ALTIA

52990007AXNSS4PNX3522020-01-012020-12-3152990007AXNSS4PNX3522019-01-01ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember52990007AXNSS4PNX3522019-01-01ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember52990007AXNSS4PNX3522019-01-01ifrs-full:RetainedEarningsMember52990007AXNSS4PNX3522019-01-01ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember52990007AXNSS4PNX3522019-01-012019-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember52990007AXNSS4PNX3522019-01-012019-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember52990007AXNSS4PNX3522019-01-012019-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember52990007AXNSS4PNX3522019-01-012019-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember52990007AXNSS4PNX3522019-01-012019-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember52990007AXNSS4PNX3522019-01-012019-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember52990007AXNSS4PNX3522019-01-012019-12-3152990007AXNSS4PNX3522019-01-012019-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember52990007AXNSS4PNX3522019-01-012019-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember52990007AXNSS4PNX3522019-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember52990007AXNSS4PNX3522019-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMemberifrs-full:CapitalReserveMember52990007AXNSS4PNX3522019-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember52990007AXNSS4PNX3522019-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMemberifrs-full:StatutoryReserveMember52990007AXNSS4PNX3522019-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember52990007AXNSS4PNX3522019-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember52990007AXNSS4PNX3522019-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember52990007AXNSS4PNX3522019-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember52990007AXNSS4PNX3522020-12-3152990007AXNSS4PNX3522020-01-01ifrs-full:IssuedCapitalMember52990007AXNSS4PNX3522020-01-01ifrs-full:CapitalReserveMember52990007AXNSS4PNX3522020-01-01ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember52990007AXNSS4PNX3522020-01-01ifrs-full:StatutoryReserveMember52990007AXNSS4PNX3522020-01-01ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember52990007AXNSS4PNX3522020-01-01ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember52990007AXNSS4PNX3522020-01-01ifrs-full:RetainedEarningsMember52990007AXNSS4PNX3522020-01-01ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember52990007AXNSS4PNX3522020-01-012020-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember52990007AXNSS4PNX3522020-01-012020-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember52990007AXNSS4PNX3522019-12-3152990007AXNSS4PNX3522020-01-012020-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember52990007AXNSS4PNX3522020-01-012020-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember52990007AXNSS4PNX3522020-01-012020-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember52990007AXNSS4PNX3522020-01-012020-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember52990007AXNSS4PNX3522020-01-012020-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember52990007AXNSS4PNX3522020-01-012020-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember52990007AXNSS4PNX3522020-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember52990007AXNSS4PNX3522020-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMemberifrs-full:CapitalReserveMember52990007AXNSS4PNX3522020-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember52990007AXNSS4PNX3522020-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMemberifrs-full:StatutoryReserveMember52990007AXNSS4PNX3522018-12-3152990007AXNSS4PNX3522020-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember52990007AXNSS4PNX3522020-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember52990007AXNSS4PNX3522020-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember52990007AXNSS4PNX3522020-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember52990007AXNSS4PNX3522019-01-01ifrs-full:IssuedCapitalMember52990007AXNSS4PNX3522019-01-01ifrs-full:CapitalReserveMember52990007AXNSS4PNX3522019-01-01ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember52990007AXNSS4PNX3522019-01-01ifrs-full:StatutoryReserveMemberiso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares Sisältö HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2 Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista 19 Konsernin tunnusluvut 23 KONSERNITILINPÄÄTÖS 28 Konsernin tuloslaskelma 29 Konsernin laaja tuloslaskelma 29 Konsernin tase 30 Konsernin rahavirtalaskelma 31 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 32 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 33 Yleiset tiedot 33 1. Liiketulos 36 1.1. Liiketoiminnan tuotot 36 1.2. Segmentti-informaatio 37 1.3. Liiketoiminnan muut tuotot 39 1.4. Materiaalit ja palvelut 39 1.5. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut 39 1.6. Liiketoiminnan muut kulut 40 1.7. Poistot ja arvonalentumiset 40 1.8. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kulut 40 2. Liiketoimintaan liittyvät operatiiviset varat ja velat 41 2.1. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet 41 2.2. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 45 2.3. Vuokrasopimukset 47 2.4. Vaihto-omaisuus 48 2.5. Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat (lyhytaikaiset) 48 2.6. Myyntisaamiset ja muut saamiset (lyhytaikaiset) 48 2.7. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat velvoitteet 49 2.8. Ostovelat ja muut velat 49 2.9. Varaukset 50 3. Rahoituserät ja pääomarakenne 51 3.1. Rahoitustuotot ja –kulut 52 3.2. Rahoitusvarat ja -velat 53 3.2.1. Rahoitusvarat 53 3.2.2. Rahoitusvelat 54 3.2.3. Rahoitusvarojen ja –velkojen luokittelu sekä niiden käyvät arvot 56 3.3. Johdannaiset ja suojauslaskenta 58 3.4. Omaa pääomaa koskevat tiedot 60 4. Rahoitus- ja pääomariskit 62 4.1. Rahoitusriskien hallinta 62 4.2. Pääomariskien hallinta 68 5. Konsolidointi 69 5.1. Yleiset konsolidointiperiaatteet 69 5.2. Tytäryhtiöt 70 5.3. Osuudet osakkuusyrityksissä ja yhteisjärjestelyissä 71 6. Muut liitetiedot 73 6.1. Tuloverot 73 6.2. Vakuudet ja vastuusitoumukset sekä ehdolliset varat ja velat 78 6.3. Lähipiiritapahtumat 79 6.4. Osakeperusteiset maksut 80 6.5. Uusien tai muutettujen IFRS-standardien ja tulkintojen soveltaminen 81 6.6. Tilikauden jälkeiset tapahtumat 82 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS 83 Altia Oyj:n tuloslaskelma (FAS) 83 Altia Oyj:n tase (FAS) 84 Altia Oyj:n rahavirtalaskelma (FAS) 86 Altia Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 87 HALLITUKSEN VOITONJAKOESITYS 96 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 96 TILINTARKASTUSKERTOMUS 97 Osa virallista tilinpäätöstä SYMBOLIT Laatimisperiaatteet Johdon arviot Katso tärkeitä tietoja yhdysvaltalaisille osakkeenomistajille kohdassa ”Tärkeää tietoa” sivulla 27. Hallituksen toiminta- kertomus Annual Report 20203 A ltia on johtava pohjoismainen alkoholi- juomayhtiö, joka toimii Pohjoismaissa, Virossa ja Latviassa viinien ja väkevien alkoholijuomien markkinoilla. Altia valmis- taa, maahantuo, markkinoi, myy ja jakelee sekä omia että päämiestemme tuotteita. Pohjoismaiden ja Baltian lisäksi Altialla on tuotantoa Ranskan Cognacissa. Altia vie alkoholijuomia noin 30 maahan. Viime vuosi oli Altialle poikkeuksellinen maailmanlaajuisen koronaviruspandemian ja sen Altian liiketoiminnalle tuomien haasteiden vuoksi. Vuonna 2020 Altian liikevaihto laski 4,4 prosenttia kiinteillä valuuttakursseilla. Lasku johtui pääasiassa koronaviruspandemian rajoitusten negatiivisista vaikutuksista matkustajamyyntiin, vientiin ja anniskelumyyntiin sekä sopimusvalmistusvolyymeihin. Rajoitusten myötä kuluttajat ovat siirtäneet ostoksensa monopoleihin. Finland & Exports -segmentin liikevaihdon lasku edellisvuodesta johtui matkustajamyynnin ja viennin laskusta, mutta Altian liikevaihto monopolikanavassa kasvoi väkevien alkoholijuomien vahvan myynnin myötä. Scandinavia- Hallituksen toimintakertomus 2020 segmentin liikevaihdon kasvua edellisvuodesta vauhditti vahva myynti monopoleissa mikä myös kompensoi anniskelumyynnistä tullutta laskua. Altia Industrial -segmentin liikevaihto laski alhaisempien sopimusvalmistusvolyymien takia, vaikka etanolin myynnin kasvua vauhditti vahva kysyntä. Vuonna 2020 Altian kannattavuus parani edellisvuodesta ja vertailukelpoinen käyttökate kasvoi 17,1 prosenttia eli 7,6 miljoonaa euroa ja oli 52,4 miljoonaa euroa. Tämän hyvän kehityksen ansiosta Altia saavutti pitkän aikavälin taloudellisen tavoitteensa vertailukelpoisen käyttökatemarginaalin ollessa 15,3 prosenttia. Kannattavuuden poikkeuksellisen vahvan kehityksen taustalla olivat Altia Industrial -segmentti, positiivinen kanavavalikoima ja konserninlaajuiset kustannussäästöt. Altian taloudellinen asema oli vakaa koko vuoden ajan. Rahavirta kehittyi hyvin, ja likviditeetti oli vahva. Liiketoiminnan nettorahavirta parani 56,1 (52,6) miljoonaan euroon käyttöpääoman myönteisen kehityksen seurauksena. AVAINLUVUT 2020 2019 2018 Liikevaihto, milj. euroa 342,4 359,6 357,3 Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa 52,4 44,8 40,0 % liikevaihdosta 15,3 12,4 11,2 Raportoitu käyttökate, milj. euroa 40,3 43,1 34,0 Vertailukelpoinen liiketulos, milj. euroa 35,0 26,8 25,6 % liikevaihdosta 10,2 7,5 7,2 Liiketulos, milj. euroa 22,9 25,1 19,7 Kauden tulos, milj. euroa 17,8 18,4 15,1 Osakekohtainen tulos, euroa 0,49 0,51 0,42 Liiketoiminnan nettorahavirta, milj. euroa 56,1 52,6 6,5 Nettovelka/vertailukelpoinen käyttökate -0,1 0,6 1,2 Henkilöstö keskimäärin 650 682 718 Annual Report 20204 Markkinoiden kehitys Pohjoismaiset monopolimarkkinat Poikkeuksellisen korkeat markkina- volyymit pohjoismaisissa monopoleissa liittyivät koronavirusrajoitusten aiheuttamaan kanavasiirtymään. Hallitusten ja terveysviranomaisten vuoden aikana asettamat rajoitukset kohdistuivat niin matkustukseen ja kokoontumisiin kuin alkoholijuomien myyntiin ja anniskelumyynnin asiakasmääriin. Näiden rajoitusten seurauksena kuluttajat siirsivät alkoholijuomien ostoksia matkustaja- myynti- ja anniskelukanavista monopolikanaviin. Markkinavolyymit pohjoismaisissa monopoleissa kasvoivat yhteensä 17,1 prosenttia vuonna 2020. Väkevien alkoholijuomien markkinavolyymi kasvoi 18,5 prosenttia ja kanavasiirtymä näkyi esimerkiksi korkealaatuisten väkevien alkoholijuomien myynnissä, joita yleensä myydään laajalti matkustajamyynnissä. Viinien markkinavolyymi kasvoi 16,9 prosenttia ja hanapakkausten osuus viineissä kasvoi. Suomi Suomen vähittäismyyntimonopolissa väkevien alkoholijuomien ja viinien myyntivolyymit kasvoivat 13,7 prosenttia vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna. Väkevien alkoholijuomien markkina-. volyymi kasvoi 10,4 prosenttia ja kasvua oli kaikissa kategorioissa. Kasvu oli suurinta gini-, viski-, rommi- ja rypäletisleiden kategorioissa. Viinien markkinavolyymi kasvoi 15,0 prosenttia. Isoista viini- kategorioista punaviinit kasvoivat 15,2 prosenttia ja valkoviinit 17,1 prosenttia. Roséviinit kasvoivat 39,7 prosenttia. Ruotsi Ruotsin vähittäismyyntimonopolissa väkevien alkoholijuomien ja viinien myyntivolyymit kasvoivat 10,0 prosenttia vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna. Väkevissä alkoholijuomissa markkina- volyymi kasvoi 18,8 prosenttia. Kasvu oli suurinta viski-, gini-, rommi- ja katkerokategorioissa. Akvaviittikategorian volyymit laskivat. Viinien markkinavolyymi kasvoi 9,2 prosenttia. Isoista viini- kategorioista punaviinit kasvoivat 6,8 prosenttia ja valkoviinit 10,0 prosenttia. Roséviinit kasvoivat 22,1 prosenttia. Norja Norjan vähittäismyyntimonopolissa väkevien alkoholijuomien ja viinien myyntivolyymit kasvoivat 40,4 prosenttia vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna. Väkevien alkoholijuomien markkina- volyymi kasvoi 32,1 prosenttia ja kasvua oli kaikissa kategorioissa. Kasvu oli suurinta gini-, rommi-, akvaviitti- ja viskikategorioissa. Viinien markkinavolyymi kasvoi 41,8 prosenttia. Isoista viini- kategorioista punaviinit kasvoivat 40,3 prosenttia ja valkoviinit 44,2 prosenttia. Roséviinit kasvoivat 72,5 prosenttia. Strategia ja taloudelliset tavoitteet Altian tarkennettu strategia julkaistiin helmikuussa 2020. Strategiset valinnat tukevat Altian kannattavaa kasvua ja vahvistavat Altian asemaa yhtenä vastuullisimmista väkevien juomien valmistajista sekä johtavana pohjoismaisena juomatalona. • Viljaviinapohjaisten tuotteiden pohjoismaisen markkinajohtajuuden vahvistaminen • Omien brändien ja päämiesliiketoiminnan pohjoismaisen kanavaosaamisen tehostaminen • Altian väkevien avainbrändien vienti uusille markkinoille • Teollisen liiketoiminnan arvon ja mahdollisuuksien kasvattaminen Taloudelliset tavoitteet Altian pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat pysyneet ennallaan: • Vertailukelpoinen käyttökateprosentti kasvaa 15 prosenttiin pitkällä aikavälillä • Vuotuinen liikevaihto kasvaa 2 prosenttia ajan mittaan (CAGR) • Tavoitteena on pitää raportoitu nettovelka suhteessa vertailukelpoiseen käyttökatteeseen pitkällä aikavälillä alle 2,5-kertaisena Osinkopolitiikka Altia pyrkii noudattamaan aktiivista osingon jakopolitiikkaa, ja se osa tilikauden tulok- sesta, jota ei arvioida tarvittavan yhtiön kasvuun ja kehittämiseen, jaetaan osakkeen- omistajille. Yhtiön osingonjakopolitiikan mukaan osingonmaksusuhde on 60 pro- senttia tai enemmän tilikauden tuloksesta. Tärkeimmät tapahtumat Tarkennettu strategia Helmikuussa julkaistiin Altian tarkennettu strategia, jonka yhteydessä pitkän aikavälin strategiset painopistealueet ja kasvutavoitteet tarkastettiin. Tarkennettu strategia vahvistaa Altian asemaa yhtenä vastuullisimmista väkevien juomien valmistajista sekä johtavana pohjoismaisena juomatalona. Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet pysyivät ennallaan. Altian ja Arcuksen yhdistyminen Vuoden 2020 strategisesti tärkein virstanpylväs oli Altian ja Arcuksen sulautumissuunnitelman julkistaminen. Syyskuussa Altia ja Arcus kertoivat yhdessä aikeestaan yhdistyä johtavaksi pohjoismaiseksi viinien ja väkevien alkoholijuomien bränditaloksi: Anora Groupiksi. Altian ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi sulautumissuunnitelman 12.11.2020. VIINIEN JA VÄKEVIEN ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIVOLYYMIEN KEHITYS POHJOISMAISISSA VÄHITTÄISMYYNTIMONOPOLEISSA % muutos edelliseen vuoteen verrattuna 2020 2019 Pohjoismaiset monopolit yhteensä +17,1 +0,1 Väkevät alkoholijuomat +18,5 +1,0 Viinit +16,9 -0,1 Suomi, kokonaismyynti +13,7 -2,9 Väkevät alkoholijuomat +10,4 -2,1 Viinit +15,0 -3,2 Ruotsi, kokonaismyynti +10,0 +1,0 Väkevät alkoholijuomat +18,8 +3,9 Viinit +9,2 +0,7 Norja, kokonaismyynti +40,4 +0,4 Väkevät alkoholijuomat +32,1 +1,6 Viinit +41,8 +0,2 Lähde: Myyntivolyymit litroittain, Alko, Systembolaget, Vinmonopolet. Annual Report 20205 Sulautumisen toteutuminen edellyttää tavanomaiset viranomaisluvat. Altia julkaisi 15.12.2020, 21.12.2020 ja 8.1.2021 pörssitiedotteella tiedon Ruotsin, Norjan ja Suomen kilpailuviranomaisten päätöksistä siirtää käsittelynsä vaiheeseen II. Kilpailuviranomaisten mahdolliset päätökset käsittelyiden vaiheeseen II siirtämisestä on huomioitu arvioidussa täytäntöönpanoaikataulussa. Näin ollen Altia ja Arcus odottavat edelleen saavansa kilpailuviranomaisten hyväksynnät ja täytäntöönpanevansa sulautumisen vuoden 2021 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Menestyneitä innovaatioita Altian avainbrändien, kuten Koskenkorva Vodkan, Explorer Vodkan ja O.P. Anderson Aquavitin, innovaatiot keräsivät menestystä kansainvälisissä kilpailuissa vuonna 2020. Menestys huipentui Vodka Producer of the Year -palkintoon International Spirits Challenge -kilpailussa. Palkinto vahvistaa entisestään Altian asemaa vahvana juoma-alan pohjoismaisenn innovaatio-osaajana. Kumppanuuksien vahvistaminen Altia ja Brown-Forman uusivat Finlandia Vodkan tuotantosopimuksen. Uusittu sopimus jatkuu vuoteen 2035 asti ja on jatkoa Altian ja Brown-Formanin pitkäaikaiselle vuonna 2000 alkaneelle strategiselle yhteistyölle. Altia ja Distell uusivat sopimuksensa, joka koskee Distellin brändien jakelua ja markkinointia Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Pohjoismaiden matkustajamyynnissä. Distellin ja Altian yhteistyö on kestänyt liki kaksi vuosikymmentä. Altia ryhtyi yhteistyöhön Underbergin kanssa ja laajentuu tämän myötä Saksan markkinoille Koskenkorva Vodkalla ja O.P. Anderson Aquavitilla. Tämä pitkän aikavälin yhteistyökumppanuus sisältää Altian Koskenkorva Vodka Originalin ja O.P. Anderson Original Aquavitin myynnin, markkinoinnin ja jakelun. Suomen viiniportfoliota vahvistettiin uusilla jakelusopimuksilla kahden saksa- laisen viinituottajan kanssa: F. W. Langguth Erben GmbH & Co. KG ja Leitz Weingut. Altia Industrial: jatkuvaa parantamista Koskenkorvan tehtaalla otettiin käyttöön uusi polttoainesiilo, joka lisää uusiutuvan energian osuutta tehtaan energian- tuotannossa. Investoinnin avulla tehdas voi vähentää hiilidioksidipäästöjään vuositasolla jopa 20 prosenttia. Tämä vie Altiaa askelen lähemmäksi tavoitettaan hiilineutraalin tuotannon saavuttamisesta vuoteen 2025 mennessä. Koskenkorvan tislaamo on toiminut täydellä kapasiteetilla ja käytti ennätyk- sellisen määrän viljaa. Etanolin tuotanto kasvoi merkittävästi. Teknisen etanolin volyymit Rajamäen teknisen etanolin tehtaalla olivat poikkeuksellisen korkealla tasolla koronaviruspandemian takia kasvaneen käsihuuhteiden kysynnän vuoksi. Rajamäen alkoholijuomatehtaalla otettiin käyttöön alkoholin poistamiseen liittyvä tuotantoprosessi. Digikokemusten kiihdyttäminen Altian digitaalisten alustojen (viinimaa.fi, folkofolk.se ja nordicspirits.com) kävijä- määrät nousivat ennätyksellisen korkeiksi vuoden 2020 aikana. Kasvua on tukenut pitkäaikainen kehitystyö. Brändikoke- mukset siirtyivät koronaviruspandemian takia verkkoympäristöihin, ja brändi- aktivointi keskittyi digitaalisiin sisältöihin, kuten etänä järjestettyihin maisteluihin. Edelläkävijyys vastuullisissa pakkausratkaisuissa Vuonna 2020 Altia toi markkinoille ensimmäiset kierrätysmuovia sisältäviin rPET-pulloihin pakatut tuotteensa. PET-pullojen osalta Altia haluaa nostaa kierrätysmuovin osuuden 100 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä verrattuna EU:n 30 prosentin vaatimukseen vuoteen 2030 mennessä. Vastuullisuusarviointi Huhtikuussa Altian sai tunnustusta, kun yhtiö saavutti Gold Medal -luokituksen EcoVadisin yhteiskuntavastuuta mittaavassa arvioinnissa. Taloudellinen katsaus Kausiluonteisuus Alkoholijuomien kulutuksessa on merkittävää kausiluonteista vaihtelua, jolla on vaikutus Altian liikevaihtoon ja kassavirtaan. Suuri osa yhtiön tuloista ja kassavirrasta saadaan tavallisesti vuoden viimeisellä neljänneksellä, kun taas vuoden ensimmäisellä neljänneksellä osuus on huomattavasti pienempi. Lisäksi vuoden lopun huippusesonkiin liittyvät valmisteverot maksetaan tammikuussa, mikä johtaa merkittäviin ulosmeneviin kassavirtoihin. Liikevaihto Altian raportoitu liikevaihto vuonna 2020 laski 4,8 prosenttia ja oli 342,4 (359,6) miljoonaa euroa. Kiinteillä valuuttakursseilla liikevaihto laski 4,4 prosenttia. Liikevaihdon lasku johtui koronaviruspandemian merkittävistä negatiivisista vaikutuksista matkustajamyyntiin, vientiin ja anniskelumyyntiin sekä sopimusvalmistusvolyymeihin. Myös ohran hinnan laskulla Altia Industrial -segmentissä ja Tanskan liiketoimintamallin muutoksella (Q2 2019) oli negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Juomatuotteiden liikevaihto kiinteillä valuuttakursseilla laski 2,7 prosenttia. Altian liikevaihto kasvoi kaikissa kolmessa monopolissa suurten markkinavolyymien myötä. Väkevien alkoholijuomien LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN Milj. euroa 2020 2019 Muutos, % Finland & Exports 117,2 128,6 -8,9 Scandinavia 123,9 120,7 2,7 Altia Industrial 101,2 110,2 -8,2 Yhteensä 342,4 359,6 -4,8 LIIKEVAIHTO TUOTERYHMITTÄIN Milj. euroa 2020 2019 Muutos, % Väkevät alkoholijuomat 119,1 121,3 -1,8 Viinit 119,5 124,9 -4,4 Muut juomat 2,5 3,1 -19,7 Teolliset tuotteet ja palvelut 101,2 110,2 -8,2 Yhteensä 342,4 359,6 -4,8 Annual Report 20206 VERTAILUKELPOINEN KÄYTTÖKATE (EBITDA) SEGMENTEITTÄIN Milj. euroa 2020 2019 Finland & Exports 19,8 20,6 Scandinavia 14,2 12,1 Altia Industrial 17,9 11,4 Muut 0,5 0,7 Yhteensä 52,4 44,8 % liikevaihdosta 15,3 12,4 VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT Milj. euroa 2020 2019 Vertailukelpoinen käyttökate 52,4 44,8 Liiketoimintojen ja hyödykkeiden myyntien voitot ja tappiot - 0,1 Liiketoimintojen lopettamiseen liittyvät kulut ja uudelleenjärjestelykulut -0,3 -0,2 Olennaiset projektit Kustannukset suljetussa vapaaehtoisessa eläkejärjestelyssä -0,5 -1,6 Altian ja Arcuksen sulautumissuunnitelmaan liittyvät kulut -11,4 - Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä -12,1 -1,7 EBITDA 40,3 43,1 myynti kasvoi monopoleissa, mutta se ei kompensoinut koronaviruspandemian aiheuttaman matkustajamyynnin, viennin ja anniskelumyynnin laskun vaikutusta. Viinien liikevaihto laski edellisvuoden tasosta päämiesportfoliossa Q2 2020 tapahtuneiden muutosten ja Q2 2019 puretun verovarauksen (0,5 miljoonaa euroa) takia. Lasku muiden juomien liikevaihdossa johtui päämiesportfolion muutoksista (Q3 2019). Kauden kannattavuus ja tulos Vuonna 2020 vertailukelpoinen käyttökate (käyttökate ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä) oli 52,4 (44,8) miljoonaa euroa eli 15,3 (12,4) prosenttia liikevaihdosta. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä -12,1 (-1,7) miljoonaa euroa, ja ne liittyivät pääasiassa Altian ja Arcuksen sulautumissuunnitelmaan. Raportoitu käyttökate oli 40,3 (43,1) miljoonaa euroa. Vuonna 2020 vertailukelpoinen käyttökate parani 7,6 miljoonalla eurolla. Kannattavuuden hyvän kehityksen taustalla olivat Altia Industrial -segmentti, vahva myynti ja jatkuva tuottojohtaminen monopolikanavissa sekä konserninlaajuiset koronaviruspandemiaan liittyvät kustannussäästötoimet. Altia Industrial -segmentin merkittävä parannus liittyi etanolin vahvaan myyntiin ja toimitusketjun tehostamiseen sekä edellisvuotta alhaisempaan ohran hintaan vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana. Q2 2019 purettu verovaraus (0,5 miljoonaa euroa) ja päästöoikeuksien myynti (0,8 miljoonaa euroa) vuonna 2019 vaikuttavat negatiivisesti edellisvuoden vertailuun. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 6,2 (7,6) miljoonaa euroa, ja ne sisälsivät pääosin - (0,8) miljoonaa euroa päästöoikeuksien myyntituottoja, 3,3 (3,4) miljoonaa euroa myyntituloja lähinnä höyryn, energian ja veden myynnistä sekä vuokratuottoja 1,4 (1,3) miljoonaa euroa. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut olivat 49,1 (45,9) miljoonaa euroa, josta palkkojen osuus oli 38,1 (34,2) miljoonaa euroa. Työsuhde- etuuksista aiheutuneista kuluista 2,0 (-) miljoonaa euroa liittyi Altian ja Arcuksen sulautumissuunnitelmaan ja on luokiteltu vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi eriksi vertailukelpoisen käyttökatteen laskennassa. Liiketoiminnan muut kulut olivat 66,6 (65,0) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muista kuluista 9,3 (-) miljoonaa euroa liittyi Altian ja Arcuksen sulautumissuunnitelmaan ja on luokiteltu vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi eriksi vertailukelpoisen käyttökatteen laskennassa. Kustannussäästöjä tuli koronaviruspandemiasta johtuen markkinoinnista, matkustamisesta ja edustamisesta sekä ostetuista palveluista. Nettorahoituskulut olivat 2,9 (2,2) miljoonaa euroa. Osuus osakkuusyritysten tuloksesta ja tuotot sijoituksista yhteisiin toimintoihin olivat yhteensä 1,2 (1,6) miljoonaa euroa. Raportointikauden verot olivat 3,5 (6,2) miljoonaa euroa, joka vastaa 16,5 (25,1) prosentin efektiivistä veroastetta. Vertailukauden korkeampan efektiiviseen veroasteeseen vaikutti Ranskassa tehdyn verotarkastuksen lopputulokseen liittynyt verovaraus ja Tanskan yhtiön kevään 2019 uudelleenjärjestelystä johtuvasta tappiosta kirjaamaton laskennallinen verosaaminen. Tilikauden tulos oli 17,8 (18,4) miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos 0,49 (0,51) euroa. Rahavirta, tase ja investoinnit Liiketoiminnan nettorahavirta vuonna 2020 oli 56,1 (52,6) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan nettorahavirta parani käyttöpääoman positiivisen kehityksen myötä. Nettokäyttöpääoman positiiviseen kehitykseen vaikutti, korkeammista myynneistä monopoleihin johtuen, kasvu myydyissä saamisissa Suomessa ja Ruotsissa sekä korkeammat maksettavat valmiste- ja arvonlisäverot. Myydyt saamiset olivat tilikauden lopussa 91,9 (76,7) miljoonaa euroa. Konsernin nettovelka raportointikauden lopussa oli -3,9 (28,9) miljoonaa euroa. Rahavarat olivat 130,7 (64,2) miljoonaa euroa, ja korolliset velat olivat 126,8 (93,1) miljoonaa euroa. Nettovelkaantumisaste raportointikauden lopussa oli -2,5 (19,1) prosenttia ja omavaraisuusaste oli 34,3 (37,8) prosenttia. Raportoitu nettovelka suhteessa vertailukelpoiseen käyttökatteeseen oli -0,1 (0,6). Konsernilla on 60,0 (60,0) miljoonan euron valmiusluottolimiitti, josta 0,0 (0,0) miljoonaa euroa oli käytössä raportointikauden lopussa. Liikkeeseen laskettujen yritystodistusten nimellisarvo raportointikauden lopussa oli 40,0 (0,0) miljoonaa euroa. Altia-konsernin likviditeetti on ollut vahva koko kauden ajan. Likviditeettiä ovat vahvistaneet liiketoiminnan rahavirran myönteinen kehitys sekä toimenpiteet varmistaa likviditeettiä pandemian aikana laskemalla liikkeelle yritystodistuksia. Konsernitaseen loppusumma tilikauden lopussa oli 455,6 (400,2) miljoonaa Annual Report 20207 euroa. Konsernitaseen loppusumman kasvu liittyy konsernin hyvään kassatilanteeseen, joka on seurausta yritystodistusten liikkeeseen laskusta ja vahvasta liiketoiminnan rahavirrasta. Bruttoinvestoinnit vuonna 2020 olivat 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. Rajamäen alkoholijuomatehtaalla saatiin päätökseen tuotantoprosessin investoinnit, kuten alkoholin poistamiseen liittyvä prosessi. Investointi uuteen hanapakkauslinjaan käynnistyi, ja se on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Koskenkorvan tehtaalla saatiin päätökseen investointi uuteen polttoainesiiloon. Investointi tukee Altian pitkän aikavälin suunnitelmaa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Lisäksi Rajamäen ja Koskenkorvan tehtailla toteutettiin kunnossapitoon ja turvallisuuteen liittyviä investointeja. TASEEN TUNNUSLUVUT 2020 2019 Raportoitu nettovelka/ vertailukelpoinen käyttökate -0,1 0,6 Lainat, milj. euroa 116,1 82,6 Nettovelka, milj. euroa -3,9 28,9 Omavaraisuusaste, % 34,3 37,8 Nettovelkaantumisaste, % -2,5 19,1 Investoinnit, milj. euroa -7,0 -6,8 Varat yhteensä, milj. euroa 455,6 400,2 Koronaviruspandemian (COVID-19) vaikutukset COVID-19-rajoitukset vaikuttavat merkittävästi Altian toiminta- ympäristöön ja myyntikanaviin. Jatkuvasti muuttuvat rajoitukset heikentävät ennakoitavuutta, minkä vuoksi ennustaminen on vaikeaa. Koronaviruspandemian keskeisiä vaikutuksia ja sen aiheuttamaa epävarmuutta kuvataan alla. Kuluttajatuotteet (Finland & Exports- ja Scandinavia-segmentit) • Koronaviruspandemian rajoitukset rajoittavat tai jopa sulkevat Altian juomatuotteiden myyntikanavia matkustajamyyntiä, vientiä ja anniskelumyyntiä. • Vaikka kuluttajat ovat siirtyneet ostamaan alkoholijuomia monopoli- kanavasta, monopolimyynti ei ole kompensoinut matkustaja- myynnistä, viennistä ja anniskelu- myynnistä tulevaa laskua. • Matkustajamyynnin, viennin ja anniskelumyynnin toipuminen riippuu hallitusten asettamien matkustamiseen, lähikontaktien välttämiseen, ravintoloiden aukioloaikoihin ja anniskeluun liittyvien rajoitusten ja suositusten tasosta ja laajuudesta. • Toipumisen kestoa on vaikea arvioida. Siihen vaikuttavat muutokset kuluttajien käyttäytymisessä, ja sen odotetaan vaihtelevan myyntikanavasta toiseen: anniskelumyynnin voidaan odottaa toipuvan matkustajamyyntiä nopeammin. • Monopolikanavan myyntejä koskeva epävarmuus liittyy 1) monopolien aukioloon ja normaalin toiminnan jatkumiseen, joka voi riippua esimerkiksi monopolien henkilöstön terveydentilasta ja poliittisesta päätöksenteosta ja 2) Altian kykyyn toimittaa tuotteita. Altia Industrial • Epävarmuus on suurta sekä teollisissa tuotteissa että palveluissa. Tärkkelyksen kysyntä on heikentynyt laskeneen painopaperikysynnän vuoksi. Etanolimarkkinan odotetaan vakautuvan. Etanolin kysyntä on jatkanut kasvuaan maailmanlaajuisilla markkinoilla, minkä vuoksi tuontietanolin ostohinnat ovat nousseet, laskien teknisen etanolin katteita. vaikuttaa Altian taloudelliseen asemaan monella tavalla ja lisätä epävarmuutta liittyen omaisuuserien arvoihin. Tämän johdosta Altia on arvioinut pandemian vaikutusta sen taloudelliseen asemaan ja käynyt läpi sellaisten varojen ja velkojen arvoja, joihin liittyy arvioita ja johdon harkintaa. Identifioidut ja odotetut vaikutukset on otettu huomioon raportoiduissa luvuissa ja johdon harkintaa edellyttävissä ennusteissa. • Vaihto-omaisuuden arvoa seurataan säännöllisesti myös hitaasti kiertävien tuotteiden osalta. Koronaviruspandemialla ei ole ollut olennaista vaikutusta vaihto-omaisuuden arvoon. • Myyntisaamisten luottoriskejä ja luottotappiovarauksia on analysoitu raportointikauden lopussa ja johtopäätöksenä todettiin, että taseessa on riittävästi varauksia. Nettokäyttöpääoman hallintaan keskittyminen ja yritystoditusten liikkeellelaskeminen ovat varmistaneet, että Altian likviditeettitilanne on ollut hyvä koko tilikauden ajan. Koronaviruksen odotetaan vaikuttavan teollisten palveluiden volyymeihin. • Epävarmuus, joka koskee Altian kykyä toimittaa tuotteita juomatuotteiden myyntikanaviin (monopoli- ja päivittäistavarakauppakanavat), liittyy tuotteiden ja raaka- aineiden, kuten pakkaamattoman viinin, pakkaustarvikkeiden ja päämiestuotteiden saatavuuteen. • Altian tuotanto- ja logistikkatoiminnoissa riskit henkilöstön terveyteen ja turvallisuuteen sekä toimitusketjun häiriöihin liittyen pysyvät korkealla. Laitteistojen varaosien ja huoltohenkilöstön saatavuuteen liittyvä epävarmuus jatkuu. Kustannusrakenteen sopeuttamiseen tähtäävät toimenpiteet • Myynnin ja kannattavuuden kehityksen tarkka seuranta jatkuu, ja kustannussäästötoimenpiteitä lisätään tarvittaessa. Konsernin taloudellinen asema • Koronaviruspandemia saattaa Annual Report 20208 Liiketoiminnan katsaus Finland & Exports Finland & Exports -segmentti käsittää viinien, väkevien alkoholijuomien ja muiden juomien tuonnin, myynnin ja markkinoinnin Suomessa ja Baltian maissa sekä matkustajamyynnin ja viennin. 2020 2019 Muutos, % Liikevaihto, milj. euroa 117,2 128,6 -8,9 Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa 19,8 20,6 -3,7 Vertailukelpoinen käyttökate, % liikevaihdosta 16,9 16,0 Henkilöstöä keskimäärin 90 89 Milj. euroa 2020 2019 Mutuos, % Väkevät alkoholijuomat 67,6 75,1 -10,0 Viinit 48,3 52,5 -7,9 Muut juomat 1,3 1,0 26,3 Yhteensä 117,2 128,6 -8,9 Liikevaihto Vuonna 2020 Finland & Exports -segmentin liikevaihto oli 117,2 (128,6) miljoonaa euroa eli 8,9 prosenttia edellisvuotta pienempi. Liikevaihdon lasku johtui koronaviruspandemian merkittävistä negatiivisista vaikutuksista matkustajamyyntiin, vientiin ja anniskelumyyntiin. Väkevien alkoholijuomien myynti laski matkustajamyynnin ja viennin vähenemisen myötä, ja viinien myynti laski päämiesportfoliossa Q2 2020 tapahtuneiden muutosten ja Q2 2019 puretun verovarauksen (0,5 miljoonaa euroa) seurauksena. Suomessa monopolin markkinavolyymit olivat suuria, kun kuluttajat siirsivät ostoksiaan rajoitetuista myyntikanavista monopoliin. Altian liikevaihto monopolissa kasvoi edellisvuodesta väkevien alkoholijuomien vahvan myynnin myötä. Suomen päivittäistavarakaupassa liikevaihto kasvoi tasaisesti uusien lanseerausten ja parantuneenjakelun ansiosta. Baltian maiden päivittäistavarakaupan hyvä kehitys kumosi satama- ja rajakaupan laskun vaikutuksen. Vertailukelpoinen käyttökate Vuonna 2020 vertailukelpoinen käyttökate oli 19,8 (20,6) miljoonaa euroa eli 16,9 (16,0) prosenttia liikevaihdosta. Positiivinen kanavavalikoima, tuottojohtaminen ja kustannussäästöt kompensoivat osittain koronaviruspandemiasta johtuvaa volyymien laskun negatiivista vaikutusta, minkä vuoksi koko vuoden kannattavuus jäi alle edellisvuoden tason. Q2 2019 purettu verovaraus (0,5 miljoonaa euroa) vaikuttaa negatiivisesti edellisvuoden vertailuun. Liiketoiminnan tapahtumia Altia lanseerasi useita innovaatioita Suomessa vuonna 2020. Koskenkorva- brändin alla lanseerattiin esimerkiksi Koskenkorva 7 Botanicals sekä Koskenkorva Espresso-, Lemon- ja Mojito-liköörit. Leijona-brändiä laajennettiin uusilla miedommilla juomilla, kuten Leijona Bahama Mango Mojito. Jaloviina-brändin alla lanseerattiin Jaloviina Hanki -likööri tilausvalikoimassa. Päivittäistavarakaupassa Koskenkorva- ja Leijona-brändejä laajennettiin uusilla tuotteilla kuten esimerkiksi Koskenkorva Green, joka on Koskenkorvan ready- to-drink-tuotevalikoiman ensimmäinen luomutuote. Leijonan ready-to- drink-valikoimassa lanseerattiin uusi pakkausmuotoilu ja kolme uutta makua. Toisella neljänneksellä Altia aloitti yhteistyön Underbergin kanssa ja aloitti Koskenkorva Vodkan ja O.P. Anderson Aquavitin viennin Saksan markkinoille. Tämä pitkän aikavälin yhteistyökumppanuus sisältää Koskenkorva Vodka Originalin ja O.P. Anderson Original Aquavitin myynnin, markkinoinnin ja jakelun. Kumppanuuden aloitusta hidastivat merkittävät sulkutoimet Saksassa, mutta jälleenmyyntikanavan jakelua laajennettiin neljännellä neljänneksellä uusilla listauksilla. Suomen viiniportfoliota vahvistettiin uusilla jakelusopimuksilla kahden saksalaisen viinituottajan kanssa: F. W. Langguth Erben GmbH & Co. KG ja Leitz Weingut. Pitkäaikainen tavoitteellinen työ, kuluttajakäyttäytymisen muutos ja COVID-19 tukivat Altian digitaalisten alustojen (viinimaa.fi ja nordicspirits.com) vahvaa kehitystä, ja vierailut molemmilla sivustoilla lisääntyivät merkittävästi. Tämä vahvistaa entisestään Viinimaan asemaa johtavana suomalaisena viinimarkkinoinnin alustana. Altia järjesti vuoden 2020 aikana online-maistijaisia ja muita virtuaalisia tapahtumia asiakkaille, kuluttajille, tiedotusvälineiden edustajille ja vaikuttajille. Nordic Spirits -sivustoa kehitettiin edelleen Altian verkkokaupan myyntikanavana Saksassa ja Amazonissa avattiin suoramyyntikanava. Suomessa Altia on tukenut COVID- 19-kriisin vaikutuksista kärsiviä anniskelumyynnin asiakkaitaan erilaisilla kampanjoilla esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Annual Report 20209 Scandinavia Scandinavia-segmentti käsittää viinien, väkevien alkoholijuomien ja muiden juomien tuonnin, myynnin ja markkinoinnin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. 