Skip to main content

AI assistant

Sign in to chat with this filing

The assistant answers questions, extracts KPIs, and summarises risk factors directly from the filing text.

Aspocomp Group Oyj Annual Report 2013

Mar 13, 2014

3301_10-k_2014-03-13_8ae4d946-431e-4283-b519-01308083402d.pdf

Annual Report

Open in viewer

Opens in your device viewer

Vuosikertomus

Tietoja osakkeenomistajille 4
Taloudelliset julkaisut 4
Yhtiökokous 4
Osingonmaksu4
Muutokset yhteystiedoissa4
Vuosikooste 5
Toimitusjohtajan katsaus6
Hallituksen toimintakertomus 7
Tunnusluvut 2013 lyhyesti7
Liikevaihto ja tulos 7
Investoinnit ja tuotekehitys 8
Rahavirta ja rahoitus 8
Laskennallinen verosaaminen9
Henkilöstö 9
Ympäristö9
Korvaukset konkurssiin menneen Ranskan tytäryhtiön entisille työntekijöille 10
Yhtiökokouksen päätökset 11
Hallitus, hallitukselle myönnetyt valtuudet 11
Johto 11
Osake ja omistusrakenne 11
Osakevaihto ja -kurssi 11
Liputukset 12
Omistusrakenne 13
Aspocompin liiketoiminta 14
Tulevaisuuden näkymät 15
Arvio liiketoiminnan riskeistä 15
Riippuvuus avainasiakkaista 15
Markkinoiden kehitys 15
Maksuvalmius- ja rahoitusriski 16
Osinkopolitiikka 16
Hallituksen voitonjakoesitys 16
Tilikauden jälkeiset tapahtumat 16
Konsernin tunnusluvut 2013 – 2009 17
Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) 19
Konsernitase (IFRS) 20
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS) 21
Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS) 22
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 22
Yhteisön perustiedot 22
Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet 23
Laatimisperusta 23
Laatimisperiaatteet 23
Liitetiedot 32
Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS) 54
Emoyhtiön tase (FAS) 55
Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS) 56
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 57
Laatimisperiaatteet 57
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 57
Rahoitusomaisuus 57
Liikevaihto 57
Tutkimus ja kehitysmenot 57
Satunnaiset tuotot ja kulut 57
Varaukset 57
Eläkejärjestelyt 57
Ulkomaanrahanmääräiset erät 57
Verot 57
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 58
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset 65
Tilintarkastuskertomus 66
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2013 67
Yhtiön rakenne ja toimielimet 67
Yhtiökokous 67
Hallitus 67
Toimitusjohtaja 69
Tilintarkastus 69
Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmät 70
Riskienhallinta 70
Sisäisen valvonnan järjestelmät 71
Sisäpiirihallinto 72
Hallituksesta ja johdosta ilmoitettavat tiedot 73
Hallitus 73
Johtoryhmä 74
Sijoittajasuhteet 75
Yhteystiedot 75

Tietoja osakkeenomistajille

TALOUDELLISET JULKAISUT

Aspocomp Group Oyj julkaisee osavuosikatsaukset vuonna 2014 seuraavasti:

  • Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta torstaina 24.4.2014
  • Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta torstaina 7.8.2014
  • Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta torstaina 23.10.2014.

Osavuosikatsaukset julkistetaan arviolta klo 9.00 mainittuina päivinä.

Niin sanottu hiljainen kausi alkaa kaksi viikkoa ennen osavuosikatsausten ja kolme viikkoa ennen tilinpäätöksen julkaisua.

Taloudelliset raportit julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Raportit ja vuosikertomus julkaistaan ainoastaan sähköisesti. Taloudelliset raportit, vuosikertomukset ja pörssitiedotteet löytyvät julkistamisen jälkeen osoitteesta www.aspocomp.com/raportit. Tulostettuja raportteja ja tiedotteita voi tilata numerosta 020 775 6860, sähköpostilla osoitteesta [email protected] tai osoitteesta www.aspocomp.com/materiaalitilaukset.

YHTIÖKOKOUS

Aspocomp Group Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 24.4.2014 klo 10.00 alkaen osoitteessa Keilaranta 1, 1. krs Auditorio, Espoo. Osakkeenomistajalla, joka on 10.4.2014 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon, on oikeus osallistua yhtiökokoukseen.

Osakkeenomistajan on ilmoitettava osallistumisestaan yhtiökokoukseen viimeistään 17.4.2014 klo 16.00 mennessä. Lisätietoja yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista ja ilmoittautumisesta saa yhtiökokouskutsusta, joka on saatavilla yhtiön Internet-sivuilla osoitteessa www.aspocomp.com/yhtiokokous.

OSINGONMAKSU

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta.

MUUTOKSET YHTEYSTIEDOISSA

Pyydämme osakkeenomistajia ilmoittamaan mahdolliset muutokset osoite- tai muissa tiedoissa suoraan arvo-osuustilin hoitajayhteisölle.

Vuosikooste

Aspocomp Group Oyj:n tiedotteet ja osavuosikatsaukset ovat saatavilla yhtiön Internet-sivuilla osoitteessa www.aspocomp.com/raportit

Päivä Tiedote
18.12.2013 Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 10 §:n mukainen ilmoitus omistusosuuden
muutoksesta
13.12.2013 Helsingin hovioikeuden päätös liittyen korvauksiin Aspocomp S.A.S.:n entisille
työntekijöille
25.11.2013 Aspocomp laskee liikevaihtoennustettaan vuodelle 2013
25.10.2013 Aspocomp vahvistaa johtoryhmäänsä
24.10.2013 Aspocomp Group Oyj:n taloudelliset katsaukset vuonna 2014
24.10.2013 Aspocompin osavuosikatsaus 1.1-30.9.2013
9.8.2013 Korjaus Aspocompin osavuosikatsaukseen 1.1.-30.6.2013
8.8.2013 Aspocompin osavuosikatsaus 1.1-30.6.2013
12.7.2013 Aspocomp laskee liikevaihto- ja liikevoittoennustettaan vuodelle 2013
5.7.2013 Aspocomp purkaa entisen Ranskan tytäryhtiönsä konkurssiin liittyvää varausta
23.4.2013 Aspocomp Group Oyj:n hallituksen järjestäytyminen
23.4.2013 Aspocomp Group Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätökset
23.4.2013 Aspocompin osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2013
22.4.2013 Aspocomp laskee liikevaihto- ja liikevoittoennustettaan vuodelle 2013
26.3.2013 Kutsu Aspocomp Group Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen
14.3.2013 Aspocompin vuoden 2012 vuosikertomus ja selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä julkaistu
27.2.2013 Aspocompin tilinpäätöstiedote 2012
1.2.2013 Aspocomp kirjaa vuoden 2012 tilinpäätökseensä laskennallisen verosaamisen

Toimitusjohtajan katsaus

Vuodesta 2013 muodostui todella vaikea. Heikon ensimmäisen vuosipuoliskon jälkeen kysyntätilanne parani hieman kolmannella vuosineljänneksellä, mutta heikkeni jälleen kohti vuoden loppua. Vaisu kysyntä sai monet asiakkaat sopeuttamaan toimintaansa vuoden lopun lomakaudella, mikä yhdessä tyypillisen varastotasojen optimoinnin kanssa romahdutti kysynnän. Liikevaihtoa kertyi lopulta vain 19,3 miljoonaa euroa, 17 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012. Liiketulos oli 0,7 miljoonaa tappiollinen.

Hankalasta kysyntätilanteesta huolimatta liiketoiminnan rahavirta säilyi selvästi positiivisena ollen 0,7 miljoonaa euroa. Aspocomp on nettovelaton ja rahoitusasema on mahdollistanut tärkeät teknologiainvestoinnit, joita toteutettiin vuonna 2013 lähes 1,9 miljoonalla eurolla. Tärkein investoinneista oli viafill-pinnoituslinja, joka mahdollistaa erittäin tiheiden ja kompleksisten piirilevyrakenteiden valmistuksen Oulun tehtaallamme. Investointipaineita on jatkossakin, muttei aivan samassa määrin.

Lisäsimme vuonna 2013 myyntipanostuksia perinteisten markkina-alueidemme Skandinavian ja Saksan ulkopuolella. Onnistuimmekin voittamaan uusia asiakkuuksia, joiden kehittäminen on vuoden 2014 tärkeimpiä tavoitteita. Valitettavasti uudet asiakkuudet eivät ole kehittyneet riittävän rivakasti kompensoimaan tietoliikennetoimialan heikentynyttä myyntiä. Markkinoilla on kuitenkin jälleen varovaisia piristymisen merkkejä, mikä avaa mahdollisuuksia niin uusilla kuin vanhoillakin markkinaalueilla.

Espoossa, 13. päivänä maaliskuuta 2014

Sami Holopainen toimitusjohtaja

Hallituksen toimintakertomus

TUNNUSLUVUT 2013 LYHYESTI

Aspocomp konserni 1-12/2013 1-12/2012 Muutos
Liikevaihto 19,3 M€ 23,4 M€ -4,0 M€
Käyttökate (EBITDA) 0,8 M€ 2,1 M€ -1,3 M€
Liikevoitto -0,7 M€ 0,6 M€ -1,4 M€
% liikevaihdosta -3,8 % 2,6 % -6,4 %-yks.
Osakekohtainen tulos -0,28 € 0,60 € -0,88 €
Liiketoiminnan rahavirta 0,7 M€ 1,2 M€ -0,5 M€
Omavaraisuusaste 70,6 % 73,0 % -2,4 %-yks.

LIIKEVAIHTO JA TULOS

Vuoden 2013 liikevaihto oli 19,3 miljoonaa euroa, 17 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012. Viiden suurimman asiakkaan osuus liikevaihdosta oli 67 prosenttia (65 % 1-12/2012). Maantieteellisesti liikevaihdosta 88 prosenttia kertyi Euroopasta (92 %) ja 12 prosenttia Aasiasta (8 %).

Kysyntätilanne oli haasteellinen koko tilikauden ajan. Kolmannen vuosineljänneksen varovaisen elpymisen jälkeen markkinatilanne heikkeni uudestaan ja oli vuoden lopun lomakaudella erittäin vaikea. Erityisesti tietoliikenneasiakkaiden osalta liikevaihto jäi selvästi alle tavoitellun. Myös muiden asiakkaiden kohdalla toteutunut myynti oli tavoiteltua heikompi. Kannattavuuden kannalta oleellinen pikatoimituskysyntä oli myös vaisua kaikilla asiakasalueilla.

Liikevaihto vuosineljänneksittäin 2013 ja 2012 (M€)

Liiketulos oli -0,7 miljoonaa euroa (0,6 M€ 1-12/2012). Yhtiön molemmat tehtaat toimivat lähes koko vuoden alhaisella kapasiteetin käyttöasteella. Teuvan tehtaalla aloitettiin kesäkuun lopulla osittainen kesäseisokki, joka päättyi syyskuussa. Pääosa tehtaan tuotannosta siirrettiin seisokin ajaksi valmistettavaksi yhtiön Oulun tehtaalle. Syyskuun jälkeen Teuvan tehdas on toiminut yhdessä vuorossa, mikä ei ole optimaalista kannattavuuden kannalta. Oulun tehdas on toiminut normaalisti jatkuvassa kolmivuorossa pikatoimituskyvykkyyden varmistamiseksi.

Liiketulosta parantaa yhteensä noin 1,2 miljoonan kertaluontoiset erät, jotka liittyvät sulkemiskuluvarauksen purkamiseen (katso kappale "Korvaukset konkurssiin menneen Ranskan tytäryhtiön entisille työntekijöille" jäljempänä).

Nettorahoituskulut olivat 0,1 miljoonaa euroa (0,0 M€). Tilivuoden tulos oli -1,8 miljoonaa euroa. Tulosta heikentää negatiivinen laskennallisten verojen kirjaus (katso kappale "Laskennallinen verosaaminen" jäljempänä). Osakekohtainen tulos oli -0,28 euroa (0,60 €).

Liiketulos 2013 ja 2012 (M€, %)

INVESTOINNIT JA TUOTEKEHITYS

Katsauskauden investoinnit olivat 1,9 miljoonaa euroa (1,4 M€ 1–12/2012).

Investointimenoista vajaat 0,4 miljoonaa euroa oli vuonna 2012 aloitettujen investointien viimeisiä maksueriä. Pääosa investoinneista kohdistui Oulun tehtaan kyvykkyyden kehittämiseen. Vuoden 2013 merkittävin investointi oli Oulun tehtaalle hankittu viafill-pinnoituslinja, joka mahdollistaa entistä haastavampien piirilevyjen pikatoimitukset. Viafill-investoinnin kokonaisarvo tehtaan layoutmuutokset ja automaatio mukaan lukien on noin 1,2 miljoonaa euroa. Linja otettiin käyttöön syyskuussa 2013.

Aspocompin T&K-kulut muodostuvat yleisistä tuotantoprosessin kehittämiskuluista eivätkä ne täytä IAS 38 kirjanpitostandardin mukaista määritelmää kehittämisestä eivätkä tutkimuksesta. Tämän vuoksi T&K-kulut on kirjattu tehtaiden yleiskustannuksiin.

RAHAVIRTA JA RAHOITUS

Katsauskauden liiketoiminnan rahavirta oli 0,7 miljoonaa euroa (1,2 M€ 1-12/2012). Rahavirta investointien jälkeen oli -1,1 miljoona euroa (-0,2 M€).

Konsernin rahoitusasema on hyvä. Kassavarat kauden lopussa olivat 2,4 miljoonaa euroa (2,0 M€ 12/2012). Korolliset nimellisarvoiset velat olivat 2,0 miljoonaa euroa (0,5 M€ 12/2012). Nettovelkaantumisaste oli -3 prosenttia (-10,6 %). Korottomat velat olivat 3,2 miljoonaa euroa (4,9 M€). Konsernin omavaraisuusaste oli kauden lopussa 71 prosenttia (73 %).

Aspocomp rahoitti edellä mainitun pinnoituslinjainvestoinnin yhteensä 1,5 miljoonan euron lainalla, josta katsauskauden lopussa oli maksamatta 1,4 miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiö nosti 0,6 miljoonan euron lainan, jolla rahoitettiin yhtiön ranskalaisen tytäryhtiön entisille työntekijöille maksettuja vahingonkorvauksia (katso "Korvaukset konkurssiin menneen Ranskan tytäryhtiön entisille työntekijöille" jäljempänä).

Yhtiöllä on lisäksi 0,5 miljoonan euron luottolimiitti. Limiitti ei ollut käytössä tilinpäätöshetkellä.

LASKENNALLINEN VEROSAAMINEN

Aspocomp kirjasi vuonna 2012 tilinpäätökseensä yhteensä noin 3,2 miljoonan euron laskennallisen verosaatavan, jolla oli vastaavan suuruinen positiivinen vaikutus konsernin tilikauden tulokseen. Laskennallinen verosaatava syntyy pääasiassa hidastetuista verotuspoistoista ja yhtiön historialliseen tuloksentekokykyyn perustuvasta arviosta tulevaisuudessa hyödynnettävien, verotuksessa vahvistettujen tappioiden käyttämisestä.

Tilikauden 2013 lopussa yhtiöllä oli taseessaan noin 2,3 miljoonan euron laskennallinen verosaaminen. Muutokseen vaikutti laskenut ennuste tulevaisuudessa hyödynnettävistä verotuksellisista tappioista sekä Suomen verokantamuutos 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Yhtiö tulee viivästyttämään verotuspoistojaan edellisvuoden tapaan. Muutoksilla oli yhteensä 0,9 miljoonan euron negatiivinen vaikutus konsernin tilikauden tulokseen.

HENKILÖSTÖ

Yhtiössä työskenteli katsausjaksolla keskimäärin 152 henkilöä (150 vuonna 2012). Henkilöstön määrä 31.12.2013 oli 152 (150). Heistä työntekijöitä oli 107 (108) ja toimihenkilöitä 45 (42).

Konsernin henkilöstökulut olivat yhteensä 6,9 miljoonaa euroa (7,2 M€ vuonna 2012). Lisäksi konserni kirjasi henkilöstöpalvelukuluja 0,0 miljoonaa euroa vuonna 2013 (0,1 M€ 2012).

2013 2012 2011
Vakinainen henkilöstö keskimäärin (kpl) 152 150 104
Henkilöstökulut, vakinainen henkilöstö (M€) 6,8 6,9 5,9
Henkilöstökulut, osa-aikainen henkilöstö (M€) 0,1 0,3 0,4

YMPÄRISTÖ

Aspocomp noudattaa voimassa olevia ympäristölakeja ja -määräyksiä sekä pyrkii aktiivisesti tehostamaan toimintaansa ottaen samalla ympäristöasiat huomioon kaikissa toiminnoissaan. Yhtiö on sitoutunut jatkuvaan haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseen, muun muassa päästöjen vähentämiseen ja luonnonvarojen säästämiseen, käyttämällä parhaita saatavilla olevia ja taloudellisesti käyttökelpoisia teknologioita.

Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi Aspocomp kouluttaa henkilöstöään ja toimii jatkuvasti yhteistyössä asiakkaiden, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Yhtiön tehtaiden ympäristöasioita hoidetaan sertifioidun ISO-14001 ympäristöjärjestelmän avulla.

Aspocomp pystyy tarjoamaan asiakkailleen yksityiskohtaisen materiaaliselvityksen, jossa listataan piirilevyn sisältämät alkuaineet ja yhdisteet. Materiaaliselvitysdokumentin avulla asiakkaat voivat määritellä lopputuotteen kierrätettävyyden sen tullessa elinkaarensa päähän.

Aspocomp on edelläkävijä lyijyttömissä juotosprosesseissa käytettävien piirilevymateriaalien prosessoinnissa. Näin se omalta osaltaan mahdollistaa elektroniikkateollisuuden siirtymiseen lyijyttömiin tai vähälyijyisiin teknologioihin.

Aspocompin toiminnassa esiintyvät ympäristönäkökohdat tunnistetaan ja arvioidaan vähintään joka toinen vuosi ympäristöasioista vastaavan henkilön kokoon kutsuman työryhmän toimesta. Vuonna 2012 toteutetun ympäristönäkökohtien arvioinnin perusteella määriteltiin seuraavat ympäristöohjelman päämäärät vuosille 2012–2014:

  • Jäte- ja kierrätysprosessin parantaminen
  • Poltettavan jätteen vähentäminen
  • Taustapainovärijätteen vähentäminen
  • Tavallisten valaisimien vaihto LED-valaisimiin
  • Kaatopaikalle toimitettavan jätemäärän seuranta
  • Tehtaan jätevesilaitoksen kapasiteetin nosto
  • Vedenkulutuksen pienentäminen.

