ehdot muuttuvat huomattavasti, käsitellään velkojen uudelleenjärjestelyä kirjanpidossa alkuperäisen rahoitusvelan kuoletuksena ja uuden rahoitusvelan syntymisenä. Ehtojen katsotaan olevan huomattavasti erilaiset jos uusien ehtojen mukainen rahavirtojen diskontattu nykyarvo, joka sisältää maksetut palkkiot vähennettyinä saaduilla palkkioilla ja joka on diskontattu alkuperäistä efektiivistä korkoa käyttäen, poikkeaa vähintään 10 % alkuperäisen rahoitusvelan jäljellä olevista diskontatuista rahavirroista. Uuden rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja alkuperäisen rahoitusvelan kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan tulosvaikutteisesti rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Jos velan ehtojen muutos ei ole huomattava, eikä muutosta katsota vanhan rahoitusvelan kuoletuksena ja uuden rahoitusvelan syntymisenä, syntyneillä menoilla ja palkkioilla oikaistaan velan kirjanpitoarvoa, ja ne kirjataan kuluiksi ehdoiltaan muuttuneen velan jäljellä olevana juoksuaikana.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Osakesijoitusten merkittävä tai pitkään jatkunut arvonalentuminen alle hankintahinnan, on osoitus myytävissä olevaksi rahoitusvaraksi luokitellun oman pääoman ehtoisen instrumentin arvonalentumisesta. Jos arvonalentumisesta on näyttöä, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio siirretään tuloslaskelmaan. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tuloslaskelman kautta, kun taas korkoinstrumentteihin kohdistunut arvonalentumistappion myöhempi peruuntuminen kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen merkittävä viivästyminen ovat näyttöjä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Tuloslaskelmaan kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella, ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.

Liikevaihto

Liikevaihtoa laskettaessa oikaisuerissä on käsitelty myönnetyt alennukset, arvonlisävero ja myyntisaamisten kurssierot.

Tutkimus ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan vuosikuluiksi niiden syntymisvuonna.

Satunnaiset tuotot ja kulut

Satunnaiset tuotot ja kulut sisältävät konsernin varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat poikkeukselliset ja merkitykseltään olennaiset tapahtumat.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä. Uudelleenjärjestelyvaraus tehdään silloin, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja tiedottanut asiasta. Kirjattu varaus kuvastaa johdon parasta arviota tulevien menojen nykyarvosta.

Eläkejärjestelyt

Konsernitilinpäätöksessä eri maiden eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Konsernilla on eläkejärjestelyjä, jotka on luokiteltu maksu- tai etuuspohjaisiksi eläkejärjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä maksut on kirjattu tuloslaskelmaan sille kaudelle, jota maksu koskee.

Etuuspohjaisessa järjestelmässä velaksi kirjattava vastuu on eläkevastuiden tilinpäätöshetken nykyarvon ja varojen käyvän arvon nettomäärä oikaistuna kirjaamattomaan takautuvaan työsuoritukseen perustuvan velvoitteen poistamattomalla osalla. Eläkevastuun laskevat konsernista riippumattomat vakuutusmatemaatikot ja se perustuu ennakoituun etuusyksikkömenetelmään perustuvan eläkevastuun määrään, joka diskontataan tulevaisuuden rahavirtojen nykyarvoon korkokannalla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Eläkemenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi henkilöstön palvelusvuosien mukaan jaksotettuina. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan.

Ulkomaanrahanmääräiset erät

Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on emoyhtiön esittämis- ja toimintavaluutta. Valuuttamääräiset liiketapahtumat muunnetaan euroiksi käyttäen tapahtumapäivinä vallinneita valuuttakursseja. Valuuttamääräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Näistä syntyvät valuuttakurssierot kirjataan tuloslaskelmaan siten, että liiketapahtumista aiheutuvat kurssierot sisältyvät liikevoittoon ja rahoitusvaroista sekä -veloista aiheutuvat kurssierot esitetään rahoituserissä.

Verot

Konsernin veroihin on kirjattu konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutos. Laskennallinen verovelka tai saaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä vahvistettuja verokantoja käyttäen. Vahvistetuista tappioista kirjataan verosaaminen olettaen neljän edellisen, kertaluontoisista eristä puhdistetun tilikauden keskimääräinen tulos niille tuleville tilivuosille, joilla vahvistettuja verotappioita on käytettävissä. Verotuksessa vähentämättä olevien hankintamenojen perusteella syntyvä verosaaminen kirjataan perustuen raportoitavan tilivuoden lopussa verotuksessa vähentämättä oleviin hankintamenoihin täysimääräisesti.

Tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1.1 LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN

	€	2018	2017
Eurooppa		28 305 363,82	21 659 419,17
Aasia		357 490,95	288 868,19
Muut alueet		471 811,50	721 971,00
Yhteensä		29 134 666,27	22 670 258,36

1.2 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

	€	2018	2017
Käyttöomaisuuden myyntivoitot		34 318,15	16 498,28
Muut		22 286,11	7 212,00
Yhteensä		56 604,26	23 710,28

1.3 MATERIAALIT JA PALVELUT

€	2018	2017
Ostot tilikauden aikana	13 115 095,81	10 116 292,23
Varaston muutos	-271 240,00		123 377,00
Ulkopuolisilta ostetut palvelut	282 146,72		337 776,20
Yhteensä	13 126 002,53	10 577 445,43

1.4 HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

€	2018	2017
Henkilöstökulut
Palkat	6 153 006,85	4 877 837,18
Palkkiot	0,00	0,00
Eläkekulut	1 000 416,32	804 356,07
Muut henkilöstökulut	253 248,71	257 618,49
Yhteensä	7 406 671,88	5 939 811,74
Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet	361 721,21	601 683,99
Henkilöstö tilikauden lopussa
Työntekijöitä	74	71
Toimihenkilöitä	39	34
Yhteensä	113	105
Henkilöstö tilikauden aikana keskimäärin
Työntekijöitä	73	66
Toimihenkilöitä	39	35
Yhteensä	112	101

1.5 POISTOT JA ARVONALENNUKSET

€	2018	2017
Poistot aineettomista oikeuksista	1 429 301,12	1 470 658,68
Poistot koneista ja kalustosta	950 124,99	907 680,57
Yhteensä	2 379 426,11	2 378 339,25

1.6 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

€	2018	2017
Vuokrat	190 446,53	543 215,48
Kiinteistökulut	323 111,16	205 261,30
Energiakulut	831 113,56	761 940,34
IT-kulut	273 984,87	223 420,18
Vieraat palvelut	921 246,62	851 927,01
Muut kulut	2 243 162,60	2 020 492,36
Yhteensä	4 783 065,34	4 606 256,67
Tilintarkastajan palkkiot
1. Tilintarkastus	48 038,35	57 373,02
2 Veroneuvonta	0,00	0,00
3 Todistukset ja lausunnot	0,00	0,00
4. Muut palvelut	12 394,84	2 090,00
Yhteensä	60 433,19	59 463,02

1.7 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

€	2018	2017
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	0,00	0,00
Muilta	0,00	1 488,11
Korko- ja muut rahoitustuotot yhteensä	0,00	1 488,11
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	0,00	0,00
Muille	123 931,66	45 214,07
Korko- ja muut rahoituskulut yhteensä	123 931,66	45 214,07
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-123 931,66	-43 725,96

2.1 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

€

			Muut pitkä
	Aineettomat		vaikutteiset
2018	oikeudet	Liikearvo	menot	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2018	599 279,95	13 051 744,81	525 041,87	14 176 066,63
Lisäykset	102 767,19	0,00	0,00	102 767,19
Vähennykset	0,00	0,00	0,00	0,00
Hankintameno 31.12.2018	702 047,14	13 051 744,81	525 041,87	14 278 833,82
Kertyneet poistot 1.1.2018	331 527,52	6 852 166,02	473 518,84	7 657 212,38
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	0,00	0,00	0,00	0,00
Tilikauden poisto	89 548,16	1 305 174,48	34 578,48	1 429 301,12
Kertyneet poistot 31.12.2018	421 075,68	8 157 340,50	508 097,32	9 086 513,50
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	280 971,46	4 894 404,31	16 944,55	5 192 320,32
2017
Hankintameno 1.1.2017	476 355,44	13 051 744,81	511 552,22	14 039 652,47
Lisäykset	122 924,51	0,00	13 489,65	136 414,16
Vähennykset	0,00	0,00	0,00	0,00
Hankintameno 31.12.2017	599 279,95	13 051 744,81	525 041,87	14 176 066,63
Kertyneet poistot 1.1.2017	260 832,94	5 546 991,54	378 729,22	6 186 553,70
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	0,00	0,00	0,00	0,00
Tilikauden poisto	70 694,58	1 305 174,48	94 789,62	1 470 658,68
Kertyneet poistot 31.12.2017	331 527,52	6 852 166,02	473 518,84	7 657 212,38
Kirjanpitoarvo 31.12.2017	267 752,43	6 199 578,79	51 523,03	6 518 854,25

64

2.2 AINEELLISET HYÖDYKKEET

	€
	Rakennukset		Ennakkomaksut ja
	ja	Koneet ja	keskeneräiset
2018	rakennelmat	kalusto	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2018	0,00	6 673 717,86	88 000,00	6 761 717,86
Lisäykset	1 248 000,00	1 189 214,30	917 188,18	3 354 402,48
Vähennykset	0,00	-81 040,00	0,00	-81 040,00
Siirrot erien välillä	0,00	88 000,00	-88 000,00	0,00
Hankintameno 31.12.2018		1 248 000,00 7 869 892,16	917 188,18	10 035 080,34
Kertyneet poistot 1.1.2018	0,00	4 242 792,73	0,00	4 242 792,73
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	0,00	-81 040,00	0,00	-81 040,00
Tilikauden poisto	62 400,06	887 724,93	0,00	950 124,99
Kertyneet poistot 31.12.2018		62 400,06 5 049 477,66	0,00	5 111 877,72
Kirjanpitoarvo 31.12.2018		1 185 599,94 2 820 414,50	917 188,18	4 923 202,62
2017
Hankintameno 1.1.2017	0,00	6 646 163,88	0,00	6 646 163,88
Lisäykset	0,00	992 925,17	88 000,00	1 080 925,17
Vähennykset	0,00	-965 371,19	0,00	-965 371,19
Siirrot erien välillä	0,00	0,00	0,00	0,00
Hankintameno 31.12.2017		0,00 6 673 717,86	88 000,00	6 761 717,86
Kertyneet poistot 1.1.2017	0,00	4 282 481,63	0,00	4 282 481,63
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	0,00	-947 369,47	0,00	-947 369,47
Tilikauden poisto	0,00	907 680,57	0,00	907 680,57
Kertyneet poistot 31.12.2017		0,00 4 242 792,73	0,00	4 242 792,73
Kirjanpitoarvo 31.12.2017		0,00 2 430 925,13	88 000,00	2 518 925,13

2.3 RAHOITUSLEASING-SOPIMUKSET

€

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:

