Aspocomp Group Oyj — Annual Report 2009

Mar 19, 2010

ASPOCOMP

Vuosikertomus 2009

Tietoja osakkeenomistajille

TALOUDELLISET JULKAISUT

Aspocomp Group Oyj julkaisee osavuosikatsaukset vuonna 2010 seuraavasti:

• Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta perjantaina 30.4.2010 klo 9.00
• Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta perjantaina 30.7.2010 klo 9.00
• Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta perjantaina 29.10.2010 klo 9.00.

Ns. hiljainen kausi alkaa kaksi viikkoa ennen osavuosikatsausten julkaisua ja kolme viikkoa ennen tilinpäätöksen julkaisua.

Taloudelliset raportit julkaistaan suomeksi ja englanniksi lukuun ottamatta vuoden 2009 vuosikertomusta, joka julkaistaan ainoastaan suomeksi. Raportit ja vuosikertomus julkaistaan ainoastaan sähköisesti. Taloudelliset raportit, vuosikertomukset ja pörssitiedotteet löytyvät julkistamisen jälkeen osoitteesta www.aspocomp.com/raportit. Tulostettuja raportteja ja tiedotteita voi tilata numerosta (09) 59 181, sähköpostilla osoitteesta ir@aspocomp.com tai osoitteesta www.aspocomp.com/materiaalitilaukset.

YHTIÖKOKOUS

Aspocomp Group Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 13.4.2010 klo 10.00 alkaen Palace Gourmetin Konferenssisalissa Helsingissä (osoite: Eteläranta 10, 10 krs). Osakkeenomistajalla, joka on 30.3.2010 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon, on oikeus osallistua yhtiökokoukseen.

Osakkeenomistajan on ilmoitettava osallistumisestaan yhtiökokoukseen viimeistään 8.4.2010 klo 16.00 mennessä. Lisätietoja yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista ja ilmoittautumisesta saa yhtiökokouskutsusta, joka on saatavilla yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.aspocomp.com/yhtiokokous.

OSINGONMAKSU

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2009 ei makseta osinkoa.

MUUTOKSET YHTEYSTIEDOISSA

Pyydämme osakkeenomistajia ilmoittamaan mahdolliset muutokset osoite- tai muissa tiedoissa suoraan arvo-osuustilin hoitajayhteisölle.

Tietoja osakkeenomistajille	2
Vuosikooste	5
Toimitusjohtajan katsaus	6
Hallituksen toimintakertomus	7
Vuosi 2009 lyhyesti	7
Liikevaihto ja tulos	7
Investoinnit ja tuotekehitys	8
Rahoitus	8
Ranskalaisen tuomioistuimen päätös liittyen korvauksiin Aspocomp SAS:n	entisille
työntekijöille Konsernirakenne	8 8
Arvio liiketoiminnan riskeistä	9
Emoyhtiön oma pääoma	11
Henkilöstö	12
Ympäristö	12
Yhtiökokouksen päätökset	13
Hallitus, hallitukselle myönnetyt valtuutukset	13
Johto	14
Hallituksen osingonjakoehdotus Tulevaisuuden näkymät	14 14
Konsernin tunnusluvut 2005 – 2009	15
Tunnuslukujen laskentakaavat	16
Osakkeet ja osakkeenomistajat	17
Osakevaihto ja -kurssi	17
Optio-oikeudet	18
Suunnattu vaihdettava debentuurilaina	19
Osinkopolitiikka	19
Suurimmat omistajat 31.12.2009	20
Osakkeenomistuksen jakauma 31.12.2009	20
Omistuksen jakautuminen ryhmittäin 31.12.2009	21
Konsernin laaja tuloslaskelma	22
Konsernitase	23
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	24
Konsernin rahavirtalaskelma	25
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	25
Yhteisön perustiedot	25
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet	26
Liitetiedot	40
Emoyhtiön tuloslaskelma	63
Emoyhtiön tase	64
Emoyhtiön rahavirtalaskelma	65
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	66
Laatimisperiaatteet	66

Liitetiedot	67
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset	75
Tilintarkastuskertomus	76
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2009	78
Yhtiön rakenne ja toimielimet Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvät sisäisen valvonnan ja järjestelmät Sisäpiirihallinto	78 riskienhallinnan 81 84
Hallituksesta ja johdosta ilmoitettavat tiedot	86
Hallitus Toimitusjohtaja	86 87
Sijoittajasuhteet	88
Yhteystiedot	88

Vuosikooste

Aspocomp Group Oyj:n tiedotteet ja osavuosikatsaukset ovat saatavilla yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.aspocomp.com/raportit.

Päivä	Tiedote
16.11.2009	ASPOCOMPIN YHTEISTYÖKUMPPANI MEADVILLE MYY PIIRILEVY LIIKETOIMINTANSA
13.11.2009	ASPOCOMP GROUP OYJ:N TALOUDELLISET KATSAUKSET VUONNA 2010
12.11.2009	ASPOCOMPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. – 30.9.2009
13.8.2009	ASPOCOMPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. – 30.6.2009
24.6.2009	ASPOCOMPIN KÄYTTÖKATE JÄÄNEE NEGATIIVISEKSI VUONNA 2009
15.6.2009	SAMI HOLOPAINEN ASPOCOMPIN UUDEKSI TOIMITUSJOHTAJAKSI 22.6.2009 ALKAEN
14.5.2009	ASPOCOMPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. – 31.3.2009
21.4.2009	ASPOCOMP GROUP OYJ:N HALLITUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN
21.4.2009	ASPOCOMPIN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET
15.4.2009	SAMI HOLOPAINEN ON NIMITETTY ASPOCOMP GROUP OYJ:N TALOUSJOHTAJAKSI
3.4.2009	ASPOCOMPIN VUOSIKERTOMUS 2008 JULKAISTU
31.3.2009	ASPOCOMPIN OMISTUS MUUTTUU ENTISESSÄ THAIMAAN TYTÄR YHTIÖSSÄ
30.3.2009	KUTSU ASPOCOMP GROUP OYJ:N YHTIÖKOKOUKSEEN 21.4.2009 klo 10.00
6.3.2009	ASPOCOMPIN VUOSIKOOSTE
25.2.2009	ASPOCOMPIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2008
20.2.2009	ASPOCOMPIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEEN JULKAISUPÄIVÄ MUUTTUU
3.2.2009	RANSKALAISEN TUOMIOISTUIMEN PÄÄTÖS LIITTYEN KORVAUKSIIN ASPOCOMP S.A.S.:N ENTISILLE TYÖNTEKIJÖILLE

Toimitusjohtajan katsaus

Lama puraisi kipeästi myös Aspocompia. Vuoden 2008 lopulla alkanut heikon kysynnän kausi jatkui vuoden 2009 toiselle puoliskolle asti. Se heijastui myös asiakkaiden tuotekehitykseen vähentäen Aspocompille tulleita prototyyppitilauksia. Samoin elektroniikkateollisuuden yleinen aktiviteetti ja käyttöasteet olivat matalalla. Näiden seurauksena Aspocomp sai edellisvuotta vähemmän pikatoimitustilauksia.

Aspocomp joutuikin edelleen sopeuttamaan toimintaansa. Lisäksi vuonna 2009 tehtiin viimeinen silaus vuoden 2007 lopulla alkaneelle rakennemuutokselle. Siitä kiitos kesäkuussa toimitusjohtajan tehtävät jättäneelle Isto Hantilalle ja huhtikuun lopussa eläkkeelle jääneelle pitkäaikaiselle talousjohtajalla Pertti Vuoriselle.

Vaikka organisaatiomme onkin nyt viritetty vastaamaan liiketoiminnan kokoa, vanhat synnit – raskas velkataakka – valitettavasti rajaavat mahdollisuuksiamme. Periksi emme kuitenkaan anna. Olemme kehittäneet myynti- ja markkinointiorganisaatiotamme lisätäksemme näkyvyyttämme ja palveluverkkoamme. Investoimme tekniseen kyvykkyyteemme varmistaaksemme asemamme Pohjois-Euroopan ainoana korkean teknologian piirilevyjä valmistavana yhtiönä. Lisäämme panoksia hieman vuonna 2010.

Aspocomp on panostanut myös ympäristöasioihin. Piirilevyjen valmistuksessa kuluu aina energiaa ja syntyy sivutuotteitta. Vuonna 2009 poistovedessämme oli 40 prosenttia vähemmän kuparia kuin vuonna 2007. Samassa ajassa kierrätyksen parantaminen vähensi kaatopaikalle menevää sekajätettä 60 prosentilla. Tänään sekajätettä syntyy 22 kilogrammaa päivässä, alle gramman euron myyntiä kohti. Vuonna 2010 keskitymme energiansäästöön.

Kysyntä parani loppuvuotta kohti ja viimeinen neljännes oli tuloksen osalta jo positiivinen. Siitä on hyvä jatkaa eteenpäin. Tähän asti ei olisi selvitty ilman loistavaa henkilöstöä, hyviä asiakkaita, kärsivällisiä omistajia ja muita sidosryhmiä sekä osaavia materiaalitoimittajia. Kiitokset kaikille tuesta ja panoksesta vuonna 2009!

Espoossa, 18. päivänä maaliskuuta 2010

Sami Holopainen Toimitusjohtaja

Hallituksen toimintakertomus

VUOSI 2009 LYHYESTI

Konsernin tunnusluvut	2009	2008
Liikevaihto	13.2 miljoonaa euroa	20.7 Me
Liiketulos ennen poistoja (EBITDA)	-0.5 miljoonaa euroa	2.2 Me
Liikevoitto/tappio	-1.7 miljoonaa euroa	0.5 Me
% liikevaihdosta	-12.7 %	2.6 %
Osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista	-0.05 euroa	-0.06 euroa
Liiketoiminnan rahavirta	0.9 miljoonaa euroa	-2.2 Me

• Kysynnän merkittävä heikentyminen vuoden alkupuolella johti liikevaihdon selvään laskuun ja tuloksen painumiseen tappiolliseksi.
• Evreuxin työtuomioistuin tuomitsi Aspocompin maksamaan ranskalaisen tytäryhtiön Aspocomp SAS:n kolmelletoista entiselle työntekijälle korvausta 510 000 euroa korkoineen. Aspocomp valitti tuomiosta.
• Aspocomp lyhensi pankkivelkojaan miljoonalla eurolla. Vuoden lopussa pankkivelkojen nimellisarvo oli 13,4 ja debentuurilainan 10,3 miljoonaa euroa.
• Yhtiön kustannusrakennetta sopeutettiin edelleen vastaamaan nykyistä kokoa.
• Myynnin resursseja ja organisointia parannettiin vastaamaan kilpailutilanteen asettamia haasteita.
• Parantuneen kustannusrakenteen, tiukan kulukontrollin ja piristyneen kysynnän ansiosta viimeinen vuosineljännes oli voitollinen.

LIIKEVAIHTO JA TULOS

Tilikauden liikevaihto oli 13,2 miljoonaa euroa, joka on noin 36 prosenttia vähemmän kuin vertailukelpoinen liikevaihto vuodelta 2008. Viiden suurimman asiakkaan osuus liikevaihdosta oli 72 prosenttia, kun se vertailuvuonna oli 74 prosenttia. Maantieteellisesti liikevaihdosta 81 prosenttia kertyi Euroopasta (81 % vuonna 2008), 14 prosenttia Aasiasta (8,5 %) ja 5 prosenttia muualta (10,5 %).

Tilikauden liiketulos oli -1,7 miljoonaa euroa tappiollinen, kun se vuonna 2008 oli 0,5 miljoonaa euroa voitollinen. Liiketulosta heikensi merkittävä kysynnän lasku, jota kesti tilikauden kolmannelle neljännekselle asti. Kustannusrakenteen sopeuttamista vastaamaan yhtiön kokoa ja alentunutta kysyntää jatkettiin kolmannelle vuosineljännekselle saakka. Sopeutumistoimenpiteistä, eläkevastuista ja luottotappioista syntyneet kertaluontoiset kulut olivat yhteensä reilut 0,5 miljoonaa euroa. Toisaalta tilikauden aikana tuloutettiin aiemmin tehtyjä kuluvarauksia lähes samalla summalla.

Konsernin nettorahoituskulut olivat -1,0 miljoonaa euroa (-2,9). Tilikauden tulos oli -2,5 miljoonaa euroa (-2,5) ja osakekohtainen tulos -0,05 euroa (-0,06).

INVESTOINNIT JA TUOTEKEHITYS

Investoinnit olivat 0,8 miljoonaa euroa (1,4 Me 1-12/2008).

Investoinnit ja tuotekehitys keskittyivät teknisen kyvykkyyden kehittämiseen. Tilikauden aikana otettiin käyttöön kaksi uutta pinnoitusprosessia, joiden avulla voidaan valmistaa entistä monimutkaisempia monikerrosrakenteita sekä tiheämpiä johdinkuvioita.

Kulut tuotekehityksestä on kirjattu yleiskuluihin.

RAHOITUS

Konsernin rahoitusasema säilyi haastavana, mutta vakaana. Kassavarat kauden lopussa olivat 3,0 miljoonaa euroa (4,3 Me 12/2008).

Tilikauden liiketoiminnan rahavirta oli 0,9 miljoonaa euroa (-2,2 Me 1-12/2008).

Korolliset nimellisarvoiset velat olivat 24,3 miljoonaa euroa (25,6 Me 12/2008). Nettovelkaantumisaste kasvoi 607,1 prosenttiin (329,8 %). Korottomat velat olivat 6,1 miljoonaa euroa (6,3).

Velkaa lyhennettiin tilikauden aikana miljoonalla eurolla.

Konsernin omavaraisuusaste kauden lopussa oli 10,0 prosenttia (16,1 %).

RANSKALAISEN TUOMIOISTUIMEN PÄÄTÖS LIITTYEN KORVAUKSIIN ASPOCOMP SAS:N ENTISILLE TYÖNTEKIJÖILLE

Ranskassa Evreuxin työtuomioistuin antoi tammikuussa 2009 päätöksen, jossa se velvoitti Aspocomp Group Oyj:n maksamaan sen ranskalaisen tytäryhtiön Aspocomp SAS.:n kolmelletoista entiselle työntekijälle korvausta yhteensä noin 510 000 euroa korkoineen. Tuomioistuimen päätös liittyi kahdenkymmenenyhden Aspocomp SAS.:n entisen työntekijän nostamiin kanteisiin (Aspocompin pörssitiedote 18.2.2008). Näistä kahdestakymmenestäyhdestä kantajasta Aspocomp on tehnyt erillissopimuksen kahden työntekijän kanssa ja kuuden osalta oikeus ei ottanut asiaa käsittelyyn.

Maksettavaksi määrätyillä korvauksilla ei ollut tulosvaikutusta, koska yhtiö oli tehnyt tilinpäätöksessä 2007 riittävän kuluvarauksen. Aspocomp valitti tuomiosta Ranskassa seuraavaan oikeusasteeseen.

KONSERNIRAKENNE

Aspocompin 90 prosenttisesti omistama Aspocomp Oulu Oy valmistaa ja myy piirilevyjä tietoliikenne-, teollisuuselektroniikka- ja autoelektroniikka-alojen tarpeisiin. Palvelutarjontaan kuuluvat prototyyppi- ja pikatoimitukset, äkillisten piirilevytarpeiden tyydyttäminen volyymitoimituksissa sekä uusien teknologioiden kokeileminen ja tuotteistaminen. Aspocomp Oulu Oy valmistaa pääasiassa HDI- (High Density Interconnection), monikerros- ja erikoismateriaalipiirilevyjä.

Aspocompilla on 20 prosentin omistus Meadville Aspocomp (BVI) Holdings Ltd. (MAH) -yhtiöstä. Yhtiön tuotantolaitos Kiinan Suzhoussa on HDI- ja monikerrospiirilevyjen volyymivalmistaja. Vuoden 2009 tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä havaittiin virhe, joka on korjattu takautuvasti IAS 8 standardin mukaisesti. Aspocompin sijoitus MAHyhtiöön oli vuoden 2008 tilinpäätöksessä virheellisesti esitetty osakkuusyhtiönä. Vuoden 2009 tilinpäätöksessä kyseinen sijoitus esitetään lainoissa ja muissa saamisissa. Muutoksella ei ole tulosvaikutusta.

Aspocompin 20 prosentin sijoitus on kirjattu taseeseen minimiarvoon, joka perustuu vuonna 2007 tehtyyn yritysjärjestelyyn liittyvään optiosopimukseen. Sopimuksen mukainen minimiarvo on kauden lopussa 16,2 miljoonaa euroa ja se kasvaa 2,5 prosentin vuotuisella korolla option lunastamiseen saakka. Optiosopimuksen sisältö on kuvattu kumppanuussopimuksesta kertovassa Meadville Holdingsin 16.11.2007 julkaisemassa pörssitiedotteessa "Major transaction - acquisitions and resumption of trading, sivut 8- 9" (www.meadvillegroup.com/announcements.html). Tiedotteen suomennus "Meadville Holdings Limitedin pörssitiedote Aspocompin ja Meadvillen kumppanuussopimuksesta" löytyy Aspocompin sijoittajasivuilta (www.aspocomp.com/raportit, valitsemalla "Pörssitiedotteet" ja "2007").

Edellä mainitusta johtuen MAH-yhtiön taloudellinen tulos ei vaikuta Aspocompin sijoituksen arvoon.

Meadville ilmoitti 16. marraskuuta 2009 myyvänsä piirilevyliiketoimintansa Nasdaqissa Yhdysvalloissa listatulle TTM Technologies, Inc.'lle. Lisätietoja kaupasta ja sen toteutumisen ehdoista on saatavilla Meadvillen tiedotteessa osoitteessa: www.meadvillegroup.com/announcements.html.

Meadvillen 80 prosentin omistusosuus MAH-yhtiöstä sekä Meadvillen 10 prosentin omistusosuus Aspocomp Oulu Oy'stä sisältyvät edellä mainittuun kauppaan.

Lisäksi Aspocompilla on 13,2 prosentin omistus thaimaalaisesta PCB Centeristä ja 5,3 prosentin omistus Imbera Electronicsista.

Omistusosuus PCB Centeristä, aikaisemmin Aspocomp (Thailand) Co., Ltd, nousi 6,2 prosentista 14,1 prosenttiin 31.3.2009. Omistuksen nousu oli seurausta 48 miljoonan Bahtin, noin 1,0 miljoonan euron, lainasaatavan muuttamisesta osakkeiksi 16.10.2008 allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti. Tilikauden viimeisellä neljänneksellä omistus laski 14,1 prosentista edellä mainittuun 13,2 prosenttiin oman pääoman korotuksen seurauksena. Molemmat toimenpiteet vahvistivat PCB Centerin omaa pääomaa ja paransivat yhtiön vakavaraisuutta.

ARVIO LIIKETOIMINNAN RISKEISTÄ

Riskienhallinta on erottamaton osa strategista suunnittelua ja operatiivista tavoiteasetantaa. Päättäessään yhtiön strategiasta hallitus käsittelee yhtiön merkittävimmät riskit ja asettaa operatiiviset tavoitteet siten, että riskit eliminoituvat tai minimoituvat kustannustehokkaasti.

Alla on käsitelty yhtiön merkittävimmät strategiset, operatiiviset ja taloudelliset riskit.

Merkittävä velkaantuminen

Kauden lopussa yhtiön korolliset velat olivat nimellisarvoltaan noin 24,3 ja IFRS kirjanpitostandardin mukaan noin 22,1 miljoonaa euroa.

Piirilevyteollisuus on pääomavaltaista ja teknologia kehittyy nopeasti. Kapasiteetin ylläpitäminen niin määrällisesti kuin laadullisestikin vaatii rahoituksen riittävyyden varmistamista. Velkajärjestelysopimuksesta johtuen yhtiön investoinnit on hoidettava tulorahoituksella. Toistaiseksi – ja myös arvioitavissa olevien tulevaisuuden näkymien mukaan – tulorahoitus on riittävää kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Mikäli näkymät kuitenkin muuttuvat merkittävästi tai teknisen kilpailukyvyn säilyttäminen vaatisi merkittäviä investointeja, yhtiön kilpailuasema ja kannattavuus voivat heiketä huomattavasti.

Maksuvalmius- ja rahoitusriskit

Velkajärjestelysopimuksesta johtuen konsernin likviditeetin hoito perustuu emoyhtiön kassavaroihin ja Oulun tehtaan tuottamaan kassavirtaan. Mikäli Aspocomp Group Oyj ei saa rahoitusta Aspocomp Oulu Oy:ltä tai muilla rahoitustavoilla, yhtiö voi tulla maksukyvyttömäksi.

Luotto-, korko-, valuutta- ja hyödykeriskejä käsitellään tilinpäätöksen liitetiedossa 30. Näiden riskien ei katsota olevan merkittäviä konsernin kannalta.