Ympäristö- ja vastuullisuusasioihin liittyen erityishuomion vuonna 2013 saivat nk. konfliktimineraalit. Aspocomp on sitoutunut varmistamaan käyttämiensä mineraalien olevan peräisin laillisista ja eettisistä lähteistä, eikä yhtiön käyttämiin mineraaleihin liity millään tavoin rikollisuutta, aseellisia konflikteja tai ihmisoikeusrikkomuksia. Aspocomp edellyttää työntekijöiltään ja liikekumppaneiltaan tämän politiikan noudattamista.

Teuvan tehtaalla on vuoden 2013 aikana ympäristöasioissa jatkettu hyvien käytäntöjen yhtenäistämistä Oulun tehtaan kanssa. Pääpaino ympäristöohjelman mukaisista päämääristä on ollut taustapainovärijätteen vähentämisessä, missä onnistuttiin hyvin. Lisäksi on aloitettu energiansäästöön tähtääviä projekteja.

Yhtiö toimittaa vuosittain kansalliseen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään tiedot energian ja kemikaalien käytöstä, tuotantomääristä, vedenkäytöstä, toiminnassa syntyvistä jätteistä sekä vesistöön johdetusta jätevesikuormasta.

KORVAUKSET KONKURSSIIN MENNEEN RANSKAN TYTÄRYHTIÖN ENTISILLE TYÖNTEKIJÖILLE

Aspocompin ranskalainen tytäryhtiö meni konkurssiin vuonna 2002. Konkurssista seuranneiden riitojen seurauksena Ranskan korkein oikeus lopulta velvoitti Aspocompin maksamaan tytäryhtiönsä 388 entiselle työntekijälle vahingonkorvauksina yhteensä noin 11 miljoonaa euroa. Yhtiö suoritti maksun vuonna 2007. Tammikuun 2009 ja syyskuun 2012 välisenä aikana Ranskan Evreuxin työtuomioistuin ja Rouenin valitustuomioistuin velvoittivat eri päätöksillä Aspocompin maksamaan tytäryhtiönsä 20 entiselle työntekijälle vahingonkorvauksina yhteensä noin 0,7 miljoonaa euroa lisättynä lainmukaisilla koroilla. Edellä mainittujen 20 entisen työntekijän osalta Aspocomp pääsi sopimukseen seitsemän (7) kanssa.

Vuonna 2013 Aspocomp valitti Helsingin hovioikeuteen Helsingin käräjäoikeuden ratkaisusta, jossa 13:sta entistä työntekijää koskeva Rouenin valitustuomioistuimen päätös vahvistettiin täytäntöönpanokelpoiseksi Suomessa. Yhtiö piti tuomiota Suomen oikeusjärjestyksen vastaisena ja vaati, ettei sitä tunnusteta. Joulukuussa Helsingin hovioikeus vahvisti Rouenin valitustuomioistuimen päätöksen, joka velvoitti Aspocompin maksamaan entisen tytäryhtiön kolmelletoista (13) työntekijälle korvausta yhteensä noin 461 000 euroa lisättyinä lainmukaisilla koroilla (kts. yhtiön pörssitiedote 13.12.2013). Yhtiö suoritti korvauksen joulukuussa 2013.

Aspocompin näkemyksen mukaan sen entisen ranskalaisen tytäryhtiön konkurssiin liittyvät vaateet ja niitä seuranneet oikeudenkäynnit ovat loppuun käsitelty. Näin ollen yhtiö on vuonna 2013 purkanut konkurssiin liittyvän sulkemiskuluvarauksen kokonaisuudessaan. Varausta purettiin kesäkuussa noin 0,9 miljoonaa euroa (kts. yhtiön pörssitiedote 5.7.2013) ja joulukuussa noin 0,3 miljoonaa euroa.

YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET

Aspocomp Group Oyj:n 23.4.2013 kokoontunut varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten lukumääräksi neljä ja hallitukseen valittiin uudelleen Johan Hammarén, Tuomo Lähdesmäki ja Kari Vuorialho sekä uudeksi jäseneksi Päivi Marttila. Yhtiökokous päätti myös, että tilikaudelta ei makseta osinkoa. Yhtiökokous valitsi PricewaterhouseCoopers Oy:n uudelleen tilintarkastajaksi tilikaudelle 2013.

Yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 30.000 euroa toimikaudelta ja muille jäsenille 15.000 euroa toimikaudelta. Toimikauden palkkion määrästä 60 prosenttia maksettiin rahana ja 40 prosenttia yhtiön osakkeina. Osakkeet hankittiin hallituksen jäsenille vuoden 2013 toisen neljänneksen tulosjulkistamista seuraavan kahden viikon ajanjakson kuluessa. Palkkio-osakkeiden lukumäärä määriteltiin hankintahetken pörssikurssin perusteella. Tämän lisäksi puheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkiona 1.000 euroa kokoukselta ja muille jäsenille 500 euroa kokoukselta. Lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan kokouksesta aiheutuneet kohtuulliset matka- ja majoituskustannukset. Matka- ja majoituskuluja ei kuitenkaan korvata pääkaupunkiseudulla asuville hallituksen jäsenille silloin, kun kokoukset pidetään pääkaupunkiseudulla. Tilintarkastajalle päätettiin maksaa palkkio hallituksen hyväksymän laskun mukaan.

HALLITUS, HALLITUKSELLE MYÖNNETYT VALTUUDET

Järjestäytymiskokouksessaan 23.4.2013 hallitus valitsi Tuomo Lähdesmäen uudelleen hallituksen puheenjohtajaksi. Valiokuntia ei perustettu, koska yhtiön liiketoiminnan laajuus ei sitä edellyttänyt.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhdessä tai useammassa erässä osakeanneista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisista seuraavasti: Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään 4.000.000 osaketta. Hallitus päättää kaikista osakeantien ja optioiden sekä muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Osakeannit ja optio-oikeuksien sekä muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voivat tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Valtuutus kumoaa yhtiökokouksen 20.12.2011 antaman valtuutuksen päättää osakeanneista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus on voimassa 30.6.2015 saakka.

JOHTO

Yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty 15.5.2014 alkaen diplomi-insinööri Mikko Montonen. Yhtiön nykyinen toimitusjohtaja, tekniikan lisensiaatti Sami Holopainen jatkaa tehtävässään 15.5.2014 saakka ja yhtiön palveluksessa 31.5.2014 saakka. Toimitusjohtajan varamiehenä on 19.9.2011 lähtien toiminut tuotantojohtaja Jari Isoaho. Yhtiön johtoryhmän muodostavat edellä mainittujen lisäksi talousjohtaja Jouni Kinnunen, kehitysjohtaja Antti Ojala ja myyntijohtaja Tero Päärni.

OSAKE JA OMISTUSRAKENNE

Osakevaihto ja -kurssi

Aspocomp Group Oyj:n osakkeiden noteeraus Helsingin Pörssissä alkoi 1.10.1999 ja noteeraus uudessa Helsingin Pörssissä (Nasdaq OMX Helsinki) alkoi 2.10.2006. Yhtiön kaupankäyntitunnus on ACG1V. Kaikki yhtiön osakkeet ovat samanlajisia ja oikeuttavat samaan osinkoon ja yhteen ääneen yhtiökokouksessa.

Aspocompin osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2013 oli 6.406.505 kappaletta ja yhtiön osakepääoma oli 1.000.000 euroa. Yhtiö ei omista omia osakkeitaan.

Aspocomp Group Oyj:n osakkeita vaihdettiin Helsingin Pörssissä (NASDAQ OMX Helsinki) 2.660.147 kappaletta 1.1.-31.12.2013 välisenä aikana. Kauppojen yhteenlaskettu arvo oli 3.218.838 euroa. Alin kaupantekokurssi oli 0,76 euroa, ylin 1,94 euroa ja keskikurssi 1,23 euroa. Päätöskurssi 31.12.2013 oli 1,14 euroa, josta yhtiön markkina-arvoksi muodostui 7,3 miljoonaa euroa.

Hallintarekisteröityjen osakkeiden osuus osakekannasta oli noin 5 prosenttia.

Liputukset

Quorum Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimien sijoitusrahastojen osuus Aspocomp Group Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä laski 18.12.2013 alle 5 prosentin liputusrajan. Osakkeiden kokonaismäärä oli 100.000 kappaletta ja niiden osuus Aspocompin osakkeista ja äänistä 1,56 prosenttia.

Aspocompin osakkeen kurssikehitys ja vaihtomäärät per kuukausi

Omistusrakenne

Omistuksen jakauma 31.12.2013 Omistajia (kpl) Omistajista (%) Osakkeita (kpl) Osakkeita (%)
1 – 100 1 313 35,7 63 610 1
101 – 500 1 193 32,4 336 914 5,3
501 – 1 000 482 13,1 394 592 6,2
1001 – 5 000 518 14,1 1 238 493 19,3
5 001 – 10 000 88 2,4 637 142 9,9
10 001 – 50 000 62 1,7 1 104 408 17,2
50 001 – 100 000 14 0,4 1 043 353 16,3
100 001 – 500 000 6 0,2 1 057 696 16,5
500 001 – 1 0 530 000 8,3
Odotusluettelolla ja yhteistilillä yhteensä 297 0
Yhteensä 3 677 100 % 6 406 505 100 %
Näistä hallintarekisteröityjä 9 312 098 4,9
Omistus ryhmittäin 31.12.2013 Omistajia (kpl) Omistajista (%) Osakkeita (kpl) Osakkeita (%)
Kotitaloudet 3469 94,4 4 389 569 68,5
Yritykset 173 4,7 1 186 668 18,5
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 11 0,3 811 243 12,7
Ulkomaat 15 0,4 16 618 0,2
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 9 0,2 2 110 0,1
Julkisyhteisöt 0 - 0 -
Odotusluettelolla ja yhteistilillä yhteensä 297 0
Yhteensä 3677 100 % 6 406 505 100 %
Osuus
Omistajat 31.12.2013 Osakkeita (kpl) osakkeista (%)
Tiiviste-Group Oy 530 000 8,27
Oksanen Markku Tapio 310 703 4,85
Nordea Henkivakuutus Suomi Oy 300 000 4,68
Kähkönen Jouko Juhani 125 000 1,95
Skandinaviska Enskilda Banken Ab(Publ) (Hallintarek.) 116 947 1,83
Latva-Mantila Janne Matti 103 300 1,61
Nordea Pankki Suomi Oyj (Hallintarek.) 101 746 1,59
Mandatum Life Unit-Linded 100 000 1,56
Sijoitusrahasto Quorum Systematica 89 493 1,4
Hammaren Johan 84 578 1,32
Lahdenperä Matti Kustaa 80 469 1,26
Svenska Handelsbanken AB Filial verksamheten i Finland
(Hallintarek.) 80 071 1,25
Kivinen Harri 80 000 1,25
Arentus Oy 77 221 1,21
J & K Hämäläinen Oy 76 455 1,19
Vuorialho Kari Tapio 72 578 1,13
Holopainen Sami Pekka 72 000 1,12
Onninen-Sijoitus Oy 68 000 1,06
Majuri Leo Juhani 56 524 0,88
Lähdesmäki Tuomo Juhani 55 764 0,87
20 suurinta omistajaa yhteensä 2 580 849 40,3
Muut osakkeenomistajat yhteensä 3 825 656 59,7
Osakkeiden lukumäärä yhteensä 6 406 505 100

Osakkeenomistajien tiedot perustuvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Aspocomp Group Oyj:n osakasluetteloon.

ASPOCOMPIN LIIKETOIMINTA

Aspocomp myy ja valmistaa piirilevyjä sekä tarjoaa piirilevyihin liittyviä suunnittelu- ja logistiikkapalveluja. Aspocompin omat valmistusyksiköt Oulussa ja Teuvalla muodostavat liiketoiminnan ytimen. Molemmissa yksiköissä keskitytään prototyyppi- ja pikatoimituksiin sekä uusien piirilevyteknologioiden tuotteistamiseen yhteistyössä asiakkaiden tuotesuunnittelun kanssa. Lisäksi Aspocomp tarjoaa asiakkailleen piirilevyjen volyymivälityspalvelua lisäarvopalveluineen.

Aspocompin asiakkaita ovat tietoliikennejärjestelmiä ja -laitteita, teollisuus- ja autoelektroniikka sekä terveydenhuollon järjestelmiä suunnittelevat ja valmistavat yritykset.

Oulun tehdas valmistaa HDI- (High Density Interconnection), monikerros- ja erikoismateriaalipiirilevyjä. Se pystyy erittäin nopeisiin toimituksiin myös rakenteeltaan monimutkaisten piirilevyjen osalta. Aspocompin HDI tuotekehitys ja tuotteistaminen on keskitetty Ouluun. Lisäksi Oulussa kehitetään piirilevyjen lämmönhallintaan liittyviä teknologioita.

Teuvan tehdas valmistaa kaksi-, monikerros- ja erikoismateriaalipiirilevyjä. Myös sen tuotanto on erikoistunut lyhyisiin sarjoihin ja pikatoimituksiin. Teuvalla kehitetään ja tuotteistetaan uusia materiaali- ja rakenneratkaisuja standardi (ei HDI) monikerrosteknologiaan perustuen. Lämmönhallinta piirilevyllä on kehitysalueena myös Teuvalla.

Elektroniikan toimitusketjuissa tapahtuu aika ajoin häiriötilanteita, jotka aiheuttavat äkillisiä volyymitarpeita. Syynä voi olla häiriö itse piirilevyjen volyymitoimituksissa ylikysynnän, onnettomuuden, luonnonmullistuksen tai lomakauden takia. Toisaalta häiriö minkä tahansa piirilevylle ladottavan komponentin toimituksissa saattaa aiheuttaa muutoksen piirilevyssä. Muutoksesta aiheutuvan äkillisen tarpeen tyydyttäminen on hankalaa ja kustannustehotonta pitkiä sarjoja valmistavalle volyymitoimittajalle. Edellä mainituissa tilanteissa Aspocompin tehtaat pystyvät hetkellisesti paikkaamaan äkillisesti syntynyttä volyymitarvetta.

Oman valmistuksen lisäksi Aspocomp tarjoaa asiakkailleen piirilevyjen välityspalveluja. Palvelu sisältää sopivimman volyymivalmistajan valinnan, tuotteen teknisen tiedon välityksen, laadunvarmistuksen ja logistiset palvelut. Välityspalvelu täydentää Aspocompin omaa valmistuspalvelua siten, että asiakas voi halutessaan ostaa piirilevynsä koko tuotteen elinkaaren ajan yhdestä paikasta kustannustehokkaasti. Aspocompin oman valmistuksen kautta jatkuvasti päivittyvä kokemus piirilevyteknologioista takaa asiakkaille parhaan tietämyksen ja palvelun.

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Aspocompin liiketoiminnan painopiste on prototyypeissä ja pikatoimituksissa, mistä johtuen yhtiön tilauskanta on erittäin lyhyt. Tämän vuoksi liiketoiminnan kehitys on vaikeasti ennustettavissa ja tulevaisuudennäkymiin liittyy merkittävästi epävarmuustekijöitä.

Vuonna 2014 liikevaihdon arvioidaan olevan 20–25 miljoonaa euroa ja liiketuloksen ilman kertaluonteisia eriä -0,5-1,5 miljoonaa euroa.

ARVIO LIIKETOIMINNAN RISKEISTÄ

Riskienhallinta on erottamaton osa strategista suunnittelua ja operatiivista tavoiteasetantaa. Päättäessään yhtiön strategiasta hallitus käsittelee yhtiön merkittävimmät riskit ja asettaa operatiiviset tavoitteet siten, että riskit eliminoituvat tai minimoituvat kustannustehokkaasti.

Alla on käsitelty yhtiön merkittävimmät strategiset, operatiiviset ja taloudelliset riskit.

Riippuvuus avainasiakkaista

Teuvan tehtaan hankinta vuonna 2012 pienensi viiden suurimman asiakkaan osuutta liikevaihdoista yli 80 prosentista alle 70 prosenttiin ja tasasi suurimpien asiakkaiden liikevaihtoeroja. Aspocompilla ei kuitenkaan ole vielä riittävästi keskisuuria asiakkaita, vaan yhtiö on edelleen liian riippuvainen 4-7 asiakkaasta. Tämä altistaa yhtiön merkittävälle kysynnän vaihtelulle.

Markkinoiden kehitys

Vaikka Aspocomp on marginaalinen toimija globaalissa elektroniikkamarkkinassa, muutokset globaalissa piirilevykysynnässä vaikuttavat myös yhtiön liiketoimintaan. Pitkittynyt laskusuhdanne on lisännyt kilpailua pikatoimituksien ja lyhyiden valmistussarjojen osalta ja vaikuttanut negatiivisesti sekä kysyntään että hintoihin. Vastaavasti piirilevyjen ylikysyntä lisää pikatoimitustarpeita ja vähentää kilpailua lyhyissä sarjoissa volyymivalmistajien keskittyessä optimoimaan kapasiteetin käyttöasteitaan.

Aspocompin päämarkkina-alue on Pohjois- ja Keski-Eurooppa. Mikäli Aspocompin asiakkaat siirtävät tuotekehitys- ja valmistustoimintaansa Euroopan ulkopuolelle, Aspocompin kysyntä voi heiketä merkittävästi.

Maksuvalmius- ja rahoitusriski

Aspocompin maksuvalmius perustuu kassavaroihin, liiketoiminnan tuottamaan kassavirtaan ja ulkopuoliseen rahoitukseen. Mikäli Aspocomp ei saa rahoitusta liiketoiminnastaan, ulkopuolisilta rahoittajilta tai muilla rahoitustavoilla, yhtiö voi tulla maksukyvyttömäksi, millä puolestaan voi olla olennaisen haitallinen vaikutus yhtiön liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja liiketoiminnan tulokseen.

OSINKOPOLITIIKKA

Joulukuussa 2011 ylimääräinen yhtiökokous päätti osakepääoman alentamisesta sekä ylikurssi-, käyttö- ja sijoitetun oman pääoman rahastojen käyttämisestä taseessa olevan tappion kattamiseksi. Toimenpiteen seurauksena yhtiö voi jakaa osinkoa ilman velkojienkuulemismenettelyä vasta 29.12.2014 jälkeen.

HALLITUKSEN VOITONJAKOESITYS

Hallitus esittää 24.4.2014 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta. Emoyhtiön jakokelpoiset voittovarat ovat noin 14,3 miljoonaa euroa.

