Afarak Group — Annual Report 2025

Mar 27, 2026

Afarak Group SE (FI) - 743700KOUL1GQQQREP40 - 2025 743700KOUL1GQQQREP402025-01-012025-12-31743700KOUL1GQQQREP402024-01-012024-12-31743700KOUL1GQQQREP402025-12-31743700KOUL1GQQQREP402024-12-31743700KOUL1GQQQREP402023-12-31743700KOUL1GQQQREP402024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700KOUL1GQQQREP402024-12-31ifrs-full:SharePremiumMember743700KOUL1GQQQREP402024-12-31ext:PaidUpUnrestrictedEquityReserve743700KOUL1GQQQREP402024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700KOUL1GQQQREP402024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700KOUL1GQQQREP402024-12-31ifrs-full:OtherReservesMember743700KOUL1GQQQREP402024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700KOUL1GQQQREP402024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700KOUL1GQQQREP402025-01-012025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700KOUL1GQQQREP402025-01-012025-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700KOUL1GQQQREP402025-01-012025-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700KOUL1GQQQREP402025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700KOUL1GQQQREP402025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700KOUL1GQQQREP402025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700KOUL1GQQQREP402025-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700KOUL1GQQQREP402025-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700KOUL1GQQQREP402025-01-012025-12-31ext:PaidUpUnrestrictedEquityReserve743700KOUL1GQQQREP402025-01-012025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700KOUL1GQQQREP402025-01-012025-12-31ifrs-full:SharePremiumMember743700KOUL1GQQQREP402025-01-012025-12-31ifrs-full:OtherReservesMember743700KOUL1GQQQREP402025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700KOUL1GQQQREP402025-12-31ifrs-full:SharePremiumMember743700KOUL1GQQQREP402025-12-31ext:PaidUpUnrestrictedEquityReserve743700KOUL1GQQQREP402025-12-31ifrs-full:OtherReservesMemberiso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares

AFARAK GROUP SE Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 1.1.–31.12.2025

Kotipaikka: Helsinki Y-tunnus: 0618181-8

Sisällysluettelo

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
VASTUULLISUUSLUPAUKSEMME
KESTÄVÄ KEHITYS, TERVEYS JA TURVALLISUUS AFARAK GROUPISSA
1. Terveys ja turvallisuus
2. Ympäristönsuojelu, mukaan lukien vesienhoito, jätehuolto, maan kunnostus ja päästöjen vähentäminen.
3. Yhteisön osallistaminen ja tuki
ESG-HALLINTO
LIIKETOIMINNAN ETIIKKA
MONIMUOTOISUUS JA OSALLISTAMINEN
ILMASTOON LIITTYVÄT TALOUDELLISET TIEDOT
HALLINTO
RISKIEN HALLINTA
STRATEGIA
RISKIT
MAHDOLLISUUDET
MITTARIT JA TAVOITTEET
YRITYKSEN HIILIJALANJÄLJEN TIETOSIVU AFARAK GROUP SE:LLE
VESI- JA MERIVAROIHIN LIITTYVÄT KÄSITTEET
FERROKROMI- JA KROMIMALMIMARKKINAT
KONSERNIN TOIMINTAKATSAUS
KONSERNIN TALOUDELLINEN SUORIUTUMINEN
LIIKETOIMINTASEGMENTTIEN KATSAUS
ERIKOISMETALLISEOSSEGMENTTI
RAUTAMETALLISEOSSEGMENTTI
RISKIENHALLINTA
OSAKETIETO
TUNNUSLUVUT
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS
KONSERNIN TULOSLASKELMA
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
KONSERNITASE
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
1.1 YRITYKSEN PERUSTIEDOT
1.2 TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET
1.3 TOIMINNAN JATKUVUUS
1.4 TOIMINTOJEN YHDISTÄMINEN JA MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUKSIEN HANKINTA
1.5 ARVONALENTUMISTESTAUS
1.6 TOIMINTASEGMENTIT
1.7 KONSERNITULOSLASKELMAN LIITETIEDOT
1.8 KONSERNITASEEN LIITETIEDOT
1.9 LÄHIPIIRITAPAHTUMAT
1.10 VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET
1.11 TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)
TULOSLASKELMA (FAS)
TASE (FAS)
RAHOITUSLASKELMA (FAS)
2. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT (FAS)
2.1 Laadintaperiaatteet
2.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot
2.3 Taseen liitetiedot, vastaavaa
2.4 Taseen liitetiedot, vastattavaa
2.5 Vakuudet ja vastuusitoumukset
2.6 Muut liitetiedot
TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Hyvät osakkeenomistajat,

Ensimmäisen neljänneksen lyhyen ja maltillisen kasvun jälkeen liiketoimintaympäristö heikkeni jälleen vuonna 2025. Ruostumattoman teräksen kysyntä oli historiallisen alhainen erityisesti Euroopassa. Vähähiilisen ferrokromin kysyntä kärsi tästä. Onnistuimme kasvattamaan myyntiämme merkittävästi, mutta -0,2 miljoonan euron käyttökate osoittaa, että halvan tuonnin (Intia, Kazakstan, Venäjä ja Kiina) aiheuttama hintapaine painoi voimakkaasti katteitamme. Lisäksi Yhdysvaltain dollarin heikkeneminen euroa vastaan pienensi Yhdysvaltain dollareissa saatavista tuloista kertyvää euromääräistä liikevaihtoa. Kromimalmin hintojen lasku ja odottamattomat viivästykset aiheuttivat odotuksia heikomman tuloksen Etelä-Afrikan kromimalmitoiminnassamme.

Guy Konsbruck
Toimitusjohtaja

VASTUULLISUUSLUPAUKSEMME

Afarak lupaa edistää ympäristön ja yhteiskunnan kestävää kehitystä tuotantoprosessiensa kautta. Uskomme, että ponnistuksemme tukevat useita YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, kuten köyhyyden ja nälänhädän vähentämistä, sukupuolten välisen tasa-arvon lisäämistä, koulutusta ja puhtaan veden saatavuutta. Merkittävin vaikutus paikallisiin yhteisöihin on suora ja välillinen työllistäminen. Tuemme paikallisyhteisöjä heidän koulutukseen ja infrastruktuuriin liittyvissä tarpeissa samalla, kun tuemme sosiaalisia asioita.

KESTÄVÄ KEHITYS, TERVEYS JA TURVALLISUUS AFARAK GROUPISSA

Afarak Group louhii, prosessoi, markkinoi ja myy erikoismetalleja, ja siihen luottaa erittäin monipuolinen asiakaskunta, joka kattaa lento-, ydin-, öljy- ja kaasuteollisuuden sekä autoteollisuuden. Asiakkaamme ovat alojensa markkinajohtajia ja he odottavat tavarantoimittajiensa noudattavan korkeita eettisen toiminnan, terveyden ja turvallisuuden sekä ympäristönsuojelun standardeja. Toimialueidemme yhteisöt odottavat meiltä myös heidän taloudellisen kehityksensä tukemista. Sitoumuksemme kestävään kehitykseen ja tähän mennessä tekemämme työ on suunniteltu tarjoamaan kaikille sidosryhmillemme varmuus siitä, että olemme hyvin johdettu yritys, joka kunnioittaa ihmisiä ja planeettaa. Ohjelmamme on rakennettu kolmen laajan kategorian ympärille:

1. Terveys ja turvallisuus
   Vuonna 2025 konsernin työntekijät tekivät noin 1 141 926 työtuntia, joiden aikana sattui 46 työajan menetykseen johtanutta työtapaturmaa. Työajanmenetykseen johtaneella työtapaturmalla (LTI, Lost Time Injury) tarkoitetaan mitä tahansa työperäistä vammaa tai sairautta, joka estää henkilöä tekemästä työtä tapaturman jälkeisenä päivänä. Arvioimme, valvomme ja hallitsemme tehtaillamme jatkuvasti työntekijöidemme riskejä. Pyrimme jatkuvasti tarkastamaan ja kehittämään raportointikausien aikana sattuneiden LTI-tapausten käsittelyä. Osana pyrkimyksiämme tarkistamme ja päivitämme terveys- ja turvallisuuspolitiikkaamme ja -menettelyjämme ja odotamme, että voimme raportoida tästä tarkemmin seuraavassa vuosikertomuksessamme. Suoritamme rutiininomaisia terveystarkastuksia kaikilla toimipaikoilla; näihin tarkastuksiin kuuluvat myös huume- ja alkoholitestit. Tarkistamme jatkuvasti työvuorosuunnittelua kaivoksilla mahdollisten väsymyksestä johtuvien tapaturmien minimoimiseksi.

2. Ympäristönsuojelu, mukaan lukien vesienhoito, jätehuolto, maan kunnostus ja päästöjen vähentäminen.
   Ymmärrämme ja tunnistamme ympäristönsuojelun kriittisen merkityksen erityisesti kaivannaissektorilla. Tytäryhtiömme työskentelevät ahkerasti ottaakseen käyttöön ohjelmia veden ja jätteiden hallinnan parantamiseksi ja keskittyvät samalla päästöjen vähentämiseen aina, kun mahdollista. Aloitimme tiedonkeruuprosessien laatimisen, joiden avulla voimme asettaa vertailuarvot ja esittää realistiset pitkän aikavälin tavoitteet parantuneen suorituksemme mittaamiseksi.

3. Yhteisön osallistaminen ja tuki
   Viisivuotisen sosiaali- ja työvoimasuunnitelman mukaisesti tytäryhtiömme Etelä-Afrikassa kehittävät asiaankuuluvia toimintojaan. Vuonna 2025 yhtiö tuki työntekijöitä maksamalla inflaatiokorvaustukea Turkissa. Olemme tarjonneet sosiaalista tukea kaikille paikallisyhteisöillemme.

ESG-HALLINTO

Ymmärrämme vahvan hallinnon merkityksen sen varmistajana, että Afarak hallitsee ESG-riskejään sekä ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksiaan. Hallituksella ja johtoryhmällä on johtava rooli, kun he valvovat kestävän kehityksen strategiaamme ja varmistavat, että se on yhdenmukainen yritystavoitteidemme kanssa. Olemme määrittäneet selkeät roolit ja vastuut varmistaaksemme, että hallitsemme ESG-riskejämme, saavutamme terveys- ja turvallisuus-, ympäristö- ja yhteisötavoitteemme ja parannamme yleistä kestävän kehityksen suorituskykyämme. Afarak toimii hyvin erilaisilla kansallisilla markkinoilla, joilla on erilaiset kansalliset lait, mieltymykset ja kulttuurit. Tämän vuoksi toiminnan ja kestävän kehityksen johtaminen on ensisijaisesti kansallisten johtajien vastuulla, joilla on parhaat edellytykset varmistaa kansallisen lainsäädännön ja markkinoiden odotusten noudattaminen. Johtoryhmä, joka raportoi hallitukselle, omaksuu kokonaisvaltaisen lähestymistavan valvoessaan kansallisella tasolla toteutettavia kestävän kehityksen aloitteita ja kantaa vastuun siitä, että tällaiset aloitteet ovat sijoittajien odotusten mukaisia.

