Vuosikertomus

Tietoja osakkeenomistajille 4
Taloudelliset julkaisut 4
Yhtiökokous 20164
Osingonmaksu4
Muutokset yhteystiedoissa4
Sisäpiirirekisteri 4
Toimitusjohtajan katsaus5
Hallituksen toimintakertomus 6
Tunnusluvut 2015 lyhyesti6
Liikevaihto ja tulos 6
Investoinnit ja tuotekehitys 7
Rahavirta ja rahoitus 7
Laskennallinen verosaaminen8
Henkilöstö 8
Ympäristö8
Varsinainen yhtiökokous 20159
Hallitus9
Hallitukselle myönnetyt valtuudet9
Hallituksen järjestäytymiskokous 9
Tilintarkastaja 9
Johtoryhmä 9
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2015 9
Osake ja omistusrakenne 10
Osakevaihto- ja kurssi 10
Omistusrakenne 11
Osakkeenomistajat 12
Liputukset 12
Aspocompin liiketoiminta 12
Tulevaisuuden näkymät 13
Arvio lähiajan liiketoiminnan riskeistä 13
Riippuvuus avainasiakkaista 13
Markkinoiden kehitys 13
Maksuvalmius ja rahoitus sekä toiminnan jatkuvuus 13
Hallituksen esitys jakokelpoisia varoja koskeviksi toimenpiteiksi ja yhtiökokous 14
Tilikauden jälkeiset tapahtumat 14
Konsernin tunnusluvut 2015 – 2011 16
Tunnuslukujen laskentakaavat ja määritelmät 17
Konsernin laaja tuloslaskelma 18
Konsernitase 19
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 20
Konsernin rahavirtalaskelma 21
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 22
Yhteisön perustiedot 22
Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet 22
Laatimisperusta 22
Liitetiedot 32
Emoyhtiön tuloslaskelma 57
Emoyhtiön tase 58
Emoyhtiön rahavirtalaskelma 59
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 60
Laadintaperiaatteet 60
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 60
Rahoitusomaisuus 60
Liikevaihto 60
Tutkimus ja kehitysmenot 60
Satunnaiset tuotot ja kulut 60

Varaukset 60
Eläkejärjestelyt 60
Ulkomaanrahanmääräiset erät 60
Verot 60
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 61
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset 68
Tilinpäätösmerkintä 68
Tilintarkastuskertomus 69
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2015 70
Toimielimet 70
Hallitus 70
Monimuotoisuutta koskevat periaatteet 71
Hallitus 2015 71
Hallituksen jäsenten kokousosallistumiset 2015 72
Hallituksen tehtävät 72
Valiokunnat 72
Toimitusjohtaja 73
Johtoryhmä 73
riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteet ja sisäisen valvonnan menettelytavat 74
Riskienhallinta 74
Sisäisen valvonnan järjestelmät 74
Sisäinen tarkastus 75
tilintarkastus 75
Tilintarkastuspalkkiot 2015 76
Lähipiiriliiketoiminnot 76
Sisäpiirihallinto 76
Hallitus 31.12.2015 77
Johtoryhmä 31.12.2015 78
Palkat ja palkitseminen 2015 79
Hallitus 79
Toimitusjohtaja 79
Johtoryhmän jäsenet 80
Kannustinjärjestelmät 80
Optio-ohjelma 2014 80
Osakepalkkiojärjestelmä 2012–2015 80
Osakeomistusjärjestelmä 2012 81
Voittopalkkiojärjestelmä 2008- 81
Sijoittajasuhteet 82
Yhteystiedot 82

TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

TALOUDELLISET JULKAISUT

Aspocomp Group Oyj julkaisee taloudellisen tiedon vuonna 2016 seuraavasti:

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta torstaina 28.4.2016
Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuulta torstaina 4.8.2016
Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta perjantaina 28.10.2016.

Tilinpäätöstiedote, puolivuosikatsaus ja osavuosikatsaukset julkistetaan arviolta klo 9.00 mainittuina päivinä.

Aspocompin hiljainen kausi alkaa 30 päivää ennen tulostiedotteidensa julkaisua. Tällöin yhtiö ei anna lausuntoja taloudellisesta tilastaan tai liiketoimintojensa kehityksestä.

Taloudelliset raportit julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Raportit ja vuosikertomus julkaistaan ainoastaan sähköisesti. Taloudelliset raportit, vuosikertomukset ja pörssitiedotteet löytyvät julkistamisen jälkeen osoitteesta www.aspocomp.com/raportit.

YHTIÖKOKOUS 2016

Aspocomp Group Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 7.4.2016 klo 10.00 alkaen osoitteessa Keilaranta 1, 1. krs Auditorio, Espoo. Osakkeenomistajalla, joka on 24.3.2016 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon, on oikeus osallistua yhtiökokoukseen.

Osakkeenomistajan on ilmoitettava osallistumisestaan yhtiökokoukseen viimeistään 4.4.2016 klo 16.00 mennessä. Lisätietoja yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista ja ilmoittautumisesta saa yhtiökokouskutsusta, joka on saatavilla yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.aspocomp.com/yhtiokokous.

OSINGONMAKSU

Hallitus ehdottaa 7.4.2016 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta.

MUUTOKSET YHTEYSTIEDOISSA

Pyydämme osakkeenomistajia ilmoittamaan mahdolliset muutokset osoite- tai muissa tiedoissa suoraan arvo-osuustiliä hoitavaan pankkiin tai pankkiiriliikkeeseen. Aspocomp ei ylläpidä osoiterekisteriä.

SISÄPIIRIREKISTERI

Tietoa yhtiön julkisesta sisäpiirirekisteristä löytyy yhtiön Internet sivuilta osoitteesta www.aspocomp.com/sisapiiri tai Euroclear Finland Oy, Urho Kekkkosen katu 5 C, 00100 Helsinki.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Yhtiön koko vuoden liikevaihto laski edellisvuodesta 3,5 miljoonaa euroa päätyen 17,5 miljoonaan euroon. Pudotus johtui eräiden suurten asiakkaiden heikommasta kysynnästä ja syklisestä ostokäyttäytymisestä. Yhtiön myynti viidelle suurimmalle asiakkaalle laski noin 5 miljoonaa euroa. Muiden asiakkuuksien myynti kasvoi 17 prosenttia edellisestä vuodesta.

Loka-joulukuun liikevaihto oli vuoden korkein 4,8 miljoonaa euroa ja myös selkeässä 0,7 miljoonan euron kasvussa edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Viimeisen neljänneksen liikevaihtotaso jäi kuitenkin selvästi odotuksia pienemmäksi kysynnän ja tilausvirran hiljentyessä jyrkästi joulukuussa.

Yhtiön strategisena tavoitteena on laajentaa ja tasapainoittaa asiakaskuntaa, jolloin yksittäisten asiakkuuksien ja projektien vaihtelut eivät heiluttaisi yhtiön liikevaihtoa ja kannattavuutta näin merkittävästi. Rakennemuutos on edennyt vuoden aikana hyvin, mutta liikevaihdollisesti sen vaikutus ei ole vielä riittävän suuri. Uusien asiakkaiden ja tuotteiden hyväksyntä- ja ylösajoprosessit ovat pitkiä ja kestävät tyypillisesti yhdestä kolmeen vuotta.

Yhtiön vuoden 2015 liiketulos ilman kertaeriä oli 0,9 miljoonaa euroa tappiolla, johtuen pääosin alhaisesta liikevaihdosta. Kuluneen vuoden tulosta rasittivat myös Oulun tehtaan vaihteleva kuormitus sekä suljetun Teuvan tehtaan tuotteiden ylösajokustannukset Oulussa. Viimeisen neljänneksen liiketulos ilman kertaeriä oli 0,3 miljoonaa euroa tappiollinen kysynnän voimakkaan hidastumisen vuoksi.

Maailmanlaajuisesti piirilevymarkkinoiden ei arvioida kasvavan vuonna 2016 (Custer Consulting, tammikuu 2016). Alkuvuotta varjostaa hiljentynyt kulutuselektroniikkakysyntä etenkin älypuhelimissa sekä muissa medialaitteissa. Aspocompin piirilevyjä ei merkittävästi mene kulutuselektroniikkatuotteisiin, mutta piirilevyjen ylikapasiteetitilanne voi alkuvuonna vaikuttaa myös muihin tuotealueisiin kiristyneenä kilpailuna.

Yhtiö arvioi vuoden 2016 muodostuvan kokonaisuudessaan viime vuotta paremmaksi. Kasvua haetaan erityisesti autoteollisuudesta, teollisuuselektroniikasta ja erityyppisistä turvallisuus-sovelluksista, kuten turvakameroista sekä erillis- tai viranomaisverkoista. Tietoliikennelaitteissa uuden tuotesukupolven kehitystyön arvioidaan myös kasvattavan kysyntää vuoden aikana.

Haluan kiittää uskollisia asiakkaitamme, osakkeenomistajia ja muita sidosryhmiä kuluneesta vuodesta. Lisäksi haluan lausua suuret kiitokset ahkeralle ja joustavalle henkilökunnallemme.

Espoossa, 10. päivänä maaliskuuta 2016

Mikko Montonen toimitusjohtaja

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TUNNUSLUVUT 2015 LYHYESTI

Aspocomp	1-12/2015	1-12/2014	Muutos
Liikevaihto	17,5 M€	21,0 M€	-3,5 M€
Käyttökate (EBITDA)	0,0 M€	-0,3 M€	0,3 M€
Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä	-0,9 M€	-0,4 M€	-0,5 M€
% liikevaihdosta	-5,4 %	-2,1 %	-3,3 %-yks.
Liiketulos	-1,2 M€	-2,0 M€	0,8 M€
Osakekohtainen tulos	-0,16 €	-0,31 €	0,15 €
Liiketoiminnan rahavirta	-0,1 M€	-0,1 M€	0,0 M€
Omavaraisuusaste	68,6 %	71,3 %	-2,7 %-yks.

LIIKEVAIHTO JA TULOS

Katsauskauden liikevaihto oli 17,5 miljoonaa euroa, 17 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014. Liikevaihdon lasku johtui eräiden suurimpien asiakkaiden heikommasta kysynnästä. Muilta osin myynti ja asiakaskunnan laajentaminen kehittyivät myönteisesti ja myynti kasvoi 17 prosenttia.

Viiden suurimman asiakkaan osuus liikevaihdosta oli 47 prosenttia (63 %). Maantieteellisesti liikevaihdosta kertyi 93 prosenttia Euroopasta (89 %), 5 prosenttia Aasiasta (10 %) ja 2 prosenttia Pohjois-Amerikasta (1 %).

Liikevaihto vuosineljänneksittäin 2015 ja 2014 (M€)

Liiketulos oli -1,2 miljoonaa euroa (-2,0 M€) sisältäen kertaluontoiset erät. Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli -0,9 miljoonaa euroa (-0,4 M€).

Nettorahoituskulut olivat 0,1 miljoonaa euroa (0,1 M€) ja osakekohtainen tulos oli -0,16 euroa (-0,31 €).

Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä neljännesvuosittain 2015 ja 2014 (M€, %)

INVESTOINNIT JA TUOTEKEHITYS

Katsauskauden investoinnit olivat 0,5 miljoonaa euroa (0,9 M€ 1-12/2014).

Aspocompin T&K-kulut muodostuvat yleisistä tuotantoprosessin kehittämiskuluista eivätkä ne täytä IAS 38 kirjanpitostandardin mukaista määritelmää kehittämisestä eivätkä tutkimuksesta. Tämän vuoksi T&K-kulut on kirjattu tehtaiden yleiskustannuksiin.

RAHAVIRTA JA RAHOITUS

Vuoden 2015 liiketoiminnan rahavirta oli -0,1 miljoonaa euroa (-0,1 M€).

Vuoden 2015 rahavirta investointien jälkeen oli -0,5 miljoona euroa (-0,9 M€).

Kassavarat kauden lopussa olivat 0,3 miljoonaa euroa (0,7 M€). Korolliset velat olivat 1,3 miljoonaa euroa (1,2 M€). Nettovelkaantumisaste oli 11 prosenttia (5 %). Korottomat velat olivat 3,0 miljoonaa euroa (3,0 M€). Konsernin omavaraisuusaste oli kauden lopussa 69 prosenttia (71 %).

Yhtiöllä on 0,5 miljoonan euron luottolimiitti. Limiitti ei ollut käytössä raportointikauden lopussa. Lisäksi yhtiöllä on laskuluototussopimus (factoring), josta oli käytössä 0,7 miljoonaa euroa.

LASKENNALLINEN VEROSAAMINEN

Tilikauden 2015 lopussa yhtiöllä oli taseessaan noin 2,6 miljoonan euron laskennallinen verosaaminen. Laskennallinen verosaatava syntyy pääasiassa hidastetuista verotuspoistoista.

HENKILÖSTÖ

Yhtiössä työskenteli katsausjaksolla keskimäärin 121 henkilöä (148 vuonna 2014). Henkilöstön määrä 31.12.2015 oli 106 (144 henkilöä 31.12.2014). Heistä työntekijöitä oli 66 (100) ja toimihenkilöitä 40 (44).

Konsernin henkilöstökulut olivat yhteensä 5,9 miljoonaa euroa (7,2 M€ vuonna 2014). Lisäksi konserni kirjasi henkilöstöpalvelukuluja 0,1 miljoonaa euroa vuonna 2015 (0,1 M€ 2014).

	2015	2014	2013
Vakinainen henkilöstö keskimäärin (kpl)	121	148	152
Henkilöstökulut, vakinainen henkilöstö (M€)	5,7	6,9	6,8
Henkilöstökulut, osa-aikainen henkilöstö (M€)	0,2	0,3	0,1

YMPÄRISTÖ

Aspocomp noudattaa voimassa olevia ympäristölakeja ja -määräyksiä sekä pyrkii aktiivisesti tehostamaan toimintaansa ottaen samalla ympäristöasiat huomioon kaikissa toiminnoissaan. Yhtiö on sitoutunut jatkuvaan haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseen, muun muassa päästöjen vähentämiseen ja luonnonvarojen säästämiseen, käyttämällä parhaita saatavilla olevia ja taloudellisesti käyttökelpoisia teknologioita.

Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi Aspocomp kouluttaa henkilöstöään ja toimii jatkuvasti yhteistyössä asiakkaiden, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Yhtiön tehtaiden ympäristöasioita hoidetaan sertifioidun ISO-14001 ympäristöjärjestelmän avulla.

Aspocomp pystyy tarjoamaan asiakkailleen yksityiskohtaisen materiaaliselvityksen, jossa listataan piirilevyn sisältämät alkuaineet ja yhdisteet. Materiaaliselvitysdokumentin avulla asiakkaat voivat määritellä lopputuotteen kierrätettävyyden sen tullessa elinkaarensa päähän.

Aspocomp on edelläkävijä lyijyttömissä juotosprosesseissa käytettävien piirilevymateriaalien prosessoinnissa. Näin se omalta osaltaan mahdollistaa elektroniikkateollisuuden siirtymiseen lyijyttömiin tai vähälyijyisiin teknologioihin.

Aspocompin toiminnassa esiintyvät ympäristönäkökohdat tunnistetaan ja arvioidaan vähintään joka toinen vuosi ympäristöasioista vastaavan henkilön kokoon kutsuman työryhmän toimesta. Vuonna 2014 toteutetun ympäristönäkökohtien arvioinnin perusteella määriteltiin seuraavat ympäristöohjelman päämäärät vuosille 2015–2017:

Vähentää sähkön, veden ja materiaalien kulutusta
Jätekuljetusmäärien vähentäminen
Kaatopaikalle toimitettavan jätemäärän seuranta
Tehtaan jätevesilaitoksen kapasiteetin nosto
Vedenkulutuksen pienentäminen
Osastojen lämpötilojen kartoittaminen / säätäminen

Yhtiö toimittaa vuosittain kansalliseen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään tiedot energian ja kemikaalien käytöstä, tuotantomääristä, vedenkäytöstä, toiminnassa syntyvistä jätteistä sekä vesistöön johdetusta jätevesikuormasta.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2015

Aspocomp Group Oyj:n 26.3.2015 varsinainen yhtiökokous pidettiin 26.3.2015 osoitteessa Keilaranta 1, Espoo. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2015. Yhtiökokous päätti, että tilikaudelta ei makseta osinkoa.

HALLITUS

Varsinainen yhtiökokous 2015 päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti hallituksen jäsenten lukumääräksi kolme ja hallitukseen valittiin uudelleen Tuomo Lähdesmäki ja Päivi Marttila sekä uutena jäsenenä Kaarina Muurinen seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun päättyvälle toimikaudelle.

Yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 30 000 euroa toimikaudelta ja muille jäsenille 15 000 euroa toimikaudelta. Tämän lisäksi yhtiökokous päätti että, puheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkiona 1 000 euroa kokoukselta ja muille jäsenille 500 euroa kokoukselta. Lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan kokouksesta aiheutuneet kohtuulliset matka- ja majoituskustannukset. Matka- ja majoituskuluja ei kuitenkaan korvata pääkaupunkiseudulla asuville hallituksen jäsenille silloin kun kokoukset pidetään pääkaupunkiseudulla.

Hallitukselle myönnetyt valtuudet

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhdessä tai useammassa erässä osakeanneista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisista seuraavasti:

Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään 640 000 osaketta. Hallitus päättää kaikista osakeantien ja optioiden sekä muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Osakeannit ja optio-oikeuksien sekä muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voivat tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti).

Valtuutus kumoaa yhtiökokouksen 23.4.2013 antaman valtuutuksen päättää osakeanneista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus on voimassa 30.6.2016 saakka.

Hallituksen järjestäytymiskokous

Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen 26.3.2015 pitämässään järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajaksi uudelleen Päivi Marttilan ja varapuheenjohtajaksi Kaarina Muurisen. Valiokuntia ei perustettu, sillä yhtiön liiketoiminnan laajuus ei sitä edellyttänyt ja hallitus hoiti kaikki tarkastus-, nimitys- ja palkitsemisvaliokunnille määritellyt tehtävät.

TILINTARKASTAJA

Yhtiökokous valitsi hallituksen ehdotuksen mukaisesti tilintarkastusyhteisö PricewaterhousCoopers Oy:n tilintarkastajaksi tilikaudelle 2015 ja päätti että tilintarkastajalle maksetaan palkkio laskun mukaan.

JOHTORYHMÄ

Aspocomp Group Oyj:n toimitusjohtaja on diplomi-insinööri Mikko Montonen. Toimitusjohtajan varamiehenä on 19.9.2011 alkaen toiminut tuotantojohtaja Jari Isoaho. Yhtiön johtoryhmän muodostavat Montosen ja Isoahon lisäksi talousjohtaja Jouni Kinnunen, kehitysjohtaja Antti Ojala ja myyntijohtaja Tero Päärni.

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2015

Selvitys Aspocompin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä esitetään erikseen vuosikertomuksen sivuilla 70- 76. Selvitys on lisäksi saatavilla yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.aspocomp.com/hallinto.

OSAKE JA OMISTUSRAKENNE

Osakevaihto- ja kurssi

Aspocompin täysin maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli 1 000 000 euroa 31.12.2015. Osakkeiden määrä tilikauden lopussa oli 6 406 505 kappaletta. Yhtiö ei omista omia osakkeita. Kaikki yhtiön osakkeet ovat samanlajisia ja oikeuttavat yhteen ääneen ja samansuuruiseen osinkoon yhtiökokouksessa.

Aspocomp Group Oyj:n osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingin Small Cap -ryhmässä tunnuksella ACG1V, osakkeiden noteeraus alkoi Helsingin Pörssissä 1.10.1999.

Aspocomp Group Oyj:n osakkeita vaihdettiin Helsingin Pörssissä (Nasdaq Helsinki Oy) 1.1.-31.12.2015 välisenä aikana 1 867 817 kappaletta. Kauppojen yhteenlaskettu arvo oli 2 233 988 euroa. Alin kaupantekokurssi oli 0,95 euroa, ylin 1,41 euroa ja keskikurssi 1,20 euroa. Päätöskurssi 31.12.2015 oli 1,12 euroa, josta yhtiön markkina-arvoksi muodostui noin 7,2 miljoonaa euroa.

Yhtiöllä oli katsauskauden lopussa 3 069 osakkeenomistajaa. Hallintarekisteröityjen osakkeiden osuus yhtiön osakekannasta oli noin 12 prosenttia.

