AI assistant
Aspo Oyj Annual Report 2026
3255_rns_2026-03-24_b4a85373-93e9-43c9-867c-d835f3fa372a.pdf
Annual Report
Open in viewerOpens in your device viewer
TELKO on johtava muovien, teollisuuskemikaalien ja voiteluaineiden asiantuntija ja ratkaisutoimittaja, joka
toimii 18 maassa.
| Sisällys | VUOSI 2025 | |
|---|---|---|
| Toimitusjohtajan katsaus | ||
| Aspo lyhyesti | ||
| TOIMINTAKERTOMUS | ||
| - Kestävyysraportti | ||
| - Kestävyysraportin liitetiedot | ||
| TILINPÄÄTÖS | ||
| Konsernitilinpäätös | ||
| Emoyhtiön tilinpäätös | ||
| Tilintarkastuskertomus | ||
| Kestävyysraportin varmennuskertomus 163 | ||
| HALLINNOINTI | ||
| Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 166 | ||
| Konsernin hallitus | ||
| Konsernin johtoryhmä | ||
| TIETOA SIJOITTAJILLE | ||
Tämä vuosikatsaus sisältää kattavan kestävyysraportin, joka on laadittu EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaisesti. Kestävyysraportti on osa hallituksen toimintakertomusta.
■ TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
Hienoa edistystä kohti Aspon visiota kahdesta yhtiöstä
"Aspon transformaatio jatkuu", kertoo Aspon toimitusjohtaja Rolf Jansson.
Mihin olet vuoden 2025 osalta erityisen tyytyväinen? Teimme selkeän tulosparannuksen edelliseen vuoteen verrattuna. Erityinen vuoden kohokohta oli, kun pääsimme sopimukseen Leipurin myynnistä Lantmännenille. Myynti oli strategiamme mukainen, ja kauppahinta oli Aspolle erittäin hyvä. Kauppa saatiin hienosti päätökseen alkuvuodesta 2026.
Mikä oli taloudellisesti vuoden suurin onnistuminen? Leipurin osalta olemme viime vuosina tehneet onnistuneen transformaation, mikä näkyi edelleen tulosparannuksena vuonna 2025. Myös Telko teki tulosparannuksen ja edistyi hyvin yritysostojen integroinnissa. Synergioiden toteuttaminen jatkuu edelleen, ja uskon potentiaalia olevan paljon.
Markkinatilanne oli haastava erityisesti ESL Shippingille. Siitä huolimatta ESL Shipping saavutti edellisvuoden tasoisen tuloksen, jota voidaan tässä markkinatilanteessa pitää vähintään tyydyttävänä saavutuksena.
Miten asiakkaiden tarpeet ovat muuttuneet?
Nykyisessä markkinatilanteessa kustannustietoisuus korostuu. Asiakkailla on heikko liiketoiminnan ennustettavuus ja suunnittelua tehdään entistä lyhyemmillä aikajänteillä. Pyrimme kehittämään omaan toimintaamme niin, että pystymme sopeutumaan nopeasti asiakkaiden tarpeisiin ja tarjoamaan heille räätälöityjä tuotteita ja palveluita. Kestävyysteemat ovat edelleen asiakkaillemme tärkeitä, ja esimerkiksi uudet, energiatehokkaat Green Coaster -laivat ovat olleet kysyttyjä.
Miten näet markkinatilanteen tällä hetkellä?
Vuodelle 2025 odotettiin yleisesti markkinan elpymistä, mutta näin ei käynyt. Oman toimenpidesuunnitelmamme lähtökohtana vuodelle 2026 on, että markkinatilanne jatkuu haastavana. Meille on tärkeää, että viemme omia kehittämistoimenpiteitämme määrätietoisesti eteenpäin ja toimimme lähellä asiakasta.
Miten kestävä kehitys näkyi toiminnassanne?
ESL Shippingin investoinnit seuraavan sukupolven laivoihin etenivät hyvin ja aikataulussa. Havaitsimme selvästi, että uudet laivat eivät pelkästään kuormita ympäristöä vähemmän, vaan ovat myös selkeästi vanhempia laivoja kilpailukykyisempiä ja kannattavampia.
Iso edistysaskel meille oli, kun Aspon, Telkon ja ESL Shippingin päästövähennystavoitteet saivat hyväksynnän Science Based Targets initiativelta (SBTi).
Mihin Aspo keskittyy vuonna 2026?
Keskitymme henkilöstömme kanssa parantamaan ESL Shippingin ja Telkon tulosta sekä toteuttamaan Aspon visiota kahdesta yhtiöstä.
Uskon, että tästä on tulossa tapahtumarikas vuosi meidän toimintaympäristössämme, ja luonnollisesti keskitymme jatkossakin asiakkaidemme ja päämiestemme erinomaiseen palveluun.
Minkä viestin haluat välittää sijoittajille ja muille sidosryhmille?
Aspon transformaatio jatkuu ja yhtiömme on mielenkiintoisessa vaiheessa, myös sijoitusnäkökulmasta. Tavoitteenamme on toteuttaa ESL Shippingin myynti tai Aspon osittaisjakautuminen vuoden 2026 aikana.
Haluan kiittää kaikkia sijoittajiamme, liiketoimintojemme asiakkaita ja muita kumppaneita luottamuksesta ja yhteistyöstä vuoden 2025 aikana. Luonnollisesti kiitos myös 800 ammattilaiselle, jotka rakensivat Aspon ja liiketoimintojemme menestystä. Leipurin jatkaa nyt osana Lantmännenia, minkä uskon olevan hieno mahdollisuus Leipurin henkilöstölle.
ii VUOSI 2025
iii Toimitusjohtajan katsaus iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
165 HALLINNOINTI
166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
Aspo – kumppanisi vaativassa B2B-ympäristössä
Aspo luo arvoa omistamalla ja kehittämällä liiketoimintoja pitkäjänteisesti ja vastuullisesti. Aspon liiketoiminnot mahdollistavat tulevaisuudenkestäviä valintoja asiakkaille lukuisilla teollisuudenaloilla. Aspo perustettiin vuonna 1929, ja vuonna 2025 meillä oli yhteensä noin 800 asiantuntijaa maalla ja merellä. Pohjoismaat ovat kotimarkkinamme, mutta palvelemme asiakkaitamme maailmanluokan ratkaisuilla yhteensä 18 maassa ympäri Eurooppaa sekä muutamissa Aasian maissa.
Aspo on listattu Nasdaq Helsingissä, ja yhtiön pääkonttori on Espoossa.
AVAINLUKUJA 2025
| LIIKEVAIHTO | VERTAILUKELPOINEN EBITA |
OMAN PÄÄOMAN TUOTTOASTE, vertailukelpoinen |
|---|---|---|
| 616,3 Me (+4 %) |
36,5 Me (+25,2 %) |
12,1 % (2024: 9,2 %) |
| NETTOVELKA / VERTAILUKELPOINEN EBITDA, 12 kk liukuva |
HENKILÖSTÖ | |
| 3,6 (2024: 3,2) |
800 | TOIMINTAMAAMME Eurooppa |
| OSINKO hallituksen ehdotus |
VERTAILUKELPOINEN OSAKEKOHTAINEN TULOS |
Alankomaat Belgia Latvia |
| 0,25e | 0,51e | Liettua Norja Puola Ranska Viro |
Romania Ruotsi Saksa Suomi Tanska Ukraina Viro
Intia Kazakstan Kiina Uzbekistan
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
SISÄLLYS
■ LIIKETOIMINNOT
| LIIKEVAIHTO Me |
VERTAILUKELPOINEN EBITA, % |
HENKILÖSTÖ | OSUUS JATKUVIEN TOIMINTOJEN LIIKEVAIHDOSTA |
ii iii iv-x |
VUOSI 2025 Toimitusjohtajan katsaus Aspo lyhyesti |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 17 76 |
TOIMINTAKERTOMUS – Kestävyysraportti – Kestävyysraportin liitetiedot |
|||||
| ESL Shipping on Itämeren johtava kuivia irtolasteja kuljettava varustamo. ESL Shipping tarjoaa luotettavaa infrastruktuuria vihreään siirtymään investoiville pohjoismaisille teollisuusyrityksille, myös jääolosuhteissa. |
184,6 | 8,9 | 250 | 39% | 82 83 146 159 163 |
TILINPÄÄTÖS Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Kestävyysraportin varmennuskertomus |
| 165 166 173 |
HALLINNOINTI Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Konsernin hallitus |
|||||
| Telko on johtava muovien, teollisuuskemikaalien ja voiteluaineiden asiantuntija ja ratkaisutoimittaja. Yhtiön menestys perustuu pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin, alan johtavien päämiesten edustuksiin sekä vahvaan osaamiseen. |
284,5 | 6,3 | 368 | 61% | 175 176 |
Konsernin johtoryhmä TIETOA SIJOITTAJILLE |
Leipurin toimii osana elintarvikeketjua, hankkii raaka-aineita maailmanmarkkinoilta ja kotimaisilta toimittajilta ja välittää niitä asiakkaiden tarpeisiin tehokkaan logistiikkaketjunsa avulla.
Aspo kertoi elokuussa 2025 myyvänsä Leipurin ruotsalaiselle Lantmännenille. Divestointi toteuttaa Aspon strategiaa.
Divestoinnin vuoksi Leipurin raportoidaan lopetettuna toimintona. Kauppa toteutui maaliskuussa 2026.
■ STRATEGIA
Strategiamme edistyi merkittävästi
Visionamme on muodostaa Asposta kaksi erillistä yhtiötä. Vuonna 2025 otimme merkittäviä edistysaskelia visiomme saavuttamisessa, kun Aspo sopi Leipurin myymisestä sekä päätti jatkaa strategista arviointia muiden liiketoimintojen osalta.
Strategisen arvioinnin päävaihtoehtoja ovat:
- Aspon osittaisjakautuminen tai
- ESL Shippingin myynti.
Olennaista Aspolle on saavuttaa paras ratkaisu ESL Shippingille ja Telkolle arvonluonnin kannalta. Molemmilla yhtiöillä on kunnianhimoiset kasvusuunnitelmat.
Tavoitteenamme on toteuttaa ESL Shippingin myynti tai Aspon osittaisjakautuminen vuoden 2026 loppuun mennessä, markkinaolosuhteet huomioiden. Muutoksella haluamme maksimoida omistaja-arvoa.
TELKO JATKAA YRITYSOSTOJA
Tavoitteenamme kaikissa strategissa vaihtoehdoissa on varmistaa Telkon mahdollisuudet jatkaa yritysostoja ja kasvua. Telko on jo menestyksekkäästi toteuttanut merkittäviä yritysostoja ja vahvistanut markkina-asemaansa Länsi-Euroopassa sekä lisäarvotuotteissa ja -palveluissa. Leipurin myynti, joka toteutui maaliskuussa 2026, antaa hyvät edellytykset Telkon yritysostojen jatkamiselle.
ESL Shipping on toteuttanut merkittäviä investointeja laivakapasiteettinsa uudistamiseksi, mukaan lukien investoinnit sähköhybridi–coaster-laivoihin ja täysin fossiilivapaasti operoitaviin handy-luokan laivoihin. Vuonna 2025 investoinnit etenivät suunnitelmien mukaan.
ITSENÄISINÄ YHTIÖINÄ MERKITTÄVÄ POTENTIAALI
Vuonna 2025 jatkoimme perustan rakentamista sille, että ESL Shipping ja Telko voisivat jatkossa toimia itsenäisinä yhtiöinä.
KOHTI ITSENÄISIÄ YHTIÖITÄ
avainroolissa vakuuttava kasvustrategia ja vahva käyttökate
- Merkittävät investointimahdollisuudet tuovat vakaata kassavirtaa ja tuottoja pitkällä aikajänteellä.
- Uuden sukupolven alukset tukevat vahvaa kannattavuuskehitystä energiatehokkuudellaan, joustavilla lastaustiloillaan ja alhaisilla käyttökustannuksillaan.
- ESL Shippingin palvelut mahdollistavat pohjoismaisen teollisuuden vihreää siirtymää.
| TELKO |
|---|
| -------------- |
avainroolissa vakuuttava kasvustrategia ja korkeat liikevoittomarginaalit
- Kevyt tase mahdollistaa vahvat tuotot.
- Laajentuminen erikoistuotteisiin ja lisäarvopalveluihin luovat mahdollisuuksia Telkon kannattavuuden parantamiseen sekä erilaisiin markkinaolosuhteisiin sopeutumiseen.
- Investointeja tehdään Telkon toimintojen skaalautuvuuteen.
- Tuoteportfolion kehittäminen sekä toimitusketjun parantaminen ohjaavat Telkon kestävää kehitystä.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
ESL Shipping – kumppanisi meri-infrastruktuurissa
184,6 Me Liikevaihto
8,9 Vertailukelpoinen EBITA-%
250 Henkilöstö
ESL Shipping on Itämeren johtava kuivia irtolasteja kuljettava varustamo. ESL Shipping on edelläkävijä kestävässä kehityksessä ja investoi merkittävästi energiatehokkaisiin, uuden sukupolven aluksiin. Tällä hetkellä ESL Shippingilla on, yhdessä ruotsalaisen tytäryhtiönsä AtoB@C Shippingin kanssa, yhteensä noin 40 alusta.
ESL Shippingilla on vankka asema erityisesti Perämerellä, jossa on myös huomattavaa potentiaalia kasvuun asiakkaiden rinnalla. OP Suomi Infra sekä Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ovat ESL Shippingin vähemmistöosakkaita ja omistavat yhtiöstä yhteensä 21,43 prosenttia.
Aspo kertoi marraskuussa 2025 harkitsevansa strategisina päävaihtoehtoina joko ESL Shippingin myyntiä tai Aspon osittaisjakaumista, jolloin ESL Shipping muodostaisi oman yhtiönsä (Aspo Infra). Strategista valintaa ja sitä seuraavia toimenpiteitä odotetaan vuoden 2026 aikana.
INVESTOINNIT ETENIVÄT SUUNNITELLUSTI
ESL Shippingilla on meneillään kaksi isoa investointiohjelmaa:
- 12 Green Coaster -alusta AtoBatC Shipping AB -tytäryhtiölle
- 4 Green Handy -alusta
Vuoden aikana molemmat uusien alusten rakennusohjelmat etenivät suunnitellusti. Green Coastereista yhdeksäs, Fleximar, toimitettiin joulukuussa 2025, ja sarjan
viimeistä alusta odotetaan syksyllä 2026. Kaikki Green Coasterit rakennetaan intialaisella telakalla.
Myös Green Handy -projekti eteni aikataulussa. Yhteensä noin 186 miljoonan euron alukset ovat lastikapasiteetiltaan, tekniikaltaan ja innovaatioiltaan markkinoiden huippuluokkaa ja 1A-jääluokkaa. Kiinalaisella telakalla rakennettavia aluksia odotetaan liikenteeseen vuosina 2027–2028.
Uusien alusten myötä ESL Shippingin odotetaan parantavan merkittävästi kilpailukykyään ja kannattavuuttaan, sillä uudet alukset ovat huomattavasti energiatehokkaampia, lastauskapasiteetiltaan joustavampia ja niiden operatiiviset kulut ovat alhaisemmat.
TEOLLISUUDEN VIHREÄÄ SIIRTYMÄÄ TUKEMASSA
ESL Shipping on alansa ehdoton edelläkävijä kestävässä kehityksessä, ja yrityksellä on merkittävä rooli asiakkaidensa vihreän siirtymän tukemisessa. ESL Shippingin lyhyen ja pitkän aikavälin päästövähennystavoitteet hyväksyttiin SBTi:n toimesta vuonna 2025.
ESL Shipping saavutti Gold-tason kattavassa Ecovadis-vastuullisuusarvioinnissa, jossa arvioidaan kattavasti yhtiön toimintaa niin ympäristön, henkilöstön, hyvän hallinnon kuin vastuullisen hankinnan kannalta. ESL Shippingin arvioinnissa saamat pisteet nousivat edellisvuodesta.
Lue lisää strategiastamme s. vi Lue lisää ESL Shippingin tuloksesta ja keskeisistä tapahtumista toimintakertomuksesta s. 7
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
■ TELKO
Telko – kumppanisi vaativissa teollisuuskemikaaleissa
284,5 Me Liikevaihto
Vertailukelpoinen EBITA-%
368 Henkilöstö
Telko on johtava muovien, teollisuuskemikaalien ja voiteluaineiden asiantuntija ja ratkaisutoimittaja, jolla on toimintaa 18 maassa. Yhtiön menestys perustuu pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin, alan johtavien päämiesten edustuksiin sekä vahvaan asiantuntemukseen.
Telko auttaa, tiiviissä yhteistyössä päämiesten kanssa, asiakkaitaan parantamaan tuotannon läpimenoaikoja, materiaalitehokkuutta sekä suorituskykyä.
Viime vuosina Telko on rakentanut vahvaa paikallista asemaa markkinoilla, ja yrityksen painopisteeksi on vakiintunut Pohjois-Eurooppa. Yritysostojen myötä Telkon suurin toimintamaa on nykyään Ruotsi. Strategisten yritysostojen myötä Telkon asema on vahvistunut myös muualla Länsi-Euroopassa.
YRITYSOSTOJA AIOTAAN JATKAA
Telko panostaa jatkossakin strategisiin yritysostoihin ja tavoittelee selvää markkinaosuuden kasvua Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa. Vuoden 2025 aikana Telko laajeni orgaanisesti uutena maana Intiaan. Jatkossakin Telko tavoittelee Aasian kasvavilla markkinoilla orgaanista kasvua. Lue lisää Telkon tuloksesta ja keskeisistä tapahtumista 6,3 toimintakertomuksesta s. 8
Vuonna 2025 Telkossa keskityttiin aiempina vuosina ostettujen yritysten integrointiin, jolla luodaan synergiaetuja esimerkiksi ristiinmyynnissä ja toimitusketjun hallinnassa. Telkon kasvanut koko tukee positiivista tuloskehitystä sekä luo edellytyksiä itsenäisenä yhtiönä
toimimiselle (Aspo Compounder), Aspon strategisten suunnitelmien mukaisesti.
Tuotetasolla Telko keskittyy korkeamman lisäarvon asiakaslähtöisiin ratkaisuihin. Erikoistuotteiden hyvä kannattavuus oli havaittavissa myös vuoden 2025 tuloksessa.
KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ KOKO ARVOKETJUUN
Telkon tavoitteena on parantaa toiminnan tehokkuutta ja vähentää ympäristövaikutuksia. Vuonna 2025 Telko jatkoi toimitusketjun optimointia, tarkensi päästölaskentaa ja aloitti toimittajien hiilijälkitietojen keräämisen. Yhtiö on sitoutunut toimimaan pitkäjänteisesti ympäristövaikutusten pienentämiseksi ja tiedon läpinäkyvyyden lisäämiseksi koko arvoketjussa.
Vuonna 2025 Telkon kestävä kehitys arvioitiin Ecovadis Gold -tasolle, ja yrityksen SBT-tavoitteet hyväksyttiin osana Aspon lyhyen aikavälin tavoitteita. Tulevissa toimenpiteissä korostuu erityisesti yrityksen turvallisuuskulttuurin kehittäminen ja toimittajien sitouttaminen tiedepohjaisiin ilmastotavoitteisiin.
Lue lisää strategiastamme s. vi
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
■ LEIPURIN
Leipurin – kohti uutta
147,3 Me Liikevaihto lopetetusta toiminnosta
Vertailukelpoinen EBITA-% lopetetusta toiminnosta
4,8
Henkilöstö
163
Leipurin toimii osana elintarvikeketjua, hankkii raaka-aineita maailmanmarkkinoilta ja kotimaisilta toimittajilta ja välittää niitä asiakkaiden tarpeisiin tehokkaan logistiikkaketjunsa avulla. Leipurilla on toimintaa viidessä maassa: Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissa. Yritys palvelee leipomo-, elintarviketeollisuusja food service -asiakkaita toimittamalla raaka-aineita, tukemalla tutkimusta ja kehitystä sekä tarjoamalla reseptiikkaa ja uusia tuoteinnovaatioita.
JATKOSSA OSA LANTMÄNNENIA
Elokuussa 2025 Aspo julkisti päätöksen Leipurin myynnistä ruotsalaiselle Lantmännenille.
Leipurin myynti on Aspon strategian mukainen, ja siihen kiteytyy viime vuosina onnistuneesti toteutettu monivaiheinen liiketoiminnan transformaatio, johon on kuulunut mm. tietyistä liiketoiminta-alueista luopuminen, yrityskauppojen toteuttaminen sekä kannattavuuden suunnitelmallinen parantaminen.
Leipurin myynti vahvistaa Aspon tasetta ja mahdollistaa tulevia kasvupanostuksia erityisesti Telkon liiketoimintaan. Yrityskauppa toteutui maaliskuussa 2026.
Lue lisää Leipurin tuloksesta toimintakertomuksesta s. 8 Lue lisää strategiastamme s. vi
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
SISÄLLYS
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
176 TIETOA SIJOITTAJILLE
LEIPURIN MYYNTI LUKUINA
63 Me 62 Me 15 Me
yritysarvo (EV) kaupan toteutumishetkellä
maksettu käteisvastike
myyntivoitto
kertaluonteinen
■ KESTÄVÄ KEHITYS
Vastuullisuustyömme kohokohtia 2025
Vuonna 2025 Aspo jatkoi määrätietoista työtä kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Toimintaamme ohjasivat kunnianhimoiset tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet, jotka ulottuivat läpi koko arvoketjun.
Tuemme Itämeren suojelua
Aspo on yksi John Nurmisen Säätiön avainkumppaneista. Kumppanuus on linjassa Aspon tavoitteiden kanssa kehittää tulevaisuuden meri-infrastruktuuria ja vähentää vesistöjen kuormaa. Säätiön missiona on pelastaa Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville.
"Itämeri on meille maantieteellinen sydän ja arjen toimintaympäristö. John Nurmisen Säätiö oli meille luonnollinen valinta kumppaniksi". Taru Uotila, johtaja, lakiasiat ja vastuullisuus, Aspo
Telko: Kestävämpiä vaihtoehtoja asfaltin valmistukseen
Fossiilista bitumia voidaan asfaltinvalmistuksessa korvata uudenlaisilla vaihtoehdoilla, ja Telko on aloittanut aiheesta yhteistyön kahden toimittajansa kanssa. Kierrätysmuovivalmiste sekä mäntyöljystä valmistettu mäntyöljypiki vähentävät fossiilisen raaka-aineen käyttöä, pienentävät CO2 päästöjä ja parantavat asfaltin kestävyyttä. Telkon tavoitteena on tarjota asiakkaille kestävämpiä ja vastuullisempia vaihtoehtoja eri tuotekategorioissa.
iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
ii VUOSI 2025
SISÄLLYS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
176 TIETOA SIJOITTAJILLE
SBTi-hyväksyntä päästövähennystavoitteillemme
Science Based Targets -aloite (SBTi) hyväksyi Aspon lyhyen aikavälin päästövähennystavoitteet. Tavoitteet ovat linjassa viimeaikaisen tutkimuksen ja globaalin 1,5 asteen rajan kanssa. Aspo on sitoutunut vähentämään suoria kasvihuonekaasupäästöjä (Scope 1 ja 2) 42 % vuoteen 2030 mennessä. Tämä saavutetaan laivainvestoinneilla sekä siirtymällä uusiutuviin polttoaineisiin. Scope 3 -päästöjä vähennetään yhteistyössä toimittajien ja kumppanien kanssa. Lisäksi luovutaan kokonaan energiatuotannossa käytettävän kivihiilen kuljetuksesta viimeistään vuoteen 2030 mennessä.
EcoVadis Goldtunnustus
Telko ja ESL Shipping saivat EcoVadis-vastuullisuusarvioinnissa Gold-luokitukset vuonna 2025. Samalla sekä Telko että ESL Shipping arvioitiin parhaan kahden prosentin joukkoon. EcoVadisarviointi perustuu kansainvälisiin kestävyysstandardeihin.
Toimintakertomus ja tilinpäätös
3
Toimintaympäristö
Haastavassa markkinatilanteessa Aspo onnistui nostamaan merkittävästi kannattavuuttaan verrattuna edelliseen vuoteen.
Ohjeistus 6 17
Aspo-konsernin vertailukelpoisen EBITAn jatkuvista toiminnoista odotetaan kasvavan edellisvuoteen verrattuna.
Kestävyysraportti
Varmennettu kestävyysraportti tarjoaa kattavan kuvan Aspon vastuullisuustyöstä.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
Toimintakertomus 2025
ASPON LIIKETOIMINTAMALLI
Aspo luo arvoa omistamalla ja kehittämällä liiketoimintoja pitkäjänteisesti ja vastuullisesti. Aspon liiketoiminnot mahdollistavat tulevaisuudenkestäviä valintoja asiakkaille lukuisilla teollisuudenaloilla.
Aspon keskeiset painopistealueet ovat kannattava orgaaninen kasvu, strategiset yritysostot, investoinnit uusiin, kestävän kehityksen mukaisiin aluksiin sekä toiminnan jatkuva kehittäminen. Aspo pyrkii markkinajohtajuuteen kaikilla liiketoiminta-alueillaan.
Aspon raportoitavat segmentit vuonna 2025 olivat ESL Shipping ja Telko. Muu toiminta sisältää Aspon konsernihallinnon ja joitakin yhteisiä palveluja. Aspo allekirjoitti 15.8.2025 sopimuksen Leipurin-liiketoimintansa myymisestä Lantmännenille, ja kauppa toteutui maaliskuun 2026 alussa. Edellä mainitusta johtuen Leipurin esitetään lopetettuna toimintona, ja vertailuluvut vuodelta 2024 on oikaistu.
Aspo jatkoi vuonna 2025 strategista arviointa, ja yhtiön tavoitteena on toteuttaa ESL Shippingin myynti tai Aspon mahdollinen osittaisjakautuminen vuoden 2026 loppuun mennessä.
TÄYDENTÄVÄT RAPORTIT
Aspo Oyj on antanut erillisen selvityksen vuoden 2025 hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, sekä erillisen palkitsemisraportin vuodelta 2025. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sisältyy tämän vuosikatsauksen Hallinnointi-osuuteen. Palkitsemisraportti julkaistaan yhtiön kotisivulla www.aspo.fi.
■ ASPO-KONSERNIN AVAINLUVUT
| 2025 | 2024 | 2023 | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto, koko konserni, Me | 616,3 | 592,6 | 553,1 |
| Liikevaihto jatkuvista toiminnoista, Me | 469,1 | 459,5 | 536,4 |
| EBITA koko konserni, Me | 43,1 | 21,2 | 11,1 |
| Vertailukelpoinen EBITA, koko konserni, Me | 36,5 | 29,1 | 27,9 |
| Vertailukelpoinen EBITA, koko konserni, % | 5,9 | 4,9 | 5,0 |
| EBITA jatkuvista toiminnoista, Me | 36,8 | 16,6 | 27,2 |
| Vertailukelpoinen EBITA jatkuvista toiminnoista, Me | 29,4 | 24,1 | 27,5 |
| Vertailukelpoinen EBITA jatkuvista toiminnoista, % | 6,3 | 5,2 | 5,1 |
| Tilikauden voitto, koko konserni, Me | 28,0 | 7,3 | 1,6 |
| Vertailukelpoinen tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista, Me | 15,8 | 11,6 | 16,5 |
| Osakekohtainen tulos (EPS), koko konserni, euroa | 0,72 | 0,14 | -0,01 |
| Vertailukelpoinen EPS, koko konserni, euroa | 0,51 | 0,39 | 0,51 |
| Vertailukelpoinen EPS jatkuvista toiminnoista, euroa | 0,34 | 0,27 | 0,46 |
| Vapaa rahavirta, Me | 26,5 | -36,1 | 27,3 |
| Osakekohtainen vapaa rahavirta, euroa | 0,8 | -1,2 | 0,9 |
| Vertailukelpoinen ROCE jatkuvista toiminnoista, % | 8,3 | 7,7 | 8,6 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), koko konserni, % | 15,9 | 4,4 | 1,2 |
| Vertailukelpoinen ROE, koko konserni, % | 12,1 | 9,2 | 12,7 |
| Sijoitettu pääoma jatkuvista toiminnoista, Me | 355,6 | 353,9 | 314,5 |
| Nettovelka, koko konserni, Me | 212,8 | 188,0 | 165,2 |
| Nettovelka / vertailukelpoinen EBITDA, 12 kk liukuva | 3,6 | 3,2 | 2,7 |
| Osakekohtainen oma pääoma, euroa | 4,58 | 5,13 | 4,47 |
| Omavaraisuusaste, % | 31,9 | 36,9 | 34,4 |
Vuonna 2025 ja 2024 lopetettu toiminto sisältää Leipurin segmentin. Vuonna 2023 lopetettu toiminto sisälsi Ei-ydinliiketoiminnat segmentin.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät on selostettu tämän toimintakertomuksen sivuilla 4 ja 5.
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet esitetään toimintakertomuksen sivulla 16.
- ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
Euroopan Unionin talouskehitys parani, mutta jatkui vaatimattomana vuoden 2025 aikana. BKT:n kasvun arvioidaan olleen 1,6 %, kun se edellisenä vuonna oli 0,8 %. Teollisen tuotannon odotetaan kasvaneen 1,5 % vuoden aikana. Inflaatio oli vuoden 2025 aikana noin 2,3 % ja euro-alueen lyhyet markkinakorot tasaantuivat vuoden aikana noin kahden prosentin tasolle.
Aspon ydinliiketoimintojen liiketoimintaympäristö jatkui haastavana. ESL Shippingin liikevaihto laski ja kärsi edelleen matalasta sopimuskysynnästä ja heikosta spot-markkinoiden hintatasosta. Telkon liikevaihto kasvoi vuoden 2025 aikana edeltävän vuoden aikana tehtyjen yritysostojen vauhdittamana. Telkon tuotteiden hinnat laskivat merkittävästi vuoden aikana, mutta keskimääräinen myyntihinta hieman kasvoi erikoistuotteiden osuuden noustua. Orgaaninen myyntivolyymi hieman laski. Lopetetun toiminnon (Leipurin) liikevaihto kasvoi vuoden aikana johtuen pääasiassa orgaanisesta kasvusta Ruotsissa sekä yritysostoista. Leipurin volyymi- ja hintakehitys olivat positiivisia.
Haastavassa markkinatilanteessa Aspo onnistui nostamaan merkittävästi kannattavuuttaan verrattuna edelliseen vuoteen. Vuoden 2025 aikana Telko keskittyi edellisenä vuonna tehtyjen yritysostojen integrointiin ja synergiahyötyjen aikaansaamiseen sekä toimenpiteisiin kannattavuuden parantamiseksi. Toimitusketjun ja heikosti suoriutuvien liiketoimintojen kehittäminen vaikuttivat tuloksen paranemiseen. Leipurin kannattavuuden myönteinen kehitys jatkui vuoden 2025 aikana. Leipurin Ruotsin toiminnot sekä kasvoivat että paransivat kannattavuuttaan merkittävästi ja yritysostot tukivat Leipurin kasvua ja kannattavuutta.
ESL Shippingin kahdentoista uuden Green Coaster -sähköhybridialuksen rakennushanke on edennyt suunnitellusti, ja vuoden 2025 lopussa kahdeksan alusta oli kaupallisessa liikenteessä ja yhdeksäs alus toimitettiin joulukuussa. Sarjan viimeinen alus on tarkoitus toimittaa syksyllä 2026. Lokakuussa 2024 Aspo ilmoitti, että ESL Shipping rakentaa neljä uutta Green Handy -alusta. Neljän aluksen kokonaisarvo on noin 186 miljoonaa euroa. Alukset otetaan käyttöön vuoden 2027 kolmannesta neljänneksestä alkaen, ja sarjan neljäs alus on suunniteltu otettavan käyttöön vuoden 2028 ensimmäisellä puoliskolla. Vuoden 2025 neljännellä neljänneksellä ESL Shipping myi yhden Handy-aluksen (M/S Kallio). Myyntihinta oli noin 18 miljoonaa euroa ja myyntivoitto noin 9,6 miljoonaa euroa. Raportointikauden jälkeen tammikuussa 2026 ESL Shipping hankki yhden käytetyn Handy-aluksen siirtymäkaudelle M/S Kallion myynnin ja noin kahden vuoden kuluttua saapuvien uusien Green Handy -alusten välillä.
Maaliskuussa 2025 ESL Shipping sopi maailmanlaajuisen teräsvalmistajan SSAB:n kanssa monivuotisesta jatkosta sopimukselle, joka koskee meritse saapuvia raaka-ainekuljetuksia Itämerellä ja Pohjanmereltä. Kuljetusmäärän arvioidaan olevan 6–7 miljoonaa tonnia vuodessa. Sopimus sisältää mahdollisuuden fossiilittomiin kuljetuksiin.
Kansainvälinen Science Based Targets -aloite (SBTi) hyväksyi Aspon lyhyen aikavälin päästövähennystavoitteet lokakuussa 2025. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää liiketoimintojen omien päästöjen vähentämistä kalustoinvestointien avulla ja siirtymää uusiutuviin polttoaineisiin. Lisäksi Aspon liiketoiminnat pyrkivät vähentämään päästöjä oman toiminnan ulkopuolella yhteistyössä toimittajien ja kumppanien kanssa.
Aspo allekirjoitti 15.8.2025 sopimuksen Leipurin-liiketoimintansa myymisestä Lantmännenille 63 miljoonan euron yritysarvolla. Yrityskaupan toteutuminen edellytti viranomaishyväksyntöjä, joista viimeinen saatiin helmikuun 2026 lopussa. Kauppa toteutui 2.3.2026. Kaupan toteutumishetkellä maksettu käteisvastike oli 62 miljoonaa euroa. Aspo kirjaa kaupasta kertaluonteisen myyntivoiton, noin 15 miljoonaa euroa. Myynti toteutettiin osakekauppana, kattaen kaikki Leipurin-segmentin yritykset.
Marraskuussa 2025 Aspo tiedotti, että Aspon hallitus on päättänyt jatkaa yhtiön strategian toteutusta arvioimalla strategiset vaihtoehdot yhtiön liiketoiminnoille, ESL Shippingille ja Telkolle. Strategisen arvioinnin päävaihtoehtoja ovat Aspon mahdollinen osittaisjakautuminen tai ESL Shippingin myynti. Aspon tavoitteena on toteuttaa ESL Shippingin myynti tai Aspon osittaisjakautuminen vuoden 2026 loppuun mennessä, markkinaolosuhteet huomioiden. Olennaista on löytää ESL Shippingille ja Telkolle arvonluonnin ja liiketoiminnan kehittämisen kannalta paras ratkaisu.
■ LIIKEVAIHTO, JATKUVAT TOIMINNOT
| Me | 2025 | 2024 | 2023 |
|---|---|---|---|
| ESL Shipping, liikevaihto | 184,6 | 206,2 | 189,0 |
| Telko, liikevaihto | 284,5 | 253,3 | 211,3 |
| Leipurin, liikevaihto | 136,1 | ||
| Liikevaihto, jatkuvat toiminnot | 469,1 | 459,5 | 536,4 |
KONSERNIN TULOS JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2025
Aspo julkisti 14.5.2024 pidetyssä pääomamarkkinapäivässä pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa:
- Liikevaihdon kasvu vähintään 5–10 % vuodessa
- Vertailukelpoinen EBITA 8 %
- Oman pääoman tuotto yli 20 %
- Nettovelan suhde vertailukelpoiseen käyttökatteeseen (EBITDA), 12 kk liukuva, alle 3,0
Aspon liiketoiminnoista ESL Shippingin pitkän aikavälin vertailukelpoinen EBITA-tavoite on 14 %, Telkon 8 % ja Leipurin oli 5 %. Leipurin raportoidaan lopetettuna toimintona. Vuonna 2025 Aspo-konsernin liikevaihto kasvoi 4,0 % ja oli 616,3 miljoonaa euroa (592,6). Vertailukelpoinen EBITA-prosentti, koko konserni oli 5,9 % (4,9). Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto, koko konserni oli 12,1 % (9,2), ja nettovelan suhde vertailukelpoiseen EBITDAan, koko konserni (12 kk liukuva) oli 3,6 (3,2).
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
ii VUOSI 2025
SISÄLLYS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
■ LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN, JATKUVAT TOIMINNOT
| Me | 2025 | 2024 | 2023 |
|---|---|---|---|
| Suomi | 145,5 | 149,5 | 197,4 |
| Skandinavia | 168,4 | 151,1 | 157,5 |
| Baltia | 31,5 | 31,0 | 63,9 |
| Muu Eurooppa | 96,6 | 94,1 | 74,5 |
| Muut maat | 27,1 | 33,8 | 43,1 |
| Yhteensä | 469,1 | 459,5 | 536,4 |
■ VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT 2025
| Me | ESL Shipping |
Telko | Muu toiminta |
Lopetettu | toiminto Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| M/S Kallion myyntivoitto | 9,6 | 9,6 | |||
| Strategiset projektit | -0,1 | -1,2 | -1,3 | ||
| Maksupetos | -0,4 | -0,4 | |||
| Alasajetun liiketoiminnan varaston alaskirjaus | -0,4 | -0,4 | |||
| Leipurin ilmoitettuun myyntiin liittyvät kulut | -0,5 | -0,5 | |||
| Uudelleenjärjestely Ruotsissa | -0,3 | -0,3 | |||
| Yhteensä | 9,1 | -0,4 | -1,2 | -0,8 | 6,6 |
Aspon raportoitavat markkina-alueet ovat: Suomi, Skandinavia, Baltia, muu Eurooppa ja muut maat. Swed Handling -yritysosto Ruotsissa vuonna 2024 on lisännyt Skandinavian osuutta Telko-segmentissä. ESL Shipping-segmentissä Skandinavian liikevaihtoa on kasvattanut vuosina 2024 ja 2025 Green Coaster -alusten myynti ruotsalaiselle
Green Coaster Shipping AB:lle, jonka omistavat Green Coaster poolin sijoittajat. Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan. Vuoden 2023 lukuihin sisältyy Leipurin-segmentin liikevaihto, jonka vuoksi vuodet eivät ole täysin vertailukelpoisia.
■ VERTAILUKELPOINEN EBITA
| Me | 2025 | 2024 | 2023 |
|---|---|---|---|
| ESL Shipping, vertailukelpoinen EBITA | 16,5 | 16,9 | 18,4 |
| Telko, vertailukelpoinen EBITA | 17,9 | 12,6 | 9,7 |
| Leipurin, vertailukelpoinen EBITA | 4,5 | ||
| Muu toiminta, vertailukelpoinen EBITA | -5,0 | -5,4 | -5,1 |
| Vertailukelpoinen EBITA, jatkuvat toiminnot | 29,4 | 24,1 | 27,5 |
| Vertailukelpoinen EBITA, lopetetut toiminnot | 7,1 | 5,1 | 0,4 |
| Vertailukelpoinen EBITA, koko konserni | 36,5 | 29,1 | 27,9 |
| EBITA:n vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, koko konserni |
6,6 | -7,9 | -16,8 |
Vertailukelpoinen EBITA lasketaan oikaisemalla raportoitua EBITAa harvinaisilla ja olennaisilla EBITAan vaikuttavilla erillä. Tällaisia eriä voivat olla esimerkiksi arvonalentumistappiot, myyntivoitot ja -tappiot myydyistä liiketoiminnoista ja pitkäaikaisista omaisuuseristä, uudelleenjärjestelykulut sekä odottamattomista tapahtumista tai olosuhteista aiheutuvat voitot tai tappiot.
Vuonna 2025 ja 2024 lopetettu toiminto sisältää Leipurin segmentin. Vuonna 2023 lopetettu toiminto sisältää Ei-ydinliiketoiminnat segmentin.
Vuonna 2025 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä 6,6 miljoonaa euroa. ESL Shippingin osalta raportoitu 9,1 miljoonaa euroa koostui M/S Kallion myynnistä saadusta 9,6 miljoonan euron voitosta, strategisiin hankkeisiin liittyvästä -0,1 miljoonasta eurosta ja ESL Shippingiin kohdistuneeseen maksupetokseen liittyvistä -0,4 miljoonan euron tappioista. Summa sisältää myös maksupetokseen liittyvät oikeudelliset ja muut kulut sekä vakuutuskorvaukset. Telkon osalta raportoitu -0,4 miljoonaa euroa aiheutui pääosin alasajetun liiketoiminnan varaston alaskirjauksesta Keski-Aasiassa, liittyen vuosiin 2022–2024. Muun toiminnan osalta raportoitu -1,2 miljoonaa euroa liittyi strategisen transformaation toteutukseen. Lopetetun toiminnon osalta raportoidut erät olivat yhteensä -0,8 miljoonaa euroa, josta -0,5 miljoonaa euroa liittyi Leipurin ilmoitettuun myyntiin ja -0,3 miljoonaa euroa Leipurin toimintojen uudelleenjärjestelyihin Ruotsissa.
■ VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT 2024
| Me | ESL Shipping |
Telko | Muu toiminta |
Lopetettu | toiminto Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Supramax alusten arvonalentumistappio | -7,0 | -7,0 | |||
| Suprien myyntiin liittyvät muut erät | -0,2 | -0,2 | |||
| Uudelleenjärjestelyt | -0,2 | -0,2 | |||
| ESL Shippingin vähemmistöosuuden myynti | -0,5 | -0,1 | -0,6 | ||
| Liiketoimintojen lopettaminen | 0,1 | -0,1 | -0,2 | -0,2 | |
| Kulut yrityshankinnoista | -0,2 | -0,2 | |||
| Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot | 0,5 | 0,5 | |||
| Yhteensä | -7,6 | -0,1 | 0,2 | -0,4 | -7,9 |
ii VUOSI 2025 iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
siin. Green Handy suojaussopimusten jatkamisesta aiheutunut lähtevä rahavirta oli 7,1 miljoonaa euroa. Aineellisten hyödykkeiden myynnistä saadut tulot olivat 19,0 miljoonaa euroa (36,8), ja ne liittyivät pääasiassa M/S Kallion myyntiin neljännellä vuosineljänneksellä ja yhden Coaster-aluksen myyntiin sen taloudellisen käyttöiän päättyessä toisella vuosineljänneksellä. Vuonna 2024 tulot liittyvät pääasiassa Supramax-alusten myyntiin (33,5 miljoonaa euroa). Yritysostoihin liittyvä lähtevä rahavirta oli 1,7 miljoonaa euroa (56,5), ja se liittyi pääasiassa Telkon aiempien vuosien yritysostoihin sekä Leipurin yritysostoon Liettuassa vuoden 2025 ensim-
Vuonna 2024 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä -7,9 miljoonaa euroa. ESL Shippingin osalta raportoitu -7,6 miljoonaa euroa koostui Supramax-alusten myyntiin liittyvistä arvonalentumistappioista ja muista kuluista, jotka olivat yhteensä -7,2 miljoonaa euroa, ja ESL Shipping Oy:n vähemmistöosuuden myyntiin liittyvistä kuluista, jotka olivat -0,5 miljoonaa euroa, sekä 0,1 miljoonaa euroa Venäjään liittyvän kuluvarauksen purusta. Telkon osalta raportoitu -0,1 miljoonaa euroa liittyi Azerbaidžanista poistumiseen. Lopetetun toiminnon osalta raportoitu -0,4 miljoonaa euroa liittyi Leipurin Venäjältä poistumiseen -0,2 miljoonaa euroa ja yritysoston kuluihin -0,2 miljoonaa euroa. Muun toiminnan vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 0,2 miljoonaa euroa. Ne sisälsivät uudelleenjärjestelykuluja -0,2 miljoonaa euroa ja ESL Shipping Oy:n vähemmistöosuuden myyntiin liittyviä kuluja -0,1 miljoonaa euroa sekä kiinteistöjen myyntivoittoja 0,5 miljoonaa euroa.
■ VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT 2023
| Me | ESL Shipping |
Telko | Leipurin | Muut toiminnot |
Lopetettu | toiminto Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Neuvonantokulut, vähemmistöosuus |
-0,6 | -0,6 | ||||
| Varaston arvonalennus, Venäjä-liitännäinen |
-1,0 | -1,8 | -2,7 | |||
| Myynti ja takaisinvuokraus transaktiot |
1,3 | 1,3 | ||||
| Uudelleenjärjestelyt | -0,2 | -0,1 | -0,3 | |||
| Venäjältä vetäytyminen | -14,8 | -14,8 | ||||
| Liiketoimintojen myynti | 0,2 | 0,2 | ||||
| Yhteensä | -0,6 | -1,0 | 1,4 | -0,1 | -16,5 | -16,8 |
naa euroa. RAHAVIRTA JA RAHOITUS Konsernin liiketoiminnan rahavirta tammi–
joulukuussa oli 48,9 miljoonaa euroa (32,4), ja kaikki Aspon liiketoiminnot vaikuttivat myönteisesti kehitykseen. Käyttöpääoman muutoksen rahavirtavaikutus oli 9,8 miljoonaa euroa (-12,0). Käyttöpääoman muutos johtui pääasiassa ESL Shippingin ja Telkon varastojen vähenemisestä.
köiden yhdistelyn lopettamisesta -5,9 miljoo-
Vapaa rahavirta tammi–joulukuussa oli 26,5 miljoonaa euroa (-36,1). Investoinnit olivat 34,3 miljoonaa euroa (49,7), ja ne koostuivat lähinnä ESL Shippingin investoinneista, liittyen erityisesti Green Coaster -aluk-
■ KOROLLINEN NETTOVELKA, KOKO KONSERNI
| Me | 2025 | 2024 | 2023 |
|---|---|---|---|
| Korolliset velat, sis. vuokrasopimusvelat | 256,7 | 224,4 | 195,9 |
| Rahavarat, koko konserni | 44,0 | 36,4 | 30,7 |
| Korollinen nettovelka | 212,8 | 188,0 | 165,2 |
Vuonna 2023 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä -16,8 miljoonaa euroa. ESL Shippingin osalta raportoitiin -0,6 miljoonaa euroa ESL Shippingin vähemmistöosuuden myyntiin liittyviä neuvonantokuluja. Eristä -1,0 miljoonaa euroa raportoitiin Telko-segmentissä ja liittyi varastojen alaskirjauksiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Leipurin-segmentissä raportoitu 1,4 miljoonaa euroa liittyi kiinteistöjen myynnistä ja takaisinvuokrauksesta saatuun voittoon Ruotsissa ja Liettuassa 1,3 miljoonaa euroa, sopeuttamistoimiin Ruotsissa -0,2 miljoo-
naa euroa ja Leipurin leipomolaiteliiketoiminnan myyntiin 0,2 miljoonaa euroa. Eristä -0,1 miljoonaa euroa raportoitiin muissa toiminnoissa ja liittyi uudelleenjärjestelykuluihin. Lopetetuissa toiminnoissa raportoitu -16,5 miljoonaa euroa koostui Telkon Venäjällä sijaitsevan tytäryhtiön myyntitappiosta -8,1 miljoonaa euroa, Telkon varaston alaskirjauksesta Venäjällä -1,8 miljoonaa euroa, Telkon Valko-Venäjällä sijaitsevan tytäryhtiön yhdistelyn lopettamisesta aiheutuneesta tappiosta -0,8 miljoonaa euroa sekä Leipurin Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin yksiKorollinen nettovelka oli 212,8 miljoonaa euroa (188,0), ja nettovelan suhde vertailukelpoiseen EBITDAan (liukuva 12 kuukautta) oli 3,6 (3,2). Korollisen nettovelan kasvu johtui pääasiassa 30,0 miljoonan euron hybridilainan takaisinmaksusta. Laina oli aiemmin kirjattu omaan pääomaan. Myös Green Coaster -investoinnit kasvattivat nettovelkaa. Konsernin omavaraisuusaste katsauskauden lopussa oli 31,9 % (36,9). Omavaraisuusasteen lasku johtui hybridilainan lunastuksesta sekä omaan pääomaan kirjattujen, suojauslaskennan piiriin kuuluvien valuuttajohdannaisten tappioiden tilapäisestä vaikutuksesta. Rahavirran suojaus liittyy neljän Green Handy -aluksen jäljellä olevaan 180 miljoonan Yhdysvaltain dollarin investointiin. Suojaustulos kirjataan alusten hankintamenoon silloin, kun investointi maksetaan.
mäisellä neljänneksellä.
Tammi–joulukuun nettorahoituskulut olivat -7,5 miljoonaa euroa (-8,5). Nettorahoituskulujen lasku selittyy pääasiassa Telkon yritysostoihin liittyvien lisäkauppahintavelkojen 2,9 miljoonan euron tarkistuksella, joka kirjattiin rahoitustuotoksi. Korollisten velkojen keskikorko leasingvelkoja lukuun ottamatta oli 4,1 % joulukuussa 2025 (4,8 % joulukuussa 2024).
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
Konsernin rahavarat olivat 44,0 miljoonaa euroa (36,4) vuoden lopussa. Tämä summa sisältää myös lopetetun toiminnon rahavarat. Sitovat valmiusluottolimiitit, yhteensä 40 miljoonaa euroa, olivat vertailukauden tapaan kokonaisuudessaan käyttämättömiä. Valmiusluottolimiitit erääntyvät vuonna 2027. Aspon 80 miljoonan euron yritystodistusohjelma oli myös kokonaan käyttämättä.
Toukokuussa 2025 Aspo ilmoitti käyttävänsä oikeuttaan lunastaa 30 miljoonan euron hybridilainansa. Laina laskettiin liikkeeseen 14.6.2022, ja sen korko oli 8,75 %. Aspo maksoi 16.6.2025 hybridilainan haltijoille lunastushinnan, joka vastasi velkakirjan nimellismäärää ja sille kertynyttä 2,6 miljoonan euron korkoa.
Huhtikuussa 2025 ESL Shipping allekirjoitti 45 miljoonan euron lainasopimuksen Pohjoismaiden Investointipankin kanssa Green Handy -alusten rahoittamiseksi. Lainasta nostettiin 22,5 miljoonaa euroa toukokuussa 2025 ja loput on tarkoitus nostaa vuosina 2026 ja 2027.
Huhtikuussa 2025 Aspo osallistui Garantian takaamaan ryhmäjoukkovelkakirjalainaan 15 miljoonan euron lainaosuudella. Lainan maturiteetti on viisi vuotta.
Helmikuussa 2025 ESL Shipping allekirjoitti 70 miljoonan euron lainasopimuksen Svenska Skeppshypotekskassanin kanssa Green Handy -alusten rahoittamiseksi. Lainaa on tarkoitus nostaa vuosina 2027 ja 2028.
TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
Tilikauden päättymisen jälkeen 23.1.2026 Aspo ilmoitti sopineensa Mikko Pasasen kanssa, että hän jättää tehtävänsä Telkon toimitusjohtajana. Aspon toimitusjohtaja Rolf Jansson nimitettiin Telkon toimitusjohtajaksi 23.1.2026 alkaen.
Tilikauden päättymisen jälkeen 29.1.2026 Aspo ilmoitti saaneensa päätökseen omien osakkeiden takaisinoston, jonka alkamisesta kerrottiin pörssitiedotteella 3.11.2025. Aspo osti 4.11.2025–29.1.2026 välisenä aikana takaisin yhteensä 130 000 omaa osaketta, mikä vastaa noin 0,41 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä. Osakkeet ostettiin noin 6,78 euron keskihintaan.
Tilikauden päättymisen jälkeen 2.3.2026 Aspo ilmoitti saaneensa päätökseen Leipurin myynnin. Leipurin myynti toteutettiin osakekauppana, ja se kattoi kaikki Leipurin liiketoiminnan yritykset.
Tilikauden päättymisen jälkeen käynnistynyt sota Iranissa on merkittävästi nostanut öljyn ja kaasun hintoja sekä lisännyt epävarmuutta talouskasvun näkymien osalta. Suorat vaikutukset Aspoon arvioidaan rajallisiksi ja liittyvät pääasiassa mahdollisiin häiriöihin toimitusketjuissa sekä Telkon myymien tuotteiden saatavuuteen. Epäsuorasti heikompi talouskasvu Euroopassa voisi vaikuttaa negatiivisesti Aspon tuotteiden ja palveluiden kysyntään.
Tilikauden päättymisen jälkeen 17.3.2026 Aspo ilmoitti, että Erkka Repo, Aspon talousja rahoitusjohtaja ja johtoryhmän jäsen, jättää Aspon siirtyäkseen toisen työnantajan palvelukseen.
OHJEISTUS JA OHJEISTUKSEN TAUSTAOLETUKSET VUODELLE 2026
Aspo-konsernin vertailukelpoisen EBITAn jatkuvista toiminnoista odotetaan kasvavan
edellisvuoteen verrattuna (29,4 miljoonaa euroa vuonna 2025).
Aspo-konsernin vertailukelpoinen EBITA jatkuvista toiminnoista ei sisällä Leipurin-liiketoimintaa, joka raportoidaan lopetettuna toimintona. Leipurin myynnistä ilmoitettiin 15.8.2025, ja se toteutui 2.3.2026.
Talouskasvun odotetaan vuoden aikana elpyvän hitaasti ydinmarkkinoillamme, alkuvuoden aikana markkinoiden odotetaan kuitenkin pysyvän haasteellisina. Geopoliittisen epävarmuuden ja maailmanlaajuisten kauppajännitteiden odotetaan myös vaikuttavan negatiivisesti talouskasvuun ja kansainväliseen kauppaan jatkossakin. Aspon tulosparannuksen vuonna 2026 odotetaan tulevan pääasiassa ESL Shippingin ja Telkon tulosparannustoimista, aluskannan uudistamisesta ja käyttöasteen parantamisesta ESL Shippingissa, Telkon yritysostojen synergiaetujen toteuttamisesta ja konsernitason kustannusten vähenemisestä, kun Aspon strateginen transformaatio jatkuu. Aspon strategisen transformaation toteuttamiseen liittyviä mahdollisia kustannuksia ei sisällytetä vertailukelpoiseen EBITAan.
ESL Shippingin kysynnän odotetaan hieman paranevan vuonna 2026, ja myös spot-markkinahinnoittelun odotetaan paranevan asteittain nykyiseltä alhaiselta tasolta. Telakointien suurella määrällä odotetaan olevan negatiivinen vaikutus vuoden toisella neljänneksellä.
Telkon markkinoiden odotetaan yleisesti kehittyvän vakaasti. Telkon odotetaan jatkavan kasvua yritysostojen kautta vuonna 2026. Mahdollisia yritysostoihin liittyviä kuluja ei sisällytetä vertailukelpoiseen EBI-TAan.
HALLITUKSEN VAROJENJAKOESITYS
Aspon osinkopolitiikan mukaan Aspon osinkojen kasvu perustuu positiiviseen kannattavuuskehitykseen, ja tavoitteena on jakaa vuosittain enintään 50 % nettovoitosta osinkona. Tavoitteena on lisätä osinkojen määrää asteittain ja ottaa samalla huomioon strategisesti ensisijaisten kasvualoitteiden rahoitustarpeet.
Hallitus ehdottaa 17.4.2026 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2025 jaetaan osinkoa 0,25 euroa osakkeelta ja ettei Aspo Oyj:n hallussa oleville omille osakkeille makseta osinkoa. Ehdotettu osinko on 49 % Aspon vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta vuonna 2025. Osinko ehdotetaan maksettavaksi yhdessä erässä.
Osinko, 0,25 euroa osakkeelta, ehdotetaan maksettavaksi osakkeenomistajille, jotka ovat merkittyinä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon täsmäytyspäivänä 21.4.2026. Hallitus ehdottaa, että osingon maksupäivä olisi 28.4.2026.
Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2025 olivat 50 425 376,24 euroa, josta tilikauden voitto oli 16 086 605,41 euroa. Osinkoon oikeuttavien osakkeiden määrä tilinpäätöstiedotteen julkaisupäivänä oli 31 292 617 kappaletta. Näin ollen ehdotettu osinko olisi yhteensä 7,8 miljoonaa euroa.
Aspon taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia tilinpäätöspäivän jälkeen. Hallituksen näkemyksen mukaan ehdotettu voitonjako ei vaaranna yhtiön vakavaraisuutta.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
ESL Shipping
ESL Shipping on Itämeren johtava kuivia irtolasteja kuljettava varustamo. ESL Shippingin liiketoiminta perustuu pääosin pitkäkestoisiin asiakassopimuksiin ja vakiintuneisiin asiakassuhteisiin. ESL Shippingin strategia ja kilpailuetu nojaavat edelläkävijyyteen vastuullisuudessa sekä yhtiön ainutlaatuiseen kykyyn kehittää ja tarjota luotettavaa infrastruktuuria vihreään siirtymään investoiville pohjoismaisille teollisuusyrityksille myös jääolosuhteissa. Varustamo tarjoaa erityispalveluina suurten valtamerialusten lastauksia ja kevennyksiä merellä. OP Finland Infrastructure LP ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma omistavat yhdessä 21,4 %:n vähemmistöosuuden ESL Shipping Oy:stä.
Vuoden lopussa varustamon tonnisto koostui yhteensä 37 aluksesta, joiden kantavuus oli 298 000 tonnia kuollutta painoa. Aluksista 24 oli kokonaan omistettuja (77 % tonnistosta), kaksi alusta oli vähemmistöomistettuja (3 %) ja loput 11 alusta (20 %) olivat aikarahdattuja. Luvut sisältävät Green Coaster -poolin, joka koostui kahdeksasta aluksesta, joista neljä oli ESL Shippingin omistuksessa ja neljä sijoittajien omistuksessa.
| ESL Shipping | 2025 | 2024 | 2023 |
|---|---|---|---|
| Handy | 79,1 | 79,1 | 78,5 |
| Coaster | 80,2 | 94,2 | 93,7 |
| Green Coaster -alusten myynti | 25,2 | 25,3 | |
| Supra | 7,5 | 16,8 | |
| Liikevaihto, Me | 184,6 | 206,2 | 189,0 |
| EBITA, Me | 25,5 | 9,2 | 17,8 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, Me | 9,1 | -7,6 | -0,6 |
| Vertailukelpoinen EBITA, Me | 16,5 | 16,9 | 18,4 |
| Vertailukelpoinen EBITA, % | 8,9 | 8,2 | 9,7 |
| Sijoitettu pääoma, Me | 217,2 | 212,1 | 218,4 |
| Vertailukelpoinen ROCE, % | 7,7 | 7,8 | 8,7 |
Vuonna 2025 ESL Shippingin liikevaihto laski 10 % edellisvuodesta ja oli 184,6 miljoonaa euroa (206,2). Handy-segmentin liikevaihto pysyi ennallaan, kun taas Coaster-segmentin liikevaihto laski 15 %. Liikevaihdon lasku johtui pääasiassa pienemmästä kapasiteetista, erittäin heikosta spot-markkinahinnoittelusta ja alhaisemmasta sopimusperusteisesta rahtivolyymikysynnästä, teollisuustoiminnan yleisesti vaatimattoman tason seurauksena, etenkin Coaster-segmentissä. Vuoden aikana ESL Shipping kuljetti lasteja 12,1 miljoonaa tonnia (12,3 miljoonaa tonnia ilman Supramax-aluksia).
Tilikauden vertailukelpoinen EBITA laski 2 % ja oli 16,5 miljoonaa euroa (16,9). Vertailukelpoinen EBITA-prosentti parani ja oli 8,9 % (8,2). Vuoden 2025 aikana ESL Shipping toteutti lukuisia kannattavuuden parannustoimia esimerkiksi pienentämällä kalliiden aikarahdattujen alusten kalustoa ja uudistamalla kalustoa Green Coaster -investointiohjelmalla sekä parantamalla suunnittelua, jotta kalustoa voidaan käyttää tehokkaammin. Aluskapasiteetti oli pienempi kuin edellisenä vuotena, kun kaksi alusta myytiin, aikarahdattuja aluksia palautettiin ja omien alusten suunnitellut ja suunnittelemattomat kausittaiset telakoinnit ja korjaukset lisääntyivät merkittävästi. Vuonna 2025 telakointeja ja korjauksia oli yhteensä 298 (114) päivää, mikä heikensi kannattavuutta.
Tilikauden EBITA oli 25,5 miljoonaa euroa (9,2). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä 9,1 miljoonaa euroa (-7,6). Vuonna 2025 erät liittyivät ESL Shippingiin kohdistuneeseen maksupetokseen ja M/S Kallion myyntivoittoon. Edellisenä vuotena erät koostuivat pääasiassa Supramax-alusten myyntiin liittyvistä arvonalentumistappioista.
Maaliskuussa 2025 sovittiin maailmanlaajuisen teräsvalmistajan SSAB:n kanssa monivuotisesta jatkosta sopimukselle, joka koskee meritse saapuvia raaka-ainekuljetuksia Itämerellä ja Pohjanmereltä. Kuljetusmäärän arvioidaan olevan 6–7 miljoonaa tonnia vuodessa. Sopimus sisältää mahdollisuuden fossiilittomiin kuljetuksiin. Sopimuksen myötä yhtiöt jatkavat pitkäaikaista työtä SSAB:n raaka-ainelogistiikan tehokkuuden parantamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi.
Toisella neljänneksellä vanhin Coaster-alus myytiin elinkaarensa lopussa osana suunniteltua kaluston uudistamisohjelmaa. M/S Kallio myytiin neljännellä neljänneksellä. Kahdentoista uuden Green Coaster -sähköhybridialuksen rakennushanke etenee suunnitellusti. Vuoden 2025 lopussa kahdeksan alusta oli kaupallisessa liikenteessä. Yhdeksäs alus toimitettiin joulukuussa, ja sen kaupallisen liikennöinnin odotetaan alkavan vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen lopulla. Seuraavien alusten toimituksia odotetaan neljännesvuosittain, ja sarjan viimeisen aluksen toimituksen on tarkoitus tapahtua syksyllä 2026. Kaksi Green Coaster -alusta myytiin sijoittajaryhmän perustamalle yritykselle vuonna 2025. Seuraava Green Coaster -alus myydään sijoittajapoolille suunnitelmien mukaisesti vuoden 2026 toisella neljänneksellä.
Aspon vuosi 2025 | 7
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
tettu toiminto sisältää Leipurin segmentin. Vuonna 2023 lopetetut toiminnot koostuivat
Leipurin toimii elintarvikeketjussa, hankkii raaka-aineita maailmanmarkkinoilta ja kotimaisilta toimijoilta ja toimittaa niitä asiakkaiden tarpeisiin tehokkaan logistiikkaketjunsa avulla. Leipurin harjoittaa liiketoimintaa viidessä maassa: Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissa. Se palvelee leipomo-, elintarviketeollisuus- ja food service -asiakkaita tarjoamalla raaka-aineita ja tukemalla tutkimusta ja kehitystä, reseptiikkaa sekä uusia tuotein-
Ei-ydinliiketoiminnat segmentistä.
Telko
Telko on johtava muoviraaka-aineiden, teollisuuskemikaalien ja voiteluaineiden asiantuntija ja jakelija. Telko toimii arvoketjussa vastuullisena kumppanina yhdistämällä tunnetut kansainväliset päämiehet ja asiakkaat. Yhtiön kilpailuetuina ovat vahva tekninen tuki, tehokas logistiikka ja paikallinen asiantunteva palvelu. Telko toimii 18 maassa, pääasiassa Euroopassa ja muutamissa Aasian maissa.
| 2025 | 2024 | 2023 |
|---|---|---|
| 114,6 | 105,9 | 101,4 |
| 99,8 | 82,7 | 59,4 |
| 70,2 | 64,7 | 50,5 |
| 284,5 | 253,3 | 211,3 |
| 17,5 | 12,5 | 8,7 |
| -0,4 | -0,1 | -1,0 |
| 17,9 | 12,6 | 9,7 |
| 6,3 | 5,0 | 4,6 |
| 136,6 | 140,1 | 48,4 |
| 12,9 | 13,4 | 17,8 |
Lopetettu toiminto
Lopetettu toiminto sisältää Leipurin liiketoiminnan luvut. Koska Leipurin on luokiteltu lopetetuksi toiminnoksi, Leipurin tulosta on oikaistu eräillä Aspo-konsernin sisäisillä kuluilla, joiden ei katsota siirtyvän Leipurin myynnin yhteydessä. Näin ollen lopetetun toiminnon tulos on jonkin verran parempi kuin Leipurin tulos osana Aspo-konsernia. Vertailuluvut on oikaistu vuoden 2024 osalta. Koska Leipurin-segmentti on luokiteltu lopetetuksi toiminnoksi, Leipurin omaisuuserien poistojen kirjaaminen on lopetettu elokuussa 2025. Vuonna 2025 ja 2024 lope-
Lopetettu toiminto 2025 2024 2023 Liikevaihto, Me 147,3 133,1 16,6 EBITA, Me 6,3 4,7 -16,1 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, Me -0,8 -0,4 -16,5 Vertailukelpoinen EBITA, Me 7,1 5,1 0,4 Vertailukelpoinen EBITA, % 4,8 3,8 2,4
novaatioita.
Vuonna 2025 ja 2024 lopetettu toiminto sisältää Leipurin segmentin. Vuonna 2023 lopetetut toiminnot koostuivat Ei-ydinliiketoiminnat segmentistä.
Vuonna 2025 Leipurin-segmentin liikevaihto kasvoi 11 % ja oli 147,3 miljoonaa euroa (133,1). Ruotsin toiminnot sekä kasvoivat että paransivat kannattavuuttaan merkittävästi. Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla kasvu oli pääasiassa seurausta yritysostoista ja vuoden 2025 toisella puoliskolla orgaanisesta kehityksestä.
Vuoden 2025 vertailukelpoinen EBITA oli 7,1 miljoonaa euroa (5,1) ja vertailukelpoinen EBITA-prosentti oli 4,8 % (3,8). Vertailukelpoista EBITAa paransi yhteensä 0,9 miljoonan euron suuruisten poistojen kumoaminen. Vertailukelpoisesti tarkasteltuna vertailukelpoinen EBITA parani 1,1 miljoonaa euroa. Tilikauden EBITA oli 6,3 miljoonaa euroa (4,7).
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä -0,8 miljoonaa euroa (-0,4) , josta -0,5 miljoonaa euroa liittyi Leipurin ilmoitettuun myyntiin ja -0,3 miljoonaa euroa Leipurin toimintojen uudelleenjärjestelyihin Ruotsissa. Edellisenä vuotena erät koostuivat Leipurin Venäjältä poistumisesta aiheutuneista tappioista (-0,2 miljoonaa euroa) ja yritysostoon liittyvistä kuluista (-0,2 miljoonaa euroa).
Muu toiminta
Muu toiminta sisältää Aspo-konsernin hallinnon ja joitakin yhteisiä palveluja. Vuoden 2025 aikana Aspo sai päätökseen konserni-
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
176 TIETOA SIJOITTAJILLE
miljoonaa euroa (253,3). Liikevaihdon kasvua vauhdittivat pääasiassa vuoden 2024 aikana tehdyt yritysostot. Orgaaninen liikevaihto ja myyntimäärät laskivat hieman pääasiassa heikon markkinakehityksen vuoksi. Yleisesti tuotteiden hinnat ovat laskeneet merkittävästi vuoden aikana johtuen öljyn hinnan laskusta. Tuotehinnat tasapainottuivat neljännen neljänneksen aikana. Telkon keskimääräinen myyntihinta oli hieman korkeampi kuin edellisvuonna johtuen erikoistuotteiden suuremmasta osuudesta. Telkon vertailukelpoinen EBITA parani 17,9 miljoonaan euroon (12,6) ja vertailukelpoinen EBITA-prosentti nousi 6,3 prosenttiin (5,0). Kannattavuus parani toteutuneiden yritysostojen ja korkeamman myyntikatteen ansiosta. Vuonna 2025 ei ollut yrityshankintoihin liittyviä kuluja (-3,4 miljoonaa euroa vuonna 2024).
Telkon liikevaihto kasvoi 12 % ja oli 284,5
Yleinen markkinakehitys on ollut heikkoa erityisesti Euroopassa. Hintojen epävakaus ja kysynnän vaihtelut ovat vaikuttaneet eniten perustuotteisiin. Telkon liiketoimintamalli, joka keskittyy erikoistuotteisiin ja palveluihin, on osoittautunut kestäväksi. Telko keskittyy korkeamman lisäarvon tuotteisiin ja palveluihin kaikilla liiketoiminta-alueilla, ja Telko kasvoi sekä orgaanisesti että yritysostojen kautta näissä korkeamman lisäarvon liiketoiminnoissa. Telko jatkaa valmistautumista tulevaan kasvuun, compounder-strategian mukaisesti.
tason palvelujen (IT, talous ja HR) hajauttamisen liiketoiminnoille.
Vuonna 2025 muun toiminnan vertailukelpoinen EBITA oli -5,0 miljoonaa euroa (-5,4) ja EBITA oli -6,2 miljoonaa euroa (-5,1). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -1,2 miljoonaa euroa (0,2) ja liittyivät Aspon strategisen transformaation toteuttamiseen. Vuonna 2024 muun toiminnan vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät uudelleenjärjestelykuluja -0,2 miljoonaa euroa ja ESL Shipping Oy:n vähemmistöosuuden myyntiin liittyviä kuluja -0,1 miljoonaa euroa sekä kiinteistöomaisuuden myyntivoittoja 0,5 miljoonaa euroa.
RAKENNEJÄRJESTELYT
Telko-segmentissä yhtiön Eltrex Sp. Z.o.o. likvidointiprosessi saatiin päätökseen marraskuussa 2025. Intiaan perustettiin huhtikuussa 2025 yhtiö nimeltään Telko Chemicals India Private Limited. Saksalaisen tytäryhtiö Polyma Kunststoff GmbH & Co. KG:n nimeksi vaihdettiin Telko Germany GmbH. Swed Handling Transport AB sulautettiin emoyhtiöönsä Swed Handling AB joulukuussa 2025.
Aspo Palvelut Oy sulautettiin emoyhtiöönsä Aspo Oyj joulukuussa 2025.
Vuonna 2023 Ei-ydinliiketoiminnat-segmentissä raportoitujen yhtiöiden osalta, joita ei enää vuonna 2024 tai 2025 ole yhdistelty Aspo-konserniin, tapahtui muutamia muutoksia, kun yhtiö TOO Leipurin myytiin huhtikuussa 2025 LLC Telko Central Asia -yhtiölle, joka myi sen edelleen konsernin ulkopuoliselle omistajalle syyskuussa 2025. FLLC Leipurin Valko-Venäjällä myytiin kesäkuussa 2025 konsernin ulkopuolelle ja Kauko GmbH:n likvidaatio saatiin päätökseen syyskuussa 2025.
INVESTOINNIT
■ INVESTOINNIT, KOKO KONSERNI
| Me | 2025 | 2024 | 2023 |
|---|---|---|---|
| Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin | 35,2 | 49,7 | 21,8 |
HENKILÖSTÖ
kilöstökulut ja -määrät.
Jatkuvien toimintojen henkilöstön työsuhde-etuuksista kirjatut kulut olivat 47,4 miljoonaa euroa (44,3). Tarkempia tietoja henkilöstöstä kerrotaan Aspon kestävyysraportissa, erikseen julkaistussa palkitsemisraportissa ja konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.6 Hen-
Investoinnit 35,2 miljoonaa euroa (49,7) koostuivat pääasiassa investoinneista Green Coaster -aluksiin ESL Shipping -segmentissä. Vuonna 2024 investoinnit koostuivat pääasiassa investoinneista Green Coaster ja Green Handy -aluksiin ESL Shipping -segmentissä. Lisätietoja Green Coaster ja Green Handy -investoinneista on saatavilla konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 4 Sijoitettu pääoma.
■ HENKILÖSTÖ, KOKO KONSERNI
| 2025 | 2024 | 2023 | |
|---|---|---|---|
| Henkilöstömäärä 31.12. | 798 | 800 | 712 |
| Henkilöstö keskimäärin | 807 | 765 | 835 |
| Tilikauden palkat ja palkkiot, Me | 47,3 | 44,7 | 43,2 |
Konsernin avainhenkilöstölle tarkoitetuista osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.4 Osakeperusteiset maksut.
TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA
Aspo-konsernin tutkimus- ja kehitystoiminta kohdistuu toimialojen luonteen mukaisesti pääosin toiminnan, menetelmien ja tuotteiden kehittämiseen osana asiakaskohtaista liiketoimintaa, mistä johtuen kehityspanokset sisältyvät erittelemättöminä liiketoiminnan muihin kuluihin.
RISKIENHALLINTA
Riskienhallinnan päämääränä on edistää konsernin tavoitteiden saavuttamista. Riskienhallinnan avulla pyritään etukäteen tunnistamaan ja hallitsemaan potentiaalisia ongelmia sekä tunnistamaan ja hyödyntämään liiketoimintamahdollisuuksia. Riskienhallinta tukee Aspon strategian kehittämistä ja täytäntöönpanoa.
Riskienhallinnan päämääränä on, että Aspossa on:
- Tehokas riskienhallinnan ohjausmalli sekä siihen liittyvät prosessit ovat integroituna Aspon liiketoiminnan johtamiseen.
- Johdolla on käytössään laadukasta ja ajantasaista tietoa liiketoimintaan liittyvistä riskeistä ja niiden hallintatoimenpiteistä päätöksenteon tukena.
- Riskien ja yllättävien tapahtumien toteutumisen todennäköisyyttä sekä vaikutuksia taloudelle ja maineelle pystytään tehokkaasti pienentämään.
- Riskienhallintatoimenpiteet ja valitut kontrollitoimenpiteet perustuvat Aspon riskinottohalukkuuteen ja riskinkantokykyyn.
- Yhteistyö riskienhallinnassa on tehokasta Aspon eri toimintojen välillä.
Vastuu riskienhallinnasta on konsernin ja liiketoimintojen johdolla. Johto vastaa riittävien toimenpiteiden määrittämisestä, toteuttamisesta sekä toimenpiteiden toteutumisen seurannasta osana normaalia toiminnan ohjausta. Riskienhallintaa koordinoi konsernin talous- ja rahoitusjohtaja, joka raportoi toimitusjohtajalle. Tarkastusvaliokunta seuraa riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta, sekä käsittelee riskienhallintatoiminnon suunnitelmia ja raportteja.
Jokaiselle liiketoiminnalle on erillinen riskienhallintaohjelma. Liiketoiminnan riskejä ja niiden hallintaa käsitellään säännöllisesti liiketoimintojen johtoryhmissä. Konsernin yhteiset toiminnot huolehtivat siitä, että niiden vastuulla oleviin prosesseihin sisällytetään riittävät riskien arviointi- ja raportointimenettelyt. Konsernin hallinto vastaa konsernitason vakuutusohjelmista.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
Jokaiselle liiketoiminnalle ominaiset riskit tunnistetaan liiketoimintayksiköissä, niitä arvioidaan liiketoimintojen johtoryhmissä ja niistä raportoidaan tytäryhtiöiden hallituksille sekä tarvittaessa Aspon hallitukselle tai tarkastusvaliokunnalle.
Riskejä arvioidaan jatkuvasti ja niiden hallintaa käsitellään liiketoimintayhtiöiden johdossa. Riskiarvioinnit päivitetään Aspon johtamiskäytännön mukaisesti ja keskeiset tulokset esitetään neljännesvuosittain julkaistavissa osavuosikatsauksissa.
Rahoitusriskit ja rahoituksen riskienhallinnan periaatteet ja organisaatio on selostettu tilinpäätöksen liitetiedoissa.
Aspon sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa toiminnan kannattavuus ja tehokkuus, luotettava taloudellinen raportointi ja soveltuvien lakien ja määräysten sekä sovittujen käytäntöjen ja toimintaperiaatteiden noudattaminen. Aspon sisäinen valvonta käsittää liiketoimintaprosesseihin sisäänrakennetun valvonnan, konsernin johtamisjärjestelmän ja koko konsernin kattavan taloudellisen raportoinnin valvonnan. Sisäinen valvonta on oleellinen osa yhtiön johtamista, riskienhallintaa ja hallintoa.
Sisäinen valvonta
Sisäisen valvonnan tavoitteena on saada aikaan riittävä varmuus päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisesta seuraavissa asioissa:
- toiminnan tuloksellisuus ja tehokkuus sekä pääomien hallinta
- taloudellisen ja toiminnallisen tiedon luotettavuus ja eheys
- lakien, määräysten ja sopimusten sekä eettisten periaatteiden ja yhteiskuntavastuun noudattaminen
- omaisuuden ja brändien turvaaminen ja vastuullinen hoitaminen
Vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä kuuluu hallitukselle ja toimitusjohtajalle sekä konsernissa että eri liiketoiminnoissa. Sisäisen tarkastuksen toiminto tukee konsernin ja liiketoiminnan johtoa sisäisen valvonnan tehtävässä ja tavoitteena on antaa Aspon hallitukselle riittävä varmuus sisäisen valvonnan toimivuudesta. Tarkastusvaliokunta seuraa sisäisen valvonnan toimintaa ja tehokkuutta säännöllisesti kokouksissaan, sekä käsittelee sisäisen valvonnan suunnitelmia ja raportteja.
RISKIT JA LÄHIAJAN EPÄVARMUUSTEKIJÄT
Aspon taloudellisen tuloksen keskeiset epävarmuustekijät liittyvät merikuljetusten kysyntään ja jossain määrin myös markkinahintojen kehitykseen Telkon myymien tuotteiden volyymi- ja hintakehitykseen. Näihin olosuhteisiin vaikuttaa yleinen talouskehitys. Euroopan talouskasvu ja erityisesti teollisuustuotanto on ollut hyvin heikkoa viime vuosina. Taloudellisen toiminnan elpymisen viivästymisellä tai edelleen heikkenemisellä voi olla kielteinen vaikutus Aspon asiakkaiden liiketoimintaan ja siten myös Aspon taloudelliseen suoriutumiseen.
Jatkuvat geopoliittiset jännitteet, kuten Ukrainassa käynnissä oleva sota, lisääntyneet turvallisuusuhat Itämerellä, Lähi-idän konfliktit ja suurten talouksien väliset kauppajännitteet, aiheuttavat edelleen suurta epävarmuutta nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja voivat heikentää yleistä talouskasvua, vaikuttaa energian hintoihin, häiritä alusliikennettä ja aiheuttaa kustannusten nousua, aiheuttaa toimitusketjujen häiriöitä ja muuttaa kauppavirtoja. Geopoliittisten jännitteiden pitkittyminen ja mahdollinen laajeneminen voivat vaikuttaa negatiivisesti
kaupalliseen toimintaan Aspon markkina-alueilla. Globaalien jännitteiden lisääntyminen voi heikentää toimintaolosuhteita Aspon kaikissa liiketoiminnoissa.
Geopoliittiset jännitteet voivat lisätä valuuttakurssien vaihtelua. Valuuttakurssimuutokset voivat heikentää Aspon taloudellista tulosta ja tasetta. Aspolla on suojauslaskennassa johdannaisia, jotka liittyvät jäljellä olevaan 180 miljoonan Yhdysvaltain dollarin investointiin neljään Green Handy -alukseen. Tämä vaikuttaa väliaikaisesti Aspon pääomaan. Suojaustulos kirjataan alusten hankintamenoon silloin, kun investointi maksetaan.
Strategiansa mukaisesti Aspo pyrkii kasvattamaan tulostaan investoinneilla kestävän kehityksen mukaisiin aluksiin sekä yritysostoilla. Näiden investointien tulevaan kannattavuuteen liittyy epävarmuutta. Strategian toteuttaminen voi vähentää vapaata rahavirtaa ja heikentää tasetta ja vakavaraisuutta.
Aspo ilmoitti marraskuussa 2025 jatkavansa yhtiön strategista arviointia, jossa pääasiallisina vaihtoehtoina ovat ESL Shippingin myynti tai yhtiön mahdollinen osittaisjakautuminen. Tähän liittyvät epävarmuustekijät voivat vaikuttaa strategisten aloitteiden ajoitukseen ja tulokseen.
Ympäristölainsäädännön muutokset ja epävarmuus vihreän siirtymän aikataulussa voivat vaikuttaa Aspon liiketoimintojen kilpailukykyyn sekä Aspon liiketoimintojen kannalta keskeisten päämiesten ja asiakkaiden kilpailukykyyn. Tämä voi vaikuttaa kielteisesti Aspon liiketoiminnan volyymeihin ja katteisiin.
Aspon toiminta on riippuvaista IT-järjestelmien ja verkkopalvelujen käytettävyydestä. Palvelujen puuttuminen voi aiheuttaa häiriöitä liiketoimintaan. Viimeaikaiset geopoliittiset jännitteet ovat lisänneet kyberhyökkäysten uhkaa.
Koska tämän toimintakertomuksen tulevaisuutta koskevat arviot perustuvat tämänhetkiseen ymmärrykseen, ne sisältävät merkittäviä riskejä ja epävarmuustekijöitä, joiden vuoksi tulokset saattavat poiketa esitetyistä arvioista.
OIKEUDENKÄYNNIT
Aspo-konsernin yhtiöitä on osapuolina joissakin normaaliin liiketoimintaan liittyvissä oikeudenkäynneissä ja riita-asioissa, joissa ei vuoden 2025 aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia. Aspo uskoo tällä hetkellä käytössä olevan tiedon perusteella ja ottaen huomioon olemassa olevan vakuutusturvan ja tehdyt varaukset, ettei näillä ole olennaista haitallista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.
HALLITUS JA JOHTO
Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Patricia Allam, Annika Ekman, Tapio Kolunsarka, Mikael Laine, Kaarina Ståhlberg, Tatu Vehmas ja Heikki Westerlund. Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajaksi Heikki Westerlundin ja varapuheenjohtajaksi Mikael Laineen. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Heikki Westerlund ja jäseniksi Patricia Allam, Tapio Kolunsarka ja Tatu Vehmas. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Kaarina Ståhlberg ja jäseniksi Annika Ekman, Mikael Laine ja Tatu Vehmas.
Hallituksella oli vuoden 2025 aikana 18 kokousta. Kokouksiin osallistumisprosentti oli 100.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
TILINTARKASTAJA JA KESVÄVYYSRAPORTIN VARMENTAJA
Yhtiön tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy. Päävastuullisena tilintarkastajana on toiminut KHT Jukka Vattulainen. Sama tilintarkastaja on toiminut myös yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajana. Tilintarkastajalle ja kestävyysraportoinnin varmentajalle maksetaan palkkio yhtiön hyväksymän laskun mukaan.
HALLITUKSEN VALTUUTUKSET
Hallituksen valtuuttaminen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 500 000 oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla, mikä on noin 1,6 % yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus käsittää myös oikeuden ottaa omia osakkeita pantiksi. Valtuutus on voimassa vuoden 2026 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
Vuoden 2025 aikana Aspo hankki yhteensä 103 232 omaa osaketta Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä kaupankäynnissä.
Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeannista, jossa luovutetaan yhtiön hallussa olevia omia osakkeita Yhtiökokous valtuutti hallituksen ehdotuksen mukaisesti hallituksen päättämään yhdessä tai useammassa erässä osakeannista, joka toteutetaan luovuttamalla yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutuksen perusteella luovutettavien osakkeiden määrä on yhteensä enintään 2 500 000 osaketta. Valtuutus on voimassa vuoden 2026 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
Vuonna 2025 Aspo luovutti johtajasopimuksen perusteella 5 106 omaa osaketta talous- ja rahoitusjohtaja Erkka Repolle.
Hallituksen valtuuttaminen päättämään uusien osakkeiden osakeannista Yhtiökokous valtuutti hallituksen ehdotuksen mukaisesti hallituksen päättämään maksullisesta osakeannista tai maksuttomasta osakeannista joko yhdessä tai useammassa erässä. Osakeannissa annettavien uusien osakkeiden yhteenlaskettu lukumäärä on yhteensä enintään 2 500 000 osaketta. Valtuutusta voidaan käyttää mahdollisten yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin.
Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista osakeannin ehdoista ja se sisältää siten myös oikeuden päättää maksullisesta suunnatusta osakeannista, osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää myös maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen.