Oikeudenkäynnit

Vuonna 2007 Ranskan korkein oikeus velvoitti yhtiön maksamaan Aspocomp S.A.S:n 388 entiselle työntekijälle korvauksina yhteensä noin 11 miljoonaa euroa noin 7 prosentin vuotuisine korkoineen. Tammikuussa 2009 Ranskan Evreuxin työtuomioistuin on antanut päätöksen, jossa se velvoittaa yhtiön maksamaan 13 entiselle työntekijälle korvausta yhteensä noin 0,5 miljoonaa euroa korkoineen. Aspocomp on valittanut tammikuun 2009 tuomiosta Ranskassa seuraavaan oikeusasteeseen. Edellä mainituilla korvauksilla ei ole tulosvaikutusta kuluvalla tilikaudella.

Kanteet liittyvät vuonna 2002 suljetun, tappiollisen Evreuxin tehtaan irtisanomiskorvauksiin.

Riskinä on, että jäljellä olevat noin 100 työntekijää nostavat kanteen. Kesäkuussa 2008 voimaan tulleen lain mukaan kanneaika vanhenee viidessä vuodessa lain voimaantulosta lukien.

Riippuvuus asiakasmarkkinoista

Aspocompin Oulun tehdas myi ja valmisti vuonna 2009 tuotteita muutamalle maailmanlaajuiselle strategiselle asiakkaalle sekä usealle muulle asiakkaalle. Viiden suurimman asiakkaan osuus liikevaihdosta oli 72 prosenttia (vuonna 2008 74 %). Asiakkaiden rajallinen määrä on riski liiketoiminnan jatkuvuudelle.

Kilpailu

Aspocompin kilpailuasema ja riskiprofiili muuttuivat merkittävästi marraskuussa 2007 tehdyn yritysjärjestelyn seurauksena, kun sen volyymivalmistus siirtyi liiketoimintakaupan myötä Meadville-konserniin.

Elektroniikkateollisuuden volyymituotteet valmistetaan pääsääntöisesti Aasiassa. Elektroniikkatuotteiden suunnittelu Euroopassa jatkuu ja kysyntä tulee painottumaan yhä enemmän tuotekehityspiirilevyihin ja piensarjoihin. Samanaikaisesti piirilevyjen valmistuksesta tulee teknisesti entistä haastavampaa.

Markkinatutkimusten mukaan alati kehittyvän komponenttiteknologian myötä vaativampien piirilevyjen kysyntä tulee lähiaikoina kasvamaan kokonaismarkkinoita nopeammin. Aspocomp Oulu Oy:n kilpailuasema nykyisessä asiakassegmentissä on hyvä ja aseman vaativien piirilevyjen pikatoimittajana Euroopassa arvioidaan säilyvän hyvänä. Kilpailu lisääntyy aasialaisten pikatoimittajien ja piirilevyjä Aasiasta välittävien yritysten toimesta.

Asiakkaiden pitkäaikaisten tilausten puute

Piirilevyteollisuudelle on tyypillistä asiakkaiden pitkäaikaisten sitovien tilausten puuttuminen. Tämän vuoksi tehtaiden kuormitus vaihtelee lyhyellä aikavälillä merkittävästikin aiheuttaen liikevaihdon ja tuloksen huomattavan vaihtelun.

Vahinkoriskit

Pääosa yhtiön varallisuudesta on sidottu Oulun tehtaaseen. Siten mahdolliset tulipalot, suuret konerikot tai vastaavat aiheuttaisivat toteutuessaan merkittäviä omaisuus- ja toiminnan keskeytysvahinkoja. Näitä riskejä vastaan on suojauduttu vakuutuksin.

Muut riskit

Muita määriteltyjä riskejä ovat teknologian nopea muuttuminen, tuotantokapasiteetin riittävyys, kyky täyttää asiakkaiden tuotevaatimukset, riippuvuus avainhenkilöistä, raaka-aineiden hinnanvaihtelut, riippuvuus avaintoimittajista, tuotevastuu, ympäristöriskit ja immateriaalioikeudet.

Yhtiön parhaan käsityksen mukaan edellä on kuvattu riskejä, jotka saattavat vaikuttaa liiketoimintaan tulevaisuudessa. Lista riskeistä ei ole tyhjentävä vaan esimerkinomainen. Riskien kuvauksissa ei ole otettu huomioon riskien toteutumisen todennäköisyyttä tai suuruutta.

EMOYHTIÖN OMA PÄÄOMA

Osakeyhtiölain vaatimusten mukaisesti Aspocomp Group Oyj:n osakepääoman menettämisestä on tehty ilmoitus Kaupparekisteriin 14.5.2008. Aspocomp konsernin emoyhtiön Aspocomp Group Oyj:n oma pääoma oli tilikauden lopussa 3,7 miljoonaa euroa negatiivinen. Kuitenkin koko konsernin oma pääoma oli 3,1 miljoonaa euroa positiivinen.

HENKILÖSTÖ

Yhtiössä työskenteli tilikaudella keskimäärin 101 henkilöä (140 vuonna 2008). Henkilöstön määrä 31.12.2009 oli 96 (115). Heistä työntekijöitä oli 67 (80) ja toimihenkilöitä 29 (35).

Konsernin maksamat palkat ja palkkiot olivat 5,6 miljoonaa euroa (6,2 Me vuonna 2008).

	2009	2008	2007
Henkilöstö keskimäärin	101	140	169
Palkat ja palkkiot (Me)	5,6	6,2	9,1

YMPÄRISTÖ

Ympäristölakien ja -määräysten noudattamisen lisäksi Aspocomp pyrkii aktiivisesti tehostamaan toimintaansa ympäristöasioissa ja ottamaan ympäristöasiat huomioon kaikissa toiminnoissaan. Yhtiö on sitoutunut jatkuvaan haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseen, muun muassa päästöjen vähentämiseen ja luonnonvarojen säätämiseen, käyttämällä parhaita saatavilla olevia ja taloudellisesti käyttökelpoisia teknologioita.

Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi Aspocomp kouluttaa henkilöstöään ja toimii jatkuvasti yhteistyössä asiakkaiden, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Yhtiön Oulun tehtaan ympäristöasioita hoidetaan sertifioidun ISO-14001 ympäristöjärjestelmän avulla.

Aspocompin Oulun tehdas pystyy tarjoamaan asiakkailleen yksityiskohtaisen materiaaliselvityksen, jossa listataan piirilevyn sisältämät alkuaineet. Materiaaliselvitysdokumentin avulla asiakkaat voivat määritellä lopputuotteen kierrätettävyyden sen tullessa elinkaarensa päähän.

Aspocompin Oulun tehdas on edelläkävijä lyijyttömissä juotosprosesseissa käytettävien piirilevymateriaalien prosessoinnissa. Näin se omalta osaltaan mahdollistaan elektroniikkateollisuuden siirtymiseen lyijyttömiin tai vähälyijyisiin teknologioihin.

Tehtaan omassa toiminnassa esiintyvät ympäristönäkökohdat tunnistetaan ja arvioidaan vähintään joka toinen vuosi ympäristöasioista vastaavan henkilön kokoon kutsuman työryhmän toimesta. Vuoden 2008 ympäristönäkökohtien arvioinnin perusteella ympäristöohjelman päämääriä vuosille 2008–2010 ovat olleet:

• Tulipalon torjuntaa kehittävät toimenpiteet
• Tehtaan veden puhdistamon kyvykkyyden ja kapasiteetin nosto
• Melun torjunta
• Kullan erottelu huuhteluvedestä
• Kaatopaikalle toimitettavan jätemäärän seuranta.

Tilikaudella mitattuja parannuksia keskeisillä ympäristösuojelun osa-alueilla ovat olleet muun muassa poistoveteen päätyvän kuparin vähentyminen 40 prosentilla ja sekajätteen määrän vähentyminen 60 prosentilla vuoteen 2007 verrattuna.

Yhtiö toimittaa vuosittain kansalliseen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään tiedot energian ja kemikaalien käytöstä, tuotantomääristä, vedenkäytöstä, toiminnassa syntyvistä jätteistä sekä vesistöön johdetusta jätevesikuormasta.

YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET

Aspocomp Group Oyj:n 21.4.2009 kokoontunut varsinainen yhtiökokous päätti pitää hallituksen kokoonpanon ja palkkiot samana kuin edellisellä kaudella. Lisäksi yhtiökokous päätti muuttaa yhtiön yhtiöjärjestystä. Yhtiökokous päätti myös, että tilikaudelta ei makseta osinkoa.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten lukumääräksi kolme ja hallitukseen valittiin uudelleen Johan Hammarén, Tuomo Lähdesmäki ja Kari Vuorialho. Yhtiökokous valitsi PricewaterhouseCoopers Oy:n uudelleen tilintarkastajaksi tilikaudelle 2009.

Hallituksen puheenjohtajalle päätettiin maksaa vuosipalkkiona 24 000 euroa ja hallituksen jäsenille 12 000 euroa. Vuosipalkkion määrästä maksetaan rahana 60 prosenttia ja hallituksen jäsenille hankitaan ja luovutetaan yhtiön osakkeita 40 prosenttia vastaavalla osuudella. Puheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkiona 1 000 euroa kokoukselta ja muille jäsenille 500 euroa kokoukselta. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuville hallituksen jäsenille maksetaan kokouksesta aiheutuneet kohtuulliset matkaja majoituskustannukset. Tilintarkastajalle maksetaan palkkio laskun mukaan.

Yhtiökokous päätti muuttaa yhtiön yhtiöjärjestystä siten, että yhtiön yhtiöjärjestyksen §:t 6 ja 12 poistetaan tarpeettomina ja uusi § 10 muutetaan kuulumaan seuraavasti "10 § Kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava osakkeenomistajille aikaisintaan kolme (3) kuukautta ja viimeistään kaksikymmentäyksi (21) päivää ennen yhtiökokousta julkaisemalla kutsu yhtiön Internet-sivuilla ja hallituksen niin päättäessä yhdessä laajalevikkisessä hallituksen määräämässä sanomalehdessä."

HALLITUS, HALLITUKSELLE MYÖNNETYT VALTUUTUKSET

Järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi Tuomo Lähdesmäen uudelleen yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi. Koska hallituksen kokoonpano on kolme jäsentä, valiokuntia ei perustettu.

Vuoden 2008 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta. Uusia osakkeita voidaan antaa osakeannilla ja/tai erityisten oikeuksien nojalla enintään 55 000 000 kappaletta. Valtuutus on voimassa viisi vuotta ko. yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Vuoden 2008 varsinainen yhtiökokous päätti optio-oikeuksien antamisesta Aspocomp Group Oyj:n toimitusjohtajalle. Hallitus ei ole myöntänyt edellä mainittuja optioita.

Tarkemmat tiedot valtuutuksista löytyvät vuosikertomuksesta 2008 sivuilta 10-11 (www.aspocomp.com/linked/sijoittaja/ar_2008.pdf).

JOHTO

Tekniikan lisensiaatti Sami Holopainen nimettiin talousjohtajaksi 1.5.2009 lähtien Pertti Vuorisen jäätyä eläkkeelle.

Kesäkuun 21. päivänä Sami Holopainen nimettiin toimitusjohtajaksi. Edeltävä toimitusjohtaja diplomi-insinööri Isto Hantila jatkoi yhtiön palveluksessa elokuun loppuun.

HALLITUKSEN OSINGONJAKOEHDOTUS

Hallitus esittää 13.4.2010 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta tilikaudelta 1.1.2009 - 31.12.2009.

Emoyhtiöllä ei ole voitonjakokelpoisia varoja. Tilikauden 2009 lopussa emoyhtiön vapaa pääoma on -51,7 miljoonaa euroa.

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Aspocompin rahoitustilanne on tyydyttävä. Alhaisen kulurakenteen ja Oulun liiketoiminnan arvioitujen näkymien perusteella konsernin toiminta jatkuu vakaana.

Liiketoiminnan painopisteen ollessa prototyypeissä ja pikatoimituksissa koko vuoden liikevaihdon ennakoiminen on erittäin vaikeaa. Parantuneen kysyntätilanteen johdosta liikevaihdon arvioidaan kuitenkin kasvavan ja liiketuloksen muodostuvan voitolliseksi vuonna 2010.

Konsernin liiketoimintojen kehittämisen lisäksi hallitus kartoittaa erilaisia rakenteellisia kehittämisratkaisuja, mukaan lukien yritysjärjestelyjen toteuttaminen tulevaisuudessa.

Konsernin tunnusluvut 2005 – 2009

Konsernin tunnusluvut	2009	2008	2007	2006	2005
Liikevaihto, Me	13.2	20.7	25.9	48.6	135.4
Liiketulos ennen poistoja, Me	-0.5	2.2	-10.7	-3.5	-0.2
Liikevoitto, Me	-1.7	0.5	-12.1	-6.7	-17.8
% liikevaihdosta	-12.7	2.6	-46.7	-13.7	-13.1
Tulos ennen veroja jatkuvista liiketoiminnoista, Me	-2.6	-2.4	-16.5	-8.7	-18.7
% liikevaihdosta	-20.1	-11.4	-63.8	-18.0	-13.8
Tilikauden tulos, Me	-2.5	0.3	-64.9	-27.2	-23.4
% liikevaihdosta	-19.0	1.6	-250.2	-56.0	-17.3
Oman pääoman tuotto (ROE), %	-54.2	-42.4	-50.8	-13.3	-19.9
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	-4.2	-0.2	-10.0	-4.6	-9.9
Omavaraisuusaste, %	10.0	16.2	7.8	37.0	57.8
Gearing,%	607.0	329.8	724.2	74.5	23.5
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, Me	0.8	1.2	0.5	3.7	25.9
% liikevaihdosta	6.2	5.8	1.9	7.6	19.2
Henkilöstön määrä 31.12.	96	115	153	1 931	3 387
Henkilöstö keskimäärin	105	140	169	2 021	3 393
Tulos/osake (EPS) jatkuvista toiminnoista, euroa	-0.05	-0.06	-0.43	-0.43	-0.93
Oma pääoma/osake, euroa	0.05	0.10	0.11	1.65	2.82
Nimellisosinko/osake, euroa	0,00*	0.00	0.00	0.00	0.00
Osinko/tulos, %	0.00	0.00	0.00	0.00	0.00
Efektiivinen osinkotuotto, %	0.00	0.00	0.00	0.00	0.00
Hinta/voitto-suhde (P/E)	-2.6	-1.0	-0.2	-3.0	-3.0
Osakkeen keskikurssi, euroa	0.14	0.08	0.44	1.84	3.13
Osakkeen alin noteeraus, euroa	0.05	0.04	0.10	1.26	2.52
Osakkeen ylin noteeraus, euroa	0.24	0.13	2.20	3.01	3.90
Viimeisen kauppapäivän päätöskurssi, euroa	0.13	0.06	0.11	1.31	2.76
Osakekannan markkina-arvo 31.12., Me	6.5	3.0	5.5	35.4	74.6
Osakkeen vaihdon kehitys, 1000 kpl	44 703	26 537	88 428	22 522	11 672
Osakkeen vaihdon kehitys, %	89.6	53.2	177.2	83.3	43.2
Osakkeen kokonaisvaihto, Me	6.4	2.2	38.9	39.2	36.7
Osakeantioikaistut osakemäärät,1000 kpl	49 905	49 905	49 905	27 312	27 312
Kauden keskimääräinen osakemäärä, 1000 kpl	49 905	49 905	44 032	27 040	27 040

Tunnuslukujen laskentakaavat

Tunnuslukujen laskentakaavat
Oman pääoman tuotto, % (ROE)	=	Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista Oma pääoma + vähemmistöosuus (keskiarvo)	x 100
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI)	=	Tulos ennen veroja jatk. toiminnoista + rahoituskulut Taseen loppusumma - korottomat velat (keskiarvo)	x 100
Omavaraisuusaste, %	=	Oma pääoma + vähemmistöosuus Taseen loppusumma - saadut ennakot	x 100
Nettovelkaantumisaste, % (Gearing)	=	Korolliset velat - likvidit rahavarat Oma pääoma + vähemmistöosuus	x 100
Henkilöstö keskimäärin	=	Keskiarvo kuukauden lopussa lasketuista henkilöstömääristä
Tulos/osake, euroa (EPS)	=	Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista +/-vähemmistöosuus Tilikauden keskimääräinen osakkeiden lukumäärä
Oma pääoma/osake, euroa	=	Oma pääoma Osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osinko/osake, euroa	=	Tilikaudelta jaettu osakekohtainen osinko
Osinko/tulos, %	=	Osinko/osake Tulos/osake	x 100
Efektiivinen osinkotuotto,%	=	Osinko/osake Tilikauden viimeisen kauppapäivän päätöskurssi	x 100
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)	=	Tilikauden viimeisen kauppapäivän päätöskurssi Tulos/osake
Osakkeen keskikurssi	=	Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto Tilikauden vaihdettujen osakkeiden lukumäärä
Osakekannan markkina-arvo	=	Konsernin ulkopuolella olevien osakkeiden lukumäärä x viimeisen kauppapäivän päätöskurssi

Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden vaikutus on eliminoitu tunnuslukuja laskettaessa.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

OSAKEVAIHTO JA -KURSSI

Aspocomp Group Oyj:n osakkeiden noteeraus Helsingin Pörssissä alkoi 1.10.1999 ja noteeraus uudessa OMX:n Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä alkoi 2.10.2006. Yhtiön kaupankäyntitunnus on ACG1V. Kaikki yhtiön osakkeet ovat samanlajisia ja oikeuttavat samaan osinkoon ja yhteen ääneen yhtiökokouksessa.

Aspocomp Group Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2009 oli 49 905 130 kappaletta ja yhtiön osakepääoma 20 082 052 euroa. Yhtiö omisti omia osakkeitaan 200 000 kappaletta eli 0,4 prosenttia osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Omilla osakkeilla oikaistu osakemäärä oli 49 705 130 osaketta.

Aspocompin osakkeita vaihdettiin Helsingin Pörssissä 44 702 649 kappaletta 1.1.-31.12.2009 välisenä aikana. Kauppojen yhteenlaskettu arvo oli 6 353 223 euroa. Alin kaupantekokurssi oli 0,05 euroa, ylin 0,24 euroa ja keski-kurssi 0,14 euroa. Päätöskurssi 31.12.2009 oli 0,13 euroa, josta yhtiön markkina-arvoksi muodostui 6 487 667 euroa.

Hallintarekisteröityjen osakkeiden osuus osakekannasta oli 4,7 prosenttia.

Aspocompin osakkeen kurssikehitys ja vaihtomäärät

OPTIO-OIKEUDET

Vuoden 2006 optio-ohjelma

Yhtiökokous päätti 10.4.2006 laskea liikkeeseen 930 000 optio-oikeutta 2006A, 2006B ja 2006C konsernin avainhenkilöille sekä Aspocomp Oy:lle, yhtiön kokonaan omistamalle tytäryhtiölle.

Tilikauden 2009 aikana kaikki edellä mainittuun ohjelmaan liittyvät optio-oikeudet ovat palautuneet yhtiölle ja hallitus on päättänyt ehdottaa vuoden 2010 yhtiökokoukselle optio-ohjelman lopettamista.

Debentuurilainan 2013 muutossopimukseen liittyvät optiot

Debentuurilainan 2013 muutossopimuksen mukaan hallitus antaa varsinaisen yhtiökokouksen 10.5.2007 antaman valtuutuksen perusteella enintään 20 000 000 uutta optio-oikeutta vastikkeena Debentuurilainan ehtojen muutokselle niiden Debentuurilainan I/2006 haltijoiden merkittäviksi, jotka ovat allekirjoittaneet tai allekirjoittavat hallituksen määräämään päivämäärään mennessä 2013 Muutossopimuksen.

Optionhaltijat voivat merkitä osakkeita optio-oikeuksilla kuitenkin ainoastaan mikäli yhtiö joutuu Yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993, muutoksineen) mukaiseen yrityssaneerausmenettelyyn, ja Debentuurilainan nojalla maksamatta olevan pääoman määrää alennetaan kyseisessä saneerausmenettelyssä.

Optio-oikeuksien nojalla merkittävien osakkeiden merkintähinta on 0,00001 euroa osakkeelta. Kunkin Optionhaltijan maksettavaksi tuleva osakkeiden kokonaismerkintähinta pyöristetään ylöspäin lähimpään 10 senttiin. Merkintähinnan määrittelyssä on otettu huomioon optio-oikeuksien liikkeeseen laskun sidonnaisuus 2013 Muutossopimukseen sekä 2013 Muutossopimuksen tärkeys yhtiön taloudellisen tilanteen kannalta.

Vuoden 2008 optio-ohjelma

Yhtiökokous myönsi 23.4.2008 hallitukselle valtuudet antaa optio-oikeuksia Aspocomp Group Oyj:n nykyiselle tai tulevalle toimitusjohtajalle.

