==> picture [105 x 106] intentionally omitted <==

==> picture [199 x 108] intentionally omitted <==

==> picture [43 x 104] intentionally omitted <==

==> picture [105 x 106] intentionally omitted <==

VUOSIKERTOMUS 2019

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Toimitusjohtaja Pekka Tennilä kommentoi Altian vuotta 2019

54 118

VASTUULLISUUS Altian yritysvastuu 2019

TILINPÄÄTÖS 2019 Altian konsernitilinpäätös

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

PÄÄKONTTORI TISLAAMO TUOTANTO TOIMISTO VARASTO

==> picture [149 x 142] intentionally omitted <==

Altia lyhyesti

ALTIA ON JOHTAVA POHJOISMAINEN ALKOHOLIJUOMA YHTIÖ , joka toimii Pohjoismaissa ja Baltian maissa viinien ja väkevien alkoholijuomien markkinoilla. Valmistamme, maahantuomme, markkinoimme, myymme ja jakelemme sekä omia että päämiestemme tuotteita. Viemme alkoholijuomia noin 30 maahan Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Haluamme edistää modernin, vastuullisen pohjoismaisen juomakulttuurin kehitystä.

Tuotevalikoimamme pitää sisällään Pohjoismaiden tunnetuimpia ja pidetyimpiä viinien ja väkevien alkoholijuomien brändejä. Lippulaivabrändejämme ovat Koskenkorva , O.P. Anderson ja Larsen . Muita ikonisia pohjoismaisia brändejä ovat muun muassa Chill Out , Blossa , Xanté , Jaloviina , Leijona , Explorer ja Grönstedts .

Laaja valikoima johtavia kansainvälisiä päämiestuotteita täydentää omien vahvojen brändiemme valikoimaa.

Lisäksi tarjoamme tuotanto-, pakkaus- ja logistiikkapalveluja asiakkaillemme sekä myymme tuotannon sivuvirroista syntyviä tuotteita kuten tärkkelystä, rehuraaka-ainetta ja teknisiä etanoleja teollisuusasiakkaille.

Vastuullisuus on erittäin keskeinen asia liiketoiminnassamme. Olemme ylpeitä siitä, että tuotteemme ovat paras valinta ympäristön ja ilmaston kannalta ja että niitä markkinoidaan ja kulutetaan vastuullisesti. Koskenkorvan tislaamomme toiminta perustuu bio- ja kierto taloudelle: raaka-aineena käytettävä suomalainen ohra hyödynnetään sataprosenttisesti. Tavoitteemme on hiilineutraali tuotanto vuoteen 2025 mennessä.

Altian osake on listattu Nasdaq Helsingissä.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

==> picture [36 x 486] intentionally omitted <==

STRATEGIA Tarkennettu strategiamme perustuu 7 11 kahteen ydinvahvuuteemme. Olemme TOIMITUS pohjoismainen tislaamo, joka osaa vas- JOHTAJAN KATSAUS tuullisten, laadukkaiden viljaviinapohjaisten tuotteiden valmistuksen. JakeluToimitusjohtaja Pekka Tennilä ja kanavaosaamisen kautta tarjoamme kommentoi Altian parhaan pääsyn markkinoille sekä omille vuotta 2019. että päämiesbrändeillemme.

20 TRENDIT JA

VASTUULLISUUDEN TIEKARTTA 2030

Julkaisimme joulukuussa 2019 vuoteen 2030 ulottuvan vastuullisuustiekartan, joka sisältää kunnianhimoiset pitkän aikavälin tavoitteet vastuullisuustyöllemme. Tiekartta perustuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Päätavoitteemme on hiilineutraali tuotanto vuoteen 2025 mennessä.

INNOVAATIOT Innovaatiot ja kuluttajakeskeisyys luovat uusia kasvumahdollisuuksia. Vahva tuotekehitys on yksi Altian brändien ja innovaatioiden keskeisimpiä menestystekijöitä.

NÄIN LUET VUOSIKERTOMUSTA

Altian vuosikertomus 2019 sisältää liiketoimintakatsauksen, hallituksen toimintakertomuksen, vastuullisuusosion, hallinnoinnin selvitykset sekä tilinpäätöksen. Voit selailla vuosikertomuksen sisältöjä selaamalla sivuja alaspäin tai klikkaamalla ylänavigaation ja sisällysluettelon linkkejä.

Klikkaamalla valikko-ikonia pääset takaisin tälle sivulle

Sisällysluettelo

Sisällysluettelo
LIIKETOIMINTAKATSAUS	2	Altian yritysvastuuohjelma 2019		90
Altia lyhyesti	2	Tavoitteet ja eteneminen		92
Taloudelliset avainluvut	4	Raportoinnin viitekehys		96
Vastuullisuuden avainluvut	6	GRI-sisältöindeksi		97
Toimitusjohtajan katsaus	7
Altian vuosi 2019	9	HALLINNOINTI		104
Strategia	11	Selvitys hallinto- ja
Arvonluonti	13	ohjausjärjestelmästä		105
Kiertotalous	14	Palkka- ja palkkioselvitys		111
Segmentit	15	Hallitus & johtoryhmä		114
Toimintaympäristö	18	TILINPÄÄTÖS*		118
Trendit ja innovaatiot	20	Konsernitilinpäätös		120
Brändimme	22	Konsernitilinpäätöksen liitetiedot		124
Altia sijoituskohteena	24	1. Liiketulos		126
ESG-tunnusluvut	26	2. Liiketoimintaan liittyvät
HALLITUKSEN		operatiiviset varat ja velat		131
TOIMINTAKERTOMUS Selvitys muista kuin taloudellisista	27	3. Rahoituserät ja pääomarakenne 4. Rahoitus- ja pääomariskit 5. Konsolidointi		142 154 161
tiedoista	44	6. Muut liitetiedot		165
Konsernin tunnusluvut	49
		Emoyhtiön (Altia Oyj) tilinpäätös		174
VASTUULLISUUS	54	Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot		178
Vastuullisuuden tiekartta 2030	55	Hallituksen voitonjakoesitys		187
Vastuullisuuden johtaminen	57	Tilinpäätösmerkintä		187
Sidosryhmävuorovaikutus	58	Tilintarkastuskertomus		188
Olennaisuusanalyysi Vastuullisuustiekarttamme 2030	61 63	Yhteystiedot	Takakansi
Tislaamo	64
Yhteiskunta	72
Juomat	78
Ihmiset	83

*Konsernitilinpäätöksen yksityiskohtaisempi sisällysluettelo löytyy sivulta 119.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

Taloudelliset avainluvut 2019

Vertailukelpoinen käyttökate

Liikevaihto, milj. euroa Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa % liikevaihdosta Käyttökate, milj. euroa Vertailukelpoinen liiketulos, milj. euroa % liikevaihdosta Liiketulos, milj. euroa Kauden tulos, milj. euroa Osakekohtainen tulos, euroa Nettovelka/vertailukelpoinen käyttökate Omavaraisuusaste, % Nettovelkaantumisaste, % Henkilöstö keskimäärin	2019 2018 2017
	359,6 357,3 359,0 44,8 12,4 40,0 11,2 42,4 11,8 43,1 34,0 40,3 26,8 7,5 25,6 7,2 28,2 7,8 25,1 19,7 26,1 18,4 15,1 18,3 0,51 0,42 0,51 0,6 1,2 1,1 37,8 38,4 34,3 19,1 31,6 34,9 682 718 762

Liikevaihto

359,6

milj. €

12,4

% liikevaihdosta

Altia on 1.1.2019 alkaen soveltanut IFRS 16 -standardia. Käyttöönottossa on sovellettu yksinkertaistettua menettelyä, jonka mukaan vertailutietoja ei oikaista. Lisätietoja löytyy sivulta 32.

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset IFRS-tilinpäätöslukuihin esitetään sivulla 51.

VUOSIKERTOMUS 2019

HALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

LIIKETOIMINTA-

Liikevaihto ja vertailukelpoinen käyttökatemarginaali

Liikevaihto segmenteittäin

Vertailukelpoinen

käyttökatemarginaali segmenteittäin

milj. EUR

==> picture [422 x 183] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

500 15 20
11,5 11,8 11,2 12,4
400 12 110,2 128,6
15
300 9
10
200 6
5
100 3
120,7
0 0 0
2016 2017 2018 2019
Liikevaihto, milj. EUR Finland & Exports Finland & Exports
Vertailukelpoinen Scandinavia Scandinavia
käyttökatemarginaali, % Altia Industrial Altia Industrial
356,6 359,0 357,3 359,6 16,0 10,0 10,4
----- End of picture text -----

Nettovelka /

Omavaraisuusaste ja

==> picture [269 x 203] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

vertailukelpoinen käyttökate nettovelkaantumisaste
%
1,4 50
1,2
40
1,0
30
0,8
0,6 20
0,4
10
0,2
0 0
2016 2017 2018 2019 2016 2017 2018 2019
Omavaraisuusaste
Nettovelkaantumisaste
0,1 1,1 1,2 0,6 44,2 2,5 34,3 34,9 38,4 31,6 37,8 19,1
----- End of picture text -----

Liikevaihto tuoteryhmittäin

milj. EUR

Taloudelliset tavoitteet ja osinkopolitiikka

Altia on asettanut seuraavat pitkän aikavälin tavoitteet:

==> picture [120 x 102] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

104,0 110,2
3,1
121,3
124,9
145,3
----- End of picture text -----

Teolliset tuotteet ja palvelut Altian brändit

Päämiesbrändit

2 % 15 %

Vuotuinen liikeVertailukelpoinen vaihto kasvaa käyttökateprosentti 2 prosenttia ajan kasvaa 15 prosenttiin mittaan (CAGR) pitkällä aikavälillä

< ≥ 2,5 x 60 %

Altia pyrkii noudattamaan aktiivista osingonjakopolitiikkaa, ja se osa tilikauden tuloksesta, jota ei arvioida tarvittavan yhtiön kasvuun ja kehittämiseen, jaetaan osakkeenomistajille. Yhtiön osingonjakopolitiikan mukaan osingonmaksusuhde on 60 prosenttia tai enemmän tilikauden tuloksesta.

Yhtiön tavoitteena on pitää raportoitu nettovelka suhteessa vertailukelpoiseen käyttökatteeseen pitkällä aikavälillä alle 2,5-kertaisena

Viinit

Väkevät alkoholijuomat

Muut juomat

Altia on 1.1.2019 alkaen soveltanut IFRS 16 -standardia. Käyttöönottossa on sovellettu yksinkertaistettua menettelyä, jonka mukaan vertailutietoja ei oikaista. Lisätietoja löytyy sivulta 32.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN VASTUULLISUUS HALLINNOINTI KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

==> picture [703 x 243] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Vastuullisuuden avainluvut 2019 %
58
2019 2018 2017
Valmistettuja tai maahantuotuja juomia
97,0 95,1 93,8
(milj. litraa)
Altian valmistamien tuotteiden
31,3 31,3 31,7
keskimääräinen alkoholipitoisuus (til-%)
Viljan käyttö (milj. kg) 211,5 211,7 206,0
til-%
Vähennys Koskenkorvan tehdasalueen 31,3
58% 54% 56%
CO2 -päästöissä vuoteen 2014 verrattuna 211,5
Keskimääräinen jätteiden kierrätys- ja miljoonaa kg
99,5% 99,7% 99,5%
hyötykäyttöaste
Veden käyttö (1 000 m [3] ) 502,6 660,3 663,4
Sairauspoissaoloprosentti 3,7 3,4 3,3
Tapaturmataajuus 9 12 11
O
i ä
i
l i
m
V j r
s
n
2
C
ä
l t
-
a
e
a
ä
s p
a
n
n
v
m
y ä
m
i a
n ä
k
l
n
k
i
k
n s
ä
s
a e
o
t
e
e
y
i n
h
ö
k
t
h
t
i
o
l
t
s
t
ä
li
A
ö
u
V s
p
i
ä
o t
t
o
t i
s
ie u
d u
e s
n
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

Toimitusjohtajan katsaus

Olen vuotta 2019 tarkastellessani tyytyväinen siihen, että liikevaihtomme ja kannattavuutemme paranivat. Scandinavia-segmentissä liikevaihto ja kannattavuus paranivat erityisesti Ruotsissa, missä parannusta tuki jälleen yksi menestyksekäs Blossa-kausi. Saimme päätökseen vastuullisuustiekartan valmistelutyön ja asetimme itsellemme kunnianhimoiset pitkän aikavälin vastuullisuustavoitteet.

uonna 2019 liikevaihtomme kasvoi 0,6 prosenttia ja oli 359,6 (357,3) miljoonaa euroa. Kiinteillä valuuttakursseilla liikevaihto kasvoi V 1,5 prosenttia. Väkevien alkoholijuomien ja viinien liikevaihto yhteensä oli edellisvuoden tasolla, ja kiinteillä valuuttakursseilla oli nähtävissä hienoista kasvua. Altian väkevien alkoholijuomien myynnin arvo kasvoi kaikilla kolmilla monopolimarkkinoilla: Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Viinien kasvua ajoi Ruotsin hyvä tulos. Altia Industrial -segmentin liikevaihdon kasvua vauhdittivat korkeammat hinnat ja volyymien kehittyminen teollisissa tuotteissa.

Koskenkorva ja O.P. Anderson kehittyivät vahvasti

Pohjoismaisista avainbrändeistä kehittyivät hyvin erityisesti viljaviinasta valmistetut väkevät juomabrändit, kuten Koskenkorva Vodka ja O.P. Anderson Aquavit, mihin olen erittäin tyytyväinen. Koskenkorva Vodkan hyvän kehityksen taustalla ovat vienti ja onnistuneet innovaatiot, kuten Koskenkorva Ginger. O.P. Anderson

Aquavitin myynti kehittyi hyvin Ruotsissa, jossa sitä tukivat innovaatiot, kuten uusi mieto ready-to-drink-juomasekoitus. Lisäksi vahvistimme portfoliotamme kasvavissa väkevien alkoholijuomien kategorioissa, kuten gineissä, rommeissa ja likööreissä.

Tärkeään joulusesonkiin tarjosimme vahvan valikoiman sekä perinteisiä glögejä että uutuuksia. Blossan sesonki oli poikkeuksellisen hyvä. Menestyksen taustalla olivat Blossa Sparkling & Spices Ruotsissa sekä uudet miedot ja alkoholittomat glögit.

Muita vuonna 2019 lanseerattuja innovaatioita ovat Explorer Shaken Shot -neljän minipullon (15 %) pakkaus ja Rum Ö, joka on ensimmäinen Suomessa tislattu ja tuotettu rommi. Laajensimme myös juomasekoitussarjojamme uusilla lanseerauksilla, kuten Chill Out Aperitivolla.

Teolliset tuotteet menestyivät hyvin

Altia Industrial -segmentillä oli positiivinen vaikutus konsernin liikevaihtoon. Tähän vaikuttivat pääasiassa teknisen etanolin ja rehuraaka-aineiden suuremmat volyymit sekä ohran korkeasta

” Vuoden lopussa julkaisimme vuoteen 2030 ulottuvan vastuullisuustiekartan.

PEKKA TENNILÄ

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

”

Koskenkorva Vodkan hyvän kehityksen taustalla ovat vienti ja onnistuneet innovaatiot

hinnasta johtuvat hinnankorotukset. Koskenkorvan tehdas toimi täydellä kapasiteetilla koko vuoden ja käytti noin 212 miljoonaa kiloa viljaa.

Olemme onnistuneesti vahvistaneet asemaamme paperi- ja kartonkiteollisuuden tärkkelyksen toimittajana, jossa fossiilipohjaisia sidosaineita korvataan yhä enemmän tärkkelyksellä. Saimme etanolille uusia vientiasiakkaita lääketeollisuudesta ja alkoholijuomateollisuudesta.

Uusia kumppaneita ja yhteistyösopimuksia

Toukokuussa siirsimme Tanskan kotimarkkinoiden liiketoiminnan Conaxess Trade Beveragesille, joka sai yksinoikeuden Altian brändien jakeluun Tanskassa. Käynnistimme myös yhteistyön Underbergin kanssa Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa, mikä entisestään vahvistaa asemaamme katkeromarkkinoilla.

Aloitimme lokakuussa yhteistyön innovatiivisesta glögikuohuviini Glöetistä tunnetun suomalaisen start-upin Von Elk Companyn kanssa. Investoimme Von Elk Companyyn ja meistä tuli yhtiön vähemmistöosakas. Meistä tuli myös Von Elkin brändien yksinoikeudellinen edustaja Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Glögikuohuviini on mielenkiintoinen uusi kategoria, ja Glöetin ja Blossa Sparkling & Spices -tuotteen myötä meillä on hyvät mahdollisuudet kehittää tätä kategoriaa.

Vuoden 2019 aikana syvensimme myös yhteistyötämme ruotsalaisen premium-craft-ginejä valmistavan Hernö Gin -tislaamon kanssa. Yhteistyön tuloksena lanseerasimme syyskuussa

uutuustuotteen O.P. Anderson Hernö Juniper Cask Finish.

Tavoitteena hiilineutraali tuotanto vuoteen 2025 mennessä

Vastuullisuus on pitkään ollut Altialle strateginen prioriteetti ja keskeinen menestystekijä. Vuoden lopussa julkaisimme Altian vuoteen 2030 ulottuvan vastuullisuustiekartan. Vastuullisuustiekartta rakentuu kiertotalouden ja hiilineutraalin tuotannon ympärille. Päätavoitteemme on hiilineutraali tuotanto vuoteen 2025 mennessä, ilman kompensaatioita. Siirrymme kohti hiilineutraalia tuotantoa kehittämällä omia tuotantolaitoksiamme, erityisesti Koskenkorvan tislaamon biovoimalaitosta, ja siirtymällä uusiutuviin energialähteisiin.

Koskenkorvan tislaamon kiertotalous sai tunnustusta toukokuussa, kun meidät valittiin mukaan Sitran kokoamalle Kiertotalouden kiinnostavimmat -listalle. Vastuullisuus on myös brändiemme, kuten Koskenkorva Vodkan, ytimessä, ja se ohjaa innovaatiotyötämme ja pakkaussuunnitteluamme. Tavoitteenamme on, että vuoteen 2025 mennessä kaikki pakkauksemme ovat sataprosenttisesti kierrätettäviä.

Aloitimme tuotteidemme hiilijalanjälkilaskennat vuonna 2019, aloittaen Koskenkorva Vodkasta. Tulokset osoittivat, että pakkauksella ja ohran viljelyllä on suurin vaikutus Koskenkorva Vodkan hiilijalanjälkeen. Aiomme laajentaa hiilijalanjäljen laskentaa myös muihin tuotteisiin ja aloitamme O.P. Anderson Aquavitista vuonna 2020.

Tarkennettu strategia tukee kasvua

Vuotuisessa strategiaprosessissamme tarkastelimme pitkän aikavälin strategisia painopistealueitamme ja kasvutavoitteitamme. Strategiassa tehdyt valinnat tukevat Altian kannattavaa kasvua kohti taloudellisia tavoitteitamme ja vahvistavat Altian asemaa yhtenä vastuullisimmista väkevien juomien valmistajista sekä johtavana pohjoismaisena juomatalona.

Vuodelle 2020 arvioimme vertailukelpoisen käyttö katteen olevan samalla tai korkeammalla tasolla kuin vuonna 2019 (2019: 44,8 miljoonaa euroa). Suomen markkinavolyymien laskun jatkuminen luo painetta kannattavuuden kasvulle. Epävarmuudet globaalissa matkustamisessa vaikuttavat rajakauppaan ja matkustajamyyntiin alueellisesti ja Aasiassa. Ohjeistuksessa ohran hintatason oletetaan olevan normaalilla tasolla vuoden 2020 sadon jälkeen. Vuosien välillä tapahtuvan volyymien jaksottamisen odotetaan vaikuttavan teollisiin palveluihin.

Taloudellinen tilanteemme on vakaa, ja hallitus esittää, että tilikaudelta 2019 maksetaan osinkoa 0,42 euroa osakkeelta.

Haluan kiittää osakkeenomistajiamme, asiakkaitamme ja kumppaneitamme luottamuksesta ja kaikkia työntekijöitämme kovasta työstä ja sitoutumisesta vuonna 2019.

Pekka Tennilä Toimitusjohtaja

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

Altian vuosi 2019

==> picture [50 x 49] intentionally omitted <==

Koskenkorva Vodka Organic

Tilinpäätöstiedote 2018 Koskenkorva Vodka Organic Altia yhteistyöhön Conaxess Haastava toimintaAltia lanseerasi Koskenkorva Trade Beveragesin kanssa ympäristö vaikutti Vodkan luomuversion Altia ja tanskalainen alkoholivuoden 2018 tulokseen – Ruotsin anniskelumarkkinoilla. juomayhtiö Conaxess Trade vertailukelpoinen käyttöMyöhemmin Koskenkorva Beverages aloittivat strategisen kate 40 miljoonaa euroa Vodka Organic tuotiin myös yhteistyön. Kumppanuuden myötä muille markkinoille. Altia siirsi Tanskan kotimarkkinoiden liiketoimintansa Conaxess Trade Beveragesille.

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu

Larsen Cognacin uusi design

Larsenin uusi pakkausdesign lanseerattiin markkinointiviestintäkampanjan tukemana. Uusi pakkaus ja kampanja pyrkivät herättämään henkiin Larsenin perinteet ja persoonallisuuden sekä haastamaan konjakkikategorian modernilla ja värikkäällä konjakkidesignilla.

Kesäkuu Heinäkuu

==> picture [50 x 49] intentionally omitted <==

O.P. Anderson Aquavit

Cocktail Lemon & Nettles Altia toi Ruotsin markkinoille ready-to-drink-akvaviitticocktailin, O.P. Anderson Aquavit Cocktail Lemon & Nettlesin. Kyseessä on maailman ensimmäinen luomu-ready-to-drinkakvaviitticocktail.

==> picture [51 x 50] intentionally omitted <==

==> picture [49 x 48] intentionally omitted <==

==> picture [49 x 49] intentionally omitted <==

Rum Ö

Rum Ö Chill Out Aperitivo Altia lanseerasi ensimmäisen Altia lanseerasi uuden maun koskaan Suomessa tislatun Chill Out Wine Spritzer ja tuotetun rommin. Tumma -tuoteperheeseen vastatakseen Rum Ö tislataan ahvenanmaailman laajuisesti kasvavaan maalaisessa Smakbyn spritzer-trendiin. Chill Out Wine tislaamossa. Spritzer Aperitivo on kirkkaan oranssi, katkeranmakea ja mieto (5 %) viinispritzer.

Varsinainen yhtiökokous Sorbus Cocktail Altian ensimmäinen Altia toi Suomen markkinoille varsinainen yhtiökokous modernin miedon version pörssiyhtiönä pidettiin 15.5. legendaarisesta SorbusKaapelitehtaalla Helsingissä. pihlajanmarjacocktailista. Uusi ready-to-drink -Sorbus Cocktail (6,5%) lanseerattiin kesäsesongin kynnyksellä.

==> picture [49 x 49] intentionally omitted <==

==> picture [50 x 48] intentionally omitted <==

Explorer Shaken Shot Altia lanseerasi Explorer Shaken Shotin Ruotsissa. Explorer Shaken Shot -pakkauksessa on neljä minipulloa erimakuisia shotteja (15 %): mansikka, raparperi, lime ja cola.

Altia otettiin mukaan Sitran Pullonpalautuskampanja kiertotalouden kiinnostavimpien Altia toteutti ensimmäisen suoraan yritysten listalle kuluttajille suunnatun vastuullisuusAltia ja Koskenkorvan tislaamo aiheisen mediakampanjansa. pääsivät mukaan Sitran kokoamalle Sitran kokoamalle Kampanja rakentui pullojen Suomen inspiroivimpien kierrätyksen ympärille ja kohdistui kiertotalousyritysten listalle. Suomeen. Kampanja pyrki nostaKoskenkorvan tislaamo on maan pullojen palautusastetta, kiertotalouden edelläkävijä, parantamaan kuluttajien tietämystä ja se hyödyntää raakaPET-pullojen ympäristöhyödyistä aineena käyttämänsä ohran ja rakentamaan Altian yrityskuvaa vastuullisena toimijana.

Q1liiketoiminta katsaus Liikevaihto kehittyi

Altia ja Koskenkorvan tislaamo pääsivät mukaan Sitran kokoamalle Sitran kokoamalle Suomen inspiroivimpien kiertotalousyritysten listalle. Koskenkorvan tislaamo on kiertotalouden edelläkävijä, ja se hyödyntää raakaaineena käyttämänsä ohran sataprosenttisesti.

Koskenkorva Ginger

vakaasti, pääsiäisen ajoittuminen ja korkeat raaka-ainekustannukset vaikuttivat kannattavuuteen

Altia lanseerasi Koskenkorva Ginger -uutuusliköörin useilla markkinoilla. Koskenkorva Ginger -likööri (21 %) sisältää aitoa inkivääriä, ja sen voi nauttia jäähdytettynä shottina tai osana juomasekoituksia.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

Vastuullisuustiekartta 2030 julkaistiin

==> picture [49 x 48] intentionally omitted <==

Larsen menestyi vuoden 2019 IWSCkilpailussa Sekä Larsen VSOP että Larsen Extra Or palkittiin pronssimitalilla International Wine and Spirit Competition 2019 -kilpailussa.

Elokuu Syyskuu

==> picture [49 x 48] intentionally omitted <==

Altia selvitti Koskenkorva Vodkan hiilijalanjäljen

Suurin osa Koskenkorva Vodkan elinkaaren aikaisista hiilidioksidipäästöistä on peräisin tuotteen pakkauksesta ja vodkan raaka-aineena käytettävän ohran viljelystä. Lasipulloon pakatun Koskenkorva Vodkan hiilijalanjälki on 2,19 kg CO2e/l, kun PET-muovipulloon pakatun Koskenkorva Vodkan hiilijalanjälki on 1,60 kg CO2e/l.

Lokakuu

==> picture [50 x 49] intentionally omitted <==

ARKET ja Blossa lanseerasivat yhdessä kehittämänsä Special Edition glögin Kaksi ruotsalaista brändiä, jotka symboloivat pohjoismaista designia, laatua ja vastuullisuutta, toivat yhdessä joulumarkkinoille uuden tuotteen. ARKET + BLOSSA Glögg oli alkoholiton luomutuote. Special Edition -tuotteen etiketin suunnitteli ruotsalaisten rakastama kuvittaja Ilon Wikland. Yhtiöiden yhdessä kehittämä Special Edition -glögi oli myynnissä ARKETmyymälöissä seitsemässä eri maassa.

Marraskuu

Altia julkaisi vuoteen 2030 ulottuvan vastuullisuustiekartan, joka rakentuu kiertotalouden ja hiilineutraalin tuotannon ympärille. Vastuullisuustiekartan keskeisin tavoite on Altian sitoutuminen hiilineutraaliin tuotantoon vuoteen 2025 mennessä.

==> picture [49 x 48] intentionally omitted <==

Joulukuu

Blossa Sparkling & Spices Altia lanseerasi Ruotsissa Blossa-perheeseen uutuustuotteen. Blossa Sparkling & Spices on kuohuva juoma, jossa glögimausteet yhdistyvät kuohuviinin kanssa.

==> picture [49 x 48] intentionally omitted <==

Puolivuosikatsaus Liikevaihto kasvoi, toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi etenevät

Altia ryhtyi yhteistyöhön Glöetin kanssa

Koskenkorva menestyi Liquer Masters

Blossa 19

kilpailussa

Blossa on tuonut markkinoille uuden maun jokaisen talvikauden kynnyksellä vuodesta 2003 alkaen. Kullekin vuosikerralle on suunniteltu uusi ja ainutlaatuinen pullo. Vuonna 2019 Blossa suuntasi Havaijille maulla, joka sisälsi passionhedelmää ja hibiskuksen kukkaa.

Altia ja palkitusta glögikuohuviinistä Glöetistä tunnettu Von Elk Company aloittivat Pohjoismaiden ja Baltian laajuisen yhteistyön. Altiasta tuli Von Elkin portfolion yksinoikeudellinen edustaja Pohjoismaissa ja Baltian maissa sekä matkustajamyynnissä. Yhteistyö kattaa myynnin, markkinoinnin, jakelun ja tuotekehityksen. Osana yhteistyötä Altia myös investoi Von Elk Companyyn ja siitä tuli yhtiön vähemmistöosakas.

Koskenkorva-liköörit voittivat useita palkintoja The Spirits Business -lehden vuosittain järjestämässä Liquer Masters -kilpailussa. Koskenkorva Ginger voitti palkinnoista merkittävimmän, Mastermitalin, suurimmassa eli hedelmäliköörien kategoriassa. Myös Koskenkorva Salmiakki ja Koskenkorva Minttu voittivat kultamitalit omissa kategorioissaan.

Q3

liiketoimintakatsaus

Vakaa liikevaihdon kasvu väkevissä juomissa päämarkkinoilla,

kannattavuus parani Q3:lla

==> picture [49 x 48] intentionally omitted <==

==> picture [50 x 52] intentionally omitted <==

==> picture [50 x 50] intentionally omitted <==

==> picture [49 x 48] intentionally omitted <==

O.P. Anderson Hernö Juniper Cask Finish

Altia ja ruotsalainen premium-craft-ginejä valmistava Hernö Gin -tislaamo syvensivät yhteistyötään tuomalla markkinoille ensimmäisen yhteistyönsä tuloksena syntyneen tuotteen. Limited edition -tuote O.P. Anderson Hernö Juniper Cask Finish on klassinen O.P. Anderson Original -akvaviitti, jota on kypsytetty ylimääräiset kaksi kuukautta katajatynnyreissä, jotka ovat aiemmin sisältäneet Hernö Juniper Cask Giniä.

Rum Ö palkittiin vuoden 2019 IWSCkilpailussa

Koskenkorva menestyi Vodka Masters 2019 kilpailussa

O.P. Anderson voitti kultaa Speciality Masters 2019 kilpailussa

Altian vuonna 2019 markkinoille tuoma uutuus Rum Ö voitti pronssimitalin International Wine and Spirit Competition 2019 -kilpailussa. Rum Ö on ensimmäinen tällaisen tunnustuksen saanut suomalainen rommi.

Koskenkorva Vodka voitti vuonna 2019 useita mitaleja maineikkaassa Vodka Masters -kilpailussa. Näistä merkittävin oli Scandinaviakategoriassa Koskenkorva Vodka Originalille myönnetty Master-mitali. Master-mitalin lisäksi Koskenkorva Vodka Original voitti myös kultamitalin Premium-kategoriassa.

O.P. Anderson Aquavit palkittiin kultamitalilla The Spirits Business -lehden järjestämässä Speciality Masters 2019 -kilpailussa. Lisäksi O.P. Anderson Aquavit Cocktail Lemon & Nettles palkittiin hopeamitalilla.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

ALTIAN TARKENNETTU STRATEGIA

Strategiamme perustuu kahteen ydinvahvuuteemme

Pitkän aikavälin menestyksemme rakentuu kahdelle ydinvahvuudellemme: Olemme pohjoismainen tislaamo, joka osaa vastuullisten, laadukkaiden viljaviinapohjaisten tuotteiden valmistuksen. Jakelu- ja kanavaosaamisen kautta tarjoamme parhaan pääsyn markkinoille sekä omille että päämiesbrändeillemme.

arkkinat ovat muutoksessa ja kuluttajat haluavat tehdä vastuullisia valintoja. Uskomme, että elämästä kuuluu nauttia, M mutta ei planeettamme kustannuksella. Siksi rakennamme ainutlaatuisia brändikokemuksia ja olemme vastuullisuuden edelläkävijöitä. Tiivistämme tämän yksinkertaisesti – Let’s drink better.

neutraaliin tuotantoon vuoteen 2025 mennessä ja kehitämme enemmän lisäarvotuotteita ohrasta.

Toimintamme tarkoitus: Let’s drink better

Haluamme edistää modernin, vastuullisen pohjoismaisen juomakulttuurin kehittymistä ja luoda parempia kokemuksia juomien parissa. Olemme ylpeitä siitä, että tuotteemme ovat paras valinta ympäristömme ja ilmastomme kannalta ja että niitä markkinoidaan ja kulutetaan vastuullisesti.

Tarkennetussa strategiassamme tehdyt valinnat tukevat Altian kannattavaa kasvua kohti taloudellisia tavoitteitamme ja vahvistavat Altian asemaa yhtenä vastuullisimmista väkevien juomien valmistajista sekä johtavana pohjoismaisena juomatalona.

Erityisosaamisemme: Palkittuja brändikokemuksia ja vastuullisuutta

Pohjoismaiset brändit

Vahvistamme kasvua viemällä brändejämme uusille, kasvaville markkinoille. Pyrimme hiili-

Rakennamme pohjoismaisia brändejämme tuomaan merkitystä ja arvoa uusille sukupol-

==> picture [269 x 276] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

1.
Viljaviinapohjaiset juomat
Vahvistamme pohjoismaista
markkinajohtajuutta vilja-
viinapohjaisissa tuotteissa
4. 2.
Altia LET’S Kanava-
Industrial osaaminen
DRINK
Kasvatamme Tehostamme
teollisen BETTER omien brändien
liiketoiminnan ja päämies-
arvoa ja liiketoiminnan
mahdollisuuksia pohjoismaista
kanava-
osaamista
3.
Kasvavat markkinat
Viemme väkeviä avain-
brändejämme kasvaville
markkinoille
l
k
R
o
u
K
li
k e
A
u
O
s
i
t
T
m
E
I
u
d
s
M
T
u
E
a u
n
M
U
k
V
E
s
ME
ä
M
M
S
s
IS
r
TA
M
IN
e
M
B
AL
A
t
V
T
A
A
SE
S
GI
T
O
E
T
A
R
IS
N
Y
T
S
I
RIT
M
E
OI
T
----- End of picture text -----

Vastuullisuus

Olemme vastuullisuuden edelläkävijöitä. Olemme sitoutuneet hiilineutraaliin tuotantoon vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi tavoitteenamme on 100 prosenttisesti kierrätettävät pakkaukset ja että 10 prosenttia valikoimastamme on alkoholittomia ja matala-alkoholisia juomia. Tavoitteenamme on nolla tapaturmasta johtuvaa poissaoloa.

ville. Tavoitteenamme on luoda ainutlaatuisia brändikokemuksia, jotka näkyvät luokkansa parhaina jokaisessa kanavassa ja rajapinnassa. Tavoittelemme uusia kuluttajia laajentumalla uusiin käyttöyhteyksiin, kategorioihin ja segmentteihin. Olemme roolimalli pohjoismaisissa innovaatioissa.

Altian tarkennettu strategia julkaistiin helmikuussa 2020. Altian pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet pysyvät ennallaan (s. 5). Hallituksen toimintakertomuksessa sivulla sivulla 29 on lyhyesti esitelty vuoden 2019 aikainen strategia.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTA-

HALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

Strategiset valintamme

Olemme tehneet selkeät strategiset valinnat, jotka tukevat Altian kannattavaa kasvua kohti taloudellisia tavoitteitamme.

1. Vahvistamme pohjoismaista

markkinajohtajuutta viljaviinapohjaisissa tuotteissa

Tavoitteenamme on vahvistaa markkinajohtajuutta vodkassa kokonaisvaltaisen kategorianäkemyksen kautta ja kasvaa muissa viljaviinapohjaisissa kategorioissa orgaanisesti ja yritysostojen kautta. Kasvukategorioita ovat muun muassa ginit, liköörit, akvaviitit ja valmiit juomasekoitukset (RTD).

Tavoittelemme kuluttajia digitaalisten kanavien, kuten viinimaa.fi ja folkofolk.se, kautta brändipreferenssin ja dialogin luomiseksi.

Pohjoismaista markkinajohtajuutta viljaviinapohjaisissa tuotteissa kiihdytetään yritysostojen kautta.

2. Tehostamme omien brändien ja

päämiesliiketoiminnan pohjoismaista kanavaosaamista

Mahdollistamme parhaan markkinoille pääsyn Pohjoismaissa omille ja päämiestemme brändeille. Kehitämme edelleen menestyvää päämiestuotteiden valikoimaamme.

Tavoitteenamme on edelleen vahvistaa myyntiä kaikissa kanavissa – monopoleissa, ravintolakanavassa, päivittäistavarakaupassa ja matkustajamyynnissä.

Lisäksi hyödynnämme digitaalisuuden tarjoamia mahdollisuuksia, kuten dynaamista, datajohdettua markkinointia myynnin vauhdittamiseksi fyysisissä kanavissa.

3. Viemme väkeviä avainbrändejämme

kasvaville markkinoille

Tavoitteenamme on vakiinnuttaa asemaamme valituilla, kiinnostavilla väkevien juomien kasvumarkkinoilla viennin ja yrityskauppojen kautta.

Haemme tarkkaan kohdennettujen yritysostojen avulla Altian avaintuotteille pääsyä markkinoille tai markkina-aseman vahvistamista väkevien juomien kasvumarkkinoilla. Uusilla markkinnoilla tavoitteenamme on hyödyntää viljaviinapohjaisten tuotteiden ristiinmyyntimahdollisuuksia.

Lisäksi tutkimme verkkokaupan mahdollisuuksia sekä näkyvyyttä digitaalisissa kanavissa ja markkinapaikoilla.

4. Kasvatamme teollisen liiketoiminnan arvoa ja mahdollisuuksia

Erottaudumme ainutlaatuisen vastuullisuusprof lin kautta. Jatkamme toimitusketjun tehokkuuden parantamista ja tavoittelemme toimitusketjun kattavaa digitalisaatiota.

Hyödynnämme enemmän lisäarvoa tuottavien, Koskenkorvan tislaamon sivuvirroista valmistettavien teollisten tuotteiden potentiaalin.

==> picture [162 x 166] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

1.
Viljaviinapohjaiset juomat
Vahvistamme pohjoismaista
markkinajohtajuutta vilja-
viinapohjaisissa tuotteissa
4. 2.
Altia LET’S Kanava-
Industrial Kasvatammeteollisen BETTERDRINK osaaminen omien brändien Tehostamme
liiketoiminnan ja päämies-
arvoa ja liiketoiminnan
mahdollisuuksia pohjoismaista
kanava-
osaamista
3.
Kasvavat markkinat
Viemme väkeviä avain-
brändejämme kasvaville
markkinoille
l
k
R
o
u
K
li
k e
A
u
O
s
i
t
T
m
E
I
u
d
s
M
T
u
E
a u
n
M
U
k
V
E
s
ME
ä
M
M
S
s
IS
r
TA
M
IN
e
M
B
AL
A
t
TV
A
A
SE
S
GI
T
O
RATE
IS
N
Y
ST
I
RIT
M
E
OTI
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

Lisäarvoa paremman juomakulttuurin avulla: Let’s Drink Better

Aitous Vastuullisuus Terveystietoisuus Premiumisaatio Helppokäyttöisyys Digitalisaatio OPERATIIVINEN TOIMINTAMME TUOTTEEMME TUOTETTU LISÄARVO

LIIKETOIMINTAAMME MUOKKAAVAT SEURAAVAT KESKEISET TRENDIT:

PÄÄOMAMME

HENKILÖSTÖ

Työllistämme noin 650 osaavaa ammattilaista.

BRÄNDIT

Kehitämme ja kasvatamme sekä omien että edustamiemme päämiestuotteiden brändiarvoa.

KUMPPANIMME

Rakennamme kumppanuuksia päämiestemme kanssa ja kehitämme toimittajasuhteita.

FYYSISET VARAT

Meillä on tuotanto-, logistiikka- ja toimistotiloja seitsemässä maassa.

TALOUDELLINEN PÄÄOMA

Altian taseen loppusumma oli yhteensä 400,2 miljoonaa euroa vuonna 2019.

LUONNONVARAT

Ohra, vesi ja energia ovat keskeisiä tuotantopanoksia toiminnoillemme. Hyödynnämme näitä resursseja tehokkaasti – ohran jopa 100-prosenttisesti.

VIINIT HANKINTA LOGISTIIKKA & TISLAUS, PULLOTUS & MYYNTI & VÄKEVÄT Ostamme tavaran- VARASTOINTI KYPSYTYS & PAKKAUS MARKKINOINTI ALKOHOLI- toimittajiltamme Ylläpidämme omia SEKOITTAMINEN Hyödynnämme Myymme ja mark- JUOMAT suomalaista ohraa, logistiikkakeskuksia Meillä on tislaamot ympäristöystävälkinoimme tuotteiviinejä, muita ja teemme yhteisKoskenkorvalla lisiä pakkaustamme vastuullisesti raaka-aineita sekä työtä toimittajiemme ja Sundsvallissa, materiaaleja ja asiakkaillemme kotipakkausmateriaaleja kumppaneidemme tuotantolaitokset tehokkaita ja vientimarkkinoilla MUUT ja tuottaaksemme kanssa edistääkRajamäellä ja pullotuslinjoja. laadukkaita tuotteisemme kestäviä Tabasalussa sekä JUOMAT ta. Lisäksi ostamme logistiikkaratkaisuja. tuotantolaitos ja viinejä ja väkeviä kypsytysvarastot alkoholijuomia Cognacissa. päämiehiltämme.

TEKNISET ETANOLIT TÄRKKELYS REHURAAKA-AINE

TEOLLISET TUOTTEET JA PALVELUT

Hyödynnämme tehokkaasti kaikki tuotantovirrat tarjotaksemme erilaisia lopputuotteita ja –palveluja.

Koskenkorvan tislaamon raaka-aineet, lopputuotteet ja sivuvirrat hyödynnetään täysin eikä jätettä synny.

INNOVAATIOT & JATKUVA PARANTAMINEN

Kehitämme jatkuvasti tuotevalikoimaamme ja tarjoamme uusia tuotteita premium-, matalaalkoholisten ja alkoholittomien tuotteiden kategorioihin. Kehitämme toimintatapojamme ja etsimme uusia mahdollisuuksia parantaa operatiivista toimintaamme.

TISLAAMO: Vähennämme oman tuotantomme ympäristövaikutuksia ja edistämme vastuullisia käytäntöjä arvoketjussamme.

Bio- ja kiertotaloudelle pohjautuva tuotanto
• Hiilijalanjäljen minimointi • Kestävä maatalous
Pohjaveden säilyttäminen

JUOMAT: Minimoimme tuotteiden ympäristövaikutuksia tuotteen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Pakkaamme tuotteita ympäristöystävällisempiin PET- ja bag-in-box-pakkauksiin.

Innovatiiviset ja laadukkaat tuotteet
Ainutlaatuinen ja kattava tuoteportfolio, joka koostuu paikallisesti tuotetuista brändeistä sekä johtavista kansainvälisistä viini- ja väkevien alkoholijuomien brändeistä
Kierrätettävät ja hiilijalanjäljeltään pienemmät pakkaukset

YHTEISKUNTA: Olemme sitoutuneet vastuullisen alkoholikäytön edistämiseen. Tarjoamme kuluttajille läpinäkyvää tietoa ja tuotteita, joissa on esim. vähemmän sokeria tai alkoholia.

Vastuullinen juomakulttuuri
Suomalaisen maatalouden tukeminen
Merkittävät maksetut ja tilitetyt verot
• Läpinäkyvä ja hyvä hallinto

IHMISET: Tarjoamme mielekkään työn, jossa voidaan hyvin ja innostavat tavoitteet. Edistämme hyviä työolosuhteita toimitusketjuissamme.

Työllistäminen ja maksetut palkat
• Työhyvinvointi
Työterveys ja turvallisuus
Vastuullinen toimitusketju

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTA-

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

KATSAUS

KIERTOTALOUS

Koskenkorvan tislaamo hyödyntää ohranjyvän sataprosenttisesti

Palkittu tislaamomme Koskenkorvan kylässä perustuu bio- ja kiertotaloudelle. Tislaamo hyödyntää raaka-aineena käyttämänsä suomalaisen ohran sataprosenttisesti. Tislaamo tuottaa puhdasta viljaviinaa alkoholijuomiemme valmistukseen.

käyttää ohrankuorta pääasiallisena polttoaineenaan. Ohraa kuoritaan Koskenkorvan viljaviina- ja tärkkelystuotannossa ympärivuotisesti. Koskenkorvan biovoimalaitos on tekniikaltaan ja polttoainesovellukseltaan ensimmäinen Suomessa.

iljaviinan lisäksi Koskenkorvan tehdas tuottaa useita sivu tuotteita kuten tärkkelystä ja rehujen raaka- ainetta. Jopa käymisprosessissa synV tyvää hiilidioksidia otetaan talteen ja hyödynnetään esimerkiksi kasvihuoneviljelyssä. Ohratärkkelystä käytetään muun muassa paperi- ja kartonkiteollisuudessa sekä elintarviketeollisuudessa ja panimoissa.

Biovoimalaitoksen ja uusiutuvan energian ansiosta Koskenkorvan tehtaan hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet 58 % vuoden 2014 tasoon verrattuna. Tehtaan polttoaineomavaraisuus höyryenergian tuotannossa on 62 %. Lopuksi, jotta kiertotalouden kiertokulku olisi kokonainen, biovoimalaitoksesta syntyvä tuhka käytetään lannoitteena pelloilla.

Monipuolinen tuotteisto mahdollistaa Koskenkorvan tehtaan poikkeuksellisen materiaalitehokkuuden. Ohran kuoret, joita ei muuten hyödynnettäisi Koskenkorvan tehtaan tuotannossa, poltetaan tehtaan omassa biovoimalaitoksessa, joka tuottaa höyryenergiaa tislaamon tarpeisiin.

Tutkimme jatkuvasti tapoja pienentää hiilijalanjälkeämme, ja tavoitteenamme on hiilineutraali tuotanto vuoteen 2025 mennessä – ilman kompensaatioita.

Tammikuusta 2015 lähtien täydellä kapasiteetilla toiminut 10 megawatin biovoimalaitos

KIERTOTALOUS

==> picture [70 x 32] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

NOIN 210
MILJ. KG
suomalaista ohraa
----- End of picture text -----

==> picture [349 x 186] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

suomalaista ohraa
32-37 %
ohranjyvästä
käytetään rehuraaka-
ALKOHOLI- aineen tuotannossa
JUOMAT
Noin 58 % :n lasku
TEKNISET CO2-päästöissä
ETANOLIT REHU
VILJA-
VIINA
Koskenkorvan
tislaamo ja
biovoimalaitos
20-25 %
ohranjyvästä
Noin 62 % :n
käytetään
polttoaineomavaraisuus
viljaviinan
tuotannossa höyryenergian tuotannossa
----- End of picture text -----*

==> picture [248 x 52] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

HIILI- 34-39 %
DIOKSIDI TÄRKKELYS ohranjyvästä
CO2 käytetään
tärkkelysten
valmistukseen
----- End of picture text -----

*Vuoden 2014 tasoon verrattuna.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

SEGMENTIT

Finland & Exports

Finland & Exports -segmentti käsittää viinien, väkevien alkoholijuomien ja muiden juomien tuonnin, myynnin ja markkinoinnin Suomessa ja Baltian maissa sekä viennin ja matkustajamyynnin.

==> picture [249 x 73] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018 2017
Liikevaihto 128,6 133,8 133,9
Vertailukelpoinen käyttökate 20,6 19,2 19,6
Vertailukelpoinen käyttökate, % 16,0 14,3 14,6
liikevaihdosta
Henkilöstöä keskimäärin 89 95 100
----- End of picture text -----

==> picture [484 x 227] intentionally omitted <==

OMAT AVAINBRÄNDIT:

Koskenkorva, Leijona, Jaloviina, Chill Out, Blossa, Renault, Larsen, Saaremaa

PAINOPISTEALUEET:

Keskittyminen innovaatioihin ja uusien tuotteiden lanseerauksiin valtion vähittäismyyntimonopolissa. Hyvänä kumppanina jatkaminen ja parhaan pääsyn markkinoille tarjoaminen.
Viennin kasvattaminen tärkeimmillä markkinoilla, Venäjällä ja Kiinassa, sekä laajentuminen uusille markkinoille
Kasvua Suomen päivittäistavarakauppakanavassa innovaatioiden avulla
Brändien aseman vahvistaminen ja jakelun laajentaminen matkustajamyynnissä
Kuluttajille suunnattujen digialustojen (viinimaa.fi ja nordicspirits.com) jatkuva kehittäminen
Jatkuvaa tuoteportfolion arviointia ja tuottojohtamista

Liikevaihto tuoteryhmittäin

Liikevaihto brändiryhmittäin

Liikevaihto maittain

==> picture [387 x 179] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

milj. EUR milj. EUR %
1,0
14
52,5 75,1 45,6 83,0 67
19
Väkevät alkoholijuomat Altian omat brändit Suomi
Viinit Päämiesbrändit Matkustajamyynti & vienti
Muut juomat Baltia
----- End of picture text -----

Altia on 1.1.2019 alkaen soveltanut IFRS 16 -standardia. Käyttöönotossa on sovellettu yksinkertaistettua menettelyä, jonka mukaan vertailutietoja ei oikaista.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN VASTUULLISUUS HALLINNOINTI KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

SEGMENTIT

Scandinavia

Scandinavia-segmentti käsittää viinien, väkevien juomien ja muiden juomien tuonnin, myynnin ja markkinoinnin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

==> picture [244 x 73] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018 2016
Liikevaihto 120,7 117,7 123,7
Vertailukelpoinen käyttökate 12,1 10,1 11,5
Vertailukelpoinen käyttökate, % 10,0 8,6 9,3
liikevaihdosta
Henkilöstöä keskimäärin 74 85 86
----- End of picture text -----

OMAT AVAINBRÄNDIT:

O.P. Anderson, Explorer, Grönstedts, Koskenkorva, Blossa, Chill Out, Larsen, Xanté

PAINOPISTEALUEET:

Aseman vahvistaminen ginien, liköörien, rommien ja kuohuviinien kasvavissa kategorioissa innovaatioiden avulla
Johtavan aseman säilyttäminen vastuullisten tuotteiden ja pakkausten kehittämisessä
Brändien aseman vahvistaminen ja jakelun laajentaminen anniskelumarkkinoilla
Kuluttajille suunnatun digialustan (folkofolk.se) jatkuva kehittäminen
Jatkuvaa tuoteportfolion arviointia ja tuottojohtamista

==> picture [484 x 227] intentionally omitted <==

Liikevaihto tuoteryhmittäin

Liikevaihto brändiryhmittäin

Liikevaihto maittain

==> picture [384 x 179] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

milj. EUR milj. EUR %
2,1 5
46,2 62,3 76
19
72,4 58,4
Väkevät alkoholijuomat Altian omat brändit Ruotsi
Viinit Päämiesbrändit Norja
Muut juomat Tanska
----- End of picture text -----

Altia on 1.1.2019 alkaen soveltanut IFRS 16 -standardia. Käyttöönotossa on sovellettu yksinkertaistettua menettelyä, jonka mukaan vertailutietoja ei oikaista.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

SEGMENTIT

Altia Industrial

Altia Industrial -segmentti käsittää Koskenkorvan tehtaan toiminnot sekä tärkkelyksen, rehuraaka-aineen ja teknisen etanolin tuotannon sekä sopimusvalmistuksen ja logistiikkapalvelut. Siihen kuuluvat myös toimitusketjutoiminnot eli tuotanto- ja logistiikkatoiminnot eri maissa sekä hankinta.

==> picture [244 x 73] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018 2017
Liikevaihto 110,2 105,8 101,3
Vertailukelpoinen käyttökate 11,4 10,9 12,5
Vertailukelpoinen käyttökate, % 10,4 10,3 12,3
liikevaihdosta
Henkilöstöä keskimäärin 426 426 452
----- End of picture text -----

TEOLLISET TUOTTEET: Suomalainen ohra on toimintojemme keskiössä ja tuotteita ovat ohratärkkelys, viljaviinat, tekniset etanolit ja rehuraaka-aineet.

TEOLLISET PALVELUT: Sopimusvalmistus ja logistiikkapalvelut johtaville viini- ja alkoholijuomayhtiöille.

PAINOPISTEALUEET:

Asiakassuhteet ja teollisten tuotteiden myynnin kasvu
Työturvallisuuskulttuurin kehittäminen ja vähimmäisvaatimusten määrittäminen työturvallisuuskäytännöille koko konsernissa
Viinien pakkauskyvykkyyksien parantaminen sekä mietojen ja alkoholittomien tuotteiden tuotanto talon sisällä
Ammattimaiset ostotoiminnot kaikissa hankintakategorioissa
Toiminnanohjausjärjestelmän uusimisen jatkaminen

==> picture [485 x 226] intentionally omitted <==

==> picture [251 x 179] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Liikevaihto kategorioittain Teollisten tuotteiden
milj. EUR liikevaihdon jakauma
%
56,2 37
54,0 63
Teolliset tuotteet Tekninen etanoli
Teolliset palvelut Tärkkelys ja rehuraaka-aine
----- End of picture text -----

Altia on 1.1.2019 alkaen soveltanut IFRS 16 -standardia. Käyttöönotossa on sovellettu yksinkertaistettua menettelyä, jonka mukaan vertailutietoja ei oikaista.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTA-

HALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Pohjoismaiset viinien ja väkevien alkoholijuomien markkinat lyhyesti

==> picture [236 x 341] intentionally omitted <==

Meillä on laaja kokemus vähittäismyyntimonopoleista sekä toimimisesta säännellyillä markkinoilla

Markkinoiden koko arvon ja volyymin mukaan

ltia toimii viinien ja väkevien alkoholijuomien markkinoilla Pohjoismaissa ja Baltian maissa sekä matkustajamyynnissä Pohjoismaissa. Nämä muoA dostavat Altian kotimarkkinat.

Anniskelumyyntikanavalla on tärkeä rooli uusien tuotteiden lanseerauksessa. Anniskelumyynnissä Altialla on mahdollisuus rakentaa ja edistää brändien tunnettuutta sekä seurata ja muodostaa kuluttajatrendejä.

Pohjoismaiden (Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska) viinien ja väkevien alkoholijuomien markkinoiden arvon arvioidaan olevan 12,4 miljardia euroa, josta väkevien alkoholijuomien osuus on noin 35% ja viinien noin 65%. Väkevien alkoholijuomien volyymi on noin 77,4 miljoonaa litraa, ja suurimmat kategoriat ovat vodkat ja viskit. Viinimarkkinan volyymi on noin 517 miljoonaa litraa. Suurin yksittäinen kategoria on punaviini, jonka osuus volyymista on noin puolet.*

Matkustajamyynti koostuu lento-, laiva- ja rajaSuomen, Ruotsin ja Norjan markkinat viineissä liikenteessä tehtävästä myynnistä. Se on ollut ja väkevissä alkoholijuomissa ovat tiukasti perinteisesti tärkeä kanava Pohjoismaiden ja säänneltyjä. Sääntely vaihtelee eri maiden välilBaltian maiden alueella maiden välisten hintalä, mikä vaikuttaa vähittäismyynnin rakenteierojen takia, jotka johtuvat alkoholin erilaisesta siin, markkinointiin ja hinnoittelumekanismeiverotuksesta ja verovapaasta myynnistä. hin kansallisella tasolla.

Markkinakasvu

Kaikki Altian kotimarkkinoiden ulkopuolella tapahtuva kuluttajatuotteiden myynti luokitellaan vienniksi. Altia vie alkoholijuomia noin 30 maahan, esimerkiksi Koskenkorva Vodkaa Venäjälle ja Yhdysvaltoihin, Larsen Cognacia Kiinaan ja O.P. Anderson Aquavitia Yhdysvaltoihin.

Myyntikanavat

Pohjoismaiden viinien ja väkevien alkoholijuomien markkinoiden arvo kasvoi 1,9 prosenttia vuosina 2012–2018. Vuosina 2019–2023 markkinoiden arvon arvioidaan kasvavan 3,3 prosenttia.*

Suomen, Ruotsin ja Norjan vähittäismyyntimarkkinoilla suurin osa viineistä ja väkevistä alkoholijuomista myydään valtioiden vähittäismyyntimonopoleissa (Alko, System bolaget ja Vinmonopolet), jotka muodostavat Altian suurimman myyntikanavan.

Kilpailuympäristö

Pohjoismaiden viinien ja väkevien alkoholijuomien markkinoiden volyymi kasvoi 0,5 prosenttia vuosina 2012–2018. Vuosina 2019–2023 markkinoiden volyymin arvioidaan kasvavan 1,1 prosenttia.*

Viinien ja väkevien alkoholijuomien markkinoilla Altia kilpailee maailmanlaajuisten, pohjoismaisten ja pienempien paikallisten väkevien alkoholijuomabrändien ja viinintuottajien sekä maahantuontiyhtiöiden kanssa. Väkevien alkoholijuomien markkinaan verrattuna viinimarkkina on fragmentoitunut, sillä pieniä tuottajia, maahantuojia ja jakelijoita on useita.

Monopolimarkkinoilla mietojen ja alkoholittomien viinien ja glögien, ready-to-drink-tuotteiden, oluiden ja siiderien myyntikanava on päivittäistavarakauppa.

Lähde: Euromonitor International Ltd. Alcoholic Drinks data 2019 edition (toukokuu 2019). Pohjoismaiden markkinoilla tarkoitetaan Suomea, Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa. Arvo on laskettu euroina vähittäismyyntihinnoista, vuoden 2017 kiinteistä valuuttakursseista ja nykyhinnoista. Kaikki kasvuasteet ilmoitetaan keskimääräisenä vuotuisena kasvuprosenttina (CAGR, %).

Lue lisää viinien ja väkevien alkoholijuomien myynnin kehityksestä Pohjoismaiden kolmilla monopoli-markkinoilla vuonna 2019 sivulla 29.

Tanskassa ja Baltian maissa vähittäismyyntimarkkinat koostuvat pääosin päivittäistavarakaupoista.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN VASTUULLISUUS HALLINNOINTI KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

OPERATING ENVIRONMENT

Teollinen liiketoiminta

Altia valmistaa viljaviinaa Koskenkorvan tislaamolla. Tislausprosessin sivutuotteista valmistetaan ohratärkkelystä ja rehuraaka-aineita. Koskenkorvan tislaamo on maailman ainoa ohratärkkelyksen tuottaja.

Koskenkorvan tislaamo valmistaa myös teknistä etanolia. Valmistuksessa käytetään osittain viljaviinaa, jota ei käytetä alkoholijuomien tuotantoon. Koskenkorvan tislaamon tekninen etanoli jalostetaan edelleen teknisiksi etanolituotteiksi Rajamäen tehtaalla.

Teollisuusasiakkaat

Teknisiä etanoleja käytetään maalämpönesteissä ja myydään laajalti teollisuuden tarpeisiin, lääketeollisuudesta ja terveydenhuoltoalasta kemikaali- ja tekniskemiallisille aloille.

Ohratärkkelystä käytetään sideaineena paperi- ja kartonkiteollisuudessa, oluen valmistuksessa käymiskyvyn lisäämiseksi ja tuomaan raikkautta sekä muissa elintarviketeollisuuden sovelluksissa. Merkittävä osa ohratärkkelyksestä myydään paperi- ja kartonkiteollisuudelle.

Rehuraaka-ainetta toimitetaan jatkuvasti A-Rehu Oy:n tuotantolaitokselle, joka sijaitsee Koskenkorvan tehtaan tehdasalueella.

Markkinaolosuhteet vuonna 2019

Yleinen markkinakysyntä kaikissa teollisissa tuotteissa oli vahvaa vuonna 2019. Kysynnän taustalla oli yleisesti vahva taloustilanne. Paperi- ja kartonkiteollisuuden trendi korvata fossiilipohjaisia sidosaineita tärkkelyksellä on lisännyt ohratärkkelyksen kysyntää.

==> picture [365 x 453] intentionally omitted <==

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN VASTUULLISUUS HALLINNOINTI KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

TRENDIT JA INNOVAATIOT

Liiketoimintaamme ja brändejämme muokkaavat trendit

AITOUS – Epävarmassa ja muuttuvassa maailmassa kuluttajat etsivät luotettavuutta.

LAADUN KOROSTAMINEN – Kuluttajat

hakevat laatua määrän sijaan.
Kokonaisvaltainen laatu
Asiantuntijuus
Paikallisuus, alkuperä ja perinteet
Niukkuus on ylellisyyttä
Käsityöläisyys
Laadukkaat kokemukset
Uniikit valinnat

VASTUULLISUUS – Kuluttajat suosivat

HELPPOKÄYTTÖISYYS – Pienemmät tarjoilukoot ja ready-to-drink-juomat sekä tarjoilun ja jakamisen helppous.

ympäristöystävällisiä pakkauksia. Kierrätettävyys on entistäkin tärkeämpää.
Eettinen hyvinvointi
Reilu kauppa
On-demand
Ympäristövastuu
Hyvä saatavuus
Läpinäkyvyys
Kätevät pakkaukset

TERVEYSTIETOISUUS – Mietojen ja alko-

holittomien sekä vähäsokeristen tuotteiden kasvava menekki. Luontaisista raaka-aineista on tullut entistäkin tärkeämpiä.

Tasapainoinen elämä
Clean culture -liike
Tuoreus ja yksinkertaisuus
Luontaiset raaka-aineet

==> picture [344 x 452] intentionally omitted <==

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

==> picture [344 x 451] intentionally omitted <==

TRENDIT JA INNOVAATIOT

Innovaatiot ja kuluttajakeskeisyys luovat uusia kasvumahdollisuuksia

Altian toiminnoissa jatkuva uudistuminen ja innovaatiot ovat tärkeässä asemassa. Innovaatio on toimintatapa, joka tuottaa uusia ratkaisuja ja kokemuksia ja luo arvoa liiketoiminnalle, kuluttajille ja tulevaisuudelle. Haluamme olla innovoinnin roolimalli Pohjoismaiden juomamarkkinoilla. Vuonna 2019 päivitetty innovaatiostrategiamme antaa suunnan tulevalle kehitystyöllemme.

astuullisuudella on yhä suurempi rooli innovaatiotyössämme ja brändiemme jokaisessa osa-alueessa. Se perustuu voimakkaasti pohjoismaisiin V arvoihin, jotka korostavat ihmisistä ja planeetastamme huolehtimista. Innovaatiostrategiamme keskeisiä tekijöitä ovat kuluttajakokemus, luova kulttuuri ja tulevaisuuteen suuntaava tutkimus. Tavoitteemme on hyödyntää kaikkea tietoa ja ymmärrystä, jota tarvitsemme asiantuntevien, kuluttajalähtöisten päätösten tekoon. Tarjoamme onnistuneiden luovien konseptien löytämiseen tarvittavat työkalut, prosessit ja osaamisen. Innovaatiotiimimme tarjoaa myös selkeyttä, visioita ja inspiraatioita tulevasta ja uusista mahdollisuuksista.

sia gineissä ja rommeissa sekä uusia ready-to-drink-juomia.

Vahvaa talon sisäistä innovaatioasiantuntijuutta

Vahva ammattimainen tuotekehitys on yksi Altian brändien ja innovaatioiden keskeisimpiä menestystekijöitä.

Helppokäyttöisyys, laadun korostaminen, rohkeus ja vastuullisuus ohjaavat pakkausratkaisujamme. Vastuulliset PET- ja hanapakkausratkaisumme erottuvat hyllyiltä ja viestivät arvoistamme ja tuotteidemme peruspiirteistä.

Altian nesteiden kehitystiimillä on huipputason osaamista tisleiden kehittämiseen. Tiimi seuraa tarkasti kuluttajatrendejä ja kehittää jatkuvasti miedompia ja alkoholittomia sekä vähemmän sokeria sisältäviä vaihtoehtoja. Oma vahva suunnittelutiimimme, joka muuntaa bränditavoitteet konkreettisiksi, merkityksellisiksi ja sopiviksi designeiksi, on myös olennainen osa tuotekehitystämme.

Olemassa oleville brändeille tehtyjen innovaatioiden lisäksi vahvistimme asemaamme kasvavissa väkevien alkoholijuomien kategorioissa vuonna 2019. Toimme markkinoille ja esittelimme asiakkaillemme useita kiinnostavia uutuuk-

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

BRÄNDIMME

Luomme ainutlaatuisia brändikokemuksia

Altian strategia on rakentaa vahvoja pohjoismaisia brändejä, jotka tarjoavat merkitystä ja arvoa uusille sukupolville. Portfoliomme koostuu Pohjoismaiden tunnetuimmista ja pidetyimmistä viinien ja väkevien alkoholijuomien brändeistä. Haluamme luoda ainutlaatuisia brändikokemuksia kuluttajille kaikissa kanavissa. Digitalisaatio on parantanut markkinoinnin tehokkuutta.

Altia keskittyi vuonna 2019 vahvistamaan lippulaivabrändiensä – Koskenkorva Vodkan, O.P. Anderson Aquavitin ja Larsen Cognacin – asemaa. Jatkoimme myös alueellisesti ja paikallisesti tärkeiden brändiemme, kuten Chill Out -viinien, Blossa-glögien ja Xantéliköörin sekä Suomessa Leijonan ja Jaloviinan ja Ruotsissa Explorerin ja Grönstedtsin kehittämistä.

==> picture [306 x 67] intentionally omitted <==

Omien brändien portfoliota täydennetään johtavilla kansainvälisillä päämiestuotteilla. Laaja brändivalikoima antaa meille mahdollisuuden olla mukana kaikissa kategorioissa ja hintaluokissa ja tarjota asiakkaillemme kattavan ja kilpailukykyisen tuoteportfolion.

Tarkastelemme ja päivitämme portfoliotamme aktiivisesti pysyäksemme ajankohtaisena ja uniikkina. Vuonna 2019 tunnistimme mielenkiintoisia mahdollisuuksia kasvavissa kategorioissa kuten gineissä, likööreissä ja rommeissa. Suomen päivittäistavarakauppa on avannut meille uuden mielenkiintoisen kanavan ready-to-drink -tuotteiden myyntiin ja brändiportfoliomme laajentamiseen. Syvällisen kuluttajatuntemuksen ja innovaatioiden avulla lanseerasimme uusi konsepteja olemassa oleville brändeillemme ja tunnistimme uusia mahdollisuuksia.

==> picture [50 x 35] intentionally omitted <==

Kaikki, mitä teemme, lähtee kuluttajasta. Ymmärrämme pohjoismaisia kuluttajia ja heidän tarpeitaan. Jokaista kehitysprojektia ohjaa vahva kuluttajalähtöisyys, on kyse sitten innovaatiosta ja tuotekehityksestä tai brändiemme markkinoinnista. Kuluttajien lisääntyvä osallistuminen konseptien kehittämiseen ja testaamiseen ja toimintamme analysointiin on vahvistanut toimintamme strategisuutta.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

BRÄNDIMME

Lippulaivabrändimme

==> picture [239 x 131] intentionally omitted <==

Koskenkorva on luonnon parhaista raaka-aineista valmistettu klassinen vodka. Vuodesta 1953 saakka valmistettu Koskenkorva tislataan edelleen Koskenkorvan kylässä Etelä-Pohjanmaalla. Kun yhdistetään pohjoisissa olosuhteissa kasvanut ohra, puhdas ja käsittelemätön pohjavesi sekä jatkuvatoiminen tislausprosessi, saadaan aikaan tuotteen ainutlaatuinen maku. Koskenkorva on voittanut useita palkintoja alan kansainvälisissä kilpailuissa.

Vastuullisuus on Koskenkorvan brändin ytimessä ja innovaation kärjessä. Koskenkorvan tislaamo on bio- ja kiertotalouden edelläkävijä. Tavoitteemme on, että Koskenkorva olisi maailmaan vastuullisin vodka.

Yksi vuoden 2019 kiinnostavimpia lanseerauksia oli Koskenkorva Ginger, joka suunniteltiin yhteistyössä kuluttajien kanssa. Myös Koskenkorva Vodka Organic otettiin hyvin vastaan Ruotsin ravintolayhteisössä.

==> picture [239 x 131] intentionally omitted <==

Larsen Cognac on yhdistelmä ennakkoluulotonta ja rohkeaa skandinaavista henkeä sekä Cognacin kylästä peräisin olevaa ranskalaista käsityötaitoa ja konjakkiasiantuntijuutta. Brändin historia juontaa juurensa nuoreen norjalaiseen seikkailijaan, Jens Reidar Larseniin. Haluamme haastaa perinteistä cognac-kategoriaa ja löytää uusia ja yllättäviä tapoja cognacin nauttimiseen. Cognacillamme on ainutlaatuinen luonne ja tyyli, juuri Jens Reidarin alkuperäisen ajatuksen mukaisesti.

Vuonna 2019 Larsen sai uuden ilmeen, joka sai markkinoilla hyvän vastaanoton. Uusi ilme ilmentää rohkeutta, uteliaisuutta ja innovaatiota. Uusi valikoima lanseerattiin aluksi matkustajamyynnissä. Korostaaksemme tynnyrikypsytyksen merkitystä cognacille toimme markkinoille Larsen Coopersin. Sen on myös tarkoitus houkutella tummien alkoholijuomien ystäviä, jotka juovat yleensä rommia tai viskiä. Larsen Coopersin aromeissa esiintyy vaniljaa, paahdettua leipää ja toffeeta.

==> picture [240 x 131] intentionally omitted <==

Akvaviitti on mielenkiintoinen, erittäin pohjoismainen väkevien alkoholijuomien kategoria. Baarimestarit pitävät sitä erinomaisena cocktailin ainesosana. O.P. Anderson on Ruotsin vanhin ja johtava akvaviitti-brändi, joka on ottanut lupaavia askelia myös muissa Pohjoismaissa sekä tarkoin valituilla vientimarkkinoilla. Vaikka O.P. Anderson yhdistetään perinteisiin, on brändi ajankohtainen ja moderni, mikä tekee siitä mielenkiintoisen.

Vuonna 2019 brändin menestyksekäs tarina sai jatkoa, kun rakensimme sitä yhdessä Pohjoismaiden johtavien baarimestareiden kanssa. Yhteistyö palkitun premium-craft-ginin Hernön kanssa on saanut kiinnostuneen vastaanoton ginin ystävien keskuudessa.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

ALTIA SIJOITUSKOHTEENA

Miksi sijoittaa Altiaan?

Markkinajohtaja pohjoismaisilla viinien ja väkevien alkoholijuomien markkinoilla omien ja päämiesbrändien kautta

Pohjoismaiset brändimme ovat alueen tunnetuimpia viinien ja väkevien alkoholijuomien brändejä
Lisäksi jakelemme noin 150 päämiehen viinejä ja väkeviä alkoholijuomia
Omista ja päämiesbrändeistä koostuvan portfoliomme avulla meillä on johtava markkina-asema viineissä ja väkevissä alkoholijuomissa vakailla ja kannattavilla pohjoismaisilla markkinoilla
Meillä on laaja kokemus valtion vähittäismyyntimonopoleista Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa
Meillä on vahvaa innovointiosaamista, jonka avulla kykenemme vastaamaan markkinatrendeihin
Mahdollistamme parhaan markkinoille pääsyn, ja kanavaosaamisemme tekee meistä varteenotettavan kumppanin maailman johtaville viinien ja väkevien alkoholijuomien valmistajille

==> picture [15 x 7] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

140
----- End of picture text -----

110

Osakkeen hinnan kehitys

Osakekurssin kehitys, indeksi 100 = 23.3.2018

==> picture [377 x 61] intentionally omitted <==

Integroitu toimintamalli mahdollistaa kilpailukykyedut ja vastuullisuuden

Koskenkorvan tislaamon toiminta perustuu bio- ja kiertotalouteen
Vastuullisuustiekartta: Tavoittelemme hiilineutraalia tuotantoa vuoteen 2025 mennessä
Monipuolinen tuotevalikoima ja korkean tason materiaalitehokkuus; vilja hyödynnetään sataprosenttisesti
Teolliset tuotteet kattaa teknisen etanolin, tärkkelyksen ja rehuraaka-aineet
Teolliset palvelut kattaa sopimusvalmistuksen ja logistiikkapalvelut johtaville viini- ja alkoholijuomayhtiöille
Yhteiset ja yhdistetyt toiminnot ja resurssit tuovat mittakaavaetuja ja mahdollistavat kapasiteetin kokonaisvaltaisen hyödyntämisen

Vakaat ja hajautetut tulovirrat ja houkutteleva osinkopolitiikka

Merkittävä osa liikevaihdostamme on peräisin valtion vähittäismyyntimonopoleista Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa
Noin kolmasosa konsernin liikevaihdosta on peräisin teollisuusasiakkailta (B2B). Altia Industrial -segmentti koostuu teollisista palveluista ja teollisista tuotteista.
Keskitymme kannattavuuden jatkuvaan parantamiseen, hyvin hallittuihin investointeihin ja tehokkaaseen käyttöpääoman hallintaan. Tämä tukee vakaata rahavirran tuottamista, joka mahdollistaa houkuttelevan osinkopolitiikan.
Vakaa taloudellinen asemamme mahdollistaa tulevan kasvun laajentumalla uusille markkinoille ja/tai hankinnoilla, jotka vahvistavat pohjoismaista brändiportfoliotamme edelleen.

==> picture [412 x 60] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

80
Altia OMXHBPI Lähde: Nasdaq Helsinki
04/201805/201806/201807/201808/201809/201810/201811/201812/201801/201902/201903/201904/201905/201906/201907/201908/201909/201910/201911/201912/2019
----- End of picture text -----

Omistusrakenne 31.12.2019

Osakkeenomistajat sektorin mukaan

==> picture [268 x 136] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

% osakkeista
Julkisyhteisöt
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
2,1 1,0
4,9 Kotitaloudet
44,4 Yritykset
19,2
Voittoa tavoittelemattomat
yhteisöt
Ulkomaat
Hallintarekisteröityjen osakkeiden
osuus oli 24,9 %.
28,4
----- End of picture text -----

Hallintarekisteröityjen osakkeiden osuus oli 24,9 %.