Valtuutus on voimassa vuoden 2026 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
Hallituksen valtuuttaminen päättämään lahjoituksista Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen ehdotuksen mukaisesti hallituksen päättämään yhteensä enintään 100 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin sekä päät-
tämään lahjoitusten saajista, käyttötarkoituksista ja muista lahjoitusten ehdoista. Valtuutus on voimassa vuoden 2026 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Hallitus päätti marraskuussa 2025 lahjoittaa 10 000 euroa John Nurmisen Säätiölle edistämään Itämeren suojelua. Aspo on yksi säätiön avainkumppaneista, ja kumppanuus on linjassa Aspon tavoitteiden kanssa kehittää tulevaisuuden meri-infrastruktuuria ja vähentää vesistöjen kuormaa. Lahjoitus maksettiin joulukuussa 2025.
OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT
Osakepääoma ja osakkeet
Aspo Oyj:n rekisteröity osakepääoma 31.12.2025 oli 17 691 729,57 euroa ja osakkeiden kokonaismäärä 31 419 779, joista yhtiön hallussa oli 100 394 osaketta eli noin 0,32 % osakepääomasta.
Vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen nojalla Aspon hallitus päätti 3.11.2025 käynnistää yhtiön omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman. Yhdessä tai useammassa erässä hankittavien osakkeiden enimmäismäärä on 130 000 osaketta eli noin 0,42 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä. Takaisinostoihin voidaan käyttää enintään 1 000 000 euroa. Osakkeet hankitaan Nasdaq Helsingissä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan käyttämällä yhtiön vapaata omaa pääomaa.
Osakkeiden takaisinostot alkoivat 4.11.2025. Hankitut osakkeet on tarkoitus käyttää Aspo Oyj:n osakepohjaisten kannustinjärjestelmien mukaisiin palkkioihin. Marras- ja joulukuun 2025 aikana Aspo hankki yhteensä 103 232 omaa osaketta Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä kaupankäynnissä.
Tilikauden jälkeen 29.1.2026 Aspo ilmoitti saaneensa päätökseen omien osakkeiden takaisinoston. Aspo osti 4.11.2025– 29.1.2026 välisenä aikana takaisin yhteensä 130 000 omaa osaketta, mikä vastaa noin 0,41 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä. Osakkeet ostettiin noin 6,78 euron keskihintaan. Omien osakkeiden takaisinostot vähensivät Aspon omaa pääomaa yhteensä noin 881 000 eurolla. Takaisinostojen jälkeen Aspo Oyj:llä oli suorassa omistuksessa yhteensä 127 162 osaketta.
Aspo luovutti johtajasopimuksen perusteella 5 106 omaa osaketta talous- ja rahoitusjohtaja Erkka Repolle joulukuussa 2025. Luovutus perustui varsinaisen yhtiökokouksen antamiin osakeantivaltuutuksiin.
Aspo Oyj:llä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Aspon osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:n keskisuurten yritysten ryhmän toimialaluokassa teollisuustuotteet ja -palvelut.
Aspo Oyj:n osakkeiden vaihto Nasdaq Helsingissä oli vuonna 2025 yhteensä 3 217 341 osaketta ja 18,0 miljoonaa euroa. Tämä on noin 10,2 % osakekannasta. Vuoden ylin kurssinoteeraus oli 6,92 euroa ja
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
176 TIETOA SIJOITTAJILLE
alin 4,71 euroa. Keskikurssi oli 5,57 euroa ja tilikauden päätöskurssi 6,52 euroa. Tilikau den päättyessä osakekannan markkina -arvo omat osakkeet vähennettynä oli 204,2 mil joonaa euroa.
Varojenjako 2025
Varsinainen yhtiökokous päätti 25.4.2025 hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että tili kaudelta 2024 jaetaan osinkoa 0,19 euroa osakkeelta, ja se maksetaan kahdessa erässä. Aspo Oyj:n hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa.
Osingon ensimmäinen erän, 0,09 euroa osakkeelta, täsmäytyspäivä oli 29.4.2025 ja maksupäivä oli 7.5.2025. Osingon toisen erän, 0,10 euroa osakkeelta, täsmäytyspäivä oli 30.10.2025 ja maksupäivä oli 6.11.2025.
Osakkeenomistajat
Aspon osakkeet kuuluvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo -osuusjärjestelmään. Yhtiöllä oli tilikauden päättyessä yhteensä 11 427 osakkeenomistajaa. Hallintarekis terissä ja ulkomaisessa omistuksessa oli 1 273 798 osaketta eli 4,05 % osakekan nasta. Luettelo Aspon suurimmista osak keenomistajista on nähtävillä kuukausittain päivitettynä Aspon verkkosivuilla.
Hallituksen ja konsernin johtoryhmän osakkeenomistus
Aspo Oyj:n hallituksen jäsenet määräys valtayhteisöineen omistivat 31.12.2025 yhteensä 6 774 656 Aspon osaketta, joka oli 21,56 prosenttia yhtiön osake - ja ääni määrästä.
Aspo Oyj:n toimitusjohtaja ja konser nin johtoryhmän muut jäsenet omistivat 31.12.2025 yhteensä 261 683 osaketta, joka oli 0,83 prosenttia yhtiön osake - ja ääni määrästä.
■ SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2025
| Osakkeita kpl |
Osuus osakkeista ja äänistä, % |
|
|---|---|---|
| Havsudden Oy Ab | 3 412 941 | 10,86 |
| AEV Capital Holding Oy | 3 296 344 | 10,49 |
| Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma | 1 423 076 | 4,53 |
| Vehmas Tapio | 1 275 827 | 4,06 |
| Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 875 226 | 2,79 |
| Citibank Europe Plc | 809 931 | 2,58 |
| Nyberg Gustav | 797 002 | 2,54 |
| Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap | 728 440 | 2,32 |
| IAIK Oy | 635 830 | 2,02 |
| Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö | 619 640 | 1,97 |
| 10 suurinta omistajaa yhteensä | 13 874 257 | 44,16 |
■ OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAUMA 31.12.2025 OSAKKEIDEN MÄÄRÄN MUKAAN
| Osakkeita kpl | Omistajien lukumäärä |
Osuus omistajista % |
Osake määrä kpl |
Osuus osake kannasta % |
|---|---|---|---|---|
| 1–100 | 2 969 | 25,98 | 142 949 | 0,45 |
| 101–500 | 4 067 | 35,59 | 1 120 095 | 3,56 |
| 501–1 000 | 1 801 | 15,76 | 1 386 801 | 4,41 |
| 1 001–5 000 | 2 097 | 18,35 | 4 583 511 | 14,59 |
| 5 001–10 000 | 277 | 2,42 | 1 968 298 | 6,26 |
| 10 001–50 000 | 170 | 1,49 | 3 524 628 | 11,22 |
| 50 001–100 000 | 17 | 0,15 | 1 262 897 | 4,02 |
| 100 001–500 000 | 18 | 0,16 | 2 986 997 | 9,51 |
| 500 001– | 11 | 0,10 | 14 439 139 | 45,96 |
| Yhteistilillä yhteensä | 4 464 | 0,01 | ||
| Yhteensä | 11 427 | 100,00 | 31 419 779 | 100,00 |
■ OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAUMA 31.12.2025 OMISTAJARYHMITTÄIN
| Osuus omistajista % |
Osuus osakekannasta % |
|
|---|---|---|
| Kotitaloudet | 95,0 | 49,6 |
| Yritykset | 3,6 | 29,5 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 0,25 | 6,3 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 0,7 | 3,1 |
| Julkisyhteisöt | 0,06 | 7,6 |
| Ulkomaat | 0,4 | 0,2 |
| Yhteensä | 100,0 | 96,60 |
ii VUOSI 2025
SISÄLLYS
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
■ OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
| 2025 | 2024 | 2023 | 2022 | 2021 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Osakekohtainen oma pääoma, euroa | 4,58 | 5,13 | 4,47 | 4,58 | 4,14 |
| Osakekohtainen osinko, euroa (2025 hallituksen ehdotus) | 0,25 | 0,19 | 0,24 | 0,46 | 0,45 |
| Osinko / tulos, % | 34,4 | 140,0 | -1 642,8 | 75,2 | 58,9 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 3,8 | 3,9 | 4,0 | 5,6 | 4,0 |
| Hinta / voittosuhde (P/E) | 9,0 | 35,7 | -409,2 | 13,4 | 14,9 |
| Osakkeen kurssikehitys, euroa | |||||
| keskikurssi | 5,57 | 5,63 | 6,83 | 8,01 | 10,08 |
| alin kurssi | 4,71 | 4,71 | 5,50 | 6,09 | 8,28 |
| ylin kurssi | 6,92 | 6,35 | 8,70 | 11,80 | 13,50 |
| tilikauden päätöskurssi | 6,52 | 4,85 | 5,98 | 8,20 | 11,36 |
| Osakekannan markkina-arvo 31.12., Me | 204,2 | 152,4 | 187,8 | 257,1 | 355,1 |
| Osakkeiden vaihto, 1 000 kpl | 3 217 | 3 349 | 2 370 | 4 243 | 4 068 |
| Osakkeiden vaihto, Me | 18,0 | 18,8 | 16,2 | 33,9 | 41,0 |
| Osakkeiden vaihto / osakemäärä, % | 10,2 | 10,7 | 7,5 | 13,5 | 12,9 |
| Tilinpäätöspäivän osakemäärä, 1 000 kpl | 31 420 | 31 420 | 31 420 | 31 420 | 31 420 |
| omat osakkeet | 100 | 2 | 16 | 62 | 162 |
| ulkona olevat | 31 319 | 31 418 | 31 404 | 31 358 | 31 258 |
| Keskimääräinen osakemäärä (ulkona olevat), 1 000 kpl | 31 408 | 31 414 | 31 390 | 31 333 | 31 258 |
ii VUOSI 2025 iii Toimitusjohtajan katsaus iv-x Aspo lyhyesti 1 TOIMINTAKERTOMUS 17 – Kestävyysraportti
76 – Kestävyysraportin liitetiedot
SISÄLLYS
- 82 TILINPÄÄTÖS 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
* Hallituksen ehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle * Hallituksen ehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle
■ OSAKEKOHTAINEN OSINKO, € ■ EFEKTIIVINEN OSINKOTUOTTO, % ■ OSAKEKOHTAINEN OMA PÄÄOMA, €
ii VUOSI 2025
SISÄLLYS
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
176 TIETOA SIJOITTAJILLE
■ OSAKKEEN VAIHTO JA KESKIKURSSI
■ OSAKKEENOMISTAJIEN LUKUMÄÄRÄ
■ TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET
| Aspo Oyj noudattaa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen, European Securities and Market Authority (ESMA), vaihtoehtoisista tunnusluvuista antamaa ohjeistusta. Yhtiö julkaisee IFRS-tunnuslukujen ohella tiettyjä yleisesti käytettyjä muita tunnuslukuja (vaihtoehtoiset tun |
Osinko / tulos, % Efektiivinen |
= osakekohtainen osinko x 100 osakekohtainen tulos (EPS) |
ii iii iv-x |
VUOSI 2025 Toimitusjohtajan katsaus Aspo lyhyesti |
|
|---|---|---|---|---|---|
| nusluvut), jotka ovat pääosin johdettavissa konsernin laajasta tuloslaskelmasta ja taseesta. Johdon näkemyksen mukaan vaihtoehtoiset tunnusluvut selventävät ja täydentävät konsernin laajan tuloslaskelman ja taseen sekä IFRS-tunnuslukujen antamaa kuvaa Aspon toiminnan |
osinkotuotto, % | = osakekohtainen osinko x 100 tilikauden päätöskurssi |
1 | TOIMINTAKERTOMUS | |
| tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. | Hinta / voitto -suhde (P/E) = tilikauden päätöskurssi | osakekohtainen tulos (EPS) | 17 76 |
– Kestävyysraportti – Kestävyysraportin liitetiedot |
|
| Oman pääoman = tuotto (ROE), % |
tilikauden voitto x 100 koko oma pääoma (raportointikauden ja edellisen raportointikauden keskiarvo) |
Osakekannan markkina arvo, euroa |
= tilinpäätöspäivän osakemäärä ilman omia osakkeita x tilikauden päätös kurssi |
82 83 |
TILINPÄÄTÖS Konsernitilinpäätös |
| Vertailukelpoinen ROE, % = | vertailukelpoinen tilikauden voitto x 100 koko oma pääoma (raportointikauden ja edellisen raportointikauden |
EBITA, euroa | = liikevoitto - aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset | 146 159 |
Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus |
| keskiarvo) | Vertailukelpoinen EBITA, euroa |
= EBITA ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä | 163 | Kestävyysraportin varmennuskertomus | |
| Omavaraisuusaste, % | = koko oma pääoma x 100 taseen loppusumma - saadut ennakot |
EBITDA, euroa Vertailukelpoinen |
= liikevoitto - poistot ja arvonalentumiset | 165 166 |
HALLINNOINTI Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä |
| Nettovelkaantumisaste, % = (korollinen velka - rahavarat*) x 100 koko oma pääoma |
EBITDA, euroa Vertailukelpoinen |
= EBITDA ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä | 173 175 |
Konsernin hallitus Konsernin johtoryhmä |
|
| Korollinen velka, euroa | = lainat ja käytetyt luottolimiitit (korolliset) + vuokrasopimusvelat | tilikauden voitto, euroa | = tilikauden voitto ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä Nettokäyttöpääoma, euroa = vaihto-omaisuus + myyntisaamiset - ostovelat - saadut ennakot |
176 | TIETOA SIJOITTAJILLE |
| Nettovelka, euroa | = korollinen velka - rahavarat | Sijoitettu pääoma, euroa | = pitkäaikaiset varat - laskennalliset verosaamiset + nettokäyttöpääoma | ||
| Vapaa rahavirta, euroa | = liiketoiminnan rahavirta + investointien rahavirta | Sijoitetun pääoman tuotto | = EBITA x 100 | ||
| Osakekohtainen vapaa rahavirta, euroa |
= vapaa rahavirta keskimääräinen osakemäärä ilman omia osakkeita |
(ROCE), % | sijoitettu pääoma (raportointikauden ja edellisen raportointikauden keskiarvo) |
||
| Osakekohtainen tulos = |
emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto - hybridin korko, verovaikutuksella vähennettynä |
Vertailukelpoinen ROCE, % = vertailukelpoinen EBITA x 100 sijoitettu pääoma (raportointikauden ja edellisen raportointikauden keskiarvo) |
|||
| (EPS), euroa | keskimääräinen osakemäärä ilman omia osakkeita emoyhtiön omistajille kuuluva vertailukelpoinen tilikauden voitto - hybridin korko, verovaikutuksella vähennettynä |
Nettovelka / EBITDA | = nettovelka EBITDA (12 kk liukuva) |
||
| Vertailukelpoinen EPS, = euroa |
keskimääräinen osakemäärä ilman omia osakkeita | ||||
| Osakekohtainen oma pääoma, euroa |
= emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma tilinpäätöspäivän osakemäärä ilman omia osakkeita |
Nettovelka / vertailu kelpoinen EBITDA |
= nettovelka vertailukelpoinen EBITDA (12 kk liukuva) |
*) Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollisiin velkoihin ja rahavaroihin sisällytetään myös myytävänä olevaksi luokitellut korolliset velat ja rahavarat.
SISÄLLYS
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
TOIMINTAKERTOMUS
TILINPÄÄTÖS
- Konsernitilinpäätös
- Emoyhtiön tilinpäätös
- Tilintarkastuskertomus
- Kestävyysraportin varmennuskertomus
HALLINNOINTI
SISÄLLYS
| Aspon kestävyysraportti | |
|---|---|
| -- | ------------------------- |
SISÄLLYSLUETTELO
| YLEISET TIEDOT – ESRS 2 | 19 |
|---|---|
| BP-1: Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet | 19 |
| BP-2: Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot | 19 |
| GOV-1: Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli | 20 |
| GOV-2: Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat |
20 |
| GOV-3: Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin | 21 |
| GOV-4: Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista | 22 |
| GOV-5: Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta | 22 |
| SBM-1: Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju | 22 |
| SBM-2: Sidosryhmien edut ja näkemykset | 24 |
| ESRS 2 ja SBM-3: Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa |
25 |
| IRO-1: Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista |
29 |
| IRO-2: Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset |
32 |
| YMPÄRISTÖTIEDOT – E1 | 33 |
| EU-taksonomia | 33 |
| ESRS E1 Ilmastonmuutos | 42 |
| E1-1: Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma | 42 |
| E1-2: Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet |
43 |
| E1-3 ja E1-4: Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet, toimet ja resurssit | 43 |
| E1-5: Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä | 47 |
| E1-6: Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt |
50 |
| SOSIAALISET TIEDOT – S1 | 63 |
|---|---|
| ESRS S1 Oma työvoima | 63 |
| S1-1: Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet | 63 |
| S1-2: Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa |
63 |
| S1-3: Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi |
64 |
| S1-4 ja S1-5: Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja |
|
| mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet ja toimet | 64 |
| S1-6: Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet S1-9: Monimuotoisuuden mittarit |
68 71 |
| S1-14: Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit | 71 |
| S1-16: Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) | 72 |
| S1-17: Syrjintätapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset | 72 |
| HALLINNOLLISET TIEDOT – G1 | 73 |
| ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen G1-1: Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri |
73 73 |
| G1-3: Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen | 74 |
| G1-4: Korruptio- tai lahjontatapaukset | 75 |
| LIITE 1: Tiedonantovaatimukset ja viittaukset | 76 |
| LIITE 2: Muusta EU:n lainsäädännöstä johtuvat datapisteet | 79 |
| ii | VUOSI 2025 |
|---|---|
| iii | Toimitusjohtajan katsaus |
| iv-x | Aspo lyhyesti |
| 1 | TOIMINTAKERTOMUS |
| 17 | – Kestävyysraportti |
| 76 | – Kestävyysraportin liitetiedot |
| 82 | TILINPÄÄTÖS |
| 83 | Konsernitilinpäätös |
| 146 | Emoyhtiön tilinpäätös |
| 159 | Tilintarkastuskertomus |
| 163 | Kestävyysraportin varmennuskertomus |
| 165 166 |
HALLINNOINTI Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä |
176 TIETOA SIJOITTAJILLE
173 Konsernin hallitus 175 Konsernin johtoryhmä
Yleiset tiedot (ESRS 2)
Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet
Aspo Oyj (Aspo) on liiketoimintasegmenteistä muodostuvan Aspo-konsernin emoyhtiö, joka omistaa ja kehittää liiketoimintojaan. Vuonna 2025 liiketoimintoja oli kolme: kuivia irtolasteja, kappaletavaraa ja projektilasteja kuljettava varustamo ESL Shipping, muoviraaka-aineiden, teollisuuskemikaalien ja voiteluaineiden jakelija Telko sekä raaka-aineita ja asiantuntijapalveluja, leipomo-, elintarvike- ja food service -markkinoille tarjoava Leipurin. Kaikki konsernin liiketoiminnot palvelevat yritysasiakkaita. Aspon liiketoimintaan on meneillään merkittävä muutos, sillä Aspo ilmoitti elokuussa 2025 myyvänsä Leipurin. Kauppa toteutui maaliskuussa 2026.
Aspo on laatinut kestävyysraporttinsa Euroopan unionin kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) mukaisesti. Kestävyysraportti on laadittu konsernin tasolla kattaen myös tytäryhtiöiden tiedot. Konsolidoinnin laajuus on sama kuin konsernin tilinpäätöksessä. Myös Leipurin tiedot on raportoitu kestävyysraportissa koko vuodelta. Kestävyysraportin raportointijakso on sama jakso, kuin taloudellisessa raportoinnissa, 1.1.–31.12, ja kestävyysraportti julkaistaan vuosittain.
Aspon raportoimat yhtiölle olennaiset kestävyysaiheet perustuvat vuonna 2025 päivitettyyn kaksoisolennaisuusanalyysiin. Kestävyysraportti kattaa koko arvoketjun, eikä siitä ole jätetty pois henkiseen omaisuuteen, taitotietoon tai innovoinnin tuloksiin liittyviä tietoja tai käytetty
direktiivin 2013/34/EU 19 a artiklan 3 kohdan ja 29 a artiklan 3 kohdan mukaista poikkeusta jättää pois tietoja käynnissä olevasta kehityksestä tai neuvoteltavana olevista asioista.
Kestävyystarkastusyhteisö Deloitte Oy on antanut yhtiölle ISAE 3000 (uudistettu) -standardin mukaisen riippumattoman kestävyysraportointitarkastajan rajoitetun varmuuden antavan kestävyysraportin varmennuskertomuksen Aspon kestävyysraportista. Lausunto ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi. Vertailukauden 2024 ja perusvuoden 2023 kasvihuonekaasupäästöjen vertailutiedot on esitetty tämän vuoden raportissa. Vuoden 2023 tietoja ei ole varmennettu.
Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
Aspo-konsernin päästöjen Scope 3 -laskennassa on käytetty epäsuoria lähteitä arvoketjua koskevissa tiedoissa ja mittareissa. ESL Shippingin päästöjen raportoinnissa EU:n MRV-päästömittausjärjestelmään, EU:n -päästökauppajärjestelmään, FuelEU Maritimeen ja kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n polttoaine- ja päästötietojärjestelmään (DCS) on käytetty sääntelyasiakirjoissa määriteltyjä päästökertoimia. Telkon ja Leipurin arvoketjujen päästöraportoinnissa on käytetty keskiarvotietoja sekä tuotteiden että kuljetusten
osalta. Tiedot tarkentuvat, kun päämiehiltä ja kuljetuskumppaneilta saadaan tarkennettua tietoa.
Suurimmat mittausepävarmuudet liittyvät Telkon ja Leipurin kasvihuonekaasumittareissa Scope 3 -päästöjen osalta sisääntulevaan ja uloslähtevään logistiikkaan sekä tuotteiden käytöstä poistamiseen. Logistiikan epävarmuustekijöitä ovat keskiarvoistava laskentamalli, puutteelliset osoitetiedot sekä tiedot toteutuneista toimitusreiteistä. Myytyjen tuotteiden päästölaskennassa on jouduttu tekemään maakohtaisia oletuksia tilanteissa, joissa myytyjen tuotteiden loppukäsittelymenetelmistä ja menetelmien aiheuttamista päästöistä ei ole ollut riittävästi tarkkaa dataa. Muut mittausepävarmuudet liittyvät ESL Shippingin tuotantohyödykkeisiin, Telkon toiminnassa syntyviin jätteisiin, autojen polttoaineen kulutukseen sekä tuotteiden prosessointiin ja käyttöön. Leipurin osalta ostettujen tuotteiden päästötietoihin liittyy mittausepävarmuuksia.
Vuonna 2025 yhtiö laajeni uuteen maahan, kun Telko perusti tytäryhtiön Intiaan. Uuden yrityksen päästötiedot sisältyvät konsernin tietoihin siitä päivästä lähtien, jolloin yritys perustettiin.
Mittausepävarmuudet, rajaukset ja mittausmenetelmät esitetään tarkemmin kohdassa E1-6 Mittausmenetelmät Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt.
Aspo soveltaa muita raportointistandardeja tai -kehyksiä seuraavasti: ESL Shippingin laivojen päästöt raportoidaan EU MRV -järjestelmän, EU ETS -päästökauppajärjestelmän, FuelEU Maritimen sekä IMO DCS -järjestelmän mukaisesti. EU MRV, FuelEU Maritime ja IMO DCS varmennetaan ulkopuolisen varmentajan toimesta. Coaster-kokoluokan alukset (alle 5000 GT) eivät ole EU:n päästökauppajärjestelmän, FuelEU Maritimen ja IMO DCS -raportoinnin piirissä. Ulkopuolinen varmentaja toimittaa yhtiökohtaisen raportin sekä vaadittavan vaatimustenmukaisuusasiakirjan kyseisille laivoille. Ulkoinen varmentaja on eri kuin tämän kestävyysraportin varmentaja. Muilta osin kestävyysraportilla esitettävien mittareiden mittausta ei ole varmentanut mikään muu tahoelin kuin varmennuspalveluiden tarjoaja.
Mahdollisuutta sisällyttää tietoja viittauksina on sovellettu liitteessä 1. Liitteestä 1 löytyy myös tieto hyödynnetyistä siirtymäsäännöksistä.
Aspo ja ESL Shipping asettivat vuoden 2025 aikana tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet (SBT) sekä laativat siirtymäsuunnitelmat, jotka ovat linjassa ilmaston lämpenemisen rajoittamisen 1,5 celsiusasteeseen kanssa. Tavoitteiden validaatioprosessissa Aspon päästölaskenta tarkentui muun muassa liikematkojen, työmatkojen sekä toiminnassa syntyvien jätteiden käsittelyssä syntyvien päästöjen osalta. Näiden lisäksi Telkon GHG-inventaarioon sisällytettiin Scope 3 kategoria 10 Myytyjen tuotteiden jalostuksesta syntyvät päästöt. Kaikki tehdyt tarkennukset on huomioitu perusvuoden 2023, vertailuvuoden 2024 sekä raportointivuoden 2025 lukujen esittämisessä. Kestävyysraportilla
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin)
TEHDYT MUUTOKSET
2024 osalta. Vuoden 2024 kestävyysraportilla uusien yritysten päästöt laskettiin ostopäivästä lähtien. Kaikki vertailukauden 2024 kasvihuonekaasupäästödataan tehdyt muutokset on esitetty Aspo-konsernitasoisesti alla olevassa taulukossa.
■ TAULUKKO 1. VERTAILUKAUDEN 2024 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖDATAAN
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO2e) 12 Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO2e) 2 Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (tCO2e) 38 347 1 Ostetut tavarat ja palvelut 24 539
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 41 5 Toiminnassa muodostuva jäte -223 6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen -78 7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 235 9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä 8 10 Myytyjen tuotteiden jalostus 9 145 11 Myytyjen tuotteiden käyttö 146 12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 5 150 13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät -618
Aspo on tunnistanut yhden virheen vuoden 2024 raportoinnissa, jossa työtapaturmataajuudeksi (TRIF) ilmoitettiin 4.4. Työtapaturmataajuuden laskenta tarkistettiin vuoden 2025 aikana ja todellinen työtapaturmataajuus vuonna 2024 oli 4.9.
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
Aspo Oyj:n hallintoelimiä ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Hallitus on vastuussa osakkeenomistajille ja toimitusjohtaja hallitukselle. Vuosittainen varsinainen yhtiökokous muun muassa vahvistaa tilinpäätöksen, valitsee hallituksen jäsenet, tilintarkastajan sekä kestävyysraportoinnin varmentajan, päättää voitonjaosta sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan palkkioista.
Aspo Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikunnan tehtävänä on valmistella hallituksen jäsenten valintaa koskevat ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle.
Hallitus huolehtii Aspon hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus on perustanut tarkastusvaliokunnan ja henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan tukemaan työtään. Hallitus raportoi toiminnastaan yhtiökokoukselle.
Toimitusjohtaja johtaa ja kehittää konsernin liiketoimintaa ja vastaa operatiivisesta hallinnosta hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja toimii myös tytäryhtiöiden hallitusten puheenjohtajana. Etenkin ESL Shippingin hallitus on keskeisessä roolissa, koska se edustaa myös ESL Shippingin vähemmistöomistajia. Toimitusjohtaja toimii myös operatiivisena esihenkilönä Aspon hallinnolle ja liiketoimintojen toimitusjohtajille.
Aspon sisäinen valvonta käsittää liiketoimintaprosesseihin sisältyvän valvonnan, konsernin johtamisjärjestelmän ja koko konsernin kattavan kestävyyden ja taloudellisen raportoinnin valvonnan. Vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä kuuluu hallitukselle ja toimitusjohtajalle sekä konsernissa että eri liiketoiminnoissa. Tarkastusvaliokunta seuraa sisäisen valvonnan toimintaa ja tehokkuutta säännöllisesti kokouksissaan ja käsittelee sisäisen valvonnan suunnitelmia ja raportteja.
Aspon vuosi 2025 | 20
Konsernin johtoryhmä on keskeinen johtoelin, joka avustaa toimitusjohtajaa konsernin johtamisessa. Liiketoimintojen johtoryhmät avustavat liiketoimintojen toimitusjohtajia.
Aspo Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä. Vuonna 2025 hallitukseen kuului seitsemän jäsentä, joista 57 prosenttia oli miehiä ja 43 prosenttia naisia. Hallituksen jäsenissä ei ole henkilöstön edustajaa eivätkä hallituksen jäsenet ole työsuhteessa konserniin. Jäsenistä kaksi on riippuvaisia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.
Hallituksen ja johtoryhmän jäsenillä sekä konsernin toimitusjohtajalla on huomattavaa kokemusta ja asiantuntemusta erilaisista liiketoiminnan johtotehtävistä.
Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat
Vuonna 2024 kestävyysraportoinnin sääntelymuutosten myötä yhtiökokouksen ja hallituksen vastuualueet laajenivat kattamaan myös kestävyysraportointiin liittyvät valvonta- ja seurantatehtävät. Muutokset on Aspossa sisällytetty yhtiökokouksen, hallituksen ja hallituksen tarkastusvaliokunnan työjärjestyksiin.
SISÄLLYS
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
176 TIETOA SIJOITTAJILLE
Aspon kaksoisolennaisuusanalyysi päivitettiin vuoden 2025 aikana, minkä tuloksena Aspo tunnisti kaksi uutta olennaista osa-aluetta: ilmastonmuutokseen sopeutuminen & korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen. Samalla havaittiin, että osa aiemmin raportoiduista aiheista ei uudelleentarkastelun jälkeen enää ylitä olennaisen aiheen kynnysarvoa kaksoisolennaisuusanalyysissa, vaikkakin kyseiset aiheet ovat edelleen tärkeitä
mahdollistaa keskittymisen tiettyihin vastuullisuusteemoihin ja samalla se heijastaa raportointiviitekehyksen muutoksia. Aspolle olennaiset vastuullisuusteemat on esitetty kohdassa SBM-3. Tämän lisäksi Aspolla on yksi S1-tavoite vähemmän kuin vuonna 2024. Aiempi tavoite liittyi Työntekijä-, asiakas- ja päämiestyytyväisyyden parantamiseen.
Aspolle. Raportoinnissa tehty muutos
1
Hallitus kantaa kokonaisvastuun yhtiön toiminnan kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien arvioinnista. Hallitus hyväksyy Aspon kestävyystavoitteet ja valvoo niiden edistymistä. Hallitus vastaa myös kestävyysraportointijärjestelmän ja sen varmentamisen seurannasta ja arvioinnista.
Tarkastusvaliokunta valvoo kestävyystyötä. Tarkastusvaliokunta seuraa mm. kestävyysraportoinnin prosessia, digitaalista raportointia ja kestävyysraportointistandardien mukaisesti raportoitavien tietojen tunnistamista, sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskienhallinnan tehokkuutta näissä prosesseissa sekä kestävyysraportoinnin varmennuksen toteuttamista.
Johtoryhmä vastaa vastuullisuuspolitiikkojen ja strategisten tavoitteiden toteutumisesta sekä validoi vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Johtoryhmä raportoi kestävyysasioista hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Kaksoisolennaisuusanalyysin toteutuksesta vastaavat lakiasioista ja vastuullisuudesta vastaava johtaja sekä vastuullisuusorganisaatio. Vastuullisuusorganisaatio tekee kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella ehdotukset kestävyysseikkojen olennaisuudesta, tavoitteista, toimintaperiaatteista ja toimenpidesuunnitelmista johtoryhmälle. Vastuullisuusorganisaatio raportoi johtoryhmälle.
Aspon toimitusjohtaja esittelee hallitukselle vastuullisuustavoitteet ja raportoi niihin liittyvistä asioista. Lakiasioista ja vastuullisuudesta vastaava johtaja raportoi keskeisten tavoitteiden tilanteen neljännesvuosittain hallituksen kokouksessa, ja johtoryhmä seuraa tavoitteiden edistymistä. Aspon hallinto-, johto- ja valvontaelimet saavat tietoa olennaisista vaikutuksista,
riskeistä ja mahdollisuuksista myös silloin, kun kaksoisolennaisuusanalyysi päivitetään ja kun due diligence -prosessin täytäntöönpano on ajankohtaista.
Kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien tarkastelu on integroitu Aspon päätöksentekoon, mukaan lukien kompromissien huomioiminen yrityksen strategian, merkittävien liiketoimien ja riskinhallintaprosessin valvonnassa. Kompromisseilla tarkoitetaan tilannetta, jossa investointia ei ole voitu tehdä, koska investointi ei tukenut riittävästi ESG-tavoitteita (ympäristö, sosiaalinen vastuu ja hallintotapa). Yrityskaupoissa huomioidaan ESG-näkökulma.
Hallinto-, johto- ja valvontaelimet ovat käsitelleet raportointikauden aikana kaikki yhtiön tunnistamat olennaiset kestävyysvaikutukset, -riskit ja -mahdollisuudet. Näistä löytyy lisää tietoa kohdasta SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa.
Aspon hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenillä on huomattavaa kokemusta ja asiantuntemusta erilaisista liiketoiminnan johtotehtävistä sekä pitkäaikainen kokemus joko operatiivisten tai luottamustehtävien kautta yhtiön toimialaa koskevista kestävyysvaikutuksista, -riskeistä ja -mahdollisuuksista. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti yhtiön toiminnan kestävyyteen liittyvistä asioista. Hallitukselle tarjotaan koulutusta kestävyyden ajankohtaisista asioista, ja hallitus ja johto voivat tarvittaessa käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita.
Aspon hallituksen jäsenillä on osaamista kaikista kolmesta ESG:n osa-alueesta sekä suoraan että välillisesti asiantuntijoiden ja koulutuksen kautta. Hallitus arvioi
ja kehittää osaamistaan säännöllisesti koulutuksella, asiantuntijayhteistyöllä ja rekrytoinneilla. Tämä osaaminen kattaa Aspon olennaiset aiheet (E1, S1, G1) ja tukee keskeisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaa.
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
Aspo Oyj:n toimielinten palkitsemispolitiikan keskeisenä tarkoituksena on tukea yhtiön liiketoimintastrategian toteutumista ja taloudellista menestymistä. Palkitsemispolitiikan valmistelee hallitus, joka esittelee sen yhtiökokoukselle. Yhtiökokouksen asettama osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmistelee yhtiökokoukselle ehdotukset Aspo Oyj:n hallituksen ja sen valiokuntien palkkioista sekä muista mahdollisista taloudellisista etuuksista.
Aspo Oyj:n toimitusjohtajan palkitseminen voi koostua kiinteästä palkasta, lyhyt- ja pitkäaikaisesta muuttuvasta palkitsemisesta, eläke-eduista ja muista eduista. Aspo Oyj:lla on yksi kolmevuotinen osakepohjainen kannustinjärjestelmä, "long-term incentive" (LTI 2025-2027), johon kuuluu yhdeksän avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet ja toimitusjohtaja. Järjestelmän ansaintakriteerit ovat Aspon osakkeen kokonaistuotto (TSR, painoarvo 80 %) sekä vastuullisuustavoitteet (20 %). Toinen vastuullisuusmittareista on Telkon EcoVadis-tulos (painoarvo 10 %) ja toinen perustuu ESL Shippingin SBT-tavoitteisiin (painoarvo 10 %). Mahdollinen palkkio maksetaan osittain Aspo Oyj:n osakkeina ja osittain rahana. Palkkion rahaosuudella on tarkoitus kattaa palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvat verot ja lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut.
Lisäksi hallitus päätti, että osa toimitusjohtajan, johtoryhmän ja muiden avainhenkilöiden ansaitsemasta palkkiosta lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmästä 2025 maksetaan Aspo Oyj:n osakkeina. Lyhyen aikavälin palkitsemisessa ansaintamittarina on liiketuloksen lisäksi kaksi vastuullisuusmittaria (painoarvo 20 %): päästöintensiteetti (CO2 (tn) / liikevaihto (t€)) ja tapaturmataajuus (TRIF). TRIF on ollut käytössä mahdollisena henkilökohtaisena vastuullisuusmittarina jo aiemmin Aspon henkilöstölle.
Päästöintensiteettitavoitteen ansaintamittari perustuu ESL Shippingin laivojen Scope 1:n päästövähennyksiin. Ansioiden määräytymisessä arvioidaan päästöintensiteettitavoitteen saavuttamista suhteessa näihin päästövähennyksiin sekä liikevaihtoon.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
SISÄLLYS
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
■ TAULUKKO 2. KARTOITUS DUE DILIGENCE -PROSESSISTA KESTÄVYYS-RAPORTISSA
| Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät | Kohdat kestävyysraportissa |
|---|---|
| a) Due diligence -tarkastuksen sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin |
GOV-2, GOV-3, SBM-3 |
| b) Yhteydenpito vaikutuksen kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -prosessin keskeisissä vaiheissa |
GOV-2, SBM-2, IRO-1, E1-2, S1-1, S1-2 |
| c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi IRO-1, SBM-3 | |
| d) Toimien toteuttaminen kielteisiin vaikutuksiin puuttumiseksi |
E1-3, S1-4 |
| e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä |
E1-4, S1-5, G1-1, E1-5, E1-6, S1-6, S1-9, S1-14, S1-16 |
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta
Aspon kestävyysraportoinnilla ei ole omaa riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan prosessia, vaan kestävyysraportointiin liittyvien riskien hallinta toteutuu tällä hetkellä osana konsernin yleisiä riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan prosesseja.
Aspolla on konsernitason riskienhallinnan ohjausmalli, joka on integroitu liiketoiminnan johtamiseen. Riskienhallinta kattaa konsernin ja liiketoiminnot, ja jokaisella liiketoiminnalla on oma riskienhallintaohjelmansa. Riskienhallinnan vastuu on konsernin ja liiketoimintojen johdolla, ja toimintaa koordinoi konsernin talous- ja rahoitusjohtaja. Sisäisen tarkastuksen toiminto tukee konsernin ja liiketoiminnan johtoa sisäisen valvonnan tehtävässä ja tavoitteena on antaa Aspon hallitukselle riittävä varmuus sisäisen valvonnan toimivuudesta. Hallituksen tarkastusvaliokunta seuraa riskienhallintajärjestelmien ja sisäisen valvonnan toimintaa ja tehokkuutta säännöllisesti. Aspon riskienhallinta ja siihen liittyvä
sisäinen valvonta on kuvattu yksityiskohtaisemmin toimintakertomuksessa.
Kestävyysraportoinnin sääntelymuutosten myötä Aspo integroi tulevina vuosina kestävyysraportoinnin entistä kiinteämmäksi osaksi sen riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen prosesseja.
Kestävyysraportoinnin osalta määrällisen tiedon raportointia koskeville riskeille on tunnistettu yhtiön toimesta kontrollit. Laadullisen tiedon raportoinnille riskejä ei ole arvioitu eikä sille ole määritelty erityisiä kontrolleja.
Riskienhallintaa tukee yhtiön IT-kontrolliympäristö, ja osana riskienhallintakehikkoa on laadittu kattava kontrollikuvaus kestävyysraportointia varten. Kestävyysraportoinnin osalta datan raportointiin liittyville riskeille on tunnistettu kontrollit, joissa on arvioitu datan täydellisyyttä, oikeellisuutta, pätevyyttä sekä pääsyn rajoittamista. Kestävyysraportoinnin osalta ei ole käytössä erillistä riskinarviointi tai riskien priorisointimallia. Kestävyysraportointiin liittyvien
riskien toteutumisen todennäköisyyttä tai vaikutusta ei ole arvioitu.
Aspo on tunnistanut kestävyysdatan laskennassa ja raportoinnissa syntyviin mahdollisiin virheisiin liittyviä riskejä sekä määritellyt niihin ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja valvontakontrolleja. Virheriski korostuu erityisesti manuaalisessa datan raportoinnissa. Näiden riskien lieventämiseksi käytössä olevia keinoja ovat muun muassa kaksinkertainen tarkastus eri henkilöiden toimesta sekä raportoitavan datan vertailu edelliseen vuoteen. Kestävyysraportointiprosessiin liittyviä riskejä ja niihin soveltuvia varmentamistoimenpiteitä käsitellään Aspon kestävyysraportoinnin ohjausryhmässä.
Kestävyysraportoinnissa havaitut riskit raportoidaan säännöllisesti kestävyysraportoinnin ohjausryhmälle sekä tarvittaessa Aspon johtoryhmälle, hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle.
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
STRATEGIA JA LIIKETOIMINTAMALLI
Vuonna 2025 Aspolla oli kolme liiketoimintoa, ESL Shipping, Telko ja Leipurin. Ne kaikki pyrkivät markkinajohtajuuteen ja edelläkävijyyteen kestävässä kehityksessä. Merkittävänä muutoksena Aspon liiketoimintaan on Leipurin-liiketoiminnan myynti, josta ilmoitettiin vuoden 2025 elokuussa. Kauppa toteutui maaliskuussa 2026. Aspo-konsernilla oli liiketoimintoja 18 maassa, ja sen palveluksessa oli yhteensä 798 ammattilaista. Tarkempia tietoja työsuhteisten työntekijöiden määrästä maantieteellisten alueiden mukaan löytyy osiosta S1-6: Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet.
Vastuullisuus on olennainen osa yhtiön investointikohteiden kartoitusta. Investointikohteen ESG-arviointikriteerinä on Aspon olennaiset vastuullisuusteemat sekä vaikutus Aspon vastuullisuustavoitteiden saavuttamiseen. Yritysjärjestelyissä ESG-strategiaa kehitetään yhdessä ostetun yrityksen kanssa. Aspo asetti vuoden 2025 aikana toimittajia koskevan päästövähennystavoitteen. Tämä tavoite on esitetty osiossa E1-4 ja E1-5: Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet, toimet ja resurssit.
ESL Shippingin strategiana on vahvistaa markkina-asemaansa olemalla edelläkävijä vihreässä merenkulussa, missä keskeistä on päästöjen vähentäminen. ESL Shippingin alukset liikennöivät ensisijaisesti pitkäaikaisessa sopimusliikenteessä Itämeren ja Pohjois-Euroopan alueella. Lisäksi alukset suorittavat lastaus- ja purkaustoimintaa merellä. ESL Shippingin kilpailuetu perustuu sen kykyyn varmistaa teollisuuden ja energiantuotannon tuote- ja raaka-ainekuljetukset vastuullisesti ympäri vuoden vaikeista sääolosuhteista huolimatta. Vuonna 2025 fossiilisten polttoaineiden eli energiakivihiilen kuljetuksista saadut tulot olivat 3 805 595 euroa. Päästöjen vähentämisessä avainasemassa ovat uudet alukset ja vähäpäästöinen teknologia sekä uusiutuvat polttoaineet. Alusinvestoinnit, uusiutuvien polttoaineiden käytön merkittävä lisääminen ja muut päästövähennyskeinot edellyttävät myös tiivistä ja pitkäjänteistä yhteistyötä asiakkaiden kanssa. Uusiutuvien polttoaineiden haasteena on rajallinen saatavuus sekä korkea hinta, mikä rajoittaa asiakkaiden halukkuutta niiden käyttöön. Vuoden 2025 EcoVadis-vastuullisuusarvioinnissa ESL Shipping paransi tulostaan lähes kaikilla osa-alueilla ja sijoittui parhaan
Aspon vuosi 2025 | 22
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
SISÄLLYS
165 HALLINNOINTI
176 TIETOA SIJOITTAJILLE
kahden prosentin joukkoon saavuttaen kultatason.
Telkon merkittävät tuote- ja palveluryhmät ovat teollisuuskemikaalit, muovit ja voiteluaineet, joita yritys myy, jalostaa ja kuljettaa. Telkon tavoitteena on tarjota asiakkaille aiempaa kestävämpiä ja vastuullisempia vaihtoehtoja kuten kemikaaleja, jotka tukevat asiakkaiden kestävyystavoitteiden toteutumista. Tätä edellyttävät myös monet asiakkaat erityisesti Euroopassa.
Tuotteiden vastuullisuudessa korostuu biopohjaisten muovien tarjonta. Biopohjaisilla tai kierrätysmuovilla voidaan korvata fossiilisia muoveja. Voiteluaineissa kestävyys näkyy siten, että Telko tarjoaa voiteluaineita, joilla on pitkä vaihtoväli ja jotka voivat auttaa esim. tuulivoimaloiden ja laivojen hyötysuhteen parantamisessa. Teollisuuskemikaaleissa Telkon tarjontaan kuuluu mm. lisäaineita, joita käyttämällä voidaan laskea prosessointilämpötilaa merkittävästi esimerkiksi asfaltin valmistuksessa ja vähentää siten arvoketjun päästöjä. Telkon tulot öljynjalostusteollisuudesta vuonna 2025 olivat 139 436 euroa. Telko ei tuota kemikaaleja, mutta tekee kemikaalien sekoitusta ja pakkausta. Telkolla ei ole toimintaa, joka lukeutuisi asetuksen (EY) N:o 1893/2006 liitteessä I tarkoitettuun torjunta-aineiden ja muiden maatalouskemikaalien valmistukseen.
Telkon toimintaan kohdistuu runsaasti tuotekohtaista sääntelyä. ETA-markkinoilla tuotteiden tulee olla EU:n kemikaaleja koskevan REACH-lainsäädännön mukaisia ja REACH-rekisteröityjä. Telko valvoo esimerkiksi sitä, etteivät sen lasinpesunesteet sisällä metanolia. Lisäksi valvotaan huumausaineiden ja räjähteiden lähtöaineiden sekä kemiallisen aseen kieltosopimuksen
Aspon arvoketjussa Telkon ja Leipurin arvoketjuja yhdistää kuljetettavien tuotteiden jalostaminen ja myynti. ESL Shippingin arvoketju koostuu logistiikasta ilman tuotteisiin liittyvää myyntiä tai jalostamista. ESL Shippingin tuottama lisäarvo muodostuu logistiikan tehokkuudesta ja vastuullisuudesta, Telkon ja Leipurin osalta myös asiantuntemuksesta tarjota vastuullisempia tuotteita. ESL Shipping, Telko ja Leipurin turvaavat tuotantopanoksensa strategisen hankinnan kautta. Aktiivinen toimittajahallinta on tärkeää kaikille liiketoiminnoille, jonka lisäksi erityisesti Leipurilla korostuu laajan toimittajaverkoston tärkeys. Henkilöstön työkykyä tuetaan kaikkien liiketoimintojen osalta esimerkiksi työhyvinvointiin liittyvien toimien ja koulutuksen kautta.
alaisten tuotteiden kauppaa. Telko huolehtii, ettei Telkon myymiä raaka-aineita päädy REACH-rajoitteiden alaisiin tai muihin kiellettyihin tarkoituksiin eikä markkinoille päädy Telkon kautta sanktioiden alaisia tuotteita. Keskeisiä haasteita ympäristön kannalta kestävissä ratkaisuissa on niiden hinta: kestävää kehitystä edistävät ratkaisut ovat kalliimpia ja nostavat kustannuksia koko arvoketjussa kumuloituen loppuasiakkaalle. Tämän takia kestävimpien tuotteiden volyymit ovat vielä pieniä.
Myös Leipurin toiminnassa asiakkaiden kestävyystavoitteiden tukeminen on keskeistä. Toimialalla erityisen tärkeää on elintarviketurvallisuus. Asiakkaiden kestävyystavoitteiden tukemisen rinnalla tavoitteena on omien toimintojen kestävyys ja mahdollisimman pieni ympäristöjalanjälki sekä ruokahävikin minimointi. Asiakkaiden kestävyystavoitteiden tukeminen edellyttää kestävää tuotetarjontaa ja kykyä toimittaa tarvittavaa kestävyystietoa toimitusketjusta ja tuotteista kattavasti ja läpinäkyvästi. Leipurin voi tukea asiakkaitaan tuotekehityksessä myös kehittämällä reseptejä. Yhtiön järjestelmät ja prosessit täyttävät kunkin maan lainsäädännön ja asiakkaiden vaatimukset. Vuonna 2025 Suomessa Leipurin laatujärjestelmä päivitettiin FSSC 22000 -sertifiointiin. Ruotsissa on BRC-sertifiointi, lukuun ottamatta vuonna 2024 ostettua Kebelcoa.
Leipurin tuotevalikoima on yli 90-prosenttisesti kasvipohjainen, ja tarjontaa ja osaamista kehitetään, jotta yhtiö pystyy vastaamaan kasvipohjaisten proteiinien markkinoiden sekä tulevien mikrobipohjaisten elintarvikkeiden kasvavaan kysyntään. Yleisenä haasteena kasvipohjaisten proteiinien kehittämisessä on saada tuotteen maku, koostumus ja ulkonäkö kuluttajaa
miellyttäväksi. Kehitystyössä Leipurin voi hyödyntää oman osaamisensa lisäksi laajaa toimittaja- ja tutkimus- ja kehitysverkostoaan. Haasteita tuo myös kestävien vaihtoehtojen hinta. Leipurin tarjoaa esimerkiksi RSPO-sertifioituja vaihtoehtoja palmuöljytuotteille ja RAC-sertifioituja kaakaopohjaisia tuotteita, mutta monelle asiakkaalle hinta on vielä kestävyystekijöitä tärkeämpää. Sama koskee toimitusketjuun liittyvää päätöksentekoa.
ARVOKETJU
Aspon arvoketju koostuu kolmen toimialan arvoketjuista. Toimialojen arvoketjujen ylävirran, omien toimintojen ja alavirran lisäksi konsernin arvoketjuun sisältyy arvoketjuja eri kohdissa läpileikkaavia toimintoja, kuten logistiikkaa ja jätehuoltoa. Konsernin emoyhtiön ja toimialojen toimintaa tukevia toimintoja ovat esimerkiksi henkilöstötoiminnot, IT ja rahoitus.
ESL Shippingin asiakkaista merkittävä osa toimii energiantuotannossa ja teollisuudessa, erityisesti metalli- ja metsäteollisuudessa. Monilla avainasiakkailla on kunnianhimoiset päästötavoitteet, ja asiakkaiden kanssa käydään jatkuvaa vuoropuhelua keinoista päästöjen vähentämiseksi. ESL Shippingin arvoketju laivanrakennuksen vaatimista raaka-aineista alusten rahtaukseen ja aluksen loppukäyttöön on esitetty kuvassa 1.
Telkon toimintamaista suurin osa sijaitsee Euroopassa, joka on myös suurin markkina-alue. Muita merkittäviä markkinoita ovat Keski-Aasia ja Kiina. Vuonna 2025 toimintaa laajennettiin Intiaan. Telkon asiakasryhmät voidaan jakaa teollisiin asiakkuuksiin ja voiteluaineiden ostajiin. Teolliset asiakkuudet koostuvat monista alaryhmistä, kuten teollisuuden
alihankkijoista ja lopputuotteita valmistavasta teollisuudesta. Voiteluaineen ostajia ovat korjaamoketjut ja vähittäiskauppa. Telkon arvoketjun keskeisiä osia ovat ylävirran raaka-aineiden tuotanto ja jalostus. Telko tuo arvoketjuun arvoa tukemalla ja konsultoimalla asiakkaitaan ympäristöä vähemmän kuormittavien raaka-aineiden valitsemisessa. Keskeisiä osia arvoketjun alavirrassa ovat teolliset asiakkaat ja tukkukauppa, loppukäyttäjät sekä elinkaaren loppuvaiheen hallinta. Telkon arvoketju on esitetty kuvassa 1.
Telko kiinnittää huomiota kuljetustapoihin ja pyrkii optimoimaan kuljetuksia ja kuljetusreittejä ja vaatimaan kuljetuskumppaneilta ympäristöä vähemmän kuormittavia vaihtoehtoja. Hyvä esimerkki on Telkon kuljetuskumppanin Kaukokiidon sekä Telkon omistaman Swed Handlingin biodieseliä käyttävät rekat. Lähtevät kuljetukset tapahtuvat pääosin rekoilla, kun taas saapuvat kuljetukset ovat laiva-, rekka- ja junakuljetuksia.
Leipurin merkittävimmät markkina-alueet ovat Suomi, Ruotsi ja Baltian maat. Asiakkaita ovat leipomot, muu elintarviketeollisuus, vähittäiskauppa ja ravintolapalvelut. Keskeisiä tuotteita ovat kasvi- ja maitopohjaiset raaka-aineet, pakkausmateriaalit ja tarvikkeet.
Leipurin arvoketjun keskeisiä osia ovat ylävirran raaka-aineiden tuotanto ja jalostus, Leipurin oma tuotekehitys ja innovointi sekä hankinta ja logistiikka sekä arvoketjun alavirrassa ruuan tuottajat, vähittäiskauppa ja ruokapalvelut sekä lopulta kuluttajat. Yhtiö arvioi ja valvoo tavarantoimittajiaan myös kestävyyden näkökulmasta. Tavoitteena on luoda täysi läpinäkyvyys toimitusketjuun ja kehittää toimittajien auditointia. Kuluttajien kestäviä valintoja Leipurin
pyrkii tukemaan esimerkiksi kasvipohjaisiin proteiineihin perustuvalla tuotekehityksellä. Leipurin arvoketju on esitetty kuvassa 1.
Sidosryhmien edut ja näkemykset
Aspo-konsernin emoyhtiön eli Aspon tärkeimmät sidosryhmät ovat henkilöstö, omistajat, sijoittajat ja rahoittajat kuten pankit. Myös asiakkaat ja toimittajat ovat tärkeitä sidosryhmiä liiketoimintojen kautta. Sidosryhmien tyytyväisyyttä ja suositteluhalukkuutta seurataan liiketoiminnoissa säännöllisesti, esimerkiksi kansainvälistä Net Promoter Score -kyselyä (NPS) hyödyntäen.
Aspo-konsernissa toteutetaan säännöllisesti henkilöstökyselyjä tavoitteena ymmärtää paremmin oman työvoiman tarpeita ja näkemyksiä. Kyselyiden pohjalta tehdyillä toimenpiteillä varmistetaan, että henkilöstön edut ja oikeudet otetaan huomioon strategisissa päätöksissä ja liiketoimintamallin kehittämisessä.
Aspo on tunnistanut työntekijöille tärkeiksi aiheiksi työtyytyväisyyden, sekä työterveyden ja -turvallisuuden. Vuorovaikutusta työntekijöiden kanssa ylläpidetään muun muassa henkilöstökyselyiden, koulutusten ja sisäisen viestinnän avulla. Sijoittajille ja omistajille olennaisia aiheita ovat yrityksen kannattavuus, kestävä kasvu sekä ESG-luokitukset. Heidän kanssaan viestintää ja vuoropuhelua käydään julkaisujen, yhtiökokousten sekä erinäisten sijoittajatilaisuuksien kautta.
Kaikkien liiketoimintojen tärkeimpiin sidosryhmiin kuuluvat asiakkaat, henkilöstö, tavaroiden ja palveluiden toimittajat sekä sijoittajat. Tärkeitä toimialakohtaisia sidosryhmiä ovat myös esimerkiksi päämiehet ja viranomaiset sekä toimialajärjestöt.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
Liiketoiminnat käyvät toimittajien kanssa vuoropuhelua sujuvan yhteistyön varmistamiseksi. Lisäksi seurataan muun muassa tavarantoimittajien toimintaperiaatteiden noudattamista ja auditoidaan toimintaa paikan päällä. Osana asiakkaiden kanssa käytävää vuoropuhelua käydään läpi myös Aspon toiminnan vastuullisuutta. Liiketoiminnat ovat sitoutuneet omien asiakkaidensa toimittajille asettamiin toimintaperiaatteisiin.
Sidosryhmävuorovaikutuksen tulosten huomioiminen käytännön tasolla tarkoittaa, että asiakaspalaute otetaan huomioon kehitystoimissa, ja toimittajien ja sijoittajien näkemykset pyritään integroimaan osaksi strategista päätöksentekoa. Sidosryhmien edut ja näkemykset sekä asiakkaiden kestävyystavoitteet on otettu toiminnassa huomioon muun muassa lisäämällä ESL Shippingin laivastoon vähemmän ympäristöä kuormittavia hybridilaivoja, jotka vähentävät negatiivisia vaikutuksia alusten toiminta-alueen asukkaisiin ja muihin sidosryhmiin. Leipurin kehittää vastuullisuuteen liittyvän tuotetiedon tarjoamista asiakkaille ja pyrkii vähentämään hävikkiä toimitusketjussa sidosryhmien odotusten mukaisesti. Vuonna 2025 Leipurin toteutti kyselyn toimittajilleen arvioidakseen heidän valmiuttaan edistää toimitusketjun läpinäkyvyyttä, tuotetietojen saatavuutta sekä yhteistyötä. Kyselyn tuloksia hyödynnetään toimenpiteiden suunnittelussa ja kohdentamisessa näiden osa-alueiden järjestelmälliseen kehittämiseen. Aspo aikoo jatkossa vahvistaa sidosryhmävuorovaikutusta ja ottaa saadut näkemykset tarkemmin huomioon, mikä voi johtaa strategian ja liiketoimintamallin muutoksiin. Tarkempaa aikataulua tähän ei ole vielä määritelty.
Sidosryhmien näkemykset ja odotukset olennaisista vastuullisuusaiheista olivat tärkeä osa vuonna 2025 päivitettyä kaksoisolennaisuusanalyysiä, johon hyödynnettiin sidosryhmähaastatteluista saatuja tietoja. Osana kaksoisolennaisuusanalyysia myös hallinto-, johto- ja valvontaelimet saavat tiedon vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien näkemyksistä ja eduista yrityksen kestävyyteen liittyvien vaikutusten osalta. Tarkempi kuvaus siitä, miten Aspon keskeisten sidosryhmien etuja ja näkemyksiä selvitettiin olennaisuuden arviointiprosessissa, löytyy kohdasta IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista.
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Aspo-konserni on tunnistanut kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin perusteella konsernin olennaisiksi kestävyysteemoiksi ilmastonmuutoksen hillinnän, ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja energian (Ilmastonmuutos, E1), työolot ja yhdenvertaisen kohtelun ja mahdollisuudet (Oma työvoima, S1) sekä yrityskulttuurin, väärinkäytösten paljastajien suojelun, korruption ja lahjontatapaukset ja korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen (Liiketoiminnan harjoittaminen, G1).
Vaikutuksilla, riskeillä ja mahdollisuuksilla koskien omaa työvoimaa (S1) ja liiketoiminnan harjoittamista (G1) on omat toimintasuunnitelmat ja tavoitteet, jotka on kuvattu kohdissa S1-4 ja G1-1. Ilmastonmuutokseen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien toimenpidesuunnitelma laadittiin SBTi-työn yhteydessä, joka on
kuvattu kohdassa E1-1. Aspo-konserni teki strategian ja liiketoimintamallinsa resilienssianalyysin vuonna 2025. Aspo ei ole tunnistanut omaisuuseriä, joihin liittyy merkittävä riski siitä, että omaisuuserään tehdään seuraavan tilikauden aikana olennainen oikaisu.
Vuoden 2025 raportoinnissa Aspon olennaisuusmäärittely on tarkentunut. Ensimmäisen raportointivuoden jälkeen yhtiö on arvioinut vaikutuksiaan, riskejään ja sidosryhmien odotuksia uudelleen, ja tunnistanut, missä teemoissa vastuullisuustyöllä on suurin merkitys.
Arvioinnin tuloksena Aspo tunnisti kaksi uutta olennaista osa-aluetta; ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen. Kaikki uudet olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu taulukoissa 2-4. Samalla havaittiin, että osa aiemmin raportoiduista aiheista ei uudelleentarkastelun jälkeen enää ylitä olennaisen aiheen kynnysarvoa kaksoisolennaisuusanalyysissa, vaikkakin kyseiset aiheet ovat edelleen tärkeitä Aspolle. Tarkemmin avattuna vuonna 2024 raportoiduista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista seuraavat eivät ole enää Aspon raportoinnin kannalta olennaisia:
Työllisyysturva: vakaat työsuhteet, automaatio henkilötyön korvaajana, resurssitehokkuus, työtyytyväisyys
Työaika: uupumus ja stressi, etätyömahdollisuudet, kustannussäästöt, uupumus ja heikentynyt kognitiivinen suorituskyky
Työ- ja yksityiselämän tasapaino: liiallinen työkuorma johtaa työuupumukseen, pitkät poissaolot, työuupumus, mainehaitta
Koulutus ja taitojen kehittäminen: uralla eteneminen, työtyytyväisyys, operatiiviset kustannussäästöt
Vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden työllistäminen ja inkluusio: monimuotoinen työvoima, houkutteleva työnantaja
Aspon vuosi 2025 | 25
Aspo teki vuoden 2025 aikana skenaarioanalyysin, jonka myötä syvennyttiin konsernin ilmastoriskeihin ja -mahdollisuuksiin. Työn tuloksena ilmastonmuutokseen sopeutuminen nousi olennaiseksi teemaksi, ja konsernitasolla tunnistettiin yhteensä 7 ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyvää olennaista riskiä ja mahdollisuutta. Nämä ilmastoriskit ja -mahdollisuudet on esitetty samassa taulukossa muiden kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kanssa. Toisin kuin muissa osa-aiheissa, uudet ilmastoriskit on kuvattu liiketoimintakohtaisesti, sillä niiden luonne ja merkittävyys vaihtelevat eri segmenteissä. Olennaisia riskejä, vaikutuksia ja mah-
dollisuuksia sekä niiden vuorovaikutusta strategian ja liiketoimintamallin kanssa kuvataan alla olevissa taulukoissa 2–4.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
■ TAULUKKO 3. ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMISEEN JA ENERGIAAN LIITTYVÄT OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET (E1)
| Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus Kuvaus | Sijainti arvoketjussa | ||
|---|---|---|---|
| ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ | |||
| Negatiivinen vaikutus, todellinen, lyhytaikainen | Kasvihuonekaasupäästöt | Kasvihuonekaasupäästöjä syntyy omissa liiketoiminnoissa sekä toimittajien ja liikekumppaneiden toimesta |
Ylävirta, omat toiminnot, alavirta, läpileikkaavat toiminnot |
| ENERGIA | |||
| Negatiivinen vaikutus, todellinen, lyhytaikainen | Kasvihuonekaasupäästöjen ja energian kulutuksen vaikutus ilmastonmuutokseen |
Aspon toiminta vaikuttaa ilmastonmuutokseen energiankulutuksen kautta. Kasvihuonekaasupäästöjä syntyy kaikkien liiketoimintojen omista ja arvoket jun toiminnoista |
Ylävirta, omat toiminnot, alavirta, läpileikkaavat toiminnot |
| Siirtymäriski (toimintaperiaatteiden ja lainsäädännön muutokset), lyhytaikainen Uusi, vuonna 2025 tunnistettu riski |
Uusiutuvien polttoaineiden heikko saata vuus ja vähäpäästöisten ratkaisujen kus tannusvaikutukset vaikuttavat kilpailuky kyyn ja liikevaihtoon (ESL Shipping) |
Uusiutuvien polttoaineiden heikko saatavuus sekä vähäpäästöisten ratkaisu jen kustannusvaikutukset voivat rajoittaa ESL Shippingin siirtymää uusiutu vaan energiaan, mikä voi samalla vaikuttaa kilpailukykyyn ja liikevaihtoon |
Ylävirta |
| ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN | |||
| Fyysinen riski (krooninen), lyhytaikainen Uusi vuonna 2025 tunnistettu riski |
Äärimmäisten sääilmiöiden vaikutukset toimitusketjun toimintaan (ESL Shipping) |
Äärimmäiset sääolosuhteet ja muuttuvat jääolosuhteet voivat häiritä alusten, rahdin ja toimitusketjun toimintoja, mikä johtaa korkeampiin kustannuksiin, alhaisempiin katteisiin sekä pienempiin tuloihin |
Omat toiminnot |
| Siirtymämahdollisuus (toimintaperiaatteiden ja lain säädännön muutokset), lyhytaikainen Uusi, vuonna 2025 tunnistettu mahdollisuus |
Vähäpäästöisten kuljetusten kysynnän muutokset (ESL Shipping) |
Liikevaihdon kasvu vähäpäästöisten kuljetusten kysynnän lisääntyessä | Alavirta |
| Fyysinen riski (krooninen), keskipitkä aikaväli Uusi, vuonna 2025 tunnistettu riski |
Ilmastonmuutoksen vaikutukset raaka-ainekustannuksiin (Leipurin) |
Ilmaston lämpeneminen voi johtaa kohonneisiin raaka-ainekustannuksiin. Kohonneet raaka-ainekustannukset voivat siirtää kysyntää matalamman lisä arvon tuotteisiin, mikä voi samalla johtaa alhaisempiin katteisiin ja liikevaih don pienenemiseen |
Alavirta |
| Fyysinen riski (akuutti sekä krooninen riski), keskipitkä aikaväli Uusi, vuonna 2025 tunnistettu riski |
Äärimmäisten sääilmiöiden vaikutukset toimitusketjun toimintaan (Leipurin) |
Äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamat viivästykset tai materiaalien mene tykset toimitusketjussa lisäävät kustannuksia |
Ylävirta |
| Fyysinen riski (akuutti sekä krooninen riski), pitkä aikaväli Uusi, vuonna 2025 tunnistettu riski |
Äärimmäisten sääilmiöiden vaikutukset toimitusketjun toimintaan (Telko) |
Äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamat viivästykset tai materiaalien mene tykset toimitusketjussa lisäävät kustannuksia |
Ylävirta |
| Siirtymäriski, keskipitkä aikaväli (toimintaperiaattei den ja lainsäädännön muutokset) Uusi, vuonna 2025 tunnistettu riski |
Fossiilipohjaisten tuotteiden kysynnän muutokset (Telko) |
Fossiilipohjaisten tuotteiden kysyntä laskee sääntelyn ja markkinoiden muu tosten vuoksi ja johtaa liikevaihdon laskuun |
Ylävirta |
| Siirtymämahdollisuus, lyhyt aikaväli (teknologian kehitys) Uusi, vuonna 2025 tunnistettu mahdollisuus |
Vaihtoehtoisten tuotteiden lisääntynyt kysyntä (Telko) |
Vaihtoehtoisten tuotteiden lisääntynyt kysyntä lisää liikevaihtoa ja/tai katetta Läpileikkaavat toiminnot |
- ii VUOSI 2025 iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
■ TAULUKKO 4. OMAAN TYÖVOIMAAN LIITTYVÄT OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET (S1)
Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus Kuvaus Sijainti arvoketjussa TYÖOLOT Terveys ja turvallisuus Negatiivinen vaikutus, todellinen, lyhytaikainen Työturvallisuusriskit Mahdolliset laiminlyödyt terveys- ja turvallisuuskäytännöt lisäävät ammatillisia vaaroja, mikä vaikuttaa kielteisesti työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen Omat toiminnot Negatiivinen vaikutus, todellinen, lyhytaikainen Mielenterveys Terveyden ja turvallisuuden laiminlyönti voi vaikuttaa kielteisesti mielenterveyteen, mikä lisää stressiä ja ahdistusta sekä heikentää työntekijöiden yleistä hyvinvointia Omat toiminnot Riski, lyhytaikainen Korkeat vaihtuvuusluvut Henkilöstön suuri vaihtuvuus aiheuttaa taloudellisia riskejä, sillä se voi johtaa kokemattomiin ja pahimmillaan puutteellisesti koulutettuihin työntekijöihin, mikä lisää terveys- ja turvallisuuspoikkeamien todennäköisyyttä Omat toiminnot Mahdollisuus, keskipitkä aikaväli Kustannussäästöt Terveys- ja turvallisuusonnettomuuksien väheneminen johtaa kustannussäästöihin. Omat toiminnot YHDENVERTAINEN KOHTELU JA YHDENVERTAISET MAHDOLLISUUDET KAIKILLE Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi Positiivinen vaikutus, todellinen, lyhytaikainen Turvallisuus ja hyvinvointi Henkisen ja fyysisen väkivallan ja häirinnän vastaiset toimenpiteet vahvistavat turvallisuuskulttuuria ja lisäävät työntekijöiden hyvinvointia Omat toiminnot Negatiivinen vaikutus, todellinen, lyhytaikainen Oikeudelliset seuraukset Riittämättömät toimenpiteet henkisen ja fyysisen väkivallan ja häirinnän torjumiseksi voivat johtaa oikeudellisiin seurauksiin, kuten oikeudenkäynteihin ja sakkoihin Omat toiminnot Moninaisuus Positiivinen vaikutus, todellinen, lyhytaikainen Monimuotoinen työvoima Monimuotoinen työvoima edistää osallistavampaa ja kannustavampaa ympäristöä, jolloin ihmiset voivat tuntea itsensä arvostetuiksi ja kunnioitetuiksi ja tuoda esiin ainutlaatuisia näkökulmiaan ja kykyjään Omat toiminnot Positiivinen vaikutus, todellinen, lyhytaikainen Houkutteleva työnantaja Monimuotoisuuden hyväksyminen auttaa houkuttelemaan osaajia ja luo osallistavan ympäristön, jossa erilaisista taustoista tulevat henkilöt tuntevat itsensä tervetulleiksi ja arvostetuiksi, mikä tekee Asposta kiinnostavamman laajemmalle joukolle mahdollisia työntekijöitä Omat toiminnot Negatiivinen vaikutus, todellinen, lyhytaikainen Rajallinen edustus Rajallinen edustus voi johtaa ulkopuolisuuden ja syrjäytymisen tunteeseen, mikä vaikuttaa kielteisesti työntekijöiden moraaliin, sitoutumiseen ja hyvinvointiin Omat toiminnot Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä Positiivinen vaikutus, todellinen, lyhytaikainen Monimuotoinen työvoima Sukupuolten välinen tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä edistävät monimuotoisuutta varmistaen oikeudenmukaisen kohtelun ja luoden osallistavan ympäristön, jossa kaikki työntekijät tuntevat itsensä arvostetuiksi ja kunnioitetuiksi Omat toiminnot Positiivinen vaikutus, todellinen, lyhytaikainen Houkutteleva työnantaja Sukupuolten välinen tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä houkuttelevat osaajia. Työnantajan sitoutuminen oikeudenmukaisuuteen ja inklusiivisuuteen tekee Asposta houkuttelevamman monenlaisille työnhakijoille Omat toiminnot Negatiivinen vaikutus, todellinen, lyhytaikainen Rajallinen edustus ja sukupuolten palkkaero Rajallinen edustus ja sukupuolten väliset palkkaerot heikentävät sukupuolten tasa-arvoa mukaan lukien palkkatasa-arvo ja johtavat eroihin, jotka voivat vahingoittaa työntekijöiden moraalia, sitoutumista ja Aspon mainetta Omat toiminnot
SISÄLLYS
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
■ TAULUKKO 5. LIIKETOIMINNAN HARJOITTAMISEEN LIITTYVÄT OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET (G1)
| Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus Kuvaus | Sijainti arvoketjussa | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| YRITYSKULTTUURI | |||||||
| Negatiivinen vaikutus, potentiaalinen, keskipitkä aikaväli |
Korkeat vaihtuvuusluvut | Negatiivinen yrityskulttuuri voi lisätä henkilöstön vaihtuvuutta, mikäli työnteki jät esimerkiksi kokevat itsensä aliarvostetuiksi |
Omat toiminnot | ||||
| Riski, keskipitkä aikaväli | Mainehaitta | Negatiivinen yrityskulttuuri voi aiheuttaa mainehaittaa, sillä sen seurauksena voi esiintyä julkista kritiikkiä, sidosryhmien luottamuksen heikentymistä sekä haasteita huippuosaajien rekrytoinnissa |
Omat toiminnot | ||||
| VÄÄRINKÄYTÖSTEN PALJASTAJIEN SUOJELU | |||||||
| Negatiivinen vaikutus, potentiaalinen, keskipitkä aikaväli |
Luottamuksellisuuden puute | Epäluottamus väärinkäytösten paljastajien suojeluun voi lannistaa työntekijöi tä ilmoittamaan väärinkäytöksistä, mikä johtaa ratkaisemattomiin ongelmiin ja mahdolliseen luottamuksen menetykseen johtoa kohtaan |
Ylävirta, omat toiminnot, alavirta, läpileik kaavat toiminnot |
||||
| Riski, keskipitkä aikaväli | Mainehaitta | Väärinkäytösten paljastajien suojelun laiminlyönti voi johtaa käsitykseen, että Aspo sietää väärinkäytöksiä, mikä heikentää yleistä luottamusta ja uskotta vuutta Aspoa ja sen johtoa kohtaan |
Ylävirta, omat toiminnot, alavirta, läpileik kaavat toiminnot |
||||
| KORRUPTIO- JA LAHJONTATAPAUKSET | |||||||
| Negatiivinen vaikutus, potentiaalinen, lyhyt aikaväli | Korruption mahdollisuus | Korruptio- ja lahjontatapaukset voivat lisätä korruptiota rohkaista epärehelli seen ja eettisten ohjeiden vastaiseen toimintaan |
Ylävirta, omat toiminnot, alavirta, läpileik kaavat toiminnot |
||||
| KORRUPTION JA LAHJONNAN EHKÄISEMINEN JA HAVAITSEMINEN | |||||||
| Positiivinen vaikutus, potentiaalinen, lyhytaikainen Uusi, vuonna 2025 tunnistettu vaikutus |
Henkilöstön tietoisuuden edistäminen kor ruption riskeistä ja tapausten ehkäiseminen |
Aspolla on käytössä useita toimintaperiaatteita ja koulutuksia, joilla ediste tään henkilöstön tietoisuutta korruption riskeistä ja ehkäistään epäeettistä toimintaa |
Ylävirta, omat toiminnot, alavirta, läpileik kaavat toiminnot |
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (S1)
Aspo-konsernin liiketoimintamalleista aiheutuu työntekijöille negatiivisia vaikutuksia ja riskitekijöitä, jotka kohdistuvat pääasiassa konsernin työsuhteisiin työntekijöihin. Aspo ei ole tunnistanut kaksoisolennaisuusanalyysissään toimintaansa liittyvän merkittävää toiminnan tyypistä tai maantieteellisestä sijainnista johtuvaa pakkotyön tai lapsityövoiman riskiä. Vaikutukset ja riskitekijät on otettu huomioon liiketoimintojen operatiivisessa suunnittelussa.
Varustamoliiketoiminnan (ESL Shipping) luonteeseen kuuluu ympärivuorokautinen toiminta, mikä vaatii erityisesti
merihenkilöstöltä työskentelyä vaihtelevissa ja verrattain pitkissä työvuoroissa. Laivat ja vaihteleville sääolosuhteille altistuminen ovat myös haastavia työskentelyolosuhteita työturvallisuuden ja -terveyden näkökulmasta. Riskitekijöitä pyritään ehkäisemään ohjeistuksilla ja kontrolloiduilla käytännöillä. Aspo tarjoaa työntekijöilleen vähintään paikallisen lainsäädännön edellyttämän työterveyshuollon ja tapaturmavakuutukset. Suomessa kaikille työsuhteisille työntekijöille tarjotaan lakisääteistä minimiä kattavampi työterveyshuolto ja tapaturmavakuutukset.
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (E1)
Aspon vuonna 2025 helmi-huhtikuussa toteuttamassa ilmastoriskianalyysissä tunnistettiin keskeiset ilmastoriskit ja -mahdollisuudet omasta toiminnasta ja koko arvoketjusta sekä arvioitiin näiden riskien sietokykyä eri liiketoiminnoissa. Analyysissä arvioitiin nykyisiä ja mahdollisia toimia merkittävien riskien vähentämiseksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Lopuksi käytiin läpi toimenpiteitä riskinsietokyvyn parantamiseksi sekä sääntelyn ja markkinoiden odotusten täyttämiseksi. Resilienssianalyysi tehtiin arvioimalla liiketoimintojen riskinsietokykyä.
Ilmastoriskianalyysissä hyödynnettiin CSRD- ja TCFD-kehyksiä sekä IPCC:n ilmastoskenaarioita. Analyysissä käytettiin 1,5 celsiusasteen skenaariota, jossa on tunnistettu enemmän siirtymäriskejä ja -mahdollisuuksia sekä 3 celsiusasteen skenaariota, jossa on tunnistettu enemmän fyysisiä riskejä. Jokaisen riskin ja mahdollisuuden vaikuttavuutta ja todennäköisyyttä on arvioitu arviointimenetelmällä, jossa riskin pisteytykseen käytetään 1–5 asteen vaihteluväliä.
Analyysissä käytetiin fyysisille riskeille ja siirtymäriskeille seuraavanlaisia aikahorisontteja:
- · Lyhyt aikaväli 0–5 vuotta
- · Keskipitkä aikaväli 5–15 vuotta
- · Pitkä aikaväli yli 15 vuotta
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
Analyysissä käytetyt aikahorisontit ovat linjassa Aspon ja ESL Shippingin päästövähennystavoitteiden aikahorisonttien kanssa. Aspo ja ESL Shipping ovat asettaneet lyhyen aikavälin päästövähennystavoitteet, joiden aikahorisonttina on viisi vuotta. Pitkän aikavälin horisontti on puolestaan linjassa ESL Shippingin pitkän aikavälin tavoitteen kanssa (2040).
1,5 asteen ilmastoskenaario tukee paremmin ESL Shippingin strategiaa. Kolmen asteen ilmastoskenaariossa riskejä on haastavampi hallita. 1,5 asteen ja 3 asteen ilmastoskenaarioilla on vähemmän vaikutusta Leipurin ja Telkon strategiaan. Molempien liiketoimintojen riskit liittyvät enemmän toimittajiin tai arvoketjun alavirran kysynnän muutoksiin.
Telkolla nähdään olevan merkittäviä mahdollisuuksia 1,5 asteen ilmastoskenaariossa, jossa vaihtoehtoisten (esim. ei-fossiilisten) tuotteiden kysynnän kasvu mahdollistaa liikevaihdon kasvun. Yrityksen nykyinen tuotevalikoima ja arvoketju kuitenkin altistavat Telkon siirtymäriskeille, jotka liittyvät erityisesti fossiilipohjaisten tuotteiden kysynnän vähenemiseen sekä sääntelyn muutoksiin. Lisäksi Telko kohtaa logistiikkaan liittyviä fyysisiä riskejä, kuten sään aiheuttamia viivästyksiä ja materiaalihävikkejä.
Lyhyen ja lähes kaikkien keskipitkän aikavälin riskien osalta Telkolla on kyky mukauttaa strategiaansa ilmastonmuutokseen liittyviin riskeihin. Pitkän ja keskipitkän aikavälin riskeissä yrityksen tulisi kuitenkin kehittää uusia keinoja riskien pienentämiseksi – erityisesti toimitusketjuun kohdistuvien äärimmäisten sääilmiöiden vaikutusten hallintaan.
Leipurin merkittävät mahdollisuudet korostuvat 1,5 asteen skenaariossa, sillä Leipurin pystyy tarjoamaan vastuullisuustietoa asiakkailleen sekä muuttamaan tuotevalikoimaansa joustavasti asiakkaiden tarpeiden mukaan. Siirtymäriskit ovat enimmäkseen lainsäädännön muutoksiin liittyviä riskejä, jotka johtuvat muun muassa arvoketjun eri osiin vaikuttavista sääntelyn lisäkustannuksista. Kolmen celsiusasteen skenaariossa raaka-aineiden saatavuuden muutokset ja hintojen nousu vaikuttavat
Leipuriniin. Leipurin kyky mukauttaa strategiaansa ilmastonmuutokseen liittyviin riskeihin on lähes kaikkien siirtymä- ja fyysisten riskien osalta riittävällä tasolla. Sen sijaan lyhyellä aikavälillä nopea ja voimakas raaka-ainehintojen nousu aiheuttaisi akuutteja ongelmia ko. raaka-aineesta riippuvaisille asiakassegmenteille, ja Leipurin mahdollisuudet vaikuttaa asiaan ovat hyvin rajalliset. Viime vuosien tapahtumien perusteella voidaan kuitenkin todeta, että yleisesti ottaen hyvin resilientti elintarvikeala sopeutuu rajuihinkin hintashokkeihin varsin nopeasti.
ESL Shippingin merkittävät mahdollisuudet korostuvat 1,5 asteen skenaariossa, sillä liiketoiminnalla on mahdollisuus kasvaa vähäpäästöisempiä kuljetuksia valitsevien asiakkaiden kumppanina. ESL Shipping on jo tehnyt erittäin merkittäviä investointeja vähäpäästöisempiin aluksiin, joten merkittävät siirtymäriskit liittyvät enemmän alentuneiden ilmastotavoitteiden mahdollisuuteen. Merenkulkutoiminnan vuoksi fyysisiä riskejä on seurattava aktiivisesti erityisesti 3 celsiusasteen skenaariossa, joka toteutuessaan edellyttää liiketoiminnalta sopeutumista uudenlaisiin sään ääri-ilmiöihin.
ESL Shippingin kyky mukauttaa strategiaansa ilmastonmuutokseen liittyviin riskeihin on lähes kaikkien siirtymä- ja fyysisten
riskien osalta riittävällä tasolla. Vaikka riski ei noussut kaksoisolennaisuusanalyysissä olennaiseksi, lyhyen aikavälin ilmastoriskiksi on tunnistettu vihreään siirtymään liittyvän poliittisen sääntelyn mahdollinen muuttuminen, johon varautuminen on rajallisen näkyvyyden vuoksi hankalaa.
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Aspo päivitti kaksoisolennaisuusanalyysinsä keväällä 2025, minkä tuloksena vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyviä toistoja karsittiin ja sidosryhmien odotukset huomioitiin entistä paremmin. Päivitys pohjautuu vuonna 2023 tehtyyn kaksoisolennaisuusanalyysin pisteytyksiin ja kynnysarvoihin. Aspo arvioi olennaisuusanalyysiaan seuraavan kerran vuonna 2026.
Aspon kaksoisolennaisuusanalyysi (Double Materiality Assessment, DMA) koostui sidosryhmähaastatteluista, olennaisten ESRS-aiheiden tarkastelusta, vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien asiantuntija-arvioinnista ja konsernitason analyysistä.
Kevään 2025 aikana haastateltiin rahoittajia, toimittajia sekä asiakkaita, minkä myötä sidosryhmien odotukset huomioitiin entistä paremmin kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksessä. Lisäksi päivityksessä huomioitiin vuoden 2023 kaksoisolennaisuusanalyysin tuloksia, joissa sidosryhmien näkökulmat varmistettiin liiketoiminnoittain käydyn vuoropuhelun sekä sidosryhmäkyselyn kautta. Kyselyllä kartoitettiin merkittävimpien sidosryhmien kuten työntekijöiden, toimittajien ja asiakkaiden odotuksia ja näkökulmia heihin kohdistuvista vaikutuksista. Tämän lisäksi aiheesta keskusteltiin omistajien,
hallituksen jäsenten ja rahoittajien kanssa. Vaikka sidosryhmätutkimuksen tulokset, kuten vaikutusten merkittävyys, eivät suoraan vaikuttaneet vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien pisteytykseen, ne otettiin kuitenkin huomioon pisteytystä tehtäessä.
Sidosryhmien kanssa käydyn vuoropuhelun jälkeen tarkasteltiin liiketoiminoille mahdollisesti olennaisia ESRS-aiheita. Kattava lista mahdollisista olennaisista ESRS-aiheista laadittiin arvioimalla asiaankuuluvaa tutkimusaineistoa, ESRS-standardien ohjeistusta ja muuta aiheeseen liittyvää toimialatietoa liiketoimintojen arvoketjuista ja liiketoimintamalleista. ESRS-aiheet luokiteltiin sen perusteella, miten merkitykselliseksi ne koettiin Aspolla. Tämän jälkeen valittiin olennaisimmat ESRS-aiheet tarkempaan tarkasteluun.
Vuonna 2025 vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien olennaisuutta arviointiin uudelleen vuoden 2023 pisteytyksen pohjalta. Vuoden 2023 kaksoisolennaisuusanalyysin pisteytyksessä keskeisten ESRS-aiheiden validointia ja niihin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien pisteytystä ja kynnysarvojen määrittelyä varten järjestettiin tytäryhtiöiden sisäisiä asiantuntijatyöpajoja. Pisteytys perustui aikaisempien vastuullisuusraporttien tietoihin sekä sidosryhmäkyselyjen ja tytäryhtiöiden asiantuntijoiden näkemyksiin. Työpajojen tuloksena tunnistettiin ja pisteytettiin vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ja asetettiin kynnysarvot, joiden perusteella määriteltiin olennaiset kestävyysaiheet ESL Shippingille, Telkolle ja Leipurille. Viimeiseen vaiheeseen kuului työpaja, jossa määriteltiin Aspo-konsernille olennaiset aiheet ja kestävyysvaikutukset, -riskit ja -mahdollisuudet. Niiden
Aspon vuosi 2025 | 29
ii VUOSI 2025
iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
Konsernitason kaksoisolennaisuusanalyysissa kaikki liiketoimintojen kaksoisolennaisuusanalyysit koottiin yhteen. Liiketoimintatasolla vaikutusten olennaisuuden arvioinnissa oli otettu mukaan ne vaikutukset, joiden saamat pisteet ylittivät olennaisuuden rajan. Konsernitason kaksoisolennaisuusanalyysissa huomioitiin nämä liiketoimintatasolla korkeimman pistemäärän saaneet olennaisuuden kussakin teemassa. Taloudellisen olennaisuuden arvioinnissa olennaisuus laskettiin liiketoimintojen riskirajoista (M€) suhteessa konsernitason riskirajoihin (M€). Tämän jälkeen euromääräinen riski muunnettiin merkittävyydeksi asteikolla 1–5 konsernitasolla.