Aspocompin osakkeen kurssikehitys ja vaihtomäärät per kuukausi

Omistusrakenne

	Omistajien	% osakkeen-	Osakkeita,	% osake
Osakkeita, kpl	lukumäärä	omistajista	kpl	kannasta
1 – 100	1 166	38	54 983	0,8
101 – 500	969	31,6	272 287	4,3
501 – 1 000	379	12,4	307 905	4,8
1001 – 5 000	409	13,3	959 702	15
5 001 – 10 000	71	2,3	530 917	8,3
10 001 – 50 000	55	1,8	1 079 377	16,8
50 001 – 100 000	12	0,4	836 107	13
100 001 – 500 000	6	0,2	1 265 817	19,8
500 001 –	2	0	1 099 113	17,2
Odotusluettelolla ja yhteistilillä yhteensä			297	0
Yhteensä	3 069	100 %	6 406 505	100 %
Näistä hallintarekisteröityjä	8		773 287	12

Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2015

Osakkeenomistajat ryhmittäin 31.12.2015

	Omistajien	% osakkeen-	Osakkeita,	% osake
Ryhmät	lukumäärä	omistajista	kpl	kannasta
Kotitaloudet	2 897	94,4	3 790 685	59,2
Yritykset	140	4,6	1 245 038	19,4
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	10	0,3	1 352 692	21,1
Ulkomaat	13	0,4	15 683	0,2
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	9	0,3	2 110	0,1
Julkisyhteisöt	0	-	0	-
Odotusluettelolla ja yhteistilillä yhteensä	0		297	0
Yhteensä	3 069	100 %	6 406 505	100 %

Osakkeenomistajat

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2015

	Osakkeita,	% osake
Omistajat	kpl	kannasta
Nordea Pankki Suomi Oyj (Hallintarek.)	569 113	8,88
Tiiviste-Group Oy	530 000	8,27
Nordea Henkivakuutus Suomi Oy	300 000	4,68
Mandatum Life Unit-Linked	267 235	4,17
Oksanen Markku	226 347	3,53
Hartiavoima Ky	215 830	3,37
Lahdenperä Matti	142 905	2,23
Latva-Mantila Janne	113 500	1,77
Hammarén Johan	89 314	1,39
J & K Hämäläinen Oy	85 000	1,33
Kivinen Harri	80 000	1,25
Svenska Handelsbanken Ab (Hallintarek.)	78 461	1,22
Vuorialho Kari	77 314	1,21
Majuri Leo	71 834	1,12
Lähdesmäki Tuomo	70 500	1,10
Skandinaviska Enskilda Banken Ab (Hallintarek.)	67 826	1,06
Holopainen Sami	59 908	0,94
Koskinen Jouni	54 039	0,84
Haaron Perunatila Oy	51 410	0,80
Lahdenperä Marja	50 501	0,79
20 suurinta omistajaa yhteensä	3 201 037	49,97
Muut osakkeenomistajat yhteensä	3 205 468	50,03
Osakkeiden lukumäärä yhteensä	6 406 505	100

Osakkeenomistajien tiedot perustuvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Aspocomp Group Oyj:n osakasluetteloon.

LIPUTUKSET

SEB Life International Assurance Company Ltd:in omistusosuus Aspocomp Group Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä nousi 17.12.2015 yli 5 prosentin liputusrajan. Osakkeiden kokonaismäärä oli 322 416 kappaletta ja niiden osuus Aspocompin osakkeista ja äänistä 5,03 prosenttia.

ASPOCOMPIN LIIKETOIMINTA

Aspocomp myy ja valmistaa piirilevyjä sekä tarjoaa piirilevyihin liittyviä suunnittelu- ja logistiikkapalveluja. Aspocompin oma valmistusyksikkö Oulussa muodostaa liiketoiminnan ytimen. Oulun tehtaalla keskitytään prototyyppi- ja pikatoimituksiin sekä uusien piirilevyteknologioiden tuotteistamiseen yhteistyössä asiakkaiden tuotesuunnittelun kanssa. Lisäksi Aspocomp tarjoaa asiakkailleen teknologiaratkaisuja sekä kilpailukykyisempiä tuotteita palveluliiketoiminnan keinoin.

Aspocompin asiakkaita ovat tietoliikennejärjestelmiä ja -laitteita, teollisuus- ja autoelektroniikka sekä terveydenhuollon järjestelmiä suunnittelevat ja valmistavat yritykset.

Oulun tehdas valmistaa HDI- (High Density Interconnection), monikerros- ja erikoismateriaalipiirilevyjä. Se pystyy erittäin nopeisiin toimituksiin myös rakenteeltaan

monimutkaisten piirilevyjen osalta. Aspocompin HDI tuotekehitys ja tuotteistaminen on keskitetty Ouluun. Lisäksi Oulussa kehitetään piirilevyjen lämmönhallintaan liittyviä teknologioita.

Elektroniikan toimitusketjuissa tapahtuu aika ajoin häiriötilanteita, jotka aiheuttavat äkillisiä volyymitarpeita. Syynä voi olla häiriö itse piirilevyjen volyymitoimituksissa ylikysynnän, onnettomuuden, luonnonmullistuksen tai lomakauden takia. Toisaalta häiriö minkä tahansa piirilevylle ladottavan komponentin toimituksissa saattaa aiheuttaa muutoksen piirilevyssä. Muutoksesta aiheutuvan äkillisen tarpeen tyydyttäminen on hankalaa ja kustannustehotonta pitkiä sarjoja valmistavalle volyymitoimittajalle. Edellä mainituissa tilanteissa Aspocompin Oulun tehdas pystyy hetkellisesti paikkaamaan äkillisesti syntynyttä volyymitarvetta.

Oman valmistuksen lisäksi Aspocomp tarjoaa asiakkailleen piirilevyjen välityspalveluja. Palvelu sisältää sopivimman volyymivalmistajan valinnan, tuotteen teknisen tiedon välityksen, laadunvarmistuksen ja logistiset palvelut. Välityspalvelu täydentää Aspocompin omaa valmistuspalvelua siten, että asiakas voi halutessaan ostaa piirilevynsä koko tuotteen elinkaaren ajan yhdestä paikasta kustannustehokkaasti. Aspocompin oman valmistuksen kautta jatkuvasti päivittyvä kokemus piirilevyteknologioista takaa asiakkaille parhaan tietämyksen ja palvelun.

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Aspocompin liiketoiminnan painopiste on prototyypeissä ja pikatoimituksissa, mistä johtuen yhtiön tilauskanta on erittäin lyhyt. Tämän vuoksi liiketoiminnan kehitys on vaikeasti ennustettavissa ja tulevaisuudennäkymiin liittyy merkittävästi epävarmuustekijöitä.

Vuonna 2016 liikevaihdon arvioidaan kasvavan ja liiketuloksen arvioidaan muodostuvan positiiviseksi. Vuoden 2015 liikevaihto oli 17,5 miljoonaa euroa ja liiketulos -1,2 miljoonaa euroa.

ARVIO LÄHIAJAN LIIKETOIMINNAN RISKEISTÄ

Riippuvuus avainasiakkaista

Aspocompin asiakaskunta on keskittynyt, pääosa liikevaihdosta muodostuu muutamalta avainasiakkaalta. Aspocompilla ei ole vielä riittävästi keskisuuria asiakkaita, vaan yhtiö on edelleen liian riippuvainen pääasiakkaistaan. Tämä voi altistaa yhtiön merkittävälle kysynnän vaihtelulle.

Markkinoiden kehitys

Vaikka Aspocomp on marginaalinen toimija globaalissa elektroniikkamarkkinassa, muutokset globaalissa piirilevykysynnässä vaikuttavat myös yhtiön liiketoimintaan. Pitkittynyt laskusuhdanne on lisännyt kilpailua pikatoimituksien ja lyhyiden valmistussarjojen osalta ja vaikuttanut negatiivisesti sekä kysyntään että hintoihin. Vastaavasti piirilevyjen ylikysyntä lisää pikatoimitustarpeita ja vähentää kilpailua lyhyissä sarjoissa volyymivalmistajien keskittyessä optimoimaan kapasiteetin käyttöasteitaan.

Aspocompin päämarkkina-alue on Pohjois- ja Keski-Eurooppa. Mikäli Aspocompin asiakkaat siirtävät tuotekehitys- ja valmistustoimintaansa Euroopan ulkopuolelle, Aspocompin kysyntä voi heiketä merkittävästi.

Maksuvalmius ja rahoitus sekä toiminnan jatkuvuus

Aspocomp altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille, joista on yksityiskohtaisemmin kerrottu alla. Toimitusjohtaja ja talousosasto tunnistavat, arvioivat ja tarpeen mukaan suojaavat rahoitusriskejä ja raportoivat taloudellisesta asemasta ja rahoituksen riittävyydestä hallitukselle. Vaikka asiakaskunnan laajentamiseen ja tasapainottamiseen tähtäävä strateginen rakennemuutos on edennyt hyvin vuoden 2015 aikana, liikevaihdollisesti se ei ole vielä riittävän suuri. Edellä todetuin tavoin yhtiö on altis asiakaskentässä ja globaalissa piirilevykysynnässä tapahtuvalle vaihtelulle, mikä osaltaan voi vaikuttaa negatiivisesti yhtiön kassavirtaan ja rahoitustilanteeseen.

Maksuvalmius

Yhtiön maksuvalmius perustuu kassavaroihin, liiketoiminnan tuottamaan kassavirtaan ja ulkopuoliseen rahoitukseen. Yhtiön kassa- ja rahoitustilanne heikentyi vuoden 2015 aikana vuoden 2014 tasosta ja konsernin maksuvalmius jatkuu lähikuukausien aikana kireänä. Yhtiössä pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta yhtiöllä olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Maksuvalmiuden arvioimiseksi yhtiö on laatinut kuukausikohtaisen kassavirtaennusteen vuodelle 2016. Kassaennustetta päivitetään kuukausittain.

Tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä tehdyn kassavirtaennusteen perusteella yhtiö arvioi, että yhtiön käyttöpääoma riittää seuraavan 12 kuukauden tarpeisiin, mikäli yhtiön myynti ja tuotannon kulurakenne kehittyvät kauden aikana ennustetuin tavoin eikä yhtiön rahoituksen saatavuudessa tapahdu odottamattomia heikentymisiä.

Yhtiöllä on 0,5 miljoonan euron luottolimiitti, joka ei ollut käytössä 31.12.2015, sekä laskuluototussopimus (factoring), josta oli katsauskauden lopussa käytössä 0,7 miljoonaa euroa. Yhtiö neuvottelee myös vieraan pääoman ehtoisesta lisärahoituksesta vahvistaakseen rahoitusasemaansa ja pienentääkseen rahoitukseen liittyviä riskejä. Kyseisiin maksuvalmiuden turvaaviin rahoitusmuotoihin liittyy kovenanttiehtoja. Mikäli edellä mainittujen toimenpiteiden vaikutukset eivät toteudu suunnitellun mukaisesti, yhtiö pyrkii hankkimaan lisää vieraan pääoman tyyppistä rahoitusta sekä lisäksi tarvittaessa oman pääoman ehtoista rahoitusta osakeannilla.

Pääomanhallinta

Omana pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa. Tavoitteena on yhtiön toiminnan jatkuvuuden varmistaminen ja arvonnousu omistajille. Konsernin pääomarakennetta seurataan ja ennakoidaan säännöllisesti maksuvalmiuden varmistamiseksi. Pääomanhallintaan ei liity merkittävää riskiä, koska yhtiön oma pääoma on vahva.

Toiminnan jatkuvuuden periaatteen noudattaminen

Yhtiön johdon ja hallituksen arvion mukaan rahoitukseen liittyvät epävarmuustekijät tai muut seikat tilikauden 2015 lopussa eivät muodosta sellaisia olennaisia epävarmuustekijöitä, jotka voisivat antaa merkittävää aihetta epäillä yhtiön kykyä jatkaa toimintaansa. Tilivuoden 2015 lopussa kassavarat olivat 0,3 miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste oli 11 prosenttia. Liiketoiminnan arvioitujen näkymien perusteella yhtiön toiminta jatkuu vakaana, ja yhtiö arvioi vuoden 2016 muodostuvan kokonaisuudessaan viime vuotta paremmaksi.

HALLITUKSEN ESITYS JAKOKELPOISIA VAROJA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI JA YHTIÖKOKOUS

Tilinpäätöksen 31.12.2015 mukaan emoyhtiön jakokelpoiset voittovarat ovat noin 8,2 miljoonaa euroa.

Aspocomp Group Oyj:n hallitus on päättänyt esittää 7.4.2016 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta tilikaudelta 1.1.–31.12.2015 ja että emoyhtiön tilikauden tappio 2 515 231,32 euroa siirretään kertyneiden voittovarojen tilille.

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

29.1.2016 Hartiavoima Ky:n omistusosuus Aspocomp Group Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä ylitti 5 prosentin liputusrajan (pörssitiedote 29.1.2016). Osakkeiden kokonaismäärä oli 339 707 kappaletta ja niiden osuus Aspocompin osakkeista ja äänistä 5,30 prosenttia.

18.2.2016 Hartiavoima Ky:n omistusosuus Aspocomp Group Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä ylitti 10 prosentin liputusrajan. Osakkeiden kokonaismäärä oli 643 863 kappaletta ja niiden osuus Aspocompin osakkeista ja äänistä 10,05 prosenttia.

25.2.2016 Aspocomp Group Oyj:n hallitus päätti uudesta avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustin- ja sitouttamisjärjestelmästä. Osakepalkkiojärjestelmään kuulu johtoryhmän (poislukien toimitusjohtaja) lisäksi noin 15 avainhenkilöä. Järjestelmä on nelivuotinen ja se kattaa tilivuodet 2016-2019. Järjestelmään kuuluville voidaan vuosittain myöntää palkkiona asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta yhteensä enintään 100 000 Aspocomp Group Oyj:n osaketta, mikä vastaa noin 1,6 prosenttia yhtiön osakkeiden nykyisestä kokonaismäärästä. Enimmäispalkkio ilmaistaan osakkeiden kappalemääränä, josta puolet (1/2) maksetaan antamalla tai luovuttamalla osakkeita ja puolet (1/2) osakkeiden arvoa vastaavasta rahasuorituksesta kattamaan palkkiosta syntyvät verot ja veronluontoiset maksut. Kunkin ansaintajakson enimmäispalkkio on johtoryhmän jäsenelle 10.000 osaketta ja muille avainhenkilölle 4.000 – 6.000 osaketta. Hallitus päättää vuosittain kriteerit, joiden mukaan mahdollinen osakepalkkio määräytyy. Osakepalkkiojärjestelmän perusteella saadut osakkeet on omistettava vähintään 36 kuukauden sitouttamisjakson ajan, joka alkaa osakkeiden tultua kirjatuiksi arvo-osuustilille. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön päättyy kyseisen sitouttamisjakson aikana, osakkeet on lähtökohtaisesti palautettava yhtiölle vastikkeetta.

KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2015 – 2011

	2015	2014	2013	2012	2011
Liikevaihto, M€	17,5	21,0	19,3	23,4	23,6
Käyttökate, M€	0,0	-0,3	0,8	2,1	5,4
Liikevoitto, M€	-1,2	-2,0	-0,7	0,6	4,1
% liikevaihdosta	-6,8	-9,3	-3,8	2,6	17,4
Tulos ennen veroja jatkuvista liiketoiminnoista, M€	-1,3	-2,0	-0,8	0,6	7,2
% liikevaihdosta	-7,4	-9,6	-4,1	2,6	30,7
Tilikauden tulos, M€	-1,0	-2,0	-1,8	3,8	7,2
% liikevaihdosta	-5,8	-9,5	-9,2	16,4	30,7
Oman pääoman tuotto-% (ROE)	-10,1	-17,2	-13,2	31,5	105,8
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI)	-12,6	-14,6	-5,0	5,1	42,0
Omavaraisuusaste, %	68,6	71,3	70,6	73,0	61,6
Nettovelkaantumisaste, %	10,7	4,7	-2,8	-10,6	-17,0
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, M€	0,5	0,9	1,9	1,4	1,2
% liikevaihdosta	2,7	4,1	9,7	6,1	5,0
Henkilöstön määrä 31.12.	106	144	152	150	104
Henkilöstö keskimäärin	121	148	152	150	104
Tulos/osake (EPS) jatkuvista toiminnoista, €*	-0,16	-0,31	-0,28	0,60	1,23
Oma pääoma/osake, €*	1,48	1,66	1,96	2,23	1,59
Nimellisosinko/osake, €	0,0**	0,00	0,00	0,00	0,00
Osinko/tulos, %	0,0**	0,00	0,00	0,00	0,00
Efektiivinen osinkotuotto, %	0,0**	0,00	0,00	0,00	0,00
Hinta/voitto-suhde (P/E)	-7,00	-3,35	-4,07	2,73	2,00
Osakkeen keskikurssi, €*	1,20	1,19	1,23	2,26	2,58
Osakkeen alin noteeraus, €*	0,95	0,95	0,76	1,52	1,70
Osakkeen ylin noteeraus, €*	1,41	1,66	1,94	2,90	3,70
Viimeisen kauppapäivän päätöskurssi, €*	1,12	1,04	1,14	1,64	2,46
Osakekannan markkina-arvo 31.12., M€	7,18	6,70	7,30	10,51	15,62
Osakkeen vaihto, 1000 kpl	1 868	2 966	2 660		4 085 107 662
Osakkeen vaihto, %	29,2	46,3	41,5	63,8	169,6
Osakkeen kokonaisvaihto, M€	2,2	3,5	3,2	9,3	27,7
Osakeantioikaistut osakemäärät 31.12., 1000 kpl	6 407	6 407	6 407	6 407	6 348
Kauden keskimääräinen osakemäärä, 1000 kpl	6 407	6 407	6 407	6 366	5 670

**Hallituksen ehdotus *Vuonna 2011 tehdyn osakkeiden yhdistämisen takia aiempien vuosien luvut on oikaistu

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT JA MÄÄRITELMÄT

Käyttökate, €	=	Liikevoitto/tappio oikaistuna poistojen vaikutuksella
Oman pääoman tuotto- % (ROE)	=	Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista x 100 Oma pääoma + määräysvallattomat omistajat (keskiarvo)
Sijoitetun pääoman tuotto- % (ROI)	=	Tulos ennen veroja jatk. toiminnoista + rahoituskulut x 100 Taseen loppusumma - korottomat velat (keskiarvo)
Omavaraisuusaste, %	=	Oma pääoma x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste, %	=	Korolliset nettorahoitusvelat x 100 Oma pääoma
Henkilöstö keskimäärin	=	Keskiarvo kunkin kuukauden lopussa lasketuista henkilö määristä
Tulos/osake (EPS), €	=	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo
Oma pääoma/osake, €	=	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osinko/osake, €	=	Tilikaudelta jaettu osakekohtainen osinko
Osinko/tulos, %	=	Osinko/osake x 100 Tulos/osake
Efektiivinen osinkotuotto- %	=	Osinko/osake x 100 Tilikauden viimeisen kauppapäivän päätöskurssi
Hinta/voitto-suhde (P/E)	=	Tilikauden viimeisen kauppapäivän päätöskurssi Tulos/osake
Osakkeen keskikurssi, €	=	Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto Tilikauden vaihdettujen osakkeiden lukumäärä
Osakekannan markkina-arvo, €	=	Konsernin ulkopuolella olevien osakkeiden lukumäärä x viimeisen kauppapäivän päätöskurssi

Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden vaikutus on eliminoitu tunnuslukuja laskettaessa.

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

	1 000 € Liite	1.1.-31.12.2015	1.1.-31.12.2014
Liikevaihto	1	17 452	20 994
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos		242	-494
Liiketoiminnan muut tuotot	2	161	55
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö	3	-7 366	-7 493
Henkilöstökulut	4, 5	-5 923	-7 232
Poistot ja arvonalentumiset		-1 168	-1 658
Liiketoiminnan muut kulut	6	-4 593	-6 124
Liikevoitto /tappio		-1 194	-1 953
Rahoitustuotot	7	32	14
Rahoituskulut	7	-133	-86
Voitto/tappio ennen veroja		-1 295	-2 025
Tuloverot	8	277	32
Tilikauden voitto/tappio		-1 018	-1 994
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen
Muuntoerot		0	-9
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen		0	-9
Tilikauden laaja tulos		-1 018	-2 002
Osakekohtainen tulos	9
Laimentamaton osakekohtainen tulos		-0,16	-0,31
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos		-0,16	-0,31

KONSERNITASE

Varat	Liite	31.12.2015	31.12.2014
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	10	3 066	3 061
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	11	2 156	2 889
Myytävissä olevat sijoitukset	12	15	15
Laskennalliset verosaamiset	8	2 595	2 311
Pitkäaikaiset varat yhteensä		7 833	8 277
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	13	2 384	2 050
Myyntisaamiset ja muut saamiset	14	3 311	3 872
Rahavarat	15	268	735
Lyhytaikaiset varat yhteensä		5 963	6 657
Varat yhteensä		13 796	14 934

Oma pääoma ja velat	Liite	31.12.2015	31.12.2014
Oma pääoma	26
Osakepääoma		1 000	1 000
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		4 117	4 030
Kertyneet voittovarat		4 348	5 625
Oma pääoma yhteensä		9 465	10 655
Velat
Pitkäaikaiset velat
Rahoitusvelat	16	107	536
Työsuhde-etuudet	5	358	118
Muut velat	21	22	0
Laskennalliset verovelat	8	12	8
Lyhytaikaiset velat
Rahoitusvelat	16	1 176	704
Osto- ja muut velat	16	2 656	2 914
Oma pääoma ja velat yhteensä		13 796	14 934

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

1000 €
	Osake	SVOP	Muunto	Voitto	Oma pääoma
	pääoma	rahasto	erot	varat	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2015	1 000	4 030	-3	5 628	10 655
Laaja tulos
Tilikauden tulos				-1 018	-1 018
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot			0		0
Tilikauden laaja tulos			0	-1 018	-1 018
Liiketoimet omistajien kanssa
Eläkevastuut				-259	-259
Osakepalkitseminen		86			86
Liiketoimet omistajien kanssa
yhteensä	0	86		-259	-172
Oma pääoma 31.12.2015	1 000	4 117	-3	4 351	9 465

	Osake	SVOP	Muunto	Voitto	Oma pääoma
	pääoma	rahasto	erot	varat	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2014	1 000	3 955	6	7 622	12 582
Laaja tulos
Tilikauden tulos				-1 994	-1 994
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot			-9		-9
Tilikauden laaja tulos			-9	-1 994	-2 002
Liiketoimet omistajien kanssa
Osakepalkitseminen		76			76
Liiketoimet omistajien kanssa
yhteensä	0	76		0	76
Oma pääoma 31.12.2014	1 000	4 030	-3	5 628	10 655

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

		1.1.-	1.1.-
	1000 € Liite	31.12.2015	31.12.2014
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto/tappio		-1 018	-1 994
Oikaisut
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	20	1 393	1 652
Muut oikaisut	20	-330	-61
Käyttöpääoman muutos	20	-28	410
Saadut korot		33	1
Maksetut korot		-135	-87
Maksetut verot		-3	14
Liiketoiminnan nettorahavirta		-88	-64
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin		-469	-864
Muiden sijoitusten vähennys		0	13
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti		47	54
Investointien nettorahavirta		-422	-797
Nettorahavirta ennen rahoitusta		-510	-861
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot		747	0
Lainojen takaisinmaksut		-704	-784
Rahoituksen nettorahavirta		43	-784
Rahavarojen muutos		-467	-1 644
Rahavarat tilikauden alussa	15	735	2 380
Rahavarat tilikauden lopussa	15	268	735

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

YHTEISÖN PERUSTIEDOT

Aspocomp-konserni myy ja valmistaa piirilevyjä. Aspocompin valmistamia tuotteita käytetään elektroniikkateollisuudessa, muun muassa tietoliikenneverkoissa, teollisuussovelluksissa ja autoissa.

