Itämereltä Siperiaan. Huippuvuorilta Mustallemerelle.

Vuosikertomus 2010

Johtavat brändit erikoisosaamista vaativilla toimialoilla

ESL Shipping on kuivia irtolasteja kuljettava varustamo, joka huolehtii asiakkaidensa tehokkaasta raaka-aineiden saannista ympäri vuoden, vaikeissakin olosuhteissa.

Asiakkaat

Keskeisiä asiakkaita ovat terästeollisuuden yritykset ja energiantuottajat. Tärkeiden raaka-ainekuljetusten myötä ESL Shipping on olennainen osa asiakkaidensa arvoketjua. Varustamo tarjoaa myös merenkulkuun liittyviä palveluita kuten lastinkäsittelyä sekä merellä että satamissa.

Vahvuudet

Varustamon jäävahvisteiset ja itsepurkavat alukset on suunniteltu varta vasten Itämeren vaativiin olosuhteisiin. Riittävän suuri ja keskenään vaihtokelpoinen laivasto varmistaa asiakkaiden joustavan ja luotettavan palvelun sekä tehokkaan operoinnin.

Leipurin toimittaa elintarviketeollisuuden raaka-aineita ja koneita. Se palvelee asiakkaitaan tuotantoprosessin kaikissa vaiheissa, aina tuotekehityksestä toiminnan tehostamiseen.

Asiakkaat

Asiakkaita ovat leipomoteollisuuden sekä meijeri-, liha- ja valmisruokateollisuuden yritykset. Leipurin toimittaa sekä omaan tuotekehitykseen perustuvia Leipurin-tuotemerkin raaka-aineita että tunnettujen kansainvälisten päämiesten raaka-aineita ja koneita.

Vahvuudet

Leipurin on maailmanlaajuisesti yksi harvoista sekä raaka-aineita että koneita toimittavista yrityksistä. Kokonaispalveluun kuuluu myös asiakkaiden tuotekehityksen auttaminen: osaamista voidaan hyödyntää esimerkiksi uusien reseptien suunnittelussa ja tuoteominaisuuksien kehittämisessä.

Telko on teollisuuden tarvitsemien kemikaalien ja muoviraaka-aineiden asiantuntija. Sen palvelut kattavat niin hankinnan, jakelun, teknisen tuen kuin tuotantoprosessien kehittämisen.

Asiakkaat

Asiakkaita ovat muoveissa muun muassa pakkausteollisuus, sähköja elektroniikkateollisuus sekä kuluttajatuotteiden muoviosia valmistavat yritykset. Kemikaaleissa asiakkaita ovat maali-, paino-, pakkaus- ja kemianteollisuuden yritykset. Telko toimittaa tunnettujen kansainvälisten päämiesten tuotteita.

Vahvuudet

Telkolla on laaja tuotevalikoima sekä vahvaa asiantuntemusta asiakkaiden tuotantoprosesseissa vaadittavista raaka-aineista. Tehokas logistiikka koostuu maailmanlaajuisista hankinnoista sekä nopeat ja räätälöidyt toimitukset varmistavista paikallisista varastoista.

Kaukomarkkinat on erikoistunut energiatehokkuutta parantaviin tuotteisiin ja palveluihin. Yritys auttaa asiakkaitaan tehostamaan prosesseja ja karsimaan kustannuksia.

Asiakkaat

Energiatuotteissa asiakkaita ovat energialaitokset, prosessiteollisuuden yritykset, rakennusyhtiöt, asunto-osakeyhtiöt, pk-yritykset sekä jälleenmyyjät. Yritys toimittaa myös turvallisuus- ja digitaalituotteita vaativaan ammattikäyttöön.

Vahvuudet

Kaukomarkkinoiden toiminta perustuu alan parhaiden yhtiöiden tuotteisiin ja omien asiantuntijoiden kykyyn ja haluun parantaa asiakkaiden toimintaa ja tehokkuutta. Yrityksen päämiessuhteet ovat pitkäkestoisia ja perustuvat vahvaan luottamukseen.

Aspon liiketoiminta tapahtuu konsernin omistamissa neljässä tytäryhtiössä. Niillä kaikilla on hyvin keskeinen asema vaativien business-to-business -asiakkaidensa arvoketjuissa. Kaikkien tavoitteena on olla toimialansa markkinajohtaja. Se onnistuu rakentamalla kestäviä, vahvaan osaamiseen ja kumppanuuteen perustuvia asiakassuhteita.

Tunnusluvut			Osuus Aspon liikevaihdosta	Liikevaihdon maantieteellinen jakauma
	2010	2009
Liikevaihto, M€	32,5	36,4		Suomi 79 %
Liikevoitto, M€	0,6	0,5	8 %	Puola 11 %
Henkilöstö 31.12.	91	90		Kaukoitä 10 %

Aspo on monialayhtiö, joka omistaa ja kehittää alojensa vahvimpia yrityksiä. Toimimme Pohjois-Euroopassa ja idän kasvumarkkinoilla: Itämereltä Siperiaan, Huippuvuorilta Mustallemerelle.

Aspon vuosikertomus 2010

Aspo lyhyesti
Toimitusjohtajan katsaus
Monialayhtiö Aspo
ESL Shipping
Leipurin
Telko
Kaukomarkkinat
Aineeton pääoma
Corporate Governance
Tiedotekooste

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös, IFRS
Konsernin tuloslaskelma
Konsernitase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Konsernin tunnusluvut Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
Emoyhtiön tuloslaskelma
Emoyhtiön tase
Emoyhtiön rahavirtalaskelma
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä
Tilintarkastuskertomus
Tietoa sijoittajille

Aspo omistaa ja kehittää alojensa vahvimpia yrityksiä

Aspo on monialayhtiö, joka omistaa ja kehittää alojensa vahvimpia yrityksiä. Tytäryritykset ESL Shipping, Leipurin, Telko ja Kaukomarkkinat toimivat omilla brändeillään ja luovat arvoa asiakkailleen. Aspo vastaa puolestaan konsernina siitä, että tytäryhtiöiden muodostama kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa ja tuottaa arvoa Aspon osakkeenomistajille.

Aspo kehittää liiketoimintojaan ja konsernirakennettaan pitkäjänteisesti. Työssä hyödynnetään konsernin vahvaa taloudellista ja aineetonta pääomaa. Aspo toimii Pohjois-Euroopassa ja idän kasvumarkkinoilla.

	Tulos/osake €
		0,40
09		0,33
08		0,60
07		0,59
06		0,32

Osinko/osake €

Osuus Aspon liiketoimintojen liikevoitosta

Tunnusluvut	2010	2009
Liikevaihto, M€	395,9	329,4
Liikevoitto, M€	17,9	15,3
Osuus liikevaihdosta, %	4,5	4,6
Voitto ennen veroja, M€	14,1	11,7
Osuus liikevaihdosta, %	3,6	3,6
Tulos/osake, €	0,40	0,33
Laimennettu tulos/osake, €	0,41	0,33
Oma pääoma/osake, €	2,63	2,59
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI)	12,7	11,1
Oman pääoman tuotto, % (ROE)	15,2	13,0
Omavaraisuusaste, %	33,2	34,6
Nettovelkaantumisaste, %	101,5	87,9
Henkilöstö 31.12.	712	717

Aspon taloudelliset tavoitteet

Liikevoittoprosentti on keskimäärin lähempänä kymmentä kuin viittä.
Sijoitetun ja oman pääoman tuotto on keskimäärin yli 20 prosenttia.
Osinkona jaetaan keskimäärin vähintään puolet vuoden tuloksesta.

Monialaisuudesta vakautta ja vaurautta

Vuosi 2010 oli Aspolle hyvä. Korjaamme nyt vuoden 2008 yrityskaupan onnistuneen integroinnin satoa. Olemme saavuttaneet ne tavoitteet, joita yritysostolle asetimme. Aspo on nyt entistä tasapainoisempi kokonaisuus: aito monialayritys, jonka kaikilla toimialoilla on loistavat edellytykset vahvistaa asemaansa.

Viime vuoden kohokohtia olivat määrätietoinen etenemisemme idän kasvumarkkinoilla sekä varustamon uuteen kokoluokkaan nostava laivatilaus. Kasvumarkkinoilla eteneminen on suhteellisen pääomakevyttä. 60 miljoonan euron alusinvestointi taas on esimerkki vakiintuneen toiminnan voimallisesta vahvistamisesta.

Venäjällä ja muilla idän kasvumarkkinoilla olemme kehittäneet liiketoimintoja alusta asti paikallisesta näkökulmasta. Paikallinen erikoisosaaminen liitettynä suomalaisen pörssiyhtiön läpinäkyvään toimintaan on länsimaisille päämiehille hyvin kiinnostava yhdistelmä. Paikallisille asiakkaillemme taas edustamme korostetusti läntistä osaamista ja teknologiaa. Tämä toimintamalli on ollut meille hyvin menestyksekäs.

ESL Shipping toimi vuonna 2010 väliaikaisesti pienemmällä aluskannalla. Kapasiteettia jouduttiin vuokraamaan, mikä kasvatti varustamon kuluja. Terästeollisuuden kuljetukset palasivat talouskriisiä edeltäneelle tasolle – varustamo on myös tehnyt pitkäaikaisia sopimuksia alan tulevista raaka-ainekuljetuksista.

Koreasta tilatut uudet supramax-alukset ja vuoden 2011 alkupuoliskolla valmistuva uusi Eira-luokan alus nostavat varustamon kuljetuskapasiteettia 50 prosentilla. Tulevaisuus näyttää hyvältä, sillä ESL Shippingin liikevaihto ja kannattavuus seuraavat suurelta osin kapasiteetin kehitystä.

Leipurin eteni vahvasti kasvumarkkinoilla. Yrityksen strategian ytimessä ovat koeleipomot ja niissä tapahtuva asiakkaiden tuotekehitys. Tämä tukee leipomoraaka-aineiden myyntiä, jolla vuonna 2010 tehtiin vahva tulos. Vuoden jälkipuoliskolla myös konemyynnin tilauskanta koheni. Yritys on nyt leipomoraaka-aineiden markkinajohtaja Suomessa, Baltian maissa sekä Länsi-Venäjällä.

Telkossa jo aiemmin käynnistetyt panostukset organisaatioon, asiakkuuksiin ja päämiehiin toivat toivottua tulosta. Telko aloitti myös voimallisen laajenemisen Venäjän miljoonakaupunkeihin, hyödyntäen niitä kokemuksia, joita Leipurin on jo kerännyt. Telkon tuloskasvusta puolet tuli raaka-aineiden hintojen noususta, puolet myynnin kasvusta ja tehokkaammasta kulurakenteesta. Telkon asiakkuuksissa korostuivat pitkäaikaiset ja asiakkaan toiminnan kehittämiseen sidoksissa olevat hankkeet. Tämä on hyvä strateginen suunta jatkossakin.

Kaukomarkkinoissa toimintaa laajennettiin liiketoimintakaupalla lähienergiaratkaisuihin. Lähienergiaan liittyvät energiatehokkuutta parantavat tuotteet ja palvelut ovat jatkossa vielä selkeämpi painopistealue. Kaukomarkkinat hyötyy globaalista energiansäästön megatrendistä.

Oma lukunsa vuonna 2010 oli tonnistoverolain käsittely. Kaikki alan asiantuntijat pitivät selvänä, että laki tulee voimaan vuoden 2010 alkupuolella – vastaava laki on ollut jo vuosia voimassa monessa muussa Euroopan maassa. Tätä kirjoitettaessa helmikuussa 2011 lain tulevaisuus on edelleen epäselvä. Tonnistoveron käsittely jatkuu edelleen EU:n komissiossa. Aspon tulosohjeistukset eivät ole missään vaiheessa sisältäneet oletuksia lain voimaan tulosta.

Kassavirrat ja riskit hyvin hajautettu

Aspo omistaa neljä tytäryhtiötään sataprosenttisesti. Sen ansiosta voimme johtaa ja kehittää yrityksiä mahdollisimman suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Olemme panostaneet suuresti johtamisjärjestelmiemme jatkuvaan kehittämiseen. Selkeän hallintomallin ja toimivan roolijaon merkitys korostuu, koska toimimme useilla eri aloilla ja markkinoilla.

Aspon johtamisjärjestelmässä tytäryhtiöiden hallituksilla on keskeinen rooli. Koska monialayhtiössä on paljon toimialakohtaista erityistietoa, olemme halunneet tytäryhtiöiden hallituksiin parasta mahdollista ulkopuolista asiantuntemusta.

Aspon toimitusjohtaja on tytäryritysten hallitusten puheenjohtaja. Tämä hallitustyö antaa selkeän kuvan konsernin kokonaisuudesta; myös liiketoimintojen väliset synergiat voidaan näin hyödyntää mahdollisimman hyvin.

Konsernitasolla suunnittelemme hankkeita, joissa on kahden tai useamman toimialan keskeistä synergiaa. Tällä hetkellä panostamme erittäin voimakkaasti asiakkuuksien kehittämiseen. Olemme investoineet järjestelmiin ja osaamiseen, jotta voimme entisestään kehittää tekemisemme laatua ja kustannustehokkuutta.

Selkeä johtamisjärjestelmämme ja sitä tukevat tietojärjestelmät parantavat konsernihallinnon tehokkuutta. Tällä johtamismallilla voimme kehittää useampiakin yrityksiä, kyse on lähinnä organisoinnista. Konsernijohdossa pohdimme jatkuvasti keinoja kasvattaa Aspon omistajaarvoa. Konsernirakenteen kehittäminen on osa tätä keskustelua – se on myös olennainen osa Aspon perimmäistä olemusta.

Monialaisuus tasoittaa suhdannevaihteluita. Aspon kassavirrat ja riskit on nyt hyvin hajautettu ja siksi kestämme myös korkeamman velkaantumisasteen. Velkamme on tällä hetkellä tavoitteidemme mukainen; seuraamme ja arvioimme pääomarakennetta jatkuvasti. Huolehdimme siitä, että meillä on mahdollisuus tehdä strategiamme mukaisia investointeja ja tarvittaessa myös yritysostoja.

Asiakkuuksien kehittäminen painopisteenä

Kulunut vuosi oli hyvä, mutta Aspolla on kaikki edellytykset suoriutua vielä paljon nykyistä paremmin. Näemme mahdollisuuksia voimakkaallekin kasvulle kaikissa liiketoiminnoissa. Orgaanisen kasvun lisäksi voimme tehdä yritysostoja; tilanteen mukaan joko pieniä tai suuria, taktisia tai strategisia.

Samoin haluamme nostaa liikevoittoprosenttiamme sekä pääomien tuottoprosentteja. Niihin emme ole vielä tyytyväisiä. Tulemme allokoimaan pääomia vielä nykyistäkin selvemmin aloille, joilla ne tuottavat mahdollisimman hyvin ja jotka tarjoavat meille pitkäjänteistä liiketoimintaa tai konsernitason synergioita.

Yksi konsernitason painopistealueistamme on asiakkuusajattelun kehittäminen. Asiakassuhteet kulminoituvat kaikilla toimialoillamme toimitusketjun hallintaan. Se taas sisältää usein enemmänkin tiedon kuin tavaran siirtoa. Mitä enemmän meillä on ajantasaista tietoa, sitä paremmin voimme yhdessä asiakkaidemme kanssa optimoida meille molemmille elintärkeitä yhteisiä toimintoja. Näin voimme rakentaa entistä tiiviimpiä kumppanuuksia.

Kiitos kuluneesta vuodesta henkilöstölle, asiakkaille, osakkeenomistajille ja muille sidosryhmille. Me kaikki vaikutamme toisiimme ja etumme ovat suurelta osin yhteneväisiä.

Hyvä henkilöstö on kaiken lähtökohta. Se luo arvoa asiakkaillemme, mistä puolestaan muodostuu konsernin arvo osakkeenomistajille. Sitoutunut henkilöstö, pitkäaikaiset asiakassuhteet ja alati kasvava osakkeenomistajien määrä ovat kaikki merkkejä siitä, että teemme oikeita asioita ja kuljemme oikeaan suuntaan.

Helsingissä 21.2.2011

Aki Ojanen toimitusjohtaja

Monialayhtiön maailma on täynnä mahdollisuuksia

Aspon laajennetussa johtoryhmässä etsitään konsernitason synergioita ja opitaan toisten kokemuksista. Kokosimme Aspon ja sen tytäryritysten toimitusjohtajat keskustelemaan konsernin vahvuuksista ja tulevaisuuden mahdollisuuksista.

Mitkä laajemmat trendit vaikuttavat kaikkien tytäryritysten toimintaan?

Aki Ojanen: Elinkeinoelämän keskusliitto EK nosti hiljattain esiin suomalaisyrityksille suotuisia globaaleja trendejä. Venäjä, energiatehokkuus ja hyvinvointi olivat listan kärjessä. Tuo lista on kuin tehty meille, sillä olemme jo nyt vahvoja kaikilla noilla alueilla.

Matti Väänänen: Hyvinvointi ja terveellisyys ovat toimintamme ytimessä. Leipurin on edelläkävijä terveellisen leivän kehityksessä ja markkinoinnissa, niin Suomessa, Venäjällä kuin muillakin kasvumarkkinoilla. Terveellisyys, eettisyys ja ekologisuus ovat meille suotuisia trendejä. Nämä yhdistyvät esimerkiksi lähiruoassa kuten artesaanityyppisissä leivissä.

Jari-Pekka Lehmuskoski: Energiatehokkuus on keskeinen kriteeri melkein kaikkien asiakkaidemme investoinneissa, niin teollisuuskoneissa kuin elektroniikassakin. Energiatehokkuus on Kaukomarkkinoiden strategian keskiössä ja laajeneminen lähienergiaratkaisuihin toteuttaa tätä strategiaa. Energiansäästö ja ympäristötekniikka ovat meille merkittäviä kasvun lähteitä.

Markus Karjalainen: Ympäristöasiat näkyvät ESL Shippingin toimintaympäristössä sekä suoraan että välillisesti. Olemme alustemme teknologiassa eturintamassa. M/s Pasilaan asennettu Suomen ensimmäinen rahtialuksen painolastiveden puhdistusjärjestelmä on tästä hyvä esimerkki. Ympäristöpäätöksillä on myös suuri vaikutus energia-alan asiakkaisiimme ja siihen, mitä raaka-aineita heille kuljetamme.

Venäjä on yksi maailmantalouden kasvukeskuksista. Mikä on sen merkitys Aspolle?

Ojanen: Leipurin ja Telko ovat Venäjällä etabloituneet jo useisiin miljoonakaupunkeihin. Venäjä on idän talouksista tärkein, mutta laajennamme toimintaa kaikille mielenkiintoisille kasvumarkkinoille. Vuonna 2010 pelkästään Venäjän ja

Ukrainan kasvumarkkinoilta tuli ESL Shippingin raaka-ainekuljetukset mukaan lukien jo noin 30 prosenttia Aspon liikevaihdosta.

Ojanen: Tulevaisuuden menestyjiä ovat entistä selvemmin yritykset, jotka eivät ole enää riippuvaisia kotimarkkinoidensa talouskehityksestä. Meillä on koko ajan enemmän ja enemmän tällaista toimintaa. Venäjän yksikkömme voivat esimerkiksi tilata raaka-aineita suoraan Kiinasta ja viedä niitä Kazakstaniin. Olemme aidosti kansainvälinen konserni.

Kalle Kettunen: Telko on hyvä esimerkki. Suomen osuus sen liikevaihdosta vuonna 2010 oli 34 prosenttia. Venäjän ja idän muiden kasvumarkkinoiden osuus nousi jo 37 prosenttiin.

Kettunen: Telkossa myös Kiinan ja muun Aasian rooli kasvaa nopeasti. Kemianteollisuuden investointien painopiste siirtyy Lähi-itään ja Aasiaan. Uskon, että muutaman vuoden kuluttua hankimme Lähi-idästä ja Aasiasta jo huomattavan paljon raaka-aineita. Toimimme jo nyt erittäin globaalisti.

Mikä on konsernin ja tytäryritysten työnjako?

Ojanen: Aspon liiketoiminta tapahtuu tytäryhtiöissä, joista kukin toimii omalla brändillään. Liiketoiminnot luovat arvoa asiakkaille, Aspo

puolestaan vastaa konsernina siitä, että kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa ja tuottaa arvoa osakkeenomistajille.

Miten tuo kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa?

Ojanen: Aspo on nykyrakenteessaan vahva, tasapainoinen ja riskien osalta hajautettu kokonaisuus. Monialayhtiönä pystymme myös paremmin investoimaan talon sisältä nouseviin uusiin liiketoimintoihin. Lisäarvoa syntyy myös tehokkaasta konsernihallinnosta, yhteisistä hankinnoista sekä investoinnit mahdollistavasta vahvasta taseesta ja rahoitusasemasta.

Väänänen: Selkeää synergiaa tuovat yhteiset prosessit, esimerkiksi uuden toiminnanohjausjärjestelmän hankinta ja käyttöönotto. Investointi oli edullisempi kun teimme sen konsernina. Lisäksi käyttöönotto on nopeampaa kun eri yritykset voivat hyödyntää toistensa kokemuksia.

Karjalainen: ESL Shippingin olisi ollut myös vaikeampi investoida 60 miljoonaa euroa uusiin aluksiin ilman konsernin vakaata rahoitusasemaa.

Ojanen: Aspo on iso ja listattu, lisäksi kassavirtamme on hyvin hajautettu. Siksi meidän on helpompi saada rahoitusta, luottoluokituk-

Aspon laajennetussa johtoryhmässä konsernitason synergioita etsivät Jari-Pekka Lehmuskoski, Markus Karjalainen, Aki Ojanen, Kalle Kettunen sekä Matti Väänänen.

semme on parempi kuin se olisi yksittäisellä tytäryrityksellä.

Millaista on monialayhtiön johtaminen? Miten konsernin ja tyttärien työnjako näkyy johtamisjärjestelmissä?

Ojanen: Laajennettuun johtoryhmään kuuluvat konsernijohto ja kaikkien neljän yrityksen toimitusjohtajat. Tässä ryhmässä emme käsittele yksittäisten liiketoimintojen asioita vaan valmistelemme uusia kehittämiskohteita, jotka koskevat koko konsernia tai eri liiketoimintojen keskinäisiä synergioita.

Ojanen: Aspon johtamisjärjestelmässä myös tytäryhtiöiden hallituksilla on keskeinen rooli. Ne ohjaavat, tukevat ja valvovat kunkin yrityksen strategian toteuttamista. Toimin kaikkien neljän yrityksen hallituksen puheenjohtajana, mikä antaa selkeän kuvan kokonaisuudesta. Myös liiketoimintojen väliset synergiat voidaan näin hyödyntää mahdollisimman hyvin.

Missä ovat selkeimmät eri liiketoimintojen väliset synergiat?

Väänänen: Meillä ja Telkolla on samanlainen liiketoimintamalli ja etenemme samoille kasvumarkkinoille. Laajeneminen Valko-Venäjälle ja Kazakstaniin on hyvä esimerkki konkreettisesta yhteistyöstä. Olemme muun muassa tavanneet yhdessä tärkeitä paikallisia sidosryhmiä.

Kettunen: Leipurin on laajentanut toimintaansa onnistuneesti Venäjän miljoonakaupunkeihin. Tämä menestys oli sykäyksenä Telkon vastaavalle strategialle. Olemme saaneet heiltä paljon arvokasta apua. Vastaavasti Kaukomarkkinoiden läsnäolo ja pitkä kokemus Kiinassa auttoivat omien Kiinan toimintojemme käynnistämistä. Ne nopeuttivat prosessia vähintään puolella vuodella.

Lehmuskoski: Laajeneminen uusille markkinoille on huomattavasti helpompaa, kun maassa on jo joku konsernin yksiköistä. Se säästää monelta turhalta virheeltä.

Ojanen: Vaikka teemme pitkäjänteistä liiketoimintaa ja jokaista uutta toimipistettä mietitään huolella, nopea liikkeellelähtö on kuitenkin avainasemassa. On eri asia etabloitua kasvumarkkinoille tänä kuin ensi vuonna: se näkyy suoraan kasvun kulmakertoimessa.

Karjalainen: Laajennetussa johtoryhmässä haemme synergiaetuja vapaaehtoisuuden pohjalta. Vaihdamme hyviä kokemuksia ja opimme toisiltamme. Varustamon toiminta eroaa muista, mutta mekin hyödymme siitä monipuolisesta kuvasta, minkä monialayhtiössä eri markkinoiden kehityksestä saa.

Mitä konsernitason kehityshankkeita on käynnissä?

Ojanen: Olemme investoineet voimakkaasti konsernin yhteisiin tietojärjestelmiin, joiden ansiosta tytäryritykset voivat kehittää asiakkuuksiaan ja tehostaa sisäisiä prosessejaan. Uusi toiminnanohjausjärjestelmä ja sen päälle rakennettava asiakkuudenhallintajärjestelmä mahdollistavat asiakkaille merkityksellisten toimintojen aiempaa systemaattisemman kehittämisen. Saamme toimitusketjuista entistä tarkempaa tietoa, jonka pohjalta voimme yhteistyössä asiakkaan kanssa optimoida yhteisiä toimintojamme.

Kettunen: Meillä on lisäksi käynnissä laaja koulutusohjelma asiakkuusjohtamisesta. Idea lähti Telkosta, mutta koulutukselle nähtiin selkeä konsernitason tarve. Samalla se auttaa yhdenmukaistamaan terminologiaamme ja siten tehostamaan keskinäistä viestintäämme.

Karjalainen: Samoin rakennamme konsernina yhteisiä eettisiä pelisääntöjä eri toimintamaihin ja kulttuureihin. Näitä konsernitason toimintaohjeita mietitään kansainvälisessä työryhmässä.

Kettunen: Koska Telko ja Leipurin omaavat monessa suhteessa samanlaisen ansaintalogiikan, vaihdamme tietoja ja kokemuksia useista eri asioista.

Väänänen: Kun Telko esimerkiksi teki onnistuneen organisaatiouudistuksen, oli mielenkiintoista kuulla sen taustoista ja tuloksista. Katsomme koko ajan, miten toistemme parhaat käytännöt sopivat omaan yritykseemme. Näitä keskusteluja käydään eri maissa ja kaikilla organisaatiotasoilla.

Monialaisuus tasoittaa suhdannevaihteluja. Miten se näkyy käytännössä?

Kettunen: Telkon kemikaalit lienevät syklisimmät tuotteet: viime lamassa niiden kysyntä laski ensimmäisenä, samoin kysyntä myös virkosi ensimmäisten joukossa.

Karjalainen: Seuraavaksi laskusuhdanne näkyi teollisuuden raaka-ainekuljetuksissa. Meillä toki pitkäaikaiset kuljetussopimukset ja energia-alan kuljetukset tuovat aina tietyn peruskuorman.

Väänänen: Leipää ja muita elintarvikkeita syödään tasaisesti kaikissa suhdanteissa, mutta lamassa vaihdetaan halvempiin laatuihin. Kokonaisuutena Leipurin kuitenkin tasaa koko konsernin suhdannevaihteluita.

Lehmuskoski: Energiatehokkuus on tällä hetkellä kaikkien agendalla. Talouden suhdanteet näkyvät lähinnä investointipäätösten aikatauluissa.

Ojanen: Seuraamme konsernitasolla tiettyjä keskeisiä indikaattoreita ja Telkon kemikaalikauppa on meille kyllä hyvä sisäinen kuumemittari. Se kertoo varhaisessa vaiheessa niin varovaisuuden kuin optimismin lisääntymisestä.

Ojanen: Monialayhtiössä kosketuspinta vallitsevaan todellisuuteen on todella kattava. Tämä konkretisoituu paitsi näissä laajennetun johtoryhmän kokouksissa myös tytäryhtiöiden hallituksissa, joissa on jäseninä oman alansa huippuammattilaisia. Kun siihen lisää vielä konsernin hallituksen näkemykset, niin kerran kuukaudessa saa kuulla monia hyvin perusteltuja asiantuntijanäkemyksiä siitä, mihin maailma on menossa. Monialaisuus on meille todella suuri vahvuus.

"Rakennamme konsernina yhteisiä eettisiä pelisääntöjä eri toimintamaihin. Niitä mietitään kansainvälisessä työryhmässä."

Markus Karjalainen ESL Shipping

"Selkeää synergiaa tuovat yhteiset prosessit, esimerkiksi uuden toiminnanohjausjärjestelmän hankinta ja käyttöönotto."

Matti Väänänen Leipurin

"Telko ja Leipurin omaavat monessa suhteessa samanlaisen ansaintalogiikan. Vaihdamme tietoja ja kokemuksia useista eri asioista."

Kalle Kettunen Telko

"Laajeneminen uusille markkinoille on huomattavasti helpompaa, kun maassa on jo joku konsernin yksiköistä."

Jari-Pekka Lehmuskoski Kaukomarkkinat

ESL Shipping palaa maailman merille

ESL Shippingin kapasiteetti kasvaa lähivuosina merkittävästi. Tämä vahvistaa entisestään varustamon roolia Itämerellä sekä tarjoaa paremmat mahdollisuudet palvelun laajentamiseen uusille alueille.

Keväällä 2010 ESL Shipping tilasi Koreasta kaksi yli 56 000 dwt:n supramax-alusta. Ne ovat nykyisiä aluksia huomattavasti kookkaampia ja kasvattavat varustamon kapasiteettia yli 50 prosentilla. Alukset aloittavat liikennöinnin vuoden 2012 alkupuolella. Investoinnin arvo on noin 60 miljoonaa euroa.

"Uudet laivat ovat kokoluokassaan maailman ainoat jäävahvisteiset kuivalastialukset., mikä antaa meille selkeää kilpailuetua. Voimme osallistua uusiin hankkeisiin, joissa vaaditaan ympärivuotista kuljetusvarmuutta", ESL Shippingin toimitusjohtaja Markus Karjalainen sanoo.

Uudet alukset soveltuvat erittäin hyvin avomeriolosuhteisiin, esimerkiksi Atlantin liikenteeseen.

"Varustamo on historiassa liikennöinyt ympäri maapallon, mutta m/s Arkadian myynnin jälkeen meillä ei ole ollut tarkoitukseen soveltuvia aluksia. Nyt tilanne muuttuu ja voimme laajentaa palveluamme ja toiminta-aluettamme."

Menneinä vuosina ESL Shipping on esimerkiksi lastannut hiiltä Huippuvuorilta. Vastaavat reitit ovat edelleen hyvin kiinnostavia. Muutenkin Pohjois-Eurooppa on kiinnostava toimintaympäristö. Esimerkiksi Lapin useat eri kaivoshankkeet tarvitsevat tehokasta logistiikkaa. Kaivannaisteollisuus onkin yksi ESL Shippingin mielenkiinnolla seuraamista potentiaalisista uusista toimialoista.

Koska varustamolla on tarvittavaa kokemusta suurten alusten operoinnista, uudishankintojen tuoma muutos ei ole radikaali. Kaksi saman kokoluokan yksikköä mahdollistaa kuitenkin niiden joustavan ja aiempaa tehokkaamman operoinnin. Samalla myös kuljetusvarmuus paranee selvästi.

Oikea-aikaisia ostoja ja myyntejä

Alusten oikea-aikaiset ostot ja myynnit ovat keskeinen osa varustamotoimintaa. ESL Shippingin edellinen iso alus, m/s Arkadia, myytiin vuonna 2007 ja siitä kirjattiin yli 10 miljoonan euron myyntivoitto.

Maailmantalouden kriisi laski laivojen uudisrakennusten hintoja, joten aika oli otollinen markkina-asemaa vahvistavalle suurelle investoinnille. Monialayhtiönä Aspolla on tämän kokoisten investointien suhteen enemmän taloudellista liikkumavaraa kuin useilla pelkkää varustamotoimintaa harjoittavilla yrityksillä.

Varustamon kapasiteettia nostaa myös Intiasta aiemmin tilattu noin 20 000 dwt:n alus, joka valmistuu vuoden 2011 alkupuolella. ESL Shipping on tilannut viime vuosina aluksia niin Japanista, Kiinasta, Intiasta kuin Koreastakin.

M/s Hesperia on yksi varustamon laivastoon kuuluvista 15 aluksesta.

ESL Shippingillä on merkittävä rooli Suomen huoltovarmuudelle. Varustamon alukset kuljettavat suuren osa Suomeen tuotavista kiinteistä polttoaineista.

Huoltovarmuudesta huolehtiminen on valtion ja elinkeinoelämän yhteistyötä kriittisten järjestelmien turvaamiseksi. Yhteistyötä koordinoi Huoltovarmuuskeskus.

Energiahuoltoon kuuluu esimerkiksi tuontipolttoaineiden kuten energiahiilen varmuusvarastointi. Huoltovarmuuskeskuksen mukaan tuontiterminaalien ja kotimaisen jäävahvisteisen aluskaluston riittävä määrä on huoltovarmuuden kannalta erittäin keskeisessä asemassa. Erillisen vesikuljetuspoolin tehtävänä on varmistaa vesikuljetusten jatkuvuus osana logistista kokonaisuutta kaikissa turvallisuustilanteissa.

Huoltovarmuuden turvaaminen on ESL Shippingille tärkeä tapa toteuttaa hyvää yrityskansalaisuutta. Se myös osaltaan tiivistää varustamon ja sen energia-asiakkaiden yhteistyötä.

ESL Shippingin alukset ovat jäävahvisteisia. Ne voivat operoida Itämeren vaativissa olosuhteissa ympäri vuoden.

"Asiakkaidemme hankintatoimi on globaalia. Siksi mekin katsomme maailmaa mahdollisimman avarasti."

Markus Karjalainen ESL Shipping

Globaali ajattelutapa ja toiminta on varustamolle luontaista.

"Asiakkaidemme hankintatoimi on globaalia; siksi mekin katsomme maailmaa mahdollisimman avarasti", Karjalainen sanoo.

Itämeri yhä vahvistuva kotimarkkina

Itämeri on yksi maailman nopeimmin kasvavista kuljetusmarkkinoista. Yksin Venäjältä viedään runsaasti raaka-aineita ja sinne tuodaan niin kulutustavaroita kuin teollisuustuotteita. Tarve ympärivuotisiin kuljetuksiin kasvaa entisestään: siksi uusienkin alusten pääasiallinen toimintaympäristö on yhä Itämerellä.

Uusi kapasiteetti palvelee ensisijaisesti nykyisten asiakkaiden kasvavia ja monipuolistuvia tarpeita. Se myös mahdollistaa toiminnan laajentamisen uusiin lastityyppeihin.

"Katsomme uusia avauksia aina realistisella, pidemmän aikavälin perspektiivillä", Karjalainen toteaa.

Teräs- ja energiateollisuus ovat lähivuosinakin ESL Shippingin keskeiset asiakassegmentit. Esimerkiksi Venäjältä viedään hiiltä kymmeniä miljoonia tonneja vuodessa. Uusien alusten myötä varustamolla on mahdollisuus kasvattaa hiilikuljetusten markkinaosuutta. Varustamon kaikki laivat soveltuvat erinomaisesti myös erilaisten biopolttoaineiden kuljetukseen.

Biopolttoaineiden energiateho on alhaisempi kuin hiilen, siksi niitä tarvitaan voimalaitoksissa suurempi määrä. Mikäli hiilen merikuljetukset korvataan esimerkiksi pelleteillä, kuljetettavat määrät nousevat selvästi. ESL Shippingillä on siten hyvä asema energiateollisuuden kumppanina, riippumatta käytettävistä polttoaineista.

ESL Shippingin toimintaympäristössä korostuvat ympäristöasiat. Merikuljetusten yleinen asema on viime vuosina jatkuvasti vahvistunut kasvaneen ympäristötietoisuuden myötä. Suuret lastikoot ja alusten yhä pienemmät päästöt lisäävät merikuljetusten vetovoimaa. Trendinä onkin siirtää maantiekuljetuksia yhä enemmän vesille.

Ympäristöön on kiinnitetty paljon huomiota myös uusien alusten varustuksessa. Molemmat ovat 1A-jääluokkaa ja niissä on esimerkiksi painolastiveden puhdistusjärjestelmät, mikä auttaa suojelemaan Itämeren ekosysteemiä.

"Asiakkaamme ovat entistä kiinnostuneempia ympäristöjohtamis- ja turvallisuusjärjestelmistämme. He arvostavat niitä konkreettisia toimia, joita olemme aluksillamme tehneet", Karjalainen sanoo.

Ympäristöteknologian etujoukoissa

ESL Shippingin m/s Pasila on ensimmäinen suomalainen rahtialus, johon on asennettu painolastiveden puhdistusjärjestelmä. Järjestelmä estää kasvien ja eliöiden siirtymisen merialueelta toiselle: se on tarpeellinen aluksen purjehtiessa Itämeren ja muiden merialueiden välillä. ESL Shipping aikoo asentaa painolastivesien puhdistusjärjestelmiä myös muihin aluksiinsa.

Vieraiden eläin- ja kasvilajien siirtyminen merialueelta toiselle muodostaa ympäristölle vakavan uhan. Esimerkiksi amerikkalainen kampamaneetti on viime vuosien aikana levinnyt laajasti Itämeren alueelle ja tuhonnut sen luontaista ekojärjestelmää.

"Painolastivesien puhdistusjärjestelmillä huolehdimme osaltamme ympäristöstämme ja Itämeren hyvinvoinnista", ESL Shippingin toimitusjohtaja Markus Karjalainen sanoo.

Järjestelmän mekaniikka perustuu painolastiveden samanaikaisesti tapahtuvaan suodatukseen ja UV-käsittelyyn. UVtekniikka on erittäin turvallista, koska siinä ei käytetä haitallisia kemikaaleja.

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO (International Maritime Organization) ajaa säännöksiä, joiden mukaan painolastivesien puhdistusjärjestelmät tulisi asentaa 30 000–40 000 laivaan seuraavien kymmenen vuoden aikana. Säännösten ratifiointi on käynnissä ja uusien määräysten arvioidaan tulevan voimaan asteittain vuodesta 2013.

Tärkeiden raaka-aineiden kuljettaja

Yleistä

ESL Shipping on Itämeren alueella toimiva kuivia irtolasteja kuljettava varustamo, joka huolehtii erityisesti teollisuuden raaka-aineiden saannista. Tärkeiden raaka-ainekuljetusten myötä ESL Shipping on olennainen osa asiakkaidensa arvoketjua.

Tyypilliset asiakassuhteet ovat pitkiä ja perustuvat vahvaan luottamukseen. Varustamotoiminta alkoi vuonna 1949.

ESL Shippingin itsepurkavat alukset on suunniteltu nimenomaan Itämeren vaativiin olosuhteisiin. Jäävahvisteiset ja suhteellisen pienisyväyksiset alukset pääsevät täydessä lastissa turvallisesti myös matalakulkuisiin satamiin. Ohjailupotkurit ja omat nosturit vähentävät riippuvuutta satamien lastaus- ja purkulaitteista sekä hinaajapalveluista.

ESL Shippingin laivastoon kuului vuoden 2010 lopussa kaikkiaan 15 alusyksikköä. Alukset on esitelty tarkemmin internetissä osoitteessa www.eslshipping.com. ESL Shipping tarjoaa myös merenkulkuun liittyviä palveluita, esimerkiksi lastinkäsittelyä sekä merellä että satamissa.

Strategia

ESL Shippingin strategiana on huolehtia energiaalan ja teollisuuden tehokkaasta raaka-aineiden saannista ympäri vuoden vaikeissakin olosuhteissa. Näille kuljetuksille on tunnusomaista toimitusvarmuus, täsmällisyys ja suurta luottamusta edellyttävä tiivis kumppanuus.

Asiakkaiden joustava ja luotettava palvelu edellyttää riittävän suurta ja keskenään vaihtokelpoista laivastoa. Vaihtokelpoisuus auttaa myös operoimaan laivastoa tehokkaammin, mikä parantaa varustamon kannattavuutta.

Itämeri on muuhun maailmaan verrattuna suhteellisen vakaa markkina-alue: raaka-aineiden tarve vaihtelee hallitummin ja asiakassuhteet ovat pitkäjänteisempiä. Valtamerirahtien muutokset heijastuvat alueelle viiveellä ja pienempinä. Laivojen polttoaineen hinnan vaikutukset huomioidaan pitkäaikaisten sopimusten ehdoissa. Muissa sopimuksissa hintariskiltä suojaudutaan tarvittaessa futuurimarkkinoilla. Suojauksista johtuen polttoaineiden hinnan ja valuuttakurssien muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta yrityksen tulokseen.

Asiakkaat ja lisäarvo

Varustamon pääasiakkaita ovat teräs- ja energiateollisuus. Terästeollisuudelle toimitetaan erityisesti rautamalmia ja -pellettejä, koksaantuvaa kivihiiltä sekä kalkkikiveä. Energiantuottajille toimitetaan energiahiiltä. Kemianteollisuudelle toimitetaan ilmeniittiä ja kalkkikiveä.

