ALTIA — Annual Report 2020

Feb 25, 2021

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

2 Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

19 Konsernin tunnusluvut

KONSERNITILINPÄÄTÖS*

Konsernin tuloslaskelma

Konsernin laaja tuloslaskelma

Konsernin tase

Konsernin rahavirtalaskelma

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT*

Yleiset tiedot

1. Liiketulos

1.1. Liiketoiminnan tuotot

1.2. Segmentti-informaatio

1.3. Liiketoiminnan muut tuotot

1.4. Materiaalit ja palvelut

1.5. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut

1.6. Liiketoiminnan muut kulut

1.7. Poistot ja arvonalentumiset

1.8. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kulut

2. Liiketoimintaan liittyvät operatiiviset varat ja velat

2.1. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet

2.2. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

2.3. Vuokrasopimukset

2.4. Vaihto-omaisuus

2.5. Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat (lyhytaikaiset)

2.6. Myyntisaamiset ja muut saamiset (lyhytaikaiset)

2.7. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat velvoitteet

2.8. Ostovelat ja muut velat

2.9. Varaukset

3. Rahoituserät ja pääomarakenne

3.1. Rahoitustuotot ja –kulut

3.2. Rahoitusvarat ja -velat

3.2.1. Rahoitusvarat

3.2.2. Rahoitusvelat

3.2.3. Rahoitusvarojen ja –velkojen luokittelu sekä niiden käyvät arvot

3.3. Johdannaiset ja suojauslaskenta

3.4. Omaa pääomaa koskevat tiedot

4. Rahoitus- ja pääomariskit

4.1. Rahoitusriskien hallinta

4.2. Pääomariskien hallinta

5. Konsolidointi

5.1. Yleiset konsolidointiperiaatteet

5.2. Tytäryhtiöt

5.3. Osuudet osakkuusyrityksissä ja yhteisjärjestelyissä

6. Muut liitetiedot

6.1. Tuloverot

6.2. Vakuudet ja vastuusitoumukset sekä ehdolliset varat ja velat

6.3. Lähipiiritapahtumat

6.4. Osakeperusteiset maksut

6.5. Uusien tai muutettujen IFRS-standardien ja tulkintojen soveltaminen

6.6. Tilikauden jälkeiset tapahtumat

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS*

Altia Oyj:n tuloslaskelma (FAS)

Altia Oyj:n tase (FAS)

Altia Oyj:n rahavirtalaskelma (FAS)

Altia Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

HALLITUKSEN VOITONJAKOESITYS*

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

TILINTARKASTUSKERTOMUS

*Osa virallista tilinpäätöstä

SYMBOLIT
Laatimisperiaatteet
Johdon arviot

Katso tärkeitä tietoja yhdysvaltalaisille osakkeenomistajille kohdassa ”Tärkeää tietoa” sivulla 27.

Hallituksen toimintakertomus

Annual Report 2020
3
Altia on johtava pohjoismainen alkoholi- juomayhtiö, joka toimii Pohjoismaissa, Virossa ja Latviassa viinien ja väkevien alkoholijuomien markkinoilla. Altia valmis- taa, maahantuo, markkinoi, myy ja jakelee sekä omia että päämiestemme tuotteita. Pohjoismaiden ja Baltian lisäksi Altialla on tuotantoa Ranskan Cognacissa. Altia vie alkoholijuomia noin 30 maahan.

Viime vuosi oli Altialle poikkeuksellinen maailmanlaajuisen koronaviruspandemian ja sen Altian liiketoiminnalle tuomien haasteiden vuoksi. Vuonna 2020 Altian liikevaihto laski 4,4 prosenttia kiinteillä valuuttakursseilla. Lasku johtui pääasiassa koronaviruspandemian rajoitusten negatiivisista vaikutuksista matkustajamyyntiin, vientiin ja anniskelumyyntiin sekä sopimusvalmistusvolyymeihin. Rajoitusten myötä kuluttajat ovat siirtäneet ostoksensa monopoleihin. Finland & Exports -segmentin liikevaihdosta lasku edellisvuodesta johtui matkustajamyynnin ja viennin laskusta, mutta Altian liikevaihto monopolikanavassa kasvoi väkevien alkoholijuomien vahvan myynnin myötä. Scandinavia-

Hallituksen toimintakertomus
2020
segmentin liikevaihdon kasvua edellisvuodesta vauhditti vahva myynti monopoleissa mikä myös kompensoi anniskelumyynnistä tullutta laskua. Altia Industrial -segmentin liikevaihto laski alhaisempien sopimusvalmistusvolyymien takia, vaikka etanolin myynnin kasvua vauhditti vahva kysyntä.

Vuonna 2020 Altian kannattavuus parani edellisvuodesta ja vertailukelpoinen käyttökate kasvoi 17,1 prosenttia eli 7,6 miljoonaa euroa ja oli 52,4 miljoonaa euroa. Tämän hyvän kehityksen ansiosta Altia saavutti pitkän aikavälin taloudellisen tavoitteensa vertailukelpoisen käyttökatemarginaalin ollessa 15,3 prosenttia. Kannattavuuden poikkeuksellisen vahvan kehityksen taustalla olivat Altia Industrial -segmentti, positiivinen kanavavalikoima ja konserninlaajuiset kustannussäästöt.

Altian taloudellinen asema oli vakaa koko vuoden ajan. Rahavirta kehittyi hyvin, ja likviditeetti oli vahva. Liiketoiminnan nettorahavirta parani 56,1 (52,6) miljoonaan euroon käyttöpääoman myönteisen kehityksen seurauksena.

LIIKETOIMINTA	2020	2019	2018
Liikevaihto, milj. euroa	342,4	359,6	357,3
Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa	52,4	44,8	40,0
% liikevaihdosta	15,3	12,4	11,2
Raportoitu käyttökate, milj. euroa	40,3	43,1	34,0
Vertailukelpoinen liiketulos, milj. euroa	35,0	26,8	25,6
% liikevaihdosta	10,2	7,5	7,2
Liiketulos, milj. euroa	22,9	25,1	19,7
Kauden tulos, milj. euroa	17,8	18,4	15,1
Osakekohtainen tulos, euroa	0,49	0,51	0,42
Liiketoiminnan nettorahavirta, milj. euroa	56,1	52,6	6,5
Nettovelka/vertailukelpoinen käyttökate	-0,1	0,6	1,2
Henkilöstö keskimäärin	650	682	718

Annual Report 2020
4

Markkinoiden kehitys

Pohjoismaiset monopolimarkkinat
Poikkeuksellisen korkeat markkina- volyymit pohjoismaisissa monopoleissa liittyivät koronavirusrajoitusten aiheuttamaan kanavasiirtymään. Hallitusten ja terveysviranomaisten vuoden aikana asettamat rajoitukset kohdistuivat niin matkustukseen ja kokoontumisiin kuin alkoholijuomien myyntiin ja anniskelumyynnin asiakasmääriin. Näiden rajoitusten seurauksena kuluttajat siirsivät alkoholijuomien ostoksia matkustaja- myynti- ja anniskelukanavista monopolikanaviin. Markkinavolyymit pohjoismaisissa monopoleissa kasvoivat yhteensä 17,1 prosenttia vuonna 2020.# Väkevien alkoholijuomien markkinavolyymi kasvoi 18,5 prosenttia ja kanavasiirtymä näkyi esimerkiksi korkealaatuisten väkevien alkoholijuomien myynnissä, joita yleensä myydään laajalti matkustajamyynnissä. Viinien markkinavolyymi kasvoi 16,9 prosenttia ja hanapakkausten osuus viineissä kasvoi.

Suomi

Suomen vähittäismyyntimonopolissa väkevien alkoholijuomien ja viinien myyntivolyymit kasvoivat 13,7 prosenttia vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna. Väkevien alkoholijuomien markkinavolyymi kasvoi 10,4 prosenttia ja kasvua oli kaikissa kategorioissa. Kasvu oli suurinta gini-, viski-, rommi- ja rypäletisleiden kategorioissa. Viinien markkinavolyymi kasvoi 15,0 prosenttia. Isoista viinikategorioista punaviinit kasvoivat 15,2 prosenttia ja valkoviinit 17,1 prosenttia. Roséviinit kasvoivat 39,7 prosenttia.

Ruotsi

Ruotsin vähittäismyyntimonopolissa väkevien alkoholijuomien ja viinien myyntivolyymit kasvoivat 10,0 prosenttia vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna. Väkevissä alkoholijuomissa markkinavolyymi kasvoi 18,8 prosenttia. Kasvu oli suurinta viski-, gini-, rommi- ja katkerokategorioissa. Akvaviittikategorian volyymit laskivat. Viinien markkinavolyymi kasvoi 9,2 prosenttia. Isoista viinikategorioista punaviinit kasvoivat 6,8 prosenttia ja valkoviinit 10,0 prosenttia. Roséviinit kasvoivat 22,1 prosenttia.

Norja

Norjan vähittäismyyntimonopolissa väkevien alkoholijuomien ja viinien myyntivolyymit kasvoivat 40,4 prosenttia vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna. Väkevien alkoholijuomien markkinavolyymi kasvoi 32,1 prosenttia ja kasvua oli kaikissa kategorioissa. Kasvu oli suurinta gini-, rommi-, akvaviitti- ja viskikategorioissa. Viinien markkinavolyymi kasvoi 41,8 prosenttia. Isoista viinikategorioista punaviinit kasvoivat 40,3 prosenttia ja valkoviinit 44,2 prosenttia. Roséviinit kasvoivat 72,5 prosenttia.

Strategia ja taloudelliset tavoitteet

Altian tarkennettu strategia julkaistiin helmikuussa 2020. Strategiset valinnat tukevat Altian kannattavaa kasvua ja vahvistavat Altian asemaa yhtenä vastuullisimmista väkevien juomien valmistajista sekä johtavana pohjoismaisena juomatalona.

• Viljaviinapohjaisten tuotteiden pohjoismaisen markkinajohtajuuden vahvistaminen
• Omien brändien ja päämiesliiketoiminnan pohjoismaisen kanavaosaamisen tehostaminen
• Altian väkevien avainbrändien vienti uusille markkinoille
• Teollisen liiketoiminnan arvon ja mahdollisuuksien kasvattaminen

Taloudelliset tavoitteet

Altian pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat pysyneet ennallaan:

• Vertailukelpoinen käyttökateprosentti kasvaa 15 prosenttiin pitkällä aikavälillä
• Vuotuinen liikevaihto kasvaa 2 prosenttia ajan mittaan (CAGR)
• Tavoitteena on pitää raportoitu nettovelka suhteessa vertailukelpoiseen käyttökatteeseen pitkällä aikavälillä alle 2,5-kertaisena

Osinkopolitiikka

Altia pyrkii noudattamaan aktiivista osingon jakopolitiikkaa, ja se osa tilikauden tuloksesta, jota ei arvioida tarvittavan yhtiön kasvuun ja kehittämiseen, jaetaan osakkeenomistajille. Yhtiön osingonjakopolitiikan mukaan osingonmaksusuhde on 60 prosenttia tai enemmän tilikauden tuloksesta.

Tärkeimmät tapahtumat

Tarkennettu strategia

Helmikuussa julkaistiin Altian tarkennettu strategia, jonka yhteydessä pitkän aikavälin strategiset painopistealueet ja kasvutavoitteet tarkastettiin. Tarkennettu strategia vahvistaa Altian asemaa yhtenä vastuullisimmista väkevien juomien valmistajista sekä johtavana pohjoismaisena juomatalona. Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet pysyivät ennallaan.

Altian ja Arcuksen yhdistyminen

Vuoden 2020 strategisesti tärkein virstanpylväs oli Altian ja Arcuksen sulautumissuunnitelman julkistaminen. Syyskuussa Altia ja Arcus kertoivat yhdessä aikeestaan yhdistyä johtavaksi pohjoismaiseksi viinien ja väkevien alkoholijuomien bränditaloksi: Anora Groupiksi. Altian ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi sulautumissuunnitelman 12.11.2020.

VIINIEN JA VÄKEVIEN ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIVOLYYMIEN KEHITYS POHJOISMAISISSA VÄHITTÄISMYYNTIMONOPOLEISSA

% muutos edelliseen vuoteen verrattuna

	2020	2019
Pohjoismaiset monopolit yhteensä	+17,1	+0,1
Väkevät alkoholijuomat	+18,5	+1,0
Viinit	+16,9	-0,1
Suomi, kokonaismyynti	+13,7	-2,9
Väkevät alkoholijuomat	+10,4	-2,1
Viinit	+15,0	-3,2
Ruotsi, kokonaismyynti	+10,0	+1,0
Väkevät alkoholijuomat	+18,8	+3,9
Viinit	+9,2	+0,7
Norja, kokonaismyynti	+40,4	+0,4
Väkevät alkoholijuomat	+32,1	+1,6
Viinit	+41,8	+0,2

Lähde: Myyntivolyymit litroittain, Alko, Systembolaget, Vinmonopolet.

Annual Report 20205

Sulautumisen toteutuminen edellyttää tavanomaiset viranomaisluvat. Altia julkaisi 15.12.2020, 21.12.2020 ja 8.1.2021 pörssitiedotteella tiedon Ruotsin, Norjan ja Suomen kilpailuviranomaisten päätöksistä siirtää käsittelynsä vaiheeseen II. Kilpailuviranomaisten mahdolliset päätökset käsittelyiden vaiheeseen II siirtämisestä on huomioitu arvioidussa täytäntöönpanoaikataulussa. Näin ollen Altia ja Arcus odottavat edelleen saavansa kilpailuviranomaisten hyväksynnät ja täytäntöönpanevansa sulautumisen vuoden 2021 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Menestyneitä innovaatioita

Altian avainbrändien, kuten Koskenkorva Vodkan, Explorer Vodkan ja O.P. Anderson Aquavitin, innovaatiot keräsivät menestystä kansainvälisissä kilpailuissa vuonna 2020. Menestys huipentui Vodka Producer of the Year -palkintoon International Spirits Challenge -kilpailussa. Palkinto vahvistaa entisestään Altian asemaa vahvana juoma-alan pohjoismaisenn innovaatio-osaajana.

Kumppanuuksien vahvistaminen

Altia ja Brown-Forman uusivat Finlandia Vodkan tuotantosopimuksen. Uusittu sopimus jatkuu vuoteen 2035 asti ja on jatkoa Altian ja Brown-Formanin pitkäaikaiselle vuonna 2000 alkaneelle strategiselle yhteistyölle. Altia ja Distell uusivat sopimuksensa, joka koskee Distellin brändien jakelua ja markkinointia Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Pohjoismaiden matkustajamyynnissä. Distellin ja Altian yhteistyö on kestänyt liki kaksi vuosikymmentä. Altia ryhtyi yhteistyöhön Underbergin kanssa ja laajentuu tämän myötä Saksan markkinoille Koskenkorva Vodkalla ja O.P. Anderson Aquavitilla. Tämä pitkän aikavälin yhteistyökumppanuus sisältää Altian Koskenkorva Vodka Originalin ja O.P. Anderson Original Aquavitin myynnin, markkinoinnin ja jakelun. Suomen viiniportfoliota vahvistettiin uusilla jakelusopimuksilla kahden saksalaisen viinituottajan kanssa: F. W. Langguth Erben GmbH & Co. KG ja Leitz Weingut.

Altia Industrial: jatkuvaa parantamista

Koskenkorvan tehtaalla otettiin käyttöön uusi polttoainesiilo, joka lisää uusiutuvan energian osuutta tehtaan energiantuotannossa. Investoinnin avulla tehdas voi vähentää hiilidioksidipäästöjään vuositasolla jopa 20 prosenttia. Tämä vie Altiaa askelen lähemmäksi tavoitettaan hiilineutraalin tuotannon saavuttamisesta vuoteen 2025 mennessä. Koskenkorvan tislaamo on toiminut täydellä kapasiteetilla ja käytti ennätyksellisen määrän viljaa. Etanolin tuotanto kasvoi merkittävästi. Teknisen etanolin volyymit Rajamäen teknisen etanolin tehtaalla olivat poikkeuksellisen korkealla tasolla koronaviruspandemian takia kasvaneen käsihuuhteiden kysynnän vuoksi. Rajamäen alkoholijuomatehtaalla otettiin käyttöön alkoholin poistamiseen liittyvä tuotantoprosessi.

Digikokemusten kiihdyttäminen

Altian digitaalisten alustojen (viinimaa.fi, folkofolk.se ja nordicspirits.com) kävijämäärät nousivat ennätyksellisen korkeiksi vuoden 2020 aikana. Kasvua on tukenut pitkäaikainen kehitystyö. Brändikoke-mukset siirtyivät koronaviruspandemian takia verkkoympäristöihin, ja brändiaktivointi keskittyi digitaalisiin sisältöihin, kuten etänä järjestettyihin maisteluihin.

Edelläkävijyys vastuullisissa pakkausratkaisuissa

Vuonna 2020 Altia toi markkinoille ensimmäiset kierrätysmuovia sisältäviin rPET-pulloihin pakatut tuotteensa. PET-pullojen osalta Altia haluaa nostaa kierrätysmuovin osuuden 100 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä verrattuna EU:n 30 prosentin vaatimukseen vuoteen 2030 mennessä.

Vastuullisuusarviointi

Huhtikuussa Altia sai tunnustusta, kun yhtiö saavutti Gold Medal -luokituksen EcoVadisin yhteiskuntavastuuta mittaavassa arvioinnissa.

Taloudellinen katsaus

Kausiluonteisuus

Alkoholijuomien kulutuksessa on merkittävää kausiluonteista vaihtelua, jolla on vaikutus Altian liikevaihtoon ja kassavirtaan. Suuri osa yhtiön tuloista ja kassavirrasta saadaan tavallisesti vuoden viimeisellä neljänneksellä, kun taas vuoden ensimmäisellä neljänneksellä osuus on huomattavasti pienempi. Lisäksi vuoden lopun huippusesonkiin liittyvät valmisteverot maksetaan tammikuussa, mikä johtaa merkittäviin ulosmeneviin kassavirtoihin.

Liikevaihto

Altian raportoitu liikevaihto vuonna 2020 laski 4,8 prosenttia ja oli 342,4 (359,6) miljoonaa euroa. Kiinteillä valuuttakursseilla liikevaihto laski 4,4 prosenttia. Liikevaihdon lasku johtui koronaviruspandemian merkittävistä negatiivisista vaikutuksista matkustajamyyntiin, vientiin ja anniskelumyyntiin sekä sopimusvalmistusvolyymeihin. Myös ohran hinnan laskulla Altia Industrial -segmentissä ja Tanskan liiketoimintamallin muutoksella (Q2 2019) oli negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Juomatuotteiden liikevaihto kiinteillä valuuttakursseilla laski 2,7 prosenttia. Altian liikevaihto kasvoi kaikissa kolmessa monopolissa suurten markkinavolyymien myötä.

LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN

Milj. euroa

	2020	2019	Muutos, %
Finland & Exports	117,2	128,6	-8,9
Scandinavia	123,9	120,7	2,7
Altia Industrial	101,2	110,2	-8,2
Yhteensä	342,4	359,6	-4,8

LIIKEVAIHTO TUOTERYHMITTÄIN

Milj. euroa

	2020	2019	Muutos, %
Väkevät alkoholijuomat	119,1	121,3	-1,8
Viinit	119,5	124,9	-4,4
Muut juomat	2,5	3,1	-19,7
Teolliset tuotteet ja palvelut	101,2	110,2	-8,2
Yhteensä	342,4	359,6	-4,8

Annual Report 20206

VERTAILUKELPOINEN KÄYTTÖKATE (EBITDA) SEGMENTEITTÄIN

Milj. euroa

	2020	2019
Finland & Exports	19,8	20,6
Scandinavia	14,2	12,1
Altia Industrial	17,9	11,4
Muut	0,5	0,7
Yhteensä	52,4	44,8

% liikevaihdosta | 15,3 | 12,4 |

VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT

Milj.# Altia Annual Report 2020

Kauden kannattavuus ja tulos

Vuonna 2020 vertailukelpoinen käyttökate (käyttökate ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä) oli 52,4 (44,8) miljoonaa euroa eli 15,3 (12,4) prosenttia liikevaihdosta. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä -12,1 (-1,7) miljoonaa euroa, ja ne liittyivät pääasiassa Altian ja Arcuksen sulautumissuunnitelmaan. Raportoitu käyttökate oli 40,3 (43,1) miljoonaa euroa.

Vuonna 2020 vertailukelpoinen käyttökate parani 7,6 miljoonalla eurolla. Kannattavuuden hyvän kehityksen taustalla olivat Altia Industrial -segmentti, vahva myynti ja jatkuva tuottojohtaminen monopolikanavissa sekä konserninlaajuiset koronaviruspandemiaan liittyvät kustannussäästötoimet. Altia Industrial -segmentin merkittävä parannus liittyi etanolin vahvaan myyntiin ja toimitusketjun tehostamiseen sekä edellisvuotta alhaisempaan ohran hintaan vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana. Q2 2019 purettu verovaraus (0,5 miljoonaa euroa) ja päästöoikeuksien myynti (0,8 miljoonaa euroa) vuonna 2019 vaikuttavat negatiivisesti edellisvuoden vertailuun.

Liiketoiminnan muut tuotot olivat 6,2 (7,6) miljoonaa euroa, ja ne sisälsivät pääosin - (0,8) miljoonaa euroa päästöoikeuksien myyntituottoja, 3,3 (3,4) miljoonaa euroa myyntituloja lähinnä höyryn, energian ja veden myynnistä sekä vuokratuottoja 1,4 (1,3) miljoonaa euroa.

Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut olivat 49,1 (45,9) miljoonaa euroa, josta palkkojen osuus oli 38,1 (34,2) miljoonaa euroa. Työsuhde- etuuksista aiheutuneista kuluista 2,0 (-) miljoonaa euroa liittyi Altian ja Arcuksen sulautumissuunnitelmaan ja on luokiteltu vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi eriksi vertailukelpoisen käyttökatteen laskennassa.

Liiketoiminnan muut kulut olivat 66,6 (65,0) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muista kuluista 9,3 (-) miljoonaa euroa liittyi Altian ja Arcuksen sulautumissuunnitelmaan ja on luokiteltu vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi eriksi vertailukelpoisen käyttökatteen laskennassa. Kustannussäästöjä tuli koronaviruspandemiasta johtuen markkinoinnista, matkustamisesta ja edustamisesta sekä ostetuista palveluista.

Nettorahoituskulut olivat 2,9 (2,2) miljoonaa euroa. Osuus osakkuusyritysten tuloksesta ja tuotot sijoituksista yhteisiin toimintoihin olivat yhteensä 1,2 (1,6) miljoonaa euroa.

Raportointikauden verot olivat 3,5 (6,2) miljoonaa euroa, joka vastaa 16,5 (25,1) prosentin efektiivistä veroastetta. Vertailukauden korkeampan efektiiviseen veroasteeseen vaikutti Ranskassa tehdyn verotarkastuksen lopputulokseen liittynyt verovaraus ja Tanskan yhtiön kevään 2019 uudelleenjärjestelystä johtuvasta tappiosta kirjaamaton laskennallinen verosaaminen.

Tilikauden tulos oli 17,8 (18,4) miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos 0,49 (0,51) euroa.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät (miljoonaa euroa)

	2020	2019
Vertailukelpoinen käyttökate	52,4	44,8
Liiketoimintojen ja hyödykkeiden myyntien voitot ja tappiot	-	0,1
Liiketoimintojen lopettamiseen liittyvät kulut ja uudelleenjärjestelykulut	-0,3	-0,2
Olennaiset projektit Kustannukset suljetussa vapaaehtoisessa eläkejärjestelyssä	-0,5	-1,6
Altian ja Arcuksen sulautumissuunnitelmaan liittyvät kulut	-11,4	-
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	-12,1	-1,7
EBITDA	40,3	43,1

Rahavirta, tase ja investoinnit

Liiketoiminnan nettorahavirta vuonna 2020 oli 56,1 (52,6) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan nettorahavirta parani käyttöpääoman positiivisen kehityksen myötä. Nettokäyttöpääoman positiiviseen kehitykseen vaikutti, korkeammista myynneistä monopoleihin johtuen, kasvu myydyissä saamisissa Suomessa ja Ruotsissa sekä korkeammat maksettavat valmiste- ja arvonlisäverot. Myydyt saamiset olivat tilikauden lopussa 91,9 (76,7) miljoonaa euroa.

Konsernin nettovelka raportointikauden lopussa oli -3,9 (28,9) miljoonaa euroa. Rahavarat olivat 130,7 (64,2) miljoonaa euroa, ja korolliset velat olivat 126,8 (93,1) miljoonaa euroa. Nettovelkaantumisaste raportointikauden lopussa oli -2,5 (19,1) prosenttia ja omavaraisuusaste oli 34,3 (37,8) prosenttia. Raportoitu nettovelka suhteessa vertailukelpoiseen käyttökatteeseen oli -0,1 (0,6).

Konsernilla on 60,0 (60,0) miljoonan euron valmiusluottolimiitti, josta 0,0 (0,0) miljoonaa euroa oli käytössä raportointikauden lopussa. Liikkeeseen laskettujen yritystodistusten nimellisarvo raportointikauden lopussa oli 40,0 (0,0) miljoonaa euroa.

Altia-konsernin likviditeetti on ollut vahva koko kauden ajan. Likviditeettiä ovat vahvistaneet liiketoiminnan rahavirran myönteinen kehitys sekä toimenpiteet varmistaa likviditeettiä pandemian aikana laskemalla liikkeelle yritystodistuksia.

Konsernitaseen loppusumma tilikauden lopussa oli 455,6 (400,2) miljoonaa euroa. Konsernitaseen loppusumman kasvu liittyy konsernin hyvään kassatilanteeseen, joka on seurausta yritystodistusten liikkeeseen laskusta ja vahvasta liiketoiminnan rahavirrasta.

Bruttoinvestoinnit vuonna 2020 olivat 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. Rajamäen alkoholijuomatehtaalla saatiin päätökseen tuotantoprosessin investoinnit, kuten alkoholin poistamiseen liittyvä prosessi. Investointi uuteen hanapakkauslinjaan käynnistyi, ja se on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Koskenkorvan tehtaalla saatiin päätökseen investointi uuteen polttoainesiiloon. Investointi tukee Altian pitkän aikavälin suunnitelmaa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Lisäksi Rajamäen ja Koskenkorvan tehtailla toteutettiin kunnossapitoon ja turvallisuuteen liittyviä investointeja.

TASEEN TUNNUSLUVUT

	2020	2019
Raportoitu nettovelka/ vertailukelpoinen käyttökate	-0,1	0,6
Lainat, milj. euroa	116,1	82,6
Nettovelka, milj. euroa	-3,9	28,9
Omavaraisuusaste, %	34,3	37,8
Nettovelkaantumisaste, %	-2,5	19,1
Investoinnit, milj. euroa	-7,0	-6,8
Varat yhteensä, milj. euroa	455,6	400,2

Koronaviruspandemian (COVID-19) vaikutukset

COVID-19-rajoitukset vaikuttavat merkittävästi Altian toimintaympäristöön ja myyntikanaviin. Jatkuvasti muuttuvat rajoitukset heikentävät ennakoitavuutta, minkä vuoksi ennustaminen on vaikeaa. Koronaviruspandemian keskeisiä vaikutuksia ja sen aiheuttamaa epävarmuutta kuvataan alla.

Kuluttajatuotteet (Finland & Exports- ja Scandinavia-segmentit)

• Koronaviruspandemian rajoitukset rajoittavat tai jopa sulkevat Altian juomatuotteiden myyntikanavia matkustajamyyntiä, vientiä ja anniskelumyyntiä.
• Vaikka kuluttajat ovat siirtyneet ostamaan alkoholijuomia monopoli- kanavasta, monopolimyynti ei ole kompensoinut matkustaja- myynnistä, viennistä ja anniskelu- myynnistä tulevaa laskua.
• Matkustajamyynnin, viennin ja anniskelumyynnin toipuminen riippuu hallitusten asettamien matkustamiseen, lähikontaktien välttämiseen, ravintoloiden aukioloaikoihin ja anniskeluun liittyvien rajoitusten ja suositusten tasosta ja laajuudesta.
• Toipumisen kestoa on vaikea arvioida. Siihen vaikuttavat muutokset kuluttajien käyttäytymisessä, ja sen odotetaan vaihtelevan myyntikanavasta toiseen: anniskelumyynnin voidaan odottaa toipuvan matkustajamyyntiä nopeammin.
• Monopolikanavan myyntejä koskeva epävarmuus liittyy 1) monopolien aukioloon ja normaalin toiminnan jatkumiseen, joka voi riippua esimerkiksi monopolien henkilöstön terveydentilasta ja poliittisesta päätöksenteosta ja 2) Altian kykyyn toimittaa tuotteita.

Altia Industrial

• Epävarmuus on suurta sekä teollisissa tuotteissa että palveluissa. Tärkkelyksen kysyntä on heikentynyt laskeneen painopaperikysynnän vuoksi. Etanolimarkkinan odotetaan vakautuvan. Etanolin kysyntä on jatkanut kasvuaan maailmanlaajuisilla markkinoilla, minkä vuoksi tuontietanolin ostohinnat ovat nousseet, laskien teknisen etanolin katteita.
• Koronaviruspandemia saattaa vaikuttaa Altian taloudelliseen asemaan monella tavalla ja lisätä epävarmuutta liittyen omaisuuserien arvoihin. Tämän johdosta Altia on arvioinut pandemian vaikutusta sen taloudelliseen asemaan ja käynyt läpi sellaisten varojen ja velkojen arvoja, joihin liittyy arvioita ja johdon harkintaa. Identifioidut ja odotetut vaikutukset on otettu huomioon raportoiduissa luvuissa ja johdon harkintaa edellyttävissä ennusteissa.
• Vaihto-omaisuuden arvoa seurataan säännöllisesti myös hitaasti kiertävien tuotteiden osalta. Koronaviruspandemialla ei ole ollut olennaista vaikutusta vaihto-omaisuuden arvoon.
• Myyntisaamisten luottoriskejä ja luottotappiovarauksia on analysoitu raportointikauden lopussa ja johtopäätöksenä todettiin, että taseessa on riittävästi varauksia.
• Nettokäyttöpääoman hallintaan keskittyminen ja yritystoditusten liikkeellelaskeminen ovat varmistaneet, että Altian likviditeettitilanne on ollut hyvä koko tilikauden ajan.
• Koronaviruksen odotetaan vaikuttavan teollisten palveluiden volyymeihin.
• Epävarmuus, joka koskee Altian kykyä toimittaa tuotteita juomatuotteiden myyntikanaviin (monopoli- ja päivittäistavarakauppakanavat), liittyy tuotteiden ja raaka- aineiden, kuten pakkaamattoman viinin, pakkaustarvikkeiden ja päämiestuotteiden saatavuuteen.
• Altian tuotanto- ja logistikkatoiminnoissa riskit henkilöstön terveyteen ja turvallisuuteen sekä toimitusketjun häiriöihin liittyen pysyvät korkealla. Laitteistojen varaosien ja huoltohenkilöstön saatavuuteen liittyvä epävarmuus jatkuu.

Kustannusrakenteen sopeuttamiseen tähtäävät toimenpiteet

• Myynnin ja kannattavuuden kehityksen tarkka seuranta jatkuu, ja kustannussäästötoimenpiteitä lisätään tarvittaessa.

Konsernin taloudellinen asema

• Koronaviruspandemia saattaa vaikuttaa Altian taloudelliseen asemaan monella tavalla ja lisätä epävarmuutta liittyen omaisuuserien arvoihin. Tämän johdosta Altia on arvioinut pandemian vaikutusta sen taloudelliseen asemaan ja käynyt läpi sellaisten varojen ja velkojen arvoja, joihin liittyy arvioita ja johdon harkintaa. Identifioidut ja odotetut vaikutukset on otettu huomioon raportoiduissa luvuissa ja johdon harkintaa edellyttävissä ennusteissa.

Liiketoiminnan katsaus

Finland & Exports

Finland & Exports -segmentti käsittää viinien, väkevien alkoholijuomien ja muiden juomien tuonnin, myynnin ja markkinoinnin Suomessa ja Baltian maissa sekä matkustajamyynnin ja viennin.

	2020	2019	Muutos, %
Liikevaihto, milj.

Finland & Exports

Milj. euroa	2020	2019	Muutos, %
Väkevät alkoholijuomat	67,6	75,1	-10,0
Viinit	48,3	52,5	-7,9
Muut juomat	1,3	1,0	26,3
Yhteensä	117,2	128,6	-8,9

Liikevaihto

Vuonna 2020 Finland & Exports -segmentin liikevaihto oli 117,2 (128,6) miljoonaa euroa eli 8,9 prosenttia edellisvuotta pienempi. Liikevaihdon lasku johtui koronaviruspandemian merkittävistä negatiivisista vaikutuksista matkustajamyyntiin, vientiin ja anniskelumyyntiin. Väkevien alkoholijuomien myynti laski matkustajamyynnin ja viennin vähenemisen myötä, ja viinien myynti laski päämiesportfoliossa Q2 2020 tapahtuneiden muutosten ja Q2 2019 puretun verovarauksen (0,5 miljoonaa euroa) seurauksena.

Suomessa monopolin markkinavolyymit olivat suuria, kun kuluttajat siirsivät ostoksiaan rajoitetuista myyntikanavista monopoliin. Altian liikevaihto monopolissa kasvoi edellisvuodesta väkevien alkoholijuomien vahvan myynnin myötä. Suomen päivittäistavarakaupassa liikevaihto kasvoi tasaisesti uusien lanseerausten ja parantuneen jakelun ansiosta. Baltian maiden päivittäistavarakaupan hyvä kehitys kumosi satama- ja rajakaupan laskun vaikutuksen.

Vertailukelpoinen käyttökate

Vuonna 2020 vertailukelpoinen käyttökate oli 19,8 (20,6) miljoonaa euroa eli 16,9 (16,0) prosenttia liikevaihdosta. Positiivinen kanavavalikoima, tuottojohtaminen ja kustannussäästöt kompensoivat osittain koronaviruspandemiasta johtuvaa volyymien laskun negatiivista vaikutusta, minkä vuoksi koko vuoden kannattavuus jäi alle edellisvuoden tason. Q2 2019 purettu verovaraus (0,5 miljoonaa euroa) vaikuttaa negatiivisesti edellisvuoden vertailuun.

Liiketoiminnan tapahtumia

Altia lanseerasi useita innovaatioita Suomessa vuonna 2020. Koskenkorva- brändin alla lanseerattiin esimerkiksi Koskenkorva 7 Botanicals sekä Koskenkorva Espresso-, Lemon- ja Mojito-liköörit. Leijona-brändiä laajennettiin uusilla miedommilla juomilla, kuten Leijona Bahama Mango Mojito. Jaloviina-brändin alla lanseerattiin Jaloviina Hanki -likööri tilausvalikoimassa.

Päivittäistavarakaupassa Koskenkorva- ja Leijona-brändejä laajennettiin uusilla tuotteilla kuten esimerkiksi Koskenkorva Green, joka on Koskenkorvan ready- to-drink-tuotevalikoiman ensimmäinen luomutuote. Leijonan ready-to-drink-valikoimassa lanseerattiin uusi pakkausmuotoilu ja kolme uutta makua.

Toisella neljänneksellä Altia aloitti yhteistyön Underbergin kanssa ja aloitti Koskenkorva Vodkan ja O.P. Anderson Aquavitin viennin Saksan markkinoille. Tämä pitkän aikavälin yhteistyökumppanuus sisältää Koskenkorva Vodka Originalin ja O.P. Anderson Original Aquavitin myynnin, markkinoinnin ja jakelun. Kumppanuuden aloitusta hidastivat merkittävät sulkutoimet Saksassa, mutta jälleenmyyntikanavan jakelua laajennettiin neljännellä neljänneksellä uusilla listauksilla.

Suomen viiniportfoliota vahvistettiin uusilla jakelusopimuksilla kahden saksalaisen viinituottajan kanssa: F. W. Langguth Erben GmbH & Co. KG ja Leitz Weingut.

Pitkäaikainen tavoitteellinen työ, kuluttajakäyttäytymisen muutos ja COVID-19 tukivat Altian digitaalisten alustojen (viinimaa.fi ja nordicspirits.com) vahvaa kehitystä, ja vierailut molemmilla sivustoilla lisääntyivät merkittävästi. Tämä vahvistaa entisestään Viinimaan asemaa johtavana suomalaisena viinimarkkinoinnin alustana.

Altia järjesti vuoden 2020 aikana online-maistijaisia ja muita virtuaalisia tapahtumia asiakkaille, kuluttajille, tiedotusvälineiden edustajille ja vaikuttajille. Nordic Spirits -sivustoa kehitettiin edelleen Altian verkkokaupan myyntikanavana Saksassa ja Amazonissa avattiin suoramyyntikanava.

Suomessa Altia on tukenut COVID-19-kriisin vaikutuksista kärsiviä anniskelumyynnin asiakkaitaan erilaisilla kampanjoilla esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Scandinavia

Milj. euroa	2020	2019	Muutos, %
Liikevaihto	123,9	120,7	2,7
Vertailukelpoinen käyttökate	14,2	12,1	18,0
Vertailukelpoinen käyttökate, % liikevaihdosta	11,5	10,0
Henkilöstöä keskimäärin	74	74

Milj. euroa	2020	2019	Muutos, %
Väkevät alkoholijuomat	51,5	46,2	11,5
Viinit	71,2	72,4	-1,7
Muut juomat	1,2	2,1	-42,2
Yhteensä	123,9	120,7	2,7

Liikevaihto

Vuonna 2020 Scandinavia-segmentin liikevaihto oli 123,9 (120,7) miljoonaa euroa eli 2,7 prosenttia edellisvuotta suurempi. Kiinteillä valuuttakursseilla liikevaihto kasvoi 3,9 prosenttia. Monopolien suuret markkinavolyymit tukivat liikevaihdon kasvua, kun kuluttajat siirsivät ostoksiaan monopolikanaviin koronaviruspandemian takia.

Ruotsissa Altian liikevaihdon kasvua vauhditti väkevien alkoholijuomien vahva myynti monopolissa, kun taas päämiesportfoliossa Q2 2020 tapahtuneilla muutoksilla oli negatiivinen vaikutus viinien myyntiin. Norjassa sekä viinien että väkevien alkoholijuomien liikevaihto kasvoi monopolin suurten markkinavolyymien myötä. Lasku muiden juomien liikevaihdossa johtuu päämiesportfoliossa (Q2 2019) tapahtuneista muutoksista. Tanskan liiketoimintamallin muutoksella (Q2 2019) oli negatiivinen vaikutus liikevaihtoon.

