Aspocomp Group Oyj — Annual Report 2010

Mar 11, 2011

ASPOCOMP

Vuosikertomus 2010

Tietoja osakkeenomistajille

TALOUDELLISET JULKAISUT

Aspocomp Group Oyj julkaisee osavuosikatsaukset vuonna 2011 seuraavasti:

• Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta keskiviikkona 20.4.2011
• Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta perjantaina 22.7.2011
• Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta perjantaina 21.10.2011.

Osavuosikatsaukset julkistetaan arviolta klo 9.00 mainittuina päivinä.

Niin sanottu hiljainen kausi alkaa kaksi viikkoa ennen osavuosikatsausten ja kolme viikkoa ennen tilinpäätöksen julkaisua.

Taloudelliset raportit julkaistaan suomeksi ja englanniksi lukuun ottamatta vuoden 2010 vuosikertomusta, joka julkaistaan ainoastaan suomeksi. Raportit ja vuosikertomus julkaistaan ainoastaan sähköisesti. Taloudelliset raportit, vuosikertomukset ja pörssitiedotteet löytyvät julkistamisen jälkeen osoitteesta www.aspocomp.com/raportit. Tulostettuja raportteja ja tiedotteita voi tilata numerosta (09) 59 181, sähköpostilla osoitteesta ir@aspocomp.com tai osoitteesta www.aspocomp.com/materiaalitilaukset.

YHTIÖKOKOUS

Aspocomp Group Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 20.4.2011 klo 14.00 alkaen Palace Gourmetin Konferenssisalissa Helsingissä (osoite: Eteläranta 10, 10 krs). Osakkeenomistajalla, joka on 8.4.2011 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon, on oikeus osallistua yhtiökokoukseen.

Osakkeenomistajan on ilmoitettava osallistumisestaan yhtiökokoukseen viimeistään 15.4.2011 klo 16.00 mennessä. Lisätietoja yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista ja ilmoittautumisesta saa yhtiökokouskutsusta, joka on saatavilla yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.aspocomp.com/yhtiokokous.

OSINGONMAKSU

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2010 ei makseta osinkoa.

MUUTOKSET YHTEYSTIEDOISSA

Pyydämme osakkeenomistajia ilmoittamaan mahdolliset muutokset osoite- tai muissa tiedoissa suoraan arvo-osuustilin hoitajayhteisölle.

Tietoja osakkeenomistajille	2
Vuosikooste	5
Toimitusjohtajan katsaus	6
Hallituksen toimintakertomus	7
Vuosi 2010 lyhyesti	7
Liikevaihto ja tulos	7
Investoinnit ja tuotekehitys	8
Rahoitus	8
Kauppahintasaaminen TTM Technologies Inc:ltä Entiseen Ranskan tytäryhtiöön Aspocomp SAS:iin liittyvät oikeudenkäynnit	8 9
Konsernirakenne	9
Arvio liiketoiminnan riskeistä	9
Henkilöstö	12
Ympäristö	12
Emoyhtiön oma pääoma	13
Yhtiökokouksen päätökset	13
Hallitus, hallitukselle myönnetyt valtuutukset Johto	14 14
Hallituksen osingonjakoehdotus	14
Tulevaisuuden näkymät	15
Konsernin tunnusluvut 2006 – 2010	16
Tunnuslukujen laskentakaavat	17
Osakkeet ja osakkeenomistajat	18
Osakevaihto ja -kurssi	18
Optio-oikeudet	19
Suunnattu vaihdettava debentuurilaina	20
Osinkopolitiikka	20
Suurimmat omistajat 31.12.2010	21
Osakkeenomistuksen jakauma 31.12.2010 Omistuksen jakautuminen ryhmittäin 31.12.2010	22 22
Konsernin laaja tuloslaskelma	23
Konsernitase	24
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	25
Konsernin rahavirtalaskelma	26
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	26
Yhteisön perustiedot	26
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet	27
Liitetiedot	39
Emoyhtiön tuloslaskelma	61
Emoyhtiön tase	62
Emoyhtiön rahavirtalaskelma	63
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	64
Laatimisperiaatteet	64

Liitetiedot	65
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset	71
Tilintarkastuskertomus	72
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2010	74
Yhtiön rakenne ja toimielimet Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmät78 Sisäpiirihallinto	74 81
Hallituksesta ja johdosta ilmoitettavat tiedot	83
Hallitus Toimitusjohtaja	83 84
Sijoittajasuhteet	85
Yhteystiedot	85

Vuosikooste

Aspocomp Group Oyj:n tiedotteet ja osavuosikatsaukset ovat saatavilla yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.aspocomp.com/raportit.

Päivä	Tiedote
17.11.2010	ASPOCOMP GROUP OYJ:N TALOUDELLISET KATSAUKSET VUONNA 2011
29.10.2010	ASPOCOMPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2010
28.10.2010	LISÄTIETOJA ASPOCOMP S.A.S:N 21 TYÖNTEKIJÄN KANTEESTA
30.7.2010	ASPOCOMPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2010
8.6.2010	ASPOCOMP ENNUSTAA VUODEN 2010 TULOKSEN MUODOSTUVAN VOITOLLISEKSI
12.5.2010	RANSKALAISEN TUOMIOISTUIMEN PÄÄTÖS LIITTYEN KORVAUKSIIN ASPOCOMP S.A.S.:N ENTISILLE TYÖNTEKIJÖILLE
30.4.2010	ASPOCOMPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2010
13.4.2010	ASPOCOMP GROUP OYJ:N HALLITUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN
13.4.2010	ASPOCOMPIN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET
7.4.2010	ASPOCOMP SIIRTÄÄ SOPIMUKSIA UUDELLE KUMPPANILLE
19.3.2010	ASPOCOMPIN VUOSIKERTOMUS 2009 JULKAISTU
19.3.2010	KUTSU ASPOCOMP GROUP OYJ:N YHTIÖKOKOUKSEEN
26.2.2010	ASPOCOMPIN TILINPÄÄTÖS 2009

Toimitusjohtajan katsaus

Laman jälkeinen vuosi 2010 oli monille toimialoille hyvä. Piirilevymarkkinat eivät olleet poikkeus. Ne kasvoivat globaalisti reilut 20 prosenttia, mikä siivitti tuotannon kasvun Euroopassakin yli 10 prosenttiin. Lähitulevaisuudessa tuotannon määrä ei Euroopassa kasvane, muttei merkittävästi kutistukaan. Eurooppalaiset valmistajat keskittyvät jatkossakin pieniin sarjoihin, teknisesti haastaviin tuotteisiin, erikoistuotteisiin sekä prototyyppi- ja pikatoimituksiin.

Aspocomp onnistui hyödyntämään markkinoiden positiivisen vireen. Liikevaihto kasvoi yli 40 prosenttia ja tuloksen etumerkki vaihtui plussaksi. Liiketulos oli 10 prosenttia liikevaihdosta. Se kestää kansainvälisen vertailun. Tilikauden tulos, vajaat miljoonaa euroa, on ensimmäinen aidosti positiivinen tulos sitten vuoden 2004.

Riemua hillitsee raskas velkataakka. Siitä huolimatta pystyimme investoimaan Oulussa teknisen kyvykkyyden parantamiseen melkein kaksi miljoonaa euroa. Investointien jälkeinen rahavirta oli vielä reilut kaksi miljoona positiivinen ja osa siitä käytettiin emoyhtiön pankkivelan lyhentämiseen. Lopulta kassaan jäi lähes viisi miljoonaa euroa turvaamaan toiminnan jatkuvuutta.

Investoimme myös ympäristöasioihin. Osana energiansäästökampanjaa valaistusta automatisoitiin, ja samalla aloitettiin perinteisten valonlähteiden korvaaminen ledilampuilla. Kierrätyksessä kiristettiin ruuvia edelleen: vuonna 2010 sekajätettä syntyi 18 kilogrammaa päivässä, gramman kymmenyksen verran euron myyntiä kohti.

Vaikka markkinat olivat suotuisat ja myynti kasvoi, vuosi 2010 ei ollut helppo. Ylikysynnän lieveilmiöt, kapasiteetin niukkuus ja raaka-ainepula toivat haastetta jokaiseen päivään. Aspocomppilaiset kestivät paineet hyvin ja niin tavaraa kuin tulostakin syntyi. Kiitokset siitä kaikille!

Yhtiön puolesta kiitos myös muille sidosryhmille saamastamme tuesta. Jatkamme vuoteen 2011 luottavaisella mielellä.

Espoossa, 11. päivänä maaliskuuta 2011

Sami Holopainen Toimitusjohtaja

Hallituksen toimintakertomus

VUOSI 2010 LYHYESTI

Konsernin tunnusluvut	2010	2009
Liikevaihto	18,8 M€	13,2 M€
Liiketulos ennen poistoja (EBITDA)	3,1 M€	-0,5 M€
Liikevoitto/tappio	1,8 M€	-1,7 M€
% liikevaihdosta	9,8 %	-12,7 %
Osakekohtainen tulos	0,01 €	-0,05 €
Liiketoiminnan rahavirta	4,1 M€	0,9 M€

• Globaalin piirilevykysynnän voimakas elpyminen vuoden alkupuolella aiheutti ylikysyntätilanteen, joka heijastui Aspocompille merkittävinä pikatoimitus- ja poikkeustilannetoimituksina erityisesti toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä.

• Aspocompin liikevaihto kasvoi 43 prosenttia ja liiketulos kääntyi selvästi positiiviseksi.

• Aspocomp investoi kyvykkyyden kehittämiseen 1,8 miljoonaa euroa. Rahavirta investointien jälkeen oli silti 2,3 miljoonaa euroa positiivinen.
• Aspocomp lyhensi pankkivelkojaan 0,5 miljoonalla eurolla. Vuoden lopussa pankkivelkojen nimellisarvo oli 12,9 ja debentuurilainan 10,3 miljoonaa euroa.
• Rouenin valitustuomioistuin piti vuonna 2009 annetut tuomiot ennallaan ja määräsi Aspocompin maksamaan ranskalaisen tytäryhtiön Aspocomp SAS:n kolmelletoista entiselle työntekijälle korvausta noin 0,5 miljoonaa euroa.
• Viimeisellä neljänneksellä käynnistettiin tuotanto uudelle asiakkaalle, mikä tulee jatkossa lieventämään Aspocompin asiakasriippuvuusriskiä.

LIIKEVAIHTO JA TULOS

Tilikauden liikevaihto oli 18,8 miljoonan euroa, 43 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Tilikauden toisen ja kolmannen neljänneksen, erityisesti toisen neljänneksen, aikana pika- ja poikkeustilannetoimitusten kysyntä oli erittäin vahvaa. Tämä aiheutui globaalin piirilevykysynnän nopeasta elpymisestä vuoden 2010 alkupuolella, mihin volyymivalmistajat ja niiden raaka-ainetoimittajat eivät olleet varautuneet.

Viiden suurimman asiakkaan osuus liikevaihdosta oli 77 prosenttia (72 % 1-12/2009). Maantieteellisesti liikevaihdosta 95 prosenttia kertyi Euroopasta (81 %) ja 5 prosenttia Aasiasta (14 %).

Liiketulos oli 1,8 miljoona euroa (-1,7 Me 1-12/2009). Vahva tuloskehitys oli seurausta parantuneesta kysyntätilanteesta ja vuoden 2009 aikana tehdyistä kustannusrakenteen sopeuttamistoimista.

Konsernin nettorahoituskulut olivat -1,2 miljoonaa euroa (-1,0 Me).

Tulos oli 0,7 miljoonaa euroa (-2,5 Me) ja osakekohtainen tulos 0,01 euroa (-0,05 e).

INVESTOINNIT JA TUOTEKEHITYS

Katsauskauden investoinnit olivat 1,8 miljoonaa euroa (0,8 Me 1-12/2009).

Pääosa investoinneista kohdistui uuden kuvionsiirtotekniikan käyttöönottoon piirilevyjen valmistuksen ulkokerrosprosesseissa. Muita investointikohteita olivat ulkokerrospinnoitus ja erityistä tarkkuutta vaativa mekaaninen työstö sekä juotteenestopinnoitusprosessi. Investoinneilla parannettiin Oulun tehtaan teknistä kyvykkyyttä.

T&K-kulut muodostuvat yleisistä tuotantoprosessin kehittämiskuluista eivätkä ne täytä IAS 38 kirjanpitostandardin mukaista määritelmää kehittämisestä eivätkä tutkimuksesta. Tämän vuoksi T&K-kulut on kirjattu tehtaan yleiskustannuksiin.

RAHOITUS

Konsernin rahoitusasema säilyi haastavana, mutta vakaana. Kassavarat kauden lopussa olivat 4,7 miljoonaa euroa (3,0 Me 12/2009).

Tilikauden liiketoiminnan rahavirta oli 4,1 miljoonaa euroa (0,9 Me 1-12/2009). Vapaaehtoisen velkajärjestelyn alaista korollista velkaa lyhennettiin 0,5 miljoonalla eurolla.

Korolliset nimellisarvoiset velat olivat 23,5 miljoonaa euroa (24,3 Me 12/2009). Nettovelkaantumisaste pieneni 481,9 prosenttiin (607,1 %). Korottomat velat olivat 8,2 miljoonaa euroa (6,1 Me).

Konsernin omavaraisuusaste kauden lopussa oli 10,6 prosenttia (10,0 %).

KAUPPAHINTASAAMINEN TTM TECHNOLOGIES INC:LTÄ

Aspocompilla on taseessaan lainasaaminen TTM Technologies Inc:ltä (TTM). Saaminen liittyy Aspocompin vuonna 2007 tekemään yritysjärjestelyyn, jossa yhtiön Kiinan ja Intian liiketoiminnot siirrettiin Meadvillen Holdings Limitedin kanssa perustettuun Meadville Aspocomp (BVI) Holdings Ltd. (MAH) -yhtiöön. Meadville osti yhtiöstä 80 prosenttia ja lopun 20 prosentin osalta sovittiin molemminpuolisesta osto/myyntioptiosta. Sovelletun kirjanpitostandardin mukaan yritysjärjestely käsitellään 100 prosenttisena myyntinä ja optiosopimuksen alainen 20 prosentin omistus kirjataan saamisena.

Meadville Holdings Limitedin piirilevyliiketoiminta siirtyi vuonna 2010 TTM Technologies Inc:n omistukseen. MAH-yhtiöön liittyvät oikeudet ja vastuut siirrettiin sopimuksin TTM:n ja Aspocompin välille.

Kauppahintasaaminen on kirjattu taseessa muihin pitkäaikaisiin saamisiin ja se on arvostettu optiosopimuksen mukaiseen minimiarvoon. Sijoituksen arvo oli kauden lopussa 16,6 miljoonaa euroa. Muiden optiosopimuksen määrittämien arvostusten soveltamista

ei katsota mahdolliseksi MAH-yhtiön haasteellisen nykytilanteen ja tulevien näkymien vuoksi. Lisätietoja löytyy myös TTM:n raportista (sivu 9): http://www.ttmtechnologies.com/investors/documents/quarterly/q3\_2010.pdf.

Aspocomp ei ole saanut osinko- tai muita tuottoja MAH-yhtiöstä vuonna 2010.

ENTISEEN RANSKAN TYTÄRYHTIÖÖN ASPOCOMP SAS:IIN LIITTYVÄT OIKEUDENKÄYNNIT

Toukokuussa 2010 Ranskan Evreuxin valitustuomioistuin antoi päätöksen, jossa se piti työtuomioistuimen tammikuussa 2009 antaman päätöksen entisellään ja velvoitti yhtiön maksamaan Aspocomp SAS:n 13 entiselle työntekijälle korvausta yhteensä noin 0,5 miljoonaa euroa korkoineen. Lokakuussa saadun tiedon mukaan kuusi entistä työntekijää ovat hakeneet aiemmin keskeyttäneensä kanteen jatkamista ranskalaisessa tuomioistuimessa. Lisäksi on nostettu yksi uusi kanne. Kanteet tulevat käsittelyyn toukokuussa 2011 ja niiden yhteismäärä on noin 0,3 miljoonaa euroa.

Edellä mainituilla korvauksilla ei ole tulosvaikutusta vuosina 2010 ja 2011, koska yhtiö on tehnyt vuoden 2007 tilinpäätöksessään riittävän kuluvarauksen.

KONSERNIRAKENNE

Aspocompin 90 prosenttisesti omistama Aspocomp Oulu Oy valmistaa ja myy piirilevyjä tietoliikenne-, teollisuuselektroniikka- ja autoelektroniikka-alojen tarpeisiin. Palvelutarjontaan kuuluvat prototyyppi- ja pikatoimitukset, äkillisten piirilevytarpeiden tyydyttäminen volyymitoimituksissa sekä uusien teknologioiden kokeileminen ja tuotteistaminen. Aspocomp Oulu Oy valmistaa pääasiassa HDI- (High Density Interconnection), monikerros- ja erikoismateriaalipiirilevyjä.

Lisäksi Aspocompilla on 13,2 prosentin omistus thaimaalaisesta PCB Centeristä. PCB Centerin tuotanto on keskeytetty tehtaalla kesäkuussa 2010 sattuneen tulipalon takia. On todennäköistä, että yhtiön toiminta päättyy. Tällä ei kuitenkaan ole Aspocompin kannalta taloudellista merkitystä, koska kyseisellä omistuksella ei ole tasearvoa eikä Aspocompilla ole yhtiöltä avoimia saatavia.

Aspocompilla on myös 5,3 prosentin omistusosuus Imbera Electronics Inc:sta, joka tarjoaa uudenlaista pakkausteknologiaa elektroniikkateollisuudelle. Omistusosuudella ei ole tasearvoa Aspocomp-konsernin tilinpäätöksessä.

ARVIO LIIKETOIMINNAN RISKEISTÄ

Riskienhallinta on erottamaton osa strategista suunnittelua ja operatiivista tavoiteasetantaa. Päättäessään yhtiön strategiasta hallitus käsittelee yhtiön merkittävimmät riskit ja asettaa operatiiviset tavoitteet siten, että riskit eliminoituvat tai minimoituvat kustannustehokkaasti.

Alla on käsitelty yhtiön merkittävimmät strategiset, operatiiviset ja taloudelliset riskit.

Merkittävä velkaantuminen

Vuoden 2010 lopussa yhtiön korolliset velat olivat nimellisarvoltaan 23,5 miljoonaa euroa (IFRS:n mukaan 22,0 M€). Nimellisarvoiset velat jakautuivat 12,9 miljoonan euron pankkivelkaan, 10,3 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainaan ja 0,3 miljoonan euron leasing-vastuisiin. Omavaraisuusaste oli 10,6 %.

Vakuudelliset pankkivelat korkoineen on sovittu vapaaehtoisella velkajärjestelysopimuksella erääntyväksi vuonna 2013. Kertyneet korot olivat vuoden 2010 lopussa 1,1 miljoonaa euroa. Velkajärjestelysopimus rajoittaa yhtiön rahoitusmahdollisuuksia ja päätöksentekoa.

Pääosa (96,8 %) vaihtovelkakirjan haltijoista on allekirjoittanut muutossopimuksen, jossa laina sovitaan lyhennysvapaaksi ja erääntyväksi vuoden 2013 joulukuussa. Loppuosa (3,2 %) vaihtovelkakirjalainasta erääntyy korkoineen joulukuussa 2011. Muutossopimuksen mukaan vaihtovelkakirjalainan korot, vuoden 2010 loppuun mennessä 1,8 miljoonaa euroa, erääntyvät lainan pääoman erääntymisen yhteydessä.

Vuonna 2013 tehtävät lyhennykset voidaan tarvittaessa osittain rahoittaa lunastamalla vuoden 2007 yritysjärjestelyihin liittyvä ja saamiseksi kirjattu myyntioptio, jonka minimiarvoksi on sopimuksella määritelty korkoineen 17,3 miljoonaa euroa. Myyntiopti-oon liittyvän vastapuoliriskin katsotaan olevan vähäinen.

Piirilevyteollisuus on pääomavaltaista ja teknologia kehittyy nopeasti. Kapasiteetin ylläpitäminen niin määrällisesti kuin laadullisestikin vaatii rahoituksen riittävyyden varmistamista. Velkajärjestelysopimuksesta johtuen yhtiön investoinnit on hoidettava tulorahoituksella. Toistaiseksi – ja myös arvioitavissa olevien tulevaisuuden näkymien mukaan – tulorahoitus on riittävää kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Mikäli näkymät kuitenkin muuttuvat merkittävästi tai teknisen kilpailukyvyn säilyttäminen vaatisi merkittäviä investointeja, yhtiön kilpailuasema ja kannattavuus voivat heiketä huomattavasti.