Annettavien optio-oikeuksien määrä on yhteensä enintään 5 520 000 kappaletta. Optio-oikeudet oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 5 520 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa omaa osaketta. Nyt liikkeeseen laskettavien optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden osuus on yhteensä enintään 10,0 prosenttia yhtiön osakkeista ja osakkeiden tuottamista äänistä mahdollisen osakemerkinnän jälkeen, jos merkinnässä annetaan uusia osakkeita.

Optio-oikeudella merkittävän osakkeen merkintähinta perustuu Aspocomp Group Oyj:n osakkeen vallitsevaan markkinahintaan OMX Pohjoismainen Pörssi Helsinki Oy:ssä maaliskuussa 2008, mikä on 0,10 euroa. Osakkeen merkintähinta merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintäaika on optio-oikeuksilla 2008A 1.4.2010 - 30.4.2014, optio-oikeuksilla 2008B 1.4.2011 - 30.4.2014, optio-oikeuksilla 2008C 1.4.2012 - 30.4.2014 ja optio-oikeuksilla 2008D 1.4.2013 - 30.4.2014.

Toimitusjohtajalla on kuitenkin oikeus merkitä osakkeita kaikilla optio-oikeuksilla 30 päivän ajan siitä päivästä, kun yhtiö on vastaanottanut häneltä optio-oikeuksia koskevan vastaanottovahvistuksen. Merkityt osakkeet ovat kuitenkin vapaasti siirrettävissä ja pantattavissa vasta, kun osakemerkinnän aika osakemerkintään käytetyillä optiooikeuksilla olisi alkanut. Mikäli toimitusjohtajan toimisuhde päättyy ennen varsinaisen osakemerkintäajan alkamista, merkityt osakkeet ovat vapaasti siirrettävissä ja pantattavissa, kun kuusi kuukautta on kulunut toimisuhteen päättymisestä.

Hallitus ei ole myöntänyt edellä mainittuja optioita.

SUUNNATTU VAIHDETTAVA DEBENTUURILAINA

Osakeannin jälkeen huhtikuussa 2007 hallitus päätti muuttaa Aspocompin liikkeeseen laskemien vaihdettavan debentuurilainan I/2006 ja optio-oikeuksien merkintähintoja. Vaihdettavan debentuurilainan I/2006 osakkeiden merkintähintaa alennettiin 0,43 eurolla 2,1407 euroon osakkeelta. Vaihtokurssin alentamiseksi hallitus päätti 18.4.2007, että lainan haltijoilla on oikeus merkitä yhteensä enintään 804 810 lisäosaketta, eli kaikkiaan yhteensä 4 811 510 osaketta. Muutoksen johdosta kukin lainasta annettu arvo-osuus oikeuttaa sen haltijan vaihtamaan arvo-osuuden 467 yhtiön osakkeeseen 389 osakkeen sijasta.

Maaliskuussa 2008 debentuurilainan I/2006 haltijoiden velkojainkokous päätti lainan ehtojen muuttamisesta siten, että lainan korko erääntyy maksettavaksi yhtenä eränä 1.12.2011.

Lisäksi on sovittu 96,80 prosenttia lainan pääomasta edustavien velkojien kanssa lainan ehtojen muuttamisesta siten, että lainan pääoma ja sille kertyvä korko erääntyy maksettavaksi yhtenä eränä 1.12.2013.

Mikäli yhtiö joutuu yrityssaneerausmenettelyyn, yhtiön hallitus antaa enintään 20 000 000 optio-oikeutta muutossopimuksen allekirjoittaneille debentuurilainan haltijoille. Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintähinta on 0,00001 euroa osakkeelta.

Debentuurilainan yhteydessä liikkeeseen laskettujen optio-oikeuksien merkintä-aikaa jouduttiin myös pidentämään 31.10.2013 asti.

OSINKOPOLITIIKKA

Aspocomp Group Oyj:n hallitus määritteli 15.3.2007 yhtiölle uuden pitkän aikavälin osinkopolitiikan. Sen mukaan Aspocomp pyrkii maksamaan osinkona vähintään 30 prosenttia kunkin tilikauden voitosta sen jälkeen, kun yhtiön tulos on palautunut voitolliseksi ja se on saavuttanut velkaantumisaste- ja omavaraisuustavoitteensa.

Todennäköisesti hallitus ei tule ehdottamaan osingonmaksua lähitulevaisuudessa.

SUURIMMAT OMISTAJAT 31.12.2009

Osakkeenomistaja	Osakkeita (kpl)	Osuus osakkeista ja äänistä (%)
Oksanen Markku	2 450 000	4,91
Oy Selective Investor Ab	1 843 000	3,69
Oy Finvestock Ab	1 820 000	3,65
Nordea Pankki Suomi Oyj (Hallintarekisteröity)	1 667 951	3,34
Tiiviste-Group Oy	1 100 000	2,20
Oy Etra Invest Ab	1 000 000	2,00
Arentus Oy	772 215	1,55
Schot Ari	401 091	0,80
Järvitalo Veijo	370 550	0,74
Haapakoski Valto	330 000	0,66
Skandinaviska Enskilda Banken (Hallintarek.)	322 051	0,65
Lähdesmäki Tuomo	310 695	0,62
Ollikainen Pekka	300 000	0,60
Ylitalo Matti	290 000	0,58
2M Ventures Oy	290 000	0,58
Sjöblom Katri	286 358	0,57
Jäntti Eero	268 150	0,54
Nomel Oy	250 000	0,50
Lusa Risto	235 000	0,47
Lönnberg Barbro	229 243	0,46
20 suurinta omistajaa yhteensä	14 536 304	29,13
Hallintarekisterissä	2 356 205	4,72
Muut osakkeenomistajat yhteensä	33 012 621	66,15
Osakkeiden lukumäärä yhteensä	49 905 130	100

Osakkeenomistajien tiedot perustuvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Aspocomp Group Oyj:n osakasluetteloon.

OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAUMA 31.12.2009

Osakkeiden lukumäärä	Omistajia (kpl)	Omistajia (%)	Osakkeita (kpl)	Osakkeita (%)
1 – 100	247	6,01	17 613	0,04
101 – 500	670	16,29	214 357	0,43
501 – 1 000	574	13,96	494 113	0,99
1001 – 5 000	1365	33,2	3 764 600	7,54
5 001 – 10 000	522	12,7	4 267 174	8,55
10 001 – 50 000	591	14,37	14 349 266	28,75
50 001 – 100 000	82	1,99	5 892 148	11,81

100 001 – 500 000 500 001 –	54 7	1,31 10 249 717 0,17 10 653 166	20,54 21,35
Odotusluettelolla ja yhteistilillä yhteensä		2 976	0,01
Yhteensä	4 112	100 49 905 130	100
Näistä hallintarekisteröityjä	10	2 356 205	4,72

OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN RYHMITTÄIN 31.12.2009

Osakkeenomistajat ryhmittäin	Omistajia (kpl)	Omistajia (%)	Osakkeita (kpl)	Osakkeita (%)
Kotitaloudet	3853	93,7	36 879 055	73,9
Yritykset	229	5,57	10 530 523	21,1
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	9	0,22	2 298 839	4,6
Ulkomaat	12	0,29	173 134	0,35
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	9	0,22	20 603	0,04
Julkisyhteisöt	0	0	0	0
Odotusluettelolla ja yhteistilillä yhteensä			2 976	0,01
Yhteensä	4112	100	49 905 130	100

Konsernin laaja tuloslaskelma

1.1.–31.12.2009 (IFRS)

Konsernin laaja tuloslaskelma
1 000 euroa	Liite	1.1.-31.12.2009	1.1.-31.12.2008
Liikevaihto	1	13 161	20 682
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos +/-		-176	-1 571
Liiketoiminnan muut tuotot	2	238	1 616
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö	3	-4 148	-7 135
Henkilöstökulut	4, 5	-5 575	-6 218
Poistot ja arvonalentumiset		-1 145	-1 686
Liiketoiminnan muut kulut	6	-4 026	-5 145
Liikevoitto/tappio		-1 670	543
Rahoitustuotot	8	411	301
Rahoituskulut	8	-1 380	-3 197
Voitto/tappio jatkuvista toiminnoista ennen veroja		-2 639	-2 353
Tuloverot	9	136	-145
Voitto/tappio jatkuvista toiminnoista		-2 503	-2 498
Voitto/tappio lopetetuista toiminnoista	10	0	2 839
Tilikauden voitto/tappio		-2 503	341
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot		10	176
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen		10	176
Tilikauden laaja tulos		-2 493	517
Tilikauden tappion jakautuminen
Vähemmistölle		12	270
Emoyrityksen omistajille		-2 515 -2 503	71 341
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Vähemmistölle		12	270
Emoyrityksen omistajille		-2 505	247
		-2 493	517
Emoyrityksen omistajille kuuluva voitto/tappio
Jatkuvista toiminnoista		-2 515	-2 768
Lopetetuista toiminnoista		0	2 839
		-2 515	71
Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden
osakekohtainen tulos
Osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista	24
Laimentamaton osakekohtainen tulos		-0.05	-0.06
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos		-0.05	-0.06
Osakekohtainen tulos lopetetuista toiminnoista
Laimentamaton osakekohtainen tulos		0.00	0.06
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos		0.00	0.06

Konsernitase

31.12.2009 (IFRS)

Konsernin tase 1 000 euroa	Liite	31/12/2009	31/12/2008
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	11	3 000	3 037
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	12, 13	3 066	3 462
Myytävissä olevat sijoitukset Lainat ja muut saamiset	15 17	44 16 217	44 15 831
Pitkäaikaiset varat yhteensä		22 327	22 374
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	16	1 963	2 089
Myyntisaamiset ja muut saamiset	17	4 058	6 034
Rahavarat Lyhytaikaiset varat yhteensä	18	3 038 9 059	4 255 12 378
VARAT YHTEENSÄ		31 386	34 752
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Osakepääoma		20 082	20 082
Ylikurssirahasto		27 918	27 918
Omat osakkeet -rahasto Käyttörahasto		-758 45 989	-758 45 989
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		23 885	23 885
Kertyneet voittovarat		-114 678	-112 173
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma		2 438	4 943
Vähemmistön osuus		706	694
Oma pääoma yhteensä	32	3 143	5 637
Velat
Pitkäaikaiset velat
Rahoitusvelat	19	21 878	22 480
Varaukset	22	157	135
Työsuhde-etuudet	5	162	176
Lyhytaikaiset velat
Rahoitusvelat	19	242	367
Osto- ja muut velat	21	5 804	5 957
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		31 386	34 752

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 1.1.–31.12.2009 (IFRS)

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 1 000 euroa
			Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Käyttö rahasto	SVOP rahasto	Omat osakkeet	Muunto erot	Voitto varat	Yhteensä	Vähem mistön osuus	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2009	20 082	27 918	45 989	23 885	-758	-19	-112 154	4 943	694	5 637
Tilikauden voitto/tappio Muuntoerot						10	-2 515	-2 515 10	12	-2 503 10
Tilikauden laaja tulos						10	-2 515	-2 505	12	-2 494
Oma pääoma 31.12.2009	20 082	27 918	45 989	23 885	-758	-9	-114 669	2 438	706	3 143
			Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Käyttö rahasto	SVOP rahasto	Omat osakkeet	Muunto erot	Voitto varat	Yhteensä	Vähem mistön osuus	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2008	20 082	27 918	45 989	23 885	-758	-1 379	-111 041	4 696	742	5 438
Aikaisempia tilikausia koskevan virheen oikaisu						1 185	-1 185	0		0
Oikaistu oma pääoma 1.1.2008	20 082	27 918	45 989	23 885	-758	-195	-112 225	4 696	742	5 438
Tilikauden voitto/tappio							71	71	270	341
Muuntoerot						176		176		176

Tilikauden laaja tulos 176 71 247 270 517 Osingot vähemmistölle 0 -317 -317 Oma pääoma 31.12.2008 20 082 27 918 45 989 23 885 -758 -19 -112 154 4 943 694 5 637

SVOP = Sijoitetun vapaan oman pääoman (rahasto)

Konsernin rahavirtalaskelma

1.1.–31.12.2009 (IFRS)

Konsernin rahavirtalaskelma
1 000 euroa	Liite	1.1.-31.12.2009	1.1.-31.12.2008
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto/tappio		-2 503	341
Oikaisut
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	26	1 999	-533
Käyttöpääoman muutos	26	1 404	-1 522
Maksetut korot		-37	-761
Saadut korot		17	302
Maksetut verot		-3	-2
Liiketoiminnan nettorahavirta		877	-2 175
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin		-819	-1 443
Tytäryritysten myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla	10	0	-56
Myönnetyt lainat		0	-952
Muiden osakkeiden myynti		0	218
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti		99	9 210
Investointien nettorahavirta		-720	6 977
Nettorahavirta ennen rahoitusta		158	4 802
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen takaisinmaksut		-1 375	-8 919
Rahoituksen nettorahavirta		-1 375	-8 919
Rahavarojen muutos		-1 217	-4 118
Rahavarat tilikauden alussa	18	4 255	8 373
Rahavarat tilikauden lopussa	18	3 038	4 255

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

YHTEISÖN PERUSTIEDOT

Aspocomp-konserni myy ja valmistaa piirilevyjä. Aspocompin valmistamia tuotteita käytetään elektroniikkateollisuudessa, muun muassa tietoliikenneverkoissa, teollisuussovelluksissa ja autoissa.

Konsernin emoyhtiö on Aspocomp Group Oyj. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Sinikalliontie 11, 02630 Espoo.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavilla Internet-osoitteessa www.aspocomp.com/raportit tai emoyhtiön tiloissa osoitteessa Sinikalliontie 11, 02630 Espoo.

Aspocomp Group Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 25.2.2009 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Laatimisperusta

Vuoden 2009 tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2009 voimassa olevia IAS- ja IFRS- standardeja sekä SIC- ja IFRS- tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia sijoituksia, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja ja johdannaissopimuksia. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina.

Konserni on soveltanut 1.1.2009 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja.

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen. Muutokset vaikuttavat lähinnä laajan tuloslaskelman ja oman pääoman muutoksia osoittavan laskelman esittämistapaan.

IAS 23 Vieraan pääoman menot. Uudistettu standardi edellyttää, että ehdot täyttävän hyödykkeen hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot. Konserni on kirjannut aiemmin vieraan pääoman menot kuluksi sillä tilikaudella jonka aikana ne ovat syntyneet. Laatimisperiaatteen muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta tilinpäätökseen.

IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardin muutos. Standardimuutos edellyttää, että kaikki lopullista oikeutta synnyttämättömät ehdot otetaan huomioon myönnettyjen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypää arvoa määritettäessä. Lisäksi standardimuutoksessa tarkennetaan peruutusten käsittelyä koskevaa ohjeistusta. Standardimuutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IFRS 2 Osakeperusteiset maksut – käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa -standardin muutos. Muutos selventää tuotteita ja palveluja vastaanottavan yhteisön velvollisuutta noudattaa IFRS 2 -määräyksiä, vaikka yhteisö ei olisi velvollinen luovuttamaan käteisvaroja osakeperusteisesti. Muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFRS 1 Ensimmäinen IFRS -standardien käyttöönotto – lisähelpotuksia ensilaatijalle. Muutos lisää helpotuksia, joita IFRS-standardeja ensi kertaa soveltavat yhtiöt voivat käyttää. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen koska konserni ei ole IFRS-tilinpäätöksen ensilaatija.

IFRS 7 Rahoitusinstrumenteista annettavien liitetietojen parantaminen -standardin muutos. Muutos lisää vaatimuksia käyvistä arvoista ja maksuvalmiusriskistä liitetiedoissa annettavista tiedoista. Erityisesti vaaditaan käypien arvojen erittelyä niiden määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaisesti. Laadintaperiaatteen muutos johtaa vain liitetietojen lisääntymiseen.

IFRS 8 Toimintasegmentit. Standardin mukaan esitettävien segmenttitietojen on perustuttava johdolle toimitettuun yhteisön sisäiseen raportointiin ja siinä noudatettuihin laskentaperiaatteisiin. IFRS 8:n käyttöönotto ei ole muuttanut merkittävästi segmenteistä esitettävää informaatiota, sillä jo aiemmin julkistetut segmenttitiedot perustuivat konsernin sisäiseen raportointirakenteeseen.

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen ja IAS 32 Rahoitusinstrumentit -standardien muutokset – Lunastusvelvoitteiset rahoitusinstrumentit ja yhteisön purkautuessa syntyvät velvoitteet. Standardien muutokset edellyttävät tietyt ominaisuudet täyttävien lunastusvelvoitteisten oman pääoman ehtoisten rahoitusinstrumenttien (puttable financial instruments) luokittelua omaksi pääomaksi, kun ne tähän asti on käsitelty velkoina. Standardimuutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin muutos – Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät. Muutokset koskevat suojauslaskentaa. Niillä tarkennetaan IAS 39:n ohjeistusta suojauskohteen yksipuolisen riskin suojaamisesta, kun kyseessä on rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluva erä. Konsernin arvion mukaan muutoksen vaikutus ei ole merkittävä.

Muutokset standardeihin IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto ja IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös – Tytäryritykseen, yhteisessä määräysvallassa olevaan yksikköön tai osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen hankintameno. Standardimuutokset koskevat IFRS-ensisiirtyjiä, eikä niillä siten ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Uudet tulkinnat: IFRIC 13 Kanta-asiakasohjelmat, IFRIC 14 Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys. Edellä mainittujen tulkintojen soveltamisella ei ole ollut oleellista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

International Accounting Standards Boardin (IASB) toukokuussa 2008 julkaiseman asiakirjan "IFRS-standardeihin tehdyt parannukset" sisältämät muutokset voimassaoleviin standardeihin. Konsernin arvion mukaan muutosten vaikutukset konsernin tilinpäätökseen eivät ole olennaisia.

Laatimisperiaatteet

Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yhtiöt (erityistä tarkoitusta varten perustetut yksiköt mukaan luettuina), joissa konsernilla on oikeus määrätä talouden ja toiminnan periaatteista. Yleensä tämä perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa yli puolet äänivallasta. Arvioitaessa, onko konsernilla toisessa yhtiössä määräysvalta, otetaan huomioon sellaisen potentiaalisen äänivallan olemassaolo ja vaikutus, joka on tarkasteluhetkellä toteutettavissa käyttämällä oikeus tai suorittamalla vaihto. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.

Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä. Tytäryhtiöiden hankintameno on eliminoitu hankintahetken omaa pääomaa vastaan. Liikearvona käsitellään hankintamenon osa, joka ylittää hankitun yhtiön nettovarallisuuden käyvän arvon.

Konserniyhtiöiden väliset sisäiset liiketapahtumat, keskinäiset saamiset ja velat, sisäinen osingonjako sekä vaihto-omaisuuteen sisältyvät realisoitumattomat voitot on eliminoitu. Sisäisiin käyttöomaisuuden kauppoihin liittyvät katteet on eliminoitu. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta.

Vähemmistöosuus erotetaan omasta pääomasta ja se esitetään taseessa omana eränään oman pääoman osana. Tuloslaskelmassa esitetään tilikauden tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja vähemmistölle. Vähemmistön osuus kertyneistä tappioista kirjataan enintään sijoituksen määrään saakka.

Segmenttiraportointi

Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista on Aspocomp Group Oyj:n hallitus. Aspocomp-konsernin liiketoiminta muodostaa yhden toimintasegmentin.

Ei-euromääräisten erien muuntaminen

Valuuttamääräiset liiketapahtumat

Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on emoyhtiön esittämis- ja toimintavaluutta. Valuuttamääräiset liiketapahtumat muunnetaan euroiksi käyttäen tapahtumapäivinä vallinneita valuuttakursseja. Valuuttamääräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Näistä syntyvät valuuttakurssierot kirjataan tuloslaskelmaan siten, että liiketapahtumista aiheutuvat kurssierot sisältyvät tuloslaskelman liikevoittoon ja rahoitusvaroista sekä -veloista aiheutuvat kurssierot esitetään rahoituserissä.

Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten muuntaminen

Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Keskikurssin ja tilinpäätöspäivän kurssin käytöstä syntyvät muuntoerot on kirjattu konsernin omaan pääomaan.

Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan omaan pääomaan. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot merkitään tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävinä oleviksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä) on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin, kun johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta. Välittömästi ennen luokittelua myytävänä olevaksi omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmän varat ja velat arvostetaan niihin sovellettavien IFRS-standardien mukaisesti. Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Luovutettavien erien ryhmään kuuluvat omaisuuserät, jotka eivät kuulu IFRS 5 -standardin arvostussääntöjen soveltamisalaan, ja velat arvostetaan niitä koskevien IFRS-standardien mukaan myös luokitteluhetken jälkeen. Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka täyttää seuraavat edellytykset:

• 1. Se on merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä aluetta edustava yksikkö;
• 1. Se on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä keskeisestä liiketoiminta-alueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta; tai
• 1. Se on tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen.

Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa. Myytävänä olevat omaisuuserät, luovutettavien erien ryhmät, myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjatut erät sekä luovutettavien erien ryhmään sisältyvät velat esitetään taseessa erillään muista omaisuuseristä.

Liikevoitto/-tappio

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton/tappion käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto/tappio on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuna valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut erät esitetään liikevoiton/tappion alapuolella. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon/tappioon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä, muuten ne on kirjattu rahoituseriin.

Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan IAS 39:n mukaisiin ryhmiin lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvarojen taseesta poiskirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yritys pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Ne esitetään taseessa pitkäaikaisissa varoina jos ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä, ryhmässä Saamiset. Muussa tapauksessa ne esitetään lyhytaikaisina. Tällöin ne sisältyvät Myyntisaamiset ja muut saamiset ryhmään.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan taseeseen käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin verovaikutus huomioiden ja esitetään omassa pääomassa. Käyvän arvon muutokset siirretään tuloslaskelmaan silloin, kun sijoituksesta luovutaan tai sijoituksen arvo on alentunut siten, että siitä on kirjattava arvonalennustappio. Esitettävillä kausilla konsernin myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät vain sijoituksia noteeraamattomiin osakkeisiin, joiden käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä. Ne on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon. Osakkeiden markkinat ovat epäaktiiviset eikä konserni ole aikeissa luopua osakkeista lähiaikoina.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Saadun transaktiomenoilla vähennetyn rahamäärän ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus merkitään tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmää käyttäen laina-ajan kuluessa. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin.

Vaihtovelkakirjalaina on yhdistelmäinstrumentti sisältäen sekä oman että vieraan pääomanehtoisen osuuden. Vaihtovelkakirjalainan vieraan pääoman komponentti kirjataan alun perin määrään, joka vastaa vastaavan vaihto-oikeudettoman velan käypää arvoa. Velkaosuuden käypä arvo on määritetty käyttämällä tällaisen vastaavan velan markkinakorkoa vaihtovelkakirjalainan liikkeeseenlaskuhetkellä. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen velkaosuus arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, kunnes se maksetaan tai kuoletetaan vaihtamalla laina osakkeiksi. Jäännös saadusta rahamäärästä, eli oman pääoman osuus, on kirjattu siihen liittyvillä veroilla vähennettynä omaan pääomaan osakeoptioksi. Instrumentista välittömästi johtuvat transaktiomenot kohdistetaan oman ja vieraan pääoman komponenteille niiden alkuperäisten kirjanpitoarvojen suhteessa.

Kaikki rahoitusvelat kirjataan taseeseen, kun konsernista tulee rahoitusvelan sopimusosapuoli. Rahoitusvelkojen taseesta poiskirjaaminen tapahtuu silloin, kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Kun rahoitusvelkojen ehdot neuvotellaan uudelleen ja velan ehdot muuttuvat huomattavasti, käsitellään velkojen uudelleenjärjestelyä kirjanpidossa alkuperäisen rahoitusvelan kuoletuksena ja uuden rahoitusvelan syntymisenä. Ehtojen katsotaan olevan huomattavasti erilaiset, jos uusien ehtojen mukainen rahavirtojen diskontattu nykyarvo, joka sisältää maksetut palkkiot vähennettyinä saaduilla palkkioilla ja joka on diskontattu alkuperäistä efektiivistä korkoa käyttäen, poikkeaa vähintään 10 % alkuperäisen rahoitusvelan jäljellä olevista diskontatuista rahavirroista. Uuden rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja alkuperäisen rahoitusvelan kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan tulosvaikutteisesti rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Jos velan ehtojen muutos ei ole huomattava, eikä muutosta katsota vanhan rahoitusvelan kuoletuksena ja uuden rahoitusvelan syntymisenä, syntyneillä menoilla ja palkkioilla oikaistaan velan kirjanpitoarvoa, ja ne kirjataan kuluiksi ehdoiltaan muuttuneen velan jäljellä olevana juoksuaikana.

Velkojen uudelleenjärjestelyt on kuvattu liitetiedossa 19.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Osakesijoitusten merkittävä tai pitkään jatkunut arvonalentuminen alle hankintahinnan on osoitus myytävissä olevaksi rahoitusvaraksi luokitellun oman pääoman ehtoisen instrumentin arvonalentumisesta. Jos arvonalentumisesta on näyttöä, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio siirretään tuloslaskelmaan. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tuloslaskelman kautta, kun taas korkoinstrumentteihin kohdistunut arvonalentumistappion myöhempi peruuntuminen kirjataan tulosvaikutteisesti. Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen merkittävä viivästyminen ovat näyttöjä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Tuloslaskelmaan kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella, ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernitilinpäätöksessä eri maiden eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Kaikki konsernin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi eläkejärjestelyiksi ja maksut on kirjattu tuloslaskelmaan sille kaudelle, jota maksu koskee.

Palveluvuosilisät

Konsernin eri yksiköissä olevat palveluvuosilisäjärjestelyt on luokiteltu etuuspohjaisiksi järjestelyiksi ja niitä koskevat vastuut on kirjattu velaksi taseeseen. Palveluvuosilisäjärjestelystä johtuvaa velkaa määritettäessä on otettu huomioon henkilökunnan vaihtuvuus, palkkojen keskimääräinen nousu, sekä henkilöstön keskimääräinen vuosipalkka. Näin saadut vastuut on diskontattu nykyhetkeen. Muutokset arvioissa velvoitteen suuruudessa kirjataan tuloslaskelmaan.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on osakeperusteisia kannustinjärjestelmiä, joiden perusteella työntekijät suorittavat työtä yhtiön oman pääoman ehtoisia instrumentteja (optioita) vastaan. Järjestelyt arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Optioiden myöntämishetkellä määritelty käypä arvo perustuu konsernin arvioon niiden optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajankohdan lopussa. Käypä arvo määritellään Black-Scholes -optionhinnoittelumallin perusteella. Eimarkkinaperusteisten ehtojen (esim. tietty tulostavoite) vaikutuksia ei sisällytetä option arvoon, vaan ne otetaan huomioon niiden optioiden määrässä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajankohdan lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta optioiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna kirjataan omaan pääomaan. Ennen uuden osakeyhtiölain (21.7.2006/624) voimaantuloa (1.9.2006) myönnettyihin optioihin perustuvista osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu järjestelyn ehtojen mukaisesti osakepääomaan ja ylikurssirahastoon. Uuden osakeyhtiölain voimaantulon jälkeen päätetyissä optiojärjestelyissä osakemerkinnöistä saadut varat mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna kirjataan järjestelyn ehtojen mukaisesti sijoitetun vapaan omaan pääoman rahastoon.

Tilipäätöshetkellä ei ollut ulkona olevia optioita.

Johdannaiset

Johdannaiset kirjataan johdannaissopimuksen syntymispäivänä taseeseen käypään arvoon ja myöhemmin ne arvostetaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Johdannaiset luokitellaan IAS 39:n mukaiseen ryhmään käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat. Syntyneet käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Konserni ei noudata IAS 39 mukaista suojauslaskentaa. Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut olennaisia avoimia johdannaissopimuksia.

Tuloutusperiaatteet

Suoritteiden myynti tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle ja konsernilla ei ole enää tuotteiden hallintaoikeutta eikä todellista määräysvaltaa. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla, myönnetyillä alennuksilla sekä valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. Asiakkailta laskutetut jakelukustannukset sisältyvät liikevaihtoon. Kuluksi kirjatut jakelukustannukset kirjataan tuloslaskelmassa liiketoiminnan kuluihin.

Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Jos saamisen arvo alentuu, sen kirjanpitoarvo alennetaan vastaamaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää, joka saadaan diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat instrumentin alkuperäisellä efektiivisellä korolla, ja diskonttausvaikutuksen purkautuminen kirjataan jatkossa korkotuotoksi. Arvoltaan alentuneista lainasaamisista kertyvät korkotuotot kirjataan alkuperäisen efektiivisen koron mukaisesti.

Osinkotuotot kirjataan, kun maksun saamiseen on syntynyt oikeus.

Vuokrasopimukset – Konserni vuokralle ottajana

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi.

Rahoitusleasingsopimuksilla hankittu käyttöomaisuus on kirjattu taseeseen vuokraajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokraajan kuluessa.

Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokraaikana siten, että tilikausittain jäljelle jäävälle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Tuloverot

Konsernin veroihin on kirjattu konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutos. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä vahvistettuja verokantoja käyttäen. Tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, johon todennäköisesti on käytettävissä tulevien tilikausien verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo on määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun tytäryrityksen yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Tytäryritysten hankinnasta syntyvä liikearvo sisältyy aineettomiin hyödykkeisiin. Liikearvo testataan vuosittain arvonalentumisen varalta, ja se merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta. Myytyyn yritykseen liittyvän liikearvon kirjanpitoarvo vaikuttaa myyntivoittoon tai -tappioon.

Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvoa kohdistetaan niille yksiköille tai yksikköjen ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän liiketoimintojen yhdistämisestä, jossa liikearvo on syntynyt, toimintasegmenttien mukaisesti määritettynä.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne syntyvät, lukuun ottamatta tiettyjä tuotekehitysmenoja, jotka aktivoidaan, kun on todennäköistä, että tuotekehitysprojekti tulee olemaan tuloksellinen ja muut tietyt kriteerit, kuten tuotteen tekniset toteuttamiskriteerit ja kaupallisuuskriteerit, ovat täyttyneet.

Tilikaudella ei ole ollut aktivointikriteerejä täyttäviä tuotekehitysmenoja.

Aineettomat oikeudet ja muut aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoitettu taloudellinen vaikutusaika, on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla vähennettynä. Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ole taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomia aineettomia hyödykkeitä.

Aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

• Aineettomat oikeudet 3 vuotta
• Muut aineettomat hyödykkeet 5-10 vuotta.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen käyttöikään. Konsernin rakennuttamien rakennusten rakennusaikaiset korot aktivoidaan ja kirjataan poistoiksi kyseessä olevan investointikohteen poistoaikoja noudattaen.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä jäljelle jäänyt osa kirjataan kuluksi. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

• Rakennukset ja rakennelmat 15 30 vuotta
• Koneet ja kalusto 3 8 vuotta
• Muut aineelliset hyödykkeet 5 10 vuotta
• Maa- ja vesialueiden arvoista ei tehdä poistoja.

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentuminen

Konserni tarkastelee vuosittain, onko olemassa viitteitä mahdollisista omaisuuserien arvonalentumisista. Jos tällaisia viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä ja verrataan näin saatua rahamäärää ko. omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Muusta kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.

Sijoituskiinteistöt

Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä, joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoa tai omaisuuden arvonnousua. Sijoituskiinteistöt arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla alaskirjauksilla. Sijoituskiinteistöistä tehdään tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Sijoituskiinteistöjen poistoajat ovat 15–30 vuotta.

Sijoituskiinteistöt on myyty vuonna 2008.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden arvoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista.

Oma pääoma

Ulkona olevat kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Takaisin hankittujen omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien hankintameno on vähennetty omasta pääomasta.

Varaukset ja ehdolliset velat

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varausta.

Tappiollisesta sopimuksesta kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Ympäristövelvoitteista kirjataan varaus silloin, kun konsernilla on ympäristölainsäädännön ja konsernin ympäristövastuuperiaatteiden perusteella velvoite, joka liittyy tuotantolaitoksen käytöstä poistamiseen, ympäristövahingon korjaamiseen tai laitteiston paikasta toiseen siirtämiseen.

Konsernin varaukset liittyvät vuonna 2007 suljetun tappiollisen Salon tehtaan irtisanomisten mahdollisiin lisäeläkevastuisiin.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lopputulemien poikkeaminen tehdyistä arvioista ja oletuksista voivat vaikuttaa varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin ja tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Kirjanpidolliset arviot ja oletukset

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja oletusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Liikearvon arvonalentumistestaus

Käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten vaikutusten on arvioitu olevan suurin liikearvon arvonalentumistestauksen osalta.

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Lisäksi konserni arvioi viitteitä aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti ja arvonalentumisviitteiden ilmetessä suorittaa arvonalentumistestauksen. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä (liitetieto 28).

Arvonalentumistestauksessa edellytettävät arviot liittyvät laskelmissa käytettyihin keskeisiin oletuksiin, jotka ovat arvonalentumistestauslaskelmien rahavirtaennusteiden ennusteperiodin keskimääräinen liikevaihdon kasvuvauhti ja bruttokate sekä laskelmissa käytetty diskonttauskorko.

Tilikaudella ei ole kirjattu arvonalentumisia liikearvon arvonalentumistestausten perusteella. Arvonalentumistestauslaskelmien oletuksista on kerrottu liitetiedossa 28.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä johdon harkinta Tulevaisuutta koskevien arvioiden ja oletusten lisäksi joudutaan tilinpäätöstä laadittaessa käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Laadintaperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä harkinta koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRS-standardeissa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.

Merkittävimmät osa-alueet, joihin liittyy arvioiden ja oletusten käyttöä, ovat myyntisaamisten ja vaihto-omaisuuden arvostus sekä varaukset.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset on merkitty kirjanpitoon alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti vähennettynä arvonalentumistappioilla. Arvonalentumistappio kirjataan tapauskohtaisesti sekä aikaisemman kokemuksen perusteella, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perittyä täysimääräisesti, esimerkiksi velallisen maksuvaikeuksien tai konkurssiuhan johdosta. Asiakkaiden taloudellisessa tilanteessa tapahtuvien maksukykyyn vaikuttavien muutoksien seurauksena voidaan joutua kirjaamaan arvonalentumistappioita myyntisaamisista.

Myyntisaamisista on kerrottu liitetiedossa 17.

Vaihto-omaisuus

Yhtiö tarkastelee vaihto-omaisuuttaan säännöllisesti sen varalta, että vaihtoomaisuusmäärät olisivat todellista suuremmat, vaihto-omaisuuteen sisältyisi epäkurantteja hyödykkeitä eri tai vaihto-omaisuuteen kuuluvien hyödykkeiden markkina-arvo putoaisi hankintamenoa pienemmäksi, ja kirjaa vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa pienentävän vähennyserän tällaisten vähennysten varalta. Tällaista tarkastelua varten johdon on tehtävä arvioita tuotteiden tulevasta kysynnästä. Mahdolliset muutokset näissä arvioissa voivat johtaa vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvon tarkistamiseen tulevilla kausilla.

Vaihto-omaisuudesta on kerrottu liitetiedossa 16.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä. Uudelleenjärjestelyvaraus tehdään silloin, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja tiedottanut asiasta. Kirjattu varaus kuvastaa johdon parasta arviota tulevien menojen nykyarvosta.

Tilinpäätöshetkellä varaukset koostuvat suljettuun tehtaaseen liittyvistä lisätyöttömyyseläkekustannuksista.

Uusien tai muutettujen IFRS-standardien ja IFRIC-tulkintojen soveltaminen

Konserni ottaa vuonna 2010 käyttöön seuraavat IASB:n julkistamat uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat:

IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. Muutettu standardi edellyttää tytäryrityksen omistusmuutoksista syntyvien vaikutusten kirjaamista suoraan konsernin omaan pääomaan silloin kun emoyrityksen määräysvalta säilyy. Mikäli määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Vastaavaa kirjanpidollista käsittelytapaa sovelletaan jatkossa myös osakkuusyrityssijoituksiin (IAS 28) ja yhteisyritysosuuksiin (IAS 31). Standardimuutoksen seurauksena tytäryrityksen tappioita voidaan kohdistaa vähemmistölle silloinkin, kun ne ylittävät vähemmistön sijoituksen määrän.

IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen. Uudistetun standardin soveltamisala on aikaisempaa laajempi. Uudistettu standardi sisältää useita konsernin kannalta merkittäviä muutoksia. Standardimuutokset vaikuttavat hankinnoista kirjattavan liikearvon määrään sekä liiketoimintojen myyntituloksiin. Standardimuutoksilla on vaikutusta myös tuloslaskelmaan kirjattaviin eriin sekä hankintatilikaudella että niillä tilikausilla, joilla suoritetaan lisäkauppahintaa tai toteutetaan lisähankintoja. Standardin siirtymäsääntöjen mukaisesti liiketoimintojen yhdistämisiä, joissa hankinta-ajankohta on ennen standardin pakollista käyttöönottoa, ei oikaista.

IFRIC 9 ja IAS 39 (muutos)*: Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi luokittelun muutoksen yhteydessä. Muutokset selventävät, että siirrettäessä rahoitusvaroja pois käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien ryhmästä, tulee kaikki kytketyt johdannaiset arvioida uudelleen ja tarvittaessa käsitellä tilinpäätöksessä erillään pääsopimuksesta. Muutoksilla ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Uudet tulkinnat: IFRIC 12, Palvelutoimilupajärjestelyt, IFRIC 15 Kiinteistöjen rakennushankkeiden tulouttaminen, IFRIC 18 Omaisuuserien siirrot asiakkailta. Edellä mainittujen tulkintojen soveltamisella ei arvioida olevan oleellista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IASB julkaisi huhtikuussa 2009 parannuksia 12 standardiin osana vuosittaisia parannuksia standardeihin*. Parannuksilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta

konsernitilinpäätökseen. Konserni ottaa käyttöön vuonna 2011 tai myöhemmin seuraavat standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin:

IAS 32 (muutos) Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu. Muutos selventää, kuinka kirjanpidossa olisi käsiteltävä tiettyjä oikeuksia, kun liikkeeseen lasketut instrumentit ovat muun valuutan kuin liikkeeseenlaskijan toimintavaluutan määräisiä.

IAS 24 (uudistettu) Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä*. Uudistettu standardi yksinkertaistaa julkiseen valtaan sidoksissa olevia yhteisöjä koskevia liitetietovaatimuksia ja täsmentää lähipiirin määritelmää.

IFRS 9 Rahoitusvarat – luokittelu ja arvostaminen*.

IFRIC 19 Velan maksaminen liikkeeseen lasketuilla omilla oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla* ja IFRIC 14 (muutos) Vähimmäisrahastointivaatimusten mukaisia suorituksia koskevat ennakkomaksut.

Yllämainittujen standardien ja tulkintojen vaikutusta konsernitilinpäätökseen selvitetään.

*Kyseistä standardia/tulkintaa tai muutosta ei vielä ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

LIITETIEDOT

	1000 euroa	2009		2008
1.	Segmentti-informaatio Aspocomp myy ja valmistaa korkean teknologian piirilevyjä elektroniikkalaitteisiin. Vuosien 2006- 2008 aikana toteutettujen järjestelyjen jälkeen konsernilla on jäljellä yksi piirilevytehdas. Aspocomp konsernin liiketoiminta muodostaa tilinpäätöksessä yhden raportoitavan segmentin. Liikevaihto ulkopuolisilta asiakkailta kertyy piirilevyjen myynnistä elektroniikkalaitteita ja - järjestelmiä valmistaville asiakkaille.
	Liikevaihdon kokonaismäärän jakautuminen
	Tietoliikenne-elektroniikka	11 372	86%	16 111	78%
	Autoelektroniikka	894	7%	3 085	15%
	Teollisuuselektroniikka	289	2%	826	4%
	Muu elektroniikka	605	5%	660	3%
	Yhteensä	13 161	100%	20 682	100%
	Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan ja varat esitetään varojen sijainnin mukaan.
	Liikevaihto markkina-alueittain
	Aasia	1 899	14%	1 767	9%
	Eurooppa	10 609	81%	16 711	81%
	Muu maailma	653	5%	2 204	11%
	Yhteensä	13 161	100%	20 682	100%
	Varat
	Suomi	14 943	48%	19 167	55%
	Singapore	16 207	52%	15 383	44%
	Muut maat Yhteensä	236 31 386	1% 100%	202 34 752	1% 100%

Tiedot tärkeimmistä asiakkaista

Konsernin myynti yhdelle asiakkaalle oli noin 4 857 tuhatta euroa vuonna 2009 (4 439 tuhatta euroa vuonna 2008), mikä oli 36,4 % (21,5 %) konsernin liikevaihdosta.

