Aspo Oyj — Annual Report 2009

Mar 29, 2010

Aspon vuosikertomus 2009

Sisältö	Aspo lyhyesti 1
	Yritysbrändit 3
	Toimitusjohtajan katsaus 4
	ESL Shipping 6
	Leipurin 12
	Telko 18
	Kaukomarkkinat 24
	Yritysvastuu 31
	Corporate Governance 32
	Tiedotekooste 2009 39
Tilinpäätös	Hallituksen toimintakertomus 42
	Konsernitilinpäätös, IFRS
	Konsernin tuloslaskelma 48
	Konsernitase 49
	Konsernin rahavirtalaskelma 50
	Laskelma oman pääoman muutoksista 51
	Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 52
	Konsernin tunnusluvut 81
	Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
	Emoyhtiön tuloslaskelma 83
	Emoyhtiön tase 84
	Emoyhtiön rahavirtalaskelma 85
	Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 86
	Osakkeet ja osakkeenomistajat 92
	Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä 94
	Tilintarkastuskertomus 95
	Tietoa sijoittajille 96

Aspolla on toimintaa 13 maassa.

@e^jWlWjXhdZ_j [h_ae_ieiWWc_ijWlWWj_l_bbWje_c_Wbe_bbW

Aspo on monialayhtiö, joka omistaa ja kehittää alansa vahvimpia yritysbrändejä. Ne edustavat kauppaa ja logistiikkaa ja niiden kaikkien tavoitteena on olla oman erikoisosaamista vaativan toimialansa markkinajohtaja.

Aspon yritysbrändit ovat ESL Shipping, Leipurin, Telko ja Kaukomarkkinat. Kaikki yritykset palvelevat vaativia business-to-business -asiakkaita, niillä on hyvin keskeinen asema asiakkaidensa arvoketjuissa ja ne ovat vahvasti läsnä idän kasvumarkkinoilla. Aspo kehittää yrityksiä hyödyntämällä konsernin vahvaa taloudellista ja aineetonta pääomaa.

Aspon tavoitteena on kasvattaa yrityksen arvoa ja osaamista pitkäjänteisesti, sukupolvesta toiseen. Se onnistuu rakentamalla kestäviä, vahvaan kumppanuuteen ja alansa parhaaseen osaamiseen perustuvia asiakassuhteita. Aspon omistamat liiketoiminnot luovat arvoa asiakkailleen. Aspo vastaa konsernina siitä, että kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa ja luo siten arvoa osakkeenomistajille.

Aspon toiminta on keskittynyt Itämeren alueelle. Konserni kasvaa voimakkaasti erityisesti Venäjällä ja idän muilla kehittyvillä markkinaalueilla.

Ijccjhajkji

	2009	2008
Liikevaihto, M€*	329,4	358,2
Liikevoitto, M€*	15,3	14,1
Osuus liikevaihdosta, %*	4,6	3,9
Voitto ennen veroja, M€*	11,7	9,5
Osuus liikevaihdosta, %*	3,6	2,7
Tulos/osake, jatkuvat toiminnot, €	0,33	0,27
Tulos/osake, lopetetut toiminnot, €		0,33
Tulos/osake yhteensä, €	0,33	0,60
Laimennettu tulos/osake, jatkuvat toiminnot, €	0,33	0,26
Laimennettu tulos/osake,lopetetut toiminnot, €		0,30
Laimennettu tulos/osake yhteensä, €	0,33	0,56
Oma pääoma/osake, €	2,59	2,56
Omavaraisuuusaste, %	34,6	30,6
Nettovelkaantumisaste, %	87,9	124,9
Henkilöstö 31.12.*	717	821

* jatkuvat toiminnot

Liikevoitto	M€
09 *	15,3
08*	14,1
07 *	25,4
06	12,8
05	17,3
* jatkuvat toiminnot

6hedciVadjYZaa^hZiiVkd^iiZZi/

€ 0,33

0,59 0,32 0,45

• B__a[le_jjefhei[djj_eda[ia_ch_d b^[cfdaocc[djak_dl__jj
• I_e\_j[jkdWecWdfecWdjkejje eda[ia_ch_dob_(&fhei[djj_W
• Ei_daedW`W[jWWda[ia_ch_d l^_djdfkeb[jlkeZ[djkbeai[ijW

Osuus Aspon liikevaihdosta

• ESL Shipping 19,4 %
• Leipurin 30,1 %
• Telko 39,1 %
• Kaukomarkkinat 11,1 %
• Muut toiminnot 0,3 %

7ifedhWa[dd[cW^Zebb_ijWW lWaWWd`WaWddWjjWlWdaWilkd

Conialaisuus on Aspolle strateginen valinta. Se mahdollistaa uusien ja lupaavien liikeideoiden kehittämisen ja tasoittaa suhdannevaihteluita.

Konsernin liiketoiminnoille tuoma lisäarvo näkyy yhteisinä palveluina, pitkäjänteisinä kasvua tukevina investointeina sekä strategisena näkemyksenä. Konserni voi hyödyntää yhdellä toimialalla hankittuja kokemuksia ja toimintamalleja myös muilla vastaavanlaisilla toimialoilla ja uusilla markkinoilla. Esimerkiksi Leipurin ja Telko pystyvät hyötymään toistensa kokemuksista laajentuessaan voimakkaasti itäisillä kasvumarkkinoilla.

Eri yritysbrändit hyötyvät myös Aspon vahvasta asemasta. Taloudellisesti vakaa, pitkäjänteinen omistaja herättää luottamusta ja vankistaa osaltaan yritysten asiakas- ja päämiessuhteita.

Konsernin rooli tytäryhtiöiden liiketoiminnan ohjaamisessa konkretisoituu sekä päivittäisessä johtamisessa että hallitustyöskentelyssä.

Aspon organisoituminen mahdollistaa konsernijohdon ja liiketoimintojen johtajien päivittäisen yhteydenpidon. Päivittäisjohtamisen tarve vaihtelee liiketoiminnoittain: suurissa muutosprosesseissa yhteys on hyvinkin tiivis. Yrityskulttuuriin kuuluvat myös epämuodolliset keskustelut. Avoin tiedonkulku nopeuttaa päätöksentekoa ja tehostaa operatiivista toimintaa. Samalla se edesauttaa myös strategista suunnittelua, kun Aspon toimitusjohtaja pystyy jatkuvasti keräämään tietoa jalostettavaksi kunkin yrityksen hallitukselle.

Aspon toimitusjohtaja on kaikkien neljän tytäryrityksen hallituksen puheenjohtaja. Hallituksissa on kyseisen toimialan erikoisosaamista ja konsernin ulkopuolista asiantuntemusta. Hallituksia on viime vuoden aikana vahvistettu, osaamista ja näkemystä on haettu esimerkiksi asiakkaiden puolelta sekä kasvun kannalta tärkeiltä maantieteellisiltä alueilta.

Konsernin ja tytäryritysten synergioita kehitetään Aspon laajennetussa johtoryhmässä, johon kuuluvat konsernijohto sekä kaikkien neljän yrityksen toimitusjohtajat. Tässä johtoryhmässä ei käsitellä yksittäisten liiketoimintojen asioita, vaan valmistellaan uusia kehittämiskohteita, jotka koskevat joko koko konsernia tai vähintään kahta liiketoimintaa ja niiden keskinäisiä synergioita.

Aspon rakennetta kehitetään pitkäjänteisesti ilman ennalta määriteltyä aikataulua. Kullakin yritysbrändillä on oma tärkeä roolinsa Aspon kokonaisuudessa. ESL Shipping ja Leipurin ovat suhteellisen vakaita liiketoimintoja. Elintarviketeollisuudelle on kysyntää myös lama-aikana, mikä vähentää Aspon herkkyyttä suhdannevaihteluille. Varustamon pitkäaikaiset kuljetussopimukset lisäävät nekin toiminnan ennustettavuutta.

Leipurin ja Telko ovat perusteiltaan hyvin samankaltaisia liiketoimintoja, molemmissa vaaditaan vahvaa asiantuntemusta ja tehokasta logistiikkaa. Ne pystyvät myös kasvamaan ja laajenemaan uusille markkina-alueille suhteellisen kevyellä pääomarakenteella. Kaukomarkkinat taas omaa lupaavia energiatehokkuuteen liittyviä tulevaisuuden mahdollisuuksia. Aspossa on sopivassa suhteessa sekä vakaita että kiinnostavassa rakennemuutoksessa olevia liiketoimintoja – pysyvyyttä ja potentiaalia.

7bWdiWlW^l_cf_[dXhdZ_[d ec_ijWWWa[^_jj`

:HAH]^ee^c]jdaZ]i^^iZdaa^hjjYZcgVV`V"V^cZ^YZchVVcc^hiV

ESL Shipping on Itämeren alueella toimiva kuivia irtolasteja kuljettava varustamo, joka huolehtii erityisesti energia-alan ja teollisuuden tehokkaasta raaka-aineiden saannista ympäri vuoden, vaikeissakin olosuhteissa. Varustamon kuljetuksille on tunnusomaista toimitusvarmuus, täsmällisyys ja luottamusta edellyttävä tiivis kumppanuus.

Asiakkaiden joustava ja luotettava palvelu edellyttää riittävän suurta ja keskenään vaihtokelpoista laivastoa. Se auttaa myös operoimaan laivastoa tehokkaasti, mikä parantaa varustamon kannattavuutta. ESL Shippingin itsepurkavat alukset on suunniteltu nimenomaan Itämeren vaativiin olosuhteisiin. Jäävahvisteiset ja suhteellisen pienisyväyksiset alukset pääsevät täydessä lastissa turvallisesti myös matalakulkuisiin satamiin.

AZ^ejg^ceVakZaZZVh^V`V^iVVcijdiVccdcV^`^hhVkV^]Z^hhV

Leipurin toimittaa elintarviketeollisuuden raaka-aineita ja koneita. Se palvelee asiakkaitaan tuotantoprosessin kaikissa vaiheissa, aina tuotekehityksestä toiminnan tehostamiseen. Koko tuotantoketjuun liittyvä osaaminen antaa yritykselle ainutlaatuisen kokonaiskuvan elintarvikealan kehityksestä.

Yrityksen vahvuutena on ensiluokkainen asiakaspalvelu: asiakkaille tarjotaan mahdollisimman laadukkaat, turvalliset ja kilpailukykyiset tuotteet, kattava tuotevalikoima, sekä luotettava ja kustannustehokas logistiikka. Leipurin toimittaa omaan tuotekehitykseen perustuvia Leipurintuotemerkin raaka-aineita sekä tunnettujen päämiesten tuotteita.

IZadiVg\_dVVaVV\_VcijdiZkVa^d^bVc_ViZ]d`VVcad\^hi^^Vc

Telko hankkii ja jakelee teollisuuden tarvitsemia muoviraaka-aineita ja kemikaaleja. Laaja asiakaspalvelu kattaa myös teknisen tuen ja tuotantoprosessien kehittämisen. Telkon vahvuuksia ovat pitkät asiakas- ja päämiessuhteet ja niiden myötä kehittynyt erikoisosaaminen asiakkaiden tuotantoprosesseissa vaadittavista raaka-aineista.

Laajan tuotevalikoiman ja monipuolisen asiakaskunnan ansiosta Telkolla on poikkeuksellisen kattava kuva markkinoista ja niiden toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Näin yritys pystyy olemaan todellinen lisäarvoa tuova kumppani ja auttamaan asiakkaitaan liiketoiminnan haasteissa. Telkon päämiehet ovat maailman johtavia kemian alan valmistajia, joiden kanssa on tehty hyvin pitkäaikaista yhteistyötä.

@Vj`dbVg^cViVjiiVVeVgVciVbVVcZcZg\^ViZ]djjiiV

Kaukomarkkinat toimittaa tuotteita ja palveluita, jotka auttavat tehostamaan ja kehittämään asiakkaan toimintaa: yrityksen toimittamat ratkaisut auttavat erityisesti parantamaan asiakkaiden energiatehokkuutta. Tämä näkyy kustannussäästöinä sekä nopeampina ja tehokkaampina tuotantoprosesseina.

Kaukomarkkinoiden keskeinen vahvuus on pitkäkestoiset ja luottamukselliset päämiessuhteet. Yritys tekee töitä alansa tunnetuimpien valmistajien kanssa; elektroniikassa yhteistyö Panasonicin kanssa on jatkunut jo 40 vuotta. Kaukomarkkinoilla on vahva asema Aasiassa: se on avannut ensimmäisenä suomalaisyrityksenä toimiston Kiinaan ja aloittanut ensimmäisenä myös japanilaisten tuotteiden maahantuonnin.

BkejjWckai[dWhle_d[d

LkeddW(&&/je_c_djWocfh_ijeb_^Whl_dW_i[diodaa\$ JWbekZ[dj_bWdd[^[_Wijk\_bkeddebb\_i[ij\_coi7ifed b\_\_a[je\_c\_djWWd"ckjjWf\_l\_jj\_i[iij[a[c\_i[ii f[ii\_c\_ic\_bb[[\_ebbkji\_WW\$Bf_aedi[hd_deb_ le_cWaWij[a[c_i[d_be0kkjjW7ifeWhWa[dd[jj__d chj_[je_i[ij_`Wikkh[bbW_ddebbW\$

Ennistuimme laajalla rintamalla. Kasvatimme liiketoiminnan tulosta, vähensimme konsernin velkaa, vahvistimme tytäryhtiöiden kassavirtaa ja jatkoimme iskukykyämme parantavaa rakennemuutosta. Aspo on nyt entistä valmiimpi uuteen kasvuun.

Asposta on viime vuoden aikana tullut entistä kansainvälisempi yritys. Toimimme jo 13 maassa ja kansainvälisyys näkyy koko konsernin ajattelutavassa. Itäiset kasvumarkkinat tuovat lähes 30 prosenttia Aspon liikevaihdosta, ja tätä osuutta haluamme vielä voimallisesti kasvattaa.

Uskomme, että olemme yksi globalisaation voittajista. Meillä on ainutlaatuiset mahdollisuudet hyödyntää maailmantalouden muutoksia eri yhtiöidemme raaka-ainehankinnoissa. Siihen vaaditaan tehokasta ja ketterää toimintaa. Meillä on oltava innovointikykyä sekä myös riittävän monipuolinen päämiesportfolio. Globaaliin toimintaympäristöömme vaikuttavat lisäksi logistiikkakulut, energian hinta sekä valuuttojen muutokset. Kun hallitsemme kaikki nämä muuttujat hyvin, voimme luoda asiakkaillemme ainutlaatuista kilpailuetua.

Viime vuonna Aspon toiminnot Venäjällä, Ukrainassa ja muissa IVY-maissa onnistuivat kasvattamaan euromääräistä liikevaihtoaan. Tämä markkina on yksi maailmantalouden todellisista kasvukeskuksista, ja Aspo on siellä vahvasti läsnä. Esimerkiksi Leipurin on etabloitunut Venäjän eri talousalueille. Näistä kokemuksista hyötyy myös Telko. Vastaavasti Telkon menestys Ukrainassa auttaa Leipurin-konsernia maan markkinoiden erityispiirteiden hahmottamisessa.

ESL Shippingin joustava toimintatapa ja Itämeren olosuhteisiin räätälöity laivasto auttaa varustamoa hyötymään Venäjän vahvasti kasvavasta raakaaineviennistä. Kaukomarkkinat on puolestaan ollut Kiinassa jo lähes 60 vuotta. Vuoden 2010 aikana myös Telko aloittaa Kiinassa toiminnan palvellakseen entistä paremmin siellä toimivia asiakkaitaan.

Bdc^VaV^hjjhijd kVVjiiV\_VVhkjV

Uusille markkinoille laajenemiseen liittyvä synergia on yksi monialayhtiön konkreettisista eduista. Monialayhtiönä Aspo on myös vähemmän syklinen: haasteellisinakin aikoina meillä on liiketoimintoja, jotka menestyvät keskimääräistä paremmin.

Pienempi herkkyys suhdannevaihteluille tekee toiminnasta verraten vakaata. Vakaus ei kuitenkaan ole pois kasvusta. Itse asiassa Aspon kaltaisella monialayhtiöllä on mainiot eväät kasvuun, koska yhden toimialan hyväksi osoittautuneita käytäntöjä voidaan nopeasti soveltaa myös muissa liiketoiminnoissa.

Monialayhtiön synergioita haetaan kahdella rintamalla, liiketoiminnoissa ja konsernitasolla. Konsernin hallinnon tehokkuus on nyt samalla tasolla kuin ennen Kauko-Telkon ostoa: olemme hyödyntäneet kiinteistö- ja it-kuluista saadut kustannussäästöt ja luoneet myös uusia yhteistä toimintaa tehostavia hankkeita ja järjestelmiä.

Monialayhtiössä konsernijohdon tulee koko ajan miettiä, miten konserni voi luoda arvoa liiketoiminnoille. Siksi meillä liiketoiminnot arvioivat säännöllisesti myös sitä, kuinka hyvä omistaja Aspo heille on. Tämä työ on luonteeltaan jatkuvaa ja sen tulokset ovat olleet rohkaisevia.

Toissa vuonna käyttöön otettu monibrändistrategia on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi. Samalla Aspon rakenne ja konsernin rooli on selkeytynyt. Aspon liiketoiminta tapahtuu tytäryhtiöissä, joista kukin toimii omalla perinteikkäällä brändillään. Liiketoiminnot luovat arvoa asiakkailleen, Aspo taas vastaa konsernina siitä, että kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa ja tuottaa arvoa osakkeenomistajille.

@V^`^a^^Zid^b^ccdi ^hjjccdhhV

Vuoden 2009 aikana Aspon yritykset vahvistivat markkinaosuuttaan. Liiketoiminnot ovat hyvässä iskussa, nyt niiden tavoitteena on kannattavuuden parantaminen.

ESL Shippingillä oli viime vuonna matalin kapasiteettitaso vuosikausiin. Silti kalustoa jouduttiin kesällä jonkin verran myös makuuttamaan. On loistava suoritus, että yhtiön liikevoittoprosentti kasvoi. Varustamon operatiivinen tehokkuus ja vuosikausien aikana ansaittu asiakkaiden luottamus olivat hyvän tuloksen takana.

Varustamon toimintaympäristöön vaikuttaa merkittävästi uusi tonnistovero, joka tällä hetkellä odottaa vielä EU:n komission hyväksyntää. Toteutuessaan se edesauttaisi tulevia investointeja ja näkyisi myönteisesti varustamon verojen jälkeisessä tuloksessa. Syksyllä 2009 ESL Shipping käytti oikeuttaan perua myöhässä olleen Intian laivatilauksen, mikä sekin avaa uusia mahdollisuuksia kaluston tulevaan uudistamiseen.

Leipurin onnistui hyötymään markkinatilanteesta ja laajentamaan toimintaansa. Venäjälle Siperiaan avattiin toimisto ja koeleipomo, liiketoiminta käynnistettiin myös Tatarstanissa Volgan alueella. Molemmissa toiminta oli heti ensimmäisenä vuonna kannattavaa. Lisäksi Leipurin etabloitui onnistuneesti Ukrainaan. Taloudellisen menestyksen lisäksi laajenemiset ovat antaneet myös henkisiä voittoja: ne ovat valaneet uskoa valitun strategian viisauteen.

Leipurin voi edelleen kasvaa orgaanisesti, monistamalla hyväksi havaittua toimintamalliaan Venäjän muillekin suurille talousalueille. Venäjällä yhtiön asiakkaista noin 80 prosenttia on paikallisia yrityksiä. Kasvua haetaan myös yritysostoin: vuoden 2009 lopulla Latviasta ostettu RCP vahvisti merkittävästi yhtiön asemaa Baltiassa.

Telko uusiutui viime vuonna kriisin kautta. Markkina ja hinnat laskivat voimakkaasti, ja yhtiön liiketoiminnan perusteet arvioitiin huolella, ansaintalogiikkaa ja tuotealueita myöten. Yrityksessä kuunneltiin entistä herkemmällä korvalla eri markkina-alueilla toimivia asiakkaita ja päämiehiä sekä mietittiin, mikä on Telkon kaltaisen toimijan rooli tulevaisuuden entistä nopeammin muuttuvilla ja globaaleilla markkinoilla.

Telko sai uuden johdon, kevyemmän rakenteen ja tavoitteeksi vielä voimakkaamman kansainvälistymisen. Telko tulee hyödyntämään globaalin markkinan hankintamahdollisuudet aiempaa ketterämmin ja asiakkaille tarjotaan entistä laajempia ratkaisuja, ei vain yksittäisiä tuotteita. Tässä auttavat selkeämpi päämiesstrategia ja uusi integroidumpi toimintamalli.

Kaukomarkkinoiden toiminta-ajatusta terävöitettiin edelleen, samalla rakennetta yksinkertaistettiin myymällä strategiaan soveltumattomia liiketoimintoja. Selkeänä fokuksena on parantaa asiakkaiden energiatehokkuutta, johon suuri osa yhtiön tuotteista ja palveluista jo liittyykin.

Tulevaisuudessa energian niukkuus ja sen käytön tehokkuus on yksi merkittävimmistä niin yritysten kuin kuluttajien toimintaympäristöön vaikuttavista tekijöistä. Energiatehokkuudessa Kaukomarkkinoilla on erittäin vahvaa osaamista, mikä ennakoi yritykselle menestyksekästä tulevaisuutta.

6kd^bjjha^h~~ ZccjhiZiiVkjjiiV

Aspon taloudelliset tavoitteet ovat kovat, eikä niihin viime vuonna kaikilta osin ylletty. Esimerkiksi pääoman tuotto jäi tavoitteista – tosin viime vuoden viitekehyksessä ja suhteessa yleiseen korkotasoon sitäkin voi luonnehtia hyväksi.

Viime vuonna juhlimme Aspon 80-vuotista historiaa. Tässä vuosikertomuksessa nostamme esiin poimintoja kunniakkaasta historiastamme, mutta katsomme ensisijassa tulevaisuuteen. Aspo tulee hyötymään useammasta globaalista megatrendistä kuten energian säästöstä, Venäjän kasvavasta raaka-aineviennistä sekä terveellisen ruoan kysynnästä.

Toimintamme kantavana arvona on luottamus. Me Aspossa haluamme olla luottamuksen arvoisia kaikessa mitä teemme, nyt ja tulevaisuudessa.

Yksi osa luottamusta on yhtiömme avoimuus ja läpinäkyvyys. Viime vuonna pystyimme melko tarkasti arvioimaan, miten tuloksemme tulee kehittymään. Tämä on uuden rakenteemme yksi konkreettinen etu: vähempisyklisenä myös toiminnan ennustettavuutemme on aiempaa parempi. Meille on kunnia-asia, että pystymme toteuttamaan sen mitä olemme luvanneet.

Yhtenä luottamuksen ilmentymänä voi pitää osakkeenomistajiemme määrän nousua uudelle ennätystasolle. Pitkät, vuosikymmeniä kestäneet asiakassuhteet ovat myös näkyvä luottamuksen osoitus. Kiitänkin kaikkia asiakkaitamme, osakkeenomistajiamme ja muita sidosryhmiämme.

Suurin kiitos menestyksekkäästä vuodesta kuuluu henkilökunnallemme. Ajat ovat olleet kovat ja epävarmat, työtä on ollut todella paljon. Kaikki työt on tehty äärimmäisen sitoutuneesti ja korkealla moraalilla. Se mitä on päätetty, on aina tehty parhaan kyvyn mukaan, suurella ammattitaidolla ja ahkeruudella.

Helsingissä 25.2.2010

Aki Ojanen toimitusjohtaja

?jc[h[d aWilkcWhaa_dW jWheWWkki\_WbWij[W

;IBI^_ff_d]_djkb[lW_ikkj[[dlW_akjjWlWjdoao_ij[d Wi_WaWije_c_Wbe[da[^\_joii[a?jc[h[ddef[Wij\_ aWilWlWdakb[jkicWhaa_dWdkkZ[jWi_WaakkZ[j\$ B_iai_;K0d^olaiodjeZejjWlWjedd_ijel[hebWa_ lW_akjjW_i_`WjaeiiWcodj[_i[ij_lWhkijWcedjkbeai[[d\$

Joustava ja luotettava palvelu edellyttää riittävän suurta ja keskenään vaihtokelpoista laivastoa. Ms Eiran komentosillalla vasemmalta aluksen päällikkö Petteri Laitinen ja perämies Pasi Koivula.

È Cerenkulku on toimialana pitkäjänteinen ja konservatiivinen. Viime aikoina alan kehitystä maailmalla on hallinnut suuruuden ekonomia. On pyritty entistä isompiin lasteihin ja laivoihin. Itämerellä satamien koko ja väylien syvyys kuitenkin rajoittavat aluskokoja", ESL Shippingin toimitusjohtaja Markus Karjalainen sanoo.

Silti Itämeri on yksi maailman nopeimmin kasvavista ja siten mahdollisuuksia täynnä olevista kuljetusmarkkinoista. Jo pelkästään Venäjältä viedään todella runsaasti raaka-aineita ja sinne tuodaan paitsi kulutustavaroita myös teollisuustuotteita. Kun Venäjän satamien infrastruktuuri paranee, kuljetusten odotetaan edelleen kasvavan.

Merikuljetusten yleinen asema on hyvä; niiden vetovoimaa on entisestään lisännyt huoli ilmastonmuutoksesta. Suurten lastikokojen sekä laivojen entistä pienempien päästöjen ansiosta merikuljetukset ovat ympäristön kannalta erinomainen vaihtoehto. Euroopassa on suuri paine siirtää tiet ruuhkauttavia maantiekuljetuksia entistä enemmän vesille. Suomessa merikuljetukset ovat jo historiallisesti olleet merkittävässä roolissa, maamme kun on logistisesti käytännössä saari.

=^^aZcgdda^h~^annkV]kVcV

Ympäristöasiat vaikuttavat eniten myös ESL Shippingin toimintaan. Energiahiili on yksi varustamon tärkeistä lasteista ja keskustelua hiilen käytön tulevaisuudesta on luonnollisesti seurattu tarkoin.

"Nyt alan keskusteluissa ei niinkään kyseenalaisteta hiilen asemaa energianlähteenä vaan keskitytään niihin ratkaisuihin, joilla hiilen haittavaikutuksia voidaan rajoittaa", Karjalainen sanoo. Esimerkiksi hiilidioksidin talteenottoa kehitetään laajalla rintamalla. Talteenottoon ja loppusijoitukseen liittyy kuitenkin vielä paljon teknisiä ja taloudellisia haasteita. Kun tekniset ratkaisut pystytään kaupallistamaan, hiilen kilpailukyky paranee. On siis mahdollista, että hiilen käyttö jopa lisääntyy. Suomessa talteenottokokeilu on suunniteltu alkavaksi vuonna 2015 Meri-Porin hiilivoimalassa.

"Mikäli hiilen käyttö tällä välin laskee, voimme kuljettaa energialaitosasiakkaillemme pellettejä, hakkeita tai muita biomassapohjaisia polttoaineita. Myös jätteiden polttaminen lisääntyy. Varusta-

L[dd^\_\_b\_jj_bkejjWW;IBI^_ff_d]__d

Itävallassa toimivan Krutrade AG:n osuus Venäjän kivihiiliviennistä on noin 30 prosenttia. Vuosittain se vie Venäjältä noin 25–27 miljoonaa tonnia hiiltä. Tästä viennistä suuri osa kulkee Itämeren satamien, erityisesti Venäjän Ust-Lugan ja Viron Muugan kautta.

Krutraden ja ESL Shippingin yhteistyö alkoi vuonna 2000, kun Krutrade aloitti hiilitoimitukset Suomeen. Vuonna 2009 ESL Shipping kuljetti yli kaksi miljoonaa tonnia Krutraden hiiltä. Valtaosa päätyi Suomeen eri energialaitoksille, mutta kuljetuksia oli myös esimerkiksi Saksaan.

"ESL Shipping on yksi parhaista varustamoista, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Heidän jäävahvisteiset aluksensa ovat täydellisiä satamiimme, erityisesti talviseen Ust-Lugaan", Krutraden Itämeren alueen johtaja Sergei Vetrov Moskovasta sanoo.

Krutraden kivihiili on peräisin Venäjän suurimpiin kaivosyhtiöihin kuuluvan Kuzbassrazrezugolin avolouhoksista, jotka sijaitsevat Siperiassa Kuzbassin alueella. Krutrade vie hiiltä yli 40 maahan, joten logistiikan on toimittava kaikissa olosuhteissa.

"Yhteistyömme on erittäin hyvällä pohjalla. Uskon, että ESL Shippingin avulla voimme entisestään kasvattaa toimituksiamme", Vetrov sanoo.

ESL Shippingin alukset on alusta asti suunniteltu Itämeren vaativiin olosuhteisiin. Vuonna 1951 hankittu jäävahvisteinen Kaisaniemi kuljetti raaka-aineita myös ankarina pakkastalvina.

7bWj_lW^l[ccWai_lWhkijWceai_

Varustamon synty oli ensimmäisiä esimerkkejä Aspon kyvystä laajentua uusille toimialoille. Aspo toi maahan huomattavat määrät kivihiiltä ja koksia, joten oma laiva nähtiin taloudellisesti järkeväksi ratkaisuksi. Pian luotettavia kuljetuspalveluita alettiin tarjota myös muille asiakkaille.

Ensimmäinen alus, Ms Arkadia, hankittiin kesällä 1949. Laivastoa kasvatettiin tasaisesti sitä mukaa kun kuljetusten kysyntä kasvoi. Alusten varustelussa otettiin huomioon niiden soveltuvuus Itämeren vaativiin olosuhteisiin.

Varustamon pisimmät asiakassuhteet ovat kestäneet jo toiminnan alkuajoista asti. Kumppanuudet vahvistuivat edelleen 1960-luvulla, jolloin solmittiin useita pitempiaikaisia rahtaussopimuksia. Energiateollisuus oli jo tuolloin merkittävä asiakas, myös terästeollisuudelle toimitettiin raaka-aineita. Varustamo kasvoi asiakkaidensa mukana ja Itämeri vakiintui sen kotimarkkina-alueeksi.

ESL Shippingille on läpi historian ollut tyypillistä toiminnan tehokkuus ja tarkka talous. Sen turvin on pärjätty myös todella haastavina aikoina, esimerkiksi öljykriisejä seuranneina lamavuosina. Kovina aikoina varustamon suhteellinen asema onkin entisestään vahvistunut.

mon kalusto soveltuu hyvin kaikille näille lasteille", Karjalainen sanoo.

Energiahiilen tulevaisuus ei silti riipu vain ilmastonäkökohdista. Kysynnän ja tarjonnan moniulotteisiin syyseuraussuhteisiin vaikuttavat esimerkiksi muiden energiamuotojen hinta ja saatavuus.

@j^kVi^gidaVhi^i id^b^ccVcnY^c

Toisen merkittävän asiakastoimialan, terästeollisuuden, tulevaisuuteen ESL Shippingissä suhtaudutaan rauhallisesti. Teollisuuden lopputuotteille riittää kysyntää taantumassakin eikä alalla ole näköpiirissä kovin radikaaleja muutoksia. Toki varustamon eri skenaarioissa on otettu huomioon myös mahdolliset Pohjoismaiden terästuottajien tuotannon siirrot halvemman kustannustason maihin.

"Terästeollisuuden asiakkaamme toimivat menestyksekkäästi omalla niche-alueellaan ja tekevät pidemmälle jalostettuja tuotteita. Pohjoismaissa on myös mittavaa kaivannaisteollisuutta ja merkittäviä uusia hankkeita, joten raaka-aineita kuljetetaan joka tapauksessa."

Vaikka varustamon asiakaskunta ja lastit vuosien saatossa muuttuvat, toiminnan ydin on kuivissa irtolasteissa. Näiden kuljetusten määrä on Itämerellä kasvussa. ESL Shipping tavoittelee osaansa tästä kasvusta. Varustamon toiminta laajenee uusiin kuljetuksiin tyypillisesti siten, että samantyyppisistä kuljetuksista on jo vahvoja näyttöjä. Osaamisen lisäksi on oltava tarvittavaa kalustoa. Tällä hetkellä varustamon kapasiteetti on kuitenkin täydessä käytössä.

Varustamon kapasiteetti kasvaa vuonna 2010, kun Intiasta tilattu Eira-luokan alus valmistuu. Intiasta oli aiemmin tilattu myös toinen vastaavanlainen alus, mutta koska se olisi myöhästynyt huomattavasti, ESL Shipping päätti käyttää oikeuttaan perua tilaus. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia laivaston uudistamiseen.

Idcc^hidkZgd kVj]Y^iiV^h^^ckZhid^ciZ_V

Investointien kannalta merkittävä muutos on Suomen eduskunnan hyväksymä uusi tonnistoverolaki, joka vuosikertomuksen painoon mennessä odottaa vielä EU:n komission hyväksyntää. Hyväksynnän pitäisi kuitenkin olla muodollisuus, sillä vastaava laki on jo voimassa monessa muussa Euroopan maassa.

"Tonnistovero kannustaa investoimaan uuteen kalustoon. Käytännössä tonnistovero tarkoittaa myös sitä, että varustamosta tulee lähes veroton. Sillä olisi merkittävä tulosvaikutus seuraavan kymmenen vuoden aikana. On tärkeää, että pääsemme vihdoin samalle viivalle kilpailijamaiden varustamojen kanssa", Karjalainen sanoo.

Vaikka Euroopassa on paineita lisätä merikuljetuksia, ESL Shippingin kotimarkkina on yhä Itämerellä. Yksi osa operoinnin tehokkuutta on liikennöitävien satamien ominaispiirteiden ja toimintatapojen tarkka tuntemus. Myös kalusto on optimoitu Itämeren liikenteeseen. Tätä tietotaitoa voidaan hyödyntää eri asiakassuhteissa ja erityyppisissä lasteissa.

"Varustamon pidemmän aikavälin menestys on jatkossakin kiinni perinteisistä vahvuuksistamme: luotettavasta asiakaspalvelusta, tehokkaasta operoinnista, siihen parhaiten soveltuvasta kalustosta ja sen oikea-aikaisista ostoista ja myynneistä", Karjalainen sanoo.

Jha[_Z[dhWWaW# W_d[_Z[dakb[jjWW

;IB Shipping on Itämeren alueella toimiva kuivia irtolasteja kuljettava varustamo, joka huolehtii erityisesti teollisuuden raaka-aineiden saannista. Varustamotoiminta alkoi vuonna 1949.

Varustamon vahvuutena ovat pitkät ja luottamukseen perustuvat asiakassuhteet. Tärkeiden raaka-ainekuljetusten myötä ESL Shipping on olennainen osa asiakkaidensa arvoketjua.

ESL Shipping toimii koko Itämeren alueella. Sen itsepurkavat alukset on suunniteltu nimenomaan Itämeren vaativiin olosuhteisiin. Jäävahvisteiset ja suhteellisen pienisyväyksiset alukset pääsevät täydessä lastissa turvallisesti myös matalakulkuisiin satamiin. Keulapotkurit ja omat nosturit vähentävät riippuvuutta satamien lastaus- ja purkulaitteista sekä hinaajapalveluista.

ESL Shippingin laivastoon kuului vuoden 2009 lopussa kaikkiaan 16 alusyksikköä. Alukset on esitelty tarkemmin internetissä osoitteessa www.eslshipping.com. ESL Shipping tarjoaa myös merenkulkuun liittyviä palveluita. Yritys esimerkiksi käsittelee lasteja sekä merellä että satamissa.

HigViZ\^V

ESL Shippingin strategiana on huolehtia energiaalan ja teollisuuden tehokkaasta raaka-aineiden saannista ympäri vuoden, vaikeissakin olosuhteissa. Näille kuljetuksille on tunnusomaista toimitusvarmuus, täsmällisyys ja suurta luottamusta edellyttävä tiivis kumppanuus.

Asiakkaiden joustava ja luotettava palvelu edellyttää riittävän suurta ja keskenään vaihtokelpoista laivastoa. Se auttaa myös operoimaan laivastoa tehokkaasti, mikä parantaa varustamon kannattavuutta.

J[hij[ebb_ikkZ[dhWWaW#W_d[_jWj[^eaaWWij_

Puolet ESL Shippingin lasteista kuljetetaan terästeollisuuden asiakkaille. Teräksen teossa tarvitaan rautamalmin ja -pellettien ohella koksaantuvaa kivihiiltä sekä kalkkikiveä. Näiden lastien ja pohjoismaisten asiakkaidensa ympärille varustamo on rakentanut tehokkaan liikennöintikuvion.

ESL Shippingin terästeollisuuden asiakkaita ovat esimerkiksi Rautaruukki, SSAB ja Ovako. Pohjoisessa varustamon pääsatamia ovat Luulaja ja Raahe, etelässä muun muassa Koverhar, Gotlannin Storugns sekä Tukholman eteläpuolella sijaitseva Oxelösund.

Varustamon alus voi esimerkiksi tuoda Luulajasta malmia Oxelösundiin SSAB:n terästehtaalle, ajaa Gotlantiin ja ottaa sieltä kalkkikivilastin Rautaruukin tehtaalle Raaheen. Siten pitkät matkat ajetaan aina täydessä lastissa. Tämä meno-paluu -synergia palvelee asiakkaita ja on samalla tärkeää ESL Shippingin tuloksen kannalta.

Terästeollisuuden asiakkaiden raaka-ainevarastot ovat pienet, keskimäärin varastossa on kahden viikon tuotannossa tarvittava määrä raaka-aineita. Malmi kulkeekin käytännössä suoraan kaivoksesta masuuniin. Siksi liikennöinnissä pyritään mahdollisimman suureen tasaisuuteen. Toimitusvarmuus kaikissa olosuhteissa onkin yksi ESL Shippingin keskeisistä kilpailutekijöistä.

6h^V``VVi_Va^h~Vgkd

Varustamon pääasiakkaita ovat energia-, teräs- sekä kemianteollisuus. Terästeollisuudelle toimitetaan erityisesti rautamalmia ja -pellettejä (30 % lasteista), koksaantuvaa kivihiiltä (12 %) sekä kalkkikiveä (11 %). Energiantuottajille toimitetaan energiahiiltä (42 %). Muiden kuljetusten osuus oli 5 %.

Varustamon kilpailuetuna on joustava ja tehokas toiminta, jonka mahdollistavat osaava henkilöstö, vuosien kuluessa syventyneet asiakassuhteet, hyvä maine sekä riittävän suuri ja eri aluskokoja käsittävä moderni laivasto. Kahta aikarahdattua laivaa lukuun ottamatta alukset purjehtivat Suomen lipun alla ja niissä on suomalainen miehistö. Varustamon osuus Suomen lipun alla purjehtivan kauppalaivaston kuljetuskapasiteetista on 15 prosenttia.

Kjdh^'%%.

ESL Shippingin liikevaihto oli 63,8 miljoonaa euroa ja liikevoitto 14,7 miljoonaa euroa. Varustamon toimintaympäristö oli hyvin vaikea. Kuljetetut lastimäärät laskivat ja proomukalustoa makuutettiin. Pitkäaikaiset kuljetussopimukset ja alusten tehokas operointi pitivät kuitenkin tuloksen tyydyttävällä tasolla.

