Aspo Oyj — Annual Report 2006

Mar 20, 2007

Aspo Vuosikertomus 2006

Aspo lyhyesti	2
Aspon toiminta-ajatus	3
Toimitusjohtajan katsaus	4
Aspo Chemicals	6
Aspo Shipping	12
Aspo Systems	18
Henkilöstö ja ympäristö	24
Corporate Governance	26
Tiedotekooste 2006	32
Tilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus	33
Konsernitilinpäätös, IFRS
Konsernin tuloslaskelma	38
Konsernitase	39
Konsernin rahavirtalaskelma	40
Laskelma oman pääoman muutoksista	41
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	42
Konsernin tunnusluvut	66
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
Emoyhtiön tuloslaskelma	68
Emoyhtiön tase	69
Emoyhtiön rahavirtalaskelma	70
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	71
Osakkeet ja osakkeenomistajat	76
Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä	78
Tilintarkastuskertomus	79
Tietoja osakkeenomistajille	80

Aspo tarjoaa teollisuuden logistiikkapalveluja. Palvelemme energia-alan ja prosessiteollisuuden yrityksiä liiketoimintaalueilla, joilla vaaditaan vahvaa erityisasiantuntemusta sekä logistista osaamista.

Aspon asiakassuhteet ovat pitkäkestoisia, vankkaan luottamukseen perustuvia kumppanuuksia. Aspon toiminta on keskittynyt Itämeren alueelle.

Meillä on kolme toimialaa:

Aspo Chemicals

markkinoi maahantuomiaan teollisuuskemikaaleja ja muoviraaka-aineita sekä valmistaa autokemikaalien merkkituotteita.

Aspo Shipping

huolehtii energia-alan ja teollisuuden raaka-aineiden merikuljetuksista.

Aspo Systems

toimittaa huoltamoiden kunnossapitopalveluita ja jakeluautomaatiojärjestelmiä.

Tunnusluvut

	2006		2005 Muutos, %
Liikevaihto, M1	225,9	204,9	10,2
Liikevoitto, M1	12,8	17,3	–26,0
Osuus liikevaihdosta, %	5,7	8,4
Voitto ennen veroja, M1	11,1	15,8
Osuus liikevaihdosta, %	4,9	7,7
Tulos / osake, 1	0,32	0,45
Laimennettu tulos / osake, 1	0,31	0,43
Oma pääoma / osake, 1	2,26	2,30
Omavaraisuusaste, %	45,2	47,2
Nettovelkaantumisaste, %	35,7	23,6
Henkilöstö 31.12.	694	681

Aspon taloudelliset tavoitteet:

• Liikevoittoprosentti on keskimäärin lähempänä kymmentä kuin viittä.
• Liikevaihto kasvaa keskimäärin 10–15 prosenttia vuodessa.
• Sijoitetun ja oman pääoman tuotto on keskimäärin yli 20 prosenttia.
• Osinkona jaetaan keskimäärin puolet vuoden tuloksesta.

Liikevaihto

M
250
200	184,3 204,9 225,9
150	138,9 145,2
100
50
0
	02 03 04 05 06

Liikevoitto

Tulos ja osinko / osake

Aspon visiona on kasvattaa yrityksen arvoa ja osaamista pitkäjänteisesti, yli sukupolvien.

Aspo tarjoaa teollisuuden logistiikkapalveluja. Palvelemme energia-alan ja prosessiteollisuuden yrityksiä liiketoiminta-alueilla, joilla vaaditaan vahvaa erityisasiantuntemusta sekä logistista osaamista. Vastuullamme on yleensä keskeinen osa asiakkaan logistisesta ketjusta.

Aspon visiona on kasvattaa yrityksen arvoa ja osaamista pitkäjänteisesti, yli sukupolvien. Tavoitteena on rakentaa kestäviä, vahvaan partneruuteen ja kumuloituneeseen erikoisosaamiseen perustuvia asiakassuhteita. Näin voimme parhaiten luoda arvoa myös osakkeenomistajillemme. Varustamotoiminnassa Aspo on ollut mukana yli 50 vuotta, kemikaaleissa yli 40 vuotta ja huoltamoautomatiikan liiketoiminnassa yli 30 vuotta.

Palvelemme kaikilla kolmella toimialallamme vaativia b-to-b -asiakkaita. Logistinen osaamisemme on monipuolista: meillä on pitkä kokemus erilaisista arvoketjuista. Tämä auttaa meitä ymmärtämään paremmin asiakkaan logistiikan kokonaisuuden.

Toimintamme on keskittynyt Itämeren markkina-alueelle, joka on myös suurten asiakkaidemme kotimarkkina-alue. Itämeri on oma luonnollinen talousalueensa, joka vaatii oman logistisen infrastruktuurinsa. Itämeren kautta kulkee myös suuri osa Venäjän ja muun Itä-Euroopan viennistä ja tuonnista.

Eri toimialojen ansiosta Aspolla on tarkka näkemys liiketoimintaympäristön kehityksestä. Yhdellä toimialalla hankittuja kokemuksia voidaan siten hyödyntää muilla toimialoilla ja muissa asiakkuuksissa. Tämä auttaa meitä palvelemaan asiakkaita entistä paremmin.

Monialaisuuden edut korostuvat erityisesti uusille markkina-alueille laajentumisessa. Toimialat voivat hyödyntää toistensa hyviksi havaitsemia toimintamalleja sekä välttää samojen virheiden tekemistä. Tämä on arvokas etu erityisesti Venäjän ja muun Itä-Euroopan markkinoilla.

Aspo Chemicals: linkki valmistajien ja loppukäyttäjien välillä

Teollisuuskemikaaleissa Aspo Chemicalsin strategiana on toimia linkkinä raakaainevalmistajien ja kemikaalien loppukäyttäjien välillä. Logistisen osaamisensa ansiosta Aspo Chemicalsilla on hyvät edellytykset hakea kasvua ottamalla vastuulleen osan niin valmistajien kuin loppukäyttäjienkin liiketoiminnasta. Vahvuutena on tuotteisiin ja niiden jalostukseen liittyvä tietotaito sekä asiantunteva palvelu.

Muoviraaka-aineissa strategiana on palvella muoviosia tekeviä pieniä ja keskisuuria alihankkijayrityksiä. Nämä yritykset joutuvat reagoimaan asiakkaidensa toiveisiin hyvinkin nopealla aikataululla, joten joustava paikallinen jakelija on niille välttämätön. Aspo Chemicals voi toimittaa asiakkailleen tarkasti heidän tarpeisiinsa räätälöityjä muoviraaka-aineita.

Aspo Shipping: täsmällisiä toimituksia

Aspo Shippingin strategiana on huolehtia teollisuuden ja energia-alan tehokkaasta raaka-aineiden saannista. Varustamo hoitaa erityisesti täsmällisiin aikatauluihin perustuvaa just on time -toimintatapaa hyödyntävien, ympärivuotista toimitusvarmuutta vaativien yritysten tärkeitä kuljetuksia. Just on time vaatii varustamolta hyvin suurta joustavuutta ja luotettavuutta, joten vuosien kuluessa syventyneet asiakassuhteet, hyvä maine sekä riittävän suuri ja keskenään vaihtokelpoinen laivasto ovat Aspo Shippingille selvä kilpailuetu.

Aspo Systems: luotettavaa kokonaispalvelua

Aspo Systemsin strategiana on toimia markkinoiden johtavien huoltamoketjujen pitkäaikaisena, kustannustehokkaita ratkaisuja tarjoavana kumppanina. Huoltamoketjut hakevat luotettavaa palveluntarjoajaa, jolta ne saavat huoltamoiden maksuautomatiikkaan liittyvät järjestelmät ja laitteet sekä erityisesti aseman häiriöttömän toiminnan varmistavan kunnossapitopalvelun. Kattavan kunnossapitopalvelun ja teknisesti edistyneiden järjestelmien ansiosta Aspo Systems voi tarjota huoltamoille luotettavaa kokonaispalvelua.

Viime vuonna Shippingin kulut nousivat yllättäen, ja Aspo joutui laskemaan tulosennustettaan. Loppuvuonna tulostahti oli jo entisellään ja lähtökohdat kuluvalle vuodelle ovat siten hyvät.

Vaikka yleinen markkinatilanne oli suotuisa, Shippingin ja Systemsin osalta vuoteen mahtui paljon negatiivisia yllätyksiä. Niiden vuoksi Aspon viime vuoden tulos jäi epätyydyttäväksi. Kaikki merkit osoittavat, että kyseessä oli poikkeus, josta aiomme palata ripeästi tavoitteidemme mukaiselle tasolle.

Vuoden valopilkku oli Chemicals, joka ylsi kovasti kilpailluilla markkinoilla mainioon tulokseen. Kemikaalien hinnat olivat tasaisessa nousussa ja yksikön tuotteiden kysyntä oli vahvaa. Itämarkkinoilla tehdyt organisaatiomuutokset ja logistiikan tehostaminen olivat myös hyvän tuloksen takana.

Chemicalsin vuotta leimasi itämarkkinoiden läpimurto. Ulkomaisten yksiköiden liikevoitto nousi viime vuoden kolmannella neljänneksellä ensi kertaa kotimaan liikevoittoa suuremmaksi. Uskon, että tämän merkkipaalun saavuttaminen muuttaa myös Chemicalsin dynamiikkaa: uusia markkinoita on helpompi lähteä valtaamaan kun takana on jo vahvoja näyttöjä. Chemicalsin tulevaisuus on entistä selvemmin idän nopeasti kasvavilla markkinoilla.

Chemicalsin tavoitteena on yhä voimakkaasti kasvattaa liikevaihtoa ja sitä kautta myös absoluuttista voittoa. Kun alan katteet ovat hiljalleen heikkenemässä, ylärivin voimakas kasvattaminen on ainoa mahdollisuus menestyä. Suurempi koko vahvistaa myös Chemicalsin asemaa markkinoilla. Laajempi asiakaskunta ja tuotevalikoima auttavat pärjäämään kilpailussa.

Shippingin vuosi oli haastava. Tiesimme, että päästöoikeuksien kauppa tulee sekoittamaan energiamarkkinoita, mutta sääolosuhteiden ja muiden tekijöiden vuoksi markkinat mullistuivat odotuksia enemmän. Vaikka energiahiilen kysyntä nousi, hiilen saatavuudessa oli ongelmia ja menetimme osan hiilikuljetuksista. Myös varustamon kulut nousivat. Esimerkiksi polttoaineen hinnan odotuksia jyrkempi nousu vaikutti kannattavuuteen. Eri tekijöiden yhteisvaikutuksena varustamon toiminnan tehokkuus laski.

Shippingin vuosi oli vaikea, mutta loppukiri oli erinomainen. Loppuvuonna tuloksenteossa oltiin jo tavoitetasolla. Positiivista oli myös se, että laivaston uusimisessa onnistuttiin hyvin. Intian alustilauksen ajoitus oli oikea ja hinta siten kilpailukykyinen. Samoin pystyimme loppuvuonna hyödyntämään käytetyn tonniston hintojen nousun ja myymään Ms Arkadian hyvällä hinnalla.

Vuoteen 2007 Shipping lähtee nälkäisenä. Alusmyynnin vuoksi joudumme palvelemaan asiakkaitamme vähän pienemmällä kapasiteetilla, mikä edellyttää operoinnin tehostamista. Huomiota kiinnitetäään myös kulujen hallintaan ja karsimiseen. Markkinatilanne on positiivinen, joten tuloksekkaalle vuodelle on hyvät edellytykset. Pääomavaltaisimpana toimialana Shippingillä on myös vastuu tuottaa hyvää tulosta ja kassavirtaa. Siltä osin sillä on koko konsernissa selvä vetovastuu.

Systemsin Autotankille vuosi oli suurten odotusten ja osittaisten pettymysten vuosi. Sirukorttiuudistukselle oli jo uusia tilauksia, mutta alan konsolidaatiokehitys laittoi investoinnit jäihin. Hyvää oli se, että reagoimme tilanteeseen nopeasti ja saimme kustannustasomme vastaamaan kysyntää. Vuoden jälkimmäinen puolisko oli jo hyvä.

Huoltamoalan yrityskaupat selkeyttivät alan markkkinatilannetta. Investoinneissa päästään taas liikkeelle. Teknologiainvestointien lisäksi kysyntää tulee asemien ilmeenmuutos- ja yhtenäistämisprojekteille.

Autotank on nyt laitettu iskukuntoon. Ellei se nyt iske ja lunasta lupauksia, yksikön asemaa on syytä harkita uudelleen. Autotankin viimeisen neljänneksen tulos lupaa hyvää. Kuluvana vuonna on edellytykset huomattavasti kannattavampaan toimintaan kuin viime vuonna.

Aspon Itämeri-strategia on osoittanut toimivuutensa. Itämeri on entistä selvemmin ikkuna uusille kasvumarkkinoille ja niillä on koko ajan suurempi painoarvo kaikilla toimialoillamme. Menestyminen itämarkkinoilla edellyttää myös tarkkaa riskien hallintaa. Tässä työssä Aspo on onnistunut hyvin.

Aspossa viime vuosina tehdyt rakenteelliset muutokset ovat pysyvästi vähentäneet valuuttakurssien vaikutusta yhtiön tulokseen. Öljyn hinta tulee jatkossakin olemaan merkittävä tekijä. Öljyn hinta vaikuttaa Autotankin asiakaskunnan liiketoimintaan, Shippingin polttoainekuluihin ja hiilen hintaan sekä kemikaalien markkinahintaan. Aspon kannalta toivottavaa olisi ennen kaikkea kohtalaisen vakaa hintataso.

Aspon uusi henkilöstörahasto on lähtenyt suotuisasti liikkeelle. Se heijastaa hyvin Aspon monialaisuutta: kokonaisuuteen sidottu palkkiomalli on tuottanut paremmin kuin vanha toimialakohtainen malli. Myös viime vuoden lopulla päättynyt avainhenkilöiden osakesidonnainen kannustinjärjestelmä on toiminut hyvin: se on sitouttanut avainhenkilöt yhtiöön ja ollut heille palkitseva.

Vuonna 2006 tehdyt toimenpiteet pohjustavat tulevaa menestystä. Haluan kiittää sitoutunutta henkilöstöämme, asiakkaita, muita sidosryhmiä ja lähes 5 000 osakkeenomistajaa. Vuoteen 2007 olemme lähteneet uudella innolla ja erittäin nälkäisenä.

Helsingissä 20.2.2007 Gustav Nyberg toimitusjohtaja gustav.nyberg@aspo.fi

Aspokemin ulkomaisten yksiköiden liikevoitto ylitti kotimaan liikevoiton

Osavuosikatsaus 26.10.2006

Viime vuoden kolmannella neljänneksellä Aspokemin ulkomaisten yksiköiden liikevoitto ylitti ensimmäistä kertaa kotimaan liikevoiton. Kasvun painopiste on siirtynyt pysyvästi itämarkkinoille.

Parin viime vuoden aikana Aspokem on edennyt voimakkaasti niin Venäjällä, Ukrainassa kuin Baltiassakin. Vuonna 2006 kaikki ylsivät hyvään tulokseen.

Venäjän teollisuuskemikaalit oli viime vuonna Aspokemin parasta tulosta tehnyt yksikkö. Myös muovien ja autokemikaalien liiketoiminta kasvoi maassa voimakkaasti.

"Venäjällä on hyvä peruskysyntä ja olemme onnistuneet rekrytoimaan hyviä ihmisiä. He tuntevat paikalliset markkinat ja ovat löytäneet meille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Lisäksi laillisen kaupan osuus on Venäjällä kasvanut: viranomaiset ovat puuttuneet laittomaan maahantuontiin ja muihin väärinkäytöksiin. Se on auttanut meidän tapaamme laillisesti toimivia yrityksiä", Aspokemin toimitusjohtaja Jari Ranne sanoo.

Aspokemillä on Venäjällä jo 27 työntekijää, joista valtaosa toimii Pietarissa. Yhtiöllä on Pietarissa suuri varasto, jonne valtaosa tuotteista tuodaan meriteitse suoraan Euroopasta. Varastossa bulkkituotteet astioitetaan pieniin kontteihin tai tynnyreihin ja jaellaan asiakkaille. Käytännössä Venäjällä on jo kaikki samat toiminnot kuin Suomessakin.

"Pietarin varaston kautta kulkee tavaraa jo lähes puolet Rauman terminaalin kautta kulkevasta määrästä. Suurin ero on säiliöiden puute. Etsimme laajemmalle terminaalille paikkaa Pietarin ja Moskovan väliltä. Sen myötä voisimme tehdä nykyistä huomattavasti isompia kauppoja."

Painopiste vaativammissa tuotteissa

Kemikaalijakelu on Venäjälläkin kilpailtu ala, katteet ovat samalla tasolla kuin länsimaissa. Toiminta on kuitenkin tuloksekkaampaa, koska kiinteät kustannukset ovat yhä huomattavasti alhaisempia. Joissakin tuoteryhmissä laittomalla tuonnilla on vielä suuri osuus; niissä rehellisesti toimivat yritykset eivät pysty kilpailemaan.

Venäjän markkinoiden kasvusta hyötyvät käytännössä kaikki kemikaaleja käyttävät teollisuudenalat: esimerkiksi rakentamisen kova tahti kirittää maaliteollisuutta. Peruskemikaaleissa ja -muoveissa Venäjällä on paikallista valmistusta, mutta vaativammat tuotteet tuodaan ulkomailta. Aspokem toimii juuri tässä ylemmässä tuotesegmentissä. Markkinoita on aika ajoin kuitenkin myös perustuotteissa.

"Kemian tehtaat vaativat määräaikaishuollon ja silloin ne on ajettava alas. Kun paikallista tuotetta ei ole saatavissa, raaka-aineesta maksetaan länsimainen hinta. Taitavat myyjämme osaavat haistaa ja hyödyntää tällaiset mahdollisuudet, jolloin voimme tehdä nopeasti suuriakin kauppoja", Ranne kertoo.

Ukrainan markkinat seuraavat pienellä viiveellä Venäjällä toteutunutta kehitystä. Potentiaalia 50 miljoonan ihmisen markkina-alueella riittää. Ranne ennakoi, että vuonna 2007 Aspokemin Ukrainan liikevaihto on jo suurempi kuin Viron; samalla se lähestyy Baltian suurimman markkinan eli Latvian liikevaihtoa.

Baltian toiminnoissa on tehty strategisia muutoksia, jotka nekin ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että ulkomaisten yksiköiden liikevoitto nousi kotimaista korkeammaksi. Autokemikaalien tuotantoa on ulkoistettu ja raaka-aineissa painopistettä on siirretty isovolyymisistä tuotteista teknisempiin tuotteisiin, joiden katteet ovat paremmat. Baltiassa tulos onkin parantunut, vaikka volyymit ovat laskeneet.

Aspokemin painopisteen siirtymistä itämarkkinoille kuvaa myös yrityksen uusi, uusien liiketoimintamahdollisuuksien etsimiseen keskittynyt yksikkö. Yksikön henkilökuntaan kuuluu puolalainen, ukrainalainen ja kiinalainen asiantuntija.

"Yksikkö voi esimerkiksi etsiä sopivia asiakkaita nykyisten päämiestemme tuotteille, jotka eivät aiemmin ole olleet valikoimissamme. Suuremmat odotukset on kuitenkin toimintamallille, jossa saamme asiakkailtamme signaalin liittyen johonkin heidän käyttämäänsä, mutta toisen jakelijan jakamaan tuotteeseen. Tällaista palautetta tulee tyypillisesti tuotteista, joissa on joko laatuongelmia tai vähän kilpailua. Palautteen pohjalta voimme lähteä etsimään asiakkaille vaihtoehtoisia raaka-ainevalmistajia."

Uudella toimintamallilla on jo voitettu kauppoja. Esimerkiksi Kiinasta tuodaan muutamia asiakaspalautteen perusteella etsittyjä raaka-aineita Venäjälle. Tällaisessa toimintamallissa myyjien ja uuden yksikön välinen saumaton yhteistyö on avainasemassa. Tiedonkulun on oltava avointa ja nopeaa.

Tavoitteena uusi kokoluokka

Aspokemin tavoitteena on nostaa liikevaihto kolmen vuoden aikana selvästi yli 100 miljoonan euron. Orgaanisen kasvun ohella tavoitetta edistetään yrityskaupoin. Huhtikuussa 2006 Aspokem osti autoalalla käytettäviä kemikaaleja ja tuotteita maahantuovan Sealcon.

"Yrityskauppa on avannut uusia mahdollisuuksia myös itämarkkinoilla. Olemme solmineet suhteita uusiin päämiehiin, joilla on Venäjällä ja Ukrainassa suuren kasvupotentiaalin omaavia tuotteita. Kiinnostavia ovat esimerkiksi erilaiset autojen tuunaukseen liittyvät tuotteet, joille on hyvin suuri kysyntä", Ranne kertoo.

Kemikaaliala elää voimakasta rakennemuutosta. Raaka-ainevalmistajia on myynnissä ja monen ostajana on ollut investointipankki, mikä viittaa alan yritysjärjestelyjen edelleen jatkuvan. Aspokemin kaltaiselle jakelijalle tämä korostaa hyvien, joka suuntaan avoinna olevien suhteiden merkitystä. Aspokemille investointipankki on suotuisa raaka-ainevalmistajan omistaja, koska sillä harvemmin on valmista jakelijaverkostoa.

Kemian alaa puhuttaa Euroopan uusi kemikaaliasetus REACH. Suuri osa sen käytännön sovelluksista on kuitenkin vielä avoinna. Ratkaisematta on esimerkiksi kemikaalien testaamisesta aiheutuvien kustannusten jakaminen. Laissa ei ole myöskään otettu konkreettista kantaa tuotteisiin, joissa kyseisiä kemikaaleja on käytetty. REACHin tarkemmat vaikutukset Aspokemin ja koko alan toimintaan selviävät siten tulevien vuosien aikana.

Aspokem on Suomen ja lähialueiden johtava kemikaalien ja muovien jakelija. Yhtiö toimii linkkinä raakaainevalmistajien ja loppukäyttäjien välillä.

Liiketoimintaryhmän vahvuutena on pitkien asiakassuhteiden myötä kehittynyt erikoisosaaminen asiakkaiden prosesseissa vaadittavista raaka-aineista. Aspokemillä on kolme liiketoiminta-aluetta: Teollisuuskemikaalit, Muovit ja Autokemikaalit. Suomen lisäksi toimintaa on Venäjällä, Ukrainassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Ruotsissa. Suomen osuus liikevaihdosta on noin 60 prosenttia.

Asiakkaat ja lisäarvo

Teollisuuskemikaaleissa asiakkaita ovat muun muassa väri-, prosessi-, rehu-, kemian- ja lääketeollisuuden yritykset. Kilpailuetuna ovat alan monipuolisin varastointijärjestelmä ja tehokas logistiikka, laaja tuotevalikoima sekä pitkäaikainen yhteistyö maailman johtavien kemianalan valmistajien kanssa.

Muoveissa asiakkaita ovat muun muassa sähkö- ja elektroniikkateollisuuden yritykset sekä eri kuluttajatuotteita valmistavat yritykset, joille toimitetaan volyymi- ja teknisiä muoviraaka-aineita. Kilpailuetuja ovat alan laajin tuotevalikoima, tehokas logistiikka, alan tekninen asiakaspalvelu sekä räätälöidyt toimitukset suoraan asiakkaan tuotantoon.

Autokemikaalit valmistaa omista raaka-aineista alan merkkituotteita. Zero ja Polar ovat jäähdytinnesteiden markkinajohtajia Suomessa ja Baltiassa.

Vuosi 2006

Vuoden 2006 tulos parani selvästi edellisvuoteen verrattuna. Venäjällä sekä kysyntä että laillisen kaupan osuus maan markkinoista kasvoivat selvästi; lisäksi Aspokem onnistui kehittämään maassa uutta liiketoimintaa. Tulokseen vaikuttivat myös Baltiassa tehdyt rakenteelliset muutokset sekä Ukrainan liiketoiminnan nousu selvästi voitolliseksi. Suomessa kokonaiskysynnän kasvu oli kuitenkin vaatimatonta ja kilpailu kiristyi entisestään. Ruotsin kehitys oli pettymys.

Tulokseen vaikuttavia tekijöitä

Nopeasti vaihtuvat raaka-aineiden hinnat korostavat oikea-aikaisten ostojen merkitystä. Ostoista noin viidennes on dollareissa, joten dollarin heikentyminen parantaa tulosta. Säät vaikuttavat enimmillään neljännekseen Autokemikaalien tuloksesta. Kysynnän kannalta optimaalinen talvi on leuto ja kurainen.

EU-maissa Euroopan uusi kemikaalilainsäädäntö REACH voi pahimmillaan vaikuttaa siten, että kemikaaliteollisuus siirtää toimintojaan pois EU:n alueelta. Koko Aspokemissä suurinta kasvua odotetaan lähivuosina itäisen Euroopan suurista maista kuten Venäjä ja Ukraina.