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Diplomi-insinööri Mikko Montonen on nimitetty Aspocomp Group Oyj:n toimitusjohtajaksi 15.5.2014 alkaen. Sami Holopainen jatkaa toimitusjohtajana 15.5.2014 saakka.

KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2013 – 2009

Aspocomp 2013 2012 2011 2010 2009
Liikevaihto, M€ 19,3 23,4 23,6 18,8 13,2
Käyttökate, M€ 0,8 2,1 5,4 3,1 -0,5
Liikevoitto, M€ -0,7 0,6 4,1 1,8 -1,7
% liikevaihdosta -3,8 2,6 17,4 9,8 -12,7
Tulos ennen veroja jatkuvista liiketoiminnoista, M€ -0,8 0,6 7,2 0,7 -2,6
% liikevaihdosta -4,1 2,6 30,7 3,6 -20,1
Tilikauden tulos, M€ -1,8 3,8 7,2 0,7 -2,5
% liikevaihdosta -9,2 16,4 30,7 3,6 -19,0
Oman pääoman tuotto-% (ROE) -13,2 31,5 105,8 11,4 -54,2
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) -5,0 5,1 42,0 7,9 -4,2
Omavaraisuusaste, % 70,6 73,0 61,6 10,6 10,0
Nettovelkaantumisaste, % -2,8 -10,6 -17,0 481,9 607,0
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, M€ 1,9 1,4 1,2 1,8 0,8
% liikevaihdosta 9,7 6,1 5,0 9,3 6,2
Henkilöstön määrä 31.12. 152 150 104 98 96
Henkilöstö keskimäärin 152 150 104 98 105
Tulos/osake (EPS) jatkuvista toiminnoista, €* -0,28 0,60 1,23 0,7* -0,5*
Oma pääoma/osake, €* 1,96 2,23 1,59 0,6* 0,5*
Nimellisosinko/osake, € 0,0** 0,00 0,00 0,00 0,00
Osinko/tulos, % 0,0** 0,00 0,00 0,00 0,00
Efektiivinen osinkotuotto, % 0,0** 0,00 0,00 0,00 0,00
Hinta/voitto-suhde (P/E) -4,07 2,73 2,00 2,6 -2,6
Osakkeen keskikurssi, €* 1,23 2,26 2,58 1,6* 1,4*
Osakkeen alin noteeraus, €* 0,76 1,52 1,70 1,2* 0,5*
Osakkeen ylin noteeraus, €* 1,94 2,90 3,70 2,1* 2,4*
Viimeisen kauppapäivän päätöskurssi, €* 1,14 1,64 2,46 1,8* 1,3*
Osakekannan markkina-arvo 31.12., M€ 7,30 10,51 15,62 9,0 6,5
Osakkeen vaihto, 1000 kpl 2 660 4 085 107 662 50 199 44 703
Osakkeen vaihto, % 41,5 63,8 169,6 100,6 89,6
Osakkeen kokonaisvaihto, M€ 3,2 9,3 27,7 8,1 6,4
Osakeantioikaistut osakemäärät 31.12., 1000 kpl 6 407 6 407 6 348 49 905 49 905
Kauden keskimääräinen osakemäärä, 1000 kpl 6 407 6 366 5 670 49 905 49 905

**Hallituksen ehdotus *Vuonna 2011 tehdyn osakkeiden yhdistämisen takia aiempien vuosien luvut on oikaistu

Tunnuslukujen laskentakaavat ja määritelmät
Käyttökate, € = Liikevoitto/tappio oikaistuna poistojen vaikutuksella
Oman pääoman tuotto (ROE), % = Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista x 100
Oma pääoma + määräysvallattomat omistajat (keskiarvo)
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % = Tulos ennen veroja jatk. toiminnoista + rahoituskulut x 100
Taseen loppusumma - korottomat velat (keskiarvo)
Omavaraisuusaste, % = Oma pääoma x 100
Taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste, % = Korolliset nettorahoitusvelat x 100
Oma pääoma
Henkilöstö keskimäärin = Keskiarvo kunkin kuukauden lopussa lasketuista
henkilöstömääristä
Tulos/osake (EPS), € = Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
Oma pääoma/osake, € = Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osinko/osake, € = Tilikaudelta jaettu osakekohtainen osinko
Osinko/tulos, % = Osinko/osake x 100
Tulos/osake
Efektiivinen osinkotuotto, % = Osinko/osake x 100
Tilikauden viimeisen kauppapäivän päätöskurssi
Hinta/voitto-suhde (P/E) = Tilikauden viimeisen kauppapäivän päätöskurssi
Tulos/osake
Osakkeen keskikurssi, € = Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
Tilikauden vaihdettujen osakkeiden lukumäärä
Osakekannan markkina-arvo, € = Konsernin ulkopuolella olevien osakkeiden lukumäärä x viimeisen
kauppapäivän päätöskurssi

Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden vaikutus on eliminoitu tunnuslukuja laskettaessa.

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS)

1 000 € Liite 1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012
Liikevaihto 1 19 333 23 369
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos 241 -45
Liiketoiminnan muut tuotot 2 82 120
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö 3 -8 450 -8 395
Henkilöstökulut 4, 5 -6 878 -7 227
Poistot ja arvonalentumiset -1 540 -1 457
Liiketoiminnan muut kulut 6 -3 523 -5 749
Liikevoitto/tappio -735 616
Rahoitustuotot 7 2 46
Rahoituskulut 7 -55 -55
Voitto/tappio ennen veroja -788 607
Tuloverot 8 -984 3 224
Tilikauden voitto/tappio -1 772 3 830
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot -4 3
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen -4 3
Tilikauden laaja tulos -1 776 3 833
Osakekohtainen tulos 9
Laimentamaton osakekohtainen tulos -0,28 0,60
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos -0,28 0,60

Konsernitase (IFRS)

Varat 1000 € Liite 31.12.2013 31.12.2012
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet 10 3 105 3 085
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 11, 12 4 003 3 940
Myytävissä olevat sijoitukset 13 15 15
Laskennalliset verosaamiset 8 2 259 3 242
Pitkäaikaiset varat yhteensä 9 382 10 283
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 14 2 615 2 779
Myyntisaamiset ja muut saamiset 15 3 434 4 575
Rahavarat 16 2 380 1 955
Lyhytaikaiset varat yhteensä 8 429 9 308
Varat yhteensä 17 810 19 591
Oma pääoma ja velat
Oma pääoma 26
Osakepääoma 1 000 1 000
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 3 955 3 896
Kertyneet voittovarat 7 627 9 403
Oma pääoma yhteensä 12 582 14 299
Velat
Pitkäaikaiset velat
Rahoitusvelat 17 1 279 0
Työsuhde-etuudet 5 266 275
Laskennalliset verovelat 8 16 18
Lyhytaikaiset velat
Rahoitusvelat 17 744 437
Osto- ja muut velat 18 2 923 4 562
Oma pääoma ja velat yhteensä 17 810 19 591

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS)

1000 €
Osake SVOP Omat Muunto Voitto Oma pääoma
pääoma rahasto osakkeet erot varat yhteensä
Oma pääoma 1.1.2013 1 000 3 896 0 9 9 394 14 299
Laaja tulos
Tilikauden tulos -1 772 -1 772
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot -4 -4
Tilikauden laaja tulos -4 -1 772 -1 776
Liiketoimet omistajien kanssa
Omien osakkeiden luovutus 59 59
Liiketoimet omistajien kanssa
yhteensä 0 59 0 0 59
Oma pääoma 31.12.2013 1 000 3 955 0 6 7 622 12 582
Oma pääoma 1.1.2012 1 000 3 528 -510 6 6 074 10 098
Laaja tulos
Tilikauden tulos 3 830 3 830
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot 3 3
Tilikauden laaja tulos 3 3 830 3 833
Liiketoimet omistajien kanssa
Omien osakkeiden luovutus 368 510 -510 368
Liiketoimet omistajien kanssa
yhteensä 0 368 510 -510 368
Oma pääoma 31.12.2012 1 000 3 896 0 9 9 394 14 299

Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS)

1.1.- 1.1.-
1000 € Liite 31.12.2013 31.12.2012
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto/tappio -1 772 3 830
Oikaisut
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa 21 531 1 483
Muut oikaisut 21 970 -3 219
Käyttöpääoman muutos 21 1 100 -882
Saadut korot 2 6
Maksetut korot -99 -31
Maksetut verot -19 0
Liiketoiminnan nettorahavirta 713 1 187
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin -1 874 -1 238
Liiketoimintakaupasta maksettu kauppahinta 0 -197
Muiden sijoitusten vähennys 0 41
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti 12 18
Investointien nettorahavirta -1 862 -1 376
Nettorahavirta ennen rahoitusta -1 149 -190
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot 2 130 500
Lainojen takaisinmaksut -557 -1 229
Rahoituksen nettorahavirta 1 573 -729
Rahavarojen muutos 424 -919
Rahavarat tilikauden alussa 16 1 955 2 874
Rahavarat tilikauden lopussa 16 2 380 1 955

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

YHTEISÖN PERUSTIEDOT

Aspocomp-konserni myy ja valmistaa piirilevyjä. Aspocompin valmistamia tuotteita käytetään elektroniikkateollisuudessa, muun muassa tietoliikenneverkoissa, teollisuussovelluksissa ja autoissa.

Konsernin emoyhtiö on Aspocomp Group Oyj. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Keilaranta 1, 02150 Espoo.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavilla yhtiön Internet- sivuilla osoitteessa www.aspocomp.com/raportit tai nähtävillä emoyhtiön tiloissa.

Aspocomp Group Oyj:n hallitus on hyväksynyt 7.3.2014 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Laatimisperusta

Vuoden 2013 tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2013 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRS-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia sijoituksia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina.

Konserni on soveltanut 1.1.2013 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja sekä tulkintoja:

IAS 1 (muutos), Tilinpäätöksen esittäminen. Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti tulevaisuudessa tulosvaikutteisiksi. Muutos ei koske sitä, mitä esitetään muissa laajan tuloksen erissä. Muutoksen seurauksena konserni on ryhmitellyt uudelleen muiden laajan tuloksen eriä. Muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IAS 19 (muutos), Työsuhde-etuudet. Muutokset tarkoittavat, että "putkimenetelmä" poistetaan ja rahoitusmeno määritetään nettorahastointiin perustuen. Kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot tulee jatkossa kirjata välittömästi muun laajan tuloksen eriin. Koska kaikki konsernin etuusperusteiset järjestelyt ovat IAS 19-standardin mukaan muita pitkäaikaisia työsuhde-etuuksia ei standardin muutoksella 1.1.2013 ole ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFRS 7 (muutos), Varojen ja velkojen netottamista koskeva muutos. Liitetietovaatimuksia lisätään tarkoituksena parantaa esitystä siitä, missä tilanteissa eri rahoitusinstrumentteja voidaan netottaa.

IFRS 13, Käyvän arvon määrittäminen. Standardin mukaan käypä arvo on hinta, joka saataisiin omaisuuserän myymisestä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutettavassa tavanmukaisessa liiketoimessa. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernin velkojen ja varojen arvostukseen.

Vuosittaiset parannukset 2011:

IAS 16, Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja IAS 34, osavuosikatsaukset. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Laatimisperiaatteet

Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yhtiöt (erityistä tarkoitusta varten perustetut yksiköt mukaan luettuina), joissa konsernilla on oikeus määrätä talouden ja toiminnan periaatteista. Yleensä tämä perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa yli puolet äänivallasta. Arvioitaessa, onko konsernilla toisessa yhtiössä määräysvalta, otetaan huomioon sellaisen potentiaalisen äänivallan olemassaolo ja vaikutus, joka on tarkasteluhetkellä toteutettavissa käyttämällä oikeus tai suorittamalla vaihto. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.

Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenetelmällä. Tytäryhtiöiden hankintameno on eliminoitu hankintahetken omaa pääomaa vastaan. Liikearvona käsitellään hankintamenon osa, joka ylittää hankitun yhtiön nettovarallisuuden käyvän arvon.

Konserniyhtiöiden väliset sisäiset liiketapahtumat, keskinäiset saamiset ja velat, sisäinen osingonjako sekä vaihto-omaisuuteen sisältyvät realisoitumattomat voitot on eliminoitu. Sisäisiin käyttöomaisuuden kauppoihin liittyvät katteet on eliminoitu. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta.

Segmenttiraportointi

Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista on Aspocomp Group Oyj:n hallitus. Aspocomp-konsernin liiketoiminta muodostaa yhden toimintasegmentin. Hallitus seuraa IFRS:n mukaista liikevaihtoa, liiketulosta ja tilikauden tulosta, joihin ei ole tehty oikaisuja.

Tuloutusperiaatteet

Suoritteiden myynti tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle ja konsernilla ei ole enää tuotteiden hallintaoikeutta eikä todellista määräysvaltaa. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla ja myönnetyillä alennuksilla. Asiakkailta laskutetut jakelukustannukset sisältyvät liikevaihtoon. Kuluksi kirjatut jakelukustannukset kirjataan tuloslaskelmassa liiketoiminnan kuluihin.

Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Jos saamisen arvo alentuu, sen kirjanpitoarvo alennetaan vastaamaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää, joka saadaan diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat instrumentin alkuperäisellä efektiivisellä korolla, ja diskonttausvaikutuksen purkautuminen kirjataan jatkossa korkotuotoksi. Arvoltaan alentuneista lainasaamisista kertyvät korkotuotot kirjataan alkuperäisen efektiivisen koron mukaisesti.

Osinkotuotot kirjataan, kun maksun saamiseen on syntynyt oikeus.

Ei-euromääräisten erien muuntaminen

Valuuttamääräiset liiketapahtumat

Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on emoyhtiön esittämis- ja toimintavaluutta. Valuuttamääräiset liiketapahtumat muunnetaan euroiksi käyttäen tapahtumapäivinä vallinneita valuuttakursseja. Valuuttamääräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Näistä syntyvät valuuttakurssierot kirjataan tuloslaskelmaan siten, että liiketapahtumista aiheutuvat kurssierot sisältyvät liikevoittoon ja rahoitusvaroista sekä -veloista aiheutuvat kurssierot esitetään rahoituserissä.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntaminen

Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Keskikurssin ja tilinpäätöspäivän kurssin käytöstä syntyvät muuntoerot on kirjattu konsernin omaan pääomaan.

Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan omaan pääomaan. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot merkitään tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on kaksi johdon ja avainhenkilöiden osakeperusteista sitouttamis- ja kannustinjärjestelmää, osakepalkkiojärjestelmä ja osakeomistusjärjestelmä.

Osakepalkkiojärjestelmässä maksut suoritetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Järjestelyssä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan tuloslaskelmaan työsuhde-etuuksista aiheutuvaksi kuluksi tasaisesti oikeuden ansainta- ja sitouttamisjakson aikana. Osakkeisiin liittyy 36 kuukauden luovutusrajoitus.

Osakeomistusjärjestelmä on osakkeina maksettava kertaluoteinen järjestelmä. Etuuksien käypä arvo määritetään myöntämispäivänä. Osakkeisiin liittyy 36 kuukauden luovutusrajoitus. Kulukirjaukset jaksotetaan ansaintakausille.

Lisätietoja osakeperusteisista maksuista on liitetiedossa 23.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernitilinpäätöksessä eri maiden eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Kaikki konsernin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi eläkejärjestelyiksi ja maksut on kirjattu tuloslaskelmaan sille kaudelle, jota maksu koskee.

Palveluvuosilisät

Konsernin eri yksiköissä olevat palveluvuosilisäjärjestelyt on luokiteltu etuuspohjaisiksi järjestelyiksi IAS 19 standardin mukaisesti ja niitä koskevat vastuut on kirjattu velaksi taseeseen. Palveluvuosilisäjärjestelystä johtuvaa velkaa määritettäessä on otettu huomioon henkilökunnan vaihtuvuus, palkkojen keskimääräinen nousu ja henkilöstön keskimääräinen vuosipalkka. Näin saadut vastuut on diskontattu nykyhetkeen. Muutokset arvioissa velvoitteen suuruudessa kirjataan tuloslaskelmaan.

Vuokrasopimukset – Yhtiö vuokralleottajana

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi.

Rahoitusleasingsopimuksilla hankittu käyttöomaisuus on kirjattu taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa.

Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljelle jäävälle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Liikevoitto/tappio

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton/tappion käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto/tappio on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuna valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut erät esitetään liikevoiton/tappion alapuolella. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon/tappioon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä, muuten ne on kirjattu rahoituseriin.

Tuloverot

Konsernin veroihin on kirjattu konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutos. Laskennallinen verovelka tai saaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä vahvistettuja verokantoja käyttäen. Vahvistetuista tappioista kirjataan verosaaminen olettaen viiden edellisen, kertaluontoisista eristä puhdistetun tilikauden keskimääräinen tulos niille tuleville tilivuosille, joilla vahvistettuja verotappioita on käytettävissä. Verotuksessa vähentämättä olevien hankintamenojen perusteella syntyvä verosaaminen kirjataan perustuen raportoitavan tilivuoden lopussa verotuksessa vähentämättä oleviin hankintamenoihin täysimääräisesti.

Tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo on määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun tytäryrityksen yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Tytäryritysten hankinnasta syntyvä liikearvo sisältyy aineettomiin hyödykkeisiin. Se kohdistetaan arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo testataan vuosittain, ja se merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta. Myytyyn yritykseen liittyvän liikearvon kirjanpitoarvo vaikuttaa myyntivoittoon tai -tappioon.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Yhtiöllä ei ole varsinaista tuotekehitystä. Tutkimus- ja kehitysmenot ovat sellaista yleistä tuotantoprosessin kehittämistä, jota ei suoranaisesti voida allokoida millekään asiakastilaukselle, mutta joka ei kuitenkaan täytä IAS 38 aktivointikriteereitä. Yhtiö ei enää tee sellaista piirilevyteknologiaan liittyvää tutkimus- tai kehitystyötä, joka ei suoranaisesti liittyisi asiakasprojekteihin ja jolla täten olisi itsenäistä tulontuottokykyä. Yhtiö ei pysty erottamaan tutkimusvaihetta kehittämisvaiheesta, eikä yhtiöllä ole varsinaista tuotekehitystoimintaa, joten yhtiö käsittelee kaikkia tuotantoprosessiin liittyviä menoja tutkimusvaiheen menoina (IAS 38.53).

Tietokoneohjelmistot

Ostetut ohjelmistot kirjataan taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla vähennettynä.