Vuoden aikana myytiin kaksi alusta ja käytettiin oikeutta perua toinen Intiassa valmisteilla ollut alus. Tämä antaa enemmän vapauksia tulevaisuuden kalustoinvestointeihin. Varustamo oli osaltaan mukana tonnistoveroneuvotteluissa, joista saatiin myönteinen ratkaisu – tonnistovero on vielä hyväksyttävä EU:n komissiossa.

IjadhZZckV^jiiVk^ViZ`^_^i~

Maailmanlaajuisesti katsottuna Itämeri on verrattain vakaa markkina-alue: raaka-aineiden tarve vaihtelee hallitummin ja asiakassuhteet ovat pitkäjänteisempiä. Valtamerirahtien muutokset heijastuvat alueelle viiveellä ja pienempinä. ESL Shippingin kuljettamista tuotteista vaihtelee yleensä eniten energiahiilen määrä. Sen kysyntään vaikuttavat esimerkiksi energiaintensiivisen teollisuuden aktiivisuus ja talven lämpötila, tarjontaan muiden energiamuotojen kuten vesivoiman määrä.

Laivojen polttoaineen hinnan vaikutukset huomioidaan pitkäaikaisten sopimusten ehdoissa. Muissa sopimuksissa hintariskiltä suojaudutaan tarvittaessa futuurimarkkinoilla. Suojauksista johtuen polttoaineiden hinnan ja valuuttakurssien muutoksilla ei ole suurta vaikutusta yrityksen tulokseen.

ESL Shippingin kuljetuksille on tunnusomaista toimitusvarmuus, täsmällisyys ja suurta luottamusta edellyttävä tiivis kumppanuus.

J[hl[[bb_i_a[ai[`I_f[h_WijW

Venäjällä Novosibirskissa toimiva konditoria-leipomo Lihachevskii Konditorskii Kombinat on kasvattanut toimintaansa Leipurinkonsernin Siperian yksikön tuella. Kymmenen vuotta vanha ja 120 henkeä työllistävä yritys on samalla laajentanut valikoimiaan entistä terveellisempiin tuotteisiin.

"Leipurin-konsernin reseptien ja raaka-aineiden avulla onnistuimme kehittämään todella maistuvan ja samalla terveellisen imagon omaavan kaurakeksin. Emme tienneet, että tällaisia tuotteita voi edes tehdä. Sen menekki oli valtaisa, samalla asiakaskuntamme laajeni huomattavasti", Lihachevskiin johtaja Tatjana Lihacheva sanoo.

"Yhteistyömme on ollut tuloksekasta. Seuraavaksi kehitämme Leipurin-tuotemerkin raaka-aineisiin pohjautuvan kokonaisen tuoteperheen, jossa on muun muassa hunaja-, pähkinä- ja kuivahedelmäkeksejä."

Tuotteiden pitkä säilyvyys mahdollistaa niiden markkinoinnin koko maahan. Kasvulle on hyvät edellytykset, sillä Lihachevskiin uudenaikaisten tuotantotilojen 400 tonnin kapasiteetista on käytössä vasta puolet. Leipurin on läsnä eri puolilla Venäjää, joten se voi auttaa asiakkaitaan myös uusien kaupallisten kontaktien luomisessa.

AZ^ejg^c

Je_c_djWocfh_ijd ckkjeai[jaeheijWlWj j_[jejW_Zedc[ha_joij

B[_fecej[ebb_ikkZ[dakj[daeae[b_djWhl_a[WbWdjkb[lW_ikkiedjoddckkjeai_W\$ J[hl[[bb_iooi"[aebe]_ikki"_bcWijedckkjei"hWWaW#W_d[_Z[dhWkj^\_djWlW\_^j[bkj" ]beXWb\_iWWj\_eWakbkjjW\_[dckkjjklWjcWakjejjkckai[j[Z[bbojjljWbWd je\_c\_e_bjW[dj_ij[d[ccdj_[jeWWjW\_jeW\$JcjWheWWWi_Wdjkdj[lWbb[ B[_fkh_d#aedi[hd_bb[kki_Wb__a[je_c_djWcW^Zebb_ikkai_W\$

B eipomoteollisuus on muun elintarviketeollisuuden tavoin keskittynyt yhä suurempiin yksiköihin. Tulevaisuuden toimintaympäristöön suuresti vaikuttava tekijä on koko alan kansainvälistyminen. Tuonnin ja viennin arvellaan lisääntyvän, vaikka leipä pohjimmiltaan onkin paikallinen tuoretuote. Suomeen on odotettavissa lisää kansainvälisiä toimijoita koko elintarvikealalle ja toimintaa suuresti ohjaavan vähittäiskaupan piiriin.

"Mitä isompi ja kansainvälisempi olemme, sitä vahvempi asema meillä on myös jatkossa. Meidän on helpompi keskustella isojen kansainvälisten elintarvikealan toimijoiden kanssa, kun meillä on toimintaa myös Venäjällä, Ukrainassa ja Baltiassa. On äärimmäisen tärkeää, että pystymme palvelemaan asiakkaitamme yli rajojen", Leipurin konsernin toimitusjohtaja Matti Väänänen sanoo.

Leipurin on asettanut tavoitteekseen olla jokaisessa toimintamaassaan kahden suurimman jakelijan joukossa. Riittävän suuri koko ja hyvä maine ovat keskeiset kilpailutekijät uusista edustuksista. Tämä näkyy myös käytännössä: Leipurin-konsernille tarjotaan koko ajan eri maissa edustuksia, kun joku paikallinen jakelija ei enää pysty hoitamaan sitoumuksiaan.

Entistä isommat tuotantoyksiköt ovat mahdollisia entistä tehokkaamman automatisoinnin myötä. Tehokas tuotanto tarkoittaa yleensä pitkälle standardoituja tuotteita. Tällaisessa markkinatilanteessa on kysyntää myös pienemmille toimijoille. Paikalliset leipomot, joilla on vahva brändi ja jakeluverkosto, menestyvät vaikeammassakin markkinatilanteessa.

"Innovatiivisille pienille ja keskisuurille leipomoille ja muille elintarvikeyrityksille riittää jatkossakin kysyntää, sillä lähiruoan arvostus on ilmastonmuutoksen ansiosta yksi nouseva trendi", Väänänen sanoo.

"Ala segmentoituu entistä enemmän. Olemme viime vuosina vahvistaneet asemaamme keskisuurten ja pienten perinteisten leipomoiden parissa ja meillä on myös suurten asiakkaiden luottamus. Pystymme toimimaan kaikenkokoisten ja eri tuotesegmenteillä toimivien elintarvikeyritysten kanssa. Se on meille selkeä vahvuus", Leipurin-konsernin varatoimitusjohtaja Johan Zilliacus kertoo.

Markkinan pirstaloitumista edistää kuluttajakäyttäytymisen eriytyminen: ostopäätöksiin vaikuttavat maun ja hinnan lisäksi muun muassa ekologisuus, eettisyys, terveellisyys ja ruokakulttuuri. Suomessa on perinteisesti ollut rikas leipäkulttuuri ja monipuolinen lihanjalostus- ja meijerituotekulttuuri, jotka ovat viime vuosina saaneet jatkuvasti lisää kansainvälisiä vaikutteita. Sama kansainvälistyminen on nähtävissä kaikilla Leipurin-konsernin markkina-alueilla. Se lisää kysyntää monipuoliselle, laajan reseptiosaamisen omaavalle raaka-ainetoimittajalle.

IZgkZnh_Vnbe~g^hi bZ\VigZcYZ^c~

Alan rakenteeseen vaikuttavat megatrendit kuten terveellisyys ja ympäristötietoisuus. Suomessakin rakennetaan jo nollapäästöihin pyrkiviä leipomoita ja muita elintarvikkeiden tuotantolaitoksia. Ekologinen ajattelu ulottuu tuotteiden valmistuksesta niiden kuljetuksiin ja pakkauksiin.

Terveellisyys näkyy kevyttuotteiden sekä erilaisten funktionaalisten elintarvikkeiden yleistymisenä. Myös ruoka-aineallergioista johtuvat erikoisruokavaliot lisääntyvät, mikä näkyy jo laktoosittomina ja gluteenittomina tuotteina.

Terveellisyyden, laadun ja turvallisuuden tärkeys lisää Leipurin-konsernin asiantuntijapalveluiden kysyntää. Elintarvikkeiden koostumusta ja tuotantoa säätelevät lukuisat viranomaisten ohjeet, EU:n direktiivit ja kansalliset lainsäädännöt. Tämän tietotaidon seuraaminen, ylläpitäminen ja soveltaminen vaatii leipomoilta paljon työtä; Leipurin-konsernin kaltainen asiantunteva tukkuri on tällöin hyvin tärkeä partneri.

"Mitä moniulotteisemmaksi toimintaympäristö muuttuu, sitä arvokkaampaa meidän tietotaitomme ja osaamisemme asiakkaille on", Zilliacus sanoo.

Yhden hengen talouksien yleistyminen on lisännyt välipalaruokailua ja ulkona syömistä. Erilaiset leivät ovat tämän välipalasegmentin keskiössä. Yksi tähän liittyvä trendi on se, että rajat eri ruokateollisuuden toimijoiden kesken sekoittuvat. Esimerkiksi täytettyjä leipiä tekevät leipomoiden lisäksi myös lihateollisuuden yritykset. Uusien tuotteiden jalostaminen ja uudet asiakasryhmät lisäävät Leipurin-konsernin tuotteiden ja palveluiden kysyntää.

GV_ji]^ciVkV^]iZaji kVVi^kVidhVVb^hiV

Yksi tulevaisuuden segmentoituminen voi tapahtua geenimodifioitujen ja luomutuotteiden kesken. Geenimodifioinnin tulevaisuuteen vaikuttaa paljon nykymenetelmin tuotetun ruoan riittävyys. Suuri kysymys on, riittääkö ruoka maapallon väestön kasvuun. Ilmastonmuutos ja säiden ääri-ilmiöt vaikuttavat haitallisesti viljelyolosuhteisiin, lisäksi viljaa käytettäneen enenevässä määrin myös muuhun kuin ravinnoksi, esimerkiksi bioenergiaksi.

"Todennäköistä on, että raaka-aineiden hinnat vaihtelevat entistä jyrkemmin. Näiden monimutkaisten syyseuraussuhteiden arviointi on jälleen yksi tekijä, josta menestyvällä tukkurilla on oltava tarvittavaa tietämystä", Väänänen kertoo.

Kansainvälistymisen, terveyden ja turvallisuuden lisäksi elintarvikealan lähitulevaisuutta hallitsee automaation lisääntyminen. Tietotekniikka muuttuu entistä älykkäämmäksi ja käyttäjäystävällisemmäksi. Samalla se entisestään parantaa kustannustehokkuutta: esimerkiksi uudet tietokoneohjatut nostatuskaapit auttavat pääsemään eroon kalliista ja kuluttavasta yötyöstä.

Leipurin-konsernin kansainvälistymisen keihäänkärkenä on Venäjä. Tavoitteena on nousta maan markkinajohtajaksi.

"Venäjän markkinajohtajuus edellyttää myös tuotannollista etabloitumista valittujen kumppanien kanssa, pelkkänä tuontikauppana liikevaihto kasvaa hitaammin. Venäjällä leipomoteollisuus on vasta rakennemuutoksensa alussa, mikä tarjoaa meille oivia mahdollisuuksia päästä yhä useamman leipomon kokonaisvaltaiseksi kumppaniksi. Näin voimme olla mukana jo tuotekehityksessä ja reseptien suunnittelussa sekä ottaa kokonaisvastuun raaka-aine- ja konetoimituksista", Väänänen sanoo.

Leipurin perusti vuonna 1972 alan ensimmäisen koeleipomon. Se auttoi leipomoita niiden tuotekehityksessä ja lisäsi alan yleistä tietotaitoa.

B[_fkh_[dfWbl[b[lWakcffWd_

Suomen Leipurien Tukkuliikkeen toiminta alkoi vuonna 1920. Yrityksen perustajat olivat yksityisiä leipomoja. Aluksi maahan tuotiin vehnäjauhoja ja erilaisia sokereita, mausteita ja marmeladeja.

Toiminta laajeni asiakastarpeiden mukaan. Koneet tulivat valikoimiin jo 1920-luvun puolivälissä ja 1930-luvun pulavuosien jälkeen Leipurien Tukku palkkasi ensimmäisen "demonstratöörin", joka kiersi maata opastamassa leipureita oikeisiin työtapoihin. Asiakkaiden kokonaisvaltainen auttaminen on siitä lähtien ollut olennainen osa yhtiön toimintaa. Yhteistyö konkretisoituu yrityksen koeleipomoissa, joista ensimmäinen perustettiin yhdessä Leipuriliiton kanssa jo 1970-luvun alussa.

Leipurin on kyennyt läpi historiansa hyötymään toimintaympäristön muutoksista. Kun EU-jäsenyys vapautti tuonnin, yhtiö laajensi merkittävästi tuotevalikoimaansa ja valtasi lisää markkinaosuutta. Vastaavanlaisia suuria, toimialan laajuisia muutoksia on jatkossa odotettavissa erityisesti itäisillä kasvumarkkinoilla, joilla Leipurin on jo vahvasti läsnä.

AeaedW_ifWbl[bkW jkejWdjeed`Wjkej[a[^_joai[[d Tuore leipä on globaali kestosuosikki.

B eipurin toimittaa elintarviketeollisuuden raaka-aineita ja koneita. Se palvelee asiakkaitaan tuotantoprosessin kaikissa vaiheissa, aina tuotekehityksestä tuotannon ja muun toiminnan tehostamiseen.

Leipurin-konsernilla on omat yksiköt Suomessa, Venäjällä, Puolassa, Ukrainassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Venäjällä on toimipisteet ja varastot Pietarissa, Moskovassa, Tseljabinskissä, Jekaterinburgissa, Kazanissa ja Novosibirskissa.

Yritys on leipurien perustama: sen toiminta alkoi vuonna 1920 yksityisten leipomoiden yhteisostoliikkeenä.

HigViZ\^V

Leipurin-konsernin keskeinen kilpailutekijä on kokonaispalvelu: konserni on maailmanlaajuisesti yksi harvoista sekä raaka-aineita että koneita toimittavista yrityksistä. Koko tuotantoketjuun liittyvä osaaminen antaa yritykselle ainutlaatuisen ja tarkan kokonaiskuvan elintarvikealan markkinoiden kehityksestä. Näin Leipurin pystyy parhaiten parantamaan asiakkaittensa kilpailukykyä ja ratkomaan heidän erilaisia haasteitaan.

Leipurin voi parantaa asiakkaidensa kustannustehokkuutta sekä auttaa kaupan valikoimiin pääsyä. Maailmanlaajuiset ostot ja tehokas logistiikka auttavat pitämään asiakkaiden raakaainekustannukset kilpailukykyisellä tasolla. Asiantuntemuksellaan Leipurin voi auttaa asiakkaitaan tekemään entistä mielenkiintoisempia ja kuluttajia innostavia tuotteita, jotka pääsevät paremmin vähittäiskaupan valikoimiin tai muihin myyntikanaviin.

Leipurin haluaa olla asiakkailleen johtava paikallinen tavarantoimittaja ja asiantuntija. Päämiehille Leipurin haluaa olla halutuin yhteistyökumppani.

7kjecWj_ie_dj_W[h_ae_ijkejj[[bb[

Maalahden Limppu on perinteinen, yli sata vuotta vanha tuote. Helmikuussa 2009 yhtiö muutti uusiin toimitiloihin Vaasaan. Leipurin oli alusta asti mukana suunnittelemassa tuotannon entistä mittavampaa automatisointia. Samalla limppua alettiin valmistaa myös viipaloituna, kuluttajien toiveiden mukaisesti.

"Limppumme on siirappinen ja poikkeaa muista leipomoalan tuotteista. Se asettaa koneille ja niiden räätälöinnille suuret vaatimukset. Esimerkiksi viipalointikoneeseen jouduttiin teettämään voimakkaampi erikoissaha", Maalahden Limppu Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Latvasalo kertoo.

Uusi viipaloitu limppu on otettu hyvin vastaan. Leipurin toimitti yritykselle myös uuden pussituskoneen. Palveluun kuului myös koneiden käyttöönoton opastus.

"Erikoistuotteissa linjaston tuotantokuntoon saaminen vaatii paljon hienosäätöä. Tässä olemme saaneet erittäin hyvää palvelua: Leipurin on auttanut meitä projektin kaikissa vaiheissa", Latvasalo sanoo.

Automatisoinnin lisääminen on kasvattanut ja tehostanut Maalahden Limpun tuotantoa. Nyt henkilöstöllä on enemmän aikaa keskittyä itse tuotteeseen: sen laatuun ja markkinointiin.

Eri markkina-alueilla sijaitsevissa koeleipomoissa tehdään muun muassa uusien tuotteiden koeleivontoja. Espoossa työskentelevät leipurimestarit Hannu Ahonen, Rainer Elsner ja Thomas Silfverberg.

6h^V``VVi_Va^h~Vgkd

Leipurin-konsernin asiakkaita ovat leipomoteollisuuden, makeis- ja meijeriteollisuuden sekä lihaja valmisruokateollisuuden yritykset. Asiakkaina on myös muun elintarviketeollisuuden yrityksiä. Asiakkaille toimitetaan raaka-aineita, koneita ja laitteita sekä valmistukseen ja tuotekehitykseen liittyvää osaamista.

Leipurin-konsernin liikevaihdosta noin 69 prosenttia on leipomoteollisuuden raaka-aineita, 16 prosenttia liha- ja valmisruokateollisuuden sekä makeis- ja meijeriteollisuuden raaka-aineita ja 15 prosenttia koneita. Sekä raaka-aineissa että koneissa Suomen osuus liikevaihdosta on noin puolet.

Raaka-aineissa kilpailuetuna on ensiluokkainen asiakaspalvelu: asiakkaille tarjotaan mahdollisimman laadukkaat, turvalliset ja kilpailukykyiset tuotteet, kattava tuotevalikoima, alan johtavat päämiehet sekä luotettava ja kustannustehokas logistiikka.

Leipomoteollisuudelle toimitetaan kaikkia leipureiden tarvitsemia raaka-aineita, valmisteita, pakasteita ja tarvikkeita. Muulle elintarviketeollisuudelle toimitetaan raaka-aineiden lisäksi makuja rakenneaineita.

Leipurin toimittaa sekä Leipurin-tuotemerkin että tunnettujen päämiesten raaka-aineita. Leipurin-tuotteet perustuvat yrityksen omaan tuotekehitykseen ja resepteihin. Yrityksen päämiehet edustavat alansa johtavia kansainvälisiä valmistajia.

Leipurin toimittaa koneita ja laitteita leipomoteollisuuden tuotantoprosessin kaikkiin vaiheisiin aina taikinanteosta tuotteiden pakkaamiseen. Yritys toimittaa myös kokonaisia valmistuslinjoja ja paistopisteitä sekä muussa elintarviketeollisuudessa tarvittavia koneita ja laitteita. Päämiehet ovat alan tunnetuimpia laitevalmistajia. Lisäksi Leipurin suunnittelee ja valmistaa erikoiskoneita, kuten ruistaikinoiden ylöslyöntikoneita. Omien koneiden tuotekehitys tapahtuu usein tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa.

Olennainen osa Leipurin-konsernin palvelua on myös asiantunteva neuvonta, tuotekehitys ja asiakaskoulutus. Asiakkaiden kilpailukykyä parannetaan sekä uusilla resepteillä, raaka-aineilla ja koneilla että laajemmin tuotantoon ja logistiikkaan liittyvillä innovaatioilla. Leipomoalalla tämä tietotaito konkretisoituu konsernin eri markkina alueilla sijaitsevissa koeleipomoissa, joissa tehdään esimerkiksi uusien tuotteiden koeleivontoja.

Kjdh^'%%.

Liikevaihto oli 99,3 miljoonaa euroa ja liikevoitto 3,2 miljoonaa euroa. Vuoden aikana Leipurin jatkoi etabloitumistaan idän kasvumarkkinoille. Uudet toimipisteet perustettiin Venäjälle Siperiaan Novosibirskiin ja Tatarstaniin Kazaniin. Molempien toiminta oli jo ensimmäisenä vuotena kannattavaa. Novosibirskiin perustettiin myös koeleipomo. Venäjällä asiakaskunnasta noin 80 prosenttia on paikallisia leipomoyrittäjiä. Keväällä toimintaa laajennettiin Ukrainaan. Myös Puolassa vahvistettiin asemia, kun Varsovassa avattiin koeleipomo.

Vuoden lopulla ostettiin latvialainen leipomo- ja elintarvikealan raaka-aineita markkinoiva RCP. Kaupan ansiosta Leipurin voi entisestään kehittää asiakaspalveluaan ja logistiikkaansa koko Baltiassa.

Konekaupassa toimitettiin kokonaisia tuotantolinjoja, joissa myös yhtiön oman valmistuksen osuus oli merkittävä. Tuotantolinjojen automaatiota laajennettiin pakkauskoneiden jälkeisiin laatikointilaitteisiin. Oman tuotekehityksen tuloksena syntyneet nostatuskaappi-innovaatiot avaavat asiakkaille uusia mahdollisuuksia tuotannon monipuolistamiseen.

Elintarviketeollisuuden raaka-aineiden kysyntä on suhteellisen vakaata. Koneiden kysyntä on syklisempää; investointitarvetta lisäävät vanhentunut laitekanta ja tarve toiminnan jatkuvaan tehostamiseen.

AWilkWkki_ijW jkejj[_ijW`Wkki_bjW cWhaa_de_bjW

J[baedjkb[lW_ikkied[dj_iji[bl[cc_dL[dbbWck_iiW _ZdaWilkjWbekai_iiW\$B_iai_oh_joi^Wa[[aWilkWd__dkki_bjW cWhaa_dW#Wbk[_bjWak_dkki_ijWj[ebb_ikkii[]c[dj[_ij\$ BWW[djkc\_d[dfe^Wkjkka[ia[_i__dlW^lkkai__d0 j[^eaaWWi[[dbe]_ij__aaWWd`Wob_le_cW_i[[dj_[jejW_jeed\$

Telkon eri toiminnot Suomessa muuttivat yhteisiin tiloihin syksyllä 2009. Muutto vahvisti samalla organisaatio kulttuuria, tuumivat Alexandra Hakkarainen, Dick Lönnberg ja Petri Ratala.

Kusille, strategiaan soveltuville teollisuudenaloille laajeneminen vahvistaa Telkon asemaa myös Pohjoismaissa. Voimakkaampi kasvu näillä vakiintuneilla markkinoilla edellyttää uusien tuotteiden ja päämiesten hankkimista.

Muoveissa harkitaan uusille markkina-alueille etabloitumista ensisijaisesti nykyisten asiakkaiden vanavedessä. Moni länsimainen muoviasiakas on siirtämässä tai jo siirtänyt tuotantoaan itäisen Euroopan ja Aasian halvemman kustannustason maihin. Tällaisissa tilanteissa tutun ja luotettavan jakelijan mukanaolo tuo molemmille selkeää lisäarvoa.

Tuotannon siirroista huolimatta asiakkaat haluavat pitää tuotekehityksen vielä pääkonttoritasolla. Luottamus rakentuu usein juuri vaativien tuotekehitysprojektien kautta.

"Olemme esimerkiksi saaneet eräälle lääketeollisuuden asiakkaalle huomattavia kustannussäästöjä kehittämällä yhteistyössä vaativia raaka aineratkaisuja heidän annostelulaitteidensa erikoisosiin. Tämä raaka-aineisiin, tuotantoteknologioihin ja tuotekehitykseen liittyvä tietotaito on keskeinen kilpailutekijämme", Telkon toimitusjohtaja Kalle Kettunen sanoo.

Telkon toimintaympäristö on muutenkin muuttumassa entistä globaalimmaksi. Persianlahden alueella on aloittamassa suuria muoviraakaaineiden valmistajia, jotka rakentavat tehtaitaan suoraan kaasukenttien päälle ja pystyvät siten tuottamaan raaka-aineita selvästi edullisemmin kuin eurooppalaiset valmistajat. Korealaiset raakaainevalmistajat ovat jo pitkäaikaisia päämiehiä, viime vuosina hankintoja on tehty myös Kiinasta.

7^d]V_dVkVibjdk^i iZ`Zk~iijadVVc

Ympäristöasiat ovat näkyvästi esillä puhuttaessa kemianteollisuuden tulevien vuosien näkymistä. Esimerkiksi biomuoveihin ja biohajoaviin muoveihin on ladattu paljon odotuksia. Biomuovien raaka-aineista valtaosa tulee kasvikunnan polymeereistä.

"Biohajoavien muovien käyttö tulee varmasti lisääntymään öljyn hinnan noustessa sekä ympäristötietoisuuden edelleen kasvaessa. Niiden teknisissä ominaisuuksissa on tosin vielä kehittämistä. Pidemmällä aikavälillä biohajoavien muovien osuus kasvanee ja niillä on tärkeä rooli Telkon valikoimissa", Kettunen arvioi.

KahW_dWdhWa[ddkij[ebb_ikkZ[dakcffWd_

Telko on toiminut Ukrainassa vuodesta 2004 ja noussut maassa merkittävään asemaan niin kemikaalien kuin muoviraaka-aineiden kaupassa. Reilun 45 miljoonan asukkaan Ukraina on kokonsa ja kehityksensä puolesta erittäin mielenkiintoinen markkina-alue.

Vaikka talouskriisi koetteli Ukrainan rakennusteollisuutta, se on edelleen yksi Telkon suurimmista asiakastoimialoista. Telko toimittaa muun muassa eristyslevyissä käytettävää polystyreeniä sekä erilaisia erikoiskemikaaleja muun muassa tapettien, laastien, maalien ja pinnoitteiden valmistukseen.

Ukrainalaisten kuluttajien entistä korkeammat laatu- ja ympäristövaatimukset ovat entisestään vahvistaneet Telkon asemaa. Esimerkiksi maalivalmistajille toimitetaan alati laadukkaampia raaka-aineita – samalla se luo kysyntää myös Telkon tekniselle osaamiselle.

Telko on tehnyt yhteistyötä Ukrainan suurimman rakennustarvikkeiden ja maalien valmistajan kanssa jo useiden vuosien ajan. Heille toimitetaan muun muassa erilaisia liuottimia sekä kalsiumformaattia, jota käytetään nopeuttamaan betonin kovettumista. Telkon toimittamat edistykselliset raaka-aineet ja tekninen asiantuntemus auttavat asiakkaita myös tuomaan markkinoille uusia, entistä korkealaatuisempia tuotteita. Ukrainalaisille asiakkailleen Telko onkin tärkeä kumppani, jonka avulla on mahdollista vallata lisää markkinaosuuksia.

Öljyn hinta kääntynee uudelleen nousuun, kun talouskriisin romahduttama kysyntä elpyy. Se tarkoittaa samalla muoviraaka-aineiden hintojen nousua, mikä kasvattaa Telkon liikevaihtoa. Keskeinen kysymys kuuluu, kuinka kilpailukykyisinä asiakkaiden muovituotteet säilyvät, mikäli öljyn hinta nousee uusille tasoille. Kettunen uskoo muovien vahvaan asemaan myös jatkossa.

"Öljyn käyttö keskittynee jatkossa nimenomaan niihin kohteisiin, joissa se on erinomainen raaka-aine. Muovit on juuri tällainen kohde ja siksi ne säilyvät kilpailukykyisinä vielä pitkälle tulevaisuuteen."

Muovien vahvaan asemaan vaikuttaa muun muassa se, että niillä voidaan entistä enemmän korvata erilaisia metalli- ja kumiosia. Esimerkiksi tiivisteissä elastiset ja kestävät muoviosat ovat kustannustehokas vaihtoehto käytössä nopeasti kuluville kumiosille. Telkolla on vahva asema juuri tällaisissa vahvaa erikoisosaamista vaativissa teknisissä muoveissa. Sen avulla on mahdollisuus laajentaa muovien käyttökohteita ja siten voittaa täysin uudenlaisia asiakkuuksia.

BV]Ydaa^hjj`h^V aVV_VaaVg^ciVbVaaV

Telko on vanhastaan jaotellut toimintaansa muoviraaka-aineisiin ja teollisuuskemikaaleihin. Kesällä 2009 Telkon toimitusjohtajana aloittanut Kalle Kettunen ei näe toiminta-alueita yhtä mustavalkoisesti. Kaikenlainen karsinointi on este uusille ajatuksille. Tulevaisuuden mahdollisuudet tulee nähdä riittävän laajalla rintamalla.

"Meidän keskeiset vahvuutemme ovat ylivertainen logistiikka, ainutlaatuinen tietotaito ja raaka-aineiden erikoisosaamisen ympärille rakentunut toimintatapa. Kun ne ovat kunnossa, voimme laajentaa hyväksi havaittuja toimintamallejamme sekä maantieteellisesti että uusille teollisuussegmenteille ja raaka-aineisiin. Kun laajentuminen perustuu tähän ydinosaamiseemme, se on samalla hyvin kustannustehokasta."

Tietotaidon hyödyntäminen on tehokkainta, kun tietyn alan erikoisosaamista voi kaupata mahdollisimman laajalti. Siksi toimintaa keskitetään tietyille asiakastoimialoille, joilla nähdään merkittävää kasvupotentiaalia useilla eri markkina-alueilla. Perinteisesti Telko on ollut vahva esimerkiksi maali- ja pinnoiteteollisuudessa sekä paino- ja pakkausteollisuudessa.

"Houkutteleviksi katsomillamme aloilla panostamme voimakkaaseen kasvuun. Mikäli meillä ei ole riittävästi tietyn kasvumahdollisuuksia omaavan alan osaamista, sitä hankitaan ja kehitetään", Kettunen kertoo.

IVkd^iiZZcVbZg^ii~k~VhkjKZc~_~aa~

Organisaation iskukyvyn trimmaamisen, logistisen tehokkuuden ja kasvuhakuisuuden lisäksi Telkon toimintasuunnitelmassa korostuu entistä selkeämpi päämiesstrategia. Päämieskenttä on muutoksessa, monin paikoin päämiehet ohentavat omia organisaatioitaan ja luottavat entistä enemmän jakelijoihin.

"Mitä useammalla markkina-alueella meillä on tietyn päämiehen edustus, sitä tehokkaammin voimme toimia. Uuden strategian mukaisesti mietimme, keitä päämiehiä haluamme edustaa ja tulemme aktiivisesti ottamaan heihin yhteyttä. Tämä toimintatapa on jo nyt tuottanut hyviä tuloksia esimerkiksi voiteluaineissa. Olemme hyvässä asemassa, sillä jakelijan taloudellinen vakaus on näinä aikoina päämiehille entistä tärkeämpi valintakriteeri."

Telkon tulevaisuuden keskeisin kasvualue on Venäjällä ja muissa IVY-maissa. Tavoitteena on nousta alueen markkinajohtajaksi valituilla segmenteillä. Mahdollisuudet ovat mittavat, esimerkiksi maaliteollisuus on jo nyt Venäjällä Telkon suurin asiakastoimiala, mutta itse maaliteollisuuden kehitys on maassa vasta alkuvaiheessa.

Kasvun varmistamiseksi Telko tulee kehittämään Venäjän logistiikkaansa ja avaamaan uusia myyntikonttoreita. Tässä Telko pystyy hyödyntämään Aspon omistaman Leipurin-konsernin Venäjän eri miljoonakaupungeista keräämiä kokemuksia.

;h_ae_ickel[`WlWWj_lWWdaojjd

Fiskarsin ja Telkon yhteistyö on jatkunut pitkään, Fiskarsin puutarhatuotteisiin Telko on toimittanut muun muassa EMS-Grivoryn teknisiä muoviraaka-aineita. Grivory on materiaali, jota käytetään erittäin kovaan rasitukseen joutuvissa tuotteissa - sillä voidaan korvata esimerkiksi metalliosia. Fiskarsin uusien PowerStep-raivaussaksien voimanvälittäjään Grivory valittiin juuri kestävyytensä ansiosta.

"Patentoimamme PowerStep-tekniikan ansiosta leikkaaminen voidaan jakaa useampaan vaiheeseen. Näin saksilla voidaan leikata helposti sellaisiakin oksia, jotka muuten vaatisivat tarpeetonta voimankäyttöä. Vaikka leikkaaminen on käyttäjälle kevyttä, kohdistuu leikkuupäähän suuria rasituksia. Tämä asettaa muoviraaka-aineille erittäin suuret vaatimukset", Fiskars Brandsin tuotekehitysjohtaja Markus Paloheimo sanoo.

Grivory on tyypillinen Telkon toimittama tekninen muovi. Paloheimon mukaan kehittyneiden materiaalien käytöllä on kestävyyden lisäksi muitakin etuja. Materiaalia ei tarvitse käyttää niin paljon, mikä tekee saksista kevyempiä. Tieto alan uusista innovaatioista kulkee valmistajilta Fiskarsille usein juuri Telkon kautta.

"Telko toimii aktiivisesti meidän ja raaka-ainevalmistajien linkkinä. Meillä on Telkon ansiosta ajantasaista tietoa siitä, mitä uutuuksia valmistajilta on tulossa ja miten heidän teknologiansa kehittyvät."

J[ebb_ikkZ[d hWWaW#W_d[_Z[d Wi_Wdjkdj_`W

Väripigmenttejä käytetään esimerkiksi maaliteollisuudessa.

Jelko on asiantuntijaorganisaatio, joka hankkii ja jakelee teollisuuden tarvitsemia muoviraaka-aineita ja kemikaaleja. Laaja asiakaspalvelu kattaa myös teknisen tuen ja tuotantoprosessien kehittämisen.

Liikevaihdosta puolet on muoveja, puolet kemikaaleja. Telkolla on terminaali Raumalla sekä lukuisia paikallisvarastoja eri toimintamaissa.

Telkolla on omat toimipisteet Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Venäjällä ja Ukrainassa. ValkoVenäjällä toimitaan edustuston kautta. Myynti Kiinassa aloitetaan vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla.

Telkon vahvuutena on pitkät asiakas- ja päämiessuhteet ja niiden myötä kehittynyt erikoisosaaminen asiakkaiden tuotantoprosesseissa vaadittavista raaka-aineista. Laajan tuotevalikoiman ja monipuolisen asiakaskunnan ansiosta Telkolla on poikkeuksellisen kattava kuva markkinoista ja niiden toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Näin yritys pystyy auttamaan asiakkaitaan heidän liiketoimintansa haasteissa ja olemaan heille todellinen lisäarvoa tuova kumppani.

Telkon päämiehet ovat maailman johtavia kemian alan valmistajia, joiden kanssa on tyypillisesti tehty hyvin pitkäaikaista yhteistyötä. Telko etsii aktiivisesti myös uusia päämiehiä.

HigViZ\^V

Telkon strategiana on kasvaa erityisesti Venäjällä ja muissa IVY-maissa. Tätä kasvua ruokkivat

Telko on toimittanut muoviraaka-aineita jo 1950-luvulta lähtien. Alan messuilla esiteltiin myös muoviteollisuuden tarvitsemia koneita.

7i_WaaWWded][bc_[dhWjaW_i_`W

Uusi Telko syntyi vuonna 2008, kun Aspokem ja Kauko-Telkon raaka-ainetoiminnot yhdistyivät. Telkon historia ulottuu vuoteen 1908, jolloin perustettiin Suomen Metalliteollisuuskonttori. Se suoritti yhteisostoja ja hankki maahan muun muassa paperi- ja selluteollisuuden tarvitsemia kemikaaleja. Muovit tulivat mukaan valikoimiin 1950 luvulla. Samoihin aikoihin myös Aspo oli laajentanut toimintaansa kemikaalikauppaan.

Molempien yritysten keskeiseksi vahvuudeksi muodostui jo varhain kattava asiakaspalvelu ja siihen liittyvä tekninen osaaminen. Tuo osaaminen auttoi uusien asiakkuuksien voittamisessa ja vakuutti myös suuret kansainväliset päämiehet.

Voimakkaampi kansainvälistyminen alkoi 1990-luvun puolivälissä, varhainen etabloituminen Venäjälle ja Baltian maihin vauhditti toiminnan laajentamista. Vuosituhannen vaihteessa Venäjä nähtiin jo tulevaisuuden nopeimmin kasvavana markkina-alueena.

Uusi Telko toimii yhä juurillaan, teollisuuden palvelijana. Asiakkaiden haasteet ovat entistä monimuotoisempia, mutta niiden innovatiivinen ratkaiseminen on edelleen Telkon toiminnan punaisena lankana.

niin Venäjän teollisen rakenteen odotettavissa oleva monipuolistuminen kuin maan pienen ja keskisuuren teollisuuden kasvu. Kasvustrategiaa toteutetaan laajentamalla toimintaa sekä maantieteellisesti että uusille asiakassegmenteille.

Uusia toimipisteitä suunnitellaan sekä Venäjän eri talousalueille että muihin IVY-maihin. Osa itälaajenemista on myös myynnin aloittaminen Kiinassa vuoden 2010 aikana. Kiinassa palvellaan Telkon pohjoismaisia muoviasiakkaita; toiminnan laajentaminen syventää yhtiön tärkeitä asiakassuhteita.

Kasvua haetaan myös laajentamalla toimintaa uusille, tarkoin valituille teollisuuden aloille, jotka tarjoavat mielenkiintoisia tulevaisuuden mahdollisuuksia ja sopivat Telkon toimintamalliin.

Muoveissa Telkon toimintamallina on palvella ensisijaisesti muoviosia tekeviä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka joutuvat reagoimaan omien asiakkaidensa toiveisiin nopealla aikataululla. Siksi Telkon kaltainen joustava ja paikallinen jakelija on niille välttämätön. Kemikaaleissa Telko toimii linkkinä raaka-ainevalmistajien ja kemikaalien loppukäyttäjien välillä. Vahvan logistisen osaamisensa ansiosta Telko pystyy ottamaan vastuulleen osan sekä valmistajien että loppukäyttäjien liiketoiminnasta.

6h^V``VVi_Va^h~Vgkd

Muoveista Telko toimittaa teknisiä muoveja ja valtamuoveja. Asiakkaita ovat muun muassa pakkaus-, rakennus- sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden yritykset ja kuluttajatuotteita valmistavat muoviteollisuuden yritykset.

Kemikaaleista toimitetaan teollisuuskemikaaleja, erikoiskemikaaleja, autokemikaaleja ja voiteluaineita. Yksikön asiakkaita ovat muun muassa maali-, paino- ja pakkaus- sekä kemianteollisuuden yritykset.

Telkon asiakkaat saavat lisäarvoa yhtiön tuotevalikoimasta, osaamisesta ja logistiikasta. Laaja ja monipuolinen tuotevalikoima on alan tunnetuimmilta päämiehiltä. Telkon mielenkiintoinen toiminta-alue kasvavilla itämarkkinoilla sekä vahva tekninen asiantuntemus eri raaka-aineista ja niiden soveltuvuudesta erilaisiin tuotantoprosesseihin tekee Telkosta halutun kumppanin. Tehokas logistiikka koostuu niin globaaleista raaka-ainehankinnoista, paikallisista nopeat, joustavat ja räätälöidyt toimitukset mahdollistavista varastoista sekä kokonaisvaltaisesta toimitusketjun hallinnasta.