Aspo Chemicals

Liikevaihto

Osuus Aspon liikevaihdosta

Liikevoitto

Liikevaihdon jakauma

Liikevaihdon maantieteellinen jakauma

ASPO VUOSIKERTOMUS 2006

ESL Shipping tilaa kaksi uutta alusta Intiasta

Pörssitiedote 16.1.2006

Viime vuonna ESL Shipping teki merkittävän investoinnin tilaamalla kaksi uutta jäävahvistettua irtolastialusta. Uudet laivat tehostavat entisestään laivaston operointia.

Alusten oikein ajoitetut ostot ja myynnit ovat keskeinen osa ESL Shippingin strategiaa. Koska laivojen rakentaminen vie aikaa ja tilausprosessitkin ovat pitkiä, varustamolla on oltava vahva näkemys asiakastoimialojen tulevaisuudesta.

"Olemme palvelubisneksessä. Asiakkaiden tarpeet ratkaisevat, minkä tyyppisiä ja kokoisia aluksia laivastoon kuuluu", ESL Shippingin toimitusjohtaja Markus Karjalainen sanoo.

Intiasta tilatut alukset aloittavat liikennöinnin vuosina 2008 ja 2009. Myös tilausta edeltävä päätöksentekoprosessi vie aikaa. Tulevaisuuden kapasiteettitarpeen pohjalta päätetään aluksen ominaisuudet, etsitään rakentaja ja neuvotellaan tilauksen yksityiskohdista. Kun aluksella vielä tyypillisesti ajetaan 20–30 vuotta, investointipäätös vaikuttaa hyvin pitkälle tulevaisuuteen.

"Tiiviit kumppanuussuhteet ovat alustilausten suunnittelussa ja ajoittamisessa ensiarvoisen tärkeitä. Meillä on oltava mahdollisimman tarkka kuva siitä miten asiakkaidemme ja heidän asiakkaidensa toimintaympäristö on kehittymässä. Tämä edellyttää luottamuksellisia välejä ja avointa keskustelua."

Tiiviit kumppanuudet auttavat myös laivaston tehokasta operointia. Laivaston liikennöinnin suunnittelu on monen erilaisen tarpeen yhteensovittamista; esimerkiksi aikatauluja on voitava tarvittaessa hienosäätää. Siksi suhteiden on oltava kunnossa paitsi asiakkaisiin myös esimerkiksi laivaajiin ja satamien avainhenkilöihin.

Vaihtokelpoinen kalusto lisää tehokkuutta

Kahden aluksen tilaaminen maksoi vuoden 2006 alussa noin 50 miljoonaa euroa. Telakoiden noususuhdanne on jatkunut, joten nyt vastaavanlainen tilaus olisi jo huomattavasti kalliimpi. Myös käytettyjen laivojen hintojen osalta ollaan korkeasuhdanteessa, joten ESL Shipping päätti myydä laivastonsa toiseksi vanhimman aluksen, vuonna 1983 valmistuneen Ms Arkadian. Kauppa tehtiin vuoden 2007 tammikuussa ja siitä kirjattiin noin 10 miljoonan euron myyntivoitto.

Arkadian myynti pienentää laivaston kuljetuskapasiteettia, mutta tehokkaalla operoinnilla vaikutus kuljetusmääriin jäänee verrattain vähäiseksi. Käytännössä kapasiteetti on tällä hetkellä täysimääräisessä käytössä. Se ei kuitenkaan ole esteenä kasvulle, sillä uusia aluksia on tarpeen vaatiessa mahdollisuus hankkia nopeastikin, ennen Intiasta tilatun ensimmäisen aluksen saapumista. Aluksia ei ole pakko ostaa eikä omistaa, vaan kuljetuskapasiteettia voi myös eri tavoin rahdata käyttöön.

"Laivastomme on tehokkaassa käytössä ja keväällä liikennöinnin aloittanut Ms Credo on entisestään lisännyt laivastomme monikäyttöisyyttä. Tehokkuus kasvaa vielä lisää, kun uudet alukset aloittavat liikennöinnin", Karjalainen kertoo.

Ms Credo ja uudet alukset ovat ns. Eira-luokkaa. Ms Eira aloitti liikennöinnin vuonna 2001 ja se on kokonsa ja tekniikkansa puolesta todistanut toimivuutensa myös vaikeissa talviolosuhteissa. Kaikki alukset ovat omilla nostureilla varustettuja, korkeimpaan suomalaiseen jääluokkaan kuuluvia noin 20 000 dwt:n irtolastialuksia. Ne on varta vasten suunniteltu ESL Shippingin tyypillisesti kuljettamille lastimäärille ja varustamon käyttämille satamille.

"Tämän bisneksen kannattavuus on toimiva meno-paluu -liikenne: ilman lastia ajettavat matkat on minimoitava. Siksi on tärkeää, että meillä on toisiaan korvaavia yksiköitä, jotta voimme suunnitella laivaston operointia mahdollisimman joustavasti."

Laivaston liikennöinnille on tyypillistä, että suunnitelmat muuttuvat nopeasti syistä, jotka eivät ole varustamon kontrollissa. Sääolosuhteet ja satamien ruuhkat muuttavat laivojen ohjelmia, joten keskenään vaihtokelpoinen kalusto helpottaa tehokkaan liikennöintikuvion rakentamista.

Itämeri kasvava markkina-alue

ESL Shippingin kotimarkkina, Itämeri, on maailman nopeimmin kasvavia kuljetusmarkkinoita. Yleisen kasvun moottorina ovat Venäjän kuljetukset. Maan kuljetuksissa on potentiaalia, mutta satamien ja rautateiden pullonkaulat hidastavat kehitystä.

Venäjän liikenne on lisäksi pitkälti yksisuuntaista: maahan tuodaan teollisuustuotteita ja kulutustavaroita ja sieltä viedään raaka-aineita. Lastit eivät kulje samoilla laivoilla. ESL Shipping saa läheisestä sijainnistaan siten selvästi etua.

"Meillä on hyvät suhteet Venäjälle ja tiedämme miten maassa toimitaan. Kun maan suuret markkinat edelleen kehittyvät, nämä suhteet voivat olla entistä arvokkaampia", Karjalainen sanoo.

ESL Shipping kuljettaa Venäjältä erityisesti energiahiiltä. Sen kysynnän vaihtelut ovat muuttuneet vaikeammin ennakoitaviksi. Hintojen vaihteluväli on kasvanut ja hintasyklit ovat nopeutuneet. Hiilen hintaan vaikuttaa useita eri tekijöitä, kuten öljyn hinnan muutokset, päästöoikeudet, verotus ja sää.

Terästeollisuuden kuljetukset ovat energiahiiltä vakaampia. Terästeollisuutta palvelevien kuljetusten määrä on Perämeren alueella kasvussa. Eira-luokan aluksilla tulee olemaan tärkeä rooli terästeollisuuden merikuljetuksissa, varsinkin kun Raahen satama saadaan syvennettyä vuosikymmenen loppuun mennessä.

ESL Shipping on Itämeren alueen johtava kuivia irtolasteja kuljettava varustamo.

Liiketoimintaryhmän vahvuutena ovat pitkät ja luottamukseen perustuvat asiakassuhteet: tärkeiden raaka-ainekuljetusten myötä ESL Shipping on olennainen osa asiakkaidensa logistista ketjua.

ESL Shipping toimii koko Itämeren alueella. Varustamon itsepurkavat alukset on suunniteltu nimenomaan Itämeren vaativiin olosuhteisiin. Jäävahvisteiset ja suhteellisen pienisyväyksiset alukset pääsevät täydessä lastissa turvallisesti myös matalakulkuisiin satamiin. Kaikissa laivoissa on lisäksi keulapotkuri sekä valtaosassa omat nosturit. Tämä vähentää niiden riippuvuutta satamien lastaus- ja purkulaitteista tai hinaajapalveluista. Lisäksi ne pystyvät purkamaan ja lastaamaan aluksia nopeasti myös merellä.

Varustamon alukset kuljettavat erityisesti rautamalmia ja -pellettejä (32 % lasteista), energiahiiltä (36,8 %), koksaantuvaa kivihiiltä (10,9 %) sekä kalkkikiveä (10,3 %). Varustamon alukset on esitelty tarkemmin internetissä osoitteessa www. eslshipping.fi .

Asiakkaat ja lisäarvo

ESL Shipping palvelee muun muassa teräs- ja kemianteollisuuden yrityksiä sekä energiantuottajia. Varustamon kilpailuetuna on joustava ja tehokas toiminta, jonka mahdollistaa riittävän suuri ja eri aluskokoja käsittävä moderni laivasto. Kahta aikarahdattua laivaa lukuun ottamatta alukset purjehtivat Suomen lipun alla ja niissä on suomalainen miehistö.

Vuosi 2006

Vuosi 2006 oli ESL Shippingille haasteellinen. Liikevaihdon kasvusta huolimatta tulos heikkeni merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna. Epäsäännölliset kivihiilitoimitukset pääsatamiin aiheuttivat jatkuvia muutoksia alusten suunnitelmiin. Lisäksi tulosta painoivat alkuvuonna alusten telakoinnit, rahtimarkkinoiden heilahtelu sekä alusten polttoaineen hinnan voimakas nousu. Loppuvuonna tuuliset säät vaikeuttivat operointia. Kuljetuskapasiteetti kasvoi keväällä, kun Ms Credo aloitti liikennöinnin. ESL Shippingin uutena toimitusjohtajana aloitti 1.9.2006 merikapteeni Markus Karjalainen.

Tulokseen vaikuttavia tekijöitä

Itämeri on vakaa markkina-alue: raakaaineiden tarve on stabiilia ja asiakassuhteet pitkäjänteisiä. Valtamerirahtien muutokset heijastuvat alueelle viiveellä ja pienempinä. ESL Shippingin kuljettamista tuotteista energiahiilen määrä vaihtelee eniten. Sähkön tuotannon ja kulutuksen herkkä tasapaino pitää kuitenkin kulutuksen vähintäänkin nykyisellä tasolla. Laivojen polttoaineen hinnan muutoksilla on suojauksista huolimatta merkitystä ESL Shippingin tulokseen: yhden euron muutos laivapolttoaineen hinnassa vuositasolla vaikuttaa tulokseen noin 40 000 euroa. Valuuttakurssien merkitys tulokseen on vähäisempi.

Aspo Shipping

Liikevaihto

Osuus Aspon liikevaihdosta

Liikevoitto

Laivojen ikäjakauma

Autotank ja Gilbarco solmivat kattavan yhteistyösopimuksen

Tiedote 24.8.2006

Viime vuonna Autotank siirsi strategiansa mukaisesti painopistettä huoltamoiden kunnossapitopalveluihin. Yksi strategiaa toteuttava tekijä on laaja yhteistyö alan suuren laitevalmistajan Gilbarcon kanssa.

Autotank ja Gilbarco tekevät yhteistyötä polttonesteiden jakelumittareiden tuotannossa ja markkinoinnissa. Yhteistyön ansiosta huoltoasemien mittarikentän laitteiden kehitys, tuotanto ja markkinointi on aiempaa kustannustehokkaampaa.

Käytännössä yhteistyö tarkoittaa sitä, että Gilbarcon uusissa mittareissa on erikseen Autotankin asiakkaiden tarpeisiin räätälöity, arktiseen ilmastoon soveltuva malli. Lisäksi mittarit ovat yhteensopivia Autotankin kehittämien maksujärjestelmien kanssa. Autotank vastaa myös laitteiden asennuksista, takuuhuollosta, kunnossapidosta sekä varaosista. Uuden malliston myötä Autotank siirtää jo ulkoistetun tuotantonsa asteittain Gilbarcon tehtaalle Saksaan.

"Jakelumittari toimii lähinnä maksupäätteen jalustana. Niitä pitää valmistaa suuret määrät, jotta toiminta on kustannustehokasta. Yksinään olisimme olleet siinä segmentissä liian pieni toimija. Nyt voimme panostaa enemmän maksujärjestelmien tuotekehitystyöhön sekä vahvistaa entisestään kunnossapitopalveluitamme", Autotankin toimitusjohtaja Peter Hutton sanoo.

Maksujärjestelmien uutta tuotekehitystä edustavat esimerkiksi Islannin Esson viime vuoden lopulla tilaamat uudet RFID-tunnisteita hyödyntävät maksupäätteet. Kyseessä oli Pohjoismaiden ensimmäinen tämän teknologian huoltamokauppa. RFID on turvallinen ja vaivaton tapa maksaa. Tankkaus onnistuu RFIDtunnistetta vilauttamalla, ilman erillistä PIN-koodia. Automaateissa on lisäksi iso värinäyttö, joka tarjoaa mahdollisuuden viestiä esimerkiksi öljy-yhtiön tarjouksista tai vaikkapa keliolosuhteista.

Toinen uusia kasvumahdollisuuksia tarjoava alue on autonpesukoneita ohjaavat maksuautomaatit. Esimerkiksi Statoilille on toimituksessa tuhannen pesulinja-automaatin kauppa.

"Maksujärjestelmät ovat syklinen ala. Teemme koko ajan pieniä järjestelmämuutoksia, mutta aina välillä tulee suurempia murroksia, kuten siirtyminen euroon tai EMV-sirukorttiuudistus. Sirukorttiuudistuksen aikataulu on edelleen lykkääntynyt, käytännössä suurin osa muutostöistä tehdään seuraavan 2–3 vuoden aikana."

EMV:n myötä jokainen polttoaineiden jakelupiste on nopean internet-yhteyden päässä. Autotankin kehittämän Smartnet-valvontajärjestelmän avulla öljy-yhtiöt voivat hallita joustavasti aseman eri toimintoja, kuten maksuliikennettä ja varastotilan seurantaa. Järjestelmän avulla voidaan myös etähuoltaa aseman laitteita.

"Pohjimmiltaan jokainen huoltoasema on automaattiasema. Öljy-yhtiöt haluavat tietää entistä yksityiskohtaisemmin mitä asemalla tapahtuu, ne haluavat hoitaa asemien logistiikan, maksutapahtumat ja huoltotarpeet kustannustehokkaasti ja keskitetysti. Siihen me tarjoamme laitteita, järjestelmiä ja palveluita", Hutton sanoo.

Painopiste palveluissa

Autotankin tavoitteena on olla merkittävässä markkina-asemassa sekä laite- että järjestelmätoimituksissa. Mutta koska näiden bisnesalueiden tuotto on hyvin syklistä, Autotank on määrätietoisesti suunnannut toimintaansa palveluihin. Niiden osuus Autotankin liikevaihdosta on noin kaksi kolmannesta. Kolmen seuraavan vuoden aikana EMV-toimitukset tosin lisännevät laite- ja järjestelmämyynnin suhteellista osuutta.

"Palvelut on se liiketoiminta-alue, millä meidän on elettävä: sen on tuotettava riittävästi ja vakaasti. Palvelut voi jakaa kolmeen bisnesalueeseen, joilla kaikilla on kasvupotentiaalia: mittarikentän laitteiden ja järjestelmien kunnossapito, asennusprojektit sekä kiinteistöhuolto. Suurin osa liikevaihdosta tulee kunnossapidosta, mutta myös projektityöt ovat kasvussa", Hutton sanoo.

Autotankilla on kiinteitä, pitkäaikaisia kunnossapitosopimuksia useiden suurten huoltamoketjujen kanssa niin Suomessa, Ruotsissa kuin Norjassa. Suuri koko on merkittävä kilpailutekijä: riittävän iso toimija saa huollon logistiikan toimimaan kustannustehokkaasti.

Valitun strategian ansiosta Autotankilla on keskeinen rooli huoltamoiden häiriöttömässä toiminnassa. Tämä on entistä tärkeämpää, koska yhä suurempi osa huoltamoiden myynnistä on sidoksissa polttonestejakelun toimivuuteen. Mikäli jakelussa on ongelmia, iso liikennemyymälä menettää samalla kaupan ja ravintolan myyntiä. Siksi kunnossapitoon panostetaan aiempaa enemmän.

Hyvin hoidettu kunnossapito avaa puolestaan erilaisia asennusprojekteja. Asennusprojektit seuraavat pitkälti alan yleisiä investointeja. Tyypillisiä töitä ovat uusien asemien maanpäälliset asennukset sekä asemien ilmeenmuutosprojektit.

Kiinteistöhuollossa kasvua tarjoaa Smartnetin mahdollistama etävalvonta. Sen avulla nähdään milloin asemalla pitää käydä tekemässä huoltotöitä, esimerkiksi luomassa lumet tai tyhjentämässä seteliautomaatit. Tällä sektorilla etenemisen yksi vaihtoehto on myös tiiviimpi yhteistyö suurten kiinteistöhuoltoyritysten kanssa.

Idän investoinnit liikkeelle

Vuonna 2006 Suomen huoltamomarkkinoilla tapahtui suuria yrityskauppoja. Huttonin mukaan alan konsolidoituminen on Autotankille positiivinen asia. Lyhyellä aikavälillä se lisää ilme- ja järjestelmämuutosten kysyntää. Pidemmällä aikavälillä isommat yritykset ostavat entistä suurempia järjestelmäkokonaisuuksia sekä kattavampia kunnossapitoratkaisuja. Se lisää sekä öljy-yhtiöiden että Autotankin kustannustehokkuutta.

Pohjoismaat ovat Autotankin kotimarkkina-alue, mutta suurin kasvupotentiaali on Venäjällä. Vuoden 2005 lopulla Pietariin perustetun yhteisyrityksen toiminta on käynnistynyt vauhdilla.

Venäjän automaattimyynti kasvaa tasaisesti. Maassa myydään vielä pääosin seteliautomaatteja, lisäksi öljy-yhtiöillä on omia kortteja, joihin ladataan etukäteen rahaa. Kun Venäjä aikanaan saa yhtenäisen pankkikorttijärjestelmän, maksuautomaattien myynti voi kasvaa vauhdikkaastikin.

"Venäjä, Baltia ja Puola ovat jo nyt Autotankin tuottoisimpia markkinoita. Kehitämme Venäjällä myös kunnossapitopalvelua, olemme perustamassa kumppaneidemme kanssa Autotank-brändillä toimivan yhteisyrityksen", Hutton kertoo.

Myös Puola omaa suuren potentiaalin, mutta investoinnit eivät ole kasvaneet odotetulla tavalla. Markkinoilla odotetaan suurta ulkomaista toimijaa, joka tullessaan laittaa koko alan investoinnit liikkeelle.

Autotank on Pohjoismaiden johtava huoltamoiden jakeluautomaatiojärjestelmiä ja kunnossapitopalveluita tarjoava yritys.

Liiketoimintaryhmän vahvuutena on huoltoasemaketjuille tarjottava kokonaispalvelu, joka kattaa sekä räätälöidyt järjestelmät että tehokkaan kunnossapidon.

Autotankilla on toimintaa Pohjoismaissa, Baltiassa, Puolassa ja Venäjällä. Autotankin tuotepaletti koostuu muun muassa online-varmistukset hoitavista maksuautomaateista, mittarikentän ohjaimista, kassajärjestelmistä, jakelumittareista, märkävaraston valvontajärjestelmistä sekä monipuolisista asennus- ja huoltopalveluista. Kunnossapitopalveluiden osuus Autotankin liikevaihdosta on kaksi kolmannesta. Liikevaihdosta 70 prosenttia tulee Ruotsista ja Norjasta.

Asiakkaat ja lisäarvo

Autotankin asiakkaina ovat kansainväliset ja paikalliset huoltamoketjut. Toimintaa suunnitellaan kuluttajien tarpeista. Autotankin toimintakonsepti on "Fuel, Pay, Go", mikä tarkoittaa kuluttajille mahdollisimman nopeaa, vaivatonta ja turvallista tankkausta vuorokauden ympäri. Autotank vastaa palvelullaan ja tuotteillaan siitä, että asiakkaiden huoltamot ovat aina toimintakunnossa. Tätä palvelua käyttävät niin miehittämättömät asemat, suuret liikennemyymälät kuin perinteiset huoltamot. Tällä toimintakonseptilla Autotank on saavuttanut markkinajohtajan aseman.

Vuosi 2006

Vuoden 2006 tulos parani merkittävästi kunnossapitopalvelujen sekä jakelumittareiden hyvän myynnin ansiosta. Maksuautomaattien myynti jäi tavoitteista, sillä sirukorttiuudistuksen vaatimat investoinnit eivät vielä käynnistyneet. Vuoden 2006 tulosta rasitti Malte-kaupan rationalisointiohjelma, joka aiheutti Ruotsissa merkittäviä kertaluonteisia kustannuksia; Norjassa yhtiön tulos oli kaupan ansiosta jo hyvällä tasolla.

Puolan ja Baltian toiminnot olivat voitollisia. Venäjällä uudet tuotteet saatiin markkinoille vasta vuoden viimeisellä neljänneksellä, ja toiminnan odotetaan kääntyvän voitolliseksi vuonna 2007. Elokuussa 2006 yhtiö solmi yhteistyösopimuksen Gilbarco Veeder-Rootin kanssa. Sopimuksella turvataan jakelumittareiden ja osin myös maksuautomaattien tehokas kehitys ja tuotanto.

Tulokseen vaikuttavia tekijöitä

Alkuvuoden talvikuukaudet näkyvät huolto- ja asennusprojektien vaimeampana kysyntänä. Autotankin liikevaihdosta suuri osa on euroalueen ulkopuolella ja kustannukset suurelta osin europohjaisia: euron vahvistuminen heikentää siten tulosta jonkin verran. Merkittävin tulokseen vaikuttava tekijä vuodesta 2007 alkaen on sirukorttiuudistuksen eteneminen: kaikki maksupäätteet on uusittava vuoteen 2010 mennessä.

Aspo Systems

Liikevaihto

Osuus Aspon liikevaihdosta

Liikevoitto

Miehittämättömien asemien osuus kaikista huoltoasemista

Liikevaihdon jakauma

Aspon visiona on kasvattaa yrityksen arvoa ja osaamista pitkäjänteisesti. Arvoa tuovat myös yrityksen henkilöstöpääoma sekä hyvä ympäristömaine.

Aspo-konsernin henkilöstön määrä oli vuoden 2006 lopussa 694 (681 vuonna 2005) ja vuoden aikana keskimäärin 693 (688). Toimihenkilöiden keskimäärä oli 312 (307) ja työntekijöiden 381 (381). Emoyhtiössä työskenteli vuoden lopussa 9 (9) toimihenkilöä.

Aspo-konsernin henkilöstöstä 60 % työskentelee Suomessa, 28 % muissa Pohjoismaissa, 5 % Baltian maissa ja 7 % Venäjällä. Henkilöstöstä on miehiä 82 % ja naisia 18 %. Konsernin työsuhteista on kokoaikaisia 98 %.

Aspo pyrkii kaikin tavoin edistämään työntekijöidensä ammatillista kehittymistä sekä luomaan kannustavaa työilmapiiriä. Johtaminen perustuu avoimeen viestintään, joka tukee sitoutumista ja tavoitteiden sisäistämistä sekä kannustaa entistä parempiin suorituksiin. Henkilöstöjohtamisen keskeisenä välineenä ovat säännölliset kehityskeskustelut. Koulutukseen ja ammattitaidon kehittämiseen investoidaan kaikilla organisaatiotasoilla.

Henkilöstön kannustamiseksi Aspoon perustettiin vuonna 2005 henkilöstörahasto. Sen jäseninä ovat kaikki Aspokonsernin kotimaisissa tytäryhtiöissä työskentelevät henkilöt. Tavoitteena on, että myös ulkomaisten tytäryhtiöiden henkilöstö voi liittyä rahastoon.

Osa Aspo-konsernin tuloksesta maksetaan voittopalkkioeränä henkilöstörahastolle. Voittopalkkion suuruuteen vaikuttavat Aspon tulos ja kannattavuus. Tarkoituksena on, että valtaosa rahastolle maksettavista voittopalkkioista käytetään Aspon osakkeiden ostoon. Tavoitteena on henkilöstön nousu yhtiön merkittäväksi omistajaryhmäksi.

Ympäristöasioissa jatkuvaa parantamista

Aspon ympäristöpolitiikan keskeisenä periaatteena on toimintojen jatkuva parantaminen. Aspo on sitoutunut noudattamaan Kansainvälisen Kauppakamarin Elinkeinoelämän peruskirjaa kestävän kehityksen aikaansaamiseksi.

Ympäristölle haitallisia vaikutuksia pyritään ennakoimaan ja välttämään hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnin, tuotteiden elinkaarianalyysien sekä riskienarvioinnin avulla. Kriittiset ympäristöasiat halutaan hoitaa yli lain ja määräysten edellyttämien minimirajojen. Aspo Chemicalsin Rauman terminaalissa tekemät vapaaehtoiset maaperätutkimukset ovat yksi esimerkki Aspon proaktiivisista ympäristötoimista.

Aspo Chemicalsin päämiehille hyvä ympäristömaine on yksi toiminnan välttämättömiä edellytyksiä. Osa päämiehistä ei tyydy pelkkään sertifi ointiin, vaan haluaa myös itse auditoida jakelijan laatuja ympäristöjärjestelmän.

Kaikilla Aspo Chemicalsin toiminnan tasoilla kaikissa ympäristö-, turvallisuusja terveysasioissa on tavoitteena vahinkojen nollataso. Yhtään isompaa vahinkoa ei olekaan tapahtunut viimeisten yhdentoista vuoden aikana.