	1000 euroa	2009	2008
2.	Liiketoiminnan muut tuotot
	Vuokratuotot sijoituskiinteistöstä	0	306
	Myyntivoitot	26	412
	Henkilöstökulujen edelleenveloitus	0	531
	Muut tuotot	212	367
	Yhteensä	238	1 616
3.	Aineiden ja tarvikkeiden käyttö
	Aineiden ja tarvikkeiden ostot	4 110	6 721
	Varastojen muutos	-49	308
	Yhteensä	4 061	7 029
	Ulkopuolisilta ostetut palvelut	87	106
	Yhteensä	4 148	7 135
4.	Henkilöstökulut
	Palkat	4 367	5 505
	Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet	-14	-154
	Eläkekulut maksuperusteisista järjestelmistä	868	235
	Muut henkilöstökulut	353	632
	Yhteensä	5 575	6 218
	Henkilöstö keskimäärin	101	140
	Henkilöstö 31.12.2009
	Työntekijät	67	80
	Toimihenkilöt	29	35
	Yhteensä	96	115
5.	Työsuhde-etuudet
	Velvoite tilikauden alussa	176	329
	Tilikauden aikana realisoitunut	-14	-154
	Velvoite tilikauden lopussa	162	176

Aspocompilla on pitkäaikainen työsuhde-etuusjärjestelmä, joka kattaa koko henkilöstön Suomessa. Järjestelmä on niin sanottu palveluvuosilisäjärjestelmä, jonka mukaisesti henkilöstö saa tietyn suuruisen palkkion oltuaan yhtiön palveluksessa järjestelmässä määritellyn ajan.

	1000 euroa	2009	2008
6.	Liiketoiminnan muut kulut
	Vuokrakulut	779	927
	Sijoituskiinteistöjen hoitokulut	0	35
	Korjaus- ja ylläpitokulut	446	584
	Energiakulut	431	492
	Veden kulutus ja vedenkäsittelykemikaalit	109	145
	Vapaaehtoiset sosiaalikulut	222	153
	Kiinteistökulut	310	306
	Vakuutusmaksut	124	155
	Matkakulut	143	288
	IT-kulut	252	303
	Vieraat palvelut	285	346
	Muut kuluerät	926	1 411
	Yhteensä	4 026	5 145
	Tilintarkastusyhteisön palkkiot
	Tilintarkastus	106	155
	Veroneuvonta	8	17
	Muut palvelut	3	16
	Yhteensä	117	188
7.	Tutkimus- ja kehittämismenot
	T&K-kulut sisältyvät erittelemättöminä tehtaiden yleiskuluihin ja
	osaksi tuotannon ja tekniikan yleiskuluja. Näiden kulujen
	määrän ei ole katsottu olevan olennainen.
8.	Rahoitustuotot- ja kulut
	Tuotot
	Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista	2	54
	Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	409	247
	Rahoitustuotot yhteensä	411	301
	Kulut
	Korkokulut pankkilainoista ja lyhytaikaisista limiiteistä	1 358	2 113
	Korkokulut rahoitusleasingsopimuksista	22	64
	Arvonalentumistappiot lainoista ja muista saamisista	0	1 020
	Rahoituskulut yhteensä	1 380	3 197
	Rahoitustuotot- ja kulut yhteensä	-969	-2 896

Sijoitus Meadville Aspocomp (BVI) Holdings Ltd:hen on uudelleenluokiteltu osakkuusyhtiösijoituksesta lainoihin ja muihin saamisiin 2009 konsernitilinpäätöksessä, kuten liitetiedossa 33 on tarkemmin kerrottu. Arvonalentumiset lainoista ja muista saamisista liittyvät tähän yhtiöön.

1000 euroa	2009	2008
9. Tuloverot
Tilikauden verot
Tilikauden tuloverot	-7	0
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta	143	-145
Tilikauden verot yhteensä	136	-145
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla
laskettujen verojen täsmäytyslaskelma
Tulos ennen veroja jatkuvista toiminnoista	-2 639	-2 353
Verot laskettuna kotimaan verokannalla 26% (26% v. 2008 )	686	612
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat	1	8
Laskennallisen verosaamisen kirjaamatta jättäminen	-694	-620
Verot aiemmilta tilikausilta	143	-145
Tuloverot yhteensä	136	-145

Tappioista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista. Vahvistettujen tappioiden yhteenlaskettu määrä on 104 882 tuhatta euroa. Tappiot vanhenevat vuosina 2012-2018. Vuoden 2008 tappiot olivat 5 094 tuhatta euroa. Ulkomaisilla tytäryhtiöillä ei ole olennaisia jakokelpoisia varoja.

	1000 euroa	2009	2008
10.	Lopetetut toiminnot
	Lopetettujen toimintojen tuloslaskelma
	Liikevaihto	0	14 003
	Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos	0	-294
	Liiketoiminnan muut tuotot	0	7 414
	Aineiden ja tarvikkeiden käyttö	0	-7 586
	Henkilöstökulut	0	-2 599
	Poistot ja arvonalentumiset	0	-1 324
	Muut liiketoiminnan kulut	0	-4 913
	Liikevoitto/tappio	0	4 700
	Rahoitustuotot ja -kulut	0	-1 861
	Voitto/tappio ennen veroja	0	2 839
	Verot	0	0
	Voitto/tappio verojen jälkeen	0	2 839
	Voitto/tappio liiketoiminnan luovutuksesta ennen veroja	0	2 839
	Verot	0	0
	Voitto/tappio liiketoiminnan luovutuksesta verojen jälkeen	0	2 839
	Voitto/tappio lopetetuista toiminnoista	0	2 839
	Osakekohtainen tulos lopetetuista toiminnoista	0.00	0.06
	Myytyjen toimintojen rahavirrat
	Liiketoiminnan rahavirrat	0	115
	Investointien rahavirrat	0	-301
	Rahoituksen rahavirrat	0	0
	Rahavirrat yhteensä	0	-186
	Liiketoiminnan myynnin vaikutus konsernin taloudelliseen
	asemaan
	Aineettomat hyödykkeet	0	-69
	Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	0	-8 097
	Saamiset	0	-3 935
	Vaihto-omaisuus	0	-2 288
	Rahavarat	0	-56
	Korolliset velat	0	14 700
	Ostovelat ja muut velat	0	5 548
	Muuntoero	0	206
	Varat ja velat yhteensä	0	6 009
	Vastikkeen kokonaismäärä
	Rahana saatu vastike	0	0
	Luovutetun yksikön rahavarat	0	0
	Rahavirtavaikutus	0	-56
	Vastike yhteensä	0	56

Aspocomp allekirjoitti 16.10.2008 sopimukset, joilla se vähensi osakeomistustaan tytäryhtiössään Aspocomp (Thailand) Co., Ltd:ssä noin kuuteen prosenttiin. Yhtiön enemmistöomistajaksi tulivat Aspocompin nykyisen JV-partnerin, Saha Pathana Inter-Holding-Plc:n, lähipiiriin kuuluvat yksityishenkilöt. Tässä yhteydessä Aspocomp Group Oyj antoi Aspocomp (Thailand) Co., Ltd:lle 48 miljoonan Bahtin lainan, jolla tämä lyhensi lainaansa Bangkok Bankille. Tämän järjestelyn seurauksena Bangkok Bank vapautti Aspocomp Group Oyj:n 212 miljoonan Bahtin takausvastuusta.

1000 euroa
11. Aineettomat hyödykkeet	Aineettomat oikeudet	Liikearvo	Muut	Yhteensä
Hankintahinta 1.1.2009	211	3 000	15	3 226
Lisäykset 1.1.-31.12.2009	0	0	0	0
Vähennykset 1.1.-31.12.2009	0	0	-15	-15
Siirrot erien välillä	0	0	0	0
Muuntoerot	0	0	0	0
Hankintahinta 31.12.2009	211	3 000	0	3 211
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2009	189	0	0	189
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	0	0
Tilikauden poisto	22	0	0	22
Muuntoerot	0	0	0	0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2009	211	0	0	211
Kirjanpitoarvo 31.12.2009	0	3 000	0	3 000
Hankintahinta 1.1.2008	2 039	9 357	2 150	13 547
Lisäykset 1.1.-31.12.2008	14	0	0	14
Vähennykset 1.1.-31.12.2008	-1 843	-6 357	0	-8 200
Siirrot erien välillä	0	0	-2 135	-2 135
Muuntoerot	0	0	0	0
Hankintahinta 31.12.2008	211	3 000	15	3 226
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2008	1 833	6 357	1931	10 122
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-1 699	-6 357	-1931	-9 987
Tilikauden poisto	55	0	0	55
Muuntoerot	0	0	0	0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2008	189	0	0	189
Kirjanpitoarvo 31.12.2008	22	3 000	15	3 037

Liikearvon arvonalentumistestauksen periaatteet esitetään liitetiedossa 28.

1000 euroa
12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	Maa alueet	Raken nukset	Koneet ja kalusto	Muut	Ennakko maksut ja kesken eräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintahinta 1.1.2009	0	0	6 637	0	647	7 284
Lisäykset 1.1.-31.12.2009	0	0	1 430	0	551	1 982
Vähennykset 1.1.-31.12.2009	0	0	-113	0	-1 166	-1 279
Siirrot erien välillä	0	0	0	0	0	0
Muuntoerot	0	0	0	0	0	0
Hankintahinta 31.12.2009	0	0	7 955	0	32	7 987
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2009	0	0	3 822	0	0	3 822
Vähennysten ja siirtojen	0	0	0	0	0	0
kertyneet poistot	0	0	-26	0	0	-26
Tilikauden poisto	0	0	1 124	0	0	1 124
Muuntoerot	0	0	0	0	0	0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2009	0	0	4 920	0	0	4 920
Kirjanpitoarvo 31.12.2009	0	0	3 034	0	32	3 066
Hankintahinta 1.1.2008	1 151	31 445	78 972	93	1 227	112 888
Lisäykset 1.1.-31.12.2008	0	0	607	0	647	1 254
Vähennykset 1.1.-31.12.2008	-1 151	-31 445	-75 076	-93	-1 227	-108 993
Siirrot erien välillä	0	0	2 135	0	0	2 135
Muuntoerot	0	0	0	0	0	0
Hankintahinta 31.12.2008	0	0	6 637	0	647	7 284
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2008	0	24 335	68 198	80	0	92 613
Vähennysten ja siirtojen	0	0	0	0	0	0
kertyneet poistot	0	-24 741	-65 597	-85	0	-90 422
Tilikauden poisto	0	406	1 221	4	0	1 631
Muuntoerot	0	0	0	0	0	0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2008	0	0	3 822	0	0	3 822

1000 euroa

13. Rahoitusleasing-sopimukset

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:

	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintahinta 1.1.2009	0	1 444	1 444
Lisäykset	0	0	0
Vähennykset	0	0	0
Hankintahinta 31.12.2009	0	1 444	1 444
Kertyneet poistot 1.1.2009	0	531	531
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	0
Tilikauden poisto	0	372	372
Kertyneet poistot 31.12.2009	0	904	904
Kirjanpitoarvo 31.12.2009	0	540	540
Hankintahinta 1.1.2008	21 075	10 298	31 373
Lisäykset	0	0	0
Vähennykset	-21 075	-8 854	-29 929
Hankintahinta 31.12.2008	0	1 444	1 444
Kertyneet poistot 1.1.2008	14 725	133	14 858
Vähennysten kertyneet poistot	-14 725	0	-14 725
Tilikauden poisto	0	398	398
Kertyneet poistot 31.12.2008	0	531	531
Kirjanpitoarvo 31.12.2008	0	913	913

	1000 euroa	2009	2008
14.	Sijoituskiinteistöt
	Hankintahinta 1.1.2008	0	7 247
	Vähennykset	0	-7 247
	Hankintahinta 31.12.2008	0	0
	Kertyneet poistot 1.1.	0	4 369
	Tilikauden poisto	0	406
	Vähennysten kertyneet poistot	0	-4 775
	Kertyneet poistot 31.12.	0	0
	Kirjanpitoarvo 31.12.	0	0
	Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä olivat vuoden 2008 aikana 306 tuhatta euroa. Merkittäviä ylläpito- tai muita kustannuksia ei ollut.
15.	Myytävissä olevat rahoitusvarat
	Tilikauden alussa	44	57

Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät konsernin sijoitukset noteeraamattomiin osakkeisiin, joiden käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä toimivien markkinoiden puuttumisen johdosta. Koska luotettavaa arvostusmenetelmää näille sijoituksille ei ole olemassa, on ne arvostettu niiden alkuperäiseen hankintamenoon.

Vähennykset 0 -13 Tilikauden lopussa 44 44

1000 euroa	2009	2008
16. Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet	1 211	1 162
Keskeneräiset tuotteet	374	243
Valmiit tuotteet ja tavarat	378	684
Yhteensä	1 963	2 089
Vaihto-omaisuudesta tehdyt arvonalennuskirjaukset	46	17
17. Lainat ja muut saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Saaminen liittyen Meadville Aspocomp (BVI) Holdings Ltd:n
myyntiin	16 217	15 831
Saaminen on vuonna 2008 toteutuneen tytäryrityksen myynnin
20 % omistusosuuteen liittyvä saaminen. Järjestelystä on
kerrottu tarkemmin liitetiedossa 33. Saaminen on arvostettu
tytäryhtiön myynnin yhteydessä käypään arvoon perustuen
tytäryhtiöosakkeiden arvoon, minkä jälkeen saaminen on arvostettu käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Saamisen
tasearvo vastaa olennaisesti sen käypää arvoa raportoitavina
kausina. Saaminen on euromääräinen.
Lyhytaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset
Myyntisaamiset	3 821	4 568
Lainasaamiset	0	874
Siirtosaamiset	235	592
Muut saamiset	3	0
Yhteensä	4 058	6 034
Myyntisaamisten ikäjakauma
Myyntisaamiset, joiden arvo ei ole alentunut
Erääntymättömät	2 993	3 771
Erääntyneet
Alle 30 päivää	750	584
30-60 päivää 61-90 päivää	93 13	116 50
Yli 90 päivää	-28	0
Yhteensä	3 821	4 520
Myyntisaamiset, jotka ovat erääntyneet ja arvoltaan alentuneet: Erääntyneet
Yli 90 päivää	0	48
Yhteensä	0	48
Myyntisaamiset yhteensä	3 821	4 568

1000 euroa	2009	2008
17. (jatkuu)
Myyntisaamisten jakautuminen valuutoittain
EURO	3720	4556
USD	101	12
Yhteensä	3 821	4 568
Muut saamiset ja siirtosaamiset koostuvat normaaleista liiketoimintaan liittyvistä saamisista, joista mikään ei ole yksinään merkittävä.
Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on
luottoriskin enimmäismäärä vakuuksien käypää arvoa huomioon ottamatta siinä tapauksessa, että toiset osapuolet
eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Saamisiin ei liity merkittäviä
luottoriskikeskittymiä.
Myyntisaamisten ja muiden saamisten käyvät arvot vastaavat
tasearvoja, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioiden.
Luottotappiot
Tilkaudella kirjatut luottotappiot	-59	-107
Tilikaudella palautetut edellisten tilikausien luottotappiot	59	0
Nettoluottotappiot	0	-107
18. Rahavarat
Käteinen raha ja pankkitilit	3 038	4 255
Yhteensä	3 038	4 255

Rahavarat Suomessa olivat tilinpäätöshetkellä 2 862 tuhatta euroa, ja muissa maissa 176 tuhatta euroa. Rahavarat olivat tilinpäätöshetkellä pääasiassa pankkitileillä.

	1000 euroa	2009	2008
19.	Rahoitusvelat
	Pitkäaikaiset rahoitusvelat
	Pankkilainat	12 202	12 802
	Vaihtovelkakirjalaina	9 357	9 110
	Rahoitusleasingvelat	319	568
	Yhteensä	21 878	22 480

Pitkäaikaiset rahoitusvelat on raportoitu vain kirjanpitoarvoisina, koska yhtiön velkajärjestelysopimusten takia käypien arvojen määrittely ei ole ole mahdollista.

Pankkilainat

Vuonna 2007 toteutetussa velkajärjestelyssä kotimaisten lainojen osalta korkoprosentiksi sovittiin 2,5 %. Diskontattuna lainan alkuperäisellä efektiivisellä korolla, joka vastaa lainan markkinaehtoista korkoa, lainan muuttuneiden ehtojen mukainen diskontattu nykyarvo oli yli 10 % alhaisempi kuin lainan alkuperäisten ehtojen mukainen diskontattu rahamäärä. Näin ollen ehtojen muutosta käsiteltiin vanhan velan kuoletuksena ja uuden velan syntymisenä. Kuolettamisesta johtuva voitto, yhteensä noin 2 miljoonaa euroa, kirjattiin rahoitustuotoksi. Syntynyt rahoitusvelka kirjattiin käypään arvoon ja erotus käyvän arvon ja nimellisarvon välillä, yhteensä 2 miljoonaa euroa, kirjattiin rahoitustuotoksi. Erotus jaksotetaan efektiivisen koron menetelmällä laina-ajalle.

Vaihtovelkakirjalaina

Aspocomp Group Oyj:n hallitus päätti 17.11.2006 private placement -tyyppisen suunnattavan vaihdettavan debentuurilainan liikkeeseenlaskusta. Laina tarjottiin rajatun institutionaalisten sijoittajien joukon merkittäväksi. Lainaa merkittiin yhteensä 10 300 000 euroa. Laina laskettiin liikkeeseen 1.12.2006. Alkuperäisten ehtojen mukaan lainalle maksetaan 5,75 prosentin kiinteää vuotuista korkoa puolivuosittain ja sen eräpäivä on 1.12.2011. Osakkeen vaihtokurssi (merkintähinta) on 2,1407 euroa. Osakkeiden merkintäaika (lainan vaihtoaika) alkoi 1.2.2007 ja päättyy 31.10.2011. Merkitty määrä oikeuttaa enintään 4 811 510 Aspocomp Group Oyj:n uuden osakkeen merkintään.

Maaliskuussa 2008 I/2006 debentuurilainan haltijoiden velkojainkokous päätti lainan ehtojen muuttamisesta siten, että lainan korko erääntyy maksettavaksi yhtenä eränä 1.12.2011. Lisäksi on sovittu yhteensä 96,80 prosenttia lainan pääomasta edustavien velkojien kanssa lainan ehtojen muuttamisesta siten, että lainan pääoma ja sille kertyvä korko erääntyy maksettavaksi yhtenä eränä 1.12.2013. Mikäli yhtiö joutuu yrityssaneerausmenettelyyn, yhtiön hallitus antaa enintään 20 000 000 optio-oikeutta muutossopimuksen allekirjoittaneille debentuurilainan haltijoille. Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintähinta on 0,00001 euroa osakkeelta. Debentuurilainan yhteydessä liikkeeseen laskettujen optio-oikeuksien merkintäaikaa jouduttiin myös pidentämään 31.10.2013 asti.

Vaihtovelkakirjalaina on jaettu omaan ja vieraaseen pääomaan tilinpäätöksessä. Lainan vieraan pääoman komponentti on kirjattu alun perin taseeseen käypään arvoon, joka määriteltiin käyttämällä vastaavan velan markkinakorkoa lainan liikkeeseenlaskuhetkellä. Oman pääoman komponentti on laskettu lainan liikkeeseenlaskusta saadun rahamäärän ja velan käyvän arvon erotuksena. Vaihtovelkakirjalainan oman pääoman komponentti, 1 868 tuhatta euroa, on kirjattu vapaan sijoitetun oman pääoman rahastoon. Laina on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.

Vaihtovelkakirjalainan efektiivinen korkokanta on 11,1 %.

Pankkilainat ja vaihtovelkakirjalaina ovat kiinteäkorkoisia.

	1000 euroa	2009	2008
19.	Rahoitusvelat (jatkuu)
	Lyhytaikaiset velat	2009	2008
	Rahoitusleasingvelat	242	367
	Yhteensä	242	367
	Lyhytaikaisten rahoitusvelkojen käypä arvo vastaa niiden kirjanpitoarvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioiden. Rahoitusleasingvelat ovat vaihtuvakorkoisia.
	Rahoitusleasingsopimusten perusteella maksettavat
	vähimmäisvuokrat
	Yhden vuoden kuluessa	247	413
	Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	323	611
	Viiden vuoden jälkeen	0	0
	Yhteensä	570	1 024
	Rahoitusleasingsopimusten tulevaisuudessa maksettavat korot	-9	-88
	Rahoitusleasingsopimusten nykyarvo	561	936
	Rahoitusleasingsopimusten nykyarvon erääntymisajat
	Yhden vuoden kuluessa	242	367
	Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	319	568
	Viiden vuoden jälkeen	0	0
	Yhteensä	561	936

	1000 euroa
19.	Rahoitusvelat (jatkuu)
	Velkojen maturiteettijakauma
	31/12/2009	Tasearvo	Rahavirta 12 kk		1-2 v	2-5 v	Yli 5 v
	Pankkilainat
	-Pääoma	12 202	13 402	0	0	13 402	0
	-Korkomaksut		1 312	0	0	1 312	0
	Vaihtovelkakirjalaina
	-Pääoma	9 357	10 300	0	330	9 970	0
	-Korkomaksut		2 281	0	36	2 245	0
	Rahoitusleasingvelat
	-Pääoma	561	561	242	174	145	0
	-Korkomaksut		9	5	3	1	0
	Ostovelat ja muut velat	5 804	5 804	2 539	1 260	2 005	0
	Yhteensä	27 924	33 670	2 786	1 803	29 080	0
	31/12/2008	Tasearvo	Rahavirta 12 kk		1-2 v	2-5 v	Yli 5 v
	Pankkilainat
	-Pääoma	12 802	14 402	0	0	14 402	0
	-Korkomaksut		1 728	0	0	1 728	0
	Vaihtovelkakirjalaina
	-Pääoma	9 110	10 300	0	0	10 300	0
	-Korkomaksut		2 873	0	0	2 873	0
	Rahoitusleasingvelat
	-Pääoma	935	935	367	242	326	0
	-Korkomaksut		88	46	16	26	0
	Ostovelat ja muut velat	5 957	5 957	2 622	2 586	749	0
	Yhteensä	28 804	36 283	3 035	2 844	30 404	0

Vuonna 2007 allekirjoitetun lainojen uudelleenjärjestelysopimuksen mukaan pankkilainat ja niiden sopimuksen voimaantulon jälkeen kertyneet korot erääntyvät maksettavaksi yhdellä kertaa siten, että ajankohta on sidottu Meaville (BVI) Holdings Ltd:n liittyvän osto- ja myyntioption toteuttamishetkeen, aikaisintaan 2013. Optiosopimuksesta on kerrottu tarkemmin liitetiedossa 17.