Aineettomat oikeudet ja muut aineettomat oikeudet

Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoitettu taloudellinen vaikutusaika, on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla vähennettynä.

Aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

  • Aineettomat oikeudet 3 vuotta
  • Muut aineettomat hyödykkeet 5 10 vuotta

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen käyttöikään.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä jäljelle jäänyt osa kirjataan kuluksi. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

  • Rakennukset ja rakennelmat 15 30 vuotta
  • Koneet ja kalusto 3 8 vuotta
  • Muut aineelliset hyödykkeet 5 10 vuotta
  • Maa- ja vesialueiden arvoista ei tehdä poistoja

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Voitot tai tappiot, jotka syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjaamisesta pois taseesta, sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentuminen

Konserni tarkastelee vuosittain, onko olemassa viitteitä mahdollisista omaisuuserien arvonalentumisista. Jos tällaisia viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä ja verrataan näin saatua rahamäärää ko. omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Muusta kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden arvoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista.

Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan IAS 39:n mukaisiin ryhmiin "Lainat ja muut saamiset" ja "Myytävissä olevat sijoitukset". Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvarojen taseesta poiskirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yritys pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Ne esitetään taseessa pitkäaikaisissa varoina jos ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä, ryhmässä Lainat ja muut saamiset. Muussa tapauksessa ne esitetään lyhytaikaisina. Tällöin ne sisältyvät "Myyntisaamiset ja muut saamiset" -ryhmään.

Myytävissä olevat sijoitukset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat sijoitukset kirjataan taseeseen käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin verovaikutus huomioiden ja esitetään omassa pääomassa. Käyvän arvon muutokset siirretään tuloslaskelmaan silloin, kun sijoituksesta luovutaan tai sijoituksen arvo on alentunut siten, että siitä on kirjattava arvonalennustappio. Esitettävillä kausilla konsernin myytävissä olevat sijoitukset sisältävät vain sijoituksia noteeraamattomiin osakkeisiin, joiden hankintameno vastaa olennaisilta osin niiden käypää arvoa (perustuen muun muassa viimeaikaisiin transaktioihin). Osakkeiden markkinat ovat epäaktiiviset eikä konserni ole aikeissa luopua osakkeista lähiaikoina.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja pankkitalletuksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Saadun transaktiomenoilla vähennetyn rahamäärän ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus merkitään tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmää käyttäen laina-ajan kuluessa. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin.

Vaihtovelkakirjalaina on yhdistelmäinstrumentti sisältäen sekä oman että vieraan pääoman ehtoisen osuuden. Vaihtovelkakirjalainan vieraan pääoman komponentti kirjataan alun perin määrään, joka vastaa vastaavan vaihto-oikeudettoman velan käypää arvoa. Velkaosuuden käypä arvo on määritetty käyttämällä tällaisen vastaavan velan markkinakorkoa vaihtovelkakirjalainan liikkeeseenlaskuhetkellä. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen velkaosuus arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, kunnes se kuoletetaan vaihtamalla laina osakkeiksi. Jäännös saadusta rahamäärästä, eli oman pääoman osuus, on kirjattu siihen liittyvillä veroilla vähennettynä omaan pääomaan osakeoptioksi. Instrumentista välittömästi johtuvat transaktiomenot kohdistetaan oman ja vieraan pääoman komponenteille niiden alkuperäisten kirjanpitoarvojen suhteessa.

Kaikki rahoitusvelat kirjataan taseeseen, kun yhtiöstä tulee rahoitusvelan sopimusosapuoli. Rahoitusvelkojen taseesta poiskirjaaminen tapahtuu silloin, kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Kun rahoitusvelkojen ehdot neuvotellaan uudelleen ja velan ehdot muuttuvat huomattavasti, käsitellään velkojen uudelleenjärjestelyä kirjanpidossa alkuperäisen rahoitusvelan kuoletuksena ja uuden rahoitusvelan syntymisenä. Ehtojen katsotaan olevan huomattavasti erilaiset jos uusien ehtojen mukainen rahavirtojen diskontattu nykyarvo, joka sisältää maksetut palkkiot vähennettyinä saaduilla palkkioilla ja joka on diskontattu alkuperäistä efektiivistä korkoa käyttäen, poikkeaa vähintään 10 % alkuperäisen rahoitusvelan jäljellä olevista diskontatuista rahavirroista. Uuden rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja alkuperäisen rahoitusvelan kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan tulosvaikutteisesti rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Jos velan ehtojen muutos ei ole huomattava, eikä muutosta katsota vanhan rahoitusvelan kuoletuksena ja uuden rahoitusvelan syntymisenä, syntyneillä menoilla ja palkkioilla oikaistaan velan kirjanpitoarvoa, ja ne kirjataan kuluiksi ehdoiltaan muuttuneen velan jäljellä olevana juoksuaikana.

Velkojen uudelleenjärjestelyt on kuvattu liitetiedossa 17.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Osakesijoitusten merkittävä tai pitkään jatkunut arvonalentuminen alle hankintahinnan, on osoitus myytävissä olevaksi rahoitusvaraksi luokitellun oman pääoman ehtoisen instrumentin arvonalentumisesta. Jos arvonalentumisesta on näyttöä, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio siirretään tuloslaskelmaan. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tuloslaskelman kautta, kun taas korkoinstrumentteihin kohdistunut arvonalentumistappion myöhempi peruuntuminen kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen merkittävä viivästyminen ovat näyttöjä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Tuloslaskelmaan kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella, ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.

Oma pääoma

Ulkona olevat osakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Takaisin hankittujen omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien hankintameno on vähennetty omasta pääomasta.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varausta.

Tappiollisesta sopimuksesta kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Ympäristövelvoitteista kirjataan varaus silloin, kun konsernilla on ympäristölainsäädännön ja konsernin ympäristövastuuperiaatteiden perusteella velvoite, joka liittyy tuotantolaitoksen käytöstä poistamiseen, ympäristövahingon korjaamiseen tai laitteiston paikasta toiseen siirtämiseen.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lopputulemien poikkeaminen tehdyistä arvioista ja oletuksista voivat vaikuttaa varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin ja tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Kirjanpidolliset arviot ja oletukset

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja oletusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Liikearvon arvonalentumistestaus

Käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten vaikutusten on arvioitu olevan suurin liikearvon arvonalentumistestauksen osalta.

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä aineelliset hyödykkeet. Lisäksi konserni arvioi mahdollisia viitteitä kaikkien taseerien arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti ja arvonalentumisviitteiden ilmetessä suorittaa arvonalentumistestauksen. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä (kts. liitetieto 24).

Arvonalentumistestauksessa edellytettävät arviot liittyvät laskelmissa käytettyihin keskeisiin oletuksiin, jotka ovat arvonalentumistestauslaskelmien rahavirtaennusteiden ennusteperiodin keskimääräinen liikevaihdon kasvuvauhti ja myyntikate sekä laskelmissa käytetty diskonttauskorko.

Arvonalentumistestauslaskelma oletuksineen on esitetty liitetiedossa 24.

Laskennallisen verosaamisen kirjaaminen

Konsernilla on vuoden 2013 tilinpäätöksessä vahvistetuista verotuksellisista tappioista 814 tuhannen euron suuruinen laskennallinen verosaaminen. Johto perustaa kirjauksensa tulevaisuudessa hyödynnettävien vahvistettujen tappioiden käyttämisestä konsernin historialliseen tuloksentekokykyyn. Johto uudelleen arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä hyödynnettävissä olevan määrän historiallisen tuloksentekokyvyn perusteella.

Laskennallinen verosaaminen on esitetty liitetiedossa 8.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä johdon harkinta

Tulevaisuutta koskevien arvioiden ja oletusten lisäksi joudutaan tilinpäätöstä laadittaessa käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Laadintaperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä harkinta koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRSstandardeissa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.

Merkittävimmät osa-alueet, joihin liittyy arvioiden ja oletusten käyttöä, ovat myyntisaamisten ja vaihto-omaisuuden arvostus sekä varaukset.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset on merkitty kirjanpitoon alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti vähennettynä arvonalentumistappioilla. Arvonalentumistappio kirjataan tapauskohtaisesti sekä aikaisemman kokemuksen perusteella, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perittyä täysimääräisesti, esimerkiksi velallisen maksuvaikeuksien tai konkurssiuhan johdosta. Asiakkaiden taloudellisessa tilanteessa tapahtuvien maksukykyyn vaikuttavien muutoksien seurauksena voidaan joutua kirjaamaan arvonalentumistappioita myyntisaamisista.

Myyntisaamisista on kerrottu liitetiedossa 15.

Vaihto-omaisuus

Yhtiö tarkastelee vaihto-omaisuuttaan säännöllisesti sen varalta, että vaihto-omaisuusmäärät olisivat todellista suuremmat, vaihto-omaisuuteen sisältyisi epäkurantteja hyödykkeitä eri tai vaihtoomaisuuteen kuuluvien hyödykkeiden markkina-arvo putoaisi hankintamenoa pienemmäksi, ja kirjaa vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa pienentävän vähennyserän tällaisten vähennysten varalta. Tällaista tarkastelua varten johdon on tehtävä arvioita tuotteiden tulevasta kysynnästä. Mahdolliset muutokset näissä arvioissa voivat johtaa vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvon tarkistamiseen tulevilla kausilla.

Vaihto-omaisuudesta on kerrottu liitetiedossa 14.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä. Uudelleenjärjestelyvaraus tehdään silloin, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja tiedottanut asiasta. Kirjattu varaus kuvastaa johdon parasta arviota tulevien menojen nykyarvosta.

Uusien tai muutettujen IFRS- ja IAS-standardien soveltaminen

Vuonna 2014 konserni ottaa käyttöön seuraavat standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin:

  • Muutos IFRS 10:n, 11:n ja 12:n siirtymäsääntöihin (vertailutietojen oikaisut)
  • IFRS 10, Konsernitilinpäätös: määräysvalta
  • IFRS 12, Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä
  • IAS 36 (muutos), Omaisuuserien arvon alentuminen

Yllämainittujen standardien muutoksilla ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

LIITETIEDOT

1000 € 2013 2012

1. Liikevaihto

Aspocomp valmistaa ja välittää korkean teknologian piirilevyjä elektroniikkalaitteisiin. Aspocomp-konsernin liiketoiminta muodostaa tilinpäätöksessä yhden raportoitavan segmentin. Liikevaihto muodostuu piirilevyjen myynnistä elektroniikkalaitteita ja -järjestelmiä valmistaville asiakkaille.

Liikevaihdon jakautuminen
Tietoliikenne-elektroniikka 8 875 46 % 14 258 61 %
Autoelektroniikka 5 002 26 % 3 929 17 %
Teollisuuselektroniikka 3 235 17 % 3 437 15 %
Muu elektroniikka 2 221 11 % 1 745 9 %
Yhteensä 19 333 100 % 23 369 100 %

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaan toimitusosoitteen mukaan ja varat esitetään varojen sijainnin mukaan.

Liikevaihto markkina-alueittain
Suomi 8 534 44 % 13 890 59 %
Eurooppa 8 440 44 % 7 494 32 %
Aasia 2 343 12 % 1 891 8 %
Muu maailma 16 0 % 94 0 %
Yhteensä 19 333 100 % 23 369 100 %
Myynnin jakautuminen suurimmille asiakkaille
Asiakas 1 4 709 24 % 3 784 16 %
Asiakas 2 4 547 24 % 7 556 32 %
Asiakas 3 1 340 7 % 298 1 %
Asiakas 4 1 251 6 % 2 053 9 %
Asiakas 5 1 052 5 % 1 402 6 %
Asiakas 6 945 5 % 786 3 %
Viisi (5) suurinta yhteensä 12 899 67 % 15 581 67 %
1000 € 2013 2012
2. Liiketoiminnan muut tuotot
Myyntivoitot käyttöomaisuusmyynneistä 12 18
ELY-keskuksen kehittämisavustus 50 55
Vuokratuotot 16 24
Muut tuotot 4 23
Yhteensä 82 120
3. Aineiden ja tarvikkeiden käyttö
Aineiden ja tarvikkeiden ostot 7 994 7 926
Varastojen muutos 163 22
Aineet ja tarvikkeet yhteensä 8 157 7 948
Ulkopuolisilta ostetut palvelut 293 447
Yhteensä 8 450 8 395
4. Henkilöstökulut
Palkat 5 526 5 777
Osakeperusteiset maksut 59 23
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet -30 -12
Eläkekulut maksuperusteisista järjestelmistä 862 904
Muut henkilöstökulut 462 535
Yhteensä 6 878 7 227
Henkilöstö keskimäärin 152 150
Henkilöstö 31.12.2013
Työntekijät 107 108
Toimihenkilöt 45 42
Yhteensä 152 150
5. Työsuhde-etuudet
Velvoite tilikauden alussa 275 188
Tilikauden lisäykset 20 99
Tilikauden aikana realisoitunut -30 -12
Velvoite tilikauden lopussa 265 275

Aspocompilla on pitkäaikainen työsuhde-etuusjärjestelmä, joka kattaa koko henkilöstön Suomessa. Järjestelmä on niin sanottu palveluvuosilisäjärjestelmä, jonka mukaisesti henkilöstö saa tietyn suuruisen palkkion oltuaan yhtiön palveluksessa järjestelmässä määritellyn ajan.

1000 € 2013 2012
6. Liiketoiminnan muut kulut
Vuokrakulut 580 738
Korjaus- ja ylläpitokulut 663 1 097
Energiakulut 654 666
Vedenkulutus ja vedenkäsittelykemikaalit 182 267
Tuotannon muut muuttuvat kulut 318 329
Vapaaehtoiset sosiaalikulut 172 171
Kiinteistökulut 452 494
Vakuutusmaksut 128 143
Matkakulut 289 240
IT-kulut 275 298
Vieraat palvelut 318 387
Tilintarkastuspalkkiot 70 89
Hallintokulut 287 287
Muut kuluerät -865 543
Yhteensä 3 523 5 749

Muut kuluerät sisältävät 1 162 tuhatta euroa purettua sulkemiskuluvarausta.

Tilintarkastusyhteisön (PwC) palkkiot
Tilintarkastus 65 73
Veroneuvonta 0 5
Muut palvelut 5 10
Todistukset ja lausunnot 0 1
Yhteensä 70 89
7. Rahoitustuotot- ja kulut
Tuotot
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista 2 46
Rahoitustuotot yhteensä 2 46
Kulut
Korkokulut pankkilainoista ja lyhytaikaisista limiiteistä 55 54
Korkokulut rahoitusleasingsopimuksista 0 1
Rahoituskulut yhteensä 55 55
Rahoitustuotot- ja kulut yhteensä -53 -9
1000 € 2013 2012
8. Tuloverot
Tilikauden verot
Tilikauden tuloverot -3 -2
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta 0 1
Laskennalliset verot -981 3225
Tilikauden verot yhteensä -984 3 224
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla
laskettujen verojen täsmäytyslaskelma
Tulos ennen veroja -788 607
Verot laskettuna kotimaan verokannalla 24,5 % (24,5 % v. 2012 ) 193 -149
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat 0 -2
Vähennyskelvottomat kulut -3 -2
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö 3 182
Verotuksellisista tappioista kirjattujen verosaamisten uudelleen
arviointi -987 2 164
Laskennalliset verosaamiset muista väliaikaisista eroista 315 1 029
Suomen verokantamuutoksen (24,5 % -> 20,0 %) vaikutus -505 0
Verot aiemmilta tilikausilta 0 1
Tuloverot yhteensä -984 3 224

Konserniyhtiöiden vuoden 2013 verotuksellinen tulos oli 958 tuhatta euroa. Mikäli vuoden 2013 tulos vahvistetaan verotuksessa, jäljellä olevien vahvistettujen tappioiden yhteenlaskettu määrä olisi 84 551 tuhatta euroa ja ne vanhenesivat vuosina 2015-2020. Vuoden 2012 verotuksen vahvistamisen jälkeen tappioita on jäljellä 85 509 tuhatta euroa.

Ulkomaisilla tytäryhtiöillä ei ole olennaisia jakokelpoisia varoja.

1000 € 2013 2012
(jatkuu)
Jäljellä olevat vahvistetut tappiot Tappiot Vanhenee
Vuodelta 2005 2 299 2015
Vuodelta 2006 30 289 2016
Vuodelta 2007 43 032 2017
Vuodelta 2008 5 089 2018
Vuodelta 2009 4 044 2019
Vuodelta 2010 757 2020
85 509
Laskennalliset verot 2013 2012
Laskennalliset verovelat
- Yli 12kk kuluttua maksettavat laskennalliset verovelat 0 0
- Seuraavan 12kk kuluessa maksettavat laskennalliset verovelat 16 18
16 18
Laskennalliset verosaamiset
- Yli 12kk kuluttua hyödynnettävät laskennalliset verosaamiset 2 126 2 913
- Seuraavan 12kk kuluessa hyödynnettävät laskennalliset
verosaamiset 133 329
2 259 3 242
Laskennalliset verot (netto) 2 243 3 224

Laskennallisten verosaamisten ja velkojen muutokset tilikauden aikana on esitetty alla netottamatta niitä keskenään.

Vaihto
Rahoitus
velkakirja
Laskennalliset verovelat leasing laina Muut Yhteensä
1.1.2012 2 6 0 8
Tilikauden tulokseen kirjatut -2 -3 15 9
Tilikauden laajaan tulokseen kirjatut 0
Suoraan omaan pääomaan kirjatut 0
31.12.2012 0 3 15 18
Tilikauden tulokseen kirjatut 0 -3 1 -2
Tilikauden laajaan tulokseen kirjatut 0
Suoraan omaan pääomaan kirjatut 0
31.12.2013 0 0 16 16
Hidaste
tuista Vahviste
verotus tuista Työsuhde
Laskennalliset verosaamiset poistoista tappioista etuuksista Muut Yhteensä
1.1.2012 0 0 0 8 8
Tilikauden tulokseen kirjatut 953 2 164 67 50 3 235
Tilikauden laajaan tulokseen kirjatut 0
Suoraan omaan pääomaan kirjatut 0
Kirjaamatta jätetty osuus muutoksesta 0
31.12.2012 953 2 164 67 58 3 242
Tilikauden tulokseen kirjatut 390 -1 350 -14 -9 -983
Tilikauden laajaan tulokseen kirjatut 0
Suoraan omaan pääomaan kirjatut 0
Kirjaamatta jätetty osuus muutoksesta 0
31.12.2013 1 343 814 53 49 2 259

Yhtiö on viivästyttänyt poistoja verovuonna 2012 ja tulee viivästyttämään poistoja verovuonna 2013 yhteensä noin 6,7 miljoonaa euroa, josta 20,0 prosentin yhteisöverokannalla syntyy 1 343 tuhannen euron laskennallinen verosaaminen.

