Aspocomp Group Oyj — Annual Report 2016

Feb 28, 2017

Vuosikertomus

Toimitusjohtajan katsaus3
Hallituksen toimintakertomus 4
Tunnusluvut 2016 lyhyesti4
Liikevaihto ja tulos 4
Investoinnit ja tuotekehitys 4
Rahavirta ja rahoitus 4
Laskennallinen verosaaminen5
Henkilöstö 5
Ympäristö5
Varsinainen yhtiökokous 20165
Hallitus5
Tilintarkastaja 6
Johtoryhmä 6
Osake ja omistusrakenne 6
Liputukset 2016 9
Aspocompin liiketoiminta 10
Tulevaisuuden näkymät 10
Arvio lähiajan liiketoiminnan riskeistä 10
Hallituksen esitys jakokelpoisia varoja koskeviksi toimenpiteiksi 11
Tilikauden jälkeiset tapahtumat 12
Konsernin tunnusluvut 2016 – 2012 13
Tunnuslukujen laskentakaavat ja määritelmät 14
Konsernitilinpäätös 15
Konsernin laaja tuloslaskelma 15
Konsernitase 16
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 17
Konsernin rahavirtalaskelma 18
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 19
Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet 19
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 29
Emoyhtiön tilinpäätös 54
Emoyhtiön tuloslaskelma 54
Emoyhtiön tase 55
Emoyhtiön rahavirtalaskelma 56
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 57
Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 57
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 61
Hallituksen esitys voittovarojen käytöksi ja tilinpäätöksen sekä hallituksen toimintakertomuksen
allekirjoitukset 69
Tilinpäätösmerkintä 69
Tilintarkastuskertomus 70
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2016 77
Yhtiökokous 77
Hallitus 78
Valiokunnat 83
Toimitusjohtaja ja muu johto 84
Kuvaukset sisäisen valvonnan menettelytavoista ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä 85
Muut CG-selvityksessä annettavat tiedot 86
Palkka- ja palkkioselvitys 2016 88
Palkitsemisen päätöksentekojärjestys 88
Palkitsemisen keskeiset periaatteet 88
Palkitsemisraportti 2016 90
Tietoja osakkeenomistajille 92
Sijoittajasuhteet 93
Yhteystiedot 93

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Strategiassa vuodelle 2016 asetettu päätavoite: "Kiihdytä kasvua" toteutui kokonaisuudessaan hyvin. Vuosi käynnistyi heikossa markkinatilanteessa, mutta myynti lähti tavoiteltuun kasvuun toisella neljänneksellä ja jatkui vahvana läpi koko vuoden.

Myynti kehittyi hyvin toisesta neljänneksestä lähtien ja oli vahvinta vuoden viimeisellä neljänneksellä, jolloin liikevaihtoa kertyi 6,6 miljoonaa euroa (4,8 M€ 10-12/2015), kasvua 39 prosenttia edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Kokovuoden liikevaihto oli 21,6 miljoonaa euroa (17,5 M€/2015) edustaen erittäin vahvaa 24 prosentin vuotuista kasvua.

Uuden sukupolven tietoverkkojärjestelmien kehitystyön synnyttämä piirilevykysyntä voimistui merkittävästi vuoden loppua kohti ja oli kasvun veturina viimeisellä neljänneksellä. Autoteollisuusasiakkaiden kysyntä pysyi tasaisen vahvana läpi vuoden ja koko asiakassegmentin myynti kaksinkertaistui vuodesta 2015.

Kannattavuus parani selvästi viimeisellä neljänneksellä toimitusten painottuessa teknologisesti vaativimpiin tuotteisiin. Liiketulos oli viimeisellä neljänneksellä 0,8 miljoonaa euroa, reilut 12 prosenttia liikevaihdosta. Kokovuoden liiketulos kääntyi positiiviseksi ja oli 0,7 miljoonaa euroa eli reilut 3 prosenttia liikevaihdosta. Käyttöpääoma kasvoi 1,6 miljoonaa euroa vuoden aikana johtuen kasvavasta liiketoiminnasta. Tästä huolimatta rahavirta oli positiivinen, 0,1 miljoonaa euroa.

Piirilevymarkkinan arvioidaan kasvavan 2 prosenttia vuonna 2017 (lähde: Custer Consulting Group). Aspocomp arvioi liikevaihdon kasvun jatkuvan markkinoita nopeammin ja yltävän noin 10 prosentin tasolle vuonna 2017. Kannattavuuden arvioidaan paranevan vuodesta 2016, johtuen pääsääntöisesti kasvavasta liikevaihdosta ja tasaisemmasta kysynnästä.

Haluan kiittää uskollisia asiakkaitamme, osakkeenomistajia ja muita sidosryhmiä kuluneesta vuodesta. Lisäksi haluan lausua suuret kiitokset ahkeralle ja joustavalle henkilökunnallemme.

Espoossa, 28. päivänä helmikuuta 2017

Mikko Montonen toimitusjohtaja

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TUNNUSLUVUT 2016 LYHYESTI

	1-12/2016	1-12/2015	Muutos *
Liikevaihto	21,6 M€	17,5 M€	4,2 M€
Käyttökate (EBITDA)	1,8 M€	0,0 M€	1,8 M€
Vertailukelpoinen liiketulos	0,7 M€	-0,9 M€	1,6 M€
% liikevaihdosta	3,2 %	-5,4 %	8,6 %-yks.
Liiketulos	0,7 M€	-1,2 M€	1,9 M€
Osakekohtainen tulos	0,16 €	-0,16 €	0,32 €
Liiketoiminnan rahavirta	0,1 M€	-0,1 M€	0,2 M€
Omavaraisuusaste	67,6 %	68,6 %	-1,0 %-yks.
Tilauskanta kauden lopussa	2,4 M€	0,7 M€	1,6 M€

* Yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta pyöristysten vuoksi.

LIIKEVAIHTO JA TULOS

Katsauskauden liikevaihto oli 21,6 miljoonaa euroa, kasvaen 24 prosenttia tammi-joulukuusta 2015. Autoteollisuusasiakkaiden kysyntä pysyi tasaisen vahvana läpi vuoden ja koko asiakassegmentin myynti kaksinkertaistui vuodesta 2015.

Viiden suurimman asiakkaan osuus liikevaihdosta oli 53 prosenttia (47 % 1-12/2015). Maantieteellisesti liikevaihdosta 93 prosenttia kertyi Euroopasta (93 %), 5 prosenttia Aasiasta (5 %) ja 2 prosenttia Pohjois-Amerikasta (2 %).

Katsauskauden liiketulos oli 0,7 miljoonaa euroa (-1,2 M€ 1-12/2015). Katsauskauden vertailukelpoinen liiketulos oli 0,7 miljoonaa euroa (-0,9 M€ 1-12/2015, ilman Teuvan tehtaan alasajokuluja).

Nettorahoituskulut olivat 0,1 miljoonaa euroa (0,1 M€) ja osakekohtainen tulos 0,16 euroa (-0,16 €).

INVESTOINNIT JA TUOTEKEHITYS

Vuoden 2016 investoinnit olivat 0,4 miljoonaa euroa (0,5 M€ 1-12/2015).

Aspocompin T&K-kulut muodostuvat yleisistä tuotantoprosessin kehittämiskuluista eivätkä ne täytä IAS 38 kirjanpitostandardin mukaista määritelmää kehittämisestä eivätkä tutkimuksesta. Tämän vuoksi T&K-kulut on kirjattu tehtaiden yleiskustannuksiin.

RAHAVIRTA JA RAHOITUS

Vuoden 2016 liiketoiminnan rahavirta oli 0,1 miljoonaa euroa (-0,1 M€ 1-12/2015).

Vuoden 2016 rahavirta investointien jälkeen oli -0,2 miljoona euroa (-0,5 M€).

Kassavarat kauden lopussa olivat 0,3 miljoonaa euroa (0,3 M€). Korolliset velat olivat 1,5 miljoonaa euroa (1,3 M€ 12/2015). Nettovelkaantumisaste oli 12 prosenttia (11 %). Korottomat velat olivat 3,6 miljoonaa euroa (3,0 M€). Konsernin omavaraisuusaste oli kauden lopussa 68 prosenttia (69 %).

Yhtiöllä on 0,5 miljoonan euron luottolimiitti, joka ei ollut käytössä raportointikauden lopussa (0,0 M€). Lisäksi yhtiöllä on laskuluototussopimus (factoring), josta oli käytössä 0,4 miljoonaa euroa (0,7 M€).

LASKENNALLINEN VEROSAAMINEN

Tilikauden 2016 lopussa yhtiöllä oli taseessaan noin 3,0 miljoonan euron laskennallinen verosaaminen. Laskennallinen verosaatava syntyy pääasiassa hidastetuista verotuspoistoista.

HENKILÖSTÖ

Yhtiössä työskenteli katsausjaksolla keskimäärin 106 henkilöä (121 vuonna 2015). Henkilöstön määrä 31.12.2016 oli 108 (106). Heistä työntekijöitä oli 69 (66) ja toimihenkilöitä 39 (40).

Konsernin henkilöstökulut olivat yhteensä 6,2 miljoonaa euroa (5,9 M€ vuonna 2015). Lisäksi konserni kirjasi henkilöstöpalvelukuluja 0,1 miljoonaa euroa vuonna 2016 (0,1 M€ 2015).

	2016	2015
Vakinainen henkilöstö keskimäärin (kpl)	106	121
Henkilöstökulut, vakinainen henkilöstö (M€)	6,0	5,7
Henkilöstökulut, osa-aikainen henkilöstö (M€)	0,2	0,2

YMPÄRISTÖ

Aspocomp noudattaa voimassa olevia ympäristölakeja ja -määräyksiä sekä pyrkii aktiivisesti tehostamaan toimintaansa ottaen samalla ympäristöasiat huomioon kaikissa toiminnoissaan. Yhtiö on sitoutunut jatkuvaan haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseen, muun muassa päästöjen vähentämiseen ja luonnonvarojen säästämiseen, käyttämällä parhaita saatavilla olevia ja taloudellisesti käyttökelpoisia teknologioita.

Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi Aspocomp kouluttaa henkilöstöään ja toimii yhteistyössä asiakkaiden, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Yhtiön ympäristöasioita hoidetaan sertifioidun ISO 14001 ympäristöjärjestelmän avulla. Yhtiössä on käynnistetty toimenpiteet ympäristöjärjestelmän päivittämiseksi uusimman ISO 14001:2015 version mukaiseksi.

Aspocomp pystyy tarjoamaan asiakkailleen yksityiskohtaisen materiaaliselvityksen, jossa listataan piirilevyn sisältämät alkuaineet ja yhdisteet. Materiaaliselvitysdokumentin avulla asiakkaat voivat määritellä lopputuotteen kierrätettävyyden sen tullessa elinkaarensa päähän.

Aspocompin toiminnassa esiintyvät ympäristönäkökohdat tunnistetaan ja arvioidaan vähintään joka toinen vuosi ympäristöasioista vastaavan henkilön kokoon kutsuman työryhmän toimesta. Vuonna 2016 toteutettu ympäristönäkökohtien arviointi keskittyi erityisesti materiaalitehokkuuden ja uusiokäytön parantamismahdollisuuksien selvittämiseen. Tässä yhteydessä määriteltiin seuraavat ympäristöohjelman päämäärät vuosille 2016–2018:

• Läpivientireikien tulppausmateriaalina käytettävän epoksin uusiokäyttö
• Prässäyksessä käytettävän paineentasausmateriaalin uusiokäyttö

Yhtiö toimittaa vuosittain kansalliseen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään tiedot energian ja kemikaalien käytöstä, tuotantomääristä, vedenkäytöstä, toiminnassa syntyvistä jätteistä sekä vesistöön johdetusta jätevesikuormasta.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2016

Aspocomp Group Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 7.4.2016 osoitteessa Keilaranta 1, Espoo. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2015. Yhtiökokous päätti, että tilikaudelta ei makseta osinkoa.

HALLITUS

Varsinainen yhtiökokous 2016 päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti hallituksen jäsenten lukumääräksi neljä ja hallitukseen valittiin uudelleen Päivi Marttila ja Kaarina Muurinen sekä uusina jäseninä Matti Lahdenperä ja Juha Putkiranta seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun päättyvälle toimikaudelle.

Yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 30 000 euroa toimikaudelta ja muille jäsenille 15 000 euroa toimikaudelta. Tämän lisäksi ei makseta kokouspalkkioita. Lisäksi yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenille maksetaan kokouksesta aiheutuneet kohtuulliset matka- ja majoituskustannukset. Matka- ja majoituskuluja ei kuitenkaan korvata pääkaupunkiseudulla asuville hallituksen jäsenille silloin kun kokoukset pidetään pääkaupunkiseudulla.

Hallitukselle myönnetyt valtuudet

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhdessä tai useammassa erässä osakeanneista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisista seuraavasti:

Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään 1 280 000 osaketta.

Hallitus päättää kaikista osakeantien ja optioiden sekä muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Osakeannit ja optio-oikeuksien sekä muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voivat tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti).

Valtuutus kumoaa yhtiökokouksen 26.3.2015 antaman valtuutuksen päättää osakeanneista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus on voimassa 30.6.2017 saakka.

Hallituksen järjestäytymiskokous

Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen 7.4.2016 pitämässään järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajaksi uudelleen Päivi Marttilan ja varapuheenjohtajaksi uudelleen Kaarina Muurisen. Valiokuntia ei perustettu, sillä yhtiön liiketoiminnan laajuus ei sitä edellyttänyt ja hallitus hoiti kaikki tarkastus-, nimitys- ja palkitsemisvaliokunnille määritellyt tehtävät.

TILINTARKASTAJA

Yhtiökokous valitsi hallituksen ehdotuksen mukaisesti tilintarkastusyhteisö PricewaterhousCoopers Oy:n tilintarkastajaksi tilikaudelle 2016 ja päätti että tilintarkastajalle maksetaan palkkio laskun mukaan.

JOHTORYHMÄ

Aspocomp Group Oyj:n toimitusjohtaja on diplomi-insinööri Mikko Montonen. Toimitusjohtajan varamiehenä on 19.9.2011 alkaen toiminut tuotantojohtaja Jari Isoaho. Yhtiön johtoryhmän muodostavat Montosen ja Isoahon lisäksi talousjohtaja Jouni Kinnunen, kehitysjohtaja Antti Ojala ja myyntijohtaja Tero Päärni.

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Selvitys Aspocompin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2016 esitetään erikseen vuosikertomuksen sivuilla 77-87. Selvitys on lisäksi saatavilla yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.aspocomp.com/hallinto.

OSAKE JA OMISTUSRAKENNE

Osakemäärä

Toimitusjohtaja merkitsi 28.11.2016 yhtiön optio-oikeuksien ehtojen 1/2014 mukaisesti 90 000 Aspocompin uutta osaketta tunnuksella 2014A. Osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 21.12.2016 ja uudet osakkeet liitettiin arvo-osuusjärjestelmään ja otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi yhdessä vanhojen osakkeiden kanssa 22.12.2016. Aspocomp Group Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen on 6 496 505 osaketta. Muutos alla olevassa taulukossa.

Pvm.	Tapahtuma	Muutos	Osakemäärä
1.1.2016			6 406 505
28.11.2016	Toteutetut osakeoptiot	+ 90 000	90 000
31.12.2016			6 496 505

Osakevaihto- ja kurssi

Aspocompin täysin maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli 1 000 000 euroa 31.12.2016. Osakkeiden määrä tilikauden lopussa oli 6 496 505 kappaletta. Yhtiö ei omista omia osakkeita. Kaikki yhtiön osakkeet ovat samanlajisia ja oikeuttavat yhteen ääneen ja samansuuruiseen osinkoon yhtiökokouksessa.

Aspocomp Group Oyj:n osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingin Small Cap -ryhmässä tunnuksella ACG1V, osakkeiden noteeraus alkoi Helsingin Pörssissä 1.10.1999.

Aspocomp Group Oyj:n osakkeita vaihdettiin Helsingin Pörssissä (Nasdaq Helsinki) 3 020 853 kappaletta 1.1.-31.12.2016 välisenä aikana. Kauppojen yhteenlaskettu arvo oli 3 787 959 euroa. Alin kaupantekokurssi oli 0,97 euroa, ylin 1,62 euroa ja keskikurssi 1,25 euroa. Päätöskurssi 30.12.2016 oli 1,60 euroa, josta yhtiön markkina-arvoksi muodostui 10,4 miljoonaa euroa.

Yhtiöllä oli katsauskauden lopussa 2 817 osakkeenomistajaa. Hallintarekisteröityjen osakkeiden osuus osakekannasta oli 4,3 prosenttia.

Aspocompin osakkeen kurssikehitys ja vaihtomäärät per kuukausi

Omistusrakenne

Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2016

Osakkeita, kpl	Omistajien lukumäärä	% osakkeen- omistajista	Osakkeita, kpl	% osake kannasta
1 – 100	1 129	40,1	52 383	0,8
101 – 500	886	31,4	246 246	3,8
501 – 1 000	337	12	275 042	4,2
1001 – 5 000	349	12,4	805 141	12,4
5 001 – 10 000	59	2	437 478	6,7
10 001 – 50 000	41	1,5	858 856	13,2
50 001 – 100 000	10	0,4	767 562	11,8
100 001 – 500 000	4	0,1	528 480	8,2
500 001 –	2	0,1	2 525 020	38,9
Odotusluettelolla ja yhteistilillä yhteensä			297	0
Yhteensä	2 817	100 %	6 496 505	100 %
Näistä hallintarekisteröityjä	8		274 528	4,3

Osakkeenomistajat ryhmittäin 31.12.2016

	Omistajien	% osakkeen-	Osakkeita,	% osake
Ryhmät	lukumäärä	omistajista	kpl	kannasta
Kotitaloudet	2 653	94,4	3 024 726	46,5
Yritykset	130	4,6	2 996 143	46,1
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	12	0,4	458 675	7,1
Ulkomaat	13	1,5	14 554	0,2
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	9	0,3	2 110	0,1
Julkisyhteisöt	0	-	0	-
Odotusluettelolla ja yhteistilillä yhteensä	0		297	0
Yhteensä	2 817	100 %	6 496 505	100 %

Osakkeenomistajat

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2016

Osakkeenomistajat	Osakkeita, kpl	% osakekannasta
Tiiviste-Group Oy	1 276 004	19,64
Hartiavoima Ky	1 249 016	19,23
Lahdenperä Matti	150 000	2,31
Nordea Henkivakuutus Suomi Oy	143 074	2,20
Nordea Pankki Suomi Oyj (Hallintarek.)	133 159	2,05
Koskinen Jouni	102 247	1,57
Montonen Mikko	90 000	1,39
Hammarén Johan	89 314	1,37
J & K Hämäläinen Oy	85 000	1,31
Svenska Handelsbanken Ab (Hallintarek.)	82 078	1,26
Kivinen Harri	80 000	1,23
Lähdesmäki Tuomo	80 000	1,23
Vuorialho Kari	77 314	1,19
Lahdenperä Marja	70 011	1,08
Holopainen Sami	59 908	0,92
Danske Bank Oyj (Hallintarek.)	53 937	0,83
Haaron Perunatila Oy	50 000	0,77
Tuomo Lähdesmäki Oy	50 000	0,77
Savolainen Arto	46 160	0,71
Turret Oy Ab	46 000	0,71
20 suurinta omistajaa yhteensä	4 013 222	61,78
Muut osakkeenomistajat yhteensä	2 483 283	38,22
Osakkeiden lukumäärä yhteensä	6 496 505	100

Osakkeenomistajien tiedot perustuvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Aspocomp Group Oyj:n osakasluetteloon.

LIPUTUKSET 2016

Maaliskuu

18.3.2016 Hartiavoima Ky:n omistusosuus Aspocomp Group Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä nousi yli 15 prosentin liputusrajan, osakkeiden kokonaismäärä oli 1 015 065 kappaletta ja niiden osuus Aspocompin osakkeista ja äänistä 15,84 prosenttia.

10.3.2016 Tiiviste-Group Oy:n omistusosuus Aspocomp Group Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä nousi yli 15 prosentin liputusrajan. Osakkeiden kokonaismäärä oli 1 117 804 kappaletta ja niiden osuus Aspocompin osakkeista ja äänistä 17,45 prosenttia.

8.3.2016 SEB Life International Assurance Company Ltd:n omistusosuus Aspocomp Group Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä laski alle 5 prosentin liputusrajan. Osakkeiden kokonaismäärä oli 308 978 ja niiden osuus Aspocompin osakkeista ja äänistä 4,82 prosenttia.

Helmikuu

Hartiavoima Ky:n omistusosuus Aspocomp Group Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä nousi 18.2.2016 yli 10 prosentin liputusrajan. Osakkeiden kokonaismäärä oli 643 863 kappaletta ja niiden osuus Aspocompin osakkeista ja äänistä 10,05 prosenttia.

Tammikuu

Hartiavoima Ky:n omistusosuus Aspocomp Group Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä nousi 29.1.2016 yli 5 prosentin liputusrajan. Osakkeiden kokonaismäärä oli 339 707 kappaletta ja niiden osuus Aspocompin osakkeista ja äänistä 5,03 prosenttia.

ASPOCOMPIN LIIKETOIMINTA

Aspocomp on vaativiin piirilevyteknologioihin erikoistunut palveluyritys, joka palvelee asiakkaitaan koko tuotteen elinkaaren ajan. Piirilevyjen myynnin ja valmistuksen ohella Aspocomp tarjoaa niihin liittyviä suunnittelu- ja logistiikkapalveluita sekä teknologiaratkaisuja. Aspocomp luo lisäarvoa asiakkailleen yksilölliset tarpeet huomioivilla tuotteillaan ja ratkaisuillaan, vahvalla valmistuksen ja teknologian osaamisellaan sekä nopealla ja luotettavalla toimituksellaan.

Aspocomp on laajentunut useita toimialoja ja markkina-alueita palvelevaksi yhtiöksi, jonka asiakkaita ovat tietoliikennejärjestelmiä ja -laitteita, auto- ja teollisuuselektroniikkaa sekä turvateknologian ja puolijohdekomponenttien testauksen järjestelmiä suunnittelevat ja valmistavat yritykset.

Aspocomp tarjoaa asiakkailleen laajan valikoiman piirilevyjen suunnitteluun ja valmistukseen liittyviä palveluita yhdessä valittujen yhteistyökumppaneiden kanssa. Laaja ja osaava kumppaniverkosto yhdessä Aspocompin oman valmistuksen kanssa mahdollistaa asiakkaille kustannustehokkaan tavan hankkia piirilevyt koko tuotteen elinkaaren ajan yhdestä paikasta. Aspocompin palvelut kattavat sopivimman volyymivalmistajan valinnan, tuotteen teknisen tiedon välityksen, laadunvarmistuksen ja logistiset palvelut.

Aspocompin oma valmistusyksikkö Oulussa keskittyy prototyyppi- ja pikatoimituksiin sekä uusien tuotteiden ja piirilevyteknologioiden kehittämiseen ja tuotteistamiseen yhdessä asiakkaiden kanssa. Oulun tehdas valmistaa HDI- (High Density Interconnection), monikerros- ja erikoismateriaalipiirilevyjä. Piirilevytehdas pystyy erittäin nopeisiin toimituksiin rakenteeltaan monimutkaisten piirilevyjen osalta ja pystyy näin ollen auttamaan asiakkaistaan hyvinkin monimuotoisissa ja vaativissa tarpeissa.

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Aspocompin liikevaihdosta merkittävä osa muodostuu pikatoimitusten ja tuotekehityssarjojen toimituksista, minkä vuoksi tilauskanta on lyhyt. Yhtiön tavoitteena on systemaattisesti laajentaa palvelujaan kattaakseen asiakkaan piirilevytarpeet koko elinkaaren ajan ja siten tasapainottamaan kysynnän ja tilauskannan vaihteluja.

Vuonna 2017 liikevaihdon arvioidaan kasvavan noin 10 prosenttia ja liiketulosprosentin arvioidaan paranevan vuodesta 2016. Vuoden 2016 liikevaihto oli 21,6 miljoonaa euroa ja liiketulos oli 3 prosenttia liikevaihdosta.

ARVIO LÄHIAJAN LIIKETOIMINNAN RISKEISTÄ

Riippuvuus avainasiakkaista

Aspocompin asiakaskunta on keskittynyt, pääosa liikevaihdosta muodostuu muutamalta avainasiakkaalta. Aspocompilla ei ole vielä riittävästi keskisuuria asiakkaita, vaan yhtiö on edelleen liian riippuvainen pääasiakkaistaan. Tämä voi altistaa yhtiön merkittävälle kysynnän vaihtelulle.