Konsernin emoyhtiö on Aspocomp Group Oyj. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Keilaranta 1, 02150 Espoo.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavilla yhtiön Internet- sivuilla osoitteessa www.aspocomp.com/raportit tai nähtävillä emoyhtiön tiloissa.

Aspocomp Group Oyj:n hallitus on hyväksynyt 24.2.2016 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Laatimisperusta

Vuoden 2015 tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2015 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRS-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia sijoituksia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina.

Konsernin käyttöönottamat uudet ja muutetut standardit

1.1.2015 alkaneelle tilikaudelle voimaan tulleita standardeja, muutoksia tai tulkintoja, joilla olisi ollut vaikutusta konsernin kirjanpito käytäntöihin, ei ole ollut.

Laatimisperiaatteet

Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yrityksessä, jos se olemalla osallisena siinä altistuu sen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.

Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike sisältää luovutetut varat, syntyneet velat aiemmille omistajille sekä konsernin liikkeeseen laskemat oman pääoman ehtoiset osuudet, kaikki käypiin arvoihinsa. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien nettovarojen taseeseen merkityistä määristä.

Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan.

Jos liiketoimintojen yhdistäminen tapahtuu vaiheittain, hankkijaosapuolella hankinnan kohteessa aiemmin ollut oman pääoman ehtoinen osuus arvostetaan hankinta-ajankohtana käypään arvoon ja tästä syntyvät voitot tai tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Mahdollisesti luovutettava ehdollinen vastike kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Myöhemmät muutokset omaisuuseräksi tai velaksi katsottavan ehdollisen vastikkeen käyvässä arvossa kirjataan IAS 39:n mukaisesti tulosvaikutteisesti. Jos ehdollinen vastike on luokiteltu omaksi pääomaksi, sen kirjanpitoarvo ei muutu, ja kun vastike myöhemmin suoritetaan, tätä koskevat kirjaukset tehdään omaan pääomaan.

Konserniyritysten väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä sisäisistä liiketoimista johtuvat realisoitumattomat voitot eliminoidaan. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan. Tytäryritysten tilinpäätökset on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia laatimisperiaatteita.

Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina – toisin sanoen liiketoimina omistajien kanssa näiden toimiessa omistajan ominaisuudessa. Maksetun vastikkeen käyvän arvon ja tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös voitot tai tappiot osakkeiden myynnistä määräysvallattomille omistajille kirjataan omaan pääomaan.

Kun konsernin määräysvalta lakkaa, jäljelle jäävä omistusosuus arvostetaan määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Tämä käypä arvo toimii alkuperäisenä kirjanpitoarvona, kun jäljelle jäävää osuutta myöhemmin käsitellään osakkuusyrityksenä, yhteisyrityksenä tai rahoitusvaroina. Lisäksi asianomaisesta yrityksestä aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja määriä käsitellään ikään kuin konserni olisi suoraan luovuttanut niihin liittyvät varat ja velat. Tämä voi tarkoittaa, että aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatut määrät siirretään tulosvaikutteisiksi.

Segmenttiraportointi

Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista on Aspocomp Group Oyj:n hallitus. Aspocomp-konsernin liiketoiminta muodostaa yhden toimintasegmentin. Hallitus seuraa IFRS:n mukaista liikevaihtoa, liiketulosta ja tilikauden tulosta, joihin ei ole tehty oikaisuja.

Tuloutusperiaatteet

Suoritteiden myynti tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle ja konsernilla ei ole enää tuotteiden hallintaoikeutta eikä todellista määräysvaltaa. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla ja myönnetyillä alennuksilla. Asiakkailta laskutetut jakelukustannukset sisältyvät liikevaihtoon. Kuluksi kirjatut jakelukustannukset kirjataan tuloslaskelmassa liiketoiminnan kuluihin.

Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Jos saamisen arvo alentuu, sen kirjanpitoarvo alennetaan vastaamaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää, joka saadaan diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat instrumentin alkuperäisellä efektiivisellä korolla, ja diskonttausvaikutuksen purkautuminen kirjataan jatkossa korkotuotoksi. Arvoltaan alentuneista lainasaamisista kertyvät korkotuotot kirjataan alkuperäisen efektiivisen koron mukaisesti.

Osinkotuotot kirjataan, kun maksun saamiseen on syntynyt oikeus.

Ei-euromääräisten erien muuntaminen

Valuuttamääräiset liiketapahtumat

Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on emoyhtiön esittämis- ja toimintavaluutta. Valuuttamääräiset liiketapahtumat muunnetaan euroiksi käyttäen tapahtumapäivinä vallinneita valuuttakursseja. Valuuttamääräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Näistä syntyvät valuuttakurssierot kirjataan tuloslaskelmaan siten, että liiketapahtumista aiheutuvat kurssierot sisältyvät liikevoittoon ja rahoitusvaroista sekä -veloista aiheutuvat kurssierot esitetään rahoituserissä.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntaminen

Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Keskikurssin ja tilinpäätöspäivän kurssin käytöstä syntyvät muuntoerot on kirjattu konsernin omaan pääomaan.

Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan omaan pääomaan. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot merkitään tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on kolme johdon ja avainhenkilöiden osakeperusteista sitouttamis- ja kannustinjärjestelmää, osakepalkkiojärjestelmä, osakeomistusjärjestelmä ja optio-ohjelma.

Osakepalkkiojärjestelmässä maksut suoritetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Järjestelyssä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan tuloslaskelmaan työsuhde-etuuksista aiheutuvaksi kuluksi tasaisesti oikeuden ansainta- ja sitouttamisjakson aikana. Osakkeisiin liittyy 36 kuukauden luovutusrajoitus.

Osakeomistusjärjestelmä on osakkeina maksettava kertaluoteinen järjestelmä. Etuuksien käypä arvo määritetään myöntämispäivänä. Osakkeisiin liittyy 36 kuukauden luovutusrajoitus. Kulukirjaukset jaksotetaan ansaintakausille.

Osakeoptiot arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden sitouttamisajanjakson aikana. Kulukirjauksen vastaerä on kirjattu voittovaroihin. Optioiden myöntämishetkellä määritelty kulu perustuu konsernin arvioon siitä optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus sitouttamisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta optioiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset merkitään tuloslaskelmaan. Optioiden käypä arvo on laskettu Black & Scholes optiohinnoittelumallilla.

Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna kirjataan omaan pääomaan. Voimassa olevan osakeyhtiölain voimaantulon jälkeen päätetyissä optiojärjestelyissä osakemerkinnöistä saadut varat, mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna, kirjataan järjestelyn ehtojen mukaisesti sijoitetun vapaan omaan pääoman rahastoon.

Lisätietoja osakeperusteisista maksuista on liitetiedossa 23.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernitilinpäätöksessä eri maiden eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Konsernilla on eläkejärjestelyjä, jotka on luokiteltu maksu- tai etuuspohjaisiksi eläkejärjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä maksut on kirjattu tuloslaskelmaan sille kaudelle, jota maksu koskee.

Etuuspohjaisessa järjestelmässä velaksi kirjattava vastuu on eläkevastuiden tilinpäätöshetken nykyarvon ja varojen käyvän arvon nettomäärä oikaistuna kirjaamattomaan takautuvaan työsuoritukseen perustuvan velvoitteen poistamattomalla osalla. Eläkevastuun laskevat konsernista riippumattomat vakuutusmatemaatikot ja se perustuu ennakoituun etuusyksikkömenetelmään perustuvan eläkevastuun määrään, joka diskontataan tulevaisuuden rahavirtojen nykyarvoon korkokannalla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Eläkemenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi henkilöstön palvelusvuosien mukaan jaksotettuina. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan.

Palveluvuosilisät

Konsernin eri yksiköissä olevat palveluvuosilisäjärjestelyt on luokiteltu etuuspohjaisiksi järjestelyiksi IAS 19 standardin mukaisesti ja niitä koskevat vastuut on kirjattu velaksi taseeseen. Palveluvuosilisäjärjestelystä johtuvaa velkaa määritettäessä on otettu huomioon henkilökunnan vaihtuvuus, palkkojen keskimääräinen nousu ja henkilöstön keskimääräinen vuosipalkka. Näin saadut vastuut on diskontattu nykyhetkeen. Muutokset arvioissa velvoitteen suuruudessa kirjataan tuloslaskelmaan.

Vuokrasopimukset – Yhtiö vuokralleottajana

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi.

Rahoitusleasingsopimuksilla hankittu käyttöomaisuus on kirjattu taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa.

Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljelle jäävälle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Liikevoitto/tappio

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton/tappion käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto/tappio on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuna valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut erät esitetään liikevoiton/tappion alapuolella. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon/tappioon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä, muuten ne on kirjattu rahoituseriin.

Tuloverot

Konsernin veroihin on kirjattu konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutos. Laskennallinen verovelka tai saaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä vahvistettuja verokantoja käyttäen. Vahvistetuista tappioista kirjataan verosaaminen olettaen neljän edellisen, kertaluontoisista eristä puhdistetun tilikauden keskimääräinen tulos niille tuleville tilivuosille, joilla vahvistettuja verotappioita on käytettävissä. Verotuksessa vähentämättä olevien hankintamenojen perusteella syntyvä verosaaminen kirjataan perustuen raportoitavan tilivuoden lopussa verotuksessa vähentämättä oleviin hankintamenoihin täysimääräisesti.

Tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Kertaluonteiset erät

Hallituksen toimintakertomuksessa selostetut kertaluonteiset erät eivät liity yhtiön varsinaiseen perusliiketoimintaan. Nämä esitetään toimintakertomuksessa erillisinä silloin, kun esittämistapa auttaa ymmärtämään konsernin taloudellisen tuloksen muodostumista. Olennaisimpia kertaluonteisia eriä ovat luovutusvoitot ja -tappiot sekä toiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvät varaukset. Konsernin johto käyttää harkintaa tehdessään päätöksiä kertaluonteisten erien luokittelussa.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo on määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun tytäryrityksen yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Tytäryritysten hankinnasta syntyvä liikearvo sisältyy aineettomiin hyödykkeisiin. Se kohdistetaan arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo testataan vuosittain, ja se merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta. Myytyyn yritykseen liittyvän liikearvon kirjanpitoarvo vaikuttaa myyntivoittoon tai -tappioon.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Yhtiöllä ei ole varsinaista tuotekehitystä. Tutkimus- ja kehitysmenot ovat sellaista yleistä tuotantoprosessin kehittämistä, jota ei suoranaisesti voida allokoida millekään asiakastilaukselle, mutta joka ei kuitenkaan täytä IAS 38 aktivointikriteereitä. Yhtiö ei enää tee sellaista piirilevyteknologiaan liittyvää tutkimus- tai kehitystyötä, joka ei suoranaisesti liittyisi asiakasprojekteihin ja jolla täten olisi itsenäistä tulontuottokykyä. Yhtiö ei pysty erottamaan tutkimusvaihetta kehittämisvaiheesta, eikä yhtiöllä ole varsinaista tuotekehitystoimintaa, joten yhtiö käsittelee kaikkia tuotantoprosessiin liittyviä menoja tutkimusvaiheen menoina (IAS 38.53).

Tietokoneohjelmistot

Ostetut ohjelmistot kirjataan taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla vähennettynä.

Aineettomat oikeudet ja muut aineettomat oikeudet

Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoitettu taloudellinen vaikutusaika, on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla vähennettynä.

Aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

Aineettomat oikeudet 3 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet 5 10 vuotta.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen käyttöikään.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä jäljelle jäänyt osa kirjataan kuluksi. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

Rakennukset ja rakennelmat 15 30 vuotta
Koneet ja kalusto 3 8 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 5 10 vuotta
Maa- ja vesialueiden arvoista ei tehdä poistoja.

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Voitot tai tappiot, jotka syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjaamisesta pois taseesta, sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentuminen

Konserni tarkastelee vuosittain, onko olemassa viitteitä mahdollisista omaisuuserien arvonalentumisista. Jos tällaisia viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä ja verrataan näin saatua rahamäärää ko. omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Muusta kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO -menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden arvoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista.

Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan IAS 39:n mukaisiin ryhmiin "Lainat ja muut saamiset" ja "Myytävissä olevat sijoitukset". Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvarojen taseesta poiskirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yritys pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Ne esitetään taseessa pitkäaikaisissa varoina jos ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä, ryhmässä Lainat ja muut saamiset. Muussa tapauksessa ne esitetään lyhytaikaisina. Tällöin ne sisältyvät "Myyntisaamiset ja muut saamiset" -ryhmään.

Myytävissä olevat sijoitukset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat sijoitukset kirjataan taseeseen käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin verovaikutus huomioiden ja esitetään omassa pääomassa. Käyvän arvon muutokset siirretään tuloslaskelmaan silloin, kun sijoituksesta luovutaan tai sijoituksen arvo on alentunut siten, että siitä on kirjattava arvonalennustappio. Esitettävillä kausilla konsernin myytävissä olevat sijoitukset sisältävät vain sijoituksia noteeraamattomiin osakkeisiin, joiden hankintameno vastaa olennaisilta osin niiden käypää arvoa (perustuen muun muassa viimeaikaisiin transaktioihin). Osakkeiden markkinat ovat epäaktiiviset eikä konserni ole aikeissa luopua osakkeista lähiaikoina.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja pankkitalletuksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Saadun transaktiomenoilla vähennetyn rahamäärän ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus merkitään tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmää käyttäen laina-ajan kuluessa. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin.

Kaikki rahoitusvelat kirjataan taseeseen, kun yhtiöstä tulee rahoitusvelan sopimusosapuoli. Rahoitusvelkojen taseesta poiskirjaaminen tapahtuu silloin, kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Kun rahoitusvelkojen ehdot neuvotellaan uudelleen ja velan ehdot muuttuvat huomattavasti, käsitellään velkojen uudelleenjärjestelyä kirjanpidossa alkuperäisen rahoitusvelan kuoletuksena ja uuden rahoitusvelan syntymisenä. Ehtojen katsotaan olevan huomattavasti erilaiset jos uusien ehtojen mukainen rahavirtojen diskontattu nykyarvo, joka sisältää maksetut palkkiot vähennettyinä saaduilla palkkioilla ja joka on diskontattu alkuperäistä efektiivistä korkoa käyttäen, poikkeaa vähintään 10 % alkuperäisen rahoitusvelan jäljellä olevista diskontatuista rahavirroista. Uuden rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja alkuperäisen rahoitusvelan kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan tulosvaikutteisesti rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Jos velan ehtojen muutos ei ole huomattava, eikä muutosta katsota vanhan rahoitusvelan kuoletuksena ja uuden rahoitusvelan syntymisenä, syntyneillä menoilla ja palkkioilla oikaistaan velan kirjanpitoarvoa, ja ne kirjataan kuluiksi ehdoiltaan muuttuneen velan jäljellä olevana juoksuaikana.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Osakesijoitusten merkittävä tai pitkään jatkunut arvonalentuminen alle hankintahinnan, on osoitus myytävissä olevaksi rahoitusvaraksi luokitellun oman pääoman ehtoisen instrumentin arvonalentumisesta. Jos arvonalentumisesta on näyttöä, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio siirretään tuloslaskelmaan. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tuloslaskelman kautta, kun taas korkoinstrumentteihin kohdistunut arvonalentumistappion myöhempi peruuntuminen kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen merkittävä viivästyminen ovat näyttöjä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Tuloslaskelmaan kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella, ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.

Johdannaisopimukset ja korkoriskiltä suojautuminen

Konsernissa ei ole otettu käyttöön suojauslaskentaa. Kaikki johdannaissopimukset kirjataan alun perin käypään arvoon ja ne arvostetaan tulosvaikutteisesti. Valuuttatermiinit arvostetaan käypään arvoon käyttäen termiinisopimusten tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Johdannaiset sisältyvät taseen muihin saamisiin ja velkoihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja – kuluihin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Koronvaihtosopimuksen käypä arvo on määritetty tulevien kassavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä. Käyvät arvot vastaavat niitä hintoja, jotka konserni joutuisi maksamaan tai saisi, jos se purkaisi johdannaissopimuksen.

Oma pääoma

Ulkona olevat osakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Takaisin hankittujen omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien hankintameno on vähennetty omasta pääomasta.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varausta.

Tappiollisesta sopimuksesta kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Ympäristövelvoitteista kirjataan varaus silloin, kun konsernilla on ympäristölainsäädännön ja konsernin ympäristövastuuperiaatteiden perusteella velvoite, joka liittyy tuotantolaitoksen käytöstä poistamiseen, ympäristövahingon korjaamiseen tai laitteiston paikasta toiseen siirtämiseen.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lopputulemien poikkeaminen tehdyistä arvioista ja oletuksista voivat vaikuttaa varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin ja tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Johto on harkinnut että toiminnan jatkuvuuteen ei liity merkittävää epävarmuutta. Lisätietoa riskeistä ja toiminnan jatkuvuudesta liitetiedossa 25.

Kirjanpidolliset arviot ja oletukset

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja oletusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Liikearvon arvonalentumistestaus

Käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten vaikutusten on arvioitu olevan suurin liikearvon arvonalentumistestauksen osalta.

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä aineelliset hyödykkeet. Lisäksi konserni arvioi mahdollisia viitteitä kaikkien taseerien arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti ja arvonalentumisviitteiden ilmetessä suorittaa arvonalentumistestauksen. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä (kts. liitetieto 24).

Arvonalentumistestauksessa edellytettävät arviot liittyvät laskelmissa käytettyihin keskeisiin oletuksiin, jotka ovat arvonalentumistestauslaskelmien rahavirtaennusteiden ennusteperiodin keskimääräinen liikevaihdon kasvuvauhti ja myyntikate sekä laskelmissa käytetty diskonttauskorko. Liikevaihdon ennustamiseen liittyy merkittävin arvionvaraisuus.

Arvonalentumistestauslaskelma oletuksineen on esitetty liitetiedossa 24.

Laskennallisen verosaamisen kirjaaminen

Konsernin laskennallinen verosaaminen koostuu pääosin hidastetuista poistoista. Yhtiö on viivästyttänyt poistoja verovuosina 2012- 2014 ja tulee viivästyttämään poistoja verovuonna 2015.

Laskennallinen verosaaminen on esitetty liitetiedossa 8.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä johdon harkinta

Tulevaisuutta koskevien arvioiden ja oletusten lisäksi joudutaan tilinpäätöstä laadittaessa käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Laadintaperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä harkinta koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRSstandardeissa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.

Merkittävimmät osa-alueet, joihin liittyy arvioiden ja oletusten käyttöä, ovat myyntisaamisten ja vaihto-omaisuuden arvostus sekä varaukset.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset on merkitty kirjanpitoon alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti vähennettynä arvonalentumistappioilla. Arvonalentumistappio kirjataan tapauskohtaisesti sekä aikaisemman kokemuksen perusteella, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perittyä täysimääräisesti, esimerkiksi velallisen maksuvaikeuksien tai konkurssiuhan johdosta. Asiakkaiden taloudellisessa tilanteessa tapahtuvien maksukykyyn vaikuttavien muutoksien seurauksena voidaan joutua kirjaamaan arvonalentumistappioita myyntisaamisista.

Myyntisaamisista on kerrottu liitetiedossa 14.

Vaihto-omaisuus

Yhtiö tarkastelee vaihto-omaisuuttaan säännöllisesti sen varalta, että vaihto-omaisuusmäärät olisivat todellista suuremmat, vaihto-omaisuuteen sisältyisi epäkurantteja hyödykkeitä eri tai vaihtoomaisuuteen kuuluvien hyödykkeiden markkina-arvo putoaisi hankintamenoa pienemmäksi, ja kirjaa vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa pienentävän vähennyserän tällaisten vähennysten varalta. Tällaista tarkastelua varten johdon on tehtävä arvioita tuotteiden tulevasta kysynnästä. Mahdolliset muutokset näissä arvioissa voivat johtaa vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvon tarkistamiseen tulevilla kausilla.

Vaihto-omaisuudesta on kerrottu liitetiedossa 13.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä. Uudelleenjärjestelyvaraus tehdään silloin, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja tiedottanut asiasta. Kirjattu varaus kuvastaa johdon parasta arviota tulevien menojen nykyarvosta.

Uusien tai muutettujen IFRS- ja IAS-standardien soveltaminen

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

IFRS 9 "Rahoitusinstrumentit" käsittelee rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelua, arvostamista ja kirjaamista. IFRS 9 julkaistiin kokonaisuudessaan heinäkuussa 2014. Se korvaa rahoitusinstrumenttien luokittelua ja arvostamista koskevat osuudet IAS 39:stä. Standardia on sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, mutta aikaisempi soveltaminen on sallittua. Konserni on vasta arvioimassa IFRS 9:n koko vaikutusta. Standardia ei vielä ole hyväksytty EU:ssa.