Telko toimittaa päämiestensä tuotteita; omaa valmistusta ovat vain autokemikaalit sekä lentokoneiden jäänpoistoaineet.

Kjdh^'%%.

Vuonna 2009 Telkon liikevaihto oli 128,8 miljoonaa euroa ja liikevoitto 3,1 miljoonaa euroa.

Vuosi oli koko toimialalla erittäin poikkeuksellinen. Kansainvälinen talouskriisi romahdutti sekä raaka-aineiden hinnat että tuotteiden kysynnän, minkä vuoksi toimintaa jouduttiin sopeuttamaan merkittävästi. Samalla Telkossa tehtiin vuoden 2008 yrityskauppaan liittyvää integrointia, mikä myös aiheutti erilaisia sopeuttamistoimenpiteitä. Yhdessä nämä sopeuttamistoimet aiheuttivat vuodelle paljon kertaluonteisia kustannuksia, mikä näkyi Telkon tuloksessa.

Telkon uutena toimitusjohtajana aloitti 1.8.2009 DI, MBA Kalle Kettunen.

Fiskarsille Telko on toimittanut muun muassa PowerStep-raivaussaksien voimanvälittäjässä käytettäviä teknisiä muoviraaka-aineita. Nämä erikoismuovit kestävät erittäin suurta rasitusta.

;d[h]_Wj[^eaakkZ[d fWhWdjWc_i[iiW hkdiWWij_cW^Zebb_ikkai_W

AWkaecWhaa_de_Z[dje_c_Wbe_bbWf_Z[ccdW_aWlb_djh[dZ_jdojjlj ikejk_i_bjW\$F[baijd`WjaklWjWhl[[d[h]_WdiijdlW_akjjWWikkh[ij_ AWkaecWhaa_de_Z[dWi_WaaW_Z[djkb[l__d_dl[ije_dj_jWhf[_i__d\$

Aaukomarkkinat keskittyy kolmeen liiketoiminta-alueeseen: yritys tarjoaa tuotteita ja palveluita energiatehokkuuden parantamiseen, paperi- ja selluteollisuuden kannattavuuden parantamiseen sekä turvallisuuteen ja viestintään. Energiatehokkuuden parantaminen liittyy olennaisesti kaikkiin toiminta-alueisiin.

Moni energiansäästön, viestinnän ja turvallisuuden uusista ratkaisuista yhdistyy ajatuksissa tulevaisuuden kodista. Kaukomarkkinoiden pitkäaikaisen päämiehen Panasonicin visioissa tulevaisuuden rakennukset eivät pelkästään säästä energiaa, vaan ovat myös tuottamassa ja varastoimassa energiaa muun muassa aurinkopaneelien ja ladattavien akkujen avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa energian suhteen omavaraisia ja hiilidioksidipäästöistä vapaita rakennuksia.

"Rakennusten energiatehokkuuden hallinnointi tulee muuttumaan entistä kokonaisvaltaisemmaksi. Sen myötä meillä on mahdollisuus tarjota suurempia ja integroituja yksiköitä. Alamme esimerkiksi markkinoida ilmalämpöpumppujen rinnalla myös ilmavesilämpöpumppuja. Näin laajennamme erergiatehokkaiden tuotteidemme valikoimaa", Kaukomarkkinoiden toimitusjohtaja Jari-Pekka Lehmuskoski sanoo.

Tulevaisuuden kotiin liittyy myös turvallisuus, joka ei tarkoita pelkästään ulkoisten uhkien torjuntaa. Väestön ikääntyessä turvallisuus kattaa myös talon asukkaiden hyvinvoinnin monitoroinnin. Uuden teknologian avulla tulevat älykodit pystyvät esimerkiksi analysoimaan asukkaiden terveydentilaa. Kaikki tämä mahdollistaa pidemmän kotona asumisen. Jatkossa kodin rutiinitehtävissä nähtäneen myös entistä enemmän erilaisia robotteja.

"Tulevaisuuden teknologioihin liittyy aina eräänlainen ravikisa: voittajia ovat ne, joiden standardit muodostuvat vallitseviksi. Varmasti tulee myös paljon rinnakkaisia ratkaisuja. Kumppaneistamme Panasonicilla on alalla verraton track-record, he ovat jo Japanissa toimittaneet pitkälle integroituja tulevaisuuden koteja. Tällaisten uutuuksien kauppaaminen on alussa paljolti ideamyyntiä: kun sen aloittaa hyvissä ajoin, on kaupan teon hetkellä vahvemmassa asemassa."

Kun läpimurtoja tapahtuu, muutokset voivat olla radikaaleja. Esimerkiksi lämpöpumput olivat Kaukomarkkinoiden tuotevalikoimassa pitkään, mutta niiden kysyntä räjähti kasvuun vasta muutama vuosi sitten. Vastaavanlaisia buumeja syntyy

Bkej[jjWlkkjjWaobca[j`kd^Wbb_djWWd

Valio käyttää jakeluautoissaan Kaukomarkkinoiden toimittamia Panasonicin Toughbook-tietokoneita. Autoissa koneet kohtaavat tärinää, pölyä ja pakkasta. Luotettavuus on siksi keskeinen valintakriteeri.

"Toughbookit ovat toimineet luotettavasti. Meille on myös tärkeää, että laitteille on asiantunteva tuotetuki. Kysymyksiimme vastataan heti ja kehitystyötä tehdään oma-aloitteisesti. Tällä palvelulla on meille erittäin suuri merkitys", Valion suunnittelupäällikkö Mika Jyrkönen sanoo.

Valion kuljetuksia hoitaa 270 autoa ja päivittäin toimituksia on noin 5 500. Jakelulogistiikan tiedonhallinnan mobiilijärjestelmä on tällä hetkellä käytössä noin sadassa autossa.

"Mobiilijärjestelmä tallentaa kaikki jakelutapahtumat. Sen ansiosta voimme tehostaa logistiikkaamme ja myös varmistaa kylmäketjun toimivuuden."

Jakeluautojen kylmäkoneissa on lämpötilantallentimet, jotka ovat yhteydessä Toughbookeihin. Ne siirtävät tiedot palvelimelle joten Valiossa voidaan seurata autojen kylmätilan lämpötilaa reaaliaikaisesti. Kylmäketjun toimivuuden tarkka todentaminen on tärkeää paitsi Valiolle, myös sen asiakkaille ja eri viranomaisille.

tasaisin väliajoin, nyt kiinnostusta on esimerkiksi perinteisten ulkomainosjulisteiden korvaamiseen näytöillä ja liikkuvalla kuvalla.

Väestön ikääntyminen on yksi maailman megatrendeistä, joka synnyttää aitoja kuluttajatarpeita. Tulevaisuuden kodit ovat yksi mielenkiintoinen vaihtoehto, jota Kaukomarkkinat lähestyy strategiansa mukaisesti business-to-business -näkökulmalla, yhteistyössä rakennuttajien kanssa.

:cZg\^ViZ]d`jjiiVdiZ^]^c_ViZdaa^hjjiZZc

Teollisuuden investointeja ja yksityisten ihmisten kulutusta ohjaavat myös poliitikkojen päätökset. Ympäristölle myönteisten toimenpiteiden määrän voikin odottaa jatkossa kasvavan. Elektroniikkalaitteiden kuten lcd- ja plasmanäyttöjen sähkönkulutukselle on jo asetettu entistä tiukempia rajoja.

EU:n direktiiviin perustuu myös hiilivoimaloiden tuottaman hiilidioksidin talteenotto. Suomessa talteenottoa on suunniteltu aluksi Meri-Porin hiilivoimalaan ja sen olisi määrä alkaa vuonna 2015.

"Tämäntyyppiset hankkeet tarjoavat uutta kasvupotentiaalia teollisuustuotteillemme. Energiatehokkuuden parantamiseen ja ympäristön kuormituksen vähentämiseen tähtäävät investoinnit ovat lisäksi luonteeltaan jatkuvia, koko ajan on varaa parantaa", Kaukomarkkinoiden energiatehokkuus-toimialasta vastaava varatoimitusjohtaja Immo Nykänen sanoo.

Alati parempi energiatehokkuus on keskeinen uusiin laiteinvestointeihin vaikuttava tekijä myös Kaukomarkkinoiden vahvalla alueella paperiteollisuudessa. Alalla on kysyntää myös entistä joustavammille ratkaisuille: Kaukomarkkinat on esimerkiksi toimittanut entistä enemmän pienempiä koneita, joissa ajettavia paperilaatuja voidaan vaihtaa sujuvammin.

IjdiZbnncc^hi~ dc\Zab^ZcgVi`V^hjjc

Kaukomarkkinoiden kolme toiminta-aluetta sisältävät jo nyt useita leikkauspisteitä. Jatkossa ne integroituvat entisestään, kuten esimerkiksi tulevaisuuden kodin kaltaisista hankkeista on nähtävissä. Vastaava kehitys näkyy myös Kaukomarkkinoiden organisoitumisessa ja sisäisissä prosesseissa.

"Toimintamallimme ovat eri toimialoilla jo hyvin samanlaisia. Monilla elektroniikan tuotteilla on yhteisiä piirteitä, yhä useampi on esimerkiksi ip-pohjaisia. Näin voimme paremmin allokoida asiantuntijoitamme aloille, joilla on kovin kysyntä", Lehmuskoski sanoo.

Jatkossa Kaukomarkkinoiden toiminnassa korostuu entistä enemmän asiakkaiden ongelmien ratkaisu. Tuotteiden lisäksi ratkaisut koostuvat muun muassa tarvemäärityksistä, konsultaatiosta, käyttöönopastuksesta ja kunnossapidosta.

Myös laaja ja ennakkoluuloton verkostoituminen on selkeä toimintaa ohjaava tekijä. Elektroniikan tuotteissa, esimerkiksi vaativaan ammattikäyttöön suunnitelluissa Toughbooktietokoneissa, tehdään paljon yhteistyötä useiden eri ict-alan yritysten kanssa.

Sama avoimuus näkyy myös suhteessa päämies- ja kumppaniverkostoon. Mikäli päämiehien valikoimissa ei ole tarvittavia tuotteita, niitä hankitaan muista lähteistä. Tässä Kiinan toimisto on osoittautunut kustannustehokkaaksi kanavaksi. Kaikkea toimintaa ohjaa asiakkaan kokonaisetu: asiakkaille tarjotaan vain parhaiten heidän tarpeisiin soveltuvia laitteita ja ratkaisuja.

"Olemme myös saaneet huomattavan paljon asiakasvinkkejä Aspon muilta yhtiöiltä. Nyt kun he tietävät mitä me teemme, he ovat osanneet suositella meitä omille asiakkailleen. Muutto yhteisiin tiloihin on entisestään vahvistanut tätä synergiaa", Lehmuskoski sanoo.

Fc_[^[jWhleijWlWjWi_Wdjkdj[ckijW

Kaukomarkkinoiden elektroniikkatuotteisiin kuuluvat myös vaativaan käyttöön tarkoitetut radiopuhelimet. Yksi päämiehistä on ruotsalainen erittäin korkean laatutason metsästyspuhelimia valmistava Lafayette.

"Yhteistyömme alkoi vuonna 2006. Olimme kehittäneet markkinoiden ensimmäisen täysin vesitiiviin metsästyspuhelimen ja halusimme laajentaa toimintaamme myös Suomen markkinoille. Kaukomarkkinoista löysimme asiantuntevan ja innostuneen kumppanin", Lafayetten toimitusjohtaja Phil Bengtsson sanoo.

Kumppanin valintaan vaikuttivat Kaukomarkkinoiden kokemus, ammattitaito sekä erinomainen tuntemus alan markkinoista.

"Kaukomarkkinoiden avulla olemme onnistuneet kasvamaan Suomessa pienestä tekijästä yhdeksi markkinoiden suurimmista toimijoista. Avainasemassa on ollut henkilöstön asiantuntemus.

Se näkyy tuotteiden ja markkinoiden osaamisena sekä realistisina myyntitavoitteina."

"Myös henkilösuhteilla on erittäin tärkeä merkitys, sillä kyse on nimenomaan kumppanuudesta. Meillä on yhteiset tavoitteet, jotka pohjautuvat jatkuvaan dialogiin. Seuraamme mihin markkina on menossa ja hiomme suunnitelmiamme sen mukaan", Bengtsson kertoo.

C[haa_jkejj[_jW`W Wi_Wdjkdj[lWWfWbl[bkW

Aaukomarkkinoilla on kolme liiketoimintaaluetta. Yritys tarjoaa tuotteita ja palveluita energiatehokkuuden parantamiseen, paperi- ja selluteollisuuden kannattavuuden parantamiseen sekä turvallisuuteen ja viestintään. Yhtiön tuotteet ja niihin liittyvät palvelut ovat valtaosin elektroniikkaa ja erilaisia teollisuuskoneita.

Kaukomarkkinoilla on vahva asema Aasiassa: se on avannut ensimmäisenä suomalaisyrityksenä toimiston Kiinaan jo vuonna 1953 ja aloittanut ensimmäisenä myös japanilaisten tuotteiden maahantuonnin.

Kaukomarkkinoiden strategiana on toimittaa tuotteita ja palveluita, jotka auttavat tehostamaan ja kehittämään asiakkaan toimintaa. Asiakkaille tämä tarkoittaa kustannussäästöjä, nopeampia ja tehokkaampia tuotantoprosesseja sekä kilpailu-

HigViZ\^V

Panasonicin Toughbook on suunniteltu ääriolosuhteisiin.

CWW_bcWbbWak_daejedWWd

Kaukomarkkinat perustettiin vuonna 1947. Nimensä mukaisesti se suuntautui periferisille markkinoille, joille muut yritykset tai Suomen teollisuuden vientijärjestöt eivät toimintaansa ulottaneet. Yritys vei Suomesta erityisesti metsäteollisuuden tuotteita ja toi muun muassa elektroniikkaa. Pian kauppakumppaneita oli kaikilta mantereilta ja omia toimistoja kymmenittäin eri puolilla maailmaa.

Kaukomarkkinat on ollut Suomen Kiinan-kaupan uranuurtaja. Ensimmäiset sopimukset solmittiin jo 1950-luvun alussa; maahan avattiin tuolloin myös oma toimisto. Yritys oli myös ensimmäisenä tuomassa Suomeen japanilaisia merkkitavaroita. Siteet ovat edelleen vahvoja, esimerkiksi tiivis kumppanuus Panasonicin kanssa on jatkunut jo 40 vuotta.

Kaukomarkkinoiden vahva osaaminen Aasian eri talouksista onkin entistä tärkeämmässä roolissa, kun alueen painoarvo maailmantaloudessa edelleen kasvaa. Tämä kansainvälinen osaaminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia niin Kaukomarkkinoille kuin Aspollekin.

Kaukomarkkinat avasi toimistot Kiinaan ja Hongkongiin jo 1950-luvulla.

etua tuovia ratkaisuja. Yhteinen nimittäjä eri toimialoille on energiatehokkuuden parantaminen.

Strategian olennainen osa on vahvat ja pitkäkestoiset päämiessuhteet. Kaukomarkkinat tekee töitä alansa tunnetuimpien valmistajien kanssa.

6h^V``VVi_Va^h~Vgkd

Energiatehokkuutta parantavia tuotteita ovat esimerkiksi ilmalämpöpumput, höyry- ja kaasuturbiinit, energiansäästölamput sekä taajuusmuuntajat. Vuonna 2010 valikoima kasvaa ilmavesilämpöpumpuilla. Kilpailuetuja ovat alansa johtavat päämiehet ja heidän merkkituotteensa, laaja tuotevalikoima sekä tuotteisiin liittyvä asiantunteva palvelu. Asiakkaita ovat muun muassa energialaitokset, prosessiteollisuuden yritykset, rakennusyhtiöt sekä jälleenmyyjät.

Paperi- ja selluteollisuudelle toimitetaan alan tunnetuimpien valmistajien koneita ja laitteita. Kilpailuetuina ovat luotettavat tuotteet, vahva asiantuntemus ja vuosikymmenten kokemus asiakas- ja päämiessuhteista. Myös tekninen tuki sekä varaosa- ja huoltopalvelut ovat tärkeä osa toimintaa.

Turvallisuuteen ja viestintään liittyviä tuotteita ovat esimerkiksi tuotantovideo- ja valvontatekniikan tuotteet, langattomat ja kiinteät viestintäratkaisut, vaativaan ammattikäyttöön tarkoitetut tietokoneet sekä kuvanauhattomat IT-ammattivideokamerat. Asiakkaita ovat muun muassa julkiset laitokset, palveluyritykset, operaattorit sekä jälleenmyyjät.

Kaukomarkkinoilla on ulkomaan toimintoja Kiinassa, Vietnamissa, Venäjällä ja Puolassa.

Kiinassa toimitukset kattavat paperiteollisuuden uudet koneet, modernisoitavien koneiden osakokonaisuudet sekä tarvittavat komponentit, kulutustavarat ja varaosat. Kiinassa toimii myös kokoonpanoon ja kunnossapitopalveluihin keskittynyt yhteisyritys, joka tarjoaa lisäksi alihankintapalveluita maan ulkopuoliselle konepajateollisuudelle. Pekingin toimiston toiminta kattaa valtiollisten luottoinstrumenttien hyödyntämisen esimerkiksi ympäristöalan ja terveydenhuollon projekteissa.

Puolassa toimitetaan paperi- ja selluteollisuuden koneita ja laitteita sekä toimitaan taajuusmuuttajavalmistajan maahantuojana ja jälleenmyyjänä. Venäjällä ja Vietnamissa markkinoidaan kemiallisen puunjalostusteollisuuden koneita ja laitteita.

Kjdh^'%%.

Kaukomarkkinoiden liikevaihto vuonna 2009 oli 36,4 miljoonaa euroa ja liikevoitto 0,5 miljoonaa euroa. Vuosi sisälsi paljon toiminnan järkeistämisestä aiheutuneita kertaluonteisia kustannuksia. Kaukomarkkinoiden rakennetta kehitettiin edelleen myymällä kapeille erikoisaloille keskittyneitä liiketoimintoja.

Energiatehokkuutta lisäävien tuotteiden ja palveluiden kysyntä oli vilkasta. Energian korkea hinta piti ilmalämpöpumppujen kaupan hyvällä tasolla, vaikka heikko taloustilanne laski uusrakentamista. Kaukomarkkinoiden Panasonic-tuotemerkin osuus Suomen ilmalämpöpumpuista on noin 40 prosenttia.

Turvallisuuteen ja viestintään liittyvien elektroniikkatuotteiden myynti kehittyi suotuisasti ja yksikkö sai myös merkittäviä uusia asiakkuuksia.

Kaukomarkkinoiden Panasonic -tuotemerkin osuus Suomen ilmalämpöpumpuista on noin 40 prosenttia.

7_d[[jedfecWed eb[ddW_d[deiW7ifedWhleW

7ifedWhleijWikkh_eiWedW_d[[jedjWfecWW\$I_jhWa[dd[jWWdlWijkkbb_i[bbW je_c_ddWbbWWi[da[^\_jjc\_ije^WWlWj^[da_bij#`Wocfh_ijfeb_j__aaW\$

7spon liiketoiminnat edustavat kauppaa ja logistiikkaa. Ne edellyttävät läheistä asiakastyötä ja asiakkaan liiketoiminnan ymmärtämistä. Siksi suuri osa Aspon arvosta onkin aspolaisten osaamisessa sekä asiakas- ja päämiessuhteissa. Tämän aineettoman pääoman vaaliminen, kehittäminen ja kasvattaminen on Aspon henkilöstöjohtamisen keskeisiä periaatteita. Arvoa muodostavat rakennepääoma, inhimillinen pääoma sekä suhdepääoma.

Rakennepääoma pitää sisällään ne rakenteet, järjestelmät ja prosessit, joilla varmistetaan, että tärkeä osaaminen ei ole liian henkilösidonnaista vaan laajemmin koko organisaation käytössä. Esimerkiksi erilaiset asiakashallinnan CRM-järjestelmät auttavat parantamaan asiakaspalvelua. Rakennepääomaan kuuluu myös asioiden mittaaminen: esimerkiksi eri toimialojen asiakastyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti.

Inhimillinen pääoma pitää sisältää henkilöstöön liittyvät asiat, esimerkiksi henkilöstön osaamisen ja sen kehittämisen, työtyytyväisyyden, virkistystoiminnan ja palkitsemisen. Aspo pyrkii kaikin tavoin edistämään työntekijöidensä ammatillista kehittymistä sekä luomaan kannustavaa työilmapiiriä. Koulutukseen ja ammattitaidon kehittämiseen investoidaan kaikilla organisaatiotasoilla. Aspon työntekijöillä on mahdollisuus edetä urallaan myös koko konsernin tasolla.

Henkilöstön kannustamiseksi Aspoon perustettiin vuonna 2005 henkilöstörahasto, johon maksetaan voittopalkkioeränä osa Aspon tuloksesta. Tarkoituksena on, että valtaosa rahastolle maksettavista voittopalkkioista käytetään Aspon osakkeiden ostoon. Henkilöstö halutaan yhtiön merkittäväksi omistajaksi.

Suhdepääoma pitää sisällään asiakkaisiin, päämiehiin ja muihin sidosryhmiin liittyvän osaamisen. Valtaosa Aspon liiketoimintojen asiakkuuksista on hyvin pitkäaikaisia ja vahvaan luottamukseen perustuvia kumppanuuksia. Samoin monet päämiessuhteet ovat vuosikymmenten mittaisia.

Nbe~g^hibV^cZ ZhZ^cZc^aeV^ajiZ^_~

Myös hyvä ympäristömaine on osa aineetonta pääomaa ja yhä tärkeämpi kilpailutekijä. Aspon ympäristöpolitiikan keskeisenä periaatteena on toimintojen jatkuva parantaminen. Kriittiset ympäristöasiat halutaan hoitaa yli lain ja määräysten edellyttämien minimirajojen. Ympäristölle haitallisia vaikutuksia pyritään ennakoimaan ja välttämään hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnin, tuotteiden elinkaarianalyysien sekä riskien arvioinnin avulla.

Konsernin ympäristöpolitiikka toimii ohjeena eri liiketoimintojen kehittäessä omia toimintatapojaan. Vastuu ympäristöasioiden kehittämisestä on Aspon omistamilla yrityksillä ja vastuuhenkilönä on yleensä yrityksen toimitusjohtaja.

Aspo pyrkii hyödyntämään ympäristövaikutusten kannalta parhaita mahdollisia teknologioita. Työntekijöitä koulutetaan ja kannustetaan toimimaan ympäristön kannalta vastuullisella tavalla. Ympäristöasioita edistetään myös esimerkiksi tukemalla työntekijöiden joukkoliikenteen käyttöä sekä siirtymällä vähemmän polttoaineita kuluttaviin työsuhdeautoihin. Aspo osallistuu myös erilaisiin yhteiskuntavastuullisiin hankkeisiin. Yhteistä niille on se, että ne liittyvät Aspon toimintaan Itämeren alueella. Yhteistyötä on tehty esimerkiksi Pidä Saaristo Siistinä ry:n sekä John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeen kanssa.

Aspo varautuu ennakkoon ympäristöasioissa tapahtuviin muutoksiin ja etsii koko ajan keinoja millä varautumista voi edelleen parantaa. Poikkeustilanteita varten on laadittu tarkat toimenpide- ja viestintäsuunnitelmat. Aspo pyrkii myös osallistumaan sekä kansallisiin että kansainvälisiin ympäristöhankkeisiin.

ESL Shippingin toiminta ja kaikki alukset on sertifioitu kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n turvallisuusjohtamiskoodin ISM:n vaatimusten mukaisesti. ISM-koodi on säännöstö laivojen turvallisesta toiminnasta ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä. Lisäksi ESL Shippingillä on ISO 14001 -ympäristösertifikaatti. Turvallisuutta lisää myös laivojen hyvä varustelutaso: kaikki alukset ovat jäävahvisteisia. Lisäksi pitkäaikainen henkilöstö tuntee hyvin Itämeren satamat, väylät ja olosuhteet.

Laivat ovat ekologisin vaihtoehto suurten lastien kuljettamiseen. Suuren rahtialuksen hiilidioksidipäästöt lastin kokoon ja matkaan suhteutettuna ovat 30 prosenttia raskaan ajoneuvoyhdistelmän päästöistä ja alle kolme prosenttia lentokoneen päästöistä.

Leipurin-konsernissa on kiinnitetty erityistä huomiota elintarvikeraaka-aineiden laatuun ja turvallisuuteen sekä toiminnan ympäristövaikutuksiin. Raaka-aineissa toimintamallille on myönnetty ISO 9001:2000 sertifikaatti. Sertifioinnin myötä yritys on sitoutunut toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Ympäristövaikutukset huomioidaan myös raaka-ainetoimittajien valinnassa.

Telkolle hyvä ympäristömaine on keskeinen menestystekijä. Toiminnalla on tiukat laatukriteerit, jotta yritys voi mahdollisimman hyvin suojella omaa mainettaan ja siten myös päämiestensä ja asiakkaidensa brändejä.

Telko noudattaa kaikessa toiminnassaan alan lainsäädäntöä ja suosituksia niin ympäristön, tuotteiden kuin henkilöstönkin suhteen. Yrityksellä on ISO 9001 -standardin mukainen sertifiointi. Lisäksi yhtiö on sitoutunut noudattamaan Responsible Care – Vastuu huomisesta – ohjelman kemikaalikauppaan painottunutta versiota. Ohjelmassa sitoudutaan ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioiden jatkuvaan omaehtoiseen parantamiseen. Sitoutuminen on todennettu ulkopuolisella ESAD II -arvioinnilla. Syksyllä 2009 Telko allekirjoitti myös Euroopan kemianteollisuuden jälleenmyyjien järjestön FECC:n eettiset periaatteet.

Kaukomarkkinat toimittaa energiatehokkuutta parantavia laitteita ja palveluita. Ympäristöasiat ovat sen päämiehille erittäin tärkeässä roolissa: sitoutuminen kestävään kehitykseen näkyy kaikessa toiminnassa tuotteiden suunnittelusta ja valmistuksesta niiden kierrätykseen.

7ifed^Wbb_dde_dj_f[h_WWjj[[j

AW_aa_7ifed^Wbb_jkai[di[a e^jeho^cdi[d[jelWj coio^j_deiWaa[[dec_ijW`_W\$ >[ec_ij_lWjlkeZ[d(&&/ befkiiWo^j[[dide_do^Z[aid fhei[djj_W7ifedeiWa[aWddWijW\$

7spon päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, arvopaperimarkkinalainsäädäntöä ja muita julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia säännöksiä, Aspo Oyj:n yhtiöjärjestystä sekä NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjä ja määräyksiä. Aspo noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 20.10.2008 antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 1.1.2009 alkaen. Hallinnointikoodi on saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n internetsivustolta www.cgfinland.fi.

Aspo Oyj:n erillinen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on julkaistu Aspon internet-sivustolla, www.aspo.fi. Sivuilla esitetään ajantasaisena hallinnointikoodin edellyttämät tiedot.

@dchZgc^cgV`ZccZ

Aspo-konsernin emoyhtiö Aspo Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. Ylin vastuu Aspo-konsernin hallinnosta ja toiminnasta on Aspo Oyj:n toimielimillä, joita ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Ylintä päätösvaltaa käyttävät osakkeenomistajat yhtiökokouksessa.

Aspo Oyj:n tehtävänä on omistaa ja hallita omaisuutta, valvoa tytäryhtiöiden ja muiden toimintayksikköjen toimintaa, huolehtia keskitetysti konserniyhtiöiden hallinnoimiseen, rahoitukseen ja strategiseen suunnitteluun liittyvistä asioista sekä suunnitella ja toteuttaa taloudellisesti tarkoituksenmukaisia investointeja.

Konsernin operatiivinen liiketoiminta tapahtuu konserniyhtiöissä, ESL Shipping Oy, Leipurin Oy, Telko Oy ja Kaukomarkkinat Oy, sekä näiden tytäryhtiöissä kotimaassa ja ulkomailla

N]i^ddjh

Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain yhtiön hallituksen määrämänä ajankohtana ja siinä käsitellään yhtiöjärjestyksen mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat sekä hallituksen ehdotukset ja mahdolliset muut ehdotukset yhtiökokoukselle. Varsinainen yhtiökokous mm. vahvistaa tilinpäätöksen, valitsee hallituksen jäsenet ja tilintarkastajan, päättää voitonjaosta sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan palkkioista.

Osakkeenomistajalla on oikeus osakeyhtiölain mukaisesti saada yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää yhtiökokouskutsuun.

Yhtiökokoukset kutsuu koolle Aspo Oyj:n hallitus. Kokouskutsu julkaistaan pörssitiedotteella ja hallituksen määräämissä sanomalehdissä aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään 21 päivää ennen yhtiökokousta. Lisäksi kokouskutsu ja seuraavat tiedot julkistetaan yhtiön internet-sivustolla viimeistään 21 päivää ennen yhtiökokousta:

• osakkeiden ja äänioikeuksien kokonaismäärä osakelajeittain kokouskutsun päivänä
• yhtiökokoukselle esitettävät asiakirjat
• hallituksen tai muun toimivaltaisen elimen päätösehdotus
• asia, joka on otettu yhtiökokouksen asialistalle, mutta josta päätöstä ei ehdoteta tehtäväksi

Yhtiökokouksen päätökset julkistetaan kokouksen jälkeen pörssitiedotteella. Yhtiökokouksen pöytäkirja äänestystuloksineen ja päätöksiin liittyvine liitteineen julkaistaan yhtiön internet-sivustolla kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta.

=Vaa^ijh

Aspo Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä. Jäsenistä ja heidän lukumäärästään päättää yhtiökokous. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Vuoden 2009 varsinaisessa yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin kuusi jäsentä. Jäsenten toimikausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Hallitus on päätösvaltainen, kun joko hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna enemmän kuin puolet jäsenistä on paikalla.

Hallitus ei vuonna 2009 ole asettanut valiokuntia huomioiden konsernin liiketoiminnan laajuus. Hallitus katsoo hoitavansa tehtävänsä tehokkaimmin kokonaisuutena ja koko hallitus vastaa näin ollen valiokunnille asetetuista tehtävistä. Hallitus hoitaa näin ollen myös tarkastusvaliokunnalle kuuluvat tehtävät. Hallitus arvioi säännöllisesti tämän toimintamallin toimivuutta.

Hallituksen tehtävät ja vastuut määräytyvät yhtiöjärjestyksen, osakeyhtiölain ja muun soveltuvan lainsäädännön pohjalta. Aspo Oyj:n hallitus on vahvistanut kirjallisen työjärjestyksen, jonka mukaisesti hallituksen käsiteltäviä asioita ovat mm:

• Aspo-konsernin strategiset linjaukset ja toimialastrategiat
• konsernirakenne
• yhtiökokoukselle esitettävät asiat
• osavuosikatsaukset ja konsernitilinpäätökset
• konsernin toimintasuunnitelmat, budjetit ja investoinnit
• liiketoiminnan laajennukset tai supistukset, yritys- ja liiketoimintakaupat
• konsernin riskienhallinta-, vakuutus- ja rahoituspolitiikka

• konsernin ympäristöpolitiikka

• johdon palkitsemis- ja kannustinjärjestelmät

• toimitusjohtajan nimittäminen

Koska yhtiössä ei ole tarkastusvaliokuntaa, hallituksen tehtävänä on lisäksi:

• Aspo-konsernin taloudellisen tilanteen ja rahoitustilanteen seuranta
• tilinpäätösraportoinnin prosessin seuranta
• taloudellisen raportointiprosessin valvonta
• sisäisen valvonnan ja riskienhallinta järjestelmien tehokkuuden seuranta
• tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteisen tilintarkastuksen seuranta
• tilintarkastusyhteisön riippumattomuuden arviointi
• tilintarkastajan valintaa koskevan päätöksen valmistelu

Hallitus tekee vuosittain itsearvioinnin toiminnastaan ja työskentelytavoistaan.

Hallituksella oli vuoden 2009 aikana 13 kokousta, joista 4 oli puhelinkokouksia. Keskimääräinen osallistumisprosentti oli 99 %.

Aspon hallituksen jäsenten enemmistö on riippumattomia yhtiöstä sekä yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuutta säännöllisesti.

=Vaa^ij`hZc _~hZciZceVa``^di

Varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten palkkiot ja kulujen korvausperiaatteet vuosittain.

Vuoden 2009 varsinainen yhtiökokous vahvisti hallituksen puheenjohtajan kuukausipalkkioksi 15 500 euroa sisältäen luontaisedut. Siltä osin kun puheenjohtajalle kuluvalla toimikaudella maksetaan aikaisemman toimitusjohtajasopimuksen perusteella palkkaa tai palkkiota ei puheenjohtajan tehtävästä makseta korvausta. Varapuheenjohtajalle päätettiin maksaa palkkiona 3 000 euroa ja hallituksen muille jäsenille 2 000 euroa kuukaudessa. Hallituksen jäsenelle, jolla on päätoimi jonkun Aspo-konserniin kuuluvan yrityksen palveluksessa, ei makseta palkkiota.

Matkat korvataan Aspon yleisen matkustussäännön mukaisesti. Aspo Oyj:n hallituksen jäsenille maksettiin vuonna 2009 palkkioita yhteensä 398 000 euroa.

=Vaa^ij`hZc ej]ZZc_d]iV_V

Aspo Oyj:n päätoimisena hallituksen puheenjohtajana toimii diplomiekonomi, eMBA Gustav Nyberg (53). Hän toimi yhtiön toimitusjohtajana 31.12.2008 asti ja hänet valittiin Aspo Oyj:n hallituksen puheenjohtajaksi 1.1.2009 alkaen. Toimitusjohtajasopimuksen mukaisesti Gustav Nybergille maksetaan 24 kuukauden ajalta 1.1.2009 lukien toimitusjohtajakautta vastaavaa kuukausipalkkaa. Myös toimitusjohtajasopimuksen mukainen eläkevakuutus sekä toimitusjohtajasopimuksessa sovitut luontaisedut jatkuvat 24 kuukauden ajan 1.1.2009 alkaen.

Id^b^ijh_d]iV_V

Aspo Oyj:n toimitusjohtajan valitsee hallitus. Aspon toimitusjohtajana on toiminut 1.1.2009 lähtien eMBA Aki Ojanen (49). Toimitusjohtaja johtaa ja kehittää konsernin liiketoimintaa ja vastaa operatiivisesta hallinnosta hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Hän esittelee ja raportoi hallitukselle. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien määräysten mukaisesti ja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtaja toimii myös konserniyhtiöiden hallitusten puheenjohtajana sekä toimii operatiivisena esimiehenä alakonsernien toimitusjohtajille. Hän vastaa lisäksi sisäisestä tarkastuksesta talousjohtajan esimiehenä sekä konsernin riskienhallinnasta, jota koordinoi talousjohtaja.

Toimitusjohtajan palvelussuhteen ehdoista on sovittu kirjallisesti toimitusjohtajasopimuksessa.

Toimitusjohtajan eläkeikä on 60 vuotta ja toimitusjohtajalla on maksuperusteinen eläkevakuutus, jossa eläke määräytyy eläkkeen alkamishetken vakuutussäästöjen perusteella.

Toimitusjohtajan palvelussuhteessa noudatettava irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Yhtiön irtisanoessa palvelussuhteen irtisanomisajan palkan lisäksi maksettava erokorvaus vastaa 18 kuukauden palkkaa.

Toimitusjohtajalle maksettiin vuonna 2009 palkkana, palkkioina ja luontaisetuina yhteensä 349 199 euroa, josta palkkioiden osuus oli 85 089 euroa ja luontaisetujen osuus 19 860 euroa.

?d]idgn]b~

Toimitusjohtajaa avustaa yhtiön johtoryhmä, joka vastaa Aspo-konsernin strategisen rakenteen kehittämisestä ja yhtiön tuloksesta sekä valmistelee politiikat ja yhteiset käytännöt. Johtoryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Johtoryhmän jäsenet kuuluvat Aspon julkiseen sisäpiiriin.

Johtoryhmään kuuluvat 1.1.2009 alkaen toimitusjohtajan lisäksi talousjohtaja Arto Meitsalo, rahoitusjohtaja Harri Seppälä, kehitysjohtaja Pekka Piiroinen ja konsernin lakimies Toni Santalahti.

Konsernin laajennettuun johtoryhmään kuuluvat Aspo Oyj:n johtoryhmän jäsenten lisäksi liiketoimintojen toimitusjohtajat sekä tietohallinnosta ja viestinnästä vastaavat henkilöt. Laajennetun johtoryhmän tehtävänä on liiketoimintojen välisen yhteistoiminnan varmistaminen ja synergian hyödyntäminen sekä yhteisten kehityshankkeiden ja politiikkojen valmisteleminen.

EVa`^ihZb^cZc

Aspo Oyj:n johdon palkitsemisjärjestelmä koostuu kiinteästä kuukausipalkasta, tehtävän tulosvaikutuksen perusteella määräytyvästä tulospalkkiosta, johdon eläke-eduista sekä osakepalkkiojärjestelmästä. Aspo Oyj:n hallitus päättää konsernin toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenten palkkauksen, muut taloudelliset etuudet sekä tulospalkkiojärjestelmän perusteet.

Aspo Oyj:n toimitusjohtajan ja yhtiön muun johdon tulospalkkion enimmäismäärät voivat vaihdella tehtävän tulosvaikutuksen perusteella henkilön 3-6 kuukauden palkkaa vastaavaan määrään asti. Toimitusjohtajalla tulospalkkion enimmäismäärä on 6 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Tulospalkkiojärjestelmässä kriteereinä ovat konsernitason ja oman vastuualueen tulosvaatimukset.

Tulospalkkiojärjestelmän lisäksi Aspo Oyj:n hallitus on päättänyt Aspo-konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Ohjelman ansaintajakso alkoi 1.1.2009 ja se päättyy 31.12.2011. Ohjelmaan osallistuminen ja palkkion saaminen edellyttää, että avainhenkilö hankkii hallituksen ennalta päättämän määrän Aspo Oyj:n osakkeita. Ohjelman mahdollinen palkkio perustuu avainhenkilön työ- tai toimisuhteen jatkumiseen ja Aspo-konsernin kumulatiiviseen tulos/osake-tunnuslukuun (EPS) vuosina 2009- 2011. Mahdollinen ansaintajakson palkkio maksetaan tammi-maaliskuussa 2012 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana.

Lisäksi hallitus on päättänyt jatkaa johdon vuoden 2006 osakeomistusohjelmaa antamalla siinä mukana oleville henkilöille mahdollisuuden saada yhtiön osakkeita keväällä 2010. Alunperin ohjelman piti päättyä vuonna 2009.