2018	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2018	1 601 000,00	1 601 000,00
Lisäykset	212 163,10	212 163,10
Vähennykset	0,00	0,00
Hankintameno 31.12.2018	1 813 163,10	1 813 163,10
Kertyneet poistot 1.1.2018	338 222,08	338 222,08
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	0,00	0,00
Tilikauden poisto	340 998,28	340 998,28
Kertyneet poistot 31.12.2018	679 220,36	679 220,36
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	1 133 942,74	1 133 942,74
2017
Hankintameno 1.1.2017	1 228 000,00	1 228 000,00
Lisäykset	373 000,00	373 000,00
Vähennykset	0,00	0,00
Hankintameno 31.12.2017	1 601 000,00	1 601 000,00
Kertyneet poistot 1.1.2017	83 314,08	83 314,08
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	0,00	0,00
Tilikauden poisto	254 908,00	254 908,00
Kertyneet poistot 31.12.2017	338 222,08	338 222,08
Kirjanpitoarvo 31.12.2017	1 262 777,92	1 262 777,92

2.4 SIJOITUKSET

	€
			Osakkeet			Saamiset	Yhteensä
			Konserni			Konserni
2018			yritykset	Muut		yritykset
Kirjanpitoarvo 1.1.2018			112 234,00	14 896,50		0,00	127 130,50
Lisäykset			0,00	0,00		0,00	0,00
Vähennykset			0,00	0,00		0,00	0,00
Kirjanpitoarvo 31.12.2018			112 234,00	14 896,50		0,00	127 130,50
2017
Kirjanpitoarvo 1.1.2017			112 234,00	14 896,50		0,00	127 130,50
Lisäykset			0,00	0,00		0,00	0,00
Vähennykset			0,00	0,00		0,00	0,00
Kirjanpitoarvo 31.12.2017			112 234,00	14 896,50		0,00	127 130,50
	Koti	Konsernin	Emoyhtiön	Emoyhtiön			Emoyhtiön omistamien
Konserniyritykset	paikka	omistus	omistus	omistus			osakkeiden/osuuksien
		(%)	(%)		(kpl)		nimellisarvo kirjanpitoarvo
Aspocomp Trading Oy	Suomi	100,00	100,00		320	0,00	0,00
Aspocomp GmbH	Saksa	100,00	100,00		2		62 234,00
AC Shenzhen Electronics Co., Ltd. Kiina Yhteensä		100,00	100,00				50 000,00 112 234,00
Muut osakkeet ja osuudet
Muut osakkeet							14 896,50
Yhteensä							14 896,50
2.5 VAIHTO-OMAISUUS
	€					2018	2017
Aineet ja tarvikkeet						1 736 486,00	1 465 446,00
Keskeneräinen tuotanto						445 898,00	313 350,00
Valmiit tuotteet						745 724,00	868 649,00
Yhteensä						2 928 108,00	2 647 445,00
2.6 LYHYTAIKAISET SAAMISET
	€					2018	2017
Myyntisaamiset						7 284 556,67	4 653 796,92
Muut saamiset						191 433,00	33 617,51
Muut siirtosaamiset						345 718,00	135 492,77
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä						7 821 707,67	4 822 907,20

2.7 OMA PÄÄOMA

	€ 2018	2017
Osakepääoma 1.1.	1 000 000,00	1 000 000,00
Osakepääoma 31.12.	1 000 000,00	1 000 000,00
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	2 761 888,80	2 561 088,80
Lisäykset	21 339,30	200 800,00
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	2 783 228,10	2 761 888,80
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	4 490 412,92	5 097 020,33
Osingonjako	-466 655,35	0,00
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	4 023 757,57	5 097 020,33
Tilikauden voitto/tappio	1 381 596,01	-606 607,41
Oma pääoma yhteensä	9 188 581,68	8 252 301,72
Vapaasta omasta pääomasta jakokelpoisia varoja	8 188 581,68	7 252 301,72

2.8 PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

	€	2018	2017
Lainat rahoituslaitoksilta
Lainat rahoituslaitoksilta		3 253 330,00	0,00
Leasing velat		1 007 231,66	984 736,53
Korko johdannaisvelat		5 296,01	17 983,00
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä		4 265 857,67	1 002 719,53

2.9 LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

	€	2018	2017
Lainat rahoituslaitoksilta
Lainat rahoituslaitoksilta		826 670,00	220 270,55
Leasing velat		327 373,75	279 112,85
Korko johdannaisvelat		13 612,99	7 439,00
Factoring velka		2 498,29	1 533,02
Yhteensä		1 170 155,03	508 355,42
Ostovelat, muut lyhyaikaiset velat ja siirtovelat
Ostovelat		2 722 119,56	2 290 911,63
Muut lyhytaikaiset velat		122 908,92	111 958,84
Siirtovelat		2 062 125,31	829 089,59
Yhteensä		4 907 153,79	3 231 960,06
Siirtovelkojen olennaiset erät:
Henkilöstökulujen jaksotus		1 515 738,27	727 779,14
Lainojen korkojaksotukset		2 130,67	128,02
Alv-velka		364 872,50	0,00
Muut		179 383,87	101 182,43
Yhteensä		2 062 125,31	829 089,59
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Velat konserniyrityksille		3 819 683,75	3 823 899,35
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä		9 896 992,57	7 564 214,83

3.1 ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT

	€	2018	2017
Vuokravastuut		101 862,00	477 144,00
Muut vastuut		1 247 809,00	21 000,00
Yhteensä		1 349 671,00	498 144,00

HALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTÖKSI JA TILINPÄÄTÖKSEN SEKÄ TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET

Tilinpäätöksen 31.12.2018 mukaan emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 8 188 581,68 euroa, josta kertyneet voittovarat ovat 5 405 353,58 euroa.

Hallitus ehdottaa 3.4.2019 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 0,12 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 5.4.2019 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää, että osinko maksetaan 12.4.2019.

Helsingissä, helmikuun 27. päivänä 2019

Päivi Marttila Kaarina Muurinen puheenjohtaja varapuheenjohtaja

jäsen jäsen

Julianna Borsos Matti Lahdenperä

Juha Putkiranta Mikko Montonen jäsen Toimitusjohtaja

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä helmikuun 27. päivänä 2019

PricewaterhouseCoopers Oy

Tilintarkastusyhteisö

Jouko Malinen KHT

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Aspocomp Group Oyj:n yhtiökokoukselle

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

LAUSUNTO

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet Aspocomp Group Oyj:n Oyj:n (y-tunnus 1547801-5) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2018. Tilinpäätös sisältää:

• konsernitaseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista
• emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

LAUSUNNON PERUSTELUT

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.

TARKASTUKSEN YLEINEN LÄHESTYMISTAPA

Yhteenveto

• Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: € 260 tuhatta (edellinen vuosi € 185 tuhatta), joka on 0,9% vuoden 2018 liikevaihdosta.
• Tarkastuksen laajuus: Tarkastuksen kohteena oli konsernin emoyhtiö.
• Liikevaihdon tuloutusajankohta • Liikearvon arvostaminen • Laskennallisten verosaamisten arvostaminen

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus	€ 260 tuhatta (edellinen vuosi € 185 tuhatta)
Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde	0,9 % vuoden 2018 liikevaihdosta
Perustelut vertailukohteen valinnalle	Valitsimme liikevaihdon olennaisuuden määrittämisen perustaksi, koska se kuvastaa näkemyksemme mukaan konsernin liiketoiminnan volyymiä ja kasvutavoitteita. Koska konsernin tuloskehitys ei ole viime vuosina ollut tasaista, liikevaihto on myös yleisesti hyväksytty vertailukohde. Laskelmassa sovellettava prosenttiosuus on yleisesti hyväksyttyjen määrällisten rajojen puitteissa.

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen

Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Aspocomp-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.

Aspocomp-konsernilla on yksi varsinainen operatiivinen yhtiö, joka on konsernin emoyhtiö, mikä on valittu tilintarkastuksen kohteeksi. Emoyhtiön tilintarkastus kattaa konsernin liikevaihdosta lähes 100 prosenttia.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa

Liikevaihdon tuloutusajankohta

Tietoja liikevaihdon tulouttamisesta on esitetty tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa ja liitetiedossa 1. Liikevaihto

Suoritteiden myynti tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle ja konsernilla ei ole enää tuotteiden hallintaoikeutta eikä todellista määräysvaltaa. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla ja myönnetyillä alennuksilla.

Keskityimme liikevaihdon katkon tarkastukseen, koska on riski että myyntitapahtumia olisi voitu tulouttaa väärällä tilikaudella.

Tarkastustoimenpiteisiimme kuului muun muassa seuraavia toimenpiteitä:

• Tarkastimme liikevaihdon kirjautumista oikealle kaudelle tarkastamalla liikevaihtoon kirjattuja myyntitapahtumia ennen ja jälkeen tilikauden viimeistä päivää. Valittujen myyntitransaktioiden osalta tarkastimme liikevaihdon kirjautumisen oikealle kaudelle varmistamalla toimitusasiakirjojen avulla että liikevaihto on kirjattu oikealle kaudelle.
• Tarkastimme otoksen tilikauden aikaisista myyntitapahtumista ja täsmäytimme valitut transaktiot myyntilaskuihin, toimitusasiakirjoihin sekä maksusuorituksiin.

Suoritimme IT-avusteisia tarkastustoimenpiteitä konsernin liikevaihdolle, jossa analysoimme kaikkia tilikauden aikaisia myyntitapahtumia sekä varmistimme liikevaihtokirjausten kirjanpidollisen käsittelyn loogisuuden.

Liikearvon arvostaminen

Tietoja liikearvon arvostamisesta on esitetty tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa ja liitetiedossa 25. Arvonalentumistestaus

Yhtiö on velvollinen testaamaan liikearvon arvonalentumisten varalta vähintään kerran vuodessa. Koko konsernin liikearvo tilinpäätöspäivänä on 3 miljoonaa euroa ja se liittyy kokonaisuudessaan Oulun piirilevyjä valmistavaan tehtaaseen.

Tämä alue on tärkeä tilintarkastukselle, koska arvonalentumistestauksessa käytetään johdon harkintaa koskien keskeisiä oletuksia, kuten rahavirtaennusteiden ennusteperiodin

Tarkastustoimenpiteisiimme kuului muun muassa seuraavia toimenpiteitä:

• Arvioimme arvonalentumistestauksissa käytettyjä arvioita liikevaihdon vuosittaisesta kasvusta, myyntikatteesta sekä diskonttauskorosta ja vertasimme niitä hallituksen hyväksymiin budjetteihin.
• Arvioimme ja haastoimme johdon tulevaisuuden kassavirtaennusteita sekä käytettyä diskonttokorkoa sekä kävimme läpi prosessin, jonka avulla ennusteet muodostetaan. Varmistimme johdon laatimien

keskimääräistä liikevaihdon kasvuvauhtia, myyntikatetta sekä laskelmissa käytettävää diskonttauskorkoa. Keskityimme rahavirtoihin liittyviin ennusteisiin, koska nämä sisältävät merkittävimmän arvionvaraisuuden.

Suoritetun testauksen mukaan kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti kirjanpitoarvon eli liikearvoon ei ole kohdistunut arvonalentumista tilikauden 2018 aikana.

arvonalentumistestauslaskelmien matemaattisen oikeellisuuden.

• Vertasimme päättyneen vuoden toteutuneita tuloksia testauslaskelmissa käytettyihin ennusteisiin sekä katsoimme aikaisempien vuosien arvonalentumistestauksia toteumien valossa ja varmistuimme etteivät johdon ennusteet ole olleet liian optimistisia esimerkiksi arvioitujen katteiden ja liikevaihdon kasvuvauhdin osalta.
• Arvioimme johdon tekemiä herkkyysanalyysejä, jotka on tehty arvioimalla liikevaihdon kasvun, myyntikatteen heikkenemisen ja diskonttokoron muutoksen vaikutuksia yksin ja erikseen arvonalentumistestausten lopputuloksiin.