IFRS 15:ssä "Myyntituotot asiakassopimuksista" käsitellään tulouttamista sekä määritetään periaatteet, joiden mukaan tilinpäätöksessä esitetään käyttäjien kannalta hyödyllistä tietoa asiakassopimuksiin perustuvien myyntituottojen luonteesta, määrästä ja epävarmuudesta sekä myyntituottoihin liittyvistä rahavirroista. Myyntituotto kirjataan, kun asiakas saa määräysvallan tavaraan tai palveluun ja näin pystyy ohjaamaan sen käyttöä ja saamaan siitä koituvan hyödyn. Standardi korvaa IAS 18:n "Tuotot" ja IAS 11:n "Pitkäaikaishankkeet" sekä niihin liittyvät tulkinnat. Standardi tulee voimaan 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, ja aikaisempi soveltaminen on sallittua. Konsernissa ollaan arvioimassa IFRS 15:n vaikutusta. Standardia ei vielä ole hyväksytty EU:ssa.

Millään muulla jo julkaistulla mutta ei vielä voimassa olevalla IFRS- standardilla tai IFRIC- tulkinnalla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernille.

LIITETIEDOT

1. LIIKEVAIHTO

Aspocomp valmistaa ja välittää korkean teknologian piirilevyjä elektroniikkalaitteisiin. Aspocomp-konsernin liiketoiminta muodostaa tilinpäätöksessä yhden raportoitavan segmentin. Liikevaihto muodostuu piirilevyjen myynnistä elektroniikkalaitteita ja järjestelmiä valmistaville asiakkaille.

	2015		2014
Liikevaihdon jakautuminen
Tietoliikenne-elektroniikka	10 809	62 %	13 125	63 %
Autoelektroniikka	3 287	19 %	3 531	17 %
Teollisuuselektroniikka	2 001	11 %	2 351	11 %
Muu elektroniikka	1 355	8 %	1 988	9 %
Yhteensä	17 452	100 %	20 994	100 %

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaan toimitusosoitteen mukaan ja varat esitetään varojen sijainnin mukaan.

Liikevaihto markkina-alueittain
Suomi	7 188	41 %	10 866	52 %
Eurooppa	9 079	52 %	7 858	37 %
Aasia	823	5 %	2 030	10 %
Muu maailma	362	2 %	241	1 %
Yhteensä	17 452	100 %	20 994	100 %

Myynnin jakautuminen suurimmille asiakkaille
Asiakas 1	2 755	16 %	6 685	32 %
Asiakas 2	2 367	14 %	2 785	13 %
Asiakas 3	1 339	8 %	616	3 %
Asiakas 4	911	5 %	921	4 %
Asiakas 5	859	5 %	1 299	6 %
Asiakas 6	849	5 %	1 435	7 %
Viisi (5) suurinta yhteensä	8 231	47 %	13 125	63 %

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

	2015	2014
Myyntivoitot käyttöomaisuusmyynneistä	136	28
Vuokratuotot	0	16
Muut tuotot	25	10
Yhteensä	161	55

3. AINEIDEN JA TARVIKKEIDEN KÄYTTÖ

	2015	2014
Aineiden ja tarvikkeiden ostot	7 470	6 381
Varastojen muutos	-334	565
Aineet ja tarvikkeet yhteensä	7 137	6 946
Ulkopuolisilta ostetut palvelut	229	547
Yhteensä	7 366	7 493

4. HENKILÖSTÖKULUT

	2015	2014
Palkat	4 855	6 047
Osakeperusteiset maksut	86	76
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet	-18	-148
Eläkekulut maksuperusteisista järjestelmistä	727	929
Muut henkilöstökulut	272	329
Yhteensä	5 922	7 232
Henkilöstö keskimäärin	121	148
Henkilöstö 31.12.2015
Työntekijät	66	100
Toimihenkilöt	40	44
Yhteensä	106	144

5. TYÖSUHDE-ETUUDET

1000 €	2015	2014
Velvoite tilikauden alussa	118	265
Tilikauden lisäykset	0	0
Tilikauden aikana realisoitunut	-18	-148
Velvoite tilikauden lopussa	100	118

Aspocompilla on pitkäaikainen työsuhde-etuusjärjestelmä, joka kattaa koko henkilöstön Suomessa. Järjestelmä on niin sanottu palveluvuosilisäjärjestelmä, jonka mukaisesti henkilöstö saa tietyn suuruisen palkkion oltuaan yhtiön palveluksessa järjestelmässä määritellyn ajan.

5. (jatkuu)

ELÄKEVELVOITTEET

Konsernilla on eläkejärjestelyjä, jotka on luokiteltu joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista järjestelyistä suoritettavat maksut on kirjattu kuluksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Eläkevakuutusyhtiössä hoidetut TyELeläkevakuutukset ovat maksupohjaisia järjestelyjä.

Etuuspohjaiset järjestelyt ovat Suomessa. Yhtiöllä säilyy IAS 19 mukainen vastuu tulevista indeksi- ja palkankorotuksista yhtiön palveluksessa olevien eläkesäätiön piiriin kuuluneiden henkilöiden osalta. Eläkesäätiö on purettu vuonna 1999. Järjestely koski henkilöitä, jotka kuuluivat Aspo Yhtymän Eläkesäätiöön 31.12.1999.

Yhtiölle on loppuvuonna 2015 tullut tietoon eläkevelvoitteen olemassaolo. Yhtiö ei pysty luotettavasti määrittämään eläkevelvoitteen määrää 2015 tilinpäätöshetkeä aikaisemmalla hetkellä. Siten yhtiö on tilikauden 2015 aikana kirjannut eläkevelan taseeseen oman pääoman kertyneitä voittovaroja vasten.

	1000 €	2015
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo		1 568
Varojen käypä arvo		1 309
Etuuspohjainen nettovelka 31.12.2015		259


Tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu:

Taseen etuuspohjainen eläkevelka määräytyy seuraavasti:

Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot 3

Korkomenot	6
Tuloslaskelman eläkekulu	9
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	0
Tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman eläkekulu	9


Etuuspohjaisen nettovelan muutos
Etuuspohjainen nettovelka 1.1.	0
Maksusuoritukset	-6
Tuloslaskelman kulut	9
Laajaan tuloslaskelmaan sisältyvä uudelleen
määrittämisestä johtuva voitto (-) /tappio	255
Etuuspohjainen nettovelka 31.12.	259

Käytetyt vakuutusmatemaattiset oletukset	2015
Diskonttokorko	2,25 %
Tuleva palkankorotusolettama	2,50 %
Eläkkeiden korotusolettama	1,85 %

5. (jatkuu)

Etuuspohjaisenvelvoitteen herkkyys painotetuissa keskeisissä oletuksissa tapahtuville muutoksille:

		Oletuksen	Oletuksen
	Oletuksen	kasvun	vähentymisen
Oletus	muutos	vaikutus	vaikutus
Diskonttokorko	0,50 %	-6,4 %	7,2 %
Tuleva palkankorotusolettama	0,50 %	0,2 %	-0,2 %
Tuleva eläkkeenkorotusolettama	0,25 %	2,9 %	-2,8 %
Eliniän muutos	5,00 %	-1,2 %	1,3 %

		Oletuksen	Oletuksen
	Oletuksen	kasvun	vähentymisen
Oletus varojen arvo	muutos	vaikutus	vaikutus
Diskonttokorko	0,50 %	-5,7 %	6,3 %
Tuleva palkankorotusolettama	0,50 %	0,0 %	0,0 %
Tuleva eläkkeenkorotusolettama	0,25 %	0,0 %	0,0 %

6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

	2015	2014
Vuokrakulut	529	591
Korjaus- ja ylläpitokulut	541	489
Energiakulut	461	626
Vedenkulutus ja vedenkäsittelykemikaalit	183	206
Tuotannon muut muuttuvat kulut	167	328
Vapaaehtoiset sosiaalikulut	126	126
Kiinteistökulut	348	458
Vakuutusmaksut	187	128
Matkakulut	284	305
IT-kulut	245	259
Vieraat palvelut	396	480
Tilintarkastuspalkkiot	54	73
Hallintokulut	339	270
Muut kuluerät	734	1 785
Yhteensä	4 593	6 124

Muut kuluerät 2015 sisältävät 249 tuhatta euroa tuotannon kertaluonteisia uudelleenjärjestelykuluja.

Muut kuluerät 2014 sisältävät 1 233 tuhatta euroa tuotannon kertaluonteisia uudelleenjärjestelykuluja.

Tilintarkastusyhteisön (PwC) palkkiot	2015	2014
Tilintarkastus	47	57
Veroneuvonta	0	3
Muut palvelut	4	10
Todistukset ja lausunnot	3	3
Yhteensä	54	73

7. RAHOITUSTUOTOT- JA KULUT

2015	2014

31	14

1	0
32	14


105	86

29	0
133	86
-102	-72
	1000 €

8. TULOVEROT

1000 €	2015	2014
Tilikauden verot
Tilikauden tuloverot	-3	-28
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta	0	0
Laskennalliset verot	280	60
Tilikauden verot yhteensä	277	32
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla
laskettujen verojen täsmäytyslaskelma
Tulos ennen veroja	-1158	-1976
Verot laskettuna kotimaan verokannalla 20,0 %	232	395
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat	0	0
Vähennyskelvottomat kulut	-3	-6
Verotuksellisista tappioista kirjattujen verosaamisten uudelleen
arviointi	-305	-629
Laskennalliset verosaamiset muista väliaikaisista eroista	353	271
Tuloverot yhteensä	277	32

Konserniyhtiöiden vuoden 2015 verotuksellinen tulos oli - 119 tuhatta euroa. Mikäli vuoden 2015 tulos vahvistetaan verotuksessa, jäljellä olevien vahvistettujen tappioiden yhteenlaskettu määrä olisi 85 059 tuhatta euroa ja ne vanhenesivat vuosina 2016-2025. Vuoden 2014 verotuksen vahvistamisen jälkeen tappioita on jäljellä 84 940 tuhatta euroa.

Ulkomaisilla tytäryhtiöillä ei ole olennaisia jakokelpoisia varoja.

1000 €
Jäljellä olevat vahvistetut tappiot	Tappiot	Vanhenee
Vuodelta 2005	1 353	2015
Vuodelta 2006	30 289	2016
Vuodelta 2007	43 032	2017
Vuodelta 2008	5 089	2018
Vuodelta 2009	4 044	2019
Vuodelta 2010	757	2020
Vuodelta 2014	377	2024
	84 940
Laskennalliset verot	2015	2014
Laskennalliset verovelat
- Yli 12kk kuluttua maksettavat laskennalliset verovelat	0	0
- Seuraavan 12kk kuluessa maksettavat laskennalliset verovelat	12	8
	12	8
Laskennalliset verosaamiset
- Yli 12kk kuluttua hyödynnettävät laskennalliset verosaamiset	2 311	2 258
- Seuraavan 12kk kuluessa hyödynnettävät laskennalliset
verosaamiset	284	53
	2 595	2 311
Laskennalliset verot (netto)	2 583	2 303

8. (jatkuu)

1000 €

Laskennallisten verosaamisten ja velkojen muutokset tilikauden aikana on esitetty alla netottamatta niitä keskenään.

Laskennalliset verovelat	Muut	Yhteensä
1.1.2014	16	16
Tilikauden tulokseen kirjatut	-8	-8
Tilikauden laajaan tulokseen kirjatut		0
Suoraan omaan pääomaan kirjatut		0
31.12.2014	8	8
Tilikauden tulokseen kirjatut	4	4
Tilikauden laajaan tulokseen kirjatut		0
Suoraan omaan pääomaan kirjatut		0
31.12.2015	12	12

	Hidaste
	tuista	Vahviste
	verotus	tuista	Työsuhde
Laskennalliset verosaamiset	poistoista	tappioista	etuuksista	Muut	Yhteensä
1.1.2014	1 343	814	53	49	2 259
Tilikauden tulokseen kirjatut	593	-550	-30	39	52
Tilikauden laajaan tulokseen kirjatut					0
Suoraan omaan pääomaan kirjatut					0
Kirjaamatta jätetty osuus muutoksesta					0
31.12.2014	1 935	264	24	88	2 311
Tilikauden tulokseen kirjatut	495	-264	48	6	284
Tilikauden laajaan tulokseen kirjatut					0
Suoraan omaan pääomaan kirjatut					0
Kirjaamatta jätetty osuus muutoksesta					0
31.12.2015	2 430	0	72	94	2 595

Pääosin laskennallinen verosamaaminen tulee hidastetuista verotuspoistoista. Yhtiö on viivästyttänyt poistoja verovuosina 2012 - 2014 ja tulee viivästyttämään poistoja verovuonna 2015 yhteensä noin 12,1 miljoonaa euroa, josta 20,0 prosentin yhteisöverokannalla syntyy 2 430 tuhannen euron laskennallinen verosaaminen.

9. OSAKEKOHTAINEN TULOS

	2015	2014
(a) Laimentamaton
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla yhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos vuoden aikana ulkona olleiden osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto	-1 018	-1 994

Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
(1 000 kpl)	6 407	6 407

(b) Laimennusvaikutuksella oikaistu

Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettua keskiarvoa siten, että kaikki laimentavat potentiaaliset osakkeet otetaan vaihdetuiksi osakkeisiin. Laimennusvaikutusta ei syntynyt vuosina 2015 ja 2014.

10. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

	Aineettomat
1 000 €	oikeudet	Liikearvo	Yhteensä
Hankintahinta 1.1.2015	285	3 000	3 285
Lisäykset	26	0	26
Vähennykset	0	0	0
Siirrot erien välillä	0	0	0
Hankintahinta 31.12.2015	311	3 000	3 311
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2015	224	0	224
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	0
Tilikauden poisto	21	0	21
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2015	244	0	244
Kirjanpitoarvo 31.12.2015	66	3 000	3 066
Hankintahinta 1.1.2014	358	3 000	3 358
Lisäykset	20	0	20
Vähennykset	-93	0	-93
Siirrot erien välillä	0	0	0
Hankintahinta 31.12.2014	285	3 000	3 285
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2014	254	0	254
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-72	0	-72
Tilikauden poisto	42	0	42
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2014	224	0	224
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	61	3 000	3 061

Liikearvon arvonalentumistestauksen periaatteet esitetään liitetiedossa 24.

11. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

		Ennakko
		maksut ja
	Koneet ja	keskeneräiset
1 000 €	kalusto	hankinnat	Yhteensä
Hankintahinta 1.1.2015	14 152	0	14 152
Lisäykset	404	38	442
Vähennykset	-184	0	-184
Siirrot erien välillä	0	0	0
Hankintahinta 31.12.2015	14 372	38	14 410
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2015	11 262	0	11 262
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	-156	0	-156
Tilikauden poisto	1 147	0	1 147
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2015	12 253	0	12 253
Kirjanpitoarvo 31.12.2015	2 119	38	2 157
Hankintahinta 1.1.2014	14 266	0	14 266
Lisäykset	509	0	509
Vähennykset	-624	0	-624
Siirrot erien välillä	0	0	0
Hankintahinta 31.12.2014	14 152	0	14 152
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2014	10 263	0	10 263
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	-486	0	-486
Tilikauden poisto	1 485	0	1 485
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2014	11 262	0	11 262
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	2 890	0	2 890

12. MYYTÄVISSÄ OLEVAT RAHOITUSVARAT

	2015	2014
Tilikauden alussa	15	15
Vähennykset	0	0
Tilikauden lopussa	15	15

Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät konsernin sijoitukset noteeraamattomiin osakkeisiin, joiden hankintameno vastaa olennaisilta osin niiden käypää arvoa perustuen muun muassa viimeaikaisiin transaktioihin.

13. VAIHTO-OMAISUUS

	2015	2014
Aineet ja tarvikkeet	1 642	1 550
Keskeneräiset tuotteet	228	251
Valmiit tuotteet ja tavarat	513	249
Yhteensä	2 384	2 050
Vaihto-omaisuudesta tehdyt arvonalennuskirjaukset	71	358

14. LAINAT JA MUUT SAAMISET

	1000 €	2015	2014
Pitkäaikaiset saamiset
Laskennallinen verosaaminen		2 595	2 311
Lyhytaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset
Myyntisaamiset		2 959	3 337
Siirtosaamiset		234	528
Muut saamiset		117	7
Yhteensä		3 310	3 872
Myyntisaamisten ikäjakauma
Myyntisaamiset, joiden arvo ei ole alentunut
Erääntymättömät		2 545	2 999
Erääntyneet
alle 30 päivää		298	325
	30-60 päivää	89	10
	61-90 päivää	1	3
	yli 90 päivää	26	0
Yhteensä		2 959	3 337

14. (jatkuu)

	2015	2014
Myyntisaamisten jakautuminen valuutoittain
EUR	2 319	3 276
USD	640	61
Yhteensä	2 959	3 337

Muut saamiset ja siirtosaamiset koostuvat normaaleista liiketoimintaan liittyvistä saamisista, joista mikään ei ole yksinään merkittävä.

Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä vakuuksien käypää arvoa huomioon ottamatta siinä tapauksessa, että toiset osapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

Myyntisaamisten ja muiden saamisten käyvät arvot vastaavat tasearvoja, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioiden.

Konsernissa on käytössä factoring-järjestely, jonka mukaisesti konserni on siirtänyt sovitut myyntisaamiset factoring-yhtiölle käteisvaroja vastaan. Maksujen myöhästymiseen liittyvä riski ja luottoriski ovat kuitenkin jääneet konsernille. Sen vuoksi ulkopuolisille siirretyt varat on edelleen merkitty kokonaisuudessaan konsernin taseeseen. Factoringsopimuksen mukaisesti maksettava määrä esitetään vakuudellisena lainana.

Luottotappiot
Tilkaudella kirjatut luottotappiot	0	0
Tilikaudella palautetut edellisten tilikausien luottotappiot	0	0
Nettoluottotappiot	0	0

15. RAHAVARAT

	1000 €	2015	2014
Käteinen raha ja pankkitilit		268	735
Yhteensä		268	735

Tilinpäätöshetkellä rahavarat Suomessa olivat 133 ja muissa maissa 135 tuhatta euroa. Rahavarat olivat pääasiassa pankkitileillä.

16. RAHOITUSVELAT

1000 €	2015		2014
	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Pankkilainat	107	104	536	515
Yhteensä	107		536

Pitkäaikaisten lainojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty korkoa, jolla konserni saisi vastaavaa lainaa ulkopuolelta tilinpäätöshetkenä. Kokonaiskorko muodostuu riskittömästä korosta ja yrityskohtaisesta riskipreemiosta.

Käyvän arvon määrittämisessä käytetyt diskonttauskorot
Pankkilainat	3,4 %		3,3 %

Lyhytaikaiset velat
Pankkilainat	429	704
Factoring-velka	747	0
Yhteensä	1 176	704

Lyhytaikaisten rahoitusvelkojen käypä arvo vastaa niiden kirjanpitoarvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioiden.

Pankkilainat

Tilikauden lopussa lainojen kirjanpitoarvo on 536 ja käypä arvo 533 tuhatta euroa.

Lisäksi Aspocompilla oli käytössään 500 tuhannen euron luottolimiitti, jonka vuotuinen kustannus on 1,65 prosenttia. Käytetyn luoton korko on 1,0 prosentti yli yhden viikon euriborkoron. Tilikauden lopussa luottoa ei ollut käytössä.

16. (jatkuu)

Velkojen maturiteettijakauma	1000 €
31.12.2015	Tasearvo	Rahavirta	12 kk	1-2 v	2-5 v	Yli 5 v
Pankkilainat
Pääoma	536	536	429	107	0	0
Korkomaksut		10	9	1	0	0
Johdannaisvelat	28	28	7	7	15	0
Factoring-velka	747	747	747	0	0	0
Ostovelat ja muut velat	1 902	1 930	1 930	0	0	0
Yhteensä	3 213	3 251	3 122	114	15	0

31.12.2014	Tasearvo	Rahavirta	12 kk	1-2 v	2-5 v	Yli 5 v
Pankkilainat
Pääoma	1 239	1 239	704	536	0	0
Korkomaksut		36	26	10	0	0
Ostovelat ja muut velat	2 914	2 914	2 914	0	0	0
Yhteensä	4 153	4 190	3 644	546	0	0

Ostovelat ja muut velat				2015		2014
Ostovelkojen jakautuminen valuutoittain
EUR				774		560
USD				942		437
Yhteensä				1 716		997
Siirtovelat				940		1 917
Ostovelat ja muut velat yhteensä				2 656		2 914
Siirtovelkojen olennaiset erät
Henkilöstökulut				596		836
Lainojen korkojaksotukset				1		1
Sulkemiskulut				0		692

Arvonlisäverovelka 0 27 Muut 343 361 Yhteensä 940 1 917

17. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KIRJANPITOARVOT ARVOSTUSRYHMITTÄIN

Seuraavassa taulukossa on esitetty kirjanpitoarvot ja käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat ja näiden arvostusmenetelmien tasot. Käypää arvoa ei ole esitetty taulukossa, jos se ei merkittävästi poikkea tasearvosta.