Aspolla ei ole erillistä optio-ohjelmaa. Tarkemmat tiedot palkitsemisesta ja kannustinjärjestelmistä löytyvät osoitteesta www.aspo.fi.

I^a^ciVg`Vhijh

Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous valitsee tilintarkastajan, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Valitulle tilintarkastajalle kuuluu soveltuvin osin myös sisäinen tarkastus. Tilintarkastajan toimikausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Yhtiökokouksen valitsema tilintarkastaja vastaa tarkastustyön ohjeistuksesta ja koordinoinnista koko konsernin osalta. Tilintarkastaja antaa yhtiön osakkeenomistajille lain edellyttämän tarkastuskertomuksen vuositilinpäätöksen yhteydessä. Hallituksen jäsenille toimitetaan myös tilintarkastajan antamat välitarkastuskertomukset.

Vuoden 2009 yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Jan Holmberg. PricewaterhouseCoopers -ketjuun kuuluville yhteisöille Suomessa ja ulkomailla maksettiin vuonna 2009 palkkioita Aspokonsernin yhtiöiden tilintarkastuksesta yhteensä 312 000 euroa. Muita palveluja ostettiin lisäksi 180 000 eurolla.

H^h~^cZckVakdciV

Aspon sisäinen valvonta käsittää liiketoimintaprosesseihin sisäänrakennetun valvonnan, konsernin johtamisjärjestelmän ja koko konsernin kattavan taloudellisen raportoinnin. Sisäinen valvonta on oleellinen osa yhtiön johtamista, riskienhallintaa ja hallintoa.

Sisäisen valvonnan tavoitteena on saada aikaan riittävä varmuus päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisesta seuraavissa asioissa:

• toiminnan tuloksellisuus ja tehokkuus
• taloudellisen ja toiminnallisen tiedon luotettavuus ja eheys
• lakien, määräysten ja sopimusten noudattaminen
• omaisuuden turvaaminen

Vastuu valvonnan järjestämisestä kuuluu hallitukselle ja toimitusjohtajalle sekä konsernissa että liiketoiminnoissa. Konsernin hallitus on vastuussa osakkeenomistajille ja toimitusjohtaja hallitukselle. Vastuuketju jatkuu läpi koko organisaation siten, että kukin aspolainen vastaa vastuualueensa valvonnasta esimiehelleen. Konserniyhtiöiden controllerit ovat osaltaan valvontavastuussa lainsäädännön ja konsernin ohjeiden noudattamisesta. He raportoivat toimialajohdon lisäksi konsernin talousjohtajalle. Talousjohtaja raportoi mahdollisista havainnoista toimitusjohtajalle ja hallitukselle. Sisäisen tarkastuksen toiminto tukee konsernin johtoa heidän valvontatehtävässään ja tavoitteena on antaa konsernin hallitukselle riittävä varmuus sisäisen valvonnan toimivuudesta.

IVadjYZaa^cZcgVedgid^ci^

Taloudellisen raportoinnin valvonta perustuu liiketoimintaprosessien valvontaan. Taloudelliseen raportointiin käytettävä tieto syntyy liiketoimintaprosessien edetessä ja vastuu tiedon oikeellisuudesta on kaikilla prosessiin osallistuvilla. Talouden raportointiprosessi on hajautettu.

Konsernin tilinpäätökset laaditaan IFRS-standardien mukaan, emoyhtiön ja suomalaisten tytäryhtiöiden FAS-standardien mukaan. Jokainen erillisyhtiö noudattaa kirjanpidossaan sijaintimaan lainsäädäntöä, mutta raportoi tiedot Aspon antaman laskentaohjeistuksen mukaisesti. Yksittäisillä yrityksillä voi olla oma tilipuitteistonsa, mutta niiden tiedot konsolidoidaan yhteistä tilipuitteistoa noudattaen toimialatasolle, jossa niiden oikeellisuus arvioidaan ja siirretään edelleen konsernitasolle. Konsernitasolle konsolidoidut taloudelliset raportit laaditaan, Aspo-konsernin tiedot tarkistetaan ja niiden laatu arvioidaan kuukausittain. Jokaisessa välivaiheessa tiedon laadusta ja sen tuottamisen prosessista vastuussa oleva yksikkö arvioi tiedon oikeellisuutta. Konsernitason tarkistus- ja täsmäytysmekanismit ovat käytössä kvartaalien lisäksi kuukausittain.

Taloudellista raportointia varten konsernilla on käytössä tarvittavat raportointijärjestelmät, jotka on hajautettu ja joiden käytössä noudatetaan sisäisen valvonnan periaatteita. Asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain raportointijärjestelmän avulla. Se kattaa toteutuma- ja vertailutietojen lisäksi ajantasaiset ennusteet. Aspon hallitus saa vastaavat raportit käyttöönsä kuukausittain. Hallitus arvioi konsernin tilaa ja tulevaisuutta saamansa tiedon perusteella. Hallitus vastaa tilinpäätöksen sisällöstä ja sen julkaisemisesta.

Vuoden 2009 aikana raportointijärjestelmiä on uusittu ja osin yhtenäistetty, mikä parantaa sisäistä valvontaa.

Sisäisen valvonnan lisäksi raportoinnin oikeellisuutta ja prosessien pitävyyttä arvioi riippumaton ulkopuolinen tilintarkastusyhteisö.

H^h~^cZciVg`Vhijh

Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on tukea konsernin arviointia ja varmistusta, joilla todennetaan riskienhallinnan, valvonnan sekä johtamisen ja hallinnon tehokkuutta. Sisäinen tarkastus tukee johtoa ja organisaatiota konsernin päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisen varmistamisessa sekä valvontajärjestelmän toiminnan varmistamisessa ja sen kehittämisessä.

Hallitus vahvistaa sisäisen tarkastuksen ja valvonnan toimintaperiaatteet. Sisäinen tarkastus kuuluu konsernin talousjohtajalle, joka raportoi havainnoista toimitusjohtajalle ja hallitukselle. Sisäinen tarkastus on organisoitu konsernin kokoa vastaavaksi ja tarvittaessa hankitaan lisäresursseja ja erikoisosaamista vaativien arviointien suorittamiseen. Tavoitteena on suorittaa kahdesta kolmeen riskilähtöistä tarkastusta vuodessa. Tarkastukset perustuvat riskien arviointiin liiketoimintayksiköiden omien riskianalyysien perusteella. Tarkastustyön arvioinnin ja varmistuksen kohteena ovat toimintojen tuloksellisuus ja tehokkuus, taloudellisen ja toiminnallisen raportoinnin luotettavuus, toiminnan lainmukaisuus ja varojen turvaaminen.

G^h`^Zc]Vaa^ciV

Riskienhallinnan päämääränä on varmistaa konsernin strategian toteutumista, taloudellisen tuloksen kehittymistä, osakasarvoa, osingonmaksukykyä ja liiketoiminnan jatkuvuutta. Vastuu riskienhallinnasta on toimialojen liiketoimintajohdolla. Johto vastaa riittävien toimenpiteiden määrittämisestä, toteuttamisesta sekä toimenpiteiden toteutumisen seurannasta osana normaalia toiminnan ohjausta. Riskienhallintaa koordinoi konsernin talousjohtaja, joka raportoi konsernin toimitusjohtajalle.

Jokaiselle toimialalle on erikseen valmisteltu riskienhallintaohjelma ja sitä vastaava jatkuvuussuunnitelma. Liiketoiminnan riskejä ja niiden hallintaa käsitellään liiketoimintojen johtoryhmissä. Konsernin yhteiset toiminnot huolehtivat siitä, että niiden vastuulla oleviin prosesseihin sisällytetään riittävät riskien arviointi- ja raportointimenettelyt. Tiettyjen riskien osalta riskienhallinnan periaatteet ja keskeisin sisältö on määritelty konsernitason politiikoissa ja ohjeissa. Konsernin hallinto vastaa konsernitason vakuutusohjelmista.

Riskienhallinta perustuu oleellisilta osin edellä esitettyyn sisäisen valvonnan mukaiseen toimintatapaan, jossa vastuuketju ulottuu läpi koko konsernin. Liiketoimintariskien hallinnassa tärkein tekijä on liiketoiminnan syvällinen osaaminen ja niiden työkalujen hallinta, joiden avulla päivittäinen liiketoiminta tapahtuu ja joilla sitä ohjataan. Jokaiselle toimialalle ominaiset riskit tunnistetaan liiketoimintayksiköissä, niitä arvioidaan toimialojen johtoryhmissä ja niistä raportoidaan toimialojen hallituksille sekä tarvittaessa Aspon hallitukselle, joka vastaa tarkastusvaliokunnan tehtävistä. Toimialahallitusten puheenjohtajana toimii konsernin toimitusjohtaja.

Riskejä arvioidaan jatkuvasti ja niiden hallintaa käsitellään toimialayhtiöiden johdossa. Riskiarvioinnit päivitetään Aspon johtamiskäytännön mukaisesti ja keskeiset tulokset esitetään neljännesvuosittain julkaistavissa osavuosikatsauksissa. Merkittävistä hankkeista tehdään erilliset riskianalyysit. Konsernin kannalta merkittävimmät riskit arvioidaan kerran vuodessa ja tulos raportoidaan vuosikertomuksen yhteydessä.

Rahoitusriskit ja rahoituksen riskienhallinnan periaatteet ja organisaatio on selostettu tilinpäätöksen liitetiedoissa s. 74.

H^h~e^^g^]Vaa^cid

Aspo-konsernissa noudatetaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Aspon hallitus on lisäksi vahvistanut Aspo Oyj:n sisäpiirisäännöt, jotka sisältävät ohjeet pysyville ja hankekohtaisille sisäpiiriläisille. Aspo Oyj:n julkiseen sisäpiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja tilintarkastaja. Näiden lisäksi Aspo Oyj:n pysyvään sisäpiiriin kuuluvat tytäryhtiöiden toimitus- ja varatoimitusjohtajat, konsernin taloudesta ja rahoituksesta vastaavat henkilöt sekä muut henkilöt, jotka saavat tehtävässään säännöllisesti sisäpiirintietoa. Lisäksi pidetään sisäpiirihankkeiden valmisteluun osallistuvista henkilöistä hankekohtaisia sisäpiirirekistereitä.

Pysyvät sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa yhtiön liikkeeseen laskemilla arvopapereilla 21 vuorokauden aikana ennen osavuosikatsauksen tai tilinpäätöksen julkistamista eivätkä julkaisupäivänä.

Sisäpiiriasioiden ohjauksesta ja valvonnasta vastaa konsernin talousjohtaja. Julkiseen sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden omistustiedot ja niissä tapahtuneet muutokset julkaistaan yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.aspo.fi. Aspo Oyj:n sisäpiirirekisteriä ylläpitää Euroclear Finland Oy.

Kristina Pentti-von Walzel Matti Arteva Risto Salo

>Wbb_jkai[d`i[d[j)'\$'(\$(&&/

GUSTAV NYBERG

s. 1956, hallituksen puheenjohtaja; riippuvainen yhtiöstä, riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista Diplomiekonomi, eMBA

Aspon hallituksen päätoiminen puheenjohtaja vuodesta 2009, hallituksen jäsen vuodesta 2008

Keskeinen työkokemus

Toimitusjohtaja, Aspo Oyj 1999–2008 Johtotehtävät, Elfa International Ab 1985–1995 Johtotehtävät, Finnboard 1979–1984

Keskeiset luottamustehtävät

Hallituksen jäsen: Liikesivistysrahasto

Omistus ja palkkio

Aspon osakkeita 31.12.2009: 656 085 kpl; 2,48 % osakekannasta Edellisen lisäksi 500 000 osakkeen äänivalta; 1,89 % osakekannasta Aspon vaihdettava pääomalaina 2009: 2 merkintää Ei osakejohdannaisiin kannustinjärjestelmiin perustuvia omistuksia tai oikeuksia. Palkkio vuonna 2009: 268 902 euroa

MATTI ARTEVA

s. 1945, varapuheenjohtaja; riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista Insinööri

Aspon hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2000, hallituksen jäsen vuodesta 1999

Keskeinen työkokemus

Vanhempi neuvonantaja, Rautaruukki Oyj 2005 Divisioonan johtaja, Rautaruukki Oyj Metallituotteet 2003–2004 Toimitusjohtaja, Asva Oy 1993–2003 Markkinointi- ja johtotehtävät, Aspo Oy 1975–1993 Osastopäällikkö, Oy Telko Ab 1970–1975

Keskeiset luottamustehtävät

Hallituksen puheenjohtaja: Europress Group Oy Hallituksen jäsen: Komas Oy, Mesera Yhtiöt Oy

Omistus ja palkkio

Aspon osakkeita 31.12.2009: 218 324 kpl, 0,83 % osakekannasta Aspon vaihdettava pääomalaina 2009: 2 merkintää Ei osakejohdannaisiin kannustinjärjestelmiin perustuvia omistuksia tai oikeuksia. Palkkio vuonna 2009: 33 000 euroa

ESA KARPPINEN

s. 1952, riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista Oikeustieteen kandidaatti Konsernijohtaja, Berling Capital Oy 1986–

Aspon hallituksen jäsen vuodesta 2005

Keskeinen työkokemus Varatoimitusjohtaja ja CFO, Oy Expaco Ab 1983–1986

Keskeiset luottamustehtävät

Hallituksen puheenjohtaja: Oy Air Finland Ltd Hallituksen jäsen: Amanda Capital Oyj, Taaleritehtaan Omistusyhteisö Oy

Omistus ja palkkio

Aspon osakkeita 31.12.2009: Berling Capital Oy 794 850 kpl, 3,01 % osakekannasta Ei osakejohdannaisiin kannustinjärjestelmiin perustuvia omistuksia tai oikeuksia. Palkkio vuonna 2009: 24 000 euroa

Esa Karppinen Roberto Lencioni Gustav Nyberg

ROBERTO LENCIONI

s. 1961,

riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista Oikeustieteen kandidaatti Toimitusjohtaja, Oy Gard (Baltic) Ab 2003–

Aspon hallituksen jäsen vuodesta 1999

Keskeinen työkokemus

Johtotehtävät,

Oy Baltic Protection Alandia Ab 1990–2002 Toimitusjohtaja, Oy Baltic Insurance Brokers Ab 1994–2001

Myyntipäällikkö, Aspocomp Oy 1988–1990 Konsernin lakimies, Aspoyhtymä 1986–1987

Omistus ja palkkio

Aspon osakkeita 31.12.2009: 9 288 kpl, 0,04 % osakekannasta Aspon vaihdettava pääomalaina 2009: 1 merkintä Ei osakejohdannaisiin kannustinjärjestelmiin perustuvia omistuksia tai oikeuksia. Palkkio vuonna 2009: 24 000 euroa

KRISTINA PENTTIVON WALZEL

s. 1978, riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista Kauppatieteiden maisteri, valtiotieteiden kandidaatti Varainhankinnan johtaja, HANKEN Svenska handelshögskolan 2008–

Aspon hallituksen jäsen vuodesta 2009

Keskeinen työkokemus

Harjoittelujaksoja Ulkoasiainministeriössä sekä erilaisissa henkilöstö- ja rahoitusalan tehtävissä, mm. Mandatum Pankkiiriliikkeessä ja Fortum Oyj:ssä 1999–2006

Keskeiset luottamustehtävät

Hallituksen jäsen: Lemminkäinen Oyj, Perheyritysten liitto, CMI Crisis Management Initiative Valtuuston jäsen: Stiftelsen Svenska handelshögskolan

Omistus ja palkkio

Aspon osakkeita 31.12.2009: 7 000 kpl, 0,03 % osakekannasta Ei osakejohdannaisiin kannustinjärjestelmiin perustuvia omistuksia tai oikeuksia. Palkkio vuonna 2009: 18 000 euroa

RISTO SALO

s. 1951, riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista Diplomi-insinööri Hallituksen puheenjohtaja, Hollming Oy 2005–

Aspon hallituksen jäsen vuodesta 2008

Keskeinen työkokemus

Toimitusjohtaja, Hollming Oy 1992–2005 Toimitusjohtaja, Finnyards Oy 1992 Johtotehtävät, Hollming Oy 1977–1991

Keskeiset luottamustehtävät

Hallituksen jäsen: Teknologiateollisuus ry Neuvottelukunnan jäsen: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma

Omistus ja palkkio

Aspon osakkeita 31.12.2009: 9 910 kpl, 0,04 % osakekannasta; Hollming Oy 399 848 kpl, 1,51 % osakekannasta, Ratius Oy 130 000 kpl, 0,49 % osakekannasta Aspon vaihdettava pääomalaina 2009: Hollming Oy 20 merkintää, Ratius Oy 2 merkintää Ei osakejohdannaisiin kannustinjärjestelmiin perustuvia omistuksia tai oikeuksia. Palkkio vuonna 2009: 24 000 euroa

Päivitetyt muutokset hallituksen jäsenten omistustiedoissa julkaistaan Aspon kotisivuilla, www.aspo.fi.

Markus Karjalainen Matti Väänänen Kalle Kettunen Jari-Pekka Lehmuskoski

@e^jeho^c

AKI OJANEN

s. 1961, eMBA, Toimitusjohtaja, Aspo Oyj, 2009–

Keskeinen työkokemus

Varatoimitusjohtaja, Aspo Oyj, 2007–2008 Toimitusjohtaja, Itella Logistics Oy, 2005–2007 Toimitusjohtaja, Kuusakoski Oy, 2003–2005 Johtotehtävät, Kuusakoski Oy, 1999–2003 Johtaja, Canon North-East Oy, 1996–1998 Johtotehtävät, Canon Oy, 1988–1996

Luottamustehtävät

Hallituksen puheenjohtaja: ESL Shipping Oy, Leipurin Oy, Telko Oy, Kaukomarkkinat Oy Hallituksen jäsen: 3 Step IT Group Oy, Teknisen Kaupan Liitto, Suomalais-kiinalainen kauppayhdistys, S. G. Nieminen Oy

Omistus

Aspon osakkeita 31.12.2009: 26 833 kpl; 0,10 % osakekannasta Aspon vaihdettava pääomalaina 2009: 1 merkintä

ARTO MEITSALO

s. 1963, KTM, Talousjohtaja, Aspo Oyj, 2009–

Keskeinen työkokemus

Vt. toimitusjohtaja, Kauko-Telko Oy, 2008 Talousjohtaja, Kauko-Telko Oy, 2007 Johtaja, Kaukomarkkinat Oy, 2005–2007 Group Controller, Kaukomarkkinat Oy, 2002–2005 Laskentaekonomi, Suomen Pankki, 1993–2002 Laskentaekonomi, Kaukomarkkinat Oy, 1989–1993

Omistus

Aspon osakkeita 31.12.2009: 12 500 kpl; 0,05 % osakekannasta

HARRI SEPPÄLÄ

s. 1964, eMBA, Rahoitusjohtaja, Aspo Oyj, 2008–

Keskeinen työkokemus

Johtaja, Sampo Pankki Oyj, 2006–2007 Rahoitusjohtaja, Sampo Pankki Oyj, 1999–2006 Johtotehtävät, Postipankki, 1989–1999

Luottamustehtävät

Hallituksen jäsen: Tehosähkö Oy, 2008–

Omistus

Aspon osakkeita 31.12.2009: 30 000 kpl; 0,11 % osakekannasta Aspon vaihdettava pääomalaina 2009: 1 merkintä

PEKKA PIIROINEN

s. 1969, Ekonomi, MBA, Kehitysjohtaja, Aspo Oyj 2001–

Keskeinen työkokemus

Liikkeenjohdon konsultti, Manager, KPMG Consulting Oy Ab 1995–2001 Strategic Planning Analyst, AT&T Microelectronics, USA, 1991

Omistus Aspon osakkeita 31.12.2009: 26 250 kpl; 0,10 % osakekannasta

TONI SANTALAHTI

s. 1971, OTK, Konsernin lakimies ja hallituksen sihteeri, Aspo Oyj, 2009–

Keskeinen työkokemus

Hallintopäällikkö, Kauko-Telko Oy, 2006–2008 Luottopäällikkö, Kaukomarkkinat Oy, 1999–2006

Omistus

Aspon osakkeita 31.12.2009: 2 000 kpl; 0,01 % osakekannasta

7ifedb__a[je_c_dje[d ^Wbb\_jkai[jWje_c_jkie^jWWj

ESL Shipping Oy

Aki Ojanen	puheenjohtaja
Leo Kokkonen	jäsen
Lasse Rikala	jäsen
Max Söderberg	jäsen

Toimitusjohtaja Markus Karjalainen Varatoimitusjohtaja Tom Blomberg

Leipurin Oy

Matti Lappalainen jäsen Paul Taimitarha jäsen

Aki Ojanen puheenjohtaja

Toimitusjohtaja Matti Väänänen Varatoimitusjohtaja Johan Zilliacus

Telko Oy

Aki Ojanen puheenjohtaja Kari Blomberg jäsen Mikko Lähteenmäki jäsen Timo Petäjä jäsen

Toimitusjohtaja Kalle Kettunen

Kaukomarkkinat Oy

Aki Ojanen puheenjohtaja Pekka Piiroinen jäsen Arto Meitsalo jäsen

Toimitusjohtaja Jari-Pekka Lehmuskoski Varatoimitusjohtaja Immo Nykänen

Päivitetyt muutokset Aspon julkisten sisäpiiriläisten omistustiedoissa julkaistaan Aspon kotisivuilla, www.aspo.fi.

J_[Zej[aeeij[(&&/

Fhii_j_[Zejj[[j

19.1. Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 10 §:n mukainen ilmoitus Aspoa koskevan omistusosuuden muutoksesta

Henrik Nyberg on ilmoittanut, että hänen osuutensa Aspo Oyj:n osakepääomasta ja äänimäärästä on alittanut 10 %. Siirron jälkeen Henrik Nyberg omistaa Aspo Oyj:n osakkeita 1 800 000 kappaletta, hänen osuutensa yhtiön osakepääomasta ja äänimäärästä on 6,82 %.

10.2. Aspo-konsernin tilinpäätöstiedote

Konsernin liikevaihto vuonna 2008 oli 358,2 miljoonaa euroa (208,9 Me); lopetettujen toimintojen liikevaihto oli 45,1 miljoonaa euroa (57,7 Me). Liikevoitto oli 14,1 miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 9,5 miljoonaa euroa ja voitto verojen jälkeen oli 7,0 miljoonaa euroa. Tulos/osake oli 0,27 euroa. Osinkoehdotus on 0,42 euroa (0,42 euroa).

10.3. Aspon yhtiökokouskutsu

Aspo Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään tiistaina 31. maaliskuuta 2009 klo 14.00.

10.3. Aspon hallitus päätti avainhenkilöiden osakeomistusohjelmasta

Aspo Oyj:n hallitus on päättänyt uudesta Aspokonsernin avainhenkilöiden osakeomistusohjelmasta, jossa mahdollinen palkkio perustuu yhtiön osakkeen tuottoon vuosina 2009–2011. Lisäksi hallitus päätti jatkaa johdon vuoden 2006 osakeomistusohjelmaa vuoteen 2010.

24.3. Aspon vuosikertomus 2008 julkaistu

Aspo-konsernin vuoden 2008 vuosikertomus, joka sisältää tilinpäätöksen, hallituksen toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen, on julkaistu suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi.

31.3. Aspon varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Aspo Oyj:n 31.3.2009 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön ja konsernin tilinpäätökset vuodelta 2008 ja myönsi vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Osinkoa päätettiin maksaa 0,42 euroa osakkeelta. Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotukset omien osakkeiden hankinnasta ja hallituksen valtuuttamisesta päättämään osakeannista.

27.4. Aspo-konsernin osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2009

Aspo-konsernin tammi-maaliskuun liikevaihto oli 78,4 Me (52,5 Me), liikevoitto oli 3,8 Me (2,9 Me). Voitto ennen veroja oli 2,5 Me (2,4 Me) ja tulos/ osake oli 0,07 euroa (0,08 euroa).

4.5. Aspon ESL Shipping myymässä Ms Kontulan

Aspo-konserniin kuuluva ESL Shipping Oy valmistelee vanhimman aluksensa myymistä 4,0 miljoonan dollarin kauppahinnalla.

11.5 Aspo-konsernin Telko Oy:n toimitusjohtaja vaihtuu

Aspo-konserniin kuuluvan Telko Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi on 1.8.2009 alkaen nimitetty DI, MBA Kalle Kettunen (44). Hän seuraa tehtävässä Jari Rannetta, joka ei jatka yhtiön palveluksessa.

13.5. Kutsu Aspo Oyj:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen

Aspo Oyj:n hallitus on päättänyt kutsua koolle ylimääräisen yhtiökokouksen, joka pidetään maanantaina 8.6.2009 klo 10.00. Ylimääräinen yhtiökokous kutsutaan koolle päättämään hallituksen valtuuttamisesta päättämään osakeannista ja osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeeseen oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Aspo Oyj:n hallitus on päättänyt kartoittaa mahdollisuuksia laskea liikkeeseen rajatulle joukolle sijoittajia suunnattu vaihtovelkakirjalaina, johon nyt haettava valtuutus käytettäisiin.

28.5. Aspon ESL Shipping myi Ms Kontulan 3 miljoonan euron myyntivoitolla

Aspo-konserniin kuuluva ESL Shipping Oy on myynyt vanhimman aluksensa, 29 vuotta vanhan Ms Kontulan, 4,0 miljoonan dollarin kauppahinnalla. Kauppa saatettiin päätökseen tänään 28.5.2009. Kaupan jälkeen laivastoon kuuluu 16 yksikköä.

8.6. Aspo Oyj:n ylimääräisen yhtiökokouksen päätökset

Aspo Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous on tänään 8.6.2009 hyväksynyt hallituksen ehdotuksen hallituksen valtuuttamiseksi päättämään osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen perusteella voidaan antaa enintään 2.600.000 osaketta. Valtuutus käytetään Aspo Oyj:n liikkeeseen laskettavaan rajatulle sijoittajajoukolle suunnattuun vaihtovelkakirjalainaan.

8.6. Aspo Oyj:n hallitus päätti vaihtovelkakirjalainan tarjoamisesta

Aspo Oyj:n hallitus on päättänyt tarjota vaihdettavaa pääomalainaa rajatulle joukolle valikoituja sijoittajia (private placement). Vaihdettavalla pääomalainalla hankittavat varat aiotaan käyttää yhtiön lyhytaikaisten lainojen konvertoimiseen. Lainan määrä on enintään 15 000 000 euroa. Lainan vähimmäismerkinnän määrä on 50 000 euroa.

15.6. Aspo Oyj:n vaihdettava pääomalaina 2009 ylimerkittiin

Aspo Oyj:n vaihdettavan pääomalainan 2009 merkintäaika päättyi perjantaina 12.6.2009. Vaihdettava pääomalaina 2009 suunnattiin rajatulle joukolle valikoituja sijoittajia ja lainan määrä, enintään 15 000 000 euroa, ylimerkittiin. Aspo Oyj:n hallitus päättää merkintöjen leikkaamisesta ja hyväksymisestä kokouksessaan 23.6.2009.

23.6. Aspon vaihdettavan pääomalainan 2009 merkinnät hyväksytty

Aspo Oyj:n hallitus on tänään päättänyt hyväksyä vaihdettavan pääomalainan 2009 merkintöjä nimellismäärältään yhteensä 15 000 000 euroa. Vaihdettava pääomalaina 2009 ylimerkittiin 1,8 kertaisesti ja merkintöjä jouduttiin leikkaamaan 50 %. Hyväksytyistä merkintätarjouksista lähetetään kirjallinen ilmoitus merkitsijöille.

24.8. Aspo-konsernin osavuosikatsaus 1.1.–30.6.2009

Aspo-konsernin jatkuvien liiketoimintojen liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 159,3 Me (145,4 Me) ja liikevoitto 5,7 Me (6,9 Me). Voitto ennen veroja oli 3,4 Me (5,3 Me) ja tulos/osake 0,10 euroa (0,15 euroa).

26.8. Aspo myy Telkon terminaaliliiketoiminnan Haminassa

Aspo-konserniin kuuluva Telko myy Haminassa sijaitsevan Hamina Terminal Services Oy:n liiketoiminnan North European Oil Trade Oy:lle (NEOT) tänään 26.8.2009 allekirjoitetulla kauppakirjalla. Kauppa saatetaan päätökseen 31.8.2009.

15.10. Aspon ESL Shipping peruu laivatilauksen

Aspo-konserniin kuuluva ESL Shipping Oy on päättänyt purkaa toisen intialaisen telakan kanssa tehdyistä laivanrakennussopimuksista. Ensimmäinen rakenteilla oleva laiva on myöhässä ja sen ennakoidaan valmistuvan keväällä 2010. Alus on vuokrattu ESL Shippingin käyttöön leasingsopimuksella. Myös toinen tilatuista aluksista on merkittävästi myöhässä ja sen vuoksi ESL Shipping on päättänyt käyttää rakennussopimuksen mukaista purkuoikeuttaan.

26.10. Aspo-konsernin osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2009; Aspo paransi vuoden 2009 näkymiään

Aspo-konsernin jatkuvien liiketoimintojen liikevaihto oli tammi-syyskuussa 239,3 Me (258,0 Me). Liikevoitto oli 11,3 Me (12,9 Me) ja voitto ennen veroja 7,7 Me (9,9 Me). Jatkuvien toimintojen tulos/osake oli 0,23 euroa (0,26 euroa). Konsernin rahoitustilanne on katsausjaksolla parantunut ja on hyvällä tasolla. Aspo tarkentaa vuoden 2009 näkymiään. Aspolla on edellytyksiä saavuttaa edellisen vuoden jatkuvien liiketoimintojen liikevoittotaso. Osakekohtaisen tuloksen arvioidaan jäävän edellisvuoden ennätystasosta.

29.12. Aspon taloudellinen tiedottaminen vuonna 2010

Aspo-konsernin tilinpäätöstiedote vuodelta 2009 julkaistaan maanantaina 15.2.2010. Vuosikertomus valmistuu viimeistään viikolla 13. Aspo julkaisee kolme osavuosikatsausta vuonna 2010: 28.4.2010, 24.8.2010 ja 26.10.2010. Aspon varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi keskiviikkona 7.4.2010 Helsingissä.

B[^Z_ijj_[Zejj[[j

21.1. Aspo-konsernin Leipurin Oy laajentaa Siperiaan ja Tatarstaniin

Aspo-konserniin kuuluva Leipurin Oy on laajentanut toimintaansa Venäjällä kahdella uudella yksiköllä, joiden toiminta on käynnistynyt. Uudet yksiköt on perustettu Siperiaan ja Tatarstaniin. Leipurin perusti ensimmäisen tytäryhtiön Venäjälle vuonna 1997.

8.5. Aspo-konsernin Leipurin Oy laajensi Ukrainaan

Aspo-konserniin kuuluva Leipurin Oy on laajentanut toimintaansa Ukrainaan. Uusi yksikkö on perustettu Kiovaan.

25.5. Aspon avainhenkilöiden osakeomistusohjelman osakeostot toteutettu

Aspo-konsernin hallituksen päätöksen mukaisen avainhenkilöiden osakeomistusohjelman osakeostot on toteutettu. Vuosina 2009–2011 toteutettavaan Aspo-konsernin avainhenkilöiden osakeomistusohjelmaan on liittynyt 32 avainhenkilöä.

Tilinpäätös 2009

Sisältö		Tilinpäätös
	42	Hallituksen toimintakertomus
		Konsernitilinpäätös, IFRS
	48	Konsernin tuloslaskelma
	49	Konsernitase
	50	Konsernin rahavirtalaskelma
	51	Laskelma oman pääoman muutoksista
	52	Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
	81	Konsernin tunnusluvut
		Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
	83	Emoyhtiön tuloslaskelma
	84	Emoyhtiön tase
	85	Emoyhtiön rahavirtalaskelma
	86	Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
	92	Osakkeet ja osakkeenomistajat
	94	Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä
	95	Tilintarkastuskertomus
	96	Tietoa sijoittajille

Hallituksen toimintakertomus

Toiminnan yleispiirteet

Vuosi 2009 alkoi voimakkaalla myytävien raakaaineiden hintojen ja kysynnän laskulla, joka taittui kesällä ja hinnat vakiintuivat alhaiselle tasolle. Syksyllä tuotteiden hinnat ja kysyntä kääntyivät maltilliseen kasvuun. Elintarvikkeiden raakaaineiden hinnoissa oli lievää laskua vuoden 2009 aikana mutta kysyntä säilyi vakaana.

Tärkeistä asiakassegmenteistämme terästeollisuus supisti voimakkaasti tuotantoaan, mikä heijastui kuljetettavien raaka-aineiden määrään. Syksyllä Skandinavian terästeollisuuden tuotannon lisäys nosti kuljetettavien raaka-aineiden määrää. Energiateollisuuden kasvaneet volyymit lisäsivät kuljetettavan energiahiilen määrää kesällä ja koko vuoden määrä ylitti vuoden 2008 tason.

IVY-markkinoilla ja Ukrainassa valuuttojen vakiintuminen vuoden 2009 ajaksi ja Venäjän ruplan vahvistuminen loppuvuonna on luonut yleisemmin uskoa Venäjän ja muun IVY-alueen sekä Ukrainan markkinan positiiviseen käänteeseen.

Konsernin liikevaihto lähti kasvuun kesän jälkeen ja joulukuussa saavutettiin vuoden korkein liikevaihto.

ESL Shipping

Varustamon toimintaympäristö oli haastava koko vuoden 2009. Terästeollisuuden sopimusasiakkaiden kuljetusmäärien merkittävä supistuminen sekä vapaiden lastien väheneminen pienensivät liikevaihtoa. Tilanteeseen sopeuduttiin myymällä toisella vuosineljänneksellä varustamon vanhin alus ms Kontula, josta kirjattiin myyntivoittoa 2,9 miljoonaa euroa, sekä makuuttamalla proomukalustoa kesällä ja alkusyksystä. Hiilikuljetukset korvasivat osittain vähentyneitä terästeollisuuden kuljetuksia. Elokuussa aikarahdattiin ms Nassauborg varmistamaan sopimusasiakkaiden talvikuljetuksia. Vuoden viimeisellä neljänneksellä terästeollisuuden lastimäärät kasvoivat, minkä ansiosta vuonna 2009 terästeollisuuden osuus kuljetusmääristä oli 5,7 miljoonaa tonnia (8,7). Energiateollisuuden kuljetusmäärä kasvoi 3,8 miljoonasta tonnista 4,6 miljoonaan tonniin. Vuoden kokonaiskuljetusmäärä oli 10,7 miljoonaa tonnia (13,7).

ESL Shipping arvioi, että markkinatilanne telakkateollisuudessa on muuttunut varustamolle myönteiseen suuntaan. Yhtiö aikoo strategiansa mukaisesti lisätä kapasiteettiaan sekä uudistaa aluskantaansa. Rakentamisaikataulun myöhästymisen vuoksi varustamo purki toisen Intiasta tilatun aluksen tilaussopimuksen. Toinen edelleen rakenteilla oleva laiva on myöhässä ja sen arvioidaan valmistuvan kesäksi 2010. ESL Shipping on saanut kompensaatiota myöhästymiseen liittyvistä menetyksistä. Toisaalta on kirjattu valuuttakurssitappioita taseeseen kirjattujen käyttöomaisuuserien ja tulevien suunniteltujen maksuerien valuuttasuojausten purkamisesta. Ansionmenetyskorvausten ja valuuttakurssitappioiden yhteinen vaikutus ei ole varustamon tulokselle merkittävä.

Leipurin

Leipurin-liiketoiminta kehittyi leipomoraakaaineiden osalta suunnitellusti. Siperiaan ja Tatarstaniin perustettiin toimipisteet. Uudet toimipisteet ovat käynnistyneet hyvin ja toiminta on ollut jo aloitusvuonna kannattavaa. Ukrainaan perustettiin tytäryhtiö sekä koeleipomot Siperiaan ja Puolaan. Vuoden lopussa ostettiin latvialaisen leipomoelintarvikkeiden myyntiyhtiön Raugs un citas preces SIA:n osakekanta. Leipurin on nyt markkinajohtaja Suomessa sekä kaikissa Baltian maissa. Venäjän osuus myynnistä on kasvanut ja on noin 20 % kokonaisliikevaihdosta. Leipomokonemyynti kasvoi vuonna 2009 ja linjastotoimitukset toimitettiin viimeisellä vuosineljänneksellä suunnitelmien mukaisesti. Muu elintarvikesektori kasvoi maltillisesti. Viimeisen vuosineljänneksen tulos oli vuoden paras.

Telko

Telkon liiketoimintaympäristö vuonna 2009 oli historiallisen heikko. Tulokseen vaikutti sekä myytävien raaka-aineiden hintojen lasku vuoden 2009 alussa että kysynnän voimakas heikkeneminen vuodesta 2008. Telko ilmoitti vuoden alussa tavoitteekseen kannattavuuden parantamisen ilman liikevaihtotavoitetta.

Sisäistä toiminnan tehostamista ja heikon kysynnän vaatimia sopeutustoimia jatkettiin Suomessa ja Skandinaviassa, ja tappiollisista tuotteista ja toiminnoista luovuttiin. Uusi toimitusjohtaja DI, MBA Kalle Kettunen aloitti 1.8.2009. Syksyllä organisaatiota muutettiin matalammaksi ja organisaation painopistettä suunnattiin enemmän itämarkkinoille, mikä loi lisäkasvun edellytyksiä. Venäjän ja muiden IVY-maiden liiketoiminta kehittyi hyvin koko vuoden 2009 ja niiden osuus liikevaihdosta oli 30 %.

Kolmannella vuosineljänneksellä myytiin Haminan terminaaliliiketoiminta strategiaan sopimattomana 3,2 miljoonan euron myyntivoitolla ja neljännellä vuosineljänneksellä lopetettiin Hollannissa toiminut tappiollinen muoviliiketoiminnan trading-yksikkö. Koko vuoden tulokseen on kirjattu tehostamisesta ja henkilökunnan vähentämisestä johtuvia kertaluonteisia kuluja 2,3 miljoonaa euroa, josta neljänteen vuosineljännekseen kohdistuu 0,5 miljoonaa euroa. Neljännen vuosineljänneksen tulosta rasittaa lisäksi suomalaisen asiakkaan myyntisaatavan alaskirjaus 0,4 miljoonaa euroa.

Telko yhdisti Suomen toiminnot syksyllä 2009 yhteisiin toimitiloihin sekä otti käyttöön uuden toiminnanohjausjärjestelmän vuoden 2010 alusta.

Kaukomarkkinat

Energiatehokkuustuotteissa ilmalämpöpumppujen myynti on ollut Suomessa edellistä vuotta heikompaa yleisen taloustilanteen vuoksi. Kampanjoinnin tuloksena myynti elpyi neljännellä vuosineljänneksellä. Kaukomarkkinoiden tulosta rasittaa kesällä tehdystä Metex Deutschland -yhtiön myynnistä kirjattu 0,5 miljoonan euron myyntitappio. Kaukomarkkinat myi elokuussa liiketoimintakauppana teollisuuselektroniikan komponentti- ja mekatroniikkajaokset. Kaupalla ei ollut vaikutusta Kaukomarkkinoiden tulokseen.