LIIKETOIMINNAN ETIIKKA

Sidosryhmillemme, kuten työntekijöillemme, asiakkaillemme, sijoittajillemme ja sääntelyviranomaisille on tärkeää varmistua siitä, että Afarak toimii korkeimpien eettisten vaatimusten mukaisesti. Eettiset sääntömme ja käytäntömme varmistavat, että Afarak ja sen toimittajat noudattavat vaatimuksia. Eettisten sääntöjen mukaisesti konserni on sitoutunut varmistamaan, että se tarjoaa tasa- ja monipuolisen sekä osallistavan työpaikan. Vahvan liiketoiminnan etiikan ylläpitämiseksi konserni noudattaa ja ylläpitää ihmisoikeuksien mukaisia sekä lahjonnan ja korruption vastaisia periaatteita. Ilmiantomenettelyssä määritellään toimintamalli, jolla ilmoitukset tehdään myös työpaikalla tapahtuvasta syrjinnästä.

MONIMUOTOISUUS JA OSALLISTAMINEN

ILMASTOON LIITTYVÄT TALOUDELLISET TIEDOT

HALLINTO

RISKIEN HALLINTA

STRATEGIA

RISKIT

MAHDOLLISUUDET

MITTARIT JA TAVOITTEET

YRITYKSEN HIILIJALANJÄLJEN TIETOSIVU AFARAK GROUP SE:LLE

VESI- JA MERIVAROIHIN LIITTYVÄT KÄSITTEET

FERROKROMI- JA KROMIMALMIMARKKINAT

KONSERNIN TOIMINTAKATSAUS

KONSERNIN TALOUDELLINEN SUORIUTUMINEN

LIIKETOIMINTASEGMENTTIEN KATSAUS

ERIKOISMETALLISEOSSEGMENTTI

RAUTAMETALLISEOSSEGMENTTI

RISKIENHALLINTA

OSAKETIETO

TUNNUSLUVUT

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

TILINPÄÄTÖS

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

KONSERNIN TULOSLASKELMA

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

KONSERNITASE

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1.1 YRITYKSEN PERUSTIEDOT

1.2 TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

1.3 TOIMINNAN JATKUVUUS

1.4 TOIMINTOJEN YHDISTÄMINEN JA MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUKSIEN HANKINTA

1.5 ARVONALENTUMISTESTAUS

1.6 TOIMINTASEGMENTIT

1.7 KONSERNITULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

1.8 KONSERNITASEEN LIITETIEDOT

1.9 LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

1.10 VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

1.11 TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)

TULOSLASKELMA (FAS)

TASE (FAS)

RAHOITUSLASKELMA (FAS)

1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT (FAS)

2.1 Laadintaperiaatteet

2.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot

2.3 Taseen liitetiedot, vastaavaa

2.4 Taseen liitetiedot, vastattavaa

2.5 Vakuudet ja vastuusitoumukset

2.6 Muut liitetiedot

TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSETIlmiantopolitiikka ja yhteystiedot löytyvät konsernin verkkosivuilta (https://afarak.com/)

MONIMUOTOISUUS JA OSALLISTAMINEN

Afarak pyrkii rakentamaan työympäristön, joka mahdollistaa täyden ja aktiivisen osallistumisen sekä rohkaisee ajatusten ja kokemusten monimuotoisuuteen liiketoiminnan suorituskyvyn maksimoimiseksi. Hallitus on hyvin tietoinen sidosryhmien toiveesta lisätä monimuotoisuutta ylimpään johtoon ja hallitukseen. Hallitus pyrkii edelleen lisäämään monimuotoisuutta konsernin ylimmässä johdossa ja koko organisaatiossa sekä jatkamaan konsernin monimuotoisuuden ja osallistamisen arviointia asiaankuuluvilla alueilla. Tällä hetkellä konsernilla ei ole hyväksyttyä monimuotoisuus- ja osallistamispolitiikkaa.

ILMASTOON LIITTYVÄT TALOUDELLISET TIEDOT

HALLINTO…………………………………………………………………………………………………………………………8
RISKIEN HALLINTA…………………………………………………………………………………………………………..10
STRATEGIA……………………………………………………………………………………………………………………..10
RISKIT……………………………………………………………………………………………………………………………..11
MAHDOLLISUUDET…………………………………………………………………………………………………………14
MITTARIT JA TAVOITTEET……………………………………………………………………………………………….16

Johdanto

Afarak osoittaa vahvaa sitoutumista ympäristövastuuseen ja pyrkii aktiivisesti vähentämään hiilidioksidipäästöjään ja integroimaan ympäristön kannalta kestäviä innovaatioita tuotantoprosesseihinsa. Tämän tavoitteen mukaisesti tämä raportti käsittelee konsernin hallintotapaa ilmastonmuutoksen liittyen, sen integrointia yleiseen riskienhallintaan, strategiaa ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien hallintaan sekä mittareita, joilla mitataan edistymistä tavoitteidemme saavuttamisessa.

Yhtiö on Yhdistyneen kuningaskunnan listautumissäännön 6.6.6R(8) mukaisesti arvioinut ilmastoon liittyviä esittämiään tietoja TCFD:n (Task Force on Climate related Financial Disclosures) suositusten ja suositeltujen esitettävien tietojen perusteella. Nämä suositukset on esitetty yksityiskohtaisesti asiakirjassa " Ilmastoon liittyvien taloudellisten tietojen julkistamista käsittelevän työryhmän suositukset" (2017) sekä TCFD:n vuoden 2021 liitteen "Ilmastoon liittyvien taloudellisten tietojen julkistamistyöryhmän suositusten täytäntöönpano" ("TCFD-liite") lisäohjeistuksessa, mukaan lukien osio C "Ohjeistus kaikille sektoreille" ja osio E "Lisäohjeet muille kuin finanssialan ryhmille". TCFD:n suosituksia esitettävistä tiedoista on yhteensä 11 ja yhtiön esittämät tiedot ovat yhdenmukaisia 9 suosituksen osalta.

Tällä hetkellä konserni ei ole asettanut erityisiä tavoitteita ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien hallitsemiseksi eikä tehnyt virallista sietokykyanalyysia, jossa otettaisiin huomioon kaikkien ilmastoriskien vaikutus taloudelliseen suorituskykyyn tai asemaan. Yhtiö edistää parannuksia näillä osa-alueilla ja odottaa virallisten tavoitteiden asettamista osana siirtymäsuunnittelua. Konserni on tehnyt rajoitetusti kvantifiointia riskialttiudestaan eri ilmastoskenaarioissa, ja se aikoo laajentaa niitä tulevissa raportointijaksoissa.

Kuva 1: Alla olevassa taulukossa esitetään 11 TCFD:n suositusta ja tieto siitä, mistä niihin liittyvät tiedot löytyvät tästä raportista:

Suositus	Suositellut tiedot	Viittaus
Hallinto	Esitä organisaation hallintotapa ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien osalta
	a) Kuvaile hallituksen valvontaa ilmastoon liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista	Sivu (8)
	b) Kuvaile johdon roolia ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa ja hallinnassa	Sivu (8-9)
Strategia	Esitä ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien todelliset ja mahdolliset vaikutukset organisaation liiketoimintaan, strategiaan ja taloussuunnitteluun, jos tällaiset tiedot ovat olennaisia
	a) Kuvaile organisaation tunnistamia ilmastoon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä	Sivu (10-11)
	b) Kuvaile ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien vaikutusta organisaation liiketoimintaan, strategiaan ja taloussuunnitteluun	Sivu (10-11)
	c) Kuvaile organisaation strategian kestävyyttä ottaen huomioon erilaiset ilmastoon liittyvät skenaariot, mukaan lukien 2°C tai alhaisempi skenaario	Ei saatavilla
Riskien hallinta	Esitä, miten organisaatio tunnistaa, arvioi ja hallitsee ilmastoon liittyviä riskejä
	a) Kuvaile organisaation prosesseja ilmastoon liittyvien riskien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi	Sivu (10)
	b) Kuvaile organisaation prosesseja ilmastoon liittyvien riskien hallitsemiseksi	Sivu (10)
	c) Kuvaa, kuinka ilmastoon liittyvien riskien tunnistamis-, arviointi- ja hallintaprosessit integroidaan organisaation yleiseen riskienhallintaan	Sivu (10)
Mittarit ja tavoitteet	Esitä mittarit ja tavoitteet, joita käytetään ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa ja hallitsemisessa, jos tällaiset tiedot ovat olennaisia
	a) Esitä mittarit, joita organisaatio käyttää ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arvioimiseen strategiansa ja riskienhallintaprosessinsa mukaisesti	Sivu (16)
	b) Esitä Scope 1, Scope 2 ja tarvittaessa Scope 3 kasvihuonekaasupäästöt (GHG) ja niihin liittyvät riskit	Sivu (16)
	c) Kuvaa tavoitteet, joita organisaatio käyttää ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien hallintaan sekä suoriutuminen tavoitteisiin nähden	Ei saatavilla

HALLINTO

Hallintataso

Hallitus

Hallituksella on ylin vastuu kestävään kehitykseen liittyvien riskien ja ESG-kysymysten seurannasta. Puheenjohtajan johdolla hallitus vastaa ESG-strategioiden hyväksymisestä ja arvioinnista sekä kaikkien yhtiöön vaikuttavien kestävän kehityksen kysymysten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien analysoinnista, mukaan lukien ilmastonmuutoksen hallinta. Hallitusta tuetaan ja tiedotetaan ilmastokysymyksistä kuvassa 2 esitettyjen polkujen kautta. Tämä rakenne varmistaa, että ilmastonmuutoksen mahdolliset vaikutukset sisällytetään konsernin strategian, liiketoimintasuunnitelmien ja riskienhallinnan tarkasteluun.

Tarkemmin sanottuna hallitus valvoo johtoryhmää ja tarkastusvaliokuntaa varmistaakseen, että politiikat ja riskienhallintaprosessit pannaan täytäntöön asianmukaisesti. Afarakin hallitus kokoontuu säännöllisesti vähintään neljä kertaa vuodessa seuratakseen ja hallitakseen strategisia, taloudellisia ja operatiivisia asioita. Ilmastoriskiä käsitellään vähintään kaksi kertaa vuodessa, ja jokaisessa hallituksen kokouksessa keskustellaan jatkuvasti käynnissä olevista strategisista aloitteista, jotka pienentävät konsernin päästöjalanjälkeä ja edistävät resurssitehokkuutta. Tarvittaessa voidaan järjestää lisäkokouksia tiettyjen ilmastoon liittyvien projektien, strategian ja pääoman kohdentamista koskevien päätösten jatkokeskustelua varten. Lisäksi vähintään kerran vuodessa pidetään strategiakokous, johon osallistuvat hallitus, johtoryhmä ja yritysjohto. Kokouksen tavoitteena on tarkastella ja sopia strategisista tavoitteista sekä määritellä yhtiön pitkän aikavälin suunta.