2020 2019 Muutos, % Liikevaihto, milj. euroa 123,9 120,7 2,7 Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa 14,2 12,1 18,0 Vertailukelpoinen käyttökate, % liikevaihdosta 11,5 10,0 Henkilöstöä keskimäärin 74 74 Milj. euroa 2020 2019 Muutos, % Väkevät alkoholijuomat 51,5 46,2 11,5 Viinit 71,2 72,4 -1,7 Muut juomat 1,2 2,1 -42,2 Yhteensä 123,9 120,7 2,7 Liikevaihto Vuonna 2020 Scandinavia-segmentin liikevaihto oli 123,9 (120,7) miljoonaa euroa eli 2,7 prosenttia edellisvuotta suurempi. Kiinteillä valuuttakursseilla liikevaihto kasvoi 3,9 prosenttia. Monopolien suuret markkinavolyymit tukivat liikevaihdon kasvua, kun kuluttajat siirsivät ostoksiaan monopolikanaviin koronaviruspandemian takia. Ruotsissa Altian liikevaihdon kasvua vauhditti väkevien alkoholijuomien vahva myynti monopolissa, kun taas päämiesportfoliossa Q2 2020 tapahtuneilla muutoksilla oli negatiivinen vaikutus viinien myyntiin. Norjassa sekä viinien että väkevien alkoholijuomien liikevaihto kasvoi monopolin suurten markkinavolyymien myötä. Lasku muiden juomien liikevaihdossa johtuu päämiesportfoliossa (Q2 2019) tapahtuneista muutoksista. Tanskan liiketoimintamallin muutoksella (Q2 2019) oli negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Vertailukelpoinen käyttökate Vuonna 2020 vertailukelpoinen käyttökate oli 14,2 (12,1) miljoonaa euroa eli 11,5 (10,0) prosenttia liikevaihdosta. Kannattavuus parani kaikilla kolmella markkinalla. Ruotsissa ja Norjassa monopolien myynnin kasvu ja tuottojohtaminen tukivat kannattavuuden paranemista. Tanskassa kannattavuuden paraneminen liittyy liiketoimintamallin muutokseen (Q2 2019). Norjan kruunun kurssikehityksellä oli negatiivinen vaikutus vertailukelpoiseen käyttökatteeseen. Liiketoiminnan tapahtumia Altia lanseerasi vuoden 2020 aikana useita tuotteita Ruotsissa ja Norjassa. Kasvavassa ginien kategoriassa lanseerattiin Hernö Pink Gin ja Explorer Pink Gin sekä O.P. Anderson -brändin alla kuiva luomugini. Lisäksi lanseerattiin Koskenkorva-liköörejä, kuten Koskenkorva Ginger ja Lemon. Xanté-brändiä laajennettiin Xanté Rum & Pear- ja Coconut Cream & Pear -likööreillä. Ennen glögikauden alkua lanseerattiin kiinnostavia uutuuksia Blossa-valikoimassa: Blossa 2020 ja uusi Blossa Saffran -maku. Neljännellä neljänneksellä Altia vastaanotti ilmoituksia muutamista rikkoutuneista Blossa Sparkling -pulloista. Kukaan ei loukkaantunut rikkoutumisten yhteydessä. Tuotteiden laatu ja turvallisuus ovat Altian tärkeimmät tavoitteet, joten varotoimenpiteenä kaikki Blossa Sparkling -tuotteet vedettiin pois kaupoista. Ongelma ei koskenut muita Blossa-tuotteita. Altia ja Distell uusivat sopimuksen, joka koskee Distellin brändien jakelua ja markkinointia Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Pohjoismaiden matkustajamyynnissä. Distellin ja Altian yhteistyö on kestänyt lähes kaksi vuosikymmentä. Koska koronaviruspandemialla oli merkittävä vaikutus anniskelumyyntiin, Altia perusti ravintoloiden työntekijöille ja muille pandemian seurauksista kärsineille apurahan (Altia krOgfolk- hjälpen). Apurahalla tuetaan ammatillista koulutusta. Vuonna 2020 folkofolk.se- sivusto vahvisti jälleen asemaansa Ruotsin johtavana viinien ja väkevien alkoholijuomien markkinointialustana. Kävijäliikenne sivustolle saavutti kaikkien aikojen ennätyksen, ja vierailut yli kaksinkertaistuivat edellisvuodesta. Tämä oli seurausta hakukoneoptimoinnin, käyttäjäkokemuksen ja sisällön kohdennetusta kehitystyöstä. Annual Report 202010 Altia Industrial Altia Industrial -segmentti käsittää Koskenkorvan tehtaan toiminnot sekä tärkkelyksen, rehuraaka-aineen ja teknisen etanolin tuotannon sekä sopimusvalmistuksen ja logistiikkapalvelut. Siihen kuuluvat myös toimitusketjutoiminnot eli tuotanto- ja logistiikkatoiminnot eri maissa sekä hankinta. 2020 2019 Change, % Liikevaihto, milj. euroa 101,2 110,2 -8,2 Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa 17,9 11,4 56,5 Vertailukelpoinen käyttökate, % liikevaihdosta 17,6 10,4 Henkilöstöä keskimäärin 404 426 Liikevaihto Vuonna 2020 Altia Industrial -segmentin liikevaihto oli 101,2 (110,2) miljoonaa euroa eli 8,2 prosenttia edellisvuotta pienempi. Liikevaihdon lasku johtui pääasiassa koronavirusrajoitusten vuoksi laskeneista sopimusvalmistusvolyymeistä. Teknisen etanolin kysyntä on ollut vahvaa koronaviruspandemian aikana, ja Altian volyymit ovat olleet edellisvuotta suurempia. Tärkkelykseen vaikutti negatiivisesti alhaisemmat volyymit painopaperien heikosta kysynnästä johtuen sekä ohran alhaisemmat hinnat vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana. Vertailukelpoinen käyttökate Vuonna 2020 vertailukelpoinen käyttökate oli 17,9 (11,4) miljoonaa euroa eli 17,6 (10,4) prosenttia liikevaihdosta. Kannattavuuden paraneminen liittyi teknisen etanolin myynnin suotuisaan kehitykseen ja toimitusketjun tehostamiseen sekä edellisvuotta alhaisempaan ohran hintaan vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana. Tuotantovolyymit ja avainhankkeet Vuonna 2020 Rajamäen alkoholijuomatehdas tuotti 56,8 (65,8) miljoonaa litraa viinejä ja väkeviä alkoholijuomia. Koskenkorvan tislaamo käytti vuonna 2020 ennätyksellisen määrän viljaa ja etanolin tuotanto kasvoi merkittävästi. Tehdas toimi täydellä kapasiteetilla katsauskauden ajan ja käytti 214 (212) miljoonaa kiloa viljaa. Viljaviinaa, mukaan lukien tekninen etanoli, valmistettiin 23,4 (22,2) miljoonaa kiloa, tärkkelystä 64,1 (65,1) miljoonaa kiloa ja rehuraaka- ainetta 66,4 (65,6) miljoonaa kiloa. Koskenkorvan tehtaalla otettiin käyttöön uusi polttoainesiilo, joka lisää uusiutuvan energian osuutta tehtaan energiantuotannossa. Investoinnin avulla Altia voi vähentää hiilidioksidipäästöjään vuositasolla jopa 20 prosenttia. Tämä vie Altiaa askeleen lähemmäksi tavoitetta hiilineutraalista tuotannosta vuoteen 2025 mennessä. Rajamäen alkoholijuomatehtaalla otettiin käyttöön alkoholin poistamiseen liittyvä tuotantoprosessi. Se parantaa Altian mahdollisuuksia lanseerata vähäalkoholisia ja alkoholittomia tuotteita pitkän aikavälin vastuullisuustavoitteen mukaisesti. Altia ja Brown-Forman uusivat Finlandia Vodkan tuotantosopimuksen. Uusittu sopimus on voimassa vuoteen 2035 saakka. Annual Report 202011 Tutkimus- ja kehitystoiminta Konsernin suorat tutkimus- ja kehitysmenot olivat 1,6 (2,3) miljoonaa euroa ja ne liittyivät alkoholijuomien tuotekehitykseen. Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä Palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2019 Altian selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) ja Palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2019, julkaistiin hallituksen toimintakertomuksen yhteydessä 2.3.2020. Selvitykset ovat saatavilla Altian verkkosivustolla. Varsinainen yhtiökokous 2020 Altian varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 4.6.2020. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajille vastuuvapauden tilikaudelta 2019. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että osinkoa maksetaan 0,21 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 15.6.2020. Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osingonjaosta siten, että osingon enimmäismäärä on 0,21 euroa osakkeelta. Altian hallitus päätti 16.11.2020 yhtiökokouksen valtuutuksen perusteella tilikaudelta 2019 maksettavan osingon toisen erän, 0,21 euroa osakkeelta, maksamisesta. Osinko maksettiin 25.11.2020. Varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön toimielinten palkitsemispolitiikan. Hallituksen kokoonpano ja valiokunnat Yhtiökokous vahvisti osakkeenomistajien nimitystoimikunna ehdotuksen mukaisesti hallituksen jäsenten lukumääräksi seitsemän. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Sanna Suvanto- Harsaae ja jäseninä Tiina Lencioni, Jukka Ohtola, Anette Rosengren ja Torsten Steenholt. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Jukka Leinonen ja Jyrki Mäki- Kala. Jyrki Mäki-Kala valittiin lisäksi hallituksen varapuheenjohtajaksi. Hallituksen toimikausi päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiökokous päätti osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti, että hallituksen jäsenille maksettava palkkio koostuu kuukausittaisesta toimikausipalkkiosta seuraavasti: • 4 000 euroa kuukaudessa, puheenjohtaja • 2 500 euroa kuukaudessa, varapuheenjohtaja • 2 000 euroa kuukaudessa, jäsen Kuukausipalkkion lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkio. Kokouspalkkiona maksetaan Suomessa asuvalle hallituksen jäsenelle 600 euroa ja ulkomailla asuvalle hallituksen jäsenelle 1 200 euroa kultakin hallituksen tai sen valiokunnan kokoukselta. Matkakulut korvataan yhtiön matkustuspolitiikan mukaisesti. Altian hallitus piti järjestäytymis- kokouksensa varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen ja valitsi tarkastus- ja henkilöstö- valiokunnan jäsenet seuraavasti: • Tarkastusvaliokunta: Jyrki Mäki- Kala (puheenjohtaja), Tiina Lencioni, Torsten Steenholt ja Sanna Suvanto-Harsaae • Henkilöstövaliokunta: Sanna Suvanto- Harsaae (puheenjohtaja), Jukka Leinonen ja Jukka Ohtola Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuutta ja todennut, että kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä. Lisäksi kaikki hallituksen jäsenet Jukka Ohtolaa lukuun ottamatta ovat riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Jukka Ohtola on virkasuhteessa Valtioneuvoston kanslian Omistajaohjausosastoon, eikä ole siten riippumaton yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta. Tilintarkastaja Yhtiökokous valitsi tarkastusvaliokunnan suosituksen perusteella uudelleen tilintarkastajaksi PricewaterhouseCoopers Oy:n seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. PricewaterhouseCoopers Oy on ilmoittanut yhtiölle, että päävastuullisena tilintarkastajana jatkaa KHT Ylva Eriksson. Tilintarkastajalle päätettiin maksaa palkkiot yhtiön hyväksymän laskun mukaan. Yhtiöjärjestyksen muuttaminen Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että yhtiön yhtiöjärjestyksen 4 §:n ensimmäistä lausetta muutetaan siten, että hallituksen jäsenten enimmäislukumääräksi asetetaan kahdeksan jäsentä nykyisen seitsemän jäsenen sijasta seuraavasti: ”Yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään kolme (3) ja enintään kahdeksan (8) jäsentä.” Muilta osin yhtiöjärjestyksen 4 § säilyy muuttumattomana. Lisäksi yhtiökokous päätti yhtiöjärjestyksen 11 §:n muuttamisesta siten, että varsinaisessa yhtiökokouksessa on nykyisen yhtiöjärjestyksen 11 §:stä ilmenevien seikkojen lisäksi päätettävä tarvittaessa palkitsemispolitiikan vahvistamisesta sekä palkitsemisraportin vahvistamisesta. Muilta osin yhtiöjärjestyksen 11 § säilyy muuttumattomana. Hallituksen valtuuttaminen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta. Valtuutuksen perusteella voidaan hankkia yhteensä enintään 360 000 yhtiön omaa osaketta, mikä vastaa noin yhtä prosenttia yhtiön osakemäärästä ehdotuksen tekohetkellä, ottaen kuitenkin huomioon osakeyhtiölain määräykset yhtiön ja sen tytäryhteisöjen hallussa kulloinkin olevien omien osakkeiden enimmäismäärästä. Osakkeet voidaan hankkia yhdessä tai useammassa erässä ja joko kaikille osakkeenomistajille samoin ehdoin suunnatun tarjouksen kautta tai muutoin kuin osakkeenomistajien omistusten mukaisessa suhteessa julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan. Osakkeet hankittaisiin yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Osakkeet voidaan hankkia yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien tai osakesäästöohjelmien toteuttamiseksi. Hallitus on valtuutettiin päättämään kaikista muista omien osakkeiden hankkimisen ehdoista. Annual Report 202012 Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti, mutta valtuutus päättyy kuitenkin viimeistään 30.6.2021. Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan työjärjestyksen muuttaminen Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti yhtiökokous päätti, että osakkeenomistajien nimitystoimikunnan työjärjestyksen 2 kohtaa muutetaan siten, että määräytymispäivä on jokaisen vuoden kesäkuun ensimmäinen pankkipäivä. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta Heinäkuussa Altia Oyj:n kolme suurinta rekisteröityä osakkeenomistajaa (Euroclear Finland Oy:n ylläpitämä yhtiön osakasluettelo 1.6.2020) nimittivät osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan seuraavat edustajat: • Pekka Hurtola, valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto • Annika Ekman, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen • Hanna Kaskela, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Nimitystoimikunta valitsi 1.7.2020 pitämässään järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajakseen Pekka Hurtolan. Altian hallituksen puheenjohtaja Sanna Suvanto-Harsaae toimii nimitystoimikunnan asiantuntijana. Ylimääräinen yhtiökokous 2020 Altian 12.11.2020 pidetty ylimääräinen yhtiökokous päätti Arcus ASA:n sulautumisesta Altiaan Altian ja Arcuksen hallitusten hyväksymän, 29.9.2020 päivätyn sulautumissuunnitelman mukaisesti. Sulautumissuunnitelman mukaan Arcus sulautuu Altiaan lain mukaisella rajat ylittävällä absorptiosulautumisella siten, että Arcuksen kaikki varat ja velat siirtyvät selvitysmenettelyttä Altialle, ja Arcus purkautuu. Sulautumisen seurauksena syntyy yhdistynyt yhtiö Anora Group Oyj. Konsernin rakenne Konserni yksinkertaisti konsernirakennettaan sulauttamalla kaikki suomalaiset tytäryhtiönsä lukuunottamatta Oy Wennerco Ab:tä Altia Oyj:öön ja kaikki ruotsalaiset tytäryhtiöt Altia Sweden AB:hen 30.4.2020. Toimitusjohtaja ja konsernijohto 4.5.2020 tiedotettiin, että Altian talous- ja rahoitusjohtaja (CFO) ja johtoryhmän jäsen Niklas Nylander oli irtisanoutunut tehtävästään. Hän jatkoi tehtävässään ja johtoryhmän jäsenenä 19.8.2020 saakka. Johtoryhmä koostuis 31.12.2020 seuraavista jäsenistä: • Pekka Tennilä, CEO • Janne Halttunen, SVP, Scandinavia • Kari Kilpinen, SVP, Finland & Exports • Kirsi Lehtola, SVP, HR • Kirsi Puntila, SVP, Marketing • Hannu Tuominen, SVP, Altia Industrial Juhana Jokinen on toiminut väliaikaisena talousjohtajana ja laajennetun johtoryhmän jäsenenä. Altian osake Altian osakkeet on listattu Nasdaq Helsinkiin. Kaikki osakkeet tuottavat yhden äänen ja yhtäläiset äänestysoikeudet. Osakkeiden kaupankäyntitunnus on ”ALTIA” ja ISIN- tunnus FI4000292438. Osakepääoma ja osakkeet Katsauskauden lopussa Altia Oyj:n osakepääoma oli 60 480 378,36 euroa ja liikkeeseen laskettujen osakkeiden määrä oli 36 140 485. Osakkeenomistajat ja kaupankäynti Altialla oli 31.12.2020 21 083 rekisteröityä osakkeenomistajaa, ja 8 519 390 osaketta eli 23,6 % kaikista osakkeista oli hallintarekisteröityjä. Vuoden 2020 aikana osakkeen korkein hinta oli 10,40 euroa ja alhaisin hinta 7,01 euroa. Nasdaq Helsingissä vaihdettujen osakkeiden kokonaismäärä oli 10 559 865. Päätöshinta Altian osakkeelle 30.12.2020 oli 9,98 euroa, ja yhtiön markkina-arvo oli noin 360,7 miljoonaa euroa. Osingonmaksut Varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että osinkoa maksetaan 0,21 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 15.6.2020. Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osingonjaosta siten, että osingon enimmäismäärä on 0,21 euroa osakkeelta. Altian hallitus päätti 16.11.2020 yhtiökokouksen valtuutuksen perusteella tilikaudelta 2019 maksettavan osingon toisen erän, 0,21 euroa osakkeelta, maksamisesta. Osinko maksettiin 25.11.2020. Liputusilmoitukset Altialle ilmoitettiin vuonna 2020 seuraavista muutoksista omistusosuuksissa: • 21.2.2020, Lazard Asset Management LLC ilmoitti alittaneensa 5 prosentin rajan 4,89 prosentin omistuksella, josta 1,55 prosenttia on osakkeita äänioikeudella. • 7.10.2020, Lazard Asset Management LLC ilmoitti ylittäneensä 5 prosentin rajan 5,02 prosentin omistuksella, josta 1,47 prosenttia on osakkeita äänioikeudella. • 30.10.2020, Lazard Asset Management LLC ilmoitti alittaneensa 5 prosentin rajan 4,99 prosentin omistuksella, josta 1,45 prosenttia on osakkeita äänioikeudella. • 5.11.2020, Lazard Asset Management LLC ilmoitti ylittäneensä 5 prosentin rajan 5,36 prosentin omistuksella, josta 1,44 prosenttia on osakkeita äänioikeudella. • 18.12.2020, Valtion kehitysyhtiö Vake Oy luovutti 13 097 481 Altia Oyj:n osaketta Suomen valtiolle. Valtion kehitysyhtiö Vake Oy on valtion kokonaan omistama ja siten valtion määräysvallassa oleva yhtiö. Johdon omistukset Hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet, mukaan lukien heidän määräysvallassaan olevat yhteisöt, omistivat 31.12.2020 yhteensä 82 346 osaketta, mikä on 0,23 % osakkeiden kokonaismäärästä. Valtuudet, osakeoptio- ja osakekannustinohjelmat Altialla ei ollut osakeoptio-ohjelmia vuonna 2020. Altian toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja valikoidut Annual Report 202013 avainhenkilöt kuuluvat pitkän aikavälin kannustinohjelmaan. Altian hallituksella on valtuutus päättää yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta. Valtuutuksen perusteella voidaan hankkia yhteensä enintään 360 000 yhtiön omaa osaketta. Osakkeet voitaisiin hankkia yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien tai osakesäästöohjelmien toteuttamiseksi. Hallitus olisi valtuutettu päättämään kaikista muista omien osakkeiden hankkimisen ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti, mutta valtuutus päättyy kuitenkin viimeistään 30.6.2021. Vuoden 2020 loppuun mennessä yhtiö ei ollut hankkinut omia osakkeita valtuutuksen perusteella. Henkilöstö Vuonna 2020 Altia-konsernissa työskenteli keskimäärin 650 (682) henkilöä. Vuoden 2020 lopussa (31.12.2020) Altia-konsernin henkilöstömäärä oli 637 (632) työntekijää. Tästä Suomessa oli 378 (381), Ruotsissa 115 (110), Tanskassa 4 (4), Norjassa 23 (21), Latviassa 34 (31), Virossa 58 (60) ja Ranskassa 25 (25). OMISTUSRAKENNE SEKTOREITTAIN 31.12.2020 Sektori Osakkeiden määrä % osakkeista Julkisyhteisöt 15 641 386 43,3 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 8 984 661 24,9 Kotitaloudet 8 213 480 22,7 Yritykset 2 185 942 6,0 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 779 565 2,2 Ulkomaat 335 451 0,9 Yhteensä 36 140 485 100,0 OSAKEOMISTUKSEN JAKAUTUMINEN SUURUUSLUOKITTAIN 31.12.2020 Osakemäärä Omistajien määrä % osakkeen- omistajista Osakemäärä % osakkeista 1-100 7 549 35,8 473 808 1,3 101-500 9 618 45,6 2 444 395 6,8 501-1000 2 350 11,1 1 750 873 4,8 1001-5000 1 347 6,4 2 679 716 7,4 5001-10000 121 0,6 861 393 2,4 10001-50000 72 0,3 1 548 162 4,3 50001-100000 9 0,0 678 476 1,9 100001-500000 11 0,1 1 744 988 4,8 500001-& above 6 0,0 23 958 674 66,3 Yhteensä 21 083 100,0 36 140 485 100,0 ) Lähde: Euroclear Finland 10 SUURINTA OSAKKEENOMISTAJAA 31.12.2020 Osakkeenomistaja Osakkeiden määrä % osakkeista Valtioneuvoston kanslia 13 097 481 36,2 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 113 300 3,1 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 1 050 000 2,9 WestStar Oy 684 085 1,9 Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas 355 530 1,0 Fim Fenno Sijoitusrahasto 207 908 0,6 Säästöpankki Kotimaa -sijoitusrahasto 150 000 0,4 Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 146 860 0,4 Petter ja Margit Forsströmin säätiö Karl ja Olivia Forsströmin muistolle 140 200 0,4 Takanen Jorma 122 617 0,3 Yhteensä 17 067 981 47,2 Hallintarekisteröidyt osakkeet 8 519 390 23,6 Henkilöstömäärässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden aikana. Koronaviruspandemian vaikutusten lieventämiseksi toteutettiin väliaikaiset lomautukset Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Tilapäiset lomautukset koskivat noin 180 henkilöä. Altian työntekijöiden turvallisuus on ollut pandemian aikana yhtiön tärkein prioriteetti, jonka myötä yhtiössä otettiin käyttöön uusia käytäntöjä, ohjeistuksia ja toimintatapoja. Altian henkilöstökysely Altia Tasting järjestettiin tammi-helmikuussa 2020. Kehitys oli myönteistä kaikilla indikaattoreilla mitattuna. Sovittujen toimenpiteiden perusteella eri tiimeille järjestettiin koulutusta muun muassa johtamisesta, tiimityöstä sekä itsetietoisuudesta ja palautteen antamisesta. Yhtiö jatkoi panostustaan Altian johdon kehittämiseen edellisvuonna uudistettujen johtamisperiaatteiden mukaisesti. Altia käynnisti myös muutosjohtajuuteen liittyvän ohjelman. Muu koulutus koostui esimerkiksi uusien työntekijöiden säännöllisistä perehdytyksistä sekä teknisiin taitoihin ja työkaluihin liittyvästä koulutuksesta. Turvallisuuskulttuurin parantamiseen tähtäävä kokonaisvaltainan Inhimillisten tekijöiden kehittämisohjelma jatkui vuonna 2020 Suomen tuotantolaitoksilla pidettyjen työpajojen ja koulutusten muodossa. Ohjelmassa otetaan työtapaturmiin laajempi näkökulma työturvallisuuden edistämiseksi. Altia tavoitteena on laskea työtapaturmista johtuvien poissaolojen määrän nollaan vuoteen 2030 mennessä. Kannustinohjelma Lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimet Vuosittainen tulospalkkio-ohjelma kattaa Altian toimihenkilöt, ylemmät Annual Report 202014 toimihenkilöt ja johdon. Mahdollinen vuosittainen palkkio perustuu niin konsernin ja sen liiketoimintayksiköiden tavoitteisiin kuin myös henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Palkkiot maksetaan joko kerran vuodessa tai useammin, vuosi- tai myyntipalkkioina. Työntekijöillä on tuotantoperusteinen palkkiojärjestelmä. Tässä järjestelmässä palkkiot perustuvat kunkin tuotantoyksikön tavoitteisiin. Vuoden 2020 tuloksen perusteella ei maksettu vuosittaisia tulospalkkioita. Muita tulospalkkioita, mukaan lukien vuosien 2017–2019 pitkän aikavälin kannustinohjelmaan liittyviä rahapalkkioita, maksettiin yhteensä 1,0 (0,5) miljoonaa euroa, sosiaalikulut mukaan lukien. Altian ja Arcuksen yhdistymistä valmistelleen projektiryhmän jäsenille maksettiin lisäksi Anora-projektipalkkioita yhteensä 1,1 miljoonaa euroa poikkeuksellisen suuren työmäärän vuoksi. Osakekannustinohjelma Altian toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja valikoidut avainhenkilöt kuuluvat pitkän aikavälin kannustinohjelmaan. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän tavoitteena on yhdenmukaistaa johdon ja avainhenkilöiden intressit Altian osakkeenomistajien intressien kanssa ja siten yhtiön arvon kasvattaminen pitkällä aikavälillä, sekä sitouttaa johtoa ja avainhenkilöitä Altian strategisten tavoitteiden saavuttamiseen sekä Altian arvokkaimpien avainresurssien sitouttaminen. Kannustinohjelma täydentää tasapainoista kannustinrakennetta. Järjestelmä koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä suoriteperusteisista osakepalkkio-ohjelmista (performance share plans, PSP), joista kukin sisältää kolmivuotisen suoritusjakson sekä mahdollisen osakepalkkion maksamisen sen jälkeen. Kunkin yksittäisen ohjelman alkaminen on kulloinkin ehdollinen hallituksen erilliselle päätökselle. Järjestelmän ensimmäinen ohjelma PSP 2019–2021 alkoi vuoden 2019 alusta. Ohjelman mukaan mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan keväällä 2022 edellyttäen, että hallituksen ohjelmalle asettamat suoritustavoitteet saavutetaan. Mahdollinen palkkio maksetaan Altian listattuina osakkeina. Noin 20 henkilöä on oikeutettu osallistumaan ensimmäiseen ohjelmaan. Jos kaikki PSP 2019–2021 -ohjelmalle asetetut suoritustavoitteet saavutetaan, tämän ohjelman perusteella maksettavien osakkeiden yhteenlaskettu enimmäismäärä on noin 250 000 osaketta. Järjestelmän toinen ohjelma PSP 2020-2022 alkoi vuoden 2020 alusta. Ohjelman mukaan mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan keväällä 2023 edellyttäen, että hallituksen ohjelmalle asettamat suoritustavoitteet saavutetaan. Mahdollinen osakepalkkoi maksetaan Altian listattuina osakkeina. Noin 25 henkilöä on oikeutettu osallistumaan ensimmäiseen ohjelmaan. Jos kaikki PSP 2020-2022 -ohjelmalle asetetut suoritustavoitteet saavutetaan, tämän ohjelman perusteella maksettavien osakkeiden yhteenlaskettu enimmäismäärä on noin 271 000 osaketta. Vastuullisuus Altian vastuullisuustyötä on vuoden 2020 alusta alkaen ohjannut yhtiön vastuullisuustiekartta 2030. Tiekartta asettaa kunnianhimoiset, numeeriset tavoitteet kaikille valituille painopistealueille. Altian keskeisin tavoite on hiilineutraali oma tuotanto vuonna 2025, ilman kompensaatioita. Altian vastuullisuustiekartta sisältää neljä painopistealuetta, jotka sisältävät myös aikaisemman suunnitelman kulmakivet: Tislaamo, Juomat, Yhteiskunta ja Ihmiset. Painopistealueet pohjautuvat neljään valittuun YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen, Altian toiminnan tarkoitukseen ja strategiaan, sidosryhmien odotuksiin, yhtiön omiin toimintaperiaatteisiin ja eettisiin ohjeisiin sekä amfori BSCI -aloitteen eettisiin periaatteisiin, jotka puolestaan perustuvat keskeisiin työntekijöiden oikeuksia koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin. Altia on liittynyt amfori BSCI -aloitteeseen, ja se pyrkii vuosi vuodelta parantamaan tuotteiden ja raaka- aineiden toimitusketjujen jäljitettävyyttä ja avoimuutta. Lisätietoa löytyy muita kuin taloudellisia tietoja koskevasta selvityksestä, joka julkaistaan osana hallituksen toimintakertomusta, sekä vuosikertomuksen vastuullisuusosiosta. Terveys, turvallisuus ja ympäristö Työterveys ja -turvallisuus Työturvallisuus on keskeinen osa Altian yritysvastuuta. Altian tavoitteena on vähentää tapaturmien määrää, tapaturmista johtuvien poissaolojen määrää ja sairauspoissaolojen määrää. Sairauspoissaoloprosentti oli 4,0 (3,7) prosenttia vuonna 2020. Tapaturmataajuus (tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohti ilman työmatkoja) tapaturmissa, jotka vaativat ainakin yhden poissaolopäivän, oli 7 (9). Vuonna 2020 ei sattunut yhtään kuolemaan johtanutta tapaturmaa (0). Ympäristö ja energiatehokkuus Altian toimintojen merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat energiankulutus, vedenkulutus, jäteveden laatu, jätteen muodostuminen sekä hävikkiin päätyvistä raaka-aineista, pakkausmateriaaleista ja lopputuotteista koituvat kustannukset. Näiden vaikutusten vähentämisen tueksi on määritelty ympäristötunnusluvut. Eri toimipisteille määriteltiin vuotuiset tavoitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet. Jäteveden orgaaninen kuormitus laski Rajamäellä, Tabasalussa ja Koskenkorvan tehtaalla raportointikauden aikana. Koskenkorvan tehtaan jäteveden määrään lasketaan mukaan samalla tehdasalueella toimivan A-rehun jäteveden määrä. Tuotantoon suhteutettu vedenkulutus nousi Rajamäellä ja laski Tabasalussa ja Koskenkorvalla. Jätteen kierrätys- ja hyötykäyttöaste Altian tuotantolaitoksilla Rajamäellä, Koskenkorvalla ja Tabasalussa oli 99,5 (99,5) prosenttia vuonna 2020. Koskenkorvan tehtaan biovoimalaitos käyttää ohrankuorta pääpolttoaineenaan, ja sen avulla Koskenkorvan tehdas on onnistunut vähentämään hiilidioksidipäästöjään ja saavuttamaan 65 (62) prosentin polttoaineomavaraisuusasteen höyryntuotannossa raportointikauden aikana. Biovoimalaitos on toiminut täydellä Annual Report 202015 kapasiteetilla tammikuusta 2015 lähtien. Uusiutuvan energian myötä Koskenkorvan tehtaan hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet 58 prosenttia vuonna 2020 verrattuna vuoden 2014 lähtötasoon. Erilaisten energiansäästötoimenpiteiden avulla saavutettava energiatehokkuus on yhtiölle tärkeä kehityskohde sekä kannattavuuden että ympäristövastuun näkökulmasta. Altia on sitoutunut vuodet 2017–2025 kattavaan energiatehokkuussopimukseen tavoitteenaan vähentää energiankulutusta 10 prosenttia vuoteen 2025 mennessä vuoden 2014 lähtötasoon verrattuna. Osana vastuullisuustiekarttaa, Altia on sitoutunut 100% uusiutuvan sähkön käyttöön vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2020 tuotantomäärään suhteutettu energiankäyttö laski Koskenkorva tehtaalla ja nousi Rajamäen ja Tabasalun tehtailla. Riskit ja riskienhallinta Riskien hallinta Altian riskienhallinnan tavoitteena on tukea yhtiön strategian toteutumista, riskien tunnistamista sekä keinoja pienentää riskien toteutumistodennäköisyyttä ja toteutuneiden riskien vaikutusta sekä suojata liiketoiminnan jatkuvuutta. Riskin aiheuttaja voi olla yhtiön sisäinen tai ulkoinen tapahtuma. Konsernin riskienhallintapolitiikka on Altia Oyj:n hallituksen hyväksymä. Riskienhallintapolitiikassa kuvataan Altian riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet ja vastuut sekä raportoinnin periaatteet. Sen mukaisesti yhtiön johtoryhmä tukee ja koordinoi riskienhallintaa osana konsernin suunnittelu- ja ohjausprosesseja sekä raportoi keskeisimmät riskit yhtiön johdolle ja tarkastusvaliokunnalle. Merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä arvioidaan vuosittain hallituksen toimintakertomuksessa. Altian liiketoiminta-alueet vastaavat operatiiviseen toimintaansa liittyvistä riskeistä, niiden tunnistamisesta, ennaltaehkäisemisestä ja keskeisistä rajoittamiskeinoista. Konsernin rahoitusosasto hallinnoi taloudellisia riskejä yhtiön rahoituspolitiikassa määriteltyjen suojausperiaatteiden mukaisesti. Konsernin merkittävimpien taloudellisten riskien hallintaperiaatteita on kuvattu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa, kohdassa 4.1. Rahoitusriskien hallinta. Rahoitusosasto vastaa lisäksi koko konsernin käsittävistä vakuutusohjelmista. Altian riskienhallintaprosessi perustuu soveltuvin osin ISO 31000 -viitekehykseen ja sisältää soveltuvin osin ERM-komponentteja. Riskienhallintaprosessin tarkempi kuvaus on esitetty Selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Raportointia ja riskien arviointia varten riskit jaotellaan neljään luokkaan: strategiset ja liiketoimintaan liittyvät riskit, operatiiviseen toimintaan ja prosesseihin liittyvät riskit, vahinkoriskit ja rahoitusriskit. Hallitus ja tarkastusvaliokunta arvioivat näitä konsernin keskeisiä riskejä sekä niiden toteutumistodennäköisyyksien pienentämiseen tähtääviä toimenpiteitä säännöllisesti. Strategiset ja liiketoimintaan liittyvät riskit liittyvät liiketoimintapäätösten tekemiseen, resurssien allokointiin, johtamisjärjestelmiin ja kykyyn reagoida toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin (Strategiakausi: pitkä aikaväli 3–5 vuotta). Strategisten riskien arviointi sisältää myös yhtiön toimintaa ja toimialaa koskevan sääntelyn sekä eettisesti kestävät toimintatavat. Liiketoimintaan liittyviä vastuullisuusriskejä on kuvattu muita kuin taloudellisia tietoja koskevassa selvityksessä, joka julkaistaan osana hallituksen toimintakertomusta. Operatiiviset riskit liittyvät strategian toteuttamiseen ja päivittäiseen liiketoimintaan. Riskejä ovat esimerkiksi poikkeamat prosessissa, järjestelmissä ja henkilöiden toiminnassa (Budjettikausi: lyhyt aikaväli 1–2 vuotta). Vahinkoriskit ovat Altian sisällä tai toimintaympäristössä tapahtuvia virheitä, toimintahäiriöitä ja onnettomuuksia, jotka aiheuttavat vahinkoa tai menetyksiä. Rahoitusriskit liittyvät markkina- hintojen muutoksiin, rahoitusvarojen riittävyyteen lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä ja vastapuolien kykyyn täyttää taloudelliset velvoitteensa. RISKIEN- HALLINTA Vahinko- ja omaisuusriski • Terveys ja turvallisuus • Omaisuus • Ympäristö • Tulipalot, onnettomuudet ja luonnonkatastrofit Strateginen riski • Toimintaympäristö • Teknologia • Sääntely • Ilmastonmuutos • Maine • Yrityskaupat ja -hankinnat Rahoitusriski • Likviditeetti • Kannattavuus • Korko- valuutta- ja luottoriskit • Verotus • Laskenta ja raportointi • Pääomarakenne Operatiivinen riski • Organisaatio, johtaminen ja henkiöstö • IT ja tietoturva • Tuotanto ja prosessit • Liiketoiminnan häiriöt • Laatu • Sopimus- ja vastuuriskit • Compliance Annual Report 202016 Seuraavassa taulukossa on yhteenveto keskeisimmistä Altian toimintaan myönteisesti tai kielteisesti vaikuttavista epävarmuuksista. Riski Kuvaus Riskien hallinta Raaka-aineiden hintariski Altian liiketoiminnan kannattavuuteen vaikuttaa keskeisesti kotimaisen ohran saatavuus ja sen markkinahinta. Altia varmistaa sopimusviljelyllä ohran saatavuuden ja hinnan yhteistyössä viljelijöiden ja viljaliik- keiden kanssa. Asiakkaisiin ja kuluttaja- kysyntään liittyvät riskit Altian markkina-alueilla yhtiön asiakkaita ovat pohjoismaiset vähittäismyyntimonopolit, alko- holia myyvät tukut, ravintolat, päivittäistavarakaupat, matkustaja- myynti, kansainväliset alko- holijuomayhtiöt sekä vientimarkkinoilla toimivat maahantuojat. Laaja asiakaspohja antaa Altial- le monipuolisen mahdollisuuden pitkäjänteiseen asiakasyhteistyön kehittämiseen. Kuluttajakäyttäytymisen muutokset voivat pitkällä aikavälillä muuttaa Altian tuotteiden kysyn- nän painotusta eri tuotekategorioiden välillä. Vahva markkina-asema, tehokkaat teolliset prosessit, hyvä laatu ja tunnetut tuotemerkit paran- tavat Altian mahdollisuuksia hallita riskiä. Kulutustottumusten muutoksiin ja toiminnan sopeuttamistarpeeseen varaudutaan panostamalla kuluttajalähtöiseen tuotekehitykseen. Tuote- turvallisuus- riskit Alkoholijuomia valmistavalle yhtiölle, merkittävä riski on huolehtia raaka-aineiden ja valmistei- den laadusta ja turvallisuudesta koko tuotantoketjussa. Altialla on käytössä nykyaikaiset menetelmät tuotantoprosessien turvallisuuden varmistamiseksi ja erilaisten mikrobiologisten, kemiallisten ja fysikaalisten vaaran aiheuttajien eliminoimiseksi. Al- tia noudattaa tuoteturvallisuuden varmistamisessa elintarviketurvallisuuden hallintaja laatuser- tifikaattien edellyttämiä toimintatapoja. Vahinkoriskit Altialla on tuotantolaitoksia Suomessa, Virossa ja Ranskassa. Tulipalo tai muu odottamaton te- kijä voi keskeyttää tuotantolaitoksen toiminnan. Kaikki tuotantolaitokset on vakuutettu aineellisten ja toiminnan keskeytymisen varalta konser- nin vakuutusohjelmissa. Keskeisillä tuotantolaitoksilla tehdään riskikartoitus 1-2 vuoden välein. Jatkuvuussuunnittelun avulla pyritään rajaamaan mahdollisia keskeytysvahinkoja. Rahoitusriskit Keskeisimmät rahoitukseen liittyvät riskit Altian toiminnassa ovat valuutan transaktio- ja muun- toeroriskit, korkoriski sekä jälleenrahoitus- ja likviditeettiriski. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on vähentää rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluista ja muista epävarmuustekijöistä aiheutuvia tulos- ja taseja rahavirtavaikutuksia sekä varmistaa riit- tävä maksuvalmius. Konsernin merkittävimpien taloudellisten riskien hallintaperiaatteita on ku- vattu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa, kohdassa 4.1. (s. 145) Rahoitusriskien hal- linta. Compliance Keskeisimmät compliance-riskit Altian toiminnassa liittyvät raportointia, viranomais- ja toimi- lupia, alkoholijuomien markkinointia, kilpailuoikeutta ja henkilötietojen käsittelyä koskevien la- kien, sääntöjen ja viranomaispäätösten ja niiden ehtojen rikkomiseen. Ohjeistuksella ja säännöllisellä koulutuksella pyritään hallitsemaan compliance-riskejä ja var- mistamaan eettisesti kestävät toimintatavat yhtiön toiminnassa. Compliance-riskien hallinnan tavoitteena on välttää yhtiön kannattavuudelle, toiminnan jatkuvuudelle ja maineelle haitalliset sanktiot ja seuraamukset sekä viranomaistutkinnat ja -päätökset. Annual Report 202017 Hyödykkeiden hintariski Ohra Vuonna 2020 Altia käytti etanolin ja tärkkelyksen valmistukseen noin 214 (212) miljoonaa kiloa Suomessa viljeltyä viljaa. Korkealuokkaisen kotimaisen ohran saatavuuden Altia varmistaa sopimusviljelyllä yhteistyössä viljelijöiden ja viljaliikkeiden kanssa. Ohran markkinahinta vaihtelee satovuosittain merkittävästi suomalaisen ohran kysyntään ja tarjontaan vaikuttavien useiden tekijöiden vuoksi. Ohran hinta on siten Altialle merkittävä riski tilikauden aikana. Hintariskiä ei ole suojattu johdannaisinstrumenteilla. Sähkö Voimakas sähkön markkinahinnan nousu on Altialle merkittävä riski. Riskiä hallitaan noudattamalla Altian sähkönhankintaperiaatteita ja kolmannen osapuolen toimesta. Periaatteissa määritellään ne rajat, joiden puitteissa sähkön hintariskiltä suojaudutaan. Suojaukset tehdään Nasdaq OMX Oslo ASAn OTC-johdannaistuotteilla. Vuoden 2020 lopussa suojaustaso seuraavan 12 kuukauden toimituksille oli 74,7 (53,7) prosenttia, mikä vastasi asetettuja tavoitteita. Vuonna 2020 keskimääräinen suojaustaso oli 72,1 (66,0) prosenttia. Sähkön hintariskin suojauksiin sovelletaan IFRS 9:n mukaista rahavirran suojauslaskentaa ja suojauksen tehokkuus testataan neljännesvuosittain. Kaikki suojaukset olivat tehokkaita vuonna 2020 kuten olivat vuonna 2019. Altia hankkii kuluttamansa sähkön Suomen hinta-alueen spot-hintaan sidottuna toimituksena suoraan Nord Pool Spot -markkinoilta. Herkkyys markkinariskeille Seuraavassa taulukossa on kuvattu konsernin tuloksen ja oman pääoman (ennen veroja) herkkyyttä sähkön hintojen ja valuuttakurssien sekä korkotasojen muutoksille. Altian soveltaessa suojauslaskentaa herkkyys kohdistuu omaan pääomaan. Kun suojauslaskentaa ei sovelleta, herkkyys on ilmoitettu mahdollisena vaikutuksena tuloslaskelmaan. Valuuttakurssien muutosten herkkyys on laskettu rahoitusinstrumenteista aiheutuvista valuuttojen nettopositioista. Konsernin vaihtuvakorkoinen velkapositio muodostuu vaihtuvakorkoisista veloista 65,0 (70,0) miljoonaa euroa sekä riskiä netottavasta koronvaihtosopimuksen vaihtuvasta osasta 20,0 (20,0) miljoonaa euroa. Yhden prosenttiyksikön korkotason nousun vaikutus tuloslaskelmaan olisi -0,5 (-0,5) miljoonaa euroa. Markkinakorkojen nousun vaikutus tulokseen on laskettu nettokorkokuluista. Lyhyen aikavälin riskit ja epävarmuustekijät Yhtiön liiketoiminnassa merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät yleiseen taloudelliseen kehitykseen ja sen vaikutukseen kulutukseen sekä alkoholiverotuksen ja lainsäädännön vaikutuksiin kuluttajakäyttäytymiseen. Yllättävät ja ennakoimattomat tuotanto- ja toimitushäiriöt muodostavat lyhyen aikavälin merkittävät operatiiviset riskit, samoin raaka-aineiden, erityisesti ohran, hinnankehityksen nopeat ja merkittävät muutokset. Altia Oyj:n hallitus on hyväksynyt konsernin riskienhallintapolitiikan. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea Altia-konsernin strategian toteutumista, riskien tunnistamista sekä keinoja pienentää riskien toteutumistodennäköisyyttä ja vaikutuksia sekä suojata liiketoiminnan jatkuvuutta. Riskin aiheuttaja voi olla yhtiön sisäinen tai ulkoinen tapahtuma. Näkymät vuodelle 2021 Markkinat Konsernin liiketoimintojen kehitykseen ja kannattavuuteen vaikuttavat muun muassa kilpailuympäristö, yleiset talousnäkymät, ja muutokset alkoholiverotuksessa ja -sääntelyssä. Kuluttajien ostokäyttäytymisen ja kysynnän muutoksiin liittyvä epävarmuus jatkuu. Näiden lisäksi tuotteiden suorien kustannusten vaihtelut vaikuttavat konsernin kannattavuuteen. Koronavirustilanteen päivitys: Koronaviruspandemian rajoitukset rajoittavat tai jopa sulkevat Altian juomatuottteiden myyntikanavia matkustajamyyntiä, vientiä ja anniskelumyyntiä. Näiden kanavien elpyminen riippuu hallitusten asettamien rajoitusten tasosta ja laajuudesta sekä kuluttajakäyttäytymisen muutoksista. Elpymisen kestoa on vaikea arvioida, ja sen odotetaan vaihtelevan myyntikanavan mukaan. Talouden ja toimintaympäristön epävarmuus on suurta, ja talouden hidastumisen riski on todellinen. Kausiluonteisuus Alkoholijuomien kulutuksessa on merkittävää kausiluonteista vaihtelua, jolla on vaikutus Altian liikevaihtoon ja kassavirtaan. Suuri osa yhtiön tuloista ja kassavirrasta saadaan tavallisesti vuoden viimeisellä neljänneksellä, kun taas vuoden ensimmäisellä neljänneksellä osuus on huomattavasti pienempi. Lisäksi vuoden lopun huippusesonkiin liittyvät valmisteverot maksetaan tammikuussa, mikä johtaa merkittäviin ulosmeneviin kassavirtoihin. RAHOITUSINSTRUMENTEISTA AIHEUTUVA IFRS 7 -STANDARDIN TARKOITTAMA HERKKYYS MARKKINARISKEILLE (ENNEN VEROJA) 2020 2019 Milj. euroa Tulos- laskelma Oma pääoma Tulos- laskelma Oma pääoma +/-10% muutos sähkön hinnassa - +/-0,4 - +/-0,2 +/-10% muutos EUR/NOK valuuttakurssissa -/+0,2 +/-0,3 +/-0,0 +/-0,2 +/-10% muutos EUR/SEK valuuttakurssissa -/+0,2 +/-2,1 +/-0,2 +/-1,8 +/-10% muutos EUR/USD valuuttakurssissa +/-0,0 -/+0,4 +/-0,0 +/-0,2 +/-10% muutos EUR/AUD valuuttakurssissa -/+0,0 -/+0,2 +/-0,0 +/-0,2 +/-1%-yksikön muutos markkinakoroissa -0,5 +0,2 -0,5 +0,4 Selitys: +10 prosentin muutoksella EUR/SEK valuuttakurssissa olisi -0,2 miljoonan euron vaikutus tuloslaskelmassa. Muissa riskeissä pätee sama periaate. Annual Report 202018 Lyhyen aikavälin näkymät Altia on päättänyt antaa lyhyen aikavälin näkymät mutta ei ohjeistusta vuodelle 2021 koronaviruspandemiasta johtuvien epävarmuuksien ja koko vuoden 2021 heikon ennustettavuuden vuoksi. Vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla koronaviruspandemian odotetaan vaikuttavan matkustajamyyntiin, vientiin ja anniskelumyyntiin Monopolimarkkinoilla kuluttajien ostojen siirtymisen monopolikanaviin odotetaan jatkuvan niin kauan kuin matkustajamyyntiä ja anniskelumyyntiä rajoitetaan. Tilanteen odotetaan vakautuvan aikaisintaan kesäkauden jälkeen. Altia Industrial -segmentissä koronaviruspandemian odotetaan vaikuttavan edelleen merkittävästi sopimusvalmistukseen ja teollisiin tuotteisiin vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla. Tuontietanolin hintojen nousu aiheuttaa painetta teknisen etanolin katteisiin. Ohran hinta on noussut tämän vuoden alussa, ja hintatason odotetaan olevan korkeampi kuin vuonna 2020, uuteen satoon saakka. Toimintaympäristön elpymiseen vaikuttaa koronaviruksen kehitys, rokotusten edistyminen ja kuluttajien käyttäytymisen muutos. Taloudellinen kalenteri vuodelle 2021 Vuosikertomus 2020, sisältäen tilinpäätöksen, hallituksen toimintakertomuksen, tilintarkastuskertomuksen, selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioraportin, julkaistaan suomen- ja englanninkielisenä Altian verkkosivuilla viikolla 8 (22.2.2021 alkava viikko). Altia julkaisee vuonna 2021 taloudellisia katsauksia seuraavasti: • 28. huhtikuuta: Liiketoimintakatsaus tammi-maaliskuu 2021 • 18. elokuuta: Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 2021 • 3. marraskuuta: Liiketoimintakatsaus tammi-syyskuu 2021 Varsinainen yhtiökokous 2021 Altia Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2021 on suunniteltu pidettäväksi 19. maaliskuuta 2021 Helsingissä. Yhtiökokouskutsu ja ohjeet julkaistaan Altian verkkosivuilla. Osinkoehdotus Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 31.12.2020 tilinpäätöksen mukaan 87 630619,27 euroa, joka sisältää tilikauden voiton 5873094,86 euroa. Emoyhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tilikauden päättymisen jälkeen. Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2020 maksetaan osinkoa 0,35 euroa osakkeelta. Arcuksen hallitus on vastaavasti ehdottanut Arcuksen varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuotuista osinkoa maksettaisiin 1,66 Norjan kruunua osakkeelta tilikaudelta 2020, mikä heijastaa sulautumissuunnitelmassa sovittua Altian ja Arcuksen suhteellista arvoa. Tämä tarkoittaa, että Altian ja Arcuksen tilikaudelta 2020 maksettavat osingot eivät vaikuta yhtiöiden sulautumista varten sovittuun arvostukseen. Altian hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle myös, että vuoden 2020 ylimääräisen yhtiökokouksen päättämä osinkovaltuutus maksaa ylimääräinen 0,40 osakekohtainen osinko Altian osakkeenomistajille Altian ja Arcuksen yhdistymiseen liittyen ja ennen sen toteutumista uusitaan. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat 8.1. tiedotettiin, että Suomen Kilpailu- ja kuluttajavirasto siirtää Altian ja Arcuksen yhdistymistä koskevan tarkastuksensa vaiheen II -käsittelyyn. 21.1. tiedotettiin osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen jäsenistä ja hallituksen palkitsemisesta varsinaiselle yhtiökokoukselle 2021. Helsinki, 24. helmikuuta 2021 Altia Oyj Hallitus Annual Report 202019 Johdanto Yritysvastuu on Altialle keskeinen menestystekijä, ja vuodesta 2020 alkaen se on olennainen osa Altian strategiaa. Uudella, vuoteen 2030 ulottuvalla vastuullisuustiekartalla ja hiilettömään tuotantoon pyrkivällä keskeisellä tavoitteella Altia haluaa osallistua kansallisiin ja kansainvälisiin pyrkimyksiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä siirtyä kohti kiertotaloutta. Altia haluaa myös edistää modernia ja vastuullista pohjoismaista juomakulttuuria, jossa vastuullisesti tuotettujen juomien laatu on korkeampi ja nautitut määrät ovat maltillisia. Altia on raportoinut vastuullisuustyöstään yli kymmenen vuoden ajan valtio-omisteisten yhtiöiden yhteiskuntavastuuraportointimallin¹ ja GRI-ohjeiston mukaisesti. Tämä muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitys sisältää kirjanpitolain mukaisen kuvauksen Altian lähestymistavasta ympäristö-, yhteiskunta- ja henkilöstöasioihin Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista sekä ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja korruption- ja lahjonnanvastaiseen työhön. Lisätietoja vastuullisuustyöstämme ja keskeisistä tunnusluvuista löytyy vuosikertomuksemme erillisestä yritysvastuuosiosta. Liiketoimintamalli Altian liiketoimintamalli perustuu tuotevalikoimaan, joka koostuu vahvasta portfoliosta yhtiön omia brändejä ja monipuolisia kansainvälisiä päämiesbrändejä, sekä palveluihin, joita tarjotaan yhtiön tuotanto-, pakkaus- ja logistiikkakapasiteettia hyödyntäville asiakkaille. Lisäksi tuotantoprosessissa vältetään jätteen syntymistä ja luodaan arvoa sivutuotteista, myymällä niitä muilla toimialoilla toimiville teollisuusasiakkaille. Integroitu toimintamalli luo merkittäviä mittakaavaetuja hankinnassa, tuotannossa ja jakelussa, ja sen avulla yhtiö voi hyödyntää yhteisiä toimintojaan, kuten kuluttajatutkimusta, innovaatioita, tuotekehitystä ja yleistä osaamista sekä käyttää keskitettyjä tukitoimintojaan tehokkaasti. Liiketoimintakatsausosio sisältää kuvauksen Altian arvonluontitavoista. Ympäristö a. Politiikat ja toimintatavat (myös due diligence) Altian ympäristöön liittyvä työ keskittyy yhtiön oman toiminnan ympäristövaikutusten minimointiin. Altia tavoittelee korkeaa materiaali- ja resurssitehokkuuden astetta ja kehittää tuotteitaan ja niiden pakkauksia vähentääkseen niiden ympäristövaikutuksia. Lisäksi yhtiö tekee tarvittavia toimenpiteitä suojellakseen Altian tuotteissa ainesosana käytettävää pohjavettä. Yhtiön kannalta merkittäviä ympäristövaikutuksia arvioidaan kolmen vuoden välein. Vuonna 2018 suoritetussa arvioinnissa tärkeimmiksi ympäristövaikutuksiksi tunnistettiin energiankulutus, vedenkulutus, jätevesi ja sen laatu sekä jätteen tuottaminen. Yhtiö määritteli myös ympäristötehokkuuden tunnusluvut ja vuotuiset vähennystavoitteet tukeakseen näiden vaikutusten vähentämistä. Tehdaskohtaiset tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet määritellään vuosittain, ja edistymistä seurataan kuukausittain keskeisten tunnuslukujen avulla. Altian ympäristötyön kannalta oleellisia standardeja, politiikkoja ja periaatteita ovat muun muassa: • Altian eettiset periaatteet • Altian laatu-, turvallisuus- ja ympäristöperiaatteet • ISO 14001:2015 -ympäristöjärjestelmästandardi; sertifiointi kattaa Altian toiminnot Suomessa b. Pääriskit ja niiden hallinta Ympäristöriskejä arvioidaan säännöllisesti osana Altian ympäristövaikutusten arviointia ja Altia-konsernin riskienhallintaa. Pääasiallisia tunnistettuja riskejä ovat ilmastonmuutos, luonnonkatastrofit, vuodot maaperään tai vesistöihin (myös pohjavesialueisiin), Altialle myönnettyjen ympäristölupien ehdoissa määriteltyjen jätevesirajojen ylitykset, entistä tiukempien ympäristösäännöstöjen noudattamiseen liittyvät kustannukset sekä niiden noudattamatta jättämisestä seuraavat sakot ja sanktiot. Riskejä hallitaan erilaisin toimenpitein, joihin kuuluu ISO 14001:2015 -standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän ylläpitäminen, jätevesien laadun säännöllinen seuranta, maanomistukset pohjavesialueilla ja lainsäädännössä tapahtuvien muutosten seuranta. 1 Valtion omistajapolitiikkaa koskeva valtioneuvoston periaatepäätös, 3.11.2011, Liite 3 Annual Report 202020 Tunnusluku (KPI) 2020 2019 2018 Energiatehokkuus (MWh/m 3 tuotetta tai ohratonnia kohti) Koskenkorva: 0,71 Rajamäki ja Tabasalu: 0,28 Koskenkorva: 0,79 Rajamäki ja Tabasalu: 0,27 Koskenkorva: 0,78 Rajamäki ja Tabasalu: 0,31 Vesitehokkuus (m 3 /m 3 tuotetta tai ohratonnia kohti) Koskenkorva: 2,33 Rajamäki ja Tabasalu: 2,01 Koskenkorva: 1,88 Rajamäki ja Tabasalu: 1,65 Koskenkorva: 2,82 Rajamäki ja Tabasalu: 1,61 Jäteveden laatu (kg COD/m³ tuotetta tai ohratonnia kohti) 1 Koskenkorva: 4,09 Rajamäki ja Tabasalu: 2,09 Koskenkorva: 4,24 Rajamäki ja Tabasalu: 2,29 Koskenkorva: 3,86 Rajamäki ja Tabasalu: 3,35 Kierrätys- ja uudelleenkäyttöaste 99,5% 99,5% 99,7% Sakkojen rahallinen arvo ja ei-rahallisten sanktioiden määrä 0 0 0 1 Industrial Products -yksikön vesitehokkuuden tunnusluvun seuranta Rajamäen tehtaalla loppui vuoden 2018 alussa, koska tunnusluku ei ole toimintojen kannalta oleellinen. 2 Tabasalun tehtaalla ei seurata jäteveden laadun tunnuslukua. Tunnusluku (KPI) 2020 2019 2018 Maksettujen tuloverojen ja kerättyjen valmisteverojen määrä 469,1 miljoonaa euroa Yhtiön koko verojalanjälki on luettavissa Vastuullisuus-osiosta 435 miljoonaa euroa Yhtiön koko verojalanjälki on luettavissa yritys- vastuuosiosta 452,3 miljoonaa euroa Yhtiön koko verojalanjälki on luettavissa yritys- vastuuosiosta c. Tulokset ja tunnusluvut Tavoitteemme on, että vuoteen 2023 mennessä kaikki Suomessa ostamamme sähkö on peräisin uusiutuvista lähteistä ja että vuoteen 2025 mennessä kaikki energiamme on hiilineutraalia. Suomessa Altia on liittynyt vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen ja sitoutuu vähentämään energiankulutustaan 10 prosenttia vuoteen 2025 mennessä vuoden 2014 lähtötasoon verrattuna. Tuotantomäärään suhteutettu energiankäyttö vuonna 2020 nousi Rajamäen tehtaalla ja laski Koskenkorvan tehtaalla edelliseen vuoteen verrattuna. Jätevesikuormitukselle asetettavat raja-arvot määritellään Altian ympäristöluvissa. Altian tavoitteena on vähentää jäteveden määrää 25 %:lla vuoteen 2025 mennessä (lähtötaso 2018). Vuonna 2020 jäteveden orgaaninen kuormitus tuotantoon suhteutettuna laski sekä Rajamäen että Koskenkorvan tehtailla verrattuna edelliseen vuoteen. Koskenkorvan tehtaan biovoimalaitoksen ansiosta Altia on kyennyt vähentämään Koskenkorvan tehtaan hiilidioksidipäästöjä 58 prosenttia vuodesta 2014 vuoteen 2020. Tehtaan polttoaineomavaraisuus höyryntuotannossa oli 65 prosenttia vuonna 2020 (62 %). Vuonna 2020 edistyimme hiilineutraaliuden saavuttamiseen tähtäävissä hankkeissa. Lanseerasimme maailman ensimmäisen regeneratiivisesti viljellystä ohrasta valmistetun vodkan. Uudistavien viljelymenetelmien tarkoituksena on muuntaa pellot päästölähteistä hiilinieluiksi. Lisäksi toimme markkinoille uudet rPET-pullot, joissa on käytetyistä materiaaleista 25 % on nyt kierrätettyä rPET-muovia. Tavoitteenamme on nostaa rPET- pitoisuus 50 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja 100 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteemme ylittää selvästi EU:n edellyttämät tavoitteet ja tahdin. PET-muovipullojen hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin lasin, ja kierrätetyllä PET-muovilla se on vieläkin pienempi (lue lisää pakkauksistamme Juomat-osiosta). Yllä oleva taulukko sisältää yhteenvedon Altian ympäristötunnuslukujen tuloksista, joista löytyy tarkempaa tietoa yritysvastuuosion kohdasta Tislaamo. Yhteiskunta ja henkilöstö Kuluttajiin ja tuotteisiin liittyvät asiat a. Politiikat ja toimintatavat (myös due diligence) Tuoteturvallisuus on Altialle ensiarvoisen tärkeää. Altia markkinoi tuotteitaan vastuullisesti ja sovellettavien markkinointilakien mukaan ja tarjoaa kuluttajille tietoa sovellettavien säädösten mukaisesti. Tuotteiden laatuun ja turvallisuuteen liittyvät keskeiset prosessit on määritelty, ja asiaankuuluvia ohjeita ylläpidetään Altian hallinnointijärjestelmässä. Laatuun liittyvät tunnusluvut tavoitteineen on asetettu ja niitä seurataan kuukausittain. Tunnusluvut koskevat laatukustannuksia, asiakaspalautteita ja poikkeavien erien osuutta. Lisäksi tehdaskohtaiset tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet määritellään vuosittain, ja edistymistä seurataan kuukausittain. Altian Rajamäen tehtaalla on kansainvälinen Reilun kaupan sertifikaatti. Altian Brunnan logistiikkakeskuksella on myös Fair for Life -sertifikaatti. Koskenkorvan tislaamolla, Rajamäen alkoholijuomatehtaalla ja Sundsvallissa sijaitsevalla tislaamolla on luomutuotannon sertifikaatti. Altian tuotteiden turvallisuuden, laadun, markkinoinnin ja kuluttamisen kannalta oleellisia standardeja, politiikkoja ja periaatteita ovat muun muassa: • Altian eettiset periaatteet • ISO 9001:2015 -laadunhallintastandardi; sertifiointi kattaa Altian toiminnot Suomessa ja Virossa sijaitsevalla Tabasalun tehtaalla • FSSC22000 v 4.1. -elintarviketurvallisuusstandardi; sertifiointi kattaa Altian Rajamäen tehtaan • Altian laatu-, turvallisuus- ja ympäristöperiaatteet • Altian markkinointiohjeistus • Altian henkilöstön alkoholipolitiikka b. Pääriskit ja niiden hallinta Riskejä arvioidaan osana Altian laatu- ja turvallisuusriskien arviointia ja Altia-konsernin riskienhallintaa. Pääasiallisia tunnistettuja riskejä ovat hygieniastandardien noudattamatta Annual Report 202021 jättäminen, tuotteiden laadun epätasaisuus, tuotteiden saastuminen sekä viat raaka-aineissa tai pakkauksissa. Toteutuessaan tällaiset riskit voivat johtaa tuotteiden takaisinvetoon ja yhtiöön kohdistuviin oikeusvaateisiin. Koska alkoholiin liittyvä liiketoiminta on erittäin säädeltyä, voi esimerkiksi alkoholijuomien markkinointiin ja mainontaan tai niiden verotukseen kohdistuvalla tiukemmalla sääntelyllä olla vaikutus yhtiön toimintaan. Hallitakseen tämäntyyppisiä riskejä Altia ylläpitää kansainvälisten standardien mukaisia laatu- ja elintarviketurvallisuusjärjestelmiä. Laatua tarkkaillaan jatkuvasti tuotannon aikana sekä linjatarkastusten että testauksen ja lopputuotteiden analysoinnin avulla. Ohjeistuksia ja prosesseja ylläpidetään mahdollisten tuotteiden takaisinvetojen varalta, ja tilanteita harjoitellaan säännöllisesti haamutesteillä. Sovellettavaa lainsäädäntöä ja siihen tehtäviä muutoksia käydään läpi säännöllisin väliajoin. c. Tulokset ja tunnusluvut Altian Rajamäen tehtaalle myönnettiin FSSC 22000 v.4.5. -elintarvikesertifiointi vuoden 2020 alussa. Altialla on otettu käyttöön myös erilliset ohjeet ja prosessit elintarvikepetosten torjumiseksi ja elintarvikkeiden suojaamiseksi tahalliselta vahingonteolta. Tehdaskohtaiset tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet määritellään vuosittain, ja edistymistä seurataan kuukausittain keskeisten tunnuslukujen avulla. Altian verojalanjälki on huomattava liikevaihtoon verrattuna valmisteveron vuoksi. Henkilöstöasiat a. Politiikat ja toimintatavat (myös due diligence) Altia on sitoutunut rakentamaan kulttuuria ja motivoivaa ja tukevaa työympäristöä, joka perustuu turvallisuuteen, avoimuuteen, tasa- arvoisuuteen ja luottamukseen. Altia haluaa varmistaa turvalliset ja terveelliset työolot kaikille työntekijöilleen sekä henkilöille, joiden työpaikkaan tai työoloihin yhtiöllä voi olla vaikutus. Vuoden 2020 globaalin pandemian myötä tämä on ollut erityisen tärkeää. Altian tavoite on vähentää sairauspoissaoloja sekä tapaturmien määrää ja tapaturmista johtuvia poissaoloja. Tehdaskohtaiset tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet määritellään vuosittain, ja edistymistä seurataan kuukausittain keskeisten tunnuslukujen avulla. Altian Suomen toiminnoille myönnettiin vuoden 2020 alussa ISO 45001:2018 -työterveys- ja turvallisuusstandardin mukainen sertifiointi. Sertifiointi myönnettiin Altialle yhtenä ensimmäisistä suomalaisista yhtiöistä. Standardi korvaa Altian aiemman OHSAS 18001:2007 -standardin. Henkilöstöasioiden kannalta oleellisia standardeja, politiikkoja ja periaatteita ovat muun muassa: • Altian eettiset periaatteet • Altian toimintatavat • ISO 45001:2018 -työterveys- ja turvallisuusstandardi; sertifiointi kattaa Altian toiminnot Suomessa • Altian laatu-, turvallisuus- ja ympäristöperiaatteet • amfori BSCI -aloitteen eettiset säännöt b. Pääriskit ja niiden hallinta Riskejä arvioidaan osana Altia-konsernin riskienhallintaa. Pääriskit liittyvät Altian kykyyn rekrytoida, kehittää, motivoida ja pitää palveluksessa ihmisiä, joilla on oikeaa osaamista, menestyä päivittäisessä johtamistyössä, ylläpitää hyvää yhteistyösuhdetta työntekijöihin ja heidän ammattiliittoihinsa sekä Altiaan kykyyn hallita tapaturmien määrää. Hallitakseen näitä riskejä Altia kehittää arvolupaustaan työnantajana sekä työntekijöiden rekrytointia ja palveluksessa pysymistä, tekee henkilöstön tyytyväisyyskyselyjä Tunnusluku (KPI) 2020 2019 2018 Sairauspoissaolo, % 4 3,7 3,4 Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus ilman työmatkoja, LTIF 7 9 1 12 1 Tapaturmista johtuvat poissaolot, % 0,09 0,07 0,07 Tapaturmien määrä 8 11 1 15 1 1 Vuosien 2018 ja 2019 LTIF ja tapaturmien määrä on raportoitu ilman työmatkoja. Tunnusluku (KPI) 2020 2019 2018 2017 amfori BSCI:n riskimaaluokittelussa tunnistetuista riskimaista tehtyjen hankintojen osuus 2% 2% 3% 4% Whistleblowing-ilmoituskanavan kautta raportoitu- jen ihmisoikeuksiin liittyvien epäkohtien määrä 0 0 0 0 Whistleblowing-ilmoituskanava otettiin käyttöön lokakuussa 2017, minkä vuoksi ensimmäinen koko vuoden luku koskee vuotta 2018. (vuosittainen Altia Tasting) ja ylläpitää tiivistä yhteistyötä liittojen kanssa. c. Tulokset ja tunnusluvut Työturvallisuus oli yksi henkilöstön kehittämisen painopistealueista edelleen vuonna 2020. Rajamäen tehtaan turvallisuuden parantamiseksi suunnitellun Inhimillinen tekijä -kehittämisohjelman koulutukset jouduttiin kuitenkin pandemian vuoksi perumaan toistaiseksi. Altian vuotuinen henkilöstön tyytyväisyyskysely Altia Tasting järjestettiin tammikuussa 2020. Kyselyn tulokset paranivat kaikilla osa-alueilla vuoteen 2019 verrattuna. Johtamisessa on vielä kehittämisen varaa. Tulevaan sulautumiseen varautumiseksi perustettiin muutosjohtamisen hanke, jonka tarkoituksena on tukea tiiminvetäjiä roolissaan muutoksen ajureina. Työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvien tunnuslukujen tulokset esitellään alla olevassa taulukossa. Vuonna 2020 ei sattunut yhtään kuolemaan johtanutta tapaturmaa. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen a. Politiikat ja toimintatavat (myös due diligence) Altia on sitoutunut kunnioittamaan ja edistämään ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä työelämän normeja Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja Kansainvälisen työjärjestö Annual Report 202022 ILO:n keskeisimpien sopimusten mukaisesti. Altia odottaa samaa myös toimittajiltaan, yhteistyökumppaneiltaan ja alihankkijoiltaan. Altian keskeisimmät ihmisoikeusvaikutukset liittyvät viinien, väkevien alkoholijuomien ja raaka- aineiden hankintaan. Kehittääkseen vastuullista hankintaa Altia liittyi vuonna 2017 amfori BSCI -aloitteeseen ja amfori BSCIn Sustainable Wine Programme -ohjelmaan. Altia sitoutuu amfori BSCI:n jäsenenä noudattamaan sen eettisiä periaatteita toimitusketjuissaan. Altian due diligence -prosessi koostuu tällä hetkellä tuotteidemme ja niiden komponenttien toimitusketjujen kartoituksesta sekä kyselystä, jolla kerätään tietoa toimittajiemme ja yhteistyökumppaneidemme vastuullisuustyöstä, sopimusvelvoitteista sekä osallistumisesta amfori BSCI -aloitteeseen ja aloitteen työkalujen hyödyntämisestä, myös kolmansien osapuolten tarkastuksista. Altialla on kaikkien sidosryhmien käytettävissä oleva whistleblowing-ilmoituskanava, jota ylläpitää riippumaton kolmas osapuoli. Altian ihmisoikeustyön kannalta oleellisia standardeja, politiikkoja ja periaatteita ovat muun muassa: • Altian eettiset periaatteet • amfori BSCI -aloitteen eettiset säännöt • Altian eettiset säännöt toimittajille ja alihankkijoille b. Pääriskit ja niiden hallinta Pääriskit liittyvät Altian liikesuhteisiin ja koskevat lähinnä viinin, väkevien alkoholijuomien ja raaka-aineiden toimitusketjuja silloin, kun ne ulottuvat maihin, joissa riski kansainvälisten työelämän normien rikkomuksista on suurempi. Lisäksi Altian asiakkaat odottavat yhtiön toimitusketjujen toimivan vaatimusten mukaisesti, ja mikä tahansa tällaisen vaatimuksen loukkaaminen Altian toimittajien, alihankkijoiden tai kumppaneiden taholta voisi johtaa tilanteeseen, jossa asiakas voisi pysäyttää kaikki tulevat toimitukset. Riskejä hallitaan edellä mainitun due diligence -prosessin avulla. c. Tulokset ja tunnusluvut Vuonna 2020 amfori BSCI -tarkastuksia ei tehty pandemian takia. Vuonna 2019 Altian toimittajiin, yhteistyökumppaneihin Tunnusluku (KPI) 2020 2019 2018 Korruptionvastaisten politiikkojen viestintä ja koulutus Uudet työntekijät suorittivat verkkokurs- sin. Koko henkilöstölle viestittiin aiheesta vuoden aikana. Koko henkilöstölle kohdistettu verkko- kurssi Altian lahjonnan- ja korruptionvas- taisesta politiikasta. Eettistä liiketoimin- taa koskeva sisäinen viestintä. Koko henkilöstölle verkkokurssin muo- dossa järjestetty Altian eettisiä periaat- teita koskeva koulutus. Whistleblowing-ilmoituskanavan kautta raportoitujen lahjonta- tai korruptioepäilyjen määrä 0 0 0 tai heidän alihankkijoihinsa kohdistui kuusi amfori BSCI -tarkastusta (täydellistä tai seurantatarkastusta). Korruption- ja lahjonnanvastainen työ a. Politiikat ja toimintatavat (myös due diligence) Altia ei hyväksy minkäänlaista lahjontaa tai korruptiota. Yhtiö on sitoutunut toimimaan reilusti, eikä se tarjoa asiatonta etua millekään taholle. Altia odottaa myös edustajiensa, konsulttiensa, asiamiestensä, alihankkijoidensa ja muiden liikekumppaniensa pidättäytyvän ehdottomasti kaikesta korruptoivasta käytöksestä suorittaessaan palveluja Altialle tai Altian puolesta. Altia ei tue poliittisia puolueita tai organisaatioita suoraan tai epäsuoraan. Yhtiö ei myöskään osallistu yksittäisten ehdokkaiden vaalikampanjoiden rahoitukseen. Altian eettisissä periaatteissa kuvataan yhtiön sitoutumista eettiseen liiketoimintaan. Kaikki Altian työntekijät tutustuvat yhtiön eettisiin periaatteisiin, mukaan lukien Altian lahjonnan ja korruptionvastaiseen toimintaan. Altialla on whistleblowing-ilmoituskanava, jota ylläpitää riippumaton kolmas osapuoli. Kanava on kaikkien Altian työntekijöiden ja yhtiön ulkopuolisten sidosryhmien käytössä. Kaikki Altialle joko kanavan tai muuta kautta raportoidut huolenaiheet tutkitaan vakiintuneen prosessin mukaisesti, jotta varmistetaan toiminnan täsmällisyys, nimettömyys ja tasapuolisuus. Lahjonnan- ja korruptionvastaisuuden kannalta oleellisia standardeja, politiikkoja ja periaatteita ovat muun muassa: • Altian eettiset periaatteet • Lahjonnan- ja korruptionvastainen politiikka • Whistleblowing-ilmoituskanava b. Pääriskit ja niiden hallinta Riskejä arvioidaan osana Altia-konsernin riskienhallintaa. Lahjontaan ja korruptioon liittyviin pääriskeihin lukeutuvat lahjonnasta tai korruptiosta syntyvä maineriski erityisesti silloin, kun kyseessä ovat Altian avainhenkilöt ja liikekumppanit. Koska alkoholiin liittyvä liiketoiminta on usein säänneltyä, tarvittavien toimi- ja muiden lupien hankintaan ja ylläpitämiseen liittyy usein myös korruptio- tai lahjontariski erityisesti maissa, joissa on paljon korruptiota. Riskejä hallitaan sopimusvelvoitteilla, kolmansien osapuolten tarvittaessa suorittamilla toimittajia ja jakelijoita koskevilla due diligence -tarkastuksilla sekä sisäisellä koulutuksella, joka koskee Altian lahjonnan- ja korruptionvastaista politiikkaa. c. Tulokset ja tunnusluvut Vuonna 2020 Altian uudet työntekijät suorittivat verkkokurssin yhtiön lahjonnan- ja korruptionvastaisesta politiikasta. Verkkokurssi oli saatavilla myös koko henkilöstölle ja aiheesta viestittiin sisäisesti. Whistleblowing- ilmoituskanava otettiin käyttöön vuonna 2017. Kanavan kautta ei vastaanotettu ilmoituksia vuonna 2020. Annual Report 202023 Konsernin tunnusluvut 2020 2019 2018 2017 2016 Tuloslaskelma Liikevaihto milj. euroa 342,4 359,6 357,3 359,0 356,6 Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) milj. euroa 52,4 44,8 40,0 42,4 40,8 (% liikevaihdosta) % 15,3 12,4 11,2 11,8 11,5 Käyttökate (EBITDA) milj.euroa 40,3 43,1 34,0 40,3 60,8 Vertailukelpoinen liiketulos (EBIT) milj. euroa 35,0 26,8 25,6 28,2 26,4 (% liikevaihdosta) % 10,2 7,5 7,2 7,8 7,4 Liiketulos (EBIT) milj. euroa 22,9 25,1 19,7 26,1 46,3 Tulos ennen veroja milj. euroa 21,3 24,6 18,6 25,0 45,0 Kauden tulos milj. euroa 17,8 18,4 15,1 18,3 36,1 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät milj. euroa -12,1 -1,7 -6,0 -2,1 19,9 Tase Rahavarat milj. euroa 130,7 64,2 42,0 52,4 68,0 Oma pääoma milj. euroa 156,3 151,2 150,1 136,8 191,3 Lainat milj. euroa 116,1 82,6 89,4 100,1 72,8 Sijoitettu pääoma milj. euroa 272,4 233,8 239,5 236,9 264,0 Kannattavuus Oman pääoman tuotto (ROE) % 11,6 12,2 10,5 11,1 20,0 Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) % 7,7 8,5 7,0 8,0 14,4 2020 2019 2018 2017 2016 Rahoitus ja taloudellinen asema Nettovelka milj. euroa -3,9 28,9 47,4 47,7 4,7 Nettovelkaantumisaste % -2,5 19,1 31,6 34,9 2,5 Omavaraisuusaste % 34,3 37,8 38,4 34,3 44,2 Liiketoiminnan nettorahavirta milj. euroa 56,1 52,6 6,5 37,6 29,4 Nettovelka/vertailukelpoinen käyttökate -0,1 0,6 1,2 1,1 0,1 Osakekohtaiset tunnusluvut Osakekohtainen tulos (laimentamaton, laimennettu) euroa 0,49 0,51 0,42 0,51 1,00 Oma pääoma/osake euroa 4,33 4,18 4,15 3,80 5,32 Osinko/osake euroa 0,75 0,42 0,38 - - Osinko/tulos % 152,2 82,6 91,2 - - Efektiivinen osinkotuotto % 7,5 5,1 5,4 - - Hinta/tulos 20,3 16,1 17,0 - - Osakkeen päätöskurssi euroa 9,98 8,18 7,07 - - Osakkeen ylin kurssi euroa 10,40 8,22 9,50 - - Osakkeen alin kurssi euroa 7,01 7,08 7,015 - - Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa milj.euroa 360,7 295,6 255,5 - - Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa kpl 36 140 485 36 140 485 36 140 485 35 960 000 35 960 000 Henkilöstö Henkilöstö keskimäärin 650 682 718 762 829 Hallituksen osinkoehdotus tilikaudelta 2020 0,35 euroa osakkeelta ja valtuutus 0,40 euron osakekohtaiseen ylimääräiseen osinkoon. Annual Report 202024 VAIHTOEHTOISTEN TUNNUSLUKUJEN TÄSMÄYTYKSET IFRS- TILINPÄÄTÖSLUKUIHIN JA VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT Milj. euroa 2020 2019 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Liiketoimintojen ja hyödykkeiden myyntien voitot ja tappiot - 0,1 Liiketoimintojen lopettamiseen liittyvät kulut ja uudelleenjärjestelykulut -0,3 -0,2 Olennaiset projektit Kustannukset suljetussa vapaaehtoisessa eläkejärjestelyssä -0,5 -1,6 Altian ja Arcuksen sulautumissuunnitelmaan liittyvät kulut -11,4 - Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä -12,1 -1,7 Vertailukelpoinen käyttökate Liiketulos 22,9 25,1 Vähennettynä: Poistot ja arvonalentumiset 17,4 17,9 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä 12,1 1,7 Vertailukelpoinen käyttökate 52,4 44,8 % liikevaihdosta 15,3 12,4 Vertailukelpoinen liiketulos Liiketulos 22,9 25,1 Vähennettynä: Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä 12,1 1,7 Vertailukelpoinen liiketulos 35,0 26,8 % liikevaihdosta 10,2 7,5 Altia esittää vaihtoehtoiset tunnusluvut lisätietona IFRS-standardien mukaisesti laadituissa konsernin tuloslaskelmissa, konsernin taseissa, konsernin rahavirtalaskelmissa sekä liitetiedoissa esitetyille tunnusluvuille. Altian näkemyksen mukaan vaihtoehtoiset tunnusluvut antavat merkityksellistä ja hyödyllistä Altiaa koskevaa lisätietoa johdolle, sijoittajille, arvopaperimarkkina- analyytikoille ja muille tahoille Altian toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahavirroista. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillisinä tai IFRS:n mukaisesti määriteltyjä tunnuslukuja korvaavina tunnuslukuina, eivätkä ne ole IFRS- standardeissa määriteltyjä tai nimettyjä. Kaikki yhtiöt eivät laske vaihtoehtoisia tunnuslukuja yhdenmukaisella tavalla, ja siksi Altian vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät välttämättä ole vertailukelpoisia muiden yhtiöiden esittämien samalla tavoin nimettyjen lukujen kanssa. Vaihtoehtoiset tunnusluvut ovat tilintarkastamattomia. Annual Report 202025 TUNNUSLUKUJEN MÄÄRITELMÄ JA KÄYTTÖTARKOITUS Tunnusluku Määritelmä Käyttötarkoitus Liiketulosprosentti Liiketulos / Liikevaihto Liiketulos osoittaa liiketoiminnasta kertyneen tuloksen. Käyttökate (EBITDA) Käyttökateprosentti Liiketulos ennen poistoja Käyttökate / Liikevaihto Käyttökate on Konsernin tuloksellisuutta osoittava mittari. Vertailukelpoinen liiketulos (EBIT) Vertailukelpoinen liiketulosprosentti Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) Vertailukelpoinen käyttökateprosentti Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Liiketulos ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä Vertailukelpoinen liiketulos / Liikevaihto Käyttökate ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä Vertailukelpoinen käyttökate / Liikevaihto Olennaisia tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia eriä kuten liiketoimintojen ja omaisuuserien luovutuksesta syntyvät voitot ja tap- piot, arvonalentumistappiot, liiketoimintojen lopettamisesta ja uudel- leenjärjestelystä johtuvat menot, konsernin merkittävät projektit kuten yrityshankintoihin liittyvät välittömät transaktiomenot, vapaaehtoisen eläkejärjestelyn muutokset ja muista konsernin kehittämishankkeista johtuvat menot. Vertailukelpoinen käyttökate, vertailukelpoinen käyttökateprosentti, vertailukelpoinen liiketu- los ja vertailukelpoinen liiketulosprosentti esitetään käyttökatteen ja liiketuloksen lisäksi tarkoi- tuksena tuoda esiin taustalla oleva liiketoiminnan tulos ja parantaa eri kausien keskinäistä ver- tailukelpoisuutta. Altia katsoo, että nämä vertailukelpoiset tunnusluvut antavat merkityksellistä lisätietoa, sillä niiden ulkopuolelle jätetään olennaisia tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkea- via eriä, jotka heikentävät eri kausien keskinäistä vertailukelpoisuutta. Vertailukelpoinen käyttökate on sisäinen, Altian tuloksellisuutta osoittava mittari sekä segment- titason keskeinen tunnusluku yhdessä liikevaihdon kanssa. Vertailukelpoinen käyttökateprosentti on myös yksi Altian taloudellisista tavoitteista. Vertai- lukelpoinen käyttökate on yleisesti Yhtiön ulkopuolella käytetty tunnusluku arvonmäärityksen perustana ja tästä syystä tärkeä jatkuvasti julkistettava tunnusluku. Sijoitettu pääoma Oma pääoma yhteensä + Lainat ROI-tunnusluvun perusta. Oman pääoman tuotto (ROE), % Tilikauden tulos / Oma pääoma yhteensä (kauden alkamispäivän ja päättymispäivän keskiarvo) Tätä mittaria voidaan käyttää arvioitaessa, kuinka tehokkaasti Altia on pystynyt kerryttämään tulosta suhteessa Yhtiön omaan pääomaan. Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % Tilikauden tulos + Korkokulut) / (Oma pääoma yhteensä + Pitkä- ja ly- hytaikaiset lainat) (kauden alkamispäivän ja päättymispäivän keskiarvo) Tätä mittaria käytetään arvioitaessa, kuinka tehokkaasti Altia on pystynyt kerryttämään netto- tulosta suhteessa Yhtiöön sijoitettuun pääomaan. Annual Report 202026 Tunnusluku Määritelmä Käyttötarkoitus Lainat Nettovelka Pitkäaikaiset lainat + lyhytaikaiset lainat Lainat + pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset leasingvelat –rahavarat Nettovelka on mittari, joka osoittaa Konsernin ulkoista velkarahoituksen kokonaismäärää. Nettovelkaantumisaste, % Nettovelka / Oma pääoma yhteensä Nettovelkaantumisaste auttaa osoittamaan rahoitukseen liittyvän riskin tasoa ja on hyödyllinen mittari, jonka avulla johto seuraa Konsernin velkaantumista. Lainaportfolion merkittävä mittari. Omavaraisuusaste, % Oma pääoma yhteensä / (Varat yhteensä – Saadut ennakot) Omavaraisuusaste auttaa osoittamaan rahoitukseen liittyvän riskin tasoa ja on hyödyllinen mit- tari, jonka avulla johto seuraa Konsernin liiketoiminnassa käytettävän pääoman tasoa. Nettovelka / Vertailukelpoinen käyttökate Nettovelka / Vertailukelpoinen käyttökate Nettovelan suhde vertailukelpoiseen käyttökatteeseen on yksi Altian taloudellisista tavoitteista. Tulos / osake Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos / Osakkeiden osakeanti- korjattu keskimääräinen kappalemäärä kauden aikana Oma pääoma / osake Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma / Osakkeiden osakeantioi- kaistu lukumäärä kauden lopussa Osinko / osake Kauden osingonjako / Osakkeiden laimentamaton lukumäärä kauden lopussa Osinko / tulos % Osinko/osake / Tulos/osake Efektiivinen osinkotuotto, % Osinko/Osake / Osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa Hinta / tulos Osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa / Tulos/osake Osakekannan markkina-arvo Tilikauden lopun osakkeiden määrä X osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa Annual Report 202027 Tärkeää tietoa Tässä asiakirjassa tarkoitettuja sulautumiseen liittyviä arvopapereita ei ole rekisteröity eikä niitä tulla rekisteröimään Yhdysvaltain vuoden 1933 arvopaperilain, muutoksineen, (”Yhdysvaltain arvopaperilaki”) tai minkään Yhdysvaltain osavaltion arvopaperilakien mukaisesti (kuten Yhdysvaltain arvopaperilain Regulation S -säännöksessä on määritelty) eikä niitä saa tarjota, myydä tai toimittaa suoraan tai välillisesti Yhdysvalloissa tai Yhdysvaltoihin, ellei niitä ole rekisteröity, paitsi Yhdysvaltain arvopaperilain rekisteröintivaatimuksista säädetyn poikkeuksen nojalla tai transaktiossa, joka ei ole Yhdysvaltain arvopaperilain rekisteröintivaatimuksen alainen, ja soveltuvia Yhdysvaltain osavaltioiden tai muita Yhdysvaltain arvopaperilakeja noudattaen. Tämä asiakirja ei ole tarjous myydä tai kehotus tarjoutua ostamaan kyseisiä osakkeita Yhdysvalloissa. Mikä tahansa uusien Altian osakkeiden tarjous tai myynti Yhdysvalloissa sulautumisen yhteydessä voidaan tehdä Yhdysvaltain arvopaperilain mukaisen Rule 802 -säännöksessä säädetyn rekisteröintivelvollisuutta koskevan poikkeuksen nojalla. Altia on suomalainen yhtiö ja Arcus on norjalainen yhtiö. Transaktioon, mukaan lukien sulautumisen ja tähän liittyvien osakkeenomistajien äänestysten yhteydessä annettaviin tietoihin, sovelletaan muun maan kuin Yhdysvaltain tiedonantovelvollisuuksia ja aikataulu- ja menettelyvaatimuksia, jotka eroavat Yhdysvaltain vastaavista. Tässä asiakirjassa esitettävät tai viitatut taloudelliset tiedot on laadittu IFRS-standardien mukaisesti, eivätkä ne välttämättä ole verrattavissa yhdysvaltalaisten yhtiöiden soveltamiin tai Yhdysvalloissa sovellettaviin tilinpäätösstandardeihin, tilinpäätöksiin tai taloudellisiin tietoihin. Arcuksen yhdysvaltalaisten osakkeenomistajien oikeuksien toteuttaminen tai mahdollisten vaatimusten esittäminen Yhdysvaltain liittovaltion tai osavaltioiden arvopaperilakien nojalla voi olla vaikeaa, koska Altia ja Arcus ovat sijoittautuneet Yhdysvaltain ulkopuolelle ja kaikki tai osa niiden johtajista ja hallituksen jäsenistä asuu Yhdysvaltain ulkopuolella. Ulkomaalaisen yhtiön tai näiden lähipiiriin kuuluvien tahojen pakottaminen noudattamaan Yhdysvaltain tuomioistuinten tuomioita voi olla vaikeaa. Arcuksen yhdysvaltalaiset osakkeenomistajat eivät välttämättä voi haastaa Altiaa tai Arcusta tai näiden johtajia ja hallituksen jäseniä oikeuteen Yhdysvaltain lakien, mukaan lukien liittovaltion arvopaperilakien, rikkomisesta muussa kuin yhdysvaltalaisessa tuomioistuimessa tai ainakin tällaisten haasteiden todistaminen voi olla vaikeaa. Lisäksi voi olla vaikeaa pakottaa Altiaa, Arcusta tai näiden lähipiiriin kuuluvia tahoja hyväksymään yhdysvaltalaisen tuomioistuimen toimivaltaa. Lisäksi Yhdysvaltain liittovaltion arvopaperilakien yksityisoikeudellista vastuuta koskeviin säännöksiin perustuvien itsenäisten kanteiden tai Yhdysvaltain tuomioistuinten päätöksiin perustuvien kanteiden täytäntöönpanokelpoisuudesta vieraassa maassa on merkittävää epävarmuutta. Arcuksen osakkeenomistajien tulee huomioida, että Altia ei saa hankkia Arcuksen osakkeita muutoin kuin sulautumisen yhteydessä, kuten julkisessa kaupankäynnissä tai yksityisten ostojen kautta sulautumisen vireilläolon aikana Sulautumissuunnitelman mukaan. Tilinpäätös Vuosikertomus 202029 KONSERNIN TULOSLASKELMA Milj. euroa Liite 1.1.–31.12. 2020 1.1.–31.12. 2019 LIIKEVAIHTO 1.1. 342,4 359,6 Liiketoiminnan muut tuotot 1.3. 6,2 7,6 Materiaalit ja palvelut 1.4. -192,5 -213,1 Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut 1.5. -49,1 -45,9 Liiketoiminnan muut kulut 1.6. -66,6 -65,0 Poistot ja arvonalentumiset 1.7. -17,4 -17,9 LIIKETULOS 22,9 25,1 Rahoitustuotot 3.1. 0,2 3,5 Rahoituskulut 3.1. -3,1 -5,7 Osuus osakkuusritysten ja yhteisyritysten tuloksesta ja tuotot sijoituksista yhteisiin toimintoihin 1,2 1,6 TULOS ENNEN VEROJA 21,3 24,6 Tuloverot 6.1. -3,5 -6,2 TILIKAUDEN TULOS 17,8 18,4 Tilikauden tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön osakkeenomistajille 17,8 18,4 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos, euroa Laimentamaton ja laimennettu 3.4. 0,49 0,51 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA Milj. euroa Liite 1.1.–31.12. 2020 1.1.–31.12. 2019 Tilikauden tulos 17,8 18,4 MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi Työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien uudelleen määrittäminen 0,2 -0,2 Tuloverot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi 6.1. -0,0 0,0 Yhteensä 0,2 -0,2 Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi Rahavirran suojaukset 0,2 -1,3 Muuntoerot 3.4. 1,8 -2,4 Eriin liittyvät tuloverot 6.1. -0,0 0,3 Yhteensä 2,0 -3,5 Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 2,2 -3,6 TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ 20,0 14,8 Tilikauden tuloksen jakautuminen Emoyhtiön osakkeenomistajille 20,0 14,8 Liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä. Vuosikertomus 202030 KONSERNIN TASE Milj. euroa Liite 31.12.2020 31.12.2019 VARAT Pitkäaikaiset varat Liikearvo 2.1. 81,4 80,1 Muut aineettomat hyödykkeet 2.1. 20,7 25,2 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2.2. 58,9 60,9 Käyttöoikeusomaisuus 2.3. 10,2 10,4 Osuudet osakkuusyrityksissä, yhteisyrityksissä ja yhteisissä toiminnoissa 5.3. 9,1 8,8 Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat 3.2.1. 1,4 1,4 Laskennalliset verosaamiset 6.1. 1,4 0,9 Pitkäaikaiset varat yhteensä 183,2 187,7 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 2.4. 92,3 92,0 Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät 2.5. 0,2 0,2 Myyntisaamiset ja muut saamiset 2.6. 46,8 54,4 Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 2,4 1,6 Rahavarat 3.2.1. 130,7 64,2 Lyhytaikaiset varat yhteensä 272,3 212,4 VARAT YHTEENSÄ 455,6 400,2 Milj. euroa Liite 31.12.2020 31.12.2019 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 3.4. Osakepääoma 60,5 60,5 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1,2 1,2 Käyvän arvon rahasto 0,6 0,6 Vararahasto 0,1 0,1 Suojausrahasto -0,9 -1,0 Muuntoerot -20,5 -22,1 Kertyneet voittovarat 115,3 111,9 Oma pääoma yhteensä 156,3 151,2 Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat 6.1. 16,8 16,7 Lainat 3.2.2. 69,6 76,1 Vuokrasopimusvelat 3.2.2. 7,0 7,1 Eläkevelvoitteet 2.7. 1,1 1,4 Pitkäaikaiset velat yhteensä 94,5 101,3 Lyhytaikaiset velat Lainat 3.2.2. 46,5 6,5 Vuokrasopimusvelat 3.2.2. 3,7 3,4 Ostovelat ja muut velat 2.8. 152,6 134,7 Sopimuksiin perustuvat velat 2.5. 0,5 0,5 Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 1,5 2,5 Lyhytaikaiset velat yhteensä 204,8 147,6 Velat yhteensä 299,2 249,0 OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 455,6 400,2 Liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä. Vuosikertomus 202031 Milj. euroa Liite 1.1.–31.12. 2020 1.1.–31.12. 2019 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Tulos ennen veroja 21,3 24,6 Oikaisut Poistot ja arvonalentumiset 1.7. 17,4 17,9 Osuus osakkuusritysten ja yhteisyritysten tuloksesta ja tuotot sijoituksista yhteisiin toimintoihin 5.3. -1,2 -1,6 Pitkäaikaisten varojen nettomyyntivoitot 1.3. -0,0 -0,0 Rahoitustuotot ja -kulut 3.1. 2,9 2,2 Muut oikaisut 0,4 -0,8 19,4 17,7 Käyttöpääoman muutokset Vaihto-omaisuuden muutos, lisäys (-) / vähennys (+) 0,2 7,4 Sopimusvarojen, myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos, lisäys (-) / vähennys (+) 7,7 5,3 Sopimusvelkojen, osto- ja muiden velkojen muutos, lisäys (+) / vähennys (-) 16,8 3,8 Käyttöpääoman muutos 24,7 16,5 Maksetut korot 3.1. -1,6 -1,6 Saadut korot 3.1. 0,1 0,2 Muut maksetut rahoitustuotot ja kulut 3.1. -1,4 -1,7 Maksetut tuloverot 6.1. -6,4 -3,1 Rahoituserät ja verot -9,3 -6,1 LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA 56,1 52,6 Milj. euroa Liite 1.1.–31.12. 2020 1.1.–31.12. 2019 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 2.1.,2.2. -7,0 -6,8 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 1.3. 0,3 0,1 Osakkuus- ja yhteisyritysten hankinta - -0,2 Saadut korot sijoituksista yhteisiin toimintoihin 5.3. 0,9 0,9 Saadut osingot 3.1. 0,2 - INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA -5,6 -6,0 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Yrityslainaohjelman muutokset 40,0 - Lainojen takaisinmaksut 3.2.2. -6,5 -6,5 Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut 3.2.2. -3,7 -3,7 Maksetut osingot ja muu voitonjako 3.4. -15,2 -13,7 RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA 14,6 -23,9 RAHAVAROJEN MUUTOS 65,1 22,7 Rahavarat tilikauden alussa 64,2 42,0 Valuuttakurssien muutosten vaikutus 1,4 -0,5 Rahavarojen muutos 65,1 22,7 RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA 3.2.3. 130,7 64,2 Liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä. KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA Vuosikertomus 202032 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Milj. euroa Liite Osake- pääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Käyvän arvon rahasto Vara- rahasto Suojaus- rahasto Muuntoerot Kertyneet voittovarat Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.1.2019 60,5 1,2 0,6 - 0,0 -19,6 107,3 150,1 Laaja tulos Tilikauden tulos - - - - - - 18,4 18,4 Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksilla oikaistuna) Rahavirran suojaukset - - - - -1,0 - - -1,0 Muuntoerot 3.4. - - - - - -2,5 0,1 -2,4 Työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien uudelleen määrittäminen 2.7. - - - - - - -0,2 -0,2 Tilikauden laaja tulos yhteensä - - - - -1,0 -2,5 18,3 14,8 Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako - - - - - - -13,7 -13,7 Osakeperusteiset maksut - - - - - - 0,1 0,1 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä - - - - - - -13,6 -13,6 Rahastosiirto - - - 0,1 - - -0,1 0,0 OMA PÄÄOMA 31.12.2019 60,5 1,2 0,6 0,1 -1,0 -22,1 111,9 151,2 Oma pääoma 1.1.2020 60,5 1,2 0,6 0,1 -1,0 -22,1 111,9 151,2 Laaja tulos Tilikauden tulos - - - - - - 17,8 17,8 Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksilla oikaistuna) Rahavirran suojaukset - - - - 0,2 - - 0,2 Muuntoerot 3.4. - - - - - 1,6 0,3 1,8 Työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien uudelleen määrittäminen 2.7. - - - - - - 0,2 0,2 Tilikauden laaja tulos yhteensä - - - - 0,2 1,6 18,3 20,0 Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako - - - - - - -15,2 -15,2 Osakeperusteiset maksut - - - - - - 0,3 0,3 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä - - - - - - -14,9 -14,9 OMA PÄÄOMA 31.12.2020 60,5 1,2 0,6 0,1 -0,9 -20,5 115,3 156,3 Liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä. Vuosikertomus 202033 YLEISET TIEDOT Tietoa Altiasta Altia Oyj (”Yhtiö”), yhdessä tytäryhtiöidensä kanssa (”Konserni”, ”Altia konserni”, ”Altia”) on Pohjoismaissa, Vi- rossa, Latviassa ja Ranskassa toimiva kansainvälinen alkoholijuomien palvelukonserni, joka valmistaa, mark- kinoi, myy ja jakelee sekä omia tuotteitaan että päämiestuotteita. Altia tislaa kotimaisesta ohrasta viljaviinaa juomiensa pohjaksi. Tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa ja Virossa sekä konjakin kypsytys ja valmistus Ranskassa. Altialla on laadukkaita omia ja kansainvälisiä tuotemerkkejä. Lisäksi yhtiö edustaa kansainvälisiä tuotemerkkejä eri puolilta maailmaa. Altian liiketoimintaan kuuluu myös teollisia tuotteita kuten tärkkelystä, rehua ja teknistä etanolia sekä sopimusvalmistusta. Altian asiakkaita ovat alkoholin vähittäismyyntimonopolit, alkoholijuomia myyvät tukut, ravintolat, päivit- täistavarakaupat, matkustajamyynti vientimarkkinoilla toimivat maahantuojat ja teollisuusasiakkaat. Altia Oyj:n, Altia-konsernin emoyritys, kotipaikka on Helsinki. Altia Oyj on suomalainen julkinen osakeyh- tiö.Altia Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Emoyrityksen rekisteröity osoite on Kaapeliaukio 1, 00180 Helsinki, Suomi. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.altiagroup.com/fi/ tai Konsernin pääkonttorista osoitteesta: Kaapeliaukio 1, 00180 Helsinki, Suomi. Altia Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 24.2.2021 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Osa- keyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta. Laatimisperusta Konsernitilinpäätös 31.12.2020 päättyneeltä tilikaudelta on laadittu 31.12.2020 voimassaolevien ja EU:ssa hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2020 voimassa olevia SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Konserniti- linpäätöksen liitetiedot ovat myös Suomen kirjanpitolain ja osakeyhtiölain vaatimusten mukaiset. Tilikaudella 2020 käyttöön otettuja ja tulevilla tilikausilla sovellettavaksi tulevia uusia ja muuttuneita stan- dardeja on kuvattu liitetiedossa 6.5. Konsernitilinpäätös 31.12.2020 päättyneeltä tilikaudelta on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin pe- rustuen lukuun ottamatta noteeraamattomia osakkeita ja johdannaisia. Konsernitilinpäätös esitetään tuhan- sina euroina (vuosikatsaus miljoonina euroina). Luvut on pyöristetty lähimpään tuhanteen, minkä vuoksi yk- sittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä yhteissummasta. Jos luku on 0 euroa, se esitetään viivana. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Vuosikertomus 202034 Nro Liite Laatimisperiaate 1. Liiketulos Myynnin tuloutusperiaatteet, Liiketulos 1.2. Segmentti-informaatio Toimintasegmentit 2.9. Varaukset Varaukset 2.7. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat velvoitteet Työsuhde-etuudet 2.2. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2.3. Käyttöoikeusomaisuus Vuokrasopimukset 2.4. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus 1.6. Liiketoiminnan muut kulut Vuokrasopimukset 2.2. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2.1. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet Liikearvo 2.1. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet 3.2.1. Rahoitusvarat Rahoitusvarat 3.2.3. Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu sekä niiden käyvät arvot 3.2.2. Rahoitusvelat Rahoitusvelat 3.2.3. Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu sekä niiden käyvät arvot 3.3. Johdannaiset ja suojauslaskenta Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta 5.2. Tytäryhtiöt Tytäryhtiöiden yhdistelyperiaatteet 5.2. Tytäryhtiöt Määräysvallattomien omistajien osuus 5.3. Osuudet osakkuusyrityksissä ja yhteisjärjestelyissä Osakkuus- ja yhteisyritykset 6.1. Tuloverot Tuloverot ja laskennalliset verot Alla olevassa taulukossa on esitetty, minkä liitetiedon yhteydessä mikäkin laatimisperiaate on esitetty. Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät Tilinpäätöksen laatiminen edellyttää arvioiden käyttöä, jotka määritelmänsä mukaisesti, harvoin johtavat sa- maan lopputulokseen. Lisäksi johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja soveltaessaan Altian tilinpäätök- sen laatimisperiaatteita. Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot ja niihin liittyvät oletukset pohjautuvat johdon parhaaseen tietämykseen tilinpäätöshetkellä. Näin ollen toteutuvat tulokset voivat poiketa tehdyistä arvioista. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset kirjataan sille tilikaudelle, jolla arvioita tai oletuksia korjataan. Merkittävin osa-alue, jossa johto on käyttänyt harkintaa konsernissa, liittyy myynnnin tulouttamiseen (liite- tieto 1.1.) ja odotettujen luottotappioiden kirjaamiseen ja aineettomien hyödykkeiden taloudelliseen vaikutus- aikaan, arvonalentumistestauksissa käytettyihin parametreihin (liitetieto 2.1.) sekä vuokrasopimuksiin liittyviin oletuksiin. Muut keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset tilinpäätöshetkellä ennakoidut keskei- set epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumi- sesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, liittyvät laskennallisiin veroihin (liitetieto 6.1.) ja epävarmoihin veropositioihin. Koronaviruspandemian (COVID-19) vaikutukset Koronaviruspandemia saattaa vaikuttaa Altian taloudelliseen asemaan monella tavalla ja lisätä epävar- muutta liittyen omaisuuserien arvoihin. Tämän johdosta Altia on arvioinut pandemian vaikutusta sen talou- delliseen asemaan ja käynyt läpi sellaisten varojen ja velkojen arvoja, joihin liittyy arvioita ja johdon harkin- taa. Identifioidut ja odotetut vaikutukset on otettu huomioon raportoiduissa luvuissa ja johdon harkintaa edellyttävissä ennusteissa. Altia on toteuttanut vuosittaiset arvonalentumistestaukset 31.10.2020 ja arvioinut goodwillin ja muiden aineettomien oikeuksien kirjanpitoarvoja. COVID-19 vaikutukset on otettu huomioon ennustetussa kannat- tavuudessa ja muissa arvonalennustestauksessa käytettävissä arvoissa. Yhtiö on myös arvioinut aineetto- mien hyödykkeiden poistoaikoja. Arvonalennustestauksien perusteella yhtiöllä ei ole tarvetta liikearvon ar- vonalennukseen tai tavaramerkkien arvonalennukseen. (liitetieto 2.1) Vaihto-omaisuuden arvoa seurataan säännöllisesti myös hitaasti kiertävien tuotteiden osalta. Koronavirus- pandemialla ei ole ollut olennaista vaikutusta vaihto-omaisuuden arvoon. (liitetieto 2.4) Myyntisaamisten luottoriskejä ja odotettujen luottotappioiden määrää on analysoitu raportointikauden lopussa 31.12.2020. Erääntyneet saamiset on arvioitu asiakaskohtaisesti ja odotettavissa olevat luottotap- pioasteet on otettu huomioon arvostuksessa. Läpikäynnin perusteella merkittäviä haitallisia vaikutuksia myyntisaamisten arvoon ei ole tunnistettu. Vuosikertomus 202035 RAHOITUSRISKIT Altia on vuonna 2020 erityisellä huolellisuudella tarkistanut rahoitusriskinsä COVID-19 pandemian vuoksi. Johto on analysoidut myyntisaamisten luottoriskejä ja niistä kirjattuja luottotappiovarauksia. Johto on todennut, että taseessa on riittävästi varauksia seuraavista seikoista johtuen. Finland ja Exports sekä Scandi- navia segmenttien myynnistä merkittävä osa on monopoleille. Suomen ja Ruotsin monopolien myyntisaami- set pääasiassa myydään ja kirjataan pois taseesta, koska niihin liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet konsernin ulkopuolelle. Altia Industrial segmentin asiakkaiden maksukäyttäytyminen ei ole muuttunut koronapande- mian seurauksena. Altialla on historiallisesti ollut vähän erääntyneitä myyntisaamisia ja erääntyneiden myyn- tisaamisten määrä ei ole olennaisesti kasvanut COVID-19 kriisin seurauksena. Erääntyneiden myyntisaa- misten kuranttiutta on arvioitu asiakaskohtaisesti. Raportointihetken jälkeen ei ole ilmennyt tekijöitä, jotka olisivat jälkeenpäin osoittaneet raportointihetkellä taseessa olleen arvonalennuksen riittämättömäksi. Altia on todennut, että maksuvalmiusriski ei ole merkittäväksi lisääntynyt perustuen seuraaviin tekijöihin. Raportoitu nettovelka 31.12.2020 oli -3,9 miljoonaa euroa ja rahat ja pankkisaamiset 130,7 miljoonaa euroa. Konsernin likviditeettitilanne on ollut vahva koko tilikauden ajan. Likviditeettiä on vahvistanut liiketoiminnan rahavirran myönteinen kehittyminen sekä yritystodistusten liikkeelle laskeminen likviditeetin varmistamisek- si. Konsernilla on myös 60 miljoonan euron käyttämätön valmiusluottolimiitti. Altia on täyttänyt tilikauden aikana rahoitussopimuksiin liittyvät kovenanttiehdot. 1.1. LIIKETOIMINNAN TUOTOT Myynnin tuloutusperiaatteet Myyntituotot kirjataan määrään, johon konserni odottaa ole- vansa oikeutettu siirtäessään tuotteen tai palvelun asiakkaalle. Transaktiohinta voi sisältää myös muuttuvia vastikkeita kuten vo- lyymialennuksia, bonuksia, markkinointitukia ja tuotepalautuksia. Muuttuvat vastikkeet on arvioitu käyttäen todennäköisimmän ar- von menetelmää, mikäli ne eivät ole vielä toteutuneet raportointi- jakson päättyessä. Myyntituotot oikaistaan välillisillä veroilla, val- misteveroilla, pantti-ja kierrätysmaksuilla ja myynnin kurssieroilla. Konsernille tyypilliset tuotteiden myyntiä koskevat asiakassopi- mukset muodostavat vain yhden suoritevelvoitteen. Altian teolli- sille asiakkaille tuotettuja sopimuspalveluja koskevat sopimukset sisältävät pääasiassa yhden suoritevelvoitteen, joka on sarja eril- lisiä palveluja, kuten sopimusvalmistuspalveluja, asiakaspalvelua ja logistiikkaa. Tuloutus tapahtuu tiettynä hetkenä, kun tuotteiden määräysvalta siirtyy asiakkaalle toimitusehtojen mukaisesti. Pal- velujen myynnin osalta sopimukset sisältävät yhden suoritevel- voitteen, joka on usein sarja erillisiä palveluja, ja myynti tuloute- taan, kun palvelu on tuotettu. 1. Liiketulos Vuosikertomus 202037 1.2. SEGMENTTI-INFORMAATIO Kuvaus segmenteistä ja keskeisistä toiminnoista Altia raportoi liiketoiminnastaan seuraavien segmenttien mukaisesti: Finland & Exports, Scandinavia ja Altia Industrial. Finland & Exports ja Scandinavia segmentit käsittävät viinien, väkevien alkoholijuomien ja muiden juomatuotteiden maahantuonnin, myynnin ja markkinoinnin. Finland & Exports segmentteihin kuuluu yhtiön toimintoja Suomessa ja Baltian maissa sekä matkustajakauppaa ja vientiä. Scandinavia segmentti sisältää yh- tiön toiminnot Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Altia Industrial segmenttiin kuuluvat etanolin, tärkkelyksen ja rehun tuotanto sekä sopimuspalvelut. Nämä segmentit muodostavat sekä Altian toimintasegmentit että sen raportoitavat segmentit. Altian hallitus on määritelty yhtiön tämänhetkiseksi ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, ja ra- portoitavat segmentit perustuvat Altian toiminnalliseen rakenteeseen ja ylimmälle operatiiviselle päätök- sentekijälle tapahtuvaan sisäiseen raportointiin, jota käytetään segmenttien tuloksellisuuden arvioimiseen. Segmenttien voiton raportointi sisäisen raportoinnin tarkoituksiin perustuu sisäiseen tunnuslukuun vertailu- kelpoinen käyttökate, joka johdetaan seuraavasti: • Liikevaihto ja segmentin välittömät kulut, jotka sisältyvät vertailukelpoiseen käyttökatteeseen perustu- vaan segmentin tulokseen, määritetään suoriteperusteisesti ja esitetään samojen laatimisperiaatteiden mukaisesti kuin konsernitilinpäätöksessä. • Segmenteille kohdistetut yhteisiin toimintoihin tai liiketoiminnan tukipalveluihin liittyvät kulut koostuvat sellaisista kuluista kuin keskitetyn markkinoinnin kulut, IT-infrastruktuuriin liittyvät kulut, yhteisten tuki- palvelujen kulut, pääkonttorin kulut mukaan lukien talous- ja rahoitustoimintoihin, viestintään sekä laki- ja HR-toimintoihin liittyvät kulut, sekä tietyt varastointi- ja palvelukulut. Sisäisessä raportoinnissa kulujen kohdistaminen perustuu budjetoituihin lukuihin. Poikkeamat budjetoiduista määristä esitetään sarak- keessa “Kohdistamattomat ja oikaisut”, ja ne voivat olla joko budjetin ylityksiä tai säästöjä budjetin mukai- siin lukuihin verratuna. Kaikkia näitä poikkeamia ei kohdisteta segmenteille sisäisessä raportoinnissa. • Kohdistamattomat ja oikaisut -sarake sisältää budjettipoikkeamien lisäksi joitakin kohdistamattomia pää- konttorin kustannuksia. Merkittävimmät tulovirrat syntyvät omien tuotteiden sekä päämiestuotteiden myynnistä. Lisäksi tu- lovirtoja syntyy sopimusvalmistuksesta sekä teollisten tuotteiden kuten tärkkelyksen, rehun ja teknisen etanolin myynnistä. Myynnin oikaisuerät sekä tiettyjen tuotteiden takaisinostovelvollisuus huomioidaan tuloutusvaiheessa. Yhteistyökumppanien kanssa tehdyissä sopimuksissa, jotka oikeuttavat Altian jakelemaan kumppanien tuotteita, Altia toimii loppuasiakkaaseen nähden päämiehenä ja sillä on määräysvalta tuotteeseen, hinnoitte- lua koskeva harkintavalta ja omistusoikeus tuotevarastoon. Näin ollen myyntituottona kirjataan bruttomäärä, johon Altia on oikeutettu näiden tuotteiden myynnissä. Myyntituotoista vähennetty valmisteverojen määrä on merkittävä. Alla on esitetty verollisen myynnin mää- rät sekä valmisteverot: Milj. euroa 2020 2019 Myyntituotot vähennettynä myynnin oikaisuerillä 805,0 791,5 Valmisteverot -462,6 -431,9 Liikevaihto 342,4 359,6 Veron osuus myyntituotoista 57,5 % 54,6 % Vuosikertomus 202038 Muut koko yritystä koskevat tiedot LIIKEVAIHDON MAANTIETEELLINEN JAKAUTUMA Tilikausien 2020 ja 2019 liikevaihto jakautui Altia-konserniin kuuluvien yritysten sijaintipaikan mukaan seuraavasti: Milj. euroa 2020 2019 Suomi 193,5 211,7 Ruotsi 97,7 97,2 Norja 25,5 22,6 Eesti 9,1 9,3 Latvia 10,8 10,1 Tanska 0,3 2,8 Muut maat 5,5 5,9 LIIKEVAIHTO YHTEENSÄ 342,4 359,6 Finland & Exports -segmentin liikevaihdosta 81,3 miljoonaa euroa (2019: 74,9 miljoonaa euroa) kertyi yhdel- tä ulkopuoliselta asiakkaalta. Scandinavia-segmentin liikevaihdosta 86,2 miljoonaa euroa (2019: 81,8 miljoo- naa euroa) kertyi yhdeltä ulkopuoliselta asiakkaalta. Altia Industrial -segmentin liikevaihdosta 27,9 miljoonaa euroa (2019: 43,7 miljoonaa euroa) kertyi yhdeltä ulkopuoliselta asiakkaalta. Minkään muun yksittäisen ul- kopuolisen asiakkaan osuus ei ollut yli 10 prosenttia Altian kokonaisliikevaihdosta 31.12.2020 ja 31.12.2019 päättyneillä tilikausilla. LIIKEVAIHDON JAKAUTUMA TUOTERYHMITTÄIN Tilikausien 2020 ja 2019 liikevaihto jakautui tuoteryhmien mukaan seuraavasti: Milj. euroa 2020 2019 Väkevät alkoholijuomat 119,1 121,3 Viinit 119,5 124,9 Muut juomat 2,5 3,1 Teolliset tuotteet ja palvelut 101,2 110,2 LIIKEVAIHTO TUOTERYHMITTÄIN YHTEENSÄ 342,4 359,6 Segmenttien liikevaihto ja tulos Seuraavissa taulukoissa esitetään segmenttien liikevaihto ja vertailukelpoinen käyttökate sekä vertailukelpoi- sen käyttökatteen täsmäytys konsernin liiketulokseen: 1.1.–31.12.2020 Milj. euroa Finland & Exports Scandinavia Altia Industrial Kohdistamaton ja oikaisut Konserni Liikevaihto, yhteensä 117,7 124,4 143,1 385,3 Liikevaihto, sisäinen -0,5 -0,5 -41,9 -42,9 Liikevaihto, ulkoinen 117,2 123,9 101,2 342,4 Vertailukelpoinen käyttökate 19,8 14,2 17,9 0,5 52,4 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 1 -12,1 KÄYTTÖKATE 40,3 Poistot ja arvonalentumiset -17,4 LIIKETULOS 22,9 1.1.–31.12.2019 Milj. euroa Finland & Exports Scandinavia Altia Industrial Kohdistamaton ja oikaisut Konserni Liikevaihto, yhteensä 129,0 121,4 149,7 400,1 Liikevaihto, sisäinen -0,4 -0,7 -39,4 -40,5 Liikevaihto, ulkoinen 128,6 120,7 110,2 359,6 Vertailukelpoinen käyttökate 20,6 12,1 11,4 0,7 44,8 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 1 -1,7 KÄYTTÖKATE 43,1 Poistot ja arvonalentumiset -17,9 LIIKETULOS 25,1 1 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia olennaisia eriä, kuten liiketoimintojen ja omaisuuserien myynnistä syntyneitä nettovoittoja tai -tappioita, arvonalentumistappioita, liiketoimintojen lopettamisesta ja uudelleen- järjestelyistä aiheutuneita kuluja, keskeisistä yritystason projekteista aiheutuvia kuluja kuten yrityshankintoihin liittyviä välittömiä tran- saktiokuluja, vapaaehtoiseen eläkejärjestelyyn tehtyjä muutoksia sekä muihin yritystason kehityshankkeisiin liittyviä kuluja. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot on esitetty liitetiedossa 1.3. ja henkilöstökulut uudelleenjärjest- elyihin liittyen liitetiedossa 1.5. Vuosikertomus 202039 1.4. MATERIAALIT JA PALVELUT Milj. euroa 2020 2019 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 190,5 200,8 Varaston muutos -0,2 7,6 Epäkuranttius ja varaston uudelleenarvostus 0,6 3,2 Ulkopuoliset palvelut 1,6 1,6 YHTEENSÄ 192,5 213,1 Materiaalit ja palvelut koostuvat materiaalimenoista, kuten ohran, viinin, erilaisten alkoholien, nesteiden, pohjaveden ja muiden eri juomissa tarvittavien ainesosien hankintamenoista, pakkaustarvikkeiden han- kintamenosta, varastojen muutoksista, hylätyistä ja epäkuranteista materiaaleista aiheutuvista kuluista sekä ulkoisista palveluista kuten logistiikasta ja varastoinnista. 1.5. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUNEET KULUT Milj. euroa 2020 2019 Palkat 38,1 34,2 Eläkekulut Maksupohjaiset järjestelyt 5,9 7,1 Osakepalkinta 0,3 0,1 Muut henkilösivukulut 4,7 4,4 YHTEENSÄ 49,1 45,9 Altian henkilöstölleen maksamat kokonaispalkkiot muodostuvat kiinteistä ja muuttuvista peruspalkoista, li- sistä, lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimista ja luontaiseduista. Konserni on kirjannut tilikaudella kannustimista johtuvia kuluja yhteensä 5,7 miljoonaa euroa (2019: 0,4 miljoonaa euroa) rahana maksettavista palkkioista. Työsuhde-etuuksista aiheutuneisiin kuluihin sisältyy myös henkilöstöön liittyviä uudelleenjärjestelykuluja 0,3 miljoonaa euroa (2019: 0,2 miljoonaa euroa). Konserni on kirjannut 0,5 (2019: 1,6) miljoonan euron kulun suljetusta vapaaehtoisesta eläkejärjestelystä. PITKÄAIKAISTEN VAROJEN MAANTIETEELLINEN JAKAUTUMA Pitkäaikaisten varojen yhteismäärä lukuun ottamatta rahoitusinstrumentteja ja laskennallisia verosaamisia oli 31.12.2020 ja 31.12.2019 varojen sijainnin mukaisesti jaoteltuna seuraava: Milj. euroa 2020 2019 Suomi 107,7 110,6 Ruotsi 47,0 48,2 Norja 0,2 0,5 Eesti 2,3 2,2 Latvia 0,2 0,2 Tanska 5,2 5,9 Muut maat 8,8 9,0 PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 171,3 176,6 1.3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät pääasiassa pitkäaikaisten omaisuuserien myyntivoittoja, tuottoja ener- gian, veden, höyryn ja hiilidioksidin myynnistä, päästöoikeuksien myyntivoittoja, vuokratuottoja ja tuottoja ydinliiketoimintaan kuulumattomista palveluista sekä sopimusten päättämiseen liittyviä maksuja. Milj. euroa 2020 2019 Aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 0,0 0,0 Päästöoikeuksien myyntivoitot - 0,8 Vuokratuotot 1,4 1,3 Tuotot energian, veden, höyryn ja hiilidioksidin myynnistä 3,3 3,4 Muut tuottoerät 1,5 2,0 YHTEENSÄ 6,2 7,6 Vuosikertomus 202040 Ylläolevassa taulukossa on PricewaterhouseCoopersin globaalisti suoritetut palvelut tilikauden aikana. Muut palkkiot PricewaterhouseCoopers Oy:lle olivat 0,8 miljoonaa euroa tilikaudella 2020, joista 0,5 miljoo- naa euroa liittyy tulevaan osakkeiden liikkeellelaskuun johtuen Altian ja Arcuksen mahdolliseen fuusioon, on kirjattu siirtosaamisiin, joista ne liikkeellelaskupäivänä kirjataan suoraan omaan pääomaan. 1.7. POISTOT JA ARVONALENTUMISET Poistot käyttöomaisuusluokittain ovat seuraavat: Milj. euroa 2020 2019 Aineettomien hyödykkeiden poistot Tavaramerkit 3,7 4,1 Ohjelmistot ja muut aineettomat hyödykkeet 2,2 2,0 Aineettomien hyödykkeiden poistot yhteensä 5,9 6,1 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot Rakennukset 3,2 3,4 Koneet ja kalusto 4,8 4,7 Muut aineelliset hyödykkeet 0,0 0,0 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot yhteensä 8,0 8,1 Käyttöoikeusomaisuuden poistot Rakennukset 2,5 2,5 Koneet ja kalusto 1,0 1,2 Käyttöoikeusomaisuuden poistot yhteensä 3,5 3,7 POISTOT YHTEENSÄ 17,4 17,9 Konsernin käyttämät poistomenetelmät ja poistoajat on kuvattu liitetiedoissa 2.1. Liikearvo ja muut aineetto- mat hyödykkeet, 2.2. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja 2.3. Vuokrasopimukset. 1.8. TUTKIMUS- JA TUOTEKEHITYSTOIMINNAN KULUT Liiketulokseen sisältyy tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kuluja 1,6 miljoonaa euroa (2019: 2,3 miljoonaa euroa). Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kulujen osuus liikevaihdosta oli 0,5 % vuonna 2020 (2019: 0,6 %). Konsernin henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana 2020 2019 Työntekijät 256 272 Toimihenkilöt 394 410 YHTEENSÄ 650 682 Lisätietoja konsernin eläkejärjestelyistä esitetään liitetiedossa 2.7. Johdon palkitsemista koskevat tiedot esitetään lähipiiriliiketoimia koskevassa liitetiedossa 6.3. 1.6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Milj. euroa 2020 2019 Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset 0,1 - Vuokrakulut 1,4 1,6 Lyhytaikaiset vuokrasopimukset 0,1 0,2 Arvoltaan vähäiset vuokrasopimukset 0,1 0,2 Muuttuvat vuokrasopimukset 1,3 1,2 Markkinointikulut 9,3 12,3 Matkustus- ja edustuskulut 0,9 2,7 Ostopalvelut 16,0 8,9 Huolto- ja ylläpitokulut 7,0 6,8 Energiakulut 7,4 7,4 IT-kulut 6,3 6,0 Myyntiin liittyvät muuttuvat kulut 11,4 12,5 Muut kuluerät 6,7 6,9 YHTEENSÄ 66,6 65,0 Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät tilintarkastajan palkkiot 2020 2019 Tilintarkastuspalkkiot 0,3 0,3 Veroneuvonta - 0,0 Muut palkkiot 0,3 0,2 YHTEENSÄ 0,6 0,5 2. Liiketoimintaan liittyvät operatiiviset varat ja velat 2.1. LIIKEARVO JA MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat hyödykkeet liikearvoa lukuun ottamatta kirjataan al- kuperäiseen hankintamenoon ja niistä kirjataan poistot tasaerinä taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvät liikearvo, tavaramerkit, ohjelmistot ja muut aineettomat hyödykkeet sekä ennakkomaksut. Liikearvo Liiketoimintojen hankinnasta syntynyt liikearvo kirjataan mää- rään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus ja mahdollinen aiemmin omistettu osuus hankinnan koh- teessa yhteenlaskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta. Liikearvo merkitään tasee- seen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumis- tappioilla. Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan vuosit- tain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu niille rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille, joiden odotetaan hyö- tyvän niistä liiketoimintojen yhdistämisistä, joista liikearvot ovat syntyneet. Arvonalentumistestauksesta kerrotaan tarkemmin jäljempänä tässä liitetiedossa. Vuosikertomus 202042 Muut aineettomat hyödykkeet Muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy aineettomia oikeuksia, muita aineettomia hyödykkeitä sekä aineettomista hyödykkeistä suoritettuja ennakkomaksuja. Sellaiset aineettomat hyödykkeet ku- ten tavaramerkit, patentit ja tietokoneohjelmistot, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, mer- kitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Altian omistamat tavaramerkit on hankittu aikaisempien liiketoimintojen yhdistämisten yhteydessä ja ne on alun perin merkitty taseeseen käypään arvoon ja poistetaan tasapoistoin niiden arvioituina talou- dellisina vaikutusaikoina. Aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: Tavaramerkit 10–15 vuotta IT-kehittäminen ja ohjelmistot 3–5 vuotta Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät menot aktivoidaan vain, jos pystytään osoittamaan, että hyödyke kerryttää taloudellista hyötyä tulevaisuudessa, yrityksellä on määräysvalta hyödykkeeseen ja hyödyk- keen hankintameno pystytään määrittämään luotettavasti. Kaikki muut menot kirjataan kuluiksi niiden syntymishetkellä. Tutkimustoiminnasta aiheutuvat menot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolla ne syntyvät. Konsernilla ei ole sellaisia uusien tuotteiden ja prosessien kehittämistoimintaan liittyviä projekteja, jotka täyttäisivät aktivoimisen edellytyksenä olevat IFRS-standardien mukaiset yksilöitävyyskriteerit tai muut kriteerit. Päästöoikeuksien kirjanpitokäsittelyä on kuvattu liitetiedossa 6.2. Päästöoikeudet on Altiassa esitetty taseen ulkopuolisina erinä. Keskeiset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut –tavaramerkkien taloudellinen vaikutusaika Altian omistamat tavaramerkit on hankittu aikaisempien liiketoimintojen yhdistämisten yhteydessä ja ne on alun perin merkitty taseeseen käypään arvoon ja ne poistetaan tasapoistoin niiden arvioituina talou- dellisina vaikutusaikoina. Johto on arvioinut tavaramerkkien taloudellisten vaikutusaikojen olevan 10– 15 vuotta. Todelliset taloudelliset vaikutusajat voivat kuitenkin olla joko lyhyempiä tai pidempiä riippuen markkinoiden kehityksestä ja asiakkaiden käyttäytymisestä. Vuosikertomus 202043 LIIKEARVO JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Milj. euroa Liikearvo Tavaramerkit Ohjelmistot ja muut aineettomat hyödykkeet Ennakkomaksut Muut aineettomat hyödykkeet yhteensä Hankintameno 1.1.2020 128,3 122,8 23,4 2,0 148,1 Lisäykset - 0,0 0,0 1,1 1,2 Vähennykset - -0,0 - - -0,0 Kurssierot -5,3 1,8 -0,0 - 1,8 Siirrot erien välillä - - 1,7 -1,7 0,0 Hankintameno 31.12.2020 123,0 124,7 25,0 1,4 151,1 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2020 -48,2 -104,5 -18,5 - -123,0 Poistot - -3,7 -2,2 - -5,9 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - 0,0 - - 0,0 Kurssierot 6,6 -1,6 -0,0 - -1,6 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2020 -41,6 -109,7 -20,7 - -130,4 Kirjanpitoarvo 1.1.2020 80,1 18,3 4,9 2,0 25,2 KIRJANPITOARVO 31.12.2020 81,4 15,0 4,3 1,4 20,7 Hankintameno 1.1.2019 128,0 123,8 21,8 1,7 147,3 Lisäykset - 0,1 0,0 1,8 2,0 Vähennykset - -0,1 - - -0,1 Kurssierot 0,3 -1,1 -0,0 - -1,1 Siirrot erien välillä - - 1,6 -1,6 0,0 Hankintameno 31.12.2019 128,3 122,8 23,4 2,0 148,1 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2019 -47,3 -101,2 -16,5 - -117,8 Poistot - -4,1 -2,0 - -6,1 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - 0,1 - - 0,1 Kurssierot -0,9 0,9 0,0 - 0,9 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2019 -48,2 -104,5 -18,5 - -123,0 Kirjanpitoarvo 1.1.2019 80,7 22,6 5,3 1,7 29,6 KIRJANPITOARVO 31.12.2019 80,1 18,3 4,9 2,0 25,2 Merkittävimpiä tavaramerkkejä ovat Renault, Larsen, Xanté, Blossa, Chill Out, Explorer, Grönstedts, Bröndums, 1-Enkelt ja Arsenitch. Ohjelmistot ja muut aineettomat hyödykkeet koostuvat lähinnä tietokoneohjelmistoista. Vuosikertomus 202044 Arvonalentumistestaus Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa mahdollisten arvon- alentumisten selvittämiseksi. Jos mitään näyttöä arvonalentumisesta ilmenee (laukaiseva tapahtuma), arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva raha- määrä määritetään käyttöarvoon perustuen. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjan- pitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti ja arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omai- suuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan vuosittain liikearvolle ja sellaisille aineettomille hyödykkeille, jotka eivät vielä ole valmiita käytettäviksi. Arvonalentumistappion kirjaamistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla. Tämä taso on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja sen rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Arvonalentumistappio peruutetaan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämiseen käytetyissä arvioissa on tapahtunut sellainen positiivinen muutos, että kerrytettävissä oleva rahavirta ylittää omaisuuserän kirjanpitoarvon. Arvonalentumistappiota pe- ruutetaan vain siihen määrään asti kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ollut ilman arvonalentu- mistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei koskaan peruuteta. Keskeiset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut — arvonalentumistestaus: Liikearvon arvonalentumistestauksessa käytettävien laskelmien laatiminen edellyttää tulevaisuutta koskevien arvioiden tekemistä. Johdon arviot ja näihin liittyvät kriittiset epävarmuustekijät liittyvät ker- rytettävissä olevaa rahamäärää koskevien laskelmien osatekijöihin, joihin kuuluvat diskonttauskorko, ennustejakson jälkeinen kasvuvauhti, sekä liikevaihdon ja liiketuloksen kehitys, mukaan lukien pääraa- ka-aineiden ja energian arvioidut kustannustasot. Diskonttauskorko kuvastaa senhetkisiä arvioita rahan aika-arvosta sekä relevanttia riskilisää, joka puolestaan kuvastaa riskejä ja epävarmuustekijöitä, joita ei ole otettu huomioon oikaisemalla vastaisia rahavirtoja koskevia arvioita. Käytetyt diskonttauskorot, en- nusteet liikevaihdon kasvusta ja kannattavuustasoista, sisältäen herkkyysanalyysit, on esitetty alla. Liikearvon arvonalentumistestaus LIIKEARVON KOHDISTAMINEN Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen ryhmille, jotka edustavat tasoa, jolla johto seuraa liikearvoa. Altia raportoi liiketoiminnastaan seuraavien segmenttien mukaisesti: Finland & Exports, Scandinavia ja Al- tia Industrial. Finland & Exports ja Scandinavia -segmentit käsittävät viinien, väkevien alkoholijuomien ja mui- den juomatuotteiden maahantuonnin, myynnin ja markkinoinnin. Finland & Exports -segmenttiin kuuluu yhti- ön toimintoja Suomessa ja Baltian maissa sekä matkustajakauppaa ja vientiä. Scandinavia -segmentti sisältää yhtiön toiminnot Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Altia Industrial -segmenttiin kuuluvat etanolin, tärkkelyk- sen ja rehun tuotanto sekä sopimuspalvelut. Nämä segmentit muodostavat sekä Altian toimintasegmentit että sen raportoitavat segmentit. Johto seuraa liikearvoa toimintasegmenttien tasolla. Liikearvon kohdistaminen segmenteille 31.12.2020 ja 31.12.2019 on esitetty alla olevassa taulukossa: Milj. euroa 2020 % 2019 % Finland& Exports 46,4 57,0 % 46,7 58,3 % Scandinavia 35,0 43,0 % 33,4 41,7 % YHTEENSÄ 81,4 100,0 % 80,1 100,0 % ARVONALENTUMISTESTAUS Keskeisiä oletuksia arvonalentumistestauksessa ovat liiketulos ja diskonttauskorko. Konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille kohdistettu liikearvo testataan arvonalentumisen varalta vuosit- tain tai milloin on aihetta olettaa, että kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, vertaamalla kirjanpitoarvoa kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Vuosittaiset arvonalentumistestaukset toteutettiin 31.10.2020 ja 31.10.2019. Yhtiöillä ei ollut testausajankohtana muita taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoit- tamattomia aineettomia hyödykkeitä kuin liikearvo. Käytetyt rahavirta-arviot perustuvat konsernin johdon hyväksymiin seuraavan vuoden rahavirtaa tuotta- vien yksiköiden taloudellisiin suunnitelmiin. Laskelmissa käytetty ennustejakso kattaa viisi vuotta, jonka jäl- keiset rahavirrat on arvioitu ekstrapoloimalla ennakoidut rahavirrat tasaista markkinakohtaista kasvuarviota käyttäen. Tätä pidemmän aikavälin ennakoidut rahavirrat on arvioitu käyttämällä -0,5 %:n vuosittaista kasvu- vauhtiarviota. Johdon näkemyksen mukaan nämä kasvuarviot kuvastavat liiketoiminnan kehitystä ennustei- den mukaisella pitkällä aikavälillä. COVID-19 vaikutukset on otettu huomioon rahavirtaa tuottavien yksiköiden taloudellisissa suunnitelmissa vuodelle 2020 ja epidemian vaikutukset on huomioitu liiketuloksissa. Markkinakohtaiset WACC-arviot on päivitetty perustuen ulkoisiin markkinakohtaisiin referensseihin. Joh- to tekee arviot muiden oletusten kuin WACC:n kehityksestä perustuen sekä sisäisiin että ulkoisiin näkemyk- siin toimialan historiasta ja tulevaisuudesta. Vuosikertomus 202045 Arvioitujen rahavirtojen diskonttauksessa käytetyt keskimääräiset painotetut pääomakustannukset on esitetty seuraavassa taulukossa: Käytetyt diskonttauskorot ennen veroja, % 2020 2019 Finland & Exports 6,4 % 6,4 % Scandinavia 6,0 % 6,0 % Seuraavassa taulukossa esitetään laskelmissa käytetyt keskimääräiset liikevoittoprosentit: Käytetyt liikevoittoprosentit ennen veroja, % 2020 2019 Finland & Exports 14,9 % 13,1 % Scandinavia 9,1 % 8,1 % Yhtiön analyysin mukaan jokseenkin mahdollinen muutos missään keskeisessä oletuksessa ei aiheuta min- kään testattavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän alentuvan vastaamaan testattavan yksikön kirjanpitoarvoa. 2.2. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat pääosin tehdas- ja varastorakennuksista, maa-alu- eista sekä alkoholijuomateollisuuteen käytettävistä koneista ja kalustosta. Aineelliset käyttöomai- suushyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Mikäli käyttöomaisuushyödykkeen eri osien taloudelliset vai- kutusajat poikkeavat toisistaan, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Aineellisiin käyttöomai- suushyödykkeisiin liittyvät myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain silloin, kun niiden yritykselle tuottama taloudellinen hyöty ylittää alun perin arvioidun suoritustason. Kaikki muut menot, esimer- kiksi tavanomaiset kunnossapito- ja korjauskustannukset, kirjataan kuluiksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot taloudellisen vaiku- tusajan mukaisesti. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Julkiselta taholta, esimerkiksi valtiolta, saadut avustukset, kirjataan tulosvaikutteisesti samalla ti- likaudella kuin menot, joita ne on tarkoitettu kattamaan. Julkiset avustukset, jotka kattavat konser- nille syntynyttä aineellisen käyttöomaisuuden hankintamenoa, vähennetään kyseisen hyödykkeen kirjanpitoarvosta. Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä, joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoa tai omaisuuden arvonnousua. Sijoituskiinteistöt arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot määritetään ulkopuolisen kiin- teistöarvioijan tekemän arvion perusteella. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: Rakennukset ja rakennelmat 10–40 vuotta Koneet ja kalusto 10 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ja jäännösarvot tarkistetaan jokaisena tilikauden päättymispäivänä, ja poistoaikoja oikaistaan vastaavasti, jos ne poikkeavat huomattavasti aiemmista arvioista. Arvonalen- tumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti siihen määrään asti kuin omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. COVID 19 pandemialla ei ole ollut olennaista vaikutusta käyttöomaisuuden käyttöasteeseen ja pois- toaikoja ei ole ollut syytä muuttaa eikä arvonalentumistappioita ole kirjattu. Vuosikertomus 202046 AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET Milj. euroa Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1.2020 3,0 111,3 131,3 0,8 1,6 247,9 Lisäykset - 0,2 0,7 0,0 5,2 6,1 Vähennykset -0,0 -0,5 -0,9 - - -1,4 Kurssierot - 0,0 0,2 0,0 - 0,2 Siirrot erien välillä - 1,6 2,6 - -4,2 0,0 Hankintameno 31.12.2020 3,0 112,6 133,9 0,8 2,6 252,9 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2020 0,0 -85,8 -101,1 -0,2 - -187,0 Poistot - -3,2 -4,8 -0,0 - -8,0 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - 0,3 0,8 - - 1,2 Kurssierot - -0,0 -0,1 - - -0,1 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2020 0,0 -88,7 -105,1 -0,2 - -194,0 Kirjanpitoarvo 1.1.2020 3,0 25,6 30,2 0,6 1,6 60,9 KIRJANPITOARVO 31.12.2020 3,0 23,9 28,7 0,6 2,6 58,9 Hankintameno 1.1.2019 3,0 109,5 129,8 0,8 1,5 244,6 Lisäykset - 0,1 0,4 - 4,3 4,8 Vähennykset - - -1,3 -0,0 - -1,3 Kurssierot - -0,0 -0,1 -0,0 - -0,1 Siirrot erien välillä - 1,8 2,4 - -4,3 0,0 Hankintameno 31.12.2019 3,0 111,3 131,3 0,8 1,6 247,9 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2019 0,0 -82,4 -97,4 -0,2 - -179,9 Poistot - -3,4 -4,7 -0,0 - -8,1 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - - 0,9 0,0 - 1,0 Kurssierot - 0,0 0,1 - - 0,1 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2019 0,0 -85,8 -101,1 -0,2 - -187,0 Kirjanpitoarvo 1.1.2019 3,0 27,1 32,4 0,6 1,5 64,6 KIRJANPITOARVO 31.12.2019 3,0 25,6 30,2 0,6 1,6 60,9 Vuosikertomus 202047 2.3. VUOKRASOPIMUKSET Vuokrasopimukset Vuokrasopimus on sopimus tai sopimuksen osa, joka tuottaa oikeuden käyttää omaisuuserää tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Sopimus sisältää vuokrasopimuksen, jos kyseessä on yksilöity omai- suuserä ja sopimus tuottaa yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevan määräysvallan. Altia toimii pääsääntöisesti vuokralleottajana. Konsernilla on tavanomaiseen liiketoimintaan liittyviä vuokrasopimuksia kuten toimitiloja, varastoja, autoja, trukkeja ja toimistotekniikkaa. Uusi vuokrasopi- musstandardi poistaa aikaisemman jaottelun operatiivisiin vuokrasopimuksiin ja rahoitusleasingsopi- muksiin ja sen mukaan valtaosasta Altian vuokrasopimuksia on kirjattu omaisuuserä (vuokratun hyödyk- keen käyttöoikeus) ja vuokrien maksamista koskeva rahoitusvelka. Vuokrasopimusvelka arvostetaan diskonttaamalla odotettavissa olevat vuokramaksut nykyarvoon. Vuokramaksuiksi luetaan kiinteät vuokramaksut, odotettavissa olevat maksut, jotka liittyvät jäännösar- votakuisiin ja mahdollinen osto-option toteutushinta, jos sen käyttö on kohtuullisen varmaa. Vuokra-aika on vuokrasopimuksen ei -purettavissa oleva jakso. Mahdolliset jatko-optiot lisätään vuokra-aikaan, jos on kohtuullisen varmaa, että konserni käyttää näitä optioita. Vuokramaksut diskontataan käyttäen vuokrasopimuksen sisäistä korkoa, jos korko on helposti määri- tettävissä. Jos sisäistä korkoa ei voida helposti määrittää, käytetään lisäluoton korkoa diskonttokorkona. Diskonttokoron määrittämisessä on käytetty kriteereinä kohdeomaisuuserän luokkaa, maantieteellistä sijaintia, valuuttaa, riskittömän koron maturiteettia ja vuokralleottajan luottoriskipreemioita. Vuokrasopimusvelka ja sitä vastaava käyttöoikeusomaisuuserä arvioidaan uudelleen, jos vuokrasopi- muksen alkuperäisten ehtojen mukainen kassavirta muuttuu, esimerkiksi jos vuokra-aika muuttuu tai jos vuokramaksut muuttuvat indeksin tai vaihtuvan koron perusteella. Vuokrasopimusvelka esitetään ta- seessa omalla rivillä jaoteltuna lyhytaikaiseen tai pitkäaikaiseen velkaan. Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon perustuen vuokrasopimusvelan alkupe- räisen arvostuksen määrään. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan vuokra-ajan tai vaikutusaikansa kuluessa, riippuen siitä kumpi on lyhyempi jakso. Rakennuksiin ja rakennelmiin littyvien käyttöoikeus- omaisuuserien poistoajat 2–6 vuotta ja koneisiin ja kalusteisiin liittyvien käyttöoikeusomaisuuserien poistoajat ovat 2–6 vuotta. Aineellisiin hyödykkeisiin liittyvät käyttöoikeusomaisuuserät esitetään taseessa omalla rivillä. IFRS 16 standardi sisältää alle 12 kk vuokrasopimuksia ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevia helpotuksia. Altia käsittelee vuokrasopimukset, joiden vuokra-aikaa on siirtymähetkellä jäljellä alle 12 kuukautta lyhytaikaisina, ei taseeseen kirjattavina kohdeomaisuuserinä. Valinta on kohdeomaisuuserä- luokkakohtainen. Helpotuksia sovelletaan kaikkiin muihin kohdeomaisuuseräluokkiin paitsi autoihin ja toimistoihin, jotka kirjataan taseeseen, vaikka niiden jäljellä oleva vuokra-aika olisi siirtymähetkellä alle 12 kuukautta. Vuokrasopimusvelkaa ei kirjata arvoltaan vähäisistä omaisuuseristä. Altia käyttää raja-arvona 5000 euron hankintahintaa. Rahoitusleasingsopimukset, jotka kuuluvat helpotusten piiriin lyhytaikaisina tai arvoltaan vähäisinä, kirjattiin pois taseesta. Helpotusten piiriin kuuluvien vuokrasopimusten vuokrame- not kirjataan kuluksi tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUS Milj. euroa Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Yhteensä Hankintameno 1.1.2020 10,9 3,1 14,1 Lisäykset 2,1 1,2 3,3 Vähennykset - -0,2 -0,2 Kurssierot 0,3 0,0 0,3 Hankintameno 31.12.2020 13,3 4,1 17,5 Kertyneet poistot 1.1.2020 -2,6 -1,1 -3,7 Poistot -2,5 -1,0 -3,5 Vähennysten kertyneet poistot - 0,1 0,1 Kurssierot -0,1 -0,0 -0,2 Kertyneet poistot 31.12.2020 -5,2 -2,0 -7,2 KIRJANPITOARVO 31.12.2020 8,1 2,1 10,2 Milj. euroa Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Yhteensä Hankintameno 1.1.2019 8,6 2,1 10,7 Lisäykset 2,4 1,1 3,5 Vähennykset - -0,1 -0,1 Kurssierot -0,1 -0,0 -0,1 Hankintameno 31.12.2019 10,9 3,1 14,1 Poistot -2,5 -1,2 -3,7 Vähennysten kertyneet poistot - 0,0 0,0 Kurssierot -0,0 -0,0 -0,0 Kertyneet poistot 31.12.2019 -2,6 -1,1 -3,7 KIRJANPITOARVO 31.12.2019 8,4 2,0 10,4 Vuosikertomus 202048 2.5. SOPIMUKSIIN PERUSTUVAT VARAT JA VELAT (LYHYTAIKAISET) Sopimusvarat vastaavat palautusoikeudellisten tuotteiden palautuviksi odotettujen tuotteiden arvoa. Sopimusvarat arvostetaan niiden aiempaan varastoarvoon vähennettynä odotetuilla palautuskuluilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Sopimusvelat vastaavat palautusoikeudellisten tuotteiden palautuviksi odotetuista tuotteista saatua vastiketta. Milj. euroa 2020 2019 Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät 0,2 0,2 YHTEENSÄ 0,2 0,2 Sopimuksiin perustuvat velat 0,5 0,5 YHTEENSÄ 0,5 0,5 2.6. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET (LYHYTAIKAISET) Myyntisaamiset ja muut saamiset Myyntisaamiset merkitään taseeseen alkuperäiseen laskutusarvoon mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyinä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Arvonalentumista kos- keva vähennyserä perustuu myyntisaamisten odotettavissa oleviin luottotappioihin IFRS 9 mukaan. Odotettavissa olevien luottotappioiden malli on tulevaisuuteen katsova ja perustuu historialliseen luottotappioasteeseen. Luottotappiovaraus perustuu myyntisaamisten ikäjakaumaan ja alueellisiin saamissalkkuihin. Myydyt myyntisaamiset kirjataan pois taseesta, kun saaminen on myyty ja kauppahinta saatu. Kon- serni kirjaa myyntisaamiset pois taseesta kaupantekohetkellä, kun konsernilla ei enää ole sopimuspe- rusteista oikeutta näihin rahavirtoihin ja olennaiset riskit ja edut ovat siirtyneet konsernin ulkopuolelle. Myytyihin myyntisaamisiin liittyvät kulut kirjataan muihin rahoituskuluihin. 2.4. VAIHTO-OMAISUUS Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai todennäköiseen nettorealisointiarvoon sen mu- kaan, kumpi näistä on alempi. Itse valmistettujen tuotteiden arvostus perustuu standardihintaan, lukuun ottamatta konjakkituotteita, jotka arvostetaan painotettuun keskihintaan. Tuotannon kiin- teät kustannukset kohdistetaan omien valmisteiden hankintamenoon. Raaka-aineet, tarvikkeet ja kauppatavarat arvostetaan painotettuun keskihintaan. Puolivalmis- teet arvostetaan painotettuun keskihintaan, lukuun ottamatta Virossa tuotettuja puolivalmisteita, joiden arvostus perustuu standardihintaan. Uudelleen pakatut kauppatavarat arvostetaan standar- dihintaan pakkaustoimipaikalla. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksesta johtuvista menoista, muista välittömistä menoista ja asianmukaisesta osuudesta hankinnan ja valmistuksen muuttuvista menoista sekä valmiiden tuotteiden osalta kiinteistä yleis- menoista, jotka on määritetty normaalin toiminta-asteen mukaisesti. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot. VAIHTO-OMAISUUS Milj. euroa 2020 2019 Aineet ja tarvikkeet 43,9 49,6 Keskeneräiset tuotteet 9,8 10,5 Valmiit tuotteet 16,4 13,5 Tavarat 22,0 18,3 Ennakkomaksut 0,2 0,3 YHTEENSÄ 92,3 92,0 Altia teki vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alentavia kulukirjauksia 1,6 miljoonaa euroa vuonna 2020 (2019: 1,9 miljoonaa euroa). Koronaviruspandemialla ei ole ollut olennaista vaikutusta vaihto-omaisuu- den arvoon. Vuosikertomus 202049 2.7. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT VELVOITTEET Konsernin eläkejärjestelyt Konsernilla on eri maissa paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin perustuvia eläkejärjestelyjä. Suomalaisissa yhtiöissä henkilökunnan lakisääteinen eläketurva (TyEL) on järjestetty vakuutusyhtiön kautta, jolloin TyEL on maksupohjainen järjestely. Myös muissa maissa käytetään maksupohjaisia järjestelyjä, ja ulkomaiset tytäryh- tiöt hoitavat eläkejärjestelynsä paikallisen lainsäädännön ja vakiintuneen käytännön mukaisesti. Konsernilla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä lisäeläkkeiden osalta Norjassa ja Ranskassa. Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläke-etuuden suuruus eläkkeellejäämishetkellä lasketaan palkan, työssä- olovuosien ja oletetun eliniän perusteella. Norjan ja Ranskan eläkejärjestelyt koskevat ainoastaan muutamaa henkilöä, joten niihin liittyvien eläkevelkojen määrät eivät ole konsernin kannalta olennaisia. Tilikauden 2020 lopussa etuuspohjainen eläkevelka oli 1,1 miljoonaa euroa (2019: 1,4 miljoonaa euroa). 2.8. OSTOVELAT JA MUUT VELAT Milj. euroa 2020 2019 Lyhytaikaiset Ostovelat 29,6 25,7 Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset 6,0 0,9 Korkovelat 0,3 0,3 Muut siirtovelat 23,2 24,1 Johdannaissopimuksiin perustuvat velat 1,9 1,7 Valmistevero 54,7 47,0 ALV-velka 29,4 27,9 Muut velat 7,6 7,1 YHTEENSÄ 152,6 134,7 MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET Milj. euroa 2020 2019 Myyntisaamiset 40,5 48,1 Siirtosaamiset 2,7 3,2 Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset 0,7 0,4 Muut saamiset 2,9 2,8 YHTEENSÄ 46,8 54,4 Myytyjen myyntisaamisten määrä tilikauden 2020 lopussa oli 91,9 miljoonaa euroa (2019: 76,7 miljoonaa euroa). Myyntisaamiset osakkuusyhtiöiltä ja yhteisjärjestelyiltä esitetään liitetiedossa 6.3. MYYNTISAAMISTEN IKÄJAKAUMA Milj. euroa 2020 2019 Erääntymättömät myyntisaamiset 38,0 42,7 1–90 päivää erääntyneet myyntisaamiset 2,6 4,8 yli 90 päivää erääntyneet myyntisaamiset 0,3 0,8 Arvonalentumistappiot -0,3 -0,2 YHTEENSÄ 40,5 48,1 Myyntisaamisista kirjatut realisoituneet arvonalentumistappiot vuonna 2020 olivat 0,1 miljoonaa euroa (2019: 0,0 miljoonaa euroa). Myyntisaamisiin liittyvät arvonalentumistappiot perustuvat myyntisaamisten ikäjakaumaan ja alueelli- siin saamissalkkuihin. Odotettu luottotappioaste kaikista myyntisaamisista on 0,1 % ja lisäksi yli 120 päivää erääntyneistä kirjataan arvonalentuminen 60 %:n odotettavissa olevan luottotappioasteen mukaisesti. Saa- miset monopoleilta Suomessa ja Ruotsissa on jätetty ulkopuolelle johtuen asiakkaan luonteesta ja siihen liit- tyvästä luottoriskistä. Analyysissa on otettu huomioon makroekonomista informaatiota. Koronaviruspande- miasta johtuen erääntyneiden myyntisaamisten kuranttiutta on arvioitu asiaskaskohtaisesti. Vuosikertomus 202050 2.9. VARAUKSET Varaukset Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasial- linen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellisten voimavarojen siirtymistä pois yrityksestä, ja velvoitteen määrä voidaan arvioida luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa johdon parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus kolmannel- ta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun järjestelystä on laadittu yksityiskohtainen uudelleenjärjeste- lysuunnitelma ja suunnitelman toimeenpano on aloitettu tai siitä on tiedotettu niille, joihin se vaikuttaa. Konsernilla ei ollut taseessa varauksia 31.12.2020 eikä 31.12.2019. 3. Rahoituserät ja pääomarakenne Vuosikertomus 202052 3.1. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT RAHOITUSTUOTOT Milj. euroa 2020 2019 Korkotuotot Valuuttatermiinien korkopisteet - 0,0 Lainat, muut saamiset ja rahat ja pankkisaamiset 0,1 0,2 Korkotuotot yhteensä 0,1 0,2 Valuuttakurssivoitot Kurssivoitot valuuttatermiineistä - 0,8 Valuuttakurssivoitot konsernin sisäisistä lainoista ja konsernitilistä - 2,5 Valuuttakurssivoitot yhteensä - 3,3 Osinkotuotot Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta 0,2 - Osinkotuotot yhteensä 0,2 - RAHOITUSTUOTOT YHTEENSÄ 0,2 3,5 Liikevoittoon sisältyy myyntisaamisista ja ostoveloista aiheutuvia valuuttakurssieroja 0,4 miljoonaa euroa (2019: 0,1 miljoonaa euroa) sekä valuuttajohdannaisista aiheutuvia kurssieroja -0,7 miljoonaa euroa (2019: 0,9 miljoonaa euroa). RAHOITUSKULUT Milj. euroa 2020 2019 Korkokulut Valuuttatermiinien korkopisteet - -0,0 Jaksotettuun hankintamenoon kirjatut velat 1,1 1,1 Suojauslaskennan alaiset johdannaiset (korkoriski) 0,4 0,4 Vuokrasopimusvelkojen korot 0,1 0,1 Muut korkokulut, eläkevastuu 0,0 0,0 Korkokulut yhteensä 1,7 1,6 Valuuttakurssitappiot Kurssitappiot valuuttatermiineistä 0,0 2,1 Valuuttakurssitappiot konsernin sisäisistä lainoista ja konsernitilistä 0,1 1,2 Valuuttakurssitappiot yhteensä 0,1 3,3 Muut rahoituskulut Muut rahoituskulut 1,4 0,7 Muut rahoituskulut yhteensä 1,4 0,7 RAHOITUSKULUT YHTEENSÄ 3,1 5,7 Korkokuluihin sisältyi vuokrasopimuksiin liittyviä korkokuluja 0,1 miljoonaa euroa vuonna 2020 (2019 0,1 miljoonaa euroa). Riittävän rahoituksen ja likviditeetin turvaamiseksi Altia on sopinut nykyisen rahoitusjärjestelyn voimassa- olosta myös suunnitellun Altia – Arcus fuusion toteutumisen jälkeen. Lisäksi Altia on sopinut mahdollisuudes- ta siltarahoitukseen. Uudelleenrahoituskuluja on kirjattu 0,6 miljoonaa euroa muihin rahoituskuluihin. Vuosikertomus 202053 3.2. RAHOITUSVARAT JA -VELAT 3.2.1. RAHOITUSVARAT IFRS 9 mukaan luokittelu on liiketoimintamallilähtöinen ja pitää sisällään kolme luokkaa: käypään ar- voon tulosvaikutteisesti, jaksotettuun hankintamenoon ja käypään arvoon muun laajan tuloksen kaut- ta. Luokittelu tapahtuu alkuperäisen hankinnan yhteydessä omaisuuserän käyttötarkoituksen perus- teella. Luokittelun perusteet arvioidaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä. Kaikki rahoitusinstrumenttien ostot ja myynnit kirjataan taseeseen kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Rahoitusvarat kirjataan taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa hankintahetkellä. Mikäli kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti, transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Rahoitusvarohin kuuluva erä kirjataan pois taseesta silloin, kun konsernilla ei enää ole sopimuspe- rusteista oikeutta rahavirtoihin tai se on siirtänyt rahoitusvaroihin kuuluvaan erään liittyvät olennai- set riskit ja edut konsernin ulkopuolelle. Rahoitusvarat sisältyvät pitkäaikaisiin tase-eriin silloin, kun niiden maturiteetti on yli 12 kuukautta. Rahoitusvarojen arvonalentuminen Arvonalentumismallin mukaan on kirjattava arvon alentumista koskeva vähennyserä, joka perustuu odotettavissa oleviin luottotappioihin. Arvon alentumista koskeva vähennyserä kirjataan myyntisaa- misten sekä sopimuksiin perustuvien omaisuuserien odotettavissa olevien luottotappioiden perus- teella. Myyntisaamisten vähennyseriä kuvataan tarkemmin liitetiedossa 2.6. Myyntisaamiset ja muut saamiset (lyhytaikaiset). Arvostusmalli ei koske rahoitusvaroja, eikä sijoituksia osakkuusyrityksiin, yh- teisyrityksiin tai yhteisiin toimintoihin, jotka arvostetaan käypään arvoon, jolloin odotetut luottotap- piot on jo otettu huomioon. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Ryhmään kuuluvat rahoitusvarat, jotka on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa tai jotka Altia-kon- serni on muutoin nimenomaisesti luokitellut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Ryh- mään luokitellaan myös suojaustarkoituksessa pidettävät johdannaiset, jotka eivät täytä suojaus- laskennan soveltamisen kriteerejä. Ryhmään kuuluvat erät kirjataan alun perin käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin kunkin raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon, joka on toimivil- la markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta määritetty raportointikauden päättymispäivän ostonoteeraus. Käyvän arvon muutoksista johtuvat realisoitumattomat ja realisoituneet voitot ja tap- piot kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät, jos ne liittyvät rahoituserien suojaukseen. Jaksotettuun hankintamenoon Lainat ja muut saamiset syntyvät, kun luovutetaan rahaa, tavaroita tai palveluja velalliselle, ja ne sisälty- vät lyhyt- tai pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin erääntymisaikansa mukaisesti. Nämä varat pidetäään hal- lussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoitteena on sopimusperusteisten rahavirtojen kerääminen. Altiassa pitkäaikaisiin saamisiin kuuluvat yli vuoden kuluttua erääntyvät lainasaamiset ja muut saamiset. Lyhytaikaisiin tase-eriin sisältyvät myyntisaamiset ja rahavarat esitetään lyhytaikaisissa rahoitusvaroissa. Saamisten arvostusperusteena on jaksotettu hankintameno, kun instrumenttiin liit- tyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia eikä instrumentteja noteerata rahoitus- markkinoilla. Konsernin sisäisten valuuttamääräisten lainasaamisten kurssierot esitetään rahoituserissä lainoihin liittyvissä valuuttakurssieroissa. Valuuttamääräisten myyntisaamisten valuuttakurssierot esi- tetään tuloslaskelmassa myyntien oikaisuerissä. Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta Nämä rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, jotka on joko nimenomai- sesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun rahoitusvarojen ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan raportointikauden päätty- mispäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Rahoitusvarat, jotka arvostetaan käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta koostuvat noteeraa- mattomista osakkeista. Noteeraamattomat osakkeet arvostetaan käypään arvoon käyttäen markkinoi- hin perustuvaa lähestymistapaa ja hyödyntäen vertailukelpoisia omaisuuseriä koskeviin markkinatran- saktioihin liittyvää tietoa. Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta arvostettavat rahoitusvarat koostuivat noteeraamattomista osakkeista, ja niiden määrä oli 1,4 miljoonaa euroa (2019: 1,4 miljoonaa euroa). Vuosikertomus 202054 3.2.2. RAHOITUSVELAT Rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin ja jaksotet- tuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvelkoihin. Rahoitusvelat arvostetaan alun perin käypään arvoon, ja merkitään taseeseen transaktiomenoilla vähennettynä, paitsi kun on kyseessä erä, joka arvos- tetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvelka (tai sen osa) kirjataan pois taseesta vasta silloin, kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut. Rahoitusvelka luokitellaan lyhytaikaiseksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan suorittamista vähintään 12 kuukauden päähän rapor- tointikauden päättymispäivästä. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin kuuluvat suojaustarkoituksessa pi- dettävät johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen kriteerejä. Ryhmään kuuluvat rahoitusvelat arvostetaan käypään arvoon, joka on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hin- tanoteerausten pohjalta raportointikauden päättymispäivänä. Käyvän arvon muutoksista johtuvat reali- soitumattomat ja realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat Tähän ryhmään kuuluvat konsernin ulkoiset rahalaitoslainat, lainat eläkelaitoksilta, yritystodistuslainat sekä ostovelat. Nämä rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Kun lainoja maksetaan pois tai jälleenrahoitetaan, niihin liittyvät vielä kuluksi kirjaa- mattomat menot kirjataan rahoituskuluihin. Käytössä olevat konsernitililimiitit sisältyvät lyhytaikaisiin lainoihin. Lisäksi Altialla on valmiusluottolimiitti, johon liittyvä järjestelypalkkio jaksotetaan limiitin voi- massaoloajalle tasaerinä muihin rahoituskuluihin. Valuuttamääräisten rahalaitoslainojen kurssierot esitetään rahoituserissä. Konsernin sisäisten valuut- tamääräisten lainojen kurssierot esitetään rahoituserissä jaksotettuun hankintamenoon arvostetut ra- hoitusvelat -ryhmän kurssieroissa. Rahalaitos- ja yritystodistuslainojen käypä arvo määritetään diskonttaamalla näiden tulevat rahavir- rat tilinpäätöshetken markkinakoroilla, joita oikaistaan Altian luottoriskipreemiolla. Markkinakorkojen vakaasta tasosta johtuen lainojen kirjanpitoarvon katsotaan tilinpäätöshetkellä vastaavan niiden käypää arvoa. Vuokrasopimusvelkojen ja rahoitusleasingvelkojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin tule- viin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on vuokrasopimuksen sisäinen korko tai lisäluoton korko. LAINAT JA VUOKRASOPIMUSVELAT Milj. euroa 2020 2019 Pitkäaikaiset Rahalaitoslainat 59,9 64,8 Lainat eläkelaitoksilta 9,8 11,3 Vuokrasopimusvelat 7,0 7,1 YHTEENSÄ 76,6 83,2 Lyhytaikaiset Rahalaitoslainat 5,0 5,0 Lainat eläkelaitoksilta 1,5 1,5 Yritystodistukset 40,0 - Vuokrasopimusvelat 3,7 3,4 YHTEENSÄ 50,1 9,9 Korolliset pitkäaikaiset rahalaitoslainat ja lainat eläkelaitoksilta arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Konsernin kaikki pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset rahalaitoslainat ja lainat eläkelaitoksilta olivat euromääräisiä 31.12.2020 ja 31.12.2019. Konsernin rahalaitoslainojen sekä eläkelaitoslainojen efektiivisen koron painotettu keskiarvo 31.12.2020 oli 1,5 % (2019: 1,9 %). Konsernin vuokrasopimusvelkojen koron painotettu keskiarvo 31.12.2020 oli 1,1 % (2019: 1,2 %). Vuosikertomus 202055 NETTOVELKA Muutokset nettovelassa tilikausien 2020 ja 2019 aikana on esitetty seuraavassa taulukossa: Milj. euroa Rahat ja pankki- saamiset Lainat raha- ja eläkelaitoksilta (pitkäaikaiset) Lainat raha- ja eläkelaitoksilta (lyhytaikaiset) Vuokra- sopimusvelat (pitkäaikaiset) Vuokra - sopimusvelat (lyhytaikaiset) Rahoitus- leasingvelat (pitkäaikaiset) Rahoitus - leasingvelat (lyhytaikaiset) Yhteensä Nettovelka 1.1.2020 64,2 76,1 6,5 7,1 3,4 - - 28,9 Rahavirrat 65,1 - 33,5 - -3,7 - - -35,3 Valuuttakurssierot 1,4 - - - - - - -1,4 Muut muutokset - -6,4 6,5 -0,1 3,9 - - 3,9 NETTOVELKA 31.12.2020 130,7 69,6 46,5 7,0 3,7 - - -3,9 Nettovelka 1.1.2019 42,0 82,5 6,5 - - 0,2 0,2 47,4 IFRS 16 käyttöönotto - - - 7,4 3,3 - - 10,7 Rahavirrat 22,7 - -6,5 - -3,7 - - -32,9 Valuuttakurssierot -0,5 - - - - - - 0,5 Muut muutokset - -6,4 6,5 -0,3 3,8 -0,2 -0,2 3,1 NETTOVELKA 31.12.2019 64,2 76,1 6,5 7,1 3,4 - - 28,9 Johdannaiset Johdannaiset sisällytetään käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin silloin, kun ne eivät täytä IFRS 9 -standardin mukaisia suojauslaskennan soveltamisen kriteerejä. Nämä johdannaiset merkitään taseeseen kaupantekopäivän käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin ra- portointikauden päättymispäivän käypään arvoon. Johdannaisia ja suojauslaskentaa kuvataan tarkem- min liitetiedossa 3.3. Johdannaisten käyvät arvot vastaavat rahamäärää, jonka konserni joutuisi maksamaan tai se saisi, jos se purkaisi johdannaissopimuksen tilinpäätöspäivänä. Valuuttatermiinisopimusten käyvät arvot määri- tetään käyttäen raportointikauden päättymispäivän markkinahintoja. Korkojohdannaisten käyvät arvot lasketaan diskonttaamalla sopimuksiin liittyvät tulevat rahavirrat. Hyödykejohdannaisten arvonmääri- tyksessä käytetään rahoitusmarkkinoilta saatuja käypiä arvoja. Vuosikertomus 202056 3.2.3. RAHOITUSVAROJEN JA –VELKOJEN LUOKITTELU SEKÄ NIIDEN KÄYVÄT ARVOT RAHOITUSINSTRUMENTTIEN KÄYVÄT ARVOT JA KONSERNITASEEN ARVOJA VASTAAVAT KIRJANPITOARVOT LUOKITTAIN: 2020 Milj. euroa Liite Johdannaiset, suojauslaskennan alaiset Käypään arvoon tulosvaikutteisesti Jaksotettuun hankintamenoon Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta Tase-erien kirjanpitoarvot Käypä arvo Taso Rahoitusvarat Pitkäaikaiset rahoitusvarat Osuudet osakkuusyrityksissä ja saamiset omistuksista yhteisissä toiminnoissa - - 9,1 - 9,1 9,1 Noteeraamattomat osakkeet 3.2.1. - - - 1,4 1,4 1,4 3 Lyhytaikaiset rahoitusvarat Myyntisaamiset ja muut saamiset 2.6. - - 41,9 - 41,9 41,9 Myyntisaamiset ja muut saamiset/Johdannaissopimukset Valuuttatermiinit 2.6. 