Vuoden lopulla Kaukomarkkinat solmi sopimuksen energiansäästölamppujen tuomisesta Suomen markkinoille. Prosessiteollisuuden tehokkuuteen tähtäävien projektien myynnissä on ollut lievää elpymistä kesän jälkeen erityisesti Puolassa. Merkittävä Kiinan projekti tuloutui neljännen vuosineljänneksen aikana. Turvallisuus- ja digitaalituotteissa erityisesti kestävien metsästyspuhelimien ja kannettavien tietokoneiden myynti kehittyi suotuisasti.

Muu toiminta

Muu toiminta sisältää Aspon konsernihallinnon sekä muut toimialoille kuulumattomat toiminnat. Konsernin hallintokulut olivat edelleen poikkeuksellisen korkealla tasolla. Meneillään oleva kiinteiden kulujen sopeutusohjelma vaikuttaa täysimääräisesti neljännestä vuosineljänneksestä 2009 alkaen. Tavoitteena on 2 miljoonan euron vuotuiset kustannussäästöt. Aspon Helsingin ja Espoon toimipisteet muuttivat syksyllä 2009 yhteisiin toimitiloihin.

Liikevaihto

Aspo-konsernin jatkuvien toimintojen liikevaihto laski 28,8 miljoonalla eurolla eli 8,0 prosenttia 329,4 miljoonaan euroon (358,2).

Tulos

Aspo-konsernin jatkuvien toimintojen tilikauden liikevoitto oli 15,3 miljoonaa euroa (14,1). Liikevoitto sisältää myyntivoittoja 6,1 miljoonaa euroa, myyntitappioita 0,5 miljoonaa euroa ja Telko-liiketoiminnan kertaluontoisia kuluja 2,3 miljoonaa euroa.

ESL Shippingin liikevoitto oli 14,7 miljoonaa euroa (15,6) sisältäen ms Kontulan 2,9 miljoonan euron myyntivoiton. Leipurin-konsernin liikevoitto oli 3,2 miljoonaa euroa (3,1). Telkon liikevoitto kasvoi 2,1 miljoonalla eurolla 3,1 miljoonaan euroon (1,0). Kaukomarkkinoiden liikevoitto oli 0,5 miljoonaa euroa (2,1).

Muu toiminta sisältää Aspon konsernihallinnon ja vähäisiä määriä muihin liiketoimintoihin kuulumattomia eriä. Muun toiminnan liikevoitto oli 6,2 miljoonaa euroa tappiollinen (-7,7). Hallintokulut laskivat merkittävästi neljännestä vuosineljänneksestä alkaen.

Investoinnit

Konsernin jatkuvien toimintojen investoinnit olivat 7,4 miljoonaa euroa (20,5), mikä sisältää pääosin ESL Shippingin telakointeja sekä Telkon vuoden 2010 alussa käyttöönottaman toiminnanohjausjärjestelmän. Muut investoinnit olivat ylläpitoinvestointeja.

Rahoitus

Konsernin rahoitusasema parani vuoden aikana merkittävästi. Hamina Terminal Services Oy:n liiketoiminnan, Kontula-aluksen ja pienempien yksittäisten liiketoimintojen myynnit yhdessä edelleen vahvana pysyneen liiketoiminnan rahavirran kanssa mahdollistivat korollisten velkojen merkittävän alentamisen tarkastelujakson aikana. Lisäksi ESL Shippingin toisen Intiasta tilatun aluksen tilaussopimuksen purkaminen vahvisti konsernin rahoitusasemaa. Konsernin likviditeetti oli hyvä ja likvidien varojen määrä tilinpäätöshetkellä oli 11,5 miljoonaa euroa (12,6). Konsernitaseen tilinpäätöshetken korolliset velat olivat 70,3 miljoonaa euroa (95,0). Korottomat velat olivat 57,6 miljoonaa euroa (43,6).

Aspo-konsernin nettovelkaantumisaste oli 87,9 % (124,9), oman pääoman tuotto 13,0 % (24,1) ja omavaraisuusaste 34,6 % (30,6).

Konsernin liiketoiminnan rahavirta pysyi edelleen vahvana. Tammi–joulukuun rahavirta oli 13,0 miljoonaa euroa (30,9). Konserni säilytti

Liikevaihto segmenteittäin

	2009	2008	Muutos	Muutos
	M€	M€	M€	%
ESL Shipping	63,8	84,1	-20,3	-24,1
Leipurin	99,3	69,3	30,0	43,3
Telko	128,8	172,7	-43,9	-25,4
Kaukomarkkinat	36,4	30,8	5,6	18,2
Muu toiminta	1,1	1,3	-0,2	-15,4
Jatkuvat toiminnot yhteensä	329,4	358,2	-28,8	-8,0
Lopetetut toiminnot		45,1	-45,1	-100,0
Liikevaihto yhteensä	329,4	403,3	-73,9	-18,3

Liikevaihto markkina-alueittain

	2009 M€	2008 M€	Muutos M€	Muutos %
Suomi	151,8	166,0	-14,2	-8,6
Pohjoismaat	30,0	47,5	-17,5	-36,8
Baltia	37,0	32,8	4,2	12,8
Venäjä + muut IVY-maat	56,2	61,1	-4,9	-8,0
Muut maat	54,4	50,8	3,6	7,1
Jatkuvat toiminnot yhteensä	329,4	358,2	-28,8	-8,0
Lopetetut toiminnot		45,1	-45,1	-100,0
Liikevaihto yhteensä	329,4	403,3	-73,9	-18,3

Liikevoitto segmenteittäin

	2009 M€	2008 M€	Muutos M€	Muutos %
ESL Shipping	14,7	15,6	-0,9	-5,8
Leipurin	3,2	3,1	0,1	3,2
Telko	3,1	1,0	2,1	210,0
Kaukomarkkinat	0,5	2,1	-1,6	-76,2
Muu toiminta	-6,2	-7,7	1,5	-19,5
Jatkuvat toiminnot yhteensä	15,3	14,1	1,2	-8,5
Lopetetut toiminnot		9,6	-9,6	-100,0
Liikevoitto yhteensä	15,3	23,7	-8,4	-35,4

Investoinnit segmenteittäin*

	2009 M€	2008 M€	Muutos M€
ESL Shipping	3,1	18,8	-15,7
Leipurin	0,5	0,1	0,4
Telko	2,5	0,4	2,1
Kaukomarkkinat	0,6	0,1	0,5
Muu toiminta	0,7	1,1	-0,4
Jatkuvat toiminnot yhteensä	7,4	20,5	-13,1
Lopetetut toiminnot		0,6	-0,6
Investoinnit yhteensä	7,4	21,1	-13,7

*ilman yritysostoja

hyvän liikevoittotason mutta käyttöpääomaa vapautui vertailukautta vähemmän. Konsernin vapaa rahavirta oli 33,9 miljoonaa euroa (-39,8). Liiketoimintojen ja aineellisten hyödykkeiden myynnit ja luovutustulot tuottivat konsernille vahvasti kassavirtaa. Vastaavasti merkittävien investointien alhainen taso vaikutti vapaaseen rahavirtaan katsauskaudella.

Käyttöpääoman määrä aleni edelleen. Käyttöpääoman muutos oli katsauskauden päättyessä 6,8 (14,9) miljoonaa euroa.

Aspon ja päärahoittajapankkien kesken allekirjoitettujen sitovien valmiusluottolimiittien määrä oli katsauskauden päättyessä yhteensä 80 miljoonaa euroa. Katsauskauden päättyessä valmiusluottolimiitit olivat kokonaisuudessaan käyttämättä.

Riskit ja riskienhallinta

Vuonna 2008 alkanut talouden syvä taantuma jatkui vuonna 2009 pitäen yllä kohonnutta riskitasoa kaikilla toiminta-alueillamme. Talouden epävarmuus, hidas tai jopa negatiivinen kasvu lisäsi epävarmuutta koko alkuvuoden, mutta ei estänyt toimintaa ja hallittua kasvua suurimmalla osalla toimialoistamme. Loppuvuodesta talouden vakiintuminen ja hintojen vähittäinen elpyminen pienensivät myös riskejä.

Konserni kasvaa kehittyvien markkinoiden alueilla, joissa kasvun riskeihin vaikuttavat mm. investoinnit, korkotaso, valuuttakurssit ja asiakkaiden maksuvalmius sekä lainsäädännön ja maahantuontiasetusten muutokset. Yleinen talouden epävarmuus vaikuttaa Aspon markkina-alueista myös läntisten maiden teollisuuden kysyntään. Asiakassegmenteistä erityisesti perusteollisuus on ilmoittanut tilauskantansa vähentyneen vuodesta 2009. Kehittyvien markkinoiden kysynnän muutoksia on vaikeampi arvioida.

Merkittäviltä valuuttakurssitappioilta on vältytty valuuttapositioiden ja -virtojen aktiivisen suojaamisen ansiosta. Luottotappioriskit ovat sen sijaan lisääntyneet ja vuonna 2009 kirjattiin joitakin luottotappiovarauksia, joista yksi merkittävämpi viimeisellä neljänneksellä.

Vuoden 2009 aikana taloustaantuman aiheut tamia riskejä seurattiin Aspossa erityisen aktiivisesti. Vuoden 2008 yrityskauppaa seurannut toimintojen yhdistäminen saatettiin päätökseen syksyllä 2009 ja yhdistämisprojektin oma riskienhallinta voitiin yhdistää konsernin yleiseen riskienhallintaan. Toimialoittain jatkettiin ulkopuolisen arvioijan ohjaamana riskianalyysien ja jatkuvuussuunnitelmien tekemistä. Riskejä selvitettiin myös vakuutusten kattavuuden varmistamiseksi ja olennaisia puutteita ei ole löydetty. Aspon hallitus hyväksyi joulukuussa sisäisen valvonnan periaatteet, joihin sisältyy osana riskien arviointia ja hallintaa koskevat ohjeet.

Riskienhallinta on osa Aspon sisäistä valvontaa ja sen tehtävänä on varmistaa konsernin strategian toteutumista, taloudellisen tuloksen kehittymistä, osakasarvoa, osingonmaksukykyä ja liiketoiminnan jatkuvuutta. Vastuu riskienhallinnasta on toimialojen liiketoimintajohdolla. Johto vastaa riittävien toimenpiteiden määrittämisestä, toteuttamisesta sekä toimenpiteiden toteutumisen seurannasta osana päivittäistä toiminnan ohjausta. Riskienhallintaa koordinoi Aspon talousjohtaja, joka raportoi konsernin toimitusjohtajalle.

Liikearvoihin liittyviä riskejä seurataan toimialoittain tehtävillä testeillä vähintään vuositasolla, mutta vuonna 2009 talouden taantumasta johtuen useammin. Vuonna 2009 ei liikearvoihin ollut tarvetta tehdä muutoksia.

Aspo-konsernin rahoitus ja rahoitusriskien hallinta hoidetaan keskitetysti emoyhtiössä hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti.

Liiketoimintariskit

Lähiajan liiketoimintariskit painottuvat maailmantalouden taantuman seurauksiin. Kohonneeseen luottotappioriskiin ja käyttöpääoman vakauteen kiinnitetään erityistä huomiota.

Liiketoimintariskeistä todennäköisyyden ja vaikutuksen kannalta keskeisimmät riskit liittyvät operatiiviseen toimintaan ja erityisesti asiakaspysyvyyteen, kaluston riittävyyteen, katetason säilyttämiseen sekä avainhenkilöihin. Tämän vuoksi riskienhallinta ei ole Aspossa vain riittävän vakuutusturvan hankkimista, vaan se on olennainen osa jatkuvaa toimintaa ja mukana liiketoiminnan prosesseissa.

ESL Shipping

ESL Shippingin keskeisimpinä liiketoimintariskeinä nähdään kysynnän ja kilpailuaseman epäsuotuisat muutokset, luottamusaseman menetys asiakkaan silmissä, työmarkkinapoliittiset ristiriidat, kapasiteetin ja kuljetusten optimointi sekä vaaratilanne tai vahinko merellä. Pitkillä asiakassopimuksilla ja toiminnan jatkuvalla seurannalla ja kehittämisellä ESL Shipping on pystynyt hallitsemaan riskinsä hyvin.

Leipurin

Leipurin-konsernin toiminta-alueella suurimmat riskit ovat valuuttakurssiriskit sekä euron vahvistuminen hintoihin vaikuttavana tekijänä erityisesti Venäjällä; valuuttariskit tiedostetaan myös Baltiassa ja Puolassa. Taloustaantuma voi vaikuttaa leipomokoneiden kysyntään investointihalukkuuden vähentyessä. Liiketoiminnan muita riskejä ovat kansainväliset elintarvikekriisit ja tuontirajoitukset. Leipurin on onnistunut riskienhallinnassa hyvin. Valuuttakurssimuutosten suorat vaikutukset on pystytty hallitsemaan eikä merkittäviä tappioita ole syntynyt.

Telko

Telkon tuloksentekokykyyn vaikuttaa osaltaan markkinoiden mahdollinen odotettua hitaampi elpyminen. Asiakasyritysten maksuvaikeuksien lisääntyminen epävarmassa markkinatilanteessa lisää luottotappioriskejä. Telko on osittain suojautunut luottovakuutuksilla. Kansainvälisen toiminnan laajentuessa myös valuuttakurssiriskit lisääntyvät. Muita liiketoimintaan kohdistuvia mahdollisia riskejä ovat raaka-aineiden toimittajien välillä tapahtuvat yrityskaupat, jakelukanavien uudelleenjärjestelyt sekä kemianteollisuuden lainsäädännölliset muutokset. Telko on kirjannut valuuttakurssitappioita ja varaston arvonalennuksia.

Kaukomarkkinat

Asiakkaiden kotimarkkina- tai vientimyynnin väheneminen on riski Kaukomarkkinoille. Energiansäästöön perustuvien tuotteiden myynti voi kärsiä energian hintojen laskusta. Merkittävimmät valuuttakurssiriskit liittyvät Japanin jenin vahvistumiseen ja tuontihintojen nousuun. Kiinassa taloustilanne ja kasvun hidastuminen voivat vaikuttaa asiakkaiden investointihalukkuuteen. Riskienhallinnassa on onnistuttu hyvin; valuuttakurssien vaihtelulla ei ole ollut merkittävää vaikutusta tulokseen. Päämiesten taloudellinen kunto ja kilpailukyky sekä päämieskentässä tapahtuvat rakennemuutokset vaikuttavat luonnollisesti myös Kaukomarkkinoihin.

Rahoitusriskit

Aspo-konsernin rahoitus ja rahoitusriskien hallinta hoidetaan keskitetysti emoyhtiössä hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti.

Korkoriskit

Korkoriskeiltä suojaudutaan sitomalla korolliset velat osittain vaihtuvakorkoisiin ja osittain kiinteäkorkoisiin lainoihin. Lisäksi käytetään korkojohdannaisia.

Luottoriskit

Luottoriskeiltä suojaudutaan käyttämällä ennakkomaksuihin ja pankkitakauksiin perustuvia maksuehtoja.

Valuuttariskit

Aspo-konsernissa valuuttariskejä hallitaan terminoinnilla ja konsernin sisäisillä valuuttatransaktioilla.

Henkilöstö

Aspo-konsernin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 717 (827) ja tilikauden aikana keskimäärin 723 (882). Toimihenkilöiden keskimäärä oli 492 (553) ja työntekijöiden 231 (329). Emoyhtiön henkilöstömäärä, joka koostui toimihenkilöistä, oli tilikauden päättyessä 13 (14) ja tilikaudella keskimäärin 15 (13).

Aspo-konsernin henkilöstöstä 59 % (64) työskentelee Suomessa, muissa Pohjoismaissa 4 % (4), Baltian maissa 10 % (6) ja Venäjällä ja muissa IVY-maissa 18 % (14) ja muissa maissa 9 % (12). Henkilöstöstä miesten osuus on 64 % (67) ja naisten 36 % (33). Aspo-konsernin työsuhteista on kokoaikaisia 99 % (99). Tilikaudella solmittiin 30 (66) uutta työsuhdetta. Koko konsernin henkilöstön palkat ja palkkiot vuonna 2009 olivat yhteensä 36,4 miljoonaa euroa (35,4).

Palkitseminen

Aspo-konsernissa on käytössä voittopalkkiojärjestelmä. Osa konsernin tuloksesta maksetaan voittopalkkioeränä henkilöstörahastolle. Tarkoituksena on, että henkilöstörahasto käyttää valtaosan sille maksettavista voittopalkkioeristä Aspo Oyj:n osakkeiden ostoon. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että henkilöstöstä tulee yhtiön merkittävä omistajaryhmä. Henkilöstörahaston jäseninä ovat kaikki Aspo-konsernin suomalaisissa tytäryhtiöissä työskentelevät henkilöt. Aspon toimialat maksavat lisäksi osan tuloksestaan henkilöstölle bonuksina, joiden laskentaperiaatteet hyväksytään liiketoiminnoittain.

Aspon hallitus päätti 2006 avainhenkilöiden osakekurssisidonnaisesta kannustinjärjestelmästä, jossa mahdollinen tuotto perustuu yhtiön osakkeen tuottoon seuraavien kolmen vuoden aikana. Ohjelman perusteella ei maksettu palkkioita vuonna 2009. Hallitus päätti kuitenkin jatkaa osakeomistusohjelmaa antamalla siinä mukana oleville henkilöille mahdollisuuden saada yhtiön osakkeita keväällä 2010. Mahdollinen palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Vuoden 2006 osakeomistusohjelmaan kuuluu noin 30 henkilöä.

Lisäksi Aspon hallitus päätti maaliskuussa 2009 uudesta avainhenkilöiden osakekurssisidonnaisesta kannustinjärjestelmästä, jossa mahdollinen tuotto perustuu yhtiön osakkeen tuottoon vuosien 2009–2011 aikana. Osakeomistusohjelman piiriin kuuluu noin 40 Aspo-konsernin johto- ja avainhenkilöä.

Henkilöstö keskimäärin liiketoimintaryhmittäin

ESL Shipping	2009	2008
Toimihenkilöt	32	30
Merihenkilöstö	167	199
	199	229
Leipurin
Toimihenkilöt	164	98
Työntekijät	32	26
	196	124
Telko
Toimihenkilöt	177	187
Työntekijät	24	17
	201	204
Kaukomarkkinat *
Toimihenkilöt	94
Työntekijät	8
	102
Muu toiminta
Toimihenkilöt	25	138
Työntekijät		2
	25	140
Lopetetut toiminnot
Toimihenkilöt		100
Työntekijät		85
		185
Yhteensä	723	882

*Kaukomarkkinat raportoitu v. 2008 osana muuta toimintaa.

Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta

Aspo-konsernin tutkimus- ja tuotekehitystoiminta kohdistuu toimialojen luonteen mukaisesti pääosin toiminnan, menetelmien ja tuotantoteknologian kehittämiseen ilman erillistä organisaatiota, mistä johtuen kehityspanokset sisältyvät erittelemättöminä normaaleihin liiketoimintakuluihin.

Ympäristö

Aspo-konsernin normaali toiminta ei aiheuta merkittäviä haittoja ympäristölle. Konserniyhtiöt noudattavat ympäristöasioiden hoidossa Aspon ympäristöpolitiikkaa, jonka keskeisenä periaatteena on toimintojen jatkuva parantaminen. Aspo tukee kaikessa toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteita.

Aspo huolehtii ympäristöstä toimimalla aloitteellisesti ja seuraamalla jatkuvasti liiketoimintaansa liittyviä lakeja ja suosituksia ja niihin tehtäviä muutoksia. Aspo haluaa olla edelläkävijä kaikessa toiminnassaan ja pyrkii myös ennakoimaan ympäristömääräysten tulevaa kehitystä.

ESL Shipping

ESL Shippingin toiminta ja kaikki alukset on sertifioitu kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n turvallisuusjohtamiskoodin ISM:n vaatimusten mukaisesti. ISM-koodi on säännöstö laivojen turvallisesta toiminnasta ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä. Sertifikaattiin kuuluvat vuotuiset arvioinnit. Lisäksi ESL Shippingillä on ISO 14001 -ympäristösertifikaatti. Kaikki alukset käyttävät vähärikkistä polttoainetta.

Leipurin

Leipurin-konsernissa on kiinnitetty erityistä huomiota elintarvikeraaka-aineiden laatuun ja turvallisuuteen sekä toiminnan ympäristövaikutuksiin. Raaka-aineiden osalta toimintamallille on myönnetty ISO 9001:2000 -sertifikaatti. Ympäristövaikutukset huomioidaan myös raaka-ainetoimittajien valinnassa.

Telko

Telko noudattaa kaikessa toiminnassaan alan lainsäädäntöä ja suosituksia niin ympäristön, tuotteiden kuin henkilöstönkin suhteen. Lisäksi yhtiö on sitoutunut noudattamaan Responsible Care – Vastuu huomisesta -ohjelman kemikaalikauppaan painottunutta versiota. Ohjelmassa sitoudutaan ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioiden jatkuvaan omaehtoiseen parantamiseen. Sitoutuminen on todennettu ulkopuolisella ESAD II -arvioinnilla. Telkolla on myös ISO 9001 -standardin mukainen laatusertifikaatti. Syksyllä 2009 Telko allekirjoitti myös Euroopan kemianteollisuuden jälleenmyyjien järjestön FECC:n eettiset periaatteet.

Kaukomarkkinat

Kaukomarkkinat toimittaa energiatehokkuutta parantavia laitteita ja palveluita. Ympäristöasiat ovat sen päämiehille erittäin tärkeässä roolissa: sitoutuminen kestävään kehitykseen näkyy kaikessa toiminnassa tuotteiden suunnittelusta ja valmistuksesta niiden kierrätykseen.

Johto ja tilintarkastajat

Aspo Oyj:n 31.3.2009 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi uudelleen hallitukseen yhden vuoden toimikaudeksi insinööri Matti Artevan, oikeustieteen kandidaatti Esa Karppisen, oikeustieteen kandidaatti Roberto Lencionin, diplomiekonomi Gustav Nybergin ja diplomi-insinööri Risto Salon. Diplomi-insinööri, diplomiekonomi Kari Stadighin jättäytyessä pois hallitusjäsenyydestä uutena jäsenenä hallitukseen valittiin kauppatieteiden maisteri, valtiotieteiden kandidaatti Kristina Pentti-von Walzel. Hallituksen päätoimisena puheenjohtajana on 1.1.2009 lähtien toiminut Gustav Nyberg. Varapuheenjohtajana on toiminut Matti Arteva.

Hallituksella oli vuoden 2009 aikana 13 kokousta, joista 4 oli puhelinkokouksia. Keskimääräinen osallistumisprosentti oli 99 %.

Yhtiön toimitusjohtajana on 1.1.2009 alkaen toiminut eMBA Aki Ojanen ja talousjohtajana KTM Arto Meitsalo.

Tilintarkastajana on toiminut Pricewaterhouse-Coopers Oy, KHT-yhteisö. Vastuullisena tilintarkastajana on toiminut KHT Jan Holmberg.

Osakepääoma ja osakkeet

Aspo Oyj:n rekisteröity osakepääoma 31.12.2009 oli 17 691 729,57 euroa ja osakkeiden kokonaismäärä 26 406 063, joista yhtiön hallussa oli 620 000 osaketta eli 2,35 % osakepääomasta. Aspo Oyj:llä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Aspon osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n keskisuurten yritysten ryhmän toimialaluokassa teollisuustuotteet ja -palvelut.

Vuonna 2009 Aspo Oyj:n osakkeiden vaihto oli yhteensä 2 262 316 osaketta ja 12,2 miljoonaa euroa, eli 8,6 prosenttia osakekannasta vaihtoi omistajaa. Tilikauden ylin kurssinoteeraus oli 6,20 euroa ja alin 3,94 euroa. Keskikurssi oli 5,43 euroa ja vuoden viimeisen kauppapäivän päätöskurssi 5,90 euroa. Tilikauden päättyessä osakekannan markkina-arvo omat osakkeet vähennettynä oli 152,1 miljoonaa euroa.

Yhtiöllä oli katsauskauden päättyessä yhteensä 5 161 osakkeenomistajaa. Hallintarekisterissä ja ulkomaisessa omistuksessa olevien osakkeiden määrä oli 818 331 eli 3,1 % osakekannasta.

Henrik B. Nyberg ilmoitti 19.1.2009, että hänen osuutensa Aspo Oyj:n osakepääomasta ja äänimäärästä on alittanut 10 %.

Vuoden 2009 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhdessä tai useammassa erässä osakeannista, joka toteutetaan luovuttamalla yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutuksen perusteella luovutettavien osakkeiden määrä on yhteensä enintään 1 020 000 osaketta.

Valtuutusta käytetään mahdollisten yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista osakkeiden luovuttamisen ehdoista ja siten myös oikeuden luovuttaa osakkeita suunnatusti osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen laissa säädetyin ehdoin.

Lisäksi varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 400 000 oman osakkeen hankkimisesta vapaalla omalla pääomalla. Osakkeet hankitaan julkisessa kaupankäynnissä, minkä vuoksi hankinta tapahtuu muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa ja osakkeista maksettava vastike on Aspon osakkeen hankintahetken markkinahinta. Valtuutuksessa ei suljeta pois hallituksen oikeutta päättää suunnatusta hankinnasta. Osakkeet hankitaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n julkisen kaupankäynnin välityksellä sen sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti.

Osakkeet hankitaan käytettäväksi mahdollisten yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai totetuttamiseen, yhtiön osakepohjaisen kannustinohjelman taloudellisen riskin tasaamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Hallitus ei voi toteuttaa valtuutusta omien osakkeiden hankkimisesta siltä osin kuin yhtiön tai sen tytäryhteisön hallussa tai panttina olevien omien osakkeiden yhteenlaskettu määrä ylittäisi hankinnan jälkeen 10 prosenttia kaikista osakkeista.

Valtuutukset ovat voimassa vuoden 2010 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Hallitus ei ole käyttänyt varsinaisen yhtiökokouksen antamia valtuuksia.

Aspo Oyj:n 8.6.2009 pidetty ylimääräinen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen perusteella voidaan antaa enintään 2 600 000 osaketta. Valtuutus käytetään Aspo Oyj:n liikkeelle laskettavaan rajatulle sijoittajajoukolle suunnattuun vaihtovelkakirjalainaan. Valtuutus ei kumoa varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antamaa valtuutusta päättää osakeannista.

Hallitus käytti ylimääräisen yhtiökokouksen antamaa valtuutusta 8.6.2009 ja päätti tarjota enintään 15 000 000 euron vaihdettavaa pääomalainaa rajatulle joukolle valikoituja sijoittajia.

Pääomalaina

Vuonna 2004 liikkeelle laskettu vaihdettava pääomalaina 15 512 500 euroa maksettiin lainaehtojen mukaisesti takaisin 4.6.2009.

Aspo Oyj:llä on vuonna 2009 liikkeelle laskettua vaihdettavaa pääomalainaa 15 000 000 euroa. Laina-aika on 30.6.2009–30.6.2014. Laina maksetaan takaisin yhtenä eränä 30.6.2014 edellyttäen, että osakeyhtiölain 5. luvun mukaiset ja lainaehdoissa mainitut takaisinmaksuedellytykset täyttyvät. Lainalla on kiinteä 7 %:n korko.

Lainaosuudet voidaan vaihtaa Aspon osakkeisiin. Kukin 50 000 euron lainaosuus oikeuttaa lainaosuuden haltijan vaihtamaan lainaosuuden 7 690:een Aspo Oyj:n osakkeeseen. Osakkeen vaihtokurssi on 6,50 euroa. Lainan voi vuosittain vaihtaa osakkeisiin 2.1.–30.11. Vaihtoaika päättyy 15.6.2014. Vuoden 2009 aikana vaihtoja ei tapahtunut.

Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

Yhtiö on järjestänyt pääomamarkkinapäivän 19.1.2010, josta annettiin pörssitiedote 19.1.2010.

Katsauskauden jälkeen järjesteltiin valmiusluottolimiittejä uudelleen. Sopimusten maturiteettia pidennettiin ja yhteismäärä alennettiin 80 miljoonasta eurosta 50 miljoonaan euroon. Lisäksi konserni otti käyttöön uuden rahoituslähteen allekirjoittamalla myyntisopimuksen koskien osaa Telkon myyntisaamisia.

Konsernin rahoitusjohtaja (CTO), eMBA Harri Seppälä on nimitetty 1.2.2010 vastaamaan myös Aspon sijoittajaviestinnästä raportoiden toimitusjohtajalle.

Näkymät vuodelle 2010

Aspo-konsernin nykyinen rakenne luo hyvän perustan liiketoimintojen kasvulle. Hallinnon kulut arvioidaan merkittävästi pienemmiksi kuin 2009. Konserni tavoittelee kasvua erityisesti Venäjän ja muiden IVY-maiden alueella sekä länsimarkkinoilla yleisen talouden elpymisen myötä.

Aspon tavoitteena on parantaa kannattavuuttaan.

Aspolla on edellytyksiä kasvattaa liikevaihtoa sekä parantaa osakekohtaista tulosta.

ESL Shipping

Varustamon aluskapasiteetti on pienentynyt viime vuosina. Intiasta tilatun aluksen odotetaan valmistuvan kesäksi ja olevan käytössä Itämerellä syksyn kuluessa. Edellisiä vuosia vaativamman talviliikenteen ja alkukesän telakointien turvaamiseksi on aikarahdattu kaksi uutta alusta. Ms Beatrix on rahdattuna helmikuulta kesäkuulle ja ms Princenborg huhtikuun lopulle. Ms Nassauborgin aikarahtaus jatkuu toistaiseksi. Merkittävä osa vuoden 2010 kuljetuskapasiteetista on katettu pitkäaikaisin sopimuksin. Terästeollisuuden volyymin arvioidaan ylittävän vuoden 2009 tason ja energiasektorin kuljetusmäärän säilyvän aikaisempien vuosien tasolla. ESL Shipping valmistelee kapasiteetin lisäämistä ja laivaston uusimista strategiansa mukaisesti.

EU:n komission hyväksyttävänä olevalla tonnistoverolain muutoksella olisi voimaan tullessaan merkittävä vaikutus ESL Shippingin verojenjälkeiseen tulokseen. Uuden tonnistoverolainsäädännön arvioidaan tulevan voimaan takautuvasti 1.1.2010 alkaen.

Leipurin

Orgaanisen kasvun odotetaan jatkuvan. Vuoden 2010 aikana Leipurin jatkaa etabloitumista Venäjän uusiin miljoonakaupunkeihin, perustaa koeleipomon Ukrainaan sekä tutkii mahdollisuuksia toiminnan aloittamiseen Valko-Venäjällä ja Kazakstanissa. Kasvun edellytyksiä luo mm. uusi 1.7.2010 alkaen voimaantuleva tullisopimus Venäjän, Kazakstanin ja Valko-Venäjän välillä. Uudet toimipisteet luovat hyvän pohjan monivuotiselle leipomoraaka-aineiden myynnin kasvulle. Leipomokonemyynnin ennustetaan säilyvän edellisvuoden tasolla. Markkina-alueista kasvua odotetaan Venäjältä mutta Baltian myynnin arvellaan laskevan. Projektitoimitusten tilauskanta on laskenut vuoden 2009 tasosta.

Leipurin tavoittelee vähintään vuoden 2009 liikevoittotasoa.

Telko

Vuonna 2009 tehtyjen organisaation sopeutustoimien säästövaikutus vuoden 2010 kiinteissä kuluissa arvioidaan olevan vuositasolla noin 2 miljoonaa euroa. Telko tulee jatkamaan toimintansa tehostamista.

Vuoden 2010 alkupuolella Kiinaan perustetaan tytäryhtiö. Toiminta perustuu alkuvaiheessa pohjoiseurooppalaisen muoviasiakaskunnan Kiinan toiminnan palveluun. Yhtiö jatkaa strategiansa mukaista Venäjälle ja IVY-markkinoille laajentumista. Venäjällä avataan uusia toimipisteitä suurimmissa miljoonakaupungeissa. Uusi ilmoitettu tulliliitto 1.7.2010 alusta Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin välillä luo hyvät mahdollisuudet laajentua Valko-Venäjälle ja Kazakstaniin. Päätös laajentumisesta uusiin maihin tehdään vuoden 2010 aikana. Telkossa keskitytään logistiikan edelleenkehittämiseen sekä uusien vahvojen päämiesedustusten hankkimiseen. Hintataso nousi maltillisesti syksyllä 2009 mutta on kuitenkin merkittävästi vuoden 2008 tason alapuolella. Hintojen ei ennakoida laskevan vuoden 2010 aikana.

Telko tavoittelee liikevoiton parantamista.

Kaukomarkkinat

Kaukomarkkinoiden tavoitteena on kasvaa energiatehokkuustuotteissa vähintään markkinakasvun mukaisesti Suomen ilmalämpöpumppumarkkinoilla. Lisäksi tarjontaa on tarkoitus laajentaa – yhtiö tuo markkinoille oman ilmavesilämpöpumpun vuoden aikana.

Prosessiteollisuuden projektimyynnin uskotaan palaavan vuoden 2008 tasolle. Yhtiön tilauskanta Kiinassa on parantunut vuoteen 2009 verrattuna. Turvallisuus- ja digitaalituotteissa tavoitellaan kasvua.

Kaukomarkkinoilla on edellytyksiä parantaa liikevoittotasoa.

Liiketoimintariskit

Yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa Itämeren maiden teollisuuden kysyntään. Asiakassegmenteistä erityisesti perusteollisuus on ilmoittanut tilauskantansa vähentyneen vuodesta 2009. Kehittyvien markkinoiden kysynnän muutoksia on vaikeampi arvioida. Erityisesti Venäjällä kokonaismarkkinan arvioidaan kehittyvän edelleen positiivisesti ja Venäjän ja IVY-maiden osuuden Aspo-konsernin liiketoiminnasta säilyvän ennallaan tai kasvavan. Finanssimarkkinoiden ja talouden taantuman riski heijastuu edelleen lähialueen valuuttoihin (Venäjä, Ukraina, Baltia, Puola). Taloustaantuma voi vaikuttaa asiakasyritysten maksuvalmiuteen.

Erillinen selvitys Aspo Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) on julkaistu yhtiön internetsivustolla www.aspo.fi.

Konsernin tuloslaskelma

1 000 €	Liitetieto	2009	2008
Liikevaihto	1	329 405	358 233
Liiketoiminnan muut tuotot	4	9 934	1 585
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos +/-	7	-3 600	-1 545
Osuus osakkuusyritysten tuloksista	17	569	-14
Materiaalit ja palvelut	7	-222 502	-248 147
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	5	-36 415	-32 927
Poistot ja arvonalentumiset	6	-8 863	-10 822
Liiketoiminnan muut kulut	8	-53 276	-52 286
Liikevoitto		15 252	14 077
Rahoitustuotot	9	1 679	1 016
Rahoituskulut	9	-5 254	-5 556
Rahoituskulut yhteensä		-3 575	-4 540
Voitto ennen veroja		11 677	9 537
Tuloverot	10	-3 062	-2 545
Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista		8 615	6 992
Lopetetut toiminnot
Tilikauden voitto lopetetuista toiminnoista			8 528
Tilikauden voitto yhteensä		8 615	15 520
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot		-150	-1 506
Suojauslaskenta		357	865
Suoraan omaan pääomaan kirjatut nettotulot		203	-18
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot		-92 318	-226
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen Tilikauden laaja tulos yhteensä		8 933	-885 14 635
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos		8 553	15 507
Vähemmistön osuus tilikauden tuloksesta		62	13
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos		8 871	14 622
Vähemmistön osuus tilikauden tuloksesta		62	13
Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva osakekohtainen tulos, €
Laimentamaton osakekohtainen tulos
Jatkuvista toiminnoista	11	0,33	0,27
Lopetetuista toiminnoista	11		0,33
Yhteensä, €		0,33	0,60
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, €
Jatkuvista toiminnoista	11	0,33	0,26
Lopetetuista toiminnoista	11		0,30
Yhteensä, €		0,33	0,56

Sivuilla 52–82 esitettävät liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.

Konsernitase

Varat

1 000 €	Liitetieto	2009	2008
Pitkäaikaiset varat
Muut aineettomat hyödykkeet	12	16 642	17 014
Liikearvo	13	40 224	40 351
Käyttöomaisuushyödykkeet	14	50 111	69 108
Myytävissä olevat sijoitukset	15	206	193
Saamiset	16	211	258
Osuus osakkuusyrityksissä	17	1 556	925
Laskennallinen verosaaminen	18	412	896
Pitkäaikaiset varat yhteensä		109 362	128 745
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	19	29 246	33 418
Myynti- ja muut saamiset	20	43 307	42 286
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat saamiset		1 423	979
Rahavarat	21	11 525	12 621
		85 501	89 304
Myytävänä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät	3		679
Lyhytaikaiset varat yhteensä		85 501	89 983
Varat yhteensä		194 863	218 728

Oma pääoma ja velat

1 000 €	Liitetieto	2009	2008
Oma pääoma
Osakepääoma		17 692	17 692
Ylikurssirahasto	22	4 351	4 351
Omat osakkeet	22	-3 778	-3 778
Muuntoerot	22	-383	-81
Käyvän arvon rahasto	22		-265
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	22	274	248
Kertyneet voittovarat	22	37 678	32 063
Tilikauden tulos		8 553	15 507
Vaihtovelkakirjalainan oman pääoman osuus	22	2 572	220
Osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma yhteensä		66 959	65 957
Vähemmistön osuus omasta pääomasta		-62	13
Oma pääoma yhteensä		66 897	65 970
Pitkäaikaiset velat
Laskennallinen verovelka	18	13 538	13 971
Lainat	23	43 407	36 302
Muut velat	24	183
Pitkäaikaiset velat yhteensä		57 128	50 273
Lyhytaikaiset velat
Varaukset	26	174	201
Lainat ja käytetyt shekkilimiitit	23	26 925	58 729
Ostovelat ja muut velat	24	43 399	41 871
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		340	1 186
		70 838	101 987
Myytävänä oleviksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät velat	3		498
Lyhytaikaiset velat yhteensä		70 838	102 485
Velat yhteensä		127 966	152 758
Oma pääoma ja velat yhteensä		194 863	218 728

Konsernin rahavirtalaskelma

1 000 €	2009	2008
Liiketoiminnan rahavirta
Liikevoitto	15 252	23 717
Oikaisut liikevoittoon
Poistot ja arvonalentumiset	8 863	11 199
Käyttöomaisuushyödykkeiden ja sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot	-5 780	-9 480
Jaksotetut henkilöstökulut	-852	-474
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta	-569	14
Käyttöpääoman muutos
Vaihto-omaisuus	4 696	7 298
Lyhytaikaiset saamiset	1 054	17 586
Lyhytaikaiset korottomat velat	1 045	-10 468
Muu muutos		507
Maksetut korot	-5 509	-6 047
Saadut korot	235	1 025
Saadut osingot	2	7
Maksetut verot	-5 479	-3 972
Liiketoiminnan rahavirta	12 958	30 912
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-1 349	-19 765
Ennakkomaksut aluksista	-2 337	-2 285
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	13 774	757
Luovutustulot muista sijoituksista		-34
Luovutustulot liiketoimintojen myynnistä	11 050
Hankitut tytäryhtiöt vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	-1 204	-78 202
Myydyt tytäryhtiöt	1 000	28 836
Investointien rahavirta	20 934	-70 693
Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden hankinta		-804
Omien osakkeiden myynti		62
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-36 663	-34 480
Lyhytaikaisten lainojen nostot	3 950	51 434
Pitkäaikaisten lainojen nostot	28 555	34 000
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-20 000
Voitonjako vähemmistölle		-118
Maksetut osingot	-10 830	-10 838
Rahoituksen rahavirta	-34 988	39 256
Rahavarojen muutos	-1 096	-525
Rahavarat 1.1.	12 621	13 146
Rahavarat kauden lopussa	11 525	12 621

Sivuilla 52–82 esitettävät liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

					Sijoitetun
				Käyvän	vapaan oman				Kertyneet		Vähem	Oma
		Osake	Ylikurssi	arvon	pääoman	Muut	Omat	Muunto	voitto		mistön	pääoma
1 000 €	Liitetieto	pääoma	rahasto	rahasto	rahasto	rahastot	osakkeet	erot	varat	Yhteensä	osuus	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2009		17 692	4 351	-265	248	220	-3 778	-81	47 570	65 957	13	65 970
Osingonjako	22								-10 830
VVK-lainan oman pääoman osuus						3 222
Laskennallisen veron osuus						-870
Osakepalkitseminen	22								547
Rahastosiirto					26				-26
Muutos vähemmistöosuuksissa											13
Tilikauden laaja tulos yhteensä				265				-302	8 970		-62
Oma pääoma 31.12.2009		17 692	4 351	0	274	2 572	-3 778	-383	46 231	66 959	-62	66 897
Oma pääoma 1.1.2008		17 687	4 311	-904	229	220	-3 036	58	44 286	62 851	162	63 013
Osingonjako	22								-10 838
Omien osakkeiden hankinta							-804
Omien osakkeiden myynti					19		62
Vvk-lainan vaihto osakkeiksi	22	5	40
Muutos vähemmistöosuuksissa											-162
Tilikauden laaja tulos yhteensä				639				-139	14 122		13
Oma pääoma 31.12.2008		17 692	4 351	-265	248	220	-3 778	-81	47 570	65 957	13	65 970

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Perustiedot

Aspo Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. Aspo Oyj:n osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.