Vaikka ketään hallituksen jäsentä ei ole virallisesti nimetty ilmastoasiantuntijoiksi, hallitus kokonaisuutena ylläpitää ajantasaista ja kaupallista tietoisuutta ja ymmärrystä ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä riskeistä ja liiketoiminnan mahdollisuuksista, mikä ohjaa sen ilmastoasioiden valvontaa. Vuonna 2025 hallituksen keskusteluihin sisältyivät ilmastonmuutokseen liittyvät hankkeet, kuten rikastusjätemäärien vähentäminen Turkissa, kuonan uudelleenkäyttö muilla teollisuudenaloilla zero waste-hankkeemme puitteissa, investoinnit uusiutuvan energian tuotantoon Puolassa ja Espanjassa sekä aurinkopaneelien asentaminen Etelä-Afrikkaan. Hallintonäkökulmasta kestävän kehityksen ja energiatehokkuuden näkökohdat tuodaan hallituksen tasolle terveyden, turvallisuuden ja kestävän kehityksen valiokunnan kautta, mikä varmistaa ilmastoon liittyvän pääoman kohdentamisen ja siirtymäsuunnittelun strategisen valvonnan.

Johtorymä (EMT)

Johtoryhmä vastaa ESG-strategioiden toteuttamisesta, vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien (IRO:t) seurannasta ja riskienhallinnasta. Johtoryhmä tarkastelee säännöllisesti riskitekijöitä, mahdollisuuksia ja niiden vaikutuksia varmistaakseen, että asianmukaiset hallintasuunnitelmat pannaan täytäntöön. Johtoryhmä kokoontuu vähintään kerran vuodessa strategiakokoukseen yritysjohdon ja hallituksen kanssa. Johtoryhmä raportoi riskienarvioinneista hallitukselle neljännesvuosittain. Lisäksi johtoryhmä toimittaa hallitukselle puolivuosittain osavuosikatsaukset.

Johtoryhmä toimii tukevana ja neuvoa-antavana elimenä, joka ei tee itsenäisiä päätöksiä. Johtoryhmä antaa työpanoksensa sekä tekee suosituksia, joiden toteuttamisesta päättää joko toimitusjohtaja, vastuullinen johtoryhmän jäsen tai hallitus. Lisäksi johtoryhmä osallistuu (joko verkossa tai paikan päällä) jokaiseen hallituksen kokoukseen varmistaakseen, että kaikki ilmastoon liittyvät asiat raportoidaan tehokkaasti hallitukselle. Tämä malli varmistaa, että kaikki päätöksentekoprosessit pysyvät ylimmän johdon, erityisesti toimitusjohtajan ja hallituksen, valvonnassa.

Erityisesti vastuullisuudesta vastaava johtaja (CCO) seuraa kestävän kehityksen lakisääteisiä ja sääntelyyn liittyviä vaatimuksia, mukaan lukien CSRD:n ja muiden raportointistandardien noudattaminen. Hän toimii myös ESG-päällikkönä konsernitasolla.

Afarakin hallitus ja johtoryhmä toteuttavat kohdennettuja toimenpiteitä varmistaakseen, että sekä operatiivisella että strategisella tasolla on asianmukaiset taidot ja asiantuntemus kestävän kehityksen kysymysten seurantaan ja kehittämiseen. Selkeä tehtävänjako operatiivisen toteutuksen ja strategisen vastuun välillä pyrkii varmistamaan, että kestävän kehityksen asiantuntemusta hyödynnetään yksityiskohtaisella tasolla ja että se vaikuttaa strategisiin päätöksiin johtotasolla. Asiaankuuluvien elinten jäsenet osallistuvat säännöllisesti ajankohtaisia kestävän kehityksen aiheita käsitteleviin koulutuksiin. Koulutus kattaa lakisääteiset vaatimukset, kuten yritysvastuudirektiivin ja strategiset ESG-tavoitteet, sen varmistamiseksi, että yrityksen tiedot ovat aina ajan tasalla.Erityisissä kestävän kehityksen kysymyksissä elimet kutsuvat ulkopuolisia konsultteja tai organisaatioita avustamaan tiettyjen kestävän kehityksen kysymysten kanssa tai uusien strategioiden kehittämisessä. Johtoelimet tarkastelevat säännöllisesti olemassa olevia taitoja ja tietoja ja mukauttavat jatkuvasti strategioitaan vastatakseen ennakoivasti tuleviin vaatimuksiin ja edistääkseen kestävästi yrityksen kehitystä.

Johtotaso

Yritysjohto (CMT)

Yritysjohto (CMT) koostuu kansallisista toimitusjohtajista ja ylemmistä toiminnoista, jotka vastaavat kansallisten lakien ja paikallisten ESG-vaatimusten noudattamisesta Afarakin toiminta-alueilla. He varmistavat yhtiön strategisten suuntaviivojen suoran toteuttamisen operatiivisessa liiketoiminnassa. Toimipaikkapäälliköt raportoivat yritysjohdon kautta ensisijaisesti johtoryhmälle, joka toimii operatiivisen toiminnan koordinoinnin ja valvonnan keskusrajapintana. Johtoryhmä tarkastelee ja konsolidoi yritysjohdon raportit ennen strategisesti tärkeiden asioiden eteenpäin viemistä. Yritysjohto kokoontuu vähintään kerran vuodessa strategiakokoukseen johtoryhmän ja hallituksen kanssa ja saa säännöllisesti (vähintään puolivuosittain ja joskus kvartaaleittain) raportteja konserniin vaikuttavista tärkeimmistä kestävän kehityksen vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista.

ESG-tiimi

Afarakin ESG-tiimi perustettiin täyttämään CSRD:n raportointivaatimukset ja tukemaan yhtiön ESG-tavoitteita. CCO:n ja ESG-päällikön, tohtori Stefano Bonatin, johtama tiimi auttaa varmistamaan kansainvälisten ESG-standardien ja sääntelyvaatimusten noudattamisen. Tiimi koordinoi strategioita ympäristö-, sosiaali- ja hallintotapa-alueilla, mukaan lukien riskien arviointi, kuten hiililaskenta ja ilmastostrategioiden kehittäminen. Tiimi muodostaa keskeisen yksikön ympäristö-, sosiaali- ja hallintotapa-näkökohtien läpinäkyvälle viestinnälle sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille. Se raportoi suoraan ja jatkuvasti johtoryhmälle ESG-havainnoista; kokoaa yhteen ESG-tiedot ja niihin liittyvät ilmastoriskitiedot kaikista toimipisteistä ja toimittaa ne hallitukselle; ja varmistaa, että tiedot ovat vaatimustenmukaisia nykyisiin raportointivelvoitteisiin nähden. Keskeisenä painopisteenä on sellaisten strategioiden kehittäminen, jotka mahdollistavat raportoinnin asteittaisen laajentamisen tulevina vuosina tulevien sääntely- ja markkinakohtaisten vaatimusten täyttämiseksi.

Afarak tekee tiivistä yhteistyötä teollisuusjärjestöjen ja -yhdistysten kanssa edistääkseen vuoropuhelua poliittisten instituutioiden ja jäsenyritysten kanssa kestävyydestä, ilmastonsuojelusta, energiatehokkuudesta ja vastuullisesta tuotannosta. Kansainvälisen Kromikehitysyhdistyksen ("ICDA") (International Chromium Development Associationin) ja EUROALLIAGESin tarjoamat ohjeet ja näkemykset tukevat yrityksiä kansainvälisten standardien noudattamisessa ja ESG-strategioidensa kehittämisessä.

RISKIEN HALLINTA

Raportointikaudella 2024 Afarak suoritti kattavan kaksoisolennaisuusarvioinnin tunnistaakseen keskeiset kestävän kehityksen kysymykset, joilla on strateginen merkitys yhtiölle ja sen sidosryhmille. Analyysi muodostaa perustan Afarakin ilmastoriskiarvioinnille, ja ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet on sisällytetty konsernin yleiseen riskienhallintakehykseen sen varmistamiseksi, että niiden merkitys on verrattavissa oleva. Arviointi kattoi kaikki olennaiset toimipisteemme ja otti huomioon arvoketjussamme syntyvät siirtymäriskit ja -mahdollisuudet. Kaikki TCFD-ohjeistuksen riski- ja mahdollisuuskategoriat otettiin huomioon, vaikka kaikkia kategorioita ei pidetty Afarakin kannalta merkityksellisinä. Ilmastoon liittyvä riskiarviointi uusitaan vähintään kolmen vuoden välein sen varmistamiseksi, että se on linjassa ajankohtaisten ja asiaankuuluvien tietojen kanssa. Kaksoisolennaisuusarvioinnissa fyysisiä ilmastoriskejä, erityisesti vesistressiä tietyillä alueilla, tarkasteltiin laadullisella tasolla. Mahdolliset riskit vaikutusalueille tunnistettiin WRI Water Atlasin avulla ja vastaavat lieventämistoimenpiteet kuvattiin. Erillistä kohdekohtaista fyysistä riskiarviointia määriteltyjen lämpötilapolkujen (esim. 1,5 °C tai 2 °C) avulla ei kuitenkaan ole vielä tehty. Tulevissa raportointijaksoissa aiomme kehittää tätä lähestymistapaa edelleen arvioidaksemme sietokykyä eri lämpötilapoluilla.

Riskejä ja mahdollisuuksia arvioidaan niiden esiintymistodennäköisyyden mukaan asteikolla 1 (harvinainen) - 5 (lähes varma). Mahdollisia taloudellisia vaikutuksia arvioidaan asteikolla 1 (< 200 000 €) - 5 (> 8 miljoonaa €). Riskien ja mahdollisuuksien olennaisuus arvioidaan yhdistämällä todennäköisyys taloudelliseen vaikutukseen, ja molemmat arvioidaan 5 pisteen asteikolla.

Kuva 3: Riskin todennäköisyyden asteikko

Riskin todennäköisyys	Kuvaus
Lähes varma	Tapahtuman odotetaan tapahtuvan useimmissa olosuhteissa.
Todennäköinen	Tapahtuma voi todennäköisesti tapahtua useimmissa olosuhteissa.
Mahdollinen	Tapahtuman pitäisi tapahtua jossain vaiheessa.
Epätodennäköinen	Tapahtuma voisi tapahtua jossain vaiheessa.
Harvinainen	Tapahtuma voi tapahtua vain poikkeuksellisissa olosuhteissa.