Verotuksessa vahvistettujen tappioiden osalta laskennallisen verosaamisen kirjaus perustuu viiden kuluneen tilivuoden (tilivuodet 2009-2013) keskimääräiseen tulokseen, josta on eliminoitu satunnaiset erät. Näin laskettu keskimääräinen vuosittainen tulos on noin 0,7 miljoonaa euroa. Olettaen vastaavan tuloksen tilivuosina 2014-2020, jolloin verotuksessa vahvistettuja tappioita on käytettävissä, vahvistettuja tappiota tulee käytettyä yhteensä noin 4,1 miljoona euroa, josta syntyy 814 tuhannen euron laskennallinen verosaaminen.

1000 € 2013 2012
9. Osakekohtainen tulos
(a) Laimentamaton
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla yhtiön osakkeenomistajille kuuluva
tulos vuoden aikana ulkona olleiden osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
-1 772 3 830
(1 000 kpl) 6 407 6 369

(b) Laimennusvaikutuksella oikaistu

Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettua keskiarvoa siten, että kaikki laimentavat potentiaaliset osakkeet otetaan vaihdetuiksi osakkeisiin. Yhtiöllä on ollut laimentavana potentiaalisena osakkeena vaihtovelkakirjalaina, joka on lunastettu kokonaisuudessaan joulukuussa 2013. Vaihtovelkakirjalaina oletetaan vaihdetun osakkeiksi ja voittoa oikaistaan peruuttamalla korkokulu verovaikutuksella oikaistuna.

Tulos

Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto
Vaihtovelkakirjalainasta johtuva korkokulu (verovaikutus
-1 772 3 830
huomioon otettuna) 13 14
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta
laskettaessa käytettävä tulos -1 759 3 844
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu
keskiarvo (1 000 kpl) 6 407 6 369
Oikaisut:
Vaihtovelkakirjalainan oletettu vaihtaminen (1 000) 0 8
Osakemäärän painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella
oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa (1 000) 6 407 6 377
1000 €
10. Aineettomat hyödykkeet Aineettomat
oikeudet
Liikearvo Yhteensä
Hankintahinta 1.1.2013 303 3 000 3 303
Lisäykset 55 0 55
Vähennykset 0 0 0
Siirrot erien välillä 0 0 0
Hankintahinta 31.12.2013 358 3 000 3 358
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2013 218 0 218
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 0 0
Tilikauden poisto 35 0 35
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2013 253 0 253
Kirjanpitoarvo 31.12.2013 105 3 000 3 105
Hankintahinta 1.1.2012 211 3 000 3 211
Lisäykset 92 0 92
Vähennykset 0 0 0
Siirrot erien välillä 0 0 0
Hankintahinta 31.12.2012 303 3 000 3 303
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2012 211 0 211
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 0 0
Tilikauden poisto 8 0 8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2012 218 0 218
Kirjanpitoarvo 31.12.2012 85 3 000 3 085

Liikearvon arvonalentumistestauksen periaatteet esitetään liitetiedossa 24.

1000 €
Ennakko
maksut ja
Koneet ja keskeneräiset
11. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kalusto hankinnat Yhteensä
Hankintahinta 1.1.2013 12 570 162 12 731
Lisäykset 1 481 86 1 567
Vähennykset -32 0 -32
Siirrot erien välillä 248 -248 0
Hankintahinta 31.12.2013 14 266 0 14 266
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2013 8 791 0 8 791
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot -32 0 -32
Tilikauden poisto 1 504 0 1 504
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2013 10 263 0 10 263
Kirjanpitoarvo 31.12.2013 4 003 0 4 003
Hankintahinta 1.1.2012 10 796 77 10 873
Lisäykset 1 738 162 1 900
Vähennykset -42 0 -42
Siirrot erien välillä 77 -77 0
Hankintahinta 31.12.2012 12 570 162 12 731
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2012 7 371 0 7 371
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot -29 0 -29
Tilikauden poisto 1 449 0 1 449
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2012 8 791 0 8 791
Kirjanpitoarvo 31.12.2012 3 779 162 3 940
12. Rahoitusleasing-sopimukset
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua
omaisuutta seuraavasti:
Koneet ja kalusto Yhteensä
Hankintahinta 1.1.2013 1 444 1 444
Lisäykset 0 0
Vähennykset 0 0
Hankintahinta 31.12.2013 1 444 1 444
Kertyneet poistot 1.1.2013 1 444 1 444
Vähennysten kertyneet poistot 0 0
Tilikauden poisto 0 0
Kertyneet poistot 31.12.2013 1 444 1 444
Kirjanpitoarvo 31.12.2013 0 0
Hankintahinta 1.1.2012 1 444 1 444
Lisäykset 0 0
Vähennykset 0 0
Hankintahinta 31.12.2012 1 444 1 444
Kertyneet poistot 1.1.2012 1 305 1 305
Vähennysten kertyneet poistot 0 0
Tilikauden poisto 139 139
Kertyneet poistot 31.12.2012 1 444 1 444

Kirjanpitoarvo 31.12.2012 0 0

1000 €

41

1000 € 2013 2012
13. Myytävissä olevat rahoitusvarat
Tilikauden alussa 15 16
Vähennykset 0 -1
Tilikauden lopussa 15 15

Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät konsernin sijoitukset noteeraamattomiin osakkeisiin, joiden hankintameno vastaa olennaisilta osin niiden käypää arvoa perustuen muun muassa viimeaikaisiin transaktioihin.

14. Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet 1 621 2 026
Keskeneräiset tuotteet 358 237
Valmiit tuotteet ja tavarat 636 516
Yhteensä 2 615 2 779
Vaihto-omaisuudesta tehdyt arvonalennuskirjaukset 26 68
15. Lainat ja muut saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Laskennallinen verosaaminen 2 259 3 242
Lyhytaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset
Myyntisaamiset 2 699 4 214
Siirtosaamiset 528 200
Muut saamiset 206 160
Yhteensä 3 434 4 575
Myyntisaamisten ikäjakauma
Myyntisaamiset, joiden arvo ei ole alentunut
Erääntymättömät 2 450 3 493
Erääntyneet
alle 30 päivää 213 561
30-60 päivää 26 121
61-90 päivää 48 48
yli 90 päivää -38 -9
Yhteensä 2 699 4 214
1000 € 2013 2012
15. (jatkuu)
Myyntisaamisten jakautuminen valuutoittain
EUR 2 615 3 974
USD 84 240
Yhteensä 2 699 4 214

Muut saamiset ja siirtosaamiset koostuvat normaaleista liiketoimintaan liittyvistä saamisista, joista mikään ei ole yksinään merkittävä.

Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä vakuuksien käypää arvoa huomioon ottamatta siinä tapauksessa, että toiset osapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

Myyntisaamisten ja muiden saamisten käyvät arvot vastaavat tasearvoja, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioiden.

Luottotappiot
Tilkaudella kirjatut luottotappiot 23 -6
Tilikaudella palautetut edellisten tilikausien luottotappiot 0 1
Nettoluottotappiot 23 -6
16. Rahavarat
Käteinen raha ja pankkitilit 2 380 1 955
Yhteensä 2 380 1 955

Tilinpäätöshetkellä rahavarat Suomessa olivat 2 194 ja muissa maissa 186 tuhatta euroa. Rahavarat olivat pääasiassa pankkitileillä.

1000 € 2013 2012
17. Rahoitusvelat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Pankkilainat 1 279 1 206 0 0
Yhteensä 1 279 0

Pitkäaikaisten lainojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty korkoa, jolla konserni saisi vastaavaa lainaa ulkopuolelta tilinpäätöshetkenä. Kokonaiskorko muodostuu riskittömästä korosta ja yrityskohtaisesta riskipreemiosta.

Käyvän arvon määrittämisessä käytetyt diskonttauskorot
Pankkilainat 4,3 % 4,1 %
Lyhytaikaiset velat
Pankkilainat 744 250
Vaihtovelkakirjalaina 0 187
Yhteensä 744 437

Lyhytaikaisten rahoitusvelkojen käypä arvo vastaa niiden kirjanpitoarvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioiden.

Pankkilainat

Vuonna 2013 Aspocomp nosti uusia lainoja 2 130 tuhatta euroa korolla 2,5 prosenttia yli kuukauden euriborkoron. Tilikauden lopussa lainojen kirjanpitoarvo on 2 023 ja käypä arvo 1 950 tuhatta euroa.

Lisäksi Aspocompilla oli käytössään 500 tuhannen euron luottolimiitti, jonka vuotuinen kustannus on 1,65 prosenttia. Käytetyn luoton korko on 1,0 prosentti yli yhden viikon euriborkoron. Tilikauden lopussa luottoa ei ollut käytössä.

Vaihtovelkakirjalaina

Aspocomp Group Oyj:n hallitus päätti 17.11.2006 private placement -tyyppisen suunnattavan vaihdettavan debentuurilainan liikkeeseenlaskusta. Laina tarjottiin rajatun institutionaalisten sijoittajien joukon merkittäväksi. Lainaa merkittiin yhteensä 10 300 000 euroa. Laina laskettiin liikkeeseen 1.12.2006.

Vuoden 2011 aikana Aspocomp osti takaisin 98,1 prosenttia vaihtovelkakirjalainoista.

Vuoden 2013 joulukuussa Aspocomp osti takaisin loput 1,9 prosenttia vaihtovelkakirjalainoista, joiden pääoma oli lunastushetkellä 200 000 euroa. Yhtiöllä ei ole tilinpäätöshetkellä ulkona vaihtovelkakirjalainoja.

Vaihtovelkakirjalaina on vertailuvuoden luvuissa jaettu omaan ja vieraaseen pääomaan. Lainan vieraan pääoman komponentti on kirjattu alun perin taseeseen käypään arvoon, joka määriteltiin käyttämällä vastaavan velan markkinakorkoa lainan liikkeeseenlaskuhetkellä. Oman pääoman komponentti on laskettu lainan liikkeeseenlaskusta saadun rahamäärän ja velan käyvän arvon erotuksena. Vaihtovelkakirjalainan oman pääoman komponentti on kirjattu vertailuvuoden luvuissa vapaan sijoitetun oman pääoman rahastoon. Laina arvostetettiin jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.

Vaihtovelkakirjalainan efektiivinen korkokanta oli 11,1 %.

1000 €
17. (jatkuu)
Velkojen maturiteettijakauma
31.12.2013 Tasearvo Rahavirta 12 kk 1-2 v 2-5 v Yli 5 v
Pankkilainat
Pääoma 2 023 2 023 744 744 536 0
Korkomaksut 89 50 29 10 0
Vaihtovelkakirjalaina
Pääoma 0 0 0 0 0 0
Korkomaksut 0 0 0 0 0
Ostovelat ja muut velat 2 923 2 923 2 923 0 0 0
Yhteensä 4 946 5 035 3 717 773 546 0
31.12.2012 Tasearvo Rahavirta 12 kk 1-2 v 2-5 v Yli 5 v
Pankkilainat
Pääoma 250 250 250 0 0 0
Korkomaksut 3 3 0 0 0
Vaihtovelkakirjalaina
Pääoma 187 200 200 0 0 0
Korkomaksut 69 69 0 0 0
Ostovelat ja muut velat 4 562 4 562 4 562 0 0 0
Yhteensä 4 999 5 084 5 084 0 0 0
18. Ostovelat ja muut velat 2013 2012
Ostovelkojen jakautuminen valuutoittain
EUR 1 197 1 020
USD 489 379
SEK 0 56
Yhteensä 1 686 1 455
Siirtovelat 1 237 3 107
Ostovelat ja muut velat yhteensä 2 923 4 562
Siirtovelkojen olennaiset erät
Henkilöstökulut 1 058 1 101
Lainojen korkojaksotukset 1 58
Sulkemiskulut 0 1 889
Arvonlisäverovelka 42 0
Muut 136 59
Yhteensä 1 237 3 107
1000 € 2013 2012
19. Valuuttakurssivoitot ja -tappiot
Tuloslaskelmaan kirjatut valuuttakurssivoitot ja -tappiot
Liiketoiminnan muut kulut -85 -78
Yhteensä -85 -78
20. Vakuudet ja vastuusitoumukset
Muut vuokrasopimukset
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten mukaiset
vähimmäisvuokrat
Vuoden kuluessa 543 569
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 1 079 1 501
Yhteensä 1 622 2 070
Voimassa seuraavat vastuusitoumukset 31.12.2013
Pankki- ja muut takuut
Pankkitakauksen vastasitoumus Suomen Tullilaitokselle 23 40
21. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
Poistot 1 540 1 457
Muut erät -1 009 26
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa yhteensä 531 1 483
Muut oikaisut
Rahoitustuotot -2 -6
Rahoituskulut 0 15
Myyntivoitot -12 -5
Verot 984 -3 224
Muut oikaisut yhteensä 970 -3 219
Nettokäyttöpääoman muutos
Saamisten muutos 1 326 159
Vaihto-omaisuuden muutos 163 -515
Osto- ja muiden velkojen muutos -389 -526
Yhteensä 1 100 -882
1000 € 2013 2012
22. Lähipiiritapahtumat
Aspocomp-konsernin lähipiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmä.
Lähipiirin kanssa toteutuneet tavaroiden ja palveluiden myynnit ovat markkinaehtoisia.
Johdon työsuhde-etuudet
Toimitusjohtaja
lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 201 272
osakeperusteiset maksut 49 19
suoriteperusteisesti kirjattu eläkemeno 37 49
Muu johtoryhmä
lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 323 345
osakeperusteiset maksut 10 4
Hallituksen jäsenten palkkiot
Tuomo Lähdesmäki, pj. 39 40
Johan Hammarén, vara-pj. 19 20
Päivi Marttila 19 0
Kari Vuorialho 20 20
Hallituksen palkkiot yhteensä 96 80
Johdon työsuhde-etuudet yhteensä 678 719

Toimitusjohtajan eläkeikä ja eläkkeen määräytymisperuste on nykyisen lainsäädännön mukaan 63-68 vuotta. Toimitusjohtajaa koskevan työsopimuksen irtisanomisaika on molemminpuolisesti kolme (3) kuukautta. Työnantajan irtisanoessa toimitusjohtajalle maksetaan lisäksi neljän (4) kuukauden rahapalkkaa vastaava summa irtisanomisajan-palkan lisäksi. Toimitusjohtajalla ei ole vapaaehtoisia lisäeläkejärjestelyjä.

Osakeperusteiset maksut toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle liittyy kolmivuotiseen kannustinja sitouttamisjärjestelmään, jossa toimitusjohtajalle ja yhtiön johtoryhmän jäsenille tarjottiin mahdollisuutta saada omistukseensa yhtiön osakkeita, edellyttäen, että he hankkivat samalla itse yhtiön osakkeita. Osakepalkkio on kertaluontoinen. Toimitusjohtaja hankki järjestelmän mukaisen maksimimäärän, 24 000 kappaletta osakkeita, minkä perusteella hänelle annettiin 48 000 uutta Aspocompin osaketta. Muu johtoryhmä hankki 5 008 kappaletta osakkeita, minkä perusteella heille annettiin 10 016 osaketta. Osakeannin arvoksi määräytyi 2,03 euroa per osake eli yhteensä noin 118 tuhatta euroa.

Toimitusjohtaja vastaa itse osakepalkkiosta johtuvista lain mukaisista veroseuraamuksista.

Järjestelmän perusteella saadut osakkeet on omistettava vähintään 36 kuukauden ajan osakkeiden tultua kirjatuiksi arvo-osuustilille. Kirjaus tapahtui 7.9.2012.

Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.

Äänimäärästä 5,5 % 5,2 %
Osakeomistukset yhteensä 354 946 329 936
Muu johtoryhmä 15 024 15 024
Toimitusjohtaja 72 000 72 000
Hallitus 267 922 242 912
Johdon osakeomistukset (kappaletta yhtiön osakkeita) 31.12.2013 31.12.2012

23. Osakeperusteiset maksut

Aspocomp Group Oyj:n hallitus päätti 5.6.2012 avainhenkilöiden osakepohjaisista kannustin- ja sitouttamisjärjestelmistä.

1. Avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmä

Osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa toimitusjohtajalle, johtoryhmän jäsenille ja muille avainhenkilöille mahdollisuuden saada omistukseensa yhtiön osakkeita neljältä ansaintajaksolta heille hallituksen päätöksellä asetettavien tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Ansaintajaksot muodostuvat neljästä kalenterivuotta vastaavasta tilikaudesta jaksolla 1/2012 - 12/2015.

Järjestelmän kohteena on alkuvaiheessa noin 20 avainhenkilöä. Hallitus voi päättää uusien avainhenkilöiden ottamisesta järjestelmän piiriin sekä heidän vuosittaiset enimmäispalkkionsa. Enimmäispalkkio ilmaistaan osakkeiden kappalemääränä. Lisäksi palkkioon kuuluu rahaosuus, jonka suuruus määräytyy osakepalkkion maksamishetken arvon perusteella ja jolla pyritään kattamaan palkkiosta syntyvät verot ja veronluonteiset maksut. Ansaintajaksoille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan avainhenkilöille.

Järjestelmään sen alussa kuuluvalle noin 20 avainhenkilölle voidaan vuosittain myöntää palkkiona asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella yhteensä enintään 65.000 Aspocomp Group Oyj:n osaketta, mikä vastaa noin 1,0 prosenttia osakkeiden nykyisestä kokonaismäärästä. Osakkeista enintään 10.000 voidaan vuosittain myöntää yhtiön toimitusjohtajalle ja enintään 5.000 kullekin johtoryhmän jäsenelle. Mikäli hallitus myöhemmin päättää uusien henkilöiden ottamisesta järjestelmään, myönnettävien osakkeiden kokonaismäärä kasvaa.

Osakepalkkiojärjestelmän perusteella saadut osakkeet on omistettava vähintään 36 kuukauden ajan osakkeiden tultua kirjatuiksi avainhenkilöiden arvo-osuustileille. Mikäli avainhenkilön työtai toimisuhde konserniyhtiöön päättyy kyseisen sitouttamisjakson aikana, osakkeet on lähtökohtaisesti palautettava yhtiölle vastikkeetta.