Vertailukelpoinen käyttökate

Vuonna 2020 vertailukelpoinen käyttökate oli 14,2 (12,1) miljoonaa euroa eli 11,5 (10,0) prosenttia liikevaihdosta. Kannattavuus parani kaikilla kolmella markkinalla. Ruotsissa ja Norjassa monopolien myynnin kasvu ja tuottojohtaminen tukivat kannattavuuden paranemista. Tanskassa kannattavuuden paraneminen liittyy liiketoimintamallin muutokseen (Q2 2019). Norjan kruunun kurssikehityksellä oli negatiivinen vaikutus vertailukelpoiseen käyttökatteeseen.

Liiketoiminnan tapahtumia

Altia lanseerasi vuoden 2020 aikana useita tuotteita Ruotsissa ja Norjassa. Kasvavassa ginien kategoriassa lanseerattiin Hernö Pink Gin ja Explorer Pink Gin sekä O.P. Anderson -brändin alla kuiva luomugini. Lisäksi lanseerattiin Koskenkorva-liköörejä, kuten Koskenkorva Ginger ja Lemon. Xanté-brändiä laajennettiin Xanté Rum & Pear- ja Coconut Cream & Pear -likööreillä. Ennen glögikauden alkua lanseerattiin kiinnostavia uutuuksia Blossa-valikoimassa: Blossa 2020 ja uusi Blossa Saffran -maku.

Neljännellä neljänneksellä Altia vastaanotti ilmoituksia muutamista rikkoutuneista Blossa Sparkling -pulloista. Kukaan ei loukkaantunut rikkoutumisten yhteydessä. Tuotteiden laatu ja turvallisuus ovat Altian tärkeimmät tavoitteet, joten varotoimenpiteenä kaikki Blossa Sparkling -tuotteet vedettiin pois kaupoista. Ongelma ei koskenut muita Blossa-tuotteita.

Altia ja Distell uusivat sopimuksen, joka koskee Distellin brändien jakelua ja markkinointia Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Pohjoismaiden matkustajamyynnissä. Distellin ja Altian yhteistyö on kestänyt lähes kaksi vuosikymmentä.

Koska koronaviruspandemialla oli merkittävä vaikutus anniskelumyyntiin, Altia perusti ravintoloiden työntekijöille ja muille pandemian seurauksista kärsineille apurahan (Altia krOgfolk- hjälpen). Apurahalla tuetaan ammatillista koulutusta.

Vuonna 2020 folkofolk.se- sivusto vahvisti jälleen asemaansa Ruotsin johtavana viinien ja väkevien alkoholijuomien markkinointialustana. Kävijäliikenne sivustolle saavutti kaikkien aikojen ennätyksen, ja vierailut yli kaksinkertaistuivat edellisvuodesta. Tämä oli seurausta hakukoneoptimoinnin, käyttäjäkokemuksen ja sisällön kohdennetusta kehitystyöstä.

Altia Industrial

Milj. euroa	2020	2019	Change, %
Liikevaihto	101,2	110,2	-8,2
Vertailukelpoinen käyttökate	17,9	11,4	56,5
Vertailukelpoinen käyttökate, % liikevaihdosta	17,6	10,4
Henkilöstöä keskimäärin	404	426

Liikevaihto

Vuonna 2020 Altia Industrial -segmentin liikevaihto oli 101,2 (110,2) miljoonaa euroa eli 8,2 prosenttia edellisvuotta pienempi. Liikevaihdon lasku johtui pääasiassa koronavirusrajoitusten vuoksi laskeneista sopimusvalmistusvolyymeistä. Teknisen etanolin kysyntä on ollut vahvaa koronaviruspandemian aikana, ja Altian volyymit ovat olleet edellisvuotta suurempia. Tärkkelykseen vaikutti negatiivisesti alhaisemmat volyymit painopaperien heikosta kysynnästä johtuen sekä ohran alhaisemmat hinnat vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana.

Vertailukelpoinen käyttökate

Vuonna 2020 vertailukelpoinen käyttökate oli 17,9 (11,4) miljoonaa euroa eli 17,6 (10,4) prosenttia liikevaihdosta. Kannattavuuden paraneminen liittyi teknisen etanolin myynnin suotuisaan kehitykseen ja toimitusketjun tehostamiseen sekä edellisvuotta alhaisempaan ohran hintaan vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana.

Tuotantovolyymit ja avainhankkeet

Vuonna 2020 Rajamäen alkoholijuomatehdas tuotti 56,8 (65,8) miljoonaa litraa viinejä ja väkeviä alkoholijuomia. Koskenkorvan tislaamo käytti vuonna 2020 ennätyksellisen määrän viljaa ja etanolin tuotanto kasvoi merkittävästi. Tehdas toimi täydellä kapasiteetilla katsauskauden ajan ja käytti 214 (212) miljoonaa kiloa viljaa. Viljaviinaa, mukaan lukien tekninen etanoli, valmistettiin 23,4 (22,2) miljoonaa kiloa, tärkkelystä 64,1 (65,1) miljoonaa kiloa ja rehuraaka-ainetta 66,4 (65,6) miljoonaa kiloa.

Koskenkorvan tehtaalla otettiin käyttöön uusi polttoainesiilo, joka lisää uusiutuvan energian osuutta tehtaan energiantuotannossa. Investoinnin avulla Altia voi vähentää hiilidioksidipäästöjään vuositasolla jopa 20 prosenttia. Tämä vie Altiaa askeleen lähemmäksi tavoitetta hiilineutraalista tuotannosta vuoteen 2025 mennessä.

Rajamäen alkoholijuomatehtaalla otettiin käyttöön alkoholin poistamiseen liittyvä tuotantoprosessi. Se parantaa Altian mahdollisuuksia lanseerata vähäalkoholisia ja alkoholittomia tuotteita pitkän aikavälin vastuullisuustavoitteen mukaisesti.# Altia Corporation Annual Report 2020

Altia ja Brown-Forman uusivat Finlandia Vodkan tuotantosopimuksen. Uusittu sopimus on voimassa vuoteen 2035 saakka.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Konsernin suorat tutkimus- ja kehitysmenot olivat 1,6 (2,3) miljoonaa euroa ja ne liittyivät alkoholijuomien tuotekehitykseen.

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä Palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2019

Altian selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) ja Palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2019, julkaistiin hallituksen toimintakertomuksen yhteydessä 2.3.2020. Selvitykset ovat saatavilla Altian verkkosivustolla.

Varsinainen yhtiökokous 2020

Altian varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 4.6.2020. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajille vastuuvapauden tilikaudelta 2019. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että osinkoa maksetaan 0,21 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 15.6.2020. Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osingonjaosta siten, että osingon enimmäismäärä on 0,21 euroa osakkeelta. Altian hallitus päätti 16.11.2020 yhtiökokouksen valtuutuksen perusteella tilikaudelta 2019 maksettavan osingon toisen erän, 0,21 euroa osakkeelta, maksamisesta. Osinko maksettiin 25.11.2020. Varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön toimielinten palkitsemispolitiikan.

Hallituksen kokoonpano ja valiokunnat

Yhtiökokous vahvisti osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti hallituksen jäsenten lukumääräksi seitsemän. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Sanna Suvanto- Harsaae ja jäseninä Tiina Lencioni, Jukka Ohtola, Anette Rosengren ja Torsten Steenholt. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Jukka Leinonen ja Jyrki Mäki- Kala. Jyrki Mäki-Kala valittiin lisäksi hallituksen varapuheenjohtajaksi. Hallituksen toimikausi päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Yhtiökokous päätti osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti, että hallituksen jäsenille maksettava palkkio koostuu kuukausittaisesta toimikausipalkkiosta seuraavasti:

• 4 000 euroa kuukaudessa, puheenjohtaja
• 2 500 euroa kuukaudessa, varapuheenjohtaja
• 2 000 euroa kuukaudessa, jäsen

Kuukausipalkkion lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkio. Kokouspalkkiona maksetaan Suomessa asuvalle hallituksen jäsenelle 600 euroa ja ulkomailla asuvalle hallituksen jäsenelle 1 200 euroa kultakin hallituksen tai sen valiokunnan kokoukselta. Matkakulut korvataan yhtiön matkustuspolitiikan mukaisesti.

Altian hallitus piti järjestäytymis- kokouksensa varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen ja valitsi tarkastus- ja henkilöstö- valiokunnan jäsenet seuraavasti:

• Tarkastusvaliokunta: Jyrki Mäki- Kala (puheenjohtaja), Tiina Lencioni, Torsten Steenholt ja Sanna Suvanto-Harsaae
• Henkilöstövaliokunta: Sanna Suvanto- Harsaae (puheenjohtaja), Jukka Leinonen ja Jukka Ohtola

Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuutta ja todennut, että kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä. Lisäksi kaikki hallituksen jäsenet Jukka Ohtolaa lukuun ottamatta ovat riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Jukka Ohtola on virkasuhteessa Valtioneuvoston kanslian Omistajaohjausosastoon, eikä ole siten riippumaton yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta.

Tilintarkastaja

Yhtiökokous valitsi tarkastusvaliokunnan suosituksen perusteella uudelleen tilintarkastajaksi PricewaterhouseCoopers Oy:n seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. PricewaterhouseCoopers Oy on ilmoittanut yhtiölle, että päävastuullisena tilintarkastajana jatkaa KHT Ylva Eriksson. Tilintarkastajalle päätettiin maksaa palkkiot yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Yhtiöjärjestyksen muuttaminen

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että yhtiön yhtiöjärjestyksen 4 §:n ensimmäistä lausetta muutetaan siten, että hallituksen jäsenten enimmäislukumääräksi asetetaan kahdeksan jäsentä nykyisen seitsemän jäsenen sijasta seuraavasti: ”Yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään kolme (3) ja enintään kahdeksan (8) jäsentä.” Muilta osin yhtiöjärjestyksen 4 § säilyy muuttumattomana.

Lisäksi yhtiökokous päätti yhtiöjärjestyksen 11 §:n muuttamisesta siten, että varsinaisessa yhtiökokouksessa on nykyisen yhtiöjärjestyksen 11 §:stä ilmenevien seikkojen lisäksi päätettävä tarvittaessa palkitsemispolitiikan vahvistamisesta sekä palkitsemisraportin vahvistamisesta. Muilta osin yhtiöjärjestyksen 11 § säilyy muuttumattomana.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta. Valtuutuksen perusteella voidaan hankkia yhteensä enintään 360 000 yhtiön omaa osaketta, mikä vastaa noin yhtä prosenttia yhtiön osakemäärästä ehdotuksen tekohetkellä, ottaen kuitenkin huomioon osakeyhtiölain määräykset yhtiön ja sen tytäryhteisöjen hallussa kulloinkin olevien omien osakkeiden enimmäismäärästä. Osakkeet voidaan hankkia yhdessä tai useammassa erässä ja joko kaikille osakkeenomistajille samoin ehdoin suunnatun tarjouksen kautta tai muutoin kuin osakkeenomistajien omistusten mukaisessa suhteessa julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan. Osakkeet hankittaisiin yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Osakkeet voidaan hankkia yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien tai osakesäästöohjelmien toteuttamiseksi. Hallitus on valtuutettiin päättämään kaikista muista omien osakkeiden hankkimisen ehdoista.

Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti, mutta valtuutus päättyy kuitenkin viimeistään 30.6.2021.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan työjärjestyksen muuttaminen

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti yhtiökokous päätti, että osakkeenomistajien nimitystoimikunnan työjärjestyksen 2 kohtaa muutetaan siten, että määräytymispäivä on jokaisen vuoden kesäkuun ensimmäinen pankkipäivä.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Heinäkuussa Altia Oyj:n kolme suurinta rekisteröityä osakkeenomistajaa (Euroclear Finland Oy:n ylläpitämä yhtiön osakasluettelo 1.6.2020) nimittivät osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan seuraavat edustajat:

• Pekka Hurtola, valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto
• Annika Ekman, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
• Hanna Kaskela, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma

Nimitystoimikunta valitsi 1.7.2020 pitämässään järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajakseen Pekka Hurtolan. Altian hallituksen puheenjohtaja Sanna Suvanto-Harsaae toimii nimitystoimikunnan asiantuntijana.

Ylimääräinen yhtiökokous 2020

Altian 12.11.2020 pidetty ylimääräinen yhtiökokous päätti Arcus ASA:n sulautumisesta Altiaan Altian ja Arcuksen hallitusten hyväksymän, 29.9.2020 päivätyn sulautumissuunnitelman mukaisesti. Sulautumissuunnitelman mukaan Arcus sulautuu Altiaan lain mukaisella rajat ylittävällä absorptiosulautumisella siten, että Arcuksen kaikki varat ja velat siirtyvät selvitysmenettelyttä Altialle, ja Arcus purkautuu. Sulautumisen seurauksena syntyy yhdistynyt yhtiö Anora Group Oyj.

Konsernin rakenne

Konserni yksinkertaisti konsernirakennettaan sulauttamalla kaikki suomalaiset tytäryhtiönsä lukuunottamatta Oy Wennerco Ab:tä Altia Oyj:öön ja kaikki ruotsalaiset tytäryhtiöt Altia Sweden AB:hen 30.4.2020.

Toimitusjohtaja ja konsernijohto

4.5.2020 tiedotettiin, että Altian talous- ja rahoitusjohtaja (CFO) ja johtoryhmän jäsen Niklas Nylander oli irtisanoutunut tehtävästään. Hän jatkoi tehtävässään ja johtoryhmän jäsenenä 19.8.2020 saakka.

Johtoryhmä koostuis 31.12.2020 seuraavista jäsenistä:

• Pekka Tennilä, CEO
• Janne Halttunen, SVP, Scandinavia
• Kari Kilpinen, SVP, Finland & Exports
• Kirsi Lehtola, SVP, HR
• Kirsi Puntila, SVP, Marketing
• Hannu Tuominen, SVP, Altia Industrial

Juhana Jokinen on toiminut väliaikaisena talousjohtajana ja laajennetun johtoryhmän jäsenenä.

Altian osake

Altian osakkeet on listattu Nasdaq Helsinkiin. Kaikki osakkeet tuottavat yhden äänen ja yhtäläiset äänestysoikeudet. Osakkeiden kaupankäyntitunnus on ”ALTIA” ja ISIN- tunnus FI4000292438.

Osakepääoma ja osakkeet

Katsauskauden lopussa Altia Oyj:n osakepääoma oli 60 480 378,36 euroa ja liikkeeseen laskettujen osakkeiden määrä oli 36 140 485.

Osakkeenomistajat ja kaupankäynti

Altialla oli 31.12.2020 21 083 rekisteröityä osakkeenomistajaa, ja 8 519 390 osaketta eli 23,6 % kaikista osakkeista oli hallintarekisteröityjä. Vuoden 2020 aikana osakkeen korkein hinta oli 10,40 euroa ja alhaisin hinta 7,01 euroa. Nasdaq Helsingissä vaihdettujen osakkeiden kokonaismäärä oli 10 559 865. Päätöshinta Altian osakkeelle 30.12.2020 oli 9,98 euroa, ja yhtiön markkina-arvo oli noin 360,7 miljoonaa euroa.

Osingonmaksut

Varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että osinkoa maksetaan 0,21 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 15.6.2020. Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osingonjaosta siten, että osingon enimmäismäärä on 0,21 euroa osakkeelta. Altian hallitus päätti 16.11.2020 yhtiökokouksen valtuutuksen perusteella tilikaudelta 2019 maksettavan osingon toisen erän, 0,21 euroa osakkeelta, maksamisesta. Osinko maksettiin 25.11.2020.

Liputusilmoitukset

Altialle ilmoitettiin vuonna 2020 seuraavista muutoksista omistusosuuksissa:

• 21.2.2020, Lazard Asset Management LLC ilmoitti alittaneensa 5 prosentin rajan 4,89 prosentin omistuksella, josta 1,55 prosenttia on osakkeita äänioikeudella.
• 7.10.2020, Lazard Asset Management LLC ilmoitti ylittäneensä 5 prosentin rajan 5,02 prosentin omistuksella, josta 1,47 prosenttia on osakkeita äänioikeudella.
• 30.10.2020, Lazard Asset Management LLC ilmoitti alittaneensa 5 prosentin rajan 4,99 prosentin omistuksella, josta 1,45 prosenttia on osakkeita äänioikeudella.
• 5.11.2020, Lazard Asset Management LLC ilmoitti ylittäneensä 5 prosentin rajan 5,36 prosentin omistuksella, josta 1,44 prosenttia on osakkeita äänioikeudella.
• 18.12.2020, Valtion kehitysyhtiö Vake Oy luovutti 13 097 481 Altia Oyj:n osaketta Suomen valtiolle.# Valtion kehitysyhtiö Vake Oy

Valtion kehitysyhtiö Vake Oy on valtion kokonaan omistama ja siten valtion määräysvallassa oleva yhtiö.

Johdon omistukset

Hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet, mukaan lukien heidän määräysvallassaan olevat yhteisöt, omistivat 31.12.2020 yhteensä 82 346 osaketta, mikä on 0,23 % osakkeiden kokonaismäärästä.

Valtuudet, osakeoptio- ja osakekannustinohjelmat

Altialla ei ollut osakeoptio-ohjelmia vuonna 2020. Altian toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja valikoidut Annual Report 202013 avainhenkilöt kuuluvat pitkän aikavälin kannustinohjelmaan.

Altian hallituksella on valtuutus päättää yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta. Valtuutuksen perusteella voidaan hankkia yhteensä enintään 360 000 yhtiön omaa osaketta. Osakkeet voitaisiin hankkia yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien tai osakesäästöohjelmien toteuttamiseksi. Hallitus olisi valtuutettu päättämään kaikista muista omien osakkeiden hankkimisen ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti, mutta valtuutus päättyy kuitenkin viimeistään 30.6.2021. Vuoden 2020 loppuun mennessä yhtiö ei ollut hankkinut omia osakkeita valtuutuksen perusteella.

Henkilöstö

Vuonna 2020 Altia-konsernissa työskenteli keskimäärin 650 (682) henkilöä. Vuoden 2020 lopussa (31.12.2020) Altia-konsernin henkilöstömäärä oli 637 (632) työntekijää. Tästä Suomessa oli 378 (381), Ruotsissa 115 (110), Tanskassa 4 (4), Norjassa 23 (21), Latviassa 34 (31), Virossa 58 (60) ja Ranskassa 25 (25).

OMISTUSRAKENNE SEKTOREITTAIN 31.12.2020*

Sektori	Osakkeiden määrä	% osakkeista
Julkisyhteisöt	15 641 386	43,3
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	8 984 661	24,9
Kotitaloudet	8 213 480	22,7
Yritykset	2 185 942	6,0
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	779 565	2,2
Ulkomaat	335 451	0,9
Yhteensä	36 140 485	100,0

OSAKEOMISTUKSEN JAKAUTUMINEN SUURUUSLUOKITTAIN 31.12.2020*

Osakemäärä	Omistajien määrä	% osakkeenomistajista	Osakemäärä	% osakkeista
1-100	7 549	35,8	473 808	1,3
101-500	9 618	45,6	2 444 395	6,8
501-1000	2 350	11,1	1 750 873	4,8
1001-5000	1 347	6,4	2 679 716	7,4
5001-10000	121	0,6	861 393	2,4
10001-50000	72	0,3	1 548 162	4,3
50001-100000	9	0,0	678 476	1,9
100001-500000	11	0,1	1 744 988	4,8
500001-& above	6	0,0	23 958 674	66,3
Yhteensä	21 083	100,0	36 140 485	100,0

*) Lähde: Euroclear Finland

10 SUURINTA OSAKKEENOMISTAJAA 31.12.2020*

Osakkeenomistaja	Osakkeiden määrä	% osakkeista
Valtioneuvoston kanslia	13 097 481	36,2
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	1 113 300	3,1
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	1 050 000	2,9
WestStar Oy	684 085	1,9
Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas	355 530	1,0
Fim Fenno Sijoitusrahasto	207 908	0,6
Säästöpankki Kotimaa -sijoitusrahasto	150 000	0,4
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö	146 860	0,4
Petter ja Margit Forsströmin säätiö Karl ja Olivia Forsströmin muistolle	140 200	0,4
Takanen Jorma	122 617	0,3
Yhteensä	17 067 981	47,2

Hallintarekisteröidyt osakkeet 8 519 390 23,6

Henkilöstömäärässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden aikana. Koronaviruspandemian vaikutusten lieventämiseksi toteutettiin väliaikaiset lomautukset Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Tilapäiset lomautukset koskivat noin 180 henkilöä. Altian työntekijöiden turvallisuus on ollut pandemian aikana yhtiön tärkein prioriteetti, jonka myötä yhtiössä otettiin käyttöön uusia käytäntöjä, ohjeistuksia ja toimintatapoja.

Altian henkilöstökysely Altia Tasting järjestettiin tammi-helmikuussa 2020. Kehitys oli myönteistä kaikilla indikaattoreilla mitattuna. Sovittujen toimenpiteiden perusteella eri tiimeille järjestettiin koulutusta muun muassa johtamisesta, tiimityöstä sekä itsetietoisuudesta ja palautteen antamisesta. Yhtiö jatkoi panostustaan Altian johdon kehittämiseen edellisvuonna uudistettujen johtamisperiaatteiden mukaisesti. Altia käynnisti myös muutosjohtajuuteen liittyvän ohjelman. Muu koulutus koostui esimerkiksi uusien työntekijöiden säännöllisistä perehdytyksistä sekä teknisiin taitoihin ja työkaluihin liittyvästä koulutuksesta. Turvallisuuskulttuurin parantamiseen tähtäävä kokonaisvaltainan Inhimillisten tekijöiden kehittämisohjelma jatkui vuonna 2020 Suomen tuotantolaitoksilla pidettyjen työpajojen ja koulutusten muodossa. Ohjelmassa otetaan työtapaturmiin laajempi näkökulma työturvallisuuden edistämiseksi. Altia tavoitteena on laskea työtapaturmista johtuvien poissaolojen määrän nollaan vuoteen 2030 mennessä.

Kannustinohjelma

Lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimet

Vuosittainen tulospalkkio-ohjelma kattaa Altian toimihenkilöt, ylemmät Annual Report 202014 toimihenkilöt ja johdon. Mahdollinen vuosittainen palkkio perustuu niin konsernin ja sen liiketoimintayksiköiden tavoitteisiin kuin myös henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Palkkiot maksetaan joko kerran vuodessa tai useammin, vuosi- tai myyntipalkkioina. Työntekijöillä on tuotantoperusteinen palkkiojärjestelmä. Tässä järjestelmässä palkkiot perustuvat kunkin tuotantoyksikön tavoitteisiin. Vuoden 2020 tuloksen perusteella ei maksettu vuosittaisia tulospalkkioita. Muita tulospalkkioita, mukaan lukien vuosien 2017–2019 pitkän aikavälin kannustinohjelmaan liittyviä rahapalkkioita, maksettiin yhteensä 1,0 (0,5) miljoonaa euroa, sosiaalikulut mukaan lukien. Altian ja Arcuksen yhdistymistä valmistelleen projektiryhmän jäsenille maksettiin lisäksi Anora-projektipalkkioita yhteensä 1,1 miljoonaa euroa poikkeuksellisen suuren työmäärän vuoksi.

Osakekannustinohjelma

Altian toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja valikoidut avainhenkilöt kuuluvat pitkän aikavälin kannustinohjelmaan. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän tavoitteena on yhdenmukaistaa johdon ja avainhenkilöiden intressit Altian osakkeenomistajien intressien kanssa ja siten yhtiön arvon kasvattaminen pitkällä aikavälillä, sekä sitouttaa johtoa ja avainhenkilöitä Altian strategisten tavoitteiden saavuttamiseen sekä Altian arvokkaimpien avainresurssien sitouttaminen.

Kannustinohjelma täydentää tasapainoista kannustinrakennetta. Järjestelmä koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä suoriteperusteisista osakepalkkio-ohjelmista (performance share plans, PSP), joista kukin sisältää kolmivuotisen suoritusjakson sekä mahdollisen osakepalkkion maksamisen sen jälkeen. Kunkin yksittäisen ohjelman alkaminen on kulloinkin ehdollinen hallituksen erilliselle päätökselle.

Järjestelmän ensimmäinen ohjelma PSP 2019–2021 alkoi vuoden 2019 alusta. Ohjelman mukaan mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan keväällä 2022 edellyttäen, että hallituksen ohjelmalle asettamat suoritustavoitteet saavutetaan. Mahdollinen palkkio maksetaan Altian listattuina osakkeina. Noin 20 henkilöä on oikeutettu osallistumaan ensimmäiseen ohjelmaan. Jos kaikki PSP 2019–2021 -ohjelmalle asetetut suoritustavoitteet saavutetaan, tämän ohjelman perusteella maksettavien osakkeiden yhteenlaskettu enimmäismäärä on noin 250 000 osaketta.

Järjestelmän toinen ohjelma PSP 2020-2022 alkoi vuoden 2020 alusta. Ohjelman mukaan mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan keväällä 2023 edellyttäen, että hallituksen ohjelmalle asettamat suoritustavoitteet saavutetaan. Mahdollinen osakepalkkoi maksetaan Altian listattuina osakkeina. Noin 25 henkilöä on oikeutettu osallistumaan ensimmäiseen ohjelmaan. Jos kaikki PSP 2020-2022 -ohjelmalle asetetut suoritustavoitteet saavutetaan, tämän ohjelman perusteella maksettavien osakkeiden yhteenlaskettu enimmäismäärä on noin 271 000 osaketta.

Vastuullisuus

Altian vastuullisuustyötä on vuoden 2020 alusta alkaen ohjannut yhtiön vastuullisuustiekartta 2030. Tiekartta asettaa kunnianhimoiset, numeeriset tavoitteet kaikille valituille painopistealueille. Altian keskeisin tavoite on hiilineutraali oma tuotanto vuonna 2025, ilman kompensaatioita.

Altian vastuullisuustiekartta sisältää neljä painopistealuetta, jotka sisältävät myös aikaisemman suunnitelman kulmakivet: Tislaamo, Juomat, Yhteiskunta ja Ihmiset. Painopistealueet pohjautuvat neljään valittuun YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen, Altian toiminnan tarkoitukseen ja strategiaan, sidosryhmien odotuksiin, yhtiön omiin toimintaperiaatteisiin ja eettisiin ohjeisiin sekä amfori BSCI -aloitteen eettisiin periaatteisiin, jotka puolestaan perustuvat keskeisiin työntekijöiden oikeuksia koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin. Altia on liittynyt amfori BSCI -aloitteeseen, ja se pyrkii vuosi vuodelta parantamaan tuotteiden ja raaka- aineiden toimitusketjujen jäljitettävyyttä ja avoimuutta. Lisätietoa löytyy muita kuin taloudellisia tietoja koskevasta selvityksestä, joka julkaistaan osana hallituksen toimintakertomusta, sekä vuosikertomuksen vastuullisuusosiosta.

Terveys, turvallisuus ja ympäristö

Työterveys ja -turvallisuus

Työturvallisuus on keskeinen osa Altian yritysvastuuta. Altian tavoitteena on vähentää tapaturmien määrää, tapaturmista johtuvien poissaolojen määrää ja sairauspoissaolojen määrää. Sairauspoissaoloprosentti oli 4,0 (3,7) prosenttia vuonna 2020. Tapaturmataajuus (tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohti ilman työmatkoja) tapaturmissa, jotka vaativat ainakin yhden poissaolopäivän, oli 7 (9). Vuonna 2020 ei sattunut yhtään kuolemaan johtanutta tapaturmaa (0).

Ympäristö ja energiatehokkuus

Altian toimintojen merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat energiankulutus, vedenkulutus, jäteveden laatu, jätteen muodostuminen sekä hävikkiin päätyvistä raaka-aineista, pakkausmateriaaleista ja lopputuotteista koituvat kustannukset. Näiden vaikutusten vähentämisen tueksi on määritelty ympäristötunnusluvut. Eri toimipisteille määriteltiin vuotuiset tavoitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet. Jäteveden orgaaninen kuormitus laski Rajamäellä, Tabasalussa ja Koskenkorvan tehtaalla raportointikauden aikana. Koskenkorvan tehtaan jäteveden määrään lasketaan mukaan samalla tehdasalueella toimivan A-rehun jäteveden määrä. Tuotantoon suhteutettu vedenkulutus nousi Rajamäellä ja laski Tabasalussa ja Koskenkorvalla. Jätteen kierrätys- ja hyötykäyttöaste Altian tuotantolaitoksilla Rajamäellä, Koskenkorvalla ja Tabasalussa oli 99,5 (99,5) prosenttia vuonna 2020.Koskenkorvan tehtaan biovoimalaitos käyttää ohrankuorta pääpolttoaineenaan, ja sen avulla Koskenkorvan tehdas on onnistunut vähentämään hiilidioksidipäästöjään ja saavuttamaan 65 (62) prosentin polttoaineomavaraisuusasteen höyryntuotannossa raportointikauden aikana. Biovoimalaitos on toiminut täydellä kapasiteetilla tammikuusta 2015 lähtien. Uusiutuvan energian myötä Koskenkorvan tehtaan hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet 58 prosenttia vuonna 2020 verrattuna vuoden 2014 lähtötasoon. Erilaisten energiansäästötoimenpiteiden avulla saavutettava energiatehokkuus on yhtiölle tärkeä kehityskohde sekä kannattavuuden että ympäristövastuun näkökulmasta. Altia on sitoutunut vuodet 2017–2025 kattavaan energiatehokkuussopimukseen tavoitteenaan vähentää energiankulutusta 10 prosenttia vuoteen 2025 mennessä vuoden 2014 lähtötasoon verrattuna. Osana vastuullisuustiekarttaa, Altia on sitoutunut 100% uusiutuvan sähkön käyttöön vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2020 tuotantomäärään suhteutettu energiankäyttö laski Koskenkorva tehtaalla ja nousi Rajamäen ja Tabasalun tehtailla.

Riskit ja riskienhallinta

Riskien hallinta

Altian riskienhallinnan tavoitteena on tukea yhtiön strategian toteutumista, riskien tunnistamista sekä keinoja pienentää riskien toteutumistodennäköisyyttä ja toteutuneiden riskien vaikutusta sekä suojata liiketoiminnan jatkuvuutta. Riskin aiheuttaja voi olla yhtiön sisäinen tai ulkoinen tapahtuma. Konsernin riskienhallintapolitiikka on Altia Oyj:n hallituksen hyväksymä. Riskienhallintapolitiikassa kuvataan Altian riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet ja vastuut sekä raportoinnin periaatteet. Sen mukaisesti yhtiön johtoryhmä tukee ja koordinoi riskienhallintaa osana konsernin suunnittelu- ja ohjausprosesseja sekä raportoi keskeisimmät riskit yhtiön johdolle ja tarkastusvaliokunnalle. Merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä arvioidaan vuosittain hallituksen toimintakertomuksessa. Altian liiketoiminta-alueet vastaavat operatiiviseen toimintaansa liittyvistä riskeistä, niiden tunnistamisesta, ennaltaehkäisemisestä ja keskeisistä rajoittamiskeinoista. Konsernin rahoitusosasto hallinnoi taloudellisia riskejä yhtiön rahoituspolitiikassa määriteltyjen suojausperiaatteiden mukaisesti. Konsernin merkittävimpien taloudellisten riskien hallintaperiaatteita on kuvattu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa, kohdassa 4.1. Rahoitusriskien hallinta. Rahoitusosasto vastaa lisäksi koko konsernin käsittävistä vakuutusohjelmista. Altian riskienhallintaprosessi perustuu soveltuvin osin ISO 31000 -viitekehykseen ja sisältää soveltuvin osin ERM-komponentteja. Riskienhallintaprosessin tarkempi kuvaus on esitetty Selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät

Raportointia ja riskien arviointia varten riskit jaotellaan neljään luokkaan: strategiset ja liiketoimintaan liittyvät riskit, operatiiviseen toimintaan ja prosesseihin liittyvät riskit, vahinkoriskit ja rahoitusriskit. Hallitus ja tarkastusvaliokunta arvioivat näitä konsernin keskeisiä riskejä sekä niiden toteutumistodennäköisyyksien pienentämiseen tähtääviä toimenpiteitä säännöllisesti. Strategiset ja liiketoimintaan liittyvät riskit liittyvät liiketoimintapäätösten tekemiseen, resurssien allokointiin, johtamisjärjestelmiin ja kykyyn reagoida toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin (Strategiakausi: pitkä aikaväli 3–5 vuotta). Strategisten riskien arviointi sisältää myös yhtiön toimintaa ja toimialaa koskevan sääntelyn sekä eettisesti kestävät toimintatavat. Liiketoimintaan liittyviä vastuullisuusriskejä on kuvattu muita kuin taloudellisia tietoja koskevassa selvityksessä, joka julkaistaan osana hallituksen toimintakertomusta. Operatiiviset riskit liittyvät strategian toteuttamiseen ja päivittäiseen liiketoimintaan. Riskejä ovat esimerkiksi poikkeamat prosessissa, järjestelmissä ja henkilöiden toiminnassa (Budjettikausi: lyhyt aikaväli 1–2 vuotta). Vahinkoriskit ovat Altian sisällä tai toimintaympäristössä tapahtuvia virheitä, toimintahäiriöitä ja onnettomuuksia, jotka aiheuttavat vahinkoa tai menetyksiä. Rahoitusriskit liittyvät markkina- hintojen muutoksiin, rahoitusvarojen riittävyyteen lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä ja vastapuolien kykyyn täyttää taloudelliset velvoitteensa.

RISKIEN- HALLINTA

• Vahinko- ja omaisuusriski
  • Terveys ja turvallisuus
  • Omaisuus
  • Ympäristö
  • Tulipalot, onnettomuudet ja luonnonkatastrofit
• Strateginen riski
  • Toimintaympäristö
  • Teknologia
  • Sääntely
  • Ilmastonmuutos
  • Maine
  • Yrityskaupat ja -hankinnat
• Rahoitusriski
  • Likviditeetti
  • Kannattavuus
  • Korko- valuutta- ja luottoriskit
  • Verotus
  • Laskenta ja raportointi
  • Pääomarakenne
• Operatiivinen riski
  • Organisaatio, johtaminen ja henkiöstö
  • IT ja tietoturva
  • Tuotanto ja prosessit
  • Liiketoiminnan häiriöt
  • Laatu
  • Sopimus- ja vastuuriskit
  • Compliance

Seuraavassa taulukossa on yhteenveto keskeisimmistä Altian toimintaan myönteisesti tai kielteisesti vaikuttavista epävarmuuksista.

| Riski | Kuvaus # Kun suojauslaskentaa ei sovelleta, herkkyys on ilmoitettu mahdollisena vaikutuksena tuloslaskelmaan. Valuuttakurssien muutosten herkkyys on laskettu rahoitusinstrumenteista aiheutuvista valuuttojen nettopositioista. Konsernin vaihtuvakorkoinen velkapositio muodostuu vaihtuvakorkoisista veloista 65,0 (70,0) miljoonaa euroa sekä riskiä netottavasta koronvaihtosopimuksen vaihtuvasta osasta 20,0 (20,0) miljoonaa euroa. Yhden prosenttiyksikön korkotason nousun vaikutus tuloslaskelmaan olisi -0,5 (-0,5) miljoonaa euroa. Markkinakorkojen nousun vaikutus tulokseen on laskettu nettokorkokuluista.

Lyhyen aikavälin riskit ja epävarmuustekijät

Yhtiön liiketoiminnassa merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät yleiseen taloudelliseen kehitykseen ja sen vaikutukseen kulutukseen sekä alkoholiverotuksen ja lainsäädännön vaikutuksiin kuluttajakäyttäytymiseen. Yllättävät ja ennakoimattomat tuotanto- ja toimitushäiriöt muodostavat lyhyen aikavälin merkittävät operatiiviset riskit, samoin raaka-aineiden, erityisesti ohran, hinnankehityksen nopeat ja merkittävät muutokset.

Altia Oyj:n hallitus on hyväksynyt konsernin riskienhallintapolitiikan. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea Altia-konsernin strategian toteutumista, riskien tunnistamista sekä keinoja pienentää riskien toteutumistodennäköisyyttä ja vaikutuksia sekä suojata liiketoiminnan jatkuvuutta. Riskin aiheuttaja voi olla yhtiön sisäinen tai ulkoinen tapahtuma.

Näkymät vuodelle 2021

Markkinat

Konsernin liiketoimintojen kehitykseen ja kannattavuuteen vaikuttavat muun muassa kilpailuympäristö, yleiset talousnäkymät, ja muutokset alkoholiverotuksessa ja -sääntelyssä. Kuluttajien ostokäyttäytymisen ja kysynnän muutoksiin liittyvä epävarmuus jatkuu. Näiden lisäksi tuotteiden suorien kustannusten vaihtelut vaikuttavat konsernin kannattavuuteen.

Koronavirustilanteen päivitys:

Koronaviruspandemian rajoitukset rajoittavat tai jopa sulkevat Altian juomatuottteiden myyntikanavia matkustajamyyntiä, vientiä ja anniskelumyyntiä. Näiden kanavien elpyminen riippuu hallitusten asettamien rajoitusten tasosta ja laajuudesta sekä kuluttajakäyttäytymisen muutoksista. Elpymisen kestoa on vaikea arvioida, ja sen odotetaan vaihtelevan myyntikanavan mukaan. Talouden ja toimintaympäristön epävarmuus on suurta, ja talouden hidastumisen riski on todellinen.

Kausiluonteisuus

Alkoholijuomien kulutuksessa on merkittävää kausiluonteista vaihtelua, jolla on vaikutus Altian liikevaihtoon ja kassavirtaan. Suuri osa yhtiön tuloista ja kassavirrasta saadaan tavallisesti vuoden viimeisellä neljänneksellä, kun taas vuoden ensimmäisellä neljänneksellä osuus on huomattavasti pienempi. Lisäksi vuoden lopun huippusesonkiin liittyvät valmisteverot maksetaan tammikuussa, mikä johtaa merkittäviin ulosmeneviin kassavirtoihin.

RAHOITUSINSTRUMENTEISTA AIHEUTUVA IFRS 7 -STANDARDIN TARKOITTAMA HERKKYYS MARKKINARISKEILLE (ENNEN VEROJA)

	2020	2019
	Tulos- laskelma	Oma pääoma
+/-10% muutos sähkön hinnassa	-	+/-0,4
+/-10% muutos EUR/NOK valuuttakurssissa	-/+0,2	+/-0,3
+/-10% muutos EUR/SEK valuuttakurssissa	-/+0,2	+/-2,1
+/-10% muutos EUR/USD valuuttakurssissa	+/-0,0	-/+0,4
+/-10% muutos EUR/AUD valuuttakurssissa	-/+0,0	-/+0,2
+/-1%-yksikön muutos markkinakoroissa	-0,5	+0,2

Selitys: +10 prosentin muutoksella EUR/SEK valuuttakurssissa olisi -0,2 miljoonan euron vaikutus tuloslaskelmassa. Muissa riskeissä pätee sama periaate.