20. Osakeperusteiset maksut

Optiopohjaiset kannustinjärjestelmät

Vuoden 2006 optio-ohjelma

Aspocompin yhtiökokous päätti 10.4.2006 laskea liikkeeseen 930 000 optio-oikeutta 2006A, 2006B ja 2006C konsernin avainhenkilöille sekä Aspocomp Oy:lle, yhtiön kokonaan omistamalle tytäryhtiölle.

Tilikauden 2009 aikana kaikki edellä mainittuun ohjelmaan liittyvät optio-oikeudet ovat palautuneet yhtiölle ja hallitus on päättänyt ehdottaa vuoden 2010 yhtiökokoukselle optio-ohjelman lopettamista.

Optio-oikeuksista ei ole tilikaudella eikä edellisillä tilikausilla tehty kulukirjauksia.

Vuoden 2008 optio-ohjelmat

Debentuurilainan 2013 muutossopimuksen mukaan hallitus antaa varsinaisen yhtiökokouksen 10.5.2007 antaman valuutuksen perusteella enintään 20 000 000 uutta optio-oikeutta vastikkeena Debentuurilainan ehtojen muutokselle niiden Debentuurilainan I/2006 haltijoiden merkittäväksi, jotka ovat allekirjoittaneet tai allekirjoittavat hallituksen määräämään päivämäärään mennessä 2013 Muutossopimuksen. Option haltijat voivat merkitä osakkeita optio-oikeuksilla kuitenkin ainoastaan mikäli yhtiö joutuu Yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993, muutoksineen) mukaiseen yrityssaneerausmenettelyyn, ja Debentuurilainan nojalla maksamatta olevan pääoman määrää alennetaan kyseisessä saneerausmenettelyssä.

Optio-oikeuksien nojalla merkittävien osakkeiden merkintähinta on 0,00001 euroa osakkeelta. Kunkin optionhaltijan maksettavaksi tuleva osakkeiden kokonaismerkintähinta pyöristetään ylöspäin lähimpään 10 senttiin. Merkintähinnan määrittelyssä on otettu huomioon optio-oikeuksien liikkeeseen laskun sidonnaisuus 2013 Muutossopimukseen sekä 2013 Muutossopimuksen tärkeys yhtiön taloudellisen tilanteen kannalta.

Vuoden 2008 yhtiökokous myönsi hallitukselle valtuudet antaa optio-oikeuksia Aspocomp Group Oyj:n nykyiselle tai tulevalle toimitusjohtajalle. Annettavien optio-oikeuksien määrä on yhteensä enintään 5 520 000 kappaletta. Optio-oikeudet oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 5 520 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa omaa osaketta. Nyt liikkeeseen laskettavien optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden osuus on yhteensä enintään 10,0 prosenttia yhtiön osakkeista ja osakkeiden tuottamista äänistä mahdollisen osakemerkinnän jälkeen, jos merkinnässä annetaan uusia osakkeita.

Optio-oikeudella merkittävän osakkeen merkintähinta perustuu Aspocomp Group Oyj:n osakkeen vallitsevaan markkinahintaan OMX Pohjoismainen Pörssi Helsinki Oy:ssä maaliskuussa 2008, mikä oli 0,10 euroa. Osakkeen merkintähinta merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Optiooikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintäaika on optio-oikeuksilla 2008A 1.4.2010 - 30.4.2014, optio-oikeuksilla 2008B 1.4.2011 - 30.4.2014, optio-oikeuksilla 2008C 1.4.2012 - 30.4.2014 ja optiooikeuksilla 2008D 1.4.2013 - 30.4.2014.

Toimitusjohtajalla on kuitenkin oikeus merkitä osakkeita kaikilla optio-oikeuksilla 30 päivän ajan siitä päivästä, kun yhtiö on vastaanottanut häneltä optio-oikeuksia koskevan vastaanottovahvistuksen. Merkityt osakkeet ovat kuitenkin vapaasti siirrettävissä ja pantattavissa vasta, kun osakemerkinnän aika osakemerkintään käytetyillä optio-oikeuksilla olisi alkanut. Mikäli toimitusjohtajan toimisuhde päättyy ennen varsinaisen osakemerkintäajan alkamista, merkityt osakkeet ovat vapaasti siirrettävissä ja pantattavissa, kun kuusi kuukautta on kulunut toimisuhteen päättymisestä.

Tilikauden aikana hallitus ei myöntänyt toimitusjohtajalle edellä mainittuja optioita, eikä niistä siksi ole tehty kulukirjausta.

		1000 euroa	2009	2008
21. Ostovelat ja muut velat
Ostovelat			987	708
Siirtovelat			4 817	5 249
Yhteensä			5 804	5 957
	Siirtovelkojen olennaiset erät
Henkilöstökulut			696	1 183
	Lainojen korkojaksotukset		2 044	1 106
Sulkemiskulut			1 889	2 230
Muut			188	730
Yhteensä			4 817	5 249
22. Varaukset
	Pitkäaikaiset varaukset
Tilikauden alussa			135	1216
Varausten lisäykset			157	135
Käytetyt varaukset			-135	-400
	Käyttämättömien varausten peruutukset		0	-816
Tilikauden lopussa			157	135

Varaukset koostuvat suljettuun tehtaaseen liittyvistä työttömyyseläkekustannuksista.

Varaus liittyy vuosien 2006 ja 2007 uudelleenjärjestelyiden jälkeiseen lainmuutoksen, joka vaikuttaa yhtiöön takautuvasti. Tiettyjen ehtojen toteutuessa Työttömyysvakuusrahasto perii yhtiöltä ns. omavastuumaksun edellä mainittujen järjestelyiden osana irtisanottujen työttömyysturvan lisäpäivien rahoittamiseksi. Koska ehtojen toteutuminen riippuu irtisanottujen työllistymisestä, mahdollisen työllistymisen kestosta ja muista valinnoista, kustannusten toteutumisen arvioiminen on mahdotonta. Varauksen summa perustuu Työttömyysvakuusrahaston laskelmaan.

	1000 euroa	2009	2008
23.	Valuuttakurssivoitot ja -tappiot Tuloslaskelmaan kirjatut valuuttakurssivoitot ja -tappiot Liikevaihto Aineiden ja tarvikkeiden ostot Yhteensä	-7 -15 -22	23 -85 -62
24.	Osakekohtainen tulos Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tai tappio kauden aikana ulkona olleiden osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla lukuunottamatta yhtiön hallussa pitämiä omia osakkeita.
	Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tulos	-2 515	71
	Ulkona olleiden osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana	49 705	49 705
	Osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista (euroa/osake) Osakekohtainen tulos lopetetuista toiminnoista (euroa/osake)	-0.05 0.00	-0.06 0.06
	Yhtiö on laskenut liikkeelle vaihtovelkakirjalainan sekä optioita, joilla saattaa mahdollisesti olla laimentava vaikutus osakekohtaiseen tulokseen tulevaisuudessa. Tilinpäätöshetkellä näillä instrumenteilla on kuitenkin vahventava vaikutus, joten niitä ei ole sisällytetty laimennusvaikutuksella oikaistuun osakekohtaiseen tulokseen. Tästä syystä laimentamaton ja laimennettu osakekohtainen tulos on sama. Tiedot vaihtovelkakirjalainasta on esitetty liitetiedossa "19. Rahoitusvelat" ja optioista liitetiedossa "20. Osakeperusteiset maksut".
25.	Vakuudet ja vastuusitoumukset Muut vuokrasopimukset Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten mukaiset vähimmäisvuokrat ovat:
	Vuoden kuluessa Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua Yli viiden vuoden kuluttua	666	871
	Yhteensä	666	871
	Voimassa seuraavat vastuusitoumukset 31.12.2009 Pankki- ja muut takuut
	Pankkitakauksen vastasitoumus Suomen Tullilaitokselle	100	100

Kiinnitykset

Osakkeita on pantattu pankkilainojen vakuudeksi 15,4 miljoonan euron arvosta. Lainat, joiden vakuutena osakkeet ovat, ovat nimellisarvoltaan 13,4 miljoonaa euroa.

		1000 euroa	2009	2008
26.	Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut
	Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
	Poistot ja arvonalentumiset		1 145	3 009
	Rahoitustuotot		-411	-301
	Rahoituskulut		2 027	5 055
	Velkajärjestelyn vaikutukset		-647	-726
	Verot		-136	145
	Tytäryhtiöiden myyntivoitot ja tappiot		0	-6 009
	Varausten muutos		22	-1 081
	Myyntivoitot		-1	-275
	Muut erät		0	-350
	Yhteensä		1 999	-533
	Nettokäyttöpääoman muutos
	Saamisten muutos		2 347	497
	Vaihto-omaisuuden muutos		126	2 270
	Osto- ja muiden velkojen muutos		-1 069	-4 290
	Yhteensä		1 404	-1 522
27.	Lähipiiritapahtumat
		Koti	Konsernin	Emoyhtiön
	Konserniyritykset	paikka	omistusosuus	omistusosuus
	Aspocomp Group Oyj, emoyritys	Suomi
	Aspocomp Ab	Ruotsi	90%	0%
	Aspocomp GmbH	Saksa	90%	0%
	Aspocomp Holding PTE. Ltd.	Singapore	100%	100%
	Aspocomp Oulu Oy	Suomi	90%	90%
	Aspocomp Technology Oy	Suomi	100%	100%
	Johdon työsuhde-etuudet
	Toimitusjohtajan palkka ja työsuhde-etuudet		343	330
	Hallituksen jäsenten palkkiot
	Tuomo Lähdesmäki		36	39
	Johan Hammarén		18	20
	Kari Vuorialho		18	21
	Aimo Eloholma		0	5
	Anssi Soila		0	4
	Yoshiki Sasaki		0	5
	Hallituksen palkkiot yhteensä		72	93
	Johdon työsuhde-etuudet yhteensä		520	558

Yhtiön hallituksella ja johdolla oli 31.12.2009 hallussaan yhteensä 673 417 kappaletta yhtiön osakkeita, mikä vastaa 1,3 % äänimäärästä.

		1000 euroa		2009			2008
28.	Arvonalentumistestaus
	Tytäryhtiöiden hankinnan kautta syntynyt liikearvo kohdistuu
	seuraavasti rahavirtaa tuottavalle yksikölle:
	Piirilevyjä valmistava tehdas				3 000		3 000
	Rahavirtaa tuottavaan yksikköön kuuluu Aspocomp	Oulu	Oy.	Aspocomp	Oulu	Oy	valmistaa
	pääasiassa HDI- (High Density Interconnection), monikerros- ja erikoismateriaalipiirilevyjä.

Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmiin. Rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä tasaista 3,0 %:n kasvutekijää. Käytettävä kasvuvauhti ei ylitä toimialan keskimääräistä pitkän aikavälin kasvuvauhtia. Käytetty, ennen veroja määritetty diskonttauskorko on 12,7 prosenttia. Diskonttauskorko ennen veroja on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC, weighted average cost of capital) avulla.

Rahavirtaa tuottavan yksikön testauksessa käytetyt keskeiset muuttujat:

1. Budjetoitu liikevaihto – Määritetty perustuen aiempaan liikevaihtotasoon.

2. Budjetoitu bruttokate – Määritetty perustuen aiempaan keskimääräiseen bruttokatetasoon. Bruttokatteen ei ennakoida ylittävän aiempaa bruttokatetasoa.

3. Budjetoidut investoinnit – Määritetty perustuen aiempaan toteutuneeseen keskiarvoon, Oulun tehtaan HDI-linjan liiketoimintasuunnitelmaan. Investointiaste ylittää jossain määrin toimialan normaalin investointitason. Ennustekauden jälkeisten investointien oletetaan olevan toimialan keskiarvon mukaista.

4. Diskonttauskorko – Määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin liittyvät erityiset riskit. Diskonttauskorko on määritetty ennen veroja.

Käyttöarvolaskelmissa käytetyt keskeiset oletukset:

Liikevaihdon kasvuvauhti	8.5	1.4
Bruttokate-%	40.3	46.3
Diskonttauskorko	12.7%	11.2%

Suoritetun	arvonalentumistestauksen	perusteella	liikearvoon	ei	ole	kohdistunut
	arvonalentumista tilikauden 2009 aikana.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysi:

Rahavirtaa tuottavan yksikön, jolle liikearvo on kohdistetty kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää sen kirjanpitoarvon 8,3 miljoonalla eurolla.

Seuraavat muutokset keskeisissä oletuksissa, joiden perusteella kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty rahavirtaa tuottavalle yksikölle, saisivat aikaan sen, että yksikön kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän:

• Liikevaihdon keskimääräisen kasvuvauhdin ennusteperiodilla tulisi laskea 7,7 prosenttiyksikköä 0,8 %:iin

• Keskimääräisen liikevoittoprosentin ennusteperiodilla tulisi laskea 13,4 prosenttiyksikköä 26,8 %:iin

• Diskonttauskoron tulisi nousta 8,9 prosenttiyksikköä 21,6 %:iin

29. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Ei merkittäviä tapahtumia.

1000 euroa

30. Rahoitusriskien hallinta

Maksuvalmiusriski

Vuonna 2007 solmitusta velkajärjestelysopimuksesta johtuen konsernin likviditeetin hoito perustuu emoyhtiön kassavaroihin ja Oulun tehtaan tuottamaan kassavirtaan. Mikäli Aspocomp Group Oyj ei saa rahoitusta tytäryhtiöiltään tai muilla rahoitustavoilla, yhtiö voi tulla maksukyvyttömäksi.

Velkajärjestelyn kohteena olevat lainat, nimellisarvoltaan 13 402 tuhatta euroa, ja sopimuksen voimaantulon jälkeen kertyneet korot erääntyvät maksettavaksi yhdellä kertaa siten, että ajankohta on sidottu osakkuusyritykseen liittyvän osto- ja myyntioption toteuttamishetkeen, aikaisintaan 2013.

Konserni on tilikausina 2008 ja 2009 täyttänyt velkajärjestelysopimuksen mukaiset ehdot pääoman pysyvyydelle. Lainoja on ennenaikaisesti lyhennetty miljoonalla eurolla sekä tilikaudella 2008 että 2009.

Vaihdettavan debentuurilainan, nimellisarvoltaan 10 300 tuhatta euroa, ehtoja on muutettu vuonna 2008 siten, että lainan pääoma ja kertyneet korot erääntyvät pääosin vuonna 2013.

Edellä mainituista järjestelyistä johtuen konsernilla ei ole käytössään sitovia luottolimiittejä tai muita lyhytaikaista rahoitusta turvaavia järjestelyitä.

Tytäryhtiön rahoitusleasingvelka, 561 tuhatta euroa, erääntyy 3 vuoden aikana.

Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma on esitetty liitetiedossa 19.

Korkoriski

Konsernin rahavirran korkoriski on hallinnassa vuoteen 2013 saakka, sillä vuoden 2007 velkajärjestelyn yhteydessä lainojen nimelliseksi korkokannaksi sovittiin 2,5 % vuodessa. Korko lisätään pääomaan ja se erääntyy maksettavaksi vuonna 2013. Muihin instrumentteihin ei sisälly merkittävää korkoriskiä. Käyvän arvon korkoriskiä ei katsota olennaiseksi, sillä lainojen sovittu nimellinen korkokanta on matala.

Valuuttakurssiriski

Konsernin tuotantotoimintaa harjoitetaan Suomessa. Lisäksi konsernilla on tytäryhtiöt Ruotsissa, Saksassa ja Singaporessa. Konsernin pääasiallisena valuuttana on euro ja lähes 100 % konsernin saamisista on euromääräisiä (tilikauden lopussa 98%). Saamisten valuuttajakauma on esitetty liitteessä 17. Konsernin kaikki pitkäaikaiset velat ovat euromääräisiä. Tilikauden lopussa lyhytaikaisista veloista euromääräisiä oli 88 prosenttia. Konserni ei ole altistunut merkittävästi valuuttakurssiriskille.

Luottoriski

Konserni toimii vain riittävät luottokelpoisuusvaatimukset täyttävien kolmansien osapuolien kanssa. Konsernin hallituksen hyväksymän luotto- ja saatavien hallintaperiaatteiden mukaisesti kaikkien uusien asiakkaiden luottokelpoisuus tutkitaan ennen luottopäätöstä. Vanhojen asiakkaiden luottotiedot tarkastetaan ja päivitetään säännöllisin väliajoin. Erääntyneet saatavat raportoidaan johdolle ja myyntitiimeille kuukausittain. Tarvittaessa ryhdytään saatavien hallintaperiaatteiden mukaisiin toimenpiteisiin erääntyneiden saatavien saamiseksi maksuun.

Konsernin viiden suurimman asiakkaan osuus liikevaihdosta oli tilikaudella 72 prosenttia (74 % vuonna 2008). Tilikaudella kirjattiin uusia luottotappioita 59 tuhannen euron arvosta, mutta palautettiin edellisten tilikausien tappiota samalla summalla (107 k€ vuonna 2008 ).

Myyntisaamisten ikäjakaumataulukko on esitetty liitetiedossa 17.

Hyödykeriski

Konserni altistuu sähkön saatavuudesta ja hinnanvaihteluista syntyvälle hyödykeriskille. Konserni pyrkii vähentämään sähkön hintariskejä solmimalla puitesopimuksia tunnettujen vastapuolten kanssa. Valmistustoimintaa harjoittavassa tytäryhtiössä on määritetty sähkönhankintapolitiikka, jonka mukaisesti suojaudutaan sähkön hinnanvaihteluilta hinnankiinnityksillä. Sähkönhankintahinta oli kokonaan tilikaudelle 2009 ja 75 prosenttisesti tilikaudelle 2010 hintakiinnitetty.

1000 euroa	2009	2008

31. Pääoman hallinta

Omana pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa. Tavoitteena on yhtiön toiminnan jatkuvuuden varmistaminen ja arvon nousu omistajille. Konsernin pääomarakennetta seurataan ja ennakoidaan säännöllisesti maksuvalmiuiden varmistamiseksi. Maksuvalmiusriskistä ja sen hallinnasta on kerrottu lisää liitetiedossa 30.

Pääomarakenteen säilyttämiseksi tai muuttamiseksi konserni voi muuttaa osakkeenomistajille maksettavien osinkojen määrää, palauttaa pääomaa osakkeenomistajille, laskea liikkeeseen uusia osakkeita taikka myydä omaisuutta vähentääkseen velkojaan.

Tunnusluvuista seurataan muun muassa omavaraisuus- ja nettovelkaantumisastetta.

Oma pääoma yhteensä	3 143	5 637
Omavaraisuusaste	10.0 %	16.2 %
Nettovelkaantumisaste (gearing)	607.1 %	329.8 %

Nettovelat lasketaan vähentämällä taseen mukaisista kokonaisveloista taseen mukaiset kokonaisvarat.

Nettovelkaantuneisuusaste lasketaan jakamalla nettovelat taseen loppusummalla.

Konserin tavoitteena on parantaa omavaraisuus- ja nettovelkaantumisasteitaan.

Konsernin rahoitusvelat sisältävät ehtoja pääoman pysyvyydelle. Konserni on tilikausina 2008 ja 2009 täyttänyt lainojen uudelleenjärjestelysopimuksen mukaiset ehdot. Lainojen uudelleenjärjestelyistä on kerrottu liitetiedossa 30.