Laskennallisten verosaamisten arvostaminen

Tietoja laskennallisten verosaamisten arvostamisesta on esitetty tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa ja liitetiedossa 8. Tuloverot

Konsernilla on taseessa laskennallisia verosaamisia yhteensä 4,0 miljoonaa euroa, jotka on kirjattu pääosin verotuksessa hyllytetyistä poistoista. Tilikauden aikana laskennallisten verosaamisten määrä on kasvanut 0,5 miljoonaa euroa. Laskennallisten verosaamisten arvostamiseen liittyy johdon harkintaa, koska saamisten hyödyntäminen edellyttää, että yhtiöllä on todennäköisesti tulevaisuudessa käytettävissä verotettavaa tuloa, minkä vuoksi laskennallisten verosaamisten arvostaminen on tilintarkastuksen kannalta merkittävä seikka.

Lisäksi konsernilla on aikaisempien tilikausien vahvistettuja tappioita emoyhtiössä, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista konsernin taseeseen 31.12.2018, koska niiden osalta johto on arvioinut, ettei vastaavaa verotettavaa tulosta ole odotettavissa ennen vahvistettujen verotappioiden vanhentumista.

Tarkastustoimenpiteisiimme kuului muun muassa seuraavia toimenpiteitä:

• Haastoimme johdon ennusteita tulevaisuuden verotettavasta tuloksesta. Varmistimme ennusteiden yhdenmukaisuuden arvonalentumistestauksissa käytettyjen ennusteiden kanssa.
• Kävimme läpi johdon laatimat perusteet laskennallisten verosaamisten kirjaamiselle sekä haastoimme johtoa verosaamisten kirjausedellytyksistä.
• Varmistimme johdon laatimien laskelmien matemaattisen oikeellisuuden
• Arvioimme myös aikaisempien ennusteiden osuvuutta vertaamalla niitä konsernin todelliseen taloudelliseen suoriutumiseen.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole yllä mainitun liikevaihdon tuloutusajankohdan lisäksi sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme.

Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VELVOLLISUUDET

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi

voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSESSA

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme

antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET

TILINTARKASTUSTOIMEKSIANTOA KOSKEVAT TIEDOT

PricewaterhouseCoopers Oy on toiminut Aspo Oyj:n (jakautunut yhtiö on purettu) jakautumisesta päättäneen yhtiökokouksen 15.4.1999 valitsemana tilintarkastajana Aspocomp Group Oyj:ssä sen perustamisesta 1.10.1999 alkaen yhtäjaksoisesti 20 vuotta. Olemme toimineet Aspocomp Group Oyj:n tilintarkastajana koko sen ajan, kun se on ollut yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö.

MUU INFORMAATIO

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että

• toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia
• toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä, 27.2.2019

PricewaterhouseCoopers Oy,Tilintarkastusyhteisö

Jouko Malinen, KHT

HALLINNOINTI

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2018

Aspocomp Group Oyj:n selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2018 on laadittu Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Hallinnointikoodi 2015 raportointivaatimusten mukaisesti.

Aspocomp noudattaa Hallinnointikoodia 2015 sellaisenaan, eikä poikkea sen suosituksista.

Yhtiön hallitus on käsitellyt tämän selvityksen 27.2.2019 pitämässään kokouksessa. Selvitys on annettu hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä asiakirjana ja se on myös saatavilla yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.aspocomp.com/hallinto sekä osana yhtiön vuoden 2018 vuosikertomusta.

Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi 2015 on julkisesti saatavilla muun muassa Arvopaperimarkkinayhdistyksen internetsivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.

YHTIÖN RAKENNE JA HALLINTOELIMET

Aspocompin hallinnosta ja toiminnasta vastaavat päätöksentekoelimet ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Aspocompin ylintä päätösvaltaa käyttävät yhtiön osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksen valitsema hallitus on yhtiön ylin operatiivinen päätöksentekijä. Hallituksen valitsema toimitusjohtaja vastaa yhtiön operatiivisesta johtamisesta hallituksen linjausten mukaisesti. Yhtiöllä on yhtiökokouksen vuosittain valitsema tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö.

Aspocomp Group Oyj:n johtoelinten vastuut ja velvollisuudet määräytyvät Suomen lainsäädännön mukaisesti. Yhtiön päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, Aspocompin yhtiöjärjestystä, Nasdaq Helsinki Oy:n ja Finanssivalvonnan antamia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä, määräyksiä ja ohjeita sekä voimassa olevaa Suomen listayhtiöihin sovellettavaa hallinnointikoodia.

Konsernin muodostavat emoyhtiö Aspocomp Group Oyj ja sen suoraan omistamat tytäryhtiöt Suomessa ja ulkomailla. Konsernin juridinen rakenne on kuvattuna alla.

YHTIÖKOKOUS

Aspocompin varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä ajankohtana kesäkuun loppuun mennessä ja se päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan sille kuuluvista asioista. Yhtiökokous päättää muun muassa hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta, tilinpäätöksen vahvistamisesta, hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vastuuvapaudesta sekä yhtiön varojen jaosta, kuten voitonjaosta. Ylimääräinen yhtiökokous päättää niistä asioista, joiden käsittelmistä varten kokous on kulloinkin kutsuttu koolle.

Yhtiökokouksessa kaikki yhtiön osakkeenomistajat voivat käyttää puhe-, kysely- ja äänivaltaansa yhtiön asioissa. Osakkeenomistajilla on oikeus osallistua yhtiökokouksiin itse tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä, noudattaen yhtiökokouskutsussa annettuja ohjeita. Jokainen yhtiön osake oikeuttaa kokouksessa yhteen ääneen. Äänestettäessä yhtiökokouksen päätökseksi tulee osakeyhtiölain mukaan pääsääntöisesti se esitys, jota kannattaa enemmän kuin puolet annetuista äänistä.

YHTIÖKOKOUSKUTSU JA PÄÄTÖSEHDOTUKSET

Aspocomp julkaisee yhtiökokouskutsun aikaisintaan kolme kuukautta ja viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta yhtiön internetsivuilla ja pörssitiedotteena. Kutsu julkaistaan heti hallituksen päätettyä yhtiökokouksen koollekutsumisesta. Kutsussa julkaistaan esityslista yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista, hallituksen kokoonpanoa ja palkkioita sekä tilintarkastajan valintaa koskevat päätösehdotukset sekä muu kokousaineisto. Lisäksi kaikkia hallitukseen ehdotettuja henkilöitä koskevat tiedot esitetään yhtiön internetsivuilla.

Kokouskutsussa julkistetaan myös vähintään 10 % omistavien osakkeenomistajien yhtiölle toimittamat kirjalliset päätösehdotukset. Mikäli päätösehdotukset on toimitettu yhtiölle vasta kokouskutsun julkistamisen jälkeen, yhtiö julkistaa ehdotukset erikseen.

OSAKKEENOMISTAJIEN ALOITTEET YHTIÖKOKOUKSEN KÄSITELTÄVIKSI ASIOIKSI

Yhtiön osakkeenomistajalla on oikeus saada osakeyhtiölain yhtiökokoukselle kuuluva asia kokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Aspocomp ilmoittaa yhtiön internetsivuilla sekä tapahtumakalenterissa viimeistään varsinaista yhtiökokousta edeltävän tilikauden loppuun mennessä päivämääärän, johon mennessä osakkeenomistajan on esitettävä yhtiön hallitukselle varsinaisen yhtökokouksen käsiteltäväksi vaatimansa asia sekä yhteystiedot vaatimusten toimittamiselle.

LÄSNÄOLO YHTIÖKOKOUKSESSA

Hallituksen puheenjohtaja, hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat läsnä yhtiökokouksessa. Tilintarkastaja on läsnä varsinaisessa yhtiökokouksessa ja hallituksen jäseneksi ehdolla oleva henkilö on läsnä valinnasta päättävässä yhtiökokoksessa. Mikäli edellä mainitut läsnäolot eivät kuitenkaan toteudu yhden tai useamman henkilön kohdalla, yhtiö ilmoittaa poissaolosta yhtiökokoukselle.

YHTIÖKOKOUSASIAKIRJOJEN ARKISTO

Yhtiökokouksen päätökset julkaistaan viipymättä kokouksen jälkeen pörssitiedotteella ja yhtiön internetsivuilla. Yhtiökokouksen pöytäkirja asetetaan yhtiön internetsivuille viimeistään kahden viikon kuluttua yhtiökokouksesta. Yhtiökokousasiakirjat pidetään yhtiön internetsivuilla saatavilla vähintään kymmenen vuotta.

HALLITUS

Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä vastaa kirjanpidon ja varainhoidon asianmukaisesta järjestämisestä. Yhtiön hallituksella on yleistoimivalta kaikissa niissä asioissa, jota ei ole lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan määrätty toisten hallintoelinten päätettäväksi. Hallituksen yleisenä tehtävänä on pitkällä aikavälillä kasvattaa yhtiön osakkeenomistajien omistusten arvoa sekä huolehtia samalla yhtiön ja kaikkien osakkeenomistajien eduista.

VALINTA JA TOIMIKAUSI

Varsinainen yhtiökokous valitsee Aspocompin yhtiöjärjestyksen mukaisesti vuosittain kaikki hallituksen jäsenet ja päättää heidän palkkioistaan. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään kahdeksan jäsentä ja hallituksen jäsenten toimikausi päättyy valinnan jälkeisen seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiökokouksen jälkeen hallituksen jäsenet valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

KOKOONPANOEHDOTUKSEN VALMISTELU JA KOKOONPANO

Aspocompissa noudatetaan hallituksen kokoonpanoa koskevan ehdotuksen valmistelussa käytäntöä, jossa yhtiön nimitysvaliokunta, mikäli valiokunta on perustettu, tai hallitus valmistelevat hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevat ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle.

Hallituksen kokoonpanon tulee tukea Aspocompin nykyistä ja tulevaa liiketoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. Hallituksen tehtävien tehokkaan hoitamisen kannalta on tärkeää että jäsenillä on monipuolinen osaaminen ja toisiaan täydentävä kokemus sekä tuntemus yhtiöstä ja sen liiketoimintaalasta. Lisäksi, jäseneksi valittavalla tulee myös olla mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa hallitustyöskentelyyn keskittymiseen. Hallituksessa tulee olla sekä naisia että miehiä. Hallitusjäsenten riittävä määrä edesauttaa osaltaan hallituksen monimuotoisuutta ja riippumattomuusedellytysten täyttymistä.