Ansaintajaksot 2013 2012
Myöntämispäivä 5.6.2012
Ansaintajakso alkaa 1.1.2013 1.1.2012
Ansaintajakso päättyy 31.12.2013 31.12.2012
Palkkiona osakkeita enintään, kpl 65 000 65 000
Osakkeet vapautuvat 36 kuukauden kuluttua arvo-osuustilille
kirjaamisesta
Ansaintakriteerit 2013 2012
Osakekohtainen tulos ilman kertaluonteisia eriä
Ansaintakriteeriin toteuma, % 0 % 0 %
Osakepalkkiot, kpl 0 0
Osakkeen noteerattu hinta myöntämishetkellä, € 2,02 2,02
Osakkeen noteerattu hinta tilinpäätöspäivänä, € 1,14 1,64
Osakepalkkiojärjestelmän vaikutus tilikauden tulokseen 2013 2012
Järjestelyn vaikutukset tilikauden voittoon 0 0
Rahana suoritettavien osakeperusteisten järjestelyn velat 0 0

Ansaintakaudella 2013 osakepalkkiojärjestelmän ehdot eivät täyttyneet eikä jaksotettuja kuluja kirjattu lainkaan.

23. (jatkuu)

2. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten osakeomistusjärjestelmä

Osakeomistusjärjestelmä tarjosi toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille mahdollisuuden saada omistukseensa yhtiön osakkeita, edellyttäen, että he hankkivat samalla itse yhtiön osakkeita. Osakepalkkio oli kertaluonteinen.

Osakepalkkion saaminen edellytti, että johtaja hankki yhtiön osakkeita 31.8.2012 mennessä. Toimitusjohtajalla oli mahdollisuus hankkia enimmillään 24.000 ja johtoryhmän jäsenillä kullakin enimmillään 8.000 osakepalkkioon oikeuttavaa osaketta, jotka kukin oikeuttivat saamaan maksutta kaksi (2) yhtiön osaketta. Johtajat vastaavat itse osakepalkkiosta johtuvista lain mukaisista veroseuraamuksista.

Osakeomistusjärjestelmän perusteella saadut osakkeet on omistettava vähintään 36 kuukauden ajan osakkeiden tultua kirjatuiksi johtajan arvo-osuustilille. Mikäli johtajan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön päättyy kyseisen sitouttamisjakson aikana, osakkeet on lähtökohtaisesti palautettava yhtiölle vastikkeetta.

Järjestelmään liittyvässä osakeannissa annettiin yhtiön osakkeita omistaville toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille vastikkeetta yhteensä 58 016 yhtiön uutta osaketta. Annetut osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin ja kirjattiin osakkeiden saajien arvo-osuustileille 6.9.2012 ja otettiin kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq OMX Helsingin pörssilistalle 7.9.2012. Yhtiö kirjasi järjestelystä noin 23 000 euron kulukirjauksen henkilöstökuluihinsa vuonna 2012.

Ansaintajaksot 2013 2012
Myöntämispäivä 5.6.2012
Ansaintajakso alkaa 5.6.2012
Ansaintajakso päättyy 31.8.2012
Palkkiona osakkeita enintään, kpl 96 000
Osakkeet vapautuvat 36 kuukauden kuluttua arvo-osuustilille kirjaamisesta
Ansaintakriteerit 2013 2012
Ansaintakriteeriin toteuma, % 60 %
Osakepalkkiot, kpl 58 016
Osakkeen noteerattu hinta myöntämishetkellä, € 2,04
Osakkeen noteerattu hinta tilinpäätöspäivänä, € 1,14 1,64
Osakeomistusjärjestelmän vaikutus tilikauden tulokseen 2013 2012
Järjestelyn vaikutukset tilikauden voittoon 59 23
Rahana suoritettavien osakeperusteisten järjestelyn velat 0 0

24. Arvonalentumistestaus

Tytäryhtiöhankinnan kautta syntynyt liikearvo kohdistuu seuraavasti rahavirtaa tuottavalle

Piirilevyjä valmistava tehdas 3 000 3 000 yksikölle:

Rahavirtaa tuottava yksikkö Aspocompin Oulun piirilevyvalmistus. Tehdas valmistaa pääasiassa HDI- (High Density Interconnection), monikerros- ja erikoismateriaalipiirilevyjä.

Arvonalentumistestaus on tehty käyttöarvomenetelmällä, jossa määritetään liikearvoa vastaavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ja verrataan sitä yksikön kirjanpitoarvoon. Ennustejakson jälkeisten rahavirtojen laskentaperusteena käytetään ennustevuosien keskimääräistä rahavirtaa.

Suoritetun testauksen mukaan kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti kirjanpitoarvon 13,6 miljoonalla eurolla eli liikearvoon ei ole kohdistunut arvonalentumista tilikauden 2013 aikana (22,1 miljoonaa tilikaudella 2012).

Arvonalentumistestauksen keskeiset muuttujat ja oletukset 2013 2012
Liikevaihdon
vuosittainen
kasvu
perustuu
johdon
hyväksymään
ennusteeseen vuosille 2014-2017. Ennustejakson jälkeisenä kasvuna on 11,5 % 16,2 %
käytetty yhden (1) %:n kasvuvauhtia.
Myyntikate
perustuu
ennustejakson
keskimääräiseen
ennustettuun
katteeseen. 41 % 46 %
Diskonttauskorko
on
määritetty
keskimääräisen
painotetun
pääomakustannuks-en
(WACC,
weighted
average
cost
of
capital)
avulla,
joka
kuvaa
oman
ja
vieraan
pääoman kokonaiskustannusta
9,4 % 9,3 %
ottaen
huomioon
omaisuuseriin
liittyvät
erityiset
riskit.
Diskonttauskorko on määritetty ennen veroja.

Tarkastelujakson investoinnit perustuvat johdon hyväksymään strategian mukaiseen investointisuunnitelmaan. Investointiaste ylittää jossain määrin toimialan normaalin investointitason.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysi

Seuraavat
keskeisten
muuttujien
arvot
(kukin
erikseen
muiden
muuttujien säilyessä oletusarvossa) saisivat aikaan sen, että yksikön
kirjanpitoarvo olisi sama kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Herkkyys
analyysin
nollaraja
Verrattuna
käytettyyn
oletukseen
Liikevaihdon vuosittainen kasvu -2,1% - 13,6 %-yks.
Keskimääräinen myyntikatemarginaali 22,5% - 18,2 %-yks.
Diskonttokorko 17,1% + 7,7 %-yks.
Diskonttokoron oletukset 2013 2012
Riskitön markkinatuotto 2,1 % 1,5 %
Nettovelkaantumisastetavoite (keskiluku toimiala-analyysista) 9,5 % 9,5 %
Markkinariskipreemio (EMRP) 6,0 % 6,5 %
Pienten ja epälikvidien yhtiöiden lisäriskipreemio 2,0 % 2,0 %
Lainamarginaali 2,5 % 2,5 %
Keskimääräinen painotettu pääomakustannus (WACC) 9,4 % 9,3 %

1000 € 2013 2012

25. Rahoitusriskien hallinta

Aspocomp altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille, joista on yksityiskohtaisemmin kerrottu alla. Aspocompin riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Toimitusjohtaja ja talousosasto tunnistavat, arvioivat ja tarpeen mukaan suojaavat rahoitusriskejä ja raportoivat taloudellisesta asemasta ja rahoituksen riittävyydestä hallitukselle.

Maksuvalmiusriski

Vuoden 2013 lopussa yhtiön korolliset nimellisarvoiset velat olivat 2,0 miljoonaa euroa. Nettovelkaantumisaste oli -2,8 (-10,6 %) ja omavaraisuusaste 70,6 prosenttia (73,0 %).

Yhtiön maksuvalmius perustuu kassavaroihin, liiketoiminnan tuottamaan kassavirtaan ja ulkopuoliseen rahoitukseen.

Yhtiöllä on 500 tuhannen euron luottolimiitti. Limiitti ei ollut käytössä tilikauden lopussa.

Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma on esitetty liitetiedossa 17.

Yhtiön lainoihin ja luottolimiittiin ei liity liity kovenanttiehtoja.

Pääomanhallinta

Omana pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa. Tavoitteena on yhtiön toiminnan jatkuvuuden varmistaminen ja arvonnousu omistajille. Konsernin pääomarakennetta seurataan ja ennakoidaan säännöllisesti maksuvalmiuden varmistamiseksi. Pääomanhallintaan ei liity merkittävää riskiä, koska yhtiön oma pääoma on vahva.

25. (jatkuu)

Toiminnan jatkuvuus

Yhtiön rahoitusasema on hyvä. Tilivuoden 2013 lopussa rahavarat olivat 2,4 miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste oli -2,8 prosenttia. Liiketoiminnan arvioitujen näkymien perusteella yhtiön toiminta jatkuu vakaana.

Korkoriski

Konserni ei suojaudu korkojen vaihteluun yhtiön ollessa nettovelaton eikä näin ollen pidä korkoriskiä merkittävänä rahoitusriskinä.

Valuuttakurssiriski

Konsernin tuotantotoimintaa harjoitetaan Suomessa. Lisäksi konsernilla on tytäryhtiöt Ruotsissa, Saksassa ja Kiinassa. Konsernin pääasiallisena valuuttana on euro ja yli 90 prosenttia konsernin saamisista on euromääräisiä (tilikauden lopussa 94%). Saamisten valuuttajakauma on esitetty liitteessä 15. Konsernin kaikki pitkäaikaiset velat ovat euromääräisiä. Tilikauden lopussa lyhytaikaisista veloista euromääräisiä oli 90 prosenttia. Konserni ei ole altistunut merkittävästi valuuttakurssiriskille eikä valuuttakurssien muutoksella tilinpäätöshekellä olisi olennaista vaikutusta tilikauden tulokseen eikä lainkaan vaikutusta muuhun omaan pääomaan.

Luottoriski

Konserni toimii vain riittävät luottokelpoisuusvaatimukset täyttävien kolmansien osapuolien kanssa. Konsernin hallituksen hyväksymän luotto- ja saatavien hallintaperiaatteiden mukaisesti kaikkien uusien asiakkaiden luottokelpoisuus tutkitaan ennen luottopäätöstä. Vanhojen asiakkaiden luottotiedot tarkastetaan ja päivitetään säännöllisin väliajoin. Erääntyneet saatavat raportoidaan johdolle ja myyntitiimeille kuukausittain. Tarvittaessa ryhdytään saatavien hallintaperiaatteiden mukaisiin toimenpiteisiin erääntyneiden saatavien saamiseksi maksuun. Raportointipäivänä luottoriskille alttiina oleva rahoitusvarojen enimmäismäärä on yhtä suuri kuin niiden kirjanpitoarvo.

Konsernin viiden suurimman asiakkaan osuus liikevaihdosta oli tilikaudella 67 prosenttia (65 % vuonna 2012). Tilikaudella ei kirjattu luottotappioita.

Myyntisaamisten ikäjakaumataulukko on esitetty liitetiedossa 15.

1000 €

26. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Osakkeiden lukumäärä
1.1.2012 6 348 489
Osakeanti 58 016
31.12.2012 6 406 505
1.1.2013 6 406 505
31.12.2013 6 406 505

Osakepääoma

Aspocomp Group Oyj:llä on yksi osakelaji. Osakkeiden enimmäismäärä on 6 406 505 kappaletta (6 406 505 kpl vuonna 2012). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Omat osakkeet

Omat osakkeet -rahasto sisältää emoyhtiön omistamat omat osakkeet arvostettuna hankintahintaan. Tilikausien 2012 ja 2013 lopussa yhtiö ei omistanut omia osakkeita.

Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto

SVOP-rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Uuden osakeyhtiölain (21.7.2006/624) voimaantulon jälkeen (1.9.2006) päätettyjen optio-ohjelmien perusteella tehdyistä osakemerkinnöistä saadut maksut merkitään kokonaisuudessaan SVOP-rahastoon.

Osingonjako

Hallitus ehdottaa, että osinkoa ei jaeta.

Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)

€ Liite 1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012
Liikevaihto 1.1 19 332 580,12 4 914 877,50
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 222 031,00 -110 797,00
Liiketoiminnan muut tuotot 1.2 81 927,75 69 578,80
Materiaalit ja palvelut 1.3 -8 365 042,35 -1 733 244,92
Henkilöstökulut 1.4 -6 519 941,65 -1 977 264,99
Poistot ja arvonalentumiset 1.5 -2 844 664,69 -700 480,39
Liiketoiminnan muut kulut 1.6 -3 940 556,19 -1 937 007,72
Liiketappio -2 033 666,01 -1 474 338,72
Rahoitustuotot ja -kulut 1.7 -566 232,94 -108 245,60
Tappio ennen satunnaisia eriä -2 599 898,95 -1 582 584,32
Satunnaiset erät +/- 1.8 525 000,00 9 852 291,29
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -2 074 898,95 8 269 706,97
Tilikauden voitto/tappio -2 074 898,95 8 269 706,97

Emoyhtiön tase (FAS)

Vastaavaa Liite
31.12.2013
31.12.2012
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet 2.1 11 985 233,47 13 068 979,91
Aineelliset hyödykkeet 2.2 3 542 674,40 3 681 512,45
Sijoitukset 2.3 7 841 680,08 7 791 680,08
Pysyvät vastaavat yhteensä 23 369 587,95 24 542 172,44
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus 2.4 2 536 471,00 2 718 918,00
Lyhytaikaiset saamiset 2.5 3 926 963,40 4 551 116,84
Rahat ja pankkisaamiset 2 156 927,80 1 724 668,01
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 8 620 362,20 8 994 702,85
Vastaavaa yhteensä 31 989 950,15 33 536 875,29
Vastattavaa
Oma pääoma 2.6
Osakepääoma 1 000 000,00 1 000 000,00
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 2 435 580,82 2 376 804,22
Edellisten tilikausien voitto/tappio 13 906 623,25 5 636 916,28
Tilikauden voitto/tappio -2 074 898,95 8 269 706,97
Oma pääoma yhteensä 15 267 305,12 17 283 427,47
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma 2.7 1 279 285,70 0,00
Lyhytaikainen vieras pääoma 2.8 15 443 359,33 16 253 447,82
Vieras pääoma yhteensä 16 722 645,03 16 253 447,82
Vastattavaa yhteensä 31 989 950,15 33 536 875,29

Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS)

1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto/tappio -2 599 898,95 -1 582 584,32
Oikaisut
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa 2 349 988,86 826 342,91
Käyttöpääoman muutos 594 455,87 -356 379,60
Maksetut korot -99 326,70 -7 466,74
Saadut korot 1 009,56 1 725,22
Liiketoiminnan nettorahavirta 246 228,64 -1 118 362,53
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -1 874 027,29 -4 851 273,55
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 12 201,30 17 500,00
Osakkeiden lisäykset -50 000,00 0,00
Muiden osakkeiden / saamisten myynti 0,00 40 999,27
Investointien nettorahavirta -1 911 825,99 -4 792 774,28
Nettorahavirta ennen rahoitusta -1 665 597,35 -5 911 136,81
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot 2 130 000,00 500 000,00
Lainojen takaisinmaksut -557 142,86 -250 000,00
Saadut konserniavustukset 525 000,00 6 738 870,63
Maksetut osingot 0,00 -67 200,00
Rahoituksen nettorahavirta 2 097 857,14 6 921 670,63
Rahavarojen muutos 432 259,79 1 010 533,82
Rahavarat tilikauden alussa 1 724 668,01 714 134,19
Rahavarat tilikauden lopussa 2 156 927,80 1 724 668,01

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

LAATIMISPERIAATTEET

Yhtiön tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain ja muun Suomessa voimassa olevan säännöstön mukaisesti (Finnish Accounting Standards, FAS). Edellisen vuoden tiedot on muutettu vertailukelpoisiksi. Tilinpäätös esitetään euroissa.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuuden taloudellisen pitoajan perusteella alkuperäisestä hankintamenosta. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat:

Aineettomat oikeudet 3 – 5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 5 – 10 vuotta Rakennukset ja rakennelmat 15 – 30 vuotta Koneet ja kalusto 3 – 8 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 5 – 10 vuotta

Rahoitusomaisuus

Rahavarat sisältävät käteisen rahan ja pankkitalletukset. Rahoitusomaisuusarvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.

Liikevaihto

Liikevaihtoa laskettaessa oikaisuerissä on käsitelty myönnetyt alennukset, arvonlisävero ja myyntisaamisten kurssierot.

Tutkimus ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan vuosikuluiksi niiden syntymisvuonna.

Satunnaiset tuotot ja kulut

Satunnaiset tuotot ja kulut sisältävät konsernin varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat poikkeukselliset ja merkitykseltään olennaiset tapahtumat.

Varaukset

Tuotoista vähennetään kuluvarauksina ne vastaiset menot, joista ei todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, samoin kuin menetykset, joiden toteutumista pidetään todennäköisenä. Taseessa kuluvaraukset esitetään luonteensa mukaisesti joko pakollisina varauksina tai siirtoveloissa.

Eläkejärjestelyt

Yhtiön henkilöstön eläketurva on järjestetty maksuperusteisin eläkevakuutuksin.

Ulkomaanrahanmääräiset erät

Ulkomaanrahanmääräiset velat ja saamiset on kirjattu tapahtumapäivän kursseihin. Tilinpäätöksessä valuuttamääräiset velat ja saamiset on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Kaikki kurssierot on kirjattu tulosvaikutteisesti.