Maksuvalmius- ja rahoitusriskit

Velkajärjestelysopimuksesta johtuen konsernin maksuvalmius perustuu konsernin kassavaroihin ja Oulun tehtaan tuottamaan kassavirtaan. Mikäli Aspocomp Group Oyj ei saa rahoitusta Aspocomp Oulu Oy:ltä tai muilla rahoitustavoilla, yhtiö voi tulla maksukyvyttömäksi.

Luotto-, korko- ja valuuttariskejä käsitellään tilinpäätöksen liitetiedossa 26. Näiden riskien ei katsota olevan merkittäviä konsernin kannalta.

Oikeudenkäynnit

Vuonna 2007 Ranskan korkein oikeus velvoitti yhtiön maksamaan Aspocomp SAS:n 388 entiselle työntekijälle korvauksina yhteensä noin 11 miljoonaa euroa. Yhtiö suoritti maksun vuonna 2007.

Tammikuussa 2009 Ranskan Evreuxin työtuomioistuin antoi päätöksen, jossa se velvoitti yhtiön maksamaan 13 entiselle työntekijälle korvausta yhteensä noin 0,5 miljoonaa euroa korkoineen. Yhtiö valitti tuomiosta, mutta Rouenin valitustuomioistuin vahvisti

päätöksen toukokuussa 2010. Maksua ei ole suoritettu, mutta sitä koskeva varaus on tehty vuoden 2007 tilinpäätökseen.

Lokakuussa 2010 saadun tiedon mukaan kuusi entistä työntekijää on hakenut aiemmin keskeyttäneensä kanteen jatkamista. Lisäksi on nostettu yksi uusi kanne. Kanteet tulevat käsittelyyn toukokuussa 2011 ja niiden yhteismäärä on 0,3 miljoonaa euroa.

Edellä mainituilla korvauksilla ja kanteilla ei ole tulosvaikutusta raportoidulla tilikaudella eikä kuluvalla tilikaudella, koska yhtiö on tehnyt tilinpäätöksessä 2007 riittävän kuluvarauksen. Kanteet liittyvät vuonna 2002 suljetun, tappiollisen Evreuxin tehtaan irtisanomiskorvauksiin.

Riskinä on, että jäljellä olevat noin 90 työntekijää nostavat kanteen. Kesäkuussa 2008 voimaan tulleen lain mukaan kanneaika vanhenee viidessä vuodessa lainvoimaantulosta lukien.

Riippuvuus asiakasmarkkinoista

Viiden suurimman asiakkaan osuus liikevaihdosta oli 77 prosenttia (72 % vuonna 2009). Yhtiössä panostetaan jatkuvasti ostomääriltään pienempien asiakkaiden osuuden kasvattamiseen sekä uusasiakashankintaan. Vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä aloitettiin toimitukset uudelle merkittävälle asiakkaalle, mikä tulee jatkossa vähentämään yksittäisiin asiakkuuksiin liittyviä riskejä.

Materiaalikustannusten nousu ja kapasiteetin riittävyys

Piirilevyjen vahva globaali kysyntä ja niiden materiaaleihin käytettävien raaka-aineiden hinnannousu on nostanut piirilevyissä käytettävien laminaattien ja kemikaalien hintoja. Mikäli yhtiö ei pysty siirtämään hinnannousua lopputuotteisiin, kannattavuus heikentyy.

Piirilevyjen rakenteiden monimutkaistuminen aiheuttaa tiettyjen osaprosessien lisäkuormitusta. Mikäli yhtiö ei pysty lisäämään näiden osaprosessien kapasiteettia, tuotannon kokonaisvolyymi kärsii ja koko kysyntäpotentiaali ei realisoidu liikevaihdon kasvuna.

Kilpailu

Elektroniikkateollisuuden volyymituotteet, erityisesti kulutuselektroniikan osalta, valmistetaan pääsääntöisesti Aasiassa. Euroopassa valmistettava elektroniikka on tyypillisesti sulautettua elektroniikkaa ja se suuntautuu kuluttajamarkkinoiden ulkopuolelle. Toisaalta elektroniikkatuotteiden suunnittelu Euroopassa jatkuu. Piirilevyjen kysyntä Euroopassa painottuukin erikoismateriaaleista (sähköiset ominaisuudet) valmistettuihin piirilevyihin, tuotekehityspiirilevyihin sekä piensarjoihin.

Toisaalta komponenttiteknologian kehittymisen myötä piirilevyjen geometriasta tulee entistä haastavampi. Rakenteet monimutkaistuvat ja johdinleveydet sekä eristevälit pienenevät.

Aspocomp vastaa kilpailun haasteisiin keskittymällä teknisesti vaativien piirilevyjen pikatoimituksiin Euroopassa. Asiakassegmenttien osalta pysytellään kuluttajamarkkinoiden ulkopuolella.

Aspocompin kilpailuasema nykyisissä asiakassegmenteissä on hyvä ja aseman vaativien piirilevyjen pikatoimittajana Euroopassa arvioidaan säilyvän hyvänä. Kilpailu lisääntyy aasialaisten pikatoimittajien ja piirilevyjä Aasiasta välittävien yritysten toimesta.

Asiakkaiden pitkäaikaisten tilausten puute

Piirilevyteollisuudelle on tyypillistä asiakkaiden pitkäaikaisten sitovien tilausten puuttuminen. Aspocompin keskittyminen tuotekehityspiirilevyihin ja pikatoimituksiin lyhentää tilauskantaa entisestään. Tämän vuoksi tehtaan kuormitus vaihtelee merkittävästikin aiheuttaen liikevaihdon ja tuloksen huomattavan vaihtelun.

Vahinkoriskit

Pääosa yhtiön varallisuudesta on sidottu Oulun tehtaaseen. Siten mahdolliset tulipalot, suuret konerikot tai vastaavat aiheuttaisivat toteutuessaan merkittäviä omaisuus- ja toiminnan keskeytysvahinkoja. Näitä riskejä vastaan on suojauduttu vakuutuksin.

Muut riskit

Muita määriteltyjä riskejä ovat teknologian nopea muuttuminen, kyky täyttää asiakkaiden tuotevaatimukset, riippuvuus avainhenkilöistä, riippuvuus avaintoimittajista, tuotevastuu, ympäristöriskit ja immateriaalioikeudet.

Yhtiön parhaan käsityksen mukaan edellä on kuvattu riskejä, jotka saattavat vaikuttaa liiketoimintaan tulevaisuudessa. Lista riskeistä ei ole tyhjentävä vaan esimerkinomainen. Riskien kuvauksissa ei ole otettu huomioon riskien toteutumisen todennäköisyyttä tai suuruutta.

HENKILÖSTÖ

Yhtiössä työskenteli tilikaudella keskimäärin 98 henkilöä (101 vuonna 2009). Henkilöstön määrä 31.12.2010 oli 98 (96). Heistä työntekijöitä oli 67 (67) ja toimihenkilöitä 31 (29).

Konsernin henkilöstökulut olivat yhteensä 5,7 miljoonaa euroa (5,6 Me vuonna 2009). Lisäksi konserni kirjasi henkilöstöpalvelukuluja 0,1 miljoonaa euroa vuonna 2010.

M€	2010	2009	2008
Vakinainen henkilöstö keskimäärin (kpl)	98	101	140
Henkilöstökulut, vakinainen henkilöstö	5,3	5,5	6,0
Henkilöstökulut, osa-aikainen henkilöstö	0,4	0,1	0,2

YMPÄRISTÖ

Aspocomp noudattaa voimassa olevia ympäristölakeja ja -määräyksiä sekä pyrkii aktiivisesti tehostamaan toimintaansa ottaen samalla ympäristöasiat huomioon kaikissa toiminnoissaan. Yhtiö on sitoutunut jatkuvaan haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseen, muun muassa päästöjen vähentämiseen ja luonnonvarojen säästämiseen, käyttämällä parhaita saatavilla olevia ja taloudellisesti käyttökelpoisia teknologioita.

Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi Aspocomp kouluttaa henkilöstöään ja toimii jatkuvasti yhteistyössä asiakkaiden, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Yhtiön Oulun tehtaan ympäristöasioita hoidetaan sertifioidun ISO-14001 ympäristöjärjestelmän avulla.

Aspocompin Oulun tehdas pystyy tarjoamaan asiakkailleen yksityiskohtaisen materiaaliselvityksen, jossa listataan piirilevyn sisältämät alkuaineet ja yhdisteet. Materiaaliselvitysdokumentin avulla asiakkaat voivat määritellä lopputuotteen kierrätettävyyden sen tullessa elinkaarensa päähän.

Aspocompin Oulun tehdas on edelläkävijä lyijyttömissä juotosprosesseissa käytettävien piirilevymateriaalien prosessoinnissa. Näin se omalta osaltaan mahdollistaa elektroniikkateollisuuden siirtymiseen lyijyttömiin tai vähälyijyisiin teknologioihin.

Tehtaan omassa toiminnassa esiintyvät ympäristönäkökohdat tunnistetaan ja arvioidaan vähintään joka toinen vuosi ympäristöasioista vastaavan henkilön kokoon kutsuman työryhmän toimesta. Vuoden 2010 ympäristönäkökohtien arvioinnin perusteella ympäristöohjelman päämääriä vuosille 2011–2013 ovat:

• tavallisten valaisimien vaihto energiaystävällisempiin LED- valaisimiin
• kaatopaikalle toimitettavan jätemäärän seuranta
• jätevesilaitoksen kapasiteetin nosto
• vedenkulutuksen pienentäminen
• muovin kierrättäminen.

Vuoden 2010 aikana tehtyjen ympäristönsuojeluun liittyvien toimenpiteiden perusteella mitattuja parannuksia ovat olleet muun muassa lämmitysenergian tarpeen vähentäminen 260 MWh:lla vuodessa. Parannus aikaansaatiin investoimalla tuotantolaitoksen lämmön talteenottojärjestelmiin. Sähkönkulutusta puolestaan pienennettiin vuositasolla 100 MWh valaistuksen automatisoinnilla ja säätämisellä.

Yhtiö toimittaa vuosittain kansalliseen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään tiedot energian ja kemikaalien käytöstä, tuotantomääristä, vedenkäytöstä, toiminnassa syntyvistä jätteistä sekä vesistöön johdetusta jätevesikuormasta.

EMOYHTIÖN OMA PÄÄOMA

Osakeyhtiölain vaatimusten mukaisesti Aspocomp Group Oyj:n osakepääoman menettämisestä on tehty ilmoitus Kaupparekisteriin 14.5.2008. Aspocomp konsernin emoyhtiön Aspocomp Group Oyj:n oma pääoma oli neljännen vuosineljänneksen lopussa 3,4 miljoonaa euroa negatiivinen. Kuitenkin koko konsernin oma pääoma oli 3,6 miljoonaa euroa positiivinen.

YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET

Aspocomp Group Oyj:n 13.4.2010 kokoontunut varsinainen yhtiökokous päätti pitää hallituksen kokoonpanon ja palkkiot samana kuin edellisellä kaudella. Lisäksi yhtiökokous päätti muuttaa yhtiön yhtiöjärjestystä. Yhtiökokous päätti myös, että tilikaudelta ei makseta osinkoa.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten lukumääräksi kolme ja hallitukseen valittiin uudelleen Johan Hammarén, Tuomo Lähdesmäki ja Kari Vuorialho. Yhtiökokous valitsi PricewaterhouseCoopers Oy:n uudelleen tilintarkastajaksi tilikaudelle 2010.

Hallituksen puheenjohtajalle päätettiin maksaa vuosipalkkiona 24 000 euroa ja hallituksen jäsenille 12 000 euroa. Vuosipalkkion määrästä maksetaan rahana 60 prosenttia ja hallituksen jäsenille hankitaan ja luovutetaan yhtiön osakkeita 40 prosenttia vastaavalla osuudella. Puheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkiona 1 000 euroa kokoukselta ja muille jäsenille 500 euroa kokoukselta. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuville hallituksen jäsenille maksetaan kokouksesta aiheutuneet kohtuulliset matka- ja majoituskustannukset. Tilintarkastajalle maksetaan palkkio laskun mukaan.

Yhtiökokous päätti muuttaa yhtiön yhtiöjärjestystä siten, että yhtiöjärjestyksen yhtiökokouksen koollekutsumista koskevan kymmenennen pykälän (§ 10) loppuun lisättiin seuraava virke: "Yhtiökokouskutsu on kuitenkin toimitettava vähintään yhdeksän (9) päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää." Yhtiöjärjestykseen tehty lisäys perustuu Osakeyhtiölain muutokseen.

HALLITUS, HALLITUKSELLE MYÖNNETYT VALTUUTUKSET

Järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi Tuomo Lähdesmäen uudelleen yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi. Koska hallituksen kokoonpano on kolme jäsentä, valiokuntia ei perustettu.

Vuoden 2008 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta. Uusia osakkeita voidaan antaa osakeannilla ja/tai erityisten oikeuksien nojalla enintään 55 000 000 kappaletta. Valtuutus on voimassa viisi vuotta ko. yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Hallitus ei ole käyttänyt edellä mainittua valtuutusta.

Vuoden 2008 varsinainen yhtiökokous päätti optio-oikeuksien antamisesta Aspocomp Group Oyj:n toimitusjohtajalle. Hallitus ei ole myöntänyt edellä mainittuja optioita.

Tarkemmat tiedot valtuutuksista löytyvät vuosikertomuksesta 2008 sivuilta 10-11 (www.aspocomp.com/linked/sijoittaja/ar\_2008.pdf).

JOHTO

Yhtiön toimitusjohtajana on 21.6.2009 lähtien toiminut tekniikan lisensiaatti Sami Holopainen.

HALLITUKSEN OSINGONJAKOEHDOTUS

Hallitus esittää 20.4.2011 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta tilikaudelta 1.1.2010 - 31.12.2010. Emoyhtiöllä ei ole voitonjakokelpoisia varoja. Tilikauden 2010 lopussa emoyhtiön vapaa oma pääoma on -51,4 miljoonaa euroa.

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Aspocompin rahoitustilanne on tyydyttävä. Alhaisen kulurakenteen ja Oulun liiketoiminnan arvioitujen näkymien perusteella konsernin toiminta jatkuu vakaana.

Aspocompin liiketoiminnan painopisteen ollessa prototyypeissä ja pikatoimituksissa koko vuoden liikevaihdon ennakoiminen on vaikeaa. Vuonna 2011 liikevaihdon arvioidaan kasvavan ja liiketuloksen muodostuvan voitolliseksi, mutta jäävän alhaisemmaksi kuin vuonna 2010.

Konsernin liiketoimintojen kehittämisen lisäksi hallitus kartoittaa erilaisia rakenteellisia kehittämisratkaisuja, mukaan lukien yritysjärjestelyjen toteuttaminen tulevaisuudessa.

Konsernin tunnusluvut 2006 – 2010

Konsernin tunnusluvut	2010	2009	2008	2007	2006
Liikevaihto, M€	18,8	13,2	20,7	25,9	48,6
Liiketulos ennen poistoja, M€	3,1	-0,5	2,2	-10,7	-3,5
Liikevoitto, M€	1,8	-1,7	0,5	-12,1	-6,7
% liikevaihdosta	9,8	-12,7	2,6	-46,7	-13,7
Tulos ennen veroja jatkuvista liiketoiminnoista, M€	0,7	-2,6	-2,4	-16,5	-8,7
% liikevaihdosta	3,6	-20,1	-11,4	-63,8	-18,0
Tilikauden tulos, M€	0,7	-2,5	0,3	-64,9	-27,2
% liikevaihdosta	3,6	-19,0	1,6	-250,2	-56,0
Oman pääoman tuotto-% (ROE)	11,4	-54,2	-42,4	-50,8	-13,3
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI)	7,9	-4,2	-0,2	-10,0	-4,6
Omavaraisuusaste, %	10,6	10,0	16,2	7,8	37,0
Nettovelkaantumisaste,%	481,9	607,0	329,8	724,2	74,5
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, M€	1,8	0,8	1,2	0,5	3,7
% liikevaihdosta	9,3	6,2	5,8	1,9	7,6
Henkilöstön määrä 31.12.	98	96	115	153	1 931
Henkilöstö keskimäärin	98	105	140	169	2 021
Tulos/osake (EPS) jatkuvista toiminnoista, euroa	0,01	-0,05	-0,06	-0,43	-0,43
Oma pääoma/osake, euroa	0,06	0,05	0,10	0,11	1,65
Nimellisosinko/osake, euroa	0,00*	0,00	0,00	0,00	0,00
Osinko/tulos, %	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00
Efektiivinen osinkotuotto, %	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00
Hinta/voitto-suhde (P/E)	18,0	-2,6	-1,0	-0,2	-3,0
Osakkeen keskikurssi, euroa	0,16	0,14	0,08	0,44	1,84
Osakkeen alin noteeraus, euroa	0,12	0,05	0,04	0,10	1,26
Osakkeen ylin noteeraus, euroa	0,21	0,24	0,13	2,20	3,01
Viimeisen kauppapäivän päätöskurssi, euroa	0,18	0,13	0,06	0,11	1,31
Osakekannan markkina-arvo 31.12., M€	9,0	6,5	3,0	5,5	35,4
Osakkeen vaihdon kehitys, 1000 kpl	50 199	44 703	26 537	88 428	22 522
Osakkeen vaihdon kehitys, %	100,6	89,6	53,2	177,2	83,3
Osakkeen kokonaisvaihto, M€	8,1	6,4	2,2	38,9	39,2
Osakeantioikaistut osakemäärät,1000 kpl	49 905	49 905	49 905	49 905	27 312
Kauden keskimääräinen osakemäärä,1000 kpl	49 905	49 905	49 905	44 032	27 040

*Hallituksen ehdotus

Tunnuslukujen laskentakaavat

Tunnuslukujen laskentakaavat
Oman pääoman tuotto, % (ROE)	= Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista Oma pääoma + määräysvallattomat omistajat (keskiarvo)	x 100
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI)	= Tulos ennen veroja jatk. toiminnoista + rahoituskulut Taseen loppusumma - korottomat velat (keskiarvo)	x 100
Omavaraisuusaste, %	= Oma pääoma + määräysvallattomat omistajat Taseen loppusumma - saadut ennakot	x 100
Nettovelkaantumisaste, % (Gearing)	= Korolliset velat - likvidit rahavarat Oma pääoma + määräysvallattomat omistajat	x 100
Henkilöstö keskimäärin	= Keskiarvo kuukauden lopussa lasketuista henkilöstömääristä
Tulos/osake, euroa (EPS)	= Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista +/-määräysvallattomat omistajat Tilikauden keskimääräinen osakkeiden lukumäärä
Oma pääoma/osake, euroa	= Oma pääoma Osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osinko/osake, euroa	= Tilikaudelta jaettu osakekohtainen osinko
Osinko/tulos, %	= Osinko/osake Tulos/osake	x 100
Efektiivinen osinkotuotto,%	= Osinko/osake Tilikauden viimeisen kauppapäivän päätöskurssi	x 100
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)	= Tilikauden viimeisen kauppapäivän päätöskurssi Tulos/osake
Osakkeen keskikurssi	= Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto Tilikauden vaihdettujen osakkeiden lukumäärä
Osakekannan markkina-arvo	= Konsernin ulkopuolella olevien osakkeiden lukumäärä x viimeisen kauppapäivän päätöskurssi

Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden vaikutus on eliminoitu tunnuslukuja laskettaessa.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

OSAKEVAIHTO JA -KURSSI

Aspocomp Group Oyj:n osakkeiden noteeraus Helsingin Pörssissä alkoi 1.10.1999 ja noteeraus uudessa OMX:n Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä alkoi 2.10.2006. Yhtiön kaupankäyntitunnus on ACG1V. Kaikki yhtiön osakkeet ovat samanlajisia ja oikeuttavat samaan osinkoon ja yhteen ääneen yhtiökokouksessa.

Aspocomp Group Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2010 oli 49 905 130 kappaletta ja yhtiön osakepääoma 20 082 052 euroa. Yhtiö omisti omia osakkeitaan 200 000 kappaletta, nimellisarvoltaan noin 758 tuhatta euroa. Omistus on 0,4 prosenttia osakkeiden yhteenlasketusta luku- ja äänimäärästä. Tytäryhtiöt eivät omista yhtiön osakkeita. Omilla osakkeilla oikaistu osakemäärä oli 49 705 130 osaketta.

Aspocompin osakkeita vaihdettiin Helsingin Pörssissä 50 199 199 kappaletta 1.1.-31.12.2010 välisenä aikana. Kauppojen yhteenlaskettu arvo oli 8 115 860 euroa. Alin kaupantekokurssi oli 0,12 euroa, ylin 0,21 euroa ja keski-kurssi 0,16 euroa. Päätöskurssi 30.12.2010 oli 0,18 euroa, josta yhtiön markkina-arvoksi muodostui 8 982 923 euroa.

Hallintarekisteröityjen osakkeiden osuus osakekannasta oli 3,35 prosenttia.