ESL Shippingin kuljettamista tuotteista vaihtelee yleensä eniten energiahiilen määrä. Sen kysyntään vaikuttavat esimerkiksi energiaintensiivisen teollisuuden aktiivisuus ja talven lämpötila.

Varustamon kilpailuetuna on joustava ja tehokas toiminta, jonka mahdollistavat osaava henkilöstö, vuosien kuluessa syventyneet asiakassuhteet, hyvä maine sekä riittävän suuri ja eri aluskokoja käsittävä moderni laivasto. Aikarahdattuja laivoja lukuun ottamatta alukset purjehtivat Suomen lipun alla ja niissä on suomalainen miehistö. Varustamon osuus Suomen lipun alla purjehtivan kauppalaivaston kantavuudesta on 16 prosenttia.

Kotimarkkinat ja kansainvälistyminen tukevat toisiaan

Hieman yli puolet Leipurin-konsernin liikevaihdosta tulee jo ulkomailta. Venäjä on kasvumarkkinoiden kärjessä: menestys siellä auttaa vahvistamaan yrityksen asemaa myös kotimarkkinoilla.

"Mitä isompi ja kansainvälisempi toimija olemme, sitä suurempia määriä raaka-aineita voimme ostaa ja sitä kilpailukykyisempiä olemme asiakkaillemme. Tämä on yhtälö, jossa kaikki voittavat", Leipurin-konsernin toimitusjohtaja Matti Väänänen sanoo.

Kansainvälisiltä markkinoilta kertyy volyymien lisäksi myös paljon tietotaitoa. Se taas auttaa kasvattamaan olemassa olevia asiakkuuksia ja myös löytämään uusia mahdollisuuksia. Mitä useammasta eri näkökulmasta leipomo- ja elintarvikealaa tarkastellaan, sitä enemmän asiakkaille voidaan tarjota lisäarvoa. Lisäarvo konkretisoituu erityisesti luovassa ongelmanratkaisussa.

"Me haluamme olla palvelukonseptissamme koko ajan luovempi ja proaktiivisempi. Kehitämme jatkuvasti ymmärrystämme asiakkaan liiketoiminnan kokonaisuudesta, jotta voimme tarjota heille tätä kokonaisuutta palvelevia ratkaisuja. Ratkaisut koostuvat niin uusista ideoista ja resepteistä kuin niitä parhaiten palvelevista raaka-aineista ja koneista. Tämä kokonaisuuksiin liittyvä tietotaito on keskeinen osa palveluamme ja kiinnostaa kaiken kokoisia elintarvikeyrityksiä."

Leipurin-konsernin toimintamalli on pohjimmiltaan sama kaikilla markkina-alueilla. Laaja tuotevalikoima ja tehokas logistiikka ovat toiminnan kulmakiviä. Tietotaito ja asiakkaiden tuotekehitykseen osallistuminen auttavat luomaan kestäviä ja luottamuksellisia asiakassuhteita.

"Eri markkina-alueilla on sitten omat eronsa kulttuurissa, makutottumuksissa, talouden kehitysvaiheessa ja kuluttajien ostovoimassa. Ne on tunnettava hyvin, jotta olemme paikallisesti uskottava toimija."

Leipurin-konserni tarjoaa alalla ainutlaatuista kokonaispalvelua: raaka-aineiden lisäksi toimitetaan koneita sekä valmistukseen liittyvää tietotaitoa. Vain hyvin harvalla yrityksellä on samanlainen tarjooma. Kokonaisuuksien hallinnassa koneteknologialla ja laitekokonaisuuksien räätälöinnillä tulee olemaan jatkossa merkittävä rooli.

Leipurin ja Karavaj ovat tehneet yhteistyötä jo vuodesta 1997. Tatjana Nikulina vierailee Karavajn Pietarin leipomossa säännöllisesti tapaamassa pääjohtaja Nikolai Tutunikovia.

Venäjällä Leipurin on toiminut omalla tytäryhtiöllä jo vuodesta 1997, maajohtajana on alusta asti toiminut Tatjana Nikulina.

Venäjällä on 11 miljoonakaupunkia, joista kuudessa yrityksellä on oma toimipiste.

"Tavoitteenamme on kattaa koko Venäjä. Laajenemme tapauskohtaisesti joko perustamalla omia toimipisteitä tai verkottumalla paikallisten jakelijoiden kanssa."

Esimerkiksi Novosibirskin toimipiste toimii Siperian alueen keskuksena. Siellä on koeleipomo ja iso varasto, josta toimitetaan tuotteita Omskin, Irkutskin ja Krasnoyarskin kaupunkien välivarastoihin.

"Toimintatapa räätälöidään aina alueellisiin olosuhteisiin. Olennaista on tuntea nämä alueelliset erot ja tarjota asiakkaille juuri kulloiseenkin tarpeeseen parhaiten soveltuvaa osaamista, raaka-aineita, koneita ja palvelua."

Karavaj valmistaa päivittäin 360 tonnia leipomotuotteita. Vaalea leipä kuuluu yhä perustuotteisiin, mutta terveysvaikutteisen leivän osuus tuotannosta on noussut nopeasti jo yli kymmenen prosentin.

"Kazakstan on meidän porttimme Stan-maihin. Paikallinen läsnäolomme on siellä aivan eri luokkaa kuin kilpailijoillamme."

Matti Väänänen Leipurin

"Vahvistamme oman tuotekehityksen, osaamisen ja patenttien roolia, mikä ei välttämättä edellytä omaa valmistusta. Esimerkiksi automaatioteknologioissa olemme jo maailmanluokkaa. Jatkossa meidän on verkostoiduttava vielä paremmin eri hintasegmenttejä edustavien laitevalmistajien kanssa, jotta voimme räätälöidä tarkoituksenmukaisia linjoja eri kehitysvaiheissa oleville asiakkaillemme."

Kokonaispalvelussa kilpailuetua on myös muun elintarviketeollisuuden raaka-aineosaamisesta. Myyntivalikoimissa keskitytään erityisesti meijeri-, liha- ja valmisruokateollisuuden, lastenruokien sekä terveysvaikutteisten elintarvikkeiden raaka-aineisiin. Tämä toiminta halutaan laajentaa vuoden 2011 aikana myös Venäjälle, Baltiaan, Ukrainaan, Valko-Venäjälle ja Kazakstaniin.

"Valmisruokateollisuus kasvaa voimakkaasti eri markkina-alueillamme. Suomessa meillä on siihen historiallisesti paljon osaamista. Monet valmisruoat, kuten pizzat ja erilaiset piirakat, tehdään leipomalla. Niillä on selkeää synergiaa leipomoteollisuuden palvelujen kanssa."

Hankintaverkosto maailmanlaajuiseksi

Leipurin-konsernin toimintaympäristö on entistä globaalimpi. Raaka-ainehankintoja on perinteisesti tehty Länsi-Euroopasta, pitkälti samanlaisten makutottumusten ohjaamina. Yhä enemmän hankintoja tehdään kuitenkin myös esimerkiksi Kiinasta ja Yhdysvalloista.

"Hankintaverkoston on oltava maailmanlaajuinen. Raaka-aineiden hinnat muodostuvat jo globaaleilla markkinoilla usein hyvin moniulotteisten syyseuraussuhteiden tuloksena. Hankintaverkoston kehittäminen on siten tärkeä osa ammattitaitoamme."

Hankintatoimen osaamista palvelee myös läsnäolo Puolassa, joka on Saksan ja Ranskan ohella Euroopan keskeisiä maatalousmaita. Muuten maassa toimitaan hyvin tiukalla lähinnä ruisleivän terveysetuja korostavalla fokuksella.

Baltiassa Leipurin on edelleen vahvistanut asemaansa markkina-alueen johtavana toimijana. Uusista markkina-alueista strategisessa roolissa on erityisesti Kazakstan, jossa toiminta käynnistyi vuoden 2010 aikana.

"Kazakstan on meidän porttimme Stanmaihin (Uzbekistan, Turkmenistan, Tadžikistan, Azerbaidžan). Menimme sinne heti koko leipomoteollisuuden raaka-ainevalikoimallamme, Venäjän Novosibirskin koeleipomo ja varasto ovat olleet tässä suurena apuna. Paikallinen läsnäolomme on aivan eri luokkaa kuin esimerkiksi saksalaisilla kilpailijoillamme."

Venäjän leipomot länsimaiden jalanjäljillä

"Pietari on Venäjän leipäpääkaupunki ja leipäkulttuurin keskus. Länsimaiset virtaukset tulevat maahan tyypillisesti Pietarin kautta", Leipurinkonsernin Venäjän maajohtaja Tatjana Nikulina sanoo.

Tuoteturvallisuus tärkeä kilpailutekijä

Elintarvikkeiden terveellisyyden, laadun ja turvallisuuden tärkeys lisää Leipurin-konsernin asiantuntijapalveluiden kysyntää. Elintarvikkeiden koostumusta ja tuotantoa säätelevät lukuisat viranomaisten ohjeet, EU:n direktiivit ja kansalliset lainsäädännöt. Tämän tietotaidon seuraaminen, ylläpitäminen ja soveltaminen on yksi Leipurin-konsernin asiantuntemuksen alue.

Leipurin kiinnittää kaikissa tuotteissaan erityistä huomiota niiden korkeaan laatuun ja turvallisuuteen. Raaka-aineissa yrityksen toimintamalli on saanut ISO 9001:2000 -sertifikaatin: sertifioinnin myötä yritys on sitoutunut toiminnan jatkuvaan parantamiseen.

"Ruokailutrendien osalta Venäjä seuraa länsimaita. Kuluttajat haluavat yhä enemmän uutuuksia ja kulutustottumukset muuttuvat terveellisempään suuntaan sitä mukaa kun keskiluokka kasvaa ja vaurastuu. Myös kaupan rakenne on murroksessa, kehitys kulkee kohti suurempia yksiköitä."

"Kaikki nämä muutokset vaikuttavat niin leipomo- kuin koko elintarviketeollisuuteen. Yritysten on erikoistuttava ja uudistuttava entistä nopeammalla syklillä. Siinä meidän asiantuntemuksellemme on suuri kysyntä", Nikulina sanoo.

"Vielä viisi vuotta sitten moni kauppa toimi kivijalassa, mutta nyt Pietarinkin alueella toimii useita hypermarketketjuja, joilla on valtaisat leipäosastot omine paistopisteineen. Tarjonnasta erottautuminen vaatii leipomoilta jatkuvaa tuotekehitystä."

Ruoan terveellisyys on kasvavalle keskiluokalle yhä tärkeämpi tekijä ja siinä Leipurin omaa vahvan kilpailuedun.

"Terveellisyys ja suomalainen leipäosaaminen liitetään Venäjällä vahvasti yhteen. Ruisleipä on keihäänkärki, mutta myös kaura- ja ohrapohjaiset tuotteet kiinnostavat kuluttajia ja leipomoita. Suomalainen monipuolinen leipäkulttuuri sekä siihen liittyvä tutkimus ja teknologia ovat meille vahva kilpailutekijä."

Leipurin luo koko ajan markkinoita terveellisemmälle leipäkulttuurille. Se tuottaa materiaaleja leipomoiden markkinoinnin tueksi ja kouluttaa koeleipomoissaan leipomoiden ja kaupan henkilökuntaa leivän eri terveysvaikutuksista. Koeleipomot sijaitsevat yliopistojen yhteydessä, mikä edelleen vahvistaa Leipurinkonsernin asiantuntijakuvaa.

Venäjän eri talousalueilla on eroja esimerkiksi ruokatottumusten ja leipomoiden teknologisen tason suhteen. Kaupan keskittyminen vaatii kuitenkin kaikilta leipomoilta uudenlaista ajattelua ja jatkuvia innovaatioita.

Leipurin auttaa asiakkaitaan innovoimaan

Venäjällä on noin 10 000 leipomoa, joista suuria toimijoita on 1 500. Yksi jäteistä on Pietarin alueen toiseksi suurin leipomo Karavaj, joka valmistaa päivittäin noin 360 tonnia leipomotuotteita. Yrityksellä on Pietarin seudulla vajaan 30 prosentin markkinaosuus.

Yksityistämisen jälkeen 1990-luvun alussa yritys alkoi tutkia ulkomaisten yritysten toimintamalleja ja tuotevalikoimia. Yhteistyö Leipurinkonsernin kanssa alkoi vuonna 1997, kun Karavaj teki ison investoinnin siivutus- ja pakkauskoneisiin. Yhteistyö laajeni nopeasti raaka-aineisiin ja uusien reseptien tutkimiseen.

"Leipurin oli ensimmäinen yritys, jonka kanssa teimme tiiviimpää yhteistyötä. Ja ensimmäinen säilyy aina ensimmäisenä", Karavajn pääjohtaja Nikolai Tutunikov sanoo.

Leipurin auttaa Karavajta paitsi tuotteiden suunnittelussa ja valmistamisessa myös asenteiden muokkauksessa.

"Viemme yhdessä viestiä siitä miten voimme leivän avulla edistää terveyttä ja ehkäistä tiettyjä sairauksia. Terveysvaikutteisen leivän osuus tuotannostamme on jo yli kymmenen prosenttia ja sen kulutus kasvaa vuosittain noin 15 prosentilla."

Tutunikov korostaa, että terveysargumenteilla myytävän leivän on oltava muutenkin laadukasta ja maultaan herkullista. Tämän yhdistelmän löytämisessä Leipurin on suureksi avuksi.

"Meillä on joka viikko joku Leipurin-konsernin asiantuntijoista auttamassa meitä reseptien suunnittelussa ja muokkaamisessa. Teemme tiivistä yhteistyötä tuotekehityksen kaikissa vaiheissa."

Yhteistyötä auttaa myös vahva kulttuurinen sidos.

"Venäjä ja Suomi ovat leipäkulttuureiltaan samankaltaisia. Kun pietarilaiset matkustavat Suomessa he maistavat erilaisia leipäuutuuksia. Mikäli niistä pidetään, vastaavanlaisia tuotteita halutaan ostaa nopeasti myös kotimaasta. Samanlaiset kulutustottumukset lähentävät meitä entisestään."

Leipurin on auttanut Karavajta luomaan suhteita myös suomalaisiin leipomoihin. Tietotaitoa ja kokemuksia vaihdetaan tuotteiden lisäksi erityisesti markkinoinnista ja suhteiden luomisesta eri kaupparyhmittymiin. Tämäkin on osaltaan auttamassa Karavajn kilpailukykyä.

Lenta on Venäjän neljänneksi suurin hypermarketketju, sen liikevaihto vuonna 2010 oli noin 1,5 miljardia euroa. Yrityksellä on eri puolilla maata noin 40 myymälää, niistä 14 Pietarissa. Tyypillisessä myymälässä käy arkisin 12 000 asiakasta, joista noin kolmannes ostaa leipäosaston ja sen paistopisteen tuotteita.

Leipurin on auttanut Lentaa profiloimaan paistopistettään entistä laadukkaampien artesaanityyppisten tuotteiden valmistajaksi. Paistopisteen tuotteista jo 11 prosenttia tehdään yrityksen toimittamista raaka-aineista.

"Kuluttajat haluavat tuoretta, lämmintä ja pehmeää leipää. Tuoreen leivän tuoksu ja näyttävät pakkaukset ovat myös tärkeässä roolissa. Näiden asioiden kehittämisessä Leipurin on ollut meille erinomainen kumppani", Lentan johtaja Dmitrij Chtetsov sanoo.

Esimerkiksi Leipurin-konsernin toimittamista raaka-aineista valmistettu maissileipä on varta vasten Lentalle räätälöity tuote.

"Myös kaura-pellavaleipä on hyvin suosittu. Leipurin on auttanut meitä muidenkin terveellisten leipien kehittämisessä. Terveellinen leipä auttaa meitä profiloitumaan entistä laadukkaampien tuotteiden kauppapaikaksi."

Osana yhteistyötä Leipurin on kouluttanut Lentan leipäosastojen hyllyvastaavia leivän terveysetuihin. Yhteistyö on kiinteää, sillä paistopisteen valikoimiin tulee uusia tuotteita parin kuukauden välein.

Kokonaispalvelua tuotantoon ja tuotekehitykseen

Asiakkaiden kilpailukykyä parannetaan uusilla resepteillä, raaka-aineilla, koneilla ja tuotantoon liittyvillä innovaatioilla.

Yleistä

Leipurin toimittaa elintarviketeollisuuden raaka-aineita ja koneita. Se palvelee asiakkaitaan tuotantoprosessin kaikissa vaiheissa, tuotekehityksestä aina tuotannon ja muun toiminnan tehostamiseen.

Leipurin-konsernilla on toimintaa Suomessa, Venäjällä, Valko-Venäjällä, Kazakstanissa, Puolassa, Ukrainassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Venäjällä on toimipisteet ja varastot Pietarissa, Moskovassa, Tseljabinskissä, Jekaterinburgissa, Kazanissa ja Novosibirskissa.

Strategia

Leipurin-konsernin keskeinen kilpailutekijä on kokonaispalvelu: konserni on maailmanlaajuisesti yksi harvoista sekä raaka-aineita että koneita toimittavista yrityksistä. Koko tuotantoketjuun liittyvä osaaminen antaa yritykselle ainutlaatuisen ja tarkan kokonaiskuvan elintarvikealan markkinoiden kehityksestä. Näin Leipurin pystyy parhaiten parantamaan asiakkaittensa kilpailukykyä ja ratkomaan heidän erilaisia haasteitaan.

Yritys voi esimerkiksi parantaa asiakkaidensa kustannustehokkuutta ja auttaa kaupan valikoimiin pääsyä. Maailmanlaajuiset ostot ja tehokas logistiikka auttavat pitämään asiakkaiden raaka-ainekustannukset kilpailukykyisellä tasolla. Asiantuntemuksellaan Leipurin voi auttaa asiakkaitaan tekemään entistä mielenkiintoisempia ja kuluttajia innostavia tuotteita.

Leipurin haluaa olla asiakkailleen johtava paikallinen tavarantoimittaja ja asiantuntija. Päämiehille Leipurin haluaa olla halutuin yhteistyökumppani.

Asiakkaat ja lisäarvo

Leipurin-konsernin asiakkaita ovat leipomoteollisuuden sekä meijeri-, liha- ja valmisruokateollisuuden yritykset. Asiakkaille toimitetaan raakaaineita, koneita ja laitteita sekä valmistukseen ja tuotekehitykseen liittyvää osaamista.

Konsernin liikevaihdosta noin 74 prosenttia on leipomoteollisuuden raaka-aineita, 16 prosenttia muun elintarviketeollisuuden raakaaineita ja 10 prosenttia koneita.

Raaka-aineissa kilpailuetuna on ensiluokkainen asiakaspalvelu: asiakkaille tarjotaan mahdollisimman laadukkaat, turvalliset ja kilpailukykyiset tuotteet, kattava tuotevalikoima, alan johtavat päämiehet sekä luotettava ja kustannustehokas logistiikka.

Leipomoteollisuudelle toimitetaan kaikkia leipureiden tarvitsemia raaka-aineita, valmisteita, pakasteita ja tarvikkeita. Muulle elintarviketeollisuudelle toimitetaan raaka-aineiden lisäksi maku- ja rakenneaineita.

Leipurin toimittaa sekä Leipurin-tuotemerkin että tunnettujen päämiesten raaka-aineita. Leipurin-tuotteet perustuvat yrityksen omaan tuotekehitykseen ja resepteihin. Yrityksen päämiehet edustavat alansa johtavia kansainvälisiä valmistajia.

Koneita ja laitteita toimitetaan leipomoteollisuuden tuotantoprosessin kaikkiin vaiheisiin aina taikinanteosta tuotteiden pakkaamiseen. Yritys toimittaa myös kokonaisia valmistuslinjoja ja paistopisteitä sekä muussa elintarviketeollisuudessa tarvittavia koneita ja laitteita. Päämiehet ovat alan tunnetuimpia laitevalmistajia. Lisäksi Leipurin suunnittelee ja valmistaa erikoiskoneita, kuten ruistaikinoiden ylöslyöntikoneita. Omien koneiden tuotekehitys tapahtuu usein tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa.

Olennainen osa Leipurin-konsernin palvelua ovat myös asiantunteva neuvonta, tuotekehitys ja asiakaskoulutus. Asiakkaiden kilpailukykyä parannetaan sekä uusilla resepteillä, raakaaineilla ja koneilla että laajemmin tuotantoon ja logistiikkaan liittyvillä innovaatioilla. Leipomoalalla tämä tietotaito konkretisoituu konsernin eri markkina-alueilla sijaitsevissa koeleipomoissa, joissa tehdään esimerkiksi uusien tuotteiden koeleivontoja.

Leipäosasto on Lentan hypermarketeissa tärkeä kilpailutekijä. Päivittäisestä 12 000 asiakkaasta kolmannes ostaa leipäosaston ja sen paistopisteen tuotteita.

Kansainvälistä kasvua kannattavasti

Telkon Venäjän ja Ukrainan toiminnot tuovat jo enemmän liikevaihtoa kuin Suomi. Kasvumarkkinoilla toiminta on myös hyvin kannattavaa. Uusia odotuksia on ladattu Kiinaan, johon on menty yhdessä länsimaisten asiakkaiden kanssa.

Kiinan toimipiste perustettiin vuoden 2010 puolivälissä. Vuoden lopulla liikevaihto oli jo hyvässä kasvussa ja toiminta oli lähellä breakeven-tasoa.

Kiinassa Telko hakee kilpailuetua teknisellä osaamisellaan. Alkuvaiheessa asiakaskunnan ytimen muodostavat suuret eurooppalaiset yritykset ja niille muoviosia valmistavat alihankkijat. Osa yrityksistä valmistaa kuluttajatuotteita, osa business-to-business -tuotteita. Niiden kanssa on usein tehty yhteistyötä jo Euroopassa ja Telko on ollut luonteva kumppani, kun ne ovat keskittäneet valmistustaan Kiinaan.

Asiakkaille toimitetaan enimmäkseen tunnettujen länsimaisten päämiesten teknisiä muoveja. Kone- ja laitevalmistajien lisäksi tärkeä asiakassegmentti on telekommunikaatioala.

"Kiinan mahdollisuudet ovat erittäin suuret. Tytäryhtiömme sijaitsee Shanghaissa, josta palvelemme koko maan merkittävimpiä muoviteollisuuden keskittymiä. Suunnitelmissa on laajentua Etelä-Kiinaan, Shenzenin ja Guangzhoun teollisuusalueille", Telkon toimitusjohtaja Kalle Kettunen sanoo.

Kiinan toimiston keskeinen tehtävä on myös kehittää maasta tehtäviä hankintoja. Kiinassa on kovaa vauhtia kasvava kemianteollisuus, jonka tuotteita Telko on jo muutaman vuoden ajan toimittanut erityisesti Venäjän markkinoille. Nyt tavoitteena on saada kiinalaiset raaka-aineet laajemminkin Telkon asiakkaiden käyttöön.

Päämiesten strategioissa kumppanien rooli kasvaa

Kiinan lisäksi uusia mielenkiintoisia markkinoita on esimerkiksi Itä-Euroopassa. Alueella on paljon esimerkiksi autoteollisuutta, joka käyttää tuotteissaan enenevässä määrin muoviosia. Telko tutkii aktiivisesti eri mahdollisuuksia laajentua strategiansa mukaisille kasvumarkkinoille.

Uusille markkina-alueille laajeneminen saa tukea päämiehissä tapahtuvista muutoksista.

"Päämieskentässä yhä useampi yhtiö fokusoituu entistä tiukemmin ydintoimintaansa. Monissa tapauksissa tämä on tarkoittanut keskit-

Rakennusteollisuus on Venäjällä tärkeä kemikaalien asiakasryhmä. Se kasvaa käsi kädessä maan kansantalouden kanssa.

Telko perusti tytäryhtiön Venäjälle vuonna 2000 ja Ukrainaan vuonna 2005. Viimeisten neljän vuoden aikana maiden liikevaihto on kolminkertaistunut. Yrityksen toimittamia raaka-aineita tarvitaan mitä moninaisimmissa tuotteissa. Näin alueen kansantalouden kasvu ja voimakkaasti kehittyvä vähittäismyynti näkyvät suoraan Telkon liikevaihdossa ja kannattavuudessa.

Paino- ja maaliteollisuus ovat kemikaalien

suurimpia asiakasryhmiä. Myös rakennusteollisuus on keskeinen kasvunlähde. Muoveissa pakkausteollisuus ja muoviosia alihankintana valmistavat yritykset ovat merkittäviä asiakkaita. Asiakasrakenne tulee olemaan samankaltainen uusissa toimintamaissa Kazakstanissa ja Valko-Venäjällä.

Venäläisen OOO Telkon henkilökunnasta 80 prosenttia on suorittanut korkeakoulututkinnon ja vaihtuvuus on ennätyksellisen pientä. Toimitusjohtaja Sergey Kolotaev on työskennellyt yrityksessä sen perustamisesta asti.

"Tavoitteena on, että voimme jokaisella asiakaskäynnillä ratkoa asiakkaalle merkityksellisiä haasteita."

Kalle Kettunen Telko

tymistä pelkkään teolliseen tuotantoon, jolloin valmistajat ovat karsineet omia myyntiorganisaatioitaan."

"Viime vuosien aikana jakelijoiden rooli onkin koko ajan kasvanut. Tämä kehitys jatkunee myös tulevaisuudessa."

Keskeiset päämiehet olivat hyvin tyytyväisiä esimerkiksi siitä, että Telko käynnisti toiminnan Kazakstanissa. Telkon edustamilla päämiehillä ei ole entuudestaan juuri lainkaan myyntikanavia maassa.

Telkon uudessa strategiassa päämiehiin suhtaudutaan kuten asiakkaisiin. Jatkuva yhteydenpito ja omasta osaamisesta, kuten tuotekehitysvalmiuksista, kertominen on tärkeää, jotta kumppanuudella on vankka pohja.

"Eri valmistajilla on erilaiset tiedontarpeet, joihin meidän on vastattava. Näin meillä on paremmat mahdollisuudet kehittää ja kasvattaa kunkin päämiehen kanssa tehtävää kauppaa", Kettunen kertoo.

Avoin toiminta tuo kilpailuetua Venäjällä

Päämiehet arvostavat eri markkinoilla eri asioita. Venäjän markkinoilla Telko on haluttu kumppani, koska sen toiminta on hyvin avointa − paikalliset yritykset kun eivät tyypillisesti kerro tunnuslukujaan tai edes omistusrakennettaan. OOO Telkolle toimimisesta osana suomalaista pörssiyritystä onkin selvää etua.

"Toimintamme on läpinäkyvää ja luonnollisesti noudatamme kaikkia lakeja ja viranomaismääräyksiä. Suurille länsimaisille päämiehille, kansainvälisille asiakkaille ja valtionyrityksille tämä on ensiarvoisen tärkeää. Avoimuus ja läpinäkyvyys tekevät meistä luotettavan kumppanin", OOO Telkon toimitusjohtaja Sergey Kolotaev sanoo.

Paikalliset asiakkaat arvostavat Telkon länsimaista toimintamallia, laadukkaita raaka-aineita ja alan viimeisintä tietotaitoa. Päämiehet ovat kiinnostuneita Telkon vahvasta paikallistuntemuksesta.

"Venäjällä liiketoiminnassa on vielä paljon omaa lainsäädäntöä, erityispiirteitä ja esimerkiksi maahantuontiin, tullaukseen ja tuotteiden sertifiointiin liittyvää byrokratiaa. Paikallinen kumppani on päämiehille käytännössä välttämättömyys."

Länsimaisen toimintamallin ja vahvan paikallisosaamisen yhdistelmä on pitänyt OOO Telkon liikevaihdon voimakkaassa kasvussa. Kasvuprosentti on ollut kaksi, kolme kertaa suurempi kuin Venäjän kansantaloudella. Vuonna 2010 Venäjän ja idän muiden kasvumarkkinoiden osuus koko Telkon liikevaihdosta nousi jo 37 prosenttiin.

Tuotevalikoima on kasvanut ensimmäisen toimintavuoden viidestä tuotteesta yli tuhanteen; paikallisissa varastoissa on jatkuvasti yli 200 tuotetta. Kasvua haetaan yhä uusilta tuotealueilta ja teollisilta segmenteiltä. Lupaavia tuotealueita ovat esimerkiksi veden käsittelyyn

Telkosta Venäjän ensimmäinen laatuarvioitu jakelija

Telko on Venäjän ensimmäinen turvallisuus- ja laatuarvioitu kemianteollisuuden jakelija. Yrityksen SQAS ESAD -arviointi valmistui syksyllä 2010.

Turvallisuuden ja laadun arviointijärjestelmä SQAS on Euroopan kemianteollisuuden kattojärjestön CEFIC:n ja Euroopan kemianteollisuuden jakelijoiden järjestön FECC:n yhteistyössä kehittämä puolueeton arviointijärjestelmä. Siinä otetaan kantaa terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatuasioihin.

Arviointi toimii myös riskienhallintatyökaluna. Se vähentää yritysten tarvetta teettää omia päällekkäisiä arviointeja potentiaalisista kumppaneistaan. Telkon päämiehet ja asiakkaat ovat kiitelleet SQAS ESAD -arviointia: se osoittaa Telkon sitoutuneen toimintojen jatkuvaan parantamiseen.

ja maatalouteen liittyvät kemikaalit sekä öljynjalostamisessa tarvittavat kemikaalit.

Myös autoteollisuudessa on paljon potentiaalia. Korealainen Hyundai avasi juuri Pietariin suuren tehtaan, samoin kanadalainen varaosia valmistava Magna.

"Yhä useampia autojen metalli- ja kumiosia korvataan muovista valmistetuilla osilla. Näihin osiin käytetään paljon asiantuntemusta vaativia teknisiä muoviraaka-aineita."

Palvelua ja tiiviitä asiakaskontakteja

OOO Telko laajensi syksyllä 2010 toimintaansa autokaupunki Samaraan sekä Jaroslaviin, jossa on yli neljäsosa Venäjän maalituotannosta.

"Olemme nyt entistä lähempänä teollisia asiakkaitamme. Seuraavana suunnitelmissa on Nishi-Novgorodin alue, jossa on suuri keskittymä kemikaalivalmistajia. Tarkoituksena on, että toimintamme kattaa koko teollistuneen Venäjän."

Uusien tuotealueiden lisäksi OOO Telko tuo asiakkailleen jatkuvasti lisää palveluita. Asiantuntemus, joka liittyy tuotteisiin ja niiden käyttäytymiseen asiakkaan tuotantoprosessissa, on palveluista tärkeimpiä. Nestemäisten kemikaalien varastointi, sekoitus ja astiointi ovat osa tehokasta logistiikkaa.

Viime vuosina tärkeä kilpailutekijä on ollut myös asiakkaiden rahoitus. Kun markkinarahan korko nousi pahimmillaan yli 20 prosentin, OOO Telkon tarjoama luototus vahvisti monia asiakassuhteita. Vahva paikallistuntemus auttoi luottokelpoisuuden arvioimisessa.

Palvelut mahdollistaa OOO Telkon asiantunteva ja sitoutunut henkilöstö. Henkilökunnasta 80 prosenttia on suorittanut korkeakoulututkinnon ja vaihtuvuus on ennätyksellisen pientä. Kolotaev on itse työskennellyt yrityksessä sen perustamisesta asti.

"Jokainen myyjä hallitsee yleensä koko tuotesegmentin. Näin he voivat keskustella asiakkaan kanssa hyvinkin laajoista kokonaisuuksista. Lähes jokainen asiakasvierailu tuokin meille samalla uutta liiketoimintaa."

Uusi organisaatio lisää tehokkuutta

Vaikka Telkon liikevoitosta yhä suurempi osa tulee idän kasvumarkkinoilta, Kalle Kettunen näkee lupaavia mahdollisuuksia myös Pohjois-Euroopan markkinoilla.

"Skandinaviassa olemme vielä liian pieniä. Meillä on paljon potentiaalia merkittäväänkin kasvuun niin muoveissa kuin kemikaaleissa."

Kasvua ja tehokkuutta haetaan myös uudella organisaatiolla, joka on otettu käyttöön Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa.

"Osto-organisaatiolla ja asiakaspalvelulla on nyt entistä selvemmin omat roolit. Toimimme tehokkaammin, mikä mahdollistaa päämiesten määrän kasvattamisen."

Lisäksi ostojen yhdistäminen lisää hankintojen kustannustehokkuutta. Esimerkiksi prosentin säästö ostoissa tarkoittaisi Telkolle yli miljoonan tulosparannusta. Asiakaspalvelussa ollaan myös siirtymässä sähköiseen tilausjärjestelmään. Näin perustuotteita voidaan myydä tehokkaammin esimerkiksi internetin kautta. Oma kehittämiskohteensa on ollut logistiikka, jossa siinäkin on saatu huomattavia säästöjä.

Rauman terminaali yhtiöitettiin vuoden 2010 lopulla. Nyt sen varastointi-, pakkaus- ja logistiikkapalveluita myydään myös Telkon ulkopuolisille asiakkaille. Näin terminaalin kapasiteetti ja rakennuksiin sidottu pääoma saadaan aiempaa tehokkaampaan käyttöön.

Strategian mukaisesti tulevaisuudessa keskitytään myös entistä selvemmin tuotteisiin ja palveluihin, joissa asiakkaille pystytään tarjoamaan erityisen korkeaa arvoa.

"Käytännössä se tarkoittaa henkilöstön korkeaa asiantuntemusta. Osaamisen on oltava sellaista, josta asiakkaat ovat valmiita maksamaan. Tavoitteena on, että voimme jokaisella asiakaskäynnillä ratkoa asiakkaalle merkityksellisiä haasteita", Kettunen sanoo.

Pietarin lähistöllä sijaitseva PO Gubkina valmistaa muovikalvoja, kuplamuoveja ja muita pakkausmateriaaleja. Tuotteita käytetään eri kulutustavaroiden ja elintarvikkeiden pakkaamiseen sekä esimerkiksi rakennusmateriaalien suojaamiseen. Asiakkaina on niin paikallisia yrityksiä kuin globaaleja suuryrityksiä, kuten Heineken.

Gubkina ja Telko ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 2002. Telkon toimittamia raaka-aineita käytetään muun muassa muovikalvoissa, joiden on täytettävä erittäin korkeat laatukriteerit esimerkiksi kestävyyden ja läpinäkyvyyden suhteen.

"Laadukkaampia raaka-aineita tarvitaan myös erikoistuotteissa, esimerkiksi rakennusmateriaalien suojaamiseen käytettävissä muoveissa", Gubkinan tuotantojohtaja Olga Rozenzweig sanoo.

Telko auttaa Gubkinaa myös uusien tuotteiden kehittelyssä. Erityisesti elintarvikepakkauksissa tarvitaan paitsi tiukat säädökset täyttäviä raaka-aineita myös teknistä asiantuntemusta. Gubkina on hyödyntänyt Telkon osaamista ja kontakteja esimerkiksi helppokäyttöisten repäisypakkausten suunnittelussa ja valmistamisessa.

Teollisuuden raaka-aineiden asiantuntija

Yleistä

Telko toimii asiantuntevana linkkinä muoviraakaaineita ja teollisuuskemikaaleja valmistavien ja niitä käyttävien yritysten välillä.

Telkolla on toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä, Valko-Venäjällä, Kazakstanissa, Ukrainassa, Puolassa ja Kiinassa. Tehokkaan logistiikan varmistamiseksi Telkolla on säiliöterminaali Raumalla sekä lukuisia paikallisvarastoja eri toimintamaissa.

Yrityksen keskeiset päämiehet ovat tunnettuja muoviraaka-aineiden ja kemikaalien valmistajia kuten ExxonMobil Chemical, BASF, LyondellBasell, Castrol, EMS, Samsung, LG, Total Petrochemical, AkzoNobel ja Lubrizol. Hankintatoimi on kansainvälistä: Telkon valikoimissa on eurooppalaisten valmistajien lisäksi paljon esimerkiksi venäläisten, kiinalaisten, korealaisten ja intialaisten valmistajien raaka-aineita. Telko etsii jatkuvasti myös uusia laadukkaita ja kilpailukykyisiä raaka-aineita valmistavia päämiehiä.

Pitkien asiakas- ja päämiessuhteiden myötä Telkolla on vahvaa erikoisosaamista asiakkaiden tuotantoprosesseissa vaadittavista raaka-aineista. Laajan tuotevalikoiman ja monipuolisen asiakaskunnan ansiosta Telkolla on poikkeuksellisen kattava kuva markkinoista ja niiden toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Näin yritys pystyy auttamaan asiakkaitaan heidän liiketoimintansa haasteissa ja olemaan heille todellinen lisäarvoa tuova kumppani. Telkon laaja asiakaspalvelu kattaa esimerkiksi teknisen tuen ja tuotantoprosessien kehittämisen.

Strategia

Telkon strategiana on laajentua erityisesti Venäjällä ja muilla idän kasvumarkkinoilla. Näillä markkinoilla kansantalouden ja vähittäismyynnin kasvu näkyvät suoraan raaka-aineiden ja kemikaalien kysynnässä. Telko toteuttaa kasvustrategiaansa laajentamalla toimintaansa sekä maantieteellisesti että uusille asiakassegmenteille. Esimerkiksi Venäjällä on myyntikonttori jo viidessä miljoonakaupungissa. Vuoden 2010 aikana Telko aloitti toimintansa Kiinassa ja Kazakstanissa. Kiinassa strategiana on alkuvaiheessa palvella lähinnä yrityksiä, jotka valmistavat muoviosia eurooppalaisille asiakkaille.

Pitkien asiakas- ja päämiessuhteiden myötä Telkolla on vahvaa erikoisosaamista asiakkaiden tuotantoprosesseissa vaadittavista raakaaineista.

Muoveissa Telkon toimintamallilla palvellaan tehokkaasti sekä suurasiakkaita että pk-yrityksiä. Muoviosia tekevät pienet ja keskisuuret yritykset joutuvat reagoimaan omien asiakkaidensa toiveisiin nopealla aikataululla, joten Telkon kaltainen joustava ja paikallinen jakelija on niille välttämätön.

Kemikaaleissa Telko toimii luotettavana linkkinä raaka-ainevalmistajien ja kemikaalien loppukäyttäjien välillä. Vahvan logistisen osaamisensa ansiosta Telkolla on merkittävä rooli alan arvoketjuissa.

Asiakkaat ja lisäarvo

Muoveista Telko toimittaa sekä teknisiä muoveja että valtamuoveja. Asiakkaita ovat muun muassa pakkaus-, rakennus- sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden yritykset ja kuluttajatuotteita valmistavat muoviteollisuuden yritykset.

Kemikaaleista toimitetaan teollisuuskemikaaleja, erikoiskemikaaleja, autokemikaaleja ja voiteluaineita. Asiakkaita ovat muun muassa maali-, painoväri- ja pakkaus-, pesuaine- ja kosmetiikka-, rakennus- sekä kemianteollisuuden yritykset. Telkon toiminta suuntautuu entistä enemmän suurta osaamista vaativien erikoiskemikaalien suuntaan. Myös ympäristötuotteet ovat kasvava liiketoiminta.

Telkon asiakkaat saavat lisäarvoa yhtiön tuotevalikoimasta, osaamisesta ja logistiikasta. Telkon mielenkiintoinen toiminta-alue kasvavilla itämarkkinoilla sekä vahva tekninen asiantuntemus eri raaka-aineista ja niiden soveltuvuudesta erilaisiin tuotantoprosesseihin tekevät Telkosta halutun kumppanin. Tehokas logistiikka koostuu globaaleista raaka-ainehankinnoista, paikallisista nopeat, joustavat ja räätälöidyt toimitukset mahdollistavista varastoista sekä kokonaisvaltaisesta toimitusketjun hallinnasta.

Telko toimittaa päämiestensä tuotteita; omaa valmistusta ovat vain autokemikaalit sekä päämiehen sopimuksella valmistettavat lentokoneiden jäänpoistoaineet.

PO Gubkinan valmistaman pakkausmuovin läpinäkyvyyttä parannettiin uusilla raaka-aineresepteillä. Tuotteen ominaisuuksia testaavat Telkon tuotepäällikkö Svetlana Khvostikova (vas.) ja Gubkinan tuotantojohtaja Olga Rozenzweig.

Lähienergiassa suuri kasvupotentiaali

Kaukomarkkinat keskittyy uudessa strategiassaan entistä selvemmin energiatehokkuutta parantaviin tuotteisiin ja palveluihin. Tulevana painopistealueena ovat erityisesti lähienergiaan liittyvät kokonaisuudet.