Lähde: Euroclear Finland

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

ALTIA SIJOITUSKOHTEENA

Tietoa osakkeenomistajille

Varsinainen yhtiökokous

Taloudellisen raportoinnin kalenteri 2020

Varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 25.3.2020 klo 16.00 Finlandia-talossa Helsingissä (osoite: Mannerheimintie 13 e, sisäänkäynnit M1 ja K1).

13.2. Tilinpäätöstiedote 2019 Viikko 10 Vuosikertomus 2019 29.4. Liiketoimintakatsaus tammi–maaliskuu 2020 19.8. Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2020 6.11. Liiketoimintakatsaus tammi–syyskuu 2020

Osallistuminen

Ohjeet varsinaiseen yhtiökokoukseen osallistujille löytyvät yhtiökokouskutsusta, joka on saatavilla Altian sivuilla.

Hallituksen esitys osingosta

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että 31.12.2019 päättyvältä tilikaudelta jaetaan osinkoa 0,42 euroa osakkeelta.

Altia noudattaa 30 päivän hiljaista jaksoa ennen tilinpäätösten, puolivuosikatsausten ja liiketoimintakatsausten julkaisua.

Yhtiökokoukseen ja osingon maksuun liittyviä tärkeitä päivämääriä vuonna 2020

Ajantasaista tietoa Altiasta ja taloudellisesta kalenterista on saatavilla osoitteesta altiagroup.com/f/sijoittajat. Sivulta löytyvät myös sijoittajasuhteiden yhteystiedot.

13.3.	Yhtiökokouksen täsmäytyspäivä
20.3.	Ilmoittautuminen päättyy
25.3.	Varsinainen yhtiökokous
26.3.	Ehdotettu osingon irtoamispäivä
27.3.	Ehdotettu osingon täsmäytyspäivä
3.4.	Ehdotettu osingon maksupäivä

==> picture [372 x 273] intentionally omitted <==

Avaintietoja Altian osakkeesta

2019

Markkina: Nasdaq Helsinki Oy. Ruoka ja juoma/KuluToimiala: tustavarat KaupankäyntiALTIA tunnus: ISIN-tunnus: FI4000292438 Listautumispäivä: 23.3.2018

Markkina- 296 miljoonaa

arvo: euroa

Korkein hinta: 8,22 euroa

Alhaisin hinta: 7,08 euroa

Päätöshinta: 8,18 euroa

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

ESGTUNNUSLUVUT

==> picture [698 x 317] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

2019 2018 2017 2016 2015
Ympäristövastuu (E)
Viljan käyttö (milj. kg) 211,5 211,7 206,0 192,2 190,7
Vähennys Koskenkorvan tehdasalueen CO2-päästöissä vuoteen 2014 58 % 54 % 56 % 42 % 35 %
verrattuna
Koskenkorvan höyryntuotannon polttoaineomavaraisuus 62 % 60 % 65 % 56 % 46 %
Keskimääräinen jätteiden kierrätys- ja hyötykäyttöaste 99,5 % 99,7 % 99,5 % 99,5 % 98,4 %
Veden kulutus (1 000 m [3] ) 502,6 660,3 663,4 1136 1045,8
Sosiaalinen vastuu (S)
Valmistettuja tai maahantuotuja juomia (milj. litraa) 97,0 95,1 93,8 90,0 95,5
Altian valmistamien tuotteiden keskimääräinen alkoholipitoisuus (til-%) 31,3 31,3 31,7 31,6 31,7
Matala-alkoholisten ja alkoholittomien tuotelanseerausten määrä 24 13 - - -
Sairauspoissaoloprosentti 3,7 3,4 3,3 3,2 3,0
Tapaturmataajuus (työmatkat poislukien) 9 [1] 12 [1] 11 8 12
Sukupuolijakauma, koko henkilöstö 42 % 42 % 42 % 42 % 41 %
Hallintotapa (G)
Sukupuolijakauma, hallitua 43 % 43 % 43 % 50 % 50 %
Sukupuolijakauma, johtorymä 29 % 29 % 29 % 29 % 29 %
Hallituksen jäsenten osallistumisaste (keskimääräinen %) 93,5 % 94,1 % 92,4 % 90,1 % 91,3 %
Hallituksen riippumattomuus
Riippumaton yhtiöstä 7/7 7/7 7/7 6/6 6/6
Riippumaton osakkeenomistajista 6/7 6/7 6/7 5/6 5/6
----- End of picture text -----

1 Työtapaturmataajuus raportoidaan vuodesta 2018 ilman työmatkoja

Sukupuolijakauma = Naispuolisten johtajien/työntekijöiden osuus suhteessa miespuolisiin kollegoihin samassa ryhmässä Hallituksen riippumattomuus = riippumattomien hallituksen jäsenten määrä (kuten hallinnointikoodissa on määritelty)

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

==> picture [734 x 464] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Hallituksen
toimintakertomus
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

LIIKETOIMINTAKATSAUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

Hallituksen toimintakertomus 2019

ltia on johtava pohjoismainen alkoholijuomayhtiö, joka toimii Pohjoismaissa, Virossa ja Latviassa viinien ja väkevien alkoholijuomien markkinoilla. A Altia valmistaa, maahantuo, markkinoi, myy ja jakelee sekä omia että päämiestemme tuotteita. Pohjoismaiden ja Baltian lisäksi Altialla on tuotantoa Ranskan Cognacissa. Altia vie alkoholijuomia noin 30 maahan.

tit. Altian väkevien alkoholijuomien myynnin arvo kasvoi kaikilla kolmilla monopolimarkkinoilla: Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Viinien kasvua ajoi Ruotsin hyvä myynti. Altia Industrial -segmentin liikevaihdon kasvua vauhdittivat korkeammat hinnat ja volyymien hyvä kehittyminen teollisissa tuotteissa. Vuoden 2019 liikevaihto oli yhteensä EUR 359,6 miljoonaa euroa.

Altian rahavirta vuonna 2019 oli vahva, ja taloudellinen asema parani edelleen. Osingonjakopolitiikan mukaisesti hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2019 maksetaan osinkoa 0,42 euroa osakkeelta.

Vuonna 2019 Altian liikevaihto kasvoi kiinteillä valuuttakursseilla 1,5 prosenttia. Kasvua vauhdittivat Scandinavia- ja Altia Industiral -segmen-

AVAINLUVUT

==> picture [373 x 187] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

2019 2018 2017
Liikevaihto, milj. euroa 359,6 357,3 359,0
Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa 44,8 40,0 42,4
% liikevaihdosta 12,4 11,2 11,8
Raportoitu käyttökate, milj. euroa 43,1 34,0 40,3
Vertailukelpoinen liiketulos, milj. euroa 26,8 25,6 28,2
% liikevaihdosta 7,5 7,2 7,8
Liiketulos, milj. euroa 25,1 19,7 26,1
Kauden tulos, milj. euroa 18,4 15,1 18,3
Osakekohtainen tulos, euroa 0,51 0,42 0,51
Nettovelka/vertailukelpoinen käyttökate 0,6 1,2 1,1
Henkilöstö keskimäärin 682 718 762
Vertailukelpoinen käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta, milj. euroa 41,0 - -
Nettovelka/vertailukelpoinen käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta 0,4 - -
----- End of picture text -----

==> picture [371 x 455] intentionally omitted <==

VUOSIKERTOMUS 2019

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

LIIKETOIMINTAKATSAUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

Markkinoiden kehitys vuonna 2019

Seuraavassa taulukossa esitetään viinien ja väkevien alkoholijuomien myynnin kehitys vähittäismyyntimonopoleissa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Luvut perustuvat vähittäismyyntimonopolien (Alko, Systembolaget ja Vinmonopolet) julkaisemiin litramääräisiin myyntitilastoihin.

Pohjoismaiset monopolimarkkinat

Vuonna 2019 pohjoismaisilla monopolimarkkinoilla väkevien alkoholijuomien ja viinien volyymien kehitys pysyi lähes edellisvuoden tasolla, 0,1 prosentissa edellisvuoteen verrattuna. Ruotsi on monopolimarkkinoista suurin, ja sen osuus väkevistä alkoholijuomista on 39 prosenttia ja viineistä 63 prosenttia. Väkevien alkoholijuomien volyymit Ruotsin monopolimarkkinassa ylittivät Suomen monopolimarkkinan vastaavat volyymit. Väkevien alkoholijuomien volyymit pohjoismaisilla monopolimarkkinoilla kasvoivat 1,0 prosenttia Ruotsin hyvän kehityksen vauhdittamana. Viinien volyymit olivat -0,1 prosentissa edellisvuoden tasolla. Hienoinen lasku johtuu Suomen laskevista viinivolyymeistä.

Suomi

Suomen vähittäismyyntimonopolin väkevien alkoholijuomien ja viinien myyntivolyymit vuonna 2019 laskivat 2,9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Väkevissä alkoholijuomissa volyymit laskivat 2,1 prosenttia. Volyymit vodkan ja viinan suuressa kategoriassa laskivat pääasiassa maustamattoman vodkan myötä. Tämä kate-

VIINIEN JA VÄKEVIEN ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIVOLYYMIEN KEHITYS POHJOISMAISISSA VÄHITTÄISMYYNTIMONOPOLEISSA

==> picture [373 x 163] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

% muutos edelliseen vuoteen verrattuna 2019 2018
Pohjoismaiset monopolit yhteensä +0,1 +0,8
Väkevät alkoholijuomat +1,0 -0,5
Viinit -0,1 +0,8
Suomi, kokonaismyynti 2,9 3,3
Väkevät alkoholijuomat -2,1 -3,6
Viinit -3,2 -3,2
Ruotsi, kokonaismyynti +1,0 +2,1
Väkevät alkoholijuomat +3,9 +2,7
Viinit +0,7 +2,0
Norja, kokonaismyynti +0,4 +1,5
Väkevät alkoholijuomat +1,6 +0,1
Viinit +0,2 +1,7
----- End of picture text -----

goria on koko väkevien alkoholijuomien kategorian laskun taustalla. Myös rypäletisleiden volyymit jatkoivat laskuaan. Kasvua oli ginien, liköörien ja viskien kategorioissa. Rommivolyymit olivat viime vuoden tasolla. Viineissä volyymit laskivat 3,2 prosenttia; laskua oli molemmissa suurissa kategorioissa eli sekä punaviineissä että valkoviineissä. Kasvua oli vain roséviineissä, sampanjoissa ja miedoissa glögeissä.

Ruotsi

Ruotsin vähittäismyyntimonopolin väkevien alkoholijuomien ja viinien myyntivolyymit vuonna 2019 kasvoivat 1,0 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Väkevien alkoholijuomien kategoria kasvoi 3,9 prosenttia. Tässä kategoriassa ginien, rommien, liköörien, viskien ja katkeroiden kasvu oli voimakasta. Myös vodka- ja rypäletislevolyymit kasvoivat hyvin. Akvaviitin volyymit olivat laskussa. Viinien kategoria kasvoi 0,7 prosenttia. Puna- ja valkoviinien volyymeissa oli nähtävissä hienoista kasvua. Kuohu viinien volyymit kasvoivat voimakkaasti esimerkiksi uuden glögikuohuviinin vauhdittamana. Roséviinien ja perinteisten glögien volyymit laskivat (glögikuohuvat kuuluvat kuohuviini–kategoriaan).

Norja

Norjan vähittäismyyntimonopolin väkevien alkoholijuomien ja viinien myyntivolyymit

vuonna 2019 kasvoivat 0,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Väkevissä alkoholijuomissa volyymit kasvoivat 1,6 prosenttia. Kasvua oli gineissä, akvaviiteissä, rommeissa, viskeissä ja vodkassa. Rypäletisleiden volyymit laskivat. Viinien kategoria oli 0,2 prosentissa edellisvuoden tasolla. Puna- ja valkoviinien volyymit olivat edellisvuoden tasolla, ja roséviinien volyymit laskussa. Hienoinen parannus on peräisin kuohuviinivolyymien kasvusta.

Strategia ja taloudelliset tavoitteet 2019

Altian strategiassa vuonna 2019 keskityttiin luomaan kannattavaa kasvua viiden strategisen painopistealueen kautta:

Pohjoismaisten avainbrändien kasvattaminen
Merkittävän muutoksen toteuttaminen viineissä
Strategisten kumppanuuksien vahvistaminen
Laajentaminen uusiin myyntikanaviin
Kasvun rahoittaminen ja mahdollistaminen – jatkuvaa kokonaisvaltaista tehostamista ja suorituskykyä

Tukeakseen edellä mainittuja orgaanisia strategisia tavoitteitaan, Altia on jatkanut aktiivista brändiportfolion hallintaa ja kehittämistä. Tämä pitää sisällään mahdolliset valikoidut hankinnat ja/tai myynnit.

Lähde: Myyntivolyymit litroittain, Alko, Systembolaget, Vinmonopolet

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

Taloudelliset tavoitteet

Altia on asettanut seuraavat pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet:

Vertailukelpoinen käyttökateprosentti kasvaa 15 prosenttiin pitkällä aikavälillä
Vuotuinen liikevaihto kasvaa 2 prosenttia ajan mittaan (CAGR)
Tavoitteena on pitää raportoitu nettovelka suhteessa vertailukelpoiseen käyttökatteeseen pitkällä aikavälillä alle 2,5-kertaisena

Osinkopolitiikka

Vuoden 2019 tärkeimmät tapahtumat

Menestyneitä innovaatioita

Altia lanseeraa vuosittain noin 100 innovaatiota ja uutuustuotetta omien brändien alla. Alla muutama esimerkki vuoden 2019 innovaatioista.

Altia lanseerasi useilla markkinoilla uutuusliköörin Koskenkorva Ginger. Koskenkorva Ginger voitti Spirits Business -lehden vuotuisessa Liqueur Masters -kilpailussa Master- mitalin kilpailun suurimmassa eli

hedelmäliköörien kategoriassa. Altia lanseerasi Koskenkorva Vodkan luomuversion ensin Ruotsin anniskelumarkkinoilla ja myöhemmin muilla markkinoilla.

Larsen Cognacin design uusittiin vuonna 2019. Uusi premium designin mukainen valikoima lanseerattiin aluksi matkustajamyynnissä. Larsen Coopers -uutuudella herätellään tummien väkevien alkoholijuomien kuten rommien ja viskien juojien kiinnostusta konjakkiin. Larsen VSOP ja Larsen Extra Or menestyivät kansainvälisessä IWSC-kilpailussa vuonna 2019.

Altia toi Ruotsin markkinoille maailman ensimmäisen luomu-akvaviitticoktailin. Sitruunalla ja nokkosella maustettu ready-to-drink-juomasekoitus voitti hopeaa Specialty Masters 2019 -kilpailussa. Altia vahvisti kumppanuuttaan ruotsalaisen premium-craft-ginejä valmistavan Hernö Ginin kanssa. Altian ja Hernö Ginin yhdessä kehittämä tuote lanseerattiin O.P. Anderson Aquavit -brändille.

Altia lanseerasi ensimmäisen Suomessa tislatun ja valmistetun rommin. Tumma Rum Ö tislataan Ahvenanmaalla Smakbyn tislaamossa. Rum Ö menestyi vuoden 2019 IWSC-kilpailussa.

Blossa-glögien valikoimaa laajennettiin päivittäistavarakauppaan suunnatuilla uutuuksilla, joihin kuuluvat sekä alkoholiton, matala-alkoholinen että vähäsokerinen glögi. Ruotsin mono-

polikanavassa lanseerattiin uusi glögikuohuva.

Altia lanseerasi Suomen päivittäistavarakauppaan useita mietoja juomasekoituksia Chill Outille, Leijonalle ja Koskenkorvalle.

Uusia strategisia kumppanuuksia

Toukokuussa Altia luovutti Tanskan kotimarkkinan liiketoiminnan Conaxess Trade Beveragesille. Conaxess Trade Beverages sai yksinoikeuden Altian brändien jakeluun ja markkinointiin Tanskan kotimarkkinoilla. Altia jatkaa Tanskan, Ruotsin ja Saksan välistä rajakauppaliiketoimintaa.

Syyskuussa Altia ilmoitti investoinnista Von Elk Companyyn. Investoinnin myötä Altiasta tuli yhtiön vähemmistöosakas ja sen innovatiivisen ja useasti palkitun glögikuohuviinin Glöetin yksinoikeudellinen jakelija Pohjoismaissa ja Baltiassa. Glöet vahvistaa Altian brändiportfoliota ja asemaa uudessa glögikuohuviinien kategoriassa.

Uusia vientimarkkinoita

Vuonna 2019 Altia laajeni uusille vientimarkkinoille: Ukrainaan ja Slovakiaan.

Teolliset tuotteet

Altian etanolin vienti lääketeollisuuden ja alkoholijuomateollisuuden asiakkaille kehittyi hyvin vuonna 2019.

Paperi- ja kartonkiteollisuuden trendi korvata fossiilipohjaisia sidosaineita tärkkelyksellä on lisännyt ohratärkkelyksen kysyntää. Altia on onnistuneesti vahvistanut asemaansa paperi- ja kartonkiteollisuuden tärkkelyksen toimittajana.

Pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävät toimet

Helmikuussa Altia kertoi lisätoimista pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Nämä toimet keskittyivät myynnin kasvuun, tuottojohtamiseen, toimitusketjun tehostamiseen, hankintasäästöihin ja organisaation yleiseen tehokkuuteen.

Vastuullisuustiekartta

Joulukuussa Altia julkaisi vuoteen 2030 asti ulottuvan vastuullisuustiekarttansa. Vastuullisuustiekartan keskeisin tavoite on Altian sitoutuminen hiilineutraaliin tuotantoon vuoteen 2025 mennessä.

Taloudellinen katsaus

Kausiluonteisuus

Alkoholijuomien kulutuksessa on merkittävää kausiluonteista vaihtelua, jolla on vaikutus Altian liikevaihtoon ja kassavirtaan. Suuri osa yhtiön tuloista ja kassavirrasta saadaan tavallisesti vuoden viimeisellä neljänneksellä, kun taas vuoden ensimmäisellä neljänneksellä osuus on huomattavasti pienempi. Lisäksi vuoden lopun huippusesonkiin liittyvät valmisteverot maksetaan tammikuussa, mikä johtaa merkittäviin ulosmeneviin kassa virtoihin.

VUOSIKERTOMUS 2019

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

LIIKETOIMINTAKATSAUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

Liikevaihto

vauhdittaneet Altia Industrial- ja Scandinaviasegmentit. Finland & Exports -segmentin liikevaihto laski viime vuodesta.

Altian raportoitu liikevaihto kasvoi 0,6 prosenttia ja oli 359,6 (357,3) miljoonaa. Ruotsin kruunun heikko kehitys jatkui, ja kiinteillä valuuttakursseilla liikevaihto kasvoi 1,5 prosenttia viime vuodesta. Liikevaihdon kasvua ovat

Väkevien alkoholijuomien ja viinien liikevaihto oli vuonna 2019 edellisvuoden tasolla, ja kiinteillä

LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN

==> picture [373 x 66] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018 Muutos, %
Finland & Exports 128,6 133,8 -3,9
Scandinavia 120,7 117,7 2,6
Altia Industrial 110,2 105,8 4,2
YHTEENSÄ 359,6 357,3 0,6
----- End of picture text -----

LIIKEVAIHTO TUOTERYHMITTÄIN

==> picture [373 x 78] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018 Muutos, %
Väkevät alkoholijuomat 121,3 124,0 -2,2
Viinit 124,9 122,2 2,2
Muut juomat 3,1 5,3 -40,6
Teolliset tuotteet ja palvelut 110,2 105,8 4,2
YHTEENSÄ 359,6 357,3 0,6
----- End of picture text -----

VERTAILUKELPOINEN KÄYTTÖKATE (EBITDA) SEGMENTEITTÄIN

==> picture [374 x 90] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Finland & Exports 20,6 19,2
Scandinavia 12,1 10,1
Altia Industrial 11,4 10,9
Muut 0,7 -0,3
YHTEENSÄ 44,8 40,0
% liikevaihdosta 12,4 11,2
----- End of picture text -----*

kasvoi kaikilla monopolimarkkinoilla, mutta laskun taustalla on vienti. Aiemmin ilmoitettu liike toiminnan luovutus Tanskassa vaikuttaa liikevaihdon vertailtavuuteen.

valuuttakursseilla kasvua oli 1,5 prosenttia. Muiden juomien päämiesport foliossa tapahtuneiden muutosten takia juomien kokonaisliikevaihto jäi hieman edellisvuotta alhaisemmaksi. Kiinteillä valuuttakursseilla juomien liikevaihto kasvoi 0,4 prosenttia edellisvuodesta.

Viinien liikevaihto kasvoi 2,2 prosenttia 124,9 (122,2) miljoonaan euroon. Kasvua vauhditti Scandinavia-segmentti. Finland & Exports - segmentissä viinien myynti laski viinimarkkinoiden volyymin laskun seurauksena.

Väkevien alkoholijuomien liikevaihto laski 2,2 prosenttia 121,3 (124,0) miljoonaan euroon. Altian väkevien alkoholijuomien myynti

VERTAILUKELPOINEN KÄYTTÖKATE (EBITDA) SEGMENTEITTÄIN ILMAN IFRS 16 VAIKUTUSTA

==> picture [374 x 90] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Finland & Exports 20,4 19,2
Scandinavia 11,5 10,1
Altia Industrial 9,6 10,9
Muut -0,5 -0,3
YHTEENSÄ 41,0 40,0
% liikevaihdosta 11,4 11,2
----- End of picture text -----

VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT

==> picture [375 x 126] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Vertailukelpoinen käyttökate 44,8 40,0
Liiketoimintojen ja hyödykkeiden myyntien voitot ja tappiot 0,1 0,4
Liiketoimintojen lopettamiseen liittyvät kulut ja uudelleenjärjestelykulut -0,2 -1,1
Olennaiset projektit
Kustannukset suljetussa vapaaehtoisessa eläkejärjestelyssä -1,6 -0,7
Pörssilistautumiseen liittyvät kulut - -4,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä 1,7 6,0
Käyttökate 43,1 34,0
----- End of picture text -----

Muut-segmentti: vuokrakuluja on siirretty poistoihin IFRS 16 -standardin mukaisesti.

VUOSIKERTOMUS 2019

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

LIIKETOIMINTAKATSAUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

Altia Industrial -segmentin liikevaihto kasvoi 4,2 prosenttia 110,2 (105,8) miljoonaan euroon. Kasvua vauhdittivat korkeasta ohran hinnasta johtuvat hinnankorotukset ja teollisten tuotteiden suuremmat volyymit.

Kauden kannattavuus ja tulos

Vuonna 2019 vertailukelpoinen käyttökate (käyttökate ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä) oli 44,8 (40,0) miljoonaa euroa eli 12,4 (11,2) prosenttia liikevaihdosta. Vertailukelpoinen käyttökate ilman IFRS 16 -standardin käyttöönoton vaikutusta oli 41,0 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä -1,7 (-6,0) miljoonaa euroa, ja ne liittyivät pääasiassa päättyneeseen vapaaehtoiseen eläkejärjestelyyn. Raportoitu käyttökate oli 43,1 (34,0) miljoonaa euroa.

Kannattavuuden paranemista tukivat tehostamistoimenpiteet ja vuoden aikana toteutetut hinnantarkistukset. Kasvaneilla ohran kustannuksilla oli negatiivinen vaikutus kannattavuuteen vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana. Myös heikko Ruotsin kruunu heikensi kannattavuutta koko tilikauden ajan.

Liiketoiminnan muut tuotot olivat 7,6 (7,4) miljoonaa euroa, joka sisälsi muun muassa 0,0 (0,5) miljoonaa euroa käyttöomaisuuserien myyntituottoja, 0,8 (0,4) miljoonaa euroa päästöoikeuksien myyntituloja, 3,4 (3,4) miljoonaa euroa myyntituloja (lähinnä höyryn, energian ja

veden myynnistä) sekä vuokratuottoja 1,3 (1,4) miljoonaa euroa.

Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut olivat 45,9 (49,9) miljoonaa euroa, josta palkkojen osuus oli 34,2 (37,9) miljoonaa euroa. Työsuhde-etuuksista aiheutuneista kuluista 1,8 (3,8) miljoonaa euroa raportoitiin käyttökatteen vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin.

Liiketoiminnan muut kulut olivat 65,0 (73,9) miljoonaa euroa. Tehostamistoimenpiteiden lisäksi, IFRS 16 -standardin käyttöönotto laski liiketoiminnan muita kuluja 3,8 miljoonalla eurolla vuonna 2019, erien siirtyessä raportoitaviksi poistoissa. Vuonna 2018, liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyi pörssilistautumiseen liittyviä vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä 2,7 miljoonaa euroa.

Nettorahoituskulut olivat 2,2 (2,3) miljoonaa euroa. Osuus osakkuusyritysten tuloksesta ja tuotot sijoituksista yhteisiin toimintoihin olivat yhteensä 1,6 (1,2) miljoonaa euroa.

Tilikauden verot olivat 6,2 (3,6) miljoonaa euroa, joka vastaa 25,1 (19,1) prosentin efektiivistä veroastetta. Efektiivisen veroasteen nousuun vaikutti Ranskassa tehdyn vero tarkastuksen lopputulokseen liittynyt vero varaus ja Tanskan yhtiön kevään 2019 uudelleenjärjestelystä johtuvasta tappiosta kirjaamaton laskennallinen verosaaminen.

IFRS 16 STANDARDIN VAIKUTUS VALIKOITUIHIN TUNNUSLUKUIHIN

==> picture [373 x 155] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

2019
Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa 44,8
Nettovelka, milj. euroa 28,9
Nettovelka/vertailukelpoinen käyttökate 0,6
Omavaraisuusaste, % 37,8
Nettovelkaantumisaste, % 19,1
Vertailukelpoinen käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta, milj. euroa 41,0
Nettovelka ilman IFRS 16 vaikutusta, milj. euroa 18,4
Nettovelka/vertailukelpoinen käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta 0,4
Omavaraisuusaste ilman IFRS 16 vaikutusta, % 38,8
Nettovelkaantumisaste ilman IFRS 16 vaikutusta, % 12,1
----- End of picture text -----

Tilikauden tulos oli 18,4 (15,1) miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos 0,51 (0,42) euroa.

miljoonaa euroa, pitkäaikaisen vuokrasopimusvelan määrä 7,1 miljoonaa euroa ja lyhytaikaisen vuokrasopimusvelan 3,4 miljoonaa euroa.

IFRS 16 standardin vaikutukset

Rahavirtalaskelmassa vuokrasopimuksiin liittyvistä maksuista pääoman osuus esitetään osana rahoitustoimintaa ja korko liiketoiminnan rahavirrassa kun aiemmin kaikki operatiivisten vuokrasopimusten vuokrat esitettiin liiketoiminnan rahavirrassa. Vaikutus konsernin liiketoiminnan rahavirtaan 1.1.–31.12.2019 on 3,8 miljoonaa euroa positiivinen ja rahoi tuksen rahavirtaan 3,7 miljoonaa euroa negatiivinen.

Raportointikausi 1.1.2019–31.12.2019 sisältää IFRS 16 -standardin käyttöönoton 1.1.2019 alkaen.

IFRS 16 johti 3,8 miljoonan euron positiiviseen vaikutukseen vertailukelpoiseen käyttökatteeseen, 3,7 miljoonan euron negatiiviseen vaikutukseen poistoihin ja 0,1 miljoonan euron negatiiviseen vaikutukseen rahoitus kuluihin. Konsernitaseessa 31.12.2019 käyttöoikeuksiin perustuvien omaisuuserien määrä oli 10,4

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

Rahavirta, tase ja investoinnit

Liiketoiminnan nettorahavirta vuonna 2019 oli 52,6 (6,5) miljoonaa euroa. Rahavirran vakaaseen paranemiseen vaikuttivat nettokäyttöpääoman muutokset. Loppuvuotta kohden vaihto-omaisuuden taso normalisoitui kaikissa segmenteissä ja suurimmassa osassa vaihto-omaisuusluokista, johtuen pääosin ohrasta. Myös myyntisaamiset paranivat kaikissa segmenteissä ja ostovelat paranivat optimisoinnin ansiosta. Nettokäyttöpääoman lisäksi myös raportoitu tulos vaikutti positiivisesti liiketoiminnan rahavirtaan. Raportoidussa tuloksessa näkyy IFRS 16 -standardin käyttöönotto, jolloin pääoman osuus vuokrasopimusvelasta on siirretty rahoituksen rahavirtaan. Myydyt saamiset olivat kauden lopussa 76,7 (80,2) miljoonaa euroa.

Konsernilla on 60,0 (60,0) miljoonan euron valmiusluottolimiitti, josta 0,0 (0,0) miljoonaa euroa oli käytössä raportointikauden lopussa. Liikkeeseen laskettujen yritystodistusten nimellisarvo raportointikauden lopussa oli 0,0

(0,0) miljoonaa euroa. Altia-konsernin maksuvalmius pysyi hyvänä koko katsaus kauden ajan.

Konsernin nettovelka raportointikauden

lopussa oli 28,9 (47,4) miljoonaa euroa. Nettovelkaantumisaste oli 19,1 (31,6) prosenttia ja omavaraisuusaste oli 37,8 (38,4) prosenttia. Raportoitu nettovelka suhteessa vertailukelpoiseen käyttökatteeseen oli 0,6 (1,2). IFRS 16 -standardin käyttöönotto kasvatti nettovelkapositiota 10,5 miljoonaa euroa ja ilman IFRS 16 -standardin käyttöönottoa nettovelka suhteessa vertailukelpoiseen käyttökatteeseen olisi ollut 0,4.

Konsernitase yhteensä tilikauden lopussa oli 400,2 (390,4) miljoonaa euroa.

Bruttoinvestoinnit vuonna 2019 olivat 6,8 (7,7) miljoonaa euroa. Investoinnit liittyivät useisiin turvallisuus- ja korvausinvestointeihin sekä tietojärjestelmien kehittämiseen Koskenkorvan tehtaalla.

TASEEN TUNNUSLUVUT

==> picture [374 x 102] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

2019 2018
Raportoitu nettovelka/vertailukelpoinen käyttökate 0,6 1,2
Lainat, milj. euroa 82,6 89,4
Nettovelka, milj. euroa 28,9 47,4
Omavaraisuusaste, % 37,8 38,4
Nettovelkaantumisaste, % 19,1 31,6
Investoinnit, milj. euroa -6,8 -7,7
Varat yhteensä, milj. euroa 400,2 390,4
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

Taloudellinen katsaus

Finland & Exports

Finland & Exports -segmentti käsittää viinien, väkevien alkoholijuomien ja muiden juomien tuonnin, myynnin ja markkinoinnin Suomessa ja Baltian maissa sekä matkustajamyynnin ja viennin.

==> picture [373 x 101] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018 Muutos, %
Liikevaihto, milj. euroa 128,6 133,8 -3,9
Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa 20,6 19,2 7,3
Vertailukelpoinen käyttökate, % liikevaihdosta 16,0 14,3
Ilman IFRS 16 vaikutusta:
Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa 20,4 19,2 6,3
Vertailukelpoinen käyttökate, % liikevaihdosta 15,8 14,3
Henkilöstöä keskimäärin 89 95
----- End of picture text -----

==> picture [373 x 67] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018 Muutos, %
Väkevät alkoholijuomat 75,1 78,1 -3,9
Viinit 52,5 54,2 -3,1
Muut juomat 1,0 1,5 -31,9
YHTEENSÄ 128,6 133,8 3,9
----- End of picture text -----

Liikevaihto

markkinavolyymien laskun seurauksena. Päivittäiskaupassa myynti kasvoi uusien tuotelanseerausten myötä. Baltiassa liikevaihto oli edellisvuotta suurempi. Kehitys oli hyvää sekä kotimarkkinoilla että rajakaupassa sen jälkeen, kun muutokset valmisteveroon tulivat voimaan H2 2019 alussa. Matkustajamyynti ja vienti jäivät viime vuoden tasosta. Muutoksilla päämiesportfoliossa ja heikosta Ruotsin kruunusta johtuvalla ruotsalaisten matkustajien pienemmällä määrällä oli negatiivinen vaikutus matkustajamyyntiin. Hyvä kehitys vodkan viennissä Venäjälle jatkui, kun taas konjakkien

Vuonna 2019 Finland & Exports -segmentin liikevaihto oli 128,6 (133,8) miljoonaa euroa eli 3,9 prosenttia pienempi kuin edellisvuoden vastaavalla jaksolla.

Suomessa kokonaismarkkinavolyymit olivat monopolikanavassa edellisvuotta alemmalla tasolla. Väkevissä alkoholijuomissa toteutetut hinnantarkistukset ovat tasapainottaneet monopolikanavan pienempiä volyymeja, ja myynnin arvo Altian väkevissä alkoholijuomissa kasvoi. Viinien myynti on laskenut

==> picture [373 x 122] intentionally omitted <==

Liiketoiminnan tapahtumia

myynti Kiinaan oli edelleen alhaisemmalla tasolla viime vuonna tehtyjen varastotäydennysten vuoksi. Myös Hongkongin mielenosoituksilla oli vaikutus paikalliseen myyntiin. Lasku muiden juomien liikevaihdossa liittyy päämiesportfolion muutoksiin vuonna 2018.

Kesäkuussa Altia lanseerasi ensimmäisen suoraan kuluttajille suunnatun vastuullisuusaiheisen mediakampanjansa. Kampanja rakentui pullojen kierrätyksen ympärille ja kohdistui Suomeen.

Vertailukelpoinen käyttökate

Larsen Cognacin design uusittiin vuonna 2019. Uusi premium designing mukainen valikoima lanseerattiin kesällä alkaen matkustajamyynnissä.

Vuonna 2019 vertailukelpoinen käyttökate oli 20,6 (19,2) miljoonaa euroa, joka vastaa 16,0 (14,3) prosentin vertailukelpoista käyttökatemarginaalia. Vertailukelpoinen käyttökate ilman IFRS 16 -standardin vaikutusta oli 20,4 (19,2) miljoonaa euroa, joka vastaa 15,8 (14,3) prosentin vertailukelpoista käyttökatemarginaalia.

Syyskuussa Altia ilmoitti Von Elk Company -investoinnista, jonka myötä Altiasta tuli yhtiön vähemmistöosakas ja sen innovatiivisen ja useasti palkitun glögikuohuviinin Glöetin yksinoikeudellinen jakelija Pohjoismaissa ja Baltiassa. Glöet vahvistaa Altian brändiportfoliota ja asemaa uudessa glögikuohuviinien kategoriassa.

Kannattavuuden parannus edellisvuoteen verrattuna liittyy kannattavuuden kokonaisvaltaiseen kohentumiseen Suomessa, mukaan lukien toteutetut hinnantarkistukset, sekä hyvään kehitykseen Baltiassa. Viennillä ja viinien myynnin laskulla oli negatiivinen vaikutus kannattavuuteen.

Viennissä Altia aloitti myynnin kahdella uudella markkina-alueella: Ukrainassa ja Slovakiassa.

VUOSIKERTOMUS 2019

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

LIIKETOIMINTAKATSAUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

Scandinavia

Scandinavia-segmentti käsittää viinien, väkevien alkoholijuomien ja muiden juomien tuonnin, myynnin ja markkinoinnin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

==> picture [373 x 101] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018 Muutos, %
Liikevaihto, milj. euroa 120,7 117,7 2,6
Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa 12,1 10,1 19,2
Vertailukelpoinen käyttökate, % liikevaihdosta 10,0 8,6
Ilman IFRS 16 vaikutusta:
Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa 11,5 10,1 13,2
Vertailukelpoinen käyttökate, % liikevaihdosta 9,5 8,6
Henkilöstöä keskimäärin 74 85
----- End of picture text -----

==> picture [373 x 66] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018 Muutos, %
Väkevät alkoholijuomat 46,2 45,9 0,6
Viinit 72,4 68,0 6,5
Muut juomat 2,1 3,8 -44,0
YHTEENSÄ 120,7 117,7 2,6
----- End of picture text -----

Liikevaihto

kumppanit. Viineissä keskeisinä kasvun ajureina toimivat viime vuonna uusittu päämiesportfolio ja vahva Blossa-myynti. Norjassa väkevien alkoholijuomien myynti on kehittynyt positiivisesti, mutta tämä ei ole kumonnut laskevan viinin myynnin ja päämiesportfoliossa tapahtuneiden muutosten negatiivista vaikutusta.

Vuonna 2019 Scandinavia-segmentin liikevaihto oli 120,7 (117,7) miljoonaa euroa eli 2,6 prosenttia suurempi kuin viime vuoden vastaavalla jaksolla. Heikolla Ruotsin kruunulla oli edelleen negatiivinen vaikutus raportoituun liikevaihtoon. Kiinteillä valuuttakursseilla liikevaihto kasvoi 5,3 prosenttia.

Vertailukelpoinen käyttökate

Ruotsissa niin väkevien alkoholijuomien kuin viinien myynti kasvoi vuonna 2019. Väkevissä alkoholijuomissa kasvua tukivat kasvava väkevien alkoholijuomien markkinavolyymi, mutta myös toteutetut hinnantarkistukset ja uudet

Vuonna 2019 vertailukelpoinen käyttökate oli 12,1 (10,1) miljoonaa euroa, joka vastaa 10,0 (8,6) prosentin vertailukelpoista käyttökatemarginaalia. Vertailukelpoinen käyttökate ilman IFRS 16 -standardin vaikutusta oli 11,5 (10,1)

==> picture [373 x 239] intentionally omitted <==

miljoonaa euroa, joka vastaa 9,5 (8,6) prosentin vertailukelpoista käyttökatemarginaalia.

brändien jakeluun ja markkinointiin Tanskan kotimarkkinoilla.

Toukokuussa Altia ryhtyi yhteistyöhön ruotsalaisen Underberg AG:n kanssa vahvistaakseen edelleen Altian asemaa katkeromarkkinoilla.

Kannattavuuden parantuminen liittyy kokonaisvaltaiseen kannattavuuden kohentumiseen, uusiin päämiesbrändeihin ja hinnantarkistuksiin. Heikolla Ruotsin kruunulla oli edelleen negatiivinen vaikutus kannattavuuteen.

Vuoden aikana Altia vahvisti myös kumppannuuttaan ruotsalaisen premium-craft-ginejä valmistavan Hernö Ginin kanssa. Yhteistyön tuloksena Altia toi markkinoille O.P Anderson Hernö Juniper Cask Finishin.

Liiketoiminnan tapahtumia

Altia sai toisella neljänneksellä päätökseen Tanskan kotimarkkinoiden liiketoiminnan luovutuksen Conaxess Trade Beveragesille. Conaxess Trade Beverages sai yksinoikeuden Altian

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

Altia Industrial

Altia Industrial -segmentti käsittää Koskenkorvan tehtaan toiminnot sekä tärkkelyksen, rehuraaka- aineen ja teknisen etanolin tuotannon sekä sopimusvalmistuksen ja logistiikkapalvelut. Siihen kuuluvat myös toimitusketjutoiminnot eli tuotanto- ja logistiikkatoiminnot eri maissa sekä hankinta.

==> picture [373 x 112] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018 Muutos, %
Liikevaihto, milj. euroa 110,2 105,8 4,2
Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa 11,4 10,9 4,2
Vertailukelpoinen käyttökate, % liikevaihdosta 10,4 10,3
Ilman IFRS 16 vaikutusta:
Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa 9,6 10,9 -12,1
Vertailukelpoinen käyttökate, 8,7 10,3
% liikevaihdosta
Henkilöstöä keskimäärin 426 426
----- End of picture text -----

Liikevaihto

Vuonna 2019 Altia Industrial -segmentin liikevaihto oli 110,2 (105,8) miljoonaa euroa eli 4,2 prosenttia suurempi kuin viime vuoden vastaavalla jaksolla. Kasvua vauhdittivat ohran korkeasta hinnasta johtuvat hinnankorotukset ja volyymit. Volyymit kehittyivät vahvasti etanolissa ja rehuraaka-aineissa.

Ohran korkealla hinnalla, konsernin sisäisillä organisaatiomuutoksilla ja Ruotsin korkeammilla logistiikkakustannuksilla oli negatiivinen vaikutus kannattavuuteen.

Tuotantovolyymit ja avainhankkeet

Vuonna 2019 Rajamäen alkoholijuomatehdas tuotti 65,8 (64,7) miljoonaa litraa viinejä ja väkeviä alkoholijuomia.

Vertailukelpoinen käyttökate

Vuonna 2019 vertailukelpoinen käyttökate oli 11,4 (10,9) miljoonaa euroa, joka vastaa 10,4 (10,3) prosentin vertailukelpoista käyttökatemarginaalia. Vertailukelpoinen käyttökate ilman IFRS 16 -standardin vaikutusta oli 9,6 (10,9) miljoonaa euroa, joka vastaa 8,7 (10,3) prosentin vertailukelpoista käyttökatemarginaalia.

Koskenkorvan tehdas on toiminut täydellä kapasiteetilla katsauskauden ajan, ja tehdas käytti 212 (212) miljoonaa kiloa viljaa. Elokuussa pidetty suunnitelmien mukainen huoltoseisokki vaikutti hieman viljan kulutukseen. Viljaviinaa, mukaan lukien tekniset etanolit, tuotettiin 22,2 (22,0) miljoonaa kiloa, tärkkelystä 65,1

==> picture [373 x 239] intentionally omitted <==

(68,9) miljoonaa kiloa ja rehuraaka-ainetta 65,6 (62,2) miljoonaa kiloa.

Katsauskauden aikana toteutettiin useita turvallisuus- ja korvausinvestointeja, ja Industrial Products -yksikössä, mukaan lukien Koskenkorvan tislaamossa, otettiin onnistuneesti käyttöön uusi toiminnanohjausjärjestelmä.

Altian etanolin vienti lääketeollisuudessa ja alkoholijuomateollisuudessa toimiville asiakkaille kehittyi hyvin vuonna 2019.

VUOSIKERTOMUS 2019

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

LIIKETOIMINTAKATSAUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

Tutkimus ja kehitystoiminta

Konsernin suorat tutkimus- ja kehitysmenot olivat 2,3 (3,3) miljoonaa euroa ja ne liittyivät alkoholijuomien tuotekehitykseen.

Hallinnointi

Selvitys hallinto ja ohjausjärjestelmästä

Altian selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) ja Palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2018, julkaistiin hallituksen toimintakertomuksen yhteydessä 22.3.2019. Selvitykset ovat saatavilla Altian verkkosivustolla.

Varsinainen yhtiökokous 2019

Altian varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 15.5.2019. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajille vastuuvapauden tilikaudelta 2018. Yhtiökokous päätti myös hallituksen ehdotuksen mukaisesti maksaa tilikaudelta 2018 osinkoa 0,38 euroa osakkeelta.

Hallituksen kokoonpano ja valiokunnat

Yhtiökokous vahvisti osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti hallituksen jäsenten lukumääräksi seitsemän. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Sanna Suvanto-Harsaae, varapuheenjohtajana Kai Telanne ja jäseninä Kim Henriksson, Tiina Lencioni, Jukka Ohtola ja Torsten Steenholt. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Anette Rosengren.

Hallituksen toimikausi päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Yhtiökokous päätti osakkeenomistajien

nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti, että hallituksen jäsenille maksettava palkkio koostuu kuukausittaisesta toimikausipalkkiosta seuraavasti:

4 000 euroa kuukaudessa, puheenjohtaja
2 500 euroa kuukaudessa, varapuheenjohtaja
2 000 euroa kuukaudessa, jäsen

Kuukausipalkkion lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkio. Kokouspalkkiona maksetaan Suomessa asuvalle hallituksen jäsenelle 600 euroa ja ulkomailla asuvalle hallituksen jäsenelle 1 200 euroa kultakin hallituksen tai sen valiokunnan kokoukselta. Matkakulut korvataan yhtiön matkustus politiikan mukaisesti.

Altian hallitus piti järjestäytymiskokouksensa varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen ja valitsi tarkastus- ja henkilöstövaliokunnan jäsenet seuraavasti:

Tarkastusvaliokunta: Kim Henriksson (puheenjohtaja), Tiina Lencioni ja Sanna Suvanto-Harsaae
Henkilöstövaliokunta: Sanna SuvantoHarsaae (puheenjohtaja), Kai Telanne ja Jukka Ohtola

Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuutta ja todennut, että kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä. Lisäksi kaikki hallituksen jäsenet Jukka Ohtolaa lukuun ottamatta ovat riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Jukka Ohtola on Valtion Kehitysyhtiö Vake Oy:n hallituksen jäsen ja virkasuhteessa Valtioneuvoston kanslian Omistajaohjausosastoon, eikä ole siten riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Tilintarkastaja

Yhtiökokous valitsi tarkastusvaliokunnan suosituksen perusteella uudelleen tilintarkastajaksi PricewaterhouseCoopers Oy:n seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. PricewaterhouseCoopers Oy on ilmoittanut yhtiölle, että päävastuullisena tilintarkastajana jatkaa KHT Ylva Eriksson. Tilintarkastajalle päätettiin maksaa palkkiot yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Lokakuussa Altia Oyj:n kolme suurinta rekisteröityä osakkeenomistajaa (Euroclear Finland Oy:n ylläpitämä yhtiön osakas luettelo 2.9.2019) nimittivät osakkeenomistajien nimitys toimikuntaan seuraavat edustajat:

Pekka Hurtola, valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto
Hanna Kaskela, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
Annika Ekman, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Nimitystoimikunta valitsi 2.10.2019 pitämässään järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajakseen Pekka Hurtolan. Altian hallituksen puheenjohtaja Sanna Suvanto-Harsaae toimii nimitystoimikunnan asiantuntijana.

Konsernin rakenne

Konserni suunnittelee nykyisen konsernirakenteen yksinkertaistamista. Suunnitelman mukaan Altia Oyj:n kaikki suomalaiset tytäryhtiöt lukuunottamatta Oy Wennerco Ab:tä sulautuisivat Altia Oyj:öön ja kaikki ruotsalaiset tytäryhtiöt Altia Sweden AB:hen. Sulautumissuunnitelmat on rekisteröity ja fuusiot toteutunevat arviolta 30.4.2020.

Toimitusjohtaja ja konsernijohto

Niklas Nylander aloitti työnsä Altian talousjohtajana (CFO) 1.1.2019. Johtoryhmässä ei tapahtunut tilikauden aikana muita muutoksia. Johtoryhmä koostui 31.12.2019 seuraavista jäsenistä:

Pekka Tennilä, toimitusjohtaja
Janne Halttunen, SVP, Scandinavia
Kari Kilpinen, SVP, Finland & Exports
Kirsi Lehtola, SVP, HR
Niklas Nylander, CFO
Kirsi Puntila, SVP, Marketing
Hannu Tuominen, SVP, Altia Industrial

VUOSIKERTOMUS 2019

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

LIIKETOIMINTAKATSAUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

OMISTUSRAKENNE SEKTOREITTAIN 31.12.2019

==> picture [374 x 102] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Sektori Osakkeiden määrä % osakkeista
Julkisyhteisöt 16 052 550 44,4
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 10 281 865 28,4
Kotitaloudet 6 929 009 19,2
Yritykset 1 756 759 4,9
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 757 763 2,1
Ulkomaat 362 539 1,0
YHTEENSÄ 36 140 485 100,0
----- End of picture text -----

Lähde: Euroclear Finland

Altian osake

Liputusilmoitukset

Altialle ilmoitettiin vuonna 2019 seuraavista muutoksista omistusosuuksissa:

Altian osakkeet on listattu Nasdaq Helsinkiin. Kaikki osakkeet tuottavat yhden äänen ja yhtäläiset äänestysoikeudet. Osakkeiden kaupankäyntitunnus on ”ALTIA” ja ISIN-tunnus FI4000292438.

Suomen valtio luovutti 7.2.2019

oman pääoman ehtoisesti apporttina 13 097 481 Altia Oyj:n osaketta Valtion kehitys yhtiö Vake Oy:lle, joka on Suomen valtion kokonaan omistama ja näin ollen kokonaan Suomen valtion määräysvallassa oleva yhtiö.

Osakepääoma ja osakkeet

Katsauskauden lopussa Altia Oyj:n osakepääoma oli 60 480 378,36 euroa ja liikkeeseen laskettujen osakkeiden määrä oli 36 140 485.

• Lazard Asset Management LLC ilmoitti 7.2.2019 ylittäneensä 5 %:n kynnyksen 5,34 %:n omistusosuudellaan, josta 2,40 % on osakkeita, joihin liittyy äänestysoikeus.

Osakkeenomistajat ja kaupankäynti

Altialla oli 31.12.2019 17 911 rekisteröityä osakkeenomistajaa ja 8 986 556 osaketta, eli 24,9 % kaikista osakkeista oli hallintarekisteröityjä. Vuoden 2019 aikana osakkeen korkein hinta oli 8,22 euroa ja alhaisin hinta 7,08 euroa. Nasdaq Helsingissä vaihdettujen osakkeiden kokonaismäärä oli 5 856 465. Päätöshinta Altian osakkeelle 30.12.2019 oli 8,18 euroa, ja yhtiön markkinaarvo oli noin 296 miljoonaa euroa.

Johdon omistukset

Hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet, mukaan lukien heidän määräysvallassaan olevat yhteisöt, omistivat 31.12.2019 yhteensä 98 631 osaketta, mikä on 0,27 % osakkeiden kokonaismäärästä.

OSAKEOMISTUKSEN JAKAUTUMINEN SUURUUSLUOKITTAIN 31.12.2019

==> picture [373 x 29] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Osakemäärä Omistajien määrä % osakkeen Osakemäärä % osakkeista
omistajista
----- End of picture text -----

1-100	5	655	31,6		420	119	1,2
101-500	8	929	49,9	2	274	048	6,3
501-1000	2	056	11,5	1	507	780	4,2
1001-5000	1	058	5,9	2	018	277	5,6
5001-10000		110	0,6		785	671	2,2
10001-50000		72	0,4	1	541	612	4,3
50001-100000		13	0,1		985	100	2,7
100001-500000		11	0,1	2	045	485	5,7
500001-		7	0,0	24	562	393	68,0
YHTEENSÄ	17	911	100,0	36	140	485	100,0

Lähde: Euroclear Finland

10 SUURINTA OSAKKEENOMISTAJAA 31.12.2019

==> picture [374 x 172] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Osakkeenomistaja Osakkeiden määrä % osakkeista
1 Valtion Kehitysyhtiö Vake Oy 13 097 481 36,2
2 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 1 550 000 4,3
3 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 973 300 2,7
4 OP-Suomi Pienyhtiöt -sijoitusrahasto 579 516 1,6
5 Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas 420 000 1,2
6 Fim Fenno Sijoitusrahasto 181 931 0,5
7 Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 165 076 0,5
8 Säästöpankki Kotimaa -sijoitusrahasto 150 000 0,4
9 Sijoitusrahasto Taaleritehdas Arvo Markka 150 000 0,4
Osake
10 Sijoitusrahasto Säästöpankki Pienyhtiöt 149 424 0,4
YHTEENSÄ 17 416 728 48,2
Hallintarekisteröidyt osakkeet 8 986 556 24,9
----- End of picture text -----

Lähde: Euroclear Finland

VUOSIKERTOMUS 2019

HALLITUKSEN VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS TOIMINTAKERTOMUS

LIIKETOIMINTAKATSAUS

Valtuudet, osakeoptio ja osake kannustin ohjelmat

Altialla ei ollut osakeoptio-ohjelmia vuonna 2019. Altian toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja valikoidut avainhenkilöt kuuluvat pitkän aikavälin kannustinohjelmaan. Altialla ei tilikauden aikana ollut myöskään valtuuksia osakkeiden takaisinostoon tai osakeanteihin, eikä yhtiön hallussa ollut omia osakkeita.

Henkilöstö

Vuonna 2019 Altia-konsernissa työskenteli keskimäärin 682 (718) henkilöä. Vuoden 2019 lopussa Altia-konsernin henkilöstömäärä oli 632 (678) työntekijää. Tästä Suomessa oli 381 (402), Ruotsissa 110 (114), Tanskassa 4 (19), Norjassa 21 (28), Latviassa 31 (32), Virossa 60 (61) ja Ranskassa 25 (22).

Toukokuussa 2019 Altia luovutti Tanskan liiketoiminnan Conaxess Trade Beveragesille, ja liiketoiminnan työntekijät siirtyivät Conaxess Trade Beveragesille vanhoina työntekijöinä. Scandinavia-segmentin uudelleenjärjestely saatiin päätökseen. Järjestelyjen tavoitteena on toimintatapojen uudistaminen ja organisaatiorakenteen yksinkertaistaminen. Konsernin henkilöstövähennykset olivat pääasiassa seurausta uudelleenjärjestelyistä, lähteneiden työntekijöiden korvaamatta jättämisestä ja muista sisäisistä urajärjestelyistä. Altia tuki kyseisiä henkilöitä tarjoamalla heille uudelleensijoitus- tai koulutustukea.

Turvallisuuskulttuuria tehostettiin vuonna 2019 ottamalla käyttöön kokonaisvaltainen Inhimillisten tekijöiden kehittämisohjelma Rajamäen tehtaalla. Ohjelman tarkoitus on muuttaa turvallisuuskulttuuri individualistisesta systeemiseksi, ja näin parantaa ymmärrystä muuttuvan ympäristön vaatimuksista. Markkinointiorganisaatiolle järjestettiin digimarkkinointia koskeva koulutusohjelma, ja kaikille toimihenkilöille priorisointiin ja ajanhallintaan liittyvää koulutusta. Altian henkilöstökysely Altia Tasting järjestettiin tammi-helmikuussa 2019. Kysely antoi esimiehille tarkempia työkaluja oman johtajuutensa kehittämiseen. Kyselyyn perustuvat keskeiset kehityskohteet ovat esimiestaitojen kehittäminen, kehitysmahdollisuuksien näkyvyyden parantaminen ja ylimmän johdon näkyvyyden lisääminen.

Kannustinohjelmat

Lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimet

Vuosittainen tulospalkkio-ohjelma kattaa Altian toimihenkilöt, ylemmät toimihenkilöt ja johdon. Mahdollinen vuosittainen palkkio perustuu niin konsernin ja sen liiketoimintayksiköiden tavoitteisiin kuin myös henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Palkkiot maksetaan joko kerran vuodessa tai useammin, vuosi- tai myyntipalkkioina. Työntekijöillä on tuotantoperusteinen palkkiojärjestelmä. Tässä järjestelmässä palkkiot perustuvat kunkin tuotantoyksikön tavoitteisiin.

Altian toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja valikoidut avainhenkilöt kuuluvat pitkän aikavälin kannustinohjelmaan.

Vuoden 2019 tuloksen perusteella ei maksettu vuosittaisia tulospalkkioita. Muut palkkiot olivat yhteensä 0,5 (0,5) miljoonaa euroa.

Osakekannustinohjelma

Altian toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja valikoidut avainhenkilöt kuuluvat pitkän aikavälin kannustinohjelmaan. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän tavoitteena on yhdenmukaistaa johdon ja avainhenkilöiden intressit Altian osakkeenomistajien intressien kanssa ja siten yhtiön arvon kasvattaminen pitkällä aikavälillä, sekä sitouttaa johtoa ja avainhenkilöitä Altian strategisten tavoitteiden saavuttamiseen sekä Altian arvokkaimpien avainresurssien sitouttaminen. Kannustinohjelma täydentää tasapainoista kannustinrakennetta.

Järjestelmä koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä suoriteperusteisista osakepalkkioohjelmista (performance share plans, PSP), joista kukin sisältää kolmivuotisen suoritusjakson sekä mahdollisen osakepalkkion maksamisen sen jälkeen. Kunkin yksittäisen ohjelman alkaminen on kulloinkin ehdollinen hallituksen erilliselle päätökselle.

Järjestelmän ensimmäinen ohjelma PSP 2019–2021 alkoi vuoden 2019 alusta. Oh-

jelman mukaan mahdollisesti suoritettavat palkkiot maksetaan keväällä 2022 edellyttäen, että hallituksen ohjelmalle asettamat suoritustavoitteet saavutetaan. Mahdollinen palkkio maksetaan Altian listattuina osakkeina. Noin 20 henkilöä on oikeutettu osallistumaan ensimmäiseen ohjelmaan.

Jos kaikki ohjelmalle PSP 2019–2021 asetetut suoritustavoitteet saavutetaan, tämän ensimmäisen ohjelman perusteella maksettavien osakkeiden yhteenlaskettu enimmäismäärä on noin 250 000 osaketta.

Vastuullisuus

Vuonna 2019 Sitra nimesi Altian yhdeksi kiertotalouden kiinnostavimmista yhtiöistä. Altia valittiin mukaan Koskenkorvan tislaamolla saavutetun bio- ja kiertotalouden ansiosta.

Vastuullisuus on pitkään ollut Altialle strateginen prioriteetti ja keskeinen menestystekijä, ja vuodesta 2020 se on olennainen osa Altian tarkennettua strategiaa. Yhtiön vastuullisuuspyrkimysten tavoite on rakentaa yhtiölle kestävää liiketoimintaa pitkällä aikavälillä. Altia haluaa myös edistää modernia ja vastuullista pohjoismaista juomakulttuuria. Olemme kiteyttäneet tämän toimintamme tarkoitukseen: Let’s Drink Better.

Yhtiö on noudattanut konsernitasoista kaudelle 2018–2020 laadittua yritysvastuuohjelmaa.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

Ohjelma eteni suunnitelmien mukaisesti vuonna 2019 samanaikaisesti, kun yhtiö laati uuden vastuullisuustiekartan. Joulukuussa 2019 Altia julkaisi uuden vastuullisuustiekarttansa, jonka pitkän aikavälin tavoitteet ulottuvat aina 10 vuoden päähän eli vuoteen 2030, ja kunnianhimoiset numeeriset tavoitteet, jotka perustuvat YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Keskeisin tavoitteista on Altian pyrkimys saavuttaa hiilineutraali tuotanto vuoteen 2025 mennessä, ilman kompensaatioiden käyttöä.

Altian uusi vastuullisuustiekartta sisältää neljä painopistealuetta, jotka sisältävät myös aikaisemman suunnitelman kulmakivet: Tislaamomme, Juomamme, Yhteiskuntamme ja Työntekijämme. Painopistealueet pohjautuvat neljään valittuun YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen, Altian toiminnan tarkoitukseen ja strategiaan, sidosryhmien odotuksiin, yhtiön omiin toimintaperiaatteisiin ja eettisiin ohjeisiin sekä amfori BSCI -aloitteen eettisiin periaatteisiin, jotka puolestaan perustuvat keskeisiin työntekijöiden oikeuksia koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin. Altia on liittynyt amfori BSCI -aloitteeseen, ja se pyrkii vuosi vuodelta parantamaan tuotteiden ja raaka-aineiden toimitusketjujen jäljitettävyyttä ja avoimuutta.

Lisätietoa Altian vastuullisuustyöstä löytyy muita kuin taloudellisia tietoja koskevasta selvityksestä, joka julkaistaan osana hallituksen toimintakertomusta, sekä vuosikertomuksen vastuullisuusosiosta.

Terveys, turvallisuus ja ympäristö

Työterveys ja turvallisuus

Työturvallisuus on keskeinen osa Altian yritysvastuuta. Altian tavoitteena on vähentää tapaturmien määrää, tapaturmista johtuvien poissaolojen määrää ja sairauspoissaolojen määrää. Saavuttaakseen nämä tavoitteet yhtiö asetti erilaisia työturvallisuustavoitteita ja toteutti niihin liittyviä toimenpiteitä kaikissa Altian toimipisteissä vuonna 2019.

Sairauspoissaoloprosentti oli 3,7 (3,4) prosenttia vuonna 2019. Tapaturmataajuus (tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohti, ilman työmatkatapaturmia) tapaturmissa, jotka vaativat ainakin yhden poissaolopäivän, oli 9 (12). Vuonna 2019 ei sattunut yhtään kuolemaan johtanutta tapaturmaa (0).

Ympäristö ja energiatehokkuus

Altian ympäristötyö keskittyy yhtiön omasta toiminnasta syntyvien ympäristövaikutusten minimointiin. Altian toimintojen merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat energiankulutus, vedenkulutus, jäteveden laatu, jätteen muodostuminen sekä hävikkiin päätyvistä raaka-aineista, pakkausmateriaaleista ja lopputuotteista koituvat kustannukset. Näiden vaikutusten vähentämisen tueksi on määritelty ympäristötunnusluvut. Eri toimipisteille määriteltiin vuotuiset tavoitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet.

Jäteveden orgaaninen kuormitus laski Rajamäellä ja nousi Koskenkorvan tehtaalla rapor-

tointikauden aikana. Koskenkorvan tehtaan jäteveden määrään lasketaan mukaan samalla tehdasalueella toimivan A-rehun jäteveden määrä. Tuotantoon suhteutettu vedenkulutus nousi Rajamäellä ja laski Tabasalussa ja Koskenkorvalla. Keskimääräinen jätteen kierrätys- ja hyötykäyttöaste Altian tuotantolaitoksilla Rajamäellä, Koskenkorvalla ja Tabasalussa oli 99,5 (99,7) prosenttia vuonna 2019.

Koskenkorvan tehtaan biovoimalaitos käyttää ohrankuorta pääpolttoaineenaan, ja sen avulla Koskenkorvan tehdas on onnistunut vähentämään hiilidioksidipäästöjään ja saavuttamaan 62 prosentin polttoaineomavaraisuus asteen höyryntuotannossa raportointikauden aikana. Biovoimalaitos on toiminut täydellä kapasiteetilla tammikuusta 2015 lähtien. Uusiutuvan energian myötä Koskenkorvan tehtaan hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet 58 prosenttia vuonna 2019 verrattuna vuoden 2014 lähtötasoon.

Erilaisten energiansäästötoimenpiteiden avulla saavutettava energiatehokkuus on yhtiölle tärkeä kehityskohde sekä kannattavuuden että ympäristövastuun näkökulmasta. Altia on sitoutunut vuodet 2017–2025 kattavaan energiatehokkuussopimukseen tavoitteenaan vähentää energiankulutusta 10 prosenttia vuoteen 2025 mennessä vuoden 2014 lähtötasoon verrattuna. Osana vastuullisuustiekarttaa, Altia on sitoutunut 100% uusiutuvan sähkön käyttöön vuoteen

2025 mennessä. Vuonna 2019 tuotantomäärään suhteutettu energiankäyttö laski Rajamäen tehtaalla ja nousi Koskenkorvan tehtaalla.

Riskit ja riskienhallinta

Riskien hallinta

Altian riskienhallinnan tavoitteena on tukea yhtiön strategian toteutumista, riskien tunnistamista sekä keinoja pienentää riskien toteutumistodennäköisyyttä ja vaikutusta sekä suojata liiketoiminnan jatkuvuutta. Riskin aiheuttaja voi olla yhtiön sisäinen tai ulkoinen tapahtuma. Konsernin riskienhallintapolitiikka on Altia Oyj:n hallituksen hyväksymä.

Riskienhallintapolitiikassa kuvataan Altian riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet ja vastuut sekä raportoinnin periaatteet. Sen mukaisesti riskienhallinnan ohjausryhmä tukee ja koordinoi riskienhallintaa osana konsernin suunnittelu- ja ohjausprosesseja sekä rapor toi keskeisimmät riskit yhtiön johdolle ja tarkastusvaliokunnalle. Merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä arvioidaan vuosittain hallituksen toimintakertomuksessa.

Altian liiketoiminta-alueet vastaavat operatiiviseen toimintaansa liittyvistä riskeistä, niiden tunnistamisesta, ennaltaehkäisemisestä ja keskeisistä rajoittamiskeinoista. Konsernin rahoitusosasto hallinnoi taloudellisia riskejä yhtiön rahoituspolitiikassa määriteltyjen suojausperiaatteiden mukaisesti. Konser-

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

ALTIAN RISKIKAAVIO

Viranomais ym. vaatimukset

Strategia ja liiketoiminta

Liiketoimintaympäristö Strategiset valinnat Markkinat Sääntely Yritysvastuu

Raportointi Tietosuoja Kilpailulainsäädäntö Lisenssit Etiikka

==> picture [99 x 94] intentionally omitted <==

Taloudelliset

Rahoitusmarkkinat Likviditeetti Vastapuolet

Operaatiot

Yleiset uhat Prosessit ja niiden valvonta Hankinta Omaisuus Henkilöstö Turvallisuus IT ja -turvallisuus Ympäristö Vastuullisuus

toimintaan ja prosesseihin liittyvät riskit, vahinkoriskit, rahoitusriskit sekä complianceriskit. Hallitus arvioi näitä konsernin keskeisiä riskejä sekä niiden toteutumistodennäköisyyksien pienentämiseen tähtääviä toimenpiteitä neljännesvuosittain.

nin merkittävimpien taloudellisten riskien hallintaperiaatteita on kuvattu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa, kohdassa 4.1. Rahoitusriskien hallinta. Rahoitusosasto vastaa lisäksi koko konsernin käsittävistä vakuutusohjelmista. Altian riskienhallintaprosessi perustuu soveltuvin osin ISO 31000 -viitekehykseen ja sisältää soveltuvin osin ERM-komponentteja. Riskienhallintaprosessin tarkempi kuvaus on esitetty Selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

Strategiset ja liiketoimintaan liittyvät riskit liittyvät liiketoimintapäätösten tekemiseen, resurssien allokointiin, johtamisjärjestelmiin ja kykyyn reagoida toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin (Strategiakausi: pitkä aikaväli 3–5 vuotta). Liiketoimintaan liittyviä vastuullisuusriskejä on kuvattu muita kuin taloudellisia tietoja koskevassa selvityksessä, joka julkaistaan osana hallituksen toimintakertomusta.

Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Raportointia ja riskien arviointia varten riskit jaotellaan viiteen luokkaan: strategiset ja liiketoimintaan liittyvät riskit, operatiiviseen

Riski

Riskien hallinta

Kuvaus

RaakaAltian liiketoiminnan kannattavuuteen aineiden vaikuttaa keskeisesti kotimaisen ohran hintariski saatavuus ja sen markkinahinta. Asiakkaisiin Altian markkina-alueilla yhtiön asiakkaita ja kuluttaovat pohjoismaiset vähittäismyyntijakysyntään monopolit, alkoholia myyvät tukut, liittyvät riskit ravintolat, päivittäistavarakaupat, matkustaja- myynti, kansainväliset alkoholijuomayhtiöt sekä vientimarkkinoilla toimivat maahantuojat. Laaja asiakaspohja antaa Altialle monipuolisen mahdollisuuden pitkäjänteiseen asiakasyhteistyön kehittämiseen.

Altia varmistaa sopimusviljelyllä ohran saatavuuden ja hinnan yhteistyössä viljelijöiden ja viljaliikkeiden kanssa.

Vahva markkina-asema, tehokkaat teolliset prosessit, hyvä laatu ja tunnetut tuotemerkit parantavat Altian mahdollisuuksia hallita riskiä.

	Kuluttajakäyttäytymisen muutokset	Kulutustottumusten muutoksiin ja toiminnan so-
	voivat pitkällä aikavälillä muuttaa Altian	peuttamistarpeeseen varaudutaan panostamalla
	tuotteiden kysynnän painotusta eri	kuluttajalähtöiseen tuotekehitykseen.
	tuotekategorioiden välillä.
Tuote-	Alkoholijuomia valmistavalle yhtiölle,	Altialla on käytössä nykyaikaiset menetelmät
turvallisuus-	merkittävä riski on huolehtia raaka-ainei-	tuotantoprosessien turvallisuuden varmistami-
riskit	den ja valmisteiden laadusta ja turval-	seksi ja erilaisten mikrobiologisten, kemiallisten ja
	lisuudesta koko tuotantoketjussa.	fysikaalisten vaaran aiheuttajien eliminoimiseksi.
		Altia noudattaa tuoteturvallisuuden varmista-
		misessa elintarviketurvallisuuden hallinta- ja laatu-
		sertifkaattien edellyttämiä toimintatapoja.
Vahinkoriskit	Altialla on tuotantolaitoksia Suomessa,	Kaikki tuotantolaitokset on vakuutettu aineellis-
	Virossa ja Ranskassa. Tulipalo tai muu	ten ja toiminnan keskeytymisen varalta konsernin
	odottamaton tekijä voi keskeyttää	vakuutusohjelmissa. Keskeisillä tuotantolaitok-
	tuotantolaitoksen toiminnan.	silla tehdään riskikartoitus 1-2 vuoden välein.
		Jatkuvuussuunnittelun avulla pyritään rajaamaan
		mahdollisia keskeytysvahinkoja.
Rahoitus-	Keskeisimmät rahoitukseen liittyvät	Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on vähentää
riskit	riskit Altian toiminnassa ovat valuutan	rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluista ja muista
	transaktio- ja muuntoeroriskit, korkoriski	epävarmuustekijöistä aiheutuvia tulos- ja taseja
	sekä jälleenrahoitus- ja likviditeettiriski.	rahavirtavaikutuksia sekä varmistaa riittävä
		maksuvalmius. Konsernin merkittävimpien talou-
		dellisten riskien hallintaperiaatteita on kuvattu
		tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa,
		kohdassa4.1.Rahoitusriskien hallinta.
Compliance	Keskeisimmät compliance-riskit Altian	Ohjeistuksella ja säännöllisellä koulutuksella
	toiminnassa liittyvät raportointia, virano-	pyritään hallitsemaan compliance-riskejä ja
	mais- ja toimilupia, alkoholijuomien mark-	varmistamaan eettisesti kestävät toimintatavat
	kinointia, kilpailuoikeutta ja henkilötieto-	yhtiön toiminnassa. Compliance-riskien hallinnan
	jen käsittelyä koskevien lakien, sääntöjen	tavoitteena on välttää yhtiön kannattavuudelle,
	ja viranomaispäätösten ja niiden ehtojen	toiminnan jatkuvuudelle ja maineelle haitalliset
	rikkomiseen.	sanktiot ja seuraamukset sekä viranomais-
		tutkinnatja -päätökset.

VUOSIKERTOMUS 2019

HALLITUKSEN VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS TOIMINTAKERTOMUS

LIIKETOIMINTAKATSAUS

Operatiiviset riskit liittyvät strategian toteuttamiseen ja päivittäiseen liiketoimintaan. Riskejä ovat esimerkiksi poikkeamat prosessissa, järjestelmissä ja henkilöiden toiminnassa (Budjettikausi: lyhyt aikaväli 1–2 vuotta).

Vahinkoriskit ovat Altian sisällä tai toimintaympäristössä tapahtuvia virheitä, toimintahäiriöitä ja onnettomuuksia, jotka aiheuttavat vahinkoa tai menetyksiä.

Rahoitusriskit liittyvät markkinahintojen muutoksiin, rahoitusvarojen riittävyyteen lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä ja vastapuolien kykyyn täyttää taloudelliset velvoitteensa.

Compliance-riskit liittyvät yhtiön toimintaan ja toimialaa koskevien lakien ja viranomaislupien sekä eettisesti kestävien toimintatapojen rikkomiseen. Edellisen sivun taulukossa on lyhyt yhteenveto keskeisimmistä Altian toimintaan myönteisesti tai kielteisesti vaikuttavista epävarmuuksista:

Hyödykkeiden hintariski

Ohra

Vuonna 2019 Altia käytti etanolin ja tärkkelyksen valmistukseen noin 212 (212) miljoonaa kiloa Suomessa viljeltyä viljaa. Korkealuokkaisen kotimaisen ohran saatavuuden Altia varmistaa sopimusviljelyllä yhteistyössä viljelijöiden ja viljaliikkeiden kanssa. Ohran markkinahinta vaihtelee satovuosittain merkittävästi

suomalaisen ohran kysyntään ja tarjontaan vaikuttavien useiden tekijöiden vuoksi. Ohran hinta on siten Altialle merkittävä riski tilikauden aikana. Hintariskiä ei ole suojattu johdannaisinstrumenteilla.

Sähkö

Voimakas sähkön markkinahinnan nousu on Altialle merkittävä riski. Riskiä hallitaan noudattamalla Altian sähkönhankintaperiaatteita. Periaatteissa määritellään ne rajat, joiden puitteissa sähkön hintariskiltä suojaudutaan. Suojaukset tehdään Nasdaq OMX Oslo ASAn OTC-johdannaistuotteilla.

Sähkönhankinnan suojauspalvelu ostetaan ulkopuoliselta palveluntuottajalta.

Vuoden 2019 lopussa suojaustaso seuraavan 12 kuukauden toimituksille oli 53,7 (64,1) prosenttia, mikä vastasi asetettuja tavoitteita. Vuonna 2019 keskimääräinen suojaustaso oli 66,0 (68,0) prosenttia.

Sähkön hintariskin suojauksiin sovelletaan IFRS 9:n mukaista rahavirran suojauslaskentaa ja suojauksen tehokkuus testataan neljännesvuosittain. Kaikki suojaukset olivat tehokkaita vuonna 2019 kuten olivat vuonna 2018.

Altia hankkii kuluttamansa sähkön Suomen hinta-alueen spot-hintaan sidottuna toimituksena suoraan Nord Pool Spot -markkinoilta.