STRATEGIA

Ilmastoriskien arvioinnin aikahorisontit määritettiin ESRS 1:n mukaisten aikahorisonttien mukaisesti: lyhyt (0-1 vuosi), keskipitkä (2-5 vuotta) ja pitkä (yli 5 vuotta). Lyhyen aikavälin aikahorisontti kattaa välittömät toimemme vuoden sisällä, keskipitkä aikaväli lähitulevaisuuden liiketoimintastrategiamme ja pitkä aikaväli konsernin omaisuuserien käyttöiän ja varmistaa, että riskinarvioinnissa on varattu riittävästi aikaa ilmastoon liittyvien riskien ilmentymiselle.

Afarak tunnistaa, että ilmastonmuutoksen konkreettiset vaikutukset ja kasvavat vaatimukset kestäville liiketoimintatavoille luovat konsernille sekä riskejä että mahdollisuuksia. Vuoteen 2025 mennessä konserni ei ole vielä tehnyt ilmastonmuutokseen liittyvää sietokykyanalyysiä strategialleen ja liiketoimintamallilleen. Tällainen analyysi on kuitenkin suunniteltu osaksi ilmastonmuutokseen liittyvää siirtymäsuunnitelmaa, jonka on tarkoitus kattaa laajennettu, pakollinen lakisääteinen raportointi. Suunnitelman on määrä valmistua vuoden 2026 loppuun mennessä.

Vaikka eri fyysisten riskien skenaarioanalyysejä ei ole vielä tehty, konserni on tehnyt soveltuvin osin rajoitetun skenaarioanalyysin siirtymäriskeille ymmärtääkseen, miten erilaiset ilmastoon liittyvät seuraukset voivat vaikuttaa riskien käyttäytymiseen ja siten parantaa liiketoiminnan ilmastonmuutoksen sietokykyä. Seuraavia ilmastoskenaarioita tutkittiin:

• Nettonollapäästöt 2050 (Net Zero 2050, NZE): kunnianhimoinen skenaario, joka esittää kapean, mutta saavutettavissa olevan polun maailmanlaajuiselle energiasektorille hiilidioksidin nettonollapäästöjen saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Tämä täyttää TCFD:n vaatimuksen "alle 2 °C" -skenaarion käytöstä. Skenaario on mukana, koska se ohjaa Science Based Targets -aloitteen (SBTi) käyttämiä hiilestä irtautumisen polkuja.
• Ilmoitettujen toimenpiteiden skenaario (Stated policies scenario, STEPS): yhdistelmä fyysisiä ja siirtymävaiheen riskivaikutuksia, kun lämpötila nousee noin 2,5 °C vuoteen 2100 mennessä esiteollisesta tasosta 50 %:n todennäköisyydellä. Tämä skenaario on mukana, koska se edustaa perusskenaarion kehityskulkua perustuen ilmoitettuihin toimenpiteisiin.

Ilmastoon liittyvien riskien vaikutuksia ei ole huomioitu tilinpäätöksessä käytetyissä arvioissa tai laskelmissa. Kaikki lieventävät toimenpiteet tai tarvittavat investoinnit oletetaan tehdyksi ja integroiduksi konsernin strategiaan. Jatkamme ilmastoriskien ja toimintasuunnitelmien seurantaa konsernin riskienhallintakehyksen avulla ja kehitämme analyysiämme sitä mukaa, kun uutta tietoa tulee saatavillemme.

RISKIT

Seuraavat viisi keskeistä ilmastoon liittyvää riskiä on tunnistettu:

Kuvat 4-8: Ilmastoon liittyvät riskit

Riski 1: Korkeat investointikustannukset hiilidioksidineutraaliuteen siirtymisen vuoksi (rakennukset, tuotteet ja prosessit)

Tyyppi	Siirtymäriski - Teknologiariski
Alue	Oma toiminta
Ensisijainen mahdollinen taloudellinen vaikutus	Kasvaneet investointikustannukset
Aikahorisontti	Keskipitkä ja pitkä aikaväli
Todennäköisyys	Todennäköinen
Vaikutus	Merkittävä
Sijainti tai palvelu, johon eniten vaikuttaa	Saksa, Etelä-Afrikka
Aiheeseen liittyvät mittarit	Scope 1 & 2 -päästöt; päästöintensiteetti; uusiutuvan sähkön osuus; hiilidioksidipäästöjen vähentämisen investointikustannukset (%)

Riski 2: Fyysiset ilmastoriskit omissa toiminnoissa

Tyyppi	Fyysinen riski - Akuutti
Alue	Oma toiminta
Ensisijainen mahdollinen taloudellinen vaikutus	Kohoavat vakuutusmaksut, liiketoiminnan keskeytyminen, omaisuusvahingot
Aikahorisontti	Keskipitkä tai pitkä aikaväli
Todennäköisyys	Mahdollinen tai todennäköinen
Vaikutus	Kohtalainen tai merkittävä
Sijainti tai palvelu, johon eniten vaikuttaa	Turkki, Etelä-Afrikka
Aiheeseen liittyvät mittarit	Omaisuuserien prosenttiosuus riskialueilla; vedenkulutus riskialueilla; kierrätetyn veden prosenttiosuus; säähän liittyvät vahingot

Riski 3: Riippuvuus energiantoimittajista

Tyyppi	Siirtymäriski - Markkinariski
Alue	Oma toiminta
Ensisijainen mahdollinen taloudellinen vaikutus	Käyttökustannusten kasvu
Aikahorisontti	Lyhyt ja keskipitkä aikaväli
Todennäköisyys	Todennäköinen
Vaikutus	Merkittävä
Sijainti tai palvelu, johon eniten vaikuttaa	Saksa
Aiheeseen liittyvät mittarit	Sähkön hinta; itse tuotetun sähkön prosenttiosuus

Riski 4: Riippuvuus markkinahinnoista

Tyyppi	Siirtymäriski - Markkinariski
Alue	Oma toiminta, loppupää
Ensisijainen mahdollinen taloudellinen vaikutus	Liikevaihdon volatiliteetti
Aikahorisontti	Lyhyt ja keskipitkä aikaväli
Todennäköisyys	Todennäköinen
Vaikutus	Kohtalainen tai merkittävä
Sijainti tai palvelu, johon eniten vaikuttaa	Saksa, Etelä-Afrikka
Aiheeseen liittyvät mittarit	Ferrokromin ja kromimalmin keskimääräiset toteutuneet hinnat; sisäisesti hankitun malmin prosenttiosuus

Riski 5: Kasvavat vaatimukset (asiakkaiden ja viranomaisten taholta) tuotteille kestävän kehityksen näkökohtien, kuten kierrätettävyyden,# Tyyppi Siirtymäriski - Markkinariski

Alue	Oma toiminta, loppupää
Ensisijainen mahdollinen taloudellinen vaikutus	Lisääntyneet tutkimus- ja kehitysmenot sekä investointikustannukset
Aikahorisontti	Keskipitkä ja pitkä aikaväli
Todennäköisyys	Mahdollinen
Vaikutus	Kohtalainen tai merkittävä
Sijainti tai palvelu, johon eniten vaikuttaa	Loppupään markkinat
Aiheeseen liittyvät mittarit	Tuotot toiminnasta ilmastointensiivisillä aloilla

1) Korkeat investointikustannukset hiilidioksidineutraaliuteen siirtymisen vuoksi (rakennukset, tuotteet ja prosessit)

Aurinkosähköjärjestelmien laajentaminen vaatii huomattavia resursseja energiaintensiivisten prosessien kestävän toiminnan varmistamiseksi. Lisäksi tuotantolaitoksen yli 100 vuotta vanhat rakennukset on mukautettava nykyisiin energiastandardeihin. Lisäksi teollisuussähkön puute Saksassa on merkittävä haaste. Lisäksi uusien hiilineutraaliuden saavuttamiseksi tehtävien toimenpiteiden jatkuva tarkastelu on tärkeä osa pitkän aikavälin strategiaa ja vaatii jatkuvia investointeja.

Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen liittyvien suurten pääomakustannusten ratkaisemiseksi Afarak toteuttaa operatiivisten, teknologisten ja hallintotapaan liittyvien toimenpiteiden portfoliota. Keskeinen aloite on oman aurinkoenergian tuotantokapasiteetin kehittäminen Etelä-Afrikassa. Vlakpoortin tehtaalla suunnitellun uuden pesulaitoksen ja aurinkoenergia-asennuksen käyttöönoton tarkoituksena on vähentää riippuvuutta kansallisesta sähköverkosta, lieventää altistumista sähkönjakelun rajoituksille ja alentaa pitkän aikavälin energiakustannuksia ja päästöintensiteettiä.

Samaan aikaan Afarak jatkaa jatkuvia investointeja laitoksiin ja infrastruktuuriin ylläpitääkseen toiminnan joustavuutta ja nykyaikaistaakseen asteittain omaisuuspohjaansa. Tähän sisältyy valittujen maanalaisten kaivoslaitteiden asteittainen sähköistäminen ja energiaintensiivisten prosessien jatkuva optimointi, erityisesti ferrokromin tuotannossa, energiatehokkuuden parantamiseksi ja hiili-intensiteetin vähentämiseksi ajan myötä.

2) Fyysiset ilmastoriskit omissa toiminnoissa

Fyysisiin ilmastoriskeihin kuuluvat äärimmäiset sääilmiöt, kuten kuivuus, tulvat ja helleaallot, joita ilmastonmuutos pahentaa. Näillä tapahtumilla voi olla merkittävä vaikutus infrastruktuuriin ja operatiivisiin prosesseihin.

Lieventääkseen fyysisiä ilmastoriskejä kaikissa toiminnoissaan Afarak on ottanut käyttöön kohdennettuja ympäristö- ja operatiivisia valvontatoimia, erityisesti vesipulasta kärsivillä alueilla. Kohonneille vesipulan riskeille alttiilla toimipaikoilla, kuten Turkissa, yhtiö on ottanut käyttöön suljetun kierron vedenkierrätysjärjestelmiä. Nämä järjestelmät vähentävät makean veden kokonaiskäyttöä, rajoittavat riippuvuutta ulkoisista vesilähteistä ja parantavat toiminnan sietokykyä kuivuusolosuhteissa.

Vedenhallinnan toimenpiteiden lisäksi Afarak soveltaa ennaltaehkäiseviä ympäristön seuranta- ja teknisiä suojatoimenpiteitä infrastruktuurin turvaamiseksi ja liiketoiminnan jatkuvuuden ylläpitämiseksi äärimmäisten sääilmiöiden, kuten tulvien ja helleaaltojen, varalta. Näiden valvontatoimien tarkoituksena on vähentää ilmastoon liittyvien vaarojen aiheuttamia toiminnan häiriöitä ja omaisuusvahinkoja.