Verot

Veroihin sisältyvät tilikauden tuloksen perusteella lasketut tilikauden verot sekä aikaisemmilta tilikausilta maksuunpannut tai palautetut verot.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

2013 2012
1.1 Liikevaihto markkina-alueittain
Eurooppa 16 972 672,14 4 336 935,90
Aasia 2 343 498,75 577 941,60
Muut alueet 16 409,23 14 649,78
Yhteensä 19 332 580,12 4 914 877,50
1.2 Liiketoiminnan muut tuotot
Käyttöomaisuuden myyntivoitot 12 201,30 4 964,96
Muut 69 726,45 64 613,84
Yhteensä 81 927,75 69 578,80
1.3 Materiaalit ja palvelut
Ostot tilikauden aikana 7 752 345,01 1 601 452,12
Varaston muutos 404 478,00 72 029,00
Ulkopuolisilta ostetut palvelut 208 219,34 59 763,80
Yhteensä 8 365 042,35 1 733 244,92
1.4 Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot
Henkilöstökulut
Palkat 5 284 691,19 1 579 390,17
Palkkiot 0,00 98 712,76
Eläkekulut 862 027,95 212 808,47
Muut henkilöstökulut 373 222,51 86 353,59
Yhteensä 6 519 941,65 1 977 264,99
Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet 296 640,00 370 860,35
Henkilöstö tilikauden lopussa
Työntekijöitä 107 108
Toimihenkilöitä 40 3
Yhteensä 147 111
Henkilöstö tilikauden aikana keskimäärin
Työntekijöitä 107 108
Toimihenkilöitä 40 41
Yhteensä 147 149
1.5 Poistot ja arvonalennukset
Poistot aineettomista oikeuksista 1 421 736,61 340 719,59
Poistot koneista ja kalustosta 1 422 928,08 359 760,80
Yhteensä 2 844 664,69 700 480,39
2013 2012
1.6 Liiketoiminnan muut kulut
Vuokrat 565 134,86 213 863,94
Kiinteistökulut 255 373,48 85 248,03
Energiakulut 1 020 827,99 266 763,81
IT-kulut 273 861,46 98 843,74
Vieraat palvelut 513 417,40 220 101,76
Muut kulut 1 311 941,00 1 052 186,44
Yhteensä 3 940 556,19 1 937 007,72
Tilintarkastajan palkkiot
1. Tilintarkastus 60 282,89 64 040,33
2 Veroneuvonta 0,00 5 180,00
3 Todistukset ja lausunnot 0,00 1 000,00
4. Muut palvelut 4 825,00 10 425,00
Yhteensä 65 107,89 80 645,33
1.7 Rahoitustuotot ja -kulut
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä 0,00 0,00
Muilta 1 009,56 41 971,10
Korko- ja muut rahoitustuotot yhteensä 1 009,56 41 971,10
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille 525 000,00 131 250,00
Muille 42 242,50 18 966,70
Korko- ja muut rahoituskulut yhteensä 567 242,50 150 216,70
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -566 232,94 -108 245,60
1.8 Satunnaiset erät
Satunnaiset tuotot ja kulut
Saadut konserniavustukset 525 000,00 9 852 291,29
Yhteensä 525 000,00 9 852 291,29
2.1 Aineettomat hyödykkeet Muut pitkä
Aineettomat vaikutteiset
2013 oikeudet Liikearvo menot Yhteensä
Hankintameno 1.1.2013 303 454,63 13 051 744,81 265 456,08 13 620 655,52
Lisäykset 54 774,75 0,00 283 215,42 337 990,17
Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00
Hankintameno 31.12.2013 358 229,38 13 051 744,81 548 671,50 13 958 645,69
Kertyneet poistot 1.1.2013 218 468,02 326 293,62 6 913,97 551 675,61
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 0,00
Tilikauden poisto 35 222,26 1 305 174,48 81 339,87 1 421 736,61
Kertyneet poistot 31.12.2013 253 690,28 1 631 468,10 88 253,84 1 973 412,22
Kirjanpitoarvo 31.12.2013 104 539,10 11 420 276,71 460 417,66 11 985 233,47
2012
Hankintameno 1.1.2012 210 956,02 0,00 0,00 210 956,02
Lisäykset 92 498,61 13 051 744,81 265 456,08 13 409 699,50
Vähennykset 0,00 0,00 0,00 13 620 655,52
Hankintameno 31.12.2012 303 454,63 13 051 744,81 265 456,08 13 620 655,52
Kertyneet poistot 1.1.2012 210 956,02 0,00 0,00 210 956,02
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 0,00
Tilikauden poisto 7 512,00 326 293,62 6 913,97 340 719,59
Kertyneet poistot 31.12.2012 218 468,02 326 293,62 6 913,97 551 675,61
Kirjanpitoarvo 31.12.2012 84 986,61 12 725 451,19 258 542,11 13 068 979,91
2.2 Aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja
Koneet ja keskeneräiset
2013 kalusto hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1.2013 4 289 748,36 161 781,28 4 451 529,64
Lisäykset 1 198 023,30 86 066,73 1 284 090,03
Vähennykset -32 160,00 0,00 -32 160,00
Siirrot erien välillä 247 848,01 -247 848,01 0,00
Hankintameno 31.12.2013 5 703 459,67 0,00 5 703 459,67
Kertyneet poistot 1.1.2013 770 017,19 0,00 770 017,19
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot -32 160,00 0,00 -32 160,00
Tilikauden poisto 1 422 928,08 0,00 1 422 928,08
Kertyneet poistot 31.12.2013 2 160 785,27 0,00 2 160 785,27
Kirjanpitoarvo 31.12.2013 3 542 674,40 0,00 3 542 674,40
2012
Hankintameno 1.1.2012 502 498,42 0,00 502 498,42
Lisäykset 3 829 032,94 161 781,28 3 990 814,22
Vähennykset -41 783,00 0,00 -41 783,00
Hankintameno 31.12.2012 4 289 748,36 161 781,28 4 451 529,64
Kertyneet poistot 1.1.2012 439 504,35 0,00 439 504,35
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot -29 247,96 0,00 -29 247,96
Tilikauden poisto 359 760,80 0,00 359 760,80
Kertyneet poistot 31.12.2012 770 017,19 0,00 770 017,19
Kirjanpitoarvo 31.12.2012 3 519 731,17 161 781,28 3 681 512,45
2.3 Sijoitukset
Osakkeet
Saamiset Yhteensä
Konserni Konserni
2013 yritykset Muut yritykset
Kirjanpitoarvo 1.1.2013 7 776 601,66 15 078,42 0,00 7 791 680,08
Lisäykset 50 000,00 0,00 0,00 50 000,00
Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00
Kirjanpitoarvo 31.12.2013 7 826 601,66 15 078,42 0,00 7 841 680,08
2012
Kirjanpitoarvo 1.1.2012 7 600 390,64 15 078,42 0,00 7 615 469,06
Lisäykset 176 211,02 0,00 0,00 176 211,02
Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00
Kirjanpitoarvo 31.12.2012 7 776 601,66 15 078,42 0,00 7 791 680,08
Koti Konsernin Emoyhtiön Emoyhtiön Emoyhtiön omistamien
Konserniyritykset paikka omistus omistus omistus osakkeiden/osuuksien
(%) (%) (kpl) nimellisarvo kirjanpitoarvo
Aspocomp Trading Oy Suomi 100,00 100,00 320 0,00 0,00
Aspocomp Oulu Oy Suomi 100,00 100,00 1 000 2,50 7 600 390,64
Aspocomp Ab Ruotsi 100,00 100,00 1 000 113 977,02
Aspocomp GmbH Saksa 100,00 100,00 2 62 234,00
AC Shenzhen Electronics Co., Ltd. Kiina 100,00 100,00 50 000,00
Yhteensä 7 826 601,66
Muut osakkeet ja osuudet
Muut osakkeet 15 078,42
Yhteensä 15 078,42
2.4 Vaihto-omaisuus 2013 2012
Aineet ja tarvikkeet 1 621 174,00 2 025 652,00
Keskeneräinen tuotanto 315 784,00 199 030,00
Valmiit tuotteet 599 513,00 494 236,00
Yhteensä 2 536 471,00 2 718 918,00
2.5 Lyhytaikaiset saamiset 2013 2012
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä 544 771,78 0,00
Myyntisaamiset 2 699 110,08 4 214 033,57
Muut saamiset 185 547,42 160 466,06
Muut siirtosaamiset 497 534,12 176 617,21
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 3 926 963,40 4 551 116,84
2013 2012
2.6 Oma pääoma
Osakepääoma 1.1. 1 000 000,00 1 000 000,00
Osakepääoma 31.12. 1 000 000,00 1 000 000,00
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 2 376 804,22 2 354 222,34
Lisäykset 58 776,60 22 581,88
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 2 435 580,82 2 376 804,22
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 13 906 623,25 5 636 916,28
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. 13 906 623,25 5 636 916,28
Tilikauden voitto/tappio -2 074 898,95 8 269 706,97
Oma pääoma yhteensä 15 267 305,12 17 283 427,47
Vapaasta omasta pääomasta jakokelpoisia varoja 14 267 305,12 16 283 427,47
2013 2012
2.7 Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta
Lainat rahoituslaitoksilta 1 279 285,70 0,00
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 1 279 285,70 0,00
2.8 Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta
Pankkilainat 743 571,44 250 000,00
Vaihtovelkakirjalaina 0,00 200 000,00
Yhteensä 743 571,44 450 000,00
Ostovelat, muut lyhyaikaiset velat ja siirtovelat
Ostovelat 1 682 453,86 1 398 761,95
Muut lyhytaikaiset velat 182 986,47 129 401,69
Siirtovelat 988 358,61 2 947 158,71
Yhteensä 2 853 798,94 4 475 322,35
Siirtovelkojen olennaiset erät:
Henkilöstökulujen jaksotus 852 659,70 956 082,88
Sulkemiskuluvaraus 0,00 1 889 101,09
Lainojen korkojaksotukset 1 394,51 58 478,71
Muut 134 304,40 43 496,03
Yhteensä 988 358,61 2 947 158,71
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Velat konserniyrityksille 11 845 988,95 11 328 125,47
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 15 443 359,33 16 253 447,82
3.1 Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut
Vuokravastuut 1 621 504,00 2 070 081,00
Muut vastuut 22 500,00 40 000,00
Yhteensä 1 644 004,00 2 110 081,00

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Hallitus esittää 24.4.2014 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta.

Helsingissä, maaliskuun 7. päivänä 2014

Tuomo Lähdesmäki Johan Hammarén puheenjohtaja varapuheenjohtaja

Sami Holopainen toimitusjohtaja

Päivi Marttila Kari Vuorialho

Tilintarkastuskertomus

Aspocomp Group Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Aspocomp Group Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2013. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoitus-laskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 10. päivänä maaliskuuta 2014

PricewaterhouseCoopers Oy, KHT-yhteisö

Markku Katajisto, KHT

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2013

Pörssiyhtiöitä koskevien lakien ja määräysten lisäksi Aspocomp noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2010. Kyseinen koodi on saatavilla yhdistyksen Internet-sivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.

Aspocompin hallinto- ja ohjausjärjestelmä on kuvattu yhtiön Internet-sivujen Hallinto-osiossa (www.aspocomp.com/hallinto). Hallinto-osion etusivulla on ladattavissa yhtiön hallinnointikoodi pdfdokumenttina. Sivusto esitetään suomen- ja englanninkielisenä. Alla esitetyt tiedot löytyvät myös kyseiseltä sivustolta ja niitä päivitetään vuosineljänneksittäin.

Tämä selvitys on annettu hallinnointikoodin suosituksen 54 mukaisesti toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena. Yhtiön hallitus on käsitellyt selvityksen. Lisäksi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy on tarkastanut, että selvitys on annettu ja että sen taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteittäinen kuvaus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa.

YHTIÖN RAKENNE JA TOIMIELIMET

Yhtiön muodostavat emoyhtiö Aspocomp Group Oyj ja sen suoraan omistamat tytäryhtiöt Suomessa ja ulkomailla. Yhtiön operatiivinen toiminta Suomessa on organisoitu suoraan emoyhtiön alaisuuteen. Konsernin juridinen rakenne on kuvattu alla.

Yhtiökokous

Osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti Aspocompin ylin päättävä elin on yhtiökokous, jossa osakkeenomistajat käyttävät puhe- ja äänivaltaansa.

Yhtiökokous 2013

Aspocompin varsinainen yhtiökokous pidettiin 23. huhtikuuta Espoossa. Kokoukseen osallistui 24 osakkeenomistajaa tai heidän edustajaansa. Edustettuna oli yhteensä 1.114.945 osaketta eli noin 17 prosenttia äänimäärästä.

Kokouksessa olivat läsnä kaikki hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastaja.

Hallitus

Yhtiön hallituksella on toimivalta asioissa, joita ei ole lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan määrätty toisten hallintoelinten päätettäväksi. Aspocompin hallitukseen kuuluu kolmesta (3) kahdeksaan (8) jäsentä, jotka varsinainen yhtiökokous valitsee vuodeksi kerrallaan.

Hallitus valitsee järjestäytymiskokouksessaan keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Aspocompin hallituksen toiminta noudattaa ennalta asetettua työjärjestystä, joka on kokonaisuudessaan nähtävillä yhtiön internet-sivuilla (www.aspocomp.com/hallinto, valitse Hallitus - > Hallituksen työjärjestys). Sen mukaisesti hallitus muun muassa:

  • nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä päättää toimitusjohtajan palkasta ja palkkioista
  • hyväksyy toimitusjohtajalle raportoivien työntekijöiden nimitykset ja heidän työsuhteensa ehdot ja palkkiot
  • käsittelee ainakin kerran vuodessa yhtiön pääriskit ja antaa tarvittavat ohjeet riskien hallitsemiseksi
  • käsittelee ja päättää yhtiön tilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset
  • hyväksyy yhtiön strategian
  • hyväksyy strategian pohjalta laaditun liiketoimintasuunnitelman ja budjetin sekä seuraa niiden toteutumista
  • hyväksyy investointisuunnitelman ja Aspocomp Group Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden erilliset investoinnit niiden ylittäessä 50.000 euroa
  • päättää 100.000 euroa ylittävistä lainoista
  • päättää osinkopolitiikasta ja valmistelee ehdotuksen osingonjaosta varsinaiselle yhtiökokoukselle
  • tarkkailee ja hallinnoi yhtiön johdon, hallituksen jäsenten sekä osakkeenomistajien välisiä eturistiriitoja
  • arvioi vuosittain työtään, toimintaansa ja osaamistaan

Hallitus voi tarvittaessa päättää tarkastusvaliokunnan, palkitsemisvaliokunnan ja/tai nimitysvaliokunnan perustamisesta ja valitsee niihin keskuudestaan jäsenet vuosittain varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen. Valiokuntia ei perusteta, mikäli yhtiön liiketoiminnan laajuus ei sitä edellytä. Tällöin hallitus hoitaa valiokunnille määritellyt tehtävät.

Tarkastusvaliokunnalle on määritelty erityisiä tehtäviä, joita ovat muun muassa:

  • tilinpäätösprosessin seuranta
  • talousraportointiprosessin valvonta
  • sisäisen valvonnan ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuuden seuranta
  • käsitellä tähän Aspocompin hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antamaan selvitykseen sisältyvää kuvausta taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä.

Tarkastusvaliokunnan tehtävät ovat kokonaisuudessaan nähtävillä yhtiön Internet -sivuilla (www.aspocomp.com/hallinto, valitse Hallitus -> Valiokunnat).

Yhtiöllä ei ole hallintoneuvostoa.

Hallitus 2013

Tuomo Lähdesmäki, s. 1957, puheenjohtaja

  • Diplomi-insinööri, MBA
  • Hallituksen jäsen vuodesta 2002, puheenjohtaja vuodesta 2003
  • Riippumaton yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista vuodesta 2002
  • Partner, Boardman Oy
  • Palkkiot vuonna 2013: yhteensä 39.000 euroa
  • Osakeomistus 31.12.2013: 55.764 ja lähipiiri 50.000

Johan Hammarén, s. 1969, varapuheenjohtaja

  • OTK, ekonomi
  • Hallituksen jäsen vuodesta 2007
  • Riippumaton yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista vuodesta 2007
  • Johtaja ja perustajaosakas, JAM Advisors Oy
  • Palkkiot vuonna 2013: yhteensä 19.000 euroa
  • Osakeomistus 31.12.2013: 84.578

Päivi Marttila, s. 1961

  • KTM
  • Hallituksen jäsen 23.4.2013 alkaen
  • Riippumaton yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista vuodesta 2013
  • Toimitusjohtaja ja osakas, Midagon Oy
  • Palkkiot vuonna 2013: yhteensä 18.500 euroa
  • Osakeomistus 31.12.2013: 5.002

Kari Vuorialho, s. 1952

  • Insinööri, tietoliikennetekniikka
  • Hallituksen jäsen vuodesta 2007
  • Riippumaton yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista vuodesta 2007
  • Palkkiot vuonna 2013: yhteensä 19.500 euroa
  • Osakeomistus 31.12.2013: 72.578

Hallituksen lukumääräksi päätettiin neljä jäsentä vuoden 2013 yhtiökokouksessa. Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin KTM Päivi Marttila.

Hallitus kokoontui 9 kertaa ja osallistumisaste oli 97 %. Valiokuntia ei perustettu, vaan hallitus hoiti yhtiön hallinnointikoodin mukaisesti tarkastus-, nimitys- ja palkitsemisvaliokuntien tehtävät. Hallitus järjesti erityisen tarkastusvaliokunta-asioita käsittelevän kokouksen, johon myös yhtiön tilintarkastaja osallistui.

Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti hallituksen vuosipalkkiosta maksettiin rahana 60 ja osakkeina 40 prosenttia. Osakkeina maksettu osuus suoritettiin hankkimalla pörssistä yhtiön osakkeita. Hankinta tehtiin vuoden 2013 toisen neljänneksen tulosjulkistusta (8.8.2013) seuranneen kahden viikon kuluessa. Puheenjohtajalle luovutettiin 10.004 osaketta 12.000 eurolla ja muille jäsenille 5.002 osaketta 6.000 eurolla. Lisäksi puheenjohtaja sai rahana 18.000 euroa vuosipalkkiota ja 9.000 euroa kokouspalkkioita. Jäsenet saivat kukin rahana 9.000 euroa vuosipalkkiota ja lisäksi Johan Hammarén sai 4.000 euroa, Päivi Marttila 3.500 euroa ja Kari Vuorialho 4.500 euroa kokouspalkkioita.

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa ja valvoa yrityksen liiketoimintaa sekä hoitaa yrityksen juoksevaa hallintoa osakeyhtiölain mukaisesti ja yhdensuuntaisesti hallituksen antamien päälinjojen kanssa. Toimitusjohtajan palvelusuhteen keskeiset ehdot on määritelty hallituksen hyväksymässä johtajasopimuksessa.

Toimitusjohtaja 2013

Toimitusjohtajana on toiminut 22.6.2009 lähtien tekniikan lisensiaatti Sami Holopainen (s. 1972). Hänen palkkansa luontaisetuineen oli 200.640 euroa. Vuonna 2013 toimitusjohtajalle ei maksettu palkkioita.

Toimitusjohtajalla on ainoastaan lakisääteinen eläketurva.

Toimitusjohtaja omisti vuoden 2013 lopussa yhteensä 72.000 Aspocompin osaketta.

Tilintarkastus

Varsinainen yhtiökokous valitsee ulkopuolisen tilintarkastajan, jonka tulee olla KHT-tilintarkastaja. Ehdotuksen tilintarkastajaksi valmistelee hallitus tai hallituksen tarkastusvaliokunta, jos sellainen on asetettu, ja ehdotuksen tulee olla yhtiökokouskutsussa. Tilintarkastajan palkkiosta päättää varsinainen yhtiökokous.