Aspo Chemicals on mukana Responsible Care -ohjelman kemikaalikauppaan painottuvassa versiossa. Ohjelmassa sitoudutaan ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioiden jatkuvaan omaehtoiseen parantamiseen. Aspo Chemicalsilla on myös ISO 9001 -standardin mukainen laatusertifi kaatti.

Aspo Chemicals seuraa muun muassa haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä sekä kemikaalipakkausten ja ongelmajätteen määrää. Rauman terminaalin haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt, ns. VOC-päästöt ovat laskeneet 1990-luvun lopun noin kahdeksasta tonnista viiteen tonniin.

Aspo Shippingin toiminta on sertifi oitu kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n turvallisuusjohtamiskoodin ISM:n vaatimusten mukaisesti. ISM-koodi on säännöstö laivojen turvallisesta toiminnasta ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä. Sertifi kaattiin kuuluvat vuotuiset arvioinnit. Myös kaikki alukset on sertifi oitu ISM-koodin vaatimusten mukaisesti.

Turvallisuutta lisää laivojen hyvä varustelutaso: kaikki alukset ovat jäävahvisteisia. Lisäksi pitkäaikainen henkilöstö tuntee hyvin Itämeren satamat, väylät ja olosuhteet. Kahta aikarahdattua laivaa lukuun ottamatta kaikki alukset purjehtivat Suomen lipun alla ja suomalaisella miehistöllä.

Vuoden 2004 alussa sattuneen proomuonnettomuuden seurauksena Aspo Shippingissä käynnistettiin jatkuva turvallisuuden parantamiseen tähtäävä ohjelma.

Aspo Systemsissä ympäristöystävällisyys on keskeinen tuotekehitystä ja kunnossapitopalveluiden suunnittelua ohjaava arvo. Suurille kansainvälisille öljy-yhtiöille huoltoasemien turvallisuus on merkittävä yrityskuvaa rakentava tekijä, joten asemien laitteisiin ja järjestelmiin kohdistuu suuria vaatimuksia. Siksi jokaisessa valmistettavassa laitteessa hyödynnetään alan uusinta teknologiaa.

Systems voi ottaa huoltoasemien kriittisestä teknologiasta koko elinkaaren mittaisen vastuun. Palveluun kuuluvat korkean teknologian ympäristöystävälliset tuotteet, vuodoista nopeasti hälyttävä kaukodiagnostiikka sekä ennakoiva kunnossapitopalvelu, joka vähentää käyttöhäiriöitä ja onnettomuusriskiä.

Aspon hallitus valtuutti yrityksen johdon myymään Ms Arkadian

21.12.2006

Corporate Governance

Aspo Oyj:n päätöksenteko ja hallinto perustuu Suomen osakeyhtiölakiin ja yhtiön yhtiöjärjestykseen. Aspo Oyj:n osakkeet on listattu Helsingin Pörssissä, ja yhtiö noudattaa sen antamia listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä. Aspo noudattaa myös Helsingin Pörssin suositusta listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä sillä poikkeuksella, että hallitus ei ole katsonut tarpeelliseksi perustaa valiokuntia, vaan koko hallitus osallistuu asioiden valmisteluun.

Konsernin rakenne

Aspo-konsernin emoyhtiö Aspo Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. Ylin vastuu Aspokonsernin hallinnosta ja toiminnasta on Aspo Oyj:n toimielimillä, joita ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja.

Aspo Oyj:n tehtävänä on omistaa ja hallita omaisuutta, valvoa tytäryhtiöiden ja muiden toimintayksikköjen toimintaa, huolehtia keskitetysti konserniyhtiöiden hallinnoimiseen, rahoitukseen ja strategiseen suunnitteluun liittyvistä asioista sekä suunnitella ja toteuttaa taloudellisesti tarkoituksenmukaisia investointeja.

Konsernin operatiivinen liiketoiminta tapahtuu konserniyhtiöissä. Operatiivinen organisaatio voidaan jakaa kolmeen liiketoimintaryhmään ja konsernin esikuntatoimintoihin. Liiketoimintaryhmät ovat Aspo Chemicals, Aspo Shipping ja Aspo Systems.

Yhtiökokous

Yhtiökokous, jonka yhtiön hallitus kutsuu koolle, kokoontuu pääsääntöisesti kerran vuodessa.

Kutsu yhtiökokoukseen julkaistaan valtakunnallisissa sanomalehdissä aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään 17 päivää ennen yhtiökokousta. Lisäksi kokouskutsu ja hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle julkistetaan pörssitiedotteena sekä yhtiön internet-sivustolla.

Osakkeenomistajalla on oikeus saada haluamansa yhtiötä koskeva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää yhtiökokouskutsuun.

Aspo Oyj

Varsinainen yhtiökokous vahvistaa vuosittain tilinpäätöksen, päättää voitonjaosta ja valitsee hallituksen jäsenet ja tilintarkastajan. Yhtiökokouksen päätökset julkistetaan kokouksen jälkeen pörssitiedotteella.

Hallitus

Aspo Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään neljä ja enintään kahdeksan jäsentä. Jäsenistä ja heidän lukumäärästään päättää varsinainen yhtiökokous. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Vuoden 2006 varsinaisessa yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin viisi jäsentä. Jäsenten toimikausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Hallitus on päätösvaltainen, kun joko hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna enemmän kuin puolet jäsenistä on paikalla.

Hallituksen tehtävät ja vastuut määräytyvät yhtiöjärjestyksen, osakeyhtiölain ja muun soveltuvan lainsäädännön pohjalta. Aspo Oyj:n hallitus on vahvistanut kirjallisen työjärjestyksen, jonka mukaisesti hallituksen käsiteltäviä asioita ovat mm:

• Aspo-konsernin strategiset linjaukset ja toimialastrategiat
• konsernirakenne
• osavuosikatsaukset ja konsernitilinpäätökset
• konsernin toimintasuunnitelmat, budjetit ja investoinnit
• liiketoiminnan laajennukset tai supistukset, yritys- ja liiketoimintakaupat
• konsernin riskienhallinta-, vakuutus- ja rahoituspolitiikka
• konsernin ympäristöpolitiikka
• johdon palkitsemis- ja kannustinjärjestelmät
• toimitusjohtajan nimittäminen

Hallitus tekee vuosittain itsearvioinnin toiminnastaan ja työskentelytavoistaan.

Hallituksella oli vuoden 2006 aikana 13 kokousta, joista viisi oli puhelinkokouksia. Kaikki hallituksen jäsenet osallistuivat jokaiseen kokoukseen.

Hallituksen jäsenten palkkiot

Varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten palkkiot ja kulujen korvausperiaatteet vuosittain. Hallituksen jäsenten palkkiot maksetaan rahakorvauksina.

Vuoden 2006 varsinainen yhtiökokous vahvisti hallituksen puheenjohtajan kuukausipalkkioksi 2 300 euroa ja muiden jäsenten 1 300 euroa. Hallituksen jäsenelle, jolla on päätoimi jonkun Aspo-konserniin kuuluvan yrityksen palveluksessa, ei makseta palkkiota. Matkat korvataan Aspon yleisen matkasäännön mukaisesti.

Aspo Oyj:n hallituksen jäsenille maksettiin vuonna 2006 kokouspalkkioita yhteensä 90 000 euroa.

Hallituksen jäsenet

Kari Stadigh

s. 1955, puheenjohtaja

diplomi-insinööri, diplomiekonomi konsernijohtajan varamies, Sampo Oyj, 2001– Aspon hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2000, hallituksen jäsen vuodesta 1999

Keskeinen työkokemus

toimitusjohtaja, Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sampo, 1999–2000

toimitusjohtaja, Henkivakuutusosakeyhtiö Nova, 1996–1998

toimitusjohtaja, Jaakko Pöyry -yhtiöt, 1991–1996 toimitusjohtaja, JP-Finance Oy, 1985–1991

Keskeiset luottamustehtävät

hallituksen puheenjohtaja: Alma Media Oyj, If Skadeförsäkring Holding AB (publ), Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sampo ja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva

Omistus ja palkkio

Aspon osakkeita 31.12.2006: 1 000 000 kpl, 3,84 % osakekannasta Ei osakejohdannaisiin kannustinjärjestelmiin perustuvia omistuksia tai oikeuksia

Matti Arteva

s. 1945, varapuheenjohtaja, riippumaton hallituksen jäsen insinööri

Palkkio vuonna 2006: 27 600 euroa

Aspon hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2000, hallituksen jäsen vuodesta 1999

Keskeinen työkokemus

vanhempi neuvonantaja, Rautaruukki Oyj, 2005 divisioonan johtaja, Rautaruukki Oyj Metallituotteet, 2003–2004

toimitusjohtaja, Asva Oy, 1993–2003 markkinointi- ja johtotehtävät, Aspo Oy, 1975–1993

osastopäällikkö, Oy Telko Ab, 1970–1975

Keskeiset luottamustehtävät hallituksen jäsen: Komas Oy, Constructor Finland Oy ja Europress Group Oy

Omistus ja palkkio Aspon osakkeita 31.12.2006: 216 924 kpl, 0,83 % osakekannasta Aspon vaihdettavaa pääomalainaa: 50 000 euroa Ei osakejohdannaisiin kannustinjärjestelmiin

perustuvia omistuksia tai oikeuksia Palkkio vuonna 2006: 15 600 euroa

Kari Haavisto

s. 1941, riippumaton hallituksen jäsen kauppatieteiden lisensiaatti Aspon hallituksen jäsen vuodesta 1999

Keskeinen työkokemus

fi nanssijohtaja, Metsäliitto-Yhtymä, 1992–2003 varatoimitusjohtaja, Metsä-Serla, 1987–1992 johtotehtävät, Nokia, 1976–1987

Keskeiset luottamustehtävät hallituksen jäsen: Exel Oyj ja Evli Pankki Oyj

Omistus ja palkkio

Aspon osakkeita 31.12.2006: 4 000 kpl, 0,02 % osakekannasta; Fundum Oy 161 000 kpl, 0,62 % osakekannasta Ei osakejohdannaisiin kannustinjärjestelmiin perustuvia omistuksia tai oikeuksia Palkkio vuonna 2006: 15 600 euroa

Roberto Lencioni

s. 1961, riippumaton hallituksen jäsen oikeustieteen kandidaatti

toimitusjohtaja, Oy Gard (Baltic) Ab, 2003– Aspon hallituksen jäsen vuodesta 1999

Keskeinen työkokemus

johtotehtävät, Oy Baltic Protection Alandia Ab, 1990–2002 toimitusjohtaja, Oy Baltic Insurance Brokers Ab, 1994–2001 myyntipäällikkö, Aspocomp Oy, 1988–1990

konsernilakimies, Aspoyhtymä, 1986–1987

Keskeiset luottamustehtävät hallituksen varapuheenjohtaja: ESL Shipping Oy

Omistus ja palkkio

Aspon osakkeita 31.12.2006: 9 288 kpl, 0,04 % osakekannasta

Aspon vaihdettavaa pääomalainaa: 155 000 euroa Ei osakejohdannaisiin kannustinjärjestelmiin perustuvia omistuksia tai oikeuksia Palkkio vuonna 2006: 15 600 euroa

Esa Karppinen

s. 1952, riippumaton hallituksen jäsen oikeustieteen kandidaatti konsernijohtaja, Berling Capital Oy, 1986– Aspon hallituksen jäsen vuodesta 2005

Keskeinen työkokemus

varatoimitusjohtaja ja CFO, Oy Expaco Ab, 1983–1986

Keskeiset luottamustehtävät

hallituksen puheenjohtaja: Amanda Capital Oyj hallituksen jäsen: Exel Oyj

Omistus ja palkkio

Aspon osakkeita 31.12.2006: 794 850 kpl (Berling Capital Oy), 3,05 % osakekannasta Ei osakejohdannaisiin kannustinjärjestelmiin perustuvia omistuksia tai oikeuksia Palkkio vuonna 2006: 15 600 euroa

Johtoryhmä

Gustav Nyberg

s. 1956 diplomiekonomi, eMBA toimitusjohtaja, Aspo Oyj, 1999–

Keskeinen työkokemus johtotehtävät, Elfa International Ab, 1985– 1995 ja Finnboard, 1979–1984

Luottamustehtävät

hallituksen puheenjohtaja: Aspokem Oy, ESL Shipping Oy ja Oy Autotank Ab hallituksen jäsen: Liikesivistysrahasto

Omistus

Aspon osakkeita 31.12.2006: 736 085 kpl, 2,83 % osakekannasta

Dick Blomqvist

s. 1949 diplomiekonomi talousjohtaja, Aspo Oyj, 1999–

Keskeinen työkokemus

Group Controller, Aspo Oyj, 1994–1999 rahoituspäällikkö, Aspo Oyj, 1990–1994 talouspäällikkö, Aspo Elektroniikka, 1985–1990 kirjanpitopäällikkö, A Ahlström Osakeyhtiö, 1975–1985

Luottamustehtävät

talousvaliokunnan jäsen: Teknisen Kaupan Liitto

Omistus

Aspon osakkeita 31.12.2006: 21 420 kpl, 0,08 % osakekannasta Aspon vaihdettavaa pääomalainaa: 100 000 euroa

Pekka Piiroinen

s. 1969 ekonomi, MBA projektipäällikkö, Aspo Oyj, 2001–

Keskeinen työkokemus

liikkeenjohdon konsultti, Manager, KPMG Consulting Oy Ab, 1995–2001 Strategic Planning Analyst, AT&T Microelectronics, USA, 1991

Omistus

Aspon osakkeita 31.12.2006: 16 250 kpl, 0,06 % osakekannasta

Toimitusjohtaja

Aspo Oyj:n toimitusjohtajan valitsee hallitus. Toimitusjohtaja johtaa ja kehittää konsernin liiketoimintaa ja vastaa operatiivisesta hallinnosta hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.

Toimitusjohtajan palvelussuhteen ehdoista on sovittu kirjallisesti toimitusjohtajasopimuksessa. Diplomiekonomi, eMBA Gustav Nyberg (50) on toiminut Aspo Oyj:n toimitusjohtajana lokakuusta 1999 lähtien. Toimitusjohtajaa avustaa yhtiön johtoryhmä, johon kuuluu toimitusjohtajan lisäksi talousjohtaja Dick Blomqvist ja projektipäällikkö Pekka Piiroinen.

Toimitusjohtajalle maksettiin vuonna 2006 palkkana, palkkioina ja luontoisetuina yhteensä 640 973 euroa, josta palkkioiden osuus oli 460 517 euroa ja luontoisetujen osuus 18 480 euroa.

Toimitusjohtajan eläkeikä on 60 vuotta ja täysimääräinen eläke 60 prosenttia eläkepalkasta.

Toimitusjohtajan palvelussuhteessa noudatettava irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Yhtiön irtisanoessa palvelussuhteen irtisanomisajan palkan lisäksi maksettava erokorvaus vastaa 18 kuukauden palkkaa.

Johdon tulospalkkiojärjestelmä

Konsernin johtohenkilöille on suunnattu Aspo Oyj:n hallituksen hyväksymä osakekurssisidonnainen kannustinjärjestelmä, jossa mahdollinen tuotto perustuu yhtiön osakkeen tuottoon. Aspolla ei ole erillistä optio-ohjelmaa.

Tilintarkastus

Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous valitsee tilintarkastajan, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Valitulle tilintarkastajalle kuuluu soveltuvin osin myös sisäinen tarkastus. Tilintarkastajan toimikausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Yhtiökokouksen valitsema tilintarkastaja vastaa tarkastustyön ohjeistuksesta ja koordinoinnista koko konsernin osalta. Tilintarkastaja antaa yhtiön osakkeenomistajille lain edellyttämän tarkastuskertomuksen vuositilinpäätöksen yhteydessä. Hallituksen jäsenille toimitetaan myös tilintarkastajan antamat välitarkastuskertomukset.

Vuoden 2006 yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KTM, KHT Jouko Malinen. Pricewaterhouse-Coopers-ketjuun kuuluville yhteisöille Suomessa ja ulkomailla maksettiin vuonna 2006 palkkioita Aspo-konsernin yhtiöiden tilintarkastuksesta yhteensä 222 375 euroa. Muita palveluja ostettiin lisäksi 69 350 eurolla.

Sisäinen valvonta, sisäinen tarkastus ja riskienhallinta

Sisäistä valvontaa varten konsernilla on käytössä tarvittavat raportointijärjestelmät. Asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain koko konsernin kattavan operatiivisen raportointijärjestelmän avulla. Se kattaa toteutuma- ja vertailutietojen lisäksi ajantasaiset ennusteet. Hallitus saa vastaavat raportit käyttöönsä kuukausittain.

Sisäinen tarkastus on osa konsernin taloushallintoa. Konserniyhtiöiden controllerit ovat vastuussa lainsäädännön ja konsernin ohjeiden noudattamisesta. He raportoivat konsernin talousjohtajalle. Talousjohtaja raportoi sisäisen tarkastuksen havainnoista toimitusjohtajalle ja hallitukselle.

Tarvittaessa sisäistä tarkastusta voidaan vahvistaa ostamalla ulkopuolisia palveluja.

Riskienhallinta on osa Aspo-konsernin valvontajärjestelmää. Sen tavoitteena on havaita, analysoida ja pyrkiä hillitsemään toimintaan liittyviä mahdollisia uhkia ja riskejä. Tarpeellisista toimenpiteistä päätetään riskien kartoittamisen, luokittelun ja systemaattisen arvioinnin perusteella.

Mahdollisten tapahtumien todennäköisyyden ja vaikutusten perusteella riskit on luokiteltu eri ryhmiin. Luokittelu antaa suuntaa riskienhallintatoimien tärkeysjärjestykselle ja luo yhtenäisen tavan arvioida ja arvottaa riskejä koko konsernissa.

Merkittävät, suuret ja kohtalaiset riskit edustavat Aspo-konsernissa normaalia liiketoimintariskiä. Niiden hallinnasta vastaa operatiivinen johto vastuualueidensa mukaisesti. Johto vastaa riittävien toimenpiteiden määrittämisestä, toteuttamisesta sekä toimenpiteiden toteutumisen seurannasta osana normaalia toiminnan ohjausta.

Tiettyjen riskien osalta riskienhallinnan periaatteet ja keskeisin sisältö on määritelty konsernitason politiikoissa ja ohjeissa. Vahinkoriskit on katettu asianmukaisin vakuutuksin. Riskienhallintaa koordinoi Aspo Oyj:n talousjohtaja, joka raportoi toimitusjohtajalle.

Sisäpiirihallinto

Aspo-konsernissa noudatetaan Helsingin Pörssin sisäpiiriohjetta. Aspo Oyj:n julkiseen sisäpiiriin kuuluvat asemansa perusteella hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastaja. Näiden lisäksi Aspo Oyj:n pysyvään sisäpiiriin kuuluvat johtoryhmän jäsenet, tytäryhtiöiden toimitus- ja varatoimitusjohtajat, sekä eräät muut hallituksen erikseen päättämät henkilöt. Lisäksi pidetään hankekohtaisia sisäpiirirekistereitä.

Pysyvät sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa yhtiön liikkeeseen laskemilla arvopapereilla 14 vuorokauden aikana ennen osavuosikatsauksen tai tilinpäätöksen julkistamista.

Sisäpiiriasioiden ohjauksesta ja valvonnasta vastaa konsernin talousjohtaja. Julkiseen sisäpiiriin kuuluvien omistustiedot ja niissä tapahtuneet muutokset julkaistaan yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.aspo.fi . Aspo Oyj:n sisäpiirirekisteriä ylläpitää Suomen Arvopaperikeskus Oy.

Tiedotekooste 2006

Pörssitiedotteet

13.1. Aspon hallitus päätti johdon osakeomistusohjelmasta

Aspo Oyj:n hallitus on päättänyt uudesta johdon osakeomistusohjelmasta, jossa mahdollinen tuotto perustuu yhtiön osakkeen tuottoon seuraavien kolmen vuoden aikana.

16.1. Aspon ESL Shipping tilaa kaksi uutta alusta Intiasta

Aspo-konserniin kuuluva ESL Shipping Oy on sopinut kahden uuden jäävahvistetun kuivalastialuksen tilaamisesta intialaiselta ABG Shipyard Ltd telakalta. Tilatut alukset, jotka kasvattavat ESL Shippingin ns. Eira-luokkaa, ovat omilla nostureilla varustettavia n. 18.800 dwt:n irtolastialuksia, jotka rakennetaan korkeimpaan suomalaiseen jääluokkaan 1A Super.

7.3. Aspo-konsernin tilinpäätöstiedote

Aspo-konsernin liikevaihto oli 204,9 milj. euroa (184,3 Me). Liikevoitto oli 16,2 milj. euroa (21,6 Me) ja voitto ennen veroja 14,7 milj. euroa (19,7 Me). Tulos/osake oli 0,42 euroa (0,61 euroa). Osinkoehdotus on 0,40 euroa (0,40 euroa).

7.3. Aspon hallituksen esitykset varsinaiselle yhtiökokoukselle

Aspo Oyj:n hallitus on päättänyt esittää 4.4.2006 pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi seuraavat asiat: 1. Hallituksen valtuuttaminen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta 2. Hallituksen valtuuttaminen päättämään omien osakkeiden luovuttamisesta 3. Osingonmaksu.

13.3. Kutsu Aspon varsinaiseen yhtiökokoukseen

Aspo Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään huhtikuun 4. päivänä 2006 klo 14.00.

24.3. Aspon vuosikertomus 2005

Aspon vuosikertomus vuodelta 2005 on julkaistu suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi.

4.4. Aspon varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Aspo Oyj:n varsinainen yhtiökokous 4.4.2006 vahvisti yhtiön ja konsernin tilinpäätökset sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Osingoksi yhtiökokous päätti 0,40 euroa osakkeelta.

27.4. Aspo-konsernin osavuosikatsaus 1.1.– 31.3.2006

Aspo-konsernin tammimaaliskuun liikevaihto oli 49,0 milj. euroa (44,5 Me). Liikevoitto oli 1,8 milj. euroa (2,7 Me) ja voitto ennen veroja 1,5 milj. euroa (2,4 Me). Tulos/osake oli 0,04 euroa (0,07 euroa).

4.5. Aspon osakepääoman korotus

Aspo Oyj:n vuoden 2004 vaihdettavan pääomalainan lainaosuuksilla merkittyjä yhteensä 1 680 osaketta vastaava osakepääoman korotus 1 125,60 euroa on tänään merkitty kaupparekisteriin.

17.5. Omien osakkeiden luovutus

Aspo Oyj:n hallitus on tänään yhtiökokouksen valtuutuksen nojalla päättänyt luovuttaa 7 700 kappaletta omia osakkeita yhtiön avainhenkilöille suunnatun kannustusjärjestelmän puitteissa.

14.6. ESL Shippingin toimitusjohtaja vaihtuu

Aspo-konserniin kuuluvan ESL Shipping Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi on 1.9.2006 alkaen nimitetty merikapteeni Markus Karjalainen. Hän seuraa tehtävässä Eerik Yrjölää, joka eroaa ESL Shipping Oy:n palveluksesta omasta pyynnöstään.

12.7. Aspo tarkastaa koko vuoden liikevoittoennustettaan

Aspon tammi-kesäkuun vertailukelpoinen liikevoitto on jäljessä viime vuoden vastaavasta. Tämänhetkisen arvion mukaan koko vuoden 2005 liikevoiton ylittyminen tänä vuonna näyttää epätodennäköiseltä. Aspokonsernin liikevaihdon kasvun arvioidaan jatkuvan ennakoidusti.

24.8. Aspon Systemsliiketoimintaryhmän toimenpideohjelma

Aspon hallitus on hyväksynyt toimenpideohjelman Systems-liiketoimintaryhmässä, jonka alkuvuoden tuloskehitys on jäänyt jälkeen asetetuista tavoitteista. Ohjelman tavoitteena on toimintoja tehostamalla pienentää Autotank-konsernin kuluja ja varmistaa tuloksen kääntyminen voitolliseksi. Suunnitellut toimenpiteet kohdistuvat Autotankin Suomen ja Ruotsin toimintoihin.

24.8. Aspo-konsernin osavuosikatsaus 1.1.– 30.6.2006

Aspo-konsernin tammikesäkuun liikevaihto oli 102,5 milj. euroa (94,9 Me). Liikevoitto oli 4,0 milj. euroa (7,7 Me) ja voitto ennen veroja 3,1 milj. euroa (7,1 Me). Tulos/osake oli 0,09 euroa (0,21 euroa).

31.8. Aspon osakepääoman korotus

Aspo Oyj:n vuoden 2004 vaihdettavan pääomalainan lainaosuuksilla merkittyjä yhteensä 10 080 osaketta vastaava osakepääoman korotus 6 753,60 euroa on tänään merkitty kaupparekisteriin.

22.9. Aspon ESL Shipping myy uudisrakennuksen SEB Leasingille

Aspon ESL Shipping Oy on tehnyt SEB Leasing Oy:n kanssa sopimuksen, jolla toinen sen Intiassa ABG Shipyard Ltd:n telakalla rakenteilla olevista aluksista siirtyy SEB Leasing Oy:n omistukseen. ESL Shipping hoitaa aluksen rakennusaikaisen valvonnan SEB Leasingin laskuun. Samalla yhtiö ja SEB Leasing ovat tehneet ns. bareboat-sopimuksen, jolla alus vuokrataan kymmeneksi vuodeksi ESL Shippingin käyttöön. Sopimuksen arvo on noin 25 miljoonaa euroa.