0,0 0,0 - - 0,0 0,0 2 Hyödykejohdannaiset 2.6. 0,6 - - - 0,6 0,6 2 Rahavarat 4.1. - - 130,7 - 130,7 130,7 YHTEENSÄ 0,7 0,0 181,6 1,4 183,8 183,8 Rahoitusvelat Pitkäaikaiset rahoitusvelat Lainat 3.2.2. - - 69,6 - 69,6 69,6 2 Vuokrasopimusvelat 3.2.2. - - 7,0 - 7,0 7,0 2 Lyhytaikaiset rahoitusvelat Lainat 3.2.2. - - 46,5 - 46,5 46,5 2 Vuokrasopimusvelat 3.2.2. - - 3,7 - 3,7 3,7 2 Ostovelat ja muut muut velat 2.8. - - 29,6 - 29,6 29,6 Ostovelat ja muut velat/Johdannaissopimukset Korkojohdannaiset 2.8. 1,0 - - - 1,0 1,0 2 Valuuttatermiinit 2.8. 0,8 0,2 - - 1,0 1,0 2 YHTEENSÄ 1,8 0,2 156,4 - 158,3 158,3 Vuosikertomus 202057 Lyhyestä maturiteetista johtuen ostovelkojen sekä muiden lyhytaikaisten saamisten ja velkojen käypä arvo vastaa niiden tasearvoa raportointipäivänä. Edellä olevassa taulukossa esitetään myös rahoitusinstrumenttien luokittelu. Käypien arvojen hierarkian tasot 1–3 kuvastavat käypiä arvoja määritettäessä käytettyjen syöttötietojen merkittävyyttä. Tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten rahoitusinstrumenttien julkisiin noteerauksiin. Tasolla 2 käypien arvo- jen määrittämiseen käytetyt syöttötiedot perustuvat noteerattuihin markkinakorkoihin ja -hintoihin, jotka ovat havainnoitavissa kyseiselle omaisuuserälle tai velalle suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti diskontattujen vastaisten rahavirtojen perusteella. Muiden tasolle kaksi luokiteltujen rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot vastaavat niiden kirjanpitoarvoja. Tasolla kolme omaisuuserien ja velkojen käyvät arvot pohjautuvat syöttötietoihin, jotka eivät kaikkien merkittävien muuttujien osalta perustu havainnoitavissa olevaan mark- kinatietoon, vaan ne perustuvat merkittävissä määrin johdon arvioihin ja niiden käyttämiseen yleisesti hy- väksytyissä arvostusmenetelmissä. Esitetty käyvän arvon taso perustuu alimman tason syöttötietoinformaa- tioon, joka on merkittävä käypää arvoa määritettäessä. 2019 Milj. euroa Liite Johdannaiset, suojauslaskennan alaiset Käypään arvoon tulosvaikutteisesti Jaksotettuun hankintamenoon Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta Tase-erien kirjanpitoarvot Käypä arvo Taso Rahoitusvarat Pitkäaikaiset rahoitusvarat Osuudet osakkuusyrityksissä ja saamiset omistuksista yhteisissä toiminnoissa - - 8,8 - 8,8 8,8 Noteeraamattomat osakkeet 3.2.1. - - - 1,4 1,4 1,4 3 Lyhytaikaiset rahoitusvarat Myyntisaamiset ja muut saamiset 2.6. - - 49,3 - 49,3 49,3 Myyntisaamiset ja muut saamiset/Johdannaissopimukset Valuuttatermiinit 2.6. 0,0 0,0 - - 0,0 0,0 2 Hyödykejohdannaiset 2.6. 0,3 - - - 0,3 0,3 2 Rahavarat 4.1. - - 64,2 - 64,2 64,2 YHTEENSÄ 0,3 0,0 122,3 1,4 124,1 124,1 Rahoitusvelat Pitkäaikaiset rahoitusvelat Lainat 3.2.2. - - 76,1 - 76,1 76,1 2 Vuokrasopimusvelat 3.2.2. - - 7,1 - 7,1 7,1 2 Lyhytaikaiset rahoitusvelat Lainat 3.2.2. - - 6,5 - 6,5 6,5 2 Vuokrasopimusvelat 3.2.2. - - 3,4 - 3,4 3,4 2 Ostovelat ja muut muut velat 2.8. - - 25,9 - 25,9 25,9 Ostovelat ja muut velat/Johdannaissopimukset Korkojohdannaiset 2.8. 1,2 - - - 1,2 1,2 2 Valuuttatermiinit 2.8. 0,4 0,1 - - 0,5 0,5 2 YHTEENSÄ 1,6 0,1 119,0 - 120,7 120,7 Vuosikertomus 202058 3.3. JOHDANNAISET JA SUOJAUSLASKENTA Silloin kun konserni soveltaa valuutta-, korko- ja sähköjohdannaisiin IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa, käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomas- sa suojausrahastossa. Kun sovelletaan suojauslaskentaa Altiassa sovelletaan rahavirran suojausta tapauskohtaisen harkinnan mukaan osaan valuutta-, korko- ja sähköjohdannaisia. Rahavirtojen suojauksessa suojaudutaan taseeseen merkittyyn tiettyyn omaisuu- serään, velkaan tai erittäin todennäköiseen tulevaan liiketoimeen liittyvien rahavirtojen vaihteluilta. Suojauslaskenta tarkoittaa laskentamenettelyä, jonka tarkoituksena on kohdistaa yksi tai useampi suo- jausinstrumentti siten, että niiden käyvän arvon muutokset kumoavat kokonaisuudessaan tai osittain suo- jattavasta riskistä johtuvat käyvän arvon tai rahavirtojen tulosvaikutteiset muutokset ajanjaksolla, jolle suojaus on määritetty. Altia dokumentoi suojausjärjestelyn alussa kunkin suojausinstrumentin ja suoja- tun omaisuuserän välisen suhteen sekä riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Suojausinstrumenttien tehokkuus testataan IFRS 9:n mukaisesti etukäteen. Tehokkuudella tarkoitetaan suojausinstrumentin kykyä kumota suojattavan riskin toteutumisesta johtuvat muutokset suojattavan erän käyvässä arvossa tai suojatusta liiketoimesta johtuvissa rahavirroissa. IFRS 9:n mukaan suojaussuh- teen katsotaan olevan erittäin tehokas, kun on selvä taloudellinen yhteys suojattavan kohteen ja suojau- sinstrumentin välillä. Suojausaste on suojausinstrumentin määrän sekä suojattavan kohteen määrän väli- nen suhde. Suojauslaskenta lopetetaan, kun suojauslaskennan edellytykset eivät enää täyty. Suojauslaskennan piirissä olevien johdannaissopimusten käypien arvojen muutoksista aiheutuvat voitot ja tappiot esitetään yhtenevästi suojatun erän kanssa. Termiinipisteet sisältyvät suojaussuhtee- seen. Rahavirtojen suojaukseksi määritettyjen ja ehdot täyttävien johdannaissopimusten realisoitu- mattomien käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman suojausrahastossa, kun nämä instrumentit täyttävät suojauslaskennan ehdot ja suo- jauslaskenta on tehokasta. Tehoton osuus kirjataan välittömästi rahoitustuotoksi tai -kuluksi. Omaan pääomaan kertynyt kumulatiivinen voitto tai tappio kaupallisiin eriin liittyneistä johdannaisista kirja- taan tulosvaikutteisiksi ostojen tai myyntien oikaisueriksi samanaikaisesti suojattavan erän kanssa sillä kaudella, jolla suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Sähköjohdannaisista toteutunut voitto tai tappio kirjataan liiketuloksen yläpuolelle sähköostoihin. Kun rahavirran suojaukseksi hankitun suojau- sinstrumentin suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty, suojausinstrumentista omaan pääomaan ker- tynyt voitto tai tappio kirjataan rahoitustuotoksi tai -kuluksi. Kun suojauslaskentaa ei sovelleta Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannais- sopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Altiassa johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti rahoitustuottoihin tai -kuluihin silloin, kun johdannainen liittyy kaupallisten rahavirtojen (ostojen ja myyntien) suojaukseen, eikä suojauslaskentaa sovelleta. Muiden johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan välittömästi rahoitustuottoihin tai -kuluihin, kun suojauslaskentaa ei sovelleta. Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, on hankittu vähentä- mään liiketoimintaan tai rahoitukseen liittyviä tulos- ja/tai rahavirtavaikutuksia. JOHDANNAISSOPIMUSTEN NIMELLISARVOT Milj. euroa 2020 2019 Rahavirran suojaukseen määritellyt johdannaissopimukset Korkojohdannaiset 20,0 20,0 Valuuttatermiinit 29,4 24,4 Hyödykejohdannaiset, sähkö 3,3 1,3 0.1TWh 0.1TWh Ei suojauslaskennan -alaiset johdannaissopimukset Valuuttatermiinit 5,0 3,9 Vuosikertomus 202059 Milj. euroa Korkoswap 2020 2019 Kirjanpitoarvo (velka) 1,0 1,2 Nimellismäärä 20,0 20,0 Eräpäivä 04/2023 04/2023 Suojausaste 1:1 1:1 Voimassa olevien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos 1.1. lähtien -0,3 -0,1 Suojauksen tehokkuuden määrittämiseen käytettävä suojauskohteen arvon muutos 0,3 0,1 Suojatun koron painotettu keskiarvo tilikauden aikana 2,07 % 1,99 % Milj. euroa Hyödykkeet — Sähkö 2020 2019 Kirjanpitoarvo 0,6 0,3 Nimellismäärä 3,3 1,3 TWh 0,1 0,1 Eräpäivä 2021–2024 2020–2021 Suojausaste 1:1 1:1 Voimassa olevien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos 1.1. lähtien 0,3 -1,0 Suojauksen tehokkuuden määrittämiseen käytettävä suojauskohteen arvon muutos -0,3 1,0 Suojatun hinnan painotettu keskiarvo EUR/MWh 28,85 23,91 SUOJAUSLASKENNAN VAIKUTUKSET TALOUDELLISEEN ASEMAAN JA TULOKSEEN Milj. euroa EURAUD EURUSD EURNOK EURSEK Valuuttatermiinit 2020 2019 2020 2019 2020 2019 2020 2019 Kirjanpitoarvo (varat) 0,0 0,0 - - - - - - Kirjanpitoarvo (velat) - - -0,0 -0,0 -0,1 -0,0 -0,6 -0,3 Nimellisarvo 1,7 1,5 2,2 1,4 2,5 1,8 20,7 18,2 Eräpäivä helmi-joulu 2021 helmi-joulu 2020 helmi-joulu 2021 helmi-kesä 2020 helmi-joulu 2021 helmi-touko 2020 helmi-joulu 2021 helmi-elo 2019 Suojausaste 1:1 1:1 1:1 1:1 1:1 1:1 1:1 1:1 Voimassa olevien suojausinstrumenttien diskontatun arvon muutos 1.1. lähtien 0,0 0,0 -0,0 -0,1 -0,0 -0,1 -0,3 -0,2 Suojauksen tehokkuuden määrittämiseen käytettävä suojauskohteen arvon muutos -0,0 -0,0 0,0 0,1 0,0 0,1 0,3 0,2 Vuosikertomus 202060 Seuraavassa esitetään realisoitumattomien johdannaisten positiiviset ja negatiiviset käyvät arvot ja niiden nettomäärät. Nettoutussopimusten piirissä ovat korko- ja valuuttajohdannaiset. Johdannaisia koskevat ylei- set nettoutussopimukset eivät täytä kriteerejä, joiden mukaan erät voitaisiin vähentää toisistaan taseessa, koska laillisesti täytäntöönpantavissa olevaa kuittausoikeutta ei tällä hetkellä ole. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN NETOTUS Milj. euroa 2020 2019 Johdannaissaamiset: Käypä arvo, brutto 0,7 0,4 Käypä arvo, netotussopimusten piirissä -0,0 -0,0 Käypä arvo, netto 0,6 0,3 Johdannaisvelat: Käypä arvo, brutto 1,9 1,7 Käypä arvo, netotussopimusten piirissä -0,0 -0,0 Käypä arvo, netto 1,9 1,6 3.4. OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT TIEDOT Osakepääoma Altia Oyj:n kokonaan maksettu ja kaupparekisteriin rekisteröity osakepääoma oli 60 480 378,36 euroa vuo- sien 2020 ja 2019 lopussa. Osakkeiden kokonaismäärä oli tilikausien 2020 ja 2019 lopussa 36 140 485 kpl. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Jokaisel- la osakkeella on yksi ääni yhtiökokouksessa ja yhtäläiset oikeudet osinkoon ja muuhun varojenjakoon. Yhtiöllä ei ole hallussaan omia osakkeita. OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ 2020 2019 Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden alussa 36 140 485 36 140 485 Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä yhteensä tilikauden lopussa 36 140 485 36 140 485 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Henkilöstöannin osakkeiden merkinnöistä suoritetut maksut on kirjattu kokonaisuudessaan sijoitetun va- paan oman pääoman rahastoon. Käyvän arvon rahasto Käyvän arvon rahasto sisältää käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat. Vararahasto Vararahasto sisältää lakisääteisen osuuden ulkomaisen tytäryhtiön tuloksesta. Suojausrahasto Suojausrahasto sisältää rahavirran suojauksessa käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muu- tokset tehokkaaksi todetuista suojauksista. RAHAVIRRAN SUOJAUSRAHASTO Milj. euroa Valuutta- termiinit Korko- johdannaiset Hyödykkeet Suojaus- rahastot yhteensä 1.1.2019 -0,0 -1,0 1,1 0,0 Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu suojausinstrumentin käyvän arvon muutos 0,5 0,2 -0,2 0,5 Siirretty ostojen ja myyntien oikaisueriin — kirjattu muihin laajan tuloksen eriin -0,9 - - -0,9 Siirretty rahoitustuottoihin/-kuluihin — kirjattu muihin laajan tuloksen eriin - -0,4 - -0,4 Siirretty oikaisemaan sähkön ostoja — kirjattu muihin laajan tuloksen eriin - - -0,5 -0,5 Laskennallinen vero 0,1 0,2 -0,1 0,3 31.12.2019 -0,3 -1,0 0,2 -1,0 Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu suojausinstrumentin käyvän arvon muutos 0,2 0,4 0,1 0,7 Siirretty ostojen ja myyntien oikaisueriin — kirjattu muihin laajan tuloksen eriin -0,7 - - -0,7 Siirretty rahoitustuottoihin / -kuluihin — kirjattu muihin laajan tuloksen eriin - -0,4 - -0,4 Siirretty oikaisemaan sähkön ostoja — kirjattu muihin laajan tuloksen eriin - - 0,3 0,3 Laskennallinen vero 0,2 0,2 -0,1 0,2 31.12.2020 -0,6 -0,8 0,5 -0,9 Vuosikertomus 202061 Muuntoerot Muuntoerot sisältävät kaikki valuuttakurssierot, jotka ovat syntyneet ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpää- tösten muuntamisesta. Konsernin kertyneet muuntoerot 31.12.2020 olivat yhteensä – 20,5 miljoonaa euroa (31.12.2019: -22,1 miljoonaa euroa). Osakekohtainen tulos Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden osakemäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennettu osakekohtainen tulos on laskettu samoin perustein kuin laimentamaton osakekohtainen tulos kuitenkin niin, että se huomioi Konsernin potentiaaliset sitoumukset laskea liikkeelle uusia osakkeita tulevai- suudessa. Altia ei ole laskenut liikkeelle laimentavia instrumentteja tässä esitettyjen kausien aikana. OSAKEKOHTAINEN TULOS 2020 2019 Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, miljoonaa euroa 17,8 18,4 Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo (1000 kpl) 36 140 36 140 Laimentamaton ja laimennettu osakekohtainen tulos, euroa 0,49 0,51 Osinko Hallitus esittää vuoden 2020 yhtiökoukselle, että osinkoa maksetaan 0,35 euroa osakkeelta. Arcuksen hallitus on vastaavasti ehdottanut Arcuksen varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuotuista osin- koa maksettaisiin 1,66 Norjan kruunua osakkeelta tilikaudelta 2020, mikä heijastaa sulautumissuunnitelmas- sa sovittua Altian ja Arcuksen suhteellista arvoa. Tämä tarkoittaa, että Altian ja Arcuksen tilikaudelta 2020 maksettavat osingot eivät vaikuta yhtiöiden sulautumista varten sovittuun arvostukseen. Altian hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle myös, että vuoden 2020 ylimääräisen yhtiökokouksen päättämä osinkovaltuutus maksaa ylimääräinen 0,40 osakekohtainen osinko Altian osakkeenomistajille Altian ja Arcuksen yhdistymiseen liittyen ja ennen sen toteutumista uusitaan. Yhtiökokous 4.6.2020 päätti, että tilikaudelta 2019 jaetaan osinkoa 0,21 euroa osakkeelta, yhteensä 7,6 miljoonaa euroa. Osinko maksettiin 14.6.2020. Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osingon- jaon toisesta erästä enimmäismäärältään 0,21 euroa osakkeelta. Tämä osinko maksettiin 25.11.2020. ALTIA OYJ:N JAKOKELPOISET VARAT Milj. euroa 31.12.2020 31.12.2019 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1,2 1,2 Voitto edellisiltä tilikausilta 95,7 70,9 Osingonjako -15,2 -13,7 Tilikauden voitto 5,9 38,6 JAKOKELPOISET VARAT YHTEENSÄ 87,6 96,9 4. Rahoitus- ja pääomariskit 4.1. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA Rahoitusriskien hallinnan periaatteet Altian rahoitusriskien hallinnalla pyritään turvaamaan konsernin taloudellinen vakaus ja riittävien rahoitusvaihtoehtojen saatavuus eri markkinatilanteissa. Lisäksi tavoitteena on tukea liiketoiminto- ja liiketoimintaan liittyvien rahoitusriskien tunnistamisessa ja hal- linnassa sekä olennaisilta rahoitusriskeiltä suojautumisessa. Konserni altistuu erilaisille markkinariskeille. Näiden riskien muutokset vaikuttavat yhtiön varoihin, velkoihin ja ennakoitui- hin liiketoimiin. Riskit aiheutuvat korkojen, valuuttakurssien ja hyödykkeiden markkinahintojen muutoksista. Näistä markkina- riskeistä aiheutuvien riskien hallintaan voidaan käyttää valittuja johdannaisinstrumentteja. Altia suojaa pääasiassa vain konsernin rahavirtaan vaikuttavia riskejä sekä harkinnan mukaan joitakin valuuttamääräisiä tase-eriä. Johdannaisia käytetään yksinomaan suojautumiseen edellä mainituilta riskeiltä. Osaan korko-, valuut- ta- sekä sähköjohdannaisista sovelletaan IFRS 9 -standardin mu- kaisia suojauslaskennan periaatteita. Rahoitusriskien hallintaa toteutetaan hallituksen hyväksymien riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti osana konsernin riskienhallintaa. Perustan rahoitusris- kien hallinnalle muodostavat Altian rahoitus- ja luottoperiaatteet sekä liiketoiminnan jatkuvuuteen tähtäävät periaatteet. Vuosikertomus 202063 1. VALUUTTARISKI Altia altistuu valuuttariskeille viennin ja tuonnin, konsernin sisäisen muiden kuin euromaiden välisen kaupan sekä ulkomaisten tytäryhtiöiden kanssa tapahtuvan sisäisen lainanannon ja sijoitusten kautta. Konsernin valuutta riskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa valuuttakursseihin liittyviä epävarmuustekijöitä ja niiden vaikutusta konsernin tulokseen, rahavirtaan ja taseeseen. Transaktioriski Transaktioriski aiheutuu valuuttamääräisistä tase-eristä sekä tulevista rahavirroista liittyen myyntiin, os- toihin sekä pääomatuottoihin. Transaktioriskin hallinnalla pyritään suojaamaan konsernia valuuttakurssien muutosten vaikutuksilta tulokseen. Tavoitteena on suojata 60–80 % erittäin todennäköisistä kaupallisista rahavirroista. Keskimääräinen suojaus aste on pysynyt tavoitetasolla. Suojaukset toteutetaan valuuttatermiineillä tai -optioilla enintään seu- raavien kahdentoista kuukauden ajalle lähinnä asiakkaiden hinnoitteluajanjaksojen mukaisessa rytmissä. Altia voi soveltaa valuuttajohdannaisiin rahavirran suojauslaskentaa. Konsernin sisäiset lainajärjestelyt suojataan 100-prosenttisesti, ja niihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Kahdessa alla olevassa taulukossa esitetään konsernin nettovaluuttapositio, ensin taseeseen kirjattujen rahoitusinstrumenttien perusteella ja toiseksi ottaen huomioon myös tulevat valuuttamääräiset nettoraha- virrat. Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7-standardin mukainen valuuttapositio koostuu myyntisaa- misista, ostoveloista, rahavaroista, konsernin sisäisistä ja ulkoisista lainoista sekä johdannaisinstrumenteista. Nettovaluuttariski on huomioitu taulukossa silloin, kun transaktiovaluutta on muu kuin yhtiön toimintavaluutta. Riskienhallintaprosessi Rahoitukseen liittyvät prosessin erityispiirteet on kuvattu jäljempänä markkina-, maksuvalmius- ja luottoris- kien kuvausten yhteydessä. Rahoitusriskien tilanteesta raportoidaan säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle ja Altian hallitukselle. Riskien hallintaa koskevat merkittävimmät periaatepäätökset tekee yhtiön hallitus. Altian hallitus on hyväksynyt osana rahoitusriskien hallintaperiaatteita rahoitusinstrumenttien luettelon, jossa erityyppisten rahoitusriskien osalta on määritelty hyväksytyt instrumentit, niiden käyttötarkoitus ja käytöstä päättävä henkilö. Rahoitusriskien hallinnan organisointi Konsernin johdolle raportoidaan rahoitusasioista säännöllisesti. Hallitus käsittelee tapauskohtaisesti kaikki olennaiset rahoitusasiat, kuten konsernin sisäiset ja ulkoiset lainajärjestelyt. Altian rahoitustoimintoa ja rahoitusriskien hallintaa koskevat tehtävät ja vastuut on kuvattu rahoitusriskien hallintaperiaatteissa. Konsernin rahoitusosasto vastaa rahoituksen varmistamisesta, riskien tunnistamises- ta sekä tarvittaessa suojausten toteuttamisesta ulkopuolisten vastapuolten kanssa. Liiketoimintayksiköt ja tytär yhtiöt vastaavat omaan liiketoimintaansa liittyvien riskien hallinnasta ja rahavirtojen ennustamisesta. Riskikeskittymät Altia analysoi huolellisesti toimintoihinsa liittyviä rahoitusriskejä ja riskikeskittymiä. Tämän arvioinnin tulok- sena tunnistetut riskikeskittymät on kuvattu markkina- ja luottoriskien kuvausten yhteydessä. Markkinariski Altia määrittelee markkinariskin riskiksi, jossa rahoitusinstrumentin käypä arvo tai tulevat rahavirrat vaih- televat markkinahintojen muutosten seurauksena. Konsernin tärkeimmät markkinariskit ovat valuuttariski, korkoriski ja hintariski ohraan ja sähköön liittyen. Vuosikertomus 202064 TAULUKKO 1: KONSERNIN NETTOVALUUTTAPOSITIO 31.12. Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7 -standardin mukainen nettovaluuttapositio Milj. euroa 2020 2019 EUR-SEK -18,3 -16,4 EUR-NOK -0,6 -1,6 EUR-USD 3,8 2,7 EUR-AUD 1,8 1,7 Konsernin nettovaluuttapositio 31.12. sisältäen myös suojatut kaupalliset kassavirrat Milj. euroa 2020 2019 EUR-SEK 2,4 1,8 EUR-NOK 1,9 0,3 EUR-USD -0,2 0,3 EUR-AUD 0,1 0,2 Translaatioriski Translaatioriski aiheutuu lähinnä emoyhtiön valuuttamääräisistä oman pääoman ehtoisista nettosijoituksis- ta ulkomaisiin tytäryhtiöihin, joista syntyy konsernitilinpäätöstä laadittaessa muuntoero konsernin taseen omaan pääomaan. Konsernin rahoitusosasto analysoi translaatioriskiä säännöllisesti ja raportoi tällä alueella tapahtuvista olennaisista seikoista johdolle. Merkittävimmät nettosijoitukset ovat Ruotsin ja Norjan kruunu- jen määräisiä. Translaatioriskiä ei ole suojattu. 2. KORKORISKI Korkoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida korkojen muutosten aiheuttamien vaihtelujen vaikutus konsernin tulokseen. Lainojen nimellisarvo oli 31.12.2020 76,3 (2019: 82,8) miljoonaa euroa ja se jakautui seuraavasti: • 10,0 miljoonan euron suuruinen laina erääntyy tammikuussa 2022, ja sitä lyhennetään 5 miljoonaa euroa vuodessa. Lainan korko on sidottu kolmen kuukauden markkinakorkoon. Näitä korkoja ei ole tällä hetkellä suojattu. • 55,0 miljoonan euron osuus lainasta erääntyy tammikuussa 2023. Lainan korko perustuu kolmen kuukau- den markkinakorkoon. Altia on suojannut nämä koronmaksut 20 miljoonan euron suuruisella korkojoh- dannaisella kiinteään korkoon. Tähän korkojohdannaiseen sovelletaan suojauslaskennan periaatteita. Suo- jauksen on todettu olevan tehokas. • 11,3 miljoonan euron eläkelaina erääntyy tammikuussa 2028. Korko on kiinteä koko laina-ajalle. Altian kotimaisen yritystodistusohjelman enimmäismäärä on 100 miljoonaa euroa. Yritystodistuksia oli 31.12.2020 liikkeeseen laskettuna 40,0 miljoonaa euroa (2019: 0,0). Altian hallituksen hyväksymä enimmäismäärä factoringsopimuksen mukaiselle myyntisaamisten myynnille on 145 miljoonaa euroa. Myyntisaamiset kirjataan pois taseesta kaupantekohetkellä, eikä niihin liity takai- sinostovelvoitetta. Järjestelyn kulut kirjataan muihin rahoituskuluihin. Myyntisaamiset ovat lyhytaikaisia, eikä niihin liittyvää korkoriskiä ole suojattu. Myytyjen myyntisaamisten määrä 31.12.2020 oli 91,9 miljoonaa euroa (2019: 76,7 miljoonaa euroa). 3. HYÖDYKKEIDEN HINTARISKI Ohra Altia käytti vuonna 2020 etanolin ja tärkkelyksen valmistukseen noin 214 (212) miljoonaa kiloa Suomessa viljeltyä viljaa. Korkealuokkaisen kotimaisen ohran saatavuuden Altia varmistaa sopimusviljelyllä yhteistyössä viljelijöiden ja viljaliikkeiden kanssa. Ohran markkinahinta vaihtelee satovuosittain merkittävästi suomalaisen ohran kysyntään ja tarjontaan vaikuttavien eri tekijöiden vuoksi, ja siten sen katsotaan olevan Altialle merkit- tävä riski. Hintariskiä ei ole suojattu johdannaisinstrumenteilla. Sähkö Voimakas sähkön markkinahinnan nousu on Altialle merkittävä riski. Riskiä hallitaan noudattamalla Altian sähkönhankintapolitiikkaa. Siinä määritellään ne rajat, joiden puitteissa sähkön hintariskiltä suojaudutaan. Suojaukset tehdään Nasdaq OMX Oslo ASAn OTC-johdannaistuotteilla. Sähkönhankinnan suojauspalvelu ostetaan ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Sähkön hintariskin suojauksiin sovelletaan IFRS 9:n mukaista rahavirran suojauslaskentaa, ja suojauksen te- hokkuus testataan neljännesvuosittain. Suojattava riski on Suomen euromääräinen sähkönhankinta. Riskiltä suojaudutaan käyttämällä systeemihintaisia, Suomen aluehintaisia ja aluehintaerojohdannaissopimuksia. Sys- teemihintaisilla johdannaisilla suojataan pohjoismaista sähkön hintaa ja aluehintaerojohdannaisilla Suomen alueen ja systeemihinnan välistä hintaeroa. Vuoden 2020 lopussa seuraavien 12 kuukauden toimitusten suojaustaso oli 74,7 % (2019: 53,7 %), mikä vastasi asetettuja tavoitteita. Vuonna 2020 keskimääräinen suojaustaso vuoden aikana oli 72,1 % (66,0 %). Kaikki suojaukset olivat tehokkaita vuonna 2020 ja 2019. Altia hankkii kuluttamansa sähkön Suomen hinta-alueen spot-hintaan sidottuna toimituksena suoraan Nord Pool Spot -markkinoilta. Vuosikertomus 202065 4. HERKKYYS MARKKINARISKEILLE Seuraavassa taulukossa on kuvattu konsernin tuloksen ja oman pääoman (ennen veroja) herkkyyttä sähkön hin- tojen, korkojen ja valuuttakurssien muutoksille. Altian soveltaessa suojauslaskentaa herkkyys kohdistuu omaan pääomaan. Kun suojauslaskentaa ei sovelleta, herkkyys on ilmoitettu mahdollisena vaikutuksena tulokseen. Herkkyys valuuttakurssien muutoksille on laskettu rahoitusinstrumenteista aiheutuvasta nettovaluuttapositiosta. TAULUKKO 2: HERKKYYSANALYYSIT Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7-standardin tarkoittama herkkyys markkinariskeille (ennen veroja) 2020 2019 Milj. euroa Tuloslaskelma Oma pääoma Tuloslaskelma Oma pääoma +/-10 % muutos sähkön hinnassa - +/-0,4 - +/-0,2 +/-10 % muutos EUR/NOK valuuttakurssissa -/+0,2 +/-0,3 -/+0,0 +/-0,2 +/-10 % muutos EUR/SEK valuuttakurssissa -/+0,2 +/-2,1 -/+0,2 +/-1,8 +/-10 % muutos EUR/USD valuuttakurssissa +/-0,0 -/+0,4 -/+0,0 -/+0,2 +/-10 % muutos EUR/AUD valuuttakurssissa -/+0,0 -/+0,2 -/+0,0 -/+0,2 +1 %-yksikön muutos markkinakoroissa -0,5 +0,2 -0,5 +0,4 +10 %:n lisäyksellä EUR/SEK valuuttakurssissa olisi -0,2 miljoonan euron vaikutus tuloslaskelmaan. Muut riskit vastaavalla tavalla 31.12.2020 konsernin vaihtuvakorkoinen velkapositio muodostuu vaihtuvakorkoisista veloista 65,0 miljoo- naa euroa (2019: 70,0 miljoonaa euroa) sekä riskiä netottavasta koronvaihtosopimuksen vaihtuvasta osasta 20,0 miljoonaa euroa (2019: 20,0 miljoonaa euroa). Maksuvalmiusriski Konsernin johto on arvioinut, ettei likviditeettiriski ole kasvanut olennaisesti COVID 19-pandemian johdos- ta. Likviditeettitilanne on ollut vahva koko tilikauden ajan. Likviditeettiä on vahvistanut liiketoiminnan raha- virran myönteinen kehittyminen sekä yritystodistusten liikkeelle laskeminen likviditeetin varmistamiseksi. Maksuvalmiusriskin hallitsemiseksi Altia pitää jatkuvasti yllä riittäviä likviditeettireservejä, jotka vuoden 2020 lopussa olivat 10 miljoonan euron konsernitililimiitti sekä 60 miljoonan euron revolving credit -tyyp- pinen valmiusluottolimiitti. Valmiusluottolimiitti oli 31.12.2020 käyttämättä (2019: 0 miljoonaa euroa). Val- miusluottolimiitti erääntyy tammikuussa 2023. Konsernin ulkoisista lainoista on kerrottu tarkemmin korko- riskin yhteydessä. TAULUKKO 3: LIKVIDITEETTIRESERVIT Rahavarat sekä käyttämättömät sitovat luottolimiittisopimukset Milj. euroa 2020 2019 Rahavarat 130,7 64,2 Konsernitililimiitit 10,0 10,0 Valmiusluottolimiitti 60,0 60,0 YHTEENSÄ 200,7 134,2 Vuosikertomus 202066 TAULUKKO 4: RAHOITUSVELKOJEN ERÄÄNTYMINEN Sopimusten mukaiset maksut rahoitusveloista 2020 Rahavirrat 2021 Rahavirrat 2022 Rahavirrat 2023- Milj. euroa Rahavirrat yhteensä Kiinteä korko Vaihtuva korko Takaisin- maksu Kiinteä korko Vaihtuva korko Takaisin- maksu Kiinteä korko Vaihtuva korko Takaisin- maksu Muut kuin johdannaiset: Lainat rahoituslaitoksilta 1 -66,3 - -0,6 -5,0 - -0,6 -5,0 - -0,1 -55,0 Lainat eläkelaitoksilta 2 -11,8 -0,1 - -1,5 -0,1 - -1,5 -0,3 - -8,3 Vuokrasopimusvelat -10,7 - - -3,4 - - -3,1 - - -4,1 Ostovelat -29,6 - - -29,6 - - - - - - Johdannaiset: Valuuttajohdannaiset, suojauslaskenta Sisääntuleva 28,9 - - 28,9 - - - - - - Ulosmenevä -29,7 - - -29,7 - - - - - - Valuuttajohdannaiset, ei-suojauslaskenta Sisääntuleva 5,0 - - 5,0 - - - - - - Ulosmenevä -5,2 - - -5,2 - - - - - - Korkojohdannaiset, suojauslaskenta -1,0 -0,4 - - -0,4 - - -0,1 - - Hyödykejohdannaiset, suojauslaskenta -0,6 - - -0,3 - - -0,2 - - -0,1 YHTEENSÄ -120,9 -0,6 -0,6 -40,8 -0,5 -0,6 -9,9 -0,4 -0,1 -67,5 1 Lainat rahoituslaitoksilta erääntyvät 2022 ja 2023 2 Lainat eläkelaitoksilta erääntyvät 2028 Vuosikertomus 202067 TAULUKKO 4: RAHOITUSVELKOJEN ERÄÄNTYMINEN Sopimusten mukaiset maksut rahoitusveloista 2019 Rahavirrat 2020 Rahavirrat 2021 Rahavirrat 2022- Milj. euroa Rahavirrat yhteensä Kiinteä korko Vaihtuva korko Takaisin- maksu Kiinteä korko Vaihtuva korko Takaisin- maksu Kiinteä korko Vaihtuva korko Takaisin- maksu Muut kuin johdannaiset: Lainat rahoituslaitoksilta 1 -72,2 - -0,7 -5,0 - -0,7 -5,0 - -0,8 -60,0 Lainat eläkelaitoksilta 2 -13,4 -0,1 - -1,5 -0,1 - -1,5 -0,4 - -9,8 Vuokrasopimusvelat -10,5 - - -3,4 - - -3,0 - - -4,1 Ostovelat -25,7 - - -25,7 - - - - - - Johdannaiset: Valuuttajohdannaiset, suojauslaskenta Sisääntuleva 24,2 - - 24,2 - - - - - - Ulosmenevä -24,6 - - -24,6 - - - - - - Valuuttajohdannaiset, ei-suojauslaskenta Sisääntuleva 3,9 - - 3,9 - - - - - - Ulosmenevä -3,9 - - -3,9 - - - - - - Korkojohdannaiset, suojauslaskenta -1,2 -0,4 - - -0,4 - - -0,5 - - Hyödykejohdannaiset, suojauslaskenta -0,3 - - -0,2 - - -0,1 - - - YHTEENSÄ -123,8 -0,5 -0,7 -36,3 -0,5 -0,7 -9,6 -0,9 -0,8 -73,9 1 Lainat rahoituslaitoksilta erääntyvät 2022 ja 2023 2 Lainat eläkelaitoksilta erääntyvät 2028 Vuosikertomus 202068 Luottoriski Altian luottoriskien hallinnan tavoitteena on minimoida tappiot, mikäli jokin konsernin vastapuoli ei täytä vel- voitteitaan. Luottoriskien hallintaperiaatteita kuvataan konsernin luottopolitiikassa. Luottoriski aiheutuu siitä, että jokin Altian vastapuoli jättää sopimuksen mukaiset maksuvelvoitteensa täyttämättä tai että vastapuolen luottokelpoisuus muuttuu tavalla, joka vaikuttaa sen liikkeeseen laskemien instrumenttien markkina-arvoon. COVID 19 pandemiasta johtuen johto on vuonna 2020 erityisellä huolellisuudella tarkistanut luottoris- kinsä. Luottoriskin enimmäismäärä vastaa konsernin rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa. Myyntisaamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Altialla on historiallisesti ollut vähän erääntyneitä myyntisaamisia ja erääntyneiden myyntisaamisten määrä ei ole kasvanut COVID-19 pandemian seurauksena. Luottoriskejä pyritään vähentämään aktiivisella luotonhallinnalla sekä huomioimalla asiakkaiden luottokelpoisuus laskujen maksuaikaa määritettäessä. 4.2. PÄÄOMARISKIEN HALLINTA Altian tavoitteena pääoman hallinnassa on varmistaa tehokas pääomarakenne, joka tukee kannattavaa kas- vua. Hallitus seuraa yrityksen pääomarakennetta säännöllisesti. Altia seuraa pääomaansa nettovelkaantumisasteen eli gearingin perusteella (korollisten nettovelkojen suh- de omaan pääomaan). Korollisiin nettovelkoihin luetaan lainat ja vuokrasopimusvelat, joista on vähennetty ra- havarat. Nettovelkaantumisasteen nykyinen taso alittaa selvästi konsernin lainaehtojen määrittelemän rajan. Liiketoimintasyklin aikana yrityksen nettovelkaantumisaste todennäköisesti vaihtelee, ja tavoitteena on säilyttää riittävän vahva taseen rakenne konsernin rahoitustarpeiden turvaamiseksi. Nettovelkaantumisaste oli 31.12.2020 ja 31.12.2019 seuraava: TAULUKKO 5: NETTOVELKAANTUMISASTE Nettovelkaantumisaste 31.12. (milj. euroa) 2020 2019 Lainat 116,1 82,6 Vuokrasopimusvelat 10,7 10,5 Rahavarat 130,7 64,2 Nettovelka -3,9 28,9 Oma pääoma yhteensä 156,3 151,2 NETTOVELKAANTUMISASTE 31.12. -2,5 % 19,1 % 5. Konsolidointi 5.1 YLEISET KONSOLIDOINTIPERIAATTEET Yhdistely konsernitilinpäätökseen Konsernitilinpäätökseen yhdistely, yhdistelyssä käytetty mene- telmä sekä omistuksen luokittelu riippuvat siitä, onko konsernilla yhtiöissä määräysvalta tai yhteinen määräysvalta vai onko sillä huomattava vaikutusvalta tai muu omistussuhde. Kun konsernilla on yhtiössä määräysvalta, yhtiö yhdistellään tytäryrityksenä lii- tetiedossa 5.2. Tytäryhtiöt kerrottujen periaatteiden mukaisesti. Kun konsernilla on yhtiössä yhteinen määräysvalta tai huomat- tava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa, yhtiö yhdistellään konsernitilinpäätökseen liitetiedossa 5.3. Osakkuusyhtiöt, yhtei- syritykset ja osuudet yhteisissä toiminnoissa kuvattujen periaat- teiden mukaisesti. Mikäli konsernilla ei ole omistamassaan yhtiös- sä määräysvaltaa eikä huomattavaa vaikutusvaltaa, omistusosuus luokitellaan käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta kirjatta- viksi rahoitusvaroiksi ja käsitellään liitetiedossa 3.2.1. kuvattujen periaatteiden mukaisesti. Vuosikertomus 202070 Ulkomaan rahan määräiset erät Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan euroiksi käyttäen Euroopan keskuspankin pankkipäivittäin julkaisemia keskikursseja. Raportointikauden päättymispäivänä taseessa olevat ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät muunnetaan euroiksi raportointikauden päättymis- päivän keskikursseja käyttäen. Muuntamisesta syntyvät valuuttakurssierot kirjataan tulosvaikut- teisesti. Ostoihin ja myynteihin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan vastaaviin eriin liiketuloksen yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitus- tuottoihin ja -kuluihin. Ulkomaisten muualla kuin euroalueella toimivien tytäryritysten laajojen tuloslaskelmien erät muunnetaan euroiksi käyttäen Euroopan keskuspankin kuukauden lopun kurssien keskikursseja. Ulkomaisten tytäryritysten taseet muunnetaan käyttäen raportointikauden päättymispäivän keski- kursseja. Kauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla toisaalta laajassa tuloslaskelmassa ja toisaal- ta omassa pääomassa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, ja se sisäl- tyy omassa pääomassa muuntoeroihin. Sen muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisille tytäryrityksille annettujen valuuttamääräisten, osaksi nettosijoitusta luettavien lai- nojen, muuntamisesta syntyvät kurssierot kirjataan konsernitilinpäätöksessä muihin laajan tulok- sen eriin, ja ne sisältyvät omassa pääomassa muuntoeroihin. Ulkomaisten yritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeisten voittojen ja tap- pioiden muuntamisesta syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omana eränään omassa pääomassa. Hankinnan yhteydessä syntyvä liikearvo ja kyseisten ulko- maisten yksiköiden varoihin ja velkoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen oikaisut käsitellään kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina, jotka muunnetaan euroiksi rapor- tointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Mikäli näistä ulkomaisista yksiköistä luovutaan ko- konaan tai osittain, niistä aiheutuneet kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai -tappiota. 5.2. TYTÄRYHTIÖT Tytäryhtiöiden yhdistelyperiaatteet Altian konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Altia Oyj ja kaikki sen tytäryhtiöt. Tytäryhtiöiksi kat- sotaan ne yhtiöt, joissa emoyhtiöllä on määräysvalta. Konsernille syntyy määräysvalta, kun se olemalla osallisena yrityksessä altistuu yrityksen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa. Hankittujen tytäryri- tysten tilinpäätökset sisällytetään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan tytäryrityksessä, ja siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon. Määrä, jolla luovutetun vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden ja hankinnan koh- teesta mahdollisesti aiemmin omistetun osuuden yhteenlaskettu määrä ylittää hankitun nettovarallisuu- den käyvän arvon, kirjataan liikearvoksi. Kaikki hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopape- reiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, kirjataan kuluksi. Luovutettu vastike ei sisällä mahdollisia hankinnasta erillään käsiteltäviä liiketoimia. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta arvostetaan käy- pään arvoon hankintahetkellä ja luokitellaan joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu ehdol- linen lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä, ja täs- tä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonja- ko eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä ta- pauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Konsernilla ei ole ollut määräysvallattomien omistajien osuuksia 31.12.2020 eikä 31.12.2019. Vuosikertomus 202071 Altia Oyj:n tytäryhtiöiden lukumäärä tilikauden lopussa oli 12 kpl (23 kpl 31.12.2019). Konserni yksin- kertaisti konsernirakennettaan sulauttamalla suomalaiset tytäryhtiönsä A-Beverages Oy:n, Alpha Beverages Oy:n, ExCellar Oy:n, Harald Zetterström oy /ab:n ja Prime Wines Oy:n Altia Oyj:öön ja ruot- salaiset tytäryhtiönsä Altia Holding Sweden AB, Altia Sweden Services AB:n, BevCo AB:n, Biben- dum AB:n, Philipson & Söderberg AB:n ja Vinuversum AB:n Altia Sweden AB:hen 30.4.2020. Emoyhtiön omistusosuus % Konsernin omistusosuus % Maa Altia Eesti AS 100,00 100,00 Viro Altia Denmark A/S 100,00 100,00 Tanska SIA Altia Latvia 100,00 100,00 Latvia Altia Norway AS 100,00 100,00 Norja Altia Sweden AB 100,00 100,00 Ruotsi Best Buys International AS 100,00 100,00 Norja Bibendum AS 100,00 100,00 Norja Interbev AS 100,00 100,00 Norja Larsen SAS 100,00 100,00 Ranska Premium Wines AS 100,00 100,00 Norja Ström AS 100,00 100,00 Norja Oy Wennerco Ab 100,00 100,00 Suomi 5.3. OSUUDET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ JA YHTEISJÄRJESTELYISSÄ Osakkuusyritykset Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on yli 20 % äänioikeuksista tai muutoin huo- mattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Altialla on osakkuusyrityksenä käsiteltävä omistus Palpa Lasi Oy:ssä. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Pää- omaosuusmenetelmän mukaan sijoitus kirjataan alun perin hankintamenoon ja tämän jälkeen sitä oikais- taan hankinta-ajankohdan jälkeen kohteen nettovarallisuudessa tapahtuneella muutoksella, konsernin omistusosuuden mukaisesti. Hankinnan jälkeen konsernin osuus osakkuusyrityksen tilikauden voitosta tai tappiosta esitetään omana eränään liiketuloksen jälkeen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpi- toarvon ylittäviä tappiota yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut yrityksen velvoitteiden täyttämiseen. Konsernin sijoitus osakkuusyritykseen sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Konsernin osuus osakkuusyrityksen muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista kirjataan konsernin muihin laajan tuloksen eriin. Konsernin ja sen osakkuusyritysten välisten liiketoimien tuloksesta merkitään konsernitilinpäätök- seen vain konsernin ulkopuolisille omistajille kuuluva osuus. Jokaisen raportointikauden lopussa tarkis- tetaan, onko objektiivista näyttöä siitä, että osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen arvo on alentunut. Jos tällaisesta on viitteitä, arvonalentumistappio määritetään osakkuusyrityksestä kerrytettävissä ole- van rahamäärän ja sen kirjanpitoarvon välisenä erotuksena. Arvonalentumistappio merkitään tuloslas- kelmaan erään osuus osakkuusyritysten tuloksesta. Osakkuusyritysten tilinpäätökset on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernissa sovellettavia laa- timisperiaatteita. Jos tilikauden tilinpäätöstä ei ole käytettävissä, yhdistelyssä on käytetty alustavia tilin- päätöslukuja tai viimeisintä saatua tietoa. Vuosikertomus 202072 Yhteisjärjestelyt Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osapuolella on sopimukseen perustuva yhteinen määräysvalta ja jossa merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset edellyttävät määräys- vallan jakavien osapuolien yksimielistä hyväksymistä. Yhteisjärjestely on joko yhteinen toiminto tai yhteisyritys. Altialla on Roal Oy:ssa saamiseen liittyvä intressi, joka perustuu yhteisen toiminnon toisen osapuolen kanssa tehtyyn sopimusjärjestelyyn. Osuus Roal Oy:ssä käsitellään yhteisenä toimintona. Yhteisyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Altialla on yhteisyrityksenä käsiteltävä omistus Von Elk Companyssä. OSAKKUUSYRITYKSET JA YHTEISJÄRJESTELYT 2020 Omistusosuus % 2019 Omistusosuus % Roal Oy, Suomi 50,00 50,00 Palpa Lasi Oy, Suomi 25,53 25,53 Von Elk Company Oy, Suomi 20,00 20,00 Roal Oy harjoittaa entsyymiliiketoimintaa. Yhteisen toiminnon toinen omistaja on ABF Overseas Ltd. Altialla on Roalissa yhteinen määräysvalta, mutta toisen osakkeenomistajan optio-oikeus tarkoittaa, että tosiasiallisesti kyseessä on kiinteätuottoinen saaminen, eikä Altialla ole oikeutta 50 %:iin nettovarallisuudes- ta, kunnes optio raukeaa. Näin ollen osuus luokitellaan yhteiseksi toiminnoksi ja Altia käsittelee osuutensa Roalin varoista ja veloista saamisena ja vuotuisen vähimmäisosingon korkotuottona. Saamisen määrä oli 7,6 miljoonaa euroa 31.12.2020 ja 31.12.2019. Palpa Lasi Oy harjoittaa lasisten juomapakkausten kierrätys- ja uusiokäyttöliiketoimintaa. Von Elk Company on suomalainen perheyritys, joka harjoittaa alkoholijuomaliiketoimintaa. KONSERNIN OSUUS OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSISSÄ Milj. euroa 2020 2019 Tilikauden alussa 1,2 0,3 Tilikauden lisäykset - 0,2 Osuus tuloksesta 0,3 0,7 Tilikauden lopussa 1,5 1,2 OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYSTEN TALOUDELLINEN YHTEENVETO Milj. euroa 2020 2019 Varat 8,7 8,8 Velat 3,3 4,9 Nettovarat 5,4 3,9 Liikevaihto 16,4 18,5 Tilikauden tulos 1,3 2,6 Lähipiiritapahtumat osakkuusyritysten ja yhteisjärjestelyjen kanssa esitetään liitetiedossa 6.3. 6. Muut liitetiedot 6.1. TULOVEROT Tuloverot Konsernin tulosvaikutteisesti kirjattu verokulu muodostuu kau- den verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, mahdollisista aikaisempien tilikausien veroista ja laskennallisesta verosta. Kau- den verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan kunkin kon- serniin kuuluvan yhtiön paikallisen verolainsäädännön mukaisesti. Tulosvaikutteisesti kirjattaviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan tulosvaikutteisesti. Mikäli verot liittyvät muun laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin liiketoimiin tai muihin tapahtumiin, tuloverot kirjataan kyseisiin eriin. Konsernin osuus osakkuusyritysten ja yhteisyri- tysten tuloksesta esitetään laskettuna nettotuloksesta, ja siten se sisältää verovaikutuksen. Laskennalliset verovelat ja -saamiset kirjataan pääsääntöisesti kaikista väliaikaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotuksel- listen arvojen ja kirjanpitoarvojen välillä. Merkittävimmät väliai- kaiset erot syntyvät aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä, vahvistetuista verotuksellisista tappioista ja tytäryhtiöhankinto- jen käypien arvojen kohdennuksista. Laskennallisia verosaamisia kirjataan enintään siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikai- Vuosikertomus 202074 nen ero voidaan hyödyntää. Laskennalliset verovelat kirjataan täysimääräisinä. Laskennalliset verot kir- jataan käyttäen verokantoja, jotka on raportointikauden päättymispäivään mennessä säädetty tai tosi- asiallisesti hyväksytty. Ulkomaisten tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan veroa vain, mikäli niistä todennäköisesti aiheutuu veroseuraamuksia. Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan, kun ne koskevat samaa veronsaajaa ja Altialla on laillisesti täytäntöönpantavissa oleva oikeus määrien kuittaamiseen. Keskeiset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut – laskennalliset verosaamiset Sen ratkaiseminen, merkitäänkö laskennalliset verosaamiset taseeseen, edellyttää harkintaa. Laskennal- lisia verosaamisia kirjataan vain, kun niiden realisoituminen on todennäköisempää kuin realisoitumatta jääminen, minkä puolestaan määrää se, kertyykö tulevaisuudessa riittävästi verotettavaa tuloa. Verotet- tavan tulon kertymistä koskevat oletukset perustuvat johdon arvioimiin vastaisiin rahavirtoihin. Nämä vastaisia rahavirtoja koskevat arviot puolestaan riippuvat arvioista, jotka koskevat mm. tulevan myynnin määrää, liiketoiminnan menoja, keskeisten raaka-aineiden kustannustasoja, investointeja ja muita liike- toiminnan tuloksellisuuteen liittyviä eriä. Näihin arvioihin ja oletuksiin liittyy riskejä ja epävarmuutta, ja näin ollen on mahdollista, että olosuhteissa tapahtuvat muutokset aiheuttavat muutoksia odotuksiin, ja tämä voi puolestaan vaikuttaa taseeseen merkittyihin laskennallisiin verosaamisiin samoin kuin mah- dollisiin vielä kirjaamattomiin muihin verotuksellisiin tappioihin ja väliaikaisiin eroihin. Altian kyky ker- ryttää verotettavaa tuloa riippuu myös yleisistä talouteen, rahoitukseen, kilpailukykyyn, lainsäädäntöön ja sääntelyyn liittyvistä tekijöistä, jotka eivät ole sen omassa määräysvallassa. Jos Altian verotettava tulo on tulevaisuudessa pienempi kuin mitä johto on ennakoinut kirjattavia laskennallisia verosaamisia määritettäessä, saamisten arvo alentuu tai ne käyvät kokonaan arvottomiksi. Tällöin taseeseen merkityt määrät voidaan mahdollisesti joutua peruuttamaan tulosvaikutteisesti. Olosuhteiden muutokset voivat myös johtaa laskennallisten verosaamisten kirjaamiseen sellaisista vahvistetuista tappioista, joista tällä hetkellä ei ole merkitty saamisia. Epävarmat veropositiot Johto arvioi veropositiot tilikausittain identifioidakseen tilanteet, joissa verotukseen liittyy epävarmuut- ta. Arvioinnin perusteella epävarmat veropositiot kirjataan, mikäli on todennäköistä että veroviranomai- nen ei hyväksy yhtiön näkemystä. Epävarmuuden vaikutus määritetään joko todennäköisimmän määrän perusteella tai odotusarvomenetelmää käyttäen riippuen siitä kumpi menetelmä ennustaa epävarmuu- teen tulevan ratkaisun paremmin. TULOVEROT Milj. euroa 2020 2019 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero 4,4 5,3 Edellisten tilikausien verot -0,0 0,7 Laskennalliset verot: Syntyneet ja purkautuneet väliaikaiset erot -0,8 0,2 Verokantojen muutoksen vaikutus -0,1 - YHTEENSÄ 3,5 6,2 Tuloslaskelman verokulun ja Altia-konsernin kotimaan verokannalla (20,0 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma: Milj. euroa 2020 2019 Tulos ennen veroja 21,3 24,6 Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla 4,3 4,9 Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus -0,0 -0,0 Verovapaat tuotot -0,2 -0,2 Verotuksessa vähennyskelvottomat kulut 0,1 0,2 Verot aikaisemmilta tilikausilta -0,0 0,7 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta veroilla vähennettynä -0,1 -0,1 Verokantojen muutosten vaikutus -0,1 - Tuloverot jakamattomista voittovaroista 0,1 0,1 Muut erät -0,6 0,6 VEROKULU TULOSLASKELMASSA 3,5 6,2 Vuosikertomus 202075 MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN LIITTYVÄT VEROT 2020 Milj. euroa Ennen veroja Verovaikutus Verojen jälkeen Rahavirran suojaukset 0,2 -0,0 0,2 Muuntoerot 1,8 - 1,8 Työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien uudelleen määrittämisestä johtuvat erät 0,2 -0,0 0,2 YHTEENSÄ 2,3 -0,1 2,2 2019 Milj. euroa Ennen veroja Verovaikutus Verojen jälkeen Rahavirran suojaukset -1,3 0,3 -1,0 Muuntoerot -2,4 - -2,4 Työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien uudelleen määrittämisestä johtuvat erät -0,2 0,0 -0,2 YHTEENSÄ -3,9 0,3 -3,6 Vuosikertomus 202076 LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2020 aikana: Milj. euroa 1.1.2020 Kirjattu tuloslaskelmaan Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin Kurssierot 31.12.2020 Laskennalliset verosaamiset: Verotukselliset tappiot 0,0 0,6 - 0,0 0,6 Käyttöomaisuus 1,7 -0,3 - -0,0 1,3 Eläke-etuudet 0,3 -0,0 -0,0 -0,0 0,2 Vaihto-omaisuuden sisäinen kate 0,1 -0,0 - 0,0 0,1 Suojausrahastoon kirjatut 0,3 - -0,0 0,0 0,2 Muut väliaikaiset erot 0,2 0,0 - -0,0 0,2 Laskennalliset verosaamiset yhteensä 2,5 0,3 -0,1 -0,0 2,7 Netotus laskennallisista veroveloista -1,6 -1,3 Laskennalliset verosaamiset netto 0,9 1,4 Laskennalliset verovelat: Käyttöomaisuus 5,2 -0,6 - 0,0 4,6 Käyvän arvon kohdistus hankinnoista 1,7 -0,3 - 0,1 1,4 Vähennyskelpoiset liikearvopoistot 9,6 0,0 - 0,2 9,9 Tytäryhtiöiden jakamattomat voittovarat 1,8 0,1 - - 1,9 Muut väliaikaiset erot 0,0 0,2 - - 0,2 Laskennalliset verovelat yhteensä 18,3 -0,6 - 0,3 18,0 Netotus laskennallisista verosaamisista -1,6 -1,3 Laskennalliset verovelat netto 16,7 16,8 Vuosikertomus 202077 Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2019 aikana: Milj. euroa 1.1.2019 Kirjattu tuloslaskelmaan Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin Kurssierot 31.12.2019 Laskennalliset verosaamiset: Verotukselliset tappiot 0,1 -0,1 - 0,0 0,0 Käyttöomaisuus 2,0 -0,3 - 0,0 1,7 Eläke-etuudet 0,3 -0,0 0,0 0,0 0,3 Varaukset 0,1 -0,1 - - 0,0 Vaihto-omaisuuden sisäinen kate 0,1 0,0 - -0,0 0,1 Suojausrahastoon kirjatut 0,0 - 0,2 -0,0 0,3 Muut väliaikaiset erot 0,1 0,1 - 0,0 0,2 Laskennalliset verosaamiset yhteensä 2,7 -0,5 0,3 0,0 2,5 Netotus laskennallisista veroveloista -1,9 -1,6 Laskennalliset verosaamiset netto 0,8 0,9 Laskennalliset verovelat: Käyttöomaisuus 5,2 -0,0 - -0,0 5,2 Suojausrahastoon kirjatut 0,0 - -0,0 0,0 0,0 Käyvän arvon kohdistus hankinnoista 2,1 -0,4 - -0,0 1,7 Vähennyskelpoiset liikearvopoistot 9,7 0,0 - -0,1 9,6 Tytäryhtiöiden jakamattomat voittovarat 1,7 0,1 - - 1,8 Muut väliaikaiset erot 0,0 - - - 0,0 Laskennalliset verovelat yhteensä 18,8 -0,3 -0,0 -0,1 18,3 Netotus laskennallisista verosaamisista -1,9 -1,6 Laskennalliset verovelat netto 16,8 16,7 Konsernilla oli 31.12.2020 yhteensä 1,0 miljoonaa euroa (2019: 1,6 miljoonaa euroa) käyttämättömiä ve- rotuksellisia tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista. Näistä verotuksellisista tappioista 0,9 miljoonaa euroa vanhenee kahden vuoden kuluessa. Altian johdon arvion mukaan nämä tappiot ovat syntyneet tytäryrityksissä, joilla ei ole näyttöä tulevaisuudessa syntyvästä verotettavasta tulosta eikä muu- ta vakuuttavaa näyttöä siitä, että verotukselliset tappiot pystyttäisiin hyödyntämään ja laskennallinen vero- saaminen voitaisiin kirjata taseeseen. Altian Ranskan tytäryhtiössä on ollut tavanomainen verotarkastus. Joulukuussa 2019 yhtiö vastaan- otti 1,1 miljoonan euron jälkiverotuspäätöksen liittyen verotarkastukseen. Jälkiverotuspäätös koski kon- sernin sisäisen myynnin siirtohintoja. Konserni on kirjannut 1,1, miljoonan euron verovelan perustuen jälkiverotuspäätökseen. Altia on valittanut päätöksestä ja prosessi on edelleen kesken. Mikäli verottaja pysyy päätöksessään, kon- serni aikoo edetä keskinäiseen sopimusmenettelyyn tarkoituksena poistaa mahdollinen kaksinkertainen verotus liittyen siirtohinnoitteluun. Konserni on kirjannut 0,4 miljoonan verosaamisen liittyen mahdolliseen keskinäiseen sopimusmenettelyyn. Vuosikertomus 202078 6.2. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET SEKÄ EHDOLLISET VARAT JA VELAT Milj. euroa 2020 2019 Vakuudet ja vastuusitoumukset Konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet Kiinteistökiinnitykset 18,5 18,5 Takaukset 3,8 5,9 VAKUUDET YHTEENSÄ 22,3 24,4 Vastuusitoumukset Lyhytaikaiset ja arvoltaan vähäiset vuokrasopimukset Erääntyminen yhden vuoden kuluessa 0,1 0,2 Erääntyminen vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 0,1 0,1 Lyhytaikaiset ja arvoltaan vähäiset vuokrasopimukset yhteensä 0,2 0,3 Muut vastuut 19,1 20,8 VASTUUSITOUMUKSET YHTEENSÄ 19,4 21,1 Kaikki konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet liittyvät viranomaisvelvoitteisiin. Lyhytaikaisista ja arvoltaan vähäisista vuokrasopimuksista aiheutuvat vastuut koostuvat pääosin kannet- tavien tietokoneiden vuokravastuista. Muut vastuut sisältävät lähinnä viinien ja konjakkien ostositoumuksia. Taseen ulkopuoliset varat, päästökauppa Konserni on osallisena Euroopan unionin päästökaupassa, jossa sille on myönnetty tietty määrä hiili- dioksidipäästöoikeuksia tietylle ajanjaksolle vastikkeetta. Altia Oyj esittää vastikkeetta saadut hiilidiok- sidipäästöoikeudet ns. nettoperiaatteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että konserni ei merkitse tasee- seensa myönnettyjä päästöoikeuksia eikä velvoitetta luovuttaa toteutuneita päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia. Konserni ei myöskään kirjaa tulosvaikutteisesti päästöoikeuksista aiheutuvaa tuottoa tai kulua, mikäli myönnetyt päästöoikeudet riittävät kattamaan velvoitteen, joka koskee päästöjä vas- taavan päästöoikeusmäärän luovuttamista. Jos toteutuneet päästöt ylittävät myönnetyt päästöoikeu- det, ylimenevistä päästöistä syntynyt velvoite kirjataan raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon velaksi taseeseen. Jos toteutuneet päästöt alittavat myönnetyt päästöoikeudet, erotusta ei merkitä taseeseen, vaan se esitetään tilinpäätöksessä liitetietona käypään arvoon arvostettuna. Altian toteutuneet päästöt alittavat myönnetyt päästöoikeudet. Seuraavassa taulukossa on esitetty päästö- oikeuksien muutokset tilikausilla 2020 ja 2019 sekä niiden käyvät arvot: Päästöoikeudet, kilotonneja 2020 2019 Saadut päästöoikeudet 26,4 26,4 Edelliseltä vuodelta jäljelle jääneet päästöoikeudet 4,0 30,6 Edelliseen vuoteen liittyvien arvioiden tarkennukset - -0,0 Myydyt päästöoikeudet - -33,0 Toteutuneet päästöt -19,6 -20,0 PÄÄSTÖOIKEUDET 31.12. 10,9 4,0 Jäljelle jääneiden päästöoikeuksien käypä arvo, miljoonaa euroa 0,3 0,1 Vuonna 2020 saadut päästöoikeudet ja toteutuneet päästöt ovat arvioituja tietoja, jotka tarkentuvat kevään 2021 aikana. Altia jatkaa päästökaupan alaisena toimijana päästökauppakauden 2021–2030. Vuosikertomus 202079 6.3. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT Yhtiön lähipiiriin kuuluvat sen tytäryhtiöt, osakkuusyhtiöt, yhteisyritykset ja yhteiset toiminnot. Ty- täryhtiöt on esitetty liitetiedossa 5.2. ja osakkuusyhtiöt, yhteisyritykset ja yhteiset toiminnot liitetie- dossa 5.3. Lähipiiritapahtumina on esitetty sellaiset liiketoimet lähipiirin kanssa, jotka eivät eliminoidu konsernitilinpäätöksessä. Lähipiiriin kuuluvat myös hallitus, toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja heidän perheenjäsenensä sekä näiden henkilöiden määräysvallassa tai yhteisessä määräysvallassa olevat yritykset. Altian lähipiiriä ovat myös yritykset, jotka ovat valtion määräysvallassa, yhteisessä määräysvallassa, tai ovat valtion osakkuus- yhtiöitä. Altia on soveltanut helpotusta, minkä perusteella se raportoi ainoastaan merkittävät liiketoimet valtioon sidoksissa olevien yritysten kanssa. Lähipiiriliiketoimet tehdään tavanomaisin kaupallisin ehdoin. Altialla on lähipiiriliiketoimia jatkuvasti suurimman asiakkaansa Alkon kanssa. Liiketoimet Alkon kanssa, sekä muut materiaaliset liiketoimet valtion omistamien yhtiöiden kanssa, on esitetty alla kohdassa Muut lähipiiriin kuuluvat yritykset. LÄHIPIIRIN KANSSA OVAT TOTEUTUNEET SEURAAVAT LIIKETAPAHTUMAT Milj. euroa 2020 2019 Tavaroiden ja palvelujen myynti Osakkuusyhtiöt, yhteisyritykset ja yhteiset toiminnot 1,0 0,8 Muut lähipiiriin kuuluvat yritykset 83,1 76,5 YHTEENSÄ 84,0 77,3 Tavaroiden ja palvelujen ostot Osakkuusyhtiöt, yhteisyritykset ja yhteiset toiminnot 1,7 1,9 Muut lähipiiriin kuuluvat yritykset 1,7 1,2 YHTEENSÄ 3,4 3,2 Avoimet saldot tavaroiden ja palvelujen myynneistä ja ostoista Saamiset Muut lähipiiriin kuuluvat yritykset 0,9 0,9 Velat Osakkuusyhtiöt, yhteisyritykset ja yhteiset toiminnot 0,5 0,2 Muut lähipiiriin kuuluvat yritykset 0,2 0,1 JOHDON TYÖSUHDE-ETUUDET Milj. euroa 2020 2019 Toimitusjohtaja Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 0,3 0,3 Tulospalkkiot ja palkkiot pitkäjänteisestä kannustinjärjestelmästä 0,3 - Eläke-etuudet 0,1 0,1 YHTEENSÄ 0,7 0,4 Johtoryhmä (ei sisällä toimitusjohtajan työsuhde-etuuksia) Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 1,5 1,2 Palkkiot pitkäjänteisestä kannustinjärjestelmästä 0,1 Eläke-etuudet 0,3 0,2 YHTEENSÄ 1,9 1,4 Hallitus (jäsenet ja varajäsenet) 0,4 0,3 Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia. Emoyhtiön toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Vuosikertomus 202080 6.4. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT Konsernilla on osakeperusteinen johdon kannustinjärjestelmä, joka maksetaan osakkeina ja käteisvaroi- na. Luovutettavat osakkeet kirjataan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan henkilöstö- kuluihin tasaerinä ja vastaava lisäys omaan pääomaan kannustinjärjestelmän voimassaolon aikana. Mui- ta kuin markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä käypään arvoon vaan otetaan huomioon arvioissa jaettavien osakkeiden määrästä. Arvio lopullisesta instrumenttien määrästä päivitetään jokai- sena tilinpäätöspäivänä ja arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Myös rahana maksettavat osuudet luokitellaan omalla pääomalla maksettavaksi eräksi ja kirjataan omaan pääomaan arvostettuna käypään arvoon myöntämishetkellä. Altia Oyj:n hallitus päätti uuden osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän perustamisesta Al- tia-konsernin johdolle ja avainhenkilöille vuonna 2019. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän tavoitteena on yhdenmukaistaa johdon ja avainhenkilöiden intressit Altian osakkeenomistajien intressien kanssa ja siten yhtiön arvon kasvattaminen pitkällä aikavälillä, sekä sitouttaa johtoa ja avainhenkilöitä Altian strategisten tavoitteiden saavuttamiseen sekä Altian arvokkaimpien avainresurssien sitouttaminen. PSP 2019–2021 ansaintajakso alkoi vuoden 2019 alusta ja mahdollinen osakepalkkion maksu tapahtuu keväällä 2022 Altian osakkeina. Ohjelmaan soveltuvat suoritustavoitteet perustuvat Altian osakkeen koko- naistuoton suhteelliseen kehitykseen (Relative TSR) sekä Altian osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Ohjelman osallistujien määrä on noin 20 henkilöä. Mikäli kaikki suoritukseen perustuvat tavoitteet saavutetaan, ohjelman perusteella maksettavien osake- palkkioiden kokonaismäärä on enintään noin 250 000 Altian osaketta. Osakemäärä merkitsee palkkioiden bruttomäärää, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys, jonka jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suorite- taan osallistujille osakkeina. Osallistujalle muuttuvien palkitsemisjärjestelmien nojalla yksittäisenä vuonna maksettavien palkkioiden yhteisarvo, mukaan lukien pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä sekä lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä, ei saa ylittää 120 prosenttia osallistujan kiinteästä bruttomääräisestä vuosipalkasta. Mikäli osallistujan työsuhde Altia-konserniin päättyy ennen osakepalkkion maksamisajankohtaa, osallistuja ei pääsääntöisesti ole oikeutettu palkkioon ohjelman perusteella. Altia soveltaa osakeomistussuositusta yhtiön johtoryhmän jäseniin. Suosituksen mukaan johtoryhmän kun- kin jäsenen odotetaan säilyttävän omistuksessaan vähintään puolet yhtiön osakepalkkiojärjestelmistä saa- mistaan netto-osakkeista kunnes hänen osakeomistuksensa arvo Altiassa vastaa vähintään hänen kiinteän bruttomääräisen vuosipalkkansa määrää. Altia Oyj:n hallitus on päättänyt uudesta ansaintajaksosta osakepohjaisessa pitkän aikavälin kannustinjär- jestelmässä Altia-konsernin johdolle ja avainhenkilöille. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän tavoitteena on yhdenmukaistaa johdon ja avainhenkilöiden intressit Altian osakkeenomistajien intressien kanssa ja siten yhtiön arvon kasvattaminen pitkällä aikavälillä, sekä sitouttaa johtoa ja avainhenkilöitä Altian strategisten tavoitteiden saavuttamiseen sekä Altian arvokkaimpien avainresurssien sitouttaminen. PSP 2020–2022 ansaintajakso alkoi vuoden 2020 alusta ja mahdollinen osakepalkkion maksu tapahtuu keväällä 2023 Altian osakkeina. Ohjelmaan soveltuvat suoritustavoitteet perustuvat Altian osakkeen koko- naistuoton suhteelliseen kehitykseen (Relative TSR) sekä Altian osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Ohjelman osallistujien määrä on noin 25 henkilöä. Mikäli kaikki suoritukseen perustuvat tavoitteet saavutetaan, ohjelman perusteella maksettavien osake- palkkioiden kokonaismäärä on enintään noin 271 000 Altian osaketta. Osakemäärä merkitsee palkkioden bruttomäärää, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys, jonka jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suorite- taan osallistujille osakkeina. Osallistujalle muuttuvien palkitsemisjärjestelmien nojalla yksittäisenä vuonna maksettavien palkkioiden yhteisarvo, mukaan lukien pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä sekä lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä, ei saa ylittää 120 prosenttia osallistujan kiinteästä bruttomääräisestä vuosipalkasta. Mikäli osallistujan työsuhde Altia-konserniin päättyy ennen osakepalkkion maksamisajankohtaa, osallistuja ei pääsääntöisesti ole oikeutettu palkkioon ohjelman perusteella. Altia soveltaa osakeomistussuositusta yhtiön johtoryhmän jäseniin. Suosituksen mukaan johtoryhmän kun- kin jäsenen odotetaan säilyttävän omistuksessaan vähintään puolet yhtiön osakepalkkiojärjestelmistä saa- mistaan netto-osakkeista kunnes hänen osakeomistuksensa arvo Altiassa vastaa vähintään hänen kiinteän bruttomääräisen vuosipalkkansa määrää. Vuosikertomus 202081 Osakeperusteisten maksujen kirjanpitokäsittelyssä käytetyt ehdot ja olettamukset kaudella 1.1.-31.12.2020 on esitetty seuraavissa taulukoissa Ohjelma Pitkän aikavälin kannustin- järjestelmä 2019–2024 Pitkän aikavälin kannustin- järjestelmä 2019–2024 Tyyppi osake osake Instrumentti Ansaintajakso 2020–2022 Ansaintajakso 2019–2021 Myöntämispäivä 21.02.2020 28.02.2019 Ansaintajakson alkamispäivä 01.01.2020 01.01.2019 Ansaintajakson päättymispäivä 31.12.2022 31.12.2021 Oikeuden syntymispäivä 31.03.2023 31.03.2022 Ansaintaehdot Suhteellinen TSR ja EPS Suhteellinen TSR ja EPS Sopimuksen enimmäisaika, vuosina 3,25 3,25 Sopimuksen jäljellä oleva aika, vuosina 2,25 1,25 Järjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden lukumäärä kauden lopussa 21 17 Maksutapa Raha ja oma pääoma Raha ja oma pääoma Muutokset tilikauden aikana Ansaintajakso 2020–2022 Ansaintajakso 2019–2021 Myönnettyjen osakepalkkioiden määrä kauden alussa - 219 000 Kauden aikana myönnetyt 251 000 - Kauden aikana menetetyt 17 500 17 500 Osakepalkkioiden määrä tilikauden lopussa 233 500 201 500 Käyvän arvon määritys, arvonmääritysparametrit Osakehinta myöntämishetkellä, € 8,56 Osakehinta tilikauden lopussa, € 9,98 Odotetut osingot, € 1,76 Riskitön korko, % -0,01 Käypä arvo, € 728 514 OSAKEPALKITSEMISEN KULU TULOSLASKELMASSA: Milj. euroa 2020 2019 Osakeperusteisten maksujen kuluvaikutus osakkeina maksettavat 0,1 0,0 Osakeperusteisten maksujen kuluvaikutus käteisenä maksettavat 0,2 0,1 Yhteensä 0,3 0,1 6.5. UUSIEN TAI MUUTETTUJEN IFRS-STANDARDIEN JA TULKINTOJEN SOVELTAMINEN Altia on ottanut käyttöön International Accounting Standards Boardin julkistamat seuraavat standardit, tul- kinnat ja niiden muutokset: Liiketoiminnan määritelmä – muutokset IFRS 3:een: Liiketoiminnan uudistetun määritelmän mukaan han- kintaan täytyy sisältyä panos ja tosiasiallinen prosessi, jotka yhdessä myötävaikuttavat merkittävästi kykyyn saada aikaan tuotoksia. “Tuotoksen” määritelmää muutetaan siten, että painotetaan tavaroiden ja palvelujen tuottamista asiakkaille sekä sijoitustuottojen ja muiden tuottojen kerryttämistä, eikä määritelmä sisällä pie- nempien kustannusten tai muun taloudellisen hyödyn muodossa saatavaa tuottoa. Muutoksilla ei ole vaiku- tusta konsernitilinpäätökseen. Olennaisen määritelmä – muutokset IAS 1:een ja IAS 8:aan: IASB on tehnyt IAS 1:een Tilinpäätöksen esit- täminen ja IAS 8:aan Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet -standardeihin muutoksia, joiden mukaan kaikkialla IFRS-standardeissa ja Taloudellisen raportoinnin käsit- teellisessä viitekehyksessä käytetään yhdenmukaista olennaisuuden määritelmää, selvennetään milloin infor- maatio on olennaista ja sisällytetään IAS 1:een ohjeistusta epäolennaisesta informaatiosta. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Korkokantojen vertailuarvojen (IBOR) uudistus ja sen vaikutukset tilinpäätösraportointiin – tilapäiset muu- tokset IFRS 9, IFRS 7 ja IAS 39 -standardeihin: IASB muutti IFRS 9, IFRS 7 ja IAS 39 -standardeihin sisältyviä suojauslaskennan vaatimuksia helpottaakseen pankkien välisen koron uudistukseen (IBOR) liittyvän epävar- muuden seurauksia suojaussuhteisiin, joihin IBOR-korkojen uudistumiseen liittyvä epävarmuus vaikuttaa suoraan. Muutos lisää myös liitetietovaatimuksia niistä suojaussuhteista, joihin IBOR korkojen uudistus vai- kuttaa. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Vuokran maksun helpotukset COVID-19 -pandemian johdosta – muutokset IFRS 16:sta: COVID-19 -pan- demian seurauksena vuokralle ottajille on myönnetty erilaisia vuokran maksuun liittyviä helpotuksia. Tällaiset helpotukset voivat olla erilaisia, kuten maksuvapaita kuukausia tai vuokramaksujen lykkäämisiä. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Konserni ottaa vuonna 2021 tai myöhemmin käyttöön seuraavat IASB:n julkaisemat uudet ja muutetut standardit: Korkokantojen vertailuarvojen (IBOR) uudistus ja sen vaikutukset tilinpäätösraportointiin – IFRS 9, IAS 39, IFRS 7, IFRS 4 ja IFRS 16 -standardeihin – Toinen vaihe: IASB on muuttanut IFRS 9, IAS 39, IFRS 7, IFRS 4 ja IFRS 16 -standardeita, jotta yhtiöiden olisi helpompi huomioida IBOR-uudistuksen aiheuttamat muutokset tilinpäätösraportoinnissa. Huomioiden viitekorkouudistuksen laajuuden, muutokset voivat vaikuttaa yhtiöi- hin kaikilla toimialoilla. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernitilinpätökseen. Vuosikertomus 202082 IFRS 17 Vakuutussopimukset (sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 17 koskee kaikentyyppisiä vakuutussopimuksia (ensivakuutukset ja jälleenvakuutus) riippumatta vakuutuksenantajan tyypistä sekä tiettyjä takuita ja rahoitusinstrumentteja, joissa on harkinnanvaraisia osallistumisominaisuuk- sia. Yleisenä tavoitteena on yhdenmukaistaa vakuutussopimusten kirjanpitokäsittelyä. Muutoksilla ei ole vai- kutusta konsernitilinpätökseen. Velkojen luokittelu lyhyt- tai pitkäaikaisiin eriin — Muutokset IAS 1:een: Suppea-alaiset muutokset IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardiin selkeyttävät sitä, että velat luokitellaan joko lyhyt- tai pitkäaikaisiksi perustuen raportointikauden lopussa olemassa oleviin oikeuksiin. Luokitteluun ei vaikuta yhtiön aikomukset tai raportointikauden jälkeiset tapahtumat (esim. “waiverin” saaminen tai kovenantin rikkoutuminen). Muu- tokset selkeyttävät myös mitä IAS 1 tarkoittaa viitatessaan velan ‘suorittamiseen’ (‘settlement’ of a liability). Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernitilinpätökseen. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet: Ennen käyttöönottoa saadut tuotot — muutokset IAS 16:een: Muutos IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet -standardiin kieltää yhteisöjä vähentämästä aineelli- sen käyttöomaisuushyödykkeen hankintamenosta sellaisia tuottoja, jotka yhteisö saa ennen omaisuuserän käyttöönottoa valmistetuista ja myydyistä hyödykkeistä. Lisäksi muutos selventää, että kun yhteisö ennen käyttöönottoa ‘testaa toimiiko omaisuuserä asianmukaisesti’, niin se arvioi omaisuuserän teknistä ja fyysistä toimintakykyä. Omaisuuserän taloudellinen toimintakyky ei ole relevantti tässä arviossa. Yhteisöjen täytyy esittää erikseen sellaisten tuottojen ja kustannusten määrät, jotka liittyvät sellaisten hyö- dykkeiden valmistamiseen, jotka eivät ole osa yhteisön normaalin toiminnan tuotosta. Muutoksilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Viittaus Taloudellisen raportoinnin käsitteelliseen viitekehykseen — muutokset IFRS 3:een: IFRS 3 Liike- toimintojen yhdistäminen -standardiin tehtiin pieniä muutoksia, kun viittaukset uudistettuun Taloudellisen raportoinnin käsitteelliseen viitekehykseen päivitettiin ja lisättiin poikkeus koskien velkojen ja ehdollisten velkojen kirjaamista, jotka ovat IAS 37 Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat -standardin ja IFRIC 21 Julkiset maksut -tulkinnan soveltamisalojen piirissä. Lisäksi muutos täsmentää, että ehdollisia varoja ei tule kirjata hankintahetkellä. Nämä päivitykset eivät muuta liiketoimintojen yhdistämisen kirjanpitokäsittelyä. Muutoksilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Tappiolliset sopimukset — Sopimuksen mukaisen velvoitteen täyttämiseen tarvittavat menot Muutokset IAS 37:ään: Muutos selventää, että sopimuksen mukaisen velvoitteen täyttämiseen tarvittavat välittömät menot sisältää sekä velvoitteen täyttämisestä aiheutuvat lisämenot että muut menot, jotka ovat kohdennet- tavissa ja liittyvät sopimuksen mukaisen velvoitteen täyttämiseen. Ennen kuin tappiollista sopimusta varten kirjataan erillinen varaus, yhteisö kirjaa mahdolliset arvonalentumistappiot, jotka ovat syntyneet omaisuu- serille, joita on käytetty kyseisen sopimuksen täyttämiseen. Muutoksilla ei odoteta olevan olennaista vaiku- tusta konsernin tilinpäätökseen. 6.6. TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT 8.1. tiedotettiin, että Suomen Kilpailu- ja kuluttajavirasto siirtää Altian ja Arcuksen yhdistymistä koskevan tarkastuksensa vaiheen II -käsittelyyn. 21.1. tiedotettiin osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen jäsenistä ja hallituksen palkitsemisesta varsinaiselle yhtiökokoukselle 2021. Vuosikertomus 202083 Emoyhtiön tilinpäätös Milj. euroa Liite 1.1.–31.12. 2020 1.1.–31.12. 2019 Rahoitustuotot ja -kulut 5. Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä - 27,7 Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä 0,9 0,9 Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muilta 0,2 - Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 0,2 0,3 Muilta 0,1 3,0 Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille -0,1 -0,2 Muille -2,7 -4,7 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -1,4 26,9 TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 5,0 39,9 Tilinpäätössiirrot 6. Poistoeron lisäys (–) tai vähennys (+) 2,1 1,1 Tuloverot 7. Tilikauden verot -1,3 -2,4 Laskennalliset verot -0,0 -0,1 Muut välittömät verot 0,0 0,1 Tuloverot yhteensä -1,3 -2,5 TILIKAUDEN TULOS 5,9 38,6 ALTIA OYJ TULOSLASKELMA (FAS) Milj. euroa Liite 1.1.–31.12. 2020 1.1.–31.12. 2019 LIIKEVAIHTO 1. 197,4 208,7 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (–) 3,2 -1,8 Liiketoiminnan muut tuotot 2. 