HALLITUKSEN KOKOONPANO VUONNA 2018

Hallitus valmisteli hallituskokoonpanoa koskevan ehdotuksen varsinaisen yhtiökokouksen 2018 käsiteltäväksi ja yhtiökokous valitsi 16.3.2018 ehdotuksen mukaisesti viisi jäsentä hallitukseen. Hallitukseen valittiin uudelleen Päivi Marttila, Kaarina Muurinen, Julianna Borsos, Matti Lahdenperä ja Juha Putkiranta. Hallitus valitsi keskuudestaan uudelleen puheenjohtajaksi Päivi Marttilan ja varapuheenjohtajaksi Kaarina Muurisen. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vuonna 2019 pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Hallituksen kokoonpano ja osakeomistukset 31.12.2018

Hallituksen jäsen	Synt.	Koulutus	Kansa- laisuus	Päätoimi	Jäsen alkaen	Osake omistukset *
Päivi Marttila Puheenjohtaja	1961	KTM	Suomi	Sievi Capital Oyj, toimitusjohtaja	2013	34 963 *
Kaarina Muurinen Varapuheenjohtaja	1958	Ekonomi	Suomi	Vaisala Oyj, talousjohtaja	2015	Ei omistusta *
Julianna Borsos	1971	KTT	Suomi	Bocap Private Equity Oy, hallituksen puheenjohtaja ja perustajaosakas	2017	1 005 000 *
Matti Lahdenperä	1953	TkL	Suomi	Hallitusammattilainen	2016	220 011 *
Juha Putkiranta	1957	DI	Suomi	Saafricon Oy toimitusjohtaja ja omistaja	2016	Ei omistusta *

Osakeomistukset yhteensä 1 259 974 *

* sisältää myös mahdolliset jäsenen lähipiirin ja määräysvallassa olevien yhteisöjen osakeomistukset.

Lisätietoa Aspocompin hallituksen jäsenistä löytyy osoitteesta www.aspocomp.com/hallitus.

HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS

Monimuotoisuus on olennainen osa Aspocompin strategisten tavoitteiden saavuttamista ja hyvää hallinnointia. Hallituksen monimuotoisuus vahvistaa osaltaan hallituksen tehokasta ja optimaalista työskentelyä ja toimintaa, avointa keskustelua sekä erilaisiin näkemyksiin ja tietoihin perustuvaa päätöksentekoa. Hallituksen kokoonpanoehdotuksen valmistelussa otetaan huomioon mm. ehdokkaiden koulutustaustat, ammatillinen kokemus ja osaaminen sekä kansallisesta että kansainvälisestä yritystoiminnasta, riippumattomuus sekä hallituksen ikä- ja sukupuolijakauma yhtiön monimuotoisuusperiaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on jatkossakin säilyttää hallituksen tasapainoinen sukupuolijakauma, siten että kumpaakin sukupuolta on vähintään 25 % edustettuna.

Monimuotoisuustavoitteiden toteutumista seurataan ja siitä raportoidaan vuosittain yhtiön selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

MONIMUOTOISUUSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA 2018

Hallituksen jäsenillä on monipuolisesti ja toisiaan täydentävästi osaamista, kokemusta ja kyvykkyyttä vastata yhtiön liiketoimintojen ja strategisten tavoitteiden asettamiin nykyisiin ja kehittyviin vaatimuksiin. Kaikki jäsenet ovat toimineet listaamattomien ja listattujen yhtiöiden johtotehtävissä. Hallituksen jäsenten koulutustausta on myös monialainen, jäsenten korkeakoulututkinnot jakautuvat tasaisesti tekniikan ja talouden aloille. Hallituksessa on molempia sukupuolia tasapuolisesti edustettuna, hallituksen jäsenistä 60 (60) prosenttia oli naisia vuoden 2018 lopussa. Naisten osuus hallituksen jäsenistä on ollut 25-66 % vuosina 2012-2017.

RIIPPUMATTOMUUS

Hallituksen kokoonpanon on täytettävä myös riippumattomuutta koskevat vaatimukset, joita sovelletaan pörssiyhtiöihin Suomessa. Hallinnointikoodin mukaisesti yhtiön hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä ja vähintään kahden yhtiöstä riippumattoman hallituksen jäsenen on oltava riippumattomia myös yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Aspocompin hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuutta vuosittain Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin kriteerien mukaisesti ja arvio ilmoitetaan yhtiön selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Arvio päivitetään yhtiön verkkosivuille, mikäli tiedot muuttuvat kesken vuotta. Hallituksen jäsen on velvollinen toimittamaan riippumattomuuden arviointia varten tarpeelliset tiedot hallitukselle.

Hallitus teki varsinaisen yhtiökokouksen 16.3.2018 jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa arvioinnin jäsentensä riippumattomuudesta listayhtiöiden hallinnointikoodin kriteerien mukaisesti. Arvioinnin mukaan kaikki vuonna 2018 Aspocompin hallituksessa toimineet ovat yhtiöstä ja sen johdosta riippumattomia ja neljä hallituksen viidestä jäsenestä on myös riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallituksen jäsenten riippumattomuus 2018

Hallituksen jäsen	Riippumattomuus yhtiöstä	Riippumattomuus merkittävistä osakkeenomistajista
Päivi Marttila, Puheenjohtaja	Kyllä	Kyllä
Kaarina Muurinen, varapuheenjohtaja	Kyllä	Kyllä
Julianna Borsos	Kyllä	Ei
Matti Lahdenperä	Kyllä	Kyllä
Juha Putkiranta	Kyllä	Kyllä

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

Hallitus on vahvistanut kirjallisen työjärjestyksen hallituksen tehtävistä, käsiteltävistä asioista, kokouskäytännöstäja päätöksentekomenettelyistä. Hallituksen toiminta noudattaa ennalta asetettua työjärjestystä, Aspocompin yhtiöjärjestyksen sekä lainsäädännön ja muiden säännösten rinnalla. Kaikista hallituksen kokouksista pidetään pöytäkirjaa. Hallituksen työjärjestys on kokonaisuudessaan nähtävillä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.aspocomp.com/hallituksen työjärjestys.

Hallituksen keskeisiä tehtäviä ovat muun muassa:

• päättää työjärjestyksestä ja päivittää sitä tarvittaessa vuosittain
• nimittää ja erottaa toimitusjohtaja sekä päättää toimitusjohtajan palkasta ja palkkioista
• hyväksyä ja ylläpitää suunnitelmaa toimitusjohtajan seuraajasta
• hyväksyä toimitusjohtajalle raportoivien työntekijöiden nimitykset ja heidän työsuhteensa ehdot ja palkkiot

• hyväksyä yhtiörakenne ja yhtiön organisaatio

• ehdottaa tarvittaessa johdon kannustinjärjestelmät yhtiökokoukselle

• varmistaa että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty ja seurata valvonnan toimivuutta
• määrittää yhtiön pitkän aikavälin tavoitteet ja seurata niiden saavuttamista
• arvioida yhtiön vuosittaisia toimintasuunnitelmia
• hyväksyä yhtiön vuositason taloudelliset tavoitteet
• käsitellä ainakin kerran vuodessa yhtiön pääriskit ja antaa tarvittavat ohjeet riskien hallitsemiseksi
• käsitellä ja hyväksyä yhtiön osavuosikatsaukset, tilinpäätöksen, tilinpäätöstiedotteen ja hallituksen toimintakertomuksen sekä yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen
• keskustella ainakin kerran vuodessa yhtiön tilintarkastajan kanssa
• tehdä tärkeimmät liiketoimintapäätökset kuten yrityskaupat, divestoinnit, merkittävät sopimukset ja vastuut, investoinnit ja rahoitusjärjestelyt
• määrittää yhtiön strategia ja seurata sen toteuttamista
• hyväksyä strategian pohjalta laaditut liiketoimintasuunnitelma ja budjetti sekä seurata niiden toteutumista
• asettaa investoinneille ja sitoumuksille hyväksymisrajat, joita ei saa ylittää ilman hallituksen lupaa
• päättää osinkopolitiikasta ja valmistella ehdotuksen osingonjaosta varsinaiselle yhtiökokoukselle
• tarkkailla ja hallinnoida yhtiön johdon, hallituksen jäsenten sekä osakkeenomistajien välisiä eturistiriitoja
• arvioida vuosittain työtään, toimintaansa ja osaamistaan
• käsitellä ja päättää kaikki sellaiset asiat, jotka kuuluvat hallitukselle osakeyhtiölain tai muun lainsäädännön nojalla.

Puheenjohtajan keskeiset tehtävät

Hallituksen puheenjohtajan tehtävänä on toimia hallituksen kokousten puheenjohtajana ja hallinnoida hallituksen työtä siten, että hallitukselle asetetut velvoitteet tulevat täytetyksi. Puheenjohtajan tulee muun muassa:

• huolehtia siitä, että aikataulun mukaiset kokoukset pidetään
• huolehtia hallituksen koolle kutsumisesta ylimääräisiin kokouksiin tarvittaessa
• huolehtia, että esitykset ja esityksiä tukeva materiaali toimitetaan hallituksen jäsenille kaksi työpäivää ennen kokousta
• hyväksyä toimitusjohtajan valmistelema asialista
• huolehtia, että kokouksesta pidetään pöytäkirjaa ja että sen allekirjoittavat puheenjohtaja ja hallituksen erikseen jokaisessa kokouksessa valitsema pöytäkirjan tarkastaja
• pitää yhteyttä toimitusjohtajaan ja seurata yhtiön liiketoiminnan hoitamista
• tavata hallituksen jäseniä myös kokousten välillä voidakseen keskustella yhtiön liiketoiminnasta,
• pitää yhteyttä yhtiön osakkeenomistajiin ja muihin sidosryhmiin
• vastata hallituksen työn arvioinnista.

HALLITUKSEN TIEDONSAANTI

Aspocompin toimitusjohtaja huolehtii johtoryhmän avustamana siitä, että kaikki hallituksen jäsenet saavat riittävät tiedot yhtiön liiketoiminnasta, strategiasta, toimintaympäristöstä ja taloudellisesta asemasta tehtävänsä hoitamista varten ja että hallituksen uudet jäsenet perehdytetään yhtiön toimintaan.

HALLITUKSEN TOIMINNAN ARVIOINTI

Hallitustyön tehokkuuden ja jatkuvuuden takaamiseksi ja kehittämiseksi, yhtiön hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan sekä monimuotoisuustavoitteidensa toteutumista. Tarkoituksena on myös tarkastella hallituksen kokoonpanoa ja määrittää pätevyysvaatimukset mahdollisille uusille jäsenille.

Vuonna 2018 hallitus toteutti toimintansa arvioinnin sisäisenä itsearviointina ja käytti arvioinnin tuloksia työskentelynsä kehittämiseen. Yhteenveto arvioinnin tuloksista käsiteltiin hallituksen kokouksessa.

Hallituksen kokoukset 2018

Hallitus piti tilikauden 2018 aikana yhteensä 9 kokousta. Hallituksen jäsenten osallistumisaktiivisuus oli 100 prosenttia. Hallituksen kokouksiin osallistuivat tarpeen mukaan myös yhtiön toimitusjohtaja ja talousjohtaja. Jäsenten osallistuminen kokouksiin vuonna 2018 on eritelty alla olevassa taulukossa.

Hallituksen jäsen	Osallistuminen/kokousten lkm.	Osallistumis-%
Päivi Marttila, Puheenjohtaja	9/9	100 %
Kaarina Muurinen, varapuheenjohtaja	9/9	100 %
Julianna Borsos	9/9	100 %
Matti Lahdenperä	9/9	100 %
Juha Putkiranta	9/9	100 %

HALLITUKSEN VALIOKUNNAT

VALIOKUNNAN PERUSTAMINEN JA JÄSENTEN VALINTA

Hallitus voi tarvittaessa tehostaa vastuulleen kuuluvien asioiden valmistelua perustamalla hallituksen valiokuntia. Hallitus valitsee valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajat keskuudestaan yhtiökokouksen jälkeisessä järjestäytymiskokouksessaan. Hallitus vahvistaa kunkin valiokunnan keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet kirjallisessa työjärjestyksessä. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee sille kuuluvat päätökset kollektiivisesti.