24.10. Aspon Systemsliiketoimintaryhmän toimenpideohjelma

Aspon Systems-liiketoimintaryhmä on saanut päätökseen elokuussa aloitettuun toimenpideohjelmaan liittyvät yhteistoimintaneuvottelut. Autotank-konsernin toimintaa virtaviivaistetaan toimintoja lopettamalla ja fuusioimalla.

26.10. Aspo-konsernin osavuosikatsaus 1.1.– 30.9.2006

Aspo-konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 159,5 milj. euroa (146,0 Me). Liikevoitto oli 7,5 milj. euroa (12,3 Me) ja voitto ennen veroja 6,1 milj. euroa (11,2 Me). Tulos/osake oli 0,18 euroa (0,33 euroa).

6.11. Aspon osakepääoman korotus

Aspo Oyj:n vuoden 2004 vaihdettavan pääomalainan lainaosuuksilla merkittyjä yhteensä 252 000 osaketta vastaava osakepääoman korotus 168 840,00 eurolla on tänään merkitty kaupparekisteriin.

1.12. Aspon tulostiedotus vuonna 2007

Aspo-konsernin tilinpäätöstiedote vuodelta 2006 julkaistaan tiistaina 13.2.2007. Vuosikertomus valmistuu viimeistään viikolla 12. Vuonna 2007 Aspo julkaisee kolme osavuosikatsausta.

21.12. Aspon ESL Shipping aikoo myydä MS Arkadian

Aspo Oyj:n hallitus on tänään valtuuttanut yrityksen johdon valmistelemaan Aspo-konserniin kuuluvan ESL Shipping Oy:n omistaman Ms Arkadian myyntiä. Arkadia on kirjanpidossa kokonaan poistettu, joten myynnistä kirjautuu merkittävä myyntivoitto. Myynti pyritään toteuttamaan vuoden 2007 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

22.12. Aspon osakepääoman korotus

Aspo Oyj:n vuoden 2004 vaihdettavan pääomalainan lainaosuuksilla merkittyjä yhteensä 100 800 osaketta vastaava osakepääoman korotus 67 203,36 eurolla on tänään merkitty kaupparekisteriin.

Muut tiedotteet

3.4. Aspokem ostaa Sealcon liiketoiminnan

Aspo-konserniin kuuluva Aspokem Oy on ostanut Nummelassa sijaitsevan Sealco Oy:n liiketoiminnan. Sealco tuo maahan autoalalla ja teollisuudessa käytettäviä kemikaaleja ja tuotteita. Sealcon liikevaihto vuonna 2005 oli noin kolme miljoonaa euroa. Sealcolla on vahva asema erityisesti autojen ruosteenestokäsittelyyn liittyvissä tuotteissa.

5.5. ESL Shippingin uusi alus aloittaa liikennöinnin

Aspo-konserniin kuuluvan ESL Shipping Oy:n laivaston uusin alus, Ms Credo, aloittaa liikennöinnin Itämerellä. Kiinassa rakennettu alus saapui eilen neitsytmatkallaan teräskelalastissa Tallinnan Muugaan.

24.8. Autotank ja Gilbarco Veeder-Root solmivat kattavan yhteistyösopimuksen

Aspon Systems-liiketoiminnan muodostava Autotank ja Gilbarco Veeder-Root ovat sopineet laajasta yhteistyöstä polttonesteiden jakelumittareiden tuotannossa ja markkinoinnissa. Yhtiöt alkavat yhdessä kehittää erityisesti Pohjoismaiden vaativiin talviolosuhteisiin soveltuvia huoltamoiden mittarikentän laitteita. Yhteistyön ansiosta mittarikentän laitteiden kehitys, tuotanto ja markkinointi on aiempaa kustannustehokkaampaa.

Hallituksen toimintakertomus

Toiminnan yleispiirteet

Vuoden 2006 alussa kansainvälisen markkinatilanteen odotettiin jatkuvan myönteisenä, mikä ennakoi kasvua Aspon kolmelle liiketoimintaryhmälle. Toiminnan jatkuva kansainvälistyminen johti odotetusti liikevaihdon vahvaan kasvuun etenkin Venäjällä ja Ukrainassa. Pohjoismaissa ja Baltiassa liikevaihto sen sijaan kasvoi maltillisesti tai ei ollenkaan. Konsernin kokonaisliikevaihdon kasvu jatkui kaksinumeroisin luvuin.

Raakaöljyn korkea hinta heijastui toimintaan sekä myönteisesti kemikaalien hintojen noustessa että kielteisesti meriliikenteen polttoainekulujen kasvaessa merkittävästi. Polttoaineiden jakelussa öljyn kalleus johti uusien polttoaineseosten rynnistykseen markkinoille. Päästökauppa ja kesän kuivuus aiheuttivat nopeita vaihteluita merikuljetusten kysynnässä, mikä heikensi toiminnan tuottavuutta. Konsernin operatiivinen kannattavuus parani vuoden mittaan, mutta jäi epätyydyttäväksi. Vuoden aikana investoitiin poikkeuksellisen paljon sekä uuteen tonnistoon että toiminnan tehostamiseen ja tehtiin yksi yrityskauppa.

Aspo Chemicals

Petrokemikaalien hintakehitys oli edellisvuotta tasaisempaa. Myös tuotteiden saatavuus oli hyvä eikä tavaravirroissa esiintynyt ongelmia.

Suomessa ja Skandinaviassa myynti kehittyi vaatimattomasti ja kannattavuus jäi epätyydyttäväksi. Baltiassa edellisvuonna tehdyt organisaatiomuutokset ja nestemäisten kemikaalien käsittelyn keskittäminen Latviaan tuottivat tulosta: kannattavuus parani, vaikka liikevaihdon kasvu jäi vaatimattomaksi. Venäjällä ja Ukrainassa liikevaihto kasvoi edelleen voimakkaasti ja tulos vahvistui.

Päättyneellä tilikaudella ulkomaan toimintojen kokonaistulos ohitti ensimmäisen kerran kotimaan toimintojen tuloksen. Chemicals-liiketoimintaryhmän liikevoitto kasvoi ja kannattavuus koheni hieman.

Huhtikuussa ostettiin Suomessa lähinnä autojen ruosteenestotuotteisiin keskittyneen Sealco Oy:n liiketoiminta. Kaupan myötä Chemicalsin Autokemikaalit-yksikkö saa synergiaetuja laajentamalla Sealcon liiketoimintaa ja tuotevalikoimaa.

Aspo Shipping

Vuoden 2006 alussa merikuljetusten kysyntä Itämerellä oli tavallista heikompaa. EU:n päästökauppajärjestelmän vuoksi energiayhtiöt vähensivät kivihiilen käyttöä. Samaan aikaan Shipping-liiketoimintaryhmän kuljetuskapasiteetti kasvoi, kun uusin alus aloitti liikennöinnin. Osa kapasiteetista jouduttiin myymään spot-markkinoille.

Vuoden aikana kansainväliset markkinat vahvistuivat, ja vähäsateinen kesä käänsi energiahiilen kysynnän äkilliseen kasvuun Itämeren alueella. Kohonnut kustannustaso sekä jatkuvat tavaransaannin häiriöt laivaussatamissa heikensivät toiminnan kannattavuutta edellisvuoteen verrattuna. Shipping-liiketoimintaryhmän liikevaihto kasvoi maltillisesti.

Terästeollisuuden kuljetukset, joiden osuus kaikista lasteista oli noin 53 % (60), jatkuivat tasaisesti läpi vuoden. Energiateollisuuden kuljetukset vilkastuivat loppuvuotta kohti ja niiden osuus varustamon noin 14,6 miljoonan tonnin (13,9) kokonaiskuljetuksista oli noin 37 % (34). Toiminnan kannattavuus parani vuoden loppupuolella, mutta tulos jäi selvästi edellisvuotisesta ja oli epätyydyttävä.

Vuoden alussa tehtiin tulevaisuuden kannalta tärkeä päätös kahden uuden Eira-luokan aluksen tilauksesta. Intiassa rakennettavat laivat nostavat varustamon Eira-luokan alusten määrän neljään. Alusten on määrä valmistua vuosina 2008 ja 2009. Kokonaisinvestoinnin kassavirtavaikutus puolittui noin 25 miljoonaan euroon, kun toinen uudisrakennuksista myytiin edelleen SEB Leasing Oy:lle. Vuoden lopussa päätettiin myydä laivaston vanhimpiin kuuluva alus, vuonna 1983 rakennettu Ms Arkadia, kun käytettyjen alusten hintataso nousi voimakkaasti. Aluksen myynti on osa varustamon strategian mukaista laivaston uusimista.

Aspo Systems

Huoltamoalan markkinatilanne jatkui keskimääräistä vilkkaampana, mikä kasvatti Systems-liiketoimintaryhmän liikevaihtoa. Loppuvuodesta markkinatilannetta leimasivat lukuisat alan toimijoiden väliset yrityskaupat. Asiakaskunnan investoinnit laitteisiin ja huoltopalveluihin toteutuivat pääosin suunnitellusti, mutta uuteen sirukorttiteknologiaan liittyvät tilaukset siirtyivät eteenpäin osin komponenttien puutteesta ja osin uusien tuotteiden tyyppihyväksyntäaikatauluista johtuen.

Toisella vuosipuoliskolla toteutettiin toimintojen karsimiseksi ja järkeistämiseksi toimenpideohjelma, jonka tulosvaikutukseksi on vuositasolla laskettu 1,5 miljoonaa euroa vuodesta 2007 alkaen. Ohjelman kertaluonteiset noin 0,7 miljoonan euron kulut vaikuttivat osaltaan tuloksen tappiollisuuteen. Kertaluonteisista kuluista riisuttu vertailukelpoinen tulos parani edellisvuotisesta.

Systems solmi laajan huoltamoiden jakelumittareihin ja muihin tuotteisiin sekä niiden kunnossapitoon liittyvän yhteistyösopimuksen kansainvälisen Gilbarco Veeder-Root -organisaation kanssa.

Venäjän markkinoille maksuautomaatteja valmistavan yhteisyrityksen toiminta eteni suunnitellusti Pietarissa. Huoltotoiminnan tehokkuuden parantamiseen tähtäävä tietotekniikkainvestointi saatiin päätökseen vuoden lopussa.

Liikevaihto

Aspo-konsernin liikevaihto kasvoi 21,0 miljoonalla eurolla (10,2 %) 225,9 miljoonaan euroon. Konsernin suora vienti yhdessä ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihdon kanssa oli 88,5 miljoonaa euroa (76,5).

Chemicals-liiketoimintaryhmän liikevaihto kasvoi 21,1 %:lla ja nousi 89,1 miljoonaan euroon (73,6). Voimakkaimmin liikevaihto kasvoi Venäjällä ja Ukrainassa. Shipping-liiketoimintaryhmän liikevaihto kasvoi 4,4 %:lla 82,7 miljoonaan euroon (79,2). Systems-liiketoimintaryhmän liikevaihto kasvoi 3,8 %:lla 54,1 miljoonaan euroon (52,1).

Tulos

Aspo-konsernin tilikauden liikevoitto oli 12,8 miljoonaa euroa (17,3).

Chemicals-liiketoimintaryhmän liikevoitto kasvoi 0,5 miljoonalla eurolla 2,7 miljoonaan euroon (2,2). Yli puolet liikevoitosta kertyi ulkomaisista tytäryhtiöistä. Shipping-liiketoimintaryhmän liikevoitto laski 12,6 miljoonaan euroon (17,9). Systems-liiketoimintaryhmän tulos parani 0,2 miljoonalla eurolla, mutta oli miljoona euroa tappiollinen (-1,2).

Konsernin poistot kasvoivat miljoonalla eurolla ja olivat 9,3 miljoonaa euroa. Chemicals-liiketoimintaryhmän poistot olivat 0,5 miljoonaa euroa, Shipping-liiketoimintaryhmän poistot 8,4 miljoonaa euroa ja Systems-liiketoimintaryhmän poistot 0,4 miljoonaa euroa.

Konsernin nettorahoituskulut olivat 0,8 % liikevaihdosta eli 1,8 miljoonaa euroa (1,5).

Voitto ennen veroja oli 11,1 miljoonaa euroa (15,8). Tilikauden voitto oli 8,2 miljoonaa euroa (10,8). Konsernin välittömät verot ja laskennallisen verovelan muutos olivat 2,8 miljoonaa euroa (3,9).

Aspo on täsmentänyt aineellisten hyödykkeiden laskentaperiaatetta telakointikulujen osalta. Vuoden 2005 vertailutiedot on oikaistu vastaavasti.

Investoinnit

Konsernin tilikauden investoinnit olivat yhteensä 10,2 miljoonaa euroa (5,8). Suurin osa investoinneista kohdistui alushankintojen ennakkomaksuihin ja yritysostoon.

Liikevaihto liiketoimintaryhmittäin

	2006 M3	2005 M1	Muutos M1	Muutos %
Chemicals	89,1	73,6	15,5	21,1
Shipping	82,7	79,2	3,5	4,4
Systems	54,1	52,1	2,0	3,8
Liikevaihto yhteensä	225,9	204,9	21,0	10,2

Liikevoitto liiketoimintaryhmittäin

	2006 M3	2005 M3	Muutos M3	Muutos %
Chemicals	2,7	2,2	0,5	22,7
Shipping	12,6	17,9	-5,3	-29,6
Systems	-1,0	-1,2	0,2	16,7
Muu toiminta	-1,5	-1,6	0,1	6,3
Liikevoitto yhteensä	12,8	17,3	-4,5	-26,0

Investoinnit liiketoimintaryhmittäin

	2006 M3	2005 M3
Chemicals	1,3	0,4
Shipping	7,3	0,6
Systems	1,4	4,7
Muu toiminta	0,2	0,1
Investoinnit yhteensä	10,2	5,8

Rahoitus

Konsernin rahoitustilanne oli koko vuoden hyvä. Likvidejä varoja oli tilinpäätöshetkellä 9,1 miljoonaa euroa (12,5). Konsernitaseen tilinpäätöshetken korolliset velat olivat yhteensä 29,9 miljoonaa euroa (26,3). Korottomat velat olivat 31,9 miljoonaa euroa (26,7).

Aspo-konsernin nettovelkaantumisaste oli 35,7 % (23,6). Oman pääoman tuotto oli 14,1 % (19,9) ja omavaraisuusaste verovelka huomioon ottaen 45,2 % (47,2).

Riskit ja riskienhallinta

Riskienhallinta on osa Aspo-konsernin valvontajärjestelmää, jonka tavoitteena on havaita, analysoida ja pyrkiä hillitsemään toimintaan liittyviä mahdollisia uhkia ja riskejä. Riskiksi on katsottu kaikki sisäiset ja ulkoiset tekijät, jotka vaikuttavat Aspon liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseen ja tuloksentekokykyyn.

Riskit kartoitetaan, luokitellaan ja arvioidaan systemaattisesti ja päätetään tarpeellisista toimenpiteistä. Tiettyjen riskien osalta riskienhallinnan periaatteet ja keskeisin sisältö on määritelty konsernitason politiikoissa ja ohjeissa. Vahinkoriskit on katettu asianmukaisin vakuutuksin.

Liiketoimintariskit

Liiketoimintariskeistä todennäköisyyden ja vaikutuksen kannalta keskeisimmät riskit liittyvät operatiiviseen toimintaan ja erityisesti asiakaspysyvyyteen, kaluston riittävyyteen, katetason säilyttämiseen sekä avainhenkilöihin. Tämän vuoksi riskienhallinta ei ole Aspossa vain riittävän vakuutusturvan hankkimista, vaan se on olennainen osa jatkuvaa toimintaa ja mukana normaaleissa prosesseissa.

Aspo Chemicals

Aspo Chemicalsin tulokseen heijastuvat ennen kaikkea raaka-aineiden hintojen vaihtelut. Muita keskeisiä liiketoimintariskejä, joilla saattaa olla vaikutusta toimintaan, ovat raaka-aineiden toimittajien välillä tapahtuvat yrityskaupat, jakelukanavien uudelleenjärjestelyt sekä muutokset kemianteollisuudessa ja lainsäädännössä.

Aspo Shipping

Aspo Shippingin keskeisimpinä liiketoimintariskeinä nähdään kysynnän ja kilpailuaseman epäsuotuisat muutokset, luottamusaseman menetys asiakkaan silmissä, työmarkkinapoliittiset ristiriidat, kapasiteetin ja kuljetusten optimointi sekä vaaratilanne tai vahinko merellä. Pitkillä asiakassopimuksilla ja toiminnan jatkuvalla seurannalla ja kehittämisellä Aspo Shipping on pystynyt hallitsemaan riskinsä hyvin.

Aspo Systems

Aspo Systemsille kilpailutilanteen tai asiakkaiden ostokäyttäytymisen muutokset ja avainasiakkuuksien menetykset ovat riskejä, joita on systemaattisesti pyritty pienentämään rakentamalla asiakkaiden kanssa tiiviitä kumppanuuksia ja laajentamalla omaa markkina-aluetta.

Rahoitusriskit

Aspo-konsernin rahoitus ja rahoitusriskien hallinta hoidetaan keskitetysti emoyhtiössa hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti.

Korkoriskit

Aspo Shippingin pitkäaikaisen lainan korko on suojattu korko-optioilla ja koronvaihtosopimuksella.

Luottoriskit

Luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä ennakkomaksuihin ja pankkitakauksiin perustuvia maksuehtoja.

Valuuttariskit

Aspo-konsernissa valuuttariskejä hallitaan terminoinnilla ja konsernin sisäisillä valuuttatransaktioilla. Tällä hetkellä ESL Shippingin laskutuksesta noin kolmannes on dollarimääräistä ja noin viidennes Aspokemin ostoista hinnoitellaan dollareissa.

Henkilöstö

Aspo-konsernin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 694 (681) ja tilikauden aikana keskimäärin 693 (688). Toimihenkilöiden keskimäärä oli 312 (307) ja työntekijöiden 381 (381). Emoyhtiön henkilöstömäärä, joka koostui toimihenkilöistä, oli tilikauden päättyessä 9 (9) ja tilikaudella keskimäärin 9 (9).

Henkilöstö keskimäärin liiketoimintaryhmittäin

	2006	2005
Chemicals
Toimihenkilöt	90	82
Työntekijät	14	9
	104	91
Shipping
Toimihenkilöt	30	30
Merihenkilöstö	227	231
	257	261
Systems
Toimihenkilöt	183	186
Työntekijät	140	141
	323	327
Konsernihallinto	9	9
Yhteensä	693	688

Aspo-konsernin henkilöstöstä Suomessa työskentelee 60 % (63), muissa Pohjoismaissa 28 % (28), Baltian maissa 5 % (5) ja Venäjällä 7 % (4). Henkilöstöstä miesten osuus on 82 % (83) ja naisten 18 % (17). Aspo-konsernin työsuhteista kokoaikaisia on 98 % (98). Tilikaudella solmittiin 47 (38) uutta työsuhdetta. Vuonna 2006 henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot olivat yhteensä 26 493 996 euroa (25 480 462).

Palkitseminen

Aspo-konsernissa on otettu käyttöön voittopalkkiojärjestelmä ja perustettu henkilöstörahasto, jonka jäseniä ovat tässä vaiheessa kaikki Aspo-konsernin kotimaisissa tytäryhtiöissä työskentelevät henkilöt.

Osa konsernin tuloksesta maksetaan voittopalkkioeränä henkilöstörahastolle. Tarkoituksena on, että henkilöstörahasto käyttää valtaosan sille maksettavista voittopalkkioeristä Aspo Oyj:n osakkeiden ostoon.

Pitkän aikavälin tavoitteena on, että henkilöstöstä tulee yhtiön merkittävä omistajaryhmä.

Aspo Oyj:n hallitus päätti tammikuussa 2006 uudesta avainhenkilöiden osakekurssisidonnaisesta kannustinjärjestelmästä, jossa mahdollinen tuotto perustuu yhtiön osakkeen tuottoon seuraavien kolmen vuoden aikana. Osakeomistusohjelman piiriin kuuluu noin 30 Aspo-konsernin johto- ja avainhenkilöä. Kukin heistä osti sovitun määrän Aspon osakkeita toukokuussa. Osakekurssin kehittymiseen sidottu palkkio suoritetaan rahana järjestelmän päätyttyä 2009.

Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta

Aspo-konsernin tutkimus- ja tuotekehitystoiminta on organisoitu toimialojen luonteen mukaisesti. Chemicals- ja Shipping-toimialoilla T&K-toiminta kohdistuu pääosin toiminnan, menetelmien ja tuotantoteknologian kehittämiseen ilman erillistä organisaatiota, mistä johtuen kehityspanokset sisältyvät erittelemättöminä normaaleihin liiketoimintakuluihin.

Systems-toimialan muodostava Autotank-konserni panostaa voimakkaasti tutkimus- ja kehitystoimintaan, jonka painopistealueena on uusien maksujärjestelmien (Payment Solutions) kehittäminen. Tuotekehitykseen on osallistunut Suomessa ja Ruotsissa yhteensä 20 (28) henkilöä. Panostukset olivat tilikaudella 2006 noin 1,1 miljoonaa euroa (1,1) edustaen 2,1 % (2,1) Autotank-konsernin liikevaihdosta.

Ympäristö

Aspo-konsernin normaali toiminta ei aiheuta merkittäviä haittoja ympäristölle. Konserniyhtiöt noudattavat ympäristöasioiden hoidossa Aspon ympäristöpolitiikkaa, jonka keskeisenä periaatteena on toimintojen jatkuva parantaminen. Aspokonserni on myös sitoutunut noudattamaan Kansainvälisen Kauppakamarin Elinkeinoelämän peruskirjaa kestävän kehityksen aikaansaamiseksi.

Aspo Chemicals

Kaikilla Aspo Chemicalsin toiminnan tasoilla kaikissa ympäristö-, turvallisuus- ja terveysasioissa on tavoitteena vahinkojen nollataso. Yhtään isompaa vahinkoa ei olekaan tapahtunut viimeisten yhdentoista vuoden aikana. Aspo Chemicals on mukana Responsible Care -ohjelman kemikaalikauppaan painottuvassa versiossa. Ohjelmassa sitoudutaan ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioiden jatkuvaan omaehtoiseen parantamiseen. Aspo Chemicalsilla on myös ISO 9001 -standardin mukainen laatusertifi kaatti.

Aspo Shipping

Aspo Sippingin toiminta on sertifi oitu kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n turvallisuusjohtamiskoodin ISM:n vaatimusten mukaisesti. ISM-koodi on säännöstö laivojen turvallisesta toiminnasta ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä. Sertifi kaattiin kuuluvat vuotuiset arvioinnit. Myös kaikki alukset on sertifi oitu ISM-koodin vaatimusten mukaisesti. Tilikauden aikana laivasto siirtyi käyttämään vähärikkistä polttoainetta.

Aspo Systems

Aspo Systemsissä ympäristöystävällisyys on keskeinen tuotekehitystä ja kunnossapitopalveluiden suunnittelua ohjaava arvo. Huoltamoiden laitteisiin ja järjestelmiin kohdistuu suuria vaatimuksia. Siksi jokaisessa valmistettavassa laitteessa hyödynnetään alan uusinta teknologiaa. Aspo Systemsin palveluun kuuluvat korkean teknologian ympäristöystävälliset tuotteet, vuodoista nopeasti hälyttävä kaukodiagnostiikka sekä ennakoiva kunnossapitopalvelu, joka vähentää käyttöhäiriöitä ja onnettomuusriskiä.

Osakkeet

Aspo Oyj:llä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Yhtiön osake noteerataan Helsingin Pörssissä OMX-listan keskisuurten yritysten ryhmän toimialaluokassa teollisuustuotteet ja -palvelut.

Vuoden 2006 aikana Aspo Oyj:n osakkeiden vaihto oli Helsingin Pörssissä yhteensä 6 043 932 osaketta ja 41,9 miljoonaa euroa, eli 23,2 prosenttia osakekannasta vaihtoi omistajaa. Tilikauden ylin kurssinoteeraus oli 8,62 euroa ja alin 5,75 euroa. Keskikurssi oli 6,96 euroa ja vuoden viimeisen kauppapäivän päätöskurssi 6,80 euroa. Tilikauden päättyessä osakekannan markkina-arvo omat osakkeet vähennettynä oli 174,7 miljoonaa euroa.

Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen

Aspo Oyj:n rekisteröity osakepääoma 31.12.2006 oli 17 451 695,37 euroa ja se jakautui 26 047 803 osakkeeseen, joista yhtiön hallussa oli 358 250 osaketta eli 1,38 % osakepääomasta.

Aspo Oyj:n 4.4.2006 pidetty varsinainen yhtiökokous myönsi hallitukselle valtuudet hankkia enintään 400 000 yhtiön omaa osaketta sekä valtuudet luovuttaa enintään 765 950 yhtiölle hankittua omaa osaketta. Valtuudet ovat voimassa vuoden yhtiökokouksen päätöksestä.