RAHOITUSINSTRUMENTEISTA AIHEUTUVA IFRS 7 STANDARDIN TARKOITTAMA HERKKYYS MARKKINARISKEILLE (ENNEN VEROJA)

==> picture [373 x 111] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

2019 2018
Tulos Oma Tulos Oma
Milj. euroa laskelma pääoma laskelma pääoma
+/-10 % muutos sähkön hinnassa - +/-0,2 - +/-0,3
+/-10 % muutos EUR/NOK valuuttakurssissa -/+0,0 +/-0,2 -/+0,1 +/-0,2
+/-10 % muutos EUR/SEK valuuttakurssissa -/+0,2 +/-1,8 -/+0,2 +/-2,2
+/-10 % muutos EUR/USD valuuttakurssissa -/+0,0 -/+0,2 -/+0,1 -/+0,4
+/-10 % muutos EUR/AUD valuuttakurssissa -/+0,0 -/+0,2 -/+0,0 -/+0,2
+/-1 %-yksikön muutos markkinakoroissa -0,5 +0,4 -0,5 +0,6
----- End of picture text -----

Selitys: +10 prosentin muutoksella EUR/SEK valuuttakurssissa olisi -0,2 miljoonan euron vaikutus tuloslaskelmassa. Muissa riskeissä pätee sama periaate.

Herkkyys markkinariskeille

Yhden prosenttiyksikön korkotason nousun vaikutus tuloslaskelmaan olisi -0,5 (-0,5) miljoonaa euroa. Markkinakorkojen nousun vaikutus tulokseen on laskettu nettokorkokuluista.

Seuraavassa taulukossa on kuvattu konsernin tuloksen ja oman pääoman (ennen veroja) herkkyyttä sähkön hintojen ja valuuttakurssien sekä korkotasojen muutoksille. Altian soveltaessa suojauslaskentaa herkkyys kohdistuu omaan pääomaan. Kun suojauslaskentaa ei sovelleta, herkkyys on ilmoitettu mahdollisena vaikutuksena tuloslaskelmaan.

Lyhyen aikavälin riskit ja epävarmuustekijät

Yhtiön liiketoiminnassa merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät yleiseen taloudelliseen kehitykseen ja sen vaikutukseen kulutukseen sekä alkoholiverotuksen ja lainsäädännön vaikutuksiin kuluttajakäyttäytymiseen. Yllättävät ja ennakoimattomat tuotanto- ja toimitushäiriöt muodostavat lyhyen aikavälin merkittävät operatiiviset riskit, samoin raaka-aineiden, erityisesti ohran, hinnankehityksen nopeat ja merkittävät muutokset.

Valuuttakurssien muutosten herkkyys on laskettu rahoitusinstrumenteista aiheutuvista valuuttojen nettopositioista.

Konsernin vaihtuvakorkoinen velkapositio muodostuu vaihtuvakorkoisista veloista 70,0 (75,0) miljoonaa euroa sekä riskiä netottavasta koronvaihtosopimuksen vaihtuvasta osasta 20,0 (20,0) miljoonaa euroa.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

Altia Oyj:n hallitus on hyväksynyt konsernin riskienhallintapolitiikan. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea Altia-konsernin strategian toteutumista, riskien tunnistamista sekä keinoja pienentää riskien toteutumistodennäköisyyttä ja vaikutuksia sekä suojata liiketoiminnan jatkuvuutta. Riskin aiheuttaja voi olla yhtiön sisäinen tai ulkoinen tapahtuma.

Näkymät vuodelle 2020

Markkinat

Konsernin liiketoimintojen kehitykseen ja kannattavuuteen vaikuttavat muun muassa kilpailuympäristö, yleiset talousnäkymät, ja muutokset alkoholiverotuksessa ja -sääntelyssä. Kuluttajien ostokäyttäytymisen ja kysynnän muutoksiin liittyvä epävarmuus jatkuu. Näiden lisäksi tuotteiden suorien kustannusten vaihtelut vaikuttavat konsernin kannattavuuteen.

Kausiluonteisuus

Alkoholijuomien kulutuksessa on merkittävää kausiluonteista vaihtelua, jolla on vaikutus Altian liikevaihtoon ja kassavirtaan. Suuri osa yhtiön tuloista ja kassavirrasta saadaan tavallisesti vuoden viimeisellä neljänneksellä, kun taas vuoden ensimmäisellä neljänneksellä osuus on huomattavasti pienempi. Lisäksi vuoden lopun huippusesonkiin liittyvät valmiste verot maksetaan tammikuussa, mikä johtaa merkittäviin ulosmeneviin kassavirtoihin.

Ohjeistus

Suomen markkinavolyymien laskun jatkuminen luo painetta kannattavuuden kasvulle. Epävarmuudet globaalissa matkustamisessa vaikuttavat rajakauppaan ja matkustaja myyntiin alueellisesti ja Aasiassa. Ohjeistuksessa ohran hintatason oletetaan olevan normaalilla tasolla vuoden 2020 sadon jälkeen. Vuosien välillä tapahtuvan volyymien jaksottamisen odotetaan vaikuttavan teollisiin palveluihin.

Vertailukelpoisen käyttökatteen arvioidaan olevan samalla tai korkeammalla tasolla kuin vuonna 2019 (2019: 44,8 miljoonaa euroa).

Taloudellinen kalenteri vuodelle 2020

Vuosikertomus 2019, sisältäen tilinpäätöksen, hallituksen toimintakertomuksen, tilintarkastuskertomuksen, selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvityksen, julkaistaan suomen- ja englanninkielisenä pdf-tiedostona Altian verkkosivuilla viikolla 10 (2.3.2020 alkava viikko).

Altia julkaisee vuonna 2020 taloudellisia

katsauksia seuraavasti:

1. huhtikuuta: Liiketoimintakatsaus tammi–maaliskuu 2020
1. elokuuta: Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2020
1. marraskuuta: Liiketoimintakatsaus tammi–syyskuu 2020

Varsinainen yhtiökokous 2020

Altia Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2020 on suunniteltu pidettäväksi 25. maaliskuuta 2020 Helsingissä. Yhtiökokouskutsu ja ohjeet julkaistaan Altian verkkosivuilla.

Osinkoehdotus

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 31.12.2019 tilinpäätöksen mukaan 96 936 582,11 euroa, joka sisältää tilikauden voiton 38 585 786,54 euroa.

Emoyhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tilikauden päättymisen jälkeen.

Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2019 maksetaan osinkoa 0,42 euroa osakkeelta.

Katsauskauden jälkeiset tapahtu mat

29.1. tiedotettiin osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle 2020.

ja Sanna Suvanto-Harsaae valittaisiin uudelleen hallituksen jäseniksi ja uusiksi jäseniksi valittaisiin Jukka Leinonen ja Jyrki Mäki-Kala.

Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että seuraavalla toimikaudella hallituksen jäsenille maksettava palkkio koostuisi kuukausittaisesta toimikausipalkkiosta seuraavasti: 4 000 euroa kuukaudessa, puheenjohtaja; 2 500 euroa kuukaudessa varapuheenjohtaja; 2 000 euroa kuukaudessa, jäsen. Kuukausipalkkion lisäksi hallituksen jäsenille maksettaisiin kokouspalkkio. Kokouspalkkiona maksettaisiin Suomessa asuvalle hallituksen jäsenelle 600 euroa ja ulkomailla asuvalle hallituksen jäsenelle 1 200 euroa kultakin hallituksen tai sen valiokunnan kokoukselta. Matkakulut korvattaisiin yhtiön matkustuspolitiikan mukaisesti.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa myös, että nimitystoimikunnan työjärjestystä muutetaan siten, että kolme suurinta osakkeenomistajaa määräytyisivät jokaisen vuoden kesäkuun ensimmäisenä pankkipäivänä (tällä hetkellä määräytyvät jokaisen vuoden syyskuun ensimmäisenä pankkipäivänä).

Helsinki, 12. helmikuuta 2020 Altia Oyj Hallitus

VUOSIKERTOMUS 2019

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

LIIKETOIMINTAKATSAUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

Johdanto

Yritysvastuu on pitkään ollut Altialle strateginen prioriteetti ja keskeinen menestystekijä, ja vuodesta 2020 alkaen se on olennainen osa Altian strategiaa. Yhtiön vastuullisuustyön tavoite on rakentaa yhtiölle kestävää liiketoimintaa pitkällä aikavälillä. Uudella, vuoteen 2030 ulottuvalla vastuullisuustiekartalla ja hiilineutraaliin tuotantoon pyrkivällä keskeisellä tavoitteella Altia haluaa osallistua kansallisiin ja kansainvälisiin pyrkimyksiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Altia haluaa myös edistää modernia ja vastuullista pohjoismaista juomakulttuuria. Altia on kiteyttänyt tämän toimintansa tarkoitukseen: Let’s Drink Better. Tämän voi tulkita esimerkiksi juomakulttuuriksi, jossa laatu on korkeampi ja jossa määrät ovat maltillisia, ja joka on kevyempi, sosiaalisempi ja ympäristöystävällisempi.

Altia on raportoinut vastuullisuustyöstään kymmenen vuoden ajan valtio-omisteisten yhtiöiden yhteiskuntavastuuraportointimallin[1 ] ja GRI-ohjeiston mukaisesti.

Tämä muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitys sisältää kirjanpitolain mukaisen kuvauksen Altian lähestymistavasta ympäristö-, yhteiskunta- ja henkilöstöasioihin sekä ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja korruption- ja lahjonnanvastaiseen työhön. Lisätietoja Altian

vastuullisuustyöstä löytyy vuosikertomuksen erillisestä yritysvastuuosiosta.

Liiketoimintamalli

Altian liiketoimintamalli perustuu tuotevalikoimaan, joka koostuu vahvasta portfoliosta yhtiön omia brändejä ja monipuolisia kansainvälisiä päämiesbrändejä, sekä palveluihin, joita tarjotaan yhtiön tuotanto-, pakkaus- ja logistiikkakapasiteettia hyödyntäville asiakkaille. Lisäksi tuotantoprosessissa syntyneet sivutuotteet myydään muilla toimialoilla toimiville teollisuusasiakkaille. Integroitu toimintamalli luo merkittäviä mittakaavaetuja hankinnassa, tuotannossa ja jakelussa, ja sen avulla yhtiö voi hyödyntää yhteisiä toimintojaan, kuten kuluttajatutkimusta, innovaatioita, tuotekehitystä ja yleistä osaamista sekä käyttää keskitettyjä tukitoimintojaan tehokkaasti. Liiketoimintakatsausosio sisältää kuvauksen Altian arvonluontitavoista.

Ympäristö

a. Politiikat ja toimintatavat

(myös due diligence)

Altian ympäristöön liittyvä työ keskittyy yhtiön oman toiminnan ympäristövaikutusten minimointiin. Altia tavoittelee korkeaa materiaali- ja resurssitehokkuuden astetta ja kehittää tuotteitaan ja niiden pakkauksia vähentääkseen niiden ympäristövaikutuksia. Lisäksi yhtiö tekee

tarvittavia toimenpiteitä suojellakseen Altian tuotteissa ainesosana käytettävää pohjavettä.

Yhtiön kannalta merkittäviä ympäristövaikutuksia arvioidaan kolmen vuoden välein. Vuonna 2018 suoritetussa arvioinnissa tärkeimmiksi ympäristövaikutuksiksi tunnistettiin energiankulutus, vedenkulutus, jätevesi ja sen laatu sekä jätteen tuottaminen. Yhtiö määritteli myös ympäristötehokkuuden tunnusluvut ja vuotuiset vähennystavoitteet tukeakseen näiden vaikutusten vähentämistä. Tehdaskohtaiset tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet määritellään vuosittain, ja edistymistä seurataan kuukausittain keskeisten tunnuslukujen avulla.

Altian ympäristötyön kannalta oleellisia standardeja, politiikkoja ja periaatteita ovat muun muassa:

Altian eettiset periaatteet
Altian laatu-, turvallisuus- ja ympäristöperiaatteet
ISO14001 -ympäristöjärjestelmästandardi; sertifiointi kattaa Altian toiminnot Suomessa

b. Pääriskit ja niiden hallinta

Ympäristöriskejä arvioidaan säännöllisesti osana Altian ympäristövaikutusten arviointia ja Altia-konsernin riskienhallintaa.

Pääasiallisia tunnistettuja riskejä ovat vuodot maaperään tai vesistöihin (myös pohjavesialueisiin), Altialle myönnettyjen ympäristölupien ehdoissa määriteltyjen jätevesirajojen ylitykset, entistä tiukempien ympäristösäännöstöjen noudattamiseen liittyvät kustannukset sekä niiden noudattamatta jättämisestä seuraavat sakot ja sanktiot.

Riskejä hallitaan erilaisin toimenpitein, joihin kuuluu ISO 14001 -standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän ylläpitäminen, jätevesien laadun säännöllinen seuranta, maanomistukset pohjavesialueilla ja lainsäädännössä tapahtuvien muutosten seuranta.

c. Tulokset ja tunnusluvut

Altian pitkäaikainen työ kiertotaloudessa huomioitiin, kun Sitra nosti Altian kiertotalouden kiinnostavimpia yhtiöitä koskevalle listalleen.

Suomessa Altia on liittynyt vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen, jonka muita osapuolia ovat työ- ja elinkeinoministeriö, etujärjestöt ja yritykset.

1 Valtion omistajapolitiikkaa koskeva Valtioneuvoston periaatepäätös 2011, liite 3.

VUOSIKERTOMUS 2019

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

LIIKETOIMINTAKATSAUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

==> picture [373 x 171] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Tunnusluku (KPI) 2019 2018 2017
Energiatehokkuus Koskenkorva: 0,63 Koskenkorva: 0,63 Koskenkorva: 0,63
(MWh/m [3] tuotetta tai Rajamäki ja Tabasalu: Rajamäki ja Tabasalu: Rajamäki ja Tabasalu:
ohratonnia kohti) 0,27 0,31 0,28
Vesitehokkuus (m [3] /m [3] Koskenkorva: 1,49 Koskenkorva: 2,26 Koskenkorva: 2,28
tuotetta tai ohratonnia Rajamäki ja Tabasalu: Rajamäki ja Tabasalu: Rajamäki ja Tabasalu:
kohti) [1] 1,65 1,61 1,46
Jäteveden laatu (kg Koskenkorva: 3,37 Koskenkorva: 3,10 Koskenkorva: 2,23
COD/ m [3] tuotetta tai Rajamäki ja Tabasalu: Rajamäki ja Tabasalu: Rajamäki and Tabasalu:
ohratonnia kohti) [2] 2,29 3,35 2,92
Keskimääräinen kierrä- 99,5 % 99,7 % 99,5 %
tys- ja uudelleenkäyt-
töaste
Sakkojen rahallinen arvo 0 0 0
ja ei-rahallisten sanktioi-
den määrä
----- End of picture text -----

1 Industrial Products -yksikön vesitehokkuuden tunnusluvun seuranta Rajamäen tehtaalla loppui vuoden 2018 alussa, koska tunnusluku ei ole toimintojen kannalta oleellinen.
2 Tabasalun tehtaalla ei seurata jäteveden laadun tunnuslukua.

Sopimuksella Altia sitoutuu vähentämään energiankulutustaan 10 prosenttia vuoteen 2025 mennessä vuoden 2014 lähtötasoon verrattuna. Tuotantomäärään suhteutettu energiankäyttö vuonna 2019 laski Rajamäen tehtaalla ja nousi Koskenkorvan tehtaalla edelliseen vuoteen verrattuna.

raja-arvoa biologiselle hapen kulutukselle ei ylitetty vuoden aikana. Päiväkohtainen raja-arvo ylittyi vuonna 2019 kolme kertaa. Yllä oleva taulukko sisältää yhteenvedon Altian ympäristötunnuslukujen tuloksista, joista löytyy tarkempaa tietoa yritysvastuuosion kohdasta Tislaamo.

Jätevesikuormitukselle asetettavat raja-arvot määritellään Altian ympäristöluvissa. Jäteveden orgaaninen kuormitus laski Rajamäen tehtaalla ja nousi Koskenkorvan tehtaalla verrattuna edelliseen vuoteen. Ympäristöluvan vaatimuksissa määriteltyä kuukausittaista

Koskenkorvan tehtaan biovoimalaitoksen ansiosta Altia on kyennyt vähentämään Koskenkorvan tehtaan hiilidioksidipäästöjä 58 prosenttia vuodesta 2014 vuoteen 2019. Tehtaan polttoaineomavaraisuus höyryntuotannossa oli 62 prosenttia vuonna 2019.

Yhteiskunta ja henkilöstö

Kuluttajiin ja tuotteisiin liittyvät asiat a. Politiikat ja toimintatavat (myös due diligence)

Tuoteturvallisuus on Altialle ensiarvoisen tärkeää, ja yhtiö parantaa raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden laatua jatkuvasti. Altia markkinoi tuotteitaan vastuullisesti ja sovellettavien markkinointilakien mukaan ja tarjoaa kuluttajille tietoa sovellettavien säädösten mukaisesti.

Tuotteiden laatuun ja turvallisuuteen liittyvät keskeiset prosessit on määritelty, ja asiaankuuluvia ohjeita ylläpidetään Altian hallinnointijärjestelmässä. Laatuun liittyvät tunnusluvut tavoitteineen on asetettu ja niitä seurataan kuukausittain. Tunnusluvut koskevat laatukustannuksia, asiakaspalautteita ja poikkeavien erien osuutta. Lisäksi tehdaskohtaiset tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet määritellään vuosittain, ja edistymistä seurataan kuukausittain keskeisten tunnuslukujen avulla.

Altia haluaa rakentaa vastuullista juomakulttuuria. Koska yhtiön omien työntekijöiden rooli tässä muutoksessa on keskeisen tärkeä, Altialla on käytössä sisäinen alkoholipolitiikka. Politiikka koskee kaikkia Altian työntekijöitä sekä kaikkia Altian tuotantolaitoksilla tai toimistoissa työskenteleviä henkilöitä.

Altian Rajamäen tehtaalla on kansainväliset Reilun kaupan ja Fair for Life -sertifikaatit. Altian Brunnan logistiikkakeskuksella on samoin Fair for Life -sertifikaatti. Koskenkorvan tislaamolla, Rajamäen alkoholijuomatehtaalla ja Sundsvallissa sijaitsevalla tislaamolla on luomutuotannon sertifikaatti.

Altian tuotteiden turvallisuuden, laadun, markkinoinnin ja kuluttamisen kannalta oleellisia standardeja, politiikkoja ja periaatteita ovat muun muassa:

Altian eettiset periaatteet
ISO 9001 -laadunhallintastandardi; sertifiointi kattaa Altian toiminnot Suomessa ja Virossa sijaitsevalla Tabasalun tehtaalla
ISO 22000 -elintarviketurvallisuusstandardi; sertifiointi kattaa Altian Rajamäen tehtaan
Altian laatu-, turvallisuus- ja ympäristöperiaatteet
Altian markkinointiohjeistus
Altian henkilöstön alkoholipolitiikka

b. Pääriskit ja niiden hallinta

Riskejä arvioidaan osana Altian laatu- ja turvallisuusriskien arviointia ja Altia-konsernin riskienhallintaa. Pääasiallisia tunnistettuja riskejä ovat hygieniastandardien noudattamatta jättäminen, tuotteiden laadun epätasaisuus, tuotteiden saastuminen sekä viat raaka-aineissa tai pakkauksissa. Toteutuessaan tällaiset

VUOSIKERTOMUS 2019

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

LIIKETOIMINTAKATSAUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

==> picture [373 x 15] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Tunnusluku (KPI) 2019 2018 2017
----- End of picture text -----


Maksettujen tuloverojen ja kerättyjen valmisteve- rojen määrä 435 miljoonaa euroa Yhtiön koko verojalanjälki on luettavissa vastuulli- suusosiosta	452,3 miljoonaa euroa Yhtiön koko verojalanjälki on luettavissa vuoden 2018 vastuullisuuso- siosta 425,6 miljoonaa euroa Yhtiön koko verojalanjälki on luettavissa vuoden 2017 vastuullisuuso- siosta

riskit voivat johtaa tuotteiden takaisinvetoon ja yhtiöön kohdistuviin oikeusvaateisiin. Koska alkoholiin liittyvä liiketoiminta on erittäin säädeltyä, voi esimerkiksi alkoholijuomien markkinointiin ja mainontaan tai niiden verotukseen kohdistuvalla tiukemmalla sääntelyllä olla vaikutus yhtiön toimintaan.

ja prosessit elintarvikepetosten torjumiseksi ja elintarvikkeiden suojaamiseksi tahalliselta vahingonteolta. Tehdaskohtaiset tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet määritellään vuosittain, ja edistymistä seurataan kuukausittain keskeisten tunnuslukujen avulla.

Hallitakseen tämäntyyppisiä riskejä Altia ylläpitää kansainvälisten standardien mukaisia laatu- ja elintarviketurvallisuusjärjestelmiä. Laatua tarkkaillaan jatkuvasti tuotannon aikana sekä linjatarkastusten että testauksen ja lopputuotteiden analysoinnin avulla. Ohjeistuksia ja prosesseja ylläpidetään mahdollisten tuotteiden takaisinvetojen varalta, ja tilanteita harjoitellaan säännöllisesti haamutesteillä. Sovellettavaa lainsäädäntöä ja siihen tehtäviä muutoksia käydään läpi säännöllisin väliajoin.

Altian verojalanjälki on huomattava liikevaihtoon verrattuna valmisteveron vuoksi.

Henkilöstöasiat

a. Politiikat ja toimintatavat

(myös due diligence)

Altia on sitoutunut rakentamaan kulttuuria ja motivoivaa ja tukevaa työympäristöä, joka perustuu turvallisuuteen, avoimuuteen, tasa-arvoisuuteen ja luottamukseen. Yhtiö arvostaa monimuotoisuutta ja edistää yhtäläistä kohtelua ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia. Altia ylläpitää jatkuvaa vuoropuhelua henkilöstönsä kanssa tiedottamalla ja osallistamalla, ja kunnioittaa työntekijöidensä yhdistymisvapautta ja oikeutta työehtosopimuksiin. Kaikkien Altian työntekijöiden odotetaan kunnioittavan toistensa oikeutta yhtäläiseen kohteluun ja toimivan Altian toimintatapojen mukaisesti. Nämä

c. Tulokset ja tunnusluvut

Altian Rajamäen tehdas auditoitiin joulukuussa 2019 FSSC22000 -elintarvikesertifiointia varten, ja Altia odottaa sertifiointia myönnettäväksi vuoden 2020 alussa. Yhtiö järjesti vuoden aikana laatukoulutusta työntekijöilleen. Altialla on otettu käyttöön myös erilliset ohjeet

turvallisuusstandardi; sertifiointi kattaa Altian toiminnot Suomessa

ovat Uudista rohkeasti, Näytä tietä, Rakenna menestystä yhdessä ja Toteuta!

Altian laatu-, turvallisuus- ja ympäristöperiaatteet

Altia haluaa varmistaa turvalliset ja terveelliset työolot kaikille työntekijöilleen. Altian tavoite on vähentää sairauspoissaoloja sekä tapaturmien määrää ja tapaturmista johtuvia poissaoloja. Tehdaskohtaiset tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet määritellään vuosittain, ja edistymistä seurataan kuukausittain keskeisten tunnuslukujen avulla. Myös muille kuin OHSAS 18001:2007 -sertifioiduille toimipaikoille määritellään tavoitteet ja toimintasuunnitelmat.

amfori BSCI -aloitteen eettiset säännöt

b. Pääriskit ja niiden hallinta

Riskejä arvioidaan osana Altia-konsernin riskienhallintaa. Pääriskit liittyvät Altian kykyyn rekrytoida, kehittää, motivoida ja pitää palveluksessa ihmisiä, joilla on oikeaa osaamista, menestyä päivittäisessä johtamistyössä, ylläpitää hyvää yhteistyösuhdetta työntekijöihin ja heidän ammattiliittoihinsa sekä Altiaan kykyyn hallita tapaturmien määrää. Hallitakseen näitä riskejä Altia kehittää arvolupaustaan työnantajana sekä työntekijöiden rekrytointia ja palveluksessa pysymistä, tekee henkilöstön tyytyväisyyskyselyjä (vuosittainen Altia Tasting) ja ylläpitää sekä tiivistä yhteistyötä liittojen kanssa että OHSAS 18001 -standar-

Henkilöstöasioiden kannalta oleellisia standardeja, politiikkoja ja periaatteita ovat muun muassa:

Altian eettiset periaatteet
Altian toimintatavat
OHSAS 18001:2007 -työterveys- ja

==> picture [373 x 92] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Tunnusluku (KPI) 2019 2018 2017
Sairauspoissaolo, % 3,7 3,4 3,3
Poissaoloon johtaneiden 9 [1] 12 [1] 11
tapaturmien taajuus
ilman työmatkoja, LTIF
Tapaturmista johtuvat 0.07 0.07 0.29
poissaolot, %
Tapaturmien määrä 11 [1] 15 [1] 16
----- End of picture text -----

1 Vuosien 2018 ja 2019 LTIF ja tapaturmien määrä on raportoitu ilman työmatkoja.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

din mukaista työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmää.

c. Tulokset ja tunnusluvut

Työturvallisuus oli yksi henkilöstön kehittämisen painopistealueista vuonna 2019. Turvallisuuskulttuuria tehostettiin ottamalla käyttöön kokonaisvaltainen Inhimillisten tekijöiden kehittämisohjelma Rajamäen tehtaalla. Ohjelman tarkoitus on muuttaa turvallisuuskulttuuri individualistisesta systeemiseksi, ja näin parantaa ymmärrystä muuttuvan ympäristön vaatimuksista. Ohjelmaa on tarkoitus laajentaa muihin tehtaisiin vuosina 2020 ja 2021.

Altian vuotuinen henkilöstön tyytyväisyyskysely Altia Tasting tehtiin tammikuussa 2019. Kysely tarjosi esimiehille tarkkoja tuloksia, joita he voivat hyödyntää esimiestyönsä kehittämisessä. Tärkeimmät henkilöstökyselyssä tunnistetut kehityskohteet liittyivät osaamisen kehittämiseen liittyvistä mahdollisuuksista kertomiseen, esimiestaitojen kehittämiseen ja ylimmän johdon näkyvyyteen. Näiden osa-alueiden kehittämiseksi suoritettiin vuoden aikana useita toimenpiteitä, kuten hanke, jossa määriteltiin yhdessä johdon kanssa hyvän johtamisen periaatteet, kehityskeskusteluiden laadun kehittäminen muokkaamalla keskustelun muotoa työntekijöiltä kerätyn palautteen perusteella ja huomion kohdistaminen johtoryhmän henkilöstötilaisuuksiin osallistumiseen.

Työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvien

==> picture [374 x 76] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

KPI 2019 2018 2017 2016
amfori BSCI:n riskimaaluokittelussa 2 % 3 % 4 % 4 %
tunnistetuista riskimaista tehtyjen
hankintojen osuus
Whistleblowing-ilmoituskanavan 0 0 0 N/A
kautta raportoitujen ihmisoikeuksiin
liittyvien epäkohtien määrä
----- End of picture text -----

Whistleblowing-ilmoituskanava otettiin käyttöön lokakuussa 2017, minkä vuoksi ensimmäinen koko vuoden luku koskee vuotta 2018.

kansainvälisiin sopimuksiin ja kehyksiin, kuten ILO:n yleissopimuksiin ja julistuksiin, YK:n ihmisoikeuksia ja yritystoimintaa koskevaan ohjeistukseen (Guiding Principles on Business and Human Rights) sekä OECD:n toimintaohjeisiin monikansallisille yrityksille.

tunnuslukujen tulokset esitellään seuraavassa taulukossa. Vuonna 2019 ei sattunut yhtään kuolemaan johtanutta tapaturmaa.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen

a. Politiikat ja toimintatavat

(myös due diligence)

Altian due diligence -prosessia kehitetään jatkuvasti. Tällä hetkellä se koostuu tuotteiden ja niiden komponenttien toimitusketjujen kartoituksesta sekä kyselystä, jolla kerätään tietoa toimittajien ja yhteistyökumppaneiden vastuullisuustyöstä, sopimusvelvoitteista sekä osallistumisesta amfori BSCI -aloitteeseen ja aloitteen työkalujen hyödyntämisestä, myös kolmansien osapuolten tarkastuksista. Altialla on kaikkien sidosryhmien käytettävissä oleva whistleblowing-ilmoituskanava, jota ylläpitää riippumaton kolmas osapuoli.

Altia on sitoutunut kunnioittamaan ja edistämään ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä työelämän normeja Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja Kansainvälisen työjärjestö ILO:n keskeisimpien sopimusten mukaisesti. Altia odottaa samaa myös toimittajiltaan, yhteistyökumppaneiltaan ja alihankkijoiltaan.

Altian keskeisimmät ihmisoikeusvaikutukset liittyvät viinien, väkevien alkoholijuomien ja raaka-aineiden hankintaan. Kehittääkseen vastuullista hankintaa Altia liittyi vuonna 2017 amfori BSCI -aloitteeseen ja amfori BSCI:n Sustainable Wine Programme -ohjelmaan. Altia sitoutuu amfori BSCI:n jäsenenä noudattamaan sen eettisiä periaatteita toimitusketjuissaan. Eettiset periaatteet perustuvat keskeisiin

Altian ihmisoikeustyön kannalta oleellisia standardeja, politiikkoja ja periaatteita ovat muun muassa:

Altian eettiset periaatteet
amfori BSCI -aloitteen eettiset säännöt
Altian eettiset säännöt toimittajille ja alihankkijoille

b. Pääriskit ja niiden hallinta

Pääriskit liittyvät Altian liikesuhteisiin ja koskevat lähinnä viinin, väkevien alkoholijuomien ja raaka-aineiden toimitusketjuja silloin, kun ne ulottuvat maihin, joissa riski kansainvälisten työelämän normien rikkomuksista on suurempi. Lisäksi Altian asiakkaat odottavat yhtiön toimitusketjujen toimivan vaatimusten mukaisesti, ja mikä tahansa tällaisen vaatimuksen loukkaaminen Altian toimittajien, alihankkijoiden tai kumppaneiden taholta voisi johtaa tilanteeseen, jossa asiakas voisi pysäyttää kaikki tulevat toimitukset. Riskejä hallitaan edellä mainitun due diligence -prosessin avulla.

c. Tulokset ja tunnusluvut

Altian toimittajiin, yhteistyökumppaneihin tai heidän alihankkijoihinsa kohdistui kuusi amfori BSCI -tarkastusta (täydellistä tai seurantatarkastusta) vuonna 2019 (21 tarkastusta vuonna 2018).

Korruption ja lahjonnan vastainen työ

a. Politiikat ja toimintatavat

(myös due diligence)

Altia ei hyväksy minkäänlaista lahjontaa tai korruptiota. Yhtiö on sitoutunut toimimaan reilusti, eikä se tarjoa asiatonta etua millekään taholle. Altia odottaa myös edustajiensa, konsulttiensa, asiamiestensä, alihankkijoidensa

VUOSIKERTOMUS 2019

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

LIIKETOIMINTAKATSAUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

==> picture [372 x 125] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

KPI 2019 2018 2017
Korruptionvastaisten Koko henkilöstölle Koko henkilöstölle Asiaankuuluville työnte-
politiikkojen viestintä ja kohdistettu verkkokurs- verkkokurssin muodossa kijöille Altiassa järjestet-
koulutus. si Altian lahjonnan- ja järjestetty Altian eettisiä tiin verkkokoulutus.
korruptionvastaisesta periaatteita koskeva
politiikasta. Eettistä koulutus.
liiketoimintaa koskeva
sisäinen viestintä.
Whistleblowing-il- 0 0 0
moituskanavan kautta
raportoitujen lahjonta- tai
korruptioepäilyjen määrä.
----- End of picture text -----

ja muiden liikekumppaniensa pidättäytyvän ehdottomasti kaikesta korruptoivasta käytöksestä suorittaessaan palveluja Altialle tai Altian puolesta. Altia ei tue poliittisia puolueita tai organisaatioita suoraan tai epäsuoraan. Yhtiö ei myöskään osallistu yksittäisten ehdokkaiden vaalikampanjoiden rahoitukseen.

Altia julkaisi uudet eettiset periaatteensa vuonna 2018. Altia eettisissä periaatteissa kuvataan yhtiön sitoutumista eettiseen liiketoimintaan. Altian eettisten periaatteiden kulmakivet ovat Työntekijämme, Liiketoimintamme ja Lahjomattomuus. Kaikki Altian työntekijät tutustuvat yhtiön eettisiin periaatteisiin, mukaan lukien Altian lahjonnan- ja korruptionvastaiseen toimintaan, verkkokurssin avulla.

Altialla on whistleblowing-ilmoituskanava, jota ylläpitää riippumaton kolmas osapuoli. Kanava on kaikkien Altian työntekijöiden ja yhtiön ulkopuolisten sidosryhmien käytössä. Kaikki Alti-

alle joko kanavan tai muuta kautta raportoidut huolenaiheet tutkitaan vakiintuneen prosessin mukaisesti, jotta varmistetaan toiminnan täsmällisyys, nimettömyys ja tasapuolisuus.

Lahjonnan- ja korruptionvastaisuuden kannalta oleellisia standardeja, politiikkoja ja periaatteita ovat muun muassa:

Altian eettiset periaatteet
Lahjonnan- ja korruptionvastainen politiikka
Whistleblowing-ilmoituskanava

b. Pääriskit ja niiden hallinta

Riskejä arvioidaan osana Altia-konsernin riskienhallintaa. Lahjontaan ja korruptioon liittyviin pääriskeihin lukeutuvat lahjonnasta tai korruptiosta syntyvä maineriski erityisesti silloin, kun kyseessä ovat Altian avainhenkilöt ja liikekumppanit. Koska alkoholiin liittyvä liiketoiminta on usein säänneltyä, tarvittavien toimi- ja muiden lupien hankintaan ja yllä-

pitämiseen liittyy usein myös korruptio- tai lahjontariski erityisesti maissa, joissa on paljon korruptiota. Riskejä hallitaan sopimusvelvoitteilla, kolmansien osapuolten tarvittaessa suorittamilla toimittajia ja jakelijoita koskevilla due diligence -tarkastuksilla sekä sisäisellä koulutuksella, joka koskee Altian lahjonnan- ja korruptionvastaista politiikkaa.

c. Tulokset ja tunnusluvut

Vuonna 2019 Altia järjesti koko henkilöstölleen verkkokurssin yhtiön lahjonnan- ja korruptionvastaisesta politiikasta. Whistleblowing-ilmoituskanava otettiin käyttöön vuonna 2017. Kanavan kautta ei vastaanotettu ilmoituksia vuonna 2019. Ensimmäiset koko vuotta koskevat luvut whistleblowing-ilmoituskanavan kautta vastaanotetuista ilmoituksista olivat saatavilla vuonna 2018.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

Konsernin tunnusluvut

==> picture [758 x 386] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

2019 2018 2017 2016 2015
Tuloslaskelma
Liikevaihto milj. euroa 359,6 357,3 359,0 356,6 380,7
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) milj. euroa 44,8 40,0 42,4 40,8 38,0
(% liikevaihdosta) % 12,4 11,2 11,8 11,5 10,0
Käyttökate (EBITDA) milj. euroa 43,1 34,0 40,3 60,8 39,7
Vertailukelpoinen liiketulos (EBIT) milj. euroa 26,8 25,6 28,2 26,4 23,6
(% liikevaihdosta) % 7,5 7,2 7,8 7,4 6,2
Liiketulos (EBIT) milj. euroa 25,1 19,7 26,1 46,3 25,3
Tulos ennen veroja milj. euroa 24,6 18,6 25,0 45,0 23,4
Kauden tulos milj. euroa 18,4 15,1 18,3 36,1 18,1
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät milj. euroa -1,7 -6,0 -2,1 19,9 1,7
Tase
Rahavarat milj. euroa 64,2 42,0 52,4 68,0 76,3
Oma pääoma milj. euroa 151,2 150,1 136,8 191,3 168,6
Lainat milj. euroa 82,6 89,4 100,1 72,8 96,7
Sijoitettu pääoma milj. euroa 233,8 239,5 236,9 264,0 265,3
Kannattavuus
Oman pääoman tuotto (ROE) % 12,2 10,5 11,1 20,0 11,6
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) % 8,5 7,0 8,0 14,4 7,6
Rahoitus ja taloudellinen asema
Nettovelka milj. euroa 28,9 47,4 47,7 4,7 20,4
Nettovelkaantumisaste % 19,1 31,6 34,9 2,5 12,1
Omavaraisuusaste % 37,8 38,4 34,3 44,2 36,7
Liiketoiminnan nettorahavirta milj. euroa 52,6 6,5 37,6 29,4 34,8
Nettovelka/vertailukelpoinen käyttökate 0,6 1,2 1,1 0,1 0,5
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

LIIKETOIMINTA-

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

KATSAUS

==> picture [758 x 292] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

2019 2018 2017 2016 2015
Osakekohtaiset tunnusluvut
Osakekohtainen tulos (laimentamaton, laimennettu) euroa 0,51 0,42 0,51 1,00 0,50
Oma pääoma/osake euroa 4,18 4,15 3,80 5,32 4,69
Osinko/osake euroa 0,42 [1] 0,38 - - -
Osinko/tulos % 82,6 [1] 91,2 - - -
Efektiivinen osinkotuotto % 5,1 [1] 5,4 - - -
Hinta/tulos 16,1 17,0 - - -
Osakkeen päätöskurssi euroa 8,18 7,07 - - -
Osakkeen ylin kurssi euroa 8,22 9,50 - - -
Osakkeen alin kurssi euroa 7,080 7,015 - - -
- - -
Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa milj. euroa 295,6 255,5
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa kpl 36 140 485 36 140 485 35 960 000 35 960 000 35 960 000
Henkilöstö
Henkilöstö keskimäärin 682 718 762 829 879
IFRS 16standardin vaikutus valikoituihin tunnuslukuihin
- - - -
Vertailukelpoinen käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta milj. euroa 41,0
Nettovelka ilman IFRS 16 vaikutusta milj. euroa 18,4 - - - -
Omavaraisuusaste ilman IFRS 16 vaikutusta % 38,8 - - - -
Nettovelkaantumisaste ilman IFRS 16 vaikutusta % 12,1 - - - -
----- End of picture text -----

1 Hallituksen ehdotus

VUOSIKERTOMUS 2019

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

LIIKETOIMINTAKATSAUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

VAIHTOEHTOISTEN TUNNUSLUKUJEN TÄSMÄYTYKSET IFRS TILINPÄÄTÖSLUKUIHIN JA VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT

==> picture [565 x 383] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Liiketoimintojen ja hyödykkeiden myyntien voitot ja tappiot 0,1 0,4
Liiketoimintojen lopettamiseen liittyvät kulut ja uudelleenjärjestelykulut -0,2 -1,1
Olennaiset projektit
Kustannukset suljetussa vapaaehtoisessa eläkejärjestelyssä -1,6 -0,7
-
Pörssilistautumiseen liittyvät kulut -4,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä 1,7 6,0
Vertailukelpoinen käyttökate
Liiketulos 25,1 19,7
Vähennettynä:
Poistot ja arvonalentumiset 17,9 14,4
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä 1,7 6,0
Vertailukelpoinen käyttökate 44,8 40,0
% liikevaihdosta 12,4 11,2
Vertailukelpoinen käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta
-
Vertailukelpoinen käyttökate 44,8
Vähennettynä:
-
IFRS 16 vaikutus käyttökatteeseen 3,8

Vertailukelpoinen käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta 41,0
Vertailukelpoinen liiketulos
Liiketulos 25,1 19,7
Vähennettynä:
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä 1,7 6,0
Vertailukelpoinen liiketulos 26,8 25,6
% liikevaihdosta 7,5 7,2
----- End of picture text -----

Altia esittää vaihtoehtoiset tunnusluvut lisätietona IFRS-standardien mukaisesti laadituissa konsernin tuloslaskelmissa, konsernin taseissa, konsernin rahavirtalaskelmissa sekä liitetiedoissa esitetyille tunnusluvuille. Altian näkemyksen mukaan vaihtoehtoiset tunnusluvut antavat merkityksellistä ja hyödyllistä Altiaa koskevaa lisätietoa johdolle, sijoittajille, arvopaperimarkkina-analyytikoille ja muille tahoille Altian toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahavirroista.

Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillisinä tai IFRS:n mukaisesti määriteltyjä tunnuslukuja korvaavina tunnuslukuina, eivätkä ne ole IFRS-standardeissa määriteltyjä tai nimettyjä. Kaikki yhtiöt eivät laske vaihtoehtoisia tunnuslukuja yhdenmukaisella tavalla, ja siksi Altian vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät välttämättä ole vertailukelpoisia muiden yhtiöiden esittämien samalla tavoin nimettyjen lukujen kanssa.

Vaihtoehtoiset tunnusluvut ovat tilintarkastamattomia.

VUOSIKERTOMUS 2019

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

LIIKETOIMINTAKATSAUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

TUNNUSLUKUJEN MÄÄRITELMÄ JA KÄYTTÖTARKOITUS

==> picture [759 x 18] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Tunnusluku Määritelmä Käyttötarkoitus
----- End of picture text -----

Liiketulosprosentti	Liiketulos / Liikevaihto	Liiketulos osoittaa liiketoiminnasta kertyneen tuloksen.
Käyttökate (EBITDA)	Liiketulos ennen poistoja	Käyttökate on Konsernin tuloksellisuutta osoittava mittari.
Käyttökateprosentti	Käyttökate / Liikevaihto
Vertailukelpoinen liiketulos (EBIT)	Liiketulos ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä	Vertailukelpoinen käyttökate, vertailukelpoinen käyttökateprosentti, vertailukelpoinen
Vertailukelpoinen	Vertailukelpoinen liiketulos / Liikevaihto	liiketulos ja vertailukelpoinen liiketulosprosentti esitetään käyttökatteen ja liiketulok-
liiketulosprosentti		sen lisäksi tarkoituksena tuoda esiin taustalla oleva liiketoiminnan tulos ja parantaa eri
		kausien keskinäistä vertailukelpoisuutta. Altia katsoo, että nämä vertailukelpoiset tun-
Vertailukelpoinen	Käyttökate ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä	nusluvut antavat merkityksellistä lisätietoa, sillä niiden ulkopuolelle jätetään olennaisia
käyttökate (EBITDA)		tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavia eriä, jotka heikentävät eri kausien keskinäistä
		vertailukelpoisuutta.
Vertailukelpoinen	Vertailukelpoinen käyttökate / Liikevaihto
käyttökateprosentti		Vertailukelpoinen käyttökate on sisäinen, Altian tuloksellisuutta osoittava mittari sekä
		segmenttitason keskeinen tunnusluku yhdessä liikevaihdon kanssa.
Vertailukelpoisuuteen	Olennaisia tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia eriä kuten liiketoimintojen ja
vaikuttavat erät	omaisuuserien luovutuksesta syntyvät voitot ja tappiot, arvonalentumistappiot, liiketoi-	Vertailukelpoinen käyttökateprosentti on myös yksi Altian taloudellisista tavoitteista.
	mintojen lopettamisesta ja uudelleenjärjestelystä johtuvat menot, konsernin merkittävät	Vertailukelpoinen käyttökate on yleisesti Yhtiön ulkopuolella käytetty tunnusluku arvon-
	projektit kuten yrityshankintoihin liittyvät välittömät transaktiomenot, vapaaehtoisen	määrityksen perustana ja tästä syystä tärkeä jatkuvasti julkistettava tunnusluku.
	eläkejärjestelyn muutokset ja muista konsernin kehittämishankkeista johtuvat menot.
Vertailukelpoinen käyttökate ilman	Vertailukelpoinen käyttökate – IFRS 16 vaikutus	Vertailukelpoinen käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta parantaa vertailukelpoisuutta
IFRS 16 vaikutusta		aiempiin vuosiin.
Sijoitettu pääoma	Oma pääoma yhteensä + Lainat	ROI-tunnusluvun perusta.
Oman pääoman tuotto (ROE), %	Tilikauden tulos / Oma pääoma yhteensä (kauden alkamispäivän ja päättymispäivän kes-	Tätä mittaria voidaan käyttää arvioitaessa, kuinka tehokkaasti Altia on pystynyt kerryt-
	kiarvo)	tämään tulosta suhteessa Yhtiön omaanpääomaan.
Sijoitetun pääoman	(Tilikauden tulos + Korkokulut) / (Oma pääoma yhteensä + Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat)	Tätä mittaria käytetään arvioitaessa, kuinka tehokkaasti Altia on pystynyt kerryttämään
tuotto (ROI), %	(kauden alkamispäivän ja päättymispäivän keskiarvo)	nettotulosta suhteessa Yhtiöön sijoitettuun pääomaan.
Lainat	Pitkäaikaiset lainat + lyhytaikaiset lainat	Nettovelka on mittari, joka osoittaa Konsernin ulkoista velkarahoituksen kokonaismäärää.
Nettovelka	Lainat + pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset leasingvelat –rahavarat
Nettovelka ilman IFRS 16 vaikutusta	Lainat – rahavarat	Nettovelka ilman IFRS 16 vaikutusta parantaa vertailukelpoisuutta aiempiin vuosiin.

VUOSIKERTOMUS 2019

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

LIIKETOIMINTA-

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

KATSAUS

==> picture [759 x 18] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Tunnusluku Määritelmä Käyttötarkoitus
----- End of picture text -----

Nettovelkaantumisaste, %	Nettovelka / Oma pääoma yhteensä	Nettovelkaantumisaste auttaa osoittamaan rahoitukseen liittyvän riskin tasoa ja on
		hyödyllinen mittari, jonka avulla johto seuraa Konsernin velkaantumista. Lainaportfolion
		merkittävä mittari.
Nettovelkaantumisaste ilman IFRS 16	Nettovelka ilman IFRS 16 vaikutusta / oma pääoma yhteensä	Nettovelkaantumisaste ilman IFRS 16 vaikutusta, % parantaa vertailukelpoisuutta aiempiin
vaikutusta, %		vuosiin.
Omavaraisuusaste, %	Oma pääoma yhteensä / (Varat yhteensä – Saadut ennakot)	Omavaraisuusaste auttaa osoittamaan rahoitukseen liittyvän riskin tasoa ja on hyödyl-
		linen mittari, jonka avulla johto seuraa Konsernin liiketoiminnassa käytettävän pääoman
		tasoa.
Omavaraisuusaste ilman IFRS 16	Oma pääoma yhteensä / (Varat yhteensä – Käyttöoikeusomaisuuserät – Saadut ennakot)	Omavaraisuusaste ilman IFRS 16 vaikutusta, % parantaa vertailukelpoisuutta aiempiin
vaikutusta, %		vuosiin.
Nettovelka / Vertailukelpoinen	Nettovelka / Vertailukelpoinen käyttökate	Nettovelan suhde vertailukelpoiseen käyttökatteeseen on yksi Altian taloudellisista
käyttökate		tavoitteista.
Nettovelka / Vertailukelpoinen	Nettovelka ilman IFRS 16 vaikutusta / Vertailukelpoinen käyttökate ilman IFRS 16 vaiku-	Nettovelka / vertailukelpoinen käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta parantaa vertailukel-
käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta	tusta	poisuutta aiempiin vuosiin.
Tulos / osake	Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos / Osakkeiden osakeantikorjattu keskimääräin-
	en kappalemäärä kauden aikana
Oma pääoma / osake	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma / Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
	kauden lopussa
Osinko / osake	Kauden osingonjako / Osakkeiden laimentamaton lukumäärä kauden lopussa
Osinko / tulos %	Osinko/osake / Tulos/osake
Efektiivinen osinkotuotto, %	Osinko/Osake / Osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa
Hinta / tulos	Osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa / Tulos/osake
Osakekannan markkina-arvo	Tilikauden lopun osakkeiden määrä X osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

==> picture [733 x 464] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Vastuullisuus
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

Vastuullisuuden tiekartta 2030

Uskomme että elämästä tulee nauttia, mutta ei planeettamme kustannuksella. Siksi toimimme vastuullisuuden edelläkävijöinä. Olemme ylpeitä siitä, että tuotteemme ovat paras valinta ympäristön ja ilmaston kannalta ja että niitä markkinoidaan ja kulutetaan vastuullisesti.

astuullisuus on Altialle strateginen prioriteetti ja keskeinen liiketoiminnan menestystekijä, ja sitä on rakennettu pitkäjänteisesti. V Tavoitteemme on tukea modernin ja vastuullisen pohjoismaisen juomakulttuurin kehittymistä. Helmikuusta 2020 alkaen vastuullisuus on myös osa koko yhtiön tarkennettua strategiaa.

Vahvistaaksemme pitkäaikaista sitoutumistamme vastuullisuuteen julkaisimme joulukuussa 2019 vuoteen 2030 ulottuvan vastuullisuustiekartan, joka sisältää kunnianhimoiset, numeeriset pitkän aikavälin tavoitteet. Uusi tiekartta nostaa kiertotalouden ja hiilineutraalin tuotannon vastuullisuustoimintojemme ytimeen. Altian olemassaolon tarkoitus, Let’s Drink Better, on vastuullisuustyömme lähtökohta ja pääasiallinen viitekehys, johon myös uusi tiekartta pohjautuu.

Vastuullisuustiekarttamme koostuu neljästä painopistealueesta: Tislaamo, Juomat,

Yhteiskunta ja Ihmiset. Tiekartta perustuu Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin (Sustainable Development Goals, SDGs). Tavoitteiden saavuttamiseksi kehitämme edelleen omia toimintojemme, päästöjen hyvitystoimenpiteiden sijaan.

Vuoden 2019 vastuullisuustyömme raportointi

Vuonna 2019 jatkoimme vuonna 2018 aloittamaamme työtä vuosia 2018–2020 koskevan vastuullisuusohjelman toteuttamiseksi. Kehittämisen keskeisin painopiste vuonna 2019 oli Altian vastuullisuustiekartan ja pitkän aikavälin tavoitteiden laatimisessa. Vuoden 2019 osalta raportoimme vielä vastuullisuustyömme samojen tavoitteiden mukaisesti kuin vuonna 2018 (katso sivut 90–95). Vuodesta 2020 Altia raportoi työstään uuden vastuullisuustiekartan painopistealueiden mukaisesti.

Kestävän kehityksen tavoitteet

Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityk – sen tavoitteet (2015 2030) sisältävät yhteensä 17 tavoitetta ja 169 alatavoitetta, joista on

sovittu kansainvälisesti, ja jotka toimivat kestävän kehityksen saavuttamiseen tähtäävänä suunnitelmana hallituksille, yrityksille ja kansalaisyhteiskunnalle. Ne ovat maailmanlaajuinen toimintakehotus, jonka päämääränä on lopettaa köyhyys, suojella ympäristöä ja varmistaa rauha ja vauraus kaikille ihmisille. Vuonna 2019 Altia kävi läpi vaikutuksensa kaikkiin 17 tavoitteeseen, valiten joukon tavoitteita, joihin yhtiö kokee voivansa vaikuttaa merkittävästi positiivisella tavalla: SDG 3 Terveyttä ja hyvinvointia; SDG 6 Puhdas vesi ja sanitaatio; SDG 12 Vastuullista kuluttamista; ja SDG 13 Ilmastotekoja. On kuitenkin huomattava, että kaikki tavoitteet liittyvät toisiinsa, ovat osittain päällekkäisiä ja vaikuttavat toisiinsa.

Altia tulee raportoimaan edistymisestään tavoitteiden saavuttamisessa vuosittain. Kukin painopistealue tukee myös valittuja YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Seuraava taulukko havainnollistaa, millä tavoin Altian vastuullisuustiekartta on vuorovaikutuksessa tärkeimpien kestävyystavoitteidemme kanssa ja auttaa saavuttamaan ne.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet 2030 Altian vastuullisuustiekartan 2030 panos YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin Altian vastuullisuustiekartan fokusalueet Altian vastuullisuustiekartan tavoitteet
3. TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA JUOMAT • Lisäämme vastuullisten (miedot, alkoholittomat, vähäsokeriset) tuotteiden Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille IHMISET määrää vuoteen 2030 mennessä, jotta kuluttajat voivat tehdä vastuullisia • Tehostaa päihteiden, mukaan lukien huumeiden ja alkoholin, YHTEISKUNTA valintoja. väärinkäytön ehkäisemistä ja hoitoa. • Vähennämme vuosittain keskimääräistä alkoholipitoisuutta omassa tuotannos-
Vähennämme vuosittain keskimääräistä alkoholipitoisuutta omassa tuotannossamme.
• Osallistumme vastuullista juomien nauttimista koskeviin aloitteisiin, esimerkkinä Puhutaan alkoholista -kampanja.
• Altia on turvallinen ja inspiroiva työpaikka ja luotettava kumppani toimittajillemme ja asiakkaillemme.
• Tavoitteenamme on lisätä työntekijöidemme hyvinvointia ja tarjota tasavertaisia mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen.
• Lisäämme läpinäkyvyyttä ja varmistamme yritysvastuun korkean tason toimitusketjussamme.

	Altian vastuullisuustiekartan fokusalueet	Altian vastuullisuustiekartan tavoitteet
3. TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille • Tehostaa päihteiden, mukaan lukien huumeiden ja alkoholin, väärinkäytön ehkäisemistä ja hoitoa.	JUOMAT IHMISET YHTEISKUNTA	• Lisäämme vastuullisten (miedot, alkoholittomat, vähäsokeriset) tuotteiden määrää vuoteen 2030 mennessä, jotta kuluttajat voivat tehdä vastuullisia valintoja. • Vähennämme vuosittain keskimääräistä alkoholipitoisuutta omassa tuotannos- samme. • Osallistumme vastuullista juomien nauttimista koskeviin aloitteisiin, esimerkki- nä Puhutaan alkoholista -kampanja. • Altia on turvallinen ja inspiroiva työpaikka ja luotettava kumppani toimittajil- lemme ja asiakkaillemme. • Tavoitteenamme on lisätä työntekijöidemme hyvinvointia ja tarjota tasavertai- sia mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen. • Lisäämme läpinäkyvyyttä ja varmistamme yritysvastuun korkean tason toimi- tusketjussamme.
6. PUHDAS VESI JA SANITAATIO Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille. • Lisätä vuoteen 2030 mennessä merkittävästi vedenkäy- tön tehokkuutta kaikilla sektoreilla, varmistaa kestävä vedenotto ja makean veden riittävyys vesipulan ehkäise- miseksi sekä vähentää merkittävästi vesipulasta kärsivien määrää. • Puhtaan veden suojeleminen • Jäteveden turvallinen käsittely	TISLAAMO	• Suojelemme Rajamäen puhdasta pohjavettä. • Vuoteen 2025 mennessä vähennämme jätevesiemme määrää 20 prosenttia.
12. VASTUULLISTA KULUTTAMISTA Varmistaa kulutus ja tuotantotapojen kestävyys • Puolittaa vuoteen 2030 mennessä maailmanlaajuinen ruokajätteen määrä jälleenmyyjä- ja kuluttajatasolla sekä vähentää ruokahävikkiä tuotanto- ja jakeluketjuissa sadon- korjuun jälkeinen hävikki mukaan lukien. • Vähentää vuoteen 2030 mennessä merkittävästi jätteiden syntymistä ennaltaehkäisyn, kierrätyksen ja uudelleenkäy- tön keinoin.	JUOMAT YHTEISKUNTA	• Vahvat brändimme toimivat välineinä, joiden avulla viestimme kuluttajille vastuullisuustoiminnastamme. • Lisäämme vastuullisten (miedot, alkoholittomat, vähäsokeriset) tuotteiden määrää vuoteen 2030 mennessä, jotta kuluttajat voivat tehdä vastuullisia valintoja. • Vuoteen 2025 mennessä kaikki pakkauksemme ovat sataprosenttisesti kierrätettäviä. • Vuoteen 2030 mennessä olemme pienentäneet pakkaustemme hiilijalanjälkeä 35 prosenttia.
13. ILMASTOTEKOJA Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan • Integroida ilmastonmuutosta koskevat toimenpiteet kansalliseen politiikkaan, strategioihin ja suunnitteluun.	TISLAAMO JUOMAT	• Oma tuotantomme on hiilineutraalia vuoteen 2025 mennessä ilman hiilikom- pensaatiota. • Lisäämme kiertotalousajattelua kaikissa toiminnoissamme. • Edistämme vähähiilisten viljelykäytäntöjen käyttöönottoa ja ylläpitoa suorien sopimusviljelijöidemme kanssa. • Vuoteen 2023 mennessä 100 prosenttia sähköstämme on peräisin uusiutu- vista lähteistä. • Vuoteen 2030 mennessä olemme pienentäneet pakkaustemme hiilijalanjäl- keä 35 prosenttia.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

YRITYSVASTUURAPORTTI

Vastuullisuuden johtaminen

Vastuullisuustyötämme ohjaavat Altian toiminnan tarkoitus ja strategia, sidosryhmiemme odotukset, liiketoimintaperiaatteemme, neljä valittua YK:n kestävän kehityksen tavoitetta sekä kansainvälisiin sopimuksiin pohjautuvat amfori BSCI:n eettiset periaatteet, joihin olemme sitoutuneet.

astuullisuus on Altialla nostettu koko yrityksen tarkennettuun strategiaan, joka julkistettiin helmikuussa 2020. Lisäksi julkistimme V joulukuussa 2019 uuden vastuullisuuden tiekartan, joka asettaa kunnianhimoiset vastuullisuustavoitteet vuoteen 2030 saakka. Altian vastuullisuutta johdetaan näiden kahden dokumentin pohjalta.

kysymyksistä ja vastuullisuudesta osana Altian yritysstrategiaa.

Vastuullisuustiekartan mukaiset konkreettiset toimenpiteet ja mittarit on integroitu osaksi kunkin liiketoiminnon vuosittaisia toimintasuunnitelmia, jotka johtoryhmä hyväksyy. Toimenpiteiden toteutumista seurataan liiketoimintojen omissa johtoryhmissä sekä Altian yritysvastuutyöryhmässä.

Altian vastuullisuustyön etenemistä on vuonna 2019 käsitelty säännöllisesti Altian yritysvastuu työryhmässä, jonka 14 jäsentä edustivat kattavasti eri liiketoimintoja. Uuden tiekartan myötä työryhmä muodostetaan uudestaan neljän fokusalueen mukaan. Sekä vanhassa että uudessa mallissa yritysvastuutyöryhmä vastaa ohjelman etenemisestä tavoitteiden mukaisesti ja raportoi Altian johtoryhmälle säännöllisesti.

Vastuullisuustyön etenemistä tiekartan mukaisesti seurataan erilaisten mittareiden ja indikaattorien avulla. Näitä ovat esimerkiksi ympäristömittarit jätemäärästä veden- ja energiankulutukseen, tapaturmataajuus ja sairauspoissaoloprosentti sekä henkilöstön tyytyväisyyskysely. Altian vastuullisuuden kehittämisestä ja raportoinnista sekä vastuullisuustyön koordinoinnista yhtiössä vastaa Altian viestintä- ja vastuullisuusjohtaja.

Kukin johtoryhmän jäsen vastaa omaa organisaatiotaan koskevista vastuullisuus-

Lue lisää: Olennaisuusanalyysi (s. 61)

==> picture [365 x 450] intentionally omitted <==

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

ALTIAN SIDOSRYHMÄT

Sidosryhmävuorovaikutus

Sidosryhmiemme näkemys vastuullisuudesta ja siitä, miten yritysten tulee pyrkiä ratkomaan yhteisiä haasteitamme esimerkiksi ilmastoon tai juomakulttuuriin liittyen, on meille ensiarvoisen tärkeää. Olennaisuusanalyysi ohjaa valintojamme ja keskittymistämme eri vastuullisuuden painopistealueisiin.

idosryhmiemme näkemykset vastuullisuudestamme ovat meille ensiarvoisen tärkeitä. Kehitämme ja suuntaamme vastuullisuustyötämme niiden pohjalta. Pyrimme S myös kertomaan vastuullisuustyöstämme sidosryhmillemme avoimesti raportin lisäksi vuoden ympäri eri viestintäkanavien kautta.

Olemme yhteydessä eri sidosryhmiin osana normaalia liiketoimintaa, minkä lisäksi kysymme säännöllisesti heidän näkemyksiään vastuullisuudestamme. Viimeisin kysely toteutettiin vuonna 2018, ja sen tuloksia hyödynnettiin olennaisuusanalyysimme päivittämisessä. Kyselyssä haettiin näkemyksiä Altian Helsingin pörssiin listautumisen myötä tulleilta uusilta omistajilta: yksityisiltä osakkeenomistajilta ja institutionaalisilta sijoittajilta.

Tulosten pohjalta terävöitettiin olennaisuusanalyysiä ja Altian yritysvastuun kulmakiviä,

jotka olivat käytössä vuonna 2019. Vuoden 2019 aikana rakennettiin uusi vastuullisuuden tiekartta 2030, joka pohjaa samaan olennaisuusanalyysiin, mukaan lukien sijoittajien näkemykset.

Raportointikauden aikana julkisuudessa käyty vastuullisuuskeskustelu on painottunut vahvasti ilmastoon. Hallitusten ympäristöpoliittisten toimien ja yksityishenkilöiden tekemien kulutus- ja elämäntapavalintojen rinnalla on painoarvoaan nostanut yritysten vastuu ilmastonmuutoksen hallinnassa.

Altia osallistuu aktiivisesti sosiaalisen median kanavissa, esimerkiksi Twitterissä, käytävään keskusteluun. Jatkoimme myös viestintäkanaviemme kehittämistä avaamalla joulukuussa 2019 konsernin sivustolla sijaitsevat vastuullisuussivut, jotka on rakennettu uuden vastuullisuuden tiekartan mukaisesti.

Kuluttajat odottavat yrityksiltä yhä enemmän

tekoja vastuullisuuden saralla. Altia tutki 2019 kuluttajien näkemyksiä vastuullisuudesta ja sen merkityksestä alkoholijuomia koskien Suomessa ja Ruotsissa laadullisella yhteisötutkimuksella. Altian Cheers! -kehitysyhteisö jatkoi aktiivista työtä vuoden aikana ja sen kautta toteutettiin yli 12 kuluttajakyselyä.

Oma henkilöstö on Altialle tärkeä sidosryhmä myös vastuullisuuskeskustelun osalta. Toukokuussa järjestettiin Tukholmassa sisäinen tapahtuma, johon osallistui 140 altialaista. Seminaarin teema oli vastuullisuus, jota käytiin läpi eri näkökulmista. Seminaariin osallistui puhujana markkinoinnin ja vastuullisuuden ammattilainen ja kirjailija Thomas Kolster .

Altia osallistuu laajasti alan järjestöjen toimintaan. Altia on aktiivinen Elintarviketeollisuusliiton, SAJK:in (Suomen alkoholijuomateollisuusliiton) sekä SVL:n (Ruotsin alkoholijuomateollisuusliiton) työryhmissä,

joissa käydään vastuullisuuteen liittyvää keskustelua. Nämä järjestöt tarjoavat lisäksi säännöllisesti mahdollisuuden keskustella eri viranomaisten ja päättäjien kanssa toimialan vastuullisuuteen liittyvistä asioista.

Altian tärkeimmät sidosryhmät, heidän odotuksensa ja Altian vuorovaikutuskanavat esitellään seuraavassa taulukossa.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

ALTIAN SIDOSRYHMÄT

Sidosryhmävuorovaikutus

Altian keskeiset sidosryhmät, heidän odotuksensa sekä vuorovaikutuskanavamme on esitetty alla olevassa taulukossa.

==> picture [118 x 118] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Omistajat ja
sijoittajat
----- End of picture text -----

==> picture [119 x 118] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Poliittiset
päätöksentekijät,
viranomaiset
----- End of picture text -----

==> picture [119 x 118] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Asiakkaat
----- End of picture text -----

==> picture [119 x 118] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Henkilöstö
----- End of picture text -----

==> picture [118 x 118] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Päämiehet
----- End of picture text -----

SIDOSRYHMÄ

ODOTUKSET • taloudellisen lisäarvon • lakien ja määräysten • yhteistyö ja vastuullinen toi - • vastuullisuus työnantajana • vastuullisen alkoholinluominen noudattaminen minta asiakkaiden suuntaan • tuotteiden laatu ja turvalkäytön edistäminen
• kestävä kasvu • ympäristövaikutusten • tuotteiden laatu ja lisuus • vastuullinen • riskien hallinta, hyvä halvähentäminen turvallisuus • vastuullisen alkoholinmarkkinointi lintotapa ja läpinäkyvyys • vastuullinen hankinta• vastuullisen alkoholikäytön edistäminen ja • kuluttaja- ja markkina-
• ympäristövaikutusten ketju kulttuurin tukeminen vastuullinen markkinointi ymmärrys vähentäminen • vastuullisuus työn• vastuullinen markkinointi • ympäristövaikutusten • yhteistyö ja kumppa nuus
• vastuullinen hankintaantajana ja hankinta vähentäminen ketju • ympäristövaikutusten
• vastuullisuus vähentäminen
VUOROVAIKUTUS• suorat kontaktit ja henkilö• raportointi • suorat kontaktit • sisäinen viestintä • tapaamiset ja suorat KANAVAT kohtaiset tapaamiset • suorat kontaktit • sähköiset kanavat • koulutus kontaktit • sijoitusmessut ja -tapahtu• auditoinnit • asiakaskoulutus • kehityskeskustelut • raportointi mat, seminaarit • ulkoinen viestintä • tarjouspyynnöt ja • yhteistoiminta ja • tarjouspyynnöt ja
• yhtiökokoukset sopimukset työsuojelutoiminta sopimukset
• taloudellinen raportointi ja • asiakkaiden omat vastuu l- • tiimikäytännöt • messut ja muut
siihen liittyvät puhelinlisuusraportointialustat tapahtumat
kokoukset/webcastit
• ulkoinen viestintä, pörssi• messut ja muut tapahtumat
taloudellinen raportointi ja siihen liittyvät puhelinkokoukset/webcastit
• ulkoinen viestintä, pörssitiedotteet ja verkkosivusto

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

Sidosryhmävuorovaikutus

==> picture [758 x 377] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Materiaalien ja
SIDOSRYHMÄ Sopimus- raaka-aineiden Media Kuluttajat Kansalais-
viljelijät järjestöt
toimittajat
ODOTUKSET • suomalaisten raaka- • ympäristövaikutusten • tuotteiden laatu ja • vastuullisen alkoholin- • vastuullisen alkoholin-
aineiden käyttäminen vähentäminen turvallisuus käytön edistäminen ja käytön edistäminen
ja tuotannon säilyttä- • kotimaisten/paikallisten • vastuullisen alkoholin- alaikäisten alkoholinkäytön • tuotteiden laatu ja
minen Suomessa raaka-aineiden käytön edistäminen ehkäisy turvallisuus
• reilun hinnan maksami- käyttäminen • ympäristövaikutusten • vastuullinen markkinointi • ympäristövaikutusten
nen ohrasta • tuotteiden laatu ja turval- vähentäminen • tuotteiden laatu ja vähentäminen
lisuus • läpinäkyvyys turvallisuus • vastuullisesti tuotetut
• hyvä yhteistyö ja jatku- • hyvä hallintotapa • vastuullisuus koko arvo- raaka-aineet
vuus toimittajasuhteissa ketjussa
• hankintaketjun • ympäristövaikutusten
vastuullisuus vähentäminen
VUOROVAIKUTUS- • tapaamiset ja suorat • tapaamiset ja suorat • ulkoinen viestintä • tuotteet ja markkinointi • ulkoinen viestintä
KANAVAT kontaktit kontaktit • suorat kontaktit • ulkoinen viestintä • raportointi
• messut ja muut • messut ja muut • tapahtumat • kuluttajatutkimukset • tapahtumat
tapahtumat tapahtumat • tiedotteet • messut ja muut • suorat kontaktit
• uutiskirjeet • raportointi • verkkosivut tapahtumat
• viljelijäextranet • tarjouspyynnöt ja • sosiaalinen media • kuluttajapalaute
• Carbon action sopimukset
-hiilipilotti
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

Olennaisuusanalyysi uonna 2018 päivitimme yritysvastuuseen liittyvän olennaisuusanalyysimme niin, että se heijastaa paremmin sijoittajiemme näkemyksiä ja odotuksia V yritysvastuumme osalta. Tämä toteutettiin yksityisille osakkeenomistajille suunnatun, mutta myös muille sidos ryhmille avoinna olleen, verkkokyselyn avulla ja myös useita institutionaalisia sijoittajia haastattelemalla. Olennaisuusanalyysiin sisältyi myös vahva tausta tutkimus maailmanlaajuisista megatrendeistä ja vastuullisuuden kehittymiseen liittyvistä trendeistä alkoholijuomateollisuudessa. Lisätietoja prosessista löytyy vuoden 2018 vuosikertomuksesta.

Merkitys sidosryhmille

==> picture [399 x 274] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

A
E
K T
B O
P
R F
D
G
M
Q
Olennainen näkökohta
----- End of picture text -----

Tulokset

Altian yritysvastuuseen vaikuttavat megatrendit tunnistettiin, ja ne ovat terveys ja hyvinvointi, kiertotalous ja ilmastonmuutos. Altian yritysvastuun tärkeimmät painopisteet sidosryhmien näkemysten perusteella ovat:

Tuotteiden laatu ja tuoteturvallisuus

Matala Organisaation taloudellisten, sosiaalisten & Korkea ympäristövaikutusten taso

Vastuullinen markkinointi
Pohjaveden suojelu

Tislaamo D Energian kulutus ja CO2 päästöt

Kestävä maatalous

Pohjavesien suojeleminen

Juomat

Tuotteiden laatu ja turvallisuus

Vastuullisesti tuotetut ja jäljitettävät raaka-aineet

Pakkausten vastuullisuus

Yhteiskunta

Tuoteportfolion kehitys vastuullisen juomakulttuurin mukaisesti

Vastuullinen markkinointi

Läpinäkyvyys ja hyvä hallintotapa

Ihmiset

Henkilöstön hyvinvointi

Työterveys ja turvallisuus

Henkilöstön kehitys ja hyvä johtajuus

Toimitusketjun vastuullisuus

Työterveys ja -turvallisuus
Läpinäkyvyys ja hyvä hallintotapa
Vastuullisesti tuotetut raaka-aineet
Ilmastonmuutos (energia ja fossiilipohjaiset CO2-päästöt)
Kiertotalous
Kestävät pakkausratkaisut

Edellinen, vuosia 2018–2020 koskeva, yritysvastuuohjelmamme pohjautui pitkälti analyysin tuloksiin. Vuoteen 2030 ulottuva uusi vastuullisuustiekarttamme rakentuu

näille samoille olennaisille näkökohdille. Ai-

heet on kuitenkin ryhmitelty uudelleen uusien painopistealueidemme – Tislaamo, Juomat, Yhteiskunta ja Ihmiset – mukaisesti.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

==> picture [758 x 18] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Olennainen näkökohta Laskentaraja [1] Soveltuvat periaatteet
----- End of picture text -----

Tuotteiden laatu ja turvallisuus	Altia, päämiehet, raaka-aineiden toimittajat	•	ISO 22000 elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmä2
		•	ISO 9001 -laatujärjestelmä3
		•	Altian laatu-,turvallisuus-jaympäristöperiaatteet
Vastuullisesti tuotettujen ja jäljitet-	Altia, päämiehet, raaka-aineiden toimittajat	•	Altian laatu-, turvallisuus- ja ympäristöperiaatteet
tävien raaka-aineiden hankinta		•	amfori BSCI:n eettiset periaatteet
		•	amfori BSCI:n riskimaaluokittelu
		•	Altian eettisetperiaatteet toimittajilleja alihankkijoille(Supplier Code of Conduct)
Tuoteportfolion kehitys vastuulli-	Altia, päämiehet, asiakkaat, raaka-aineiden toimittajat	•	ISO 9001 -laatujärjestelmä
sen juomakulttuurin mukaisesti		•	Altian tuotekehitys
		•	Vuotuiset kuluttajakyselyt
Vastuullinen markkinointi	Altia	•	Altian markkinointiperiaatteet ja -ohjeet
Läpinäkyvyys ja hyvä hallintotapa	Altia	•	Altian verostrategia
		•	Markkinoiden väärinkäyttöasetus (MAR)
		•	Arvopaperimarkkinalaki
		•	Pörssin säännöt
		•	Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi 2015
		•	Sisäpiiriohje listayhtiöille (Nasdaq Helsinki)
		•	Finanssivalvonnan ohjeet
		•	Kirjanpitolaki
Energian kulutus ja CO2-päästöt	Altia	• •	ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä4 Suomen energiatehokkuussopimus
		•	Altian laatu-,turvallisuus-jaympäristöperiaatteet
Kestävä maatalous	Altia, maanviljelijät	•	ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä
		•	ISO 9001 -laatujärjestelmä
Pohjavesien suojeleminen	Altia	•	Suomen lainsäädäntö
		•	Vedenottolupa
		•	Maiden omistajuus
		•	Toiminnan hallinta Altian omistamilla mailla
		•	ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä
Vastuullisuusnäkökohdat	Altia, toimittajat, raaka-aineiden toimittajat	•	ISO 9001 -laatujärjestelmä
pakkauksissa		•	ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä
		•	Reilu kauppa
		•	Fair for Life
		•	Altianpakkauskehitys
Työntekijöiden hyvinvointi	Altia	•	Altian toimintatavat
		•	Altia Tasting
Hyvä johtajuus	Altia	•	Altia Tasting
		•	Altian toimintatavat
Työterveys ja työturvallisuus	Altia	•	OHSAS 18001 -työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä

1 Laskentaraja kertoo sen, onko näkökohta olennainen yrityksessä vai yrityksen ulkopuolella.

2 Sertifiointi kattaa Altian Rajamäen tehtaan.

3 Sertifiointi kattaa Altian toiminnot Suomessa (Koskenkorvan tislaamo, Rajamäen alkoholijuomatehdas ja teknisen etanolin yksikkö, sekä Helsingin pääkonttorin toiminnot) sekä Tabasalun tehtaan Virossa. 4 Sertifiointi kattaa Altian toiminnot Suomessa.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

Vastuullisuustiekarttamme 2030

Elämä on tehty nautittavaksi, mutta ei planeettamme kustannuksella. Siksi olemme vastuullisuuden edelläkävijöitä. Olemme ylpeitä siitä, että tuotteemme ovat paras valinta ympäristömme ja ilmastomme kannalta ja että niitä markkinoidaan ja kulutetaan vastuullisesti. Uusi vastuullisuustiekarttamme jakautuu neljään vastuullisuuden painopistealueeseen: Tislaamo, Juomat, Yhteiskunta ja Ihmiset.