Vastuullisuusaihe katsottiin olennaiseksi, kun se täytti kriteerit vaikutuksen olennaisuuden, taloudellisen olennaisuuden tai molempien osalta. Kynnysarvo vaikutuksen olennaisuudelle oli kolme ja taloudelliselle olennaisuudelle neljä. Kaikki liiketoimintatasolla olennaiset aiheet eivät nousseet olennaisiksi konsernitasolla. Vastuullisuusaiheet, jotka ylittivät kynnysarvon konsernitasolla, ovat olennaisia Aspolle ja raportoidaan kestävyysraportointisäädösten mukaisesti.
Kaksoisolennaisuusanalyysissä ei tunnistettu sellaisia yhtiökohtaisia olennaisia vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia, jotka eivät olisi sisältyneet ESRS-standardeihin.
Vaikutusten arviointi sisältää seuraavat vaiheet:
1. Sidosryhmäkeskustelu: Sidosryhmät otettiin mukaan, jotta ymmärrettäisiin heidän odotuksensa ja näkemyksensä liiketoimintojen vaikutuksista. Vuoden
2025 sidosryhmähaastatteluiden tuloksia hyödynnettiin vaikutusten arvioinnissa.
2. Olennaisten kestävyysaiheiden tarkastelu: Asiantuntijoiden tuella kestävyysaiheet luokiteltiin ja merkityksellisimmät aiheet valittiin jatkotarkasteluun.
3. Vaikutusten arviointi: Tärkeimmät kestävyysaiheet muodostivat perustan ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvien todellisten ja potentiaalisten myönteisten ja kielteisten vaikutusten tunnistamiselle. Vuonna 2023 tehdyn tunnistamisen jälkeen vaikutukset pisteytettiin liiketoimintojen asiantuntijoiden kanssa. Myös sidosryhmien näkemykset otettiin huomioon. Liiketoimintotasolla vaikutuksen olennaisuuden arvioinnissa käytettiin tekijöinä mm. skaalaa ja laajuutta, korjaamattomuutta (vain kielteiset vaikutukset) ja todennäköisyyttä. Vaikutuksen olennaisuuden pisteytysalue on 1–5, ja vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien pisteytys määritettiin laskemalla näiden tekijöiden keskiarvo. Vuoden 2025 kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksessä tarkasteltiin uudelleen pisteytyksiä vuoden 2023 tehdyn vaikutusten arvioinnin pohjalta.
4. Olennaisuuden määrittäminen: Liiketoimintatason vaikutuksen olennai-
suuden kynnysarvo asetettiin työpajassa. Konsernitason kaksoisolennaisuusanalyysiin sisällytettiin liiketoimintatason vaikutuksista ne, joiden pistemäärän ylitti olennaisuuden kussakin teemassa. Vuonna 2023 työpajassa asetetut kynnysarvot pysyivät samana vuonna 2025 tehdyssä kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksessä. Prosessiin sisältyi sellaisten toimintojen, liikesuhteiden ja maantieteellisten alueiden tarkastelu, joilla haitallisten vaikutusten riski on suurin. Nämä tekijät otettiin erityisesti huomioon vaikutusten tunnistuksessa ja pisteytyksessä. Kaksoisolennaisuusanalyysissa on otettu huomioon vaikutukset, joihin liiketoiminnat ovat osallisina omien toimintojensa tai liikesuhteidensa kautta. Asianomaisten sidosryhmien ja ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemykset on otettu huomioon sidosryhmien osallistamisvaiheessa sidosryhmäkyselyn sekä vuoden 2025 sidosryhmähaastatteluiden avulla. Kyselyn tulokset on otettu huomioon vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa ja pisteytyksessä.
Korjaamattomuutta on tarkasteltu vain kielteisten vaikutusten osalta. Positiivisten vaikutusten pisteytykseen käytettiin samoja tekijöitä korjaamattomuudesta huolimatta. Vaikutuksen olennaisuuden kynnysarvoksi asetettiin kolme kaikkien liiketoimintojen osalta. Pisteytyksen vaihteluväli oli 1–5. Kynnysarvo kolme perusteltiin sillä, että tulokset ovat linjassa aiemmin raportoitujen kestävyysasioiden, Aspon strategian ja sidosryhmien odotusten kanssa.
Taloudellinen arviointi sisältää seuraavat vaiheet:
1. Sidosryhmäkeskustelu: Sidosryhmät otettiin mukaan, jotta ymmärrettäisiin heidän odotuksensa ja näkemyksensä liiketoimintojen vaikutuksista liiketoimintatasolla. Vuoden 2025 sidosryhmähaastattelujen tuloksia hyödynnettiin taloudellisessa arvioinnissa.
2. Olennaisten ESRS-aiheiden tarkastelu: Asiantuntijoiden tuella ESRS-aiheet luokiteltiin ja merkityksellisimmät aiheet valittiin jatkotarkasteluun.
3. Riskien ja mahdollisuuksien arviointi: Tärkeimmät ESRS-aiheet muodostivat perustan ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvien todellisten, potentiaalisten, myönteisten ja kielteisten vaikutusten
tunnistamiselle. Vuonna 2023 tehdyn tunnistamisen jälkeen vaikutukset pisteytettiin liiketoimintojen asiantuntijoiden kanssa. Myös sidosryhmien näkemykset otettiin huomioon pisteytyksen aikana. Kestävään kehitykseen liittyvien aiheiden taloudellinen olennaisuus muodostuu mm. riskien ja mahdollisuuksien taloudellisen suuruuden perusteella (ns. laajuus, pisteytys 1–5) ja esiintymisen todennäköisyydellä. Riskirajat on arvioitu ja asetettu erikseen kullekin liiketoiminnalle. Vuoden 2025 kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksessä tarkasteltiin uudelleen pisteytyksiä vuoden 2023 tehdyn taloudellisen arvioinnin pohjalta.
4. Olennaisuuden määrittäminen: Liiketoimintatason taloudellisen olennaisuuden kynnysarvo asetettiin työpajassa. Myöhemmin konsernitason arviointi tehtiin laskemalla olennaisuus liiketoimintojen riskirajoista. Konsernitason riskirajojen kynnysarvot asetettiin työpajassa. Vuonna 2023 työpajassa asetetut kynnysarvot pysyivät samana vuonna 2025 tehdyssä kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksessä. Vaikutuksia käytettiin riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen perustana. Esimerkiksi ympäristövahingot (kielteiset vaikutukset) liittyvät vahvasti taloudellisiin riskeihin. Samoin riippuvuus tietyistä luonnonvaroista aiheuttaa taloudellisen riskin. Whistleblowing-ilmoituskanavan tarjoaminen nähtiin mahdollisuutena ehkäistä väärinkäytöksiä ja niistä aiheutuvia taloudellisia seurauksia.
Todennäköisyyden osalta on käytetty prosentuaalista arvoa sen arvioimiseksi, kuinka todennäköisesti riski tai mahdollisuus toteutuu, kun taas laajuuden osalta käytettiin kullekin liiketoiminnalle räätälöityä rahamääräistä (M€) riskirajaa. Taloudellisen olennaisuuden lopullinen pistemäärä
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
laskettiin kertomalla todennäköisyys ja laajuus. Taloudellisen olennaisuuden kynnysarvoksi asetettiin 4 kaikkien liiketoimintojen osalta. Pisteytyksen vaihteluväli oli 1-5. Kynnysarvo 4 perusteltiin sillä, että tulokset ovat linjassa aiemmin raportoitujen kestävyysasioiden, Aspon strategian ja sidosryhmien odotusten kanssa.
Näkökulma vastuullisuuteen liittyvien riskien arviointiin on linjassa Aspon laajemman riskien arviointiprosessin kanssa. Aspo teki vuonna 2025 ilmastoriskianalyysin, jonka myötä Aspo on kehittänyt riskienhallintaprosessiaan varmistaakseen, että taloudelliset ja kestävän kehityksen riskit otetaan huomioon entistä kokonaisvaltaisemmin ja johdonmukaisemmin.
Sisäisen valvonnan osalta ulkoinen neuvonantaja osallistui kaksoisolennaisuusanalyysiin sen varmistamiseksi, että liiketoimintakohtaiset erot olivat hyvin edustettuina arvioinnissa. Taloudellisen arvioinnin osalta Aspon talouden asiantuntijat osallistuivat konsernin kynnysarvon asettamiseen. Liiketoimintojen edustajat, konsernin johtoryhmä, tarkastusvaliokunta ja konsernin hallitus hyväksyivät kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset.
Kestävyysriskien hallintaprosessin pääperiaatteet ja menetelmät ovat samat kuin yhtiön muiden riskien hallinnassa, ja konsernin sisäiset riskiasiantuntijat osallistuivat kestävyysteemojen taloudellisten riskien arviointiin. Olennaisten riskien, vaikutusten ja mahdollisuuksien tunnistamisessa on otettu huomioon konsernin yleiset päätöksentekoprosessit ja hallintomalli. Aspon strategiatiimi on osallistunut tiiviisti prosessiin mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja pisteyttämiseksi.
Aspon kaksoisolennaisuusanalyysi kattaa sen oman toiminnan, jonka lisäksi arvioinnissa on otettu huomioon tuotantoketjun alkupään ja arvoketjun loppupään vaikutukset. Arvioinnissa ei käytetty syöttöparametreja.
Kaksoisolennaisuusanalyysin on tarkoitus olla osa Aspon vuotuista strategiaprosessia, ja sitä on tarkoitus tarkastella yhdessä ESG-asiantuntijoiden ja liiketoimintojen kanssa. Seuraava kaksoisolennaisuusanalyysin tarkistus on suunniteltu vuodelle 2026.
Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisja arviointiprosesseista
E1: ILMASTONMUUTOS (ESRS 2 IRO-1)
Aspo on tarkastellut toimintaansa ja suunnitelmansa tunnistaakseen tosiasialliset ja mahdolliset tulevat kasvihuonekaasupäästöjen lähteet. Kaksoisolennaisuusanalyysissa on tunnistettu omasta toiminnasta kasvihuonekaasupäästölähteet polttoaineesta, logistiikasta ja fossiilipohjaisista tuotteista.
Aspo on kuvannut yleisen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessinsa osiossa IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista. Kyseisessä osiossa kuvattua lähestymistapaa on sovellettu myös ilmastoon liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia arvioitaessa.
Aspo teki vuoden 2025 aikana ilmastoriskianalyysin (sisältäen skenaario- ja resilienssianalyysin), jonka perusteella Aspon liiketoiminnoille tunnistettiin ilmastoon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia sekä toimia, joilla merkittävien ilmastoriskien vaikutuksia hillitään tai niihin sopeudutaan.
Liiketoimintojen ilmastoriskejä arvioitiin 1,5 asteen skenaariossa sekä 3 asteen skenaariossa, jotka ovat TCFD:n riskiviitekehyksen ja IPCC:n ilmastoskenaarioiden mukaisia. Aspon ilmastoriskianalyysi kattaa koko arvoketjun.
Ilmastoon liittyvien siirtymätapahtumien tunnistamisessa Aspo käyttää ilmastoskenaariota, jossa ilmaston lämpeneminen rajoitetaan 1,5 asteeseen. 1,5 asteen skenaario edellyttää erittäin merkittävää muutosta koko taloudessa, jotta globaali hiilineutraalius saavutetaan vuoteen 2050 mennessä. Skenaario korostaa tarvetta hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, energiatehokkuuden parantamiseen sekä uusien innovaatioiden kehittämiseen päästöjen vähentämiseksi. Kaikki siirtymäriskit ja -mahdollisuudet korostuvat 1,5 asteen skenaariossa , liittyen toimintaperiaatteiden ja lainsäädännön muutoksiin, teknologian kehitykseen, markkinoiden muutoksiin sekä yrityksen maineeseen liittyviin tekijöihin.
Ilmastoon liittyvien vaarojen tunnistamisessa Aspo on ottanut suurten päästöjen ilmastoskenaariot huomioon. Kolmen asteen skenaariossa nykyiset päästöjen vähentämistoimet ovat riittämättömiä tavoitteiden saavuttamiseksi useimmissa maissa. Tämän seurauksena globaali lämpötila kohoaa yli 3 astetta vuoteen 2100 mennessä ja johtaa laaja-alaiseen elinolosuhteiden heikkenemiseen sekä peruuttamattomiin vaikutuksiin, kuten merenpinnan nousuun. Kaikkien fyysisten riskien on tunnistettu korostuvan 3 asteen ilmastoskenaariossa. Fyysiset riskit voivat olla akuutteja muutoksia tai kroonisia, eli pidemmän aikavälin, muutoksia ilmastossa. Akuuteiksi riskeiksi luokitellaan mm. kuivuus, tulvat ja myrskyt, kun taas
kroonisia muutoksia ilmastossa ovat mm. keskilämpötilan tai merenpinnan nousu.
ESL Shippingin skenaarioanalyysissä keskityttiin omaan liikennöintialueeseen. Telkon ja Leipurin skenaarioanalyyseissä on huomioitu koko arvoketju eikä maantieteellisiä alueita olla rajattu pois. Skenaarioanalyysissä ei olla huomioitu muita rajoitteita.
Osana ilmastoriskianalyysia jokaiselle liiketoiminnalle järjestettiin kaksi työpajaa, joista ensimmäinen koostui ilmastoriskien ja mahdollisuuksien tunnistamisesta eri skenaarioissa. Tunnistamisen jälkeen liiketoimintojen asiantuntijat pisteyttivät jokaisen riskin ja mahdollisuuden. Pisteytys perustui tytäryhtiöiden asiantuntijoiden näkemyksiin.
Ilmastoon liittyvät fyysiset riskit ja siirtymätapahtumat tunnistettiin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä sekä arvioitiin omaisuuserien tai liiketoiminnan mahdollisuutta altistua näille tapahtumille. Aspo on määritellyt analyysissä fyysisille riskeille sekä siirtymäriskeille ja mahdollisuuksille seuraavanlaiset aikahorisontit: lyhyt aikaväli 0–5 vuotta, keskipitkä aikaväli 5–15 vuotta sekä pitkä aikaväli yli 15 vuotta. Riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa keskeisinä arviointikriteereinä käytettiin vaikuttavuutta ja todennäköisyyttä, jotka pisteytettiin asteikolla 1–5. Kunkin riskin ja mahdollisuuden kokonaispistemäärä määritettiin kertomalla todennäköisyyden ja vaikuttavuuden arvot keskenään. Käytetty pisteytysasteikko pohjautuu Aspon konsernin riskien arviointimenetelmään.
Aspon aikahorisontit ovat linjassa yhtiön strategisen suunnittelun, SBTi-tavoitteiden, sekä alusten käyttöiän kanssa. Aspon strategista suunnittelua tehdään viiden vuoden ajanjaksoissa, ja strateginen suunnittelu on pohjana taloudelliselle suunnittelulle.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
Yhtiön SBTi-tavoitteissa lyhyen aikavälin tavoitteet on asetettu vuoteen 2030, eli 5 vuoden päähän, ja pitkän aikavälin tavoitteet ESL Shippingin osalta vuoteen 2040, eli 15 vuoden päähän. Aspon merkittävimpiä omaisuuseriä ovat ESL Shippingin alukset. Niiden keskimääräinen käyttöikä on useita vuosikymmeniä, eli niiden elinkaari ylittää käytettyjen aikahorisonttien tarkasteluajan. Tämän vuoksi niitä ei käsitellä tässä yhteydessä tarkemmin.
Toisessa työpajassa merkittäville riskeille määritettiin lieventämistoimet sekä arvioitiin liiketoiminnan kykyä hallita näitä riskejä. Lieventämis- ja sopeutumistoimien avulla riskien vaikutusta tai todennäköisyyttä voidaan pienentää, mikä samalla osoittaa liiketoiminnan resilienssiä riskien hallinnassa. Lopuksi liiketoimintojen merkittävät riskit ja mahdollisuudet, jotka olivat ylittäneet konsernitasoisen asetetun kynnysarvon, koottiin konsernitason validointiin.
Aspon ilmastoon liittyvät fyysiset riskit sekä siirtymätapahtumat on esitetty osiossa SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa taulukossa 3.
Aspo on tunnistanut omaisuuserät ja liiketoiminnat, jotka eivät ole yhteensopivia ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kanssa, ja jotka voivat altistua tunnistetuille ilmastoon liittyville vaaroille. Siirtymäriskit ja fyysiset riskit voivat aiheuttaa omaisuuden menetyksiä ja riskeillä voi olla vaikutusta liikevaihtoon tai katteeseen. Aspon tilinpäätöksessä esitetyt ilmastoon liittyvät oletukset ovat yhteneväisiä Aspon ilmastoriskiarvioinnin kanssa.
Aspo on kuvannut yleisen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessinsa kohdassa
IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista.
E2: PILAANTUMINEN (ESRS 2 IRO-1)
Aspo ei ole seulonut toimipaikkojensa sijainteja ja liiketoimintojaan tunnistaakseen tosiasialliset ja mahdolliset pilaantumiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omissa toiminnoissaan ja arvoketjunsa alku- ja loppupäässä eikä ole järjestänyt tästä kuulemisia vaikutuksena olevien kohteiden tai muiden yhteisöiden kanssa.
E3: VESIVARAT JA MERTEN LUONNONVARAT (ESRS 2 IRO-1)
Aspo ei ole arvioinut omistuksiaan ja toimintaansa tunnistaakseen vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omassa toiminnassaan sekä arvoketjunsa alku- ja loppupäässä eikä ole järjestänyt kuulemisia.
E4: BIOLOGINEN MONIMUOTOISUUS JA EKOSYSTEEMIT (ESRS 2 IRO-1)
Aspo ei ole tunnistanut ja arvioinut järjestelmällisesti todellisia ja mahdollisia biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvia vaikutuksia, riippuvuuksia, riskejä tai mahdollisuuksia omien toimipaikkojensa sijaintipaikoissa tai arvoketjunsa eri vaiheissa. Aspo ei ole myöskään tunnistanut ja arvioinut biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä siirtymäriskejä, fyysisiä riskejä ja mahdollisuuksia eikä kuullut vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä. Aspo ei ole käyttänyt biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä koskevaa skenaarioanalyysiä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa ja arvioimisessa.
Aspo on tunnistanut kaksi toimipaikkaa, jotka sijaitsevat biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä. ESL Shippingin tytäryhtiön AtoBatC Shippingin toimipiste sijaitsee Raahen satamassa, joka on suojellun Raahen saariston lähellä. Saaristo kuuluu Natura 2000 -luontotyyppeihin ja on luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2009/147/EY sekä luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun neuvoston direktiiviin 92/43/ETY kuuluva alue. Toinen biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkä alue on Telkon tytäryhtiön toimipisteen lähettyvillä oleva Händelön alue, joka sijaitsee Ruotsin Norrköpingissä. Alue kuuluu Natura 2000 -luontotyyppeihin ja on luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun neuvoston direktiiviin 92/43/ETY kuuluva alue. Kiinteistä toimipisteistä ei aiheudu haitallisia vaikutuksia luontotyyppien ja lajien elinympäristöihin. Norrköpingin toimipisteellä on suojeluviranomaisten myöntämät ympäristöluvat, joiden mukaan toimitaan. Toimipaikkojen osalta ei ole todettu tarpeelliseksi toteuttaa direktiiveissä yksilöityjä biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä lieventäviä toimenpiteitä.
ESL Shippingin aluksilla ei ole merkittävää vaikutusta luonnonsuojelualueisiin, vaikka niiden kulkureitit voivat sijaita luonnonsuojelualueiden lähellä. ESL Shippingin alukset on varustettu painolastiveden käsittelyjärjestelmillä, jotka estävät tulokaslajien leviämisen vesistöstä toiseen painolastiveden mukana. ESL Shippingilla on myös oma IMO:n biofouling-ohjeistoon perustuva biofouling-hallintasuunnitelma, jolla pyritään estämään vieraslajien
kulkeutuminen aluksen rungon kautta. ESL Shippingin sisäiset ohjeet sisältävät IMO:n vedenalaisen melun vähentämisohjeiston mukaiset ohjeet.
E5: RESURSSIEN KÄYTTÖ JA KIERTOTALOUS (ESRS 2 IRO-1)
Aspo ei ole seulonut omaisuuttaan ja toimintaansa tunnistaakseen resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omassa toiminnassaan sekä arvoketjunsa alku- ja loppupäässä eikä ole järjestänyt kuulemisia.
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista (G1) Liiketoiminnan harjoittaminen
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi on kuvattu osiossa Yleiset tiedot, IRO-1. Kun kaksoisolennaisuusanalyysin työpajoissa tunnistettiin liiketoimintaan liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, tunnistamiseen ja arviointiin liittyvissä keskusteluissa käytiin läpi myös toimintojen maantieteellinen sijainti, toiminnot ja toimiala sekä liiketoimien rakenne.
Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset
Luettelo tiedonantovaatimuksista, joita Aspo on noudattanut laatiessaan kestävyysraporttia, on esitetty sisältöindeksinä tämän selvityksen lopussa olevissa liitteissä 1 (Tiedonantovaatimukset ja viittaukset) ja 2 (Muusta EU:n lainsäädännöstä johtuvat datapisteet).
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
Ympäristötiedot
EU-taksonomia
EU-taksonomiaraportointi
EU-taksonomia on ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen luokitusjärjestelmä, jonka avulla investointeja voidaan suunnata kestävämpään toimintaan. Taloudelliset toiminnot luokitellaan taksonomia-asetuksen (asetus (EU) 2020/852) ja sitä täydentävien delegoitujen asetuksien mukaisesti luokitusjärjestelmäkelpoiseksi tai ei-luokitusjärjestelmäkelpoiseksi. Täydentäviä asetuksia ovat seuraavat:
- · Ilmastoa koskeva delegoitu asetus (komission delegoitu asetus (EU) 2021/2139)
- · Tietojen antamista ja esittämistä koskeva delegoitu asetus (komission delegoitu asetus (EU) 2021/2178)
- · Tiettyjä energia-alan taloudellisia toimintoja koskeva delegoitu asetus (komission delegoitu asetus (EU) 2022/1214)
- · Ympäristöä koskeva delegoitu asetus (komission delegoitu asetus (EU) 2023/2486)
Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot luokitellaan edelleen luokitusjärjestelmän mukaisiksi, jos ne täyttävät delegoiduissa asetuksissa määritellyt tekniset arviointikriteerit ((EU) 2021/2139 ja (EU) 2023/2486), ja ne suoritetaan vähimmäistason suojavaatimuksia noudattaen. Teknisten arviointikriteerien täyttämiseksi taloudellisen toiminnan tulee edistää merkittävästi yhden tai useamman ympäristötavoitteen
saavuttamista aiheuttamatta samanaikaisesti merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle.
Aspo raportoi luokitusjärjestelmän mukaisen toiminnan osuuden kirjanpitolain mukaisessa toimintakertomuksessa taksonomia-asetuksen mukaisesti. Tulkinta luokitusjärjestelmäkelpoisuudesta ja -mukaisuudesta perustuu taksonomia-asetukseen, ilmastoa koskevaan delegoituun asetukseen ja ympäristöä koskevaan delegoituun asetukseen sekä niissä määriteltyihin teknisiin arviointikriteereihin: 1) ilmastonmuutoksen hillinnän/ sopeutumisen merkittävä edistäminen; ja 2) ei merkittävää haittaa -kriteerit (Do No Significant Harm, DNSH). Lisäksi Aspo on arvioinut vähimmäistason suojatoimien noudattamista toiminnassaan.
Aspon kestävyysraportin lisäksi ESL Shipping julkaisee oman vastuullisuusraporttinsa, ja Telko julkaisee tarkemmat vastuullisuustiedot toiminnastaan verkkosivuillaan.
Luokitusjärjestelmäkelpoisuus ja -mukaisuus
Konsernin taloudellisia toimintoja on arvioitu, jotta on voitu tunnistaa luokitusjärjestelmäkelpoiset ja -mukaiset toiminnot ilmastoa koskevan delegoidun asetuksen ja ympäristöä koskevan delegoidun asetuksen liitteen I ja II mukaisesti. Aspon liiketoimintayksiköille ESL Shipping, Telko ja Leipurin on suoritettu analyysi ja arvioitu toimintojen luokitusjärjestelmäkelpoisuutta ja -mukaisuutta. Alla on yhteenveto taksonomiasääntelyn mukaisista tunnusluvuista.
| 2025 | Yhteensä (mEUR) | Luokitusjärjes telmän mukaiset toiminnot |
Luokitusjärjes telmäkelpoiset, mutta ei mukaiset toiminnot |
Ei-luokitusjärjes telmäkelpoiset toiminnot |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 616,3 | 8 % | 18 % | 74 % |
| Pääomamenot | 35,2 | 68 % | 23 % | 9 % |
| Toimintamenot | 7,2 | 25 % | 71 % | 4 % |
| 2024 | Yhteensä (mEUR) | Luokitusjärjes telmän mukaiset toiminnot |
Luokitusjärjes telmäkelpoiset, mutta ei mukaiset toiminnot |
Ei-luokitusjärjes telmäkelpoiset toiminnot |
| Liikevaihto | 592,6 | 5 % | 25 % | 69 % |
| Pääomamenot | 49,7 | 88 % | 8 % | 5 % |
| Toimintamenot | 8,1 | 20 % | 75 % | 5 % |
LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISUUS
Yhtiö on arvioinut ESL Shippingin toiminnan luokitusjärjestelmäkelpoiseksi, sillä kaikki ESL Shippingin alukset ovat luokitusjärjestelmäkelpoisia toiminnon CCM 6.10 sekä CE 2.6 ja CE 5.3 määritelmän mukaan. CE 2.6 ja CE 5.3 mukaisista toiminnoista ei tilikauden aikana ole syntynyt liikevaihtoa, pääomamenoja tai toimintamenoja, sillä aluksia ei ole poistettu käytöstä romutettavaksi.
Suurin osa Aspon liiketoiminnasta on arvioitu ei-luokitusjärjestelmäkelpoiseksi sisältäen Telkon ja Leipurin liiketoiminnat. Telko on muovien, teollisuuskemikaalien ja voiteluaineiden jakelija ja Leipurin leipomoiden ja elintarviketeollisuuden tarvitsemien raaka-aineiden toimittaja. Näitä toimintoja ei pidetä luokitusjärjestelmäkelpoisina, koska liiketoiminnat eivät vastaa mitään ilmastoa koskevan delegoidun asetuksen tai ympäristöä koskevan delegoidun asetuksen mukaista luokitusjärjestelmäkelpoista toimintoa.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
| Taloudellinen aktiviteetti | Kuvaus | NACE-koodi |
|---|---|---|
| Ilmastonmuutoksen hillintä (Climate change mitigation, CCM) 6.10 Meri- ja rannikkovesiliiken teen rahtialukset sekä satama- ja aputoimintoihin tarkoitetut alukset |
Aikataulunmukaiseen tai muuhun meri- tai rannikkovesiliikenteen tavarakulje tukseen tai yhdistettyyn tavara- ja henkilökuljetukseen suunniteltujen ja va rustettujen alusten hankinta, rahoitus, vuokraus (miehistön kanssa tai ilman) ja käyttö. Satama- ja aputoimintoihin tarvittavien alusten, kuten hinaajien, kiinnitys-, luotsi- ja pelastusalusten sekä jäänmurtajien hankinta, rahoitus, vuokraus ja käyttö. |
H50.2, H52.22 ja N77.34 |
| Kiertotalouteen siirtyminen (Transition to a circular economy, CE) 2.6 Käytöstä poistettujen tuotteiden puhdistaminen ja purkaminen |
Sellaisten laitosten rakentaminen, käyttö ja parantaminen, joilla puretaan ja puhdistetaan käytöstä poistettuja monimutkaisia tuotteita, irtainta omaisuut ta ja näiden osia materiaalien talteenottoa tai osien uudelleenkäyttöä varten. |
E38.31, E38.32 ja E42.99 |
| Kiertotalouteen siirtyminen (Transition to a circular economy, CE) 5.3 Käytöstä poistettujen tuotteiden ja tuotekomponenttien valmistelu uudelleenkäyttöön |
Tuotteiden ja komponenttien valmistelu uudelleenkäyttöön käyttöiän lopussa. Ei tiettyjä NACE koodeja |
LUOKITUSJÄRJESTELMÄNMUKAISUUS
Täyttääkseen luokitusjärjestelmän mukaisuuden määritelmän luokitusjärjestelmäkelpoisen taloudellisen toiminnon tulee edistää merkittävästi yhtä tai useampaa ympäristötavoitetta täyttämällä tekniset arviointikriteerit aiheuttamatta merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille (DNSH-kriteerit). Lisäksi liiketoiminnassa tulee noudattaa vähimmäistason suojatoimia (minimum safeguards).
Aspon liiketoimintayksiköistä herkällä Itämerellä toimivalla ESL Shippingilla on luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintoja, joista osa on myös luokitusjärjestelmän mukaista. ESL Shippingin luokitusjärjestelmän mukainen toiminta edistää ilmastonmuutoksen hillitsemistä. ESL Shippingin toimintoon CCM 6.10 liittyvä liiketoiminta on osittain luokitusjärjestelmän mukaista, sillä alukset ovat myös kuljettaneet hiiltä energiantuotantoa varten. Näin ollen liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot ovat osittain luokitusjärjestelmän mukaista.
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
Aspon luokitusjärjestelmän mukainen toiminto CCM 6.10 sisältää ESL Shippingin liikenteessä olevat uusimmat alukset (Viikki, Haaga ja Green Coasterit) ja uusien Green Coaster ja Green Handy -alusten rakentamisen. Näiden alusten arviointiin sovelletaan ilmastoa koskevan delegoidun asetuksen toimintoon CCM 6.10 liittyvien teknisten arviointikriteerien kohtaa 1d. Tämän mukaan alukset ovat 31.12.2025 asti saaneet energiatehokkuutta mittaavan suunnitteluindeksiarvon (EEDI), joka on vähintään 10 % pienempi kuin 1.4.2022 sovellettavat EEDI-vaatimukset, jos aluksissa voidaan käyttää polttoainetta, joka ei aiheuta suoria hiilidioksidipäästöjä tai uusiutuvista lähteistä tuotettuja polttoaineita. ESL Shippingin aluksista Viikki ja Haaga ovat 18,5 % ja Green Coaster -sähköhybridialukset 20,5 % alle vaaditun tason. Tämän perusteella yhtiö tulkitsee tekniset arviointikriteerit täytetyiksi, ja
näiden alusten edistävän merkittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemistä.
Ilmastonmuutoksen hillitsemisen merkittävää edistämistä koskevan teknisten arviointikriteerien kohdassa 2 todetaan, että alusten ei tule olla tarkoitettu fossiilisten polttoaineiden kuljettamiseen. Viikki, Haaga sekä Green Coaster -alukset täyttävät kriteerit, sillä niitä ei ole tarkoitettu fossiilisten polttoaineiden kuljetuksiin. Viikillä ja Haagalla on kuitenkin kuljetettu fossiilisia polttoaineita, mikä on huomioitu raportoinnissa käsittelemällä kyseisten kuljetusten osuus liikevaihdosta 3,8 % (5,1) luokitusjärjestelmäkelpoisena, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisena. Näin ollen kyseiset alukset edistävät merkittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemistä.
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
Koska CCM 6.10 -toiminto sisältää vain ESL Shippingin liiketoiminnan, merkittävää haittaa -kriteerien (DNSH) analyysi on tehty pääosin liiketoimintatasolla. Ilmastoriskiarviointi on toteutettu
Aspo-konsernin tasolla. Ilmastoa koskevan delegoidun asetuksen toimintoa CCM 6.10 koskevat DNSH-kriteerit vaativat yleisten kriteerien ja toimintokohtaisten kriteerien noudattamista. Analyysin yksityiskohtia on kuvattu alla tarkemmin kunkin viiden ympäristötavoitteen osalta. Analyysin perusteella ESL Shippingin toiminta täyttää kaikki ilmastonmuutoksen hillintää koskevat DNSH-kriteerit.
ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN
Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat DNSH-kriteerien vaatimukset sisältävät perusteellisen ilmastoriskien ja haavoittuvuuden arvioinnin sekä olennaisten fyysisten ilmastoriskien tunnistamisen ilmastoa koskevan delegoidun asetuksen lisäyksen A mukaisesti.
Aspo on suorittanut vuonna 2025 ilmastoriskianalyysin, jonka perusteella ilmastonmuutokseen sopeutuminen on määritelty olennaiseksi teemaksi. Aihetta on käsitelty tarkemmin kohdassa ESRS 2 ja SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa.
VEDEN JA MEREN LUONNONVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA SUOJELU
Ilmastoa koskevan delegoidun asetuksen lisäys B määrittelee DNSH-kriteerit veden ja meren luonnonvarojen kestävälle käytölle ja suojelulle, mukaan lukien veden laadun säilyttämiseen ja vesistressin välttämiseen liittyvien riskien tunnistaminen ja käsitteleminen. Vedenkäytön ja vesiensuojelun hallintasuunnitelma tulisi laatia mahdollisten vaikutusten kohteeksi joutuneille vesistöille asianomaisia sidosryhmiä kuullen.
Aspon vuosi 2025 | 34
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
ESL Shipping on laatinut vesiensuojelusuunnitelman ilmastoa koskevan delegoidun asetuksen lisäyksen B mukaisesti. ESL Shipping on sisällyttänyt vesiensuojelusuunnitelman mukaisiin ohjeisiinsa vesiensuojeluun ja veden laadun seurantaan liittyvät toimenpiteet. Lisäksi ESL Shipping on ryhtynyt toimenpiteisiin varmistaakseen, että sen toiminta ei haittaa merivesien hyvän ympäristön tilan saavuttamista tai heikennä jo hyvässä tilassa olevia merivesiä. Viikki-, Haaga- sekä Green Coaster -alukset ovat saaneet useita vesiensuojeluun ja saastumisen ehkäisyyn liittyviä sertifikaatteja ja täyttävät siten edellä mainitut kriteerit. EU-direktiivin 2011/92/EY mukaan ympäristövaikutusten arviointi vaaditaan satamien ja vesiväylien rakentamiseen tai käyttöön, mutta ei alusten liikennöintiin. Näin ollen ympäristövaikutusten arviointia ei ole suoritettu.
SIIRTYMINEN KIERTOTALOUTEEN
Ilmastoa koskevan delegoidun asetuksen toiminnolle CCM 6.10 määritellyt DNSH-kriteerit vaativat, että yhtiöllä on käytössä toimenpiteet jätteiden käsittelemiseksi ja kierrättämiseksi asianmukaisesti käyttöiän lopussa. Käytössä olevien alusten ja niitä korvaavien uusien alusten, joiden bruttovetoisuus on yli 5 000, toiminnan tulee olla asetuksen (EU) N:o 1257/2013 mukaista ja alusten romutuksessa tulee käyttää asianmukaisia kierrätyslaitoksia (komission päätös 2016/2323). Aluksella syntyvien jätteiden käsittelyn tulee noudattaa direktiiviä (EU) 2019/883 ja kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n MARPOL-yleissopimuksen liitettä V.
ESL Shippingin aluksilla syntyvä jäte lajitellaan ja varastoidaan aluksilla ja toimitetaan jatkokäsiteltäväksi satamissa. Telakointeihin valitaan toimijoita, jotka kykenevät käsittelemään telakoinnissa syntyvän jätteen kestävällä tavalla. Voiteluaineet ja muut ongelmajätteet käsitellään siten, että niitä voidaan hyödyntää kierrätyksessä. ESL Shippingilla on toimintaohjeet, jotka koskevat jätteiden käsittelyä, jäteturvallisuutta, kierrätystä ja romutuksia. Luokituslaitos on antanut yhtiölle todistuksen MARPOL-sopimuksen noudattamisesta.
YMPÄRISTÖN PILAANTUMISEN EHKÄISY JA VALVONTA
Ympäristön pilaantumisen ehkäisyä ja valvontaa varten CCM 6.10 -toiminnolle esitetyt DNSH-kriteerit vaativat, että polttoaineen rikkipitoisuus on enintään 0,5 % (maailmanlaajuinen raja-arvo) tai 0,1 % (SECA-alueet) noudattaen myös IMO:n MARPOL-yleissopimuksen liitettä VI ja direktiiviä (EU) 2016/802.
ESL Shippingin alusten Viikin ja Haagan rikkipäästöjä seurataan jatkuvasti mm. osana CSI (Clean Shipping Index) -sertifikaattien verifiointia.
Vuoden lopussa seitsemälle Green Coaster -alukselle oli myönnetty paras viiden tähden CSI-luokitus.
Alusten on noudatettava IMO:n MAR-POL-yleissopimuksen liitteessä VI olevan typen oksidipäästöjä koskevaa sääntöä 13. NOx-päästöjä seurataan osana EU MRV -päästöraportointia.
Harmaan ja mustan veden päästöjen osalta Viikillä, Haagalla ja Green Coaster-aluksilla on luokituslaitoksen
myöntämät jäteveden käsittelyyn liittyvät sertifikaatit, jotka ovat IMO:n MARPOL-sopimuksen liitteen IV mukaisia. Lisäksi ESL Shippingin sisäisessä ohjeistuksessa todetaan, että kaikki laivoilla syntyvä jätevesi tulisi toimittaa maihin käsiteltäväksi, mikäli se on käytännöllisesti ja kohtuullisesti järjestettävissä. Luokituslaitoksen myöntämät sertifikaatit kattavat myös asetuksessa (EU) N:o 528/2012 mainitut vaatimukset liittyen antifouling-maalien ja biosidivalmisteiden myrkyllisyyden minimoimiseen.
BIOLOGISEN MONIMUOTOISUUDEN JA EKOSYSTEEMIEN SUOJELU JA ENNALLISTAMINEN
CCM 6.10 -toiminnolle määriteltyihin biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista koskeviin DNSH-kriteereihin kuuluu tulokaslajien leviämisen estäminen osana painolastivesiä tai alusten vedenalaisten osien kautta. Melua ja tärinää rajoitetaan käyttämällä melua vaimentavia potkureita, eikä toiminta estä direktiivin 2008/56/EY mukaisen hyvän ympäristön tilan saavuttamista.
ESL Shippingin alukset on varustettu painolastiveden käsittelyjärjestelmillä kansainvälisen laivojen painolastiveden ja sedimenttien valvontaa ja hallintaa koskevan yleissopimuksen mukaisesti. ESL Shippingilla on myös oma IMO:n biofouling-ohjeistoon perustuva biofouling-hallintasuunnitelma, jolla estetään tulokaslajien kulkeutuminen aluksen vedenalaisten osien kautta. Ohjeistukset vedenalaisen melun vähentämiseksi sisältyvät ESL Shippingin sisäisiin ohjeisiin, jotka ovat IMO:n
vedenalaisen melun vähentämisohjeiston mukaisia.
Viikille, Haagalle ja Green Coaster -aluksille on myönnetty useita sertifikaatteja, jotka tukevat sitä, että toiminta ei haittaa direktiivin 2008/56/EY mukaisen meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Tämä edellyttää asianmukaisia toimenpiteitä negatiivisten vaikutusten ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi, jotka on kuvattu direktiivin kuvaajissa 1 (biologinen monimuotoisuus), 2 (tulokaslajit), 6 (merenpohjan koskemattomuus), 8 (saasteet), 10 (roskaantuminen) ja 11 (melu/energia). Lisäksi tulee ottaa huomioon komission päätöksen (EU) 2017/848 mukaiset kyseisiä kuvaajia koskevat perusteet ja tarpeen mukaan menetelmästandardit.
Vähimmäistason suojatoimet (Minimum safeguards)
Osana luokitusjärjestelmän mukaisuuden arviointia Aspo on arvioinut myös vähimmäistason suojatoimien noudattamisen täyttymistä. Sosiaaliset vähimmäistason suojatoimet ovat menettelyjä, jotka taloudellista toimintaa harjoittava yritys toteuttaa sen varmistamiseksi, että noudatetaan OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille sekä YK:n ohjaavia periaatteita, jotka koskevat yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia, mukaan lukien Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista antamaa julistusta, kahdeksaa keskeistä ILO:n yleissopimusta ja kansainvälistä ihmisoikeusasiakirjaa. Keskeisissä ILO:n yleissopimuksissa määritellään ihmisoikeudet ja työntekijöiden oikeudet, joita yritysten olisi kunnioitettava.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
Sosiaaliset vähimmäistason suojatoimet liittyen ihmisoikeuksiin, mukaan lukien työntekijöiden oikeudet, lahjontaan ja korruptioon, verotukseen sekä reiluun kilpailuun toteutuvat arvion mukaan ESL Shippingin toiminnassa, ja niihin liittyviä periaatteita ja politiikkoja sovelletaan ESL Shippingin liiketoiminnassa.
ESL Shipping noudattaa dokumentoitua HRDD -prosessia, jossa tunnistetaan, arvioidaan ja priorisoidaan ihmisoikeusriskit koko arvoketjussa sekä määritellään lieventämistoimet tunnistetuille riskeille. Ihmisoikeusstandardien noudattaminen on pakollista kaikille kolmansille osapuolille, jotka työskentelevät ESL Shippingin kanssa, ja sitä valvotaan jatkuvasti. ESL Shippingin johto hyväksyy yhtiössä noudatettavan HRDD -prosessin, valvoo vähimmäistason suojatoimien toteutumista sekä puuttuu mahdollisiin epäkohtiin ja raportoi niistä hallitukselle.
HRDD -prosessin avulla varmistetaan, että toiminta on EU -taksonomian mukaista ja ettei se aiheuta merkittävää haittaa. Mikäli olennaisia puutteita havaitaan, eikä toimittaja toteuta korjaavia toimenpiteitä sovitun määräajan puitteissa, toimittaja suhde on mahdollista purkaa olennaiseen sopimusrikkomukseen perustuen.
Tunnusluvut ja laskentaperiaatteet
Taksonomiasääntelyn mukaan rapor toitavat tunnusluvut ovat liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot, ja ne esitetään ympäristöä koskevan delegoidun asetuksen liitteen II mukaisessa taulu kossa. Tunnuslukujen laskentaperiaatteet ja yksityiskohtaiset tiedot on esitetty taulukoiden jälkeen.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
■ LIIKEVAIHTO LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISIIN JA LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAISIIN TUOTTEISIIN TAI PALVELUIHIN LIITTYVISTÄ TALOUDELLISISTA TOIMINNOISTA
| Tilikausi 2025 | 2025 | Merkittävän edistämisen kriteerit | "Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) |
||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Taloudelliset toiminnat (1) | Koodi (a) (2) | Liikevaihto (3) | Osuus liikevaihdosta, 2025 (4) |
muutoksen hillintä (5) maston Il |
muutokseen minen (6) maston sopeutu Il |
Vesi (7) | minen (8) Ympäristön pilaantu |
Kiertotalous (9) | muotoisuus (10) Biologinen moni |
muutoksen hillintä (11) maston Il |
muutokseen minen (12) maston sopeutu Il |
Vesi (13) | minen (14) Ympäristön pilaantu |
Kiertotalous (15) | muotoisuus (16) Biologinen moni |
mäistason met (17) suojatoi m Vähi |
mukaisten (A.1) tai luokitus- mäkelpoisten (A.2.) män osuus liikevaihdosta, Luokitusjärjestel vuosi 2024 (18) järjestel |
mahdollistava minta (19) Luokka toi |
mä minta (20) Luokka siirty toi |
| A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT | |||||||||||||||||||
| A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat | |||||||||||||||||||
| Meri- ja rannikkovesiliikenteen rahtialukset sekä satama- ja aputoimintoihin tarkoitetut alukset |
CCM 6.10 |
48,5 | 8 % | K | E/S | E/S | E/S | E/S | E/S | K | K | K | K | K | K | 5 % | S | ||
| Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1) |
48,5 | 8 % | 8 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | K | K | K | K | K | K | 5 % | ||||
| Josta mahdollistavat toiminnat | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | K | K | K | K | K | K | 0 % | M | ||||
| Josta siirtymätoiminnat | 48,5 | 8 % | 8 % | K | K | K | K | K | K | 5 % | S | ||||||||
| A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat | |||||||||||||||||||
| Meri- ja rannikkovesiliikenteen rahtialukset sekä satama- ja aputoimintoihin tarkoitetut alukset |
CCM | 6.10 110,8 18 % | KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL | 25 % | |||||||||||||||
| Käytöstä poistettujen tuotteiden puhdistaminen ja purkaminen CE 2.6 | 0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL | KEL E/KEL | 0 % | ||||||||||||||||
| Käytöstä poistettujen tuotteiden ja tuotekomponenttien valmistelu uudelleenkäyttöön |
CE 5.3 | 0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL | KEL E/KEL | 0 % | |||||||||||||||
| Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2) |
110,8 18 % | 18 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 25 % | |||||||||||
| A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2) |
159,4 26 % | 26 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 31 % |
| B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT | |
|---|---|
| Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto | 457,0 74 % |
| Yhteensä | 616,4 100 % |
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
■ PÄÄOMAMENOT LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISIIN JA LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAISIIN TUOTTEISIIN TAI PALVELUIHIN LIITTYVISTÄ TALOUDELLISISTA TOIMINNOISTA
| Tilikausi 2025 | 2025 | Merkittävän edistämisen kriteerit | "Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) |
||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Taloudelliset toiminnat (1) | Koodi (a) (2) | menot (3) ma Pääo |
menoista, ma Osuus pääo 2025 (4) |
muutoksen hillintä (5) maston Il |
muutokseen minen (6) maston sopeutu Il |
Vesi (7) | minen (8) Ympäristön pilaantu |
Kiertotalous (9) | muotoisuus (10) Biologinen moni |
muutoksen hillintä (11) maston Il |
muutokseen minen (12) maston sopeutu Il |
Vesi (13) | minen (14) Ympäristön pilaantu |
Kiertotalous (15) | muotoisuus (16) Biologinen moni |
mäistason met (17) suojatoi m Vähi |
mukaisten (A.1) tai luokitus mäkelpoisten (A.2.) menoista, män Luokitusjärjestel vuosi 2024 (18) ma osuus pääo järjestel |
mahdollistava minta (19) Luokka toi |
minta (20) mätoi Luokka siirty |
| A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT | |||||||||||||||||||
| A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat | |||||||||||||||||||
| Meri- ja rannikkovesiliikenteen rahtialukset sekä satama- ja aputoimintoihin tarkoitetut alukset |
CCM 6.10 |
23,9 68 % | K | E/S | E/S | E/S | E/S | E/S | K | K | K | K | K | K | 88 % | S | |||
| Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1) |
23,9 68 % | 68 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | K | K | K | K | K | K | 88 % | |||||
| Josta mahdollistavat toiminnat | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | K | K | K | K | K | K | 0 % | M | ||||
| Josta siirtymätoiminnat | 23,9 68 % | 68 % | K | K | K | K | K | K | 88 % | S | |||||||||
| A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat | |||||||||||||||||||
| Meri- ja rannikkovesiliikenteen rahtialukset sekä satama- ja aputoimintoihin tarkoitetut alukset |
CCM 6.10 |
8,1 23 % | KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL | 8 % | |||||||||||||||
| Käytöstä poistettujen tuotteiden puhdistaminen ja purkaminen CE 2.6 | 0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL | KEL E/KEL | 0 % | ||||||||||||||||
| Käytöstä poistettujen tuotteiden ja tuotekomponenttien valmistelu uudelleenkäyttöön |
CE 5.3 | 0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL | KEL E/KEL | 0 % | |||||||||||||||
| Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2) |
8,1 23 % | 23 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 8 % | |||||||||||
| A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2) |
31,9 91 % 90,6 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 95 % |
| B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT | ||
|---|---|---|
| Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot | 3,3 | 9 % |
| Yhteensä | 35,2 100 % |
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
■ TOIMINTAMENOT LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISIIN JA LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAISIIN TUOTTEISIIN TAI PALVELUIHIN LIITTYVISTÄ TALOUDELLISISTA TOIMINNOISTA
| Tilikausi 2025 2025 |
Merkittävän edistämisen kriteerit | "Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) |
|||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Taloudelliset toiminnat (1) | Koodi (a) (2) | menot (3) minta Toi |
menoista, minta Osuus toi 2025 (4) |
muutoksen hillintä (5) maston Il |
muutokseen minen (6) maston sopeutu Il |
Vesi (7) | minen (8) Ympäristön pilaantu |
Kiertotalous (9) | muotoisuus (10) Biologinen moni |
muutoksen hillintä (11) maston Il |
muutokseen minen (12) maston sopeutu Il |
Vesi (13) | minen (14) Ympäristön pilaantu |
Kiertotalous (15) | muotoisuus (16) Biologinen moni |
mäistason met (17) suojatoi m Vähi |
mukaisten (A.1) tai luokitus- mäkelpoisten (A.2.) menoista, män Luokitusjärjestel vuosi 2024 (18) minta osuus toi järjestel |
mahdollistava minta (19) Luokka toi |
minta (20) mätoi Luokka siirty |
| A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT | |||||||||||||||||||
| A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat | |||||||||||||||||||
| Meri- ja rannikkovesiliikenteen rahtialukset sekä satama- ja aputoimintoihin tarkoitetut alukset |
CCM 6.10 |
1,8 25 % | K | E/S | E/S | E/S | E/S | E/S | K | K | K | K | K | K | 20 % | S | |||
| Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1) |
1,8 25 % | 25 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | K | K | K | K | K | K | 20 % | |||||
| Josta mahdollistavat toiminnat | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | K | K | K | K | K | K | 0 % | M | ||||
| Josta siirtymätoiminnat | 1,8 25 % | 25 % | K | K | K | K | K | K | 20 % | S | |||||||||
| A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat | |||||||||||||||||||
| Meri- ja rannikkovesiliikenteen rahtialukset sekä satama- ja aputoimintoihin tarkoitetut alukset |
CCM 6.10 |
5,1 71 % | KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL | 75 % | |||||||||||||||
| Käytöstä poistettujen tuotteiden puhdistaminen ja purkaminen CE 2.6 | 0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL | KEL E/KEL | 0 % | ||||||||||||||||
| Käytöstä poistettujen tuotteiden ja tuotekomponenttien valmistelu uudelleenkäyttöön |
CE 5.3 | 0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL | KEL E/KEL | 0 % | |||||||||||||||
| Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2) |
5,1 71 % | 71 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 75 % | |||||||||||
| A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2) |
6,9 96 % 96,5 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 95 % |
| B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT | ||
|---|---|---|
| Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot | 0,3 | 4 % |
| Yhteensä | 7,2 100 % |
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
Liikevaihto
Aspo soveltaa liikevaihtoa koskevan tunnusluvun laskennassa samoja IFRS-standardien mukaisia laadintaperiaatteita, joita se soveltaa konsernitilinpäätöksessään. Liikevaihdon tuloutusperiaatteet on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.1. Liikevaihtoa koskevan tunnusluvun laskennassa käytetty kokonaisliikevaihto on koko Aspo-konsernin liikevaihto, sisältäen Leipurin liiketoiminnan, joka esitetään konsernitilinpäätöksessä lopetettuna toimintona.
Taksonomiakelpoinen liikevaihto sisältää sen osuuden konsernin kokonaisliikevaihdosta, joka syntyy taksonomian piiriin kuuluvista toiminnoista, eli ESL Shipping -segmentin liikevaihdon. Green Coaster -laivojen myynnistä saadut tuotot on kuitenkin jätetty taksonomiakelpoisen liikevaihdon ulkopuolelle. Ympäristön kannalta kestävä, eli luokitusjärjestelmän mukainen liikevaihto, koostuu alusten Viikki ja Haaga liikevaihdosta (pois lukien kuljetetun energiahiilen myynti), sekä Green Coaster -alusten liikevaihdosta. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto koostuu Telko-segmentin ja lopetetun toiminnon (Leipurin) liikevaihdosta.
Pääomamenot
Aspo sisällyttää pääomamenojen laskentaan taksonomia-asetuksen mukaisesti investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin. Lisäykset aineellisiin hyödykkeisiin on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.1, ja lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin
liitetiedossa 4.2. Pääomamenot eivät sisällä yrityshankintojen kautta tulleita lisäyksiä. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot koostuvat ESL Shipping -segmentin investoinneista. Konsernin muut pääomamenot ovat ei-luokitusjärjestelmäkelpoisia.
ESL Shippingin luokitusjärjestelmän mukaiset pääomamenot koostuivat investoinneista Viikki- ja Haaga -aluksiin sekä uusiin ja yhä rakenteilla oleviin Green Coaster -aluksiin sekä tilattuihin Green Handy -aluksiin. Telakoinnit sisältyvät pääomamenoihin, koska ne on konsernissa tulkittu investoinneiksi eikä huoltokuluiksi. Investoinnit niihin kuuteen Green Coaster -alukseen, jotka on myyty tai tullaan myymään eteenpäin pooling-järjestelyyn osallistuville omistajille, eivät sisälly pääomamenoihin.
Pääomamenosuunnitelma
Tilatuista kahdestatoista uudesta, edistyksellistä Green Coaster -sähköhybridialuksesta yhdeksän on luovutettu ja kolme on vielä rakenteilla. Aluksista kuusi jää Aspon omistukseen ja kuusi myydään edelleen. Vielä rakenteilla olevat Green Coaster -alukset valmistuvat vuonna 2026. Lisäksi ESL Shipping on tilannut neljä metanolikäyttöistä handy-kokoluokan rahtilaivaa. Green Handy -investoinnin arvo on noin 186 miljoonaa euroa, ja investointi toteutetaan vuosien 2024–2028 aikana. Vuoden 2025 lopussa investointisitoumus näihin kahteen investointiprojektiin on noin EUR 166 miljoonaa euroa. Investoinneista
löytyy lisätietoja konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 4 Sijoitettu pääoma.
Aspon investointisuunnitelma seuraaville vuosille koostuu pääosin Green Coaster ja Green Handy -alusten rakentamiseen liittyvistä menoista. Aspo julkistaa kaikki uudet olennaiset hyväksytyt sijoituspäätökset pörssitiedotteilla.
Pääomamenoinvestointien tulevaisuuden vaikutus
Rakenteilla olevat Green Coaster -alukset ovat modernilla teknologialla varustettuja edistyksellisiä sähköhybridialuksia, ja rakennettavat Green Handy -alukset ovat uuden sukupolven laivoja, joita voidaan liikennöidä täysin fossiilivapaasti käyttämällä vihreää metanolia. Näiden alusten aloittaessa liikennöinnin ne lisäävät ESL Shippingin ja koko Aspo-konsernin luokitusjärjestelmän mukaista liikevaihtoa ja toimintamenoja.
Toimintamenot
Taksonomia-asetuksen mukaiset toimintamenot sisältävät suorat pääomittamattomat kustannukset, jotka liittyvät alusten perusparantamiseen, kunnossapitoon ja korjauksiin, sekä kaikki muut suorat menot, jotka liittyvät yrityksen suorittamaan tai kolmannelle osapuolelle ulkoistettuun aineellisten hyödykkeiden huoltoon ja jotka ovat tarpeen näiden omaisuushyödykkeiden jatkuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Telakointien yhteydessä syntyneet korjaus- ja ylläpitokustannukset kuitenkin aktivoidaan ja raportoidaan pääomamenoina. Konsernin tuloslaskelmassa toimintamenot sisältyvät liiketoiminnan
muihin kuluihin. Liiketoiminnan muut kulut on eritelty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.5.
Luokitusjärjestelmäkelpoiset toimintamenot sisältävät Viikin ja Haagan toimintamenot sekä käyttöönotettujen Green Coaster -alusten toimintamenot. Näiden alusten toimintamenot koostuvat teknisistä huoltokuluista. Luokitusjärjestelmän mukaiset toimintamenot eivät sisällä Viikin ja Haagan energiahiilen kuljetuksiin liittyvää osuutta (vähennetty osuus on laskettu energiahiilen kuljetusten liikevaihdon osuuden perusteella).
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toimintamenot sisältävät Telkon ja Leipurin toimintamenot. Toimintamenot on määritelty koskemaan vain Telkon tai Leipurin omistuksessa olevia rakennuksia, koska kummallakaan yhtiöllä ei ole toiminnassaan käytössä muuta olennaista käyttöomaisuutta. Raportoitu ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toimintameno liittyy Telkon Raumalla sijaitsevan kemikaalivaraston ylläpito- ja korjauskuluihin, sekä ruotsalaisten Swed Handling AB:n ja Kemiverken AB:n omistamien rakennusten ylläpito- ja korjauskuluihin.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
■ YDINVOIMAAN JA FOSSIILISIIN KAASUIHIN LIITTYVIEN TOIMINTOJEN ARVIOINTI
| Ydinenergiaan liittyvät toiminnot | Soveltuuko | |
|---|---|---|
| 1. | Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. |
Ei |
| 2. | Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. |
Ei |
| 3. | Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. |
Ei |
| Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot | ||
| 4. | Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. |
Ei |
| 5. | Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. |
Ei |
| 6. | Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. |
Ei |
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
Ilmastonmuutos (ESRS E1)
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
Aspo sekä ESL Shipping ovat vuoden 2025 aikana asettaneet tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet sekä tehneet siirtymäsuunnitelmat, joilla osaltaan rajoitetaan ilmaston lämpeneminen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti 1,5 asteeseen. Aspon lyhyen aikavälin tavoitteet sekä ESL Shippingin lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet (Net Zero targets) ovat Science Based Targets initiativen (SBTi) verifioimat ja linjassa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen kanssa. Aspon ja ESL Shippingin päästövähennystavoitteet esitetään osiossa E1-3 ja E1-4: Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet, toimet ja resurssit.
Aspon siirtymäsuunnitelma kattaa ESL Shippingin ja Telkon. Telkon siirtymäsuunnitelmaa ei ole esitetty erikseen, koska Telko sisältyy Aspon SBT-tavoitteisiin. ESL Shipping on asettanut erikseen SBT-tavoitteet, minkä vuoksi siirtymäsuunnitelma on esitetty erikseen raportissa. Leipurin
on rajattu pois siirtymäsuunnitelmasta, sillä Aspo ilmoitti vuoden 2025 aikana myyvänsä Leipurin-liiketoiminnan, ja kauppa toteutui maaliskuussa 2026. Siirtymäsuunnitelmat ovat Aspon hallituksen ja johtoryhmän hyväksymiä.
Kaikki ESL Shippingin laivat voivat käyttää uusiutuvia polttoaineita, jotka vähentävät elinkaaripäästöjä jopa 90 %. Pidemmällä aikavälillä myös polttoaineiden alavirran päästöjen oletetaan laskevan.
Telko on jakeluliiketoiminto, joten päästöjen lukkiutumia on haastava arvioida. Molempien päästöt koostuvat suurimmilta osin scope 3 -päästöistä ja erityisesti eniten päästöjä syntyy ostetuista tuotteista. Aspoa ei ole suljettu EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle. Aspon siirtymäsuunnitelma scope 1 ja scope 2 -päästöjen vähentämisestä on esitetty kuvassa 2.
ESL Shippingin siirtymäsuunnitelma laivapolttoaineiden elinkaaripäästöjen vähentämisestä on esitetty kuvassa 3.
■ KUVA 2. ASPON SIIRTYMÄSUUNNITELMA
■ KUVA 3. ESL SHIPPINGIN SIIRTYMÄSUUNNITELMA
Laivapolttoaineiden scope 1 ja scope 3 kategoria 3 -elinkaaripäästöt, ktCO2e
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
Scope 1 ja 2 -tavoitteen osalta Aspon ja ESL Shippingin päästöjen vähentämistoimenpiteet keskittyvät laivaston uudistamiseen sekä uusiutuvien polttoaineiden ja sähkön käytön lisäämiseen aluksilla.
Kuljetettujen fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyviin päästöihin liittyen yhtiön tavoitteena on lopettaa energiatuotannossa käytettävän kivihiilen kuljetus vuoteen 2028 mennessä. ESL Shippingin kivihiilen kuljetusmäärät ovat vähentyneet merkittävästi vuodesta 2023. Suomen lainsäädäntö kieltää kivihiilen käytön energian tuotannossa vuodesta 2029 alkaen.
Siirtymäsuunnitelma on sovitettu yhteen ESL Shippingin ja Aspon liiketoimintastrategian ja rahoitussuunnitelman kanssa.
Vuonna 2025 ESL Shipping allekirjoitti Green Handy -alusten rahoittamiseksi kaksi lainasopimusta: Pohjoismaiden Investointipankin kanssa 45 miljoonan euron lainasopimuksen ja Svenska Skeppshypotekskassanin kanssa 70 miljoonan euron lainasopimuksen.
Lisäksi Aspo on asettanut tavoitteen toimittajiensa SBTi-sitoutumiselle, kattaen sekä Telkon että ESL Shippingin toimittajia. Telko sekä ESL Shipping kannustavat toimittajiaan asettamaan SBT-tavoitteet. Toimittajien sitouttamisesta SBT-tavoitteisiin laaditaan yksityiskohtaisempi suunnitelma myöhemmin.
Vähennyskeinot ja keskeiset toimet esitettynä taulukossa 6.
Aspon liiketoiminnoista ESL Shipping on arvioitu luokitusjärjestelmäkelpoiseksi. Uusien laivojen investointeihin liittyvät pääomamenot on esitetty EU-taksonomiassa. Tilinpäätöksessä on raportoitu investointisitoumukset Green Handy- ja Green Coaster -aluksiin. Aspolla ei ole tunnistettu tulevia merkittäviä toimintamenoja laivainvestointien osalta.
Aspo on jo investoinut energiatehokkaisiin aluksiin, ja laivaston uudistaminen on merkittävä osa Aspon ja ESL Shippingin strategiaa. Siirtymäsuunnitelmat ovat linjassa Aspon strategian kanssa.
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
Aspon vastuullisuuspolitiikan mukaisesti Aspo hillitsee ilmastonmuutosta ja sopeutuu ilmastonmuutokseen pyrkimällä vähentämään hiilidioksidipäästöjä kaikissa toiminnoissaan. Tämän lisäksi Aspo on tunnistanut liiketoimintojensa ilmastonmuutokseen liittyvät fyysiset riskit sekä siirtymäriskit ja -mahdollisuudet. Kaikki liiketoiminnot jakavat tavoitteen vähentää päästöjä koko ketjussa parantamalla energiatehokkuutta ja käyttämällä uusiutuvaa energiaa, kun se on toiminnallisesti ja taloudellisesti mahdollista.
Aspon vastuullisuuspolitiikka kattaa kaikki olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Vastuullisuuspolitiikka koskee Aspo-konsernia ja kaikkia sen liiketoimintoja keskittyen omaan toimintaan. Politiikka ei koske ylä- ja alavirran arvoketjuja. Konsernin liiketoimintojen tulee omaksua vastuullisuuspolitiikka ja noudattaa sen sisältöä
ottamalla käyttöön myös tarvittavat prosessit ja työkalut liiketoimintatasolla. Aspon toimittajien edellytetään sitoutuvan Aspon liiketoimintojen eettisiin ohjeisiin, joiden mukaan toimittajien on noudatettava ympäristölainsäädäntöä ja hankittava toiminnalta vaaditut ympäristöluvat.
Konsernin ja tytäryritysten toimitusjohtajat ovat vastuussa vastuullisuuspolitiikan toteuttamisesta. Seurantaprosessi toteutetaan kerran vuodessa. Vastuullisuuspolitiikka on saatavilla Aspon verkkosivuilla.
Aspo-konserni ja sen liiketoiminnot ovat sitoutuneet noudattamaan YK:n Global Compact -aloitetta, YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta sekä ILO:n julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista.
Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet, toimet ja resurssit
ILMASTONMUUTOSTA KOSKEVAT TAVOITTEET
Aspo sekä ESL Shipping asettivat vuonna 2025 tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet, jotka ovat linjassa ilmaston lämpenemisen rajoittamisessa 1,5 asteeseen. Aspon lyhyen aikavälin tavoitteet sekä ESL Shippingin lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet (Net Zero targets) ovat SBTi-verifioidut. Aspon ilmastotavoitteet kattavat ESL Shippingin ja Telkon. Aspo ja ESL Shipping ovat asettaneet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet, joilla hallitaan olennaisia ilmastoon liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.
ii VUOSI 2025
SISÄLLYS
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
176 TIETOA SIJOITTAJILLE
■ TAULUKKO 6. VÄHENNYSKEINOT JA KESKEISET TOIMET
| Vähennyskeino | Keskeiset toimet |
|---|---|
| Laivaston uudistaminen | Investoinnit uusiin aluksiin sekä aikarahdatun tonniston vaiheittainen korvaaminen energiatehokkaammilla aluksilla. Laivaston uudistaminen on kuvattu tarkemmin osiossa E1-3 ja E1-4: Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet, toimet ja resurssit. |
| Uusiutuvat polttoaineet | Kaikki ESL Shippingin alukset voivat käyttää uusiutuvaa meridieseliä, kaksi aluksista biokaasua. Uusiutuvien polttoaineiden käytön lisäämistä tukee lainsäädäntö ja lisäksi käyttöä pyritään lisäämään yhteistyössä asiakkai den kanssa. Vuosina 2027 ja 2028 valmistuvat Green Handy -alukset voivat käyttää vihreää metanolia polttoaineena. |
| Muut vähennystoimet | Muita vähennystoimia ovat esimerkiksi Virtual Arrival -toimintamallin laajentaminen, maasähkön käytön lisääminen satamakäyntien aikana sekä pienemmät energiatehokkuutta parantavat investoinnit nykyisiin aluksiin. |
| Kivihiilen kuljetuksista luopuminen |
Energiantuotannossa käytettävän kivihiilen kuljetuksen lopettaminen vuoteen 2028 mennessä. Energiakivihiilen kuljetusmäärät ovat jo vähentyneet. |
| Toimittajien sitoutuminen SBTi-aloitteeseen ja SBT tavoitteiden asettaminen |
Aspo kannustaa toimittajiaan asettamaan SBT-tavoitteet. |
SISÄLLYS
Aspo on sitoutunut1 :
-
- vähentämään absoluuttisia scope 1 ja 2 -kasvihuonekaasupäästöjä 42,0 % vuoteen 2030 mennessä (vertailuvuosi 2023)*,
-
- edellyttämään toimittajiensa sitoutumista SBTi:hin niin, että ostettujen tuotteiden ja palvelujen toimittajista päästöt huomioiden 50 prosenttia on sitoutunut SBT-aloitteen tavoitteisiin vuoteen 2029 mennessä (scope 3 kategoria 1) ja
-
- vähentämään absoluuttisia, kuljetettujen fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia scope 3 -päästöjä 100 % vuoteen 2030 mennessä (vertailuvuosi 2023, scope 3 kategoria 11).
*Tavoitteen piiriin kuuluvat maankäyttöön liittyvät päästöt ja poistumat käytetyistä bioenergian raaka-aineista.
ESL Shipping on sitoutunut:
· Saavuttamaan nettonollapäästöt koko arvoketjussaan vuoteen 2040 mennessä.
Lyhyellä aikavälillä ESL Shipping on sitoutunut:
-
- vähentämään kuivarahti- ja irtolastilaivojen operoinnista aiheutuvia scope 1 & 3 -elinkaaripäästöjä 59,6 % tonnimailia kohden vuoteen 2030 mennessä vuoden 2023 lähtötasosta. Tämä vastaa 47,1 %:n absoluuttista vähenemää.*
-
- vähentämään epäsuoria, kuljetettujen fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä 100 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2023 lähtötasosta.
Pitkällä aikavälillä ESL Shipping on sitoutunut:
-
- vähentämään kuivarahti- ja irtolastilaivojen operoinnista aiheutuvia scope 1 & 3 -elinkaaripäästöjä 97,8 % tonnimailia kohden vuoteen 2040 mennessä vuoden 2023 lähtötasosta. Tämä vastaa 97,1 %:n absoluuttista vähenemää.
-
- ylläpitämään 100 %:n absoluuttista vähennystä koskien epäsuoria, kuljetettujen fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvia päästöjä vuodesta 2030 vuoteen 2040 verrattuna vertailuvuoteen 2023.
-
- vähentämään kaikkia jäljellä olevia epäsuoria (scope 3) kasvihuonekaasupäästöjä 90 % vuoteen 2040 mennessä vuoden 2023 lähtötasosta.
*Tavoiteraja sisältää bioenergian raaka-aineista aiheutuvat maaperään liittyvät päästöt ja poistumat. Aspon kolmas tavoite, joka koskee kuljetettujen fossiilisten polttoaineiden käyttöä, perustuu eri rajaukseen kuin E16tiedoksiantovaatimuksen mukainen kasvihuonekaasupäästöjen raportointi. E16raportoinnissa kategoriassa 11 (myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt) kuljetettujen fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvat päästöt on rajattu päästölaskennan ulkopuolelle. Tämän lisäksi Aspon omistama Leipurin, jonka myynnistä kerrottiin elokuussa 2025, on rajattu pois kaikista Aspon tieteeseen perustuvista tavoitteista. Näin ollen vähennystavoitteen rajaus poikkeaa tiedoksiantovaatimuksen E1-6 mukaisesti raportoitujen kasvihuonekaasupäästöjen rajauksesta. Tavoitteet perustuvat markkinaperusteisiin scope 2 -päästöihin.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
176 TIETOA SIJOITTAJILLE
1 Aspon SBTi:n mukainen tavoitemuotoilu on kokonaisuudessaan taulukossa 7
■ TAULUKKO 7. ASPON PÄÄSTÖVÄHENNYSTAVOITTEET
| Aspon SBT-tavoitteet | Lyhyt aikaväli | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Lyhyen aikavälin SBT-tavoite | Yksikkö | Perusarvo 2023 |
2024 | 2025 | Muutos perusarvosta |
2030 tavoitteet | |
| Aspo on sitoutunut vähentämään absoluuttisia scope 1 ja 2 -kasvihuonekaasupäästöjä 42,0 % vuoteen 2030 mennessä (vertailuvuosi 2023)* |
tCO2e | 192 919,1 | 179 691 | 149 319 | -22,60 % | -42 % | 111 893 |
| Aspo on sitoutunut edellyttämään toimittajiensa sitoutumista SBTi:hin niin, että päästöt huomioiden 50 % ostettujen tuotteiden ja palvelujen toimittajista on sitoutunut SBT-aloitteen tavoitteisiin vuoteen 2029 mennessä (scope 3) |
% | 13,90 % | 14,91 % | 15,97 % | 14,89 % | 50 % (2029) | |
| Aspo on sitoutunut vähentämään absoluuttisia, kuljetettujen fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia scope 3 -päästöjä 100 % vuoteen 2030 mennessä (vertailuvuosi 2023, scope 3 kategoria 11). |
tCO2e | 2 231 926 | 779 519 | 567 995 | -74,55 % | -100 % | 0 |
*Tavoitteen piiriin kuuluvat maankäyttöön liittyvät päästöt ja poistumat käytetyistä bioenergian raaka-aineista.
■ TAULUKKO 8. ESL SHIPPINGIN PÄÄSTÖVÄHENNYSTAVOITTEET
| ESL Shippingin SBT-tavoitteet | Lyhyt aikaväli | Pitkä aikaväli | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| SBT-tavoite | Yksikkö | Perusarvo 2023 |
2024 2025 |
Muutos perusarvosta |
2030 tavoitteet | 2040 tavoitteet | |||
| Scope 1 ja 3 -elinkaaripäästöt | tCO2e | 233 218 | 217 565 | 181 227 | -22,29 % | -47,10 % | 123 372 | -97,10 % | 8 176 |
| Scope 1 ja 3 -elinkaaripäästöt | gCO2e/ton-nm | 28,96 | 33,12 | 33,74 | 16,51 % | -59,60 % | 11.70 | -97,80 % | 0.64 |
| Kasvihuonekaasupäästöt kuljetettujen (ei myytyjen) fossiilisten polttoaineiden osalta (scope 3 kategoria 11) |
tCO2e | 2 231 926 | 779 519 | 567 995 | -74,55 % | -100 % | 0 | -100 % | 0 |
| Kaikki loput absoluuttiset scope 3 -päästöt | tCO2e | 64 073 | 54 886 | 51 989 | -18,86 % | n/a | n/a | -90 % | 6 407 |
ESL Shippingin tavoitteet on asetettu käyttäen SBTi:n merenkulun kehityspolkua. Aspon tavoiteasetannassa on käytetty monialaista kehityspolkua. Pitkällä aikavälillä ESL Shippingin tavoitevuosi on 2040, mikä on linjassa merenkulun kehityspolun menetelmien kanssa.
Päästöjen vähentämisessä avainasemassa ovat uudet alukset ja vähäpäästöinen teknologia sekä uusiutuvat polttoaineet. Vähennystavoitteissa on otettu huomioon asiakkaiden lisääntynyt kysyntä vähäpäästöisiä kuljetuksia kohtaan sekä vaatimukset asettaa
päästövähennystavoitteet. Uusiutuvien polttoaineiden käytön lisäämistä tukee lainsäädäntö, ja lisäksi käyttöä pyritään lisäämään yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Kivihiilen kuljetusten vähentämistä tukee Suomen lainsäädäntö, joka kieltää kivihiilen käytön energian tuotannossa vuodesta 2029 alkaen. Jäljelle jäävien scope 3 -päästöjen osalta ESL Shippingin tavoitteena on lähitulevaisuudessa laatia suunnitelma päästöjen vähentämiseksi.
Aspon perusarvo (vuosi 2023) pysyy muuttumattomana. Tilanteet, jolloin perusarvoa tulisi muuttaa liittyvät mm. Aspon strategisiin muutoksiin, kuten yritysostoihin tai myynteihin, jotka aiheuttavat päästöjen uudelleenlaskennan. Uudelleenlaskennan raja on 5 % Aspon kokonaispäästöistä, ja se on kerrottu Aspon uudelleenlaskennan politiikassa. Tavoitteiden perusarvo ei muuttunut vuonna 2025.
Keinot irtautua kivihiilestä sekä keinot vähennystavoitteiden saavuttamiseen on kuvattu osiossa E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma. Tavoitteita tai niihin liittyviä mittausmenetelmiä, oletuksia, lähteitä tai
tiedonkeruuprosesseja ei ole muutettu tavoitteen asettamisen jälkeen. Aspo on ottanut huomioon omistajien ja asiakkaiden odotukset tieteeseen perustuvien vähennystavoitteiden asettamisessa. Aspon ja ESL Shippingin asettamat tieteeseen perustuvat tavoitteet kattavat koko arvoketjun.
Yhtiön vastuullisuuspolitiikan mukaisesti Aspon tavoitteena on vähentää päästöjä koko arvoketjussa.
Päästöintensiteetin, CO2 (tn) / liikevaihto (t€), vähentäminen 30 prosentilla vuoteen 2025 mennessä on konsernin
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
ympäristövastuuseen liittyvä tavoite. Vuoden 2025 osalta päästöintensiteetin CO2 (tn) päästömäärä oli 142 705 tCO2 ja liikevaihto 616 339 000e. Vuoden 2025 toteuma oli 0,23 ja vuoden 2024 toteuma oli 0,30. Tavoiteltu taso Aspon oman toiminnan päästöintensiteetille vuonna 2025 oli 0,30 CO2 (tn) /liikevaihto (t€). Perusvuosi on 2020 ja perusarvo 0,44 CO2 (tn) /liikevaihto (t€).
Päästöintensiteettitavoite koskee Aspon omaa toimintaa. Siinä on mukana ESL Shippingin operoimien laivojen (Scope 1) polttoaineenkulutuksesta syntyvät CO2 -päästöt. Tavoitteen saavuttamista edistävät merkittävästi ESL Shippingin tilaamat 12 uutta energiatehokasta sähköhybridialusta, joista yhdeksän oli otettu käyttöön vuoden 2025 loppuun mennessä.
Tavoitteita tai niihin liittyviä mittausmenetelmiä, oletuksia, lähteitä tai tiedonkeruuprosesseja ei ole muutettu tavoitteen asettamisen jälkeen. Sidosryhmät eivät ole osallistuneet päästöintensiteettitavoitteen asettamiseen.
ILMASTONMUUTOSTA KOSKEVAT TOIMET JA RESURSSIT
Avainasemassa Aspon ympäristövaikutusten pienentämisessä on energian ja raaka-aineiden käytön tehostaminen. ESL Shippingin alukset tuottavat valtaosan konsernin scope 1 -kasvihuonekaasupäästöistä, joten varustamon merkittävimmät ympäristönäkökulmat liittyvät laivaston energiatehokkuuden parantamiseen. Kaupan ja logistiikan alalla toimivien Leipurin ja Telkon suurimmat ympäristövaikutukset tapahtuvat muualla arvoketjussa. Konsernin hiilijalanjälkeä voidaan pienentää erityisesti omien logistiikkavirtojen tehokkaalla suunnittelulla. Työtä tukee arvoketjun tietojen läpinäkyvyyden parantaminen ja vähäpäästöisten tuotteiden sisällyttäminen tuotevalikoimaan.
ESL Shippingin tavoitteena on vähentää laivojen operoinnista aiheutuvia scope 1 & 3 -elinkaaripäästöjä 59,6 prosenttia tonnimailia kohden vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa nettonollapäästöt vuoteen 2040 mennessä verrattuna vuoden 2023 perustasoon. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää parasta mahdollista laivasuunnittelua ja teknologiaa, eli merkittäviä investointeja uusiin aluksiin sekä laajamittaista uusiutuvien polttoaineiden käyttöä ja tiivistä yhteistyötä asiakkaiden kanssa.
Vuoden 2025 aikana ESL Shipping kuljetti lasteja yhteensä 12,1 miljoonaa tonnia ja sen alukset kuluttivat energiaa 576 811 MWh. CO2e-päästöt kuljetettua lastitonnia kohti laskivat 13,5 prosenttia vuonna 2025. Absoluuttiset scope 1 CO2e-päästöt vähentyivät 16,9 prosenttia ja olivat 148 740 tonnia.
Laivaston uudistuminen jatkui vuonna 2025. AtoBatC Shipping myi vuoden aikana vanhimman aluksensa, ja ESL Shipping myi vuonna 2006 valmistuneen Kallion. ESL Shippingin tytäryhtiö AtoBatC Shippingilla oli vuoden 2025 lopussa käytössään yhdeksän Green Coaster -alusta ja kolme vielä tilauksessa. Maasähköliitännällä ja yhden megawattitunnin akustolla varustetut lataushybridialukset ovat kokoluokassaan maailman energiatehokkaimpien joukossa,
ja niiden kasvihuonekaasupäästöt kuljetettua lastiyksikköä kohti ovat lähes 50 prosenttia pienemmät edellisen sukupolven aluksiin verrattuna. Tilattujen alusten kantavuus on noin 5 400 dwt, ja uusi alus luovutetaan AtoBatC Shippingille noin kolmen kuukauden välein. Näiden lisäksi AtoBatC Shipping on tehnyt monivuotisen sopimuksen kuuden vähäpäästöisen 5,900 dwt:n aluksen aikarahtauksesta. Ensimmäiset kaksi alusta tulivat yhtiön liikenteeseen vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla ja loput neljä vuosina 2026 ja 2027. Lisäksi ESL Shipping tilasi lokakuussa 2024 neljä 17,000 dwt:n irtolastialusta, jotka voivat operoida täysin fossiilivapaasti käyttämällä vihreää metanolia. Uudet alukset luovutetaan vuosina 2027 ja 2028. ESL Shippingin laivainvestointeihin kohdistuvat pääomamenot on kuvattu EU taksonomia -osuudessa. Tilinpäätöksessä on raportoitu investointisitoumukset Green Handy- ja Green Coaster -aluksiin. Aspolla ei ole tunnistettu tulevia merkittäviä toimintamenoja laivainvestointien osalta.
Vuonna 2025 uusiutuvien polttoaineiden osuus laivojen polttoaineenkulutuksesta kasvoi 0,4 prosenttiin. Tämä vähensi CO2e-päästöjä 0,4 prosenttia. Laivojen kulkunopeutta optimoivan Virtual Arrivalin avulla saatu vähennys CO2-päästöissä oli 20 prosenttia niillä matkoilla, joilla Virtual Arrival oli käytössä. Yhteistyötä Virtual Arrivalin käytössä on tehty mm. SSAB:n sekä Oxelösundin ja Luulajan satamien kanssa.
Yhteistyö Metsä Forestin kanssakuljetusten tonnimailikohtaisten päästöjen vähentämiseksi 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2022 tasosta jatkui vuonna 2025, ja päästökehitystä seurattiin säännöllisesti asiakkaan kanssa. Ruotsalaisten energiayhtiöiden omistaman EFO:n kanssa jatkui sopimus, jolla vähintään 10 prosenttia EFO:n kuljetusten vuotuisesta polttoaineenkulutuksesta korvataan uusiutuvilla polttoaineilla. Hyvä esimerkki päästöjä vähentävistä digitaalisista ratkaisuista on kehityksessä oleva Smart Fleet Optimiser, joka auttaa löytämään optimaalisen aikataulun kullekin alukselle ja tarjoaa mahdollisuuksia optimoida aikataulu esimerkiksi pienimmän ympäristöjalanjäljen perusteella.
Aspon vuosi 2025 | 46
Telkon strategisia tavoitteita ovat oman toiminnan hiili-intensiteetin alentaminen ja arvoketjun hiilikädenjälkeä parantavien innovaatioiden edistäminen. Vuonna 2025 Telko aloitti aktiivisen kommunikoinnin omasta ilmastotyöstään toimittajien suuntaan. Samalla alettiin järjestelmällisesti kerätä toimittajilta tuotekohtaista hiilijalanjälkidataa. Logistiikkakumppaneiden päästötietojen keräämistä jatkettiin kuten edellisinä vuosina.
Telkon kuljetuksissa päästöt otetaan huomioon kuljetusliikkeiden kilpailutuksessa. Lisäksi tehostetaan logistiikkaa optimoimalla reititystä ja varastoverkostoa. Vuonna 2025 Swed Handlingin rekoissa ja Telko Oy:n pääkuljetuskumppanin autoissa käytettiin uusiutuvista raaka-aineista valmistettua polttoainetta.
Telko etsii tuoteportfolioonsa jatkuvasti tuotteita, joiden hiilijalanjälki on perinteisiä tuotteita pienempi tai jotka itsessään
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
auttavat vähentämään CO2-päästöjä. Telkolla on mm. ISCC-sertifikaatti biopohjaisten mass balance -muovien myyntiin. Esimerkkejä CO2-päästöjä vähentävistä tuotteista ovat asfaltin valmistukseen myytävät lisäaineet, joiden avulla työstettävän asfalttimassan lämpötilaa voidaan laskea kymmenillä asteilla verrattuna perinteisiin seoksiin sekä korkealaatuiset voiteluaineet, joita käyttämällä koneistojen käyttöikä nousee ja voiteluaineen vaihtoväli kasvaa merkittävästi.
Myös Leipurin kestävyysstrategiaan sisältyy läpinäkyvän päästödatan lisääminen tuotetietoihin. Näin autetaan asiakkaita tekemään ilmastoystävällisempiä päätöksiä. Muita keinoja puuttua ilmastonmuutosta aiheuttaviin tekijöihin on hiilitehokkuuden parantaminen omissa ja mahdollisesti myös osassa Scope 3 -kategorioiden toimintoja sekä tuotteiden kasvipohjaisuus. Suurin osa Leipurin tuotevalikoimasta on jo kasvipohjaista, minkä lisäksi Leipurin osallistuu asiakkaidensa kasvipohjaisten vaihtoehtojen kehittämiseen. Ruotsissa on vuoden 2025 aikana käynnistetty hanke, joka johtaa pienempään varastojen määrään ja osaltaan mahdollistaa entistä paremman varastotasojen hallinnan ja siten vähentää myös ruokahävikkiä. Myös muissa maissa hävikinhallintaan on vuoden 2025 aikana kehitetty uusia seuranta- ja toimintatapoja ruokahävikin vähentämiseksi.