Kussakin valiokunnassa on vähintään kolme jäsentä ja jäsenillä on oltava valiokunnan tehtäväalueen edellyttämä asiantuntemus ja kokemus sekä enemmistön valiokunnan jäsenistä on oltava riippumattomia yhtiöstä. Vähintään yhden tarkastusvaliokunnan jäsenen on oltava riippumaton henkilö, jolla on asiantuntemusta erityisesti laskentatoimen tai kirjanpidon taikka tarkastuksen alalta. Valiokuntien tulee pitää pöytäkirjaa kokouksistaan ja raportoida säännöllisesti työstään sekä toimittaa valiokuntien pöytäkirjat hallitukselle.

Mikäli yhtiöllä ei ole tarkastusvaliokuntaa, lainsäädäntö edellyttää että yhtiön hallituksen tulee hoitaa itse kaikki tarkastusvaliokunnalle säädetyt pakolliset tehtävät.

VALIOKUNNAT VUONNA 2018

Aspocompin hallitus perusti tarkastusvaliokunnnan yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa 16.3.2018 valmistelemaan yhtiön taloudellista raportointia ja valvontaa koskevia asioita.

Hallitus ei perustanut tarkastusvaliokunnan lisäksi muita valiokuntia.

Tarkastusvaliokunta

Hallitus valitsi tarkastusvaliokunnan jäseniksi ja puheenjohtajaksi seuraavat hallituksen jäsenet:

• Kaarina Muurinen, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja
• Julianna Borsos, jäsen
• Matti Lahdenperä, jäsen

Tarkastusvaliokunnan kaikki jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia ja kaksi jäsentä kolmesta ovat riippumattomia myös yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Tarkastusvaliokunnan jäseniä koskevat pätevyysvaatimukset on otettu jäseniä valittaessa huomioon.

Ajalla 1.1.-16.3.2018 Aspocompin hallitus hoiti itse kaikki tarkastusvaliokunnalle säädetyt pakolliset tehtävät yhtiöjärjestyksen mukaisesti.

Tarkastusvaliokunnan pääasiallisena tehtävänä on:

• tilinpäätösprosessin seuranta
• talousraportointiprosessin valvonta
• sisäisen valvonnan ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuuden seuranta
• käsitellä tähän Aspocompin hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antamaan selvitykseen sisältyvää kuvausta taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä
• tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteisen tilintarkastuksen seuranta
• lakisääteisen tilintarkastuksen ja tilintarkastusyhteisön riippumattomuuden arviointi
• tilintarkastajan valintaa koskevan päätösehdotuksen valmistelu
• tilinpäätösperiaatteiden, IFRS-asioiden läpikäynti.

Tarkastusvaliokunnan työjärjestys on kokonaisuudessaan nähtävillä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.aspocomp.com/fi/tarkastusvaliokunta.

TARKASTUSVALIOKUNNAN KOKOUKSET 2018

Tarkastusvaliokunta kokoontui 4 kertaa vuoden 2018 aikana. Tarkastusvaliokunnan jäsenten osallistumisaktiivisuus oli keskimäärin 92 prosenttia.

Tarkastusvaliokunnan jäsen	Osallistuminen/kokousten lkm.	Osallistumis-%
Kaarina Muurinen, puheenjohtaja	4/4	100 %
Julianna Borsos	3/4	75 %
Matti Lahdenperä	4/4	100 %

TOIMITUSJOHTAJA JA JOHTORYHMÄ

Aspocompin toimitusjohtaja on diplomi-insinööri Mikko Montonen (s. 1965). Hän on toiminut konsernin toimitusjohtajana ja johtoryhmän puheenjohtajana 15.5.2014 alkaen.

Toimitusjohtajan tehtävänä on yrityksen liiketoiminnan operatiivinen johtaminen ja kehittäminen ja yrityksen juoksevan hallinnon hoitaminen osakeyhtiölain ja yhtiön hallituksen linjausten mukaisesti. Hän vastaa siitä, että yhtiön johtamisresurssit ovat riittävät ja hallinto toimii asianmukaisesti sekä yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtaja valmistelee hallituksen kokouksissa käsiteltävät asiat ja raportoi tehtävistään hallitukselle. Yhtiön hallitus nimittää toimitusjohtajan ja päättää hänen toimisuhteensa ehdoista.

Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti toimitusjohtajan johdolla ja seuraa yhtiön liiketoiminnan kehitystä ja riskienhallintaa sekä käsittelee investointiehdotukset, liiketoiminta- ja vuosisuunnitelmat ja kannustinohjelmat ennen hallitukselle esittämistä. Johtoryhmän jäsenet raportoivat toimitusjohtajalle ja jäsenten tehtävänä on toimia toimitusjohtajan tukena mm. strategian, toimintasuunnitelmien sekä muiden merkittävien asioiden valmisteluissa ja käytäntöön viennissä. Hallitus nimittää johtoryhmän jäsenet toimitusjohtajan esityksestä.

Jäsen	Synt.Koulutus	Kansa- laisuus	Asema yhtiössä	Jäsen alkaen	Osakkeet *	Optiot
Mikko Montonen 1965 DI		Suomi	Toimitusjohtaja	2014	260 000	130 000
Antti Ojala	1979 DI	Suomi	Kehitysjohtaja, toimitusjoht. sijainen	2013	Ei omistusta
Jari Isoaho	1960 Insinööri	Suomi	Tuotantojohtaja	2011	1 000
Jouni Kinnunen	1960 Yo-merkonomi Suomi		Talousjohtaja	2011	24
Mitri Mattila	1973 DI	Suomi	Teknologiajohtaja	2018	Ei omistusta
Tero Päärni **	1974	Suomi	Myyntijohtaja	2011	Ei omistusta ***

Johtoryhmän jäsenet ja osakeomistukset 31.12.2018

Osakkeet ja optiot yhteensä 261 024 * 130 000

* Sisältää myös mahdolliset johtoryhmän jäsenen lähipiirin ja määräysvaltayhteisöjen osakeomistukset.

** Tero Päärnin johtoryhmäjäsenyys päättyi ja hän siirtyi pois yhtiön palveluksesta 23.11.2018.

*** Tero Päärnin osakeomistukset 23.11.2018.

Lisätietoa Aspocompin johtoryhmästä löytyy osoitteesta www.aspocomp.com/johtoryhmä.

KUVAUKSET SISÄISEN VALVONNAN MENETTELYTAVOISTA JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTELMIEN PÄÄPIIRTEISTÄ

Aspocompin taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintamallin tavoitteena on varmistaa, että yhtiön toiminta on voimassa olevien lakien ja määräysten sekä yhtiön toimintaperiaatteiden mukaista ja että sen julkistamat taloudelliset raportit antavat oikean kuvan yhtiön liiketoiminnan kehityksestä ja taloudellisesta asemasta. Lisäksi tavoitteena on varmistaa, että yhtiön hallituksella ja johdolla on käytettävissään oikeat ja riittävät tiedot yhtiön taloudellisesta tilasta, tulevaisuuden suorituskykyyn vaikuttavista riskeistä sekä strategian toteutumisesta. Aspocompin hallitus vastaa siitä, että yhtiön sisäinen valvonta ja riskienhallinta on asianmukaisesti ja tehokkaasti järjestetty. Hallitus valvoo, että toimitusjohtaja hoitaa yhtiön operatiivista liiketoimintaa ja hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

SISÄINEN VALVONTA

Taloudellisen raportoinnin luotettavuuteen tähtäävän sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa yhtiön strategian toimeenpano ja tehokas toiminta, taata sisäisten ohjeiden, toimintaperiaatteiden, voimassa olevien lakien ja säädösten noudattaminen ja varmistaa taloudellisen raportoinnin oikeellisuus sekä estää väärinkäytökset. Sisäinen valvonta on olennainen osa yhtiön hallinnointia ja sen johtamisjärjestemiä, se ei ole erillinen prosessi vaan osana yhtiön toimintoja se kattaa kaikki yhtiön toimintaperiaatteet, ohjeistukset ja järjestelmät.

Aspocompin hallitus vastaa yhtiön sisäisen valvonnan järjestämisestä. Toimitusjohtaja huolehtii valvonnan toteuttamisesta ja raportoi siitä hallitukselle. Yhtiön sisäisen valvonnan periaatteiden mukaisesti kaikki merkittävät työtehtävät ja tapahtumat mukaan lukien kokoukset päätöksineen

dokumentoidaan, tieto- ja muita tukijärjestelmiä käytetään tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ja tietoturvasta huolehditaan asianmukaisesti.

Aspocompin operatiivisesta toiminnasta vastaava johtoryhmä sekä muut yhtiön tiimit seuraavat säännöllisesti kaikkia liiketoiminnan avainmittareita taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden varmistamiseksi. Hallitukselle toimitetaan kuukausittain vakiomuotoinen tulosraportti ja -ennuste sekä kassatilanne ennusteineen.

Hallitus käsittelee ja hyväksyy yhtiön osavuosikatsaukset, puolivuosikatsauksen, tilinpäätöstiedotteen ja tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä liiketoiminnassa tapahtuneet oleelliset muutokset. Tarkastusvaliokunta tarkastaa yhtiön taloushallinnon ja sisäisten kontrollien prosessit sekä käsittelee yhtiön ulkopuolisen tilintarkastajan tarkastuksen tulokset.

Varsinainen sisäinen valvonta toteutuu johtamisprosesseissa, henkilöstön toimiessa ohjeistusten pohjalta operatiivisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteiden pohjalta määritellään tarvittavat toimenpiteet ja niihin liittyvät riskit. Ohjeistuksia käytetään toimenpiteiden ohjaamiseen ja niiden noudattamista valvotaan osana operatiivista toimintaa ja johtamista. Turvatakseen tehokkaan ja toimivan sisäisen valvontaympäristön, yhtiö pyrkii varmistamaan sisäisen ja ulkoisen viestinnän avoimuuden, tasapuolisuuden, oikeellisuuden ja oikea-aikaisuuden.

Hallituksen hyväksymät yhtiön toimintaperiaatteet ja muut ohjeet ja määräykset pidetään ajan tasalla ja niistä viestitään säännöllisesti kaikille niille, joita asia koskee. Aspocompin toimintaperiaatteet ohjeistus määrittelee yhtiön hyväksymis- ja nimenkirjoitusoikeudet, henkilöstöpolitiikan ja -edut, hinnoittelu-, maksuaika- ja luottoperiaatteet ja kulujen hyväksyntämenetelmät. Lisäksi se sisältää sopimusten teko- ja hallintaohjeet, tietotekniikan käyttöön ja tietoturvallisuuden liittyvät ohjeet ja riskienhallinnan ja vakuutusturvan järjestämisen periaatteet. Taloushallinnolle jaettu ohjeistus sisältää kirjanpito-ohjeet, sisäisen ja ulkoisen raportoinnin periaatteet ja toteutusohjeet sekä kirjapito- ja raportointiprosessien sisäisten kontrollien ja vastuuhenkilöiden määritykset. Yhtiön liiketapaperiaatteet määrittelevät liiketapaa koskevat perusvaatimukset ja ohjaavat henkilöstöä toimimaan vastuullisesti ja eettisesti päivittäisessä työssään. Treasury Policy -ohjeistuksessa määritellään yhtiön rahoitustoimintojen tavoitteet, vastuunjako, toimintaperiaatteet, rahoitusriskien hallintaperiaatteet sekä valvonta- ja raportointiperiaatteet. Tietosuojaohjeistuksen (GDPR) ja siihen liittyvien koulutuksien avulla pyritään varmistamaan, että kaikki yhtiössä käsittelevät henkilötietoja luottamuksellisesti ja huolellisesti sekä voimassa olevan Suomen laisäädännön ja Euroopan Unionin yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti. Tiedonantopolitiikassa kuvataan yhtiön keskeiset tiedottamiseen ja muuhun ulkoiseen viestintään liittyvät periaatteeet ja toimintatavat, joita yhtiö noudattaa sijoittajaviestinnässä ja taloudellisessa raportoinnissa.