Yhtiökokouksen valtuutuksen nojalla hallitus päätti 17.5.2006 luovuttaa 7 700 omaa osaketta yhtiön avainhenkilöille suunnatun kannustusjärjestelmän puitteissa. Osakkeiden luovutushinta oli julkisessa kaupankäynnissä muodostunut luovutushetken käypä arvo. Hallitus ei ole tilikauden aikana käyttänyt yhtiökokouksen myöntämiä valtuuksia omien osakkeiden hankintaan.

Pääomalaina

Aspo Oyj:llä on vaihdettavaa pääomalainaa 17 645 000 euroa. Laina-aika on 4.6.2004–4.6.2009. Laina maksetaan takaisin yhtenä eränä 4.6.2009 edellyttäen, että osakeyhtiölain 5 luvun mukaiset ja lainaehdoissa mainitut takaisinmaksuedellytykset täyttyvät. Lainalla on kiinteä 5 %:n korko.

Lainaehtojen mukaan Aspolla on 2.1.2005 lukien oikeus maksaa lainan pääoma kokonaisuudessaan ennenaikaisesti takaisin kurssiin sata (100) prosenttia lisättynä maksupäivään asti kertyneillä koroilla. Mikäli lainaa ei voida maksaa takaisin lainan eräpäivänä, lainan maksamatta olevalle pääomalle maksetaan korkoa määrä, joka on kaksi (2) prosenttiyksikköä yli lainalle vahvistetun vuotuisen koron.

Lainaosuudet voidaan vaihtaa Aspon osakkeisiin. Kukin 500 euron lainaosuus oikeuttaa lainaosuuden haltijan vaihtamaan lainaosuuden 84:ään Aspo Oyj:n osakkeeseen. Osakkeen vaihtokurssi on 5,95 euroa.

Tilikauden aikana pääomalainan lainaosuuksilla merkittiin 364 560 osaketta ja osakepääomaa korotettiin vastaavasti 243 922,56 eurolla.

Johto ja tilintarkastajat

Aspo Oyj:n 4.4.2006 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi uudelleen hallitukseen yhden vuoden toimikaudeksi insinööri Matti Artevan, kauppatieteiden lisensiaatti Kari Haaviston, oikeustieteen kandidaatti Esa Karppisen, oikeustieteen kandidaatti Roberto Lencionin ja diplomiinsinööri, diplomiekonomi Kari Stadighin. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Kari Stadigh ja varapuheenjohtajana Matti Arteva.

Hallituksella oli vuoden 2006 aikana 13 kokousta, joista viisi oli puhelinkokouksia. Kaikki hallituksen jäsenet osallistuivat jokaiseen kokoukseen.

Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut diplomiekonomi, eMBA Gustav Nyberg lokakuusta 1999 lähtien.

Tilintarkastajana on toiminut Price waterhouseCoopers Oy, KHT-yhteisö. Vastuullisena tilintarkastajana on toiminut KTM, KHT Jouko Malinen.

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)

%	25,0
25		20,6
20	16,5
15	11,9	14,9
10
5
0
	02 03 04	05 06

Omavaraisuusaste

%

Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

Vuoden 2007 alussa konserniyhtiö ESL Shipping Oy:n laivaston toiseksi vanhin alus, vuonna 1983 rakennettu Ms Arkadia myytiin aikaisemmin tehdyn päätöksen mukaisesti. Alus on täysin poistettu, joten kaupasta syntyy noin 10 miljoonan euron myyntivoitto ennen veroja. Myyntivoitto kirjataan toiselle vuosineljännekselle. Alus luovutetaan ostajalle sopimuksen mukaan huhtikuun loppuun mennessä.

Näkymät vuodelle 2007

Aspon kaikkien liiketoimintaryhmien näkymät vuodelle 2007 näyttävät tällä hetkellä myönteisiltä. Konsernin liikevaihdon odotetaan edelleen kasvavan ja liikevoiton yltävän edellisvuotista paremmalle tasolle.

Valtaosa Aspo-konsernin kasvusta ja entistä suurempi osa liikevaihdosta tulee vastedes konsernin ulkomaisista yksiköistä. Tuloksenteon kannalta erityisen lupaavia ovat maat, joilla on maantieteellinen tai logistinen kytkös Itämeren alueeseen. Alueen kasvumahdollisuudet näyttävät lähivuosina lupaavilta.

Aspo Chemicals

Kansainvälisillä kemikaalimarkkinoilla viime vuosina koetut hintojen heilahtelut näyttävät jatkuvan. Valmistajat supistavat voimakkaasti heikosti kannattavien tuotteiden tuotantokapasiteettia. Kysynnän ylittäessä tarjonnan hinnat lähtevät nopeaan nousuun. Epävarmuus raakaöljyn kestävästä hintatasosta näyttää lisääntyvän. Suurta pysyvää hinnanalennusta ei kuitenkaan odoteta.

Chemicals-liiketoimintaryhmä ylsi vuonna 2006 lähelle historiansa parasta tulosta paljolti itäalueiden myönteisen markkinakehityksen ansiosta. Positiivisen kehityksen uskotaan edelleen jatkuvan. Ryhmän liikevaihdon odotetaan kasvavan, mutta hitaammin kuin viime vuonna, jolloin kasvu ylitti 20 %. Chemicals-liiketoimintaryhmän tavoitteena on kasvaa nopeammin kuin markkinat. Tämänhetkisen arvion mukaan Chemicals yltää hyvään tulokseen myös tänä vuonna.

Chemicals-liiketoimintaryhmän suurimmat riskit liittyvät Euroopan unionin kemikaaliasetuksen (ns. REACH) mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin. Pahimmillaan se rajoittaisi kemikaalien valmistusta ja käyttöä EU:n alueella. Riskinä ovat myös Venäjään ja Ukrainaan liittyvät poliittiset ja taloudelliset epävarmuustekijät.

Aspo Shipping

Kansainvälisillä irtolastimarkkinoilla loppuvuosi oli erittäin vilkas, mutta tilanteen uskotaan rauhoittuvan tämän vuoden aikana. Toisaalta kansainvälisen kehityksen ei odoteta merkittävästi vaikuttavan Itämeren markkinatilanteeseen. Energiahiilen kuljetuskysynnän odotetaan tasoittuvan ja terästeollisuuden kysynnän hieman kasvavan viime vuodesta.

Shipping-liiketoimintaryhmän kuljetuskapasiteetti pienenee jonkin verran Ms Arkadian luovutuksen jälkeen keväällä 2007. Viime vuonna liikennöinnin aloittanut uusi alus on saatu integroitua laivastoon, joten varustamon toiminnan uskotaan tänä vuonna tehostuvan. Shipping-liiketoimintaryhmällä on edellytyksiä parantaa kannattavuuttaan tänä vuonna, mikäli tavaran saannissa ei ole samoja ongelmia kuin viime vuonna. Liikevaihtoon ei odoteta suurta muutosta.

Shipping-liiketoimintaan liittyvät valuuttakurssiriskit on pääosin suojattu termiinisopimuksin. Polttoaineiden hintavaihteluiden riskit on pyritty suojaamaan asiakassopimuksiin sisältyvillä ns. bunkkeriklausuuleilla.

Aspo Systems

Polttoaineiden jakelussa markkinatilanteen odotetaan jatkuvan vilkkaana vuonna 2007. Teknologiainvestointien lisäksi tähän näkemykseen vaikuttavat uusien polttoaineseosten lisääntyvä jakelu sekä alan konsolidointikehitys.

Teknologiainvestointien arvellaan käynnistyvän vuoden 2007 aikana, mihin viittaavat tilauskannassa jo olevat sirukorttiuudistukseen liittyvät laitetilaukset. Viime vuonna valmistunut uusi yhteispohjoismainen tuotesukupolvi, sekä organisaatiossa toteutettu toimintojen karsiminen ja järkeistäminen luovat hyvän pohjan toiminnan tehostamiselle.

Systems-liiketoimintaryhmän tavoitteena on maltillinen liikevaihdon kasvu. Toiminnallisen tuloksen odotetaan kääntyvän voitolliseksi.

Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 17 018 304,86 euroa, josta tilikauden voitto on 13 980 574,96 euroa.

Yhtiön rekisteröity osakemäärä 31.12.2006 oli 26 047 803 osaketta, joista yhtiön hallussa oli 358 250.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti: osinkona jaetaan 0,41 euroa / osake 25 689 553 osakkeelle eli 10 532 716,73 euroa ja omaan pääomaan jätetään 6 485 588,13 euroa.

Helsingissä 13. helmikuuta 2007 Aspo Oyj Hallitus

Konsernin tuloslaskelma

1 000 3	Liite	2006	2005
Liikevaihto	1	225 897	204 896
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos +/-		3 100	-841
Liiketoiminnan muut tuotot	3	778	1 118
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista		123	-1
Materiaalit ja palvelut	6	-124 680	-101 303
Henkilöstökulut	4	-32 985	-32 351
Poistot	5	-9 333	-8 666
Liiketoiminnan muut kulut	6	-50 076	-45 587
Liikevoitto		12 824	17 264
Rahoitustuotot ja -kulut	7	-1 762	-1 504
Voitto ennen veroja		11 062	15 760
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	8	-2 843	-4 171
Tilikauden voitto		8 219	11 589
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos		8 174	11 524
Vähemmistön osuus tilikauden tuloksesta		46	65
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
Tulos / osake, 1	9	0,32	0,45
Tulos / osake (laimennettu), 1	9	0,31	0,43

Konsernitase

Varat
1 000 3	Liite	2006	2005
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	10	1 170	490
Liikearvo	11	8 212	7 243
Aineelliset hyödykkeet	12	54 445	55 289
Myytävissä olevat sijoitukset	13	160	858
Pitkäaikaiset saamiset	14	217	174
Osuudet osakkuusyrityksissä	15	1 368	1 236
Laskennallinen verosaatava	16	2 092	1 630
Pitkäaikaiset varat yhteensä		67 663	66 919
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	17	17 674	15 357
Myynti- ja muut saamiset	18	34 055	28 363
Tuloverosaaminen		867	275
Rahavarat	19	9 123	12 545
Lyhytaikaiset varat yhteensä		61 719	56 540
Varat yhteensä		129 382	123 459
Oma pääoma ja velat
1 000 3	Liite	2006	2005
Oma pääoma
Osakepääoma	20	17 452	17 208
Ylikurssirahasto	20	2 459	518
Omat osakkeet	20	-1 828	-1 861
Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot	20	-42	320
Kertyneet voittovarat	20	31 622	30 246
Tilikauden tulos	20	8 174	11 524
Vaihtovelkakirjalainan oman pääoman osuus	20	220	220
Osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma yhteensä		58 056	58 175
Vähemmistön osuus		113	85
Oma pääoma yhteensä		58 169	58 260
Pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaiset varaukset		248	99
Laskennallinen verovelka	16	8 375	9 535
Pitkäaikaiset korolliset velat	21	19 531	23 189
Pitkäaikaiset korottomat velat	22	71	215
Eläkevelvoitteet	23	482	925
Pitkäaikaiset velat yhteensä		28 707	33 963
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikaiset varaukset	24	319	95
Lyhytaikaiset korolliset velat	21	10 360	3 115
Lyhtyaikaiset korottomat velat	22	31 245	27 572
Tuloverovelka		583	454
Lyhytaikaiset velat yhteensä		42 507	31 236
Oma pääoma ja velat yhteensä		129 382	123 459

Konsernin rahavirtalaskelma

1 000 3	2006	2005
Liiketoiminnan rahavirta
Liikevoitto	12 824	17 264
Oikaisut liikevoittoon 1)	6 826	8 990
Käyttöpääoman muutos 2)	-641	2 122
Maksetut korot	-3 198	-2 432
Saadut korot	969	683
Saadut osingot	12	37
Maksetut verot	-4 492	-4 626
Liiketoiminnan rahavirta	12 300	22 038
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-5 018	-2 758
Ennakkomaksut aluksista	-5 183
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	62	95
Luovutustulot muista sijoituksista	918
Ostetut tytäryhtiöt		-3 205
Ostetut osakkuusyhtiöt	-12	-449
Investointien rahavirta	-9 233	-6 317
Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden hankinta		-858
Omien osakkeiden myynti	53
Pitkäaikaisten saamisten muutos	-74	-8
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-750	-472
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-3 508	-3 870
Lyhytaikaisten lainojen nostot	8 000
Voitonjako vähemmistölle	-82	-67
Maksetut osingot	-10 127	-10 102
Rahoituksen rahavirta	-6 488	-15 376
Rahavarojen muutos	-3 422	344
Rahavarat 1.1.	12 545	12 201
Rahavarat kauden lopussa	9 123	12 545
Konsernin rahavirtalaskelman liitetiedot	2006	2005
1) Oikaisut liikevoittoon
Poistot ja arvonalentumiset	9 333	8 561
Käyttöomaisuushyödykkeiden ja sijoitusten myyntivoitot	-613	-1 683
Jaksotetut henkilöstökulut	-1 771	2 112
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta	-123
Yhteensä	6 826	8 990
2) Käyttöpääoman muutos
Vaihto-omaisuus	-2 316	602
Lyhytaikaiset saamiset	-5 702	-701
Lyhytaikaiset korottomat velat	7 387	2 624
Muu muutos	-10	-403
Yhteensä	-641	2 122

Laskelma oman pääoman muutoksista

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma

1 000 3	Osake- pääoma	Yli- kurssi- rahasto	Käyvän arvon	Muut rahasto rahastot osakkeet		Omat Muunto- erot	Kertyneet voitto- varat	Yhteensä	Vähem- mistön osuus	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2006	17 208	518	320	220	-1 861	44	41 726	58 175	85	58 260
Muuntoerot						50			-6
Myytävissä olevat sijoitukset
Tuloslaskelmaan siirretty määrä			-432
Laskennallisen veron osuus			112
Tilikauden voitto							8 174		46
Suojausrahaston lisäys				-57
Laskennallisen veron osuus				15
Osingonjako							-10 127		-82
Omien osakkeiden myynti		15			33
Vvk-lainan vaihto osakkeiksi	244	1 926
Muutos vähemmistöosuuksissa							-71		71
Oma pääoma 31.12.2006	17 452	2 459		178	-1 828	94	39 702	58 056	113	58 170
Oma pääoma 1.1.2005	17 101	439	212	220	-1 003	-20	40 283	57 232	98	57 330
Muuntoerot						64			-2
Myytävissä olevat sijoitukset
Muutos käypään arvoon arvostamisesta			146
Laskennallisen veron osuus			-38
Tilikauden voitto							10 710		65
Osakepääoman korotus	86	-86
Osingonjako							-10 081		-66
Omien osakkeiden hankinta					-858
Vvk-lainan vaihto osakkeiksi	21	164
Muutos vähemmistöosuuksissa									-11
	17 208	518	320	220	-1 861	44	40 912	57 361	85	57 446
IAS 8 standardin mukainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutos							814
Oma pääoma 31.12.2005	17 208	518	320	220	-1 861	44	41 726	58 175	85	58 260

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Perustiedot

Aspo Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. Aspo Oyj:n osakkeet on listattu Helsingin Pörssissä.

Aspo tarjoaa teollisuuden logistiikkapalveluja energia-alan ja prosessiteollisuuden yrityksille. Konsernin operatiivinen liiketoiminta on jaettu kolmeen toimialaan: Aspo Chemicals, Aspo Shipping ja Aspo Systems. Aspon toiminta on keskittynyt Itämeren alueelle.

Aspo Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 13.2.2007 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi.

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Laadintaperusta

Aspo Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2006 voimassa olevia standardeja sekä tulkintoja.

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat liiketapahtumien alkuperäisiin hankintamenoihin ellei laadintaperiaatteissa ole muuta kerrottu.

Konserni on soveltanut 1.1.2006 alkaen uudistettuja standardeja:

– IAS 19, Työsuhde-etuudet -standardin muutosta. Standardimuutosten käyttöönotto vaikuttaa ainoastaan konsernitilinpäätöksen liitetietoihin, sillä konserni ei ole muuttanut vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden kirjaamiskäytäntöään.

Seuraavilla standardeilla tai tulkinnoilla ei ole ollut vaikutusta Aspo-konserniin:

– IAS 21, Valuuttakurssien muutosten vaikutukset -standardin muutosta, joka sallii sellaisten konserniin kuuluvien sisaryritysten välisten lainojen käsittelyn osana yhteisön nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön, joihin ei odoteta takaisinmaksua. Aspo-konsernissa ei ole ollut nettosijoituksena käsiteltäviä sisaryritysten välisiä lainoja tilikausina 2005 ja 2006.

• IAS 39 (muutos), Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. Muutos koskee ulkomaanrahan määräisten konsernin sisäisten ennakoitujen liiketoimien määrittämistä suojauskohteeksi konsernitilinpäätöksessä. Aspo-konsernissa ei ole sovellettu suojauslaskentaa sisäisiin liiketoimiin tilikausilla 2005 ja 2006.
• IAS 39 (muutos), Käypään arvoon arvostamismahdollisuus
• IFRS 1 (muutos), Ensimmäinen IFRSstandardin käyttöönotto
• IFRS 4 (muutos), Vakuutussopimukset – Takaussopimukset
• IFRS 6 (muutos), Mineraalivarantojen etsintä ja arviointi
• IFRIC 4, Miten määritellään, sisältääkö järjestely vuokrasopimuksen

IFRIC 4:ssä selvennetään, millä edellytyksillä järjestelyjä, jotka eivät ole oikeudelliselta muodoltaan vuokrasopimuksia, on kuitenkin käsiteltävä IAS 17:n, Vuokrasopimukset mukaisesti.

• IFRIC 5, Oikeudet osuuksiin rahastoista, jotka on tarkoitettu käytöstä poistamiseen, alkuperäiseen tilaan palauttamiseen ja ympäristön kunnostamiseen
• IFRIC 6, Tietyille markkinoille osallistumisesta aiheutuvat velat – Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu
• IFRIC 7, Tilinpäätöksen oikaisemiseen perustuvan lähestymistavan soveltaminen IAS 29:n, Taloudellinen raportointi hyperinfl aatiomaissa mukaisesti
• IFRIC 8, IFRS 2:n soveltamisala
• IFRIC 9, Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön, Aspo Oyj:n, sekä kaikki tytäryhtiöt. Tytäryhtiöitä ovat yhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli puolet osakkeiden äänivallasta tai joissa emoyhtiöllä on muutoin määräysvalta. Osakkuusyhtiöt, joissa konsernilla on 20–50 prosenttia äänivallasta ja vähintään 20 prosentin omistusosuus tai joissa konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, on konsolidoitu pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää kirjanpitoarvon, kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita ei yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti.

Tilikauden aikana hankitut tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun määräysvalta on saatu. Luovutetut toiminnot ovat mukana siihen hetkeen asti, jolloin määräysvalta lakkaa. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen käyttäen hankintamenomenetelmää, jonka mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä. Liikearvon hankintameno on määrä, jolla tytäryhtiön hankintameno ylittää hankittujen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen käyvän nettoarvon. Ennen IFRS-standardien käyttöönottoa tapahtuneita yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS-standardien mukaisesti vaan arvostuksessa on käytetty IFRS 1 -siirtymästandardin sallimaa helpotusta käsitellä hankinnat suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisissa arvoissa.

IFRS:n mukaan liikearvosta ei tehdä poistoja vaan liikearvoille suoritetaan arvonalentumistestaus vuosittain.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja sisäinen voitonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja vähemmistölle esitetään tuloslaskelman yhteydessä. Vähemmistölle kuuluva osuus on esitetty omana eränään konsernin omassa pääomassa.

Ulkomaanrahan määräiset erät ja niiden arvostus

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot käsitellään myynnin tai ostojen oikaisuerinä. Aspo ei sovella IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa, jolloin liiketoimintaan liittyvien valuuttajohdannaisten arvonmuutokset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Rahoituksen kurssivoitot ja –tappiot esitetään rahoituksen tuotoissa ja kuluissa.

Ulkomaiset konserniyhtiöt

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta. Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten konserniyhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi käyttäen tilikauden keskikurssia. Tase-erät muunnetaan euroiksi käyttämällä tilinpäätöspäivän valuuttakursseja. Muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä.

Segmenttiraportointi

Ensisijaisia segmenttejä ovat liiketoimintasegmentit ja toissijaisia maantieteelliset alueet. Eri liiketoimintasegmenttien tuotteisiin ja palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus ovat erilaiset. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja taloudelliseen raportointiin. Toissijaiset segmentit ovat päämarkkina-alueita, joiden tuotteisiin ja palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkeavat toisenlaisissa taloudellisissa ympäristöissä toimivien segmenttien tuotteisiin ja palveluihin liittyvistä riskeistä ja kannattavuudesta.

Myynti esitetään asiakkaan maantieteellisen sijainnin mukaan, varat ja investoinnit niiden maantieteellisen sijainnin mukaan.

Segmenttien väliset liiketapahtumat perustuvat markkinahintoihin.

Aineelliset hyödykkeet

Aineellinen käyttöomaisuus esitetään alkuperäisten hankintahintojen ja kumulatiivisten poistojen erotuksena vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Suunnitelman mukaiset tasapoistot lasketaan todennäköisen käyttöiän perusteella seuraavasti:

Rakennukset ja
rakennelmat	15–30 vuotta
Alukset	16–20 vuotta
Puskurit	8–10 vuotta
Koneet ja kalusto	3–8 vuotta
Putkistot	5–20 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 5–40 vuotta

Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan hankintahetken käypään arvoon.

Aikaisemmin kirjattu aineellisen käyttöomaisuuden arvonalennus peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat. Arvon peruuttamisen johdosta korjauksen jälkeinen arvo ei saa kuitenkaan ylittää arvoa, joka omaisuudella oli ennen aikaisempien vuosien arvonalennuksen tekoa.

Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet

Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen. Hankintahinta kohdistetaan varoille ja veloille niiden hankintahetken käyvän arvon perusteella. Jäljelle jäävä osuus hankintamenosta on liikearvoa. Liikearvoa ei poisteta vaan sen käypää arvoa testataan vähintään vuosittain käyttöarvoon perustuvalla arvonalentumistestillä (ks. Liikearvon arvonalentumistesti s. 53).

Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja ne poistetaan tasapoistoina niiden taloudellisena pitoaikana. Muihin aineettomiin hyödykkeisiin kuuluvat mm. ohjelmat ja ohjelmistolisenssit.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan pääsääntöisesti kuluksi toteutumishetkellä. Kuitenkin uusien tuotteiden suunnittelusta aiheutuvat kehitysmenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa ja kaupallisesti hyödynnettävissä. Aktivoidut tuotekehitysmenot poistetaan niiden vaikutusaikana.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmää (fi rst-in, fi rst-out) käyttäen. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisällytetään raakaaineiden ostomenot, välittömät valmistuspalkat, muut välittömät valmistusmenot sekä osuus valmistuksen yleiskustannuksista (normaalitoiminta-asteeseen perustuen), mutta ei vieraan pääoman menoja. Nettorealisointiarvo on arvioitu, tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava myyntihinta vähennettynä tuotteen valmiiksi saattamisen kustannuksilla ja myyntikustannuksilla.

Vuokrasopimukset

Käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen sopimuksen alkaessa varoiksi määrään, joka vastaa vuokrakohteen käypää arvoa tai tätä alempaa vähimmäisvuokrien nykyarvoa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Vastaavat leasingvuokravastuut rahoituskustannuksella vähennettynä sisältyvät muihin pitkäaikaisiin korollisiin velkoihin. Rahoituksen korko kirjataan tuloslaskelmaan leasingsopimuksen aikana siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti. Rahoitusleasingsopimuksella vuokratut omaisuuserät poistetaan joko taloudellisena pitoaikana tai sitä lyhyemmän leasingsopimuksen keston mukaan.

Käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista jää vuokranantajalle, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi (käyttöleasing), joiden mukaan määräytyvät vuokrat merkitään tuloslaskelmaan kuluksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa.

Työsuhde-etuudet

Konsernin etuuspohjaiset eläkejärjestelyt noudattavat eri maiden paikallista lainsäädäntöä ja käytäntöä. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt rahoitetaan suorituksina eläkevakuutusyhtiöille tai eläkevakuutusrahastoille vakuutusmatemaattisiin eläkevastuulaskelmiin perustuen. Konsernin suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus koskee.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkevastuuna lasketaan tulevien eläkemaksujen nykyarvo tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän käyvällä arvolla ja oikaistuna kirjaamattomilla vakuutusmatemaattisilla voitoilla tai tappioilla. Eläkemenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi jaksottaen kustannukset työntekijöiden palvelusajalle vuosittain tehtävien vakuutusmatemaattisten laskelmien perusteella. Etuuspohjaisen järjestelyn eläkevastuu määritetään käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method).

Osakeperusteiset maksut

Aspo Oyj:n hallitus päätti joulukuussa 2002 perustaa konsernin johtohenkilöille osakekurssisidonnaisen kannustinjärjestelmän. Järjestelmä päättyi ehtojen mukaisesti marraskuussa 2006. Siihen kuului 15 hallituksen nimeämää Aspo Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden johto- ja avainhenkilöä. Osakekurssin kehittymiseen sidottu palkkio maksettiin järjestelmässä mukana olleille henkilöille joulukuussa 2006. Palkkio on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan oikeuden syntymisjakson aikana.