Vuonna 2025 Leipurin otti käyttöön uuden päästölaskentatyökalun, jonka avulla voidaan laskea tuote- ja kategoriatasoisia päästökertoimia ja tarkentaa
GHG-inventaarion tarkkuutta ostettujen tuotteiden osalta. Lisäksi työkalu mahdollistaa päästötietojen jakamisen asiakkaille tulevaisuudessa. Tavoitteena on kehittää päästölaskentaa kohti tuotekohtaisia päästökertoimia keräämällä päästötietoja toimittajilta tai laskemalla päästökertoimia toimitusketjusta kerätyistä tiedoista. Lisäksi Leipurin on selvittänyt maankäyttöön ja maankäytön muutokseen liittyvien FLAG-päästöjen lähtötasoa.
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
Aspo-konsernin energiankulutuksesta 97,98 prosenttia koostuu fossiilisista energianlähteistä. Merkittävin osuus on raakaöljyä ja öljytuotteita, joiden osuus on 93 prosenttia. Kulutetusta energiasta 1,8 prosenttia saadaan uusiutuvista energianlähteistä, joita on hyödynnetty ostetussa sähkössä, lämmityksessä, jäähdytyksessä ja laivojen polttoaineissa. Vuonna 2025 Aspo-konsernin energiaintensiteetti oli 0,000955.
Suurin yksittäinen liiketoiminta energiankulutuksen näkökulmasta on ESL Shipping. Sen energiakulutuksesta yli 99,9 prosenttia muodostuu laivojen polttoaineista. Laivojen polttoaineesta oli vuonna 2025 öljypohjaisia 92,5 prosenttia, nesteytettyä maakaasua 7,1 prosenttia ja uusiutuvaa 0,3 prosenttia. Uusiutuvista energialähteistä saatavien polttoaineiden lisääntyvä käyttö ja investoinnit ESL Shippingin vähäpäästöisempiin aluksiin tulevat laskemaan fossiilisen energianlähteiden
osuutta tulevaisuudessa. ESL Shippingin energiaintensiteetti oli 0,0031259.
Telkon energiankulutus muodostuu yrityksen omistamien autojen ja leasing-autojen polttoaineesta sekä toimitilojen energiankulutuksesta. Fossiilisen energian osuus vuonna 2025 oli 19,4 prosenttia, uusiutuvan energian 64,6 prosenttia ja ydinenergian osuus 16 prosenttia. Vuonna 2025 Telkon energiaintensiteetti oli 0,000024.
Leipurin energiankulutus muodostuu toimitilojen energiankulutuksesta, Ruotsissa sijaitsevan tehtaan toiminnassa käytettävän vesihöyryn tuottamisesta sekä leasing-autojen polttoaineen ja sähkön kulutuksesta. Uusiutuvan energian osuus Leipurin energiankulutuksesta oli 82,2 prosenttia, fossiilisen energian osuus 15,5 ja ydinvoiman osuus 2,3 prosenttia. Vuonna 2025 Leipurin energiaintensiteetti oli 0,000032.
Aspo-konsernin kaikki liiketoiminnot ovat ilmastovaikutukseltaan merkittäviä. Tiedot Aspo-konsernin energiaintensiteetistä esitetään alla olevassa taulukossa. Taulukoissa esiintyvä "% N / N-1" kuvaa prosentuaalista muutosta raportointivuoden (2025) ja vertailukauden (2024) välillä.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
■ TAULUKKO 9. ASPO-KONSERNIN ENERGIANKULUTUS JA ENERGIALÄHTEIDEN YHDISTELMÄ
| Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä | 2024 | 2025 |
|---|---|---|
| Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) | 0 | 0 |
| Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) | 627 035 | 534 738 |
| Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) | 37 971 | 41 417 |
| Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) | 0 | 0 |
| Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh) |
1 690 | 574 |
| Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) | 666 696 | 576 729 |
| Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) | 98,47 % | 97,98 % |
| Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh) |
1 371 | |
| Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) | 0,20 % | 0,23 % |
| Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) |
4 043 | 5 005 |
| Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh) |
5 004 | 5 492 |
| Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh) |
0 | 0 |
| Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) | 9 047 | 10 497 |
| Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) | 1,34 % | 1,78 % |
| Energian kokonaiskulutus (MWh) | 677 070 | 588 597 |
■ TAULUKKO 11. ESL SHIPPINGIN ENERGIANKULUTUS JA ENERGIALÄHTEIDEN YHDISTELMÄ
| Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä | 2024 | 2025 |
|---|---|---|
| Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) | 0 | 0 |
| Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) | 624 793 | 533 425 |
| Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) | 37 790 | 41 199 |
| Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) | 0 | 0 |
| Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh) |
75 | 30 |
| Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) | 662 658 | 574 654 |
| Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) | 99,85 % | 99,60 % |
| Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh) |
126 | |
| Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) | 0,02 % | 0,02 % |
| Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) |
727 | 1 961 |
| Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh) |
170 | 207 |
| Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh) |
0 | 0 |
| Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) | 897 | 2 168 |
| Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) | 0,14 % | 0,38 % |
| Energian kokonaiskulutus (MWh) | 663 666 | 576 948 |
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
SISÄLLYS
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
176 TIETOA SIJOITTAJILLE
■ TAULUKKO 10. ASPON ENERGIAINTENSITEETTI
| Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon | 2024 | 2025 | % N / N-1 |
|---|---|---|---|
| Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksil taan merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan |
|||
| liikevaihtoon (MWh/rahayksikkö) | 0,001143 | 0,000955 | -16 % |
| Energiaintensiteetin laskennassa käytetty ilmasto vaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisin oleva liikevaihto |
592 599 000 616 339 000 | ||
| Liikevaihto (muut) | 0 | 0 | |
| Liikevaihto yhteensä (tilinpäätös) | 592 599 000 616 339 000 | ||
■ TAULUKKO 12. ESL SHIPPINGIN ENERGIAINTENSITEETTI
| Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon | 2024 | 2025 | % N / N-1 |
|---|---|---|---|
| Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksil taan merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan |
|||
| liikevaihtoon (MWh/rahayksikkö) | 0,0032184 | 0,0031259 | -3 % |
| Energiaintensiteetin laskennassa käytetty ilmasto vaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta |
|||
| peräisin oleva liikevaihto | 206 207 000 184 573 000 | ||
| Liikevaihto (muut) | 0 | 0 | |
| Liikevaihto yhteensä (tilinpäätös) | 206 207 000 184 573 000 |
■ TAULUKKO 13. TELKON ENERGIANKULUTUS JA ENERGIALÄHTEIDEN YHDISTELMÄ
| Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä | 2024 | 2025 |
|---|---|---|
| Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) | 0 | 0 |
| Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) | 1 645 | 808 |
| Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) | 85 | 86 |
| Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) | 0 | 0 |
| Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh) |
1 354 | 436 |
| Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) | 3 084 | 1 330 |
| Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) | 38,10 % | 19,39 % |
| Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh) |
1 095 | |
| Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) | 12,85 % | 15,97 % |
| Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) |
2 001 | 1 964 |
| Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh) |
1 970 | 2 469 |
| Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh) |
0 | 0 |
| Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) | 3 971 | 4 433 |
| Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) | 49,05 % | 64,64 % |
| Energian kokonaiskulutus (MWh) | 8 095 | 6 858 |
■ TAULUKKO 15. LEIPURIN ENERGIANKULUTUS JA ENERGIALÄHTEIDEN YHDISTELMÄ
| Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä | 2024 | 2025 | |
|---|---|---|---|
| Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) | 0 | 0 | |
| Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) | 580 | 490 | |
| Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) | 97 | 132 | |
| Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) | 0 | 0 | |
| Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh) |
249 | 104 | |
| Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) | 926 | 726 | |
| Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) | 18,06 % | 15,55 % | |
| Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh) |
106 | 107 | |
| Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) | 2,07 % | 2,29 % | |
| Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) |
1 315 | 1 080 | |
| Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh) |
2 781 | 2 757 | |
| Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh) |
0 | 0 | |
| Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) | 4 096 | 3 837 | |
| Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) | 79,88 % | 82,16 % | |
| Energian kokonaiskulutus (MWh) | 5 128 | 4 670 |
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
SISÄLLYS
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
176 TIETOA SIJOITTAJILLE
■ TAULUKKO 14. TELKON ENERGIAINTENSITEETTI
| Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon | 2024 | 2025 | % N / N-1 |
|---|---|---|---|
| Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksil taan merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan liikevaihtoon (MWh/rahayksikkö) |
0,000032 | 0,000024 | -25 % |
| Energiaintensiteetin laskennassa käytetty ilmasto vaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisin oleva liikevaihto |
253 304 000 284 510 000 | ||
| Liikevaihto (muut) | 0 | 0 | |
| Liikevaihto yhteensä (tilinpäätös) | 253 304 000 284 510 000 |
■ TAULUKKO 16. LEIPURIN ENERGIAINTENSITEETTI
| Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon | 2024 | 2025 | % N / N-1 |
|---|---|---|---|
| Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksil taan merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan |
|||
| liikevaihtoon (MWh/rahayksikkö) | 0,000039 | 0,000032 | -18 % |
| Energiaintensiteetin laskennassa käytetty ilmasto vaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta |
|||
| peräisin oleva liikevaihto | 133 088 000 147 256 000 | ||
| Liikevaihto (muut) | 0 | 0 | |
| Liikevaihto yhteensä (tilinpäätös) | 133 088 000 147 256 000 |
MITTAUSMENETELMÄT E1-5 ENERGIANKULUTUS JA ENERGIALÄHTEIDEN YHDISTELMÄ
Energialähteiden yhdistelmä mitataan markkinaperusteisesta Scope 2 -mittarista, jossa sähkön, jäähdytyksen ja lämmityksen kulutukseen käytetyt energialähteet jaotellaan maittain IEA:n sähköntuotannon energialähteiden yhdistelmän mukaisesti. Mittarissa huomioidaan Energy Attribute Certicicate (EAC) -sertifikaateilla ostetun sähkön määrä. Scope 1 -mittarista peräisin oleva energia on mitattu käytetyn polttoaineen mukaan ja jaoteltu eri energialähteisiin. Esittämisvaluutta on euro.
Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
KONSERNIN KASVIHUONEKAASUJEN SCOPE 1-, SCOPE 2- JA SCOPE 3 -BRUTTOPÄÄSTÖT JA KOKONAISPÄÄSTÖT
Aspo-konsernin kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2025 olivat yhteensä 713 121 tCO2e. Merkittävin osa konsernin kasvihuonekaasupäästöistä muodostuu scope 3 -päästöistä, joiden osuus on 79 prosenttia kaikista päästöistä. Scope 1 -päästöjen osuus on 21 prosenttia, ja niistä suurin osuus muodostuu ESL Shippingin alusten polttoaineen kulutuksesta. Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjä on alle yksi prosentti. Vuoteen 2024 verrattuna Aspon kokonaispäästömäärä on laskenut 8 prosenttia vuonna 2025.
Selkeästi eniten scope 3 -päästöjä syntyy ostetuista tuotteista ja palveluista (kategoria 1), joka kattaa 79 prosenttia konsernin scope 3 -päästöistä. Merkittävä osa tästä on Telkon ja Leipurin ostamia tuotteita. Muita merkittäviä scope 3 -päästökategorioita ovat polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toiminnot (kategoria 3), myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa (kategoria 12) sekä ylävirran kuljetukset ja jakelu (kategoria 4).
Aspo-konsernin kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -päästöt eivät sisällä primääridataa. Käytetyt päästökertoimet eivät ole suoraan omasta arvoketjusta eikä kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa ole käytetty toimittajakohtaisia päästökertoimia. Markkinaperusteisten kasvihuonekaasupäästöjen osalta Aspon liiketoiminnoilla oli yhteensä kaksitoista sähköntoimittajilta saatua EAC-sertifikaattia (Energy Attribute Certificate).
Taulukossa 17 on esitetty koko konsernin kasvihuonekaasupäästöt mukaan lukien Leipurin. Taulukossa 18 on esitetty kasvihuonekaasupäästömäärät, jotka ovat Aspon päästövähennystavoitteissa, eli ESL Shippingin, Telkon ja Aspo konsernitoimintojen päästöt. Aspon päästövähennystavoitteet, perustaso ja tavoitteissa edistyminen on esitetty osiossa E1-3 ja E1-4: Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet, toimet ja resurssit.
■ KUVA 4. ASPO-KONSERNIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT
Taulukossa 17 esitetään Aspon kestävyysraportoinnin mukaiset kasvihuonekaasupäästöt, jotka kattavat kaikki konserniin vuonna 2025 kuuluvat liiketoiminnat (ESL Shipping, Telko ja Leipurin). Leipurin-liiketoiminta ei kuitenkaan kuulu Aspon tieteeseen perustuviin päästövähennystavoitteisiin. Tästä syystä taulukossa 18 esitetään SBTi:n mukaiset päästövähennystavoitteet ilman Leipurin-liiketoimintaa.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
■ TAULUKKO 17. KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT, KONSERNI
| Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt | Takautuva | Välitavoitteet ja tavoitevuodet* | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt | 2023 | 2024 | 2025 | % N / N-1 | Vuotuinen % tavoite / 2030 Perusvuosi |
| Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) | 192 841 | 179 687 | 149 220 | -17 % | |
| Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%) | 0 | 0 | |||
| Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt | 2024 | ||||
| Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) | 485 | 500 | 439 | -12 % | |
| Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) | 403 | 266 | 323 | 21 % | |
| Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO2-ekv.) | |||||
| Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3 -) kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.) | 559 739 | 574 971 | 563 461 | -2 % | |
| 1 Ostetut tavarat ja palvelut | 411 971 | 442 557 | 447 219 | 1 % | |
| 2 Tuotantohyödykkeet | 8 672 | 17 900 | 15 002 | -16 % | |
| 3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin) | 41 108 | 39 005 | 32 906 | -16 % | |
| 4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu | 22 506 | 23 436 | 21 152 | -10 % | |
| 5 Toiminnassa muodostuva jäte | 212 | 245 | 417 | 70 % | |
| 6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen | 1 091 | 1 167 | 1 101 | -6 % | |
| 7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne | 1 407 | 1 303 | 1 149 | -12 % | |
| 8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät | |||||
| 9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä | 3 280 | 3 318 | 2 747 | -17 % | |
| 10 Myytyjen tuotteiden jalostus | 11 829 | 9 145 | 9 182 | 0 % | |
| 11 Myytyjen tuotteiden käyttö | 2 136 | 245 | 524 | 114 % | |
| 12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa | 36 954 | 33 709 | 25 995 | -23 % | |
| 13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät | 18 573 | 2 943 | 6 069 | 106 % | |
| 14 Franchising | |||||
| 15 Investoinnit | |||||
| Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt | |||||
| Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.) | 753 066 | 755 158 | 713 121 | -6 % | |
| Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.) | 752 984 | 754 924 | 713 005 | -6 % |
* Taulukko 18 sisältää Aspon päästöt välitavoitteiden ja tavoitevuosien mukaisesti. Liiketoimintatasoisissa taulukoissa sekä konsernin kestävyysraportoinnin mukaisessa päästötaulukossa ei esitetä tietoja välitavoitteista eikä tavoitevuosista.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
■ TAULUKKO 18. ASPON PÄÄSTÖVÄHENNYSTAVOITTEISIIN (SBT) KUULUVAT PÄÄSTÖT (ILMAN LEIPURIN LIIKETOIMINTAA)
| 2023 Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt (perusvuosi) 2024 2025 % N / N-1 Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) 192 649,6 179 511 149 051 -17 % Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%) Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) 291,6 324 278 -14 % Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) 269,5 180 267 49 % Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO2-ekv.) Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3) kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.) 458 495,8 477 055 462 071 1 Ostetut tavarat ja palvelut 316 934,2 348 363 349 988 2 Tuotantohyödykkeet 8 654,9 17 884 14 868 -17 % 3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin) 41 015,8 38 859 32 805 -16 % 4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 19 513,5 20 821 18 268 -12 % 5 Toiminnassa muodostuva jäte 79,1 240 370 54 % 6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 965,2 1 020 943 7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 1 255,3 1 174 1 002 -15 % 8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät 9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä 2 686,5 2 728 2 150 -21 % 10 Myytyjen tuotteiden jalostus 11 828,6 9 145 9 182 11 Myytyjen tuotteiden käyttö * 278,3 245 523 114 % 12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 36 711,5 33 633 25 903 -23 % 13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät 18 573,0 2 943 6 069 106 % 14 Franchising 15 Investoinnit |
Välitavoitteet ja tavoitevuodet | |
|---|---|---|
| 2030 | Vuotuinen % tavoite / Perusvuosi |
|
| 131 002 | -23 % | |
| 183 | -1 % | |
| -3 % | ||
| 0 % | ||
| -8 % | ||
| 0 % | ||
| Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt | ||
| Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.) 651 437 656 890 611 400 |
-7 % | |
| Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.) 651 415 656 746 611 389 |
-7 % |
* Energiantuotannossa käytettävän kivihiilen aiheuttamat päästöt on esitetty taulukossa 7.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
■ TAULUKKO 19. KASVIHUONEKAASUINTENSITEETTI, KONSERNI
| Kasvihuonekaasupäästöt suhteessa liikevaihtoon | 2024 | 2025 | % N / N-1 |
|---|---|---|---|
| Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./€) |
0,0012743 | 0,0011570 | -9 % |
| Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispääs töt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./€) |
0,0012739 | 0,0011568 | -9 % |
| Kasvihuonekaasuintensiteetin laskemiseen käytetty liikevaihto (€) |
592 599 000 616 339 000 | ||
| Liikevaihto (muut) (€) | 0 | 0 | |
| Liikevaihto yhteensä (tilinpäätöksissä) (€) | 592 599 000 616 339 000 |
■ TAULUKKO 20. ULKOPUOLELLE JÄTETYT KASVIHUONEKAASULUOKAT, KONSERNI
Inventaarioon sisällytetyt ja ulkopuolelle jätetyt merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
| 1 Ostetut tavarat ja palvelut | Sisällytetty | 11 Myytyjen tuotteiden käyttö | Sisällytetty Leipurinille vain sähköä käyttävien myyty | |
|---|---|---|---|---|
| 2 Tuotantohyödykkeet | Sisällytetty | jen tarvikkeiden osalta. Sisällytetty Telkolle vain kak | ||
| 3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin) |
Sisällytetty | sitahtisiin bensiiniin lisättävien öljyjen sekä bensiinin lisäaineeksi myytävien orgaanisten liuottimien osalta. Telkon ja Leipurin tapauksessa on monia mahdollisia |
||
| 4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu | Sisällytetty | jatkokäyttökohteita, joten välituotteiden mahdollisia loppukäyttöjä ei voida arvioida luotettavasti. Katso |
||
| 5 Toiminnassa muodostuva jäte | Sisällytetty | tarkempi kommentti kohdassa "10 Myytyjen tuottei | ||
| 6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen | Sisällytetty | den jalostus". | ||
| 7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne | Sisällytetty | ESL Shippingillä ei ole myytyjä tuotteita. | ||
| 8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät Ei sisällytetty. Aspolla asetetaan organisaatiorajat | operatiivisen valvonnan konsolidointia koskevan lähestymistavan mukaisesti. Sen mukaisesti ESL Shippingin vuokratessa aluksen, ilmoitetaan päästöt scope 1 ja scope 2. Samaa periaatetta sovelletaan myös Telkon ja Leipurin tuotantoketjun alkupäässä |
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa | Sisällytetty Leipurille tuotepakkausten, myytyjen pakkausmateriaalien ja raaka-aineiden (välituotteiden) hävikin osalta, ei myytyjen raaka-aineiden (välituot teiden) jatkojalostuksen jälkeistä käsittelyä. Telkon laskentaan on sisällytetty sekä myydyistä tuotteista että tuotepakkauksista syntyneet päästöt. ESL Ship pingilla ei ole myytyjä tuotteita. |
|
| olevaan vuokrattuun omaisuuteen, kuten leasing-au toihin ja vuokratiloihin, joita yritykset käyttävät itse. |
13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät |
Sisällytetty ESL Shippingille. Telkolla ja Leipurilla ei ole tuotantoketjun loppupäässä vuokrattua omaisuutta. |
||
| 9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä | Sisällytetty Leipurille ja Telkolle. Kategorian ei todettu olevan merkityksellinen ESL Shippingille, koska sen |
14 Franchising | Aspon liiketoiminnoilla ei ole franchising-yrittäjiä. | |
| liiketoiminnassa ei ole jatkokuljetuksia. | 15 Investoinnit | Aspolla ja Aspon tytäryhtiöillä ei ole pääomasijoituk sia, jotka luokiteltaisiin kategoriaan 15. Tytäryhtiöiden CO2e-päästöt lasketaan Aspon omina päästöinä konsernitasolla samalla tavalla kuin taloudellisessa |
Inventaarioon sisällytetyt ja ulkopuolelle jätetyt merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
10 Myytyjen tuotteiden jalostus GHG-protokollan mukaan: Tietyissä tapauksissa myytyjen välituotteiden lopullinen loppukäyttö voi olla tuntematon. Tällaisessa tapauksessa yritys voi ilmoittaa ja perustella, miksi se ei sisällytä scope 3 -kategorioihin 10, 11 ja 12 kuuluvia tuotantoketjun loppupään päästöjä raportointiin. Yrityksen on pyrittävä ottamaan huomioon välituotteiden tuotantoketjun loppupään päästöt, ja jos niitä ei ole sisällytetty kategorioihin 10, 11 ja 12, yrityksen on perusteltava niiden poissulkeminen. Osalle Telkon muovituotteille olemme arvioineet jatkojalostusmenetelmäksi ekstruusion ja sisältäneet nämä arvioidut päästöt inventaarioon. Telkon tapauksessa on kuitenkin monia mahdollisia jatkokäyttökohteita, joten välituotteiden kaikkia mahdollisia loppukäyttöjä ei voida arvioida. Leipurin välituotteiden osalta myynnin ja asiakkaan välillä ei ole jalostusta, vaan jalostus tapahtuu asiakkaan käytössä. Siitä syntyvät päästöt voitaisiin kirjata luokkaan 11. GHG protokollassa (5.8) todetaan kuitenkin, ettei myytyjen elintarvikkeiden käyttöä tarvitse ottaa huomioon.
ESL Shippingillä ei ole myytyjä tuotteita.
raportoinnissa.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
BIOGEENISET PÄÄSTÖT
Taulukossa esitetään Aspon suorat biogeeniset CO 2 -päästöt omistetuista tai hallinnoi duista toiminnoista (scope 1) sekä epäsuorien scope 3 -päästöjen osalta polttoaineeseen ja energiaan liittyvistä toiminnoista syntyvät epäsuorat biogeeniset CO 2 -päästöt, jotka eivät sisälly scope 1 - tai scope 2 -päästöihin. Scope 2 -päästöissä ei ole raportoitu biogeenisiä CO 2 -päästöjä, ja niiden ei arvioida olevan merkittäviä.
■ TAULUKKO 21. BIOGEENISET PÄÄSTÖT, KONSERNI
| Biogeeniset päästöt tCO2 | 2023 | 2024 | 2025 |
|---|---|---|---|
| Suorat biogeeniset CO 2-päästöt omistetuista/hallin - noiduista toiminnoista (scope 1) |
13,13 | 22 | 20 |
| Epäsuorat biogeeniset CO 2-päästöt – Ylävirta |
|||
| Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin) |
77,58 | 299 | 403 |
TOIMIALOJEN KASVIHUONEKAASUJEN SCOPE 1-, SCOPE 2- JA SCOPE 3 -BRUTTOPÄÄSTÖT JA KOKONAISPÄÄSTÖT
ESL Shipping
ESL Shippingin kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2025 olivat yhteensä 233 257 tCO 2e. ESL Shippingin päästöt painottuvat scope 1:een, joka muodostaa noin 64 prosenttia sen koko naispäästöistä. Scope 3:n osuus on noin 36 prosenttia ja scope 2:n noin prosentti. Noin 80 prosenttia ESL Shippingin kokonaispäästöistä liittyy alusten polttoaineenkulutukseen, kun huomioidaan polttoaineiden elinkaaripäästöt (scope 1 & scope 3, kategoria 3) sekä ulos rahdatuista aluksista aiheutuneisiin päästöihin (kategoria 13). Scope 3:ssa merkittävimmät päästöt syntyvät ostetuista tuotteista ja palveluista (kategoria 1), polttoaineista (kategoria 3) sekä ulosrahdatuista aluksista. Ulosrahdatut alukset raportoidaan kategoriassa 13, sillä ulosrahdattujen alusten operatiivinen kontrolli on aluksen rahtaajalla.
Vuonna 2025 ESL Shipping vastaanotti vuoden 2024 tavoin kaksi uudisrakennusta. Sijoittajille myytäviä aluksia ei ole huomioitu. Vuonna 2025 ulosrahtauksia oli enemmän kuin 2024, mikä nosti päästöjä kategoriassa 13 (tuotantoketjun loppupään ulos vuokrattu omaisuus).
SBTi:n merenkulun kehityspolku ja merenkulun kansainvälinen sääntely edellyttävät polttoaineiden elinkaaripäästöjen raportoimista (WTW) pelkkien poltonaikaisten päästöjen (TTW) sijaan. Kategoriaa 11 lukuun ottamatta ESL Shippingin päästövähennystavoitteet kattavat useamman scopen ja/tai kategorian, minkä vuoksi kategoriakohtaisia päästövä hennystavoitteita ei ole mahdollista esittää.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
■ TAULUKKO 22. KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT, ESL SHIPPING
| Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt | Takautuva | Välitavoitteet ja tavoitevuodet* | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt | 2023 | 2024 | 2025 | % N / N-1 | Vuotuinen % tavoite / 2030 Perusvuosi |
| Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) | 192 018 | 179 072 | 148 740 | -17 % | |
| Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%) | |||||
| Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt | |||||
| Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) | 28 | 24 | 25 | 5 % | |
| Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) | 13 | 23 | 23 | 0 % | |
| Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO2-ekv.) | |||||
| Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3) bruttopäästöt (tCO2-ekv.) | 104 855 | 93 394 | 84 491 | -10 % | |
| 1 Ostetut tavarat ja palvelut | 38 497 | 37 808 | 31 262 | -17 % | |
| 2 Tuotantohyödykkeet | 6 928 | 13 022 | 13 680 | 5 % | |
| 3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin) | 40 780 | 38 522 | 32 516 | -16 % | |
| 4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu | 95 | 82 | 78 | -5 % | |
| 5 Toiminnassa muodostuva jäte | 30 | 9 | 14 | 60 % | |
| 6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen | 164 | 208 | 268 | 29 % | |
| 7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne | 870 | 800 | 604 | -24 % | |
| 8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät | |||||
| 9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä | |||||
| 10 Myytyjen tuotteiden jalostus | |||||
| 11 Myytyjen tuotteiden käyttö | |||||
| 12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa | |||||
| 13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät | 17 491 | 2 943 | 6 069 | 106 % | |
| 14 Franchising | |||||
| 15 Investoinnit | |||||
| Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt | |||||
| Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.) | 296 901 | 272 490 | 233 257 | -14 % | |
| Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.) | 296 886 | 272 489 | 233 255 | -14 % |
* Taulukko 18 sisältää Aspon päästöt välitavoitteiden ja tavoitevuosien mukaisesti. Liiketoimintatasoisissa taulukoissa sekä konsernin kestävyysraportoinnin mukaisessa päästötaulukossa ei esitetä tietoja välitavoitteista eikä tavoitevuosista.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
■ KUVA 5. ESL SHIPPINGIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT
Telko
Telkon kokonaispäästöt vuonna 2025 olivat 377 043 tCO2e. Telko toimii raaka-ainejakelijana, joten scope 3 -päästöjen osuus kokonaispäästöistä on erittäin suuri, yli 99 prosenttia. Noin 84 prosenttia kokonaispäästöistä muodostuu ostetuista tuotteista ja palveluista (kategoria 1) tuotteiden osuuden ollessa siitä yli 98 prosenttia.
Scope 3:n kategorian 4 eli ostettujen tuotteiden kuljetusten päästöt olivat 5 prosenttia ja kategorian 9 uloslähtevien kuljetusten päästöt olivat 0,6 prosenttia Telkon kokonaispäästöistä. Kuljetusten laskennassa on käytetty arvioita sekä ostettujen että myytyjen tuotteiden kuljetusten päästöissä. Muiden päästöjen, kuten työmatkojen ja jätteiden, vaikutus kokonaispäästöihin on vähäinen.
Scope 1:n ja scope 2:n osuus Telkon kaikista päästöistä oli vuonna 2025 vain noin 0,2 prosenttia. Ne muodostuvat yrityksen omien ja leasing-autojen polttoaineen ja energian kulutuksesta sekä toimitilojen energiankulutuksesta.
■ TAULUKKO 23. KASVIHUONEKAASUINTENSITEETTI, ESL SHIPPING
| Kasvihuonekaasupäästöt suhteessa liikevaihtoon | 2024 | 2025 | % N / N-1 |
|---|---|---|---|
| Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./€) |
0,0013214 | 0,0012638 | -4 % |
| Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispääs töt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./€) |
0,0013214 | 0,0012638 | -4 % |
| Kasvihuonekaasuintensiteetin laskemiseen käytetty liikevaihto (€) |
206 207 000 184 573 000 | ||
| Liikevaihto (muut) (€) | 0 | 0 | |
| Liikevaihto yhteensä (tilinpäätöksissä) (€) | 206 207 000 184 573 000 |
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
■ TAULUKKO 24. KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT, TELKO
| Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt | Takautuva | Välitavoitteet ja tavoitevuodet* | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt | 2023 | 2024 | 2025 | % N / N-1 | Vuotuinen % tavoite / 2030 Perusvuosi |
||
| Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) | 621 | 435 | 304 | -30 % | |||
| Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%) | |||||||
| Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt | |||||||
| Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) | 236 | 284 | 241 | -15 % | |||
| Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) | 236 | 149 | 234 | 57 % | |||
| Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO2-ekv.) | |||||||
| Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3) bruttopäästöt (tCO2-ekv.) | 351 931 | 382 952 | 376 498 | -2 % | |||
| 1 Ostetut tavarat ja palvelut | 277 874 | 309 907 | 317 689 | 3 % | |||
| 2 Tuotantohyödykkeet | 1 727 | 4 862 | 1 188 | -76 % | |||
| 3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin) | 233 | 334 | 285 | -15 % | |||
| 4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu | 19 418 | 20 739 | 18 190 | -12 % | |||
| 5 Toiminnassa muodostuva jäte | 49 | 230 | 355 | 54 % | |||
| 6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen | 792 | 778 | 652 | -16 % | |||
| 7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne | 332 | 351 | 381 | 9 % | |||
| 8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät | |||||||
| 9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä | 2 686 | 2 728 | 2 149 | -21 % | |||
| 10 Myytyjen tuotteiden jalostus | 11 829 | 9 145 | 9 182 | 0 % | |||
| 11 Myytyjen tuotteiden käyttö | 278 | 245 | 523 | 114 % | |||
| 12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa | 36 711 | 33 633 | 25 902 | -23 % | |||
| 13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät | |||||||
| 14 Franchising | |||||||
| 15 Investoinnit | |||||||
| Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt | |||||||
| Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.) | 352 788 | 383 671 | 377 043 | -2 % | |||
| Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.) | 352 788 | 383 536 | 377 036 | -2 % |
* Taulukko 18 sisältää Aspon päästöt välitavoitteiden ja tavoitevuosien mukaisesti. Liiketoimintatasoisissa taulukoissa sekä konsernin kestävyysraportoinnin mukaisessa päästötaulukossa ei esitetä tietoja välitavoitteista eikä tavoitevuosista.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
■ KUVA 6. TELKON KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT
Leipurin
Leipurin kokonaispäästöt vuonna 2025 olivat 101 721 tCO2e. Leipurin scope 1 ja 2 -päästöjen osuus oli yhteensä noin 0,3 prosenttia kokonaispäästöistä. Scope 1 -päästöt koostuivat pääosin työsuhdeautojen polttoaineista sekä toimipisteissä paikallisesti maakaasulla ja pelleteillä tuotetusta lämpöenergiasta. Scope 2 -päästöt koostuivat pääosin varastojen lämmitykseen ja jäähdytykseen käytetystä ostetusta sähköstä.
Scope 3 -päästöt muodostivat 99,7 prosenttia Leipurin kokonaispäästöistä. Valtaosa näistä päästöistä aiheutui ostetuista tuotteista Leipurin arvoketjun ylävirrassa, jonka lisäksi päästöjä syntyi tuotteiden kuljettamisesta (kategoriat 4 ja 9).
■ TAULUKKO 25. KASVIHUONEKAASUINTENSITEETTI, TELKO
| Kasvihuonekaasupäästöt suhteessa liikevaihtoon | 2024 | 2025 | % N / N-1 |
|---|---|---|---|
| Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./€) |
0,0015147 | 0,0013252 | -13 % |
| Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonais päästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./€) |
0,0015141 | 0,0013252 | -12 % |
| Kasvihuonekaasuintensiteetin laskemiseen käytetty liikevaihto (€) |
253 304 000 284 510 000 | ||
| Liikevaihto (muut) (€) | 0 | 0 | |
| Liikevaihto yhteensä (tilinpäätöksissä) (€) | 253 304 000 284 510 000 |
SISÄLLYS
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
■ TAULUKKO 26. KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT, LEIPURIN
| Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt | Takautuva | Välitavoitteet ja tavoitevuodet* | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt | 2023 | 2024 | 2025 | % N / N-1 | Vuotuinen % tavoite / 2030 Perusvuosi |
| Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) | 191 | 176 | 169 | -4 % | |
| Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus | |||||
| Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt | |||||
| Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) | 194 | 176 | 161 | -9 % | |
| Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) | 134 | 86 | 55 | -36 % | |
| Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO2-ekv.) | |||||
| Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3) bruttopäästöt (tCO2-ekv.) | 101 243 | 97 916 | 101 391 | 4 % | |
| 1 Ostetut tavarat ja palvelut | 95 037 | 94 194 | 97 231 | 3 % | |
| 2 Tuotantohyödykkeet | 17 | 16 | 134 | 735 % | |
| 3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin) | 92 | 145 | 101 | -30 % | |
| 4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu | 2 993 | 2 616 | 2 884 | 10 % | |
| 5 Toiminnassa muodostuva jäte | 133 | 5 | 47 | 908 % | |
| 6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen | 126 | 146 | 158 | 8 % | |
| 7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne | 152 | 129 | 147 | 14 % | |
| 8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät | |||||
| 9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä | 594 | 590 | 597 | 1 % | |
| 10 Myytyjen tuotteiden jalostus | |||||
| 11 Myytyjen tuotteiden käyttö | 1 858 | 0 | |||
| 12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa | 243 | 76 | 92 | 21 % | |
| 13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät | |||||
| 14 Franchising | |||||
| 15 Investoinnit | |||||
| Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt | |||||
| Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.) | 101 628 | 98 268 | 101 721 | 4 % | |
| Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.) | 101 568 | 98 178 | 101 615 | 4 % |
* Taulukko 18 sisältää Aspon päästöt välitavoitteiden ja tavoitevuosien mukaisesti. Liiketoimintatasoisissa taulukoissa sekä konsernin kestävyysraportoinnin mukaisessa päästötaulukossa ei esitetä tietoja välitavoitteista eikä tavoitevuosista.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
■ KUVA 7. LEIPURIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT
■ TAULUKKO 27. KASVIHUONEKAASUINTENSITEETTI, LEIPURIN
| Kasvihuonekaasupäästöt suhteessa liikevaihtoon | 2024 | 2025 | % N / N-1 |
|---|---|---|---|
| Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./€) |
0,0007384 | 0,0006908 | -6 % |
| Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonais päästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./€) |
0,0007377 | 0,0006901 | -6 % |
| Kasvihuonekaasuintensiteetin laskemiseen käytetty liikevaihto (€) |
133 088 000 147 256 000 | ||
| Liikevaihto (muut) (€) | 0 | 0 | |
| Liikevaihto yhteensä (tilinpäätöksissä) (€) | 133 088 000 147 256 000 |
MITTAUSMENETELMÄT KASVIHUONEKAASUJEN SCOPE 1-, SCOPE 2- JA SCOPE 3 -BRUTTOPÄÄSTÖJEN JA KOKONAISPÄÄSTÖJEN LASKENNASSA
Ekstrapoloidut päästötiedot
Vuonna 2025 on ekstrapoloitu liikevaihdon perusteella myytyjen tuotteiden ja pakkausten käsittely käyttöiän lopussa (kategoria 12) sekä ostettujen tavaroiden (kategoria 1) Swed Handlingin osalta.
Leipurin osalta Kebelcon ekstrapoloituja päästöjä on vuoden 2025 osalta scope 3 -päästöissä seuraavissa kategorioissa: ostetut tuotteet (kategoria 1), tuotantoketjun alkupään ja loppupään kuljetukset (kategoriat 4 ja 9) ja myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa (kategoria 12). Vuoden 2024 kestävyysraportilla uusien yritysten päästöt laskettiin ostopäivästä lähtien. Vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi Telkon ja Leipurin vuonna 2024 ostettujen yritysten päästöt on laskettu koko vuoden 2024 osalta. Vuoden alusta ostopäivään asti syntyneet päästöt on ekstrapoloitu joidenkin kategorioiden osalta.
Scope 1 -bruttopäästöt
Scope 1 -suorat päästöt lasketaan polttoaineen kulutuksen ja päästökertoimien avulla (fuel-based method). Yrityksen omistamien ja vuokraamien (leasing) autojen polttoaineen kulutuksen sekä kiinteistöissä käytetyn maakaasun ja polttoaineen kulutuksen päästöjen laskentaan käytetään Defran päästökertoimia. Polttoaineille oletetaan täydellinen palaminen. Mittaustarkkuus ja polttoaineen laadun vaihtelu voivat vaikuttaa tuloksiin.
ESL Shippingin laivojen polttoainepäästöissä käytetään GLEC 3.0-viitekehyksen mukaisia päästökertoimia. Vuosien 2023 ja 2024 päästöt on laskettu GLEC 2.0-viitekehyksen mukaisilla päästökertoimilla. Leipurin osalta Kebelcon scope 1 -päästöt liittyen autojen polttoaineen kulutukseen perustuvat arvioihin.
Sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt
Sijaintiperusteiset scope 2 -päästöt lasketaan sähkön, lämmityksen ja jäähdytyksen kulutuksen ja päästökertoimien avulla (Average data method). Biogeenisten päästöjen määrää ei olla sisällytetty laskelmiin.
Markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt
Markkinaperusteisten scope 2 -päästöjen määrä perustuu energiantarjoajilta saatujen EAC-sertifikaattien tietoihin ostetusta uusiutuvan sähkön määrästä.
Scope 3 -bruttopäästöt
Kategoria 1 Ostetut tavarat ja palvelut
Kaikissa liiketoiminnoissa käytetään kulutusperusteista laskentatapaa ostettujen palveluiden päästölaskennassa. ESL Shippingin osalta myös ostetut tuotteet on laskettu kulutusperusteisesti Exiobase-tietokannan päästökertoimilla ja Telkon ja Leipurin ostettujen tuotteiden päästölaskennassa on käytetty aktiviteettiperusteista laskentatapaa. Kaikkien ostettujen palveluiden päästölaskennassa on käytetty Exiobase-tietokannan päästökertoimia. Ostetut palvelut on kategorisoitu tilitasolla (esim. It-kulut). Ostettujen tuotteiden päästölaskennassa on käytetty keskiarvoja. Telkon ostamien tuotteiden päästöt on laskettu siten, että tuotevalikoima on
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
jaettu pääosin yleisiin päästökategorioihin ja tuotteiden valmistuksesta syntyville päästöille (esimerkiksi kategoria 'polyeteenit' kaikille polyeteenituotteille) on etsitty päästökertoimet Ecoinvent- ja Defra-tietokannoista. Muutamille ison volyymin peruskemikaaleille on käytetty kemikaalikohtaisia päästökertoimia. Lisäksi yksi Telkon toimittajista julkaisi tuotetyyppikohtaiset päästökertoimet, mikä paransi laskennan laatua.
Leipurin ostamien tuotteiden päästöt on laskettu seuraavasti: Tuotevalikoima on kategorisoitu tiettyihin päästökategorioihin. Kategorioille on laskettu LCA-perusteisesti päästökertoimet tCO2e/kg. Ostetut kilot on kerrottu edellä mainituilla päästökertoimilla.
Ostettuihin palveluihin sisältyy ESL Shippingin laivojen maasähkön käyttö satamassa, pois lukien hinaaja Charlie, jonka maasähkö raportoidaan Scope 2:ssa.
Kategoria 2 Tuotantohyödykkeet
Tuotantohyödykkeiden päästöt lasketaan kulutusperusteista laskentatapaa käyttäen. ESL Shippingin uusien laivojen päästöt lasketaan suoraan laivoihin käytettyjen terästonnien mukaan. Laskennassa ei ole huomioitu sijoittajille myytäviä aluksia.
Kategoria 3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin)
Scope 3:n kategorian 3 päästöt lasketaan scope 1- ja scope 2 -päästölaskennasta saatujen energian ja polttoaineiden kokonaismäärän ja päästökertoimien avulla.
Kategoria 4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu
Telkon ja Leipurin osalta kategoria 4 sisältää kaikkien ostettujen tuotteiden sisään tulevat kuljetukset sekä suoramyyntitoimitukset. Kuljetusten päästöt on laskettu arvioimalla eri kulkuneuvoilla tehtyjen kuljetusten matkat ja ostettujen tuotteiden paino toiminnanohjausjärjestelmästä saatavan ostodatan perusteella. Laskenta ei sisällä kaikkia tilauksia, sillä osa vuonna 2024 yritysostoilla hankittujen liiketoimintojen ostotilausten datasta ei ole ollut saatavilla. Puuttuvat tiedot on ekstrapoloitu päästölaskentaan liikevaihdon perusteella. Mikäli kuljetus on kansainvälinen, eikä kuljetukselle löydy luotettavaa etäisyystietoa mitattuna toimittajan osoitteesta varastolle (tai suoramyynneissä asiakkaalle), oletetaan sen lähtevän ostomaan keskipisteestä, sillä toimittajien osoitteet eivät usein vastaa ostettujen tuotteiden todellista lähtöpaikkaa. Näiden tietojen yhdistelmästä saadaan ostotilausten tonnikilometrit. Päästökertoimessa oletus on, että kuljetusten täyttöaste on 50 prosenttia kuljetuksen painosta.
Toimitusreittien arvioinnissa oletetaan, että kuljetus noudattaa suorinta reittiä, vaikka todellisuudessa jakeluautot voivat käyttää kiertoreittejä. Mikäli osoitetiedot ovat puutteelliset, kuljetun matkan arviointiin käytetään keskiarvodataa, eli esimerkiksi postiosoitteen puuttuessa käytetään keskiarvodataa muista samaan kaupunkiin kohdistuneista kuljetuksista. Epävarmuutta aiheuttaa myös reittien pituuden laskemiseen käytetty automaattinen järjestelmä. Laskentamalli perustuu arvioihin kuljetustavoista. Tämän lisäksi
niissä maissa, missä on puutteellista dataa, kuljetuksista syntyviä päästöjä on extrapoloitu.
ESL Shippingin kategorian 4 päästöt on laskettu pääosin kulutusperusteisesti.
Kategoria 5 Toiminnassa muodostuva jäte
Epäsuorat päästöt lasketaan kertomalla oman toiminnan tuottama jätemäärä tonneina jätteen materiaalikohtaisella päästökertoimella (waste-type-specific method). Jätteenkäsittelymenetelmä perustuu arvioon, jos jätteenkäsittely-yritykseltä ei saada tietoa jätemateriaalille käytetystä jätteenkäsittelymenetelmästä. Laskennassa on mukana dataa, joka perustuu arvioon jätteen määrästä, esimerkiksi osa vuonna 2024 hankittujen uusien liiketoimintojen päästöistä perustuu arvioihin. Telkon osalta Swed Handlingin tuotannosta syntyvän jätteen jätejakeiden päästökertoimia tarkennettiin. Aspon päästölaskenta tarkentui vuonna 2025, kun Aspon, Telkon ja ESL Shippingin osalta päästöraportoinnissa huomioitiin toimistossa muodostuvasta jätteestä syntyvät päästöt. Kaikki tehdyt tarkennukset on huomioitu perusvuoden 2023, vertailuvuoden 2024 sekä raportointivuoden 2025 lukujen esittämisessä.
Kategoria 6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen
Lentojen, taksien ja laivamatkustuksen päästölaskennassa käytetään kulutusperusteista laskentatapaa ja Exiobasen päästökertoimia. Suomen toimintojen osalta autolla ajettujen liikematkojen päästötiedot perustuvat ajettuihin kilometreihin ja päästökertoimiin (Defra). Kategorian päästöt on laskettu tilitasolla, jossa on arvioitu kulujen
jakautuminen eri matkustusmuotojen välillä. Kulutusperusteisessa laskentatavassa hintojen vaihtelu voi heikentää datan laatua. Aspon päästölaskenta tarkentui vuonna 2025, kun päästöihin ei sisällytetty hotelliyöpymisiä toisin kuin vuoden 2024 kestävyysraportissa oli huomioitu. Kaikki tehdyt tarkennukset on huomioitu perusvuoden 2023, vertailuvuoden 2024 sekä raportointivuoden 2025 lukujen esittämisessä.
Kategoria 7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne
Julkisilla liikennevälineillä ja omalla autolla liikkuvien työntekijöiden osuudet perustuvat julkisesta liikenteestä tehdyn tutkimuksen keskiarvoihin. Laskennassa käytetään tutkimuksen mukaisia keskimääräisiä kilometrimääriä, ja eri matkustuskategorioiden työntekijämäärät kerrotaan sille sopivalla päästökertoimella. Laskenta perustuu raportointikauden viimeisen päivän työntekijämäärään. Suomen maakohtaisia keskiarvoja on hyödynnetty myös muiden maiden päästölaskennassa. Kategoriaan kuuluu myös ESL Shippingin merihenkilöstön työmatkalennot töihin ja takaisin. Lentojen CO2-päästötiedot on saatu matkatoimistoilta, joiden perusteella on arvioitu WTW CO2e -päästöt. Aspon päästölaskenta tarkentui vuonna 2025, kun työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenteessä syntyvät päästöt laskettiin WTW-päästökertoimella TTW-päästökertoimen sijaan. Kaikki tehdyt tarkennukset on huomioitu perusvuoden 2023, vertailuvuoden 2024 sekä raportointivuoden 2025 lukujen esittämisessä.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
Kategoria 9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä
Myytyjen tuotteiden kuljetusten päästöt sisältävät kaikki ulos menevien myyntitilausten kuljetukset. Suoramyynnit suoraan toimittajalta asiakkaalle sisältyvät kategorian 4 päästöihin. Päästöt on laskettu toiminnanohjausjärjestelmästä saatavan myyntidatan perusteella postinumerosta postinumeroon arvioitujen kilometrien mukaan. Laskennasta puuttuu osa vuonna 2024 yritysostoilla hankittujen liiketoimintojen myyntitilauksista. Tiedot on sisällytetty päästölaskentaan liikevaihtoon perustuvan ekstrapoloinnin avulla. Päästökertoimessa oletus on, että kuljetusten täyttöaste on 50 prosenttia kuljetuksen painosta.
Myyntikuljetusten oletus on, että ne kulkevat rekoilla. Kuljetuksen oletetaan noudattavan suorinta reittiä, vaikka todellisuudessa jakeluautot voivat käyttää kiertoreittejä. Puutteellisten osoitetietojen kohdalla käytetään keskiarvodataa arvioimaan kuljettua matkaa. Esimerkiksi postiosoitteen puuttuessa käytetään keskiarvodataa muista samaan kaupunkiin kohdistuneista kuljetuksista. Epävarmuutta aiheuttaa myös reittien pituuden laskemiseen käytetty automaattinen järjestelmä. Tämän lisäksi niissä maissa, joista saatu data on puutteellista, kuljetuksista syntyviä päästöjä on extrapoloitu.
Kategoria 10 Myytyjen tuotteiden jalostus
Myytyjen tuotteiden jalostuksesta syntyvät päästöt lasketaan kertomalla tuotteiden myydyt kilot päästökertoimella. Kategoria 11 Myytyjen tuotteiden käyttö Myytyjen tuotteiden käytön päästöt lasketaan kertomalla tuotteiden loppukäytön aikana syntynyt energiankulutus päästökertoimella.
Telkolla on tuotekategoriassa tuotteita, joista syntyy käytön aikana kasvihuonekaasupäästöjä, esimerkiksi kaksitahtiset bensiiniin lisättävät öljyt sekä bensiinin lisäaineeksi myytävät orgaaniset liuottimet.
Kategoria 12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa
Myytyjen tuotteiden käsittelyn päästölaskentaan käytetään seuraavia tietoja: myytyjen tuotteiden ja pakkausten kokonaismäärä tonneina, kyseisen jätemateriaalin jätteenkäsittelymenetelmä sekä kyseisen jätemateriaalin päästökerroin (waste-type-specific method). Pakkausten osalta laskenta perustuu arvioihin myytyjen tuotteiden määristä.
Maakohtaisia oletuksia on tehty tilanteissa, joissa myytyjen tuotteiden loppukäsittelyn päästöistä ei ole ollut riittävästi tarkkaa tietoa. Niissä tapauksissa päästöt lasketaan käyttämällä seuraavia tietoja: myytyjen tuotteiden kilot, pakkausryhmä, pakkauksen paino. Tuotteen pakkausryhmä voi koostua eri pakkausmateriaaleista, jotka huomioidaan laskennassa. Päästöjen jaottelussa on tehty oletuksia jätteenkäsittelymenetelmän perusteella, sillä kaikkien maiden jätteenkäsittelymenetelmistä ei ole tarpeeksi tarkkaa tietoa saatavilla.
Telkon laskentaan on huomioitu sekä myydyistä tuotteista että tuotepakkauksista syntyneet päästöt.
Leipurin laskennassa on huomioitu vain tuotepakkausten, myytyjen pakkausmateriaalien ja raaka-aineiden (välituotteiden) hävikin aiheuttamat päästöt, ei myytyjen raaka-aineiden (välituotteiden) jatkojalostuksen jälkeisestä käsittelystä syntyneitä päästöjä.
Kategoria 13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät
Tuotantoketjun loppupään vuokrattujen omaisuuserien suorat päästöt lasketaan polttoaineen kulutuksen ja päästökertoimien avulla (fuel-based method). Laivojen polttoainepäästöissä käytetään GLEC 3.0-viitekehyksen mukaisia päästökertoimia. Vuosien 2023 ja 2024 päästöt on laskettu GLEC 2.0-viitekehyksen mukaisilla kertoimilla. Ulosrahdatut alukset raportoidaan kategoriassa 13, sillä ulosrahdattujen alusten operatiivinen kontrolli on aluksen rahtaajalla.
Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon
Markkinaperusteisten ja sijaintiperusteisten kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt suhteutetaan liikevaihtoon. Esittämisvaluutta kasvihuonekaasuintensiteetin laskennassa on euro.
ii VUOSI 2025
SISÄLLYS
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
Sosiaaliset tiedot
Oma työvoima (ESRS S1)
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
Aspo kohtelee henkilöstöään kaikissa toimintamaissaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti, paikallisia lakeja ja määräyksiä noudattaen. Tavoitteena on, että työsuhteeseen liittyviä tekijöitä johdetaan aina ammattimaisesti, reilusti ja inhimillisesti kestävällä tavalla. Tämä periaate koskee niin työsopimuksia, työaikoja, työolosuhteita, palkitsemista kuin muita toimenpiteitä. Kestävyysseikkojen hallitsemista ohjaa vastuullisuuspolitiikka, joka kattaa koko Aspo-konsernin ja koko oman työvoiman. Seurantaprosessi toteutetaan kerran vuodessa.
Aspo on sitoutunut noudattamaan kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia sellaisina kuin ne on määritetty YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja YK:n liike-elämää ja ihmisoikeuksia ohjaavissa periaatteissa. Yhtiössä ei hyväksytä minkäänlaista syrjintää työntekijän koulutuksen, henkilökohtaisen osaamisen, aseman, persoonallisuuden, elämäntapojen, työkokemuksen, etnisen alkuperän, uskonnon, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, iän, kansallisuuden, kykyjen tai muiden ominaisuuksien perusteella. Kokemuksia ihmisoikeuksiin liittyvien toimintaperiaatteiden toteutumisesta työpaikalla selvitetään vuosittaisessa henkilöstökyselyssä. Toimintaperiaatteissa käsitellään myös asianmukaisia työskentelyolosuhteita sekä nollatoleranssia ihmiskaupalle, lapsi- tai pakkotyövoiman käytölle tai muille ihmisoikeusrikkomuksille
kattaen koko toimintaketjun. Toimenpiteitä ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseksi tai korjaamisen mahdollistamiseksi ei ole erityisesti määritelty. Aspo on sitoutunut noudattamaan myös YK:n Global Compact -aloitetta.
Aspolla on Diversity, Equity and Inclusion -politiikka (DEI), jossa määritetään koko henkilöstöä velvoittavat toimintaperiaatteet kaikenlaisen syrjinnän ja häirinnän estämiseksi sekä monimuotoisuuden ja inkluusion edistämiseksi. Aspon tavoitteena on, että 40 prosenttia konsernin ylimmästä johdosta ja esihenkilöistä, merihenkilöstöä lukuun ottamatta, on aliedustettua sukupuolta vuoteen 2030 mennessä. Tähän liittyvän toimenpidesuunnitelman sisältämiä toimia kuvataan kohdissa S1-4 ja S1-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet, (S1-5) toimet ja niiden vaikuttavuus (S1-4) -osuuden taulukossa 29. Erillisiä sitoumuksia monimuotoisuuden toteuttamiseksi ei ole.
Henkilöstöä koskevissa toimintaperiaatteissa, kuten Aspon eettisissä ohjeissa, todetaan, että työntekijä voi ilmoittaa havaintonsa toimintaperiaatteiden vastaisesta toiminnasta esimerkiksi nimettömän tiedonantokanavan (whistleblowing) kautta. Ilmoittamiskanavaa ja ilmoittajien suojelua kuvataan tarkemmin kohdassa G1-1 Liiketoiminnan harjoittaminen.
DEI-politiikka kattaa kaikki olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet,
jotka liittyvät yhdenvertaisuuteen. Niiden ajankohtaisuus tarkistetaan vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tarkistuksen yhteydessä kerran vuodessa. DEI-politiikka koskee Aspo-konsernia ja kaikkia sen liiketoimintoja. Politiikan toteuttamisesta on vastuussa Aspon toimitusjohtaja. DEI-politiikka on saatavilla Aspon intranetissä.
Aspossa henkilöstön työympäristöt vaihtelevat lastialuksista kemikaalivarastoihin ja toimistoihin. Työturvallisuus on ensisijaisen tärkeää, ja työtapaturmien ehkäisemiseksi kehitetään jatkuvasti muun muassa turvallisuusohjeistuksia ja -koulutusta. Tavoitteena on myös luoda lisää toimintamalleja ja käytäntöjä, joiden avulla voidaan edistää toimistohenkilöstön työkykyä ja myös henkistä työturvallisuutta. Työsuojelun toimintaohjelmat ja niitä täydentävät työturvallisuusohjeistukset on laadittu liiketoimintakohtaisesti. Konsernissa on määritelty selkeät mittarit, joiden avulla työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin eri osa-alueiden toteutumista seurataan. Esimerkiksi merihenkilöstön kattavissa työterveyspalveluissa painopiste on ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä. Työterveyspalveluiden ratkaisujen ansiosta on saavutettu merkittäviä tuloksia, kuten sairaslomien vähentymistä.
Vastuullisuustyötä ohjaavat paikalliset työlainsäädännöt ja työehtosopimukset, Aspon eettiset ohjeet (Code of Conduct), DEI-politiikka, työsuojeluorganisaatio, työyhteisön sovitteluprosessi sekä lukuisat ohjeistukset ja koulutukset henkilöstöjohtamisen, työturvallisuuden, työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamisen aloilta. Lisäksi on niihin liittyviä sisäisiä kehitystyöryhmiä ja valvontaelimiä. Eettiset ohjeet ovat koko Aspo-konsernin henkilöstön saatavilla intranetissä.
Kestävyysseikkojen hallitsemiseksi laadittujen toimintaperiaatteiden toteuttamisesta vastaavat ylimmällä tasolla konsernin ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat.
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa
Aspolla on puolivuosittain kokoontuva työsuojelutoimikunta, jossa käsitellään laaja-alaisesti henkilöstön työhyvinvointiin, työturvallisuuteen ja työterveyteen liittyviä aiheita. Suomen organisaatiota koskevien lakisääteisten velvoitteiden lisäksi Aspon HR-osasto tukee myös muiden maiden organisaatioita kehittämisaloitteiden ja -ohjelmien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Vastuu yhteydenpidon toteutumisesta oman työvoiman kanssa ja siitä, että yhteydenpidon tulokset otetaan toimintatavoissa huomioon, on Aspo-konsernin lakiasioista ja vastuullisuudesta vastaavalla johtajalla sekä HR:stä vastaavalla johtajalla.
Vuonna 2025 Aspo liiketoiminnoissa järjestettiin yhteistoimintalain mukaiset keskustelutilaisuudet henkilöstön kanssa. Näiden tilaisuuksien pohjalta päivitettiin työyhteisöjen kehityssuunnitelmat. Aspon sosiaalisen vastuullisuuden keskeisenä tavoitteena on terveyden ja turvallisuuden edistäminen työpaikalla. Pitkän ajan tavoite on nolla työtapaturmaa ja vahva
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
ennaltaehkäisevä turvallisuus- ja terveyskulttuuri, jonka yhtenä osana ovat sisäiset tapaturmailmoitukset ja turvallisuushavainnot riskitilanteista. Aspon ohjeistuksen mukaan ilmoitus tapaturmasta tai havainto vaara- tai läheltä piti -tilanteesta tulee tehdä kahden päivän kuluessa tapahtumasta ja ilmoittajana voi olla työntekijä itse, HR tai lähiesihenkilö.
Aspon Suomen yhtiöissä noudatetaan viittä eri työehtosopimusta. Suurin osa henkilöstöstä kuuluu Teknologiateollisuuden ja Merimies-Unionin työehtosopimusten piiriin. Muissa toimintamaissa Aspon yhtiöt soveltavat paikallisen lain ja markkinakäytännön mukaisesti työlainsäädäntöä, työehtosopimuksia ja paikallisia sopimuksia. ESL Shipping on Suomen Varustamot ry:n jäsen, joka edustaa ESL Shippingia työehtosopimusneuvotteluissa. Liitot neuvottelevat työehtosopimuksista sekä suomalaiselle että EU:n ulkopuoliselle merihenkilöstölle. ESL Shipping noudattaa merityötä koskevaa yleissopimusta, jossa määrätään merihenkilöstön asianmukaisista työoloista lähes kaikilla työ- ja elinolosuhteisiin liittyvillä osa-alueilla, mukaan lukien valitusmenettelyt.
Konsernin oman työsuhteisen työvoiman sitoutuneisuutta ja työtyytyväisyyttä mitataan vuosittaisella henkilöstökyselyllä. Kyselyn keskeisen tuloksen muodostaa niin kutsuttu People Power -indeksi, joka on osa konsernin vastuullisuustavoitteita. Vuodesta 2023 alkaen kysely on sisältänyt laajasti vastuullisuuden osa-alueita kattavan kysymysosion sekä vuodesta 2024 alkaen työhyvinvointia käsittelevän osion. Kyselyn tulosten perusteella voidaan kehittää erinomaista työntekijäkokemusta tukevia johtamiskäytänteitä kaikissa Aspon toimintamaissa. Henkilöstön työtyytyväisyyden
ja työhyvinvoinnin seurannasta vastaa konsernin johtoryhmä ja HR. Aspon johto käy läpi henkilöstökyselyn tulokset omalle henkilöstölle pidettävissä tilaisuuksissa, jonka lisäksi esihenkilöt käyvät tulokset läpi alaistensa kanssa. Tulosten läpikäynnin jälkeen esihenkilöt suunnittelevat tiimiensä kanssa toimenpiteet, joilla pyritään vahvistamaan henkilöstön sitoutuneisuutta entisestään. Aspon johtoryhmä ja Aspon liiketoimintojen johtoryhmät seuraavat toimenpiteiden toteutusta sekä viestivät niiden kehittymisestä henkilöstölle.
Työntekijät voivat tuoda esiin näkemyksiään ja kokemuksiaan omalle esihenkilölleen tai tarvittaessa seuraavan tason esihenkilölle tai johdon edustajalle tai keskustelemalla HR:n kanssa luottamuksellisesti sekä vastaamalla vuosittaiseen anonyymiin henkilöstökyselyyn. Erityisiä toimia ei ole määritelty sille, että saadaan käsitys sellaisten omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden näkökannoista, jotka voivat olla syrjäytyneitä tai erityisen alttiita vaikutuksille. ESL Shippingissa on tunnistettu kehityskohteeksi naisten jatkaminen alalla erityisesti perheellisinä, ja henkilöstöä rohkaistaan ilmaisemaan aiheeseen liittyviä näkökulmia.
Monimuotoisuutta, tasavertaisuutta ja osallisuutta edistävää työtä varten Aspo perusti vuonna 2023 työryhmän, joka muodostuu monipuolisesti eri tehtävissä työskentelevistä henkilöistä konsernin eri toiminnoista. Työryhmä koordinoi DEI-työtä ja johtaa kehittämisaloitteita ESG-tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2024 loppuun mennessä työryhmä koosti kattavan DEI-aiheisen viestintämateriaalin sekä järjesti tietoisuutta ja ymmärrystä lisääviä koulutuksia johtoryhmille ja esihenkilöille. Vuonna 2025 DEI-politiikka ja niihin liittyvät koulutukset sekä materiaalit olivat koko henkilöstön käytettävissä intranetissä.
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Aspo-konsernin jokaisella liiketoiminta-alueella on omat työsuojelun toimintaohjelmansa sisältäen työturvallisuuden ja työterveyden osa-alueet. Toimintaohjelmissa kuvataan työympäristön keskeisiä ominaisuuksia, arvioidaan niistä johtuvia fyysisiä ja psyykkisiä riskitekijöitä sekä ohjeistetaan, millaisilla prosesseilla ja käytännöillä minimoidaan työtapaturmat ja muut henkilöstön työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyvät haittavaikutukset.
Aspo-konsernissa on käytössä koko henkilöstölle yhteinen, täysin nimetön ilmoituskanava (whistleblowing), jonka kautta voi ilmaista huolensa epäasiallisesta toiminnasta tai epäilynsä väärinkäytöksestä. Luottamusta prosessiin ei arvioida erikseen. Ilmoituskanavaa käsitellään tarkemmin kohdassa G1 Liiketoiminnan harjoittaminen.
Nimettömän ilmoituskanavan lisäksi epäilyt ja epäkohdat voi nostaa esiin omalle esihenkilölleen tai HR:ään. Kaikki tiedoksiannot käsitellään tilanteeseen parhaiten soveltuvalla menettelytavalla ja korjaavia toimenpiteitä pyritään viemään eteenpäin välittömästi. Aspolla ei ole virallista prosessia arvioimaan sitä, oliko epäkohtaan tehty korjaus tehokas. Johdon lisäksi HR toimii valvontaelimenä epäkohtien korjaamiseksi ja noudattaa Aspon sovitteluprosessia epäkohtien korjaamisessa. Lisäksi käytössä on työyhteisön sovitteluprosessi, joka tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden ottaa puheeksi tiimiin tai yksilöön liittyviä
epäkohtia ja sensitiivisiä haasteita myös silloin, kun niitä ei haluta käsitellä suoraan oman lähiesihenkilön kanssa.
Aspon konsernitasoisten huolenaiheiden ilmaisukanavien lisäksi kaikilla ESL Shippingin aluksilla on merityötä koskevan yleissopimuksen (MLC) mukainen menettely, jonka avulla merihenkilöstö voi tehdä valituksen mistä tahansa asiasta, jonka koetaan rikkovan yleissopimuksen vaatimuksia.
Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet, toimet ja niiden vaikuttavuus
Aspon tavoitteet olennaisten kielteisten vaikutusten ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan sekä myönteisten vaikutusten edistämiseen liittyvät työntekijöiden turvallisuuden varmistamiseen ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Erityistä huomiota Aspossa kiinnitetään työntekijöiden hyvinvointiin. Vastuullisuuspolitiikkansa mukaisesti Aspo pyrkii tarjoamaan turvallisia työsuhteita sekä sukupuolten tasa-arvoa muun muassa palkkauksessa. Aspo työskentelee vain sellaisten toimittajien kanssa, jotka jakavat yhtiön sitoutumisen terveyteen ja turvallisuuteen.
Tavoitteissa edistymistä seurataan henkilöstön osalta erityisesti People Power -indeksillä, jossa tavoitteena on saavuttaa luokitus AA+ vuoteen 2030 mennessä. Edistymistä verrataan vuoteen 2023, jolloin saavutettiin luokitus AA. Myös vuonna 2025 saavutettiin luokitus AA, kuten myös vertailuvuonna 2024. People Power Index (PPI) lukema kehittyi myönteisesti vuodesta 2024 vuoteen 2025. PPI 2024 oli
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
Työturvallisuuden kehittymistä seurataan tapaturmataajuuden mittarilla TRIF (Total Recordable Injury Frequency), joka kuvaa tapaturmien määrää tehtyä miljoonaa työtuntia kohden. TRIF-lukuja seurataan kuukausittain. Vuoden 2025 TRIF-tavoite oli 4,0 ja toteuma 7,0. Työtapaturmataajuus (TRIF) oli korkeampi vuonna 2025, koska vuoden 2025 aikana raportoitiin enemmän työtapaturmia kuin vuonna 2024. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on nolla tapaturmaa. Tavoite koskee omaa työvoimaa sekä ESL Shippingin omistamilla ja pooling-järjestelyn piiriin kuuluvilla aluksilla työskentelevää vuokratyövoimaa. Perusvuosi, johon TRIF-tavoitetta verrataan, on 2022, jolloin TRIF-luku oli 8,1.
Tavoitteena on myös nostaa aliedustetun sukupuolen osuus ylimmässä johdossa ja esihenkilötehtävissä, merihenkilöstöä lukuun ottamatta, 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Perusvuosi on 2024, jolloin luku oli 36,4. Vuonna 2025 aliedustetun sukupuolen osuus ylimmässä johdossa ja esihenkilötehtävissä, merihenkilöstöä lukuun ottamatta, oli 24 prosenttia.
Tavoite kattaa konsernin omat toiminnot globaalisti.
Tavoitteet valmistellaan vuosittain Aspon sosiaalisen vastuullisuuden ohjausryhmässä, jonka toiminta käynnistyi vuonna 2025. Kyseisessä ohjausryhmässä tarkasteltiin myös vuoden 2025 tavoitteet. Konsernitasoiset tavoitteet hyväksytään sen jälkeen johtoryhmässä ja hallituksessa. Ohjausryhmä koostuu Aspo-konsernin edustajista. Ohjausryhmä valvoo toimintasuunnitelmien toteutumista ja vaikuttavuutta ja käynnistää tarvittaessa lisätoimenpiteitä tai päivittää tavoitteisiin sekä vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyviä toimenpidesuunnitelmia. Ohjausryhmää tukee työryhmä, joka koostuu työntekijöiden edustajista Aspon eri liiketoiminnoista. Työryhmän tarkoituksena on valmistella toimenpidesuunnitelmat ohjausryhmälle. Ohjausryhmän on tarkoitus kokoontua 2–4 kertaa vuodessa.
Konsernitason työsuojelutoimikunnan lisäksi jokaisella ESL Shippingin aluksella on koko merihenkilöstön kattava työturvallisuus- ja työterveyskomitea, jossa keskustellaan avoimesti henkilöstön kanssa mm. turvallisuusselvityksistä ja riskinarvioinneista. Yhteensä aluksilla pidettiin 94 turvallisuuskokousta vuoden 2025 aikana.
Turvallisuuskokouksia pidetään myös asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Henkilöstön toimenkuvien ja niihin liittyvän palkkauksen johdonmukaisuutta vahvistetaan vuonna 2024 aloitetulla kehitysprojektilla. Projektissa tarkastellaan sukupuolten tasa-arvoa ja saman palkan saamista samanarvoisesta työstä, ja projektin tuloksena konsernissa otetaan käyttöön yhteinen tehtävien vaativuusluokittelujärjestelmä. Tämän myötä valmistaudutaan myös voimaan tulevaan EU:n palkka-avoimuusdirektiiviin. Vuonna 2025 on tarkennettu keskeiset toimenkuvat, työtyypit, TRIF-kokonaisuuden mittareita sekä ilmoituskanavaa työtapaturmille. Lisäksi uudistettiin tytäryhtiöiden omia toimintatapoja, jotta tapaukset tunnistetaan ja raportoidaan johdonmukaisesti myös koko konsernissa. Aspo-konsernin sidosryhmiä on osallistunut tässä luvussa kuvattujen tavoitteiden asetantaan yleisellä tasolla erilaisissa työpajoissa koskien erityisesti tasa-arvoa. Ulkoiset sidosryhmät eivät ole osallistuneet numeeristen tavoitteiden asetantaan.
Toimintasuunnitelma tavoitteisiin pääsemiseksi on kuvattu alla olevissa taulukoissa. Suunnitelluilla toimilla pyritään ennen kaikkea vähentämään työvoimaan
kohdistuvia olennaisia kielteisiä vaikutuksia. Taulukoissa kuvataan mitä kohtaa arvoketjussa (ylävirta, omat toiminnot, alavirta) laadittu toimintasuunnitelma koskee. Esitetyt toimintasuunnitelmat kattavat vain Aspon omat toiminnot. "Global" tarkoittaa, että suunnitelma on maantieteellisesti koko maailman kattava. Oikeanpuoleinen kohta kertoo, että toimintasuunnitelma koskee koko Aspo-konsernia. Läpileikkaavalla toiminnolla tarkoitetaan toimia, jotka kattavat koko arvoketjun.
Aspon vuosi 2025 | 65
Toimintasuunnitelma sisältää konsernitason yleiset linjaukset, ja liiketoiminnot toteuttavat toimenpiteitä omien tarpeidensa mukaan. Jokainen toimintasuunnitelma on maantieteellisesti koko maailman kattava. Työturvallisuuteen liittyvät käytännön toimet ovat kuitenkin lähtökohtaisesti toimipaikkakohtaisia. Yhteisten toimintasuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden lisäksi liiketoiminnoilla voi olla omia kehitystoimia liittyen esimerkiksi ammatilliseen kehittymiseen.
Toimintasuunnitelman toimien ei arvioida aiheuttavan merkittäviä operatiivisia kuluja. Toimintasuunnitelmia seurataan ja niiden etenemisestä raportoidaan jatkossa säännöllisesti.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
■ TAULUKKO 28. TOIMINTASUUNNITELMA TYÖNTEKIJÖIDEN TURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI TAVOITTEENA TRIF-LUKU 4,0 VUOTEEN 2025 MENNESSÄ
| Olennainen riski, vaikutus tai mahdollisuus | Toimet vuoden 2025 aikana | Suunnitellut toimet tulevina vuosina (2026->) | ||
|---|---|---|---|---|
| Terveys ja turvallisuus · Työperäiset vaarat · Mielenterveys · Korkea vaihtuvuus |
· Lainsäädännön mukainen työterveyshuolto, työsuojeluorganisaatio ja tapaturmavakuutukset · Turvallisuuskoulutukset, esim. ensiapukoulutukset · Raportointi onnettomuuksista · Työtapaturmaraportoinnin ja työtapaturmamääritelmien yhtenäistäminen |
· Osa vuoden 2025 toimista jatkuu vuonna 2026 · Telkon toimipisteelle suunnitellaan ISO 45001 työturvallisuusjärjestelmää · Valmistellaan käytäntö, jolla johtoryhmä käsittelee kaikki |
||
| · Kustannussäästöt |
· Turvallisuushavaintojen raportointi kaikissa liiketoiminnoissa · Elämäntilanteisiin sopeutuminen & mahdollisuus osa-aikatyöhön mahdollistaa työkyvystä huo lehtimisen eri tilanteissa, mikä vähentää henkilöstön vaihtuvuutta · Aspon ja liiketoimintojen työsuojelutoimikunta kokoontuu puolivuosittain · Säännölliset turvallisuuspalaverit liiketoiminnoissa · Telkon turvallisuuskulttuuriprojektin aloitus · Työturvallisuussertifikaatti ISO 45001 ESL Shippingin Suomen toiminnoille |
turvallisuusasiat · Työntekijöiden palautteen kerääminen turvallisuudesta kyselyiden avulla · ESL:n osalta tavoitteena on laajentaa turvallisuussertifikaat ti ISO 45001 kattamaan myös Ruotsin toiminnot vuonna 2026 |
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
■ TAULUKKO 29. TOIMINTASUUNNITELMA, JOTTA 40 PROSENTTIA YLIMMÄSTÄ JOHDOSTA JA ESIHENKILÖISTÄ ON ALIEDUSTETTUA SUKUPUOLTA VUOTEEN 2030 MENNESSÄ
| TOIMINTASUUNNITELMAN LAAJUUS | ASPO | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| GLOBAL | YLÄVIRTA | OMAT TOIMINNOT | ALAVIRTA | |||
| LÄPILEIKKAAVA | LEIPURIN | TELKO | ESL |
| Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus | Toimet vuoden 2025 aikana | Suunnitellut toimet tulevina vuosina (2026->) |
|---|---|---|
| Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä · Monimuotoinen työvoima · Houkutteleva työantaja · Rajoitettu edustus ja sukupuolten väliset palkkaerot |
· Tasa-arvosuunnitelmat tarkistettu ja päivitetty vuoteen 2025 loppuun mennessä · Työtehtävien luokittelujärjestelmän käyttöönotto konsernitasolla yhden vertaisen palkkauksen raportointia varten · Ensimmäiset keskeiset toimenkuvat ja työtyypit määritelty · Projekti saatiin päätökseen |
· Jatketaan työpaikkojen luokittelujärjestelmän käyttöönottoa konsernitasolla, jotta samapalkkaisuudesta voidaan raportoida vuodesta 2026 alkaen |
| Moninaisuus · Monimuotoinen työvoima · Houkutteleva työnantaja · Rajallinen edustus |
· Johto- ja esihenkilökoulutus DEI-aiheista pidettiin vuoden 2024 aikana Vuoden 2025 aikana kumppani tarjosi tammikuusta toukokuuhun kolmen viikon välein käytännön työkaluja ja materiaaleja DEI-teemoihin liittyen Materiaalit ovat saatavilla intranetissä · Eettiset ohjeet -koulutus · HR-järjestelmän kehittäminen sukupuoli-identiteetin ilmaisun tukemiseksi · Intranet-sivu DEI-asioille · Intranetissä DEI-koulutukset kaikille työntekijöille |
· Kehitetään mahdollisuutta anonymisoituun rekrytointiin rekrytoinnin ensimmäisessä vaiheessa, mukaan lukien ulkoiset DEI-valmiuksia tarjoavat rekrytointipalvelut (2025– 2026) osana henkilöstöpolitiikan kehittämistä · Jatketaan DEI-koulutuksen laajentamista koskemaan kaikkia konsernin työntekijöitä myös tulevaisuudessa (aikataulu täsmennetään myöhemmin) · Rekrytointipolitiikan kehittäminen osana henkilöstöpolitiikan kehittämistä (ESL Shippingilla osana tulevaa ESL:n työntekijän käsikirjaa ja Telkolla intranetissä) · DEI-työryhmä ja kestävän kehityksen verkosto kokoontuu keskustelemaan DEI-asioista |
■ TAULUKKO 30. TOIMINTASUUNNITELMA TOIMENPITEISIIN TYÖPAIKALLA ESIINTYVÄN VÄKIVALLAN JA HÄIRINNÄN TORJUMISEKSI
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
Aspo-konsernissa työskenteli vuoden 2025 lopussa yhteensä 798 henkeä, joista 163 oli Leipurin työntekijöitä. Vuoden 2025 data sisältää vain suoraan Aspon yhtiöihin työsuhteessa olevat työntekijät. Henkilöstön määrällä mitattuna suurimpia toimintamaita ovat Suomi ja Ruotsi. Merihenkilöstöstä suurin osa on miehiä. Maahenkilöstöstä miesten osuus on noin 60 %.
■ TAULUKKO 31. TYÖSUHTEISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN MÄÄRÄ SUKUPUOLEN MUKAAN
| 2025 | 2024 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Sukupuoli | Työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä yhteensä |
Työsuhteisista työntekijöistä maahenkilöstön määrä |
Työsuhteisista työntekijöistä merihenkilöstön määrä |
Työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä yhteensä |
Työsuhteisista työntekijöistä maahenkilöstön määrä |
Työsuhteisista työntekijöistä merihenkilöstön määrä |
||
| Mies | 537 | 371 | 166 | 528 | 351 | 177 | ||
| Nainen | 260 | 247 | 13 | 272 | 256 | 16 | ||
| Muu | 1 | 1 | ||||||
| Ei ilmoitettu | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||
| Yhteensä | 798 | 619 | 179 | 800 | 607 | 193 |
Aspo-konsernin henkilöstöstä suurin osa työskentelee vakituisessa ja kokoaikaisessa työsuhteessa. Henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2025 oli 8 prosenttia. Kokonaishenkilöstömäärä vastaa tilinpäätöksen osiossa 3.6 "Henkilöstökulut ja -määrät" ilmoitettua.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
■ TAULUKKO 32. TYÖSUHTEISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN MÄÄRÄ NIISSÄ TOIMINTAMAISSA, JOISSA YRITYKSELLÄ ON VÄHINTÄÄN 50 TYÖSUHTEISTA TYÖNTEKIJÄÄ, JA JOKA ON VÄHINTÄÄN 10 PROSENTTIA YRITYKSEN TYÖSUHTEISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN KOKONAISMÄÄRÄSTÄ
| 2025 | 2024 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Maa | Työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä yhteensä |
Työsuhteisista työntekijöistä maahenkilöstön määrä |
Työsuhteisista työntekijöistä merihenkilöstön määrä |
Työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä yhteensä |
Työsuhteisista työntekijöistä maahenkilöstön määrä |
Työsuhteisista työntekijöistä merihenkilöstön määrä |
|
| Suomi | 367 | 188 | 179 | 371 | 178 | 193* | |
| Ruotsi | 211 | 211 | 205 | 205 | |||
| Ukraina | 28 | 28 | 30 | 30 | |||
| Latvia | 29 | 29 | 30 | 30 | |||
| Viro | 25 | 25 | 25 | 25 | |||
| Liettua | 29 | 29 | 25 | 25 | |||
| Puola | 23 | 23 | 26 | 26 | |||
| Ranska | 15 | 15 | 19 | 19 | |||
| Kazakstan | 13 | 13 | 12 | 12 | |||
| Tanska | 16 | 16 | 14 | 14 | |||
| Kiina | 11 | 11 | 11 | 11 | |||
| Saksa | 9 | 9 | 10 | 10 | |||
| Uzbekistan | 5 | 5 | 7 | 7 | |||
| Belgia | 8 | 8 | 6 | 6 | |||
| Norja | 4 | 4 | 6 | 6 | |||
| Alankomaat | 2 | 2 | 2 | 2 | |||
| Romania | 1 | 1 | 1 | 1 | |||
| Intia | 2 | 2 | |||||
| Yhteensä | 798 | 619 | 179 | 800 | 607 | 193 |
*Edellisenä vuonna (2024) muualta Euroopan ulkopuolelta kotoisin oleva merihenkilöstö (henkilömäärä 43) raportoitiin EU:n ulkopuolisiin maihin. Taulukko kuitenkin kuvaa toimintamaita eikä työvoiman alkuperämaata tai kansalaisuutta. Kaikki ko. ja vastaava merihenkilöstö on työsuhteessa suomalaiseen yhtiöön, ja näin ollen heidät on vuoden 2025 luvuissa raportoitu Suomen lukuihin sekä korjattu vuoden 2024 luvuissa Suomen lukuihin.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
■ TAULUKKO 33. TYÖSUHTEISET TYÖNTEKIJÄT TYÖSOPIMUKSEN JA SUKUPUOLEN MUKAAN
| 2025 | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Sopimustyyppi | Naisia | Miehiä | Muut | Ei ilmoitettu | Henkilömäärä yhteensä |
| Työsuhteisten työntekijöiden määrä | 260 | 537 | 1 | 798 | |
| Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä | 248 | 462 | 710 | ||
| Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä | 12 | 75 | 1 | 88 | |
| Vaihtelevalla työajalla työsuhteisten työskentelevien työntekijöiden määrä | 0 | ||||
| Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä | 248 | 524 | 1 | 773 | |
| Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä | 12 | 13 | 25 |
| 2024 | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Sopimustyyppi | Naisia | Miehiä | Muut | Ei ilmoitettu | Henkilömäärä yhteensä |
| Työsuhteisten työntekijöiden määrä | 272 | 528 | 800 | ||
| Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä | 258 | 456 | 714 | ||
| Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä | 14 | 72 | 86 | ||
| Vaihtelevalla työajalla työsuhteisten työskentelevien työntekijöiden määrä | 0 | ||||
| Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä | 257 | 517 | 774 | ||
| Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä | 15 | 11 | 26 |
■ TAULUKKO 34. RAPORTOINTIKAUDEN AIKANA LÄHTENEIDEN TYÖSUHTEISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN KOKONAISMÄÄRÄ JA VAIHTUVUUS
| 2025 | 2024 | |
|---|---|---|
| Henkilömäärä | Henkilömäärä | |
| Yrityksestä raportointikauden aikana lähteneiden työsuhteisten työnteki jöiden kokonaismäärä |
64 | 65 |
| Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus raportointikaudella | 8,0 % | 8,6 % |
| ii | VUOSI 2025 |
|---|---|
| iii | Toimitusjohtajan katsaus |
| iv-x | Aspo lyhyesti |
| 1 | TOIMINTAKERTOMUS |
| 17 | – Kestävyysraportti |
76 – Kestävyysraportin liitetiedot
82 TILINPÄÄTÖS
SISÄLLYS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
Monimuotoisuuden mittarit
Aspon ylimmästä johdosta 19 oli vuoden 2025 lopussa miehiä ja 6 naisia. Ylin johto koostuu Aspo Oyj:n ja liiketoimintojen johtoryhmistä. Valtaosa Aspo-konsernin henkilöstöstä on 30–50-vuotiaita. Keski-ikä on 46 vuotta. Tarkemmat tiedot ikä- ja sukupuolijakaumasta esitetään alla olevassa taulukossa.