Energiatehokkuutta parantavat ratkaisut tuovat nykyisellään Kaukomarkkinoiden liikevaihdosta noin 40 prosenttia. Asiakkaiden prosessien tehostaminen ja siten saadut kustannussäästöt ovat kuitenkin yhteistä yrityksen kaikelle toiminnalle.

"Asiakkaan prosessien tehostaminen on meidän keskeistä osaamistamme. Asiakkaidemme tarpeet ovat pitkälti samanlaisia: he haluavat tehostaa toimintaansa ja samalla karsia kustannuksiaan ja vapauttaa pääomiaan. Tämä on yhteistä niin energiatehokkuutta parantaville ratkaisuille, turvallisuus- ja digitaalituotteille kuin prosessiteollisuuden palveluille", Kaukomarkkinoiden toimitusjohtaja Jari-Pekka Lehmuskoski sanoo.

Lisäksi energiatehokkuuden sekä turvallisuuden ja viestinnän ratkaisut ovat osin linkittymässä yhteen. Kaukomarkkinoiden pitkäaikainen päämies Panasonic on määrätietoisesti kehittänyt esimerkiksi erilaisia tulevaisuuden koti -konsepteja. Tällaiset tulevaisuuden rakennukset eivät ainoastaan säästä energiaa vaan myös tuottavat ja varastoivat sitä. Panasonic on hiljattain ostanut Sanyon, jolla on erittäin vahva asema muun muassa aurinkopaneeleissa, ladattavissa akuissa sekä muissa energiatehokkuutta parantavissa tuotteissa.

"Meillä energiatehokkuuteen liittyy yleensä elektroniikka, kuten esimerkiksi ilmalämpöpumpuissa ja aurinkopaneeleissa. Tämä edellyttää sellaista erikoisosaamista, jota on vaikea kopioida ja jossa voimme tarjota asiakkaillemme selkeää lisäarvoa."

Energiatehokkuus globaali megatrendi

Syksyllä 2010 Kaukomarkkinat osti KSM-Lämpötekniikka Oy:n liiketoiminnan. Yrityksellä on vahva asema aurinkoenergiassa ja erilaisia biopolttoaineita hyödyntävissä lämmitysratkaisuissa.

"Energiatehokkuuslaitteiden tarve kasvaa voimakkaasti Suomen ja EU:n uudisrakentamista koskevien energiatehokkuusstandardien, valtion energiapolitiikan ja energian hinnan nousun myötä. Tämä näkyy niin korjaus- kuin uudisrakentamisessa", Lehmuskoski arvioi.

Liiketoimintakauppa lisäsi Kaukomarkkinoiden valikoimaa ja eritoten uusiutuvaan energiaan liittyvää asiantuntemusta.

Lähienergiaratkaisuja tarjotaan nyt kolmella rintamalla. Energiatehokkuuslaitteisiin kuuluvat esimerkiksi lämpöpumput koteihin ja teollisuu-

Kaukomarkkinoiden päämiehen MAN Diesel & Turbon kompressoreita käytetään esimerkiksi terästeollisuudessa masuunipuhaltimissa. Uusilla ratkaisuilla voidaan merkittävästi parantaa asiakkaiden kapasiteettia ja energiatehokkuutta.

Kiina-osaamista koko konsernin käyttöön

Kaukomarkkinat avasi ensimmäisenä suomalaisyrityksenä toimiston Kiinaan vuonna 1953. Oman liiketoiminnan lisäksi sillä on kasvava rooli myös Aspo-konsernin muiden tytäryhtiöiden Kiinan toimintojen käynnistyksessä. Se tarjoaa strategisen sillanpääaseman maailmantalouden kiinnostavimmilla kasvumarkkinoilla.

Vahva osaaminen kiinalaisesta liiketoiminnasta ja käytännöistä auttoi esimerkiksi Telkon etabloitumista maahan. Telko aloitti Kiinassa kesällä 2010: Kaukomarkkinoiden ansiosta Telko pystyi aloittamaan liiketoiminnan hyvin nopeasti, mikä on kasvumarkkinoilla erittäin tärkeää.

Kaukomarkkinoiden Aasia-osaamista täydentävät toimistot Vietnamissa sekä yli 40 vuotta jatkunut tiivis kumppanuus japanilaisen Panasonicin kanssa.

Yritys toimii myös Venäjän ja Puolan kasvavilla markkinoilla. Energiatehokkuutta parantavat ratkaisut ja palvelut ovat näilläkin markkinoilla keskeisen kiinnostuksen kohteena. Puolassa Kaukomarkkinat toimii esimerkiksi Vaconin taajuusmuuttajien maahantuojana ja jälleenmyyjänä.

Uuden sukupolven aurinkokerääjät ovat kolmanneksen aiempaa tehokkaampia. Aurinkoenergialla voidaan tehokkaasti lämmittää esimerkiksi käyttövettä.

"Energiatehokkuus on niin suuri megatrendi, että osaaville partnereille on markkinoilla kysyntää."

Jari-Pekka Lehmuskoski Kaukomarkkinat

teen. Uusiutuvaa energiaa edustavat muun muassa biolämpökattilat sekä pellettivoimalaitokset. Ehtymätön energia taas liittyy esimerkiksi aurinkokeräimiin ja varautuneen aurinkoenergian käyttöön kuten maa- ja vesilämpöön.

Energiatehokkuus tarjoaa juuri nyt mielenkiintoisia mahdollisuuksia, koska alan toimijoiden kenttä on pirstaleinen. Haastavuutta markkinaan tuovat energiapoliittiset päätökset sekä eri biopolttoaineiden keskinäisten suhteiden ja hintojen muutokset. Kaukomarkkinoiden vahvalle asiantuntemukselle on suurta kysyntää. Asiantuntemusta ja osaamista aiotaan edelleen kasvattaa sekä yritysostoin että rekrytoinnein.

"Tulemme varmasti näkemään erilaisia hybridiratkaisuja, joissa eri valmistajien tuotteita yhdistellään kulloiseenkin kohteeseen parhaiten soveltuviksi kokonaisuuksiksi. Tämä korostaa vahvan kokonaisnäkemyksen merkitystä."

Kaukomarkkinoiden kokonaisnäkemys syntyy asiakastarpeiden ymmärryksestä, pitkäaikaisista ja avoimeen tiedonvaihtoon perustuvista päämiessuhteista sekä oman markkinaosaamisen ainutlaatuisesta yhdistelmästä.

"Hyvien päämiessuhteiden ansiosta meillä on tarkka tietämys siitä, millaisia uusia ratkaisuja on suunnitteilla ja mikä on tulevaisuudessa mahdollista. Lisäksi meidän on olennaista ymmärtää, milloin uusi teknologia on omilla markkinoillamme kypsä kaupallistettavaksi. Asiantuntemustamme on huomata ne epäjatkumokohdat, jolloin asiakkaiden on paras siirtyä uuteen tekniikkaan."

Lähienergian asiakaskunta laajenee

Kaukomarkkinat on perinteisesti ollut vahva sekä yksityistalouksien että suurten yksiköiden, kuten voimaloiden ja teollisuuslaitosten, energiatehokkuutta parantavissa ratkaisuissa. Energian hinnan nousu on viime vuosina lisännyt merkittävästi asuntoihin tarkoitettujen ilmalämpö- ja ilmavesilämpöpumppujen kysyntää. Teollisuuslaitoksissa käytettävillä järeillä lämpöpumpuilla voidaan hyödyntää hukkaenergiaa ja vähentää hiilidioksidipäästöjä.

Nyt toimintaa laajennetaan voimallisemmin myös yksityistalouksien ja suurten teollisten toimijoiden väliselle houkuttelevalle markkinalle. Esimerkiksi taloyhtiöt, teollisuushallit, suuret maatalouden yksiköt ja pk-yritykset ovat potentiaalisia asiakasryhmiä.

"Eri asiakasryhmillä on samantyyppiset tarpeet: ne haluavat säästää aikaa, vaivaa ja rahaa. Lisäksi kansainväliset ja kansalliset ilmastotavoitteet sekä energiapolitiikan ratkaisut luovat kysyntää erityyppisille lähienergiaratkaisuille. Pystymme hyödyntämään nykyistä asiakasosaamistamme myös uusille segmenteille laajentumisessa."

"Myös erilaiset kumppanuudet rakennusyhtiöiden kanssa tarjoavat mielenkiintoisia kasvumahdollisuuksia. Energiatehokkuus on niin suuri megatrendi, että osaaville partnereille on markkinoilla kysyntää."

Aurinkokeräimet keskeinen osa lähienergiaratkaisuja

Kaukomarkkinoiden syksyllä 2010 ostama KSM-Lämpötekniikka on edelläkävijä aurinkoenergian hyödyntämisessä. Yritys toi Suomeen ensimmäisenä edistykselliset tyhjiöputkikeräimet ja sen uuden sukupolven kerääjät ovat noin kolmanneksen aiempaa tehokkaampia.

Auringon vuosittainen säteilymäärä on Suomessa suhteellisen suuri, noin 1 000 kilowattituntia neliömetriä kohden. Esimerkiksi Keski-Euroopassa säteilymäärä jää paikoin tätä pienemmäksi.

"Tällä hetkellä aurinkoenergialla voidaan lämmittää käyttövettä kokonaan tai osittain maaliskuusta lokakuuhun", Kaukomarkkinoiden toimitusjohtaja Jari-Pekka Lehmuskoski sanoo.

Käyttöveden lämmitys on keskeisiä aurinkoenergian käyttökohteita, sillä se vie noin 30–40 prosenttia kotitalouksien energiankulutuksesta. Aurinkoenergia soveltuu erinomaisesti myös esimerkiksi nestekiertoisiin lattialämmitysjärjestelmiin sekä tukemaan kiinteistön keskuslämmitysjärjestelmää.

Aurinkoenergiaa, biovoimakattiloita ja muita lähienergiaratkaisuja hyödyntämällä kiinteistöjen energiatehokkuutta voidaan tehostaa merkittävästi. Pellettikattilan, aurinkokeräinten ja energiavaraajien yhdistelmällä voidaan esimerkiksi korvata taloyhtiöiden perinteiset öljykattilat. Lähienergiaratkaisut soveltuvat hyvin myös sähkölämmityksen rinnalle. Ratkaisuilla on kasvavat markkinat sekä uudisrakennuksissa että korjausrakentamisessa.

Energiatehokkuutta parantavia tuotteita ja palveluita

Yleistä

Kaukomarkkinat on erikoistunut energiatehokkuutta parantaviin tuotteisiin ja palveluihin. Se tarjoaa myös prosessiteollisuuden tehokkuutta parantavia sovelluksia sekä turvallisuus- ja digitaalituotteita. Toiminta perustuu alan parhaiden yhtiöiden tuotteisiin ja omien asiantuntijoiden kykyyn ja haluun parantaa asiakkaiden toimintaa ja tehokkuutta.

Kaukomarkkinat on perustettu vuonna 1947. Kaukomarkkinoilla on vahva asema Aasiassa. Se on avannut ensimmäisenä suomalaisyrityksenä toimiston Kiinaan ja aloittanut ensimmäisenä myös japanilaisten tuotteiden maahantuonnin. Yrityksellä on toimintaa Suomessa, Puolassa, Venäjällä, Kiinassa ja Vietnamissa.

Strategia

Kaukomarkkinoiden strategiana on toimittaa tuotteita ja palveluita, jotka auttavat tehostamaan ja kehittämään asiakkaan toimintaa. Asiakkaille tämä tarkoittaa erityisesti energiatehokkuutta, kustannussäästöjä, nopeampia ja tehokkaampia tuotantoprosesseja sekä kilpailuetua tuovia ratkaisuja.

Strategian olennainen osa ovat vahvat ja pitkäkestoiset päämiessuhteet. Kaukomarkkinat tekee töitä alansa tunnetuimpien valmistajien kanssa.

Asiakkaat ja lisäarvo

Energiatehokkuutta parantavia tuotteita ovat esimerkiksi teollisuuskokoluokan lämpöpumput, kotitalouksiin soveltuvat ilma- ja ilmavesilämpöpumput, energiansäästövalaistus sekä taajuusmuuttajat. Uusiutuvaa energiaa hyödyntäviä tuotteita ovat esimerkiksi biolämpökattilat ja pellettivoimalaitokset. Ehtymätöntä energiaa hyödyntäviä tuotteita ovat esimerkiksi aurinkokeräimet ja varautuneen aurinkoenergian käyttöön tarkoitetut ratkaisut.

Energiatuotteissa Kaukomarkkinoiden kilpailuetuja ovat alansa johtavat päämiehet ja heidän merkkituotteensa, laaja tuotevalikoima sekä tuotteisiin liittyvä asiantunteva palvelu. Asiakkaita ovat muun muassa energialaitokset, prosessiteollisuuden yritykset, rakennusyhtiöt, asunto-osakeyhtiöt, pk-yritykset sekä jälleenmyyjät.

Prosessiteollisuudelle toimitetaan alan tunnetuimpien valmistajien koneita ja laitteita. Kilpailuetuina ovat luotettavat tuotteet, vahva asiantuntemus ja vuosikymmenten kokemus asiakas- ja päämiessuhteista. Myös tekninen tuki sekä varaosa- ja huoltopalvelut ovat tärkeä osa toimintaa.

Turvallisuus- ja digitaalituotteita ovat esimerkiksi tuotantovideo- ja valvontatekniikan tuotteet, langattomat ja kiinteät viestintäratkaisut, vaativaan ammattikäyttöön tarkoitetut tietokoneet sekä kuvanauhattomat IT-ammattivideokamerat. Asiakkaita ovat muun muassa julkiset laitokset, palveluyritykset, operaattorit sekä jälleenmyyjät.

Vastuullinen toiminta kasvattaa aineetonta pääomaa

Aspon arvosta suuri osa on aineetonta pääomaa. Sitä kasvatetaan vastuullisella toiminnalla ja sen kehittämistä ohjaavat henkilöstö- ja ympäristöpolitiikat.

Aspon liiketoiminnat edustavat kauppaa ja logistiikkaa. Ne edellyttävät läheistä asiakastyötä ja asiakkaan liiketoiminnan ymmärtämistä. Siksi suuri osa Aspon arvosta onkin aspolaisten osaamisessa sekä asiakas- ja päämiessuhteissa. Tämän aineettoman pääoman vaaliminen, kehittäminen ja kasvattaminen on Aspon henkilöstöjohtamisen keskeisiä periaatteita. Arvoa muodostavat rakennepääoma, inhimillinen pääoma sekä suhdepääoma.

Rakennepääoma pitää sisällään ne rakenteet, järjestelmät ja prosessit, joilla varmistetaan, että tärkeä osaaminen ei ole liian henkilösidonnaista vaan laajemmin koko organisaation käytössä.

Aspo on esimerkiksi investoinut voimakkaasti konsernin yhteisiin tietojärjestelmiin, joiden ansiosta tytäryritykset voivat kehittää asiakkuuksiaan ja tehostaa sisäisiä prosessejaan. Uusi toiminnanohjausjärjestelmä ja sen päälle rakennettava moderni asiakkuudenhallintajärjestelmä lisäävät avointa tiedonkulkua ja mahdollistavat siten asiakkaille merkityksellisten toimintojen aiempaa systemaattisemman kehittämisen.

Rakennepääomaan kuuluu myös asioiden mittaaminen: esimerkiksi eri toimialojen asiakastyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti.

Konsernissa laaditaan parhaillaan eettistä ohjeistoa, joka määrittelee yhteiset vastuulliset toimintatavat. Tätä ohjeistoa tullaan käyttämään kaikissa toimintamaissa ja kulttuureissa.

Inhimillinen pääoma pitää sisällään henkilöstöön liittyvät asiat, esimerkiksi henkilöstön osaamisen ja sen kehittämisen, työtyytyväisyyden, virkistystoiminnan ja palkitsemisen. Aspo pyrkii kaikin tavoin edistämään työntekijöidensä ammatillista kehittymistä sekä luomaan kannustavaa työilmapiiriä. Henkilöstön tyytyväisyyttä omiin tehtäviinsä, johtamisen laatuun ja Aspoon työnantajana mitataan säännöllisesti. Konserni vastaa tarvittavista korjaavista toimenpiteistä.

Koulutukseen ja ammattitaidon kehittämiseen investoidaan kaikilla organisaatiotasoilla. Aspon työntekijöillä on mahdollisuus edetä urallaan myös koko konsernin tasolla. Parhaillaan Aspossa on käynnistymässä laaja henkilöstön koulutusohjelma, joka tähtää oman alan ammattitutkinnon suorittamiseen. Se auttaa myös harmonisoimaan toimintatapoja eri markkina-alueilla. Laajempi asiakkuusajattelu on keskeinen osa Aspon eri yritysten lähiaikojen koulutusohjelmia.

Henkilöstön kannustamiseksi Aspoon perustettiin vuonna 2005 henkilöstörahasto, johon maksetaan voittopalkkioeränä osa Aspon tuloksesta. Tarkoituksena on, että valtaosa rahastolle maksettavista voittopalkkioista käytetään Aspon osakkeiden ostoon. Henkilöstö halutaan yhtiön merkittäväksi omistajaksi.

Suhdepääoma pitää sisällään asiakkaisiin, päämiehiin ja muihin sidosryhmiin liittyvän osaamisen. Valtaosa Aspon liiketoimintojen asiakkuuksista on hyvin pitkäaikaisia ja vahvaan luottamukseen perustuvia kumppanuuksia. Samoin monet päämiessuhteet ovat vuosikymmenten mittaisia.

Ympäristömaine yhä tärkeämpi kilpailutekijä

Myös hyvä ympäristömaine on osa aineetonta pääomaa ja yhä tärkeämpi kilpailutekijä. Aspon ympäristöpolitiikan keskeisenä periaatteena on toimintojen jatkuva parantaminen. Kriittiset ympäristöasiat halutaan hoitaa yli lain ja määräysten edellyttämien minimirajojen. Ympäristölle haitallisia vaikutuksia pyritään ennakoimaan ja välttämään hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnin, tuotteiden elinkaarianalyysien sekä riskienarvioinnin avulla.

Konsernin ympäristöpolitiikka toimii ohjeena eri liiketoimintojen kehittäessä omia toimintatapojaan. Vastuu ympäristöasioiden kehittämisestä on Aspon omistamilla yrityksillä ja vastuuhenkilönä on yleensä yrityksen toimitusjohtaja.

Aspo pyrkii hyödyntämään ympäristövaikutusten kannalta parhaita mahdollisia teknologioita ja välttämään haitallisia vaikutuksia. Työntekijöitä koulutetaan ja kannustetaan toimimaan ympäristön kannalta vastuullisella tavalla. Ympäristöasioita edistetään myös esimerkiksi tukemalla työntekijöiden joukkoliikenteen käyttöä sekä siirtymällä vähemmän polttoaineita kuluttaviin työsuhdeautoihin. Aspo osallistuu myös erilaisiin yhteiskuntavastuullisiin hankkeisiin. Yhteistä niille on se, että ne liittyvät Aspon toimintaan Itämeren alueella. Yhteistyötä on tehty esimerkiksi Pidä Saaristo Siistinä ry:n sekä John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeen kanssa.

Aspo varautuu ennakkoon ympäristöasioissa tapahtuviin muutoksiin ja etsii koko ajan keinoja millä varautumista voi edelleen parantaa.

Poikkeustilanteita varten on laadittu tarkat toimenpide- ja viestintäsuunnitelmat. Aspo pyrkii myös osallistumaan sekä kansallisiin että kansainvälisiin ympäristöhankkeisiin.

Konkreettisia tekoja läpi konsernin

Aspo-konsernin pääkonttori sijaitsee LEEDplatinatason ympäristösertifikaatin saaneessa Lintulahdenvuoren uudessa toimistotalossa. LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) on maailmanlaajuinen rakennusten suunnittelun, rakentamisen sekä käytön ja ylläpidon ympäristöluokitus.

Ympäristötehokkaat rakennukset kuluttavat arviolta 30–50 prosenttia vähemmän energiaa kuin tavalliset rakennukset. Niiden hiilidioksidipäästöt ovat pienempiä, lisäksi ympäristötehokas rakentaminen ja rakennuksen käyttö vähentää erilaisen jätteen määrää. Ympäristötehokkuus näkyy myös rakennuksen pienempinä käyttökuluina.

Aspon pääkonttorin tontti oli aiemmin saastunutta maa-aluetta: sen puhdistamisella ja käyttöönotolla pystyttiin siten eheyttämään jo olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta täydennysrakentamisella. Alueelle sopii mainiosti toimistorakennus, koska se sijaitsee hyvien julkisen liikenteen yhteyksien varrella. Lähellä on niin metro-, raitiovaunu- kuin linja-autoliikenteen pysäkkejä.

Talon toimistotilojen jäähdyttämiseen käytetään kaukokylmää ja vesikalusteet on suunniteltu mahdollisimman vähän vettä kuluttaviksi. Rakennukseen saadaan runsaasti päivänvaloa, joten siellä tarvitaan vähemmän keinovaloa kuin tavanomaisissa toimistotaloissa. Näin säästetään valaistukseen kuluvaa energiaa.

ESL Shippingin toiminta ja kaikki alukset on sertifioitu kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n turvallisuusjohtamiskoodin ISM:n vaatimusten mukaisesti. ISM-koodi on säännöstö laivojen turvallisesta toiminnasta ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä. Lisäksi ESL Shippingillä on ISO 14001 -ympäristösertifikaatti. Turvallisuutta lisää myös laivojen hyvä varustelutaso: kaikki alukset ovat jäävahvisteisia. Lisäksi pitkäaikainen henkilöstö tuntee hyvin Itämeren satamat, väylät ja olosuhteet.

Varustamon m/s Pasila on ensimmäinen suomalainen rahtialus, johon on asennettu painolastiveden puhdistusjärjestelmä. Se estää vieraiden eläin- ja kasvilajien siirtymisen merialueelta toiseen ja suojelee siten Itämeren ekosysteemiä. Järjestelmiä asennetaan myös varustamon muihin aluksiin sekä vuonna 2010 tilattuihin suuren kokoluokan uudisrakennuksiin.

Laivat ovat ekologisin vaihtoehto suurten lastien kuljettamiseen. Suuren rahtialuksen hiilidioksidipäästöt lastin kokoon ja matkaan suhteutettuna ovat 30 prosenttia raskaan ajoneuvoyhdistelmän päästöistä ja alle kolme prosenttia lentokoneen päästöistä.

Leipurin-konsernissa on kiinnitetty erityistä huomiota elintarvikeraaka-aineiden laatuun ja turvallisuuteen sekä toiminnan ympäristövaikutuksiin. Raaka-aineissa toimintamallille on myönnetty ISO 9001: 2000 -sertifikaatti. Sertifioinnin myötä yritys on sitoutunut toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Ympäristövaikutukset huomioidaan myös raaka-ainetoimittajien valinnassa.

Telkolle hyvä ympäristömaine on keskeinen menestystekijä. Toiminnalla on tiukat laatukriteerit, jotta yritys voi mahdollisimman hyvin suojella omaa mainettaan ja siten myös päämiestensä ja asiakkaidensa brändejä.

Telko noudattaa kaikessa toiminnassaan alan lainsäädäntöä ja suosituksia niin ympäristön, tuotteiden kuin henkilöstönkin suhteen. Yrityksellä on ISO 9001 -standardin mukainen sertifiointi. Lisäksi yhtiö on sitoutunut noudattamaan Responsible Care - Vastuu huomisesta - ohjelman kemikaalikauppaan painottunutta versiota. Ohjelmassa sitoudutaan ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioiden jatkuvaan omaehtoiseen parantamiseen. Sitoutuminen on todennettu ulkopuolisella ESAD II -arvioinnilla. Telko on myös Venäjän ensimmäinen turvallisuus- ja laatuarvioitu kemianteollisuuden yritys. Lisäksi Telko on allekirjoittanut Euroopan kemianteollisuuden jälleenmyyjien järjestön FECC:n eettiset periaatteet.

Kaukomarkkinat toimittaa energiatehokkuutta parantavia laitteita ja palveluita. Sen tuotteiden avulla voidaan lisäksi hyödyntää uusiutuvaa energiaa kuten biopolttoaineita sekä ehtymätöntä energiaa kuten aurinkoenergiaa. Ympäristöasiat ovat yrityksen päämiehille erittäin tärkeässä roolissa: sitoutuminen kestävään kehitykseen näkyy kaikessa toiminnassa tuotteiden suunnittelusta ja valmistuksesta niiden kierrätykseen.

Aspon hallinnointiperiaatteet

Kaikki Aspon hallituksen sekä johtoryhmän jäsenet ovat myös yhtiön osakkeenomistajia. He omistivat vuoden 2010 lopussa yhteensä noin kymmenen prosenttia Aspon osakekannasta.

Aspon päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, arvopaperimarkkinalainsäädäntöä ja julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia säännöksiä, Aspo Oyj:n yhtiöjärjestystä sekä NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjä ja määräyksiä. Aspo noudattaa 1.10.2010 alkaen Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia vuodelta 2010. Hallinnointikoodi on saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n sivustolta www.cgfinland.fi.

Aspo Oyj:n erillinen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on julkaistu Aspon internet-sivustolla, www.aspo.fi. Sivuilla esitetään ajantasaisena hallinnointikoodin edellyttämät tiedot.

Konsernin rakenne

Aspo-konsernin emoyhtiö Aspo Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. Ylin vastuu Aspo-konsernin hallinnosta ja toiminnasta on Aspo Oyj:n toimielimillä, joita ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Ylintä päätösvaltaa käyttävät osakkeenomistajat yhtiökokouksessa.

Aspo Oyj:n tehtävänä on omistaa, johtaa ja kehittää tytäryhtiöidensä ja muiden toimintayksikköjensä toimintaa, huolehtia keskitetysti konserniyhtiöiden hallinnoimiseen, rahoitukseen ja strategiseen suunnitteluun liittyvistä asioista sekä suunnitella ja toteuttaa taloudellisesti tarkoituksenmukaisia investointeja.

Konsernin operatiivinen liiketoiminta tapahtuu konserniyhtiöissä, ESL Shipping Oy, Leipurin Oy, Telko Oy ja Kaukomarkkinat Oy, sekä näiden tytäryhtiöissä kotimaassa ja ulkomailla.

Yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain yhtiön hallituksen määrämänä ajankohtana ja siinä käsitellään yhtiöjärjestyksen mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat sekä hallituksen ehdotukset ja mahdolliset muut ehdotukset yhtiökokoukselle. Varsinainen yhtiökokous mm. vahvistaa tilinpäätöksen, valitsee hallituksen jäsenet ja tilintarkastajan, päättää voitonjaosta sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan palkkioista.

Osakkeenomistajalla on oikeus osakeyhtiölain mukaisesti saada yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää yhtiökokouskutsuun.

Yhtiökokoukset kutsuu koolle Aspo Oyj:n hallitus. Kokouskutsu julkaistaan pörssitiedotteella ja hallituksen määräämissä sanomalehdissä aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään 21 päivää ennen yhtiökokousta. Lisäksi kokouskutsu ja seuraavat tiedot julkistetaan yhtiön internet-sivustolla viimeistään 21 päivää ennen yhtiökokousta:

• osakkeiden ja äänioikeuksien kokonaismäärä osakelajeittain kokouskutsun päivänä
• yhtiökokoukselle esitettävät asiakirjat
• hallituksen tai muun toimivaltaisen elimen päätösehdotus
• asia, joka on otettu yhtiökokouksen asialistalle, mutta josta päätöstä ei ehdoteta tehtäväksi

Yhtiökokouksen päätökset julkistetaan kokouksen jälkeen pörssitiedotteella. Yhtiökokouksen pöytäkirja äänestystuloksineen ja päätöksiin liittyvine liitteineen julkaistaan yhtiön internetsivustolla kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta.

Hallitus

Aspo Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä. Jäsenistä ja heidän lukumäärästään päättää yhtiökokous. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Vuoden 2010 varsinaisessa yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin kuusi jäsentä. Jäsenten toimikausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Hallitus on päätösvaltainen, kun joko hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna enemmän kuin puolet jäsenistä on paikalla.

Hallituksen tehtävät ja vastuut määräytyvät yhtiöjärjestyksen, osakeyhtiölain ja muun soveltuvan lainsäädännön pohjalta. Aspo Oyj:n hallitus on vahvistanut kirjallisen työjärjestyksen, jonka mukaisesti hallituksen käsiteltäviä asioita ovat mm:

• Aspo-konsernin strategiset linjaukset ja toimialastrategiat
• konsernirakenne
• yhtiökokoukselle esitettävät asiat
• osavuosikatsaukset ja konsernitilinpäätökset
• konsernin toimintasuunnitelmat, budjetit ja investoinnit
• liiketoiminnan laajennukset tai supistukset, yritys- ja liiketoimintakaupat
• konsernin riskienhallinta-, vakuutus- ja rahoituspolitiikka
• konsernin ympäristöpolitiikka
• johdon palkitsemis- ja kannustinjärjestelmät
• toimitusjohtajan nimittäminen
• Aspo-konsernin taloudellisen tilanteen ja rahoitustilanteen seuranta

Hallitus tekee vuosittain itsearvioinnin toiminnastaan ja työskentelytavoistaan.

Hallituksella oli vuoden 2010 aikana kymmenen kokousta, joista kolme oli puhelinkokouksia. Keskimääräinen osallistumisprosentti oli 99.

Hallituksen valiokunnat

Hallitus on vuonna 2010 perustanut tarkastusvaliokunnan, jonka tarkoituksena on mm. valmistella yhtiön taloudellista raportointia ja valvontaa koskevia asioita. Tarkastusvaliokunnalla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee päätökset asioista valiokunnan valmistelun pohjalta. Tarkastusvaliokunnan muodostavat puheenjohtaja ja vähintään kaksi jäsentä, jotka hallitus valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsi tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi Roberto Lencionin ja jäseniksi Kristina Pentti-von Walzelin ja Risto Salon. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on:

• tilinpäätösraportoinnin prosessin seuranta
• taloudellisen raportointiprosessin valvonta
• sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuuden seuranta
• sisäisen tarkastuksen suunnitelmien ja raporttien käsittely
• yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antamaan selvitykseen sisältyvän, taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteiden kuvauksen käsittely
• tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteisen tilintarkastuksen seuranta
• tilintarkastusyhteisön riippumattomuuden arviointi
• tilintarkastusyhteisön tarjoamien oheispalvelujen arviointi
• tilintarkastajan valintaa koskevan päätösehdotuksen valmistelu

Tarkastusvaliokunta kokoontuu säännöllisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2010 tarkastusvaliokunta kokoontui kolme kertaa.

Aspolla ei ole tarkastusvaliokunnan lisäksi muita valiokuntia.

Hallituksen jäsenten palkkiot

Varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten palkkiot ja kulujen korvausperiaatteet vuosittain.

Vuoden 2010 varsinainen yhtiökokous vahvisti hallituksen puheenjohtajan kuukausipalkkioksi 15 500 euroa sisältäen luontaisedut. Siltä osin kun puheenjohtajalle kuluvalla toimikaudella maksetaan aikaisemman toimitusjohtajasopimuksen perusteella palkkaa tai palkkiota ei puheenjohtajan tehtävästä makseta korvausta. Varapuheenjohtajalle päätettiin maksaa palkkiona 3 000 euroa ja hallituksen muille jäsenille 2 000 euroa kuukaudessa. Hallituksen jäsenelle, jolla on päätoimi jonkun Aspo-konserniin Hallitus on vuonna 2010 perustanut tarkastusvaliokunnan, jonka tarkoituksena on muun muassa valmistella yhtiön taloudellista raportointia ja valvontaa koskevia asioita.

Päätoiminen puheenjohtaja lisää Aspon kilpailukykyä

Aspon hallituksen päätoimisena puheenjohtajana toimii Gustav Nyberg. Hän työskenteli Aspon toimitusjohtajana vuosina 1999–2008 ja on ollut luomassa yrityksen

Puheenjohtajuus on päätoiminen, koska tämän päivän toimintaympäristössä tarvitaan erittäin suurta ketteryyttä ja nopeaa päätöksentekoa. Toimiva johto voi pohjustaa tärkeitä asioita hallituksen puheenjohtajan kanssa joustavasti ja voidaan siten toteuttaa mahdollisimman

Ketteryys korostuu Aspon kaltaisessa asioiden määrä on suuri ja informaatiota paljon. Hallituksen puheenjohtaja tapaa myös asiakkaiden ja päämiesten johtoa. Tämä antaa Aspolle entistä monipuolikuuluvan yrityksen palveluksessa, ei makseta palkkiota.

Matkat korvataan Aspon yleisen matkustussäännön mukaisesti. Aspo Oyj:n hallituksen jäsenille maksettiin vuonna 2010 palkkioita yhteensä 373 582 euroa. Tarkastusvaliokunnan jäsenille ei maksettu erillistä palkkiota vuonna 2010.

Aspon hallituksen jäsenten enemmistö on riippumattomia yhtiöstä sekä yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuutta säännöllisesti.

Hallituksen puheenjohtaja

Aspo Oyj:n päätoimisena hallituksen puheenjohtajana toimii diplomiekonomi, eMBA Gustav Nyberg (54). Hän vastaa puheenjohtajatehtävien lisäksi mm. strategiaprosessin etenemisestä sekä osallistuu sijoittajasuhdetoimintaan.

Aspo Oyj:n hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja nimittää hallituksen päätoimisen puheenjohtajan sekä sopii hänen palvelusuhteensa ehdoista, jotka on määritelty kirjallisessa johtajasopimuksessa. Päätoiminen puheenjohtaja ei nosta yhtiökokouksen päättämää hallituspalkkiota johtajasopimuksen voimassa ollessa. Päätoimiselle puheenjohtajalle johtajasopimuksen perusteella maksettava kokonaiskorvaus ei ylitä yhtiökokouksen päätöksen mukaista hallituksen puheenjohtajan palkkiota.

Gustav Nyberg toimi Aspo Oyj:n toimitusjohtajana 31.12.2008 asti ja hänet valittiin Aspo Oyj:n hallituksen puheenjohtajaksi 1.1.2009 alkaen. Toimitusjohtajasopimuksen mukaisesti hänelle maksettiin toimitusjohtajakautta vastaavaa palkkaa 31.12.2010 asti.

Toimitusjohtaja

Aspo Oyj:n toimitusjohtajan valitsee hallitus. Aspon toimitusjohtajana on toiminut 1.1.2009 lähtien eMBA Aki Ojanen (50). Toimitusjohtaja johtaa ja kehittää konsernin liiketoimintaa ja vastaa operatiivisesta hallinnosta hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Hän esittelee ja raportoi hallitukselle. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien määräysten mukaisesti ja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtaja toimii myös konserniyhtiöiden hallitusten puheenjohtajana sekä toimii operatiivisena esimiehenä hallinnon ja alakonsernien toimitusjohtajille. Hän vastaa lisäksi sisäisestä tarkastuksesta talousjohtajan esimiehenä sekä konsernin riskienhallinnasta, jota koordinoi talousjohtaja.

Toimitusjohtajan palvelussuhteen ehdoista on sovittu kirjallisesti toimitusjohtajasopimuksessa. Toimitusjohtajan palvelussuhteessa noudatettava irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Yhtiön irtisanoessa palvelussuhteen irtisanomisajan palkan lisäksi maksettava erokorvaus vastaa 18 kuukauden palkkaa.

Toimitusjohtajalle maksettiin vuonna 2010 palkkana, palkkioina ja luontoisetuina yhteensä 455 893 euroa, josta palkkioiden osuus oli 88 440 euroa ja luontoisetujen osuus 19 680 euroa. Toimitusjohtaja sai lisäksi osakepalkintajärjestelmän 2006 perusteella vuonna 2010 Aspon osakkeita 5 000 kappaletta.

Johtoryhmä

Toimitusjohtajaa avustavat yhtiön johtoryhmä sekä konsernin laajennettu johtoryhmä.

Johtoryhmä vastaa Aspo-konsernin strategisen rakenteen kehittämisestä ja yhtiön tuloksen ennakoinnista sekä valmistelee politiikat ja yhteiset käytännöt. Johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtajan lisäksi talousjohtaja, rahoitusjohtaja, kehitysjohtaja ja konsernin lakimies. Aspo Oyj:n johtoryhmälle (pl. toimitusjohtaja) maksettiin vuonna 2010 palkkana, palkkioina ja luontoisetuina yhteensä 610 573 euroa, josta palkkioiden osuus oli 85 381 euroa ja luontoisetujen osuus 32 140 euroa. Johtoryhmän jäsenet saivat lisäksi osakepalkintajärjestelmän 2006 perusteella vuonna 2010 Aspon osakkeita yhteensä 6 250 kappaletta.

Laajennetun johtoryhmän tehtävänä on liiketoimintojen välisen yhteistoiminnan varmistaminen ja synergian hyödyntäminen sekä yhteisten kehityshankkeiden ja politiikkojen valmisteleminen. Konsernin laajennettuun johtoryhmään kuuluvat Aspo Oyj:n johtoryhmän jäsenten lisäksi liiketoimintojen toimitusjohtajat sekä tietohallinnosta ja viestinnästä vastaavat henkilöt.

Eläkesopimukset

Aspo Oyj:n hallituksen puheenjohtajalla ja toimitusjohtajalla on maksuperusteinen ryhmäeläkeetu. Eläkeikä on 60 vuotta, jolloin vakuutusmaksujen maksaminen päättyy. Eläke päättyy henkilön täytettyä 70 vuotta. Eläke määräytyy eläkkeen alkamishetken vakuutussäästöjen perusteella. Eläkkeen alkamista voidaan lykätä korkeintaan siihen asti, kun henkilö täyttää 70 vuotta. Eläke määräytyy tällöin sijoituskohteiden arvonkehityksen mukaisesti tarkistetusta vakuutussäästöstä.

Jos henkilön työsuhde päättyy ennen sopimuksen mukaista eläkeikää työnantajan taholta tapahtuvaan irtisanomiseen tuotannollisista tai taloudellisista syistä, henkilöllä on oikeus työsuhteen päättymiseen mennessä kertyneeseen vakuutussäästöä vastaavaan maksuvapaaseen vakuutukseen eli vapaakirjaan. Henkilöllä on aina oikeus omia maksuosuuksia vastaavaan vapaakirjaan.

Vuonna 2010 Aspo Oyj:n hallituksen puheenjohtajan ryhmäeläkevakuutuksen kustannus oli 67 799 euroa eli 28 % vuosiansiosta. Toimitusjohtajan ryhmäeläkevakuutuksen kustannus oli 55 951 euroa eli 12 % vuosiansiosta. Yhteensä kustannukset olivat 123 750 euroa.

Palkitseminen

Aspo Oyj:n johdon palkitsemisjärjestelmä koostuu kiinteästä kuukausipalkasta, tehtävän tulosvaikutuksen perusteella määräytyvästä lyhyen aikavälin tulospalkkiosta sekä pitkän aikavälin palkitsemiseen kuuluvista johdon eläke-eduista sekä osakepalkkiojärjestelmästä.

Aspo Oyj:n hallitus päättää konsernin toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenten palkkauksen, muut taloudelliset etuudet sekä tulospalkkiojärjestelmän perusteet.

Aspo Oyj:n toimitusjohtajan ja yhtiön muun johdon tulospalkkion enimmäismäärät voivat vaihdella tehtävän tulosvaikutuksen perusteella henkilön 3–8 kuukauden palkkaa vastaavaan määrään asti. Toimitusjohtajalla tulospalkkion enimmäismäärä on 8 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Tulospalkkiojärjestelmässä kriteereinä ovat konsernitason tulosvaatimukset ja oman vastuualueen kehitysedellytykset. Tulospalkkiojärjestelmän kriteerien täyttymistä seurataan vuosittain. Aspo Oyj:n hallitus hyväksyy tulospalkkiojärjestelmän perusteella maksettavat maksut. Vuosittain määräytyvät tulospalkkiot maksetaan vuositilinpäätöksen valmistumisen jälkeen.

Tulospalkkiojärjestelmän lisäksi Aspo Oyj:n hallitus on päättänyt osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä Aspo-konsernin avainhenkilöille. Ohjelman ansaintajakso alkoi 1.1.2009 ja se päättyy 31.12.2011. Ohjelmaan osallistuminen ja palkkion saaminen edellyttää, että avainhenkilö hankkii hallituksen ennalta päättämän määrän Aspo Oyj:n osakkeita. Ohjelman mahdollinen palkkio perustuu avainhenkilön työ- tai toimisuhteen jatkumiseen ja Aspo-konsernin kumulatiiviseen tulos/osake-tunnuslukuun (EPS) vuosina 2009–2011. Mahdollinen ansaintajakson palkkio maksetaan tammi-maaliskuussa 2012 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana.