Johdon osakeomistusohjelma 2006

Hallitus päätti tammikuussa 2006 perustaa osakkeen kurssikehitykseen perustuvan johdon osakeomistusohjelman, johon kuuluu noin 30 hallituksen nimeämää Aspo Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden johto- ja avainhenkilöä.

Järjestelmästä aiheutuva kustannus arvostetaan käypään arvoon ja kirjataan tasaerinä kuluksi tuloslaskelmaan kannustinpalkkion ansaintajakson aikana. Käypä arvo määritetään Black-Scholes optionhinnoittelumallin perusteella. Myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta optioiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Käteisvaroina maksettavat järjestelyt arvostetaan käypään arvoon joka tilinpäätöksessä,ja velan käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Omat osakkeet

Ostettujen Aspo Oyj:n osakkeiden hankintameno esitetään oman pääoman vähennyksenä.

Varaukset

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jonka toteutuminen on todennäköistä, ja velvoitteen suuruus on luotettavasti arvioitavissa. Takuuvaraukset sisältävät tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta aiheutuvat kustannukset, mikäli takuuaikaa on tilinpäätöspäivänä jäljellä. Takuuvaraukset määritellään historiallisen kokemuksen perusteella.

Ympäristövaraus kirjataan, kun konsernilla on ympäristölainsäädännön tai konsernin ympäristövastuuperiaatteiden perusteella velvoite, joka liittyy tuotantolaitoksen käytöstä poistamiseen, ympäristövahingon korjaamiseen ja alkuperäiseen tilaan palauttamiseen tai laitteiston paikasta toiseen siirtämiseen.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta.

Tuloverot

Konsernin veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutokset. Tuloverot on kirjattu kunkin maan verokannan mukaan. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetken tai arvioidun veronmaksuhetken verokannan mukaisesti. Väliaikaisia eroja syntyy mm. etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, varauksista, poistoeroista ja vahvistetuista tappioista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vahvistetuista tappioista ja muista väliaikaisista eroista siltä osin kuin on todennäköistä, että sitä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa. Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista esitetään tuloslaskelmassa laskettuna nettotuloksesta, ja se sisältää verovaikutuksen.

Tuloutusperiaatteet

Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelu on suoritettu. Pitkäaikaishankkeen tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusaste määritellään tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista. Kun on todennäköistä, että hanke tuottaa tappiota, tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Tilikaudella Aspolla ei ollut pitkäaikaishankkeita.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset arvostetaan hankintamenoon. Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti.

Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu, arvostus sekä johdannaisinstrumenttien kirjaukset on tehty IAS 32:n (Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot ja esittämistapa) ja IAS 39:n (Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen) mukaisesti.

Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Aspon oman pääoman ehtoinen vaihtovelkakirjalaina on eroteltu velkaosaan ja oman pääoman osaan. Oman pääoman osuus on laskettu vähentämällä saadusta rahamäärästä nykyarvoon arvostettu pääoma ja korko. Laskennassa on käytetty vastaavan vaihto-oikeudettoman velan markkinakorkoa. Lainan transaktiomenot on jaksotettu käyttämällä efektiivisen koron menetelmää.

Rahoitusvarat

Rahoitusvarat luokitellaan lainoihin ja muihin saamisiin, eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin, myytävissä oleviin rahoitusvaroihin sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin. Luokittelu tapahtuu alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Lainat ja muut saamiset sekä kaikki rahoitusvelat kirjataan selvityspäivänä, ja ne esitetään taseessa jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Transaktiokulut sisällytetään alkuperäiseen hankintamenoon. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat kirjataan selvityspäivänä, ja ne arvostetaan käypään arvoon.

Myytävissä olevat rahoitusvarat sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat arvostetaan käypään arvoon käyttäen noteerattuja markkinahintoja ja -kursseja tai laskennallista nykyarvoa. Ne listaamattomat osakkeet, joiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, kirjataan hankintamenoon arvonalennuksilla vähennettynä. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon verovaikutus huomioiden. Kun tällainen omaisuuserä myydään, realisoidaan muutoin tai siitä on aiheutunut arvonalentumistappio, kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan omasta pääomasta tulokseen. Myytävissä olevien rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä.

Sijoitukset osakkeisiin, korkoarvopapereihin ja vaihtovelkakirjalainoihin on luokiteltu myytävissä oleviin rahoitusvaroihin.

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja ne sisältyvät pitkäaikaisiin sijoituksiin.

Konsernilla ei tilikaudella ollut eräpäivään asti pidettäviä rahoitusvaroja tai -velkoja.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat kirjataan selvityspäivänä, ja ne merkitään taseeseen hankintamenoon transaktiokustannuksilla vähennettynä. Korot jaksotetaan tuloslaskelmaan velan juoksuajalle efektiivisen koron menetelmää noudattaen.

Vaihtovelkakirjalainan velkaosuuden käypä arvo on määritetty käyttämällä vastaavan velan markkinakorkoa lainan liikkeeseenlaskuhetkellä. Velkaosuus kirjataan jaksotettuun hankintamenoon, kunnes se kuoletetaan vaihtamalla laina osakkeiksi. Jäännös saadusta rahamäärästä, eli oman pääoman osuus, on kirjattu siihen liittyvillä veroilla vähennettynä omaan pääomaan.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät käteisvaroja, pankkitalletuksia ja muita lyhytaikaisia (korkeintaan kolmen kuukauden pituisia) erittäin likvidejä sijoituksia. Shekkitililuotot on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa.

Johdannaiset

Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä kun konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Pääsääntöisesti Aspo ei sovella IFRS-standardien mukaista suojauslaskentaa, jolloin käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Rahoituseriin liittyvien johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Muiden johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Aspo on soveltanut suojauslaskentaa käyttöomaisuushankinnoista aiheutuvien ennakoitujen ulkomaanrahan määräisten rahavirtojen suojaamiseen. Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan suoraan oman pääoman arvonmuutosrahastoon sisältyvään suojausrahastoon. Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään kyseisen omaisuuserän hankintamenoon sillä tilikaudella, jolla suojattu erä merkitään taseeseen.

Käyvän arvon määrittely perustuu noteerattuihin markkinahintoihin ja -kursseihin, kassavirtojen diskonttaukseen ja optioiden arvonmääritysmalleihin.

Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan diskonttaamalla sopimusten ennakoidut rahavirrat myytyjen valuuttojen korkokantojen mukaan ja konvertoimalla diskontatut rahavirrat tilinpäätöspäivän valuuttakurssilla ja laskemalla diskontattujen arvojen erotus. Korko-optioiden käyvät arvot määritellään yleisesti käytössä olevilla optioiden arvonmääritysmalleilla.

Arvioiden käyttö

Kansainvälisen tilipäätöskäytännön mukaista tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat taseen laadintahetken varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määriin raportointikaudella. Laskenta-arvioita on käytetty määritettäessä tilinpäätöksessä raportoitujen erien suuruutta, mm. määritettäessä liikearvoa ja aineellisen ja aineettoman käyttöomaisuuden taloudellisia pitoaikoja. Arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, mutta on mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista.

Liikearvon arvonalentumistesti

Konserni testaa liikearvon tasearvon vuosittain tai useammin, jos viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta on olemassa. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa. Liikearvo kohdistetaan konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka on identifi oitu sen mukaan missä liiketoimintayksikössä liikearvoa seurataan sisäisessä johdon raportoinnissa. Yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä lasketaan käyttöarvolaskelmien avulla. Kassavirtaperusteinen käyttöarvo määritellään laskemalla ennustettujen kassavirtojen diskontattu nykyarvo. Laskelmien diskonttokorko perustuu konsernin liiketoimintaan sitoutuneen pääoman keskimääräiseen painotettuun kustannukseen, jota sovelletaan sillä valuutta-alueella, jolla kassavirtaa tuottavan yksikön voidaan katsoa sijaitsevan (liiketoiminta-alue). Pääoman keskimääräinen painotettu kustannus heijastaa konsernin keskimääräistä, pitkäaikaista rahoitusrakennetta.

Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Systems-liiketoiminnan käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat olivat seuraavat:

1. Myyntikate – Lähtökohtana on käytetty edellisten vuosien toteutuneita myyntikatteita, joita on muutettu vastaamaan paremmin tulevaisuuden kustannusrakennetta ja kilpailutilannetta. Ennusteen mukaan eri tuoteryhmien / liiketoiminta-alueiden osuudet kokonaismyynnistä muuttuvat tulevaisuudessa kannattavimpien tuoteryhmien eduksi, jolloin kokonaisuutena myyntikatteessa on odotettavissa pientä nousua.

2. 1. Kiinteät kulut Useiden kustannussäästöohjelmien seurauksena kiinteät kustannukset on saatu kohtuulliselle tasolle ja kiinteiden kustannusten suhteen liikevaihtoon arvioidaan pysyvän myös tulevaisuudessa suhteellisen vakiona tai jopa pienenevän.
3. 1. Markkinaosuus Määritetty perustuen edellisvuoden toteutuneeseen markkinaosuuteen. Markkinaosuuden ei odoteta muuttuvan olennaisesti tulevina vuosina, kun otetaan huomioon jatkuva tuotekehitys, tiivis yhteistyö globaalin laitevalmistajan kanssa sekä kilpailun ennakoitu kiristyminen.
4. 1. Diskonttauskorko Määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen avulla, mikä kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta.

Johdon tulevaisuuden arvioista ja liiketoiminnan epävarmuustekijöistä on kerrottu lisäksi hallituksen toimintakertomuksen kohdissa "Näkymät vuodelle 2007" ja "Riskienhallinta."

Uusien tai muutettujen IFRSstandardien ja IFRIC-tulkintojen soveltaminen

Konserni ottaa käyttöön seuraavat vuosina 2007–2009 voimaan tulevat uudet IASB:n julkistamat standardit ja tulkinnat

• IAS 1 (muutos), Tilinpäätöksessä esittäminen – Tilinpäätöksessä esitettävät pääomatiedot
• IFRS 7, Rahoitusinstrumentit; Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (2007)
• IFRIC 10, Interim Financial Reporting and Impairment
• IFRIC 11, IFRS 2 Group and Treasury Shares (2007)
• IFRIC 12, Service Concession

päätöksen liitetietoihin.

Arrangements (2008) – IFRS 8, Operating Segments (2009)

Konserni arvioi, että vuonna 2007 käyttöön otettavat standardit ja tulkinnat vaikuttavat lähinnä konsernin tulevan tilin-

1. Liikevaihto ja segmentti-informaatio

Aspon ensisijaiset raportointisegmentit ovat liiketoimintasegmentit eli Aspo Chemicals, Aspo Shipping ja Aspo Systems. Muu toiminta koostuu lähinnä konsernihallinnon kuluista.

Toissijainen raportointimuoto, maantieteellinen segmenttijako, perustuu päämarkkina-alueisiin. Liikevaihto on esitetty asiakkaan sijaintimaan mukaan, varat ja investoinnit niiden sijaintimaan mukaan.

1.1 Liiketoimintasegmentit

2006

1 000 3	Chemicals	Shipping	Systems	Muu	Elim.	Konserni
Myynti konsernin ulkopuolelle	89 127	82 665	54 105			225 897
Konsernin sisäinen myynti
Liikevaihto	89 127	82 665	54 105			225 897
Liikevoitto Nettorahoituskulut	2 729	12 624	-957	-1 573		12 824 -1 762
Voitto ennen veroja						11 062
Tuloverot						-2 843
Tilikauden voitto						8 219
Aineellisen omaisuuden poistot	378	8 324	365	22		9 089
Aineettoman omaisuuden poistot	74	67	38	47		226
Segmentin varat	28 057	58 611	28 336	712		115 716
Osuudet osakkuusyhtiöissä		1 368				1 368
Kohdistamattomat varat						12 299
Varat yhteensä						129 382
Segmentin velat	11 245	7 818	11 538	1 196		31 798
Kohdistamattomat velat						39 416
Velat yhteensä						71 213
Investoinnit	1 314	7 355	1 365	167		10 201

Segmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka on järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille.

Kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden, aineettomien hyödykkeiden ja liikearvon lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä kaudella.

2005
1 000 3	Chemicals	Shipping	Systems	Muu	Elim.	Konserni
Myynti konsernin ulkopuolelle	73 583	79 167	52 146			204 896
Konsernin sisäinen myynti	7 490	431	3 976		-11 897
Liikevaihto	81 073	79 598	56 121		-11 897	204 896
Liikevoitto	2 221	17 869	-1 255	-1 571		17 264
Nettorahoituskulut						-1 504
Voitto ennen veroja						15 760
Tuloverot						-4 171
Tilikauden voitto						11 589
Aineellisen omaisuuden poistot	366	7 529	510	23		8 428
Aineettoman omaisuuden poistot	102	55	65	16		238
Segmentin varat	22 416	58 623	25 236	899		107 174
Osuudet osakkuusyhtiöissä		1 236				1 236
Kohdistamattomat varat						15 049
Varat yhteensä						123 459
Segmentin velat	8 271	7 467	10 159	801		26 698
Kohdistamattomat velat						38 501
Velat yhteensä						65 199
Investoinnit	375	1 726	4 735	103		6 940

1.2 Maantieteelliset segmentit

		Liikevaihto		Investoinnit		Varat
1 000 3	2006	2005	2006	2005	2006	2005
Suomi	137 357	128 357	8 893	2 151	83 209	81 506
Pohjoismaat	47 795	47 327	984	4 627	21 074	18 737
Baltia	15 625	16 659	72	39	5 966	4 926
Venäjä ym.	25 120	12 552	253	123	6 834	3 242
Yhteensä	225 897	204 896	10 201	6 940	117 083	108 410

2. Hankitut ja lopetetut liiketoiminnot sekä yritysmyynnit

Huhtikuussa 2006 Aspokem Oy osti Sealco Oy:n liiketoiminnan, jonka seurauksena Autokemikaalit-osaston asiakaskunta ja tuotevalikoima kasvoivat selvästi. Kokonaiskauppahinta oli noin 1,4 miljoonaa euroa. Kauppahinnan kassavirtavaikutus oli noin 1,4 miljoonaa euroa. Sealco Oy:n liiketoiminta on yhdistetty Aspokem Oy:n tilinpäätökseen huhtikuun 2006 alusta lähtien. Konsernin liikevaihto ei olisi merkittävästi muuttunut vaikka Sealco Oy olisi yhdistetty vuoden alusta. Ostetun liiketoiminnan 0,9 miljoonan euron liikearvon syntymiseen vaikutti ruostesuojaustoiminnan markkina-asema, päämiessuhteet sekä mahdollisuus hyödyntää ostetun liiketoiminnan jakeluverkkoa.

1 000 3	Yhdistämisessä kirjatut käyvät arvot	Kirjanpitoarvo ennen yhdistämistä
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	84	84
Aineettomat hyödykkeet	5	5
Vaihto-omaisuus	473	473
Varat yhteensä	563	563
Velat yhteensä	-50	-50
Nettovarat	513	513
Hankintameno	1 400	1 400
Liikearvo	888	888
Rahana maksettu kauppahinta	1 400
Rahavirtavaikutus	1 400

3. Muut tuotot

Liiketoiminnan muut tuotot

1 000 3	2006	2005
Käyttöomaisuuden myyntivoitot yhteensä	620	84
Vuokrat ja käyttökorvaukset yhteensä	32	17
Aspotalon osto-option myynti		850
Muut tuotot	127	167
Yhteensä	778	1 118

4. Työsuhde-etuudet ja tietoa henkilöstöstä

Aspo-konsernin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 694 (681) ja tilikauden aikana keskimäärin 693 (688). Toimihenkilöiden keskimäärä oli vuoden aikana 312 (307) ja työntekijöiden 381 (381). Emoyhtiön henkilöstömäärä oli tilikauden päättyessä 9 (9) ja keskimäärin 9 (9). Määrä koostui kokonaan toimihenkilöistä.

1 000 3	2006	2005
Palkat	26 139	24 716
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	2 656	2 420
Eläkekulut, etuuspohjaiset järjestelyt	-438	33
Käteisvaroina maksettavat optiojärjestelyt	355	764
Muut henkilöstösivukulut	4 273	4 417
Yhteensä	32 985	32 351

Tiedot ylimmän johdon työsuhde-etuuksista esitetään Lähipiiri-osiossa.

Henkilöstö liiketoimintasegmenteittäin kauden lopussa

	2006	2005
Chemicals	109	90
Shipping	257	255
Systems	319	327
Aspo Oyj	9	9
Yhteensä	694	681

Henkilöstö maantieteellisesti kauden lopussa

	2006	2005
Suomi	418	425
Pohjoismaat	191	193
Baltia	35	33
Venäjä ym.	50	30
Yhteensä	694	681

5. Poistot	1 000 3	2006	2005
	Aineettomat hyödykkeet	226	238
	Rakennukset	202	221
	Alukset	8 307	7 497
	Koneet ja kalusto	581	711
	Arvonalentumiset maa- ja vesialueista, rahoitusleasing	17
	Yhteensä	9 333	8 666

6. Liiketoiminnan kulut

Materiaalit ja palvelut

1 000 3	2006	2005
Ostot tilikauden aikana
Chemicals	79 209	61 840
Shipping	14 807	9 823
Systems	19 294	19 829
Yhteensä	113 310	91 492
Varaston muutos	267	693
Ulkopuolisilta ostetut palvelut
Chemicals	1 761	1 860
Systems	9 342	7 258
Yhteensä	11 103	9 118
Materiaalit ja palvelut yhteensä	124 680	101 303

Liiketoiminnan muut kulut

1 000 3	2006	2005
Vuokrat	4 007	3 815
Chemicals	2 458	1 976
Shipping	36 007	32 185
Systems	6 317	5 958
Kohdistamattomat kulut	1 352	1 268
Kurssitappiot	-71	386
Luovutustappiot pysyvistä vastaavista	7
Yhteensä	50 076	45 587
Tuotekehityskulut

1 000 3	2006	2005
Systems	1 135	1 119
osuus liikevaihdosta, %	2,1	2,1

Liikevoiton yläpuolella oleviin eriin sisältyy valuuttakurssitappioita 63 000 euroa vuonna 2006 ja valuuttakurssivoittoja 257 000 euroa vuonna 2005.

7. Rahoitustuotot ja -kulut	1 000 3	2006	2005
	Osinkotuotot	12	37
	Korkotuotot	270	365
	Korkojohdannaiset	89
	Valuuttakurssivoitot	597	318
	Rahoitustuotot yhteensä	969	720
	Korkokulut	-1 786	-1 581
	Korkojohdannaiset	19	-59
	Valuuttakurssitappiot	-964	-584
	Rahoituskulut yhteensä	-2 730	-2 224
	Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-1 762	-1 504

8. Tuloverot

Tuloslaskelman verot

1 000 3	2006	2005
Tilikauden verot	-3 968	-4 984
Laskennallisten verosaatavien ja -velkojen muutos	1 130	813
Verot edellisiltä tilikausilta	-5
Yhteensä	-2 843	-4 171

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin emoyhtiön verokannalla (26 %) laskettujen verojen täsmäytyslaskelma

1 000 3	2006	2005
Voitto ennen veroja	11 062	15 760
Verot emoyhtiön verokannalla laskettuna Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus	-2 876 121	-4 098 94
Verot edellisiltä tilikausilta	-5
Edellisinä vuosina muodostettujen laskennallisten verosaamisten muutos	-123	-66
Muut erät	40	-101
Verot tuloslaskelmassa	-2 843	-4 171
Efektiivinen verokanta	26 %	26 %

9. Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotetulla keskimäärällä. Laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden keskimääräinen lukumäärä on oikaistu oman pääoman ehtoisen vaihtovelkakirjalainan laimennusvaikutuksella.

1 000 3	2006	2005
Voitto ennen veroja ja vähemmistöosuutta	11 062	15 760
– tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-2 843	-4 171
– vähemmistön osuus tilikauden tuloksesta	-46	-65
Yhteensä	8 174	11 524
Osakkeiden keskimäärä tilikaudella (1 000 kpl)	25 368	25 391
Osakekohtainen tulos, 1	0,32	0,45
Voitto ennen veroja ja vähemmistöosuutta	11 062	15 760
– tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-2 843	-4 171
– vähemmistön osuus tilikauden tuloksesta	-46	-65
Vaihtovelkakirjalainan korko (verovaikutuksella oikaistuna)	646	704
Yhteensä	8 820	12 228
Osakkeiden keskimäärä tilikaudella
korjattuna vaihtovelkakirjalainan
laimentavalla vaikutuksella (1 000 kpl)	28 332	28 720
Laimennettu osakekohtainen tulos, 3	0,31	0,43

10. Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet ovat pääosin atkohjelmia ja niiden lisenssejä, jotka poistetaan tasapoistoina viidessä vuodessa. Muihin aineettomiin hyödykkeisiin on kirjattu toimitiloihin tehtyjen korjausten perusparannusmenot. Ennakkomaksut liittyvät pääosin Autotank-konsernin toiminnanohjausjärjestelmään.

Aineettomat hyödykkeet 2006

1 000 3		Muut Aineettomat aineettomat oikeudet hyödykkeet	Ennakko maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 188	463	48	1 699
Muuntoerot		1		1
Lisäykset	165	2	1 126	1 293
Lisäykset, yrityskauppa	5			5
Vähennykset	-4	-18	-665	-687
Siirrot erien välillä		11	268	279
Hankintameno 31.12.	1 354	459	777	2 591
Kertyneet poistot 1.1.	-841	-369		-1 210
Muuntoerot		-1		-1
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	4	12		16
Tilikauden poisto	-189	-38		-226
Kertyneet poistot 31.12.	-1 026	-395		-1 421
Kirjanpitoarvo 31.12.	328	64	777	1 170

Aineettomat hyödykkeet 2005

1 000 3		Muut Aineettomat aineettomat oikeudet hyödykkeet	Ennakko maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 356	373	88	1 817
Muuntoerot		29		29
Lisäykset	255	62	48	365
Vähennykset	-478	-1	-33	-512
Siirrot erien välillä	55		-55
Hankintameno 31.12.	1 188	463	48	1 699
Kertyneet poistot 1.1.	-1 120	-308		-1 429
Muuntoerot		-22		-22
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	478	1		479
Tilikauden poisto	-198	-39		-238
Kertyneet poistot 31.12.	-841	-369		-1 210
Kirjanpitoarvo 31.12.	347	94	48	490

11. Liikearvo

Liikearvo kohdistetaan konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille maa- tai liiketoimintayksikkökohtaisesti yksikön sijainnin perusteella sekä sen mukaan, millä tasolla liikearvoa sisäisessä raportoinnissa seurataan. Liikearvo jakaantuu segmenteille seuraavasti: Chemicals 0,9 miljoonaa euroa, Shipping 0,6 miljoonaa euroa ja Systems 6,5 miljoonaa euroa.

Arvonalentumislaskelmien tulevaisuuden kassavirrat perustuvat konsernin johdon hyväksymiin neljän seuraavan vuoden taloudellisiin suunnitelmiin. Sitä seuraavien vuosien kassavirta on arvioitu varovasti, oletusarvona on ollut yhden prosentin kasvu. Arvonalentumisia ei ole tilikaudella kirjattu, koska tehtyjen ja päätettyjen toimenpiteiden uskotaan vaikuttavan positiivisesti tuloskehitykseen.

Jos Systems-liiketoiminnan tulevaisuuden kassavirrat olisivat liikevoittotasolla 10 prosenttia pienemmät kuin nyt arvioinnissa käytetyt luvut, nettovarojen käypä arvo olisi 3,4 miljoonaa euroa pienempi, mutta liikearvoa ei tarvitsisi kuitenkaan vielä alaskirjata. Vastaavasti, jos pääoman kustannus (WACC) nousisi 10 prosenttia, nettovarojen käypä arvo olisi 3,0 miljoonaa euroa pienempi, mutta edelleen kirjanpitoarvoa suurempi, jolloin alaskirjaukseen ei myöskään olisi tarvetta.