==> picture [757 x 356] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

T
TISLAAMO JUOMAT
Hiilineutraali Pakkaukset
100%
kierrätettäviä
LET’S DRINK
BETTER
YHTEISKUNTA IHMISET
10% Nolla
matala-alkoholisia tai tapaturmista
alkoholittomia tuotteita johtuvaa poissaoloa
KIERTO ALOUS
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

==> picture [342 x 452] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

%
99,5
%
58
62 %
ä
v
l
k
a
a
y
l
r
s
o
n
t ä
o
is
k
m
ö y
h
ö
n
t
a
ö
y
t
e
t
a
y
s
h
l
k r
ö
s
s
ä
i
o y
n
t
ä
o
K
e
p
n
m
-
a
e
a
2
v
t
v
O
r
t
a
o
r
C
ä
k
a
n
J
i
u
s
e
k
u
k
s
s
u
a
o
s
L
K
----- End of picture text -----

Tislaamo

212 Miljoonaa kiloa kotimaista viljaa
1 400 Viljelijää
62% Koskenkorvan tislaamon käyttämästä höyrystä tuotettu omassa biovoimalaitoksessa
58% Lasku CO2-päästöissä Koskenkorvan tislaamolla vuoteen 2014 verrattuna
24% Vähennys vedenkulutuksessa 99,5% Jätteen hyötykäyttöaste

MISSIO

Palkittu tislaamomme on hyvä esimerkki bio- ja kiertotaloudesta. Etsimme jatkuvasti tapoja minimoida hiilijalanjälkemme, vähentää jätteen määrää, maksimoida tehokkuus ja säilyttää luonnonvarat, mukaan lukien juomissamme käytetty puhdas, suodattamaton pohjavesi.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

TISLAAMO

ämä painopistealue kattaa kaikki Altian ympäristövastuuseen liittyvät vastuullisuustavoitteet. Ympäristötyömme tavoite on erityisesti päästöjemme T (laajuus 1 ja 2) vähentäminen, energiatehokkuuden parantaminen, ympäristöystävälliseen teknologiaan investoiminen, vesialueiden suojelu ja puhtaan pohjavetemme suojeleminen erityisesti Rajamäellä sekä vähähiilisten viljelykäytäntöjen edistäminen sopimusviljelijöidemme keskuudessa.

Materiaalitehokas tislaamomme on lippulaivamme ympäristöasioissa. Tästä syystä nimesimme koko ympäristövastuuseen liittyvän fokusalueeseen sanalla ”Tislaamo”. Koskenkorvan tislaamo on kiertotalouden edelläkävijä, ja se hyödyntää kaiken raaka-aineena käyttämänsä ohran sataprosenttisesti. Ohrankuoret, jotka jäisivät muutoin tehtaan tuotannossa käyttämättä, poltetaan tehtaan omassa biovoimalaitoksessa, joka tuottaa höyryä tislaamon tarpeisiin. Tämä on auttanut meitä saavuttamaan energiatehokkuussopimuksemme mukaisen tavoitteen energiankulutuksen vähentämisessä ja vähentänyt Koskenkorvan tehtaan hiilidioksidipäästöjä 58 prosenttia vuodesta 2014. Lisäksi kaikki tislaamon sivuvirrat hyödynnetään – jopa tuhkat hyödynnetään lannoitteena. Lue

lisää lähestymistavastamme kiertotalouteen verkkosivuiltamme.

Vuonna 2019 Sitra antoi tunnustusta Altian Koskenkorvan tislaamolle ottamalla sen mukaan Sitran kokoamalle kiertotalouden kiinnostavimpien yritysten listalle.

Tällä painopistealueella on erityisen suuri vaikutus kestävän kehityksen tavoitteisiin SDG 6 (Puhdas vesi ja sanitaatio) ja SDG 13 (Ilmastotekoja). SDG6:en osalta työmme keskittyy tarkemmin ottaen alatavoitteeseen 6.4, joka koskee veden tehokasta käyttöä ja kestävää vedenottoa.

TAVOITTEET

Omat toimintomme ovat hiilineutraaleja vuoteen 2025 mennessä. Fossiilipohjaisten CO2 -päästöjen viitetaso oli 26 852,44 tonnia vuonna 2018.
Vuoteen 2023 mennessä 100 prosenttia sähköstämme on peräisin uusiutuvista lähteistä.
Vuoteen 2025 mennessä vähennämme jätevesien määrää 20 prosenttia. Jäteveden viitetaso oli 291 880 m³ vuonna 2018.
Lisäämme kiertotalousajattelua kaikissa toiminnoissamme.
Suojelemme Rajamäen puhdasta pohjavettä.
Edistämme vähähiilisiä viljelykäytäntöjä sopimusviljelijöidemme keskuudessa tarjoamalla suorille sopimusviljelijöille aiheeseen liittyvää koulutusta.

==> picture [365 x 448] intentionally omitted <==

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

Altian ympäristövaikutukset

kiloa tärkkelystä ja 65,6 (62,2) miljoonaa kiloa rehuraaka-ainetta. Koskenkorvan tehdas toimii kiertotalouden periaatteiden mukaisesti, ja koko sen tuotanto hyödynnetään joko sisäisesti tai Altian asiakkaiden toimesta.

ltian ympäristövaikutukset liittyvät pääasiassa Altian omaan tuotantoon Koskenkorvan ja Rajamäen tehtailla Suomessa sekä Tabasalun A tehtaalla Virossa. Merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät energiankulutukseen, vedenkulutukseen, jäteveteen ja jätteiden syntyyn. Ranskan Cognacissa sijaitsevan tehtaan tuotantomäärät ja niihin liittyvät ympäristövaikutukset ovat pienemmät edellä mainittuihin tuotantolaitoksiin verrattuna. Cognacin tehtaan merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät energiankulutukseen.

Altia teki vuonna 2018 uuden Itämeri-sitoumuksen yhtiön juomatuotannossa käytettyjen viljelykäytäntöjen kestävän kehityksen edistämiseksi. Altia jatkaa uudella sitoumuksella jo vuonna 2015 alkanutta yhteistyötä Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kanssa. Osana Itämeri-sitoumusta Altia ja valitut sopimusviljelijät osallistuvat BSAG:n, Ilmatieteen laitoksen ja Sitran yhteiseen Carbon Action -pilottiprojektiin. Carbon Action -projektissa tutkitaan, kuinka ilmastonmuutosta ja Itämeren rehevöitymistä voidaan hillitä varastoimalla hiiltä maahan tehokkaampien viljelykäytäntöjen avulla. Valitut sopimusviljelijät osallistuvat pilottiin varaamalla osan peltoalastaan tutkimukseen, jonka aikana kerätään tietoa viljelykäytäntöjen vaikutuksesta maaperään. Tutkimusprojekti kestää yhteensä viisi vuotta. Altia tekee yhteistyötä sopimusviljelijöiden kanssa kestävien viljelykäytäntöjen edistämiseksi ja materiaalitehokkuuden parantamiseksi, jotta Altian tuotannon ympäristövaikutuksia voidaan jatkuvasti vähentää.

Altia pullotti vuonna 2019 yhteensä noin 70,2 (70) miljoonaa litraa alkoholijuomia ja viinejä. Altian suurimmalla tuotantolaitoksella Rajamäen alkoholijuomatehtaalla pullotettiin vuonna 2019 alkoholijuomia ja viinejä 65,8 miljoonaa litraa (64,7 miljoonaa litraa vuonna 2018).

Altia on merkittävä kotimaisen ohran ostaja Suomessa. Vuonna 2019 Altia osti suomalaista vijaa 211,5 (211,7 vuonna 2018) miljoonaa kiloa Koskenkorvan tislaamolle pääosin 1400 viljelijältä. Tästä ohraa oli 208,7 miljoonaa kiloa, joka vastaa noin 12 (15) prosenttia. Suomen kokonaisohrasadosta vuonna 2019 ja 33 prosenttia Suomessa myydystä ohrasta markkinointivuonna 2018/2019. Viljasta valmistettiin 22,2 (22,0) miljoonaa kiloa viljaviinaa, 65,1 (68,9) miljoonaa

Altia tehostaa logistiikkatoimintojaan yhdistämällä Altian omien tuotteiden ja sen yhteistyökumppaneiden volyymit ja toimimalla lähellä asiakkaitaan.

KIERTOTALOUS

==> picture [349 x 262] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

NOIN 210
MILJ. KG TUHKA
suomalaista ohraa
32-37 %
ohranjyvästä
käytetään rehuraaka-
ALKOHOLI- aineen tuotannossa
JUOMAT
Noin 58 % :n lasku
TEKNISET CO2-päästöissä
ETANOLIT REHU
VILJA-
VIINA
Koskenkorvan
tislaamo ja
biovoimalaitos
20-25 %
ohranjyvästä
Noin 62 % :n
käytetään
polttoaineomavaraisuus
viljaviinan
tuotannossa höyryenergian tuotannossa
HIILI- 34-39 %
DIOKSIDI TÄRKKELYS ohranjyvästä
CO2 käytetään
tärkkelysten
valmistukseen
----- End of picture text -----*

*Vuoden 2014 tasoon verrattuna.

MATERIAALIEN JA RAAKAAINEIDEN KÄYTTÖ ALTIALLA

==> picture [373 x 137] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

2019 2018 2017
Nesteet
Nestemäinen raaka-aine, juomat (m [3] ) 68 313 66 181 68 935
Nestemäinen raaka-aine, tekniset tuotteet (m [3] ) 22 900 17 517 15 600
Materiaalit
Vilja (t) 211 509 211 700 206 000
Pakkausmateriaalit (t) 38 206 34 209 34 367
Tuotteiden raaka-aineet (t) 4 113 4 345 4 213
Päämiestuotteet
Nesteet (m [3] ) 25 316 25 331 24 840
Pakkausmateriaalit (t) 8 174 8 822 9 535
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

Politiikkamme ja toimintatapamme

ltian Koskenkorvan tehtaalla, Rajamäen alkoholijuomatehtaalla ja Rajamäen Industrial Products -yksikössä sekä Helsingin pääkonttorissa A sijaitsevissa yhtiön tukitoiminnoissa ja myynti- ja markkinointiyksikössä käytössä olevilla ympäristöjärjestelmillä on ISO 14001- standardin mukainen sertifiointi. Altian Tabasalun tehdas, Cognacissa sijaitseva tuotantolaitos sekä Brunnan logistiikkakeskus noudattavat paikallisia ympäristölakeja ja -määräyksiä. Kaikki toimipaikat noudattavat Altian laatu-, turvallisuus- ja ympäristöperiaatteita.

Ympäristöjärjestelmiä kehitetään säännöllisten sisäisten ja ulkoisten auditointien avulla. Energia- ja ympäristönäkökohdat huomioidaan tuotantoprosesseissa ja niiden suunnittelussa sekä tuotantoa koskevissa investoinneissa. Keskeisten ympäristönäkökohtien ja -vaikutusten tilanne käydään läpi säännöllisesti ylimmän johdon kokouksissa. Henkilöstön ympäristötietoisuutta kehitetään ja ylläpidetään ympäristötavoitteiden, erilaisten sisäisten viestintäkanavien ja ympäristöauditointien avulla.

Altian ympäristötavoitteet

ltialle keskeiset ympäristönäkökohdat määritellään kolmen vuoden välein tehtävissä arvioinneissa. Vuonna 2018 tehdyssä A arvioinnissa merkittävimmiksi näkökohdiksi tunnistettiin energiankulutus, vedenkulutus, jätevesikuormitus ja jätteen synty. Merkittävimpien ympäristövaikutusten vähentämiseksi on määritetty viisi ympäristötavoitetta. Tavoitteiden toteutumista seurataan ympäristötunnuslukujen avulla; tunnusluvuille on asetettu vuosikohtaiset vähennystavoitteet kullekin yksikölle. Ympäristötavoitteiden

toteutumista seurataan kuukausittain. Kullekin tuotantolaitokselle määritellään vuosittain ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet, jotka sisällytetään tehtaiden ympäristöohjelmiin. Altian ympäristötavoitteet vuonna 2019 olivat:

Jätevesikuormituksen vähentäminen
Energian käytön vähentäminen
Veden käytön vähentäminen
Syntyvän jätemateriaalin määrän vähentäminen
Hävikistä johtuvien kustannusten vähentäminen

Lorem Kestäviä viljelykäytäntöjä tutkitaan jo Altian sopimusviljelijöiden pelloilla

Kestävän maaperän hoitoon ja hiiliviljelyn lisäämiseen tähtäävän Carbon Action -hankkeen pilotointi käynnistyi viime kesänä myös Altialle ohraa tuottavien, Loren valittujen sopimusviljelijöiden pelloilla. Viisivuotisessa hankkeessa selviää, millaisilla viljelykäytännöillä hiilen varastointia voidaan lisätä maaperässä.

Lue lisää Carbon Action -hankkeesta:

altiagroup.com/f/vastuullisuus/esimerkkeja-vastuullisuudesta

==> picture [365 x 231] intentionally omitted <==

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

Ympäristötehokkuus

Energiatehokkuus

Tuotantoon suhteutettu energiankäyttö laski vuonna 2019 Rajamäen tehtailla ja nousi Koskenkorvan tehtaalla.

Altian Koskenkorvan tehdas vastaa suurimmasta osasta Altian tuotannossa kulutetusta energiasta. Tehdas käyttää noin 133 GWh energiaa vuodessa. Suurin osa tästä energiasta käytetään tislausprosessissa ja tärkkelyksen valmistuksessa. Rajamäen tehdas kuluttaa noin 27 GWh energiaa vuodessa, pääosin kiinteistöjen lämmitykseen.

Altia liittyi vuonna 2017 Suomen vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen uuteen sopimuskauteen, joka kestää vuoteen 2025 asti. Sopimuksen osapuolia ovat suomalaiset ministeriöt, etujärjestöt ja yritykset. Uuden sopimuskauden aikana Altia tavoittelee 10 prosentin vähennystä energiankulutuksessa vuoteen 2025 mennessä, verrattuna kulutukseensa vuoden 2014 alussa.

Altian energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet perustuvat Altian omiin tavoitteisiin sekä Koskenkorvan ja Rajamäen tehtailla vuonna 2015 tehtyjen energiatehokkuuskatselmointien tuloksiin. Koskenkorvan tehtaalla tehtiin katselmointi vuonna 2019.

Taulukossa on esitetty Altian tuotantolaitosten ympäristötunnuslukujen kehitys vuosina 2017–2019.

==> picture [566 x 130] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

2019 2018 2017
Rajamäki ja Rajamäki ja Rajamäki ja
Ympäristötavoite Koskenkorva [1] Tabasalu Koskenkorva [1] Tabasalu Koskenkorva Tabasalu
Energian käytön vähentäminen (MWh/m [3] 0,79 0,27 0,78 0,31 0,63 0,28
tuotetta tai t ohraa) (0,63) (0,63)
Veden käytön vähentäminen (m [3] /m [3] 1,88 1,65 [2] 2,82 1,61 [2] 2,28 1,46
tuotetta tai t ohraa) (1,49) (2,26)
Jäteveden laadun parantaminen 4,24 2,29 3,86 3,35 2,23 2,92
(kg COD/m [3] tuotetta tai t ohraa)³ (3,37) (3,10)
Jätemateriaalin määrän vähentäminen - 47,80 - 52,06 - 44,83
(kg/m [3] tuotetta) [4 ]
----- End of picture text -----

1 Koskenkorvan tehtaan tavoiteluvut on laskettu vuosina 2018 ja 2019 tuotetonnia kohden. Suluissa vastaava luku viljatonnia kohden laskettuna, joka on vertailukelpoinen vuoden 2017 luvun kanssa.

2 Industrial Products -yksikön Rajamäen tehtaalla lopetettiin vuoden 2018 alusta vedenkäytön ympäristötunnusluvun seuraaminen, koska luku ei ole toiminnalle oleellinen. 3 Tabasalussa ei seurata jäteveden laadun tunnuslukua.

4 Industrial Products -yksikön Rajamäen ja Koskenkorvan tehtailla ei seurata jätemateriaalin määrän tunnuslukua, koska se ei ole oleellinen ko. yksiköille.

==> picture [441 x 174] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Energian kokonaiskulutus Kokonaishiilidioksidipäästöt, Kokonaishiilidioksidipäästöt
GWh uusiutumaton t CO2 ekvivalenttipäästöt
250 120t 120t
100t 100t
200
80t 80t
150
60t 60t
100
40t 40t
50
20t 20t
0 0 0
203 170 160 164 163 50 30 27 27 24 110 78 75 73 67
2015 2016 2017 2018 2019 2015 2016 2017 2018 2019 2015 2016 2017 2018 2019
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

Valtaosa Koskenkorvan tislaamon käyttämästä energiasta tuotetaan Altian omassa biovoimalaitoksessa, joka aloitti toimintansa täydellä kapasiteetilla tammikuussa 2015. Biovoimalaitos käyttää ohrankuorta pääpolttoaineenaan. Muita polttoainelähteitä ovat viljasta saatava biomassa (eli ohrankuoripelletit), sikunaöljyt, turve ja polttoöljy. Biovoimalaitoksen tuottama tuhka on hyväksytty lannoitekäyttöön, mikä mahdollistaa tuhkan käytön käsittelemättömänä pelloilla myös pohjavesialueilla.

Vedenkäyttö ja pohjavesialueiden suojelu

Altian veden kokonaiskulutus laski 24% raportointikaudella. Vedenkulutuksen väheneminen liittyi pääosin Koskenkorvan tehtaalla tehtyyn tekniseen investointiin, joka pienensi jäähdytysveden tarvetta.

Vesi on yksi Altian tuotteiden keskeisistä raaka-aineista. Lisäksi vettä käytetään käymisprosessissa, tuotantolinjojen ja tuotantotilojen pesuissa sekä jäähdytyksessä.

Altian tuotteissa käytettävä vesi on Rajamäen käsittelemätöntä pohjavettä, joka täyttää laatuvaatimukset ilman kemiallista tai mekaanista käsittelyä. Veden laatu tutkitaan säännöllisesti näytteistä, jotka lähetetään analysoitavaksi ulkopuoliseen laboratorioon.

Altia käyttää vähemmän kuin 10 prosenttia pohjavesialueella kuukausittain muodostuvasta pohjavedestä.

Altia suojelee veden laatua seuraamalla pohjaveden laatua ja pinnantasoja, omistamalla maata pohjavesialueella, vaikuttamalla alueiden maankäyttöön sekä suojelualueiden ylläpitämisen avulla. Lisäksi Altia huolehtii maa-alueistaan yhteistyökumppaneiden ja paikallisten toimijoiden kanssa. Altia omistaa Rajamäen alueella 1 100 hehtaaria maata – yli 1 500 jalkapallokenttää vastaavan alueen – johon sisältyy kaksi suojeltua suoaluetta, jotka ovat pinta-alaltaan 144 hehtaaria ja 7,5 hehtaaria. Yhtiön toiminnalla ei ole negatiivisia vaikutuksia suoalueisiin.

Vuonna 2019 jatkettiin mittavaa kemikaalisuoja-altaiden investointia Rajamäen tehtaalla, jossa uudistettiin peltosäiliöalueen suoja-altaat.

Jäteveden laadun hallinta

Altian jäteveden määrä kasvoi 21% raportointikaudella. Nousu johtui tiheämmistä prosessipesuista sekä tislauskolonnin huoltoseisakista, joka edellytti laajoja linjojen pesuja.

Jäteveden laatua seurataan Koskenkorvalla ja Rajamäellä päivittäin mittaamalla jätevesinäytteiden kemiallista hapenkulutusta. Jä-

KIERRÄTYS JA MUU HYÖTYKÄYTTÖ

==> picture [374 x 80] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Kierrätys ja muu hyötykäyttö
Yksikkö 2019 2018 2017
Koskenkorva 99,9 % 99,9 % 99,9 %
Rajamäki 98,6 % 98,6 % 95,3 %
Tabasalu 81,3 % 82,0 % 87,8 %
Keskiarvo 99,5 % 99,7 % 99,5 %
----- End of picture text -----

raamuksia luparajojen ylityksistä tai ympäristölakien tai -määräysten rikkomisesta.

tevesikuormitukselle asetettavat raja-arvot määritellään Altian ympäristöluvissa.

Alkoholijuomatehtaan jätevesien käsittelyä parannettiin vuonna 2019 uusimalla neutralointitapa sekä lisäämällä biologinen käsittely jäteveden orgaanisen kuormituksen vähentämiseksi.

Jäteveden orgaaninen kuormitus laski Rajamäen tehtaalla ja kasvoi Koskenkorvan tehtaalla vuonna 2019. Rajamäen tehtaalla lasku liittyi pääasiassa glögien suodatuksen vähentämiseen ja korvaamiseen pastöroinnilla. Tämän takia jäteveden keskimääräinen kuukausittainen biologinen hapenkulutus (BOD) ei ylittänyt luparajan kuukausittaista keskiarvoa. Vuorokausikohtainen BOD-raja ylittyi kolme kertaa vuoden 2019 aikana.

Jätteiden kierrätys ja uudelleenkäyttö

Altia pyrkii vähentämään jätteen määrää vähentämällä hävitettävän pakkausmateriaalin määrää. Lähes kaikki Altian tehtailla syntyvä jäte hyödynnetään materiaaleina tai energiana. Rajamäen, Tabasalun ja Koskenkorvan keskimääräinen jätteiden hyötykäyttöaste oli raportointivuonna 99,5 %.

Koskenkorvan tuotannon jätevesi esipuhdistetaan ja Rajamäen tehtaan jätevesi käsitellään ennen kuin ne toimitetaan kunnallisiin jätevesien käsittelylaitoksiin. Tabasalussa jätevesi kerätään tankkeihin ja kuljetetaan kunnallisiin käsittelylaitoksiin.

Altialle ei määrätty raportointikaudella seu-

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

YMPÄRISTÖLUVUT 2019

==> picture [566 x 360] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

2019 Muutos vuodes 2018 2017
ta 2018, %
Viljan käyttö (milj. kg) 211,51 -0,1 % 211,68 205,90
Käytetyt polttoaineet/Suora energiankulutus
Maakaasu (GWh) suora [1] , uusiutumaton 0,98 -5,8 % 1,04 1,27
Epäsuora energiankulutus
Höyry (GWh) epäsuora [2] , uusiutumaton 36,70 -4,5 % 38,43 32,38
Höyry (GWh) epäsuora [2] , uusiutuva 59,00 -20,8 % 74,46 77,28
Sähkö (GWh) epäsuora [2] , uusiutumaton 43,25 2,6 % 42,14 42,11
Höyry (GWh) epäsuora [2] , uusiutuva 3,87 -40,8 % 6,53 5,30
Kaukolämpö (GWh) epäsuora [2] , uusiutumaton 0,09 -7,3 % 0,10 0,10
Kaukolämpö (GWh) epäsuora [2] , uusiutuva 1,69 3,5 % 1,64 1,62
Kasvihuonekaasut, suora ja epäsuora
CO 2 -ekvivalenttipäästöt / uusiutumaton (t), suora [1] 193,52 -5,5 % 204,86 250,48
CO 2 -ekvivalenttipäästöt / uusiutumaton (t), epäsuora [2] 24273,46 -8,9 % 26647,58 26 600,83
CO 2 -ekvivalenttipäästöt / uusiutuva (t), suora [1] 13380,00 -4,1 % 13 954,00 15 185,00
CO 2 -ekvivalenttipäästöt / uusiutuva (t), epäsuora [2] 28821,38 -11,3 % 32 477,69 33 116,17
Merkittävät päästöt ilmaan
VOC-päästöt (t) 8,30 -11,2 % 9,35 8,31
Hiukkaspäästöt ilmaan (t) 3,60 0,3 % 3,59 4,37
Vesi ja jätevesi
Veden kulutus (1 000 m [3] ) 502,56 -23,9 % 660,29 663,39
Jäteveden määrä (1 000 m [3] ) 353,08 21,0 % 291,88 265,55
Jätemäärät (t)
Ongelmajätteet 11,56 -56,6 % 27,00 23,07
Kaatopaikkajäte 38,56 0,5 % 38,38 103,30
Hyötykäytetty jäte
Energiahyötykäyttö 13759,80 -13,0 % 15 815,83 18 429,69
Muu hyötykäyttö 4238,27 -0,5 % 4 261,03 6 572,75
----- End of picture text -----

1 Suora energiankäyttö tarkoittaa omassa tuotannossa tai energiantuotannossa käytettyä energiaa, kuten uusiutumattomien energianlähteiden polttaminen.

2 Epäsuora energiankäyttö tarkoittaa hankittua energiaa, joka on tuotettu raportoivan yhtiön ulkopuolella, mutta jota käytetään tuottamaan energiaa yhtiön välittömiin energiantarpeisiin.

Taulukoissa käytetyistä laskentamenetelmistä:

Toimistopaikkakuntien osalta Osloa ja Kööpenhaminaa lukuun ottamatta raportoidaan vain sähkönkulutus ja näitä vastaavat päästöt sekä vedenkulutus.

Logistiikkakeskusten osalta raportoidaan sähkönkulutus, kaukolämmitys ja näitä vastaavat päästöt sekä vedenkulutus ja jäteveden määrä.

Koskenkorvan tehtaan osalta jäteveden määrä on laskettu kaikkien tehdasalueen toimijoiden osalta. Energiankulutus ja vedenkulutus on laskettu kaikkien toimijoiden osalta A-rehua lukuun ottamatta.

Päästöjä koskevat tunnusluvut kattavat Altian toiminnot sekä ostetun energian tuottamisesta syntyvät päästöt, ja jätteitä koskevat tunnusluvut vain Altian omat toiminnot.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

Materiaalivirrat

==> picture [657 x 394] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

EAU-DE-VIE
(kahteen kertaan tislattu
ranskalainen viini) ALKOHOLI-
Cognac JUOMAT
PÄÄSTÖT MUUT
RAAKA-AINEET
BIOMASSA
(Pääasiassa ohran kuorijae)
PÄÄSTÖT Akvaviitti– SÄHKÖ- JA
SIKUNAJAE
tislaamo HÖYRY-
ENERGIA PÄÄSTÖT
TISLEET
HÖYRY- SÄHKÖ- ALKOHOLIJUOMAT
ENERGIA ENERGIA MAAHANTUOTU
Koskenkorvan ETANOLI
tehtaan MUUT RAAKA-
ALKOHOLI-
biovoimalaitos AINEET Tabasalu JUOMAT
JA TARVIKKEET
VILJAVIINA
ALKOHOLI-
OHRA JUOMAT
Koskenkorvan
VESI Rajamäki
tehdas
TEKNINEN
MUUT
ETANOLI
RAAKA-AINEET
TEKNISET ETANOLIT
POHJAVESI VESI
(Rajamäki)
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

Yhteiskunta

435 milj. euroa Valmiste- ja tuloverot 213 milj. euroa Ostettujen raaka-aineiden,

ML 3,6

12%

97 milj. litraa 3,6 milj. litraa

24 31,3%

tavaroiden ja palvelujen arvo Altian käyttämän ohran osuus Suomen kokonaisohrasadosta vuonna 2019 Tuotetut ja maahantuodut juomat Myytyjä luomutuotteita

Lanseerattua mietoa tai alkoholitonta tuotetta Oman tuotannon keskimääräinen alkoholiprosentti

% 31,3

MISSIO

Edistämme modernia juomakulttuuria, johon kuuluu vastuullinen juomien nauttiminen. Mahdollistamme kuluttajille tietoisten, vastuullisten ja terveellisempien valintojen tekemisen ja annamme läpinäkyvää tietoa tuotteidemme sisällöstä. Olemme mukana paikallisissa aloitteissa ja otamme tiukan kannan alkoholin väärinkäyttöön. Markkinoimme tuotteitamme vastuullisesti ja sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

YHTEISKUNTAMME

ämä painopistealue kattaa tuoteportfoliomme ja vastuullisen pohjoismaisen juomakulttuurin kehittämiseen liittyvät vastuullisuustaT voitteemme.

Altia tavoittelee vastuullista roolia yhteiskunnassa, ja haluamme tukea terveystrendiä, jossa ihmiset juovat vähemmän ja paremmin tai eivät juo lainkaan alkoholijuomia. Tämän vuoksi laskemme tuotteidemme alkoholipitoisuutta, lisäämme valikoimaamme enemmän mietoja ja alkoholittomia juomia ja vähennämme juomissa käyttämämme sokerin määrää. Lisäämme väkeviin tuotteisiimme tietoa myös niiden sisältämästä energiasta ja raaka-aineista, jotta kuluttajat voivat tehdä itselleen sopivia valintoja. Tämä painopistealue sisältää myös tuotteidemme vastuullisen markkinoinnin ja osallistumisen erilaisiin hankkeisiin, jotka pyrkivät vähentämään alkoholin aiheuttamia haittoja.

Vuonna 2019 toimme markkinoille 24 alkoholitonta juomaa tai mietoa alkoholijuomaa ja

laskimme seitsemän olemassa olevan tuotteen alkoholipitoisuutta. Jatkoimme kouluissa toteuttavan Puhutaan alkoholista -ohjelman tukemista.

Tällä painopistealueella on pääasiassa vaikutus tavoitteisiin SDG 3 (Terveyttä ja hyvinvointia) ja SDG 12 (Vastuullista kuluttamista). SDG3:en osalta työmme liittyy erityisesti alatavoitteeseen 3.5: Tehostaa päihteiden, mukaan lukien huumeiden ja alkoholin, väärinkäytön ehkäisemistä ja hoitoa.

TAVOITTEET

Tarjoamme tuotteita ja tietoa tukeaksemme vastuullista juomien nauttimista.
Vuoteen 2030 mennessä mietojen tai alkoholittomien juomien osuus on 10 prosenttia tuoteportfoliostamme. Vuoden 2018 viitetaso on 6,6 prosenttia.
Vuoteen 2030 mennessä olemme pienentäneet tuotteidemme sokeripitoisuutta 10 prosenttia. Vuoden 2018 viitetaso on 2,0 miljoonaa kiloa käytettyä sokeria.
Vuoteen 2030 mennessä luomutuotteiden osuus on 10 prosenttia tuote portfoliostamme. Vuoden 2018 viitetaso on 6,6 prosenttia.
Vähennämme oman tuotantomme vuosittaista keskimääräistä alkoholi pitoisuutta. Vuoden 2018 viitetaso on 31,3 prosenttia.
Vuoteen 2030 mennessä väkevien alkoholijuomiemme etiketit kertovat niiden sisältämän energian ja ainesosat. Vuoden 2018 viitetaso: väkevien osalta ei ilmoiteta energiansaantia tai ainesosia.
Vuoteen 2030 mennessä kaikki pakkauksemme sisältävät ohjeen vastuullisesta tuotteen nauttimisesta. Vuoden 2018 viitetaso on 30%.
Osallistumme vastuullista juomien nauttimista koskeviin aloitteisiin, kuten Puhutaan alkoholista -ohjelmaan.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

Terveystrendi vauhdittaa kehitystä

ltia haluaa tukea modernin ja vastuullisen pohjoismaisen juomakulttuurin kehittämistä yhtiön toimintamaissa toimintamme tarkoituksen – A Let’s Drink Better – mukaisesti. Haluamme antaa asiakkaillemme läpinäkyvää tietoa tuotteistamme ja tarjota tuotteita, joka auttavat heitä tekemään vastuullisia valintoja. Esimerkkejä tällaisista tuotteista ovat miedot alkoholijuomat, alkoholittomat juomat sekä vähäsokeriset, lähellä tuotetut ja jäljitettävissä olevat tuotteet, luomutuotteet sekä vegaaniset tuotteet.

Raportointikauden aikana teimme kuluttajatutkimuksen Suomessa ja Ruotsissa saadaksemme käsityksen kuluttajien vastuullisuusnäkemyksistä alkoholituotteiden suhteen. Tutkimuksen tulosten mukaan kuluttajien mielestä vastuulliseen alkoholintuotantoon kuuluvat muun muassa luomutuotteet, puhtaat raaka-aineet, lähi- tai kotimainen tuotanto, kierrätettävät pakkaukset ja hiilijalanjäljen minimointi.

Vuonna 2019 toimme markkinoille 17 mietoa alkoholijuomaa ja 7 alkoholitonta juomaa. Myymiemme luomutuotteiden litramäärä

kasvoi, ja toimme markkinoille seitsemän uutta luomutuotetta. Laskimme myös seitsemän jo markkinoilla olevan väkevän alkoholijuoman alkoholipitoisuutta Suomessa. Keskimäärin alkoholiprosentti pysyi kuitenkin edellisvuoden tasolla, ja oli 31,3 %.

Altia käytti 1,9 (2,0) milj. kiloa sokeria vuonna 2019. Tämä tukee tavoitettamme vähentää sokerin käyttöä 10 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Lanseerasimme myös yhden valkoisen ja yhden punaisen Blossa-glögin, jotka eivät sisällä lisättyä sokeria.

Kuluttajille suunnatut verkkosivumme sisältävät tietoa vegaanisista juomistamme. Konjakkimme ovat myös vegaani-sertifioituja. Lanseerasimme raportointikauden aikana uusia vegaanisia tuotteita, joista esimerkkinä mainittakoon vegaaninen kermalikööri Xanté Coconut Cream & Pear.

Markkinoimme tuotteitamme vastuullisesti ja sovellettavien markkinointilakien mukaisesti.

Olemme sitoutuneet noudattamaan Altian henkilöstön alkoholinkäytön politiikkaa, joka koskee työntekijöiden alkoholinkäyttöä. Se koskee kaikkia Altian työntekijöitä ja muita

henkilöitä, jotka työskentelevät Altian tuotantolaitoksissa ja toimistoissa. Politiikka sisältää sitoumuksemme vastuulliseen alkoholinkäyttöön, luettelee ne tilanteet työpaikalla, joissa alkoholin maistaminen on osa tiettyjä työtehtäviä (esimerkiksi laadunvalvonta), ja tarjoaa tietoa tuesta sellaisissa tilanteissa, joissa on aihetta epäillä alkoholin ongelmakäyttöä.

Jatkoimme myös vastuullisuuslausekkeiden sisällyttämistä etiketteihin ja markkinointiviestintään. Lauseke on yleensä linkin muodossa ohjaten kuluttajia vastuullisesta alkoholinkäytöstä lisätietoa tarjoavalle EU:n tai kansalliselle verkkosivustolle.

Lähestymistapamme ihmisoikeusasioihin ja niihin liittyvien tavoitteiden tärkeimmät tulokset vuonna 2019 on kuvattu yksityiskohtaisemmin muita kuin taloudellisia tietoja koskevassa selvityksessä sivulta 47 alkaen.

Edistääksemme vastuullista juomakulttuuria jatkoimme Puhutaan alkoholista -ohjelman tukemista Suomessa ja Ruotsissa. Ruotsissa osallistuimme ohjelman lisärahoitukseen varmistaaksemme, että ohjelma jatkuu.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

Altian rooli yhteiskunnassa

Altian liiketoiminnalla on merkittävä vaikutus yhteiskunnan eri osa-alueisiin.

Vuonna 2019 (2018) Altia maksoi valmiste- ja tuloveroja yhteiskunnalle 435,0 milj. euroa (454,2 milj. euroa). Valmisteverot eivät sisälly Altian raportoimaan liikevaihtoon.
Suomeen maksettujen valmiste- ja tuloverojen osuus oli 230,5 milj. euroa (243,9 milj. euroa).
Altia maksoi työntekijöilleen palkkoja, palkkioita ja muita välillisiä työnantajakustannuksia 45,9 milj. euroa (49,9 milj. euroa).
Altia osti raaka-aineita, tavaroita ja palveluita paikallisilta ja kansainvälisiltä toimittajilta 213,1 milj. eurolla (206,8 milj. eurolla).
Altia osti suomalaista ohraa 38,7 milj. eurolla (40,8 milj. eurolla) pääasiassa 1 400 viljelijältä.
• Altia sai tuloja 359,6 milj. euroa (357,3 milj. euroa) alkoholijuomien sekä teollisten palveluiden, rehuraaka-aineen, tärkkelyksen, teknisen etanolin ja hiilidioksidin myynnistä.
Altia teki investointeja 6,8 milj. eurolla (7,7 milj. eurolla) liiketoimintansa kehittämiseksi.
Vuonna 2019 maksettiin 13,7 milj. euroa osinkoa omistajalle (2018 ei maksettu osinkoa).

==> picture [365 x 455] intentionally omitted <==

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

Altian verostrategia

ltia Oyj toimii vastuullisena veronmaksajana kaikissa maissa, joissa konsernilla on liiketoimintaa (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia ja A Ranska). Lisäksi yhtiön tavoitteena on edistää konsernin strategista kehitystä ja tukea liiketoiminnan ratkaisuja varmistaen myös näiden asianmukaisen verotuksellisen toteuttamisen. Veroasioiden hallinta on keskitetty konsernitasolle, jossa verotukseen liittyvät päätökset tehdään. Epäselvissä tilanteissa käytetään apuna veroasiantuntijoita, ja verotuskäytännön selventämiseksi voidaan hankkia verottajalta joko suullista tai kirjallista ohjeistusta.

Yhtiölle on tärkeää noudattaa verojen maksamisessa, keräämisessä, tilittämisessä ja raportoinnissa kaikkia sovellettavia paikallisia ja kansainvälisiä lakeja ja määräyksiä. Periaatteena on maksaa verot siinä maassa, jossa tuotot syntyvät. Altia Oyj ei toimi OECD:n määritelmän[1] mukaisissa veroparatiiseissa, eikä harjoita verosuunnittelua, jonka tarkoituksena olisi keinotekoisesti vähentää konsernin tai yksittäisen maan verotettavaa tuloa.

Yhtiö noudattaa siirtohinnoittelussaan paikallisia lakeja ja OECD:n siirtohinnoittelua koskevia ohjeita sekä soveltaa siirtohinnoittelussa markkinaehtoperiaatetta konsernin sisäisissä

liiketoimissa tuotteiden, palveluiden, immateriaalioikeuksien ja rahoituksen osalta.

Altia maksaa ja tilittää erilaisia veroja, joista merkittävin on valmistevero. Valmisteverot eivät sisälly yhtiön raportoimaan liikevaihtoon. Maksettuja veroja ovat tuloverojen lisäksi työnantajamaksut ja kiinteistöverot. Tilitettäviä veroja ovat valmisteverojen lisäksi suurimpina arvonlisävero, palkoista perittävät ennakonpidätykset, sekä lähdeverot.

Altia Oyj noudattaa valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston valtion enemmistöomisteisille yhtiöille antamaa ohjetta maakohtaisten verojen raportoinnissa. Ohjeen mukainen yhteenveto veroista ja maksuista julkaistaan osana vuosikertomusta. Yhteenvedon tiedot perustuvat konserniin laskentajärjestelmistä keräämiin tietoihin. Olennaiset verot ja maksut on luokiteltu verolajeittain.

Ohjeistuksen mukaisesti Altia noudattaa veroraportoinnissa olennaisuusperiaatetta, minkä perusteella tiedot esitetään maakohtaisesti Suomen ja Ruotsin osalta. Nämä maat ovat yhtiön päämarkkina-alueet, ja konsernin liikevaihdosta noin 80 % tulee näistä maista. Muut toimintamaat (Norja, Tanska, Viro, Latvia ja Ranska) eivät täytä erillisinä raportointikohteina olennaisuus rajana pidettyä 10 % osuutta konsernin liikevaihdosta, vaan ne on esitetty omana kokonaisuutenaan.

Puhutaan alkoholista -ohjelman tavoitteena Lorem on vähentää nuorten alkoholinkäyttöä

WHO on asettanut hallituksille tavoitteeksi vähentää alkoholin haittoja 10% vuoteen 2025 mennessä. Vastuullisen, nykyaikaisen juomakulttuurin kehittymisen ja alkoholin haittojen vähenemisen kannalta on ratkaisevassa asemassa, millaisia toimintamal-Loren leja uusille sukupolville kehittyy. Altia tukee nuorten vastuullisen alkoholinkäytön ja alkoholikokeilujen myöhäistymisen kehitystä kouluohjelman kautta. Tutkimukseen perustuva Puhutaan alkoholista -ohjelma on tarjolla yläasteille ja lukioille Suomessa ja Ruotsissa.

Lue lisää Puhutaan alkoholista -ohjelmasta:

altiagroup.com/f/vastuullisuus/esimerkkeja-vastuullisuudesta

==> picture [364 x 194] intentionally omitted <==

1 OECD:n mukaan veroparatiisilla tarkoitetaan maata tai aluetta, jossa on alhainen tai olematon verotus, jotka eivät ole halukkaita osallistumaan kansainväliseen tiedonvaihtoon, jotka eivät vaadi niihin rekisteröityneiltä yrityksiltä tosiasiallista liiketoimintaa omalla alueellaan ja joiden avoimuudessa on puutteita.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

ALTIAN VEROJALANJÄLKI

TIEDOT TILIKAUDELTA 2019

==> picture [565 x 251] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Tiedot tilikaudelta 2019 Vertailuvuosi 2018
Yhteensä Suomi Ruotsi Muut maat Yhteensä Suomi Ruotsi Muut maat
Tilikaudelta maksetut verot, M€
Yhteisövero 3,1 1,3 1,5 0,3 8,0 3,6 3,4 0,9
Kiinteistövero 0,1 0,2 -0,2 - 0,3 0,2 0,1 0,1
Työnantajamaksut 10,9 7,2 3,2 0,5 11,1 7,6 3,3 0,1
Tilikaudelta tilitettävät verot
Arvonlisäverot, myynnit 234,4 126,8 73,8 33,8 229,6 116,94 72,2 40,4
Arvonlisäverot, hankinnat 77,3 45,3 22,3 9,7 79,0 44,82 21,4 12,8
Valmisteverot 431,9 229,2 130,8 71,9 444,3 239,2 131,1 74,0
Ennakonpidätykset 9,6 6,2 1,8 1,7 11,9 7,6 2,0 2,3
Mahdolliset muut verot 1,1 0,1 0,9 0,1 1,0 0,0 0,9 0,0
(mm. lähdeverot)
Liikevaihto maittain eriteltynä, M€ 408,3 241,1 101,6 65,6 411,0 239,3 95,0 76,6
Tulos ennen veroja maittain 43,8 85,7 1,8 18,6 2,8 2,6
eriteltynä, M€
Henkilöstö maittain eriteltynä 632 381 110 141 678 402 114 162
----- End of picture text -----*

Taulukossa on esitetty merkittävimmät verot ja veronluonteiset maksut, jotka yhtiö on paikallisten lakien mukaan velvollinen maksamaan tai perimään. Muut maat (Norja, Tanska, Eesti, Latvia ja Ranska) on esitetty yhtenä kokonaisuutena, koska eivät täytä erillisinä raportointikohteina olennaisuusrajana pidettyä 10 % osuutta konsernin liikevaihdosta.

*Tilanne 31.12.2019

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

==> picture [342 x 452] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

43 000
KG
%
64
%
40
t
l
ät
a
ä e
a
r t
r t
j n
e y
r
i
t
l j
e
k
i
ä
ä
k
i
i
i
v
l
a
k
h
e
i
i
k
ä
s r
a
n i
r
t
a
P
l
s
L ä
o a
i E
l
t
o
l s
T
y
l
i
l -
k
a
u p
s
P u
p
e
ll
i
e
o
e
n
j
n
a
e
m
ip
----- End of picture text -----

Juomat

43 000 kg Lasipulloja kerätty kierrätykseen Pietarissa 40 % Pakkauksista kierrätettäviä PET-pulloja 90 % PET-pullojen palautusaste

2,19 kgCO2e/l

Koskenkorva Vodkan hiilijalanjälki lasipullossa Koskenkorva Vodkan hiilijalanjälki PET-pullossa

1,60 kgCO2e/l

MISSIO

Huolehdimme laadukkaasta tuoteportfoliostamme, johon kuuluu sekä omia brändejämme että valikoitujen kumppanien brändejä. Tarkistamme ja minimoimme tuotteiden ympäristövaikutuksia tuotteen elinkaaren kaikissa vaiheissa ja investoimme kierrätettäviin, uudelleenkäytettäviin, uusiutuvista materiaaleista valmistettuihin ja kevyempiin pakkauksiin. Olemme edelläkävijöitä pakkauksissa, joilla on matalampi hiilijalanjälki, kuten PET-pullot ja hanapakkaukset.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

JUOMAT

ämä painopistealue kattaa pakkaussuunnittelumme ja pohjoismaisten avainbrändiemme vastuullisuustavoitteet, joiden kautta vastuulliT suustyömme tulee näkyväksi. Vahvat brändimme toimivat välineinä, joiden avulla viestimme kuluttajille vastuullisuustoiminnastamme.

Olemme sitoutuneet vähentämään toimintamme negatiivista vaikutusta ympäristöön kaikkien tuotteidemme koko elinkaaren ajan. Hiilineutraaliutta ja sataprosenttisesti kierrätettäviä pakkauksia koskevien kunnianhimoisten tavoitteidemme lisäksi kullakin pohjoismaisella avainbrändillämme on omat vastuullisuustavoitteensa. Haluamme myös lisätä tarjontaamme vastuullisissa tuotteissa ja noudattaa amfori BSCI:n vastuullisen hankinnan periaatteita.

Merkittävimpiä saavutuksiamme tällä painopistealueella vuonna 2019 oli Koskenkorvan Vodkan hiilijalanjäljen laskeminen. Kyseinen analyysi osoitti, että Koskenkorva Vodkan elinkaaren aikaisista hiilidioksidipäästöistä suurin osa on peräisin tuotteen pakkauksesta ja vodkan raaka-aineena käytettävän ohran viljelystä.

Energiatehokkaan Koskenkorvan tislaamon osuus hiilijalanjäljestä on sitä vastoin suhteellisen pieni. Edellä mainittu analyysi auttaa meitä keskittämään toimenpiteemme osa-alueille, joissa vaikutuksemme on suurin. Tulevaisuudessa suoritamme samanlaisia laskelmia myös muiden tuotteidemme osalta. Vuonna 2019 käynnistimme myös kampanjan parantaaksemme pienimpien PET-pullojemme kierrätystä.

Tällä painopistealueella on erityisen suuri vaikutus kestävän kehityksen tavoitteisiin SDG 3 (Terveyttä ja hyvinvointia), SDG 12 (Vastuullista kuluttamista) ja SDG 13 (Ilmastotekoja). SDG12:sta osalta työmme liittyy erityisesti alatavoitteisiin 12.3 ja 12.5:

Puolittaa vuoteen 2030 mennessä maailmanlaajuinen ruokajätteen määrä jälleenmyyjä- ja kuluttajatasolla sekä vähentää ruokahävikkiä tuotanto- ja jakeluketjuissa sadonkorjuun jälkeinen hävikki mukaan lukien.
Vähentää vuoteen 2030 mennessä merkittävästi jätteiden syntymistä ennaltaehkäisyn, kierrätyksen ja uudelleenkäytön keinoin.

TAVOITTEET

Brändiemme yhteiset, vuoteen 2030

ulottuvat vastuullisuustavoitteet:

Vuoteen 2025 mennessä kaikki pakkauksemme ovat sataprosenttisesti kierrätettäviä.
Tavoitteemme on hiilineutraali tuotanto vuoteen 2030 mennessä.
Lisäämme vastuullisten tuotteiden määrää vuoteen 2030 mennessä, jotta kuluttajat voivat tehdä vastuullisia valintoja.
Noudatamme vastuullisen ja läpinäkyvän hankinnan periaatteita amfori BSCI:n mukaisesti.

Avainbrändiemme vuoteen 2030 ulottuvat vastuullisuustavoitteet:

Koskenkorvasta maailman vastuullisin vodka.
O.P. Anderson Aquavitista ensimmäinen jätteetön akvaviitti.
Blossasta ensimmäinen ympäristöneutraali talvijuomabrändi.
Chill Outista kierrätettävin lifestyle-viinibrändi.

Vuoteen 2030 ulottuvat vastuullisuustavoitteet pakkauksillemme:

Vuoteen 2025 mennessä kaikki pakkauksemme ovat sataprosenttisesti kierrätettäviä.
Vuoteen 2030 mennessä olemme pienentäneet pakkaustemme hiilijalanjälkeä 35 prosenttia.
Pyrimme viestintäkampanjoilla parantamaan sekä PET-pullojemme että hanapakkaustemme palautusasteita kaikilla kotimarkkinoillamme.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

Laatua, parempia valintoja ja läpinäkyvää tietoa

aluamme tarjota kuluttajille läpinäkyvää tietoa ja valikoiman, joka helpottaa vastuullisten valintojen tekemistä. H

Altian yli 1 600 jäsenestä koostuva Cheers!kehittäjäyhteisö antaa meille mahdollisuuden käydä aktiivista ja nopealiikkeistä vuoropuhelua kuluttajien kanssa. Kestävä kehitys herättää entistä enemmän keskustelua, ja kuluttajien mielestä hiilijalanjälki on tärkeä tekijä juomien vastuullisessa valmistuksessa.

Altia teki vuonna 2019 ensimmäisen tuotettaan koskevan hiilijalanjälkilaskelman, aloittaen tärkeimmästä vientituotteestaan Koskenkorva Vodkasta. Laskelmasta kävi ilmi, että maataloudella ja pakkauksella on suurin vaikutus. Kun juoma pakataan PET-pulloon lasipullon sijaan, jalanjälki on huomattavasti pienempi. Lue lisää aiheesta.

Tätä nykyä myös aitous, läpinäkyvyys ja käsityönä tekeminen ovat sekä kestävyyden että eettisen ja vastuullisen arvoketjun tärkeitä osatekijöitä aina tuotannosta alkaen.

Varmistamme juomiemme turvallisuuden kohtuullisesti käytettynä ja parannamme jatkuvasti

raaka-aineidemme ja lopputuotteidemme laatua. Käytämme raaka-aineita ja ainesosia, jotka on tuotettu vastuullisesti ja läpinäkyvästi.

Olemme viime vuosina laajentaneet eettisesti sertifioitujen tuotteidemme valikoimaa.

Laadunvalvonta koskee Rajamäen tehtaallamme tuotettuja ja pullotettuja juomia. Rajamäen alkoholijuomatehdas on sitoutunut ylläpitämään kuluttajien luottamusta tuotteisiinsa kehittämällä ja ottamalla käyttöön elintarviketurvallisuusjärjestelmiä ja -käytäntöjä. Kaikki työntekijät, jotka ovat suoraan tekemisissä raaka-aineiden kanssa ja pakkaavat, valmistavat, varastoivat ja kuljettavat tuotteita, ovat vastuussa elintarviketurvallisuudesta.

Henkilöstölle järjestettiin raportointikauden aikana laatukoulutus. Laadunhallinta jatkui raportointivuonna myös Altian Koskenkorvan, Tabasalun ja Cognacin tehtailla.

Reilun kaupan avulla haluamme osaltamme edistää ihmisten hyvinvointia ja varmistaa toiminnan eettisyyden koko arvoketjussamme. Altian Rajamäen tehtaalla on kansainväliset Reilun kaupan ja Fair for Life -sertifioinnit. Fair for Life -sertifiointi kattaa Altian Rajamäen ja Ruotsin Brunnassa sijaitsevat yksiköt. Koskenkorvan tislaamolla, Rajamäen alkoho-

lijuomatehtaalla ja Sundsvallissa sijaitsevalla tislaamolla on luomutuotannon sertifiointi.

Reilu kauppa-, Fair for Life- ja luomutuotesertifiointien kriteerit asettavat vaatimuksia kaikille Altian luomutuote- ja eettisesti sertifioitujen tuotteiden toimitusketjussa oleville toimijoille. Altia perustaa toimintansa pitkäaikaisiin liiketoimintasuhteisiin ja yhteistyöhön tuottajien kanssa, ja kaikki luomu-, Reilun kaupan ja Fair for Life -sertifioitujen viinien toimitusketjuun osallistuvat tahot sitoutuvat niihin. Kaikki toimitusketjuun kuuluvat yritykset aina viinitarhoista tai maanviljelijöistä valmiiden tuotteiden pakkaajiin asti ovat sertifioituja. Sertifiointilaitokset valvovat edellä mainittuja sertifiointeja koskevien kriteerien toteutumista sekä raaka-aineiden jäljitettävyyttä läpi toimitusketjun.

Pyrimme varmistamaan käyttämiemme raaka-aineiden vastuullisuuden lähettämällä säännöllisesti yritysten sosiaalista vastuullisuutta koskevan kyselymme Altian omien brändien raaka-aineiden toimittajille. Lisäksi meillä on käytössä toimittajiamme ja alihankkijoitamme koskevat eettiset periaatteet, joissa määritetään toimittajiemme vastuullista toimintaa koskevat vähimmäisvaatimukset.

Pakkauksia pienemmällä hiilijalanjäljellä Pakkauksilla on merkittävä rooli ympäristö-

vaikutusten vähentämisessä, sillä Altia pullottaa vuosittain jopa 70 milj. litraa juomia. Altian pakkaussuunnittelua ohjaa kestävä kehitys: yhtiö pyrkii minimoimaan pakkausten hiilijalanjäljen ja pakkausjätteen määrän ja maksimoimaan pakkausten kierrätettävyyden. Esimerkiksi Rajamäen tehtaalla kaikki muovipullot ovat kierrätettäviä.

Altia hakee jatkuvasti uusia materiaaleja ja vaihtoehtoja pienentääkseen pakkausten hiilijalanjälkeä. Käytännön toimenpiteitä ovat lasi- ja PET-pullojen painon vähentäminen vuosittain, liiallisen pakkaamisen välttäminen ja uusiomateriaalien osuuden lisääminen pakkauksissa. Olemme myös siirtyneet eri materiaaleja sisältävistä pakkauksista (kuten alumiinisia sulkijoita sisältävistä muovipulloista) PET-pulloihin, joissa on muoviset korkit, ja jotka ovat helpommin kierrätettäviä. Muovinen korkki on jo 97 prosentissa kaikkia Altian PET-pulloja ja 100 prosentissa Rajamäen tehtaan PET-pulloja.

Altia edistää ympäristökuormaltaan pienempien pakkaustyyppien, kuten PET-pullojen, hanapakkausten ja kevyempien lasipullojen käyttöä. Pohjoismaisten monopolien teettämä tutkimus osoittaa hanapakkauksen olevan erittäin ilmastoystävällinen pakkausmuoto, jonka hiilijalanjälki on 70g CO2e/l. Pullojen osalta PET-pullon hiili jalanjälki on 245g CO2e/l ja lasipullon 675 g CO2e/l. PET-pullon pienempi hiilijalan jälki

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

on seurausta pullon keveydestä ja tuotannosta. PET-pullon paino on vain noin kymmenesosa tavallisen lasipullon painosta ja sen tuotantoon kuluu vähemmän energiaa kuin lasipullon tuotantoon.

Myös PET-pullojen kierrätys on helppoa, ja niiden palautusaste Altian päämarkkinoilla on 90 prosenttia. Altia järjesti vuonna 2019 Suomessa kuluttajille suunnatun kampanjan parantaakseen pienten, taskumattikokoisten PET-pullojen kierrätysastetta. Tämä kätevä pakkauskoko lähtee usein kuluttajien mukaan ulkoilmaan ja päätyy tavalliseen roska-astiaan kierrätysastian sijaan. Kampanja paransi Altian pienten PET-pullojen palautusastetta keskimäärin 8 prosenttia (lue lisää kampanjasta ja sen tuloksista).

PET-pullojen osuus Altian pakkauskategoriasta on kasvanut joka vuosi, ja tällä hetkellä noin 40 prosenttia kaikista kuluttajapakkauksistamme on PET-pulloja. Myös lasipulloilla on hyötynsä, minkä takia pyrimme pienentämään lasipullojen

hiilijalanjälkeä kehittämällä pakkausinnovaatioita yhteistyössä toimittajien kanssa.

Altia on myös työskennellyt vähentääkseen toissijaisten pakkausmateriaalien käyttöä yli 200 000 kg vuosittain, alkaen vuodesta 2015. Toissijaisen pakkausmateriaalien paino laski 48 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2019. Keskeisiä toimenpiteitä ovat olleet materiaalitehokkuus, toissijaisten pakkausten optimointi ja kestävien lähteiden, kuten kierrä tyspaperista valmistetun kartongin, käytön lisääminen.

Altian pitkän aikavälin tavoitteisiin sisältyy, osana Altian vastuullisuustiekarttaa 2030 ja pakkausstrategiaa, sataprosenttisesti kierrätettävät pakkaukset ja tarpeettomista pakkausmateriaaleista luopuminen. Lisäksi yhtiön tavoitteisiin kuuluu fossiilipohjaisten raaka-aineiden käytön vähentäminen PET-muovisissa pulloissa ja kierrätysmateriaalin käytön lisääminen lasipulloissa.

Kampanja PET-muovipullojen kierrätysasteen nostamiseksi

Altia toteutti 2019 kesällä ensimmäisen vastuullisuuskampanjansa, joka oli suunnattu suoraan kuluttajille. Altian vastuullisuusohjelman ydin on kiertotalous, ja PET-muovipullojen kierto on tärkeä osa sitä. Palautettuna PET-pullo on ekologinen pakkausvaihtoehto kierrätettävyytensä ja matalan hiilijalanjälkensä ansiosta.

Lue lisää kampanjasta ja pullojen kierrätyksestä: altiagroup.com/f/vastuullisuus/esimerkkeja-vastuullisuudesta

==> picture [364 x 228] intentionally omitted <==

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

==> picture [364 x 224] intentionally omitted <==

Altia eturintamassa kierrättämässä lasia Pietarissa

Koskenkorva Vodka -brändiin keskeisesti liittyvä Altian Zero waste -vastuullisuusohjelma on osoittautunut toimivaksi Venäjällä Pietarissa, joten se laajenee tänä vuonna myös Moskovaan. Ohjelmaan sisältyvänä toimenpiteenä Altia kierrätti vuonna 2019 asiakasravintoloista ja -baareista jo 43 tonnia lasipulloja.

Lue lisää Zero Waste -ohjelmasta: altiagroup.com/f/vastuullisuus/esimerkkeja-vastuullisuudesta

Pakkauksella ja ohran viljelyllä suurin vaikutus Koskenkorva Vodkan hiilijalanjälkeen

Altia selvitti kesällä 2019 Koskenkorva Vodkan hiilijalanjäljen. Suurin osa Koskenkorva Vodkan elinkaaren aikaisista hiilidioksidipäästöistä muodostuu tuotteen pakkauksesta sekä raaka-aineena käytettävän ohran viljelystä. Kiertotalouteen perustuvan tislaamon osuus hiilijalanjäljestä on suhteellisen pieni. Lasipulloon pakatun Koskenkorva Vodkan hiilijalanjälki on 2,19 kg CO2e/litra ja kierrätettävään PET-muovipulloon pakatun 1,60 kg CO2e/litra.

Lue lisää Koskenkorva Vodkan hiilijalanjäljestä: altiagroup.com/f/vastuullisuus/esimerkkeja-vastuullisuudesta

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

Ihmiset

==> picture [86 x 71] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

9
ataajuus(LTIF
m )
r
u
t
a
p
a
T
----- End of picture text -----

682 Työntekijää keskimäärin
11,3 Vuotta työsuhteiden keskimääräinen kesto
9 Yhden päivän poissaolon vaatineiden tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden (LTIF)
14 Työtapaturmat miljoonaa työtuntia kohden (TRIF) 12 Yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön kanssa 6 Yhteiskuntavastuuauditointia
2 % amfori BSCI -aloitteessa riskimaiksi määritellyistä maista tehtyjen ostojen osuus

==> picture [105 x 73] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

6
avastuuaudito
nt in
ku tia
s
i
e
t
h
Y
----- End of picture text -----

MISSIO

Altia on turvallinen ja inspiroiva työpaikka ja luotettava kumppani toimittajillemme ja asiakkaillemme. Tavoitteenamme on lisätä työntekijöidemme hyvinvointia ja tarjota tasavertaisia mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen. Liiketoimintamme eettiset normit on määritetty eettisiä periaatteita koskevissa ohjeistuksissa.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

IHMISET

ämä painopistealue keskittyy sekä omien että toimitusketjumme työntekijöiden turvallisuuteen ja hyvinvointiin. T

Työntekijämme tekevät

meistä sen yhtiön, joka olemme. Tämän vuoksi haluamme varmistaa kaikkien työntekijöidemme hyvinvoinnin ja tarjoamme yhtäläiset mahdollisuudet ammatilliseen kehittymiseen. Suhtaudumme työterveyteen ja -turvallisuuteen erittäin vakavasti, ja noudatamme tiukkoja politiikkoja ja prosesseja, jotta kaikki voivat tuntea olonsa turvalliseksi Altiassa työskennellessään. Teemme yhteistyötä amforin kanssa auditoidaksemme riskimaita ja tehdäksemme osamme parantaaksemme yhteiskunnallisia oloja yhdessä toimitusketjumme kanssa.

Vuonna 2019 laadimme Altian johtamisperiaatteet, joista kerroimme työntekijöille sisäisten kanavien avulla. Turvallisuuskulttuuriamme kohennettiin erityisesti Rajamäen tehtaalla, missä käynnistimme hankkeen, joka sisällyttää turvallisuuskulttuurin kehittämiseen myös inhimilliset tekijät.

Tällä painopistealueella on pääasiassa vaikutus tavoitteeseen SD3 (Terveyttä ja hyvinvointia).

TAVOITTEET

Vuoteen 2030 mennessä Altialla on nolla tapaturmasta johtuvaa poissaoloa (LTIF = 0). Vuoden 2018 lähtötaso on 12.
Saavuttaaksemme tämän tavoitteen, lisäämme vuosittaista turvallisuushavaintojen määrän kolmeen havaintoon henkilöä kohti. Vuoden 2018 lähtötaso on 1,2 havaintoa henkilöä kohti.
Vuoteen 2030 mennessä Altia on työelämän laatumittauksissa parhaan 25 prosentin joukossa. Tätä mitataan Brilliant Engagement Survey -vertailuarvon avulla.
• Vuoteen 2022 mennessä kaikki riskimaiden suorat hankintakumppanit ovat amforin auditoimia. Vuoden 2018 lähtötaso on 87 prosenttia.

==> picture [370 x 228] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

CASE
----- End of picture text -----

Inhimillisten tekijöiden arviointi mukaan työturvallisuuden kehittämiseen

Työturvallisuus on yksi Altian keskeisistä vastuullisuustyön osa-alueista. Turvallisuustyö otti vuonna 2019 askeleen eteenpäin, kun niin sanotut inhimilliset tekijät eli henkilön toimintaan vaikuttavat seikat, kuten väsymys, työkuorma tai tiedonkulku, ryhdyttiin huomioimaan osana työturvallisuutta. Yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa toteutettava Inhimillisten tekijöiden kehittämisohjelma ottaa aiempaa laajemman näkökulman työtapaturmiin ja työturvallisuuden edistämiseen ja tähtää koko ajattelutavan avartamiseen turvallisuusasioissa.

Lue lisää työturvallisuudesta Altialla: altiagroup.com/f/vastuullisuus/esimerkkeja-vastuullisuudesta

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

”

Altialla haluamme rakentaa työyhteisön, jossa työntekijät voivat hyvin ja jossa he voivat työskennellä turvallisesti. Uskomme, että henkilökunnan osallistaminen johtaa yrityksen menestymiseen.

lemme tietoisia siitä, että jokainen työntekijä vaikuttaa työyhteisön ilmapiiriin; työkulttuurimme on rento ja meillä jokainen voi olla oma O itsensä, mistä olemme ylpeitä. Henkilöstön kehittämiseen liittyvä suunnittelu on oleellinen osa Altian strategiaprosessia.

Turvallisuuden ja työelämän laadun paran taminen

Turvallisuuskulttuuria tehostettiin ottamalla käyttöön kokonaisvaltainen inhimillisiin tekijöihin pureutuva Human Factor -kehittämisohjelma Rajamäen tehtaalla. Ohjelman tarkoitus on muuttaa turvallisuuskulttuuri yksilökohtaisesta systeemiseksi. Ohjelmaa toteutetaan yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Ohjelmaan osallistui altialaisia Rajamäen ja Koskenkorvan tehtailta, ja Altialle luotiin Human factor -työkalu. Ohjelma laajenee myös Altian muihin tuotantolaitoksiin, joissa se toteutetaan vuosien 2020 ja 2021 aikana.

Altian brändimarkkinoinnin ammattilaisille järjestettiin Digital Accelerator -ohjelma. Ohjelma kattoi aiheita asiakaskeskeisestä markkinoinnista tietopohjaiseen markkinointiin, teknologiaan ja alustoihin. Itseohjautuvuutta ja ajanhallintaa kehitettiin Älykäs työ -koulutusten avulla. Osallistujia haastettiin

pohtimaan omia työtapojaan, ja heille esiteltiin uusia tekniikoita ja työkaluja, jotka auttavat selviytymään useista samanaikaisista prioriteeteista.

Altia Tasting -henkilöstökysely järjestettiin tammikuussa. Kysely tarjosi esimiehille tarkkoja tuloksia, joita he voivat hyödyntää esimiestyönsä kehittämisessä. Kyselyyn perustuvat keskeiset kehityskohteet ovat esimiestaitojen kehittäminen, kehitysmahdollisuuksien näkyvyyden parantaminen ja ylimmän johdon näkyvyyden lisääminen. Näiden osa-alueiden kehittämiseksi suoritettiin vuoden aikana useita toimenpiteitä, kuten hanke, jossa määriteltiin yhdessä johdon kanssa hyvän johtamisen periaatteet, kehityskeskusteluiden laadun kehit täminen muokkaamalla keskustelun muotoa työntekijöiltä kerätyn palautteen perusteella ja johtoryhmän järjestämät henkilöstötilaisuudet.

Jokainen Altian työntekijä osallistuu säännöllisesti kehityskeskusteluun. Kullekin työntekijälle laaditaan kehityskeskustelun aikana henkilökohtainen kehityssuunnitelma, joka määrittää tärkeimmät toimenpiteet osaamisen ja motivaation kehittämiseksi. Vuonna 2019 kehityskeskusteluissa keskityttiin ennen kaikkea kokonaisvaltaisten kehityssuunnitelmien laatimiseen.

Henkilöstön yhtäläisten mahdollisuuksien ja hyvinvoinnin edistäminen on osa Altian liiketoimintaperiaatteita ja Altian toimintatapoja.

Tasa-arvoon ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin tähtäävän työn tavoite on tunnistaa ja ehkäistä syrjintää sekä edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia. Altian tasa-arvoa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevat suunnitelmat ja -politiikat kuvaavat niitä periaatteita ja menetelmiä, joiden avulla tehostamme sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia henkilöstön keskuudessa.

Omasta ja työtovereiden turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen on osa päivittäistä työtämme ja sisältyy yhtiön paikallisiin toimintasuunnitelmiin. Altia tarjoaa kaikissa toimintamaissaan työntekijöilleen työterveyshuollon joko terveyspalvelujen, sairaskuluvakuutuksen tai terveystarkastusten muodossa, paikallisten sopimusten ja lainsäädännön mukaan.

Palkitseminen ja kannustimet

Altian lyhyen aikavälin kannustimet muodostavat osan työntekijöiden kokonaispalkasta ja etupaketista. Kannustimien tarkoituksena on tukea konsernin strategian toteuttamista sekä palkita työntekijöitä erinomaisista henkilökoh-

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

taisista työsuorituksista ja konsernin ja sen liiketoimintayksiköiden taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta. Tämä vuosittainen tulospalkkio-ohjelma koskee Altian toimihenkilöitä, ylempiä toimihenkilöitä ja johtoa. Mahdollinen vuosittainen palkkio perustuu konsernin ja sen liiketoimintayksiköiden tavoitteisiin sekä henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Palkkiot maksetaan joko kerran vuodessa tai useammin, vuosi- tai myyntipalkkioina. Työntekijöillä on tuotantoperusteinen palkkiojärjestelmä. Tuotantopalkkioita maksetaan kunkin tuotantoyksikön tavoitteiden perusteella.

Altian toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja valikoidut avainhenkilöt kuuluvat pitkän aikavälin kannustinohjelmaan. Pitkän aikavälin kannustinohjelma täydentää tasapainoista kannustinrakennetta. Osallistujia kannustetaan edistämään yhtiön pitkän aikavälin taloudellista menestystä ja sitoutumaan Altian strategisten tavoitteiden saavuttamiseen omistajaarvon kehittämiseksi sekä säilyttämään Altian arvokkaat avainresurssit.

Altia pyrkii kehittämään muunlaisia kannustimia rahallisten kannustimien rinnalle. Näihin kuuluvat kiittäminen ja myönteisen palautteen antaminen, saavutusten juhlistaminen, parhaiden käytäntöjen jakaminen, keskeisten osaajien osallistaminen strategia- ja kehitystyöhön sekä pienet kiitollisuuden osoitukset tunnustuksena hyvästä työstä.

Lisätietoa Altian palkitsemisperiaatteista, rahalliset palkkiot mukaan lukien, on saatavilla Palkka- ja palkkioselvityksessä, sivulla 111.

Toimet sairauspoissaolojen ja

onnettomuuksien ehkäisemiseksi

Altian työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä on sertifioitu OHSAS 18001:2007 -standardin mukaisesti. Sertifiointi kattaa Koskenkorvan tehtaan ja Rajamäen tehtaan toiminnot sekä pääkonttorin toiminnot Helsingissä. Altian työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmä auditoitiin marraskussa 2019 ja Altia sai ISO 45001:2018 -standardin 2020 alussa.

Työterveys- ja turvallisuusjärjestelmän tavoitteisiin kuuluvat sairauspoissaolojen, tapaturmien ja tapaturmista aiheutuvien sairauspoissaolojen vähentäminen. Työterveyden ja turvallisuuden tärkeyttä on korostettu laatimalla toimintasuunnitelmia myös niiden Altian toimipisteiden osalta, jotka eivät kuulu sertifioidun työterveys- ja turvallisuusjärjestelmän piiriin (Tabasalun tehdas, Cognacin tehdas ja Brunnan logistiikkakeskus). Tavoitteiden saavuttamiseksi on määritetty keskeiset tunnusluvut. Eri toimipaikoilla toteutetut toimenpiteet koostuivat muun muassa työturvallisuuteen liittyvän verkkokurssin ja uuden läheltä piti -tilanteita koskevan työkalun käyttöönotosta, työ- ja terveysriskejä koskevan arviointiprosessin päivittämisestä ja turvallisuuskierrosten koor-

dinoimisesta. Altia on myös ottanut käyttöön neljä vähimmäi svaatimusta, jotka kattavat seuraavat osa-alueet: henkilökohtaiset suojavarusteet, ulkopuoliset alihankkijat, kemikaalien käsittelyn ja korkeissa paikoissa työskentelyn. Näiden vähimmäisvaatimusten varmistaminen on meneillään kaikilla toimipaikoilla. Rajamäen alkoholijuomatehtaalla käynnistyi pitkäaikainen Inhimillinen tekijä -pilottiprojekti. Raportointivuoden aikana tehtiin myös monia muita parannuksia tuotantolaitoksiin ja varusteisiin.

Tapaturmataajuutta ja sairauspoissaoloja seurataan kaikissa Altian toimintamaissa. Vuodesta 2018 alkaen keskeisiin tunnuslukuihin on kuulunut myös tapaturmien ja läheltä piti -tapausten määrä. Vuonna 2019 sairauspoissaoloprosentti oli 3,7 (3,4 prosenttia vuonna 2018). Korkeimmat tasot olivat Ruotsissa Brunnan logistiikkakeskuksessa: 7,2 (6,9). Matalin taso oli Kööpenhaminan konttorissa: 0,7 (0,7). Tapaturmista johtuvien poissaolojen määrä* tapauksissa, joissa tapaturma vaati vähintään yhden poissaolopäivän, oli 9 (12 vuonna 2018) ilman työmatkatapaturmia.

Kuten edellisenä vuonna, eniten tapaturmia sattui Rajamäen tehtaalla. Rajamäen tehtaalla jatkettiin vaarojen ja riskien tunnistamisen kehittämistä ja välittömien korjaavien toimenpiteiden käyttöönottoa. Muissa toimipisteissä (Cognac, Koskenkorva, Tukholma ja Tabasalu) tapahtui satunnaisia tapaturmia. Vuonna 2019

ei sattunut yhtään kuolemaan johtanutta tapaturmaa.

Henkilöstömuutokset

Vuonna 2019 Altia-konsernissa työskenteli keskimäärin 682 (718) henkilöä. Vuoden 2019 lopussa (31.12.2019) Altia-konsernin henkilöstömäärä oli 632 (678) työntekijää. Tästä Suomessa oli 381 (402), Ruotsissa 110 (114), Tanskassa 4 (19), Norjassa 21 (28), Latviassa 31 (32), Virossa 60 (61) ja Ranskassa 25 (22).