Maaliskuussa 2010 luovutettiin yhteensä 43 130 kappaletta yhtiön hallussa olevia omia osakkeita aikaisempaan vuoden 2006 osakepalkkiojärjestelmään kuuluville henkilöille. Osakkeisiin kohdistui luovutusrajoitus 1.10.2010 saakka.

Aspon hallitus päätti lokakuussa 2010 uudesta Aspo-konsernin johtoon kuuluvien henkilöiden osakeomistusjärjestelmästä. Järjestelmän tarkoituksena on mahdollistaa osallistujien merkittävä pitkäaikainen omistus Aspossa. Järjestelmään osallistuvien henkilöiden omistama yhtiö Aspo Management Oy hankki 114 523 kappaletta Aspon osakkeita osallistujilta markkinahintaan ja lisäksi Aspo luovutti yhtiölle suunnatussa osakeannissa omia osakkeitaan yhteensä 322 637 kappaletta markkinahintaan. Järjestelmä on voimassa kevääseen 2014, jolloin se on tarkoitus purkaa myöhemmin päätettävällä tavalla. Järjestelmää jatketaan vuosi kerrallaan mikäli Aspon osakkeen pörssikurssi vuoden 2014, 2015 tai 2016 alussa on alle sen keskihinnan, jolla Aspo Management Oy hankki omistamansa Aspon osakkeet. Osakkeiden luovuttamista on rajoitettu järjestelmän voimassaoloaikana.

Aspolla ei ole erillistä optio-ohjelmaa. Tarkemmat tiedot palkitsemisesta ja kannustinjärjestelmistä löytyvät osoitteesta www.aspo.fi.

Tilintarkastus

Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous valitsee tilintarkastajan, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Valitulle tilintarkastajalle kuuluu soveltuvin osin myös sisäinen tarkastus. Tilintarkastajan toimikausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Yhtiökokouksen valitsema tilintarkastaja vastaa tarkastustyön ohjeistuksesta ja koordinoinnista koko konsernin osalta. Tilintarkastaja antaa yhtiön osakkeenomistajille lain edellyttämän tarkastuskertomuksen vuositilinpäätöksen yhteydessä. Hallituksen jäsenille toimitetaan myös tilintarkastajan antamat välitarkastuskertomukset.

Vuoden 2010 yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö Pricewaterhouse-Coopers Oy:n. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Jan Holmberg. Pricewaterhouse-Coopers-ketjuun kuuluville yhteisöille Suomessa ja ulkomailla maksettiin vuonna 2010 palkkioita Aspo-konsernin yhtiöiden tilintarkastuksesta yhteensä 249 882 euroa. Muita palveluja ostettiin lisäksi 168 312 eurolla.

Sisäinen valvonta

Aspon sisäinen valvonta käsittää liiketoimintaprosesseihin sisäänrakennetun valvonnan, konsernin johtamisjärjestelmän ja koko konsernin kattavan taloudellisen raportoinnin. Sisäinen valvonta on oleellinen osa yhtiön johtamista, riskienhallintaa ja hallintoa.

Sisäisen valvonnan tavoitteena on saada aikaan riittävä varmuus päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisesta seuraavissa asioissa:

• toiminnan tuloksellisuus ja tehokkuus sekä pääomien hallinta
• taloudellisen ja toiminnallisen tiedon luotettavuus ja eheys
• lakien, määräysten ja sopimusten sekä eettisten periaatteiden ja yhteiskuntavastuun noudattaminen
• omaisuuden ja brändien turvaaminen ja vastuullinen hoitaminen

Vastuu valvonnan järjestämisestä kuuluu hallitukselle ja toimitusjohtajalle sekä konsernissa että eri liiketoiminnoissa. Konsernin hallitus on vastuussa osakkeenomistajille ja toimitusjohtaja hallitukselle. Vastuuketju jatkuu läpi koko organisaation siten, että kukin aspolainen vastaa vastuualueensa valvonnasta esimiehelleen. Konserniyhtiöiden controllerit ovat osaltaan valvontavastuussa lainsäädännön ja konsernin ohjeiden noudattamisesta. He raportoivat toimialajohdon lisäksi konsernin talousjohtajalle. Talousjohtaja raportoi mahdollisista havainnoista toimitusjohtajalle ja hallitukselle. Sisäisen tarkastuksen toiminto tukee konsernin johtoa heidän valvontatehtävässään ja tavoitteena on antaa konsernin hallitukselle riittävä varmuus sisäisen valvonnan toimivuudesta.

Taloudellinen raportointi

Taloudellisen raportoinnin valvonta perustuu liiketoimintaprosessien valvontaan. Taloudelliseen raportointiin käytettävä tieto syntyy liiketoimintaprosessien edetessä ja vastuu tiedon oikeellisuudesta on kaikilla prosessiin osallistuvilla. Talouden raportointiprosessi on hajautettu ja sitä valvoo tarkastusvaliokunta.

Konsernin tilinpäätökset laaditaan IFRSstandardien mukaan, emoyhtiön ja suomalaisten tytäryhtiöiden FAS-standardien mukaan. Jokainen erillisyhtiö noudattaa kirjanpidossaan sijaintimaan lainsäädäntöä kirjanpidossaan, mutta raportoi tiedot Aspon antaman laskentaohjeistuksen mukaisesti. Yksittäisillä yrityksillä voi olla oma tilipuitteistonsa, mutta niiden tiedot konsolidoidaan yhteistä tilipuitteistoa noudattaen toimialatasolle, jossa niiden oikeellisuus arvioidaan ja siirretään edelleen konsernitasolle. Aspo-konsernin tiedot tarkistetaan ja niiden laatu arvioidaan kuukausittain. Jokaisessa välivaiheessa tiedon laadusta ja sen tuottamisen prosessista vastuussa oleva yksikkö arvioi tiedon oikeellisuutta. Konsernitason tarkistus- ja täsmäytysmekanismit ovat käytössä kvartaalien lisäksi kuukausittain.

Taloudellista raportointia varten konsernilla on käytössä tarvittavat raportointijärjestelmät, jotka on hajautettu ja joiden käytössä noudatetaan sisäisen valvonnan periaatteita. Asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain raportointijärjestelmän avulla. Se kattaa toteutuma- ja vertailutietojen lisäksi ajantasaiset ennusteet. Aspon hallitus saa vastaavat raportit käyttöönsä kuukausittain. Hallitus arvioi konsernin tilaa ja tulevaisuutta saamansa tiedon perusteella. Hallitus vastaa tilinpäätöksen sisällöstä ja sen julkaisemisesta.

Vuoden 2010 aikana raportointijärjestelmien uusimista ja yhtenäistämistä on jatkettu, mikä parantaa sisäistä valvontaa.

Sisäisen valvonnan ja tarkastusvaliokunnan lisäksi raportoinnin oikeellisuutta ja prosessien pitävyyttä arvioi riippumaton ulkopuolinen tilintarkastusyhteisö.

Sisäinen tarkastus

Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on tukea konsernin arviointia ja varmistusta, joilla todennetaan riskienhallinnan, valvonnan sekä johtamisen ja hallinnon tehokkuutta. Sisäinen tarkastus tukee johtoa ja organisaatiota konsernin päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisen varmistamisessa sekä valvontajärjestelmän toiminnan varmistamisessa ja sen kehittämisessä.

Sisäisen tarkastuksen toimintaperiaatteet vahvistetaan hallituksen antamissa sisäisen valvonnan periaatteissa. Toiminto kuuluu konsernin talousjohtajalle, joka raportoi havainnoista toimitusjohtajalle ja hallitukselle. Sisäinen tarkastus on organisoitu konsernin kokoa vastaavaksi ja tarvittaessa hankitaan lisäresursseja ja erikoisosaamista vaativien arviointien suorittamiseen. Tavoitteena on suorittaa kahdesta kolmeen riskilähtöistä tarkastusta vuodessa. Tarkastukset perustuvat riskien arviointiin liiketoimintayksiköiden omien riskianalyysien perusteella. Tarkastustyön arvioinnin ja varmistuksen kohteena ovat toimintojen tuloksellisuus ja tehokkuus, taloudellisen ja toiminnallisen raportoinnin luotettavuus, toiminnan lainmukaisuus ja varojen turvaaminen.

Riskienhallinta

Riskienhallinnan päämääränä on varmistaa konsernin strategian toteutumista, taloudellisen tuloksen kehittymistä, omistaja-arvoa, osingonmaksukykyä ja liiketoiminnan jatkuvuutta.

Asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain raportointijärjestelmän avulla. Se kattaa toteutuma- ja vertailutietojen lisäksi ajantasaiset ennusteet.

Vastuu riskienhallinnasta on toimialojen liiketoimintajohdolla. Johto vastaa riittävien toimenpiteiden määrittämisestä, toteuttamisesta sekä toimenpiteiden toteutumisen seurannasta osana normaalia toiminnan ohjausta. Riskienhallintaa koordinoi konsernin talousjohtaja, joka raportoi konsernin toimitusjohtajalle.

Jokaiselle toimialalle on erikseen valmisteltu riskienhallintaohjelma ja sitä vastaava jatkuvuussuunnitelma. Liiketoiminnan riskejä ja niiden hallintaa käsitellään säännöllisesti liiketoimintojen johtoryhmissä. Konsernin yhteiset toiminnot huolehtivat siitä, että niiden vastuulla oleviin prosesseihin sisällytetään riittävät riskien arviointi- ja raportointimenettelyt. Tiettyjen riskien osalta riskienhallinnan periaatteet ja keskeisin sisältö on määritelty konsernitason politiikoissa ja ohjeissa. Konsernin hallinto vastaa konsernitason vakuutusohjelmista.

Riskienhallinta perustuu oleellisilta osin edellä esitettyyn sisäisen valvonnan mukaiseen toimintatapaan, jossa vastuuketju ulottuu läpi koko konsernin. Liiketoimintariskien hallinnassa tärkein tekijä on liiketoiminnan syvällinen osaaminen ja niiden työkalujen hallinta, joiden avulla päivittäinen liiketoiminta tapahtuu ja joilla sitä ohjataan. Jokaiselle toimialalle ominaiset riskit tunnistetaan liiketoimintayksiköissä, niitä arvioidaan toimialojen johtoryhmissä ja niistä raportoidaan toimialojen hallituksille sekä tarvittaessa Aspon hallitukselle tai tarkastusvaliokunnalle. Toimialahallitusten puheenjohtajana toimii konsernin toimitusjohtaja.

Riskejä arvioidaan jatkuvasti ja niiden hallintaa käsitellään toimialayhtiöiden johdossa. Riskiarvioinnit päivitetään Aspon johtamiskäytännön mukaisesti ja keskeiset tulokset esitetään neljännesvuosittain julkaistavissa osavuosikatsauksissa. Merkittävistä hankkeista tehdään erilliset riskianalyysit. Konsernin kannalta merkittävimmät riskit arvioidaan kerran vuodessa ja tulos raportoidaan vuosikertomuksen yhteydessä.

Rahoitusriskit ja rahoituksen riskienhallinnan periaatteet ja organisaatio on selostettu tilinpäätöksen liitetiedoissa s. 74.

Sisäpiirihallinto

Aspo-konsernissa noudatetaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Aspon hallitus on lisäksi vahvistanut Aspo Oyj:n sisäpiirisäännöt, joka sisältävät ohjeet pysyville ja hankekohtaisille sisäpiiriläisille. Aspo Oyj:n julkiseen sisäpiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja tilintarkastaja. Näiden lisäksi Aspo Oyj:n pysyvään sisäpiiriin kuuluvat tytäryhtiöiden toimitus- ja varatoimitusjohtajat, konsernin taloudesta ja rahoituksesta vastaavat henkilöt sekä muut henkilöt, jotka saavat tehtävässään säännöllisesti sisäpiirintietoa. Lisäksi pidetään sisäpiirihankkeiden valmisteluun osallistuvista henkilöistä hankekohtaisia sisäpiirirekistereitä.

Pysyvät sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa yhtiön liikkeeseen laskemilla arvopapereilla 21 vuorokauden aikana ennen osavuosikatsauksen tai tilinpäätöksen julkistamista eivätkä julkaisupäivänä.

Sisäpiiriasioiden ohjauksesta ja valvonnasta vastaa konsernin talousjohtaja. Julkiseen sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden omistustiedot ja niissä tapahtuneet muutokset julkaistaan yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.aspo.fi. Aspo Oyj:n sisäpiirirekisteriä ylläpitää Euroclear Finland Oy.

Riskienhallinnan päämääränä on varmistaa konsernin strategian toteutumista, taloudellisen tuloksen kehittymistä, omistaja-arvoa, osingonmaksukykyä ja liiketoiminnan jatkuvuutta.

Hallituksen jäsenet 31.12.2010

GUSTAV NYBERG

s. 1956, päätoiminen puheenjohtaja; riippuvainen yhtiöstä, riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista diplomiekonomi, eMBA

Aspon hallituksen päätoiminen puheenjohtaja vuodesta 2009, hallituksen jäsen vuodesta 2008

Keskeinen työkokemus

Toimitusjohtaja, Aspo Oyj 1999–2008 Johtotehtävät, Elfa International Ab 1985–1995 Johtotehtävät, Finnboard 1979–1984

Keskeiset luottamustehtävät

Hallituksen jäsen: Liikesivistysrahasto

Omistus ja palkkio

Aspon osakkeita 31.12.2010: 591 085 kpl; 2,20 % osakekannasta Edellisen lisäksi 500 000 osakkeen äänivalta; 1,86 % osakekannasta Ei osakejohdannaisiin kannustinjärjestelmiin perustuvia omistuksia tai oikeuksia. Palkkio vuonna 2010: 241 582 euroa

MATTI ARTEVA

s. 1945, varapuheenjohtaja; riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista insinööri

Aspon hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2000, hallituksen jäsen vuodesta 1999

Keskeinen työkokemus

Vanhempi neuvonantaja, Rautaruukki Oyj 2005 Divisioonan johtaja, Rautaruukki Oyj Metallituotteet 2003–2004 Toimitusjohtaja, Asva Oy 1993–2003 Markkinointi- ja johtotehtävät, Aspo Oy 1975–1993 Osastopäällikkö, Oy Telko Ab 1970–1975

Keskeiset luottamustehtävät

Hallituksen puheenjohtaja: Europress Group Oy Hallituksen jäsen: Komas Oy

Omistus ja palkkio

Aspon osakkeita 31.12.2010: 183 704 kpl; 0,68 % osakekannasta Ei osakejohdannaisiin kannustinjärjestelmiin perustuvia omistuksia tai oikeuksia. Palkkio vuonna 2010: 36 000 euroa

ESA KARPPINEN

s. 1952, riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista oikeustieteen kandidaatti konsernijohtaja, Berling Capital Oy 1986–

Aspon hallituksen jäsen vuodesta 2005

Keskeinen työkokemus

Varatoimitusjohtaja ja CFO, Oy Expaco Ab 1983–1986

Keskeiset luottamustehtävät

Hallituksen puheenjohtaja: Oy Air Finland Ltd Hallituksen jäsen: Amanda Capital Oyj, Taaleritehtaan Omistusyhteisö Oy

Omistus ja palkkio

Aspon osakkeita 31.12.2010: Berling Capital Oy 794 850 kpl; 2,96 % osakekannasta Ei osakejohdannaisiin kannustinjärjestelmiin perustuvia omistuksia tai oikeuksia. Palkkio vuonna 2010: 24 000 euroa

ROBERTO LENCIONI

s. 1961, riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista oikeustieteen kandidaatti toimitusjohtaja, Oy Gard (Baltic) Ab 2003–

Aspon hallituksen jäsen vuodesta 1999

Keskeinen työkokemus

Johtotehtävät, Oy Baltic Protection Alandia Ab 1990–2002 Toimitusjohtaja, Oy Baltic Insurance Brokers Ab 1994–2001 Myyntipäällikkö, Aspocomp Oy 1988–1990 Konsernin lakimies, Aspoyhtymä 1986–1987

Omistus ja palkkio

Aspon osakkeita 31.12.2010: 9 288 kpl; 0,03 % osakekannasta Aspon vaihdettava pääomalaina 2009: 2 merkintää Ei osakejohdannaisiin kannustinjärjestelmiin perustuvia omistuksia tai oikeuksia. Palkkio vuonna 2010: 24 000 euroa

KRISTINA PENTTI-VON WALZEL

s. 1978, riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista kauppatieteiden maisteri, valtiotieteiden kandidaatti varainhankinnan johtaja, HANKEN Svenska handelshögskolan 2008–

Aspon hallituksen jäsen vuodesta 2009

Keskeinen työkokemus

Harjoittelujaksoja Ulkoasiainministeriössä sekä erilaisissa henkilöstö- ja rahoitusalan tehtävissä, mm. Mandatum Pankkiiriliikkeessä ja Fortum Oyj:ssä 1999–2006

Keskeiset luottamustehtävät

Hallituksen jäsen: Lemminkäinen Oyj, Perheyritysten liitto, CMI Crisis Management Initiative, Liikesivistysrahasto Valtuuston jäsen: Stiftelsen Svenska handelshögskolan

Omistus ja palkkio

Aspon osakkeita 31.12.2010: 7 000 kpl; 0,03 % osakekannasta Ei osakejohdannaisiin kannustinjärjestelmiin perustuvia omistuksia tai oikeuksia. Palkkio vuonna 2010: 24 000 euroa

RISTO SALO

s. 1951, riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista diplomi-insinööri hallituksen puheenjohtaja, Hollming Oy 2005–

Aspon hallituksen jäsen vuodesta 2008

Keskeinen työkokemus

Toimitusjohtaja, Hollming Oy 1992–2005 Johtotehtävät, Finnyards Oy 1992 Johtotehtävät, Hollming Oy 1977–1991

Keskeiset luottamustehtävät

Hallituksen jäsen: Teknologiateollisuus ry Neuvottelukunnan jäsen: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma

Omistus ja palkkio

Aspon osakkeita 31.12.2010: 9 910 kpl, 0,04 % osakekannasta; Hollming Oy 399 848 kpl, 1,49 % osakekannasta, Ratius Oy 130 000 kpl; 0,48 % osakekannasta Aspon vaihdettava pääomalaina 2009: Hollming Oy 20 merkintää, Ratius Oy 2 merkintää Ei osakejohdannaisiin kannustinjärjestelmiin perustuvia omistuksia tai oikeuksia. Palkkio vuonna 2010: 24 000 euroa

Päivitetyt muutokset Aspon julkisten sisäpiiriläisten omistustiedoissa julkaistaan Aspon kotisivuilla, www.aspo.fi.

AKI OJANEN

s. 1961, eMBA Toimitusjohtaja, Aspo Oyj, 2009–

Keskeinen työkokemus

Varatoimitusjohtaja, Aspo Oyj, 2007–2008 Toimitusjohtaja, Itella Logistics Oy, 2005–2007 Toimitusjohtaja, Kuusakoski Oy, 2003–2005 Johtotehtävät, Kuusakoski Oy, 1999–2003 Johtaja, Canon North-East Oy, 1996–1998 Johtotehtävät, Canon Oy, 1988–1996

Luottamustehtävät

Hallituksen puheenjohtaja: ESL Shipping Oy, Leipurin Oy, Telko Oy ja Kaukomarkkinat Oy Valiokunnan puheenjohtaja: Kaupan liiton kauppapoliittinen valiokunta Valiokunnan jäsen: Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Kauppapoliittinen valiokunta Hallituksen jäsen: 3 Step IT Group Oy, SGN Group Oy, Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys, Suomalais-kiinalainen kauppayhdistys

Omistus

Aspon osakkeita 31.12.2010: 28,57 % Aspo Management Oy:n omistamista 437 160 osakkeista; 1,63 % osakekannasta

ARTO MEITSALO

s. 1963 , KTM Talousjohtaja, Aspo Oyj, 2009–

Keskeinen työkokemus

Vt. toimitusjohtaja, Kauko-Telko Oy, 2008 Talousjohtaja, Kauko-Telko Oy, 2007 Johtaja, Kaukomarkkinat Oy, 2005–2007 Group Controller, Kaukomarkkinat Oy, 2002–2005 Laskentaekonomi, Suomen Pankki, 1993–2002 Laskentaekonomi, Kaukomarkkinat Oy, 1989–1993

Luottamustehtävät

Hallituksen jäsen: Kaukomarkkinat Oy Valiokunnan jäsen: Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen talousvaliokunta

Omistus

Aspon osakkeita 31.12.2010: 4 500 kpl; 0,017 % osakekannasta henkilökohtaisesti sekä 14,29 % Aspo Management Oy:n omistamista 437 160 osakkeista; 1,63 % osakekannasta

PEKKA PIIROINEN

s. 1969, ekonomi, MBA Kehitysjohtaja, Aspo Oyj, 2001–

Keskeinen työkokemus

Liikkeenjohdon konsultti, Manager, KPMG Consulting Oy Ab 1995–2001 Strategic Planning Analyst, AT&T Microelectronics, USA, 1991

Luottamustehtävät

Hallituksen jäsen: Kaukomarkkinat Oy Omistus

Aspon osakkeita 31.12.2010: 15 000 kpl; 0,056 % osakekannasta henkilökohtaisesti sekä 14,29 % Aspo Management Oy:n omistamista 437 160 osakkeista; 1,63 % osakekannasta

TONI SANTALAHTI

s. 1971, OTK Konsernin lakimies ja hallituksen sihteeri, Aspo Oyj, 2009–

Keskeinen työkokemus

Hallintopäällikkö, Kauko-Telko Oy, 2006–2008 Luottopäällikkö, Kaukomarkkinat Oy, 1999–2006 Omistus

Aspon osakkeita 31.12.2010: 2 000 kpl; 0,007 % osakekannasta

HARRI SEPPÄLÄ

s. 1964, eMBA Rahoitusjohtaja, Aspo Oyj, 2008–

Keskeinen työkokemus

Johtaja, Sampo Pankki Oyj, 2006–2007 Rahoitusjohtaja, Sampo Pankki Oyj, 1999–2006 Johtotehtävät, Postipankki, 1989–1999

Luottamustehtävät

Hallituksen jäsen: Tehosähkö Oy Omistus

Aspon osakkeita 31.12.2010: 17 690 kpl; 0,066 % osakekannasta henkilökohtaisesti sekä 14,29 % Aspo Management Oy:n omistamista 437 160 osakkeista; 1,63 % osakekannasta

Johtoryhmä Aspon liiketoimintojen hallitukset ja toimitusjohtajat

ESL Shipping Oy

Leo Kokkonen jäsen Lasse Rikala jäsen Max Söderberg jäsen

Aki Ojanen puheenjohtaja

Toimitusjohtaja Markus Karjalainen Varatoimitusjohtaja Tom Blomberg

Leipurin Oy

Aki Ojanen puheenjohtaja Matti Lappalainen jäsen Harri Sivula jäsen Paul Taimitarha jäsen

Toimitusjohtaja Matti Väänänen Varatoimitusjohtaja Johan Zilliacus

Telko Oy

Aki Ojanen puheenjohtaja Kari Blomberg jäsen Johan von Knorring jäsen Timo Petäjä jäsen

Toimitusjohtaja Kalle Kettunen

Kaukomarkkinat Oy

Aki Ojanen puheenjohtaja Arto Meitsalo jäsen Pekka Piiroinen jäsen

Toimitusjohtaja Jari-Pekka Lehmuskoski Varatoimitusjohtaja Immo Nykänen

Päivitetyt muutokset Aspon julkisten sisäpiiriläisten omistustiedoissa julkaistaan Aspon kotisivuilla, www.aspo.fi.

Tiedotekooste 2010

Aspo Oyj julkaisi vuonna 2010 yhteensä 23 pörssitiedotetta, joista neljä oli tulostiedotteita. Pörssitiedotteet ovat kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.aspo.fi. Osa tiedotteiden sisällöstä voi olla vanhentunutta.

Pörssitiedotteet

7.1. Aspo-konsernin Leipurin Oy kasvaa Latviassa

Aspo-konserniin kuuluvan Leipurin Oy:n tytäryhtiö Leipurin SIA ostaa latvialaisen yhtiön Raugs un citas preces SIA:n (RCP) koko osakekannan. RCP myy ja markkinoi leipomo- ja elintarvikealan raaka-aineita Latviassa.

13.1. Aspo järjestää pääomamarkkinapäivän 19.1.2010

Aspo Oyj järjestää tiistaina 19.1.2010 institutionaalisille sijoittajille, rahoittajille ja median edustajille suunnatun pääomamarkkinapäivän Helsingissä.

15.1. Aspo allekirjoitti 35 miljoonan euron rahoitussopimukset

Aspo-konserni on sopinut yhteensä noin 35 miljoonan euron rahoitusjärjestelyistä yhteistyöpankkiensa kanssa.

19.1. Aspon pääomamarkkinapäivä 19.1.2010

Aspo Oyj järjestää pääomamarkkinapäivän tänään 19.1.2010. Aspo-konsernin strategia ja taloudelliset tavoitteet säilyvät ennallaan. Aspo pitää tammi-syyskuun osavuosikatsauksessa annetun vuoden 2009 tulosohjeistuksensa ennallaan. Liiketoiminnat esittelevät tilaisuudessa strategiansa sekä tulevan toiminnan kehittämisen painopisteet. Aspon liiketoiminnat keskittyvät jatkossakin kasvuun kehittyvillä Venäjän ja IVY:n markkinoilla.

15.2. Aspo-konsernin tilinpäätöstiedote

Konsernin liikevaihto vuonna 2009 oli 329,4 Me. Liikevoitto oli 15,3 Me. Voitto ennen veroja oli 11,7 Me ja voitto verojen jälkeen oli 8,6 Me. Tulos/osake oli 0,33 euroa. Osinkoehdotus on 0,42 euroa.

15.2. Kutsu Aspon varsinaiseen yhtiökokoukseen

Aspo Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 7. huhtikuuta 2010.

25.3. Omien osakkeiden luovutus

Aspo Oyj:n hallitus on päättänyt luovuttaa 43 130 kpl yhtiön hallussa olevia omia osakkeita vuoden 2006 osakepalkkiojärjestelmään kuuluville henkilöille. Luovutus perustuu varsinaisen yhtiökokouksen 31.3.2009 antamaan osakeantivaltuutukseen. Osakkeet luovutetaan osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti vastikkeetta. Ohjelmaan kuuluvat 25 Aspokonsernin johtohenkilöä ovat ostaneet Aspon osakkeita vuonna 2006.

29.3. Aspon vuosikertomus ja selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2009 julkaistu

Aspo-konsernin vuoden 2009 vuosikertomus, joka sisältää tilinpäätöksen, hallituksen toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen, on julkaistu suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi. Erillinen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuonna 2009 on julkaistu kotisivuilla.

7.4. Aspon varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Aspo Oyj:n 7.4.2010 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön ja konsernin tilinpäätökset vuodelta 2009 ja myönsi vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Osinkoa päätettiin maksaa 0,42 euroa osakkeelta. Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotukset yhtiöjärjestyksen muuttamisesta, omien osakkeiden hankinnasta ja hallituksen valtuuttamisesta päättämään osakeannista.

28.4. Aspo-konsernin osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2010

Aspo-konsernin tammi–maaliskuun liikevaihto oli 83,4 Me ja, liikevoitto 2,1 Me. Voitto ennen veroja oli 1,0 Me ja tulos/osake 0,02 euroa.

10.5. Aspon historian suurin laivahankinta ESL Shippingissä

Aspo-konserniin kuuluva ESL Shipping Oy on tilannut kaksi jäävahvistettua kuivalastialusta korealaiselta, maailman johtaviin laivanrakentajiin kuuluvalta Hyundai Mipon telakalta. Uudet laivat ovat ESL Shippingin nykyistä tonnistoa huomattavasti kookkaampia, 56.150 dwt:n supramax-luokan aluksia. Kokonaisinvestoinnin arvo on noin 60 miljoonaa euroa. Jääluokaltaan 1A-alukset on räätälöity ESL Shippingille, ja ne aloittavat liikennöinnin vuoden 2012 alkupuolella.

12.5. Aspo Oyj:n uudet osakkeet merkitty kaupparekisteriin

Aspo Oyj:n vuonna 2009 liikkeeseen laskemasta vaihdettavasta pääomalainasta 2009 on kahdeksaa lainaosuutta vastaan merkitty 61 520 Aspo Oyj:n uutta osaketta. Uudet osakkeet on merkitty kaupparekisteriin tänään 12.5.2010.

12.8. ESL Shipping allekirjoitti 25 miljoonan euron laivarahoitussopimuksen

Aspo-konserniin kuuluva ESL Shipping Oy on tänään 12.8.2010 allekirjoittanut laivarahoitussopimuksen Pohjola Pankki Oyj:n kanssa. Luottosopimuksen määrä on 25 miljoonaa euroa ja laina-aika on 12 vuotta.

24.8. Aspo-konsernin osavuosikatsaus 1.1.–30.6.2010

Aspo-konsernin liikevaihto oli tammi–kesäkuussa 182,6 Me ja liikevoitto 6,4 Me. Voitto ennen veroja oli 4,5 Me ja tulos/osake 0,13 euroa.

3.9. Aspo Oyj:n uudet osakkeet merkitty kaupparekisteriin

Aspo Oyj:n vuonna 2009 liikkeeseen laskemasta vaihdettavasta pääomalainasta 2009 on neljää lainaosuutta vastaan merkitty 30 760 Aspo Oyj:n

uutta osaketta. Uudet osakkeet on merkitty kaupparekisteriin tänään 3.9.2010.

13.9. Aspo parantaa näkymiään vuodelle 2010

Aspo-konsernin ensimmäisellä vuosipuoliskolla raportoima myönteinen tuloskehitys on jatkunut myös kolmannen vuosineljänneksen aikana. Liikevaihdon kasvu on jatkunut hyvänä ja kulut ovat pysyneet tavoitellulla laskevalla tasolla. Aspo Oyj:n hallitus on tämänhetkisen kehityksen valossa päättänyt muuttaa Aspon 24.8.2010 julkaistussa tammi-kesäkuun osavuosikatsauksessa koko vuodelle annettua näkymäarviota. Näkymien perustelut ovat edelleen samat kuin 24.8.2010 julkistetussa osavuosikatsauksessa.

Uusi, 13.9.2010 annettu ohjeistus vuodelle 2010: Aspo kasvattaa merkittävästi liikevaihtoa ja parantaa osakekohtaista tulosta.

26.10. Aspo-konsernin osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2010

Aspo-konsernin liikevaihto oli tammi–syyskuussa 286,8 Me. Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 65 % ja oli 12,4 Me. Voitto ennen veroja oli 9,4 Me ja tulos/osake 0,27 euroa.

26.10. Aspo Oyj:n johto sijoittaa Aspon osakkeisiin

Aspo Oyj:n hallitus on tänään päättänyt uudesta Aspo-konsernin johtoon kuuluvien henkilöiden (osallistujat) osakeomistusjärjestelmästä. Järjestelmän tarkoituksena on mahdollistaa osallistujien merkittävä pitkäaikainen osakeomistus Aspossa. Järjestelmän kautta osallistujat sijoittavat henkilökohtaisesti huomattavan määrän omia varojaan Aspon osakkeisiin. Osallistujat rahoittavat sijoituksensa osittain itse ja osittain Aspon lainoituksen avulla. Osallistujat kantavat aidon omistajariskin järjestelmään tekemänsä sijoituksen osalta. Osakeomistusta varten osallistujat hankkivat Aspo Management Oy -nimisen yhtiön (Aspo Management), jonka koko osakekannan he omistavat.

1.11. Aspo Oyj:n uudet osakkeet merkitty kaupparekisteriin

Aspo Oyj:n vuonna 2009 liikkeeseen laskemasta vaihdettavasta pääomalainasta 2009 on 27 lainaosuutta vastaan merkitty 207 630 Aspo Oyj:n uutta osaketta. Uudet osakkeet on merkitty kaupparekisteriin tänään 1.11.2010. Uudet osakkeet tuottavat osakkeenomistajan oikeudet rekisteröintipäivämäärästä lukien.

9.11. Omien osakkeiden luovutus

Aspo Oyj on 9.11.2010 luovuttanut hallituksen 26.10.2010 päättämässä suunnatussa osakeannissa Aspo Management Oy:lle omia osakkeitaan (ASU1V) yhteensä 322 637 kappaletta osana Aspo-konsernin johdon osakeomistusjärjestelmää. Osakkeiden luovutushinta on 7,93 euroa kappaleelta.

26.11. Aspo allekirjoitti 20 miljoonan euron luottosopimuksen

Aspo Oyj on tänään 26.11.2010 allekirjoittanut luottosopimuksen, jonka määrä on 20 miljoonaa euroa. Luotonantaja on Merchant Banking, Skandinaviska Enskilda Banken AB (publ).

15.12. Aspon taloudellinen tiedottaminen vuonna 2011

Aspo-konsernin tilinpäätöstiedote vuodelta 2010 julkaistaan maanantaina 14.2.2011. Vuosikertomus valmistuu viimeistään viikolla 13. Aspo julkaisee kolme osavuosikatsausta vuonna 2011: 3.5.2011, 18.8.2011 ja 26.10.2011. Aspon varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi tiistaina 5.4.2011 Helsingissä.

22.12. Aspo Oyj:n uudet osakkeet merkitty kaupparekisteriin

Aspo Oyj:n vuonna 2009 liikkeeseen laskemasta vaihdettavasta pääomalainasta 2009 on 17 lainaosuutta vastaan merkitty 130 730 Aspo Oyj:n uutta osaketta. Uudet osakkeet on merkitty kaupparekisteriin tänään 22.12.2010.

Lehdistötiedotteet

12.5. Harri Sivula nimitetty Leipurin Oy:n hallituksen jäseneksi.

Aspo-konserniin kuuluvan Leipurin Oy:n hallitukseen on nimitetty hallintotieteiden maisteri Harri Sivula.

1.9. M/s Pasilaan asennettiin Suomen ensimmäinen painolastiveden käsittelyjärjestelmä

Aspo-konserniin kuuluvan ESL Shippingin rahtialukseen m/s Pasila on asennettu Suomen ensimmäinen painolastiveden käsittelyjärjestelmä. Puhdistusjärjestelmällä estetään haitallisten kasvien ja eliöiden siirtyminen merialueelta toiselle.

8.9. Uusi rahtialus kastettiin m/s Alppilaksi

Aspo-konserniin kuuluvan ESL Shippingin intialaiselta ABG:n telakalta tilaama rahtialus on kastettu. Intiassa järjestetyssä kastetilaisuudessa alus sai nimekseen m/s Alppila. ESL Shippingin alukset ovat perinteisesti saaneet nimensä Helsingin kaupunginosien mukaan ja nyt kastettu alus on yhtiön historian neljäs m/s Alppila -niminen.

11.10. Telko ensimmäinen turvallisuus- ja laatuarvioitu kemianteollisuuden jakelija Venäjällä

Aspo-konserniin kuuluva Telko on ensimmäinen SQAS ESAD -arvioitu kemianteollisuuden jakeluyritys Venäjällä. Turvallisuuden ja laadun arviointijärjestelmä SQAS on Euroopan kemianteollisuuden kattojärjestön CEFIC:n yhteistyössä Euroopan kemianteollisuuden jakelijoiden järjestön FECC:in kehittämä Euroopan laajuinen puolueeton arviointijärjestelmä kemianteollisuuden jakelijoille.

1.11. Kaukomarkkinat ostaa KSM-Lämpötekniikka Oy:n liiketoiminnan

Aspo-konserniin kuuluva Kaukomarkkinat Oy on tänään 1.11.2010 ostanut kankaanpääläisen KSM-Lämpötekniikka Oy:n liiketoiminnan. KSM-Lämpötekniikan liiketoiminta sisältää mm. biopolttoainelaitteistojen ja aurinkoenergiajärjestelmien maahantuonnin, myynnin ja asennuksen. Yrityksellä on vahva asema aurinkoenergiaa ja erilaisia biopolttoaineita hyödyntävien lämmitysratkaisuiden osaajana.

5.11. Aspo esittäytyy sijoittajille syksyn aikana

Aspo esittäytyy sijoittajille vuoden 2010 aikana Pörssisäätiön järjestämissä Pörssi-illoissa, Sijoitus-Invest -tapahtumassa sekä televisiossa ohjelmassa Aspon tarina, joka esitetään osana dokumenttisarjaa Menestyksen takana.

2.12. Johan von Knorring nimitetty Aspon Telko Oy:n hallituksen jäseneksi

Aspo-konserniin kuuluvan Telko Oy:n hallitukseen on nimitetty dipl.ins. Johan von Knorring 1.12.2010 alkaen.

Tilinpäätös 2010

Sisältö

Tilinpäätös

42 Hallituksen toimintakertomus

Konsernitilinpäätös, IFRS

50 Konsernin tuloslaskelma
51 Konsernitase
52 Konsernin rahavirtalaskelma
53 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
54 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
81 Konsernin tunnusluvut

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

83 Emoyhtiön tuloslaskelma
84 Emoyhtiön tase
85 Emoyhtiön rahavirtalaskelma
86 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
92 Osakkeet ja osakkeenomistajat
94 Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä
95 Tilintarkastuskertomus
96 Tietoa sijoittajille

Hallituksen toimintakertomus

Toiminnan yleispiirteet

Yleinen epävarmuus vähentyi markkinoilla ja myytävien raaka-aineiden hinnat vakiintuivat. Aspolle tärkeiden teollisuuden raaka-aineiden kuljetusvolyymit kasvoivat.

Aspon toiminta-alueella kansantaloudet ja ostovoima ovat kasvaneet. Rahoitusmarkkinoiden yleinen epävarmuus jatkui. Tulevaa kehitystä on edelleen vaikea arvioida.

Tonnistoveron käsittely jatkuu edelleen EU:n komissiossa. Tilinpäätös ei sisällä mahdollista takautuvasti sovellettavaa tonnistoverolain muutosta.

ESL Shipping

Varustamon toimintaympäristö oli haastava alkuvuoden aikana. Vaikea jäätilanne lisäsi kuluja, mikä heikensi liikevoittoa ensimmäisellä neljänneksellä.

ESL Shipping ylitti edellisen vuoden liikevaihdon mutta jäi vuoden 2009 liikevoitosta, joka sisälsi m/s Kontulan 2,9 miljoonan euron kertaluonteisen myyntivoiton.

Terästeollisuuden kuljetusvolyymit olivat normaalit 2010 ja kasvoivat merkittävästi edellisestä vuodesta. ESL Shippingin kuljetetut lastimäärät olivat 13,1 miljoonaa tonnia (10,7). Terästeollisuuden osuus määristä oli 9,1 miljoonaa tonnia (5,7). Energiateollisuuden kuljetuksissa jäätiin edellisvuoden ja ennakkoon arvioiduista määristä. Energiateollisuuden osuus oli 3,3 miljoonaa tonnia (4,5). Kansainvälinen taantuma alensi laivarahtien hintoja, mikä lisäsi poikkeuksellisesti kivihiilen kaukotuontia ja vaikutti ESL Shippingin hiilenkuljetusvolyymeihin.

Varustamolla oli käytössään aikarahdattu alus m/s Princenborg kesäkuuhun 2010 sekä m/s Nassauborg ja m/s Beatrix koko vuoden. Jälkimmäisten alusten aikarahtaus jatkuu kesään 2011. Intiasta tilattu 18.800 dwt:n alus kastettiin m/s Alppilaksi ja valmistuu keväällä 2011. Korealaiselta Hyundai Mipo -yhtiön Vinashin telakalta on tilattu kaksi 56.150 dwt:n jäävahvistettua supramax-alusta, joista ensimmäisen arvioidaan mahdollisesti valmistuvan vuoden 2011 aikana ja toisen keväällä 2012. Uudisrakennusten valmistuttua varustamon kapasiteetti kasvaa 50 %.

Leipurin

Elintarvikkeiden raaka-aineiden hinnat laskivat alkuvuonna ja lähtivät nousuun syksyllä 2010, mikä johtui maataloustuotteiden kysynnän kasvusta maailmanmarkkinoilla.

Leipurin saavutti ennätysliikevaihdon sekä -liikevoiton vuonna 2010. Liikevaihdon ja liikevoiton kasvu johtui erityisesti uusien Venäjän toimipisteiden leipomoraaka-ainemyynnin kasvusta.

Leipurin on markkinajohtaja Suomessa sekä kaikissa Baltian maissa. Venäjän, Ukrainan ja IVYmarkkinan osuus oli vuonna 2010 noin 22 % Leipurin-konsernin kokonaisliikevaihdosta.