Liikearvo

1 000 3	2006	2005
Hankintameno 1.1.	7 243	3 095
Tytäryrityksen hankinta		4 181
Liiketoimintakauppa	911
Kurssiero	58	-33
Hankintameno 31.12.	8 212	7 243

12. Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet 2006

1 000 3	Maa-alueet	Raken- nukset	Koneet ja kalusto	Alukset	Muut aineelliset hyödykkeet	Kesken- eräiset ja ennakko maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	223	4 298	8 096	143 895	508	60	157 080
Kurssiero			65				65
Lisäykset		15	643	2 076	55	5 718	8 507
Lisäykset, yrityskaupat			90				90
Vähennykset		-14	-221			-51	-286
Siirrot erien välillä			-270	49	15	-9	-214
Hankintameno 31.12.	223	4 300	8 401	146 021	578	5 719	165 242
Kertyneet poistot 1.1.		-1 749	-6 560	-93 150	-332		-101 791
Kurssiero			-51				-51
Arvonalennus	-17						-17
Vähennysten ja
siirtojen kertyneet poistot			156		-2		155
Tilikauden poisto		-202	-541	-8 307	-42		-9 092
Kertyneet poistot 31.12.	-17	-1 950	-6 997	-101 457	-375		-110 796
Kirjanpitoarvo 31.12.	207	2 349	1 404	44 563	203	5 719	54 445

Aineelliset hyödykkeet 2005

1 000 3	Maa-alueet	Raken- nukset	Koneet ja kalusto	Alukset	Muut aineelliset hyödykkeet	Kesken- eräiset ja ennakko maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	223	5 193	6 087	144 022	510	62	156 099
Kurssiero			-19		-9		-28
Lisäykset			1 240	110	28	8	1 385
Vähennykset		-3	-391		-3		-397
Siirrot erien välillä		-892	1 178	-237	-18	-10	21
Hankintameno 31.12.	223	4 298	8 096	143 895	508	60	157 080
Kertyneet poistot 1.1.		-2 433	-4 801	-85 653	-331		-93 218
Kurssiero			22				22
Vähennysten ja
siirtojen kertyneet poistot		904	-1 101		30		-167
Tilikauden poisto		-221	-680	-7 497	-31		-8 428
Kertyneet poistot 31.12.		-1 749	-6 560	-93 150	-332		-101 791
Kirjanpitoarvo 31.12.	223	2 550	1 535	50 745	176	60	55 289

Rahoitusleasingjärjestelyt

Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattu Tampereella sijaitseva kiinteistö maa-alueineen. Rakennuksen poistoaika on sama kuin leasingsopimuksen voimassaoloaika, maa-alueesta ei tehdä poistoja. Leasingsopimus päättyy helmikuussa 2011.

2006

1 000 3	Maa-alueet	Rakennukset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	162	1 789	1 951
Arvonalennus	-17		-17
Hankintameno 31.12.	145	1 789	1 934
Kertyneet poistot 1.1.		-172	-172
Tilikauden poisto		-81	-81
Kertyneet poistot 31.12.		-253	-253
Kirjanpitoarvo 31.12.	145	1 536	1 681
2005
1 000 3	Maa-alueet	Rakennukset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	162	1 789	1 951
Hankintameno 31.12.	162	1 789	1 951
Kertyneet poistot 1.1.		-86	-86
Tilikauden poisto		-86	-86
Kertyneet poistot 31.12.		-172	-172
Kirjanpitoarvo 31.12.	162	1 617	1 779

13. Myytävissä olevat sijoitukset

Myytävissä olevat sijoitukset 2006

1 000 3	Noteeratut	Muut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	698	160	858
Vähennykset	-698		-698
Hankintameno 31.12.		160	160
Kirjanpitoarvo 31.12.		160	160

Myytävissä olevat sijoitukset 2005

1 000 3	Noteeratut	Muut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	266	160	426
Uudelleenarvostus käyvän arvon rahastoon	432		432
Hankintameno 31.12.	698	160	858
Kirjanpitoarvo 31.12.	698	160	858

14. Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset

Pitkäaikaisiin lainasaamisiin sisältyy Aspon Vatrolle myöntämä laina, joka aravalainsäädännön mukaisesti maksetaan takaisin vuonna 2017.

Muut pitkäaikaisiin saamisiin luettavat erät

1 000 3	2006	2005
Pitkäaikaiset lainasaamiset	109	143
Pitkäaikaiset johdannaiset, korko-optio	108	31
Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset yhteensä	217	174

15. Osakkuusyhtiöt

Konserniyhtiö ESL Shipping Oy:llä on 35 %:n omistusosuus osakkuusyhtiö Credo AB:sta. Kirjanpitoarvoon ei sisälly liikearvoa. Julkisesti noteeraamattoman Credo AB:n kotipaikka on Donsö, Ruotsi. Yhtiön liikevaihto tilikaudella oli 2,9 miljoonaa euroa, varat 25,1 miljoonaa euroa, velat 21,2 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 1,1 miljoonaa euroa.

Osuudet osakkuusyhtiöissä

1 000 3	2006	2005
Hankintameno 1.1.	1 238	789
Lisäykset	118	449
Vähennykset	-106
Hankintameno 31.12.	1 250	1 238
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta	122	-1
Siirrot erien välillä	-4	-1
Pääomaosuusoikaisut 31.12.	118	-2
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 368	1 236

16. Laskennalliset verot Laskennalliset verosaatavat

1 000 3	2006	2005
Käyttämättömät verotukselliset tappiot	1 944	1 080
Takuuvarauksen muutokset		51
Muut väliaikaiset erot	148	499
Yhteensä	2 092	1 630

Laskennalliset verovelat

1 000 3	2006	2005
Poistoero	8 150	9 016
Käyvän arvon rahasto		112
Telakoinnin aktivointi	115	286
Vaihtovelkakirjalaina	74	92
Vaihto-omaisuus, termiinit, leasing, telakointi	36	28
Yhteensä	8 375	9 535

Laskennallisten verojen muutokset

1 000 3	2006	2005
Laskennalliset verosaamiset 1.1.	1 630	967
Tuloslaskelmaan kirjatut erät
Eläkevelvoitteet	-114	9
Johdannaisten arvostukset	-44	191
Takuuvaraus	-51
Käyttämättömät verotukselliset tappiot	499
Muut väliaikaiset erot	171	340
Yrityshankintojen mukana tulleet saamiset		123
Laskennalliset verosaamiset 31.12.	2 092	1 630
1 000 3	2006	2005
Laskennalliset verovelat 1.1.	9 535	9 770
Tuloslaskelmaan kirjatut erät
Vaihto-omaisuus, termiinit, leasing	9	-18
Vaihtovelkakirjalainan transaktiomeno	-19
Poistoero	-866	-542
Telakoinnin aktivointi	-171	286
Omaan pääomaan kirjatut erät	-112	38
Laskennalliset verovelat 31.12.	8 375	9 535

17. Vaihto-omaisuus

Keskeneräiset työt sisältävät tilinpäätöspäivään mennessä kertyneet kustannukset sitoville asiakastilauksille. Kertyneet kustannukset sisältävät välittömät työ- ja materiaalikustannukset sekä suhteellisen osuuden valmistuksen ja asennuksen välillisistä kustannuksista. Sitovat asiakastilaukset ovat pääosin kiinteisiin sopimushintoihin perustuvia uusien laitteiden tilauksia.

Vaihto-omaisuus

1 000 3	2006	2005
Aineet, tarvikkeet	3 947	4 055
Keskeneräiset tuotteet	1	876
Valmiit tuotteet	13 257	10 273
Muu vaihto-omaisuus	469	153
Yhteensä	17 674	15 357

18. Myynti- ja muut saamiset

Myyntisaamiset arvostetaan niiden odotettuun realisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä näiden saatavien arvioiduilla arvonalentumisilla. Myyntisaamisten arvonalentumiskirjaus tehdään, jos on olemassa perusteltu näyttö, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin.

Kirjanpitoarvon katsotaan olevan lähellä käypää arvoa. Myyntisaamisiin ei sisälly merkittäviä luottotappioriskejä.

19. Rahavarat

Yritystodistusten keskikorko 31.12.2006 oli 2,9 %.

Korottomat myynti- ja muut saamiset

1 000 3	2006	2005
Myyntisaamiset	26 691	23 325
Palautus liikenne- ja viestintäministeriöltä	2 470	2 470
Johdannaissopimukset	128	164
Ennakkomaksut	3 238	692
Arvonlisäverosaaminen	424	696
Tullisaaminen	8	107
Muut siirtosaamiset	1 097	909
Yhteensä	34 055	28 363

Rahavarat

1 000 3	2006	2005
Yritystodistukset	5 007	4 200
Pankkitilit	4 115	8 345
Yhteensä	9 123	12 545

20. Oma pääoma

Osakkeet ja osakepääoma

Aspo Oyj:n osakkeiden lukumäärä oli 26 047 803 ja osakepääoma 17,5 miljoonaa euroa 31.12.2006.

Aspon oman pääoman ehtoisen vaihtovelkakirjalainan oman pääoman osuus on esitetty omassa pääomassa. Aspon hallussa olevat yhtiön omat osakkeet on kirjattu oman pääoman vähennykseksi.

Osakepääoma ja ylikurssirahasto

Määrä 1 000 kpl	Osake- pääoma	Ylikurssi- rahasto	Omat osakkeet	Yhteensä
				17 726
				2 170
8		15	33	15
				19 910
358
26 048
				16 538
				185
-129			-858	-858
				17 726
366
25 683
	25 317 365 25 690 8 472 16 943 31 25 317	17 208 244 17 452 17 101 86 21 17 208	518 1 926 2 459 439 -86 164 518	-1 861 -1 828 -1 003 -1 861

Arvonmuutosrahastot ja muut rahastot

1 000 3	2006	2005
Rahavirran suojausrahasto	-42
Myytävissä olevien sijoitusten käyvän arvon rahasto		320
Vapaaehtoiset varaukset

1 000 3	2006	2005
Kertynyt poistoero	31 346	34 678
Laskennallinen verovelka poistoerosta	-8 150	-9 016
Yhteensä	23 196	25 661
Vaihtovelkakirjalainan oman pääoman osuus
1 000 3	2006	2005

Vaihtovelkakirjalainan oman pääoman osuus	220	220

21. Korolliset velat

Korollisten velkojen tasearvot eivät poikkea olennaisesti niiden käyvistä arvoista. Oman pääoman ehtoisella vaihtovelkakirjalainalla on kiinteä 5 %:n korko (lainaaika 4.6.2004–4.6.2009), muiden lainojen efektiivinen korko on 5,19 %.

Aspo-konsernilla on oman pääoman ehtoista vaihtovelkakirjalainaa 17 645 000 euroa. Lainan pääoma voidaan maksaa takaisin vain, jos yhtiön ja sen konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaiselle sidotulle omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille erille jää täysi kate. Laina maksetaan takaisin yhtenä eränä 4.6.2009 edellyttäen, että osakeyhtiölain 5 luvun mukaiset ja lainaehdoissa mainitut takaisinmaksuedellytykset täyttyvät. Lainaehtojen mukaan Aspolla on 2.1.2005 lukien oikeus maksaa lainan pääoma kokonaisuudessaan ennenaikaisesti takaisin kurssiin sata (100) prosenttia lisättynä maksupäivään saakka kertyneillä koroilla. Kukin 500 euron lainaosuus oikeuttaa lainaosuuden haltijan vaihtamaan lainaosuuden 84:ään Aspon osakkeeseen. Osakkeen vaihtokurssi on 5,95 euroa.

Pitkäaikaiset velat

1 000 3	2006	2005
Lainat	1 765	3 166
Rahoitusleasingvelat	1 598	1 748
Vaihtovelkakirjalaina	16 167	18 261
Eläkelainat		13
Yhteensä	19 531	23 189

Lyhytaikaiset velat

1 000 3	2006	2005
Lainat	10 264	3 080
Rahoitusleasingvelat	82	20
Eläkelainat	14	15
Yhteensä	10 360	3 115

Pitkäaikaisten velkojen takaisinmaksuaikataulu

1 000 3	2008	2009	2010		2011 Yhteensä
Lainat	1 613	54	50	49	1 765
Rahoitusleasingvelat	91	91	91	1 325	1 598
Vaihtovelkakirjalaina		16 167			16 167
Yhteensä	1 703	16 312	141	1 374	19 531

Rahoitusleasingvelat

Vähimmäisleasingmaksut

1 000 3	2006	2005
Enintään yksi vuosi	116	142
1–2 vuotta	149	29
2–3 vuotta	145
3–4 vuotta	145
4–5 vuotta	145
enemmän kuin viisi vuotta	19
Tulevat rahoituskulut	-233	-8
Yhteensä	486	162

Vähimmäisleasingmaksujen nykyarvo

1 000 3	2006	2005
Enintään yksi vuosi	83	91
1–5 vuotta	274	20
Yhteensä	356	111

Käyttöleasingvelat

1 000 3	2006	2005
Enintään yksi vuosi	722	704
1–2 vuotta	1 810	1 284
Yhteensä	2 532	1 988

22. Korottomat velat Pitkäaikaiset velat

1 000 3	2006	2005
Osakesidonnainen kannustinjärjestelmä	71
Korko-optio		20
Muut		196
Yhteensä	71	215

Lyhytaikaiset velat

1 000 3	2006	2005
Ostovelat	16 566	13 790
Saadut ennakot	776	523
Vuokrat	730	917
Palkka- ja sosiaalikulut	5 249	4 807
Työnantajatilitykset	1 428	1 249
Korkojaksotus	1 036	641
Arvonlisäverovelka	1 504	1 640
Osakesidonnainen kannustinjärjestelmä		1 429
Despatch-varaukset	481	377
Puuttuvat ostolaskut ja tilitykset	1 883	696
Muut lyhytaikaiset siirtovelat	1 591	1 502
Yhteensä	31 245	27 572

23. Eläkevelvoitteet

Konserniyhtiöissä eläketurva on järjestetty paikallisten lakien ja vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti. Etuuspohjaisissa järjestelyissä on määritelty maksettava eläke, mahdolliset työkyvyttömyyskorvaukset ja työsuhteen irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet. Eläke-edut perustuvat näissä järjestelyissä yleensä henkilön työvuosien määrään ja loppupalkkaan. Suurin osa konsernin rahastoiduista etuuspohjaisista järjestelyistä on Suomessa.

Konsernin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin maksamat ja rahastoidut erät vastaavat kunkin maan paikallisten viranomaisten vaatimuksia. Vakuutusmatemaattisten eläkevastuulaskelmien diskonttokorkokanta määräytyy markkinakorkokannan mukaan.

Eläkevelvoitteet taseessa

1 000 3	2006	2005
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	1 281	1 983
Varojen käypä arvo	-843	-976
Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	44	-82
Yhteensä	482	925

Taseen eläkevelvoitteiden täsmäytys

1 000 3	2006	2005
Nettovelvoite tilikauden alussa	925	719
Kurssiero	-5
Tytäryhtiöiden hankinnat		173
Tuloslaskelmaan merkityt eläkekulut	-438	33
Nettovelvoite tilikauden lopussa	482	925

Tuloslaskelmaan kirjatut eläkekulut

1 000 3	2006	2005
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt	2 656	2 420
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	-438	33
Yhteensä	2 218	2 453

Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset

%	2006	2005
Diskonttokorko
Suomi	5,25	4,50
Norja	5,00	5,00
Varojen odotettu tuotto
Suomi	5,25	4,50
Norja	6,00	6,00
Tuleva palkankorotusolettamus
Suomi	3,50	3,50
Norja	3,00	3,00
Infl aatio
Suomi	2,00	2,00

24. Varaukset

Kirjatut varaukset perustuvat parhaisiin arvioihin tilinpäätöshetkellä. Takuuvaraukset liittyvät pääosin konsernin tuotetakuisiin ja muut varaukset vuokravarauksiin.

Pitkäaikaiset varaukset

1 000 3	2006	Takuu- ja muut varaukset 2005
Varaukset 1.1.	99	179
Kurssiero	3	-2
Varausten lisäykset	218	12
Siirto lyhytaikaisiin varauksiin	-71	-90
Varaukset 31.12.	248	99

Lyhytaikaiset varaukset

1 000 3	2006	muut varaukset 2005	Takuu- ja Ympäristövelvoitteista 2006	johtuva varaus 2005
Varaukset 1.1.	95	149		238
Varausten lisäykset	278	95
Käytetyt varaukset	-55	-149		-6
Käyttämättömien varausten peruutukset				-232
Varaukset 31.12.	319	95

25. Riskit ja riskienhallinta

Rahoitusriskit

Aspo-konsernin rahoitus ja rahoitusriskien hallinta hoidetaan keskitetysti emoyhtiössä hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti.

Valuuttariskit

Aspo-konsernissa valuuttariskiä hallitaan terminoinnilla ja konsernin sisäisillä valuuttatransaktioilla. Tällä hetkellä Aspo Shippingin laskutuksesta noin kolmannes on dollarimääräistä ja noin viidennes Aspo Chemicalsin ostoista hinnoitellaan dollareissa.

Rahoitus- ja maksuvalmiusriski

Rahoitus- ja maksuvalmiusriskin minimoimiseksi ja arvioitujen rahoitustarpeiden kattamiseksi konserni on neuvotellut 1–2 vuoden kahdenkeskisiä luottolimiittejä.

Korkoriskit

Korkotason muutosten vaikutukset Aspo Shippingin korollisen velan arvoon aiheuttavat korkoriskin. Korkoriskin suuruutta hallitaan käyttämällä koronvaihtosopimusta ja korko-optioita. Realisoituneet ja avoimet johdannaiset kirjataan täyteen käypään arvoonsa rahoituseriin. Aspo Shippingin pitkäaikaisen lainan korko on suojattu korko-optioilla ja koronvaihtosopimuksella.

Luottoriski

Konsernilla on laaja asiakaskunta, joka jakautuu usealle markkina-alueelle. Luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä maksuehtoja, jotka perustuvat ennakkomaksuihin ja pankkitakauksiin.

Informaatioteknologia

Aspo-konsernin keskeiset tietojärjestelmät ja -yhteydet hoidetaan keskitetysti toiminnan jatkuvuuden ja häiriöttömyyden varmistamiseksi konsernissa hyväksytyn tietoturvapolitiikan mukaisesti. Tietoturvapolitiikassa on huomioitu niin IT-järjestelmiin ja -rakenteisiin kuin tiedon saatavuuteen ja käyttöön liittyvät riskit.

26. Johdannaissopimukset

Käypien arvojen laskenta perustuu saatavissa oleviin markkinakursseihin ja -hintoihin, tulevien rahavirtojen nykyarvoon ja optioiden osalta arvostusmalleihin.

1 000 3	Nimellis- 2006	Käyvät arvot nettoarvot 2006	Nimellis- 2005	Käyvät arvot nettoarvot 2005
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinit	-1 955	-57	2 173	-23
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimus	7 915	-35	7 915	-16
Ostetut korko-optiot	27 655	-488	27 655	-573
Myydyt korko-optiot	27 655	228	27 655	223
Yhteensä		-352		-389

27. Vastuusitoumukset

Konserni ja eräät sen tytäryhtiöt tekevät tavanomaiseen liiketoimintaansa liittyen erilaisia sopimuksia, joiden perusteella näiden tytäryhtiöiden puolesta tarjotaan rahoitus- tai suoritustakeita kolmansille osapuolille. Näitä sopimuksia tehdään ensisijaisesti konserniyhtiöiden luottokelpoisuuden tukemiseksi tai parantamiseksi, millä helpotetaan riittävän rahoituksen saatavuutta, jotta tytäryhtiöt voisivat toteuttaa aikomaansa liiketoimintaa.

Omien velkojen vakuudeksi

1 000 3	2006	2005
Annetut kiinnitykset	26 864	5 382
Pankkitakaukset	10 251	870
Muut vastuusitoumukset
Muut vuokravastuut
Yhden vuoden kuluessa	862	1 029
Yli vuosi ja enintään viisi vuotta	2 039	2 109
Bareboat-sopimus
Yhden vuoden kuluessa	1 896	1 703
Yli vuosi ja enintään viisi vuotta	6 762	7 491
Yli viisi vuotta		960
Yhteensä	48 673	19 544

28. Lähipiiri

Hallitus päätti tammikuussa 2006 perustaa osakkeen kurssikehitykseen perustuvan johdon osakeomistusohjelman, johon kuuluu noin 30 hallituksen nimeämää Aspo Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden johto- ja avainhenkilöä. Kukin heistä osti toukokuussa 2006 sovitun määrän Aspo Oyj:n osakkeita, ja palkkion edellytyksenä on, että henkilö omistaa osakkeet järjestelmän koko voimassaoloajan elokuuhun 2009 asti.

Järjestelmä perustuu osakeyksiköiden antamiseeen avainhenkilöille. Osakeyksikkö on etuus, joka määritellään heinäkuussa 2009. Osakeyksikön arvo on Aspon osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi 1.1.2009–30.6.2009 vähennettynä Aspon osakkeen vaihdolla painotetulla keskikurssilla toukokuussa 2006 (6,89 euroa). Näin laskettuun erotukseen lisätään 1.5.2006–30.6.2009 välillä jaetut osakekohtaiset osingot. Osakeyksikön arvo on kuitenkin enintään 10 euroa / osakeyksikkö. Palkkio suoritetaan rahana elo-joulukuussa 2009 edellyttäen, että henkilön työ- tai toimisuhde on tuolloin voimassa ja että hän edelleen omistaa ostamansa Aspo Oyj:n osakkeet. Osakeyksiköiden arvon saamisen edellytyksenä on lisäksi, että henkilö käyttää 20 % osakeyksiköistä saamastaan bruttotulosta Aspon osakkeiden hankintaan.

Konsernilla ei ole lainaa eikä takauksia yrityksen johtoon kuuluville henkilöille.

Konserniyritykset

Yritys		Kotimaa Omistusosuus, %
Aspo Oyj, emoyhtiö	Suomi
Suhi-Suomalainen Hiili Oy	Suomi	100
Oy Autotank Ab	Suomi	100
Aspokem Oy	Suomi	100
ESL Shipping Oy	Suomi	100
Oy Troili Ab	Suomi	100
Oy Bomanship Ab	Suomi	100
O.Y. Näppärä	Suomi	100
Aspokem Eesti AS	Viro	100
Aspokem Latvia SIA	Latvia	100
UAB Aspokemlit	Liettua	100
OOO Aspokem	Venäjä	100
LLC Aspokem Ukraine	Ukraina	100
Aspokem AB	Ruotsi	100
Autotank OÜ	Viro	100
Autotank SIA	Latvia	100
UAB Autotank	Liettua	100
Autotank Holding AB	Ruotsi	100
Autotank Products AB	Ruotsi	100
Autotank AB	Ruotsi	100
Autotank Halmstad AB	Ruotsi	100
Autotank Skellefteå AB	Ruotsi	100
Autotank AS	Norja	100
Autotank Sp.zo.o.	Puola	55
OOO Autotank	Venäjä	51

Johdon työsuhde-etuudet

Palkat ja palkkiot

1 000 3	2006	2005
Toimitusjohtajat, palkat	567	566
Toimitusjohtajat, bonukset	23	156
Toimitusjohtajat, kannustin	666
Hallitusten jäsenet	186	179
Yhteensä	1 442	901

Konsernin tunnusluvut

	IFRS 2006	IFRS 2005	IFRS 2004	FAS 2003	FAS 2002
Liikevaihto, M1	225,9	204,9	184,3	145,2	138,9
Liikevoitto, M1	12,8	17,3	21,6	13,6	9,0
% liikevaihdosta	5,7	8,4	11,7	9,3	6,5
Voitto ennen veroja, M1	11,1	15,8	19,7	4,8	15,6
% liikevaihdosta	4,9	7,7	10,7	3,3	11,3
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI)	14,9	20,6	25,0	16,5	11,9
Oman pääoman tuotto, % (ROE)	14,1	19,9	27,4	14,5	9,5
Omavaraisuusaste, %	45,2	47,2	48,5	44,8	55,0
Omavaraisuusaste ilman verovelkaa, %	51,7	54,9	56,8	52,7	64,9
Gearing, %	35,7	23,6	25,6	22,2	9,2
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, M1	10,2	5,8	0,6	24,6	7,4
% liikevaihdosta	4,5	2,8	0,3	17,0	5,3
Henkilöstömäärä 31.12.	694	681	566	536	538
Henkilöstö keskimäärin	693	688	569	538	525
Osakekohtaiset tunnusluvut *
Tulos / osake (EPS), 1	0,32	0,45	0,61	0,34	0,22
Laimennettu tulos / osake, 1	0,31	0,43	0,58
Oma pääoma / osake, 1	2,26	2,30	2,25	2,18	2,47
Nimellisosinko / osake, 1 (hallituksen ehdotus)	0,41	0,40	0,40	0,47	0,33
Osakeantikorjattu osinko / osake, 1	0,41	0,40	0,40	0,47	0,33
Osinko / tulos, %	128,9	87,9	65,3	138,3	147,9
Efektiivinen osinkotuotto, %	6,0	5,8	7,8	10,8	11,2
Hinta / voitto -suhde (P/E)	21,1	15,2	8,4	12,9	13,5
Laimennettu hinta / voitto -suhde (P/E)	21,8	16,2	8,8
Osakkeen kurssikehitys
keskikurssi, 1	6,96	6,64	4,83	3,35	2,74
alin kurssi, 1	5,75	5,05	3,57	2,87	2,05
ylin kurssi, 1	8,62	7,83	5,45	4,67	3,09
Tilikauden viimeisen kauppapäivän päätöskurssi, 1	6,80	6,90	5,10	4,34	2,98
Osakekannan markkina-arvo 31.12., M1	177,1	177,2	130,8	111,2	76,4
omat osakkeet vähennettynä, M1	174,7	174,7	129,6	111,3	76,4
Osakkeen vaihdon kehitys, 1 000 kpl	6 044	7 598	3 245	1 531	708
Osakkeen vaihdon kehitys, %	23,2	29,6	37,9	17,9	8,3
Osakkeiden kokonaisvaihto, 1 000 1	41 934	71 909	46 997	15 391	5 828
Konsernin osakemäärät 31.12., 1 000 kpl	26 048	25 683	25 653	25 653	25 653
ulkopuolella	25 690	25 317	25 415	25 653	25 653
ulkopuolella keskimäärin	25 368	25 391	25 415	25 653	25 653
laimennettu osakemäärä keskimäärin	28 332	28 720	27 375

* Osakekohtaiset tunnusluvut on laskettu osakkeen splitin jälkeisillä osakemäärillä.