Aspo on monialayhtiö, joka on keskittynyt vahvaa erityisosaamista vaativille liiketoimintaalueille. Konsernin operatiivinen toiminta on ryhmitetty toisistaan riippumattomiksi segmenteiksi: ESL Shipping, Leipurin, Telko ja Kaukomarkkinat sekä muu toiminta.

Konsernin emoyhtiö on Aspo Oyj. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite Lintulahdenkuja 10, 00500 Helsinki.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Aspo Oyj:n pääkonttorista osoitteesta Lintulahdenkuja 10, 00500 Helsinki.

Aspo Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 15.2.2010 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Laatimisperusta

Aspo Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2009 voimassa olevia standardeja sekä tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, ja ne perustuvat liiketapahtumien alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laadintaperiaatteissa ole muuta kerrottu.

Konserni on soveltanut 1.1.2009 alkaen seuraavia uusia standardeja ja tulkintoja:

• Uudistettu IAS 1, Tilinpäätöksen esittäminen. Muutokset vaikuttavat lähinnä laajan tuloslaskelman ja oman pääoman muutoksia osoittavan laskelman esitystapaan. Vertailutiedot on muutettu vertailukelpoisiksi standardin siirtymäsäännösten mukaisesti.
• IFRS 8, Toimintasegmentit. IFRS 8:n mukaan esitettävien segmenttitietojen on perustuttava johdolle toimitettuun yhteisön sisäiseen raportointiin ja siinä noudatettuihin laskentaperiaatteisiin.
• IFRS 7, Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot -standardin muutos. Muutoksella otetaan käyttöön kolmitasoinen hierarkia rahoitusinstrumenttien käypien arvojen esittämisestä. Muutos vaatii myös lisätietoja käypien arvojen suhteellisen luotettavuuden arvioinnin helpottamiseksi.

Konserni on soveltanut 1.1.2009 alkaen seuraavia standardeja, muutoksia ja tulkintoja, joilla ei ole olennaista vaikutusta raportoitaviin tietoihin:

• IAS 23 ( uudistettu), Vieraan pääoman menot -standardin muutos
• IFRIC 11, IFRS 2, Konserniyhtiöiden osakkeita ja omia osakkeita koskevat liiketoimet
• IFRIC 13, Kanta-asiakasohjelmat.
• IFRIC 14, IAS 19 Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja niiden välinen yhteys.

• IFRS 2 (muutos), Osakeperusteiset maksut –oikeuden syntymisehdot ja peruutukset

• IAS 1 ja IAS 32 (muutos), Lunastusvelvoitteiset rahoitusinstrumentit ja yhteisön purkautuessa syntyvät velvoitteet.

• IFRS 1 ja IAS 27 ( muutos), Tytäryrityksiin, yhteisessä määräysvallassa oleviin yksikköihin ja osakkuusyrityksiin tehtyjen sijoitusten alkuperäiseen hankintamenon määrittäminen IFRS:n käyttöönoton yhteydessä.
• IAS 39 (muutos), Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen suojauskohteiksi hyväksyttävät erät.

IASB julkaisi toukokuussa 2008 parannuksia 34 standardiin osana vuosittaisia parannuksia standardeihin (Improvements to IFRS). Muutoksilla ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön, Aspo Oyj:n, sekä kaikki tytäryhtiöt. Tytäryhtiöitä ovat yhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli puolet osakkeiden äänivallasta tai joissa emoyhtiöllä on muutoin määräysvalta. Osakkuusyhtiöt, joissa konsernilla on 20–50 prosenttia äänivallasta ja vähintään 20 prosentin omistusosuus tai joissa konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, on konsolidoitu pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää kirjanpitoarvon, kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita ei yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti.

Tilikauden aikana hankitut tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun määräysvalta on saatu. Luovutetut toiminnot ovat mukana siihen hetkeen asti, jolloin määräysvalta lakkaa. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen käyttäen hankintamenomenetelmää, jonka mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä. Liikearvon hankintameno on määrä, jolla tytäryhtiön hankintameno ylittää hankittujen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen käyvän nettoarvon. Ennen IFRS-standardien käyttöönottoa tapahtuneita yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS-standardien mukaisesti, vaan arvostuksessa on käytetty IFRS 1 -siirtymästandardin sallimaa helpotusta käsitellä hankinnat suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisissa arvoissa.

IFRS:n mukaan liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan liikearvoille suoritetaan arvonalentumistestaus vuosittain.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja sisäinen voitonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Tilikauden voiton jakautuminen emoyhtiön omistajille ja vähemmistölle esitetään tuloslaskelman yhteydessä. Vähemmistölle kuuluva osuus on esitetty omana eränään konsernin omassa pääomassa.

Ulkomaanrahan määräiset erät ja niiden arvostus

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuttamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Ulkomaiset konserniyhtiöt

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten konserniyhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi käyttäen tilikauden keskikurssia. Tase-erät muunnetaan euroiksi käyttämällä tilinpäätöspäivän valuuttakursseja. Muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai tappiota.

Ennen 1.1.2004 syntyneet muuntoerot on kirjattu IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti kertyneisiin voittovaroihin IFRSsiirtymän yhteydessä, eikä niitä myöhemminkään tytäryrityksen myynnin yhteydessä kirjata tuloslaskelmaan. Siirtymispäivästä lähtien konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä. 1.1.2004 lähtien ulkomaisten yksikköjen hankinnasta syntyvät liikearvot ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen oikaisut on käsitelty kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ennen 1.1.2004 tapahtuneiden hankintojen liikearvot ja käypien arvojen oikaisut on kirjattu euromääräisinä.

Segmenttiraportointi

Aspon toimintasegmentit ovat 1.1.2009 alkaen ESL Shipping, Leipurin, Telko ja Kaukomarkkinat. Vuoden 2008 vertailutiedot on muutettu vastaamaan uusia toimintasegmenttejä. Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Yimmäksi operatiivikseksi päätöksentekijäksi on nimetty strategisia päätöksiä tekevä konsernin hallitus. Segmenttien väliset liiketapahtumat perustuvat markkinahintoihin.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineellinen käyttöomaisuus esitetään alkuperäisten hankintahintojen ja kumulatiivisten poistojen erotuksena vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Suunnitelman mukaiset tasapoistot lasketaan todennäköisen käyttöiän perusteella seuraavasti:

Rakennukset ja rakennelmat	15–40 vuotta
Alukset	16–30 vuotta
Puskurit	8–10 vuotta
Koneet ja kalusto	3–8 vuotta
Putkistot	5–20 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	5–40 vuotta

Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Aikaisemmin kirjattu aineellisen käyttöomaisuuden arvonalennus peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat. Arvon peruuttamisen johdosta korjauksen jälkeinen arvo ei saa kuitenkaan ylittää arvoa, joka omaisuudella oli ennen aikaisempien vuosien arvonalennuksen tekoa. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyneet myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet

Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen. Hankintahinta kohdistetaan varoille ja veloille niiden hankintahetken käyvän arvon perusteella. Jäljelle jäävä osuus hankintamenosta on liikearvoa. Liikearvoa ei poisteta, vaan sen käypää arvoa testataan vähintään vuosittain käyttöarvoon perustuvalla arvonalentumistestillä (ks. Liikearvon arvonalentumistesti s. 66).

Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Leipurin ja Telko -segmentteihin kuuluvien brändien taloudelliset vaikutusajat on arvioitu rajoittamattomiksi. Tavaramerkkien vahva tunnettuus ja historia tukevat johdon käsitystä siitä, että brändit vaikuttavat rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan.

Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja ne poistetaan tasapoistoina niiden taloudellisena pitoaikana. Muihin aineettomiin hyödykkeisiin kuuluvat mm. ohjelmat ja ohjelmistolisenssit.

Konserni arvioi liikearvon ja muiden aineettomien hyödykkeiden tasearvon vuosittain tai useammin, jos viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta on olemassa. Jos viitteitä on olemassa, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumista tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Kassavirtaperusteinen käyttöarvo määritellään laskemalla ennustettujen kassavirtojen diskontattu nykyarvo. Laskelmien diskonttokorko perustuu pääoman keskimääräiseen kustannukseen (WACC), joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja Aspon liiketoimintaan liittyvistä riskeistä.

Arvonalennustappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalennus peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat olennaisesti. Arvon peruuttamisen johdosta korjauksen jälkeinen arvo ei saa kuitenkaan ylittää arvoa, joka omaisuudella oli ennen aikaisempien vuosien arvonalennuksen tekoa. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan pääsääntöisesti kuluksi toteutumishetkellä. Kuitenkin uusien tuotteiden suunnittelusta aiheutuvat kehitysmenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, kaupallisesti hyödynnettävissä ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut tuotekehitysmenot poistetaan niiden vaikutusaikana.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmää (first-in, first-out) käyttäen. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisällytetään raakaaineiden ostomenot, välittömät valmistuspalkat, muut välittömät valmistusmenot sekä osuus valmistuksen yleiskustannuksista (normaalitoimintaasteeseen perustuen), mutta ei vieraan pääoman menoja. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuva myyntihinta vähennettynä tuotteen valmiiksi saattamisen kustannuksilla ja myyntikustannuksilla.

Vuokrasopimukset – konserni vuokralleottajana

Käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen sopimuksen alkaessa varoiksi määrään, joka vastaa vuokrakohteen käypää arvoa tai tätä alempaa vähimmäisvuokrien nykyarvoa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Vastaavat leasingvuokravastuut rahoituskustannuksella vähennettynä sisältyvät muihin pitkäaikaisiin korollisiin velkoihin. Rahoituksen korko kirjataan tuloslaskelmaan leasingsopimuksen aikana siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti. Rahoitusleasingsopimuksella vuokratut omaisuuserät poistetaan joko niiden taloudellisena pitoaikana tai sitä lyhyemmän leasingsopimuksen keston mukaan.

Käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista jää vuokranantajalle, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi (käyttöleasing). Vuokrat merkitään tuloslaskelmaan kuluksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa.

Työsuhde-etuudet

Lakisääteinen eläketurva on järjestetty eläkevakuutusyhtiöiltä otetuilla vakuutuksilla. Ulkomaisissa yksiköissä eläketurva on järjestetty paikallisen lainsäädännön ja sosiaaliturvasäännösten mukaisesti. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on osakeperusteisia johdon kannustinjärjestelmiä, joissa osa palkkioista maksetaan osakkeina ja loput rahana. Lisätietoja osakeperusteisista järjestelyistä on esitetty liitetiedossa 30. Optio-oikeudet ja luovutettavat osakkeet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymishetken ja kannustinjärjestelmän voimassaoloajan aikana. Muita kuin markkinaperusteisten ehtojen (esim. kannattavuus ja tuloksen kasvutavoite) vaikutuksia ei sisällytetä käypään arvoon vaan otetaan huomioon niiden optioiden tai osakkeiden määrissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajankohdan lopussa.

Omat osakkeet

Aspo Oyj:n osakkeiden hankintameno esitetään oman pääoman vähennyksenä.

Varaukset

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jonka toteutuminen on todennäköistä, ja velvoitteen suuruus on luotettavasti arvioitavissa. Takuuvaraukset sisältävät tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta aiheutuvat kustannukset, mikäli takuuaikaa on tilinpäätöspäivänä jäljellä. Takuuvaraukset määritellään historiallisen kokemuksen perusteella.

Ympäristövaraus kirjataan, kun konsernilla on ympäristölainsäädännön tai konsernin ympäristövastuuperiaatteiden perusteella velvoite, joka liittyy tuotantolaitoksen käytöstä poistamiseen, ympäristövahingon korjaamiseen ja alkuperäiseen tilaan palauttamiseen tai laitteiston paikasta toiseen siirtämiseen.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai suunnitelmasta on asianmukaisesti tiedotettu.

Varaukseen kirjattava määrä on niiden menojen nykyarvo, joita velvoitteen täyttämisen odotetaan edellyttävän.

Tuloverot

Konsernin veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutokset. Tuloverot on kirjattu kunkin maan verokannan mukaan. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetken tai arvioidun veronmaksuhetken verokannan mukaisesti. Väliaikaisia eroja syntyy mm. varauksista, poistoeroista ja vahvistetuista tappioista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vahvistetuista tappioista ja muista väliaikaisista eroista siltä osin kuin on todennäköistä, että sitä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa. Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista esitetään tuloslaskelmassa laskettuna nettotuloksesta ja se sisältää verovaikutuksen.

Tuloutusperiaatteet

Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelu on suoritettu. Pitkäaikaishankkeen tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusaste määritellään tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista. Kun on todennäköistä, että hanke tuottaa tappiota, tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Tilikaudella Aspolla ei ollut pitkäaikaishankkeita. Julkiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvaukseksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot kirjataan kuluksi.

Myytävinä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävinä oleviksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja johto on sitoutunut myyntiin.

Välittömästi ennen luokittelua myytävänä olevaksi kyseiset omaisuuserät tai luovutettavan ryhmän varat ja velat arvostetaan niihin sovellettavien IFRS-standardien mukaisesti. Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon.

Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa. Myytävänä olevat omaisuuserät, luovutettavien erien ryhmät ja luovutettavien erien ryhmiin kuuluvat velat esitetään taseessa erillään muista eristä. Vuonna 2009 konsernilla ei ollut lopetettaviksi luokiteltuja toimintoja.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset arvostetaan hankintamenoon. Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti.

Ostovelat

Ostovelat kirjataan alun perin käypään arvoon, ja myöhemmin ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.

Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu, arvostus sekä johdannaisinstrumenttien kirjaukset on tehty IAS 32:n (Rahoitusinstrumentit: esittämistapa) ja IAS 39:n (Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen) mukaisesti.

Rahoitusvarat

Rahoitusvarat luokitellaan lainoihin ja muihin saamisiin, eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin, myytävissä oleviin rahoitusvaroihin sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin. Luokittelu tapahtuu alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Lainat ja muut saamiset kirjataan selvityspäivänä, ja ne esitetään taseessa jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Transaktiomenot sisällytetään alkuperäiseen hankintamenoon. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat kirjataan selvityspäivänä, ja ne arvostetaan käypään arvoon.

Myytävissä olevat rahoitusvarat sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat arvostetaan käypään arvoon käyttäen noteerattuja markkinahintoja ja -kursseja tai laskennallista nykyarvoa. Ne listaamattomat osakkeet, joiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, kirjataan hankintamenoon arvonalennuksilla vähennettynä. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan oman pääoman käyvän arvon rahastoon verovaikutus huomioiden. Kun tällainen omaisuuserä myydään tai siitä on aiheutunut arvonalentumistappio, kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan omasta pääomasta tulokseen. Myytävissä olevien rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä.

Sijoitukset osakkeisiin, korkoarvopapereihin ja vaihtovelkakirjalainoihin on luokiteltu myytävissä oleviin rahoitusvaroihin.

Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin, tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Lainoihin ja saamisiin kirjataan arvonalentuminen, kun kirjanpidon tasearvo on korkeampi kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat kirjataan selvityspäivänä, ja ne merkitään taseeseen hankintamenoon transaktiomenoilla vähennettynä. Korot jaksotetaan tuloslaskelmaan velan juoksuajalle efektiivisen koron menetelmää noudattaen.

Vaihtovelkakirjalainan velkaosuuden käypä arvo on määritetty käyttämällä vastaavan velan markkinakorkoa lainan liikkeeseenlaskuhetkellä. Velkaosuus kirjataan jaksotettuun hankintamenoon, kunnes se kuoletetaan vaihtamalla laina osakkeiksi. Jäännös saadusta rahamäärästä, eli oman pääoman osuus, on kirjattu siihen liittyvillä veroilla vähennettynä omaan pääomaan.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät käteisvaroja, pankkitalletuksia ja muita lyhytaikaisia (korkeintaan kolmen kuukauden pituisia) erittäin likvidejä sijoituksia. Shekkitililimiitit on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa.

Johdannaiset

Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä kun konsernista tulee sopimusosapuoli, ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon.

Konserni on soveltanut vuonna 2009 IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa käyttöomaisuushankinnoista aiheutuvien ennakoitujen ulkomaanrahan määräisten rahavirtojen suojaamiseen. Suojauksen tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan suoraan oman pääoman käyvän arvon rahastoon sisältyvään suojausrahastoon. Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään kyseisen omaisuuserän hankintamenoon sillä tilikaudella, jolla suojattu erä merkitään taseeseen. Muihin johdannaisiin ei ole sovellettu suojauslaskentaa.

Rahoituseriin liittyvien johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Muiden johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Käyvän arvon määrittely perustuu noteerattuihin markkinahintoihin ja -kursseihin, kassavirtojen diskonttaukseen ja optioiden arvonmääritysmalleihin.

Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan diskonttaamalla sopimusten ennakoidut rahavirrat myytyjen valuuttojen korkokantojen mukaan ja konvertoimalla diskontatut rahavirrat tilinpäätöspäivän valuuttakurssilla ja laskemalla diskontattujen arvojen erotus. Korko-optioiden käyvät arvot määritellään yleisesti käytössä olevilla optioiden arvonmääritysmalleilla.

Arvioiden käyttö

Kansainvälisen tilipäätöskäytännön mukaista tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat taseen laadintahetken varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määriin raportointikaudella. Laskentaarvioita on käytetty määritettäessä tilinpäätöksessä raportoitujen erien suuruutta, mm. määritettäessä liikearvoa ja sen tuotto-odotuksia sekä aineellisen ja aineettoman käyttöomaisuuden taloudellisia pitoaikoja, vaihto-omaisuuden sekä varojen ja velkojen kuranttiutta. Arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, mutta on mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista.

Liikearvon arvonalentumistesti

Konserni testaa liikearvon tasearvon vuosittain tai useammin, jos viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta on olemassa. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa. Liikearvo kohdistetaan konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka on identifioitu sen mukaan missä liiketoimintayksikössä liikearvoa seurataan sisäisessä johdon raportoinnissa. Yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä lasketaan käyttöarvolaskelmien avulla. Kassavirtaperusteinen käyttöarvo määritellään laskemalla ennustettujen kassavirtojen diskontattu nykyarvo. Laskelmien diskonttokorko on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin ja liiketoimintojen sijaintiin liittyvät erityiset riskit. Pääoman keskimääräinen painotettu kustannus heijastaa konsernin keskimääräistä, pitkäaikaista rahoitusrakennetta. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Johdon harkintaa edellyttävät laadintaperiatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset ja tulevaisuutta koskevat oletukset konsernin taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä ja sen vaikutuksesta konsernin liikevaihtoon ja kustannustasoon. Konsernijohdon näkemyksen mukaan liikearvon arvonalentumistestaukseen sisältyy eniten merkittäviä arvioita ja oletuksia. Liikearvoa ja sen testaamista käsitellään laajemmin liitetietojen kohdassa 13.

Uusien tai muutettujen IFRS-standardien ja IFRIC-tulkintojen soveltaminen

Konserni ottaa käyttöön vuoden 2010 alusta alkaen seuraavat uudet tai muutetut standardit:

• IFRS 3 (uudistettu), Liiketoimintojen yhdistäminen. Uudistetun standardin soveltamisala on aikaisempaa laajempi. Uudistettu standardi sisältää useita konsernin kannalta merkittäviä muutoksia. Standardimuutokset vaikuttavat hankinnoista kirjattavan liikearvon määrään sekä liiketoimintojen myyntituloksiin. Standardimuutoksilla on vaikutusta myös tulosvaikutteisesti kirjattaviin eriin sekä hankintatilikaudella että niillä tilikausilla, joilla suoritetaan lisäkauppahintaa tai toteutetaan lisähankintoja.
• IAS 27 (uudistettu), Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. Muutettu standardi edellyttää tytäryrityksen omistusmuutoksista syntyvien vaikutusten kirjaamista suoraan konsernin omaan pääomaan silloin kun emoyrityksen määräysvalta säilyy. Mikäli määräysvalta tytäryritykseessä menetetään, jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Niiden standardien ja tulkintojen lisäksi, jotka on esitetty vuoden 2008 tilinpäätöksessä, konserni ottaa käyttöön seuraavat vuonna 2009 julkaistut standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin ja tulkintoihin:

• IFRIC 18, Omaisuuserien siirrot asiakkailta.
• IFRIC 9 ja IAS 39 (muutos), Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi luokittelun muutoksen yhteydessä.
• IFRS 2 (muutos), Osakeperusteiset maksut – käteisvaroina maksettavat liiketoimet konsernissa.

IASB julkaisi huhtikuussa 2009 muutoksia 12 standardiin osana vuosittaisia parannuksia standardeihin. Konsernin johto on selvittämässä näiden vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Konserni ottaa käyttöön vuonna 2011 tai myöhemmin seuraavat standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin:

• IAS 32 (muutos), Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu.
• IAS 24 (uudistettu), Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä.
• IFRIC 19, Velan maksaminen liikkeeseen lasketuilla omilla oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla.
• IFRIC 14 (muutos), Vähimmäisrahastovaatimusten mukaisia suorituksia koskevat ennakkomaksut.
• IFRS 9, Rahoitusvarat-luokittelu ja arvostaminen.

1. Liikevaihto ja segmentti-informaatio

Aspon toimintasegmentit ovat 1.1.2009 alkaen ESL Shipping, Leipurin, Telko ja Kaukomarkkinat.

ESL Shipping huolehtii energia-alan ja teollisuuden raaka-aineiden merikuljetuksista ja niihin liittyvistä palveluista.

Leipurin palvelee leipomo- ja muuta elintarviketeollisuutta toimittamalla raaka-aineita, tuotannossa tarvittavia koneita ja valmistuslinjoja sekä leivontaan liittyvää tietotaitoa.

Telko hankkii ja jakelee teollisuuden tarvitsemia muoviraaka-aineita ja kemikaaleja. Laaja asiakaspalvelu kattaa myös teknisen tuen ja tuotantoprosessien kehittämiseen.

Kaukomarkkinat keskittyy elektroniikan ja teollisuuskoneiden kauppaan.

Muu toiminta sisältää Aspon konsernihallinnon ja muut toimialoille kuulumattomat toiminnat. Segmenttirakenne vastaa konsernin organisaatiorakennetta ja sisäistä tulosraportointia, jossa varojen ja velkojen arvostusperiaatteet ovat IFRSstandardien mukaiset.

Konsernissa segmenttien tuloksellisuuuden arviointi perustuu segmenttien liikevoittoon. Segmenttien arvioinnista ja resurssointipäätöksistä vastaa konsernin hallitus.

Segmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka on perustellusti kohdistettavissa segmenteille. Segmenteille kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä, jotka pääasiassa ovat seurausta konsernin keskitetystä rahoituksesta. Investoinnit koostuvat useammalla kuin yhdellä kaudella käytettävien aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.

1.1 Liiketoimintasegmentit

2009					Segmenteille
1 000 €	ESL Shipping	Leipurin	Telko	Kauko markkinat	kohdistamat tomat erät	Konserni yhteensä
Myynti konsernin ulkopuolelle	63 830	99 363	128 794	36 303	1 115	329 405
Myynti toisille segmenteille		41	10	83
Liikevaihto	63 830	99 404	128 804	36 386		329 405
Osuus osakkuusyrityksistä	574			-5		569
Liikevoitto	14 661	3 213	3 104	530	-6 256	15 252
Nettorahoituskulut						-3 575
Voitto ennen veroja						11 677
Tuloverot						-3 062
Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista						8 615
Tilkauden tulos lopetetuista toiminnoista
Tilikauden tulos						8 615
Aineellisen omaisuuden poistot	4 926	447	1 110	430	207	7 120
Aineettoman omaisuuden poistot	45	533	750	345	70	1 743
Segmentin varat	51 675	55 775	44 728	23 013	18 116	193 307
Osuus osakkuusyhtiössä	1 556					1 556
Varat yhteensä	53 231	55 775	44 728	23 013	18 116	194 863
Segmentin velat	7 714	14 119	15 130	3 735	87 268	127 966
Velat yhteensä	7 714	14 119	15 130	3 735	87 268	127 966
Investoinnit	3 078	542	2 479	568	670	7 337

2008					Segmenteille
1 000 €	ESL Shipping	Leipurin	Telko	Kauko markkinat	kohdistamat tomat erät	Konserni yhteensä
Myynti konsernin ulkopuolelle	84 125	69 293	172 686	30 759	1 370	358 233
Myynti toisille segmenteille			11	2
Liikevaihto	84 125	69 293	172 697	30 761		358 233
Liikevoitto	15 575	3 031	1 038	2 139	-7 706	14 077
Nettorahoituskulut						-4 540
Voitto ennen veroja						9 537
Tuloverot						-2 545
Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista						6 992
Tilkauden voitto lopetetuista toiminnoista						8 528
Tilikauden tulos						15 520
Aineellisen omaisuuden poistot	7 546	123	960	178	601	9 408
Aineettoman omaisuuden poistot	49	297	224	64	780	1 414
Segmentin varat	65 409	49 050	53 621	22 502	27 221	217 803
Osuus osakkuusyhtiössä	919			6		925
Varat yhteensä						218 728
Segmentin velat	7 731	19 792	20 876	6 173	98 186	152 758
Velat yhteensä						152 758
Investoinnit	18 779	99	399	61	1 223	20 561

1.2 Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

Konserni seuraa liikevaihtoa seuraavan maantieteellisen jaon mukaan: Suomi, Pohjoismaat, Baltia, Venäjä + muut IVY-maat (sisältäen Ukrainan) ja muut maat. Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan ja niiden varat esitetään varojen sijainnin mukaan. Ulkoisilta asiakkailta saadut myyntituotot on määritetty IFRS-säännösten mukaisesti.

		Liikevaihto		Pitkäaikaiset varat*
1 000 €	2009	2008	2009	2008
Suomi	151 841	165 919	105 860	122 882
Pohjoismaat	30 030	47 505	1 797	2 221
Baltia	36 986	32 819	737	867
Venäjä + muut IVY-maat	56 124	61 149	430	388
Muut maat	54 424	50 841	126	1 491
Yhteensä	329 405	358 233	108 950	127 849

* Konsernin muut pitkäaikaiset varat kuin rahoitusvarat ja veroihin liittyvät erät.

2. Hankitut liiketoiminnot

Yrityshankinnat vuonna 2009

Leipurin -segmentti hankki 30.12.2009 latvialaisen Raugs un citas preces SIA:n (RCP) koko osakekannan. Kauppahinta oli 1,4 miljoonaa euroa eikä se vaikuttanut olennaisesti konsernin rahoitusasemaan. Hankintamenoon sisällytettiin lisäksi lainopillisten ja muiden asiantuntijoiden palkkiot 0,1 miljoonaa euroa.

Hankinnasta syntyi 0,5 miljoonan euron liikearvo, joka perustuu RCP:n hankinnasta odotettavissa oleviin synergiahyötyihin. Johdon arvion mukaan liikearvo liittyy Leipurin yhteisen myyntija markkinointiverkoston hyödyntämiseen Baltian alueella.

Yrityshankinnat vuonna 2008

Konserni hankki 30.4.2008 Kauko-Telko Oy:n koko osakekannan. Kauppahinta oli 96 miljoonaa euroa ja kauppa rahoitettiin pääasiassa pankkirahoituksella. Hankintamenoon sisällytettiin lisäksi lainopillisten ja muiden asiantuntijoiden palkkiot 1,7 miljoonaa euroa.

Hankinnasta syntyi 37,4 miljoonan euron liikearvo, joka perustuu Kauko-Telkon hankinnasta odotettavissa oleviin synergiahyötyihin. Johdon arvion mukaan liikearvo liittyy henkilöstöön ja yhteisen myynti- ja markkinointiverkoston hyödyntämiseen.

Kauko-Telko-konsernin kahdeksan kuukauden liikevaihto, 154,5 miljoonaa euroa, sekä tulos, 3,2 miljoonaa euroa, sisältyvät Aspo-konsernin vuoden 2008 tuloslaskelmaan. Koko konsernin liikevaihto olisi ollut 484 miljoonaa euroa ja voitto 17 miljoonaa euroa, jos tilikauden aikana toteutunut liiketoimintojen hankinta olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilikauden 2008 alusta lähtien. Hankittujen varojen ja vastaanotettujen velkojen arvot hankintapäivänä olivat seuraavat:

2008

	Yhdistämisessä	Kirjanpitoarvo
Kauko-Telko-konsernin hankinta	kirjatut	ennen
1 000 €	käyvät arvot	yhdistämistä
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	12 622	8 882
Muut aineettomat hyödykkeet	3 842	3 842
Brändit (sisältyvät muihin aineettomiin hyödykkeisiin)	5 303
Päämiessopimukset (sisältyvät muihin aineettomiin hyödykkeisiin)	8 728
Sijoitukset	55	55
Vaihto-omaisuus	23 934	23 134
Myynti- ja muut saamiset	30 448	30 448
Rahavarat	20 670	20 670
Varat yhteensä	105 602	87 031
Laskennalliset verovelat	6 147	1 319
Rahoitusvelat	7 121	7 121
Muut velat	33 533	33 533
Velat yhteensä	46 801	41 973
Nettovarat	58 801
Hankintameno	96 164
Liikearvo	37 363
Rahana suoritettu osuus hankintahinnasta	96 164
Hankitun yrityskokonaisuuden rahavarat ja pankkitililimiitit	-17 961
Rahavirtavaikutus	78 203

3. Lopetetut toiminnot

Konsernissa ei ollut lopetettaviksi luokiteltavia toimintoja vuonna 2009.

Vuonna 2008 Aspo Oyj ja Gilbarco Veeder-Root allekirjoittivat sopimuksen, jolla Aspo Oyj myi täysin omistamansa Oy Autotank Ab:n osakekannan Gilbarco Veeder-Rootille. Autotank-konsernia seurattiin Aspo-konsernissa Aspo Systems -segmenttinä. Autotank tarjoaa huoltamoketjuille huoltamoiden maksuautomatiikkaan liittyviä järjestelmiä ja laitteita sekä niiden kunnossapitopalveluita. Yhtiöllä oli myyntihetkellä palveluksessaan noin 350 henkilöä.

Lisäksi vuonna 2008 myytiin muuhun toimintaan kuuluneet Kauko-Telkon hankintapalvelut -yksikkö Nikolai Sourcing Oy:lle ja Kauko-Telkon pakkausliiketoiminnot Suomessa Telpak Oy:lle ja Ruotsissa Conti Investments B.V:lle.

Lopetettujen toimintojen tulos

1 000 €	2008
Tuotot	45 170
Kulut	-45 724
Voitto ennen veroja	-554
Verot	-193
Voitto verojen jälkeen	-747
Voitto lopetettujen toimintojen luovutuksesta ennen veroja	9 389
Verot	-114
Voitto lopetettujen toimintojen luovutuksesta verojen jälkeen	9 275
Tilikauden voitto lopetetuista toiminnoista	8 528

Lopetettujen toimintojen rahavirrat

1 000 €	2008
Liiketoiminnan rahavirta	1 392
Investointien rahavirta	-299
Rahoituksen rahavirta	1 221
Rahavirrat yhteensä	2 314

Lopetettujen toimintojen myynnin vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan

1 000 €	2008
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	2 018
Liikearvo	6 662
Muut aineettomat hyödykkeet	1 082
Saamiset	11 644
Vaihto-omaisuus	8 695
Rahavarat	6 526
Rahoitusvelat	-27 978
Muut velat	-10 398
Varat ja velat yhteensä	259

Rahavirtavaikutus	28 836
Luovutettujen toimintojen rahavarat	6 526
Rahana saatu vastike	35 362

Myytävänä olevaksi luokitellut varat

1 000 €	2008
Vaihto-omaisuus	50
Myynti- ja muut saamiset	629
Myytävänä olevat varat yhteensä	679

Myytävänä olevaksi luokitellut velat

1 000 €	2008
Ostovelat ja muut velat	498

4. Liiketoiminnan muut tuotot

1 000 €	2009	2008
Aineellisen käyttöomaisuuden myyntivoitot	3 166	69
Liiketoiminnan myyntivoitto	3 171
Myöhästymis- ja keskeytyskorvaukset	2 070	705
Vuokrat ja käyttökorvaukset	279	200
Valuuttatermiinien käypien arvojen muutokset	348	142
Muut tuotot	900	469
Yhteensä	9 934	1 585

5. Työsuhde-etuudet ja tietoa henkilöstöstä

Aspo-konsernin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 717 (827) ja tilikauden aikana keskimäärin 723 (882). Toimihenkilöiden keskimäärä oli 492 (553) ja työntekijöiden 231 (329).

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

1 000 €	2009	2008
Palkat	30 152	26 652
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	3 586	2 142
Optiojärjestelyt	771	-19
Muut henkilöstösivukulut	1 906	4 152
Yhteensä	36 415	32 927

Tiedot ylimmän johdon työsuhde-etuuksista esitetään Lähipiiri-osiossa.

Henkilöstö liiketoimintasegmenteittäin kauden lopussa, jatkuvat toiminnot

	2009	2008
ESL Shipping	194	240
Leipurin	218	168
Telko	193	230
Kaukomarkkinat	90	100
Muu toiminta	22	83
Yhteensä	717	821

Henkilöstö maantieteellisesti kauden lopussa, jatkuvat toiminnot

	2009	2008
Suomi	423	526
Pohjoismaat	29	33
Baltia	72	49
Venäjä + muut IVY-maat	129	115
Muut maat	64	98
Yhteensä	717	821

6. Poistot ja arvonalentumiset

1 000 €	2009	2008
Aineettomat hyödykkeet	1 743	1 414
Rakennukset	820	834
Alukset	4 842	7 531
Koneet ja kalusto	1 458	1 043
Yhteensä	8 863	10 822

7. Materiaalit ja palvelut

1 000 €	2009	2008
Ostot tilikauden aikana
ESL Shipping	10 381	17 458
Leipurin	78 394	57 196
Telko	101 477	140 845
Kaukomarkkinat	23 861	20 011
Muu toiminta	1 000	1 239
Yhteensä	215 113	236 749
Varaston muutos	3 600	2 951
Ulkopuolisilta ostetut palvelut
Leipurin	3 866	2 842
Telko	3 019	6 745
Kaukomarkkinat	491	329
Muu toiminta	13	76
Yhteensä	7 389	9 992
Materiaalit ja palvelut yhteensä	226 102	249 692

8. Liiketoiminnan muut kulut

1 000 €	2009	2008
Vuokrat	6 969	5 592
ESL Shipping	28 579	32 625
Leipurin	4 017	3 624
Telko	6 696	6 324
Kaukomarkkinat	3 085	2 912
Muu toiminta	2 696	858
Valuuttatermiinien käypien arvojen arvostus, ei suojauslaskennassa	675	340
Luovutustappiot pysyvistä vastaavista	559	11
Yhteensä	53 276	52 286

Tilintarkastajan palkkiot, koko konserni

1 000 €	2009	2008
Tilintarkastus	312	175
Veroneuvonta	66	17
Muut palvelut	114	509
Yhteensä	492	701

9. Rahoitustuotot ja -kulut

Liikevoiton yläpuolella oleviin eriin sisältyy vuonna 2009 valuuttakurssitappioita 2,3 miljoonaa euroa (1,3). Muihin rahoituskuluihin sisältyy rahoitusleasingsopimuksista tilikaudella kuluiksi kirjattuja muuttuvia vuokria 0,2 miljoonaa euroa (0,1).

1 000 €	2009	2008
Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista	2	7
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	1 181	697
Valuuttakurssivoitot	496	312
Rahoitustuotot yhteensä	1 679	1 016
Korkokulut	-4 802	-4 567
Valuuttakurssitappiot	-452	-989
Rahoituskulut yhteensä	-5 254	-5 556
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-3 575	-4 540

10. Tuloverot

Tuloslaskelman verot

1 000 €	2009	2008
Tilikauden verot	-4 037	-3 961
Laskennallisten verosaatavien ja -velkojen muutos	1 098	1 421
Verot edellisiltä tilikausilta	-123	-5
Yhteensä	-3 062	-2 545

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin emoyhtiön verokannalla (26 %) laskettujen verojen täsmäytyslaskelma

1 000 €	2009	2008
Voitto ennen veroja	11 677	9 537
Verot emoyhtiön verokannalla laskettuna	-3 036	-2 480
Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus	-68	327
Verot edellisiltä tilikausilta	-123	-5
Muut erät	165	-387
Verot tuloslaskelmassa	-3 062	-2 545
Efektiivinen verokanta	26 %	27 %

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot

1 000 €	2009	2008
Rahavirran suojaukset	92	226

11. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotetulla keskimäärällä. Laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden keskimääräinen lukumäärä on oikaistu oman pääoman ehtoisen vaihtovelkakirjalainan laimennusvaikutuksella.