Konsernin emoyhtiön kirjanpito ja talousraportointi hoidetaan keskitetyssä toiminnanohjausjärjestelmässä, joka tukee varsinaisia liiketoimintaprosesseja. Ulkomaisten tytäryhtiöiden kirjanpito on hoidettu ulkopuolisten tilitoimistojen kautta huomioiden kunkin maan lainsäädännölliset erityispiirteet tilintarkastuksineen. Jokaisesta tytäryhtiöstä saadaan kuukausittain tilitasoinen kuluraportti, joka tarkistetaan ja hyväksytään ennen kulujen maksua. Järjestelmistä saatavia raportteja käytetään johtamis- ja tukiprosesseissa tapahtuvan päätöksenteon ja kontrollien tukena. Kontrollipisteitä on määritelty raportoinnin eri tasoille (tytäryhtiö- ja emoyhtiöraportointi sekä konsernitason raportointi), ja ne sisältävät hyväksymismenettelyjä, täsmäytyksiä sekä talousinformaatioon kohdistuvaa analysointia virheellisyyksien havaitsemiseksi. Näin pyritään varmistamaan järjestelmistä saatavan tiedon oikeellisuus.

RISKIENHALLINTA

Riskienhallinta on erottamaton osa Aspocompin liiketoiminnan johtamista, strategista suunnittelua ja operatiivista tavoiteasetantaa. Riskienhallinnan tavoitteena on yhtiön liiketoimintaan ja toimintaympäristöön vaikuttavien merkittävimpien riskien tunnistaminen, hallinta ja seuraaminen siten, että yhtiön strategiset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan parhaalla mahdollisella tuloksella. Tunnistetut riskit arvioidaan ja priorisoidaan toteutumisen todennäköisyyden sekä yhtiön toimintaan tai taloudelliseen tulokseen vaikuttamisen osalta.

Päättäessään yhtiön strategiasta hallitus käsittelee yhtiön merkittävimmät riskit ja asettaa operatiiviset tavoitteet siten, että riskit eliminoituvat tai minimoituvat kustannustehokkaasti. Aspocompin johtoryhmä vastaa päivittäisen riskienhallinnan toteuttamisesta. Riskienhallintaa, prosesseja ja käytäntöä käsitellään säännöllisesti johtoryhmän kokouksissa. Sisäisen valvonnan osana mitataan ja seurataan riskienhallintaan liittyvien operatiivisten tavoitteiden toteutumista.

MUUT CG-SELVITYKSESSÄ ANNETTAVAT TIEDOT

SISÄINEN TARKASTUS

Aspocompilla ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota tai työtehtävää ja tämä otetaan huomioon yhtiön ulkoisen tilintarkastajan tarkastussuunnitelmassa. Tilintarkastajat tarkastivat sisäisen valvonnan menettelytapoja myös vuonna 2018 tarkastussuunnitelman mukaisesti.

LÄHIPIIRILIIKETOIMINNOT

Aspocompin lähipiirin muodostavat yhtiön hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Aspocomp arvioi ja seuraa lähipiirinsä kanssa tehtäviä liiketoimia ja huolehtii että mahdolliset eturistiriidat otetaan asianmukaisesti huomioon Aspocompin päätöksenteossa. Yhtiö raportoi lähipiiriliiketoimet osakeyhtiölain ja tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten edellyttämällä tavalla. Aspocomp selostaa lähipiiritoimia koskevan päätöksentekomenettelyn yhtiön vuosittaisessa selvityksessä hallintoja ohjausjärjestelmästä, mikäli lähipiiriliiketoimet ovat yhtiön kannalta olennaisia ja lisäksi tavanomaisesta liiketoiminnasta tai tavanomaisista markkinaehdoista poikkeavia.

SISÄPIIRIHALLINNON KESKEISET TOIMINTATAVAT

Aspocomp noudattaa toiminnassaan markkinoiden väärinkäyttöasetusta (EU 596/2014 MAR) ja sen nojalla annettua sääntelyä, kuten Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Näitä täydennetään Aspocompin hallituksen hyväksymillä yhtiön sisäisillä sisäpiiriohjeilla, jotka muodostuvat voimassa olevista sääntelyistä ja Aspocompia koskevista täsmennyksistä.

Aspocomp on määritellyt liiketoimistaan ilmoitusvelvollisiksi johtohenkilöiksi hallituksen ja johtoryhmän jäsenet ja ylläpitää luetteloa johtohenkilöistä ja heidän lähipiiristään. Yhtiön johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä kuuluvien on ilmoitettava yhtiölle ja Finanssivalvonnalle kaikki heidän omaan lukuunsa tehdyt Aspocompin rahoitusvälineisiin liittyvät liiketoimet ja yhtiö julkistaa saamansa liiketoimi-ilmoitukset pörssitiedotteella (www.aspocomp.com/raportit).

Yhtiö ylläpitää myös yrityskohtaista luetteloa henkilöistä, joilla on pääsy sisäpiirintietoon ja jotka työskentelevät sopimuksen perusteella tai muutoin suorittavat tehtäviä, joiden kautta on pääsy yhtiön sisäpiiritietoon. Yhtiö ei ylläpidä pysyvää sisäpiirirekisteriä, vaan kaikki sisäpiirihankkeisiin liittyvät henkilöt liitetään hanke- tai tapahtumakohtaisiin rekistereihin. Yhtiön sisäpiiriluetteloita ylläpidetään Euroclear Finland Oy:n SIRE -järjestelmässä.

Aspocomp on asettanut yhtiön johtotehtävissä toimiville henkilöille 30 kalenteripäivän kaupankäyntirajoituksen ennen osavuosi- ja puolivuosikatsausten sekä tilinpäätöstiedotteiden julkistamista. 30 kalenteripäivän suljettu ikkuna koskee myös henkilöitä, jotka saavat yhtiön julkistamatonta taloudellista tulostietoa, mm. taloudellisten raporttien valmistelun, laatimisen ja julkistamisen yhteydessä. Hankekohtaiset sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla ennen hankkeen julkistamista tai sen raukeamista.

Toimitusjohtaja vastaa yhtiön sisäpiiriasioista, kouluttamisesta ja sisäpiirihankkeisiin liittyvien rekisterien perustamispäätöksestä. Yhtiössä valvotaan sisäpiiriohjeiden noudattamista ja varmistetaan että kaikki henkilöt, joilla on pääsy yhtiön sisäpiirintietoon, tunnustavat tähän liittyvät oikeudelliset ja sääntelyyn liittyvät velvoitteet sekä ovat tietoisia sisäpiirinkauppoihin ja sisäpiirintiedon laittomaan ilmaisemiseen sovellettavista seuraamuksista. Hallituksen valtuuttamana Aspocompin toimitusjohtaja seuraa, arvioi ja tekee päätökset sisäpiiritiedon julkistamisesta sekä tarvittaessa sisäpiirintiedon julkistamisen lykkäämisestä, mikäli MAR:in mukaiset ehdot täyttyvät.

VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ ILMOITTAMINEN (WHISTLE BLOWING)

Yhtiön henkilöstöllä on käytössään menettely (whistle blowing), jota noudattamalla he voivat ilmoittaa yhtiön sisällä riippumattoman kanavan kautta (ja halutessaan anonyymisti) mahdollisista yhtiön sisäisten tai ulkoisten normien ja säädösten rikkomisesta, kuten liiketapaperiaatteiden, toimintaperiaatteiden tai sisäpiiriohjeiden vastaisesta toiminnasta. Ilmoituskanavan tavoitteena on edesauttaa hyvän hallintotavan noudattamista yhtiön päivittäisessä toiminnassa sekä ehkäistä ja havaita väärinkäytöksistä. Ilmoitukset selvitetään viiveettä ja luottamuksellisesti.

Vuonna 2018 yhtiössä ei tehty yhtään säännösten rikkomista koskevaa ilmoitusta.

TILINTARKASTUS

Aspocompin yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on oltava yksi tilintarkastaja, jonka varsinainen yhtiökokous valitsee vuodeksi kerrallaan. Tilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Hallitus valmistelee tilintarkastajan valitsemisprosessia. Lakisääteisessä tilintarkastuksessa tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa yhtiön tilikauden kirjanpito, toimintakertomus, tilinpäätös ja hallinto. Tilintarkastaja antaa yhtiön osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen yhtiön tilinpäätöksen yhteydessä.

Tilintarkastaja 2018

Varsinainen yhtiökokous valitsi 16.3.2018 tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n yhtiön tilintarkastajaksi, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Jouko Malinen.

Tilintarkastuspalkkiot	2018	2017
PWC, lakisääteisen tilintarkastuksen palkkiot	48 038	57 373
PWC, muut palvelut	12 395	2 090
Yhteensä	60 433	59 463

HALLITUS

PÄIVI MARTTILA

Puheenjohtaja

s. 1961, Suomen kansalainen, kauppatieteiden maisteri

Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2013 ja hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2014

Keskeinen työkokemus

Sievi Capital Oyj, toimitusjohtaja, 2018 -, Midagon Oy, toimitusjohtaja, 2012-16, Flextronics konserni, myyntijohtaja, 2005–2011, Plamec Oy, toimitusjohtaja 2002–2005, QPR Software Oyj, perustaja ja johtaja, 1991–2001.

Keskeisimmät luottamustehtävät

Midagon Oy, hallituksen puheenjohtaja, Patria Oyj, hallituksen jäsen.

KAARINA MUURINEN

Varapuheenjohtaja

s. 1958, Suomen kansalainen, ekonomi

Riippumaton hallituksen jäsen ja hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2015

Keskeinen työkokemus

Vaisala Oyj, talousjohtaja, 2011-, Nokia Oyj, Vice President, Supply Chain Finance & Control, 2008- 11, Vice President, Shared Accounting Services, 2003-08, Director, Financial Services Platform, 1998-2003, Hewlett-Packard Brussels Coordination Center, Accounting Manager, Europe Inventory & Revenue, 1994-98.