Leipomoraaka-ainemyynnin liiketoiminta ja kannattavuus kehittyivät hyvin. Loppuvuonna käynnistettiin liiketoiminta Kazakstanissa ja Valko-Venäjällä. Alkuvuoden alhaisesta tilauskannasta johtuen koneosaston liikevoitto jäi selvästi alle edellisen vuoden tuloksen. Kesällä sovituista leipomokonelinjastojen projektitoimituksista osa toimitettiin neljännellä vuosineljänneksellä ja loput toimitetaan vuonna 2011. Muu elintarvikeliiketoiminta kasvoi maltillisesti.

Telko

Telkon liiketoimintaympäristö parani merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna. Tulokseen vaikuttivat sekä myytävien raaka-aineiden hintojen nousu että kysynnän elpyminen vuodesta 2009.

Telko saavutti ennätysliikevaihdon ja -liikevoiton vuonna 2010. Vuoden 2009 liikevoitto sisälsi kertaluonteisen 3,2 miljoonan euron myyntivoiton Hamina Terminal Services Oy:n liiketoiminnan myynnistä sekä uudelleenorganisoinnista ja varastotappioista aiheutuneita kertaluonteisia kuluja 2,3 miljoonaa euroa.

Vuonna 2009 tehtyä organisaation tehostamista jatkettiin vuoden aikana siirtymällä toiminnalliseen organisaatioon, jonka avulla toimintaa voidaan jatkossa kasvattaa kustannustehokkaasti. Vuoden 2010 merkittävä liikevoiton ja liikevaihdon kasvu on osoitus onnistuneista muutoksista sekä nykyisestä kulutehokkuudesta.

Panostukset uusien päämiesten tuotteisiin ja avainasiakkaiden palvelun parantamiseen näkyivät erityisesti muoviliiketoiminnan merkittävänä kasvuna. Kasvumarkkinoille panostettiin perustamalla liiketoiminta Kazakstaniin ja Valko-Venäjälle, etabloitumalla Venäjällä Jaroslavin, Samaran ja Nizni Novgorodin miljoonakaupunkeihin sekä aloittamalla liiketoiminta Kiinassa. Venäjän, Ukrainan ja IVY-maiden osuus vuoden 2010 liikevaihdosta oli 63,5 miljoonaa euroa (36,8).

Telko otti Suomessa ja Skandinaviassa käyttöön uuden toiminnanohjausjärjestelmän vuonna 2010.

Kaukomarkkinat

Kaukomarkkinoiden liikevaihto ja vertailukelpoinen liikevoitto laskivat. Vuoden 2009 liikevoitto sisälsi kertaluonteisen yrityskaupasta kirjatun -0,5 miljoonan euron myyntitappion. Vuoden lopulla teollisuuden projektitoimitukset -liiketoiminnan tilauskanta parani, mutta liikevaihto ja kannattavuus heikkenivät vuoden 2009 tasosta.

Vuoden alussa energiatehokkuustuotteiden myynti ja kannattavuus olivat heikot kovan talven ja laskeneen kysynnän vuoksi. Kaukomarkkinoiden edustamien Panasonic-ilmalämpöpumppujen testimenestys lämmittämisessä ja energiatehokkuudessa, tuotelaajennus KSM-Lämpötekniikan liiketoiminnan oston kautta mm. pellettivoimaloihin ja aurinkoenergiaan syksyllä lisäsivät toisen vuosipuoliskon myyntiä.

Kaukomarkkinat otti Suomessa käyttöön uuden toiminnanohjausjärjestelmän vuoden 2011 alusta.

Muu toiminta

Muu toiminta sisältää Aspon konsernihallinnon ja muut toimialoille kuulumattomat toiminnat.

Liikevaihto

Aspo-konsernin liikevaihto nousi 66,5 miljoonalla eurolla eli 20,2 prosenttia 395,9 miljoonaan euroon (329,4).

Euron heikkeneminen Aspon päämarkkinaalueiden muihin valuuttoihin nähden vaikutti suotuisasti Aspon tuloksentekokykyyn. Kasvualueiden valuutat vahvistuivat tilikauden aikana viidestä yli kymmeneen prosenttia euroon verrattuna, mikä kasvatti osaltaan euromääräistä liikevaihtoa ja tulosta. Valuuttojen vahvistuminen lisäsi myös tuontitavaroiden kysyntää kyseisillä markkinaalueilla.

Liikevaihto kasvoi voimakkaasti Venäjällä, Ukrainassa ja IVY-maissa. Tämän markkina-alueen liikevaihtokasvu oli 57 %. Kun liikevaihtolukuihin lasketaan mukaan ESL Shippingin raaka-aineiden vientikuljetukset Venäjältä markkina-alueen merkitys korostuu entisestään Aspon liiketoiminnassa. Näin laskien markkina-alueen osuus oli lähes 30 % kokonaisliikevaihdosta.

Tulos

Aspo-konsernin tilikauden liikevoitto oli 17,9 miljoonaa euroa (15,3). Liikevoittoon ei sisältynyt kertaluonteisia kuluja tai tuottoja. Vuoden 2009 liikevoitto sisältää myyntivoittoja 6,1 miljoonaa euroa, myyntitappioita -0,5 miljoonaa euroa ja Telko-liiketoiminnan uudelleenorganisoinnista ja varastotappioista aiheutuneita kertaluonteisia kuluja 2,3 miljoonaa euroa.

Liikevaihto segmenteittäin

	2010	2009	Muutos	Muutos
	M€	M€	M€	%
ESL Shipping	79,5	63,8	15,7	24,6
Leipurin	108,7	99,3	9,4	9,5
Telko	175,2	128,8	46,4	36,0
Kaukomarkkinat	32,5	36,4	-3,9	-10,7
Muu toiminta	0,0	1,1	-1,1	-100,0
Liikevaihto yhteensä	395,9	329,4	66,5	20,2

Liikevaihto markkina-alueittain

	2010	2009	Muutos	Muutos
	M€	M€	M€	%
Suomi	167,1	151,8	15,3	10,1
Pohjoismaat	51,9	30,0	21,9	73,0
Baltia	43,8	37,0	6,8	18,4
Venäjä + muut IVY-maat	88,5	56,2	32,3	57,5
Muut maat	44,6	54,4	-9,8	-18,0
Liikevaihto yhteensä	395,9	329,4	66,5	20,2

Liikevoitto segmenteittäin

	2010	2009	Muutos	Muutos
	M€	M€	M€	%
ESL Shipping	11,5	14,7	-3,2	-21,8
Leipurin	3,6	3,2	0,4	12,5
Telko	6,8	3,1	3,7	119,4
Kaukomarkkinat	0,6	0,5	0,1	20,0
Muu toiminta	-4,6	-6,2	1,6	25,8
Liikevoitto yhteensä	17,9	15,3	2,6	17,0

Investoinnit segmenteittäin*

	2010 M€	2009 M€	Muutos M€
ESL Shipping	11,1	3,1	8,0
Leipurin	0,3	0,5	-0,2
Telko	0,9	2,5	-1,6
Kaukomarkkinat	0,8	0,6	0,2
Muu toiminta	0,1	0,7	-0,6
Investoinnit yhteensä	13,2	7,4	5,8

*ilman yritysostoja

ESL Shippingin liikevoitto oli 11,5 miljoonaa euroa (11,8 Me ja lisäksi m/s Kontulan myyntivoitto 2,9 Me). Leipurin-konsernin liikevoitto oli 3,6 miljoonaa euroa (3,2). Telkon liikevoitto kasvoi 3,7 miljoonalla eurolla 6,8 miljoonaan euroon (3,1 Me sisältäen kertaluonteiset kulut 2,3 Me sekä Hamina Terminal Services liiketoiminnan kertaluonteisen myyntivoiton 3,2 Me). Kaukomarkkinoiden liikevoitto oli 0,6 miljoonaa euroa (0,5 Me sisältäen Metex Deutschlandin myyntitappion -0,5 Me).

Muu toiminta sisältää Aspon konsernihallinnon ja vähäisiä määriä muihin liiketoimintoihin kuulumattomia eriä. Muun toiminnan liikevoitto oli -4,6 miljoonaa euroa tappiollinen (-6,2). Hallintokulut ovat laskeneet merkittävästi vuoden 2009 neljännestä vuosineljänneksestä alkaen.

Tulos/osake oli 0,40 euroa (0,33) ja laimennettu tulos/osake 0,41 euroa (0,33). Oma pääoma/ osake oli 2,63 euroa (2,59).

Aspon taloudellisena tavoitteena on yli 20 prosentin sijoitetun ja oman pääoman tuotto ja yli 5 prosentin liikevoittoprosentti. Tavoitteena on lisäksi jakaa osinkona keskimäärin vähintään puolet tuloksesta. Pääomien tuottotavoitteita ei vuonna 2010 saavutettu, mutta molemmat pääoman tuottoprosentit ovat nousussa. Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) oli 12,7 % (11,1) ja oman pääoman tuotto (ROE) oli 15,2 % (13,0). Liikevoittoprosentti oli 4,5 % (4,6). Hallituksen osingonjakoehdotuksen perusteella osingonjakotavoite saavutettaisiin. Osinko/tulos olisi 106,2 % (126,6). Efektiivinen osinkotuotto olisi vuoden viimeisen päivän kurssilla laskettuna 5,1 % (7,1).

Investoinnit

Konsernin investoinnit olivat 13,2 miljoonaa euroa (7,4), joka sisältää pääosin ESL Shippingin ennakkomaksuja rakenteilla olevista aluksista sekä alusten telakointeja. Muihin investointeihin sisältyy konsernin toiminnanohjausjärjestelmän hankinta sekä ylläpitoinvestointeja.

Rahoitus

Konsernin rahoitusasema säilyi vuoden aikana ennallaan. Vuoden 2010 rahoitusasemaan vaikuttivat operatiivisen liiketoiminnan hyvä kannattavuus ja vahva kassavirta, sekä käynnistyneet alusinvestoinnit. Vuonna 2009 oli osaltaan merkittäviä luovutustuloja liiketoiminta- ja aluskaupoista sekä korvauksia Intiasta tilatun aluksen tilaussopimuksen purkamisesta.

Konsernin likviditeetti oli hyvä ja likvidien varojen määrä tilinpäätöshetkellä oli 7,1 miljoonaa euroa (11,5). Konsernitaseen tilinpäätöshetken korolliset velat olivat 77,7 miljoonaa euroa (70,3). Korottomat velat olivat 65,7 miljoonaa euroa (57,6).

Aspo-konsernin nettovelkaantumisaste oli 101,5 % (87,9) ja omavaraisuusaste 33,2 % (34,6).

Konsernin liiketoiminnan rahavirta pysyi edelleen vahvana. Konserni saavutti hyvän operatiivisen liikevoittotason mutta käyttöpääomaa sitoutui liiketoiminnan kasvuun. Tammi–joulukuun rahavirta oli 9,6 miljoonaa euroa (13,0). Käyttöpääoman muutos oli tilikauden päättyessä -8,5 miljoonaa euroa (6,8).

Konsernin vapaa rahavirta oli -1,8 miljoonaa euroa (33,9). ESL Shippingin alusinvestointien ensimmäiset maksuerät alensivat vapaata rahavirtaa vuonna 2010.

Aspon ja päärahoittajapankkien kesken allekirjoitettujen sitovien valmiusluottolimiittien määrä oli tilikauden päättyessä yhteensä 50 miljoonaa euroa (80). Tilikauden päättyessä valmiusluottolimiitit olivat kokonaisuudessaan käyttämättä. Aspolla on käytössään 50 miljoonan euron yritystodistusohjelma, josta tilikauden päättyessä oli käytössä 5 miljoonaa euroa. ESL Shipping allekirjoitti 25 miljoonan euron luottosopimuksen osana yhtiön ensimmäisen korealaiselta Hyundai Mipo -yhtiön Vinashin telakalta tilaaman supramax-aluksen noin 30 miljoonan euron kokonaisrahoitusta.

Vaihdettava pääomalaina

Aspo Oyj:llä on vuonna 2009 liikkeelle laskettua vaihdettavaa pääomalainaa 12 200 000 euroa. Laina-aika on 30.6.2009–30.6.2014. Laina maksetaan takaisin yhtenä eränä 30.6.2014 edellyttäen, että osakeyhtiölain 12. luvun mukaiset ja lainaehdoissa mainitut takaisinmaksuedellytykset täyttyvät. Lainalla on kiinteä 7 %:n korko.

Lainaosuudet voidaan vaihtaa Aspon osakkeisiin. Kukin 50 000 euron lainaosuus oikeuttaa lainaosuuden haltijan vaihtamaan lainaosuuden 7 690 Aspo Oyj:n osakkeeseen. Osakkeen vaihtokurssi on 6,50 euroa. Lainan voi vuosittain vaihtaa osakkeisiin 2.1.–30.11. Vaihtoaika päättyy 15.6.2014. Vuoden 2010 aikana 56 lainaosuutta vastaan merkittiin 430 640 uutta osaketta.

Lähipiirilainat

Aspo Oyj on lainannut yhtiön lähipiiriin ja määräysvaltaan kuuluvalle Aspo Management Oy:lle 2,8 miljoonaa euroa osana konsernin sitouttamisjärjestelyjä. Lainasaamisen korko on 3 %. Lainasaaminen erääntyy maksettavaksi 31.3.2014 ja sitä voidaan jatkaa enintään 31.3.2016 asti. Laina on markki naehtoinen ja lainasaamisen vakuutena on Aspo Oyj:n osakkeet. Yhtiö on yhdistelty konsernitilin päätökseen.

Riskit ja riskienhallinta

Vuoden 2010 aikana talouden taantuma kääntyi hitaaksi nousuksi, mikä alensi riskitasoja kaikilla toimialoilla. Taantuman aiheuttamia riskejä on Aspossa seurattu tiiviisti koko vuoden ajan ja erilaisin toimin ehkäisty merkittävimpien riskien realisoitumista.

Konsernitasolla strategisia riskejä vähentää liiketoiminnan jakautuminen neljälle toimialalle ja liiketoiminnan harjoittaminen laajalla maantieteellisellä alueella. Operatiiviset riskit ovat pienentyneet ja toteutumisen todennäköisyydet vähentyneet, mutta taantuman jälkiseurauksena syntyviä muu toksia markkinoilla seurataan jatkuvasti. Myös nopeat positiiviset muutokset talouden rakenteissa voivat aiheuttaa riskejä asiakas- tai päämiesraken teen tai teknologian muuttuessa sekä nopeita reaktioita edellyttävien mahdollisuuksien jäädessä hyödyntämättä. Strategisten ja operatiivisten riskien tunnistamista ja käsittelyä on Aspossa tiivistetty huhtikuussa 2010 perustetun tarkastusvaliokunnan myötä.

Aspo kasvaa kehittyvien markkinoiden alueilla, jossa kasvun riskeihin vaikuttavat mm. teollisuuden ja kaupan investoinnit, korkotaso, valuuttakurssit ja asiakkaiden maksuvalmius sekä lainsäädännön ja maahantuontiasetusten muutokset. Myös kulutta jakäyttäytyminen heijastuu business-to-business -asiakkaiden kautta syntyviin riskeihin ja niiden tasoihin. Läntisten maiden teollisuuden kysyntä on parantunut talouden kohentumisen myötä ja riskitasot ovat yleisesti alentuneet. Kehittyvien markkinoiden kysynnän muutokset ovat saman suuntaiset, mutta niiden muutoksia on vaikeampi arvioida.

Merkittäviltä valuuttakurssitappioilta on vältytty valuuttapositioiden ja -virtojen aktiivisen suojaamisen ansiosta. Luottotappioriskit ovat tasaantuneet, mutta taantuman jälkivaikutuksena asiakasseurantaa tehdään edelleen tarkasti. Edellisen vuoden viimeisen neljänneksen merkittävin luottotappiova raus voitiin purkaa tilanteen korjaannuttua vuoden 2010 puolella.

Taloustaantuman jälkiseurausten aiheuttamia riskejä seurattiin Aspossa tarkasti. Toimialoittain jatkettiin ulkopuolisen arvioijan ohjaamana riski analyysien ja jatkuvuussuunnitelmien tekemistä. Vakuutusten kattavuuden varmistamiseksi on tarkasteltu toiminnallisten riskien ja vahinkoris kien potentiaalisia määriä ja tarvittavat korjaukset vakuutusmääriin on tehty.

Aspon hallituksen perustaman tarkastusva liokunnan yhtenä tehtävänä on yhtiön sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallin tajärjestelmien tehokkuuden seuranta. Tarkastus valiokunta seuraa riskienhallintaprosessia ja tekee tarvittavia toimenpiteitä erityisesti strategisten riskien ehkäisemiseksi. Hallituksen vuonna 2009 hyväksymien sisäisen valvonnan periaatteiden mukaisesti riskienhallinta on osa Aspon sisäistä valvontaa ja sen tehtävänä on varmistaa konsernin strategian toteutumista, taloudellisen tuloksen kehittymistä, osakasarvoa, osingonmaksukykyä ja liiketoiminnan jatkuvuutta. Vastuu riskienhallin nasta on toimialojen liiketoimintajohdolla. Johto vastaa riittävien toimenpiteiden määrittämisestä, toteuttamisesta sekä toimenpiteiden toteutumisen seurannasta osana päivittäistä toiminnan ohjausta. Riskienhallintaa koordinoi Aspon talousjohtaja, joka raportoi konsernin toimitusjohtajalle.

Liikearvoissa heijastuvat kunkin toimialan tuloksentekokyky sitoutuvine pääomineen, ja nii hin liittyviä riskejä seurataan toimialoittain tehtävillä testeillä vähintään vuositasolla. Vuonna 2010 ei liikearvoihin ollut tarvetta tehdä muutoksia.

Liiketoimintariskit

Liiketoimintariskeistä todennäköisyyden ja vai kutuksen kannalta keskeisimmät riskit liittyvät operatiiviseen toimintaan ja erityisesti asiakaspy syvyyteen, kaluston riittävyyteen ja saatavuuteen, katetason säilyttämiseen ja kasvun turvaamiseen sekä avainhenkilöihin. Tämän vuoksi riskienhallinta ei ole Aspossa vain riittävän vakuutusturvan hankki mista, vaan se on olennainen osa jatkuvaa toimintaa ja mukana liiketoiminnan prosesseissa.

Lähiajan liiketoimintariskit painottuvat maa ilmantalouden taantuman jälkiseurauksiin, jotka näkyvät myös markkinoiden rakenteen muutoksina. Luottotappioriskeihin ja käyttöpääoman vakauteen kiinnitetään erityistä huomiota koko konsernin tasolla.

ESL Shipping

ESL Shippingin keskeisimpinä liiketoimintariskeinä nähdään kysynnän ja kilpailuaseman epäsuotuisat muutokset, luottamusaseman menetys asiakkaan silmissä, työmarkkinapoliittiset ristiriidat, kapasi teetin ja kuljetusten optimointi sekä vaaratilanne tai vahinko merellä. Pitkillä asiakassopimuksilla ja toiminnan jatkuvalla seurannalla ja kehittämisellä ESL Shipping on pystynyt hallitsemaan riskinsä hyvin.

Vuoden 2010 alkutalvi oli poikkeuksellisen ankara. Jää- ja tuuliolosuhteet aiheuttivat operatiivisia riskejä kuljetuksille, mutta pienensivät strategisia riskejä vahvistaen ESL Shippingin asemaa asiakkaiden ja päämiesten yhteistyökumppanina.

Kapasiteetin riittävyyteen on vaikuttanut Intiassa rakenteilla olevan 18.800 dwt:n aluksen toimituksen viivästyminen. Sen kapasiteettia on korvattu aikarahdatuilla aluksilla. Kahden korealaiselta yhtiöltä tilatun 56.150 dwt:n aluksen sen sijaan odotetaan valmistuvan aikataulussaan.

Leipurin

Leipurin-konsernin toiminta-alueella suurimmat riskit ovat valuuttakurssiriskit sekä niiden realisoituminen hintoihin vaikuttavana tekijänä erityisesti Venäjällä. Valuuttakurssiriskit tiedostetaan myös Baltiassa ja Puolassa. Valuuttakurssimuutosten suorat vaikutukset on pystytty hallitsemaan eikä merkittäviä tappioita ole syntynyt. Liiketoiminnan muita riskejä ovat kansainväliset elintarvikekriisit ja tuontirajoitukset. Strategisena riskinä on esteet, jotka hidastaisivat Venäjän kaupan kasvua ja siihen operatiivisina riskeinä liittyvät mahdolliset muutokset markkinassa ja kuluttajien käyttäytymisessä. Leipurin on onnistunut riskienhallinnassa hyvin.

Telko

Telko kasvaa strategiansa mukaisesti kehittyvillä markkinoilla (Venäjä, Ukraina, Valko-Venäjä ja Kiina) ja näiden maiden talouden ja teollisuuden kasvu ohjaa merkittävästi Telkon tuloksentekokykyä. Kehittyvien markkinoiden nopeat muutokset lisäävät Telkon strategisia ja operatiivisia riskejä.

Riskinä ovat myös raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen nopeat muutokset. Äkilliset hinnan laskut saattavat heikentää varastotuotteiden kannattavuutta sekä lisäävät tarvetta varastojen alaskirjaukseen. Telko valvoo säännöllisesti varastojen kuranttiutta.

Rahoitussektorin epävarma tilanne saattaa lisätä sekä luottotappioriskiä, että valuuttakurssiriskiä kaikilla Telkon markkina-alueilla. Telko on luopunut pääosin luottovakuutuksista.

Muita liiketoimintaan kohdistuvia mahdollisia riskejä ovat raaka-ainetoimittajien välillä tapahtuvat yrityskaupat, jakelukanavien uudelleenjärjestelyt sekä kemianteollisuuden lainsäädännölliset muutokset. Vaikutukset voivat olla sekä strategisia että operatiivisia.

Kaukomarkkinat

Asiakkaiden kotimarkkina- tai vientimyynnin väheneminen on riski Kaukomarkkinoille. Energiansäästöön perustuvien tuotteiden myynti voi kärsiä energian hintojen muutoksista. Merkittävimmät valuuttakurssiriskit puolestaan liittyvät Japanin jenin vahvistumiseen ja tuontihintojen nousuun. Kiinassa taloustilanne ja valuuttojen arvon muutokset voivat vaikuttaa asiakkaiden investointihalukkuuteen. Riskienhallinnassa on onnistuttu hyvin; valuuttakurssien vaihtelulla ei ole ollut merkittävää vaikutusta tulokseen. Päämiesten taloudellinen kunto ja kilpailukyky sekä päämieskentässä tapahtuvat rakennemuutokset vaikuttavat luonnollisesti myös Kaukomarkkinoihin.

Rahoitusriskit

Aspo-konsernin rahoitus ja rahoitusriskien hallinta hoidetaan keskitetysti emoyhtiössä hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti.

Korkoriskit

Korkoriskeiltä suojaudutaan sitomalla korolliset velat osittain vaihtuvakorkoisiin ja osittain kiinteäkorkoisiin lainoihin. Lisäksi korkoriskeiltä suojautumiseen käytetään korkojohdannaisia.

Luottoriskit

Luottoriskeiltä suojaudutaan käyttämällä ennakkomaksuihin ja pankkitakauksiin perustuvia maksuehtoja.

Valuuttariskit

Aspo-konsernissa valuuttariskejä hallitaan terminoinnilla ja konsernin sisäisillä valuuttatransaktioilla.

Henkilöstö

Aspo-konsernin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 712 (717) ja tilikauden aikana keskimäärin 736 (723). Toimihenkilöiden keskimäärä oli 497 (492) ja työntekijöiden 239 (231). Emoyhtiön henkilöstömäärä, joka koostui toimihenkilöistä, oli tilikauden päättyessä 12 (12) ja tilikaudella keskimäärin 12 (15).

Aspo-konsernin henkilöstöstä 54 % (59) työskentelee Suomessa, muissa Pohjoismaissa 4 % (4), Baltian maissa 10 % (10) ja Venäjällä ja muissa IVY-

maissa 22 % (18) ja muissa maissa 10 % (9). Henkilöstöstä miesten osuus on 62 % (64) ja naisten 38 % (36). Aspo-konsernin työsuhteista on kokoaikaisia 99 % (99). Tilikaudella solmittiin 83 (30) uutta työsuhdetta. Koko konsernin henkilöstön työsuhdeetuuksista aiheutuneet kulut vuonna 2010 olivat yhteensä 34,3 miljoonaa euroa (36,4).

Palkitseminen

Aspo-konsernissa on käytössä voittopalkkiojärjestelmä. Osa konsernin tuloksesta maksetaan voittopalkkioeränä henkilöstörahastolle. Tarkoituksena on, että henkilöstörahasto käyttää valtaosan sille maksettavista voittopalkkioeristä Aspo Oyj:n osakkeiden ostoon. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että henkilöstöstä tulee yhtiön merkittävä omistajaryhmä. Henkilöstörahaston jäseninä ovat kaikki Aspo-konsernin suomalaisissa tytäryhtiöissä työskentelevät henkilöt. Aspon toimialat maksavat lisäksi osan tuloksestaan henkilöstölle bonuksina, joiden laskentaperiaatteet hyväksytään liiketoiminnoittain.

Aspon hallitus päätti vuonna 2009 jatkaa vuoden 2006 avainhenkilöiden osakekurssisidonnaista kannustinjärjestelmää antamalla siinä mukana oleville henkilöille mahdollisuuden saada yhtiön osakkeita keväällä 2010. Hallitus päätti 25.3.2010 luovuttaa 43 130 kappaletta yhtiön hallussa olevia omia osakkeita järjestelmään kuuluville henkilöille.

Lisäksi Aspon hallitus päätti vuonna 2009 avainhenkilöiden osakekurssisidonnaisesta kannustinjärjestelmästä, jossa mahdollinen palkkio perustuu Aspo-konsernin kumulatiiviseen tulos/ osake-tunnuslukuun (EPS) vuosina 2009–2011. Mahdollinen ansaintajakson palkkio maksetaan tammi–maaliskuussa 2012 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Osakeomistusohjelman piiriin kuuluu noin 30 Aspo-konsernin johto- ja avainhenkilöä.

Aspon hallitus päätti 26.10.2010 uudesta Aspokonsernin johtoon kuuluvien henkilöiden osakeomistusjärjestelmästä. Järjestelmän tarkoituksena on mahdollistaa osallistujien merkittävä pitkäaikainen omistus Aspossa. Osakeomistusta varten osallistujat perustivat Aspo Management Oy -nimisen yhtiön, jonka koko osakekannan he omistavat. Aspo Management Oy hankki 114 523 kappaletta Aspon osakkeita osallistujilta markkinahintaan ja lisäksi Aspo luovutti yhtiölle suunnatussa osakeannissa omia osakkeitaan yhteensä 322 637 kappaletta hintaan 7,93 euroa kappaleelta. Osana järjestelmää hallitus päätti myöntää Aspo Management Oy:lle 2 800 000 euron suuruisen korollisen lainan osak-

Henkilöstö keskimäärin segmenteittäin

ESL Shipping	2010	2009
Toimihenkilöt	30	32
Merihenkilöstö	156	167
	186	199
Leipurin
Toimihenkilöt	174	164
Työntekijät	60	32
	234	196
Telko
Toimihenkilöt	197	177
Työntekijät	16	24
	213	201
Kaukomarkkinat
Toimihenkilöt	83	94
Työntekijät	7	8
	90	102
Muu toiminta
Toimihenkilöt	13	25

Yhteensä	736	723

keiden hankinnan rahoittamiseksi. Järjestelmä on voimassa kevääseen 2014, jolloin se on tarkoitus purkaa myöhemmin päätettävällä tavalla. Järjestelmää jatketaan vuosi kerrallaan mikäli Aspon osakkeen pörssikurssi vuoden 2014, 2015 tai 2016 alussa on alle sen keskihinnan, jolla Aspo Management Oy hankki omistamansa Aspon osakkeet. Osakkeiden luovuttamista on rajoitettu järjestelmän voimassaoloaikana. Osallistujien omistus Aspo Management Oy:ssä pysyy pääsääntöisesti voimassa järjestelmän purkamiseen saakka.

Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta

Aspo-konsernin tutkimus- ja tuotekehitystoiminta kohdistuu toimialojen luonteen mukaisesti pääosin toiminnan, menetelmien ja tuotantoteknologian kehittämiseen ilman erillistä organisaatiota, mistä johtuen kehityspanokset sisältyvät erittelemättöminä normaaleihin liiketoimintakuluihin.

Ympäristö

Aspo-konsernin normaali toiminta ei aiheuta merkittäviä haittoja ympäristölle. Konserniyhtiöt noudattavat ympäristöasioiden hoidossa Aspon ympäristöpolitiikkaa, jonka keskeisenä periaatteena on toimintojen jatkuva parantaminen. Aspo tukee kaikessa toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteita.

Aspo huolehtii ympäristöstä toimimalla aloitteellisesti ja seuraamalla jatkuvasti liiketoimintaansa liittyviä lakeja ja suosituksia ja niihin tehtäviä muutoksia. Aspo haluaa olla edelläkävijä kaikessa toiminnassaan ja pyrkii myös ennakoimaan ympäristömääräysten tulevaa kehitystä.

ESL Shipping

ESL Shippingin toiminta ja kaikki alukset on sertifioitu kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n turvallisuusjohtamiskoodin ISM:n vaatimusten mukaisesti. ISM-koodi on säännöstö laivojen turvallisesta toiminnasta ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä. Sertifikaattiin kuuluvat vuotuiset arvioinnit. Lisäksi ESL Shippingillä on ISO 14001 –ympäristösertifikaatti. Kaikki alukset käyttävät vähärikkistä polttoainetta.

Vuoden aikana m/s Pasilaan asennettiin Suomen ensimmäinen painolastiveden käsittelyjärjestelmä. Puhdistusjärjestelmällä estetään haitallisten kasvien ja eliöiden siirtyminen merialueelta toiselle. ESL Shipping aikoo jatkaa painolastivesien puhdistusjärjestelmien asentamista aluksiinsa.

Leipurin

Leipurin-konsernissa on kiinnitetty erityistä huomiota elintarvikeraaka-aineiden laatuun ja turvallisuuteen sekä toiminnan ympäristövaikutuksiin. Raaka-aineissa toimintamallille on myönnetty ISO 9001:2000 -sertifikaatti. Sertifioinnin myötä yritys on sitoutunut toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Ympäristövaikutukset huomioidaan myös raakaainetoimittajien valinnassa.

Telko

Telko noudattaa kaikessa toiminnassaan alan lainsäädäntöä ja suosituksia niin ympäristön, tuotteiden kuin henkilöstönkin suhteen. Yrityksellä on ISO 9001 -standardin mukainen sertifiointi. Lisäksi yhtiö on sitoutunut noudattamaan Responsible Care – Vastuu huomisesta -ohjelman kemikaalikauppaan painottunutta versiota. Ohjelmassa sitoudutaan ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioiden jatkuvaan omaehtoiseen parantamiseen. Sitoutuminen on todennettu ulkopuolisella ESAD II -arvioinnilla. Telko on myös Venäjän ensimmäinen turvallisuusja laatuarvioitu kemianteollisuuden yritys. Lisäksi Telko on allekirjoittanut Euroopan kemianteollisuuden jälleenmyyjien järjestön FECC:n eettiset periaatteet.

Kaukomarkkinat

Kaukomarkkinat toimittaa energiatehokkuutta parantavia laitteita ja palveluita. Sen tuotteiden avulla voidaan lisäksi hyödyntää uusiutuvaa energiaa kuten biopolttoaineita sekä ehtymätöntä energiaa kuten aurinkoenergiaa. Ympäristöasiat ovat yrityksen päämiehille erittäin tärkeässä roolissa: sitoutuminen kestävään kehitykseen näkyy kaikessa toiminnassa tuotteiden suunnittelusta ja valmistuksesta niiden kierrätykseen.

Johto ja tilintarkastajat

Aspo Oyj:n 7.4.2010 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi uudelleen hallitukseen yhden vuoden toimikaudeksi insinööri Matti Artevan, oikeustieteen kandidaatti Esa Karppisen, oikeustieteen kandidaatti Roberto Lencionin, diplomiekonomi Gustav Nybergin, kauppatieteiden maisteri, valtiotieteiden kandidaatti Kristina Pentti-von Walzelin ja diplomi-insinööri Risto Salon. Hallituksen päätoimisena puheenjohtajana on toiminut Gustav Nyberg ja varapuheenjohtajana Matti Arteva.

Hallituksella oli vuoden 2010 aikana 10 kokousta, joista 3 oli puhelinkokouksia. Keskimääräinen osallistumisprosentti oli 99 %.

Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus päätti perustaa tarkastusvaliokunnan ja valitsi valiokunnan puheenjohtajaksi Roberto Lencionin sekä jäseniksi Kristina Pentti-von Walzelin ja Risto Salon. Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa.

Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut eMBA Aki Ojanen.

Tilintarkastajana on toiminut Pricewaterhouse-Coopers Oy, KHT-yhteisö. Vastuullisena tilintarkastajana on toiminut KHT Jan Holmberg.

Osakepääoma ja osakkeet

Aspo Oyj:n rekisteröity osakepääoma 31.12.2010 oli 17 691 729,57 euroa ja osakkeiden kokonaismäärä 26 836 703, joista yhtiön hallussa oli 254 233 osaketta eli 0,95 % osakepääomasta. Aspo Oyj:llä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Aspon osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n keskisuurten yritysten ryhmän toimialaluokassa teollisuustuotteet ja -palvelut.

Vuonna 2010 Aspo Oyj:n osakkeiden vaihto oli yhteensä 5 144 587 osaketta ja 38,7 miljoonaa euroa, eli 19,2 prosenttia osakekannasta vaihtoi omistajaa. Tilikauden ylin kurssinoteeraus oli 8,31 euroa ja alin 5,91 euroa. Keskikurssi oli 7,44 euroa ja vuoden viimeisen kauppapäivän päätöskurssi 8,26 euroa. Tilikauden päättyessä osakekannan markkina-arvo omat osakkeet vähennettynä oli 219,6 miljoonaa euroa.

Yhtiöllä oli katsauskauden päättyessä yhteensä 5 761 osakkeenomistajaa. Hallintarekisterissä ja ulkomaisessa omistuksessa olevien osakkeiden määrä oli 681 444 eli 2,5 % osakekannasta.

Yhtiökokouksen valtuutukset

Vuoden 2010 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 500 000 oman osakkeen hankkimisesta vapaalla omalla pääomalla. Osakkeet hankitaan julkisessa kaupankäynnissä, minkä vuoksi hankinta tapahtuu muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa ja osakkeista maksettava vastike on Aspon osakkeen hankintahetken markkinahinta. Valtuutuksessa ei suljeta pois hallituksen oikeutta päättää suunnatusta hankinnasta.

Osakkeet hankitaan käytettäväksi mahdollisten yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisen kannustinohjelman taloudellisen riskin tasaamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin.

Hallitus ei voi toteuttaa valtuutusta omien osakkeiden hankkimisesta siltä osin kuin yhtiön tai sen tytäryhteisön hallussa tai panttina olevien omien osakkeiden yhteenlaskettu määrä ylittäisi hankinnan jälkeen 10 prosenttia kaikista osakkeista. Hallitus ei ole käyttänyt saamiaan valtuuksia omien osakkeiden hankkimisesta vuonna 2010.

Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhdessä tai useammassa erässä osakeannista, joka toteutetaan luovuttamalla yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutuksen perusteella luovutettavien osakkeiden määrä on yhteensä enintään 1 120 000 osaketta. Valtuutusta käytetään mahdollisten yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisen kannustinohjelman toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin.

Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista osakkeiden luovuttamisen ehdoista ja sisältää siten myös oikeuden luovuttaa osakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen laissa säädetyin ehdoin.

Valtuutukset ovat voimassa vuoden 2011 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Hallitus päätti vuoden 2010 varsinaisen yhtiökokouksen antaman osakeantivaltuutuksen perusteella Aspo-konsernin johtoon kuuluvien henkilöiden omistamalle yhtiölle Aspo Management Oy:lle suunnatusta maksullisesta osakeannista. Osakeannissa luovutettiin Aspon hallussa olevia omia osakkeita 322 637 kappaletta osana Aspo-konsernin johdon osakeomistusjärjestelmää. Osakkeiden luovutushinta oli 7,93 euroa kappaleelta.

Lisäksi hallitus päätti vuoden 2009 varsinaisen yhtiökokouksen antaman osakeantivaltuutuksen perusteella luovuttaa 43 130 kappaletta yhtiön hallussa olevia omia osakkeita vuoden 2006 osakepalkkiojärjestelmään kuuluville henkilöille vastikkeetta.

Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

ESL Shipping on solminut uuden monivuotisen sopimuksen Rautaruukki Oyj:n kanssa raaka-aineiden merikuljetuksista Itämerellä.

Näkymät vuodelle 2011

Aspo-konsernin nykyinen rakenne luo hyvän perustan liiketoimintojen kasvulle. Konserni tavoittelee orgaanista kasvua erityisesti Venäjän ja muiden IVY-maiden sekä Ukrainan ja Kiinan alueella. Liiketoiminnat hakevat kasvua myös yritysostoin.

Aspon tavoitteena on parantaa liikevoittoprosenttia.

Aspolla on edellytyksiä kasvattaa liikevaihtoa sekä parantaa osakekohtaista tulosta.

ESL Shipping

Varustamon aluskapasiteetti kasvaa keväällä Intiassa valmistuvan m/s Alppilan sekä mahdollisesti ennen vuoden loppua valmistuvan supramaxaluksen ansiosta. Vuonna 2011 telakoidaan useita aluksia. Talviliikenteen ja telakointien turvaamiseksi m/s Beatrixin ja m/s Nassauborgin aikarahtaukset jatkuvat toistaiseksi kesään saakka. Merkittävä osa vuoden 2011 kuljetuskapasiteetista on katettu pitkäaikaisin sopimuksin. Terästeollisuuden kuljetusvolyymin arvioidaan yltävän vuoden 2010 tasolle ja energiasektorin kuljetusmäärän kasvavan edellisen vuoden kuljetusmäärästä.

Vuoden 2010 alusta saakka EU:n komission hyväksyttävänä olleella tonnistoverolain muutoksella olisi voimaan tullessaan merkittävä vaikutus ESL Shippingin verojenjälkeiseen tulokseen sekä investointien toteutuessa omaan taseeseen merkittävä kertaluonteinen vaikutus tilikauden tulokseen.

Leipurin

Orgaanisen kasvun odotetaan jatkuvan. Vuoden 2011 aikana Leipurin jatkaa etabloitumista kasvumarkkinoilla sekä kehittää edelleen perustettuja yksiköitä Kazakstanissa, Valko-Venäjällä sekä Ukrainassa. Uudet toimipisteet luovat hyvän pohjan monivuotiselle leipomoraaka-aineiden myynnin kasvulle. Leipomokonemyynnin ennustetaan ylittävän edellisvuoden tason. Vuonna 2010 Suomen ulkopuolella käynnistetyn muun elintarviketeollisuuden raaka-aineiden myynnin (liha-, meijeri-, virvoitusjuomateollisuus) arvioidaan vaikuttavan positiivisesti liikevaihtoon ja kannattavuuteen vuonna 2011.

Telko

Telkon nykyinen kulutehokkuus sekä laajentuminen uusiin päämiehiin ja uusille markkina-alueille luo hyvän pohjan kannattavan kasvun jatkumiselle 2011. Yhtiö jatkaa strategiansa mukaista panostusta sekä laajentumista Venäjällä, Ukrainassa ja IVY-markkinoilla. Venäjällä avataan lisää uusia toimipisteitä suurimmissa miljoonakaupungeissa. Vuoden 2010 aikana perustetut yksiköt Kiinassa, Kazakstanissa ja Valko-Venäjällä laajentavat toimintaansa.

Kaukomarkkinat

Kaukomarkkinat tulee vuoden 2011 aikana laajentamaan toimintaansa lähienergiaratkaisuissa, joissa korostuvat ehtymättömän energian aurinkoenergialaitteet, uusiutuvan energian ratkaisuina mm. pellettikattila- ja pellettivoimalaitokset sekä energian käytön tehostamisessa ilma-, vesi- ja maalämpöpumput. Suomen elektroniikkaliiketoiminnoissa kehitetään data-, AV- ja turvallisuustuotteiden tuotetarjoomaa ja palveluja. Kauko-idän projektimyynnin tilauskanta on edellisvuotta suurempi.

Liiketoimintariskit

Yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa Pohjois-Euroopan ja kasvumarkkinoiden teollisuuden kysyntään. Aspon markkina-alueen kysynnän kasvun jatkumista tai mahdollisia muita äkillisiä muutoksia liiketoiminnan edellytyksissä on vaikea arvioida. Finanssimarkkinoiden ja valuuttojen arvojen muutokset voivat vaikuttaa konsernin tulevaan tuloskehitykseen.