Aspocompin osakkeen kurssikehitys ja vaihtomäärät

OPTIO-OIKEUDET

Vuoden 2006 optio-ohjelma

Yhtiökokous päätti 10.4.2006 laskea liikkeeseen 930 000 optio-oikeutta 2006A, 2006B ja 2006C konsernin avainhenkilöille sekä Aspocomp Oy:lle, yhtiön kokonaan omistamalle tytäryhtiölle.

Tilikauden 2009 aikana kaikki edellä mainittuun ohjelmaan liittyvät optio-oikeudet ovat palautuneet yhtiölle ja hallitus on päättänyt ehdottaa vuoden 2011 yhtiökokoukselle optio-ohjelman lopettamista.

Debentuurilainan 2013 muutossopimukseen liittyvät optiot

Debentuurilainan 2013 muutossopimuksen mukaan hallitus antaa varsinaisen yhtiökokouksen 10.5.2007 antaman valtuutuksen perusteella enintään 20 000 000 uutta optiooikeutta vastikkeena Debentuurilainan ehtojen muutokselle niiden Debentuurilainan I/2006 haltijoiden merkittäviksi, jotka ovat allekirjoittaneet tai allekirjoittavat hallituksen määräämään päivämäärään mennessä 2013 Muutossopimuksen.

Optionhaltijat voivat merkitä osakkeita optio-oikeuksilla kuitenkin ainoastaan mikäli yhtiö joutuu Yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993, muutoksineen) mukaiseen yrityssaneerausmenettelyyn, ja Debentuurilainan nojalla maksamatta olevan pääoman määrää alennetaan kyseisessä saneerausmenettelyssä.

Optio-oikeuksien nojalla merkittävien osakkeiden merkintähinta on 0,00001 euroa osakkeelta. Kunkin Optionhaltijan maksettavaksi tuleva osakkeiden kokonaismerkintähinta pyöristetään ylöspäin lähimpään 10 senttiin. Merkintähinnan määrittelyssä on otettu huomioon optio-oikeuksien liikkeeseen laskun sidonnaisuus 2013 Muutossopimukseen sekä 2013 Muutossopimuksen tärkeys yhtiön taloudellisen tilanteen kannalta.

Vuoden 2008 optio-ohjelma

Yhtiökokous myönsi 23.4.2008 hallitukselle valtuudet antaa optio-oikeuksia Aspocomp Group Oyj:n nykyiselle tai tulevalle toimitusjohtajalle.

Annettavien optio-oikeuksien määrä on yhteensä enintään 5 520 000 kappaletta. Optiooikeudet oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 5 520 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa omaa osaketta. Nyt liikkeeseen laskettavien optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden osuus on yhteensä enintään 10,0 prosenttia yhtiön osakkeista ja osakkeiden tuottamista äänistä mahdollisen osakemerkinnän jälkeen, jos merkinnässä annetaan uusia osakkeita.

Optio-oikeudella merkittävän osakkeen merkintähinta perustuu Aspocomp Group Oyj:n osakkeen vallitsevaan markkinahintaan OMX Pohjoismainen Pörssi Helsinki Oy:ssä maaliskuussa 2008, mikä on 0,10 euroa. Osakkeen merkintähinta merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintäaika on optio-oikeuksilla 2008A 1.4.2010 - 30.4.2014, optio-oikeuksilla 2008B 1.4.2011 - 30.4.2014, optio-oikeuksilla 2008C 1.4.2012 - 30.4.2014 ja optio-oikeuksilla 2008D 1.4.2013 - 30.4.2014.

Toimitusjohtajalla on kuitenkin oikeus merkitä osakkeita kaikilla optio-oikeuksilla 30 päivän ajan siitä päivästä, kun yhtiö on vastaanottanut häneltä optio-oikeuksia koskevan vastaanottovahvistuksen. Merkityt osakkeet ovat kuitenkin vapaasti siirrettävissä ja pantattavissa vasta, kun osakemerkinnän aika osakemerkintään käytetyillä optio-oikeuksilla olisi alkanut. Mikäli toimitusjohtajan toimisuhde päättyy ennen varsinaisen osakemerkintäajan alkamista, merkityt osakkeet ovat vapaasti siirrettävissä ja pantattavissa, kun kuusi kuukautta on kulunut toimisuhteen päättymisestä.

Hallitus ei ole myöntänyt edellä mainittuja optioita.

SUUNNATTU VAIHDETTAVA DEBENTUURILAINA

Osakeannin jälkeen huhtikuussa 2007 hallitus päätti muuttaa Aspocompin liikkeeseen laskemien vaihdettavan debentuurilainan I/2006 ja optio-oikeuksien merkintähintoja. Vaihdettavan debentuurilainan I/2006 osakkeiden merkintähintaa alennettiin 0,43 eurolla 2,1407 euroon osakkeelta. Vaihtokurssin alentamiseksi hallitus päätti 18.4.2007, että lainan haltijoilla on oikeus merkitä yhteensä enintään 804 810 lisäosaketta, eli kaikkiaan yhteensä 4 811 510 osaketta. Muutoksen johdosta kukin lainasta annettu arvo-osuus oikeuttaa sen haltijan vaihtamaan arvo-osuuden 467 yhtiön osakkeeseen 389 osakkeen sijasta.

Maaliskuussa 2008 debentuurilainan I/2006 haltijoiden velkojainkokous päätti lainan ehtojen muuttamisesta siten, että lainan korko erääntyy maksettavaksi yhtenä eränä 1.12.2011.

Lisäksi on sovittu 96,80 prosenttia lainan pääomasta edustavien velkojien kanssa lainan ehtojen muuttamisesta siten, että lainan pääoma ja sille kertyvä korko erääntyy maksettavaksi yhtenä eränä 1.12.2013.

Mikäli yhtiö joutuu yrityssaneerausmenettelyyn, yhtiön hallitus antaa enintään 20 000 000 optio-oikeutta muutossopimuksen allekirjoittaneille debentuurilainan haltijoille. Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintähinta on 0,00001 euroa osakkeelta.

Debentuurilainan yhteydessä liikkeeseen laskettujen optio-oikeuksien merkintä-aikaa jouduttiin myös pidentämään 31.10.2013 asti.

OSINKOPOLITIIKKA

Aspocomp Group Oyj:n hallitus määritteli 15.3.2007 yhtiölle uuden pitkän aikavälin osinkopolitiikan. Sen mukaan Aspocomp pyrkii maksamaan osinkona vähintään 30 prosenttia kunkin tilikauden voitosta sen jälkeen, kun yhtiön tulos on palautunut voitolliseksi ja se on saavuttanut velkaantumisaste- ja omavaraisuustavoitteensa.

Todennäköisesti hallitus ei tule ehdottamaan osingonmaksua lähitulevaisuudessa.

SUURIMMAT OMISTAJAT 31.12.2010

Osakkeenomistaja	Osakkeita (kpl)	Osuus osakkeista ja äänistä (%)
Oksanen Markku	2 450 000	4,91
Oy Selective Investor Ab	1 843 000	3,69
Nordea Pankki Suomi Oyj (Hallintarek.)	1 115 242	2,23
Tiiviste-Group Oy	1 100 000	2,20
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö	1 000 000	2,00
Sjöblom Katri	796 590	1,60
Arentus Oy	772 215	1,55
Fincorp Ab	600 000	1,20
J & K Hämäläinen Oy	600 000	1,20
Nikkola Kari	410 000	0,82
Schot Ari	401 091	0,80
Lähdesmäki Tuomo	366 195	0,73
Järvitalo Veijo	333 000	0,67
Haapakoski Valto	330 000	0,66
Kähkönen Jouko	324 270	0,65
Skandinaviska Enskilda Banken (Hallintarek.)	303 051	0,61
Lusa Risto	287 643	0,58
Kivistö Ritva	273 000	0,55
Ylitalo Matti	251 000	0,50
Hammaren Johan	250 061	0,50
20 suurinta omistajaa yhteensä	13 806 358	27,67
Hallintarekisteröidyt	1 674 859	3,35
Muut osakkeenomistajat yhteensä	34 423 913	68,98
Osakkeiden lukumäärä yhteensä	49 905 130	100

Osakkeenomistajien tiedot perustuvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Aspocomp Group Oyj:n osakasluetteloon.

OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAUMA 31.12.2010

Osakkeiden lukumäärä	Omistajia (kpl)	Omistajia (%)	Osakkeita (kpl)	Osakkeita (%)
1 – 100	253	6,21	17 316	0,04
101 – 500	663	16,28	209 937	0,42
501 – 1 000	558	13,7	480 995	0,96
1001 – 5 000	1371	33,66	3 799 995	7,61
5 001 – 10 000	514	12,62	4 203 708	8,42
10 001 – 50 000	563	13,82	13 556 435	27,16
50 001 – 100 000	83	2,04	6 014 633	12,05
100 001 – 500 000	59	1,45	11 342 088	22,73
500 001 –	9	0,22	10 277 047	20,59
Odotusluettelolla ja yhteistilillä yhteensä			2 976	0,01
Yhteensä	4 073	100	49 905 130	100
Näistä hallintarekisteröityjä	10		1 674 859	3,35

OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN RYHMITTÄIN 31.12.2010

Osakkeenomistajat ryhmittäin	Omistajia (kpl)	Omistajia (%)	Osakkeita (kpl)	Osakkeita (%)
Kotitaloudet	3824	93,9	38 684 332	77,52
Yritykset	220	5,4	8 397 640	16,83
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	9	0,2	2 705 995	5,4
Ulkomaat	11	0,3	93 584	0,2
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	9	0,2	20 603	0,04
Julkisyhteisöt	0	0	0	0
Odotusluettelolla ja yhteistilillä yhteensä			2 976	0,01
Yhteensä	4 073	100	49 905 130	100

Konsernin laaja tuloslaskelma 1.1.–31.12.2010 (IFRS)

Konsernin laaja tuloslaskelma
1 000 euroa	Liite	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Liikevaihto	1	18 785	13 161
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos +/-		-163	-176
Liiketoiminnan muut tuotot	2	231	238
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö	3	-5 749	-4 148
Henkilöstökulut	4, 5	-5 750	-5 575
Poistot ja arvonalentumiset		-1 265	-1 145
Liiketoiminnan muut kulut	6	-4 250	-4 026
Liikevoitto/tappio		1 841	-1 670
Rahoitustuotot	7	465	411
Rahoituskulut	7	-1 632	-1 380
Voitto/tappio ennen veroja		673	-2 639
Tuloverot	8	2	136
Tilikauden voitto/tappio		675	-2 503
Muut laajan tuloksen erät Muuntoerot Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen		15 15	10 10
Tilikauden laaja tulos		690	-2 493
Tilikauden voiton/tappion jakautuminen Määräysvallattomille omistajille Emoyrityksen omistajille		293 382	12 -2 515
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen		675	-2 503
Määräysvallattomille omistajille		293	12
Emoyrityksen omistajille		397	-2 505
		690	-2 493
Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden osakekohtainen tulos Osakekohtainen tulos	21
Laimentamaton osakekohtainen tulos		0,01	-0,05
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos		0,01	-0,05

Konsernitase 31.12.2010 (IFRS)

Konsernin tase
1 000 euroa	Liite	31.12.2010	31.12.2009
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	9	3 000	3 000
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	10, 11	3 669	3 066
Myytävissä olevat sijoitukset	12	16	44
Lainat ja muut saamiset	14	16 601	16 217
Pitkäaikaiset varat yhteensä		23 287	22 327
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	13	2 114	1 963
Myyntisaamiset ja muut saamiset	14	3 763	4 058
Rahavarat	15	4 712	3 038
Lyhytaikaiset varat yhteensä		10 589	9 059
Varat yhteensä		33 876	31 386
Oma pääoma ja velat
Oma pääoma
Osakepääoma		20 082	20 082
Ylikurssirahasto		27 918	27 918
Omat osakkeet -rahasto		-758	-758
Käyttörahasto		45 989	45 989
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		23 885	23 885
Kertyneet voittovarat		-114 281	-114 678
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma		2 835	2 438
Määräysvallattomat omistajat		758	706
Oma pääoma yhteensä		3 593	3 143
Velat
Pitkäaikaiset velat
Rahoitusvelat	16	20 522	21 878
Varaukset	17	0	157
Työsuhde-etuudet	5	215	162
Lyhytaikaiset velat
Rahoitusvelat	16	1 503	242
Osto- ja muut velat	18	8 042	5 804
Oma pääoma ja velat yhteensä		33 876	31 386

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 1.1.–31.12.2010 (IFRS)

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

1 000 euroa
			Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Käyttö rahasto	SVOP rahasto	Omat osakkeet	Muunto erot	Voitto varat	Yhteensä	Määräys vallattomat omistajat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2010	20 082	27 918	45 989	23 885	-758		-9 -114 669	2 438	706	3 143
Laaja tulos
Tilikauden tulos							382	382	53	435
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot						15		15		15
Tilikauden laaja tulos						15	382	397	53	450
Oma pääoma 31.12.2010	20 082	27 918	45 989	23 885	-758		6 -114 287	2 835	758	3 593

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Käyttö rahasto	SVOP rahasto	Omat osakkeet	Muunto erot	Voitto varat	Yhteensä	Määräys vallattomat omistajat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2009	20 082	27 918	45 989	23 885	-758		-19 -112 154	4 943	694	5 637
Laaja tulos
Tilikauden tulos							-2 515	-2 515	12	-2 503
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot						10		10		10
Tilikauden laaja tulos						10	-2 515	-2 505	12	-2 494
Oma pääoma 31.12.2009	20 082	27 918	45 989	23 885	-758		-9 -114 669	2 438	706	3 143

SVOP = Sijoitetun vapaan oman pääoman (rahasto)

Konsernin rahavirtalaskelma 1.1.–31.12.2010 (IFRS)

Konsernin rahavirtalaskelma
1 000 euroa	Liite	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto/tappio		675	-2 503
Oikaisut
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	23	2 286	1 999
Käyttöpääoman muutos	23	1 096	1 404
Maksetut korot		-6	-37
Saadut korot		43	17
Maksetut verot		1	-3
Liiketoiminnan nettorahavirta		4 095	877
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin		-1 754	-819
Muiden osakkeiden myynti		66	0
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti		9	99
Investointien nettorahavirta		-1 679	-720
Nettorahavirta ennen rahoitusta		2 416	158
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen takaisinmaksut		-742	-1 375
Rahoituksen nettorahavirta		-742	-1 375
Rahavarojen muutos		1 674	-1 217
Rahavarat tilikauden alussa	15	3 038	4 255
Rahavarat tilikauden lopussa	15	4 712	3 038

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

YHTEISÖN PERUSTIEDOT

Aspocomp-konserni myy ja valmistaa piirilevyjä. Aspocompin valmistamia tuotteita käytetään elektroniikkateollisuudessa, muun muassa tietoliikenneverkoissa, teollisuussovelluksissa ja autoissa.

Konsernin emoyhtiö on Aspocomp Group Oyj. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Sinikalliontie 11, 02630 Espoo.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavilla Internet-osoitteessa www.aspocomp.com/raportit tai emoyhtiön tiloissa osoitteessa Sinikalliontie 11, 02630 Espoo.

Aspocomp Group Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 17.2.2011 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Laatimisperusta

Vuoden 2010 tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2010 voimassa olevia IAS- ja IFRS- standardeja sekä SIC- ja IFRS- tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia sijoituksia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina.

Konserni on soveltanut 1.1.2010 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja sekä tulkintoja:

IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. Muutettu standardi edellyttää tytäryrityksen omistusmuutoksista syntyvien vaikutusten kirjaamista suoraan konsernin omaan pääomaan silloin kun emoyrityksen määräysvalta säilyy. Mikäli määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Vastaavaa kirjanpidollista käsittelytapaa sovelletaan jatkossa myös osakkuusyrityssijoituksiin (IAS 28) ja yhteisyritysosuuksiin (IAS 31). Standardimuutoksen seurauksena tytäryrityksen tappioita voidaan kohdistaa määräysvallattomille omistajille silloinkin, kun ne ylittävät määräysvallattomien omistajien sijoituksen määrän.

IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen. Uudistetun standardin soveltamisala on aikaisempaa laajempi. Uudistettu standardi sisältää useita konsernin kannalta merkittäviä muutoksia. Standardimuutokset vaikuttavat hankinnoista kirjattavan liikearvon määrään sekä liiketoimintojen myyntituloksiin. Standardimuutoksilla on vaikutusta myös tuloslaskelmaan kirjattaviin eriin sekä hankintatilikaudella että niillä tilikausilla, joilla suoritetaan lisäkauppahintaa tai toteutetaan lisähankintoja. Standardin siirtymäsääntöjen mukaisesti liiketoimintojen yhdistämisiä, joissa hankinta-ajankohta on ennen standardin pakollista käyttöönottoa, ei oikaista.

Seuraavilla uusilla tulkinnoilla ja muutoksilla olemassa oleviin standardeihin ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen:

• IFRIC 12 Palvelutoimilupajärjestelyt
• IFRIC 15 Kiinteistöjen rakennushankkeiden tulouttaminen
• IFRIC 16 Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset
• IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille

• IFRIC 18 Omaisuuserien siirrot asiakkailta

• IFRIC 9 ja IAS 39 (muutos) Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi luokittelun muutoksen yhteydessä

• IAS 39 (muutos) Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät IFRS 2 (muutos) Osakeperusteiset maksut – käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa.

Lisäksi IASB julkaisi huhtikuussa 2009 parannuksia 12 standardiin osana vuosittaisia parannuksia standardeihin. Konserni otti nämä muutokset käyttöön vuonna 2010. Muutoksilla ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Laatimisperiaatteet

Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yhtiöt (erityistä tarkoitusta varten perustetut yksiköt mukaan luettuina), joissa konsernilla on oikeus määrätä talouden ja toiminnan periaatteista. Yleensä tämä perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa yli puolet äänivallasta. Arvioitaessa, onko konsernilla toisessa yhtiössä määräysvalta, otetaan huomioon sellaisen potentiaalisen äänivallan olemassaolo ja vaikutus, joka on tarkasteluhetkellä toteutettavissa käyttämällä oikeus tai suorittamalla vaihto. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.

Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenetelmällä. Tytäryhtiöiden hankintameno on eliminoitu hankintahetken omaa pääomaa vastaan. Liikearvona käsitellään hankintamenon osa, joka ylittää hankitun yhtiön nettovarallisuuden käyvän arvon.

Konserniyhtiöiden väliset sisäiset liiketapahtumat, keskinäiset saamiset ja velat, sisäinen osingonjako sekä vaihto-omaisuuteen sisältyvät realisoitumattomat voitot on eliminoitu. Sisäisiin käyttöomaisuuden kauppoihin liittyvät katteet on eliminoitu. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta.

Määräysvallattomat omistajat erotetaan omasta pääomasta ja se esitetään taseessa omana eränään oman pääoman osana. Tuloslaskelmassa esitetään tilikauden tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille.

Segmenttiraportointi

Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista on Aspocomp Group Oyj:n hallitus. Aspocomp-konsernin liiketoiminta muodostaa yhden toimintasegmentin. Hallitus seuraa IFRS:n mukaista liikevaihtoa, liiketulosta ja tilikauden tulosta, joihin ei ole tehty oikaisuja.

Ei-euromääräisten erien muuntaminen

Valuuttamääräiset liiketapahtumat

Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on emoyhtiön esittämis- ja toimintavaluutta. Valuuttamääräiset liiketapahtumat muunnetaan euroiksi käyttäen tapahtumapäivinä vallinneita valuuttakursseja. Valuuttamääräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Näistä syntyvät valuuttakurssierot kirjataan tuloslaskelmaan siten, että liiketapahtumista aiheutuvat kurssierot sisältyvät tuloslaskelman

liikevoittoon ja rahoitusvaroista sekä -veloista aiheutuvat kurssierot esitetään rahoituserissä.

Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten muuntaminen

Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Keskikurssin ja tilinpäätöspäivän kurssin käytöstä syntyvät muuntoerot on kirjattu konsernin omaan pääomaan.

Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan omaan pääomaan. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot merkitään tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Liikevoitto/-tappio

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton/tappion käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto/tappio on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuna valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut erät esitetään liikevoiton/tappion alapuolella. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon/tappioon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä, muuten ne on kirjattu rahoituseriin.

Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan IAS 39:n mukaisiin ryhmiin lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvarojen taseesta poiskirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yritys pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Ne esitetään taseessa pitkäaikaisissa varoina jos ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä, ryhmässä Saamiset. Muussa tapauksessa ne esitetään lyhytaikaisina. Tällöin ne sisältyvät Myyntisaamiset ja muut saamiset -ryhmään.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan taseeseen käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin verovaikutus huomioiden ja esitetään omassa pääomassa. Käyvän arvon muutokset siirretään tuloslaskelmaan silloin, kun sijoituksesta luovutaan tai sijoituksen arvo on alentunut siten, että siitä on kirjattava arvonalennustappio. Esitettävillä kausilla konsernin myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät vain sijoituksia noteeraamattomiin osakkeisiin, joiden hankintameno vastaa olennaisilta osin niiden käypää arvoa (perustuen muun muassa viimeaikaisiin transaktioihin). Osakkeiden markkinat ovat epäaktiiviset eikä konserni ole aikeissa luopua osakkeista lähiaikoina.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Saadun transaktiomenoilla vähennetyn rahamäärän ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus merkitään tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmää käyttäen laina-ajan kuluessa. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin.

Vaihtovelkakirjalaina on yhdistelmäinstrumentti sisältäen sekä oman että vieraan pääoman ehtoisen osuuden. Vaihtovelkakirjalainan vieraan pääoman komponentti kirjataan alun perin määrään, joka vastaa vastaavan vaihto-oikeudettoman velan käypää arvoa. Velkaosuuden käypä arvo on määritetty käyttämällä tällaisen vastaavan velan markkinakorkoa vaihtovelkakirjalainan liikkeeseenlaskuhetkellä. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen velkaosuus arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, kunnes se kuoletetaan vaihtamalla laina osakkeiksi. Jäännös saadusta rahamäärästä, eli oman pääoman osuus, on kirjattu siihen liittyvillä veroilla vähennettynä omaan pääomaan osakeoptioksi. Instrumentista välittömästi johtuvat transaktiomenot kohdistetaan oman ja vieraan pääoman komponenteille niiden alkuperäisten kirjanpitoarvojen suhteessa.

Kaikki rahoitusvelat kirjataan taseeseen, kun yhtiöstä tulee rahoitusvelan sopimusosapuoli. Rahoitusvelkojen taseesta poiskirjaaminen tapahtuu silloin, kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Kun rahoitusvelkojen ehdot neuvotellaan uudelleen ja velan ehdot muuttuvat huomattavasti, käsitellään velkojen uudelleenjärjestelyä kirjanpidossa alkuperäisen rahoitusvelan kuoletuksena ja uuden rahoitusvelan syntymisenä. Ehtojen katsotaan olevan huomattavasti erilaiset jos uusien ehtojen mukainen rahavirtojen diskontattu nykyarvo, joka sisältää maksetut palkkiot vähennettyinä saaduilla palkkioilla ja joka on diskontattu alkuperäistä efektiivistä korkoa käyttäen, poikkeaa vähintään 10 % alkuperäisen rahoitusvelan jäljellä olevista diskontatuista rahavirroista. Uuden rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja alkuperäisen rahoitusvelan kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan tulosvaikutteisesti rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Jos velan ehtojen muutos ei ole huomattava, eikä muutosta katsota vanhan rahoitusvelan kuoletuksena ja uuden rahoitusvelan syntymisenä, syntyneillä menoilla ja palkkioilla oikaistaan velan kirjanpitoarvoa, ja ne kirjataan kuluiksi ehdoiltaan muuttuneen velan jäljellä olevana juoksuaikana.

Velkojen uudelleenjärjestelyt on kuvattu liitetiedossa 16.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Osakesijoitusten merkittävä tai pitkään jatkunut arvonalentuminen alle hankintahinnan, on osoitus myytävissä olevaksi rahoitusvaraksi luokitellun oman pääoman ehtoisen instrumentin arvonalentumisesta. Jos arvonalentumisesta on näyttöä, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio siirretään tuloslaskelmaan. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tuloslaskelman kautta, kun taas korkoinstrumentteihin kohdistunut arvonalentumistappion myöhempi peruuntuminen kirjataan tulosvaikutteisesti. Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen merkittävä viivästyminen ovat näyttöjä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Tuloslaskelmaan kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella, ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernitilinpäätöksessä eri maiden eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Kaikki konsernin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi eläkejärjestelyiksi ja maksut on kirjattu tuloslaskelmaan sille kaudelle, jota maksu koskee.

Palveluvuosilisät

Konsernin eri yksiköissä olevat palveluvuosilisäjärjestelyt on luokiteltu etuuspohjaisiksi järjestelyiksi IAS 19 standardin mukaisesti ja niitä koskevat vastuut on kirjattu velaksi taseeseen. Palveluvuosilisäjärjestelystä johtuvaa velkaa määritettäessä on otettu huomioon henkilökunnan vaihtuvuus, palkkojen keskimääräinen nousu ja henkilöstön keskimääräinen vuosipalkka. Näin saadut vastuut on diskontattu nykyhetkeen. Muutokset arvioissa velvoitteen suuruudessa kirjataan tuloslaskelmaan.

Osakeperusteiset maksut

Konsernin hallituksella on yhtiökokouksen valtuutus osakeperusteiseen kannustinjärjestelmään, jonka perusteella työntekijät suorittavat työtä yhtiön oman pääoman ehtoisia instrumentteja (optioita) vastaan. Mahdolliset järjestelyt arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Optioiden myöntämishetkellä määritelty käypä arvo perustuu konsernin arvioon niiden optioiden määrästä joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajankohdan lopussa. Käypä arvo määritellään Black-Scholes- optionhinnoittelumallin perusteella. Ei-markkinaperusteisten ehtojen (esim. tietty tulostavoite) vaikutuksia ei sisällytetä option arvoon, vaan ne otetaan huomioon niiden optioiden määrässä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajankohdan lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta optioiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna kirjataan järjestelyn ehtojen mukaisesti sijoitetun vapaan omaan pääoman rahastoon.

Tällä hetkellä yksikään osakeperusteisista kannustinjärjestelmistä ei ole aktiivinen.

Tuloutusperiaatteet

Suoritteiden myynti tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle ja konsernilla ei ole enää tuotteiden hallintaoikeutta eikä todellista määräysvaltaa. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla, myönnetyillä alennuksilla sekä valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. Asiakkailta laskutetut jakelukustannukset sisältyvät liikevaihtoon. Kuluksi kirjatut jakelukustannukset kirjataan tuloslaskelmassa liiketoiminnan kuluihin.

Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Jos saamisen arvo alentuu, sen kirjanpitoarvo alennetaan vastaamaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää, joka saadaan diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat instrumentin alkuperäisellä efektiivisellä korolla, ja diskonttausvaikutuksen purkautuminen kirjataan jatkossa korkotuotoksi. Arvoltaan alentuneista lainasaamisista kertyvät korkotuotot kirjataan alkuperäisen efektiivisen koron mukaisesti.

Osinkotuotot kirjataan, kun maksun saamiseen on syntynyt oikeus.

Vuokrasopimukset – Yhtiö vuokralleottajana

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi.

Rahoitusleasingsopimuksilla hankittu käyttöomaisuus on kirjattu taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa.

Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokraaikana siten, että tilikausittain jäljelle jäävälle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Tuloverot

Konsernin veroihin on kirjattu konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutos. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä vahvistettuja verokantoja käyttäen. Tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, johon on todennäköisesti käytettävissä tulevien tilikausien verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo on määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun tytäryrityksen yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Tytäryritysten hankinnasta syntyvä liikearvo sisältyy aineettomiin hyödykkeisiin. Liikearvo testataan vuosittain arvonalentumisen varalta, ja se merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta. Myytyyn yritykseen liittyvän liikearvon kirjanpitoarvo vaikuttaa myyntivoittoon tai -tappioon.

Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvoa kohdistetaan niille yksiköille tai yksikköjen ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän liiketoimintojen yhdistämisestä, jossa liikearvo on syntynyt, toimintasegmenttien mukaisesti määritettynä.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Yhtiöllä ei ole varsinaista tuotekehitystä. Tutkimus- ja kehitysmenot ovat sellaista yleistä tuotantoprosessin kehittämistä, jota ei suoranaisesti voida allokoida millekään asiakastilaukselle, mutta joka ei kuitenkaan täytä IAS 38 aktivointikriteereitä. Yhtiö ei enää tee sellaista piirilevyteknologiaan liittyvää tutkimus- tai kehitystyötä, joka ei suoranaisesti liittyisi asiakasprojekteihin ja jolla täten olisi itsenäistä tulontuottokykyä. Yhtiö ei pysty erottamaan tutkimusvaihetta kehittämisvaiheesta, eikä yhtiöllä ole varsinaista tuotekehitystoimintaa, joten yhtiö käsittelee kaikkia tuotantoprosessiin liittyviä menoja tutkimusvaiheen menoina (IAS 38.53).

Atk-ohjelmistot

Ostetut atk-ohjelmistot kirjataan taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla vähennettynä.

Aineettomat oikeudet ja muut aineettomat oikeudet

Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoitettu taloudellinen vaikutusaika, on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla vähennettynä.

Aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

• Aineettomat oikeudet 3 vuotta
• Muut aineettomat hyödykkeet 5 10 vuotta.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen käyttöikään. Yhtiön rakennuttamien rakennusten rakennusaikaiset korot aktivoidaan ja kirjataan poistoiksi kyseessä olevan investointikohteen poistoaikoja noudattaen.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä jäljelle jäänyt osa kirjataan kuluksi. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

• Rakennukset ja rakennelmat 15 30 vuotta
• Koneet ja kalusto 3 8 vuotta
• Muut aineelliset hyödykkeet 5 10 vuotta
• Maa- ja vesialueiden arvoista ei tehdä poistoja.

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Voitot tai tappiot, jotka syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjaamisesta pois taseesta, sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentuminen

Konserni tarkastelee vuosittain, onko olemassa viitteitä mahdollisista omaisuuserien arvonalentumisista. Jos tällaisia viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä ja verrataan näin saatua rahamäärää ko. omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Muusta kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden arvoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista.

Oma pääoma

Ulkona olevat kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Takaisin hankittujen omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien hankintameno on vähennetty omasta pääomasta.

Varaukset ja ehdolliset velat

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varausta.

Tappiollisesta sopimuksesta kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Ympäristövelvoitteista kirjataan varaus silloin, kun konsernilla on ympäristölainsäädännön ja konsernin ympäristövastuuperiaatteiden perusteella velvoite, joka liittyy tuotantolaitoksen käytöstä poistamiseen, ympäristövahingon korjaamiseen tai laitteiston paikasta toiseen siirtämiseen.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lopputulemien poikkeaminen tehdyistä arvioista ja oletuksista voivat vaikuttaa varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin ja tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Kirjanpidolliset arviot ja oletukset

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja oletusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Liikearvon arvonalentumistestaus

Käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten vaikutusten on arvioitu olevan suurin liikearvon arvonalentumistestauksen osalta.

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Lisäksi konserni arvioi viitteitä aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti ja arvonalentumisviitteiden ilmetessä suorittaa arvonalentumistestauksen. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä (liitetieto 25).

Arvonalentumistestauksessa edellytettävät arviot liittyvät laskelmissa käytettyihin keskeisiin oletuksiin, jotka ovat arvonalentumistestauslaskelmien rahavirtaennusteiden ennusteperiodin keskimääräinen liikevaihdon kasvuvauhti ja myyntikate sekä laskelmissa käytetty diskonttauskorko.

Tilikaudella ei ole kirjattu arvonalentumisia liikearvon arvonalentumistestausten perusteella.

Arvonalentumistestauslaskelmien oletuksista on kerrottu liitetiedossa 25.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä johdon harkinta

Tulevaisuutta koskevien arvioiden ja oletusten lisäksi joudutaan tilinpäätöstä laadittaessa käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Laadintaperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä harkinta koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRS-standardeissa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.

Merkittävimmät osa-alueet, joihin liittyy arvioiden ja oletusten käyttöä, ovat myyntisaamisten ja vaihto-omaisuuden arvostus sekä varaukset.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset on merkitty kirjanpitoon alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti vähennettynä arvonalentumistappioilla. Arvonalentumistappio kirjataan tapauskohtaisesti sekä aikaisemman kokemuksen perusteella, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perittyä täysimääräisesti, esimerkiksi velallisen maksuvaikeuksien tai konkurssiuhan johdosta. Asiakkaiden taloudellisessa tilanteessa tapahtuvien maksukykyyn vaikuttavien muutoksien seurauksena voidaan joutua kirjaamaan arvonalentumistappioita myyntisaamisista.

Myyntisaamisista on kerrottu liitetiedossa 14.

Vaihto-omaisuus

Yhtiö tarkastelee vaihto-omaisuuttaan säännöllisesti sen varalta, että vaihtoomaisuusmäärät olisivat todellista suuremmat, vaihto-omaisuuteen sisältyisi epäkurantteja hyödykkeitä eri tai vaihto-omaisuuteen kuuluvien hyödykkeiden markkina-arvo putoaisi hankintamenoa pienemmäksi, ja kirjaa vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa pienentävän vähennyserän tällaisten vähennysten varalta. Tällaista tarkastelua varten johdon on tehtävä arvioita tuotteiden tulevasta kysynnästä. Mahdolliset muutokset näissä arvioissa voivat johtaa vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvon tarkistamiseen tulevilla kausilla.

Vaihto-omaisuudesta on kerrottu liitetiedossa 13.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä. Uudelleenjärjestelyvaraus tehdään silloin, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja tiedottanut asiasta. Kirjattu varaus kuvastaa johdon parasta arviota tulevien menojen nykyarvosta.

Uusien tai muutettujen IFRS-standardien ja IFRIC-tulkintojen soveltaminen

Konserni ottaa vuonna 2011 käyttöön seuraavat IASB:n julkistamat uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat:

IAS 24 (uudistettu) Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä. Uudistetussa standardissa on selkeytetty ja yksinkertaistettu lähipiirin määritelmää, ja julkiseen valtaan yhteydessä olevilta yhteisöiltä on poistettu vaatimus kaikkien julkisen vallan tai muiden julkiseen valtaan yhteydessä olevien yhteisöjen kanssa toteutuneiden liiketoimien yksityiskohtien esittämisestä. Standardilla ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IAS 32 (muutos) Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu. Muutos koskee sellaisten liikkeeseen laskettujen oikeuksien kirjanpitokäsittelyä, jotka ovat muun kuin liikkeeseenlaskijan toimintavaluutan määräisiä Tiettyjen ehtojen täyttyessä tällaiset oikeudet luokitellaan nyt omaksi pääomaksi riippumatta siitä, missä valuutassa toteutushinta on määritetty. Aiemmin tällaiset oikeudet käsiteltiin johdannaisvelkoina Muutosta sovelletaan takautuvasti IAS 8:n "Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet" mukaisesti. Muutoksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääomanehtoisilla instrumenteilla. Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä tapauksessa, jossa rahoitusvelan ehdot neuvotellaan uudelleen ja sen tuloksena yritys laskee liikkeeseen oman pääoman ehtoisia instrumentteja velkojalleen kuolettaakseen rahoitusvelan osaksi tai kokonaan –(velan vaihtaminen omaksi pääomaksi) Tulkinnan mukaan on kirjattava tulosvaikutteisesti voitto tai tappio, joka määritetään rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käyvän arvon erotuksena. Jos liikkeeseen laskettujen instrumenttien käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, niiden arvostus perustuu kuoletetun rahoitusvelan käypään arvoon. Tulkinnalla ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFRIC 14 (muutos) Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat maksut. Muutoksella korjataan – ei toivottu vaikutus, joka on seurannut tulkinnasta IRIC 14 "IAS 19 – Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys". Ilman näitä muutoksia yritykset eivät saisi merkitä varoiksi taseeseen joitakin vapaaehtoisesti etukäteen suorittamiaan vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvia maksuja. Tämä ei ollut tarkoituksena, kun IFRIC 14 julkaistiin, ja näiden muutosten tarkoituksena on ongelman korjaaminen. Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IASB julkaisi heinäkuussa 2010 parannuksia seitsemään standardiin tai tulkintaan osana vuosittaisia parannuksia standardeihin.

Konserni ottaa seuraavat muutokset käyttöön vuoden 2011 tilinpäätöksessään:

• IFRS 3 (muutokset) Määräysvallattomien omistajien osuuden arvostaminen
• IFRS 7 (muutos) Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot
• IAS 1 (muutos) Tilinpäätöksen esittäminen oman pääoman muutoslaskelma
• IAS 27 (muutos) Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös
• IAS 34 (muutos) Osavuosikatsaukset.

Muutoksilla ei arvioida olevan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Konserni ottaa käyttöön vuonna 2012 tai myöhemmin seuraavat standardit ja muutokset olemassa oleviin standardeihin:

• IFRS 9 Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen*
• IFRS 9 Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen*
• IFRS 7 (muutos) Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot: rahoitusvarojen siirrot*
• IAS 12 (muutos) Laskennalliset verot.*

Yllämainittujen standardien vaikutusta konsernitilinpäätökseen selvitetään.

*Kyseistä standardia/tulkintaa tai muutosta ei vielä ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

LIITETIEDOT

1000 euroa	2010		2009
Segmentti-informaatio
Aspocomp myy ja valmistaa korkean teknologian piirilevyjä elektroniikkalaitteisiin. Vuosien 2006-2008 aikana toteutettujen järjestelyjen jälkeen konsernilla on jäljellä yksi piirilevytehdas. Aspocomp konsernin liiketoiminta muodostaa tilinpäätöksessä yhden raportoitavan segmentin. Liikevaihto ulkopuolisilta asiakkailta kertyy piirilevyjen myynnistä elektroniikkalaitteita ja -järjestelmiä valmistaville asiakkaille.
Liikevaihdon kokonaismäärän jakautuminen
Tietoliikenne-elektroniikka	15 010	80 %	11 372	86 %
Autoelektroniikka	1 727	9 %	894	7 %
Teollisuuselektroniikka	816	4 %	289	2 %
Muu elektroniikka	1 232	7 %	605	5 %
Yhteensä	18 785	100 %	13 161	100 %
Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan ja varat esitetään varojen sijainnin mukaan.
Liikevaihto markkina-alueittain
Suomi	12 399	66 %	8 202	62 %
Eurooppa	5 498	29 %	2 407	18 %
Aasia	866	5 %	1 899	14 %
Muu maailma	22	0 %	653	5 %
Yhteensä	18 785	100 %	13 161	100 %
Varat
Suomi	17 047	50 %	14 943	48 %
Singapore	16 601	49 %	16 207	52 %
Muut maat	228	1 %	236	1 %
Yhteensä	33 876	100 %	31 386	100 %
Myynnin jakautuminen suurimmille asiakkaille
Asiakas 1	9 490	51 %	5 699	43 %
Asiakas 2	2 136	11 %	1 478	11 %
Asiakas 3	1 228	7 %	934	7 %
Asiakas 4	955	5 %	649	5 %
Asiakas 5	740	4 %	289	2 %
Asiakas 6	520	3 %	763	6 %
Viisi (5) suurinta yhteensä	14 549	77 %	9 523	72 %

		1000 euroa	2010	2009
2.	Liiketoiminnan muut tuotot
	Myyntivoitot		6	26
	Tekes-avustus		39	16
	ELY-Keskus kehittämisavustus		50	0
	Myyntikomissiot		124	181
	Muut tuotot		12	15
	Yhteensä		231	238
3.	Aineiden ja tarvikkeiden käyttö
	Aineiden ja tarvikkeiden ostot		5 657	4 110
	Varastojen muutos		-313	-49
	Yhteensä		5 344	4 061
	Ulkopuolisilta ostetut palvelut		406	87
	Yhteensä		5 749	4 148
4.	Henkilöstökulut
	Palkat		4 636	4 367
	Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet		-19	-14
	Eläkekulut maksuperusteisista järjestelmistä		838	868
	Muut henkilöstökulut		295	353
	Yhteensä		5 750	5 575
	Henkilöstö keskimäärin		98	101
	Henkilöstö 31.12.2010
	Työntekijät		67	67
	Toimihenkilöt		31	29
	Yhteensä		98	96
5.	Työsuhde-etuudet
	Velvoite tilikauden alussa		162	176
	Tilikauden lisäykset		72	0
	Tilikauden aikana realisoitunut		-19	-14
	Velvoite tilikauden lopussa		215	162

Aspocompilla on pitkäaikainen työsuhde-etuusjärjestelmä, joka kattaa koko henkilöstön Suomessa. Järjestelmä on niin sanottu palveluvuosilisäjärjestelmä, jonka mukaisesti henkilöstö saa tietyn suuruisen palkkion oltuaan yhtiön palveluksessa järjestelmässä määritellyn ajan.