Lyhyen aikavälin näkymät

Altia on päättänyt antaa lyhyen aikavälin näkymät mutta ei ohjeistusta vuodelle 2021 koronaviruspandemiasta johtuvien epävarmuuksien ja koko vuoden 2021 heikon ennustettavuuden vuoksi.

Vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla koronaviruspandemian odotetaan vaikuttavan matkustajamyyntiin, vientiin ja anniskelumyyntiin Monopolimarkkinoilla kuluttajien ostojen siirtymisen monopolikanaviin odotetaan jatkuvan niin kauan kuin matkustajamyyntiä ja anniskelumyyntiä rajoitetaan. Tilanteen odotetaan vakautuvan aikaisintaan kesäkauden jälkeen.

Altia Industrial -segmentissä koronaviruspandemian odotetaan vaikuttavan edelleen merkittävästi sopimusvalmistukseen ja teollisiin tuotteisiin vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla. Tuontietanolin hintojen nousu aiheuttaa painetta teknisen etanolin katteisiin. Ohran hinta on noussut tämän vuoden alussa, ja hintatason odotetaan olevan korkeampi kuin vuonna 2020, uuteen satoon saakka.

Toimintaympäristön elpymiseen vaikuttaa koronaviruksen kehitys, rokotusten edistyminen ja kuluttajien käyttäytymisen muutos.

Taloudellinen kalenteri vuodelle 2021

• Vuosikertomus 2020, sisältäen tilinpäätöksen, hallituksen toimintakertomuksen, tilintarkastuskertomuksen, selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioraportin, julkaistaan suomen- ja englanninkielisenä Altian verkkosivuilla viikolla 8 (22.2.2021 alkava viikko).
• Altia julkaisee vuonna 2021 taloudellisia katsauksia seuraavasti:
  • 1. huhtikuuta: Liiketoimintakatsaus tammi-maaliskuu 2021
  • 1. elokuuta: Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 2021
  • 1. marraskuuta: Liiketoimintakatsaus tammi-syyskuu 2021

Varsinainen yhtiökokous 2021

Altia Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2021 on suunniteltu pidettäväksi 19. maaliskuuta 2021 Helsingissä. Yhtiökokouskutsu ja ohjeet julkaistaan Altian verkkosivuilla.

Osinkoehdotus

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 31.12.2020 tilinpäätöksen mukaan 87 630 619,27 euroa, joka sisältää tilikauden voiton 5 873 094,86 euroa. Emoyhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tilikauden päättymisen jälkeen.

Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2020 maksetaan osinkoa 0,35 euroa osakkeelta.

Arcuksen hallitus on vastaavasti ehdottanut Arcuksen varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuotuista osinkoa maksettaisiin 1,66 Norjan kruunua osakkeelta tilikaudelta 2020, mikä heijastaa sulautumissuunnitelmassa sovittua Altian ja Arcuksen suhteellista arvoa. Tämä tarkoittaa, että Altian ja Arcuksen tilikaudelta 2020 maksettavat osingot eivät vaikuta yhtiöiden sulautumista varten sovittuun arvostukseen.

Altian hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle myös, että vuoden 2020 ylimääräisen yhtiökokouksen päättämä osinkovaltuutus maksaa ylimääräinen 0,40 osakekohtainen osinko Altian osakkeenomistajille Altian ja Arcuksen yhdistymiseen liittyen ja ennen sen toteutumista uusitaan.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

• 8.1. tiedotettiin, että Suomen Kilpailu- ja kuluttajavirasto siirtää Altian ja Arcuksen yhdistymistä koskevan tarkastuksensa vaiheen II -käsittelyyn.
• 21.1. tiedotettiin osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen jäsenistä ja hallituksen palkitsemisesta varsinaiselle yhtiökokoukselle 2021.

Helsinki, 24. helmikuuta 2021
Altia Oyj
Hallitus

Johdanto

Yritysvastuu on Altialle keskeinen menestystekijä, ja vuodesta 2020 alkaen se on olennainen osa Altian strategiaa. Uudella, vuoteen 2030 ulottuvalla vastuullisuustiekartalla ja hiilettömään tuotantoon pyrkivällä keskeisellä tavoitteella Altia haluaa osallistua kansallisiin ja kansainvälisiin pyrkimyksiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä siirtyä kohti kiertotaloutta. Altia haluaa myös edistää modernia ja vastuullista pohjoismaista juomakulttuuria, jossa vastuullisesti tuotettujen juomien laatu on korkeampi ja nautitut määrät ovat maltillisia.

Altia on raportoinut vastuullisuustyöstään yli kymmenen vuoden ajan valtio-omisteisten yhtiöiden yhteiskuntavastuuraportointimallin¹ ja GRI-ohjeiston mukaisesti. Tämä muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitys sisältää kirjanpitolain mukaisen kuvauksen Altian lähestymistavasta ympäristö-, yhteiskunta- ja henkilöstöasioihin, Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista, sekä ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja korruption- ja lahjonnanvastaiseen työhön. Lisätietoja vastuullisuustyöstämme ja keskeisistä tunnusluvuista löytyy vuosikertomuksemme erillisestä yritysvastuuosiosta.

Liiketoimintamalli

Altian liiketoimintamalli perustuu tuotevalikoimaan, joka koostuu vahvasta portfoliosta yhtiön omia brändejä ja monipuolisia kansainvälisiä päämiesbrändejä, sekä palveluihin, joita tarjotaan yhtiön tuotanto-, pakkaus- ja logistiikkakapasiteettia hyödyntäville asiakkaille. Lisäksi tuotantoprosessissa vältetään jätteen syntymistä ja luodaan arvoa sivutuotteista, myymällä niitä muilla toimialoilla toimiville teollisuusasiakkaille.

Integroitumallin luo merkittäviä mittakaavaetuja hankinnassa, tuotannossa ja jakelussa, ja sen avulla yhtiö voi hyödyntää yhteisiä toimintojaan, kuten kuluttajatutkimusta, innovaatioita, tuotekehitystä ja yleistä osaamista sekä käyttää keskitettyjä tukitoimintojaan tehokkaasti. Liiketoimintakatsausosio sisältää kuvauksen Altian arvonluontitavoista.

Ympäristö

a. Politiikat ja toimintatavat (myös due diligence)

Altian ympäristöön liittyvä työ keskittyy yhtiön oman toiminnan ympäristövaikutusten minimointiin. Altia tavoittelee korkeaa materiaali- ja resurssitehokkuuden astetta ja kehittää tuotteitaan ja niiden pakkauksia vähentääkseen niiden ympäristövaikutuksia. Lisäksi yhtiö tekee tarvittavia toimenpiteitä suojellakseen Altian tuotteissa ainesosana käytettävää pohjavettä.

Yhtiön kannalta merkittäviä ympäristövaikutuksia arvioidaan kolmen vuoden välein. Vuonna 2018 suoritetussa arvioinnissa tärkeimmiksi ympäristövaikutuksiksi tunnistettiin energiankulutus, vedenkulutus, jätevesi ja sen laatu sekä jätteen tuottaminen. Yhtiö määritteli myös ympäristötehokkuuden tunnusluvut ja vuotuiset vähennystavoitteet tukeakseen näiden vaikutusten vähentämistä. Tehdaskohtaiset tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet määritellään vuosittain, ja edistymistä seurataan kuukausittain keskeisten tunnuslukujen avulla.# Altia Annual Report 2020

Environmental Responsibility

a. Policies and Practices (including due diligence)

Altia's environmental work is based on shared values and policies. Altia is committed to continuous environmental improvement and aims to minimize its environmental impact. The company continuously develops its operations and production processes to reduce environmental load, reduce the use of natural resources and promote the circular economy.

Altia's key environmental objectives for 2025 are:

• All electricity purchased in Finland will be from renewable sources by 2023.
• All energy will be carbon neutral by 2025.
• Energy consumption will be reduced by 10% by 2025 compared to the 2014 baseline.
• The amount of wastewater will be reduced by 25% by 2025 (2018 baseline).

Altia has joined a voluntary energy efficiency agreement in Finland and is committed to reducing its energy consumption by 10% by 2025 compared to the 2014 baseline.

Altia’s environmental work is guided by international standards, national legislation, and Altia’s own policies. Altia's operations in Finland are certified according to the ISO 14001:2015 environmental management standard.

Standards, policies, and principles relevant to Altia’s environmental work include, among others:

• Altia's Code of Conduct
• Altia's Quality, Safety, and Environmental Principles
• ISO 14001:2015 Environmental Management System standard; certification covers Altia's operations in Finland

b. Main Risks and Their Management

Environmental risks are assessed regularly as part of Altia's environmental impact assessment and the Altia Group's risk management. The main identified risks include climate change, natural disasters, spills to soil or water bodies (including groundwater areas), exceeding the wastewater limits specified in Altia's environmental permits, costs related to complying with increasingly stringent environmental regulations, and fines and sanctions resulting from non-compliance.

Risks are managed through various measures, including maintaining an environmental system in accordance with ISO 14001:2015, regularly monitoring wastewater quality, monitoring land ownership in groundwater areas, and tracking changes in legislation.

KPI	2020	2019	2018
Energy efficiency (MWh/m³ of product or ton of barley)	Koskenkorva: 0.71 Rajamäki and Tabasalu: 0.28	Koskenkorva: 0.79 Rajamäki and Tabasalu: 0.27	Koskenkorva: 0.78 Rajamäki and Tabasalu: 0.31
Water efficiency (m³/m³ of product or ton of barley)	Koskenkorva: 2.33 Rajamäki and Tabasalu: 2.01	Koskenkorva: 1.88 Rajamäki and Tabasalu: 1.65	Koskenkorva: 2.82 Rajamäki and Tabasalu: 1.61
Wastewater quality (kg COD/m³ of product or ton of barley)¹	Koskenkorva: 4.09 Rajamäki and Tabasalu: 2.09	Koskenkorva: 4.24 Rajamäki and Tabasalu: 2.29	Koskenkorva: 3.86 Rajamäki and Tabasalu: 3.35
Recycling and reuse rate	99.5%	99.5%	99.7%
Monetary value of fines and number of non-monetary sanctions	0	0	0

¹ Monitoring of the water efficiency KPI for the Industrial Products unit at the Rajamäki plant ceased at the beginning of 2018, as the KPI is not relevant to the operations.
² The wastewater quality KPI is not monitored at the Tabasalu plant.

KPI	2020	2019	2018
Amount of income taxes paid and excise taxes collected	469.1 million euros The company's total tax footprint can be read from the Sustainability section	435 million euros The company's total tax footprint can be read from the Corporate Responsibility section	452.3 million euros The company's total tax footprint can be read from the Corporate Responsibility section

c. Results and KPIs

Our goal is that by 2023, all electricity purchased by us in Finland will be from renewable sources, and by 2025, all our energy will be carbon neutral. In Finland, Altia has joined a voluntary energy efficiency agreement and commits to reducing its energy consumption by 10% by 2025 compared to the 2014 baseline.

In 2020, energy consumption per production volume increased at the Rajamäki plant and decreased at the Koskenkorva plant compared to the previous year.

The limit values for wastewater load are defined in Altia's environmental permits. Altia's goal is to reduce the amount of wastewater by 25% by 2025 (2018 baseline). In 2020, the organic load of wastewater relative to production decreased at both the Rajamäki and Koskenkorva plants compared to the previous year. Thanks to the Koskenkorva plant's bioenergy power plant, Altia has been able to reduce the Koskenkorva plant's carbon dioxide emissions by 58% from 2014 to 2020. The plant's fuel self-sufficiency in steam production was 65% in 2020 (62%).

In 2020, we made progress in projects aimed at achieving carbon neutrality. We launched the world's first vodka made from regeneratively farmed barley. The purpose of regenerative farming methods is to convert fields from emission sources into carbon sinks. In addition, we launched new rPET bottles, which now contain 25% recycled rPET plastic from used materials. Our goal is to increase the rPET content to 50% by 2025 and to 100% by 2030. Our goals clearly exceed the targets and pace required by the EU. The carbon footprint of PET plastic bottles is significantly smaller than that of glass, and with recycled PET plastic, it is even smaller (read more about our packaging in the Beverages section).

The table above summarizes the results of Altia's environmental KPIs, for which more detailed information can be found in the section "Distillery" of the Corporate Responsibility section.

Society and Personnel

Consumers and Products

a. Policies and Practices (including due diligence)

Product safety is of paramount importance to Altia. Altia markets its products responsibly and in accordance with applicable marketing laws, and provides consumers with information in accordance with applicable regulations. Key processes related to product quality and safety have been defined, and relevant instructions are maintained in Altia's management system. KPIs related to quality, along with their targets, have been set and are monitored monthly. KPIs cover quality costs, customer feedback, and the proportion of non-conforming batches. In addition, plant-specific targets and the measures required to achieve them are defined annually, and progress is monitored monthly.

Altia's Rajamäki plant has an international Fairtrade certification. Altia's Brunna logistics center also has the Fair for Life certification. The Koskenkorva distillery, the Rajamäki spirits plant, and the distillery located in Sundsvall have organic production certification.

Standards, policies, and principles relevant to the safety, quality, marketing, and consumption of Altia's products include, among others:

• Altia's Code of Conduct
• ISO 9001:2015 Quality Management System standard; certification covers Altia's operations in Finland and the Tabasalu plant in Estonia
• FSSC22000 v 4.1 - Food Safety standard; certification covers Altia's Rajamäki plant
• Altia's Quality, Safety, and Environmental Principles
• Altia's Marketing Guidelines
• Altia's Personnel Alcohol Policy

b. Main Risks and Their Management

Risks are assessed as part of Altia's quality and safety risk assessment and the Altia Group's risk management. The main identified risks include non-compliance with hygiene standards, inconsistency in product quality, product contamination, and defects in raw materials or packaging. If realized, such risks can lead to product recalls and litigation against the company.

As the alcohol-related business is highly regulated, stricter regulation of, for example, the marketing and advertising of alcoholic beverages or their taxation can affect the company's operations. To manage these types of risks, Altia maintains quality and food safety systems in accordance with international standards. Quality is continuously monitored during production through line inspections, testing, and analysis of finished products. Guidelines and processes are maintained in case of potential product recalls, and situations are regularly practiced with phantom tests. Applicable legislation and changes to it are reviewed at regular intervals.

c. Results and KPIs

Altia's Rajamäki plant was granted FSSC 22000 v.4.5. food certification at the beginning of 2020. Altia has also implemented separate instructions and processes for combating food fraud and protecting food from intentional damage. Plant-specific targets and the measures required to achieve them are defined annually, and progress is monitored monthly using key KPIs.

Altia's tax footprint is considerable compared to its turnover due to excise duty.

Personnel Matters

a. Policies and Practices (including due diligence)

Altia is committed to building a culture and a motivating and supportive work environment based on safety, openness, equality, and trust. Altia wants to ensure safe and healthy working conditions for all its employees and for individuals whose workplace or working conditions the company may influence. This has been particularly important with the global pandemic in 2020. Altia's goal is to reduce sick absences and the number of accidents and absences due to accidents. Plant-specific targets and the measures required to achieve them are defined annually, and progress is monitored monthly using key KPIs.

Altia's operations in Finland were granted ISO 45001:2018 occupational health and safety management system certification at the beginning of 2020. Altia was one of the first Finnish companies to receive the certification. The standard replaces Altia's previous OHSAS 18001:2007 standard.

Standards, policies, and principles relevant to personnel matters include, among others:

• Altia's Code of Conduct
• Altia's Operating Practices
• ISO 45001:2018 Occupational Health and Safety Management System standard; certification covers Altia's operations in Finland
• Altia's Quality, Safety, and Environmental Principles
• amfori BSCI initiative Code of Conduct

b. Main Risks and Their Management

Risks are assessed as part of the Altia Group's risk management. The main risks relate to Altia's ability to recruit, develop, motivate, and retain people with the right expertise, to succeed in daily management work, to maintain good cooperation with employees and their trade unions, and Altia's ability to manage the number of accidents.# Hallitakseen näitä riskejä Altia kehittää arvolupaustaan työnantajana sekä työntekijöiden rekrytointia ja palveluksessa pysymistä, tekee henkilöstön tyytyväisyyskyselyjä

Tunnusluku (KPI)

Tunnusluku (KPI)	2020	2019	2018
Sairauspoissaolo, %	4	3,7	3,4
Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus ilman työmatkoja, LTIF	7	9	1
Tapaturmista johtuvat poissaolot, %	0,09	0,07	0,07
Tapaturmien määrä	1	1	1

Vuosien 2018 ja 2019 LTIF ja tapaturmien määrä on raportoitu ilman työmatkoja.

Tunnusluku (KPI)

Tunnusluku (KPI)	2020	2019	2018	2017
amfori BSCI:n riskimaaluokittelussa tunnistetuista riskimaista tehtyjen hankintojen osuus	2%	2%	3%	4%
Whistleblowing-ilmoituskanavan kautta raportoitujen ihmisoikeuksiin liittyvien epäkohtien määrä	0	0	0	0

Whistleblowing-ilmoituskanava otettiin käyttöön lokakuussa 2017, minkä vuoksi ensimmäinen koko vuoden luku koskee vuotta 2018. (vuosittainen Altia Tasting) ja ylläpitää tiivistä yhteistyötä liittojen kanssa.

c. Tulokset ja tunnusluvut

Työturvallisuus oli yksi henkilöstön kehittämisen painopistealueista edelleen vuonna 2020. Rajamäen tehtaan turvallisuuden parantamiseksi suunnitellun Inhimillinen tekijä -kehittämisohjelman koulutukset jouduttiin kuitenkin pandemian vuoksi perumaan toistaiseksi.

Altian vuotuinen henkilöstön tyytyväisyyskysely Altia Tasting järjestettiin tammikuussa 2020. Kyselyn tulokset paranivat kaikilla osa-alueilla vuoteen 2019 verrattuna. Johtamisessa on vielä kehittämisen varaa. Tulevaan sulautumiseen varautumiseksi perustettiin muutosjohtamisen hanke, jonka tarkoituksena on tukea tiiminvetäjiä roolissaan muutoksen ajureina.

Työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvien tunnuslukujen tulokset esitellään alla olevassa taulukossa. Vuonna 2020 ei sattunut yhtään kuolemaan johtanutta tapaturmaa.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen

a. Politiikat ja toimintatavat (myös due diligence)

Altia on sitoutunut kunnioittamaan ja edistämään ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä työelämän normeja Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja Kansainvälisen työjärjestö

Annual Report 2020
22

ILO:n keskeisimpien sopimusten mukaisesti. Altia odottaa samaa myös toimittajiltaan, yhteistyökumppaneiltaan ja alihankkijoiltaan.

Altian keskeisimmät ihmisoikeusvaikutukset liittyvät viinien, väkevien alkoholijuomien ja raaka-aineiden hankintaan. Kehittääkseen vastuullista hankintaa Altia liittyi vuonna 2017 amfori BSCI -aloitteeseen ja amfori BSCIn Sustainable Wine Programme -ohjelmaan. Altia sitoutuu amfori BSCI:n jäsenenä noudattamaan sen eettisiä periaatteita toimitusketjuissaan.

Altian due diligence -prosessi koostuu tällä hetkellä tuotteidemme ja niiden komponenttien toimitusketjujen kartoituksesta sekä kyselystä, jolla kerätään tietoa toimittajiemme ja yhteistyökumppaneidemme vastuullisuustyöstä, sopimusvelvoitteista sekä osallistumisesta amfori BSCI -aloitteeseen ja aloitteen työkalujen hyödyntämisestä, myös kolmansien osapuolten tarkastuksista.

Altialla on kaikkien sidosryhmien käytettävissä oleva whistleblowing-ilmoituskanava, jota ylläpitää riippumaton kolmas osapuoli.

Altian ihmisoikeustyön kannalta oleellisia standardeja, politiikkoja ja periaatteita ovat muun muassa:
* Altian eettiset periaatteet
* amfori BSCI -aloitteen eettiset säännöt
* Altian eettiset säännöt toimittajille ja alihankkijoille

b. Pääriskit ja niiden hallinta

Pääriskit liittyvät Altian liikesuhteisiin ja koskevat lähinnä viinin, väkevien alkoholijuomien ja raaka-aineiden toimitusketjuja silloin, kun ne ulottuvat maihin, joissa riski kansainvälisten työelämän normien rikkomuksista on suurempi. Lisäksi Altian asiakkaat odottavat yhtiön toimitusketjujen toimivan vaatimusten mukaisesti, ja mikä tahansa tällaisen vaatimuksen loukkaaminen Altian toimittajien, alihankkijoiden tai kumppaneiden taholta voisi johtaa tilanteeseen, jossa asiakas voisi pysäyttää kaikki tulevat toimitukset.

Riskejä hallitaan edellä mainitun due diligence -prosessin avulla.

c. Tulokset ja tunnusluvut

Vuonna 2020 amfori BSCI -tarkastuksia ei tehty pandemian takia. Vuonna 2019 Altian toimittajiin, yhteistyökumppaneihin

Tunnusluku (KPI)

Tunnusluku (KPI)	2020	2019	2018
Korruptionvastaisten politiikkojen viestintä ja koulutus	Uudet työntekijät suorittivat verkkokurssin. Koko henkilöstölle viestittiin aiheesta vuoden aikana.	Koko henkilöstölle kohdistettu verkko-kurssi Altian lahjonnan- ja korruptionvas-taisesta politiikasta. Eettistä liiketoimin- taa koskeva sisäinen viestintä.	Koko henkilöstölle verkkokurssin muo- dossa järjestetty Altian eettisiä periaat- teita koskeva koulutus.
Whistleblowing-ilmoituskanavan kautta raportoitujen lahjonta- tai korruptioepäilyjen määrä	0	0	0

tai heidän alihankkijoihinsa kohdistui kuusi amfori BSCI -tarkastusta (täydellistä tai seurantatarkastusta).

Korruption- ja lahjonnanvastainen työ

a. Politiikat ja toimintatavat (myös due diligence)

Altia ei hyväksy minkäänlaista lahjontaa tai korruptiota. Yhtiö on sitoutunut toimimaan reilusti, eikä se tarjoa asiatonta etua millekään taholle. Altia odottaa myös edustajiensa, konsulttiensa, asiamiestensä, alihankkijoidensa ja muiden liikekumppaneidensa pidättäytyvän ehdottomasti kaikesta korruptoivasta käytöksestä suorittaessaan palveluja Altialle tai Altian puolesta. Altia ei tue poliittisia puolueita tai organisaatioita suoraan tai epäsuoraan. Yhtiö ei myöskään osallistu yksittäisten ehdokkaiden vaalikampanjoiden rahoitukseen.

Altian eettisissä periaatteissa kuvataan yhtiön sitoutumista eettiseen liiketoimintaan. Kaikki Altian työntekijät tutustuvat yhtiön eettisiin periaatteisiin, mukaan lukien Altian lahjonnan ja korruptionvastaiseen toimintaan.

Altialla on whistleblowing-ilmoituskanava, jota ylläpitää riippumaton kolmas osapuoli. Kanava on kaikkien Altian työntekijöiden ja yhtiön ulkopuolisten sidosryhmien käytössä. Kaikki Altialle joko kanavan tai muuta kautta raportoidut huolenaiheet tutkitaan vakiintuneen prosessin mukaisesti, jotta varmistetaan toiminnan täsmällisyys, nimettömyys ja tasapuolisuus.

Lahjonnan- ja korruptionvastaisuuden kannalta oleellisia standardeja, politiikkoja ja periaatteita ovat muun muassa:
* Altian eettiset periaatteet
* Lahjonnan- ja korruptionvastainen politiikka
* Whistleblowing-ilmoituskanava

b. Pääriskit ja niiden hallinta

Riskejä arvioidaan osana Altia-konsernin riskienhallintaa. Lahjontaan ja korruptioon liittyviin pääriskeihin lukeutuvat lahjonnasta tai korruptiosta syntyvä maineriski erityisesti silloin, kun kyseessä ovat Altian avainhenkilöt ja liikekumppanit. Koska alkoholiin liittyvä liiketoiminta on usein säänneltyä, tarvittavien toimi- ja muiden lupien hankintaan ja ylläpitämiseen liittyy usein myös korruptio- tai lahjontariski erityisesti maissa, joissa on paljon korruptiota.

Riskejä hallitaan sopimusvelvoitteilla, kolmansien osapuolten tarvittaessa suorittamilla toimittajia ja jakelijoita koskevilla due diligence -tarkastuksilla sekä sisäisellä koulutuksella, joka koskee Altian lahjonnan- ja korruptionvastaista politiikkaa.

c. Tulokset ja tunnusluvut

Vuonna 2020 Altian uudet työntekijät suorittivat verkkokurssin yhtiön lahjonnan- ja korruptionvastaisesta politiikasta. Verkkokurssi oli saatavilla myös koko henkilöstölle ja aiheesta viestittiin sisäisesti. Whistleblowing- ilmoituskanava otettiin käyttöön vuonna 2017. Kanavan kautta ei vastaanotettu ilmoituksia vuonna 2020.

Annual Report 2020
23

Konsernin tunnusluvut

Tuloslaskelma	2020	2019	2018	2017	2016
Liikevaihto milj. euroa	342,4	359,6	357,3	359,0	356,6
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) milj. euroa	52,4	44,8	40,0	42,4	40,8
(% liikevaihdosta) %	15,3	12,4	11,2	11,8	11,5
Käyttökate (EBITDA) milj.euroa	40,3	43,1	34,0	40,3	60,8
Vertailukelpoinen liiketulos (EBIT) milj. euroa	35,0	26,8	25,6	28,2	26,4
(% liikevaihdosta) %	10,2	7,5	7,2	7,8	7,4
Liiketulos (EBIT) milj. euroa	22,9	25,1	19,7	26,1	46,3
Tulos ennen veroja milj. euroa	21,3	24,6	18,6	25,0	45,0
Kauden tulos milj. euroa	17,8	18,4	15,1	18,3	36,1
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät milj. euroa	-12,1	-1,7	-6,0	-2,1	19,9

Tase	2020	2019	2018	2017	2016
Rahavarat milj. euroa	130,7	64,2	42,0	52,4	68,0
Oma pääoma milj. euroa	156,3	151,2	150,1	136,8	191,3
Lainat milj. euroa	116,1	82,6	89,4	100,1	72,8
Sijoitettu pääoma milj. euroa	272,4	233,8	239,5	236,9	264,0

Kannattavuus	2020	2019	2018	2017	2016
Oman pääoman tuotto (ROE) %	11,6	12,2	10,5	11,1	20,0
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) %	7,7	8,5	7,0	8,0	14,4

	2020	2019	2018	2017	2016
Nettovelka milj. euroa	-3,9	28,9	47,4	47,7	4,7
Nettovelkaantumisaste %	-2,5	19,1	31,6	34,9	2,5
Omavaraisuusaste %	34,3	37,8	38,4	34,3	44,2
Liiketoiminnan nettorahavirta milj. euroa	56,1	52,6	6,5	37,6	29,4
Nettovelka/vertailukelpoinen käyttökate	-0,1	0,6	1,2	1,1	0,1

Osakekohtaiset tunnusluvut	2020	2019	2018	2017	2016
Osakekohtainen tulos (laimentamaton, laimennettu) euroa	0,49	0,51	0,42	0,51	1,00
Oma pääoma/osake euroa	4,33	4,18	4,15	3,80	5,32
Osinko/osake euroa	0,75*	0,42	0,38	-	-
Osinko/tulos %	152,2*	82,6	91,2	-	-
Efektiivinen osinkotuotto %	7,5*	5,1	5,4	-	-
Hinta/tulos	20,3	16,1	17,0	-	-
Osakkeen päätöskurssi euroa	9,98	8,18	7,07	-	-
Osakkeen ylin kurssi euroa	10,40	8,22	9,50	-	-
Osakkeen alin kurssi euroa	7,01	7,08	7,015	-	-
Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa milj.euroa	360,7	295,6	255,5	-	-
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa kpl	36 140 485	36 140 485	36 140 485	35 960 000	35 960 000

Henkilöstö	2020	2019	2018	2017	2016
Henkilöstö keskimäärin	650	682	718	762	829

*Hallituksen osinkoehdotus tilikaudelta 2020 0,35 euroa osakkeelta ja valtuutus 0,40 euron osakekohtaiseen ylimääräiseen osinkoon.

Annual Report 2020
24

VAIHTOEHTOISTEN TUNNUSLUKUJEN TÄSMÄYTYKSET IFRS-TILINPÄÄTÖSLUKUIHIN JA VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT

Milj.# euroa 2020 2019

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Liiketoimintojen ja hyödykkeiden myyntien voitot ja tappiot | - | 0,1
Liiketoimintojen lopettamiseen liittyvät kulut ja uudelleenjärjestelykulut | -0,3 | -0,2
Olennaiset projektit | |
Kustannukset suljetussa vapaaehtoisessa eläkejärjestelyssä | -0,5 | -1,6
Altian ja Arcuksen sulautumissuunnitelmaan liittyvät kulut | -11,4 | -
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä | -12,1 | -1,7
Vertailukelpoinen käyttökate | |
Liiketulos | 22,9 | 25,1
Vähennettynä: Poistot ja arvonalentumiset | 17,4 | 17,9
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä | 12,1 | 1,7
Vertailukelpoinen käyttökate | 52,4 | 44,8
% liikevaihdosta | 15,3 | 12,4
Vertailukelpoinen liiketulos | |
Liiketulos | 22,9 | 25,1
Vähennettynä: Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä | 12,1 | 1,7
Vertailukelpoinen liiketulos | 35,0 | 26,8
% liikevaihdosta | 10,2 | 7,5

Altia esittää vaihtoehtoisia tunnuslukuja lisätietona IFRS-standardien mukaisesti laadituissa konsernin tuloslaskelmissa, konsernin taseissa, konsernin rahavirtalaskelmissa sekä liitetiedoissa esitetyille tunnusluvuille. Altian näkemyksen mukaan vaihtoehtoiset tunnusluvut antavat merkityksellistä ja hyödyllistä Altiaa koskevaa lisätietoa johdolle, sijoittajille, arvopaperimarkkina-analyytikoille ja muille tahoille Altian toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahavirroista. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillisinä tai IFRS:n mukaisesti määriteltyjä tunnuslukuja korvaavina tunnuslukuina, eivätkä ne ole IFRS-standardeissa määriteltyjä tai nimettyjä. Kaikki yhtiöt eivät laske vaihtoehtoisia tunnuslukuja yhdenmukaisella tavalla, ja siksi Altian vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät välttämättä ole vertailukelpoisia muiden yhtiöiden esittämien samalla tavoin nimettyjen lukujen kanssa. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ovat tilintarkastamattomia.

Annual Report 2020
25

TUNNUSLUKUJEN MÄÄRITELMÄ JA KÄYTTÖTARKOITUS

Tunnusluku	Määritelmä	Käyttötarkoitus
Liiketulosprosentti	Liiketulos / Liikevaihto	Liiketulos osoittaa liiketoiminnasta kertyneen tuloksen.
Käyttökate (EBITDA)	Liiketulos ennen poistoja	Käyttökate on Konsernin tuloksellisuutta osoittava mittari.
Käyttökateprosentti	Käyttökate / Liikevaihto
Vertailukelpoinen liiketulos (EBIT)	Liiketulos ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä	Vertailukelpoinen käyttökate, vertailukelpoinen käyttökateprosentti, vertailukelpoinen liiketulos ja vertailukelpoinen liiketulosprosentti esitetään käyttökatteen ja liiketuloksen lisäksi tarkoituksena tuoda esiin taustalla oleva liiketoiminnan tulos ja parantaa eri kausien keskinäistä vertailukelpoisuutta. Altia katsoo, että nämä vertailukelpoiset tunnusluvut antavat merkityksellistä lisätietoa, sillä niiden ulkopuolelle jätetään olennaisia tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavia eriä, jotka heikentävät eri kausien keskinäistä vertailukelpoisuutta.
Vertailukelpoinen liiketulosprosentti	Vertailukelpoinen liiketulos / Liikevaihto
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)	Käyttökate ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä	Vertailukelpoinen käyttökate on sisäinen, Altian tuloksellisuutta osoittava mittari sekä segmenttitason keskeinen tunnusluku yhdessä liikevaihdon kanssa.
Vertailukelpoinen käyttökateprosentti	Vertailukelpoinen käyttökate / Liikevaihto	Vertailukelpoinen käyttökateprosentti on myös yksi Altian taloudellisista tavoitteista.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	Olennaisia tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia eriä kuten liiketoimintojen ja omaisuuserien luovutuksesta syntyvät voitot ja tappiot, arvonalentumistappiot, liiketoimintojen lopettamisesta ja uudelleenjärjestelystä johtuvat menot, konsernin merkittävät projektit kuten yrityshankintoihin liittyvät välittömät transaktiomenot, vapaaehtoisen eläkejärjestelyn muutokset ja muista konsernin kehittämishankkeista johtuvat menot.	Vertai lukelpoinen käyttökate on yleisesti Yhtiön ulkopuolella käytetty tunnusluku arvonmäärityksen perustana ja tästä syystä tärkeä jatkuvasti julkistettava tunnusluku.
Sijoitettu pääoma	Oma pääoma yhteensä + Lainat	ROI-tunnusluvun perusta.
Oman pääoman tuotto (ROE), %	Tilikauden tulos / Oma pääoma yhteensä (kauden alkamispäivän ja päättymispäivän keskiarvo)	Tätä mittaria voidaan käyttää arvioitaessa, kuinka tehokkaasti Altia on pystynyt kerryttämään tulosta suhteessa Yhtiön omaan pääomaan.
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	(Tilikauden tulos + Korkokulut) / (Oma pääoma yhteensä + Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat) (kauden alkamispäivän ja päättymispäivän keskiarvo)	Tätä mittaria käytetään arvioitaessa, kuinka tehokkaasti Altia on pystynyt kerryttämään nettotulosta suhteessa Yhtiöön sijoitettuun pääomaan.

Annual Report 2020
26

Tunnusluku	Määritelmä	Käyttötarkoitus
Lainat	Pitkäaikaiset lainat + lyhytaikaiset lainat
Nettovelka	Lainat + pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset leasingvelat – rahavarat	Nettovelka on mittari, joka osoittaa Konsernin ulkoista velkarahoituksen kokonaismäärää.
Nettovelkaantumisaste, %	Nettovelka / Oma pääoma yhteensä	Nettovelkaantumisaste auttaa osoittamaan rahoitukseen liittyvän riskin tasoa ja on hyödyllinen mittari, jonka avulla johto seuraa Konsernin velkaantumista. Lainaportfolion merkittävä mittari.
Omavaraisuusaste, %	Oma pääoma yhteensä / (Varat yhteensä – Saadut ennakot)	Omavaraisuusaste auttaa osoittamaan rahoitukseen liittyvän riskin tasoa ja on hyödyllinen mittari, jonka avulla johto seuraa Konsernin liiketoiminnassa käytettävän pääoman tasoa.
Nettovelka / Vertailukelpoinen käyttökate	Nettovelka / Vertailukelpoinen käyttökate	Nettovelan suhde vertailukelpoiseen käyttökatteeseen on yksi Altian taloudellisista tavoitteista.
Tulos / osake	Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos / Osakkeiden osakeanti-korjattu keskimääräinen kappalemäärä kauden aikana
Oma pääoma / osake	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma / Osakkeiden osakeantioi-kaistu lukumäärä kauden lopussa
Osinko / osake	Kauden osingonjako / Osakkeiden laimentamaton lukumäärä kauden lopussa
Osinko / tulos %	Osinko/osake / Tulos/osake
Efektiivinen osinkotuotto, %	Osinko/Osake / Osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa
Hinta / tulos	Osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa / Tulos/osake
Osakekannan markkina-arvo	Tilikauden lopun osakkeiden määrä X osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa

Annual Report 2020
27

Tärkeää tietoa

Tässä asiakirjassa tarkoitettuja sulautumiseen liittyviä arvopapereita ei ole rekisteröity eikä niitä tulla rekisteröimään Yhdysvaltain vuoden 1933 arvopaperilain, muutoksineen, (”Yhdysvaltain arvopaperilaki”) tai minkään Yhdysvaltain osavaltion arvopaperilakien mukaisesti (kuten Yhdysvaltain arvopaperilain Regulation S -säännöksessä on määritelty) eikä niitä saa tarjota, myydä tai toimittaa suoraan tai välillisesti Yhdysvalloissa tai Yhdysvaltoihin, ellei niitä ole rekisteröity, paitsi Yhdysvaltain arvopaperilain rekisteröintivaatimuksista säädetyn poikkeuksen nojalla tai transaktiossa, joka ei ole Yhdysvaltain arvopaperilain rekisteröintivaatimuksen alainen, ja soveltuvia Yhdysvaltain osavaltioiden tai muita Yhdysvaltain arvopaperilakeja noudattaen. Tämä asiakirja ei ole tarjous myydä tai kehotus tarjoutua ostamaan kyseisiä osakkeita Yhdysvalloissa. Mikä tahansa uusien Altian osakkeiden tarjous tai myynti Yhdysvalloissa sulautumisen yhteydessä voidaan tehdä Yhdysvaltain arvopaperilain mukaisen Rule 802 -säännöksessä säädetyn rekisteröintivelvollisuutta koskevan poikkeuksen nojalla.

Altia on suomalainen yhtiö ja Arcus on norjalainen yhtiö. Transaktioon, mukaan lukien sulautumisen ja tähän liittyvien osakkeenomistajien äänestysten yhteydessä annettaviin tietoihin, sovelletaan muun maan kuin Yhdysvaltain tiedonantovelvollisuuksia ja aikataulu- ja menettelyvaatimuksia, jotka eroavat Yhdysvaltain vastaavista. Tässä asiakirjassa esitettävät tai viitatut taloudelliset tiedot on laadittu IFRS-standardien mukaisesti, eivätkä ne välttämättä ole verrattavissa yhdysvaltalaisten yhtiöiden soveltamiin tai Yhdysvalloissa sovellettaviin tilinpäätösstandardeihin, tilinpäätöksiin tai taloudellisiin tietoihin.