Markkinoiden kehitys

Vaikka Aspocomp on marginaalinen toimija globaalissa elektroniikkamarkkinassa, muutokset globaalissa piirilevykysynnässä vaikuttavat myös yhtiön liiketoimintaan. Pitkittynyt laskusuhdanne on lisännyt kilpailua pikatoimituksien ja lyhyiden valmistussarjojen osalta ja vaikuttanut negatiivisesti sekä kysyntään että hintoihin. Vastaavasti piirilevyjen ylikysyntä lisää pikatoimitustarpeita ja vähentää kilpailua lyhyissä sarjoissa volyymivalmistajien keskittyessä optimoimaan kapasiteetin käyttöasteitaan.

Aspocompin päämarkkina-alue on Pohjois- ja Keski-Eurooppa. Mikäli Aspocompin asiakkaat siirtävät tuotekehitys- ja valmistustoimintaansa Euroopan ulkopuolelle, Aspocompin kysyntä voi heiketä merkittävästi.

Maksuvalmius ja rahoitus

Kuukausittain päivitetyn kassavirtaennusteen perusteella yhtiö arvioi, että yhtiön käyttäpääoma riittää seuraavan 12 kuukauden tarpeisiin, mikäli yhtiön myynti ja tuotannon kulurakenne kehittyvät ennustetuin tavoin eikä yhtiön rahoituksen saatavuudessa tapahdu odottamattomia heikentymisiä.

Maksuvalmius ja rahoitus sekä toiminnan jatkuvuus

Aspocomp altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille, joista on yksityiskohtaisemmin kerrottu alla. Toimitusjohtaja ja talousosasto tunnistavat, arvioivat ja tarpeen mukaan suojaavat rahoitusriskejä ja raportoivat taloudellisesta asemasta ja rahoituksen riittävyydestä hallitukselle.

Maksuvalmius

Yhtiön maksuvalmius perustuu kassavaroihin, liiketoiminnan tuottamaan kassavirtaan ja ulkopuoliseen rahoitukseen.

Vuoden 2016 lopussa yhtiön korolliset nimellisarvoiset velat olivat 1,5 miljoonaa euroa. Nettovelkaantumisaste oli 11,8 (10,7 %) ja omavaraisuusaste 67,6 prosenttia (68,6 %).

Yhtiöllä on 500 tuhannen euron luottolimiitti. Limiitti ei ollut käytössä tilikauden lopussa.

Yhtiön kassa- ja rahoitustilanne parantui vuoden 2016 aikana vuoden 2015 tasosta. Yhtiössä pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta yhtiöllä olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Maksuvalmiuden arvioimiseksi yhtiö on laatinut kuukausikohtaisen kassavirtaennusteen vuodelle 2017. Kassaennustetta päivitetään kuukausittain.

Tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä tehdyn kassavirtaennusteen perusteella yhtiö arvioi, että yhtiön käyttöpääoma riittää seuraavan 12 kuukauden tarpeisiin, mikäli yhtiön myynti ja tuotannon kulurakenne kehittyvät kauden aikana ennustetuin tavoin eikä yhtiön rahoituksen saatavuudessa tapahdu odottamattomia heikentymisiä. Yhtiöllä on 0,5 miljoonan luottolimiitti, joka ei ollut käytössä 31.12.2016, ja laskuluototussopimus (factoring), josta oli katsauskauden lopussa käytössä 0,4 miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiö on tilikauden aikana rahoittanut investointejaan rahoitusleasingillä. Rahoitusleasing velka 31.12.2016 oli 1,0 miljoonaa euroa. Maksuvalmiuden turvaaviin rahoitusmuotoihin liittyy kovenanttiehtoja, jonka ehdot eivät ole rikkoutuneet per 31.12.2016.

Pääomanhallinta

Omana pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa. Tavoitteena on yhtiön toiminnan jatkuvuuden varmistaminen ja arvonnousu omistajille. Konsernin pääomarakennetta seurataan ja ennakoidaan säännöllisesti maksuvalmiuden varmistamiseksi. Pääomanhallintaan ei liity merkittävää riskiä, koska yhtiön oma pääoma on vahva.

Toiminnan jatkuvuuden periaatteen noudattaminen

Yhtiön johdon ja hallituksen arvion mukaan rahoitukseen liittyvät epävarmuustekijät tai muut seikat tilikauden 2016 lopussa eivät muodosta sellaisia olennaisia epävarmuustekijöitä, jotka voisivat antaa merkittävää aihetta epäillä yhtiön kykyä jatkaa toimintaansa. Tilivuoden 2016 lopussa kassavarat olivat 0,3 miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste oli 11,8 prosenttia. Liiketoiminnan arvioitujen näkymien perusteella yhtiön toiminta jatkuu vakaana, ja yhtiö arvioi vuoden 2017 muodostuvan kokonaisuudessaan viime vuotta paremmaksi.

HALLITUKSEN ESITYS JAKOKELPOISIA VAROJA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI

Tilinpäätöksen 31.12.2016 mukaan emoyhtiön jakokelpoiset voittovarat ovat noin 7,7 miljoonaa euroa.

Aspocomp Group Oyj:n hallitus on päättänyt esittää 23.3.2017 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta tilikaudelta 1.1.-31.12.2016 ja että emoyhtiön tilikauden tappio 661 980,67 euroa siirretään kertyneiden voittovarojen tilille.

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Kutsu yhtiökokoukseen 23.3.2017

Aspocomp Group Oyj:n osakkeenomistajat kutsuttiin (pörssitiedote 22.2.2017) varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään torstaina 23.3.2017 klo 10.00 alkaen, osoitteessa Keilaranta 1, 1. krs Auditorio, Espoo. Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen aloitetaan klo 9.30.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle että osinko ei jaeta.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 30 000 euroa toimikaudelta ja muille jäsenille kullekin 15 000 euroa toimikaudelta. Tämän lisäksi hallitus ehdottaa, että puheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkiona 1 000 euroa kokoukselta ja muille jäsenille 500 euroa kokoukselta. Lisäksi hallitus ehdottaa, että hallituksen jäsenille maksetaan kokouksesta aiheutuneet kohtuulliset matkakustannukset.

Hallitus ehdottaa lisäksi yhtiökokoukselle että yhtiön hallitukseen valitaan neljä jäsentä suostumuksensa mukaisesti, uudelleen nykyiset jäsenet Päivi Marttila, Kaarina Muurinen, Matti Lahdenperä ja Juha Putkiranta.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiön tilintarkastajaksi valitaan uudelleen KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallitus valtuutetaan päättämään yhdessä tai useammassa erässä osakeanneista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisista seuraavasti:

Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään 649 650 osaketta. Hallitus päättää kaikista osakeantien ja optioiden sekä muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Osakeannit ja optio-oikeuksien sekä muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voivat tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti).

Valtuutus kumoaa yhtiökokouksen 7.4.2016 antaman valtuutuksen päättää osakeanneista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.

Valtuutus on voimassa 30.6.2018 saakka.

KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2016 – 2012

	2016	2015	2014	2013	2012
Liikevaihto, M€	21,6	17,5	21,0	19,3	23,4
Käyttökate, M€	1,8	0,0	-0,3	0,8	2,1
Liikevoitto, M€	0,7	-1,2	-2,0	-0,7	0,6
% liikevaihdosta	3,2	-6,8	-9,3	-3,8	2,6
Tulos ennen veroja jatkuvista liiketoiminnoista, M€	0,6	-1,3	-2,0	-0,8	0,6
% liikevaihdosta	2,9	-7,4	-9,6	-4,1	2,6
Tilikauden tulos, M€	1,0	-1,0	-2,0	-1,8	3,8
% liikevaihdosta	4,8	-5,8	-9,5	-9,2	16,4
Oman pääoman tuotto-% (ROE)	10,3	-10,1	-17,2	-13,2	31,5
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI)	9,6	-12,6	-14,6	-5,0	5,1
Omavaraisuusaste, %	67,6	68,6	71,3	70,6	73,0
Nettovelkaantumisaste, %	11,8	10,7	4,7	-2,8	-10,6
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, M€	0,4	0,5	0,9	1,9	1,4
% liikevaihdosta	1,8	2,7	4,1	9,7	6,1
Henkilöstön määrä 31.12.	108	106	144	152	150
Henkilöstö keskimäärin	106	121	148	152	150
Tulos/osake (EPS) jatkuvista toiminnoista, €	0,16	-0,16	-0,31	-0,28	0,60
Oma pääoma/osake, €	1,64	1,48	1,66	1,96	2,23
Nimellisosinko/osake, €	0,0*	0,00	0,00	0,00	0,00
Osinko/tulos, %	0,0*	0,00	0,00	0,00	0,00
Efektiivinen osinkotuotto, %	0,0*	0,00	0,00	0,00	0,00
Hinta/voitto-suhde (P/E)	10,00	-7,00	-3,35	-4,07	2,73
Osakkeen keskikurssi, €	1,25	1,20	1,19	1,23	2,26
Osakkeen alin noteeraus, €	0,98	0,95	0,95	0,76	1,52
Osakkeen ylin noteeraus, €	1,60	1,41	1,66	1,94	2,90
Viimeisen kauppapäivän päätöskurssi, €	1,6	1,12	1,04	1,14	1,64
Osakekannan markkina-arvo 31.12., M€	10,39	7,18	6,70	7,30	10,51
Osakkeen vaihto, 1000 kpl	3 021	1 868	2 966	2 660	4 085
Osakkeen vaihto, %	46,5	29,2	46,3	41,5	63,8
Osakkeen kokonaisvaihto, M€	3,8	2,2	3,5	3,2	9,3
Osakeantioikaistut osakemäärät 31.12., 1000 kpl	6 497	6 407	6 407	6 407	6 407
Kauden keskimääräinen osakemäärä, 1000 kpl	6 409	6 407	6 407	6 407	6 366

*Hallituksen ehdotus

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT JA MÄÄRITELMÄT

Käyttökate, €	=	Liikevoitto/tappio oikaistuna poistojen vaikutuksella
Oman pääoman tuotto- % (ROE)	=	Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista Oma pääoma + määräysvallattomat omistajat (keskiarvo)	x 100
Sijoitetun pääoman tuotto- % (ROI)	=	Tulos ennen veroja jatk. toiminnoista + rahoituskulut Taseen loppusumma - korottomat velat (keskiarvo)	x 100
Omavaraisuusaste, %	=	Oma pääoma Taseen loppusumma - saadut ennakot	x 100
Nettovelkaantumisaste, %	=	Korolliset nettorahoitusvelat Oma pääoma	x 100
Henkilöstö keskimäärin	=	Keskiarvo kunkin kuukauden lopussa lasketuista henkilö määristä
Tulos/osake (EPS), €	=	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo
Oma pääoma/osake, €	=	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osinko/osake, €	=	Tilikaudelta jaettu osakekohtainen osinko
Osinko/tulos, %	=	Osinko/osake Tulos/osake	x 100
Efektiivinen osinkotuotto- %	=	Osinko/osake Tilikauden viimeisen kauppapäivän päätöskurssi	x 100
Hinta/voitto-suhde (P/E)	=	Tilikauden viimeisen kauppapäivän päätöskurssi Tulos/osake
Osakkeen keskikurssi, €	=	Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto Tilikauden vaihdettujen osakkeiden lukumäärä
Osakekannan markkina-arvo, €	=	Konsernin ulkopuolella olevien osakkeiden lukumäärä x viimeisen kauppapäivän päätöskurssi

Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden vaikutus on eliminoitu tunnuslukuja laskettaessa.

KONSERNITILINPÄÄTÖS

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

	1 000 € Liite	1.1.-31.12.2016	1.1.-31.12.2015
Liikevaihto	1	21 623	17 452
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos		292	242
Liiketoiminnan muut tuotot	2	38	161
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö	3	-9 452	-7 366
Henkilöstökulut	4, 5	-6 216	-5 923
Poistot ja arvonalentumiset		-1 066	-1 168
Liiketoiminnan muut kulut	6	-4 530	-4 593
Liikevoitto /tappio		690	-1 194
Rahoitustuotot	7	0	32
Rahoituskulut	7	-68	-133
Voitto/tappio ennen veroja		622	-1 295
Tuloverot	8	412	277
Tilikauden voitto/tappio		1 034	-1 018
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen
Muuntoerot		2	0
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen		2	0
Tilikauden laaja tulos		1 036	-1 018
Osakekohtainen tulos	9
Laimentamaton osakekohtainen tulos		0,16	-0,16
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos		0,16	-0,16

KONSERNITASE

Varat	1000 €	Liite	31.12.2016	31.12.2015
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet		10	3 216	3 066
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet		11, 12	2 499	2 156
Myytävissä olevat sijoitukset		13	15	15
Laskennalliset verosaamiset		8	3 017	2 595
Pitkäaikaiset varat yhteensä			8 747	7 833
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus		14	2 622	2 384
Myyntisaamiset ja muut saamiset		15	4 117	3 311
Rahavarat		16	258	268
Lyhytaikaiset varat yhteensä			6 998	5 963
Varat yhteensä			15 744	13 796
Oma pääoma ja velat	1000 €	Liite	31.12.2016	31.12.2015
Oma pääoma		27
Osakepääoma			1 000	1 000
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto			4 255	4 117
Kertyneet voittovarat			5 384	4 348
Oma pääoma yhteensä			10 639	9 465
Velat
Pitkäaikaiset velat
Rahoitusvelat		17	789	107
Työsuhde-etuudet		5	357	358
Muut velat		17, 22	30	22
Laskennalliset verovelat		8	19	12
Lyhytaikaiset velat
Rahoitusvelat		17, 22	693	1 176
Osto- ja muut velat		17	3 217	2 656
Oma pääoma ja velat yhteensä			15 744	13 796

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

1000 €
	Osake	SVOP	Muunto	Voitto	Oma pääoma
	pääoma	rahasto	erot	varat	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2016	1 000	4 117	-3	4 351	9 465
Laaja tulos
Tilikauden tulos				1 034	1 034
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot			2		2
Tilikauden laaja tulos			2	1 034	1 036
Liiketoimet omistajien kanssa
Eläkevastuut					0
Osakepalkitseminen		138			138
Liiketoimet omistajien kanssa
yhteensä	0	138		0	138
Oma pääoma 31.12.2016	1 000	4 255	-1	5 386	10 639
	Osake	SVOP	Muunto	Voitto	Oma pääoma
	pääoma	rahasto	erot	varat	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2015	1 000	4 030	-3	5 628	10 655
Laaja tulos
Tilikauden tulos				-1 018	-1 018
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot			0		0
Tilikauden laaja tulos			0	-1 018	-1 018
Liiketoimet omistajien kanssa
Eläkevastuut				-259	-259
Osakepalkitseminen		86			86
Liiketoimet omistajien kanssa
yhteensä	0	86		-259	-172
Oma pääoma 31.12.2015	1 000	4 117	-3	4 351	9 465

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

	1000 € Liite	1.1.- 31.12.2016	1.1.- 31.12.2015
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto/tappio		1 034	-1 018
Oikaisut
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	21	1 221	1 393
Muut oikaisut	21	-426	-330
Käyttöpääoman muutos	21	-1 658	-28
Saadut korot		0	33
Maksetut korot		-78	-135
Maksetut verot		-2	-3
Liiketoiminnan nettorahavirta		91	-88
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin		-397	-469
Muiden sijoitusten vähennys		0	0
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti		20	47
Investointien nettorahavirta		-377	-422
Nettorahavirta ennen rahoitusta		-286	-510
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot		1 046	747
Lainojen takaisinmaksut		-860	-704
Osakemerkinnöistä saadut maksut		89	0
Rahoituksen nettorahavirta		276	43
Rahavarojen muutos		-10	-467
Rahavarat tilikauden alussa	16	268	735
Rahavarat tilikauden lopussa	16	258	268

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

YHTEISÖN PERUSTIEDOT

Aspocomp-konserni myy ja valmistaa piirilevyjä. Aspocompin valmistamia tuotteita käytetään elektroniikkateollisuudessa, muun muassa tietoliikenneverkoissa, teollisuussovelluksissa ja autoissa.

Konsernin emoyhtiö on Aspocomp Group Oyj. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Keilaranta 1, 02150 Espoo.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavilla yhtiön Internet- sivuilla osoitteessa www.aspocomp.com/raportit tai on nähtävillä emoyhtiön tiloissa.

Aspocomp Group Oyj:n hallitus on hyväksynyt 13.2.2017 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Laatimisperusta

Vuoden 2016 tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2016 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRS-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia sijoituksia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina.

Konsernin käyttöönottamat uudet ja muutetut standardit

1.1.2016 alkaneelle tilikaudelle voimaan tulleita standardeja, muutoksia tai tulkintoja, joilla olisi ollut vaikutusta konsernin kirjanpito käytäntöihin, ei ole ollut.

Laatimisperiaatteet

Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yrityksessä, jos se olemalla osallisena siinä altistuu sen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.

Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike sisältää luovutetut varat, syntyneet velat aiemmille omistajille sekä konsernin liikkeeseen laskemat oman pääoman ehtoiset osuudet, kaikki käypiin arvoihinsa. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien nettovarojen taseeseen merkityistä määristä.

Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan.

Jos liiketoimintojen yhdistäminen tapahtuu vaiheittain, hankkijaosapuolella hankinnan kohteessa aiemmin ollut oman pääoman ehtoinen osuus arvostetaan hankinta-ajankohtana käypään arvoon ja tästä syntyvät voitot tai tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Mahdollisesti luovutettava ehdollinen vastike kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Myöhemmät muutokset omaisuuseräksi tai velaksi katsottavan ehdollisen vastikkeen käyvässä arvossa kirjataan IAS 39:n mukaisesti tulosvaikutteisesti. Jos ehdollinen vastike on luokiteltu omaksi pääomaksi, sen kirjanpitoarvo ei muutu, ja kun vastike myöhemmin suoritetaan, tätä koskevat kirjaukset tehdään omaan pääomaan.

Konserniyritysten väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä sisäisistä liiketoimista johtuvat realisoitumattomat voitot eliminoidaan. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan. Tytäryritysten tilinpäätökset on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia laatimisperiaatteita.

Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina – toisin sanoen liiketoimina omistajien kanssa näiden toimiessa omistajan ominaisuudessa. Maksetun vastikkeen käyvän arvon ja tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös voitot tai tappiot osakkeiden myynnistä määräysvallattomille omistajille kirjataan omaan pääomaan.

Kun konsernin määräysvalta lakkaa, jäljelle jäävä omistusosuus arvostetaan määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Tämä käypä arvo toimii alkuperäisenä kirjanpitoarvona, kun jäljelle jäävää osuutta myöhemmin käsitellään osakkuusyrityksenä, yhteisyrityksenä tai rahoitusvaroina. Lisäksi asianomaisesta yrityksestä aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja määriä käsitellään ikään kuin konserni olisi suoraan luovuttanut niihin liittyvät varat ja velat. Tämä voi tarkoittaa, että aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatut määrät siirretään tulosvaikutteisiksi.

Segmenttiraportointi

Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista on Aspocomp Group Oyj:n hallitus. Aspocomp-konsernin liiketoiminta muodostaa yhden toimintasegmentin. Hallitus seuraa IFRS:n mukaista liikevaihtoa, liiketulosta ja tilikauden tulosta, joihin ei ole tehty oikaisuja.

Tuloutusperiaatteet

Suoritteiden myynti tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle ja konsernilla ei ole enää tuotteiden hallintaoikeutta eikä todellista määräysvaltaa. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla ja myönnetyillä alennuksilla. Asiakkailta laskutetut jakelukustannukset sisältyvät liikevaihtoon. Kuluksi kirjatut jakelukustannukset kirjataan tuloslaskelmassa liiketoiminnan kuluihin.

Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Jos saamisen arvo alentuu, sen kirjanpitoarvo alennetaan vastaamaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää, joka saadaan diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat instrumentin alkuperäisellä efektiivisellä korolla, ja diskonttausvaikutuksen purkautuminen kirjataan jatkossa korkotuotoksi. Arvoltaan alentuneista lainasaamisista kertyvät korkotuotot kirjataan alkuperäisen efektiivisen koron mukaisesti.

Osinkotuotot kirjataan, kun maksun saamiseen on syntynyt oikeus.

Ei-euromääräisten erien muuntaminen

Valuuttamääräiset liiketapahtumat

Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on emoyhtiön esittämis- ja toimintavaluutta. Valuuttamääräiset liiketapahtumat muunnetaan euroiksi käyttäen tapahtumapäivinä vallinneita valuuttakursseja. Valuuttamääräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Näistä syntyvät valuuttakurssierot kirjataan tuloslaskelmaan siten, että liiketapahtumista aiheutuvat kurssierot sisältyvät liikevoittoon ja rahoitusvaroista sekä -veloista aiheutuvat kurssierot esitetään rahoituserissä.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntaminen

Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Keskikurssin ja tilinpäätöspäivän kurssin käytöstä syntyvät muuntoerot on kirjattu konsernin omaan pääomaan.

Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan omaan pääomaan. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot merkitään tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on kolme johdon ja avainhenkilöiden osakeperusteista sitouttamis- ja kannustinjärjestelmää, osakepalkkiojärjestelmä, osakeomistusjärjestelmä ja optio-ohjelma.

Osakepalkkiojärjestelmässä maksut suoritetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Järjestelyssä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan tuloslaskelmaan työsuhde-etuuksista aiheutuvaksi kuluksi tasaisesti oikeuden ansainta- ja sitouttamisjakson aikana. Osakkeisiin liittyy 36 kuukauden luovutusrajoitus.

Osakeomistusjärjestelmä on osakkeina maksettava kertaluonteinen järjestelmä. Etuuksien käypä arvo määritetään myöntämispäivänä. Osakkeisiin liittyy 36 kuukauden luovutusrajoitus. Kulukirjaukset jaksotetaan ansaintakausille.

Osakeoptiot arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden sitouttamisajanjakson aikana. Kulukirjauksen vastaerä on kirjattu voittovaroihin. Optioiden myöntämishetkellä määritelty kulu perustuu konsernin arvioon siitä optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus sitouttamisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta optioiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset merkitään tuloslaskelmaan. Optioiden käypä arvo on laskettu Black & Scholes optiohinnoittelumallilla.

Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna kirjataan omaan pääomaan. Voimassa olevan osakeyhtiölain voimaantulon jälkeen päätetyissä optiojärjestelyissä osakemerkinnöistä saadut varat, mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna, kirjataan järjestelyn ehtojen mukaisesti sijoitetun vapaan omaan pääoman rahastoon.

Lisätietoja osakeperusteisista maksuista on liitetiedossa 24.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernitilinpäätöksessä eri maiden eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Konsernilla on eläkejärjestelyjä, jotka on luokiteltu maksu- tai etuuspohjaisiksi eläkejärjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä maksut on kirjattu tuloslaskelmaan sille kaudelle, jota maksu koskee.

Etuuspohjaisessa järjestelmässä velaksi kirjattava vastuu on eläkevastuiden tilinpäätöshetken nykyarvon ja varojen käyvän arvon nettomäärä oikaistuna kirjaamattomaan takautuvaan työsuoritukseen perustuvan velvoitteen poistamattomalla osalla. Eläkevastuun laskevat konsernista riippumattomat vakuutusmatemaatikot ja se perustuu ennakoituun etuusyksikkömenetelmään perustuvan eläkevastuun määrään, joka diskontataan tulevaisuuden rahavirtojen nykyarvoon korkokannalla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Eläkemenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi henkilöstön palvelusvuosien mukaan jaksotettuina. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan.

Palveluvuosilisät

Konsernin eri yksiköissä olevat palveluvuosilisäjärjestelyt on luokiteltu etuuspohjaisiksi järjestelyiksi IAS 19 standardin mukaisesti ja niitä koskevat vastuut on kirjattu velaksi taseeseen. Palveluvuosilisäjärjestelystä johtuvaa velkaa määritettäessä on otettu huomioon henkilökunnan vaihtuvuus, palkkojen keskimääräinen nousu ja henkilöstön keskimääräinen vuosipalkka. Näin saadut vastuut on diskontattu nykyhetkeen. Muutokset arvioissa velvoitteen suuruudessa kirjataan tuloslaskelmaan.

Vuokrasopimukset – Yhtiö vuokralleottajana

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi.

Rahoitusleasingsopimuksilla hankittu käyttöomaisuus on kirjattu taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa.

Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljelle jäävälle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Liikevoitto/tappio

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton/tappion käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto/tappio on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuna valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut erät esitetään liikevoiton/tappion alapuolella. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon/tappioon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä, muuten ne on kirjattu rahoituseriin.