Yksityiskohtaisempi selvitys riskienhallintapolitiikasta sekä merkittävimmistä riskeistä on julkistettu yhtiön kotisivuilla. Rahoitusriskeistä kerrotaan tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Erillinen selvitys Aspo Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2010 (Corporate Governance Statement) on julkaistu yhtiön internetsivustolla www.aspo.fi.

Konsernitilinpäätös, IFRS Konsernin tuloslaskelma

1 000 €	Liitetieto	2010	2009
Liikevaihto	1	395 932	329 405
Liiketoiminnan muut tuotot	3	1 309	9 934
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos +/-	6	8 990	-3 600
Osuus osakkuusyritysten tuloksista	17	196	569
Materiaalit ja palvelut	6	-286 967	-222 502
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	4	-34 288	-36 415
Poistot ja arvonalentumiset	5	-8 113	-8 863
Liiketoiminnan muut kulut	7	-59 165	-53 276
Liikevoitto		17 894	15 252
Rahoitustuotot	8	1 501	1 679
Rahoituskulut	8	-5 328	-5 254
Rahoituskulut yhteensä		-3 827	-3 575
Voitto ennen veroja		14 067	11 677
Tuloverot	9	-3 681	-3 062
Tilikauden voitto		10 386	8 615
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot		1 247	-150
Suojauslaskenta		-884	357
Suoraan omaan pääomaan kirjatut nettotulot			203
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot		230	-92
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen		593	318
Tilikauden laaja tulos yhteensä		10 979	8 933
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos		10 339	8 553
Määräysvallattomien osuus tilikauden tuloksesta		47	62
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos		10 932	8 871
Määräysvallattomien osakkaiden osuus tilikauden tuloksesta		47	62
Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva osakekohtainen tulos, €	10
Laimentamaton osakekohtainen tulos		0,40	0,33
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos		0,41	0,33

Sivuilla 54–82 esitettävät liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä

Konsernitase

Varat

1 000 €	Liitetieto	2010	2009
Pitkäaikaiset varat
Muut aineettomat hyödykkeet	11	15 937	16 642
Liikearvo	12	40 587	40 224
Käyttöomaisuushyödykkeet	13	54 420	50 111
Myytävissä olevat sijoitukset	14	204	206
Saamiset	15	603	211
Osuus osakkuusyrityksissä	16	1 705	1 556
Laskennallinen verosaaminen	17	689	412
Pitkäaikaiset varat yhteensä		114 145	109 362
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	18	44 905	29 246
Myynti- ja muut saamiset	19	44 757	43 307
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat saamiset		1 873	1 423
Rahavarat	20	7 148	11 525

Lyhytaikaiset varat yhteensä		98 683	85 501
Varat yhteensä		212 828	194 863

Oma pääoma ja velat

1 000 €	Liitetieto	2010	2009
Oma pääoma
Osakepääoma	21	17 692	17 692
Ylikurssirahasto	21	4 351	4 351
Omat osakkeet	21	-4 532	-3 778
Muuntoerot	21	266	-383
Käyvän arvon rahasto	21	-654
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	21	2 859	274
Vaihtovelkakirjalainan oman pääoman osuus	21	2 572	2 572
Kertyneet voittovarat	21	35 826	37 554
Tilikauden tulos		10 339	8 553
Osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma yhteensä		68 719	66 835
Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta		750	62
Oma pääoma yhteensä		69 469	66 897
Pitkäaikaiset velat
Laskennallinen verovelka	17	13 233	13 538
Lainat	22	64 619	43 407
Muut velat	23	703	183
Pitkäaikaiset velat yhteensä		78 555	57 128
Lyhytaikaiset velat
Varaukset	25	226	174
Lainat ja käytetyt shekkilimiitit	22	13 074	26 925
Ostovelat ja muut velat	23	51 190	43 399
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		314	340
Lyhytaikaiset velat yhteensä		64 804	70 838
Velat yhteensä		143 359	127 966
Oma pääoma ja velat yhteensä		212 828	194 863

Konsernin rahavirtalaskelma

1 000 €	2010	2009
Liiketoiminnan rahavirta
Liikevoitto	17 894	15 252
Oikaisut liikevoittoon
Poistot ja arvonalentumiset	8 113	8 863
Käyttöomaisuushyödykkeiden ja sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot	-20	-5 780
Jaksotetut henkilöstökulut	709	-852
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta	-455	-569
Käyttöpääoman muutos
Vaihto-omaisuus	-15 509	4 696
Lyhytaikaiset saamiset	-778	1 054
Lyhytaikaiset korottomat velat	7 746	1 045
Maksetut korot	-4 779	-5 509
Saadut korot	1 158	235
Saadut osingot	1	2
Maksetut verot	-4 509	-5 479
Liiketoiminnan rahavirta	9 571	12 958
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-2 047	-1 349
Ennakkomaksut aluksista	-9 894	-2 337
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	591	13 774
Luovutustulot liiketoimintojen myynnistä		11 050
Hankitut tytäryhtiöt vähennettynä hankintahetken rahavaroilla		-1 204
Hankitut liiketoiminnat	-349
Myydyt tytäryhtiöt		1 000
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin	260
Investointien rahavirta	-11 439	20 934
Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden hankinta	-938
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-15 969	-36 663
Lyhytaikaisten lainojen nostot	1 116	3 950
Pitkäaikaisten lainojen nostot	25 965	28 555
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-1 835	-20 000
Maksetut osingot	-10 848	-10 830
Rahoituksen rahavirta	-2 509	-34 988
Rahavarojen muutos	-4 377	-1 096
Rahavarat 1.1.	11 525	12 621
Rahavarat kauden lopussa	7 148	11 525

Sivuilla 54–82 esitettävät liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

		Osake	Ylikurssi	Käyvän arvon	Sijoitetun vapaan oman pääoman	Muut	Omat	Muunto	Kertyneet voitto		Määräys vallat tomien	Oma pääoma
1 000 €	Liitetieto	pääoma	rahasto	rahasto	rahasto	rahastot	osakkeet	erot	varat	Yhteensä	osuus	yhteensä

Oma pääoma 1.1.2010		17 692	4 351	0	274	2 572	-3 778	-383	46 107	66 835	62	66 897
Laaja tulos
Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella oikaistuna)	21								10 339	10 339	47	10 386
Suojauslaskenta				-654						-654		-654
Muuntoerot	21				4			649	594	1 247		1 247
Tilikauden laaja tulos yhteensä				-654	4			649	10 933	10 932	47	10 979
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako									-10 848	-10 848		-10 848
VVK-lainan merkinnät					2 298					2 298		2 298
Osakepalkitseminen					283		183		-27	439		439
Johdon kannustinjärjestelmä							-937			-937	703	-234
Muutos määräysvallattomien osuuksissa											-62	-62
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä					2 581		-754		-10 875	-9 048	641	-8 407
Oma pääoma 31.12.2010		17 692	4 351	-654	2 859	2 572	-4 532	266	46 165	68 719	750	69 469
Oma pääoma 1.1.2009		17 692	4 351	-265	248	220	-3 778	-81	47 570	65 957	13	65 970
Laaja tulos
Tilikauden tulos	21								8 553	8 553	62	8 615
Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella oikaistuna)
Suojauslaskenta				265						265		265
Suoraan omaan pääomaan kirjatut nettotulot									203	203		203
Muuntoerot	21							-302	152	-150		-150
Tilikauden laaja tulos yhteensä				265				-302	8 908	8 871	62	8 933
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako									-10 830	-10 830		-10 830
VVK-lainan oman pääoman osuus						2 352				2 352		2 352
Osakepalkitseminen									547	547		547
Rahastosiirto					26				-26
Muutos määräysvallattomien osuuksissa									-62		-13	-13
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä					26	2 352			-10 371	-7 993	-13	-8 006
Oma pääoma 31.12.2009		17 692	4 351	0	274	2 572	-3 778	-383	46 107	66 835	62	66 897

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Perustiedot

Aspo Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. Aspo Oyj:n osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.

Aspo on monialayhtiö, joka on keskittynyt vahvaa erityisosaamista vaativille liiketoiminta-alueille. Konsernin operatiivinen toiminta on ryhmitetty toisistaan riippumattomiksi segmenteiksi: ESL Shipping, Leipurin, Telko ja Kaukomarkkinat. Lisäksi muuhun toimintaan sisältyy Aspon konsernihallinto ja muut toimialoille kuulumattomat toiminnat.

Konsernin emoyhtiö on Aspo Oyj. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite Lintulahdenkuja 10, 00500 Helsinki.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Aspo Oyj:n pääkonttorista osoitteesta Lintulahdenkuja 10, 00500 Helsinki.

Aspo Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 14.2.2011 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Laatimisperusta

Aspo Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2010 voimassa olevia standardeja sekä tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, ja ne perustuvat liiketapahtumien alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laadintaperiaatteissa ole muuta kerrottu.

Konserni on soveltanut 1.1.2010 alkaen seuraavia uusia standardeja ja tulkintoja:

IFRS 3 (uudistettu), liiketoimintojen yhdistäminen ja IAS 27 (uudistettu) Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. Merkittävät muutokset liittyvät ehdollisten vastikkeiden sekä vaiheittaisten hankintojen kirjanpitokäsittelyyn. Näillä muutoksilla ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tilikauden tulokseen tai taloudelliseen asemaan.

Konserni on soveltanut 1.1.2010 alkaen seuraavia standardeja, muutoksia ja tulkintoja, joilla ei ole olennaista vaikutusta raportoitaviin tietoihin:

IFRIC 12 Palvelutoimilupajärjestelyt
IFRIC 15 Kiinteistöjen rakentamissopimukset
IFRIC 16 Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset
IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille
IFRIC 18 Omaisuuserien siirrot asiakkailta
IFRIC 9 ja IAS 39 (muutos) Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi luokittelun muutoksen yhteydessä
IAS 39 (muutos) Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät
IFRS 2 (muutos) Osakeperusteiset maksut käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa

IASB julkaisi huhtikuussa 2009 parannuksia 12 standardiin osana vuosittaisia parannuksia standardeihin (Improvements to IFRSs). Muutoksilla ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön Aspo Oyj:n sekä kaikki tytäryhtiöt. Tytäryhtiöitä ovat yhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli puolet osakkeiden äänivallasta tai joissa emoyhtiöllä on muutoin määräysvalta. Osakkuusyhtiöt, joissa konsernilla on 20–50 prosenttia äänivallasta ja vähintään 20 prosentin omistusosuus tai joissa konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, on konsolidoitu pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää kirjanpitoarvon, kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita ei yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti.

Tilikauden aikana hankitut tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun määräysvalta on saatu. Luovutetut toiminnot ovat mukana siihen hetkeen asti, jolloin määräysvalta lakkaa. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen käyttäen hankintamenomenetelmää, jonka mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä. Liikearvon hankintameno on määrä, jolla tytäryhtiön hankintameno ylittää hankittujen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen käyvän nettoarvon. Ennen IFRS-standardien käyttöönottoa tapahtuneita yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS-standardien mukaisesti, vaan arvostuksessa on käytetty IFRS 1 -siirtymästandardin sallimaa helpotusta käsitellä hankinnat suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisissa arvoissa.

IFRS:n mukaan liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan liikearvoille suoritetaan arvonalentumistestaus vuosittain.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja sisäinen voitonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Tilikauden voiton jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus on esitetty omana eränään konsernin omassa pääomassa.

Erityistä tarkoitusta varten perustettu yksikkö

Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty tytäryhtiön tavoin Aspo Management Oy, joka on perustettu mahdollistamaan osallistujien merkittävä pitkäaikainen osakeomistus Aspo Oyj:ssä. Aspo Oyj:llä on osakas- ja lainasopimuksen perusteella määräysvalta Aspo Management Oy:ssä ja tämän perusteella yhtiö on yhdistelty Aspon konsernitilinpäätökseen. Määräysvalta on seurausta sopimuksessa olevien ehtojen, kuten yhtiön hallinnoimien Aspo Oyj:n osakkeiden luovutus- ja panttauskiellon sekä äänestysrajoitteen soveltamisesta.

Aspo Management Oy:n yhtiöjärjestys mahdollistaa vain Aspo Oyj:n liikkeeseenlaskemien arvopapereiden tai niiden perusteella saatujen arvopapereiden omistamisen ja kaikkiin transaktioihin, joita yhtiössä tehdään, tarvitaan Aspo Oyj:n kirjallinen lupa. Aspo Oyj:llä tai sen määräysvaltayhtiöillä ei ole omistusta yhtiössä. Yhtiön tuloslaskelma ja tase on yhdistelty konsernitilipäätökseen järjestelyn alkuhetkestä lukien. Johdon tekemää sijoitusta Aspo Management Oy:öön käsitellään konsernitilinpäätöksessä määräysvallattomien omistajien osuutena. Aspo Management Oy:n hallussa olevat Aspo Oyj:n osakkeet on konsernitilinpäätöksessä vähennetty konsernin omasta pääomasta.

Osakassopimuksen perusteella Aspo Management Oy sulautetaan Aspo Oyj:hin tai vaihtoehtoisesti puretaan välittömästi vuoden 2013 tilinpäätöksen julkistamisen jälkeen. Purkamista lykkäävien ehtojen toteutuessa sulauttaminen tai purkaminen toteutetaan viimeistään vuoden 2016 tilinpäätöksen julkistamisen jälkeen.

Osakepohjaisten palkitsemisjärjestelyjen kirjanpidollisesta käsittelystä on annettu lisäinformaatiota laadintaperiaatteissa osakepohjaisten maksujen yhteydessä.

Ulkomaanrahan määräiset erät ja niiden arvostus

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuttamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Ulkomaiset konserniyhtiöt

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten konserniyhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi käyttäen tilikauden keskikurssia. Tase-erät muunnetaan euroiksi käyttämällä tilinpäätöspäivän valuuttakursseja. Muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Segmenttiraportointi

Aspon toimintasegmentit ovat ESL Shipping, Leipurin, Telko ja Kaukomarkkinat.

Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi on nimetty strategisia päätöksiä tekevä konsernin hallitus. Segmenttien väliset liiketapahtumat perustuvat markkinahintoihin.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineellinen käyttöomaisuus esitetään alkuperäisten hankintahintojen ja kumulatiivisten poistojen erotuksena vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Suunnitelman mukaiset tasapoistot lasketaan todennäköisen käyttöiän perusteella seuraavasti:

Rakennukset ja rakennelmat	15–40 vuotta
Alukset	17–30 vuotta
Puskijat	13 vuotta
Koneet ja kalusto	3–10 vuotta
Putkistot	5–20 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	3–40 vuotta

Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Aikaisemmin kirjattu aineellisen käyttöomaisuuden arvonalennus peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat. Arvon peruuttamisen johdosta korjauksen jälkeinen arvo ei saa kuitenkaan ylittää arvoa, joka omaisuudella oli ennen aikaisempien vuosien arvonalennuksen tekoa. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyneet myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet

Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen. Hankintahinta kohdistetaan varoille ja veloille niiden hankintahetken käyvän arvon perusteella. Jäljelle jäävä osuus hankintamenosta on liikearvoa. Liikearvoa ei poisteta, vaan sen käypää arvoa testataan vähintään vuosittain käyttöarvoon perustuvalla arvonalentumistestillä (ks. Liikearvon arvonalentumistesti s. 66).

Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Leipurin- ja Telko -segmentteihin kuuluvien brändien taloudelliset vaikutusajat on arvioitu rajoittamattomiksi. Tavaramerkkien vahva tunnettuus ja historia tukevat johdon käsitystä siitä, että brändit vaikuttavat rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan.

Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja ne poistetaan tasapoistoina niiden taloudellisena pitoaikana. Muihin aineettomiin hyödykkeisiin kuuluvat mm. ohjelmat ja ohjelmistolisenssit.

Konserni arvioi liikearvon ja muiden aineettomien hyödykkeiden tasearvon vuosittain tai useammin, jos viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta on olemassa. Jos viitteitä on olemassa, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumista tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Kassavirtaperusteinen käyttöarvo määritellään laskemalla ennustettujen kassavirtojen diskontattu nykyarvo. Laskelmien diskonttokorko perustuu pääoman keskimääräiseen kustannukseen (WACC), joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja Aspon liiketoimintaan liittyvistä riskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalennus peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat olennaisesti. Arvon peruuttamisen johdosta korjauksen jälkeinen arvo ei saa kuitenkaan ylittää arvoa, joka omaisuudella oli ennen aikaisempien vuosien arvonalennuksen tekoa. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan pääsääntöisesti kuluksi toteutumishetkellä. Kuitenkin uusien tuotteiden suunnittelusta aiheutuvat kehitysmenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, kaupallisesti hyödynnettävissä ja tuotteesta odotetaan saatavan tulevaisuudessa taloudellista hyötyä. Aktivoidut tuotekehitysmenot poistetaan niiden vaikutusaikana.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmää (first-in, first-out) käyttäen. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisällytetään raakaaineiden ostomenot, välittömät valmistuspalkat, muut välittömät valmistusmenot sekä osuus valmistuksen yleiskustannuksista (normaalitoimintaasteeseen perustuen), mutta ei vieraan pääoman menoja. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuva myyntihinta vähennettynä tuotteen valmiiksi saattamisen kustannuksilla ja myyntikustannuksilla.

Vuokrasopimukset – konserni vuokralleottajana

Käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen sopimuksen alkaessa varoiksi määrään, joka vastaa vuokrakohteen käypää arvoa tai tätä alempaa vähimmäisvuokrien nykyarvoa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Vastaavat leasingvuokravastuut rahoituskustannuksella vähennettynä sisältyvät muihin pitkäaikaisiin korollisiin velkoihin. Rahoituksen korko kirjataan tuloslaskelmaan leasingsopimuksen aikana siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti. Rahoitusleasingsopimuksella vuokratut omaisuuserät poistetaan joko niiden taloudellisena pitoaikana tai sitä lyhyemmän leasingsopimuksen keston mukaan.

Käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista jää vuokranantajalle, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi (käyttöleasing). Vuokrat merkitään tuloslaskelmaan kuluksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa.

Työsuhde-etuudet

Lakisääteinen eläketurva on järjestetty eläkevakuutusyhtiöiltä otetuilla vakuutuksilla. Ulkomaisissa yksiköissä eläketurva on järjestetty paikallisen lainsäädännön ja sosiaaliturvasäännösten mukaisesti. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on osakeperusteisia johdon kannustinjärjestelmiä, joissa osa palkkioista maksetaan osakkeina ja loput rahana. Lisätietoja osakeperusteisista järjestelyistä on esitetty liitetiedossa 29. Optio-oikeudet ja luovutettavat osakkeet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymishetken ja kannustinjärjestelmän voimassaoloajan aikana. Muita kuin markkinaperusteisten ehtojen (esim. kannattavuus ja tuloksen kasvutavoite) vaikutuksia ei sisällytetä käypään arvoon vaan otetaan huomioon niiden optioiden tai osakkeiden määrissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajankohdan lopussa. Osakkeina maksettavista osuuksista tehdään kulun vastakirjaus omaan pääomaan ja rahana maksettavat osuudet kirjataan velaksi, sekä rahana maksettavan osuuden käypä arvo arvioidaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä.

Konsernin osakepalkitsemisjärjestelyä varten perustettu Aspo Management Oy on yhdistelty konsernitilinpäätökseen. Omistusjärjestelylle on laskettu käypä arvo Black & Scholes -mallilla, ja siitä on konsernitilinpäätökseen kirjattu päättyneelle tilikaudelle kuuluva osuus.

Osakepääoma

Kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Uusien osakkeiden tai optioiden liikkeeseenlaskusta välittömästi johtuvat transaktiomenot esitetään verovaikutuksilla oikaistuna omassa pääomassa saatujen maksujen vähennyksenä.

Kun ostetaan omia osakkeita, osakkeista maksettu vastike sekä hankintaan liittyvät kustannukset kirjataan oman pääoman vähennykseksi. Kun näitä osakkeita myydään osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset sekä mahdollinen tuloverojen vaikutus, kirjataan omaan pääomaan.

Varaukset

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jonka toteutuminen on todennäköistä, ja velvoitteen suuruus on luotettavasti arvioitavissa. Takuuvaraukset sisältävät tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta aiheutuvat kustannukset, mikäli takuuaikaa on tilinpäätöspäivänä jäljellä. Takuuvaraukset määritellään historiallisen kokemuksen perusteella.

Varaukseen kirjattava määrä on niiden menojen nykyarvo, joita velvoitteen täyttämisen odotetaan edellyttävän.

Tuloverot

Konsernin veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutokset. Tuloverot on kirjattu kunkin maan verokannan mukaan. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetken tai arvioidun veronmaksuhetken verokannan mukaisesti. Väliaikaisia eroja syntyy mm. varauksista, poistoeroista ja vahvistetuista tappioista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vahvistetuista tappioista ja muista väliaikaisista eroista siltä osin kuin on todennäköistä, että sitä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa. Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista esitetään tuloslaskelmassa laskettuna nettotuloksesta ja se sisältää verovaikutuksen.

Tuloutusperiaatteet

Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelu on suoritettu. Pitkäaikaishankkeen tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusaste määritellään tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista. Kun on todennäköistä, että hanke tuottaa tappiota, tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Tilikaudella Aspolla ei ollut pitkäaikaishankkeita. Julkiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvaukseksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot kirjataan kuluksi.

Myytävinä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävinä oleviksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja johto on sitoutunut myyntiin.

Välittömästi ennen luokittelua myytävänä olevaksi kyseiset omaisuuserät tai luovutettavan ryhmän varat ja velat arvostetaan niihin sovellettavien IFRS-standardien mukaisesti. Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon.

Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa. Myytävänä olevat omaisuuserät, luovutettavien erien ryhmät ja luovutettavien erien ryhmiin kuuluvat velat esitetään taseessa erillään muista eristä. Vuosina 2009 ja 2010 konsernilla ei ollut lopetettaviksi luokiteltuja toimintoja.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset arvostetaan hankintamenoon. Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti.

Ostovelat

Ostovelat arvostetaan hankintamenoon ja käsitellään lyhytaikaisina velkoina, jos ne erääntyvät maksettaviksi yhden vuoden kuluessa.

Rahoitusvarat

Rahoitusvarat luokitellaan lainoihin ja muihin saamisiin, eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin, myytävissä oleviin rahoitusvaroihin sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin. Luokittelu tapahtuu alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Lainat ja muut saamiset kirjataan selvityspäivänä, ja ne esitetään taseessa jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Transaktiomenot sisällytetään alkuperäiseen hankintamenoon. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat kirjataan selvityspäivänä, ja ne arvostetaan käypään arvoon.

Myytävissä olevat rahoitusvarat sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat arvostetaan käypään arvoon käyttäen noteerattuja markkinahintoja ja -kursseja tai laskennallista nykyarvoa. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan oman pääoman käyvän arvon rahastoon verovaikutus huomioiden. Kun tällainen omaisuuserä myydään tai siitä on aiheutunut arvonalentumistappio, kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan omasta pääomasta tulokseen. Myytävissä olevien rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä.

Sijoitukset osakkeisiin, korkoarvopapereihin ja vaihtovelkakirjalainoihin on luokiteltu myytävissä oleviin rahoitusvaroihin.

Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin, tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Lainoihin ja saamisiin kirjataan arvonalentuminen, kun kirjanpidon tasearvo on korkeampi kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat kirjataan selvityspäivänä, ja ne merkitään taseeseen hankintamenoon transaktiomenoilla vähennettynä. Korot jaksotetaan tuloslaskelmaan velan juoksuajalle efektiivisen koron menetelmää noudattaen.

Vaihtovelkakirjalainan velkaosuuden käypä arvo on määritetty käyttämällä vastaavan velan markkinakorkoa lainan liikkeeseenlaskuhetkellä. Velkaosuus kirjataan jaksotettuun hankintamenoon, kunnes se kuoletetaan vaihtamalla laina osakkeiksi. Jäännös saadusta rahamäärästä, eli oman pääoman osuus, on kirjattu verovaikutuksella vähennettynä omaan pääomaan.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät käteisvaroja, pankkitalletuksia ja muita lyhytaikaisia (korkeintaan kolmen kuukauden pituisia) erittäin likvidejä sijoituksia. Shekkitililimiitit on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa.

Johdannaiset

Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä kun konsernista tulee sopimusosapuoli, ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon.

Konserni on soveltanut suojauslaskentaa käyttöomaisuushankinnoista aiheutuvien ennakoitujen ulkomaanrahan määräisten rahavirtojen suojaamiseen. Suojauksen tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muun laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman käyvän arvon rahastoon sisältyvässä suojausrahastossa. Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään kyseisen omaisuuserän hankintamenoon sillä tilikaudella, jolla suojattu erä merkitään taseeseen. Muihin johdannaisiin ei ole sovellettu suojauslaskentaa.

Suojausinstrumenttien ja suojauskohteiden välinen suhde dokumentoidaan suojausta aloitettaessa. Samoin dokumentoidaan riskienhallinnan tavoitteet sekä strategiat, joiden mukaan erilaisiin suojaustoimiin ryhdytään. Konserni dokumentoi suojausta aloitettaessa ja jatkuvasti sen jälkeen arvionsa siitä, kumoavatko suojauksissa käytettävät johdannaiset tehokkaasti suojauskohteiden käypien arvojen tai rahavirtojen muutoksia. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelman rahoituseriin. Kun suojausinstrumentti erääntyy tai myydään tai kun suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä, omaan pääomaan sillä hetkellä sisältyvät kertyneet voitot tai tappiot jäävät omaan pääomaan, ja ne siirretään tuloslaskelmaan vasta, kun ennakoitu liiketoimi merkitään tuloslaskelmaan. Jos ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omassa pääomassa esitetty kertynyt voitto tai tappio siirretään välittömästi tuloslaskelman rahoituseriin.

Rahoituseriin liittyvien johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Muiden johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Käyvän arvon määrittely perustuu noteerattuihin markkinahintoihin ja -kursseihin, kassavirtojen diskonttaukseen ja optioiden arvonmääritysmalleihin.

Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan diskonttaamalla sopimusten ennakoidut rahavirrat myytyjen valuuttojen korkokantojen mukaan ja konvertoimalla diskontatut rahavirrat tilinpäätöspäivän valuuttakurssilla ja laskemalla diskontattujen arvojen erotus. Valuuttaoptioiden käyvät arvot määritellään yleisesti käytössä olevilla optioiden arvonmääritysmalleilla.

Arvioiden käyttö

Kansainvälisen tilipäätöskäytännön mukaista tilinpäätöstä laadittaessa konsernin johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat taseen laadintahetken varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määriin raportointikaudella. Laskenta-arvioita on käytetty määritettäessä tilinpäätöksessä raportoitujen erien suuruutta, mm. määritettäessä liikearvoa ja sen tuotto-odotuksia sekä aineellisen ja aineettoman käyttöomaisuuden taloudellisia pitoaikoja, vaihto-omaisuuden sekä varojen ja velkojen kuranttiutta. Arviot perustuvat kokemukseen ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, jotka muodostavat johdon tämänhetkiseen parhaan näkemyksen, mutta markkinoiden ja arvioiden perustana olevien tekijöiden muuttumisen myötä on mahdollista, että toteumat poikkeavat merkittävästikin tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista.

Liikearvon arvonalentumistesti

Konserni testaa liikearvon tasearvon vuosittain tai useammin, jos viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta on olemassa. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa. Liikearvo kohdistetaan konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka on identifioitu sen mukaan missä liiketoimintayksikössä liikearvoa seurataan sisäisessä johdon raportoinnissa. Yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä lasketaan käyttöarvolaskelmien avulla. Kassavirtaperusteinen käyttöarvo määritellään laskemalla ennustettujen kassavirtojen diskontattu nykyarvo. Laskelmien diskonttokorko on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin ja liiketoimintojen sijaintiin liittyvät erityiset riskit. Pääoman keskimääräinen painotettu kustannus heijastaa konsernin keskimääräistä, pitkäaikaista rahoitusrakennetta. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Johdon harkintaa edellyttävät laadintaperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset ja tulevaisuutta koskevat oletukset konsernin taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä ja sen vaikutuksesta konsernin liikevaihtoon ja kustannustasoon. Konsernijohdon näkemyksen mukaan liikearvon arvonalentumistestaukseen sisältyy eniten merkittäviä arvioita ja oletuksia. Liikearvoa ja sen testaamista käsitellään laajemmin liitetietojen kohdassa 12.

Uusien tai muutettujen IFRS-standardien ja IFRIC-tulkintojen soveltaminen

Konserni ottaa käyttöön vuoden 2011 alusta alkaen seuraavat muutetut standardit:

IAS 24 (uudistettu) Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä
IAS 32 (muutos) Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu
IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla
IFRIC 14 (muutos) Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat maksut

IASB julkaisi heinäkuussa 2010 parannuksia seitsemään standardiin tai tulkintaan osana vuosittaisia parannuksia standardeihin. Konserni ottaa muutokset käyttöön vuonna 2011.

Konserni ottaa käyttöön vuonna 2012 tai myöhemmin seuraavat standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin:

IFRS 9 Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen
IFRS 7 (muutos) Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot: rahoitusvarojen siirrot
IAS 12 (muutos) Laskennalliset verot

1. Liikevaihto ja segmentti-informaatio

Aspon toimintasegmentit ovat ESL Shipping, Leipurin, Telko ja Kaukomarkkinat.

ESL Shipping huolehtii energia-alan ja teollisuuden raaka-aineiden merikuljetuksista ja niihin liittyvistä palveluista.

Leipurin palvelee leipomo- ja muuta elintarviketeollisuutta toimittamalla raaka-aineita, tuotannossa tarvittavia koneita ja valmistuslinjoja sekä leivontaan liittyvää tietotaitoa.

Telko hankkii ja jakelee teollisuuden tarvitsemia muoviraaka-aineita ja kemikaaleja. Laaja asiakaspalvelu kattaa myös teknisen tuen ja tuotantoprosessien kehittämisen.

Kaukomarkkinat on erikoistunut energiatehokkuustekniikkaan, prosessiteollisuuden tehokkuutta parantaviin sovelluksiin sekä turvallisuus- ja digitaalituotteisiin.

Muu toiminta sisältää Aspon konsernihallinnon ja muut toimialoille kuulumattomat toiminnat. Segmenttirakenne vastaa konsernin organisaatiorakennetta ja sisäistä tulosraportointia, jossa varojen ja velkojen arvostusperiaatteet ovat IFRS-standardien mukaiset.

Konsernissa segmenttien tuloksellisuuden arviointi perustuu segmenttien liikevoittoon. Segmenttien arvioinnista ja resurssointipäätöksistä vastaa konsernin hallitus.

Segmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka on perustellusti kohdistettavissa segmenteille. Segmenteille kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä, jotka pääasiassa ovat seurausta konsernin keskitetystä rahoituksesta. Investoinnit koostuvat useammalla kuin yhdellä kaudella käytettävien aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.

1.1 Liiketoimintasegmentit

2010					Segmenteille
1 000 €	ESL Shipping	Leipurin	Telko	Kauko markkinat	kohdistamat tomat erät	Konserni yhteensä
Myynti konsernin ulkopuolelle	79 572	108 647	175 227	32 474	12	395 932
Myynti toisille segmenteille		47	7	72	32
Liikevaihto	79 572	108 694	175 234	32 546		395 932
Osuus osakkuusyhtiöistä	196					196
Liikevoitto	11 526	3 545	6 756	640	-4 573	17 894
Nettorahoituskulut						-3 827
Voitto ennen veroja						14 067
Tuloverot						-3 681
Tilikauden tulos						10 386
Aineellisen omaisuuden poistot	4 811	476	593	267	172	6 319
Aineettoman omaisuuden poistot	34	562	820	348	30	1 794
Segmentin varat	57 190	57 661	60 964	24 294	11 014	211 123
Osuus osakkuusyhtiöissä	1 705					1 705
Varat yhteensä	58 895	57 661	60 964	24 294	11 014	212 828
Segmentin velat	8 300	13 461	22 038	6 427	93 133	143 359
Velat yhteensä	8 300	13 461	22 038	6 427	93 133	143 359
Investoinnit	11 150	265	889	782	63	13 149

2009					Segmenteille
1 000 €	ESL Shipping	Leipurin	Telko	Kauko markkinat	kohdistamat tomat erät	Konserni yhteensä
Myynti konsernin ulkopuolelle	63 830	99 363	128 794	36 303	1 115	329 405
Myynti toisille segmenteille		41	10	83
Liikevaihto	63 830	99 404	128 804	36 386		329 405
Osuus osakkuusyhtiöistä	574			-5		569
Liikevoitto	14 661	3 213	3 104	530	-6 256	15 252
Nettorahoituskulut						-3 575
Voitto ennen veroja						11 677
Tuloverot						-3 062
Tilikauden tulos						8 615
Aineellisen omaisuuden poistot	4 926	447	1 110	430	207	7 120
Aineettoman omaisuuden poistot	45	533	750	345	70	1 743
Segmentin varat	51 675	55 775	44 728	23 013	18 116	193 307
Osuus osakkuusyhtiöissä	1 556					1 556
Varat yhteensä	53 231	55 775	44 728	23 013	18 116	194 863
Segmentin velat	7 714	14 119	15 130	3 735	87 268	127 966
Velat yhteensä	7 714	14 119	15 130	3 735	87 268	127 966
Investoinnit	3 078	542	2 479	568	670	7 337

1.2 Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

Konserni seuraa liikevaihtoa seuraavan maantieteellisen jaon mukaan: Suomi, Pohjoismaat, Baltia, Venäjä + muut IVY-maat (sisältäen Ukrainan) ja muut maat. Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan ja niiden varat esitetään varojen sijainnin mukaan. Ulkoisilta asiakkailta saadut myyntituotot on määritetty IFRSsäännösten mukaisesti.

		Liikevaihto		Pitkäaikaiset varat*
1 000 €	2010	2009	2010	2009
Suomi	167 155	151 841	111 407	105 860
Pohjoismaat	51 860	30 030	42	1 797
Baltia	43 815	36 986	1 419	737
Venäjä + muut IVY-maat	88 519	56 124	494	430
Muut maat	44 583	54 424	94	126
Yhteensä	395 932	329 405	113 456	108 950

* Konsernin muut pitkäaikaiset varat kuin rahoitusvarat ja veroihin liittyvät erät.

2. Hankitut liiketoiminnat

Liiketoimintakaupat vuonna 2010

Kaukomarkkinat Oy hankki 1.11.2010 suomalaisen Kankaanpäässä sijaitsevan KSM-Lämpötekniikka Oy:n liiketoiminnan. Liiketoimintakaupasta kirjattiin 0,2 miljoonan euron liikearvo. Toiminnan liikevaihdoksi arvioidaan ensimmäisenä vuonna noin 1 miljoona euroa. Liiketoiminnan hankinta ei vaikuttanut merkittävästi konsernin tulokseen eikä rahoitusasemaan.

Yrityshankinnat vuonna 2009

Leipurin-segmentti hankki 30.12.2009 latvialaisen Raugs un citas preces SIA:n (RCP) koko osakekannan. Kauppahinta oli 1,4 miljoonaa euroa eikä se vaikuttanut olennaisesti konsernin rahoitusasemaan. Hankintamenoon sisällytettiin lisäksi lain opillisten ja muiden asiantuntijoiden palkkiot 0,1 miljoonaa euroa.

Hankinnasta syntyi 0,5 miljoonan euron liikearvo, joka perustuu RCP:n hankinnasta odotettavissa oleviin synergiahyötyihin. Johdon arvion mukaan liikearvo liittyy Leipurin yhteisen myynti- ja markkinointiverkoston hyödyntämiseen Baltian alueella.

1 000 €	2010	2009
Aineellisen käyttöomaisuuden myyntivoitot	20	3 166
Liiketoiminnan myyntivoitto		3 171
Myöhästymis-, keskeytys- ja vakuutuskorvaukset	213	2 070
Vuokrat ja käyttökorvaukset	309	279
Valuuttatermiinien käypien arvojen muutokset		348
Muut tuotot	767	900
Yhteensä	1 309	9 934

3. Liiketoiminnan muut tuotot

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

1 000 €	2010	2009
Palkat	28 681	30 152
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	2 854	3 586
Optiojärjestelyt	737	771
Muut henkilöstösivukulut	2 016	1 906
Yhteensä	34 288	36 415

Tiedot ylimmän johdon työsuhde-etuuksista esitetään Lähipiiri-osiossa.

Henkilöstö segmenteittäin kauden lopussa

	2010	2009
ESL Shipping	183	194
Leipurin	226	218
Telko	199	193
Kaukomarkkinat	91	90
Muu toiminta	13	22
Yhteensä	712	717

Henkilöstö maantieteellisesti kauden lopussa

	2010	2009
Suomi	387	423
Pohjoismaat	26	29
Baltia	69	72
Venäjä + muut IVY-maat	159	129
Muut maat	71	64
Yhteensä	712	717

1 000 €	2010	2009
Aineettomat hyödykkeet	1 794	1 743
Rakennukset	148	820
Alukset	4 707	4 842
Koneet ja kalusto	1 464	1 458
Yhteensä	8 113	8 863

5. Poistot ja arvonalentumiset

4. Työsuhde-etuudet ja tietoa henkilöstöstä

Aspo-konsernin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 712 (717) ja tilikauden aikana keskimäärin 736 (723). Toimihenkilöiden keskimäärä oli 497 (492) ja työntekijöiden 239 (231).

6. Materiaalit ja palvelut

1 000 €	2010	2009
Ostot tilikauden aikana
ESL Shipping	15 769	10 381
Leipurin	87 497	78 394
Telko	150 494	101 477
Kaukomarkkinat	24 532	23 861
Muu toiminta	7	1 000
Yhteensä	278 299	215 113
Varaston muutos	-8 990	3 600
Ulkopuolisilta ostetut palvelut
Leipurin	4 732	3 866
Telko	3 373	3 019
Kaukomarkkinat	562	491
Muu toiminta	1	13
Yhteensä	8 668	7 389
Materiaalit ja palvelut yhteensä	277 977	226 102

7. Liiketoiminnan muut kulut

1 000 €	2010	2009
Vuokrat	7 156	6 969
ESL Shipping	36 906	28 579
Leipurin	4 409	4 017
Telko	5 364	6 696
Kaukomarkkinat	2 838	3 085
Muu toiminta	2 492	2 696
Valuuttatermiinien käypien arvojen arvostus, ei suojauslaskennassa		675
Luovutustappiot sijoituksista ja aineellisista hyödykkeistä		559
Yhteensä	59 165	53 276

Tilintarkastajien palkkiot

1 000 €	2010	2009
Tilintarkastus	250	312
Veroneuvonta	69	66
Muut palvelut	99	114
Yhteensä	418	492

1 000 €	2010	2009
Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista	2	2
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	531	1 181
Valuuttakurssivoitot	968	496
Rahoitustuotot yhteensä	1 501	1 679
Korkokulut	-4 049	-4 802
Valuuttakurssitappiot	-1 279	-452
Rahoituskulut yhteensä	-5 328	-5 254
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-3 827	-3 575

8. Rahoitustuotot ja -kulut

Liikevoiton yläpuolella oleviin eriin sisältyy vuonna 2010 valuuttakurssieroja 0,1 miljoonaa euroa (-2,3). Korkokuluihin sisältyy rahoitusleasingsopimuksista tilikaudella kuluiksi kirjattuja muuttuvia vuokria 0,2 miljoonaa euroa (0,2).

Tuloslaskelman verot

1 000 €	2010	2009
Tilikauden verot	-4 029	-4 037
Laskennallisten verosaatavien ja -velkojen muutos	353	1 098
Verot edellisiltä tilikausilta	-5	-123
Yhteensä	-3 681	-3 062

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin emoyhtiön verokannalla (26 %) laskettujen verojen täsmäytyslaskelma

1 000 €	2010	2009
Voitto ennen veroja	14 067	11 677

Verot emoyhtiön verokannalla laskettuna	-3 657	-3 036
Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus	616	-68
Verot edellisiltä tilikausilta	-5	-123
Muut erät	-635	165
Verot tuloslaskelmassa	-3 681	-3 062
Efektiivinen verokanta	26 %	26 %

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot

1 000 €	2010	2009
Rahavirran suojaukset	230	92

9. Tuloverot

10. Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotetulla keskimäärällä. Laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden keskimääräinen lukumäärä on oikaistu oman pääoman ehtoisen vaihtovelkakirjalainan laimennusvaikutuksella.