Arcuksen yhdysvaltalaisen osakkeenomistajien oikeuksien toteuttaminen tai mahdollisten vaatimusten esittäminen Yhdysvaltain liittovaltion tai osavaltioiden arvopaperilakien nojalla voi olla vaikeaa, koska Altia ja Arcus ovat sijoittautuneet Yhdysvaltain ulkopuolelle ja kaikki tai osa niiden johtajista ja hallituksen jäsenistä asuu Yhdysvaltain ulkopuolella. Ulkomaalaisen yhtiön tai näiden lähipiiriin kuuluvien tahojen pakottaminen noudattamaan Yhdysvaltain tuomioistuinten tuomioita voi olla vaikeaa. Arcuksen yhdysvaltalaiset osakkeenomistajat eivät välttämättä voi haastaa Altiaa tai Arcusta tai näiden johtajia ja hallituksen jäseniä oikeuteen Yhdysvaltain lakien, mukaan lukien liittovaltion arvopaperilakien, rikkomisesta muussa kuin yhdysvaltalaisessa tuomioistuimessa tai ainakin tällaisten haasteiden todistaminen voi olla vaikeaa. Lisäksi voi olla vaikeaa pakottaa Altiaa, Arcusta tai näiden lähipiiriin kuuluvia tahoja hyväksymään yhdysvaltalaisen tuomioistuimen toimivaltaa. Lisäksi Yhdysvaltain liittovaltion arvopaperilakien yksityisoikeudellista vastuuta koskeviin säännöksiin perustuvien itsenäisten kanteiden tai Yhdysvaltain tuomioistuinten päätöksiin perustuvien kanteiden täytäntöönpanokelpoisuudesta vieraassa maassa on merkittävää epävarmuutta.

Arcuksen osakkeenomistajien tulee huomioida, että Altia ei saa hankkia Arcuksen osakkeita muutoin kuin sulautumisen yhteydessä, kuten julkisessa kaupankäynnissä tai yksityisten ostojen kautta sulautumisen vireilläolon aikana Sulautumissuunnitelman mukaan.

Tilinpäätös
Annual Report 2020
29

KONSERNIN TULOSLASKELMA

Milj. euroa		1.1.–31.12. 2020	1.1.–31.12. 2019
LIIKEVAIHTO	1.1.	342,4	359,6
Liiketoiminnan muut tuotot	1.3.	6,2	7,6
Materiaalit ja palvelut	1.4.	-192,5	-213,1
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	1.5.	-49,1	-45,9
Liiketoiminnan muut kulut	1.6.	-66,6	-65,0
Poistot ja arvonalentumiset	1.7.	-17,4	-17,9
LIIKETULOS		22,9	25,1
Rahoitustuotot	3.1.	0,2	3,5
Rahoituskulut	3.1.		# YLEISET TIEDOT
## Tietoa Altiasta
Altia Oyj (”Yhtiö”), yhdessä tytäryhtiöidensä kanssa (”Konserni”, ”Altia konserni”, ”Altia”) on Pohjoismaissa, Virossa, Latviassa ja Ranskassa toimiva kansainvälinen alkoholijuomien palvelukonserni, joka valmistaa, markkinoi, myy ja jakelee sekä omia tuotteitaan että päämiestuotteita. Altia tislaa kotimaisesta ohrasta viljaviinaa juomiensa pohjaksi. Tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa ja Virossa sekä konjakin kypsytys ja valmistus Ranskassa. Altialla on laadukkaita omia ja kansainvälisiä tuotemerkkejä. Lisäksi yhtiö edustaa kansainvälisiä tuotemerkkejä eri puolilta maailmaa. Altian liiketoimintaan kuuluu myös teollisia tuotteita kuten tärkkelystä, rehua ja teknistä etanolia sekä sopimusvalmistusta. Altian asiakkaita ovat alkoholin vähittäismyyntimonopolit, alkoholijuomia myyvät tukut, ravintolat, päivittäistavarakaupat, matkustajamyynti vientimarkkinoilla toimivat maahantuojat ja teollisuusasiakkaat. Altia Oyj:n, Altia-konsernin emoyritys, kotipaikka on Helsinki. Altia Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö.Altia Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Emoyrityksen rekisteröity osoite on Kaapeliaukio 1, 00180 Helsinki, Suomi. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.altiagroup.com/fi/ tai Konsernin pääkonttorista osoitteesta: Kaapeliaukio 1, 00180 Helsinki, Suomi. Altia Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 24.2.2021 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös 31.12.2020 päättyneeltä tilikaudelta on laadittu 31.12.2020 voimassaolevien ja EU:ssa hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2020 voimassa olevia SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös Suomen kirjanpitolain ja osakeyhtiölain vaatimusten mukaiset. Tilikaudella 2020 käyttöön otettuja ja tulevilla tilikausilla sovellettavaksi tulevia uusia ja muuttuneita standardeja on kuvattu liitetiedossa 6.5. Konsernitilinpäätös 31.12.2020 päättyneeltä tilikaudelta on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta noteeraamattomia osakkeita ja johdannaisia. Konsernitilinpäätös esitetään tuhansina euroina (vuosikatsaus miljoonina euroina). Luvut on pyöristetty lähimpään tuhanteen, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä yhteissummasta. Jos luku on 0 euroa, se esitetään viivana.

KONSERNIN TULOSLASKELMA

Milj. euroa	Liite	1.1.–31.12. 2020	1.1.–31.12. 2019
Myyntituotot		567,9	574,6
Muut liikevaihtoon liittyvät tuotot		0,4	0,4
Liikevaihto yhteensä		568,3	575,0
Materiaalit ja palvelut		-380,7	-386,9
Henkilöstökulut		-79,5	-78,2
Poistot ja arvonalentumiset	1.7.	-17,4	-17,9
Muut liiketoiminnan kulut		-66,4	-66,4
Osuus osakkuusritysten ja yhteisyritysten tuloksesta ja tuotot sijoituksista yhteisiin toimintoihin		-1,2	-1,6
TULOS ENNEN VEROJA		21,3	24,6
Tuloverot	6.1.	-3,5	-6,2
TILIKAUDEN TULOS		17,8	18,4
Tilikauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille		17,8	18,4
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos, euroa
Laimentamaton ja laimennettu	3.4.	0,49	0,51

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

Milj. euroa	Liite	1.1.–31.12. 2020	1.1.–31.12. 2019
Tilikauden tulos		17,8	18,4
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien uudelleen määrittäminen		0,2	-0,2
Tuloverot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi	6.1.	-0,0	0,0
Yhteensä		0,2	-0,2
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaukset		0,2	-1,3
Muuntoerot	3.4.	1,8	-2,4
Eriin liittyvät tuloverot	6.1.	-0,0	0,3
Yhteensä		2,0	-3,5
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen		2,2	-3,6
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ		20,0	14,8
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön osakkeenomistajille		20,0	14,8

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä. Vuosikertomus 202030

KONSERNIN TASE

Milj. euroa	Liite	31.12.2020	31.12.2019
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	2.1.	81,4	80,1
Muut aineettomat hyödykkeet	2.1.	20,7	25,2
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	2.2.	58,9	60,9
Käyttöoikeusomaisuus	2.3.	10,2	10,4
Osuudet osakkuusyrityksissä, yhteisyrityksissä ja yhteisissä toiminnoissa	5.3.	9,1	8,8
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat	3.2.1.	1,4	1,4
Laskennalliset verosaamiset	6.1.	1,4	0,9
Pitkäaikaiset varat yhteensä		183,2	187,7
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	2.4.	92,3	92,0
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät	2.5.	0,2	0,2
Myyntisaamiset ja muut saamiset	2.6.	46,8	54,4
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		2,4	1,6
Rahavarat	3.2.1.	130,7	64,2
Lyhytaikaiset varat yhteensä		272,3	212,4
VARAT YHTEENSÄ		455,6	400,2

Milj. euroa	Liite	31.12.2020	31.12.2019
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	3.4.
Osakepääoma		60,5	60,5
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		1,2	1,2
Käyvän arvon rahasto		0,6	0,6
Vararahasto		0,1	0,1
Suojausrahasto		-0,9	-1,0
Muuntoerot		-20,5	-22,1
Kertyneet voittovarat		115,3	111,9
Oma pääoma yhteensä		156,3	151,2
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	6.1.	16,8	16,7
Lainat	3.2.2.	69,6	76,1
Vuokrasopimusvelat	3.2.2.	7,0	7,1
Eläkevelvoitteet	2.7.	1,1	1,4
Pitkäaikaiset velat yhteensä		94,5	101,3
Lyhytaikaiset velat
Lainat	3.2.2.	46,5	6,5
Vuokrasopimusvelat	3.2.2.	3,7	3,4
Ostovelat ja muut velat	2.8.	152,6	134,7
Sopimuksiin perustuvat velat	2.5.	0,5	0,5
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		1,5	2,5
Lyhytaikaiset velat yhteensä		204,8	147,6
Velat yhteensä		299,2	249,0
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		455,6	400,2

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä. Vuosikertomus 202031

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

Milj. euroa	Liite	1.1.–31.12. 2020	1.1.–31.12. 2019
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Tulos ennen veroja		21,3	24,6
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset	1.7.	17,4	17,9
Osuus osakkuusritysten ja yhteisyritysten tuloksesta ja tuotot sijoituksista yhteisiin toimintoihin	5.3.	-1,2	-1,6
Pitkäaikaisten varojen nettomyyntivoitot	1.3.	-0,0	-0,0
Rahoitustuotot ja -kulut	3.1.	2,9	2,2
Muut oikaisut		0,4	-0,8
		19,4	17,7
Käyttöpääoman muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos, lisäys (-) / vähennys (+)		0,2	7,4
Sopimusvarojen, myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos, lisäys (-) / vähennys (+)		7,7	5,3
Sopimusvelkojen, osto- ja muiden velkojen muutos, lisäys (+) / vähennys (-)		16,8	3,8
Käyttöpääoman muutos		24,7	16,5
Maksetut korot	3.1.	-1,6	-1,6
Saadut korot	3.1.	0,1	0,2
Muut maksetut rahoitustuotot ja kulut	3.1.	-1,4	-1,7
Maksetut tuloverot	6.1.	-6,4	-3,1
Rahoituserät ja verot		-9,3	-6,1
LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA		56,1	52,6

Milj. euroa	Liite	1.1.–31.12. 2020	1.1.–31.12. 2019
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	2.1.,2.2.	-7,0	-6,8
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	1.3.	0,3	0,1
Osakkuus- ja yhteisyritysten hankinta		-	-0,2
Saadut korot sijoituksista yhteisiin toimintoihin	5.3.	0,9	0,9
Saadut osingot	3.1.	0,2	-
INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA		-5,6	-6,0

Milj. euroa	Liite	1.1.–31.12. 2020	1.1.–31.12. 2019
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Yrityslainaohjelman muutokset		40,0	-
Lainojen takaisinmaksut	3.2.2.	-6,5	-6,5
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut	3.2.2.	-3,7	-3,7
Maksetut osingot ja muu voitonjako	3.4.	-15,2	-13,7
RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA		14,6	-23,9

RAHAVAROJEN MUUTOS | | 65,1 | 22,7
Rahavarat tilikauden alussa | | 64,2 | 42,0
Valuuttakurssien muutosten vaikutus | | 1,4 | -0,5
Rahavarojen muutos | | 65,1 | 22,7
RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA | 3.2.3. | 130,7 | 64,2

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä. Vuosikertomus 202032

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Milj. euroa | Liite | Osakepääoma | Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | Käyvän arvon rahasto | Vararahasto | Suojausrahasto | Muuntoerot | Kertyneet voittovarat | Oma pääoma yhteensä
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---
Oma pääoma 1.1.2019 | | 60,5 | 1,2 | 0,6 | - | 0,0 | -19,6 | 107,3 | 150,1
Laaja tulos | | | | | | | | |
Tilikauden tulos | | - | - | - | - | - | - | 18,4 | 18,4
Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksilla oikaistuna) | | | | | | | | |
Rahavirran suojaukset | | - | - | - | - | -1,0 | - | - | -1,0
Muuntoerot | 3.4. | - | - | - | - | - | -2,5 | 0,1 | -2,4
Työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien uudelleen määrittäminen | 2.7. | - | - | - | - | - | - | -0,2 | -0,2
Tilikauden laaja tulos yhteensä | | - | - | - | - | -1,0 | -2,5 | 18,3 | 14,8
Liiketoimet omistajien kanssa | | | | | | | | |
Osingonjako | | - | - | - | - | - | - | -13,7 | -13,7
Osakeperusteiset maksut | | - | - | - | - | - | - | 0,1 | 0,1
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | | - | - | - | - | - | - | -13,6 | -13,6
Rahastosiirto | | - | - | - | 0,1 | - | -0,1 | 0,0 | 0,0
OMA PÄÄOMA 31.12.2019 | | 60,5 | 1,2 | 0,6 | 0,1 | -1,0 | -22,1 | 111,9 | 151,2
Oma pääoma 1.1.2020 | | 60,5 | 1,2 | 0,6 | 0,1 | -1,0 | -22,1 | 111,9 | 151,2
Laaja tulos | | | | | | | | |
Tilikauden tulos | | - | - | - | - | - | - | 17,8 | 17,8
Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksilla oikaistuna) | | | | | | | | |
Rahavirran suojaukset | | - | - | - | - | 0,2 | - | - | 0,2
Muuntoerot | 3.4. | - | - | - | - | - | 1,6 | 0,3 | 1,8
Työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien uudelleen määrittäminen | 2.7. | - | - | - | - | - | - | 0,2 | 0,2
Tilikauden laaja tulos yhteensä | | - | - | - | - | 0,2 | 1,6 | 18,3 | 20,0
Liiketoimet omistajien kanssa | | | | | | | | |
Osingonjako | | - | - | - | - | - | - | -15,2 | -15,2
Osakeperusteiset maksut | | - | - | - | - | - | - | 0,3 | 0,3
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | | - | - | - | - | - | - | -14,9 | -14,9
OMA PÄÄOMA 31.12.2020 | | 60,5 | 1,2 | 0,6 | 0,1 | -0,9 | -20,5 | 115,3 | 156,3

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöksestä. Vuosikertomus 202033

LIITETIEDOT

Nro Liite

1. Liiketulos
2. Segmentti-informaatio
3. Varaukset
4. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat velvoitteet
5. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
6. Käyttöoikeusomaisuus
7. Vaihto-omaisuus
8. Liiketoiminnan muut kulut
9. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet
10. Rahoitusvarat
11. Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu sekä niiden käyvät arvot
12. Rahoitusvelat

Laatimisperiaate

1. Myynnin tuloutusperiaatteet, Liiketulos
2. Toimintasegmentit
3. Varaukset
4. Työsuhde-etuudet
5. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
6. Vuokrasopimukset
7. Vaihto-omaisuus
8. Vuokrasopimukset
9. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
10. Liikearvo
11. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet
12. Muut aineettomat hyödykkeet
13. Rahoitusvarat
14. Rahoitusvarat
15. Rahoitusvelat# Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu sekä niiden käyvät arvot

3.3. Johdannaiset ja suojauslaskenta

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

5.2. Tytäryhtiöt

Tytäryhtiöiden yhdistelyperiaatteet

5.2. Tytäryhtiöt

Määräysvallattomien omistajien osuus

5.3. Osuudet osakkuusyrityksissä ja yhteisjärjestelyissä

Osakkuus- ja yhteisyritykset

6.1. Tuloverot

Tuloverot ja laskennalliset verot

Alla olevassa taulukossa on esitetty, minkä liitetiedon yhteydessä mikäkin laatimisperiaate on esitetty.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laatiminen edellyttää arvioiden käyttöä, jotka määritelmänsä mukaisesti, harvoin johtavat samaan lopputulokseen. Lisäksi johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja soveltaessaan Altian tilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot ja niihin liittyvät oletukset pohjautuvat johdon parhaimpaan tietämykseen tilinpäätöshetkellä. Näin ollen toteutuvat tulokset voivat poiketa tehdyistä arvioista. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset kirjataan sille tilikaudelle, jolla arvioita tai oletuksia korjataan.

Merkittävin osa-alue, jossa johto on käyttänyt harkintaa konsernissa, liittyy myynnin tulouttamiseen (liitetieto 1.1.) ja odotettujen luottotappioiden kirjaamiseen ja aineettomien hyödykkeiden taloudelliseen vaikutusaikaan, arvonalentumistestauksissa käytettyihin parametreihin (liitetieto 2.1.) sekä vuokrasopimuksiin liittyviin oletuksiin. Muut keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset tilinpäätöshetkellä ennakoidut keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumista olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, liittyvät laskennallisiin veroihin (liitetieto 6.1.) ja epävarmoihin veropositioihin.

Koronaviruspandemian (COVID-19) vaikutukset

Koronaviruspandemia saattaa vaikuttaa Altian taloudelliseen asemaan monella tavalla ja lisätä epävarmuutta liittyen omaisuuserien arvoihin. Tämän johdosta Altia on arvioinut pandemian vaikutusta sen taloudelliseen asemaan ja käynyt läpi sellaisten varojen ja velkojen arvoja, joihin liittyy arvioita ja johdon harkintaa. Identifioidut ja odotetut vaikutukset on otettu huomioon raportoiduissa luvuissa ja johdon harkintaa edellyttävissä ennusteissa.

Altia on toteuttanut vuosittaiset arvonalentumistestaukset 31.10.2020 ja arvioinut goodwillin ja muiden aineettomien oikeuksien kirjanpitoarvoja. COVID-19 vaikutukset on otettu huomioon ennustetussa kannattavuudessa ja muissa arvonalennustestauksessa käytettävissä arvoissa. Yhtiö on myös arvioinut aineettomien hyödykkeiden poistoaikoja. Arvonalennustestauksien perusteella yhtiöllä ei ole tarvetta liikearvon arvonalennukseen tai tavaramerkkien arvonalennukseen. (liitetieto 2.1)

Vaihto-omaisuuden arvoa seurataan säännöllisesti myös hitaasti kiertävien tuotteiden osalta. Koronaviruspandemialla ei ole ollut olennnaista vaikutusta vaihto-omaisuuden arvoon. (liitetieto 2.4)

Myyntisaamisten luottoriskejä ja odotettujen luottotappioiden määrää on analysoitu raportointikauden lopussa 31.12.2020. Erääntyneet saamiset on arvioitu asiakaskohtaisesti ja odotettavissa olevat luottotappiosteet on otettu huomioon arvostuksessa. Läpikäynnin perusteella merkittäviä haitallisia vaikutuksia myyntisaamisten arvoon ei ole tunnistettu.

RAHOITUSRISKIT

Altia on vuonna 2020 erityisellä huolellisuudella tarkistanut rahoitusriskinsä COVID-19 pandemian vuoksi. Johto on analysoinut myyntisaamisten luottoriskejä ja niistä kirjattuja luottotappiovarauksia. Johto on todennut, että taseessa on riittävästi varauksia seuraavista seikoista johtuen. Finland ja Exports sekä Scandinavia segmenttien myynnistä merkittävä osa on monopoleille. Suomen ja Ruotsin monopolien myyntisaamiset pääasiassa myydään ja kirjataan pois taseesta, koska niihin liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet konsernin ulkopuolelle. Altia Industrial segmentin asiakkaiden maksukäyttäytyminen ei ole muuttunut koronapandemian seurauksena. Altialla on historiallisesti ollut vähän erääntyneitä myyntisaamisia ja erääntyneiden myyntisaamisten määrä ei ole olennaisesti kasvanut COVID-19 kriisin seurauksena. Erääntyneiden myyntisaamisten kuranttiutta on arvioitu asiakaskohtaisesti. Raportointihetken jälkeen ei ole ilmennyt tekijöitä, jotka olisivat jälkeenpäin osoittaneet raportointihetkellä taseessa olleen arvonalennuksen riittämättömäksi.

Altia on todennut, että maksuvalmiusriski ei ole merkittäväksi lisääntynyt perustuen seuraaviin tekijöihin. Raportoitu nettovelka 31.12.2020 oli -3,9 miljoonaa euroa ja rahat ja pankkisaamiset 130,7 miljoonaa euroa. Konsernin likviditeettitilanne on ollut vahva koko tilikauden ajan. Likviditeettiä on vahvistanut liiketoiminnan rahavirran myönteinen kehittyminen sekä yritystodistusten liikkeelle laskeminen likviditeetin varmistamiseksi. Konsernilla on myös 60 miljoonan euron käyttämätön valmiusluottolimiitti. Altia on täyttänyt tilikauden aikana rahoitussopimuksiin liittyvät kovenanttiehdot.

1.1. LIIKETOIMINNAN TUOTOT

Myynnin tuloutusperiaatteet

Myyntituotot kirjataan määrään, johon konserni odottaa olevansa oikeutettu siirtäessään tuotteen tai palvelun asiakkaalle. Transaktiohinta voi sisältää myös muuttuvia vastikkeita kuten volyymialennuksia, bonuksia, markkinointitukia ja tuotepalautuksia. Muuttuvat vastikkeet on arvioitu käyttäen todennäköisimmän arvon menetelmää, mikäli ne eivät ole vielä toteutuneet raportointijakson päättyessä. Myyntituotot oikaistaan välillisillä veroilla, valmisteveroilla, pantti- ja kierrätysmaksuilla ja myynnin kurssieroilla.

Konsernille tyypilliset tuotteiden myyntiä koskevat asiakassopimukset muodostavat vain yhden suoritevelvoitteen. Altian teollisiin asiakkaille tuotettuja sopimuspalveluja koskevat sopimukset sisältävät pääasiassa yhden suoritevelvoitteen, joka on sarja erilisiä palveluja, kuten sopimusvalmistuspalveluja, asiakaspalvelua ja logistiikkaa. Tuloutus tapahtuu tiettynä hetkenä, kun tuotteiden määräysvalta siirtyy asiakkaalle toimitusehtojen mukaisesti. Palvelujen myynnin osalta sopimukset sisältävät yhden suoritevelvoitteen, joka on usein sarja erillisiä palveluja, ja myynti tuloutetaan, kun palvelu on tuotettu.

1. Liiketulos

1.2. SEGMENTTI-INFORMAATIO

Kuvaus segmenteistä ja keskeisistä toiminnoista

Altia raportoi liiketoiminnastaan seuraavien segmenttien mukaisesti: Finland & Exports, Scandinavia ja Altia Industrial. Finland & Exports ja Scandinavia segmentit käsittävät viinien, väkevien alkoholijuomien ja muiden juomatuotteiden maahantuonnin, myynnin ja markkinoinnin. Finland & Exports segmentteihin kuuluu yhtiön toimintoja Suomessa ja Baltian maissa sekä matkustajakauppaa ja vientiä. Scandinavia segmentti sisältää yhtiön toiminnot Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Altia Industrial segmenttiin kuuluvat etanolin, tärkkelyksen ja rehun tuotanto sekä sopimuspalvelut. Nämä segmentit muodostavat sekä Altian toimintasegmentit että sen raportoitavat segmentit.

Altian hallitus on määritelty yhtiön tämänhetkiseksi ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, ja raportoitavat segmentit perustuvat Altian toiminnalliseen rakenteeseen ja ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle tapahtuvaan sisäiseen raportointiin, jota käytetään segmenttien tuloksellisuuden arvioimiseen.

Segmenttien voiton raportointi sisäisen raportoinnin tarkoituksiin perustuu sisäiseen tunnuslukuun vertailukelpoinen käyttökate, joka johdetaan seuraavasti:

• Liikevaihto ja segmentin välittömät kulut, jotka sisältyvät vertailukelpoiseen käyttökatteeseen perustuvaan segmentin tulokseen, määritetään suoriteperusteisesti ja esitetään samojen laatimisperiaatteiden mukaisesti kuin konsernitilinpäätöksessä.
• Segmenteille kohdistetut yhteisiin toimintoihin tai liiketoiminnan tukipalveluihin liittyvät kulut koostuvat sellaisista kuluista kuin keskitetyn markkinoinnin kulut, IT-infrastruktuuriin liittyvät kulut, yhteisten tukipalvelujen kulut, pääkonttorin kulut mukaan lukien talous- ja rahoitustoimintoihin, viestintään sekä laki- ja HR-toimintoihin liittyvät kulut, sekä tietyt varastointi- ja palvelukulut. Sisäisessä raportoinnissa kulujen kohdistaminen perustuu budjetoituihin lukuihin. Poikkeamat budjetoiduista määristä esitetään sarakkeessa “Kohdistamattomat ja oikaisut”, ja ne voivat olla joko budjetin ylityksiä tai säästöjä budjetin mukaisiin lukuihin verrattuna. Kaikkia näitä poikkeamia ei kohdisteta segmenteille sisäisessä raportoinnissa.
• Kohdistamattomat ja oikaisut -sarake sisältää budjettipoikkeamien lisäksi joitakin kohdistamattomia pääkonttorin kustannuksia.

Merkittävimmät tulovirrat syntyvät omien tuotteiden sekä päämiestuotteiden myynnistä. Lisäksi tulovirtoja syntyy sopimusvalmistuksesta sekä teollisten tuotteiden kuten tärkkelyksen, rehun ja teknisen etanolin myynnistä. Myynnin oikaisuerät sekä tiettyjen tuotteiden takaisinostovelvollisuus huomioidaan tuloutusvaiheessa.

Yhteistyökumppanien kanssa tehdyissä sopimuksissa, jotka oikeuttavat Altian jakamaan kumppanien tuotteita, Altia toimii loppuasiakkaaseen nähden päämiehenä ja sillä on määräysvalta tuotteeseen, hinnoittelua koskeva harkintavalta ja omistusoikeus tuotevarastoon. Näin ollen myyntituottona kirjataan bruttomäärä, johon Altia on oikeutettu näiden tuotteiden myynnissä. Myyntituotoista vähennetty valmisteverojen määrä on merkittävä. Alla on esitetty verollisen myynnin määrät sekä valmisteverot:

Milj. euroa	2020	2019
Myyntituotot vähennettynä myynnin oikaisuerillä	805,0	791,5
Valmisteverot	-462,6	-431,9
Liikevaihto	342,4	359,6
Veron osuus myyntituotoista	57,5 %	54,6 %

Muut koko yritystä koskevat tiedot

LIIKEVAIHDON MAANTIETEELLINEN JAKAUTUMA

Tilikausien 2020 ja 2019 liikevaihto jakautui Altia-konserniin kuuluvien yritysten sijaintipaikan mukaan seuraavasti:

| Milj. |# Altia Vuosikertomus 2020

1.4. Segmenttien liikevaihto ja tulos

Seuraavissa taulukoissa esitetään segmenttien liikevaihto ja vertailukelpoinen käyttökate sekä vertailukelpoisen käyttökatteen täsmäytys konsernin liiketulokseen:

1.1.–31.12.2020

Milj. euroa	Finland & Exports	Scandinavia	Altia Industrial	Kohdistamaton ja oikaisut	Konserni
Liikevaihto, yhteensä	117,7	124,4	143,1		385,3
Liikevaihto, sisäinen	-0,5	-0,5	-41,9		-42,9
Liikevaihto, ulkoinen	117,2	123,9	101,2		342,4
Vertailukelpoinen käyttökate	19,8	14,2	17,9	0,5	52,4
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät				-12,1
KÄYTTÖKATE					40,3
Poistot ja arvonalentumiset					-17,4
LIIKETULOS					22,9

1.1.–31.12.2019

Milj. euroa	Finland & Exports	Scandinavia	Altia Industrial	Kohdistamaton ja oikaisut	Konserni
Liikevaihto, yhteensä	129,0	121,4	149,7		400,1
Liikevaihto, sisäinen	-0,4	-0,7	-39,4		-40,5
Liikevaihto, ulkoinen	128,6	120,7	110,2		359,6
Vertailukelpoinen käyttökate	20,6	12,1	11,4	0,7	44,8
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät				-1,7
KÄYTTÖKATE					43,1
Poistot ja arvonalentumiset					-17,9
LIIKETULOS					25,1

1 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia olennaisia eriä, kuten liiketoimintojen ja omaisuuserien myynnistä syntyneitä nettovoittoja tai -tappioita, arvonalentumistappioita, liiketoimintojen lopettamisesta ja uudelleenjärjestelyistä aiheutuneita kuluja, keskeisistä yritystason projekteista aiheutuvia kuluja kuten yrityshankintoihin liittyviä välittömiä transaktiokuluja, vapaaehtoiseen eläkejärjestelyyn tehtyjä muutoksia sekä muihin yritystason kehityshankkeisiin liittyviä kuluja. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot on esitetty liitetiedossa 1.3. ja henkilöstökulut uudelleenjärjestelyihin liittyen liitetiedossa 1.5.

Vuosikertomus 202039

1.4. MATERIAALIT JA PALVELUT

Milj. euroa	2020	2019
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana	190,5	200,8
Varaston muutos	-0,2	7,6
Epäkuranttius ja varaston uudelleenarvostus	0,6	3,2
Ulkopuoliset palvelut	1,6	1,6
YHTEENSÄ	192,5	213,1

Materiaalit ja palvelut koostuvat materiaalimenoista, kuten ohran, viinin, erilaisten alkoholien, nesteiden, pohjaveden ja muiden eri juomissa tarvittavien ainesosien hankintamenoista, pakkaustarvikkeiden hankintamenosta, varastojen muutoksista, hylätyistä ja epäkuranteista materiaaleista aiheutuvista kuluista sekä ulkoisista palveluista kuten logistiikasta ja varastoinnista.

1.5. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUNEET KULUT

Milj. euroa	2020	2019
Palkat	38,1	34,2
Eläkekulut
Maksupohjaiset järjestelyt	5,9	7,1
Osakepalkinta	0,3	0,1
Muut henkilösivukulut	4,7	4,4
YHTEENSÄ	49,1	45,9

Altian henkilöstölleen maksamat kokonaispalkkiot muodostuvat kiinteistä ja muuttuvista peruspalkoista, liisistä, lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimista ja luontaiseduista. Konserni on kirjannut tilikaudella kannustimista johtuvia kuluja yhteensä 5,7 miljoonaa euroa (2019: 0,4 miljoonaa euroa) rahana maksettavista palkkioista. Työsuhde-etuuksista aiheutuneisiin kuluihin sisältyy myös henkilöstöön liittyviä uudelleenjärjestelykuluja 0,3 miljoonaa euroa (2019: 0,2 miljoonaa euroa). Konserni on kirjannut 0,5 (2019: 1,6) miljoonan euron kulun suljetusta vapaaehtoisesta eläkejärjestelystä.

PITKÄAIKAISTEN VAROJEN MAANTIETEELLINEN JAKAUTUMA

Pitkäaikaisten varojen yhteismäärä lukuun ottamatta rahoitusinstrumentteja ja laskennallisia verosaamisia oli 31.12.2020 ja 31.12.2019 varojen sijainnin mukaisesti jaoteltuna seuraava:

Milj. euroa	2020	2019
Suomi	107,7	110,6
Ruotsi	47,0	48,2
Norja	0,2	0,5
Eesti	2,3	2,2
Latvia	0,2	0,2
Tanska	5,2	5,9
Muut maat	8,8	9,0
PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ	171,3	176,6

1.3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät pääasiassa pitkäaikaisten omaisuuserien myyntivoittoja, tuottoja energian, veden, höyryn ja hiilidioksidin myynnistä, päästöoikeuksien myyntivoittoja, vuokratuottoja ja tuottoja ydinliiketoimintaan kuulumattomista palveluista sekä sopimusten päättämiseen liittyviä maksuja.

Milj. euroa	2020	2019
Aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot	0,0	0,0
Päästöoikeuksien myyntivoitot	-	0,8
Vuokratuotot	1,4	1,3
Tuotot energian, veden, höyryn ja hiilidioksidin myynnistä	3,3	3,4
Muut tuottoerät	1,5	2,0
YHTEENSÄ	6,2	7,6

Vuosikertomus 202040

Ylläolevassa taulukossa on PricewaterhouseCoopersin globaalisti suoritetut palvelut tilikauden aikana. Muut palkkiot PricewaterhouseCoopers Oy:lle olivat 0,8 miljoonaa euroa tilikaudella 2020, joista 0,5 miljoonaa euroa liittyy tulevaan osakkeiden liikkeellelaskuun johtuen Altian ja Arcuksen mahdolliseen fuusioon, on kirjattu siirtosaamisiin, joista ne liikkeellelaskupäivänä kirjataan suoraan omaan pääomaan.

1.7. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

Poistot käyttöomaisuusluokittain ovat seuraavat:

Milj. euroa	2020	2019
Aineettomien hyödykkeiden poistot
Tavaramerkit	3,7	4,1
Ohjelmistot ja muut aineettomat hyödykkeet	2,2	2,0
Aineettomien hyödykkeiden poistot yhteensä	5,9	6,1
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot
Rakennukset	3,2	3,4
Koneet ja kalusto	4,8	4,7
Muut aineelliset hyödykkeet	0,0	0,0
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot yhteensä	8,0	8,1
Käyttöoikeusomaisuuden poistot
Rakennukset	2,5	2,5
Koneet ja kalusto	1,0	1,2
Käyttöoikeusomaisuuden poistot yhteensä	3,5	3,7
POISTOT YHTEENSÄ	17,4	17,9

Konsernin käyttämät poistomenetelmät ja poistoajat on kuvattu liitetiedoissa 2.1. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet, 2.2. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja 2.3. Vuokrasopimukset.

1.8. TUTKIMUS- JA TUOTEKEHITYSTOIMINNAN KULUT

Liiketulokseen sisältyy tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kuluja 1,6 miljoonaa euroa (2019: 2,3 miljoonaa euroa). Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kulujen osuus liikevaihdosta oli 0,5 % vuonna 2020 (2019: 0,6 %).

Konsernin henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana

	2020	2019
Työntekijät	256	272
Toimihenkilöt	394	410
YHTEENSÄ	650	682

Lisätietoja konsernin eläkejärjestelyistä esitetään liitetiedossa 2.7. Johdon palkitsemista koskevat tiedot esitetään lähipiiriliiketoimia koskevassa liitetiedossa 6.3.

1.6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

Milj. euroa	2020	2019
Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset	0,1	-
Vuokrakulut	1,4	1,6
Lyhytaikaiset vuokrasopimukset	0,1	0,2
Arvoltaan vähäiset vuokrasopimukset	0,1	0,2
Muuttuvat vuokrasopimukset	1,3	1,2
Markkinointikulut	9,3	12,3
Matkustus- ja edustuskulut	0,9	2,7
Ostopalvelut	16,0	8,9
Huolto- ja ylläpitokulut	7,0	6,8
Energiakulut	7,4	7,4
IT-kulut	6,3	6,0
Myyntiin liittyvät muuttuvat kulut	11,4	12,5
Muut kuluerät	6,7	6,9
YHTEENSÄ	66,6	65,0

Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät tilintarkastajan palkkiot

	2020	2019
Tilintarkastuspalkkiot	0,3	0,3
Veroneuvonta	-	0,0
Muut palkkiot	0,3	0,2
YHTEENSÄ	0,6	0,5

2. Liiketoimintaan liittyvät operatiiviset varat ja velat

2.1. LIIK

EARVO JA MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineettomat hyödykkeet liikearvoa lukuun ottamatta kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon ja niistä kirjataan poistot tasaerinä taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvät liikearvo, tavaramerkit, ohjelmistot ja muut aineettomat hyödykkeet sekä ennakkomaksut.

Liikearvo

Liiketoimintojen hankinnasta syntynyt liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus ja mahdollinen aiemmin omistettu osuus hankinnan kohteessa yhteenlaskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta. Liikearvo merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu niille rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän niistä liiketoimintojen yhdistämisistä, joista liikearvot ovat syntyneet. Arvonalentumistestauksesta kerrotaan tarkemmin jäljempänä tässä liitetiedossa.

Muut aineettomat hyödykkeet

Muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy aineettomia oikeuksia, muita aineettomia hyödykkeitä sekä aineettomista hyödykkeistä suoritettuja ennakkomaksuja. Sellaiset aineettomat hyödykkeet kuten tavaramerkit, patentit ja tietokoneohjelmistot, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Altian omistamat tavaramerkit on hankittu aikaisempien liiketoimintojen yhdistämisten yhteydessä ja ne on alun perin merkitty taseeseen käypään arvoon ja poistetaan tasapoistoin niiden arvioituina taloudellisina vaikutusaikoina.

Aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

• Tavaramerkit: 10–15 vuotta
• IT-kehittäminen ja ohjelmistot: 3–5 vuotta

Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät menot aktivoidaan vain, jos pystytään osoittamaan, että hyödyke kerryttää taloudellista hyötyä tulevaisuudessa, yrityksellä on määräysvalta hyödykkeeseen ja hyödykkeen hankintameno pystytään määrittämään luotettavasti.# Kaikki muut menot kirjataan kuluiksi niiden syntymishetkellä. Tutkimustoiminnasta aiheutuvat menot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolla ne syntyvät. Konsernilla ei ole sellaisia uusien tuotteiden ja prosessien kehittämistoimintaan liittyviä projekteja, jotka täyttäisivät aktivoimisen edellytyksenä olevat IFRS-standardien mukaiset yksilöitävyyskriteerit tai muut kriteerit. Päästöoikeuksien kirjanpitokäsittelyä on kuvattu liitetiedossa 6.2. Päästöoikeudet on Altiassa esitetty taseen ulkopuolisina erinä.

Keskeiset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut –tavaramerkkien taloudellinen vaikutusaika

Altian omistamat tavaramerkit on hankittu aikaisempien liiketoimintojen yhdistämisten yhteydessä ja ne on alun perin merkitty taseeseen käypään arvoon ja ne poistetaan tasapoistoin niiden arvioituina taloudellisina vaikutusaikoina. Johto on arvioinut tavaramerkkien taloudellisten vaikutusaikojen olevan 10–15 vuotta. Todelliset taloudelliset vaikutusajat voivat kuitenkin olla joko lyhyempiä tai pidempiä riippuen markkinoiden kehityksestä ja asiakkaiden käyttäytymisestä.