JULIANNA BORSOS

Hallituksen jäsen

s. 1971, Suomen kansalainen, kauppatieteiden tohtori Yhtiöstä riippumaton, merkittävistä osakkeenomistajista riippuvainen hallituksen jäsen vuodesta 2017

Keskeinen työkokemus

Bocap, perustajaosakas ja hallituksen puheenjohtaja, 2011-, Intelligem Oy, Merasco Capital Oy, investointipankkijohtaja ja yrittäjäosakas, 2002-2009, Mandatum pankkiiriliike, osakas ja kansainvälisten toimintojen johtaja, 1999-2001, Merita ja Merita-Nordbanken, Euroopan kehittyvien markkinoiden ekonomisti ja pääanalyytikko, 1997-1999, ETLA, tutkija, 1993-1997

Keskeisimmät luottamustehtävät

Bocap tytäryhtiöt, hallituksen puheenjohtaja, MediVida Oy, Primex Pharmaceuticals Oy ja Nanocomp Oy, hallituksen jäsen

MATTI LAHDENPERÄ

Hallituksen jäsen

s. 1953, Suomen kansalainen, tekniikan lisensiaatti Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2016

Keskeinen työkokemus

OT-Kumi Oy, osakas ja kehityspäällikkö, 2004-2016, RL Vision Tech Oy, varatoimitusjohtaja, 2002- 04, Thermo Radiometrie Oy, tuotantopäällikkö, Group Manager 1995-02, Rautaruukki New Technology, tuotantopäällikkö, 1991-95, VTT Oulu, valmistustekniikan tutkija, 1988-91, Aspo Elektroniikka, Oulu, tuotantopäällikkö, 1979-88.

JUHA PUTKIRANTA

Hallituksen jäsen

s. 1957, Suomen kansalainen, diplomi-insinööri Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2016

Keskeinen työkokemus

Saafricon Oy, toimitusjohtaja ja omistaja, 2015-, Microsoft Corporation, Corporate Vice President, 2014, Nokia Oyj, Executive Vice President, Operations, 2013-14, Nokia Oyj, Senior Vice President, johtotehtävät, 1997-2012, Symbian Ltd, hallituksen jäsen, 1998-2001, Hewlett-Packard Corporation, markkinointijohtaja Euroopan ja Afrikan alueet, elektroniikan mittausjärjestelmät, 1992-97, Siar Oy, liikkeenjohdon konsultti, 1986-87, Nokia Oyj, erilaisia johtotehtäviä, informaatiojärjestelmä yksikkö, 1979-86.

Keskeisimmät luottamustehtävät

Familings Oy ja Variantum Oy, hallituksen puheenjohtaja, Bittium Corporation, Nordcloud Oy ja 4TS Oy, hallituksen jäsen, Meontrust Oy, Advisor of the Board.

JOHTORYHMÄ

MIKKO MONTONEN

Toimitusjohtaja

Diplomi-insinööri, s. 1965, Suomen kansalainen

Toimitusjohtaja ja johtoryhmän puheenjohtaja, 15.5.2014 alkaen

Keskeinen työkokemus: Okmetic Oyj, johtaja, asiakkaat ja markkinat, 2010–14, toimitusjohtajan sijainen, 2008–14, kaupallinen johtaja, 2008–10 ja myynti- ja markkinointijohtaja, 2004–07, Okmetic Inc. Pohjois-Amerikka, toimitusjohtaja, myynti- ja markkinointijohtaja, 2000–04, Okmetic Oy, myyntipäällikkö, prosessi-insinööri, 1991–99.

ANTTI OJALA

Kehitysjohtaja, toimitusjohtajan sijainen Diplomi-insinööri, s. 1979, Suomen kansalainen Kehitysjohtaja ja johtoryhmän jäsen, 25.10.2013 alkaen Keskeinen työkokemus: Aspocompin palveluksessa eri tehtävissä vuodesta 2003

JARI ISOAHO

Tuotantojohtaja Insinööri, s. 1960, Suomen kansalainen Tuotantojohtaja ja johtoryhmän jäsen, 19.9.2011 alkaen Keskeinen työkokemus: Aspocompin palveluksessa eri tehtävissä vuodesta 1989

JOUNI KINNUNEN

Talousjohtaja Yo-merkonomi, s. 1960, Suomen kansalainen Talousjohtaja ja johtoryhmän jäsen, 19.9.2011 alkaen Keskeinen työkokemus: Aspocompin palveluksessa eri tehtävissä vuodesta 1984

MITRI MATTILA

Teknologiajohtaja Diplomi-insinööri, s. 1973, Suomen kansalainen Teknologiajohtaja ja johtoryhmän jäsen 26.2.2018 alkaen Keskeinen työkokemus: Aspocompin palveluksessa eri tehtävissä vuodesta 1997

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2018

PALKITSEMISTA KOSKEVA PÄÄTÖKSENTEKO

HALLITUS

Aspocompin hallituksen nimitysvaliokunta tai mikäli valiokuntaa ei perusteta niin yhtiön hallitus valmistelee hallituskokoonpanoa ja heidän palkitsemisasioita koskevat ehdotukset esitettäväksi varsinaiselle yhtiökokoukselle. Aspocomp julkaisee hallituksen jäseniä ja heidän palkitsemistaan koskevat ehdotukset varsinaisen yhtiökokouksen kokouskutsussa sekä yhtiön verkkosivuilla. Aspocompin varsinainen yhtiökokous päättää vuosittain hallituksen jäsenten palkkioista ja niiden määräytymisperusteista vuodeksi kerrallaan.

TOIMITUSJOHTAJA

Aspcompin hallituksen palkitsemisvaliokunta tekee toimitusjohtajan palkitsemista koskevat ehdotukset hallitukselle tai mikäli valiokuntaa ei ole perustettu, hoitaa yhtiön hallitus myös palkitsemisen valmistelutehtävät. Hallitus päättää toimitusjohtajan palkitsemisesta ja muista työsuhteen ehdoista. Lisäksi hallitus päättää toimitusjohtajalle toimisuhteen päättymisen perusteella maksettavista korvauksista. Hallitus päättää myös toimitusjohtajan mahdollisista kannustin- ja bonusjärjestelmistä sekä lisäksi niihin liittyvistä tulostavoitteista ja palkkionmaksuista.

JOHTORYHMÄ

Toimitusjohtaja tekee johtoryhmän muiden jäsenten palkitsemisesta koskevat ehdotukset hallitukselle. Hallitus päättää toimitusjohtajalle suoraan raportoivien johtoryhmän jäsenten palkitsemisesta ja muista työsuhteen ehdoista. Hallitus päättää myös heidän mahdollisista kannustin- ja bonusjärjestelmistä sekä lisäksi niihin liittyvistä tulostavoitteista ja palkkionmaksuista.

PALKITSEMISEN KESKEISET PERIAATTEET

HALLITUKSEN PALKITSEMINEN JA OSAKEOMISTUS

Aspocompin varsinainen yhtiökokous päätti 16.3.2018 että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 30 000 euroa toimikaudelta, varapuheenjohtalle 20 000 euroa toimikaudelta ja muille jäsenille 15 000 euroa toimikaudelta. Tämän lisäksi yhtiökokous päätti että, puheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkiona 1 000 euroa kokoukselta ja muille jäsenille 500 euroa jokaisesta hallituksen ja sen valiokuntien kokouksesta. Hallituksen jäsenille päätettiin lisäksi korvata kokouksesta aiheutuneet kohtuulliset matkakulut. Hallituksen vuosipalkkiota ei makseta miltään osalta yhtiön osakkeiden muodossa, vaan palkkiot maksetaan kokonaan rahana.

Hallituksen jäsenet eivät ole työ- tai toimisuhteessa yhtiöön ja saavat yhtiöltä ainoastaan hallituksen jäsenyyteen ja hallitustyöhön liittyviä korvauksia. Hallituksen jäsenet eivät kuulu yhtiön kannustinjärjestelmien piiriin.

TOIMITUSJOHTAJA

Toimitusjohtajan palvelusuhteen keskeiset ehdot on määritelty hallituksen hyväksymässä kirjallisessa johtajasopimuksessa. Toimitusjohtajan kokonaispalkka koostuu vuonna 2018 kuukausipalkasta, tavanomaisiksi katsottavista luontaiseduista, kuten puhelin-, ravinto- ja autoedusta. Lisäksi toimitusjohtaja on optio-ohjelman 2014 ja koko henkilöstöä koskevan voittopalkkiojärjestelmän piirissä.

Toimitusjohtajalla ei ole toimisuhteen perusteella olevaa vapaaehtoista eläkevakuutusta ja toimitusjohtajan eläkeikä määräytyy työntekijän eläkelain (TyEL) mukaan. Johtajasopimuksessa ei ole määritelty varhennettua vanhuuseläkeikää eikä eroamisikää. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on molemminpuolisesti kuusi (6) kuukautta ja irtisanomisajan palkan lisäksi maksettava eroraha on kuuden (6) kuukauden palkkaa vastaava summa.

Toimitusjohtajan optio-ohjelma 2014

Osana toimitusjohtajan sitouttamis- ja kannustamisjärjestelmää, Aspocomp Group Oyj:n hallitus päätti 15.5.2014 varsinaisen yhtiökokouksen 23.4.2013 antaman valtuutuksen nojalla antaa osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen yhtiön toimitusjohtajalle yhteensä enintään 390 000 optio-oikeutta optio-ohjelman ehtojen mukaisesti. Optio-oikeudet annetaan vastikkeetta. Kukin optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden yhtiön uuden osakkeen.

Optio-ohjelma jakautuu A-, B- ja C-sarjoihin, joihin jokaiseen kuuluu 130 000 optio-oikeutta. Osakkeen merkintähinta optio-oikeudella A on osakkeen vaihdon painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 1.3.–31.3.2014 (0,99 euroa), optio-oikeudella B on osakkeen vaihdon painotettu keskikurssi 1.3.– 31.3.2015 (1,24 euroa) ja optio-oikeudella C on osakkeen vaihdon painotettu keskikurssi 1.3.–31.3.2016 (1,26 euroa). Optio-oikeuksien kohteena olevien osakkaiden merkintäaika on optio-oikeudella A 1.5.2016 - 30.4.2018, optio-oikeudella B 1.5.2017 - 30.4.2019 ja optio-oikeudella C 1.5.2018 - 30.4.2020.

Lisätietoa Optio-ohjelmasta 2014 on saatavilla yhtiön verkkosivuilta osoitteesta www.aspocomp.com/palkitseminen.

Voittopalkkiojärjestelmä

Toimitusjohtaja on myös yhtiön koko henkilöstöä koskevan vuosittaisen voittopalkkiojärjestelmän piirissä. Järjestelmän mittareina ovat olleet liikevaihto, liiketulos ja operatiivinen rahavirta. Yhtiön hallitus on vuosittain päättänyt mittareiden raja-arvot, joiden mukaan voittopalkkio määräytyy.

MUU JOHTORYHMÄ

Vuonna 2018 johtoryhmään kuuluivat toimitusjohtajan ohella: kehitysjohtaja, tuotantojohtaja, talousjohtaja ja teknologiajohtaja (26.2.2018 alkaen) sekä myyntijohtaja (23.11.2018 asti). Johtajien kiinteä kompensaatio koostuu kuukausipalkasta ja tavanomaisiksi katsottavista luontoiseduista, kuten matkapuhelin- ja ravintoedusta sekä autoedusta. Johtajat ovat osakepalkkiojärjestelmän 2016-2019 piirissä sekä myös koko henkilöstöä koskevan voittopalkkiojärjestelmän piirissä.

Johtoryhmän jäsenillä ei ole työsuhteen perusteella olevaa vapaaehtoista eläkevakuutusta, heidän eläkeikänsä määräytyy työntekijän eläkelain (TyEL) mukaan.

Osakepalkkiojärjestelmä 2016-2019

Osakepalkkiojärjestelmä 2016 tarjoaa johtoryhmän jäsenille (poislukien toimitusjohtaja) ja muille yhtiön avainhenkilöille mahdollisuuden saada omistukseensa yhtiön osakkeita neljältä ansaintajaksolta heille hallituksen päätöksellä asetettavien tavoitteiden saavuttamisen perusteella.