	1000 euroa	2010	2009
6. Liiketoiminnan muut kulut
Vuokrakulut		666	779
Korjaus- ja ylläpitokulut		602	446
Energiakulut		385	431
Veden kulutus ja vedenkäsittelykemikaalit		90	109
Tuotannon muut muuttuvat kulut		399	285
Vapaaehtoiset sosiaalikulut		148	222
Kiinteistökulut		412	310
Vakuutusmaksut		94	124
Matkakulut		183	143
IT-kulut		218	252
Vieraat palvelut		301	285
Tilintarkastusyhteisön palkkiot		93	117
Hallintokulut		315	226
Muut kuluerät		344	298
Yhteensä		4 250	4 026
Tilintarkastusyhteisön palkkiot
Tilintarkastus		73	106
Veroneuvonta		0	8
Muut palvelut		19	3
Todistukset ja lausunnot		1	0
Yhteensä		93	117
7. Rahoitustuotot- ja kulut
Tuotot
Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista		3	2
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista		462	409
Rahoitustuotot yhteensä		465	411
Kulut
Korkokulut pankkilainoista ja lyhytaikaisista limiiteistä		1 613	1 358
Korkokulut rahoitusleasingsopimuksista		19	22
Rahoituskulut yhteensä		1 632	1 380
Rahoitustuotot- ja kulut yhteensä		-1 167	-969

1000 euroa	2010	2009
8. Tuloverot
Tilikauden verot
Tilikauden tuloverot	2	-7
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta	0	143
Laskennalliset verot	0	0
Tilikauden verot yhteensä	2	136
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla
laskettujen verojen täsmäytyslaskelma
Tulos ennen veroja	673	-2 639
Verot laskettuna kotimaan verokannalla 26% (26% v. 2009 )	-175	686
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat	2	1
Poistot verotuksessa vähentämättä olevasta hankintamenosta	377	419
Vähennyskelvottomat kulut	-5	0
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	30	0
Kirjaamatta olevat laskennalliset verosaamiset	-227	-1 113
Verot aiemmilta tilikausilta	0	143
Tuloverot yhteensä	2	136

Vahvistettujen tappioiden yhteenlaskettu määrä on 108 934 tuhatta euroa. Tappiot vanhenevat vuosina 2011-2019. Vuoden 2009 tappiot olivat 4 168 tuhatta euroa. Ulkomaisilla tytäryhtiöillä ei ole olennaisia jakokelpoisia varoja.

Jäljellä olevat vahvistetut tappiot	Tappiot	Vanhenee
Vuodelta 2001	0	2011
Vuodelta 2002	3 630	2012
Vuodelta 2003	821	2103
Vuodelta 2004	1 156	2014
Vuodelta 2005	20 409	2015
Vuodelta 2006	30 740	2016
Vuodelta 2007	43 032	2017
Vuodelta 2008	5 094	2018
Vuodelta 2009	4 052	2019
Laskennalliset verot
Laskennalliset verovelat
- Yli 12kk kuluttua maksettavat laskennalliset verovelat	539	609
- Seuraavan 12kk kuluessa maksettavat laskennalliset verovelat	170	170
	709	779
Laskennalliset verosaamiset
- Yli 12kk kuluttua hyödynnettävät laskennalliset verosaamiset	-539	-609
- Seuraavan 12kk kuluessa hyödynnettävät laskennalliset verosaamiset	-170	-170
	-709	-779
Laskennalliset verot (netto)	0	0

Laskennalliset verosaamiset ja -velat on vähennetty toisistaan, koska väliaikaiset erot liittyvät Suomessa saman veronsaajan verottamiin eriin ja yhtiöllä on IAS 12.71-72 tarkoittama laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata erät toisistaan. Vahvistetuista tappioista ja verotuksessa vähentämättä olevien hankintamenojen arvosta on kirjattu laskennallista verosaamista vain laskennallisten verovelkojen täyteen määrään asti.

1000 euroa

8. (jatkuu)

Laskennallisten verosaamisten ja velkojen muutokset tilikauden aikana on esitetty alla netottamatta niitä keskenään.

	Rahoitus	Laina	Vaihtovelka
Laskennalliset verovelat	leasing	saaminen	kirjalaina	Akordi	Muut	Yhteensä
1.1.2009	5	116	309	416	0	846
Tilikauden tulokseen kirjatut	1	100	-64	-104	0	-68
Tilikauden laajaan tulokseen kirjatut						0
Suoraan omaan pääomaan kirjatut						0
31.12.2009	5	216	245	312	0	779
Tilikauden tulokseen kirjatut	-2	100	-64	-104	0	-70
Tilikauden laajaan tulokseen kirjatut						0
Suoraan omaan pääomaan kirjatut						0
31.12.2010	4	316	181	208	0	709

	Hidastetuista
	verotus	Vahvistetuista
Laskennalliset verosaamiset	poistoista	tappioista	Muut	Yhteensä
1.1.2009	-1 596	-27 042	-357	-28 996
Tilikauden tulokseen kirjatut	68			68
Tilikauden laajaan tulokseen kirjatut				0
Suoraan omaan pääomaan kirjatut				0
Kirjaamatta jätetty osuus muutoksesta	351	-1 053		-703
31.12.2009	-1 178	-28 096	-357	-29 631
Tilikauden tulokseen kirjatut	70			70
Tilikauden laajaan tulokseen kirjatut				0
Suoraan omaan pääomaan kirjatut				0
Kirjaamatta jätetty osuus muutoksesta	307	-227	-19	61
31.12.2010	-801	-28 323	-376	-29 500

	1000 euroa
9.	Aineettomat hyödykkeet	Aineettomat oikeudet	Liikearvo	Muut	Yhteensä
	Hankintahinta 1.1.2010	211	3 000	0	3 211
	Lisäykset 1.1.-31.12.2010	0	0	0	0
	Vähennykset 1.1.-31.12.2010	0	0	0	0
	Siirrot erien välillä	0	0	0	0
	Hankintahinta 31.12.2010	211	3 000	0	3 211
	Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2010	211	0	0	211
	Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	0	0
	Tilikauden poisto	0	0	0	0
	Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2010	211	0	0	211
	Kirjanpitoarvo 31.12.2010	0	3 000	0	3 000
	Hankintahinta 1.1.2009	211	3 000	15	3 226
	Lisäykset 1.1.-31.12.2009	0	0	0	0
	Vähennykset 1.1.-31.12.2009	0	0	-15	-15
	Siirrot erien välillä	0	0	0	0
	Hankintahinta 31.12.2009	211	3 000	0	3 211
	Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2009	189	0	0	189
	Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	0	0
	Tilikauden poisto	22	0	0	22
	Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2009	211	0	0	211
	Kirjanpitoarvo 31.12.2009	0	3 000	0	3 000

	1000 euroa
10.	Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	Koneet ja kalusto	Ennakko maksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
	Hankintahinta 1.1.2010	7 955	32	7 987
	Lisäykset 1.1.-31.12.2010	1 593	297	1 890
	Vähennykset 1.1.-31.12.2010	-64	0	-64
	Siirrot erien välillä	32	-32	0
	Hankintahinta 31.12.2010	9 516	297	9 812
	Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2010	4 920	0	4 920
	Vähennysten ja siirtojen
	kertyneet poistot	-41	0	-41
	Tilikauden poisto	1 264	0	1 264
	Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2010	6 144	0	6 144
	Kirjanpitoarvo 31.12.2010	3 372	297	3 669
	Hankintahinta 1.1.2009	6 637	647	7 284
	Lisäykset 1.1.-31.12.2009	1 430	551	1 982
	Vähennykset 1.1.-31.12.2009	-113	-1 166	-1 279
	Siirrot erien välillä	0	0	0
	Hankintahinta 31.12.2009	7 955	32	7 987
	Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2009	3 822	0	3 822
	Vähennysten ja siirtojen
	kertyneet poistot	-26	0	-26
	Tilikauden poisto	1 124	0	1 124
	Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2009	4 920	0	4 920
	Kirjanpitoarvo 31.12.2009	3 034	32	3 066

1000 euroa

11. Rahoitusleasing-sopimukset

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:

	Koneet ja	Yhteensä
	kalusto
Hankintahinta 1.1.2010	1 444	1 444
Lisäykset	0	0
Vähennykset	0	0
Hankintahinta 31.12.2010	1 444	1 444
Kertyneet poistot 1.1.2010	904	904
Vähennysten kertyneet poistot	0	0
Tilikauden poisto	235	235
Kertyneet poistot 31.12.2010	1 139	1 139
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	305	305
Hankintahinta 1.1.2009	1 444	1 444
Lisäykset	0	0
Vähennykset	0	0
Hankintahinta 31.12.2009	1 444	1 444
Kertyneet poistot 1.1.2009	531	531
Vähennysten kertyneet poistot	0	0
Tilikauden poisto	372	372
Kertyneet poistot 31.12.2009	904	904
Kirjanpitoarvo 31.12.2009	540	540

	1000 euroa	2010	2009
12. Myytävissä olevat rahoitusvarat
Tilikauden alussa		44	44
Vähennykset		-27	0
Tilikauden lopussa		16	44

Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät konsernin sijoitukset noteeraamattomiin osakkeisiin, joiden hankintameno vastaa olennaisilta osin niiden käypää arvoa perustuen muun muassa viimeaikaisiin transaktioihin.

1000 euroa	2010	2009
13. Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet	1 524	1 211
Keskeneräiset tuotteet	511	374
Valmiit tuotteet ja tavarat	78	378
Yhteensä	2 114	1 963
Vaihto-omaisuudesta tehdyt arvonalennuskirjaukset	117	46
14. Lainat ja muut saamiset
Pitkäaikaiset saamiset Saaminen liittyen Meadville Aspocomp (BVI) Holdings Ltd:n myyntiin	16 601	16 217
Saaminen on vuonna 2007 toteutuneen tytäryrityksen myynnin 20 % omistusosuuteen liittyvä saaminen. Saaminen on arvostettu tytäryhtiön myynnin yhteydessä käypään arvoon perustuen tytäryhtiöosakkeiden arvoon, minkä jälkeen saaminen on arvostettu käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Saamisen tasearvo vastaa olennaisesti sen käypää arvoa raportoitavina kausina. Saaminen on euromääräinen.
Lyhytaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset
Myyntisaamiset	3 470	3 821
Siirtosaamiset	276	235
Muut saamiset	18	3
Yhteensä	3 763	4 058
Myyntisaamisten ikäjakauma
Myyntisaamiset, joiden arvo ei ole alentunut
Erääntymättömät	3 219	2 993
Erääntyneet
alle 30 päivää	254	750
30-60 päivää	7	93
61-90 päivää	-2	13
yli 90 päivää	-9	-28
Yhteensä	3 470	3 821
Myyntisaamiset, jotka ovat erääntyneet ja arvoltaan alentuneet: Erääntyneet
yli 90 päivää	0	0
Yhteensä	0	0
Myyntisaamiset yhteensä	3 470	3 821

1000 euroa	2010	2009
14. (jatkuu)
Myyntisaamisten jakautuminen valuutoittain
EURO	3425	3720
USD	45	101
Yhteensä	3 470	3 821
Muut saamiset ja siirtosaamiset koostuvat normaaleista liiketoimintaan liittyvistä saamisista, joista mikään ei ole yksinään merkittävä. Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä vakuuksien käypää arvoa
huomioon ottamatta siinä tapauksessa, että toiset osapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.
Myyntisaamisten ja muiden saamisten käyvät arvot vastaavat tasearvoja, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioiden.
Luottotappiot
Tilkaudella kirjatut luottotappiot	-18	-59
Tilikaudella palautetut edellisten tilikausien luottotappiot	0	59
Nettoluottotappiot	-18	0
15. Rahavarat
Käteinen raha ja pankkitilit	4 712	3 038
Yhteensä	4 712	3 038

Rahavarat Suomessa olivat tilinpäätöshetkellä 4 595 tuhatta euroa, ja muissa maissa 117 tuhatta euroa. Rahavarat olivat tilinpäätöshetkellä pääasiassa pankkitileillä.

	1000 euroa	2010	2009
16.	Rahoitusvelat
	Pitkäaikaiset rahoitusvelat
	Pankkilainat	11 102	12 202
	Vaihtovelkakirjalaina	9 274	9 357
	Rahoitusleasingvelat	146	319
	Yhteensä	20 522	21 878

Pitkäaikaiset rahoitusvelat on raportoitu vain kirjanpitoarvoisina, koska yhtiön velkajärjestelysopimusten takia käypien arvojen määrittely ei ole mahdollista.

Pankkilainat

Vuonna 2007 toteutetussa velkajärjestelyssä kotimaisten lainojen osalta korkoprosentiksi sovittiin 2,5 %. Diskontattuna lainan alkuperäisellä efektiivisellä korolla, joka vastaa lainan markkinaehtoista korkoa, lainan muuttuneiden ehtojen mukainen diskontattu nykyarvo oli yli 10 % alhaisempi kuin lainan alkuperäisten ehtojen mukainen diskontattu rahamäärä. Näin ollen ehtojen muutosta käsiteltiin vanhan velan kuoletuksena ja uuden velan syntymisenä. Kuolettamisesta johtuva voitto, yhteensä noin 2 miljoonaa euroa, kirjattiin rahoitustuotoksi. Syntynyt rahoitusvelka kirjattiin käypään arvoon ja erotus käyvän arvon ja nimellisarvon välillä, yhteensä 2 miljoonaa euroa, kirjattiin rahoitustuotoksi. Erotus jaksotetaan efektiivisen koron menetelmällä laina-ajalle.

Vaihtovelkakirjalaina

Aspocomp Group Oyj:n hallitus päätti 17.11.2006 private placement -tyyppisen suunnattavan vaihdettavan debentuurilainan liikkeeseenlaskusta. Laina tarjottiin rajatun institutionaalisten sijoittajien joukon merkittäväksi. Lainaa merkittiin yhteensä 10 300 000 euroa. Laina laskettiin liikkeeseen 1.12.2006. Alkuperäisten ehtojen mukaan lainalle maksetaan 5,75 prosentin kiinteää vuotuista korkoa puolivuosittain ja sen eräpäivä on 1.12.2011. Osakkeen vaihtokurssi (merkintähinta) on 2,1407 euroa. Osakkeiden merkintäaika (lainan vaihtoaika) alkoi 1.2.2007 ja päättyy 31.10.2011. Merkitty määrä oikeuttaa enintään 4 811 510 Aspocomp Group Oyj:n uuden osakkeen merkintään.

Maaliskuussa 2008 I/2006 debentuurilainan haltijoiden velkojainkokous päätti lainan ehtojen muuttamisesta siten, että lainan korko erääntyy maksettavaksi yhtenä eränä 1.12.2011. Lisäksi on sovittu yhteensä 96,80 prosenttia lainan pääomasta edustavien velkojien kanssa lainan ehtojen muuttamisesta siten, että lainan pääoma ja sille kertyvä korko erääntyy maksettavaksi yhtenä eränä 1.12.2013. Mikäli yhtiö joutuu yrityssaneerausmenettelyyn, yhtiön hallitus antaa enintään 20 000 000 optio-oikeutta muutossopimuksen allekirjoittaneille debentuurilainan haltijoille. Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintähinta on 0,00001 euroa osakkeelta. Debentuurilainan yhteydessä liikkeeseen laskettujen optio-oikeuksien merkintäaikaa jouduttiin myös pidentämään 31.10.2013 asti.

Vaihtovelkakirjalaina on jaettu omaan ja vieraaseen pääomaan tilinpäätöksessä. Lainan vieraan pääoman komponentti on kirjattu alun perin taseeseen käypään arvoon, joka määriteltiin käyttämällä vastaavan velan markkinakorkoa lainan liikkeeseenlaskuhetkellä. Oman pääoman komponentti on laskettu lainan liikkeeseenlaskusta saadun rahamäärän ja velan käyvän arvon erotuksena. Vaihtovelkakirjalainan oman pääoman komponentti, 1 868 tuhatta euroa, on kirjattu vapaan sijoitetun oman pääoman rahastoon. Laina on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.

Vaihtovelkakirjalainan efektiivinen korkokanta on 11,1 %.

Pankkilainat ja vaihtovelkakirjalaina ovat kiinteäkorkoisia.

1000 euroa	2010	2009
Rahoitusvelat (jatkuu)
Lyhytaikaiset velat
Pankkilainat	1 000	0
Vaihtovelkakirjalaina	330	0
Rahoitusleasingvelat	173	242
Yhteensä	1 503	242
Lyhytaikaisten rahoitusvelkojen käypä arvo vastaa niiden kirjanpitoarvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioiden. Rahoitusleasingvelat ovat vaihtuvakorkoisia.
Rahoitusleasingsopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat
Yhden vuoden kuluessa	176	247
Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	147	323
Viiden vuoden jälkeen	0	0
Yhteensä	324	570
Rahoitusleasingsopimusten tulevaisuudessa maksettavat korot	-5	-9
Rahoitusleasingsopimusten nykyarvo	319	561
Rahoitusleasingsopimusten nykyarvon erääntymisajat
Yhden vuoden kuluessa	173	242
Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	146	319
Viiden vuoden jälkeen	0	0
Yhteensä	319	561

	1000 euroa
16.	Rahoitusvelat (jatkuu)
	Velkojen maturiteettijakauma
	31.12.2010		Tasearvo Rahavirta 12 kk		1-2 v	2-5 v	Yli 5 v
	Pankkilainat
	Pääoma	12 102	12 902	1 000	0	11 902	0
	Korkomaksut		953	0	0	953	0
	Vaihtovelkakirjalaina
	Pääoma	9 604	10 300	330	0	9 970	0
	Korkomaksut		1 689	76	0	1 613	0
	Rahoitusleasingvelat
	Pääoma	319	319	173	146	0	0
	Korkomaksut		5	4	1	0	0
	Ostovelat ja muut velat	8 042	8 042	5 066	0	2 976	0
	Yhteensä	30 067	34 210	6 649	147	27 414	0
	31.12.2009		Tasearvo Rahavirta 12 kk		1-2 v	2-5 v	Yli 5 v
	Pankkilainat
	Pääoma	12 202	13 402	0	0	13 402	0
	Korkomaksut		1 312	0	0	1 312	0
	Vaihtovelkakirjalaina
	Pääoma	9 357	10 300	0	330	9 970	0
	Korkomaksut		2 281	0	36	2 245	0
	Rahoitusleasingvelat
	Pääoma	561	561	242	174	145	0
	Korkomaksut		9	5	3	1	0
	Ostovelat ja muut velat	5 804	5 804	2 539	1 260	2 005	0
	Yhteensä	27 924	33 670	2 786	1 803	29 080	0

Vuonna 2007 allekirjoitetun lainojen uudelleenjärjestelysopimuksen mukaan pankkilainat ja niiden sopimuksen voimaantulon jälkeen kertyneet korot erääntyvät maksettavaksi yhdellä kertaa siten, että ajankohta on sidottu Meadville (BVI) Holdings Ltd:n liittyvän osto- ja myyntioption toteuttamishetkeen, aikaisintaan 2013. Optiosopimuksesta on kerrottu tarkemmin liitetiedossa 14.

	1000 euroa	2010	2009
17. Varaukset
Pitkäaikaiset varaukset
Tilikauden alussa		157	135
Varausten lisäykset		124	157
Maksetut varaukset		-219	-135
Varausten purku		-61	0
Tilikauden lopussa		0	157

Varaukset koostuivat suljettuun tehtaaseen liittyvistä työttömyyseläkekustannuksista.

Varaus liittyi vuosien 2006 ja 2007 uudelleenjärjestelyiden jälkeiseen lainmuutoksen, joka vaikutti yhtiöön takautuvasti. Tiettyjen ehtojen toteutuessa Työttömyysvakuusrahasto peri yhtiöltä ns. omavastuumaksun edellä mainittujen järjestelyiden osana irtisanottujen työttömyysturvan lisäpäivien rahoittamiseksi. Jäljellä olleet varaukset on purettu vuoden 2010 tilinpäätöksessä työllistymisvelvoitteiden täytyttyä.

18. Ostovelat ja muut velat Ostovelkojen jakautuminen valuutoittain
EURO	1 017	865
USD	155	122
Yhteensä	1 172	987
Siirtovelat	6 871	4 817
Ostovelat ja muut velat yhteensä	8 042	5 804
Siirtovelkojen olennaiset erät
Henkilöstökulut	957	696
Lainojen korkojaksotukset	2 977	2 044
Sulkemiskulut	1 889	1 889
Alv-velka	627	26
Muut	421	162
Yhteensä	6 871	4 817

19. Osakeperusteiset maksut

Optiopohjaiset kannustinjärjestelmät

Vuoden 2006 optio-ohjelma

Aspocompin yhtiökokous päätti 10.4.2006 laskea liikkeeseen 930 000 optio-oikeutta 2006A, 2006B ja 2006C konsernin avainhenkilöille sekä Aspocomp Oy:lle, yhtiön kokonaan omistamalle tytäryhtiölle.

Tilikauden 2009 aikana kaikki edellä mainittuun ohjelmaan liittyvät optio-oikeudet ovat palautuneet yhtiölle ja hallitus on päättänyt ehdottaa vuoden 2011 yhtiökokoukselle optio-ohjelman lopettamista.