13,9 18,4 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -114,5 -121,2 Varastojen muutos 0,1 -3,9 Ulkopuoliset palvelut -0,1 -0,1 Materiaalit ja palvelut yhteensä -114,4 -125,1 Henkilöstökulut 3. Palkat ja palkkiot -25,7 -22,5 Henkilösivukulut Eläkekulut -4,7 -6,0 Muut henkilösivukulut -0,9 -0,7 Henkilöstökulut yhteensä -31,3 -29,2 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -11,9 -11,8 Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -11,9 -11,8 Liiketoiminnan muut kulut 4. -50,4 -46,2 LIIKETULOS 6,4 13,0 Vuosikertomus 202084 Milj. euroa Liite 31.12.2020 31.12.2019 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 9. Aineet ja tarvikkeet 18,1 17,9 Keskeneräiset tuotteet 9,6 10,3 Valmiit tuotteet/tavarat 13,8 9,8 Ennakkomaksut 0,0 0,1 Vaihto-omaisuus yhteensä 41,5 38,1 Pitkäaikaiset saamiset 10. Saamiset saman konsernin yrityksiltä 5,9 14,8 Laskennalliset verosaamiset 0,5 0,6 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 6,3 15,4 Lyhytaikaiset saamiset 11. Myyntisaamiset 19,4 26,7 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 9,7 113,0 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 0,1 0,1 Muut saamiset - 0,0 Siirtosaamiset 3,2 3,2 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 32,4 143,1 Rahat ja pankkisaamiset 129,2 61,0 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 209,4 257,6 VASTAAVAA YHTEENSÄ 479,2 543,2 ALTIA OYJ TASE (FAS) Milj. euroa Liite 31.12.2020 31.12.2019 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 8. Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 6,8 10,0 Liikearvo 0,3 - Muut pitkävaikutteiset menot 5,7 6,2 Ennakkomaksut 1,4 2,0 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 14,1 18,1 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 2,4 2,4 Rakennukset ja rakennelmat 19,9 21,0 Koneet ja kalusto 24,6 26,1 Muut aineelliset hyödykkeet 0,5 0,5 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 2,6 1,5 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 50,1 51,6 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 196,5 206,8 Osuudet omistusyhteysyrityksissä 8,2 8,2 Muut osakkeet ja osuudet 0,8 0,8 Sijoitukset yhteensä 205,6 215,9 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 269,8 285,6 Vuosikertomus 202085 ALTIA OYJ TASE (FAS) Milj. euroa Liite 31.12.2020 31.12.2019 VASTATTAVAA Oma pääoma 13. Osakepääoma 60,5 60,5 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1,2 1,2 Suojausrahasto -0,6 -0,9 Edellisten tilikausien voitto 80,5 57,1 Tilikauden voitto 5,9 38,6 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 147,5 156,6 Tilinpäätössiirtojen kertymä 14. Poistoero 18,3 20,5 Vieras pääoma Pitkäaikainen 15. Lainat rahoituslaitoksilta 60,0 65,0 Eläkelainat 9,8 11,3 Velat saman konsernin yrityksille - 2,0 Muut velat 4,9 4,9 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 74,7 83,2 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 45,0 5,0 Eläkelainat 1,5 1,5 Ostovelat 13,2 13,1 Velat saman konsernin yrityksille 16. 110,6 208,4 Muut velat 44,1 37,2 Siirtovelat 17. 24,2 17,8 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 238,7 283,0 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 313,3 366,2 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 479,2 543,2 Vuosikertomus 202086 ALTIA OYJ:N RAHAVIRTALASKELMA (FAS) Milj. euroa Liite 1.1.–31.12.2020 1.1.–31.12.2019 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRRAT Tulos ennen veroja 7,2 41,0 Oikaisut Poistot ja arvonalentumiset 11,9 11,8 Pitkäaikaisten varojen nettomyyntivoitot - -0,0 Rahoitustuotot ja -kulut 1,4 -26,9 Poistoeron muutos -2,1 -1,1 Muut oikaisut 0,2 -0,5 11,4 -16,7 Käyttöpääoman muutokset Vaihto-omaisuuden muutos, lisäys (-) / vähennys (+) -2,5 5,6 Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos, lisäys (-) / vähennys (+) 6,8 -0,1 Osto- ja muiden velkojen muutos, lisäys (+) / vähennys (-) 12,6 1,3 Käyttöpääoman muutos 16,9 6,7 Maksetut korot -1,5 -1,5 Saadut korot 0,3 0,5 Muut maksetut rahoitustuotot ja kulut -1,2 -0,6 Maksetut tuloverot -3,0 -0,9 Rahoituserät ja verot -5,4 -2,5 LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA 30,0 28,6 INVESTOINTIEN RAHAVIRRAT Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -6,1 -5,9 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 2. - 0,0 Investoinnit omistusyhteysyrityksiin - -0,2 Lainasaamisten takaisinmaksut 9,0 1,0 Saadut osingot 5. 1,1 0,9 INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA 3,9 -4,2 Milj. euroa Liite 1.1.–31.12.2020 1.1.–31.12.2019 RAHOITUKSEN RAHAVIRRAT Yrityslainaohjelman muutokset 40,0 - Lyhytaikaisten lainojen nostot 16. 17,9 17,9 Lyhytaikaisten lainojen maksut 16. -2,0 -1,6 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 15. -6,5 -6,5 Maksetut osingot ja muu voitonjako 13. -15,2 -13,7 Maksetut konserniavustukset - -0,0 RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA 34,2 -3,9 RAHAVAROJEN MUUTOS 68,1 20,5 Rahavirrat tilikauden alussa 61,0 40,6 Rahavarojen muutos 68,1 20,5 RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA 129,2 61,0 Vuosikertomus 202087 ALTIA OYJ:N TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS). PYSYVÄT VASTAAVAT JA POISTOT Pysyvät vastaavat merkitään taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä tehdyillä poistoilla. Pois- tojen perusteena olevat pysyvien vastaavien taloudelliset vaikutusajat ovat Tavaramerkit 10–15 vuotta IT-kehittäminen ja ohjelmistot 3–5 vuotta Rakennukset ja rakennelmat 10–40 vuotta Koneet ja kalusto 10 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat tytäryhtiöosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet on arvos- tettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. VAIHTO-OMAISUUS Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai todennäköiseen nettorealisointiarvoon sen mukaan, kum- pi näistä on alempi. Itsevalmistetut tuotteet arvostetaan standardihinnalla, poikkeuksena konjakkituotteet, jotka arvostetaan painotetulla keskihinnalla. Tuotannon kiinteät kustannukset kohdistetaan omien valmistei- den hankintamenoon. Raaka-aineet, tavarat ja tarvikkeet arvostetaan painotetulla keskihinnalla. Uudelleen pakatut valmiit tuotteet arvostetaan standardihintaan tuotantovarastossa. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituk- sista johtuvista menoista ja muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta hankinnan ja val- mistuksen muuttuvista menoista ja valmiiden tuotteiden osalta kiinteistä yleismenoista, jotka on määritelty normaalin toiminta-asteen mukaisesti. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnasssa saatu arvi- oitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot sekä arvi- oidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot. ELÄKEJÄRJESTELYT Emoyhtiön eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkekulut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja. KONSERNITILI (CASH POOL) Konsernilla on käytössä ns. konsernitilijärjestely (Cash Pool), joka mahdollistaa emon ja tytäryhtiöiden tehok- kaan varojen hallinnan. VUOKRASOPIMUKSET Kaikki leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina. JOHDANNAISSOPIMUKSET Johdannaissopimusten kirjanpitokäsittelyyn sovelletaan kirjanpitolain 5. luvun 2a§:n mukaista käyvän arvon arvostamista. Johdannaiset sisällytetään käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin, kun ne eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen kriteerejä. Nämä johdannaiset kirjataan taseeseen käy- pään arvoon kaupankäyntipäivänä ja arvostetaan raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon. Joh- dannaisten käyvät arvot vastaavat rahamäärää, jonka Altia Oyj joutuisi maksamaan tai se saisi, jos se purkaisi johdannaissopimuksen tilinpäätöspäivänä. Valuuttatermiinisopimusten käyvät arvot määritetään käyttäen raportointikauden päättymispäivän markkinahintoja. Korkojohdannaisten käyvät arvot lasketaan diskonttaa- malla sopimuksiin liittyvät tulevat rahavirrat. Hyödykejohdannaisten arvonmäärityksessä käytetään rahoitus- markkinoilta saatuja käypiä arvoja. Kaikki esitetyt johdannaissaamiset ja velat on luokiteltu käyvän arvon hierarkiatasoille 1–3. Hierarkiatasot kuvastavat käypiä arvoja määritettäessä käytettävien syöttötietojen merkittävyyttä. Tasolla yksi käyvät arvot perustuvat identtisten rahoitusinstrumenttien julkisiin noteerauksiin. Tasolla kaksi käypää arvoa määritet- täessä käytetyt syöttötiedot perustuvat joko noteerattuihin markkinakursseihin ja -hintoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat havainnnoitavissa suoraan tai epäsuorasti rahavirtojen diskonttaukseen. Mui- den tasolle kaksi luokiteltujen rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot vastaavat niiden kirjanpitoarvoja. Ta- solla kolme omaisuuserien ja velkojen käyvät arvot pohjautuvat syöttötietoihin, jotka eivät kaikkien merkittä- vien muuttujien osalta perustu havainnoitavissa olevaan markkinatietoon, vaan ne perustuvat merkittävissä määrin johdon arvioihin ja niiden käyttämiseen yleisesti hyväksytyissä arvostusmenetelmissä. Rahoitusjohdannaisten käyvät arvot on määritetty käyttämällä raportointikauden päättymispäivän markkinahintoja. SUOJAUSLASKENTA Emoyhtiö soveltaa suojauslaskentaa, jolloin käyvän arvon muutos kirjataan oman pääoman suojausrahas- toon. Altia Oyj soveltaa rahavirran suojausta tapauskohtaisen harkinnan mukaan osaan valuutta-, korko- ja sähköjohdannaisia. Rahavirtojen suojauksessa suojaudutaan taseeseen merkittyyn tiettyyn omaisuuserään, Vuosikertomus 202088 velkaan tai erittäin todennäköiseen tulevaan liiketoimeen liittyvien rahavirtojen vaihteluilta. Altia Oyj doku- mentoi suojausjärjestelyn alussa kunkin suojausinstrumentin ja suojatun omaisuuserän välisen suhteen sekä riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Tehokkuudella tarkoitetaan suojausinstru- mentin kykyä kumota suojattavan riskin toteutumisesta johtuvat muutokset suojattavan erän käyvässä ar- vossa tai suojatusta liiketoimesta johtuvissa rahavirroissa. Suojaussuhteen katsotaan olevan erittäin tehokas, kun on selvä taloudellinen yhteys suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välillä ja näiden käyvät arvot liikkuvat vastakkaisiin suuntiin johtuen samasta riskistä. Suojauslaskenta lopetetaan, kun suojauslaskennan edellytykset eivät enää täyty. Suojauslaskennan piirissä olevien johdannaissopimusten käypien arvojen muutoksista aiheutuvat voitot ja tappiot esitetään yhtenevästi suojatun erän kanssa. Rahavirtojen suojaukseksi määritettyjen ja ehdot täyt- tävien johdannaissopimusten realisoitumattomien käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan oman pääoman suojausrahastoon, kun nämä instrumentit täyttävät suojauslaskennan ehdot ja suojauslaskenta on tehokasta. Tehoton osuus kirjataan välittömästi rahoitustuotoksi tai -kuluksi. Omaan pääomaan kertynyt kumulatiivinen voitto tai tappio kaupallisiin eriin liittyneistä johdannaisista kirjataan tulosvaikutteisiksi ostojen tai myyntien oikaisueriksi samanaikaisesti suojattavan erän kanssa sillä kaudella, jolla suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Sähköjohdannaisista toteutunut voitto tai tappio kirjataan liiketuloksen yläpuolelle sähköostoihin. Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai myydään tai kun suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty, suojausinstrumentista omaan pää- omaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti joko ostojen tai myyntien oikaisuna suojauksen oltua tehokas tai rahoitustuotoksi tai -kuluksi, jos suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty. TUTKIMUS- JA TUOTEKEHITYSMENOT Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu vuosikuluiksi niiden syntymisvuonna. RAHOITUSARVOPAPERIT Rahoitusarvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. SAAMISET Saamiset arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. MYYNTISAAMISTEN MYYNNIT Myydyt myyntisaamiset kirjataan taseesta pois, kun saaminen on myyty ja kauppahinta saatu. Kustannukset myydyistä myyntisaamisista kirjataan muihin rahoituskuluihin. PITKÄAIKAISET LAINAT Pitkäaikaiset lainat on kirjattu hankintahetkellä hankintamenoon. TULOVEROT Tuloslaskelmaan on tuloveroina kirjattu tilikauden tuloksesta Suomen verosäännösten perusteella lasketut verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutos. VALUUTTAMÄÄRÄISET ERÄT Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräiseksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Vuosikertomus 202089 1. LIIKEVAIHTO Milj. euroa 2020 2019 Toimialoittainen jakauma Alkoholiliiketoiminta 104,7 105,0 Teolliset palvelut 92,7 103,4 Muut - 0,3 YHTEENSÄ 197,4 208,7 Maantieteellinen jakauma Kotimaa 151,5 157,0 Eurooppa 44,4 50,3 Muu maailma 1,4 1,4 YHTEENSÄ 197,4 208,7 2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Milj. euroa 2020 2019 Vuokratuotot 1,1 1,1 Energian myyntituotot 3,3 3,4 Pysyvien vastaavien myyntivoitot - 0,0 Palvelutuotot 8,4 11,6 Muut tuotot 1,2 2,4 YHTEENSÄ 13,9 18,4 3. HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Milj. euroa 2020 2019 Palkat ja palkkiot 25,7 22,5 Eläkekulut 4,7 6,0 Muut henkilösivukulut 0,9 0,7 YHTEENSÄ 31,3 29,2 Milj. euroa 2020 2019 Luontoisedut (verotusarvo) 0,6 0,7 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana 2020 2019 Työntekijät 194 210 Toimihenkilöt 201 208 YHTEENSÄ 395 418 Johdon palkat ja palkkiot, milj. euroa 2020 2019 Toimitusjohtaja 0,3 0,3 Hallituksen jäsenet 0,4 0,3 Hallituksen ja toimitusjohtajan eläkesitoumukset Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. 4. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Milj. euroa 2020 2019 Vuokrakulut 1,7 2,0 Markkinointikulut 3,7 5,9 Energiakulut 7,2 7,2 Matkustus-ja edustuskulut 0,3 1,1 Huolto- ja ylläpitokulut 6,3 6,0 IT-kulut 6,0 5,6 Ostetut palvelut 13,7 5,4 Myyntiin liittyvät muut kulut 5,3 5,5 Muut kulut 6,2 7,4 YHTEENSÄ 50,4 46,2 Tilintarkastajan palkkiot Tilintarkastuspalkkiot 0,1 0,2 Veroneuvonta - 0,0 Muut palkkiot 0,8 0,2 YHTEENSÄ 1,0 0,4 Ympäristökulut Yhtiön ympäristökuluilla ei ollut olennaista vaikutusta tilikauden tulokseen eikä taloudelliseen asemaan. Vuosikertomus 202090 5. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Milj. euroa 2020 2019 Osinkotuotot Saman konsernin yrityksiltä - 27,7 Osakkuusyrityksiltä 0,9 0,9 Muilta 0,2 - Osinkotuotot yhteensä 1,1 28,6 Korkotuotot Saman konsernin yrityksiltä 0,2 0,3 Muilta 0,1 0,2 Korkotuotot yhteensä 0,3 0,5 Muut rahoitustuotot Muilta 0,0 2,7 Muut rahoitustuotot yhteensä 0,0 2,7 RAHOITUSTUOTOT YHTEENSÄ 1,4 31,9 Korkokulut Saman konsernin yrityksille 0,1 0,2 Muille 1,5 1,4 Korkokulut yhteensä 1,5 1,6 Muut rahoituskulut Muille 1,2 3,3 Muut rahoituskulut yhteensä 1,2 3,3 RAHOITUSKULUT YHTEENSÄ 2,8 4,9 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ -1,4 26,9 Käyvän arvon suojauksista on on tuloslaskelman rahoituseriin merkitty seuraavat erät: Muut rahoitustuotot Johdannaisten käyvän arvon muutokset -0,0 -0,0 6. TILINPÄÄTÖSSIIRROT Milj. euroa 2020 2019 Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus: Aineettomat oikeudet 1,1 0,1 Muut aineettomat hyödykkeet -0,0 - Rakennukset ja rakennelmat 0,8 0,8 Koneet ja kalusto 0,3 0,2 Muut aineelliset hyödykkeet -0,0 -0,0 YHTEENSÄ 2,1 1,1 7. TULOVEROT Milj. euroa 2020 2019 Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -1,3 -2,4 Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta 0,0 0,1 Laskennallisen verosaamisen muutos -0,0 -0,1 YHTEENSÄ -1,3 -2,5 Vuosikertomus 202091 Milj. euroa 2020 2019 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Hankintameno 1.1. 2,4 2,4 KIRJANPITOARVO 31.12. 2,4 2,4 Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno 1.1. 97,8 95,9 Lisäykset 1,4 1,1 Siirrot erien välillä 0,1 0,7 Vähennykset -0,3 - Hankintameno 31.12. 99,0 97,8 Kertyneet poistot 1.1. -76,8 -74,0 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot ja arvonalennukset 0,2 - Tilikauden poisto -2,6 -2,7 Kertyneet poistot 31.12. -79,1 -76,8 KIRJANPITOARVO 31.12. 19,9 21,0 Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. 118,3 116,2 Lisäykset 1,3 1,3 Vähennykset -0,2 -0,0 Siirrot erien välillä 1,1 0,8 Hankintameno 31.12. 120,5 118,3 Kertyneet poistot 1.1. -92,2 -88,4 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot ja arvonalennukset 0,2 0,0 Tilikauden poisto -3,9 -3,8 Kertyneet poistot 31.12. -95,9 -92,2 KIRJANPITOARVO 31.12. 24,6 26,1 Muut aineelliset hyödykkeet Hankintameno 1.1. 0,5 0,5 Hankintameno 31.12. 0,5 0,5 KIRJANPITOARVO 31.12. 0,5 0,5 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Hankintameno 1.1. 1,5 1,5 Lisäykset 2,4 1,5 Siirrot erien välillä -1,3 -1,5 KIRJANPITOARVO 31.12. 2,6 1,5 TUOTANTOTOIMINNAN KONEIDEN JA LAITTEIDEN TASEARVO 31.12. 24,1 25,6 8. PYSYVIEN VASTAAVIEN ERITTELY Milj. euroa 2020 2019 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Hankintameno 1.1. 34,3 32,7 Lisäykset 0,1 0,1 Lisäykset, konsernin sisäiset rakennemuutokset 0,0 - Siirrot erien välillä 0,2 1,5 Hankintameno 31.12. 34,6 34,3 Kertyneet poistot 1.1. -24,3 -20,7 Kertyneet poistot, konsernin sisäiset rakennemuutokset -0,0 - Tilikauden poisto -3,5 -3,7 Kertyneet poistot 31.12. -27,8 -24,3 KIRJANPITOARVO 31.12. 6,8 10,0 Liikearvo Hankintameno 1.1. 17,6 17,6 Lisäykset, konsernin sisäiset rakennemuutokset 1,1 - Hankintameno 31.12. 18,7 17,6 Kertyneet poistot 1.1. -17,6 -17,6 Kertyneet poistot, konsernin sisäiset rakennemuutokset -0,7 - Tilikauden poisto -0,1 - Kertyneet poistot 31.12. -18,4 -17,6 KIRJANPITOARVO 31.12. 0,3 - Muut aineettomat hyödykkeet Hankintameno 1.1. 24,3 24,3 Lisäykset 0,1 - Siirrot erien välillä 1,3 - Hankintameno 31.12. 25,8 24,3 Kertyneet poistot 1.1. -18,2 -16,6 Tilikauden poisto -1,9 -1,6 Kertyneet poistot 31.12. -20,1 -18,2 KIRJANPITOARVO 31.12. 5,7 6,2 Aineettomien hyödykkeiden ennakkomaksut Hankintameno 1.1. 2,0 1,7 Lisäykset 0,9 1,8 Siirrot erien välillä -1,4 -1,5 KIRJANPITOARVO 31.12. 1,4 2,0 Vuosikertomus 202092 Milj. euroa 2020 2019 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Hankintameno 1.1. 358,3 358,3 Lisäykset - 103,2 Vähennykset -10,3 -103,2 Hankintameno 31.12. 348,0 358,3 Kertyneet arvonalentumiset 1.1. -151,5 -151,5 Kertyneet arvonalentumiset 31.12. -151,5 -151,5 KIRJANPITOARVO 31.12. 196,5 206,8 Osuudet omistusyhteysyrityksissä Hankintameno 1.1. 8,2 8,0 Lisäykset - 0,2 KIRJANPITOARVO 31.12. 8,2 8,2 Muut osakkeet ja osuudet Hankintameno 1.1. 0,8 0,8 KIRJANPITOARVO 31.12. 0,8 0,8 9. VAIHTO-OMAISUUS Vaihto-omaisuuden jälleenhankintahinnan ja aktivoidun hankintamenon välillä ei ole olennaista eroa. 10. PITKÄAIKAISET SAAMISET Milj. euroa 2020 2019 Saamiset saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset 5,9 14,8 Laskennalliset verosaamiset Suojausrahastoon kirjatut 0,2 0,2 Käyttöomaisuuden hyllypoistot 0,3 0,4 Laskennalliset verosaamiset yhteensä 0,5 0,6 PITKÄAIKAISET SAAMISET YHTEENSÄ 6,3 15,4 11. LYHYTAIKAISET SAAMISET Milj. euroa 2020 2019 Saamiset saman konsernin yrityksiltä Myyntisaamiset 4,5 3,2 Lainasaamiset - 103,2 Konsernitilisaamiset - 0,5 Muut saamiset 3,1 4,6 Johdannaiset 0,5 0,2 Siirtosaamiset 1,6 1,4 Yhteensä 9,7 113,0 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Myyntisaamiset 0,1 0,1 Yhteensä 0,1 0,1 Saamiset muilta Myyntisaamiset* 19,4 26,7 Muut saamiset - 0,0 Siirtosaamiset 3,2 3,2 Yhteensä 22,6 29,9 LYHYTAIKAISET SAAMISET YHTEENSÄ 32,4 143,1 Siirtosaamiset Siirtosaamisten olennaiset erät: Johdannaiset 0,7 0,4 Verosaamiset 0,8 - Muut 1,7 2,9 Yhteensä 3,2 3,2 * liittyy konsernin sisäisiin rakennemuutoksiin ** Ei sisällä myytyjä myyntisaamisia Vuosikertomus 202093 12. KÄYVÄN ARVON LIITETIEDOT (JOHDANNAISET) Milj. euroa 2020 2019 Käypä arvo 31.12. Tuloslaskelmaan merkityt arvonmuutokset Käyvän arvon rahastoon merkityt muutokset Käypä arvo 31.12. Tuloslaskelmaan merkityt arvonmuutokset Käyvän arvon rahastoon merkityt muutokset Johdannaiset Korkojohdannaiset (taso 2) -1,0 - -1,0 -1,2 - -1,2 Valuuttajohdannaiset (taso 2) -0,5 -0,0 -0,4 -0,2 -0,0 -0,2 Hyödykejohdannaiset (taso 2) 0,6 - 0,6 0,3 - 0,3 YHTEENSÄ -0,8 -0,0 -0,8 -1,1 -0,0 -1,1 13. OMA PÄÄOMA Milj. euroa 2020 2019 Sidottu oma pääoma Osakepääoma 1.1. 60,5 60,5 Osakepääoma 31.12. 60,5 60,5 Suojausrahasto 1.1. -0,9 0,0 Lisäykset ja vähennykset 0,3 -0,9 Suojausrahasto 31.12. -0,6 -0,9 Sidottu oma pääoma yhteensä 59,9 59,6 Vapaa oma pääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1,2 1,2 Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 95,7 70,9 Osingonjako -15,2 -13,7 Tilikauden voitto 5,9 38,6 Vapaa oma pääoma yhteensä 87,6 96,9 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 147,5 156,6 Jakokelpoinen vapaa oma pääoma Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1,2 1,2 Voitto edellisiltä tilikausilta 95,7 70,9 Osingonjako -15,2 -13,7 Tilikauden voitto 5,9 38,6 JAKOKELPOINEN OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 87,6 96,9 Yhtiön osakepääoma: Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa 36 140 485 36 140 485 14. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Milj. euroa 2020 2019 Poistoero Aineettomat oikeudet 1,4 2,6 Muut aineettomat hyödykkeet 0,2 0,1 Rakennukset ja rakennelmat 1,9 2,7 Koneet ja kalusto 14,8 15,1 Muut aineelliset hyödykkeet -0,0 -0,0 YHTEENSÄ 18,3 20,5 15. VIERAS PÄÄOMA Milj. euroa 2020 2019 Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 60,0 65,0 Eläkelainat 9,8 11,3 Velat saman konsernin yrityksille - 2,0 Muut velat 4,9 4,9 YHTEENSÄ 74,7 83,2 Vuosikertomus 202094 16. VELAT SAMAN KONSERNIN YRITYKSILLE Milj. euroa 2020 2019 Ostovelat 0,6 0,7 Lainat samaan konserniin kuuluville yrityksille 1,0 103,2 Konsernitilivelat 107,2 102,1 Johdannaiset 0,0 0,0 Muut siirtovelat 1,8 2,4 YHTEENSÄ 110,6 208,4 * liittyy konsernin sisäisiin rakennemuutoksiin 17. SIIRTOVELAT Milj. euroa 2020 2019 Siirtovelkojen olennaiset erät: Lomapalkka- ja muut palkkavelat 9,1 5,1 Sopimusalennusvelat 0,5 0,7 Ostomenot ja muut kulujaksotukset 12,7 9,6 Verot - 0,8 Johdannaiset 1,9 1,7 YHTEENSÄ 24,2 17,8 18. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET Milj. euroa 2020 2019 Konserniyritysten puolesta annetut vakuudet Kiinteistökiinnitykset 18,5 18,5 Takaukset 3,8 5,9 VAKUUDET YHTEENSÄ 22,3 24,4 Vastuusitoumukset ja muut vastuut Käyttö-ja rahoitusleasingvastuut Vuoden sisällä erääntyvät 0,6 0,6 Yli vuoden kuluttua erääntyvät 0,7 0,7 Yhteensä 1,3 1,2 Vuokravastuut Vuoden sisällä erääntyvät 0,6 0,6 Yli vuoden kuluttua erääntyvät 2,1 0,8 Yhteensä 2,7 1,5 Muut vastuut Vuoden sisällä erääntyvät 3,2 5,1 Yhteensä 3,2 5,1 VASTUUSITOUMUKSET YHTEENSÄ 7,2 7,8 Vuosikertomus 202095 Kiinteistöinvestointien alv-vastuu Yhtiö on velvollinen tarkistamaan vuosina 2012–2020 valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön verollinen käyttö vähenee tarkistuskauden aikana. Vastuun enim- mäismäärä on 1,3 miljoonaa euroa ja viimeinen tarkistusvuosi on 2029. Johdannaissopimukset 2020 2019 Milj. euroa Sähköjohdannaiset Käypä arvo 0,6 0,3 Nimellisarvo 3,3 1,3 Määrä (TWh) 0,1 0,1 Emoyhtiön ulkoiset valuuttatermiinit Käypä arvo -0,9 -0,4 Nimellisarvo 34,4 28,3 Emoyhtiön sisäiset valuuttatermiinit Käypä arvo 0,5 0,2 Nimellisarvo 14,8 13,8 Korkojohdannaiset Käypä arvo -1,0 -1,2 Nimellisarvo 20,0 20,0 Päästöoikeudet (kilotonnia) 2020 2019 Saadut päästöoikeudet 26,4 26,4 Edelliseltä vuodelta jäljelle jääneet päästöoikeudet 4,0 30,6 Edelliseen vuoteen liittyvien arvioiden tarkennukset - -0,0 Myydyt päästöoikeudet - -33,0 Toteutuneet päästöt -19,6 -20,0 PÄÄSTÖOIKEUDET 31.12. 10,9 4,0 Jäljelle jääneiden päästöoikeuksien käypä arvo, milj. EUR 0,3 0,1 Vuonna 2020 saadut päästöoikeudet ja toteutuneet päästöt ovat arvioituja tietoja, jotka tarkentuvat kevään 2021 aikana. Altia jatkaa päästökaupan alaisena toimijana päästökauppakauden 2021–2030. 19. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT Lähipiirin kanssa toteutetut transaktiot tehdään markkinaehtoisesti. Asiasta on kerrottu tarkemmin konsernin liitetiedossa 6.3. Lähipiiritiedot johdon palkkioista on esitetty Altia Oyj:n liitetiedossa 3. Vuosikertomus 202096 Hallituksen voitonjakoesitys Altia Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 31.12.2020 taseen mukaisesti 87 630 619,27 euroa, josta tilikauden voitto on 5 873 094,86 euroa. Emoyhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tilikauden päättymisen jälkeen. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2020 jaetaan osinkoa 0,35 euroa osakkeelta. Arcuksen hallitus on vastaavasti ehdottanut Arcuksen varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuotuista osin- koa maksettaisiin 1,66 Norjan kruunua osakkeelta tilikaudelta 2020, mikä heijastaa sulautumissuunnitelmas- sa sovittua Altian ja Arcuksen suhteellista arvoa. Tämä tarkoittaa, että Altian ja Arcuksen tilikaudelta 2020 maksettavat osingot eivät vaikuta yhtiöiden sulautumista varten sovittuun arvostukseen. Altian hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle myös, että vuoden 2020 ylimääräisen yhtiökokouksen päättämä osinkovaltuutus maksaa ylimääräinen 0,40 osakekohtainen osinko Altian osakkeenomistajille Altian ja Arcuksen yhdistymiseen liittyen ja ennen sen toteutumista uusitaan. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset Helsingissä 24. päivänä helmikuuta 2021 Sanna Suvanto-Harsaae Puheenjohtaja Jukka Leinonen Tiina Lencioni Jyrki Mäki-Kala Jukka Ohtola Anette Rosengren Torsten Steenholt Pekka Tennilä Toimitusjohtaja Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä, 24. päivänä helmikuuta 2021 PricewaterhouseCoopers Oy tilintarkastusyhteisö Ylva Eriksson KHT Vuosikertomus 202097 TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS Lausunto Lausuntonamme esitämme, että • konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti • tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisää- teiset vaatimukset. Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa. TILINTARKASTUKSEN KOHDE Olemme tilintarkastaneet Altia Oyj:n (y-tunnus 1505555-7) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2020. Ti- linpäätös sisältää: • konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavir- talaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista • emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hy- vän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvolli- suudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Tilintarkastuskertomus Altia Oyj:n yhtiökokoukselle RIIPPUMATTOMUUS Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaati- musten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaati- musten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, em- mekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suo- rittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1.6. Tarkastuksen yleinen lähestymistapa YHTEENVETO OLENNAISUUS TARKASTUKSEN LAAJUUS KESKEISET SEIKAT OLENNAISUUS • Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: 3,3 miljoonaa euroa TILINTARKASTUKSEN LAAJUUS • Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuteen sisältyi emoyhtiö sekä kaikki merkittävät tytäryh- tiöt kattaen valtaosan konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista KESKEISET SEIKAT • Myynnin tuloutus • Vaihto-omaisuuden arvostus Vuosikertomus 202098 Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilin- päätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia. OLENNAISUUS Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuk- sen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista vir- heellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia ra- ja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaa- juuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheel- lisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena. Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus 3,3 miljoonaa euroa Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde 1 % konsernin liikevaihdosta Perustelut vertailukohteen valinnalle Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteeksi liike- vaihdon, koska tämä muodostaa vakaan vertailukohdan vuodesta toiseen. Lisäksi tilinpäätöksen lukijat käyttävät yleisesti sitä arvioi- dessaan konsernin suoriutumista. Valitsimme sovellettavaksi pro- senttiosuudeksi 1 % liikevaihdosta, joka on tilintarkastusstandar- deissa yleisesti hyväksyttyjen määrällisten rajojen puitteissa. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN TARKASTUKSEN LAAJUUDEN MÄÄRITTÄMINEN Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Altia-konsernin rakenteen, toi- mialan, taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit, sekä yksittäisten konserniyhtiöiden koon, toiminnan luonteen ja riskit. Altia-konsernilla on toimintoja Pohjoismaissa, Baltiassa ja Ranskassa. Pohjois- maiden tytäryhtiöiden kirjanpito hoidetaan osin Suomessa keskitetysti. Suoritimme konsernitarkastuksessa toimenpiteitä kaikille merkittäville kirjanpidon tileille kattaen valta- osan konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista. Lisaksi suoritimme analyyttisia toimenpiteitä konsernita- solla muille kirjanpidon tileille. Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat ol- leet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huo- mioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä an- nettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisäl- tyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu vää- rinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski. Vuosikertomus 202099 Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa MYYNNIN TULOUTUS Konsernitilinpäätöksen liitetieto 1.1 Konsernin tulovirrat syntyvät omien tuotteiden sekä päämiestuotteiden myynnistä, sopimusvalmistuk- sesta sekä teollisten tuotteiden myynnistä. Transaktiohinta voi sisältää myös muuttuvia vastikkeita kuten volyymialennuksia, bonuksia, markki- nointitukia ja tuotepalautuksia. Kaudelle kuuluvien muuttuvien vastikkeiden kirjanpidollinen käsittely on vaihtelevien sopimusehtojen vuoksi monitahoinen ja osin johdon harkintaa edellyttävä osa-alue. Tämän vuoksi olemme katsoneet liike- vaihdon kirjaamisen oikealle kaudelle olevan tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka. Tarkastustyöhömme on sisältynyt muun muassa seuraavia toimenpiteitä: • Muodostimme ymmärryksen eri tulovirtojen luonteesta sekä käytetyistä sopimusehdoista. • Vertasimme otospohjaisesti valittujen myyntitapahtumien ja muuttuvien vastikkeiden kirjanpidollista käsittelyä taustalla olevien myyntisopimusten ehtoihin. • Arvioimme konsernin laadintaperiaatteita liikevaihdon tuloutukseen liittyen. • Valitsimme otoksen kirjatuista myyntilaskuista ja vertasimme saatuja maksuja kirjattuihin myyntitapahtumiin. • Tarkastimme joulukuussa 2020 ja tammikuussa 2021 kirjattuja myyntilaskuja otospohjaisesti ja testa- simme, onko myyntituotot kirjattu oikealle tilikaudelle. • Valittujen liikevaihdon ja myyntisaamisten saldojen osalta pyysimme vahvistukset asiakkailta. VAIHTO-OMAISUUDEN ARVOSTUS Konsernitilinpäätöksen liitetieto 2.4 Vaihto-omaisuuden nettomäärä 31.12.2020 oli 92,3 miljoonaa euroa ja se muodostaa merkittävän osan konsernin varoista. Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai todennäköiseen nettorealisointiarvoon sen mu- kaan, kumpi näistä on alempi. Itse valmistettujen tuotteiden arvostus perustuu standardihintaan tai painotettuun keskihintaan. Tuotannon kiinteät kustannukset kohdistetaan omien valmisteiden hankintamenoon. Johto käyttää harkintaa ja oletuksia arvioidessaan epäkuranttiusvarauksen tarvetta. Tässä arviossa huomioidaan hitaasti kiertävät ja kausiluonteiset tuotteet, tuoteportfolion muutokset sekä myynnin ennusteet. Näistä seikoista johtuen vaihto-omaisuuden arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka. Tarkastustyöhömme on sisältynyt muun muassa seuraavia toimenpiteitä: • Muodostimme ymmärryksen varaston arvostukseen liittyvistä kontrolleista. • Arvioimme epäkuranttiusvarauksen riittävyyttä ja tarkistimme, että varaus on laskettu konsernissa noudatettavien laskentaperiaatteiden mukaisesti • Tarkastimme itse valmistettujen tuotteiden osalta hankintamenon oikeellisuutta vertaamalla otosta toteutuneista tuotantokustannuksista relevanttiin markkinadataan ja muuhun hintadataan. • Vertasimme varastossa olevien tuotteiden kirjanpitoarvoa ostolaskuihin ja myyntihintoihin todentaak- semme, että tuotteet on kirjattu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon • Valittujen varastojen osalta olimme läsnä vaihto-omaisuuden fyysisessä inventoinnissa tai täsmäytim- me kolmannelta osapuolelta saadun vahvistuksen varaston saldoista kirjanpitoon Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi vies- tittävä kertomuksessamme. Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä. Vuosikertomus 2020100 Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja si- ten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista kos- kevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin ky- kyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jat- kuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin. Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäy- töksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen vir- heellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheelli- syyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: • tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheelli- syyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja han- kimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. • muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksem- me suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme sii- nä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. • arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kir- janpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta. • teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin pe- rusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epä- varmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastus- kertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perus- tuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastai- set tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa. • arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. • hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yh- teisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittami- sesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. Vuosikertomus 2020101 Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituk- sesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittä- vät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koske- via relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liitty- vistä varotoimista. Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kysei- set seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskerto- muksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suurem- mat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu. MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 29.3.2016 alkaen yhtäjaksoisesti 5 vuotta. Muu informaatio Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkas- tuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskerto- muksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkas- tusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti vir- heellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadit- tu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Lausuntonamme esitämme, että • toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia • toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaa- tioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennai- nen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa. Helsingissä 24. helmikuuta 2021 PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö Ylva Eriksson KHT

AI Terminal

More from ALTIA

Talk to a Data Expert