Aspocomp Group Oyj:n toimitusjohtaja ei ole tämän osakepalkkiojärjestelmän 2016 piirissä, hänellä on erillinen kannustinjärjestelmä, edellä kerrottu toimitusjohtajan optio-ohjelma 2014.

Aspocomp Group Oyj:n hallitus on päätti 25.2.2016 uudesta avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustin- ja sitouttamisjärjestelmästä. Palkitsemisjärjestelmällä pyritään yhdistämään omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon pysyväksi nostamiseksi, sitouttamaan avainhenkilöt pitkäaikaisesti yhtiöön ja tarjoamaan heille kilpailukykyinen ja yrittäjyyteen perustuva palkitsemisjärjestelmä. Ansaintajaksot muodostuvat neljästä kalenterivuotta vastaavasta tilikaudesta jaksolla 1/2016 – 12/2019.

Järjestelmän kohteena on tällä hetkellä noin 15 avainhenkilöä. Hallitus voi päättää uusien avainhenkilöiden ottamisesta järjestelmän piiriin sekä heidän vuosittaisen enimmäispalkkionsa. Enimmäispalkkio ilmaistaan osakkeiden kappalemääränä, josta puolet (1/2) maksetaan antamalla tai luovuttamalla osakkeita ja puolet (1/2) osakkeiden arvoa vastaavalla rahasuorituksella kattamaan palkkiosta syntyvät verot ja veronluontoiset maksut. Ansaintajaksoille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan avainhenkilöille.

Järjestelmään kuuluville noin 15 avainhenkilölle voidaan vuosittain myöntää palkkiona asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella yhteensä enintään 90 000 Aspocomp Group Oyj:n osaketta, joka vastaa noin 1,6 prosenttia osakkeiden nykyisestä kokonaismäärästä. Kunkin ansaintajakson enimmäispalkkio on Aspocompin johtoryhmän jäsenelle 10 000 osaketta ja muille yhtiön avainhenkilölle 4 000 – 6 000 osaketta. Myönnettävien osakkeiden kokonaisenimmäismäärä kasvaa, mikäli hallitus myöhemmin päättää uusien henkilöiden ottamisesta järjestelmään.

Osakepalkkiojärjestelmän perusteella saadut osakkeet on omistettava vähintään 36 kuukauden ajan osakkeiden tultua kirjatuiksi avainhenkilön arvo-osuustilille. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön päättyy kyseisen sitouttamisjakson aikana, osakkeet on lähtökohtaisesti palautettava yhtiölle vastikkeetta.

Voittopalkkiojärjestelmä

Johtoryhmän jäsenet ovat myös yhtiön koko henkilöstöä koskevan vuosittaisen voittopalkkiojärjestelmän piirissä. Järjestelmän mittareina ovat olleet liikevaihto, liiketulos ja operatiivinen rahavirta. Yhtiön hallitus on vuosittain päättänyt mittareiden raja-arvot, joiden mukaan voittopalkkio määräytyy.

PALKITSEMISRAPORTTI 2018

HALLITUKSEN PALKITSEMINEN

Varsinainen yhtiökokous 2018 päätti 16.3.2018, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkiona 30 000 euroa toimikaudelta, varapuheenjohtajalle 20 000 euroa toimikaudelta ja muille jäsenille 15 000 euroa toimikaudelta. Tämän lisäksi yhtiökokous päätti että, puheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkiona 1 000 euroa kokoukselta ja muille jäsenille 500 euroa jokaisesta hallituksen ja sen valiokuntien kokouksesta.

Hallituksen ja tarkastusvaliokunnan kokoukset 2018

Vuonna 2018 hallitus kokoontui yhteensä 9 kertaa ja keskimääräinen osallistumisaste oli 100 %.

Hallitus perusti tarkastusvaliokunnnan yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa 16.3.2018 valmistelemaan yhtiön taloudellista raportointia ja valvontaa koskevia asioita. Tarkastusvaliokunta kokoontui yhteensä 4 kertaa ja keskimääräinen osallistumisaste oli 92 %.

Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot 2018

	Vuosipalkkio	Kokouspalkkiot		Yhteensä
	jaksotettuna*	Hallitus	Tarkastus
			valiokunta
Päivi Marttila, puheenjohtaja	30 000	8 000		38 000
Kaarina Muurinen, varapj.	18 336	4 000	1 000	23 336
Julianna Borsos	15 000	4 000	500	19 500
Matti Lahdenperä	15 000	4 000	1 000	20 000
Juha Putkiranta	15 000	4 000		19 000
Yhteensä, euroa	93 336	24 000	2 500	119 836

* Vuosipalkkiot on jaksotettu kuukausittain maksettavaksi. Vuoden 2018 aikana on maksettu vuoden 2018 vuosipalkkiota kullekkin hallituksen jäsenelle 8 kuukauden osuutta vastaava määrä, yhteensä 63 333 euroa ja vuoden 2017 vuosipalkkioita 4 kuukauden osuutta vastaava määrä, yhteensä 30 000 euroa.

Hallituksen palkkioita ei ole maksettu miltään osalta osakkeiden muodossa, vaan kaikki palkkiot on maksettu rahana. Puhelinkokouksista ei makseta kokouspalkkioita. Hallituksen jäsenet eivät ole saaneet muita taloudellisia etuuksia, eivätkä he ole osallisina yhtiön kannustinjärjestelmissä.

TOIMITUSJOHTAJAN PALKITSEMINEN

Diplomi-insinööri Mikko Montonen on toiminut yhtiön toimitusjohtajana ja konsernijohtoryhmän puheenjohtajana 15.5.2014 alkaen. Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu kiinteästä kuukausipalkasta sekä muista luotoiseduista kuten auto-, puhelin- ja lounasedusta.

Toimitusjohtaja	2018	2017
Palkka ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	241 885	260 080
Optio-oikeudet	0	236 100
Yhteensä	241 885	496 180 *

* Kokonaispalkan lisäksi palkitsemiseen sisältyvät toimitusjohtajan optio-oikeudet.

Optio-ohjelma 2014 (A-C) perusteella toimitusjohtajalle annetut optiot

	Optio-oikeus A	Optio-oikeus B	Optio-oikeus C
Myöntämispäivä	14.5.2014	14.5.2014	14.5.2014
Myönnettyjen optioiden lukumäärä	130 000	130 000	130 000
Merkintähinta	0,99	1,24	1,26
Osakehinta myöntämishetkellä	1,45	1,45	1,45
Käypä arvo	0,63	0,45	0,48
	1.5.2016-	1.5.2017-	1.5.2018-
Merkintäaika	31.12.2018	31.12.2019	31.12.2020
Määrät
Optoita ulkona 1.1.2018	130 000	130 000	130 000
Optoita toteutettu	-130 000	-130 000	0
Optoita ulkona 31.12.2018	0	0	130 000

MUUN JOHTORYHMÄN PALKITSEMINEN

Vuonna 2018 johtoryhmään kuuluivat toimitusjohtajan ohella:

• Antti Ojala, kehitysjohtaja, toimitusjohtajan varamies
• Jari Isoaho, tuotantojohtaja
• Jouni Kinnunen, talousjohtaja
• Mitri Mattila, teknologiajohtaja (26.2.2018 alkaen)
• Tero Päärni, myyntijohtaja (23.11.2018 saakka)

Johtajien kiinteä kompensaatio koostuu kuukausipalkasta ja tavanomaisiksi katsottavista luontoiseduista, kuten matkapuhelin- ja ravintoedusta sekä autoedusta.

Muu johtoryhmä	euroa	2018	2017
Palkka ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet yhteensä		592 245	445 400

Osakepalkkiojärjestelmä 2016-2019

Ansaintakaudella 2018 osakepalkkiojärjestelmän ehdot täyttyivät ja järjestelmään kuuluville maksetaan palkkioita järjestelmästä vuonna 2019.

TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

SIJOITTAJASUHTEET

Aspocompin viestintä perustuu tosiasioihin ja on tasapuolista, rehellistä, järjestelmällistä sekä ajantasaista. Tiedottamisen tavoitteena on turvata kaikille markkinaosapuolille riittävä ja oikea tieto yhtiöstä sekä varmistaa, että julkistettavat tiedot annetaan samanaikaisesti, yhdenmukaisena ja ilman aiheetonta viivytystä.

Yhtiön sijoittajasuhteiden yhteyshenkilö on toimitusjohtaja Mikko Montonen. P. 020 776 6860, mikko.montonen(at)aspocomp.com.

TALOUDELLISET TIEDOTTEET

Aspocomp Group Oyj julkaisee taloudellisen tiedon vuonna 2019 seuraavasti:

• Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu: tiistaina 30.4.2019
• Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu: torstaina 8.8.2019
• Osavuosikatsaus tammi-syyskuu: torstaina 29.10.2019.

Puolivuosikatsaus ja osavuosikatsaukset julkistetaan arviolta klo 9.00 mainittuina päivinä.

Aspocompin hiljainen kausi alkaa 30 päivää ennen tulostiedotteidensa julkaisua. Tällöin yhtiö ei anna lausuntoja taloudellisesta tilastaan tai liiketoimintojensa kehityksestä.

Taloudelliset raportit julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Raportit ja vuosikertomus julkaistaan ainoastaan sähköisesti. Taloudelliset raportit, vuosikertomukset ja pörssitiedotteet löytyvät julkistamisen jälkeen osoitteesta www.aspocomp.com/raportit.

YHTIÖKOKOUS 3.4.2019

Aspocomp Group Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 3.4.2019 klo 10.00 alkaen osoitteessa Keilaranta 1, 1. krs Auditorio, Espoo. Osakkeenomistajalla, joka on 22.3.2019 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon, on oikeus osallistua yhtiökokoukseen.

Osakkeenomistajan on ilmoitettava osallistumisestaan yhtiökokoukseen viimeistään 29.3.2019 klo 10.00 mennessä. Lisätietoja yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista ja ilmoittautumisesta saa 28.2.2019 julkistetusta yhtiökokouskutsusta, joka on saatavilla yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.aspocomp.com/yhtiokokous.

OSINGONMAKSU

Aspocomp Group Oyj:n hallitus on päättänyt esittää 3.4.2019 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 0,12 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 5.4.2019 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää, että osinko maksetaan 12.4.2019.

YHTEYSTIEDOT

Aspocomp Group Oyj

MYYNTI
	Suomi	Tutkijantie 11, 90590 Oulu	P: 020 775 6860
		Keilaranta 1, 02150 Espoo	P: 020 775 6860
	Iso-Britannia	8 Second Cross road, TW2 5RF Twickenham	P: +44 776 142 228
	Saksa	Siegfriedstraße 1, 86356 Neusäß	P: +49 821 454 4913
		Paracelsusstrasse 10, 72762 Reutlingen	P. 49 7121 230 902
	Yhdysvallat	Orlando, Florida	P: +1 407 463 2457
TUOTANTO
		Tutkijantie 11, 90590 Oulu	P: 020 775 6860
	KIINAN TOIMINNOT
		Room 901B, Building B,	P: +86 755 8376 156
		Nanxian commercial Plaza,	F: +86 755 8376 1766
		43# of MeiLong Road,
		LongHua district, Shenzhen,
		People's Republic of China	(Post code: 518131)
PÄÄKONTTORI
		Keilaranta 1, 02150 Espoo	P: 020 775 6860

www.aspocomp.com