1000 euroa

32. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

31/12/2009	49 905	20 082	27 918	45 989	-758	23 885	117 116
Muuntoerot Osakeanti							0
1/1/2009	49 905	20 082	27 918	45 989	-758	23 885	117 116
31/12/2008	49 905	20 082	27 918	45 989	-758	23 885	117 116
Muuntoerot Osakeanti							0
1/1/2008	49 905	20 082	27 918	45 989	-758	23 885	117 116
	Osakkeiden lukumäärä (t kpl)	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Käyttö rahasto	Omat osakkeet	SVOP rahasto	Yhteensä

Aspocomp Group Oyj:llä on yksi osakelaji. Osakkeiden enimmäismäärä on 49 905 130 kappaletta (49 905 130 kappaletta vuonna 2008), joista 200 000 kappaletta oli emoyhtiön hallussa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Enimmäisosakepääoma on 24 098 462 euroa (24 098 462 euroa vuonna 2008). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Käyttörahasto

Käyttörahaston varat on siirretty ylikurssirahastosta ja ne kuuluvat vapaaseen omaan pääomaan. Käyttörahastoon siirrettyjä varoja hallinnoi yhtiökokous. Käyttörahaston tarkoituksena on tasapainottaa vapaan ja sidotun pääoman suhdetta konsernitasolla.

Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto

SVOP-rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Uuden osakeyhtiölain (21.7.2006/624) voimaantulon jälkeen (1.9.2006) päätettyjen optio-ohjelmien perusteella tehdyistä osakemerkinnöistä saadut maksut merkitään kokonaisuudessaan SVOP-rahastoon.

Omat osakkeet

Omat osakkeet -rahasto sisältää emoyhtiön omistamat omat osakkeet arvostettuna hankintahintaan. Omien osakkeiden lukumäärä 31.12.2009 oli 200 000 kappaletta (200 000 kappaletta vuonna 2008).

Osingonjako

Hallitus ehdottaa, että osakkeenomistajille ei jaeta osinkoa vuodelta 2009 (0,0 euroa vuonna 2008).

1000 euroa

33. Aikaisempia tilikausia koskevan virheen oikaisu

Vuoden 2009 tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä havaittiin virhe, joka on korjattu takautuvasti IAS 8 standardin mukaisesti. Virhe koski konsernin sijoitusta Meadville Aspocomp (BVI) Holdings Ltd. yhtiöön, joka vuoden 2008 tilinpäätöksessä on esitetty osakkuusyhtiönä. Vuoden 2009 tilinpäätöksessä kyseinen sijoitus esitetään lainoissa ja muissa saamisissa.

Vuonna 2007 tehtyyn yritysjärjestelyyn liittyvään optiosopimuksen perustuen Aspocompin 20 prosentin omistus on kirjattu taseeseen optiosopimuksen mukaiseen minimiarvoon. Sopimuksen mukainen minimiarvo on kauden lopussa 16,2 miljoonaa euroa ja se kasvaa 2,5 prosentin vuotuisella korolla option lunastamiseen saakka. Optiosopimuksen sisältö on kuvattu kumppanuussopimuksesta kertovassa Meadville Groupin 16.11.2007 julkaisemassa pörssitiedotteessa "Major transaction acquisitions and resumption of trading, sivut 8-9" (www.meadvillegroup.com/announcements.html). Tiedotteen suomennus "Meadville Holdings Limitedin pörssitiedote Aspocompin ja Meadvillen kumppanuussopimuksesta" löytyy Aspocompin sijoittajasivuilta (www.aspocomp.com/raportit) valitsemalla "Pörssitiedotteet" ja "2007".

Edellä mainitusta johtuen yhteisyrityksen taloudellinen tulos ei vaikuta Aspocompin omistuksen arvoon.

Osakkuusyhtiösijoituksen luokittelu erään "Lainat ja muut saamiset" vaikutti konsernin tuloslaskelmaan ja taseeseen seuraavasti:

Vaikutus tuloslaskelmaan	Aiemmin julkistettu 1.1.-31.12.2008	Oikausu	Oikaistu 1.1.-31.12.2008
Liiketappio	543	0	543
Rahoitustuotot	301	0	301
Rahoituskulut	-2 178	-1 020	-3 197
Osakkuusyhtiöosakkeiden arvonalentuminen	-225	225	0
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta	-794	794	0
Tappio jatkuvista toiminnoista ennen veroja	-2 353	0	-2 353

Virheen oikaisulla ei ole vaikutusta konsernin tilikauden tappioon eikä tilikauden laajaan tulokseen.

Vaikutus taseeseen	Aiemmin julkistettu 31.12.2008	Oikausu	Oikaistu 31.12.2008
Osuudet osakkuusyrityksissä	15 831	-15 831	0
Lainat ja muut saamiset	0	15 831	15 831
Varat yhteensä	15 831	0	15 831
Muuntoerot	-1 203	1 185	-19
Kertyneet voittovarat	-110 970	-1 185	-112 154
Oma pääoma ja velat yhteensä	-112 173	0	-112 173

Emoyhtiön tuloslaskelma

1.1.–31.12.2009 (FAS)

Tuloslaskelma
1 000 euroa	Liite	1.1.-31.12.2009	1.1.-31.12.2008
Liikevaihto	1.1	-7	532
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		0	-433
Liiketoiminnan muut tuotot	1.2	31	2 295
Materiaalit ja palvelut	1.3	0	-67
Henkilöstökulut	1.4	-1 019	-899
Poistot ja arvonalentumiset	1.5	-55	-578
Liiketoiminnan muut kulut	1.6	-647	-3 796
Liiketappio		-1 698	-2 946
Rahoitustuotot ja -kulut	1.7	-943	-887
Tappio ennen satunnaisia eriä		-2 640	-3 833
Satunnaiset erät +/-	1.8	0	2 278
Tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		-2 640	-1 555
Tilikauden tappio		-2 640	-1 555

Emoyhtiön tase

31.12.2009 (FAS)

Tase 1 000 euroa	Liite	31/12/2009	31/12/2008
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset	2.1 2.2 2.3	0 77 21 313	22 73 38 401
		21 390	38 497
Vaihtuvat vastaavat Myyntisaamiset
Pitkäaikaiset saamiset	2.4	0	500
Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset	2.5	2 927 171	6 349 1 138
		3 098	7 987
Vastaavaa yhteensä		24 488	46 483
Vastattavaa
Oma pääoma	2.6
Osakepääoma		20 082	20 082
Ylikurssirahasto		27 918	27 918
Käyttörahasto		45 989	45 989
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Edellisten tilikausien voitto/tappio		22 016 -117 089	22 016 -115 534
Tilikauden voitto/tappio		-2 640	-1 555
Oma pääoma yhteensä		-3 724	-1 084
Pakolliset varaukset	2.7	157	135
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	2.8	23 702	24 702
Lyhytaikainen vieras pääoma	2.9	4 353	22 730
		28 055	47 432
Vastattavaa yhteensä		24 488	46 483

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

1.1.–31.12.2009 (FAS)

Rahavirtalaskelma 1 000 euroa	1.1.-31.12.2009	1.1.-31.12.2008
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto/tappio	-2 640	-3 833
Oikaisut
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	1 002	876
Käyttöpääoman muutos	1 696	-2 485
Maksetut korot	-11	-1
Saadut korot	6	225
Liiketoiminnan nettorahavirta	52	-5 219
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-56	-32
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	36	164
Myönnetyt lainat	0	-952
Muiden osakkeiden myynti	0	394
Investointien nettorahavirta	-19	-426
Nettorahavirta ennen rahoitusta	33	-5 644
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen takaisinmaksut	-1 000	0
Rahoituksen nettorahavirta	-1 000	0
Rahavarojen muutos	-967	-5 644
Rahavarat tilikauden alussa	1 138	6 782
Rahavarat tilikauden lopussa	171	1 138

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

LAATIMISPERIAATTEET

Yhtiön tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain ja muun Suomessa voimassa olevan säännöstön mukaisesti (FAS). Edellisen vuoden tiedot on muutettu vertailukelpoisiksi. Tilinpäätös esitetään euroissa.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuuden taloudellisen pitoajan perusteella alkuperäisestä hankintamenosta.

Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat:

Aineettomat oikeudet	3 – 5 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot	5 – 10 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat	15 – 30 vuotta
Koneet ja kalusto	3 – 8 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	5 – 10 vuotta.

Rahoitusomaisuus

Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteiset varat, pankkitilit ja yli yön -talletukset. Rahoitusomaisuusarvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.

Liikevaihto

Liikevaihtoa laskettaessa oikaisuerissä on käsitelty myönnetyt alennukset, arvonlisävero ja myyntisaamisten kurssierot.

Tutkimus ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan vuosikuluiksi niiden syntymisvuonna.

Satunnaiset tuotot ja kulut

Satunnaiset tuotot ja kulut sisältävät konsernin varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat poikkeukselliset ja merkitykseltään olennaiset tapahtumat.

Varaukset

Tuotoista vähennetään kuluvarauksina ne vastaiset menot, joista ei todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, samoin kuin menetykset, joiden toteutumista pidetään todennäköisenä.

Taseessa kuluvaraukset esitetään luonteensa mukaisesti joko pakollisina varauksina tai siirtoveloissa.

Eläkejärjestelyt

Yhtiön henkilöstön eläketurva on järjestetty eläkevakuutuksin.

Ulkomaanrahanmääräiset erät

Ulkomaanrahanmääräiset velat ja saamiset on kirjattu tapahtumapäivän kursseihin. Tilinpäätöksessä valuuttamääräiset velat ja saamiset on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän keskikurssiin.

Kaikki kurssierot on kirjattu tulosvaikutteisesti.

Verot

Veroihin sisältyvät tilikauden tuloksen perusteella lasketut tilikauden verot sekä aikaisemmilta tilikausilta maksuunpannut tai palautetut verot.

LIITETIEDOT

		1000 euroa	2009	2008
1.1	Liikevaihto		-7	532
	Markkina-alueittainen jakauma
	Eurooppa		-3	532
	Aasia		-5	0
	Yhteensä		-7	532
1.2	Liiketoiminnan muut tuotot
	Käyttöomaisuuden myyntivoitot		17	360
	Osakkeiden myyntivoitto		0	281
	Henkilöstökulujen edelleenveloitus		0	531
	Vuokratuotot Selmic		0	306
	Muut		14	817
	Yhteensä		31	2 295
1.3	Materiaalit ja palvelut
	Ostot tilikauden aikana		0	67
	Yhteensä		0	67

	1000 euroa	2009	2008
1.4	Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat
	liitetiedot
	Henkilöstökulut Palkat	610	1 002
	Palkkiot	72	259
	Eläkekulut	277	-502
	Muut henkilöstökulut	61	140
	Yhteensä	1 019	899
	Johdon palkat ja palkkiot
	Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet	415	651
	Henkilöstö tilikauden lopussa
	Toimihenkilöitä	3	23
	Yhteensä	3	23
	Henkilöstö tilikauden aikana keskimäärin
	Toimihenkilöitä	4	15
	Yhteensä	4	15
1.5	Poistot ja arvonalennukset
	Poistot aineettomista oikeuksista	22	42
	Poistot rakennuksista ja rakennelmista	0	406
	Poistot koneista ja kalustosta	33	127
	Poistot muista aineellisista hyödykkeistä	0	4
	Yhteensä	55	578
1.6	Liiketoiminnan muut kulut
	Vuokrat	75	134
	Lainasaamisten järjestely	0	889
	IT kulut Vieraat palvelut	113 188	230 718
	Käyttöomaisuus myyntitappiot	0	357
	Muut kulut	271	1 468
	Yhteensä	647	3 796
	Tilintarkastajan palkkiot
	1. Tilintarkastus	80	112
	2 Veroneuvonta	8	17
	3. Muut palvelut	1	16
	Yhteensä	88	145

	1000 euroa	2009	2008
1.7	Rahoitustuotot ja -kulut
	Muut korko- ja rahoitustuotot
	Saman konsernin yrityksiltä	-241	282
	Osakkeiden arvonalennuksen palautus	0	1 300
	Muilta	8	275
	Korko- ja muut rahoitustuotot yhteensä	-233	1 857
	Korkokulut ja muut rahoituskulut
	Muille	710	1 451
	Lainasaamisten arvonalennus	0	1 294
	Korko- ja muut rahoituskulut yhteensä	710	2 744
	Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-943	-887
1.8	Satunnaiset erät
	Satunnaiset tuotot ja kulut
	Konserniavustus	0	2 278
	Yhteensä	0	2 278

	1000 euroa
2.1	Aineettomat hyödykkeet
				Muut pitkä
		Aineettomat		vaikutteiset
		oikeudet	Liikearvo	menot	Yhteensä
	Käyttöomaisuus
	Hankintameno 1.1.2009	211	0	0	211
	Lisäykset	0	0	0	0
	Vähennykset	0	0	0	0
	Hankintameno 31.12.2009	211	0	0	211
	Kertyneet poistot 1.1.2009	189	0	0	189
	Vähennysten ja siirtojen
	kertyneet poistot	0	0	0	0
	Tilikauden poisto	22	0	0	22
	Kertyneet poistot 31.12.2009	211	0	0	211
	Kirjanpitoarvo
	31.12.2009	0	0	0	0
	Käyttöomaisuus
	Hankintameno 1.1.2008	295	0	22	317
	Lisäykset	0	0	0	0
	Vähennykset	-84	0	-22	-106
	Hankintameno 31.12.2008	211	0	22	233
	Kertyneet poistot 1.1.2008	170	0	22	192
	Vähennysten ja siirtojen
	kertyneet poistot	-23	0	-22	-45
	Tilikauden poisto	42	0	0	42
	Kertyneet poistot 31.12.2008	189	0	0	189
	Kirjanpitoarvo
	31.12.2008	22	0	0	22

1000 euroa

2.2 Aineelliset hyödykkeet

	Maa	Raken	Koneet ja	Muut aineelliset	Ennakko maksut ja keskeneräiset
	alueet	nukset	kalusto	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Käyttöomaisuus
Hankintameno 1.1.2009 Lisäykset	0 0	0 0	495 56	0 0	0 0	495 56
Vähennykset	0	0	-31	0	0	-31
Hankintameno 31.12.2009	0	0	520	0	0	520
Kertyneet poistot 1.1.2009	0	0	423	0	0	423
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	0	0	-12	0	0	-12
Tilikauden poisto	0	0	33	0	0	33
Kertyneet poistot 31.12.2009	0	0	443	0	0	443
Kirjanpitoarvo
31.12.2009	0	0	77	0	0	77
Käyttöomaisuus
Hankintameno 1.1.2008	280	2 598	903	12	32	3 825
Lisäykset	0	0	32	0	0	32
Vähennykset	-280	-2 598	-440	-12	-32	-3 362
Hankintameno 31.12.2008	0	0	495	0	0	495
Kertyneet poistot 1.1.2008	0	0	523	0	0	523
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	0	-406	-227	-4	0	-636
Tilikauden poisto	0	406	127	4	0	536
Kertyneet poistot 31.12.2008	0	0	423	0	0	423
Kirjanpitoarvo
31.12.2008	0	0	73	0	0	73

	1000 euroa
2.3	Sijoitukset		Osakkeet Omistus		Saamiset	Yhteensä
		Konserni yritykset	yhteys yritykset	Muut	Konserni yritykset
	Kirjanpitoarvo 1.1.2009	22 603	0	1 344	14 455	38 401
	Vähennykset	-17 089	0	0	0	-17 089
	Kirjanpitoarvo 31.12.2009	5 514	0	1 344	14 455	21 313

	Kotipaikka	Konsernin omistus	Emoyhtiön omistus	Emoyhtiön omistus		Emoyhtiön omistamien osakkeiden/osuuksien
Konserniyritykset		osuus	osuus
		(%)	(%)	(kpl)		nimellisarvo kirjanpitoarvo
Aspocomp Technology	Suomi	100.00	100.00	320	0	0
Aspocomp Holding PTE. Ltd.	Singapore	100.00	100.00	1	0	0
Aspocomp Oulu Oy	Suomi	90.00	90.00	900	0	5 514
Yhteensä						5 514
Lopetetut konserniyritykset Aspocomp Trading Shanghai Co., Ltd. Aspocomp Hong Kong Limited		100.00 100.00	100.00 100.00
Muut osakkeet ja osuudet
PCB Center Co., Ltd.	Thaimaa	13.23	13.23	8 000 000	1 667	0
Imbera Electronics Inc.	USA	5.34	5.34	10 000	250	1 300
Muut osakkeet						44
Yhteensä						1 344

	1000 euroa	2009	2008
2.4	Pitkäaikaiset saamiset
	Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä	0	500
2.5	Lyhytaikaiset saamiset
	Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
	Siirtosaamiset	2 815	4 951
		2 815	4 951
	Saamiset ulkopuolisilta
	Lainasaamiset	0	816
	Myyntisaamiset	1	103
	Muut siirtosaamiset	112 113	479 1 397
	Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	2 927	6 349
2.6	Oma pääoma
	Osakepääoma 1.1.	20 082	20 082
	Osakepääoma 31.12.	20 082	20 082
	Ylikurssirahasto 1.1.	27 918	27 918
	Ylikurssirahasto 31.12.	27 918	27 918
	Käyttörahasto 1.1.	45 989	45 989
	Käyttörahasto 31.12.	45 989	45 989
	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	22 016	22 016
	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	22 016	22 016
	Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	-117 089	-115 534
	Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	-117 089	-115 534
	Tilikauden voitto/tappio	-2 640	-1 555
	Oma pääoma yhteensä	-3 724	-1 084
	Vapaasta omasta pääomasta jakokelpoisia varoja	-51 724	-49 084

	1000 euroa	2009	2008
2.7	Pakolliset varaukset
	Työttömyyseläkevaraus	157	135
	Pakolliset varaukset yhteensä	157	135
2.8	Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta
	Vaihtovelkakirjalaina	10 300	10 300
	Lainat rahoituslaitoksilta	13 402	14 402
		23 702	24 702
	Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	23 702	24 702
	2.9. Lyhytaikainen vieras pääoma
	Ostovelat	12	103
	Siirtovelat	4 081	4 023
		4 093	4 126
	Siirtovelkojen olennaiset erät:
	Henkilöstökulujen jaksotus	57	135
	Sulkemiskuluvaraus	1 889	2 230
	Lainojen korkojaksotukset	2 044	1 106
	Muut Yhteensä	91 4 081	553 4 023
	Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
	Siirtovelat	260	946
	Lainat konserniyhtiöiltä	0	17 659
		260	18 604
	Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	4 353	22 730
3.1	Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut
	vastuut
	Samaan konserniin kuuluvien yritysten
	puolesta annetut vakuudet
	Leasingvastuutakaukset	570	1 024
	Yhteensä	570	1 024
	Muut vastuusitoumukset
	Vuokravastuut Yhteensä	76 76	72 72

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Helsingissä, helmikuun 25. päivänä 2010

Tuomo Lähdesmäki Johan Hammarén puheenjohtaja varapuheenjohtaja

Kari Vuorialho Sami Holopainen Toimitusjohtaja

Tilintarkastuskertomus

Aspocomp Group Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tarkastaneet Aspocomp Group Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2009. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.

Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.

Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Espoossa 18. päivänä maaliskuuta 2010

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Jouko Malinen KHT

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2009

Pörssiyhtiöitä koskevien lakien ja määräysten lisäksi Aspocomp noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Kyseinen koodi on saatavilla yhdistyksen internet-sivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.

Aspocomp poikkeaa koodista ainoastaan suosituksen 9 osalta siten, että hallituksessa ei tällä hetkellä ole edustettuna molempia sukupuolia. Yhtiön pitkän aikavälin tavoitteena on kuitenkin noudattaa myös kyseistä suositusta.

Aspocompin hallinto- ja ohjausjärjestelmä on kuvattu yhtiön internet-sivujen Hallintoosiossa (www.aspocomp.com/hallinto).) Hallinto-osion etusivulla on ladattavissa yhtiön hallinnointikoodi pdf-dokumenttina. Sivusto esitetään suomen- ja englanninkielisenä. Alla esitetyt tiedot löytyvät myös kyseiseltä sivustolta ja niitä päivitetään vuosineljänneksittäin.

Tämä selvitys on annettu hallintokoodin suosituksen 51 mukaisesti toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena. Yhtiön hallitus on käsitellyt selvityksen. Lisäksi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy on tarkastanut, että selvitys on annettu ja että sen taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteittäinen kuvaus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa.

YHTIÖN RAKENNE JA TOIMIELIMET

Yhtiön muodostavat emoyhtiö Aspocomp Group Oyj ja sen suoraan tai välisesti omistamat tytäryhtiöt Suomessa ja ulkomailla. Yhtiöllä on lisäksi ulkomaisia vähemmistöomistuksia samaan toimialaan kuuluvissa yrityksissä. Yritysrakenne ja omistusosuudet on kuvattu alla.

Yhtiökokous

Osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti Aspocompin ylin päättävä elin on yhtiökokous, jossa osakkeenomistajat käyttävät puhe- ja äänivaltaansa.

2009 Yhtiökokous

Aspocompin varsinainen yhtiökokous pidettiin 22.4. Helsingissä. Kokoukseen osallistui 56 osakkeenomistajaa tai heidän edustajaansa. Edustettuna oli yhteensä 9 247 773 osaketta eli 18,5 prosenttia äänimäärästä.