Tuloverot

Konsernin veroihin on kirjattu konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutos. Laskennallinen verovelka tai saaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä vahvistettuja verokantoja käyttäen. Vahvistetuista tappioista kirjataan verosaaminen olettaen neljän edellisen, kertaluontoisista eristä puhdistetun tilikauden keskimääräinen tulos niille tuleville tilivuosille, joilla vahvistettuja verotappioita on käytettävissä. Verotuksessa vähentämättä olevien hankintamenojen perusteella syntyvä verosaaminen kirjataan perustuen raportoitavan tilivuoden lopussa verotuksessa vähentämättä oleviin hankintamenoihin täysimääräisesti.

Tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Kertaluonteiset erät

Hallituksen toimintakertomuksessa selostetut kertaluonteiset erät eivät liity yhtiön varsinaiseen perusliiketoimintaan. Nämä esitetään toimintakertomuksessa erillisinä silloin, kun esittämistapa auttaa ymmärtämään konsernin taloudellisen tuloksen muodostumista. Olennaisimpia kertaluonteisia eriä ovat luovutusvoitot ja -tappiot sekä toiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvät varaukset. Konsernin johto käyttää harkintaa tehdessään päätöksiä kertaluonteisten erien luokittelussa.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo on määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun tytäryrityksen yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Tytäryritysten hankinnasta syntyvä liikearvo sisältyy aineettomiin hyödykkeisiin. Se kohdistetaan arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo testataan vuosittain, ja se merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta. Myytyyn yritykseen liittyvän liikearvon kirjanpitoarvo vaikuttaa myyntivoittoon tai -tappioon.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Yhtiöllä ei ole varsinaista tuotekehitystä. Tutkimus- ja kehitysmenot ovat sellaista yleistä tuotantoprosessin kehittämistä, jota ei suoranaisesti voida allokoida millekään asiakastilaukselle, mutta joka ei kuitenkaan täytä IAS 38 aktivointikriteereitä. Yhtiö ei enää tee sellaista piirilevyteknologiaan liittyvää tutkimus- tai kehitystyötä, joka ei suoranaisesti liittyisi asiakasprojekteihin ja jolla täten olisi itsenäistä tulontuottokykyä. Yhtiö ei pysty erottamaan tutkimusvaihetta kehittämisvaiheesta, eikä yhtiöllä ole varsinaista tuotekehitystoimintaa, joten yhtiö käsittelee kaikkia tuotantoprosessiin liittyviä menoja tutkimusvaiheen menoina (IAS 38.53).

Tietokoneohjelmistot

Ostetut ohjelmistot kirjataan taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla vähennettynä.

Aineettomat oikeudet ja muut aineettomat oikeudet

Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoitettu taloudellinen vaikutusaika, on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla vähennettynä.

Aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

• Aineettomat oikeudet 3 vuotta
• Muut aineettomat hyödykkeet 5 10 vuotta.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen käyttöikään.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä jäljelle jäänyt osa kirjataan kuluksi. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

• Rakennukset ja rakennelmat 15 – 30 vuotta

• Koneet ja kalusto 3 8 vuotta

• Muut aineelliset hyödykkeet 5 10 vuotta
• Maa- ja vesialueiden arvoista ei tehdä poistoja.

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Voitot tai tappiot, jotka syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjaamisesta pois taseesta, sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentuminen

Konserni tarkastelee vuosittain, onko olemassa viitteitä mahdollisista omaisuuserien arvonalentumisista. Jos tällaisia viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä ja verrataan näin saatua rahamäärää ko. omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Muusta kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO -menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden arvoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista.

Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan IAS 39:n mukaisiin ryhmiin "Lainat ja muut saamiset" ja "Myytävissä olevat sijoitukset". Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvarojen taseesta poiskirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yritys pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Ne esitetään taseessa pitkäaikaisissa varoina jos ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä, ryhmässä Lainat ja muut saamiset. Muussa tapauksessa ne esitetään lyhytaikaisina. Tällöin ne sisältyvät "Myyntisaamiset ja muut saamiset" -ryhmään.

Myytävissä olevat sijoitukset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat sijoitukset kirjataan taseeseen käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin verovaikutus huomioiden ja esitetään omassa pääomassa. Käyvän arvon muutokset siirretään tuloslaskelmaan silloin, kun sijoituksesta luovutaan tai sijoituksen arvo on alentunut siten, että siitä on kirjattava arvonalennustappio. Esitettävillä kausilla konsernin myytävissä olevat sijoitukset sisältävät vain sijoituksia noteeraamattomiin osakkeisiin, joiden hankintameno vastaa olennaisilta osin niiden käypää arvoa (perustuen muun muassa viimeaikaisiin transaktioihin). Osakkeiden markkinat ovat epäaktiiviset eikä konserni ole aikeissa luopua osakkeista lähiaikoina.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja pankkitalletuksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Saadun transaktiomenoilla vähennetyn rahamäärän ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus merkitään tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmää käyttäen laina-ajan kuluessa. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin.

Kaikki rahoitusvelat kirjataan taseeseen, kun yhtiöstä tulee rahoitusvelan sopimusosapuoli. Rahoitusvelkojen taseesta poiskirjaaminen tapahtuu silloin, kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Kun rahoitusvelkojen ehdot neuvotellaan uudelleen ja velan ehdot muuttuvat huomattavasti, käsitellään velkojen uudelleenjärjestelyä kirjanpidossa alkuperäisen rahoitusvelan kuoletuksena ja uuden rahoitusvelan syntymisenä. Ehtojen katsotaan olevan huomattavasti erilaiset jos uusien ehtojen mukainen rahavirtojen diskontattu nykyarvo, joka sisältää maksetut palkkiot vähennettyinä saaduilla palkkioilla ja joka on diskontattu alkuperäistä efektiivistä korkoa käyttäen, poikkeaa vähintään 10 % alkuperäisen rahoitusvelan jäljellä olevista diskontatuista rahavirroista. Uuden rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja alkuperäisen rahoitusvelan kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan tulosvaikutteisesti rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Jos velan ehtojen muutos ei ole huomattava, eikä muutosta katsota vanhan rahoitusvelan kuoletuksena ja uuden rahoitusvelan syntymisenä, syntyneillä menoilla ja palkkioilla oikaistaan velan kirjanpitoarvoa, ja ne kirjataan kuluiksi ehdoiltaan muuttuneen velan jäljellä olevana juoksuaikana.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Osakesijoitusten merkittävä tai pitkään jatkunut arvonalentuminen alle hankintahinnan, on osoitus myytävissä olevaksi rahoitusvaraksi luokitellun oman pääoman ehtoisen instrumentin arvonalentumisesta. Jos arvonalentumisesta on näyttöä, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio siirretään tuloslaskelmaan. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tuloslaskelman kautta, kun taas korkoinstrumentteihin kohdistunut arvonalentumistappion myöhempi peruuntuminen kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen merkittävä viivästyminen ovat näyttöjä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Tuloslaskelmaan kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella, ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.

Johdannaisopimukset ja korkoriskiltä suojautuminen

Konsernissa ei ole otettu käyttöön suojauslaskentaa. Kaikki johdannaissopimukset kirjataan alun perin käypään arvoon ja ne arvostetaan tulosvaikutteisesti. Valuuttatermiinit arvostetaan käypään arvoon käyttäen termiinisopimusten tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Johdannaiset sisältyvät taseen muihin saamisiin ja velkoihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja – kuluihin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Koronvaihtosopimuksen käypä arvo on määritetty tulevien kassavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä. Käyvät arvot vastaavat niitä hintoja, jotka konserni joutuisi maksamaan tai saisi, jos se purkaisi johdannaissopimuksen.

Oma pääoma

Ulkona olevat osakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Takaisin hankittujen omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien hankintameno on vähennetty omasta pääomasta.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varausta.

Tappiollisesta sopimuksesta kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Ympäristövelvoitteista kirjataan varaus silloin, kun konsernilla on ympäristölainsäädännön ja konsernin ympäristövastuuperiaatteiden perusteella velvoite, joka liittyy tuotantolaitoksen käytöstä poistamiseen, ympäristövahingon korjaamiseen tai laitteiston paikasta toiseen siirtämiseen.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuus-tekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lopputulemien poikkeaminen tehdyistä arvioista ja oletuksista voivat vaikuttaa varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin ja tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.Johto on harkinnut että toiminnan jatkuvuuteen ei liity merkittävää epävarmuutta. Lisätietoa riskeistä ja toiminnan jatkuvuudesta liitetiedossa 26.

Kirjanpidolliset arviot ja oletukset

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja oletusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Liikearvon arvonalentumistestaus

Käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten vaikutusten on arvioitu olevan suurin liikearvon arvonalentumistestauksen osalta.

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä aineelliset hyödykkeet. Lisäksi konserni arvioi mahdollisia viitteitä kaikkien taseerien arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti ja arvonalentumisviitteiden ilmetessä suorittaa arvonalentumistestauksen. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä (kts. liitetieto 25).

Arvonalentumistestauksessa edellytettävät arviot liittyvät laskelmissa käytettyihin keskeisiin oletuksiin, jotka ovat arvonalentumistestauslaskelmien rahavirtaennusteiden ennusteperiodin keskimääräinen liikevaihdon kasvuvauhti ja myyntikate sekä laskelmissa käytetty diskonttauskorko. Liikevaihdon ennustamiseen liittyy merkittävin arvionvaraisuus.

Arvonalentumistestauslaskelma oletuksineen on esitetty liitetiedossa 25.

Laskennallisen verosaamisen kirjaaminen

Konsernin laskennallinen verosaaminen koostuu pääosin hidastetuista poistoista. Yhtiö on viivästyttänyt poistoja verovuosina 2012- 2015 ja tulee viivästyttämään poistoja verovuonna 2016.

Laskennallinen verosaaminen on esitetty liitetiedossa 8.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä johdon harkinta

Tulevaisuutta koskevien arvioiden ja oletusten lisäksi joudutaan tilinpäätöstä laadittaessa käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Laadintaperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä harkinta koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRSstandardeissa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.

Merkittävimmät osa-alueet, joihin liittyy arvioiden ja oletusten käyttöä, ovat myyntisaamisten ja vaihto-omaisuuden arvostus sekä varaukset.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset on merkitty kirjanpitoon alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti vähennettynä arvonalentumistappioilla. Arvonalentumistappio kirjataan tapauskohtaisesti sekä aikaisemman kokemuksen perusteella, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perittyä täysimääräisesti, esimerkiksi velallisen maksuvaikeuksien tai konkurssiuhan johdosta. Asiakkaiden taloudellisessa tilanteessa tapahtuvien maksukykyyn vaikuttavien muutoksien seurauksena voidaan joutua kirjaamaan arvonalentumistappioita myyntisaamisista.

Myyntisaamisista on kerrottu liitetiedossa 15.

Vaihto-omaisuus

Yhtiö tarkastelee vaihto-omaisuuttaan säännöllisesti sen varalta, että vaihto-omaisuusmäärät olisivat todellista suuremmat, vaihto-omaisuuteen sisältyisi epäkurantteja hyödykkeitä eri tai vaihtoomaisuuteen kuuluvien hyödykkeiden markkina-arvo putoaisi hankintamenoa pienemmäksi, ja kirjaa vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa pienentävän vähennyserän tällaisten vähennysten varalta. Tällaista tarkastelua varten johdon on tehtävä arvioita tuotteiden tulevasta kysynnästä. Mahdolliset muutokset näissä arvioissa voivat johtaa vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvon tarkistamiseen tulevilla kausilla.

Vaihto-omaisuudesta on kerrottu liitetiedossa 14.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä. Uudelleenjärjestelyvaraus tehdään silloin, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja tiedottanut asiasta. Kirjattu varaus kuvastaa johdon parasta arviota tulevien menojen nykyarvosta.

Uusien tai muutettujen IFRS- ja IAS-standardien soveltaminen

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

IFRS 9 "Rahoitusinstrumentit" käsittelee rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelua, arvostamista ja kirjaamista. Se korvaa rahoitusinstrumenttien luokittelua ja arvostamista koskevat osuudet IAS 39:stä. Standardi astuu voimaan 1.1.2018 , jolloin konserni ottaa sen myös käyttöön. Konsernin laatiman analyysin mukaan standardin käyttöönotolla ei ole merkittävää vaikutusta rahoitusvarojen luokitteluun.

IFRS 15:ssä "Myyntituotot asiakassopimuksista" käsitellään tulouttamista sekä määritetään periaatteet, joiden mukaan tilinpäätöksessä esitetään käyttäjien kannalta hyödyllistä tietoa asiakassopimuksiin perustuvien myyntituottojen luonteesta, määrästä ja epävarmuudesta sekä myyntituottoihin liittyvistä rahavirroista. Myyntituotto kirjataan, kun asiakas saa määräysvallan tavaraan tai palveluun ja näin pystyy ohjaamaan sen käyttöä ja saamaan siitä koituvan hyödyn. Standardi korvaa IAS 18:n "Tuotot" ja IAS 11:n "Pitkäaikaishankkeet" sekä niihin liittyvät tulkinnat. Myyntituottojen kirjaamisessa on sovellettava uutta viisivaiheista prosessia: yksilöidään asiakassopimukset, yksilöidään erilliset suoitevelvoitteet, määritetään sopimuksen mukainen transaktiohinta, kohdistetaan transaktiohinta erillisille suoritevelvoitteille, ja kirjataan myyntituotto, kun kukin suoritevelvoite on täytetty. Standardi tulee voimaan 1.1.2018. Konsernilla ei ole osatuloutusta eikä projektimyyntiä. Pääosa konsernin myynnistä on normaalia tilaustoimitustuotemyyntiä, ja nämä myyntituotot kirjaan toimitusehtokriteerien mukaan samalla tavalla kuin ovat voimassa nyt. Sen sijaan konsernilla on tiettyjen asiakkaiden kanssa sovittuja kaupintavarastoja, joiden suoritevelvoitepohjainen tuloutus tulee mahdollisesti aikaistamaan tuloksen kertymistä. Konserni tulee soveltamaan standardia 1.1.2018 lähtien, ja se tulee soveltamaan mukautettua takautuvaa menettelyä.

IFRS 16 "Vuokrasopimukset" tulee vaikuttamaan kirjanpitoon, ja sen seurauksena kaikki muut vuokrasopimukset, paitsi arvoltaan pienet ja lyhytaikaiset, merkitään taseeseen. Standardi vaikuttaa myös tulosaskelmaan, koska kokonaiskulut ovat tyypillisesti suuremmat vuokrasopimuksen voimassaoloajan alkupuolella ja pienemmät sen loppupuolella. Lisäksi liiketoiminnan kuluihin nyt sisältyvän vuokrakulun tilalle tulee korot ja poistot, mikä vaikuttaa keskeisiin tunnuslukuihin. Standardi tulee voimaan 1.1.2019.

IAS 7 "Tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskeva hanke- muutokset IAS 7:ään". Konsernin on vastedes esitettävä selostus rahoitustoiminnoista johtuvista velkojen muutoksista. Tämä kattaa rahavirroista syntyvät muutokset (esim. velkojen nostot ja takaisinmaksut) samoin kuin muutokset, joihin ei sisälly rahavirtaa, kuten hankinnat, luovutukset, kertyneet korot ja realisoitumattomat valuuttakurssierot. Rahoitusvarojen muutokset sisällytetään esitettäviin tietoihin, jos rahavirrat sisältyvät tai tulevat sisältymään rahoituksen rahavirtoihin. Standardi tulee voimaan 1.1.2017.

Millään muulla jo julkaistulla mutta ei vielä voimassa olevalla IFRS- standardilla tai IFRIC- tulkinnalla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernille.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKEVAIHTO

Aspocomp valmistaa ja välittää korkean teknologian piirilevyjä elektroniikkalaitteisiin. Aspocomp-konsernin liiketoiminta muodostaa tilinpäätöksessä yhden raportoitavan segmentin. Liikevaihto muodostuu piirilevyjen myynnistä elektroniikkalaitteita ja järjestelmiä valmistaville asiakkaille.

	1000 €	2016		2015
Liikevaihdon jakautuminen
Tietoliikenneverkot		8 483	39 %	7 869	45 %
Autoteollisuus		6 729	31 %	3 360	19 %
Teollisuuselektroniikka		3 254	15 %	3 403	19 %
Turvallisuus- ja puolustuselektroniikka		2 444	11 %	2 227	13 %
Puolijohdekomponenttien testaus		483	2 %	380	2 %
Muu elektroniikka		230	1 %	213	1 %
Yhteensä		21 623	100 %	17 452	100 %

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaan toimitusosoitteen mukaan.

Liikevaihto markkina-alueittain
Suomi	7 717	36 %	7 188	41 %
Eurooppa	12 437	58 %	9 079	52 %
Aasia	945	4 %	823	5 %
Muu maailma	524	2 %	362	2 %
Yhteensä	21 623	100 %	17 452	100 %
Myynnin jakautuminen suurimmille asiakkaille
Asiakas 1	4 193	19 %	2 755	16 %
Asiakas 2	3 402	16 %	2 367	14 %
Asiakas 3	1 681	8 %	1 339	8 %
Asiakas 4	1 209	6 %	911	5 %
Asiakas 5	1 053	5 %	859	5 %
Viisi (5) suurinta yhteensä	11 538	53 %	8 231	47 %

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

	1000 €	2016	2015
Myyntivoitot käyttöomaisuusmyynneistä		17	136
Vuokratuotot		0	0
Muut tuotot		21	25
Yhteensä		38	161

3. AINEIDEN JA TARVIKKEIDEN KÄYTTÖ

1000 €	2016	2015
Aineiden ja tarvikkeiden ostot	9 343	7 470
Varastojen muutos	-239	-334
Aineet ja tarvikkeet yhteensä	9 104	7 137
Ulkopuolisilta ostetut palvelut	347	229
Yhteensä	9 452	7 366

4. HENKILÖSTÖKULUT

	1000 €	2016	2015
Palkat		5 091	4 855
Osakeperusteiset maksut		49	86
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet		-1	-18
Eläkekulut maksuperusteisista järjestelmistä		792	727
Muut henkilöstökulut		285	272
Yhteensä		6 216	5 922
Henkilöstö keskimäärin		106	121
Henkilöstö 31.12.2016
Työntekijät		69	66
Toimihenkilöt		39	40
Yhteensä		108	106

5. TYÖSUHDE-ETUUDET

1000 €	2016	2015
Velvoite tilikauden alussa	100	118
Tilikauden lisäykset	0	0
Tilikauden aikana realisoitunut	-1	-18
Velvoite tilikauden lopussa	98	100

Aspocompilla on pitkäaikainen työsuhde-etuusjärjestelmä, joka kattaa koko henkilöstön Suomessa. Järjestelmä on niin sanottu palveluvuosilisäjärjestelmä, jonka mukaisesti henkilöstö saa tietyn suuruisen palkkion oltuaan yhtiön palveluksessa järjestelmässä määritellyn ajan.

5. (jatkuu)

ELÄKEVELVOITTEET

Konsernilla on eläkejärjestelyjä, jotka on luokiteltu joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista järjestelyistä suoritettavat maksut on kirjattu kuluksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Eläkevakuutusyhtiössä hoidetut TyELeläkevakuutukset ovat maksupohjaisia järjestelyjä.

Etuuspohjaiset järjestelyt ovat Suomessa. Yhtiöllä säilyy IAS 19 mukainen vastuu tulevista indeksi- ja palkankorotuksista yhtiön palveluksessa olevien eläkesäätiön piiriin kuuluneiden henkilöiden osalta. Eläkesäätiö on purettu vuonna 1999. Järjestely koski henkilöitä, jotka kuuluivat Aspo Yhtymän Eläkesäätiöön 31.12.1999.

Taseen etuuspohjainen eläkevelka määräytyy seuraavasti:

1000 €	2016	2015
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	1 673	1 568
Varojen käypä arvo	1 415	1 309
Etuuspohjainen nettovelka 31.12.2016	258	259
Tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu:
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	3	3
Korkomenot	6	6
Tuloslaskelman eläkekulu	9	9
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	0	0
Tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman eläkekulu	9	9
Etuuspohjaisen nettovelan muutos
Etuuspohjainen nettovelka 1.1.	259	0
Maksusuoritukset	-4	-6
Tuloslaskelman kulut	9	9
Laajaan tuloslaskelmaan sisältyvä uudelleen
määrittämisestä johtuva voitto (-) /tappio	-6	255
Etuuspohjainen nettovelka 31.12.	258	259
Käytetyt vakuutusmatemaattiset oletukset	2016	2 015
Diskonttokorko	1,55 %	2,25 %
Tuleva palkankorotusolettama	N/A	2,5 %
Eläkkeiden korotusolettama	1,75 %	1,85 %

5. (jatkuu)

Etuuspohjaisenvelvoitteen herkkyys painotetuissa keskeisissä oletuksissa tapahtuville muutoksille:

	Oletuksen	Oletuksen
Oletuksen	kasvun	vähentymisen
muutos	vaikutus	vaikutus
0,50 %	-6,7 %	7,5 %
0,50 %	N/A	N/A
0,25 %	3,0 %	-2,9 %
5,00 %	-1,3 %	1,4 %
	Oletuksen	Oletuksen
Oletuksen	kasvun	vähentymisen
muutos	vaikutus	vaikutus
0,50 %	-6,0 %	6,7 %
0,50 %	N/A	N/A
0,25 %	0,0 %	0,0 %
5,00 %	-1,1 %	1,1 %

6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

	1000 €	2016	2015
Vuokrakulut		539	529
Korjaus- ja ylläpitokulut		607	541
Energiakulut		479	461
Vedenkulutus ja vedenkäsittelykemikaalit		200	183
Tuotannon muut muuttuvat kulut		275	167
Vapaaehtoiset sosiaalikulut		113	126
Kiinteistökulut		380	348
Vakuutusmaksut		115	187
Matkakulut		270	284
IT-kulut		219	245
Vieraat palvelut		741	396
Tilintarkastuspalkkiot		63	54
Hallintokulut		248	339
Muut kuluerät		282	734
Yhteensä		4 530	4 593

Muut kuluerät 2015 sisältävät 249 tuhatta euroa tuotannon kertaluonteisia uudelleenjärjestelykuluja.

Tilintarkastusyhteisön (PwC) palkkiot	1000 €	2016	2015
Tilintarkastus		54	47
Veroneuvonta		2	0
Muut palvelut		7	4
Todistukset ja lausunnot		0	3
Yhteensä		63	54

7. RAHOITUSTUOTOT- JA KULUT

1000 €		2015
	0	31
	0	1
	0	32
Korkokulut pankkilainoista ja lyhytaikaisista limiiteistä	54	105
	14	29
	68	133
	-68	-102
		2016

8. TULOVEROT

1000 €	2016	2015
Tilikauden verot
Tilikauden tuloverot	-2	-3
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta	0	0
Laskennalliset verot	414	280
Tilikauden verot yhteensä	412	277
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla
laskettujen verojen täsmäytyslaskelma
Tulos ennen veroja	685	-1158
Verot laskettuna kotimaan verokannalla 20,0 %	-137	232
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat	1	0
Vähennyskelvottomat kulut	-4	-3
Verotuksellisista tappioista kirjattujen verosaamisten uudelleen
arviointi	0	-305
Laskennalliset verosaamiset muista väliaikaisista eroista	552	353
Tuloverot yhteensä	412	277

Konserniyhtiöiden vuoden 2016 verotuksellinen tulos oli 1 696 tuhatta euroa. Mikäli vuoden 2016 tulos vahvistetaan verotuksessa, jäljellä olevien vahvistettujen tappioiden yhteenlaskettu määrä olisi 53 417 tuhatta euroa ja ne vanhenesivat vuosina 2017-2025. Vuoden 2015 verotuksen vahvistamisen jälkeen tappioita on jäljellä 83 706 tuhatta euroa.

Ulkomaisilla tytäryhtiöillä ei ole olennaisia jakokelpoisia varoja.

1000 €
Jäljellä olevat vahvistetut tappiot	Tappiot	Vanhenee
Vuodelta 2006	30 289	2016
Vuodelta 2007	43 032	2017
Vuodelta 2008	5 089	2018
Vuodelta 2009	4 044	2019
Vuodelta 2010	757	2020
Vuodelta 2014	377	2024
Vuodelta 2015	119	2025
	83 706
Laskennalliset verot	2016	2015
Laskennalliset verovelat
- Yli 12kk kuluttua maksettavat laskennalliset verovelat	0	0
- Seuraavan 12kk kuluessa maksettavat laskennalliset verovelat	19	12
	19	12
Laskennalliset verosaamiset
- Yli 12kk kuluttua hyödynnettävät laskennalliset verosaamiset	2 595	2 311
- Seuraavan 12kk kuluessa hyödynnettävät laskennalliset
verosaamiset	422	284
	3 017	2 595
Laskennalliset verot (netto)	2 998	2 583

8. (jatkuu)

1000 €

Laskennallisten verosaamisten ja velkojen muutokset tilikauden aikana on esitetty alla netottamatta niitä keskenään.