■ TAULUKKO 35. MONIMUOTOISUUTTA KOSKEVAT MITTARIT
| 2025 | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Työntekijäryhmä* | Miehiä | Miehiä, % | Naisia | Naisia, % | Yhteensä | Yhteensä, % | ||
| Ylin johto | 19 | 76,0 % | 6 | 24,0 % | 25 | 100 % | ||
| Alle 30-vuotiaat työntekijät | 48 | 72,7 % | 18 | 27,3 % | 66 | 100 % | ||
| 30–50-vuotiaat työntekijät | 282 | 65,6 % | 148 | 34,4 % | 430 | 100 % | ||
| Yli 50-vuotiaat työntekijät | 207 | 68,8 % | 94 | 31,2 % | 301 | 100 % |
*Taulukkoon on huomioitu kaikki työntekijät, jotka ovat ilmoittaneet sukupuolekseen mies tai nainen.
| 2024 | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Työntekijäryhmä | Miehiä | Miehiä % | Naisia | Naisia, % | Yhteensä | Yhteensä, % | ||
| Ylin johto | 16 | 76,2 % | 5 | 23,8 % | 21 | 100 % | ||
| Alle 30-vuotiaat työntekijät | 46 | 71,9 % | 18 | 28,1 % | 64 | 100 % | ||
| 30–50-vuotiaat työntekijät | 281 | 63,6 % | 161 | 36,4 % | 442 | 100 % | ||
| Yli 50-vuotiaat työntekijät | 201 | 68,4 % | 93 | 31,6 % | 294 | 100 % |
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
Suoraan Aspon yhtiöihin työsuhteessa olevat työntekijät kuuluvat lakisääteisen työterveyshuollon ja työturvallisuuden toimintaperiaatteiden piiriin. Vuoden 2025 aikana Aspo-konsernissa raportoitiin 14 omaa henkilöstöä koskevaa työperäistä, poissaoloon tai lääkinnälliseen hoitoon johtanutta tapaturmaa. Niistä 0 johti työntekijän kuolemaan.
ii VUOSI 2025
SISÄLLYS
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
■ TAULUKKO 36. TERVEYTTÄ JA TURVALLISUUTTA KOSKEVAT MITTARIT
| 2025 | 2024 | |
|---|---|---|
| Data | Data | |
| Niiden yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien työntekijöi den osuus, jotka kuuluvat oikeudellisiin vaatimuksiin ja/tai tunnustettuihin standardeihin perustuvan työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin. |
100 % | 100 % |
| Oman työvoiman työsuhteisiin työntekijöihin kohdistuvien työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongel mista johtuvien kuolemantapausten lukumäärä |
0 | 0 |
| Oman työvoiman työsuhteisiin työntekijöihin kohdistuvien työtapaturmien lukumäärä |
14 | 9 |
| Oman työvoiman työsuhteisiin työntekijöihin kohdistuvien työtapaturmien osuus (tapaturmataajuus) |
7,0 | 4,9 |
| Oman työvoiman työsuhteisiin työntekijöihin kohdistuvien työperäisten terveysongelmatapausten lukumäärä |
0 | 0 |
Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)
Aspo-konsernin liiketoiminnoissa sukupuolten palkkaero on 26,5 %. Eniten ansainneen henkilön vuosipalkka on 15,5-kertainen suhteessa muun henkilöstön mediaanipalkkaan.
■ TAULUKKO 37. ANSIOTULOA KOSKEVAT MITTARIT, PALKKAERO JA KOKO-NAISANSIOT
| 2025 | 2024 | |
|---|---|---|
| Ansiotuloa koskevat mittarit | Data | Data |
| Sukupuolten palkkaero | 26,5 % | 26,3 % |
| Vuotuista kokonaisansiota koskeva suhdeluku | 15,5 | 15,4 |
Syrjintätapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
Vuonna 2025 Aspo-konsernille ei tullut tietoon yhtään syrjintätapausta, sisältäen myös häirintätapaukset. Raportointikaudella vuonna 2024 organisaatiossa kirjattiin yksi häirintätapaus. Tapaus käsiteltiin HR-prosessien mukaisesti asianosaisten ja HR:n kesken. Vuosina 2024 ja 2025 lakien rikkomisesta tuomittiin sakkoja yhteensä 0 euroa. Aspolle ei tullut yhtään
whistleblowing- kanavan kautta valitusta, joka liittyy työoloihin ja -ehtoihin, yhdenvertaiseen kohteluun ja mahdollisuuksiin sekä muihin työhön liittyviin oikeuksiin.
Työsuhteisten työntekijöiden ominaisuuksien mittausmenetelmät
TYÖSUHTEISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN OMINAISUUDET
Tiedot työntekijämäärästä maittain sukupuolen ja työsopimuksen mukaan sekä tiedot henkilöstön vaihtuvuudesta saadaan HR- ja palkanmaksujärjestelmistä. Henkilöstö jaetaan maahenkilöstöön ja ESL Shippingin merihenkilöstöön.
Tiedot perustuvat raportointikauden viimeisen päivän työntekijämäärään (31.12.2025), ja lukumäärät on ilmoitettu henkilömäärinä. Raportointikauden aikana lähteneillä työsuhteisilla työntekijöillä tarkoitetaan työsuhteita, jotka ovat päättyneet työntekijän omasta pyynnöstä tai yhteisellä sopimuksella.
Monimuotoisuuden mittarit
Työntekijöiden ikäryhmät saadaan HR- ja palkanmaksujärjestelmistä syntymäaikojen perusteella. Tiedot perustuvat raportointikauden viimeisen päivän työntekijämäärään (31.12.2025).
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
Työtapaturmien kokonaismäärä ja -laatu saadaan ESG-raportointijärjestelmästä. Tapaturmataajuuden mittauksen perustana on poissaoloon johtaneiden tai lääkinnälliseen hoitoon johtaneiden työtapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden. Ammattitautien kohdalla poissaolomäärät saadaan HR- ja palkanmaksujärjestelmistä. Koko työsuhteiseen henkilöstöön sovelletaan paikallista oikeudellista sääntelyä ja tämä on huomioitu raportoinnissa.
Aspolla ei ole kaikki konserniyhtiöt kattavaa tapaturma- ja ammattitautitapausten
seurantajärjestelmää, vaan tietojen toimittamisen oikeellisuus on yksittäisten henkilöiden vastuulla. On siis mahdollista, että yksittäisiä tapauksia on jätetty raportoimatta. Vuoden 2025 tiedot sisältävät vain suoraan Aspon yhtiöihin työsuhteessa olevat työntekijät. Tulevien vuosien raportoinnissa asia pyritään korjaamaan keskitetyn seurannan avulla.
Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)
Vuoden 2025 palkkaerodata sisältää vain suoraan Aspon yhtiöihin työsuhteessa olevat työntekijät.
Maahenkilöstö: Henkilöstöjärjestelmästä saadun raportin perusteella on määritetty kuukausi- tai tuntipalkka kullekin työsuhteelle, joka oli voimassa 31.12.2025. Jos palkka on merkitty kuukausipalkkana, on se ensin muunnettu kokoaikaiseksi (FTE) tarvittaessa ja sen jälkeen jaettu keskimääräisillä kuukausittaisilla työtunneilla, jotka on laskettu kunkin työsopimuksen paikallisten kokoaikatyötuntien perusteella.
Merihenkilöstö: Vuoden 2025 kokonaispalkka on haettu henkilöstö- ja palkanmaksujärjestelmästä, jaettu aluksella tehtyjen työpäivien määrällä ja edelleen työpäivän pituudella, joka on 8 tuntia. Työehtosopimuksen mukaan merihenkilöstön tavanomainen työpäivä on 8 tuntia, kun taas maaorganisaation henkilöstön työpäivän pituus on 7,5 tuntia. Vuosilomapalkka on rajattu kokonaispalkan ulkopuolelle.
Aspon vuosi 2025 | 72
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
Hallinnolliset tiedot
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1)
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
Aspo-konsernin periaatteena on, että sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön näkökulmasta kestävä liiketoiminta on edellytys pitkän aikavälin arvonluontiin ja että vastuullisesti johdettu kasvava yritys luo työtä, verotuloja ja hyvinvointia. Liiketoiminnan vastuullisuuden keskeisistä tekijöistä keskustellaan omana agendakohtanaan Aspon hallituksen ja konsernin johtoryhmän kokouksissa noin kerran kuukaudessa.
Eettisten ohjeidensa mukaisesti Aspo on sitoutunut harjoittamaan liiketoimintaa rehellisesti ja eettisesti kestävällä tavalla. Aspon eettisten ohjeiden mukaisesti kaikki Aspo-konsernin työntekijät ovat vastuussa siitä, että konsernissa toimitaan yhtiön eettisten sitoumusten mukaisesti. Koko Aspo-konsernin henkilöstön on suoritettava vuosittain Aspon eettinen ohjeistus -verkkokoulutus.
Aspossa tuetaan keskustelukulttuuria, joka kannustaa tuomaan äänensä kuuluviin. Jokaisen työntekijän odotetaan ilmoittavan epäilyistään tai havainnoistaan koskien lakien, eettisten ohjeiden tai muun Aspon toimintaohjeen vastaista toimintaa. Ilmoituksen voi tehdä omalle esihenkilölle, suoraan yhtiön toimitusjohtajalle, Aspon lakiosastolle, HR-osastolle tai sisäisen
tarkastuksen edustajalle. Näiden lisäksi käytössä on sähköinen ilmoituskanava (whistleblowing) verkkosivuilla osoitteessa https://report.whistleb.com/aspo. Sen kautta voi tehdä ilmoituksen halutessaan nimettömästi, ja kanavaa voivat käyttää myös yhtiön ulkopuoliset tahot. Ilmoituskanava on ulkopuolisen toimittajan hallinnoima ja ilmoitukset käsitellään määrämuotoisen prosessin mukaisesti sekä raportoidaan Aspon hallitukselle. Henkilötietoja käsitellään tietosuojalakien ja yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) vaatimusten mukaisesti ja ilmoitukset pidetään mahdollisuuksien mukaan luottamuksellisina. Menettelytavat väärinkäytösepäilyjen selvittämisessä on kuvattu tarkemmin Aspon ilmoittajansuojelupolitiikassa (whistleblowing policy).
Aspon korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat toimintaperiaatteet ovat YK:n yleissopimuksen mukaisia: korruptiota tai lahjontaa ei hyväksytä missään muodossa. Yhtiö ei tarjoa, anna, pyydä tai vastaanota lahjoja tai vieraanvaraisuutta, jotka ovat arvoltaan enemmän kuin nimellisiä tai joiden tarkoituksena on tai saattaa olla vaikuttaa päätöksentekoon tai saada epäreilua henkilökohtaista hyötyä. Tavoitteena on, ettei lahjonta- ja korruptiotapauksia esiinny lainkaan. Tavoite kattaa omat toiminnot globaalisti.
Aspon arvion mukaan alttiimpia lahjontaja korruptioyrityksille ovat yrityksen johtotehtävissä työskentelevät sekä laivojen päällystö.
Aspo noudattaa väärinkäytösten paljastajien suojelussa EU:n whistleblower-direktiiviä (Laki Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (20.12.2022/1171)). Huolenaiheista ilmoittamisesta ei koskaan rangaista. Sekä eettisten ohjeiden rikkomisesta että kostotoimiin syyllistymisestä voi olla tekijälleen seuraamuksia. Aspossa ei hyväksytä kostotoimia, kuten erottamista, palkanalennusta tai ylentämisen estämistä ketään sellaista henkilöä kohtaan, joka on vilpittömin aikein ilmoittanut epäillystä väärinkäytöksestä tai joka osallistuu epäillyn rikkomuksen tutkimiseen. Väärinkäytösten ilmoittaminen sisältyy eettisten ohjeiden verkkokoulutukseen. Yhtiö voi käyttää ulkopuolista tutkijaa tai selvittäjää tutkinnan suorittamiseksi, mikäli se havaitaan tarpeelliseksi esimerkiksi riippumattomuuden takaamiseksi.
Aspon eettiset ohjeet (Code of Conduct) ja ilmoittajansuojelupolitiikka kattavat kaikki olennaiset liiketoiminnan harjoittamisen vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Niiden ajankohtaisuus tarkistetaan vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tarkistuksen yhteydessä kerran vuodessa. Aspon eettiset ohjeet
sekä ilmoittajansuojelupolitiikka koskevat Aspo-konsernia ja kaikkia sen liiketoimintoja keskittyen pääasiassa omaan toimintaan. Eettiset ohjeet ja ilmoittajansuojelupolitiikka eivät koske ylä- ja alavirran arvoketjuja. Aspon ilmoittajansuojelupolitiikka kattaa myös Aspon entiset työntekijät. Toimitusjohtaja on vastuussa eettisten ohjeiden ja ilmoittajansuojelupolitiikan toteuttamisesta.
Aspo-konsernin toimintaperiaatteiden ja ilmoituskanavien lisäksi kaikilla ESL Shippingin aluksilla on merityöyleissopimuksen (MLC) mukainen menettely, jonka avulla merihenkilöstö voi tehdä valituksen mistä tahansa asiasta, jonka väitetään rikkovan merityötä koskevan yleissopimuksen vaatimuksia.
Aspo-konserni ja sen liiketoiminnot ovat sitoutuneet noudattamaan YK:n Global Compact -aloitetta, YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta sekä ILO:n julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista. Konsernitasoisten toimintaperiaatteiden ja poliitikkojen lisäksi Telko on sitoutunut YK:n UNCAC-periaatteisiin ja toimialajärjestö FECC:n Code of Conduct -periaatteisiin. Eettiset ohjeet ovat saatavilla Aspon verkkosivuilla, ja ilmoittajansuojelupolitiikka on työntekijöiden saatavilla yrityksen intranetissä. Muille sidosryhmille tietoa ilmoittajansuojelupolitiikasta voidaan antaa pyynnöstä.
- ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
■ TAULUKKO 38. LIIKETOIMINNAN HARJOITTAMISTA KOSKEVAT TOIMET
| TOIMINTASUUNNITELMAN LAAJUUS | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| GLOBAL | YLÄVIRTA | OMAT TOIMINNOT | ALAVIRTA | ASPO | |||
| LÄPILEIKKAAVA | LEIPURIN | TELKO | ESL | ||||
| Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus Toimet vuoden 2025 aikana |
Suunnitellut toimet tulevina vuosina (2026 ->) | ||||||
| Yrityskulttuuri · Korkea vaihtuvuus · Mainevahingot |
· Suunniteltujen verkkokoulutusten suorittaminen (CoC-koulutus pakollinen kaikille, korruption- ja lahjonnan vastainen koulutus pakollinen kohdennetuille ryhmille) · Vuosittaisten compliance-riskien tarkistamisen kehittäminen jatkuu · Mitataan, kuinka eettinen Aspo on työntekijöiden näkökulmasta (esim. People Power Index). · Sisäisen valvonnan ja vaatimustenmukaisuuden itsearvioinnit |
· · · |
koulutus sekä välivuosittain muut compliance -koulutukset Sisäisen valvonnan jatkuva parantaminen riskien ja itsearviointi en perusteella |
Prosessin kehittäminen työntekijöiden lähtökeskusteluille jatkuu Vuosittaiset eettiset ohjeet- ja korruption ja lahjonnan vastainen |
|||
| Ilmiantajien suojelu · Luottamuksellisuuden puute Mainevahingot |
· Whistleblowing-prosessi ja tiedottaminen mm. ilmiantajien suojelusta ja mahdollisuus epäkoh dista ilmoittamiseen nimettömänä · Epäkohtien pitäminen luottamuksellisina mahdollisuuksien mukaan · Vaatimustenmukaisuudesta vastaava auttaa suojelemaan ilmiantajaa eri tavoin |
· Raportointivuoden toimet jatkuvat vuodesta 2026 eteenpäin |
|||||
| Korruptio ja lahjontatapaukset · Mahdollisuus korruptioon |
· Aspo-konsernin toimintaperiaatteiden mukaan: · Pakolliset koulutukset sääntöjen noudattamisesta ja korruption torjunnasta · Useita kanavia huolenaiheiden esille ottamiseksi, kaikki mahdolliset tapaukset tai epäilyt, |
· | Raportointivuoden toimet jatkuvat vuodesta 2026 eteenpäin | ||||
| ja havaitseminen · tapausten ehkäiseminen |
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen Korruption tietoisuuden edistäminen ja |
pienetkin, tutkitaan · Selkeät roolit ja vastuut kaikkien tietoon · Sisäisen valvonnan jatkuva kehittäminen riskien vähentämiseksi |
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
Aspo-konsernilla on eettiset ohjeet (Code of Conduct) sekä siihen liittyvä koulutus koko henkilöstölle. Eettisten ohjeiden koulutuksen lisäksi yhtiössä järjestettiin syksyllä 2025 lahjontaa ja korruptiota ehkäisevä verkkokoulutus kohdennetuille ryhmille. Pääviesti on nollatoleranssi kaikenlaiselle korruptiolle ja lahjonnalle.
Koko Aspo-konsernin henkilöstön on suoritettava vuosittain Aspon eettinen ohjeistus -verkkokoulutus, joka sisältää myös korruption ja lahjonnan vastaiset ohjeet ja säännöt. Koulutus kattaa myös toiminnot, joissa toimivat henkilöt ovat
alttiimpia lahjonta- ja korruptioyrityksille. 100 prosentin tavoite koskee vuotta 2025 ja sitä verrataan perusvuoteen 2021, jolloin eettiset ohjeet -koulutuksen oli käynyt 88 prosenttia henkilöstöstä. Tavoite toteutui vuonna 2025. Myös vuosina 2022, 2023 ja 2024 saavutettiin 100 prosentin tavoite. Tavoite kattaa omat toiminnot globaalisti. Työtehtävistä riippuen työntekijöiden on suoritettava eettisten ohjeiden lisäsi eri aiheisia compliance-koulutuksia kuten lahjonnan ja korruption estämiseen, kilpailulainsäädäntöön ja tietosuojaan liittyvät koulutukset. Tavoitteena on, että kaikki kyseisten compliance-koulutusten kohderyhmään kuuluvat suorittavat koulutuksen.
Aspo-konsernin sidosryhmiä on osallistunut tässä luvussa kuvattujen tavoitteiden asetantaan yleisellä tasolla erilaisissa työpajoissa. Ulkoiset sidosryhmät eivät ole osallistuneet numeeristen tavoitteiden asetantaan.
Kaikista korruptio- tai lahjontaepäilyistä on ilmoitettava joko omalle esihenkilölle, Compliance Officerille tai esimerkiksi whistleblowing-kanavan kautta. Yhtiö tutkii kaikki esitetyt epäilykset. Ilmoituksen vastaanottajavaihtoehdot mahdollistavat, että tutkinnan suorittaa aina sellainen taho, joka ei ole asiaan osallisena.
Lakiasioista vastaava johtaja raportoi merkittävät epäilykset tarkastusvaliokunnalle. Tarkastusvaliokunnan lisäksi Aspon hallitus käsittelee korruptio- ja lahjontatapauksia neljännesvuosittain.
Yhtiön eettisistä ohjeista ja lahjontaa ja korruptiota estävistä politiikoista sekä niihin liittyvistä koulutuksista viestitään koko henkilöstölle sähköpostilla ja yhtiön intranetissä, missä ne ovat koko henkilöstön saatavilla.
Konsernitasoisen koulutuksen lisäksi ESL Shipping on sitoutunut torjumaan korruptiota merenkulkualan Maritime Anti-Corruption Networkin (MACN) jäsenenä. ESL Shippingin alukset liikennöivät pääasiassa Pohjois-Euroopassa, mutta yrityksessä tiedostetaan, että korruptio on edelleen
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
SISÄLLYS
merkittävä ongelma joissakin niistä maista, joissa sen alukset liikennöivät.
Korruptio- tai lahjontatapaukset
Vuonna 2025 Aspo-konsernin tietoon ei tullut yhtään korruptio- tai lahjontaepäilyä. Lakien rikkomisesta tuomittiin sakkoja
yhteensä 0 euroa. Aspo-konsernin toimia korruption ja lahjonnan estämiseksi on käsitelty kohdassa G1-3. Korruptio- ja lahjontatapauksiin liittyvät tiedot saadaan Aspon järjestelmistä eikä mittausmenetelmissä ole tunnistettu rajoitteita.
■ TAULUKKO 39. KORRUPTIO- TAI LAHJONTATAPAUKSET RAPORTOINTIJAKSON AIKANA
| Korruptio- ja lahjontatapaukset | Määrä |
|---|---|
| Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisista annettujen tuomioiden lukumäärä |
0 |
| Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisista annettujen sakkojen suuruus |
0 € |
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
Liite 1: Tiedonantovaatimukset ja viittaukset
■ MONIALAISET STANDARDIT
Tiedonantovaatimukset
| ESRS 2 | Yleiset tiedot | Kappale / raportti | Sivu | Lisätietoja |
|---|---|---|---|---|
| BP-1 | Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet | Kestävyysraportti | 19 | |
| BP-2 | Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot | Kestävyysraportti | 19–20 | |
| GOV-1 | Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli | Kestävyysraportti | 20–22 | |
| GOV-2 | Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat | Kestävyysraportti | 20–21 | |
| GOV-3 | Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin | Kestävyysraportti | 21 | |
| GOV-4 | Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista | Kestävyysraportti | 22 | |
| GOV-5 | Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta | Kestävyysraportti / Toimintakertomus |
22 | |
| SBM-1 | Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju | Kestävyysraportti | 22–24 | |
| SBM-2 | Sidosryhmien edut ja näkemykset | Kestävyysraportti | 24–25 | |
| SBM-3 | Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus liiketoimintamallin kanssa | Kestävyysraportti | 25–28 | |
| IRO-1 | Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista | Kestävyysraportti | 29–31 | |
| IRO-2 | Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset | Kestävyysraportti | 30, 32 | |
| MDR-P | Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön otetut toimintaperiaatteet | Kestävyysraportti | 43, 63, 73 | |
| MDR-A | Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit | Kestävyysraportti | 46–47, 64–67, 73–74 |
|
| MDR-M | Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit | Kestävyysraportti | 19, 46, 50, 60–62, 65, 72, 75 |
|
| MDR-T | Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla | Kestävyysraportti | 43–46, 64–65, 73–74 |
■ YMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT STANDARDIT
Tiedonantovaatimukset
| ESRS E1 | Ilmastonmuutos | Kappale / raportti | Sivu | Lisätietoja |
|---|---|---|---|---|
| ESRS 2, GOV-3 | Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin | Kestävyysraportti | 21 | |
| E1-1 | Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma | Kestävyysraportti | 42–43 | |
| ESRS 2, SBM-3 | Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa | Kestävyysraportti | 28–29 | |
| ESRS, IRO-1 | Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista Kestävyysraportti | 31–32 | ||
| E1-2 | Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet | Kestävyysraportti | 43 |
- ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
- 17 Kestävyysraportti
- 76 Kestävyysraportin liitetiedot
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
| ESRS E1 | Ilmastonmuutos | Kappale / raportti | Sivu | Lisätietoja |
|---|---|---|---|---|
| E1-3 | Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit | Kestävyysraportti | 46–47 | |
| E1-4 | Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet | Kestävyysraportti | 42–46 | |
| E1-5 | Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä | Kestävyysraportti | 47–50 | |
| E1-6 | Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 - bruttopäästöt ja kokonaispäästöt | Kestävyysraportti | 50–60 | |
| E1-7 | Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet | - | Ei ole olennainen Aspolle | |
| E1-8 | Sisäinen hiilen hinnoittelu | - | Ei ole olennainen Aspolle | |
| E1-9 | Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset - vaikutukset |
Ei ole olennainen Aspolle |
■ SOSIAALISET STANDARDIT
Tiedonantovaatimukset
| ESRS S1 | Oma työvoima | Kappale / raportti | Sivu | Lisätietoja |
|---|---|---|---|---|
| ESRS 2, SBM-2 | Sidosryhmien edut ja näkemykset | Kestävyysraportti | 24 | |
| ESRS 2, SBM-3 | Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus liiketoimintamallin kanssa | Kestävyysraportti | 28 | |
| S1-1 | Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet | Kestävyysraportti | 63 | Vapaaehtoisiin ei vastattu |
| S1-2 | Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa | Kestävyysraportti | 63–64 | Vapaaehtoisiin ei vastattu |
| S1-3 | Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi | Kestävyysraportti | 64 | Vapaaehtoisiin ei vastattu |
| S1-4 | Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus |
Kestävyysraportti | 64–67 | Vapaaehtoisiin ei vastattu |
| S1-5 | Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan |
Kestävyysraportti | 64–67 | Vapaaehtoisiin ei vastattu |
| S1-6 | Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet | Kestävyysraportti | 68–70, 72 | Vastattu vapaaehtoisiin datapisteisiin 52a ja b, muihin vapaaehtoisiin ei vastattu |
| S1-7 | Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet | - | Ei olennainen | |
| S1-8 | Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu | - | Ei olennainen | |
| S1-9 | Monimuotoisuuden mittarit | Kestävyysraportti | 71 | |
| S1-10 | Riittävä palkka | - | Ei olennainen | |
| S1-11 | Sosiaalinen suojelu | - | Ei olennainen | |
| S1-12 | Vammaiset henkilöt | - | Ei olennainen | |
| S1-13 | Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit | - | Ei olennainen |
SISÄLLYS
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
| ESRS S1 | Oma työvoima | Kappale / raportti | Sivu | Lisätietoja |
|---|---|---|---|---|
| S1-14 | Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit | Kestävyysraportti | 71–72 | Vapaaehtoisiin ei vastattu |
| S1-15 | Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit | - | Ei olennainen | |
| S1-16 | Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) | Kestävyysraportti | 72 | Vapaaehtoisiin ei vastattu |
| S1-17 | Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset | - | 72 | Vapaaehtoisiin ei vastattu |
■ HALLINNOLLISET STANDARDIT
Tiedonantovaatimukset
| ESRS G1 | Liiketoiminnan harjoittaminen | Kappale / raportti | Sivu | Lisätietoja |
|---|---|---|---|---|
| ESRS 2, GOV-1 | Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli | Kestävyysraportti | 20 | |
| ESRS 2, IRO-1 | Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista | Kestävyysraportti | 32 | |
| G1-1 | Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri | Kestävyysraportti | 73–74 | |
| G1-2 | Suhteet toimittajiin | - | Ei olennainen | |
| G1-3 | Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen | Kestävyysraportti | 74–75 | Vapaaehtoisiin ei vastattu |
| G1-4 | Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset | Kestävyysraportti | 75 | Vapaaehtoisiin ei vastattu |
| G1-5 | Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta | - | Ei olennainen | |
| G1-6 | Maksukäytännöt | - | Ei olennainen |
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
Liite 2: Muusta EU:n lainsäädännöstä johtuvat datapisteet
Oheisessa taulukossa on esitetty ESRS 2:n ja aihekohtaisten ESRS-standardien tietopisteet, jotka on johdettu muusta Euroopan unionin (EU) lainsäädännöstä, kuten ESRS 2:n lisäyksessä B on esitetty.
| Tiedonantovaatimus | Datapiste | SFDR viittaus |
Pillar 3 viittaus |
Benchmark sääntely viittaus |
Eurooppalainen ilmastolaki |
Kappale | Sivu | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| ESRS 2 GOV-1 | 21 (d) | Hallituksen sukupuolijakauma | x | x | Kestävyysraportti | 20 | ||
| ESRS 2 GOV-1 | 21 (e) | Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus | x | Kestävyysraportti | 20 | |||
| ESRS 2 GOV-4 | 30 | Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista | x | Kestävyysraportti | 22 | |||
| ESRS 2 SBM-1 | 40 (d) i | Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan | x | x | x | Kestävyysraportti | 22–23 | |
| ESRS 2 SBM-1 | 40 (d) ii | Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan | x | x | Kestävyysraportti | 23 | ||
| ESRS 2 SBM-1 | 40 (d) iii | Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan | x | x | Kestävyysraportti | 23 | ||
| ESRS 2 SBM-1 | 40 (d) iv | Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan | x | Ei koske Aspoa | ||||
| ESRS E1-1 | 14 | Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä |
x | Ei vastattu | ||||
| ESRS E1-1 | 16 (g) | Pariisin sitoumuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset | x | x | Kestävyysraportti | 42 | ||
| ESRS E1-4 | 34 | Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet | x | x | x | Kestävyysraportti | 42–45 | |
| ESRS E1-5 | 38 | Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) |
x | Kestävyysraportti | 47–49 | |||
| ESRS E1-5 | 37 | Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä | x | Kestävyysraportti | 47–49 | |||
| ESRS E1-5 | 40 to 43 | Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla |
x | Kestävyysraportti | 47–49 | |||
| ESRS E1-6 | 44 | Kasvihuonekaasupäästöjen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt |
x | x | x | Kestävyysraportti | 50–52, 54–59, |
|
| ESRS E1-6 | 53 to 55 | Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti | x | x | x | Kestävyysraportti | 53, 56, 58, 60 |
|
| ESRS E1-7 | 56 | Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset | x | Ei koske Aspoa | ||||
| ESRS E1-9 | 66 | Vertailusalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille | x | Ei olennainen | ||||
| ESRS E1-9 | 66 (a) | Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan | x | Ei olennainen | ||||
| ESRS E1-9 | 66 (c) | Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski |
x | Ei olennainen | ||||
| ESRS E1-9 | 67 (c) | Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain |
x | Ei olennainen | ||||
| ESRS E1-9 | 69 | Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa | x | Ei olennainen | ||||
| ESRS E2-4 | 28 | Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa |
x | Ei olennainen | ||||
| ESRS E3-1 | 9 | Vesivarat ja merten luonnonvarat | x | Ei olennainen | ||||
| ESRS E3-1 | 13 | Kohdennetut toimintaperiaatteet | x | Ei olennainen | ||||
| ESRS E3-1 | 14 | Merten ja valtamerten kestävyys | x | Ei olennainen |
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
| Tiedonantovaatimus | Datapiste | SFDR viittaus |
Pillar 3 viittaus |
Benchmark sääntely viittaus |
Eurooppalainen ilmastolaki |
Kappale | Sivu | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| ESRS E3-4 | 28(c) | Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä | x | Ei olennainen | ||||
| ESRS E3-4 | 29 | Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti | x | Ei olennainen | ||||
| ESRS 2- SBM-3 - E4 | 16 (a) i | Toiminnot, jotka vaikuttavat kielteisesti biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin |
x | Ei olennainen | ||||
| ESRS 2- SBM-3 - E4 | 16 (b) | Olennaiset kielteiset vaikutukset, jotka liittyvät maaympäristön tilan heikkene miseen, aavikoitumiseen tai maaperän sulkemiseen |
x | Ei olennainen | ||||
| ESRS 2- SBM-3 - E4 | 16 (c) | Uhanalaisiin lajeihin vaikuttava toiminta | x | Ei olennainen | ||||
| ESRS E4-2 | 24 (b) | Kestävät maata ja maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet | x | Ei olennainen | ||||
| ESRS E4-2 | 24 (c) | Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet | x | Ei olennainen | ||||
| ESRS E4-2 | 24 (d) | Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet | x | Ei olennainen | ||||
| ESRS E5-5 | 37 (d) | Kierrättämätön jäte | x | Ei olennainen | ||||
| ESRS E5-5 | 39 | Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte | x | Ei olennainen | ||||
| ESRS 2- SBM3 - S1 | 14 (f) | Pakkotyötapausten riski | x | Kestävyysraportti | 28 | |||
| ESRS 2- SBM3 - S1 | 14 (g) | Lapsityövoimatapausten riski | x | Kestävyysraportti | 28 | |||
| ESRS S1-1 | 20 | Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset | x | Kestävyysraportti | 63 | |||
| ESRS S1-1 | 21 | Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aihei ta koskevat due diligence -käytännöt |
x | Kestävyysraportti | 63 | |||
| ESRS S1-1 | 22 | Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä | x | Kestävyysraportti | 63 | |||
| ESRS S1-1 | 23 | Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet | x | Kestävyysraportti | 63 | |||
| ESRS S1-3 | 32 (c) | Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät | x | Kestävyysraportti | 64 | |||
| ESRS S1-14 | 88 (b) and (c) |
Kuolemantapausten lukumäärä työtapaturmien lukumäärä ja osuus | x | x | Kestävyysraportti | 72 | ||
| ESRS S1-14 | 88 (e) | Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuok si menetettyjen päivien määrä |
x | Ei sisällytetty | ||||
| ESRS S1-16 | 97 (a) | Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero | x | x | Kestävyysraportti | 72 | ||
| ESRS S1-16 | 97 (b) | Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka | x | Kestävyysraportti | 72 | |||
| ESRS S1-17 | 103 (a) | Syrjintätapaukset | x | Kestävyysraportti | 72 | |||
| ESRS S1-17 | 104 (a) | Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen |
x | x | Ei olennainen | |||
| ESRS 2- SBM3 – S2 | 11 (b) | Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa | x | Ei olennainen | ||||
| ESRS S2-1 | 17 | Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset | x | Ei olennainen | ||||
| ESRS S2-1 | 18 | Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet | x | Ei olennainen | ||||
| ESRS S2-1 | 19 | Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen |
x | x | Ei olennainen | |||
| ESRS S2-1 | 19 | Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aihei ta koskevat due diligence -käytännöt |
x | Ei olennainen | ||||
| ESRS S2-4 | 36 | Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuk sien loukkaukset |
x | Ei olennainen |
ii VUOSI 2025 iii Toimitusjohtajan katsaus iv-x Aspo lyhyesti 1 TOIMINTAKERTOMUS 17 – Kestävyysraportti 76 – Kestävyysraportin liitetiedot
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
| Tiedonantovaatimus | Datapiste | SFDR viittaus |
Pillar 3 viittaus |
Benchmark sääntely viittaus |
Eurooppalainen ilmastolaki |
Kappale | Sivu | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| ESRS S3-1 | 16 | Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset | x | Ei olennainen | ||||
| ESRS S3-1 | 17 | Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen |
x | x | Ei olennainen | |||
| ESRS S3-4 | 36 | Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset | x | Ei olennainen | ||||
| ESRS S4-1 | 16 | Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet | x | Ei olennainen | ||||
| ESRS S4-1 | 17 | Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen |
x | x | Ei olennainen | |||
| ESRS S4-4 | 35 | Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset | x | Ei olennainen | ||||
| ESRS G1-1 | 10 (b) | Korruption vastainen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus | x | Kestävyysraportti | 73 | |||
| ESRS G1-1 | 10 (d) | Väärinkäytösten paljastajien suojelu | x | Ei koske Aspoa | ||||
| ESRS G1-4 | 24 (a) | Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisestä määrätyt sakot | x | x | Kestävyysraportti | 75 | ||
| ESRS G1-4 | 24 (b) | Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit | x | Kestävyysraportti | 75 |
ii VUOSI 2025 iii Toimitusjohtajan katsaus iv-x Aspo lyhyesti 1 TOIMINTAKERTOMUS 17 – Kestävyysraportti 76 – Kestävyysraportin liitetiedot
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
Aspon vuosi 2025 | 82
SISÄLLYS
- ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
176 TIETOA SIJOITTAJILLE
Tilinpäätös 2025
| KONSERNITILINPÄÄTÖS 2025 | 83 | |||
|---|---|---|---|---|
| Konsernin laaja tuloslaskelma | 83 | |||
| Konsernitase | 84 | |||
| Konsernin rahavirtalaskelma | 85 | |||
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista | ||||
| KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT | 87 | |||
| 1 Aspo kehittää liiketoimintojaan pitkäjänteisesti ja vastuullisesti |
87 | |||
| 1.1 | Konsernirakenne | 89 | ||
| 1.2 | Hankitut liiketoiminnat ja liiketoimintojen myynnit |
91 | ||
| 1.3 | Lopetettu toiminto | 94 | ||
| 2 Pääomarakenne | 96 | |||
| 2.1 | Rahoitusvarat ja -velat | 97 | ||
| 2.2 | Rahavarat | 98 | ||
| 2.3 | Lainat | 99 | ||
| 2.4 | Maturiteetti | 100 | ||
| 2.5 | Vuokrasopimukset | 101 | ||
| 2.6 | Oma pääoma | 104 | ||
| 2.7 | Osakekohtainen tulos ja osingonjako | 106 |
| 3 Liiketoiminnat ja tuloksellisuus | 107 | |
|---|---|---|
| 3.1 | Liikevaihto | 109 |
| 3.2 | Liiketoiminnan muut tuotot | 111 |
| 3.3 | Osakkuusyritykset | 112 |
| 3.4 | Materiaalit ja palvelut | 113 |
| 3.5 | Liiketoiminnan muut kulut | 113 |
| 3.6 | Henkilöstökulut ja -määrät | 114 |
| 3.7 | Poistot ja arvonalentumistappiot | 115 |
| 3.8 | Rahoitustuotot ja -kulut | 116 |
| 3.9 | Tuloverot | 117 |
| 4 Sijoitettu pääoma | 118 | |
| 4.1 | Aineelliset hyödykkeet | 120 |
| 4.2 | Aineettomat hyödykkeet | 123 |
| 4.3 | Liikearvo | 125 |
| 4.4 | Vaihto-omaisuus | 127 |
| 4.5 | Myyntisaamiset ja muut saamiset | 128 |
| 4.6 | Ostovelat ja muut velat | 129 |
| 4.7 | Varaukset | 130 |
| 4.8 | Laskennalliset verot | 131 |
| 5 Muut liitetiedot | 133 | |
|---|---|---|
| 5.1 | Rahoitusriskit ja rahoitusriskien hallinta | 133 |
| 5.2 | Johdannaissopimukset | 137 |
| 5.3 | Lähipiiri ja johdon palkitseminen | 139 |
| 5.4 | Osakeperusteiset maksut | 140 |
| 5.5 | Ehdolliset velat, varat ja muut sitoumukset | 143 |
| 5.6 | Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat | 144 |
| 5.7 | Muutokset IFRS-standardeissa | 144 |
| EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS | 146 | |
| Emoyhtiön tuloslaskelma | 146 | |
| Emoyhtiön tase | 147 | |
| Emoyhtiön rahoituslaskelma | 148 |
|---|---|
| Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot | 149 |
Tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja kestävyysraportin allekirjoitukset 158
| Tilintarkastuskertomus | 159 |
|---|---|
| Kestävyysraportin varmennuskertomus | 163 |
Tämä on vapaaehtoisesti julkistettu pdf-muotoinen tilinpäätös 2025, joka ei täytä Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 5§:n mukaista julkistamisvaatimusta. Aspon virallinen, ESEF-sääntelyn mukainen tilinpäätös 2025 on saatavilla Aspon kotisivuilla www.aspo.fi.
Konsernitilinpäätös 2025
Konsernin laaja tuloslaskelma
| 1 000 € | Liitetieto | 1.1.–31.12.2025 | 1.1.–31.12.2024 |
|---|---|---|---|
| Jatkuvat toiminnot | |||
| Liikevaihto | 3.1 | 469 084 | 459 510 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 3.2 | 14 435 | 2 406 |
| Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävien yhteisöjen tuloksista |
3.3 | 264 | 442 |
| Materiaalit ja palvelut | 3.4 | -281 737 | -269 467 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 3.6 | -47 414 | -44 259 |
| Poistot ja arvonalentumistappiot | 3.7 | -16 946 | -23 693 |
| Poistot vuokratuista hyödykkeistä | 3.7 | -8 893 | -12 919 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 3.5 | -95 995 | -97 822 |
| Liikevoitto | 32 796 | 14 200 | |
| Rahoitustuotot | 3.8 | 4 378 | 4 169 |
| Rahoituskulut | 3.8 | -11 875 | -12 641 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -7 497 | -8 472 | |
| Voitto ennen veroja | 25 299 | 5 728 | |
| Tuloverot | 3.9 | -2 097 | -1 650 |
| Jatkuvien toimintojen voitto | 23 202 | 4 078 | |
| Tulos lopetetusta toiminnosta | 1.3 | 4 757 | 3 205 |
| Tilikauden voitto | 27 959 | 7 283 |
| 1 000 € | Liitetieto | 1.1.–31.12.2025 | 1.1.–31.12.2024 |
|---|---|---|---|
| Muut laajan tuloksen erät | |||
| Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi: |
|||
| Muuntoerot | 3 075 | -971 | |
| Suojauslaskenta | 5.2 | -16 881 | 9 403 |
| Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen | -13 806 | 8 433 | |
| Tilikauden laaja tulos | 14 153 | 15 716 | |
| Tilikauden tuloksen jakautuminen | |||
| Yhtiön osakkeenomistajille | 23 507 | 6 363 | |
| Määräysvallattomille omistajille | 4 452 | 920 | |
| 27 959 | 7 283 | ||
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen | |||
| Yhtiön osakkeenomistajille | 13 318 | 12 790 | |
| Määräysvallattomille omistajille | 834 | 2 925 | |
| 14 153 | 15 716 | ||
| Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva osakekohtainen tulos, € |
|||
| Laimentamaton osakekohtainen tulos | |||
| Jatkuvista toiminnoista | 2.7 | 0,57 | 0,03 |
| Lopetetusta toiminnosta | 2.7 | 0,15 | 0,10 |
| Yhteensä | 0,72 | 0,14 | |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos | |||
| Jatkuvista toiminnoista | 2.7 | 0,57 | 0,03 |
| Lopetetusta toiminnosta | 2.7 | 0,15 | 0,10 |
| Yhteensä | 0,72 | 0,14 |
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
- 1 TOIMINTAKERTOMUS
- 17 Kestävyysraportti
- 76 Kestävyysraportin liitetiedot
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
Konsernitase
VARAT
| 1 000 € | Liitetieto | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Liikearvo | 4.3 | 46 485 | 66 983 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 4.2 | 31 236 | 38 952 |
| Aineelliset hyödykkeet | 4.1 | 187 073 | 174 407 |
| Vuokratut hyödykkeet | 2.5 | 12 796 | 18 963 |
| Osuudet pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävissä yhteisöissä |
3.3 | 2 143 | 1 921 |
| Muut rahoitusvarat | 126 | 159 | |
| Laskennalliset verosaamiset | 4.8 | 513 | 454 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 280 372 | 301 840 |
| Lyhytaikaiset varat | |||
|---|---|---|---|
| Vaihto-omaisuus | 4.4 | 61 496 | 84 183 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 4.5 | 62 291 | 88 433 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 1 039 | 1 113 | |
| Rahavarat | 2.2 | 50 291 | 36 393 |
| 175 117 | 210 123 | ||
| Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät | 1.3 | 58 050 | |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 233 167 | 210 123 | |
| Varat yhteensä | 513 539 | 511 963 |
OMA PÄÄOMA JA VELAT
| 1 000 € | Liitetieto | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|---|
| Osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 2.6 | 17 692 | 17 692 |
| Ylikurssirahasto | 2.6 | 4 351 | 4 351 |
| Muut rahastot | 10 571 | 23 835 | |
| Hybridi-instrumentti | 2.6 | 30 000 | |
| Muuntoerot | -11 749 | -14 824 | |
| Kertyneet voittovarat | 122 678 | 100 248 | |
| Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | 143 542 | 161 301 | |
| Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta | 19 979 | 27 522 | |
| Oma pääoma yhteensä | 163 522 | 188 822 |
Pitkäaikaiset velat
| Laskennalliset verovelat | 4.8 | 10 980 | 13 439 |
|---|---|---|---|
| Varaukset | 4.7 | 570 | 602 |
| Lainat ja käytetyt luottolimiitit | 2.3 | 194 170 | 191 736 |
| Vuokrasopimusvelat | 2.5 | 6 090 | 9 413 |
| Muut velat | 4.6 | 29 | 10 025 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 211 838 | 225 215 |
| Lyhytaikaiset velat | |||
|---|---|---|---|
| Varaukset | 4.7 | 113 | 107 |
| Lainat ja käytetyt luottolimiitit | 2.3 | 44 236 | 13 006 |
| Vuokrasopimusvelat | 2.5 | 7 037 | 10 258 |
| Ostovelat ja muut velat | 4.6 | 65 108 | 73 614 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 550 | 939 | |
| 117 045 | 97 926 | ||
| Myytävänä oleviksi luokiteltuihin omaisuuseriin liittyvät velat | 1.3 | 21 134 | |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 138 179 | 97 926 | |
| Velat yhteensä | 350 017 | 323 140 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 513 539 | 511 963 |
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
Konsernin rahavirtalaskelma
| 1 000 € | Liitetieto | 1.1.–31.12.2025 | 1.1.–31.12.2024 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | |||
| Liikevoitto jatkuvista toiminnoista | 32 796 | 14 200 | |
| Liikevoitto lopetetuista toiminnoista | 1.3 | 6 017 | 4 356 |
| Liikevoitto yhteensä | 38 813 | 18 556 | |
| Oikaisut liikevoittoon: | |||
| Poistot ja arvonalentumiset | 27 347 | 38 957 | |
| Aineellisten hyödykkeiden ja muiden pitkäaikaisten varojen myyntivoitot |
-10 871 | -383 | |
| Myytyjen / yhdistelemättä jätettyjen liiketoimintojen luovutustappiot |
94 | ||
| Hankittujen liiketoimintojen varaston käyvän arvon kohdistuksen purku |
17 | 1 481 | |
| Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävien yhteisöjen tuloksista |
3.3 | -264 | -442 |
| Osakepalkitseminen | 289 | 571 | |
| Green Coaster laivojen myyntivoiton oikaisu | 207 | ||
| Varausten lisäys (+) / vähennys (-) | 253 | -93 | |
| Liiketoiminnan realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot |
187 | 120 | |
| Käyttöpääoman muutos: | |||
| Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) | 2 629 | -11 737 | |
| Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) Green Coasterit ja Green Handyt |
3 760 | -2 755 | |
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten lisäys (-) / vähennys (+) |
4 139 | 6 086 | |
| Ostovelkojen ja muiden velkojen lisäys (+) / vähennys (-) |
-768 | -3 623 | |
| Green Handy termiinit | -1 783 | ||
| Maksetut korot | -11 507 | -11 327 | |
| Saadut korot | 1 043 | 1 754 | |
| Maksetut tuloverot | -4 620 | -4 908 | |
| Liiketoiminnan rahavirta | 48 873 | 32 350 |
| 1 000 € | Liitetieto | 1.1.–31.12.2025 | 1.1.–31.12.2024 |
|---|---|---|---|
| Investointien rahavirta | |||
| Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin | 4 | -34 312 | -49 674 |
| Supramax alusten luovutustulot | 33 546 | ||
| Aineellisten hyödykkeiden ja muiden pitkäaikaisten varojen luovutustulot |
19 005 | 3 265 | |
| Swed Handling hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla |
-39 224 | ||
| Muut hankitut liiketoiminnat vähennettynä hankinta hetken rahavaroilla |
-1 748 | -17 266 | |
| Green Handy termiinit | -5 348 | ||
| Saadut osingot | 45 | 864 | |
| Investointien rahavirta | -22 358 | -68 489 | |
| Rahoituksen rahavirta | |||
| Lainojen nostot | 45 550 | 95 115 | |
| Lainojen takaisinmaksut | -7 105 | -74 728 | |
| Yritystodistusten liikkeeseenlasku (+) / lunastus (-) | -5 000 | 5 000 | |
| Omien osakkeiden hankinta | -688 | ||
| Vuokrasopimusvelan lyhennykset | -10 832 | -14 916 | |
| Hybridi-instrumentin takaisinmaksu | 2.6 | -30 000 | |
| Maksetut hybridi-instrumenttien korot | 2.6 | -2 625 | -2 625 |
| Saadut tuotot ESL Shipping vähemmistöosuuden myynnistä | 45 000 | ||
| Määräysvallattomille omistajille maksettu osinko | -2 143 | -2 786 | |
| Maksetut osingot | -5 968 | -7 547 | |
| Rahoituksen rahavirta | -18 811 | 42 512 | |
| Rahavarojen muutos | 7 703 | 6 373 | |
| Rahavarat 1.1. | 36 393 | 30 683 | |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | -119 | -663 | |
| Rahavarat kauden lopussa | 43 978 | 36 393 | |
| Lopetetun toiminnan myytävänä oleviksi luokitellut rahavarat | -6 314 | ||
| Rahavarat, koko konserni | 50 291 | 36 393 | |
ii VUOSI 2025
SISÄLLYS
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
| Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Liite | tieto Osakepääoma | Ylikurssi rahasto |
Muut rahastot |
Hybridi instrumentti |
Muuntoerot | Kertyneet voittovarat |
Yhteensä | Määräys vallattomat omistajat |
Oma pääoma yhteensä |
| Oma pääoma 1.1.2025 | 17 692 | 4 351 | 23 835 | 30 000 | -14 824 | 100 248 | 161 301 | 27 522 | 188 822 | |
| Laaja tulos: | ||||||||||
| Tilikauden tulos | 23 507 | 23 507 | 4 452 | 27 959 | ||||||
| Muut laajan tuloksen erät | ||||||||||
| Suojauslaskenta | -13 263 | -13 263 | -3 618 | -16 881 | ||||||
| Muuntoerot | 3 075 | 3 075 | 3 075 | |||||||
| Laaja tulos yhteensä | -13 263 | 3 075 | 23 507 | 13 318 | 834 | 14 153 | ||||
| Liiketoimet omistajien kanssa: | ||||||||||
| Osingonjako | -5 969 | -5 969 | -2 143 | -8 112 | ||||||
| Vähemmistöosuuden oikaisu | 2.6 | 6 245 | 6 245 | -6 245 | 0 | |||||
| Hybridi-instrumentin lunastus | 2.6 | -30 000 | -30 000 | -30 000 | ||||||
| Hybridi-instrumentti, korot | 2.6 | -942 | -942 | -942 | ||||||
| Omien osakkeiden hankinta | 2.6 | -688 | -688 | -688 | ||||||
| Osakepalkitseminen | 278 | 278 | 11 | 289 | ||||||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | -30 000 | -1 077 | -31 077 | -8 377 | -39 453 | |||||
| Oma pääoma 31.12.2025 | 17 692 | 4 351 | 10 571 | 0 | -11 749 | 122 678 | 143 542 | 19 979 | 163 522 | |
| Oma pääoma 1.1.2024 | 17 692 | 4 351 | 16 434 | 30 000 | -13 851 | 85 861 | 140 487 | 140 487 | ||
| Laaja tulos: | ||||||||||
| Tilikauden tulos | 6 363 | 6 363 | 920 | 7 283 | ||||||
| Muut laajan tuloksen erät | ||||||||||
| Suojauslaskenta | 7 398 | 7 398 | 2 005 | 9 403 | ||||||
| Muuntoerot | 2 | -973 | -971 | -971 | ||||||
| Laaja tulos yhteensä | 7 400 | -973 | 6 363 | 12 790 | 2 925 | 15 716 | ||||
| Liiketoimet omistajien kanssa | ||||||||||
| Osingonjako | -7 540 | -7 540 | -2 786 | -10 326 | ||||||
| Vähemmistöosuuden myynti | 2.6 | 15 702 | 15 702 | 29 298 | 45 000 | |||||
| Vähemmistöosuuden oikaisu | 2.6 | 1 929 | 1 929 | -1 929 | 0 | |||||
| Hybridi-instrumentti, korot | 2.6 | -2 625 | -2 625 | -2 625 | ||||||
| Osakepalkitseminen | 558 | 558 | 12 | 571 | ||||||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | 8 024 | 8 024 | 24 596 | 32 620 | ||||||
| Oma pääoma 31.12.2024 | 17 692 | 4 351 | 23 835 | 30 000 | -14 824 | 100 248 | 161 301 | 27 522 | 188 822 |
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
165 HALLINNOINTI
166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1 ASPO KEHITTÄÄ LIIKETOIMINTOJAAN PITKÄJÄNTEISESTI JA VASTUULLISESTI
TILINPÄÄTÖKSEN RAKENNE
Aspon konsernitilinpäätös on jaettu viiteen osioon. Tässä osiossa, "Aspo kehittää liiketoimintojaan pitkäjänteisesti ja vastuullisesti", on kerrottu Asposta, sen tehtävistä ja tarkoituksesta sekä konsernirakenteesta, mukaan lukien liiketoimintojen hankinnat ja myynnit.
Tässä osiossa on myös kuvattu tilinpäätöksen laatimisperusta ja kerrottu muutoksista tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa vuonna 2025. Laatimisperiaatteet ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut esitetään liitetiedoissa kunkin tilinpäätöserän yhteydessä. Tilinpäätös on jaettu asiakokonaisuuksiin ja järjestetty niin, että siinä ensin käsitellään Aspo-konsernin kannalta merkityksellisimmät omistamiseen ja rahoitukseen liittyvät asiat ja sen jälkeen käydään läpi omistettujen liiketoimintojen liiketoimintaa ja erityispiirteitä.
TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet esitetään osana sitä liitetietoa, johon ne liittyvät. Laatimisperiaatteet on merkitty harmaalla pohjavärillä kussakin liitetiedossa.
ARVIONVARAISET ERÄT JA JOHDON HARKINTA
Arviot ja johdon tekemä harkinta esitetään osana sitä liitetietoa, jossa kyseistä arvionvaraista tilinpäätöserää käsitellään. Arviot ja johdon harkinta on merkitty valkoisella pohjavärillä kussakin liitetiedossa.
TIETOA YHTIÖSTÄ JA TILINPÄÄTÖKSESTÄ
Aspo luo arvoa omistamalla ja kehittämällä liiketoimintoja pitkäjänteisesti ja vastuullisesti. Aspon liiketoiminnot mahdollistavat tulevaisuudenkestäviä valintoja asiakkaille lukuisilla teollisuudenaloilla.
Aspon keskeiset painopistealueet ovat kannattava orgaaninen kasvu, strategiset yritysostot, investoinnit uusiin, kestävän kehityksen mukaisiin aluksiin sekä toiminnan jatkuva kehittäminen. Aspo pyrkii markkinajohtajuuteen kaikilla liiketoiminta-alueillaan.
Konsernin emoyhtiö on Aspo Oyj, jonka Y-tunnus on 1547798-7. Aspo Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Emoyhtiön kotipaikka on Espoo ja rekisteröity osoite Keilaranta 17C, 02150 Espoo, Suomi, josta myös jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa.
Aspo Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 18.3.2026 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERUSTA
Aspo Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS tilinpäätösstandardien mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2025 voimassa olleita standardeja sekä tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, ja ne perustuvat liiketapahtumien alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laadintaperiaatteissa ole muuta kerrottu. Luvut on esitetty ja laskettu tarkkojen arvojen perusteella, jolloin erittelyjen yhteissumma ei välttämättä aina ole täsmälleen yhtä suuri kuin sen osien summat yhteensä tuhansissa euroissa tarkasteltuna. Suluissa olevat luvut viittaavat vuoden 2024 vastaavaan ajanjaksoon.
OLENNAISET MUUTOKSET TALOUDELLISESSA RAPORTOINNISSA VUONNA 2025
Aspon tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia vuonna 2025. Tilikaudella käyttöönotetut standardimuutokset on kerrottu liitetiedossa 5.7 Muutokset IFRS-standardeissa.
Aspo allekirjoitti 15.8.2025 sopimuksen Leipurin myynnistä Lantmännenille. Yrityskaupan toteutuminen edellytti viranomaishyväksyntöjä, joista viimeinen saatiin helmikuun 2026 lopussa. Kauppa toteutui 2.3.2026.
Koska Leipurin oli toimintasegmentti ja koska johto arvioi raportointikauden lopussa sen myynnin olevan erittäin todennäköistä, on Aspo luokitellut Leipurin segmentin lopetetuksi toiminnoksi IFRS 5 -standardin mukaisesti tässä tilinpäätöksessä. Laajan tuloslaskelman vertailuluvut on oikaistu vastaamaan uutta raportointirakennetta.
ARVIONVARAISET ERÄT JA JOHDON HARKINTA
Johto käyttää harkintaa soveltaessaan tilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Lisäksi tilinpäätöstä laadittaessa käytetään tarvittaessa kirjanpidollisia arvioita. Arvioiden perustana olevien tekijöiden muuttumisen myötä on mahdollista, että toteumat poikkeavat merkittävästikin tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista.
Konsernitilinpäätöstä laadittaessa ilmastonmuutoksen vaikutuksia on arvioitu erityisesti johdon harkintaa ja arvioita vaativien seikkojen sekä liitetietojen esittämisen osalta. Aspo on suorittanut ilmastoriskiarvioinnin, jossa on huomioitu erilaiset ilmastoskenaariot, olosuhteiden muutokset ja niistä aiheutuvat riskit lyhyelle, keskipitkälle ja pitkälle aikavälille.
MERKITTÄVÄT ARVIOT JA HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT
| Harkintaan perustuvia |
|||
|---|---|---|---|
| Erä | Arvio | ratkaisuja | Liitetieto |
| Lopetettu toiminto | Leipurin liiketoiminnan myynnin todennäköisyys |
Kyllä | 1.3 |
| Vuokrasopimusvelat ja vuokratut hyödykkeet |
Vuokra-ajan määrittäminen ja vuokrasopimuskomponentin määrittäminen alusten osalta |
Kyllä | 2.5 |
| Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet |
Taloudellinen vaikutusaika, jäännö sar-vo ja käypä arvo yrityskaupoissa |
Kyllä | 4.1, 4.2 |
| Liikearvo ja brändit | Käyttöarvolaskelmien oletukset | Ei | 4.3 |
| Vaihto-omaisuus | Varaston arvostus | Kyllä | 4.4 |
| Myyntisaamiset | Myyntisaamisten arvostus | Kyllä | 4.5 |
| Laskennalliset verosaamiset | Verosaamisen kirjaaminen, ja kirjat tu-jen verosaamisten kuranttius |
Ei | 4.8 |
Ilmastoskenaarioille on määritelty seuraavanlaiset aikahorisontit: lyhyt aikaväli 0–5 vuotta, keskipitkä aikaväli 5–15 vuotta sekä pitkä aikaväli yli 15 vuotta. Aspo on arvioinut, että ilmastonmuutoksella ei ole lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä vaikutusta käytettyihin johdon harkintoihin tai arvioihin.
Taulukossa alla annetaan yleiskuva tilinpäätöseristä, joihin on liittynyt merkittävissä määrin harkintaa tai jotka ovat monimutkaisia, sekä eristä, joihin saattaa todennäköisemmin tulla olennaisia oikaisuja, jos arviot ja oletukset osoittautuvat vääriksi. Yksityiskohtaisia tietoja näistä arvioista ja harkintaan perustuvista ratkaisuista on kunkin asianomaisen tilinpäätöserän liitetiedossa, jossa on myös tietoja tilinpäätöserän laskentaperusteista.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
SISÄLLYS
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
176 TIETOA SIJOITTAJILLE
1.1 Konsernirakenne
Aspon liiketoiminnat ESL Shipping, Telko ja Leipurin, ovat vahvoja kaupan ja logistiikan yrityksiä, jotka tavoittelevat markkinoidensa johtavaa asemaa. Aspolla oli tilikauden päättyessä 100 prosentin omistusosuus kaikissa Telko- ja Leipurin -segmenttien konserniyrityksissä. Vuonna 2024 Aspon omistusosuus ESL Shipping -segmentin yrityksissä väheni 78,57 prosenttiin, kun OP Finland Infrastructuren ja Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman vähemmistösijoitus Aspon tytäryhtiöön ESL Shipping Oy:hyn saatiin päätökseen 28.2.2024. Kauppa toteutui osakeantina, jossa ESL Shipping Oy laski liikkeeseen uusia osakkeita OP Finland Infrastructurelle ja Keskinäiselle työeläkevakuutusyhtiö Varmalle 45,0 miljoonan euron käteisvastiketta vastaan. Tämä johti määräysvallattomien omistajien 21,43 % osuuteen ESL Shippingista. Tämä lisärahoitus nopeuttaa ESL Shippingin tavoitetta johtaa Itämeren alueen merikuljetusten vihreää siirtymää, ja antaa yhtiölle mahdollisuuden hyötyä vahvasta markkina-asemastaan ja markkinoiden kasvusta.
■ KONSERNIYRITYKSET
| Yhtiö | Maa | |
|---|---|---|
| Aspo Oyj, emoyhtiö | FI |
Suhi-Suomalainen Hiili Oy FI
| ESL Shipping | |
|---|---|
| ESL Shipping Oy | FI |
| Oy AtoBatC Shipping Ab | FI |
| Oy Bomanship Ab | FI |
| AtoBatC Shipping AB | SE |
| Yhtiö | Maa | Yhtiö | Maa |
|---|---|---|---|
| ESL Shipping | Telko | ||
| ESL Shipping Oy | FI | Telko Oy | FI |
| Oy AtoBatC Shipping Ab | FI | Rauma Terminal Services Oy | FI |
| Oy Bomanship Ab | FI | Telko International Oy | FI |
| AtoBatC Shipping AB | SE | Telko Sweden AB | SE |
| AtoBatC Shipping Cyprus Ltd | CY | Swed Handling AB | SE |
| Kemiverken i Skänninge Aktiebolag |
SE | ||
| Telko Norway AS | NO | ||
| Optimol Tribotechnik SA | BE | ||
| Optimol Netherlands BV | NL | ||
| Optimol France SAS | FR | ||
| Greenfluid SAS | FR | ||
| Telko Germany GmbH & Co. KG | DE | ||
| Polyma Kunststoff |
| Yhtiö | Maa | Yhtiö | Maa |
|---|---|---|---|
| Telko | Telko Denmark A/S | DK | |
| Telko Oy | FI | Telko Estonia OÜ | EE |
| Rauma Terminal Services Oy | FI | Telko Latvia SIA | LV |
| Telko International Oy | FI | Telko UAB | LT |
| Telko Sweden AB | SE | Telko-Poland Sp. z o.o. | PL |
| Swed Handling AB | SE | Troili Poland sp. z o.o. w | |
| Kemiverken i Skänninge | likwidacji | PL | |
| Aktiebolag | SE | LLC Telko | UA |
| Telko Norway AS | NO | LLC Leipurin | UA |
| Optimol Tribotechnik SA | BE | LLC Telko Central Asia | KZ |
| Optimol Netherlands BV | NL | Telko Solution LLC | UZ |
| Optimol France SAS | FR | Telko Romania SRL | RO |
| Greenfluid SAS | FR | Telko Shanghai Ltd. | CN |
| Telko Germany GmbH & Co. KG | DE | Telko Chemicals India | |
| Polyma Kunststoff | Private Limited | IN | |
| Verwaltungs GmbH | DE |
| Yhtiö | Maa |
|---|---|
| Leipurin | |
| Leipurin Oyj | FI |
| Leipurien Tukku Oy | FI |
| LT HC One Oy | FI |
| LT HC Two Oy | FI |
| Kobia AB | SE |
| Kebelco AB | SE |
| Leipurin Estonia AS | EE |
| SIA Leipurin | LV |
| UAB Leipurin | LT |
■ OSAKKUUSYRITYKSET
Konsernilla on kolme osakkuusyritystä Auriga KG, Norma KG ja CrossChem Sweden AB, joista kerrotaan lisää liitetiedossa 3.3 Osakkuusyritykset.
SISÄLLYS
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
176 TIETOA SIJOITTAJILLE
KONSOLIDOINTIPERIAATTEET
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Aspo Oyj:n sekä kaikki tytäryhtiöt. Tytä ryhtiöitä ovat yhtiöt, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta edellyttää, että emoyrityksellä on sijoituskohdetta koskeva valta, se altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle ja se pystyy vaikut tamaan saamansa tuoton määrään. Tytä ryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätök seen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräys vallan. Yhdistely lopetetaan, kun mää räysvalta lakkaa.
Konsernin osakkuusyhtiöitä ovat yhtiöt, joissa konsernilla on 20–50 pro sentin äänivalta ja vähintään 20 prosen tin omistusosuus tai joissa konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja sisäinen voitonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöstä laa dittaessa. Lisäksi sisäisistä liiketoimista johtuvat realisoitumattomat voitot on eliminoitu. Osakkuusyhtiöiden osalta realisoitumattomat voitot on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti.
ULKOMAISET KONSERNIYHTIÖT
Konserniyhtiöiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pää asiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta - ja esittämisvaluutta.
Konsernitilinpäätöksessä ulkomais ten konserniyhtiöiden tuloslaskelmae rät muunnetaan euroiksi käyttäen tilikau den keskikurssia. Tase -erät muunnetaan euroiksi käyttämällä tilinpäätöspäivän valuuttakurssia. Muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain siten, ettei konsernilla ole enää määräys valtaa, tai määräysvalta muutoin mene tetään, kertyneet muuntoerot siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan osaksi myyntivoittoa tai -tappiota.
1.2 Hankitut liiketoiminnat ja liiketoimintojen myynnit
Hankinnat 2025
Kartagena UAB:n liiketoiminnan hankinta
Leipurin sai 12.2.2025 päätökseen liettualaisen Kartagena UAB:n aiemmin hoitaman elintarvikeraaka-aineliiketoiminnan hankinnan. Kartagena UAB:n elintarvikkeiden jakelutoimintojen varasto sekä asiakas- ja toimittajasuhteet siirtyivät Leipurin liettualaiselle tytäryhtiölle. Yrityskaupan taloudellinen vaikutus oli vähäinen. Hankinta tuo Leipurin liiketoiminnalle lähes 2 miljoonaa euroa uutta liikevaihtoa ja noin 0,15 miljoonaa euroa EBITAa vuositasolla.
Hankinnat 2024
■ HANKINTAMENOLASKELMAT 2024
| 1 000 € | Optimol, Green fluid ja Paraffin |
Polyma | Swed Handling |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Luovutettu vastike | ||||
| Käteisvaroina maksettava | 12 411 | 5 448 | 52 530 | 70 389 |
| Kokonaishankintameno | 12 411 | 5 448 | 52 530 | 70 389 |
Hankittujen varojen ja velkojen
| käyvät arvot | ||||
|---|---|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | 3 970 | 3 307 | 19 928 | 27 205 |
| Aineelliset hyödykkeet | 188 | 1 225 | 11 410 | 12 824 |
| Vaihto-omaisuus | 3 174 | 3 101 | 5 843 | 12 117 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 4 039 | 1 272 | 8 712 | 14 023 |
| Rahavarat | 102 | 208 | 3 674 | 3 984 |
| Varat yhteensä | 11 473 | 9 114 | 49 566 | 70 153 |
| Korolliset velat | 1 758 | 2 468 | 3 746 | 7 971 |
| Ostovelat ja muut velat | 3 212 | 2 067 | 6 196 | 11 475 |
| Laskennalliset verovelat | 1 139 | 1 130 | 6 361 | 8 630 |
| Velat yhteensä | 6 108 | 5 666 | 16 302 | 28 077 |
| Nettovarallisuus | 5 365 | 3 448 | 33 264 | 42 077 |
| Liikearvo | 7 046 | 2 001 | 19 266 | 28 312 |
| Yhteensä | 12 411 | 5 448 | 52 530 | 70 389 |
| Yrityshankintoihin liittyvät kulut 2024 | 661 | 245 | 1 029 | 1 935 |
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
■ HANKITTUJEN YHTIÖIDEN LIIKEVAIHTO 2024
| 1 000 € | Optimol, Green fluid ja Paraffin |
Polyma | Swed Handling |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | ||||
| Ennen hankintaa | 3 714 | 7 005 | 28 864 | 39 583 |
| Hankinnan jälkeen | 15 481 | 5 284 | 27 858 | 48 622 |
| Liikevaihto yhteensä | 19 194 | 12 289 | 56 721 | 88 205 |
Swed Handling -yritysosto
Telko laajensi kemikaaliliiketoimintaansa Ruotsissa 1.7.2024 ostamalla Ruotsin johtavan kemikaalijakelijan Swed Handling AB:n TeRa Invest AB:ltä. Samalla Leipurin laajensi elintarviketeollisuuden liiketoimintaansa Ruotsissa teknisen raaka-ainejakelijan Kebelco AB:n kautta. Kebelco on Swed Handlingin tytäryhtiö. Aspo-konsernin taloudellisessa raportoinnissa Swed Handling ilman Kebelcoa raportoidaan osana Telko-segmenttiä ja Kebelco osana Leipurin-segmenttiä, eli osana lopetettua toimintoa.
Hankitun yhtiön varat ja velat arvostettiin hankintahetkellä käypään arvoon. Aineettomiin hyödykkeisiin kohdennettiin 19,9 miljoonaa euroa käypää arvoa päämiessuhteiden, kilpailukieltojen ja tavaramerkkien perusteella. Rakennuksiin ja maa-alueisiin kohdennettiin 3,0 miljoonaa euroa käypää arvoa. Vaihto-omaisuuteen liittyvä käyvän arvon oikaisu oli 0,7 miljoonaa euroa. Käyvän arvon oikaisuista aiheutunut laskennallinen verovelka oli 4,9 miljoonaa euroa. Muiden hankittujen varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen katsottiin vastaavan niiden käypää arvoa. Yritysostosta aiheutui liikearvosaldoa 19,3 miljoonaa euroa. Yritysostoon liittyviä kuluja kirjattiin 0,8 miljoonaa euroa Telko-segmentin liiketoiminnan muihin kuluihin ja 0,2 miljoonaa euroa Leipurin-segmentin liiketoiminnan muihin kuluihin.
Kauppahinta 52,5 miljoonaa euroa maksetaan kokonaisuudessaan käteisvaroina. Vuonna 2024 kauppahinnasta maksettiin 42,9 miljoonaa euroa, ja loput maksetaan vuonna 2026 hankintasopimuksen lisäkauppahintaa koskevan ehdon perusteella. Tilinpäätöshetkellä diskontattu ehdollinen lisäkauppahintavelka oli 7,2 miljoonaa euroa (9,5). Swed Handling -yritysoston ehdollisen vastikkeen perusteena on ostetun yrityksen liikevoitto vuosina 2024 ja 2025. Diskonttaamattoman ehdollisen vastikkeen vaihteluväli on 0–11,3 miljoonaa euroa. Ehdollisen lisäkauppahinnan lopulliseen määrään vaikuttaa edellä mainitun liikevoiton lisäksi myös valuuttakurssissa tapahtuva muutos. Ehdollinen kauppahintavelka pieneni 2,9 miljoonaa euroa vuonna 2025 joka kirjattiin rahoitustuotoksi.
Optimol- ja Greenfluid-yritysosto
Telko osti 8.3.2024 Petrus S.A:lta Länsi-Euroopan teollisten voiteluaineiden jakeluliiketoiminnot. Ne sisältävät seuraavien yritysten osakkeet: Optimol Tribotechnik SA, Optimol Netherlands BV, Optimol France SAS ja Greenfluid SAS. Ostetut yritykset ovat korkealaatuisten teollisuusvoiteluaineiden, metallintyöstönesteiden ja muiden yleisten teollisuusvoiteluaineiden johtavia jakelijoita Ranskassa ja Benelux-maissa.
Hankintahinta 12,4 miljoonaa euroa maksettiin kokonaisuudessaan käteisvaroina. Hankitun yhtiön varat ja velat arvostettiin hankintahetkellä käypään arvoon. Käyvän arvon kohdistus 3,8 miljoonaa euroa tehtiin aineettomiin hyödykkeisiin perustuen päämiessuhteisiin, ja vaihto-omaisuuteen liittyvä käyvän arvon oikaisu oli 0,6 miljoonaa euroa. Käyvän arvon oikaisuista aiheutunut laskennallinen verovelka oli 1,1 miljoonaa euroa. Muiden hankittujen varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen katsottiin vastaavan niiden käypää arvoa. Yritysostosta aiheutui liikearvosaldoa 7,0 miljoonaa euroa. Yritysostoon liittyvät noin 0,8 miljoonan euron kulut kirjattiin Telko-segmentin muihin liiketoiminnan kuluihin. Yritysostoon liittyvistä kuluista 0,2 miljoonaa euroa kirjattiin kuitenkin kuluina jo vuonna 2023.
Polyma-yritysosto
Telko osti 4.6.2024 Polyma Kunststoffe GmbH & Co KG:n Hampurissa Saksassa. Ostettu yritys on tunnettujen teknisten muovien jakelija. Yrityskaupan myötä Telko pääsi Saksan markkinoille, jotka ovat Euroopan suurimmat muovimarkkinat.
Hankitun yhtiön varat ja velat arvostettiin hankintahetkellä käypään arvoon. Aineettomiin hyödykkeisiin, rakennuksiin ja vaihto-omaisuuteen kohdennettiin 3,8 miljoonaa euroa käypää arvoa, ja tähän liittyvänä laskennallisena verovelkana kirjattiin 1,1 miljoonaa euroa. Muiden hankittujen varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen katsottiin vastaavan niiden käypää arvoa. Yritysostosta aiheutui liikearvosaldoa 2,1 miljoonaa euroa. Yritysostoon liittyvät noin 0,2 miljoonan euron kulut kirjattiin Telko-segmentin muihin liiketoiminnan kuluihin.
Yritysosto sisältää lisäkauppahintamekanismin. Tilinpäätöshetkellä diskontattu lisäkauppahintavelka oli 0,4 miljoonaa euroa (0,5). Ehdollisen vastikkeen määrä riippuu ostetun yrityksen liikevoitosta aikavälillä 1.11.2023–31.12.2025, ja se maksetaan vuonna 2026. Diskonttaamattoman ehdollisen vastikkeen vaihteluväli on 0–3,5 miljoonaa euroa. Ehdollinen kauppahintavelka pieneni 0,1 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja kirjattiin rahoitustuotoksi.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
MUUT RAKENNEJÄRJESTELYT
Tilikaudella 2025
Telko-segmentissä yhtiön Eltrex Sp. Z.o.o. likvidointiprosessi saatiin päätökseen marraskuussa 2025. Intiaan perustettiin huhtikuussa 2025 yhtiö nimeltään Telko Chemicals India Private Limited. Saksalaisen tytäryhtiö Polyma Kunststoff GmbH & Co. KG:n nimeksi vaihdettiin Telko Germany GmbH. Swed Handling Transport AB sulautettiin emoyhtiöönsä Swed Handling AB joulukuussa 2025.
Aspo Palvelut Oy sulautettiin emoyhtiöönsä Aspo Oyj joulukuussa 2025.
Vuonna 2023 Ei-ydinliiketoiminnat-segmentissä raportoitujen yhtiöiden osalta, joita ei enää vuonna 2024 tai 2025 ole yhdistelty Aspo-konserniin, tapahtui muutamia muutoksia, kun yhtiö TOO Leipurin myytiin huhtikuussa 2025 LLC Telko Central Asia -yhtiölle, joka myi sen edelleen konsernin ulkopuoliselle omistajalle syyskuussa 2025. FLLC Leipurin Valko-Venäjällä myytiin kesäkuussa 2025 konsernin ulkopuolelle ja Kauko GmbH:n likvidaatio saatiin päätökseen syyskuussa 2025.
Tilikaudella 2024
Telko-segmentissä Eltrex Partnership siirtyi ensin emoyhtiönsä Telko-Poland Sp. z o.o.:n omistukseen ja sulautettiin sen jälkeen emoyhtiöönsä. Yhtiön Eltrex Sp. Z.o.o. likvidointiprosessi aloitettiin joulukuun 2024 lopussa. Telko Caucasus LLC -yhtiö Azerbaijanissa myytiin yrityksen johdolle huhtikuussa 2024.
Leipurin-segmentissä Leipurin LLC -yhtiön omistus Ukrainassa siirtyi LLC Telkolle ja yhtiö on raportoitu Telko-segmentissä syyskuun 2024 alusta alkaen.
ESL Shipping -segmentissä Bothnia Bulk AB sulautettiin sisaryhtiöönsä AtoBatC Shipping AB.
Vuonna 2023 Ei-ydinliiketoiminnat-segmentissä raportoitujen yhtiöiden osalta tapahtui muutamia muutoksia vuonna 2024. Yhtiö FLLC Telko Valko-Venäjällä lakkautettiin 11.4.2024, Leipurin Venäjän yhtiöt OOO Leipurien Tukku ja OOO NPK Leipurin myytiin 10.10.2024, ja ESL Shipping Russia LLC yhtiön likvidointiprosessi saatiin päätökseen 27.11.2024.
YRITYSHANKINNAT
Yrityshankinnat käsitellään hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitut varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä, ja se luokitellaan joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu ehdollinen lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä, ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin. Omaksi pääomaksi luokiteltua lisäkauppahintaa ei arvosteta uudelleen. Liikearvon hankintameno on määrä, jolla hankintameno ylittää hankittujen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen käyvän nettoarvon.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
1.3 Lopetettu toiminto
Aspo allekirjoitti 15.8.2025 sopimuksen Leipurin myynnistä Lantmännenille. Yrityskaupan toteutuminen edellytti viranomaishyväksyntöjä, joista viimeinen saatiin helmikuun 2026 lopussa. Kauppa toteutui 2.3.2026. Leipurin myynti vahvistaa merkittävästi Aspon tasetta, mahdollistaa tulevat kasvuinvestoinnit Telkon liiketoimintaan ja on merkittävä askel Aspon vision toteuttamisessa. Leipurin myynti toteutettiin osakekauppana, ja se kattoi kaikki Leipurin-segmentin yritykset.
Leipurin myy raaka-aineita ja tarjoaa ratkaisuja erityisesti leipomoasiakkaille, elintarviketeollisuudelle sekä food service- asiakkaille. Koska Leipurin oli toimintasegmentti ja koska johto arvioi raportointikauden lopussa sen myynnin olevan erittäin todennäköistä, luokitteli Aspo Leipurin-segmentin lopetetuksi toiminnoksi IFRS 5 -standardin mukaisesti tilikaudella 2025. Laajan tuloslaskelman vertailuluvut on oikaistu vastaamaan uutta raportointirakennetta.
Koska Leipurin on luokiteltu lopetetuksi toiminnoksi, on Leipurin tulosta oikaistu eräillä Aspo-konsernin sisäisillä kustannuksilla, joiden ei katsota siirtyvän konsernin ulkopuolelle Leipurin myynnin yhteydessä. Näin ollen lopetettujen toimintojen tulos on jonkin verran parempi kuin Leipurin tulos osana Aspo-konsernia. Leipurin-segmentti luokiteltiin lopetetuksi toiminnoksi elokuussa 2025, jolloin kaikkien omaisuuserien poistot lopetettiin IFRS 5-standardin mukaisesti.
■ TULOS LOPETETUSTA TOIMINNOSTA
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 147 256 | 133 088 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 194 | 116 |
| Materiaalit ja palvelut | -121 464 | -109 489 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | -11 341 | -10 105 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -301 | -434 |
| Poistot vuokratuista hyödykkeistä | -1 207 | -1 911 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -7 120 | -6 910 |
| Liikevoitto | 6 017 | 4 356 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -593 | -48 |
| Voitto ennen veroja | 5 424 | 4 307 |
| Tuloverot | -667 | -1 102 |
| Tilikauden tulos | 4 757 | 3 205 |
■ MYYTÄVÄNÄ OLEVIKSI LUOKITELLUT VARAT JA VELAT
| 2025 | 2024 | |
|---|---|---|
| Lopetetun toiminnon varat | 58 050 | |
| Myytävänä olevat varat yhteensä | 58 050 | 0 |
| Lopetetun toiminnon velat | 21 134 | |
| Myytävänä oleviksi luokiteltuihin omaisuuseriin liittyvät velat yhteensä |
21 134 | 0 |
Leipurin-segmentin taseen varat esitetään myytävänä oleviksi luokiteltuina omaisuuserinä ja velat myytävänä oleviksi luokiteltuihin omaisuuseriin liittyvinä velkoina. Varat on arvostettu kirjanpitoarvoon, joka on käypää arvoa pienempi.
| ii | VUOSI 2025 | |
|---|---|---|
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
■ LOPETETUN TOIMINNON NETTORAHAVIRRAT
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 4 845 | 6 065 |
| Investointien tuleva/lähtevä (-) nettorahavirta | -734 | 2 861 |
| Rahoituksen tuleva/ lähtevä (-) nettorahavirta | -2 060 | -2 101 |
| Lopetetusta toiminnosta kertynyt rahavarojen muutos | 2 052 | 6 825 |
Lopetetun toiminnon nettorahavirrat koostuvat Leipurin-segmentin osuudesta Aspo-konsernin ulkoisista rahavirroista. Aspo-konsernin rahavaroihin sisältyvät Leipurin-segmentin rahavarat olivat tilikauden lopussa -6,3 miljoonaa euroa.
ARVIONVARAISUUS JA JOHDON TEKEMÄT HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT
Leipurin segmentti on luokiteltu myytävänä olevaksi. Luokittelun ehtona on, että myynnin on oltava erittäin todennäköinen. Tilikauden päättyessä yrityskaupan
toteutuminen edellytti vielä viranomaishyväksyntöjä. Johto arvioi, että vaadittavat viranomaishyväksynnät tullaan saamaan, ja piti todennäköisenä että kauppa toteutuu vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä. Kauppa toteutui tilikauden päättymisen jälkeen 2.3.2026.
LOPETETTU TOIMINTO JA MYYTÄVÄNÄ OLEVAT LUOVUTETTAVIEN ERIEN RYHMÄT
Pitkäaikaiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmät luokitellaan myytävänä oleviksi, jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä ja myynnin katsotaan olevan erittäin todennäköinen. Ne arvostetaan kirjanpitoarvoon tai käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on pienempi.
Myytävänä olevaksi luokiteltuun luovutettavien erien ryhmään kuuluvat omaisuuserät esitetään taseessa erillään muista varoista. Myytävänä olevaksi luokiteltuun luovutettavien erien ryhmään kuuluvat velat esitetään taseessa erillään muista veloista. Tase-erien raportointi erillisillä riveillä alkaa luokitteluhetkellä. Omaisuuseristä ei tehdä poistoja, kun ne on luokiteltu myytävänä oleviksi. Luovutettavien erien ryhmään kuuluvista veloista johtuvien korkojen ja muiden kulujen kirjaamista jatketaan.
Lopetettu toiminto on yrityksen osa, joka on luovutettu tai luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka edustaa erillistä liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta, ja on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista tällaisesta liiketoiminta-alueesta. Lopetetun toiminnon tulos esitetään tuloslaskelmassa erikseen. Vertailukauden tuloslaskelma oikaistaan vastaamaan raportointikauden esittämistapaa.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
2 PÄÄOMARAKENNE
Aspo määrittelee pääomaksi kaikki oman pääoman erät. Konsernin tavoitteena on pääomarakenne, jonka avulla se varmistaa liiketoiminnan lyhyen ja pitkän aikavälin toimintaedellytykset sekä riittävän pääoman tuoton. Merkittävimmät pääomarakenteeseen vaikuttavat tekijät ovat mahdolliset rakennejärjestelyt, Aspo Oyj:n osinkopolitiikka, ESL Shippingin alusinvestoinnit sekä tytäryhtiöiden liiketoiminnan kannattavuus. Pääoman hallinnan periaatteet on selostettu liitetiedossa 5.1 Rahoitusriskit ja rahoitusriskien hallinta.
■ ASPON PÄÄOMA
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Oma pääoma yhteensä | 163 522 | 188 822 |
| Lainat ja käytetyt luottolimiitit | 238 406 | 204 743 |
| Vuokrasopimusvelat | 13 128 | 19 671 |
| Myytävänä olevaksi luokitellut velat | 5 204 | |
| Korolliset velat yhteensä | 256 738 | 224 414 |
| Oma pääoma ja korolliset velat yhteensä | 420 260 | 413 236 |
| Korolliset velat yhteensä | 256 738 | 224 414 |
| - Rahavarat | 50 291 | 36 393 |
| - Myytävänä oleviksi luokitellut rahavarat | -6 314 | |
| Korollinen nettovelka | 212 761 | 188 021 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 130,1 % | 99,6 % |
| Oma pääoma yhteensä | 163 522 | 188 822 |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 513 539 | 511 963 |
| Saadut ennakot | 447 | 515 |
| Omavaraisuusaste, % | 31,9 % | 36,9 % |
Korollinen nettovelka oli 212,8 miljoonaa euroa (188,0) ja nettovelkaantumisaste oli 130,1 % (99,6). Korollinen nettovelka on laskettu vähentämällä rahavarat korollisista veloista. Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty toimintakertomuksessa. Korollisen nettovelan kasvu johtui pääasiassa 30,0 miljoonan euron hybridilainan takaisinmaksusta vuonna 2025. Laina oli aiemmin kirjattu omaan pääomaan. Myös Green Coaster -investoinnit kasvattivat nettovelkaa.
Konsernin omavaraisuusaste oli 31,9 % (36,9). Omavaraisuusasteen lasku johtui hybridilainan lunastuksesta sekä omaan pääomaan kirjattujen, suojauslaskennan piiriin kuuluvien valuuttajohdannaisten tappioiden tilapäisestä vaikutuksesta. Rahavirran suojaus liittyy neljän Green Handy -aluksen jäljellä olevaan 180 miljoonan Yhdysvaltain dollarin investointiin. Suojaustulos kirjataan alusten hankinta-arvoon silloin, kun investointi maksetaan.
RAHAVIRTA
Vapaa rahavirta on Aspolle tärkeä mittari, sillä se kuvaa liiketoiminnoista kertyneitä rahavirtoja investointien jälkeen. Vapaa rahavirta vaikuttaa näin konsernin velanhoito- ja osingonmaksukykyyn sekä maksuvalmiuteen.
■ VAPAA RAHAVIRTA
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | 48 873 | 32 350 |
| Investointien rahavirta | -22 358 | -68 489 |
| Vapaa rahavirta | 26 515 | -36 139 |
Käyttöpääoman muutoksen vaikutus liiketoiminnan rahavirtaan oli 9,8 miljoonaa euroa (-12,0). Käyttöpääoman positiivinen rahavirtavaikutus tuli pääosin Telkon ja ESL Shippingin varastojen vähenemisestä. Vuonna 2024 käyttöpääoman negatiivinen rahavirtavaikutus johtui pääosin Telkon varastojen 12,7 miljoonan euron kasvusta.