3) Riippuvuus energiantoimittajista

Ferrokromin tuotanto Saksassa on yhtiön energiaintensiivisin prosessi ja vaatii paljon sähköä kuluttavien sulatusuunien käyttöä. Tämä sijainti on erityisen riippuvainen Saksan sähkömarkkinoiden futuuri- ja spot-hinnoista. Sähkön hinnan vaihteluilla voi olla merkittävä vaikutus tuotantokustannuksiin ja kannattavuuteen.

Vähentääkseen riippuvuuttaan energiantoimittajista Afarak pyrkii monipuolistamaan ja tehostamaan toimintaansa sekä toteuttamaan taloudellisten riskien hallintatoimenpiteitä. Konkreettisia toimenpiteitä on jo käynnissä Saksassa, jossa murskaushallirakennukseen asennettu aurinkosähköjärjestelmä tuotti noin 700 MWh sähköä vuoden 2025 loppuun mennessä. Myös muita toimenpiteitä, kuten LED-valaistukseen siirtyminen (noin 21 000 kWh/vuosisäästöt) on toteutettu. Yhtiö arvioi uusien aurinkoenergiahankkeiden toteutettavuutta valituilla toimipaikoilla tavoitteenaan lisätä itse tuotetun uusiutuvan sähkön osuutta ja vähentää rakenteellista riippuvuutta ulkoisesta sähköverkosta.

Operatiivisella tasolla Afarak toteuttaa jatkuvaa sulatusprosessien optimointia Saksan toimipaikassa. Koska ferrokromin tuotanto on erittäin sähköintensiivistä, uunien tehokkuuden ja prosessinohjauksen asteittaiset parannukset voivat merkittävästi vähentää energiankulutusta tuotantotonnia kohden ja siten vähentää herkkyyttä sähkön hinnanvaihteluille. Rakenteellisen energianhallinnan tukemiseksi Afarak on myös ottanut käyttöön ISO 50001 -standardin mukaisen energianhallintaohjelmiston, jolla parannetaan laitosten energiavirtojen valvontaa ja optimointia.

Lisäksi konserni on ottanut käyttöön 1,5 MWp:n aurinkovoimalan Etelä-Afrikassa, jossa on 3,0 MWh:n akkuvarastointi. Varajärjestelmänä on kaksi 550 kVA:n dieselgeneraattoria. Voimalan odotetaan korvaavan vuosittain hieman alle 1 000 MWh verkkosähköä. Tämä voimalaitos vahvistaa entisestään yrityksen kykyä kestää verkkosähkön volatiilisuutta.

Taloudellisesta ja riskienhallinnan näkökulmasta energian hinnan volatiilisuutta seurataan jatkuvasti konsernin laajemman taloudellisen ja riskienhallinnan viitekehyksen puitteissa. Tämä sisältää Saksan sähkömarkkinoiden futuuri- ja spot-hintojen liikkeiden valvonnan, minkä ansiosta johto voi arvioida kustannusvaikutuksia ja mukauttaa hankinta- tai toimintastrategioitaan vastaavasti.

4) Riippuvuus markkinahinnoista

Riippuvuus kromimalmin ja ferrokromin markkinahinnoista on keskeinen riski. Vaikka Afarak toimittaa itselleen tärkeimmän raaka-aineen (kromimalmin) ferrokromin tuotantoon, mikä vähentää sen riippuvuutta raaka-aineiden hinnoista, sen omien tuotteiden (kromimalmin ja ferrokromin) markkinahintojen vaihtelu on edelleen ratkaisevan tärkeää kannattavuuden ja kilpailukyvyn kannalta.

Lieventääkseen altistumistaan kromimalmin ja ferrokromin markkinahintojen vaihtelulle Afarak noudattaa vertikaalisesti integroitua toimintamallia. Toimittamalla omaa kromimalmia ferrokromin tuotantoon yhtiö vähentää riippuvuuttaan kolmansien osapuolten raaka-ainehankinnoista ja rajoittaa suoraa altistumista ulkoisille malmin hintavaihteluille. Tämä integraatio parantaa kustannusten hallintaa ja tarjoaa paremman näkyvyyden katteisiin koko arvoketjussa.

Lisäksi Afarak on toteuttanut portfolion optimointitoimenpiteitä keskittyäkseen strategisesti tärkeisiin ja tehokkaampiin omaisuuseriin. Ilithan ja Zeerustin kaivosten myynti Etelä-Afrikassa heijastaa tietoista keskittymistä ydintoimintoihin, joilla on vahvemmat operatiiviset synergiat ja katepotentiaali. Tällä virtaviivaistetulla omaisuuseräpohjalla on tarkoitus parantaa kestävyyttä epäsuotuisissa markkinahintaolosuhteissa.

Yhtiö investoi myös tuotannon laajentamiseen Etelä-Afrikassa, mukaan lukien kromimalmirikasteen tuotannon lisääminen, jota tukee Vlakpoortin uusi pesulaitos. Korkeampi toiminnan tehokkuus ja mittakaava voivat parantaa kilpailukykyä laskemalla yksikkökustannuksia ja siten osittain kompensoida hintapaineita markkinoiden laskusuhdanteiden aikana.

5) Kasvavat vaatimukset (asiakkaiden ja viranomaisten taholta) tuotteille kestävän kehityksen näkökohtien, kuten kierrätettävyyden, osalta edellyttävät huomattavia investointeja

Kasvavat kestävän kehityksen vaatimukset aiheuttavat Afarakille taloudellisen riskin, sillä ne vaativat huomattavia investointeja ja järjestelyjä. Samaan aikaan näiden vaatimusten täyttäminen on strateginen välttämättömyys, jotta pitkän aikavälin kilpailukyky voidaan säilyttää ja markkinointimahdollisuuksia hyödyntää.

Kasvavien kestävän kehityksen vaatimusten taloudellisten ja strategisten vaikutusten ratkaisemiseksi Afarak on sisällyttänyt kestävän kehityksen näkökohdat osaksi hallintomalliaan. Hallituksen tasolla toimivan terveys-, turvallisuus- ja kestävän kehityksen valiokunnan perustaminen varmistaa ympäristö-, sosiaali- ja hallintotapa-asioiden (ESG) strukturoidun valvonnan, mukaan lukien sääntelyn kehitys, sidosryhmien odotukset ja siirtymävaiheeseen liittyvät investoinnit. Tämä hallintomallien integrointi tukee pääoman allokointipäätösten ja pitkän aikavälin kestävän kehityksen tavoitteiden välistä yhdenmukaisuutta.

Operatiivisesti yhtiö tekee jatkuvia investointeja tuotantolaitoksiin tehokkuuden ja kustannuskilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Jatkuva prosessien optimointi ja omaisuuden modernisointi vähentävät resurssien kulutusta, parantavat energiatehokkuutta ja alentavat ympäristöintensiteettiä tuotantoyksikköä kohden - tukien siten kehittyvien kestävän kehityksen standardien noudattamista ja suojellen samalla katteita.

Lisäksi Afarak soveltaa kiertotalouden lähestymistapoja, mukaan lukien sivutuotteiden, kuten kuonan, käsittely ja hyödyntäminen. Nämä toimenpiteet parantavat resurssitehokkuutta, vähentävät jätevirtoja ja voivat tuottaa lisäarvoa uusiomateriaaleista, mikä osittain kompensoi tiukempien ympäristövaatimusten aiheuttamaa kustannustaakkaa.# MAHDOLLISUUDET

Seuraavat neljä keskeistä ilmastoon liittyvää mahdollisuutta on tunnistettu: Kuvat 9-12: Ilmastoon liittyvät mahdollisuudet

Mahdollisuus 1 Parempi kannattavuus investoimalla energiatehokkuuden parantamiseen

Tyyppi	Mahdollisuus - Resurssitehokkuus
Alue	Oma toiminta
Ensisijainen mahdollinen taloudellinen vaikutus	Alhaisemmat käyttökustannukset
Aikahorisontti	Lyhyt tai keskipitkä aikaväli
Todennäköisyys	Todennäköinen
Vaikutus	Kohtalainen tai merkittävä
Sijainti tai palvelu, johon eniten vaikuttaa	Saksa, Etelä-Afrikka
Aiheeseen liittyvät mittarit	Energiaintensiteetti; energiakustannusten säästöt; Scope 1- ja 2-päästöintensiteetti; sähkön prosentuaalinen vähennys tonnia kohden

Mahdollisuus 2 Puhtaan energian tuotantoon tarkoitettujen tuotteiden kysynnän kasvu

Tyyppi	Mahdollisuus - Tuotteet ja palvelut
Alue	Oma toiminta, loppupää
Ensisijainen mahdollinen taloudellinen vaikutus	Liikevaihdon kasvu
Aikahorisontti	Keskipitkä ja pitkä aikaväli
Todennäköisyys	Mahdollisesta todennäköiseen
Vaikutus	Merkittävä
Sijainti tai palvelu, johon eniten vaikuttaa	Saksa, Etelä-Afrikka
Aiheeseen liittyvät mittarit	Liikevaihto vähähiilisestä ferrokromista; markkinaosuus vähähiilisillä markkinoilla; myynti energiamurroksen sektoreille

Mahdollisuus 3 Pienemmät materiaalikustannukset parantuneen resurssitehokkuuden ansiosta

Tyyppi	Mahdollisuus - Resurssitehokkuus
Alue	Oma toiminta
Ensisijainen mahdollinen taloudellinen vaikutus	Materiaalikustannusten aleneminen
Aikahorisontti	Lyhyt ja keskipitkä aikaväli
Todennäköisyys	Todennäköinen
Vaikutus	Kohtalainen
Sijainti tai palvelu, johon eniten vaikuttaa	Saksa, Etelä-Afrikka
Aiheeseen liittyvät mittarit	Materiaalikustannukset tonnia kohden; malmin talteenotto; romu-/hylkyprosentti

Mahdollisuus 4 Kiertotalouskonseptien käyttöönotto voi johtaa säästöihin ja uusiin tulonlähteisiin

Tyyppi	Mahdollisuus - Resurssitehokkuus
Alue	Oma toiminta
Ensisijainen mahdollinen taloudellinen vaikutus	Alhaisemmat neitseellisten materiaalien kustannukset; uudet tulovirrat
Aikahorisontti	Keskipitkä ja pitkä aikaväli
Todennäköisyys	Mahdollinen
Vaikutus	Kohtalainen tai merkittävä
Sijainti tai palvelu, johon eniten vaikuttaa	Saksa, Turkki
Aiheeseen liittyvät mittarit	Kierrätettyjen materiaalien prosenttiosuus, tulot sivutuotteista, kaatopaikoilta ohjattu jäte; kuonan hyötykäyttö

1) Parempi kannattavuus investoimalla energiatehokkuuden parantamiseen
Afarak on sitoutunut jatkuvasti tutkimaan energiatehokkuuden parannuksia sekä konsernin ympäristökestävyyden vahvistamiseksi että kannattavuuden ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Afarak hyödyntää energiatehokkuuden parannuksia, tuotannon optimointia ja omaa energiantuotantoaan strategisina työkaluina kustannusrakenteensa, katteidensa vakauden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Kuten aiemmin mainittiin, aurinkosähköjärjestelmän asennus, LED-valaistuksen päivitykset ja ISO 50001 -standardin mukaisen energianhallintaohjelmiston käyttöönotto Saksan EWW-laitoksessa tukevat jo tehokkaampaa energiankäyttöä ja parantavat näkyvyyttä optimointimahdollisuuksiin. Turkin operatiivisen toiminnan parannukset, kuten diesel- ja sähkömoottoreiden korvaaminen ympäristöystävällisemmillä laitteilla ja investoinnit kaivostoiminnan tehokkuuden parantamiseksi, ovat myös mahdollistaneet tuotannon kasvun ja pitäneet energian kokonaiskulutuksen pääosin vakaana.