Vuosikertomus 202043

LIIKEARVO JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Milj. euroa	Liikearvo	Tavaramerkit	Ohjelmistot ja muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut	Muut aineettomat hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.2020	128,3	122,8	23,4	2,0	148,1
Lisäykset	-	0,0	0,0	1,1	1,2
Vähennykset	-	-0,0	-	-	-0,0
Kurssierot	-5,3	1,8	-0,0	-	1,8
Siirrot erien välillä	-	-	1,7	-1,7	0,0
Hankintameno 31.12.2020	123,0	124,7	25,0	1,4	151,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2020	-48,2	-104,5	-18,5	-	-123,0
Poistot	-	-3,7	-2,2	-	-5,9
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	0,0	-	-	0,0
Kurssierot	6,6	-1,6	-0,0	-	-1,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2020	-41,6	-109,7	-20,7	-	-130,4
Kirjanpitoarvo 1.1.2020	80,1	18,3	4,9	2,0	25,2
KIRJANPITOARVO 31.12.2020	81,4	15,0	4,3	1,4	20,7

Hankintameno 1.1.2019 | 128,0 | 123,8 | 21,8 | 1,7 | 147,3
Lisäykset | - | 0,1 | 0,0 | 1,8 | 2,0
Vähennykset | - | -0,1 | - | - | -0,1
Kurssierot | 0,3 | -1,1 | -0,0 | - | -1,1
Siirrot erien välillä | - | - | 1,6 | -1,6 | 0,0
Hankintameno 31.12.2019 | 128,3 | 122,8 | 23,4 | 2,0 | 148,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2019 | -47,3 | -101,2 | -16,5 | - | -117,8
Poistot | - | -4,1 | -2,0 | - | -6,1
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | - | 0,1 | - | - | 0,1
Kurssierot | -0,9 | 0,9 | 0,0 | - | 0,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2019 | -48,2 | -104,5 | -18,5 | - | -123,0
Kirjanpitoarvo 1.1.2019 | 80,7 | 22,6 | 5,3 | 1,7 | 29,6
KIRJANPITOARVO 31.12.2019 | 80,1 | 18,3 | 4,9 | 2,0 | 25,2

Merkittävimpiä tavaramerkkejä ovat Renault, Larsen, Xanté, Blossa, Chill Out, Explorer, Grönstedts, Bröndums, 1-Enkelt ja Arsenitch. Ohjelmistot ja muut aineettomat hyödykkeet koostuvat lähinnä tietokoneohjelmistoista.

Vuosikertomus 202044

Arvonalentumistestaus

Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa mahdollisten arvonalentumisten selvittämiseksi. Jos mitään näyttöä arvonalentumisesta ilmenee (laukaiseva tapahtuma), arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään käyttöarvoon perustuen. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti ja arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan vuosittain liikearvolle ja sellaisille aineettomille hyödykkeille, jotka eivät vielä ole valmiita käytettäviksi. Arvonalentumistappion kirjaamistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla. Tämä taso on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja sen rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.

Arvonalentumistappio peruutetaan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämiseen käytetyissä arvioissa on tapahtunut sellainen positiivinen muutos, että kerrytettävissä oleva rahavirta ylittää omaisuuserän kirjanpitoarvon. Arvonalentumistappiota peruutetaan vain siihen määrään asti kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ollut ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei koskaan peruuteta.

Keskeiset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut — arvonalentumistestaus:

Liikearvon arvonalentumistestauksessa käytettävien laskelmien laatiminen edellyttää tulevaisuutta koskevien arvioiden tekemistä. Johdon arviot ja näihin liittyvät kriittiset epävarmuustekijät liittyvät kerrytettävissä olevaa rahamäärää koskevien laskelmien osatekijöihin, joihin kuuluvat diskonttauskorko, ennustejakson jälkeinen kasvuvauhti, sekä liikevaihdon ja liiketuloksen kehitys, mukaan lukien pääraaka-aineiden ja energian arvioidut kustannustasot. Diskonttauskorko kuvastaa senhetkisiä arvioita rahan aika-arvosta sekä relevanttia riskilisää, joka puolestaan kuvastaa riskejä ja epävarmuustekijöitä, joita ei ole otettu huomioon oikaisemalla vastaisia rahavirtoja koskevia arvioita. Käytetyt diskonttauskorot, ennusteet liikevaihdon kasvusta ja kannattavuustasoista, sisältäen herkkyysanalyysit, on esitetty alla.

Liikearvon arvonalentumistestaus

LIIKEARVON KOHDISTAMINEN

Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen ryhmille, jotka edustavat tasoa, jolla johto seuraa liikearvoa. Altia raportoi liiketoiminnastaan seuraavien segmenttien mukaisesti: Finland & Exports, Scandinavia ja Altia Industrial. Finland & Exports ja Scandinavia -segmentit käsittävät viinien, väkevien alkoholijuomien ja muiden juomatuotteiden maahantuonnin, myynnin ja markkinoinnin. Finland & Exports -segmenttiin kuuluu yhtiön toimintoja Suomessa ja Baltian maissa sekä matkustajakauppaa ja vientiä. Scandinavia -segmentti sisältää yhtiön toiminnot Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Altia Industrial -segmenttiin kuuluvat etanolin, tärkkelyksen ja rehun tuotanto sekä sopimuspalvelut. Nämä segmentit muodostavat sekä Altian toimintasegmentit että sen raportoitavat segmentit. Johto seuraa liikearvoa toimintasegmenttien tasolla.

Liikearvon kohdistaminen segmenteille 31.12.2020 ja 31.12.2019 on esitetty alla olevassa taulukossa:

Milj. euroa	2020	%	2019	%
Finland& Exports	46,4	57,0 %	46,7	58,3 %
Scandinavia	35,0	43,0 %	33,4	41,7 %
YHTEENSÄ	81,4	100,0 %	80,1	100,0 %

ARVONALENTUMISTESTAUS

Keskeisiä oletuksia arvonalentumistestauksessa ovat liiketulos ja diskonttauskorko. Konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille kohdistettu liikearvo testataan arvonalentumisen varalta vuosittain tai milloin on aihetta olettaa, että kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, vertaamalla kirjanpitoarvoa kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Vuosittaiset arvonalentumistestaukset toteutettiin 31.10.2020 ja 31.10.2019. Yhtiöillä ei ollut testausajankohtana muita taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomia aineettomia hyödykkeitä kuin liikearvo.

Käytetyt rahavirta-arviot perustuvat konsernin johdon hyväksymiin seuraavan vuoden rahavirtaa tuottavien yksiköiden taloudellisiin suunnitelmiin. Laskelmissa käytetty ennustejakso kattaa viisi vuotta, jonka jälkeiset rahavirrat on arvioitu ekstrapoloimalla ennakoidut rahavirrat tasaista markkinakohtaista kasvuarviota käyttäen. Tätä pidemmän aikavälin ennakoidut rahavirrat on arvioitu käyttämällä -0,5 %:n vuosittaista kasvuvauhti-arviota. Johdon näkemyksen mukaan nämä kasvuarviot kuvastavat liiketoiminnan kehitystä ennusteiden mukaisella pitkällä aikavälillä.

COVID-19 vaikutukset on otettu huomioon rahavirtaa tuottavien yksiköiden taloudellisissa suunnitelmissa vuodelle 2020 ja epidemian vaikutukset on huomioitu liiketuloksissa. Markkinakohtaiset WACC-arviot on päivitetty perustuen ulkoisiin markkinakohtaisiin referensseihin. Johto tekee arviot muiden oletusten kuin WACC:n kehityksestä perustuen sekä sisäisiin että ulkoisiin näkemyksiin toimialan historiasta ja tulevaisuudesta.

Vuosikertomus 202045

Arvioitujen rahavirtojen diskonttauksessa käytetyt keskimääräiset painotetut pääomakustannukset on esitetty seuraavassa taulukossa:

Käytetyt diskonttauskorot ennen veroja, %	2020	2019
Finland & Exports	6,4 %	6,4 %
Scandinavia	6,0 %	6,0 %

Seuraavassa taulukossa esitetään laskelmissa käytetyt keskimääräiset liikevoittoprosentit:

Käytetyt liikevoittoprosentit ennen veroja, %	2020	2019
Finland & Exports	14,9 %	13,1 %
Scandinavia	9,1 %	8,1 %

Yhtiön analyysin mukaan jokseenkin mahdollinen muutos missään keskeisessä oletuksessa ei aiheuta minkään testattavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän alentuvan vastaamaan testattavan yksikön kirjanpitoarvoa.

2.2. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat pääosin tehdas- ja varastorakennuksista, maa-alueista sekä alkoholijuomateollisuuteen käytettävistä koneista ja kalustosta. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Mikäli käyttöomaisuushyödykkeen eri osien taloudelliset vaikutusajat poikkeavat toisistaan, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvät myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain silloin, kun niiden yritykselle tuottama taloudellinen hyöty ylittää alun perin arvioidun suoritustason. Kaikki muut menot, esimerkiksi tavanomaiset kunnossapito- ja korjauskustannukset, kirjataan kuluiksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot taloudellisen vaikutusajan mukaisesti. Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Julkiselta taholta, esimerkiksi valtiolta, saadut avustukset, kirjataan tulosvaikutteisesti samalla tilikaudella kuin menot, joita ne on tarkoitettu kattamaan. Julkiset avustukset, jotka kattavat konsernille syntynyttä aineellisen käyttöomaisuuden hankintamenoa, vähennetään kyseisen hyödykkeen kirjanpitoarvosta.# AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSH YÖDYKKEET

Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä, joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoa tai omaisuuden arvonnousua. Sijoituskiinteistöt arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot määritetään ulkopuolisen kiinteistöarvioijan tekemän arvion perusteella. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

• Rakennukset ja rakennelmat 10–40 vuotta
• Koneet ja kalusto 10 vuotta
• Muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ja jäännösarvot tarkistetaan jokaisena tilikauden päättymispäivänä, ja poistoaikoja oikaistaan vastaavasti, jos ne poikkeavat huomattavasti aiemmista arvioista. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti siihen määrään asti kuin omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. COVID 19 pandemialla ei ole ollut olennaista vaikutusta käyttöomaisuuden käyttöasteeseen ja poistoaikoja ei ole ollut syytä muuttaa eikä arvonalentumistappioita ole kirjattu.

Vuosikertomus 2020

46

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSH YÖDYKKEET

Milj. euroa

	Hankintameno 1.1.2020	Lisäykset	Vähennykset	Kurssierot	Siirrot erien välillä	Hankintameno 31.12.2020	Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2020	Poistot	Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	Kurssierot	Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2020	Kirjanpitoarvo 1.1.2020	KIRJANPITOARVO 31.12.2020
Maa- ja vesialueet	3,0	-	-0,0	-	-	3,0	0,0	-	-	-	0,0	3,0	3,0
Rakennukset ja rakennelmat	111,3	0,2	-0,5	0,0	1,6	112,6	-85,8	-3,2	0,3	-0,0	-88,7	25,6	23,9
Koneet ja kalusto	131,3	0,7	-0,9	0,2	2,6	133,9	-101,1	-4,8	0,8	-0,1	-105,1	30,2	28,7
Muut aineelliset hyödykkeet	0,8	0,0	-	0,0	-	0,8	-0,2	-0,0	-	-	-0,2	0,6	0,6
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	1,6	5,2	-	-	-4,2	2,6	-	-	-	-	-	1,6	2,6
Yhteensä	247,9	6,1	-1,4	0,2	0,0	252,9	-187,0	-8,0	1,2	-0,1	-194,0	60,9	58,9

	Hankintameno 1.1.2019	Lisäykset	Vähennykset	Kurssierot	Siirrot erien välillä	Hankintameno 31.12.2019	Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2019	Poistot	Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	Kurssierot	Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2019	Kirjanpitoarvo 1.1.2019	KIRJANPITOARVO 31.12.2019
Maa- ja vesialueet	3,0	-	-	-	-	3,0	0,0	-	-	-	0,0	3,0	3,0
Rakennukset ja rakennelmat	109,5	0,1	-1,3	-0,0	1,8	111,3	-82,4	-3,4	0,9	0,0	-85,8	27,1	25,6
Koneet ja kalusto	129,8	0,4	-	-0,1	2,4	131,3	-97,4	-4,7	0,0	0,1	-101,1	32,4	30,2
Muut aineelliset hyödykkeet	0,8	-	-0,0	-0,0	-	0,8	-0,2	-0,0	-	-	-0,2	0,6	0,6
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	1,5	4,3	-	-	-4,3	1,6	-	-	-	-	-	1,5	1,6
Yhteensä	244,6	4,8	-1,3	-0,1	0,0	247,9	-179,9	-8,1	1,0	0,1	-187,0	64,6	60,9

Vuosikertomus 2020

47

2.3. VUOKRASOPIMUKSET

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimus on sopimus tai sopimuksen osa, joka tuottaa oikeuden käyttää omaisuuserää tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Sopimus sisältää vuokrasopimuksen, jos kyseessä on yksilöity omaisuuserä ja sopimus tuottaa yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevan määräysvallan. Altia toimii pääsääntöisesti vuokralleottajana. Konsernilla on tavanomaiseen liiketoimintaan liittyviä vuokrasopimuksia kuten toimitiloja, varastoja, autoja, trukkeja ja toimistotekniikkaa.

Uusi vuokrasopimusstandardi poistaa aikaisemman jaottelun operatiivisiin vuokrasopimuksiin ja rahoitusleasingsopimuksiin ja sen mukaan valtaosasta Altian vuokrasopimuksia on kirjattu omaisuuserä (vuokratun hyödykkeen käyttöoikeus) ja vuokrien maksamista koskeva rahoitusvelka. Vuokrasopimusvelka arvostetaan diskonttaamalla odotettavissa olevat vuokramaksut nykyarvoon. Vuokramaksuiksi luetaan kiinteät vuokramaksut, odotettavissa olevat maksut, jotka liittyvät jäännösarvotakuisiin ja mahdollinen osto-option toteutushinta, jos sen käyttö on kohtuullisen varmaa. Vuokra-aika on vuokrasopimuksen ei-purettavissa oleva jakso. Mahdolliset jatko-optiot lisätään vuokra-aikaan, jos on kohtuullisen varmaa, että konserni käyttää näitä optioita. Vuokramaksut diskontataan käyttäen vuokrasopimuksen sisäistä korkoa, jos korko on helposti määritettävissä. Jos sisäistä korkoa ei voida helposti määrittää, käytetään lisäluoton korkoa diskonttokorkona. Diskonttokoron määrittämisessä on käytetty kriteereinä kohdeomaisuuserän luokkaa, maantieteellistä sijaintia, valuuttaa, riskittömän koron maturiteettia ja vuokralleottajan luottoriskipreemioita.

Vuokrasopimusvelka ja sitä vastaava käyttöoikeusomaisuuserä arvioidaan uudelleen, jos vuokrasopimuksen alkuperäisten ehtojen mukainen kassavirta muuttuu, esimerkiksi jos vuokra-aika muuttuu tai jos vuokramaksut muuttuvat indeksin tai vaihtuvan koron perusteella. Vuokrasopimusvelka esitetään taseessa omalla rivillä jaoteltuna lyhytaikaiseen tai pitkäaikaiseen velkaan. Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon perustuen vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen määrään. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan vuokra-ajan tai vaikutusaikansa kuluessa, riippuen siitä kumpi on lyhyempi jakso. Rakennuksiin ja rakennelmiin liittyvien käyttöoikeusomaisuuserien poistoajat 2–6 vuotta ja koneisiin ja kalusteisiin liittyvien käyttöoikeusomaisuuserien poistoajat ovat 2–6 vuotta. Aineellisiin hyödykkeisiin liittyvät käyttöoikeusomaisuuserät esitetään taseessa omalla rivillä.

IFRS 16 standardi sisältää alle 12 kk vuokrasopimuksia ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevia helpotuksia. Altia käsittelee vuokrasopimukset, joiden vuokra-aikaa on siirtymähetkellä jäljellä alle 12 kuukautta lyhytaikaisina, ei taseeseen kirjattavina kohdeomaisuuserinä. Valinta on kohdeomaisuuseräluokkakohtainen. Helpotuksia sovelletaan kaikkiin muihin kohdeomaisuuseräluokkiin paitsi autoihin ja toimistoihin, jotka kirjataan taseeseen, vaikka niiden jäljellä oleva vuokra-aika olisi siirtymähetkellä alle 12 kuukautta. Vuokrasopimusvelkaa ei kirjata arvoltaan vähäisistä omaisuuseristä. Altia käyttää raja-arvona 5 000 euron hankintahintaa. Rahoitusleasingsopimukset, jotka kuuluvat helpotusten piiriin lyhytaikaisina tai arvoltaan vähäisinä, kirjattiin pois taseesta. Helpotusten piiriin kuuluvien vuokrasopimusten vuokrat menot kirjataan kuluksi tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUS

Milj. euroa

	Hankintameno 1.1.2020	Lisäykset	Vähennykset	Kurssierot	Hankintameno 31.12.2020	Kertyneet poistot 1.1.2020	Poistot	Vähennysten kertyneet poistot	Kurssierot	Kertyneet poistot 31.12.2020	KIRJANPITOARVO 31.12.2020
Rakennukset ja rakennelmat	10,9	2,1	-	0,3	13,3	-2,6	-2,5	-	-0,1	-5,2	8,1
Koneet ja kalusto	3,1	1,2	-0,2	0,0	4,1	-1,1	-1,0	0,1	-0,0	-2,0	2,1
Yhteensä	14,1	3,3	-0,2	0,3	17,5	-3,7	-3,5	0,1	-0,2	-7,2	10,2

Milj. euroa

	Hankintameno 1.1.2019	Lisäykset	Vähennykset	Kurssierot	Hankintameno 31.12.2019	Kertyneet poistot 1.1.2019	Poistot	Vähennysten kertyneet poistot	Kurssierot	Kertyneet poistot 31.12.2019	KIRJANPITOARVO 31.12.2019
Rakennukset ja rakennelmat	8,6	2,4	-	-0,1	10,9	-2,5	-2,5	-	-0,0	-2,6	8,4
Koneet ja kalusto	2,1	1,1	-0,1	-0,0	3,1	-1,2	-1,2	0,0	-0,0	-1,1	2,0
Yhteensä	10,7	3,5	-0,1	-0,1	14,1	-3,7	-3,7	0,0	-0,0	-3,7	10,4

Vuosikertomus 2020

48

2.5. SOPIMUKSIIN PERUSTUVAT VARAT JA VELAT (LYHYTAIKAISET)

Sopimusvarat vastaavat palautusoikeudellisten tuotteiden palautuviksi odotettujen tuotteiden arvoa. Sopimusvarat arvostetaan niiden aiempaan varastoarvoon vähennettynä odotetuilla palautuskuluilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Sopimusvelat vastaavat palautusoikeudellisten tuotteiden palautuviksi odotetuista tuotteista saatua vastiketta.

Milj. euroa	2020	2019
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät	0,2	0,2
YHTEENSÄ	0,2	0,2
Sopimuksiin perustuvat velat	0,5	0,5
YHTEENSÄ	0,5	0,5

2.6. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET (LYHYTAIKAISET)

Myyntisaamiset ja muut saamiset

Myyntisaamiset merkitään taseeseen alkuperäiseen laskutusarvoon mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyinä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Arvonalentumista koskeva vähennyserä perustuu myyntisaamisten odotettavissa oleviin luottotappioihin IFRS 9 mukaan. Odotettavissa olevien luottotappioiden malli on tulevaisuuteen katsova ja perustuu historialliseen luottotappioasteeseen. Luottotappiovaraus perustuu myyntisaamisten ikäjakaumaan ja alueellisiin saamissalkkuihin. Myydyt myyntisaamiset kirjataan pois taseesta, kun saaminen on myyty ja kauppahinta saatu. Konserni kirjaa myyntisaamiset pois taseesta kaupantekohetkellä, kun konsernilla ei enää ole sopimusperusteista oikeutta näihin rahavirtoihin ja olennaiset riskit ja edut ovat siirtyneet konsernin ulkopuolelle. Myytyihin myyntisaamisiin liittyvät kulut kirjataan muihin rahoituskuluihin.

2.4. VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai todennäköiseen nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Itse valmistettujen tuotteiden arvostus perustuu standardihintaan, lukuun ottamatta konjakkituotteita, jotka arvostetaan painotettuun keskihintaan. Tuotannon kiinteät kustannukset kohdistetaan omien valmisteiden hankintamenoon. Raaka-aineet, tarvikkeet ja kauppatavarat arvostetaan painotettuun keskihintaan. Puolivalmisteet arvostetaan painotettuun keskihintaan, lukuun ottamatta Virossa tuotettuja puolivalmisteita, joiden arvostus perustuu standardihintaan. Uudelleen pakatut kauppatavarat arvostetaan standardihintaan pakkaustoimipaikalla. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksesta johtuvista menoista, muista välittömistä menoista ja asianmukaisesta osuudesta hankinnan ja valmistuksen muuttuvista menoista sekä valmiiden tuotteiden osalta kiinteistä yleismenoista, jotka on määritetty normaalin toiminta-asteen mukaisesti. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.

VAIHTO-OMAISUUS

Milj.# euroa 2020 2019
Aineet ja tarvikkeet | 43,9 | 49,6
Keskeneräiset tuotteet | 9,8 | 10,5
Valmiit tuotteet | 16,4 | 13,5
Tavarat | 22,0 | 18,3
Ennakkomaksut | 0,2 | 0,3
YHTEENSÄ | 92,3 | 92,0

Altia teki vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alentavia kulukirjauksia 1,6 miljoonaa euroa vuonna 2020 (2019: 1,9 miljoonaa euroa). Koronaviruspandemialla ei ole ollut olennaista vaikutusta vaihto-omaisuuden arvoon.

Vuosikertomus 2020

49

2.7. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT VELVOITTEET

Konsernin eläkejärjestelyt

Konsernilla on eri maissa paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin perustuvia eläkejärjestelyjä. Suomalaisissa yhtiöissä henkilökunnan lakisääteinen eläketurva (TyEL) on järjestetty vakuutusyhtiön kautta, jolloin TyEL on maksupohjainen järjestely. Myös muissa maissa käytetään maksupohjaisia järjestelyjä, ja ulkomaiset tytäryhtiöt hoitavat eläkejärjestelynsä paikallisen lainsäädännön ja vakiintuneen käytännön mukaisesti. Konsernilla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä lisäeläkkeiden osalta Norjassa ja Ranskassa. Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläke-etuuden suuruus eläkkeellejäämishetkellä lasketaan palkan, työssä- olovuosien ja oletetun eliniän perusteella. Norjan ja Ranskan eläkejärjestelyt koskevat ainoastaan muutamaa henkilöä, joten niihin liittyvien eläkevelkojen määrät eivät ole konsernin kannalta olennaisia. Tilikauden 2020 lopussa etuuspohjainen eläkevelka oli 1,1 miljoonaa euroa (2019: 1,4 miljoonaa euroa).

2.8. OSTOVELAT JA MUUT VELAT

Milj. euroa	2020	2019
Lyhytaikaiset
Ostovelat	29,6	25,7
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset	6,0	0,9
Korkovelat	0,3	0,3
Muut siirtovelat	23,2	24,1
Johdannaissopimuksiin perustuvat velat	1,9	1,7
Valmistevero	54,7	47,0
ALV-velka	29,4	27,9
Muut velat	7,6	7,1
YHTEENSÄ	152,6	134,7

MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

Milj. euroa	2020	2019
Myyntisaamiset	40,5	48,1
Siirtosaamiset	2,7	3,2
Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset	0,7	0,4
Muut saamiset	2,9	2,8
YHTEENSÄ	46,8	54,4

Myytyjen myyntisaamisten määrä tilikauden 2020 lopussa oli 91,9 miljoonaa euroa (2019: 76,7 miljoonaa euroa). Myyntisaamiset osakkuusyhtiöiltä ja yhteisjärjestelyiltä esitetään liitetiedossa 6.3.

MYYNTISAAMISTEN IKÄJAKAUMA

Milj. euroa	2020	2019
Erääntymättömät myyntisaamiset	38,0	42,7
1–90 päivää erääntyneet myyntisaamiset	2,6	4,8
yli 90 päivää erääntyneet myyntisaamiset	0,3	0,8
Arvonalentumistappiot	-0,3	-0,2
YHTEENSÄ	40,5	48,1

Myyntisaamisista kirjatut realisoituneet arvonalentumistappiot vuonna 2020 olivat 0,1 miljoonaa euroa (2019: 0,0 miljoonaa euroa). Myyntisaamisiin liittyvät arvonalentumistappiot perustuvat myyntisaamisten ikäjakaumaan ja alueelli- siin saamissalkkuihin. Odotettu luottotappioaste kaikista myyntisaamisista on 0,1 % ja lisäksi yli 120 päivää erääntyneistä kirjataan arvonalentuminen 60 %:n odotettavissa olevan luottotappioasteen mukaisesti. Saa- miset monopoleilta Suomessa ja Ruotsissa on jätetty ulkopuolelle johtuen asiakkaan luonteesta ja siihen liit- tyvästä luottoriskistä. Analyysissa on otettu huomioon makroekonomista informaatiota. Koronaviruspande- mista johtuen erääntyneiden myyntisaamisten kuranttiutta on arvioitu asiaskaskohtaisesti.

Vuosikertomus 2020

50

2.9. VARAUKSET

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasial- linen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellisten voimavarojen siirtymistä pois yrityksestä, ja velvoitteen määrä voidaan arvioida luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa johdon parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus kolmannel- ta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun järjestelystä on laadittu yksityiskohtainen uudelleenjärjeste- lysuunnitelma ja suunnitelman toimeenpano on aloitettu tai siitä on tiedotettu niille, joihin se vaikuttaa. Konsernilla ei ollut taseessa varauksia 31.12.2020 eikä 31.12.2019.

3. Rahoituserät ja pääomarakenne

Vuosikertomus 2020

52

3.1. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

RAHOITUSTUOTOT

Milj. euroa	2020	2019
Korkotuotot
Valuuttatermiinien korkopisteet	-	0,0
Lainat, muut saamiset ja rahat ja pankkisaamiset	0,1	0,2
Korkotuotot yhteensä	0,1	0,2
Valuuttakurssivoitot
Kurssivoitot valuuttatermiineistä	-	0,8
Valuuttakurssivoitot konsernin sisäisistä lainoista ja konsernitilistä	-	2,5
Valuuttakurssivoitot yhteensä	-	3,3
Osinkotuotot
Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta	0,2	-
Osinkotuotot yhteensä	0,2	-
RAHOITUSTUOTOT YHTEENSÄ	0,2	3,5

Liikevoittoon sisältyy myyntisaamisista ja ostoveloista aiheutuvia valuuttakurssieroja 0,4 miljoonaa euroa (2019: 0,1 miljoonaa euroa) sekä valuuttajohdannaisista aiheutuvia kurssieroja -0,7 miljoonaa euroa (2019: 0,9 miljoonaa euroa).

RAHOITUSKULUT

Milj. euroa	2020	2019
Korkokulut
Valuuttatermiinien korkopisteet	-	-0,0
Jaksotettuun hankintamenoon kirjatut velat	1,1	1,1
Suojauslaskennan alaiset johdannaiset (korkoriski)	0,4	0,4
Vuokrasopimusvelkojen korot	0,1	0,1
Muut korkokulut, eläkevastuu	0,0	0,0
Korkokulut yhteensä	1,7	1,6
Valuuttakurssitappiot
Kurssitappiot valuuttatermiineistä	0,0	2,1
Valuuttakurssitappiot konsernin sisäisistä lainoista ja konsernitilistä	0,1	1,2
Valuuttakurssitappiot yhteensä	0,1	3,3
Muut rahoituskulut
Muut rahoituskulut	1,4	0,7
Muut rahoituskulut yhteensä	1,4	0,7
RAHOITUSKULUT YHTEENSÄ	3,1	5,7

Korkokuluihin sisältyi vuokrasopimuksiin liittyviä korkokuluja 0,1 miljoonaa euroa vuonna 2020 (2019 0,1 miljoonaa euroa). Riittävän rahoituksen ja likviditeetin turvaamiseksi Altia on sopinut nykyisen rahoitusjärjestelyn voimassa- olosta myös suunnitellun Altia – Arcus fuusion toteutumisen jälkeen. Lisäksi Altia on sopinut mahdollisuudes- ta siltarahoitukseen. Uudelleenrahoituskuluja on kirjattu 0,6 miljoonaa euroa muihin rahoituskuluihin.

Vuosikertomus 2020

53

3.2. RAHOITUSVARAT JA -VELAT

3.2.1. RAHOITUSVARAT

IFRS 9 mukaan luokittelu on liiketoimintamallilähtöinen ja pitää sisällään kolme luokkaa: käypään ar- voon tulosvaikutteisesti, jaksotettuun hankintamenoon ja käypään arvoon muun laajan tuloksen kaut- ta. Luokittelu tapahtuu alkuperäisen hankinnan yhteydessä omaisuuserän käyttötarkoituksen perus- teella. Luokittelun perusteet arvioidaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä. Kaikki rahoitusinstrumenttien ostot ja myynnit kirjataan taseeseen kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Rahoitusvarat kirjataan taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa hankintahetkellä. Mikäli kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti, transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Rahoitusvarohin kuuluva erä kirjataan pois taseesta silloin, kun konsernilla ei enää ole sopimuspe- rusteista oikeutta rahavirtoihin tai se on siirtänyt rahoitusvaroihin kuuluvaan erään liittyvät olennai- set riskit ja edut konsernin ulkopuolelle. Rahoitusvarat sisältyvät pitkäaikaisiin tase-eriin silloin, kun niiden maturiteetti on yli 12 kuukautta.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Arvonalentumismallin mukaan on kirjattava arvon alentumista koskeva vähennyserä, joka perustuu odotettavissa oleviin luottotappioihin. Arvon alentumista koskeva vähennyserä kirjataan myyntisaa- misten sekä sopimuksiin perustuvien omaisuuserien odotettavissa olevien luottotappioiden perus- teella. Myyntisaamisten vähennyseriä kuvataan tarkemmin liitetiedossa 2.6. Myyntisaamiset ja muut saamiset (lyhytaikaiset). Arvostusmalli ei koske rahoitusvaroja, eikä sijoituksia osakkuusyrityksiin, yh- teisyrityksiin tai yhteisiin toimintoihin, jotka arvostetaan käypään arvoon, jolloin odotetut luottotap- piot on jo otettu huomioon.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Ryhmään kuuluvat rahoitusvarat, jotka on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa tai jotka Altia-kon- serni on muutoin nimenomaisesti luokitellut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Ryh- mään luokitellaan myös suojaustarkoitessa pidettävät johdannaiset, jotka eivät täytä suojaus- laskennan soveltamisen kriteerejä. Ryhmään kuuluvat erät kirjataan alun perin käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin kunkin raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon, joka on toimivil- la markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta määritetty raportointikauden päättymispäivän ostonoteeraus. Käyvän arvon muutoksista johtuvat realisoitumattomat ja realisoituneet voitot ja tap- piot kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät, jos ne liittyvät rahoituserien suojaukseen.

Jaksotettuun hankintamenoon

Lainat ja muut saamiset syntyvät, kun luovutetaan rahaa, tavaroita tai palveluja velalliselle, ja ne sisäl- tyvät lyhyt- tai pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin erääntymisaikansa mukaisesti. Nämä varat pidetäään hal- lussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoitteena on sopimusperusteisten rahavirtojen kerääminen. Altiassa pitkäaikaisiin saamisiin kuuluvat yli vuoden kuluttua erääntyvät lainasaamiset ja muut saamiset. Lyhytaikaisiin tase-eriin sisältyvät myyntisaamiset ja rahavarat esitetään lyhytaikaisissa rahoitusvaroissa. Saamisten arvostusperusteena on jaksotettu hankintameno, kun instrumenttiin liit- tyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia eikä instrumentteja noteerata rahoitus- markkinoilla. Konsernin sisäisten valuuttamääräisten lainasaamisten kurssierot esitetään rahoituserissä lainoihin liittyvissä valuuttakurssieroissa. Valuuttamääräisten myyntisaamisten valuuttakurssierot esi- tetään tuloslaskelmassa myyntien oikaisuerissä.

Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta

Nämä rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, jotka on joko nimenomai- sesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun rahoitusvarojen ryhmään.# Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan raportointikauden päättymispäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Rahoitusvarat, jotka arvostetaan käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta koostuvat noteeraamattomista osakkeista. Noteeraamattomat osakkeet arvostetaan käypään arvoon käyttäen markkinoihin perustuvaa lähestymistapaa ja hyödyntäen vertailukelpoisia omaisuuseriä koskeviin markkinatransaktioihin liittyvää tietoa.

Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta

Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta arvostettavat rahoitusvarat koostuivat noteeraamattomista osakkeista, ja niiden määrä oli 1,4 miljoonaa euroa (2019: 1,4 miljoonaa euroa).

RAHOITUSVELAT

Rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin ja jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvelkoihin. Rahoitusvelat arvostetaan alun perin käypään arvoon, ja merkitään taseeseen transaktiomenoilla vähennettynä, paitsi kun on kyseessä erä, joka arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvelka (tai sen osa) kirjataan pois taseesta vasta silloin, kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut. Rahoitusvelka luokitellaan lyhytaikaiseksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan suorittamista vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin kuuluvat suojaustarkoituksessa pidettävät johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen kriteerejä. Ryhmään kuuluvat rahoitusvelat arvostetaan käypään arvoon, joka on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta raportointikauden päättymispäivänä. Reaalisointumattomat ja realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat

Tähän ryhmään kuuluvat konsernin ulkoiset rahalaitoslainat, lainat eläkelaitoksilta, yritystodistuslainat sekä ostovelat. Nämä rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Kun lainoja maksetaan pois tai jälleenrahoitetaan, niihin liittyvät vielä kuluksi kirjaamattomat menot kirjataan rahoituskuluihin. Käytössä olevat konsernitililimiitit sisältyvät lyhytaikaisiin lainoihin. Lisäksi Altialla on valmiusluottolimiitti, johon liittyvä järjestelypalkkio jaksotetaan limiitin voimassaoloajalle tasaerinä muihin rahoituskuluihin. Valuuttamääräisten rahalaitoslainojen kurssierot esitetään rahoituserissä. Konsernin sisäisten valuuttamääräisten lainojen kurssierot esitetään rahoituserissä jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat -ryhmän kurssieroissa. Rahalaitos- ja yritystodistuslainojen käypä arvo määritetään diskonttaamalla näiden tulevat rahavirrat tilinpäätöshetken markkinakoroilla, joita oikaistaan Altian luottoriskipreemiolla. Markkinakorkojen vakaasta tasosta johtuen lainojen kirjanpitoarvon katsotaan tilinpäätöshetkellä vastaavan niiden käypää arvoa. Vuokrasopimusvelkojen ja rahoitusleasingvelkojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on vuokrasopimuksen sisäinen korko tai lisäluoton korko.

LAINAT JA VUOKRASOPIMUSVELAT

Milj. euroa	2020	2019
Pitkäaikaiset
Rahalaitoslainat	59,9	64,8
Lainat eläkelaitoksilta	9,8	11,3
Vuokrasopimusvelat	7,0	7,1
YHTEENSÄ	76,6	83,2
Lyhytaikaiset
Rahalaitoslainat	5,0	5,0
Lainat eläkelaitoksilta	1,5	1,5
Yritystodistukset	40,0	-
Vuokrasopimusvelat	3,7	3,4
YHTEENSÄ	50,1	9,9

Korolliset pitkäaikaiset rahalaitoslainat ja lainat eläkelaitoksilta arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Konsernin kaikki pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset rahalaitoslainat ja lainat eläkelaitoksilta olivat euromääräisiä 31.12.2020 ja 31.12.2019. Konsernin rahalaitoslainojen sekä eläkelaitoslainojen efektiivisen koron painotettu keskiarvo 31.12.2020 oli 1,5 % (2019: 1,9 %). Konsernin vuokrasopimusvelkojen koron painotettu keskiarvo 31.12.2020 oli 1,1 % (2019: 1,2 %).

NETTOVELKA

Muutokset nettovelassa tilikausien 2020 ja 2019 aikana on esitetty seuraavassa taulukossa:

Milj. euroa	1.1.2020	Rahavirrat	Valuuttakurssierot	Muut muutokset	31.12.2020	1.1.2019	IFRS 16 käyttöönotto	Rahavirrat	Valuuttakurssierot	Muut muutokset	31.12.2019
Rahat ja pankkisaamiset	64,2	65,1	1,4	-	130,7	42,0	-	22,7	-0,5	-	64,2
Lainat raha- ja eläkelaitoksilta (pitkäaikaiset)	76,1	-	-	-6,4	69,6	82,5	-	-	-6,4	-	76,1
Lainat raha- ja eläkelaitoksilta (lyhytaikaiset)	6,5	-33,5	-	6,5	46,5	6,5	-6,5	-	-	6,5	6,5
Vuokrasopimusvelat (pitkäaikaiset)	7,1	-	-	-0,1	7,0	-	7,4	-	-	-0,3	7,1
Vuokrasopimusvelat (lyhytaikaiset)	3,4	-3,7	-	3,9	3,7	-	3,3	-3,7	-	3,8	3,4
Rahoitusleasingvelat (pitkäaikaiset)	-	-	-	-	-	0,2	-	-	-	-0,2	-
Rahoitusleasingvelat (lyhytaikaiset)	-	-	-	-	-	0,2	-	-	-	-0,2	-
Yhteensä	28,9	-35,3	-1,4	3,9	-3,9	47,4	10,7	-32,9	0,5	3,1	28,9
Nettovelka

Johdannaiset

Johdannaiset sisällytetään käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin silloin, kun ne eivät täytä IFRS 9 -standardin mukaisia suojauslaskennan soveltamisen kriteerejä. Nämä johdannaiset merkitään taseeseen kaupantekopäivän käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon. Johdannaisia ja suojauslaskentaa kuvataan tarkemmin liitetiedossa 3.3. Johdannaisten käyvät arvot vastaavat rahamäärää, jonka konserni joutuisi maksamaan tai se saisi, jos se purkaisi johdannaissopimuksen tilinpäätöspäivänä. Valuuttatermiinisopimusten käyvät arvot määritetään käyttäen raportointikauden päättymispäivän markkinahintoja. Korkojohdannaisten käyvät arvot lasketaan diskonttaamalla sopimuksiin liittyvät tulevat rahavirrat. Hyödykejohdannaisten arvonmäärityksessä käytetään rahoitusmarkkinoilta saatuja käypiä arvoja.