Laskennalliset verovelat	Muut	Yhteensä
1.1.2015	8	8
Tilikauden tulokseen kirjatut	4	4
Tilikauden laajaan tulokseen kirjatut		0
Suoraan omaan pääomaan kirjatut		0
31.12.2015	12	12
Tilikauden tulokseen kirjatut	8	8
Tilikauden laajaan tulokseen kirjatut		0
Suoraan omaan pääomaan kirjatut		0
31.12.2016	19	19

	Hidaste
	tuista	Vahviste
	verotus	tuista	Työsuhde
Laskennalliset verosaamiset	poistoista	tappioista	etuuksista	Muut	Yhteensä
1.1.2015	1 935	264	24	88	2 311
Tilikauden tulokseen kirjatut	495	-264	48	6	284
Tilikauden laajaan tulokseen kirjatut					0
Suoraan omaan pääomaan kirjatut					0
Kirjaamatta jätetty osuus muutoksesta					0
31.12.2015	2 430	0	72	94	2 595
Tilikauden tulokseen kirjatut	417		0	5	422
Tilikauden laajaan tulokseen kirjatut					0
Suoraan omaan pääomaan kirjatut					0
Kirjaamatta jätetty osuus muutoksesta					0
31.12.2016	2 847	0	71	99	3 017

Pääosin laskennallinen verosamaaminen tulee hidastetuista verotuspoistoista. Yhtiö on viivästyttänyt poistoja verovuosina 2012 - 2015 ja tulee viivästyttämään poistoja verovuonna 2016 yhteensä noin 14,2 miljoonaa euroa, josta 20,0 prosentin yhteisöverokannalla syntyy 2 847 tuhannen euron laskennallinen verosaaminen.

9. OSAKEKOHTAINEN TULOS

	1000 €	2016	2015
(a) Laimentamaton
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla yhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos vuoden aikana ulkona olleiden osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo		1 033	-1 018
(1 000 kpl)		6 409	6 407

(b) Laimennusvaikutuksella oikaistu

Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettua keskiarvoa siten, että kaikki laimentavat potentiaaliset osakkeet otetaan vaihdetuiksi osakkeisiin. Laimennusvaikutusta ei syntynyt vuosina 2016 ja 2015.

10. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

	Aineettomat
1 000 €	oikeudet	Liikearvo	Yhteensä
Hankintahinta 1.1.2016	311	3 000	3 311
Lisäykset	174	0	174
Vähennykset	-8	0	-8
Siirrot erien välillä	0	0	0
Hankintahinta 31.12.2016	476	3 000	3 476
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2016	244	0	244
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-8	0	-8
Tilikauden poisto	25	0	25
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2016	261	0	261
Kirjanpitoarvo 31.12.2016	216	3 000	3 216
Hankintahinta 1.1.2015	285	3 000	3 285
Lisäykset	26	0	26
Vähennykset	0	0	0
Siirrot erien välillä	0	0	0
Hankintahinta 31.12.2015	311	3 000	3 311
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2015	224	0	224
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	0
Tilikauden poisto	21	0	21
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2015	244	0	244
Kirjanpitoarvo 31.12.2015	66	3 000	3 066

Liikearvon arvonalentumistestauksen periaatteet esitetään liitetiedossa 25.

11. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

		Ennakko
		maksut ja
	Koneet ja	keskeneräiset
1 000 €	kalusto	hankinnat	Yhteensä
Hankintahinta 1.1.2016	14 372	38	14 410
Lisäykset	1 390	0	1 390
Vähennykset	-625	0	-625
Siirrot erien välillä	38	-38	0
Hankintahinta 31.12.2016	15 175	0	15 175
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2015	12 253	0	12 253
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	-619	0	-619
Tilikauden poisto	1 041	0	1 041
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2016	12 676	0	12 676
Kirjanpitoarvo 31.12.2016	2 499	0	2 499
Hankintahinta 1.1.2015	14 152	0	14 152
Lisäykset	404	38	442
Vähennykset	-184	0	-184
Siirrot erien välillä	0	0	0
Hankintahinta 31.12.2015	14 372	38	14 410
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2015	11 262	0	11 262
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	-156	0	-156
Tilikauden poisto	1 147	0	1 147
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2015	12 253	0	12 253
Kirjanpitoarvo 31.12.2015	2 119	38	2 157

12. RAHOITUSLEASING-SOPIMUKSET

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:

1 000 €	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintahinta 1.1.2016	0	0
Lisäykset	1 228	1 228
Vähennykset	0	0
Hankintahinta 31.12.2016	1 228	1 228
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2016	0	0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0
Tilikauden poisto	83	83
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2016	83	83
Kirjanpitoarvo 31.12.2016	1 145	1 145
Hankintahinta 1.1.2015	0	0
Lisäykset	0	0
Vähennykset	0	0
Hankintahinta 31.12.2015	0	0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2015	0	0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0
Tilikauden poisto	0	0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2015	0	0
Kirjanpitoarvo 31.12.2015	0	0

13. MYYTÄVISSÄ OLEVAT RAHOITUSVARAT

	1000 €	2016	2015
Tilikauden alussa		15	15
Vähennykset		0	0
Tilikauden lopussa		15	15

Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät konsernin sijoitukset noteeraamattomiin osakkeisiin, joiden hankintameno vastaa olennaisilta osin niiden käypää arvoa perustuen muun muassa viimeaikaisiin transaktioihin.

14. VAIHTO-OMAISUUS

	1000 €	2016	2015
Aineet ja tarvikkeet		1 589	1 642
Keskeneräiset tuotteet		357	228
Valmiit tuotteet ja tavarat		677	513
Yhteensä		2 622	2 384
Vaihto-omaisuudesta tehdyt arvonalennuskirjaukset		25	71

15. LAINAT JA MUUT SAAMISET

	1000 €	2016	2015
Pitkäaikaiset saamiset
Laskennallinen verosaaminen		3 017	2 595
Lyhytaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset
Myyntisaamiset		3 992	2 959
Siirtosaamiset		125	234
Muut saamiset		0	117
Yhteensä		4 117	3 310
Myyntisaamisten ikäjakauma
Myyntisaamiset, joiden arvo ei ole alentunut
Erääntymättömät		3 300	2 545
Erääntyneet
alle 30 päivää		472	298
30-60 päivää		149	89
61-90 päivää		63	1
yli 90 päivää		8	26
Yhteensä		3 992	2 959

15. (jatkuu)

	1000 €	2016	2015
Myyntisaamisten jakautuminen valuutoittain
EUR		2,904	2,319
USD		1,088	640
Yhteensä		3,992	2,959

Muut saamiset ja siirtosaamiset koostuvat normaaleista liiketoimintaan liittyvistä saamisista, joista mikään ei ole yksinään merkittävä.

Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä vakuuksien käypää arvoa huomioon ottamatta siinä tapauksessa, että toiset osapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

Myyntisaamisten ja muiden saamisten käyvät arvot vastaavat tasearvoja, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioiden.

Konsernissa on käytössä factoring-järjestely, jonka mukaisesti konserni on siirtänyt sovitut myyntisaamiset factoring-yhtiölle käteisvaroja vastaan. Maksujen myöhästymiseen liittyvä riski ja luottoriski ovat kuitenkin jääneet konsernille. Sen vuoksi ulkopuolisille siirretyt varat on edelleen merkitty kokonaisuudessaan konsernin taseeseen. Factoringsopimuksen mukaisesti maksettava määrä esitetään vakuudellisena lainana.

Luottotappiot
Tilkaudella kirjatut luottotappiot	8	0
Tilikaudella palautetut edellisten tilikausien luottotappiot	0	0
Nettoluottotappiot	8	0

16. RAHAVARAT

1000 €		2016	2015
Käteinen raha ja pankkitilit		258	268
Yhteensä		258	268

Tilinpäätöshetkellä rahavarat Suomessa olivat 116 ja muissa maissa 142 tuhatta euroa. Rahavarat olivat pääasiassa pankkitileillä.

17. RAHOITUSVELAT

	1000 €	2016		2015
			Kirjanpitoarvo Käypä arvo	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Pankkilainat		0	0	107	104
Korko johdannaisvelat		30	0
Rahoitusleasingvelat		789	707	0	0
Yhteensä		819		107

Pitkäaikaisten lainojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty korkoa, jolla konserni saisi vastaavaa lainaa ulkopuolelta tilinpäätöshetkenä. Kokonaiskorko muodostuu riskittömästä korosta ja yrityskohtaisesta riskipreemiosta.

Rahoitusleasing

Käypä arvo on arvioitu diskonttaamalla tulevat rahavirrat korolla, joka vastaa vastaavien leasingsopimusten korkoa silloin, jos sopimukset olisi tehty tilinpäätöshetkellä.

Käyvän arvon määrittämisessä käytetyt diskonttauskorot
Pankkilainat	2,9 %		3,4 %
Lyhytaikaiset velat
Pankkilainat	107	429
Rahoitusleasingvelat	216	0
Korko johdannaisvelat	13	0
Factoring-velka	358	747
Yhteensä	693	1 176

Lyhytaikaisten rahoitusvelkojen käypä arvo vastaa niiden kirjanpitoarvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioiden.

Pankkilainat

Tilikauden lopussa lainojen kirjanpitoarvo on 107 ja käypä arvo 107 tuhatta euroa.

Lisäksi Aspocompilla oli käytössään 500 tuhannen euron luottolimiitti, jonka vuotuinen kustannus on 2,1 prosenttia. Käytetyn luoton korko on 1,5 prosentti yli yhden viikon euriborkoron. Tilikauden lopussa luottoa ei ollut käytössä.

17. (jatkuu)

Velkojen maturiteettijakauma	1000 €
31.12.2016	Tasearvo	Rahavirta	12 kk	1-2 v	2-5 v	Yli 5 v
Pankkilainat
Pääoma	107	107	107	0	0	0
Korkomaksut		1	1	0	0	0
Rahoitusleasingvelat
Pääoma	1 005	1 005	216	223	562	4
Korkomaksut		100	35	28	37	0
Johdannaisvelat	43	43	12	12	19	0
Factoring-velka	358	358	358	0	0	0
Ostovelat ja muut velat	2 837	2 837	2 837	0	0	0
Yhteensä	4 350	4 451	3 566	263	618	4
31.12.2015	Tasearvo	Rahavirta	12 kk	1-2 v	2-5 v	Yli 5 v
Pankkilainat
Pääoma	536	536	429	107	0	0
Korkomaksut		10	9	1	0	0
Johdannaisvelat	28	28	7	7	15	0
Factoring-velka	747	747	747	0	0	0
Ostovelat ja muut velat	1 902	1 930	1 930	0	0	0
Yhteensä	3 213	3 251	3 122	114	15	0
Ostovelat ja muut velat				2016		2015
Ostovelkojen jakautuminen valuutoittain
EUR				1 299		774
USD				703		942
Yhteensä				2 002		1 716
Siirtovelat				1 236		940
Ostovelat ja muut velat yhteensä				3 238		2 656
Siirtovelkojen olennaiset erät
Henkilöstökulut				887		596
Lainojen korkojaksotukset				1		1
Arvonlisäverovelka				50		0
Muut				298		343
Yhteensä				1 236		940

18. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KIRJANPITOARVOT ARVOSTUSRYHMITTÄIN

Seuraavassa taulukossa on esitetty kirjanpitoarvot ja käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat ja näiden arvostusmenetelmien tasot. Käypää arvoa ei ole esitetty taulukossa, jos se ei merkittävästi poikkea tasearvosta.

			Kaupan käynti
2016	Myytävissä	Lainat ja	tarkoituk
	olevat	muut	sessa	Rahoitus	Tase
1000 €	sijoitukset	saamiset	pidettävät	velat	arvo	Käypä arvo			Liite
		Jaksotet		Jaksotet
		tuun		tuun
	Käypään	hankinta	Käypään	hankinta		Taso Taso	Taso
Arvostusperiaate	arvoon	menoon	arvoon	menoon		1 2	3	Yhteensä
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Myytävissä olevat sijoitukset	15				15			15	13
Myyntisaamiset ja muut
saamiset		3 992			3 992			3 992	15
Johdannaissopimukset
(ei-suojauslaskennassa)			0		0	0		0	22
Rahavarat		258			258			258	16
Yhteensä	15	4 250	0		4 265			4 265
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta				0	0			0	17
Rahoitusleasingvelat				789	789			789	17
Johdannaissopimukset
(ei-suojauslaskennassa)			30		30	30		30	22
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta				107	107			107	17
Rahoitusleasingvelat				216	216			216	17
Factoring-velka				358	358			358	17
Johdannaissopimukset
(ei-suojauslaskennassa)			13		13	13		13	22
Ostovelat ja muut
lyhytaikaiset velat					2 837 2 837			2 837	17
Yhteensä	0	0	43	4 307 4 350		43		4 350

18. (jatkuu)

Seuraavassa taulukossa on esitetty kirjanpitoarvot ja käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat ja näiden arvostusmenetelmien tasot. Käypää arvoa ei ole esitetty taulukossa, jos se ei merkittävästi poikkea tasearvosta.

			Kaupan
			käynti
2015	Myytävissä	Lainat ja	tarkoituk
	olevat	muut	sessa	Rahoitus	Tase
1000 €	sijoitukset	saamiset	pidettävät	velat	arvo		Käypä arvo			Liite
		Jaksotet		Jaksotet
		tuun		tuun
	Käypään	hankinta	Käypään	hankinta		Taso	Taso	Taso
Arvostusperiaate	arvoon	menoon	arvoon	menoon		1	2	3	Yhteensä
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Myytävissä olevat sijoitukset	15				15				15	13
Myyntisaamiset ja muut
saamiset		2 959			2 959				2 959	15
Johdannaissopimukset
(ei-suojauslaskennassa)			1		1		1		1	22
Rahavarat		272			272				272	16
Yhteensä	15	3 231	1		3 247				3 247
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta				107	107				107	17
Johdannaissopimukset
(ei-suojauslaskennassa)			19		19		19		19	22
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta				429	429				429	17
Factoring-velka				747	747				747	17
Johdannaissopimukset
(ei-suojauslaskennassa)			10		10		10		10	22
Ostovelat ja muut
lyhytaikaiset velat					1 902 1 902				1 902	17
Yhteensä	0	0	29	3 185 3 213			29		3 213

Käypien arvojen määrittäminen

Taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit luokitellaan tasoihin käyvän arvon määrittämiseen

Taso 1:

Syöttötiedot täysin samanlaisille varoille ja veloille toimivilla markkinoilla noteerattuja (oikaisemattomia) hintoja.

Taso 2:

Syöttötiedot muita kuin tasolle 1 kuuluvia noteerattuja hintoja, jotka ovat havainnoitavissa varoille tai veloille joko suoraan tai epäsuorasti

Taso 3:

Varoja tai velkoja kosevat syöttötiedot, jotka eivät perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot).

19. VALUUTTAKURSSIVOITOT JA -TAPPIOT

	1000 €	2016	2015
Tuloslaskelmaan kirjatut valuuttakurssivoitot ja -tappiot
Liiketoiminnan muut kulut		38	112
Yhteensä		38	112

20. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

	1000 €	2016	2015
Muut vuokrasopimukset
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten mukaiset vähimmäisvuokrat
Vuoden kuluessa		463	480
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua		3	260
Yhteensä		466	740
Voimassa seuraavat vastuusitoumukset 31.12.2016
Pankki- ja muut takuut sekä vakuudet
Pankkitakauksen vastasitoumus Suomen Tullilaitokselle		21	45

21. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTOJEN OIKAISUT

	1000 €	2016	2015
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
Poistot		1 066	1 168
Muut erät		155	226
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa yhteensä		1 221	1 393
Muut oikaisut
Rahoitustuotot		0	-33
Myyntivoitot		-14	-19
Verot		-412	-277
Muut oikaisut yhteensä		-426	-330
Nettokäyttöpääoman muutos
Saamisten muutos		-806	561
Vaihto-omaisuuden muutos		-239	-334
Osto- ja muiden velkojen muutos		-613	-256
Yhteensä		-1 658	-28

22. JOHDANNAISSOPIMUKSET

Nimellisarvot

1000 €	2016	2015
Valuuttatermiinit, ei -suojauslaskennassa nimellisarvo	0	228
Valuuttatermiinit, ei -suojauslaskennassa käypä arvo (tasearvo)	0	1
Koronvaihtosopimukset, nimellisarvo	2 000	2 000
Koronvaihtosopimukset, käypä arvo (tasearvo pitkäaikainen)	30	22
Koronvaihtosopimukset, käypä arvo (tasearvo lyhytaikainen)	13	7

23. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

	1000 €	2016	2015
Aspocomp-konsernin lähipiiriin kuuluvat		hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja	ja johtoryhmä.
Lähipiirin kanssa toteutuneet tavaroiden ja palveluiden myynnit ovat markkinaehtoisia.
Johdon työsuhde-etuudet
Toimitusjohtaja Mikko Montonen alkaen 15.5.2014
lyhytaikaiset työsuhde-etuudet		275	241
osakeperusteiset maksut		49	77
suoriteperusteisesti kirjattu eläkemeno		41	41
Toimitusjohtaja Sami Holopainen 14.5.2014 asti
lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
osakeperusteiset maksut			8
suoriteperusteisesti kirjattu eläkemeno
Muu johtoryhmä
lyhytaikaiset työsuhde-etuudet		420	416
osakeperusteiset maksut			2
Hallituksen jäsenten palkkiot
Päivi Marttila, pj.		22	38
Matti Lahdenperä (jäsen 7.4.2016 alkaen)		10
Tuomo Lähdesmäki (jäsen 7.4.2016 asti)		1	19
Kaarina Muurinen, vara-pj. (jäsen 26.3.2015 alkaen)		11	18
Juha Putkiranta (jäsen 7.4.2016 alkaen)		10
Hallituksen palkkiot yhteensä		54	75
Johdon työsuhde-etuudet yhteensä		799	819

Toimitusjohtajan eläkeikä ja eläkkeen määräytymisperuste on nykyisen lainsäädännön mukaan 63-68 vuotta. Toimitusjohtajaa koskevan työsopimuksen irtisanomisaika on molemminpuolisesti kuusi (6) kuukautta. Työnantajan irtisanoessa toimitusjohtajalle maksetaan lisäksi kuuden (6) kuukauden rahapalkkaa vastaava summa irtisanomisajan-palkan lisäksi. Toimitusjohtajalla ei ole vapaaehtoisia lisäeläkejärjestelyjä.

Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.

Johdon osakeomistukset (kappaletta yhtiön osakkeita)	31.12.2016	31.12.2015
Hallitus	167 474	150 463
Toimitusjohtaja	90 000	0
Muu johtoryhmä	15 524	19 024
Osakeomistukset yhteensä	272 998	169 487
Äänimäärästä	4,2 %	2,6 %

24. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Aspocomp Group Oyj:n hallitus päätti 25.2.2016 avainhenkilöiden osakepohjaisista kannustinja sitouttamisjärjestelmistä.

1. Avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmä

Osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa johtoryhmän jäsenille ja muille avainhenkilöille mahdollisuuden saada omistukseensa yhtiön osakkeita neljältä ansaintajaksolta heille hallituksen päätöksellä asetettavien tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Ansaintajaksot muodostuvat neljästä kalenterivuotta vastaavasta tilikaudesta jaksolla 1/2016 - 12/2019.

Järjestelmän kohteena on noin 20 avainhenkilöä. Hallitus voi päättää uusien avainhenkilöiden ottamisesta järjestelmän piiriin sekä heidän vuosittaiset enimmäispalkkionsa. Enimmäispalkkio ilmaistaan osakkeiden kappalemääränä. Lisäksi palkkioon kuuluu rahaosuus, jonka suuruus määräytyy osakepalkkion maksamishetken arvon perusteella ja jolla pyritään kattamaan palkkiosta syntyvät verot ja veronluonteiset maksut. Ansaintajaksoille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan

Osakepalkkiojärjestelmän perusteella saadut osakkeet on omistettava vähintään 36 kuukauden ajan osakkeiden tultua kirjatuiksi avainhenkilöiden arvo-osuustileille. Mikäli avainhenkilön työtai toimisuhde konserniyhtiöön päättyy kyseisen sitouttamisjakson aikana, osakkeet on lähtökohtaisesti palautettava yhtiölle vastikkeetta. avainhenkilöille.

Ansaintakaudella 2016 osakepalkkiojärjestelmän ehdot eivät täyttyneet eikä jaksotettuja
kuluja kirjattu lainkaan.

Ansaintajaksot	2016
Myöntämispäivä
Ansaintajakso alkaa	1.1.2016
Ansaintajakso päättyy	31.12.2016
Palkkiona osakkeita enintään, kpl	100 000
Osakkeet vapautuvat 36 kuukauden kuluttua arvo-osuustilille kirjaamisesta
Ansaintakriteerit	2016
Osakekohtainen tulos ilman kertaluonteisia eriä
Ansaintakriteeriin toteuma, %	0 %
Osakepalkkiot, kpl	0
Osakkeen noteerattu hinta myöntämishetkellä, €	1,05
Osakkeen noteerattu hinta tilinpäätöspäivänä, €	1,60
Osakepalkkiojärjestelmän vaikutus tilikauden tulokseen	2016
Järjestelyn vaikutukset tilikauden voittoon	0
Rahana suoritettavien osakeperusteisten järjestelyn velat	0

24. (jatkuu)

3. Toimitusjohtajan optio-ohjelma

Aspocomp Group Oyj:n hallitus päätti 15.5.2014 varsinaisen yhtiökokouksen 23.4.2014 antaman valtuutuksen nojalla antaa osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen yhtiön toimitusjohtajalle enintään 390 000 optio-oikeutta.

Optio-ohjelmaan 2014 kuuluu yhteensä enintään 390 000 optio-oikeutta, joista kukin oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden yhtiön uuden osakkeen. Optio-oikeudet annetaan vastikkeetta. Optio-ohjelma jakautuu A-, B- ja C-sarjoihin, joihin jokaiseen kuuluu 130 000 optio-oikeutta. Osakkeen merkintähinta optio-oikeudella A on osakkeen vaihdon painotettu keskikurssi 1.3.-21.3.2014 (0,99 euroa), optio-oikeudella B on osakkeen vaihdon painotettu keskikurssi 1.3.-31.3.2015 (1,24 euroa) ja optio-oikeudella C on osakkeen vaihdon painotettu keskikurssi 1.3.-31.3.2016 (1,26 euroa).

	Optio-oikeus A	Optio-oikeus B	Optio-oikeus C
Myöntämispäivä	14.5.2014	14.5.2014	14.5.2014
Myönnettyjen optioiden lukumäärä	130 000	130 000	130 000
Merkintähinta	0,99	1,24	1,26
Osakehinta myöntämishetkellä	1,45	1,45	1,45
Käypä arvo	0,63	0,45	0,48
	1.5.2016-	1.5.2017-	1.5.2018-
Merkintäaika	31.12.2018	31.12.2019	31.12.2020
Määrät
Optoita ulkona 1.1.2016	130 000
Optoita toteutettu	-90 000
Optoita ulkona 31.12.2016	40 000
1000 €	2016		2015
Kuluksi kirjattu	49		77

25. ARVONALENTUMISTESTAUS

1000 € 2015 2016

Tytäryhtiöhankinnan kautta syntynyt liikearvo kohdistuu seuraavasti rahavirtaa tuottavalle yksikölle:

Piirilevyjä valmistava tehdas 3 000 3 000

Rahavirtaa tuottava yksikkö Aspocompin Oulun piirilevyvalmistus. Tehdas valmistaa pääasiassa HDI- (High Density Interconnection), monikerros- ja erikoismateriaalipiirilevyjä.

Arvonalentumistestaus on tehty käyttöarvomenetelmällä, jossa määritetään liikearvoa vastaavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ja verrataan sitä yksikön kirjanpitoarvoon. Ennustejakson jälkeisten rahavirtojen laskentaperusteena käytetään ennustevuosien keskimääräistä rahavirtaa.

Suoritetun testauksen mukaan kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti kirjanpitoarvon 11,8 miljoonalla eurolla eli liikearvoon ei ole kohdistunut arvonalentumista tilikauden 2016 aikana (12,1 miljoonaa tilikaudella 2015).