Tilintarkastus 2013

Varsinainen yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PwC Oy:n päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Markku Katajisto.

Lakisääteiseen tilintarkastukseen kohdistuvat palkkiot olivat 60.282 euroa (64.040 euroa vuonna 2012). Lisäksi PwC on veloittanut muista palveluista 4.825 euroa (16.587 euroa).

TALOUDELLISEEN RAPORTOINTIPROSESSIIN LIITTYVÄT SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTELMÄT

Hallitus vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta ja tehokkaasta järjestämisestä. Tavoitteena on varmistaa:

  • hallituksen ja johdon riittävä tiedonsaanti yhtiön taloudellisesta tilasta, tulevaisuuden suorituskykyyn vaikuttavista riskeistä ja strategian toteutumisesta
  • ulkoisen raportoinnin olevan olennaisin osin oikein, kattavaa sekä oikea-aikaista
  • lakien ja määräysten noudattaminen.

Riskienhallinta

Riskienhallinta on erottamaton osa strategista suunnittelua ja operatiivista tavoiteasetantaa. Päättäessään yhtiön strategiasta hallitus käsittelee yhtiön merkittävimmät riskit ja asettaa operatiiviset tavoitteet siten, että riskit eliminoituvat tai minimoituvat kustannustehokkaasti. Riskit luokitellaan strategisiin, operatiivisiin ja taloudellisiin riskeihin.

Sisäisen valvonnan osana mitataan ja seurataan riskienhallintaan liittyvien operatiivisten tavoitteiden toteutumista.

Riskienhallinta 2013

Riippuvuus avainasiakkaista

Teuvan tehtaan hankinta vuonna 2012 pienensi viiden suurimman asiakkaan osuutta liikevaihdoista yli 80 prosentista alle 70 prosenttiin ja tasasi suurimpien asiakkaiden liikevaihtoeroja. Aspocompilla ei kuitenkaan ole vielä riittävästi keskisuuria asiakkaita, vaan yhtiö on edelleen liian riippuvainen 4-7 asiakkaasta. Tämä altistaa yhtiön merkittävälle kysynnän vaihtelulle.

Markkinoiden kehitys

Vaikka Aspocomp on marginaalinen toimija globaalissa elektroniikkamarkkinassa, muutokset globaalissa piirilevykysynnässä vaikuttavat myös yhtiön liiketoimintaan. Pitkittynyt laskusuhdanne on lisännyt kilpailua pikatoimituksien ja lyhyiden valmistussarjojen osalta ja vaikuttanut negatiivisesti sekä kysyntään että hintoihin. Vastaavasti piirilevyjen ylikysyntä lisää pikatoimitustarpeita ja vähentää kilpailua lyhyissä sarjoissa volyymivalmistajien keskittyessä optimoimaan kapasiteetin käyttöasteitaan.

Aspocompin päämarkkina-alue on Pohjois- ja Keski-Eurooppa. Mikäli Aspocompin asiakkaat siirtävät tuotekehitys- ja valmistustoimintaansa Euroopan ulkopuolelle, Aspocompin kysyntä voi heiketä merkittävästi.

Maksuvalmius- ja rahoitusriski

Aspocompin maksuvalmius perustuu kassavaroihin, liiketoiminnan tuottamaan kassavirtaan ja ulkopuoliseen rahoitukseen. Mikäli Aspocomp ei saa rahoitusta liiketoiminnastaan, ulkopuolisilta rahoittajilta tai muilla rahoitustavoilla, yhtiö voi tulla maksukyvyttömäksi, millä puolestaan voi olla olennaisen haitallinen vaikutus yhtiön liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja liiketoiminnan tulokseen.

Sisäisen valvonnan järjestelmät

Hallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä. Toimitusjohtaja huolehtii valvonnan toteuttamisesta ja raportoi siitä hallitukselle. Yhtiön sisäisen valvonnan periaatteina ovat:

  • kaikki merkittävät työtehtävät ja tapahtumat mukaan lukien kokoukset päätöksineen dokumentoidaan
  • tieto- ja muita tukijärjestelmiä käytetään tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti
  • tietoturvasta huolehditaan asianmukaisesti

Varsinainen sisäinen valvonta toteutuu johtamisprosesseissa – siis jokapäiväisessä työssä – henkilöstön toimiessa ohjeistusten pohjalta operatiivisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteiden pohjalta määritellään tarvittavat toimenpiteet ja niihin liittyvät riskit. Ohjeistuksia käytetään toimenpiteiden ohjaamiseen.

Sisäiseen valvontaan liittyvä ohjeistus on koottu kahteen dokumenttiin, joista toinen on tarkoitettu koko henkilökunnalle ja toinen taloushallinnolle. Ensimmäinen, yhtiön toimintaperiaatteet sisältävä dokumentti määrittelee:

  • yhtiön hyväksymis- ja nimenkirjoitusoikeudet
  • henkilöstöpolitiikan ja -etujen määräämisen
  • hinnoittelu-, maksuaika- ja luottoperiaatteet
  • kulujen hyväksyntämenetelmät
  • sopimusten teko- ja hallintaohjeet
  • tietotekniikan käytön ja tietoturvallisuuden ohjeet
  • riskienhallinnan ja vakuutusturvan järjestämisen periaatteet

Toinen, taloushallinnon ohjeistus sisältää:

  • kirjanpito-ohjeet
  • sisäisen ja ulkoisen raportoinnin periaatteet ja toteutusohjeet
  • kirjanpito- ja raportointiprosessien sisäisten kontrollien ja vastuuhenkilöiden määritykset

Konsernin emoyhtiön kirjanpito ja talousraportointi hoidetaan keskitetyssä toiminnanohjausjärjestelmässä, joka tukee varsinaisia liiketoimintaprosesseja. Suoraan emoyhtiön alaisuudessa toimivien tehtaiden tuotannonohjausjärjestelmät on integroitu tosiaikaisesti toiminnanohjausjärjestelmään.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden kirjanpito on hoidettu ulkopuolisten tilitoimistojen kautta huomioiden kunkin maan lainsäädännölliset erityispiirteet tilintarkastuksineen. Jokaisesta tytäryhtiöstä saadaan kuukausittain tilitasoinen kuluraportti, joka tarkistetaan ja hyväksytään ennen kulujen maksua.

Järjestelmistä saatavia raportteja käytetään johtamis- ja tukiprosesseissa tapahtuvan päätöksen teon ja kontrollien tukena. Kontrollipisteitä on määritelty raportoinnin eri tasoille (tytäryhtiö- ja emoyhtiöraportointi sekä konsernitason raportointi), ja ne sisältävät hyväksymismenettelyitä, täsmäytyksiä sekä talousinformaatioon kohdistuvaa analysointia virheellisyyksien havaitsemiseksi. Näin pyritään varmistamaan järjestelmistä saatavan tiedon oikeellisuus.

Operatiivisesta toiminnasta vastaava johtoryhmä sekä muut yhtiön tiimit seuraavat säännöllisesti kaikkia liiketoiminnan avainmittareita taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden varmistamiseksi. Hallitukselle toimitetaan kuukausittain vakiomuotoinen tulosraportti ja -ennuste sekä kassatilanne ennusteineen. Vuosineljänneksittäin raportoidaan IFRS-muotoinen tase, laaja tuloslaskelma, oman pääoman muutos, rahavirtalaskelma sekä valitut liiketoiminnan tunnusluvut.

Koostaan johtuen yhtiöllä ei ole erityistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota tai työtehtävää.

Sisäinen valvonta 2013

Vuonna 2013 sisäisen valvonnan periaatteisiin ei tehty muutoksia. Kiinan tytäryhtiön perustamisen myötä sisäiseen valvonnan rutiineihin on lisätty kuukausittain Kiinasta saadut tuloslaskelma- ja taseraportit.

Sisäisessä raportoinnissa keskityttiin liikevaihdon kehityksen ja kustannusten seurantaan sekä rahavirtaan.

SISÄPIIRIHALLINTO

Aspocompin hallitus on vahvistanut yhtiön käytössä olevat sisäpiiriohjeet, jotka vastaavat NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeen voimassa olevia säännöksiä sisäpiiritiedon hallinnoinnista ja käsittelystä.

Sisäpiiriohjeet kieltävät kaikkien sisäpiiriläisten, heidän edunvalvonnassa olevien henkilöiden sekä määräysvallassa olevien yhtiöiden, organisaatioiden ja säätiöiden, kaupankäynnin yhtiön osakkeilla kahden viikon ajan ennen osavuosikatsausten julkistusta ja kolmen viikon ajan ennen tilinpäätöksen julkistusta (ns. suljettu ikkuna). Kaupankäyntikielto päättyy päivä tuloksen julkistuksen jälkeen. Yhtiössä valvotaan sisäpiiriläisten kaupankäyntiä.

Sisäpiiriohjeiden mukaisesti yhtiön pysyvään julkiseen sisäpiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa, tilintarkastajat, varatilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisön toimihenkilö, jolla on päävastuu tilintarkastuksesta sekä johtoryhmän jäsenet.

Yhtiön ei-julkiseen, pysyvään yrityskohtaiseen sisäpiiriin kuuluvat tytäryhtiöiden toimitusjohtajat sekä toimitusjohtajan määrittelemät muut henkilöt, jotka asemansa tai tehtäviensä puolesta saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa. Lisäksi laaditaan hankekohtainen sisäpiirirekisteri, mikäli meneillään olevalla hankkeella voi toteutuessaan olla vaikutusta yhtiön osakekurssiin. Hankekohtaisia sisäpiiriläisiä koskee tilapäinen kaupankäyntikielto, kunnes hanke julkistetaan pörssitiedotteella tai hanke lakkaa. Aspocomp kouluttaa ja informoi julkiset sekä yritys- ja hankekohtaiset sisäpiiriläisensä siten, että he tunnistavat asemansa ja siihen liittyvät velvollisuudet.

Yhtiön sisäpiiriasioiden ohjauksesta ja valvonnasta vastaa yhtiön toimitusjohtaja. Yhtiön hallintopäällikkö hoitaa julkista ja yrityskohtaista sisäpiirirekisteriä sekä tarvittaessa hankekohtaisia sisäpiirirekistereitä. Aspocomp Group Oyj:n julkista sisäpiiriä ylläpitää Euroclear Finland Oy. Julkisten sisäpiiriläisten ajantasaiset tiedot omistuksista ja kaupoista ovat nähtävillä Euroclear Finland Oy:n palvelupisteessä, osoitteessa Urho Kekkosen katu 5 C, Helsinki sekä yhtiön Internet-sivuilla osoitteessa www.aspocomp.com/hallinto.

Sisäpiirihallinto 2013

Hallituksen uusi jäsen KTM Päivi Marttila lisättiin julkiseen sisäpiirirekisteriin 23.4.2013.

Hallituksesta ja johdosta ilmoitettavat tiedot

HALLITUS

Tuomo Lähdesmäki, s. 1957, puheenjohtaja

  • Diplomi-insinööri, MBA
  • Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2003, jäsen vuodesta 2002
  • Riippumaton yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista vuodesta 2002
  • Partner, Boardman Oy, 2002 -
  • Palkkiot vuonna 2013: 39.000 euroa
  • Aspocompin osakeomistus 31.12.2013: 55.764 ja lähipiiri 50.000
  • Ei omistuksia tai optio-oikeuksia, jotka perustuvat yhtiön osakejohdannaiseen kannustusjärjestelmään
  • Keskeisimmät luottamustehtävät: hallituksen puheenjohtaja, Turun Yliopistosäätiö ja Kitron ASA, hallituksen jäsen, Apetit Oyj ja Metsä Tissue Oyj.
  • Keskeinen työkokemus: toimitusjohtaja, Elcoteq Network Oyj, 1997-2001, toimitusjohtaja, Leiras Oy, 1991-97, johtotehtävät, Swatch Group, 1990-91, johto- ja asiantuntijatehtävät, Nokiakonserni, 1983-89.

Johan Hammaren, s. 1969, varapuheenjohtaja

  • OTK, ekonomi
  • Hallituksen jäsen vuodesta 2007
  • Riippumaton yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista vuodesta 2007
  • Johtaja ja perustajaosakas, JAM Advisors Oy, 2012 -
  • Palkkiot vuonna 2013: 19.000 euroa
  • Aspocompin osakeomistus 31.12.2013: 84.578
  • Ei omistuksia tai optio-oikeuksia, jotka perustuvat yhtiön osakejohdannaiseen kannustusjärjestelmään
  • Keskeisimmät luottamustehtävät: hallituksen jäsen, Tecnotree Oyj, Fondia Oy ja johtokunnan jäsen Elinkorkorahasto Hereditas
  • Keskeinen työkokemus: perustajaosakas, Fondia Oy, 2006–2012, toimitusjohtaja ja perustajaosakas, Fondia Oy, 2006–2009, Legal Director, Nokia-konserni, 2001–2006.

Päivi Marttila, s. 1961

  • Kauppatieteiden maisteri
  • Hallituksen jäsen vuodesta 2013
  • Riippumaton yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista vuodesta 2013
  • Toimitusjohtaja ja osakas, Midagon Oy, 2012 -
  • Palkkiot vuonna 2013: 18.500 euroa
  • Aspocompin osakeomistus 31.12.2013: 5.002
  • Ei omistuksia tai optio-oikeuksia, jotka perustuvat yhtiön osakejohdannaiseen kannustusjärjestelmään
  • Keskeisimmät luottamustehtävät: hallituksen puheenjohtaja, Efore Oyj, hallituksen jäsen, Kitron ASA ja Panphonics Oy
  • Keskeinen työkokemus: myyntijohtaja, Flextronics konserni, 2005 2011, toimitusjohtaja, Plamec Oy, 2002 – 2005, perustaja ja johtaja, QPR Software Oyj, 1991 - 2001.

Kari Vuorialho, s. 1952

  • Insinööri, tietoliikennetekniikka
  • Hallituksen jäsen vuodesta 2007
  • Riippumaton yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista vuodesta 2007
  • Palkkiot vuonna 2013: 19.500 euroa
  • Aspocompin osakeomistus 31.12.2013: 72.578

  • Ei omistuksia tai optio-oikeuksia, jotka perustuvat yhtiön osakejohdannaiseen kannustusjärjestelmään

  • Keskeisimmät luottamustehtävät: hallituksen puheenjohtaja, Meka Pro Oy
  • Keskeinen työkokemus: toimitusjohtaja, Salcomp Oy, 1996–2005, johtotehtävät, Salcomp Oy, 1977– 1996.

JOHTORYHMÄ

Sami Holopainen, s. 1972

  • Tekniikan lisensiaatti
  • Toimitusjohtajana 22.6.2009 alkaen
  • Johtoryhmän jäsen vuodesta 2009
  • Aspocomp Group Oyj:n osakkeita ja optioita vuoden lopussa: 72.000 kpl osaketta ja 0 kpl optiota
  • Aiempi työkokemus: toiminut Aspocompin palveluksessa eri tehtävissä vuodesta 2000 alkaen. Konsernin johtoryhmän jäsen 2002–2006. Aspocomp (Thailand) Co., Ltd'n talousjohtaja ja toimitusjohtaja vuosina 2007–2009.

Jari Isoaho, s. 1960

  • Insinööri
  • Tuotantojohtaja (COO) ja toimitusjohtajan sijainen 19.9.2011 alkaen
  • Johtoryhmän jäsen vuodesta 2011
  • Aspocomp Group Oyj:n osakkeita ja optioita vuoden lopussa: 0 kpl osaketta ja 0 kpl optiota
  • Aikaisempi työkokemus: Aspocompin palveluksessa eri tehtävissä vuodesta 1989.

Jouni Kinnunen, s. 1960

  • Yo-merkonomi
  • Talousjohtaja (CFO) 19.9.2011 alkaen
  • Johtoryhmän jäsen vuodesta 2011
  • Aspocomp Group Oyj:n osakkeita ja optioita vuoden lopussa: 24 kpl osaketta ja 0 kpl optiota
  • Aikaisempi työkokemus: Aspocompin palveluksessa eri tehtävissä vuodesta 1984.

Antti Ojala, s. 1979

  • Diplomi-insinööri
  • Kehitysjohtaja (VP, Business Development) 1.11.2013 alkaen
  • Johtoryhmän jäsen vuodesta 2013
  • Aspocomp Group Oyj:n osakkeita ja optioita vuoden lopussa: 0 kpl osaketta ja 0 kpl optiota
  • Aikaisempi työkokemus: Aspocompin palveluksessa eri tehtävissä vuodesta 2003.

Tero Päärni, s. 1974

  • Myyntijohtaja (VP, Sales) 19.9.2011 alkaen
  • Johtoryhmän jäsen vuodesta 2011alkaen
  • Aspocomp Group Oyj:n osakkeita ja optioita vuoden lopussa: 15.000 kpl osaketta ja 0 kpl optiota
  • Aikaisempi työkokemus: Aspocompin palveluksessa eri tehtävissä vuosina 2002 2007 ja vuodesta 2011 alkaen, Strategic Account Manager, PPG Industries Ltd, 2007- 2011.

Sijoittajasuhteet

Aspocompin tavoitteena on palvella kaikkia markkinaosapuolia tasapuolisesti. Yhtiön sijoittajasuhteiden yhteyshenkilö on:

Sami Holopainen, toimitusjohtaja

Puh. 020 775 6860, [email protected]

Yhteystiedot

Aspocomp Group Oyj
Myynti
Suomi Tutkijantie 11
90590 Oulu
Puh. 020 775 6860
Mäki-Mikkiläntie 3
64700 Teuva
Puh. 020 775 6860
Keilaranta 1
02150 Espoo
Puh. 020 775 6860
Alankomaat Graaf 3a
6101 Echt
Puh. +31 630 297 210
Saksa Kupfergasse 11
45892 Gelsenkirchen
Puh. +49 209 798 691
Tuotanto
Oulu Tutkijantie 11
90590 Oulu
Puh. 020 775 6860
Fax 020 775 6861
Teuva Mäki-Mikkiläntie 3
64700 Teuva
Puh. 020 775 6860
Fax 020 775 6869
Kiinan toiminnot
Shenzhen Room 2602-2603, building A
Qunxing Plaza, Hongli Road
Futian district, Shenzhen
People's Republic of China
(post code: 518028)
Puh. + 86 755 8207 8351
Fax + 86 755 8207 8352
Pääkonttori
Espoo Keilaranta 1
02150 Espoo
Puh. 020 775 6860
www.aspocomp.com