RAHOITUSVAROJEN JA –VELKOJEN LUOKITTELU SEKÄ NIIDEN KÄYVÄT ARVOT

RAHOITUSINSTRUMENTTIEN KÄYVÄT ARVOT JA KONSERNITASEEN ARVOJA VASTAAVAT KIRJANPITOARVOT LUOKITTAIN:

2020

Milj. euroa	Liite	Johdannaiset, suojauslaskennan alaiset	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti	Jaksotettuun hankintamenoon	Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta	Tase-erien kirjanpitoarvot	Käypä arvo	Taso
Rahoitusvarat
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Osuudet osakkuusyrityksissä ja saamiset omistuksista yhteisissä toiminnoissa		-	-	-	9,1	9,1	9,1	3
Noteeraamattomat osakkeet	3.2.1.	-	-	-	1,4	1,4	1,4	3
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	2.6.	-	-	41,9	-	41,9	41,9
Myyntisaamiset ja muut saamiset/Johdannaissopimukset
Valuuttatermiinit	2.6.	0,0	0,0	-	-	0,0	0,0	2
Hyödykejohdannaiset	2.6.	0,6	-	-	-	0,6	0,6	2
Rahavarat	4.1.	-	-	130,7	-	130,7	130,7
YHTEENSÄ		0,7	0,0	181,6	1,4	183,8	183,8
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat	3.2.2.	-	-	69,6	-	69,6	69,6	2
Vuokrasopimusvelat	3.2.2.	-	-	7,0	-	7,0	7,0	2
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat	3.2.2.	-	-	46,5	-	46,5	46,5	2
Vuokrasopimusvelat	3.2.2.	-	-	3,7	-	3,7	3,7	2
Ostovelat ja muut muut velat	2.8.	-	-	29,6	-	29,6	29,6
Ostovelat ja muut velat/Johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset	2.8.	1,0	-	-	-	1,0	1,0	2
Valuuttatermiinit	2.8.	0,8	0,2	-	-	1,0	1,0	2
YHTEENSÄ		1,8	0,2	156,4	-	158,3	158,3

Lyhyestä maturiteetista johtuen ostovelkojen sekä muiden lyhytaikaisten saamisten ja velkojen käypä arvo vastaa niiden tasearvoa raportointipäivänä. Edellä olevassa taulukossa esitetään myös rahoitusinstrumenttien luokittelu. Käypien arvojen hierarkian tasot 1–3 kuvastavat käypiä arvoja määritettäessä käytettyjen syöttötietojen merkittävyyttä. Tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten rahoitusinstrumenttien julkisiin noteerauksiin. Tasolla 2 käypien arvojen määrittämiseen käytetyt syöttötiedot perustuvat noteerattuihin markkinakorkoihin ja -hintoihin, jotka ovat havainnoitavissa kyseiselle omaisuuserälle tai velalle suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti diskontattujen vastaisten rahavirtojen perusteella. Muiden tasolle kaksi luokiteltujen rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot vastaavat niiden kirjanpitoarvoja. Tasolla kolme omaisuuserien ja velkojen käyvät arvot pohjautuvat syöttötietoihin, jotka eivät kaikkien merkittävien muuttujien osalta perustu havainnoitavissa olevaan markkinatietoon, vaan ne perustuvat merkittävissä määrin johdon arvioihin ja niiden käyttämiseen yleisesti hyväksytyissä arvostusmenetelmissä. Esitetty käyvän arvon taso perustuu alimman tason syöttötietoinformaatioon, joka on merkittävä käypää arvoa määritettäessä.

2019

Milj. euroa	Liite	Johdannaiset, suojauslaskennan alaiset	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti	Jaksotettuun hankintamenoon	Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta	Tase-erien kirjanpitoarvot	Käypä arvo	Taso
Rahoitusvarat
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Osuudet osakkuusyrityksissä ja saamiset omistuksista yhteisissä toiminnoissa		-	-	-	8,8	8,8	8,8	3
Noteeraamattomat osakkeet	3.2.1.	-	-	-	1,4	1,4	1,4	3
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	2.6.	-	-	49,3	-	49,3	49,3
Myyntisaamiset ja muut saamiset/Johdannaissopimukset
Valuuttatermiinit	2.6.	0,0	0,0	-	-	0,0	0,0	2
Hyödykejohdannaiset	2.6.	0,3	-	-	-	0,3	0,3	2
Rahavarat	4.1.	-	-	64,2	-	64,2	64,2
YHTEENSÄ		0,3	0,0	122,3	1,4	124,1	124,1
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat	3.2.2.	-	-	76,1	-	76,1	76,1	2
Vuokrasopimusvelat	3.2.2.	-	-	7,1	-	7,1	7,1	2
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat	3.2.2.	-	-	6,5	-	6,5	6,5	2
Vuokrasopimusvelat	3.2.2.	-	-	3,4	-	3,4	3,4	2
Ostovelat ja muut muut velat	2.8.	-	-	25,9	-	25,9	25,9
Ostovelat ja muut velat/Johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset	2.8.	1,2	-	-	-	1,2	1,2	2
Valuuttatermiinit	2.8.	0,4	0,1	-	-	0,5	0,5	2
YHTEENSÄ		1,6	0,1	119,0	-	120,7	120,7

Silloin kun konserni soveltaa valuutta-, korko- ja sähköjohdannaisiin IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa, käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomassa suojausrahastossa. Kun sovelletaan suojauslaskentaa Altiassa sovelletaan rahavirran suojausta tapauskohtaisen harkinnan mukaan osaan valuutta-, korko- ja sähköjohdannaisia. Rahavirtojen suojauksessa suojaudutaan taseeseen merkittyyn tiettyyn omaisuuserään, velkaan tai erittäin todennäköiseen tulevaan liiketoimeen liittyvien rahavirtojen vaihteluilta.

Suojauslaskenta tarkoittaa laskentamenettelyä, jonka tarkoituksena on kohdistaa yksi tai useampi suojausinstrumentti siten, että niiden käyvän arvon muutokset kumoavat kokonaisuudessaan tai osittain suojattavasta riskistä johtuvat käyvän arvon tai rahavirtojen tulosvaikutteiset muutokset ajanjaksolla, jolle suojaus on määritetty. Altia dokumentoi suojausjärjestelyn alussa kunkin suojausinstrumentin ja suojatun omaisuuserän välisen suhteen sekä riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian.

Suojausinstrumenttien tehokkuus testataan IFRS 9:n mukaisesti etukäteen. Tehokkuudella tarkoitetaan suojausinstrumentin kykyä kumota suojattavan riskin toteutumisesta johtuvat muutokset suojattavan erän käyvässä arvossa tai suojatusta liiketoimesta johtuvissa rahavirroissa. IFRS 9:n mukaan suojaussuhteen katsotaan olevan erittäin tehokas, kun on selvä taloudellinen yhteys suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välillä. Suojausaste on suojausinstrumentin määrän sekä suojattavan kohteen määrän välinen suhde.

Suojauslaskenta lopetetaan, kun suojauslaskennan edellytykset eivät enää täyty. Suojauslaskennan piirissä olevien johdannaissopimusten käypien arvojen muutoksista aiheutuvat voitot ja tappiot esitetään yhtenevästi suojatun erän kanssa. Termiinipisteet sisältyvät suojaussuhteeseen.

Rahavirtojen suojaukseksi määritettyjen ja ehdot täyttävien johdannaissopimusten realisoitumattomien käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman suojausrahastossa, kun nämä instrumentit täyttävät suojauslaskennan ehdot ja suojauslaskenta on tehokasta. Tehoton osuus kirjataan välittömästi rahoitustuoksi tai -kuluksi.

Omaan pääomaan kertynyt kumulatiivinen voitto tai tappio kaupallisiin eriin liittyneistä johdannaisista kirjataan tulosvaikutteisiksi ostojen tai myyntien oikaisueriksi samanaikaisesti suojattavan erän kanssa sillä kaudella, jolla suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon.

Sähköjohdannaisista toteutunut voitto tai tappio kirjataan liiketuloksen yläpuolelle sähköostoihin. Kun rahavirran suojaukseksi hankitun suojainstrumentin suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty, suojausinstrumentista omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan rahoitustuoksi tai -kuluksi.

Kun suojauslaskentaa ei sovelleta

Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Altiassa johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti rahoitustuottoihin tai -kuluihin silloin, kun johdannainen liittyy kaupallisten rahavirtojen (ostojen ja myyntien) suojaukseen, eikä suojauslaskentaa sovelleta. Muiden johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan välittömästi rahoitustuottoihin tai -kuluihin, kun suojauslaskentaa ei sovelleta. Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, on hankittu vähentämään liiketoimintaan tai rahoitukseen liittyviä tulos- ja/tai rahavirtavaikutuksia.

JOHDANNAISSOPIMUSTEN NIMELLISARVOT

Milj. euroa	2020	2019
Rahavirran suojaukseen määritellyt johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset	20,0	20,0
Valuuttatermiinit	29,4	24,4
Hyödykejohdannaiset, sähkö	3,3	1,3
0.1TWh	0.1TWh	0.1TWh
Ei suojauslaskennan -alaiset johdannaissopimukset
Valuuttatermiinit	5,0	3,9

Vuosikertomus 202059

Milj. euroa	Korkoswap		2020	2019
Kirjanpitoarvo (velka)			1,0	1,2
Nimellismäärä			20,0	20,0
Eräpäivä			04/2023	04/2023
Suojausaste			1:1	1:1
Voimassa olevien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos 1.1. lähtien			-0,3	-0,1
Suojauksen tehokkuuden määrittämiseen käytettävä suojauskohteen arvon muutos			0,3	0,1
Suojatun koron painotettu keskiarvo tilikauden aikana			2,07 %	1,99 %

Milj. euroa	Hyödykkeet — Sähkö		2020	2019
Kirjanpitoarvo			0,6	0,3
Nimellismäärä			3,3	1,3
TWh			0,1	0,1
Eräpäivä			2021–2024	2020–2021
Suojausaste			1:1	1:1
Voimassa olevien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos 1.1. lähtien			0,3	-1,0
Suojauksen tehokkuuden määrittämiseen käytettävä suojauskohteen arvon muutos			-0,3	1,0
Suojatun hinnan painotettu keskiarvo EUR/MWh			28,85	23,91

SUOJAUSLASKENNAN VAIKUTUKSET TALOUDELLISEEN ASEMAAN JA TULOKSEEN

Milj. euroa | EURAUD | | EURUSD | | EURNOK | | EURSEK |
---|---|---|---|---|---|---|---|---
| Valuuttatermiinit | | 2020 | 2019 | 2020 | 2019 | 2020 | 2019 | 2020 | 2019
Kirjanpitoarvo (varat) | | 0,0 | 0,0 | - | - | - | - | - | -
Kirjanpitoarvo (velat) | | - | - | -0,0 | -0,0 | -0,1 | -0,0 | -0,6 | -0,3
Nimellisarvo | | 1,7 | 1,5 | 2,2 | 1,4 | 2,5 | 1,8 | 20,7 | 18,2
Eräpäivä | | helmi-joulu 2021 | helmi-joulu 2020 | helmi-joulu 2021 | helmi-kesä 2020 | helmi-joulu 2021 | helmi-touko 2020 | helmi-joulu 2021 | helmi-elo 2019
Suojausaste | | 1:1 | 1:1 | 1:1 | 1:1 | 1:1 | 1:1 | 1:1 | 1:1
Voimassa olevien suojausinstrumenttien diskontatun arvon muutos 1.1. lähtien | | 0,0 | 0,0 | -0,0 | -0,1 | -0,0 | -0,1 | -0,3 | -0,2
Suojauksen tehokkuuden määrittämiseen käytettävä suojauskohteen arvon muutos | | -0,0 | -0,0 | 0,0 | 0,1 | 0,0 | 0,1 | 0,3 | 0,2

Vuosikertomus 202060

Seuraavassa esitetään realisoitumattomien johdannaisten positiiviset ja negatiiviset käyvät arvot ja niiden nettomäärät. Nettoutussopimusten piirissä ovat korko- ja valuuttajohdannaiset. Johdannaisia koskevat yleiset nettoutussopimukset eivät täytä kriteerejä, joiden mukaan erät voitaisiin vähentää toisistaan taseessa, koska laillisesti täytäntöönpantavissa olevaa kuittausoikeutta ei tällä hetkellä ole.

RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN NETOTUS

Milj. euroa	2020	2019
Johdannaissaamiset:
Käypä arvo, brutto	0,7	0,4
Käypä arvo, netotussopimusten piirissä	-0,0	-0,0
Käypä arvo, netto	0,6	0,3
Johdannaisvelat:
Käypä arvo, brutto	1,9	1,7
Käypä arvo, netotussopimusten piirissä	-0,0	-0,0
Käypä arvo, netto	1,9	1,6

3.4. OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT TIEDOT

Osakepääoma

Altia Oyj:n kokonaan maksettu ja kaupparekisteriin rekisteröity osakepääoma oli 60 480 378,36 euroa vuosien 2020 ja 2019 lopussa. Osakkeiden kokonaismäärä oli tilikausien 2020 ja 2019 lopussa 36 140 485 kpl. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Jokaisella osakkeella on yksi ääni yhtiökokouksessa ja yhtäläiset oikeudet osinkoon ja muuhun varojenjakoon. Yhtiöllä ei ole hallussaan omia osakkeita.

OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ

	2020	2019
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden alussa	36 140 485	36 140 485
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä yhteensä tilikauden lopussa	36 140 485	36 140 485

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Henkilöstöannin osakkeiden merkinnöistä suoritetut maksut on kirjattu kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Käyvän arvon rahasto

Käyvän arvon rahasto sisältää käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat.

Vararahasto

Vararahasto sisältää lakisääteisen osuuden ulkomaisen tytäryhtiön tuloksesta.

Suojausrahasto

Suojausrahasto sisältää rahavirran suojauksessa käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset tehokkaaksi todetuista suojauksista.

RAHAVIRRAN SUOJAUSRAHASTO

Milj. euroa	Valuutta- termiinit	Korko- johdannaiset	Hyödykkeet	Suojaus- rahastot yhteensä
1.1.2019	-0,0	-1,0	1,1	0,0
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu suojausinstrumentin käyvän arvon muutos	0,5	0,2	-0,2	0,5
Siirretty ostojen ja myyntien oikaisueriin — kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	-0,9	-	-	-0,9
Siirretty rahoitustuottoihin/-kuluihin — kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	-	-0,4	-	-0,4
Siirretty oikaisemaan sähkön ostoja — kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	-	-	-0,5	-0,5
Laskennallinen vero	0,1	0,2	-0,1	0,3
31.12.2019	-0,3	-1,0	0,2	-1,0
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu suojausinstrumentin käyvän arvon muutos	0,2	0,4	0,1	0,7
Siirretty ostojen ja myyntien oikaisueriin — kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	-0,7	-	-	-0,7
Siirretty rahoitustuottoihin / -kuluihin — kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	-	-0,4	-	-0,4
Siirretty oikaisemaan sähkön ostoja — kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	-	-	0,3	0,3
Laskennallinen vero	0,2	0,2	-0,1	0,2
31.12.2020	-0,6	-0,8	0,5	-0,9

Vuosikertomus 202061

Muuntoerot

Muuntoerot sisältävät kaikki valuuttakurssierot, jotka ovat syntyneet ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntamisesta. Konsernin kertyneet muuntoerot 31.12.2020 olivat yhteensä – 20,5 miljoonaa euroa (31.12.2019: -22,1 miljoonaa euroa).

Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden osakemäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennettu osakekohtainen tulos on laskettu samoin perustein kuin laimentamaton osakekohtainen tulos kuitenkin niin, että se huomioi Konsernin potentiaaliset sitoumukset laskea liikkeelle uusia osakkeita tulevaisuudessa. Altia ei ole laskenut liikkeelle laimentavia instrumentteja tässä esitettyjen kausien aikana.

OSAKEKOHTAINEN TULOS	2020	2019
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, miljoonaa euroa	17,8	18,4
Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo (1000 kpl)	36 140	36 140
Laimennettu ja laimennettu osakekohtainen tulos, euroa	0,49	0,51

Osinko

Hallitus esittää vuoden 2020 yhtiökoukselle, että osinkoa maksetaan 0,35 euroa osakkeelta. Arcuksen hallitus on vastaavasti ehdottanut Arcuksen varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuotuista osinkoa maksettaisiin 1,66 Norjan kruunua osakkeelta tilikaudelta 2020, mikä heijastaa sulautumissuunnitelmassa sovittua Altian ja Arcuksen suhteellista arvoa. Tämä tarkoittaa, että Altian ja Arcuksen tilikaudelta 2020 maksettavat osingot eivät vaikuta yhtiöiden sulautumista varten sovittuun arvostukseen.Altian hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle myös, että vuoden 2020 ylimääräisen yhtiökokouksen päättämä osinkovaltuutus maksaa ylimääräinen 0,40 osakekohtainen osinko Altian osakkeenomistajille Altian ja Arcuksen yhdistymiseen liittyen ja ennen sen toteutumista uusitaan. Yhtiökokous 4.6.2020 päätti, että tilikaudelta 2019 jaetaan osinkoa 0,21 euroa osakkeelta, yhteensä 7,6 miljoonaa euroa. Osinko maksettiin 14.6.2020. Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osingon- jaon toisesta erästä enimmäismäärältään 0,21 euroa osakkeelta. Tämä osinko maksettiin 25.11.2020.

ALTIA OYJ:N JAKOKELPOISET VARAT
Milj. euroa | 31.12.2020 | 31.12.2019
---|---|---|
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 1,2 | 1,2
Voitto edellisiltä tilikausilta | 95,7 | 70,9
Osingonjako | -15,2 | -13,7
Tilikauden voitto | 5,9 | 38,6
JAKOKELPOISET VARAT YHTEENSÄ | 87,6 | 96,9

4. Rahoitus- ja pääomariskit

4.1. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Rahoitusriskien hallinnan periaatteet

Altian rahoitusriskien hallinnalla pyritään turvaamaan konsernin taloudellinen vakaus ja riittävien rahoitusvaihtoehtojen saatavuus eri markkinatilanteissa. Lisäksi tavoitteena on tukea liiketoiminto- ja liiketoimintaan liittyvien rahoitusriskien tunnistamisessa ja hal- linnassa sekä olennaisilta rahoitusriskeiltä suojautumisessa.

Konserni altistuu erilaisille markkinariskeille. Näiden riskien muutokset vaikuttavat yhtiön varoihin, velkoihin ja ennakoitui- hin liiketoimiin. Riskit aiheutuvat korkojen, valuuttakurssien ja hyödykkeiden markkinahintojen muutoksista. Näistä markkina- riskeistä aiheutuvien riskien hallintaan voidaan käyttää valittuja johdannaisinstrumentteja. Altia suojaa pääasiassa vain konsernin rahavirtaan vaikuttavia riskejä sekä harkinnan mukaan joitakin valuuttamääräisiä tase-eriä. Johdannaisia käytetään yksinomaan suojautumiseen edellä mainituilta riskeiltä.

Osaan korko-, valuut- ta- sekä sähköjohdannaisista sovelletaan IFRS 9 -standardin mu- kaisia suojauslaskennan periaatteita. Rahoitusriskien hallintaa toteutetaan hallituksen hyväksymien riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti osana konsernin riskienhallintaa. Perustan rahoitusris- kien hallinnalle muodostavat Altian rahoitus- ja luottoperiaatteet sekä liiketoiminnan jatkuvuuteen tähtäävät periaatteet.

Vuosikertomus 2020
63

1. VALUUTTARISKI

Altia altistuu valuuttariskeille viennin ja tuonnin, konsernin sisäisen muiden kuin euromaiden välisen kaupan sekä ulkomaisten tytäryhtiöiden kanssa tapahtuvan sisäisen lainanannon ja sijoitusten kautta. Konsernin valuutta riskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa valuuttakursseihin liittyviä epävarmuustekijöitä ja niiden vaikutusta konsernin tulokseen, rahavirtaan ja taseeseen.

Transaktioriski

Transaktioriski aiheutuu valuuttamääräisistä tase-eristä sekä tulevista rahavirroista liittyen myyntiin, os- toihin sekä pääomatuottoihin. Transaktioriskin hallinnalla pyritään suojaamaan konsernia valuuttakurssien muutosten vaikutuksilta tulokseen. Tavoitteena on suojata 60–80 % erittäin todennäköisistä kaupallisista rahavirroista. Keskimääräinen suojaus aste on pysynyt tavoitetasolla. Suojaukset toteutetaan valuuttatermiineillä tai -optioilla enintään seu- raavien kahdentoista kuukauden ajalle lähinnä asiakkaiden hinnoitteluajanjaksojen mukaisessa rytmissä. Altia voi soveltaa valuuttajohdannaisiin rahavirran suojauslaskentaa. Konsernin sisäiset lainajärjestelyt suojataan 100-prosenttisesti, ja niihin ei sovelleta suojauslaskentaa.

Kahdessa alla olevassa taulukossa esitetään konsernin nettovaluuttapositio, ensin taseeseen kirjattujen rahoitusinstrumenttien perusteella ja toiseksi ottaen huomioon myös tulevat valuuttamääräiset nettoraha- virrat. Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7-standardin mukainen valuuttapositio koostuu myyntisaa- misista, ostoveloista, rahavaroista, konsernin sisäisistä ja ulkoisista lainoista sekä johdannaisinstrumenteista. Nettovaluuttariski on huomioitu taulukossa silloin, kun transaktiovaluutta on muu kuin yhtiön toimintavaluutta.

Riskienhallintaprosessi

Rahoitukseen liittyvät prosessin erityispiirteet on kuvattu jäljempänä markkina-, maksuvalmius- ja luottoris- kien kuvausten yhteydessä. Rahoitusriskien tilanteesta raportoidaan säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle ja Altian hallitukselle. Riskien hallintaa koskevat merkittävimmät periaatepäätökset tekee yhtiön hallitus. Altian hallitus on hyväksynyt osana rahoitusriskien hallintaperiaatteita rahoitusinstrumenttien luettelon, jossa erityyppisten rahoitusriskien osalta on määritelty hyväksytyt instrumentit, niiden käyttötarkoitus ja käytöstä päättävä henkilö.

Rahoitusriskien hallinnan organisointi

Konsernin johdolle raportoidaan rahoitusasioista säännöllisesti. Hallitus käsittelee tapauskohtaisesti kaikki olennaiset rahoitusasiat, kuten konsernin sisäiset ja ulkoiset lainajärjestelyt. Altian rahoitustoimintoa ja rahoitusriskien hallintaa koskevat tehtävät ja vastuut on kuvattu rahoitusriskien hallintaperiaatteissa. Konsernin rahoitusosasto vastaa rahoituksen varmistamisesta, riskien tunnistamisesta sekä tarvittaessa suojausten toteuttamisesta ulkopuolisten vastapuolten kanssa. Liiketoimintayksiköt ja tytär yhtiöt vastaavat omaan liiketoimintaansa liittyvien riskien hallinnasta ja rahavirtojen ennustamisesta.

Riskikeskittymät

Altia analysoi huolellisesti toimintoihinsa liittyviä rahoitusriskejä ja riskikeskittymiä. Tämän arvioinnin tulok- sena tunnistetut riskikeskittymät on kuvattu markkina- ja luottoriskien kuvausten yhteydessä.

Markkinariski

Altia määrittelee markkinariskin riskiksi, jossa rahoitusinstrumentin käypä arvo tai tulevat rahavirrat vaih- televat markkinahintojen muutosten seurauksena. Konsernin tärkeimmät markkinariskit ovat valuuttariski, korkoriski ja hintariski ohraan ja sähköön liittyen.

Vuosikertomus 2020
64

TAULUKKO 1: KONSERNIN NETTOVALUUTTAPOSITIO 31.12.
| Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7 -standardin mukainen nettovaluuttapositio | Milj. euroa | 2020 | 2019 |
|---|---|---|---|
| EUR-SEK | | -18,3 | -16,4 |
| EUR-NOK | | -0,6 | -1,6 |
| EUR-USD | | 3,8 | 2,7 |
| EUR-AUD | | 1,8 | 1,7 |
| Konsernin nettovaluuttapositio 31.12. sisältäen myös suojatut kaupalliset kassavirrat | Milj. euroa | 2020 | 2019 |
| EUR-SEK | | 2,4 | 1,8 |
| EUR-NOK | | 1,9 | 0,3 |
| EUR-USD | | -0,2 | 0,3 |
| EUR-AUD | | 0,1 | 0,2 |

Translaatioriski

Translaatioriski aiheutuu lähinnä emoyhtiön valuuttamääräisistä oman pääoman ehtoisista nettosijoituksis- ta ulkomaisiin tytäryhtiöihin, joista syntyy konsernitilinpäätöstä laadittaessa muuntoero konsernin taseen omaan pääomaan. Konsernin rahoitusosasto analysoi translaatioriskiä säännöllisesti ja raportoi tällä alueella tapahtuvista olennaisista seikoista johdolle. Merkittävimmät nettosijoitukset ovat Ruotsin ja Norjan kruunu- jen määräisiä. Translaatioriskiä ei ole suojattu.

2. KORKORISKI

Korkoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida korkojen muutosten aiheuttamien vaihtelujen vaikutus konsernin tulokseen. Lainojen nimellisarvo oli 31.12.2020 76,3 (2019: 82,8) miljoonaa euroa ja se jakautui seuraavasti:

• 10,0 miljoonan euron suuruinen laina erääntyy tammikuussa 2022, ja sitä lyhennetään 5 miljoonaa euroa vuodessa. Lainan korko on sidottu kolmen kuukauden markkinakorkoon. Näitä korkoja ei ole tällä hetkellä suojattu.
• 55,0 miljoonan euron osuus lainasta erääntyy tammikuussa 2023. Lainan korko perustuu kolmen kuukau- den markkinakorkoon. Altia on suojannut nämä koronmaksut 20 miljoonan euron suuruisella korkojoh- dannaisella kiinteään korkoon. Tähän korkojohdannaiseen sovelletaan suojauslaskennan periaatteita. Suo- jauksen on todettu olevan tehokas.
• 11,3 miljoonan euron eläkelaina erääntyy tammikuussa 2028. Korko on kiinteä koko laina-ajalle.

Altian kotimaisen yritystodistusohjelman enimmäismäärä on 100 miljoonaa euroa. Yritystodistuksia oli 31.12.2020 liikkeeseen laskettuna 40,0 miljoonaa euroa (2019: 0,0). Altian hallituksen hyväksymä enimmäismäärä factoringsopimuksen mukaiselle myyntisaamisten myynnille on 145 miljoonaa euroa. Myyntisaamiset kirjataan pois taseesta kaupantekohetkellä, eikä niihin liity takai- sinostovelvoitetta. Järjestelyn kulut kirjataan muihin rahoituskuluihin. Myyntisaamiset ovat lyhytaikaisia, eikä niihin liittyvää korkoriskiä ole suojattu. Myytyjen myyntisaamisten määrä 31.12.2020 oli 91,9 miljoonaa euroa (2019: 76,7 miljoonaa euroa).

3. HYÖDYKKEIDEN HINTARISKI

Ohra

Altia käytti vuonna 2020 etanolin ja tärkkelyksen valmistukseen noin 214 (212) miljoonaa kiloa Suomessa viljeltyä viljaa. Korkealuokkaisen kotimaisen ohran saatavuuden Altia varmistaa sopimusviljelyllä yhteistyössä viljelijöiden ja viljaliikkeiden kanssa. Ohran markkinahinta vaihtelee satovuosittain merkittävästi suomalaisen ohran kysyntään ja tarjontaan vaikuttavien eri tekijöiden vuoksi, ja siten sen katsotaan olevan Altialle merkit- tävä riski. Hintariskiä ei ole suojattu johdannaisinstrumenteilla.

Sähkö

Voimakas sähkön markkinahinnan nousu on Altialle merkittävä riski. Riskiä hallitaan noudattamalla Altian sähkönhankintapolitiikkaa. Siinä määritellään ne rajat, joiden puitteissa sähkön hintariskiltä suojaudutaan. Suojaukset tehdään Nasdaq OMX Oslo ASAn OTC-johdannaistuotteilla. Sähkönhankinnan suojauspalvelu ostetaan ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Sähkön hintariskin suojauksiin sovelletaan IFRS 9:n mukaista rahavirran suojauslaskentaa, ja suojauksen te- hokkuus testataan neljännesvuosittain. Suojattava riski on Suomen euromääräinen sähkön hankinta. Riskiltä suojaudutaan käyttämällä systeemihintaisia, Suomen aluehintaisia ja aluehintaerojohdannaissopimuksia. Sys- teemihintaisilla johdannaisilla suojataan pohjoismaista sähkön hintaa ja aluehintaerojohdannaisilla Suomen alueen ja systeemihinnan välistä hintaeroa.

Vuoden 2020 lopussa seuraavien 12 kuukauden toimitusten suojaustaso oli 74,7 % (2019: 53,7 %), mikä vastasi asetettuja tavoitteita. Vuonna 2020 keskimääräinen suojaustaso vuoden aikana oli 72,1 % (66,0 %). Kaikki suojaukset olivat tehokkaita vuonna 2020 ja 2019. Altia hankkii kuluttamansa sähkön Suomen hinta-alueen spot-hintaan sidottuna toimituksena suoraan Nord Pool Spot -markkinoilta.

Vuosikertomus 2020
65

4.# HERKKYYS MARKKINARISKEILLE

Seuraavassa taulukossa on kuvattu konsernin tuloksen ja oman pääoman (ennen veroja) herkkyyttä sähkön hintojen, korkojen ja valuuttakurssien muutoksille. Altian soveltaessa suojauslaskentaa herkkyys kohdistuu omaan pääomaan. Kun suojauslaskentaa ei sovelleta, herkkyys on ilmoitettu mahdollisena vaikutuksena tulokseen. Herkkyys valuuttakurssien muutoksille on laskettu rahoitusinstrumenteista aiheutuvasta nettovaluuttapositiosta.

TAULUKKO 2: HERKKYYSANALYYSIT

Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7-standardin tarkoittama herkkyys markkinariskeille (ennen veroja)

	2020	2019
Milj. euroa	Tuloslaskelma	Oma pääoma
+/-10 % muutos sähkön hinnassa	-	+/-0,4
+/-10 % muutos EUR/NOK valuuttakurssissa	+/-0,2	+/-0,3
+/-10 % muutos EUR/SEK valuuttakurssissa	-/+0,2	+/-2,1
+/-10 % muutos EUR/USD valuuttakurssissa	+/-0,0	-/+0,4
+/-10 % muutos EUR/AUD valuuttakurssissa	-/+0,0	-/+0,2
+1 %-yksikön muutos markkinakoroissa	-0,5	0,2

+10 %:n lisäyksellä EUR/SEK valuuttakurssissa olisi -0,2 miljoonan euron vaikutus tuloslaskelmaan. Muut riskit vastaavalla tavalla.

31.12.2020 konsernin vaihtuvakorkoinen velkapositio muodostuu vaihtuvakorkoisista veloista 65,0 miljoonaa euroa (2019: 70,0 miljoonaa euroa) sekä riskiä netottavasta koronvaihtosopimuksen vaihtuvasta osasta 20,0 miljoonaa euroa (2019: 20,0 miljoonaa euroa).

Maksuvalmiusriski

Konsernin johto on arvioinut, ettei likviditeettiriski ole kasvanut olennaisesti COVID 19-pandemian johdosta. Likviditeettitilanne on ollut vahva koko tilikauden ajan. Likviditeettiä on vahvistanut liiketoiminnan rahavirran myönteinen kehittyminen sekä yritystodistusten liikkeelle laskeminen likviditeetin varmistamiseksi. Maksuvalmiusriskin hallitsemiseksi Altia pitää jatkuvasti yllä riittäviä likviditeettireservejä, jotka vuoden 2020 lopussa olivat 10 miljoonan euron konsernitililimiitti sekä 60 miljoonan euron revolving credit -tyyppinen valmiusluottolimiitti. Valmiusluottolimiitti oli 31.12.2020 käyttämättä (2019: 0 miljoonaa euroa). Valmiusluottolimiitti erääntyy tammikuussa 2023. Konsernin ulkoisista lainoista on kerrottu tarkemmin korkorisk in yhteydessä.

TAULUKKO 3: LIKVIDITEETTIRESERVIT

Rahavarat sekä käyttämättömät sitovat luottolimiittisopimukset

Milj. euroa	2020	2019
Rahavarat	130,7	64,2
Konsernitililimiitit	10,0	10,0
Valmiusluottolimiitti	60,0	60,0
YHTEENSÄ	200,7	134,2

Vuosikertomus 202066

TAULUKKO 4: RAHOITUSVELKOJEN ERÄÄNTYMINEN

Sopimusten mukaiset maksut rahoitusveloista

Milj. euroa	Rahavirrat yhteensä	2020 Kiinteä korko	2020 Vaihtuva korko	2020 Takaisin- maksu	2021 Kiinteä korko	2021 Vaihtuva korko	2021 Takaisin- maksu	2022- Kiinteä korko	2022- Vaihtuva korko	2022- Takaisin- maksu
Muut kuin johdannaiset:
Lainat rahoituslaitoksilta 1	-66,3	-	-0,6	-5,0	-	-0,6	-5,0	-	-0,1	-55,0
Lainat eläkelaitoksilta 2	-11,8	-0,1	-	-	-1,5	-0,1	-	-1,5	-0,3	-8,3
Vuokrasopimusvelat	-10,7	-	-	-3,4	-	-	-3,1	-	-	-4,1
Ostovelat	-29,6	-	-	-29,6	-	-	-	-	-	-
Johdannaiset:
Valuuttajohdannaiset, suojauslaskenta Sisääntuleva	28,9	-	-	28,9	-	-	-	-	-	-
Valuuttajohdannaiset, suojauslaskenta Ulosmenevä	-29,7	-	-	-29,7	-	-	-	-	-	-
Valuuttajohdannaiset, ei-suojauslaskenta Sisääntuleva	5,0	-	-	5,0	-	-	-	-	-	-
Valuuttajohdannaiset, ei-suojauslaskenta Ulosmenevä	-5,2	-	-	-5,2	-	-	-	-	-	-
Korkojohdannaiset, suojauslaskenta	-1,0	-0,4	-	-	-0,4	-	-	-0,1	-	-
Hyödykejohdannaiset, suojauslaskenta	-0,6	-	-	-0,3	-	-	-0,2	-	-	-0,1
YHTEENSÄ	-120,9	-0,6	-0,6	-40,8	-0,5	-0,6	-9,9	-0,4	-0,1	-67,5

1 Lainat rahoituslaitoksilta erääntyvät 2022 ja 2023
2 Lainat eläkelaitoksilta erääntyvät 2028

Vuosikertomus 202067

TAULUKKO 4: RAHOITUSVELKOJEN ERÄÄNTYMINEN (Jatkoa)

Sopimusten mukaiset maksut rahoitusveloista

Milj. euroa	Rahavirrat yhteensä	2019 Kiinteä korko	2019 Vaihtuva korko	2019 Takaisin- maksu	2020 Kiinteä korko	2020 Vaihtuva korko	2020 Takaisin- maksu	2021 Kiinteä korko	2021 Vaihtuva korko	2021 Takaisin- maksu
Muut kuin johdannaiset:
Lainat rahoituslaitoksilta 1	-72,2	-	-0,7	-5,0	-	-0,7	-5,0	-	-0,8	-60,0
Lainat eläkelaitoksilta 2	-13,4	-0,1	-	-	-1,5	-0,1	-	-1,5	-0,4	-9,8
Vuokrasopimusvelat	-10,5	-	-	-3,4	-	-	-3,0	-	-	-4,1
Ostovelat	-25,7	-	-	-25,7	-	-	-	-	-	-
Johdannaiset:
Valuuttajohdannaiset, suojauslaskenta Sisääntuleva	24,2	-	-	24,2	-	-	-	-	-	-
Valuuttajohdannaiset, suojauslaskenta Ulosmenevä	-24,6	-	-	-24,6	-	-	-	-	-	-
Valuuttajohdannaiset, ei-suojauslaskenta Sisääntuleva	3,9	-	-	3,9	-	-	-	-	-	-
Valuuttajohdannaiset, ei-suojauslaskenta Ulosmenevä	-3,9	-	-	-3,9	-	-	-	-	-	-
Korkojohdannaiset, suojauslaskenta	-1,2	-0,4	-	-	-0,4	-	-	-0,5	-	-
Hyödykejohdannaiset, suojauslaskenta	-0,3	-	-	-0,2	-	-	-0,1	-	-	-
YHTEENSÄ	-123,8	-0,5	-0,7	-36,3	-0,5	-0,7	-9,6	-0,9	-0,8	-73,9

1 Lainat rahoituslaitoksilta erääntyvät 2022 ja 2023
2 Lainat eläkelaitoksilta erääntyvät 2028

Vuosikertomus 202068

Luottoriski

Altian luottoriskien hallinnan tavoitteena on minimoida tappiot, mikäli jokin konsernin vastapuoli ei täytä velvoitteitaan. Luottoriskien hallintaperiaatteita kuvataan konsernin luottopolitiikassa. Luottoriski aiheutuu siitä, että jokin Altian vastapuoli jättää sopimuksen mukaiset maksuvelvoitteensa täyttämättä tai että vastapuolen luottokelpoisuus muuttuu tavalla, joka vaikuttaa sen liikkeeseen laskemien instrumenttien markkina-arvoon. COVID 19 pandemiasta johtuen johto on vuonna 2020 erityisellä huolellisuudella tarkistanut luottoriskinsä. Luottoriskin enimmäismäärä vastaa konsernin rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa. Myyntisaamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Altialla on historiallisesti ollut vähän erääntyneitä myyntisaamisia ja erääntyneiden myyntisaamisten määrä ei ole kasvanut COVID-19 pandemian seurauksena. Luottoriskejä pyritään vähentämään aktiivisella luotonhallinnalla sekä huomioimalla asiakkaiden luottokelpoisuus laskujen maksuaikaa määritettäessä.

4.2. PÄÄOMARISKIEN HALLINTA

Altian tavoitteena pääoman hallinnassa on varmistaa tehokas pääomarakenne, joka tukee kannattavaa kasvua. Hallitus seuraa yrityksen pääomarakennetta säännöllisesti. Altia seuraa pääomaansa nettovelkaantumisasteen eli gearingin perusteella (korollisten nettovelkojen suhde omaan pääomaan). Korollisiin nettovelkoihin luetaan lainat ja vuokrasopimusvelat, joista on vähennetty rahavarat. Nettovelkaantumisasteen nykyinen taso alittaa selvästi konsernin lainaehtojen määrittelemän rajan. Liiketoimintasyklin aikana yrityksen nettovelkaantumisaste todennäköisesti vaihtelee, ja tavoitteena on säilyttää riittävän vahva taseen rakenne konsernin rahoitustarpeiden turvaamiseksi. Nettovelkaantumisaste oli 31.12.2020 ja 31.12.2019 seuraava:

TAULUKKO 5: NETTOVELKAANTUMISASTE

Nettovelkaantumisaste 31.12. (milj. euroa)

	2020	2019
Lainat	116,1	82,6
Vuokrasopimusvelat	10,7	10,5
Rahavarat	130,7	64,2
Nettovelka	-3,9	28,9
Oma pääoma yhteensä	156,3	151,2
NETTOVELKAANTUMISASTE	-2,5 %	19,1 %

1. Konsolidointi

5.1 YLEISET KONSOLIDOINTIPERIAATTEET

Yhdistely konsernitilinpäätökseen

Yhdistely konsernitilinpäätökseen, yhdistelyssä käytetty menetelmä sekä omistuksen luokittelu riippuvat siitä, onko konsernilla yhtiöissä määräysvalta tai yhteinen määräysvalta vai onko sillä huomattava vaikutusvalta tai muu omistussuhde. Kun konsernilla on yhtiössä määräysvalta, yhtiö yhdistellään tytäryrityksenä liitetiedossa 5.2. Tytäryhtiöt kerrottujen periaatteiden mukaisesti. Kun konsernilla on yhtiössä yhteinen määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa, yhtiö yhdistellään konsernitilinpäätökseen liitetiedossa 5.3. Osakkuusyhtiöt, yhteisyritykset ja osuudet yhteisissä toiminnoissa kuvattujen periaatteiden mukaisesti. Mikäli konsernilla ei ole omistamassaan yhtiössä määräysvaltaa eikä huomattavaa vaikutusvaltaa, omistusosuus luokitellaan käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta kirjattaviksi rahoitusvaroiksi ja käsitellään liitetiedossa 3.2.1. kuvattujen periaatteiden mukaisesti.