Arvonalentumistestauksen keskeiset muuttujat ja oletukset	2016	2015
Liikevaihdon vuosittainen kasvu perustuu johdon hyväksymään ennusteeseen vuosille 2017-2020. Ennustejakson jälkeisenä kasvuna	10,2 %	12,5 %
on käytetty yhden (1) %:n kasvuvauhtia.
Myyntikate perustuu ennustejakson keskimääräiseen ennustettuun katteeseen.	43 %	44 %
Diskonttauskorko on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC, weighted average cost of capital) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta	7,7 %	8,2 %
ottaen huomioon omaisuuseriin liittyvät erityiset riskit.
Diskonttauskorko on määritetty ennen veroja.

Tarkastelujakson investoinnit perustuvat johdon hyväksymään strategian mukaiseen investointisuunnitelmaan. Investointiaste ylittää jossain määrin toimialan normaalin investointitason.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysi

Seuraavat keskeisten muuttujien arvot (kukin erikseen muiden muuttujien säilyessä oletusarvossa) saisivat aikaan sen, että yksikön kirjanpitoarvo olisi sama kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikevaihdon vuosittainen kasvu Keskimääräinen myyntikatemarginaali Diskonttokorko	Herkkyys analyysin nollaraja -3,3% 29,4% 13,4%	Verrattuna käytettyyn oletukseen - 13,5 %-yks. - 13,2 %-yks. + 5,7 %-yks.
Diskonttokoron oletukset	2016	2015
Riskitön markkinatuotto	0,4 %	0,9 %
Nettovelkaantumisastetavoite (keskiluku toimiala-analyysista)	9,5 %	9,5 %
Markkinariskipreemio (EMRP)	6,0 %	6,0 %
Pienten ja epälikvidien yhtiöiden lisäriskipreemio	2,0 %	2,0 %
Lainamarginaali	2,5 %	2,5 %
Keskimääräinen painotettu pääomakustannus (WACC)	7,7 %	8,2 %

26. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Aspocomp altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille, joista on yksityiskohtaisemmin kerrottu alla. Toimitusjohtaja ja talousosasto tunnistavat, arvioivat ja tarpeen mukaan suojaavat rahoitusriskejä ja raportoivat taloudellisesta asemasta ja rahoituksen riittävyydestä hallitukselle.

Maksuvalmiusriski

Yhtiön maksuvalmius perustuu kassavaroihin, liiketoiminnan tuottamaan kassavirtaan ja ulkopuoliseen rahoitukseen.

Vuoden 2016 lopussa yhtiön korolliset nimellisarvoiset velat olivat 1,5 miljoonaa euroa. Nettovelkaantumisaste oli 11,8 (10,7 %) ja omavaraisuusaste 67,6 prosenttia (68,6 %).

Yhtiöllä on 500 tuhannen euron luottolimiitti. Limiitti ei ollut käytössä tilikauden lopussa.

Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma on esitetty liitetiedossa 17.

Yhtiön kassa- ja rahoitustilanne parantui vuoden 2016 aikana vuoden 2015 tasosta. Yhtiössä pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta yhtiöllä olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Maksuvalmiuden arvioimiseksi yhtiö on laatinut kuukausikohtaisen kassavirtaennusteen vuodelle 2017. Kassaennustetta päivitetään kuukausittain. Tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä tehdyn kassavirtaennusteen perusteella yhtiö arvioi, että yhtiön käyttöpääoma riittää seuraavan 12 kuukauden tarpeisiin, mikäli yhtiön myynti ja tuotannon kulurakenne kehittyvät kauden aikana ennustetuin tavoin eikä yhtiön rahoituksen saatavuudessa tapahdu odottamattomia heikentymisiä. Yhtiöllä on 0,5 miljoonan luottolimiitti, joka ei ollut käytössä 31.12.2016, ja laskuluototussopimus (factoring), josta oli katsauskauden lopussa käytössä 0,4 miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiö on tilikauden aikana rahoittanut investointejaan rahoitusleasingillä. Rahoitusleasing velka 31.12.2016 oli 1,0 miljoonaa euroa. Maksuvalmiuden turvaaviin rahoitusmuotoihin liittyy kovenanttiehtoja, jonka ehdot eivät ole rikkoutuneet per 31.12.2016.

Pääomanhallinta

Omana pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa. Tavoitteena on yhtiön toiminnan jatkuvuuden varmistaminen ja arvonnousu omistajille. Konsernin pääomarakennetta seurataan ja ennakoidaan säännöllisesti maksuvalmiuden varmistamiseksi. Pääomanhallintaan ei liity merkittävää riskiä, koska yhtiön oma pääoma on vahva.

26. (jatkuu)

Toiminnan jatkuvuuden periaatteen noudattaminen

Yhtiön johdon ja hallituksen arvion mukaan rahoitukseen liittyvät epävarmuustekijät tai muut seikat tilikauden 2016 lopussa eivät muodosta sellaisia olennaisia epävarmuustekijöitä, jotka voisivat antaa merkittävää aihetta epäillä yhtiön kykyä jatkaa toimintaansa. Tilivuoden 2016 lopussa kassavarat olivat 0,3 miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste oli 11,8 prosenttia. Liiketoiminnan arvioitujen näkymien perusteella yhtiön toiminta jatkuu vakaana, ja yhtiö arvioi vuoden 2017 muodostuvan kokonaisuudessaan viime vuotta paremmaksi.

Korkoriski

Konserni on tehnyt koronvaihtosopimuksen, jolla on tarkoitus suojata sekä rahalaitos lainojen että factoring-velkojen korkojen rahavirtoja.

Valuuttakurssiriski

Konsernin tuotantotoimintaa harjoitetaan Suomessa. Lisäksi konsernilla on tytäryhtiöt, Saksassa ja Kiinassa. Konsernin pääasiallisena valuuttana on euro ja yli 70 prosenttia konsernin saamisista on euromääräisiä (tilikauden lopussa 73%). Saamisten valuuttajakauma on esitetty liitteessä 15. Konsernin kaikki pitkäaikaiset velat ovat euromääräisiä. Tilikauden lopussa lyhytaikaisista veloista euromääräisiä oli 78 prosenttia.

Luottoriski

Konserni toimii vain riittävät luottokelpoisuusvaatimukset täyttävien kolmansien osapuolien kanssa. Konsernin hallituksen hyväksymän luotto- ja saatavien hallintaperiaatteiden mukaisesti kaikkien uusien asiakkaiden luottokelpoisuus tutkitaan ennen luottopäätöstä. Vanhojen asiakkaiden luottotiedot tarkastetaan ja päivitetään säännöllisin väliajoin. Erääntyneet saatavat raportoidaan johdolle ja myyntitiimeille kuukausittain. Tarvittaessa ryhdytään saatavien hallintaperiaatteiden mukaisiin toimenpiteisiin erääntyneiden saatavien saamiseksi maksuun. Raportointipäivänä luottoriskille alttiina oleva rahoitusvarojen enimmäismäärä on yhtä suuri kuin niiden kirjanpitoarvo.

Konsernin viiden suurimman asiakkaan osuus liikevaihdosta oli tilikaudella 53 prosenttia (47 % vuonna 2015). Tilikaudella kirjattiin luottotappioita 0,08 miljoona euroa.

Myyntisaamisten ikäjakaumataulukko on esitetty liitetiedossa 15.

27. OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

1000 €

	Osakkeiden lukumäärä
1.1.2015	6 406 505
31.12.2015	6 406 505
1.1.2016	6 406 505
Toteutetut osakeoptiot	90 000
31.12.2016	6 496 505

Osakepääoma

Aspocomp Group Oyj:llä on yksi osakelaji. Osakkeiden enimmäismäärä on 6 496 505 kappaletta (6 406 505 kpl vuonna 2015). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Omat osakkeet

Omat osakkeet -rahasto sisältää emoyhtiön omistamat omat osakkeet arvostettuna hankintahintaan. Tilikausien 2015 ja 2016 lopussa yhtiö ei omistanut omia osakkeita.

Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto

SVOP-rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Uuden osakeyhtiölain (21.7.2006/624) voimaantulon jälkeen (1.9.2006) päätettyjen optio-ohjelmien perusteella tehdyistä osakemerkinnöistä saadut maksut merkitään kokonaisuudessaan SVOP-rahastoon.

Osingonjako

Hallitus ehdottaa, että osinkoa ei jaeta.

28. TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Ei olennaisia raportoitavia tilikauden jälkeisiä tapahtumia.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA

	€	Liite	1.1.-31.12.2016	1.1.-31.12.2015
Liikevaihto		1.1	21 635 108,59	17 445 414,84
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos			255 851,00	221 857,00
Liiketoiminnan muut tuotot		1.2	38 340,65	161 477,23
Materiaalit ja palvelut		1.3	-9 504 031,06	-7 471 976,82
Henkilöstökulut		1.4	-5 885 514,00	-5 516 631,71
Poistot ja arvonalentumiset		1.5	-2 370 583,23	-2 472 700,52
Liiketoiminnan muut kulut		1.6	-4 738 727,03	-4 806 373,46
Liiketappio			-569 555,08	-2 438 933,44
Rahoitustuotot ja -kulut		1.7	-92 425,59	-76 297,88
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja			-661 980,67	-2 515 231,32
Tilikauden voitto/tappio			-661 980,67	-2 515 231,32

EMOYHTIÖN TASE

Vastaavaa	Liite	31.12.2016	31.12.2015
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	2.1	7 853 098,77	9 102 181,20
Aineelliset hyödykkeet	2.2, 2,3	2 363 682,25	1 930 566,24
Sijoitukset	2.4	127 130,50	127 130,50
Pysyvät vastaavat yhteensä		10 343 911,52	11 159 877,94
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus	2.5	2 525 819,00	2 323 432,00
Lyhytaikaiset saamiset	2.6	4 103 834,66	3 277 377,51
Rahat ja pankkisaamiset		115 609,59	132 532,96
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		6 745 263,25	5 733 342,47
Vastaavaa yhteensä		17 089 174,77	16 893 220,41
Vastattavaa
Oma pääoma	2.7
Osakepääoma		1 000 000,00	1 000 000,00
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		2 561 088,80	2 471 988,80
Edellisten tilikausien voitto/tappio		5 759 001,00	8 274 232,32
Tilikauden voitto/tappio		-661 980,67	-2 515 231,32
Oma pääoma yhteensä		8 658 109,13	9 230 989,80
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	2.8	818 811,75	107 142,82
Lyhytaikainen vieras pääoma	2.9	7 612 253,89	7 555 087,79
Vieras pääoma yhteensä		8 431 065,64	7 662 230,61
Vastattavaa yhteensä		17 089 174,77	16 893 220,41

EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA

	€ 1.1.-31.12.2016	1.1.-31.12.2015
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto/tappio	-661 980,67	-2 515 231,32
Oikaisut
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	2 518 090,77	2 653 294,96
Käyttöpääoman muutos	-1 697 047,65	-125 645,97
Maksetut korot	-76 399,26	-108 406,70
Saadut korot	342,96	31 745,54
Liiketoiminnan nettorahavirta	83 006,15	-64 243,49
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-395 784,73	-469 308,92
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	20 200,00	47 339,80
Osakkeiden lisäykset	0,00	0,00
Muiden osakkeiden / saamisten myynti	0,00	0,00
Investointien nettorahavirta	-375 584,73	-421 969,12
Nettorahavirta ennen rahoitusta	-292 578,58	-486 212,61
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot	1 046 316,00	747 004,31
Lainojen takaisinmaksut	-859 760,79	-703 571,44
Osakemerkinnöistä saadut maksut	89 100,00	0,00
Maksetut osingot	0,00	0,00
Rahoituksen nettorahavirta	275 655,21	43 432,87
Rahavarojen muutos	-16 923,37	-442 779,74
Rahavarat tilikauden alussa	132 532,96	575 312,70
Rahavarat tilikauden lopussa	115 609,59	132 532,96

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Yhtiön tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain ja muun Suomessa voimassa olevan säännöstön mukaisesti (Finnish Accounting Standards, FAS). Edellisen vuoden tiedot on muutettu vertailukelpoisiksi. Tilinpäätös esitetään euroissa.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo on määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun tytäryrityksen yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Tytäryritysten hankinnasta syntyvä liikearvo sisältyy aineettomiin hyödykkeisiin. Se kohdistetaan arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo testataan vuosittain, ja se merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta. Myytyyn yritykseen liittyvän liikearvon kirjanpitoarvo vaikuttaa myyntivoittoon tai -tappioon.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Yhtiöllä ei ole varsinaista tuotekehitystä. Tutkimus- ja kehitysmenot ovat sellaista yleistä tuotantoprosessin kehittämistä, jota ei suoranaisesti voida allokoida millekään asiakastilaukselle, mutta joka ei kuitenkaan täytä IAS 38 aktivointikriteereitä. Yhtiö ei enää tee sellaista piirilevyteknologiaan liittyvää tutkimus- tai kehitystyötä, joka ei suoranaisesti liittyisi asiakasprojekteihin ja jolla täten olisi itsenäistä tulontuottokykyä. Yhtiö ei pysty erottamaan tutkimusvaihetta kehittämisvaiheesta, eikä yhtiöllä ole varsinaista tuotekehitystoimintaa, joten yhtiö käsittelee kaikkia tuotantoprosessiin liittyviä menoja tutkimusvaiheen menoina (IAS 38.53).

Tietokoneohjelmistot

Ostetut ohjelmistot kirjataan taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla vähennettynä.

Aineettomat oikeudet ja muut aineettomat oikeudet

Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoitettu taloudellinen vaikutusaika, on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla vähennettynä.

Aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

• Aineettomat oikeudet 3 vuotta
• Muut aineettomat hyödykkeet 5 10 vuotta.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen käyttöikään.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä jäljelle jäänyt osa kirjataan kuluksi. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

• Rakennukset ja rakennelmat 15 30 vuotta
• Koneet ja kalusto 3 8 vuotta
• Muut aineelliset hyödykkeet 5 10 vuotta
• Maa- ja vesialueiden arvoista ei tehdä poistoja.

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Voitot tai tappiot, jotka syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjaamisesta pois taseesta, sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentuminen

Konserni tarkastelee vuosittain, onko olemassa viitteitä mahdollisista omaisuuserien arvonalentumisista. Jos tällaisia viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä ja verrataan näin saatua rahamäärää ko. omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Muusta kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.

Rahoitusomaisuus

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan IAS 39:n mukaisiin ryhmiin "Lainat ja muut saamiset" ja "Myytävissä olevat sijoitukset". Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvarojen taseesta poiskirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yritys pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Ne esitetään taseessa pitkäaikaisissa varoina jos ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä, ryhmässä Lainat ja muut saamiset. Muussa tapauksessa ne esitetään lyhytaikaisina. Tällöin ne sisältyvät "Myyntisaamiset ja muut saamiset" -ryhmään.

Myytävissä olevat sijoitukset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat sijoitukset kirjataan taseeseen käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin verovaikutus huomioiden ja esitetään omassa pääomassa. Käyvän arvon muutokset siirretään tuloslaskelmaan silloin, kun sijoituksesta luovutaan tai sijoituksen arvo on alentunut siten, että siitä on kirjattava

arvonalennustappio. Esitettävillä kausilla konsernin myytävissä olevat sijoitukset sisältävät vain sijoituksia noteeraamattomiin osakkeisiin, joiden hankintameno vastaa olennaisilta osin niiden käypää arvoa (perustuen muun muassa viimeaikaisiin transaktioihin). Osakkeiden markkinat ovat epäaktiiviset eikä konserni ole aikeissa luopua osakkeista lähiaikoina.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja pankkitalletuksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Saadun transaktiomenoilla vähennetyn rahamäärän ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus merkitään tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmää käyttäen laina-ajan kuluessa. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin.

Kaikki rahoitusvelat kirjataan taseeseen, kun yhtiöstä tulee rahoitusvelan sopimusosapuoli. Rahoitusvelkojen taseesta poiskirjaaminen tapahtuu silloin, kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Kun rahoitusvelkojen ehdot neuvotellaan uudelleen ja velan ehdot muuttuvat huomattavasti, käsitellään velkojen uudelleenjärjestelyä kirjanpidossa alkuperäisen rahoitusvelan kuoletuksena ja uuden rahoitusvelan syntymisenä. Ehtojen katsotaan olevan huomattavasti erilaiset jos uusien ehtojen mukainen rahavirtojen diskontattu nykyarvo, joka sisältää maksetut palkkiot vähennettyinä saaduilla palkkioilla ja joka on diskontattu alkuperäistä efektiivistä korkoa käyttäen, poikkeaa vähintään 10 % alkuperäisen rahoitusvelan jäljellä olevista diskontatuista rahavirroista. Uuden rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja alkuperäisen rahoitusvelan kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan tulosvaikutteisesti rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Jos velan ehtojen muutos ei ole huomattava, eikä muutosta katsota vanhan rahoitusvelan kuoletuksena ja uuden rahoitusvelan syntymisenä, syntyneillä menoilla ja palkkioilla oikaistaan velan kirjanpitoarvoa, ja ne kirjataan kuluiksi ehdoiltaan muuttuneen velan jäljellä olevana juoksuaikana.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Osakesijoitusten merkittävä tai pitkään jatkunut arvonalentuminen alle hankintahinnan, on osoitus myytävissä olevaksi rahoitusvaraksi luokitellun oman pääoman ehtoisen instrumentin arvonalentumisesta. Jos arvonalentumisesta on näyttöä, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio siirretään tuloslaskelmaan. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tuloslaskelman kautta, kun taas korkoinstrumentteihin kohdistunut arvonalentumistappion myöhempi peruuntuminen kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen merkittävä viivästyminen ovat näyttöjä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Tuloslaskelmaan kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella, ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.

Liikevaihto

Liikevaihtoa laskettaessa oikaisuerissä on käsitelty myönnetyt alennukset, arvonlisävero ja myyntisaamisten kurssierot.

Tutkimus ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan vuosikuluiksi niiden syntymisvuonna.

Satunnaiset tuotot ja kulut

Satunnaiset tuotot ja kulut sisältävät konsernin varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat poikkeukselliset ja merkitykseltään olennaiset tapahtumat.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä. Uudelleenjärjestelyvaraus tehdään silloin, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja tiedottanut asiasta. Kirjattu varaus kuvastaa johdon parasta arviota tulevien menojen nykyarvosta.

Eläkejärjestelyt

Konsernitilinpäätöksessä eri maiden eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Konsernilla on eläkejärjestelyjä, jotka on luokiteltu maksu- tai etuuspohjaisiksi eläkejärjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä maksut on kirjattu tuloslaskelmaan sille kaudelle, jota maksu koskee.

Etuuspohjaisessa järjestelmässä velaksi kirjattava vastuu on eläkevastuiden tilinpäätöshetken nykyarvon ja varojen käyvän arvon nettomäärä oikaistuna kirjaamattomaan takautuvaan työsuoritukseen perustuvan velvoitteen poistamattomalla osalla. Eläkevastuun laskevat konsernista riippumattomat vakuutusmatemaatikot ja se perustuu ennakoituun etuusyksikkömenetelmään perustuvan eläkevastuun määrään, joka diskontataan tulevaisuuden rahavirtojen nykyarvoon korkokannalla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Eläkemenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi henkilöstön palvelusvuosien mukaan jaksotettuina. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan.

Ulkomaanrahanmääräiset erät

Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on emoyhtiön esittämis- ja toimintavaluutta. Valuuttamääräiset liiketapahtumat muunnetaan euroiksi käyttäen tapahtumapäivinä vallinneita valuuttakursseja. Valuuttamääräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Näistä syntyvät valuuttakurssierot kirjataan tuloslaskelmaan siten, että liiketapahtumista aiheutuvat kurssierot sisältyvät liikevoittoon ja rahoitusvaroista sekä -veloista aiheutuvat kurssierot esitetään rahoituserissä.

Verot

Konsernin veroihin on kirjattu konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutos. Laskennallinen verovelka tai saaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä vahvistettuja verokantoja käyttäen. Vahvistetuista tappioista kirjataan verosaaminen olettaen neljän edellisen, kertaluontoisista eristä puhdistetun tilikauden keskimääräinen tulos niille tuleville tilivuosille, joilla vahvistettuja verotappioita on käytettävissä. Verotuksessa vähentämättä olevien hankintamenojen perusteella syntyvä verosaaminen kirjataan perustuen raportoitavan tilivuoden lopussa verotuksessa vähentämättä oleviin hankintamenoihin täysimääräisesti.

Tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1.1 LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN

	€	2016	2015
Eurooppa		20 166 228,36	16 260 043,77
Aasia		944 622,43	823 218,65
Muut alueet		524 257,80	362 152,42
Yhteensä		21 635 108,59	17 445 414,84

1.2 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

	€	2016	2015
Käyttöomaisuuden myyntivoitot		17 000,00	47 339,80
Muut		21 340,65	114 137,43
Yhteensä		38 340,65	161 477,23

1.3 MATERIAALIT JA PALVELUT

	€	2016	2015
Ostot tilikauden aikana		9 103 197,44	7 334 676,05
Varaston muutos		53 464,00	-91 813,00
Ulkopuolisilta ostetut palvelut		347 369,62	229 113,77
Yhteensä		9 504 031,06	7 471 976,82

1.4 HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

	€	2016	2015
Henkilöstökulut
Palkat		4 784 177,45	4 487 738,22
Palkkiot		0,00	0,00
Eläkekulut		791 882,63	727 096,97
Muut henkilöstökulut		309 453,92	301 796,52
Yhteensä		5 885 514,00	5 516 631,71
Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet		329 280,00	315 760,00
Henkilöstö tilikauden lopussa
Työntekijöitä		69	66
Toimihenkilöitä		34	37
Yhteensä		103	103
Henkilöstö tilikauden aikana keskimäärin
Työntekijöitä		66	78
Toimihenkilöitä		35	39
Yhteensä		101	117

1.5 POISTOT JA ARVONALENNUKSET

	€	2016	2015
Poistot aineettomista oikeuksista		1 429 133,38	1 429 270,46
Poistot koneista ja kalustosta		941 449,85	1 043 430,06
Yhteensä		2 370 583,23	2 472 700,52

1.6 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

€	2016	2015
Vuokrat	527 008,77	516 066,23
Kiinteistökulut	228 748,71	164 389,58
Energiakulut	825 267,90	753 352,54
IT-kulut	214 650,11	237 936,09
Vieraat palvelut	725 168,28	696 935,61
Muut kulut	2 217 883,26	2 437 693,41
Yhteensä	4 738 727,03	4 806 373,46
Tilintarkastajan palkkiot
1. Tilintarkastus	53 525,80	45 000,00
2 Veroneuvonta	0,00	0,00
3 Todistukset ja lausunnot	0,00	3 000,00
4. Muut palvelut	8 724,00	3 755,00
Yhteensä	62 249,80	51 755,00

1.7 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

2016	2015
0,00	0,00
342,96	31 745,54
342,96	31 745,54
0,00	0,00
92 768,55	108 043,42
92 768,55	108 043,42
-92 425,59	-76 297,88

2.1 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

€
			Muut pitkä
	Aineettomat		vaikutteiset
2016	oikeudet	Liikearvo	menot	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2016	310 892,22	13 051 744,81	505 289,79	13 867 926,82
Lisäykset	173 788,52	0,00	6 262,43	180 050,95
Vähennykset	-8 325,30	0,00	0,00	-8 325,30
Hankintameno 31.12.2016	476 355,44	13 051 744,81	511 552,22	14 039 652,47
Kertyneet poistot 1.1.2016	244 395,99	4 241 817,06	279 532,57	4 765 745,62
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	-8 325,30	0,00	0,00	-8 325,30
Tilikauden poisto	24 762,25	1 305 174,48	99 196,65	1 429 133,38
Kertyneet poistot 31.12.2016	260 832,94	5 546 991,54	378 729,22	6 186 553,70
Kirjanpitoarvo 31.12.2016	215 522,50	7 504 753,27	132 823,00	7 853 098,77
2015
Hankintameno 1.1.2015	285 064,06	13 051 744,81	483 051,17	13 819 860,04
Lisäykset	25 828,16	0,00	22 238,62	48 066,78
Vähennykset	0,00	0,00	0,00	0,00
Hankintameno 31.12.2015	310 892,22	13 051 744,81	505 289,79	13 867 926,82
Kertyneet poistot 1.1.2015	223 603,51	2 936 642,58	176 229,07	3 336 475,16
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	0,00	0,00	0,00	0,00
Tilikauden poisto	20 792,48	1 305 174,48	103 303,50	1 429 270,46
Kertyneet poistot 31.12.2015	244 395,99	4 241 817,06	279 532,57	4 765 745,62
Kirjanpitoarvo 31.12.2015	66 496,23	8 809 927,75	225 757,22	9 102 181,20