Yhteensä	0	0	29		3 185 3 213	29		3 213
lyhytaikaiset velat					1 902 1 902			1 902	16
Ostovelat ja muut
(ei-suojauslaskennassa)			10		10	10		10	21
Johdannaissopimukset
Factoring-velka				747	747			747	16
Lainat rahoituslaitoksilta				429	429			429	16
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
(ei-suojauslaskennassa)			19		19	19		19	21
Johdannaissopimukset
Lainat rahoituslaitoksilta				107	107			107	16
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Yhteensä	15	3 231	1		3 247			3 247
Rahavarat		272			272			272	15
(ei-suojauslaskennassa)			1		1	1		1	21
Johdannaissopimukset
saamiset		2 959			2 959			2 959	14
Myyntisaamiset ja muut
Myytävissä olevat sijoitukset	15				15			15	12
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Arvostusperiaate	arvoon	menoon	arvoon	menoon		1 2	3	Yhteensä
	Käypään	hankinta	Käypään	hankinta		Taso Taso	Taso
		tuun		tuun
		Jaksotet		Jaksotet
1000 €	sijoitukset	saamiset	pidettävät	velat	arvo	Käypä arvo			Liite
	olevat	muut	sessa	Rahoitus	Tase
2015	Myytävissä	Lainat ja	tarkoituk
			käynti
			Kaupan

17. (jatkuu)

			Kaupan
			käynti
2014	Myytävissä	Lainat ja	tarkoituk
	olevat	muut	sessa	Rahoitus	Tase
1000 €	sijoitukset	saamiset	pidettävät	velat	arvo		Käypä arvo			Liite
		Jaksotet		Jaksotet
		tuun		tuun
	Käypään	hankinta	Käypään	hankinta		Taso	Taso	Taso
Arvostusperiaate	arvoon	menoon	arvoon	menoon		1	2	3	Yhteensä
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Myytävissä olevat sijoitukset	15				15				15	12
Myyntisaamiset ja muut
saamiset		3 337			3 337				3 337	14
Johdannaissopimukset
(ei-suojauslaskennassa)							0
Rahavarat		735			735				735	15
Yhteensä	15	4 072	0		4 087				4 087

Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta				536	536				536	16
Johdannaissopimukset
(ei-suojauslaskennassa)
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta				704	704				704	16
Factoring-velka
Johdannaissopimukset
(ei-suojauslaskennassa)
Ostovelat ja muut
lyhytaikaiset velat					2 914 2 914				2 914	16
Yhteensä	0	0	0		4 153 4 153		0		4 153

Käypien arvojen määrittäminen

Taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit luokitellaan tasoihin käyvän arvon määrittämiseen

Taso 1:

Syöttötiedot täysin samanlaisille varoille ja veloille toimivilla markkinoilla noteerattuja (oikaisemattomia) hintoja.

Taso 2:

Syöttötiedot muita kuin tasolle 1 kuuluvia noteerattuja hintoja, jotka ovat havainnoitavissa varoille tai veloille joko suoraan tai epäsuorasti

Taso 3:

Varoja tai velkoja kosevat syöttötiedot, jotka eivät perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot).

18. VALUUTTAKURSSIVOITOT JA -TAPPIOT

	2015	2014
Tuloslaskelmaan kirjatut valuuttakurssivoitot ja -tappiot
Liiketoiminnan muut kulut	112	129
Yhteensä	112	129

19. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

	2015	2014
Muut vuokrasopimukset
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten mukaiset
vähimmäisvuokrat
Vuoden kuluessa	480	566
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	260	633
Yhteensä	740	1 199

Voimassa seuraavat vastuusitoumukset 31.12.2015
Pankki- ja muut takuut sekä vakuudet
Pankkitakauksen vastasitoumus Suomen Tullilaitokselle	45	40
Factoring velan vakuutena olevien saamisten kirjanpitoarvo	747	0

20. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTOJEN OIKAISUT

	2015	2014
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
Poistot	1 168	1 658
Muut erät	226	-6
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa yhteensä	1 393	1 652
Muut oikaisut
Rahoitustuotot	-33	-1
Myyntivoitot	-19	-28
Verot	-277	-32
Muut oikaisut yhteensä	-330	-61
Nettokäyttöpääoman muutos
Saamisten muutos	561	-404
Vaihto-omaisuuden muutos	-334	565
Osto- ja muiden velkojen muutos	-256	250
Yhteensä	-28	410

21. JOHDANNAISSOPIMUKSET

Nimellisarvot

1000 €	2015	2014
Valuuttatermiinit, ei -suojauslaskennassa nimellisarvo	228	0
Valuuttatermiinit, ei -suojauslaskennassa käypä arvo (tasearvo)	1	0
Koronvaihtosopimukset, nimellisarvo	2 000	0
Koronvaihtosopimukset, käypä arvo (tasearvo pitkäaikainen)	22	0
Koronvaihtosopimukset, käypä arvo (tasearvo lyhytaikainen)	7	0

22. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

	1000 € 2015	2014
Aspocomp-konsernin lähipiiriin kuuluvat	hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja	ja johtoryhmä.
Lähipiirin kanssa toteutuneet tavaroiden ja palveluiden myynnit ovat markkinaehtoisia.
Johdon työsuhde-etuudet
Toimitusjohtaja Mikko Montonen alkaen 15.5.2014
lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	241	151
osakeperusteiset maksut	77	49
suoriteperusteisesti kirjattu eläkemeno	41	27
Toimitusjohtaja Sami Holopainen 14.5.2014 asti
lyhytaikaiset työsuhde-etuudet		162
osakeperusteiset maksut	8	22
suoriteperusteisesti kirjattu eläkemeno		29
Muu johtoryhmä
lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	416	396
osakeperusteiset maksut	2	5
Hallituksen jäsenten palkkiot
Päivi Marttila, pj.	38	35
Johan Hammarén, vara-pj. (jäsen 26.3.2015 asti)		19
Tuomo Lähdesmäki	19	22
Kaarina Muurinen, vara-pj. (jäsen 26.3.2015 alkaen)	18
Kari Vuorialho (jäsen 26.3.2015 asti)		19
Hallituksen palkkiot yhteensä	75	95
Johdon työsuhde-etuudet yhteensä	819	879

Toimitusjohtajan eläkeikä ja eläkkeen määräytymisperuste on nykyisen lainsäädännön mukaan 63-68 vuotta. Toimitusjohtajaa koskevan työsopimuksen irtisanomisaika on molemminpuolisesti kuusi (6) kuukautta. Työnantajan irtisanoessa toimitusjohtajalle maksetaan lisäksi kuuden (6) kuukauden rahapalkkaa vastaava summa irtisanomisajan-palkan lisäksi. Toimitusjohtajalla ei ole vapaaehtoisia lisäeläkejärjestelyjä.

Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.

Johdon osakeomistukset (kappaletta yhtiön osakkeita)	31.12.2015	31.12.2014
Hallitus	150 463	301 602
Toimitusjohtaja	0	0
Muu johtoryhmä	19 024	19 024
Osakeomistukset yhteensä	169 487	320 626
Äänimäärästä	2,6 %	5,0 %

23. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Aspocomp Group Oyj:n hallitus päätti 5.6.2012 avainhenkilöiden osakepohjaisista kannustin- ja sitouttamisjärjestelmistä.

1. Avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmä

Osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa johtoryhmän jäsenille ja muille avainhenkilöille mahdollisuuden saada omistukseensa yhtiön osakkeita neljältä ansaintajaksolta heille hallituksen päätöksellä asetettavien tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Ansaintajaksot muodostuvat neljästä kalenterivuotta vastaavasta tilikaudesta jaksolla 1/2012 - 12/2015.

Järjestelmän kohteena on noin 20 avainhenkilöä. Hallitus voi päättää uusien avainhenkilöiden ottamisesta järjestelmän piiriin sekä heidän vuosittaiset enimmäispalkkionsa. Enimmäispalkkio ilmaistaan osakkeiden kappalemääränä. Lisäksi palkkioon kuuluu rahaosuus, jonka suuruus määräytyy osakepalkkion maksamishetken arvon perusteella ja jolla pyritään kattamaan palkkiosta syntyvät verot ja veronluonteiset maksut. Ansaintajaksoille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan avainhenkilöille.

Osakepalkkiojärjestelmän perusteella saadut osakkeet on omistettava vähintään 36 kuukauden ajan osakkeiden tultua kirjatuiksi avainhenkilöiden arvo-osuustileille. Mikäli avainhenkilön työtai toimisuhde konserniyhtiöön päättyy kyseisen sitouttamisjakson aikana, osakkeet on lähtökohtaisesti palautettava yhtiölle vastikkeetta.

Ansaintakaudella 2015 osakepalkkiojärjestelmän ehdot eivät täyttyneet eikä jaksotettuja kuluja kirjattu lainkaan.

Ansaintajaksot	2015	2014
Myöntämispäivä
Ansaintajakso alkaa	1.1.2015	1.1.2014
Ansaintajakso päättyy	31.12.2015	31.12.2014
Palkkiona osakkeita enintään, kpl	51 000	51 000
Osakkeet vapautuvat 36 kuukauden kuluttua arvo-osuustilille
kirjaamisesta
Ansaintakriteerit	2015	2014
Osakekohtainen tulos ilman kertaluonteisia eriä
Ansaintakriteeriin toteuma, %	0 %	0 %
Osakepalkkiot, kpl	0	0
Osakkeen noteerattu hinta myöntämishetkellä, €	2,02	2,02
Osakkeen noteerattu hinta tilinpäätöspäivänä, €	1,12	1,14
Osakepalkkiojärjestelmän vaikutus tilikauden tulokseen	2015	2014
Järjestelyn vaikutukset tilikauden voittoon	0	0
Rahana suoritettavien osakeperusteisten järjestelyn velat	0	0

23. (jatkuu)

2. Johtoryhmän jäsenten osakeomistusjärjestelmä

Osakeomistusjärjestelmä tarjosi johtoryhmän jäsenille mahdollisuuden saada omistukseensa yhtiön osakkeita, edellyttäen, että he hankkivat samalla itse yhtiön osakkeita. Osakepalkkio oli kertaluonteinen.

Osakepalkkion saaminen edellytti, että johtaja hankki yhtiön osakkeita 31.8.2012 mennessä.

Osakeomistusjärjestelmän perusteella saadut osakkeet on omistettava vähintään 36 kuukauden ajan osakkeiden tultua kirjatuiksi johtajan arvo-osuustilille. Mikäli johtajan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön päättyy kyseisen sitouttamisjakson aikana, osakkeet on lähtökohtaisesti palautettava yhtiölle vastikkeetta.

Järjestelmään liittyvässä osakeannissa annettiin yhtiön osakkeita omistaville johtoryhmän jäsenille vastikkeetta yhteensä 10 016 yhtiön uutta osaketta. Annetut osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin ja kirjattiin osakkeiden saajien arvo-osuustileille 6.9.2012 ja otettiin kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq OMX Helsingin pörssilistalle 7.9.2012.

Ansaintajaksot	2015
Myöntämispäivä		5.6.2012
Ansaintajakso alkaa		5.6.2012
Ansaintajakso päättyy		31.8.2012
Palkkiona osakkeita enintään, kpl		48 000
Osakkeet vapautuvat 36 kuukauden kuluttua arvo-osuustilille kirjaamisesta
Ansaintakriteerit	2015
Ansaintakriteeriin toteuma, %		21 %
Osakepalkkiot, kpl		10 016
Osakkeen noteerattu hinta myöntämishetkellä, €		2,04
Osakkeen noteerattu hinta tilinpäätöspäivänä, €	1,12	1,14
Osakeomistusjärjestelmän vaikutus tilikauden tulokseen	2015	2014
Järjestelyn vaikutukset tilikauden voittoon	10	27
Rahana suoritettavien osakeperusteisten järjestelyn velat	0	0

23. (jatkuu)

3. Toimitusjohtajan optio-ohjelma

Aspocomp Group Oyj:n hallitus päätti 15.5.2014 varsinaisen yhtiökokouksen 23.4.2014 antaman valtuutuksen nojalla antaa osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen yhtiön toimitusjohtajalle enintään 390 000 optio-oikeutta.

Optio-ohjelmaan 2014 kuuluu yhteensä enintään 390 000 optio-oikeutta, joista kukin oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden yhtiön uuden osakkeen. Optio-oikeudet annetaan vastikkeetta. Optio-ohjelma jakautuu A-, B- ja C-sarjoihin, joihin jokaiseen kuuluu 130 000 optio-oikeutta. Osakkeen merkintähinta optio-oikeudella A on osakkeen vaihdon painotettu keskikurssi 1.3.-21.3.2014 (0,99 euroa), optio-oikeudella B on osakkeen vaihdon painotettu keskikurssi 1.3.-31.3.2015 ja optio-oikeudella C on osakkeen vaihdon painotettu keskikurssi 1.3.-31.3.2016.

	Optio-oikeus A	Optio-oikeus B	Optio-oikeus C
Myöntämispäivä	14.5.2014	14.5.2014	14.5.2014
Myönnettyjen optioiden lukumäärä	130 000	130 000	130 000
Merkintähinta	0,99	1,3
Osakehinta myöntämishetkellä	1,45	1,45	1,45
Käypä arvo	0,63	0,45	0,48

	1.5.2016-	1.5.2017-	1.5.2018-
Merkintäaika	31.12.2018	31.12.2019	31.12.2020
1000 €	2015		2014
Kuluksi kirjattu	77		49

24. ARVONALENTUMISTESTAUS

1000 € 2014 2015

Tytäryhtiöhankinnan kautta syntynyt liikearvo kohdistuu seuraavasti rahavirtaa tuottavalle yksikölle:

Piirilevyjä valmistava tehdas 3 000 3 000

Rahavirtaa tuottava yksikkö Aspocompin Oulun piirilevyvalmistus. Tehdas valmistaa pääasiassa HDI- (High Density Interconnection), monikerros- ja erikoismateriaalipiirilevyjä.

Arvonalentumistestaus on tehty käyttöarvomenetelmällä, jossa määritetään liikearvoa vastaavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ja verrataan sitä yksikön kirjanpitoarvoon. Ennustejakson jälkeisten rahavirtojen laskentaperusteena käytetään ennustevuosien keskimääräistä rahavirtaa.

Suoritetun testauksen mukaan kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti kirjanpitoarvon 12,1 miljoonalla eurolla eli liikearvoon ei ole kohdistunut arvonalentumista tilikauden 2015 aikana (17,0 miljoonaa tilikaudella 2014).

Arvonalentumistestauksen keskeiset muuttujat ja oletukset	2015	2014
Liikevaihdon vuosittainen kasvu perustuu johdon hyväksymään
ennusteeseen vuosille 2016-2019. Ennustejakson jälkeisenä kasvuna	12,5 %	10,6 %
on käytetty yhden (1) %:n kasvuvauhtia.
Myyntikate perustuu ennustejakson keskimääräiseen ennustettuun
katteeseen.	44 %	43 %
Diskonttauskorko on määritetty keskimääräisen painotetun
pääomakustannuksen (WACC, weighted average cost of capital)
avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta	8,2 %	8,1 %
ottaen huomioon omaisuuseriin liittyvät erityiset riskit.
Diskonttauskorko on määritetty ennen veroja.

Tarkastelujakson investoinnit perustuvat johdon hyväksymään strategian mukaiseen investointisuunnitelmaan. Investointiaste ylittää jossain määrin toimialan normaalin investointitason.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysi

Seuraavat keskeisten muuttujien arvot (kukin erikseen muiden muuttujien säilyessä oletusarvossa) saisivat aikaan sen, että yksikön kirjanpitoarvo olisi sama kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä.	Herkkyys analyysin nollaraja	Verrattuna käytettyyn oletukseen
Liikevaihdon vuosittainen kasvu	-1,8%	- 14,3 %-yks.
Keskimääräinen myyntikatemarginaali	29,1%	- 15,1 %-yks.
Diskonttokorko	16,6%	+ 8,4 %-yks.
Diskonttokoron oletukset	2015	2014
Riskitön markkinatuotto	0,9 %	0,8 %
Nettovelkaantumisastetavoite (keskiluku toimiala-analyysista)	9,5 %	9,5 %
Markkinariskipreemio (EMRP)	6,0 %	6,0 %
Pienten ja epälikvidien yhtiöiden lisäriskipreemio	2,0 %	2,0 %
Lainamarginaali	2,5 %	2,5 %
Keskimääräinen painotettu pääomakustannus (WACC)	8,2 %	8,1 %

25. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Aspocomp altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille, joista on yksityiskohtaisemmin kerrottu alla. Toimitusjohtaja ja talousosasto tunnistavat, arvioivat ja tarpeen mukaan suojaavat rahoitusriskejä ja raportoivat taloudellisesta asemasta ja rahoituksen riittävyydestä hallitukselle. Vaikka asiakaskunnan laajentamiseen ja tasapainottamiseen tähtäävä strateginen rakennemuutos on edennyt hyvin vuoden ²⁰¹⁵ aikana, liikevaihdollisesti s e ei ole vielä riittävän suuri. Edellä todetuin tavoin yhtiö on altis asiakaskentässä ja globaalissa piirilevykysynnässä tapahtuvalle vaihtelulle, mikä osaltaan voi vaikuttaa negatiivisesti yhtiön kassavirtaan ja rahoitustilanteeseen.

Maksuvalmiusriski

Yhtiön maksuvalmius perustuu kassavaroihin, liiketoiminnan tuottamaan kassavirtaan ja ulkopuoliseen rahoitukseen.

Vuoden 2015 lopussa yhtiön korolliset nimellisarvoiset velat olivat 1,3 miljoonaa euroa. Nettovelkaantumisaste oli 10,7 (4,7 %) ja omavaraisuusaste 68,6 prosenttia (71,3 %). Yhtiöllä on 500 tuhannen euron luottolimiitti. Limiitti ei ollut käytössä tilikauden lopussa.

Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma on esitetty liitetiedossa 16.

Yhtiön kassa- ja rahoitustilanne heikentyi vuoden 2015 aikana vuoden 2014 tasosta, ja konsernin maksuvalmius jatkuu lähikuukausien aikana kireänä. Yhtiössä pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta yhtiöllä olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Maksuvalmiuden arvioimiseksi yhtiö on laatinut kuukausikohtaisen kassavirtaennusteen vuodelle 2016. Kassaennustetta päivitetään kuukausittain. Tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä tehdyn kassavirtaennusteen perusteella yhtiö arvioi, että yhtiön käyttöpääoma riittää seuraavan 12 kuukauden tarpeisiin, mikäli yhtiön myynti ja tuotannon kulurakenne kehittyvät kauden aikana ennustetuin tavoin eikä yhtiön rahoituksen saatavuudessa tapahdu odottamattomia heikentymisiä. Yhtiöllä on 0,5 miljoonan luottolimiitti, joka ei ollut käytössä 31.12.2015, sekä laskuluototussopimus (factoring), josta oli katsauskauden lopussa käytössä 0,7 miljoonaa euroa. Yhtiö neuvottelee myös vieraan pääoman ehtoisesta lisärahoituksesta vahvistaakseen rahoitusasemaansa ja pienentääkseen rahoitukseen liittyviä riskejä. Kyseisiin maksuvalmiuden turvaaviin rahoitusmuotoihin liittyy kovenanttiehtoja. Kovenanttiehdot ovat rikkoutuneet tilikaudella 2015, mutta rahoittajalta on saatu waiver suostumus vuonna 2015 tilikaudelle 2015. Mikäli edellä mainittujen toimenpiteiden vaikutukset eivät toteudu suunnitellun mukaisesti, yhtiö pyrkii hankkimaan lisää vieraan pääoman tyyppistä rahoitusta sekä lisäksi tarvittaessa oman pääoman ehtoista rahoitusta osakeannilla.

Pääomanhallinta

25. (jatkuu)

1 000 €

Toiminnan jatkuvuuden periaatteen noudattaminen

Yhtiön johdon ja hallituksen arvion mukaan rahoitukseen liittyvät epävarmuustekijät tai muut seikat tilikauden 2015 lopussa eivät muodosta sellaisia olennaisia epävarmuustekijöitä, jotka voisivat antaa merkittävää aihetta epäillä yhtiön kykyä jatkaa toimintaansa. Tilivuoden 2015 lopussa kassavarat olivat 0,3 miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste oli 10,7 prosenttia. Liiketoiminnan arvioitujen näkymien perusteella yhtiön toiminta jatkuu vakaana, ja yhtiö arvioi vuoden 2016 muodostuvan kokonaisuudessaan viime vuotta paremmaksi.

Korkoriski

Konserni on tehnyt koronvaihtosopimuksen, jolla on tarkoitus suojata sekä rahalaitos lainojen että factoring-velkojen korkojen rahavirtoja.

Valuuttakurssiriski

Konsernin tuotantotoimintaa harjoitetaan Suomessa. Lisäksi konsernilla on tytäryhtiöt, Saksassa ja Kiinassa. Konsernin pääasiallisena valuuttana on euro ja yli 70 prosenttia konsernin saamisista on euromääräisiä (tilikauden lopussa 78%). Saamisten valuuttajakauma on esitetty liitteessä 14. Konsernin kaikki pitkäaikaiset velat ovat euromääräisiä. Tilikauden lopussa lyhytaikaisista veloista euromääräisiä oli 65 prosenttia. Konserni on tehnyt valuuttajohdannaissopimuksen, jolla konserni pyrkii pienentämään valuuttakurssi riskiä.

Luottoriski

Konserni toimii vain riittävät luottokelpoisuusvaatimukset täyttävien kolmansien osapuolien kanssa. Konsernin hallituksen hyväksymän luotto- ja saatavien hallintaperiaatteiden mukaisesti kaikkien uusien asiakkaiden luottokelpoisuus tutkitaan ennen luottopäätöstä. Vanhojen asiakkaiden luottotiedot tarkastetaan ja päivitetään säännöllisin väliajoin. Erääntyneet saatavat raportoidaan johdolle ja myyntitiimeille kuukausittain. Tarvittaessa ryhdytään saatavien hallintaperiaatteiden mukaisiin toimenpiteisiin erääntyneiden saatavien saamiseksi maksuun. Raportointipäivänä luottoriskille alttiina oleva rahoitusvarojen enimmäismäärä on yhtä suuri kuin niiden kirjanpitoarvo.