Investoinnit olivat 34,3 miljoonaa euroa (49,7) ja koostuivat pääasiassa ESL Shipping -segmentin Green Coaster ennakkomaksuista. Green Handy suojaussopimusten jatkamisesta aiheutunut lähtevä rahavirta oli 7,1 miljoonaa euroa. Aineellisten hyödykkeiden myynnistä saadut tulot olivat 19,0 miljoonaa euroa (36,8), ja ne liittyivät pääasiassa M/S Kallion myyntiin neljännellä vuosineljänneksellä ja yhden Coaster-aluksen myyntiin sen taloudellisen käyttöiän päättyessä toisella vuosineljänneksellä. Vuonna 2024 tulot liittyvät pääasiassa Supramax-alusten myyntiin (33,5 miljoonaa euroa). Yritysostoihin liittyvä lähtevä rahavirta oli 1,7 miljoonaa euroa (56,5), ja se liittyi pääasiassa Telkon aiempien vuosien yritysostoihin sekä Leipurin yritysostoon Liettuassa vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
Aspo-konsernilla on seuraavat rahoitusvarat ja -velat
■ RAHOITUSVARAT JA -VELAT
| 1 000 € | Liitetieto | 2025 | 2024 |
|---|---|---|---|
| Rahoitusvarat | |||
| Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat | |||
| Lainasaamiset | 58 | 63 | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset * | 46 965 | 62 742 | |
| Rahavarat | 2.2 | 50 291 | 36 393 |
| Käypään arvoon muihin laajan tuloslaskelman eriin kirjattavat |
|||
| Johdannaiset | 9 357 | ||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat | |||
| Johdannaiset | 10 | ||
| Muut rahoitusvarat | 2 | 2 | |
| Rahoitusvarat yhteensä | 97 316 | 108 565 | |
| Rahoitusvelat | |||
| Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat | |||
| Lainat ja käytetyt luottolimiitit | 2.3 | 238 406 | 204 743 |
| Ostovelat ja muut velat * | 36 294 | 50 111 | |
| Vuokrasopimusvelat | 2.5 | 13 128 | 19 671 |
| Käypään arvoon muihin laajan tuloslaskelman eriin kirjattavat |
|||
| Johdannaiset | 5.2 | 393 | |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat | |||
| Johdannaiset | 163 | 60 | |
| Ehdolliset vastikkeet yrityshankinnoista | 7 581 | 10 802 | |
| Rahoitusvelat yhteensä | 295 966 | 285 386 |
* Kyseiseen tase-erään sisältyvät rahoitusvarat tai -velat.
Konsernin altistumista rahoitusinstrumentteihin liittyville riskeille käsitellään liitetiedossa 5.1 Rahoitusriskit ja rahoitusriskien hallinta. Luottoriskille alttiina oleva enimmäismäärä tilikauden lopussa on kunkin edellä mainitun rahoitusvarojen luokan kirjanpitoarvo.
RAHOITUSVARAT
Aspo on määrittänyt liiketoimintamallinsa pohjalta rahoitusvarojensa luokittelun seuraavasti: 1) jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat erät, 2) käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat erät, ja 3) käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat erät.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat myynti- ja muut saamiset sekä rahavarat arvostetaan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon. Ne luokitellaan lyhytaikaisiksi, paitsi jos ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä. Rahavarat ovat aina lyhytaikaisia. Myyntisaamisiin sovellettava arvonalentumismalli on kuvattu liitetiedossa 4.5 Myyntisaamiset ja muut saamiset. Tähän ryhmään kuuluu lainasaamisia, joiden rahavirrat muodostuvat pääoman ja koron maksusta ja jotka on suunniteltu pidettäväksi eräpäivään asti. Lainasaamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Transaktiomenot sisällytetään alkuperäiseen hankintamenoon. Lainasaamisten luottotappioriskiä arvioidaan asiakaskohtaisesti ja tarvittaessa odotettavissa oleva luottotappio huomioidaan arvostuksessa seuraavan 12 kuukauden osalta tai luottotappioriskin lisäännyttyä koko voimassaoloajan osalta.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät muut pitkäaikaiset rahoitusvarat, jotka ovat sijoituksia listaamattomiin osakkeisiin. Koska niiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, ne on kirjattu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Lisäksi idän yhtiöiden mahdolliset kauppahintasaatavat ovat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja. Vuoden 2024 lopussa niiden käypä arvo oli arvioitu nollaksi ja vuoden 2025 lopussa näitä varoja ei enää ole.
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat erät sisältävät suojauslaskennassa olevat johdannaiset.
Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin, tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
RAHOITUSVELAT
Aspo luokittelee rahoitusvelkansa seuraavasti: 1) jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat erät, 2) käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat erät, ja 3) käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat erät. Lisäksi rahoitusvelkoihin kuuluu vuokrasopimusvelat, joihin liittyvät arvostusperiaatteet on kuvattu liitetiedossa 2.5 Vuokrasopimukset.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat pankki-, eläke- ja joukkovelkakirjalainat sekä käytetyt luottolimiitit kirjataan alun
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
perin käypään arvoon transaktiomenoilla vähennettynä, ja sen jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Nostetun määrän (transaktiomenoilla vähennettynä) ja maksettavan määrän välinen erotus jaksotetaan tuloslaskelmaan lainan arvioituna voimassaoloaikana. Lainojen käyvät arvot eivät poikkea olennaisesti kirjanpitoarvoista, koska niistä maksettava korko on lähellä markkinakorkoja. Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvojen oletetaan vastaavan
niiden käypiä arvoja erien lyhytaikaisesta luonteesta johtuen. Aspo luokittelee velan pitkäaikaiseksi, ellei se eräänny maksettavaksi vuoden kuluessa.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat sisältävät yrityshankintojen ehdolliset kauppahintavelat.
Käypään arvoon muihin laajan tuloslaskelman eriin kirjattavat rahoitusvelat sisältävät suojauslaskennassa olevat johdannaiset.
RAHOITUSVAROJEN JA VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT
Konserni luokittelee rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen määrittämismenetelmät käyvän arvon hierarkiaan perustuen. Käypään arvoon muihin laajan tuloslaskelman eriin kirjattavat rahoitusvarat ja -velat sisältyvät hierarkiatasolle yksi. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat ja -velat kuuluvat hierarkiatasolle kaksi. Niiden käyvät arvot eivät poikkea olennaisesti kirjanpitoarvosta. Pitkäaikaisten lainojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla tulevia rahavirtoja ja Aspon luottomarginaali huomioiden. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat sisältyvät hierarkiatasolle kolme.
KÄYVÄN ARVON HIERARKIA
Konsernitilinpäätöksen laatiminen edellyttää käypien arvojen määrittämistä sekä rahoitusinstrumenteille että muille varoille ja veloille. Konserni luokittelee käypien arvojen määrittämismenetelmät seuraavasti:
Taso 1: Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot perustuvat noteerattuihin hintoihin aktiivisesti toimivilla markkinoilla. Markkinaa voidaan pitää aktiivisena, mikäli noteeratut hinnat ovat säännöllisesti saatavilla ja hinnat edustavat instrumentin todellista arvoa likvidissä kaupankäynnissä.
Taso 2: Rahoitusinstrumenteilla ei käydä kauppaa aktiivisilla ja likvideillä markkinoilla. Rahoitusinstrumentin arvo on määriteltävissä todennettavissa olevaan markkinatietoon perustuen sekä mahdollisesti osittain johdetun arvonmäärityksen avulla. Mikäli instrumentin käypään arvoon vaikuttavat tekijät ovat kuitenkin saatavilla ja todennettavissa kuuluu instrumentti tasolle 2.
Taso 3: Rahoitusinstrumentin arvostus ei perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon, eivätkä muutkaan instrumentin käypään arvoon vaikuttavat tekijät ole saatavilla eivätkä todennettavissa.
2.2 Rahavarat
■ RAHAVARAT SEKÄ KÄYTTÄMÄTTÖMÄT SITOVAT VALMIUSLUOTTOLIMIITIT
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Rahavarat | 50 291 | 36 393 |
| Valmiusluottolimiitit | 40 000 | 40 000 |
| Yhteensä | 90 291 | 76 393 |
Rahavarat sisältävät käteisvaroja, pankkitalletuksia ja muita korkeintaan kolmen kuukauden pituisia erittäin likvidejä sijoituksia. Sitovat valmiusluottolimiitit olivat vertailukauden tapaan kokonaisuudessaan käyttämättömiä. Valmiusluottolimiitit erääntyvät vuonna 2027.
ii VUOSI 2025
SISÄLLYS
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
2.3 Lainat
■ LAINAT JA KÄYTÖSSÄ OLEVAT LUOTTOLIMIITIT
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset | ||
| Lainat | 179 170 | 191 736 |
| Joukkovelkakirjalainat | 15 000 | |
| 194 170 | 191 736 | |
| Lyhytaikaiset | ||
| Lainat | 42 738 | 8 006 |
| Yritystodistukset | 5 000 | |
| Käytetyt luottolimiitit | 1 499 | |
| 44 236 | 13 006 | |
| Yhteensä | ||
| Lainat | 221 908 | 199 743 |
| Yritystodistukset | 5 000 | |
| Joukkovelkakirjalainat | 15 000 | |
| Käytetyt luottolimiitit | 1 499 | |
| Yhteensä | 238 406 | 204 743 |
Huhtikuussa 2025 ESL Shipping allekirjoitti 45 miljoonan euron lainasopimuksen Pohjoismaiden Investointipankin kanssa Green Handy -alusten rahoittamiseksi. Lainasta nostettiin 22,5 miljoonaa euroa toukokuussa 2025 ja loput on tarkoitus nostaa vuosina 2026 ja 2027.
Huhtikuussa 2025 Aspo osallistui Garantian takaamaan ryhmäjoukkovelkakirjalainaan 15 miljoonan euron lainaosuudella. Lainan maturiteetti on viisi vuotta.
Helmikuussa 2025 ESL Shipping allekirjoitti 70 miljoonan euron lainasopimuksen Svenska Skeppshypotekskassanin kanssa Green Handy -alusten rahoittamiseksi. Lainaa on tarkoitus nostaa vuosina 2027 ja 2028.
Aspo Oyj allekirjoitti lokakuussa 2024 uuden 60 miljoonan euron luottosopimuksen, jossa lainanantajina ovat OP Yrityspankki Oyj, Nordea Bank Abp ja Danske Bank A/S, Suomen sivuliike. Laina maksetaan takaisin yhdessä erässä kahden vuoden laina-ajan lopussa. Laina-aikaa voidaan pidentää yhdellä vuodella. Laina maksetaan takaisin yhdessä erässä vuonna 2027.
Joulukuussa 2024 Aspo Oyj uusi 10 miljoonan euron lainan, jossa lainanantajana on LähiTapiola, ja joka olisi erääntynyt vuonna 2027. Uusittu laina maksetaan takaisin yhdessä erässä viiden vuoden laina-ajan lopussa.
Tilikaudella 2022 ESL Shipping -segmentissä raportoitava AtoBatC Shipping AB allekirjoitti 32,2 miljoonan euron lainasopimuksen Svenska Skeppshypotekin kanssa. Lainan maturiteetti on 15 vuotta. Lainaa nostetaan osissa Green Coastereiden rakentamisen rahoitustarpeen tahdissa. Vuoden 2025 lopussa lainasta oli nostettu 30,2 miljoonaa euroa (23,5).
Aspo Oyj laski 25.9.2019 liikkeeseen 15 miljoonan euron suuruisen private placement -tyyppisen vakuudettoman, kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalainan osana Vakuutusyhtiö Garantian takaamaa 40 miljoonan euron ryhmäjoukkovelkakirjalainaa. Lainan eräpäivä oli 25.9.2024, ja se maksettiin takaisin eräpäivänään.
Aspo Oyj:llä on 80 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma, josta oli raportointipäivänä käytössä 0,0 miljoonaa euroa (5,0).
Lainoihin liittyvien kovenanttiehtojen ja korkoriskin osalta katso liitetieto 5.1 Rahoitusriskit ja rahoitusriskien hallinta.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
SISÄLLYS
2.4 Maturiteetti
MAKSUVALMIUS- JA JÄLLEENRAHOITUSRISKI
Aspo-konsernin tavoitteena on varmistaa toiminnan riittävä rahoitus kaikissa tilanteissa ja markkinaolosuhteissa. Rahoituspolitiikan mukaisesti rahoituslähteet hajautetaan riittävän monen vastapuolen kesken ja useisiin eri lainainstrumentteihin. Sitovien rahoitussopimusten riittävä määrä ja riittävän pitkät maturiteetit varmistavat Aspo-konsernin nykyiset ja lähitulevaisuuden rahoitustarpeet sekä vähentävät rahoitussopimuksiin liittyviä jälleenrahoitusriskejä.
Telko- ja Leipurin-liiketoimintojen pääasiallinen rahoituslähde on niiden liiketoiminnan rahavirta. ESL Shippingin toiminnan luonne vaatii usein investointien yhteydessä lisäksi vierasta pääomaa. Maksuvalmius varmistetaan rahavaroilla sekä sitovilla tililimiiteillä ja valittujen yhteistyöpankkien myöntämillä valmiusluottolimiiteillä. Konsernissa on käytössä monivaluuttainen konsernitilijärjestelmä, mikä tehostaa konsernin likviditeetinhallintaa ja kassavarojen keskittämistä.
Lainoihin liittyvien kovenanttiehtojen ja korkoriskin osalta katso liitetieto 5.1 Rahoitusriskit ja rahoitusriskien hallinta. Lainojen maturiteettirakennetta tasapainotettiin ja konsernin jälleenrahoitusriskejä vähennettiin vuoden 2025 ja 2024 aikana useilla kahdenvälisillä lainajärjestelyillä.
■ MATURITEETTIANALYYSI
2025
| 1 000 € | Tasearvo 31.12.2025 |
Rahavirta 2026 |
2027 | 2028 | 2029 | 2030– |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Lainat | -236 908 | -42 658 | -79 665 | -27 191 | -21 684 | -65 982 |
| Luottolimiitit | -1 499 | -1 499 | ||||
| Lainat yhteensä | -238 406 | -44 157 | -79 665 | -27 191 | -21 684 | -65 982 |
| Ostovelat ja muut velat | -36 294 | -36 294 | ||||
| Ehdolliset vastikkeet yrityshankinnoista | -7 581 | -7 898 | ||||
| Vuokrasopimusvelat | -13 128 | -7 366 | -3 549 | -1 306 | -682 | -864 |
| Valuuttatermiinit | ||||||
| Suojauslaskennassa | -393 | -393 | ||||
| Ei suojauslaskennassa | -163 | -163 | ||||
| Johdannaissopimukset yhteensä | -556 | -556 | ||||
| 2024 1 000 € |
Tasearvo 31.12.2024 |
Rahavirta 2025 |
2026 | 2027 | 2028 | 2029– |
| Lainat | -199 743 | -8 287 | -112 487 | -9 345 | -30 790 | -39 412 |
| Yritystodistukset | -5 000 | -5 000 | ||||
| Lainat yhteensä | -204 743 | -13 287 | -112 487 | -9 345 | -30 790 | -39 412 |
| Ostovelat ja muut velat | -50 111 | -50 111 | ||||
| Ehdolliset vastikkeet yrityshankinnoista | -10 802 | -929 | -11 345 | -633 | ||
| Vuokrasopimusvelat | -19 671 | -10 851 | -4 368 | -3 047 | -1 440 | -1 172 |
| Valuuttatermiinit | ||||||
| Suojauslaskennassa | 9 357 | 9 357 | ||||
| Ei suojauslaskennassa | -50 | -50 | ||||
| Johdannaissopimukset yhteensä | 9 306 | 9 306 |
Vuokrasopimusvelat erääntyvät maksettavaksi pääosin alle viiden vuoden kuluessa ja merkittävin osuus ESL Shippingin segmentin alusten vuokrasopimuksiin liittyen vuoden kuluessa tilinpäätöshetkestä. Alusten vuokra-ajan ollessa rullaava 13 kuukautta, on kuitenkin todennäköistä, että vuokrasopimuksista aiheutuvat rahavirrat ovat olennaisesti yhtä suuria vuosina 2027–2030 kuin vuonna 2026. AtoBatC Shipping AB:n 32,2 miljoonan euron lainasopimus Svenska Skeppshypotekin kanssa ei ole täysimääräisesti mukana maturiteettianalyysissä, koska lainaa on tilinpäätöshetkellä nostettu 30,2 miljoonaa euroa (23,5). Lainan viimeinen lyhennyspäivä on vuonna 2038.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
2.5 Vuokrasopimukset
Konsernilla on tavanomaisia liiketoimintaan liittyviä vuokrasopimuksia, kuten toimisto- ja varastotiloihin sekä aluksiin ja autoihin liittyviä sopimuksia. Myös osa toimistotekniikasta ja ohjelmistoista on vuokrattuja. Vuokrasopimusten ehdot neuvotellaan tapauskohtaisesti, ja niihin sisältyy paljon erilaisia ehtoja. Aluksia vuokrataan pääsääntöisesti noin vuoden pituisilla sopimuksilla. Muut vuokrasopimukset ovat tyypillisesti alle viiden vuoden pituisia. Vuokrasopimusvelkojen maturiteetti on esitetty liitetiedossa 2.4 Maturiteetti.
Taseessa esitetään seuraavat vuokrasopimuksiin liittyvät määrät:
■ VUOKRATUT HYÖDYKKEET
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | 161 | 347 |
| Maa-alueet | 580 | 689 |
| Rakennukset | 3 781 | 8 888 |
| Koneet ja kalusto | 2 160 | 2 746 |
| Alukset | 6 114 | 6 294 |
| Yhteensä | 12 796 | 18 963 |
■ VUOKRASOPIMUSVELAT
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset | 6 090 | 9 413 |
| Lyhytaikaiset | 7 037 | 10 258 |
| Yhteensä | 13 128 | 19 671 |
Tilikauden lopussa merkittävimmät vuokratut hyödykkeet olivat ESL Shippingin vuokraamat alukset sekä liiketoimintojen käytössä olevat vuokratut toimisto- ja varastotilat.
Vuokrattujen hyödykkeiden lisäykset tilikaudella olivat 12,1 miljoonaa euroa (18,0). Vuokrattujen hyödykkeiden ja vuokrasopimusvelkojen lisäysten suurin yksittäinen syy oli laivoista tulevat lisäykset, joka olivat 8,4 miljoonaa euroa (10,2) ja johtuivat pääosin laivojen vuokrasopimusten kuukausittaisella jatkamisella yhdellä kuukaudella.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
Konsernin laaja tuloslaskelma sisältää seuraavat vuokrasopimuksiin liittyvät määrät:
■ VUOKRASOPIMUSTEN TULOSVAIKUTUKSET
| 2025 | 2024 |
|---|---|
| -8 893 | -12 919 |
| -520 | -536 |
| -59 | -54 |
| -193 | -195 |
| -5 478 | -1 408 |
| -15 143 | -15 112 |
| 43 | |
| 43 | |
Vuokrattujen hyödykkeiden poistot on eritelty liitetiedossa 3.7 Poistot ja arvonalentumistappiot.
Vuokrattuihin hyödykkeisiin liittyvät vuokrat olivat 9,3 miljoonaa euroa (13,3), josta koron osuus oli 0,5 miljoonaa euroa (0,5). Koko konsernin vuokramaksut yhteensä sisältäen muuttuvien vuokrien määrän sekä lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiin vuokrattuihin hyödykkeisiin liittyvät vuokrat olivat yhteensä 17,0 miljoonaa euroa (17,5). Muuttuvien vuokrien määrä on merkittävä ja se on kasvanut edelleen vertailuvuodesta, johtuen siitä, että neljä uusista Green Coaster -aluksista on myyty sijoittajapoolin omistamalle yhtiölle, jolta ESL Shipping niitä vuokraa. Green Coaster -alusten vuokra lasketaan poolin tulojen perusteella, ja se on täysin muuttuva. Koska vuokra on täysin muuttuva ilman kiinteää hintaa, ei vuokrasopimusvelkaa tai vuokrattua hyödykettä ole kirjattu IFRS 16:n mukaan, vaan vuokramaksut kirjataan vuokrakuluiksi.
Tilikauden päättyessä konserni oli sitoutunut pääasiassa aikaisempia vuokrasopimuksia korvaaviin vielä alkamattomiin sopimuksiin, joiden määrä ei olennaisesti poikkea voimassa olevista sopimuksista. Vuokrasopimuksiin ei sisälly merkittäviä lunastusoptioita. Vuokralle otettuja omaisuuseriä ei käytetä lainojen vakuutena.
ARVIONVARAISUUS JA JOHDON TEKEMÄT HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT
Vuokrasopimusten kirjanpitokäsittelyyn liittyy merkittäviä johdon arvioita koskien vuokra-ajan ja vuokrasopimuskomponenttien määrittämistä.
Merkittävin johdon arvio vuokra-ajan määrittämisen osalta liittyy vuokrattuihin aluksiin, joista pääosa on vuokrattu noin vuoden mittaisella sopimuksella. Koska merkittävä osa aluskannasta on vuokrattua, sopimuksen päättyessä on erittäin todennäköistä, että sama tai vastaavanlainen alus vuokrataan tilalle. Mikäli vuokrasopimusta ei aiota jatkaa, käsitellään sopimus määräaikaisena vuokrasopimuksena. Mikäli alus on vuokrattu noin vuoden mittaisella vuokrasopimuksella, käytetään vuokrasopimusvelan laskennassa 13 kuukauden rullaavaa vuokra-aikaa (kuluva kuukausi + seuraavat 12 kk). Tämä perustuu siihen, että sopimukset ovat irtisanottavissa kiinteän vuokra-ajan jälkeen ja joka kuukausi muodostetaan uusi käsitys siitä, miten todennäköistä irtisanomisoikeuden käyttäminen on. Alusten tarvetta suunnitellaan yleensä 12 kuukautta tulevaisuuteen ja suunnitelmia tarkennetaan joka kuukausi.
Merkittävä arvio vuokrien määrittämiseen liittyen on tehty, kun laivojen vuokrasopimuksista on erotettu vuokrasopimuskomponentti ja muut komponentit, eli kun on tehty arvio siitä, kuinka suuri osa vuokramaksusta liittyy vuokrattuun laivaan ja kuinka paljon laivan miehistöön ja muihin palveluihin. Johto on määritellyt, että laivan osuus vuokrasta on 30 prosenttia ja 70 prosenttia liittyy muihin komponentteihin. ESL Shippingin johto on tehnyt arvion tilastollisen laskennan avulla, joka tarkastetaan muutosten osalta vuosittain. Aspon vuokravastuut liittyen muihin komponentteihin on esitetty taseen ulkopuolisissa muissa vastuissa, liitetiedossa 5.5 Ehdolliset velat, varat ja muut sitoumukset.
Vuokrakauden määrittäminen on arvionvaraista etenkin toistaiseksi voimassa olevien sopimusten osalta. Arvio vuokrakauden pituudesta tehdään sopimuskohtaisesti. Toistaiseksi voimassa oleville vuokrasopimuksille arvioidaan todennäköinen vuokrakausi pohjautuen liiketoimintasuunnitelmiin, huomioiden sopimuksen päättämisestä aiheutuvat kustannukset.
Vuokra-ajan jatkamis- ja päättämisoptiot huomioidaan vuokra-ajan pituuden määrittelyssä. Jatkamisoption kattama jakso lasketaan mukaan vuokra-aikaan, jos johdon harkinnan mukaan on kohtuullisen varmaa, että jatkamisoptio käytetään. Vastaavasti, mikäli päättämisoption osalta on kohtuullisen varmaa, että optiota ei käytetä, vuokrakausi kattaa koko sopimuksen ajanjakson. Optioiden käyttöä arvioidaan tapauskohtaisesti perustuen järjestelyn kannattavuuteen ja liiketoiminnan tarpeisiin.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
VUOKRASOPIMUKSET
Vuokrasopimuksista kirjataan vuokrattu hyödyke ja vastaava velka, kun vuokralle otettu omaisuuserä on konsernin käytettävissä. Sopimuksiin voi sisältyä sekä vuokrasopimuskomponentteja että muita komponentteja. Silloin kun sopimus sisältää muita komponentteja, esimerkiksi huollot, palvelut ja laivojen miehistön, Aspo erottaa ne vuokrasopimuksissa mainituin erillishinnoin tai arvioon perustuen.
Vuokra-aika perustuu sopimuksella määritettyyn periodiin, ottaen huomioon jatkamis- ja päättämisoptiot. Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten osalta Aspo arvioi todennäköisen vuokrakauden parhaan tietämyksen mukaan pohjautuen liiketoimintasuunnitelmiin, huomioiden sopimuksen päättämisestä aiheutuvat kustannukset.
Vuokrasopimuksista aiheutuvat varat ja velat arvostetaan aluksi nykyarvoon perustuen. Vuokrasopimusvelat sisältävät seuraavien vuokrien nettomääräisen käyvän arvon:
- kiinteät maksut (mukaan lukien tosiasiallisesti kiinteät maksut) vähennettyinä mahdollisilla saatavilla kannustimilla
- muuttuvat vuokrat, jotka perustuvat indeksiin tai hintatasoon ja jotka alun perin arvostetaan käyttäen sopimuksen solmimisajankohdan indeksiä tai hintaa
-
määrät, jotka konsernin odotetaan maksavan jäännösarvotakuiden perusteella
-
osto-option toteutushinta, jos on kohtuullisen varmaa, että konserni käyttää tämän option, ja
- korvaus vuokrasopimuksen päättämisestä, jos vuokra-ajassa on otettu huomioon, että konserni käyttää tämän option.
Velkaan sisällytetään myös sellaisiin jatko-optioihin perustuvat vuokrat, joiden käyttäminen on suhteellisen varmaa.
Vuokrat diskontataan käyttäen vuokrasopimuksen sisäistä korkoa. Jos tämä korko ei ole helposti määriteltävissä, mikä on yleistä konsernin vuokrasopimuksissa, käytetään vuokralle ottajan lisäluoton korkoa. Diskonttokoron määrittämisessä vuokrasopimuksittain on käytetty kriteereinä kohdeomaisuuserän luokkaa, maantieteellistä sijaintia, valuuttaa, riskittömän koron maturiteettia sekä vuokralle ottajan luottoriskipreemiota.
Käyttöoikeusomaisuuserät, eli vuokratut hyödykkeet arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää seuraavat erät:
- vuokrasopimusvelan alkuperäinen määrä
- ennen sopimuksen alkamisajankohtaa maksetut vuokrat vähennettyinä mahdollisilla saaduilla kannustimilla
- alkuvaiheen välittömät menot, ja
- menot alkuperäiseen tilaan palauttamisesta.
Konserni on altistunut indeksiin tai hintaan perustuvien muuttuvien vuokrien mahdollisille korotuksille, joita ei oteta huomioon vuokrasopimusvelassa ennen kuin ne toteutuvat. Kun indeksiin tai hintaan perustuvat vuokrien muutokset toteutuvat, vuokrasopimusvelka arvioidaan uudelleen ja sitä oikaistaan vuokrattua hyödykettä vastaan.
Vuokrat kirjataan tuloslaskelmaan jaettuna vuokrasopimusvelan rahoitusmenoon ja vuokrattujen hyödykkeiden poistoon. Vuokratuista hyödykkeistä tehdään poistot yleensä tasaerinä omaisuuserän taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana. Jos on kohtuullisen varmaa, että konserni käyttää osto-option, vuokratun hyödykkeen poistoaikana käytetään omaisuuserän taloudellista vaikutusaikaa. Rahoitusmeno kirjataan tulosvaikutteisesti vuokra-aikana siten, että jäljellä olevan velan korkoprosentti on jokaisella kaudella sama.
Vuokrasopimusvelkaa ja vuokrattua hyödykettä ei kirjata taseeseen sellaisista vuokrasopimuksista, joiden vuokrat ovat muuttuvia tai, jotka koskevat arvoltaan vähäisiä kohdeomaisuuseriä. Aspo käyttää vähäarvoisten kohdeomaisuuserien raja-arvona 5 000 euron hankintahintaa. Muuttuvavuokraisia ovat sijoittajaryhmän omistamalle Green Coaster Shipping AB:lle myydyt Green Coaster -alukset, joiden vuokrat määräytyvät Green Coaster -poolin tulon perusteella. Arvoltaan vähäisiin omaisuuseriin kuuluu ICT-laitteita ja pieniä toimistokalusteita. Taseeseen ei myöskään kirjata lyhytaikaisia vuokrasopimuksia, joiden vuokra-aika on korkeintaan 12 kuukautta. Arvoltaan vähäisiin tai lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokramenot kirjataan kuluiksi liiketoiminnan muihin kuluihin tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Aspo toimii hyvin pienessä mittakaavassa vuokranantajana edelleen vuokratessaan toimitiloja. Nämä järjestelyt on luokiteltu operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi ja niistä saadut vuokratuotot on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Myynti- ja takaisinvuokraustilanteissa arvioidaan, täyttyvätkö IFRS 15:n mukaiset vaatimukset, joiden mukaan luovutus olisi käsiteltävä myyntinä. Jos omaisuuserän luovutus on myynti, vuokratun hyödykkeen arvoksi kirjataan se osuus alkuperäisestä omaisuuserän kirjanpitoarvosta, joka vastaa yhtiölle jäänyttä käyttöoikeuden arvoa. Myyntivoittona tai -tappiona esitetään ainoastaan se osuus omaisuuserän myyntituloksesta, joka vastaa oikeuksia, jotka ovat siirtyneet ostajalle.
- ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
2.6 Oma pääoma
Aspon oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, hybridi-instrumentista (Hybridi), muuntoeroista, omista osakkeista, kertyneistä voittovaroista sekä muista rahastoista, joihin lukeutuu sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP), vararahastot, ja suojauslaskennan rahasto. Osingonjaosta kerrotaan liitetiedossa 2.7 Osakekohtainen tulos ja osingonjako.
■ OSAKEPÄÄOMA JA YLIKURSSIRAHASTO
| Osakemäärä kpl |
Osake pääoma 1 000 € |
Ylikurssi rahasto 1 000 € |
|
|---|---|---|---|
| 31.12.2025 | 31 419 779 | 17 692 | 4 351 |
Osakepääoma koostuu kantaosakkeista. Yhtiöllä on yksi osakesarja ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Aspo Oyj:n osakkeiden lukumäärä 31.12.2025 oli 31 419 779 ja osakepääoma 17,7 miljoonaa euroa.
Ylikurssirahastoon on kirjattu vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana liikkeelle laskettuun vaihtovelkakirjalainaan perustuvat osakemerkinnät. Osakemäärässä, osakepääomassa tai ylikurssirahastossa ei ole tapahtunut muutoksia päättyneellä tai sitä edeltäneellä tilikaudella.
■ OMAT OSAKKEET
| Osakemäärä kpl |
Omat osakkeet 1 000 € |
|---|---|
| 16 244 | -133 |
| -13 976 | 117 |
| 2 268 | -17 |
| 2 268 | -17 |
| 103 232 | -688 |
| -5 106 | 36 |
| 100 394 | -669 |
Aspo Oyj:llä on hallussa omia osakkeita, joita hallitus voi luovuttaa yhtiökokouksen antamien valtuutusten nojalla osakepalkitsemisjärjestelmien piirissä oleville henkilöille. Omat osakkeet esitetään osana kertyneitä voittovaroja.
Yhtiökokouksen antaman valtuutuksen nojalla Aspon hallitus päätti käynnistää yhtiön omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman 3.11.2025, koska osakeperusteisia kannustinohjelmia varten tarvittiin lisää omia osakkeita. Ajanjaksolla 4.11.–31.12.2025 Aspo hankki yhteensä 103 232 omaa osakettaan Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä kaupankäynnissä. Omista osakkeista 5 106 kappaletta luovutettiin joulukuussa 2025 konsernin talous- ja rahoitusjohtaja Erkka Repolle. Osakepalkinnasta kerrotaan tarkemmin liitetiedossa 5.4 Osakeperusteiset maksut.
MUUT RAHASTOT
SVOP-rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.
Suojauslaskennan rahasto sisältää johdannaissopimusten käyvän arvon mahdollisella verovaikutuksella oikaistuna, niiden johdannaissopimusten osalta, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, lisätietoja kohdassa 5.2 Johdannaissopimukset.
MUUNTOEROT
Muuntoerorahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätöksen muuntamisesta aiheutuvat muuntoerot sekä toteutumattomat valuuttakurssivoitot ja -tappiot konsernin nettosijoituksista ulkomaisiin yksiköihin. Muuntoeroista löytyy lisätietoja osiosta 5.1 Rahoitusriskit ja rahoitusriskien hallinta kohdasta valuuttariskit.
HYBRIDI-INSTRUMENTTI
Toukokuussa 2025 Aspo ilmoitti käyttävänsä oikeuttaan lunastaa 30 miljoonan euron hybridilainansa. Laina laskettiin liikkeeseen 14.6.2022, ja sen korko oli 8,75 %. Aspo maksoi 16.6.2025 hybridilainan haltijoille lunastushinnan, joka vastasi velkakirjan nimellismäärää ja sille kertynyttä 2,6 miljoonan euron korkoa.
Hybridi-instrumentille kertyi tilikaudella korkoa 1,2 miljoonaa euroa (2,6). Korosta 0,9 miljoonaa euroa on kirjattu kertyneiden voittovarojen vähennykseksi, ja 0,2 miljoonaa euroa korkokuluksi. Korkoa alettiin kirjata tulosvaikutteisesti toukokuussa, kun hybridi-instrumentin takaisinmaksu varmistui ja se luokiteltiin velaksi.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUS
Tilikaudella 2024 Aspon oma pääoma jaettiin Aspon osakkeenomistajille ja määräysvallattomille omistajille kuuluvaan omaan pääomaan. Määräysvallattomien omistajien osuus Aspon omasta pääomasta muodostuu 21,43 prosentin osuudesta ESL Shipping-segmentin omasta pääomasta. Lisäksi ESL Shipping-segmentin tulos sekä muut laajan tuloksen erät kohdistetaan emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille heidän omistusosuuksien perusteella.
OP Finland Infrastructuren ja Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman vähemmistösijoitus Aspon tytäryhtiöön ESL Shipping Oy:hyn saatiin päätökseen 28.2.2024. Kauppa toteutui osakeantina, jossa ESL Shipping Oy laski liikkeeseen uusia osakkeita OP Finland Infrastructurelle ja Keskinäiselle työeläkevakuutusyhtiö Varmalle 45,0 miljoonan euron käteisvastiketta vastaan. Tämä johti määräysvallattomien omistajien 21,43 % osuuteen ESL Shippingista. Koska määräysvaltaa tytäryhtiössä ei menetetty, Aspo-konsernissa 45,0 miljoonan euron vastike kirjattiin kertyneisiin voittovaroihin vähennettynä ESL Shippingin oman pääoman menetetyllä osuudella 29,3 miljoonaa euroa. Tämän seurauksena Aspon osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma kasvoi nettomääräisesti 15,7 miljoonaa euroa. Rahavirta 45,0 miljoonaa euroa esitettiin rahoituksen rahavirtana.
Vuonna 2025 vähemmistöosuutta oikaistiin 6,2 miljoonaa euroa pienemmäksi. Oikaisu liittyi Supramax-alusten myyntiin ja se perustui Aspo Oyj:n ja vähemmistöomistajien väliseen alkuperäiseen investointisopimukseen, jonka mukaan Supramax-alusten myyntituotot kuuluivat yksinomaan Aspo Oyj:lle. Osinkoa ESL Shipping Oy jakoi raportointikaudella 10,0 miljoonaa euroa, josta 2,1 miljoonaa euroa kohdistui vähemmistöomistajille ja 7,9 miljoonaa euroa Aspo Oyj:lle omistajien välisten omistusosuuksien mukaisesti.
Vuonna 2024 ESL Shipping Oy jakoi osinkoa yhteensä 22,0 miljoonaa euroa. Tästä määrästä 13,0 miljoonaa euroa jaettiin Aspo Oyj:n ja määräysvallattomien omistajien välisen omistusosuuden mukaisesti (Aspo Oyj:lle 10,2 miljoonaa euroa ja vähemmistöomistajille 2,8 miljoonaa euroa) ja 9,0 miljoonaa euroa jaettiin ainoastaan Aspo Oyj:lle. Aspo Oyj:lle maksettu 9,0 miljoonan euron osinko liittyi myytyihin Supramax-aluksiin, ja se perustui Aspo Oyj:n ja vähemmistöomistajien väliseen alkuperäiseen investointisopimukseen, jonka mukaan Supramax-alusten myyntituotot kuuluvat yksinomaan Aspo Oyj:lle. Määräysvallattomien omistajien laskennallinen osuus tästä 9,0 miljoonasta eurosta oli 1,9 miljoonaa euroa, ja se kirjattiin määräysvallattomien omistajien osuuden vähennykseksi ja Aspon omistajille kuuluvan oman pääoman lisäykseksi.
OMA PÄÄOMA
Uusien osakkeiden liikkeeseenlaskusta välittömästi johtuvat transaktiomenot kirjataan mahdollisilla verovaikutuksilla oikaistuina omaan pääomaan vähentäen saatuja maksuja. Kun ostetaan omia osakkeita, osakkeista maksettu vastike sekä hankintaan liittyvät kulut kirjataan oman pääoman vähennykseksi. Kun yhtiön hallussa olevia osakkeita myydään, osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset sekä mahdollinen tuloverojen vaikutus, kirjataan oman pääoman lisäykseksi.
HYBRIDI-INSTRUMENTTI
Hybridi-instrumentti on luokiteltu oman pääoman ehtoiseksi joukkovelkakirjalainaksi. Koronmaksuvelvoite syntyy, jos yhtiökokous päättää jakaa osinkoa. Jos osinkoa ei jaeta, yhtiö päättää koronmaksusta erikseen. Konsernitilinpäätöksessä laina on luokiteltu omaksi pääomaksi, jolloin myös kertynyt korko ja liikkeeseenlaskuun liittyvät transaktiokulut esitetään luonteensa mukaisesti omassa pääomassa, mahdollisella verovaikutuksella vähennettynä. Hybridilaina on laina, joka on muita velkasitoumuksia heikommassa asemassa. Hybridilainan velkakirjanhaltijalla ei ole osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia eikä laina laimenna osakkeenomistajien omistuksia. Hybridi-instrumentti luokitellaan velaksi, kun sen takaisinmaksusta on päätetty. Tällöin myös korkokulun kirjaaminen muuttuu tulosvaikutteiseksi.
MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUS
Tytäryhtiön omistusosuuksien muutokset, joiden seurauksena emoyhtiö ei menetä määräysvaltaa tytäryrityksessä, ovat oman pääoman ehtoisia liiketoimia, eli liiketoimia omistajien kanssa näiden toimiessa omistajina. Maksetun vastikkeen käyvän arvon ja määräysvallattomien omistajien osuuden muutoksen välinen erotus kirjataan suoraan omaan pääomaan ja kohdistetaan emoyrityksen omistajille. Määräysvallattomien omistajien osuudet esitetään konsernitaseessa omassa pääomassa erillään emoyhtiön omistajien omasta pääomasta. Lisäksi kauden tulos sekä muut laajan tuloksen erät kohdistetaan emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille nykyisten omistusosuuksien perusteella.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
2.7 Osakekohtainen tulos ja osingonjako
OSAKEKOHTAINEN TULOS
Osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotetulla keskimäärällä. Osakekohtaista tulosta laskettaessa on huomioitu tulosta pienentävänä eränä hybridi-instrumentin tilikaudelle kuuluva omaan pääomaan kirjattu korko verovaikutuksella oikaistuna. Laimennettu osakekohtainen tulos on sama kuin laimentamaton, sillä laimennusvaikutusta ei ole ollut vuosina 2025 ja 2024.
■ OSAKEKOHTAINEN TULOS
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto, jatkuvat toiminnot | 18 750 | 3 158 |
| Hybridilainan korko (verovaikutuksella oikaistuna), jatkuvat toiminnot |
-754 | -2 100 |
| Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto, lopetettu toiminto | 4 757 | 3 205 |
| Yhteensä | 22 753 | 4 263 |
| Ulkona olevien osakkeiden keskimäärä tilikaudella (1 000 kpl) | 31 408 | 31 414 |
| Laimentamaton ja laimennettu osakekohtainen tulos, € | ||
| Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot | 0,57 | 0,03 |
| Osakekohtainen tulos, lopetettu toiminto | 0,15 | 0,10 |
| Yhteensä | 0,72 | 0,14 |
OSINGONJAKO
Aspon tavoitteena on jakaa vuosittain enintään 50 prosenttia tilikauden tuloksesta osinkona. Pidemmän aikavälin tavoitteena on kannattavuuden paranemisen myötä lisätä osinkojen määrää asteittain ja ottaa samalla huomioon strategisesti ensisijaisten kasvualoitteiden rahoitustarpeet.
Hallitus on ehdottanut tilikaudelta 2025 jaettavaksi osinkoa 0,25 euroa osakkeelta, ja että osinko maksetaan yhdessä erässä huhtikuussa 2026.
Osingonjako emoyhtiön omistajille kirjataan yhtiökokouksen päätöksen perusteella. Aspo Oyj:n hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa.
Vuodelta 2024 jaettiin Aspo Oyj:n 29.4.2025 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti osinkoa 0,19 euroa osakkeelta. Osingon ensimmäinen erä 0,09 euroa osakkeelta, maksettiin 7.5.2025, ja toinen erä 0,10 euroa osakkeelta maksettiin 6.11.2025.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
SISÄLLYS
3 LIIKETOIMINNAT JA TULOKSELLISUUS
LIIKETOIMINTASEGMENTIT
Aspon jatkuvien toimintojen liiketoimintasegmentit ja raportoitavat segmentit ovat ESL Shipping ja Telko. Leipurin-segmentti on vuonna 2025 luokiteltu lopetetuksi toiminnoksi.
Hallitus, joka on Aspo-konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä, vastaa resurssien kohdistamisesta liiketoiminnoille ja niiden tulosten arvioinnista. Toimintasegmentit on tunnistettu pohjautuen Aspo-konsernin organisaatiorakenteeseen, jossa kyseisiä liiketoimintoja johdetaan erillisinä.
- ESL Shipping huolehtii teollisuuden ja energia-alan raaka-aineiden merikuljetuksista ja niihin liittyvistä palveluista.
- Telko hankkii ja jakelee teollisuuden tarvitsemia muoviraaka-aineita, kemikaaleja ja voiteluaineita. Laaja asiakaspalvelu kattaa myös teknisen tuen ja tuotantoprosessien kehittämisen.
- ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
176 TIETOA SIJOITTAJILLE
TELKO
■ SEGMENTTIEN VARAT JA VELAT
| 1 000 € | ESL Shipping | Telko | Lopetettu toiminto | Kohdistamattomat | Konserni yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Segmentin varat 31.12.2024 | 238 170 | 174 065 | 59 619 | 40 109 | 511 963 |
| Segmentin varat 31.12.2025 | 233 759 | 167 625 | 58 050 | 54 105 | 513 539 |
| Segmentin velat 31.12.2024 | 21 762 | 56 803 | 18 948 | 225 627 | 323 140 |
| Segmentin velat 31.12.2025 | 22 534 | 51 749 | 21 134 | 254 599 | 350 017 |
| Nettovelka 31.12.2024 | 92 540 | 73 077 | 188 031 | ||
| Nettovelka 31.12.2025 | 123 156 | 63 475 | 212 761 |
Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat perustellusti kohdistettavissa segmenteille. Segmenttien varat ja velat ei sisällä konsernin sisäisiä eriä. Segmenttien nettovelka sisältää kuitenkin myös lainat konsernin emoyhtiöltä Aspo Oyj:ltä. Segmenteille kohdistamattomat erät koostuvat tuloveroihin ja keskitettyyn rahoitukseen liittyvistä tulos- ja tase-eristä. Leipurin-segmentti esitetään lopetettuna toimintona ja sen osalta lisätietoja löytyy liitetiedosta 1.3 Lopetettu toiminto, jossa kerrotaan myös lopetetun toiminnon tuloksesta.
JATKUVIEN TOIMINTOJEN TULOKSELLISUUS
Konsernissa segmenttien tuloksellisuuden arviointi perustuu segmenttien EBITA:han ja liikevaihtoon konsernin ulkopuolelta. Segmenttiraportoinnissa on käytössä samat kirjaus- ja arvostusperiaatteet kuin konsernitilinpäätöksessä. Segmenttien väliset transaktiot tapahtuvat käypään markkinahintaan. Segmenttien välillä ei ole merkittäviä transaktioita.
■ SEGMENTTIEN EBITAN TÄSMÄYTYS KONSERNIN JATKUVIEN TOIMINTOJEN VOITTOON ENNEN VEROJA
| 2025 | 2024 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | ESL Shipping | Telko Kohdistamattomat | Konserni yhteensä |
ESL Shipping | Telko Kohdistamattomat | Konserni yhteensä |
||
| EBITA | 25 545 | 17 479 | -6 235 | 36 788 | 9 205 | 12 506 | -5 132 | 16 579 |
| EBITA poistot*) | -133 | -3 644 | -216 | -3 992 | -139 | -2 070 | -170 | -2 379 |
| Liikevoitto | 25 412 | 13 836 | -6 452 | 32 796 | 9 066 | 10 436 | -5 302 | 14 200 |
| Nettorahoituskulut | -7 497 | -7 497 | -8 472 | -8 472 | ||||
| Voitto ennen veroja | 25 299 | 5 728 |
*) Aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset
Segmenteille kohdistamattomat erät koostuvat muun toiminnan tuloksesta, eli pääosin hallinnollisista kuluista. Muu toiminta sisältää Aspon konsernihallinnon ja joitakin yhteisiä palveluja. Nettorahoituskuluja ei konsernissa ole allokoitu segmenteille, vaan niitä seurataan ja hallinnoidaan Aspossa konsernitasolla.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
3.1 Liikevaihto
Aspon jatkuvien toimintojen liikevaihto koostuu pääosin seuraavista tulovirroista:
- ESL Shipping: merirahtauspalvelut pääasiassa teollisuudelle ja energia-alalle
- Telko: muovi- ja kemikaaliraaka-aineiden ja voiteluaineiden myynti teollisuudelle ja kaupalle
Segmenttien ulkoinen liikevaihto yhteensä on yhtä kuin konsernin tuloslaskelman liikevaihto.
Aspo ei ole riippuvainen yksittäisistä merkittävistä asiakkaista, mutta ESL Shipping -segmentissä erään terästeollisuusasiakkaan ostot muodostavat kuitenkin hieman yli kymmenen prosenttia konsernin liikevaihdosta.
Liikevaihto jatkuvista toiminnoista kasvoi tilikaudella 2,1 % ja oli 469,1 miljoonaa euroa (459,5). Liikevaihtoon sisältyy myynnin valuuttakurssieroja -0,2 miljoonaa euroa (0,0).
■ ESL SHIPPING LIIKEVAIHTOERITTELY
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Alusluokka: | ||
| Handy | 79 134 | 79 132 |
| Coaster | 80 227 | 94 201 |
| Green Coaster alusten myynti | 25 212 | 25 329 |
| Supra | 7 544 | |
| ESL Shipping yhteensä | 184 573 | 206 207 |
ESL Shippingin liikevaihto pieneni 10 % ja oli 184,6 miljoonaa euroa (206,2). Handy-alusten liikevaihto pysyi ennallaan, kun taas Coaster-alusluokan liikevaihto laski 15 %. Liikevaihdon lasku johtui pääasiassa pienemmästä kapasiteetista, erittäin heikosta spot-markkinahinnoittelusta ja vaisummasta sopimusperusteisesta rahtivolyymikysynnästä teollisuustoiminnan yleisesti vaatimattoman tason seurauksena etenkin Coaster-alusluokassa. Sekä vuonna 2025 että vuonna 2024 ESL Shipping myi kaksi Green Coasteria sijoittajaryhmän perustamalle yritykselle. Supramax-alusten myynti saatiin päätökseen vuoden 2024 toisella neljänneksellä, joten ne kerryttivät liikevaihtoa siihen saakka.
■ TELKON LIIKEVAIHTOERITTELY LIIKETOIMINTA-ALUEITTAIN
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Muoviliiketoiminta | 114 589 | 105 890 |
| Kemikaaliliiketoiminta | 99 764 | 82 743 |
| Voiteluaineliiketoiminta | 70 157 | 64 670 |
| Telko yhteensä | 284 510 | 253 304 |
Telkon tilikauden liikevaihto kasvoi 12 % ja oli 284,5 miljoonaa euroa (253,3). Liikevaihdon kasvua vauhdittivat pääasiassa vuoden 2024 aikana tehdyt yritysostot. Orgaaninen liikevaihto ja myyntimäärät laskivat hieman pääasiassa heikon markkinakehityksen vuoksi. Yleisesti tuotteiden hinnat ovat laskeneet merkittävästi vuoden aikana johtuen öljyn hinnan laskusta. Tuotehinnat tasapainottuivat neljännen neljänneksen aikana. Telkon keskimääräinen myyntihinta oli hieman korkeampi kuin edellisvuonna johtuen erikoistuotteiden suuremmasta osuudesta.
TULOUTUSAJANKOHTA
ESL Shipping -segmentissä liikevaihto tuloutetaan ajan myötä kuljetuspalvelujen suorituksen yhteydessä. Alusten myynnistä saatava liikevaihto kirjataan toimitusehtojen mukaisesti tiettynä ajankohtana. Telko -segmentissä liikevaihto tuloutetaan toimitusehtojen perusteella tiettynä ajankohtana. Täten suurin osa konsernin liikevaihdosta, yhteensä 66 % (61) tuloutuu yhtenä ajankohtana tavaroiden tai palvelujen luovutuksen yhteydessä. Ajan kuluessa tuloutettavia suoritteita ovat pääosin ESL Shippingin merikuljetukset ja niihin liittyvät palvelut, yhteensä 159,3 miljoonaa euroa (180,9).
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
MAANTIETEELLISIÄ ALUEITA KOSKEVAT TIEDOT
Aspon raportoitavat markkina-alueet ovat: Suomi, Skandinavia, Baltia, muu Eurooppa ja muut maat. Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan.
■ LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| ESL Shipping | ||
| Suomi | 96 046 | 101 142 |
| Skandinavia | 62 278 | 74 753 |
| Baltia | 3 343 | 2 822 |
| Muu Eurooppa | 21 530 | 24 107 |
| Muut maat | 1 376 | 3 383 |
| 184 573 | 206 207 | |
| Telko | ||
| Suomi | 49 462 | 48 381 |
| Skandinavia | 106 157 | 76 298 |
| Baltia | 28 115 | 28 220 |
| Muu Eurooppa | 75 095 | 70 030 |
| Muut maat | 25 681 | 30 375 |
| 284 510 | 253 304 | |
| Yhteensä | ||
| Suomi | 145 508 | 149 523 |
| Skandinavia | 168 436 | 151 051 |
| Baltia | 31 458 | 31 042 |
| Muu Eurooppa | 96 625 | 94 137 |
| Muut maat | 27 057 | 33 758 |
| Yhteensä | 469 084 | 459 510 |
MYYNTITUOTTOJEN TULOUTTAMINEN
Telko-segmentin liikevaihto on tuotemyyntiä, joissa on tunnistettu olevan yksi suoritevelvoite. Myyntituotto kirjataan, kun suoritevelvoite täytetään luovuttamalla luvattu tavara tai palvelu asiakkaalle. Tuloutus tapahtuu täten toimituksen yhteydessä yhtenä ajankohtana, kun omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut siirtyvät ostajalle toimitustapalausekkeen mukaisesti.
ESL Shippingin merirahtaus tuloutetaan ajan kuluessa palvelujen suorittamisen myötä. Tuloutus perustuu kuljetus- tai muihin palvelusopimuksiin. Raportointikauden päättyessä tuotot ESL Shippingin matkalla tai muuten kesken olevista palveluista kirjataan perustuen raportointihetkeen mennessä toteutuneiden palvelun suorittamispäivien osuuteen palvelun arvioidusta kokonaiskestosta. Green Coaster -alusten myynnistä saatava liikevaihto kirjataan toimitusehtojen mukaisesti tiettynä ajankohtana.
ESL Shippingia lukuun ottamatta vain pieni osa toimintasegmenttien liikevaihdosta on asiakkaalle myytäviä palveluita, joista tuotot kirjataan yhtenä ajankohtana, kun palvelu on suoritettu, tai ajan kuluessa, jos asiakas saa hyödyn sitä mukaa, kun palvelua luovutetaan. Valtaosa segmenttien tarjoamista muista palveluista katsotaan osaksi asiakaspalvelua, koska ne liittyvät esimerkiksi tuotekonseptien ja räätälöityjen kokonaisratkaisujen kehittämiseen ja suunnitteluun, ja niitä ei tulouteta erillisinä suoritevelvoitteina.
Myyntihintoihin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia. Pääsääntöisesti
myyntisaamiset erääntyvät maksettavaksi 0–60 päivän kuluessa laskutuspäivästä. Myös asiakkailta saatavia ennakkomaksuja käytetään ja tämä on tyypillistä pitkän valmistusajan vaatimissa projekteissa, jossa maksuerät sidotaan projektin etenemiseen, nämä suoritukset ovat asiakassopimuksiin perustuvia velkoja, ja kirjataan saatuihin ennakoihin.
Osassa asiakassopimuksia on määritetty alennuksia, jotka on sidottu esimerkiksi asiakkaan vuositasolla ostamiin tuotemääriin. Näiden osalta arvioidaan alennuksen toteutumisen todennäköinen rahamäärä historiatietoa hyödyntämällä ja arvioilla oikaistaan tuloutettavia myyntituottoja. Nämä jaksotukset tehdään kuukausittain ja arvioita täsmennetään tilanteen tarkentuessa. Näiden alennusten määrä ei ole merkittävä Aspo-konsernissa.
Aspon myymiin tuotteisiin liittyy takuuvastuita mahdollisten viallisten tuotteiden vaihtamiseksi tai korjaamiseksi takuun voimassaoloaikana. Takuuvelvoitteet eivät poikkea normaaleista lakisääteisistä tai alan markkinakäytännön mukaisista velvoitteista. Nämä velvoitteet arvioidaan säännöllisesti todennäköisenä rahamääränä historiaan perustuvaan kokemukseen pohjaten ja jaksotetaan liiketoiminnan kuluihin.
Aspolla ei ole ollut sellaisia olennaisia asiakassopimuksen saamisesta aiheutuvia lisämenoja, jotka pitäisi aktivoida taseeseen. Mahdolliset lisämenot kirjataan kuluksi ja ne ovat luonteeltaan sellaisia, että ne kirjattaisiin kuluksi viimeistään yhden vuoden kuluessa niiden syntymisestä.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
SISÄLLYS
3.2 Liiketoiminnan muut tuotot
■ LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Aineellisten hyödykkeiden ja muiden pitkäaikaisten varojen myyntivoitot |
10 949 | 696 |
| Vuokratuotot ja käyttökorvaukset | 215 | 241 |
| Vakuutuskorvaukset | 2 397 | 311 |
| Muut tuotot | 875 | 1 159 |
| Yhteensä | 14 435 | 2 406 |
Vuonna 2025 aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot koostuivat pääosin M/S Kallion myyntivoitosta 9,6 miljoonaa euroa sekä yhden Coaster-aluksen myyntivoitosta sen taloudellisen käyttöiän päättyessä 1,3 miljoonaa euroa ESL Shipping -segmentissä. Lisäksi ESL Shipping -segmentissä raportoitiin 2,4 miljoonaa euroa vakuutuskorvauksia liittyen pääosin vuoden aikana tapahtuneeseen maksupetokseen ja M/S Talin tulipaloon.
Vuonna 2024 aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot sisälsivät muun toiminnan kiinteistöomaisuuden myyntivoittoja 0,7 miljoonaa euroa.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
3.3 Osakkuusyritykset
OSUUDET PÄÄOMAOSUUSMENETELMÄLLÄ YHDISTELTÄVISSÄ YHTEISÖISSÄ
Konsernilla on kolme osakkuusyritystä, joista kaksi tuli konserniin AtoBatC Shipping -varustamon hankinnan yhteydessä vuonna 2018. Nämä kommandiittiyhtiöt Auriga KG ja Norma KG ovat saksalaisia ja niiden kotipaikka on Leer. Osakkuusyhtiöt sisältyvät ESL Shipping -segmenttiin. Kolmas osakkuusyritys, CrossChem Sweden AB, tuli konserniin Swed Handling -yritysoston yhteydessä vuonna 2024, ja sen kotipaikka on Norrköping.
■ OSAKKUUSYRITYKSET
| Yritys | Maa Omistusosuus, % | |
|---|---|---|
| Auriga KG | DE | 49,00 |
| Norma KG | DE | 49,00 |
| CrossChem Sweden AB | SE | 50,00 |
Auriga KG ja Norma KG omistavat kumpikin yhden kuivarahtialuksen. Yhtiöiden tuotot koostuvat alusten vuokraustuotoista. Näiden osakkuusyritysten yrityshankinnan yhteydessä määritetty käypä arvo oli 0,9 miljoonaa euroa kirjanpitoarvoa korkeampi. Käyvän arvon ja kirjanpitoarvon erotus kohdistuu yhtiöiden omistamiin aluksiin ja se poistetaan niiden taloudellisena vaikutusaikana. Poiston määrä on noin 0,1 miljoonaa euroa vuodessa. ESL Shipping käyttää Auriga KG ja Norma KG osakkuusyhtiöiden kahta laivaa liiketoiminnassaan ja maksaa niistä osakkuusyhtiöille markkinaehtoista vuokraa.
CrossChem Sweden AB omistaa AdBlue tuotemerkin, jota Swed Handling AB käyttää osassa myymistään tuotteista. Swed Handling AB myy tuotteet CrossChem Sweden AB:lle ja ostaa ne takaisin AdBlue -tuotemerkillä. Swed Handling AB maksaa CrossChem Sweden AB:lle markkinaehtoisen hinnan AdBlue tuotemerkillä olevista tuotteista. Myynti- ja ostohinnan erotusta voidaan pitää hintana tuotemerkistä, mikä esitetään konsernitilinpäätöksessä komissiona osana ulkopuolisia palveluita.
■ OSUUDET PÄÄOMAOSUUSMENETELMÄLLÄ YHDISTELTÄVISSÄ YHTEISÖISSÄ
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Tilikauden alussa | 1 921 | 1 703 |
| Kurssierot | 3 | |
| Yrityshankinnat | 44 | |
| Saadut osingot | -45 | -269 |
| Osuus tilikauden tuloksista | 264 | 442 |
| Tilikauden lopussa | 2 143 | 1 921 |
■ LÄHIPIIRILIIKETOIMET OSAKKUUSYRITYSTEN KANSSA
| 2025 | 2024 |
|---|---|
| -1 991 | -2 534 |
| -181 | -87 |
| -872 | -1 101 |
| -21 | -26 |
| 1 027 | 1 122 |
| 264 | 123 |
| 1 018 | 1 133 |
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
176 TIETOA SIJOITTAJILLE
OSAKKUUSYRITYKSET
Osakkuusyhtiöt konsolidoidaan pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää kirjanpitoarvon, kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita ei yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Sisäisistä liiketoimista johtuvat realisoitumattomat voitot on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osuus osakkuusyritysten tuloksista esitetään laajassa tuloslaskelmassa laskettuna tilikauden tuloksesta ja se sisältää verovaikutuksen.
3.4 Materiaalit ja palvelut
3.5 Liiketoiminnan muut kulut
■ MATERIAALIT JA PALVELUT
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Ostot tilikauden aikana | ||
| ESL Shipping | -56 768 | -65 021 |
| Telko | -213 056 | -216 807 |
| Yhteensä | -269 824 | -281 828 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -3 713 | 19 046 |
| Ulkopuolisilta ostetut palvelut | ||
| Telko | -8 201 | -6 685 |
| Yhteensä | -8 201 | -6 685 |
| Materiaalit ja palvelut yhteensä | -281 737 | -269 467 |
■ LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| ESL Shipping | -78 721 | -81 846 |
| Telko | -13 211 | -12 789 |
| Muu toiminta | -4 064 | -3 186 |
| Yhteensä | -95 995 | -97 822 |
ESL Shippingin muista liiketoiminnan kuluista valtaosa liittyy laivojen operointiin, kuten satama- ja väylämaksuihin sekä laivojen teknisiin kuluihin ja vuokrasopimusten palveluosuuteen sekä laivahenkilöstön matkustuskuluihin.
Liiketoiminnan muihin kuluihin on Telko-segmentissä vuonna 2025 kirjattu yhteensä 0,4 miljoonan euron oikaisu liittyen alasajetun liiketoiminnan varaston arvostukseen Keski-Aasiassa. Oikaisu liittyi vuosiin 2022–2024.
■ TILINTARKASTAJAN PALKKIOT
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Emoyhtiön tilintarkastusyhteisö | ||
| Tilintarkastus | 466 | 527 |
| Veroneuvonta | 4 | |
| Muut palvelut | 450 | 87 |
| Muut tilintarkastusyhteisöt | ||
| Tilintarkastus | 92 | 56 |
| Veroneuvonta | 27 | 10 |
| Muut palvelut | 49 | 19 |
| Yhteensä | 1 085 | 702 |
Aspo Oyj:n tilintarkastaja on tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy. Deloitten tilintarkastuspalkkio vuodelta 2025 oli 0,5 miljoonaa euroa (0,5), ja muut palkkiot 0,5 miljoonaa euroa (0,1). Tilintarkastuspalkkiot sisältävät palkkiot konsernitilinpäätöksen tarkastamisesta, osavuosikatsausten läpikäynneistä sekä emoyhtiön ja sen tytäryritysten tarkastamisesta. Muut palvelut liittyivät Aspon strategisiin projekteihin 0,4 miljoonaa euroa ja tilintarkastajan antamaan rajoitetun varmuuden lausuntoon Aspon kestävyysraportista 0,1 miljoonaa euroa (0,1).
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
165 HALLINNOINTI
166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
176 TIETOA SIJOITTAJILLE
Ostoihin tilikauden aikana sisältyy ostojen valuuttakurssieroja -0,3 miljoonaa euroa (-0,5).
3.6 Henkilöstökulut ja -määrät
■ TYÖSUHDE-ETUUKSISTA KIRJATUT KULUT
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Palkat | -38 110 | -36 401 |
| Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt | -4 118 | -3 643 |
| Osakepalkitseminen | -466 | -637 |
| Muut henkilösivukulut | -4 720 | -3 577 |
| Yhteensä | -47 414 | -44 259 |
Aspo hyötyy Liikenne- ja viestintäministeriöltä saadusta kauppa-alustuesta, jonka mukaisesti ESL Shipping saa palautuksena merimiespalkkoihin liittyviä ennakonpidätyksiä ja henkilösivukuluja. Kauppa-alustuen määrä oli 5,2 miljoonaa euroa (5,3).
Konsernin lakisääteinen eläketurva Suomessa on järjestetty eläkevakuutusyhtiöiltä otetuilla vakuutuksilla. Ulkomaisissa yksiköissä eläketurva on järjestetty paikallisen lainsäädännön ja sosiaaliturvasäännösten mukaisesti. Konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia eläkejärjestelyjä, ja niihin liittyvät suoritukset kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Tiedot ylimmän johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 5.3 Lähipiiri ja johdon palkitseminen.
HENKILÖSTÖMÄÄRÄT
Aspo-konsernin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 798 (800) ja tilikauden aikana keskimäärin 807 (765). Jatkuvien toimintojen henkilöstömäärä oli 635, ja lopetetun toiminnon henkilöstömäärä oli 163.
■ HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN SEGMENTEITTÄIN
| 2025 | 2024 | |
|---|---|---|
| ESL Shipping | 257 | 269 |
| Telko | 364 | 294 |
| Muu toiminta | 25 | 46 |
| Jatkuvat toiminnot yhteensä | 645 | 608 |
| Lopetettu toiminto | 162 | 157 |
| Yhteensä | 807 | 765 |
■ HENKILÖSTÖ TILIKAUDEN LOPUSSA SEGMENTEITTÄIN
| 2025 | 2024 | |
|---|---|---|
| ESL Shipping | 250 | 253 |
| Telko | 368 | 349 |
| Muu toiminta | 17 | 44 |
| Jatkuvat toiminnot yhteensä | 635 | 646 |
| Lopetettu toiminto | 163 | 154 |
| Yhteensä | 798 | 800 |
■ HENKILÖSTÖ MAANTIETEELLISESTI TILIKAUDEN LOPUSSA
| 2025 | 2024 | |
|---|---|---|
| Suomi | 325 | 333 |
| Skandinavia | 153 | 151 |
| Baltia | 40 | 38 |
| Muu Eurooppa | 86 | 94 |
| Muut maat | 31 | 30 |
| Jatkuvat toiminnot yhteensä | 635 | 646 |
| Lopetettu toiminto | 163 | 154 |
| Yhteensä | 798 | 800 |
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
3.7 Poistot ja arvonalentumistappiot
■ POISTOT AINEETTOMISTA JA AINEELLISISTA HYÖDYKKEISTÄ
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | -3 837 | -2 188 |
| Rakennukset | -511 | -346 |
| Alukset | -11 402 | -13 300 |
| Koneet ja kalusto | -1 118 | -772 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | -77 | -51 |
| Yhteensä | -16 946 | -16 657 |
| Arvonalentumistappiot | ||
| Alukset | -7 018 | |
| Muut aineelliset hyödykkeet | -18 | |
| Arvonalentumistappiot yhteensä | -7 036 | |
| Poistot ja arvonalentumistappiot yhteensä | -16 946 | -23 693 |
■ POISTOT VUOKRATUISTA HYÖDYKKEISTÄ
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | -155 | -191 |
| Maa-alueet | -116 | -112 |
| Rakennukset | -1 413 | -1 386 |
| Alukset | -6 118 | -10 313 |
| Koneet ja kalusto | -1 091 | -916 |
| Yhteensä | -8 893 | -12 919 |
Aspon poistot liittyvät pääosin ESL Shippingin omistamiin ja vuokraamiin aluksiin.
Vuonna 2024 kirjattu arvonalentumistappio 7,0 miljoonaa euroa liittyi myytyihin Supramax-aluksiin. Arvonalentumistappio kirjattiin maaliskuussa 2024, kun alukset luokiteltiin myytävänä oleviksi IFRS 5 standardin mukaisesti ja tuolloin päättyi myös Supramax-alusten poistojen kirjaaminen.
Poistoihin liittyvät laadintaperiaatteet on selostettu liitetiedossa 4.1 Aineelliset hyödykkeet ja 4.2 Aineettomat hyödykkeet. Vuokrasopimuksiin liittyvät laadintaperiaatteet on kuvattu kappaleessa 2.5 Vuokrasopimukset.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
176 TIETOA SIJOITTAJILLE
■ POISTOT SEGMENTEITTÄIN
| 2025 | 2024 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | ESL Shipping | Telko | Muu toiminta | Konserni yhteensä |
ESL Shipping | Telko | Muu toiminta | Konserni yhteensä |
| Aineettomat hyödykkeet | -128 | -3 641 | -68 | -3 837 | -135 | -2 050 | -3 | -2 188 |
| Aineelliset hyödykkeet | -11 419 | -1 670 | -19 | -13 109 | -13 309 | -1 142 | -17 | -14 469 |
| Yhteensä | -11 548 | -5 311 | -87 | -16 946 | -13 445 | -3 192 | -20 | -16 657 |
| Vuokratut hyödykkeet | -6 475 | -1 873 | -545 | -8 893 | -10 663 | -1 772 | -483 | -12 919 |
SISÄLLYS
3.8 Rahoitustuotot ja -kulut
■ RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Korkotuotot lainoista ja muista saamisista | 3 758 | 3 023 |
| Valuuttakurssivoitot | 620 | 1 146 |
| Rahoitustuotot | 4 378 | 4 169 |
| Korkokulut vuokrasopimuksista | -520 | -536 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | -9 772 | -10 234 |
| Valuuttakurssitappiot | -1 583 | -1 871 |
| Rahoituskulut | -11 875 | -12 641 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -7 497 | -8 472 |
Nettorahoituskulut olivat -7,5 miljoonaa euroa (-8,5). Nettorahoituskulut olivat vuonna 2025 vertailuvuotta pienemmät, koska rahoitustuottoihin kirjattiin Telko-segmentissä 2,9 miljoonaa euroa (1,5) ehdollisten lisäkauppahintojen oikaisuja. Korollisten velkojen keskikorko vuokrasopimusvelkoja lukuun ottamatta laski edellisvuodesta ja oli 4,1 % joulukuussa 2025 (4,8 % joulukuussa 2024).
Vuonna 2025 Leipurin Kazakstanin yhtiön myynnistä saatiin 0,1 miljoonaa euroa voittoa, joka esitetään rahoitustuotoissa. Vuonna 2024 Leipurin Venäjän myynnistä tuli tappiota 0,1 miljoonaa euroa, joka esitetään rahoituskuluissa.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
■ LAAJAN TULOSLASKELMAN VEROT
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Tilikauden verot | -2 533 | -1 867 |
| Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos | 944 | 959 |
| Verot edellisiltä tilikausilta | -509 | -742 |
| Yhteensä | -2 097 | -1 650 |
Konsernin veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutokset. Tuloverot on kirjattu kunkin maan verokannan mukaan. Laskennallisten verojen osalta, katso liitetieto 4.8 Laskennalliset verot.
ESL Shipping segmentin Green Handy -investoinnin rahavirran suojauksesta ei ole kirjattu laskennallista veroa, koska sen on katsottu olevan tonnistoveron alainen.
■ LAAJAN TULOSLASKELMAN VEROKULUN JA KONSERNIN EMOYHTIÖN VEROKANNALLA 20 % LASKETTUJEN VEROJEN TÄSMÄYTYSLASKELMA
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Voitto ennen veroja | 25 299 | 5 728 |
| Verot emoyhtiön verokannalla laskettuna | -5 060 | -1 146 |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus | 127 | 248 |
| Tonnistoverotuksen vaikutus | 4 172 | 729 |
| Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset tilikauden tappioista | -1 210 | -1 372 |
| Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö | 160 | 356 |
| Verot edellisiltä tilikausilta | -509 | -742 |
| Lähdeverot | -331 | -18 |
| Jaksotuserot, verovapaat ja vähennyskelvottomat erät | 553 | 295 |
| Verot laajassa tuloslaskelmassa | -2 097 | -1 650 |
| Efektiivinen verokanta | 8 % | 29 % |
Suomessa ja Ruotsissa yleisesti verovelvollinen, kansainvälistä meriliikennettä harjoittava varustamo voi valita tonnistoverotettavan toiminnan tuottaman voiton verottamisen sijasta alusten vetoisuuteen perustuvan tonnistoverotuksen tonnistoverokaudeksi. ESL Shipping Oy:n ja AtoBatC Shipping AB:n toimintaa verotetaan tonnistoverolain mukaan. Kuuluminen tonnistoverotuksen piiriin alentaa merkittävästi konsernin efektiivistä verokantaa.
Aspo-konsernin efektiivinen verokanta oli 8 % (29 %). Raportointikauden efektiivistä verokantaa laski erityisesti ESL Shippingin suhteellisesti isompi tulos vuonna 2025, jolloin tonnistoverotuksen hyöty oli vertailukautta suurempi. Verot edellisiltä tilikausilta muodostuvat pääosin verosta, jonka Viron ja Latvian yhtiöt ovat maksaneet raportointikaudella konsernin sisäiseen osingonjakoon liittyen.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
SISÄLLYS
4 SIJOITETTU PÄÄOMA
■ SIJOITETTU PÄÄOMA
| 1 000 € | Liitetieto | 2025 | 2024 |
|---|---|---|---|
| Liikearvo | 4.3 | 46 485 | 66 983 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 4.2 | 31 236 | 38 952 |
| Aineelliset hyödykkeet | 4.1 | 187 073 | 174 407 |
| Vuokratut hyödykkeet | 2.5 | 12 796 | 18 963 |
| Osuudet pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävissä yhteisöissä |
3.3 | 2 143 | 1 921 |
| Muut rahoitusvarat | 126 | 159 | |
| Nettokäyttöpääoma | 75 772 | 102 280 | |
| Lopetetun toiminnon sijoitettu pääoma | 53 387 | ||
| Yhteensä | 409 017 | 403 666 |
■ KÄYTTÖPÄÄOMA
| 1 000 € | Liitetieto | 2025 | 2024 |
|---|---|---|---|
| Vaihto-omaisuus | 4.4 | 47 438 | 66 366 |
| Green Coaster ja Green Handy ennakkomaksut | 4.4 | 14 057 | 17 818 |
| Myyntisaamiset | 4.5 | 46 965 | 62 742 |
| Ostovelat | 4.6 | -32 233 | -44 121 |
| Saadut ennakot | 4.6 | -456 | -524 |
| Nettokäyttöpääoma | 75 772 | 102 280 |
■ PITKÄAIKAISET VARAT MARKKINA-ALUEITTAIN
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Suomi | 151 605 | 186 119 |
| Skandinavia | 126 483 | 113 363 |
| Baltia | 156 | 254 |
| Muu Eurooppa | 1 551 | 1 520 |
| Muut maat | 65 | 130 |
| Yhteensä | 279 859 | 301 386 |
Pitkäaikaiset varat sisältävät muut kuin laskennalliset verosaamiset. Pitkäaikaiset varat markkina-alueittain esitetään varojen sijainnin mukaan.
ii VUOSI 2025 iii Toimitusjohtajan katsaus iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
176 TIETOA SIJOITTAJILLE
Sijoitettu pääoma kuvastaa sitä, mihin oma pääoma ja korollinen vieras pääoma on sitoutunut, ja se on siksi informaatiomielessä tärkeä ja Aspon toimintaa kuvastava. Sijoitetun pääoman euromääräisesti suurin komponentti on ESL Shippingin omistamat ja vuokraamat alukset yhteisarvoltaan 142,8 miljoonaa euroa (122,1). Liikearvon ja muiden aineettomien hyödykkeiden osuus sijoitetusta pääomasta on 77,7 miljoonaa euroa (105,9). Liikearvoa ja muita aineettomia hyödykkeitä, kuten asiakassuhteita ja brändejä muodostuu Aspon taseeseen pääosin silloin, kun se toteuttaa strategiaansa yrityshankintojen kautta.
Nettokäyttöpääoman osuus sijoitetusta pääomasta on 75,8 miljoonaa euroa (102,3). Aspon määrittelemä käyttöpääoma sisältää vaihto-omaisuuden, myyntisaamiset, ostovelat ja saadut ennakot. Aspo painottaa käyttöpääoman tehokkuutta ja tavoittelee pysyvää käyttöpääoman vähentämistä.
■ INVESTOINNIT SEGMENTEITTÄIN
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| ESL Shipping | 31 920 | 47 339 |
| Telko | 2 785 | 1 882 |
| Muu toiminta | 17 | 325 |
| Jatkuvat toiminnot yhteensä | 34 722 | 49 546 |
| Lopetettu toiminto | 497 | 128 |
| Yhteensä | 35 219 | 49 674 |
Investoinnit koostuvat useammalla kuin yhdellä kaudella käytettävien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden lisäyksistä, pois lukien yrityshankintojen kautta tulleet lisäykset. Investoinnit 35,2 miljoonaa euroa (49,7) koostuivat pääasiassa investoinneista Green Coaster -aluksiin ESL Shipping -segmentissä. Vuokrattujen hyödykkeiden lisäykset on esitetty liitetiedossa 2.5 Vuokrasopimukset.
GREEN COASTER -INVESTOINTI
ESL Shipping rakennuttaa kuuden aluksen sarjan erittäin energiatehokkaita sähköhybridialuksia. Nämä uudet 1A-jääluokan alukset ovat lastikapasiteetiltaan, tekniikaltaan ja innovaatioiltaan huippuluokkaa. Kuuden ensimmäisen aluksen investoinnin kokonaisarvo on noin 70 miljoonaa euroa, ja investoinnin rahavirta jakautuu pääosin vuosille 2021–2026. Uudet alukset rakennetaan Chowgule and Company Private Limitedin telakalla Intiassa.
Vuonna 2022 vahvistettiin, että ESL Shipping perustaa Green Coaster -poolin. Tämän seurauksena kuusi uutta Green Coaster -alusta tilattiin Chowgule and Company Private Limitediltä, ja ne myydään edelleen Green Coaster -sijoittajapoolin omistamalle yhtiölle.
Joka toinen Chowgule and Company Private Limitedin rakentama alus valmistetaan ESL Shippingille. Joka toinen alus myydään edelleen, sen saavuttua Eurooppaan, sijoittajapoolin omistamalle yhtiölle. Edelleen myytävistä aluksista maksetut ennakkomaksut kirjataan vaihto-omaisuuteen ja myyntihinta kirjataan liikevaihtoon. Alusten myyntihinta perustuu niiden kokonaiskustannukseen. Kaikki 12 rakennettua ja rakenteilla olevaa Green Coaster -alusta tulevat Green Coaster -poolissa ESL Shippingin käyttöön, kun niiden rakentaminen on saatu päätökseen ja ne on toimitettu.
ESL Shipping vuokraa sijoittajapoolin omistamat alukset. Vuokra lasketaan poolin tulojen perusteella, ja se on täysin muuttuva. Koska vuokra on täysin muuttuva ilman kiinteää hintaa, vuokrasopimusvelkaa tai vuokrattua omaisuuserää ei kirjata IFRS 16:n mukaan, vaan vuokramaksut kirjataan vuokrakuluiksi.
Vuoden 2025 loppuun mennessä Green Coastereita oli valmistunut yhdeksän kappaletta (4) ja vuoden 2026 aikana valmistuu viimeiset kolme. Green Coaster -pooli aloitti toimintansa 18.6.2024 kahdella ensimmäisellä aluksella, ja vuoden 2025 lopussa poolissa oli kahdeksan alusta.
GREEN HANDY -INVESTOINTI
Aspo ilmoitti vuonna 2024, että ESL Shipping rakentaa neljä uutta fossiilitonta handy-kokoluokan alusta. Neljän aluksen kokonaisarvo on noin 186 miljoonaa euroa, ja investointi toteutetaan vuosina 2024–2028. Sijoitus on Yhdysvaltain dollarin määräinen, ja tulevat rahavirrat on suojattu.
Uudet alukset rakentaa Kiinan Nanjingissä China Merchants Jinling Shipyard (Nanjing) Co., Ltd. Alukset on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2027 kolmannesta neljänneksestä alkaen. Sarjan neljäs alus on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2028 ensimmäisellä puoliskolla. Joulukuussa 2024 ESL Shipping Ltd suoritti ensimmäisen maksun neljästä rakennettavasta fossiilittomasta Handy-kokoluokan aluksesta. Maksu oli 29,0 miljoonaa euroa suojatulla valuuttakurssilla laskettuna.
ESL Shippingilla ei ole vielä poolisopimusta Green Handy -aluksista, mutta yksi neljästä aluksesta on tarkoitus myydä sijoittajaryhmälle. Näin ollen neljäsosa investoinnin määrästä, mukaan lukien toteutunut suojaustulos, on kirjattu vaihto-omaisuuden ennakkomaksuksi ja kolme neljäsosaa aineellisten hyödykkeiden ennakkomaksuksi.
Green Handy -sijoituksen osalta vieraan pääoman menot aktivoidaan. Neljäsosa vieraan pääoman menoista on kirjattu vaihto-omaisuuden ennakkomaksuksi ja kolme neljäsosaa aineellisten hyödykkeiden ennakkomaksuksi.
ALUSTEN INVESTOINTISITOUMUKSET
Jäljellä oleva Green Coaster -investointisitoumus tilikauden lopussa on noin 8 miljoonaa euroa. Se sisältää ainoastaan ESL Shippingille rakennetuista Green Coaster -aluksista tulevaisuudessa suoritettavat maksut.
Jäljellä oleva Green Handy -investointisitoumus tilikauden lopussa on noin 158 miljoonaa euroa. Se sisältää jäljellä olevat maksut kaikista neljästä fossiilittomasta Green Handy -aluksesta, koska yhden aluksen edelleenmyynnistä ei ole vielä tehty sopimusta. Rahavirran arvioidaan jakautuvan seuraavasti: 10 % vuonna 2026, 60 % vuonna 2027 ja 30 % vuonna 2028.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
4.1 Aineelliset hyödykkeet
■ AINEELLISET HYÖDYKKEET 2025
| 1 000 € | Maa-alueet | Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Alukset | Muut aineelliset hyödykkeet |
Keskeneräiset ja ennakkomaksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 2 084 | 17 789 | 20 283 | 267 465 | 1 722 | 43 136 | 352 479 |
| Kurssiero | 123 | 560 | 726 | 57 | 2 | 1 468 | |
| Lisäykset | 117 | 1 935 | 2 357 | 29 798 | 34 207 | ||
| Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät | -1 100 | -8 230 | -9 330 | ||||
| Vähennykset | -257 | -2 601 | -23 304 | -144 | -647 | -26 953 | |
| Siirrot erien välillä | 675 | 30 | 29 546 | -30 273 | -23 | ||
| Hankintameno 31.12. | 2 207 | 17 784 | 12 142 | 276 063 | 1 636 | 42 016 | 351 848 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -9 042 | -16 259 | -151 667 | -1 104 | -178 072 | ||
| Kurssiero | -184 | -567 | -35 | -787 | |||
| Kertyneet poistot, myytävänä olevat omaisuuserät | 841 | 7 580 | 8 420 | ||||
| Vähennysten kertyneet poistot | 244 | 2 397 | 16 064 | 144 | 18 848 | ||
| Tilikauden poistot, jatkuvat toiminnot | -511 | -1 118 | -11 402 | -77 | -13 109 | ||
| Tilikauden poistot, lopetettu toiminto | -6 | -69 | -75 | ||||
| Kertyneet poistot 31.12. | -9 500 | -14 776 | -139 426 | -1 073 | -164 775 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 2 207 | 8 284 | -2 634 | 136 638 | 563 | 42 016 | 187 073 |
Lisäykset aineellisissa hyödykkeissä vuonna 2025 koostuvat pääosin investoinneista Green Coaster -aluksiin. Alusten vähennykset liittyivät ESL Shipping-segmentin myymään M/S Kallioon ja yhden Coaster-aluksen myyntiin. Leipurin-segmentin aineelliset hyödykkeet on tilikaudella 2025 luokiteltu myytävänä oleviksi, kun Leipurin-segmentti on kokonaisuudessaan luokiteltu lopetetuksi toiminnoksi.
SISÄLLYS
- ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
■ AINEELLISET HYÖDYKKEET 2024
| 1 000 € | Maa-alueet | Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Alukset | Muut aineelliset hyödykkeet |
Keskeneräiset ja ennakkomaksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 2 | 6 743 | 13 304 | 310 057 | 751 | 25 577 | 356 434 |
| Kurssiero | -7 | -40 | -276 | -3 | 0 | -326 | |
| Lisäykset, liiketoimintojen hankinta | 2 091 | 11 066 | 7 223 | 968 | 21 348 | ||
| Lisäykset | 29 | 1 020 | 1 678 | 98 | 45 577 | 48 402 | |
| Vähennykset | -1 | -24 | -989 | -72 258 | -91 | -73 362 | |
| Siirrot erien välillä | 15 | 27 987 | -28 018 | -16 | |||
| Hankintameno 31.12. | 2 084 | 17 789 | 20 283 | 267 465 | 1 722 | 43 136 | 352 479 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -5 245 | -11 692 | -170 045 | -480 | -187 462 | ||
| Kurssiero | 11 | 246 | 2 | 259 | |||
| Kertyneet poistot, liiketoimintojen hankinta | -3 474 | -4 550 | -560 | -8 584 | |||
| Vähennysten kertyneet poistot | 21 | 704 | 38 696 | 4 | 39 426 | ||
| Tilikauden poistot, jatkuvat toiminnot | -346 | -772 | -13 300 | -51 | -14 469 | ||
| Tilikauden poistot, lopetettu toiminto | -11 | -195 | -205 | ||||
| Arvonalennukset | -7 018 | -18 | -7 036 | ||||
| Kertyneet poistot 31.12. | -9 042 | -16 259 | -151 667 | -1 104 | -178 072 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 2 084 | 8 747 | 4 024 | 115 798 | 619 | 43 136 | 174 407 |
Lisäyksiä aineellisiin hyödykkeisiin on vuonna 2024 aiheutunut pääosin uusiin Green Coaster ja Green Handy -aluksiin liittyvistä ennakkomaksuista sekä yrityshankinnoista. Alusten vähennykset ja arvonalennukset liittyivät ESL Shipping-segmentin myytyihin Supramax-aluksiin (niitä oli kaksi).