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI)

voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut x 100 / taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo)

Oman pääoman tuotto, % (ROE)

voitto ennen veroja – verot x 100 / oma pääoma + vähemmistöosuus (keskiarvo)

Omavaraisuusaste, %

oma pääoma + vähemmistöosuus x 100 / taseen loppusumma – saadut ennakot

Gearing, %

korolliset velat – likvidit varat / oma pääoma + vähemmistöosuus

Henkilöstön keskimäärä

keskiarvo kuukauden lopussa lasketuista henkilöstömääristä

Tulos / osake (EPS), 3

tulos ennen veroja – tuloverot varsinaisesta toiminnasta – vähemmistöosuus tuloksesta / tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä

Oma pääoma / osake, 3

oma pääoma / osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Osakeantioikaistu osinko / osake, 3

tilikaudella jaettu osakekohtainen osinko / osakeantikerroin

Osinko / tulos, %

osakeantioikaistu osakekohtainen osinko x 100 / osakekohtainen tulos

Efektiivinen osinkotuotto, %

osakeantioikaistu osinko / osake x 100 / tilikauden viimeisen kauppapäivän kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi

Hinta / voitto -suhde (P/E)

osakeantioikaistu tilikauden viimeisen kauppapäivän keskikurssi / tulos / osake

Osakekannan markkina-arvo, 3

konsernin ulkopuolella olevien osakkeiden lukumäärä x tilikauden viimeisen kauppapäivän kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi

Omien osakkeiden vaikutus on eliminoitu tunnuslukuja laskettaessa.

Emoyhtiön tuloslaskelma

1 000 3	Liite	2006	2005
Liiketoiminnan muut tuotot	1.1	1 450	1 627
Henkilöstökulut	1.2	-1 022	-1 285
Poistot ja arvonalentumiset	1.3	-69	-39
Liiketoiminnan muut kulut	1.4	-2 021	-1 872
Liiketappio		-1 662	-1 569
Rahoitustuotot ja -kulut	1.5	3 499	-496
Voitto/tappio ennen satunnaisia eriä		1 837	-2 065
Satunnaiset erät	1.6	15 732	19 670
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		17 569	17 605
Tilinpäätössiirrot	1.7	13	6
Välittömät verot	1.8	-3 601	-4 593
Tilikauden voitto		13 981	13 017

Emoyhtiön tase

Vastaavaa
1 000 3	Liite	2006	2005
Pysyvät vastaavat	2.1
Aineettomat hyödykkeet	2.1	116	102
Aineelliset hyödykkeet	2.1	147	111
Sijoitukset	2.2	14 706	14 971
Pysyvät vastaavat yhteensä		14 969	15 185
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset	2.3	1 584	84
Lyhytaikaiset saamiset	2.3	46 243	30 405
Rahoitusarvopaperit	2.4	4 400	4 200
Rahat ja pankkisaamiset		153	3 336
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		52 380	38 025
Vastaavaa yhteensä		67 349	53 210
Vastattavaa
1 000 3	Liite	2006	2005
Oma pääoma	2.5
Osakepääoma	2.5	17 452	17 208
Ylikurssirahasto	2.5	2 459	518
Edellisten tilikausien voitto	2.5	3 038	115
Tilikauden voitto	2.5	13 981	13 017
Oma pääoma yhteensä		36 929	30 857
Tilinpäätössiirtojen kertymä	2.6	10	23
Pakolliset varaukset	2.7	18	815
Vieras pääoma
Pitkäaikainen, pääomalaina	2.8	17 645	19 815
Lyhytaikainen vieras pääoma	2.9	12 747	1 700
Vieras pääoma yhteensä		30 392	21 515
Vastattavaa yhteensä		67 349	53 210

ASPO VUOSIKERTOMUS 2006

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

1 000 3	2006	2005
Liiketoiminnan rahavirta
Liiketappio	-1 662	-1 569
Oikaisut liiketappioon	-1 152	316
Käyttöpääoman muutos	11	-229
Maksetut korot	-1 501	-1 417
Saadut korot	1 466	875
Saadut osingot	8	37
Maksetut verot	-4 339	-4 278
Liiketoiminnan rahavirta	-7 168	-6 266
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-167	-103
Luovutustulot muista sijoituksista	812
Pääomalaina Oy Autotank Ab:lle	-1 500
Investointien rahavirta	-855	-103
Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden myynti	53
Omien osakkeiden ostot		-858
Lyhytaikaisten saamisten muutos	3 875	-21 807
Lyhytaikaisten velkojen muutos	11 240	-31 329
Saadut konserniavustukset		69 622
Maksetut osingot	-10 127	-10 057
Rahoituksen rahavirta	5 041	5 570
Rahavarojen muutos	-2 982	-799
Rahavarat 1.1.	7 536	8 334
Rahavarat 31.12.	4 720	7 536

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

1.1 Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muut tuotot

1 000 3	2006	2005
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	546
Liiketoiminnan muut tuotot, konserni	480	360
Vuokrat ja käyttökorvaukset	414	413
Liiketoiminnan muut tuotot	10	854
Yhteensä	1 450	1 627

1.2 Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot

Henkilöstökulut

1 000 3	2006	2005
Palkat ja palkkiot	536	603
Osakesidonnainen kannustinjärjestelmä	18	278
Henkilöstörahaston voittopalkkio-osuus	1	2
Eläkekulut	305	226
Muut henkilöstökulut	162	176
Yhteensä	1 022	1 285
Johdon palkat ja palkkiot
1 000 3	2006	2005
Toimitusjohtajan palkat	180	194
Toimitusjohtajan bonukset	461	96
Hallituksen jäsenet	90	86
Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet yhteensä	731	376

1.3 Poistot ja arvonalennukset

Poistot ja arvonalennukset

1 000 3	2006	2005
Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä	69	39

1.4 Liiketoiminnan muut kulut

Liiketoiminnan muut kulut

1 000 3	2006	2005
Vuokrat	648	589
Muut kulut	1 374	1 282
Yhteensä	2 021	1 872

1.5 Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot ja -kulut

1 000 3	2006	2005
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä	3 510
Muilta kuin konserniyrityksiltä	8	37
Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista	3 518	37
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	1 135	591
Muilta	332	284
Korko- ja muut rahoitustuotot yhteensä	1 466	875
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	89	216
Muille	1 397	1 193
Korko- ja muut rahoituskulut yhteensä	1 486	1 408
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	3 499	-496

1.6 Satunnaiset erät Satunnaiset erät

1 000 3	2006	2005
Tuotot
Konserniavustus, Aspokem Oy	430	1 670
Konserniavustus, ESL Shipping Oy	15 280	18 000
Konserniavustus, Suhi-Suomalainen Hiili Oy	22
Satunnaiset erät yhteensä	15 732	19 670

1.7 Tilinpäätössiirrot Tilinpäätössiirrot

1 000 3	2006	2005
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa
tehtyjen poistojen erotus	13	6

1.8 Välittömät verot Välittömät verot

1 000 3	2006	2005
Edellisen tilikauden verot	5
Tuloverot satunnaisista eristä	4 090	5 114
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-494	-521
Yhteensä	3 601	4 593

2.1 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

1 000 3	Aineettomat oikeudet	maksut	Ennakko- Aineettomat yhteensä	Maa-alueet	Raken- nukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Aineelliset yhteensä
Hankintameno 1.1.	265	48	313	1	467	381	125	974
Lisäykset	110		110			57		57
Vähennykset		-48	-48
Hankintameno 31.12.	375		375	1	467	438	125	1 031
Kertyneet poistot 1.1.	-211		-211		-465	-346	-52	-863
Tilikauden poisto	-47		-47			-22		-22
Kertyneet poistot 31.12.	-258		-258		-465	-368	-52	-884
Kirjanpitoarvo 31.12.	116		116	1	2	71	73	147

2.2 Sijoitukset Sijoitukset

	1 000 3	Tytäryritysten osakkeet	Muut osakkeet	Yhteensä
	Hankintameno 1.1.	14 548	424	14 972
	Vähennykset		-266	-266
	Hankintameno 31.12	14 548	158	14 706
	Kirjanpitoarvo 31.12.	14 548	158	14 706
2.3 Saamiset	Pitkäaikaiset saamiset
	1 000 3		2006	2005
	Lainasaamiset		84	84
	Saamiset konserniyhtiöiltä
	Pääomalaina, Oy Autotank Ab		1 500
	Pitkäaikaiset saamiset yhteensä		1 584	84
	Lyhytaikaiset saamiset
	1 000 3		2006	2005
	Saamiset konserniyhtiöiltä
	Osinkosaamiset		3 510
	Konserniavustussaamiset		15 732
	Lainasaamiset		26 163	30 070
			45 405	30 070
	Siirtosaamiset*)		838	335
	Lyhytaikaiset saamiset yhteensä		46 243	30 405
	*) Olennaisin erä
	Verosaaminen		769	316

2.4 Rahoitusarvopaperit

Rahoitusarvopaperit

1 000 3	2006	2005
Jälleenhankinta	4 400	4 200
Kirjanpitoarvo	4 400	4 200

2.5 Oma pääoma

Emoyhtiöllä on pääomalainaa 17 645 000 euroa. Lainan pääoma voidaan maksaa takaisin vain, jos yhtiön ja sen konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaiselle sidotulle omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille erille jää täysi kate. Laina maksetaan takaisin yhtenä eränä 4.6.2009 edellyttäen, että osakeyhtiölain 5 luvun mukaiset ja lainaehdoissa mainitut takaisinmaksuedellytykset täyttyvät. Lainaehtojen 7. kohdassa määritellyin edellytyksin Aspo Oyj:llä on 2.1.2005 lukien oikeus maksaa lainan pääoma kokonaisuudessaan ennenaikaisesti takaisin kurssiin sata (100) prosenttia lisättynä maksupäivään saakka kertyneillä koroilla. Lainan pääomalle maksetaan 5 %:n kiinteää vuotuista korkoa.

Oma pääoma

1 000 3	2006	2005
Osakepääoma 1.1.	17 208	17 101
Pääomalainavaihdot	244	21
Osakepääoman korotus		86
Osakepääoma 31.12.	17 452	17 208
Ylikurssirahasto 1.1.	518	439
Pääomalainavaihdot	1 926	164
Omien osakkeiden myyntivoitto	15	-86
Ylikurssirahasto 31.12.	2 459	518
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	13 132	11 054
Osingonjako	-10 127	-10 081
Omien osakkeiden myynti	33	-858
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	3 038	115
Tilikauden voitto	13 981	13 017
Oma pääoma yhteensä	36 929	30 857

2.6 Tilinpäätössiirtojen kertymä

	Tilinpäätössiirtojen kertymä

1 000 3	2006	2005
Kertynyt poistoero ja vapaaehtoiset varaukset 31.12.	10	23

2.7 Pakolliset varaukset Pakolliset varaukset

Pakolliset Varaukset

1 000 3	2006	2005
Osakesidonnainen kannustinjärjestelmä	18	815

2.8 Pitkäaikainen vieras pääoma

Pitkäaikainen vieras pääoma

1 000 3	2006	2005
Pääomalaina, konserni	1 050	1 050
Pääomalaina	18 765	18 950
Pääomalainavaihdot	-2 170	-185
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	17 645	19 815

2.9 Lyhytaikainen vieras pääoma

Lyhytaikainen vieras pääoma

1 000 3	2006	2005
Lainat rahoituslaitoksilta	8 000
Maksamaton osinko 2001–2005	8	7
Ostovelat	110	99
Työnantajatilitykset	376	28
Siirtovelat *)	684	667
Yhteensä	9 179	801
Velat konserniyhtiöille
Lainat	3 536	866
Siirtovelat	33	33
Yhteensä	3 569	899
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	12 747	1 700
*) Olennaisimmat erät
Korkojaksotus	536	551
Vuosilomapalkat ja muut palkkajaksotukset	105	99

3. Muut liitetiedot Leasingsopimuksista maksamatta olevat määrät

1 000 3	2006	2005
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	81	89
Myöhemmin maksettavat	195	235
Leasingvastuut yhteensä	276	324
Konserniyhtiöiden puolesta annetut takaukset
1 000 3	2006	2005
Tullitakaus	505	505
Eläkelainojen vastuut	14	28
Yhteensä	518	533
Vastuut
1 000 3	2006	2005
Leasingvastuut	2 675	2 571
Bareboat-sopimus	8 659	12 191
Yhteensä	11 333	14 762
Johdannaissopimukset, myynti	379	2 173
Johdannaissopimukset, osto	-2 335

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakepääoma

Aspo Oyj:n rekisteröity osakepääoma 31.12.2006 oli 17 451 695,37 euroa jakautuen 26 047 803 osakkeeseen. Tilikauden aikana Aspon vaihdettavan pääomalainan lainaosuuksilla merkittiin yhteensä 364 560 osaketta ja osakepääomaa korotettiin vastaavasti 243 922,56 eurolla. Yhtiön oman pääoman ehtoisen vaihtovelkakirjalainan perusteella voidaan vielä vaihtaa enintään 2 964 360 osaketta, joiden osuus on enintään 10,2 % yhtiön osakkeista ja osakkeiden tuottamista äänistä. Yhtiön hallussa oli 358 250 omaa osaketta eli 1,38 % osakepääomasta.

Osakkeet

Aspo Oyj:llä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Yhtiön osake noteerataan Helsingin Pörssissä keskisuurten yritysten ryhmän toimialaluokassa teollisuustuotteet ja -palvelut. Osakkeen kaupankäyntitunnus on ASU1V.

Osinko

Aspo Oyj harjoittaa aktiivista, kassavirtaan perustuvaa osinkopolitiikkaa. Yhtiön tavoitteena on jakaa osakkeenomistajille keskimäärin vähintään puolet tilikauden tuloksesta.

Aspo Oyj:n hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2006 maksetaan osinkoa 0,41 euroa osakkeelta, mikä vastaa 128,9 % prosenttia konsernin tuloksesta.

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2006

	Osakkeita kpl	Osuus osakkeista %	Omat osakkeet ja äänistä vähennettynä %
Nyberg H.B.	3 252 000	12,48	12,66
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 1 493 000		5,73	5,81
Vehmas A.E.	1 360 920	5,22	5,30
Vehmas Tapio	1 181 838	4,54	4,60
Stadigh Kari	1 000 000	3,84	3,89
Vehmas Liisa	999 090	3,84	3,89
Berling Capital Oy	794 850	3,05	3,09
Nyberg Gustav	736 085	2,83	2,87
Estlander Henrik	667 752	2,56	2,60
Sijoitusrahasto Aktia Capital	340 000	1,31	1,32
10 suurinta omistajaa yhteensä	11 825 535	45,40	46,03
Hallintarekisteröidyt osakkeet	340 245	1,30
Muut osakkeet	13 523 773	51,92
Ulkona olevat osakkeet yhteensä	25 689 553	98,62
Omat osakkeet	358 250	1,38
Osakkeita yhteensä	26 047 803	100,0

Valtuutukset

Valtuutus omien osakkeiden hankintaan ja luovuttamiseen

Vuoden 2006 varsinainen yhtiökokous myönsi hallitukselle valtuuden hankkia osakkeenomistajien omistussuhteesta poiketen voitonjakoon käytettävissä olevilla varoilla enintään 400 000 yhtiön omaa osaketta. Osakkeet hankitaan Helsingin Pörssin järjestämän julkisen kaupankäynnin välityksellä niiden julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan käypään arvoon. Osakkeiden hankinta alentaa yhtiön jakokelpoista vapaata omaa pääomaa.

Yhtiökokouksen antaman valtuutuksen mukaan Aspon hallitus voi myös päättää enintään 765 950 yhtiölle hankitun oman osakkeen luovuttamisesta yhdessä tai useammassa erässä osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen.

Osakkeet hankitaan ja luovutetaan ensisijaisesti mahdollisten yrityskauppojen tai muiden yhtiön liiketoimintaan liittyvien hankintojen rahoittamiseksi. Hallitus voi myös ehdottaa yhtiökokoukselle osakkeiden mitätöimistä. Valtuutukset ovat voimassa vuoden yhtiökokouksen päätöksestä.

Osakkeen kurssikehitys

Osakkeen kuukausivaihto ja keskikurssi

Hallitus on tilikauden aikana käyttänyt osakkeiden luovutusvaltuutusta. Kokouksessaan 17. toukokuuta 2006 hallitus päätti luovuttaa 7 700 osaketta yhtiön avainhenkilöille suunnatun kannustusjärjestelmän puitteissa. Osakkeiden luovutushinta oli julkisessa kaupankäynnissä muodostunut luovutushetken käypä arvo. Halllitus ei ole tilikauden aikana käyttänyt omien osakkeiden ostovaltuutusta.

Osakkeen vaihto ja kurssikehitys

Vuoden 2006 aikana Aspo Oyj:n osakkeiden vaihto Helsingin Pörssissä oli yhteensä 6 043 932 osaketta ja 41,9 miljoonaa euroa, eli 23,2 prosenttia osakekannasta vaihtoi omistajaa. Tilikauden ylin kurssinoteeraus oli 8,62 euroa ja alin 5,75 euroa. Keskikurssi oli 6,96 euroa ja vuoden viimeisen kauppapäivän päätöskurssi 6,80 euroa. Yhtiöllä on osaketta koskeva markkinatakaussopimus Kaupthing Bank Oyj:n kanssa.

Tilikauden päättyessä osakekannan markkina-arvo omat osakkeet vähennettynä oli 174,7 miljoonaa euroa. Tuoreimmat kaupankäyntitiedot löytyvät osoitteesta www.aspo.fi .

Osakkeenomistus

Aspo Oyj:n osakkeet kuuluvat Suomen Arvopaperikeskus Oy:n ylläpitämään arvoosuusjärjestelmään.

Aspo Oyj:n omistuksessa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Vuoden 2006 lopussa Aspolla oli yhteensä 4 967 osakkeenomistajaa. Näistä 98,7 prosenttia oli suoria osakkeenomistuksia ja 1,3 prosenttia hallintarekisterien kautta olevia omistuksia. Ulkomaisessa omistuksessa oli yhteensä 0,9 prosenttia yhtiön osakkeista. Kymmenen suurimman osakkeenomistajan hallussa oli 31.12.2006 yhteensä 45,4 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä. Luettelo Aspon suurimmista osak-

Oma pääoma / osake

Osakkeenomistuksen jakauma 31.12.2006

Osakkeiden määrän mukaan

Osakkeita kpl	Omistajien lukumäärä	Osuus omistajista %	Osake- kpl	Osuus osake- määrä kannasta %	Omat osakkeet vähen nettynä
1–100	377	7,59	27 531	0,11	0,11
101–500	1 486	29,92	464 160	1,78	1,81
501–1 000	1 162	23,40	938 948	3,61	3,65
1 001–5 000	1 527	30,74	3 384 111	12,99	13,17
5 001–10 000	219	4,41	1 533 340	5,89	5,97
10 001–50 000	150	3,02	2 813 877	10,80	10,95
50 001–100 000	17	0,34	1 260 975	4,84	4,91
100 001–500 000	20	0,40	3 776 612	15,87	14,70
500 001–	9	0,18	11 485 535	44,09	44,71
Yhteistilillä yhteensä			4 464	0,02	0,02
Yhteensä	4 967	100,0	26 047 803	100,0	100,0

Omistajaryhmittäin

%	Omistuksia	Osakkeita
1. Kotitaloudet	91,4	69,8
2. Yritykset	6,1	13,8
3. Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	0,5	4,1
4. Voittoa tavoittelemattomat yhteistöt	1,5	4,5
5. Julkisyhteisöt	0,1	6,8
6. Ulkomaat	0,4	0,9

keenomistajista on nähtävillä kuukausittain päivitettynä internet-osoitteessa www.aspo.fi .

Johdon osakkeenomistus

Aspo Oyj:n toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet määräysvaltayhteisöineen omistivat 31.12.2006 yhteensä 2 922 147 osaketta, mikä oli 11,4 prosenttia yhtiön ulkona olevasta osake- ja äänimäärästä.

Osakkaiden lukumäärä

Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 17 018 304,86 euroa, josta tilikauden voitto on 13 980 574,96 euroa.

Yhtiön rekisteröity osakemäärä 31.12.2006 oli 26 047 803 osaketta, joista yhtiön hallussa oli 358 250.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat

		17 018 304,86 1
– omaan pääomaan jätetään		6 485 588,13 1
– osinkona jaetaan 0,41 euroa / osake 25 689 553 osakkeelle		10 532 716,73 1
käytetään seuraavasti:

Helsingissä 13. helmikuuta 2007

Kari Stadigh	Matti Arteva
Kari Haavisto	Esa Karppinen
Roberto Lencioni	Gustav Nyberg toimitusjohtaja

Tilintarkastuskertomus

Aspo Oyj:n osakkeenomistajille

Olemme tarkastaneet Aspo Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2006. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat laatineet EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan laaditun konsernitilinpäätöksen sekä Suomessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti laaditun toimintakertomuksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen, joka sisältää emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon konsernitilinpäätöksestä sekä emoyhtiön tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja hallinnosta.

Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät tilinpäätös ja toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty emoyhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella.

Konsernitilinpäätös

EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan laadittu konsernitilinpäätös antaa näiden standardien ja kirjanpitolain tarkoittamalla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Emoyhtiön tilinpäätös, toimintakertomus ja hallinto

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain ja tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti ja antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Toimintakertomus on laadittu kirjanpitolain ja toimintakertomuksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Toimintakertomus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa ja antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Konsernitilinpäätös ja emoyhtiön tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää emoyhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen.

Helsingissä 1. päivänä maaliskuuta 2007

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Jouko Malinen KHT

Tietoja osakkeenomistajille

Osakkeen perustiedot

Pörssilistaus: OMX Helsingin pörssi Toimialaluokitus: teollisuustuotteet ja -palvelut Kaupankäyntitunnus: ASU1V ISIN-koodi: FI0009008072

Yhtiökokous

Aspo Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 29. maaliskuuta 2007 klo 12.00 Pörssitalon pörssisalissa, Fabianinkatu 14, 00100 Helsinki.

Yhtiökokouksen täsmäytyspäivä on 19.3.2007. Osakkeenomistajan tulee ilmoittautua yhtiökokoukseen viimeistään 26.3.2007 klo 16.00 mennessä puhelimitse (09) 7595 368, faksilla (09) 7595 301, sähköpostitse hilkka.jokiniemi@aspo.fi tai kirjeitse Aspo Oyj, PL 17, 00581 Helsinki.

Mahdollisesta valtakirjasta, jonka nojalla valtuutettu haluaa käyttää osakkeenomistajan äänioikeutta, pyydetään ilmoittamaan ilmoittautumisen yhteydessä ja valtakirja pyydetään toimittamaan yhtiölle ilmoittautumisajan kuluessa.

Osingonmaksu

Aspon osinkopolitiikan tavoitteena on jakaa osinkona keskimäärin puolet vuoden tuloksesta. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että vuodelta 2006 maksetaan osinkoa 0,41 euroa osakkeelta.

Osingon irtoamispäivä 30.3.2007 Osingonmaksun täsmäytyspäivä 3.4.2007 Osingonmaksu 12.4.2007

Taloudelliset raportit 2007

Tilinpäätöstiedote 13.2.2007 Vuosikertomus vuodelta 2006 viikolla 12 Osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta 26.4.2007 Osavuosikatsaus tammi–kesäkuulta 23.8.2007 Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta 25.10.2007

Aspon kotisivuilla osoitteessa www.aspo. fi on saatavilla monipuolista sijoittajatietoa. Kotisivuilta löytyvät myös vuosikertomukset, osavuosikatsaukset ja pörssitiedotteet suomeksi ja englanniksi. Aspon painettu vuosikertomus julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Raportteja voi myös tilata puhelimitse (09) 7595 361, faksilla (09) 7595 301 tai sähköpostitse asta.nurmi@aspo.fi .

Osakaspostitukset tehdään Suomen Arvopaperikeskuksen ylläpitämän osakerekisterin tietojen mukaan. Osoitetietojen muutokset tulee ilmoittaa omaa arvoosuustiliä hoitavalle tilinhoitajayhteisölle.

Aspo Oyj:n sijoittajasuhteet

Aspo ei järjestä sijoittajatapaamisia eivätkä konsernin edustajat kommentoi tulosta kauden päättymisen ja kyseistä kautta koskevan tulostiedotteen julkistamisen välisenä aikana.

Aspoa koskeviin sijoittajakysymyksiin vastaavat

toimitusjohtaja Gustav Nyberg Puh. (09) 7595 256 gustav.nyberg@aspo.fi

talousjohtaja Dick Blomqvist Puh. (09) 7595 300 dick.blomqvist@aspo.fi

Aspo Oyj Lautatarhankatu 8 B, PL 17 00581 Helsinki Puhelin (09) 75 951 Faksi (09) 759 5301 www.aspo.fi