2) Puhtaan energian tuotantoon tarkoitettujen tuotteiden kysynnän kasvu
Kriittisten raaka-aineiden, kuten kromimalmin ja vähähiilisen ferrokromin, kysyntä kasvaa puhtaissa energiateknologioissa ja keskeisissä energiamurroksen, sähköisen liikkuvuuden ja muissa vihreän teknologian sovelluksissa. Tätä kysyntää hyödyntääkseen Afarak asemoituu länsimaiseksi vähähiilisen ferrokromin tuottajaksi ja erottautuu tarjonnallaan markkinoilla, jotka keskittyvät yhä enemmän toimitusketjun turvallisuuteen, geopoliittiseen monipuolistamiseen ja kestävään kehitykseen. Länsimaisena tämän kriittisen seoksen toimittajana yhtiö voi palvella ilmailu-, puolustus-, auto- ja vihreän energian teknologiasektoreita, jotka priorisoivat luotettavaa, läpinäkyvää ja sääntelyn mukaista hankintaa. Samaan aikaan Afarak pyrkii laajentamaan kromimalmin tuotantoa Etelä-Afrikassa, mitä tukevat investointipäätökset kromimalmirikasteen tuotannon lisäämiseksi. Vahvistamalla alkupään kapasiteettia yhtiö parantaa kykyään varmistaa ferrokromin tuotannon raaka-aineet ja reagoida joustavasti kasvavaan markkinakysyntään.

3) Pienemmät materiaalikustannukset parantuneen resurssitehokkuuden ansiosta
Tuotantoprosessien jatkuva tehokkuuden parantaminen johtaa myönteisiin vaikutuksiin kestävän kehityksen ketjussa. Tehokkuuden lisääminen voi johtaa sähkönkulutuksen vähenemiseen ja raaka-aineiden optimaaliseen käyttöön. Tämä voi johtaa Afarakin materiaalikustannusten laskuun. Afarak panostaa tuotannon ja raaka-aineiden käytön tehokkuuden parantamiseen sekä hyödyntää vertikaalista integraatiota materiaalikustannusten vakauttamiseksi ja vähentämiseksi pitkällä aikavälillä. Viimeaikaisiin operatiivisiin toimiin, joilla tehokkuuden parantamista tuetaan, kuuluvat Turkin diesel- ja sähkömoottoreiden uusiminen ympäristöystävällisemmillä laitteilla sekä investoinnit kaivostoiminnan tehokkuuden parantamiseen. Tämä mahdollistaa tuotannon kasvun ja pitää samalla energian kokonaiskulutuksen vakaana. Lisäksi ISO 50001 -yhteensopivan energianhallintaohjelmiston käyttöönotto Saksassa varmistaa, että yritys pystyy visualisoimaan laitoksen energiavirtoja paremmin ja optimoimaan tuotantoprosessejaan.

4) Kiertotalouskonseptien käyttöönotto voi johtaa säästöihin ja uusiin tulonlähteisiin
Kiertotalouden edistäminen on Afarakille mahdollisuus paitsi saavuttaa taloudellista hyötyä säästämällä resursseja ja vähentämällä kustannuksia, myös kantaa ekologinen vastuunsa. Tämä vahvistaa kilpailukykyä, täyttää sääntelyvaatimukset ja luo luottamusta asiakkaiden ja sidosryhmien keskuudessa, jotka kiinnittävät entistä enemmän huomiota kestävyyteen. Keskeinen vipuvaikutus on ferrokromin tuotannossa syntyvän FeCr-kuonan hyödyntäminen. Sen sijaan, että Afarak käsittelisi kuonaa pelkästään jätteenä, se jalostaa sen käytettäväksi toissijaisena materiaalina esimerkiksi tienrakennuksessa. Tämä lähestymistapa integroi sivutuotteet takaisin talouden kiertokulkuun, vähentää hävitystarvetta ja voi tuottaa lisätuloja. Se myös pienentää kokonaisympäristöjalanjälkeä tuotettua ferrokromitonnia kohden parantamalla materiaalitehokkuutta. Hallintonäkökulmasta kiertotalousaloitteet kuuluvat hallituksen tasolla toimivan terveyden-, turvallisuuden- ja kestävän kehityksen valiokunnan valvontaan. Tämä varmistaa, että resurssitehokkuus, jätteen hyödyntäminen ja ympäristösuorituskyky on strategisesti integroitu ja linjassa laajempien kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.

MITTARIT JA TAVOITTEET

Seuraamme ja raportoimme asiaankuuluvista toimialakohtaisista mittareista, kuten kasvihuonekaasupäästöistämme Scope 1, 2 ja 3 mukaiset tiedot, jotka lasketaan GHG-protokollan mukaisesti. Seuraamme ja esitämme myös muita veteen liittyviä keskeisiä kestävän kehityksen mittareita (katso osio Vesi- ja merivaroihin liittyvät käsitteet). Ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien seurantaan käytetyt mittarit on esitetty yllä.

Afarak ei ole vielä asettanut erityisiä mitattavissa olevia ja tulosperusteisia tavoitteita ilmastonmuutokseen liittyen. Konserni aikoo kuitenkin kehittää tällaisia tavoitteita osana suunniteltua ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmaa. Kun siirtymäsuunnitelma on valmis, määritellään ja arvioidaan myös erityiset mitattavat tavoitteet asiaankuuluvien tunnuslukujen avulla. Tarkka viitejakso, josta lähtien edistymistä mitataan järjestelmällisesti ja erityisiä indikaattoreita käyttäen, määritellään myös. Siihen asti arviointi perustuu olemassa oleviin yleisiin ESG-käytäntöihin ja sisäisiin seurantaprosesseihin. Vaikka virallisia tavoitteita ei ole vielä asetettu, Afarak käsittelee strategioiden ja toimenpiteiden tehokkuutta ilmastonmuutoksen kannalta olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien osalta. Laadullisia indikaattoreita, kuten sisäisiä tarkastuksia ja ESG-raportteja, jotka seuraavat toimenpiteiden tehokkuutta, käytetään tällä hetkellä edistymisen arviointiin. Myös määrälliset indikaattorit, kuten päästötiedot ja energiankulutusmittaukset, ovat osa tiedonkeruuta vertailuarvojen asettamiseksi ja tukevat pitkän aikavälin suorituskykytavoitteita. Jäljempänä kuvatulla tavalla Afarak varmistaa, että vaikka erityisesti määriteltyjä tavoitteita ei ole, ympäristötoimenpiteiden tehokkuus on aina tarkastelun kohteena ja sitä säädetään jatkuvasti.

Afarakilla ei tällä hetkellä ole sisäistä hiilidioksidin hinnoittelujärjestelmää. Sen sijaan konserni keskittyy suoriin päästövähennystoimenpiteisiin, kuten prosessien optimointiin ja uusiutuvien energialähteiden edistämiseen sekä liiketoiminnan kestävään optimointiin. Afarak arvioi kuitenkin säännöllisesti, voiko tällainen mittari edistää sen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista tulevaisuudessa. Vuodesta 2025 lähtien johdon palkitsemisjärjestelmä ei sisällä erityisiä kestävän kehityksen tavoitteita tai ESG-sidonnaisia palkitsemiskomponentteja. Afarak-konsernin kasvihuonekaasupäästöt Scope 1, 2 ja 3 esitetään seuraavassa luvussa.

YRITYKSEN HIILIJALANJÄLJEN TIETOSIVU AFARAK GROUP SE:LLE

Tällä tietosivulla tarkastellaan seuraavien Afarakin toimipaikkojen hiilijalanjälkeä:
* Elektrowerk Weisweiler GmbH (EWW), Saksa
* Vlakpoortin kaivos, Etelä-Afrikka
* Afarak SA rikastamo (Vlakpoort)
* Mecklenburgin kaivos, Etelä-Afrikka
* Türk Maadin Sirketi A.S. (TMS), Turkki

Tämä tietosivu esittää vuosittaisen kromimalmin, kromirikasteen ja matalahiilisen ferrokromin (LC FeCr) tuotannon ilmastonlämpenemispotentiaalin (yrityksen hiilijalanjälki).

Kuva 2: Afarak Group SE:n hiilijalanjälki vuonna 2025

Seuraavassa taulukossa on esitetty päästökategoriat, jotka sisältyvät tai eivät sisälly laskentaan.Sisältyy Ei sisälly Scope 1: Toimipaikkojen suorat päästöt Scope 2: Ostetun energian päästöt Scope 3: Kategoria 1: Ostetut tavarat ja palvelut, jotka on kulutettu vuonna 2025 Kategoria 3: Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toimet Kategoria 4: Alkupään kuljetus ja jakelu Kategoria 5: Toiminnassa syntynyt jäte Scope 3: Kategoria 1: Ostetut tavarat, joita ei ole vielä kulutettu Kategoria 2: Pääomahyödykkeet Kategoria 6: Liikematkustus Kategoria 7: Työmatkaliikenne Kategoria 8: Alkupään vuokrattu omaisuus Kategoria 9: Loppupään kuljetus ja jakelu Kategoria 10: Myytyjen tuotteiden jatkokäsittely Kategoria 11: Myytyjen tuotteiden käyttö Kategoria 12: Myytyjen tuotteiden elinkaaren lopun käsittely Kategoria 13: Loppupään vuokrattu omaisuus Kategoria 14: Franchise-toiminta Kategoria 15: Sijoitukset

VESI- JA MERIVAROIHIN LIITTYVÄT KÄSITTEET

Afarak on toteuttanut toimipaikkakohtaisia toimenpiteitä vedenkulutuksen optimoimiseksi ja vesivaroihin kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi. Näihin toimiin kuuluvat nykyaikaisten vedenkierrätysjärjestelmien käyttö, tehokkaiden jätevedenpuhdistusprosessien käyttöönotto ja veden saastumisen vähentäminen. Painopisteenä on nykyisten toimenpiteiden jatkaminen ja kehittäminen vesivarojen kestävän käytön ja suojelun edistämiseksi kohdennetusti ja tehokkaasti kussakin toimipisteessä.