Ulkomaan rahan määräiset erät

Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan euroiksi käyttäen Euroopan keskuspankin pankkipäivittäin julkaisemia keskikursseja. Raportointikauden päättymispäivänä taseessa olevat ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät muunnetaan euroiksi raportointikauden päättymispäivän keskikursseja käyttäen. Muuntamisesta syntyvät valuuttakurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti. Ostoihin ja myynteihin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan vastaaviin eriin liiketuloksen yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Ulkomaisten muualla kuin euroalueella toimivien tytäryritysten laajojen tuloslaskelmien erät muunnetaan euroiksi käyttäen Euroopan keskuspankin kuukauden lopun kurssien keskikursseja. Ulkomaisten tytäryritysten taseet muunnetaan käyttäen raportointikauden päättymispäivän keskikursseja. Kauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla toisaalta laajassa tuloslaskelmassa ja toisaalta omassa pääomassa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, ja se sisältyy omassa pääomassa muuntoeroihin. Sen muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisille tytäryrityksille annettujen valuuttamääräisten, osaksi nettosijoitusta luettavien lainojen, muuntamisesta syntyvät kurssierot kirjataan konsernitilinpäätöksessä muihin laajan tuloksen eriin, ja ne sisältyvät omassa pääomassa muuntoeroihin. Ulkomaisten yritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeisten voittojen ja tappioiden muuntamisesta syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omana eränään omassa pääomassa. Hankinnan yhteydessä syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksiköiden varoihin ja velkoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen oikaisut käsitellään kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina, jotka muunnetaan euroiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen.

Vuosikertomus 202070# 5.2. TYTÄRYHTIÖT

Tytäryhtiöiden yhdistelyperiaatteet

Altian konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Altia Oyj ja kaikki sen tytäryhtiöt. Tytäryhtiöiksi katsotaan ne yhtiöt, joissa emoyhtiöllä on määräysvalta. Konsernille syntyy määräysvalta, kun se olemalla osallisena yrityksessä altistuu yrityksen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa. Hankittujen tytäryhtiöiden tilinpäätökset sisällytetään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan tytäryrityksessä, ja siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon. Määrä, jolla luovutetun vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden ja hankinnan kohteesta mahdollisesti aiemmin omistetun osuuden yhteenlaskettu määrä ylittää hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon, kirjataan liikearvoksi. Kaikki hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, kirjataan kuluksi. Luovutettu vastike ei sisällä mahdollisia hankinnasta erillään käsiteltäviä liiketoimia. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä ja luokitellaan joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu ehdollinen lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä, ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Konsernilla ei ole ollut määräysvallattomien omistajien osuuksia 31.12.2020 eikä 31.12.2019.

Vuosikertomus 202071

Altia Oyj:n tytäryhtiöiden lukumäärä tilikauden lopussa oli 12 kpl (23 kpl 31.12.2019). Konserni yksinkertaisti konsernirakennettaan sulauttamalla suomalaiset tytäryhtiönsä A-Beverages Oy:n, Alpha Beverages Oy:n, ExCellar Oy:n, Harald Zetterström oy /ab:n ja Prime Wines Oy:n Altia Oyj:öön ja ruotsalaiset tytäryhtiönsä Altia Holding Sweden AB, Altia Sweden Services AB:n, BevCo AB:n, Bibendum AB:n, Philipson & Söderberg AB:n ja Vinuversum AB:n Altia Sweden AB:hen 30.4.2020.

Emoyhtiön omistusosuus %	Konsernin omistusosuus %	Maa
Altia Eesti AS	100,00	100,00
Altia Denmark A/S	100,00	100,00
SIA Altia Latvia	100,00	100,00
Altia Norway AS	100,00	100,00
Altia Sweden AB	100,00	100,00
Best Buys International AS	100,00	100,00
Bibendum AS	100,00	100,00
Interbev AS	100,00	100,00
Larsen SAS	100,00	100,00
Premium Wines AS	100,00	100,00
Ström AS	100,00	100,00
Oy Wennerco Ab	100,00	100,00

5.3. OSUUDET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ JA YHTEISJÄRJESTELYISSÄ

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on yli 20 % äänioikeuksista tai muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Altialla on osakkuusyrityksenä käsiteltävä omistus Palpa Lasi Oy:ssä. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Pääomaosuusmenetelmän mukaan sijoitus kirjataan alun perin hankintamenoon ja tämän jälkeen sitä oikaistaan hankinta-ajankohdan jälkeen kohteen nettovarallisuudessa tapahtuneella muutoksella, konsernin omistusosuuden mukaisesti. Hankinnan jälkeen konsernin osuus osakkuusyrityksen tilikauden voitosta tai tappiosta esitetään omana eränään liiketuloksen jälkeen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappiota yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut yrityksen velvoitteiden täyttämiseen. Konsernin sijoitus osakkuusyritykseen sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Konsernin osuus osakkuusyrityksen muista laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista kirjataan konsernin muihin laajan tuloksen eriin. Konsernin ja sen osakkuusyritysten välisten liiketoimien tuloksesta merkitään konsernitilinpäätökseen vain konsernin ulkopuolisille omistajille kuuluva osuus. Jokaisen raportointikauden lopussa tarkistetaan, onko objektiivista näyttöä siitä, että osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen arvo on alentunut. Jos tällaisesta on viitteitä, arvonalentumistappio määritetään osakkuusyrityksestä kerrytettävissä olevan rahamäärän ja sen kirjanpitoarvon välisenä erotuksena. Arvonalentumistappio merkitään tuloslaskelmaan erään osuus osakkuusyritysten tuloksesta. Osakkuusyritysten tilinpäätökset on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernissa sovellettavia laadimisperiaatteita. Jos tilikauden tilinpäätöstä ei ole käytettävissä, yhdistelyssä on käytetty alustavia tilinpäätöslukuja tai viimeisintä saatua tietoa.

Vuosikertomus 202072

Yhteisjärjestelyt

Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osapuolella on sopimukseen perustuva yhteinen määräysvalta ja jossa merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolien yksimielistä hyväksymistä. Yhteisjärjestely on joko yhteinen toiminto tai yhteisyritys. Altialla on Roal Oy:ssa saamiseen liittyvä intressi, joka perustuu yhteisen toiminnon toisen osapuolen kanssa tehtyyn sopimusjärjestelyyn. Osuus Roal Oy:ssä käsitellään yhteisenä toimintona. Yhteisyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Altialla on yhteisyrityksenä käsiteltävä omistus Von Elk Companyssä.

OSAKKUUSYRITYKSET JA YHTEISJÄRJESTELYT	2020 Omistusosuus %	2019 Omistusosuus %
Roal Oy, Suomi	50,00	50,00
Palpa Lasi Oy, Suomi	25,53	25,53
Von Elk Company Oy, Suomi	20,00	20,00

Roal Oy harjoittaa entsyymiliiketoimintaa. Yhteisen toiminnon toinen omistaja on ABF Overseas Ltd. Altialla on Roalissa yhteinen määräysvalta, mutta toisen osakkeenomistajan optio-oikeus tarkoittaa, että tosiasiallisesti kyseessä on kiinteätuottoinen saaminen, eikä Altialla ole oikeutta 50 %:iin nettovarallisuudesta, kunnes optio raukeaa. Näin ollen osuus luokitellaan yhteiseksi toiminnoksi ja Altia käsittelee osuutensa Roalin varoista ja veloista saamisena ja vuotuisen vähimmäisosingon korkotuottona. Saamisen määrä oli 7,6 miljoonaa euroa 31.12.2020 ja 31.12.2019. Palpa Lasi Oy harjoittaa lasisten juomapakkausten kierrätys- ja uusiokäyttöliiketoimintaa. Von Elk Company on suomalainen perheyritys, joka harjoittaa alkoholijuomaliiketoimintaa.

KONSERNIN OSUUS OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSISSÄ	Milj. euroa	2020	2019
Tilikauden alussa		1,2	0,3
Tilikauden lisäykset		-	0,2
Osuus tuloksesta		0,3	0,7
Tilikauden lopussa		1,5	1,2

OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYSTEN TALOUDELLINEN YHTEENVETO	Milj. euroa	2020	2019
Varat		8,7	8,8
Velat		3,3	4,9
Nettovarat		5,4	3,9
Liikevaihto		16,4	18,5
Tilikauden tulos		1,3	2,6

Lähipiiritapahtumat osakkuusyritysten ja yhteisjärjestelyjen kanssa esitetään liitetiedossa 6.3.

6. Muut liitetiedot

6.1. TULOVEROT

Tuloverot

Konsernin tulosvaikutteisesti kirjattu verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, mahdollisista aikaisempien tilikausien veroista ja laskennallisesta verosta. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan kunkin konserniin kuuluvan yhtiön paikallisen verolainsäädännön mukaisesti. Tulosvaikutteisesti kirjattaviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan tulosvaikutteisesti. Mikäli verot liittyvät muun laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin liiketoimiin tai muihin tapahtumiin, tuloverot kirjataan kyseisiin eriin. Konsernin osuus osakkuusyritysten ja yhteisyritysten tuloksesta esitetään laskettuna nettotuloksesta, ja siten se sisältää verovaikutuksen.

Laskennalliset verovelat ja -saamiset kirjataan pääsääntöisesti kaikista väliaikaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen ja kirjanpitoarvojen välillä. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä, vahvistetuista verotuksellisista tappioista ja tytäryhtiöhankintojen käypien arvojen kohdennuksista. Laskennallisia verosaamisia kirjataan enintään siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennalliset verovelat kirjataan täysimääräisinä. Laskennalliset verot kirjataan käyttäen verokantoja, jotka on raportointikauden päättymispäivään mennessä säädetty tai tosiasiallisesti hyväksytty. Ulkomaisten tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan veroa vain, mikäli niistä todennäköisesti aiheutuu veroseuraamuksia. Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan, kun ne koskevat samaa veronsaajaa ja Altialla on laillisesti täytäntöönpantavissa oleva oikeus määrien kuittaamiseen.

Keskeiset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut – laskennalliset verosaamiset

Sen ratkaiseminen, merkitäänkö laskennalliset verosaamiset taseeseen, edellyttää harkintaa. Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain, kun niiden realisoituminen on todennäköisempää kuin realisoitumatta jääminen, minkä puolestaan määrää se, kertyykö tulevaisuudessa riittävästi verotettavaa tuloa. Verotettavan tulon kertymistä koskevat oletukset perustuvat johdon arvioimiin vastaisiin rahavirtoihin. Nämä vastaisia rahavirtoja koskevat arviot puolestaan riippuvat arvioista, jotka koskevat mm. tulevan myynnin määrää, liiketoiminnan menoja, keskeisten raaka-aineiden kustannustasoja, investointeja ja muita liiketoiminnan tuloksellisuuteen liittyviä eriä.

Vuosikertomus 202074Näihin arvioihin ja oletuksiin liittyy riskejä ja epävarmuutta, ja näin ollen on mahdollista, että olosuhteissa tapahtuvat muutokset aiheuttavat muutoksia odotuksiin, ja tämä voi puolestaan vaikuttaa taseeseen merkittyihin laskennallisiin verosaamisiin samoin kuin mahdolliset vielä kirjaamattomiin muihin verotuksellisiin tappioihin ja väliaikaisiin eroihin. Altian kyky kerryttää verotettavaa tuloa riippuu myös yleisistä talouteen, rahoitukseen, kilpailukykyyn, lainsäädäntöön ja sääntelyyn liittyvistä tekijöistä, jotka eivät ole sen omassa määräysvallassa. Jos Altian verotettava tulo on tulevaisuudessa pienempi kuin mitä johto on ennakoinut kirjattavia laskennallisia verosaamisia määritettäessä, saamisten arvo alentuu tai ne käyvät kokonaan arvottomiksi. Tällöin taseeseen merkityt määrät voidaan mahdollisesti joutua peruuttamaan tulosvaikutteisesti. Olosuhteiden muutokset voivat myös johtaa laskennallisten verosaamisten kirjaamiseen sellaisista vahvistetuista tappioista, joista tällä hetkellä ei ole merkitty saamisia.

Epävarmat veropositiot

Johto arvioi veropositiot tilikausittain identifioidakseen tilanteet, joissa verotukseen liittyy epävarmuutta. Arvioinnin perusteella epävarmat veropositiot kirjataan, mikäli on todennäköistä että veroviranomainen ei hyväksy yhtiön näkemystä. Epävarmuuden vaikutus määritetään joko todennäköisimmän määrän perusteella tai odotusarvomenetelmää käyttäen riippuen siitä kumpi menetelmä ennustaa epävarmuuteen tulevan ratkaisun paremmin.

TULOVEROT

Milj. euroa	2020	2019
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	4,4	5,3
Edellisten tilikausien verot	-0,0	0,7
Laskennalliset verot:
Syntyneet ja purkautuneet väliaikaiset erot	-0,8	0,2
Verokantojen muutoksen vaikutus	-0,1	-
YHTEENSÄ	3,5	6,2

Tuloslaskelman verokulun ja Altia-konsernin kotimaan verokannalla (20,0 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

Milj. euroa	2020	2019
Tulos ennen veroja	21,3	24,6
Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla	4,3	4,9
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus	-0,0	-0,0
Verovapaat tuotot	-0,2	-0,2
Verotuksessa vähennyskelvottomat kulut	0,1	0,2
Verot aikaisemmilta tilikausilta	-0,0	0,7
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta veroilla vähennettynä	-0,1	-0,1
Verokantojen muutosten vaikutus	-0,1	-
Tuloverot jakamattomista voittovaroista	0,1	0,1
Muut erät	-0,6	0,6
VEROKULU TULOSLASKELMASSA	3,5	6,2

Vuosikertomus 2020

MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN LIITTYVÄT VEROT

2020

Milj. euroa	Ennen veroja	Verovaikutus	Verojen jälkeen
Rahavirran suojaukset	0,2	-0,0	0,2
Muuntoerot	1,8	-	1,8
Työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien uudelleen määrittämisestä johtuvat erät	0,2	-0,0	0,2
YHTEENSÄ	2,3	-0,1	2,2

2019

Milj. euroa	Ennen veroja	Verovaikutus	Verojen jälkeen
Rahavirran suojaukset	-1,3	0,3	-1,0
Muuntoerot	-2,4	-	-2,4
Työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien uudelleen määrittämisestä johtuvat erät	-0,2	0,0	-0,2
YHTEENSÄ	-3,9	0,3	-3,6

Vuosikertomus 2020

LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2020 aikana:

Milj. euroa	1.1.2020	Kirjattu tuloslaskelmaan	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	Kurssierot	31.12.2020
Laskennalliset verosaamiset:
Verotukselliset tappiot	0,0	0,6	-	0,0	0,6
Käyttöomaisuus	1,7	-0,3	-	-0,0	1,3
Eläke-etuudet	0,3	-0,0	-0,0	-0,0	0,2
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	0,1	-0,0	-	0,0	0,1
Suojausrahastoon kirjatut	0,3	-	-0,0	0,0	0,2
Muut väliaikaiset erot	0,2	0,0	-	-0,0	0,2
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	2,5	0,3	-0,1	-0,0	2,7
Netotus laskennallisista veroveloista	-1,6	-1,3
Laskennalliset verosaamiset netto	0,9	1,4
Laskennalliset verovelat:
Käyttöomaisuus	5,2	-0,6	-	0,0	4,6
Käyvän arvon kohdistus hankinnoista	1,7	-0,3	-	0,1	1,4
Vähennyskelpoiset liikearvopoistot	9,6	0,0	-	0,2	9,9
Tytäryhtiöiden jakamattomat voittovarat	1,8	0,1	-	-	1,9
Muut väliaikaiset erot	0,0	0,2	-	-	0,2
Laskennalliset verovelat yhteensä	18,3	-0,6	-	0,3	18,0
Netotus laskennallisista verosaamisista	-1,6	-1,3
Laskennalliset verovelat netto	16,7	16,8

Vuosikertomus 2020

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2019 aikana:

Milj. euroa	1.1.2019	Kirjattu tuloslaskelmaan	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	Kurssierot	31.12.2019
Laskennalliset verosaamiset:
Verotukselliset tappiot	0,1	-0,1	-	0,0	0,0
Käyttöomaisuus	2,0	-0,3	-	0,0	1,7
Eläke-etuudet	0,3	-0,0	0,0	0,0	0,3
Varaukset	0,1	-0,1	-	-	0,0
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	0,1	0,0	-	-0,0	0,1
Suojausrahastoon kirjatut	0,0	-	0,2	-0,0	0,3
Muut väliaikaiset erot	0,1	0,1	-	0,0	0,2
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	2,7	-0,5	0,3	0,0	2,5
Netotus laskennallisista veroveloista	-1,9	-1,6
Laskennalliset verosaamiset netto	0,8	0,9
Laskennalliset verovelat:
Käyttöomaisuus	5,2	-0,0	-	-0,0	5,2
Suojausrahastoon kirjatut	0,0	-	-0,0	0,0	0,0
Käyvän arvon kohdistus hankinnoista	2,1	-0,4	-	-0,0	1,7
Vähennyskelpoiset liikearvopoistot	9,7	0,0	-	-0,1	9,6
Tytäryhtiöiden jakamattomat voittovarat	1,7	0,1	-	-	1,8
Muut väliaikaiset erot	0,0	-	-	-	0,0
Laskennalliset verovelat yhteensä	18,8	-0,3	-0,0	-0,1	18,3
Netotus laskennallisista verosaamisista	-1,9	-1,6
Laskennalliset verovelat netto	16,8	16,7

Konsernilla oli 31.12.2020 yhteensä 1,0 miljoonaa euroa (2019: 1,6 miljoonaa euroa) käyttämättömiä verotuksellisia tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista. Näistä verotuksellisista tappioista 0,9 miljoonaa euroa vanhenee kahden vuoden kuluessa. Altian johdon arvion mukaan nämä tappiot ovat syntyneet tytäryrityksissä, joilla ei ole näyttöä tulevaisuudessa syntyvästä verotettavasta tulosta eikä muuta vakuuttavaa näyttöä siitä, että verotukselliset tappiot pystyttäisiin hyödyntämään ja laskennallinen verosaaminen voitaisiin kirjata taseeseen.

Altian Ranskan tytäryhtiössä on ollut tavanomainen verotarkastus. Joulukuussa 2019 yhtiö vastaanotti 1,1 miljoonan euron jälkiverotuspäätöksen liittyen verotarkastukseen. Jälkiverotuspäätös koski konsernin sisäisen myynnin siirtohintoja. Konserni on kirjannut 1,1 miljoonan euron verovelan perustuen jälkiverotuspäätökseen. Altia on valittanut päätöksestä ja prosessi on edelleen kesken. Mikäli verottaja pysyy päätöksessään, konserni aikoo edetä keskinäiseen sopimusmenettelyyn tarkoituksena poistaa mahdollinen kaksinkertainen verotus liittyen siirtohinnoitteluun. Konserni on kirjannut 0,4 miljoonan verosaamisen liittyen mahdolliseen keskinäiseen sopimusmenettelyyn.

Vuosikertomus 2020

6.2. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET SEKÄ EHDOLLISET VARAT JA VELAT

Milj. euroa	2020	2019
Vakuudet ja vastuusitoumukset
Konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet
Kiinteistökiinnitykset	18,5	18,5
Takaukset	3,8	5,9
VAKUUDET YHTEENSÄ	22,3	24,4
Vastuusitoumukset
Lyhytaikaiset ja arvoltaan vähäiset vuokrasopimukset
Erääntyminen yhden vuoden kuluessa	0,1	0,2
Erääntyminen vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	0,1	0,1
Lyhytaikaiset ja arvoltaan vähäiset vuokrasopimukset yhteensä	0,2	0,3
Muut vastuut	19,1	20,8
VASTUUSITOUMUKSET YHTEENSÄ	19,4	21,1

Kaikki konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet liittyvät viranomaisvelvoitteisiin. Lyhytaikaisista ja arvoltaan vähäisistä vuokrasopimuksista aiheutuvat vastuut koostuvat pääosin kannettavien tietokoneiden vuokravastuista. Muut vastuut sisältävät lähinnä viinien ja konjakkien ostositoumuksia.

Taseen ulkopuoliset varat, päästökauppa

Konserni on osallisena Euroopan unionin päästökaupassa, jossa sille on myönnetty tietty määrä hiilidioksidipäästöoikeuksia tietylle ajanjaksolle vastikkeetta. Altia Oyj esittää vastikkeetta saadut hiilidioksidipäästöoikeudet ns. nettoperiaatteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että konserni ei merkitse taseeseensa myönnettyjä päästöoikeuksia eikä velvoitetta luovuttaa toteutuneita päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia. Konserni ei myöskään kirjaa tulosvaikutteisesti päästöoikeuksista aiheutuvaa tuottoa tai kulua, mikäli myönnetyt päästöoikeudet riittävät kattamaan velvoitteen, joka koskee päästöjä vastaavan päästöoikeusmäärän luovuttamista. Jos toteutuneet päästöt ylittävät myönnetyt päästöoikeudet, ylimenevistä päästöistä syntynyt velvoite kirjataan raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon velaksi taseeseen. Jos toteutuneet päästöt alittavat myönnetyt päästöoikeudet, erotusta ei merkitä taseeseen, vaan se esitetään tilinpäätöksessä liitetietona käypään arvoon arvostettuna. Altian toteutuneet päästöt alittavat myönnetyt päästöoikeudet. Seuraavassa taulukossa on esitetty päästöoikeuksien muutokset tilikausilla 2020 ja 2019 sekä niiden käyvät arvot:

Päästöoikeudet, kilotonneja	2020	2019
Saadut päästöoikeudet	26,4	26,4
Edelliseltä vuodelta jäljelle jääneet päästöoikeudet	4,0	30,6
Edelliseen vuoteen liittyvien arvioiden tarkennukset	-	-0,0
Myydyt päästöoikeudet	-	-33,0
Toteutuneet päästöt	-19,6	-20,0
PÄÄSTÖOIKEUDET 31.12.	10,9	4,0
Jäljelle jääneiden päästöoikeuksien käypä arvo, miljoonaa euroa	0,3	0,1

Vuonna 2020 saadut päästöoikeudet ja toteutuneet päästöt ovat arvioituja tietoja, jotka tarkentuvat kevään 2021 aikana. Altia jatkaa päästökaupan alaisena toimijana päästökauppakauden 2021–2030.

Vuosikertomus 2020

6.3. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Yhtiön lähipiiriin kuuluvat sen tytäryhtiöt, osakkuusyhtiöt, yhteisyritykset ja yhteiset toiminnot. Ty täryhtiöt on esitetty liitetiedossa 5.2. ja osakkuusyhtiöt, yhteisyritykset ja yhteiset toiminnot liitetiedossa 5.3. Lähipiiritapahtumina on esitetty sellaiset liiketoimet lähipiirin kanssa, jotka eivät eliminoidu konsernitilinpäätöksessä. Lähipiiriin kuuluvat myös hallitus, toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja heidän perheenjäsenensä sekä näiden henkilöiden määräysvallassa tai yhteisessä määräysvallassa olevat yritykset. Altian lähipiiriä ovat myös yritykset, jotka ovat valtion määräysvallassa, yhteisessä määräysvallassa, tai ovat valtion osakkuusyhtiöitä. Altia on soveltanut helpotusta, minkä perusteella se raportoi ainoastaan merkittävät liiketoimet valtioon sidoksissa olevien yritysten kanssa. Lähipiiriliiketoimet tehdään tavanomaisin kaupallisin ehdoin. Altialla on lähipiiriliiketoimia jatkuvasti suurimman asiakkaansa Alkon kanssa.# Liiketoimet Alkon kanssa, sekä muut materiaaliset liiketoimet valtion omistamien yhtiöiden kanssa, on esitetty alla kohdassa Muut lähipiiriin kuuluvat yritykset.

LÄHIPIIRIN KANSSA OVAT TOTEUTUNEET SEURAAVAT LIIKETAPAHTUMAT

Milj. euroa	2020	2019
Tavaroiden ja palvelujen myynti
Osakkuusyhtiöt, yhteisyritykset ja yhteiset toiminnot	1,0	0,8
Muut lähipiiriin kuuluvat yritykset	83,1	76,5
YHTEENSÄ	84,0	77,3
Tavaroiden ja palvelujen ostot
Osakkuusyhtiöt, yhteisyritykset ja yhteiset toiminnot	1,7	1,9
Muut lähipiiriin kuuluvat yritykset	1,7	1,2
YHTEENSÄ	3,4	3,2

Avoimet saldot tavaroiden ja palvelujen myynneistä ja ostoista:

Saamiset | |
Muut lähipiiriin kuuluvat yritykset | 0,9 | 0,9
Velat | |
Osakkuusyhtiöt, yhteisyritykset ja yhteiset toiminnot | 0,5 | 0,2
Muut lähipiiriin kuuluvat yritykset | 0,2 | 0,1

JOHDON TYÖSUHDE-ETUUDET

Milj. euroa	2020	2019
Toimitusjohtaja
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	0,3	0,3
Tulospalkkiot ja palkkiot pitkäjänteisestä kannustinjärjestelmästä	0,3	-
Eläke-etuudet	0,1	0,1
YHTEENSÄ	0,7	0,4
Johtoryhmä (ei sisällä toimitusjohtajan työsuhde-etuuksia)
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	1,5	1,2
Palkkiot pitkäjänteisestä kannustinjärjestelmästä	0,1	-
Eläke-etuudet	0,3	0,2
YHTEENSÄ	1,9	1,4
Hallitus (jäsenet ja varajäsenet)	0,4	0,3

Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia. Emoyhtiön toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta.

Vuosikertomus 2020

80

6.4. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Konsernilla on osakeperusteinen johdon kannustinjärjestelmä, joka maksetaan osakkeina ja käteisvaroina. Luovutettavat osakkeet kirjataan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan henkilöstökuluihin tasaerineen ja vastaava lisäys omaan pääomaan kannustinjärjestelmän voimassaolon aikana. Muita kuin markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä käypään arvoon vaan otetaan huomioon arvioissa jaettavien osakkeiden määrästä. Arvio lopullisesta instrumenttien määrästä päivitetään jokaisena tilinpäätöspäivänä ja arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Myös rahana maksettavat osuudet luokitellaan omalla pääomalla maksettavaksi eräksi ja kirjataan omaan pääomaan arvostettuna käypään arvoon myöntämishetkellä.

Altia Oyj:n hallitus päätti uuden osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän perustamisesta Altia-konsernin johdolle ja avainhenkilöille vuonna 2019. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän tavoitteena on yhdenmukaistaa johdon ja avainhenkilöiden intressit Altian osakkeenomistajien intressien kanssa ja siten yhtiön arvon kasvattaminen pitkällä aikavälillä, sekä sitouttaa johtoa ja avainhenkilöitä Altian strategisten tavoitteiden saavuttamiseen sekä Altian arvokkaimpien avainresurssien sitouttaminen. PSP 2019–2021 ansaintajakso alkoi vuoden 2019 alusta ja mahdollinen osakepalkkion maksu tapahtuu keväällä 2022 Altian osakkeina. Ohjelmaan soveltuvat suoritustavoitteet perustuvat Altian osakkeen kokonaistuoton suhteelliseen kehitykseen (Relative TSR) sekä Altian osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Ohjelman osallistujien määrä on noin 20 henkilöä. Mikäli kaikki suoritukseen perustuvat tavoitteet saavutetaan, ohjelman perusteella maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä on enintään noin 250 000 Altian osaketta. Osakemäärä merkitsee palkkioiden bruttomäärää, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys, jonka jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan osallistujille osakkeina. Osallistujalle muuttuvien palkitsemisjärjestelmien nojalla yksittäisenä vuonna maksettavien palkkioiden yhteisarvo, mukaan lukien pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä sekä lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä, ei saa ylittää 120 prosenttia osallistujan kiinteästä bruttomääräisestä vuosipalkasta. Mikäli osallistujan työsuhde Altia-konserniin päättyy ennen osakepalkkion maksamisajankohtaa, osallistuja ei pääsääntöisesti ole oikeutettu palkkioon ohjelman perusteella. Altia soveltaa osakeomistussuositusta yhtiön johtoryhmän jäseniin. Suosituksen mukaan johtoryhmän kunkin jäsenen odotetaan säilyttävän omistuksessaan vähintään puolet yhtiön osakepalkkiojärjestelmistä saamistaan netto-osakkeista kunnes hänen osakeomistuksensa arvo Altiassa vastaa vähintään hänen kiinteän bruttomääräisen vuosipalkkansa määrää.

Altia Oyj:n hallitus on päättänyt uudesta ansaintajaksosta osakepohjaisessa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä Altia-konsernin johdolle ja avainhenkilöille. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän tavoitteena on yhdenmukaistaa johdon ja avainhenkilöiden intressit Altian osakkeenomistajien intressien kanssa ja siten yhtiön arvon kasvattaminen pitkällä aikavälillä, sekä sitouttaa johtoa ja avainhenkilöitä Altian strategisten tavoitteiden saavuttamiseen sekä Altian arvokkaimpien avainresurssien sitouttaminen. PSP 2020–2022 ansaintajakso alkoi vuoden 2020 alusta ja mahdollinen osakepalkkion maksu tapahtuu keväällä 2023 Altian osakkeina. Ohjelmaan soveltuvat suoritustavoitteet perustuvat Altian osakkeen kokonaistuoton suhteelliseen kehitykseen (Relative TSR) sekä Altian osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Ohjelman osallistujien määrä on noin 25 henkilöä. Mikäli kaikki suoritukseen perustuvat tavoitteet saavutetaan, ohjelman perusteella maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä on enintään noin 271 000 Altian osaketta. Osakemäärä merkitsee palkkioden bruttomäärää, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys, jonka jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan osallistujille osakkeina. Osallistujalle muuttuvien palkitsemisjärjestelmien nojalla yksittäisenä vuonna maksettavien palkkioiden yhteisarvo, mukaan lukien pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä sekä lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä, ei saa ylittää 120 prosenttia osallistujan kiinteästä bruttomääräisestä vuosipalkasta. Mikäli osallistujan työsuhde Altia-konserniin päättyy ennen osakepalkkion maksamisajankohtaa, osallistuja ei pääsääntöisesti ole oikeutettu palkkioon ohjelman perusteella. Altia soveltaa osakeomistussuositusta yhtiön johtoryhmän jäseniin. Suosituksen mukaan johtoryhmän kunkin jäsenen odotetaan säilyttävän omistuksessaan vähintään puolet yhtiön osakepalkkiojärjestelmistä saamistaan netto-osakkeista kunnes hänen osakeomistuksensa arvo Altiassa vastaa vähintään hänen kiinteän bruttomääräisen vuosipalkkansa määrää.

Vuosikertomus 2020

81

Osakeperusteisten maksujen kirjanpitokäsittelyssä käytetyt ehdot ja olettamukset kaudella 1.1.-31.12.2020 on esitetty seuraavissa taulukoissa:

Ohjelma	Pitkän aikavälin kannustin- järjestelmä 2019–2024	Pitkän aikavälin kannustin- järjestelmä 2019–2024
Tyyppi	osake	osake
Instrumentti	Ansaintajakso 2020–2022	Ansaintajakso 2019–2021
Myöntämispäivä	21.02.2020	28.02.2019
Ansaintajakson alkamispäivä	01.01.2020	01.01.2019
Ansaintajakson päättymispäivä	31.12.2022	31.12.2021
Oikeuden syntymispäivä	31.03.2023	31.03.2022
Ansaintaehdot	Suhteellinen TSR ja EPS	Suhteellinen TSR ja EPS
Sopimuksen enimmäisaika, vuosina	3,25	3,25
Sopimuksen jäljellä oleva aika, vuosina	2,25	1,25
Järjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden lukumäärä kauden lopussa	21	17
Maksutapa	Raha ja oma pääoma	Raha ja oma pääoma

Muutokset tilikauden aikana	Ansaintajakso 2020–2022	Ansaintajakso 2019–2021
Myönnettyjen osakepalkkioiden määrä kauden alussa	-	219 000
Kauden aikana myönnetyt	251 000	-
Kauden aikana menetetyt	17 500	17 500
Osakepalkkioiden määrä tilikauden lopussa	233 500	201 500

Käyvän arvon määritys, arvonmääritysparametrit:

Osakehinta myöntämishetkellä, € | 8,56
Osakehinta tilikauden lopussa, € | 9,98
Odotetut osingot, € | 1,76
Riskitön korko, % | -0,01
Käypä arvo, € | 728 514

OSAKEPALKITSEMISEN KULU TULOSLASKELMASSA:

Milj. euroa	2020	2019
Osakeperusteisten maksujen kuluvaikutus osakkeina maksettavat	0,1	0,0
Osakeperusteisten maksujen kuluvaikutus käteisenä maksettavat	0,2	0,1
Yhteensä	0,3	0,1

6.5. UUSIEN TAI MUUTETTUJEN IFRS-STANDARDIEN JA TULKINTOJEN SOVELTAMINEN

Altia on ottanut käyttöön International Accounting Standards Boardin julkistamat seuraavat standardit, tulkinnat ja niiden muutokset:

• Liiketoiminnan määritelmä – muutokset IFRS 3:een: Liiketoiminnan uudistetun määritelmän mukaan hankintaan täytyy sisältyä panos ja tosiasiallinen prosessi, jotka yhdessä myötävaikuttavat merkittävästi kykyyn saada aikaan tuotoksia. “Tuotoksen” määritelmää muutetaan siten, että painotetaan tavaroiden ja palvelujen tuottamista asiakkaille sekä sijoitustuottojen ja muiden tuottojen kerryttämistä, eikä määritelmä sisällä pienempien kustannusten tai muun taloudellisen hyödyn muodossa saatavaa tuottoa. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• Olennaisen määritelmä – muutokset IAS 1:een ja IAS 8:aan: IASB on tehnyt IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen ja IAS 8:aan Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet -standardeihin muutoksia, joiden mukaan kaikkialla IFRS-standardeissa ja Taloudellisen raportoinnin käsitteellisessä viitekehyksessä käytetään yhdenmukaista olennaisuuden määritelmää, selvennetään milloin informaatio on olennaista ja sisällytetään IAS 1:een ohjeistusta epäolennaisesta informaatiosta. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• Korkokantojen vertailuarvojen (IBOR) uudistus ja sen vaikutukset tilinpäätösraportointiin – tilapäiset muutokset IFRS 9, IFRS 7 ja IAS 39 -standardeihin: IASB muutti IFRS 9, IFRS 7 ja IAS 39 -standardeihin sisältyviä suojauslaskennan vaatimuksia helpottaakseen pankkien välisen koron uudistukseen (IBOR) liittyvän epävarmuuden seurauksia suojaussuhteisiin, joihin IBOR-korkojen uudistumiseen liittyvä epävarmuus vaikuttaa suoraan. Muutos lisää myös liitetietovaatimuksia niistä suojaussuhteista, joihin IBOR korkojen uudistus vaikuttaa. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• Vuokran maksun helpotukset COVID-19 -pandemian johdosta – muutokset IFRS 16:sta: COVID-19 -pandemian seurauksena vuokralle ottajille on myönnetty erilaisia vuokran maksuun liittyviä helpotuksia.# Vuosikertomus 2020

Tällaiset helpotukset voivat olla erilaisia, kuten maksuvapaita kuukausia tai vuokramaksujen lykkäämisiä. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Konserni ottaa vuonna 2021 tai myöhemmin käyttöön seuraavat IASB:n julkaisemat uudet ja muutetut standardit: Korkokantojen vertailuarvojen (IBOR) uudistus ja sen vaikutukset tilinpäätösraportointiin – IFRS 9, IAS 39, IFRS 7, IFRS 4 ja IFRS 16 -standardeihin – Toinen vaihe: IASB on muuttanut IFRS 9, IAS 39, IFRS 7, IFRS 4 ja IFRS 16 -standardeita, jotta yhtiöiden olisi helpompi huomioida IBOR-uudistuksen aiheuttamat muutokset tilinpäätösraportoinnissa. Huomioiden viitekorkouudistuksen laajuuden, muutokset voivat vaikuttaa yhtiöihin kaikilla toimialoilla. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernitilinpätökseen.

IFRS 17 Vakuutussopimukset (sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).

IFRS 17 koskee kaikentyyppisiä vakuutussopimuksia (ensivakuutukset ja jälleenvakuutus) riippumatta vakuutuksenantajan tyypistä sekä tiettyjä takuita ja rahoitusinstrumentteja, joissa on harkinnanvaraisia osallistumisominaisuuksia. Yleisenä tavoitteena on yhdenmukaistaa vakuutussopimusten kirjanpitokäsittelyä. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernitilinpätökseen.