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
ARVIONVARAISUUS JA JOHDON TEKEMÄT HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT
Taloudellista vaikutusaikaa ja jäännösarvoa koskevat arviot ja poistomenetelmien valinta edellyttävät johdolta merkittävää harkintaa, ja ne ovat jatkuvan tarkastelun kohteena. Alukset ovat taseen merkittävin aineellinen hyödyke ja niiden poistoajat vaihtelevat 17 vuodesta 30 vuoteen perustuen aluksen taloudelliseen käyttöikään.
Arvioita tehdään myös yrityshankintojen yhteydessä, kun määritellään hankittujen aineellisten hyödykkeiden käypiä arvoja ja jäljellä olevia taloudellisia vaikutusaikoja. Käypien arvojen määrittämiseen käytetään joko ulkopuolisen tahon tekemää arvostusta tai tuotto-oletuksiin perustuvaa laskentamallia.
Laivojen jäännösarvoja tarkasteltiin vuoden 2024 loppupuolella, kun osa laivoista oli lähestymässä niiden taloudellisen vaikutusajan loppua. Aikaisemmin laivojen jäännösarvoksi on arvioitu nolla, mutta koska teräksellä on aina romuarvo, on se johtanut tilanteisiin, joissa aluksista on niiden taloudellisen vaikutusajan lopussa kirjattu myynti- tai romutusvoittoa. Romuteräksen hinnasta romutuksen yhteydessä hankittiin tarjouksia, joiden pohjalta laivoille laskettiin jäännösarvot. Jäännösarvo katsottiin aiheelliseksi määrittää kaikille laivoille, ei pelkästään niille, jotka olivat lähestymässä taloudellisen vaikutusaikansa loppua. Jatkossa jäännösarvo tullaan määrittämään myös kaikille uusille laivoille.
Jäännösarvon laskennassa käytetty romuteräksen hinta arvioitiin varovaisuuden periaatteella niin, että se pidemmälläkin tähtäimellä pysyisi markkinahinnan alapuolella. Romuteräksen arvoa seurataan vähintään vuosittain ja varmistetaan, että jäännösarvojen laskennassa käytetyn romuteräksen arvo ei ylitä markkinahintaa. Jäännösarvon määrittäminen on vaikuttanut pienentävästi alusten suunnitelman mukaisiin poistoihin, vaikutus on vuositasolla noin 2,6 miljoonaa euroa.
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Aineelliset hyödykkeet esitetään alkuperäisten hankintahintojen ja kumulatiivisten poistojen erotuksena vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Alusten uudisrakennusten osalta rakentamisen aikana syntyneet rahoitusmenot aktivoidaan osaksi kohteen hankintamenoa ja ne poistetaan omaisuuserän taloudellisena vaikutusaikana. Telakointien poistoaika perustuu arvioon seuraavan telakoinnin ajankohdasta.
Aineelliset hyödykkeet poistetaan tasapoistoina todennäköisen taloudellisen vaikutusajan perusteella seuraavasti:
| • | Alukset | 17–30 vuotta | |
|---|---|---|---|
| • | Puskijat | 18 vuotta | |
| • | Telakoinnit | 2–3 vuotta | |
| • | Rakennukset ja rakennelmat | 15–50 | |
| vuotta | |||
- Koneet ja kalusto 3–20 vuotta
- Putkistot 5–20 vuotta
- Toimitilojen perusparannusmenot
- 5–10 vuotta • Muut aineelliset hyödykkeet 3–40 vuotta
Maa-alueista ei kirjata poistoja. Arvot tarkistetaan vuosittain.
Aineellisten hyödykkeiden käytöstä poistamisista ja luovutuksista syntyneet voitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Yksittäisten aineellisten tai aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvoja tarkastellaan jokaisena tilinpäätöspäivänä sen toteamiseksi, onko viitteitä niiden arvon alentumisesta. Kirjanpitoarvo alennetaan omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi välittömästi, jos arvonalentuminen havaitaan. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Aikaisemmin kirjattu arvonalennus peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat. Arvonalentumistappion peruuttamisen vuoksi lisääntynyt kirjanpitoarvo ei saa ylittää sitä kirjanpitoarvoa, joka omaisuuserälle olisi määritetty, jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota.
JULKISET AVUSTUKSET
Julkiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvaukseksi, tuloutetaan laajaan tulos-laskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot kirjataan kuluksi. Saadut avustukset on esitetty nettona syntyneiden kulujen vähennyksenä. Aineellisten hyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset on kirjattu hankintamenon oikaisuksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserän käyttöaikana.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
SISÄLLYS
4.2 Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet ovat pääosin yritysbrändejä tai tavaramerkkejä. Brändejä on Telko-segmentissä 6,7 miljoonaa euroa (6,7). Muihin aineettomiin hyödykkeisiin on kirjattu ohjelmistoja ja niiden lisenssejä sekä liiketoimintojen yhdistämisessä hankittuja päämiessuhteita ja asiakassuhteita.
■ AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
| 2025 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Aineettomat oikeudet |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Ennakko maksut |
Yhteensä | |||
| Hankintameno 1.1. | 12 984 | 40 199 | 1 292 | 54 476 | |||
| Kurssiero | 295 | 1 108 | 1 402 | ||||
| Lisäykset | 160 | 71 | 781 | 1 012 | |||
| Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät | -3 876 | -7 901 | -11 777 | ||||
| Vähennykset | -255 | -68 | -207 | -530 | |||
| Siirrot erien välillä | 87 | -65 | 23 | ||||
| Hankintameno 31.12. | 9 396 | 33 408 | 1 802 | 44 606 | |||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -1 874 | -13 650 | -15 523 | ||||
| Kurssiero | -18 | -213 | -231 | ||||
| Kertyneet poistot, myytävänä olevat omaisuuserät | 491 | 5 662 | 6 153 | ||||
| Vähennysten kertyneet poistot ja arvonalentumiset | 243 | 51 | 294 | ||||
| Tilikauden poistot, jatkuvat toiminnot | -750 | -3 313 | -4 062 | ||||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -1 906 | -11 463 | -13 370 | ||||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 7 489 | 21 945 | 1 802 | 31 236 |
Leipurin-segmentin aineettomat hyödykkeet on tilikaudella 2025 luokiteltu myytävänä oleviksi, kun Leipurin-segmentti on kokonaisuudessaan luokiteltu lopetetuksi toiminnoksi.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
■ AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
| 2024 | ||||
|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Aineettomat oikeudet |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Ennakko maksut |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 7 465 | 17 914 | 1 012 | 26 391 |
| Kurssiero | -11 | -81 | -92 | |
| Lisäykset, liiketoimintojen hankinta | 5 249 | 21 968 | 27 216 | |
| Lisäykset | 185 | 411 | 677 | 1 273 |
| Vähennykset | -109 | -13 | -207 | -329 |
| Siirrot erien välillä | 206 | -190 | 16 | |
| Hankintameno 31.12. | 12 984 | 40 199 | 1 292 | 54 476 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -1 415 | -11 720 | -13 135 | |
| Kurssiero | -3 | 33 | 30 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 11 111 | 26 549 | 1 292 | 38 952 |
|---|---|---|---|---|
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. |
-1 874 | -13 650 | -15 523 | |
| Tilikauden poistot, lopetettu toiminto | -29 | -199 | -228 | |
| Tilikauden poistot, jatkuvat toiminnot | -419 | -1 769 | -2 188 | |
| Vähennysten kertyneet poistot ja arvonalen tumiset |
109 | 5 | 114 | |
| Kertyneet poistot, liiketoimintojen hankinta | -116 | -116 | ||
| Kurssiero | -3 | 33 | 30 | |
Muut aineettomat hyödykkeet lisääntyivät vuonna 2024 pääosin yritysostojen myötä, joista on kerrottu liitetiedossa 1.2 Hankitut liiketoiminnat ja liiketoimintojen myynnit.
ARVIONVARAISUUS JA JOHDON TEKEMÄT HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT
Taloudellista vaikutusaikaa ja jäännösarvoa koskevat arviot ja poistomenetelmien valinta edellyttävät johdolta merkittävää harkintaa, ja ne ovat jatkuvan tarkastelun kohteena.
Johto käyttää harkintaa myös yrityshankintojen yhteydessä, kun määritellään hankittujen aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja ja jäljellä olevia taloudellisia vaikutusaikoja. Hankintahetken arvonmääritykset tehdään käyttäen diskontattuja kassavirtoja.
Telko-brändin taloudellinen vaikutusaika on arvioitu rajoittamattomaksi. Brändin vahva tunnettuus ja historia tukevat johdon käsitystä siitä, että kyseinen brändi vaikuttaa rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan. Brändit, joille ei ole määriteltävissä taloudellista vaikutusaikaa, on testattu arvonalentumisen varalta liikearvotestauksen yhteydessä, josta kerrotaan liitetiedossa 4.3 Liikearvo.
ii VUOSI 2025
SISÄLLYS
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
SISÄLLYS
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon, ja ne poistetaan tasapoistoina niiden taloudellisena vaikutusaikana. Poistoajat ovat:
- Ohjelmistot ja ohjelmistolisenssit 3–5 vuotta
- Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut päämiessuhteet ja teknologia 10 vuotta
- Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut asiakassuhteet 15 vuotta
- Kilpailukielto 6 vuotta
- Tavaramerkit (kun taloudellinen vaikutusaika on määritetty) 5–15 vuotta
Pilvipalvelut kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jolla kulu syntyy, koska ne eivät ole yhtiön määräysvallassa.
Liiketoimintojen yhdistämisestä syntyneiden brändien, joiden taloudellinen vaikutusaika on määrittelemätön, ei poisteta suunnitelman mukaan, vaan niiden tasearvo testataan vähintään vuosittain käyttöarvoon perustuvalla arvonalentumistestillä yhdessä liikearvon kanssa. Arvonalentumisten osalta laatimisperiaatteet on selostettu liitetiedossa 4.1
TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT
Aineelliset hyödykkeet.
Aspo-konsernin tutkimus- ja kehittämistoiminta kohdistuu segmenttien luonteen mukaisesti pääosin toiminnan, menetelmien ja tuotteiden kehittämiseen osana asiakaskohtaista liiketoimintaa, mistä johtuen kehityspanokset sisältyvät erittelemättöminä normaaleihin liiketoiminnan kuluihin, eivätkä ne täytä aktivointikriteerejä.
4.3 Liikearvo
■ LIIKEARVO
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 76 126 | 47 605 |
| Lisäykset, liiketoimintojen hankinta | 136 | 28 312 |
| Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät | -26 282 | |
| Muuntoerot | 1 368 | 208 |
| Hankintameno 31.12. | 51 347 | 76 126 |
| Kertyneet arvonalentumiset 1.1. | -9 143 | -9 151 |
| Kertyneet arvonalentumiset, myytävänä olevat omaisuuserät | 4 283 | |
| Muuntoerot | -2 | 8 |
| Kertyneet arvonalentumiset 31.12. | -4 862 | -9 143 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 46 485 | 66 983 |
Vuonna 2025 Leipurin-segmentin liikearvo on luokiteltu myytävänä olevaksi, kun Leipurin-segmentti on kokonaisuudessaan luokiteltu lopetetuksi toiminnoksi.
Vuonna 2024 liikearvo lisääntyi 28,3 miljoonaa euroa yrityshankintojen johdosta. Yrityshankinnoista kerrotaan liitetiedossa 1.2 Hankitut liiketoiminnat ja liiketoimintojen myynnit. Liikearvo kohdistetaan konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille toimintasegmenttien tasolla. Liikearvo jakaantuu rahavirtaa tuottaville yksiköille seuraavasti:
■ LIIKEARVO SEGMENTEITTÄIN
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| ESL Shipping | 6 337 | 6 337 |
| Telko | 40 148 | 38 818 |
| Leipurin | 21 828 | |
| Yhteensä | 46 485 | 66 983 |
Leipurin-segmentti on luokiteltu IFRS 5 -standardin mukaan lopetetuksi toiminnoksi, eikä Leipurin-segmentin liikearvolle täten ole tehty vuosittaista arvonalentumistestausta. Leipurin liikearvon kirjanpitoarvoa tukee Lantmännenin tekemä ostotarjous Leipurinista, joka ylittää Leipurin-segmentin kirjanpitoarvon. Lisätietoja myyntiprosessista on kappaleessa 1.3 Lopetettu toiminto.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
165 HALLINNOINTI
166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
ARVONALENTUMISTESTAUS
Aspon arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan käyttöarvolaskelmien avulla. Kassavirtaperusteinen käyttöarvo määritellään laskemalla ennustettujen kassavirtojen diskontattu nykyarvo. Kassavirrat sisältävät muun muassa arvion tulevaisuuden myynneistä, kannattavuudesta sekä ylläpitoinvestoinneista. Kassavirtaennusteet perustuvat hallituksen hyväksymiin vuoden 2026 budjettiin sekä vuosien 2027–2029 taloudellisiin suunnitelmiin. Testissä rahavirtoja koskevat arviot laaditaan viiden vuoden ajanjaksolle, joista viimeinen on terminaalivuosi. Terminaaliarvoina on käytetty 2 %:n (2 %) kasvuoletusta.
Liikevaihtoa arvioitaessa oletuksena on, että nykyinen liiketoiminta pystytään pitämään ja liikevaihto kasvaa hallitusti taloudellisissa suunnitelmissa arvioidulla nopeudella. Myyntikatteen muutoksen on arvioitu seuraavan liikevaihdon kasvua. Kustannusten on arvioitu nousevan hitaasti jatkuvan kulujen hallinnan ansiosta. Kiinteiden kustannusten odotetaan nousevan enintään inflaation verran.
Diskonttauskorko on määritetty kullekin toimintasegmentille keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin ja liiketoimintojen sijaintiin liittyvät erityiset riskit. Vuonna 2025 WACC-laskelmassa käytetty Aspon luottoriskipreemio nousi hieman. Maakohtaiset riskittömät korot laskivat kautta linjan ja markkinariskipreemiot nousivat kautta linjan.
Telko-segmentissä WACC on pysynyt muuttumattomana edelliseen vuoteen verrattuna. Maakohtaiset WACC tasot nousivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna, mutta tämä tasapainottui maakohtaisten painojen muutosten myötä. WACC-laskelmassa huomioidaan ainoastaan maat, joiden liikevaihdon osuus CGU:n kokonaisliikevaihdosta on vähintään 0,5 %. Intiaa ja Romaniaa ei tästä syystä ole huomioitu Telkon WACC-laskelmassa. Telkon osalta verrokkiryhmän beta laski hieman.
ESL Shipping-segmentin WACC-taso nousi, johtuen pääosin maakohtaisten WACC-tasojen noususta ja siitä että verrokkiryhmän beta nousi hieman.
■ WACC VEROJEN JÄLKEEN PER RAHAVIRTAA TUOTTAVA YKSIKKÖ
| 2025 | 2024 | |
|---|---|---|
| ESL Shipping | 8,86 % | 7,69 % |
| Telko | 10,92 % | 10,92 % |
| Leipurin | 7,90 % |
ARVONALENTUMISTESTAUKSEN TULOKSET JA HERKKYYSANALYYSI
Telko ja ESL Shipping -segmenteille suoritettiin joulukuussa vuosittainen liikearvon arvonalentumistestaus. Kummankin segmentin liikearvotestin osoittama kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti selkeästi rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvon, ja kirjanpitoarvojen katsottiin olevan perusteltuja.
ARVIONVARAISUUS JA JOHDON TEKEMÄT HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT
Liikearvon kirjanpitoarvoa testataan käyttöarvolaskelmien avulla, joiden laatimisessa käytetään arvioita. Erilaisilla käyttöarvolaskelman olettamuksilla voisi olla merkittävä vaikutus konsernitilinpäätöksessä raportoidun liikearvon määrään.
Talouskehityksen epävarmuus, muutokset valuuttakursseissa ja toimintaympäristön voimakkaat vaihtelut vaikeuttavat arvonalentumistestauksessa käytettyjen oletusten tekemistä, etenkin tulevien kassavirtojen ja tulostason osalta.
Johdon näkemyksen mukaan testauksessa käytetyt arviot tulevista kassavirroista ja pääomien sitoutumisesta ovat todennäköisiä. Laskelmien taustalla olevat oletukset voivat kuitenkin muuttua taloudellisten ja liiketoiminnallisten olosuhteiden muuttuessa. Toteutuvat rahavirrat saattavat sen vuoksi poiketa arvioiduista diskontatuista vastaisista rahavirroista, ja tämä voi johtaa arvonalentumistappioiden kirjaamiseen tulevilla kausilla.
LIIKEARVO
Liiketoimintojen yhdistämisestä syntynyttä liikearvoa ei poisteta suunnitelman mukaan, vaan liikearvon tasearvo testataan vähintään vuosittain käyttöarvoon perustuvalla arvonalentumistestillä. Viite mahdollisesta arvonalentumisesta voi johtaa arvonalentumistestauksen käynnistämiseen lyhyemmälläkin aikavälillä. Kassavirtaperusteinen käyttöarvo määritellään laskemalla ennustettujen kassavirtojen diskontattu nykyarvo kullekin rahavirtaa tuottavalle yksikölle.
Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti, mikäli rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo on suurempi
kuin sen kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kohdistetaan ensisijaisesti liikearvoon. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa, vaikka tehdyt arviot myöhemmin osoittautuisivat vääriksi tai virheellisiksi.
Omaisuuserät, jotka on arvostettu IFRS 5 -standardin Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot mukaan, ja luokiteltu myytävänä oleviksi ei testata vuosittaisella arvonalentumistestillä, koska kyseisten omaisuuserien arvostuksessa noudatetaan IFRS 5 -standardin säännöksiä.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
4.4 Vaihto-omaisuus
■ VAIHTO-OMAISUUS
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 5 224 | 5 925 |
| Keskeneräiset tuotteet | 269 | |
| Valmiit tuotteet | 40 482 | 58 440 |
| Green Coaster ja Green Handy ennakkomaksut | 14 057 | 17 818 |
| Muu vaihto-omaisuus | 1 733 | 1 731 |
| Yhteensä | 61 496 | 84 183 |
■ VAIHTO-OMAISUUS SEGMENTEITTÄIN
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| ESL Shipping | 16 762 | 21 413 |
| Telko | 44 734 | 48 117 |
| Leipurin | 14 653 | |
| Yhteensä | 61 496 | 84 183 |
ESL Shippingin osalta varastoon sisältyy laivojen polttoaineita ja aluspoolin osakkaille myytäväksi tarkoitettujen Green Coaster ja Green Handy -alusten ennakkomaksuja. Telkolla on varastossa muovi- ja kemikaaliraaka-aineita sekä voiteluaineita.
Varustamoiden päästöoikeuksia koskeva asetus tuli voimaan 1.1.2024, ja sitä sovelletaan aluksiin, joiden bruttovetoisuus on yli 5 000 GT. ESL Shipping -segmentissä kaikki päästöoikeudet ostetaan ja kirjataan vaihto-omaisuuteen hankinnan yhteydessä. Vuoden 2025 lopussa vaihto-omaisuuteen sisältyi 0,1 miljoonaa euroa (0,1) päästöoikeuksia. ESL Shipping käyttää päästöoikeuksia liiketoiminnassaan ja kirjaa käytetyt päästöoikeudet tilikauden aikana materiaaleiksi ja palveluiksi. ESL Shipping ei käy kauppaa päästöoikeuksilla. Vuoden aikana käyttämättä jääneet ostetut päästöoikeudet voidaan käyttää tulevina vuosina.
ESL Shipping perusti vuonna 2022 Green Coaster -poolin, jonka johdosta ESL Shipping tilasi yhteensä 12 alusta intialaiselta Chowgule & Company Private Limited -varustamolta. Joka toinen alus, eli kuusi alusta, myydään sijoittajaryhmän perustamalle yritykselle. Niiden alusten osalta, jotka tullaan myymään edelleen, on ennakkomaksut kirjattu vaihto-omaisuuteen. Myös rakennettavista Green Handy -aluksista yksi on tarkoitus myydä edelleen. Raportointikauden lopussa vaihto-omaisuus sisältää 14,1 miljoonaa euroa (17,8) Green Coaster ja Green Handy -alusten ennakkomaksuja.
Tilikaudella jatkuvien toimintojen tulokseen sisältyi 0,4 miljoonaa euroa (0,1) vaihto-omaisuuden epäkuranttiusvarauksen muutosta.
ARVIONVARAISUUS JA JOHDON TEKEMÄT HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT
Vaihto-omaisuuden osalta arvionvaraisuus liittyy pääasiassa hitaasti kiertävän varaston kuranttiuteen ja arvostamiseen. Tuotteiden kysyntään liittyvä epävarmuus kasvaa niiden ikääntyessä, ja osa tuotteista myös vanhenee. Johdon arvion mukaan, yli vuoden vanhojen varastonimikkeiden arvo on aiheellista nollata, jollei niihin liity tilausta tai sitovaa myyntisopimusta tai ole muuta esimerkiksi kausiluontoisuuteen liittyvää poikkeuksellista syytä säilyttää nimikkeiden arvo.
VAIHTO-OMAISUUS
Vaihto-omaisuus, mukaan lukien päästöoikeudet arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmää (first-in, first-out) käyttäen. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuva myyntihinta vähennettynä tuotteen valmiiksi saattamisen kustannuksilla ja myyntikustannuksilla. Aspo-konsernissa normaaliolosuhteissa hitaasti kiertävästä, yli 12 kuukautta vanhasta vaihto-omaisuudesta kirjataan 100 % epäkuranttiusvaraus.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
4.5 Myyntisaamiset ja muut saamiset
■ MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 46 965 | 62 742 |
| Palautus liikenne- ja viestintäministeriöltä | 2 477 | 3 316 |
| Ennakkomaksusaamiset | 2 422 | 1 622 |
| Arvonlisäverosaaminen | 1 111 | 1 837 |
| Lainasaamiset | 38 | 4 |
| Johdannaissopimusten käypä arvo | 9 357 | |
| Muut siirtosaamiset | 9 278 | 9 556 |
| Yhteensä | 62 291 | 88 433 |
■ MYYNTISAAMISTEN IKÄJAKAUMA
| 2025 | |||
|---|---|---|---|
| 1 000 € | Myynti saamiset |
Luottotappio varaus |
Kirjanpito arvo |
| Erääntymättömät | 42 298 | -29 | 42 269 |
| 1–30 päivää erääntyneet | 3 806 | -13 | 3 793 |
| 31–60 päivää erääntyneet | 207 | -2 | 205 |
| 61–90 päivää erääntyneet | 52 | 0 | 52 |
| 91–180 päivää erääntyneet | 433 | -22 | 411 |
| Yli 181 päivää erääntyneet | 906 | -671 | 235 |
| Yhteensä | 47 702 | -737 | 46 965 |
ARVIONVARAISUUS JA JOHDON TEKEMÄT HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT
Myyntisaamisten kuranttiuuteen liittyy aina riski siitä, että vastapuoli menettää maksukykynsä eikä pysty maksamaan velkojaan. Katso myös kohta Luotto- ja vastapuoliriski kappaleessa 5.1 Rahoitusriskit ja rahoitusriskien hallinta.
Liiketoiminnoissa tehdään myynti- ja asiakaskohtaista arviointia perustuen myynnin luonteeseen ja asiakkaan luottotietietoihin sekä asiointihistoriaan sen määrittämiseksi, että kenelle myydään ja minkälaisilla maksuehdoilla. Tarvittaessa maksuehtona käytetään ennakkomaksua. Luottotappiovarausta kirjataan ennakoivasti perustuen kunkin segmentin luottotappiohistoriaan. Ukrainassa käytävän sodan takia ukrainalaisten asiakkaiden maksukykyyn liittyy huomattavaa epävarmuutta ja tämän seurauksena maksuehtona käytetään ennakkomaksua.
2024 1 000 € Myyntisaamiset Luottotappiovaraus Kirjanpitoarvo Erääntymättömät 55 750 -38 55 712 1–30 päivää erääntyneet 6 343 -29 6 315 31–60 päivää erääntyneet 414 -38 376 61–90 päivää erääntyneet 271 -2 269 91–180 päivää erääntyneet 115 -45 70 Yli 181 päivää erääntyneet 875 -875 0 Yhteensä 63 768 -1 027 62 742
Myyntisaamisten kirjanpitoarvoon ei liity johdon arvion mukaan merkittäviä luottotappioriskejä. Tilikaudella jatkuvien toimintojen tulokseen sisältyi myyntisaamisista kirjattuja luottotappioita -0,1 miljoonaa euroa (0,0) sisältäen luottotappiovarauksen muutoksen.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
4.6 Ostovelat ja muut velat
MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET
Myyntisaamiset ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Myyntisaamisia arvostaessaan Aspo soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseen IFRS 9 -standardin sallimaa yksinkertaistettua mallia segmenttikohtaisesti määritettynä. Konserni arvioi odotettavissa olevia luottotappiota käyttämällä kokemusperäistä matriisia, jossa huomioidaan saatavien ikärakenne, segmentin aiempien vuosien luottotappiohistoria, markkina-alue sekä asiakaskunta.
Myyntisaamiset ja sopimukseen perustuvat omaisuuserät kirjataan pois taseesta lopullisina luottotappioina silloin, kun niistä ei voida kohtuudella odottaa saatavan maksua esimerkiksi asiakkaan konkurssin vuoksi. Arvonalentumistappiot esitetään liikevoittoon sisältyvinä nettomääräisinä arvonalentumistappioina. Jos lopullisiksi luottotappioiksi kirjatuista eristä saadaan myöhemmin maksu, se kirjataan hyvitykseksi samalle tuloslaskelmariville.
■ PITKÄAIKAISET MUUT VELAT
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Ehdolliset vastikkeet yrityshankinnoista | 9 999 | |
| Saadut ennakot | 9 | 8 |
| Muut korottomat velat | 20 | 17 |
| Yhteensä | 29 | 10 025 |
■ OSTOVELAT JA MUUT VELAT
| 2025 | 2024 |
|---|---|
| 32 233 | 44 121 |
| 447 | 515 |
| 7 523 | 9 728 |
| 1 553 | 1 640 |
| 2 019 | 3 295 |
| 3 303 | 4 258 |
| 7 581 | 803 |
| 469 | 1 036 |
| 9 979 | 8 217 |
| 65 108 | 73 614 |
ii VUOSI 2025 iii Toimitusjohtajan katsaus iv-x Aspo lyhyesti 1 TOIMINTAKERTOMUS 17 – Kestävyysraportti
76 – Kestävyysraportin liitetiedot
82 TILINPÄÄTÖS
165 HALLINNOINTI
166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
Aspon vuosi 2025 | 130
SISÄLLYS
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
165 HALLINNOINTI 166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
176 TIETOA SIJOITTAJILLE
4.7 Varaukset
■ PITKÄAIKAISET VARAUKSET
| 1 000 € | Vero varaukset |
Ennallistamis varaus |
Eläke varaukset |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 1.1.2025 | 38 | 466 | 98 | 602 |
| Varausten muutos | -38 | 6 | -32 | |
| 31.12.2025 | 0 | 466 | 104 | 570 |
■ LYHYTAIKAISET VARAUKSET
| 1 000 € | Takuu- ja huolto varaukset |
Muut varaukset |
Eläke varaukset |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 1.1.2025 | 42 | 65 | 107 | |
| Varausten muutos | -20 | 28 | -3 | 5 |
| 31.12.2025 | 22 | 28 | 62 | 113 |
Pitkäaikaisiin varauksiin sisältyvä ennallistamisvaraus liittyy Rauman terminaalialueeseen, ja raportoidaan Telko-segmentissä. Aspo-konserniin kuuluvalla yhtiöllä Rauma Terminal Services Oy:llä on Rauman kaupungilta vuokraamiensa maa-alueiden osalta velvoite saattaa maa-alueet vuokrausta edeltävään tilaan. Maa-alueen vuokrasopimus päättyy vuonna 2030, jolloin velvoitteen odotetaan realisoituvan. Eläkevaraukset liittyvät konsernin myöntämien suorien eläkkeiden vastuisiin. Lyhytaikaiset muut varaukset liittyvät takuu- ja huoltovarauksiin.
VARAUKSET
Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jonka toteutuminen on todennäköistä, ja velvoitteen suuruus on luotettavasti arvioitavissa. Varaukseen kirjattava määrä on niiden menojen nykyarvo, joita velvoitteen täyttämisen odotetaan edellyttävän.
ii VUOSI 2025
iv-x Aspo lyhyesti
4.8 Laskennalliset verot
■ LASKENNALLISET VEROSAAMISET
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Vuokrasopimukset | 145 | 137 |
| Työsuhde-etuudet | 13 | 8 |
| Luottotappiovaraukset ja muut varaukset | 98 | 77 |
| Vahvistetut verotukselliset tappiot | 117 | 133 |
| Muut väliaikaiset erot | 139 | 99 |
| Yhteensä | 513 | 454 |
Verotuksellisista tappioista ei ole Aspo-konsernissa kirjattu laskennallisia verosaamisia, koska ei ole varmuutta siitä, että tappiota kerryttäneet yhtiöt pystyvät hyödyntämään niitä ennen kuin tappiot vanhenevat. Kotimaassa yhtiöiden verotukselliset tappiot ovat 47,6 miljoonaa euroa (48,8) ja ulkomailla 5,3 miljoonaa euroa (3,2). Tappioiden vanhenemisaika vaihtelee maittain, ja osalle ei ole määritetty vanhenemisaikaa tämänhetkisen lainsäädännön puitteissa. Suomessa verotuksellisten tappioiden hyödyntämisaika on 10 vuotta, ja Aspo-konsernissa niitä sekä vanhenee että syntyy uusia vuosittain.
■ LASKENNALLISTEN VEROSAAMISTEN MUUTOKSET
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset 1.1. | 454 | 541 |
| Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut erät | ||
| Vuokrasopimukset | 9 | -58 |
| Työsuhde-etuudet | 5 | 1 |
| Luottotappiovaraukset ja muut varaukset | 20 | -171 |
| Vahvistetut verotukselliset tappiot | -16 | 133 |
| Muut väliaikaiset erot | 41 | 8 |
| Laskennalliset verosaamiset 31.12. | 513 | 454 |
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
■ LASKENNALLISET VEROVELAT
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Poistoero ja Ruotsin verovaraukset | 3 293 | 3 055 |
| Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet | 7 511 | 9 260 |
| Ulkomaisten yhtiöiden jakamattomat voittovarat | 157 | 1 122 |
| Muut väliaikaiset erot | 18 | 2 |
| Yhteensä | 10 980 | 13 439 |
■ LASKENNALLISTEN VEROVELKOJEN MUUTOKSET
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Laskennalliset verovelat 1.1. | 13 439 | 5 508 |
| Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut erät | ||
| Poistoero ja Ruotsin verovaraukset | 351 | 261 |
| Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet | -611 | -925 |
| Ulkomaisten yhtiöiden jakamattomat voittovarat | -256 | 76 |
| Muut väliaikaiset erot | 16 | -76 |
| Liiketoimintojen hankinta | 8 595 | |
| Siirto myytävänä oleviin velkoihin, Leipurin | -1 958 | |
| Laskennalliset verovelat 31.12. | 10 980 | 13 439 |
Telkon Viron ja Latvian yhtiöiden voittovaroista oli tilikauden lopussa kirjattu yhteensä 0,2 miljoonan euron (0,4) laskennallinen verovelka. Muiden ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa 0,1 miljoonaa euroa (0,1), sillä varat on sijoitettu kyseisiin maihin pysyvästi tai koska varojenjako ei aiheuta veronmaksua.
Vuokrasopimuksista aiheutuva laskennallinen verosaaminen ja -velka esitetään bruttoperiaatteella oheisessa taulukossa. Laskennallinen vero on kirjattu nettomääräisenä laskennallisiin verosaamisiin.
■ LASKENNALLISET VEROT VUOKRASOPIMUKSISTA
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Vuokratut hyödykkeet, laskennallinen verovelka | 2 082 | 2 332 |
| Vuokrasopimusvelat, laskennallinen verosaaminen | 2 227 | 2 469 |
| Nettoverosaaminen | 145 | 137 |
ARVIONVARAISUUS JA JOHDON TEKEMÄT HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT
Laskennallisten verosaamisten kirjaamiseen liittyy arvionvaraisuutta, koska niiden realisoituminen tulevina vuosina edellyttää verotettavaa tuloa, jota vastaan edun voi hyödyntää. Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, kertyykö tulevaisuudessa riittävän todennäköisesti verotettavaa tuloa, jota vastaan laskennalliset verosaamiset voidaan hyödyntää. Arvio perustuu johdon laatimaan pitkän tähtäimen suunnitelmaan ja tulosennusteeseen. Verohyödyn realisoitumiseen ja laskennallisten verosaamisten kirjaamiseen vaikuttaa se, kuinka tuloksellista konsernin liiketoiminta tulevaisuudessa on, sekä mahdolliset verolainsäädännön muutokset. Niihin verotuksessa vahvistettuihin tappioihin liittyen, joiden käyttöön liittyy epävarmuutta, ei ole kirjattu laskennallista verosaamista.
Laskennallista verovelkaa ei ole kirjattu suomalaisten tytäryhtiöiden jakamatta olevista voittovaroista, koska nämä voidaan jakaa ilman veroseuraamuksia. Konserni ei myöskään kirjaa laskennallista verovelkaa ulkomaisten tytäryritystensä jakamatta olevista voittovaroista sikäli kuin väliaikainen ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
ii VUOSI 2025 iii Toimitusjohtajan katsaus iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
SISÄLLYS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
176 TIETOA SIJOITTAJILLE
LASKENNALLISET VEROT
Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetken tai vahvistetun tulevan verokannan mukaisesti. Väliaikaisia eroja syntyy mm. varauksista, poistoeroista ja vahvistetuista tappioista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan verotuksellisista tappioista ja muista väliaikaisista eroista vain siltä osin kuin on todennäköistä, että sitä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa.
5 MUUT LIITETIEDOT
5.1 Rahoitusriskit ja rahoitusriskien hallinta
RAHOITUKSEN RISKIENHALLINNAN PERIAATTEET JA ORGANISAATIO
Aspo-konsernin rahoituksen riskienhallinnan tehtävänä on likviditeetin ja varainhankinnan tehokas hallinta ja turvaaminen kaikissa markkinatilanteissa, sekä liiketoiminnan katteen ja kassavirtojen suojaaminen. Konsernin pyrkimyksenä on kehittää tuloksen ja tulevien kassavirtojen sekä pääomarakenteen ennakoitavuutta ja sopeuttaa liiketoimintoja jatkuvasti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin.
Rahoituksen riskienhallinta pohjautuu hallituksen hyväksymään rahoituspolitiikkaan, joka määrittelee Aspo-konsernin pääperiaatteet rahoitusriskien hallinnalle. Rahoituspolitiikassa määritellään riskienhallinnan yleiset tavoitteet, konsernin emoyhtiön ja liiketoimintayksiköiden väliset suhteet, vastuun jakautuminen sekä riskienhallintaan liittyvät raportointivaatimukset. Rahoituspolitiikassa määritellään lisäksi valuuttariskin, korkoriskin sekä maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskin hallintaan liittyvät operatiiviset toimintaperiaatteet.
Aspon toimitusjohtaja vastaa yhdessä konsernin talous- ja rahoitusjohtajan kanssa rahoituksen riskienhallinnan toimeenpanosta hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Liiketoimintayksiköiden vastuulla on tunnistaa omat rahoitusriskinsä ja hallita niitä yhdessä emoyhtiön kanssa konsernin rahoituspolitiikan ja emoyhtiön tarkempien ohjeiden mukaisesti.
Tiedot maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskeistä löytyvät liitetiedosta 2.4 Maturiteetti.
PÄÄOMAN HALLINTA
Pääoman hallinta tapahtuu seuraamalla velkaantuneisuuden ja vakavaraisuuden tunnuslukuja (nettovelkaantumisaste, omavaraisuusaste ja nettovelka/EBITDA) sekä säätelemällä pääoman komponentteja niin, että tunnuslukuihin liittyvät tavoitetasot saavutetaan. Omien tavoitteiden lisäksi joihinkin velkaeriin liittyy ulkopuolisen myöntäjätahon vaatimuksia pääomatasoille. Näitä seurataan ja raportoidaan sekä Aspon johdolle että velkaerän myöntäjälle. Tytäryhtiöiden vakavaraisuutta seurataan, ja regulaatioiden puitteissa pääomaeriä siirretään konserniyhtiöiden välillä.
Kovenantit
Rahoitusjärjestelyjensä ehtojen mukaan konsernin on täytettävä seuraavat omavaraisuusasteeseen ja nettovelka/EBITDAn liittyvät rahoituskovenantit kunkin vuoden ja neljännesvuoden lopussa:
• Määräaikaisissa lainoissa kirjanpitoarvoltaan 232,4 miljoonaa euroa (194,6) omavaraisuusasteen tulee olla yli 25 % ja näistä lainoista yhteensä 183,9 miljoonaa euroa (151,5) nettovelka/EBITDA ei saa olla suurempi kuin 4,5.
Vastaavia kovenantteja voidaan käyttää Aspon sitoviin, mutta käyttämättömiin rahoitusjärjestelyihin. Mikäli Aspo tai sen tytäryhtiöt ovat antaneet pantit tai kiinnitykset lainan vakuudeksi, tulee lainapantin arvosuhteen ylittää sovittu suhde.
Konserni on noudattanut näitä kovenantteja koko raportointikauden ajan. Omavaraisuusaste 31.12.2025 oli 31,9 % (36,9). Nettovelka/EBITDA-suhde, jota käytetään kirjanpitoarvoltaan 10,0 miljoonan euron (81,0) lainoissa, oli 3,2 (3,3). Oikaistu nettovelka/EBITDA-suhde, jota käytetään kirjanpitoarvoltaan 173,9 miljoonan euron (70,0) lainoissa, oli 3,5 (3,0).
Ei ole viitteitä siitä, että Aspolla olisi vaikeuksia noudattaa kovenanttiehtoja, kun niitä seuraavan kerran testataan ensimmäisen vuosineljänneksen päättyessä 31.3.2026.
MARKKINARISKIT
Valuuttariski
Aspo-konsernilla on liiketoimintoja 18 maassa, ja toiminta tapahtuu monessa eri valuutassa. Konsernin valuuttariski muodostuu valuuttamääräisistä sisäisistä sekä ulkoisista saamisista ja veloista, ennustetuista valuuttavirroista, johdannaissopimuksista sekä tuloksen ja pääomien translaatioriskistä. Aspo-konsernin tavoitteena on vähentää epävarmuutta tuloksen, kassavirtojen ja tase-erien vaihtelussa.
Liiketoimintayksiköiden tasolla valuuttariski muodostuu pääsääntöisesti silloin, kun yksikkö myy tuotteita ja palveluita sen kotivaluutalla, mutta kustannukset toteutuvat vieraassa valuutassa.
Aspo-konsernissa Telkon liikevaihdosta merkittävä osa tulee Skandinaviasta ja etenkin Ruotsista. Aspon suurin translaatioriski koskee Ruotsin kruunua. Telko-segmentin Ruotsissa syntyvä liikevaihto laskee Ruotsin kruunun heikentyessä euroa vastaan. Ruotsin kruunun vahvistumisella on puolestaan konsernin liikevaihtoa kasvattava vaikutus. Ruotsin kruunu on vahvistunut vuoden 2025 aikana suhteessa euroon.
Tilinpäätöshetkellä Aspo-konsernin valuutta-asema koostui pääosin sisäisistä ja ulkoisista korottomista ja korollisista valuuttamääräisistä varoista ja veloista. Korollinen vieras pääoma on pääosin euromääräistä.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
■ LAINAT JA KÄYTETYT LUOTTOLIMIITIT VALUUTOITTAIN
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| EUR | 235 067 | 201 331 |
| SEK | 3 339 | 3 412 |
| Yhteensä | 238 406 | 204 743 |
■ MYYNTISAAMISET VALUUTOITTAIN
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| EUR | 32 693 | 43 306 |
| SEK | 6 379 | 10 208 |
| DKK | 2 738 | 2 436 |
| PLN | 333 | 771 |
| UAH | 701 | 578 |
| USD | 835 | 1 783 |
| Muut | 3 286 | 3 659 |
| Yhteensä | 46 965 | 62 742 |
■ OSTOVELAT JA SAADUT ENNAKOT VALUUTOITTAIN
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| EUR | 26 252 | 35 575 |
| SEK | 2 413 | 4 743 |
| DKK | 178 | 190 |
| PLN | 37 | -4 |
| UAH | 295 | 214 |
| USD | 2 487 | 2 801 |
| Muut | 1 019 | 1 118 |
| Yhteensä | 32 680 | 44 636 |
Suurin osa Aspo-konsernin myyntisaamisista on euromääräisiä. Myyntisaamiset Ruotsin ja Tanskan kruunuissa muodostavat seuraavaksi suurimmat erät. Myös USD-määräisten myyntisaamisten ja ostovelkojen osuus on merkittävä etenkin Telko-segmentissä, kun osa raaka-aineista ostetaan USD-määräisinä. Myös ESL Shippingin kaupoista osa tehdään dollareissa. Lisäksi polttoaineita ostetaan USD-määräisinä. ESL Shippingin uudet Green Coaster -hankinnat ja myynnit ovat euromääräisiä, mutta investoinnit Green Handy -aluksiin ovat USD-määräisiä, ja ne on suojattu valuuttakurssimuutoksilta termiineillä. Kyseisten valuuttatermiinien herkkyys USD/EUR valuuttakurssimuutoksille on esitetty oheisessa taulukossa. EUR vahvistuminen USD vastaan kymmenellä prosenttiyksiköllä johtaisi -13,9 miljoonan euron (-15,7) vaikutukseen konsernin omassa pääomassa ja muissa laajan tuloksen erissä, ja EUR heikkeneminen USD vastaan kymmenellä prosenttiyksiköllä johtaisi 17,0 miljoonan euron (19,2) positiiviseen vaikutukseen konsernin omassa pääomassa ja muissa laajan tuloksen erissä.
| ii | VUOSI 2025 |
|---|---|
| iii | Toimitusjohtajan katsaus |
| iv-x | Aspo lyhyesti |
| 1 | TOIMINTAKERTOMUS |
| 17 | – Kestävyysraportti |
76 – Kestävyysraportin liitetiedot
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
■ VALUUTTATERMIINIEN HERKKYYSANALYYSI
| 2025 | 2024 | |||
|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Tulos | Oma pääoma | Tulos | Oma pääoma |
| ESL Shipping kassavirtasuojaus | ||||
| + 10 % EUR vahvistuminen USD vastaan | -13 915 | -15 681 | ||
| - 10 % EUR heikkeneminen USD vastaan | 17 007 | 19 165 | ||
| Muut valuuttatermiinit | ||||
| Nimellisarvo +10 % | 462 | 650 | ||
| Nimellisarvo -10 % | -462 | -650 |
Aspo-konsernissa on myös kaksi muuta valuuttatermiiniä, joiden käypä arvo määräytyy NOK ja SEK valuuttakurssien suhteesta euroon. Kymmenen prosenttiyksikön muutos näiden termiinien käyvässä arvossa johtaisi 0,5 miljoonan euron (0,7) tulosvaikutukseen.
■ ULKOMAISTEN TYTÄRYHTIÖIDEN OMA PÄÄOMA VALUUTASSA
| 1 000 € | Oma pääoma 2025 |
Oma pääoma 2024 |
|---|---|---|
| EUR | 36 478 | 38 782 |
| SEK | 17 879 | 26 017 |
| DKK | 5 298 | 8 943 |
| NOK | 27 | 180 |
| UAH | 737 | 1 650 |
| PLN | 33 | 320 |
| CNY | 2 734 | 3 264 |
| KZT | -1 448 | -2 145 |
| UZS | -687 | -737 |
| RON | -392 | -394 |
| INR | -11 | |
| Yhteensä | 60 647 | 75 882 |
Aspo-konserni on tehnyt sijoituksia ulkomaisiin tytäryrityksiin. Suorien sijoitusten lisäksi ulkomaisten tytäryritysten oma pääoma muuttuu liiketoiminnan tuloksen myötä. Taulukossa on esitetty konsernin osuus tytäryhtiöiden omasta pääomasta valuutoittain. Konsernin ulkomaisten tytäryritysten oma pääoma oli tilinpäätöshetkellä yhteensä 60,6 miljoonaa euroa (75,9). Vuonna 2025 suurimpana valuuttamääräisenä sijoituksena olivat Ruotsin kruunun määräiset sijoitukset Ruotsissa toimiviin tytäryrityksiin. Merkittävistä Ruotsin ja Tanskan kruunun määräisistä oman pääoman osuuksista huolimatta konserni katsoo hajautuksen olevan riittävällä tasolla, eikä ole katsonut aiheelliseksi suojata ulkomaisten tytäryritysten omaan pääomaan liittyvää translaatiopositiota.
Konsernin sisäiset pitkäaikaiset lainasaamiset Telkon ukrainalaiselta ja kazakstanilaiselta tytäryritykseltä oli alun perin luokiteltu pitkäaikaisiksi nettosijoituksiksi ulkomaiseen yksikköön IAS 21 -standardin mukaisesti. Ukrainan lainan käsittely nettosijoituksena ulkomaiseen yksiköön päättyi lainan lyhennyksistä johtuen jo vuonna 2021, mutta lainaan liittyviä kertyneitä muuntoeroja -5,5 miljoonaa euroa ei ole purettu, vaan ne sisältyvät yhä konsernin muuntoeroihin. Telko Kazakstanin lainan käsittely nettosijoituksena ulkomaiseen yksikköön päättyi lainan takaisinmaksusta johtuen vuonna 2025, mutta lainaan liittyviä kertyneitä muuntoeroja -1,0 miljoonaa euroa ei ole purettu, vaan ne sisältyvät yhä konsernin muuntoeroihin.
ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat muunnetaan käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot, sekä niiden tulosvaikutteisesti kirjatut suojaustulokset sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot, mukaan lukien niiden tulosvaikutteisesti kirjatut suojaustulokset, sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Aspolla on IAS 21:n mukaisia pitkäaikaisia nettosijoituksia ulkomaisissa yksiköissä, joihin liittyvät toteutumattomat valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja sisältyvät muuntoeroihin. Pitkäaikaisiin nettosijoituksiin liittyvät kertyneet muuntoerot siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan osaksi myyntivoittoa tai -tappiota, kun sijoituksen kohteena oleva tytäryritys myydään kokonaan tai osittain siten, ettei konsernilla ole enää määräysvaltaa, tai määräysvalta muutoin menetetään.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
Korkoriski
Aspo-konserni käyttää toimintansa rahoittamisessa sekä kiinteäkorkoisia että vaihtuvakorkoisia lainoja. Vaihtuvakorkoisista lainoista Aspo-konsernin kassavirtaan ja tulokseen aiheutuu korkoriski, joka realisoituu, kun korkotasossa tapahtuu muutoksia. Kiinteäkorkoisten lainojen lisäksi Aspo-konserni voi käyttää korkojohdannaisia pienentääkseen mahdollisen lyhyiden markkinakorkojen nousun aiheuttamaa ulosmenevien kassavirtojen kasvua. Konsernin korollinen velka 31.12.2025 oli 256,7 miljoonaa euroa (224,4) ja rahavarat 44,0 miljoonaa euroa (36,4). Korollisesta velasta vuokrasopimusvelkojen osuus oli 18,3 miljoonaa euroa (19,7). Luvut edellä sisältävä myös lopetetun toiminnon osuuden. Aspo-konsernin luottosalkkua tarkastellaan keskikoron, korkosidonnaisuusajan ja keskimaturiteetin suhteen. Tilinpäätöshetkellä ilman vuokrasopimusvelkoja laskettujen korollisten velkojen keskikorko oli 4,1 % (4,8), korkosidonnaisuusaika 0,9 vuotta (0,7) ja keskimaturiteetti 4,7 vuotta (4,3).
HERKKYYS MARKKINARISKEILLE
Aspo-konserni altistuu korko- ja valuuttariskeille taseeseen tilinpäätöshetkellä sisältyvien rahoitusvarojen ja -velkojen johdosta. Markkinariskit vaikuttavat Aspo-konserniin myös muiden erien kuin rahoitusinstrumenttien kautta. Öljyn hinta vaikuttaa kuljetuskustannusten muodossa Aspo-konsernin tulokseen. Tältä riskiltä konserni on suojautunut sopimusehtojen avulla. Myös kemikaalien ja elintarvikkeiden raaka-aineiden hintojen vaihtelut vaikuttavat konsernin tulokseen.
Aspo-konsernissa ei ole identifioitu olennaista transaktioriskiä mihinkään yksittäiseen valuuttaan liittyen. Aspo-konsernissa on kuitenkin sisäisiä euromääräisiä lainoja Telko-segmentin yhtiöissä Norjassa, Ukrainassa ja Kazakstanissa, joista syntyy konserniin valuuttakurssivoittoja ja -tappioita. Sisäisten lainojen valuuttakurssierot vaikuttavat konsernin tulokseen, koska ne eivät eliminoidu yhdistelyssä. Norjan laina on suojattu valuuttakurssivaihteluilta, mutta muita suojauksia konsernin sisäisten lainojen osalta ei ole. Jos Kazakstanin valuutta heikkenisi kymmenen prosenttiyksikköä aiheutuisi siitä konserniin 0,3 miljoonan euron valuuttakurssitappio, ja jos Kazakstanin valuutta vahvistuisi kymmenen prosenttiyksikköä aiheutuisi siitä konserniin 0,3 miljoonan euron valuuttakurssivoitto. Ukrainan valuuttaan liittyy johdon arvion mukaan noin 20 prosenttiyksikön heikkenemisriski. Jos Ukrainan valuutta heikkenisi 20 prosenttiyksikköä euroa vastaan aiheutuisi siitä tilinpäätöshetken lainapääomalla laskettuna 0,6 miljoonan euron valuuttakurssitappio, joka raportoitaisiin rahoituserissä. Lisäksi jos Ukrainan valuutta heikkenisi 20 prosenttiyksikköä euroa vastaan heikentäisi se konsernin omaa pääomaa 0,1 miljoonaa euroa.
Korkotason muutoksesta johtuvassa herkkyyslaskelmassa on tehty seuraavia oletuksia:
- korkotason muutos on 1 prosenttiyksikkö
- positio sisältää vaihtuvakorkoiset korolliset rahoitusvelat ja -saamiset
- laskelma perustuu tilinpäätöshetken tasearvoihin eikä tilikauden aikana tapahtuneita pääomien muutoksia ole huomioitu.
■ KORKORISKIN HERKKYYSANALYYSI
| Tulos | Tulos | |
|---|---|---|
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
| Korkoriski | ||
| +100 perusyksikön muutos markkinakoroissa | -2 099 | -1 892 |
| -100 perusyksikön muutos markkinakoroissa | 2 086 | 1 909 |
LUOTTO- JA VASTAPUOLIRISKI
Konsernilla on myyntisaamisista syntynyttä luottoriskiä. Telko-segmentillä on kansainvälinen ja erittäin hajautunut asiakaskunta eikä merkittäviä asiakasriskikeskittymiä ole. Ukrainalaisten asiakkaiden vastapuoliriskiin on varauduttu käyttämällä maksuehtona ennakkomaksua. ESL Shipping -segmentin myyntisaamiset liittyvät pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin luottokelpoisten yritysten kanssa. Sen myyntisaamisten kiertonopeus on korkea. Liiketoiminnat suojautuvat luottoriskeiltä käyttämällä tarvittaessa maksuehtoja, jotka perustuvat ennakkomaksuihin ja pankkitakauksiin.
Aspo-konsernin tavoitteena on pitää rahavarat pieninä. Vastapuoliriskiä hallitaan valitsemalla vastapuoliksi tunnettuja ja vakavaraisia koti- ja ulkomaisia pankkeja. Ylijäämäkassavaroja on mahdollista sijoittaa pankkitalletuksiin tai lyhytaikaisiin rahamarkkinainstrumentteihin. Johdannaissopimuksiin perustuvaa vastapuoliriskiä hallitaan valitsemalla vastapuoliksi tunnettuja ja vakavaraisia pohjoismaisia pankkeja.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
5.2 Johdannaissopimukset
■ JOHDANNAISSOPIMUKSET
| Nimellis arvo |
Käypä nettoarvo |
Nimellis arvo |
Käypä nettoarvo |
|
|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | 2025 | 2025 | 2024 | 2024 |
| Termiinit | ||||
| Valuuttakurssitermiini | 158 090 | -557 | 179 759 | 9 306 |
■ JOHDANNAISSOPIMUSTEN TULOSVAIKUTUKSET
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Materiaalit ja palvelut | -14 | 10 |
| Rahoitustuotot | -153 | -60 |
| Tilikauden voitto | -167 | -50 |
| Muut laajan tuloksen erät | -16 881 | 9 403 |
| Tilikauden laaja tulos | -17 048 | 9 353 |
JOHDANNAISSOPIMUKSET
Aspo-konsernin termiinisopimukset raportointipäivänä:
- ESL Shipping Oy:n termiinit liittyen USD määräisiin Green Handy -laivainvestointeihin
- Aspo Oyj:n termiini liittyen konsernin sisäiseen NOK-määräiseen lainaan
- Swed Handling AB:n termiinit liittyen EUR ja USD -määräisiin ostoihin
Termiinien käypä arvo raportointihetkellä oli yhteensä -0,6 miljoonaa euroa (9,3). ESL Shippingin laivatermiineillä suojaudutaan USD:n vahvistumista vastaan ja niiden edellä mainittuun yhteissummaan sisältyvä käypä arvo tilinpäätöshetkellä oli -0,4 miljoonaa euroa (9,4), joka on kirjattu velkoihin ja sisältyy oman pääoman suojauslaskennan rahastoon, johon se on kirjattu muiden laajan tuloksen erien kautta. Oman pääoman suojauslaskennan rahastoon sisältyy lisäksi -7,1 miljoonaa euroa realisoituneita tappioita näistä termiineistä, jotka ovat syntyneet, kun sopimuksia on uusittu vuoden aikana.
ESL Shippingin laivatermiineihin sovelletaan suojauslaskentaa. Termiinit erääntyvät ja ne uusitaan muutaman kuukauden välein kunnes investoinnit tapahtuvat. ESL Shippingin laivatermiineistä ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, koska niiden katsotaan olevan osa alusinvestointeja ja täten tonnistoverotuksen alaisia. Johdannaissopimusten herkkyysanalyysi on esitetty liitetiedossa 5.1 Rahoitusriskit ja rahoitusriskien hallinta.
Joulukuussa 2024 ESL Shipping Ltd suoritti ensimmäisen maksun neljästä rakennettavasta Green Handy -aluksesta. Maksu oli 29,0 miljoonaa euroa termiinikurssilla laskettuna. ESL Shipping Ltd:llä ei ole vielä poolisopimusta Green Handy -aluksista, mutta yksi neljästä aluksesta on tarkoitus myydä sijoittajaryhmälle. Näin ollen neljäsosa ennakkomaksun määrästä, on kirjattu vaihto-omaisuuden ennakkomaksuksi ja kolme neljäsosaa aineellisten hyödykkeiden ennakkomaksuksi. Myös termiinien rahavirta on jaettu liiketoiminnan ja investointien rahavirtaan samassa suhteessa. Tulevien Green Handy -investointirahavirtojen arvioidaan jakautuvan seuraavasti: 10 % vuonna 2026, 60 % vuonna 2027 ja 30 % vuonna 2028.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
SISÄLLYS
JOHDANNAISET
Johdannaissopimukset merkitään kirjan pitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä, kun konsernista tulee sopimus osapuoli, ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Johdannaisten käyvän arvon määrittely perustuu notee rattuihin markkinahintoihin ja -kursseihin, kassavirtojen diskonttaukseen ja optioi den arvonmääritysmalleihin. Valuutta termiinien käypä arvo lasketaan diskont taamalla sopimusten ennakoidut rahavir rat myytyjen valuuttojen korkokantojen mukaan ja konvertoimalla diskontatut rahavirrat tilinpäätöspäivän valuuttakurs silla ja laskemalla diskontattujen arvojen erotus. Valuuttatermiinien nimellisarvo lasketaan konvertoimalla ne tilinpäätös päivän valuuttakurssilla.
Niiden valuuttatermiinien osalta, jotka ovat suojauslaskennan piirissä, suojauk sen tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään muihin rahastoihin sisäl tyvässä suojauslaskennan rahastossa omassa pääomassa. Muiden tulosvaikut teisesti kirjattujen valuuttatermiinien suo jausvoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskel massa suojauskohteen perusteella joko liikevoiton yläpuolelle tai rahoitustuottoi hin ja -kuluihin.
Suojauslaskentaa sovellettaessa suo jausinstrumenttien ja suojauskohteiden välinen suhde dokumentoidaan suojausta aloitettaessa. Samoin dokumentoidaan riskienhallinnan tavoitteet sekä strate giat, joiden mukaan erilaisiin suojaustoi miin ryhdytään. Konserni dokumentoi suojausta aloitettaessa ja jatkuvasti sen jälkeen arvionsa siitä, kumoavatko suo jauksissa käytettävät johdannaiset tehok kaasti suojauskohteiden käypien arvojen tai rahavirtojen muutoksia. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirja taan välittömästi laajan tuloslaskelman rahoituseriin.
Kun suojausinstrumentti erääntyy tai myydään tai kun suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyk siä, omaan pääomaan sillä hetkellä sisäl tyvät kertyneet voitot tai tappiot jäävät omaan pääomaan, ja ne siirretään laajaan tuloslaskelmaan vasta, kun ennakoitu lii ketoimi toteutuu. Jos ennakoidun liiketoi men ei enää odoteta toteutuvan, omassa pääomassa esitetty kertynyt voitto tai tappio siirretään välittömästi laajaan tuloslaskelmaan. ESL Shipping Oy:n laiva termiinien suojaustulos kirjataan laivojen hankintamenon oikaisuksi.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
5.3 Lähipiiri ja johdon palkitseminen
LÄHIPIIRI
Aspo-konsernin lähipiiriin kuuluvat tytär- ja osakkuusyritykset on esitetty liitetiedossa 1.1 Konsernirakenne, ja osakkuusyrityksistä on kerrottu tarkemmin liitetiedossa 3.3 Osakkuusyritykset. Lähipiiriin luetaan myös johtoon kuuluvat avainhenkilöt, joita ovat hallituksen ja konsernin johtoryhmän jäsenet sekä heidän perheenjäsenensä ja edellä mainittujen tahojen määräysvallassa olevat yhteisöt. Tiedot hallituksen ja konsernin johtoryhmän jäsenistä löytyvät osoitteesta www.aspo.fi. Olennaisia transaktioita Aspon lähipiiriin kuuluvien avainhenkilöiden tai heidän määräysvallassaan olevien yhteisöjen kanssa ei ole identifioitu päättyneellä eikä sitä edeltäneellä tilikaudella.
JOHDON PALKITSEMINEN
■ JOHDON PALKITSEMISESTA KIRJATUT KULUT
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 2 208 | 1 987 |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | 380 | 327 |
| Työsuhteen päättymiseen liittyvät etuudet | 98 | |
| Osakepalkitseminen | 368 | 519 |
| Yhteensä | 2 956 | 2 931 |
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet sisältävät sekä lakisääteiset (TyEl) että vapaaehtoiset lisäeläkevakuutukset.
■ HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN PALKAT, PALKKIOT JA ELÄKE-ETUUDET
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtajan palkinta | ||
| Toimitusjohtaja Jansson Rolf, palkat | 473 | 468 |
| Toimitusjohtaja Jansson Rolf, eläke-etuudet | 96 | 93 |
| Toimitusjohtaja Jansson Rolf, palkkiot | 105 | 87 |
| Toimitusjohtaja Jansson Rolf, osakepalkkio | 51 | 52 |
| Yhteensä | 725 | 700 |
Aspon toimitusjohtajalla on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen, ja eläkeikä määräytyy lakisääteisen työeläkejärjestelmän puitteissa. Toimitusjohtajan palvelusuhteessa noudatettava irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Yhtiön irtisanoessa palvelusuhteen irtisanomisajan palkan lisäksi maksettava erokorvaus vastaa kuuden kuukauden palkkaa.
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Hallituspalkkiot | ||
| Westerlund Heikki, hallituksen puheenjohtaja | 76 | 77 |
| Laine Mikael, hallituksen varapuheenjohtaja | 58 | 57 |
| Allam Patricia | 40 | 41 |
| Ekman Annika* | 41 | 28 |
| Kolunsarka Tapio | 39 | 41 |
| Pöyry Salla** | 17 | |
| Ståhlberg Kaarina | 44 | 42 |
| Vehmas Tatu | 46 | 45 |
| Yhteensä | 344 | 347 |
*Hallituksen jäsen 12.4.2024 alkaen **Hallituksen jäsen 12.4.2024 saakka
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
5.4 Osakeperusteiset maksut
■ OSAKEPERUSTEISISTA MAKSUISTA KIRJATUT KULUT
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Tilikaudella työsuhde-etuutena kirjattu kulu | -466 | -637 |
Aspolla on useita osakepalkkio-ohjelmia. Helmikuussa 2025 Aspo kuitenkin ilmoitti, että aikaisemmat pitkän aikavälin osakepohjaiset kannustinjärjestelmät 2023–2025 ja 2024–2026 lakkautetaan, ja että avainhenkilöille on perustettu uusi pitkän aikavälin osakepohjainen kannustinjärjestelmän 2025–2027. Lisäksi Aspo maksaa osan lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmästä 2025 osakkeina.
Pitkän aikavälin osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2025–2027
Hallitus päätti uuden pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää yhtiön omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt toteuttamaan yhtiön strategiaa, tavoitteita ja pitkän aikavälin etua sekä tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuva kannustinjärjestelmä.
Suoriteperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä 2025–2027 on yksi ansaintajakso, joka kattaa tilikaudet 2025–2027. Järjestelmässä kohderyhmällä on mahdollisuus ansaita Aspon osakkeita suoriutumisen perusteella. Järjestelmän ansaintakriteerit ovat Aspon osakkeen kokonaistuotto sekä yhtiön vastuullisuustavoitteet. Kohderyhmään kuuluu yhdeksän avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet ja toimitusjohtaja.
Järjestelmästä maksettavien palkkioiden arvo vastaa yhteensä enintään noin 200 000:ta Aspo Oyj:n osaketta. Lisäksi palkkioon kuuluu vastaavan arvoinen rahaosuus. Mahdollinen palkkio maksetaan osittain Aspo Oyj:n osakkeina ja osittain rahana. Palkkion rahaosuudella on tarkoitus kattaa palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvat verot ja lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Mahdolliset ohjelman perusteella maksettavat palkkiot maksetaan ansaintajakson jälkeen keväällä 2028. Jos avainhenkilön työ- tai johtajasopimus päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.
Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä 2025
Lisäksi hallitus päätti, että osa toimitusjohtajan, johtoryhmän ja muiden avainhenkilöiden ansaitsemasta palkkiosta lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmässä 2025 maksetaan Aspo Oyj:n osakkeina. Kohderyhmään kuuluu noin 30 avainhenkilöä.
Osakkeina maksettava osuus on arviolta yhteensä enintään 320 000 osaketta (bruttona ennen palkkioihin liittyvien verojen vähentämistä) laskettuna hallituksen päätöstä edeltävällä kurssitasolla ja edellyttäen, että kriteereille asetetut tavoitteet toteutuvat täysimääräisinä. Ansaintakriteerien täyttyessä ohjelman perusteella maksettavat osakepalkkiot luovutetaan ohjelmassa mukana oleville työntekijöille keväällä 2026.
Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmän tavoitteiden saavuttamisprosentti oli kaiken kaikkiaan 31 %.
Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2024–2026
Aspo Oyj:n hallitus hyväksyi 15.2.2024 konsernin avainhenkilöstölle uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän vuosille 2024–2026. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuvat palkkiojärjestelmät.
Osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, joista ansaittava palkkio perustuu konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) ja kahteen vastuullisuusmittariin sekä liiketoiminta-alueiden liikevoittotavoitteisiin. Osallistumisen ja palkkion saamisen edellytyksenä on, että järjestelmään osallistuva henkilö kohdentaa vapaasti siirrettävissä olevia hallussaan pitämiään yhtiön osakkeita järjestelmään tai hankkii yhtiön osakkeita hallituksen päättämään määrään asti.
Mahdollinen palkkio maksetaan vuosina 2025, 2026 ja 2027 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Jos avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Palkkiona maksettuja osakkeita ei saa luovuttaa rajoitusjakson aikana. Jos avainhenkilön työ- tai johtajasopimus päättyy rajoitusjakson aikana, hänen on pääsääntöisesti palautettava vastikkeetta palkkiona ansaitut osakkeet.
Osakepalkkiojärjestelmän 2024–2026 kohderyhmään kuuluu noin 20 henkilöä, mukaan lukien johtoryhmän jäsenet. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 280 000 Aspo Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.
Vuoden 2024 ansaintakaudella tavoitteiden saavuttamisprosentti oli kaiken kaikkiaan 20 %. Ohjelma lakkautettiin vuoden 2025 aikana.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2023–2025
Aspo Oyj:n hallitus päätti 15.2.2023 perustaa avainhenkilöiden kannustinjärjestelmän vuosille 2023–2025. Osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, joista ansaittava palkkio perustuu konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) ja kahteen vastuullisuusmittariin. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu enintään 30 henkilöä, mukaan lukien johtoryhmän jäsenet.
Mahdollinen palkkio maksetaan vuosina 2024, 2025 ja 2026 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 320 000 Aspo Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.
Vuoden 2023 ansaintakaudella tavoitteiden saavuttamisprosentti oli kaiken kaikkiaan 10 %. Aspo luovutti 26.3.2024 yhteensä 6 416 yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta osakepalkkiojärjestelmään kuuluville henkilöille. Luovutus perustui varsinaisen yhtiökokouksen 4.4.2023 antamaan osakeantivaltuutukseen.
Vuoden 2024 ansaintakaudella tavoitteiden saavuttamisprosentti oli kaiken kaikkiaan 20 %. Ohjelma lakkautettiin vuoden 2025 aikana.
Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2024
Aspo Oyj:n hallitus päätti 16.2.2022 perustaa avainhenkilöiden kannustinjärjestelmän vuosille 2022–2024. Osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, joista ansaittava palkkio perustuu konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) ja kahteen vastuullisuusmittariin. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu enintään 30 henkilöä mukaan lukien johtoryhmän jäsenet.
Mahdollinen palkkio maksetaan vuosina 2023, 2024 ja 2025 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 400 000 Aspo Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.
Vuoden 2022 ansaintakaudella tavoitteiden saavuttamisprosentti oli kaiken kaikkiaan 90 %. Aspo luovutti 29.3.2023 yhteensä 76 050 kpl yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta osakepalkkiojärjestelmään kuuluville henkilöille. Luovutus perustui varsinaisen yhtiökokouksen 6.4.2022 antamaan osakeantivaltuutukseen.
Vuoden 2023 ansaintakaudella tavoitteiden saavuttamisprosentti oli kaiken kaikkiaan 30 %. Aspo luovutti 26.3.2024 yhteensä 7 560 yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta osakepalkkiojärjestelmään kuuluville henkilöille. Luovutus perustui varsinaisen yhtiökokouksen 4.4.2023 antamaan osakeantivaltuutukseen.
Vuoden 2024 ansaintakaudella tavoitteiden saavuttamisprosentti oli kaiken kaikkiaan 20 %.
Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2020
Kesäkuussa 2022 Aspon hallitus myönsi Osakepalkkiojärjestelmä 2020:n puitteissa ja toimitusjohtajasopimuksen perusteella Aspon toimitusjohtaja Rolf Janssonille 20 000 Aspon osaketta. Osakkeista 10 000 kappaletta ja niitä vastaava määrä rahaa verojen maksamiseen luovutettiin kesäkuussa 2022, ja sopimuksen mukaisesti Jansson hankki samanaikaisesti 10 000 osaketta markkinoilta omalla kustannuksellaan. Toinen samansuuruinen luovutus tehtiin kesäkuussa 2023. Kulukirjaukset tässä järjestelystä päättyivät vuoden 2025 aikana.
Elokuussa 2023 Aspon hallitus myönsi osakepalkkiojärjestelmä 2020:n puitteissa ja johtajasopimuksen perusteella Aspon talous- ja rahoitusjohtaja Erkka Repolle 10 000 Aspon osaketta. Puolet osakkeista luovutetaan kahdentoista kuukauden palveluksen jälkeen ja toinen osa 24 kuukauden palveluksen jälkeen. Joulukuussa 2025 Erkka Repolle luovutettiin yhteensä 5 106 osaketta sekä osakkeiden arvoa vastaava rahamäärä verojen kattamiseksi. Hallitus lisäsi maksettujen osakkeiden määrää 106 osakkeella, koska palkkioiden maksaminen myöhästyi. Toinen siirto (5 000 osaketta) tehdään vuonna 2026.
OSAKEPERUSTEISET MAKSUT
Konsernilla on osakeperusteisia johdon kannustinjärjestelmiä, joissa osa palkkioista maksetaan osakkeina ja loput rahana. Nämä järjestelmät sisältävät nettomaksuominaisuuksia ennakonpidätysveroverovelvollisuuden täyttämiseksi. Luovutettavat osakkeet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi laajaan tuloslaskelmaan tasaerinä kannustinjärjestelmän voimassaolon aikana. Muita kuin markkinaperusteisten ehtojen (esim. kannattavuus ja tuloksen kasvutavoite) vaikutuksia ei sisällytetä käypään arvoon vaan otetaan huomioon niiden osakkeiden määrissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajankohdan lopussa. Osakkeina maksettavista osuuksista on tehty kulun vastakirjaus omaan pääomaan. Myös rahana maksettavat osuudet luokitellaan omalla pääomalla maksettavaksi eräksi ja kirjataan omaan pääomaan arvostettuna käypään arvoon myöntämishetkellä.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
SISÄLLYS
■ OSAKEPALKINTAOHJELMAT
| Hallituksen päätöspäivä |
Myöntämispäivä | Luovutuspäivä | Palkkion osakemäärä, kpl |
Osakekurssi myöntämispäivänä, € |
Osakekurssi luovutuspäivänä, € |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| Sitouttava osake-palkkiojärjestelmä 2020 | 17.6.2020 | 14.6.2022 | 16.6.2022 | 10 000 | 7,83 | 7,59 |
| 17.6.2020 | 14.6.2022 | 22.6.2023 | 10 000 | 7,83 | 7,04 | |
| 10.8.2023 | 22.8.2023 | 16.12.2025 | 5 106 | 6,19 | 6,66 | |
| 10.8.2023 | 22.8.2023 | 5 000 | 6,19 | |||
| Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2024 | 16.2.2022 | 30.5.2022 | 28.3.2023 | 76 050 | 7,48 | 8,46 |
| 16.2.2022 | 30.5.2022 | 26.3.2024 | 7 560 | 7,48 | 6,08 | |
| Osakepalkkiojärjestelmä 2023–2025 | 15.2.2023 | 6.6.2023 | 26.3.2024 | 6 416 | 6,95 | 6,08 |
| Osakepalkkiojärjestelmä 2024–2026 | 15.2.2024 | 28.3.2024 | 6,08 | |||
| Osakepalkkiojärjestelmä 2025–2027 | 16.2.2025 | 28.3.2025 | 5,02 | |||
| Osakepalkkiojärjestelmä 2025 | 16.2.2025 | 16.2.2025 | 5,02 |
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
MUUT SITOUMUKSET
Vakuudet ja vastuut
Aspo ja eräät sen tytäryhtiöt tekevät tavanomaiseen liiketoimintaansa liittyen erilaisia sopimuksia, joiden perusteella näiden tytäryhtiöiden puolesta tarjotaan takauksia kolmansille osapuolille. Näitä sopimuksia tehdään ensisijaisesti konserniyhtiöiden luottokelpoisuuden tukemiseksi tai parantamiseksi, ja niillä helpotetaan riittävän rahoituksen saatavuutta.
■ OMISTA VELOISTA ANNETUT VAKUUDET JA MUUT VASTUUT
| 1 000 € | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Annetut kiinnitykset | 155 211 | 169 637 |
| Takaukset | 41 416 | 14 134 |
| Yhteensä | 196 627 | 183 771 |
| Muut vastuut | 23 845 | 25 589 |
Annetut kiinnitykset liittyvät pääosin tiettyjen ESL Shipping Oy:n laivainvestointien rahoittamisessa solmittuihin lainasopimuksiin. Kiinnitysmäärät kuvaavat lainasopimusten allekirjoitushetkellä käytettyjä kiinnitysmääriä. Lainojen pääoma tilinpäätöshetkellä oli 88,6 miljoonaa euroa (87,6). Muiden vastuiden pääasiallinen erä on aikarahdattujen laivojen vuokrahenkilöstö. Vuoden aikana käytetyt päästöoikeudet 3,2 miljoonaa euroa (1,7), palautetaan EU:lle 30.9.2026, ja ne esitetään osana muita vastuita.
EHDOLLISET VELAT JA VARAT
Kaukon myyntiin liittyvä ehdollinen velka
Aspo vastaa Kauko Oy:n osakkeiden myyntisopimuksen perusteella vanhasta, vuosina 2016– 2018 muodostuneesta velasta kiinalaisille yrityksille, jotka eivät ole laskuttaneet saatavaansa. Kauko on pyrkinyt osaltaan edistämään velkojen perimistä, mutta tuloksetta. Yhtiön käsityksen mukaan vastapuoli ei todennäköisesti vaadi yhtiöltä velkojen maksua, joten sitä koskevaa 0,5 miljoonan euron suuruista velkaa ei ole kirjattu Aspon taseeseen.
Ehdollinen velka Telko Ukraina
Ukrainassa Telkolle on tehty verotarkastus, jonka perusteella yhtiön tulisi maksaa 1,9 miljoonan euron lisäverot, veronkorotukset ja sakot. Tapaus liittyy lähes kokonaan vuosina 2011– 2012 myönnettyjen vanhojen lainojen verokohteluun. Telko on vienyt annetun päätöksen oikeuteen, ja ulkopuoliset asiantuntijat ovat analysoineet tapauksen. Asiantuntijoiden näkemyksen perusteella onnistumisen mahdollisuudet oikeudessa on arvioitu hyviksi. Näin ollen taseeseen ei ole kirjattu velkaa.
Veropositiot
Aspolla on paikallisista verotarkastuksista tai selvityspyynnöistä johtuen joitakin epävarmoja veropositioita verottajan haastettua yhtiön veroilmoituksilla tehdyt vaatimukset verotuksessa vähennyskelpoisista eristä. Aspo on arvioinut kunkin tapauksen osalta, ovatko veroviranomaisten tulkinnat perusteltuja ja oikaissut tarvittaessa kirjattuja määriä vastaamaan odotettavia maksettaviksi tulevia määriä. Vaikka johdon käsitys on, että tapausten lopputulokset eivät tule aiheuttamaan merkittäviä lisäyksiä jo kirjattuihin määriin, lopulliset summat voivat poiketa arvioiduista.
Oikeudenkäynnit
Aspo-konsernin yhtiöitä on osapuolina joissakin normaaliin liiketoimintaan liittyvissä oikeudenkäynneissä ja riita-asioissa. Näiden oikeudenkäyntien ja riita-asioiden taloudellista vaikutusta ei voida varmuudella ennustaa, mutta Aspo-konserni uskoo tällä hetkellä käytössä olevan tiedon perusteella ja ottaen huomioon olemassa olevan vakuutusturvan ja tehdyt varaukset, ettei näillä ole olennaista haitallista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
5.6 Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat
5.7 Muutokset IFRS-standardeissa
Tilikauden päättymisen jälkeen 23.1.2026 Aspo ilmoitti sopineensa Mikko Pasasen kanssa, että hän jättää tehtävänsä Telkon toimitusjohtajana. Aspon toimitusjohtaja Rolf Jansson nimitettiin Telkon toimitusjohtajaksi 23.1.2026 alkaen.
Tilikauden päättymisen jälkeen 29.1.2026 Aspo ilmoitti saaneensa päätökseen omien osakkeiden takaisinoston, jonka alkamisesta kerrottiin pörssitiedotteella 3.11.2025. Aspo osti 4.11.2025–29.1.2026 välisenä aikana takaisin yhteensä 130 000 omaa osaketta, mikä vastaa noin 0,41 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä. Osakkeet ostettiin noin 6,78 euron keskihintaan.
Tilikauden päättymisen jälkeen 2.3.2026 Aspo ilmoitti saaneensa päätökseen Leipurin myynnin. Leipurin myynti toteutettiin osakekauppana, ja se kattoi kaikki Leipurin liiketoiminnan yritykset.
Tilikauden päättymisen jälkeen käynnistynyt sota Iranissa on merkittävästi nostanut öljyn ja kaasun hintoja sekä lisännyt epävarmuutta talouskasvun näkymien osalta. Suorat vaikutukset Aspoon arvioidaan rajallisiksi ja liittyvät pääasiassa mahdollisiin häiriöihin toimitusketjuissa sekä Telkon myymien tuotteiden saatavuuteen. Epäsuorasti heikompi talouskasvu Euroopassa voisi vaikuttaa negatiivisesti Aspon tuotteiden ja palveluiden kysyntään.
Tilikauden päättymisen jälkeen 17.3.2026 Aspo ilmoitti, että Erkka Repo, Aspon talous- ja rahoitusjohtaja ja johtoryhmän jäsen, jättää Aspon siirtyäkseen toisen työnantajan palvelukseen.
TILIKAUDELLA KÄYTTÖÖN OTETUT UUDET JA MUUTTUNEET STANDARDIT
Seuraavia standardien muutoksia on sovellettu konsernissa ensimmäistä kertaa 1.1.2025 alkaneella tilikaudella:
• IAS 21:n muutos: Valuuttakurssien muutosten vaikutukset – Vaihdettavuuden puuttuminen Muutokset selventävät milloin valuutta on vaihdettavissa toiseen valuuttaan ja milloin se ei ole vaihdettavissa. Valuutta on vaihdettavissa, kun yhteisö pystyy vaihtamaan valuutan toiseen valuuttaan markkinoilla tai muulla vaihtomekanismilla, joka luo viiveettä täytäntöönpantavissa olevia oikeuksia ja velvoitteita, huomioiden vaihdon määritetyn tarkoituksen. Valuutta ei ole vaihdettavissa toiseen valuuttaan, jos yhteisö pystyy hankkimaan enintään merkityksettömän määrän toista valuuttaa. Kun valuutta ei ole vaihdettavissa vaihtopäivänä, yhteisön tulee arvioida avistakurssi. Avistakurssin arvioimisessa tavoitteena on kuvata kurssia, johon tavanmukainen vaihtotapahtuma toteutuisi vallitsevissa taloudellisissa olosuhteissa markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä. Aspo-konsernin valuutoista Ukrainan UAH valuutalla ei tilinpäätöspäivänä ole vapaasti noteerattua markkinahintaa. Herkkyys vaihtelulle UAH valuutassa on esitetty kappaleessa 5.1 Rahoitusriskit ja rahoitusriskien hallinta osiossa Herkkyys markkinariskeille.
Muutokset IFRS-standardeissa ja IFRIC-tulkinnoissa, jotka tulevat voimaan aikaisintaan seuraavalla tilikaudella
Konserni ottaa käyttöön muutokset seuraavissa standardeissa niiden tullessa voimaan:
• IFRS 9:n ja IFRS 7:n muutos: Rahoitusinstrumenttien luokittelu ja arvostaminen – Muutoksella pyritään parantamaan IFRS 9 ja IFSR 7 standardeihin tulleiden muutosten ymmärrettävyyttä liittyen rahoitusvelan kirjaamiseen pois taseesta, rahoitusvarojen luokitteluun ja tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin. Muutokset standardeissa tulevat voimaan 1.1.2026 alkavalla tilikaudella. Yhtiön johto ennakoi näiden muutosten
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
176 TIETOA SIJOITTAJILLE
soveltamisen mahdollisesti voivan vaikuttaa rahoitusvelan kirjaamiseen pois taseesta tai konsernitilinpäätöksessä esitettäviin liitetietoihin.
- Vuosittaiset parannukset IFRS-tilinpäätösstandardeihin osa 11. Yhtiön johto ennakoi näiden muutosten soveltamisen mahdollisesti voivan vaikuttaa konsernitilinpäätökseen tulevilla kausilla.
- IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot IFRS 18 -standardi korvaa IAS 1 -standardin Tilinpäätöksen esittäminen ja tuo samalla uusia raportointivaatimuksia. Samalla standardilla muutetaan myös muita IFRS tilinpäätösstandardeja, kuten IAS 7 Rahavirtalaskelmat, IAS 8 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet ja IAS 33 Osakekohtainen tulos. IFRS 18 -standardi sisältää muun muassa uusia vaatimuksia: esittää määritellyt ryhmät ja välisummat voittoa tai tappiota osoittavassa laskelmassa, esittää tilinpäätöksen liitetiedoissa tietoja johdon määrittelemistä tuloksellisuutta kuvaavista luvuista (MPM), ja parantaa esitettävien tietojen yhdistämistä ja erittelemistä. Standardia tulee soveltaa 1.1.2027 alkavilla tilikausilla, aikaisemman soveltamisen ollessa sallittua. IFRS 18 otetaan käyttöön takautuvasti tiettyjä siirtymäsäännöksiä noudattaen. Yhtiön johto ennakoi, että tämän uuden standardin käyttöönotto vaikuttaa konsernitilinpäätökseen esittämiseen etenkin laajan tuloslaskelman ja MPM avainluvuista annetavien liitetietojen osalta.
- Muutokset IAS 21 Muuntaminen hyperinflatoriseen esittämisvaluuttaan Marraskuussa 2025 IASB muutti IAS 21 -standardia siten, että yhteisön, joka muuntaa tilinpäätöksensä toimintavaluutasta, joka on muu kuin hyperinflatorinen valuutta, esittämisvaluuttaan, joka on hyperinflatorinen valuutta, on muunnettava kaikki erät (mukaan lukien vertailutiedot) käyttäen viimeisimmän kauden tilinpäätöspäivän kurssia. Lisäksi, kun yhteisön toimintavaluutta ja esittämisvaluutta ovat hyperinflaatiomaan valuutta ja se muuntaa ulkomaisen yksikön, jonka toimintavaluutta on muu kuin hyperinflatorinen valuutta, yhteisön on oikaistava kyseisen ulkomaisen yksikön vertailutietoja käyttäen yleistä hintaindeksiä, jota se käyttää edellisen raportointikauden vertailulukuihin IAS 29 -standardin Taloudellinen raportointi hyperinflaatiomaissa mukaisesti. Yhteisöjen on ilmoitettava, että ne ovat soveltaneet uutta muuntomenetelmää, mukaan lukien tiivistetyt taloudelliset tiedot ulkomaisista yksiköistään, jotka on muunnettu uuden muuntomenetelmän mukaisesti. Muutokset ovat voimassa tilikausilta, jotka alkavat 1.1.2027 tai sen jälkeen, ja niitä sovelletaan takautuvasti tiettyjen siirtymäsäännösten mukaisesti. Yhtiön johto ei odota näiden muutosten vaikuttavan konsernitilinpäätökseen.