Optio-oikeuksista ei ole tilikaudella eikä edellisillä tilikausilla tehty kulukirjauksia.

Vuoden 2008 optio-ohjelmat

Debentuurilainan 2013 muutossopimuksen mukaan hallitus antaa varsinaisen yhtiökokouksen 10.5.2007 antaman valuutuksen perusteella enintään 20 000 000 uutta optio-oikeutta vastikkeena Debentuurilainan ehtojen muutokselle niiden Debentuurilainan I/2006 haltijoiden merkittäväksi, jotka ovat allekirjoittaneet tai allekirjoittavat hallituksen määräämään päivämäärään mennessä 2013 Muutossopimuksen. Option haltijat voivat merkitä osakkeita optio-oikeuksilla kuitenkin ainoastaan mikäli yhtiö joutuu Yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993, muutoksineen) mukaiseen yrityssaneerausmenettelyyn ja Debentuurilainan nojalla maksamatta olevan pääoman määrää alennetaan kyseisessä saneerausmenettelyssä.

Optio-oikeuksien nojalla merkittävien osakkeiden merkintähinta on 0,00001 euroa osakkeelta. Kunkin optionhaltijan maksettavaksi tuleva osakkeiden kokonaismerkintähinta pyöristetään ylöspäin lähimpään 10 senttiin. Merkintähinnan määrittelyssä on otettu huomioon optio-oikeuksien liikkeeseen laskun sidonnaisuus 2013 Muutossopimukseen sekä 2013 Muutossopimuksen tärkeys yhtiön taloudellisen tilanteen kannalta.

Vuoden 2008 yhtiökokous myönsi hallitukselle valtuudet antaa optio-oikeuksia Aspocomp Group Oyj:n nykyiselle tai tulevalle toimitusjohtajalle. Annettavien optio-oikeuksien määrä on yhteensä enintään 5 520 000 kappaletta. Optio-oikeudet oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 5 520 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa omaa osaketta. Nyt liikkeeseen laskettavien optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden osuus on yhteensä enintään 10,0 prosenttia yhtiön osakkeista ja osakkeiden tuottamista äänistä mahdollisen osakemerkinnän jälkeen, jos merkinnässä annetaan uusia osakkeita.

Optio-oikeudella merkittävän osakkeen merkintähinta perustuu Aspocomp Group Oyj:n osakkeen vallitsevaan markkinahintaan OMX Pohjoismainen Pörssi Helsinki Oy:ssä maaliskuussa 2008, mikä oli 0,10 euroa. Osakkeen merkintähinta merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Optiooikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintäaika on optio-oikeuksilla 2008A 1.4.2010 - 30.4.2014, optio-oikeuksilla 2008B 1.4.2011 - 30.4.2014, optio-oikeuksilla 2008C 1.4.2012 - 30.4.2014 ja optiooikeuksilla 2008D 1.4.2013 - 30.4.2014.

Toimitusjohtajalla on kuitenkin oikeus merkitä osakkeita kaikilla optio-oikeuksilla 30 päivän ajan siitä päivästä, kun yhtiö on vastaanottanut häneltä optio-oikeuksia koskevan vastaanottovahvistuksen. Merkityt osakkeet ovat kuitenkin vapaasti siirrettävissä ja pantattavissa vasta, kun osakemerkinnän aika osakemerkintään käytetyillä optio-oikeuksilla olisi alkanut. Mikäli toimitusjohtajan toimisuhde päättyy ennen varsinaisen osakemerkintäajan alkamista, merkityt osakkeet ovat vapaasti siirrettävissä ja pantattavissa, kun kuusi kuukautta on kulunut toimisuhteen päättymisestä.

Tilikauden aikana hallitus ei myöntänyt toimitusjohtajalle edellä mainittuja optioita, eikä niistä siksi ole tehty kulukirjausta.

	1000 euroa	2010	2009
20.	Valuuttakurssivoitot ja -tappiot
	Tuloslaskelmaan kirjatut valuuttakurssivoitot ja -tappiot
	Liikevaihto	4	-7
	Aineiden ja tarvikkeiden ostot	-22	-15
	Yhteensä	-18	-22

21. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tai tappio kauden aikana ulkona olleiden osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla lukuunottamatta yhtiön hallussa pitämiä omia osakkeita.

Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tulos	382	-2 515
Ulkona olleiden osakkeiden lukumäärän painotettu ka. tilikauden aikana	49 705	49 705
Osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista (euroa/osake)	0,01	-0,05

Yhtiö on laskenut liikkeelle vaihtovelkakirjalainan, jolla saattaa mahdollisesti olla laimentava vaikutus osakekohtaiseen tulokseen tulevaisuudessa. Tilinpäätöshetkellä näillä instrumenteilla on kuitenkin vahventava vaikutus, joten niitä ei ole sisällytetty laimennusvaikutuksella oikaistuun osakekohtaiseen tulokseen. Tästä syystä laimentamaton ja laimennettu osakekohtainen tulos on sama. Tiedot vaihtovelkakirjalainasta on esitetty liitetiedossa "16. Rahoitusvelat" ja optioista liitetiedossa "19. Osakeperusteiset maksut".

22.	Vakuudet ja vastuusitoumukset Muut vuokrasopimukset Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten mukaiset
	vähimmäisvuokrat
	Vuoden kuluessa	670	666
	Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua
	Yli viiden vuoden kuluttua
	Yhteensä	670	666
	Voimassa seuraavat vastuusitoumukset 31.12.2010
	Pankki- ja muut takuut
	Pankkitakauksen vastasitoumus Suomen Tullilaitokselle	100	100

Kiinnitykset

Lainasaaminen on pantattu pankkilainojen vakuudeksi 16,6 miljoonan euron arvosta. Lainat, joiden vakuutena osakkeet ovat, ovat nimellisarvoltaan 12,1 miljoonaa euroa.

Lisäksi on pantattuna tytäryhtiö Aspocomp Oulu Oy:n osakkeet, joiden kirjanpitoarvo on 5,5 miljoonaa euroa.

1000 euroa		2010	2009
23. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
Poistot ja arvonalentumiset		1 265	1 145
Rahoitustuotot		-465	-411
Rahoituskulut		2 279	2 027
Velkajärjestelyn vaikutukset		-647	-647
Verot		-2	-136
Varausten muutos		-157	22
Myyntivoitot		-2	-1
Muut erät		15	0
Yhteensä		2 286	1 999
Nettokäyttöpääoman muutos
Saamisten muutos		665	2 347
Vaihto-omaisuuden muutos		-150	126
Osto- ja muiden velkojen muutos		582	-1 069
Yhteensä		1 096	1 404
24. Lähipiiritapahtumat
Aspocomp-konsernin lähipiiriin kuuluvat tytäryhtiöt, hallituksen jäsenet ja
toimitusjohtaja.
	Koti	Konsernin	Emoyhtiön
Konserniyritykset	paikka	omistusosuus	omistusosuus
Aspocomp Group Oyj, emoyritys	Suomi
Aspocomp Ab	Ruotsi	90 %	90 %
Aspocomp GmbH	Saksa	90 %	90 %
Aspocomp Holding PTE. Ltd.	Singapore	100 %	100 %
Aspocomp Oulu Oy	Suomi	90 %	90 %
Aspocomp Trading Oy	Suomi	100 %	100 %
Lähipiirin kanssa toteutuneet tavaroiden ja palveluiden myynnit perustuvat
markkinahintoihin ja yleisiin markkinaehtoihin.
		2010	2009
Johdon työsuhde-etuudet
Toimitusjohtajan palkka ja työsuhde-etuudet		227	343
Hallituksen jäsenten palkkiot
Tuomo Lähdesmäki, pj.		36	36
Johan Hammarén, vara-pj.		18	18
Kari Vuorialho		18	18
Hallituksen palkkiot yhteensä		72	72
Johdon työsuhde-etuudet yhteensä		299	520

Toimitusjohtajan eläkeikä ja eläkkeen määräytymisperuste on nykyisen lainsäädännön mukaan 63-68 vuotta. Toimitusjohtajaa koskevan työsopimuksen irtisanomisaika on molemminpuolisesti kolme (3) kuukautta. Työnantajan irtisanoessa toimitusjohtajalle maksetaan lisäksi neljän (4) kuukauden rahapalkkaa vastaava summa irtisanomisajanpalkan lisäksi. Toimitusjohtajalla ei ole vapaaehtoisia lisäeläkejärjestelyjä.

Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.

Johdon osakeomistukset (kappaletta yhtiön osakkeita)	31.12.2010	31.12.2009
Hallitus	746 317	635 317
Toimitusjohtaja	38 100	38 100
Osakeomistukset yhteensä	784 417	673 417
Äänimäärästä	1,6 %	1,3 %

	1000 euroa	2010	2009
25.	Arvonalentumistestaus
	Tytäryhtiöhankinnan kautta syntynyt liikearvo kohdistuu seuraavasti rahavirtaa tuottavalle yksikölle:
	Piirilevyjä valmistava tehdas	3 000	3 000

Rahavirtaa tuottava yksikkö Aspocomp Oulu Oy'n piirilevyvalmistus. Yhtiö valmistaa pääasiassa HDI- (High Density Interconnection), monikerros- ja erikoismateriaalipiirilevyjä.

Arvonalentumistestaus on tehty käyttöarvomenetelmällä, jossa määritetään liikearvoa vastaavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ja verrataan sitä yksikön kirjanpitoarvoon.

Suoritetun testauksen mukaan kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti kirjanpitoarvon 15,0 miljoonalla eurolla eli liikearvoon ei ole kohdistunut arvonalentumista tilikauden 2010 aikana.

Arvonalentumistestauksen keskeiset muuttujat ja oletukset	2010	2009
Liikevaihto perustuu johdon hyväksymään budjettiiin vuosille 2011- 2014. Vuoden 2015 liikevaihdon arvioidaan olevan edellisvuoden tasolla. Käytettävä kasvu ei ylitä toimialan keskimääräistä pitkän aikavälin kasvuvauhtia. Liikevaihdon kasvuprosentin muutos edellisestä testausajankohdasta (2009) johtuu tilikauden 2010 merkittävästä kasvusta, joka pienentää tulevien vuosien kasvuodotusta.	3,6 %	8,5 %
Myyntikate perustuu ennustejakson keskimääräiseen budjetoituun katteeseen.	44 %	40 %
Diskonttauskorko on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC, weighted average cost of capital) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin liittyvät erityiset riskit. Diskonttauskorko on määritetty ennen veroja.	11,3 %	12,7 %

Tarkastelujakson investoinnit perustuvat johdon hyväksymään strategian mukaiseen investointisuunnitelmaan. Investointiaste ylittää jossain määrin toimialan normaalin investointitason. Ennustekauden jälkeisten investointien oletetaan olevan toimialan keskiarvon mukaista.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysi

Seuraavat keskeisten muuttujien arvot (kukin erikseen muiden muuttujien säilyessä oletusarvossa) saisivat aikaan sen, että yksikön kirjanpitoarvo olisi sama kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikevaihdon vuosittainen kasvu Keskimääräinen myyntikatemarginaali Diskonttokorko	Herkkyys analyysin nollaraja - 10,6 % 23,1 % 26,9 %	Verrattuna käytettyyn oletukseen - 13,4 % - 19,3 % + 15,8 %
Diskonttokoron oletukset	2010	2009
Riskitön markkinatuotto	3,2 %	3,6 %
Nettovelkaantumisastetavoite (keskiluku toimiala-analyysista)	9,5 %	14,5 %
Markkinariskipreemio (EMRP)	5 %	5 %
Pienten ja epälikvidien yhtiöiden lisäriskipreemio	2 %	3 %
Lainamarginaali	5 %	5 %
Keskimääräinen painotettu pääomakustannus (WACC)	11,3%	12,7%

26. Rahoitusriskien hallinta

Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille, joista riskikohtaisesti kerrottu yksityiskohtaisemmin alla. Aspocompin riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit huomioiden konsernin taloudellinen asema ja vuonna 2007 toteutettu velkajärjestely liittyvät kassan hallintaan ja jatkuvaan kassavirran ajantasaiseen seurantaan. Konsernin toimitusjohtaja ja talousosasto tunnistavat, arvioivat ja tarpeen mukaan suojaavat rahoitusriskejä ja raportoivat taloudellisesta asemasta ja rahoituksen riittävyydestä hallitukselle.

Maksuvalmiusriski

Vuonna 2007 solmitusta velkajärjestelysopimuksesta johtuen konsernin likviditeetin hoito perustuu emoyhtiön kassavaroihin ja Oulun tehtaan tuottamaan kassavirtaan. Mikäli Aspocomp Group Oyj ei saa rahoitusta tytäryhtiöiltään tai muilla rahoitustavoilla, yhtiö voi tulla maksukyvyttömäksi.

Velkajärjestelyn kohteena olevat lainat, nimellisarvoltaan 12 902 tuhatta euroa, ja sopimuksen voimaantulon jälkeen kertyneet korot erääntyvät maksettavaksi yhdellä kertaa siten, että ajankohta on sidottu TTM Technologies Inc:n kanssa tehdyn osto- ja myyntioption toteuttamishetkeen, aikaisintaan 2013.

Konserni on tilikausina 2009 ja 2010 täyttänyt velkajärjestelysopimuksen mukaiset ehdot pääoman pysyvyydelle. Lainoja on ennenaikaisesti lyhennetty 0,5 miljoonalla eurolla tilikaudella 2010 ja 1,0 miljoonalla eurolla tilikaudella 2009.

Vaihdettavan debentuurilainan, nimellisarvoltaan 10 300 tuhatta euroa, ehtoja on muutettu vuonna 2008 siten, että lainan pääoma ja kertyneet korot erääntyvät pääosin vuonna 2013. Debentuurilainasta erääntyy 330 tuhatta euroa (3,2%) joulukuussa 2011.

Edellä mainituista järjestelyistä johtuen konsernilla ei ole käytössään sitovia luottolimiittejä tai muita lyhytaikaista rahoitusta turvaavia järjestelyitä.

Tytäryhtiön rahoitusleasingvelka, 319 tuhatta euroa, erääntyy 3 vuoden aikana. Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma on esitetty liitetiedossa 16.

Toiminnan jatkuvuus

Velkajärjestelystä huolimatta yhtiön rahoitustilanne on tyydyttävä. Kassatilanteen (4,7 M€) sekä alhaisen kulurakenteen ja Oulun liiketoiminnan arvioitujen näkymien perusteella toiminta jatkuu vakaana.

Korkoriski

Konsernin rahavirran korkoriski on hallinnassa vuoteen 2013 saakka, sillä vuoden 2007 velkajärjestelyn yhteydessä lainojen nimelliseksi korkokannaksi sovittiin 2,5 % vuodessa. Korko lisätään pääomaan ja se erääntyy maksettavaksi vuonna 2013. Muihin instrumentteihin ei sisälly merkittävää korkoriskiä. Käyvän arvon korkoriskiä ei katsota olennaiseksi, sillä lainojen sovittu nimellinen korkokanta on matala. Pankkitileillä oleville varoille ei makseta korkoa.

Valuuttakurssiriski

Konsernin tuotantotoimintaa harjoitetaan Suomessa. Lisäksi konsernilla on tytäryhtiöt Ruotsissa, Saksassa ja Singaporessa. Konsernin pääasiallisena valuuttana on euro ja lähes 100 % konsernin saamisista on euromääräisiä (tilikauden lopussa 99%). Saamisten valuuttajakauma on esitetty liitteessä 14. Konsernin kaikki pitkäaikaiset velat ovat euromääräisiä. Tilikauden lopussa lyhytaikaisista veloista euromääräisiä oli 98 prosenttia. Konserni ei ole altistunut merkittävästi valuuttakurssiriskille eikä valuuttakurssien muutoksella tilinpäätöshekellä olisi olennaista vaikutusta tilikauden tulokseen eikä lainkaan vaikutusta muuhun omaan pääomaan.

26. Rahoitusriskien hallinta (jatkuu)

Luottoriski

Konserni toimii vain riittävät luottokelpoisuusvaatimukset täyttävien kolmansien osapuolien kanssa. Konsernin hallituksen hyväksymän luotto- ja saatavien hallintaperiaatteiden mukaisesti kaikkien uusien asiakkaiden luottokelpoisuus tutkitaan ennen luottopäätöstä. Vanhojen asiakkaiden luottotiedot tarkastetaan ja päivitetään säännöllisin väliajoin. Erääntyneet saatavat raportoidaan johdolle ja myyntitiimeille kuukausittain. Tarvittaessa ryhdytään saatavien hallintaperiaatteiden mukaisiin toimenpiteisiin erääntyneiden saatavien saamiseksi maksuun. Raportointipäivänä luottoriskille alttiina oleva rahoitusvarojen enimmäismäärä on yhtä suuri kuin niiden kirjanpitoarvo.

Konsernin viiden suurimman asiakkaan osuus liikevaihdosta oli tilikaudella 77 prosenttia (72 % vuonna 2009). Tilikaudella kirjattiin uusia luottotappioita 18 tuhannen euron arvosta. Myyntisaamisten ikäjakaumataulukko on esitetty liitetiedossa 14.

1000 euroa 2010 2009

27. Pääoman hallinta

Omana pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa. Tavoitteena on yhtiön toiminnan jatkuvuuden varmistaminen ja arvonnousu omistajille. Konsernin pääomarakennetta seurataan ja ennakoidaan säännöllisesti maksuvalmiuiden varmistamiseksi. Maksuvalmiusriskistä ja sen hallinnasta on kerrottu lisää liitetiedossa 26.

Pääomarakenteen säilyttämiseksi tai muuttamiseksi konserni voi muuttaa osakkeenomistajille maksettavien osinkojen määrää, palauttaa pääomaa osakkeenomistajille, laskea liikkeeseen uusia osakkeita taikka myydä omaisuutta vähentääkseen velkojaan.

Tunnusluvuista seurataan muun muassa omavaraisuus- ja nettovelkaantumisastetta.

Oma pääoma yhteensä	3 593	3 143
Omavaraisuusaste	10,6 %	10,0 %
Nettovelkaantumisaste (gearing)	481,9 %	607,1 %

Nettovelat lasketaan vähentämällä taseen mukaisista kokonaisveloista taseen mukaiset kokonaisvarat.

Nettovelkaantuneisuusaste lasketaan jakamalla nettovelat taseen loppusummalla.

Konserin tavoitteena on parantaa omavaraisuus- ja nettovelkaantumisasteitaan.

Konsernin rahoitusvelat sisältävät ehtoja pääoman pysyvyydelle. Konserni on tilikausina 2009 ja 2010 täyttänyt lainojen uudelleenjärjestelysopimuksen mukaiset ehdot. Lainojen uudelleenjärjestelyistä on kerrottu liitetiedossa 26.

1000 euroa

28. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

	Osakkeiden lukumäärä (t kpl)	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Käyttö rahasto	Omat osakkeet	SVOP rahasto	Yhteensä
1.1.2009	49 905	20 082	27 918	45 989	-758	23 885	117 116
Muuntoerot							0
Osakeanti							0
31.12.2009	49 905	20 082	27 918	45 989	-758	23 885	117 116
1.1.2010	49 905	20 082	27 918	45 989	-758	23 885	117 116
Muuntoerot							0
Osakeanti							0
31.12.2010	49 905	20 082	27 918	45 989	-758	23 885	117 116

Osakepääoma

Aspocomp Group Oyj:llä on yksi osakelaji. Osakkeiden enimmäismäärä on 49 905 130 kappaletta (49 905 130 kappaletta vuonna 2009), joista 200 000 kappaletta oli emoyhtiön hallussa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Enimmäisosakepääoma on 24 098 462 euroa (24 098 462 euroa vuonna 2009). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Ylikurssirahasto

Niissä tapauksissa, joissa osakeannista tai optio-oikeuksista on päätetty, näiden päätösten perusteella on tehty merkintöjä ja osakemäärien korotukset on rerkisteröity ennen 26.7.2005, osakemerkinnöistä saadut suoritukset on kirjattu osakepääomaan ja ylikurssirahastoon järjestelyn ehtojen mukaisesti transaktiokuluilla vähennettynä.

Käyttörahasto

Käyttörahaston varat on siirretty ylikurssirahastosta ja ne kuuluvat vapaaseen omaan pääomaan. Käyttörahastoon siirrettyjä varoja hallinnoi yhtiökokous. Käyttörahaston tarkoituksena on tasapainottaa vapaan ja sidotun pääoman suhdetta konsernitasolla.

Omat osakkeet

Omat osakkeet -rahasto sisältää emoyhtiön omistamat omat osakkeet arvostettuna hankintahintaan. Omien osakkeiden lukumäärä 31.12.2010 oli 200 000 kappaletta (200 000 kappaletta vuonna 2009).

Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto

SVOP-rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Uuden osakeyhtiölain (21.7.2006/624) voimaantulon jälkeen (1.9.2006) päätettyjen optio-ohjelmien perusteella tehdyistä osakemerkinnöistä saadut maksut merkitään kokonaisuudessaan SVOP-rahastoon.

Osingonjako

Hallitus ehdottaa, että osakkeenomistajille ei jaeta osinkoa vuodelta 2010 (0,0 euroa vuonna 2009).

29. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Ei merkittäviä tapahtumia.

Emoyhtiön tuloslaskelma

1.1.–31.12.2010 (FAS)

Tuloslaskelma
euroa	Liite	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Liikevaihto	1.1	0,00	-7 278,48
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		0,00	0,00
Liiketoiminnan muut tuotot	1.2	6 521,86	30 821,34
Henkilöstökulut	1.3	-418 569,68	-1 019 256,78
Poistot ja arvonalentumiset	1.4	-20 586,11	-54 643,38
Liiketoiminnan muut kulut	1.5	-515 606,91	-647 232,88
Liiketappio		-948 240,84	-1 697 590,18
Rahoitustuotot ja -kulut	1.6	-899 851,74	-942 529,29
Tappio ennen satunnaisia eriä		-1 848 092,58	-2 640 119,47
Satunnaiset erät +/-	1.7	2 160 000,00	0,00
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		311 907,42	-2 640 119,47
Tilikauden voitto/tappio		311 907,42	-2 640 119,47

Emoyhtiön tase 31.12.2010 (FAS)

Tase
euroa	Liite	31.12.2010	31.12.2009
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	2.1	0,00	423,00
Aineelliset hyödykkeet	2.2	54 634,91	76 590,41
Sijoitukset	2.3	21 285 240,16	21 312 700,29
		21 339 875,07	21 389 713,70
Vaihtuvat vastaavat
Myyntisaamiset
Lyhytaikaiset saamiset	2.4	3 458 655,59	2 927 388,43
Rahat ja pankkisaamiset		265 946,66	171 011,56
		3 724 602,25	3 098 399,99
Vastaavaa yhteensä		25 064 477,32	24 488 113,69
Vastattavaa
Oma pääoma	2.5
Osakepääoma		20 082 052,00	20 082 052,00
Ylikurssirahasto		27 917 948,11	27 917 948,11
Käyttörahasto		45 989 038,00	45 989 038,00
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		22 016 328,27	22 016 328,27
Edellisten tilikausien voitto/tappio		-119 729 340,81	-117 089 221,34
Tilikauden voitto/tappio		311 907,42	-2 640 119,47
Oma pääoma yhteensä		-3 412 067,01	-3 723 974,43
Pakolliset varaukset	2.6	0,00	156 856,18
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	2.7	21 871 838,30	23 701 838,35
Lyhytaikainen vieras pääoma	2.8	6 604 706,03	4 353 393,59
		28 476 544,33	28 055 231,94
Vastattavaa yhteensä		25 064 477,32	24 488 113,69

Emoyhtiön rahavirtalaskelma 1.1.–31.12.2010 (FAS)

Rahavirtalaskelma
euroa	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto/tappio	311 907,42	-2 640 119,47
Oikaisut
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	757 412,79	1 001 883,00
Käyttöpääoman muutos	-576 011,29	1 696 230,41
Maksetut korot	-0,45	-11 095,77
Saadut korot	28 001,36	5 525,09
Liiketoiminnan nettorahavirta	521 309,83	52 423,26
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-1 038,73	-55 598,18
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	9 000,00	36 195,68
Muiden osakkeiden myynti	65 664,00	0,00
Investointien nettorahavirta	73 625,27	-19 402,50
Nettorahavirta ennen rahoitusta	594 935,10	33 020,76
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen takaisinmaksut	-500 000,00	-1 000 000,00
Rahoituksen nettorahavirta	-500 000,00	-1 000 000,00
Rahavarojen muutos	94 935,10	-966 979,24
Rahavarat tilikauden alussa	171 011,56	1 137 990,80
Rahavarat tilikauden lopussa	265 946,66	171 011,56

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

LAATIMISPERIAATTEET

Yhtiön tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain ja muun Suomessa voimassa olevan säännöstön mukaisesti (FAS). Edellisen vuoden tiedot on muutettu vertailukelpoisiksi. Tilinpäätös esitetään euroissa.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuuden taloudellisen pitoajan perusteella alkuperäisestä hankintamenosta.

Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat:

3 – 5 vuotta
5 – 10 vuotta
15 – 30 vuotta
3 – 8 vuotta
5 – 10 vuotta.

Rahoitusomaisuus

Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteiset varat, pankkitilit ja yli yön -talletukset. Rahoitusomaisuusarvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.

Liikevaihto

Liikevaihtoa laskettaessa oikaisuerissä on käsitelty myönnetyt alennukset, arvonlisävero ja myyntisaamisten kurssierot.

Tutkimus ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan vuosikuluiksi niiden syntymisvuonna.

Satunnaiset tuotot ja kulut

Satunnaiset tuotot ja kulut sisältävät konsernin varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat poikkeukselliset ja merkitykseltään olennaiset tapahtumat.

Varaukset

Tuotoista vähennetään kuluvarauksina ne vastaiset menot, joista ei todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, samoin kuin menetykset, joiden toteutumista pidetään todennäköisenä.

Taseessa kuluvaraukset esitetään luonteensa mukaisesti joko pakollisina varauksina tai siirtoveloissa.

Eläkejärjestelyt

Yhtiön henkilöstön eläketurva on järjestetty eläkevakuutuksin.

Ulkomaanrahanmääräiset erät

Ulkomaanrahanmääräiset velat ja saamiset on kirjattu tapahtumapäivän kursseihin. Tilinpäätöksessä valuuttamääräiset velat ja saamiset on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän keskikurssiin.

Kaikki kurssierot on kirjattu tulosvaikutteisesti.

Verot

Veroihin sisältyvät tilikauden tuloksen perusteella lasketut tilikauden verot sekä aikaisemmilta tilikausilta maksuunpannut tai palautetut verot.

LIITETIEDOT

	euroa	2010	2009
1.1 Liikevaihto		0,00	-7 278,48
Markkina-alueittainen jakauma
Eurooppa		0,00	-2 681,83
Aasia		0,00	-4 596,65
Yhteensä		0,00	-7 278,48
1.2 Liiketoiminnan muut tuotot
Käyttöomaisuuden myyntivoitot		6 168,88	17 302,93
Muut		352,98	13 518,41
Yhteensä		6 521,86	30 821,34

euroa	2010	2009
1.3 Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot
Henkilöstökulut
Palkat	303 959,63	610 140,22
Palkkiot	72 000,00	72 000,00
Eläkekulut	67 706,51	276 510,76
Muut henkilöstökulut Yhteensä	-25 096,46 418 569,68	60 605,80 1 019 256,78
Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet	299 460,00	415 460,59
Henkilöstö tilikauden lopussa
Toimihenkilöitä	3	3
Yhteensä	3	3
Henkilöstö tilikauden aikana keskimäärin
Toimihenkilöitä	3	4
Yhteensä	3	4
1.4 Poistot ja arvonalennukset
Poistot aineettomista oikeuksista	423,00	21 964,07
Poistot koneista ja kalustosta	20 163,11	32 679,31
Yhteensä	20 586,11	54 643,38
1.5 Liiketoiminnan muut kulut
Vuokrat	52 841,14	75 200,73
IT kulut	29 727,84	113 016,62
Vieraat palvelut	103 955,82	187 804,99
Käyttöomaisuuden myyntitappiot	0,00	157,08
Muut kulut	329 082,11	271 053,46
Yhteensä	515 606,91	647 232,88
Tilintarkastajan palkkiot
1. Tilintarkastus	41 653,52	79 931,23
2 Veroneuvonta	0,00	7 872,40
3. Muut palvelut	19 405,00	595,00
Yhteensä	61 058,52	88 398,63

	euroa	2010	2009
1.6 Rahoitustuotot ja -kulut
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä		0,00	-240 500,00
Muilta		66 205,23	7 829,09
Korko- ja muut rahoitustuotot yhteensä		66 205,23	-232 670,91
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Muille		966 056,97	709 858,38
Korko- ja muut rahoituskulut yhteensä		966 056,97	709 858,38
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä		-899 851,74	-942 529,29
1.7 Satunnaiset erät
Satunnaiset tuotot ja kulut
Konserniavustus		2 160 000,00	0,00
Yhteensä		2 160 000,00	0,00

euroa
2.1 Aineettomat hyödykkeet			Muut
	Aineettomat			pitkävaikutteiset
	oikeudet	Liikearvo	menot		Yhteensä
Hankintameno 1.1.2010	210 956,02		0,00	0,00	210 956,02
Lisäykset	0,00		0,00	0,00	0,00
Vähennykset	0,00		0,00	0,00	0,00
Hankintameno 31.12.2010	210 956,02		0,00	0,00	210 956,02
Kertyneet poistot 1.1.2010	210 533,02		0,00	0,00	210 533,02
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	0,00		0,00	0,00	0,00
Tilikauden poisto	423,00		0,00	0,00	423,00
Kertyneet poistot 31.12.2010	210 956,02		0,00	0,00	210 956,02
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	0,00		0,00	0,00	0,00
Hankintameno 1.1.2009	210 956,02		0,00	0,00	210 956,02
Lisäykset	0,00		0,00	0,00	0,00
Vähennykset	0,00		0,00	0,00	0,00
Hankintameno 31.12.2009	210 956,02		0,00	0,00	210 956,02
Kertyneet poistot 1.1.2009	188 568,95		0,00	0,00	188 568,95
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	0,00		0,00	0,00	0,00
Tilikauden poisto	21 964,07		0,00	0,00	21 964,07
Kertyneet poistot 31.12.2009	210 533,02		0,00	0,00	210 533,02
Kirjanpitoarvo 31.12.2009	423,00		0,00	0,00	423,00

euroa
2.2 Aineelliset hyödykkeet					Ennakko
				Muut	maksut ja
	Maa	Raken	Koneet ja	aineelliset	keskeneräiset
	alueet	nukset	kalusto	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2010	0,00	0,00	520 037,85	0,00	0,00	520 037,85
Lisäykset	0,00	0,00	1 038,73	0,00	0,00	1 038,73
Vähennykset	0,00	0,00	-24 267,50	0,00	0,00	-24 267,50
Hankintameno 31.12.2010	0,00	0,00	496 809,08	0,00	0,00	496 809,08
Kertyneet poistot 1.1.2010	0,00	0,00	443 447,44	0,00	0,00	443 447,44
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	0,00	0,00	-21 436,38	0,00	0,00	-21 436,38
Tilikauden poisto	0,00	0,00	20 163,11	0,00	0,00	20 163,11
Kertyneet poistot 31.12.2010	0,00	0,00	442 174,17	0,00	0,00	442 174,17
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	0,00	0,00	54 634,91	0,00	0,00	54 634,91
Hankintameno 1.1.2009	0,00	0,00	495 390,74	0,00	0,00	495 390,74
Lisäykset	0,00	0,00	55 598,18	0,00	0,00	55 598,18
Vähennykset	0,00	0,00	-30 951,07	0,00	0,00	-30 951,07
Hankintameno 31.12.2009	0,00	0,00	520 037,85	0,00	0,00	520 037,85
Kertyneet poistot 1.1.2009	0,00	0,00	422 669,37	0,00	0,00	422 669,37
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	0,00	0,00	-11 901,24	0,00	0,00	-11 901,24
Tilikauden poisto	0,00	0,00	32 679,31	0,00	0,00	32 679,31
Kertyneet poistot 31.12.2009	0,00	0,00	443 447,44	0,00	0,00	443 447,44
Kirjanpitoarvo 31.12.2009	0,00	0,00	76 590,41	0,00	0,00	76 590,41

	1000 euroa
	2.3 Sijoitukset		Osakkeet		Saamiset	Yhteensä
		Konserni	Omistusyhteys
		yritykset	yritykset	Muut	Konserni-yritykset
	Kirjanpitoarvo 1.1.2010	5 513 750,29	0,00	1 343 679,00	14 455 271,00	21 312 700,29
	Vähennykset	0,00	0,00	-27 460,13	0,00	-27 460,13
	Kirjanpitoarvo 31.12.2010	5 513 750,29	0,00	1 316 218,87	14 455 271,00	21 285 240,16
Konserniyritykset Aspocomp Trading Oy Aspocomp Holding PTE. Ltd. Singapore Aspocomp Oulu Oy Yhteensä		Kotipaikka Suomi Suomi	Konsernin omistusosuus (%) 100,00 100,00 90,00	Emoyhtiön omistusosuus (%) 100,00 100,00 90,00	Emoyhtiön omistus (kpl) 320 1 900	Emoyhtiön omistamien osakkeiden/osuuksien nimellisarvo 0,00 0,68 2,50	kirjanpitoarvo 0,00 0,00 5 513 750,29 5 513 750,29
	Muut osakkeet ja osuudet PCB Center Co., Ltd. Imbera Electronics Inc. Muut osakkeet Yhteensä	Thaimaa USA	13,23 5,34	13,23 5,34	8 000 000,00 10 000,00	1 667 152,92 250 000,00	0,00 1 300 000,00 16 218,87 1 300 016,22

	euroa	2010	2009
2.4 Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Siirtosaamiset		3 404 666,49	2 814 667,99
		3 404 666,49	2 814 667,99
Saamiset ulkopuolisilta
Myyntisaamiset		0,00	536,80
Muut saamiset		17 802,97	0,00
Muut siirtosaamiset		36 186,13	112 183,64
		53 989,10	112 720,44
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä		3 458 655,59	2 927 388,43

	euroa	2010	2009
2.5 Oma pääoma
Osakepääoma 1.1.		20 082 052,00	20 082 052,00
Osakepääoma 31.12.		20 082 052,00	20 082 052,00
Ylikurssirahasto 1.1.		27 917 948,11	27 917 948,11
Ylikurssirahasto 31.12.		27 917 948,11	27 917 948,11
Käyttörahasto 1.1.		45 989 038,00	45 989 038,00
Käyttörahasto 31.12.		45 989 038,00	45 989 038,00
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.		22 016 328,27	22 016 328,27
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.		22 016 328,27	22 016 328,27
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.		-119 729 340,81	-117 089 221,34
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.		-119 729 340,81	-117 089 221,34
Tilikauden voitto/tappio		311 907,42	-2 640 119,47
Oma pääoma yhteensä		-3 412 067,01	-3 723 974,43
Vapaasta omasta pääomasta jakokelpoisia varoja		-51 412 067,12	-51 723 974,54

	euroa 2010	2009
2.6 Pakolliset varaukset
Työttömyyseläkevaraus		0,00 156 856,18
Pakolliset varaukset yhteensä		0,00 156 856,18
2.7 Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta
Vaihtovelkakirjalaina	9 969 999,95	10 300 000,00
Lainat rahoituslaitoksilta	11 901 838,35	13 401 838,35
	21 871 838,30	23 701 838,35
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	21 871 838,30	23 701 838,35
2.8 Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta
Pankkilainat	1 000 000,00	0,00
Vaihtovelkakirjalaina	330 000,05	0,00
	1 330 000,05	0,00
Ostovelat	19 450,38	12 398,78
Siirtovelat	5 251 652,15	4 081 058,16
	5 271 102,53	4 093 456,94
Siirtovelkojen olennaiset erät:
Henkilöstökulujen jaksotus	59 773,09	57 201,51
Sulkemiskuluvaraus	1 889 101,09	1 889 101,09
Lainojen korkojaksotukset	2 976 630,42	2 043 533,82
Muut	326 147,55	91 221,74
Yhteensä	5 251 652,15	4 081 058,16
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Siirtovelat	3 603,45	259 936,65
	3 603,45	259 936,65
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	5 604 706,03	4 353 393,59
3.1 Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut
Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut vakuudet
Leasingvastuutakaukset	323 575,78	569 921,32
Yhteensä	323 575,78	569 921,32
Muut vastuusitoumukset
Vuokravastuut	78 240,60	76 105,40
Yhteensä	78 240,60	76 105,40
Kiinnitykset

Yhtiön lainojen vakuutena on tytäryhtiö Aspocomp Oulu Oy:n osakkeet kirjanpitoarvoltaan 5.513.750,29 euroa

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Helsingissä, helmikuun 17. päivänä 2011

Tuomo Lähdesmäki Johan Hammarén puheenjohtaja varapuheenjohtaja

Kari Vuorialho Sami Holopainen Toimitusjohtaja

Tilintarkastuskertomus

Aspocomp Group Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Aspocomp Group Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2010. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toiminta-kertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Espoossa 10. päivänä maaliskuuta 2011

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Jouko Malinen KHT

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2010

Pörssiyhtiöitä koskevien lakien ja määräysten lisäksi Aspocomp noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Kyseinen koodi on saatavilla yhdistyksen internet-sivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.

Aspocomp poikkeaa koodista ainoastaan suosituksen 9 osalta siten, että hallituksessa ei tällä hetkellä ole edustettuna molempia sukupuolia. Yhtiön pitkän aikavälin tavoitteena on kuitenkin noudattaa myös kyseistä suositusta.

Aspocompin hallinto- ja ohjausjärjestelmä on kuvattu yhtiön internet-sivujen Hallintoosiossa (www.aspocomp.com/hallinto). Hallinto-osion etusivulla on ladattavissa yhtiön hallinnointikoodi pdf-dokumenttina. Sivusto esitetään suomen- ja englanninkielisenä. Alla esitetyt tiedot löytyvät myös kyseiseltä sivustolta ja niitä päivitetään vuosineljänneksittäin.

Tämä selvitys on annettu hallinnointikoodin suosituksen 54 mukaisesti toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena. Yhtiön hallitus on käsitellyt selvityksen. Lisäksi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy on tarkastanut, että selvitys on annettu ja että sen taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteittäinen kuvaus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa.

YHTIÖN RAKENNE JA TOIMIELIMET

Yhtiön muodostavat emoyhtiö Aspocomp Group Oyj ja sen suoraan tai välisesti omistamat tytäryhtiöt Suomessa ja ulkomailla. Yhtiöllä on lisäksi ulkomaisia vähemmistöomistuksia samaan toimialaan kuuluvissa yrityksissä. Yritysrakenne ja omistusosuudet on kuvattu alla.

Vähemmistöosuus Meadville Aspocomp (BVI) Holdings on kirjattu konsernin taseeseen kauppahintasaamisena. Saaminen liittyy vuonna 2007 tehtyyn yritysjärjestelyyn, jossa Aspocompin Kiinan ja Intian liiketoiminnot siirrettiin Meadvillen Holdings Limitedin kanssa perustettuun Meadville Aspocomp (BVI) Holdings Ltd. (MAH) -yhtiöön. Meadville osti yhtiöstä 80 prosenttia ja lopun 20 prosentin osalta sovittiin molemminpuolisesta osto/myyntioptiosta. Sovelletun kirjanpitostandardin (IFRS) mukaan yritysjärjestely käsitellään 100 prosenttisena myyntinä ja optiosopimuksen alainen 20 prosentin omistus kirjataan saamisena.

Yhtiökokous

Osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti Aspocompin ylin päättävä elin on yhtiökokous, jossa osakkeenomistajat käyttävät puhe- ja äänivaltaansa.

2010 Yhtiökokous
---------------------	--

Aspocompin varsinainen yhtiökokous pidettiin 13.4. Helsingissä. Kokoukseen osallistui 27 osakkeenomistajaa tai heidän edustajaansa. Edustettuna oli yhteensä 5 341 783 osaketta eli 10,7 prosenttia äänimäärästä.

Kokouksessa olivat läsnä kaikki hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastaja.

Hallitus

Yhtiön hallituksella on toimivalta asioissa, joita ei ole lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan määrätty toisten hallintoelinten päätettäväksi. Aspocompin hallitukseen kuuluu kolmesta (3) kahdeksaan (8) jäsentä, jotka varsinainen yhtiökokous valitsee vuodeksi kerrallaan.

Hallitus valitsee järjestäytymiskokouksessaan keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Aspocompin hallituksen toiminta noudattaa ennalta asetettua työjärjestystä, joka on kokonaisuudessaan nähtävillä yhtiön internet-sivuilla (www.aspocomp.com/hallinto, valitse Hallitus -> Työjärjestys). Sen mukaisesti hallitus muun muassa:

• nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä päättää toimitusjohtajan palkasta ja palkkioista
• hyväksyy toimitusjohtajalle raportoivien työntekijöiden nimitykset ja heidän työsuhteensa ehdot ja palkkiot
• käsittelee ainakin kerran vuodessa yhtiön pääriskit ja antaa tarvittavat ohjeet riskien hallitsemiseksi
• käsittelee ja päättää yhtiön tilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset
• hyväksyy yhtiön strategian
• hyväksyy strategian pohjalta laaditun liiketoimintasuunnitelman ja budjetin sekä seuraa niiden toteutumista
• hyväksyy investointisuunnitelman ja Aspocomp Group Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden erilliset investoinnit niiden ylittäessä 50 000 euroa
• päättää 100 000 euroa ylittävistä lainoista

• päättää osinkopolitiikasta ja valmistelee ehdotuksen osingonjaosta varsinaiselle yhtiökokoukselle

• tarkkailee ja hallinnoi yhtiön johdon, hallituksen jäsenten sekä osakkeenomistajien välisiä eturistiriitoja

• arvioi vuosittain työtään, toimintaansa ja osaamistaan.