1 000 €	2009	2008
Laimentamaton
Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto, jatkuvat toiminnot	8 553	6 979
Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto, lopetetut toiminnot		8 528
Yhteensä	8 553	15 507
Osakkeiden keskimäärä tilikaudella (1 000 kpl)	25 786	25 826
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, €	0,33	0,27
Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot, €		0,33
Yhteensä, €	0,33	0,60
Osakekohtainen tulos ilman myyntivoittoa, jatkuvat toiminnot, €	0,16	0,27
Laimennettu
Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto, jatkuvat toiminnot	8 553	6 979
Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto, lopetetut toiminnot		8 528
Yhteensä	8 553	15 507
Vaihtovelkakirjalainan korko (verovaikutuksella oikaistuna)	581	515
Vaihtovelkakirjalainan muunto osakkeiksi (1 000 kpl)	2 307	2 606
Osakkeiden keskimäärä tilikaudella korjattuna vaihtovelkakirjalainan laimentavalla vaikutuksella (1 000 kpl)	28 093	28 432
Laimennettu osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, €	0,33	0,26
Laimennettu osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot, €		0,30
Yhteensä, €	0,33	0,56

12. Muut aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet ovat pääosin yritysbrändejä, joista on kerrottu liitetiedossa 13 sekä lisäksi atkohjelmia ja niiden lisenssejä, jotka poistetaan tasapoistoina viidessä vuodessa. Muihin aineettomiin hyödykkeisiin on kirjattu toimitiloihin tehtyjen korjausten perusparannusmenot ja liiketoimintojen yhdistämisessä hankittuja päämiessuhteita.

2009

	Muut
	Aineettomat	aineettomat
1 000 €	oikeudet	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	13 421	9 188	22 609
Kurssierot	8	177	185
Lisäykset	77		77
Lisäykset, liiketoimintojen yhdistäminen	12	185	197
Vähennykset	-667	-167	-834
Vähennykset, liiketoimintojen myynti	-307		-307
Siirrot erien välillä	-2 588	2 588
Hankintameno 31.12.	9 956	11 971	21 927
Kertyneet poistot 1.1.	-4 690	-905	-5 595
Siirrot erien välillä	191	-191
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	548	167	715
Vähennykset, liiketoimintojen myynti	253		253
Tilikauden poisto	-481	-1 257	-1 738
Kertyneet poistot 31.12.	-4 179	-2 186	-6 365
Kirjanpitoarvo 31.12.	5 777	9 785	15 562

2008

	Muut
	Aineettomat	aineettomat
1 000 €	oikeudet	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	2 124	2 276	4 400
Kurssierot		-47	-47
Lisäykset	517	1	518
Lisäykset, liiketoimintojen yhdistäminen	12 384	8 728	21 112
Vähennykset	-772		-772
Vähennykset, liiketoimintojen myynti	-832	-1 770	-2 602
Hankintameno 31.12.	13 421	9 188	22 609
Kertyneet poistot 1.1.	-1 262	-527	-1 789
Kurssiero	4	8	12
Liiketoimintojen hankinta	-3 390	-46	-3 436
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	514		514
Vähennykset, liiketoimintojen myynti	325	393	718
Tilikauden poisto	-881	-733	-1 614
Kertyneet poistot 31.12.	-4 690	-905	-5 595
Kirjanpitoarvo 31.12.	8 731	8 283	17 014

13. Liikearvo

Liikearvo kohdistetaan konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille liiketoiminnoittain sen mukaan, millä tasolla liikearvoa sisäisessä raportoinnissa seurataan. Jokainen yksikkö vastaa Aspon kutakin toimintasegmenttiä. Liikearvo jakaantuu segmenteille seuraavasti: ESL Shipping 0,8 (0,8) miljoonaa euroa, Leipurin 22,9 (22,4) miljoonaa euroa, Telko 5,0 (5,5) miljoonaa euroa ja Kaukomarkkinat 11,6 (11,6) miljoonaa euroa.

Leipurin- ja Telko -segmentteihin kuuluvien brändien taloudelliset vaikutusajat on arvioitu rajoittamattomiksi. Näiden vahva tunnettuus ja historia tukevat johdon käsitystä siitä, että brändit vaikuttavat rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan.

Arvonalentumistestaus

Arvonalentumislaskelmien kassavirrat perustuvat konsernijohdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin. Rahavirtoja koskevat arviot tehdään kolmelle vuodelle varovaisin kasvuodotuksin ja tämän jälkeen kassavirta on arvioitu tasaisella kasvuoletuksella varovaisuutta noudattaen. Arvonalentumisia ei ole tilikaudelle kirjattu eikä arvonalentumistestien mukaan arvonalentumista ole tapahtunut.

Liikevaihtoa arvioitaessa oletuksena on, että nykyinen liiketoiminta pystytään pitämään ja liikevaihto kasvaa hallitusti taloudellisissa suunnitelmissa arvioidulla nopeudella.

Myyntikatteen muutoksen on arvioitu seuraavan liikevaihdon kasvua.

Tehostettujen sisäisten toimien vuoksi sekä talouden taantuman seurauksena kiinteiden kustannusten odotetaan nousevan maltillisen inflaation verran.

Diskonttauskorko on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin ja liiketoimintojen sijaintiin liittyvät erityiset riskit. Diskonttauskorko on määritetty ennen veroja. Laskelmissa käytetty diskonttauskorko (WACC) oli 9,05 % (10,19) ennen veroja.

Liikearvo

1 000 €	2009	2008
Hankintameno 1.1.	40 351	10 114
Vähennykset		-282
Hankitut liiketoiminnot	479	37 363
Myydyt liiketoiminnot	-626	-6 662
Kurssiero	20	-182
Hankintameno 31.12.	40 224	40 351

Liikearvon kohdistaminen

1 000 €	2009	2008
ESL Shipping	790	790
Leipurin	22 873	22 417
Telko	4 955	5 526
Kaukomarkkinat	11 570	11 582
Muu toiminta	36	36
Yhteensä	40 224	40 351

Brändit

1 000 €	2009	2008
Leipurin	3 148	3 148
Telko	2 155	2 155
Yhteensä	5 303	5 303

Arvonalennustestaukseen vaikuttavat tekijät ja herkkyysanalyysi

Talouden nopeasta taantumisesta huolimatta arvonalennustestauksessa käytetyt oletukset ovat asianmukaisia ja testatut liiketoiminnot perusteiltaan kestäviä. Liiketoimintojen liikearvon arvonalentumisesta ei ole viitteitä, mutta arvonalentumistestauksen tulos riippuu jatkossakin tulevaisuuden ennustettujen kassavirtojen toteutumisesta. Olennainen negatiivinen muutos tulevissa kassavirroissa, korkotason olennainen nousu tai pääomien korkea sitoutuminen saattavat aiheuttaa liikearvon arvonalentumiskirjauksen. Johdon näkemyksen mukaan testauksessa käytetyt arviot tulevista kassavirroista ja pääomien sitoutumisesta ovat todennäköisiä.

Kullekin yksikölle on tehty herkkyysanalyysi muuttamalla testin perusoletuksina käytettyjä arvoja alaspäin, minkä seurauksena segmentin yritysarvo muuttuu heikommaksi. Muutokset vaikutuksineen olivat seuraavat:

• WACC:ia nostettiin enimmillään 20 %, vaikutus 14–18 %
• Kannattavuutta (EBIT) alennettiin 10 %, vaikutus n. 2 %
• Myynnin kasvua alennettiin 10 % vuosittain, vaikutus 0–4 %

Herkkyysanalyysien perusteella ei ole odotettavissa tulevia arvonalentumistappioita.

14. Käyttöomaisuushyödykkeet

2009

1 000 €	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Alukset	Muut aineelliset hyödykkeet	Kesken eräiset ja ennakko maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	212	23 885	10 665	163 782	1 872	9 863	210 279
Kurssiero		-15	-45		-20		-80
Lisäykset		47	493	2 337	1	689	3 567
Lisäykset, liiketoimintojen yhdistäminen			176				176
Vähennykset			-2 581		-1	-10 305	-12 887
Vähennykset, liiketoimintojen myynti	-152	-19 048	-1 689		-1 294	-132	-22 315
Hankintameno 31.12.	60	4 869	7 019	166 119	558	115	178 740
Kertyneet poistot 1.1.		-15 581	-9 011	-117 658	-926		-143 176
Kurssiero		15			21		36
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		12 701	3 802		575		17 078
Tilikauden poisto		-820	-586	-4 842	-92		-6 340
Kertyneet poistot 31.12.		-3 685	-5 795	-122 500	-422		-132 402
Kirjanpitoarvo 31.12.	60	1 184	1 224	43 619	136	115	46 338

2008

1 000 €	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Alukset	Muut aineelliset hyödykkeet	Kesken eräiset ja ennakko maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	61	2 593	8 952	147 318	590	8 116	167 630
Kurssiero		13	3		-14	-61	-59
Lisäykset		621	444	16 464		2 285	19 814
Lisäykset, liiketoimintojen yhdistäminen	211	21 322	8 800		1 477		31 810
Vähennykset		-404	-3 157		-6	-75	-3 642
Vähennykset, liiketoimintojen myynti	-60	-260	-4 377		-175	-402	-5 274
Hankintameno 31.12.	212	23 885	10 665	163 782	1 872	9 863	210 279
Kertyneet poistot 1.1.		-1 823	-7 986	-110 127	-414		-120 350
Kurssiero			62				62
Liiketoimintojen yhdistäminen		-13 049	-7 571		-555		-21 175
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		140	7 252		149		7 541
Tilikauden poisto		-849	-768	-7 531	-106		-9 254
Kertyneet poistot 31.12.		-15 581	-9 011	-117 658	-926		-143 176
Kirjanpitoarvo 31.12.	212	8 304	1 654	46 124	946	9 863	67 103

14.1 Rahoitusleasingjärjestelyt 2009

1 000 €	Muut aineettomat hyödykkeet	Aineet tomien ennakko maksut	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintameno 1.1			3 069	3 069
Lisäykset	94	991	3 947	5 032
Vähennykset			-2 309	-2 309
Hankintameno 31.12.	94	991	4 707	5 792
Kertyneet poistot 1.1.			-1 064	-1 064
Tilikauden poisto	-5		-780	-785
Vähennysten kertyneet poistot			910	910
Kertyneet poistot 31.12.	-5		-934	-939
Kirjanpitoarvo 31.12.	89	991	3 773	4 853

2008

ja kalusto	Yhteensä
2 922	2 922
985	985
-838	-838
3 069	3 069
-985	-985
-331	-331
252	252
-1 064	-1 064
2 005	2 005
	Koneet

15. Myytävissä olevat sijoitukset

2009

	Noteeraamattomat
1 000 €	osakkeet
Hankintameno 1.1.	193
Lisäys, liiketoimintojen yhdistäminen	13
Hankintameno 31.12.	206
Kirjanpitoarvo 31.12.	206

2008

	Noteeraamattomat
1 000 €	osakkeet
Hankintameno 1.1.	160
Lisäys, liiketoimintojen yhdistäminen	33
Hankintameno 31.12.	193
Kirjanpitoarvo 31.12.	193

16. Pitkäaikaiset saamiset Muut pitkäaikaisiin saamisiin luettavat erät

1 000 €	2009	2008
Pitkäaikaiset lainasaamiset	211	175
Pitkäaikaiset johdannaiset		83
Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset yhteensä	211	258

17. Osakkuusyhtiöt

Konserniyhtiö ESL Shipping Oy:llä on 35 %:n omistusosuus osakkuusyhtiö Credo AB:sta. Kirjanpitoarvoon ei sisälly liikearvoa. Julkisesti noteeraamattoman Credo AB:n kotipaikka on Donsö, Ruotsi. Yhtiön liikevaihto tilikaudella oli 3,8 miljoonaa euroa, varat 20,7 miljoonaa euroa ja velat 15,6 miljoonaa euroa. Kaukomarkkinat Oy:llä on 33,3 %:n omistusosuus osakkuusyhtiö Roll Systems Oy:stä. Julkisesti noteeraamattoman Roll Systems Oy:n kotipaikka on Valkeakoski, Suomi.

18. Laskennalliset verot

Laskennallisten verojen muutokset

Konsernilla oli 31.12.2009 0,5 miljoonaa euroa vahvistettuja tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, koska konsernille ei todennäköisesti kerry ennen kyseisten tappioiden vanhenemista verotettavaa tuloa, jota vastaan tappiot pystytään hyödyntämään. Ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista 1,6 miljoonaa euroa vuonna 2009 ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, silla varat on sijoitettu kyseisiin maihin pysyvästi.

Osuudet osakkuusyhtiöissä

1 000 €	2009	2008
Hankintameno 1.1.	925	1 250
Osuus tilikauden tuloksesta	569	-138
Lisäykset liiketoimintakauppa		20
Muuntoerot	62	-207
Tilikauden lopussa	1 556	925

Laskennalliset verosaamiset

1 000 €	2009	2008
Käyttämättömät verotukselliset tappiot		169
Omaan pääomaan kirjatut erät		114
Työsuhde-etuudet	171	22
Muut väliaikaiset erot	241	591
Yhteensä	412	896

Laskennalliset verovelat

1 000 €	2009	2008
Poistoero	8 933	8 887
Vaihtovelkakirjalaina	880	23
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	3 135	4 075
Muut erät	590	986
Yhteensä	13 538	13 971

Laskennallisten verosaamisten muutokset

1 000 €	2009	2008
Laskennalliset verosaamiset 1.1.	896	2 353
Tuloslaskelmaan kirjatut erät
Johdannaisten arvostukset	-80	11
Käyttämättömät verotukselliset tappiot	-169
Työsuhde-etuudet	149
Muut väliaikaiset erot	-270	56
Omaan pääomaan kirjatut erät	-114	-204
Tytäryrityshankinta		624
Tytäryritysmyynti		-1 944
Laskennalliset verosaamiset 31.12.	412	896

Laskennallisten verovelkojen muutokset

1 000 €	2009	2008
Laskennalliset verovelat 1.1.	13 971	9 239
Tuloslaskelmaan kirjatut erät
Poistoero	46	-668
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	-1 003
Muut erät	-396	-133
Omaan pääomaan kirjatut erät, vaihtovelkakirjalaina	857	-31
Yrityshankinta	63	5 564
Laskennalliset verovelat 31.12.	13 538	13 971

19. Vaihto-omaisuus

Päättyneellä tilikaudella kirjattiin kuluksi 1,1 (1,7) miljoonaa euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.

20. Myynti- ja muut saamiset

Kirjanpitoarvon katsotaan olevan lähellä käypää arvoa. Myyntisaamisiin ei sisälly merkittäviä luottotappioriskejä. Myyntisaamisista on kirjattu arvonalentumistappioita 0,6 miljoonaa euroa (0,2).

1 000 €	2009	2008
Aineet, tarvikkeet	3 090	2 091
Valmiit tuotteet	25 468	30 492
Muu vaihto-omaisuus	688	835
Yhteensä	29 246	33 418

1 000 €	2009	2008
Myyntisaamiset	33 385	36 155
Palautus liikenne- ja viestintäministeriöltä	1 743	2 348
Ennakkomaksut	564	189
Arvonlisäverosaaminen	1 076	1 125
Muut siirtosaamiset	6 539	2 469
Yhteensä	43 307	42 286

21. Rahavarat

1 000 €	2009	2008
Yritystodistukset		222
Pankkitilit	11 525	12 399
Yhteensä	11 525	12 621

22. Oma pääoma

Osakkeet ja osakepääoma

Aspo Oyj:n osakkeiden lukumäärä 31.12.2009 oli 26 406 063 ja osakepääoma 17,7 miljoonaa euroa.

Aspon vaihtovelkakirjalainan oman pääoman osuus on esitetty omassa pääomassa. Aspon hallussa olevat yhtiön omat osakkeet on kirjattu oman pääoman vähennykseksi.

Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, muuntoerosta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta sekä kertyneistä voittovaroista. Ylikurssirahastoon kirjataan vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana liikkeelle laskettuun vaihtovelkakirjalainaan perustuvat osakemerkinnät. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin kuin sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Käyvän arvon rahasto sisältää suojauslaskennassa olevien instrumenttien käyvän arvon muutokset.

Osingot

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,42 euroa/osake vuodelta 2009. Vuodelta 2008 osinkoa jaettiin 0,42 euroa osakkeelta (vuodelta 2007 0,42 euroa osakkeelta).

Osakepääoma ja ylikurssirahasto 2009				Sijoitetun
	Määrä	Osake	Ylikurssi	vapaan oman pääoman	Omat
1 000 €	1 000 kpl	pääoma	rahasto	rahasto	osakkeet	Yhteensä
1.1.2009	25 786	17 692	4 351	248	-3 778	18 513
Rahastosiirto				26		26
31.12.2009	25 786	17 692	4 351	274	-3 778	18 539
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet	620
Osakkeiden kokonaismäärä	26 406

Osakepääoma ja ylikurssirahasto 2008				Sijoitetun
				vapaan oman
	Määrä	Osake	Ylikurssi	pääoman	Omat
1 000 €	1 000 kpl	pääoma	rahasto	rahasto	osakkeet	Yhteensä
1.1.2008	25 899	17 687	4 311	229	-3 036	19 191
Vaihtovelkakirjalainan vaihto osakkeiksi 2008	8	5	40			45
Omien osakkeiden myynnit 2008	14			19	62	81
Omien osakkeiden ostot 2008	-135				-804	-804
31.12.2008	25 786	17 692	4 351	248	-3 778	18 513
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet	620
Osakkeiden kokonaismäärä	26 406

Käyvän arvon rahasto

1 000 €	2009	2008
Rahavirran suojausrahasto		-265

Vapaaehtoiset varaukset

1 000 €	2009	2008
Kertynyt poistoero	34 405	31 671
Laskennallinen verovelka poistoerosta	-8 934	-8 887
Yhteensä	25 471	22 784

Vaihtovelkakirjalainan oman pääoman osuus

1 000 €	2009	2008
Vaihtovelkakirjalainan oman pääoman osuus	2 572	220

23. Lainat

Korollisten velkojen tasearvot eivät poikkea olennaisesti niiden käyvistä arvoista. Oman pääoman ehtoisella vaihtovelkakirjalainalla on kiinteä 7 %:n korko (laina-aika 30.6.2009–30.6.2014).

Aspo Oyj:llä on oman pääoman ehtoista vaihtovelkakirjalainaa 15 000 000 euroa. Laina maksetaan takaisin yhtenä eränä 30.6.2014 edellyttäen, että osakeyhtiölain 5. luvun mukaiset ja lainaehdoissa mainitut takaisinmaksuedellytykset täyttyvät. Lainaosuudet voidaan vaihtaa Aspon osakkeisiin. Kukin 50 000 euron lainaosuus oikeuttaa lainaosuuden haltijan vaihtamaan lainaosuuden 7 690: een Aspo Oyj:n osakkeeseen. Osakkeen vaihtokurssi on 6,50 euroa. Lainan voi vuosittain vaihtaa osakkeisiin 2.1.–30.11. Vaihtoaika päättyy 15.6.2014.

Vaihtovelkakirjalaina on jaettu omaan ja vieraaseen pääomaan tilinpäätöksessä. Oman pääoman komponentin osuus on 2,4 miljoonaa euroa.

Vuonna 2004 liikkeelle laskettu vaihdettava pääomalaina 15 512 500 euroa maksettiin lainaehtojen mukaisesti takaisin 4.6.2009.

Pitkäaikaiset lainat

1 000 €	2009	2008
Lainat	21 049	35 090
Eläkelainat	10 404	1 212
Vaihtovelkakirjalaina	11 954
Yhteensä	43 407	36 302

Lyhytaikaiset lainat ja käytetyt shekkitililimiitit

1 000 €	2009	2008
Lainat	22 021	39 435
Vaihtovelkakirjalaina		14 209
Käytetyt shekkitililimiitit	4 097	4 278
Eläkelainat	807	807
Yhteensä	26 925	58 729

Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat

1 000 €	2009	2008
Rahoitusleasingvelat -vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa	1 181	447
Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluessa	4 168	1 734
Yhteensä	5 349	2 181
Rahoitusleasingvelat -vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa	1 087	368
Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluessa	3 916	1 656
Yhteensä	5 003	2 024
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	345	157

24. Muut velat ja ostovelat

Pitkäaikaiset muut velat

1 000 €	2009	2008
Osakesidonnainen kannustinjärjestelmä	171
Pitkäaikaiset muut velat	12
Yhteensä	183

Ostovelat ja muut velat

1 000 €	2009	2008
Ostovelat	25 348	21 487
Saadut ennakot	1 392	3 003
Palkka- ja sosiaalikulut	3 004	6 688
Työnantajatilitykset	1 839	1 502
Korkojaksotus	860	1 354
Arvonlisäverovelka	2 335	3 521
Osakesidonnainen kannustinjärjestelmä	102	50
Muut lyhytaikaiset siirtovelat	8 519	4 266
Yhteensä	43 399	41 871

25. Eläkevelvoitteet

Konsernin lakisääteinen eläketurva on järjestetty eläkevakuutusyhtiöiltä otetuilla vakuutuksilla. Ulkomaisissa yksiköissä eläketurva on järjestetty paikallisen lainsäädännön ja sosiaaliturvasäännösten mukaisesti. Konsernin eläkejärjestelyt on tilinpäätöksessä käsitelty maksupohjaisina järjestelyinä.

26. Varaukset

Kirjatut varaukset perustuvat parhaisiin arvioihin tilinpäätöshetkellä. Takuuvaraukset liittyvät pääosin konsernin tuotetakuisiin ja muut varaukset eläke- ja vuokravarauksiin.

Tuloslaskelmaan kirjatut eläkekulut

1 000 €	2009	2008
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt	3 586	2 142

1 000 €	Takuu- ja muut varaukset
31.12.2008	201
Käytetyt varaukset	-27
31.12.2009	174

27. Rahoitusriskit ja rahoitusriskien hallinta

27.1 Rahoituksen riskienhallinnan periaatteet ja organisaatio

Aspo-konsernin rahoituksen riskienhallinnan tehtävänä on liiketoiminnan katteen ja kassavirtojen suojaaminen sekä varainhankinnan ja likviditeetin tehokas hallinta. Aspo-konsernin pyrkimyksenä on kehittää tulevien kassavirtojen ennakoitavuutta ja sopeuttaa liiketoimintoja jatkuvasti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin.

Rahoituksen riskienhallinta pohjautuu hallituksen hyväksymään rahoituspolitiikkaan, joka määrittelee Aspo-konsernin pääperiaatteet rahoitusriskien hallinnalle. Rahoituspolitiikassa määritellään riskienhallinnan yleiset tavoitteet, konsernin emoyhtiön ja liiketoimintayksiköiden väliset suhteet, vastuun jakautuminen sekä riskienhallintaan liittyvät raportointivaatimukset. Rahoituspolitiikassa määritellään lisäksi valuuttariskin, korkoriskin sekä maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskin hallintaan liittyvät operatiiviset toimintaperiaatteet.

Konsernin toimitusjohtaja vastaa yhdessä konsernin rahoitusjohtajan kanssa rahoituksen riskienhallinnan toimeenpanosta hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Liiketoimintayksiköiden vastuulla on tunnistaa omat rahoitusriskinsä ja hallita niitä yhdessä emoyhtiön kanssa konsernin rahoituspolitiikan ja emoyhtiön tarkempien ohjeiden mukaisesti.

27.2 Markkinariskit

Valuuttariski

Aspo-konsernilla on tytäryhtiöitä mm. Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä sekä muissa IVY-maissa (sisältäen Ukrainan). Jokaisessa toimintamaassa on käytössä oma valuutta. Aspo-konsernin valuuttariski muodostuu valuuttamääräisistä saamisista, veloista, ennustetuista valuuttavirroista, johdannaissopimuksista sekä tuloksen ja pääomien translaatioriskistä. Aspokonsernin tavoitteena on vähentää epävarmuutta tuloksen, kassavirtojen ja tase-erien vaihtelussa.

Telko ja Leipurin -segmenttien liiketoiminnan volyymista merkittävä osa tulee Venäjältä. Tästä johtuen niiden suurimmat valuuttariskit koskevat Venäjän ruplaa. ESL Shippingin valuuttariskit liittyvät pääsääntöisesti dollarimääräisiin investointeihin sekä liiketoiminnan kassavirtoihin. Tilinpäätöshetkellä Aspo-konsernin IFRS 7:n mukainen valuutta-asema koostui pääosin sisäisistä ja ulkoisista korottomista ja korollisista valuuttamääräisistä saamisista ja veloista sekä valuuttajohdannaisista. Aspo-konsernin vuoden 2009 tilinpäätökseen ei sisälly merkittäviä valuuttojen kurssimuutoksista aiheutuvia IAS 32:n ja IAS 21:n mukaisia tulokseen vaikuttavia kurssivoittoja tai -tappioita.

Aspo-konserni on tehnyt sijoituksia ulkomaisiin tytäryrityksiin. Konsernin oman pääoman sijoitukset ulkomaisiin tytäryrityksiin tilinpäätöshetkellä 31.12.2009 olivat 22,5 miljoonaa euroa. Nämä sijoitukset eivät vaikuta merkittävästi koko konsernin omaan pääomaan eikä konserni ole katsonut aiheelliseksi suojata sijoituksiin liittyvää translaatiopositiota. Taulukossa on esitetty konsernin osuus tytäryhtiöiden omasta pääomasta valuutoittain.

Korkoriski

Korkotason muutosten vaikutukset Aspo-konsernin kassavirtaan ja tulokseen aiheuttavat korkoriskin. Konsernin korollinen velka 31.12.2009 oli 70,3 miljoonaa euroa ja kassavarat 11,5 miljoonaa euroa. Aspo-konsernin luottosalkkua tarkastellaan keskikoron, keskimaturiteetin, sekä kiinteäkorkoisen ja vaihtuvakorkoisen velan suhteen. Tilinpäätöshetkellä korollisten velkojen keskikorko oli 3,4 %, keskimaturiteetti 2,7 vuotta ja kiinteäkorkoisen velan osuus 44 %.

Herkkyys markkinariskeille

Aspo-konserni altistuu korko- ja valuuttariskeille taseeseen tilinpäätöshetkellä sisältyvien rahoitusinstrumenttien eli rahoitusvarojen ja -velkojen sekä johdannaissopimusten kautta. Valuuttapositio vaihtelee tilikauden aikana, joten tilinpäätöshetkellä taseeseen sisältyvä positio ei välttämättä kerro tilikauden tilannetta. Herkkyysanalyysissä ei ole otettu huomioon tilikauden aikana tapahtuneiden valuuttamääräisten myyntien ja ostojen tuloslaskelmavaikutusta, mikäli niitä ei ole suojattu johdannaisilla.

Herkkyysanalyysin avulla arvioidaan markkinoiden kehityksen vaikutusta arvostuksiin.

Euro/dollarikurssin muutoksesta aiheutuvassa herkkyyslaskelmassa on tehty seuraavia oletuksia:

• valuuttakurssin muutos on +/- 10 prosenttia
• positio sisältää dollarimääräiset rahoitusvarat ja -velat, eli talletukset, myyntisaamiset, ostovelat ja muut saamiset, rahat ja pankkisaamiset sekä johdannaissopimukset
• positiossa ei ole otettu huomioon tulevia dollarimääräisiä kassavirtoja

Korollinen vieras pääoma valuutoittain

1 000 €	2009	2008
EUR	66 239	91 991
Muut	4 096	3 040
Yhteensä	70 332	95 031

Myyntisaamiset valuutoittain

USD 1 837 1 482 EUR 14 753 22 270 SEK 424 1 174 DKK 814 1 228 EEK 1 453 1 569 RUB 7 602 4 496 UAH 1 028 536 Muut 5 474 3 400 Yhteensä 33 385 36 155	1 000 €	2009	2008

Sijoitukset ulkomaisiin tytäryrityksiin

	Oma	Oma
	pääoma	pääoma
1 000 €	2009	2008
SEK	2 040	2 798
DKK	6 008	5 043
EEK	3 003	2 667
RUB	7 534	5 512
NOK	89	25
LVL	1 794	979
LTL	677	454
UAH	-351	-751
PLN	2 006	2 131
BYR		10
CNY	203	523
EUR	-458	1 487
Yhteensä	22 545	20 878

Rahat ja pankkisaamiset sekä käyttämättömät sitovat luottolimiittisopimukset

1 000 €	2009	2008
Rahat ja pankkisaamiset	11 525	12 621
Luottolimiitit	80 000	81 500
Yhteensä	91 525	94 121

Korkotason muutoksesta johtuvassa herkkyyslaskelmassa on tehty seuraavia oletuksia:

• korkotason muutos on 1 prosenttiyksikkö
• positio sisältää vaihtuvakorkoiset korolliset rahoitusvelat ja -saamiset sekä koronvaihtosopimukset
• laskelma perustuu tilinpäätöshetken tasearvoihin eikä tilikauden aikana tapahtuneita pääomien muutoksia ole huomioitu.

Lisäksi markkinariskit vaikuttavat Aspo-konserniin myös muiden erien kuin rahoitusinstrumenttien kautta. Öljyn hintariski vaikuttaa kuljetuskustannusten kautta Aspo-konsernin tulokseen. Tältä konserni on suojautunut sopimusehtojen avulla. Myös kemikaalien ja elintarvikkeiden raakaaineiden hintojen vaihtelut vaikuttavat konsernin tulokseen.

Suojauslaskenta

Suojauslaskennan alaisiksi määritellyt tilikaudella 2006 ESL Shippingin alushankintaan liittyvät valuuttatermiinit on purettu vuoden 2009 aikana. Tilinpäätöshetkellä ei ollut voimassa suojauslaskennan alaisia valuuttatermiinejä.

27.3 Maksuvalmius- ja rahoitusriski

Aspo-konsernin tavoitteena on varmistaa toiminnan riittävä rahoitus kaikissa tilanteissa ja markkinaolosuhteissa. Rahoituspolitiikan mukaisesti rahoituslähteet hajautetaan riittävän monen vastapuolen kesken ja useisiin eri lainainstrumentteihin. Sitovien rahoitussopimusten riittävä määrä ja riittävän pitkät maturiteetit varmistavat Aspo-konsernin nykyiset ja lähitulevaisuuden rahoitustarpeet. Tilikauden 2009 aikana pääpaino oli rahoituslähteiden riittävässä hajautuksessa sekä maturiteettijakauman pidentämisessä.

Konsernin merkittävimmät rahoitustarpeet liittyvät emoyhtiö Aspo Oyj:n yritysjärjestelyihin sekä ESL Shippingin alusinvestointeihin. Telko-, Leipurin- ja Kaukomarkkinat -segmenttien pääasiallinen rahoituslähde on niiden liiketoiminnan kassavirta. Aspo-konsernin maksuvalmius varmistetaan kassavaroilla, yritystodistusten liikkeeseenlaskulla sekä sitovilla tililimiiteillä ja valittujen yhteistyöpankkien myöntämillä valmiusluottolimiiteillä.

Konsernin likvidit kassavarat olivat tilikauden 2009 päättyessä 11,5 miljoonaa euroa. Aspo Oyj:llä oli tilinpäätöshetkellä käyttämättä 50 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma. Aspo Oyj:llä oli tilinpäätöshetkellä lisäksi valittujen yhteistyöpankkien kanssa sovittuja valmiusluottolimiittejä yhteensä 80 miljoonaa euroa, jotka

Rahoitusinstrumenteista aiheutuva herkkyys markkinariskeille

1 000 €	2009 Tulos laskelma	2009 Oma pääoma	2008 Tulos laskelma	2008 Oma pääoma
+ 10 % Euro/USD -valuuttakurssissa			-436	-1 411
– 10 % Euro/USD -valuuttakurssissa			436	1 411
+100 perusyksikön muutos markkinakoroissa	-115		-824
–100 perusyksikön muutos markkinakoroissa	115		824

Myyntisaamisten ikäjakauma

1 000 €	2009	2008
Erääntymättömät	24 313	26 134
1–30 päivää erääntyneet	7 224	7 269
31–60 päivää erääntyneet	1 076	1 550
Yli 60 päivää erääntyneet	772	1 202
Yhteensä	33 385	36 155

olivat kokonaisuudessaan käyttämättä. Tilinpäätöshetkellä sitovista valmiusluottolimiiteistä kaikki olivat alle vuoden sisällä erääntyviä sopimuksia. ESL Shippingin Intiasta tilaamasta aluksesta, jonka arvioitu valmistumisajankohta on keväällä 2010, on allekirjoitettu sitova rahoitussopimus. Aspokonsernin tavoitteena oli vuoden 2009 aikana muuttaa rahoituksen maturiteettirakennetta pidempiaikaiseksi.

Kaikkiin merkittäviin rahoitussopimuksiin liittyy rahoituskovenantti, joka perustuu omavaraisuusasteeseen. Tilinpäätöshetkellä Aspo-konsernin omavaraisuusaste oli 34,6 %. Rahoituskovenanttia laskettaessa pääomalainat lasketaan kuuluvaksi omaan pääomaan. Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan diskonttaamalla sopimusten ennakoidut rahavirrat myytyjen valuuttojen korkokantojen mukaan ja konvertoimalla diskontatut rahavirrat tilinpäätöspäivän valuuttakurssilla ja laskemalla diskontattujen arvojen erotus.

27.4 Luotto- ja vastapuoliriski

Konsernilla on myyntisaamisista syntynyttä luottoriskiä. Telko- ja Leipurin -segmenteillä on kansainvälinen ja erittäin hajautunut asiakaskunta eikä merkittäviä asiakasriskikeskittymiä ole. Vuoden 2009 tilinpäätökseen sisältyy Telkon osalta 0,4 miljoonaa euroa myyntisaamisten alaskirjauksia. ESL Shippingin myyntisaamiset liittyvät pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin luottokelpoisten yritysten kanssa. Sen myyntisaamisten kiertonopeus on korkea. Kaikki segmentit suojautuvat luottoriskeiltä käyttämällä tarvittaessa maksuehtoja, jotka perustuvat ennakkomaksuihin ja pankkitakauksiin.

Aspo-konsernin tavoitteena on pitää likvidit kassavarat pieninä. Vastapuoliriskiä hallitaan valitsemalla vastapuoliksi tunnettuja ja vakavaraisia koti- ja ulkomaisia pankkeja. Ylijäämäkassavaroja on mahdollista sijoittaa pankkitalletuksiin tai lyhytaikaisiin rahamarkkinainstrumentteihin. ESL Shippingin alusinvestointeihin liittyy yleisesti yhtiön telakalle maksamia ennakkomaksuja. Ennakkomaksujen takaisinmaksun vakuudeksi saatujen pankkitakausten antajiksi hyväksytään vain tunnettuja ja vakavaraisia pankkeja. Tilinpäätöshetkellä ennakkomaksuihin liittyviä pankkitakauksia ei ollut johtuen ESL Shippingin Intiasta tilaaman uudisrakennuksen peruuttamisesta. Johdannaissopimuksiin perustuva vastapuoliriski on pieni rajoitetusta vastapuolien ja sopimusten määrästä johtuen.

27.5 Pääoman hallinta

Konsernin tavoitteena on optimaalinen pääomarakenne, jonka avulla Aspo-konserni varmistaa liiketoiminnan lyhyen ja pitkän aikavälin toimintaedellytykset.

Merkittävimmät pääomarakenteeseen vaikuttavat tekijät ovat mahdolliset rakennejärjestelyt, Aspo Oyj:n osinkopolitiikka, varustamoliiketoiminnan alusinvestoinnit sekä tytäryhtiöiden liiketoiminnan kannattavuus.

Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan pääsääntöisesti omavaraisuusasteen ja nettovelkaantumisasteen kautta. Omavaraisuusaste 31.12.2009 oli 34,6 % (30,6) ja nettovelkaantumisaste 87,9 % (124,9).

Maturiteettianalyysi

2009

	Tasearvo	Rahavirta
1 000 €	31.12.2009	2010¹	2011	2012	2013	2014-
Lainat	-38 066	-21 730	-1 294	-6 213	-1 125	-10 033
Vaihtovelkakirjalaina	-11 954	-1 065	-1 065	-1 065	-1 062	-16 073
Eläkelainat	-11 211	-1 190	-1 748	-2 285	-2 218	-5 252
Shekkilimiitit	-4 097	-4 097
Rahoitusleasingvelat	-5 003	-1 181	-1 919	-1 156	-740	-353
Ostovelat, muut velat	-43 573	-43 573
Johdannaisinstrumentit
Valuuttajohdannaiset
Ei suojauslaskennassa
Suoritettavat rahavirrat		-675
Saatavat rahavirrat		2

¹Lyhennykset vuonna 2010 sisältyvät lyhytaikaisiin eriin.

2008

	Tasearvo	Rahavirta
1 000 €	31.12.2008	2009¹	2010	2011	2012	2013-
Lainat	-34 000	-2 554	-21 551	-1 160	-1 145	-11 158
Vaihtovelkakirjalaina	-14 209	-15 000
Luottolimiitit	-38 500	-38 500
Eläkelainat	-2 018	-895	-855	-413
Shekkilimiitit	-4 278	-4 278
Rahoitusleasingvelat	-2 024	-447	-1 003	-513	-218
Ostovelat, muut velat	-41 800	-41 800
Taseen ulkopuoliset sitoumukset²			-6 160
Johdannaisinstrumentit
Suojauslaskennassa
Suoritettavat rahavirrat	-439	-439
Saatavat rahavirrat	83		83
Ei suojauslaskennassa
Suoritettavat rahavirrat	-311	-311
Hyödykejohdannaiset
Ei suojauslaskennassa
Suoritettavat rahavirrat	-7	-7

¹Lyhennykset vuonna 2009 sisältyvät lyhytaikaisiin eriin.

²Taseen ulkopuoliset sitoumukset liittyvät rakenteilla olevien alusten ennakkomaksuihin.

Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin

2009	Käypään arvoon			Myytävissä	Jaksotettuun hankinta
1 000 €	kirjattavat rahoitus varat/-velat	Lainat ja muut saamiset	Muut velat	olevat rahoitus varat	menoon kirjattavat rahoitusvelat	Tase-erien kirjanpitoarvot
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Pitkäaikaiset saamiset		211				211
Johdannaissopimukset	2					2
Muut rahoitusvarat				206		206
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myynti- ja muut saamiset		43 305				43 305
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	2	43 516		206		43 724
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat					43 407	43 407
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lyhytaikaiset korolliset velat					26 925	26 925
Johdannaissopimukset	675					675
Lyhytaikaiset korottomat velat			42 724			42 724
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	675		42 724		70 332	113 731

2008	Käypään				Jaksotettuun
	arvoon			Myytävissä	hankinta
	kirjattavat	Lainat		olevat	menoon
	rahoitus	ja muut		rahoitus	kirjattavat	Tase-erien
1 000 €	varat/-velat	saamiset	Muut velat	varat	rahoitusvelat	kirjanpitoarvot
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Pitkäaikaiset saamiset		175				175
Johdannaissopimukset	83					83
Muut rahoitusvarat				193		193
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myynti- ja muut saamiset		42 286				42 286
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	83	42 461		193		42 737
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat					36 313	36 313
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lyhytaikaiset korolliset velat					58 729	58 729
Johdannaissopimukset	757					757
Lyhytaikaiset korottomat velat			41 043			41 043
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	757		41 043		95 042	136 842

28. Johdannaissopimukset

Käypien arvojen laskenta perustuu saatavissa oleviin markkinakursseihin ja -hintoihin.