Emoyhtiön tilinpäätös
Emoyhtiön tuloslaskelma
| EUR | Liitetieto | 1.1.–31.12.2025 | 1.1.–31.12.2024 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1.1 | 1 694 702,04 | 704 516,00 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 1.2 | 514 461,45 | 1 177 109,75 |
| Henkilöstökulut | 1.3 | -3 070 470,31 | -2 454 756,70 |
| Poistot | 1.4 | -83 683,80 | -33 063,27 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 1.5 | -6 342 724,93 | -4 196 435,79 |
| Liiketappio | -7 287 715,55 | -4 802 630,01 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 1.6 | 18 294 320,96 | 19 067 070,80 |
| Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja vero-ja | 11 006 605,41 | 14 264 440,79 | |
| Tilinpäätössiirrot | 1.7 | 5 080 000,00 | 3 859 000,00 |
| Tilikauden voitto | 16 086 605,41 | 18 123 440,79 |
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
SISÄLLYS
ii VUOSI 2025
iv-x Aspo lyhyesti
Emoyhtiön tase
VASTAAVAA
| EUR | Liitetieto | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|---|
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 2.1 | 297 319,87 | 364 395,27 |
| Aineelliset hyödykkeet | 2.1 | 520,00 | 520,00 |
| Sijoitukset | 2.2 | 80 857 935,53 | 111 687 198,44 |
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 81 155 775,40 | 112 052 113,71 | |
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Pitkäaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä | 2.3 | 80 393 257,28 | 102 001 725,31 |
| Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä | 2.3 | 21 277 861,64 | 5 727 458,01 |
| Muut lyhytaikaiset saamiset | 2.3 | 614 059,62 | 534 105,50 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 29 355 351,48 | 20 267 049,40 | |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 131 640 530,02 | 128 530 338,22 | |
Vastaavaa yhteensä 212 796 305,42 240 582 451,93
| EUR | Liitetieto | 31.12.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|---|
| Oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 2.4 | 17 691 729,57 | 17 691 729,57 |
| Ylikurssirahasto | 2.4 | 4 351 173,64 | 4 351 173,64 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 2.4 | 20 443 410,45 | 21 131 584,71 |
| Edellisten tilikausien voitto | 2.4 | 13 895 360,38 | 1 741 246,68 |
| Tilikauden voitto | 16 086 605,41 | 18 123 440,79 | |
| Oma pääoma yhteensä | 72 468 279,45 | 63 039 175,39 | |
| Pakolliset varaukset | 2.5 | 46 000,00 | 41 205,60 |
| Vieras pääoma | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | |||
| Joukkovelkakirjalaina | 2.6 | 15 000 000,00 | |
| Hybridi-instrumentti | 2.6 | 30 000 000,00 | |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 2.6 | 80 000 000,00 | 110 000 000,00 |
| Lainat saman konsernin yrityksille | 2.6 | 868 000,00 | 873 000,00 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 95 868 000,00 | 140 873 000,00 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |||
| Velat saman konsernin yrityksille | 2.7 | 12 013 504,20 | 28 151 481,22 |
| Yritystodistus | 2.7 | 5 000 000,00 | |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 2.7 | 30 000 000,00 | |
| Ostovelat | 2.7 | 136 389,69 | |
| Muut velat | 2.7 | 117 621,10 | 67 161,41 |
| Siirtovelat | 2.7 | 2 282 900,67 | 3 274 038,62 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 44 414 025,97 | 36 629 070,94 | |
| Vieras pääoma yhteensä | 140 282 025,97 | 177 502 070,94 | |
| Vastattavaa yhteensä | 212 796 305,42 | 240 582 451,93 |
VASTATTAVAA
1 TOIMINTAKERTOMUS 17 – Kestävyysraportti 76 – Kestävyysraportin liitetiedot
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
SISÄLLYS
Emoyhtiön rahoituslaskelma
| EUR | 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024 | |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Liiketappio | -7 287 715,55 | -4 802 630,01 |
| Oikaisut liiketappioon | 997 609,77 | -469 770,63 |
| Käyttöpääoman muutos | 171 301,77 | 370 360,22 |
| Maksetut korot | -9 013 789,03 | -10 078 724,10 |
| Saadut korot | 7 157 771,36 | 5 964 257,24 |
| Saadut osingot | 18 857 302,60 | 28 814 346,58 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 10 882 480,92 | 19 797 839,30 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -16 608,40 | -324 880,13 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti | 3 014,61 | 540 186,28 |
| Sijoitusten myynti | 180 290,02 | |
| Myönnetyt lainat | -17 310 694,20 | -72 284 708,54 |
| Pääomanpalautus tytäryhtiöstä | 29 141 702,30 | |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 38 919 162,23 | 44 482 164,39 |
| Investointien rahavirta | 50 736 576,54 | -27 406 947,98 |
| EUR | 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024 | |
|---|---|---|
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Pitkäaikaisten lainojen nosto konserniyhtiöiltä | 875 000,00 | |
| Pitkäaikaisten konsernilainojen takaisinmaksut | -5 000,00 | -2 000,00 |
| Lainojen nostot | 70 000 000,00 | |
| Lainojen takaisinmaksut | -42 500 000,00 | |
| Konsernitilisaamisten muutos | -14 338 683,83 | -1 453 470,33 |
| Konsernivelkojen muutos | -16 135 823,00 | 3 151 963,05 |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot | ||
| Joukkovelkakirjalainan poismaksu | -15 000 000,00 | |
| Joukkovelkakirjalainan nosto | 15 000 000,00 | |
| Yritystodistukset, liikkeeseen lasku | 5 000 000,00 | |
| Yritystodistukset, lunastukset | -5 000 000,00 | |
| Hybridi-instrumentti, takaisinmaksu | -30 000 000,00 | |
| Saadut konserniavustukset | 3 859 000,00 | 1 550 000,00 |
| Maksetut osingot | -5 977 477,32 | -7 546 951,42 |
| Omien osakkeiden hankinta | -688 174,26 | |
| Omien osakkeiden myynti | 51 031,73 | |
| Rahoituksen rahavirta | -53 286 158,41 | 14 125 573,03 |
| Rahavarojen muutos | 8 332 899,05 | 6 516 464,35 |
| Rahavarat 1.1. | 20 267 049,40 | 13 750 585,05 |
| Fuusioissa siirtyneet rahavarat | 755 403,03 | |
| Rahavarat 31.12. | 29 355 351,48 | 20 267 049,40 |
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET
Laatimisperusta
Aspo Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laadintaa koskevien lakien ja säännösten mukaisesti. Laskentaperiaatteet ovat pysyneet muuttumattomina edelliseen vuoteen verrattuna. Aspo Oyj on Aspo-konsernin emoyhtiö. Tilinpäätöstiedot esitetään täysinä lukuina. Aspo Oyj noudattaa erillistilinpäätöksessään konsernin IFRS-normistoon perustuvia laskentaperiaatteita soveltuvin osin. Alla esitetään ne laatimisperiaatteet, joissa Aspo Oyj poikkeaa konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteista. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa. Tilinpäätöstä laatiessaan yhtiön johto joutuu voimassa olevien määräysten ja hyvän kirjanpitotavan mukaisesti tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöserien arvostukseen ja jaksotukseen. Toteutuvat luvut voivat poiketa tehdyistä arvioista.
Sijoitukset
Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat tytäryhtiöosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon.
Vuokrat
Vuokrat kirjataan kuluiksi vuokra-ajan kuluessa ja ne sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.
Pakolliset varaukset
Pakollisina varauksina on taseessa esitetty eriä, jotka ovat joko sopimusperusteisia tai muuten sitovia velvoitteita, mutta jotka eivät vielä ole realisoituneet. Pakollisten varausten muutokset sisältyvät tuloslaskelmaan.
Osakeperusteiset maksut
Emoyhtiön tilinpäätöksessä osakepalkintakulu kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jolla velvollisuus palkkion maksuun syntyy. Osakepalkintakulu kirjataan pakolliseksi varaukseksi, jos osakkeita ei vielä ole luovutettu. Verovähennysoikeus syntyy, kun osakkeet luovutetaan. Palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana, rahaosuus maksetaan ennakonpidätysverovelvollisuuden täyttämiseksi. Siltä osin, kun palkkio maksetaan yhtiön omina osakkeina, siitä ei synny kirjanpitotapahtumaa.
Tuloverot
Tuloslaskelmaan on tuloveroina kirjattu tilikauden tuloksesta Suomen verosäännösten perusteella lasketut verot huomioiden verotuksessa vahvistetut tappiot aikaisemmilta vuosilta sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Aspo Oyj:n vahvistetuista tappioista 46,1 miljoonaa euroa (42,1), ei ole kirjattu laskennallista verosaamista. Kirjaamaton laskennallinen verosaaminen on 9,2 miljoonaa euroa (8,4).
Hybridi-instrumentti
Hybridi-instrumentti esitetään taseen vieraassa pääomassa ja korot esitetään tuloslaskelman rahoituskuluissa.
Cash pool -järjestelyt
Konsernilla on käytössä ns. konsernitilijärjestelyjä (cash pool -järjestely), jotka mahdollistavat emon ja tytäryhtiöiden tehokkaan varojen hallinnan. Tytäryhtiöiden cash pool -saldot esitetään emoyhtiössä konsernitilisaamisissa tai -veloissa.
Rahoitusvälineiden arvostaminen
Rahoitusjohdannaisten kirjanpitokäsittelyyn sovelletaan kirjanpitolain 5. luvun 2a§:n mukaista käyvän arvon arvostamista, ja niiden käyvän arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelmaan. Rahoitusjohdannaiset on arvostettu tilinpäätöspäivän markkinahintoihin.
ii VUOSI 2025
SISÄLLYS
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
1.1 Liikevaihto
■ LIIKEVAIHTO
| EUR | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 694 702,04 | 704 516,00 |
| Liikevaihdon jakautuminen markkina-alueittain % | ||
| Suomi | 100 | 100 |
1.3 Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot
■ HENKILÖSTÖKULUT
| EUR | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | -2 496 929,95 | -2 042 005,46 |
| Osakesidonnainen kannustinjärjestelmä | -124 492,81 | -17 650,24 |
| Henkilöstörahaston voittopalkkio-osuus | -27 470,82 | -14 020,04 |
| Eläkekulut | -391 074,69 | -376 731,55 |
| Muut henkilöstökulut | -30 502,04 | -4 349,41 |
| Yhteensä | -3 070 470,31 | -2 454 756,70 |
1.2 Liiketoiminnan muut tuotot
■ LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
| EUR | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot | 3 014,61 | 651 773,51 |
| Liiketoiminnan muut tuotot, konserni | 86 166,58 | |
| Vuokrat, konserniyrityksiltä | 425 280,26 | 367 864,10 |
| Muut tuotot | 157 472,14 | |
| Yhteensä | 514 461,45 | 1 177 109,75 |
■ JOHDON PALKAT JA PALKKIOT
| EUR | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtaja palkka | 472 740,00 | 467 696,52 |
| Toimitusjohtaja, osakepalkkio | 51 004,80 | 52 321,54 |
| Toimitusjohtaja, palkkiot | 104 568,75 | 87 117,64 |
| Hallituksen jäsenet, palkkiot | 344 400,00 | 346 714,28 |
| Yhteensä | 972 713,55 | 953 849,98 |
Toimitusjohtajalla on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen, ja eläkeikä määräytyy lakisääteisen työeläkejärjestelmän puitteissa.
■ HENKILÖKUNTA KESKIMÄÄRIN TILIKAUDEN AIKANA
| 2025 | 2024 | |
|---|---|---|
| Toimihenkilöt | 16 | 11 |
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
1.4 Poistot ja arvonalennukset
1.5 Liiketoiminnan muut kulut
■ POISTOT JA ARVONALENNUKSET
| EUR | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Poistot muista pitkävaikutteisista menoista | -18 707,76 | -14 030,46 |
| Poistot muista pitkävaikutteisista menoista, IT-Ohjelmistot | -64 976,04 | |
| Arvonalentumistappiot aineellisista hyödykkeistä | -18 391,71 | |
| Poistot koneista ja kalustosta | -641,10 | |
| Yhteensä | -83 683,80 | -33 063,27 |
■ LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
| EUR | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Vuokrat | -556 160,12 | -497 493,00 |
| Ostetut hallinto-ja asiantuntijapalvelut | -3 874 665,03 | -3 247 225,08 |
| Muut kulut | -1 911 899,78 | -451 717,71 |
| Yhteensä | -6 342 724,93 | -4 196 435,79 |
■ TILINTARKASTAJAN PALKKIOT
| EUR | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Tilintarkastuspalkkiot | 84 963,00 | 84 250,00 |
| Muut palkkiot | 450 000,00 | 72 000,00 |
| Yhteensä | 534 963,00 | 156 250,00 |
Yhtiön tilintarkastaja on tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy. Deloitten palkkiot muista palveluista vuonna 2025 liittyivät Aspon strategisiin projekteihin 0,4 miljoonaa euroa ja tilintarkastajan antamaan rajoitetun varmuuden lausuntoon Aspon kestävyysraportista 0,1 miljoonaa euroa (0,1).
| ii | VUOSI 2025 |
|---|---|
| iii | Toimitusjohtajan katsaus |
| iv-x | Aspo lyhyesti |
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
1.6 Rahoitustuotot ja -kulut
1.7 Tilinpäätössiirrot
■ RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
| EUR | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Rahoitustuotot | ||
| Osinkotuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 18 857 146,60 | 23 214 290,58 |
| Muilta | 156,00 | 56,00 |
| Yhteensä | 18 857 302,60 | 23 214 346,58 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 5 973 122,96 | 4 779 731,66 |
| Takausprovisiot, takauspalvelusta | 611 076,47 | 126 813,40 |
| Kurssivoitto | 18 679,32 | 1 012,55 |
| Muilta | 558 152,56 | 1 150 856,42 |
| Yhteensä | 7 161 031,31 | 6 058 414,03 |
| Rahoitustuotot yhteensä | 26 018 333,91 | 29 272 760,61 |
| Arvonalentumistappiot sijoituksista | ||
| Arvonalentumistappiot osakkeista | -53 159,00 | |
| Arvonalentumistappiot sijoituksista yhteensä | -53 159,00 | |
| Rahoituskulut | ||
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | ||
| Saman konsernin yrityksille | -541 402,65 | -1 834 575,73 |
| Muille | -7 182 610,30 | -8 317 955,08 |
| Yhteensä | -7 724 012,95 | -10 152 530,81 |
| Rahoituskulut yhteensä | -7 724 012,95 | -10 152 530,81 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | 18 294 320,96 | 19 067 070,80 |
■ TILINPÄÄTÖSSIIRROT
| EUR | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Saadut konserniavustukset | 5 080 000,00 | 3 859 000,00 |
| Yhteensä | 5 080 000,00 | 3 859 000,00 |
ii VUOSI 2025
SISÄLLYS
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
SISÄLLYS
2.1 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
■ AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET 2025
| EUR | Aineettomat oikeudet |
Muut pitkävaikut teiset menot |
Aineettomat yhteensä |
Maa-alueet | Rakennukset | Koneet ja kalusto | Muut aineelliset hyödykkeet |
Aineelliset yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 80 769,49 | 390 738,63 | 471 508,12 | 520,00 | 0,0 | 13 315,36 | 18 391,71 | 32 227,07 |
| Lisäykset | 16 608,40 | 16 608,40 | ||||||
| Vähennykset | 0,00 | -6 175,36 | -9 721,25 | -15 896,61 | ||||
| Hankintameno 31.12. | 80 769,49 | 407 347,03 | 488 116,52 | 520,00 | 0,0 | 7 140,00 | 8 670,46 | 16 330,46 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -80 769,49 | -26 343,36 | -107 112,85 | -13 315,36 | -18 391,71 | -31 707,07 | ||
| Vähennysten kertyneet poistot | 0,00 | 6 175,36 | 9 721,25 | 15 896,61 | ||||
| Tilikauden poisto | -83 683,80 | -83 683,80 | 0,00 | 0,00 | 0,00 | |||
| Kertyneet poistot 31.12. | -80 769,49 | -110 027,16 | -190 796,65 | 0,0 | 0,0 | -7 140,00 | -8 670,46 | -15 810,46 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2025 | 0,00 | 297 319,87 | 297 319,87 | 520,00 | 0,00 | 0,00 | 0,00 | 520,00 |
| ■ AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET 2024 EUR |
Aineettomat oikeudet |
Muut pitkävaikut teiset menot |
Aineettomat yhteensä |
Maa-alueet | Rakennukset | Koneet ja kalusto | Muut aineelliset hyödykkeet |
Aineelliset yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 201 058,04 | 77 309,10 | 278 367,14 | 1 907,55 | 12 142,02 | 25 023,56 | 100 878,90 | 139 952,03 |
| Lisäykset | 324 880,13 | 324 880,13 | ||||||
| Vähennykset | -120 288,55 | -11 450,60 | -131 739,15 | -1 387,55 | -12 142,02 | -11 708,20 | -82 487,19 | -107 724,96 |
| Hankintameno 31.12. | 80 769,49 | 390 738,63 | 471 508,12 | 520,00 | 0,00 | 13 315,36 | 18 391,71 | 32 227,07 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -201 058,04 | -21 186,96 | -222 245,00 | -12 142,02 | -24 382,46 | -0,02 | -36 524,50 | |
| Vähennysten kertyneet poistot | 120 288,55 | 8 874,06 | 129 162,61 | 12 142,02 | 11 708,20 | -18 391,69 | 5 458,53 | |
| Tilikauden poisto | -14 030,46 | -14 030,46 | -641,1 | -641,1 | ||||
| Kertyneet poistot 31.12. | -80 769,49 | -26 343,36 | -107 112,85 | 0,00 | -13 315,36 | -18 391,71 | -31 707,07 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2024 | 0,00 | 364 395,27 | 364 395,27 | 520,00 | 0,00 | 0,00 | 0,00 | 520,00 |
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
SISÄLLYS
2.2 Sijoitukset
■ SIJOITUKSET
| EUR | Tytäryritysten osakkeet |
Muut osakkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. 2025 | 111 657 131,12 | 30 067,32 | 111 687 198,44 |
| Vähennykset | -30 829 262,91 | -30 829 262,91 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2025 | 80 827 868,21 | 30 067,32 | 80 857 935,53 |
| Hankintameno 1.1.2024 | 81 657 131,12 | 161 000,45 | 81 818 131,57 |
| Lisäykset/myynnit | 30 000 000,00 | 30 000 000,00 | |
| Osakkeiden arvonalennus | -130 933,13 | -130 933,13 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2024 | 111 657 131,12 | 30 067,32 | 111 687 198,44 |
Tytäryhtiöosakkeiden vähennykset tilikaudella 2025 liittyivät pääosin ESL Shipping Oy:n pääomanpalautukseen 29,1 miljoonaa euroa. Loput muutoksesta 1,7 miljoonaa euroa liittyi siihen, että Aspo Palvelut Oy fuusioitiin raportointikaudella emoyhtiöönsä Aspo Oyj. Tytäryhtiöosakkeiden lisäys 30,0 miljoonaa euroa tilikaudella 2024 johtui ESL Shipping Oy:lle annetun lainan konvertoinnista omaksi pääomaksi.
| Aspo Oyj:n tytäryhtiöt: | Omistusosuus |
|---|---|
| ESL Shipping Oy, Helsinki | 78,57 % |
| Telko Oy, Espoo | 100 % |
| SuHi- Suomalainen Hiili Oy, Helsinki | 100 % |
| Leipurin Oyj, Helsinki | 100 % |
Aspo Oyj myi osuuden ESL Shipping Oy:stä tilikaudella 2024. OP Finland Infrastructuren ja Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman vähemmistösijoitus Aspon tytäryhtiöön ESL Shipping Oy:hyn saatiin päätökseen 28.2.2024. Kauppa toteutui osakeantina, jossa ESL Shipping Oy laski liikkeeseen uusia osakkeita OP Finland Infrastructurelle ja Keskinäiselle työeläkevakuutusyhtiö Varmalle 45,0 miljoonan euron käteisvastiketta vastaan, jolla nämä saivat 21,43 % osuuden ESL Shippingista.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
2.3 Saamiset 2.4 Oma pääoma
■ PITKÄAIKAISET SAAMISET
| EUR | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Lainasaamiset | 80 393 257,28 | 102 001 725,31 |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 80 393 257,28 | 102 001 725,31 |
Lainan korko on viitekorko + 3,3 % marginaali. Lainat kotimaisille yrityksille ovat voimassa toistaiseksi. Muut lainat erääntyvät vuonna 2027.
■ LYHYTAIKAISET SAAMISET
| EUR | 2025 | 2024 | |
|---|---|---|---|
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | |||
| Korkosaamiset | 25 621,91 | 25 698,62 | |
| Konserniavustussaamiset | 5 080 000,00 | 3 859 000,00 | |
| Konsernitilisaamiset | 16 172 239,73 | 1 833 555,90 | |
| Myyntisaamiset | 9 203,49 | ||
| Yhteensä | 21 277 861,64 | 5 727 458,01 | |
| Muut saamiset | 174 927,89 | 153 474,06 | |
| Siirtosaamiset | |||
| Korot | 9 646,57 | ||
| Muut siirtosaamiset | 439 131,73 | 370 984,87 | |
| Muut lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 614 059,62 | 534 105,50 | |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 21 891 921,26 | 6 261 563,51 |
| ■ OMA PÄÄOMA |
||
|---|---|---|
| EUR | 2025 | 2024 |
| Osakepääoma 1.1. | 17 691 729,57 | 17 691 729,57 |
| Osakepääoma 31.12. | 17 691 729,57 | 17 691 729,57 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 4 351 173,64 | 4 351 173,64 |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 4 351 173,64 | 4 351 173,64 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. | 21 131 584,71 | 21 150 592,47 |
| Osakepalkinta | -19 007,76 | |
| Omien osakkeiden hankinta | -688 174,26 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. | 20 443 410,45 | 21 131 584,71 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. | 19 864 687,47 | 9 211 409,83 |
| Osakepalkinta | 70 039,49 | |
| Osingonjako | -5 969 327,09 | -7 540 202,64 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. | 13 895 360,38 | 1 741 246,68 |
| Tilikauden voitto | 16 086 605,41 | 18 123 440,79 |
| Oma pääoma yhteensä | 72 468 279,45 | 63 039 175,39 |
■ LASKELMA JAKOKELPOISEN OMAN PÄÄOMAN MÄÄRÄSTÄ
| EUR | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 20 443 410,45 | 21 131 584,71 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 13 895 360,38 | 1 741 246,68 |
| Tilikauden voitto | 16 086 605,41 | 18 123 440,79 |
| Yhteensä | 50 425 376,24 | 40 996 272,18 |
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
2.5 Pakolliset varaukset
2.6 Pitkäaikainen vieras pääoma
■ PAKOLLISET VARAUKSET
| EUR | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Osakesidonnainen kannustinjärjestelmä | 46 000,00 | 41 205,60 |
| Yhteensä | 46 000,00 | 41 205,60 |
■ PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
| EUR | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Joukkovelkakirjalaina | 15 000 000,00 | |
| Hybridi-instrumentti | 30 000 000,00 | |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 80 000 000,00 | 110 000 000,00 |
| Yhteensä | 95 000 000,00 | 140 000 000,00 |
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Lainat | 868 000,00 | 873 000,00 |
| Yhteensä | 868 000,00 | 873 000,00 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 95 868 000,00 | 140 873 000,00 |
Huhtikuussa 2025 Aspo osallistui Garantian takaamaan ryhmäjoukkovelkakirjalainaan 15 miljoonan euron lainaosuudella. Lainan maturiteetti on viisi vuotta.
Toukokuussa 2025 Aspo ilmoitti käyttävänsä oikeuttaan lunastaa 30 miljoonan euron hybridilainansa. Laina laskettiin liikkeeseen 14.6.2022, ja sen korko oli 8,75 %. Aspo maksoi 16.6.2025 hybridilainan haltijoille lunastushinnan, joka vastasi velkakirjan nimellismäärää ja sille kertynyttä 2,6 miljoonan euron korkoa.
Lokakuussa 2024 Aspo allekirjoitti uuden 60 miljoonan euron luottosopimuksen, jossa lainanantajina ovat OP Yrityspankki Oyj, Nordea Bank Abp ja Danske Bank A/S, Suomen sivuliike. Laina maksetaan takaisin yhdessä erässä vuonna 2027.
Joulukuussa 2024 Aspo uusi 10 miljoonan euron lainan, jossa lainanantajana on LähiTapiola, ja joka olisi erääntynyt vuonna 2027. Uusittu laina maksetaan takaisin yhdessä erässä viiden vuoden laina-ajan lopussa.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
2.7 Lyhytaikainen vieras pääoma
■ LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
| EUR | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta | ||
| Lainat rahalaitoksilta | 30 000 000,00 | |
| Yritystodistukset | 5 000 000,00 | |
| Yhteensä | 30 000 000,00 | 5 000 000,00 |
Aspo Oyj:llä on 80 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma, josta oli raportointipäivänä käytössä 0,0 miljoonaa euroa (5,0).
| EUR | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Rahoitus- ja konsernitili | 12 008 115,80 | 28 149 327,20 |
| Ostovelat | 5 388,40 | 2 154,02 |
| Yhteensä | 12 013 504,20 | 28 151 481,22 |
| Siirtovelat | ||
| Korot | 1 362 667,15 | 2 614 637,46 |
| Henkilöstökulut | 622 636,83 | 493 887,77 |
| Muut | 297 596,69 | 165 513,39 |
| Yhteensä | 2 282 900,67 | 3 274 038,62 |
2.8 Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut
■ VUOKRAVASTUUT
| EUR | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat | 938 176,38 | 695 437,68 |
| Myöhemmin maksettavat | 2 247 495,16 | 2 051 166,67 |
| Yhteensä | 3 185 671,54 | 2 746 604,35 |
■ OMASTA PUOLESTA ANNETUT TAKAUKSET
| EUR | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Takaukset | 117 439,40 | 117 439,40 |
| Yhteensä | 117 439,40 | 117 439,40 |
■ KONSERNIYHTIÖIDEN PUOLESTA ANNETUT TAKAUKSET
| EUR | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Takaukset | 117 241 621,16 | 91 967 735,86 |
| Yhteensä | 117 241 621,16 | 91 967 735,86 |
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
SISÄLLYS
| Tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja kestävyysraportin allekirjoitukset Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän |
Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. |
ii iii iv-x |
VUOSI 2025 Toimitusjohtajan katsaus Aspo lyhyesti |
|
|---|---|---|---|---|
| kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta. Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan |
Espoossa 18. päivänä maaliskuuta 2026 Deloitte Oy Tilintarkastusyhteisö |
1 17 76 |
TOIMINTAKERTOMUS – Kestävyysraportti – Kestävyysraportin liitetiedot |
|
| kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa. Espoossa 18. päivänä maaliskuuta 2026 |
Jukka Vattulainen KHT |
82 83 146 159 163 |
TILINPÄÄTÖS Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Kestävyysraportin varmennuskertomus |
|
| Heikki Westerlund hallituksen puheenjohtaja |
Patricia Allam hallituksen jäsen |
165 166 173 175 |
HALLINNOINTI Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Konsernin hallitus Konsernin johtoryhmä |
|
| Annika Ekman hallituksen jäsen |
Tapio Kolunsarka hallituksen jäsen |
176 | TIETOA SIJOITTAJILLE | |
| Mikael Laine hallituksen jäsen |
Kaarina Ståhlberg hallituksen jäsen |
Tatu Vehmas hallituksen jäsen
Rolf Jansson toimitusjohtaja
Tilintarkastuskertomus
Aspo Oyj:n yhtiökokoukselle
TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Aspo Oyj:n (y-tunnus 1547798-7) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, konsernin laajan tuloslaskelman, laskelman konsernin oman pääoman muutoksista, konsernin rahavirtalaskelman ja konsernitilinpäätöksen liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
- konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti
- tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.5 ja emoyhtiön liitetiedossa 1.5.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
| Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka |
Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa |
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka |
Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa |
ii | VUOSI 2025 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikearvon arvonalentumistestaus Katso Aspo Oyj:n konsernitilinpäätöksen liitetieto 4.3. |
Myyntituottojen tuloutus Katso Aspo Oyj:n konsernitilinpäätöksen liitetieto 3.1. |
iii iv-x |
Toimitusjohtajan katsaus Aspo lyhyesti |
||
| Konsernitilinpäätökseen 31.12.2025 kirjatun liikearvon määrä on yht eensä 46,5 miljoonaa euroa (67,0 miljoona euroa). Johto on suoritta nut liikearvon arvonalentumistestauk sen, jonka tulosten perusteella yhtiö ei ole kirjannut liikearvoon kohdistu via arvonalentumisia tilikauden 1.1. 31.12.2025 aikana. Yhtiön tekemiin liikearvon arvon alentumistestauksiin liittyy merkit tävää johdon käyttämää harkintaa ja arvioita, jotka liittyvät muun muassa seuraaviin käyttöarvolaskelmiin sisäl tyviin olettamiin ja arvioihin: • Rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvioidut tulevaisuudessa tuottamat rahavirrat; Pitkän aikavälin arvioidut • kasvuolettamat; ja • Käytetty diskonttauskorko. Tarkemmat tiedot johdon suorittama |
Suorittamamme tilintarkastuksen yhteydessä olemme arvioineet kriittisesti johdon tekemiä arvioita tulevista rahavirroista, sekä verran neet johdon arvonalentumistestauksessa käyt tämiä arvioita hyväksyttyihin budjetteihin ja ennusteisiin. Olemme arvioineet yhtiön arvon alentumistestauksen prosesseja sekä rahavir talaskelmia, joiden perusteella laskelmat on laadittu. Olemme arvioineet arvonalentumist estauslaskelman laskentateknistä asianmukai suutta. Olemme arvioineet konsernitaseeseen 31.12.2025 kirjatun liikearvon arvostusta tukevaa johdon suorittamaan arvonalentumist estausta: • Arvioimalla ennusteisiin vaikuttavia merkittävimpiä liiketoiminnan kehitykseen liittyviä olettamuksia segmenteittäin; Arvioimalla kasvuennusteita toteutuneeseen • kehitykseen verrattuna; Vertaamalla käytettyjä diskonttokorkoja • ulkopuolisista lähteistä saatuun tietoon; ja • Suorittaneet herkkyysanalyysin pitkän |
Tilikaudella 2025 Aspo-konsernin liikevai hto jatkuvista toiminnoista oli 469,1 mil joonaa euroa (459,5), josta suurin osa muodostuu tavarakaupasta ja loput var ustamoliiketoiminnasta sisältäen mer irahtauksesta sekä Green Coaster -alus ten myynnistä saadut tuotot. Myyntituotot tuloutetaan sillä hetkellä, kun omistukseen liittyvä määräysvalta on siirtynyt ostajalle. Merirahtaus tulou tetaan ajan kuluessa palvelujen suorit tamisen myötä. Tuloutus perustuu kul jetus- tai muihin palvelusopimuksiin. Asiakkaille myytävistä palveluista myyn tituotot tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu. Liikevaihto on konsernissa käytetty kes keinen suorituskyvyn mittari, mikä saat taa luoda kannustimen myyntituottojen ennenaikaiselle tuloutukselle. |
Olemme arvioineet tulouttamiseen liittyviä konsernin tietojärjestelmiä tarkastamalla järjestelmiin pääsyn ja muutostenhallinnan kontrolleja. Myyntituottojen tulouttamiseen liittyvien prosessien läpikäynnin yhteydessä olemme arvioineet kunkin merkittävän myynti tapahtumalajin osalta keskeisten kontrol lien rakenteen toimivuutta sekä arvioineet kyseisten kontrollien toiminnan tehokkuutta. Olemme käyneet läpi liikevaihdon tulou tukseen sovellettavia laskentaperiaatte ita ja käytäntöjä arvioidaksemme vastaako liikevaihdon tuloutusmenettely kansainvälis ten IFRS-tilinpäätösstandardien vaatimuksia. Olemme tarkastaneet tuloutuksen oikea-ai kaisuutta ja määrällistä oikeellisuutta sekä otantaan perustuen, että analyyttisin aineis totarkastustoimenpitein. Osana tuloutusperiaatteiden tarkastusta |
1 17 76 82 83 146 159 163 165 166 173 175 176 |
TOIMINTAKERTOMUS – Kestävyysraportti – Kestävyysraportin liitetiedot TILINPÄÄTÖS Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Kestävyysraportin varmennuskertomus HALLINNOINTI Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Konsernin hallitus Konsernin johtoryhmä TIETOA SIJOITTAJILLE |
| sta liikearvon arvonalentumistestauk sesta ja johdon käyttämistä arvioista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.3. |
aikavälin olettamille sekä käytettyyn diskonttauskorkoon. Olemme varmistaneet, että diskonttokorot • ja pitkän aikavälin kasvuennusteet ovat johdonmukaisia markkinoilta saatavan informaation kanssa. Olemme arvioineet myös tilinpäätöksen liite tiedossa 4.3 esitettyä herkkyysanalyysiä niiden keskeisten tekijöiden osalta, joiden olen nainen muuttuminen voisi johtaa merkittävään liikearvon arvonalentumiseen. |
merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä. | olemme verranneet kirjanpidon myyntitapah tumia näitä vastaavaan sopimus- ja toimi tusdokumentaatioon. Olemme arvioineet konsernitilinpäätöksessä ilmoitettujen tietojen asianmukaisuutta ja riittävyyttä. Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seik koja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme. Konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilin päätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja |
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi
aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
- Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
- Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
-
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
-
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
- Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
- Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valit semana tilintarkastajana 4.5.2020 alkaen yhteensä 6 vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikatsauksen, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikatsauksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilö ity muu informaatio tilinpäätöksen tilintar kastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastuk sessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennais esti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen sii hen sovellettavia säännöksiä lukuun ottama tta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Lau suntomme eivät kata niitä kestävyysraport tia koskevia tietoja, joista säädetään kirjan pitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointi standardeissa.
Jos teemme ennen tilintarkastusker tomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdis tamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on rapor toitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Espoossa, 18. maaliskuuta 2026
Deloitte Oy Tilintarkastusyhteisö
Jukka Vattulainen
KHT
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
165 HALLINNOINTI
166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Aspo Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Aspo Oyj:n (1547798-7) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti raportointikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu
- kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS), sekä
- kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Aspo Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi).
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön kestävyystietojen merkitsemistä koskevien vaatimusten puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) "Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus".
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.
Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Aspo Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
- konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten,
- siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia, sekä
- sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
Luontaiset rajoitteet konsernikestävyysraportin laatimisessa
Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta.
Lisäksi raportoidessaan tulevaisuutta koskevia tietoja ESRS-standardien mukaisesti yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen, sekä laadittava tulevaisuutta koskevat tiedot näiden oletusten pohjalta. Todellinen lopputulos on todennäköisesti erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät usein toteudu odotetulla tavalla.
Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä tieteellinen tieto on epätäydellistä.
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella. Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:
- Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
- Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
- Haastattelimme yhtiön johtoa sekä konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla ja tytäryhtiöissä, sekä organisaation eri tasoilla ja liiketoiminta-alueilla.
- Hankimme haastatteluilla käsityksen kestävyysraportointiprosessista ja yhdistelemiseen liittyvistä yhtiön keskeisistä prosesseista, sisäisistä kontrolleista ja tietojärjestelmistä.
- Perehdyimme konsernikestävyysraportissa esitettyjen tietojen kannalta olennaisiin yhtiön sisäisiin ohjeistuksiin ja toimintaperiaatteisiin.
- Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne konsernikestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota.
- Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin osalta arvioimme yhtiön suorittaman prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-standardien mukaisia.
- Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysraportti olennaisia kestävyysseikkoja koskevat ESRS-standardien vaatimukset olennaisilta osin.
- EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, joilla yhtiö on määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.
Espoossa, 18. maaliskuuta 2026
Deloitte Oy Kestävyystarkastusyhteisö
Jukka Vattulainen KRT
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
Hallinnointi
Aspon päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan keskeistä lainsäädäntöä kuten osakeyhtiö- ja arvopaperimarkkinalakia sekä yhtiöjärjestystä, pörssin sääntöjä ja hallinnointikoodia.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Aspo Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka tavoitteena on kasvattaa omistaja-arvoa pitkäjänteisesti ja vastuullisesti johtaen ja kehittäen omistamiaan liiketoimintoja.
ASPON HALLINNOINTIPERIAATTEET
Aspon päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, arvopaperimarkkinalainsäädäntöä ja julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia säännöksiä, Aspo Oyj:n yhtiöjärjestystä sekä Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja määräyksiä.
Aspo noudattaa 1.1.2025 voimaan tullutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, joka on saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n sivuilta www.cgfinland.fi.
Tämän selvityksen lisäksi Aspo Oyj on julkaissut erillisen toimintakertomuksen vuoden 2025 toiminnasta osana vuosikatsausta 2025. Tätä selvitystä ei päivitetä tilikauden kuluessa, mutta sen sisältämien aihealueiden sekä muu tarpeellinen ja ajantasainen informaatio sijoittajille on saatavilla yhtiön kotisivuilla www.aspo.fi.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä yhtiön tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus ovat saatavilla Aspon kotisivuilla www.aspo.fi.
■ HALLINNOINTI KONSERNIN RAKENNE
Aspo-konsernin emoyhtiö Aspo Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Espoo. Ylin vastuu Aspo-konsernin hallinnosta ja toiminnasta on Aspo Oyj:n toimielimillä, joita ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Ylintä päätösvaltaa käyttävät osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Johtamisesta vastaavat hallitus ja toimitusjohtaja. Hallituksen työtä tukevat sen tarkastusvaliokunta ja henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta. Konsernin johtamisessa toimitusjohtajaa avustaa johtoryhmä.
YHTIÖKOKOUS
Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain yhtiön hallituksen määräämänä ajankohtana ja siinä käsitellään yhtiöjärjestyksen mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat, osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ja hallituksen ehdotukset sekä mahdolliset muut ehdotukset yhtiökokoukselle. Varsinainen yhtiökokous muun muassa vahvistaa tilinpäätöksen, valitsee hallituksen jäsenet, tilintarkastajan sekä kestävyysraportin varmentajan, päättää voitonjaosta sekä hallituksen jäsenten, kestävyysraportin varmentajan ja tilintarkastajan palkkioista.
Osakkeenomistajalla on oikeus osakeyhtiölain mukaisesti saada yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää yhtiökokouskutsuun. Tarpeen niin vaatiessa kutsutaan koolle ylimääräinen yhtiökokous. Hallituksella on myös velvollisuus kutsua ylimääräinen yhtiökokous koolle, mikäli tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joiden omistusosuus on yhteensä vähintään 10 % yhtiön osakkeista, vaativat sitä kirjallisesti tietyn asian käsittelemistä varten.
Yhtiökokoukset kutsuu koolle Aspo Oyj:n hallitus. Kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan julkistamalla kutsu pörssitiedotteella ja yhtiön kotisivuilla aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään 21 päivää ennen kokousta, kuitenkin vähintään
yhdeksän (9) päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Hallitus voi lisäksi harkintansa mukaan julkaista tiedon yhtiökokouksesta yhdessä tai useammassa sanomalehdessä. Lisäksi seuraavat tiedot julkistetaan yhtiön kotisivuilla viimeistään 21 päivää ennen yhtiökokousta:
- osakkeiden ja äänioikeuksien kokonaismäärä osakelajeittain kokouskutsun päivänä
- yhtiökokoukselle esitettävät asiakirjat
- hallituksen tai muun toimivaltaisen elimen päätösehdotus
- asia, joka on otettu yhtiökokouksen asialistalle, mutta josta päätöstä ei ehdoteta tehtäväksi
Yhtiökokouksen päätökset julkaistaan kokouksen jälkeen pörssitiedotteella. Yhtiökokouksen pöytäkirja mahdollisine äänestystuloksineen ja päätöksiin liittyvine liitteineen julkaistaan yhtiön kotisivuilla kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta.
OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNTA
Aspo Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikunnan tehtävänä on valmistella hallituksen jäsenten valintaa ja palkitsemista sekä hallituksen valiokuntien jäsenten palkitsemista koskevat ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle. Aspon osakkeenomistajien nimitystoimikunta koostuu yhtiön neljän suurimman osakkeenomistajan nimeämistä jäsenistä. Lisäksi yhtiön hallituksen puheenjohtaja toimii toimikunnan asiantuntijana.
Vuoden 2025 varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotukset tehneeseen nimitystoimikuntaan ovat kuuluneet suurimpien osakkeenomistajien edustajat: Roberto Lencioni, puheenjohtaja (Vehmaksen suku mukaan lukien AEV Capital Holding Oy, sukupuoli: mies); Gustav Nyberg (Nybergin suku mukaan lukien Oy Havsudden Ab, sukupuoli: mies); Pekka Pajamo (Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, sukupuoli: mies) sekä Karoliina Lindroos (Keskinäinen Eläkeva-
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
165 HALLINNOINTI
166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
kuutusyhtiö Ilmarinen, sukupuoli: nainen). Lisäksi Aspon hallituksen puheenjohtaja Heikki Westerlund on toiminut toimikunnan asiantuntijana.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta kokoontui vuoden 2025 aikana 4 kertaa. Kokouksiin osallistumisprosentti oli 100.
HALLITUS
Aspon hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus. Hallitus on perustanut tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan tukemaan työtään. Hallitus voi tarvittaessa perustaa muita pysyviä tai tilapäisiä valiokuntia.
Aspo Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä. Jäsenistä ja heidän lukumäärästään päättää yhtiökokous. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Vuoden 2025 varsinaisessa yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin seitsemän jäsentä. Jäsenten toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Hallitus on päätösvaltainen, kun joko hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Hallitus pyrkii yksimielisiin päätöksiin, mutta tarvittaessa käsiteltävistä asioita äänestetään ja päätökset tehdään enemmistöpäätöksin. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota puheenjohtaja kannattaa.
Hallitus kokoontuu säännöllisesti ja lisäksi aina tarpeen mukaan.
Hallituksen tehtävät ja vastuut määräytyvät yhtiöjärjestyksen, osakeyhtiölain ja muun soveltuvan lainsäädännön pohjalta. Hallituksen erityisenä tehtävänä on edistää osakkeenomistajien ja yhtiön etua huolehtimalla muun muassa strategisista linjauksista sekä liiketoiminnan ja hallinnon asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa myös siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallitus käsittelee ja päättää kaikki yhtiön kannalta merkittävimmät yhtiön toimintaa koskevat asiat. Hallituksella on toimivalta kaikissa niissä asioissa, jotka eivät lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan kuulu muille hallintoelimille.
Aspo Oyj:n hallitus on vahvistanut kirjallisen työjärjestyksen, jonka mukaisesti hallituksen käsiteltäviä asioita ovat mm:
- Aspo-konsernin strategiset linjaukset ja toimialastrategiat
- konsernirakenne
- yhtiökokoukselle esitettävät asiat
- osavuosikatsaukset ja konsernitilinpäätös
- konsernin toimintasuunnitelmat, budjetit ja investoinnit • liiketoiminnan laajennukset tai supistukset, yritys- ja lii-
- ketoimintakaupat
- konsernin riskienhallinta-, vakuutus- ja rahoituspolitiikka
- konsernin ympäristöpolitiikka
- johdon palkitsemis- ja kannustinjärjestelmät
- toimitusjohtajan nimittäminen
- Aspo-konsernin taloudellisen tilanteen ja rahoitustilanteen seuranta
- yhtiön kestävyysraportointijärjestelmän ja -varmentamisen seuraaminen ja arviointi
Hallitus tekee vuosittain itsearvioinnin toiminnastaan ja työskentelytavoistaan.
Hallituksella oli vuoden 2025 aikana 18 kokousta. Kokouksiin osallistumisprosentti oli 100.
Aspon hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä, ja hallituksen jäsenten enemmistö on riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.
Hallituksen valiokunnat
Hallitus voi asettaa hallituksen työjärjestyksen mukaisesti määräämiään tehtäviä varten valiokuntia tai muita pysyviä tai määräaikaisia elimiä. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee päätökset asioista valiokuntien valmistelun pohjalta. Hallitus valitsee valiokunnan jäsenet ja nimittää puheenjohtajan. Hallitus vahvistaa kullekin valiokunnalle työjärjestyksen, jossa määrätään kyseisen valiokunnan keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet. Kunkin valiokunnan jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Valiokuntien jäsenillä on oltava valiokunnan tehtäväalueen edellyttämä pätevyys. Valiokunnan jäsenten osaamisen, kokemuksen ja näkemysten tulee tukea ammattitaitoista asioiden käsittelyä, avointa keskustelua ja edistää valiokunnan kykyä arvioida sen vastuualueen asioita monipuolisesti.
Tarkastusvaliokunta
Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on mm. valmistella yhtiön taloudellista raportointia ja valvontaa koskevia asioita. Kestävyysraportoinnin sääntelymuutosten myötä tarkastusvaliokunnan tehtävät ovat vuodesta 2024 lähtien sisältäneet myös kestävyysraportointiin liittyviä valvonta- ja seurantatehtäviä.
Tarkastusvaliokunnan muodostavat puheenjohtaja ja vähintään kaksi jäsentä, jotka hallitus valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan. Vuonna 2025 tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimi Kaarina Ståhlberg sekä jäseninä Annika Ekman, Mikael Laine ja Tatu Vehmas.
Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on:
- tilinpäätös-raportointiprosessin seuranta;
- taloudellisen raportointiprosessin valvonta;
- vaihtoehtoisten tunnuslukujen käyttämisen ja esittämisen arviointi;
- sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuuden seuranta koskien myös digitaalista raportointia sekä kestävyysraportointia;
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
- 166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
- 173 Konsernin hallitus
-
sisäisen tarkastuksen suunnitelmien ja raporttien käsittely;
- yhtiön compliance-toiminnon suunnitelmien ja raporttien käsittely;
- yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antaman selvityksen ja muista kuin taloudellisista tiedoista annettavan selvityksen käsittely;
- tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteisen tilintarkastuksen seuranta;
- tilintarkastusyhteisön riippumattomuuden arviointi;
- tilintarkastusyhteisön tarjoamien oheispalvelujen arviointi;
- tilintarkastajan valintaa koskevan päätösehdotuksen valmistelu;
- muu yhteydenpito tilintarkastajaan sääntelyn edellyttämien tehtävien lisäksi;
- lähipiiritoimien seurantaa ja arviointia koskevien periaatteiden määrittely;
- kestävyysraportointiprosessin seuranta;
- digitaalisen raportoinnin ja kestävyysraportointistandardien mukaisesti raportoitavien tietojen tunnistamisen seuraaminen; sekä
- kestävyysraportoinnin varmennuksen toteuttamisen seuraaminen
Tarkastusvaliokunta kokoontuu säännöllisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2025 tarkastusvaliokunta kokoontui 6 kertaa. Kokouksiin osallistumisprosentti oli 96.
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella toimitusjohtajan ja yhtiön muun johdon palkitsemis- ja nimitysasiat sekä muun henkilöstön palkitsemisjärjestelmät. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan muodostavat puheenjohtaja ja kahdesta kolmeen jäsentä, jotka hallitus valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan.
| ■ | HALLITUKSEN JA SEN VALIOKUNTIEN JÄSENTEN OSALLISTUMINEN KOKOUKSIIN 2025 |
|---|---|
| Osallistuminen | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hallituksessa vuodesta |
Valiokuntajäsenyys | Hallitus | Tarkastus - valiokunta |
Henkilöstö- ja palkitsemis valiokunta |
|||
| Heikki Westerlund | 2020 | Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta (pj) | 18/18 | 5/5 | |||
| Mikael Laine | 2016 | Tarkastusvaliokunta | 18/18 | 6/6 | |||
| Patricia Allam | 2021 | Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta | 18/18 | 5/5 | |||
| Annika Ekman | 2024 | Tarkastusvaliokunta | 18/18 | 5/6 | |||
| Tapio Kolunsarka | 2022 | Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta | 18/18 | 4/5 | |||
| Kaarina Ståhlberg | 2023 | Tarkastusvaliokunta (pj) | 18/18 | 6/6 | |||
| Tatu Vehmas | 2018 | Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta sekä tarkastusvaliokunta | 18/18 | 6/6 | 5/5 | ||
Vuonna 2025 henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana toimi Heikki Westerlund ja jäseninä Patricia Allam, Tapio Kolunsarka ja Tatu Vehmas.
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on:
- toimitusjohtajan ja muun johdon nimitysasioiden valmistelu sekä heidän seuraajiensa kartoittaminen;
- toimitusjohtajan ja muun johdon palkkauksen ja muiden taloudellisten etuuksien valmistelu;
- yhtiön palkitsemisjärjestelmiä koskevien asioiden valmistelu;
- toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisen arviointi, sekä huolehtiminen palkitsemisjärjestelmien tarkoituksenmukaisuudesta;
- arvioida ja tehdä suosituksia hallitukselle ohjelmista ja muista kannustinjärjestelmistä, jotka perustuvat osakkeisiin tai osakkeisiin oikeuttaviin erityisiin oikeuksiin;
- muun henkilöstön palkitsemisen ja organisaation kehittämisen suunnittelu;
- palkitsemisraportin valmistelu;
-
hallituksen monimuotoisuusselvityksen laadinta;
-
palkitsemispolitiikan päivitystarpeen ja noudattamisen seuranta (toimitusjohtajan palkitsemisen osalta);
- palkitsemisraporttia koskeviin kysymyksiin vastaaminen yhtiökokouksessa; sekä
- suositella tarpeen mukaan yhtiön hallitukselle neuvonantajaa sekä tehdä ehdotus asiantuntijalle maksettavasta palkkiosta.
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta kokoontuu säännöllisesti vähintään kolme kertaa vuodessa. Vuonna 2025 valiokunta kokoontui 5 kertaa ja kokouksiin osallistumisprosentti oli 95.
Hallituksen puheenjohtaja
Aspo Oyj:n hallituksen puheenjohtajana on toiminut 8.4.2021 alkaen kauppatieteiden maisteri Heikki Westerlund (s.1966). Hallituksen varapuheenjohtajana on 6.4.2022 alkaen toiminut Mikael Laine.
Hallituksen monimuotoisuus
Aspossa hallituksen monimuotoisuus nähdään olennaisena osana vastuullista toimintaa ja menestystekijänä, joka mah-
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
dollistaa Aspon strategisten tavoitteiden saavuttamisen. Hallituksen monimuotoisuus on osana yhteistyökykyistä ja toimivaa hallitusta, joka pystyy vastaamaan yhtiön liiketoimintojen ja strategisten tavoitteiden asettamiin vaatimuksiin sekä tukemaan ja haastamaan yhtiön toimivaa johtoa ennakoivasti ja rakentavasti.
Hallituksen kokoonpanoa koskevan ehdotuksen varsinaiselle yhtiökokoukselle valmistelee ja tekee Aspon osakkeenomistajien nimitystoimikunta. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ottaa hallituksen kokoonpanoa suunniteltaessa huomioon nämä monimuotoisuutta koskevat periaatteet, sekä erityisesti yhtiön liiketoimintojen kulloisetkin tarpeet ja kehitysvaiheet sekä hallituksen valiokuntien edellyttämät osaamisalueet. Hallituksen jäsenten valinnassa keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että hallitus kokonaisuutena tukee Aspon nykyisen ja tulevan liiketoiminnan kehittämistä.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta määrittelee ja arvioi hallituksen jäseneltä vaadittavan osaamisen, tietotaidon ja soveltuvuuden, jotta jäsenellä voidaan olettaa olevan sopiva asiantuntemus ja kokemus tehtävän menestykselliseen hoitamiseen. Nimitystoimikunnan valmistelutyön tavoitteena on varmistaa, että hallitus muodostaa toimivan kokonaisuuden.
Hallituksen monimuotoisuutta tarkastellaan eri näkökulmista. Aspon hallituksen kokoonpanon kannalta olennaisia tekijöitä ovat erityisesti hallituksen jäsenten toisiaan täydentävä osaaminen, koulutus ja kokemus eri markkinoilta, toimialoilta, johtamisesta, eri kehitysvaiheessa olevista liiketoiminnoista sekä jäsenten henkilökohtaiset ominaisuudet. Hallituksen monimuotoisuutta tukee lisäksi muun muassa kokemus kansainvälisestä toimintaympäristöstä sekä ikäjakauman huomioiminen. Naisten ja miesten on oltava hallituksessa tasapuolisesti edustettuna.
Aspon hallituksen jäseneksi valittavalla on oltava tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen. Hallituskokoonpanon valmistelussa huomioidaan myös pitkän aikavälin tarpeet ja seuraajasuunnittelu. Hallituskokoonpanon ja jäsenten lukumäärän on mahdollistettava hallituksen tehtävien tehokas hoitaminen.
Aspon hallituksen jäsenillä on osaamista kaikista kolmesta ESG-osa-alueesta (ympäristö, sosiaalinen vastuu ja hallintotapa) sekä suoraan että välillisesti asiantuntijoiden ja koulutuksen kautta. Hallitus arvioi ja kehittää osaamistaan säännöllisesti koulutuksella, asiantuntijayhteistyöllä ja rekrytoinneilla. Tämä osaaminen kattaa Aspon olennaiset aiheet (E1, S1, G1) ja tukee keskeisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaa.
Monimuotoisuuden arvioidaan toteutuneen vuonna 2025 hyvin. Hallituksessa oli kolme naisjäsentä ja neljä miesjäsentä, eli vähemmän edustettuna olleen sukupuolen prosentuaalinen osuus oli n. 43 % hallituksen jäsenistöstä. Hallituksen ikäjakauma oli laaja; hallituksessa oli edustettuina jäseniä syntymävuosilta 1964–1994. Hallituksen jäsenten työ- ja koulutustaustat olivat moninaiset, ja jäsenillä on keskeistä kokemusta sekä kotimaisesta että kansainvälisestä liiketoiminnasta.
TOIMITUSJOHTAJA
Aspo Oyj:n toimitusjohtajan valitsee hallitus, joka päättää toimitusjohtajalle maksettavasta palkasta ja palkkiosta, pitkän ja lyhyen aikavälin kannustintavoitteista sekä toimitusjohtajasopimuksen muista ehdoista. Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa, jonka hallitus on hyväksynyt. Toimitusjohtaja valitaan tehtäväänsä toistaiseksi.
Aspon toimitusjohtajana toimii diplomi-insinööri, kauppatieteiden maisteri Rolf Jansson (s.1969, sukupuoli: mies). Toimitusjohtaja johtaa ja kehittää konsernin liiketoimintaa ja vastaa operatiivisesta hallinnosta hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Hän esittelee ja raportoi hallitukselle.
Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien määräysten mukaisesti ja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtaja toimii myös tytäryhtiöiden hallitusten puheenjohtajana sekä operatiivisena esihenkilönä Aspon hallinnolle ja alakonsernien toimitusjohtajille. Hän vastaa lisäksi sisäisestä tarkastuksesta sekä konsernin riskienhallinnasta, joita koordinoi talous- ja rahoitusjohtaja.
KONSERNIN JOHTORYHMÄ
Toimitusjohtajaa avustaa konsernin johtoryhmä. Konsernin johtoryhmä vastaa Aspo-konsernin hyväksytyn strategian toteutuksesta konsernitasolla ja liiketoiminnoissa, yhtiön tuloksesta sekä valmistelee konsernin politiikat ja yhteiset käytännöt. Konsernin johtoryhmään kuuluvat konsernin toimitusjohtaja, talousjohtaja, konsernin kehitysjohtaja, lakiasianjohtaja sekä liiketoimintayksiköiden toimitusjohtajat. Konsernin johtoryhmä kokoontuu vähintään kuusi kertaa vuodessa.
PALKITSEMINEN
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkitsemista koskeva palkitsemispolitiikka on vahvistettu yhtiökokouksen toimesta 4.4.2023. Palkitsemispolitiikassa kuvataan hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemista koskevat päätöksentekomenettelyt ja periaatteet, ja se esitetään yhtiökokoukselle joka neljäs vuosi tai aina silloin, kun politiikkaan tehdään muutoksia. Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat, palkkiot ja muut taloudelliset etuudet on selostettu erillisessä palkitsemisraportissa, joka löytyy yhtiön verkkosivuilta osoitteesta www.aspo.fi/palkitseminen.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
TILINTARKASTUS
Riippumattoman ulkopuolisen tilintarkastuksen lakisääteisenä tehtävänä on erityisesti varmistaa, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot yhtiön tilikauden tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous valitsee tilintarkastajan, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Yhtiökokous päättää myös tilintarkastajalle suoritettavan palkkion määrästä ja sen maksuperusteesta. Tilintarkastajan toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajaa vaihdettaessa varsinainen yhtiökokous valitsee tilintarkastajan tarkastusvaliokunnan valmisteleman hallituksen ehdotuksen pohjalta.
Yhtiökokouksen valitsema tilintarkastaja vastaa tarkastustyön ohjeistuksesta ja koordinoinnista koko konsernissa keskitetysti. Tilintarkastaja tarkastaa osana vuosittaista tilintarkastusta yhtiön kirjanpidon ja hallinnon. Lisäksi tilintarkastaja tarkastaa konsernitilinpäätöksen ja muut konserniyritysten keskinäiset suhteet. Tilintarkastaja antaa yhtiön osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen vuositilinpäätöksen yhteydessä. Hallitukselle toimitetaan myös tilintarkastajan mahdollisesti antamat muut raportit ja lausunnot.
Vuoden 2025 yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy:n ja päävastuullisena tilintarkastajana toimi KHT, KRT Jukka Vattulainen. Deloitte Oy:lle kuuluville yhteisöille Suomessa ja ulkomailla maksettiin vuonna 2025 palkkioita Aspo-konsernin yhtiöiden tilintarkastuksesta yhteensä noin 485 600 euroa ja muista palveluista noin 380 000 euroa.
KESTÄVYYSRAPORTIN VARMENNUS
Riippumattoman ulkopuolisen kestävyysraportoinnin varmentajan lakisääteisenä tehtävänä on varmentaa kestävyysraportissa esitettävät tiedot.
Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous valitsee kestävyysraportin varmentajan. Varmentajan tulee olla joko kestävyysraportointitarkastajaksi hyväksytty tilintarkastaja tai kestävyystarkastusyhteisöksi hyväksytty tilintarkastusyhteisö. Yhtiökokous päättää myös kestävyysraportin varmentajalle suoritettavan palkkion määrästä ja sen maksuperusteesta. Kestävyysraportointitarkastajan toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Kestävyysraportointitarkastajaa vaihdettaessa varsinainen yhtiökokous valitsee kestävyysraportointitarkastajan tarkastusvaliokunnan valmisteleman hallituksen ehdotuksen pohjalta.
Vuoden 2025 yhtiökokous valitsi yhtiön kestävyysraportin varmentajaksi Deloitte Oy:n ja päävastuullisena varmentajana toimi KHT, KRT Jukka Vattulainen. Deloitte Oy:lle kuuluville yhteisöille Suomessa ja ulkomailla maksettiin vuonna 2025 palkkioita Aspo-konsernin kestävyysraportoinnin varmentamisesta yhteensä noin 72 000 euroa.
SISÄINEN VALVONTA
Aspon sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa toiminnan kannattavuus ja tehokkuus, luotettava taloudellinen raportointi ja soveltuvien lakien ja määräysten sekä sovittujen käytäntöjen ja toimintaperiaatteiden noudattaminen. Aspon sisäinen valvonta käsittää liiketoimintaprosesseihin sisäänrakennetun valvonnan, konsernin johtamisjärjestelmän ja koko konsernin kattavan taloudellisen raportoinnin valvonnan. Sisäinen valvonta on oleellinen osa yhtiön johtamista, riskienhallintaa ja hallintoa.
Sisäisen valvonnan tavoitteena on saada aikaan riittävä varmuus päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisesta seuraavissa asioissa:
- toiminnan tuloksellisuus ja tehokkuus sekä pääomien hallinta
- taloudellisen ja toiminnallisen tiedon luotettavuus ja eheys
- lakien, määräysten ja sopimusten sekä eettisten periaatteiden ja yhteiskuntavastuun noudattaminen
- omaisuuden ja brändien turvaaminen ja vastuullinen hoitaminen
Vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä kuuluu hallitukselle ja toimitusjohtajalle sekä konsernissa että eri liiketoiminnoissa. Sisäisen tarkastuksen toiminto tukee konsernin ja liiketoiminnan johtoa sisäisen valvonnan tehtävässä ja tavoitteena on antaa Aspon hallitukselle riittävä varmuus sisäisen valvonnan toimivuudesta. Tarkastusvaliokunta seuraa sisäisen valvonnan toimintaa ja tehokkuutta säännöllisesti kokouksissaan, sekä käsittelee sisäisen valvonnan suunnitelmia ja raportteja.
TALOUDELLINEN RAPORTOINTI
Taloudellisen raportoinnin valvonta perustuu liiketoimintaprosessien valvontaan. Taloudelliseen raportointiin käytettävä tieto syntyy liiketoimintaprosessien edetessä ja vastuu tiedon oikeellisuudesta on kaikilla prosessiin osallistuvilla. Talouden raportointiprosessi on hajautettu ja sitä valvoo tarkastusvaliokunta.
Konsernitilinpäätös laaditaan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen IFRS-standardien mukaan. Emoyhtiön ja suomalaisten tytäryhtiöiden tilinpäätökset laaditaan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laadintaa koskevien lakien ja säännösten mukaan. Jokainen erillisyhtiö noudattaa kirjanpidossaan sijaintimaan lainsäädäntöä, mutta raportoi tiedot Aspon antaman laskentaohjeistuksen mukaisesti. Yksittäisillä yrityksillä voi olla oma tilipuitteistonsa, mutta niiden tiedot konsolidoidaan yhteistä tilipuitteistoa noudattaen toimialatasolle, jossa niiden oikeellisuus arvioidaan ja siirre-
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
tään edelleen konsernitasolle. Aspo-konsernin tiedot tarkistetaan ja niiden laatu arvioidaan kuukausittain. Jokaisessa välivaiheessa tiedon laadusta ja sen tuottamisen prosessista vastuussa oleva yksikkö arvioi tiedon oikeellisuutta. Konsernitason tarkistus- ja täsmäytysmekanismit ovat käytössä kuukausittain.
Taloudellista raportointia varten konsernilla on käytössä tarvittavat raportointijärjestelmät, jotka on hajautettu ja joiden käytössä noudatetaan sisäisen valvonnan periaatteita. Asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain konsernin konsolidointi- ja raportointijärjestelmän avulla. Järjestelmä kattaa toteutuma- ja vertailutietojen lisäksi ajantasaiset ennusteet. Aspon hallitus saa vastaavat raportit käyttöönsä kuukausittain. Hallitus arvioi konsernin tilaa ja tulevaisuutta saamansa tiedon perusteella.
Raportoinnin oikeellisuutta ja prosessien toimivuutta arvioi tarkastusvaliokunnan lisäksi riippumaton ulkopuolinen tilintarkastusyhteisö.
SISÄINEN TARKASTUS
Sisäinen tarkastus avustaa hallitusta sen valvontatehtävän hoidossa mm. arvioimalla Aspon toiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi ylläpidetyn sisäisen valvonnan tasoa. Sisäinen tarkastus tukee organisaatiota arvioimalla ja varmistamalla liiketoimintaprosessien, riskienhallinnan sekä johtamisen ja hallinnon toimivuutta.
Sisäisen tarkastuksen toimintaperiaatteet vahvistetaan hallituksen antamissa sisäisen valvonnan periaatteissa. Toiminnan koordinointi kuuluu konsernin lakiasiainjohtajalle, ja toiminnon havainnoista raportoidaan toimitusjohtajalle, tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle. Sisäinen tarkastus on organisoitu konsernin kokoa vastaavaksi ja tarvittaessa hankitaan lisäresursseja ja erikoisosaamista. Tarkastukset perustuvat riskien arviointiin. Tarkastustyön arvioinnin ja varmistuksen kohteena ovat toimintojen tuloksellisuus ja tehokkuus, taloudellisen ja toiminnallisen raportoinnin luotettavuus, toiminnan lainmukaisuus ja varojen turvaaminen.
Tarkastuksista laaditaan kirjallinen raportti, joka jaetaan konsernin toimitusjohtajalle, tarkastettavan alakonsernin ylimmälle johdolle sekä tarkastettavan toiminnon tai yksikön johdolle. Sisäinen tarkastus laatii Aspon hallituksen tarkastusvaliokunnalle vähintään neljännesvuosittain yhteenvetoraportin suoritetuista tarkastuksista, merkittävimmistä havainnoista sekä sovituista toimenpiteistä.
Tarkastusvaliokunta seuraa sisäisen tarkastuksen toimintaa ja tehokkuutta säännöllisesti kokouksissaan, sekä käsittelee sisäisen tarkastuksen suunnitelmia ja raportteja.
Kestävyysraportoinnin sääntelymuutosten myötä Aspo tulee tulevina vuosina integroimaan kestävyysraportoinnin osaksi sen riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen prosesseja.
RISKIENHALLINTA
Riskienhallinnan päämääränä on edistää konsernin tavoitteiden saavuttamista. Riskienhallinnan avulla pyritään etukäteen tunnistamaan ja hallitsemaan potentiaalisia ongelmia sekä tunnistamaan ja hyödyntämään liiketoimintamahdollisuuksia. Riskienhallinta tukee Aspon strategian kehittämistä ja täytäntöönpanoa.
Riskienhallinnan päämääränä on, että Aspossa on:
- Tehokas riskienhallinnan ohjausmalli sekä siihen liittyvät prosessit ovat integroituna Aspon liiketoiminnan johtamiseen;
- Johdolla on käytössään laadukasta ja ajantasaista tietoa liiketoimintaan liittyvistä riskeistä ja niiden hallintatoimenpiteistä päätöksenteon tukena;
-
Riskien ja yllättävien tapahtumien toteutumisen todennäköisyyttä sekä vaikutuksia taloudelle ja maineelle pystytään tehokkaasti pienentämään;
-
Riskienhallintatoimenpiteet ja valitut kontrollitoimenpiteet perustuvat Aspon riskinottohalukkuuteen ja riskinkantokykyyn; ja
- Yhteistyö riskienhallinnassa on tehokasta Aspon eri toimintojen välillä.
Vastuu riskienhallinnasta on konsernin ja liiketoimintojen johdolla. Johto vastaa riittävien toimenpiteiden määrittämisestä, toteuttamisesta sekä toimenpiteiden toteutumisen seurannasta osana normaalia toiminnan ohjausta. Riskienhallintaa koordinoi konsernin talous- ja rahoitusjohtaja, joka raportoi toimitusjohtajalle.
Tarkastusvaliokunta seuraa riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta, sekä käsittelee riskienhallintatoiminnon suunnitelmia ja raportteja.
Jokaiselle toimialalle on erillinen riskienhallintaohjelma. Liiketoiminnan riskejä ja niiden hallintaa käsitellään säännöllisesti liiketoimintojen johtoryhmissä. Konsernin yhteiset toiminnot huolehtivat siitä, että niiden vastuulla oleviin prosesseihin sisällytetään riittävät riskien arviointi- ja raportointimenettelyt. Konsernin hallinto vastaa konsernitason vakuutusohjelmista.
Jokaiselle toimialalle ominaiset riskit tunnistetaan liiketoimintayksiköissä, niitä arvioidaan liiketoimintojen johtoryhmissä ja niistä raportoidaan liiketoimintojen hallituksille sekä tarvittaessa Aspon hallitukselle tai tarkastusvaliokunnalle.
Riskejä arvioidaan jatkuvasti ja niiden hallintaa käsitellään toimialayhtiöiden johdossa. Riskiarvioinnit päivitetään Aspon johtamiskäytännön mukaisesti ja keskeiset tulokset esitetään neljännesvuosittain julkaistavissa osavuosikatsauksissa.
Rahoitusriskit ja rahoituksen riskienhallinnan periaatteet ja organisaatio on kuvattu tilinpäätöksen liitetiedoissa.
Aspon vuosi 2025 | 171
ii VUOSI 2025
SISÄLLYS
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
LÄHIPIIRILIIKETOIMET
Aspo noudattaa lähipiiritoimiin liittyvää lainsäädäntöä, Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia sekä Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita. Näihin perustuen Aspon on arvioitava ja seurattava liiketoimia, jotka se tekee lähipiirinsä kanssa ja myös huolehdittava siitä, että päätöksenteossa mahdolliset eturistiriidat tulevat asianmukaisesti huomioon otetuiksi. Aspo ylläpitää lähipiiriin kuuluvista osapuolista luetteloa ja tarkistaa mahdolliset muutokset vähintään kerran vuodessa. Pääsääntöisesti lähipiiriliiketoimet, jotka ovat Aspon kannalta olennaisia ja jotka poikkeavat tavanomaisista markkinaehdoista, ovat kiellettyjä. Hallitus arvioi lähipiiriliiketoimia ja voi harkintansa mukaan hyväksyä poikkeavan lähipiiritoimen. Tällaisessa tilanteessa Yhtiö kartoittaa lähipiirin ja toimeenpanee soveltuvan lainsäädännön mukaisen prosessin lähipiiriliiketoimen asianmukaisuuden arvioimiseksi. Olennainen ja tavanomaisesta liiketoiminnasta tai markkinaehdoista poikkeava lähipiiriliiketoimi raportoidaan aina päätöksentekomenettelyineen tilinpäätöksessä. Aspon lähipiiriliiketoimet on selostettu konsernintilinpäätöksen liitetiedossa 5.3 Lähipiiri ja johdon palkitseminen. Lähipiiriliiketoimet eivät ole yhtiön kannalta olennaisia eivätkä poikkea yhtiön tavanomaisesta liiketoiminnasta ja ne on tehty tavanomaisin markkinaehdoin.
SISÄPIIRIHALLINTO
Aspo-konsernissa noudatetaan Markkinoiden väärinkäyttöasetusta (EU N:o 596/2014) ja sen nojalla annettua sääntelyä sekä muita soveltuvia ohjeita, mukaan lukien Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta.
Aspo Oyj:n pysyvään sisäpiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet, konsernin johtoryhmä, tilintarkastaja sekä muut henkilöt, joilla on säännöllinen pääsy sisäpiiritietoon. Aspo Oyj:n johtotehtävissä toimiviin henkilöihin kuuluvat hallituksen ja
konsernin johtoryhmän jäsenet. Lisäksi Aspo perustaa ja ylläpitää tarpeen mukaan hankekohtaisia sisäpiirirekistereitä sisäpiirihankkeiden valmisteluun osallistuvista henkilöistä. Aspon johtotehtävissä toimivia henkilöitä ja pysyviä sisäpiiriläisiä koskee 30 päivän suljettu ikkuna ennen osa- ja puolivuosikatsauksen sekä tilinpäätöksen julkistamista. Suljetun ikkunan aikana liiketoimet Aspon osakkeilla ja muilla rahoitusvälineellä omaan tai kolmannen lukuun ovat kiellettyjä. Hankekohtaiseen sisäpiirirekisteriin merkityt henkilöt eivät myöskään saa käydä kauppaa yhtiön liikkeelle laskemilla arvopapereilla hankkeen voimassaoloaikana. Aspon johtotehtävissä toimivien ja heidän lähipiiriinsä kuuluvien henkilöiden on ilmoitettava yhtiön rahoitusvälineisiin liittyvät liiketoimensa yhtiölle ja Finanssivalvonnalle.
Sisäpiiriasioiden ohjauksesta ja valvonnasta vastaa konsernin lakiasiainjohtaja. Aspo Oyj:n sisäpiirirekisteriä sekä hankekohtaisia sisäpiirirekistereitä ylläpidetään Insider Elements-palvelussa, joka on Euroclear Finlandin asiakkailleen tarjoama sovelluspalvelu sisäpiirihallintoon kuluvien rekistereiden ylläpitämiseksi.
Aspo Oyj Hallitus
18.3.2026
SISÄLLYS
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
ANNIKA EKMAN
Kauppatieteiden maisteri
Konsernin hallitus
31.12.2025
Kauppatieteiden maisteri s. 1966
Sukupuoli: mies Hallitusammattilainen Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2021 Hallituksen jäsen vuodesta 2020 Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja vuodesta 2021 Tarkastusvaliokunnan jäsen vuonna 2020
Hallituksen jäsen, Duuri Group Oy 2018– Hallituksen jäsen, Marinetek Group Oy 2021– Hallituksen jäsen, Oras Invest Oy 2022– Hallituksen puheenjohtaja, Oriola Oyj 2023– Hallituksen puheenjohtaja, Kvanted Oy 2023–
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
OMISTUS
Aspon osakkeita 31.12.2025: 15 000 kpl, 0,05 % osakekannasta, lähipiiriyhtiö Heiwes Oy:n omistuksessa: 20 000 kpl, 0,06 % osakekannasta.
Ei osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin perustuvia omistuksia tai oikeuksia.
Sukupuoli: mies Hallituksen jäsen vuodesta 2016 Tarkastusvaliokunnan jäsen vuodesta 2016
Toimitusjohtaja, Royal Caribbean Group Finland, 2025– Strategiajohtaja, Cargotec Oyj, 2014–2025
OMISTUS Aspon osakkeita 31.12.2025: 20 000 kpl, 0,06 % osakekannasta.
Ei osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin perustuvia omistuksia tai oikeuksia.
Sukupuoli: nainen Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen vuodesta 2024
PATRICIA ALLAM
Kauppatieteiden maisteri,
MBA (IMD) s. 1985
Fastned B.V. - Rahoitus- ja Sijoittajasuhdejohtaja, 2023–
Riippumaton yhtiöstä, riippuvainen merkittävistä osakkeenomistajista.
OMISTUS Aspon osakkeita 31.12.2025: 6 371 kpl, 0,02 % osakekannasta, lähipiiriyhtiö Havsudden Oy Ab:n omistuksessa: 3 412 941 kpl, 10,86 % osakekannasta.
Ei osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin perustuvia omistuksia tai oikeuksia.
Sukupuoli: nainen s. 1977
Tarkastusvaliokunnan jäsen vuodesta 2024 Sijoitusjohtaja, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, 2025–
Hallituksen jäsen vuodesta 2024
Hallituksen jäsen: Cinia Oy Nimitysvaliokunnan jäsen: Orion Oyj Sijoitusvaliokunnan jäsen: Liikesivistysrahasto, ITLA
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
OMISTUS Aspon osakkeita 31.12.2025: ei omistuksia.
Ei osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin perustuvia omistuksia tai oikeuksia.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
- 166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
- 173 Konsernin hallitus
- 175 Konsernin johtoryhmä
176 TIETOA SIJOITTAJILLE
Hallituksen puheenjohtaja, Brandt Group Ltd Oy,
2025– Hallituksen varapuheenjohtaja, Aalto-yliopiston kauppatieteiden ylioppilaiden säätiö sr 2025–
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
Hallituksen jäsen vuodesta 2021
Tarkastusvaliokunnan jäsen 2021–2024
Konsernin hallitus
31.12.2025
kauppatieteiden maisteri
TAPIO KOLUNSARKA
Sukupuoli: mies Hallituksen jäsen vuodesta 2022 Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen vuodesta 2022
Toimitusjohtaja, Insta Group Oy, 2023– Hallituksen jäsen, Aidian Oy 2023– Hallituksen jäsen, Millog Oy 2023– Hallituksen jäsen, Senop Oy 2023–
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
OMISTUS Aspon osakkeita 31.12.2025: ei omistuksia.
Ei osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin perustuvia omistuksia tai oikeuksia.
s. 1966
Sukupuoli: nainen Hallituksen jäsen vuodesta 2023 Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja vuodesta 2023
Johtaja, lakiasiat ja yritysjärjestelyt, Posti Group Oyj, 2016– Hallituksen jäsen ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja (2016–), Vaisala Oyj
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
OMISTUS Aspon osakkeita 31.12.2025: 4 000 kpl, 0,01 % osakekannasta.
Ei osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin perustuvia omistuksia tai oikeuksia.
Kauppatieteiden kandidaatti
TATU VEHMAS
s. 1994
Sukupuoli: mies Hallituksen jäsen vuodesta 2018 Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen vuodesta 2019 Tarkastusvaliokunnan jäsen vuodesta 2020 ja vuosina 2018–2019
Hallituksen puheenjohtaja: SensorFu Oy 2024– Hallituksen puheenjohtaja: AEV Capital Holding Oy, 2020– Toimitusjohtaja, TAAVi Capital Oy, 2020–
Riippumaton yhtiöstä, riippuvainen merkittävistä osakkeenomistajista.
OMISTUS
Aspon osakkeita 31.12.2025: ei omistuksia, lähipiiriyhtiö AEV Capital Holding Oy:n omistuksessa: 3 296 344 kpl, 10,49 % osakekannasta.
Ei osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin perustuvia omistuksia tai oikeuksia.
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
176 TIETOA SIJOITTAJILLE
Diplomi-insinööri, s. 1975
KARRI KIVI
s. 1974
Kauppatieteiden maisteri
Konsernin johtoryhmä
31.12.2025
Diplomi-insinööri, kauppatieteiden maisteri s. 1969
Sukupuoli: mies Toimitusjohtaja, Aspo Oyj, 2021–
Aspon osakkeita 31.12.2025: 100 000 kpl, 0,32 % osakekannasta.
Sukupuoli: mies Toimitusjohtaja, ESL Shipping Oy, 2013–
Aspon osakkeita 31.12.2025: 73 577 kpl, 0,23 % osakekannasta
Sukupuoli: mies
Sukupuoli: mies Talous- ja rahoitusjohtaja, CFO, Aspo Oyj, 2024–
Aspon osakkeita 31.12.2025: 19 106 kpl, 0,06 % osakekannasta.
Toimitusjohtaja, Leipurin Oyj, 2023–
Aspon osakkeita 31.12.2025: 3 000, 0,01 % osakekannasta
ERKKA REPO
s. 1970
Sukupuoli: nainen Johtaja (SVP), lakiasiat ja vastuullisuus, Aspo Oyj, 2022–
Aspon osakkeita 31.12.2025: 3 000 kpl, 0,01 % osakekannasta.
Sukupuoli: mies Toimitusjohtaja, Telko Oy, 2019– s. 1973
Aspon osakkeita 31.12.2025: 61 000 kpl, 0,19 % osakekannasta.
Sukupuoli: mies Kehitysjohtaja (SVP), Aspo Oyj, 2024–
Aspon osakkeita 31.12.2025: 2 000 kpl, 0,006 % osakekannasta
ii VUOSI 2025
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
SISÄLLYS
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
- 166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
- 173 Konsernin hallitus
- 175 Konsernin johtoryhmä
Tietoa sijoittajille
ASPO OYJ:N SIJOITTAJASUHTEET
Aspo Oyj:n tiedonantopolitiikassa kuvataan keskeisimmät periaatteet ja menettelytavat, joiden mukaisesti yhtiö kommunikoi pääomamarkkinoiden ja tärkeimpien sidosryhmiensä kanssa. Tiedonantopolitiikka löytyy yhtiön kotisivuilta.
Aspon sijoittajaviestinnän keskeiset periaatteet ovat avoimuus, täsmällisyys ja tasapuolisuus. Aspo tapaa ja pyrkii aktiivisesti vuoropuheluun pääomamarkkinoiden sekä median edustajien kanssa. Viestinnän tavoitteena on tukea Aspon osakkeen oikeaa arvonmuodostusta välittämällä pääomamarkkinoille oikeaa, riittävää ja oleellista tietoa yhtiön toiminnasta, strategiasta, tavoitteista, toimintaympäristöstä ja taloudellisesta tilasta.
Aspon sijoittajaviestintä johtaa sijoittajille ja analyytikoille suunnattujen pääomamarkkinapäivien ja muiden tapahtumien järjestelyjä sekä analysoi markkinatietoa ja sijoittajapalautetta Aspon johdon ja hallituksen käyttöön.
HILJAINEN KAUSI
Aspo noudattaa 30 päivän pituista hiljaista jaksoa ennen tulostiedotteidensa julkistamista. Tänä aikana yhtiö ei kommentoi sen taloudellista tilaa, tulevaisuuden näkymiä eikä ennusteita. Yhtiö ei tällöin myöskään tapaa sijoittajia, analyytikoita tai lehdistön edustajia tilaisuuksissa, joissa keskustellaan näistä asioista.
MUU SIJOITTAJATIETO
Aspon kotisivuilla osoitteessa www.aspo.fi on saatavilla myös muuta monipuolista sijoittajatietoa kuten ajankohtaisimmat osaketiedot ja Aspoa seuraavien analyytikoiden suositukset ja analyysiraportit sekä konsensusennusteet. Kotisivuilta voi myös tilata kaikki yhtiön tiedotteet sähköpostiinsa.
YHTIÖKOKOUS
Aspo Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2026 pidetään 17.4.2026 Helsingissä. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua ja halutessaan äänestää ennakkoon. Ohjeet yhtiökokoukseen liittyen julkaistaan yhtiökokouskutsussa. Valtakirja- ja äänestysohjemallit sekä tarkemmat ohjeet valtuutuksen tekemisestä tulevat saataville yhtiön kotisivuille. Kaikki lisätiedot yhtiökokouksesta ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan osoitteessa www. aspo.com/fi/hallinnointi/yhtiokokous.
OSINGONMAKSU
Aspon osinkopolitiikan mukaan Aspon osinkojen kasvu perustuu positiiviseen kannattavuuskehitykseen, ja tavoitteena on jakaa vuosittain enintään 50 % nettovoitosta osinkona. Tavoitteena on lisätä osinkojen määrää asteittain ja ottaa samalla huomioon strategisesti ensisijaisten kasvualoitteiden rahoitustarpeet.
Hallitus ehdottaa 17.4.2026 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2025 jaetaan osinkoa 0,25 euroa osakkeelta ja ettei Aspo Oyj:n hallussa oleville omille osakkeille makseta osinkoa. Ehdotettu osinko on 49 % Aspon vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta vuonna 2025. Osinko ehdotetaan maksettavaksi yhdessä erässä.
Osinko, 0,25 euroa osakkeelta, ehdotetaan maksettavaksi osakkeenomistajille, jotka ovat merkittyinä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon täsmäytyspäivänä 21.4.2026. Hallitus ehdottaa, että osingon maksupäivä olisi 28.4.2026.
TALOUDELLINEN TIEDOTTAMINEN 2026
- tilinpäätöstiedote julkaistiin 16.2.2026
- tilinpäätös ja toimintakertomus sekä vuosikatsaus vuodelta 2025 julkaistiin viikolla 13
- osavuosikatsaus 1–3/2026 julkaistaan maanantaina 27.4.2026
- puolivuosikatsaus 1–6/2026 julkaistaan maanantaina 3.8.2026
- osavuosikatsaus 1–9/2026 julkaistaan maanantaina 2.11.2026
Aspon taloudellinen informaatio julkaistaan yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.aspo. fi. Kotisivuilta löytyvät tilinpäätös ja toimintakertomus, vuosikatsaus, osavuosikatsaukset, puolivuosikatsaus ja pörssitiedotteet suomeksi ja englanniksi.
OSAKKEEN PERUSTIEDOT
- Pörssilistaus: Nasdaq Helsinki Oy
- Toimialaluokitus: teollisuustuotteet ja -palvelut
- Ryhmä: keskisuuret yritykset
- Kaupankäyntitunnus: ASPO
- ISIN-koodi: FI0009008072
YHTEYSTIEDOT
Aspoa koskeviin sijoittajakysymyksiin vastaa:
Toimitusjohtaja Rolf Jansson puh. +358 400 600 264 [email protected]
Talous- ja rahoitusjohtaja Erkka Repo puh. 040 5827 971 [email protected]
ii VUOSI 2025
SISÄLLYS
- iii Toimitusjohtajan katsaus
- iv-x Aspo lyhyesti
1 TOIMINTAKERTOMUS
82 TILINPÄÄTÖS
- 83 Konsernitilinpäätös
- 146 Emoyhtiön tilinpäätös
- 159 Tilintarkastuskertomus
- 163 Kestävyysraportin varmennuskertomus
165 HALLINNOINTI
Aspo luo arvoa omistamalla ja kehittämällä liiketoimintoja pitkäjänteisesti ja vastuullisesti. Aspon liiketoiminnot – ESL Shipping ja Telko mahdollistavat tulevaisuudenkestäviä valintoja asiakkaille lukuisilla teollisuudenaloilla. Aspo perustettiin vuonna 1929, ja nykyään meillä on noin 650 asiantuntijaa maalla ja merellä. Pohjoismaat ovat kotimarkkinamme, mutta palvelemme asiakkaitamme maailmanluokan ratkaisuilla yhteensä 18 maassa ympäri Eurooppaa sekä muutamissa Aasian maissa. Aspo on listattu Nasdaq Helsingissä, ja yhtiön pääkonttori on Espoossa.
Aspo – Sustainable value creation