Hallituksella voi olla apunaan tarkastus-, palkitsemis- ja nimitysvaliokunnat. Hallitus päättää tarvittaessa valiokuntien perustamisesta ja valitsee niihin jäsenet vuosittain varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen. Mikäli hallituksessa on vain kolme (3) jäsentä, valiokuntia ei perusteta ja hallitus toimii valiokuntina.

Tarkastusvaliokunnalle on määritelty erityisiä tehtäviä, joita ovat muun muassa:

• tilinpäätösprosessin seuranta
• talousraportointiprosessin valvonta
• sisäisen valvonnan ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuuden seuranta
• käsitellä tähän Aspocompin hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antamaan selvitykseen sisältyvää kuvausta taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä.

Tarkastusvaliokunnan tehtävät ovat kokonaisuudessaan nähtävillä yhtiön internetsivuilla (www.aspocomp.com/hallinto, valitse Hallitus -> Valiokunnat).

Yhtiöllä ei ole hallintoneuvostoa.

2010 Hallitus

Tuomo Lähdesmäki, s. 1957, puheenjohtaja

• Diplomi-insinööri, MBA
• Hallituksen jäsen vuodesta 2002, hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2003
• Riippumaton yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista vuodesta 2002
• Partner, Boardman Oy
• Palkkiot vuonna 2010: yhteensä 36 000 euroa
• Osakeomistus 31.12.2010: 366 195

Johan Hammarén, s. 1969, varapuheenjohtaja

• OTK, ekonomi
• Hallituksen jäsen vuodesta 2007
• Riippumaton yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista vuodesta 2007
• Johtaja ja perustajaosakas, Fondia Oy
• Palkkiot vuonna 2010: yhteensä 18 000 euroa
• Osakeomistus 31.12.2010: 250 061

Kari Vuorialho, s. 1952

• Insinööri, tietoliikennetekniikka
• Hallituksen jäsen vuodesta 2007
• Riippumaton yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista vuodesta 2007
• Palkkiot vuonna 2010: yhteensä 18 000 euroa
• Osakeomistus 31.12.2010: 130 061

Hallituksen kokoonpano ei muuttunut vuoden 2010 yhtiökokouksessa.

Hallitus kokoontui 12 kertaa. Jäsenten osallistumisaste kokouksiin oli 100 %. Valiokuntia ei perustettu, vaan kolmijäseninen hallitus hoiti yhtiön hallinnointikoodin mukaisesti tarkastus-, nimitys- ja palkitsemisvaliokuntien tehtävät.

Hallituksen vuosipalkkion määrästä maksettiin yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti rahana 60 ja osakkeina 40 prosenttia. Osakkeina maksettu osuus suoritettiin hankkimalla 2.8.2010 pörssistä yhtiön osakkeita. Hankinta tehtiin toisen osavuosikatsauksen (31.7.2010) julkistamisen jälkeen. Puheenjohtajalle hankittiin ja luovutettiin 55 500 osaketta 9 600 eurolla ja muille jäsenille 27 750 osaketta 4 800 eurolla. Lisäksi puheenjohtaja sai rahana 14 400 euroa vuosipalkkiota ja 12 000 euroa kokouspalkkioita. Jäsenet saivat rahana 7 200 euroa vuosipalkkiota ja 6 000 euroa kokouspalkkioita.

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa ja valvoa yrityksen liiketoimintaa sekä hoitaa yrityksen juoksevaa hallintoa osakeyhtiölain mukaisesti ja yhdensuuntaisesti hallituksen antamien päälinjojen kanssa. Toimitusjohtajan palvelusuhteen keskeiset ehdot on määritelty hallituksen hyväksymässä johtajasopimuksessa.

2010 Toimitusjohtaja

22.6.2009 lähtien toimitusjohtajana on toiminut tekniikan lisensiaatti Sami Holopainen (s. 1972). Hänen palkkansa luontaisetuineen oli 227 460 euroa ja hän omisti vuoden 2010 lopussa 38 100 Aspocompin osaketta.

Tilintarkastus

Varsinainen yhtiökokous valitsee ulkopuolisen tilintarkastajan, jonka tulee olla KHTtilintarkastaja. Ehdotuksen tilintarkastajaksi valmistelee hallitus tai hallituksen tarkastusvaliokunta, jos sellainen on asetettu, ja ehdotuksen tulee olla yhtiökokouskutsussa. Tilintarkastajan palkkiosta päättää varsinainen yhtiökokous.

2010 Tilintarkastus

Varsinainen yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PwC Oy:n päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Jouko Malinen.

Lakisääteiseen tilintarkastukseen kohdistuvat palkkiot olivat 73 000 euroa (106 000 euroa vuonna 2009). Lisäksi PwC on veloittanut muista palveluista 20 000 euroa (11 000 euroa).

TALOUDELLISEEN RAPORTOINTIPROSESSIIN LIITTYVÄT SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTELMÄT

Hallitus vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta ja tehokkaasta järjestämisestä. Tavoitteena on varmistaa:

• hallituksen ja johdon riittävä tiedonsaanti yhtiön taloudellisesta tilasta, tulevaisuuden suorituskykyyn vaikuttavista riskeistä ja strategian toteutumisesta
• ulkoisen raportoinnin olevan olennaisin osin oikein, kattavaa sekä oikea-aikaista
• lakien ja määräysten noudattaminen.

Riskienhallinta

Riskienhallinta on erottamaton osa strategista suunnittelua ja operatiivista tavoiteasetantaa. Päättäessään yhtiön strategiasta hallitus käsittelee yhtiön merkittävimmät riskit ja asettaa operatiiviset tavoitteet siten, että riskit eliminoituvat tai minimoituvat kustannustehokkaasti. Riskit luokitellaan strategisiin, operatiivisiin ja taloudellisiin riskeihin.

Sisäisen valvonnan osana mitataan ja seurataan riskienhallintaan liittyvien operatiivisten tavoitteiden toteutumista.

2010 Riskienhallinta

Yhtiön merkittävimmät riskit liittyivät yhtiön velkaantuneisuuteen, riippuvuuteen muutamasta avainasiakkaasta sekä vuonna 2002 konkurssiin menneen Ranskan tytäryhtiön Aspocomp SAS:n entisten työntekijöiden nostamien kanteiden oikeuskäsittelyihin.

Velkaantuminen

Vuoden lopussa yhtiön korolliset velat olivat nimellisarvoltaan 23,5 miljoonaa euroa (IFRS:n mukaan 22,0 M€). Nimellisarvoiset velat jakautuivat 12,9 miljoonan euron pankkivelkaan, 10,3 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainaan ja 0,3 miljoonan euron leasing-vastuisiin. Omavaraisuusaste oli 10,6 %.

Vakuudelliset pankkivelat korkoineen on sovittu vapaaehtoisella velkajärjestelysopimuksella erääntyväksi vuonna 2013. Kertyneet korot olivat vuoden 2010 lopussa 1,1 miljoonaa euroa. Velkajärjestelysopimus rajoittaa yhtiön rahoitusmahdollisuuksia ja päätöksentekoa.

Pääosa (96,8 %) vaihtovelkakirjan haltijoista on allekirjoittanut muutossopimuksen, jossa laina sovitaan lyhennysvapaaksi ja erääntyväksi vuoden 2013 joulukuussa. Loppuosa (3,2 %) vaihtovelkakirjalainasta erääntyy korkoineen joulukuussa 2011.

Vuonna 2013 tehtävät lyhennykset voidaan tarvittaessa osittain rahoittaa lunastamalla vuoden 2007 yritysjärjestelyihin liittyvä ja saamiseksi kirjattu myyntioptio, jonka minimiarvoksi on sopimuksella määritelty korkoineen 17,3 miljoonaa euroa. Myyntioptioon liittyvän vastapuoliriskin katsotaan olevan vähäinen.

Asiakasriippuvaisuus

Viiden suurimman asiakkaan osuus liikevaihdosta oli 77 prosenttia (72 % vuonna 2009). Yhtiössä panostetaan jatkuvasti ostomääriltään pienempien asiakkaiden osuuden kasvattamiseen sekä uusasiakashankintaan. Vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä aloitettiin toimitukset uudelle merkittävälle asiakkaalle, mikä tulee jatkossa vähentämään yksittäisiin asiakkuuksiin liittyviä riskejä.

Oikeudenkäynnit

Toukokuussa Ranskan Evreuxin valitustuomioistuin antoi päätöksen, jossa se piti työtuomioistuimen tammikuussa 2009 antaman päätöksen entisellään ja velvoitti yhtiön maksamaan Aspocomp SAS:n 13 entiselle työntekijälle korvausta yhteensä noin 0,5 miljoonaa euroa korkoineen. Lokakuussa saadun tiedon mukaan kuusi entistä työntekijää ovat hakeneet aiemmin keskeyttäneensä kanteen jatkamista ranskalaisessa tuomioistuimessa. Lisäksi on nostettu yksi uusi kanne. Kanteet tulevat käsittelyyn toukokuussa 2011 ja niiden yhteismäärä on noin 0,3 miljoonaa euroa.

Sisäisen valvonnan järjestelmät

Hallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä. Hallituksen vastuulla on myös varmistaa, että laskentatoimen ja taloushallinnon sisäinen valvonta on järjestetty asianmukaisesti. Toimitusjohtaja huolehtii valvonnan toteuttamisesta ja raportoi siitä hallitukselle. Yhtiön sisäisen valvonnan periaatteina ovat:

• kaikki merkittävät työtehtävät ja tapahtumat mukaan lukien kokoukset päätöksineen dokumentoidaan
• tieto- ja muita tukijärjestelmiä käytetään tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti
• tietoturvasta huolehditaan asianmukaisesti.

Varsinainen sisäinen valvonta toteutuu johtamisprosesseissa – siis jokapäiväisessä työssä – henkilöstön toimiessa ohjeistusten pohjalta operatiivisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteiden pohjalta määritellään tarvittavat toimenpiteet ja niihin liittyvät riskit. Ohjeistuksia käytetään toimenpiteiden ohjaamiseen.

Sisäiseen valvontaan liittyvä ohjeistus on koottu kahteen dokumenttiin, joista toinen on tarkoitettu koko henkilökunnalle ja toinen taloushallinnolle. Ensimmäinen, yhtiön toimintaperiaatteet sisältävä dokumentti määrittelee:

• yhtiön hyväksymis- ja nimenkirjoitusoikeudet
• henkilöstöpolitiikan ja -etujen määräämisen
• hinnoittelu-, maksuaika- ja luottoperiaatteet
• kulujen hyväksyntämenetelmät
• sopimusten teko- ja hallintaohjeet
• tietotekniikan käytön ja tietoturvallisuuden ohjeet
• riskienhallinnan ja vakuutusturvan järjestämisen periaatteet.

Toinen, taloushallinnon ohjeistus sisältää:

• kirjanpito-ohjeet
• sisäisen ja ulkoisen raportoinnin periaatteet ja toteutusohjeet
• kirjanpito- ja raportointiprosessien sisäisten kontrollien ja vastuuhenkilöiden määritykset.

Konsernin kaikkien yhtiöiden kirjanpito ja raportointi hoidetaan yhdessä keskitetyssä toiminnanohjausjärjestelmässä, joka tukee myös varsinaisia liiketoimintaprosesseja. Tehdastason tuotannonohjausjärjestelmä on integroitu tosiaikaisesti toiminnanohjausjärjestelmään.

Järjestelmistä saatavia raportteja käytetään johtamis- ja tukiprosesseissa tapahtuvan päätöksen teon ja kontrollien tukena. Kontrollipisteitä on määritelty raportoinnin eri tasoille (tytäryhtiöraportointi, konsernitason raportointi), ja ne sisältävät hyväksymismenettelyitä, täsmäytyksiä sekä talousinformaatioon kohdistuvaa analysointia virheellisyyksien havaitsemiseksi. Näin pyritään varmistamaan järjestelmistä saatavan tiedon oikeellisuus.

Operatiivisesta toiminnasta vastaavat myynnin ja tuotannon johtoryhmät seuraavat säännöllisesti kaikkia liiketoiminnan avainmittareita taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden varmistamiseksi. Hallitukselle toimitetaan kuukausittain vakiomuotoinen tulosraportti ja -ennuste sekä kassatilanne ennusteineen. Vuosineljänneksittäin raportoidaan IFRS-muotoinen tase, laaja tuloslaskelma, oman pääoman muutos, kassavirtalaskelma sekä valitut liiketoiminnan tunnusluvut.

Koostaan johtuen yhtiöllä ei ole erityistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota tai työtehtävää.

2010	Sisäinen valvonta
	Vuonna 2010 ei tehty muutoksia sisäisen valvonnan ja johdon raportoin nin rutiineihin.
	Sisäisessä raportoinnissa keskityttiin liikevaihdon kehityksen ja kustan nusten seurantaan sekä kassavirtaan.

SISÄPIIRIHALLINTO

Aspocompin hallitus on vahvistanut yhtiön käytössä olevat sisäpiiriohjeet, jotka vastaavat NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeen voimassa olevia säännöksiä sisäpiiritiedon hallinnoinnista ja käsittelystä.

Sisäpiiriohjeet kieltävät kaikkien sisäpiiriläisten, heidän edunvalvonnassa olevien henkilöiden sekä määräysvallassa olevien yhtiöiden, organisaatioiden ja säätiöiden, kaupankäynnin yhtiön osakkeilla kahden viikon ajan ennen osavuosikatsausten julkistusta ja kolmen viikon ajan ennen tilinpäätöksen julkistusta (ns. suljettu ikkuna). Kaupankäyntikielto päättyy päivä tuloksen julkistuksen jälkeen. Yhtiössä valvotaan sisäpiiriläisten kaupankäyntiä.

Sisäpiiriohjeiden mukaisesti yhtiön pysyvään julkiseen sisäpiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa, tilintarkastajat, varatilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisön toimihenkilö, jolla on päävastuu tilintarkastuksesta sekä johtoryhmän jäsenet.

Yhtiön ei-julkiseen, pysyvään yrityskohtaiseen sisäpiiriin kuuluvat tytäryhtiöiden toimitusjohtajat sekä toimitusjohtajan määrittelemät muut henkilöt, jotka asemansa tai tehtäviensä puolesta saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa.

Lisäksi laaditaan hankekohtainen sisäpiirirekisteri, mikäli meneillään olevalla hankkeella voi toteutuessaan olla vaikutusta yhtiön osakekurssiin. Hankekohtaisia sisäpiiriläisiä koskee tilapäinen kaupankäyntikielto, kunnes hanke julkistetaan pörssitiedotteella tai hanke lakkaa.

Aspocomp kouluttaa ja informoi julkiset sekä yritys- ja hankekohtaiset sisäpiiriläisensä siten, että he tunnistavat asemansa ja siihen liittyvät velvollisuudet.

Yhtiön sisäpiiriasioiden ohjauksesta ja valvonnasta vastaa yhtiön toimitusjohtaja. Yhtiön hallintopäällikkö hoitaa julkista ja yrityskohtaista sisäpiirirekisteriä sekä tarvittaessa hankekohtaisia sisäpiirirekistereitä. Aspocomp Group Oyj:n julkista sisäpiiriä ylläpitää Euroclear Finland Oy. Julkisten sisäpiiriläisten ajantasaiset tiedot omistuksista ja kaupoista ovat nähtävillä Euroclear Finland Oy:n palvelupisteessä, osoitteessa Urho Kekkosen katu 5 C, Helsinki sekä yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.aspocomp.com/hallinto.

2010 Sisäpiirihallinto

Julkiseen sisäpiirirekisteriin ei tullut muutoksia vuoden 2010 aikana.

Hallituksesta ja johdosta ilmoitettavat tiedot

HALLITUS

Tuomo Lähdesmäki, s. 1957, puheenjohtaja

• Diplomi-insinööri, MBA
• Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2003, jäsen vuodesta 2002
• Riippumaton yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista vuodesta 2002
• Partner, Boardman Oy
• Palkkiot vuonna 2010: 36 000 euroa
• Osakeomistus 31.12.2010: 366 195
• Ei omistuksia tai optio-oikeuksia, jotka perustuvat yhtiön osakejohdannaiseen kannustusjärjestelmään
• Keskeisimmät luottamustehtävät: hallituksen puheenjohtaja Turun Yliopistosäätiö, hallituksen varapuheenjohtaja Citycon Oyj, hallituksen jäsen Metsä Tissue Oyj ja Scanfil Oyj
• Keskeinen työkokemus: toimitusjohtaja, Elcoteq Network Oyj, 1997-2001, toimitusjohtaja, Leiras Oy, 1991-97, johtotehtävät, Swatch Group, 1990-91, johto- ja asiantuntijatehtävät, Nokia-konserni, 1983-89

Johan Hammaren, s. 1969, varapuheenjohtaja

• OTK, ekonomi
• Hallituksen jäsen vuodesta 2007
• Riippumaton yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista vuodesta 2007
• Johtaja ja perustajaosakas, Fondia Oy
• Palkkiot vuonna 2010: 18 000 euroa
• Osakeomistus 31.12.2010: 250 061
• Ei omistuksia tai optio-oikeuksia, jotka perustuvat yhtiön osakejohdannaiseen kannustusjärjestelmään
• Keskeisimmät luottamustehtävät: hallituksen jäsen, BENEQ Oy, Tecnomen Oyj ja Fondia Oy
• Keskeinen työkokemus: Legal Director, Nokia Emerging Business Unit, 2006, Senior Legal Counsel, Nokia Customer and Market Operations, 2005-06, Legal Counsel, Multimedia-toimialaryhmä, Nokia, 2003-04, Legal Counsel, Nokia Home Communications (Tukholma), 2001-03, Legal Counsel, Nokia Ventures Organization, 2000-01

Kari Vuorialho, s. 1952

• Insinööri, tietoliikennetekniikka
• Hallituksen jäsen vuodesta 2007
• Riippumaton yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista vuodesta 2007
• Palkkiot vuonna 2010: 18 000 euroa

• Osakeomistus 31.12.2010: 130 061

• Ei omistuksia tai optio-oikeuksia, jotka perustuvat yhtiön osakejohdannaiseen kannustusjärjestelmään

• Keskeisimmät luottamustehtävät: hallituksen varapuheenjohtaja, Salcomp Oyj, hallituksen jäsen, Meka Pro Oy
• Keskeinen työkokemus: toimitusjohtaja, Salcomp Oy, 1996–2005, johtotehtävät, Salcomp Oy, 1977–1996

TOIMITUSJOHTAJA

Sami Holopainen, s. 1972

• Tekniikan lisensiaatti
• Toimitusjohtajana 22.6.2009 alkaen
• Johtoryhmän jäsen vuodesta 2009 sekä 2002–2006
• Aspocomp Group Oyj:n osakkeita ja optioita vuoden lopussa: 38 100 kpl osaketta ja 0 kpl optiota
• Aiempi työkokemus: johtotehtävät, Aspocomp Group Oyj, 2000–2006, talousjohtaja ja toimitusjohtaja, Aspocomp (Thailand) Co., Ltd., 2007–2009

Sijoittajasuhteet

Aspocompin tavoitteena on palvella kaikkia markkinaosapuolia tasapuolisesti. Yhtiön sijoittajasuhteiden yhteyshenkilö on:

Sami Holopainen Toimitusjohtaja

Puh. (09) 591 81 Fax (09) 782 904 sami.holopainen@aspocomp.com

Yhteystiedot

Hallinto	Aspocomp Group Oyj Sinikalliontie 11 02630 Espoo	Puh. (09) 59 181 Fax (09) 782 904 www.aspocomp.com
Tuotanto	Aspocomp Oulu Oy Tutkijantie 11 90570 Oulu	Puh. 020 775 6860 Fax 020 775 6861 www.aspocomp.com/oulu
Myynti	Aspocomp Oulu Oy Tutkijantie 11 90570 Oulu	Puh. 020 775 6860 Fax 020 775 6861
	Aspocomp AB Sturevägen 3 17756 Järfälla Ruotsi	Puh. +46 708 974 269 Fax +46 858 440 411
	Aspocomp GmbH Kupfergasse 11 45892 Gelsenkirchen Saksa	Puh. +49 209 798 691 Fax +49 209 798 693