Toukokuussa 2019 Altia luovutti Tanskan liiketoiminnan Conaxess Trade Beveragesille, ja liiketoiminnan työntekijät siirtyivät Conaxess Trade Beveragesille vanhoina työntekijöinä.

Scandinavia-segmentin uudelleenjärjestely saatiin päätökseen. Järjestelyjen tavoitteena on toimintatapojen uudistaminen ja organisaatiorakenteen yksinkertaistaminen. Konsernin henkilöstövähennykset olivat pääasiassa seurausta uudelleenjärjestelyistä, lähteneiden työntekijöiden korvaamatta jättämisestä ja muista sisäisistä urajärjestelyistä. Altia tuki kyseisiä henkilöitä tarjoamalla heille uudelleensijoitus- tai koulutustukea.

Sairauspoissaolojen määrä tunteina työtunteja kohti x 100 %
** Vähintään yhden poissaolopäivän vaatineiden tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohti ilman työmatkatapaturmia

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

Ihmiset toimitusketjussamme

Olemme tietoisia laajemmasta vaikutuksestamme arvoketjuihin ja työskentelemme amfori BSCI -aloitteen puitteissa kunnioittaaksemme ja edistääksemme ihmisoikeuksia ja keskeisiä kansainvälisiä työelämän normeja. Pyrimme lisäämään jäljitettävyyttä ja läpinäkyvyyttä tuotteiden ja raaka-aineiden toimitusketjuissa vuosittain.

Vaikka Altia on ollut amfori BSCI -aloitteen jäsen vuodesta 2017, olemme toteuttaneet amforin eettisten sääntöjen periaatteita jo vuodesta 2012 toimittajana muille aloitteen jäsenille. Kokonaisvaltainen osallistumisemme amfori BSCI -aloitteeseen on antanut meille mahdollisuuden kehittää pitkäjänteistä vastuullisuustyötämme ja läpinäkyvyyttä toimitusketjussamme.

Vuonna 2019 Altian toimittajiin kohdistui kuusi auditointia. Raportointikauden aikana auditoidut toimittajat ovat Chilessä, Guatemalassa ja Guyanassa toimivia rommin ja viinin tuottajia. Pääasialliset auditoinneissa havaitut poikkeamat liittyivät hallintajärjestelmiin, joita tulisi kehittää amfori BSCI -aloitteen eettisten sääntöjen kokonaisvaltaiseksi toteuttamiseksi, ja työvoiman organisoimiseen liiallisten ylitöiden välttämiseksi sesonkien aikana. Toimittajien olisi myös selvitettävä omien yhteistyökumppaniensa sääntöjen yhdenmukaisuutta amforin eettisten sääntöjen kanssa.

==> picture [564 x 413] intentionally omitted <==

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

==> picture [744 x 282] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Henkilöstön määrän Henkilöstö keskimäärin Henkilöstön jakautuminen Työsuhteen muoto 2019 Työsuhteiden kesto
kehitys 2015–2019 maittain 2019 segmenteittäin 2019 % %
Henkilöä Henkilöä Henkilöä
1 000
25 24 9 87 86 14,0 6,5
800 32
22,2
61 67
600
400
200
113 418 35,1 22,2
392
0
Henkilöstön keski-ikä: 44 vuotta Suomi Finland & Exports Vakinaiset 98,4 Alle 1 vuotta
Tilanne vuoden lopussa Ruotsi Scandinavia Miehet 58,2 1–4 vuotta
Viro Altia Industrial Naiset 41,8 5–9 vuotta
Latvia Muut 10–20 vuotta
Norja Määräaikaiset 1,6 yli 20 vuotta
Ranska Konsernitoiminnot Miehet 60,0
Tanska Tilanne vuoden lopussa Naiset 40,0
842 797 703 678 632
2015 2016 2017 2018 2019
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

==> picture [724 x 229] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Henkilöstöryhmät 2019 Työehtosopimuksen piirissä Sukupuolijakauma Sairauspoissaolot Tapaturmataajuus
% olevien työntekijöiden osuus % %
%
100 100 15 20
39,3 80 80
15
10
60 60
10
40 40
5
5
20 20
60,7 0 0 0 0
2017 2018 2019 2017 2018 2019
Työntekijät Työehtosopimuksen piirissä Sairauspoissaolojen määrä Poissaoloon johtaneiden
Toimihenkilöt ja ylemmät Ei työehtosopimusta Naiset tunneissa tehtyjä työtunteja tapaturmien taajuus (LTIF)
toimihenkilöt Miehet kohden x 100 %. Kaikkien tapaturmien taajuus
Suomi Ruotsi Tanska NorjaRanska Työntekijät Toimi-henkilötJohtoryhmä Hallitus
47,9
57,1
73,5 71,4
100 100 100 100 100 26,5 52,1 28,6 42,9 3,3 3,4 3,7 17 12 18 9 14
----- End of picture text -----*

Kaikkien tapaturmien taajuus (TRIF)**

Viro ja Latvia eivät sisälly graaf n, koska maissa ei ole työehtosopimuskäytäntöä.

*Ei sisällä johtoryhmän jäseniä Tilanne vuoden lopussa

*Tapaturmataajuus, eli sattuneiden vähintään yhden päivän poissaoloon johtaneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhde miljoonaa työtuntia kohden. Ei sisällä työmatkoja.

*Pois lukien toimitusjohtaja

**Kaikkien tapaturmien taajuus, raportoitu vuodesta 2018 alkaen. Ei sisällä työmatkoja.
*** Vuoden 2018 ja 2019 luvut ilman työmatkatapaturmia.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

Altian yritysvastuuohjelma 2019

Vuonna 2019 toteutettiin Altian yritysvastuuohjelmaa 2018–2020. Samaan aikaan on altialaisten voimin rakennettu uutta, pitkän aikajänteen vastuullisuusohjelmaa, joka otettiin käyttöön tammikuussa 2020.

ltialla on raportointivuonna ollut käytössä vuosille 2018–2020 laadittu yritysvastuuohjelma. Tärkeimmät sen pohjalta valitut A toimenpiteet on sisällytetty kunkin liiketoiminta-alueen operatiiviseen suunnitteluun. Yritysvastuutyöryhmä on arvioinut etenemistä säännöllisesti ja raportoinut tuloksista johtoryhmälle.

Keskeiset kehitystoimet vuonna 2019

Vuoden tärkein painopistealue on ollut Altia pitkän aikavälin vastuullisuustavoitteiden luominen. Vastuullisuustavoitteiden määrittelyyn on osallistunut yli 40 altialaista viidessä eri työryhmässä ja ohjausryhmässä, jotka ovat työskennelleet lähes vuoden ajan.

Altian vastuullisuuden tiekartta 2030 julkaistiin joulukuussa 2019 ja se otetaan käyttöön vuoden 2020 alusta. Uusi tiekartta astui voimaan vuotta ennen edellisen ohjelman kauden loppumista. Tiekartta säilyttää edellisen vastuullisuusohjelman elementit, mutta siinä on lisäksi määritelty pitkän aikavälin kunnianhimoiset, numeeriset tavoitteet, jotka pohjautuvat YK:n kestävän kehityksen tavoitteille.

Toimintaohjelma on perustunut Altian strategiaan, Altian toiminnan tarkoitukseen, Altian yritysvastuun neljään kulmakiveen, alan trendejä ja ajureita luotaavaan analyysiin, aiempiin vastuullisuuden toimintaohjelmiin sekä Altian johtoryhmän, yritysvastuutyö ryhmän ja muiden avainhenkilöiden näkemyksiin.

==> picture [364 x 456] intentionally omitted <==

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

Vuonna 2019 vastuullisuustyössä keskeisellä sijalla oli suunnitelman mukaisesti työturvallisuus. Turvallisuusajattelua on kehitetty erityisesti Rajamäen alkoholijuomatehtaalla, joka on työvoimavaltaisin Altian toimipisteistä.

Vuoden aikana aloitettiin myös vastuullisuusohjelman mukaisesti hiilijalanjälkilaskennat Altian tuotteille. Ensimmäinen tutkittu tuote oli Koskenkorva Vodka. Mittaus toi arvokasta tietoa Koskenkorva Vodkan hiilijalanjäljestä koko elinkaaren ajalta ja antaa suuntaa vastuullisuustyölle tulevaisuudessa.

Vastuullisuusohjelman tavoitteissa vuodelle 2019 oli kuluttajakampanja pienten PET-muovisten pullojen palautusasteen nostamiseksi. Kesällä 2019 toteutettu kampanja nosti palautusastetta keskimäärin 8%.

Keskityimme vastuullisuustyössä lisäksi uusien osakkeenomistajien näkemyksiin ja odotuksiin.

Altian yritysvastuun toimintaohjelma 2018–2020

Altia & Asiakkaat

Altia & Yhteiskunta

Jatketaan Altian toiminnan tarkoitukseen (Let’s Drink Better) liittyvää työtä ja lisätään siihen liittyvää viestintää
Hyvän yhteistyön ylläpitäminen sidosryhmien kanssa liittyen vastuulliseen ja kestävän kehityksen mukaiseen juomakulttuuriin
Jatketaan tuoteturvallisuuteen ja -laatuun liittyvää työtä eri tuoteportfolioissa
• Jatketaan työtä jäljitettävyyden parantamiseksi arvoketjussa
Tuoteportfolion kehittäminen ja tavoitteiden luominen vastaten vastuullisuuden ja kestävän kehityksen mukaisiin kulutustrendeihin
Jatketaan työtä läpinäkyvyyden ja jäljitettävyyden parantamiseksi toimitusketjussa
Yritysvastuun korostaminen Altian brändiviestinnässä
Tavoitteiden mukainen edistyminen liittyen amfori BSCI:n auditointien kattavuuteen
amfori BSCI:n tarjoamien työkalujen ja resurssien tehokas käyttö ja Altian vastuullisten toimitusprosessien edelleen kehittäminen

Altia & Henkilöstö

Altia & Ympäristö

Jatketaan laaja-alaista ja monitahoista työsuojelutyötä turvallisuuskulttuurin tehostamiseksi ja nolla tapaturmaa -tavoitteen saavuttamiseksi
Jatketaan työtä energiankulutuksen ja CO2-päästöjen vähentämiseksi
• Jatketaan kestäviin ja tehokkaisiin pakkausratkaisuihin liittyvää strategiatyötä esimerkiksi turhaa pakkausta vähentämällä, lisäämällä kierrätettyjen ja kierrätettävien materiaalien käyttöä ja käyttämällä keveämpiä pakkauksia
Tehostetaan henkilöstöjohtamista ja organisaatiokulttuuria vuotuisen Altia Tasting -kyselyn tulosten perusteella
Etsitään ratkaisuja tuotannosta peräisin olevan hävikkialkoholin vähentämiseksi tai uudelleenkäyttämiseksi
Parannetaan henkilöstön terveyttä ja hyvinvointia konkreettisten, esimerkiksi ergonomiaan liittyvien, toimenpiteiden avulla
Jatketaan logistiikan optimointiin tähtäävää työtä CO2-jalanjäljen pienentämiseksi
Jatketaan energiansäästötoimia energiatehokkuussopimuksessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti
Edistetään tyytyväisyyttä ja tuottavuutta työpaikalla
Jatketaan yhteistyötä Baltic Sea Action Groupin ja sopimusviljelijöiden kanssa vastuullisen maatalouden edistämiseksi
Jatketaan Rajamäen puhtaan pohjaveden suojelutyötä
Jatketaan työtä jäteveden laadun parantamiseksi
Sisällytetään uusien osakkeenomistajien näkemykset ja odotukset Altian yritysvastuuohjelmaan
Tehostetaan yritysvastuutyöhön liittyvää viestintää eri viestintäkanavissa sekä sisäisesti että ulkoisesti
Jatketaan yritysvastuuseen liittyvien riskien johdonmukaisempaa integrointia Altia-konsernin riskienhallintaprosessiin

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

Vastuullisuus – tavoitteet ja eteneminen

Altia & asiakkaat

==> picture [762 x 18] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Tavoitteet 2018–2020 Toiminta 2019 Edistyminen 2019
----- End of picture text -----

Jatkamme työtä Altian tuotteiden, myös	•	Kehitämme Altian omissa tuotantolaitoksissa elintarvikkeiden turvallisuu-	•	Altian Rajamäen tehdas auditoitiin joulukuussa 2019 FSSC 22000 -elintarvike-
mietojen ja alkoholittomien tuotteiden, laadun		teen ja laatuun liittyvää toimintaa standardien ja sertifointien mukaisesti.		sertifointia varten ja Altia odottaa sertifointia myönnettäväksi vuoden 2020 alussa.
ja turvallisuuden varmistamiseksi.			•	Henkilöstölle järjestettiin laatukoulutusta.
			•	Altialla otettiin käyttöön erilliset ohjeet ja prosessit elintarvikepetosten torjumiseksi ja
				elintarvikkeiden suojaamiseksi tahalliselta vahingonteolta.
Jatkamme työtä raaka-aineiden ja tuotteiden	•	Jatkamme yhteistyötä toimittajien ja kumppaneiden kanssa tuotteiden ja	•	Altian suorista riskimaiden toimittajista 80 %:lla on yhteiskuntavastuusertifointi.
arvoketjun jäljitettävyyden ja vastuullisuuden		raaka-aineiden vastuullisen tuotannon varmistamiseksi.	•	Kaikkiin päivitettäviin toimittajasopimuksiin lisätään toimittajan eettiset periaatteet.
varmistamiseksi.	•	Jatkamme amfori BSCI -aloitteeseen liittyviä toimia.	•	Luomutuotteiden myynti kasvoi: 3,6 milj. litraa vuonna 2019 (3,2).
	•	Kehitämme jatkuvasti tuotteiden jäljitettävyyttä.	•	Reilun kaupan tuotteiden volyymi (myytyä litraa) kasvoi 8 % vuoteen 2018
				verrattuna.
Päivitämme tuoteportfoliota vastuullisen ja	•	Kehitämme toimintaa ja tuoteportfoliota luomu-, mietojen ja sertifoitujen	•	Vuonna 2019 Altia lanseerasi seitsemän uutta luomutuotetta.
kestävän kulutuksen trendejä vastaavaksi.		tuotteiden kysyntää vastaavaksi.	•	Vuonna 2019 markkinoille tuotiin seitsemän alkoholitonta tuotetta.

Vuonna 2019 lanseerattiin 17 uutta mietoa alkoholijuomaa.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

Altia ja yhteiskunta

==> picture [758 x 18] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Tavoitteet 2018–2020 Toiminta 2019 Edistyminen 2019
----- End of picture text -----

Jatkamme vastuullista markkinoin-	•	Vastuullisuuslausekkeiden käyttäminen markkinointiviestinnässä.	•	Markkinointiohjeistukset, -periaatteet ja -prosessit ovat käytössä.
tia soveltuvien lakien, asetusten ja			•	Vastuullisuuslausekkeita lisättiin tarpeen mukaan.
alan toimintaohjeiden mukaisesti
jokaisessa toimintamaassamme
Edistämme vastuullista ja kestävää	•	Myönsimme lisärahoitusta Puhutaan alkoholista -ohjelmalle Ruotsissa.	•	Altia jatkoi osallistumistaan alan toimijoiden väliseen yhteistyöhön vastuullisen
kehitystä tukevaa juomakulttuuria				alkoholinkulutuksen edistämiseksi.
yhteistyössä sidosryhmiemme
kanssa.
Tuotamme taloudellista lisäarvoa	•	Altia jatkaa strategiansa toteuttamista kehittämällä liiketoimiaan ja tavoitellen	•	Vuonna 2019 Altia työllisti 682 henkilöä, joista 381 työskenteli Suomessa.
		kannattavuuden, tuottavuuden ja joustavuuden parantamista.	•	Tuloverojen määrä oli 3,1 milj. euroa, ja Altian myymistä tuotteista maksettujen
				valmisteverojen määrä oli 431,9 milj. euroa.
			•	Altia osti 211,5 miljoonaa kiloa suomalaista viljaa.
			•	Ohraa Altia osti 208,7 miljoonaa kiloa. Määrä vastaa noin 12,5 (15) prosenttia Suomen
				kokonaisohra sadosta vuonna 2019 ja 33 prosenttia Suomessa myydystä ohrasta
				markkinointi vuonna 2018/2019.
Noudatamme ja edistämme	•	Altia jatkoi amfori BSCI:n eettisten sääntöjen mukaisesti vastuullisen hankinta-	•	Altia eteni tavoitteiden mukaisesti amfori BSCI -auditoinneissa sekä vastuullisuus-
vastuullisuutta, avoimuutta ja		prosessin kehittämistä.		politiikkojen kattavuudessa liittyen toimitusketjuumme riskimaiksi luokitelluissa
jäljitettävyyttä toimitus-				maissa.
ketjussamme			•	Altian toimittajiin, yhteistyökumppaneihin tai näiden alihankkijoihin kohdistui 6 (21)
				täydellistä tai seurantaa koskevaa amfori BSCI -tarkastusta.
			•	Vuonna 2019 amfori BSCI -auditointeja suoritettiin Altian toimitusketjussa Chilessä,
				Guatemalassa ja Guyanassa.
			•	Amfori BSCI:n riskimaaluokittelussa tunnistetuista riskimaista tehtyjen hankintojen
				osuus oli 2 % (3 %).

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

Altia ja henkilöstö

==> picture [757 x 18] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Tavoitteet 2018–2020 Toiminta 2019 Edistyminen 2019
----- End of picture text -----

Jatkamme laaja-alaista ja monimuotoista työterveys- ja	•	Turvallisuuskulttuuria vahvistettiin Altian toimipaikoissa,	•	Rajamäellä käynnistettiin Human Factor -ohjelma.
työturvallisuustyötä nollatason saavuttamiseksi työtapatur-		etenkin Rajamäen tehtaalla.	•	Suomessa ja Virossa järjestettiin ensiapukoulutusta.
mien osalta. Varmistamme, että turvallisuuskulttuuri ja hyvät
turvallisuuskäytännöt ovat entistä näkyvämpiä ja kaikkien
työntekijöiden tiedossa.
Vahvistamme johtajuutta ja organisaatiokulttuuria	•	Altia Tasting -henkilöstökyselyn tuloksia käytettiin	•	Tiimikeskusteluja pidettiin Altia Tasting -henkilöstökyselyn tulosten pohjalta.
(aitous, avoin dialogi, itseohjautuvuus).		pohjana johtamisen ja kulttuurin kehittämisessä.	•	Hyvää johtamista koskeva vuoropuhelu käynnistettiin osallistavan virtuaalialustan
	•	Altian johtajille ja esimiehille määritettiin hyvän		avulla.
		johtamisen periaatteet.	•	Älykäs työ -koulutukset itseohjautuvuuden ja ajanhallintataitojen kehittämiseksi.
			•	Säännölliset johdon infotilaisuudet henkilöstöä koskevista aiheista.
Edistämme työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia konkreet-	•	Altia keskittyi työergonomiaan ja työhyvinvoitian tukeviin	•	Ergonomiaparannuksia tehtiin toimipisteiden tarpeiden pohjalta.
tisilla aloitteilla, jotka liittyvät esimerkiksi työergonomiaan ja		terveellisiin valintoihin.	•	Suurimmilla toimipisteillä pidettiin hyvinvointiluentoja ja -tapahtumia.
tyytyväisyyteen ja tuottavuuteen työpaikalla.			•	Positiivisen palautteen kulttuuria edistettiin yhtiönlaajuisella kiittämisohjelmalla.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

Altia ja ympäristö

==> picture [759 x 18] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Tavoitteet vuosille 2018–2020 Toimenpiteet vuonna 2019 Edistyminen vuonna 2019
----- End of picture text -----

Energian kulutuksen ja CO2-päästöjen vähentäminen	•	Altia liittyi vuonna 2017 vapaaehtoisen energiatehokkuussop- imuksen uuteen sopimuskauteen vuosille 2017-2025. Altian	•	Tuotantoon suhteutettu energiankäyttö laski vuonna 2019 Rajamäen tehtailla ja nousi Koskenkorvan tehtaalla.
		tavoitteena sopimuskaudella on 10 % vähennys	•	Energiankäyttö pysyi edellisvuoden tasolla edellis vuoteen verrattuna.
		energiankulutuksessa vuoteen 2025 mennessä, vuoden 2014	•	Koskenkorvan tehtaan höyryntuotannon polttoaineomavaraisuus on bio-
		kulutuksen tasoon verrattuna.		voimalaitoksen ansiosta 62 %. Tehtaan hiilidioksidipäästöt ovat
				vähentyneet 58 % vuodesta 2014.
Veden käytön vähentäminen ja jäteveden laadun parantaminen	•	Altia jatkaa toimenpiteitä veden käytön vähentämiseksi ja	•	Tuotantoon suhteutettu vedenkulutus kasvoi Rajamäen tehtaalla ja väheni
		jäteveden laadun parantamiseksi.		Tabasalun tehtaalla.
			•	Koskenkorvan tehtaalla ohratonnia kohden laskettu vedenkulutus laski.
			•	Altian vedenkulutuksen absoluuttinen kokonaismäärä laski 24% edellis-
				vuoteen verrattuna.
			•	Jäteveden kokonaismäärä kasvoi 21 %.
			•	Jäteveden orgaaninen kuormitus laski Rajamäen tehtaalla ja kasvoi
				Koskenkorvan tehtaalla raportointikauden aikana.
			•	Jäteveden vuorokausikohtainen biologisen hapenkulutuksen (BOD) raja
				ylittyi kolme kertaa Rajamäen tehtaalla ja kaksi kertaa Koskenkorvan
				tehtaalla.
Jatketaan Rajamäen pohjavesien suojelutyötä	•	Altia suojelee veden laatua seuraamalla pohjaveden laatua ja	•	Vuonna 2019 jatkettiin mittavaa kemikaalisuoja-altaiden investointia
		pinnantasoja, omistamalla maata pohjavesialueella, vaikutta-		Rajamäen tehtaalla, jossa uudistettiin peltosäiliöalueen suoja-altaat.
		malla alueiden maankäyttöön sekä suojelualueiden avulla.
Jätteiden määrän vähentäminen ja kierrätyksen tehostaminen	•	Altia pyrkii vähentämään pakkausmateriaalien hävikkiä.	•	Rajamäen, Koskenkorvan ja Tabasalun tehtaiden keskimääräinen jätteiden
				hyötykäyttöaste laski raportointivuonna 99,5 %:iin (99,7 %).
Kestävän maatalouden edistäminen	•	Altia jatkaa yhteistyötä viljelijöiden ja Baltic Sea Action	•	Altia on sitoutunut yhtiön juomatuotannossa käytettyjen viljelykäytäntöjen
		Groupin kanssa.		kestävän kehityksen edistämiseen.
Tuotteiden pakkausten kehitys kestävän kehityksen näkökulmasta	•	Altia tutkii jatkuvasti uusia mahdollisuuksia pakkausten	•	Altia käyttää noin 75% pakkauksissa täysin tai osittain kierrätyslasia.
		kierrätettävyyden lisäämiseksi, hiilijalanjäljen pienentämiseksi,	•	Kierrätetyn lasin käyttöaste oli värillisissä laseissa noin 50 %, riippuen lasin
		kierrätyssisällön lisäämiseksi ja pakkausten keventämiseksi.		väristä, ja noin 10 % piilasissa, riippuen lasin tyypistä.
			•	Kevyempien ja hiilijalanjäljeltään pienempien PET-pullojen määrä kasvoi
				yli miljoona kappaletta ja toimme kaksi uutta pullomallia markkinoille.
			•	Lasipullojen painoa vähennettiin Larsen Cognaceissa 5-20%.
			•	Alumiinisia pullojen kapseleita korvattiin helpommin kierrätettävään
				PET-pullojen ja muovisen kapselin yhdistelmään. Jo 97 % PET-pullojen kapse-
				leista on muovisia.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

Raportoinnin viitekehys

Raportoinnin kuvaus

Altia julkaisee vuoden 2019 yritysvastuutietonsa osana vuoden 2019 vuosikertomusta, sen yritysvastuuosiossa. Vuoden 2019 yritysvastuuraportti on yhtiön kahdestoista vuotuinen yritysvastuuraportti. Raportti julkaistaan yhtiön verkkosivustolla kerran kalenterivuodessa sekä suomeksi että englanniksi.

Lisäksi Altia julkaisee kolmatta kertaa muita kuin taloudellisia tietoja koskevan selvityksen, joka antaa yleiskuvan yhtiön lähestymistavasta ympäristö-, yhteiskunta-, henkilöstö- ja ihmisoikeusasioihin sekä korruption- ja lahjonnanvastaiseen työhön. Tässä noudatetaan EU:n muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamiseen sovellettavaa direktiiviä. Muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitys julkaistaan osana hallituksen toimintakertomusta.

Edellinen, vuotta 2018 koskeva raportti julkaistiin 22.3.2019.

kestävyysraportointistandardien suppean (core) vaihtoehdon mukaisesti. Raportointi sisältää GRI-standardien yleistä raportoimista ja johdon lähestymistapaa koskevat osiot sekä Altialle olennaiset ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen liittyvät standardilausekkeet. Toimitusketjun ympäristö- ja vastuullisuusasioihin liittyvät indikaattorit esitetään laajemmin kuin GRI:n suppeassa vaihtoehdossa. GRI-indeksi havainnollistaa vastuullisuusosion sisältöjen ja GRI-standardien välisen vastaavuuden.

Yritysvastuuta koskevat tiedot ja niihin liittyvät olennaiset indikaattorit julkistetaan koko Altia-konsernin osalta, ellei raportissa toisin todeta.

Altia ja ympäristö

Ympäristövastuun osalta raportoidut tavoitteet ja indikaattorit keskittyvät Altian omien toimintojen ympäristövaikutuksiin Kosken korvan, Rajamäen, Tabasalun ja Cognacin tehtailla, sillä suurin osa Altian ympäristövaikutuksista on peräisin näiltä tuotantolaitoksilta.

rakentamisen ja käyttönoton mukai sesti. Laajuuden 1 päästöt ovat välittömiä, Altian omasta tuotannosta peräisin olevia päästöjä. Laajuuden 2 päästöt ovat välillisiä päästöjä, jotka syntyvät Altian muualta ostamasta, mutta yhtiön toiminnassa käytetystä energiasta.

Altia ei tuota muita kasvihuonekaasupäästöjä kuin hiilidioksidia (CO2). Ostetusta energiasta peräisin olevat CO2-päästöt on laskettu kertomalla energiankulutus sen tuotantoa vastaavalla päästökertoimella (kg CO2/MWh). Laskelmiin on käytetty seuraavia päästökertoimien lähteitä:

Sähkö: Suomen energiavirasto
Höyry: paikallinen höyryn toimittaja
Kaukolämpö: paikalliset kaukolämmön toimittajat
Maakaasu: 55,04 CO2 t/TJ

Kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi Altia raportoi VOC-yhdisteiden päästöt sekä hiukkaspäästöt. Altian oma toiminta ei aiheuta muita päästöjä ilmakehään.

työsuhteen tyyppiä ja kestoa koskevat luvut eivät ole vertailukelpoisia vastaavien, vuonna 2016 raportoitujen lukujen kanssa. Vuoden 2018 ja 2019 tapaturmataajuusluvut on raportoitu ilman työmatkatapaturmia. Henkilöstöä koskevien tietojen tietolähteet ovat Altian toimipaikat kattavan HR-järjestelmän sekä paikallisten palkanlasku- ja raportointijärjestelmien tuottamia eivätkä sisällä oletuksia.

Sovellettavat laskentamallit sekä mahdolliset erot ja esittämistapaerot edellisten vuosien yritysvastuuraportteihin kuvataan tarvittaessa osana tiettyjä kaavoja ja taulukoita.

Varmennus

Vuosikertomuksen yritysvastuuosiota ei ole varmennettu riippumattoman kolmannen osapuolen toimesta.

Yritysvastuuraportoinnin laajuus

Vuoden 2019 vuosikertomuksen yritysvastuuosio sisältää yleisluonteisia ja olennaisia tietoja Altian toiminnan taloudellisista, yhteiskunnallisista ja ympäristövaikutuksista ajalla 1.1.2019–31.12.2019. Altia raportoi yritysvastuustaan GRI-ohjeiston vuoden 2016

Altia raportoi laajuuden 1 ja 2 mukaiset kasvihuonekaasupäästöt. Altia laskee vuotuisten CO2-päästöjen vähentymisen edelliseen raportointivuoteen verrattuna sekä vuoden 2014 lähtötasoon verrattuna. Vuoden 2014 lähtötaso on valittu Koskenkorvan biovoimalaitoksen

Altia ja henkilöstö

Kaikkia henkilöstöön liittyviä indikaattoreita laajennettiin vuonna 2017 niin, että ne koskevat myös Ranskan Cognacissa sijaitsevaa toimintaa. Näin ollen vuosien 2017–2019 tapaturma taajuutta, sairauspoissaoloja sekä

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

GRI-sisältöindeksi

Tämä raportti sisältää GRI:n vastuullisuusraportointiohjeiden mukaiset perusasiat.

Tunnus	GRIsisältö	Paikka	Kommentit
Yleinen sisältö
Organisaatio
102-1	Raportoivan organisaation nimi	Etukansi, s. 1
102-2	Toimialat, brändit, tuotteet ja palvelut	Altia lyhyesti,s. 2,Lisäarvoa paremman
		juomakulttuurin avulla,s. 13,
		Segmentit, s. 15–17,Brändit, s. 22-23
102-3	Organisaationpääkonttorin sijainti	Hallinnointi, s. 105, 111
102-4	Toimintamaat	Altia lyhyesti, s. 2
102-5	Organisaation omistusrakennejayhtiömuoto	Hallinnointi, s. 105
102-6	Markkina-alueet, toimialat	Altia lyhyesti,s. 2,Segmentit,s. 15-17,
		Toimintaympäristö,s. 18–19,
		Hallituksen toimintakertomus, s. 27-31
102-7	Raportoivan organisaation koko	Taloudelliset avainluvut,s. 4–5,Segmentit,s. 15–17,
		Taloudellinen katsaus,s. 34–36,Henkilöstös. 39,
		Konsernin tunnusluvut, s. 49–50,Ihmiset, s. 83, 86
102-8	Tietoa palkansaajista ja muista työntekijöistä	Henkilöstö,s. 39,ESG-tunnusluvut,s. 26,Ihmiset,	Itsenäsenäiset ammatinharjoittajat ja urakoitsijat ei-
		s. 88–89,GRI-indeksi	vät suorita merkittävää osaa työstä. Henkilöstömää-
			rissä ei ole merkittävää kausittaista vaihtelua. Osa
			määräaikaisista työntekijöistä on Rajamäen tehtaan
			kesätyöntekijöitä. Lukuja ei ole jaoteltu sukupuolen
			tai maantieteellisen sijainnin mukaisesti.
102-9	Toimitusketju	Materiaalivirrat,s. 71,Lisäarvoa paremman
		juomakulttuurin avulla, s. 13
102-10	Merkittävät muutokset organisaatiossaja toimitusketjussa	Hallituksen toimintakertomus,s. 27–32, 38
102-11	Varovaisuusperiaatteen soveltaminen	Hallituksen toimintakertomus, s. 40–42,Tislaamo, s. 65–69
102-12	Organisaation hyväksymät tai edistämät ulkopuolisten	Hallituksen toimintakertomus,s. 44–48,Vastuullisuuden
	toimijoidenperiaatteet tai aloitteet	johtaminen, s. 57
102-13	Jäsenyydet järjestöissä ja edunvalvontaorganisaatioissa	Sidosryhmävuorovaikutus,s. 58,GRI-indeksi	Altian yhtiöt Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskas-

Altian yhtiöt Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa ja Latviassa ovat paikallisten alkoholialan järjestöjen jäseniä. Altia on myös konjakin tuottajajärjestö BNIC:n jäsen.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

Tunnus	GRIsisältö	Paikka	Raportoitu täysin osittain Kommentit
Strategia
102-14	Toimitusjohtajan katsaus	Toimitusjohtajan katsaus, s. 7–8
102-15	Keskeiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	Lisäarvoa paremman juomakulttuurin avullas. 13,Trendit ja innovaatiot,s. 20,Riskit ja riskienhallinta,s. 40–42, Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista,s. 44–48, Vastuullisuuden tiekartta,s. 55,Olennaisuusanalyysi,s. 61, Altian ympäristövaikutukset,s. 66,Altian rooli yhteiskunnas- sa,s. 75,Juomat, s. 79,Ihmiset, s. 84,Case, s. 82
Liiketoiminnan eettisyys
102-16	Arvot ja liiketoimintaperiaatteet	Altia lyhyestis. 2,Toimitusjohtajan katsauss. 7–8,Strategia, s. 11,Lisäarvoaparemmanjuomakulttuurin avulla, s. 13
102-17	Epäiltyjen väärinkäytösten ilmoittaminen	Hallituksen toimintakertomus, s. 47–48
Hallinto
102-18	Hallintorakenne	Hallinnointi, s. 105–110
102-20	Vastuuhenkilöt	Vastuullisuus, s. 57
102-22	Hallituksen kokoonpano	Hallitus &johtoryhmä, s. 114–115
102-23	Hallituksenpuheenjohtaja	Hallitus, s. 114
102-24	Hallituksen valinta	Hallinnointi, s. 105–109
102-26	Hallituksen rooli organisaation tarkoituksen, arvojen ja stra- tegian määrittelyssä	Hallinnointi,s. 105–109
102-32	Hallituksen rooli vastuullisuusraportoinnissa	GRI-indeksi	Hallitus on hyväksynyt raportin.
102-35	Hallituksen ja ylimmän johdon palkitseminen	Palkka- ja palkkioselvitys,s. 111–113,GRI-indeksi	Altian johdon kannustinohjelma sisältää työturval- lisuuteen liittyviä tavoitteita niiden toimintojen ja toimipisteiden osalta, joissa työturvallisuudella on merkittävä rooli.
Sidosryhmävuorovaikutus
102-40	Luettelo organisaation sidosryhmistä	Sidosryhmävuorovaikutus, s. 58–60
102-41	Kollektiivisesti neuvoteltujen työehtosopimusten piiriin	ESG-tunnusluvut,s. 26,Ihmiset,s. 89
	kuuluva henkilöstö
102-42	Sidosryhmien määrittely- ja valintaperusteet	GRI-indeksi	Altia on määritellyt yhtiön sidosryhmät sen mukaan,
			kehen yhtiöllä on vaikutus, ja/tai niiden sidosryhmien
			perusteella, joilla voi olla vaikutus Altian toimintaan.
			Nämä esitetään tarkemmin tämän raportin sidosryh-
			mäosiossa.
102-43	Sidosryhmätoiminnan periaatteet	Sidosryhmävuorovaikutus,s. 58,
		Sidosryhmävuorovaikutuskanavat, s. 59–60
102-44	Sidosryhmien esille nostamat tärkeimmät asiat ja	Sidosryhmävuorovaikutuskanavat,s. 59–60
	huolenaiheet

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

==> picture [758 x 362] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Tunnus GRIsisältö Paikka Raportoitu Kommentit
täysin osittain
Raportointikäytäntö
102-45 Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhtiöt Konsolidointi, s. 161–164
102-46 Raportin sisällön sekä olennaisten aiheiden vaikutusten Olennaisuusanalyysi, s. 61–62, Raportoinnin viitekehys, s. 96
määrittely
102-47 Olennaiset aiheet Olennaisuusanalyysi, s. 61–62
102-48 Oikaisut aiemmin raportoiduissa tiedoissa GRI-indeksi Ei oikaisuja vuonna 2019.
102-49 Merkittävät muutokset raportin laajuudessa ja aiheiden Vastuullisuuden tiekartta, s. 55–56,
vaikutusten rajauksessa Olennaisuusanalyysi, s. 61–62
102-50 Raportointijakso Raportoinnin viitekehys, s. 96
102-51 Edellisen raportin päiväys Raportoinnin viitekehys, s. 96
102-52 Raportointitiheys Raportoinnin viitekehys, s. 96
102-53 Yhteystiedot raportointiin liittyen Yhteystiedot, takakansi
102-54 GRI-standardien mukainen raportoinnin kattavuus Raportoinnin viitekehys, s. 96, GRI-indeksi Tämä raportti on laadittu GRI-standardien suppean
(Core) vaihtoehdon mukaisesti.
102-55 GRI-sisältöindeksi GRI-sisältöindeksi, s. 97–103
Johtamismalli
103-1 Olennaiset aiheet ja niiden vaikutukset Olennaisuusanalyysi, s. 61–62
103-2 Johtamistapa ja sen osa-alueet Vastuullisuuden tiekartta, s. 55–56, Vastuullisuuden johtami- Pyrimme vaatimuksen täydelliseen täyttöön
nen, s. 57, Olennaisuusanalyysi, s. 62, lähitulevaisuudessa.
Tislaamo, s. 64–68, Yhteiskunta, s. 72–76,
Juomat, s. 78–82, Ihmiset s. 83-87,
Altian yritysvastuuohjelma, s. 90–95
103-3 Johtamistavan arviointi Vastuullisuuden johtaminen, s. 57, Sidosryhmävuorovaikutus, Pyrimme vaatimuksen täydelliseen täyttöön
s. 58, Sidosryhmävuorovaikutuskanavat, s. 59–60, Altian lähitulevaisuudessa.
yritysvastuuohjelma, s. 90–95, Raportoinnin viitekehys, s. 96
Taloudelliset standardit
GRI 201: Taloudelliset tulokset
201-1 Suoran taloudellisen arvon tuottaminen ja jakaminen Yhteiskunta, s. 72–77, Hallituksen toimintakertomus, s. 45,
Tilinpäätös, s. 122–124, 130–131, 141-142, 181
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

100

==> picture [758 x 412] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Tunnus GRIsisältö Paikka Raportoitu Kommentit
täysin osittain
GRI 205: Korruptionvastaisuus
205-2 Korruptionvastaisiin politiikkoihin ja menettelytapoihin Hallituksen toimintakertomus, s. 47–48 Kaikki Altian liikekumppanit allekirjoittavat, osana
liittyvä kommunikointi ja koulutus Altian kanssa tekemäänsä sopimusta, Altian toimit-
ta-jia koskevat eettiset säännöt sekä BSCI-aloit-
teen eet-tiset säännöt, myös korruption vastaiset
lausekkeet. Altia odottaa edustajiensa, konsulttiensa,
asiamies-tensä, alihankkijoidensa ja muiden liike-
kumppaniensa pidättäytyvän ehdottomasti kaikesta
korruptoivasta käytöksestä suorittaessaan palveluja
Altialle tai Altian puolesta.
205-3 Vahvistetut korruptiotapaukset ja niihin liittyvät toimenpiteet Hallituksen toimintakertomus, s. 48 Ei tapauksia vuonna 2019.
Ympäristöstandardit
GRI 301: Materiaalit
301-1 Käytetyt materiaalit painon tai määrän mukaan Altian ympäristövaikutukset (taulukko), s. 66 Laadimme parhaillaan pakkausstrategiaamme ja tu-
lemme lähitulevaisuudessa raportoimaan tarkemmin
käyttämiemme uusiutuvien ja uusiutumattomien
materiaalien osuuksista.
GRI 302: Energia
302-1 Organisaation oma energiankulutus Ympäristöluvut 2019, s. 70, Raportoinnin viitekehys, s. 96
302-4 Energiankulutuksen vähentäminen Hallituksen toimintakertomus, s. 40, 44,
Ympäristötehokkuus, s. 68
GRI 303: Vesi ja jätevedet
303-1 Vesi jaettuna resurssina Ympäristö ja energiatehokkuus, s. 40, Selvitys muista kuin
taloudellisista tiedoista, s. 44–45, Olennaisuusanalyysi, s. 62,
Tislaamo, s. 65, Altian ympäristötavoitteet, s. 67,
Ympäristötehokkuus, s. 68–69, Materiaalivirrat,
s. 71, Altia ja ympäristö, s. 95
303-2 Jätevesien vaikutusten hallinta Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista, s. 44–45, Tislaa-
mo, s. 65, Jäteveden laadun hallinta, s. 69, Altia ja ympäristö,
s. 95
303-4 Päästöt veteen Jäteveden laadun hallinta, s. 69
303-5 Vedenkulutus Ympäristöluvut 2019, s. 70, GRI-indeksi Altialla ei ole vaikutusta veden varastointiin eikä se
ota vettä alueilta joilla on pula vedestä. Altia nou-
dattaa viranomaisten asettamia vedenottomääriä ja
mittaa ja seuraa pohjaveden korkeutta säännöllisesti.
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

101

==> picture [758 x 442] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Tunnus GRIsisältö Paikka Raportoitu Kommentit
täysin osittain
GRI 305: Päästöt
305-1 Suorat kasvihuonekaasujen päästöt (Scope 1) Ympäristöluvut 2019, s. 70, Altia ja ympäristö, Altia raportoi laajuuden 1 ja laajuuden 2 mukaiset
s. 95, Raportoinnin viitekehys, s. 96 kasvihuonekaasupäästöt. Suunnittelemme laajuuden
3 päästöjen raportoinnin aloittamista lähitulevai-
suudessa. Vertailuvuoden (2014) kokonaispäästöt
85 209,84 t. Pyrimme vaatimuksen täydelliseen
täyttöön lähitulevaisuudessa.
305-2 Epäsuoran energian kasvihuonekaasujen päästöt (Scope 2) Ympäristöluvut 2019, s. 70, Altia ja ympäristö, Altia raportoi laajuuden 1 ja laajuuden 2 mukaiset
s. 95, Raportoinnin viitekehys, s. 96 kasvihuonekaasupäästöt. Suunnittelemme laajuuden
3 päästöjen raportoinnin aloittamista lähitulevai-
suudessa. Vertailuvuoden (2014) kokonaispäästöt
85 209,84 t. Pyrimme vaatimuksen täydelliseen
täyttöön lähitulevaisuudessa.
305-7 Typen ja riken oksidit ja muut merkittävät päästöt ilmaan Ympäristöluvut 2019, s. 70 Kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi Altia raportoi
VOC-yhdisteiden päästöt sekä hiukkaspäästöt. Altian
toiminta ei aiheuta muita päästöjä ilmakehään
GRI 306: Jätevedet ja jätteet
306-2 Jätteet jätelajeittan ja käsittelytavan mukaan jaoteltuna Vastuullisuuden avainluvut 2019, s. 6, Ympäristö ja energia-
tehokkuus s. 40, ESG-tunnusluvut, s. 26, Ympäristötehok-
kuus, s. 68, Jätteiden kierrätys ja uudelleenkäyttö, s. 69,
Ympäristöluvut 2019, s. 70
306-3 Merkittävät vuodot GRI-indeksi Ei merkittäviä vuotoja vuonna 2019.
306-4 Vaarallisen jätteen kuljetukset GRI-indeksi Altia raportoi vaarallisen jätteensä määrät. Altian
vaaralliset jätteet kuljetetaan sovellettavissa olevan
kansallisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti
paikallisille vaarallisen jätteen käsittelylaitoksille,
joilla on lupa käsitellä vaarallista jätettä.
GRI 307: Ympäristövaatimusten noudattaminen
307-1 Ympäristölakien ja -sääntöjen rikkominen Ympäristötehokkuus, s. 69 Ei rikkomuksia vuonna 2019.
GRI 308: Toimittajien ympäristöarviointi
308-2 Toimitusketjun negatiiviset ympäristövaikutukset ja Ihmiset toimitusketjussamme, s. 87 Altia raportoi vuosittain Altian toimitusketjussa
toiminnot näiden korjaamiseksi tehtyjen amfori BSCI -auditointien tiedot. Tuloksia
ja korjaavien toimenpiteiden toteutusta seurataan
säännöllisesti. Altia seuraa amfori BSCI:n riskimaiksi
luokittelemista maista tehtyjen ostojen osuutta. Altia
seuraa toimitusketjunsa vastuullisuuskäytäntöjä
toi-mittajien yritysvastuu-kyselyn avulla. Tulosten
perusteella ei ole tunnistettu merkittäviä negatiivisia
vaikutuksia.
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

102

==> picture [758 x 410] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Tunnus GRIsisältö Paikka Raportoitu Kommentit
täysin osittain
Sosiaaliset standardit
GRI 403: Työterveys ja -turvallisuus
403-1 Työterveyden ja -turvallisuuden johtamisjärjestelmät Yhteiskunta ja henkilöstö, s. 45, Ihmiset, s. 86, GRI-indeksi Altialla on sertifioitu OHSAS työterveys ja -turval-
li-suusjärjestelmä tärkeimmissä tuotantoyksiköissään
Suomessa korostaakseen turvallisuuden tärkeyttä
yhtiössä. Muut tuotantoyksiköt noudattavat samoja
turvallisuusvaatimuksia ja -periaatteita. Järjestelmä
kattaa kaikki kussakin yksikössä työskentelevät
Altian toimihenkilöt ja työntekijät.
403-2 Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi, tapauksien tutkinta Ihmiset, s. 84–86, Hallituksen toimintakertomus, s. 45–47, Altialla on käytössä prosessit ja menetelmät työhön
GRI-indeksi liittyvien mahdollisten tapaturmavaarojen tunnis-
ta-miseksi sekä riskien arvioimiseksi ja minimoimi-
seksi. Toimihenkilöille ja työntekijöille järjestetään
säännöl-lisesti näihin liittyvää koulutusta.
403-3 Työterveyspalvelut Ihmiset, s. 85–86, GRI-indeksi Työterveyspalvelut ovat koko Altian henkilöstön
käytettävissä. Pyrimme vaatimuksen täydelliseen
täyttöön lähitulevaisuudessa.
403-4 Työntekijöiden osallistuminen ja konsultointi työterveys-ja Ihmiset, s. 85–86, GRI-indeksi Työntekijät osallistetaan työterveyteen ja -turvalli-
turvallisuusasioihin sekä näistä viestiminen työntekijöille suuteen liittyvään neuvontaan ja viestintään. Tämä
tapahtuu työsuojelutoimikuntien, kyselyjen, havain-
tojen ja läheltä piti -tilanteiden raportointijärjestel-
mien kautta sekä säännöllisten työsuojelukokousten
avulla. Työsuojelutoimikunnalla on Atian konsernita-
soi-sia kokouksia kahdesti vuodessa ja tehdastasoisia
kokouksia neljännesvuosittain. Tehtaan johtaja osal-
listuu kokouksiin päätöksenteon varmistamiseksi.
403-5 Työntekijöiden koulutus työterveyteen ja -turvallisuuteen Ihmiset, s. 85–86, GRI-indeksi Altian läheltäpiti- ja tapaturmaraportointi kattaa
kaikki toimihenkilöt, työntekijät ja myös henkilöt,
jotka työskentelevät Altian tiloissa, mutta eivät ole
Altian henkilöstöä.
403-6 Työntekijöiden terveyden edistäminen Ihmiset, s. 85
403-7 Liiketoimintasuhteisiin suoraan liittyvien työterveys- ja Yhteiskunta ja henkilöstö, s. 45
turvallisuusvaikutusten estäminen ja lieventäminen
403-9 Työhön liittyvät tapaturmat Ihmiset s. 85, Yhteiskunta ja henkilöstö, s. 45–46, Yleisimpiä työperäisiä loukkaantumisia ovat liukas-
GRI-indeksi tumiset, haavat ja ruhjeet. Pyrimme vaatimuksen
täydelliseen täyttöön lähitulevaisuudessa.
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

103

==> picture [758 x 422] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Tunnus GRIsisältö Paikka Raportoitu Kommentit
täysin osittain
GRI 404: Koulutus ja henkilöstön kehittäminen
404-1 Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohden GRI-indeksi Koko konsernia koskeva järjestelmällinen tietojen
keräys on ollut käytössä vuodesta 2017. Työnteki-
jöiden oman raportoinnin mukaan keskimääräinen
koulutusmäärä työntekijää kohti vuonna 2019 oli 3
tuntia.
404-2 Osaamisen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät Ihmiset, s. 85–86
ohjelmat
404-3 Kehityskeskustelut ja suoritusten arvioinnit Ihmiset, s. 85–86
GRI 405: Monimuotoisuus ja yhtäläiset mahdollisuudet
405-1 Hallintoelinten ja henkilöstön monimuotoisuus Ihmiset, s. 85–86 & 88–89,
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, s. 105–110
GRI 414: Toimittajien sosiaalisen vastuun arviointi
414-2 Negatiiviset sosiaaliseen vastuuseen liittyvät vaikutukset Ihmiset toimitusketjussamme, s. 87, Altia raportoi vuosittain Altian toimitusketjussa
toimitusketjussa ja toteutetut toimenpiteet GRI-indeksi tehtyjen amfori BSCI -auditointien tiedot. Tuloksia
ja korjaavien toimenpiteiden toteutusta seurataan
säännöllisesti. Altia seuraa amfori BSCI:n riskimaiksi
luokittelemista maista tehtyjen ostojen osuutta. Altia
seuraa toimitusketjunsa vastuullisuuskäytäntöjä
toimittajien yritysvastuukyselyn avulla. Tulosten
perusteella ei ole tunnistettu merkittäviä negatiivisia
vaikutuksia
GRI 415: Poliittinen vaikuttaminen
415-1 Poliittinen tuki GRI-indeksi Altia ei tue poliittisia puolueita, organisaatioita tai
yksittäisiä poliitikkoja suorasti eikä epäsuorasti.
GRI 416: Asiakkaiden terveys ja turvallisuus
416-2 Tuotteiden terveys- ja turvallisuusvaatimusten rikkomukset GRI-indeksi Raportointikauden aikana tapahtui kolme takaisin-
vetoa. Vuoden aikana ei sattunut lainsäädännön
noudattamatta jättämisestä aiheutuneita rikkomuk-
sia, jotka olisivat koskeneet tuotteiden vaikutuksia
terveyteen ja turvallisuuteen.
GRI 417: Markkinointiviestintä ja tuoteinformaatio
417-3 Markkinointiviestintään liittyvien lakien, säännösten ja GRI-indeksi Ei rikkomuksia vuonna 2019.
vapaaehtoisten periaatteiden rikkomukset
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

104

Hallinnointi

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

105

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2019

Tämä Altia Oyj:n selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on annettu tilikaudelta 2019. Altia Oyj:n (jatkossa ”Altia” tai ”yhtiö”) eri toimielinten tehtävät ja velvollisuudet määräytyvät Suomen lain, yhtiökokouksen hyväksymän Altian yhtiöjärjestyksen ja Altian hallituksen hyväksymien Altian hallinnointiperiaatteiden mukaisesti.

Altia on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) on laadittu Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkistaman Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 2020 (”hallinnointikoodi”) mukaisesti, ja se annetaan hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä. Altia noudattaa hallinnointikoodin kaikkia suosituksia.

Yhtiö ilmoittaa hallinnointikoodin edellyttämät tiedot myös yhtiön internetsivuilla www.altiagroup.f. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi 2020 on saatavissa osoitteesta www.cgfnland.f.

Toimielimet

Yhtiön johtamisesta vastaavat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Yhtiön johtaminen

ja hallinto perustuvat lisäksi yhtiökokouksen ja yhtiön tekemiin päätöksiin.

Yhtiökokous

Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Yhtiökokouksessa osakkeenomistaja käyttää päätösvaltaansa osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvista asioista. Yhtiökokouksen kutsuu koolle hallitus vuosittain kuuden kuukauden kuluessa edellisen tilikauden päättymisestä. Ylimääräinen yhtiökokous voidaan kutsua koolle siten kuin osakeyhtiölaissa on säädetty. Varsinainen yhtiökokous päättää muun muassa tilinpäätöksen vahvistamisesta, voitonjaosta ja vastuuvapaudesta, valitsee hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut jäsenet ja tilintarkastajan sekä päättää näiden palkkioista. Yhtiökokous käsittelee yhtiön palkitsemispolitiikan ja palkitsemisraportin osakeyhtiölain mukaisessa järjestyksessä. Yhtiökokous päättää myös yhtiöjärjestyksen muuttamisesta.

Hallitus

Yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus. Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti

järjestetty. Hallitus myös varmistaa hyvän hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän noudattamisen Altia-konsernissa.

Hallitus on vahvistanut Altian hallinnointiperiaatteet. Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksen muodostavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä vähintään yksi ja enintään viisi muuta jäsentä. Yhtiökokous valitsee puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenet toimikaudelle, joka päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen. Yhtiö ilmoittaa internetsivuillaan www.altiagroup.f hallituksen jäsenten henkilötiedot.

Hallitus on vahvistanut hallituksen työjärjestyksen, joka sisältää hallituksen toimintaperiaatteet ja luettelon tärkeimmistä hallituksessa käsiteltävistä ja päätettävistä asioista. Tämän mukaisesti hallitus muun muassa vahvistaa yhtiön strategian, taloudelliset tavoitteet, budjetit, merkittävimmät investoinnit ja riskienhallinnan periaatteet. Hallitus seuraa ja arvioi yhtiön ja sen lähipiirin välisiä toimia ja miten yhtiön ja sen lähipiirin kesken tehtävät sopimukset ja muut oikeustoimet täyttävät vaatimukset tavanomaiseen toimintaan kuulumisesta ja markkinaehdoista. Hallitus valitsee

ja erottaa yhtiön toimitusjohtajan. Hallitus käsittelee ja päättää kaikki merkittävimmät koko konsernin tai liiketoiminta-alueiden toimintaa koskevat asiat. Hallitus on myös hyväksynyt tarkastusvaliokunnan ja henkilöstövaliokunnan työjärjestykset.

Hallitus kokoontuu etukäteen sovitun aikataulun mukaisesti, minkä lisäksi hallitus kokoontuu tarvittaessa. Hallitukselle annetaan kokouksissa ajankohtaista tietoa konsernin toiminnasta, taloudesta ja riskeistä. Toimitusjohtaja, talousjohtaja ja lakiasiainjohtaja (joka toimii hallituksen sihteerinä) osallistuvat hallituksen kokouksiin. Johtoryhmän jäsenet ja muut yhtiön edustajat osallistuvat kokouksiin hallituksen kutsusta. Kaikista kokouksista laaditaan pöytäkirja. Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan.

Hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet

Monimuotoisuus on keskeinen periaate Altian hallituksen jäsenten valinnassa ja hallituksen kokoonpanosta päätettäessä, jotta yhtiöllä on aina taitava, osaava, kokenut ja tehokas hallitus. Monimuotoisuus on hyvin toimivan hallituksen keskeinen tekijä. Hallituksen on aina pystyttävä reagoimaan Altian liiketoiminnallisten ja stra-

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

106

tegisten tavoitteiden tarpeisiin sekä tukemaan ja haastamaan yhtiön johtoa rakentavasti ja ennakoivasti. Monimuotoinen hallituksen kokoonpano tukee ja palvelee yhtiön menestyksekkään kehityksen ja kasvun nykyisiä ja tulevia tarpeita. Hallituksen monimuotoisuutta vahvistaa hallituksen jäsenten toisiaan täydentävä koulutus, osaaminen ja kokemus eri ammattialoilta ja liiketoiminnan johtamisesta eri kehitysvaiheissa. Hallituksen jäsenten erilaiset henkilökohtaiset ominaisuudet lisäävät osaltaan hallituksen monimuotoisuutta. Monimuotoisuutta lisää ja tukee relevantti kokemus yhtiölle strategisesti tärkeiltä toimialoilta ja markkinoilta, nyt ja tulevaisuudessa, vahva kansainvälisen liiketoiminnan ja toimintaympäristön osaaminen sekä monipuolinen ikä-, sukupuoli- ja toimikausijakauma. Hallitus hyväksyy monimuotoisuuden periaatteet.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan tehtävänä on valmistella joka vuosi ehdotuksia yhtiön hallituksen kokoonpanoon, valintaan ja palkitsemiseen liittyen. Yhtiökokouksen hyväksymän nimitystoimikunnan työjärjestyksen mukaan nimitystoimikunta koostuu kolmesta fyysisestä osakkeenomistajien nimeämästä jäsenestä, jotka yhtiön kolmea suurinta osakkeenomistajaa nimittävät. Hallituksen puheenjohtaja toimii nimitystoimikunnan asiantuntijajäsenenä. Hallituksen puheenjohtaja ei ole

nimitystoimikunnan varsinainen jäsen eikä hänellä ole äänestysoikeutta. Nimitystoimikunnan jäsenten toimikausi päättyy seuraavan nimitystoimikunnan valitsemiseen. Nimitystoimikunnan jäsenet eivät ole oikeutettuja palkkioon yhtiöltä jäsenyytensä perusteella, ellei yhtiökokous toisin päätä.

Nimitystoimikunnan tärkeimpänä tehtävänä on varmistaa, että hallituksella ja sen jäsenillä on yhtiön tarpeisiin riittävä asiantuntemus, tietämys ja pätevyys, ja että heillä on mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa hallituksen jäsenen tehtävien täyttämiseen. Nimitystoimikunnan tulee kiinnittää huomiota hyvän ja tasapainoisen sukupuolijakauman ja monimuotoisuuden saavuttamiseen hallituksessa arvioiden hallituksen pätevyyttä kokonaisuutena.

Nimitystoimikunnan tulee työssään huomioida yhtiön monimuotoisuutta koskevat periaatteet. Nimitystoimikunnan tehtäviin ja toimivaltaan kuuluu yhtiökokoukselle tehtävän hallituksen jäsenten lukumäärää, hallituskokoonpanoa ja hallituksen jäsenten ja toimikuntien palkitsemista koskevan ehdotuksen valmistelu ja esittely sekä hallituksen jäsenten mahdollisten seuraajaehdokkaiden kartoitus. Nimitystoimikunta jättää ehdotuksensa hallitukselle viimeistään 31. tammikuuta joka vuosi. Nimitystoimikunnan ehdotukset julkaistaan yhtiön tiedotteessa ja sisällytetään yhtiökokouskut-

suun. Nimitystoimikunnan puheenjohtaja esittää ehdotukset yhtiökokouksessa.

Hallituksen valiokunnat

Hallituksella on kaksi valiokuntaa, tarkastusvaliokunta ja henkilöstövaliokunta. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa hallituksen toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Valiokunnat ovat valmistelevia elimiä, jotka avustavat hallitusta käsittelemällä toimialueeseensa kuuluvia asioita ja tekemällä näitä asioita koskevia esityksiä hallitukselle. Valiokuntien kokouksista laaditaan pöytäkirja. Hallitus vahvistaa valiokuntien työjärjestykset. Valiokunnat raportoivat toiminnastaan säännöllisesti hallitukselle. Hallitus nimittää vuosittain järjestäytymiskokouksessaan keskuudestaan tarkastus- ja henkilöstövaliokuntien puheenjohtajan ja jäsenet.

Tarkastus- ja henkilöstövaliokunnan lisäksi hallitus voi yksittäisissä tapauksissa perustaa valiokunnan valmistelemaan tapauskohtaista asiakokonaisuutta. Hallitus ei vahvista tällaisille valiokunnille työjärjestystä eikä julkista valiokunnan toimikautta, kokoonpanoa, kokousten lukumäärää tai jäsenten osallistumisastetta.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta käsittelemällä ja valmistelemalla yh-

tiön taloudelliseen raportointiin ja valvontaan liittyviä kysymyksiä ja tekemällä näitä koskevia esityksiä hallitukselle. Valiokunnan tehtäviin kuuluu seurata yhtiön taloudellista tilannetta ja valvoa taloudellista raportointiprosessia sekä seurata tilinpäätösraportoinnin prosessia; käsitellä osavuosikatsaukset ja tilinpäätös ja esittää ne hallituksen hyväksyttäväksi; seurata tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta ja arvioida yhtiön sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta. Tarkastusvaliokunta avustaa myös hallitusta sen velvollisuudessa seurata ja arvioida miten yhtiön ja sen lähipiirin kesken tehtävät sopimukset ja muut oikeustoimet täyttävät vaatimukset tavanomaiseen toimintaan kuulumisesta ja markkinaehdoista.

Lisäksi tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu valmistella tilintarkastajan valintapäätös, arvioida lakisääteisen tilintarkastajan ja tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta ja erityisesti oheispalvelujen tarjoamista yhtiölle sekä muut hallituksen valiokunnalle antamat tehtävät. Valiokunnassa on vähintään kolme jäsentä.

Henkilöstövaliokunta

Henkilöstövaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta käsittelemällä ja valmistelemalla yhtiön palkitsemispolitiikan ja palkitsemisraportin, johdon ja henkilöstön palkitsemiseen ja johdon

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

107

nimityksiin liittyviä kysymyksiä ja tekemällä näitä koskevia esityksiä hallitukselle. Valiokunnan tehtäviin kuuluu käsitellä, arvioida ja tehdä hallitukselle esityksiä Altia-konsernin johdon ja henkilöstön palkkausrakenteesta sekä palkitsemis- ja kannustinjärjestelmistä; seurata niiden toimivuutta sen varmistamiseksi, että ne edistävät yhtiön lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista ja perustuvat henkilökohtaiseen suoritukseen; käsitellä ja valmistella muita johdon ja henkilöstön palkitsemiseen liittyviä kysymyksiä ja tehdä näitä koskevia esityksiä hallitukselle; sekä käsitellä ja valmistella sellaisia johdon nimityskysymyksiä, jotka tulevat hallituksen päätettäviksi. Lisäksi henkilöstövaliokunta ehdottaa hallitukselle toimitusjohtajan esityksestä johtoryhmän nimitysasiat ja heidän palkkionsa sekä arvioi toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten suoritukset ja ehdottaa hallitukselle heidän vuosittaiset palkkionsa ja muut kannustinpalkkiot. Valiokuntaan kuuluu vähintään kolme jäsentä.

Toimitusjohtaja

Yhtiön hallitus nimittää ja erottaa yhtiön toimitusjohtajan. Hallitus päättää toimitusjohtajan toimisuhteen ehdoista. Toimisuhteen ehdot kirjataan kirjalliseen johtajasopimukseen. Toimitusjohtaja on vastuussa yhtiön liiketoiminnan johtamisesta, ohjaamisesta ja valvonnasta. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja

määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenille tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi. Toimitusjohtaja valmistelee asioita hallituksen päätettäväksi, kehittää yhtiötä hallituksen antamien ohjeiden ja hallituksen kanssa sovittujen tavoitteiden mukaisesti ja varmistaa hallituksen päätösten asianmukaisen täytäntöönpanon. Toimitusjohtaja on myös vastuussa siitä, että yhtiötä johdetaan soveltuvien lakien mukaisesti. Toimitusjohtaja ei ole hallituksen jäsen, mutta on läsnä hallituksen kokouksissa ja käyttää siellä puhevaltaa, ellei hallitus toisin päätä yksittäisen käsiteltävän asian osalta.

Johtoryhmä

Konsernin johtoryhmään kuuluvat Altia Oyj:n toimitusjohtaja puheenjohtajana sekä muita hallituksen nimeämiä ylimmän johdon henkilöitä. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti toimitusjohtajan johdolla käsittelemään koko konsernia koskevia asioita. Johtoryhmä ei ole yhtiön päätöksentekoelin, vaan se avustaa toimitusjohtajaa konsernin strategian toteuttamisessa ja operatiivisessa johtamisessa. Johtoryhmän tehtävänä on johtaa ja tarkastella yhtiön liiketoiminnan avainalueita kokonaisuudessaan, mikä edellyttää kehitysprosessien, konserniperiaatteiden ja konser-

nimenetelmien suunnittelua, ja talousasioiden kehityksen ja konsernin toimintasuunnitelman seurantaa. Johtoryhmä kokoontuu kuukausittain. Kokouksista pidetään pöytäkirjaa. Hallitus on hyväksynyt johtoryhmän työjärjestyksen.

Tarkastustoiminta

Sisäinen tarkastus

Hallitus on nimittänyt BDO:n yhtiön sisäiseksi tarkastajaksi. Sisäinen tarkastaja raportoi tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle. Sisäinen tarkastus seuraa ja arvioi järjestelmien toimintaa sekä sisäisen valvonnan ja yhtiön talousraportoinnin asianmukaisuutta ja tehokkuutta riippumattomalla tavalla. Sisäisen tarkastuksen kohteet ja tarkastussuunnitelma päätetään vuosittain tarkastusvaliokunnassa. Sisäistä tarkastusta ohjaa hallituksen hyväksymä sisäisen tarkastuksen toimintaohje.

Ulkoinen tarkastus

Yhtiöjärjestyksen mukaan Altialla on yksi tilintarkastaja, jonka on oltava tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa konsernin ja emoyhtiön tilinpäätös ja kirjanpito sekä emoyhtiön hallinto. Yhtiön tilintarkastaja antaa tilinpäätöksen yhteydessä osakkeenomistajille tilintarkastuskertomuk-

sen ja raportoi säännöllisesti havainnoistaan hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

Lähipiiriliiketoimet

Hallitus on määritellyt lähipiiritoimien seurannan ja arvioinnin periaatteet. Yhtiö arvioi ja seuraa lähipiiritoimia yhtiön ja sen lähipiirin välillä ja varmistaa, että mahdolliset esteellisyystilanteet huomioidaan yhtiön päätöksenteossa asianmukaisesti. Yhtiö pitää kirjaa lähipiiristään.

Yhtiön tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvat ja tavallisin kaupallisin ehdoin toteutettavat lähipiritoimet hyväksytään yhtiön hyväksymisohjeiden ja -prosessien mukaisesti. Lähipiiritoimet, jotka eivät kuulu yhtiön tavanomaiseen liiketoimintaan tai joita ei toteuteta tavallisin kaupallisin ehdoin edellyttävät hallituksen hyväksyntää. Yhtiön talousosasto ja lakiasiainosasto valvovat lähipiiritoimia osana yhtiön raportointi- ja kontrolliprosesseja ja raportoivat lähipiiritoimista tarkastusvaliokunnalle. Tarkastusvaliokunta arvioi säännöllisesti raportoituja lähipiiritoimia ja yhtiön lähipiiritoimia koskevien periaatteiden ja prosessien asianmukaisuutta. Yhtiö raportoi yhtiön ja sen lähipiirin välisistä lähipiiritoimista edellytetyllä tavalla vuosittain tilinpäätöksen liitetiedoissa. Yhtiö julkistaa olennaiset lähipiiritoimet arvopaperimarkkinalain 8 luvun 1a§:n edellyttämällä tavalla.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

108

Sisäisen valvonnan menettelytavat ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteet

Sisäinen valvonta

Sisäisellä valvonnalla varmistetaan, että yhtiön liiketoiminnan tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista. Tehokkaan valvonnan avulla ennaltaehkäistään poikkeamat tavoitteista tai ne havaitaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta korjaaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä.

Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa toiminnan tuloksellisuus, tehokkuus, jatkuvuus ja keskeytymättömyys, ja että konsernin taloudellinen ja toiminnallinen raportointi on sekä ulkoisesti että sisäisesti luotettavaa ja säädösten mukaista ja että sisäisiä periaatteita, politiikkoja ja toimintaohjeita noudatetaan.

Lisäksi sisäinen valvonta varmistaa, että lakeja ja sopimuksia noudatetaan. Sisäisen valvonnan toimet kohdistuvat kaikkiin konsernin tasoihin ja toimintoihin. Tietojärjestelmät ovat tehokkaan sisäisen valvonnan kannalta kriittisen tärkeitä. Valvontatoimenpiteiden suunnittelu lähtee liiketoiminnan tavoitteiden määrittelemisestä ja tavoitteita uhkaavien riskien tunnistamisesta ja arvioinnista. Valvontatoimenpiteet kohdistetaan riskiperusteisesti ja valvontatoimenpiteet valitaan tarkoituksenmukaisesti siten, että riskit ovat hallinnassa.

Vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä kuuluu hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Konsernin taloudellista kehitystä seurataan kuukausittain johtoryhmässä sekä liiketoiminta-alueiden johtoryhmissä. Kukin liiketoiminta-alue vastaa oman liiketoimintansa valvonnan tehokkuudesta. Liiketoiminta-alueet ja konsernin talousorganisaatio vastaavat taloudellisen raportoinnin prosesseista. Tarkastusvaliokunta arvioi taloudellisen raportoinnin prosesseja ja sisäistä valvontaa. Lisäksi konsernin taloudellista tilannetta seurataan tarkastusvaliokunnan ja hallituksen kokouksissa.

Riskienhallinta

Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on tukea yhtiön strategian toteutumista, riskien tunnistamista sekä keinoja pienentää riskien toteutumistodennäköisyyttä ja vaikutusta sekä varmistaa liiketoiminnan jatkuvuus. Riskin aiheuttaja voi olla yhtiön sisäinen tai ulkoinen tapahtuma. Hallitus on hyväksynyt konsernin riskienhallintapolitiikan, jossa kuvataan konsernin riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet ja vastuut sekä raportoinnin periaatteet. Sen mukaisesti riskienhallinnan ohjausryhmä tukee ja koordinoi riskienhallintaa osana konsernin suunnittelu- ja ohjausprosesseja. Se myös säännöllisesti raportoi keskeisimmät riskit johdolle ja tarkastusvaliokunnalle. Hallitus arvioi säännöllisesti konser-

nin merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä ja raportoi niistä vuosittain hallituksen toimintakertomuksessa. Liiketoiminta-alueet vastaavat operatiiviseen toimintaansa liittyvistä riskeistä, niiden tunnistamisesta, ennaltaehkäisemisestä ja keskeisistä rajoittamiskeinoista. Konsernin rahoitusosasto hallinnoi taloudellisia riskejä yhtiön rahoituspolitiikassa määriteltyjen suojausperiaatteiden mukaisesti. Yhtiön sisäinen tarkastus arvioi yhtiön riskienhallintajärjestelmän toimivuutta.

Sisäpiirihallinto

Sisäpiirihallinnossaan yhtiö noudattaa Nasdaq Helsingin Sisäpiiriohjetta, jota täydentää Hallituksen hyväksymä Yhtiön Sisäpiiriohje. Yhtiö ylläpitää omia sisäpiiriluetteloitaan. Yhtiöllä ei ole pysyviä sisäpiiriläisiä. Johtohenkilöt eivät saa toteuttaa liiketoimia (omaan tai kolmannen henkilön lukuun) suoraan tai välillisesti yhtiön rahoitusvälineillä 30 kalenteripäivän pituisen suljetun ajanjakson aikana ennen kunkin osavuosikatsauksen tai vuositilinpäätöksen (tilinpäätöstiedotteen) julkistamista. Yhtiö soveltaa suljettua ajanjaksoa kalenterivuoden neljänneksen päättymisen ja yhtiön osavuosikatsauksen tai tilinpäätöstiedotteen julkistamista seuraavan päivän välillä (”Suljettu ikkuna”). Suljettu ikkuna käsittää kuitenkin aina vähintään 30 kalenteripäivää ennen osavuosikatsauksen tai tilinpäätöstiedotteen julkistamista ja julkistamispäivän. Kielto on

voimassa siitä riippumatta, onko kyseisellä henkilöllä sisäpiiritietoa hallussaan tänä aikana. Hankekohtaista sisäpiiriluetteloa ylläpidetään siten kuin laissa tai asetuksissa vaaditaan. Hankekohtaiset sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla, kunnes hanke on päättynyt. Johtoasemassa olevat henkilöt (ja heidän lähipiirinsä) ovat soveltuvan EU-oikeuden ja kotimaisen lainsäädännön ja määräysten mukaisesti velvoitettuja ilmoittamaan kaikki liiketoimensa yhtiön rahoitusvälineillä. Hallitus, johtoryhmän jäsenet ja toimitusjohtaja ovat velvollisia julkistamaan liiketoimensa yhtiön rahoitusvälineillä.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

109

Hallinnointi vuonna 2019

Varsinainen yhtiökokous

15.5.2019 pidetty Altian varsinainen yhtiökokous vahvisti tilipäätöksen tilikaudelta 2018 ja päätti vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta. Yhtiökokous valitsi hallituksen jäsenet ja tilintarkastajan ja päätti yhtiön hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että tilikaudelta 2018 jaetaan osinkoa EUR 0,38 osakkeelta.

Hallitus

Altian varsinainen yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenmääräksi seitsemän ja valitsi hallituksen jäseniksi seuraavat henkilöt:

Sanna Suvanto-Harsaae, puheenjohtaja, s.1966, ekonomi
Kai Telanne, varapuheenjohtaja, s.1964, kauppatieteiden maisteri, toimitusjohtaja
• Kim Henriksson, s.1968, kauppatieteiden maisteri, Chief Financial Officer
Tiina Lencioni, s.1971, OTK, 2.Staatsexamen/Assessor iuris. (Saksa), General Counsel
Jukka Ohtola, s.1967, kauppatieteiden maisteri, CEFA, neuvotteleva virkamies
Anette Rosengren, s. 1966, B.Sc. (Marketing & Marketing Management), toimitusjohtaja
Torsten Steenholt, s.1969, proviisori, kemian tutkimuksen maisteri, panimomestari, Executive Vice President

Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuuden. Kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä. Hallituksen jäsen Jukka Ohtola on Valtion Kehitysyhtiö Vake Oy:n hallituksen jäsen ja virkasuhteessa valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastoon. Kaikki muut hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiön osakkeenomistajasta. Altian hallitus kokoontui vuonna 2019 yksitoista kertaa. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisaste oli 93,5 %.

Hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet

Vuonna 2019 Altian hallitukseen kuului seitsemän jäsentä, joilla kaikilla on yliopistotutkinto. Hallituksen jäsenillä on kansainvälistä työkokemusta eri johtotehtävistä, ja he ovat tai ovat olleet johtotehtävissä tai hallituksen jäseniä pörssiyhtiöissä tai listaamattomissa yhtiöissä. Kaksi hallituksen jäsentä toimii tai on toiminut johtotehtävissä FMCG-yhtiöissä. Vuonna 2019 sukupuolijakauma hallituksessa oli tasapainoinen. Hallituksessa oli kolme naisjäsentä ja neljä miesjäsentä. Hallituksen jäsenet jakautuvat iältään 48–55 ikävuoden välille. Hallituksen eri jäsenten toimikaudet ovat alkaneet vuosina 2013, 2015, 2016, 2017, 2018 ja 2019.

HALLITUKSEN JA VALIOKUNTIEN KOKOUSTEN LUKUMÄÄRÄT JA JÄSENTEN OSALLISTUMISASTEET

==> picture [373 x 29] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Tarkastus Henkilöstö
Hallitus valiokunta valiokunta
----- End of picture text -----

Sanna Suvanto-Harsaae	11/11	10/10	3/3
Kai Telanne	10/11		3/3
Kim Henriksson	10/11	10/10
Annikka Hurme(15.5.2019 saakka)	4/5		1/2
Tiina Lencioni	10/11	9/10
Jukka Ohtola	11/11		3/3
Anette Rosengren(15.5.2019 alkaen)	6/6
Torsten Steenholt	10/11

Johtoryhmä

Tarkastusvaliokunta

Altian johtoryhmään kuuluivat vuonna 2019 seuraavat henkilöt:

Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäseniä ovat Kim Henriksson (puheenjohtaja), Tiina Lencioni ja Sanna Suvanto-Harsaae. Vuonna 2019 tarkastusvaliokunta kokoontui kymmenen kertaa ja jäsenten keskimääräinen osallistumisaste oli 97 %.

Pekka Tennilä, toimitusjohtaja, s. 1969, kauppatieteiden maisteri
• Janne Halttunen, SVP Scandinavia, s. 1970, kauppatieteiden maisteri
• Kari Kilpinen, SVP Finland & Exports, s. 1963, MBA, restonomi

Henkilöstövaliokunta

Kirsi Lehtola, SVP Human Resources, s. 1963, varatuomari

Hallituksen henkilöstövaliokunnan jäseniä ovat Sanna Suvanto-Harsaae (puheenjohtaja), Jukka Ohtola, Kai Telanne ja Annikka Hurme (15.5.2019 saakka). Vuonna 2019 henkilöstövaliokunta kokoontui kolme kertaa ja jäsenten osallistumisaste oli 91 %.

Niklas Nylander, CFO, s. 1973, kauppatieteiden maisteri
Kirsi Puntila, SVP Marketing, s. 1970, kauppatieteiden maisteri
Hannu Tuominen, SVP Altia Industrial, s. 1958, diplomi-insinööri

Toimitusjohtaja

Altia Oyj:n toimitusjohtajana toimii KTM Pekka Tennilä (s. 1969).

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

110

Hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja

johtoryhmän jäsenten palkitseminen

Hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten toteutunut palkitseminen ja muut edut vuonna 2019 selostetaan yhtiön palkka- ja palkkioselvityksessä.

Osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet

Vuoden 2019 lopussa Altia Oyj:n osakkeiden lukumäärä oli 36 140 485.

Hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja johtoryhmän, ja heidän määräysvaltayhteisöjen, osakeomistus yhtiössä 31.12.2019 on selostettu oikealla.

Hallituksen jäsenillä, toimitusjohtajalla tai johtoryhmän jäsenillä taikka heidän määräysvaltayhteisöillään ei ole osakeperusteisia oikeuksia Altiassa tai sen konserniyhtiössä.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

2.10.2019 yhtiö ilmoitti, että Altia Oyj:n kolme suurinta rekisteröityä osakkeenomistajaa (Euroclear Finland Oy:n ylläpitämä yhtiön osakasluettelo 2.9.2019) ovat nimittäneet osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan seuraavat edustajat:

Annika Ekman, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
Pekka Hurtola, valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto
Hanna Kaskela, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma

Nimitystoimikunta valitsi puheenjohtajakseen Pekka Hurtolan. Altian hallituksen puheenjohtaja Sanna Suvanto-Harsaae toimii nimitystoimikunnan asiantuntijajäsenenä.

Tilintarkastus

Yhtiön tilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Ylva Eriksson. PwC:lle vuonna 2019 suoritetut palkkiot varsinaisesta tilintarkastuksesta olivat 0,3 miljoonaa euroa. Lisäksi PwC:lle maksettiin konserniyhtiöiden muusta konsultoinnista yhteensä 0,2 miljoonaa euroa.

JOHDON OSAKEOMISTUKSET

==> picture [373 x 136] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

osakkeiden lkm 31.12.2019
Pekka Tennilä toimitusjohtaja 32 604
Niklas Nylander talousjohtaja 0
Janne Halttunen SVP, Scandinavia 9 300
Kari Kilpinen SVP, Finland & Exports 10 856
Kirsi Lehtola SVP, HR 5 100
Kirsi Puntila SVP, Marketing 6 666
Hannu Tuominen SVP, Altia Industrial 9 600
YHTEENSÄ 74 126
% KAIKISTA OSAKKEISTA 0,21%
Altian osakkeiden lukumäärä 36 140 485
----- End of picture text -----

HALLITUKSEN JÄSENTEN OSAKEOMISTUKSET

==> picture [373 x 161] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

osakkeiden lkm 31.12.2019
Sanna Suvanto-Harsaae puheenjohtaja 3 908
Kai Telanne varapuheenjohtaja 716
Kim Henriksson jäsen 11 551
Nokkila Konsult & 5 250
Förvaltnings AB )
Tiina Lencioni jäsen 430
Jukka Ohtola jäsen
JPO Capital Oy ) 200
Anette Rosengren jäsen 1 200
Torsten Steenholt jäsen 1 250
YHTEENSÄ 24 505
% KAIKISTA OSAKKEISTA 0,07%
----- End of picture text -----

*) määräysvaltayhteisö

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN VASTUULLISUUS HALLINNOINTI KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

111

Palkka- ja palkkioselvitys

Altia Oyj ("Altia" tai "yhtiö") on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Tämä Altian palkka- ja palkkioselvitys annetaan Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 2015 edellyttämä tavalla.

Vuoden 2020 hallinnointikoodin mukainen palkitsemisraportti hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan toteutuneesta palkitsemista esitetään varsinaiselle yhtiökokoukselle 2021 alkaen.

A. Palkitsemisen päätöksentekojärjestys

Hallituksen jäsenet

Varsinainen yhtiökokous päättää vuosittain hallituksen toimikaudeksi hallituksen ja hallituksen valiokuntien jäsenten palkkioista. Yhtiön osakkeenomistajien nimitystoimikunta, joka koostuu yhtiön kolmesta suurimmista osakkeenomistajasta, valmistelee varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotukset koskien hallituksen jäsenten lukumäärää, hallituksen kokoonpanoa ja hallituksen ja sen valiokuntien jäsenten palkitsemista. Nimitystoimikunta jättää ehdotuksensa viimeistään 31. tammikuuta joka vuosi. Nimitystoimikunnan ehdotukset julkaistaan yhtiön tiedotteessa ja sisällytetään yhtiökokouskutsuun. Nimitystoimikunnan puheenjohtaja esittää ehdotukset yhtiökokouksessa.

Toimitusjohtaja ja muu johto

Altian hallitus päättää vuosittain Altia-konsernin palkitsemisen periaatteet, tulospalkkioperusteet ja -tavoitteet sekä enimmäismäärät. Hallitus myös arvioi vuosittain toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten suoritukset sekä päättää toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan esityksestä johtoryhmän jäsenten kokonaispalkitsemisesta henkilöstövaliokunnan suositukset huomioiden. Hallitus, henkilöstövaliokunnan avustamana, päättää johdon palkitsemisesta ja palkitsemisjärjestelmien kriteereistä ja ehdoista sekä seuraa säännöllisesti asetettujen kriteereiden ja tavoitteiden toteutumista.

Henkilöstövaliokunta avustaa hallitusta

käsittelemällä ja valmistelemalla johdon palkitsemiseen liittyviä asioita ja tekemällä näitä koskevia esityksiä hallitukselle. Valiokunnan tehtäviin kuuluu käsitellä ja arvioida johdon palkitsemis- ja kannustinjärjestelmiä ja seurata palkitsemis- ja kannustinjärjestelmien toimivuutta sen varmistamiseksi, että ne edistävät yhtiön lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista ja perustuvat henkilökohtaiseen suoritukseen.

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät ja hallituksen valtuutukset

Osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous tai sen valtuuttamana yhtiön hallitus päättää osakkei-

den tai optio-oikeuksien tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Altian hallituksella ei ole yhtiökokouksen antamaa valtuutusta koskien osakkeiden tai optio-oikeuksien tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista. Altialla ei ole optiojärjestelmää. Tämän palkkaja palkkioselvityksen kohdassa B. on esitetty lisätietoja osakeperusteisesta kannustinjärjestelmästä.

B. Palkitsemisen keskeiset periaatteet

Hallituksen jäsenet

Altian hallituksen jäsenten palkitseminen koostuu kuukausittain suoritettavasta toimikausipalkkiosta ja kokouspalkkioista. Hallituksen jäsenet eivät ole yhtiön kannustinjärjestelmien piirissä, eikä yhtiö ole antanut hallituksen jäsenille lainoja tai takauksia näiden puolesta. Hallituksen jäsenille ei ole annettu osakkeita tai optiota tai muita erityisiä oikeuksia, jotka oikeuttavat osakkeisiin. Altian vuoden 2019 varsinainen yhtiökokous vahvisti hallituksen puheenjohtajan toimikausipalkkioksi 4 000 euroa kuukaudessa, varapuheenjohtajan toimikausipalkkioksi 2 500 euroa kuukaudessa ja muiden hallituksen jäsenten toimikausipalkkioksi 2 000 euroa kuukaudessa. Yhtiökokous vahvisti myös hallituksen jäsenille sekä hallituksen valiokuntien jäsenille maksettavan

kokouspalkkion. Kokouspalkkiona maksetaan Suomessa asuvalle hallituksen jäsenelle 600 euroa ja ulkomailla asuvalle hallituksen jäsenelle 1 200 euroa kultakin hallituksen tai sen valiokunnan kokoukselta.

Johdon palkitsemisen tavoitteet

Altian toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkitsemisen ja kannustinjärjestelmien tavoitteena on yhdenmukaistaa johdon intressit Altian osakkeenomistajien intressien kanssa ja siten yhtiön arvon kasvattaminen pitkällä aikavälillä, sitouttaa johtoa ja avainhenkilöitä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä Altian taloudellisten ja strategisten tavoitteiden saavuttamiseen, Altian arvokkaimpien avainresurssien sitouttaminen sekä palkita hyvistä suorituksista ja Altian taloudellisesta menestyksestä. Palkitsemisessa otetaan huomioon yhtiön kehitysvaihe ja strategia.

Toimitusjohtajan palkitseminen

Altian toimitusjohtajan palkitseminen koostuu kiinteästä peruspalkasta, luontoiseduista, vuositulospalkkiosta ja pitkäaikaisista kannustinjärjestelmistä. Toimitusjohtaja Pekka Tennilän kiinteä peruspalkka on 323 697 euroa vuodessa. Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta, ja eläke työntekijän eläkelain mukainen. Toimitusjohtajalla ei ole yhtiön maksamaa lisäeläkettä. Toimitusjohtajalle ei ole maksettu

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

112

allekirjoituspalkkiota eikä hänellä ole sitouttamisbonusta. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Sopimuksen päättyessä irtisanomiseen Altian toimesta maksetaan toimitusjohtajalle kuuden kuukauden palkkaa vastaava rahasumma irtisanomisajan palkan lisäksi.

Muun johdon palkitseminen

Altian johtoryhmän jäsenten palkitseminen koostuu kiinteästä peruspalkasta, luontoiseduista, vuositulospalkkiosta ja pitkäaikaisista kannustinjärjestelmistä. Johtoryhmän jäsenten eläkeikä ja eläke määräytyvät työntekijän eläkelain mukaisesti. Johtoryhmän jäsenille ei ole maksettu allekirjoituspalkkiota eikä heillä ole sitouttamisbonusta. Johtoryhmän jäsenen työsopimuksen päättyessä irtisanomiseen Altian toimesta maksetaan johtoryhmän jäsenelle kuuden kuukauden palkkaa vastaava rahasumma irtisanomisajan palkan lisäksi. Toimitusjohtajalle tai yhtiön johdolle ei ole annettu osakkeita, optiota tai muita erityisiä oikeuksia, jotka oikeuttavat osakkeisiin.

Altian kannustinjärjestelmät

Vuosittainen tulospalkkio

Altian toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet kuuluvat Altia-konsernin vuosittaisen tulospalkkiojärjestelmän piiriin. Mahdollinen vuosittainen tulospalkkio perustuu hallituksen vuosittain vahvistamiin konsernin liiketoiminnallisiin tavoitteisiin, joiden painoarvo on 70 % sekä henkilökohtaisiin tavoitteisiin, joiden

painoarvo on 30 %. Mahdollinen tulospalkkio maksetaan kerran vuodessa. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten tavoitepalkkiotaso vuodelle 2019 oli 30 % vuosipalkasta ja maksimitaso 60 % vuosipalkasta. Vuoden 2019 tulospalkkio-ohjelman liiketoiminnallinen tavoite on vertailukelpoisen käyttökatteen parantaminen.

Pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät

Yhtiön pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät täydentävät vuosittaista tulospalkkiota luoden tasapainoisen kannustinkokonaisuuden.

Vuosien 2017–2019 pitkän aikavälin

kannustinjärjestelmä

Altian toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet kuuluvat Altian hallituksen hyväksymään pitkäaikaiseen kannustinjärjestelmään vuosille 2017–2019. Järjestelmän ehtojen mukaan mahdolliset palkkiot maksetaan vuosien 2020–2022 aikana käteisenä. Tavoitepalkkiotaso on 20 % vuosipalkasta ja maksimitaso 40 % vuosipalkasta. Pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän tavoitteena on omistaja-arvon ja liikevaihdon suotuisa kehitys.

Uusi osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä

Altia Oyj:n hallitus on helmikuussa 2019 päättänyt uuden osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän perustamisesta Altia-konsernin johdolle ja avainhenkilöille. Järjestelmä koostuu vuosittain alkavista yksit-

täisistä suoriteperusteisista osakepalkkio-ohjelmista (performance share plan, PSP), joista kukin sisältää kolmivuotisen suoritusjakson sekä mahdollisen osakepalkkion maksamisen sen jälkeen. Kunkin yksittäisen ohjelman alkaminen on kulloinkin ehdollinen hallituksen erilliselle päätökselle.

Ensimmäinen ohjelma 2019–2021

Järjestelmän ensimmäinen ohjelma, PSP 2019–2021, alkoi vuoden 2019 alusta. PSP 2019–2021 -ohjelmaan on oikeutettu osallistumaan noin 20 henkilöä, mukaan lukien toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet. Ohjelman mukaan mahdollisesti suoritettavat palkkiot maksetaan keväällä 2022 edellyttäen, että hallituksen ohjelmalle asettamat suoritustavoitteet saavutetaan. Mahdolliset palkkiot maksetaan Altia Oyj:n listattuina osakkeina.

Ensimmäiseen, PSP 2019–2021 -ohjelmaan sovellettavat suoritustavoitteet perustuvat Altian osakkeen kokonaistuoton suhteelliseen kehitykseen sekä Altian osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Jos PSP 2019–2021 -ohjelmalle asetetut suoritustavoitteet saavutetaan kokonaisuudessaan, sen perusteella maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä on enintään noin 250 000 osaketta. Tämä osakemäärä merkitsee palkkioiden bruttomäärää, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys ja jonka jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan osallistujille osakkeina. Hallitus on arvioinut, ettei osakepalkkiojärjestelmän yh-

teydessä lasketa liikkeelle uusia osakkeita eikä järjestelmällä siten ole laimentavaa vaikutusta yhtiön rekisteröityyn osakemäärään. Ohjelman ehtojen mukaan osallistujalle lyhyen ja pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmien perusteella yksittäisenä vuonna maksettavien palkkioiden yhteisarvo ei saa ylittää 120 prosenttia osallistujan kiinteästä bruttomääräisestä vuosipalkasta.

Toinen ohjelma 2020–2022

Järjestelmän toinen ohjelma, PSP 2020-2022, alkaa vuoden 2020 alusta. PSP 2020-2022 -ohjelmaan on oikeutettu osallistumaan noin 25 henkilöä, mukaan lukien toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet. Ohjelman mukaan mahdollisesti suoritettavat palkkiot maksetaan keväällä 2023 edellyttäen, että hallituksen ohjelmalle asettamat suoritustavoitteet saavutetaan. Mahdolliset palkkiot maksetaan Altia Oyj:n listattuina osakkeina.

Toiseen, PSP 2020-2022-ohjelmaan sovellettavat suoritustavoitteet perustuvat Altian osakkeen kokonaistuoton suhteelliseen kehitykseen sekä Altian osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Jos PSP 2020-2022 -ohjelmalle asetetut suoritustavoitteet saavutetaan kokonaisuudessaan, sen perusteella maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä on enintään noin 271 000 osaketta. Tämä osakemäärä merkitsee palkkioiden bruttomäärää, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys ja jonka jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan osallistujille

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

113

osakkeina. Hallitus on arvioinut, ettei osakepalkkiojärjestelmän yhteydessä lasketa liikkeelle uusia osakkeita eikä järjestelmällä siten ole laimentavaa vaikutusta yhtiön rekisteröityyn osakemäärään. Ohjelman ehtojen mukaan osallistujalle lyhyen ja pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmien perusteella yksittäisenä vuonna maksettavien palkkioiden yhteisarvo ei saa ylittää 120 prosenttia osallistujan kiinteästä bruttomääräisestä vuosipalkasta.

==> picture [372 x 29] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

toimikausipalkkiot/ kokouspalkkiot/ yhteensä/
euro euroa euroa
----- End of picture text -----

Sanna Suvanto-Harsaae	42 375	28 800	71 175
Kai Telanne	26 850	7 800	34 650
Kim Henriksson	21 525	24 000	45 525
Annikka Hurme*	3 000	6 525	9 525
Tiina Lencioni	21 525	11 400	32 925
Jukka Ohtola	21 525	8 400	29 925
Anette Rosengren**	15 000	7 200	22 200
Torsten Steenholt	21 525	12 000	33 525

15.5.2019 saakka

Osakeomistussuositus

Altia soveltaa osakeomistussuositusta yhtiön toimitusjohtajaan ja muihin johtoryhmän jäseniin. Suosituksen mukaan johtoryhmän kunkin jäsenen odotetaan säilyttävän omistuksessaan vähintään puolet yhtiön osakepalkkiojärjestelmistä saamistaan netto-osakkeista kunnes hänen osakeomistuksensa arvo Altiassa vastaa vähintään hänen kiinteän bruttomääräisen vuosipalkkansa määrää.

C. Palkitsemisraportti vuodelta 2019

Hallituksen jäsenet

Hallituksen jäsenille maksettiin tilikauden 2019 aikana toimikausi- ja kokouspalkkioita seuraavasti:

** 15.5.2019 alkaen

Toimitusjohtaja ja muu johto

Toimitusjohtajan palkitseminen 2019

Toimitusjohtaja Pekka Tennilälle tilikauden 2019 aikana suoritetut palkat ja palkkiot olivat yhteensä 337 737 euroa seuraavasti:

kiinteäperuspalkka	323 697 euroa
luontoisetuja	14 040 euroa
vuositulospalkkio vuodelta	0 euroa
2018

Muun johdon palkitseminen 2019

Altian johtoryhmän muille jäsenille tilikauden 2019 aikana suoritetut palkat ja palkkiot olivat yhteensä 1 187 477 euroa seuraavasti:

kiinteäperuspalkka	1 137 753 euroa
luontoisetuja	49 724 euroa
vuositulospalkkio vuodelta	0 euroa
2018

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

114

Hallitus

Vuoden lopussa, mikäli ei toisin ilmoitettu.

==> picture [124 x 124] intentionally omitted <==

Sanna Suvanto-Harsaae

HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA

s. 1966, ekonomi

Altian hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2015, hallituksen yhtiöstä ja osakkeenomistajista riippumaton jäsen vuodesta 2013

Henkilöstövaliokunnan puheenjohtaja, tarkastusvaliokunnan jäsen

Keskeiset luottamustehtävät:

BoConcept AB, hallituksen puheenjohtaja
Babysam AS, hallituksen puheenjohtaja
TCM AS, hallituksen puheenjohtaja

==> picture [125 x 124] intentionally omitted <==

Kai Telanne

HALLITUKSEN VARAPUHEENJOHTAJA

s. 1964, kauppatieteiden maisteri

toimitusjohtaja, johtoryhmän puheenjohtaja, Alma Media Oyj

Altian hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2018, hallituksen yhtiöstä ja osakkeenomistajista riippumaton jäsen vuodesta 2016

Henkilöstövaliokunnan jäsen

Keskeiset luottamustehtävät:

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, hallituksen varapuheenjohtaja
Teleste Oyj, hallituksen jäsen
Tampereen kauppakamari, hallituksen jäsen

==> picture [125 x 124] intentionally omitted <==

Kim Henriksson

HALLITUKSEN JÄSEN

s. 1968, kauppatieteiden maisteri

Chief Financial Officer, EQT AB

Altian hallituksen yhtiöstä ja osakkeenomistajista riippumaton jäsen vuodesta 2015

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja

==> picture [124 x 125] intentionally omitted <==

Tiina Lencioni

HALLITUKSEN JÄSEN

s. 1971, OTK, 2. Staatsexamen/Assessor iuris (Saksa)

Marimekko Oyj, General Counsel

Altian hallituksen yhtiöstä ja osakkeenomistajista riippumaton jäsen vuodesta 2017.

Tarkastusvaliokunnan jäsen

Keskeiset luottamustehtävät:

Keskuskauppakamarin Liiketapalautakunta, hallituksen jäsen
Nordic Pet Care Group AS, hallituksen puheenjohtaja
Footway AB, hallituksen puheenjohtaja
Paulig Oy, hallituksen puheenjohtaja
Isadora AB, hallituksen puheenjohtaja
SAS AB, hallituksen jäsen
Broman Group Oy, hallituksen jäsen

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

115

==> picture [124 x 125] intentionally omitted <==

Jukka Ohtola

HALLITUKSEN JÄSEN

s. 1967, kauppatieteiden maisteri, CEFA

Valtioneuvoston kanslia, neuvotteleva virkamies

Altian hallituksen yhtiöstä riippumaton jäsen vuodesta 2018. Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n hallituksen jäsen sekä virkasuhteessa Valtioneuvoston kanslian Omistajaohjausosastoon.

Henkilöstövaliokunnan jäsen

==> picture [124 x 125] intentionally omitted <==

Anette Rosengren

HALLITUKSEN JÄSEN

s. 1966, B. Sc. Marketing and Marketing Management

Managing Director Nordics, Philip Morris International

Altian hallituksen yhtiöstä ja osakkeenomistajista riippumaton jäsen vuodesta 2019

Keskeiset luottamustehtävät:

Greenfood Group, hallituksen jäsen

==> picture [124 x 125] intentionally omitted <==

Torsten Steenholt

HALLITUKSEN JÄSEN

s. 1969, proviisori, kemian tutkimuksen maisteri, panimomestari

Chr. Hansen, EVP, Global Operations

Altian hallituksen yhtiöstä ja osakkeenomistajista riippumaton jäsen vuodesta 2017

Keskeiset luottamustehtävät:

CO-RO A/S, hallituksen jäsen

Keskeiset luottamustehtävät:

Motiva Oy, hallituksen jäsen
Valtion kehitysyhtiö Vake Oy, hallituksen jäsen

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

116

Johtoryhmä

Vuoden lopussa, mikäli ei toisin ilmoitettu.

==> picture [124 x 125] intentionally omitted <==

Pekka Tennilä

TOIMITUSJOHTAJA

s. 1969, kauppatieteiden maisteri

Altian toimitusjohtaja vuodesta 2014, johtoryhmässä vuodesta 2014, Altiassa vuodesta 2014

Keskeinen työkokemus:

Aiemmin toiminut Carlsberg-konsernin Baltian liiketoiminta-alueen toimitusjohtajana sekä muissa johtotehtävissä Carlsberg-konsernissa.

Keskeiset luottamustehtävät:

Raisio-konsernin hallituksen jäsen
Suomen Elintarviketeollisuusliiton (ETL) hallituksen jäsen

==> picture [125 x 125] intentionally omitted <==

Janne Halttunen

SVP, SCANDINAVIA

s. 1970, kauppatieteiden maisteri

Altian SVP, Scandinavia vuodesta 2017, johtoryhmässä vuodesta 2015, Altiassa vuodesta 2009

Keskeinen työkokemus:

Aloitti Altiassa vuonna 2009 Oy Wennerco Ab:n toimitusjohtajana. Aiemmin toiminut Altian Partner Business and Export -liiketoiminnan johtajana, Altian liiketoiminnan kehitysjohtajana, Partner Brands -liiketoiminnan toimitusjohtajana sekä Craft & Cask Oy:n hallituksen jäsenenä. Lisäksi useita johtotehtäviä British American Tobaccossa.

==> picture [125 x 125] intentionally omitted <==

Kari Kilpinen

SVP, FINLAND & EXPORTS

s. 1963, MBA, restonomi

Altian SVP, Finland & Exports vuodesta 2017, johtoryhmässä vuodesta 2017, Altiassa vuodesta 1997

Keskeinen työkokemus

Toiminut Altia Finlandin johtajana vuodesta 2009.

Keskeiset luottamustehtävät:

Suomen Alkoholijuomakauppayhdistys ry:n (SAJK) hallituksen jäsen.

==> picture [124 x 125] intentionally omitted <==

Kirsi Lehtola

SVP, HR

s. 1963, varatuomari

Altian SVP, HR vuodesta 2016, johtoryhmässä vuodesta 2016, Altiassa vuodesta 2016

Keskeinen työkokemus:

Aiemmin toiminut OP-finanssiryhmän Insurance and Wealth Management -liiketoiminnan henkilöstöjohtajana sekä Stora Enso -konsernin henkilöstöpalvelujen henkilöstöjohtajana ja Stora Enso Oyj:n Publication Paper ja Finland -liiketoiminnan henkilöstöjohtajana. Toiminut aiemmin myös Metsäteollisuus ry:n neuvoa-antavan komitean jäsenenä.

Marketing Finlandin hallituksen jäsen

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

117

==> picture [124 x 124] intentionally omitted <==

Niklas Nylander

CFO

s. 1973, kauppatieteiden maisteri

Altian CFO vuodesta 2019, johtoryhmässä vuodesta 2019, Altiassa vuodesta 2019

Keskeinen työkokemus:

Aiemmin työskennellyt Sponda Oyj:n talousjohtajana. Ennen tätä teki mittavan uran Tamro Groupissa, missä työskenteli useissa talousjohdon tehtävissä sekä Tamro Groupissa että pohjoismaisissa liiketoimintayksiköissä.

==> picture [125 x 124] intentionally omitted <==

Kirsi Puntila

SVP, MARKETING

s. 1970, kauppatieteiden maisteri

Altian SVP, Marketing vuodesta 2016, johtoryhmässä vuodesta 2016, Altiassa vuodesta 2014

Keskeinen työkokemus:

Toimi aiemmin Altian Spirits Category -osaston johtajana ja Altia Brandsin markkinointijohtajana Tukholmassa. Työskennellyt aiemmin myös The Absolut Companyn (Pernord Ricard S.A) kansainvälisenä markkinointijohtajana (Kahlua ja Absolut -valikoimat).

Keskeiset luottamustehtävät:

Vapo Oy:n hallituksen jäsen

==> picture [125 x 124] intentionally omitted <==

Hannu Tuominen

SVP, ALTIA INDUSTRIAL

s. 1958, diplomi-insinööri

Altian SVP, Altia Industrial (aikaisemmin Industrial Services and Supply Chain) vuodesta 2009, johtoryhmässä vuodesta 2008, Altiassa vuodesta 2008

Keskeinen työkokemus:

Aiemmin toiminut väliaikaisena toimitusjohtajana Altiassa (Interim CEO) 11/2013 – 05/2014. Työskenteli Vaisala-konsernissa tuotantojohtajana ja divisioonan johtajana vuosina 1992 – 2007. Lisäksi toiminut useassa johtotehtävässä Fiskarskonsernissa.

Keskeiset luottamustehtävät:

Roal Oy:n hallituksen jäsen.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

118

Tilinpäätös

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

119

Sisältö

KONSERNITILINPÄÄTÖS*

120

Konsernin tuloslaskelma 120 Konsernin laaja tuloslaskelma 120 Konsernin tase 121 Konsernin rahavirtalaskelma 122 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 123

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT* 124 Yleiset tiedot 124 1. Liiketulos 126
1.1. Liiketoiminnan tuotot 126 1.2. Segmentti-informaatio 127 1.3. Liiketoiminnan muut tuotot 129 1.4. Materiaalit ja palvelut 129 1.5. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut 129 1.6. Liiketoiminnan muut kulut 130 1.7. Poistot ja arvonalentumiset 130 1.8. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kulut 130

2. Liiketoimintaan liittyvät

operatiiviset varat ja velat 131
2.1. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet 131
2.2. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 135 2.3. Vuokrasopimukset 138 2.4. Vaihto-omaisuus 139 2.5. Sopimuksiin perustuvat varat (lyhytaikaiset) 139
2.5. Sopimuksiin perustuvat varat (lyhytaikaiset)
2.6. Myyntisaamiset ja muut saamiset (lyhytaikaiset) 140
2.7. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat velvoitteet 140
2.8. Ostovelat ja muut velat 141 2.9. Varaukset 141

3. Rahoituserät ja pääomarakenne

3. Rahoituserät ja pääomarakenne 142

3.1. Rahoitustuotot ja -kulut 142 3.2. Rahoitusvarat ja -velat 143 3.2.1 Rahoitusvarat 143 3.2.2 Rahoitusvelat 144 3.2.3. Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu sekä niiden käyvät arvot 147

3.3. Johdannaiset ja suojauslaskenta 149 3.4. Omaa pääomaa koskevat tiedot 151 4. Rahoitus ja pääomariskit 154

4.1. Rahoitusriskien hallinta 154 4.2. Pääomariskien hallinta 160 5. Konsolidointi 161

5.1. Yleiset konsolidointiperiaatteet 161 5.2. Tytäryhtiöt 162 5.3. Osuudet osakkuusyrityksissä ja yhteisjärjestelyissä 163

6. Muut liitetiedot 165

6.1. Tuloverot 165 6.2. Vakuudet ja vastuusitoumukset sekä ehdolliset varat ja velat 169

6.3. Lähipiiritapahtumat 170 6.4. Osakeperusteiset maksut 171 6.5. Uusien tai muutettujen IFRS-standardien ja tulkintojen soveltaminen 172

6.6 Tilikauden jälkeiset tapahtumat 173

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS*

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS* 174 Altia Oyj:n tuloslaskelma (FAS) 174 Altia Oyj:n tase (FAS) 175 Altia Oyj:n rahavirtalaskelma (FAS) 177 Altia Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 178 HALLITUKSEN VOITONJAKOESITYS* 187

HALLITUKSEN VOITONJAKOESITYS* 187 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 187 TILINTARKASTUSKERTOMUS 188

SYMBOLIT

Laatimisperiaatteet Johdon arviot

*Osa virallista tilinpäätöstä

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

120

KONSERNIN TULOSLASKELMA

==> picture [373 x 317] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

1.1.–31.12. 1.1.–31.12.
Milj. euroa Liite 2019 2018
LIIKEVAIHTO 1.1. 359,6 357,3
Liiketoiminnan muut tuotot 1.3. 7,6 7,4
Materiaalit ja palvelut 1.4. -213,1 -206,8
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut 1.5. -45,9 -49,9
Liiketoiminnan muut kulut 1.6. -65,0 -73,9
Poistot ja arvonalentumiset 1.7. -17,9 -14,4
LIIKETULOS 25,1 19,7
Rahoitustuotot 3.1. 3,5 3,5
Rahoituskulut 3.1. -5,7 -5,8
Osuus osakkuusritysten ja yhteisyritysten tuloksesta ja 1,6 1,2
tuotot sijoituksista yhteisiin toimintoihin
TULOS ENNEN VEROJA 24,6 18,6
Tuloverot 6.1. -6,2 -3,6
TILIKAUDEN TULOS 18,4 15,1
Tilikauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille 18,4 15,1
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu
osakekohtainen tulos, euroa
Laimentamaton ja laimennettu 3.4. 0,51 0,42
----- End of picture text -----

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

==> picture [373 x 256] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

1.1.–31.12. 1.1.–31.12.
Milj. euroa Liite 2019 2018
Tilikauden tulos 18,4 15,1
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien -0,2 0,0
uudelleen määrittäminen
Tuloverot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi 6.1. 0,0 -0,0
Yhteensä 0,2 0,0
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikut
teisiksi
Rahavirran suojaukset -1,3 0,4
Muuntoerot 3.4. -2,4 -3,5
Eriin liittyvät tuloverot 6.1. 0,3 -0,1
Yhteensä 3,5 3,2
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen -3,6 -3,2
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ 14,8 11,9
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön osakkeenomistajille 14,8 11,9
----- End of picture text -----

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

121

KONSERNIN TASE

==> picture [373 x 266] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa Liite 31.12.2019 31.12.2018
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo 2.1. 80,1 80,7
Muut aineettomat hyödykkeet 2.1. 25,2 29,6
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2.2. 60,9 64,6
Käyttöoikeusomaisuus 2.3. 10,4 -
Osuudet osakkuusyrityksissä, yhteisyrityksissä ja 5.3. 8,8 7,9
yhteisissä toiminnoissa
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta 3.2.1. 1,4 1,4
arvostettavat rahoitusvarat
Laskennalliset verosaamiset 6.1. 0,9 0,8
Pitkäaikaiset varat yhteensä 187,7 185,1
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 2.4. 92,0 99,6
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät 2.5. 0,2 0,2
Myyntisaamiset ja muut saamiset 2.6. 54,4 60,9
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat 1,6 2,5
verosaamiset
Rahavarat 3.2.1. 64,2 42,0
Lyhytaikaiset varat yhteensä 212,4 205,3
VARAT YHTEENSÄ 400,2 390,4
----- End of picture text -----

==> picture [373 x 338] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa Liite 31.12.2019 31.12.2018
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 3.4.
Osakepääoma 60,5 60,5
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1,2 1,2
Käyvän arvon rahasto 0,6 0,6
Vararahasto 0,1 -
Suojausrahasto -1,0 0,0
Muuntoerot -22,1 -19,6
Kertyneet voittovarat 111,9 107,3
Oma pääoma yhteensä 151,2 150,1
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 6.1. 16,7 16,8
Lainat 3.2.2. 76,1 82,7
Vuokrasopimusvelat 3.2.2. 7,1 -
Eläkevelvoitteet 2.7. 1,4 1,3
Pitkäaikaiset velat yhteensä 101,3 100,8
Lyhytaikaiset velat
Lainat 3.2.2. 6,5 6,7
Vuokrasopimusvelat 3.2.2. 3,4 -
Varaukset 2.9. - 0,5
Ostovelat ja muut velat 2.8. 134,7 131,4
Sopimuksiin perustuvat velat 2.5. 0,5 0,6
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 2,5 0,4
Lyhytaikaiset velat yhteensä 147,6 139,5
Velat yhteensä 249,0 240,3
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 400,2 390,4
----- End of picture text -----

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

122

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

==> picture [373 x 302] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

1.1.–31.12. 1.1.–31.12.
Milj. euroa Liite 2019 2018
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Tulos ennen veroja 24,6 18,6
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset 1.7. 17,9 14,4
Osuus osakkuusritysten ja yhteisyritysten tuloksesta 5.3. -1,6 -1,2
ja tuotot sijoituksista yhteisiin toimintoihin
Pitkäaikaisten varojen nettomyyntivoitot 1.3. -0,0 -0,5
Rahoitustuotot ja -kulut 3.1. 2,2 2,3
Muut oikaisut -0,8 0,8
17,7 15,7
Käyttöpääoman muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos, lisäys (-) / vähennys (+) 7,4 -5,5
Sopimusvarojen, myyntisaamisten ja muiden saa- 5,3 -7,4
misten muutos, lisäys (-) / vähennys (+)
Sopimusvelkojen, osto- ja muiden velkojen muutos, 3,8 -4,3
lisäys (+) / vähennys (-)
Käyttöpääoman muutos 16,5 -17,2
Maksetut korot 3.1. -1,6 -1,4
Saadut korot 3.1. 0,2 0,1
Muut maksetut rahoitustuotot ja kulut 3.1. -1,7 -1,4
Maksetut tuloverot 6.1. -3,1 -8,0
Rahoituserät ja verot -6,1 -10,6
LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA 52,6 6,5
----- End of picture text -----

==> picture [373 x 308] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

1.1.–31.12. 1.1.–31.12.
Milj. euroa Liite 2019 2018
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 2.1.,2.2. -6,8 -7,7
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden 1.3. 0,1 0,6
luovutustulot
Osakkuus- ja yhteisyritysten hankinta -0,2 -
Lainasaamisten takaisinmaksut 3.2. - 0,9
Saadut korot sijoituksista yhteisiin toimintoihin 5.3. 0,9 0,9
Saadut osingot 3.1. - 0,1
INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA 6,0 5,2
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Lainojen nostot 3.2.2. - 20,0
Lainojen takaisinmaksut 3.2.2. -6,5 -30,7
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut 3.2.2. -3,7 -
Maksetut osingot ja muu voitonjako 3.4. -13,7 -
Osakeanti henkilöstölle - 1,2
RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA 23,9 9,5
RAHAVAROJEN MUUTOS 22,7 8,2
Rahavarat tilikauden alussa 42,0 52,4
Valuuttakurssien muutosten vaikutus -0,5 -2,2
Rahavarojen muutos 22,7 -8,2
RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA 3.2.3. 64,2 42,0
----- End of picture text -----

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä..

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

123

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

==> picture [759 x 426] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Sijoitetun
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma vapaan oman Käyvän Oma
Osake pääoman arvon Vara Suojaus Kertyneet pääoma
Milj. euroa Liite pääoma rahasto rahasto rahasto rahasto Muuntoerot voittovarat yhteensä
Oma pääoma 1.1.2018 60,5 0,6 0,3 16,0 92,0 136,8
Laatimisperiaatteen muutos 0,1 0,1
Oma pääoma 1.1.2018, oikaistu 60,5 0,6 0,3 16,0 92,1 136,9
Laaja tulos
Tilikauden tulos - - - - - - 15,1 15,1
Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksilla oikaistuna)
Rahavirran suojaukset - - - - 0,3 - - 0,3
Muuntoerot 3.4. - - - - - -3,5 0,0 -3,5
Työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien uudelleen määrit- 2.7. - - - - - - -0,0 -0,0
täminen
Tilikauden laaja tulos yhteensä 0,3 3,5 15,1 11,9
Liiketoimet omistajien kanssa
Osakeanti - 1,2 - - - - - 1,2
Osakeperusteiset maksut, henkilöstöanti - - - - - - 0,1 0,1
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä 1,2 0,1 1,4
OMA PÄÄOMA 31.12.2018 60,5 1,2 0,6 0,0 19,6 107,3 150,1

Oma pääoma 1.1.2019 60,5 1,2 0,6 0,0 19,6 107,3 150,1
Laaja tulos
Tilikauden tulos - - - - - - 18,4 18,4
Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksilla oikaistuna)
Rahavirran suojaukset - - - - -1,0 - - -1,0
Muuntoerot 3.4. - - - - - -2,5 0,1 -2,4
Työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien uudelleen määrit- 2.7. - - - - - - -0,2 -0,2
täminen
Tilikauden laaja tulos yhteensä 1,0 2,5 18,3 14,8
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako - - - - - - -13,7 13,7
Osakeperusteiset maksut - - - - - - 0,1 0,1
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä - - - - - -13,6 13,6
Rahastosiirto 0,1 0,1 0,0
OMA PÄÄOMA 31.12.2019 60,5 1,2 0,6 0,1 1,0 22,1 111,9 151,2
----- End of picture text -----

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

124

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

YLEISET TIEDOT

Tietoa Altiasta

Altia Oyj (”Yhtiö”), yhdessä tytäryhtiöidensä kanssa (”Konserni”, ”Altia konserni”, ”Altia”) on Pohjoismaissa, Virossa, Latviassa ja Ranskassa toimiva kansainvälinen alkoholijuomien palvelukonserni, joka valmistaa, markkinoi, myy ja jakelee sekä omia tuotteitaan että päämiestuotteita. Altia tislaa kotimaisesta ohrasta viljaviinaa juomiensa pohjaksi. Tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa ja Virossa sekä konjakin kypsytys ja valmistus Ranskassa. Altialla on laadukkaita omia ja kansainvälisiä tuotemerkkejä. Lisäksi yhtiö edustaa kansainvälisiä tuotemerkkejä eri puolilta maailmaa. Altian liiketoimintaan kuuluu myös teollisia tuotteita kuten tärkkelystä, rehua ja teknistä etanolia sekä sopimusvalmistusta.

Altian asiakkaita ovat alkoholin vähittäismyyntimonopolit, alkoholijuomia myyvät tukut, ravintolat, päivittäistavarakaupat, matkustajamyynti vientimarkkinoilla toimivat maahantuojat ja teollisuusasiakkaat.

Altia Oyj:n, Altia-konsernin emoyritys, kotipaikka on Helsinki. Altia Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö. Altia Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Emoyrityksen rekisteröity osoite on Kaapeliaukio 1, 00180 Helsinki. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.altiagroup.com/fi/ tai Konsernin pääkonttorista osoitteesta: Kaapeliaukio 1, 00180 Helsinki.

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös 31.12.2019 päättyneeltä tilikaudelta on laadittu 31.12.2019 voimassaolevien ja EU:ssa hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2019 voimassa olevia SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös Suomen kirjanpitolain ja osakeyhtiölain vaatimusten mukaiset.

Tilikaudella 2019 käyttöön otettuja ja tulevilla tilikausilla sovellettavaksi tulevia uusia ja muuttuneita standardeja on kuvattu liitetiedossa 6.5.

Konsernitilinpäätös 31.12.2019 päättyneeltä tilikaudelta on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta noteeraamattomia osakkeita ja johdannaisia. Konsernitilinpäätös esitetään tuhansina euroina (vuosikatsaus miljoonina euroina). Luvut on pyöristetty lähimpään tuhanteen, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä yhteissummasta. Jos luku on 0 euroa, se esitetään viivana.

Altia Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 12.2.2020 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

125

Alla olevassa taulukossa on esitetty, minkä liitetiedon yhteydessä mikäkin laatimisperiaate on esitetty.

==> picture [373 x 15] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Nro Liite Laatimisperiaate
----- End of picture text -----

1.	Liiketulos	Myynnin tuloutusperiaatteet,Liiketulos
1.2.	Segmentti-informaatio	Toimintasegmentit
2.9.	Varaukset	Varaukset
2.7.	Työsuhde-etuuksista aiheutuvat velvoitteet	Työsuhde-etuudet
2.2.	Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
2.3.	Käyttöoikeusomaisuus	Vuokrasopimukset
2.4.	Vaihto-omaisuus	Vaihto-omaisuus
1.6.	Liiketoiminnan muut kulut	Vuokrasopimukset
2.2.	Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
2.1.	Liikearvoja muut aineettomat hyödykkeet	Liikearvo
2.1.	Liikearvoja muut aineettomat hyödykkeet	Muut aineettomat hyödykkeet
3.2.1.	Rahoitusvarat	Rahoitusvarat
3.2.3.	Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu sekä niiden
	käyvät arvot
3.2.2.	Rahoitusvelat	Rahoitusvelat
3.2.3.	Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu sekä niiden
	käyvät arvot
3.3.	Johdannaiset ja suojauslaskenta	Johdannaissopimukset ja
		suojauslaskenta
5.2.	Tytäryhtiöt	Tytäryhtiöiden yhdistelyperiaatteet
5.2.	Tytäryhtiöt	Määräysvallattomien omistajien osuus
5.3.	Osuudet osakkuusyrityksissäjayhteisjärjestelyissä	Osakkuus-jayhteisyritykset
6.1.	Tuloverot	Tuloverotja laskennalliset verot

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laatiminen edellyttää arvioiden käyttöä, jotka määritelmänsä mukaisesti, harvoin johtavat samaan lopputulokseen. Lisäksi johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja soveltaessaan Altian tilinpäätöksen laatimisperiaatteita.

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot ja niihin liittyvät oletukset pohjautuvat johdon parhaaseen tietämykseen tilinpäätöshetkellä. Näin ollen toteutuvat tulokset voivat poiketa tehdyistä arvioista. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset kirjataan sille tilikaudelle, jolla arvioita tai oletuksia korjataan.

Merkittävin osa-alue, jossa johto on käyttänyt harkintaa konsernissa, liittyy myynnnin tulouttamiseen (liitetieto 1.1.) ja odotettujen luottotappioiden kirjaamiseen ja aineettomien hyödykkeiden taloudelliseen vaikutusaikaan, arvonalentumistestauksissa käytettyihin parametreihin (liitetieto 2.1.) sekä vuokrasopimuksiin liittyviin oletuksiin. Muut keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset tilinpäätöshetkellä ennakoidut keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, liittyvät laskennallisiin veroihin (liitetieto 6.1.) ja epävarmoihin veropositioihin.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

126

Liikevaihto 359,6 milj. €

1. Liiketulos

1.1. LIIKETOIMINNAN TUOTOT

Myynnin tuloutusperiaatteet

Myyntituotot kirjataan määrään, johon konserni odottaa olevansa oikeutettu siirtäessään tuotteen tai palvelun asiakkaalle. Transaktiohinta voi sisältää myös muuttuvia vastikkeita kuten volyymialennuksia, bonuksia, markkinointitukia ja tuotepalautuksia. Muuttuvat vastikkeet on arvioitu käyttäen todennäköisimmän arvon menetelmää, mikäli ne eivät ole vielä toteutuneet raportointijakson päättyessä. Myyntituotot oikaistaan välillisillä veroilla,valmisteveroilla, pantti-ja kierrätysmaksuilla ja myynnin kurssieroilla.

Konsernille tyypilliset tuotteiden myyntiä koskevat asiakassopimukset muodostavat vain yhden suoritevelvoitteen. Altian teollisille asiakkaille tuotettuja sopimuspalveluja koskevat sopimukset sisältävät pääasiassa yhden suoritevelvoitteen, joka on sarja erillisiä palveluja, kuten sopimusvalmistuspalveluja, asiakaspalvelua ja logistiikkaa. Tuloutus tapahtuu tiettynä hetkenä, kun tuotteiden määräysvalta siirtyy asiakkaalle toimitusehtojen mukaisesti. Palvelujen myynnin osalta sopimukset sisältävät yhden suoritevelvoitteen, joka on usein sarja erillisiä palveluja, ja myynti tuloutetaan, kun palvelu on tuotettu.

Merkittävimmät tulovirrat syntyvät omien tuotteiden sekä päämiestuotteiden myynnistä. Lisäksi tulovirtoja syntyy sopimusvalmistuksesta sekä teollisten tuotteiden kuten tärkkelyksen, rehun ja teknisen etanolin myynnistä. Myynnin oikaisuerät sekä tiettyjen tuotteiden takaisinostovelvollisuus huomioidaan tuloutusvaiheessa.

Yhteistyökumppanien kanssa tehdyissä sopimuksissa, jotka oikeuttavat Altian jakelemaan kumppanien tuotteita, Altia toimii loppuasiakkaaseen nähden päämiehenä ja sillä on määräysvalta tuotteeseen, hinnoittelua koskeva harkintavalta ja omistusoikeus tuotevarastoon. Näin ollen myyntituottona kirjataan bruttomäärä, johon Altia on oikeutettu näiden tuotteiden myynnissä.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

127

Myyntituotoista vähennetty valmisteverojen määrä on merkittävä. Alla on esitetty verollisen myynnin määrät sekä valmisteverot:

==> picture [373 x 64] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Myyntituotot vähennettynä myynnin oikaisuerillä 791,5 801,6
Valmisteverot -431,9 -444,3
LIIKEVAIHTO 359,6 357,3
Veron osuus myyntituotoista 54,6 % 55,4 %
----- End of picture text -----

1.2. SEGMENTTI-INFORMAATIO

Kuvaus segmenteistä ja keskeisistä toiminnoista

Altia raportoi liiketoiminnastaan seuraavien segmenttien mukaisesti: Finland & Exports, Scandinavia ja Altia Industrial. Finland & Exports ja Scandinavia segmentit käsittävät viinien, väkevien alkoholijuomien ja muiden juomatuotteiden maahantuonnin, myynnin ja markkinoinnin. Finland & Exports segmentteihin kuuluu yhtiön toimintoja Suomessa ja Baltian maissa sekä matkustajakauppaa ja vientiä. Scandinavia segmentti sisältää yhtiön toiminnot Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Altia Industrial segmenttiin kuuluvat etanolin, tärkkelyksen ja rehun tuotanto sekä sopimuspalvelut. Nämä segmentit muodostavat sekä Altian toimintasegmentit että sen raportoitavat segmentit.

Altian hallitus on määritelty yhtiön tämänhetkiseksi ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, ja raportoitavat segmentit perustuvat Altian toiminnalliseen rakenteeseen ja ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle tapahtuvaan sisäiseen raportointiin, jota käytetään segmenttien tuloksellisuuden arvioimiseen. Segmenttien voiton raportointi sisäisen raportoinnin tarkoituksiin perustuu sisäiseen tunnuslukuun vertailukelpoinen käyttökate, joka johdetaan seuraavasti:

budjetoituihin lukuihin. Poikkeamat budjetoiduista määristä esitetään sarakkeessa “Kohdistamattomat ja oikaisut”, ja ne voivat olla joko budjetin ylityksiä tai säästöjä budjetin mukaisiin lukuihin verratuna. Kaikkia näitä poikkeamia ei kohdisteta segmenteille sisäisessä raportoinnissa.
• Kohdistamattomat ja oikaisut -sarake sisältää budjettipoikkeamien lisäksi joitakin kohdistamattomia pääkonttorin kustannuksia.

Segmenttien liikevaihto ja tulos

Seuraavissa taulukoissa esitetään segmenttien liikevaihto ja vertailukelpoinen käyttökate sekä vertailukelpoisen käyttökatteen täsmäytys konsernin liiketulokseen:

==> picture [373 x 190] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

1.1.–31.12.2019
Finland & Altia Kohdistamaton Kon
Milj. euroa Exports Scandinavia Industrial ja oikaisut serni
Liikevaihto, yhteensä 129,0 121,4 149,7 400,1
Liikevaihto, sisäinen -0,4 -0,7 -39,4 -40,5
Liikevaihto, ulkoinen 128,6 120,7 110,2 359,6
Vertailukelpoinen käyttökate 20,4 11,5 9,6 -0,5 41,0
ilman IFRS 16 vaikutusta
IFRS 16 vaikutus 0,2 0,6 1,8 1,2 3,8
käyttökatteeseen
Vertailukelpoinen käyttökate 20,6 12,1 11,4 0,7 44,8
Vertailukelpoisuuteen vaikutta- -1,7
vat erät 1)
KÄYTTÖKATE 43,1
Poistot ja arvonalentumiset -17,9
LIIKETULOS 25,1
----- End of picture text -----

Liikevaihto ja segmentin välittömät kulut, jotka sisältyvät vertailukelpoiseen käyttökatteeseen perustuvaan segmentin tulokseen, määritetään suoriteperusteisesti ja esitetään samojen laatimisperiaatteiden mukaisesti kuin konsernitilinpäätöksessä.
Segmenteille kohdistetut yhteisiin toimintoihin tai liiketoiminnan tukipalveluihin liittyvät kulut koostuvat sellaisista kuluista kuin keskitetyn markkinoinnin kulut, IT-infrastruktuuriin liittyvät kulut, yhteisten tukipalvelujen kulut, pääkonttorin kulut mukaan lukien talous- ja rahoitustoimintoihin, viestintään sekä laki- ja HR-toimintoihin liittyvät kulut, sekä tietyt varastointi- ja palvelukulut. Sisäisessä raportoinnissa kulujen kohdistaminen perustuu

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

128

==> picture [373 x 146] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

1.1. 31.12.2018
Finland & Altia Kohdistamaton Kon
Milj. euroa Exports Scandinavia Industrial ja oikaisut serni
Liikevaihto, yhteensä 134,4 118,6 149,8 402,8
Liikevaihto, sisäinen -0,6 -0,9 -44,0 -45,5
Liikevaihto, ulkoinen 133,8 117,7 105,8 357,3
Vertailukelpoinen käyttökate 19,2 10,1 10,9 -0,3 40,0
Vertailukelpoisuuteen -6,0
vaikuttavat erät 1)
KÄYTTÖKATE 34,0
Poistot ja arvonalentumiset -14,4
LIIKETULOS 19,7
----- End of picture text -----

1) Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia olennaisia eriä, kuten liiketoimintojen ja omaisuuserien myynnistä syntyneitä nettovoittoja tai -tappioita, arvonalentumistappioita, liiketoimintojen lopettamisesta ja uudelleenjärjestelyistä aiheutuneita kuluja, keskeisistä yritystason projekteista aiheutuvia kuluja kuten yrityshankintoihin liittyviä välittömiä transaktiokuluja, vapaaehtoiseen eläkejärjestelyyn tehtyjä muutoksia sekä muihin yritystason kehityshankkeisiin liittyviä kuluja. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot on esitetty liitetiedossa 1.3. ja henkilöstökulut uudelleenjärjestelyihin liittyen liitetiedossa 1.5.

Muut koko yritystä koskevat tiedot

Liikevaihdon maantieteellinen jakautuma

Tilikausien 2019 ja 2018 liikevaihto jakautui Altia-konserniin kuuluvien yritysten sijaintipaikan mukaan seuraavasti:

==> picture [373 x 114] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Suomi 211,7 205,4
Ruotsi 97,2 90,7
Norja 22,6 23,5
Eesti 9,3 8,7
Latvia 10,1 9,8
Tanska 2,8 11,7
Muut maat 5,9 7,5
LIIKEVAIHTO YHTEENSÄ 359,6 357,3
----- End of picture text -----

Finland & Exports -segmentin liikevaihdosta 74,9 miljoonaa euroa (2018: 77,4 miljoonaa euroa) kertyi yhdeltä ulkopuoliselta asiakkaalta. Scandinavia-segmentin liikevaihdosta 81,8 miljoonaa euroa (2018: 75,4 miljoonaa euroa) kertyi yhdeltä ulkopuoliselta asiakkaalta. Altia Industrial -segmentin liikevaihdosta 43,7 miljoonaa euroa (2018: 42,5 miljoonaa euroa) kertyi yhdeltä ulkopuoliselta asiakkaalta. Minkään muun yksittäisen ulkopuolisen asiakkaan osuus ei ollut yli 10 prosenttia Altian kokonaisliikevaihdosta 31.12.2019 ja 31.12.2018 päättyneillä tilikausilla.

Liikevaihdon jakautuma tuoteryhmittäin

Tilikausien 2019 ja 2018 liikevaihto jakautui tuoteryhmien mukaan seuraavasti:

==> picture [373 x 78] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Väkevät alkoholijuomat 121,3 124,0
Viinit 124,9 122,2
Muut juomat 3,1 5,3
Teolliset tuotteet ja palvelut 110,2 105,8
LIIKEVAIHTO TUOTERYHMITTÄIN YHTEENSÄ 359,6 357,3
----- End of picture text -----

Pitkäaikaisten varojen maantieteellinen jakautuma

Pitkäaikaisten varojen yhteismäärä lukuun ottamatta rahoitusinstrumentteja ja laskennallisia verosaamisia oli 31.12.2019 ja 31.12.2018 varojen sijainnin mukaisesti jaoteltuna seuraava:

==> picture [373 x 113] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Suomi 110,6 112,5
Ruotsi 48,2 44,0
Norja 0,5 0,0
Eesti 2,2 2,3
Latvia 0,2 0,2
Tanska 5,9 6,5
Muut maat 9,0 9,4
PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 176,6 174,9
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

129

1.3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät pääasiassa pitkäaikaisten omaisuuserien myyntivoittoja, tuottoja energian, veden, höyryn ja hiilidioksidin myynnistä, päästöoikeuksien myyntivoittoja, vuokratuottoja ja tuottoja ydinliiketoimintaan kuulumattomista palveluista sekä sopimusten päättämiseen liittyviä maksuja.

==> picture [373 x 99] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden 0,0 0,5
myyntivoitot
Päästöoikeuksien myyntivoitot 0,8 0,4
Vuokratuotot 1,3 1,4
Tuotot energian, veden, höyryn ja hiilidioksidin myynnistä 3,4 3,4
Muut tuottoerät 2,0 1,6
YHTEENSÄ 7,6 7,4
----- End of picture text -----

1.4. MATERIAALIT JA PALVELUT

==> picture [373 x 88] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana 200,8 210,1
Varaston muutos 7,6 -5,1
Epäkuranttius ja varaston uudelleenarvostus 3,2 0,0
Ulkopuoliset palvelut 1,6 1,8
YHTEENSÄ 213,1 206,8
----- End of picture text -----

1.5. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUNEET KULUT

==> picture [373 x 89] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Palkat 34,2 37,9
Eläkekulut
Maksupohjaiset järjestelyt 7,1 7,1
Osakepalkinta 0,1 -
Muut henkilösivukulut 4,4 4,9
YHTEENSÄ 45,9 49,9
----- End of picture text -----

Altian henkilöstölleen maksamat kokonaispalkkiot muodostuvat kiinteistä ja muuttuvista peruspalkoista, lisistä, lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimista ja luontaiseduista.

Konserni on kirjannut tilikaudella kannustimista johtuvia kuluja yhteensä 0,4 miljoonaa euroa (2018: 1,6 miljoonaa euroa) rahana maksettavista palkkioista. Työsuhde-etuuksista aiheutuneisiin kuluihin sisältyy myös henkilöstöön liittyviä uudelleenjärjestelykuluja 0,2 miljoonaa euroa (2018: 1,0 miljoonaa euroa). Konserni on kirjannut 1,6 (2018: 0,7) miljoonan euron kulun suljetusta vapaaehtoisesta eläkejärjestelystä.

==> picture [373 x 51] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Konsernin henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana 2019 2018
Työntekijät 272 274
Toimihenkilöt 410 444
YHTEENSÄ 682 718
----- End of picture text -----

Lisätietoja konsernin eläkejärjestelyistä esitetään liitetiedossa 2.7. Johdon palkitsemista koskevat tiedot esitetään lähipiiriliiketoimia koskevassa liitetiedossa 6.3.

Materiaalit ja palvelut koostuvat materiaalimenoista, kuten ohran, viinin, erilaisten alkoholien, nesteiden, pohjaveden ja muiden eri juomissa tarvittavien ainesosien hankintamenoista, pakkaustarvikkeiden hankintamenosta, varastojen muutoksista, hylätyistä ja epäkuranteista materiaaleista aiheutuvista kuluista sekä ulkoisista palveluista kuten logistiikasta ja varastoinnista.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

130

1.6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

==> picture [373 x 192] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset - 0,2
Vuokrakulut ) 1,6 5,7
Lyhytaikaiset vuokrasopimukset 0,2 -
Arvoltaan vähäiset vuokrasopimukset 0,2 -
Muuttuvat vuokrasopimukset 1,2 -
Markkinointikulut 12,3 13,7
Matkustus- ja edustuskulut 2,7 3,0
Ostopalvelut 8,9 10,5
Huolto- ja ylläpitokulut 6,8 6,9
Energiakulut 7,4 7,4
IT-kulut 6,0 6,9
Myyntiin liittyvät muuttuvat kulut 12,5 12,6
Muut kuluerät 6,9 7,1
YHTEENSÄ 65,0 73,9
----- End of picture text -----*

*) Vuokrakuluihin 2019 vaikutti IFRS 16 käyttöönotto, jonka vaikutuksesta suurin osa vuokrakuluista siirtyi käyttöomaisuuden poistoihin. IFRS 16 vaikutus on kuvattu liitetiedossa 6.5.

Vuokrakuluihin 2018 sisältyivät vuokrat operatiivisina vuokrasopimuksina käsitellyistä sopimuksista. Operatiivisista vuokrasopimuksista maksetut vuokrat kirjattiin kuluiksi tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

==> picture [373 x 74] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät 2019 2018
tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastuspalkkiot 0,3 0,3
Veroneuvonta 0,0 0,0
Muut palkkiot 0,2 0,5
YHTEENSÄ 0,5 0,8
----- End of picture text -----

1.7. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

Poistot käyttöomaisuusluokittain ovat seuraavat:

==> picture [373 x 212] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Aineettomien hyödykkeiden poistot
Tavaramerkit 4,1 4,3
Ohjelmistot ja muut aineettomat hyödykkeet 2,0 1,5
Aineettomien hyödykkeiden poistot yhteensä 6,1 5,8
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot
Rakennukset 3,4 3,3
Koneet ja kalusto 4,7 5,0
Koneet ja kalusto, rahoitusleasing - 0,2
Muut aineelliset hyödykkeet 0,0 0,0
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot 8,1 8,6
yhteensä
Käyttöoikeusomaisuuden poistot
Rakennukset 2,5 -
Koneet ja kalusto 1,2 -
Käyttöoikeusomaisuuden poistot yhteensä 3,7
POISTOT YHTEENSÄ 17,9 14,4
----- End of picture text -----

Konsernin käyttämät poistomenetelmät ja poistoajat on kuvattu liitetiedoissa 2.1. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet, 2.2. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja 2.3. Vuokrasopimukset.

1.8. TUTKIMUS- JA TUOTEKEHITYSTOIMINNAN KULUT

Liiketulokseen sisältyy tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kuluja 2,3 miljoonaa euroa (2018: 3,3 miljoonaa euroa). Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kulujen osuus liikevaihdosta oli 0,6 % vuonna 2019 (2018: 0,9 %).

Ylläolevassa taulukossa on PricewaterhouseCoopersin globaalisti suoritetut palvelut tilikauden aikana. Muut palkkiot PricewaterhouseCoopers Oy:lle olivat 0,2 miljoonaa euroa tilikaudella 2019.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

131

==> picture [404 x 452] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Vaihto-
omaisuus
92,0
milj. €
----- End of picture text -----

2. Liiketoimintaan liittyvät operatiiviset varat ja velat

2.1. LIIKEARVO JA MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineettomat hyödykkeet liikearvoa lukuun ottamatta kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon ja niistä kirjataan poistot tasaerinä taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvät liikearvo, tavaramerkit, ohjelmistot ja muut aineettomat hyödykkeet sekä ennakkomaksut.

Liikearvo

Liiketoimintojen hankinnasta syntynyt liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus ja mahdollinen aiemmin omistettu osuus hankinnan kohteessa yhteenlaskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta. Liikearvo merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta.

Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu niille rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän niistä liiketoimintojen yhdistämisistä, joista liikearvot ovat syntyneet. Arvonalentumistestauksesta kerrotaan tarkemmin jäljempänä tässä liitetiedossa.

Muut aineettomat hyödykkeet

Muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy aineettomia oikeuksia, muita aineettomia hyödykkeitä sekä aineettomista hyödykkeistä suoritettuja ennakkomaksuja. Sellaiset aineettomat hyödykkeet kuten tavaramerkit, patentit ja tietokoneohjelmistot, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla.

Altian omistamat tavaramerkit on hankittu aikaisempien liiketoimintojen yhdistämisten yhteydessä ja ne on alun perin merkitty taseeseen käypään arvoon ja poistetaan tasapoistoin niiden arvioituina taloudellisina vaikutusaikoina.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTA-

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

KATSAUS

132

Aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: Tavaramerkit 10–15 vuotta IT-kehittäminen ja ohjelmistot 3–5 vuotta

Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät menot aktivoidaan vain, jos pystytään osoittamaan, että hyödyke kerryttää taloudellista hyötyä tulevaisuudessa, yrityksellä on määräysvalta hyödykkeeseen ja hyödykkeen hankintameno pystytään määrittämään luotettavasti. Kaikki muut menot kirjataan kuluiksi niiden syntymishetkellä.

Keskeiset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut – tavaramerkkien taloudellinen vaikutusaika

Altian omistamat tavaramerkit on hankittu aikaisempien liiketoimintojen yhdistämisten yhteydessä ja ne on alun perin merkitty taseeseen käypään arvoon ja ne poistetaan tasapoistoin niiden arvioituina taloudellisina vaikutusaikoina. Johto on arvioinut tavaramerkkien taloudellisten vaikutusaikojen olevan 10–15 vuotta. Todelliset taloudelliset vaikutusajat voivat kuitenkin olla joko lyhyempiä tai pidempiä riippuen markkinoiden kehityksestä ja asiakkaiden käyttäytymisestä.

Tutkimustoiminnasta aiheutuvat menot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolla ne syntyvät. Konsernilla ei ole sellaisia uusien tuotteiden ja prosessien kehittämistoimintaan liittyviä projekteja, jotka täyttäisivät aktivoimisen edellytyksenä olevat IFRS-standardien mukaiset yksilöitävyyskriteerit tai muut kriteerit.

Päästöoikeuksien kirjanpitokäsittelyä on kuvattu liitetiedossa 6.2. Päästöoikeudet on Altiassa esitetty taseen ulkopuolisina erinä.

LIIKEARVO JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

==> picture [758 x 198] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Ohjelmistot ja Muut aineetto
muut aineettomat mat hyödykkeet
Milj. euroa Liikearvo Tavaramerkit hyödykkeet Ennakkomaksut yhteensä
Hankintameno 1.1.2019 128,0 123,8 21,8 1,7 147,3
Lisäykset - 0,1 0,0 1,8 2,0
Vähennykset - -0,1 - - -0,1
Kurssierot 0,3 -1,1 -0,0 - -1,1
Siirrot erien välillä - - 1,6 -1,6 0,0
Hankintameno 31.12.2019 128,3 122,8 23,4 2,0 148,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2019 -47,3 -101,2 -16,5 - -117,8
Poistot - -4,1 -2,0 - -6,1
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - 0,1 - - 0,1
Kurssierot -0,9 0,9 0,0 - 0,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2019 -48,2 -104,5 -18,5 - -123,0
Kirjanpitoarvo 1.1.2019 80,7 22,6 5,3 1,7 29,6
KIRJANPITOARVO 31.12.2019 80,1 18,3 4,9 2,0 25,2
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

133

==> picture [758 x 197] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Ohjelmistot ja Muut aineetto
muut aineettomat mat hyödykkeet
Milj. euroa Liikearvo Tavaramerkit hyödykkeet Ennakkomaksut yhteensä
Hankintameno 1.1.2018 133,3 126,7 19,3 2,8 148,7
Lisäykset - - 0,0 1,5 1,5
Vähennykset - - -0,0 - -0,0
Kurssierot -5,3 -2,9 -0,0 - -2,9
Siirrot erien välillä - 0,1 2,5 -2,6 0,0
Hankintameno 31.12.2018 128,0 123,8 21,8 1,7 147,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2018 -51,3 -99,3 -15,1 - -114,4
Poistot - -4,3 -1,5 - -5,8
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - - 0,0 - 0,0
Kurssierot 4,0 2,4 0,0 - 2,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2018 -47,3 -101,2 -16,5 - -117,8
Kirjanpitoarvo 1.1.2018 82,1 27,4 4,2 2,8 34,4
KIRJANPITOARVO 31.12.2018 80,7 22,6 5,3 1,7 29,6
----- End of picture text -----

Merkittävimpiä tavaramerkkejä ovat Renault, Larsen, Xanté, Blossa, Chill Out, Explorer, Grönstedts, Bröndums, 1-Enkelt ja Arsenitch. Ohjelmistot ja muut aineettomat hyödykkeet koostuvat lähinnä tietokoneohjelmistoista.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

134

Arvonalentumistestaus

Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa mahdollisten arvonalentumisten selvittämiseksi. Jos mitään näyttöä arvonalentumisesta ilmenee (laukaiseva tapahtuma), arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään käyttöarvoon perustuen. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti ja arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan vuosittain liikearvolle ja sellaisille aineettomille hyödykkeille, jotka eivät vielä ole valmiita käytettäviksi. Arvonalentumistappion kirjaamistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla. Tämä taso on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja sen rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.

Arvonalentumistappio peruutetaan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämiseen käytetyissä arvioissa on tapahtunut sellainen positiivinen muutos, että kerrytettävissä oleva rahavirta ylittää omaisuuserän kirjanpitoarvon. Arvonalentumistappiota peruutetaan vain siihen määrään asti kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ollut ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei koskaan peruuteta.

Liikearvon arvonalentumistestaus

Liikearvon kohdistaminen

Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen ryhmille, jotka edustavat tasoa, jolla johto seuraa liikearvoa.

Altia raportoi liiketoiminnastaan seuraavien segmenttien mukaisesti: Finland & Exports, Scandinavia ja Altia Industrial. Finland & Exports ja Scandinavia -segmentit käsittävät viinien, väkevien alkoholijuomien ja muiden juomatuotteiden maahantuonnin, myynnin ja markkinoinnin. Finland & Exports -segmenttiin kuuluu yhtiön toimintoja Suomessa ja Baltian maissa sekä matkustajakauppaa ja vientiä. Scandinavia -segmentti sisältää yhtiön toiminnot Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Altia Industrial -segmenttiin kuuluvat etanolin, tärkkelyksen ja rehun tuotanto sekä sopimuspalvelut. Nämä segmentit muodostavat sekä Altian toimintasegmentit että sen raportoitavat segmentit. Johto seuraa liikearvoa toimintasegmenttien tasolla.

Liikearvon kohdistaminen segmenteille 31.12.2019 ja 31.12.2018 on esitetty alla olevassa taulukossa:

==> picture [373 x 52] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 % 2018 %
Finland & Exports 46,7 58,3 % 46,8 58,0 %
Scandinavia 33,4 41,7 % 33,9 42,0 %
YHTEENSÄ 80,1 100,0 % 80,7 100,0 %
----- End of picture text -----

Keskeiset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut arvonalentumistestaus:

Liikearvon arvonalentumistestauksessa käytettävien laskelmien laatiminen edellyttää tulevaisuutta koskevien arvioiden tekemistä. Johdon arviot ja näihin liittyvät kriittiset epävarmuustekijät liittyvät kerrytettävissä olevaa rahamäärää koskevien laskelmien osatekijöihin, joihin kuuluvat diskonttauskorko, ennustejakson jälkeinen kasvuvauhti, sekä liikevaihdon ja liiketuloksen kehitys, mukaan lukien pääraaka-aineiden ja energian arvioidut kustannustasot. Diskonttauskorko kuvastaa senhetkisiä arvioita rahan aika-arvosta sekä relevanttia riskilisää, joka puolestaan kuvastaa riskejä ja epävarmuustekijöitä, joita ei ole otettu huomioon oikaisemalla vastaisia rahavirtoja koskevia arvioita. Käytetyt diskonttauskorot, ennusteet liikevaihdon kasvusta ja kannattavuustasoista, sisältäen herkkyysanalyysit, on esitetty alla.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

135

Arvonalentumistestaus

Keskeisiä oletuksia arvonalentumistestauksessa ovat liiketulos ja diskonttauskorko.

Konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille kohdistettu liikearvo testataan arvonalentumisen varalta vuosittain tai milloin on aihetta olettaa, että kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, vertaamalla kirjanpitoarvoa kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Vuosittaiset arvonalentumistestaukset toteutettiin 31.10.2019 ja 31.10.2018. Yhtiöillä ei ollut testausajankohtana muita taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomia aineettomia hyödykkeitä kuin liikearvo.

==> picture [373 x 39] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Käytetyt liikevoittoprosentit ennen veroja, % 2019 2018
Finland & Exports 13,1 % 13,1 %
Scandinavia 8,1 % 8,7 %
----- End of picture text -----

Yhtiön analyysin mukaan jokseenkin mahdollinen muutos missään keskeisessä oletuksessa ei aiheuta minkään testattavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän alentuvan vastaamaan testattavan yksikön kirjanpitoarvoa.

2.2. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Käytetyt rahavirta-arviot perustuvat konsernin johdon hyväksymiin seuraavan vuoden rahavirtaa tuottavien yksiköiden taloudellisiin suunnitelmiin. Laskelmissa käytetty ennustejakso kattaa viisi vuotta, jonka jälkeiset rahavirrat on arvioitu ekstrapoloimalla ennakoidut rahavirrat tasaista markkinakohtaista kasvuarviota käyttäen. Tätä pidemmän aikavälin ennakoidut rahavirrat on arvioitu käyttämällä -0,5 %:n vuosittaista kasvuvauhtiarviota. Johdon näkemyksen mukaan nämä kasvuarviot kuvastavat liiketoiminnan kehitystä ennusteiden mukaisella pitkällä aikavälillä.

Markkinakohtaiset WACC-arviot on päivitetty perustuen ulkoisiin markkinakohtaisiin referensseihin. Johto tekee arviot muiden oletusten kuin WACC:n kehityksestä perustuen sekä sisäisiin että ulkoisiin näkemyksiin toimialan historiasta ja tulevaisuudesta.