Kattojärjestöjen yleisten suuntaviivojen hyväksyminen

Afarak noudattaa ICDA:n ja EUROALLIAGESin yleisiä strategisia suuntaviivoja kestävien prosessien edistämiseksi. Nämä suuntaviivat pannaan täytäntöön prosessiveden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä koskevilla tekniikoilla. Afarakin toimipaikoissa tämä toteutetaan suljetuilla vesikiertojärjestelmillä, jotka vähentävät merkittävästi sekä makean veden kulutusta että jätevesipäästöjä.

Afarak pitää erittäin tärkeänä myös vesien pilaantumisen minimoimista. Omat jätevedenpuhdistamomme ja optimoidut jätevedenpuhdistusprosessimme vähentävät merkittävästi epäpuhtauksien päästöjä vesistöihin. Yhtiö kierrättää jopa 95 prosenttia kaivosalueiden prosessivedestä, mikä edistää merkittävästi luonnonvarojen säästämistä. Innovatiivisten ratkaisujen edistämisen hengessä Afarak käyttää vaihtoehtoisia vesilähteitä, kuten sade- ja kaivovettä, vähentääkseen riippuvuutta makeasta vedestä, mikä on tärkeä tekijä erityisesti vesipulasta kärsivillä alueilla sijaitsevilla kaivosalueilla.

Toimipaikkakohtaiset vaatimukset

Vastuu vesi- ja merivarojen käytöstä on konsernin Saksan, Turkin ja Etelä-Afrikan toimipaikoilla. Nämä toimivat itsenäisesti ottaakseen huomioon yksittäisten maiden vaihtelevat oikeudelliset olosuhteet ja ympäristönsuojeluvaatimukset.

Sijaintisuuntautunut henkilökohtainen vastuu

Räätälöityjä vesihuoltotoimenpiteitä toteutetaan itsenäisesti Saksan, Turkin ja Etelä-Afrikan toimipaikoissa. Tämä lähestymistapa on osoittautunut riittäväksi kaikkien vesivarojen alalla sovellettavien oikeudellisten vaatimusten ja standardien täyttämiseksi.

• Käynnissä olevat toimenpiteet: Toteutettuihin toimiin kuuluvat veden säästäminen, kierrätys ja paikallisten vesilähteiden suojelu, jotka ovat toimineet menestyksekkäästi jo vuosia.
• Optimoinnit: Järjestelmiä tarkistetaan ja parannetaan säännöllisesti tehokkuuden lisäämiseksi ja paikallisten ympäristövaatimusten täyttämiseksi.

Veden kulutus

Veden kokonaiskulutus ja veden intensiteetti

Afarakin kokonaisvedenkulutus on 5 659 047 m³ ja se koostuu seuraavista eri lähteistä:

Raportointivuosi	Yksikkö	Veden kokonaiskulutus
5 659 047	Tilavuus (m³)
Veden kokonaiskulutus vesiherkillä alueilla, mukaan lukien alueet, joilla on suuri vesirasitus	5 476 195	Tilavuus (m³)
Talteen otetun ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä	127 087
sadevesi	5 142 000
95% prosessivedestä		Tilavuus (m³)
Varastoitu vesi yhteensä	5 000	Tilavuus (m³)
Muutokset veden varastoinnissa	0	Tilavuus (m³)
Veden intensiteetti	43 991	Tilavuus (m³) / Liikevaihto yhteensä (miljoonaa euroa)

Veden laatu ja valuma-alueet

Veden laatua ja erityisiä valuma-alueita seurataan säännöllisesti kussakin kohteessa. Juomavesi hankitaan paikallisilta toimittajilta, ja se täyttää alueelliset juomavesistandardit. Sade- ja kaivovesi mukautetaan kunkin paikan olosuhteisiin ja tarkistetaan säännöllisesti paikallisten laatuvaatimusten noudattamiseksi. Etelä-Afrikan ja Turkin kaivosalueilla on suuri vesistressi, koska näillä alueilla veden saatavuus on rajallista. Tämä edellyttää erityisen tehokasta vedenkäyttöä, jotta vaikutukset paikallisiin vesivaroihin voidaan minimoida. Veden säästämiseen ja kestävään käyttöön tähtäävät toimenpiteet, kuten prosessiveden uudelleenkäyttö ja veden kulutuksen optimointi toimintaprosesseissa, ovat siksi olennainen osa yhtiön vesistrategiaa.

Tiedonkeruu ja menetelmät

Vedenkulutustiedot perustuvat suoriin mittauksiin ja säännöllisiin kirjauksiin, ja eri lähteistä peräisin olevan kulutuksen luokittelussa käytetään toimialakohtaisia tekijöitä. Tietojen keräämisessä ja dokumentoinnissa käytetään standardoituja mittalaitteita ja alueellisia lakisääteisiä standardeja, kuten paikallisia ympäristömääräyksiä ja ISO-standardeja (soveltuvin osin).

FERROKROMI- JA KROMIMALMIMARKKINAT

Afarak-konserni toimii pääasiassa kromimalmimarkkinoilla. Suurin osa maailman kromimalmista käytetään metallurgisissa käyttökohteissa. Lisäksi kromimalmia käytetään vähäisemmissä määrin tulenkestävissä aineissa, valimohiekkana ja kemiallisena aineena, kuten alla on kuvattu. Afarak tuottaa ferrokromia, joka on metallurgisissa käyttökohteissa käytetyn kromin päätyyppi ja jonka kysyntää ohjaa pääasiassa ruostumattoman teräksen kysyntä. Tämän takia kromimalmi ja ferrokromi ovat todella vahvasti sidoksissa ruostumattoman terästeollisuuden kehitykseen.

Markkinakatsaus 2025

Ruostumattoman teräksen markkinoiden odotettu elpyminen ei toteutunut vuoden 2025 jälkipuoliskolla. Käynnissä olevista kustannusten optimointitoimenpiteistä huolimatta jatkuva hintapaine ja heikentynyt Yhdysvaltain dollari vaikuttivat negatiivisesti vähähiilisen ferrokromiliiketoiminnan katteisiin. Kromimalmin hinnat laskivat vuoden jälkipuoliskolla, mikä johti myös alhaisempiin katteisiin ruostumattoman teräksen heikon kysynnän vuoksi. Vlakportin pesulaitoksen ja aurinkovoimalan käyttöönoton pienet ongelmat aiheuttivat joitakin viivästyksiä. Odotamme laitoksen toimivan täydellä kapasiteetilla vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä.

Markkinanäkymät vuoden 2026 ensimmäiselle vuosineljännekselle

Asiakaskuntamme kärsii EU:n terästeollisuus supistui vuonna 2025 neljättä vuotta peräkkäin lyhyen ensimmäisen neljänneksen kasvun jälkeen. Halvan tuontiteräksen osuus EU:ssa on ennätyksellisen korkea 27 %. Ruostumattoman teräksen tapauksessa osuus on 25 %. Teräksen tuotanto EU:ssa on laskenut 3,4 % edellisvuodesta. Vuodelle 2026 ennustetaan maltillista elpymistä, mutta epävarmuutta odotetaan olevan paljon, kun otetaan huomioon maailmanlaajuinen 680 miljoonan tonnin terästuotannon ylikapasiteetti. Eurooppa on epäedullisessa asemassa korkeiden energiakustannusten ja vuoden 2025 puolivälissä käyttöönotetun Yhdysvaltojen 50 prosentin tullin aiheuttamien toimitushäiriöiden vuoksi.

Katteemme ovat edelleen paineen alla

Vaikka vähähiilisen ferrokromin markkinahinta alkoi osoittaa pysyvämpää paranemista vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä, Yhdysvaltain dollarin kurssilasku on pyyhkinyt pois suurimman osan positiivisesta vaikutuksesta. Vähähiilinen ferrokromi on edelleen Yhdysvaltain dollarissa määritettävä hyödyke. CBAM ja uudet EU:n suojatoimenpiteet ovat alkaneet osoittaa joitakin positiivisia vaikutuksia vuoden 2026 alussa, mutta energiakustannukset ja päästökaupan kustannusten nousu tulevat edelleen rasittamaan voimakkaasti eurooppalaisia tuottajia.

KONSERNIN TOIMINTAKATSAUS

Operatiivisesti tarkasteltuna konsernin myynti kasvoi ja tuotanto väheni vuonna 2025.

Myynti

Jalostettujen materiaalien myynti kasvoi 30,6 % ja oli 28 407 (2024: 21 759) tonnia.

Konsernin kaivostoiminta

Konsernin kaivostoiminta väheni vuoden 2025 aikana 31,3 % ja oli 251 257 (2024: 365 929) tonnia. Erikoismetallisegmentin vuosittaiset louhintamäärät kasvoivat 19,8 % ja olivat 77 806 (2024: 64 945) tonnia. Rautametalliseossegmentin tuotantomäärät laskivat merkittävästi Etelä-Afrikan kaivosten tuotannon laskiessa. Rautametalliseossegmentin tuotantomäärä oli 173 451 (2024: 300 985) tonnia. Lasku johtui pääasiassa Zeerustin kaivoksen myynnistä vuoden keskivaiheilla.

Konsernin jalostustoiminta

Konsernin vuoden 2025 jalostustoiminta kasvoi korkeamman kysynnän seurauksena 20,3 % ja oli 27 626 (2024: 22 963) tonnia.

Henkilöstö

Vuoden 2025 lopussa Afarakilla oli 626 (602) työntekijää. Keskimääräinen henkilöstömäärä vuoden 2025 aikana oli 623 (594).

KONSERNIN TALOUDELLINEN SUORIUTUMINEN

Taloudellinen suoriutuminen vuonna 2025

Konsernin liikevaihto kasvoi edellisvuodesta ja oli 141,3 (128,6) miljoonaa euroa. Erikoismetalliseosmateriaalien myynti kasvoi 30,6 % ja oli 28 407 (1-12/2024: 21 759) tonnia. Kaivostoiminta väheni 31,3 % ja oli 251 257 (1-12/2024: 365 929) tonnia. Tilikauden tulos oli -8,9 (1-12/2024: -7,2) miljoonaa euroa ja käyttökate laski -0,2 (1-12/2024: 2,6) miljoonaan euroon. Liikevoitto oli -2,6 (1-12/2024: -0,1) miljoonaa euroa.