63

2.2 AINEELLISET HYÖDYKKEET

€
Koneet ja	keskeneräiset
kalusto	hankinnat	Yhteensä
5 852 623,55	37 500,00	5 890 123,55
1 380 778,61	0,00	1 380 778,61
-624 738,28	0,00	-624 738,28
37 500,00	-37 500,00	0,00
6 646 163,88	0,00	6 646 163,88
3 959 557,31	0,00	3 959 557,31
-618 525,53	0,00	-618 525,53
941 449,85	0,00	941 449,85
4 282 481,63	0,00	4 282 481,63
2 363 682,25	0,00	2 363 682,25
		5 654 269,71
		419 470,74
		-183 616,90
		0,00
		5 890 123,55
3 071 633,93	0,00	3 071 633,93
-155 506,68	0,00	-155 506,68
1 043 430,06	0,00	1 043 430,06
3 959 557,31	0,00	3 959 557,31
1 893 066,24	37 500,00	1 930 566,24
	5 654 269,71 381 970,74 -183 616,90 0,00 5 852 623,55	Ennakkomaksut ja 0,00 37 500,00 0,00 0,00 37 500,00

2.3 RAHOITUSLEASING-SOPIMUKSET

€

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:

2016	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2016	0,00	0,00
Lisäykset	1 228 000,00	1 228 000,00
Vähennykset	0,00	0,00
Hankintameno 31.12.2016	1 228 000,00	1 228 000,00
Kertyneet poistot 1.1.2016	0,00	0,00
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	0,00	0,00
Tilikauden poisto	83 314,08	83 314,08
Kertyneet poistot 31.12.2016	83 314,08	83 314,08
Kirjanpitoarvo 31.12.2016	1 144 685,92	1 144 685,92
2015
Hankintameno 1.1.2015	0,00	0,00
Lisäykset	0,00	0,00
Vähennykset	0,00	0,00
Hankintameno 31.12.2015	0,00	0,00
Kertyneet poistot 1.1.2015	0,00	0,00
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	0,00	0,00
Tilikauden poisto	0,00	0,00
Kertyneet poistot 31.12.2015	0,00	0,00
Kirjanpitoarvo 31.12.2015	0,00	0,00

2.4 SIJOITUKSET

	€
			Osakkeet		Saamiset	Yhteensä
			Konserni		Konserni
2016			yritykset	Muut	yritykset
Kirjanpitoarvo 1.1.2016			112 234,00	14 896,50	0,00	127 130,50
Lisäykset			0,00	0,00	0,00	0,00
Vähennykset			0,00	0,00	0,00	0,00
Kirjanpitoarvo 31.12.2016			112 234,00	14 896,50	0,00	127 130,50
2015
Kirjanpitoarvo 1.1.2015			226 211,02	14 896,50	0,00	241 107,52
Lisäykset			0,00	0,00	0,00	0,00
Vähennykset			-113 977,02	0,00	0,00	-113 977,02
Kirjanpitoarvo 31.12.2015			112 234,00	14 896,50	0,00	127 130,50
	Koti	Konsernin	Emoyhtiön	Emoyhtiön	Emoyhtiön omistamien
Konserniyritykset	paikka	omistus	omistus	omistus	osakkeiden/osuuksien
		(%)	(%)		(kpl) nimellisarvo kirjanpitoarvo
Aspocomp Trading Oy	Suomi	100,00	100,00	320	0,00	0,00
Aspocomp GmbH	Saksa	100,00	100,00	2		62 234,00
AC Shenzhen Electronics Co., Ltd. Kiina		100,00	100,00			50 000,00
Yhteensä						112 234,00
Muut osakkeet ja osuudet
Muut osakkeet						14 896,50
Yhteensä						14 896,50

2.5 VAIHTO-OMAISUUS

€	2016	2015
Aineet ja tarvikkeet	1 588 823,00	1 642 287,00
Keskeneräinen tuotanto	317 555,00	199 971,00
Valmiit tuotteet	619 441,00	481 174,00
Yhteensä	2 525 819,00	2 323 432,00

2.6 LYHYTAIKAISET SAAMISET

€	2016	2015
Myyntisaamiset	3 987 911,10	2 952 912,66
Muut saamiset	0,00	116 990,29
Muut siirtosaamiset	115 923,56	207 474,56
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	4 103 834,66	3 277 377,51

2.7 OMA PÄÄOMA

	2015
1 000 000,00	1 000 000,00
1 000 000,00	1 000 000,00
2 471 988,80	2 462 439,68
89 100,00	9 549,12
2 561 088,80	2 471 988,80
5 759 001,00	8 274 232,32
5 759 001,00	8 274 232,32
-661 980,67	-2 515 231,32
8 658 109,13	9 230 989,80
7 658 109,13	8 230 989,80
	€ 2016

2.8 PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

	€	2016	2015
Lainat rahoituslaitoksilta
Lainat rahoituslaitoksilta		0,00	107 142,82
Leasing velat		788 579,75	0,00
Korko johdannaisvelat		30 232,00	0,00
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä		818 811,75	107 142,82

2.9 LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

	€	2016	2015
Lainat rahoituslaitoksilta
Lainat rahoituslaitoksilta		107 142,82	428 571,44
Leasing velat		215 993,71	0,00
Korko johdannaisvelat		12 654,00	0,00
Factoring velka		357 557,50	747 004,31
Yhteensä		693 348,03	1 175 575,75
Ostovelat, muut lyhyaikaiset velat ja siirtovelat
Ostovelat		1 993 306,41	1 716 239,02
Muut lyhytaikaiset velat		170 326,84	133 789,25
Siirtovelat		930 130,58	695 256,33
Yhteensä		3 093 763,83	2 545 284,60
Siirtovelkojen olennaiset erät:
Henkilöstökulujen jaksotus		847 617,12	587 444,98
Lainojen korkojaksotukset		273,57	607,08
Muut		82 239,89	240 993,52
Yhteensä		930 130,58	829 045,58
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Velat konserniyrityksille		3 825 142,03	3 834 227,44
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä		7 612 253,89	7 555 087,79

3.1 ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT

€	2016	2015
Vuokravastuut	465 685,00	740 266,00
Muut vastuut	21 000,00	792 004,31
Yhteensä	486 685,00	1 532 270,31

HALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTÖKSI JA TILINPÄÄTÖKSEN SEKÄ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET

Tilinpäätöksen 31.12.2016 mukaan emoyhtiön jakokelpoiset voittovarat ovat noin 7,7 miljoonaa euroa.

Aspocomp Group Oyj:n hallitus on päättänyt esittää 23.3.2017 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta tilikaudelta 1.1.-31.12.2016 ja että emoyhtiön tilikauden tappio 661 980,67 euroa siirretään kertyneiden voittovarojen tilille.

Helsingissä, helmikuun 13. päivänä 2017

Toimitusjohtaja

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä helmikuun 17. päivänä 2017

PricewaterhouseCoopers Oy

Tilintarkastusyhteisö

69

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Aspocomp Group Oyj:n yhtiökokoukselle

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

LAUSUNTO

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet Aspocomp Group Oyj:n Oyj:n (y-tunnus 1547801-5) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2016. Tilinpäätös sisältää:

• konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista
• emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

LAUSUNNON PERUSTELUT

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

TARKASTUKSEN YLEINEN LÄHESTYMISTAPA

Yhteenveto

 Konsernitilinpäätökselle määrittelimme olennaisuudeksi: 180 tuhatta euroa, joka on 0,9 % vuosien 2014-2016 liikevaihtojen keskiarvosta
 Tarkastuksen laajuus: Tarkastuksen kohteena oli konsernin emoyhtiö sekä suomalainen ei-operatiivinen tytäryhtiö.
 Liikevaihdon tuloutusajankohta
 Liikearvon arvostaminen
 Laskennallisten verosaamisten arvostaminen
 Maksuvalmius

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus	180 tuhatta euroa
Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde	0,9 % liikevaihtojen vuosien 2014-2016 keskiarvosta
Perustelut vertailukohteen valinnalle	Valitsimme liikevaihdon olennaisuuden määrittämisen perustaksi, koska se kuvastaa näkemyksemme mukaan konsernin liiketoiminnan volyymiä ja kasvutavoitteita. Koska konsernin tuloskehitys ei ole tasaista, liikevaihto on myös yleisesti hyväksytty vertailukohde. Laskelmassa sovellettava prosenttiosuus on yleisesti hyväksyttyjen määrällisten rajojen puitteissa.

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen

Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Aspocomp-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.

Aspocomp-konsernilla on yksi varsinainen operatiivinen yhtiö, joka on konsernin emoyhtiö, mikä on valittu tilintarkastuksen kohteeksi yhdessä suomalaisen tytäryhtiön kanssa, jolla ei ole operatiivista toimintaa. Emoyhtiön tilintarkastus kattaa konsernin liikevaihdosta lähes 100 prosenttia.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Liikevaihdon tuloutusajankohta Tietoja liikevaihdon tulouttamisesta on esitetty tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa ja liitetiedossa 1. Liikevaihto Suoritteiden myynti tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle ja konsernilla ei ole enää tuotteiden hallintaoikeutta eikä todellista määräysvaltaa. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla ja myönnetyillä alennuksilla. Keskityimme liikevaihdon katkon tarkastukseen, koska on riski että myyntitapahtumia olisi voitu tulouttaa väärällä tilikaudella. Tekemämme työ kattaa samalla tilintarkastusstandardien määrittämää merkittävää riskiä liittyen liikevaihdon tuloutukseen.	Tarkastustoimenpiteisiimme kuului esimerkiksi seuraavia toimenpiteitä: - Tarkastimme liikevaihdon kirjautumista oikealle kaudelle tarkastamalla liikevaihtoon kirjattuja myyntitapahtumia ennen ja jälkeen tilikauden viimeistä päivää. Valittujen myyntitransaktioiden osalta tarkastimme liikevaihdon kirjautumisen oikealle kaudelle varmistamalla toimitusasiakirjojen avulla että liikevaihto on kirjattu oikealle kaudelle. - Tarkastimme otoksen tilikauden aikaisista myyntitapahtumista ja täsmäytimme valitut transaktiot myyntilaskuihin, toimitusasiakirjoihin sekä maksusuorituksiin. Suoritimme IT-avusteisia tarkastustoimenpiteitä konsernin liikevaihdolle, jossa analysoimme kaikkia tilikauden aikaisia myyntitapahtumia sekä varmistimme liikevaihtokirjausten kirjanpidollisen käsittelyn loogisuuden
Liikearvon arvostaminen Tietoja liikearvon arvostamisesta on esitetty tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa ja liitetiedossa 25. Arvonalentumistestaus Yhtiö on velvollinen testaamaan liikearvon arvonalentumisten varalta vähintään kerran vuodessa. Koko konsernin liikearvo tilinpäätöspäivänä on 3 miljoonaa euroa ja se liittyy kokonaisuudessaan Oulun piirilevyjä valmistavaan tehtaaseen. Tämä alue on tärkeä tilintarkastukselle, koska arvonalentumistestauksessa käytetään johdon harkintaa koskien keskeisiä oletuksia, kuten rahavirtaennusteiden ennusteperiodin	Tarkastustoimenpiteisiimme kuului esimerkiksi seuraavia toimenpiteitä: Arvioimme arvonalentumistestauksissa käytettyjä arvioita liikevaihdon vuosittaisesta kasvusta, myyntikatteesta sekä diskonttauskorosta ja vertasimme niitä hallituksen hyväksymiin budjetteihin. Arvioimme ja haastoimme johdon tulevaisuuden kassavirtaennusteita sekä käytettyä diskonttokorkoa sekä kävimme läpi prosessin, jonka avulla ennusteet muodostetaan. Varmistimme johdon laatimien arvonalentumistestauslaskelmien matemaattisen oikeellisuuden Vertasimme päättyneen vuoden toteutuneita tuloksia

keskimääräistä liikevaihdon kasvuvauhtia, myyntikatetta sekä laskelmissa käytettävää diskonttauskorkoa. Keskityimme rahavirtoihin liittyviin ennusteisiin, koska nämä sisältävät merkittävimmän arvionvaraisuuden.

Suoritetun testauksen mukaan kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti kirjanpitoarvon 11,8 miljoonalla eurolla eli liikearvoon ei ole kohdistunut arvonalentumista tilikauden 2016 aikana.

Laskennallisten verosaamisten arvostaminen

Tietoja laskennallisten verosaamisten arvostamisesta on esitetty tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa ja liitetiedossa 8. Tuloverot

Konsernilla on taseessa laskennallisia verosaamisia yhteensä 3 miljoonaa euroa, jotka on kirjattu pääosin verotuksessa hyllytetyistä poistoista. Tilikauden aikana laskennallisten verosaamisten määrä on kasvanut 400 tuhatta euroa. Laskennallisten verosaamisten arvostamiseen liittyy johdon harkintaa, koska saamisten hyödyntäminen edellyttää, että yhtiöllä on todennäköisesti tulevaisuudessa käytettävissä verotettavaa tuloa, minkä vuoksi laskennallisten verosaamisten arvostaminen on tilintarkastuksen kannalta merkittävä seikka.

Lisäksi konsernilla on aikaisempien tilikausien vahvistettuja tappioita emoyhtiössä yhteensä 83,7 miljoonaa euroa joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista konsernin taseeseen 31.12.2016, koska niiden osalta johto on arvioinut, ettei vastaavaa verotettavaa tulosta ole odotettavissa ennen vahvistettujen verotappioiden vanhentumista.

testauslaskelmissa käytettyihin ennusteisiin sekä katsoimme aikaisempien vuosien arvonalentumistestauksia toteumien valossa ja varmistuimme etteivät johdon ennusteet ole olleet liian optimistisia esimerkiksi arvioitujen katteiden ja liikevaihdon kasvuvauhdin osalta.

Arvioimme johdon tekemiä herkkyysanalyysejä, jotka on tehty arvioimalla liikevaihdon kasvun, myyntikatteen heikkenemisen ja diskonttokoron muutoksen vaikutuksia yksin ja erikseen arvonalentumistestausten lopputuloksiin.

Tarkastustoimenpiteisiimme kuului esimerkiksi seuraavia toimenpiteitä:

• Haastoimme johdon ennusteita tulevaisuuden verotettavasta tuloksesta. Varmistimme ennusteiden yhdenmukaisuuden arvonalentumistestauksissa käytettyjen ennusteiden kanssa.
• Kävimme läpi johdon laatimat perusteet laskennallisten verosaamisten kirjaamiselle sekä haastoimme johtoa verosaamisten kirjausedellytyksistä.
• Varmistimme johdon laatimien laskelmien matemaattisen oikeellisuuden
• Arvioimme myös aikaisempien ennusteiden osuvuutta vertaamalla niitä konsernin todelliseen taloudelliseen suoriutumiseen.

Maksuvalmius

Tietoja maksuvalmiudesta on esitetty tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa ja liitetiedossa 26. Rahoitusriskien hallinta

Yhtiön maksuvalmius perustuu kassavaroihin, liiketoiminnan tuottamaan kassavirtaan ja ulkopuoliseen rahoitukseen. Vuoden 2016 lopussa yhtiön korolliset nimellisarvoiset velat olivat 1,5 miljoonaa euroa ja kassavarat 0,3 miljoonaa euroa. Nettovelkaantumisaste oli 11,8% ja omavaraisuusaste 67,6%.

Yhtiössä pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta yhtiöllä olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien

Tarkastustoimenpiteisiimme kuului esimerkiksi seuraavat toimenpiteet

• Vertasimme yhtiön johdon laatimia kassavirtaennusteita hallituksen hyväksymään vuoden 2017 budjettiin ja varmistimme että ennusteen ja budjetin välillä ei ole epäjohdonmukaisuuksia.
• Varmistimme 12 kuukauden kassavirtaennustelaskelmien matemaattisen oikeellisuuden.
• Kävimme läpi ja haastoimme yhtiön johdon laatimat seuraavan 12 kuukauden kassavirtaennusteet, joiden perusteella yhtiön rahavarat riittävät 12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen. Vertasimme mm.

lainojen takaisinmaksuun. Maksuvalmiuden arvioimiseksi yhtiö on laatinut kuukausikohtaisen kassavirtaennusteen vuodelle 2017.

Yhtiön käyttämiin rahoitusmuotoihin kuten pankkilainoihin, luottolimiittiin, factoringiin sekä rahoitusleasingiin liittyy kovenanttiehtoja, joiden ehdot ovat täyttyneet 31.12.2016.

Yhtiön kassa- ja rahoitustilanne parantui vuoden 2016 aikana vuoden 2015 tasosta.

Yhtiön tekemän arvion mukaan liiketoiminta jatkuu vakaana, ja yhtiö arvioi vuoden 2017 muodostuvan kokonaisuudessaan viime vuotta paremmaksi. Maksuvalmius on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska sen arviointi ja kassavirtaennusteiden laatiminen edellyttävät johdolta merkittävää harkintaa

ennusteita kuluneen vuoden toteutuneisiin lukuihin myynnin osalta, ja kasvuennustetta viimeaikojen kasvutrendiin. Kulujen osalta vertasimme ennustetta kuluryhmätasolla toteutuneisiin kuluihin edelliseltä vuodelta, ja selvitimme merkittävät erot hankkimalla ymmärryksen kulujen luonteesta mukaan lukien johdon mahdollisuudet vaikuttaa kulujen määrään.

• Tarkastimme yhtiön laatimat kovenanttilaskelmat ja varmistimme, että yhtiön rahoitukseen liittyvät kovenanttiehdot täyttyivät 31.12.2016.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme.

TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VELVOLLISUUDET

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSESSA

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa,

väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
• Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET

MUU INFORMAATIO

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomukseen ja vuosikertomukseen sisältyvän muun informaation kuin tilinpäätöksen ja sitä koskevan tilintarkastuskertomuksemme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että

• toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia
• toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme toimintakertomukseen sisältyvään informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 17.2.2017

PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Markku Katajisto KHT

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2016

Aspocomp Group Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmä perustuu voimassa olevaan Suomen lainsäädäntöön, Aspocompin yhtiöjärjestykseen ja yhtiön hallituksen ja sen valiokuntien työjärjestyksiin. Aspocomp noudattaa myös Helsingin pörssin ja Finanssivalvonnan antamia listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä, määräyksiä ja ohjeita sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia.

Tämä selvitys Aspocompin vuoden 2016 hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 2015 mukaisesti. Aspocomp on noudattanut hallinnointikoodin suosituksia sellaisenaan, eikä ole poikennut yhdestäkään koodin suosituksesta.

Aspocomp Group Oyj:n hallitus on käsitellyt tämän selvityksen 13.2.2017 pitämässään kokouksessa. Yhtiön tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy on tarkastanut, että selvitys on annettu ja että sen taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteittäinen kuvaus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa.

Selvitys Aspocompin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on annettu yhtiön hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena. Tämä selvitys on julkaistu myös sellaisenaan yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.aspocomp.com/cg selvitys sekä osana yhtiön vuoden 2016 vuosikertomusta.

Suomen listayhtiöiden voimassa oleva hallinnointikoodi 2015 on julkisesti saatavilla esimerkiksi Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n verkkosivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.

ASPOCOMPIN HALLINTOELIMET

Aspocomp-konsernin hallinnosta ja toiminnasta vastaavat päätöksentekoelimet ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Aspocompin ylin päättävä elin on yhtiökokous, jossa yhtiön osakkeenomistajat voivat käyttää puhe- ja äänivaltaansa. Yhtiön ylin operatiivinen päätöksentekijä on yhtiökokouksen valitsema hallitus. Hallituksen valitsema toimitusjohtaja vastaa hallituksen linjausten mukaisesta yhtiön operatiivisesta johtamisesta johtoryhmän tukemana.

YHTIÖKOKOUS

Aspocompin osakkeenomistajat voivat käyttää päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa heillä on puhe-, kysely- ja äänioikeus. Kaikilla yhtiön osakkeenomistajilla on oikeus osallistua yhtiökokouksiin noudattaen yhtiökokouskutsussa annettuja ohjeita. Osakkeenomistaja voi osallistua yhtiökokoukseen itse tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä. Yhtiökokouksessa jokaisella osakkeella on yksi ääni. Aspocompin varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain ennen kesäkuun loppua yhtiön hallituksen tarkemmin määräämänä ajankohtana Helsingissä tai Espoossa. Ylimääräinen yhtiökokous voidaan pitää, jos hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai jos se lain mukaan on pidettävä.

Varsinainen yhtiökokous päättää sille Suomen osakeyhtiölain ja Aspocompin yhtiöjärjestyksen mukaisista tehtävistä kuten tilinpäätöksen vahvistamisesta, voitonjaosta, vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä mahdollisesta yhtiöjärjestyksen muuttamisesta Varsinainen yhtiökokous myös valitsee hallituksen jäsenet ja tilintarkastajan sekä päättää heille maksettavista palkkioista.

Yhtiökokouskutsu ja päätösehdotukset

Aspocomp julkaisee yhtiöjärjestyksensä mukaisesti aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta kokouskutsun sekä pörssitiedotteena että yhtiön verkkosivuilla. Kokouksen esityslista, kokousaineisto ja päätösehdotukset julkaistaan yhtiökokouskutsussa. Varsinaisen yhtiökokouksen päätösehdotuksista esitetään mm. ehdotukset hallituksen kokoonpanoksi, jäsenten palkkioiksi ja tilintarkastajaksi. Hallitukseen ehdotettuja henkilöitä koskevat tiedot esitetään myös yhtiön internetsivuilla.

Yhtiökokouskutsussa esitetään myös mahdolliset hallituksen kokoonpanoa ja palkkioita sekä tilintarkastajan valintaa koskevat yhtiön osakkeenomistajien päätösehdotukset, mikäli päätösehdotuksen antaneella osakkeenomistajalla on vähintään 10 % osuus Aspocompin osakkeiden tuottamasta äänimäärästä ja ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa valintaan ja mikäli päätösehdotus on toimitettu yhtiölle siten, että se voidaan sisällyttää yhtiökokouskutsuun. Yhtiökokouskutsun julkistamisen jälkeen vähintään 10 % omistavien osakkeenomistajien tekemät vastaavat ehdotukset julkistetaan erikseen pörssitiedotteella. Lisäksi kaikki ennen yhtiökokouspäivää yhtiölle toimitetut yhtiökokouksen käsiteltävänä oleviin asiakohtiin liittyvät kirjalliset päätösehdotukset esitetään yhtiön internetsivuilla.

Osakkeenomistajan aloitteet yhtiökokouksen käsiteltäviksi asioiksi

Osakkeenomistajalla on osakeyhtiölain mukainen oikeus saada yhtiökokoukselle kuuluva asia kokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Osakkeenomistajan tulee huolehtia siitä, että käsiteltäväksi vaadittu asia on osakeyhtiölain mukainen ja riittävän täsmällinen, jotta se voidaan sisällyttää yhtiökokouskutsuun ja käsitellä yhtiökokouksessa.

Aspocomp ilmoittaa hyvissä ajoin, viimeistään yhtiökokousta edeltävän tilikauden loppuun mennessä, verkkosivuillaan päivämäärän, johon mennessä osakkeenomistajan on esitettävä yhtiön hallitukselle varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi vaatimansa asia.

Läsnäolo yhtiökokouksessa

Aspocompin hallituksen puheenjohtaja, hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat läsnä yhtiökokouksessa ja lisäksi myös tilintarkastaja on läsnä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Hallituksen jäseneksi ehdolla oleva henkilö on läsnä valinnasta päättävässä kokouksessa. Mikäli edellä mainitut läsnäolot eivät toteudu yhden tai useamman henkilön kohdalla, Aspocomp ilmoittaa poissaolosta yhtiökokoukselle.

Yhtiökokousasiakirjojen arkisto

Yhtiökokousasiakirjat pidetään vähintään viisi vuotta saatavilla Aspocompin internetsivuilla. Yhtiökokouspöytäkirja kokouksen päätöksistä asetetaan verkkosivuille viimeistään kahden viikon kuluttua yhtiökokouksesta.

HALLITUS

Aspocompin hallitus vastaa yhtiön hallinnon ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan, hyväksyy yhtiön strategiset tavoitteet ja riskienhallinnan periaatteet sekä varmistaa johtamisjärjestelmän toimivuuden ja valvonnan. Hallitus huolehtii myös siitä, että yhtiöllä on yhtiön toiminnassa noudatettavat arvot. Yhtiön hallituksella on yleistoimivalta kaikissa niissä asioissa, joita ei ole lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan määrätty toisten hallintoelinten päätettäväksi. Hallituksen yleisenä tehtävänä on pitkällä aikavälillä kasvattaa yhtiön osakkeenomistajien omistusten arvoa sekä huolehtia samalla yhtiön ja kaikkien osakkeenomistajien eduista.