Arvioitujen rahavirtojen diskonttauksessa käytetyt keskimääräiset painotetut pääomakustannukset on esitetty seuraavassa taulukossa:

==> picture [373 x 39] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Käytetyt diskonttauskorot ennen veroja, % 2019 2018
Finland & Exports 6,4 % 7,1 %
Scandinavia 6,0 % 6,8 %
----- End of picture text -----

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat pääosin tehdas- ja varastorakennuksista, maa-alueista sekä alkoholijuomateollisuuteen käytettävistä koneista ja kalustosta. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Mikäli käyttöomaisuushyödykkeen eri osien taloudelliset vaikutusajat poikkeavat toisistaan, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvät myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain silloin, kun niiden yritykselle tuottama taloudellinen hyöty ylittää alun perin arvioidun suoritustason. Kaikki muut menot, esimerkiksi tavanomaiset kunnossapito- ja korjaus kustannukset, kirjataan kuluiksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot taloudellisen vaikutusajan mukaisesti. Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Julkiselta taholta, esimerkiksi valtiolta, saadut avustukset, kirjataan tulosvaikutteisesti samalla tilikaudella kuin menot, joita ne on tarkoitettu kattamaan. Julkiset avustukset, jotka kattavat konsernille syntynyttä aineellisen käyttöomaisuuden hankintamenoa, vähennetään kyseisen hyödykkeen kirjanpitoarvosta.

Seuraavassa taulukossa esitetään laskelmissa käytetyt keskimääräiset liikevoittoprosentit:

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

136

Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä, joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoa tai omaisuuden arvonnousua. Sijoituskiinteistöt arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot määritetään ulkopuolisen kiinteistöarvioijan tekemän arvion perusteella.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
Rakennukset ja rakennelmat	10–40 vuotta
Koneet ja kalusto	10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	3–10 vuotta

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ja jäännösarvot tarkistetaan jokaisena tilikauden päättymispäivänä, ja poistoaikoja oikaistaan vastaavasti, jos ne poikkeavat huomattavasti aiemmista arvioista. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti siihen määrään asti kuin omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

137

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

==> picture [758 x 373] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Ennakkomaksut
Rakennukset ja Muut aineelliset ja keskeneräiset
Milj. euroa Maa ja vesialueet rakennelmat Koneet ja kalusto hyödykkeet hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1.2019 3,0 109,5 129,8 0,8 1,5 244,6
Lisäykset - 0,1 0,4 - 4,3 4,8
Vähennykset - - -1,3 -0,0 - -1,3
Kurssierot - -0,0 -0,1 -0,0 - -0,1
Siirrot erien välillä - 1,8 2,4 - -4,3 0,0
Hankintameno 31.12.2019 3,0 111,3 131,3 0,8 1,6 247,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2019 0,0 -82,4 -97,4 -0,2 - -179,9
Poistot - -3,4 -4,7 -0,0 - -8,1
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - - 0,9 0,0 - 1,0
Kurssierot - 0,0 0,1 - - 0,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2019 0,0 -85,8 -101,1 -0,2 - -187,0
Kirjanpitoarvo 1.1.2019 3,0 27,1 32,4 0,6 1,5 64,6
KIRJANPITOARVO 31.12.2019 3,0 25,6 30,2 0,6 1,6 60,9
Hankintameno 1.1.2018 3,0 108,2 124,0 0,8 4,7 240,7
Lisäykset - 0,1 0,7 0,0 5,4 6,2
Vähennykset -0,0 -0,5 -1,6 - - -2,1
Kurssierot - -0,0 -0,2 -0,0 - -0,3
Siirrot erien välillä - 1,7 6,9 - -8,6 0,0
Hankintameno 31.12.2018 3,0 109,5 129,8 0,8 1,5 244,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2018 0,0 -79,5 -93,7 -0,1 - -173,3
Poistot - -3,3 -5,3 -0,0 - -8,6
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - 0,5 1,4 - - 1,9
Kurssierot - 0,0 0,1 - - 0,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2018 0,0 -82,4 -97,4 -0,2 - -179,9
Kirjanpitoarvo 1.1.2018 3,0 28,7 30,3 0,6 4,7 67,4
KIRJANPITOARVO 31.12.2018 3,0 27,1 32,4 0,6 1,5 64,6
----- End of picture text -----

31.12.2018 koneiden ja kaluston kirjanpitoarvoon sisältyi 0,4 miljoonan euron arvosta rahoitusleasingsopimuksia, joiden hankintameno oli 1,2 miljoonaa euroa. Siirryttäessä soveltamaan IFRS 16 standardia 1.1.2019 alkaen, rahoitusleasingsopimukset kirjattiin pois taseesta standardin sallimien helpotusten piiriin kuuluvina.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

138

2.3. VUOKRASOPIMUKSET

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimus on sopimus tai sopimuksen osa, joka tuottaa oikeuden käyttää omaisuuserää tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Sopimus sisältää vuokrasopimuksen, jos kyseessä on yksilöity omaisuuserä ja sopimus tuottaa yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevan määräysvallan.

Altia toimii pääsääntöisesti vuokralleottajana. Konsernilla on tavanomaiseen liiketoimintaan liittyviä vuokrasopimuksia kuten toimitiloja, varastoja, autoja, trukkeja ja toimistotekniikkaa. Uusi vuokrasopimusstandardi poistaa aikaisemman jaottelun operatiivisiin vuokrasopimuksiin ja rahoitusleasingsopimuksiin ja sen mukaan valtaosasta Altian vuokrasopimuksia on kirjattu omaisuuserä (vuokratun hyödykkeen käyttöoikeus) ja vuokrien maksamista koskeva rahoitusvelka.

Vuokrasopimusvelka arvostetaan diskonttaamalla odotettavissa olevat vuokramaksut nykyarvoon. Vuokramaksuiksi luetaan kiinteät vuokramaksut, odotettavissa olevat maksut, jotka liittyvät jäännösarvotakuisiin ja mahdollinen osto-option toteutushinta, jos sen käyttö on kohtuullisen varmaa. Vuokra-aika on vuokrasopimuksen ei -purettavissa oleva jakso. Mahdolliset jatko-optiot lisätään vuokra-aikaan, jos on kohtuullisen varmaa, että konserni käyttää näitä optioita.

Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon perustuen vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen määrään. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan vuokra-ajan tai vaikutusaikansa kuluessa, riippuen siitä kumpi on lyhyempi jakso. Rakennuksien ja rakennelmiin littyvien käyttöoikeusomaisuuserien poistoajat 2-6 vuotta ja koneisiin ja kalusteisiin liittyvien käyttöoikeusomaisuuserien poistoajat ovatt 2-6 vuotta.

Aineellisiin hyödykkeisiin liittyvät käyttöoikeusomaisuuserät esitetään taseessa omalla rivillä.

IFRS 16 standardi sisältää alle 12 kk vuokrasopimuksia ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevia helpotuksia. Altia käsittelee vuokrasopimukset, joiden vuokra-aikaa on siirtymähetkellä jäljellä alle 12 kuukautta lyhytaikaisina, ei taseeseen kirjattavina kohdeomaisuuserinä. Valinta on kohdeomaisuuseräluokkakohtainen. Helpotuksia sovelletaan kaikkiin muihin kohdeomaisuuseräluokkiin paitsi autoihin ja toimistoihin, jotka kirjataan taseeseen, vaikka niiden jäljellä oleva vuokra-aika olisi siirtymähetkellä alle 12 kuukautta. Vuokrasopimusvelkaa ei kirjata arvoltaan vähäisistä omaisuuseristä. Altia käyttää raja-arvona 5000 euron hankintahintaa. Rahoitusleasingsopimukset, jotka kuuluvat helpotusten piiriin lyhytaikaisina tai arvoltaan vähäisinä, kirjattiin pois taseesta. Helpotusten piiriin kuuluvien vuokrasopimusten vuokramenot kirjataan kuluksi tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUS

Vuokramaksut diskontataan käyttäen vuokrasopimuksen sisäistä korkoa, jos korko on helposti määritettävissä. Jos sisäistä korkoa ei voida helposti määrittää, käytetään lisäluoton korkoa diskonttokorkona. Diskonttokoron määrittämisessä on käytetty kriteereinä kohdeomaisuuserän luokkaa, maantieteellistä sijaintia, valuuttaa, riskittömän koron maturiteettia ja vuokralleottajan luottoriskipreemioita.

Vuokrasopimusvelka ja sitä vastaava käyttöoikeusomaisuuserä arvioidaan uudelleen, jos vuokrasopimuksen alkuperäisten ehtojen mukainen kassavirta muuttuu, esimerkiksi jos vuokra-aika muuttuu tai jos vuokramaksut muuttuvat indeksin tai vaihtuvan koron perusteella. Vuokrasopimusvelka esitetään taseessa omalla rivillä jaoteltuna lyhytaikaiseen tai pitkäaikaiseen velkaan.

==> picture [376 x 150] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Rakennukset ja Koneet ja
Milj. euroa rakennelmat kalusto Yhteensä
IFRS 16 hankintameno 1.1.2019 8,6 2,1 10,7
Lisäykset 2,4 1,1 3,5
Vähennykset - -0,1 -0,1
Kurssierot -0,1 -0,0 -0,1
Hankintameno 31.12.2019 10,9 3,1 14,1
Poistot -2,5 -1,2 -3,7
Vähennysten kertyneet poistot - 0,0 0,0
Kurssierot -0,0 -0,0 -0,0
Kertyneet poistot 31.12.2019 -2,6 -1,1 -3,7
KIRJANPITOARVO 31.12.2019 8,4 2,0 10,4
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

139

2.4. VAIHTO-OMAISUUS

Vaihtoomaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai todennäköiseen nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Itse valmistettujen tuotteiden arvostus perustuu standardihintaan, lukuun ottamatta konjakkituotteita, jotka arvostetaan painotettuun keskihintaan. Tuotannon kiinteät kustannukset kohdistetaan omien valmisteiden hankintamenoon.

Raaka-aineet, tarvikkeet ja kauppatavarat arvostetaan painotettuun keskihintaan. Puolivalmisteet arvostetaan painotettuun keskihintaan, lukuun ottamatta Virossa tuotettuja puolivalmisteita, joiden arvostus perustuu standardihintaan. Uudelleen pakatut kauppatavarat arvostetaan standardihintaan pakkaustoimipaikalla.

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksesta johtuvista menoista, muista välittömistä menoista ja asianmukaisesta osuudesta hankinnan ja valmistuksen muuttuvista menoista sekä valmiiden tuotteiden osalta kiinteistä yleismenoista, jotka on määritetty normaalin toiminta-asteen mukaisesti.

2.5. SOPIMUKSIIN PERUSTUVAT VARAT JA VELAT (LYHYTAIKAISET)

Sopimusvarat vastaavat palautusoikeudellisten tuotteiden palautuviksi odotettujen tuotteiden arvoa. Sopimusvarat arvostetaan niiden aiempaan varastoarvoon vähennettynä odotetuilla palautuskuluilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla.

Sopimusvelat vastaavat palautusoikeudellisten tuotteiden palautuviksi odotetuista tuotteista saatua vastiketta.

==> picture [373 x 63] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät 0,2 0,2
YHTEENSÄ 0,2 0,2
Sopimuksiin perustuvat velat 0,5 0,6
YHTEENSÄ 0,5 0,6
----- End of picture text -----

Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.

VAIHTOOMAISUUS

==> picture [373 x 89] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Aineet ja tarvikkeet 49,6 53,8
Keskeneräiset tuotteet 10,5 10,5
Valmiit tuotteet 13,5 15,9
Kauppatavarat 18,3 19,3
Ennakkomaksut 0,3 0,2
YHTEENSÄ 92,0 99,6
----- End of picture text -----

Altia teki vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alentavia kulukirjauksia 1,9 miljoonaa euroa vuonna 2019 (2018: 1,3 miljoonaa euroa).

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

140

2.6. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET (LYHYTAIKAISET)

Myyntisaamiset ja muut saamiset

Myyntisaamiset merkitään taseeseen alkuperäiseen laskutusarvoon mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyinä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Arvonalentumista koskeva vähennyserä perustuu myyntisaamisten odotettavissa oleviin luottotappioihin IFRS 9 mukaan. Odotettavissa olevien luottotappioiden malli on tulevaisuuteen katsova ja perustuu historialliseen luottotappioasteeseen. Luottotappiovaraus perustuu myyntisaamisten ikäjakaumaan ja alueellisiin saamissalkkuihin.

Myydyt myyntisaamiset kirjataan pois taseesta, kun saaminen on myyty ja kauppahinta saatu. Konserni kirjaa myyntisaamiset pois taseesta kaupantekohetkellä, kun konsernilla ei enää ole sopimusperusteista oikeutta näihin rahavirtoihin ja olennaiset riskit ja edut ovat siirtyneet konsernin ulkopuolelle. Myytyihin myyntisaamisiin liittyvät kulut kirjataan muihin rahoituskuluihin.

MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

==> picture [362 x 76] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Myyntisaamiset 48,1 55,4
Siirtosaamiset 3,2 1,7
Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset 0,4 1,6
Muut saamiset 2,8 2,3
YHTEENSÄ 54,4 60,9
----- End of picture text -----

Myytyjen myyntisaamisten määrä tilikauden 2019 lopussa oli 76,7 miljoonaa euroa (2018: 80,2 miljoonaa euroa). Myyntisaamiset osakkuusyhtiöiltä ja yhteisjärjestelyiltä esitetään liitetiedossa 6.3.

MYYNTISAAMISTEN IKÄJAKAUMA

==> picture [373 x 76] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Erääntymättömät myyntisaamiset 42,7 50,7
1–90 päivää erääntyneet myyntisaamiset 4,8 4,4
yli 90 päivää erääntyneet myyntisaamiset 0,8 0,5
Arvonalentumistappiot -0,2 -0,3
YHTEENSÄ 48,1 55,4
----- End of picture text -----

Myyntisaamisista kirjatut realisoituneet arvonalentumistappiot vuonna 2019 olivat 0,0 miljoonaa euroa (2018: 0,1 miljoonaa euroa).

Myyntisaamisiin liittyvät arvonalentumistappiot perustuvat myyntisaamisten ikäjakaumaan ja alueellisiin saamissalkkuihin. Odotettu luottotappioaste kaikista myyntisaamisista on 0,1% ja lisäksi yli 120 päivää erääntyneistä kirjataan arvonalentuminen 60%:n odotettavissa olevan luottotappioasteen mukaisesti. Saamiset monopoleilta Suomessa ja Ruotsissa on jätetty ulkopuolelle johtuen asiakkaan luonteesta ja siihen liittyvästä luottoriskistä. Analyysissa on otettu huomioon makroekonomista informaatiota.

2.7. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT VELVOITTEET

Konsernin eläkejärjestelyt

Konsernilla on eri maissa paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin perustuvia eläkejärjestelyjä. Suomalaisissa yhtiöissä henkilökunnan lakisääteinen eläketurva (TyEL) on järjestetty vakuutusyhtiön kautta, jolloin TyEL on maksupohjainen järjestely. Myös muissa maissa käytetään maksupohjaisia järjestelyjä, ja ulkomaiset tytäryhtiöt hoitavat eläkejärjestelynsä paikallisen lainsäädännön ja vakiintuneen käytännön mukaisesti.

Konsernilla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä lisäeläkkeiden osalta Norjassa ja Ranskassa.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläke-etuuden suuruus eläkkeellejäämishetkellä lasketaan palkan, työssäolovuosien ja oletetun eliniän perusteella. Norjan ja Ranskan eläkejärjestelyt koskevat ainoastaan muutamaa henkilöä, joten niihin liittyvien eläkevelkojen määrät eivät ole konsernin kannalta olennaisia. Tilikauden 2019 lopussa etuuspohjainen eläkevelka oli 1,4 miljoonaa euroa (2018: 1,3 miljoonaa euroa).

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

141

2.8. OSTOVELAT JA MUUT VELAT

==> picture [373 x 139] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Lyhytaikaiset
Ostovelat 25,7 25,8
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset 0,9 1,1
Korkovelat 0,3 0,3
Muut siirtovelat 24,1 18,6
Johdannaissopimuksiin perustuvat velat 1,7 1,5
Valmistevero 47,0 48,8
ALV-velka 27,9 27,6
Muut velat 7,1 7,6
YHTEENSÄ 134,7 131,4
----- End of picture text -----

2.9. VARAUKSET

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellisten voimavarojen siirtymistä pois yrityksestä, ja velvoitteen määrä voidaan arvioida luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa johdon parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

VARAUKSET

Milj. euroa	Muut varaukset	Yhteensä
Varaukset 31.12.2018	0,5	0,5
Varausten lisäys	-	-
Varausten vähennys	-0,5	-0,5
VARAUKSET 31.12.2019

Lyhytaikainen	-	-
Pitkäaikainen	-	-

Milj. euroa	Muut varaukset	Yhteensä
Varaukset 31.12.2017	-	-
Varausten lisäys	0,5	0,5
Varausten vähennys	-	-
VARAUKSET 31.12.2018	0,5	0,5

Lyhytaikainen	0,5	0,5
Pitkäaikainen	-	-

Muut varaukset vertailukauden 2018 lopussa liittyivät Suomessa toteutetun verotarkastuksen alustavan raportin perusteella kirjattuun kuluun liittyen kahden tuotteen valmisteveron veroluokan muutokseen. Verotarkastuksen lopputulos oli positiivinen ja varaus purettiin kokonaisuudessaan vuonna 2019.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun järjestelystä on laadittu yksityiskohtainen uudelleenjärjestelysuunnitelma ja suunnitelman toimeenpano on aloitettu tai siitä on tiedotettu niille, joihin se vaikuttaa.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

142

Lainat ja vuokrasopimusvelat 93,1 milj. €

3. Rahoituserät ja pääomarakenne

3.1. RAHOITUSTUOTOT JA –KULUT

RAHOITUSTUOTOT

==> picture [374 x 178] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Korkotuotot
Valuuttatermiinien korkopisteet 0,0 -
Lainat, muut saamiset ja rahat ja pankkisaamiset 0,2 0,1
Korkotuotot yhteensä 0,2 0,1
Valuuttakurssivoitot
Kurssivoitot valuuttatermiineistä 0,8 1,2
Valuuttakurssivoitot konsernin sisäisistä lainoista ja konser- 2,5 2,1
nitilistä
Valuuttakurssivoitot yhteensä 3,3 3,3
Osinkotuotot
Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta - 0,1
Osinkotuotot yhteensä 0,1
RAHOITUSTUOTOT YHTEENSÄ 3,5 3,5
----- End of picture text -----

Liikevoittoon sisältyy myyntisaamisista ja ostoveloista aiheutuvia valuuttakurssieroja 0,1 miljoonaa euroa (2018: -0,2 miljoonaa euroa) sekä valuuttajohdannaisista aiheutuvia kurssieroja 0,9 miljoonaa euroa (2018: 1,7 miljoonaa euroa).

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

143

RAHOITUSKULUT

==> picture [373 x 206] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Korkokulut
Valuuttatermiinien korkopisteet -0,0 0,0
Jaksotettuun hankintamenoon kirjatut velat 1,1 1,3
Suojauslaskennan alaiset johdannaiset (korkoriski) 0,4 0,4
Vuokrasopimusvelkojen korot 0,1 -
Muut korkokulut, eläkevastuu 0,0 0,0
Korkokulut yhteensä 1,6 1,7
Valuuttakurssitappiot
Kurssitappiot valuuttatermiineistä 2,1 2,0
Valuuttakurssitappiot konsernin sisäisistä lainoista ja 1,2 1,4
konsernitilistä
Valuuttakurssitappiot yhteensä 3,3 3,4
Muut rahoituskulut
Muut rahoituskulut 0,7 0,8
Muut rahoituskulut yhteensä 0,7 0,8
RAHOITUSKULUT YHTEENSÄ 5,7 5,8
----- End of picture text -----

Korkokuluihin sisältyi vuokrasopimuksiin liittyviä korkokuluja 0,1 miljoonaa euroa vuonna 2019.

3.2. RAHOITUSVARAT JA -VELAT 3.2.1. RAHOITUSVARAT

IFRS 9 mukaan luokittelu on liiketoimintamallilähtöinen ja pitää sisällään kolme luokkaa: käypään arvoon tulosvaikutteisesti, jaksotettuun hankintamenoon ja käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta. Luokittelu tapahtuu alkuperäisen hankinnan yhteydessä omaisuuserän käyttötarkoituksen perusteella. Luokittelun perusteet arvioidaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä.

Kaikki rahoitusinstrumenttien ostot ja myynnit kirjataan taseeseen kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Rahoitusvarat kirjataan taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa hankintahetkellä. Mikäli kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti, transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon.

Rahoitusvarohin kuuluva erä kirjataan pois taseesta silloin, kun konsernilla ei enää ole sopimusperusteista oikeutta rahavirtoihin tai se on siirtänyt rahoitusvaroihin kuuluvaan erään liittyvät olennaiset riskit ja edut konsernin ulkopuolelle. Rahoitusvarat sisältyvät pitkäaikaisiin tase-eriin silloin, kun niiden maturiteetti on yli 12 kuukautta.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Arvonalentumismallin mukaan on kirjattava arvon alentumista koskeva vähennyserä, joka perustuu odotettavissa oleviin luottotappioihin . Arvon alentumista koskeva vähennyserä kirjataan myyntisaamisten sekä sopimuksiin perustuvien omaisuuserien odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella. Myyntisaamisten vähennyseriä kuvataan tarkemmin liitetiedossa 2.6. Myyntisaamiset ja muut saamiset (lyhytaikaiset). Arvostusmalli ei koske rahoitusvaroja, eikä sijoituksia osakkuusyrityksiin, yhteisyrityksiin tai yhteisiin toimintoihin, jotka arvostetaan käypään arvoon, jolloin odotetut luottotappiot on jo otettu huomioon.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Ryhmään kuuluvat rahoitusvarat, jotka on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa tai jotka Altia-konserni on muutoin nimenomaisesti luokitellut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Ryhmään luokitellaan myös suojaustarkoituksessa pidettävät johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen kriteerejä. Ryhmään kuuluvat erät kirjataan alun perin käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin kunkin raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon, joka on toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta määritetty raportointikauden päättymispäivän ostonoteeraus. Käyvän arvon muutoksista johtuvat realisoitumattomat ja realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät, jos ne liittyvät rahoituserien suojaukseen.

Jaksotettuun hankintamenoon

Lainat ja muut saamiset syntyvät, kun luovutetaan rahaa, tavaroita tai palveluja velalliselle, ja ne sisältyvät lyhyt- tai pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin erääntymisaikansa mukaisesti. Nämä varat pidetäään hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoitteena on sopimusperusteisten rahavirtojen kerääminen. Altiassa pitkäaikaisiin saamisiin kuuluvat yli vuoden kuluttua erääntyvät lainasaamiset ja muut saamiset. Lyhytaikaisiin tase-eriin sisältyvät myyntisaamiset ja rahavarat esitetään lyhytaikaisissa rahoitusvaroissa. Saamisten arvostusperusteena on jaksotettu hankintameno, kun instrumenttiin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia eikä instrumentteja noteerata rahoitusmarkkinoilla. Konsernin sisäisten valuuttamääräisten lainasaamisten kurssierot esitetään rahoituserissä

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

144

lainoihin liittyvissä valuuttakurssieroissa. Valuuttamääräisten myyntisaamisten valuuttakurssierot esitetään tuloslaskelmassa myyntien oikaisuerissä.

Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta

Nämä rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, jotka on joko nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun rahoitusvarojen ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan raportointikauden päättymispäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin kuuluvat suojaustarkoituksessa pidettävät johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen kriteerejä. Ryhmään kuuluvat rahoitusvelat arvostetaan käypään arvoon, joka on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta raportointikauden päättymispäivänä. Käyvän arvon muutoksista johtuvat realisoitumattomat ja realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat

Rahoitusvarat, jotka arvostetaan käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta koostuvat noteeraamattomista osakkeista. Noteeraamattomat osakkeet arvostetaan käypään arvoon käyttäen markkinoihin perustuvaa lähestymistapaa ja hyödyntäen vertailukelpoisia omaisuuseriä koskeviin markkinatransaktioihin liittyvää tietoa.

Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta

Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta arvostettavat rahoitusvarat koostuivat noteeraamattomista osakkeista, ja niiden määrä oli 1,4 miljoonaa euroa (2018: 1,4 miljoonaa euroa).

3.2.2 RAHOITUSVELAT

Rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin ja jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvelkoihin. Rahoitusvelat arvostetaan alun perin käypään arvoon, ja merkitään taseeseen transaktiomenoilla vähennettynä, paitsi kun on kyseessä erä, joka arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Tähän ryhmään kuuluvat konsernin ulkoiset rahalaitoslainat, lainat eläkelaitoksilta, yritystodistuslainat sekä ostovelat. Nämä rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Kun lainoja maksetaan pois tai jälleenrahoitetaan, niihin liittyvät vielä kuluksi kirjaamattomat menot kirjataan rahoituskuluihin. Käytössä olevat konsernitililimiitit sisältyvät lyhytaikaisiin lainoihin. Lisäksi Altialla on valmiusluottolimiitti, johon liittyvä järjestelypalkkio jaksotetaan limiitin voimassaoloajalle tasaerinä muihin rahoituskuluihin. Valuuttamääräisten rahalaitoslainojen kurssierot esitetään rahoituserissä. Konsernin sisäisten valuuttamääräisten lainojen kurssierot esitetään rahoituserissä jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat -ryhmän kurssieroissa.

Rahalaitos- ja yritystodistuslainojen käypä arvo määritetään diskonttaamalla näiden tulevat rahavirrat tilinpäätöshetken markkinakoroilla, joita oikaistaan Altian luottoriskipreemiolla. Markkinakorkojen vakaasta tasosta johtuen lainojen kirjanpitoarvon katsotaan tilinpäätöshetkellä vastaavan niiden käypää arvoa. Vuokrasopimusvelkojen ja rahoitusleasingvelkojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on vuokrasopimuksen sisäinen korko tai lisäluoton korko.

Rahoitusvelka (tai sen osa) kirjataan pois taseesta vasta silloin, kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut. Rahoitusvelka luokitellaan lyhytaikaiseksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan suorittamista vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

145

LAINAT JA VUOKRASOPIMUSVELAT

==> picture [373 x 160] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Pitkäaikaiset
Rahalaitoslainat 64,8 69,8
Lainat eläkelaitoksilta 11,3 12,8
Vuokrasopimusvelat 7,1 -
Rahoitusleasingvelat - 0,2
YHTEENSÄ 83,2 82,7
Lyhytaikaiset
Rahalaitoslainat 5,0 5,0
Lainat eläkelaitoksilta 1,5 1,5
Vuokrasopimusvelat 3,4 -
Rahoitusleasingvelat - 0,2
YHTEENSÄ 9,9 6,7
----- End of picture text -----

Korolliset pitkäaikaiset rahalaitoslainat ja lainat eläkelaitoksilta arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.

Konsernin kaikki pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset rahalaitoslainat ja lainat eläkelaitoksilta olivat euromääräisiä 31.12.2019 ja 31.12.2018.

Konsernin rahalaitoslainojen sekä eläkelaitoslainojen efektiivisen koron painotettu keskiarvo 31.12.2019 oli 1,9 % (2018: 1,9 %).

Konsernin vuokrasopimusvelkojen koron painotettu keskiarvo 31.12.2019 oli 1,2 % (rahoitusleasingvelat 31.12.2018: 1,2 %).

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

146

NETTOVELKA

Muutokset nettovelassa tilikausien 2019 ja 2018 aikana on esitetty seuraavassa taulukossa:

==> picture [759 x 198] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Rahat ja Lainat raha ja Lainat raha ja Vuokra Vuokra Rahoitus Rahoitus
pankki eläkelaitoksilta eläkelaitoksilta sopimusvelat sopimusvelat leasingvelat leasingvelat
Milj. euroa saamiset (pitkäaikaiset) (lyhytaikaiset) (pitkäaikaiset) (lyhytaikaiset) (pitkäaikaiset) (lyhytaikaiset) Yhteensä
Nettovelka 1.1.2019 42,0 82,5 6,5 - - 0,2 0,2 47,4
IFRS 16 käyttöönotto - - - 7,4 3,3 - - 10,7
Rahavirrat 22,7 - -6,5 - -3,7 - - -29,2
Valuuttakurssierot -0,5 - - - - - - 0,5
Muut muutokset - -6,4 6,5 -0,3 3,8 -0,2 -0,2 -0,3
NETTOVELKA 31.12.2019 64,2 76,1 6,5 7,1 3,4 28,9
Nettovelka 1.1.2018 52,4 89,0 10,8 - - 0,2 0,2 47,7
Rahavirrat -8,2 - -10,7 - - - -0,2 -2,7
Valuuttakurssierot -2,2 - - - - 0,0 - 2,2
Muut muutokset - -6,4 6,4 - - 0,0 0,2 0,2
NETTOVELKA 31.12.2018 42,0 82,5 6,5 0,2 0,2 47,4
----- End of picture text -----

Johdannaiset

Johdannaiset sisällytetään käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin silloin, kun ne eivät täytä IFRS 9 standardin mukaisia suojauslaskennan soveltamisen kriteerejä. Nämä johdannaiset merkitään taseeseen kaupantekopäivän käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon. Johdannaisia ja suojauslaskentaa kuvataan tarkemmin liitetiedossa 3.3.

Johdannaisten käyvät arvot vastaavat rahamäärää, jonka konserni joutuisi maksamaan tai se saisi, jos se purkaisi johdannaissopimuksen tilinpäätöspäivänä. Valuuttatermiinisopimusten käyvät arvot määritetään käyttäen raportointikauden päättymispäivän markkinahintoja. Korkojohdannaisten käyvät arvot lasketaan diskonttaamalla sopimuksiin liittyvät tulevat rahavirrat. Hyödykejohdannaisten arvonmäärityksessä käytetään rahoitusmarkkinoilta saatuja käypiä arvoja.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

147

3.2.3. RAHOITUSVAROJEN JA –VELKOJEN LUOKITTELU SEKÄ NIIDEN KÄYVÄT ARVOT

RAHOITUSINSTRUMENTTIEN KÄYVÄT ARVOT JA KONSERNITASEEN ARVOJA VASTAAVAT KIRJANPITOARVOT LUOKITTAIN:

==> picture [758 x 367] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Johdannaiset, Käypään
suojaus Käypään Jaksotettuun arvoon muun
2019 laskennan arvoon tulos hankinta laajan tuloksen Taseerien
Milj. euroa Liite alaiset vaikutteisesti menoon kautta kirjanpitoarvot Käypä arvo Taso
Rahoitusvarat
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Osuudet osakkuusyrityksissä ja saamiset omistuksista - - 8,8 - 8,8 8,8
yhteisissä toiminnoissa
Noteeraamattomat osakkeet 3.2.1. - - - 1,4 1,4 1,4 3
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset 2.6. - - 49,3 - 49,3 49,3
Myyntisaamiset ja muut saamiset/Johdannaissopimukset
Valuuttatermiinit 2.6. 0,0 0,0 - - 0,0 0,0 2
Hyödykejohdannaiset 2.6. 0,3 - - - 0,3 0,3 2
Rahavarat 4.1. - - 64,2 - 64,2 64,2
YHTEENSÄ 0,3 0,0 122,3 1,4 124,1 124,1
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat 3.2.2. - - 76,1 - 76,1 76,1 2
Vuokrasopimusvelat 3.2.2. - - 7,1 - 7,1 7,1 2
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat 3.2.2. - - 6,5 - 6,5 6,5 2
Vuokrasopimusvelat 3.2.2. - - 3,4 - 3,4 3,4 2
Ostovelat ja muut muut velat 2.8. - - 25,9 - 25,9 25,9
Ostovelat ja muut velat/Johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset 2.8. 1,2 - - - 1,2 1,2 2
Valuuttatermiinit 2.8. 0,4 0,1 - - 0,5 0,5 2
YHTEENSÄ 1,6 0,1 119,0 120,7 120,7
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

148

==> picture [758 x 332] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Johdannaiset, Käypään
suojaus Käypään Jaksotettuun arvoon muun
2018 laskennan arvoon tulos hankinta laajan tuloksen Taseerien
Milj. EUR Liite alaiset vaikutteisesti menoon kautta kirjanpitoarvot Käypä arvo Taso
Rahoitusvarat
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Saamiset omistuksista yhteisissä toiminnoissa - - 7,9 - 7,9 7,9
Noteeraamattomat osakkeet 3.2.1. - - - 1,4 1,4 1,4 3
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset 2.6. - - 56,6 - 56,6 56,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset/Johdannaissopimukset
Valuuttatermiinit 2.6. 0,1 0,1 - - 0,2 0,2 2
Hyödykejohdannaiset 2.6. 1,3 - - - 1,3 1,3 2
Rahavarat 4.1. - - 42,0 - 42,0 42,0
YHTEENSÄ 1,4 0,1 106,5 1,4 109,5 109,5
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat 3.2.2. - - 82,7 - 82,7 82,7 2
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat 3.2.2. - - 6,7 - 6,7 6,7 2
Ostovelat ja muut muut velat 2.8. - - 26,0 - 26,0 26,0
Ostovelat ja muut velat/Johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset 2.8. 1,3 - - - 1,3 1,3 2
Valuuttatermiinit 2.8. 0,1 0,0 - - 0,1 0,1 2
YHTEENSÄ 1,4 0,0 115,5 116,9 116,9
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

149

Lyhyestä maturiteetista johtuen ostovelkojen sekä muiden lyhytaikaisten saamisten ja velkojen käypä arvo vastaa niiden tasearvoa raportointipäivänä.

Edellä olevassa taulukossa esitetään myös rahoitusinstrumenttien luokittelu. Käypien arvojen hierarkian tasot 1–3 kuvastavat käypiä arvoja määritettäessä käytettyjen syöttötietojen merkittävyyttä. Tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten rahoitusinstrumenttien julkisiin noteerauksiin. Tasolla 2 käypien arvojen määrittämiseen käytetyt syöttötiedot perustuvat noteerattuihin markkinakorkoihin ja -hintoihin, jotka ovat havainnoitavissa kyseiselle omaisuuserälle tai velalle suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti diskontattujen vastaisten rahavirtojen perusteella. Muiden tasolle kaksi luokiteltujen rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot vastaavat niiden kirjanpitoarvoja. Tasolla kolme omaisuuserien ja velkojen käyvät arvot pohjautuvat syöttötietoihin, jotka eivät kaikkien merkittävien muuttujien osalta perustu havainnoitavissa olevaan markkinatietoon, vaan ne perustuvat merkittävissä määrin johdon arvioihin ja niiden käyttämiseen yleisesti hyväksytyissä arvostusmenetelmissä. Esitetty käyvän arvon taso perustuu alimman tason syöttötietoinformaatioon, joka on merkittävä käypää arvoa määritettäessä.

3.3. JOHDANNAISET JA SUOJAUSLASKENTA

Silloin kun konserni soveltaa valuutta-, korko- ja sähköjohdannaisiin IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa, käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomassa suojausrahastossa.

Kun sovelletaan suojauslaskentaa

Altiassa sovelletaan rahavirran suojausta tapauskohtaisen harkinnan mukaan osaan valuutta-, korko- ja sähköjohdannaisia. Rahavirtojen suojauksessa suojaudutaan taseeseen merkittyyn tiettyyn omaisuuserään, velkaan tai erittäin todennäköiseen tulevaan liiketoimeen liittyvien rahavirtojen vaihteluilta. Suojauslaskenta tarkoittaa laskentamenettelyä, jonka tarkoituksena on kohdistaa yksi tai useampi suojausinstrumentti siten, että niiden käyvän arvon muutokset kumoavat kokonaisuudessaan tai osittain suojattavasta riskistä johtuvat käyvän arvon tai rahavirtojen tulosvaikutteiset muutokset ajanjaksolla, jolle suojaus on määritetty. Altia dokumentoi suojausjärjestelyn alussa kunkin suojausinstrumentin ja suojatun omaisuuserän välisen suhteen sekä riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Suojausinstrumenttien tehokkuus testataan IFRS 9:n mukaisesti etukäteen. Tehokkuudella tarkoitetaan suojausinstrumentin kykyä kumota suojattavan riskin toteutumisesta johtuvat

muutokset suojattavan erän käyvässä arvossa tai suojatusta liiketoimesta johtuvissa rahavirroissa. IFRS 9:n mukaan suojaussuhteen katsotaan olevan erittäin tehokas, kun on selvä taloudellinen yhteys suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välillä. Suojausaste on suojausinstrumentin määrän sekä suojattavan kohteen määrän välinen suhde. Suojauslaskenta lopetetaan, kun suojauslaskennan edellytykset eivät enää täyty.

Suojauslaskennan piirissä olevien johdannaissopimusten käypien arvojen muutoksista aiheutuvat voitot ja tappiot esitetään yhtenevästi suojatun erän kanssa. Termiinipisteet sisältyvät suojaussuhteeseen. Rahavirtojen suojaukseksi määritettyjen ja ehdot täyttävien johdannaissopimusten realisoitumattomien käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman suojausrahastossa, kun nämä instrumentit täyttävät suojauslaskennan ehdot ja suojauslaskenta on tehokasta. Tehoton osuus kirjataan välittömästi rahoitustuotoksi tai -kuluksi. Omaan pääomaan kertynyt kumulatiivinen voitto tai tappio kaupallisiin eriin liittyneistä johdannaisista kirjataan tulosvaikutteisiksi ostojen tai myyntien oikaisueriksi samanaikaisesti suojattavan erän kanssa sillä kaudella, jolla suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Sähköjohdannaisista toteutunut voitto tai tappio kirjataan liiketuloksen yläpuolelle sähköostoihin. Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentin suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty, suojausinstrumentista omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan rahoitustuotoksi tai -kuluksi.

Kun suojauslaskentaa ei sovelleta

Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Altiassa johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti rahoitustuottoihin tai -kuluihin silloin, kun johdannainen liittyy kaupallisten rahavirtojen (ostojen ja myyntien) suojaukseen, eikä suojauslaskentaa sovelleta. Muiden johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan välittömästi rahoitustuottoihin tai -kuluihin, kun suojauslaskentaa ei sovelleta. Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, on hankittu vähentämään liiketoimintaan tai rahoitukseen liittyviä tulos- ja/tai rahavirtavaikutuksia.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

150

JOHDANNAISSOPIMUSTEN NIMELLISARVOT

==> picture [373 x 122] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Rahavirran suojaukseen määritellyt
johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset 20,0 20,0
Valuuttatermiinit 24,4 30,9
Hyödykejohdannaiset, sähkö 1,3 1,9
0,1TWh 0,1TWh
Ei suojauslaskennan -alaiset
johdannaissopimukset
Valuuttatermiinit 3,9 33,7
----- End of picture text -----*

*) Nimellisarvosta 29,3 miljoonaa euroa liittyy samansuuruisten konsernin emoyhtiöön tehtyjen sisäisten valuuttamääräisten talletusten suojaukseen. Nämä talletukset oli tehty pankkien perimän negatiivisen talletuskoron vaikutusten pienentämiseksi.

SUOJAUSLASKENNAN VAIKUTUKSET TALOUDELLISEEN ASEMAAN JA TULOKSEEN

==> picture [758 x 133] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa EURAUD EURUSD EURNOK EURSEK
Valuuttatermiinit 2019 2018 2019 2018 2019 2018 2019 2018
Kirjanpitoarvo (varat) 0,0 - - 0,0 - 0,0 - -
Kirjanpitoarvo (velat) - 0,0 0,0 - 0,0 - 0,3 0,1
Nimellisarvo 1,5 2,0 1,4 2,7 1,8 1,9 18,2 22,1
Eräpäivä helmi-joulu 2020 helmi-joulu 2019 helmi-kesä 2020 helmi-joulu 2019 helmi-touko 2020 helmi-kesä 2019 helmi-elo 2020 helmi-loka 2019
Suojausaste 1:1 1:1 1:1 1:1 1:1 1:1 1:1 1:1
Voimassa olevien suojausinstrumenttien diskontatun 0,0 0,0 -0,1 0,1 -0,1 -0,1 -0,2 -0,7
arvon muutos 1.1. lähtien
Suojauksen tehokkuuden määrittämiseen käytettävä -0,0 -0,0 0,1 -0,1 0,1 0,1 0,2 0,7
suojauskohteen arvon muutos
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

151

==> picture [373 x 132] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa
Korkoswap 2019 2018
Kirjanpitoarvo (velat) 1,2 1,3
Nimellismäärä 20,0 20,0
Eräpäivä 04/2023 04/2023
Suojausaste 1:1 1:1
Voimassa olevien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos -0,1 -0,1
1.1. lähtien
Suojauksen tehokkuuden määrittämiseen käytettävä suojaus- 0,1 0,1
kohteen arvon muutos
Suojatun koron painotettu keskiarvo tilikauden aikana 1,99 % 1,88 %
----- End of picture text -----

==> picture [373 x 145] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa
Hyödykkeet Sähkö 2019 2018
Kirjanpitoarvo (varat) 0,3 1,3
Nimellismäärä 1,3 1,9
TWh 0,1 0,1
Eräpäivä 2020-2021 2019-2021
Suojausaste 1:1 1:1
Voimassa olevien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos -1,0 1,1
1.1. lähtien
Suojauksen tehokkuuden määrittämiseen käytettävä suojaus- 1,0 -1,1
kohteen arvon muutos
Suojatun hinnan painotettu keskiarvo EUR/MWh 23,91 15,43
----- End of picture text -----

Seuraavassa esitetään realisoitumattomien johdannaisten positiiviset ja negatiiviset käyvät arvot ja niiden nettomäärät. Nettoutussopimusten piirissä ovat korko- ja valuuttajohdannaiset. Johdannaisia koskevat yleiset nettoutussopimukset eivät täytä kriteerejä, joiden mukaan erät voitaisiin vähentää toisistaan taseessa, koska laillisesti täytäntöönpantavissa olevaa kuittausoikeutta ei tällä hetkellä ole.

RAHOITUSVAROJEN JA VELKOJEN NETOTUS

==> picture [373 x 111] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Johdannaissaamiset:
Käypä arvo, brutto 0,4 1,6
Käypä arvo, netotussopimusten piirissä -0,0 -0,1
Käypä arvo, netto 0,3 1,5
Johdannaisvelat:
Käypä arvo, brutto 1,7 1,5
Käypä arvo, netotussopimusten piirissä -0,0 -0,1
Käypä arvo, netto 1,6 1,4
----- End of picture text -----

3.4. OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT TIEDOT

Osakepääoma

Altia Oyj:n kokonaan maksettu ja kaupparekisteriin rekisteröity osakepääoma oli 60 480 378,36 euroa vuosien 2019 ja 2018 lopussa. Osakkeiden kokonaismäärä oli tilikausien 2019 ja 2018 lopussa 36 140 485 kpl.

Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Jokaisella osakkeella on yksi ääni yhtiökokouksessa ja yhtäläiset oikeudet osinkoon ja muuhun varojenjakoon. Yhtiöllä ei ole hallussaan omia osakkeita.

OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ

==> picture [373 x 51] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

2019 2018
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden alussa 36 140 485 35 960 000
Henkilöstöanti - 180 485
Osakkeiden lukumäärä yhteensä tilikauden lopussa 36 140 485 36 140 485
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

152

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Henkilöstöannin osakkeiden merkinnöistä suoritetut maksut on kirjattu kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Käyvän arvon rahasto

Käyvän arvon rahasto sisältää käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat.

Vararahasto

Vararahasto sisältää lakisääteisen osuuden ulkomaisen tytäryhtiön tuloksesta.

Suojausrahasto

Suojausrahasto sisältää rahavirran suojauksessa käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset tehokkaaksi todetuista suojauksista.

RAHAVIRRAN SUOJAUSRAHASTO

==> picture [373 x 321] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Suojaus
Valuutta Korko rahastot
Milj. euroa termiinit johdannaiset Hyödykkeet yhteensä
1.1.2018 0,5 1,1 0,3 0,3
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu 1,1 0,2 1,6 2,9
suojausinstrumentin käyvän arvon
muutos
- -
Siirretty ostojen ja myyntien oikaisu- -1,7 -1,7
eriin - kirjattu muihin laajan tuloksen
eriin
- -
Siirretty rahoitustuottoihin/-kuluihin -0,4 -0,4
- kirjattu muihin laajan tuloksen eriin
- -
Siirretty oikaisemaan sähkön ostoja - -0,6 -0,6
kirjattu muihin laajan tuloksen eriin
Laskennallinen vero 0,0 0,3 -0,3 0,0
31.12.2018 0,0 1,0 1,1 0,0
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu 0,5 0,2 -0,2 0,5
suojausinstrumentin käyvän arvon
muutos
- -
Siirretty ostojen ja myyntien oikaisu- -0,9 -0,9
eriin - kirjattu muihin laajan tuloksen
eriin
- -
Siirretty rahoitustuottoihin / -kuluihin -0,4 -0,4
- kirjattu muihin laajan tuloksen eriin
- -
Siirretty oikaisemaan sähkön ostoja - -0,5 -0,5
kirjattu muihin laajan tuloksen eriin
Laskennallinen vero 0,1 0,2 -0,1 0,3
31.12.2019 0,3 1,0 0,2 1,0
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

153

Muuntoerot

Muuntoerot sisältävät kaikki valuuttakurssierot, jotka ovat syntyneet ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntamisesta. Konsernin kertyneet muuntoerot 31.12.2019 olivat yhteensä –22,1 miljoonaa euroa (31.12.2018: -19,6 miljoonaa euroa).

Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden osakemäärän painotetulla keskiarvolla.

Laimennettu osakekohtainen tulos on laskettu samoin perustein kuin laimentamaton osakekohtainen tulos kuitenkin niin, että se huomioi Konsernin potentiaaliset sitoumukset laskea liikkeelle uusia osakkeita tulevaisuudessa. Altia ei ole laskenut liikkeelle laimentavia instrumentteja tässä esitettyjen kausien aikana.

Osinko

Hallitus esittää vuoden 2019 yhtiökoukselle, että osinkoa maksetaan 0,42 euroa osakkeelta. Yhtiökokous 15.5.2019 päätti, että tilikaudelta 2018 jaetaan osinkoa 0,38 euroa osakkeelta, yhteensä 13,7 miljoonaa euroa. Osinko maksettiin 24.5.2019.

ALTIA OYJ:N JAKOKELPOISET VARAT

==> picture [373 x 76] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 31.12.2019 31.12.2018
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1,2 1,2
Voitto edellisiltä tilikausilta 70,9 56,8
Osingonjako -13,7 -
Tilikauden voitto 38,6 14,1
JAKOKELPOISET VARAT YHTEENSÄ 96,9 72,1
----- End of picture text -----

OSAKEKOHTAINEN TULOS

==> picture [373 x 51] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

2019 2018
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, miljoonaa euroa 18,4 15,1
Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo (1000 kpl) 36 140 36 140
Laimentamaton ja laimennettu osakekohtainen tulos, euroa 0,51 0,42
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

154

Netto velkaantumis aste 19,1

==> picture [12 x 11] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

%
----- End of picture text -----

4. Rahoitus- ja pääomariskit

4.1. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Rahoitusriskien hallinnan periaatteet

Altian rahoitusriskien hallinnalla pyritään turvaamaan konsernin taloudellinen vakaus ja riittävien rahoitusvaihtoehtojen saatavuus eri markkinatilanteissa. Lisäksi tavoitteena on tukea liiketoimintoja liiketoimintaan liittyvien rahoitusriskien tunnistamisessa ja hallinnassa sekä olennaisilta rahoitusriskeiltä suojautumisessa.

Konserni altistuu erilaisille markkinariskeille. Näiden riskien muutokset vaikuttavat yhtiön varoihin, velkoihin ja ennakoituihin liiketoimiin. Riskit aiheutuvat korkojen, valuuttakurssien ja hyödykkeiden markkinahintojen muutoksista. Näistä markkinariskeistä aiheutuvien riskien hallintaan voidaan käyttää valittuja johdannaisinstrumentteja. Altia suojaa pääasiassa vain konsernin rahavirtaan vaikuttavia riskejä sekä harkinnan mukaan joitakin valuuttamääräisiä tase-eriä. Johdannaisia käytetään yksinomaan suojautumiseen edellä mainituilta riskeiltä. Osaan korko-, valuutta- sekä sähköjohdannaisista sovelletaan IFRS 9 -standardin mukaisia suojauslaskennan periaatteita. Rahoitusriskien hallintaa toteutetaan hallituksen hyväksymien riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti osana konsernin riskienhallintaa. Perustan rahoitusriskien hallinnalle muodostavat Altian rahoitus- ja luottoperiaatteet sekä liiketoiminnan jatkuvuuteen tähtäävät periaatteet.

Riskienhallintaprosessi

Rahoitukseen liittyvät prosessin erityispiirteet on kuvattu jäljempänä markkina-, maksuvalmius- ja luottoriskien kuvausten yhteydessä. Rahoitusriskien tilanteesta raportoidaan säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle ja Altian hallitukselle. Riskien hallintaa koskevat merkittävimmät periaatepäätökset tekee yhtiön hallitus.

Altian hallitus on hyväksynyt osana rahoitusriskien hallintaperiaatteita rahoitusinstrumenttien luettelon, jossa erityyppisten rahoitusriskien osalta on määritelty hyväksytyt instrumentit, niiden käyttötarkoitus ja käytöstä päättävä henkilö.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

155

Rahoitusriskien hallinnan organisointi

Konsernin johdolle raportoidaan rahoitusasioista säännöllisesti. Hallitus käsittelee tapauskohtaisesti kaikki olennaiset rahoitusasiat, kuten konsernin sisäiset ja ulkoiset lainajärjestelyt.

Altian rahoitustoimintoa ja rahoitusriskien hallintaa koskevat tehtävät ja vastuut on kuvattu rahoitusriskien hallintaperiaatteissa. Konsernin rahoitusosasto vastaa rahoituksen varmistamisesta, riskien tunnistamisesta sekä tarvittaessa suojausten toteuttamisesta ulkopuolisten vastapuolten kanssa. Liiketoimintayksiköt ja tytäryhtiöt vastaavat omaan liiketoimintaansa liittyvien riskien hallinnasta ja rahavirtojen ennustamisesta.

Riskikeskittymät

Altia analysoi huolellisesti toimintoihinsa liittyviä rahoitusriskejä ja riskikeskittymiä. Tämän arvioinnin tuloksena tunnistetut riskikeskittymät on kuvattu markkina- ja luottoriskien kuvausten yhteydessä.

Markkinariski

Altia määrittelee markkinariskin riskiksi, jossa rahoitusinstrumentin käypä arvo tai tulevat rahavirrat vaihtelevat markkinahintojen muutosten seurauksena. Konsernin tärkeimmät markkinariskit ovat valuuttariski, korkoriski ja hintariski ohraan ja sähköön liittyen.

1. Valuuttariski

Altia altistuu valuuttariskeille viennin ja tuonnin, konsernin sisäisen muiden kuin euromaiden välisen kaupan sekä ulkomaisten tytäryhtiöiden kanssa tapahtuvan sisäisen lainanannon ja sijoitusten kautta. Konsernin valuuttariskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa valuuttakursseihin liittyviä epävarmuustekijöitä ja niiden vaikutusta konsernin tulokseen, rahavirtaan ja taseeseen.

Transaktioriski

Transaktioriski aiheutuu valuuttamääräisistä tase-eristä sekä tulevista rahavirroista liittyen myyntiin, ostoihin sekä pääomatuottoihin. Transaktioriskin hallinnalla pyritään suojaamaan konsernia valuuttakurssien muutosten vaikutuksilta tulokseen.

Konsernin sisäiset lainajärjestelyt suojataan 100-prosenttisesti, ja niihin ei sovelleta suojauslaskentaa.

Kahdessa alla olevassa taulukossa esitetään konsernin nettovaluuttapositio, ensin taseeseen kirjattujen rahoitusinstrumenttien perusteella ja toiseksi ottaen huomioon myös tulevat valuuttamääräiset nettorahavirrat. Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7-standardin mukainen valuuttapositio koostuu myyntisaamisista, ostoveloista, rahavaroista, konsernin sisäisistä ja ulkoisista lainoista sekä johdannaisinstrumenteista.

Nettovaluuttariski on huomioitu taulukossa silloin, kun transaktiovaluutta on muu kuin yhtiön toimintavaluutta.

TAULUKKO 1: KONSERNIN NETTOVALUUTTAPOSITIO 31.12.

==> picture [373 x 184] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Rahoitusinstrumenteista aiheutuva
IFRS 7 standardin mukainen nettovaluuttapositio
Milj. euroa 2019 2018
EUR-SEK -16,4 -19,7
EUR-NOK -1,6 -0,8
EUR-USD 2,7 4,5
EUR-AUD 1,7 2,1
Konsernin nettovaluuttapositio 31.12. sisältäen
myös suojatut kaupalliset kassavirrat
Milj. euroa 2019 2018
EUR-SEK 1,8 2,4
EUR-NOK 0,3 1,1
EUR-USD 0,3 0,6
EUR-AUD 0,2 0,1
----- End of picture text -----

Tavoitteena on suojata 60–80 % erittäin todennäköisistä kaupallisista rahavirroista. Keskimääräinen suojausaste on pysynyt tavoitetasolla. Suojaukset toteutetaan valuuttatermiineillä tai -optioilla enintään seuraavien kahdentoista kuukauden ajalle lähinnä asiakkaiden hinnoitteluajanjaksojen mukaisessa rytmissä. Altia voi soveltaa valuuttajohdannaisiin rahavirran suojauslaskentaa.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTA-

HALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

156

Translaatioriski

Translaatioriski aiheutuu lähinnä emoyhtiön valuuttamääräisistä oman pääoman ehtoisista nettosijoituksista ulkomaisiin tytäryhtiöihin, joista syntyy konsernitilinpäätöstä laadittaessa muuntoero konsernin taseen omaan pääomaan. Konsernin rahoitusosasto analysoi translaatioriskiä säännöllisesti ja raportoi tällä alueella tapahtuvista olennaisista seikoista johdolle. Merkittävimmät nettosijoitukset ovat Ruotsin ja Norjan kruunujen määräisiä. Translaatioriskiä ei ole suojattu.

2. Korkoriski

Korkoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida korkojen muutosten aiheuttamien vaihtelujen vaikutus konsernin tulokseen. Lainojen nimellisarvo oli 31.12.2019 82,8 miljoonaa euroa (2018: 89,3 miljoonaa euroa) ja se jakautui seuraavasti:

15,0 miljoonan euron suuruinen laina erääntyy tammikuussa 2022, ja sitä lyhennetään 5 miljoonaa euroa vuodessa. Lainan korko on sidottu kolmen kuukauden markkinakorkoon. Näitä korkoja ei ole tällä hetkellä suojattu.
55,0 miljoonan euron osuus lainasta erääntyy tammikuussa 2023. Lainan korko perustuu kolmen kuukauden markkinakorkoon. Altia on suojannut nämä koronmaksut 20 miljoonan euron suuruisella korkojohdannaisella kiinteään korkoon. Tähän korkojohdannaiseen sovelletaan suojauslaskennan periaatteita. Suojauksen on todettu olevan tehokas.
12,8 miljoonan euron eläkelaina erääntyy tammikuussa 2028. Korko on kiinteä koko laina-ajalle.

Altian kotimaisen yritystodistusohjelman enimmäismäärä on 100 miljoonaa euroa. Yritystodistuksia ei ollut liikkeeseen laskettuna 31.12.2019 ja 2018.

pimusviljelyllä yhteistyössä viljelijöiden ja viljaliikkeiden kanssa. Ohran markkinahinta vaihtelee satovuosittain merkittävästi suomalaisen ohran kysyntään ja tarjontaan vaikuttavien eri tekijöiden vuoksi, ja siten sen katsotaan olevan Altialle merkittävä riski. Hintariskiä ei ole suojattu johdannaisinstrumenteilla.

Sähkö

Voimakas sähkön markkinahinnan nousu on Altialle merkittävä riski. Riskiä hallitaan noudattamalla Altian sähkönhankintapolitiikkaa. Siinä määritellään ne rajat, joiden puitteissa sähkön hintariskiltä suojaudutaan. Suojaukset tehdään Nasdaq OMX Oslo ASAn OTC-johdannaistuotteilla. Sähkönhankinnan suojauspalvelu ostetaan ulkopuoliselta palveluntuottajalta.

Sähkön hintariskin suojauksiin sovelletaan IFRS 9:n mukaista rahavirran suojauslaskentaa, ja suojauksen tehokkuus testataan neljännesvuosittain. Suojattava riski on Suomen euromääräinen sähkönhankinta. Riskiltä suojaudutaan käyttämällä systeemihintaisia, Suomen aluehintaisia ja aluehintaerojohdannaissopimuksia. Systeemihintaisilla johdannaisilla suojataan pohjoismaista sähkön hintaa ja aluehintaerojohdannaisilla Suomen alueen ja systeemihinnan välistä hintaeroa.

Vuoden 2019 lopussa seuraavien 12 kuukauden toimitusten suojaustaso oli 53,7 % (2018: 64,1 %), mikä vastasi asetettuja tavoitteita. Vuonna 2019 keskimääräinen suojaustaso vuoden aikana oli 66,0 % (68,0%). Kaikki suojaukset olivat tehokkaita vuonna 2019 ja 2018.

Altia hankkii kuluttamansa sähkön Suomen hinta-alueen spot-hintaan sidottuna toimituksena suoraan Nord Pool Spot -markkinoilta.

4. Herkkyys markkinariskeille

Altian hallituksen hyväksymä enimmäismäärä factoringsopimuksen mukaiselle myyntisaamisten myynnille on 145 miljoonaa euroa. Myyntisaamiset kirjataan pois taseesta kaupantekohetkellä, eikä niihin liity takaisinostovelvoitetta. Järjestelyn kulut kirjataan muihin rahoituskuluihin. Myyntisaamiset ovat lyhytaikaisia, eikä niihin liittyvää korkoriskiä ole suojattu. Myytyjen myyntisaamisten määrä 31.12.2019 oli 76,7 miljoonaa euroa (2018: 80,2 miljoonaa euroa).

3. Hyödykkeiden hintariski

Seuraavassa taulukossa on kuvattu konsernin tuloksen ja oman pääoman (ennen veroja) herkkyyttä sähkön hintojen, korkojen ja valuuttakurssien muutoksille. Altian soveltaessa suojauslaskentaa herkkyys kohdistuu omaan pääomaan. Kun suojauslaskentaa ei sovelleta, herkkyys on ilmoitettu mahdollisena vaikutuksena tulokseen.

Herkkyys valuuttakurssien muutoksille on laskettu rahoitusinstrumenteista aiheutuvasta nettovaluuttapositiosta.

Ohra

Altia käytti vuonna 2019 etanolin ja tärkkelyksen valmistukseen noin 212 (212) miljoonaa kiloa Suomessa viljeltyä viljaa. Korkealuokkaisen kotimaisen ohran saatavuuden Altia varmistaa so-

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

157

TAULUKKO 2: HERKKYYSANALYYSIT

==> picture [373 x 121] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7 2019 2018
standardin tarkoittama herkkyys markkina
riskeille (ennen veroja) Tulos Oma Tulos Oma
Milj. euroa laskelma pääoma laskelma pääoma
+/-10% muutos sähkön hinnassa - +/-0,2 - +/-0,3
+/-10% muutos EUR/NOK valuuttakurssissa -/+0,0 +/-0,2 -/+0,1 +/-0,2
+/-10% muutos EUR/SEK valuuttakurssissa -/+0,2 +/-1,8 -/+0,2 +/-2,2
+/-10% muutos EUR/USD valuuttakurssissa -/+ 0,0 -/+0,2 -/+0,1 -/+0,4
+/-10% muutos EUR/AUD valuuttakurssissa -/+ 0,0 -/+0,2 -/+0,0 -/+0,2
+1%-yksikön muutos markkinakoroissa -0,5 +0,4 -0,5 +0,6
----- End of picture text -----

+10 %:n lisäyksellä EUR/SEK valuuttakurssissa olisi EUR -0,2 miljoonan euron vaikutus tuloslaskelmaan. Muut riskit vastaavalla tavalla.

31.12.2019 konsernin vaihtuvakorkoinen velkapositio muodostuu vaihtuvakorkoisista veloista 70,0 miljoonaa euroa (2018: 75,0 miljoonaa euroa) sekä riskiä netottavasta koronvaihtosopimuksen vaihtuvasta osasta 20,0 miljoonaa euroa (2018: 20 miljoonaa euroa).

Maksuvalmiusriski

Maksuvalmiusriskin hallitsemiseksi Altia pitää jatkuvasti yllä riittäviä likviditeettireservejä, jotka vuoden 2019 lopussa olivat 10 miljoonan euron konsernitililimiitti sekä 60 miljoonan euron revolving credit -tyyppinen valmiusluottolimiitti. Valmiusluottolimiitti oli 31.12.2019 käyttämättä (2018:0 miljoonaa euroa). Valmiusluottolimiitti erääntyy tammikuussa 2023. Konsernin ulkoisista lainoista on kerrottu tarkemmin korkoriskin yhteydessä.

TAULUKKO 3: LIKVIDITEETTIRESERVIT

==> picture [373 x 85] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Rahavarat sekä käyttämättömät sitovat
luottolimiittisopimukset
Milj. euroa 2019 2018
Rahavarat 64,2 42,0
Konsernitililimiitit 10,0 10,0
Valmiusluottolimiitti 60,0 60,0
YHTEENSÄ 134,2 112,0
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

158

TAULUKKO 4: RAHOITUSVELKOJEN ERÄÄNTYMINEN

==> picture [758 x 221] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Sopimusten mukaiset maksut Rahavirrat 2020 Rahavirrat 2021 Rahavirrat 2022–
rahoitusveloista 2019 Rahavirrat Kiinteä Vaihtuva Takaisin Kiinteä Vaihtuva Takaisin Kiinteä Vaihtuva Takaisin
Milj. euroa yhteensä korko korko maksu korko korko maksu korko korko maksu
Muut kuin johdannaiset:
Lainat rahoituslaitoksilta [1] -72,2 - -0,7 -5,0 - -0,7 -5,0 - -0,8 -60,0
Lainat eläkelaitoksilta [2] -13,4 -0,1 - -1,5 -0,1 - -1,5 -0,4 - -9,8
Vuokrasopimusvelat -10,5 - - -3,4 - - -3,0 - - -4,1
Ostovelat -25,7 - - -25,7 - - - - - -
Johdannaiset:
Valuuttajohdannaiset, suojauslaskenta
Sisääntuleva 24,2 - - 24,2 - - - - - -
Ulosmenevä -24,6 - - -24,6 - - - - - -
Valuuttajohdannaiset, ei-suojauslaskenta
Sisääntuleva 3,9 - - 3,9 - - - - - -
Ulosmenevä -3,9 - - -3,9 - - - - - -
Korkojohdannaiset, suojauslaskenta -1,2 -0,4 - - -0,4 - - -0,5 - -
Hyödykejohdannaiset, suojauslaskenta -0,3 - - -0,2 - - -0,1 - - -
YHTEENSÄ 123,8 0,5 0,7 36,3 0,5 0,7 9,6 0,9 0,8 73,9
----- End of picture text -----

1 Lainat rahoituslaitoksilta erääntyvät 2022 ja 2023.

2 Lainat eläkelaitoksilta erääntyvät 2028.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

159

TAULUKKO 4: RAHOITUSVELKOJEN ERÄÄNTYMINEN

==> picture [758 x 221] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Sopimusten mukaiset maksut Rahavirrat 2019 Rahavirrat 2020 Rahavirrat 2021–
rahoitusveloista 2018 Rahavirrat Kiinteä Vaihtuva Takaisin Kiinteä Vaihtuva Takaisin Kiinteä Vaihtuva Takaisin
Milj. euroa yhteensä korko korko maksu korko korko maksu korko korko maksu
Muut kuin johdannaiset:
Lainat rahoituslaitoksilta [1] -77,9 - -0,8 -5,0 - -0,7 -5,0 - -1,4 -65,0
Lainat eläkelaitoksilta [2] -15,1 -0,2 - -1,5 -0,1 - -1,5 -0,5 - -11,3
Rahoitusleasinglainat -0,4 - - -0,2 - - -0,2 - - 0,0
Ostovelat -25,8 - - -25,8 - - - - - -
Johdannaiset:
Valuuttajohdannaiset, suojauslaskenta
Sisääntuleva 30,9 - - 30,9 - - - - - -
Ulosmenevä -30,8 - - -30,8 - - - - - -
Valuuttajohdannaiset, ei-suojauslaskenta
Sisääntuleva 33,7 - - 33,7 - - - - - -
Ulosmenevä -33,6 - - -33,6 - - - - - -
Korkojohdannaiset, suojauslaskenta -1,3 -0,3 - - -0,3 - - -0,7 - -
Hyödykejohdannaiset, suojauslaskenta -1,3 - - -0,9 - - -0,4 - - -0,1
YHTEENSÄ 121,7 0,5 0,8 33,2 0,5 0,7 7,1 1,2 1,4 76,4
----- End of picture text -----

1 Lainat rahoituslaitoksilta erääntyvät 2022 ja 2023.

2 Lainat eläkelaitoksilta erääntyvät 2028.

Luottoriski

Altian luottoriskien hallinnan tavoitteena on minimoida tappiot, mikäli jokin konsernin vastapuoli ei täytä velvoitteitaan. Luottoriskien hallintaperiaatteita kuvataan konsernin luottopolitiikassa.

Luottoriskin enimmäismäärä vastaa konsernin rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa. Myyntisaamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Luottoriskejä pyritään vähentämään aktiivisella luotonhallinnalla sekä huomioimalla asiakkaiden luottokelpoisuus laskujen maksuaikaa määritettäessä.

Luottoriski aiheutuu siitä, että jokin Altian vastapuoli jättää sopimuksen mukaiset maksuvelvoitteensa täyttämättä tai että vastapuolen luottokelpoisuus muuttuu tavalla, joka vaikuttaa sen liikkeeseen laskemien instrumenttien markkina-arvoon.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

160

4.2. PÄÄOMARISKIEN HALLINTA

Altian tavoitteena pääoman hallinnassa on varmistaa tehokas pääomarakenne, joka tukee kannattavaa kasvua. Hallitus seuraa yrityksen pääomarakennetta säännöllisesti.

Altia seuraa pääomaansa nettovelkaantumisasteen eli gearingin perusteella (korollisten nettovelkojen suhde omaan pääomaan). Korollisiin nettovelkoihin luetaan lainat ja vuokrasopimusvelat, joista on vähennetty rahavarat. Nettovelkaantumisasteen nykyinen taso alittaa selvästi konsernin lainaehtojen määrittelemän rajan.

Liiketoimintasyklin aikana yrityksen nettovelkaantumisaste todennäköisesti vaihtelee, ja tavoitteena on säilyttää riittävän vahva taseen rakenne konsernin rahoitustarpeiden turvaamiseksi. Nettovelkaantumisaste oli 31.12.2019 ja 31.12.2018 seuraava:

TAULUKKO 5: NETTOVELKAANTUMISASTE

==> picture [373 x 98] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Nettovelkaantumisaste 31.12. 2019 2018
Milj. euroa
Lainat 82,6 89,4
Vuokrasopimusvelat 10,5 -
Rahavarat 64,2 42,0
Nettovelka 28,9 47,4
Oma pääoma yhteensä 151,2 150,1
NETTOVELKAANTUMISASTE 31.12. 19,1 % 31,6 %
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

161

==> picture [365 x 452] intentionally omitted <==

5. Konsolidointi

5.1. YLEISET KONSOLIDOINTIPERIAATTEET

Yhdistely konsernitilinpäätökseen

Konsernitilinpäätökseen yhdistely, yhdistelyssä käytetty menetelmä sekä omistuksen luokittelu riippuvat siitä, onko konsernilla yhtiöissä määräysvalta tai yhteinen määräysvalta vai onko sillä huomattava vaikutusvalta tai muu omistussuhde. Kun konsernilla on yhtiössä määräysvalta, yhtiö yhdistellään tytäryrityksenä liitetiedossa 5.2. Tytäryhtiöt kerrottujen periaatteiden mukaisesti. Kun konsernilla on yhtiössä yhteinen määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa, yhtiö yhdistellään konsernitilinpäätökseen liitetiedossa 5.3. Osakkuusyhtiöt, yhteisyritykset ja osuudet yhteisissä toiminnoissa kuvattujen periaatteiden mukaisesti. Mikäli konsernilla ei ole omistamassaan yhtiössä määräysvaltaa eikä huomattavaa vaikutusvaltaa, omistusosuus luokitellaan käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta kirjattaviksi rahoitusvaroiksi ja käsitellään liitetiedossa 3.2.1. kuvattujen periaatteiden mukaisesti.

Ulkomaan rahan määräiset erät

Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan euroiksi käyttäen Euroopan keskuspankin pankkipäivittäin julkaisemia keskikursseja. Raportointikauden päättymispäivänä taseessa olevat ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät muunnetaan euroiksi raportointikauden päättymispäivän keskikursseja käyttäen. Muuntamisesta syntyvät valuuttakurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti. Ostoihin ja myynteihin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan vastaaviin eriin liiketuloksen yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Ulkomaisten muualla kuin euroalueella toimivien tytäryritysten laajojen tuloslaskelmien erät muunnetaan euroiksi käyttäen Euroopan keskuspankin kuukauden lopun kurssien keskikursseja. Ulkomaisten tytäryritysten taseet muunnetaan käyttäen raportointikauden päättymispäivän keskikursseja. Kauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla toisaalta laajassa tuloslaskelmassa ja toisaalta omassa pääomassa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, ja se sisältyy omassa pääomassa muuntoeroihin. Sen muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

162

Ulkomaisille tytäryrityksille annettujen valuuttamääräisten, osaksi nettosijoitusta luettavien lainojen, muuntamisesta syntyvät kurssierot kirjataan konsernitilinpäätöksessä muihin laajan tuloksen eriin, ja ne sisältyvät omassa pääomassa muuntoeroihin.

Ulkomaisten yritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeisten voittojen ja tappioiden muuntamisesta syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omana eränään omassa pääomassa. Hankinnan yhteydessä syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksiköiden varoihin ja velkoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen oikaisut käsitellään kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina, jotka muunnetaan euroiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Mikäli näistä ulkomaisista yksiköistä luovutaan kokonaan tai osittain, niistä aiheutuneet kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai -tappiota.

5.2. TYTÄRYHTIÖT

Tytäryhtiöiden yhdistelyperiaatteet

Altian konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Altia Oyj ja kaikki sen tytäryhtiöt. Tytäryhtiöiksi katsotaan ne yhtiöt, joissa emoyhtiöllä on määräysvalta. Konsernille syntyy määräysvalta, kun se olemalla osallisena yrityksessä altistuu yrityksen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa. Hankittujen tytäryritysten tilinpäätökset sisällytetään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan tytäryrityksessä, ja siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa.

Kaikki liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon. Määrä, jolla luovutetun vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden ja hankinnan kohteesta mahdollisesti aiemmin omistetun osuuden yhteenlaskettu määrä ylittää hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon, kirjataan liikearvoksi.

Kaikki hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, kirjataan kuluksi. Luovutettu vastike ei sisällä mahdollisia hankinnasta erillään käsiteltäviä liiketoimia. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä ja luokitellaan joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu ehdollinen lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä, ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta.

Konsernilla ei ole ollut määräysvallattomien omistajien osuuksia 31.12.2019 eikä 31.12.2018.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

163

Altia Oyj:n tytäryhtiöiden lukumäärä tilikauden lopussa oli 23 kpl (23 kpl 31.12.2018).

==> picture [361 x 26] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Emoyhtiön Konsernin
omistusosuus % omistusosuus % Maa
----- End of picture text -----

A-Beverages Oy	100,00	100,00	Suomi
Altia Eesti AS	100,00	100,00	Viro
Altia Denmark A/S	100,00	100,00	Tanska
Altia HoldingSweden AB	-	100,00	Ruotsi
SIA Altia Latvia	100,00	100,00	Latvia
Altia NorwayAS	100,00	100,00	Norja
Altia Sweden AB	100,00	100,00	Ruotsi
Altia Sweden Services AB	-	100,00	Ruotsi
Alpha Beverages Oy	100,00	100,00	Suomi
Best Buys International AS	100,00	100,00	Norja
BevCo AB	-	100,00	Ruotsi
Bibendum AB	-	100,00	Ruotsi
Bibendum AS	100,00	100,00	Norja
ExCellar Oy	100,00	100,00	Suomi
Harald Zetterström oy/ab	100,00	100,00	Suomi
Interbev AS	100,00	100,00	Norja
Larsen SAS	100,00	100,00	Ranska
Philipson & SöderbergAB	-	100,00	Ruotsi
Prime Wines Oy	100,00	100,00	Suomi
Premium Wines AS	100,00	100,00	Norja
Ström AS	100,00	100,00	Norja
Vinuversum AB	-	100,00	Ruotsi
OyWennerco Ab	100,00	100,00	Suomi

5.3. OSUUDET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ JA YHTEISJÄRJESTELYISSÄ

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on yli 20 % äänioikeuksista tai muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Altialla on osakkuusyrityksenä käsiteltävä omistus Palpa Lasi Oy:ssä.

Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Pääomaosuusmenetelmän mukaan sijoitus kirjataan alun perin hankintamenoon ja tämän jälkeen sitä oikaistaan hankinta-ajankohdan jälkeen kohteen nettovarallisuudessa tapahtuneella muutoksella, konsernin omistusosuuden mukaisesti. Hankinnan jälkeen konsernin osuus osakkuusyrityksen tilikauden voitosta tai tappiosta esitetään omana eränään liiketuloksen jälkeen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappiota yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut yrityksen velvoitteiden täyttämiseen. Konsernin sijoitus osakkuusyritykseen sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Konsernin osuus osakkuusyrityksen muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista kirjataan konsernin muihin laajan tuloksen eriin.