Kokouksessa olivat läsnä kaikki hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa sekä tilintarkastaja.

Hallitus

Yhtiön hallituksella on toimivalta asioissa, joita ei ole lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan määrätty toisten hallintoelinten päätettäväksi. Aspocompin hallitukseen kuuluu kolmesta (3) kahdeksaan (8) jäsentä, jotka varsinainen yhtiökokous valitsee vuodeksi kerrallaan.

Hallitus valitsee järjestäytymiskokouksessaan keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Aspocompin hallituksen toiminta noudattaa ennalta asetettua työjärjestystä, joka on kokonaisuudessaan nähtävillä yhtiön internet-sivuilla (www.aspocomp.com/hallinto, valitse Hallitus -> Työjärjestys). Sen mukaisesti hallitus muun muassa:

• nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä päättää toimitusjohtajan palkasta ja palkkioista
• hyväksyy toimitusjohtajalle raportoivien työntekijöiden nimitykset ja heidän työsuhteensa ehdot ja palkkiot
• käsittelee ainakin kerran vuodessa yhtiön pääriskit ja antaa tarvittavat ohjeet riskien hallitsemiseksi
• käsittelee ja päättää yhtiön tilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset
• hyväksyy yhtiön strategian
• hyväksyy strategian pohjalta laaditun liiketoimintasuunnitelman ja budjetin sekä seuraa niiden toteutumista
• hyväksyy investointisuunnitelman ja Aspocomp Group Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden erilliset investoinnit niiden ylittäessä 50 000 euroa
• päättää 100 000 euroa ylittävistä lainoista
• päättää osinkopolitiikasta ja valmistelee ehdotuksen osingonjaosta varsinaiselle yhtiökokoukselle
• tarkkailee ja hallinnoi yhtiön johdon, hallituksen jäsenten sekä osakkeenomistajien välisiä eturistiriitoja
• arvioi vuosittain työtään, toimintaansa ja osaamistaan.

Hallituksella voi olla apunaan tarkastus-, palkitsemis- ja nimitysvaliokunnat. Hallitus päättää tarvittaessa valiokuntien perustamisesta ja valitsee niihin jäsenet vuosittain varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen. Mikäli hallituksessa on vain kolme (3) jäsentä, valiokuntia ei perusteta ja hallitus toimii valiokuntina.

Tarkastusvaliokunnalle on määritelty erityisiä tehtäviä, joita ovat muun muassa:

• tilinpäätösprosessin seuranta

• talousraportointiprosessin valvonta

• sisäisen valvonnan ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuuden seuranta
• käsitellä tähän Aspocompin hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antamaan selvitykseen sisältyvää kuvausta taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä.

Tarkastusvaliokunnan tehtävät ovat kokonaisuudessaan nähtävillä yhtiön internetsivuilla (www.aspocomp.com/hallinto, valitse Hallitus -> Valiokunnat)

Yhtiöllä ei ole hallintoneuvostoa.

2009	Hallitus
	Hallituksen jäseninä toimivat:
	Tuomo Lähdesmäki, s. 1957, puheenjohtaja
	Diplomi-insinööri, MBA - - Hallituksen jäsen vuodesta 2002 - Riippumaton yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista Partner, Boardman Oy - - Palkkiot vuonna 2009: 36 000 euroa - Osakeomistus 31.12.2009: 310 695
	Johan Hammarén, s. 1969, varapuheenjohtaja
	OTK, ekonomi - - Hallituksen jäsen vuodesta 2007 - Riippumaton yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista - Johtaja ja perustajaosakas, Fondia Oy Palkkiot vuonna 2009: 18 000 euroa - Osakeomistus 31.12.2009: 222 311 -
	Kari Vuorialho, s. 1952
	Insinööri, tietoliikennetekniikka - - Hallituksen jäsen vuodesta 2007 - Riippumaton yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista Palkkiot vuonna 2009: 18 000 euroa - - Osakeomistus 31.12.2009: 102 311
	Hallitus kokoontui 12 kertaa. Jäsenten osallistumisaste kokouksiin oli 100 %.
	Kolmijäseninen hallitus hoiti yhtiön hallinnointikoodin mukaisesti tarkas tusvaliokunnan tehtävät ja järjesti erityisen tarkastusvaliokunta-asioita käsittelevän kokouksen, johon myös yhtiön tilintarkastaja osallistui.

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa ja valvoa yrityksen liiketoimintaa sekä hoitaa yrityksen juoksevaa hallintoa osakeyhtiölain mukaisesti ja yhdensuuntaisesti hallituksen antamien päälinjojen kanssa. Toimitusjohtajan palvelusuhteen keskeiset ehdot on määritelty hallituksen hyväksymässä johtajasopimuksessa.

2009 Toimitusjohtaja

Yhtiössä toimi kaksi toimitusjohtajaa. Ajalla 1.1.2009–21.6.2009 toimitusjohtajana toimi diplomi-insinööri Isto Hantila (s. 1958). Hänen kokonaispalkkansa oli 243 160 euroa.

Kesäkuun 22. päivästä lähtien toimitusjohtajana on toiminut tekniikan lisensiaatti Sami Holopainen (s. 1972). Hänen palkkansa luontaisetuineen oli 100 301 euroa ja hän omisti vuoden 2009 lopussa 38 100 Aspocompin osaketta.

Tilintarkastus

Varsinainen yhtiökokous valitsee ulkopuolisen tilintarkastajan, jonka tulee olla KHTtilintarkastaja. Ehdotuksen tilintarkastajaksi valmistelee hallitus tai hallituksen tarkastusvaliokunta, jos sellainen on asetettu, ja ehdotuksen tulee olla yhtiökokouskutsussa. Tilintarkastajan palkkiosta päättää varsinainen yhtiökokous.

2009	Tilintarkastus
	Varsinainen yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PwC Oy'n päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Jouko Malinen.
	Lakisääteiseen tilintarkastukseen kohdistuvat palkkiot olivat 80 000 eu roa. Lisäksi PwC on veloittanut muista palveluista 28 000 euroa.

TALOUDELLISEEN RAPORTOINTIPROSESSIIN LIITTYVÄT SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTELMÄT

Hallitus vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta ja tehokkaasta järjestämisestä. Tavoitteena on varmistaa:

• hallituksen ja johdon riittävä tiedonsaanti yhtiön taloudellisesta tilasta, tulevaisuuden suorituskykyyn vaikuttavista riskeistä ja strategian toteutumisesta
• ulkoisen raportoinnin olevan olennaisin osin oikein, kattavaa sekä oikea-aikaista
• lakien ja määräysten noudattaminen.

Riskienhallinta

Riskienhallinta on erottamaton osa strategista suunnittelua ja operatiivista tavoiteasetantaa. Päättäessään yhtiön strategiasta hallitus käsittelee yhtiön merkittävimmät riskit ja asettaa operatiiviset tavoitteet siten, että riskit eliminoituvat tai minimoituvat kustannustehokkaasti. Riskit luokitellaan strategisiin, operatiivisiin ja taloudellisiin riskeihin.

Sisäisen valvonnan osana mitataan ja seurataan riskienhallintaan liittyvien operatiivisten tavoitteiden toteutumista.

2009	Riskienhallinta
	Tärkeimmät hallituksen käsittelemät riskit liittyivät yhtiön velkaantuneisuu teen, riippuvuuteen muutamasta avainasiakkaasta sekä vuonna 2002 suljetun Evreuxin (Ranska) tehtaan entisten työntekijöiden nostamien kanteiden oikeuskäsittelyihin.
	Vuoden lopussa yhtiön korolliset velat olivat nimellisarvoltaan 24,3 mil joonaa euroa (IFRS'n mukaan 22,1 M€). Omavaraisuusaste oli 10,0 %. Pääosa velasta on sopimuksin määritetty korot mukaan lukien lyhennys vapaaksi vuoden 2013 loppuun asti. Vuonna 2013 tehtävät lyhennykset voidaan tarvittaessa rahoittaa lunastamalla yhteisyrityksen myyntioptio, jonka minimiarvoksi on sopimuksella määritelty korkoineen 17,3 miljoo naa euroa.
	Viiden suurimman asiakkaan osuus liikevaihdosta oli 72 prosenttia (vuonna 2008 74 %). Yhtiössä panostetaan jatkuvasti ostomääriltään pienempien asiakkaiden osuuden kasvattamiseen sekä uusasiakashan kintaan.
	Tammikuussa Ranskan Evreuxin työtuomioistuin antoi päätöksen, jossa se velvoitti yhtiön maksamaan 13 entiselle työntekijälle korvausta yhteen sä noin 0,5 miljoonaa euroa korkoineen. Aspocomp on valittanut tuomios ta Ranskassa seuraavaan oikeusasteeseen. Aiemmin Ranskan korkein oikeus on vahvistanut korvauspäätöksen 392 työntekijän osalta. Siksi on mahdollista, että tuomio 13 henkilön osalta jää voimaan. Yhtiö on tehnyt summaa vastaavan varauksen kirjanpitoonsa. Edellä mainitun valituksen lisäksi riskinä on, että jäljellä olevat noin 100 työntekijää nostavat kan teen. Kesäkuussa 2008 voimaan tulleen lain mukaan kanneaika vanhe nee 5 vuodessa lain voimaantulosta lähtien (aiemmin 30 vuotta).

Sisäisen valvonnan järjestelmät

Hallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä. Hallituksen vastuulla on myös varmistaa, että laskentatoimen ja taloushallinnon sisäinen valvonta on järjestetty asianmukaisesti. Toimitusjohtaja huolehtii valvonnan toteuttamisesta ja raportoi siitä hallitukselle. Yhtiön sisäisen valvonnan periaatteina ovat:

• kaikki merkittävät työtehtävät ja tapahtumat mukaan lukien kokoukset päätöksineen dokumentoidaan
• tieto- ja muita tukijärjestelmiä käytetään tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti
• tietoturvasta huolehditaan asianmukaisesti.

Varsinainen sisäinen valvonta toteutuu johtamisprosesseissa – siis jokapäiväisessä työssä – henkilöstön toimiessa ohjeistusten pohjalta operatiivisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteiden pohjalta määritellään tarvittavat toimenpiteet ja niihin liittyvät riskit. Ohjeistuksia käytetään toimenpiteiden ohjaamiseen.

Sisäiseen valvontaan liittyvä ohjeistus on koottu kahteen dokumenttiin, joista toinen on tarkoitettu koko henkilökunnalle ja toinen taloushallinnolle. Ensimmäinen, yhtiön toimintaperiaatteet sisältävä dokumentti määrittelee:

• yhtiön hyväksymis- ja nimenkirjoitusoikeudet
• henkilöstöpolitiikan ja -etujen määräämisen
• hinnoittelu-, maksuaika- ja luottoperiaatteet
• kulujen hyväksyntämenetelmät
• sopimusten teko- ja hallintaohjeet
• tietotekniikan käytön ja tietoturvallisuuden ohjeet
• riskienhallinnan ja vakuutusturvan järjestämisen periaatteet.

Toinen, taloushallinnon ohjeistus sisältää:

• kirjanpito-ohjeet
• sisäisen ja ulkoisen raportoinnin periaatteet ja toteutusohjeet
• kirjanpito- ja raportointiprosessien sisäisten kontrollien ja vastuuhenkilöiden määritykset.

Konsernin kaikkien yhtiöiden kirjanpito ja raportointi hoidetaan yhdessä keskitetyssä toiminnanohjausjärjestelmässä, joka tukee myös varsinaisia liiketoimintaprosesseja. Tehdastason tuotannonohjausjärjestelmä on integroitu tosiaikaisesti toiminnanohjausjärjestelmään.

Järjestelmistä saatavia raportteja käytetään johtamis- ja tukiprosesseissa tapahtuvan päätöksen teon ja kontrollien tukena. Kontrollipisteitä on määritelty raportoinnin eri tasoille (tytäryhtiöraportointi, konsernitason raportointi), ja ne sisältävät hyväksymismenettelyitä, täsmäytyksia sekä talousinformaatioon kohdistuvaa analysointia virheellisyyksien havaitsemiseksi. Näin pyritään varmistamaan järjestelmistä saatavan tiedon oikeellisuus.

Operatiivisesta toiminnasta vastaavat myynnin ja tuotannon johtoryhmät seuraavat säännöllisesti kaikkia liiketoiminnan avainmittareita taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden varmistamiseksi. Hallitukselle toimitetaan kuukausittain vakiomuotoinen tulosraportti ja -ennuste sekä kassatilanne ennusteineen. Vuosineljänneksittäin raportoidaan IFRS-muotoinen tase, laaja tuloslaskelma, oman pääoman muutos, kassavirtalaskelma sekä valitut liiketoiminnan tunnusluvut.

Koostaan johtuen yhtiöllä ei ole erityistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota tai työtehtävää.

2009 Sisäinen valvonta

Toimintaperiaatteita ja sisäisiä ohjeita päivitettiin vastaamaan yhtiön nykyistä kokoa. Lisäksi taloushallinnon rutiineja täsmennettiin sisäisten kontrollinen dokumentaation osalta.

Sisäisessä raportoinnissa keskityttiin liikevaihdon kehityksen ja kustannusten seurantaan sekä kassavirtaan.

SISÄPIIRIHALLINTO

Aspocompin hallitus on vahvistanut yhtiön käytössä olevat sisäpiiriohjeet, jotka vastaavat NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeen voimassa olevia säännöksiä sisäpiiritiedon hallinnoinnista ja käsittelystä.

Sisäpiiriohjeet kieltävät kaikkien sisäpiiriläisten, heidän edunvalvonnassa olevien henkilöiden sekä määräysvallassa olevien yhtiöiden, organisaatioiden ja säätiöiden, kaupankäynnin yhtiön osakkeilla kahden viikon ajan ennen osavuosikatsausten julkistusta ja kolmen viikon ajan ennen tilinpäätöksen julkistusta (ns. suljettu ikkuna). Kaupankäyntikielto päättyy päivä tuloksen julkistuksen jälkeen. Yhtiössä valvotaan sisäpiiriläisten kaupankäyntiä.

Sisäpiiriohjeiden mukaisesti yhtiön pysyvään julkiseen sisäpiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa, tilintarkastajat, varatilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisön toimihenkilö, jolla on päävastuu tilintarkastuksesta sekä johtoryhmän jäsenet.

Yhtiön ei-julkiseen, pysyvään yrityskohtaiseen sisäpiiriin kuuluvat tytäryhtiöiden toimitusjohtajat sekä toimitusjohtajan määrittelemät muut henkilöt, jotka asemansa tai tehtäviensä puolesta saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa.

Lisäksi laaditaan hankekohtainen sisäpiirirekisteri, mikäli meneillään olevalla hankkeella voi toteutuessaan olla vaikutusta yhtiön osakekurssiin. Hankekohtaisia sisäpiiriläisiä koskee tilapäinen kaupankäyntikielto, kunnes hanke julkistetaan pörssitiedotteella tai hanke lakkaa.

Aspocomp kouluttaa ja informoi julkiset sekä yritys- ja hankekohtaiset sisäpiiriläisensä siten, että he tunnistavat asemansa ja siihen liittyvät velvollisuudet.

Yhtiön sisäpiiriasioiden ohjauksesta ja valvonnasta vastaa yhtiön toimitusjohtaja. Yhtiön hallintopäällikkö hoitaa julkista ja yrityskohtaista sisäpiirirekisteriä sekä tarvittaessa hankekohtaisia sisäpiirirekistereitä. Aspocomp Group Oyj:n julkista sisäpiiriä ylläpitää Euroclear Finland Oy (entinen Arvopaperikeskus Oy). Julkisten sisäpiiriläisten ajantasaiset tiedot omistuksista ja kaupoista ovat nähtävillä Euroclear Finland Oy:n palvelupisteessä, osoitteessa Urho Kekkosen katu 5 C, Helsinki sekä yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.aspocomp.com /hallinto.

2009 Sisäpiirihallinto

Julkisesta sisäpiirirekisteristä poistuivat eläkkeelle jäänyt talousjohtaja Pertti Vuorinen (30.4.2009) sekä toimitusjohtajana toiminut Isto Hantila (31.8.2009). Rekisteriin lisättiin ensin talous- ja sitten toimitusjohtajaksi nimitetty Sami Holopainen (1.5.2009).

Hallituksesta ja johdosta ilmoitettavat tiedot

HALLITUS

Tuomo Lähdesmäki, s. 1957, puheenjohtaja

• Diplomi-insinööri, MBA
• Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2003, jäsen vuodesta 2002
• Riippumaton yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista
• Partner, Boardman Oy
• Palkkiot vuonna 2009: 36 000 euroa
• Osakeomistus 31.12.2009: 310 695
• Ei omistuksia tai optio-oikeuksia, jotka perustuvat yhtiön osakejohdannaiseen kannustusjärjestelmään
• Keskeisimmät luottamustehtävät: hallituksen puheenjohtaja Turun Yliopistosäätiö, hallituksen varapuheenjohtaja Citycon Oyj, hallituksen jäsen Metsä Tissue Oyj ja Scanfil Oyj
• Keskeinen työkokemus: toimitusjohtaja, Elcoteq Network Oyj, 1997-2001, toimitusjohtaja, Leiras Oy, 1991-97, johtotehtävät, Swatch Group, 1990-91, johto- ja asiantuntijatehtävät, Nokia-konserni, 1983-89

Johan Hammaren, s. 1969, varapuheenjohtaja

• OTK, ekonomi
• Hallituksen jäsen vuodesta 2007
• Riippumaton yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista
• Johtaja ja perustajaosakas, Fondia Oy
• Palkkiot vuonna 2009: 18 000 euroa
• Osakeomistus 31.12.2009: 222 311
• Ei omistuksia tai optio-oikeuksia, jotka perustuvat yhtiön osakejohdannaiseen kannustusjärjestelmään
• Keskeisimmät luottamustehtävät: hallituksen jäsen, BENEQ Oy, Tecnomen Oyj ja Fondia Oy
• Keskeinen työkokemus: Legal Director, Nokia Emerging Business Unit, 2006, Senior Legal Counsel, Nokia Customer and Market Operations, 2005-06, Legal Counsel, Multimedia-toimialaryhmä, Nokia, 2003-04, Legal Counsel, Nokia Home Communications (Tukholma), 2001-03, Legal Counsel, Nokia Ventures Organization, 2000-01

Kari Vuorialho, s. 1952

• Insinööri, tietoliikennetekniikka
• Hallituksen jäsen vuodesta 2007
• Riippumaton yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista
• Palkkiot vuonna 2009: 18 000 euroa

• Osakeomistus 31.12.2009: 102 311

• Ei omistuksia tai optio-oikeuksia, jotka perustuvat yhtiön osakejohdannaiseen kannustusjärjestelmään

• Keskeisimmät luottamustehtävät: hallituksen varapuheenjohtaja, Salcomp Oyj, hallituksen jäsen, Meka Pro Oy
• Keskeinen työkokemus: toimitusjohtaja, Salcomp Oy, 1996–2005, johtotehtävät, Salcomp Oy, 1977–1996

TOIMITUSJOHTAJA

Sami Holopainen, s. 1972

• Tekniikan lisensiaatti
• Toimitusjohtajana 22.6.2009 alkaen
• Johtoryhmän jäsen vuodesta 2009 sekä 2002–2006
• Aspocomp Group Oyj:n osakkeita ja optioita vuoden lopussa: 38 100 kpl osaketta ja 0 kpl optiota
• Aiempi työkokemus: johtotehtävät, Aspocomp Group Oyj, 2000–2006, talousjohtaja ja toimitusjohtaja, Aspocomp (Thailand) Co., Ltd., 2007–2009

Sijoittajasuhteet

Aspocompin tavoitteena on palvella kaikkia markkinaosapuolia tasapuolisesti. Yhtiön sijoittajasuhteiden yhteyshenkilö on:

Sami Holopainen Toimitusjohtaja

Puh. (09) 591 81 Fax (09) 782 904 sami.holopainen@aspocomp.com

Yhteystiedot

Hallinto	Aspocomp Group Oyj Sinikalliontie 11 02630 Espoo	Puh. (09) 59 181 Fax (09) 782 904 www.aspocomp.com
Tuotanto	Aspocomp Oulu Oy Tutkijantie 11 90570 Oulu	Puh. 020 775 6860 Fax 020 775 6861 www.aspocomp.com/oulu
Myynti	Aspocomp Oulu Oy Tutkijantie 11 90570 Oulu	Puh. 020 775 6860 Fax 020 775 6861
	Aspocomp AB Sturevägen 3 17756 Järfälla Ruotsi	Puh. +46 708 974 269 Fax +46 858 440 411
	Aspocomp GmbH Kupfergasse 11 45892 Gelsenkirchen Saksa	Puh. +49 209 798 691 Fax +49 209 798 693