Hallituksen valinta ja toimikausi

Varsinainen yhtiökokous valitsee kaikki Aspocompin hallituksen jäsenet vuodeksi kerrallaan ja päättää heidän palkkioistaan. Aspocompin yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu kolmesta (3) kahdeksaan (8) jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy valinnan jälkeisen seuraavan yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen jäsenet valitsevat yhtiökokouksen jälkeen keskuudestaan hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallituksen jäsenet 2016

Varsinainen yhtiökokous 2016 valitsi 7.4.2016 hallituksen tekemän ehdotuksen mukaisesti hallitukseen neljä jäsentä. Hallitukseen valittiin uudelleen Päivi Marttila ja Kaarina Muurinen sekä uusiksi jäseniksi Matti Lahdenperä ja Juha Putkiranta.

Hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Päivi Marttilan ja varapuheenjohtajaksi Kaarina Muurisen.

PÄIVI MARTTILA

Puheenjohtaja

s. 1961, Suomen kansalainen, kauppatieteiden maisteri

Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2014, hallituksen jäsen vuodesta 2013

Riippumaton yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista, 2013-

Päätoimi: Midagon Oy, hallituksen puheenjohtaja ja osakas, 2016-

Keskeinen työkokemus: Midagon Oy, toimitusjohtaja, 2012-16, Flextronics konserni, myyntijohtaja, 2005–2011, Plamec Oy, toimitusjohtaja 2002–2005, QPR Software Oyj, perustaja ja johtaja, 1991–2001.

Keskeisimmät luottamustehtävät: Efore Oyj ja Midagon Oy, hallituksen puheenjohtaja, Ixonos Oyj, hallituksen varapuheenjohtaja, Kitron ASA ja Patria Oyj, hallituksen jäsen.

Osakeomistus Aspocomp Group Oyj:ssä 31.12.2016: 17 474 osaketta ja lähipiiri 12 489 osaketta

KAARINA MUURINEN

Varapuheenjohtaja

s. 1958, Suomen kansalainen, ekonomi

Hallituksen varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsen vuodesta 2015

Riippumaton yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista, 2015-

Päätoimi: Vaisala Oyj, talousjohtaja, 2011-

Keskeinen työkokemus: Nokia Oyj, Vice President, Supply Chain Finance & Control, 2008-11, Vice President, Shared Accounting Services, 2003-08, Director, Financial Services Platform, 1998-2003, Hewlett-Packard Brussels Coordination Center, Accounting Manager, Europe Inventory & Revenue, 1994-98.

Keskeisimmät luottamustehtävät: PRH:n tilintarkastuslautakunta, lautakunnan jäsen

Osakeomistus Aspocomp Group Oyj:ssä 31.12.2016: ei osakkeita

MATTI LAHDENPERÄ

Jäsen

s. 1953, Suomen kansalainen, tekniikan lisensiaatti Hallituksen jäsen vuodesta 2016 Riippumaton yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista, 2016-

Päätoimi: OT-Kumi Oy, osakas ja kehityspäällikkö 2004-16

Keskeinen työkokemus: RL Vision Tech Oy, varatoimitusjohtaja, 2002-04, Thermo Radiometrie Oy, tuotantopäällikkö, Group Manager 1995-02, Rautaruukki New Technology, tuotantopäällikkö, 1991- 95, VTT Oulu, valmistustekniikan tutkija, 1988-91, Aspo Elektroniikka, Oulu, tuotantopäällikkö, 1979-88.

Osakeomistus Aspocomp Group Oyj:ssä 31.12.2016: 150 000 osaketta ja lähipiiri 70 011 osaketta

JUHA PUTKIRANTA

Jäsen

s. 1957, Suomen kansalainen, diplomi-insinööri

Hallituksen jäsen vuodesta 2016

Riippumaton yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista, 2016-

Päätoimi: Saafricon Oy, toimitusjohtaja ja omistaja, 2015-

Keskeinen työkokemus: Microsoft Corporation, Corporate Vice President, 2014, Nokia Oyj, Executive Vice President, Operations, 2013-14, Nokia Oyj, Senior Vice President, johtotehtävät, 1997-2012, Symbian Ltd, hallituksen jäsen, 1998-2001, Hewlett-Packard Corporation,

markkinointijohtaja Euroopan ja Afrikan alueet, elektroniikan mittausjärjestelmät, 1992-97, Siar Oy, liikkeenjohdon konsultti, 1986-87, Nokia Oyj, erilaisia johtotehtäviä, informaatiojärjestelmä yksikkö, 1979-86.

Keskeisimmät luottamustehtävät: Familings Oy ja Variantum Oy, hallituksen puheenjohtaja, Bittium Corporation, Nordcloud Oy ja 4TS Oy, hallituksen jäsen, Meontrust Oy, Advisor of the Board.

Osakeomistus Aspocomp Group Oyj:ssä 31.12.2016: ei osakkeita

Aspocompin hallitukseen kuului 26.3.2015 - 7.4.2016 kolme jäsentä: puheenjohtaja Päivi Marttila, varapuheenjohtaja Kaarina Muurinen ja jäsen Tuomo Lähdesmäki.

Hallituksen kokoonpanoa koskevan ehdotuksen valmistelu

Yhtiön hallitus tai nimitysvaliokunta, mikäli valiokunta on perustettu, valmistelee varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi ehdotuksen hallituksen kokoonpanoksi.

Yhtiön ilmoittama hallituksen kokoonpanoa koskevan ehdotuksen valmistelutapa ei rajoita osakkeenomistajan oikeutta tehdä hallituksen kokoonpanoa tai palkkioita koskevia ehdotuksia.

Hallituksen kokoonpano

Hallituksen kokoonpanoehdotuksen valmistelussa otetaan huomioon Aspocompin toiminnan asettamat vaatimukset ja yhtiön kehitysvaihe. Tavoitteena on koota hallitukseen monipuolisesti osaamista, kokemusta ja kyvykkyyttä, jotta hallitus pystyy hoitamaan sille asetetut tavoitteet parhaalla mahdollisella tavalla. Jäseneksi valittavalla on oltava tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän suorittamiseen sekä mahdollisuus paneutua yhtiön asioihin riittävän

laajasti. Hallituksen tehtävien tehokkaan hoitamisen kannalta on tärkeää että hallitus koostuu riittävän monesta jäsenestä ja että hallitukseen ehdolla olevilla jäsenillä on monipuolinen osaaminen ja toisiaan täydentävä kokemus sekä tuntemus yhtiöstä ja sen liiketoiminta-alasta. Aspocompin periaatteena on, että hallituksessa on molempia sukupuolia edustettuina.

Hallituksen monimuotoisuus

Mahdollisimman tehokas hallitustyöskentely edellyttää jäseniltä erinomaista pätevyyttä ja riittävää monimuotoisuutta. Hallituksen monimuotoisuus tukee osaltaan hallituksen tehtävien mahdollisimman tehokasta hoitamista sekä tehostaa sen kykyä vastata yhtiön liiketoimintojen sekä strategisten tavoitteiden asettamiin nykyisiin ja kehittyviin vaatimuksiin. Hallituksen riittävä monimuotoisuus tukee myös paremmin avointa keskustelua ja itsenäistä päätöksentekoa. Aspocomp on määritellyt hallituksen kokoonpanoehdotuksen valmistelussa käytettävät monimuotoisuutta koskevat periaatteet.

Hallituksen monimuotoisuuden kannalta olennaisia asioita ovat jäsenten toisiaan täydentävä ja monipuolinen osaaminen. Hallituskokoonpanoehdotuksen valmistelussa tarkastellaan ehdokkaiden ammatti- ja koulutustaustaa sekä kansainvälisen kokemusta, jotta edustettuina on mahdollisimman laajalti eri alojen osaamista ja koulutusta. Lisäksi valmisteluissa otetaan huomioon ehdokkaiden ikäjakauman riittävä monimuotoisuus, sillä eri ikäisten jäsenten kokemukset täydentävät toisiaan. Monipuoliseen kokoonpanoon kuuluu se, että hallituksen jäseninä on molempia sukupuolia. Pätevyyden ja henkilökohtaisten ominaisuuksien lisäksi arvioidaan lisäksi ehdokkaiden yhteistyökykyä ja kykyä suhtautua avoimesti innovatiivisiin ajatuksiin sekä kykyä tukea ja haastaa yhtiön toimivaa johtoa rakentavasti ja ennakoivasti.

Hallituksen kokoonpano- ja monimuotoisuusvaatimusten toteutuminen 2016

Aspocompin varsinainen yhtiökokous valitsi 7.4.2016 hallitukseen neljä jäsentä hallituksen tekemän ehdotuksen mukaisesti. Kaikilla hallituksen jäsenillä on korkeakoulututkinto ja tutkinnot jakautuvat tasaisesti talouden ja tekniikan aloille. Osalla jäsenistä on kansainvälistä työkokemusta erityyppisistä tehtävistä. Kaikki jäsenet ovat toimineet tai toimivat listaamattomien yhtiöiden sekä osa myös listattujen yhtiöiden johto- tai hallitustehtävissä. Ikänsä puolesta hallituksen jäsenet jakautuvat 55- 63 ikävuoden välille. Molemmat sukupuolet ovat edustettuina hallituksessa, hallituksen neljästä jäsenestä kaksi on naisia.

Hallituksen jäsenten riippumattomuus

Hallituksen jäsenten enemmistön tulee olla riippumattomia yhtiöstä ja vähintään kahden yhtiöstä riippumattoman hallituksen jäsenen tulee olla riippumattomia myös yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Aspocompin hallitus arvioi vuosittain jäsentensä riippumattomuuden ja arvio ilmoitetaan yhtiön selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä päivitetään tarvittaessa yhtiön verkkosivuille kesken vuoden. Kukin hallituksen jäsen on velvollinen toimittamaan riippumattomuuden arviointia varten tarpeelliset tiedot yhtiön hallitukselle.

Hallituksen jäsenten riippumattomuus 2016

Vuonna 2016 tehdyn riippumattomuusarvioinnin perusteella Aspocompin hallitus on arvioinnut kaikkien jäsenten olevan riippumattomia sekä yhtiöstä että yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksen jäsenten riippumattomuutta arvioitiin Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin riippumattomuuskriteerien mukaisesti.

2016	Yhtiöstä riippumaton	Riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista
Päivi Marttila, puheenjohtaja	Kyllä	Kyllä
Kaarina Muurinen	Kyllä	Kyllä
Matti Lahdenperä	Kyllä	Kyllä
Juha Putkiranta	Kyllä	Kyllä

Hallituksen työjärjestys ja tiedonsaanti

Hallituksen toiminta noudattaa ennalta asetettua työjärjestystä, yhtiöjärjestyksen, Suomen lainsäädännön ja muiden säännösten rinnalla. Hallituksen työjärjestys on kokonaisuudessaan nähtävillä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.aspocomp.com/hallituksen työjärjestys. Kaikista hallituksen kokouksista pidetään pöytäkirjaa.

Hallituksen työjärjestyksen keskeinen sisältö:

• päättää työjärjestyksestään ja päivittää sitä tarvittaessa vuosittain
• nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä päättää toimitusjohtajan palkasta ja palkkioista
• hyväksyä ja ylläpitää suunnitelmaa toimitusjohtajan seuraajasta
• hyväksyä toimitusjohtajalle raportoivien työntekijöiden nimitykset ja heidän työsuhteensa ehdot ja palkkiot
• hyväksyä yhtiörakenteen ja yhtiön organisaation
• ehdottaa yhtiökokoukselle johdon kannustinjärjestelmät tarvittaessa
• varmistaa että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty ja seurata valvonnan toimivuutta
• määrittää yhtiön pitkän aikavälin tavoitteet ja seurata niiden saavuttamista
• arvioida yhtiön vuosittaisia toimintasuunnitelmia
• hyväksyä yhtiön vuositason taloudelliset tavoitteet
• käsitellä ainakin kerran vuodessa yhtiön pääriskit ja antaa tarvittavat ohjeet riskien hallitsemiseksi
• käsitellä ja hyväksyä yhtiön osavuosikatsaukset, tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen sekä yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen
• keskustella ainakin kerran vuodessa yhtiön tilintarkastajan kanssa
• tehdä tärkeimmät liiketoimintapäätökset kuten yrityskaupat, divestoinnit, merkittävät sopimukset ja vastuut, investoinnit ja rahoitusjärjestelyt
• määrittää yhtiön strategian ja seurata sen toteuttamista
• hyväksyä strategian pohjalta laaditun liiketoimintasuunnitelman ja budjetin sekä seurata niiden toteutumista
• asettaa investoinneille ja sitoumuksille hyväksymisrajat, joita ei saa ylittää ilman hallituksen lupaa
• päättää osinkopolitiikasta ja valmistella ehdotuksen osingonjaosta varsinaiselle yhtiökokoukselle
• tarkkailla ja hallinnoida yhtiön johdon, hallituksen jäsenten sekä osakkeenomistajien välisiä eturistiriitoja
• arvioida vuosittain työtään, toimintaansa ja osaamistaan
• käsitellä ja päättää kaikki sellaiset asiat, jotka kuuluvat hallitukselle osakeyhtiölain tai muun lainsäädännön nojalla.

Yhtiö huolehtii siitä, että kaikki hallituksen jäsenet saavat aina riittävät tiedot Aspocompin toiminnasta, toimintaympäristöstä ja taloudellisesta asemasta ja että uusi hallituksen jäsen perehdytetään yhtiön toimintaan.

Hallituksen toiminnan arviointi

Hallitustyöskentelyn tehokkuuden ja jatkuvuuden takaamiseksi ja kehittämiseksi, Aspocompin hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan säännöllisesti vuosittain.

Hallituksen toiminnan arviointi 2016

Aspocompin hallitus toteutti vuonna 2016 vuosittaisen toimintaansa ja työskentelytapojaan koskevan arvioinnin sisäisenä itsearviointina ja käyttää arvioinnin tuloksia työskentelynsä kehittämiseen. Arvioinnin kohteena oli mm. hallituksen kokoonpano, organisointi ja toiminta ryhmänä, kokousten valmistelu, yhteistyö toimitusjohtajan kanssa, kunkin hallituksen jäsenen ja ryhmän pätevyys, erityisosaaminen ja tehokkuus sekä se, kuinka hyvin hallitus on toiminut asetettuihin tavoitteisiin verrattuna.

Hallituksen kokoukset 2016

Hallitus kokoontui vuoden 2016 aikana 15 kertaa ja jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 100 prosenttia.

2016	Kokouksiin osallistuminen	Osallistumis prosentti
Päivi Marttila, puheenjohtaja	15/15	100 %
Kaarina Muurinen, varapuheenjohtaja	15/15	100 %
Matti Lahdenperä (7.4.2016 alkaen)	9/9	100 %
Tuomo Lähdesmäki (7.4.2016 asti)	6/6	100 %
Juha Putkiranta (7.4.2016 alkaen)	9/9	100 %

VALIOKUNNAT

Valiokunnan perustaminen ja jäsenten valinta

Hallitus voi tarvittaessa tehostaa vastuulleen kuuluvien asioiden valmistelua perustamalla hallituksen valiokuntia. Hallitus voi tarvittaessa päättää tarkastusvaliokunnan, palkitsemisvaliokunnan ja nimitysvaliokunnan perustamisesta ja valitsee niihin keskuudestaan jäsenet ja puheenjohtajan vuosittain varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen. Valiokuntia ei perusteta, mikäli Aspocompin liiketoiminnan laajuus ei sitä edellytä ja tällöin hallitus hoitaa valiokunnille määritellyt tehtävät.

Valiokunnat avustavat hallitusta valmistelemalla hallitukselle kuuluvia asioita. Hallitus on vastuussa valiokunnille osoittamiensa tehtävien hoitamisesta. Valiokunnailla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee sille kuuluvat päätökset kollektiivisesti.

Kussakin valiokunnassa on oltava vähintään kolme jäsentä ja jäsenillä on oltava valiokunnan tehtäväalueen edellyttämä asiantuntemus ja kokemus. Lisäksi enemmistö valiokunnan jäsenistä on oltava riippumattomia yhtiöstä. Lisäksi tarkastusvaliokunnassa vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton merkittävistä osakkeenomistamista. Valiokuntien tulee pitää pöytäkirjaa kokouksistaan sekä raportoida työstään hallitukselle. Valiokuntien pöytäkirjat tulee toimittaa hallitukselle.

Valiokuntien keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet ovat nähtävillä hallituksen kirjallisessa työjärjestyksessä yhtiön internetsivuilla www.aspocomp.com/hallituksen työjärjestys.

Tarkastusvaliokunta

Mikäli tarkastusvaliokuntaa ei ole perustettu, yhtiön hallitus hoitaa nämä tehtävät itse.

Tarkastusvaliokunnalle määriteltyjä erityisiä tehtäviä ovat:

• tilinpäätösprosessin seuranta
• talousraportointiprosessin valvonta
• sisäisen valvonnan ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuuden seuranta
• käsitellä tähän Aspocompin hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antamaan selvitykseen sisältyvää kuvausta taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä
• tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteisen tilintarkastuksen seuranta
• lakisääteisen tilintarkastuksen ja tilintarkastusyhteisön riippumattomuuden arviointi
• tilintarkastajan valintaa koskevan päätösehdotuksen valmistelu
• tilinpäätösperiaatteiden, IFRS-asioiden läpikäynti.

Aspocompin tarkastusvaliokunnan tehtävät ovat kokonaisuudessaan nähtävillä yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.aspocomp.com/valiokunnat.

Tarkastusvaliokunnan tehtävät 2016

Tilikaudella 2016 valiokuntia ei perustettu. Aspocompin yhtiöjärjestyksen mukaisesti hallitus hoiti kaikki tarkastusvaliokunnalle säädetyt pakolliset tehtävät. Hallitus järjesti myös erillisen tarkastusvaliokunta-asioita käsittelevän kokouksen, johon myös tilintarkastaja osallistui.

TOIMITUSJOHTAJA JA MUU JOHTO

Toimitusjohtaja

Hallitus nimittää Aspocompin toimitusjohtajan ja päättää hänen toimisuhteensa ehdoista. Toimitusjohtajan tehtävänä on yrityksen liiketoiminnan johtaminen ja kehittäminen ja yrityksen juoksevan hallinnon hoitaminen osakeyhtiölain ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hän vastaa myös siitä, että yhtiön johtamisresurssit ovat riittävät ja että yhtiön hallinto toimii asianmukaisesti sekä vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtaja valmistelee hallituksen kokouksissa käsiteltävät asiat ja raportoi tehtävistään hallitukselle. Aspocomp Group Oyj:n toimitusjohtajana on 15.5.2014 alkaen toiminut diplomi-insinööri Mikko Montonen.

Johtoryhmä

Hallitus nimittää johtoryhmän jäsenet toimitusjohtajan esityksestä. Johtoryhmän jäsenet raportoivat toimitusjohtajalle ja he avustavat toimitusjohtajaa mm. strategian, toimintasuunnitelmien sekä muiden merkittävien asioiden valmisteluissa ja käytäntöön viennissä. Johtoryhmä seuraa yhtiön liiketoiminnan kehitystä ja riskienhallintaa sekä käsittelee investointiehdotukset, liiketoiminta- ja vuosisuunnitelmat ja kannustinohjelmat ennen hallitukselle esittämistä. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti toimitusjohtajan johdolla.

MIKKO MONTONEN

Toimitusjohtaja

s. 1965, Diplomi-insinööri, Suomen kansalainen Aspocompin osakkeita ja optioita: 90 000 osaketta ja 300 000 optiota (31.12.2016)

JARI ISOAHO

Tuotantojohtaja

s. 1960, Insinööri, Suomen kansalainen Aspocompin osakkeita: 1 000 osaketta (31.12.2016)

JOUNI KINNUNEN

Talousjohtaja

s. 1960, Yo-merkonomi, Suomen kansalainen Aspocompin osakkeita: 24 osaketta (31.12.2016)

ANTTI OJALA

Kehitysjohtaja s. 1979, Diplomi-insinööri, Suomen kansalainen Aspocompin osakkeita: 3 000 osaketta (31.12.2016)

TERO PÄÄRNI

Myyntijohtaja

s. 1974, Suomen kansalainen Aspocompin osakkeita: 15 000 osaketta (31.12.2016)

KUVAUKSET SISÄISEN VALVONNAN MENETTELYTAVOISTA JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTELMIEN PÄÄPIIRTEISTÄ

Aspocompin hallitus vastaa siitä että yhtiön sisäinen valvonta ja riskienhallinta on asianmukaisesti ja tehokkaasti järjestetty. Tavoitteena on varmistaa:

• hallituksen ja johdon riittävä tiedonsaanti yhtiön taloudellisesta tilasta, tulevaisuuden suorituskykyyn vaikuttavista riskeistä ja strategian toteutumisesta
• ulkoisen raportoinnin olevan olennaisin osin oikein, kattavaa sekä oikea-aikaista
• sovellettavien lakien ja määräysten noudattaminen.

Riskienhallinta

Riskienhallinta on erottamaton osa Aspocompin strategista suunnittelua ja operatiivista tavoiteasetantaa. Riskienhallinnan tehtävänä on yhtiön liiketoimintaan ja toimintaympäristöön vaikuttavien merkittävimpien riskien tunnistaminen, hallinta ja seuraaminen siten, että yhtiön strategiset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan mahdollisimman hyvin. Tunnistetut riskit arvioidaan ja priorisoidaan sekä niiden todennäköisyyden että sen mukaan miten riskien toteutuminen mahdollisesti vaikuttaisi yhtiön taloudelliseen tulokseen. Yhtiön toimintaan mahdollisesti vaikuttavat riskit luokitellaan strategisiin, operatiivisiin ja taloudellisiin riskeihin.

Päättäessään yhtiön strategiasta hallitus käsittelee yhtiön merkittävimmät riskit ja asettaa operatiiviset tavoitteet siten, että riskit eliminoituvat tai minimoituvat kustannus-tehokkaasti.

Aspocompin johtoryhmä vastaa päivittäisen riskienhallinnan toteuttamisesta. Riskienhallintaa, prosesseja ja käytäntöä käsitellään säännöllisesti johtoryhmän kokouksissa. Sisäisen valvonnan osana mitataan ja seurataan riskienhallintaan liittyvien operatiivisten tavoitteiden toteutumista.

Sisäisen valvonnan järjestelmät

Sisäinen valvonta on olennainen osa yhtiön hallinnointia ja sen johtamisjärjestemiä. Taloudellisen raportoinnin luotettavuuteen tähtäävän sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa yhtiön strategian toimeenpano ja tehokas toiminta, taata sisäisten ohjeiden, lakien ja säädösten noudattaminen ja varmistaa taloudellisen raportoinnin oikeellisuus sekä estää väärinkäytökset. Sisäinen valvonta ei ole erillinen prosessi vaan osana yhtiön toimintoja se kattaa kaikki yhtiön toimintaperiaatteet, ohjeistukset ja järjestelmät.

Aspocompin hallitus vastaa yhtiön sisäisen valvonnan järjestämisestä. Toimitusjohtaja huolehtii valvonnan toteuttamisesta ja raportoi siitä hallitukselle. Yhtiön sisäisen valvonnan periaatteina ovat:

• kaikki merkittävät työtehtävät ja tapahtumat mukaan lukien kokoukset päätöksineen dokumentoidaan
• tieto- ja muita tukijärjestelmiä käytetään tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti
• tietoturvasta huolehditaan asianmukaisesti

Varsinainen sisäinen valvonta toteutuu johtamisprosesseissa – siis jokapäiväisessä työssä – henkilöstön toimiessa ohjeistusten pohjalta operatiivisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteiden pohjalta määritellään tarvittavat toimenpiteet ja niihin liittyvät riskit. Ohjeistuksia käytetään toimenpiteiden ohjaamiseen.

Sisäiseen valvontaan liittyvä ohjeistus on koottu kahteen dokumenttiin, joista toinen on tarkoitettu koko henkilökunnalle ja toinen taloushallinnolle. Yhtiön toimintaperiaatteet sisältävä dokumentti määrittelee:

• yhtiön hyväksymis- ja nimenkirjoitusoikeudet
• henkilöstöpolitiikan ja -etujen määräämisen
• hinnoittelu-, maksuaika- ja luottoperiaatteet
• kulujen hyväksyntämenetelmät
• sopimusten teko- ja hallintaohjeet
• tietotekniikan käytön ja tietoturvallisuuden ohjeet

riskienhallinnan ja vakuutusturvan järjestämisen periaatteet

Taloushallinnon ohjeistus sisältää:

• kirjanpito-ohjeet
• sisäisen ja ulkoisen raportoinnin periaatteet ja toteutusohjeet
• kirjanpito- ja raportointiprosessien sisäisten kontrollien ja vastuuhenkilöiden määritykset

Konsernin emoyhtiön kirjanpito ja talousraportointi hoidetaan keskitetyssä toiminnanohjausjärjestelmässä, joka tukee varsinaisia liiketoimintaprosesseja. Ulkomaisten tytäryhtiöiden kirjanpito on hoidettu ulkopuolisten tilitoimistojen kautta huomioiden kunkin maan lainsäädännölliset erityispiirteet tilintarkastuksineen. Jokaisesta tytäryhtiöstä saadaan kuukausittain tilitasoinen kuluraportti, joka tarkistetaan ja hyväksytään ennen kulujen maksua.