1 000 €	2010	2009
Laimentamaton
Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto	10 339	8 553
Osakkeiden keskimäärä tilikaudella (1 000 kpl)	25 892	25 786
Osakekohtainen tulos, €	0,40	0,33
Osakekohtainen tulos ilman myyntivoittoa, €		0,16
Laimennettu
Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto	10 339	8 553
Vaihtovelkakirjalainan korko (verovaikutuksella oikaistuna)	958	581
Vaihtovelkakirjalainan muunto osakkeiksi (1 000 kpl)	1 876	2 307
Osakkeiden keskimäärä tilikaudella korjattuna vaihtovelkakirjalainan laimentavalla vaikutuksella (1 000 kpl)	27 768	28 093
Laimennettu osakekohtainen tulos, €	0,41	0,33

2010

		Muut
	Aineettomat	aineettomat
1 000 €	oikeudet	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	9 956	11 971	21 927
Kurssierot	2	60	62
Lisäykset	102		102
Vähennykset	-223		-223
Hankintameno 31.12.	9 837	12 031	21 868
Kertyneet poistot 1.1.	-4 179	-2 186	-6 365
Kurssiero	-2	5	3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	219		219
Tilikauden poisto	-291	-1 233	-1 524
Kertyneet poistot 31.12.	-4 253	-3 414	-7 667
Kirjanpitoarvo 31.12.	5 584	8 617	14 201

11. Muut aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet ovat pääosin yritysbrändejä, joista on kerrottu liitetiedossa 12 sekä lisäksi atk-ohjelmia ja niiden lisenssejä, jotka poistetaan tasapoistoina 3–5 vuodessa. Muihin aineettomiin hyödykkeisiin on kirjattu toimitiloihin tehtyjen korjausten perusparannusmenot ja liiketoimintojen yhdistämisessä hankittuja päämiessuhteita.

2009

		Muut
	Aineettomat	aineettomat
1 000 €	oikeudet	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	13 421	9 188	22 609
Kurssierot	8	177	185
Lisäykset	77		77
Lisäykset, liiketoimintojen yhdistäminen	12	185	197
Vähennykset	-667	-167	-834
Vähennykset, liiketoimintojen myynti	-307		-307
Siirrot erien välillä	-2 588	2 588
Hankintameno 31.12.	9 956	11 971	21 927
Kertyneet poistot 1.1.	-4 690	-905	-5 595
Siirrot erien välillä	191	-191
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	548	167	715
Vähennykset, liiketoimintojen myynti	253		253
Tilikauden poisto	-481	-1 257	-1 738
Kertyneet poistot 31.12.	-4 179	-2 186	-6 365
Kirjanpitoarvo 31.12.	5 777	9 785	15 562

12. Liikearvo

Liikearvo kohdistetaan konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille liiketoiminnoittain sen mukaan, millä tasolla liikearvoa sisäisessä raportoinnissa seurataan. Jokainen yksikkö vastaa Aspon kutakin toimintasegmenttiä. Liikearvo jakaantuu segmenteille seuraavasti: ESL Shipping 0,8 miljoonaa euroa (0,8), Leipurin 22,9 miljoonaa euroa (22,9), Telko 5,1 miljoonaa euroa (5,0) ja Kaukomarkkinat 11,8 miljoonaa euroa (11,6).

Leipurin- ja Telko -segmentteihin kuuluvien brändien taloudelliset vaikutusajat on arvioitu rajoittamattomiksi. Näiden vahva tunnettuus ja historia tukevat johdon käsitystä siitä, että brändit vaikuttavat rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan. Brändit on testattu arvonalentumisen varalta eikä testien perusteella ole odotettavissa arvonalentumisia.

Arvonalentumistestaus

Arvonalentumislaskelmien kerrytettävissä olevat kassavirrat on määritetty käyttöarvoon perustuen. Kassavirtaennusteet perustuvat konsernijohdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin. Rahavirtoja koskevat arviot tehdään kolmelle vuodelle varovaisin kasvuodotuksin ja tämän jälkeen kassavirta on arvioitu tasaisella kasvuoletuksella varovaisuutta noudattaen. Terminaaliarvoina on käytetty 1–3 %:n kasvuoletuksia, jotka perustuvat vähintään inflaation suuruiseen kasvuun. Arvonalentumisia ei ole tilikaudelle kirjattu eikä arvonalentumistestien mukaan arvonalentumista ole tapahtunut.

Liikevaihtoa arvioitaessa oletuksena on, että nykyinen liiketoiminta pystytään pitämään ja liikevaihto kasvaa hallitusti taloudellisissa suunnitelmissa arvioidulla nopeudella.

Myyntikatteen muutoksen on arvioitu seuraavan liikevaihdon kasvua.

Kustannusten on arvioitu nousevan maltillisesti jatkuvan kulujen hallinnan ansiosta talouden taantuman asteittaisesta hellittämisestä huolimatta. Kiinteiden kustannusten odotetaan nousevan inflaation verran.

Diskonttauskorko on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonais-

Liikearvo

1 000 €	2010	2009
Hankintameno 1.1.	40 224	40 351
Hankitut liiketoiminnot	200	479
Myydyt liiketoiminnot		-626
Kurssiero	163	20
Hankintameno 31.12.	40 587	40 224

Liikearvon kohdistaminen

1 000 €	2010	2009
ESL Shipping	790	790
Leipurin	22 884	22 873
Telko	5 110	4 955
Kaukomarkkinat	11 767	11 570
Muu toiminta	36	36
Yhteensä	40 587	40 224

Brändit

1 000 €	2010	2009
Leipurin	3 148	3 148
Telko	2 155	2 155
Yhteensä	5 303	5 303

kustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin ja liiketoimintojen sijaintiin liittyvät erityiset riskit. Diskonttauskorko on määritetty ennen veroja. Laskelmissa käytetty diskonttauskorko (WACC) oli 8,19 % (9,05) ennen veroja.

Arvonalentumistestaukseen vaikuttavat tekijät ja herkkyysanalyysi

Talouden vähittäinen nousu taantumasta vahvistaa arvonalentumistestauksessa käytettyjen oletusten pitävyyttä. Oletukset ovat asianmukaisia ja testatut liiketoiminnot perusteiltaan kestäviä. Liiketoimintojen liikearvon arvonalentumisesta ei ole viitteitä, mutta arvonalentumistestauksen tulos riippuu jatkossakin tulevaisuuden ennustettujen kassavirtojen toteutumisesta. Olennainen negatiivinen muutos tulevissa kassavirroissa, korkotason olennainen nousu tai pääomien korkea sitoutuminen saattavat aiheuttaa liikearvon arvonalentumiskirjauksen. Johdon näkemyksen mukaan testauksessa käytetyt arviot tulevista kassavirroista ja pääomien sitoutumisesta ovat todennäköisiä.

Kullekin yksikölle on tehty herkkyysanalyysi muuttamalla testin perusoletuksina käytettyjä arvoja alaspäin, minkä seurauksena segmentin yritysarvo muuttuu heikommaksi. Muutokset vaikutuksineen olivat seuraavat:

WACC:ia nostettiin enimmillään 20 %, vaikutus 17–20 % (14–18 %)
Kannattavuutta (EBIT) alennettiin 10 %, vaikutus 7–10 % ( 2 %)
Myynnin kasvua alennettiin 10 % vuosittain, vaikutus 13–17 % (0–4 %)

Herkkyysanalyysien perusteella ei ole odotettavissa tulevia arvonalentumistappioita.

13. Käyttöomaisuushyödykkeet

2010

1 000 €	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Alukset	Muut aineelliset hyödykkeet	Kesken eräiset ja ennakko maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	60	4 869	7 019	166 119	558	115	178 740
Kurssiero		5	81				86
Lisäykset			755	1 152		9 579	11 486
Vähennykset		-1 040	-901	-500	-152	-115	-2 708
Hankintameno 31.12.	60	3 834	6 954	166 771	406	9 579	187 604
Kertyneet poistot 1.1.		-3 685	-5 795	-122 500	-422		-132 402
Kurssiero		-4	-9				-13
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		1 040	818		152		2 010
Tilikauden poisto		-148	-626	-4 707	-2		-5 483
Kertyneet poistot 31.12.		-2 797	-5 612	-127 207	-272		-135 888
Kirjanpitoarvo 31.12.	60	1 037	1 342	39 564	134	9 579	51 716

2009

1 000 €	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Alukset	Muut aineelliset hyödykkeet	Kesken eräiset ja ennakko maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	212	23 885	10 665	163 782	1 872	9 863	210 279
Kurssiero		-15	-45		-20		-80
Lisäykset		47	493	2 337	1	689	3 567
Lisäykset, liiketoimintojen yhdistäminen			176				176
Vähennykset			-2 581		-1	-10 305	-12 887
Vähennykset, liiketoimintojen myynti	-152	-19 048	-1 689		-1 294	-132	-22 315
Hankintameno 31.12.	60	4 869	7 019	166 119	558	115	178 740
Kertyneet poistot 1.1.		-15 581	-9 011	-117 658	-926		-143 176
Kurssiero		15			21		36
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		12 701	3 802		575		17 078
Tilikauden poisto		-820	-586	-4 842	-92		-6 340
Kertyneet poistot 31.12.		-3 685	-5 795	-122 500	-422		-132 402
Kirjanpitoarvo 31.12.	60	1 184	1 224	43 619	136	115	46 338

13.1 Rahoitusleasingjärjestelyt 2010

1 000 €	Muut aineettomat hyödykkeet	Aineet tomien ennakko maksut	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	94	991	4 707	5 792
Lisäykset	1 410	528	299	2 237
Vähennykset	-21	-991	-1 028	-2 040
Hankintameno 31.12.	1 483	528	3 978	5 989
Kertyneet poistot 1.1.	-5		-934	-939
Tilikauden poisto	-270		-836	-1 106
Vähennysten kertyneet poistot			496	496
Kertyneet poistot 31.12.	-275		-1 274	-1 549
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 208	528	2 704	4 440

2009

1 000 €	Muut aineettomat hyödykkeet	Aineet tomien ennakko maksut	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintameno 1.1.			3 069	3 069
Lisäykset	94	991	3 947	5 032
Vähennykset			-2 309	-2 309
Hankintameno 31.12.	94	991	4 707	5 792
Kertyneet poistot 1.1.			-1 064	-1 064
Tilikauden poisto	-5		-780	-785
Vähennysten kertyneet poistot			910	910
Kertyneet poistot 31.12.	-5		-934	-939
Kirjanpitoarvo 31.12.	89	991	3 773	4 853

14. Myytävissä olevat sijoitukset

2010

1 000 €	Noteeraamattomat osakkeet
Hankintameno 1.1.	206
Vähennykset	-2
Hankintameno 31.12.	204
Kirjanpitoarvo 31.12.	204

2009

	Noteeraamattomat
1 000 €	osakkeet
Hankintameno 1.1.	193
Lisäys, liiketoimintojen yhdistäminen	13
Hankintameno 31.12.	206

Kirjanpitoarvo 31.12. 206

Muut pitkäaikaisiin saamisiin luettavat erät 15. Pitkäaikaiset saamiset 1 000 € 2010 2009

Yhteensä	603	211
Pitkäaikaiset johdannaiset	397
Pitkäaikaiset lainasaamiset	206	211

Osuudet osakkuusyhtiöissä

1 000 €	2010	2009
Hankintameno 1.1.	1 556	925
Osuus tilikauden tuloksesta	196	569
Muuntoerot	-47	62
Tilikauden lopussa	1 705	1 556

16. Osakkuusyhtiöt

Konserniyhtiö ESL Shipping Oy:llä on 35 %:n omistusosuus osakkuusyhtiö Credo AB:sta. Kirjanpitoarvoon ei sisälly liikearvoa. Julkisesti noteeraamattoman Credo AB:n kotipaikka on Donsö, Ruotsi. Yhtiön liikevaihto tilikaudella oli 3,8 miljoonaa euroa, varat 22,2 miljoonaa euroa ja velat 16,5 miljoonaa euroa. Kaukomarkkinat Oy:llä on 33,3 %:n omistusosuus osakkuusyhtiö Roll Systems Oy:stä. Julkisesti noteeraamattoman Roll Systems Oy:n kotipaikka on Valkeakoski, Suomi.

Laskennalliset verosaamiset

1 000 €	2010	2009
Suojauslaskenta	230
Työsuhde-etuudet	92	171
Muut väliaikaiset erot	367	241
Yhteensä	689	412

Laskennalliset verovelat

1 000 €	2010	2009
Poistoero	8 141	8 933
Vaihtovelkakirjalaina	1 467	880
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	3 566	3 714
Muut erät	59	11
Yhteensä	13 233	13 538

Laskennallisten verosaamisten muutokset

1 000 €	2010	2009
Laskennalliset verosaamiset 1.1.	412	896
Tuloslaskelmaan kirjatut erät
Johdannaisten arvostukset	30	-80
Käyttämättömät verotukselliset tappiot		-169
Työsuhde-etuudet	-79	149
Muut väliaikaiset erot	96	-270
Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut erät	230
Omaan pääomaan kirjatut erät		-114
Laskennalliset verosaamiset 31.12.	689	412

17. Laskennalliset verot

Laskennallisten verojen muutokset

Konsernilla oli 31.12.2010 vahvistettuja tappioita 1,6 miljoonaa euroa (0,5), joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, koska konsernille ei todennäköisesti kerry ennen kyseisten tappioiden vanhenemista verotettavaa tuloa, jota vastaan tappiot pystytään hyödyntämään. Ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa 2,2 miljoonaa euroa (1,6), sillä varat on sijoitettu kyseisiin maihin pysyvästi.

Laskennallisten verovelkojen muutokset

1 000 €	2010	2009
Laskennalliset verovelat 1.1.	13 538	13 971
Tuloslaskelmaan kirjatut erät
Poistoero	-792	46
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	-148	-1 003
Muut erät	48	-396
Omaan pääomaan kirjatut erät, vaihtovelkakirjalaina	587	857
Yrityshankinta		63
Laskennalliset verovelat 31.12.	13 233	13 538

18. Vaihto-omaisuus

Päättyneellä tilikaudella kirjattiin kuluksi 1,1 miljoonaa euroa (1,1), jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.

1 000 €	2010	2009
Aineet, tarvikkeet	3 806	3 090
Valmiit tuotteet	39 373	25 468
Muu vaihto-omaisuus	1 726	688
Yhteensä	44 905	29 246

19. Myynti- ja muut saamiset

Kirjanpitoarvon katsotaan olevan lähellä käypää arvoa. Myyntisaamisiin ei sisälly merkittäviä luottotappioriskejä. Myyntisaamisista on kirjattu arvonalentumistappioita 0,3 miljoonaa euroa (0,6).

1 000 €	2010	2009
Myyntisaamiset	39 213	33 385
Palautus liikenne- ja viestintäministeriöltä	1 790	1 743
Ennakkomaksut	232	564
Arvonlisäverosaaminen	414	1 076
Muut siirtosaamiset	3 108	6 539
Yhteensä	44 757	43 307

20. Rahavarat

1 000 €	2010	2009
Yritystodistukset	2
Pankkitilit	7 146	11 525
Yhteensä	7 148	11 525

21. Oma pääoma

Osakkeet ja osakepääoma

Aspo Oyj:n osakkeiden lukumäärä 31.12.2010 oli 26 836 703 ja osakepääoma 17,7 miljoonaa euroa.

Aspon vaihtovelkakirjalainan oman pääoman osuus on esitetty omassa pääomassa. Aspon hallussa olevat yhtiön omat osakkeet on kirjattu oman pääoman vähennykseksi.

Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, käyvän arvon rahastosta, muuntoerosta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta sekä kertyneistä voittovaroista. Ylikurssirahastoon on kirjattu vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana liikkeelle laskettuun vaihtovelkakirjalainaan perustuvat osakemerkinnät. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Käyvän arvon rahasto sisältää suojauslaskennassa olevien instrumenttien käyvän arvon muutokset.

Osingot

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,42 euroa/osake vuodelta 2010. Vuodelta 2009 osinkoa jaettiin 0,42 euroa osakkeelta (vuodelta 2008 0,42 euroa osakkeelta).

Oma pääoma 2010				Sijoitetun
				vapaan oman
	Määrä	Osake	Ylikurssi	pääoman	Omat
1 000 €	1 000 kpl	pääoma	rahasto	rahasto	osakkeet	Yhteensä
1.1.2010	25 786	17 692	4 351	274	-3 778	18 539
VVK-lainan merkinnät	431			2 298		2 298
Osakepalkitseminen	43			283	183	466
Johdon kannustinjärjestelmä	-115				-937	-937
Muuntoero				4		4
31.12.2010	26 145	17 692	4 351	2 859	-4 532	20 370
Konsernin hallussa olevat omat osakkeet	691
Osakkeiden kokonaismäärä	26 836

Oma pääoma 2009				Sijoitetun
				vapaan oman
1 000 €	Määrä 1 000 kpl	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	pääoman rahasto	Omat osakkeet	Yhteensä
1.1.2009	25 786	17 692	4 351	248	-3 778	18 513
Rahastosiirto				26		26
31.12.2009	25 786	17 692	4 351	274	-3 778	18 539
Konsernin hallussa olevat omat osakkeet	620
Osakkeiden kokonaismäärä	26 406

Käyvän arvon rahasto

1 000 €	2010	2009
Rahavirran suojausrahasto	-654

Tilinpäätössiirtojen kertymä

1 000 €	2010	2009
Kertynyt poistoero	31 368	34 405
Laskennallinen verovelka poistoerosta	-8 141	-8 934
Yhteensä	23 227	25 471

Vaihtovelkakirjalainan oman pääoman osuus

1 000 €	2010	2009
Vaihtovelkakirjalainan oman pääoman osuus	2 572	2 572

22. Lainat

Aspo Oyj:llä on oman pääoman ehtoista vaihtovelkakirjalainaa 12 200 000 euroa. Laina maksetaan takaisin yhtenä eränä 30.6.2014 edellyttäen, että osakeyhtiölain 12. luvun mukaiset ja lainaehdoissa mainitut takaisinmaksuedellytykset täyttyvät. Lainalla on kiinteä 7 %:n korko. Lainaosuudet voidaan vaihtaa Aspon osakkeisiin. Kukin 50 000 euron lainaosuus oikeuttaa lainaosuuden haltijan vaihtamaan lainaosuuden 7 690 Aspo Oyj:n osakkeeseen. Osakkeen vaihtokurssi on 6,50 euroa. Lainan voi vuosittain vaihtaa osakkeisiin 2.1.-30.11. Vaihtoaika päättyy 15.6.2014.

Vuoden 2010 aikana 56 lainaosuutta vastaan merkittiin 430 640 uutta osaketta.

Vaihtovelkakirjalaina on jaettu omaan ja vieraaseen pääomaan tilinpäätöksessä. Oman pääoman komponentin osuus on 2,4 miljoonaa euroa.

Pitkäaikaiset lainat

1 000 €	2010	2009
Lainat	45 583	21 049
Eläkelainat	9 000	10 404
Vaihtovelkakirjalaina	10 036	11 954
Yhteensä	64 619	43 407

Lyhytaikaiset lainat ja käytetyt shekkitililimiitit

1 000 €	2010	2009
Lainat	9 902	22 021
Käytetyt shekkitililimiitit	1 768	4 097
Eläkelainat	1 404	807
Yhteensä	13 074	26 925

Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat

1 000 €	2010	2009
Rahoitusleasingvelat -vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa	1 263	1 181
Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluessa	3 673	4 168
Yhteensä	4 936	5 349
Rahoitusleasingvelat -vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa	995	1 087
Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluessa	3 418	3 916
Yhteensä	4 413	5 003
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	523	345

Pitkäaikaiset muut velat

1 000 €	2010	2009
Osakesidonnainen kannustinjärjestelmä	321	171
Johdannaiset	382
Pitkäaikaiset muut velat		12
Yhteensä	703	183

23. Muut velat ja ostovelat

Ostovelat ja muut velat

1 000 €	2010	2009
Ostovelat	31 949	25 348
Saadut ennakot	3 759	1 392
Palkka- ja sosiaalikulut	5 271	3 004
Työnantajatilitykset	1 084	1 839
Korkojaksotus	749	860
Arvonlisäverovelka	3 956	2 335
Osakesidonnainen kannustinjärjestelmä		102
Muut lyhytaikaiset siirtovelat	4 422	8 519
Yhteensä	51 190	43 399

Tuloslaskelmaan kirjatut eläkekulut

1 000 €	2010	2009
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt	2 854	3 586

24. Eläkevelvoitteet

Konsernin lakisääteinen eläketurva on järjestetty eläkevakuutusyhtiöiltä otetuilla vakuutuksilla. Ulkomaisissa yksiköissä eläketurva on järjestetty paikallisen lainsäädännön ja sosiaaliturvasäännösten mukaisesti. Konsernin eläkejärjestelyt on tilinpäätöksessä käsitelty maksupohjaisina järjestelyinä.

1 000 €	Takuu- ja muut varaukset
31.12.2009	174
Varausten lisäys	52
31.12.2010	226

25. Varaukset

Kirjatut varaukset perustuvat parhaisiin arvioihin tilinpäätöshetkellä. Takuuvaraukset liittyvät pääosin konsernin tuotetakuisiin ja muut varaukset eläke- ja vuokravarauksiin.

26. Rahoitusriskit ja rahoitusriskien hallinta

26.1 Rahoituksen riskienhallinnan periaatteet ja organisaatio

Aspo-konsernin rahoituksen riskienhallinnan tehtävänä on liiketoiminnan katteen ja kassavirtojen suojaaminen sekä varainhankinnan ja likviditeetin tehokas hallinta. Aspo-konsernin pyrkimyksenä on kehittää tuloksen ja tulevien kassavirtojen sekä pääomarakenteen ennakoitavuutta, ja sopeuttaa liiketoimintoja jatkuvasti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin.

Rahoituksen riskienhallinta pohjautuu hallituksen hyväksymään rahoituspolitiikkaan, joka määrittelee Aspo-konsernin pääperiaatteet rahoitusriskien hallinnalle. Rahoituspolitiikassa määritellään riskienhallinnan yleiset tavoitteet, konsernin emoyhtiön ja liiketoimintayksiköiden väliset suhteet, vastuun jakautuminen sekä riskienhallintaan liittyvät raportointivaatimukset. Rahoituspolitiikassa määritellään lisäksi valuuttariskin, korkoriskin sekä maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskin hallintaan liittyvät operatiiviset toimintaperiaatteet.

Konsernin toimitusjohtaja vastaa yhdessä konsernin rahoitusjohtajan kanssa rahoituksen riskienhallinnan toimeenpanosta hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Liiketoimintayksiköiden vastuulla on tunnistaa omat rahoitusriskinsä ja hallita niitä yhdessä emoyhtiön kanssa konsernin rahoituspolitiikan ja emoyhtiön tarkempien ohjeiden mukaisesti.

26.2 Markkinariskit

Valuuttariski

Aspo-konsernilla on tytäryhtiöitä mm. Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä sekä muissa IVY-maissa (sisältäen Ukrainan). Aspo-konsernin jokaisessa 14 toimintamaassa oli vuonna 2010 käytössä oma valuutta. Aspo-konsernin valuuttariski muodostuu valuuttamääräisistä saamisista, veloista, ennustetuista valuuttavirroista, johdannaissopimuksista sekä tuloksen ja pääomien translaatioriskistä. Aspokonsernin tavoitteena on vähentää epävarmuutta tuloksen, kassavirtojen ja tase-erien vaihtelussa.

Aspon strategian mukaisesti Telko- ja Leipurin -segmenttien liiketoiminnan volyymista yhä merkittävämpi osa tulee Venäjältä. Tästä johtuen niiden suurimmat valuuttariskit koskevat Venäjän ruplaa. Telkon ja Leipurin-konsernin Venäjältä tuleva liikevaihto ja tulos pienenisi Venäjän ruplan heikentyessä euroa vastaan. ESL Shippingin valuuttariskit liittyvät pääsääntöisesti dollarimääräisiin investointeihin. Vuonna 2010 ESL Shipping teki historiansa suurimman alusinvestoinnin, jonka arvo on yhteensä noin USD 80 miljoonaa. Investoinnin kassavirrat ajoittuvat vuosille 2010–2012. Yhtiö on pääosin suojannut investointiin liittyvät kassavirrat johdannaissopimuksilla. Tilinpäätöshetkellä Aspo-konsernin valuutta-asema koostui pääosin sisäisistä ja ulkoisista korottomista ja korollisista valuuttamääräisistä saamisista ja veloista sekä valuuttajohdannaisista.

Aspo-konserni on tehnyt sijoituksia ulkomaisiin tytäryrityksiin. Konsernin oman pääoman sijoitukset ulkomaisiin tytäryrityksiin tilinpäätöshetkellä 31.12.2010 olivat 28,0 miljoonaa euroa (22,5). Nämä sijoitukset eivät vaikuta merkittävästi koko konsernin omaan pääomaan eikä konserni ole katsonut aiheelliseksi suojata sijoituksiin liittyvää translaatiopositiota. Taulukossa on esitetty konsernin osuus tytäryhtiöiden omasta pääomasta valuutoittain.

Korkoriski

Korkotason muutosten vaikutukset Aspo-konsernin kassavirtaan ja tulokseen aiheuttavat korkoriskin. Konsernin korollinen velka 31.12.2010 oli 77,7 miljoonaa euroa (70,3) ja kassavarat 7,1 miljoonaa euroa (11,5). Aspo-konsernin luottosalkkua tarkastellaan keskikoron, keskimaturiteetin, sekä kiinteäkorkoisen ja vaihtuvakorkoisen velan suhteen. Tilinpäätöshetkellä korollisten velkojen keskikorko oli 2,9 (3,4), keskimaturiteetti 4,1 vuotta (2,7) ja kiinteäkorkoisen velan osuus 36 % (44).

Herkkyys markkinariskeille

Aspo-konserni altistuu korko- ja valuuttariskeille taseeseen tilinpäätöshetkellä sisältyvien rahoitusinstrumenttien eli rahoitusvarojen ja -velkojen sekä johdannaissopimusten kautta. Valuuttapositio vaihtelee tilikauden aikana, joten tilinpäätöshetkellä taseeseen sisältyvä positio ei välttämättä kerro tilikauden tilannetta. Herkkyysanalyysissä ei ole otettu huomioon tilikauden aikana tapahtuneiden valuuttamääräisten myyntien ja ostojen tuloslaskelmavaikutusta, mikäli niitä ei ole suojattu johdannaisilla.

Herkkyysanalyysin avulla arvioidaan markkinoiden kehityksen vaikutusta arvostuksiin.

Euro/dollarikurssin muutoksesta aiheutuvassa herkkyyslaskelmassa on tehty seuraavia oletuksia:

valuuttakurssin muutos on +/- 10 prosenttia
positio sisältää dollarimääräiset rahoitusvarat ja -velat, eli talletukset, myyntisaamiset, ostovelat ja muut saamiset, rahat ja pankkisaamiset sekä johdannaissopimukset

Korollinen vieras pääoma valuutoittain

1 000 €	2010	2009
EUR	74 522	66 236
Muut	3 171	4 096
Yhteensä	77 693	70 332

Myyntisaamiset valuutoittain

1 000 €	2010	2009
USD	1 196	1 837
EUR	19 457	14 753
SEK	919	424
DKK	1 016	814
EEK	2 470	1 453
RUB	5 856	7 602
UAH	1 703	1 028
Muut	6 596	5 474
Yhteensä	39 213	33 385

Sijoitukset ulkomaisiin tytäryrityksiin

1 000 €	Oma pääoma 2010	Oma pääoma 2009
SEK	2 437	2 040
DKK	6 632	6 008
EEK	4 183	3 003
RUB	10 981	7 534
NOK	101	89
LVL	1 000	1 794
LTL	879	677
UAH	372	-351
PLN	1 381	2 006
BYR	35
CNY	470	203
KZT	6
EUR	-484	-458
Yhteensä	27 993	22 545

Rahat ja pankkisaamiset sekä käyttämättömät sitovat luottolimiittisopimukset

1 000 €	2010	2009
Rahat ja pankkisaamiset	7 148	11 525
Luottolimiitit	50 000	80 000
Yhteensä	57 148	91 525

positiossa ei ole otettu huomioon tulevia dollarimääräisiä kassavirtoja

Korkotason muutoksesta johtuvassa herkkyyslaskel-

massa on tehty seuraavia oletuksia: - korkotason muutos on 1 prosenttiyksikkö
positio sisältää vaihtuvakorkoiset korolliset
rahoitusvelat ja -saamiset
laskelma perustuu tilinpäätöshetken tasearvoihin eikä tilikauden aikana tapahtuneita pääomien muutoksia ole huomioitu.

Lisäksi markkinariskit vaikuttavat Aspo-konserniin myös muiden erien kuin rahoitusinstrumenttien kautta. Öljyn hintariski vaikuttaa kuljetuskustannusten kautta Aspo-konsernin tulokseen. Tältä konserni on suojautunut sopimusehtojen avulla. Myös kemikaalien ja elintarvikkeiden raaka-aineiden hintojen vaihtelut vaikuttavat konsernin tulokseen.

Suojauslaskenta

Vuonna 2010 ESL Shippingin käynnistämään alusinvestointiin liittyvät kassavirrat on pääosin suojattu johdannaissopimuksilla. Kyseiset johdannaissopimukset ovat suojauslaskennan alaisia ja niiden arvostuserot kirjataan Aspo-konsernin omaan pääomaan. Suojauslaskennan alaisten johdannaisten käypien arvojen muutosten tehokkaat osuudet verovaikutuksella oikaistuna -0,7 miljoonaa euroa (0,3) on kirjattu muihin laajan tulokseen eriin. Suojattujen erittäin todennäköisten liiketoimien arvioidaan toteutuvan vuosina 2011 ja 2012. Suojaavien valuuttatermiinien korko-osuus ja suojaavien optioiden aika-arvo on kirjattu tuloslaskelman rahoituseriin.

26.3 Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski

Aspo-konsernin tavoitteena on varmistaa toiminnan riittävä rahoitus kaikissa tilanteissa ja markkinaolosuhteissa. Rahoituspolitiikan mukaisesti rahoituslähteet hajautetaan riittävän monen vastapuolen kesken ja useisiin eri lainainstrumentteihin. Sitovien rahoitussopimusten riittävä määrä ja riittävän pitkät maturiteetit varmistavat Aspo-konsernin nykyiset ja lähitulevaisuuden rahoitustarpeet. Tilikauden 2010 aikana pääpaino rahoituksen osalta oli maturiteettijakauman pidentämisessä.

Aspo-konsernin merkittävimmät rahoitustarpeet liittyvät emoyhtiö Aspo Oyj:n yritysjärjestelyihin sekä ESL Shippingin alusinvestointeihin. Telko-, Leipurin- ja Kaukomarkkinat -segmenttien pääasiallinen rahoituslähde on niiden liiketoiminnan kassavirta. Maksuvalmius varmistetaan kassavaroilla, yritystodistusten liikkeeseenlaskulla sekä sitovilla tililimiiteillä ja valittujen yhteistyöpankkien myöntämillä valmiusluottolimiiteillä.

Rahoitusinstrumenteista aiheutuva herkkyys markkinariskeille

1 000 €	2010 Tulos laskelma	2010 Oma pääoma	2009 Tulos laskelma
+ 10 % Euro/USD -valuuttakurssissa	-220	-2 768
– 10 % Euro/USD -valuuttakurssissa	220	2 768
+100 perusyksikön muutos markkinakoroissa	-500		-115
–100 perusyksikön muutos markkinakoroissa	500		115

Myyntisaamisten ikäjakauma

1 000 €	2010	2009
Erääntymättömät	28 769	24 313
1–30 päivää erääntyneet	7 305	7 224
31–60 päivää erääntyneet	2 663	1 076
Yli 60 päivää erääntyneet	476	772
Yhteensä	39 213	33 385

Konsernin likvidit kassavarat olivat tilikauden 2010 päättyessä 7,1 miljoonaa euroa (11,5). Aspo Oyj:llä oli tilinpäätöshetkellä 50 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma, josta oli 5 miljoonaa euroa käytössä. Aspo Oyj:llä oli tilinpäätöshetkellä lisäksi valittujen yhteistyöpankkien kanssa sovittuja valmiusluottolimiittejä yhteensä 50 miljoonaa euroa, jotka olivat kokonaisuudessaan käyttämättä. ESL Shippingin Intiasta tilaamasta aluksesta, jonka arvioitu valmistumisajankohta on keväällä 2011, on allekirjoitettu sitova rahoitussopimus. Toiseen ESL Shippingin vuonna 2010 tilaamaan supramax-alukseen on allekirjoitettu pitkäaikainen laivarahoitussopimus.

Kaikkiin merkittäviin rahoitussopimuksiin liittyy rahoituskovenantti, joka perustuu omavaraisuusasteeseen. Joihinkin merkittäviin rahoitussopimuksiin liittyy lisäksi rahoituskovenantti, joka perustuu käyttökatteen ja nettovelkojen suhteeseen. Rahoituskovenanttien raja-arvot eivät ole ylittyneet tilikauden aikana.

26.4 Luotto- ja vastapuoliriski

Konsernilla on myyntisaamisista syntynyttä luottoriskiä. Telko- ja Leipurin -segmenteillä on kansainvälinen ja erittäin hajautunut asiakaskunta eikä merkittäviä asiakasriskikeskittymiä ole. ESL Shippingin myyntisaamiset liittyvät pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin luottokelpoisten yritysten kanssa. Sen myyntisaamisten kiertonopeus on korkea. Kaikki segmentit suojautuvat luottoriskeiltä käyttämällä tarvittaessa maksuehtoja, jotka perustuvat ennakkomaksuihin ja pankkitakauksiin.

Aspo-konsernin tavoitteena on pitää likvidit kassavarat pieninä. Vastapuoliriskiä hallitaan valitsemalla vastapuoliksi tunnettuja ja vakavaraisia koti- ja ulkomaisia pankkeja. Ylijäämäkassavaroja on mahdollista sijoittaa pankkitalletuksiin tai lyhytaikaisiin rahamarkkinainstrumentteihin. ESL Shippingin alusinvestointeihin liittyy yleisesti yhtiön telakalle maksamia ennakkomaksuja. Ennakkomaksujen takaisinmaksun vakuudeksi saatujen pankkitakausten antajiksi hyväksytään vain tunnettuja ja vakavaraisia pankkeja. Johdannaissopimuksiin perustuvaa vastapuoliriskiä hallitaan valitsemalla vastapuoleksi tunnettuja ja vakavaraisia kotimaisia pankkeja.

26.5 Pääoman hallinta

Konsernin tavoitteena on optimaalinen pääomarakenne, jonka avulla Aspo-konserni varmistaa liiketoiminnan lyhyen ja pitkän aikavälin toimintaedellytykset.

Merkittävimmät pääomarakenteeseen vaikuttavat tekijät ovat mahdolliset rakennejärjestelyt, Aspo Oyj:n osinkopolitiikka, ESL Shippingin alusinvestoinnit sekä tytäryhtiöiden liiketoiminnan kannattavuus.

Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan pääsääntöisesti omavaraisuusasteen ja nettovelkaantumisasteen kautta. Omavaraisuusaste 31.12.2010 oli 33,2 % (34,6) ja nettovelkaantumisaste 101,5 % (87,9).

Maturiteettianalyysi

2010

	Tasearvo	Rahavirta
1 000 €	31.12.2010	2011¹	2012	2013	2014	2015-
Lainat	-50 107	-9 792	-26 721	-1 628	-1 610	-13 839
Vaihtovelkakirjalaina	-10 036	-865	-865	-865	-13 065
Eläkelainat	-10 404	-1 748	-2 285	-2 218	-2 151	-3 101
Shekkilimiitit	-2 733	-1 768	-965
Rahoitusleasingvelat	-4 413	-1 263	-1 992	-1 090	-590	-1
Ostovelat, muut velat	-51 893	-51 190	-703
Johdannaisinstrumentit
Valuuttajohdannaiset
Suojauslaskennassa
Suoritettavat rahavirrat		-529	-182
Ei suojauslaskennassa
Suoritettavat rahavirrat		-21

¹Lyhennykset vuonna 2011 sisältyvät lyhytaikaisiin eriin.

2009

Tasearvo	Rahavirta
31.12.2009	2010¹	2011	2012	2013	2014-
-38 066	-21 730	-1 294	-6 213	-1 125	-10 033
-11 954	-1 065	-1 065	-1 065	-1 062	-16 073
-11 211	-1 190	-1 748	-2 285	-2 218	-5 252
-4 097	-4 097
-5 003	-1 181	-1 919	-1 156	-740	-353
-43 573	-43 573



	-675
	2

¹Lyhennykset vuonna 2010 sisältyvät lyhytaikaisiin eriin.

Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin

2010	Käypään				Jaksotettuun
	arvoon kirjattavat	Lainat		Myytävissä olevat	hankinta menoon	Suojaus laskennassa
	rahoitus	ja muut		rahoitus	kirjattavat	olevat	Tase-erien
1 000 €	varat/-velat	saamiset	Muut velat	varat	rahoitusvelat	johdannaiset	kirjanpitoarvot
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Pitkäaikaiset saamiset		206					206
Johdannaissopimukset						397	397
Muut rahoitusvarat				204			204
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myynti- ja muut saamiset		44 668				89	44 757
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin		44 874		204		486	45 564
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat					64 619		64 619
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lyhytaikaiset korolliset velat					13 074		13 074
Johdannaissopimukset	20					708	728
Lyhytaikaiset korottomat velat			50 462				50 462
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	20		50 462		77 693	708	128 883

2009	Käypään				Jaksotettuun
	arvoon			Myytävissä	hankinta	Suojaus
	kirjattavat	Lainat		olevat	menoon	laskennassa
	rahoitus	ja muut		rahoitus	kirjattavat	olevat	Tase-erien
1 000 €	varat/-velat	saamiset	Muut velat	varat	rahoitusvelat	johdannaiset	kirjanpitoarvot
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Pitkäaikaiset saamiset		211					211
Johdannaissopimukset	2						2
Muut rahoitusvarat				206			206
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myynti- ja muut saamiset		43 305					43 305
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	2	43 516		206			43 724
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat					43 407		43 407
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lyhytaikaiset korolliset velat					26 925		26 925
Johdannaissopimukset	675						675
Lyhytaikaiset korottomat velat			42 724				42 724
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	675		42 724		70 332		113 731

27. Johdannaissopimukset

Käypien arvojen laskenta perustuu saatavissa oleviin markkinakursseihin ja -hintoihin.

1 000 €	Nimellis arvot 2010	Käyvät nettoarvot 2010	Nimellis - arvot 2009	Käyvät nettoarvot 2009
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinit (taso 2)*	-765	-21	-478	-671
Suojauslaskennassa
Valuuttatermiinit (taso 2)*	-30 381	-711
Valuuttaoptiot (taso 2)*	-6 334	-117
Yhteensä		-849		-671

*Rahoitusinstrumenteille, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla, määritetään käypä arvo arvostusmenetelmien avulla. Näissä arvostusmenetelmissä käytetään mahdollisimman paljon todettavissa olevaa markkinatietoa, kun sitä on saatavilla, ja turvaudutaan mahdollisimman vähän yrityskohtaisiin arvioihin. Jos kaikki instrumentin käyvän arvon määrittämiseen tarvittavat merkittävät syöttötiedot ovat todettavissa, instrumentti on tasolla 2.

28. Vakuudet ja vastuut

Konserni ja eräät sen tytäryhtiöt tekevät tavanomaiseen liiketoimintaansa liittyen erilaisia sopimuksia, joiden perusteella näiden tytäryhtiöiden puolesta tarjotaan rahoitus- tai suoritustakeita kolmansille osapuolille. Näitä sopimuksia tehdään ensisijaisesti konserniyhtiöiden luottokelpoisuuden tukemiseksi tai parantamiseksi, millä helpotetaan riittävän rahoituksen saatavuutta.