Konsernin ja sen osakkuusyritysten välisten liiketoimien tuloksesta merkitään konsernitilinpäätökseen vain konsernin ulkopuolisille omistajille kuuluva osuus. Jokaisen raportointikauden lopussa tarkistetaan, onko objektiivista näyttöä siitä, että osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen arvo on alentunut. Jos tällaisesta on viitteitä, arvonalentumistappio määritetään osakkuusyrityksestä kerrytettävissä olevan rahamäärän ja sen kirjanpitoarvon välisenä erotuksena. Arvonalentumistappio merkitään tuloslaskelmaan erään osuus osakkuusyritysten tuloksesta.

Osakkuusyritysten tilinpäätökset on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernissa sovellettavia laatimisperiaatteita. Jos tilikauden tilinpäätöstä ei ole käytettävissä, yhdistelyssä on käytetty alustavia tilinpäätöslukuja tai viimeisintä saatua tietoa.

Yhteisjärjestelyt

Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osapuolella on sopimukseen perustuva yhteinen määräysvalta ja jossa merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

164

edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolien yksimielistä hyväksymistä. Yhteisjärjestely on joko yhteinen toiminto tai yhteisyritys. Altialla on Roal Oy:ssa saamiseen liittyvä intressi, joka perustuu yhteisen toiminnon toisen osapuolen kanssa tehtyyn sopimusjärjestelyyn. Osuus Roal Oy:ssä käsitellään yhteisenä toimintona.

Yhteisyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Altialla on yhteisyrityksenä käsiteltävä omistus Von Elk Companyssä.

KONSERNIN OSUUS OSAKKUUS JA YHTEISYRITYKSISSÄ

==> picture [373 x 62] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Tilikauden alussa 0,3 -
Tilikauden lisäykset 0,2 -
Osuus tuloksesta 0,7 0,3
Tilikauden lopussa 1,2 0,3
----- End of picture text -----

OSAKKUUS JA YHTEISYRITYSTEN TALOUDELLINEN YHTEENVETO

OSAKKUUSYRITYKSET JA YHTEISJÄRJESTELYT

==> picture [373 x 62] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

2019 2018
Omistusosuus % Omistusosuus %
Roal Oy, Suomi 50,00 50,00
Palpa Lasi Oy, Suomi 25,53 25,53
Von Elk Company Oy, Suomi 20,00 _
----- End of picture text -----

Roal Oy harjoittaa entsyymiliiketoimintaa. Yhteisen toiminnon toinen omistaja on ABF Overseas Ltd. Altialla on Roalissa yhteinen määräysvalta, mutta toisen osakkeenomistajan optio-oikeus tarkoittaa, että tosiasiallisesti kyseessä on kiinteätuottoinen saaminen, eikä Altialla ole oikeutta 50 %:iin nettovarallisuudesta, kunnes optio raukeaa. Näin ollen osuus luokitellaan yhteiseksi toiminnoksi ja Altia käsittelee osuutensa Roalin varoista ja veloista saamisena ja vuotuisen vähimmäisosingon korkotuottona. Saamisen määrä oli 7,6 miljoonaa euroa 31.12.2019 ja 31.12.2018.

==> picture [373 x 75] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Varat 8,8 7,6
Velat 4,9 6,3
Nettovarat 3,9 1,3
Liikevaihto 18,5 18,3
Tilikauden tulos 2,6 2,8
----- End of picture text -----

Lähipiiritapahtumat osakkuusyritysten ja yhteisjärjestelyjen kanssa esitetään liitetiedossa 6.3.

Palpa Lasi Oy harjoittaa lasisten juomapakkausten kierrätys- ja uusiokäyttöliiketoimintaa. Von Elk Company on suomalainen perheyritys, joka harjoittaa alkoholijuomaliiketoimintaa.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

165

==> picture [367 x 451] intentionally omitted <==

6. Muut liitetiedot

6.1. TULOVEROT

Tuloverot

Konsernin tulosvaikutteisesti kirjattu verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, mahdollisista aikaisempien tilikausien veroista ja laskennallisesta verosta. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan kunkin konserniin kuuluvan yhtiön paikallisen verolainsäädännön mukaisesti.

Tulosvaikutteisesti kirjattaviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan tulosvaikutteisesti. Mikäli verot liittyvät muun laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin liiketoimiin tai muihin tapahtumiin, tuloverot kirjataan kyseisiin eriin. Konsernin osuus osakkuusyritysten ja yhteisyritysten tuloksesta esitetään laskettuna nettotuloksesta, ja siten se sisältää verovaikutuksen.

Laskennalliset verovelat ja -saamiset kirjataan pääsääntöisesti kaikista väliaikaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen ja kirjanpitoarvojen välillä. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä, vahvistetuista verotuksellisista tappioista ja tytäryhtiöhankintojen käypien arvojen kohdennuksista. Laskennallisia verosaamisia kirjataan enintään siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennalliset verovelat kirjataan täysimääräisinä. Laskennalliset verot kirjataan käyttäen verokantoja, jotka on raportointikauden päättymispäivään mennessä säädetty tai tosiasiallisesti hyväksytty. Ulkomaisten tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan veroa vain, mikäli niistä todennäköisesti aiheutuu veroseuraamuksia.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan, kun ne koskevat samaa veronsaajaa ja Altialla on laillisesti täytäntöönpantavissa oleva oikeus määrien kuittaamiseen.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

166

Keskeiset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut – laskennalliset verosaamiset

Sen ratkaiseminen, merkitäänkö laskennalliset verosaamiset taseeseen, edellyttää harkintaa. Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain, kun niiden realisoituminen on todennäköisempää kuin realisoitumatta jääminen, minkä puolestaan määrää se, kertyykö tulevaisuudessa riittävästi verotettavaa tuloa. Verotettavan tulon kertymistä koskevat oletukset perustuvat johdon arvioimiin vastaisiin rahavirtoihin. Nämä vastaisia rahavirtoja koskevat arviot puolestaan riippuvat arvioista, jotka koskevat mm. tulevan myynnin määrää, liiketoiminnan menoja, keskeisten raaka-aineiden kustannustasoja, investointeja ja muita liiketoiminnan tuloksellisuuteen liittyviä eriä. Näihin arvioihin ja oletuksiin liittyy riskejä ja epävarmuutta, ja näin ollen on mahdollista, että olosuhteissa tapahtuvat muutokset aiheuttavat muutoksia odotuksiin, ja tämä voi puolestaan vaikuttaa taseeseen merkittyihin laskennallisiin verosaamisiin samoin kuin mahdollisiin vielä kirjaamattomiin muihin verotuksellisiin tappioihin ja väliaikaisiin eroihin. Altian kyky kerryttää verotettavaa tuloa riippuu myös yleisistä talouteen, rahoitukseen, kilpailukykyyn, lainsäädäntöön ja sääntelyyn liittyvistä tekijöistä, jotka eivät ole sen omassa määräysvallassa. Jos Altian verotettava tulo on tulevaisuudessa pienempi kuin mitä johto on ennakoinut kirjattavia laskennallisia verosaamisia määritettäessä, saamisten arvo alentuu tai ne käyvät kokonaan arvottomiksi. Tällöin taseeseen merkityt määrät voidaan mahdollisesti joutua peruuttamaan tulosvaikutteisesti. Olosuhteiden muutokset voivat myös johtaa laskennallisten verosaamisten kirjaamiseen sellaisista vahvistetuista tappioista, joista tällä hetkellä ei ole merkitty saamisia.

Epävarmat veropositiot

Johto arvioi veropositiot tilikausittain identifioidakseen tilanteet, joissa verotukseen liittyy epävarmuutta. Arvioinnin perusteella epävarmat veropositiot kirjataan, mikäli on todennäköistä että veroviranomainen ei hyväksy yhtiön näkemystä. Epävarmuuden vaikutus määri-

TULOVEROT

==> picture [373 x 87] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero 5,3 3,8
Edellisten tilikausien verot 0,7 0,2
Laskennalliset verot:
Syntyneet ja purkautuneet väliaikaiset erot 0,2 0,0
Verokantojen muutoksen vaikutus - -0,4
YHTEENSÄ 6,2 3,6
----- End of picture text -----

tetään joko todennäköisimmän määrän perusteella tai odotusarvomenetelmää käyttäen riippuen siitä kumpi menetelmä ennustaa epävarmuuteen tulevan ratkaisun paremmin.

Tuloslaskelman verokulun ja Altia-konsernin kotimaan verokannalla (20,0 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

==> picture [373 x 160] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Tulos ennen veroja 24,6 18,6
Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla 4,9 3,7
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus -0,0 0,3
Verovapaat tuotot -0,2 -0,3
Verotuksessa vähennyskelvottomat kulut 0,2 0,1
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö - -0,0
Verot aikaisemmilta tilikausilta 0,7 0,2
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta veroilla vähennettynä -0,1 -0,1
Verokantojen muutosten vaikutus - -0,4
Tuloverot jakamattomista voittovaroista 0,1 -0,0
Muut erät 0,6 0,0
VEROKULU TULOSLASKELMASSA 6,2 3,6
----- End of picture text -----

MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN LIITTYVÄT VEROT

==> picture [373 x 178] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

2019 Ennen Vero Verojen
Milj. euroa veroja vaikutus jälkeen
Rahavirran suojaukset -1,3 0,3 -1,0
Muuntoerot -2,4 - -2,4
Työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien uudelleen -0,2 0,0 -0,2
määrittämisestä johtuvat erät
YHTEENSÄ 3,9 0,3 3,6
2018 Ennen Vero Verojen
Milj. euroa veroja vaikutus jälkeen
Rahavirran suojaukset 0,4 -0,1 0,3
Muuntoerot -3,5 - -3,5
Työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien uudelleen 0,0 -0,0 -0,0
määrittämisestä johtuvat erät
YHTEENSÄ 3,1 0,1 3,2
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

167

LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA VELAT

==> picture [758 x 298] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Laskennallisten verojen
muutokset vuoden 2019 aikana: Kirjattu Kirjattu muihin
Milj. euroa 1.1.2019 tuloslaskelmaan laajan tuloksen eriin Kurssierot 31.12.2019
Laskennalliset verosaamiset:
Verotukselliset tappiot 0,1 -0,1 - 0,0 0,0
Käyttöomaisuus 2,0 -0,3 - 0,0 1,7
Eläke-etuudet 0,3 -0,0 0,0 0,0 0,3
Varaukset 0,1 -0,1 - - 0,0
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate 0,1 0,0 - -0,0 0,1
Suojausrahastoon kirjatut 0,0 - 0,2 -0,0 0,3
Muut väliaikaiset erot 0,1 0,1 - 0,0 0,2
Laskennalliset verosaamiset yhteensä 2,7 0,5 0,3 0,0 2,5
Netotus laskennallisista veroveloista -1,9 -1,6
Laskennalliset verosaamiset netto 0,8 0,9
Laskennalliset verovelat:
Käyttöomaisuus 5,2 -0,0 - -0,0 5,2
Suojausrahastoon kirjatut 0,0 - -0,0 0,0 0,0
Käyvän arvon kohdistus hankinnoista 2,1 -0,4 - -0,0 1,7
Vähennyskelpoiset liikearvopoistot 9,7 0,0 - -0,1 9,6
Tytäryhtiöiden jakamattomat voittovarat 1,7 0,1 - - 1,8
Muut väliaikaiset erot 0,0 - - - 0,0
Laskennalliset verovelat yhteensä 18,8 0,3 0,0 0,1 18,3
Netotus laskennallisista verosaamisista -1,9 -1,6
Laskennalliset verovelat netto 16,8 16,7
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTA-

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

KATSAUS

168

LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA VELAT

==> picture [758 x 298] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Laskennallisten verojen
muutokset vuoden 2018 aikana: Kirjattu Kirjattu muihin
Milj. euroa 1.1.2018 tuloslaskelmaan laajan tuloksen eriin Kurssierot 31.12.2018
Laskennalliset verosaamiset:
Verotukselliset tappiot 0,3 -0,2 - -0,0 0,1
Käyttöomaisuus 2,4 -0,4 - -0,0 2,0
Eläke-etuudet 0,3 0,0 -0,0 -0,0 0,3
Varaukset - 0,1 - - 0,1
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate 0,1 0,0 - -0,0 0,1
Suojausrahastoon kirjatut 0,1 - -0,1 - 0,0
Muut väliaikaiset erot 0,2 -0,0 - -0,0 0,1
Laskennalliset verosaamiset yhteensä 3,3 0,4 0,1 0,0 2,7
Netotus laskennallisista veroveloista -2,3 -1,9
Laskennalliset verosaamiset netto 1,0 0,8
Laskennalliset verovelat:
Käyttöomaisuus 5,2 -0,0 - -0,0 5,2
Suojausrahastoon kirjatut 0,0 - 0,0 -0,0 0,0
Käyvän arvon kohdistus hankinnoista 2,7 -0,5 - -0,1 2,1
Vähennyskelpoiset liikearvopoistot 10,4 -0,4 - -0,3 9,7
Tytäryhtiöiden jakamattomat voittovarat 1,7 -0,0 - - 1,7
Muut väliaikaiset erot 0,0 -0,0 - - 0,0
Laskennalliset verovelat yhteensä 20,0 0,9 0,0 0,4 18,8
Netotus laskennallisista verosaamisista -2,3 -1,9
Laskennalliset verovelat netto 17,7 16,8
----- End of picture text -----

Konsernilla oli 31.12.2019 yhteensä 1,6 miljoonaa euroa (2018: 1,0 miljoonaa euroa) käyttämättömiä verotuksellisia tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista. Näistä verotuksellisista tappioista 0,9 miljoonaa euroa vanhenee kolmen vuoden kuluessa ja 0,6 miljoonalla eurolla on rajoittamaton vanhenemisaika. Altian johdon arvion mukaan nämä tappiot ovat syntyneet tytäryrityksissä, joilla ei ole näyttöä tulevaisuudessa syntyvästä verotettavasta tulosta eikä muuta vakuuttavaa näyttöä siitä, että verotukselliset tappiot pystyttäisiin hyödyntämään ja laskennallinen verosaaminen voitaisiin kirjata taseeseen.

Altian Ranskan tytäryhtiössä on ollut tavanomainen verotarkastus. Joulukuussa 2019 yhtiö vastaanotti 1,1 miljoonan euron jälkiverotuspäätöksen liittyen verotarkastukseen. Jälkiverotuspäätös koski konsernin sisäisen myynnin siirtohintoja. Konserni on kirjannut 1,1, miljoonan euron verovelan perustuen jälkiverotuspäätökseen.

Altia aikoo kuitenkin valittaa päätöksestä. Mikäli verottaja pysyy päätöksessään, konserni aikoo edetä keskinäiseen sopimusmenettelyyn tarkoituksena poistaa mahdollinen kaksinkertainen verotus liittyen siirtohinnoitteluun. Konserni on kirjannut 0,4 miljoonan verosaamisen liittyen mahdolliseen keskinäiseen sopimusmenettelyyn.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

169

6.2. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET SEKÄ EHDOLLISET VARAT JA VELAT

==> picture [373 x 182] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Vakuudet ja vastuusitoumukset
Konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet
Kiinteistökiinnitykset 18,5 18,5
Takaukset 5,9 5,3
VAKUUDET YHTEENSÄ 24,4 23,8
Muut vastuusitoumukset
Muut vuokrasopimukset
Erääntyminen yhden vuoden kuluessa 0,2 3,9
Erääntyminen vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden 0,1 9,3
vuoden kuluttua
Erääntyminen yli viiden vuoden kuluttua - 0,5
Muut vuokrasopimukset yhteensä 0,3 13,6
Muut vastuut 20,8 15,5
VASTUUSITOUMUKSET YHTEENSÄ 21,1 29,1
----- End of picture text -----

Kaikki konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet liittyvät viranomaisvelvoitteisiin. Muista vuokrasopimuksista aiheutuvat vastuut koostuvat pääosin kannettavien tietokoneiden vuokravastuista. Muut vastuut sisältävät lähinnä viinien ja konjakkien ostositoumuksia.

Jos toteutuneet päästöt ylittävät myönnetyt päästöoikeudet, ylimenevistä päästöistä syntynyt velvoite kirjataan raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon velaksi taseeseen. Jos toteutuneet päästöt alittavat myönnetyt päästöoikeudet, erotusta ei merkitä taseeseen, vaan se esitetään tilinpäätöksessä liitetietona käypään arvoon arvostettuna.

Altian toteutuneet päästöt alittavat myönnetyt päästöoikeudet. Seuraavassa taulukossa on esitetty päästöoikeuksien muutokset tilikausilla 2019 ja 2018 sekä niiden käyvät arvot:

==> picture [373 x 99] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Päästöoikeudet, kilotonneja 2019 2018
Saadut päästöoikeudet 26,4 26,9
Edelliseltä vuodelta jäljelle jääneet päästöoikeudet 30,6 45,6
Edelliseen vuoteen liittyvien arvioiden tarkennukset -0,0 0,0
Myydyt päästöoikeudet -33,0 -20,0
Toteutuneet päästöt -20,0 -21,9
PÄÄSTÖOIKEUDET 31.12. 4,0 30,6
Jäljelle jääneiden päästöoikeuksien käypä arvo, miljoonaa euroa 0,1 0,7
----- End of picture text -----

Vuonna 2019 saadut päästöoikeudet ja toteutuneet päästöt ovat arvioituja tietoja, jotka tarkentuvat kevään 2020 aikana. Altia jatkaa päästökaupan alaisena toimijana päästökauppakauden 2013–2020.

Taseen ulkopuoliset varat, päästökauppa

Konserni on osallisena Euroopan unionin päästökaupassa, jossa sille on myönnetty tietty määrä hiilidioksidipäästöoikeuksia tietylle ajanjaksolle vastikkeetta. Altia Oyj esittää vastikkeetta saadut hiilidioksidipäästöoikeudet ns. nettoperiaatteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että konserni ei merkitse taseeseensa myönnettyjä päästöoikeuksia eikä velvoitetta luovuttaa toteutuneita päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia. Konserni ei myöskään kirjaa tulosvaikutteisesti päästöoikeuksista aiheutuvaa tuottoa tai kulua, mikäli myönnetyt päästöoikeudet riittävät kattamaan velvoitteen, joka koskee päästöjä vastaavan päästöoikeusmäärän luovuttamista.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

170

6.3. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Yhtiön lähipiiriin kuuluvat sen tytäryhtiöt, osakkuusyhtiöt, yhteisyritykset ja yhteiset toiminnot. Tytäryhtiöt on esitetty liitetiedossa 5.2. ja osakkuusyhtiöt, yhteisyritykset ja yhteiset toiminnot liitetiedossa 5.3. Lähipiiritapahtumina on esitetty sellaiset liiketoimet lähipiirin kanssa, jotka eivät eliminoidu konsernitilinpäätöksessä.

Lähipiiriin kuuluvat myös hallitus, toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja heidän perheenjäsenensä sekä näiden henkilöiden määräysvallassa tai yhteisessä määräysvallassa olevat yritykset. Altian lähipiiriä ovat myös yritykset, jotka ovat valtion määräysvallassa, yhteisessä määräysvallassa, tai ovat valtion osakkuusyhtiöitä. Altia on soveltanut helpotusta, minkä perusteella se raportoi ainoastaan merkittävät liiketoimet valtioon sidoksissa olevien yritysten kanssa. Lähipiiriliiketoimet tehdään tavanomaisin kaupallisin ehdoin. Altialla on lähipiiriliiketoimia jatkuvasti suurimman asiakkaansa Alkon kanssa. Liiketoimet Alkon kanssa, sekä muut materiaaliset liiketoimet valtion omistamien yhtiöiden kanssa, on esitetty alla kohdassa Muut lähipiiriin kuuluvat yritykset.

JOHDON TYÖSUHDEETUUDET

==> picture [373 x 145] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Toimitusjohtaja
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 0,3 0,3
-
Tulospalkkiot ja palkkiot pitkäjänteisestä 0,3
kannustinjärjestelmästä
Eläke-etuudet 0,1 0,1
YHTEENSÄ 0,4 0,7
Johtoryhmä (ei sisällä toimitusjohtajan työsuhdeetuuksia)
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 1,2 1,9
Eläke-etuudet 0,2 0,3
YHTEENSÄ 1,4 2,2
Hallitus (jäsenet ja varajäsenet) 0,3 0,3
----- End of picture text -----

Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.

LÄHIPIIRIN KANSSA OVAT TOTEUTUNEET SEURAAVAT LIIKETAPAHTUMAT

Emoyhtiön toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta.

==> picture [373 x 206] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Tavaroiden ja palvelujen myynti
Osakkuusyhtiöt, yhteisyritykset ja yhteiset toiminnot 0,8 0,9
Muut lähipiiriin kuuluvat yritykset 76,5 79,2
YHTEENSÄ 77,3 80,1
Tavaroiden ja palvelujen ostot
Osakkuusyhtiöt, yhteisyritykset ja yhteiset toiminnot 1,9 2,8
Muut lähipiiriin kuuluvat yritykset 1,2 1,3
YHTEENSÄ 3,2 4,1
Avoimet saldot tavaroiden ja palvelujen myynneistä ja
ostoista
Myyntisaamiset
Osakkuusyhtiöt, yhteisyritykset ja yhteiset toiminnot - 0,1
Muut lähipiiriin kuuluvat yritykset 0,9 3,2
Ostovelat
Osakkuusyhtiöt, yhteisyritykset ja yhteiset toiminnot 0,2 0,3
Muut lähipiiriin kuuluvat yritykset 0,1 0,0
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

171

6.4. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Konsernilla on osakeperusteinen johdon kannustinjärjestelmä, joka maksetaan osakkeina ja käteisvaroina. Luovutettavat osakkeet kirjataan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan henkilöstökuluihin tasaerinä ja vastaava lisäys omaan pääomaan kannustinjärjestelmän voimassaolon aikana. Muita kuin markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä käypään arvoon vaan otetaan huomioon arvioissa jaettavien osakkeiden määrästä. Arvio lopullisesta instrumenttien määrästä päivitetään jokaisena tilinpäätöspäivänä ja arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Myös rahana maksettavat osuudet luokitellaan omalla pääomalla maksettavaksi eräksi ja kirjataan omaan pääomaan arvostettuna käypään arvoon myöntämishetkellä.

Altia Oyj:n hallitus päätti uuden osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän perustamisesta Altia-konsernin johdolle ja avainhenkilöille. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän tavoitteena on yhdenmukaistaa johdon ja avainhenkilöiden intressit Altian osakkeenomistajien intressien kanssa ja siten yhtiön arvon kasvattaminen pitkällä aikavälillä, sekä sitouttaa johtoa ja avainhenkilöitä Altian strategisten tavoitteiden saavuttamiseen sekä Altian arvokkaimpien avainresurssien sitouttaminen.

PSP 2019-2021 ansaintajakso alkoi vuoden 2019 alusta ja mahdollinen osakepalkkion maksu tapahtuu keväällä 2022 Altian osakkeina. Ohjelmaan soveltuvat suoritustavoitteet perustuvat Altian osakkeen kokonaistuoton suhteelliseen kehitykseen (Relative TSR) sekä Altian osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Ohjelman osallistujien määrä on noin 20 henkilöä.

Mikäli kaikki suoritukseen perustuvat tavoitteet saavutetaan, ohjelman perusteella maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä on enintään noin 250 000 Altian osaketta. Osakemäärä merkitsee palkkioiden bruttomäärää, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys, jonka jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan osallistujille osakkeina.

Altia soveltaa osakeomistussuositusta yhtiön johtoryhmän jäseniin. Suosituksen mukaan johtoryhmän kunkin jäsenen odotetaan säilyttävän omistuksessaan vähintään puolet yhtiön osakepalkkiojärjestelmistä saamistaan netto-osakkeista kunnes hänen osakeomistuksensa arvo Altiassa vastaa vähintään hänen kiinteän bruttomääräisen vuosipalkkansa määrää.

Osakeperusteiset maksut kaudella 1.1.2019–31.12.2019

Ohjelma	Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä 2019–2024
Tyyppi	osake
Instrumentti	Ansaintajakso 2019–2021
Myöntämispäivä	28.2.2019
Ansaintajakson alkamispäivä	1.1.2019
Ansaintajakon päättymispäivä	31.12.2021
Oikeuden syntymispäivä	31.3.2022
Ansaintaehdot	Suhteellinen TSRja EPS
Sopimuksen enimmäisaika, vuosina	3,25
Sopimuksenjäljellä oleva aika, vuosina	2,25
Järjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden lukumäärä	18
kauden lopussa
Maksutapa	Rahaja omapääoma

Muutokset tilikauden aikana	Ansaintajakso 2019–2021
1.1.2019
Myönnettyjen osakepalkkioiden määrä kauden alussa	0
Muutokset kauden aikana:
Myönnetty	219 000
Menetetty	0

31.12.2019
Osakepalkkioiden määrä tilikauden lopussa	219 000

Osallistujalle muuttuvien palkitsemisjärjestelmien nojalla yksittäisenä vuonna maksettavien palkkioiden yhteisarvo, mukaan lukien pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä sekä lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä, ei saa ylittää 120 prosenttia osallistujan kiinteästä bruttomääräisestä vuosipalkasta.

Mikäli osallistujan työsuhde Altia-konserniin päättyy ennen osakepalkkion maksamisajankohtaa, osallistuja ei pääsääntöisesti ole oikeutettu palkkioon ohjelman perusteella.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

172

Käyvän arvon määritys

Käyvän arvon määritys
Arvonmääritysparametrit
Osakehinta myöntämishetkellä,€	7,54
Osakehinta tilikauden lopussa,€	8,18
Odotetut osingot,€	1,17
Riskitön korko,%	-0,29
Käypä arvo,€	1 395 030

==> picture [373 x 63] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Osakepalkitsemisen kulu tuloslaskelmassa
Osakeperusteisten maksujen kuluvaikutus osakkeina maksettavat 0,0 -
Osakeperusteisten maksujen kuluvaikutis käteisenä maksettavat 0,1 -
YHTEENSÄ 0,1
----- End of picture text -----

6.5. UUSIEN TAI MUUTETTUJEN IFRS-STANDARDIEN JA TULKINTOJEN SOVELTAMINEN

Altia on ottanut käyttöön International Accounting Standards Boardin julkistaman standardin IFRS 16, Vuokrasopimukset, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2019 alkaen.

IFRS 16 Vuokrasopimukset

Altia on 1.1.2019 alkaen soveltanut uutta IFRS 16 Vuokrasopimukset –standardia.

Altia soveltaa käyttöönotossa yksinkertaistettua menettelyä, jonka mukaan vertailutietoja ei oikaista. Uusi standardi vaikuttaa lähinnä vuokralleottajien soveltamaan kirjanpitokäsittelyyn ja johtaa siihen, että lähes kaikki vuokrasopimukset merkitään taseeseen. Altia toimii pääsääntöisesti vuokralleottajana. Konsernilla on tavanomaiseen liiketoimintaan liittyviä vuokrasopimuksia kuten toimitiloja, varastoja, autoja, trukkeja ja toimistotekniikkaa. Uusi vuokrasopimusstandardi poistaa aikaisemman jaottelun operatiivisiin vuokrasopimuksiin ja rahoitusleasingsopimuksiin ja sen mukaan valtaosasta Altian vuokrasopimuksia on kirjattu omaisuuserä (vuokratun hyödykkeen käyttöoikeus) ja vuokrien maksamista koskeva rahoitusvelka.

Vuokrasopimusvelka ja sitä vastaava käyttöoikeusomaisuuserä arvioidaan uudelleen, jos vuokrasopimuksen alkuperäisten ehtojen mukainen kassavirta muuttuu esim. jos vuokra-aika muuttuu tai jos vuokramaksut muuttuvat indeksin tai vaihtuvan koron perusteella. Vuokrasopimusvelka esitetään taseessa omalla rivillä jaoteltuna lyhytaikaiseen tai pitkäaikaiseen velkaan.

Aineellisiin hyödykkeisiin liittyvät käyttöoikeusomaisuuserät esitetään taseessa omalla rivillä.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTA-

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

KATSAUS

173

Diskonttokoron määrittämisessä on käytetty kriteereinä kohdeomaisuuserän luokkaa, maantieteellistä sijaintia, valuuttaa, riskittömän koron maturiteettia ja vuokralleottajan luottoriskipreemioita.

Siirtymähetkellä 1.1.2019 konsernin avaavaan taseeseen kirjattiin 10,7 miljoonan euron käyttöoikeusomaisuuserä, pitkäaikaista vuokrasopimusvelkaa 7,1 miljoonaa euroa ja lyhytaikaista vuokrasopimusvelkaa 3,6 miljoonaa euroa.

miljoonaa euroa ja lyhytaikaisen vuokrasopimusvelan 3,4 miljoonaa euroa. Rahavirtalaskelmassa vuokrasopimuksiin liittyvistä maksuista pääoman osuus esitetään osana rahoitustoimintaa ja korko liiketoiminnan rahavirrassa kun aiemmin kaikki operatiivisten vuokrasopimusten vuokrat esitettiin liiketoiminnan rahavirrassa. Vaikutus konsernin liiketoiminnan rahavirtaan 1.1.–31.12.2019 on 3,8 miljoonaa euroa positiivinen ja rahoituksen rahavirtaan 3,7 miljoonaa euroa negatiivinen.

IFRIC 23

VUOKRASOPIMUSVELKOJEN JA VUOKRASOPIMUKSIIN LIITTYVIEN SITOUMUSTEN VÄLINEN TÄSMÄYTYS SIIRTYMÄHETKELLÄ

==> picture [373 x 87] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa
Vuokrasopimuksiin liittyvät sitoumukset 31.12.2018 13,6
Diskonttauksen vaikutukset -0,5
Sovelletut helpotukset -0,2
Vuokrasopimukset, jotka eivät ole vielä alkaneet, mutta joihin Altia on sitoutunut -2,5
Muut muutokset 0,3
YHTEENSÄ 10,7
----- End of picture text -----

Taseeseen 1.1.2019 merkittyjen vuokrasopimusvelkojen painotettu keskimääräinen lisäluoton korko oli 1,14 %.

IFRS 16 standardi vaikuttaa useisiin Altian raportoimiin tunnuslukuihin. Standardin käyttöönotto vaikuttaa nettovelkaan. Nettovelkaan sisältyvät rahoitusvelat ja vuokrasopimusvelat. Velkaantumisaste kasvaa ja omavaraisuusaste laskee. Yhtiön rahoituskovenanttien kannalta standardin käyttöönotolla ei ole negatiivista vaikutusta. Rahavirtalaskelmassa esitettävät liiketoiminnan rahavirrat ovat aiempaa suuremmat, koska vuokrasopimusvelan lyhennyksen osuus maksuista luokitellaan rahoitustoimintaan. Vain korkomenon osuus maksuista esitetään edelleen liiketoiminnan rahavirtoina.

Raportointikausi 1.1.2019-31.12 .2019 sisältää IFRS 16 -standardin käyttöönoton 1.1.2019 alkaen. IFRS 16 johti 3,8 miljoonan euron positiiviseen vaikutukseen vertailukelpoiseen käyttökatteeseen, 3,7 miljoonan euron negatiiviseen vaikutukseen poistoihin ja 0,1 miljoonan euron negatiiviseen vaikutukseen rahoituskuluihin. Konsernitaseessa 31.12.2019 käyttöoikeuksiin perustuvien omaisuuserien määrä on 10,4 miljoonaa euroa, pitkäaikaisen vuokrasopimusvelan määrä 7,1

IFRIC 23 selkeyttää IAS 12 Tuloverot-standardin kirjaamista ja arvostamista koskevia vaatimuksia kun tuloverojen käsittelyyn liittyy epävarmuutta. Altia on ottanut tulkinnan käyttöön 1.1.2019 ja käyttöönotolla ei ollut vaikutusta avaavaan taseeseen 1.1.2019.

6.6. TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

29.1. tiedotettiin osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle 2020.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten lukumäärä olisi seitsemän (7). Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että nykyisistä jäsenistä Tiina Lencioni, Jukka Ohtola, Anette Rosengren, Torsten Steenholt ja Sanna Suvanto-Harsaae valittaisiin uudelleen hallituksen jäseniksi ja uusiksi jäseniksi valittaisiin Jukka Leinonen ja Jyrki Mäki-Kala.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

174

Emoyhtiön tilinpäätös

ALTIA OYJ TULOSLASKELMA (FAS)

==> picture [373 x 284] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

1.1.–31.12. 1.1.–31.12.
Milj. euroa Liite 2019 2018
LIIKEVAIHTO 1. 208,7 205,3
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys -1,8 -0,1
(+) tai vähennys (–)
Liiketoiminnan muut tuotot 2. 18,4 20,0
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana -121,2 -128,9
Varastojen muutos -3,9 5,3
Ulkopuoliset palvelut -0,1 -0,1
Materiaalit ja palvelut yhteensä 125,1 123,6
Henkilöstökulut 3.
Palkat ja palkkiot -22,5 -23,8
Henkilösivukulut
Eläkekulut -6,0 -5,8
Muut henkilösivukulut -0,7 -0,9
Henkilöstökulut yhteensä 29,2 30,6
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot -11,8 -11,6
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä 11,8 11,6
Liiketoiminnan muut kulut 4. -46,2 -50,5
LIIKETULOS 13,0 8,9
----- End of picture text -----

==> picture [373 x 299] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

1.1.–31.12. 1.1.–31.12.
Milj. euroa Liite 2019 2018
Rahoitustuotot ja -kulut 5.
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä 27,7 6,7
Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä 0,9 0,9
Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista
Muilta - 0,1
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä 0,3 0,4
Muilta 3,0 3,3
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille -0,2 -0,1
Muille -4,7 -5,4
Rahoitustuotot ja kulut yhteensä 26,9 6,0
TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 39,9 14,8
Tilinpäätössiirrot 6.
Poistoeron lisäys (–) tai vähennys (+) 1,1 1,0
Konserniavustus - -0,0
Tuloverot 7.
Tilikauden verot -2,4 -1,7
Laskennalliset verot -0,1 0,1
Muut välittömät verot 0,1 -0,1
Tuloverot yhteensä 2,5 1,7
TILIKAUDEN TULOS 38,6 14,1
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

175

ALTIA OYJ TASE (FAS)

==> picture [758 x 287] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa Liite 31.12.2019 31.12.2018 Milj. euroa Liite 31.12.2019 31.12.2018
VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT
PYSYVÄT VASTAAVAT 8. Vaihto-omaisuus 9.
Aineettomat hyödykkeet Aineet ja tarvikkeet 17,9 21,8
Aineettomat oikeudet 10,0 12,0 Keskeneräiset tuotteet 10,3 10,3
Muut pitkävaikutteiset menot 6,2 7,7 Valmiit tuotteet/tavarat 9,8 11,6
Ennakkomaksut 2,0 1,7 Ennakkomaksut 0,1 -
Aineettomat hyödykkeet yhteensä 18,1 21,4 Vaihtoomaisuus yhteensä 38,1 43,7
Aineelliset hyödykkeet Pitkäaikaiset saamiset 10.
Maa- ja vesialueet 2,4 2,4 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 14,8 15,8
Rakennukset ja rakennelmat 21,0 21,9 Laskennalliset verosaamiset 0,6 0,5
Koneet ja kalusto 26,1 27,8 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 15,4 16,3
Muut aineelliset hyödykkeet 0,5 0,5 Lyhytaikaiset saamiset 11.
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1,5 1,5 Myyntisaamiset 26,7 25,3
Aineelliset hyödykkeet yhteensä 51,6 54,2 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 113,0 12,2
Sijoitukset Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 0,1 0,1
Osuudet saman konsernin yrityksissä 206,8 206,8 Muut saamiset 0,0 0,0
Osuudet omistusyhteysyrityksissä 8,2 8,0 Siirtosaamiset 3,2 3,6
Muut osakkeet ja osuudet 0,8 0,8 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 143,1 41,3
Sijoitukset yhteensä 215,9 215,7 Rahat ja pankkisaamiset 61,0 40,6
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 285,6 291,3 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 257,6 141,9
VASTAAVAA YHTEENSÄ 543,2 433,2
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

176

ALTIA OYJ TASE (FAS)

==> picture [373 x 400] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa Liite 31.12.2019 31.12.2018
VASTATTAVAA
Oma pääoma 13.
Osakepääoma 60,5 60,5
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1,2 1,2
Suojausrahasto -0,9 0,0
Edellisten tilikausien voitto 57,1 56,8
Tilikauden voitto 38,6 14,1
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 156,6 132,6
Tilinpäätössiirtojen kertymä 14.
Poistoero 20,5 21,6
Pakolliset varaukset
Muut pakolliset varaukset - 0,5
Vieras pääoma
Pitkäaikainen 15.
Lainat rahoituslaitoksilta 65,0 70,0
Eläkelainat 11,3 12,8
Velat saman konsernin yrityksille 2,0 1,8
Laskennalliset verovelat - 0,0
Muut velat 4,9 4,9
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 83,2 89,5
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta 5,0 5,0
Eläkelainat 1,5 1,5
Ostovelat 13,1 10,4
Velat saman konsernin yrityksille 16. 208,4 117,7
Muut velat 37,2 39,2
Siirtovelat 17. 17,8 15,3
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 283,0 189,1
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 366,2 278,6
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 543,2 433,2
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

177

ALTIA OYJ:N RAHAVIRTALASKELMA (FAS)

==> picture [373 x 380] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

1.1.–31.12. 1.1.–31.12.
Milj. euroa Liite 2019 2018
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRRAT
Tulos ennen veroja 41,0 15,8
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset 11,8 11,6
Pitkäaikaisten varojen nettomyyntivoitot -0,0 -0,5
Rahoitustuotot ja -kulut -26,9 -6,0
Poistoeron muutos -1,1 -1,0
Muut oikaisut -0,5 0,6
16,7 4,8
Käyttöpääoman muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos, lisäys (-) / vähennys (+) 5,6 -5,2
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos, lisäys -0,1 -7,2
(-) / vähennys (+)
Osto- ja muiden velkojen muutos, lisäys 1,3 -1,9
(+) / vähennys (-)
Käyttöpääoman muutos 6,7 -14,3
Maksetut korot -1,5 -1,5
Saadut korot 0,5 0,7
Muut maksetut rahoitustuotot ja kulut -0,6 -0,6
Maksetut tuloverot -0,9 -3,2
Rahoituserät ja verot -2,5 -4,5
LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA 28,6 1,7
INVESTOINTIEN RAHAVIRRAT
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -5,9 -7,0
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 2. 0,0 0,5
Investoinnit omistusyhteysyrityksiin -0,2 -
Lainasaamisten takaisinmaksut 1,0 2,0
Saadut osingot 5. 0,9 7,8
INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA 4,2 3,3
----- End of picture text -----

==> picture [373 x 186] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

1.1.–31.12. 1.1.–31.12.
Milj. euroa Liite 2019 2018
RAHOITUKSEN RAHAVIRRAT
Lyhytaikaisten lainojen nostot 16. 17,9 6,9
Lyhytaikaisten lainojen maksut 16. -1,6 -20,7
Pitkäaikaisten lainojen nostot - 20,0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 15. -6,5 -21,3
Maksetut osingot ja muu voitonjako 13. -13,7 -
Osakeanti henkilöstölle - 1,2
Maksetut konserniavustukset -0,0 -
RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA 3,9 13,8
RAHAVAROJEN MUUTOS 20,5 8,8
Rahavirrat tilikauden alussa 40,6 49,4
Rahavarojen muutos 20,5 -8,8
RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA 61,0 40,6
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

178

Altia Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Eläkejärjestelyt

Emoyhtiön eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkekulut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja.

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS).

Konsernitili (Cash Pool)

Pysyvät vastaavat ja poistot

Pysyvät vastaavat merkitään taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä tehdyillä poistoilla. Poistojen perusteena olevat pysyvien vastaavien taloudelliset vaikutusajat ovat

Konsernilla on käytössä ns. konsernitilijärjestely (Cash Pool), joka mahdollistaa emon ja tytäryhtiöiden tehokkaan varojen hallinnan.

Vuokrasopimukset

Tavaramerkit	10–15 vuotta
IT-kehittäminen ja ohjelmistot	3–5 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat	10–40 vuotta
Koneet ja kalusto	10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	3–10 vuotta

Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat tytäryhtiöosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon.

Vaihtoomaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai todennäköiseen nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Itsevalmistetut tuotteet arvostetaan standardihinnalla, poikkeuksena konjakkituotteet, jotka arvostetaan painotetulla keskihinnalla. Tuotannon kiinteät kustannukset kohdistetaan omien valmisteiden hankintamenoon. Raaka-aineet, tavarat ja tarvikkeet arvostetaan painotetulla keskihinnalla. Uudelleen pakatut valmiit tuotteet arvostetaan standardihintaan tuotantovarastossa.

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista ja muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta hankinnan ja valmistuksen muuttuvista menoista ja valmiiden tuotteiden osalta kiinteistä yleismenoista, jotka on määritelty normaalin toiminta-asteen mukaisesti. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnasssa saatu arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.

Kaikki leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina.

Johdannaissopimukset

Johdannaissopimusten kirjanpitokäsittelyyn sovelletaan kirjanpitolain 5. luvun 2a§:n mukaista käyvän arvon arvostamista.

Johdannaiset sisällytetään käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin, kun ne eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen kriteerejä. Nämä johdannaiset kirjataan taseeseen käypään arvoon kaupankäyntipäivänä ja arvostetaan raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon. Johdannaisten käyvät arvot vastaavat rahamäärää, jonka Altia Oyj joutuisi maksamaan tai se saisi, jos se purkaisi johdannaissopimuksen tilinpäätöspäivänä. Valuuttatermiinisopimusten käyvät arvot määritetään käyttäen raportointikauden päättymispäivän markkinahintoja. Korkojohdannaisten käyvät arvot lasketaan diskonttaamalla sopimuksiin liittyvät tulevat rahavirrat. Hyödykejohdannaisten arvonmäärityksessä käytetään rahoitusmarkkinoilta saatuja käypiä arvoja.

Kaikki esitetyt johdannaissaamiset ja velat on luokiteltu käyvän arvon hierarkiatasoille 1–3. Hierarkiatasot kuvastavat käypiä arvoja määritettäessä käytettävien syöttötietojen merkittävyyttä. Tasolla yksi käyvät arvot perustuvat identtisten rahoitusinstrumenttien julkisiin noteerauksiin. Tasolla kaksi käypää arvoa määritettäessä käytetyt syöttötiedot perustuvat joko noteerattuihin markkinakursseihin ja -hintoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat havainnnoitavissa suoraan tai epäsuorasti rahavirtojen diskonttaukseen. Muiden tasolle kaksi luokiteltujen rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot vastaavat niiden kirjanpitoarvoja. Tasolla kolme omaisuuserien ja velkojen käyvät arvot pohjautuvat syöttötietoihin, jotka eivät kaikkien merkittävien muuttujien

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

179

osalta perustu havainnoitavissa olevaan markkinatietoon, vaan ne perustuvat merkittävissä määrin johdon arvioihin ja niiden käyttämiseen yleisesti hyväksytyissä arvostusmenetelmissä.

Rahoitusjohdannaisten käyvät arvot on määritetty käyttämällä raportointikauden päättymispäivän markkinahintoja.

Tutkimus ja tuotekehitysmenot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu vuosikuluiksi niiden syntymisvuonna.

Rahoitusarvopaperit

Rahoitusarvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon.

Saamiset

Suojauslaskenta

Emoyhtiö soveltaa suojauslaskentaa, jolloin käyvän arvon muutos kirjataan oman pääoman suojausrahastoon. Altia Oyj soveltaa rahavirran suojausta tapauskohtaisen harkinnan mukaan osaan valuutta-, korko- ja sähköjohdannaisia. Rahavirtojen suojauksessa suojaudutaan taseeseen merkittyyn tiettyyn omaisuuserään, velkaan tai erittäin todennäköiseen tulevaan liiketoimeen liittyvien rahavirtojen vaihteluilta. Altia Oyj dokumentoi suojausjärjestelyn alussa kunkin suojausinstrumentin ja suojatun omaisuuserän välisen suhteen sekä riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Tehokkuudella tarkoitetaan suojausinstrumentin kykyä kumota suojattavan riskin toteutumisesta johtuvat muutokset suojattavan erän käyvässä arvossa tai suojatusta liiketoimesta johtuvissa rahavirroissa. Suojaussuhteen katsotaan olevan erittäin tehokas, kun on selvä taloudellinen yhteys suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välillä ja näiden käyvät arvot liikkuvat vastakkaisiin suuntiin johtuen samasta riskistä. Suojauslaskenta lopetetaan, kun suojauslaskennan edellytykset eivät enää täyty.

Saamiset arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon.

Myyntisaamisten myynnit

Myydyt myyntisaamiset kirjataan taseesta pois, kun saaminen on myyty ja kauppahinta saatu. Kustannukset myydyistä myyntisaamisista kirjataan muihin rahoituskuluihin.

Pitkäaikaiset lainat

Pitkäaikaiset lainat on kirjattu hankintahetkellä hankintamenoon.

Tuloverot

Tuloslaskelmaan on tuloveroina kirjattu tilikauden tuloksesta Suomen verosäännösten perusteella lasketut verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutos.

Valuuttamääräiset erät

Suojauslaskennan piirissä olevien johdannaissopimusten käypien arvojen muutoksista aiheutuvat voitot ja tappiot esitetään yhtenevästi suojatun erän kanssa. Rahavirtojen suojaukseksi määritettyjen ja ehdot täyttävien johdannaissopimusten realisoitumattomien käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan oman pääoman suojausrahastoon, kun nämä instrumentit täyttävät suojauslaskennan ehdot ja suojauslaskenta on tehokasta. Tehoton osuus kirjataan välittömästi rahoitustuotoksi tai -kuluksi.

Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräiseksi tilinpäätöspäivän kurssiin.

Omaan pääomaan kertynyt kumulatiivinen voitto tai tappio kaupallisiin eriin liittyneistä johdannaisista kirjataan tulosvaikutteisiksi ostojen tai myyntien oikaisueriksi samanaikaisesti suojattavan erän kanssa sillä kaudella, jolla suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Sähköjohdannaisista toteutunut voitto tai tappio kirjataan liiketuloksen yläpuolelle sähköostoihin. Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai myydään tai kun suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty, suojausinstrumentista omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti joko ostojen tai myyntien oikaisuna suojauksen oltua tehokas tai rahoitustuotoksi tai -kuluksi, jos suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

180

1. LIIKEVAIHTO

==> picture [373 x 136] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Toimialoittainen jakauma
Alkoholiliiketoiminta 105,0 100,7
Teolliset palvelut 103,4 102,8
Muut 0,3 1,8
YHTEENSÄ 208,7 205,3
Maantieteellinen jakauma
Kotimaa 157,0 154,9
Eurooppa 50,3 49,3
Muu maailma 1,4 1,0
YHTEENSÄ 208,7 205,3
----- End of picture text -----

==> picture [373 x 125] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 2019 2018
tilikauden aikana
Työntekijät 210 209
Toimihenkilöt 208 218
YHTEENSÄ 418 427
Johdon palkat ja palkkiot, milj. euroa 2019 2018
Toimitusjohtaja 0,3 0,6
Hallituksen jäsenet 0,3 0,3
----- End of picture text -----

Hallituksen ja toimitusjohtajan eläkesitoumukset

Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta.

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

Milj. euroa	2019	2018
Vuokratuotot	1,1	1,0
Energian myyntituotot	3,4	3,4
Pysyvien vastaavien myyntivoitot	0,0	0,5
Palvelutuotot	11,6	13,3
Muut tuotot	2,4	1,8
YHTEENSÄ	18,4	20,0

3. HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

Milj. euroa	2019	2018
Palkatjapalkkiot	22,5	23,8
Eläkekulut	6,0	5,8
Muut henkilösivukulut	0,7	0,9
YHTEENSÄ	29,2	30,6
Milj. euroa	2019	2018
Luontoisedut(verotusarvo)	0,7	0,7

4. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

Milj. euroa	2019 2018
Vuokrakulut	2,0 2,2
Markkinointikulut	5,9 6,2
Energiakulut	7,2 7,2
Matkustus-ja edustuskulut	1,1 1,3
Huolto-jaylläpitokulut	6,0 6,2
IT-kulut	5,6 6,4
Ostetutpalvelut	5,4 6,8
Myyntiin liittyvät muut kulut	5,5 5,7
Muut kulut	7,4 8,6
YHTEENSÄ	46,2 50,5
Tilintarkastajanpalkkiot
Tilintarkastuspalkkiot	0,2 0,1
Veroneuvonta	0,0 0,0
Muutpalkkiot	0,2 0,5
YHTEENSÄ	0,4 0,6

Ympäristökulut

Yhtiön ympäristökuluilla ei ollut olennaista vaikutusta tilikauden tulokseen eikä taloudelliseen asemaan.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

181

5. RAHOITUSTUOTOT JA KULUT

==> picture [373 x 351] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä 27,7 6,7
Osakkuusyrityksiltä 0,9 0,9
Muilta - 0,1
Osinkotuotot yhteensä 28,6 7,8
Korkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä 0,3 0,4
Muilta 0,2 0,1
Korkotuotot yhteensä 0,5 0,4
Muut rahoitustuotot
Muilta 2,7 3,3
Muut rahoitustuotot yhteensä 2,7 3,3
RAHOITUSTUOTOT YHTEENSÄ 31,9 11,5
Korkokulut
Saman konsernin yrityksille 0,2 0,1
Muille 1,4 1,6
Korkokulut yhteensä 1,6 1,7
Muut rahoituskulut
Muille 3,3 3,8
Muut rahoituskulut yhteensä 3,3 3,8
RAHOITUSKULUT YHTEENSÄ 4,9 5,5
RAHOITUSTUOTOT JA KULUT YHTEENSÄ 26,9 6,0
Käyvän arvon suojauksista on on tuloslaskelman
rahoituseriin merkitty seuraavat erät:
Muut rahoitustuotot
Johdannaisten käyvän arvon muutokset -0,0 0,1
----- End of picture text -----

6. TILINPÄÄTÖSSIIRROT

==> picture [373 x 109] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen
poistojen erotus:
Aineettomat oikeudet 0,1 -0,3
Muut aineettomat hyödykkeet - -0,0
Rakennukset ja rakennelmat 0,8 0,7
Koneet ja kalusto 0,2 0,6
Muut aineelliset hyödykkeet -0,0 -0,0
YHTEENSÄ 1,1 1,0
----- End of picture text -----

7. TULOVEROT

Milj. euroa	2019 2018
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-2,4 -1,7
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta	0,1 -0,1
Laskennallisen verosaamisen muutos	-0,1 0,1
YHTEENSÄ	2,5 1,7

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

182

8. PYSYVIEN VASTAAVIEN ERITTELY

==> picture [373 x 390] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1. 32,7 30,1
Lisäykset 0,1 0,9
Vähennykset - -0,0
Siirrot erien välillä 1,5 1,7
Hankintameno 31.12. 34,3 32,7
Kertyneet poistot 1.1. -20,7 -17,5
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - 0,0
Tilikauden poisto -3,7 -3,2
Kertyneet poistot 31.12. -24,3 -20,7
KIRJANPITOARVO 31.12. 10,0 12,0
Liikearvo
Hankintameno 1.1. 17,6 17,6
Hankintameno 31.12. 17,6 17,6
Kertyneet poistot 1.1. -17,6 -17,6
Kertyneet poistot 31.12. -17,6 -17,6
KIRJANPITOARVO 31.12.
Muut aineettomat hyödykkeet
Hankintameno 1.1. 24,3 24,3
Lisäykset - 0,0
Hankintameno 31.12. 24,3 24,3
Kertyneet poistot 1.1. -16,6 -15,0
Tilikauden poisto -1,6 -1,6
Kertyneet poistot 31.12. -18,2 -16,6
KIRJANPITOARVO 31.12. 6,2 7,7
Aineettomien hyödykkeiden ennakkomaksut
Hankintameno 1.1. 1,7 2,8
Lisäykset 1,8 0,6
Siirrot erien välillä -1,5 -1,7
KIRJANPITOARVO 31.12. 2,0 1,7
----- End of picture text -----

==> picture [373 x 453] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Aineelliset hyödykkeet
Maa ja vesialueet
Hankintameno 1.1. 2,4 2,5
Vähennykset - -0,0
KIRJANPITOARVO 31.12. 2,4 2,4
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1. 95,9 94,8
Lisäykset 1,1 1,0
Siirrot erien välillä 0,7 0,6
Vähennykset - -0,5
Hankintameno 31.12. 97,8 95,9
Kertyneet poistot 1.1. -74,0 -71,8
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot ja arvonalennukset - 0,5
Tilikauden poisto -2,7 -2,7
Kertyneet poistot 31.12. -76,8 -74,0
KIRJANPITOARVO 31.12. 21,0 21,9
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1. 116,2 110,1
Lisäykset 1,3 3,0
Vähennykset -0,0 -1,0
Siirrot erien välillä 0,8 4,0
Hankintameno 31.12. 118,3 116,2
Kertyneet poistot 1.1. -88,4 -85,1
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot ja arvonalennukset 0,0 0,8
Tilikauden poisto -3,8 -4,1
Kertyneet poistot 31.12. -92,2 -88,4
KIRJANPITOARVO 31.12. 26,1 27,8
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1. 0,5 0,5
Hankintameno 31.12. 0,5 0,5
KIRJANPITOARVO 31.12. 0,5 0,5
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1. 1,5 4,7
Lisäykset 1,5 1,5
Siirrot erien välillä -1,5 -4,7
KIRJANPITOARVO 31.12. 1,5 1,5
TUOTANTOTOIMINNAN KONEIDEN JA LAITTEIDEN 25,6 27,1
TASEARVO 31.12.
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

183

11. LYHYTAIKAISET SAAMISET

==> picture [373 x 208] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1. 358,3 358,3
Lisäykset 103,2 -
Vähennykset -103,2 -
Hankintameno 31.12. 358,3 358,3
Kertyneet arvonalentumiset 1.1. -151,5 -151,5
Kertyneet arvonalentumiset 31.12. -151,5 -151,5
KIRJANPITOARVO 31.12. 206,8 206,8
Osuudet omistusyhteysyrityksissä
Hankintameno 1.1. 8,0 8,0
Lisäykset 0,2
KIRJANPITOARVO 31.12. 8,2 8,0
Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1. 0,8 0,8
KIRJANPITOARVO 31.12. 0,8 0,8
----- End of picture text -----

9. VAIHTOOMAISUUS

Vaihto-omaisuuden jälleenhankintahinnan ja aktivoidun hankintamenon välillä ei ole olennaista eroa.

10. PITKÄAIKAISET SAAMISET

Milj. euroa Saamiset saman konserninyrityksiltä	2019 2018
Lainasaamiset	14,8 15,8
Laskennalliset verosaamiset
Suojausrahastoon kirjatut	0,2 -
Pakollisesta varauksestajohtuvat	- 0,1
Käyttöomaisuuden hyllypoistot	0,4 0,4
Laskennalliset verosaamisetyhteensä	0,6 0,5
PITKÄAIKAISET SAAMISET YHTEENSÄ	15,4 16,3

==> picture [373 x 305] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset 3,2 3,0
Lainasaamiset 103,2 -
Konsernitilisaamiset 0,5 0,4
Muut saamiset 4,6 4,8
Johdannaiset 0,2 0,1
Siirtosaamiset 1,4 3,9
Yhteensä 113,0 12,2
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
Myyntisaamiset 0,1 0,1
Yhteensä 0,1 0,1
Saamiset muilta
Myyntisaamiset ** 26,7 25,3
Muut saamiset 0,0 0,0
Siirtosaamiset 3,2 3,6
Yhteensä 29,9 29,0
LYHYTAIKAISET SAAMISET YHTEENSÄ 143,1 41,3
Siirtosaamiset
Siirtosaamisten olennaiset erät:
Johdannaiset 0,4 1,6
Verosaamiset - 0,6
Muut 2,9 1,5
Yhteensä 3,2 3,6
----- End of picture text -----*

liittyy konsernin sisäisiin rakennemuutoksiin
** Ei sisällä myytyjä myyntisaamisia

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

184

12. KÄYVÄN ARVON LIITETIEDOT (JOHDANNAISET)

==> picture [759 x 111] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

2019 2018
Käyvän arvon Käyvän arvon
Tuloslaskelmaan mer rahastoon merkityt Tuloslaskelmaan mer rahastoon merkityt
Milj. euroa Käypä arvo 31.12. kityt arvonmuutokset muutokset Käypä arvo 31.12. kityt arvonmuutokset muutokset
Johdannaiset
Korkojohdannaiset (taso 2) -1,2 - -1,2 -1,3 - -1,3
Valuuttajohdannaiset (taso 2) -0,2 -0,0 -0,2 0,1 0,1 -0,0
Hyödykejohdannaiset (taso 2) 0,3 - 0,3 1,3 - 1,3
YHTEENSÄ 1,1 0,0 1,1 0,1 0,1 0,0
----- End of picture text -----

13. OMA PÄÄOMA

14. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

==> picture [373 x 305] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1. 60,5 60,5
Osakepääoma 31.12. 60,5 60,5
Suojausrahasto 1.1. 0,0 -0,4
Lisäykset ja vähennykset -0,9 0,4
Suojausrahasto 31.12. 0,9 0,0
Sidottu oma pääoma yhteensä 59,6 60,5
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1,2 1,2
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 70,9 56,8
Osingonjako -13,7 -
Tilikauden voitto 38,6 14,1
Vapaa oma pääoma yhteensä 96,9 72,1
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 156,6 132,6
Jakokelpoinen vapaa oma pääoma
Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1,2 1,2
Voitto edellisiltä tilikausilta 70,9 56,8
Osingonjako -13,7 -
Tilikauden voitto 38,6 14,1
JAKOKELPOINEN OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 96,9 72,1
Yhtiön osakepääoma:
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa 36 140 485 36 140 485
----- End of picture text -----

==> picture [373 x 99] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Poistoero
Aineettomat oikeudet 2,6 2,7
Muut aineettomat hyödykkeet 0,1 0,1
Rakennukset ja rakennelmat 2,7 3,5
Koneet ja kalusto 15,1 15,3
Muut aineelliset hyödykkeet -0,0 -0,0
YHTEENSÄ 20,5 21,6
----- End of picture text -----

15. VIERAS PÄÄOMA

Milj. euroa Pitkäaikainen	2019 2018
Lainat rahoituslaitoksilta	65,0 70,0
Eläkelainat	11,3 12,8
Velat saman konserninyrityksille	2,0 1,8
Laskennalliset verovelat	- 0,0
Muut velat	4,9 4,9
YHTEENSÄ	83,2 89,5

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

185

16. VELAT SAMAN KONSERNIN YRITYKSILLE

==> picture [373 x 87] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Ostovelat 0,7 1,3
Lainat samaan konserniin kuuluville yrityksille 103,2 29,3
Konsernitilivelat 102,1 84,3
Johdannaiset 0,0 0,1
Muut siirtovelat 2,4 2,8
YHTEENSÄ 208,4 117,7
----- End of picture text -----*

liittyy konsernin sisäisiin rakennemuutoksiin

17. SIIRTOVELAT

Milj. euroa Siirtovelkojen olennaiset erät:	2019 2018
Lomapalkka-ja muutpalkkavelat	5,1 5,4
Sopimusalennusvelat	0,7 0,5
Ostomenotja muut kulujaksotukset	9,6 7,9
Verot	0,8 -
Johdannaiset	1,7 1,5
YHTEENSÄ	17,8 15,3

18. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

==> picture [373 x 220] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Milj. euroa 2019 2018
Konserniyritysten puolesta annetut vakuudet
Kiinteistökiinnitykset 18,5 18,5
Takaukset 5,9 5,3
VAKUUDET YHTEENSÄ 24,4 23,8
Vastuusitoumukset ja muut vastuut
Käyttö- ja rahoitusleasingvastuut
Vuoden sisällä erääntyvät 0,6 0,6
Yli vuoden kuluttua erääntyvät 0,7 0,5
Yhteensä 1,2 1,1
Vuokravastuut
Vuoden sisällä erääntyvät 0,6 0,7
Yli vuoden kuluttua erääntyvät 0,8 1,4
Yhteensä 1,5 2,1
Muut vastuut
Vuoden sisällä erääntyvät 5,1 3,6
Yhteensä 5,1 3,6
VASTUUSITOUMUKSET YHTEENSÄ 7,8 6,8
----- End of picture text -----

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

186

Kiinteistöinvestointien alvvastuu

Yhtiö on velvollinen tarkistamaan vuosina 2011–2019 valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön verollinen käyttö vähenee tarkistuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä on 1,3 miljoonaa euroa ja viimeinen tarkistusvuosi on 2028.

19. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Lähipiirin kanssa toteutetut transaktiot tehdään markkinaehtoisesti. Asiasta on kerrottu tarkemmin konsernin liitetiedossa 6.3. Lähipiiritiedot johdon palkkioista on esitetty Altia Oyj:n liitetiedossa 3.

==> picture [373 x 182] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Johdannaissopimukset 2019 2018
Milj. euroa
Sähköjohdannaiset
Käypä arvo 0,3 1,3
Nimellisarvo 1,3 1,9
Määrä (TWh) 0,1 0,1
Emoyhtiön ulkoiset valuuttatermiinit
Käypä arvo -0,4 0,1
Nimellisarvo 28,3 64,6
Emoyhtiön sisäiset valuuttatermiinit
Käypä arvo 0,2 0,0
Nimellisarvo 13,8 18,9
Korkojohdannaiset
Käypä arvo -1,2 -1,3
Nimellisarvo 20,0 20,0
----- End of picture text -----

Päästöoikeudet (kilotonnia) 2019	2018
Saadutpäästöoikeudet 26,4	26,9
Edelliseltä vuodeltajäljellejääneetpäästöoikeudet 30,6	45,6
Edelliseen vuoteen liittyvien arvioiden tarkennukset -0,0	0,0
Myydytpäästöoikeudet -33,0	-20,0
Toteutuneetpäästöt -20,0	-21,9
PÄÄSTÖOIKEUDET 31.12. 4,0	30,6

Jäljellejääneidenpäästöoikeuksien käypä arvo,milj. EUR 0,1	0,7

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTA-

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

KATSAUS

187

Hallituksen voitonjakoesitys

Altia Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 31.12.2019 taseen mukaisesti 96 936 528,11 euroa, josta tilikauden voitto on 38 585 786,54 euroa

Emoyhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tilikauden päättymisen jälkeen.

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2019 jaetaan osinkoa 0,42 euroa osakkeelta.

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä, 12. päivänä helmikuuta 2020

PricewaterhouseCoopers Oy tilintarkastusyhteisö

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Helsingissä 12. päivänä helmikuuta 2020.

Ylva Eriksson KHT

Sanna Suvanto-Harsaae Puheenjohtaja

Anette Rosengren

Torsten Steenholt

Kim Henriksson Tiina Lencioni

Kai Telanne Jukka Ohtola

Pekka Tennilä

Toimitusjohtaja

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

188

Tilintarkastuskertomus

Altia Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet Altia Oyj:n (y-tunnus 1505555-7) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–

31.12.2019. Tilinpäätös sisältää:

konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista
emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1.6.

Tarkastuksen yleinen lähestymistapa Yhteenveto

OLENNAISUUS

Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: 3,5 miljoonaa euroa

==> picture [60 x 7] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

OLENNAISUUS
----- End of picture text -----

TARKASTUKSEN LAAJUUS

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuteen sisältyi emoyhtiö sekä kaikki merkittävät tytäryhtiöt kattaen valtaosan konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista

==> picture [106 x 108] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

TARKASTUKSEN
LAAJUUS
KESKEISET
SEIKAT
----- End of picture text -----

KESKEISET SEIKAT

Myynnin tuloutus
Vaihto-omaisuuden arvostus

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

189

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Konsernitilinpäätökselle 3,5 miljoonaa euroa määritetty olennaisuus Olennaisuuden määrittämi1 % konsernin liikevaihdosta sessä käytetty vertailukohde

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen

Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Altia-konsernin rakenteen, toimialan, taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit, sekä yksittäisten konserniyhtiöiden koon, toiminnan luonteen ja riskit. Altia-konsernilla on toimintoja Pohjoismaissa, Baltiassa ja Ranskassa. Pohjoismaiden tytäryhtiöiden kirjanpito hoidetaan osin Suomessa keskitetysti.

Suoritimme konsernitarkastuksessa toimenpiteitä kaikille merkittäville kirjanpidon tileille kattaen valtaosan konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista. Lisaksi suoritimme analyyttisia toimenpiteitä konsernitasolla muille kirjanpidon tileille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Perustelut vertailukohteen Konsernin tulos on vaihdellut viime vuosina huomatvalinnalle tavasti ja kannattavuuteen on vaikuttanut muun muassa ohran hintavaihtelu. Näin ollen valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteeksi liikevaihdon, koska tämä muodostaa vakaan vertailukohdan vuodesta toiseen. Lisäksi tilinpäätöksen lukijat käyttävät yleisesti sitä arvioidessaan konsernin suoriutumista. Valitsimme sovellettavaksi prosenttiosuudeksi 1 % liikevaihdosta, joka on tilintarkastusstandardeissa yleisesti hyväksyttyjen määrällisten rajojen puitteissa.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

HALLINNOINTI

190

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka

Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen Miten seikkaa on käsitelty kannalta keskeinen seikka tilintarkastuksessa

Myynnin tuloutus

Konsernitilinpäätöksen liitetieto 1.1

Konsernin tulovirrat syntyvät omien tuotteiden sekä päämiestuotteiden myynnistä, sopimusvalmistuksesta sekä teollisten tuotteiden myynnistä.

Transaktiohinta voi sisältää myös muuttuvia vastikkei-ta kuten volyymialennuksia, bonuksia, markkinointi-tukia ja tuotepalautuksia.

Kaudelle kuuluvien muuttuvien vastikkeiden kirjan-pidollinen käsittely on vaihtelevien sopimusehtojen vuoksi monitahoinen ja osin johdon harkintaa edellyt-tävä osa-alue. Tämän vuoksi olemme katsoneet liike-vaihdon kirjaamisen oikealle kaudelle olevan tilintar-kastuksen kannalta keskeinen seikka.

Tarkastustyöhömme on sisältynyt muun muassa seuraavia toimenpiteitä:

Muodostimme ymmärryksen eri tulovirtojen luonteesta sekä käytetyistä sopimusehdoista.
Olemme otospohjaisesti verranneet valittujen myyntitapahtumien ja muuttuvien vastikkeiden kirjanpidollista käsittelyä taustalla olevien myyntisopimusten ehtoihin.
Arvioimme konsernin laadintaperiaatteita liikevaihdon tuloutukseen liittyen.
Olemme valinneet otoksen kirjatuista myyntilaskuista ja verranneet saatuja maksuja kirjattuihin myyntitapahtumiin.
Olemme tarkastaneet joulukuussa 2019 ja tammikuussa 2020 kirjattuja myyntilaskuja otospohjaisesti ja testanneet, onko myyntituotot kirjattu oikealle tilikaudelle.
Valittujen liikevaihdon ja myyntisaamisten saldojen osalta pyysimme vahvistukset asiakkailta.

Vaihto-omaisuuden arvostus

Vaihto-omaisuuden nettomäärä 31.12.2019 oli 92,0 miljoonaa euroa ja se muodostaa merkittävän osan konsernin varoista.

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai todennäköiseen nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Itse valmistettujen tuottei-den arvostus perustuu standardihintaan tai painotet-tuun keskihintaan. Tuotannon kiinteät kustannukset kohdistetaan omien valmisteiden hankintamenoon.

Johto käyttää harkintaa ja oletuksia arvioidessaan epäkuranttiusvarauksen tarvetta. Tässä arviossa huomioidaan hitaasti kiertävät ja kausiluonteiset tuotteet, tuoteportfolion muutokset sekä myynnin ennusteet.

Näistä seikoista johtuen vaihto-omaisuuden arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.

Tarkastustyöhömme on sisältynyt muun muassa seuraavia toimenpiteitä:

Muodostimme ymmärryksen varaston arvostukseen liittyvistä kontrolleista.
Arvioimme epäkuranttiusvarauksen riittävyyttä ja tarkistimme, että varaus on laskettu konsernissa noudatettavien laskentaperiaatteiden mukaisesti.
Tarkastimme itse valmistettujen tuotteiden osalta hankintamenon oikeellisuutta vertaamalla otosta toteutuneista tuotantokustannuksista relevanttiin markkinadataan ja muuhun hintadataan.
Vertasimme varastossa olevien tuotteiden kirjanpitoarvoa ostolaskuihin ja myyntihintoihin todentaaksemme, että tuotteet on kirjattu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon.
Valittujen varastolokaatioiden osalta olimme läsnä vaihto-omaisuuden fyysisessä inventoinnissa tai täsmäytimme kolmannelta osapuolelta saadun vahvistuksen varaston saldoista kirjanpitoon.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme. Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

191

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimen-

piteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

VUOSIKERTOMUS 2019

LIIKETOIMINTAHALLITUKSEN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS HALLINNOINTI

192

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 29.3.2016 alkaen yhtäjaksoisesti 4 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskerto-mustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen anta-mispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Lausuntonamme esitämme, että

toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia
toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheelli-syys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 12. helmikuuta 2020

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritet-taessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintaker-tomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellet-tavien säännösten mukaisesti.

PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Ylva Eriksson

KHT

ALTIA OYJ PL 350, 00101 Helsinki +358 207 013 013 [email protected] www.altiagroup.com

AI assistant

ALTIA — Annual Report 2019

9201_rns_2020-03-02_dc9e5271-8f9a-4c7c-90d4-167203339003.pdf

VUOSIKERTOMUS 2019

Altia lyhyesti

VASTUULLISUUDEN TIEKARTTA 2030

NÄIN LUET VUOSIKERTOMUSTA

Sisällysluettelo

Taloudelliset avainluvut 2019

LIIKETOIMINTA-

Liikevaihto segmenteittäin

Vertailukelpoinen

Nettovelka /

Omavaraisuusaste ja

Liikevaihto tuoteryhmittäin

Taloudelliset tavoitteet ja osinkopolitiikka

Toimitusjohtajan katsaus

Koskenkorva ja O.P. Anderson kehittyivät vahvasti

Teolliset tuotteet menestyivät hyvin

”

Uusia kumppaneita ja yhteistyösopimuksia

Tavoitteena hiilineutraali tuotanto vuoteen 2025 mennessä

Tarkennettu strategia tukee kasvua

Altian vuosi 2019

Koskenkorva Vodka Organic

Larsen Cognacin uusi design

Koskenkorva Ginger

Vastuullisuustiekartta 2030 julkaistiin

Altia selvitti Koskenkorva Vodkan hiilijalanjäljen

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Altia ryhtyi yhteistyöhön Glöetin kanssa

Koskenkorva menestyi Liquer Masters

Blossa 19

­kilpailussa

Q3­

liiketoimintakatsaus

O.P. Anderson Hernö Juniper Cask Finish

Rum Ö palkittiin vuoden 2019 IWSC­kilpailussa

Koskenkorva menestyi Vodka Masters 2019 ­kilpailussa

O.P. Anderson voitti kultaa Speciality Masters 2019 ­kilpailussa

ALTIAN TARKENNETTU STRATEGIA

Strategiamme perustuu kahteen ydinvahvuuteemme

Toimintamme tarkoitus: Let’s drink better

Erityisosaamisemme: Palkittuja brändikokemuksia ja vastuullisuutta

Pohjoismaiset brändit

Vastuullisuus

Strategiset valintamme

1. Vahvistamme pohjoismaista

2. Tehostamme omien brändien ja

päämiesliiketoiminnan pohjoismaista kanavaosaamista

3. Viemme väkeviä avainbrändejämme

kasvaville markkinoille

4. Kasvatamme teollisen liiketoiminnan arvoa ja mahdollisuuksia

Lisäarvoa paremman juomakulttuurin avulla: Let’s Drink Better

LIIKETOIMINTAAMME MUOKKAAVAT SEURAAVAT KESKEISET TRENDIT:

PÄÄOMAMME

HENKILÖSTÖ

BRÄNDIT

KUMPPANIMME

FYYSISET VARAT

TALOUDELLINEN PÄÄOMA

LUONNONVARAT

TEOLLISET TUOTTEET JA PALVELUT

INNOVAATIOT & JATKUVA PARANTAMINEN

KIERTOTALOUS

Koskenkorvan tislaamo hyödyntää ohranjyvän sataprosenttisesti

KIERTOTALOUS

SEGMENTIT

Finland & Exports

OMAT AVAINBRÄNDIT:

PAINOPISTEALUEET:

Liikevaihto tuoteryhmittäin

Liikevaihto brändiryhmittäin

Liikevaihto maittain

SEGMENTIT

Scandinavia

OMAT AVAINBRÄNDIT:

PAINOPISTEALUEET:

ALTIA Annual Report 2019

kilpailussa

Q3

Rum Ö palkittiin vuoden 2019 IWSCkilpailussa

Koskenkorva menestyi Vodka Masters 2019 kilpailussa

O.P. Anderson voitti kultaa Speciality Masters 2019 kilpailussa

ESGTUNNUSLUVUT