Konsernin viiden suurimman asiakkaan osuus liikevaihdosta oli tilikaudella 47 prosenttia (63 % vuonna 2014). Tilikaudella ei kirjattu luottotappioita.

Myyntisaamisten ikäjakaumataulukko on esitetty liitetiedossa 14.

26. OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

1000 €

	Osakkeiden lukumäärä
1.1.2014	6 406 505
31.12.2014	6 406 505
1.1.2015	6 406 505
31.12.2015	6 406 505

Osakepääoma

Aspocomp Group Oyj:llä on yksi osakelaji. Osakkeiden enimmäismäärä on 6 406 505 kappaletta (6 406 505 kpl vuonna 2014). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Omat osakkeet

Omat osakkeet -rahasto sisältää emoyhtiön omistamat omat osakkeet arvostettuna hankintahintaan. Tilikausien 2014 ja 2015 lopussa yhtiö ei omistanut omia osakkeita.

Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto

SVOP-rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Uuden osakeyhtiölain (21.7.2006/624) voimaantulon jälkeen (1.9.2006) päätettyjen optio-ohjelmien perusteella tehdyistä osakemerkinnöistä saadut maksut merkitään kokonaisuudessaan SVOP-rahastoon.

Osingonjako

Hallitus ehdottaa, että osinkoa ei jaeta.

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA

	Liite	1.1.-31.12.2015	1.1.-31.12.2014
Liikevaihto	1.1	17 445 414,84	20 997 256,68
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		221 857,00	-456 009,00
Liiketoiminnan muut tuotot	1.2	161 477,23	54 387,18
Materiaalit ja palvelut	1.3	-7 471 976,82	-7 624 953,48
Henkilöstökulut	1.4	-5 516 631,71	-7 001 037,82
Poistot ja arvonalentumiset	1.5	-2 472 700,52	-2 963 360,46
Liiketoiminnan muut kulut	1.6	-4 806 373,46	-6 341 697,58
Liiketappio		-2 438 933,44	-3 335 414,48
Rahoitustuotot ja -kulut	1.7	-76 297,88	-203 912,70
Tappio ennen satunnaisia eriä		-2 515 231,32	-3 539 327,18
Satunnaiset erät +/-	1.8	0,00	-18 164,80
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		-2 515 231,32	-3 557 491,98
Tilikauden voitto/tappio		-2 515 231,32	-3 557 491,98

EMOYHTIÖN TASE

Vastaavaa	Liite	31.12.2015	31.12.2014
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	2.1	9 102 181,20	10 483 384,88
Aineelliset hyödykkeet	2.2	1 930 566,24	2 582 635,78
Sijoitukset	2.3	127 130,50	241 107,52
Pysyvät vastaavat yhteensä		11 159 877,94	13 307 128,18
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus	2.4	2 323 432,00	2 009 762,00
Lyhytaikaiset saamiset	2.5	3 277 377,51	3 835 237,50
Rahat ja pankkisaamiset		132 532,96	575 312,70
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		5 733 342,47	6 420 312,20
Vastaavaa yhteensä		16 893 220,41	19 727 440,38
Vastattavaa
Oma pääoma	2.6
Osakepääoma		1 000 000,00	1 000 000,00
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		2 471 988,80	2 462 439,68
Edellisten tilikausien voitto/tappio		8 274 232,32	11 831 724,30
Tilikauden voitto/tappio		-2 515 231,32	-3 557 491,98
Oma pääoma yhteensä		9 230 989,80	11 736 672,00
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	2.7	107 142,82	535 714,26
Lyhytaikainen vieras pääoma	2.8	7 555 087,79	7 455 054,12
Vieras pääoma yhteensä		7 662 230,61	7 990 768,38
Vastattavaa yhteensä		16 893 220,41	19 727 440,38

EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA

	€ 1.1.-31.12.2015	1.1.-31.12.2014
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto/tappio	-2 515 231,32	-3 539 327,18
Oikaisut
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	2 653 294,96	3 149 663,92
Käyttöpääoman muutos	-125 645,97	474 549,97
Maksetut korot	-108 406,70	-86 790,80
Saadut korot	31 745,54	799,87
Liiketoiminnan nettorahavirta	-64 243,49	-1 104,22
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-469 308,92	-864 074,80
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	47 339,80	54 049,36
Osakkeiden lisäykset	0,00	0,00
Muiden osakkeiden / saamisten myynti	0,00	13 086,00
Investointien nettorahavirta	-421 969,12	-796 939,44
Nettorahavirta ennen rahoitusta	-486 212,61	-798 043,66
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot	747 004,31	0,00
Lainojen takaisinmaksut	-703 571,44	-783 571,44
Saadut konserniavustukset	0,00	0,00
Maksetut osingot	0,00	0,00
Rahoituksen nettorahavirta	43 432,87	-783 571,44
Rahavarojen muutos	-442 779,74	-1 581 615,10
Rahavarat tilikauden alussa	575 312,70	2 156 927,80
Rahavarat tilikauden lopussa	132 532,96	575 312,70

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

LAADINTAPERIAATTEET

Yhtiön tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain ja muun Suomessa voimassa olevan säännöstön mukaisesti (Finnish Accounting Standards, FAS). Edellisen vuoden tiedot on muutettu vertailukelpoisiksi. Tilinpäätös esitetään euroissa.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuuden taloudellisen pitoajan perusteella alkuperäisestä hankintamenosta.

Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat: Aineettomat oikeudet 3 – 5 vuotta

Muut pitkävaikutteiset menot 5 – 10 vuotta Rakennukset ja rakennelmat 15 – 30 vuotta Koneet ja kalusto 3 – 8 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 5 – 10 vuotta.

Rahoitusomaisuus

Rahavarat sisältävät käteisen rahan ja pankkitalletukset. Rahoitusomaisuusarvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.

Liikevaihto

Liikevaihtoa laskettaessa oikaisuerissä on käsitelty myönnetyt alennukset, arvonlisävero ja myyntisaamisten kurssierot.

Tutkimus ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan vuosikuluiksi niiden syntymisvuonna.

Satunnaiset tuotot ja kulut

Satunnaiset tuotot ja kulut sisältävät konsernin varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat poikkeukselliset ja merkitykseltään olennaiset tapahtumat.

Varaukset

Tuotoista vähennetään kuluvarauksina ne vastaiset menot, joista ei todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, samoin kuin menetykset, joiden toteutumista pidetään todennäköisenä. Taseessa kuluvaraukset esitetään luonteensa mukaisesti joko pakollisina varauksina tai siirtoveloissa.

Eläkejärjestelyt

Yhtiön henkilöstön eläketurva on järjestetty maksuperusteisin eläkevakuutuksin.

Ulkomaanrahanmääräiset erät

Ulkomaanrahanmääräiset velat ja saamiset on kirjattu tapahtumapäivän kursseihin. Tilinpäätöksessä valuuttamääräiset velat ja saamiset on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Kaikki kurssierot on kirjattu tulosvaikutteisesti.

Verot

Veroihin sisältyvät tilikauden tuloksen perusteella lasketut tilikauden verot sekä aikaisemmilta tilikausilta maksuunpannut tai palautetut verot.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1.1 LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN

	2015	2014
Eurooppa	16 260 043,77	18 726 824,17
Aasia	823 218,65	2 029 507,17
Muut alueet	362 152,42	240 925,34
Yhteensä	17 445 414,84	20 997 256,68

1.2 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

	2015	2014
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	47 339,80	28 132,90
Muut	114 137,43	26 254,28
Yhteensä	161 477,23	54 387,18

1.3 MATERIAALIT JA PALVELUT

	2015	2014
Ostot tilikauden aikana	7 334 676,05	7 006 793,19
Varaston muutos	-91 813,00	70 700,00
Ulkopuolisilta ostetut palvelut	229 113,77	547 460,29
Yhteensä	7 471 976,82	7 624 953,48

1.4 HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

€	2015	2014
Henkilöstökulut
Palkat	4 487 738,22	5 700 043,56
Palkkiot	0,00	0,00
Eläkekulut	727 096,97	928 650,92
Muut henkilöstökulut	301 796,52	372 343,34
Yhteensä	5 516 631,71	7 001 037,82
Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet	315 760,00	408 001,97
Henkilöstö tilikauden lopussa
Työntekijöitä	66	100
Toimihenkilöitä	37	40
Yhteensä	103	140
Henkilöstö tilikauden aikana keskimäärin
Työntekijöitä	78	104
Toimihenkilöitä	39	41
Yhteensä	117	145

1.5 POISTOT JA ARVONALENNUKSET

	2015	2014
Poistot aineettomista oikeuksista	1 429 270,46	1 523 617,29
Poistot koneista ja kalustosta	1 043 430,06	1 439 743,17
Yhteensä	2 472 700,52	2 963 360,46

1.6 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

€	2015	2014
Vuokrat	516 066,23	580 682,42
Kiinteistökulut	164 389,58	255 274,66
Energiakulut	753 352,54	1 041 697,88
IT-kulut	237 936,09	258 305,27
Vieraat palvelut	696 935,61	784 004,48
Muut kulut	2 437 693,41	3 421 732,87
Yhteensä	4 806 373,46	6 341 697,58
Tilintarkastajan palkkiot
1. Tilintarkastus	45 000,00	53 951,25
2 Veroneuvonta	0,00	3 120,00
3 Todistukset ja lausunnot	3 000,00	9 710,00
4. Muut palvelut	3 755,00	2 845,00
Yhteensä	51 755,00	69 626,25

1.7 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

	2015	2014
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	0,00	0,00
Muilta	31 745,54	13 703,95
Korko- ja muut rahoitustuotot yhteensä	31 745,54	13 703,95
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	0,00	131 250,00
Muille	108 043,42	86 366,65
Korko- ja muut rahoituskulut yhteensä	108 043,42	217 616,65
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-76 297,88	-203 912,70

1.8 SATUNNASET ERÄT

	2015	2014
Satunnaiset tuotot ja kulut
Fuusio Aspocomp Oulu Oy	0,00	18 164,80
Yhteensä	0,00	18 164,80

2.1 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

€

			Muut pitkä
	Aineettomat		vaikutteiset
2015	oikeudet	Liikearvo	menot	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2015	285 064,06	13 051 744,81	483 051,17	13 819 860,04
Lisäykset	25 828,16	0,00	22 238,62	48 066,78
Vähennykset	0,00	0,00	0,00	0,00
Hankintameno 31.12.2015	310 892,22	13 051 744,81	505 289,79	13 867 926,82
Kertyneet poistot 1.1.2015	223 603,51	2 936 642,58	176 229,07	3 336 475,16
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	0,00	0,00	0,00	0,00
Tilikauden poisto	20 792,48	1 305 174,48	103 303,50	1 429 270,46
Kertyneet poistot 31.12.2015	244 395,99	4 241 817,06	279 532,57	4 765 745,62
Kirjanpitoarvo 31.12.2015	66 496,23	8 809 927,75	225 757,22	9 102 181,20

2014
Hankintameno 1.1.2014	358 229,38	13 051 744,81	548 671,50	13 958 645,69
Lisäykset	20 129,63	0,00	1 639,07	21 768,70
Vähennykset	-93 294,95	0,00	-67 259,40	-160 554,35
Hankintameno 31.12.2014	285 064,06	13 051 744,81	483 051,17	13 819 860,04
Kertyneet poistot 1.1.2014	253 690,28	1 631 468,10	88 253,84	1 973 412,22
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	-71 867,59	0,00	-23 574,69	-95 442,28
Tilikauden poisto	41 780,82	1 305 174,48	111 549,92	1 458 505,22
Kertyneet poistot 31.12.2014	223 603,51	2 936 642,58	176 229,07	3 336 475,16
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	61 460,55	10 115 102,23	306 822,10	10 483 384,88

2.2 AINEELLISET HYÖDYKKEET

	€
		Ennakkomaksut ja
	Koneet ja	keskeneräiset
2015	kalusto	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2015	5 654 269,71	0,00	5 654 269,71
Lisäykset	381 970,74	37 500,00	419 470,74
Vähennykset	-183 616,90	0,00	-183 616,90
Siirrot erien välillä	0,00	0,00	0,00
Hankintameno 31.12.2015	5 852 623,55	37 500,00	5 890 123,55
Kertyneet poistot 1.1.2015	3 071 633,93	0,00	3 071 633,93
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	-155 506,68	0,00	-155 506,68
Tilikauden poisto	1 043 430,06	0,00	1 043 430,06
Kertyneet poistot 31.12.2015	3 959 557,31	0,00	3 959 557,31
Kirjanpitoarvo 31.12.2015	1 893 066,24	37 500,00	1 930 566,24

2014
Hankintameno 1.1.2014	5 703 459,67	0,00	5 703 459,67
Lisäykset	507 450,61	0,00	507 450,61
Vähennykset	-556 640,57	0,00	-556 640,57
Siirrot erien välillä	0,00	0,00	0,00
Hankintameno 31.12.2014	5 654 269,71	0,00	5 654 269,71
Kertyneet poistot 1.1.2014	2 160 785,27	0,00	2 160 785,27
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	-462 238,86	0,00	-462 238,86
Tilikauden poisto	1 373 087,52	0,00	1 373 087,52
Kertyneet poistot 31.12.2014	3 071 633,93	0,00	3 071 633,93
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	2 582 635,78	0,00	2 582 635,78

2.3 SIJOITUKSET

	€
			Osakkeet		Saamiset	Yhteensä

			Konserni		Konserni
2015 Kirjanpitoarvo 1.1.2015			yritykset 226 211,02	Muut 14 896,50	yritykset 0,00	241 107,52
Lisäykset			0,00	0,00	0,00	0,00
Vähennykset			-113 977,02	0,00	0,00	-113 977,02
Kirjanpitoarvo 31.12.2015			112 234,00 14 896,50		0,00	127 130,50

2014
Kirjanpitoarvo 1.1.2014 Lisäykset			7 826 601,66 0,00	15 078,42 0,00	0,00	0,00 7 841 680,08 0,00
Vähennykset			-7 600 390,64	-181,92	0,00	-7 600 572,56
Kirjanpitoarvo 31.12.2014			226 211,02 14 896,50		0,00	241 107,52

	Koti	Konsernin	Emoyhtiön	Emoyhtiö		Emoyhtiön omistamien
Konserniyritykset	paikka	omistus	omistus	n omistus		osakkeiden/osuuksien
		(%)	(%)			(kpl) nimellisarvo kirjanpitoarvo
Aspocomp Trading Oy	Suomi	100,00	100,00	320	0,00	0,00
Aspocomp GmbH	Saksa	100,00	100,00	2		62 234,00
AC Shenzhen Electronics Co., Ltd. Kiina		100,00	100,00			50 000,00
Yhteensä						112 234,00
Muut osakkeet ja osuudet
Muut osakkeet						14 896,50
Yhteensä						14 896,50
2.4 VAIHTO-OMAISUUS
	€				2015	2014
Aineet ja tarvikkeet					1 642 287,00	1 550 474,00
Keskeneräinen tuotanto					199 971,00	223 923,00
Valmiit tuotteet					481 174,00	235 365,00
Yhteensä					2 323 432,00	2 009 762,00
2.5 LYHYTAIKAISET SAAMISET
	€				2015	2014
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä					0,00	15569,44
Myyntisaamiset					2 952 912,66	3 336 897,06
Muut saamiset					116 990,29	6 620,45
Muut siirtosaamiset					207 474,56	476 150,55
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä					3 277 377,51	3 835 237,50

2.6 OMA PÄÄOMA

	2015	2014

Osakepääoma 1.1.	1 000 000,00	1 000 000,00
Osakepääoma 31.12.	1 000 000,00	1 000 000,00

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	2 462 439,68	2 435 580,82
Lisäykset	9 549,12	26 858,86
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	2 471 988,80	2 462 439,68

Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	8 274 232,32	11 831 724,30
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	8 274 232,32	11 831 724,30

Tilikauden voitto/tappio	-2 515 231,32	-3 557 491,98

Oma pääoma yhteensä	9 230 989,80	11 736 672,00

Vapaasta omasta pääomasta jakokelpoisia varoja	8 230 989,80	10 736 672,00

2.7 PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

	€	2015	2014
Lainat rahoituslaitoksilta
Lainat rahoituslaitoksilta		107 142,82	535 714,26
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä		107 142,82	535 714,26
2.8 LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
	€	2015	2014
Lainat rahoituslaitoksilta
Pankkilainat		428 571,44	703 571,44
Luottolimiitti, factoring		747 004,31	0,00
Yhteensä		1 175 575,75	703 571,44
Ostovelat, muut lyhyaikaiset velat ja siirtovelat
Ostovelat		1 716 239,02	996 809,17
Muut lyhytaikaiset velat		133 789,25	159 454,27
Siirtovelat		695 256,33	1 657 830,06
Yhteensä		2 545 284,60	2 814 093,50
Siirtovelkojen olennaiset erät:
Henkilöstökulujen jaksotus		587 444,98	688 553,08
Sulkemiskuluvaraus		0,00	691 611,03
Lainojen korkojaksotukset		607,08	849,64
Muut		240 993,52	276 816,31
Yhteensä		829 045,58	1 657 830,06
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Velat konserniyrityksille		3 834 227,44	3 937 389,18
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä		7 555 087,79	7 455 054,12

3.1 ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT

€	2015	2014
Vuokravastuut	740 266,00	1 199 034,00
Muut vastuut	792 004,31	40 000,00
Yhteensä	1 532 270,31	1 239 034,00

TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET

Hallitus esittää 7.4.2016 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta.

Helsingissä, helmikuun 24. päivänä 2016

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä maaliskuun 1. päivänä 2016

PricewaterhouseCoopers Oy

Tilintarkastusyhteisö

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Aspocomp Group Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Aspocomp Group Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2015. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 1. päivänä maaliskuuta 2016

PricewaterhouseCoopers Oy, Tilintarkastusyhteisö

Markku Katajisto, KHT

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2015

Aspocomp Group Oyj (myöhemmin Aspocomp tai yhtiö) on sitoutunut hyvään hallinnointitapaan noudattamalla yhtiöjärjestystä, voimassa olevaa Suomen lainsäädäntöä, kuten osakeyhtiölakia, kirjanpitolakia ja arvopaperimarkkinalakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä, Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita ja Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hallinnointikoodia 2015 sellaisenaan, ilman poikkeamia.

Tilikaudella 1.1.-31.12.2015 Aspocomp noudatti voimassa ollutta Arvopaperimarkkinayhditys ry:n listayhtiöiden hallinnointikoodia 2010 sellaisenaan, ilman poikkeamia. Aspocompin selvityksessä tilikauden 2015 hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on osittain jo noudatettu uuden hallinnointikoodin 2015 mukaista raportointia.

Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suositusten mukaan laadittu selvitys Aspocompin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on annettu yhtiön hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena. Aspocompin hallitus on käsitellyt selvityksen. Lisäksi yhtiön tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy on tarkastanut, että selvitys on annettu ja että sen taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteittäinen kuvaus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa.

Aspocompin selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2015 on julkaistu myös sellaisenaan yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.aspocomp.com/hallinto sekä osana yhtiön vuoden 2015 vuosikertomusta. Listayhtiöiden hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla esimerkiksi Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n verkkosivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.

TOIMIELIMET

Aspocomp Group Oyj on Suomessa rekisteröity julkinen osakeyhtiö (Nasdaq Helsinki). Yhtiön muodostavat emoyhtiö Aspocomp Group Oyj ja sen suoraan omistamat tytäryhtiöt Suomessa ja ulkomailla. Yhtiön operatiivinen toiminta Suomessa on organisoitu suoraan emoyhtiön alaisuuteen.

Aspocompin hallinnosta ja toiminnasta vastaavat päätöksentekoelimet ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Aspocompin ylin päättävä elin on yhtiökokous, jossa yhtiön osakkeenomistajat käyttävät puhe- ja äänivaltaansa. Yhtiökokouksen tehtävät on määritelty Suomen osakeyhtiölaissa ja Aspocompin yhtiöjärjestyksessä. Yhtiökokouksen tärkeimpiä tehtäviä ovat yhtiöjärjestyksen muuttaminen, tilinpäätöksen hyväksyminen, voitonjaosta päättäminen, vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valitseminen ja heille maksettavista palkkioista päättäminen. Yhtiön ylin operatiivinen päätöksentekijä on yhtiökokouksen valitsema hallitus. Hallituksen valitsema toimitusjohtaja vastaa hallituksen linjausten mukaisesta yhtiön operatiivisesta johtamisesta johtoryhmän tukemana.

HALLITUS

Aspocompin varsinainen yhtiökokous valitsee kaikki hallituksen jäsenet vuodeksi kerrallaan ja päättää heidän palkkioistaan. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy valinnan jälkeisen seuraavan yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiön hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan kolmesta (3) kahdeksaan (8) jäsentä. Hallituksen jäsenten enemmistön tulee olla riippumattomia yhtiöstä ja vähintään kahden yhtiöstä riippumattoman hallituksen jäsenen tulee olla riippumattomia myös yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Hallitus tekee vuosittain arvion jäsentensä riippumattomuudesta ja arvio ilmoitetaan yhtiön vuosittaisessa selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Arvio päivitetään tarvittaessa yhtiön verkkosivuille kesken vuoden muuttuneiden tietojen osalta.