	Nimellis	Käyvät	Nimellis -	Käyvät
	arvot	nettoarvot	arvot	nettoarvot
1 000 €	2009	2009	2008	2008
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinit (taso 2)	-478	-671	-17 810	-667
Hyödykejohdannaiset (taso 2)			620	-7
Yhteensä		-671		-674

29. Vakuudet ja vastuut

Konserni ja eräät sen tytäryhtiöt tekevät tavanomaiseen liiketoimintaansa liittyen erilaisia sopimuksia, joiden perusteella näiden tytäryhtiöiden puolesta tarjotaan rahoitus- tai suoritustakeita kolmansille osapuolille. Näitä sopimuksia tehdään ensisijaisesti konserniyhtiöiden luottokelpoisuuden tukemiseksi tai parantamiseksi, millä helpotetaan riittävän rahoituksen saatavuutta.

Omien velkojen vakuudeksi

1 000 €	2009	2008
Annetut kiinnitykset	37 500	37 500
Takaukset	33 553	39 758
Muut vastuusitoumukset	1 378	1 760
Muut vuokravastuut
Yhden vuoden kuluessa	3 112	4 404
Yli vuosi ja enintään viisi vuotta	13 767	5 546
Yhteensä	89 310	88 968

Osakkuusyritysten puolesta annetut vakuudet

1 000 €	2009	2008
Takaukset	50

Muiden puolesta annetut vakuudet

1 000 €	2009	2008
Takaukset	206

30. Lähipiiri

Konserniyritykset

Tiedot osakkuusyhtiöstä on esitetty liitetiedossa 17.

Konserniyritykset:

Yritys	Kotimaa	Omistusosuus,%
Aspo Oyj, emoyhtiö	Suomi
Aspokem AB	Ruotsi	100,00
Aspokem Eesti AS	Viro	100,00
Aspokem International B.V.	Alankomaat	100,00
Aspotel Oy	Suomi	100,00
Oy Bomanship Ab	Suomi	100,00
ESL Shipping Oy	Suomi	100,00
Hamina Terminal Services Oy	Suomi	100,00
ZAO Kauko	Venäjä	100,00
OOO Kauko Rus	Venäjä	100,00
Kaukomarkkinat Oy	Suomi	100,00
Kaukomarkkinat Shanghai Ltd.	Kiina	100,00
Kauko Time AB	Ruotsi	100,00
Leipurin Oy	Suomi	100,00
Leipurien Tukku Oy	Suomi	100,00
Leipurien Tukku AS	Viro	100,00
OOO Leipurien Tukku	Venäjä	100,00
LLC Leipurin	Ukraina	100,00
SIA Leipurin	Latvia	100,00
UAB Leipurin	Liettua	100,00
Leitok Oy	Suomi	100,00
Master Oil AB	Ruotsi	100,00
Molub-Alloy AB	Ruotsi	100,00
Opas Baltic AS	Viro	100,00
OptiKem Oy	Suomi	100,00
Raugs un citas preces SIA	Latvia	100,00
Suhi-Suomalainen Hiili Oy	Suomi	100,00
Telko Oy	Suomi	100,00
LLC Telko	Ukraina	100,00
OOO Telko	Venäjä	100,00
Telko UAB	Liettua	100,00
Telko Denmark A/S	Tanska	100,00
Telko Latvia SIA	Latvia	100,00
Telko Norway AS	Norja	100,00
Telko Plast & Gummi AB	Ruotsi	100,00
Telko-Poland Sp. z o.o.	Puola	100,00
Oy Troili Ab	Suomi	100,00
Wilfert Chemical Denmark A/S	Tanska	100,00
Wilfert Chemical Finland Oy	Suomi	100,00
Wilfert Chemical Nordic A/S	Tanska	100,00
Wilfert Chemical Norway AS	Norja	100,00
Wilfert Chemical Sweden AB	Ruotsi	100,00

Johdon työsuhde-etuudet

Aspo Oyj:n hallitus päätti maalliskuussa uudesta Aspo-konsernin avainhenkilöiden osakeomistusohjelmasta.

Ohjelman ansaintajakso alkoi 1.1.2009 ja se päättyy 31.12.2011. Ohjelmaan osallistuminen ja palkkion saaminen edellyttää, että avainhenkilö hankkii enintään hallituksen ennalta päättämän määrän Aspo Oyj:n osakkeita.

Ohjelman mahdollinen palkkio perustuu avainhenkilön työ- tai toimisuhteen jatkumiseen ja Aspo-konsernin kumulatiiviseen tulos/osaketunnuslukuun (EPS) vuosina 2009–2011. Mahdollinen ansaintajakson palkkio maksetaan tammi– maaliskuussa 2012 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut.

Ohjelman kohderyhmään kuuluu noin 40 henkilöä. Sen perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 950 000 Aspo Oyj:n osakkeen arvoa, sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.

Lisäksi hallitus päätti jatkaa johdon vuoden 2006 osakeomistusohjelmaa antamalla siinä mukana oleville henkilöille mahdollisuuden saada yhtiön osakkeita keväällä 2010. Mahdollinen palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Osakkeita ei saa luovuttaa ennen 1.10.2010. Mikäli henkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen tätä, hänen on palautettava palkkiona maksetut osakkeet yhtiölle vastikkeetta. Vuoden 2006 osakeomistusohjelmaan kuuluu noin 30 henkilöä ja keväällä 2010 maksettavan bruttopalkkion määrä vastaa enintään 90 000 Aspo Oyj:n osakkeen arvoa.

Vuosi 2008

Hallitus päätti tammikuussa 2006 perustaa osakkeen kurssikehitykseen perustuvan johdon osakeomistusohjelman, johon kuuluu noin 30 hallituksen nimeämää Aspo Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden johto- ja avainhenkilöä. Kukin heistä osti toukokuussa 2006 sovitun määrän Aspo Oyj:n osakkeita, ja palkkion edellytyksenä on, että henkilö omistaa osakkeet järjestelmän koko voimassaoloajan elokuuhun 2009 asti.

Järjestelmä perustuu osakeyksiköiden antamiseen avainhenkilöille. Osakeyksikkö on etuus, joka määritellään heinäkuussa 2009. Osakeyksikön arvo on Aspon osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi 1.1.2009–30.6.2009 vähennettynä Aspon osakkeen vaihdolla painotetulla keskikurssilla toukokuussa 2006 (6,89 euroa). Näin laskettuun erotukseen lisätään 1.5.2006–30.6.2009 jaetut osakekohtaiset osingot. Osakeyksikön arvo on kuitenkin enintään 10 euroa / osakeyksikkö. Palkkio suoritetaan rahana elo–joulukuussa 2009 edellyttäen, että henkilön työ- tai toimisuhde on tuolloin voimassa ja että hän edelleen omistaa ostamansa Aspo Oyj:n osakkeet. Osakeyksiköiden arvon saamisen edellytyksenä on lisäksi, että henkilö käyttää 20 % osakeyksiköistä saamastaan bruttotulosta Aspon osakkeiden hankintaan.

Toimitusjohtajan eläkeikä on 60 vuotta ja toimitusjohtajalla on maksuperusteinen eläkevakuutus, jossa eläke määräytyy eläkkeen alkamishetken vakuutussäästöjen perusteella. Toimitusjohtajan palvelusuhteessa noudatettava irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Yhtiön irtisanoessa palvelusuhteen irtisanomisajan palkan lisäksi maksettava erokorvaus vastaa 18 kuukauden palkkaa.

Tiedot lähipiirin merkitsemistä vaihtovelkakirjalainoista löytyvät vuosikertomuksen Corporate Governance -osiosta.

Myönnetyt osakepalkkiot

			Osakkeen markkina-arvo myöntämispäivänä,
	Myöntämispäivä	enimmäis määrä, kpl	€
Vuosi 2009	10.3.2009	425 000	4,69
Vuosi 2006 jatko-ohjelma	10.3.2009	43 150	4,69

Käyvän arvon määrityksessä käytetyt oletukset

	2008
Odotettu volatiliteetti	29 %
Odotettu option voimassaoloaika myöntämispäivänä (vuosia)	3,25
Riskitön korko	4 %
Myöntämispäivänä määritetty instrumentin käypä arvo, €	0,27

Palkat ja palkkiot

1 000 €	2009	2008
Toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja, palkat	349	457
Toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja, bonukset	85	146
Hallituksen jäsenet	398	131
Yhteensä	832	734

Konsernin tunnusluvut

	IFRS		IFRS	IFRS	IFRS	IFRS
	2009	2008	2007	2006	2005
Liikevaihto , M€	329,4	358,2*	208,9*	225,9	204,9
Liikevoitto, M€	15,3	14,1*	25,4*	12,8	17,3
% liikevaihdosta	4,6	3,9	12,1	5,7	8,4
Voitto ennen veroja, M€	11,7	9,5*	24,3*	11,1	15,8
% liikevaihdosta	3,6	2,7	11,6	4,9	7,7
Koko konserni
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI)	11,1	18,5	25,7	14,9	20,6
Oman pääoman tuotto, % (ROE)	13,0	24,1	25,4	14,1	19,9
Omavaraisuusaste, %	34,6	30,6	45,1	45,2	47,2
Omavaraisuusaste ilman verovelkaa, %	41,6	37,1	51,8	51,7	54,9
Nettovelkaantumisaste, %	87,9	124,9	32,4	35,7	23,6
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, M€	7,4	21,1	11,0	10,2	5,8
% liikevaihdosta	2,2	5,8	4,1	4,5	2,8
Henkilöstömäärä 31.12.	717	827	699	694	681
Henkilöstö keskimäärin	723	882	691	693	688
Osakekohtaiset tunnusluvut
Tulos / osake, €, jatkuvat toiminnot	0,33	0,27	0,71
Tulos / osake, €, lopetetut toiminnot		0,33	-0,12
Tulos / osake, €, koko konserni	0,33	0,60	0,59	0,32	0,45
Laimennettu tulos / osake, €, jatkuvat toiminnot	0,33	0,26	0,67
Laimennettu tulos / osake, €, lopetetut toiminnot		0,30	-0,11
Laimennettu tulos / osake, €, koko konserni	0,33	0,56	0,56	0,31	0,43
Koko konserni
Oma pääoma / osake, €	2,59	2,56	2,43	2,26	2,30
Nimellisosinko / osake, € (hallituksen ehdotus)	0,42	0,42	0,42	0,41	0,40
Osakeantikorjattu osinko / osake, €	0,42	0,42	0,42	0,41	0,40
Osinko / tulos, %	126,6	70,1	71,3	128,9	87,9
Efektiivinen osinkotuotto, %	7,1	10,4	6,50	6,00	5,80
Hinta / voitto -suhde (P/E)	17,8	6,7	10,9	21,1	15,2
Laimennettu hinta / voitto -suhde (P/E)	18,1	7,2	11,6	21,8	16,2
Osakkeen kurssikehitys
keskikurssi, €	5,43	5,81	6,97	6,96	6,64
alin kurssi, €	3,94	3,57	6,30	5,75	5,05
ylin kurssi, €	6,20	6,90	7,80	8,62	7,83
Tilikauden viimeisen kauppapäivän päätöskurssi, €	5,90	4,03	6,44	6,80	6,90
Osakekannan markkina-arvo 31.12., M€	155,8	106,4	170,0	177,1	177,2
omat osakkeet vähennettynä, M€	152,1	103,9	166,8	174,7	174,7
Osakkeen vaihdon kehitys, 1 000 kpl	2 262	3 404	5 060	6 044	7 598
Osakkeen vaihdon kehitys, %	8,6	12,9	19,2	23,2	29,6
Osakkeiden kokonaisvaihto, 1 000 €	12 259	19 764	35 320	41 934	71 909
Konsernin osakemäärät 31.12., 1 000 kpl	26 406	26 406	26 399	26 048	25 683
ulkopuolella	25 786	25 786	25 908	25 690	25 317
ulkopuolella keskimäärin	25 786	25 827	25 807	25 368	25 391
laimennettu osakemäärä keskimäärin	28 093	28 433	28 421	28 332	28 720

* Jatkuvat toiminnot

Tunnuslukujen laskentaperusteet

		voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut x 100
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI)	=	taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo)
Oman pääoman tuotto, % (ROE)	=	voitto ennen veroja – verot x 100 oma pääoma + vähemmistöosuus (keskiarvo)
		oma pääoma + vähemmistöosuus x 100
Omavaraisuusaste, %	=	taseen loppusumma – saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste, %	=	korolliset velat – likvidit varat oma pääoma + vähemmistöosuus
Henkilöstön keskimäärä	=	keskiarvo kuukauden lopussa lasketuista henkilöstömääristä
Tulos / osake, €	=	tulos ennen veroja – tuloverot varsinaisesta toiminnasta – vähemmistöosuus tuloksesta tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä
Oma pääoma / osake, €	=	oma pääoma osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osakeantioikaistu osinko / osake, €	=	tilikaudella jaettu osakekohtainen osinko osakeantikerroin
Osinko / tulos, %	=	osakeantioikaistu osakekohtainen osinko x 100 osakekohtainen tulos
Efektiivinen osinkotuotto, %	=	osakeantioikaistu osinko / osake x 100 tilikauden viimeisen kauppapäivän kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi
Hinta / voitto -suhde (P/E)	=	osakeantioikaistu tilikauden viimeisen kauppapäivän keskikurssi tulos / osake
Osakekannan markkina-arvo	=	konsernin ulkopuolella olevien osakkeiden lukumäärä x tilikauden viimeisen kauppapäivän kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi

Omien osakkeiden vaikutus on eliminoitu tunnuslukuja laskettaessa.

Emoyhtiön tuloslaskelma

1 000 €	Liitetieto	2009	2008
Liiketoiminnan muut tuotot	1.1	1 718	1 014
Henkilöstökulut	1.2	-3 095	-2 392
Poistot ja arvonalentumiset	1.3	-95	-134
Liiketoiminnan muut kulut	1.4	-4 001	-3 103
Liiketappio		-5 473	-4 615
Rahoitustuotot ja -kulut	1.5	3 800	-1 487
Tappio ennen satunnaisia eriä		-1 673	-6 102
Satunnaiset erät	1.6	15 630	18 212
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		13 957	12 110
Tuloverot	1.7	-2 132	-2 307
Tilikauden voitto		11 825	9 803

Emoyhtiön tase

Vastaavaa

1 000 €	Liitetieto	2009	2008
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	2.1	37	104
Aineelliset hyödykkeet	2.1	123	146
Sijoitukset	2.2	12 967	12 967
Pysyvät vastaavat yhteensä		13 127	13 216
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset	2.3	75
Lyhytaikaiset saamiset	2.3	133 506	173 106
Rahat ja pankkisaamiset		3 407	1 792
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		136 988	174 897
Vastaavaa yhteensä		150 115	188 113

Vastattavaa

1 000 €	Liitetieto	2009	2008
Oma pääoma
Osakepääoma	2.4	17 692	17 692
Ylikurssirahasto	2.4	4 351	4 351
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	2.4	248	248
Edellisten tilikausien voitto	2.4	5 095	6 122
Tilikauden voitto		11 825	9 803
Oma pääoma yhteensä		39 211	38 216
Pakolliset varaukset	2.5	288	19
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	2.6	30 000	20 000
Lyhytaikainen vieras pääoma	2.7	80 616	129 878
Vieras pääoma yhteensä		110 616	149 878
Vastattavaa yhteensä		150 115	188 113

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

1 000 €	2009	2008
Liiketoiminnan rahavirta
Liiketappio	-5 473	-4 615
Oikaisut liiketappioon	428	98
Käyttöpääoman muutos	305	7
Maksetut korot	-3 796	-5 770
Saadut korot	1 434	4 745
Saadut osingot	4	5
Maksetut verot	-4 198	-2 431
Liiketoiminnan rahavirta	-11 296	-7 961
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-36	-65
Investoinnit muihin sijoituksiin		-3
Luovutustulot muista sijoituksista		5 060
Investointien rahavirta	-36	4 992
Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden myynti		92
Omien osakkeiden ostot		-861
Pitkäaikaisten lainojen nostot	15 000	20 000
Lyhytaikaisten saamisten muutos	69 771	-73 246
Lyhytaikaisten velkojen muutos	-60 481	62 415
Pääomalainan nosto	15 000	1 500
Pääomalainan lyhennys	-15 513
Maksetut osingot	-10 830	-10 838
Rahoituksen rahavirta	12 947	-938
Rahavarojen muutos	1 615	-3 907
Rahavarat 1.1.	1 792	5 699
Rahavarat 31.12.	3 407	1 792

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Aspo Oyj :n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS). Laskentaperiaatteet ovat pysyneet muuttumattomina edelliseen vuoteen verrattuna. Tilinpäätöstä laatiessaan yhtiön johto joutuu voimassa olevien määräysten ja hyvän kirjanpitotavan mukaisesti tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöserien arvostukseen ja jaksotukseen. Toteutuvat luvut voivat poiketa tehdyistä arvioista.

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saatavat ja velat on arvostettu tilinpäätöskursseihin. Avoinna olevien valuuttamääräisten erien suojausinstrumentit on arvostettu päivän arvoon korkotekijät huomioon ottaen. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot käsitellään liikevaihdon ja liiketoiminnan kulujen oikaisuerinä. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.

Eläkkeet

Yhtiön eläketurva on järjestetty eläkevakuutuksin.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluiksi, jolloin ne syntyvät.

Saamiset

Saamiset arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon.

Pysyvät vastaavat ja poistot

Pysyvät vastaavat merkitään taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä tehdyillä poistoilla. Poistojen perusteena olevat pysyvien vastaavien pitoajat ovat:

• Muut pitkävaikutteiset menot 3–10 vuotta
• Rakennukset 15–40 vuotta
• Koneet ja kalusto 3–8 vuotta
• Muut aineelliset hyödykkeet 5–40 vuotta

Leasing

Leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina.

Satunnaiset tuotot ja kulut

Satunnaiset tuotot ja kulut sisältävät varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat erät kuten konserniavustukset.

Pakolliset varaukset

Pakollisina varauksina on taseessa esitetty eriä, jotka ovat joko sopimusperusteisia tai muuten sitovia velvoitteita, mutta jotka eivät vielä ole realisoituneet. Pakollisten varausten muutokset sisältyvät tuloslaskelmaan.

Tuloverot

Tuloslaskelmaan on tuloveroina kirjattu tilikauden tuloksesta Suomen verosäännösten perusteella lasketut verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut.

Osingot

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot otetaan huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

1.1 Liiketoiminnan muut tuotot

1.2 Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot

1 000 €	2009	2008
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	2	9
Liiketoiminnan muut tuotot, konserni	905	583
Vuokrat ja käyttökorvaukset	810	417
Liiketoiminnan muut tuotot	1	5
Yhteensä	1 718	1 014

Henkilöstökulut

1 000 €	2009	2008
Palkat ja palkkiot	1 876	1 642
Osakesidonnainen kannustinjärjestelmä	270	-45
Henkilöstörahaston voittopalkkio-osuus	-17	19
Eläkekulut	759	669
Muut henkilöstökulut	207	107
Yhteensä	3 095	2 392

Johdon palkat ja palkkiot

1 000 €	2009	2008
Toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan palkat	349	457
Toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan bonukset	85	146
Hallituksen jäsenet	398	131
Yhteensä	832	734

1.3 Poistot ja arvonalennukset

1 000 €	2009	2008
Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä	95	134

1.4 Liiketoiminnan muut kulut

1 000 €	2009	2008
Vuokrat	1 438	747
Muut kulut	2 563	2 355
Yhteensä	4 001	3 103
Tilintarkastajien palkkiot
Tilintarkastuspalkkiot	40	52
Muut palkkiot	90	409
Yhteensä	130	461

1.5 Rahoitustuotot ja -kulut

1 000 €	2009	2008
Osinkotuotot
Konserniyrityksiltä	5 800
Muilta kuin konserniyrityksiltä	4	5
Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista	5 804	5
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	1 410	4 513
Muilta	24	232
Korko- ja muut rahoitustuotot yhteensä	1 434	4 745
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	-545	-1 759
Muille	-2 893	-4 478
Korko- ja muut rahoituskulut yhteensä	-3 438	-6 237
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	3 800	-1 487

1.6 Satunnaiset erät

1 000 €	2009	2008
Tuotot
Käyttöomaisuusosakkeiden myyntivoitto		3 319
Konserniavustukset	22 300	18 535
Kulut
Konserniavustukset	-6 670	-3 642
Satunnaiset erät yhteensä	15 630	18 212

1.7 Tuloverot

1 000 €	2009	2008
Edellisen tilikauden verot	-7	4
Tuloverot satunnaisista eristä	4 064	4 735
Laskennallisten verojen muutos	75
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-2 000	-2 433
Yhteensä	2 132	2 307

2.1 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

1 000 €	Aineettomat oikeudet	Aineettomat yhteensä	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Aineelliset yhteensä
Hankintameno 1.1.	539	539	1	467	500	125	1 093
Lisäykset					36		36
Vähennykset					-30		-30
Hankintameno 31.12.2009	539	539	1	467	506	125	1 099
Kertyneet poistot 1.1.	-435	-435		-465	-430	-52	-947
Tilikauden poisto	-67	-67		-1	-28		-29
Kertyneet poistot 31.12.2009	-502	-502		-466	-458	-52	-976
Kirjanpitoarvo 31.12.2009	37	37	1	1	48	73	123
Kirjanpitoarvo 31.12.2008	104	104	1	1	70	73	145

2.2 Sijoitukset

1 000 €	Tytäryritysten osakkeet	Muut osakkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	12 809	158	12 967
Hankintameno 31.12.2009	12 809	158	12 967
Hankintameno 31.12.2008	12 809	158	12 967

2.3 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset

1 000 €	2009	2008
Laskennallinen verosaaminen	75

Lyhytaikaiset saamiset

1 000 €	2009	2008
Saamiset konserniyhtiöiltä
Osinkosaamiset	5 800	3 510
Konserniavustussaamiset	22 390	54 500
Konsernitilisaaminen	437
Lainasaamiset	102 442	114 731
Siirtosaamiset	35
	131 104	172 741
Muut saamiset	26	26
Siirtosaamiset*)	2 376	339
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	133 506	173 106
*) Olennaisin erä
Verosaaminen	2 272	224

2.4 Oma pääoma

Aspo Oyj:llä on oman pääoman ehtoista vaihtovelkakirjalainaa 15 000 000 euroa. Laina maksetaan takaisin yhtenä eränä 30.6.2014 edellyttäen, että osakeyhtiölain 5 luvun mukaiset ja lainaehdoissa mainitut takaisinmaksuedellytykset täyttyvät. Lainalla on kiinteä 7 %:n korko. Lainaosuudet voidaan vaihtaa Aspon osakkeisiin. Kukin 50 000 euron lainaosuus oikeuttaa lainaosuuden haltijan vaihtamaan lainaosuuden 7 690 Aspo Oyj:n osakkeeseen. Osakkeen vaihtokurssi on 6,50 euroa. Lainan voi vuosittain vaihtaa osakkeisiin 2.1.–30.11. Vaihtoaika päättyy 15.6.2014.

Vuonna 2004 liikkeelle laskettu vaihdettava pääomalaina 15 512 500 euroa maksettiin lainaehtojen mukaisesti takaisin 4.6.2009.

1 000 €	2009	2008
Osakepääoma 1.1.	17 692	17 687
Osakepääoman korotus		5
Osakepääoma 31.12.	17 692	17 692
Ylikurssirahasto 1.1.	4 351	4 311
Pääomalainavaihdot		40
Ylikurssirahasto 31.12.	4 351	4 351
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	248	229
Omien osakkeiden myyntivoitto		19
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	248	248
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	15 925	17 702
Osingonjako	-10 830	-10 838
Omien osakkeiden osto		-804
Omien osakkeiden myynti		62
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	5 095	6 122
Tilikauden voitto	11 825	9 803
Oma pääoma yhteensä	39 211	38 216

2.5 Pakolliset varaukset

1 000 €	2009	2008
Osakesidonnainen kannustinjärjestelmä	288	19

Vapaasta omasta pääomasta on jakokelpoisia varoja 17 167 926,09 euroa (16 173 319,28).

2.6 Pitkäaikainen vieras pääoma

1 000 €	2009	2008
Pääomalaina	15 000
Pääomalaina yhteensä	15 000
Lainat konsernilta	10 000
Lainat rahoituslaitoksilta	5 000	20 000
	15 000	20 000
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	30 000	20 000

2.7 Lyhytaikainen vieras pääoma

1 000 €	2009	2008
Pääomalaina, konserni		1 050
Pääomalaina		18 765
Pääomalainavaihdot		-4 303
Pääomalaina yhteensä		15 513
Lainat rahoituslaitoksilta	20 000	38 500
Maksamaton osinko 2003–2008	8	8
Ostovelat	24	82
Muut velat	58	93
Siirtovelat	1 368	1 344
Yhteensä	21 458	40 026
Velat konserniyhtiöille	6 670	3 752
Rahoitus- ja konsernitili	52 327	70 556
Siirtovelat	161	31
Yhteensä	59 158	74 339
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	80 616	129 878

2.8 Muut liitetiedot

Leasingsopimuksista maksamatta olevat määrät

1 000 €	2009	2008
Seuraavalla tilikaudella maksettavat määrät	331	144
Myöhemmin maksettavat	662	187
Yhteensä	993	331
Jäännösarvovastuut	194	187
Leasingvastuut yhteensä	1 187	518

Vuokravastuut

1 000 €	2009	2008
Seuraavilla tilikaudella maksettavat	1 379
Myöhemmin maksettavat	11 035
Yhteensä	12 414

Konserniyhtiöiden puolesta annetut takaukset

1 000 €	2009	2008
Takaukset	35 020	27 580

Osakkuusyhtiöiden puolesta annetut takaukset

1 000 €	2009	2008
Takaukset	50

Johdannaissopimukset

1 000 €	2009	2008
Johdannaissopimukset, myynti		-105
Johdannaissopimukset, osto		-560
Yhteensä		-665

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakepääoma

Aspo Oyj:n rekisteröity osakepääoma 31.12.2009 oli 17 691 729,57 euroa ja se jakautui 26 406 063 osakkeeseen. Yhtiön hallussa oli tilikauden päättyessä 620 000 omaa osaketta eli 2,35 % osakepääomasta.

Osakkeet

Aspo Oyj:llä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Yhtiön osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n keskisuurten yritysten ryhmän toimialaluokassa teollisuustuotteet ja -palvelut. Osakkeen kaupankäyntitunnus on ASU1V.

Osinko

Aspo Oyj harjoittaa aktiivista, kassavirtaan perustuvaa osinkopolitiikkaa. Yhtiön tavoitteena on jakaa osakkeenomistajille keskimäärin vähintään puolet tilikauden tuloksesta.

Aspo Oyj:n hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2009 maksetaan osinkoa 0,42 euroa osakkeelta, mikä vastaa 126,6 prosenttia konsernin tuloksesta.

Valtuutukset

Valtuutus omien osakkeiden hankintaan ja luovuttamiseen

Vuoden 2009 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhdessä tai useammassa erässä osakeannista, joka toteutetaan luovuttamalla yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutuksen perusteella luovutettavien osakkeiden määrä on yhteensä enintään 1 020 000 osaketta.

Valtuutusta käytetään mahdollisten yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista osakkeiden luovuttamisen ehdoista ja siten myös oikeuden luovuttaa osakkeita suunnatusti osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen laissa säädetyin ehdoin.

Lisäksi varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 400 000 oman osakkeen hankkimisesta vapaalla omalla pääomalla. Osakkeet hankitaan julkisessa kaupankäynnissä, minkä vuoksi hankinta tapahtuu muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa ja osakkeista maksettava vastike on Aspon osakkeen hankintahetken markkinahinta. Valtuutuksessa ei suljeta pois hallituksen oikeutta päättää suunnatusta hankinnasta. Osakkeet hankitaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n julkisen kau-

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2009

		Osuus osakkeista	Omat osakkeet
	Osakkeita	ja äänistä	vähennettynä
	kpl	%	%
Nyberg H.B.	1 800 000	6,82	6,98
Vehmas A.E.	1 410 920	5,34	5,47
Vehmas Tapio	1 181 838	4,48	4,58
Vehmas Liisa	999 090	3,78	3,87
Berling Capital Oy	794 850	3,01	3,08
Nyberg Gustav	656 285	2,48	2,54
Estlander Henrik	622 752	2,36	2,42
Stadigh Kari	574 856	2,18	2,23
Lawhill Ab	510 000	1,93	1,98
Varma Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö	463 236	1,75	1,80
10 suurinta omistajaa yhteensä	9 013 627	34,13	34,95
Hallintarekisteröidyt osakkeet	315 078	1,19
Muut osakkeet	16 457 358	62,32
Ulkona olevat osakkeet yhteensä	25 786 063	97,65
Omat osakkeet	620 000	2,35
Osakkeita yhteensä	26 406 063	100,0

Osakkeenomistuksen jakauma 31.12.2009 osakkeiden määrän mukaan

Osakkeita kpl	Omistajien lukumäärä	Osuus omistajista %	Osake määrä kpl	Osuus osake kannasta	Omat osakkeet vähennettynä
1–100	560	10,85	39 122	0,15	0,15
101–500	1 689	32,73	518 448	1,96	2,01
501–1 000	1 064	20,62	856 977	3,25	3,32
1 001–5 000	1 415	27,42	3 235 502	12,25	12,54
5 001–10 000	230	4,46	1 651 522	6,25	6,40
10 001–50 000	147	2,85	3 004 862	11,38	11,65
50 001–100 000	13	0,25	931 798	3,53	3,61
100 001–500 000	33	0,64	6 992 977	26,48	27,12
500 001–	10	0,19	9 170 391	34,73	33,18
Yhteistilillä yhteensä			4 464	0,02	0,02
Yhteensä	5 161	100,0	26 406 063	100,0	100,0

Osakkeenomistuksen jakauma 31.12.2009 omistajaryhmittäin

%	Omistuksia	Osakkeita
1. Kotitaloudet	92,8	67,7
2. Yritykset	5,3	17,8
3. Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	0,4	4,5
4. Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	1,0	5,0
5. Julkisyhteisöt	0,1	3,1
6. Ulkomaat	0,4	1,9

pankäynnin välityksellä sen sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti.

Osakkeet hankitaan käytettäväksi mahdollisten yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai totetuttamiseen, yhtiön osakepohjaisen kannustinohjelman taloudellisen riskin tasaamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Hallitus ei voi toteuttaa valtuutusta omien osakkeiden hankkimisesta siltä osin kuin yhtiön tai sen tytäryhteisön hallussa tai panttina olevien omien osakkeiden yhteenlaskettu määrä ylittäisi hankinnan jälkeen 10 prosenttia kaikista osakkeista.

Valtuutukset ovat voimassa vuoden 2010 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Hallitus ei ole käyttänyt varsinaisen yhtiökokouksen antamia valtuuksia.

Aspo Oyj:n 8.6.2009 pidetty ylimääräinen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen perusteella voidaan antaa enintään 2 600 000 osaketta. Valtuutus käytetään Aspo Oyj:n liikkeelle laskettavaan rajatulle sijoittajajoukolle suunnattuun vaihtovelkakirjalainaan. Valtuutus ei kumoa varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antamaa valtuutusta päättää osakeannista.

Hallitus käytti ylimääräisen yhtiökokouksen antamaa valtuutusta 8.6.2009 ja päätti tarjota enintään 15 000 000 euron vaihdettavaa pääomalainaa rajatulle joukolle valikoituja sijoittajia.

Osakkeen vaihto ja kurssikehitys

Vuonna 2009 Aspo Oyj:n osakkeiden vaihto oli yhteensä 2 262 316 osaketta ja 12,2 miljoonaa euroa, eli 8,6 prosenttia osakekannasta vaihtoi omistajaa. Tilikauden ylin kurssinoteeraus oli 6,20 euroa ja alin 3,94 euroa. Keskikurssi oli 5,43 euroa ja vuoden viimeisen kauppapäivän päätöskurssi 5,90 euroa. Yhtiöllä on osaketta koskeva markkinatakaussopimus Nordea Pankki Suomi Oyj:n kanssa.

Tilikauden päättyessä osakekannan markkinaarvo omat osakkeet vähennettynä oli 152,1 miljoonaa euroa. Tuoreimmat kaupankäyntitiedot löytyvät osoitteesta www.aspo.fi.

Osakkeenomistus

Aspon osakkeet kuuluvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään.

Aspo Oyj:n omistuksessa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Vuoden 2009 lopussa Aspolla oli yhteensä 5 161 osakkeenomistajaa. Näistä 96,9 prosenttia oli suoria osakkeenomistuksia ja 1,2 prosenttia hallintarekisterien kautta olevia omistuksia. Ulkomaisessa omistuksessa oli yhteensä 1,9 prosenttia yhtiön osakkeista.

Kymmenen suurimman osakkeenomistajan hallussa oli 31.12.2009 yhteensä 34,1 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä.

Luettelo Aspon suurimmista osakkeenomistajista on nähtävillä kuukausittain päivitettynä internet-osoitteessa www.aspo.fi.

Johdon osakkeenomistus

Aspo Oyj:n toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet määräysvaltayhteisöineen omistivat 31.12.2009 yhteensä 2 242 228 osaketta, mikä oli 8,5 prosenttia yhtiön osake- ja äänimäärästä.

Osakkeen vaihto ja keskikurssi

Osakkaiden lukumäärä

Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 17 167 926,09 euroa, josta tilikauden voitto on 11 824 753,27 euroa.

Yhtiön rekisteröity osakemäärä 31.12.2009 oli 26 406 063 osaketta, joista yhtiön hallussa oli 620 000.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti: – osinkona jaetaan 0,42 euroa / osake 25 786 063 osakkeelle 10 830 146,46 € – omaan pääomaan jätetään 6 337 779,63 € 17 167 926,09 €

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

Helsingissä 5. päivänä maaliskuuta 2010

Gustav Nyberg	Matti Arteva
Esa Karppinen	Roberto Lencioni
Kristina Pentti-von Walzel	Risto Salo
	Aki Ojanen

toimitusjohtaja

Tilintarkastuskertomus

Aspo Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tarkastaneet Aspo Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2009. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.

Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.

Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 9. päivänä maaliskuuta 2010

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Jan Holmberg KHT

Tietoa sijoittajille

Osakkeen perustiedot

• Pörssilistaus: NASDAQ OMX Helsinki Oy
• Toimialaluokitus: teollisuustuotteet ja -palvelut
• Ryhmä: keskisuuret yritykset
• Kaupankäyntitunnus: ASU1V
• ISIN-koodi: FI0009008072

Yhtiökokous

Aspo Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 7. huhtikuuta 2010 klo 14.00 Pörssitalon pörssisalissa, Fabianinkatu 14, 00100 Helsinki.

Yhtiökokouksen täsmäytyspäivä on 24.3.2010. Osakkeenomistajan tulee ilmoittautua yhtiökokoukseen viimeistään 31.3.2010 klo 16.00 mennessä sähköpostitse ilmoittautuminen@aspo.fi, kirjeitse osoitteeseen Aspo Oyj, PL 70, 00501 Helsinki, puhelimitse numeroon (09) 521 4100 tai faksilla numeroon (09) 521 4999.

Mahdollisesta valtakirjasta, jonka nojalla valtuutettu haluaa käyttää osakkeenomistajan äänioikeutta, pyydetään ilmoittamaan ilmoittautumisen yhteydessä ja valtakirja pyydetään toimittamaan yhtiölle ilmoittautumisajan kuluessa.

Osingonmaksu

Aspon osinkopolitiikan tavoitteena on jakaa osinkona keskimäärin vähintään puolet vuoden tuloksesta. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että vuodelta 2009 maksetaan osinkoa 0,42 euroa osakkeelta.

• Osingon irtoamispäivä 8.4.2010
• Osingonmaksun täsmäytyspäivä 12.4.2010
• Osingonmaksu 19.4.2010

Taloudelliset raportit 2010

• Tilinpäätöstiedote 15.2.2010
• Vuosikertomus vuodelta 2009 viikolla 13
• Osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta 28.4.2010
• Osavuosikatsaus tammi–kesäkuulta 24.8.2010
• Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta 26.10.2010

Aspon taloudellinen informaatio julkaistaan yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.aspo.fi. Kotisivuilta löytyvät vuosikertomukset, osavuosikatsaukset ja pörssitiedotteet suomeksi ja englanniksi. Aspon painettu vuosikertomus julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Raportteja voi myös tilata Aspon viestinnästä puhelimitse (09) 521 4050, faksilla (09) 521 4999 tai sähköpostitse jamima. lofstrom@aspo.com.

Muu sijoittajatieto

Aspon kotisivuilla osoitteessa www.aspo.fi on saatavilla myös muuta monipuolista sijoittajatietoa kuten ajankohtaisimmat osaketiedot ja Aspoa seuraavien analyytikoiden arvioihin ja ennusteisiin perustuvat konsensusennusteet.

Kotisivujen osoitteessa www.aspo.fi > tiedotteet > tiedotepalvelu voi tilata kaikki yhtiön pörssija lehdistötiedotteet sähköpostiinsa.

Osoitteenmuutokset

Osakaspostitukset tehdään Euroclear Finland Oy:n (ent. Suomen Arvopaperikeskus Oy) ylläpitämän osakerekisterin tietojen mukaan. Osoitetietojen muutokset tulee ilmoittaa omaa arvo-osuustiliä hoitavalle tilinhoitajayhteisölle.

Aspo Oyj:n sijoittajasuhteet

Aspo järjestää säännöllisesti sijoittajatapaamisia eri sidosryhmilleen. Tavoitteena on antaa monipuolista tietoa Asposta ja sen toiminnasta institutionaalisille sijoittajille, piensijoittajille, analyytikoille ja median edustajille.

Aspo soveltaa kolmen viikon pituista hiljaista jaksoa ennen tulosjulkistuksiaan. Konsernin edustajat eivät tänä aikana kommentoi yhtiön taloudellista tilaa.

Aspoa koskeviin sijoittajakysymyksiin vastaavat

toimitusjohtaja Aki Ojanen puh. (09) 521 4010 aki.ojanen@aspo.com

rahoitusjohtaja Harri Seppälä puh. (09) 521 4035 harri.seppala@aspo.com

talousjohtaja Arto Meitsalo puh. (09) 521 4020 arto.meitsalo@aspo.com

Aspo Oyj PL 70, Lintulahdenkuja 10 00501 Helsinki Puhelin (09) 5211 Faksi (09) 521 4999 www.aspo.fi