Velkojen luokittelu lyhyt- tai pitkäaikaisiin eriin — Muutokset IAS 1:een:

Suppea-alaiset muutokset IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardiin selkeyttävät sitä, että velat luokitellaan joko lyhyt- tai pitkäaikaisiksi perustuen raportointikauden lopussa olemassa oleviin oikeuksiin. Luokitteluun ei vaikuta yhtiön aikomukset tai raportointikauden jälkeiset tapahtumat (esim. “waiverin” saaminen tai kovenantin rikkoutuminen). Muutokset selkeyttävät myös mitä IAS 1 tarkoittaa viitatessaan velan ‘suorittamiseen’ (‘settlement’ of a liability). Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernitilinpätökseen.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet: Ennen käyttöönottoa saadut tuotot — muutokset IAS 16:een:

Muutos IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet -standardiin kieltää yhteisöjä vähentämästä aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankintamenosta sellaisia tuottoja, jotka yhteisö saa ennen omaisuuserän käyttöönottoa valmistetuista ja myydyistä hyödykkeistä. Lisäksi muutos selventää, että kun yhteisö ennen käyttöönottoa ‘testaa toimiiko omaisuuserä asianmukaisesti’, niin se arvioi omaisuuserän teknistä ja fyysistä toimintakykyä. Omaisuuserän taloudellinen toimintakyky ei ole relevantti tässä arviossa. Yhteisöjen täytyy esittää erikseen sellaisten tuottojen ja kustannusten määrät, jotka liittyvät sellaisten hyödykkeiden valmistamiseen, jotka eivät ole osa yhteisön normaalin toiminnan tuotosta. Muutoksilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Viittaus Taloudellisen raportoinnin käsitteelliseen viitekehykseen — muutokset IFRS 3:een:

IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardiin tehtiin pieniä muutoksia, kun viittaukset uudistettuun Taloudellisen raportoinnin käsitteelliseen viitekehykseen päivitettiin ja lisättiin poikkeus koskien velkojen ja ehdollisten velkojen kirjaamista, jotka ovat IAS 37 Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat -standardin ja IFRIC 21 Julkiset maksut -tulkinnan soveltamisalojen piirissä. Lisäksi muutos täsmentää, että ehdollisia varoja ei tule kirjata hankintahetkellä. Nämä päivitykset eivät muuta liiketoimintojen yhdistämisen kirjanpitokäsittelyä. Muutoksilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Tappiolliset sopimukset — Sopimuksen mukaisen velvoitteen täyttämiseen tarvittavat menot Muutokset IAS 37:ään:

Muutos selventää, että sopimuksen mukaisen velvoitteen täyttämiseen tarvittavat välittömät menot sisältää sekä velvoitteen täyttämisestä aiheutuvat lisämenot että muut menot, jotka ovat kohdennettavissa ja liittyvät sopimuksen mukaisen velvoitteen täyttämiseen. Ennen kuin tappiollista sopimusta varten kirjataan erillinen varaus, yhteisö kirjaa mahdolliset arvonalentumistappiot, jotka ovat syntyneet omaisuuserille, joita on käytetty kyseisen sopimuksen täyttämiseen. Muutoksilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

6.6. TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

8.1. tiedotettiin, että Suomen Kilpailu- ja kuluttajavirasto siirtää Altian ja Arcuksen yhdistymistä koskevan tarkastuksensa vaiheen II -käsittelyyn. 21.1. tiedotettiin osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen jäsenistä ja hallituksen palkitsemisesta varsinaiselle yhtiökokoukselle 2021.

Emoyhtiön tilinpäätös

Milj. euroa	Liite	1.1.–31.12. 2020	1.1.–31.12. 2019
Rahoitustuotot ja -kulut	5.
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä		-	27,7
Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä		0,9	0,9
Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista
Muilta		0,2	-
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä		0,2	0,3
Muilta		0,1	3,0
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille		-0,1	-0,2
Muille		-2,7	-4,7
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä		-1,4	26,9
TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA		5,0	39,9
Tilinpäätössiirrot	6.
Poistoeron lisäys (–) tai vähennys (+)		2,1	1,1
Tuloverot	7.
Tilikauden verot		-1,3	-2,4
Laskennalliset verot		-0,0	-0,1
Muut välittömät verot		0,0	0,1
Tuloverot yhteensä		-1,3	-2,5
TILIKAUDEN TULOS		5,9	38,6

ALTIA OYJ TULOSLASKELMA (FAS)

Milj. euroa	Liite	1.1.–31.12. 2020	1.1.–31.12. 2019
LIIKEVAIHTO	1.	197,4	208,7
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (–)		3,2	-1,8
Liiketoiminnan muut tuotot	2.	13,9	18,4
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana		-114,5	-121,2
Varastojen muutos		0,1	-3,9
Ulkopuoliset palvelut		-0,1	-0,1
Materiaalit ja palvelut yhteensä		-114,4	-125,1
Henkilöstökulut	3.
Palkat ja palkkiot		-25,7	-22,5
Henkilösivukulut
Eläkekulut		-4,7	-6,0
Muut henkilösivukulut		-0,9	-0,7
Henkilöstökulut yhteensä		-31,3	-29,2
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot		-11,9	-11,8
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä		-11,9	-11,8
Liiketoiminnan muut kulut	4.	-50,4	-46,2
LIIKETULOS		6,4	13,0

ALTIA OYJ TASE (FAS)

Milj. euroa	Liite	31.12.2020	31.12.2019
VASTATTAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT	8.
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet		6,8	10,0
Liikearvo		0,3	-
Muut pitkävaikutteiset menot		5,7	6,2
Ennakkomaksut		1,4	2,0
Aineettomat hyödykkeet yhteensä		14,1	18,1
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet		2,4	2,4
Rakennukset ja rakennelmat		19,9	21,0
Koneet ja kalusto		24,6	26,1
Muut aineelliset hyödykkeet		0,5	0,5
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat		2,6	1,5
Aineelliset hyödykkeet yhteensä		50,1	51,6
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä		196,5	206,8
Osuudet omistusyhteysyrityksissä		8,2	8,2
Muut osakkeet ja osuudet		0,8	0,8
Sijoitukset yhteensä		205,6	215,9
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ		269,8	285,6
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus	9.
Aineet ja tarvikkeet		18,1	17,9
Keskeneräiset tuotteet		9,6	10,3
Valmiit tuotteet/tavarat		13,8	9,8
Ennakkomaksut		0,0	0,1
Vaihto-omaisuus yhteensä		41,5	38,1
Pitkäaikaiset saamiset	10.
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		5,9	14,8
Laskennalliset verosaamiset		0,5	0,6
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä		6,3	15,4
Lyhytaikaiset saamiset	11.
Myyntisaamiset		19,4	26,7
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		9,7	113,0
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä		0,1	0,1
Muut saamiset		-	0,0
Siirtosaamiset		3,2	3,2
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä		32,4	143,1
Rahat ja pankkisaamiset		129,2	61,0
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ		209,4	257,6
VASTAA- YHTEENSÄ		479,2	543,2

ALTIA OYJ TASE (FAS)

Milj. euroa	Liite	31.12.2020	31.12.2019
VASTATTAVAA
Oma pääoma	13.
Osakepääoma		60,5	60,5
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		1,2	1,2
Suojausrahasto		-0,6	-0,9
Edellisten tilikausien voitto		80,5	57,1
Tilikauden voitto		5,9	38,6
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ		147,5	156,6
Tilinpäätössiirtojen kertymä	14.
Poistoero		18,3	20,5
Vieras pääoma
Pitkäaikainen	15.
Lainat rahoituslaitoksilta		60,0	65,0
Eläkelainat		9,8	11,3
Velat saman konsernin yrityksille		-	2,0
Muut velat		4,9	4,9
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä		74,7	83,2
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta		45,0	5,0
Eläkelainat		1,5	1,5
Ostovelat		13,2	13,1
Velat saman konsernin yrityksille	16.	110,6	208,4
Muut velat		44,1	37,2
Siirtovelat	17.	24,2	17,8
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä		238,7	283,0
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ		313,3	366,2
VASTATTAVAA YHTEENSÄ		479,2	543,2

ALTIA OYJ:N RAHAVIRTALASKELMA (FAS)

Milj. euroa	Liite	1.1.–31.12.2020	1.1.–31.12.2019
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRRAT
Tulos ennen veroja		7,2	41,0
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset		11,9	11,8
Pitkäaikaisten varojen nettomyyntivoitot		-	-0,0
Rahoitustuotot ja -kulut		1,4	-26,9
Poistoeron muutos		-2,1	-1,1
Muut oikaisut		0,2	-0,5
		11,4	-16,7
Käyttöpääoman muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos, lisäys (-) / vähennys (+)		-2,5	5,6
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos, lisäys (-) / vähennys (+)		6,8	-0,1
Osto- ja muiden velkojen muutos, lisäys (+) / vähennys (-)		12,6	1,3
Käyttöpääoman muutos		16,9	6,7
Maksetut korot		-1,5	-1,5
Saadut korot		0,3	0,5
Muut maksetut rahoitustuotot ja kulut		-1,2	-0,6
Maksetut tuloverot		-3,0	-0,9
Rahoituserät ja verot		-5,4	-2,5
LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA		30,0	28,6
INVESTOINTIEN RAHAVIRRAT
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		-6,1	-5,9
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	2.	-	0,0
Investoinnit omistusyhteysyrityksiin		-	-0,2
Lainasaamisten takaisinmaksut		9,0	1,0
Saadut osingot	5.	1,1	0,9
INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA		3,9	-4,2

Milj. euroa	Liite	1.1.–31.12.2020	1.1.–31.12.2019
RAHOITUKSEN RAHAVIRRAT
Yrityslainaohjelman muutokset		40,0	-
Lyhytaikaisten lainojen nostot	16.	17,9	17,9
Lyhytaikaisten lainojen maksut	16.	-2,0	-1,6
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	15.	-6,5	-6,5
Maksetut osingot ja muu voitonjako	13.		# Vuosikertomus 202087
## ALTIA OYJ:N TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
### Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS).

PYSYVÄT VASTAAVAT JA POISTOT

Pysyvät vastaavat merkitään taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä tehdyillä poistoilla. Poistojen perusteena olevat pysyvien vastaavien taloudelliset vaikutusajat ovat:

• Tavaramerkit 10–15 vuotta
• IT-kehittäminen ja ohjelmistot 3–5 vuotta
• Rakennukset ja rakennelmat 10–40 vuotta
• Koneet ja kalusto 10 vuotta
• Muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta

Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat tytäryhtiöosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon.

VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai todennäköiseen nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Itsevalmistetut tuotteet arvostetaan standardihinnalla, poikkeuksena konjakkituotteet, jotka arvostetaan painotetulla keskihinnalla. Tuotannon kiinteät kustannukset kohdistetaan omien valmisteiden hankintamenoon. Raaka-aineet, tavarat ja tarvikkeet arvostetaan painotetulla keskihinnalla. Uudelleen pakatut valmiit tuotteet arvostetaan standardihintaan tuotantovarastossa. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista ja muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta hankinnan ja valmistuksen muuttuvista menoista ja valmiiden tuotteiden osalta kiinteistä yleismenoista, jotka on määritelty normaalin toiminta-asteen mukaisesti. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatu arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.

ELÄKEJÄRJESTELYT

Emoyhtiön eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkekulut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja.

KONSERNITILI (CASH POOL)

Konsernilla on käytössä ns. konsernitilijärjestely (Cash Pool), joka mahdollistaa emon ja tytäryhtiöiden tehokkaan varojen hallinnan.

VUOKRASOPIMUKSET

Kaikki leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina.

JOHDANNAISSOPIMUKSET

Johdannaissopimusten kirjanpitokäsittelyyn sovelletaan kirjanpitolain 5. luvun 2a§:n mukaista käyvän arvon arvostamista. Johdannaiset sisällytetään käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin, kun ne eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen kriteerejä. Nämä johdannaiset kirjataan taseeseen käypään arvoon kaupankäyntipäivänä ja arvostetaan raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon. Johdannaisten käyvät arvot vastaavat rahamäärää, jonka Altia Oyj joutuisi maksamaan tai se saisi, jos se purkaisi johdannaissopimuksen tilinpäätöspäivänä. Valuuttatermiinisopimusten käyvät arvot määritetään käyttäen raportointikauden päättymispäivän markkinahintoja. Korkojohdannaisten käyvät arvot lasketaan diskonttaamalla sopimuksiin liittyvät tulevat rahavirrat. Hyödykejohdannaisten arvonmäärityksessä käytetään rahoitusmarkkinoilta saatuja käypiä arvoja.

Kaikki esitetyt johdannaissaamiset ja velat on luokiteltu käyvän arvon hierarkiatasoille 1–3. Hierarkiatasot kuvastavat käypiä arvoja määritettäessä käytettävien syöttötietojen merkittävyyttä. Tasolla yksi käyvät arvot perustuvat identtisten rahoitusinstrumenttien julkisiin noteerauksiin. Tasolla kaksi käypää arvoa määritettäessä käytetyt syöttötiedot perustuvat joko noteerattuihin markkinakursseihin ja -hintoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat havainnoitavissa suoraan tai epäsuorasti rahavirtojen diskonttaukseen. Muiden taselle kaksi luokiteltujen rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot vastaavat niiden kirjanpitoarvoja. Tasolla kolme omaisuuserien ja velkojen käyvät arvot pohjautuvat syöttötietoihin, jotka eivät kaikkien merkittävien muuttujien osalta perustu havainnoitavissa olevaan markkinatietoon, vaan ne perustuvat merkittävissä määrin johdon arvioihin ja niiden käyttämiseen yleisesti hyväksytyissä arvostusmenetelmissä. Rahoitusjohdannaisten käyvät arvot on määritetty käyttämällä raportointikauden päättymispäivän markkinahintoja.

SUOJAUSLASKENTA

Emoyhtiö soveltaa suojauslaskentaa, jolloin käyvän arvon muutos kirjataan oman pääoman suojausrahastoon. Altia Oyj soveltaa rahavirran suojausta tapauskohtaisen harkinnan mukaan osaan valuutta-, korko- ja sähköjohdannaisia. Rahavirtojen suojauksessa suojaudutaan taseeseen merkittyyn tiettyyn omaisuuserään, velkaan tai erittäin todennäköiseen tulevaan liiketoimeen liittyvien rahavirtojen vaihteluilta. Altia Oyj dokumentoi suojausjärjestelyn alussa kunkin suojausinstrumentin ja suojatun omaisuuserän välisen suhteen sekä riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Tehokkuudella tarkoitetaan suojausinstrumentin kykyä kumota suojattavan riskin toteutumisesta johtuvat muutokset suojattavan erän käyvässä arvossa tai suojatusta liiketoimesta johtuvissa rahavirroissa. Suojaussuhteen katsotaan olevan erittäin tehokas, kun on selvä taloudellinen yhteys suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välillä ja näiden käyvät arvot liikkuvat vastakkaisiin suuntiin johtuen samasta riskistä.

Suojauslaskenta lopetetaan, kun suojauslaskennan edellytykset eivät enää täyty. Suojauslaskennan piirissä olevien johdannaissopimusten käypien arvojen muutoksista aiheutuvat voitot ja tappiot esitetään yhtenevästi suojatun erän kanssa. Rahavirtojen suojaukseksi määritettyjen ja ehdot täyttävien johdannaissopimusten realisoitumattomien käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan oman pääoman suojausrahastoon, kun nämä instrumentit täyttävät suojauslaskennan ehdot ja suojauslaskenta on tehokasta. Tehoton osuus kirjataan välittömästi rahoitustuotoksi tai -kuluksi. Omaan pääomaan kertynyt kumulatiivinen voitto tai tappio kaupallisiin eriin liittyneistä johdannaisista kirjataan tulosvaikutteisiksi ostojen tai myyntien oikaisueriksi samanaikaisesti suojattavan erän kanssa sillä kaudella, jolla suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Sähköjohdannaisista toteutunut voitto tai tappio kirjataan liiketuloksen yläpuolelle sähköostoihin. Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai myydään tai kun suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty, suojausinstrumentista omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti joko ostojen tai myyntien oikaisuna suojauksen oltua tehokas tai rahoitustuotoksi tai -kuluksi, jos suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty.

TUTKIMUS- JA TUOTEKEHITYSMENOT

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu vuosikuluiksi niiden syntymisvuonna.

RAHOITUSARVOPAPERIT

Rahoitusarvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon.

SAAMISET

Saamiset arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon.

MYYNTISAAMISTEN MYYNNIT

Myydyt myyntisaamiset kirjataan taseesta pois, kun saaminen on myyty ja kauppahinta saatu. Kustannukset myydyistä myyntisaamisista kirjataan muihin rahoituskuluihin.

PITKÄAIKAISET LAINAT

Pitkäaikaiset lainat on kirjattu hankintahetkellä hankintamenoon.

TULOVEROT

Tuloslaskelmaan on tuloveroina kirjattu tilikauden tuloksesta Suomen verosäännösten perusteella lasketut verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutos.

VALUUTTAMÄÄRÄISET ERÄT

Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräiseksi tilinpäätöspäivän kurssiin.

Vuosikertomus 202089

1. LIIKEVAIHTO

Milj. euroa	2020	2019
Toimialoittainen jakauma
Alkoholiliiketoiminta	104,7	105,0
Teolliset palvelut	92,7	103,4
Muut	-	0,3
YHTEENSÄ	197,4	208,7
Maantieteellinen jakauma
Kotimaa	151,5	157,0
Eurooppa	44,4	50,3
Muu maailma	1,4	1,4
YHTEENSÄ	197,4	208,7

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

Milj. euroa	2020	2019
Vuokratuotot	1,1	1,1
Energian myyntituotot	3,3	3,4
Pysyvien vastaavien myyntivoitot	-	0,0
Palvelutuotot	8,4	11,6
Muut tuotot	1,2	2,4
YHTEENSÄ	13,9	18,4

3. HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

Milj. euroa	2020	2019
Palkat ja palkkiot	25,7	22,5
Eläkekulut	4,7	6,0
Muut henkilösivukulut	0,9	0,7
YHTEENSÄ	31,3	29,2

Milj. euroa	2020	2019
Luontoisedut (verotusarvo)	0,6	0,7

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana	2020	2019
Työntekijät	194	210
Toimihenkilöt	201	208
YHTEENSÄ	395	418

Johdon palkat ja palkkiot, milj. euroa	2020	2019
Toimitusjohtaja	0,3	0,3
Hallituksen jäsenet	0,4	0,3

Hallituksen ja toimitusjohtajan eläkesitoumukset

Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta.

4. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

Milj. euroa	2020	2019
Vuokrakulut	1,7	2,0
Markkinointikulut	3,7	5,9
Energiakulut	7,2	7,2
Matkustus- ja edustuskulut	0,3	1,1
Huolto- ja ylläpitokulut	6,3	6,0
IT-kulut	6,0	5,6
Ostetut palvelut	13,7	5,4
Myyntiin liittyvät muut kulut	5,3	5,5
Muut kulut	6,2	7,4
YHTEENSÄ	50,4	46,2

Tilintarkastajan palkkiot | |
---|---|---
Tilintarkastuspalkkiot | 0,1 | 0,2
Veroneuvonta | - | 0,0
Muut palkkiot | 0,8 | 0,2
YHTEENSÄ | 1,0 | 0,4

Ympäristökulut

Yhtiön ympäristökuluilla ei ollut olennaista vaikutusta tilikauden tulokseen eikä taloudelliseen asemaan.

Vuosikertomus 202090

5. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Milj.#euroa
2020 2019

Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä - 27,7
Osakkuusyrityksiltä 0,9 0,9
Muilta 0,2 -
Osinkotuotot yhteensä 1,1 28,6

Korkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä 0,2 0,3
Muilta 0,1 0,2
Korkotuotot yhteensä 0,3 0,5

Muut rahoitustuotot
Muilta 0,0 2,7
Muut rahoitustuotot yhteensä 0,0 2,7

RAHOITUSTUOTOT YHTEENSÄ 1,4 31,9

Korkokulut
Saman konsernin yrityksille 0,1 0,2
Muille 1,5 1,4
Korkokulut yhteensä 1,5 1,6

Muut rahoituskulut
Muille 1,2 3,3
Muut rahoituskulut yhteensä 1,2 3,3

RAHOITUSKULUT YHTEENSÄ 2,8 4,9

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ -1,4 26,9

Käyvän arvon suojauksista on on tuloslaskelman rahoituseriin merkitty seuraavat erät:
Muut rahoitustuotot
Johdannaisten käyvän arvon muutokset -0,0 -0,0

6. TILINPÄÄTÖSSIIRROT

Milj. euroa
2020 2019

Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus:
Aineettomat oikeudet 1,1 0,1
Muut aineettomat hyödykkeet -0,0 -
Rakennukset ja rakennelmat 0,8 0,8
Koneet ja kalusto 0,3 0,2
Muut aineelliset hyödykkeet -0,0 -0,0
YHTEENSÄ 2,1 1,1

7. TULOVEROT

Milj. euroa
2020 2019

Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -1,3 -2,4
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta 0,0 0,1
Laskennallisen verosaamisen muutos -0,0 -0,1
YHTEENSÄ -1,3 -2,5

Vuosikertomus 202091

Milj. euroa
2020 2019

Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1. 2,4 2,4
KIRJANPITOARVO 31.12. 2,4 2,4

Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1. 97,8 95,9
Lisäykset 1,4 1,1
Siirrot erien välillä 0,1 0,7
Vähennykset -0,3 -
Hankintameno 31.12. 99,0 97,8
Kertyneet poistot 1.1. -76,8 -74,0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot ja arvonalennukset 0,2 -
Tilikauden poisto -2,6 -2,7
Kertyneet poistot 31.12. -79,1 -76,8
KIRJANPITOARVO 31.12. 19,9 21,0

Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1. 118,3 116,2
Lisäykset 1,3 1,3
Vähennykset -0,2 -0,0
Siirrot erien välillä 1,1 0,8
Hankintameno 31.12. 120,5 118,3
Kertyneet poistot 1.1. -92,2 -88,4
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot ja arvonalennukset 0,2 0,0
Tilikauden poisto -3,9 -3,8
Kertyneet poistot 31.12. -95,9 -92,2
KIRJANPITOARVO 31.12. 24,6 26,1

Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1. 0,5 0,5
Hankintameno 31.12. 0,5 0,5
KIRJANPITOARVO 31.12. 0,5 0,5

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1. 1,5 1,5
Lisäykset 2,4 1,5
Siirrot erien välillä -1,3 -1,5
KIRJANPITOARVO 31.12. 2,6 1,5

TUOTANTOTOIMINNAN KONEIDEN JA LAITTEIDEN TASEARVO 31.12. 24,1 25,6

8. PYSYVIEN VASTAAVIEN ERITTELY

Milj. euroa
2020 2019

Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1. 34,3 32,7
Lisäykset 0,1 0,1
Lisäykset, konsernin sisäiset rakennemuutokset 0,0 -
Siirrot erien välillä 0,2 1,5
Hankintameno 31.12. 34,6 34,3
Kertyneet poistot 1.1. -24,3 -20,7
Kertyneet poistot, konsernin sisäiset rakennemuutokset -0,0 -
Tilikauden poisto -3,5 -3,7
Kertyneet poistot 31.12. -27,8 -24,3
KIRJANPITOARVO 31.12. 6,8 10,0

Liikearvo
Hankintameno 1.1. 17,6 17,6
Lisäykset, konsernin sisäiset rakennemuutokset 1,1 -
Hankintameno 31.12. 18,7 17,6
Kertyneet poistot 1.1. -17,6 -17,6
Kertyneet poistot, konsernin sisäiset rakennemuutokset -0,7 -
Tilikauden poisto -0,1 -
Kertyneet poistot 31.12. -18,4 -17,6
KIRJANPITOARVO 31.12. 0,3 -

Muut aineettomat hyödykkeet
Hankintameno 1.1. 24,3 24,3
Lisäykset 0,1 -
Siirrot erien välillä 1,3 -
Hankintameno 31.12. 25,8 24,3
Kertyneet poistot 1.1. -18,2 -16,6
Tilikauden poisto -1,9 -1,6
Kertyneet poistot 31.12. -20,1 -18,2
KIRJANPITOARVO 31.12. 5,7 6,2

Aineettomien hyödykkeiden ennakkomaksut
Hankintameno 1.1. 2,0 1,7
Lisäykset 0,9 1,8
Siirrot erien välillä -1,4 -1,5
KIRJANPITOARVO 31.12. 1,4 2,0

Vuosikertomus 202092

Milj. euroa
2020 2019

Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1. 358,3 358,3
Lisäykset - 103,2
Vähennykset -10,3 -103,2
Hankintameno 31.12. 348,0 358,3
Kertyneet arvonalentumiset 1.1. -151,5 -151,5
Kertyneet arvonalentumiset 31.12. -151,5 -151,5
KIRJANPITOARVO 31.12. 196,5 206,8

Osuudet omistusyhteysyrityksissä
Hankintameno 1.1. 8,2 8,0
Lisäykset - 0,2
KIRJANPITOARVO 31.12. 8,2 8,2

Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1. 0,8 0,8
KIRJANPITOARVO 31.12. 0,8 0,8

9. VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuuden jälleenhankintahinnan ja aktivoidun hankintamenon välillä ei ole olennaista eroa.

10. PITKÄAIKAISET SAAMISET

Milj. euroa
2020 2019

Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset 5,9 14,8

Laskennalliset verosaamiset
Suojausrahastoon kirjatut 0,2 0,2
Käyttöomaisuuden hyllypoistot 0,3 0,4
Laskennalliset verosaamiset yhteensä 0,5 0,6

PITKÄAIKAISET SAAMISET YHTEENSÄ 6,3 15,4

11. LYHYTAIKAISET SAAMISET

Milj. euroa
2020 2019

Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset 4,5 3,2
Lainasaamiset* - 103,2
Konsernitilisaamiset - 0,5
Muut saamiset 3,1 4,6
Johdannaiset 0,5 0,2
Siirtosaamiset 1,6 1,4
Yhteensä 9,7 113,0

Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
Myyntisaamiset 0,1 0,1
Yhteensä 0,1 0,1

Saamiset muilta
Myyntisaamiset** 19,4 26,7
Muut saamiset - 0,0
Siirtosaamiset 3,2 3,2
Yhteensä 22,6 29,9

LYHYTAIKAISET SAAMISET YHTEENSÄ 32,4 143,1

Siirtosaamiset
Siirtosaamisten olennaiset erät:
Johdannaiset 0,7 0,4
Verosaamiset 0,8 -
Muut 1,7 2,9
Yhteensä 3,2 3,2

• liittyy konsernin sisäisiin rakennemuutoksiin
  ** Ei sisällä myytyjä myyntisaamisia

Vuosikertomus 202093

12. KÄYVÄN ARVON LIITETIEDOT (JOHDANNAISET)

Milj. euroa
2020 2019

Käypä arvo 31.12.	Tuloslaskelmaan merkityt arvonmuutokset	Käyvän arvon rahastoon merkityt muutokset	Käypä arvo 31.12.	Tuloslaskelmaan merkityt arvonmuutokset	Käyvän arvon rahastoon merkityt muutokset
Johdannaiset
Korkojohdannaiset (taso 2)	-1,0	-	-1,0	-1,2	-
Valuuttajohdannaiset (taso 2)	-0,5	-0,0	-0,4	-0,2	-0,0
Hyödykejohdannaiset (taso 2)	0,6	-	0,6	0,3	-
YHTEENSÄ	-0,8	-0,0	-0,8	-1,1	-0,0

13. OMA PÄÄOMA

Milj. euroa
2020 2019

Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1. 60,5 60,5
Osakepääoma 31.12. 60,5 60,5
Suojausrahasto 1.1. -0,9 0,0
Lisäykset ja vähennykset 0,3 -0,9
Suojausrahasto 31.12. -0,6 -0,9
Sidottu oma pääoma yhteensä 59,9 59,6

Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1,2 1,2
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 95,7 70,9
Osingonjako -15,2 -13,7
Tilikauden voitto 5,9 38,6
Vapaa oma pääoma yhteensä 87,6 96,9

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 147,5 156,6

Jakokelpoinen vapaa oma pääoma
Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1,2 1,2
Voitto edellisiltä tilikausilta 95,7 70,9
Osingonjako -15,2 -13,7
Tilikauden voitto 5,9 38,6
JAKOKELPOINEN OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 87,6 96,9

Yhtiön osakepääoma:
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa 36 140 485 36 140 485

14. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

Milj. euroa
2020 2019

Poistoero
Aineettomat oikeudet 1,4 2,6
Muut aineettomat hyödykkeet 0,2 0,1
Rakennukset ja rakennelmat 1,9 2,7
Koneet ja kalusto 14,8 15,1
Muut aineelliset hyödykkeet -0,0 -0,0
YHTEENSÄ 18,3 20,5

15. VIERAS PÄÄOMA

Milj. euroa
2020 2019

Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta 60,0 65,0
Eläkelainat 9,8 11,3
Velat saman konsernin yrityksille - 2,0
Muut velat 4,9 4,9
YHTEENSÄ 74,7 83,2

Vuosikertomus 202094

16. VELAT SAMAN KONSERNIN YRITYKSILLE

Milj. euroa
2020 2019

Ostovelat 0,6 0,7
Lainat samaan konserniin kuuluville yrityksille 1,0 103,2*
Konsernitilivelat 107,2 102,1
Johdannaiset 0,0 0,0
Muut siirtovelat 1,8 2,4
YHTEENSÄ 110,6 208,4

• liittyy konsernin sisäisiin rakennemuutoksiin

17. SIIRTOVELAT

Milj. euroa
2020 2019

Siirtovelkojen olennaiset erät:
Lomapalkka- ja muut palkkavelat 9,1 5,1
Sopimusalennusvelat 0,5 0,7
Ostomenot ja muut kulujaksotukset 12,7 9,6
Verot - 0,8
Johdannaiset 1,9 1,7
YHTEENSÄ 24,2 17,8

18. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

Milj. euroa
2020 2019

Konserniyritysten puolesta annetut vakuudet
Kiinteistökiinnitykset 18,5 18,5
Takaukset 3,8 5,9
VAKUUDET YHTEENSÄ 22,3 24,4

Vastuusitoumukset ja muut vastuut
Käyttö-ja rahoitusleasingvastuut
Vuoden sisällä erääntyvät 0,6 0,6
Yli vuoden kuluttua erääntyvät 0,7 0,7
Yhteensä 1,3 1,2

Vuokravastuut
Vuoden sisällä erääntyvät 0,6 0,6
Yli vuoden kuluttua erääntyvät 2,1 0,8
Yhteensä 2,7 1,5

Muut vastuut
Vuoden sisällä erääntyvät 3,2 5,1
Yhteensä 3,2 5,1

VASTUUSITOUMUKSET YHTEENSÄ 7,2 7,8

Vuosikertomus 202095

Kiinteistöinvestointien alv-vastuu
Yhtiö on velvollinen tarkistamaan vuosina 2012–2020 valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön verollinen käyttö vähenee tarkistuskauden aikana. Vastuun enim- mäismäärä on 1,3 miljoonaa euroa ja viimeinen tarkistusvuosi on 2029.

Johdannaissopimukset
2020 2019
Milj. euroa

	Käypä arvo	Nimellisarvo	Määrä (TWh)	Käypä arvo	Nimellisarvo
Sähköjohdannaiset	0,6	3,3	0,1	0,3	1,3	0,1
Emoyhtiön ulkoiset valuuttatermiinit	-0,9	34,4		-0,4	28,3
Emoyhtiön sisäiset valuuttatermiinit	0,5	14,8		0,2	13,8
Korkojohdannaiset	-1,0	20,0		-1,2	20,0
Päästöoikeudet (kilotonnia)	2020	2019
Saadut päästöoikeudet	26,4	26,4
Edelliseltä vuodelta jäljelle jääneet päästöoikeudet	4,0	30,6
Edelliseen vuoteen liittyvien arvioiden tarkennukset	-	-0,0
Myydyt päästöoikeudet	-	-33,0
Toteutuneet päästöt	-19,6	-20,0
PÄÄSTÖOIKEUDET 31.12.	10,9	4,0
Jäljelle jääneiden päästöoikeuksien käypä arvo, milj. EUR	0,3	0,1

Vuonna 2020 saadut päästöoikeudet ja toteutuneet päästöt ovat arvioituja tietoja, jotka tarkentuvat kevään 2021 aikana. Altia jatkaa päästökaupan alaisena toimijana päästökauppakauden 2021–2030.

19. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Lähipiirin kanssa toteutetut transaktiot tehdään markkinaehtoisesti. Asiasta on kerrottu tarkemmin konsernin liitetiedossa 6.3. Lähipiiritiedot johdon palkkioista on esitetty Altia Oyj:n liitetiedossa 3.

Vuosikertomus 202096

Hallituksen voitonjakoesitys
Altia Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 31.12.2020 taseen mukaisesti 87 630 619,27 euroa, josta tilikauden voitto on 5 873 094,86 euroa. Emoyhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tilikauden päättymisen jälkeen. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2020 jaetaan osinkoa 0,35 euroa osakkeelta.Arcuksen hallitus on vastaavasti ehdottanut Arcuksen varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuotuista osinkoa maksettaisiin 1,66 Norjan kruunua osakkeelta tilikaudelta 2020, mikä heijastaa sulautumissuunnitelmassa sovittua Altian ja Arcuksen suhteellista arvoa. Tämä tarkoittaa, että Altian ja Arcuksen tilikaudelta 2020 maksettavat osingot eivät vaikuta yhtiöiden sulautumista varten sovittuun arvostukseen. Altian hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle myös, että vuoden 2020 ylimääräisen yhtiökokouksen päättämä osinkovaltuutus maksaa ylimääräinen 0,40 osakekohtainen osinko Altian osakkeenomistajille Altian ja Arcuksen yhdistymiseen liittyen ja ennen sen toteutumista uusitaan. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset Helsingissä 24. päivänä helmikuuta 2021 Sanna Suvanto-Harsaae Puheenjohtaja Jukka Leinonen Tiina Lencioni Jyrki Mäki-Kala Jukka Ohtola Anette Rosengren Torsten Steenholt Pekka Tennilä Toimitusjohtaja Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä, 24. päivänä helmikuuta 2021 PricewaterhouseCoopers Oy tilintarkastusyhteisö Ylva Eriksson KHT

Vuosikertomus 202097

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

TILINTARKASTUKSEN KOHDE

Olemme tilintarkastaneet Altia Oyj:n (y-tunnus 1505555-7) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2020. Tilinpäätös sisältää:

• konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista
• emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuskertomus Altia Oyj:n yhtiökokoukselle

RIIPPUMATTOMUUS

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1.6.

Tarkastuksen yleinen lähestymistapa

YHTEENVETO

OLENNAISUUS

TARKASTUKSEN LAAJUUS

KESKEISET SEIKAT

OLENNAISUUS

• Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: 3,3 miljoonaa euroa

TILINTARKASTUKSEN LAAJUUS

• Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuteen sisältyi emoyhtiö sekä kaikki merkittävät tytäryhtiöt kattaen valtaosan konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista

KESKEISET SEIKAT

• Myynnin tuloutus
• Vaihto-omaisuuden arvostus

Vuosikertomus 202098

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

OLENNAISUUS

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennainen virheellisyys. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus	3,3 miljoonaa euroa
Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde	1 % konsernin liikevaihdosta
Perustelut vertailukohdan valinnalle	Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteeksi liikevaihdon, koska tämä muodostaa vakaan vertailukohdan vuodesta toiseen. Lisäksi tilinpäätöksen lukijat käyttävät yleisesti sitä arvioidessaan konsernin suoriutumista. Valitsimme sovellettavaksi prosenttiosuudeksi 1 % liikevaihdosta, joka on tilintarkastusstandardeissa yleisesti hyväksyttyjen määrällisten rajojen puitteissa.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN TARKASTUKSEN LAAJUUDEN MÄÄRITTÄMINEN

Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Altia-konsernin rakenteen, toimialan, taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit, sekä yksittäisten konserniyhtiöiden koon, toiminnan luonteen ja riskit. Altia-konsernilla on toimintoja Pohjoismaissa, Baltiassa ja Ranskassa. Pohjoismaiden tytäryhtiöiden kirjanpito hoidetaan osin Suomessa keskitetysti. Suoritimme konsernitarkastuksessa toimenpiteitä kaikille merkittäville kirjanpidon tileille kattaen valtaosan konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista. Lisäksi suoritimme analyyttisiä toimenpiteitä konsernitasolla muille kirjanpidon tileille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Vuosikertomus 202099

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
MYYNNIN TULOUTUS Konsernitilinpäätöksen liitetieto 1.1 Konsernin tulovirrat syntyvät omien tuotteiden sekä päämiestuotteiden myynnistä, sopimusvalmistuksesta sekä teollisten tuotteiden myynnistä. Transaktiohinta voi sisältää myös muuttuvia vastikkeita kuten volyymialennuksia, bonuksia, markkinointitukia ja tuotepalautuksia. Kaudelle kuuluvien muuttuvien vastikkeiden kirjanpidollinen käsittely on vaihtelevien sopimusehtojen vuoksi monitahoinen ja osin johdon harkintaa edellyttävä osa-alue. Tämän vuoksi olemme katsoneet liikevaihdon kirjaamisen oikealle kaudelle olevan tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.	Tarkastustyöhömme on sisältynyt muun muassa seuraavia toimenpiteitä: • Muodostimme ymmärryksen eri tulovirtojen luonteesta sekä käytetyistä sopimusehdoista. • Vertasimme otospohjaisesti valittujen myyntitapahtumien ja muuttuvien vastikkeiden kirjanpidollista käsittelyä taustalla olevien myyntisopimusten ehtoihin. • Arvioimme konsernin laadintaperiaatteita liikevaihdon tuloutukseen liittyen. • Valitsimme otoksen kirjatuista myyntilaskuista ja vertasimme saatuja maksuja kirjattuihin myyntitapahtumiin. • Tarkastimme joulukuussa 2020 ja tammikuussa 2021 kirjattuja myyntilaskuja otospohjaisesti ja testasimme, onko myyntituotot kirjattu oikealle tilikaudelle. • Valittujen liikevaihdon ja myyntisaamisten saldojen osalta pyysimme vahvistukset asiakkailta.
VAIHTO-OMAISUUDEN ARVOSTUS Konsernitilinpäätöksen liitetieto 2.4 Vaihto-omaisuuden nettomäärä 31.12.2020 oli 92,3 miljoonaa euroa ja se muodostaa merkittävän osan konsernin varoista. Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai todennäköiseen nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Itse valmistettujen tuotteiden arvostus perustuu standardihintaan tai painotettuun keskihintaan. Tuotannon kiinteät kustannukset kohdistetaan omien valmisteiden hankintamenoon. Johto käyttää harkintaa ja oletuksia arvioidessaan epäkuranttiusvarauksen tarvetta. Tässä arviossa huomioidaan hitaasti kiertävät ja kausiluonteiset tuotteet, tuoteportfolion muutokset sekä myynnin ennusteet. Näistä seikoista johtuen vaihto-omaisuuden arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.	Tarkastustyöhömme on sisältynyt muun muassa seuraavia toimenpiteitä: • Muodostimme ymmärryksen varaston arvostukseen liittyvistä kontrolleista. • Arvioimme epäkuranttiusvarauksen riittävyyttä ja tarkistimme, että varaus on laskettu konsernissa noudatettavien laskentaperiaatteiden mukaisesti • Tarkastimme itse valmistettujen tuotteiden osalta hankintamenon oikeellisuutta vertaamalla otosta toteutuneista tuotantokustannuksista relevanttiin markkinadataan ja muuhun hintadataan.

100 Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritetussa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme sitä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennainen epävarmuus esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä.

Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

101 Kommunikoimme hallintoelinten kanssa

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 29.3.2016 alkaen yhtäjaksoisesti 5 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että:

• toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia
• toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 24. helmikuuta 2021

PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö

Ylva Eriksson
KHT