Nimitysvaliokunta valmistelee ehdotuksen hallituksen jäseniksi ja heidän palkkioikseen yhtiökokouksen käsiteltäväksi. Mikäli nimitysvaliokuntaa ei ole perustettu, hallitus hoitaa ehdotuksen valmistelun. Yhtiökokouskutsussa on ehdotus hallituksen kokoonpanoksi. Aspocomp julkaisee ehdokkaiden henkilötiedot verkkosivuillaan yhtiökokouskutsun yhteydessä.

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä järjestäytymiskokouksessa. Hallitus vastaa yhtiön hallinnon ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Yhtiön hallituksella on yleistoimivalta kaikissa niissä asioissa, joita ei ole lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan määrätty toisten hallintoelinten päätettäväksi. Hallituksen yleisenä tehtävänä on pitkällä aikavälillä kasvattaa yhtiön osakkeenomistajien omistusten arvoa sekä huolehtia samalla yhtiön ja kaikkien osakkeenomistajien eduista. Kaikista hallituksen kokouksista pidetään pöytäkirjaa.

Monimuotoisuutta koskevat periaatteet

Tehokas hallitustyöskentely edellyttää hallituksen jäseniltä yhtiön ja sen liiketoiminta-alan yleistä tuntemusta ja tehtävän edellyttämää pätevyyttä sekä hallituksen riittävää monimuotoisuutta. Hallituskokoonpanoa koskevan ehdotuksen valmistelussa kiinnitetään huomiota yhtiön toiminnan tarpeisiin ja ehdokkaiden koulutus- ja ammattitaustaan sekä kansaiväliseen kokemukseen, jotta hallituksessa on edustettuna mahdollisimman laajalti eri alojen osaamista ja koulutusta. Lisäksi ehdotuksen valmistelussa arvioidaan ehdokkaiden yhteistyökykyä ja kykyä tukea ja haastaa yhtiön toimivaa johtoa rakentavasti ja ennakoivasti. Yhtiön tavoitteena on, että hallituksen kokoonpanossa on molempia sukupuolia edustettuina. Joulukuussa 2015 Aspocompin hallituksen kolmesta jäsenestä kaksi oli naisia.

Hallitus 2015

Aspocompin 26.3.2015 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi kolme ja hallitukseen valittiin hallituksen yhtiökokoukselle valmisteleman ehdotuksen mukaisesti seuraavat henkilöt:

PÄIVI MARTTILA

Puheenjohtaja s. 1961, Suomen kansalainen, kauppatieteiden maisteri Hallituksen jäsen vuodesta 2013 alkaen Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2014 alkaen Päätoimi: toimitusjohtaja ja osakas, Midagon Oy

Yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista riippumaton hallituksen jäsen Omistaa 17 474 Aspocompin osaketta ja lähipiiri 12 489 osaketta (31.12.2015).

KAARINA MUURINEN

Varapuheenjohtaja

s. 1958, Suomen kansalainen, ekonomi Hallituksen jäsen vuodesta 2015 alkaen Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2015 alkaen Päätoimi: talousjohtaja, Vaisala Oyj

Yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista riippumaton hallituksen jäsen Ei omista Aspocompin osakkeita (31.12.2015)

TUOMO LÄHDESMÄKI

s. 1957, Suomen kansalainen, diplomi-insinööri, MBA Hallituksen jäsen vuodesta 2002 alkaen Hallituksen puheenjohtaja vuosina 2003-2014 Päätoimi: partneri, Boardman Oy

Yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista riippumaton hallituksen jäsen Omistaa 70 500 Aspocompin osaketta ja lähipiiri 50 000 Aspocompin osaketta (31.12.2015).

Hallituksen aiemmat jäsenet 26.3.2015 saakka olivat puheenjohtaja Päivi Marttila, varapuheenjohtaja Johan Hammarén sekä jäsenet Tuomo Lähdesmäki ja Kari Vuorialho.

Hallitus toteutti vuonna 2015 vuosittaisen toimintaansa ja työskentelytapojaan koskevan arvioinnin sisäisenä itsearviointina. Itsearvioinnin tuloksia käytetään hallituksen työskentelyn kehittämiseen.

Kaikki hallitukseen jäsenet arvioitiin riippumattamiksi sekä yhtiöstä että sen merkittävimmistä osakkeenomistajista.

Hallituksen jäsenten kokousosallistumiset 2015

Hallitus kokoontui vuoden 2015 aikana 11 kertaa, joista viisi oli puhelinkokouksia. Jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 100 prosenttia.

	Kokouksiin	Osallistumis
2015	osallistuminen	prosentti
Päivi Marttila, Puheenjohtaja	11/11	100 %
Johan Hammarén (26.3.2015 asti)	2/2	100 %
Tuomo Lähdesmäki	11/11	100 %
Kaarina Muurinen (26.3.2015 alkaen)	9/9	100 %
Kari Vuorialho (26.3.2015 asti)	2/2	100 %

Hallituksen tehtävät

Hallituksen toiminta noudattaa ennalta asetettua työjärjestystä, yhtiöjärjestyksen, Suomen lainsäädännön ja muiden säännösten rinnalla. Hallituksen työjärjestys on kokonaisuudessaan nähtävillä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.aspocomp.com/hallituksen työjärjestys.

Hallituksen työjärjestyksen keskeinen sisältö:

päättää työjärjestyksestään ja päivittää sitä tarvittaessa vuosittain
nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä päättää toimitusjohtajan palkasta ja palkkioista
hyväksyä ja ylläpitää suunnitelmaa toimitusjohtajan seuraajasta
hyväksyä toimitusjohtajalle raportoivien työntekijöiden nimitykset ja heidän työsuhteensa ehdot ja palkkiot
hyväksyä yhtiörakenteen ja yhtiön organisaation
päättää toimitusjohtajan tavoitteista ja seurata niiden saavuttamista
ehdottaa yhtiökokoukselle johdon kannustinjärjestelmät tarvittaessa
käsitellä ainakin kerran vuodessa yhtiön pääriskit ja antaa tarvittavat ohjeet riskien hallitsemiseksi
käsitellä ja päättää yhtiön tilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset
keskustella ainakin kerran vuodessa yhtiön tilintarkastajan kanssa
hyväksyä yhtiön strategian
hyväksyä strategian pohjalta laaditun liiketoimintasuunnitelman ja budjetin sekä seurata niiden toteutumista
hyväksyä investointisuunnitelman ja Aspocomp Group Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden erilliset investoinnit niiden ylittäessä 50 000 euroa
päättää lainoista
päättää osinkopolitiikasta ja valmistella ehdotuksen osingonjaosta varsinaiselle yhtiökokoukselle
tarkkailla ja hallinnoida yhtiön johdon, hallituksen jäsenten sekä osakkeenomistajien välisiä eturistiriitoja
arvioida vuosittain työtään, toimintaansa ja osaamistaan
käsitellä ja päättää kaikki sellaiset asiat, jotka kuuluvat hallitukselle osakeyhtiölain tai muun lainsäädännön nojalla.

Valiokunnat

Hallitus voi tarvittaessa päättää tarkastusvaliokunnan, palkitsemisvaliokunnan ja/tai nimitysvaliokunnan perustamisesta ja valitsee niihin keskuudestaan jäsenet vuosittain varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen. Kussakin valiokunnassa on oltava vähintään kolme jäsentä ja jäsenillä on oltava valiokunnan tehtävien edellyttämä asiantuntemus ja kokemus.

Tilikaudella 2015 valiokuntia ei perustettu, sillä yhtiön liiketoiminnan laajuus ei sitä edellyttänyt ja koko hallitus hoiti yhtiöjärjestyksen mukaisesti kaikki tarkastusvaliokunnalle sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunnille määritellyt tehtävät. Hallitus järjesti lisäksi erityisen tarkastusvaliokuntaasioita käsittelevän kokouksen, johon myös tilintarkastaja osallistui.

Tarkastusvaliokunnalle määriteltyjä erityisiä tehtäviä ovat:

tilinpäätösprosessin seuranta
talousraportointiprosessin valvonta
sisäisen valvonnan ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuuden seuranta
käsitellä tähän Aspocompin hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antamaan selvitykseen sisältyvää kuvausta taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä
tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteisen tilintarkastuksen seuranta
lakisääteisen tilintarkastuksen ja tilintarkastusyhteisön riippumattomuuden arviointi
tilintarkastajan valintaa koskevan päätösehdotuksen valmistelu
tilinpäätösperiaatteiden, IFRS-asioiden läpikäynti.

Tarkastusvaliokunnan tehtävät ovat kokonaisuudessaan nähtävillä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.aspocomp.com/valiokunnat.

Yhtiöllä ei ole hallintoneuvostoa.

TOIMITUSJOHTAJA

Hallitus nimittää toimitusjohtajan ja päättää hänen toimisuhteensa ehdoista. Toimitusjohtajan tehtävänä on yrityksen liiketoiminnan johtaminen ja kehittäminen ja yrityksen juoksevan hallinnon hoitaminen osakeyhtiölain ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa myös siitä, että yhtiön johtamisresurssit ovat riittävät ja että yhtiön hallinto toimii asianmukaisesti sekä vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtaja valmistelee hallituksen kokouksissa käsiteltävät asiat ja raportoi tehtävistään hallitukselle.

Toimitusjohtajana on 15.5.2014 lähtien toiminut diplomi-insinööri Mikko Montonen (s. 1965).

JOHTORYHMÄ

Hallitus nimittää yhtiön johtoryhmän jäsenet toimitusjohtajan esityksestä. Johtoryhmän jäsenet raportoivat toimitusjohtajalle ja heidän tehtävänä on avustaa toimitusjohtajaa mm. strategian, toimintasuunnitelmien sekä muiden merkittävien asioiden valmisteluissa ja käytäntöön viennissä. Johtoryhmä seuraa yhtiön liiketoiminnan kehitystä ja riskienhallintaa sekä käsittelee investointiehdotukset, liiketoiminta- ja vuosisuunnitelmat ja kannustinohjelmat ennen niiden esittämistä hallitukselle. Aspocompin johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti toimitusjohtajan johdolla. Johtoryhmän jäsenet vuonna 2015:

MIKKO MONTONEN

Toimitusjohtaja, johtoryhmän puheenjohtaja s. 1965, Suomen kansalainen, diplomi-insinööri Aspocompin osakkeita ja optioita: 390 000 optiota (31.12.2015)

JARI ISOAHO

Tuotantojohtaja, toimitusjohtajan varamies s. 1960, Suomen kansalainen, insinööri Aspocompin osakkeita: 1 000 osaketta (31.12.2015)

JOUNI KINNUNEN

Talousjohtaja s. 1960, Suomen kansalainen, yo-merkonomi Aspocompin osakkeita: 24 osaketta (31.12.2015)

ANTTI OJALA

Kehitysjohtaja s. 1979, Suomen kansalainen, diplomi-insinööri Aspocompin osakkeita: 3 000 osaketta (31.12.2015)

TERO PÄÄRNI

Myyntijohtaja s. 1974, Suomen kansalainen Aspocompin osakkeita: 15 000 osaketta (31.12.2015)

RISKIENHALLINNAN JÄRJESTELMIEN PÄÄPIIRTEET JA SISÄISEN VALVONNAN MENETTELYTAVAT

Aspocompin hallitus vastaa siitä että yhtiön sisäinen valvonta ja riskienhallinta on asianmukaisesti ja tehokkaasti järjestetty. Tavoitteena on varmistaa:

hallituksen ja johdon riittävä tiedonsaanti yhtiön taloudellisesta tilasta, tulevaisuuden suorituskykyyn vaikuttavista riskeistä ja strategian toteutumisesta
ulkoisen raportoinnin olevan olennaisin osin oikein, kattavaa sekä oikea-aikaista
lakien ja määräysten noudattaminen.

Riskienhallinta

Riskienhallinta on erottamaton osa Aspocompin strategista suunnittelua ja operatiivista tavoiteasetantaa. Riskienhallinnan tehtävänä on yhtiön liiketoimintaan ja toimintaympäristöön vaikuttavien merkittävimpien riskien tunnistaminen, hallinta ja seuraaminen siten, että yhtiön strategiset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan mahdollisimman hyvin. Tunnistetut riskit arvioidaan ja priorisoidaan sekä niiden todennäköisyyden että sen mukaan miten riskien toteutuminen mahdollisesti vaikuttaisi yhtiön taloudelliseen tulokseen. Yhtiön toimintaan mahdollisesti vaikuttavat riskit luokitellaan strategisiin, operatiivisiin ja taloudellisiin riskeihin.

Päättäessään yhtiön strategiasta hallitus käsittelee yhtiön merkittävimmät riskit ja asettaa operatiiviset tavoitteet siten, että riskit eliminoituvat tai minimoituvat kustannus-tehokkaasti.

Aspocompin johtoryhmä vastaa päivittäisen riskienhallinnan toteuttamisesta. Riskienhallintaa, prosesseja ja käytäntöä käsitellään säännöllisesti johtoryhmän kokouksissa. Sisäisen valvonnan osana mitataan ja seurataan riskienhallintaan liittyvien operatiivisten tavoitteiden toteutumista.

Sisäisen valvonnan järjestelmät

Sisäinen valvonta on olennainen osa yhtiön hallinnointia ja sen johtamisjärjestemiä. Taloudellisen raportoinnin luotettavuuteen tähtäävän sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa yhtiön strategian toimeenpano ja tehokas toiminta, taata sisäisten ohjeiden, lakien ja säädösten noudattaminen ja varmistaa taloudellisen raportoinnin oikeellisuus sekä estää väärinkäytökset. Sisäinen valvonta ei ole erillinen prosessi vaan osana yhtiön toimintoja se kattaa kaikki yhtiön toimintaperiaatteet, ohjeistukset ja järjestelmät.

Aspocompin hallitus vastaa yhtiön sisäisen valvonnan järjestämisestä. Toimitusjohtaja huolehtii valvonnan toteuttamisesta ja raportoi siitä hallitukselle. Yhtiön sisäisen valvonnan periaatteina ovat:

kaikki merkittävät työtehtävät ja tapahtumat mukaan lukien kokoukset päätöksineen dokumentoidaan
tieto- ja muita tukijärjestelmiä käytetään tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti
tietoturvasta huolehditaan asianmukaisesti

Varsinainen sisäinen valvonta toteutuu johtamisprosesseissa – siis jokapäiväisessä työssä – henkilöstön toimiessa ohjeistusten pohjalta operatiivisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteiden pohjalta määritellään tarvittavat toimenpiteet ja niihin liittyvät riskit. Ohjeistuksia käytetään toimenpiteiden ohjaamiseen.

Sisäiseen valvontaan liittyvä ohjeistus on koottu kahteen dokumenttiin, joista toinen on tarkoitettu koko henkilökunnalle ja toinen taloushallinnolle. Yhtiön toimintaperiaatteet sisältävä dokumentti määrittelee:

yhtiön hyväksymis- ja nimenkirjoitusoikeudet
henkilöstöpolitiikan ja -etujen määräämisen
hinnoittelu-, maksuaika- ja luottoperiaatteet
kulujen hyväksyntämenetelmät
sopimusten teko- ja hallintaohjeet
tietotekniikan käytön ja tietoturvallisuuden ohjeet
riskienhallinnan ja vakuutusturvan järjestämisen periaatteet

Taloushallinnon ohjeistus sisältää:

kirjanpito-ohjeet
sisäisen ja ulkoisen raportoinnin periaatteet ja toteutusohjeet
kirjanpito- ja raportointiprosessien sisäisten kontrollien ja vastuuhenkilöiden määritykset

Konsernin emoyhtiön kirjanpito ja talousraportointi hoidetaan keskitetyssä toiminnanohjausjärjestelmässä, joka tukee varsinaisia liiketoimintaprosesseja. Ulkomaisten tytäryhtiöiden kirjanpito on hoidettu ulkopuolisten tilitoimistojen kautta huomioiden kunkin maan lainsäädännölliset erityispiirteet tilintarkastuksineen. Jokaisesta tytäryhtiöstä saadaan kuukausittain tilitasoinen kuluraportti, joka tarkistetaan ja hyväksytään ennen kulujen maksua.

Järjestelmistä saatavia raportteja käytetään johtamis- ja tukiprosesseissa tapahtuvan päätöksen teon ja kontrollien tukena. Kontrollipisteitä on määritelty raportoinnin eri tasoille (tytäryhtiö- ja emoyhtiöraportointi sekä konsernitason raportointi), ja ne sisältävät hyväksymismenettelyitä, täsmäytyksiä sekä talousinformaatioon kohdistuvaa analysointia virheellisyyksien havaitsemiseksi. Näin pyritään varmistamaan järjestelmistä saatavan tiedon oikeellisuus.

Operatiivisesta toiminnasta vastaava johtoryhmä sekä muut yhtiön tiimit seuraavat säännöllisesti kaikkia liiketoiminnan avainmittareita taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden varmistamiseksi. Hallitukselle toimitetaan kuukausittain vakiomuotoinen tulosraportti ja -ennuste sekä kassatilanne ennusteineen.

Vuosineljänneksittäin raportoidaan IFRS-muotoinen tase, laaja tuloslaskelma, oman pääoman muutos, rahavirtalaskelma sekä valitut liiketoiminnan tunnusluvut. Osavuosikatsaus (neljänneltä vuosineljännekseltä tilinpäätöstiedote) sisältää myös kuvauksen katsauskauden liiketoiminnan kehityksestä ja ennusteen tuloksen lähiajan kehityksestä. Hallitus käsittelee ja hyväksyy osavuosikatsaukset, tilinpäätöstiedotteen sekä tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen.

Sisäinen tarkastus

Koostaan johtuen yhtiöllä ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota tai työtehtävää. Aspocompin ulkoisen tilintarkastajan tarkastussuunnitelmassa tämä otetaan huomioon ja tilintarkastajat tarkastavat sisäisen valvonnan menettelytapoja tarkastussuunnitelman mukaisesti.

TILINTARKASTUS

Aspocompin yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous valitsee vuodeksi kerrallaan yhden ulkopuolisen tilintarkastajan tarkastamaan yhtiön hallintoa ja tilejä. Tilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö.

Varsinainen yhtiökokous valitsi 26.3. 2015 tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n yhtiön tilintarkastajaksi, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Markku Katajisto. Markku Katajisto on ollut Aspocompin päävastuullinen tilintarkastaja vuoden 2011 varsinaisesta yhtiökokouksesta lähtien.

Tilintarkastuspalkkiot 2015

Vuonna 2015 PricewaterhouseCoopers Oy:n lakisääteisen tilintarkastukseen kohdistuvat palkkiot olivat 45 000 euroa (53 951 euroa vuonna 2014). Lisäksi PWC on veloittanut muista palveluista 6 755 euroa (15 675 euroa).

LÄHIPIIRILIIKETOIMINNOT

Aspocompin lähipiirin muodostavat hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Aspocomp arvioi ja seuraa lähipiirinsä kanssa tehtäviä liiketoimia ja huolehtii että mahdolliset eturistiriidat otetaan asianmukaisesti huomioon Aspocompin päätöksenteossa. Mikäli lähipiiriliiketoimet ovat yhtiön kannalta olennaisia ja lisäksi tavanomaisesta liiketoiminnasta tai tavanomaisista markkinaehdoista poikkeavia Aspocomp selostaaa lähipiiritoimia koskevan päätöksentekomenettelyn yhtiön selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

SISÄPIIRIHALLINTO

Aspocomp Group Oyj noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiirisääntöjä, Finanssivalvonnan määryksiä ja ohjeita sekä yhtiön hallituksen vahvistamia sisäpiiriohjeita sisäpiiritiedon hallinnoinnista ja käsittelystä. Kaikki sisäpiiriläiset informoidaan siten että he tunnistavat asemansa ja siihen liittyvät velvollisuudet ja yhtiössä valvotaan sisäpiiriläisten kaupankäyntiä.

Yhtiö ylläpitää julkista ja pysyvää yrityskohtaista sisäpiirirekisteriään Euroclear Finland Oy:n Sirejärjestelmässä. Yhtiön julkiset sisäpiiriläiset ja heidän ajantasaiset Aspocompin osakkeiden omistustiedot ovat nähtävillä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.aspocomp.com/sisäpiiri sekä Euroclear Finland Oy:n palvelupisteessä, osoitteessa Urho Kekkosen katu 5 C, Helsinki.

Aspocompin pysyvään julkiseen sisäpiiriin kuuluvat arvopaperimarkkinalain mukaisesti yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa, tilintarkastajat, varatilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisön toimihenkilö, jolla on päävastuu tilintarkastuksesta sekä yhtiön johtoryhmän jäsenet. Ilmoitusvelvollisten sisäpiiriläisten Aspocompin osakkeiden omistus on julkista.

Yhtiön ei-julkiseen, pysyvään yrityskohtaiseen sisäpiiriin kuuluvat tytäryhtiöiden toimitusjohtajat sekä toimitusjohtajan määrittelemät muut henkilöt, jotka asemansa tai tehtäviensä puolesta saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa. Hankekohtainen rekisteri laaditaan aina kun yhtiössä on meneillään hanke, jolla voi olla vaikutusta yhtiön osakekurssiin. Hankekohtainen sisäpiiriläinen ei saa käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla niin kauan kuin hän on hankkeeseen liittyen sisäpiiriläinen.