Omien velkojen vakuudeksi

1 000 €	2010	2009
Annetut kiinnitykset	27 454	37 500
Takaukset	41 095	33 553
Muut vastuusitoumukset	73	1 378
Muut vuokravastuut
Yhden vuoden kuluessa	8 846	3 112
Yli vuosi ja enintään viisi vuotta	21 542	8 132
Myöhemmin erääntyvät	15 493	5 635
Yhteensä	114 503	89 310

Osakkuusyhtiöiden puolesta annetut vakuudet

1 000 €	2010	2009
Takaukset	50	50

Muiden puolesta annetut vakuudet

1 000 €	2010	2009
Takaukset	15	206

Konserniyritykset

Yritys	Kotimaa	Omistusosuus,%
Aspo Oyj, emoyhtiö	Suomi
Aspo Management Oy*	Suomi	0,00
Aspokem AB	Ruotsi	100,00
Aspokem Eesti AS	Viro	100,00
Aspokem International B.V.	Alankomaat	100,00
Aspotel Oy	Suomi	100,00
Oy Bomanship Ab	Suomi	100,00
ESL Shipping Oy	Suomi	100,00
Hamina Terminal Services Oy	Suomi	100,00
ZAO Kauko	Venäjä	100,00
Kaukomarkkinat Oy	Suomi	100,00
Kaukomarkkinat Shanghai Ltd.	Kiina	100,00
OOO Kauko Rus	Venäjä	100,00
Kauko Time AB	Ruotsi	100,00
Laivanisännistöyhtiö Proomu 342	Suomi	90,00
Laivanisännistöyhtiö Proomu 343	Suomi	90,00
OOO Leipurien Tukku	Venäjä	100,00
Leipurien Tukku Oy	Suomi	100,00
Leipurin Oy	Suomi	100,00
LLC Leipurin	Ukraina	100,00
SIA Leipurin	Latvia	100,00
TOO Leipurin	Kazakstan	100,00
UAB Leipurin	Liettua	100,00
Leipurin Estonia AS	Viro	100,00
Leitok Oy	Suomi	100,00
Molub-Alloy AB	Ruotsi	100,00
Opas Baltic AS	Viro	100,00
Rauma Terminal Services Oy	Suomi	100,00
Suhi-Suomalainen Hiili Oy	Suomi	100,00
Telko Oy	Suomi	100,00
FLLC Telko	Valko-Venäjä	100,00
LLC Telko	Ukraina	100,00
OOO Telko	Venäjä	100,00
Telko UAB	Liettua	100,00
Telko Denmark A/S	Tanska	100,00
Telko Latvia SIA	Latvia	100,00
Telko Norway AS	Norja	100,00
Telko Plast & Gummi AB	Ruotsi	100,00
Telko-Poland Sp. z o.o.	Puola	100,00
Telko Shanghai Ltd.	Kiina	100,00
Oy Troili Ab	Suomi	100,00
Wilfert Chemical Denmark A/S	Tanska	100,00
Wilfert Chemical Nordic A/S	Tanska	100,00
Wilfert Chemical Norway AS	Norja	100,00
Wilfert Chemical Sweden AB	Ruotsi	100,00

29. Lähipiiri

Konserniyritykset

Tiedot osakkuusyhtiöistä on esitetty liitetiedossa 16.

* Yhtiö on perustettu yksinomaan hallinnoimaan Aspo Oyj:n osakepalkitsemisjärjestelyä.

Aspo Oyj:llä on sopimuksiin perustuva oikeus käyttää määräysvaltaa yhtiössä ja sen päätöksenteossa.

Johdon työsuhde-etuudet

Vuoden 2006 ohjelman jatko-ohjelma

Aspon hallitus päätti vuonna 2009 jatkaa vuoden 2006 avainhenkilöiden osakekurssisidonnaista kannustinjärjestelmää antamalla siinä mukana oleville henkilöille mahdollisuuden saada yhtiön osakkeita keväällä 2010. Vuoden 2006 osakeomistusohjelman jatko vietiin päätökseen keväällä 2010.

Vuoden 2006 osakeomistusohjelmaan kuului noin 30 henkilöä. Ohjelman päättyessä mukana olleille henkilöille annettiin yhteensä 43 130 Aspo Oyj:n osaketta. Jatko-ohjelman ehtojen mukaisesti osakkeiden saajille maksettiin rahana osakkeen arvon perusteella saajalleen aiheutuneet verot ja veronluonteiset maksut.

Vuoden 2009 ohjelma

Aspo Oyj:n hallitus päätti maaliskuussa 2009 uudesta Aspo-konsernin avainhenkilöiden osakeomistusohjelmasta. Ohjelman ansaintajakso alkoi 1.1.2009 ja se päättyy 31.12.2011. Ohjelmaan osallistuminen ja palkkion saaminen edellyttää, että avainhenkilö hankkii enintään hallituksen ennalta päättämän määrän Aspo Oyj:n osakkeita.

Ohjelman mahdollinen palkkio perustuu avainhenkilön työ- tai toimisuhteen jatkumiseen ja Aspo-konsernin kumulatiiviseen tulos/osake-tunnuslukuun (EPS) vuosina 2009–2011. Mahdollinen ansaintajakson palkkio maksetaan tammi–maaliskuussa 2012 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut.

Ohjelman kohderyhmään kuuluu noin 30 henkilöä. Sen perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 950 000 Aspo Oyj:n osakkeen arvoa, sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.

Johdon omistusyhtiö

Aspo Oyj:n hallitus päätti 26.10.2010 uudesta Aspokonsernin johtoon kuuluvien henkilöiden osakeomistusjärjestelmästä. Järjestelmän tarkoituksena on mahdollistaa osallistujien merkittävä pitkäaikainen omistus Aspossa. Osakeomistusta varten osallistujat perustivat Aspo Management Oy -nimisen yhtiön, jonka koko osakekannan he omistavat. Aspo Management Oy hankki 114 523 kappaletta Aspon osakkeita osallistujilta markkinahintaan ja lisäksi Aspo luovutti yhtiölle suunnatussa osakeannissa omia osakkeitaan yhteensä 322 637 kappaletta hintaan 7,93 euroa kappaleelta. Osana järjestelmää hallitus päätti myöntää Aspo Management Oy:lle 2 800 000 euron suuruisen korollisen lainan osakkeiden hankinnan rahoittamiseksi. Järjestelmä on voimassa kevääseen 2014, jolloin se on tarkoitus purkaa myöhemmin päätettävällä tavalla. Järjestelmää jatketaan vuosi kerrallaan mikäli Aspon osakkeen pörssikurssi vuoden 2014, 2015 tai 2016 alussa on alle sen keskihinnan, jolla Aspo Management Oy hankki omistamansa Aspon osakkeet. Osakkeiden luovuttamista on rajoitettu järjestelmän voimassaoloaikana. Osallistujien omistus Aspo Management Oy:ssä pysyy pääsääntöisesti voimassa järjestelmän purkamiseen saakka.

Muut etuudet

Toimitusjohtajan eläkeikä on 60 vuotta ja toimitusjohtajalla on maksuperusteinen eläkevakuutus, jossa eläke määräytyy eläkkeen alkamishetken vakuutussäästöjen perusteella. Toimitusjohtajan palvelusuhteessa noudatettava irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Yhtiön irtisanoessa palvelusuhteen irtisanomisajan palkan lisäksi maksettava erokorvaus vastaa 18 kuukauden palkkaa.

Tiedot lähipiirin merkitsemistä vaihtovelkakirjalainoista löytyvät vuosikertomuksen Corporate Governance -osiosta.

Lähipiiriliiketoimet Osakkuusyhtiöt

1 000 €	2010	2009
Palvelujen ostot	4 073	3 611
Saamiset	201	201
Velat	18
Yhteensä	4 292	3 812

Myönnetyt osakepalkkiot

		Osakkeina annettava enimmäis	Osakkeen markkina-arvo myöntämispäivänä,
	Myöntämispäivä	määrä, kpl	€
Vuosi 2009	10.3.2009	425 000	4,69
Vuosi 2006 jatko-ohjelma	10.3.2009	43 150	4,69

Johdon omistusyhtiö

		Yhtiöön	Osakkeen
		sijoitettujen	markkina-arvo
		osakkeiden	myöntämispäivänä,
	Myöntämispäivä	määrä, kpl	€
Vuosi 2010	26.10.2010	437 160	8,10

Tilikaudella toteutuneet osakepalkkiot

		Luovutettujen osakkeiden	Toteutushinta painotetulla
	Luovutuspäivä	määrä, kpl	keskihinnalla, €
Vuosi 2006 jatko-ohjelma	25.3.2010	43 130	7,76

Palkat ja palkkiot

1 000 €	2010	2009
Toimitusjohtaja, palkat	456	349
Toimitusjohtaja, osakepalkkio	39
Toimitusjohtaja, bonukset	88	85
Hallituksen jäsenet	374	398
Yhteensä	957	832

Konsernin tunnusluvut

	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS
	2010	2009	2008	2007	2006
Liikevaihto, M€	395,9	329,4	358,2*	208,9*	225,9
Liikevoitto, M€	17,9	15,3	14,1*	25,4*	12,8
% liikevaihdosta	4,5	4,6	3,9	12,1	5,7
Voitto ennen veroja, M€	14,1	11,7	9,5*	24,3*	11,1
% liikevaihdosta	3,6	3,6	2,7	11,6	4,9
Koko konserni
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI)	12,7	11,1	18,5	25,7	14,9
Oman pääoman tuotto, % (ROE)	15,2	13,0	24,1	25,4	14,1
Omavaraisuusaste, %	33,2	34,6	30,6	45,1	45,2
Omavaraisuusaste ilman verovelkaa, %	39,6	41,6	37,1	51,8	51,7
Nettovelkaantumisaste, %	101,5	87,9	124,9	32,4	35,7
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, M€	13,2	7,4	21,1	11,0	10,2
% liikevaihdosta	3,3	2,2	5,8	4,1	4,5
Henkilöstömäärä 31.12.	712	717	827	699	694
Henkilöstö keskimäärin	736	723	882	691	693
Osakekohtaiset tunnusluvut
Tulos / osake, €, jatkuvat toiminnot	0,40	0,33	0,27	0,71
Tulos / osake, €, lopetetut toiminnot			0,33	-0,12
Tulos / osake, €, koko konserni	0,40	0,33	0,60	0,59	0,32
Laimennettu tulos / osake, €, jatkuvat toiminnot	0,41	0,33	0,26	0,67
Laimennettu tulos / osake, €, lopetetut toiminnot			0,30	-0,11
Laimennettu tulos / osake, €, koko konserni	0,41	0,33	0,56	0,56	0,31

Koko konserni
Oma pääoma / osake, €	2,63	2,59	2,56	2,43	2,26
Nimellisosinko / osake, € (2010 hallituksen ehdotus)	0,42	0,42	0,42	0,42	0,41
Osakeantikorjattu osinko / osake, €	0,42	0,42	0,42	0,42	0,41

Osinko / tulos, %	106,2	126,6	70,1	71,3	128,9
Efektiivinen osinkotuotto, %	5,1	7,1	10,4	6,5	6,0

Hinta / voitto -suhde (P/E)	20,7	17,8	6,7	10,9	21,1
Laimennettu hinta / voitto -suhde (P/E)	20,3	18,1	7,2	11,6	21,8
Osakkeen kurssikehitys
keskikurssi, €	7,44	5,43	5,81	6,97	6,96
alin kurssi, €	5,91	3,94	3,57	6,30	5,75
ylin kurssi, €	8,31	6,20	6,90	7,80	8,62
Tilikauden viimeisen kauppapäivän päätöskurssi, €	8,26	5,90	4,03	6,44	6,80

Osakekannan markkina-arvo 31.12., M€	221,7	155,8	106,4	170,0	177,1
omat osakkeet vähennettynä, M€ **	216,0	152,1	103,9	166,8	174,7
Osakkeen vaihdon kehitys, 1 000 kpl	5 145	2 262	3 404	5 060	6 044
Osakkeen vaihdon kehitys, %	19,2	8,6	12,9	19,2	23,2
Osakkeiden kokonaisvaihto, 1 000 €	38 703	12 259	19 764	35 320	41 934
Konsernin osakemäärät 31.12., 1 000 kpl	26 837	26 406	26 406	26 399	26 048
ulkopuolella	26 145	25 786	25 786	25 908	25 690
ulkopuolella keskimäärin	25 892	25 786	25 827	25 807	25 368
laimennettu osakemäärä keskimäärin	27 768	28 093	28 433	28 421	28 332

* Jatkuvat toiminnot

** Aspo Management Oy:n osakkeet käsitellään konsernin hallussa olevina omina osakkeina.

Tunnuslukujen laskentaperusteet

		voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut x 100
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI)	=	taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo)

Oman pääoman tuotto, % (ROE)	=	voitto ennen veroja – verot x 100
		oma pääoma + määräysvallattomien osuus (keskiarvo)

Omavaraisuusaste, %	=	oma pääoma + määräysvallattomien osuus x 100
		taseen loppusumma – saadut ennakot
		korolliset velat – likvidit varat
Nettovelkaantumisaste, %	=	oma pääoma + määräysvallattomien osuus

Henkilöstön keskimäärä	=	keskiarvo kuukauden lopussa lasketuista henkilöstömääristä

Tulos / osake, €	=	tulos ennen veroja – tuloverot varsinaisesta toiminnasta – määräysvallattomien osuus tuloksesta
		tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä
		oma pääoma
Oma pääoma / osake, €	=	osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä

		tilikaudella jaettu osakekohtainen osinko
Osakeantioikaistu osinko / osake, €	=	osakeantikerroin

Osinko / tulos, %	=	osakeantioikaistu osakekohtainen osinko x 100
		osakekohtainen tulos
		osakeantioikaistu osinko / osake x 100
Efektiivinen osinkotuotto, %	=	tilikauden viimeisen kauppapäivän kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi

Hinta / voitto -suhde (P/E)	=	osakeantioikaistu tilikauden viimeisen kauppapäivän keskikurssi
		tulos / osake

Osakekannan markkina-arvo	=	konsernin ulkopuolella olevien osakkeiden lukumäärä x tilikauden viimeisen kauppapäivän kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi

Omien osakkeiden vaikutus on eliminoitu tunnuslukuja laskettaessa.

Emoyhtiön tuloslaskelma

1 000 €	Liitetieto	2010	2009
Liiketoiminnan muut tuotot	1.1	2 465	1 718

Henkilöstökulut	1.2	-2 550	-3 095
Poistot ja arvonalentumiset	1.3	-48	-95
Liiketoiminnan muut kulut	1.4	-4 548	-4 001
Liiketappio		-4 681	-5 473

Rahoitustuotot ja -kulut	1.5	-1 675	3 800
Tappio ennen satunnaisia eriä		-6 356	-1 673

Satunnaiset erät	1.6	14 955	15 630
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		8 599	13 957

Tuloverot	1.7	-2 351	-2 132
Tilikauden voitto		6 248	11 825

Emoyhtiön tase

Vastaavaa

1 000 €	Liitetieto	2010	2009
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	2.1	6	37
Aineelliset hyödykkeet	2.1	106	123
Sijoitukset	2.2	12 967	12 967
Pysyvät vastaavat yhteensä		13 079	13 127
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset	2.3		75
Lyhytaikaiset saamiset	2.3	103 352	133 506
Rahat ja pankkisaamiset		7	3 407
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		103 359	136 988
Vastaavaa yhteensä		116 438	150 115

Vastattavaa

1 000 €	Liitetieto	2010	2009
Oma pääoma
Osakepääoma	2.4	17 692	17 692
Ylikurssirahasto	2.4	4 351	4 351
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	2.4	5 889	248
Edellisten tilikausien voitto	2.4	6 071	5 095
Tilikauden voitto		6 248	11 825
Oma pääoma yhteensä		40 251	39 211
Pakolliset varaukset	2.5	397	288
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	2.6	25 965	5 000
Vaihtovelkakirjalaina	2.6	12 200	15 000
Lainat saman konsernin yrityksiltä	2.6	9 000	10 000
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä		47 165	30 000
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	2.7	5 000	20 000
Velat saman konsernin yrityksille	2.7	22 116	59 158
Ostovelat	2.7	257	24
Muut velat	2.7	54	58
Siirtovelat	2.7	1 198	1 376
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä		28 625	80 616
Vieras pääoma yhteensä		75 790	110 616
Vastattavaa yhteensä		116 438	150 115

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

1 000 €	2010	2009
Liiketoiminnan rahavirta
Liiketappio	-4 681	-5 473
Oikaisut liiketappioon	198	428
Käyttöpääoman muutos	166	305
Maksetut korot	-2 756	-3 796
Saadut korot	175	1 434
Saadut osingot	5 805	4
Maksetut verot	-34	-4 198
Liiketoiminnan rahavirta	-1 127	-11 296
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		-36
Investointien rahavirta		-36
Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden myynti	2 841
Pitkäaikaisten lainojen nostot	20 000	15 000
Lyhytaikaisten saamisten muutos	15 421	69 771
Lyhytaikaisten velkojen muutos	-46 282	-60 481
Vaihtovelkakirjalainan nosto		15 000
Rahalaitoslainat, konsernitilit	965
Vaihtovelkakirjalainan lyhennys		-15 513
Saadut konserniavustukset	22 300
Maksetut konserniavustukset	-6 670
Maksetut osingot	-10 848	-10 830
Rahoituksen rahavirta	-2 273	12 947
Rahavarojen muutos	-3 400	1 615
Rahavarat 1.1.	3 407	1 792
Rahavarat 31.12.	7	3 407

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Aspo Oyj :n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS). Laskentaperiaatteet ovat pysyneet muuttumattomina edelliseen vuoteen verrattuna. Tilinpäätöstä laatiessaan yhtiön johto joutuu voimassa olevien määräysten ja hyvän kirjanpitotavan mukaisesti tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöserien arvostukseen ja jaksotukseen. Toteutuvat luvut voivat poiketa tehdyistä arvioista.

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saatavat ja velat on arvostettu tilinpäätöskursseihin. Avoinna olevien valuuttamääräisten erien suojausinstrumentit on arvostettu päivän arvoon korkotekijät huomioon ottaen. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot käsitellään liikevaihdon ja liiketoiminnan kulujen oikaisuerinä. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.

Eläkkeet

Yhtiön eläketurva on järjestetty eläkevakuutuksin.

Saamiset

Saamiset arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon.

Pysyvät vastaavat ja poistot

Pysyvät vastaavat merkitään taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä tehdyillä poistoilla. Poistojen perusteena olevat pysyvien vastaavien pitoajat ovat:

Muut pitkävaikutteiset menot 3–10 vuotta
Rakennukset 15–40 vuotta
Koneet ja kalusto 3–8 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 5–40 vuotta

Leasing

Leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina.

Satunnaiset tuotot ja kulut

Satunnaiset tuotot ja kulut sisältävät varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat erät kuten konserniavustukset.

Pakolliset varaukset

Pakollisina varauksina on taseessa esitetty eriä, jotka ovat joko sopimusperusteisia tai muuten sitovia velvoitteita, mutta jotka eivät vielä ole realisoituneet. Pakollisten varausten muutokset sisältyvät tuloslaskelmaan.

Tuloverot

Tuloslaskelmaan on tuloveroina kirjattu tilikauden tuloksesta Suomen verosäännösten perusteella lasketut verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut.

Osingot

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot otetaan huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

1 000 €	2010	2009
Käyttöomaisuuden myyntivoitot		2
Liiketoiminnan muut tuotot, konserni	900	905
Vuokrat, konserni	1 342	810
Vuokrat, muut	221
Liiketoiminnan muut tuotot	2	1
Yhteensä	2 465	1 718

1.1 Liiketoiminnan muut tuotot

Henkilöstökulut 1 000 € 2010 2009 Palkat ja palkkiot 1 703 1 876 Osakesidonnainen kannustinjärjestelmä 289 270 Henkilöstörahaston voittopalkkio-osuus 3 -17 Eläkekulut 428 759 Muut henkilöstökulut 127 207 Yhteensä 2 550 3 095

1.2 Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot

Johdon palkat ja palkkiot

1 000 €	2010	2009
Toimitusjohtajan palkat	456	349
Toimitusjohtajan osakepalkkio	39
Toimitusjohtajan bonukset	88	85
Hallituksen jäsenet	374	398
Yhteensä	957	832

1 000 €	2010	2009
Poistot koneista ja kalustosta	17	29
Poistot aineettomista hyödykkeistä	31	66
Yhteensä	48	95

1.3 Poistot ja arvonalennukset

2010	2009
2 069	1 438
2 479	2 563
4 548	4 001

41	40
37	41
35	90
113	130

1.4 Liiketoiminnan muut kulut

1.5 Rahoitustuotot ja -kulut

1 000 €	2010	2009
Osinkotuotot
Konserniyrityksiltä		5 800
Muilta	5	4
Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista	5	5 804
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	954	1 410
Muilta	4	24
Korko- ja muut rahoitustuotot yhteensä	958	1 434
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	-368	-545
Muille	-2 270	-2 893
Korko- ja muut rahoituskulut yhteensä	-2 638	-3 438
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-1 675	3 800

1.6 Satunnaiset erät

1 000 €	2010	2009
Tuotot
Konserniavustukset	14 955	22 300
Kulut
Konserniavustukset		-6 670
Yhteensä	14 955	15 630

1.7 Tuloverot

1 000 €	2010	2009
Edellisen tilikauden verot	3	-7
Tuloverot satunnaisista eristä	3 888	4 064
Laskennallisten verojen muutos	-75	75
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-1 465	-2 000
Yhteensä	2 351	2 132

2.1 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

1 000 €	Aineettomat oikeudet	Aineettomat yhteensä	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Aineelliset yhteensä
Hankintameno 1.1.	539	539	1	467	506	125	1 099
Hankintameno 31.12.2010	539	539	1	467	506	125	1 099
Kertyneet poistot 1.1.	-502	-502		-466	-458	-52	-976
Tilikauden poisto	-31	-31			-17		-17
Kertyneet poistot 31.12.2010	-533	-533		-466	-475	-52	-993
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	6	6	1	1	31	73	106
Kirjanpitoarvo 31.12.2009	37	37	1	1	48	73	123

1 000 €	Tytäryritysten osakkeet	Muut osakkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	12 809	158	12 967
Hankintameno 31.12.2010	12 809	158	12 967
Hankintameno 31.12.2009	12 809	158	12 967

2.2 Sijoitukset

Pitkäaikaiset saamiset
1 000 €	2010	2009
Laskennallinen verosaaminen		75

Lyhytaikaiset saamiset

1 000 €	2010	2009
Saamiset konserniyhtiöiltä
Osinkosaamiset		5 800
Konserniavustussaamiset	14 955	22 390
Konsernitilisaaminen	709	437
Lainasaamiset	87 507	102 442
Siirtosaamiset	24	35
	103 195	131 104
Muut saamiset		26
Siirtosaamiset*)	157	2 376
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	103 352	133 506
*) Olennaisin erä
Verosaaminen	30	2 272

2.3 Saamiset

Laskennallista verosaamista pakollisesta varauksesta ja kirjanpidollisten ja verotuksellisten poistojen väliaikaisesta erosta ei ole kirjattu. Laskennallinen verosaaminen vuodelta 2009 on purettu, koska sen hyödyntäminen lähivuosina on epätodennäköistä. Kirjaamatta olevan laskennallisen verosaamisen yhteismäärä on 127 436,98 euroa.

2.4 Oma pääoma

Vuoden 2010 aikana 56 lainaosuutta vastaan merkittiin 430 640 uutta osaketta.

1 000 €	2010	2009
Osakepääoma 1.1.	17 692	17 692
Osakepääoma 31.12.	17 692	17 692
Ylikurssirahasto 1.1.	4 351	4 351
Ylikurssirahasto 31.12.	4 351	4 351
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	248	248
Vaihtovelkakirjalainan vaihdot	2 800
Omien osakkeiden myynti	2 841
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	5 889	248
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	16 919	15 925
Osingonjako	-10 848	-10 830
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	6 071	5 095
Tilikauden voitto	6 248	11 825
Oma pääoma yhteensä	40 251	39 211

Vapaasta omasta pääomasta on jakokelpoisia varoja 18 208 529,57 euroa (17 167 926,09).

2.5 Pakolliset varaukset

1 000 €	2010	2009
Osakesidonnainen kannustinjärjestelmä	397	288

2.6 Pitkäaikainen vieras pääoma

1 000 €	2010	2009
Vaihtovelkakirjalaina	12 200	15 000
Yhteensä	12 200	15 000
Lainat rahoituslaitoksilta	25 965	5 000
Lainat konsernilta	9 000	10 000
Yhteensä	34 965	15 000
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	47 165	30 000

1 000 €	2010	2009
Lainat rahoituslaitoksilta	5 000	20 000
Maksamaton osinko 2004–2009	8	8
Ostovelat	257	24
Muut velat	54	58
Siirtovelat*	1 190	1 368
Yhteensä	6 509	21 458
Velat konserniyhtiöille
Konserniavustukset		6 670
Rahoitus- ja konsernitili	22 115	52 327
Siirtovelat	1	161
Yhteensä	22 116	59 158
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	28 625	80 616
* Olennaisimmat erät
Korkojaksotus	483	601
Palkkajaksotukset	650	548

2.7 Lyhytaikainen vieras pääoma

Leasingsopimuksista maksamatta olevat määrät
----------------------------------------------	--	--

1 000 €	2010	2009
Seuraavalla tilikaudella maksettavat määrät	274	331
Myöhemmin maksettavat	429	662
Yhteensä	703	993
Jäännösarvovastuut	176	194
Leasingvastuut yhteensä	879	1 187

2.8 Muut liitetiedot

Vuokravastuut

1 000 €	2010	2009
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	1 449	1 379
Myöhemmin maksettavat	10 141	11 035
Yhteensä	11 590	12 414

Konserniyhtiöiden puolesta annetut takaukset

1 000 €	2010	2009
Takaukset	51 418*	35 020

Osakkuusyhtiöiden puolesta annetut takaukset

1 000 €	2010	2009
Takaukset	50	50

* Sisältää 5 000 000 euroa käytössä olevaa takausta 31.12.2010. Takauksen kokonaislimiitti on 25 000 000 euroa.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakepääoma

Aspo Oyj:n rekisteröity osakepääoma 31.12.2010 oli 17 691 729,57 euroa (2009: 17 691 729,57) ja se jakautui 26 836 703 osakkeeseen (26 406 063). Tilikauden aikana vaihdettavan pääomalainan lainaosuuksilla merkittiin 430 640 osaketta. Yhtiön hallussa oli tilikauden päättyessä 254 233 omaa osaketta (620 000) eli 0,95 % (2,35) osakepääomasta.

Osakkeet

Aspo Oyj:llä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Yhtiön osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n keskisuurten yritysten ryhmän toimialaluokassa teollisuustuotteet ja -palvelut. Osakkeen kaupankäyntitunnus on ASU1V.

Osinko

Aspo Oyj harjoittaa aktiivista, kassavirtaan perustuvaa osinkopolitiikkaa. Yhtiön tavoitteena on jakaa osakkeenomistajille keskimäärin vähintään puolet tilikauden tuloksesta.

Aspo Oyj:n hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2010 maksetaan osinkoa 0,42 euroa osakkeelta, mikä vastaa 106,2 prosenttia konsernin tuloksesta.

Valtuutukset

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2010

		Osuus osakkeista	Omat osakkeet
	Osakkeita kpl	ja äänistä %	vähennettynä %
Nyberg H.B.	2 000 000	7,45	7,52
Vehmas A.E.	1 471 680	5,48	5,54
Vehmas Tapio	1 212 598	4,52	4,56
Ilmarinen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö	1 127 526	4,20	4,24
Vehmas Liisa	1 078 250	4,02	4,06
Berling Capital Oy	794 850	2,96	2,99
Estlander Henrik	622 752	2,32	2,34
Nyberg Gustav	591 085	2,20	2,22
Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap	508 763	1,90	1,91
Varma Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö	463 236	1,73	1,74
10 suurinta omistajaa yhteensä	9 870 740	36,78	37,13
Hallintarekisteröidyt osakkeet	280 906	1,06
Muut osakkeet	16 430 824	61,81
Ulkona olevat osakkeet yhteensä	26 582 470	99,05
Omat osakkeet	254 233	0,95
Osakkeita yhteensä	26 836 703	100,0

Osakkeenomistuksen jakauma 31.12.2010 osakkeiden määrän mukaan

				Osuus	Omat
		Osuus	Osake	osake	osakkeet
Osakkeita	Omistajien	omistajista	määrä	kannasta	vähennettynä
kpl	lukumäärä	%	kpl	%	%
1–100	705	12,24	48 995	0,18	0,18
101–500	2 025	35,15	620 308	2,31	2,33
501–1 000	1 146	19,89	920 801	3,43	3,46
1 001–5 000	1 462	25,38	3 312 317	12,34	12,46
5 001–10 000	230	3,99	1 655 382	6,17	6,23
10 001–50 000	135	2,34	2 824 404	10,52	10,63
50 001–100 000	14	0,24	954 823	3,56	3,59
100 001–500 000	35	0,61	7 087 705	26,41	25,71
500 001–	9	0,16	9 407 504	35,06	35,39
Yhteistilillä yhteensä			4 464	0,02	0,02
Yhteensä	5 761	100,0	26 836 703	100,0	100,0

Osakkeenomistuksen jakauma 31.12.2010 omistajaryhmittäin

%	Omistuksia	Osakkeita
1. Kotitaloudet	93,1	65,3
2. Yritykset	5,1	16,3
3. Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	0,4	5,4
4. Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	1,0	5,1
5. Julkisyhteisöt	0,1	6,5
6. Ulkomaat	0,3	1,5

luovutettavien osakkeiden määrä on yhteensä enintään 1 120 000 osaketta. Valtuutusta käytetään mahdollisten yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisen kannustinohjelman toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin.

Valtuutukset ovat voimassa vuoden 2011 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Hallitus päätti vuoden 2010 varsinaisen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen perusteella Aspo-konsernin johtoon kuuluvien henkilöiden omistamalle yhtiölle Aspo Management Oy:lle suunnatusta maksullisesta osakeannista. Osakeannissa luovutettiin Aspon hallussa olevia omia osakkeita 322 637 kappaletta osana Aspo-konsernin johdon osakeomistusjärjestelmää. Osakkeiden luovutushinta oli 7,93 euroa kappaleelta.

Osakkeen vaihto ja kurssikehitys

Vuonna 2010 Aspo Oyj:n osakkeiden vaihto oli yhteensä 5 144 587 osaketta ja 38,7 miljoonaa euroa, eli 19,2 prosenttia osakekannasta vaihtoi omistajaa. Tilikauden ylin kurssinoteeraus oli 8,31 euroa ja alin 5,91 euroa. Keskikurssi oli 7,44 euroa ja vuoden viimeisen kauppapäivän päätöskurssi 8,26 euroa. Yhtiöllä on osaketta koskeva markkinatakaussopimus Nordea Pankki Suomi Oyj:n kanssa.

Tilikauden päättyessä osakekannan markkinaarvo yhtiön omat osakkeet vähennettynä oli 219,6 miljoonaa euroa. Tuoreimmat kaupankäyntitiedot löytyvät osoitteesta www.aspo.fi.

Osakkeenomistus

Aspon osakkeet kuuluvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään.

Aspo Oyj:n omistuksessa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Vuoden 2010 lopussa Aspolla oli yhteensä 5 761 osakkeenomistajaa. Näistä 99,0 prosenttia oli suoria osakkeenomistuksia ja 1,0 prosenttia hallintarekisterien kautta olevia omistuksia. Ulkomaisessa omistuksessa oli yhteensä 1,5 prosenttia yhtiön osakkeista.

Kymmenen suurimman osakkeenomistajan hallussa oli 31.12.2010 yhteensä 36,78 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä.

Luettelo Aspon suurimmista osakkeenomistajista on nähtävillä kuukausittain päivitettynä internet-osoitteessa www.aspo.fi.

Johdon osakkeenomistus

Aspo Oyj:n hallituksen jäsenet määräysvaltayhteisöineen omistivat 31.12.2010 yhteensä 2 125 685 osaketta, mikä oli 7,9 prosenttia yhtiön osake- ja äänimäärästä. Tämän lisäksi hallituksen puheenjohtajalla oli yhteensä 500 000 osakkeen äänivalta, mikä oli 1,86 % osakekannasta.

Kuusi konsernin johtoon kuuluvaa henkilöä perusti yhtiön lähipiiriin ja määräysvaltaan kuuluvan Aspo Management Oy:n, jonka koko osakekannan he omistavat. Aspo Management Oy omisti 31.12.2010 yhteensä 437 160 osaketta, mikä oli 1,63 % osakekannasta. Aspo Oyj:n toimitusjohtajan osuus Aspo Management Oy:n osakkeista oli 28,57 %.

Osakkaiden lukumäärä 5 761 5 161 4 860 5 036 4 967 10 09 08 07 06

Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 18 208 529,57 euroa, josta tilikauden voitto on 6 247 765,56 euroa.

Yhtiön rekisteröity osakemäärä 31.12.2010 oli 26 836 703 osaketta, joista yhtiön hallussa oli 254 233. Tilikauden päättymisen jälkeen on vaihtovelkakirjalainan perusteella merkitty 215 320 uutta osaketta. Yhtiön rekisteröity osakemäärä 4.3.2011 on 27 052 023 osaketta.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

– osinkona jaetaan 0,42 euroa / osake 26 797 790 osakkeelle	11 255 071,80 €
– omaan pääomaan jätetään	6 953 457,77 €
	18 208 529,57 €

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

Helsingissä 4. maaliskuuta 2011

Gustav Nyberg	Matti Arteva
Esa Karppinen	Roberto Lencioni
Kristina Pentti-von Walzel	Risto Salo
	Aki Ojanen

toimitusjohtaja

94 Aspo Vuosikertomus 2010 Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä

Tilintarkastuskertomus

Aspo Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Aspo Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2010. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsinki 8. maaliskuuta 2011

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Jan Holmberg KHT

Tietoa sijoittajille

Osakkeen perustiedot

Pörssilistaus: NASDAQ OMX Helsinki Oy
Toimialaluokitus: teollisuustuotteet ja -palvelut
Ryhmä: keskisuuret yritykset
Kaupankäyntitunnus: ASU1V
ISIN-koodi: FI0009008072

Yhtiökokous

Aspo Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 5. huhtikuuta 2011 klo 10.00 Pörssitalon pörssisalissa, Fabianinkatu 14, 00100 Helsinki.

Yhtiökokouksen täsmäytyspäivä on 24.3.2011. Osakkeenomistajan tulee ilmoittautua yhtiökokoukseen viimeistään 31.3.2011 klo 16.00 mennessä sähköpostitse [email protected], kirjeitse osoitteeseen Aspo Oyj, PL 70, 00501 Helsinki, puhelimitse numeroon (09) 521 4100 tai faksilla numeroon (09) 521 4999.

Mahdollisesta valtakirjasta, jonka nojalla valtuutettu haluaa käyttää osakkeenomistajan äänioikeutta, pyydetään ilmoittamaan ilmoittautumisen yhteydessä ja valtakirja pyydetään toimittamaan yhtiölle ilmoittautumisajan kuluessa.

Osingonmaksu

Aspon osinkopolitiikan tavoitteena on jakaa osinkona keskimäärin vähintään puolet vuoden tuloksesta. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että vuodelta 2010 maksetaan osinkoa 0,42 euroa osakkeelta.

Osingon irtoamispäivä 6.4.2011
Osingonmaksun täsmäytyspäivä 8.4.2011
Osingonmaksu 15.4.2011

Taloudelliset raportit 2011

Tilinpäätöstiedote 14.2.2011
Vuosikertomus vuodelta 2010 viikolla 13
Osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta 11.5.2011
Osavuosikatsaus tammi–kesäkuulta 18.8.2011
Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta 26.10.2011

Aspon taloudellinen informaatio julkaistaan yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.aspo.fi. Kotisivuilta löytyvät vuosikertomukset, osavuosikatsaukset ja pörssitiedotteet suomeksi ja englanniksi. Aspon painettu vuosikertomus julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Raportteja voi myös tilata Aspon viestinnästä puhelimitse (09) 521 4050, faksilla (09) 521 4999 tai sähköpostitse jamima. [email protected].

Muu sijoittajatieto

Aspon kotisivuilla osoitteessa www.aspo.fi on saatavilla myös muuta monipuolista sijoittajatietoa kuten ajankohtaisimmat osaketiedot ja Aspoa seuraavien analyytikoiden arvioihin ja ennusteisiin perustuvat konsensusennusteet.

Kotisivujen osoitteessa www.aspo.fi > tiedotteet > tiedotepalvelu voi tilata kaikki yhtiön pörssi- ja lehdistötiedotteet sähköpostiinsa.

Osoitteenmuutokset

Osakaspostitukset tehdään Euroclear Finland Oy:n (ent. Suomen Arvopaperikeskus Oy) ylläpitämän osakerekisterin tietojen mukaan. Osoitetietojen muutokset tulee ilmoittaa omaa arvo-osuustiliä hoitavalle tilinhoitajayhteisölle.

Aspo Oyj:n sijoittajasuhteet

Aspo järjestää säännöllisesti sijoittajatapaamisia eri sidosryhmilleen. Tavoitteena on antaa monipuolista tietoa Asposta ja sen toiminnasta institutionaalisille sijoittajille, piensijoittajille, analyytikoille ja median edustajille.

Aspo soveltaa kolmen viikon pituista hiljaista jaksoa ennen tulosjulkistuksiaan. Konsernin edustajat eivät tänä aikana kommentoi yhtiön taloudellista tilaa.

Aspoa koskeviin sijoittajakysymyksiin vastaavat

toimitusjohtaja Aki Ojanen puh. (09) 521 4010 [email protected]

rahoitusjohtaja Harri Seppälä puh. (09) 521 4035 [email protected]

talousjohtaja Arto Meitsalo puh. (09) 521 4020 [email protected]

PL 70, Lintulahdenkuja 10 00501 Helsinki Puhelin (09) 5211 Faksi (09) 521 4999 www.aspo.fi Aspo Oyj

AI assistant

Aspo Oyj — Annual Report 2010

3255_10-k_2011-03-28_66a456f2-71e2-4095-94ae-4b604957b041.pdf

Itämereltä Siperiaan. Huippuvuorilta Mustallemerelle.

Johtavat brändit erikoisosaamista vaativilla toimialoilla

Asiakkaat

Vahvuudet

Asiakkaat

Vahvuudet

Asiakkaat

Vahvuudet

Asiakkaat

Vahvuudet

Aspon vuosikertomus 2010

Tilinpäätös

Aspo omistaa ja kehittää alojensa vahvimpia yrityksiä

Osuus Aspon liiketoimintojen liikevoitosta

Aspon taloudelliset tavoitteet

Monialaisuudesta vakautta ja vaurautta

Kassavirrat ja riskit hyvin hajautettu

Asiakkuuksien kehittäminen painopisteenä

Monialayhtiön maailma on täynnä mahdollisuuksia

Mitkä laajemmat trendit vaikuttavat kaikkien tytäryritysten toimintaan?

Venäjä on yksi maailmantalouden kasvukeskuksista. Mikä on sen merkitys Aspolle?

Mikä on konsernin ja tytäryritysten työnjako?

Miten tuo kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa?

Millaista on monialayhtiön johtaminen? Miten konsernin ja tyttärien työnjako näkyy johtamisjärjestelmissä?

Missä ovat selkeimmät eri liiketoimintojen väliset synergiat?

Mitä konsernitason kehityshankkeita on käynnissä?

Monialaisuus tasoittaa suhdannevaihteluja. Miten se näkyy käytännössä?

ESL Shipping palaa maailman merille

Oikea-aikaisia ostoja ja myyntejä

Itämeri yhä vahvistuva kotimarkkina

Ympäristöteknologian etujoukoissa

Tärkeiden raaka-aineiden kuljettaja

Yleistä

Strategia

Asiakkaat ja lisäarvo

Kotimarkkinat ja kansainvälistyminen tukevat toisiaan

Hankintaverkosto maailmanlaajuiseksi

Venäjän leipomot länsimaiden jalanjäljillä

Tuoteturvallisuus tärkeä kilpailutekijä

Leipurin auttaa asiakkaitaan innovoimaan

Kokonaispalvelua tuotantoon ja tuotekehitykseen

Yleistä

Strategia

Asiakkaat ja lisäarvo

Kansainvälistä kasvua kannattavasti

Päämiesten strategioissa kumppanien rooli kasvaa

Avoin toiminta tuo kilpailuetua Venäjällä

Telkosta Venäjän ensimmäinen laatuarvioitu jakelija

Palvelua ja tiiviitä asiakaskontakteja

Uusi organisaatio lisää tehokkuutta

Teollisuuden raaka-aineiden asiantuntija

Yleistä

Strategia

Asiakkaat ja lisäarvo

Lähienergiassa suuri kasvupotentiaali

Energiatehokkuus globaali megatrendi

Kiina-osaamista koko konsernin käyttöön

"Energiatehokkuus on niin suuri megatrendi, että osaaville partnereille on markkinoilla kysyntää."

Lähienergian asiakaskunta laajenee

Aurinkokeräimet keskeinen osa lähienergiaratkaisuja

Energiatehokkuutta parantavia tuotteita ja palveluita

Yleistä

Strategia

Asiakkaat ja lisäarvo

Vastuullinen toiminta kasvattaa aineetonta pääomaa

Ympäristömaine yhä tärkeämpi kilpailutekijä

Konkreettisia tekoja läpi konsernin

Aspon hallinnointiperiaatteet

Konsernin rakenne

Yhtiökokous

Hallitus

Hallituksen valiokunnat

Hallituksen jäsenten palkkiot

Päätoiminen puheenjohtaja lisää Aspon kilpailukykyä

Hallituksen puheenjohtaja

Toimitusjohtaja

Johtoryhmä

Aspo Oyj Annual Report 2010