Järjestelmistä saatavia raportteja käytetään johtamis- ja tukiprosesseissa tapahtuvan päätöksen teon ja kontrollien tukena. Kontrollipisteitä on määritelty raportoinnin eri tasoille (tytäryhtiö- ja emoyhtiöraportointi sekä konsernitason raportointi), ja ne sisältävät hyväksymismenettelyitä, täsmäytyksiä sekä talousinformaatioon kohdistuvaa analysointia virheellisyyksien havaitsemiseksi. Näin pyritään varmistamaan järjestelmistä saatavan tiedon oikeellisuus.

Aspocompin operatiivisesta toiminnasta vastaava johtoryhmä sekä muut yhtiön tiimit seuraavat säännöllisesti kaikkia liiketoiminnan avainmittareita taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden varmistamiseksi. Hallitukselle toimitetaan kuukausittain vakiomuotoinen tulosraportti ja -ennuste sekä kassatilanne ennusteineen.

MUUT CG-SELVITYKSESSÄ ANNETTAVAT TIEDOT

Sisäinen tarkastus

Koostaan johtuen yhtiöllä ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota tai työtehtävää. Aspocompin ulkoisen tilintarkastajan tarkastussuunnitelmassa tämä otetaan huomioon ja tilintarkastajat tarkastivat sisäisen valvonnan menettelytapoja myös vuonna 2016 tarkastussuunnitelman mukaisesti.

Lähipiiriliiketoiminnot

Aspocompin lähipiirin muodostavat yhtiön hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Aspocomp arvioi ja seuraa lähipiirinsä kanssa tehtäviä liiketoimia ja huolehtii että mahdolliset eturistiriidat otetaan asianmukaisesti huomioon yhtiön päätöksenteossa. Yhtiö raportoi lähipiiriliiketoimet osakeyhtiölain ja tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten edellyttämällä tavalla toimintakertomuksessa, tilinpäätöksen liitetiedoissa sekä osavuosikatsauksissa.

Aspocomp selostaa lähipiiritoimia koskevan päätöksentekomenettelyn yhtiön vuosittaisessa selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, mikäli lähipiiriliiketoimet ovat yhtiön kannalta olennaisia ja lisäksi tavanomaisesta liiketoiminnasta tai tavanomaisista markkinaehdoista poikkeavia.

Sisäpiirihallinto

Aspocomp noudattaa markkinoiden väärinkäyttöasetusta (MAR) ja sen täytäntöönpanosäännöksiä, voimassa olevaa lainsäädäntöä, Nasdaq Helsingin sisäpiiriohjetta sekä Finanssivalvonnan ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) antamia ohjeita. Yhtiössä on käytössä Aspocompin hallituksen hyväksymä ja koko henkilökuntaa sitovat yhtiön sisäiset sisäpiirisäännöt, jotka muodostuvat edellä mainituista sääntelyistä ja Aspocompia koskevista täsmennyksistä.

Sisäpiiriluettelot

Markkinoiden väärinkäyttöasetus ((EU) N:o 596/2014, "MAR") tuli voimaan 3.7.2016. MAR-sääntelyn seurauksena Aspocompilla ei enää ole julkista sisäpiiriä. Aspocomp ei myöskään ylläpidä enää pysyvää yrityskohtaista sisäpiirirekisteriä, vaan ainoastaan hanke- ja tapahtumakohtaisia sisäpiiriluetteloita. Sisäpiiriluetteloja pidetään henkilöistä, joilla on pääsy yhtiön sisäpiirintietoon ja jotka työskentelevät sopimuksen perusteella tai muutoin suorittavat tehtäviä, joiden kautta on pääsy sisäpiirintietoon.

Yhtiö pitää myös luetteloa yhtiön johtohenkilöistä ja heidän lähipiiristään. Sisäpiiriluettelot eivät ole julkisia.

Johtohenkilöiden liiketoimet

Julkisen sisäpiirirekisterin päättymisen myötä yhtiön velvollisuus julkistaa yhtiön johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä liiketoimia muuttui 3.7.2016 alkaen. Johtohenkilöillä ja heidän lähipiirillään on velvollisuus ilmoittaa välittömästi sekä Finanssivalvonnalle että yhtiölle kaikki omaan lukuun tekemänsä yhtiön osakkeisiin tai vieraan pääoman ehtoisiin välineisiin tai niihin liittyviin johdannaisiin tai muihin rahoitusvälineisiin liittyvät liiketoimet ja yhtiöllä on velvollisuus julkistaa tiedot viimeistään kolmen (3) työpäivän kuluesssa liiketoimesta.

Aspocompissa liiketoimistaan ilmoitusvelvollisiksi johtohenkilöiksi on määritelty yhtiön hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet. Julkistetut johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä liiketoimiilmoitukset löytyvät yhtiön verkkosivuilta osoitteesta www.aspocomp.com/johdonliiketoimet.

Sisäpiiriasioiden valvonta ja suljettu ikkuna

Yhtiö valvoo sisäpiiriohjeiden noudattamista ja varmistaa että kaikki henkilöt, joilla on pääsy yhtiön sisäpiirintietoon, tunnustavat tähän liittyvät oikeudelliset ja sääntelyyn liittyvät velvoitteet sekä ovat tietoisia sisäpiirinkauppoihin ja sisäpiirintiedon laittomaan ilmaisemiseen sovellettavista seuraamuksista.

Aspocompin hallituksen jäsenille, toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille on asetettu tilinpäätöstiedotteen ja osavuosikatsauksen julkistamista edeltävän 30 päivän pituinen suljettu ikkuna. Suljetun ikkunan aikana kaupankäynti yhtiön rahoitusvälineellä omaan tai kolmannen lukuun suoraan tai välillisesti on kiellettyä.

Lisäksi yhtiö on asettanut yhtiön taloudellisten raporttien valmisteluun, laatimiseen ja julkistamiseen osallistuville henkilöille ennen tilinpäätöstiedotteen tai osavuosikatsauksen julkistamista edeltävän 30 päivän pituisen suljetun ikkunan.

Hankekohtaiset sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla ennen hankkeen julkistamista tai sen raukeamista.

Taloudellisten tiedotteiden julkistamispäivät ilmoitetaan vuosittain etukäteen pörssitiedotteella.

Ohjeet finanssimarkkinoita koskevien säännösten epäillystä rikkomisesta ilmoittamiseen

Yhtiön henkilöstöllä on käytössään menettely (whistle blowing), jota noudattamalla yhtiön palveluksessa olevat voivat ilmoittaa yhtiön sisällä riippumattoman kanavan kautta (ja halutessaan anonyymisti) finanssimarkkinoita koskevien säännösten ja määräysten epäillystä rikkomisesta, muun muassa yhtiön ja Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeiden vastaisesta toiminnasta.

Tilintarkastus

Aspocompin yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous valitsee vuodeksi kerrallaan yhden ulkopuolisen tilintarkastajan tarkastamaan yhtiön hallintoa ja tilejä. Tilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö.

Tilintarkastus 2016

Varsinainen yhtiökokous valitsi 7.4.2016 tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n yhtiön tilintarkastajaksi, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Markku Katajisto. KHT Markku Katajisto on ollut Aspocompin päävastuullinen tilintarkastaja 20.4.2011 pidetystä varsinaisesta yhtiökokouksesta lähtien.

Tilintarkastuspalkkiot	2016	2015
PWC, lakisääteisen tilintarkastuksen palkkiot	53 525	45 000
PWC, muut palvelut	8 724	6 755
Yhteensä	62 249	51 755

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2016

PALKITSEMISEN PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS

Aspocompin hallituksen nimitysvaliokunta tai mikäli valiokuntaa ei perusteta niin yhtiön hallitus kokonaisuudessaan valmistelee hallituskokoonpanoa ja heidän palkitsemisasioita koskevat ehdotukset esitettäväksi varsinaiselle yhtiökokoukselle. Aspocomp julkaisee hallituksen jäseniä ja heidän palkitsemistaan koskevat ehdotukset varsinaisen yhtiökokouksen kokouskutsussa sekä verkkosivuillaan. Aspocompin varsinainen yhtiökokous päättää vuosittain hallituksen jäsenten palkkioista ja niiden määräytymisperusteista vuodeksi kerrallaan.

Aspcompin hallituksen palkitsemisvaliokunta tekee toimitusjohtajan palkitsemista koskevat ehdotukset hallitukselle tai mikäli valiokuntaa ei ole perustettu, hoitaa yhtiön hallitus myös palkitsemisen valmistelutehtävät. Hallitus päättää toimitusjohtajan palkitsemisesta ja muista työsuhteen ehdoista. Hallitus päättää myös toimitusjohtajan mahdollisista kannustin- ja bonusjärjestelmistä sekä lisäksi niihin liittyvistä tulostavoitteista ja palkkionmaksuista. Lisäksi hallitus päättää toimitusjohtajalle toimisuhteen päättymisen perusteella maksettavista korvauksista.

Toimitusjohtaja tekee johtoryhmän jäsenten palkitsemisesta koskevat ehdotukset hallitukselle. Hallitus päättää toimitusjohtajalle suoraan raportoivien johtoryhmän jäsenten palkitsemisesta ja muista työsuhteen ehdoista.Hallitus päättää myös johtoryhmän jäsenten mahdollisista kannustin- ja bonusjärjestelmistä sekä lisäksi niihin liittyvistä tulostavoitteista ja palkkionmaksuista.

Aspocompin yhtiökokous valtuutti 7.4.2016 hallituksen päättämään yhdessä tai useammassa erässä osakeanneista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisista seuraavasti: Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään 1 280 000 osaketta. Hallitus päättää kaikista osakeantien ja optioiden sekä muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Osakeannit ja optio-oikeuksien sekä muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voivat tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Valtuutus kumoaa yhtiökokouksen 26.3.2015 antaman valtuutuksen päättää osakeanneista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus on voimassa 30.6.2017 saakka.

PALKITSEMISEN KESKEISET PERIAATTEET

Hallitus

Aspocompin varsinainen yhtiökokous päätti 7.4.2016 että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 30 000 euroa toimikaudelta ja muille jäsenille 15 000 euroa toimikaudelta. Tämän lisäksi ei makseta kokouspalkkioita. Hallituksen jäsenille päätettiin lisäksi korvata kokouksesta aiheutuneet kohtuulliset matka- ja majoituskulut. Matka- ja majoituskuluja ei kuitenkaan korvata pääkaupunkiseudulla asuville hallituksen jäsenille silloin kun kokoukset pidetään pääkaupunkiseudulla.

Hallituksen jäsenet eivät ole työ- tai toimisuhteessa yhtiöön ja saavat yhtiöltä ainoastaan hallituksen jäsenyyteen ja hallitustyöhön liittyviä korvauksia. Hallituksen jäsenet eivät kuulu yhtiön kannustinjärjestelmien piiriin.

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtajan palvelusuhteen keskeiset ehdot on määritelty hallituksen hyväksymässä kirjallisessa johtajasopimuksessa. Toimitusjohtajan kokonaispalkka koostuu vuonna 2016 kuukausipalkasta, tavanomaisiksi katsottavista luontaiseduista, kuten puhelin-, ravinto- ja autoedusta. Lisäksi toimitusjohtaja on optio-ohjelman 2014 ja koko henkilöstöä koskevan voittopalkkiojärjestelmän piirissä.

Toimitusjohtajalla ei ole toimisuhteen perusteella olevaa vapaaehtoista eläkevakuutusta ja toimitusjohtajan eläkeikä määräytyy työntekijän eläkelain (TyEL) mukaan. Johtajasopimuksessa ei ole määritelty varhennettua vanhuuseläkeikää eikä eroamisikää. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on molemminpuolisesti kuusi (6) kuukautta ja irtisanomisajan palkan lisäksi maksettava eroraha on kuuden (6) kuukauden palkkaa vastaava summa.

Muu johtoryhmä

Aspocompin johtoryhmän jäsenten kiinteä kompensaatio koostuu kuukausipalkasta ja tavanomaisiksi katsottavista luontoiseduista, kuten matkapuhelin- ja ravintoedusta sekä autoedusta. Johtoryhmän jäsenet ovat osakepalkkioärjestelmän 2016-2019 piirissä. He ovat myös koko henkilöstöä koskevan voittopalkkiojärjestelmän piirissä.

Johtoryhmän jäsenillä ei ole työsuhteen perusteella olevaa vapaaehtoista eläkevakuutusta, heidän eläkeikänsä määräytyy työntekijän eläkelain (TyEL) mukaan.

Johdon kannustinjärjestelmät

Toimitusjohtajan optio-ohjelma 2014

Osana toimitusjohtajan sitouttamis- ja kannustamisjärjestelmää, Aspocomp Group Oyj:n hallitus päätti 15.5.2014 varsinaisen yhtiökokouksen 23.4.2013 antaman valtuutuksen nojalla antaa osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen yhtiön toimitusjohtajalle yhteensä enintään 390 000 optio-oikeutta optio-ohjelman ehtojen mukaisesti. Optio-oikeudet annetaan vastikkeetta. Kukin optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden yhtiön uuden osakkeen.

Optio-ohjelma jakautuu A-, B- ja C-sarjoihin, joihin jokaiseen kuuluu 130 000 optio-oikeutta. Osakkeen merkintähinta optio-oikeudella A on osakkeen vaihdon painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 1.3.–31.3.2014 (0,99 euroa), optio-oikeudella B on osakkeen vaihdon painotettu keskikurssi 1.3.–31.3.2015 (1,24 euroa) ja optio-oikeudella C on osakkeen vaihdon painotettu keskikurssi 1.3.–31.3.2016 (1,26 euroa). Optio-oikeuksien kohteena olevien osakkaiden merkintäaika on optio-oikeudella A 1.5.2016 - 30.4.2018, optio-oikeudella B 1.5.2017 - 30.4.2019 ja optiooikeudella C 1.5.2018 - 30.4.2020.

Lisätietoa Optio-ohjelmasta 2014 on saatavilla yhtiön verkkosivuilta osoitteesta www.aspocomp.com/palkitseminen.

Osakepalkkiojärjestelmä 2016-2019

Aspocomp Group Oyj:n hallitus on päätti 25.2.2016 uudesta avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustin- ja sitouttamisjärjestelmästä. Palkitsemisjärjestelmällä pyritään yhdistämään omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon pysyväksi nostamiseksi, sitouttamaan avainhenkilöt pitkäaikaisesti yhtiöön ja tarjoamaan heille kilpailukykyinen ja yrittäjyyteen perustuva palkitsemisjärjestelmä.

Osakepalkkiojärjestelmä 2016 tarjoaa johtoryhmän jäsenille (poislukien toimitusjohtaja) ja muille yhtiön avainhenkilöille mahdollisuuden saada omistukseensa yhtiön osakkeita neljältä ansaintajaksolta heille hallituksen päätöksellä asetettavien tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Ansaintajaksot muodostuvat neljästä kalenterivuotta vastaavasta tilikaudesta jaksolla 1/2016 – 12/2019.

Aspocomp Group Oyj:n toimitusjohtaja ei ole tämän osakepalkkiojärjestelmän 2016 piirissä, hänellä on erillinen kannustinjärjestelmä, edellä kerrottu toimitusjohtajan optio-ohjelma 2014.

Järjestelmän kohteena on alkuvaiheessa noin 20 avainhenkilöä. Hallitus voi päättää uusien avainhenkilöiden ottamisesta järjestelmän piiriin sekä heidän vuosittaisen enimmäispalkkionsa. Enimmäispalkkio ilmaistaan osakkeiden kappalemääränä, josta puolet (1/2) maksetaan antamalla tai luovuttamalla osakkeita ja puolet (1/2) osakkeiden arvoa vastaavalla rahasuorituksella kattamaan palkkiosta syntyvät verot ja veronluontoiset maksut. Ansaintajaksoille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan avainhenkilöille.

Järjestelmään sen alussa kuuluville noin 20 avainhenkilölle voidaan vuosittain myöntää palkkiona asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella yhteensä enintään 100 000 Aspocomp Group Oyj:n osaketta, joka vastaa noin 1,6 prosenttia osakkeiden nykyisestä kokonaismäärästä. Kunkin ansaintajakson enimmäispalkkio on Aspocompin johtoryhmän jäsenelle 10 000 osaketta ja muille yhtiön avainhenkilölle 4 000 – 6 000 osaketta. Myönnettävien osakkeiden kokonaisenimmäismäärä kasvaa, mikäli hallitus myöhemmin päättää uusien henkilöiden ottamisesta järjestelmään.

Osakepalkkiojärjestelmän perusteella saadut osakkeet on omistettava vähintään 36 kuukauden ajan osakkeiden tultua kirjatuiksi avainhenkilön arvo-osuustilille. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön päättyy kyseisen sitouttamisjakson aikana, osakkeet on lähtökohtaisesti palautettava yhtiölle vastikkeetta.

Voittopalkkiojärjestelmä

Toimitusjohtaja ja johtoryhmän muut jäsenet ovat myös yhtiön koko henkilöstöä koskevan vuosittaisen voittopalkkiojärjestelmän piirissä. Järjestelmän mittareina ovat olleet liikevaihto, liiketulos ja operatiivinen rahavirta. Yhtiön hallitus on vuosittain päättänyt mittareiden raja-arvot, joiden mukaan voittopalkkio määräytyy.

PALKITSEMISRAPORTTI 2016

Hallitus

Hallituksen jäsenten vuosipalkkiot 2016 on esitetty alla olevassa taulukossa.

Hallitus	Vuosipalkkio 2016 *
Päivi Marttila, puheenjohtaja	30 000 €
Kaarina Muurinen, varapuheenjohtaja	15 000 €
Matti Lahdenperä	15 000 €
Juha Putkiranta	15 000 €
Yhteensä	75 000 €

* Vuoden 2016 aikana vuosipalkkioita on maksettu kullekkin hallituksen jäsenelle 8 kuukauden osuutta vastaava määrä, yhteensä 50 000 euroa. Hallituksen vuosipalkkioita ei ole maksettu miltään osalta osakkeiden muodossa, vaan palkkiot on maksettu rahana.

	Kokouspalkkiot 2016
Hallitus 1.1.-7.4.2016	tammi-maaliskuu
Päivi Marttila, puheenjohtaja	2 000 €
Kaarina Muurinen, varapuheenjohtaja	1 000 €
Tuomo Lähdesmäki (7.4.2016 asti)	1 000 €
Yhteensä	4 000 €

Vuonna 2016 kokouspalkkioita maksettiin tammi-maaliskuun aikana pidetyistä kahdesta hallituksen kokouksesta, varsinaisen yhtiökokouksen 2015 päätöksen mukaisesti. Vuoden 2015 varsinainen yhtiökokous päätti 25.3.2015 että puheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkioina 1 000 euroa kokoukselta ja muille jäsenille 500 euroa kokoukselta.

Hallituksen jäsenet eivät ole saaneet muita taloudellisia etuuksia, eivätkä ole osallisina yhtiön kannustinjärjestelmissä. Vuonna 2016 hallitus kokoontui yhteensä 15 kertaa ja keskimääräinen osallistumisaste oli 100 %. Valiokuntia ei perustettu vuonna 2016.

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtaja	2016
Palkka ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	275 280 €

Toimitusjohtajan optio-ohjelma 2014

Toimitusjohtaja merkitsi 28.11.2016 yhtiön optio-oikeuksien ehtojen 1/2014 mukaisesti 90 000 Aspocompin uutta osaketta tunnuksella 2014A. Osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 21.12.2016 ja uudet osakkeet liitettiin arvo-osuusjärjestelmään ja otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi yhdessä vanhojen osakkeiden kanssa 22.12.2016. Aspocomp Group Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen on 6 496 505 osaketta.

Muu johtoryhmä

Muu johtoryhmä	2016
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet yhteensä	420 429 €

Osakepalkkiojärjestelmä 2016-2019

Ansaintakaudella 2016 osakepalkkiojärjestelmän ehdot eivät täyttyneet eikä järjestelmään kuuluville johtoryhmän muille jäsenille maksettu palkkioita järjestelmästä.

TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

TALOUDELLISET JULKAISUT

Aspocomp Group Oyj julkaisee taloudellisen tiedon vuonna 2017 seuraavasti:

	Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu:	torstaina 27.4.2017
	Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu:	perjantaina 11.8.2017
	Osavuosikatsaus tammi-syyskuu:	torstaina 26.10.2017.

Puolivuosikatsaus ja osavuosikatsaukset julkistetaan arviolta klo 9.00 mainittuina päivinä.

Aspocompin hiljainen kausi alkaa 30 päivää ennen tulostiedotteidensa julkaisua. Tällöin yhtiö ei anna lausuntoja taloudellisesta tilastaan tai liiketoimintojensa kehityksestä.

Taloudelliset raportit julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Raportit ja vuosikertomus julkaistaan ainoastaan sähköisesti. Taloudelliset raportit, vuosikertomukset ja pörssitiedotteet löytyvät julkistamisen jälkeen osoitteesta www.aspocomp.com/raportit.

PÄÄOMAMARKKINAPÄIVÄ 14.3.2017

Aspocomp järjestää pääomamarkkinapäivän tiistaina 14.3.2017 klo 8.30 - 12.00 Pörssitalossa osoitteessa Fabianinkatu 14, 1. krs, Peilisali, Helsinki. Tilaisuudessa toimitusjohtaja Mikko Montonen kertoo yhtiön strategiasta ja tavoitteista. Lisäksi Aspocompin muu johto kertoo yhtiön liiketoimintaan ja markkinointiin liittyvistä ajankohtaisista asioista. Tilaisuuden tarkempi aikataulu julkaistaan Aspocompin internetsivuilla www.aspocomp.com/sijoittajat ja lähetetään ilmoittautuneille 7.3.2017 mennessä.

YHTIÖKOKOUS 23.3.2017

Aspocomp Group Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 23.3.2017 klo 10.00 alkaen osoitteessa Keilaranta 1, 1. krs Auditorio, Espoo. Osakkeenomistajalla, joka on 13.3.2017 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon, on oikeus osallistua yhtiökokoukseen.

Osakkeenomistajan on ilmoitettava osallistumisestaan yhtiökokoukseen viimeistään 20.3.2017 klo 10.00 mennessä. Lisätietoja yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista ja ilmoittautumisesta saa yhtiökokouskutsusta, joka on saatavilla yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.aspocomp.com/yhtiokokous.

OSINGONMAKSU

Hallitus ehdottaa 23.3.2017 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta.

SIJOITTAJASUHTEET

Aspocompin viestintä perustuu tosiasioihin ja on tasapuolista, rehellistä, järjestelmällistä sekä ajantasaista. Tiedottamisen tavoitteena on turvata kaikille markkinaosapuolille riittävä ja oikea tieto yhtiöstä sekä varmistaa, että julkistettavat tiedot annetaan samanaikaisesti, yhdenmukaisena ja ilman aiheetonta viivytystä.

Yhtiön sijoittajasuhteiden yhteyshenkilö on toimitusjohtaja Mikko Montonen. P. 020 776 6860, mikko.montonen(at)aspocomp.com.

YHTEYSTIEDOT

MYYNTI
--------	--

	Suomi	Tutkijantie 11, 90590 Oulu	P: 020 775 6860
		Keilaranta 1, 02150 Espoo	P: 020 775 6860
	Iso-Britannia	8 Second Cross road, TW2 5RF Twickenham	P: +44 776 142 228
	Ruotsi	Garvaregatan 3, 82650 Södermalm	P: +46 8 544 809 33
	Saksa	Siegfriedstraße 1, 86356 Neusäß	P: +49 821 454 4913
		Am Malerwinkel 19, 82299 Turkenfeld	P: +49 1512 3045 542
TUOTANTO
		Tutkijantie 11, 90590 Oulu	P: 020 775 6860
KIINAN TOIMINNOT
		Room 901B, Building B,	P: +86 755 8376 156
		Nanxian commercial Plaza,	F: +86 755 8376 1766
		43# of MeiLong Road,
		LongHua district, Shenzhen,
		People's Republic of China	(Post code: 518131)
PÄÄKONTTORI
		Keilaranta 1, 02150 Espoo	P: 020 775 6860

www.aspocomp.com