Arvopaperimarkkinoiden ja yhtiön julkisen luotettavuuden takaamiseksi yhtiön sisäpiiriläisten tulee noudattaa yhtiön sisäpiiriohjeiden rajoituksia. Yhtiön sisäpiirisääntöihin liittyvät tulkintakysymykset tulee selvittää sisäpiirivastaavalta ennenkuin arvopaperitoimeksiantoon ryhdytään. Saadusta tulkinnasta huolimatta sisäpiiriläinen vastaa itse siitä, että hän noudattaa lakeja ja viranomaismääräyksiä. Yhtiön sisäpiiriohjeissa suositellaan että sisäpiiriläisen tulisi hankkia yhtiön arvopapereita vain pitkäaikaisina sijoituksina ja että niitä hankittaisiin ns. osakkeiden hankintaohjelman avulla. Sisäpiiriläinen vastaa aina itse kaupankäyntirajoitusten noudattamisesta, vaikka arvopapereiden hoito olisi annettu toisen henkilön, esimerkiksi salkunhoitajan, tehtäväksi. Rajoitukset koskevat myös henkilön holhottavia ja määräysvaltayhteisöjä.

Yhtiön sisäpiiriohjeissa suositellaan että kaupankäynti yhtiön arvopapereilla ajoitetaan niihin hetkiin, jolloin markkinoilla on mahdollisimman täydellinen tieto yhtiön arvopapereihin liittyvistä seikoista, eli lähinnä tulosjulkistuksen jälkeiseen aikaan. Suosituksena esitetään, että yhtiön osakkeilla ja muilla arvopapereilla voi käydä kauppa kolmen viikon aikana tilikauden tuloksen tai osavuosikatsauksen julkistamista seuraavasta päivästä (ns. avoin ikkuna), edellyttäen että henkilöllä ei ole hallussaan muuta julkistamatonta sisäpiirintietoa ja että ko. henkilö ei kuulu yhtiön hankekohtaiseen sisäpiirirekisteriin. Ns. avoimen ikkunan ulkopuolella kaupankäyntiin pyydetään yhtiön sisäpiirivastaavan etukäteishyväksyntä.

Sisäpiiriläisten kaupankäynti yhtiön arvopapereilla on ehdottomasti kielletty kolme viikkkoa ennen tilikauden tuloksen julkistamista tilinpäätöstiedotteella ja kaksi viikkoa ennen osavuosikatsauksen julkistamista (ns. suljettu ikkuna).

HALLITUS 31.12.2015

PÄIVI MARTTILA

Puheenjohtaja

Kauppatieteiden maisteri, s. 1961, Suomen kansalainen Hallituksen jäsen, 2013- Hallituksen puheenjohtaja 2014-

Päätoimi: Midagon Oy, toimitusjohtaja ja osakas, 2012-

Keskeinen työkokemus: Flextronics konserni, myyntijohtaja, 2005–2011, Plamec Oy, toimitusjohtaja 2002–2005, QPR Software Oyj, perustaja ja johtaja, 1991–2001. Keskeisimmät luottamustehtävät: Efore Oyj, hallituksen puheenjohtaja, Kitron ASA, hallituksen jäsen.

Riippumaton yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista, 2013- Omistaa 17 474 Aspocompin osaketta ja lähipiiri 12 489 osaketta (31.12.2015).

KAARINA MUURINEN

Varapuheenjohtaja

Ekonomi, s. 1958, Suomen kansalainen Hallituksen jäsen, 2015- Hallituksen varapuheenjohtaja 2015-

Päätoimi: Vaisala Oyj, talousjohtaja, 2011-

Keskeinen työkokemus: Nokia Oyj, Supply Chain Finance & Control, 2008-2011, VP, Shared Accounting Services, 2003-2008, Director, Financial Services Platform, 1998-2003, Hewlett-Packard Brussels Coordination Center, Accounting Manager, Europe Inventory & Revenue, 1994-1998.

Riippumaton yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista, 2015- Ei omista Aspocompin osakkeita (31.12.2015).

TUOMO LÄHDESMÄKI

Diplomi-insinööri, MBA, s. 1957, Suomen kansalainen Hallituksen jäsen, 2002- Hallituksen puheenjohtaja 2003–2014,

Päätoimi: Boardman Oy, Partner, 2002-

Keskeinen työkokemus: Elcoteq Network Oyj, toimitusjohtaja, 1997–2001, Leiras Oy, toimitusjohtaja, 1991–97, Swatch Group, johtotehtävät, 1990–91, Nokia-konserni, johto- ja asiantuntijatehtävät, 1983–89.

Keskeisimmät luottamustehtävät: Turun Yliopistosäätiö ja Kitron ASA, hallituksen puheenjohtaja, Apetit Oyj, Metsä Tissue Oyj ja Vaaka Partners Oy, hallituksen jäsen.

Riippumaton yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista, 2002- Omistaa 70 500 Aspocompin osaketta ja lähipiiri 50 000 Aspocompin osaketta (31.12.2015).

JOHTORYHMÄ 31.12.2015

MIKKO MONTONEN

Diplomi-insinööri, s. 1965, Suomen kansalainen

Toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsen, 15.5.2014 alkaen.

Keskeinen työkokemus: Okmetic Oyj, johtaja, asiakkaat ja markkinat, 2010–2014, toimitusjohtajan sijainen, 2008–14, kaupallinen johtaja, 2008–10 ja myynti- ja markkinointijohtaja, 2004–07, Okmetic Inc. Pohjois-Amerikka, toimitusjohtaja, myynti- ja markkinointijohtaja, 2000–04, Okmetic Oy, myyntipäällikkö, prosessi-insinööri, 1991–99.

Aspocompin osakkeita ja optioita: 390 000 optiota (31.12.2015).

JARI ISOAHO

Insinööri, s. 1960, Suomen kansalainen

Tuotantojohtaja ja toimitusjohtajan sijainen, johtoryhmän jäsen, 19.9.2011 alkaen. Keskeinen työkokemus: Aspocompin palveluksessa eri tehtävissä vuodesta1989 alkaen. Aspocompin osakkeita: 1 000 osaketta (31.12.2015).

JOUNI KINNUNEN

Yo-merkonomi, s. 1960, Suomen kansalainen

Talousjohtaja, johtoryhmän jäsen, 19.9.2011 alkaen. Keskeinen työkokemus: Aspocompin palveluksessa eri tehtävissä vuodesta1984 alkaen. Aspocompin osakkeita: 24 osaketta (31.12.2015).

ANTTI OJALA

Diplomi-insinööri, s. 1979, Suomen kansalainen

Kehitysjohtaja, johtoryhmän jäsen, 1.11.2013 alkaen. Keskeinen työkokemus: Aspocompin palveluksessa eri tehtävissä vuodesta 2003 alkaen. Aspocompin osakkeita: 3 000 osaketta (31.12.2015).

TERO PÄÄRNI

s. 1974, Suomen kansalainen

Myyntijohtaja, johtoryhmän jäsen, 19.9.2011 alkaen. Keskeinen työkokemus: Aspocompin palveluksessa eri tehtävissä 2002 – 2007 ja 2011-, PPG Industries Ltd, Strategic Account Manager, 2007- 2011. Aspocompin osakkeita: 15 000 osaketta (31.12.2015).

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2015

HALLITUS

Nimitysvaliokunta valmistelee hallituskokoonpanoa ja heidän palkitsemisasioita koskevat ehdotukset esitettäväksi varsinaiselle yhtiökokoukselle. Valiokuntaa ei kuitenkaan perusteta, mikäli yhtiön liiketoiminnan laajuus ei sitä edellytä ja tällöin hallitus hoitaa myös kaikki palkitsemisasioiden valmisteluun liittyvät tehtävät. Hallituksen jäseniä ja heidän palkitsemistaan koskevat ehdotukset julkaistaan varsinaisen yhtiökokouksen kokouskutsussa. Aspocompin varsinainen yhtiökokous päättää vuosittain hallituksen jäsenten palkkioista ja niiden määräytymisperusteista vuodeksi kerrallaan.

Varsinainen yhtiökokous 2015 päätti hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkioksi 30 000 euroa ja jäsenten vuosipalkkioiksi 15 000 euroa. Lisäksi yhtiökokous päätti että hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkio, joka on hallituksen puheenjohtajan osalta 1 000 euroa kokoukselta ja muiden hallituksen jäsenten osalta 500 euroa kokoukselta. Hallituksen jäsenille päätettiin lisäksi korvata kokouksesta aiheutuneet kohtuulliset matka- ja majoituskulut. Matka- ja majoituskuluja ei kuitenkaan korvata pääkaupunkiseudulla asuville hallituksen jäsenille silloin kun kokoukset pidetään pääkaupunkiseudulla.

Vuonna 2015 hallitus kokoontui 11 kertaa, joista viisi oli puhelinkokousta ja keskimääräinen osallistumisaste oli 100 %. Puhelinkokouksista ei ole korvattu kokouspalkkioita.

Hallituksen jäsenille tilikaudella 2015 maksetut vuosi- ja kokouspalkkiot

		Kokouspalkkiot hallituksen
Hallitus 2015	Vuosipalkkio, €	kokouksista, €	Yhteensä, €
Päivi Marttila, puheenjohtaja	30 000	6 000	36 000
Johan Hammarén (1.1.-26.3.2015)		500	500
Tuomo Lähdesmäki	15 000	3 000	18 000
Kaarina Muurinen (26.3.2015 alkaen)	15 000	2 500	17 500
Kari Vuorialho (1.1.-26.3.2015)		500	500
Yhteensä, €	60 000	12 500	72 500

Valiokuntia ei perustettu vuonna 2015 ja hallitus hoiti kaikki valiokuntien tehtävät.

TOIMITUSJOHTAJA

Palkitsemisvaliokunta tekee toimitusjohtajan palkitsemista koskevat ehdotukset hallitukselle tai mikäli valiokuntaa ei ole perustettu, hoitaa hallitus myös palkitsemisen valmistelutehtävät. Hallitus päättää toimitusjohtajan palkitsemisesta ja muista työsuhteen ehdoista. Lisäksi hallitus päättää toimitusjohtajalle toimisuhteen päättymisen perusteella maksettavista korvauksista. Hallitus päättää myös toimitusjohtajan mahdollisista kannustin- ja bonusjärjestelmistä sekä lisäksi niihin liittyvistä tulostavoitteista ja palkkionmaksuista.

Toimitusjohtajan palvelusuhteen keskeiset ehdot on määritelty hallituksen hyväksymässä kirjallisessa johtajasopimuksessa. Toimitusjohtajan kokonaispalkka koostuu kuukausipalkasta, tavanomaisiksi katsottavista luontaiseduista, kuten puhelin-, ravinto- ja autoedusta. Lisäksi toimitusjohtaja on optioohjelman 2014 ja koko henkilöstöä koskevan voittopalkkiojärjestelmän piirissä. Toimitusjohtajalla ei ole toimisuhteen perusteella olevaa vapaaehtoista eläkevakuutusta, toimitusjohtajan eläkeikä määräytyy työntekijän eläkelain (TyEL) mukaan. Johtajasopimuksessa ei ole määritelty varhennettua vanhuuseläkeikää eikä eroamisikää. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on molemminpuolisesti kuusi (6) kuukautta ja irtisanomisajan palkan lisäksi maksettava eroraha on kuuden (6) kuukauden palkkaa vastaava summa.

15.5.2014 alkaen Aspocomp Group Oyj:n toimitusjohtajana on toiminut Mikko Montonen (s. 1965, diplomi-insinööri). Toimitusjohtaja Mikko Montoselle vuonna 2015 maksettu palkka luontaisetuineen oli 241 260 euroa (150 700 euroa ajalla 15.5.-31.12.2014).

JOHTORYHMÄN JÄSENET

Toimitusjohtaja tekee johtoryhmän jäsenten palkitsemisesta koskevat ehdotukset hallitukselle.

Hallitus päättää toimitusjohtajalle suoraan raportoivien johtoryhmän jäsenten palkitsemisesta ja muista työsuhteen ehdoista.Hallitus päättää myös johtoryhmän jäsenten mahdollisista kannustin- ja bonusjärjestelmistä sekä lisäksi niihin liittyvistä tulostavoitteista ja palkkionmaksuista.

Johtoryhmän jäsenten kiinteä kompensaatio koostuu kuukausipalkasta ja tavanomaisiksi katsottavista luontoiseduista, kuten matkapuhelin- ja ravintoedusta sekä autoedusta. Johtoryhmän jäsenet olivat osakepalkkiopalkkiojärjestelmän 2012-2015 ja osakeomistusjärjestelmän 2012 piirissä. He ovat myös koko henkilöstöä koskevan voittopalkkiojärjestelmän piirissä. Johtoryhmän jäsenillä ei ole työsuhteen perusteella olevaa vapaaehtoista eläkevakuutusta, heidän eläkeikänsä määräytyy työntekijän eläkelain (TyEL) mukaan.

Johtoryhmän jäsenille vuonna 2015 maksetut palkat luontaisetuineen (poislukien toimitusjohtaja) olivat yhteensä 416 335 euroa (vuonna 2014 yhteensä 395 580 euroa).

KANNUSTINJÄRJESTELMÄT

Hallitus päättää toimitusjohtajan ja johtoryhmän muiden jäsenten sekä yhtiön avainhenkilöiden kannustin- ja bonusjärjestelmistä sekä lisäksi niihin liittyvistä tulostavoitteista ja palkkionmaksuista.

Optio-ohjelma 2014

Osana toimitusjohtajan sitouttamis- ja kannustamisjärjestelmää, Aspocomp Group Oyj:n hallitus päätti 15.5.2014 varsinaisen yhtiökokouksen 23.4.2013 antaman valtuutuksen nojalla antaa osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen yhtiön toimitusjohtajalle yhteensä enintään 390 000 optio-oikeutta optio-ohjelman ehtojen mukaisesti. Optio-oikeudet annetaan vastikkeetta. Kukin optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden yhtiön uuden osakkeen. Optio-ohjelma jakautuu A-, B- ja C-sarjoihin, joihin jokaiseen kuuluu 130 000 optio-oikeutta. Osakkeen merkintähinta optio-oikeudella A on osakkeen vaihdon painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 1.3.–31.3.2014 (0,99 euroa), optio-oikeudella B on osakkeen vaihdon painotettu keskikurssi 1.3.–31.3.2015 (1,30 euroa) ja optiooikeudella C on osakkeen vaihdon painotettu keskikurssi 1.3.–31.3.2016. Optio-oikeuksien kohteena olevien osakkaiden merkintäaika on optio-oikeudella A 1.5.2016 - 30.4.2018, optio-oikeudella B 1.5.2017 - 30.4.2019 ja optio-oikeudella C 1.5.2018 - 30.4.2020.

Tarkemmat tiedot optio-ohjelmasta ja sen ehdoista on löydettävissä yhtiön Internet-sivuilla osoitteessa www.aspocomp.com/palkitseminen.

Osakepalkkiojärjestelmä 2012–2015

Aspocomp Group Oyj:n hallitus päätti 5.6.2012 avainhenkilöiden osakepohjaisista kannustin- ja sitouttamisjärjestelmistä. Osakepalkkiojärjestelmä tarjosi johtoryhmän jäsenille ja muille avainhenkilöille mahdollisuuden saada omistukseensa yhtiön osakkeita neljältä ansaintajaksolta heille hallituksen päätöksellä asetettavien tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Ansaintajaksot muodostuivat neljästä kalenterivuotta vastaavasta tilikaudesta jaksolla 1/2012 - 12/2015. Järjestelmän kohteena oli noin 20 avainhenkilöä. Hallitus voi päättää uusien avainhenkilöiden ottamisesta järjestelmän piiriin sekä heidän vuosittaiset enimmäispalkkionsa. Enimmäispalkkio ilmaistiin osakkeiden kappalemääränä. Lisäksi palkkioon kuului rahaosuus, jonka suuruus määräytyy osakepalkkion maksamishetken arvon perusteella ja jolla pyritään kattamaan palkkiosta syntyvät verot ja veronluonteiset maksut. Ansaintajaksoille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan avainhenkilöille. Osakepalkkiojärjestelmän perusteella saadut osakkeet on omistettava vähintään 36 kuukauden ajan osakkeiden tultua kirjatuiksi avainhenkilöiden arvo-osuustileille. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön päättyy kyseisen sitouttamisjakson aikana, osakkeet on lähtökohtaisesti palautettava yhtiölle vastikkeetta. Osakepalkkiojärjestelmä 2012-2015 päättyi 31.12.2015.

Osakeomistusjärjestelmä 2012

Osakeomistusjärjestelmä tarjosi vuonna 2012 johtoryhmän jäsenille mahdollisuuden saada omistukseensa yhtiön osakkeita, edellyttäen, että he hankkivat samalla itse yhtiön osakkeita. Osakepalkkio oli kertaluonteinen. Osakepalkkion saaminen edellytti, että johtaja hankki yhtiön osakkeita 31.8.2012 mennessä. Osakeomistusjärjestelmän perusteella saadut osakkeet on omistettava vähintään 36 kuukauden ajan osakkeiden tultua kirjatuiksi johtajan arvo-osuustilille. Mikäli johtajan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön päättyy kyseisen sitouttamisjakson aikana, osakkeet on lähtökohtaisesti palautettava yhtiölle vastikkeetta. Järjestelmään liittyvässä osakeannissa annettiin yhtiön osakkeita omistaville johtoryhmän jäsenille vastikkeetta yhteensä 10 016 yhtiön uutta osaketta. Annetut osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin ja kirjattiin osakkeiden saajien arvoosuustileille 6.9.2012 ja otettiin kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq OMX Helsingin pörssilistalle 7.9.2012.

Voittopalkkiojärjestelmä 2008-

Toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet ovat myös yhtiön koko henkilöstöä koskevan vuosittaisen voittopalkkiojärjestelmän piirissä. Järjestelmän mittareina ovat olleet liikevaihto, liiketulos ja operatiivinen rahavirta. Yhtiön hallitus on vuosittain päättänyt mittareiden raja-arvot, joiden mukaan voittopalkkio määräytyy.

SIJOITTAJASUHTEET

Aspocompin viestintä perustuu tosiasioihin ja on tasapuolista, rehellistä, järjestelmällistä sekä ajantasaista. Tiedottamisen tavoitteena on turvata kaikille markkinaosapuolille riittävä ja oikea tieto yhtiöstä sekä varmistaa, että julkistettavat tiedot annetaan samanaikaisesti, yhdenmukaisena ja ilman aiheetonta viivytystä.

Yhtiön sijoittajasuhteiden yhteyshenkilö on toimitusjohtaja Mikko Montonen. P. 020 776 6860, [email protected].

YHTEYSTIEDOT

MYYNTI
Suomi	Tutkijantie 11, 90590 Oulu	P: 020 775 6860
	Keilaranta 1, 02150 Espoo	P: 020 775 6860
Ruotsi	Garvaregatan 3, 82650 Södermalm	P: +46 8 544 809 33
Saksa	Siegfriedstraße 1, 86356 Neusäß	P: +49 821 454 4913
TUOTANTO
	Tutkijantie 11, 90590 Oulu	P: 020 775 6860
KIINAN TOIMINNOT
	Room 901B, Building B,	P: +86 755 8376 156
	Nanxian commercial Plaza, 43# of MeiLong Road,	F: +86 755 8376 1766
	LongHua district, Shenzhen,
	People's Republic of China	(Post code: 518131)
PÄÄKONTTORI
	Keilaranta 1, 02150 Espoo	P: 020 775 6860

www.aspocomp.com

AI assistant

Aspocomp Group Oyj — Annual Report 2015

3301_10-k_2016-03-10_4d48b9e7-2206-4e00-bff8-7bc916541155.pdf

Vuosikertomus

TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

TALOUDELLISET JULKAISUT

YHTIÖKOKOUS 2016

OSINGONMAKSU

MUUTOKSET YHTEYSTIEDOISSA

SISÄPIIRIREKISTERI

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TUNNUSLUVUT 2015 LYHYESTI

LIIKEVAIHTO JA TULOS

Liikevaihto vuosineljänneksittäin 2015 ja 2014 (M€)

Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä neljännesvuosittain 2015 ja 2014 (M€, %)

INVESTOINNIT JA TUOTEKEHITYS

RAHAVIRTA JA RAHOITUS

LASKENNALLINEN VEROSAAMINEN

HENKILÖSTÖ

YMPÄRISTÖ

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2015

HALLITUS

Hallitukselle myönnetyt valtuudet

Hallituksen järjestäytymiskokous

TILINTARKASTAJA

JOHTORYHMÄ

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2015

OSAKE JA OMISTUSRAKENNE

Osakevaihto- ja kurssi

Aspocompin osakkeen kurssikehitys ja vaihtomäärät per kuukausi

Omistusrakenne

Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2015

Osakkeenomistajat ryhmittäin 31.12.2015

Osakkeenomistajat

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2015

LIPUTUKSET

ASPOCOMPIN LIIKETOIMINTA

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

ARVIO LÄHIAJAN LIIKETOIMINNAN RISKEISTÄ

Riippuvuus avainasiakkaista

Markkinoiden kehitys

Maksuvalmius ja rahoitus sekä toiminnan jatkuvuus

Maksuvalmius

Pääomanhallinta

Toiminnan jatkuvuuden periaatteen noudattaminen

HALLITUKSEN ESITYS JAKOKELPOISIA VAROJA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI JA YHTIÖKOKOUS

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2015 – 2011

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT JA MÄÄRITELMÄT

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

KONSERNITASE

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

YHTEISÖN PERUSTIEDOT

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Laatimisperusta

Konsernin käyttöönottamat uudet ja muutetut standardit

Laatimisperiaatteet

Segmenttiraportointi

Tuloutusperiaatteet

Ei-euromääräisten erien muuntaminen

Valuuttamääräiset liiketapahtumat

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntaminen

Osakeperusteiset maksut

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Palveluvuosilisät

Vuokrasopimukset – Yhtiö vuokralleottajana

Liikevoitto/tappio

Tuloverot

Kertaluonteiset erät

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tietokoneohjelmistot

Aineettomat oikeudet ja muut aineettomat oikeudet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentuminen

Aspocomp Group Oyj Annual Report 2015