MEUR	1-6/2025	7-12/2025	1-12/2025	1-12/2024
Liikevaihto	77,1	64,2	141,3	128,6
Käyttökate	6,9	-7,1	-0,2	2,6
Liikevoitto	5,9	-8,5	-2,6	-0,1
Kauden tulos	2,4	-11,4	-7,5	-7,2
Käyttökate-%	9,0 %	-11,1 %	-0,2 %	2 %
Liikevoitto-%	7,7 %	-13,3 %	-1,8 %	-0,1 %

Tase, rahavirta ja rahoitus

Konsernitaseen varat olivat 31.12.2025 yhteensä 148,1 (2024: 161,6) miljoonaa euroa ja nettovarat 95,8 (2024:112,1) miljoonaa euroa. Vuoden 2025 toisella vuosipuoliskolla ulkomaisten tytäryhtiöiden muuntoerojen muutos oli 8,2 miljoonaa euroa. Konsernin rahavarat olivat 31.12.2025 yhteensä 7,3 (2024:4,0) miljoonaa euroa. Vuonna 2025 liiketoiminnan rahavirta oli 2,8 (2024: -6,3) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 64,7 % (2024: 69,3 %).Afarakin nettovelkaantumisaste oli vuoden lopussa -4,1 % (2024: -1,2 %) ja yhtiön korollisen velan määrä oli alhainen 3,4 (2024: 2,6) miljoonaa euroa.

Investoinnit, yritysostot ja -myynnit

Vuoden 2025 investoinnit olivat yhteensä 11,8 (5,8) miljoonaa euroa. Investoinnit olivat pääasiassa konsernin toiminnan ylläpitoinvestointeja sekä uusiutuvaan energiaan liittyneitä investointeja.

LIIKETOIMINTASEGMENTTIEN KATSAUS

Segmenttien taloudellinen kehitys sekä varat ja velat

	1-12/2025 12 kuukautta 1 000 EUR
Erikoismetalliseokset	Rautametalliseokset	Kohdistamattomat erät	Eliminoinnit	Konserni
Liikevaihto	130 892	9 944	2 747	-2 305	141 278
Käyttökate	4 314	-1 323	-3 203	0	-212
Liikevoitto	2 325	-1 554	-3 383	0	-2 612
Segmentin varat	150 481	42 451	6 114	-50 944	148 102
Segmentin velat	44 426	44 931	23 780	-60 860	52 277

	1-12/2024 12 kuukautta 1 000 EUR
Erikoismetalliseokset	Rautametalliseokset	Kohdistamattomat erät	Eliminoinnit	Konserni
Liikevaihto	111 275	16 577	3 284	-2 495	128 641
Käyttökate	1 715	4 289	-3 397	0	2 607
Liikevoitto	-448	3 872	-3 570	0	-146
Segmentin varat	154 750	49 429	4 630	-47 207	161 602
Segmentin velat	42 270	42 478	21 034	-56 248	49 534

ERIKOISMETALLISEOSSEGMENTTI

Erikoismetalliseosliiketoimintaan kuuluvat Türk Maadin Şirketi A.S:n ("TMS") Turkissa sijaitsevat kaivos- ja rikastustoiminnot ja Elektrowerk Weisweiler GmbH:n ("EWW") Saksassa sijaitseva kromiittirikasteen jalostuslaitos. TMS toimittaa EWW:lle korkealaatuista kromiittirikastetta, josta EWW jalostaa erikoistuotteita, kuten matalahiilistä ja erittäin matalahiilistä ferrokromia. TMS:n kromimalmista se osa, jota ei käytetä matalahiilisen ferrokromin valmistukseen, myydään markkinoille.

Katsaus vuoteen 2025

Katsausvuoden liikevaihto kasvoi 17,6 % ja oli 130,9 (2024:111,3) miljoonaa euroa Jalostustasot kasvoivat 20,3 % edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihdon kasvu johti korkeampaan käyttökatteeseen, joka oli 4,3 (2024:1,7) miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 2,3 (2024:-0,4) miljoonaa euroa.

• Liikevaihto 130,9 MEUR (2024: 111,3 MEUR)
• Käyttökate 4,3 MEUR (2024: 1,7 MEUR)
• Liikevoitto 2,3 MEUR (2024: -0,4 MEUR)
• Kaivostoiminnan tuotanto 77 806 mt (2024: 64 945 mt)
• Jalostustoiminnan tuotanto 27 626 mt (2024: 22 963 mt)
• Jalostettujen materiaalien myynti 28 407 mt (2024: 21 759 mt)
• Henkilöstö 512 (2024: 479)

Tuotanto

Tuotanto kasvoi yhteensä 19,9 % ja oli 105 432 (2024: 87 907) tonnia. TMS:n kaivostoiminnan tuotanto oli tasaista, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 11,2 %. Saksan EWW:n tehtaan jalostusmäärät kasvoivat 20,3 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Myynti

Jalostetun erikoismetalliseosmateriaalin myynti kasvoi 30,6 % ja oli 28 407 (2024: 21 759) tonnia.

Taloudellinen suoriutuminen

Liikevaihdon kasvu johti korkeampaan käyttökatteeseen, joka oli 4,3 (2024:1,7) miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 2,3 (2024:-0,4) miljoonaa euroa.

MEUR	1-6/2025	7-12/2025	1-12/2025	1-12/2024
Liikevaihto	72,0	58,9	130,9	111,3
Käyttökate	5,9	-1,6	4,3	1,7
Liikevoitto	5	-2,7	2,3	-0,4
Käyttökate-%	8,1 %	-2,7 %	3,3 %	1,5 %
Liikevoitto-%	6,9 %	-4,5 %	1,8 %	-0,4 %

RAUTAMETALLISEOSSEGMENTTI

Rautametalliseosliiketoimintaan kuuluvat Vlakpoortin kaivos, Stelliten kaivos, Mecklenburgin kaivos ja Zeerustin kaivos Etelä-Afrikassa. Liiketoiminta tuottaa kromimalmia maailmanlaajuisille markkinoille.

Katsaus vuoteen 2025

Sekä liikevaihto että tuotanto laskivat rautametalliseossegmentissä vuoden keskivaiheilla toteutuneen Etelä-Afrikan kaivoksen myynnin seurauksena. Käyttökate oli -1,3 (2024:4,3) miljoonaa euroa.

• Liikevaihto 9,9 MEUR (2024: 16,6 MEUR)
• Käyttökate -1,3 MEUR (2024: 4,3 MEUR)
• Liikevoitto -1,6 MEUR (2024: 3,9 MEUR)
• Kaivostoiminnan tuotanto 173 451 mt (2024: 300 985 mt)
• Jalostustoiminnan tuotanto 0 mt (2024: 0 mt)
• Jalostettujen materiaalien myynti 0 mt (2024: 0 mt)
• Henkilöstö 97 (2024: 105)

Tuotanto

Segmentin kokonaistuotanto väheni 42,4 % ja oli 173 451 (2024: 300 985) tonnia.

Myynti

Rautametalliseossegmentin kaivosmateriaalien myynti väheni 40,4 % edellisvuoteen verrattuna ja oli 9,9 (16,6) miljoonaa euroa.

Taloudellinen suoriutuminen

MEUR	1-6/2025	7-12/2025	1-12/2025	1-12/2024
Liikevaihto	4,8	5,1	9,9	16,6
Käyttökate	2,6	-3,9	-1,3	4,3
Liikevoitto	2,5	-4,1	-1,6	3,9
Käyttökate-%	54,7 %	-76,3 %	-13,3 %	25,9 %
Liikevoitto-%	52,4 %	-78,8 %	-15,6 %	23,4 %

Vuoden keskivaiheilla toteutuneen Etelä-Afrikan kaivoksen myynnin seurauksena rautametalliseossegmentin tuotanto laski 42,4 %. Tuotannon väheneminen johti liikevaihdon laskuun, jonka seurauksena käyttökate oli -1,3 (2024:4,3) miljoonaa euroa.

RISKIENHALLINTA

Afarakin huolellinen suhtautuminen riskienhallintaan on merkittävä osatekijä menestyksessämme. Riskienhallinta on mukana kaikkien toimintojemme johtamisessa. Ymmärtämällä ja hallinnoimalla riskejä tarjoamme varmuutta ja luottamusta osakkeenomistajillemme, työntekijöillemme, asiakkaillemme, toimittajillemme ja paikallisyhteisöille. Itse asiassa uskomme, että menestyksekäs riskienhallinta muodostaa kilpailuedun. Riskejämme tarkastellaan ja hallitaan koko konsernin tasolla. Ollessamme aidosti globaali yhtiö toimintojemme moninaisuuden hallinta koskien tuotevalikoimaa, maantieteellistä sijaintia, eri talousalueita ja valuuttoja muodostaa keskeisen osan riskienhallintaamme. Riskienhallinta on yksi hallituksen, tarkastusvaliokunnan ja terveys- ja turvallisuusvaliokunnan päävastuista.

Kehitys vuonna 2025

Afarakin jalostustoiminnot Saksassa ja Etelä-Afrikan kaivoksissa käyttävät paljon energiaa, pääasiassa sähköä. Polttoaineiden ja energian hinnoille on maailmanlaajuisesti ollut ominaista epävakaus ja kustannusinflaatio. Etelä-Afrikassa suurinta osaa sähkön tarjonnasta, hinnasta ja saatavuudesta hallitsee yksi taho, Eskom. Sähkön hinnan nousu ja/tai vähentynyt tai epävarma sähkön toimitus tai allokaatio voivat vaikuttaa negatiivisesti Afarakin nykyiseen toimintaan, jolla voi olla vaikutus konsernin taloudelliseen tulokseen. Yhtiön johto jatkoi tiivistä yhteistyötä yksiköiden kanssa jatkuvan seurannan ja valvonnan varmistamiseksi konsernin riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Terveys ja turvallisuus sekä ilmoitettu tavoite "Zero-Harm" ovat jatkossakin yhtiön riskienhallintastrategian keskeinen pilari.

OSAKETIETO

31.12.2025 hetkellä Afarak Group SE:n rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä oli 277 041 814 (277 041 814) ja osakepääoma oli 1 000 000,00 (23 642 049,60) euroa. Ylimääräinen yhtiökokous päätti 29.1.2025 alentaa yhtiön 23 642 049,60 euron osakepääomaa 22 642 049,60 eurolla varojen siirtämiseksi sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Toimenpiteen jälkeen yhtiön uusi osakepääoma on 1 000 000,00 euroa ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston määrä kasvaa vastaavasti 22 642 049,60 eurolla. Yhtiöllä oli 31.12.2025 hallussaan 15 641 514 (16 041 514) omaa osakettaan, joka vastasi 5,65 % (5,79 %) osuutta liikkeeseen lasketuista osakkeista. Ulkona olevien osakkeiden kokonaismäärä ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 31.12.2025 261 400 300 (261 000 300).

Liputusilmoitukset

Ei liputusilmoituksia vuonna 2025.

Kaupankäyntitiedot

Afarak Group SE:n osake on listattu Lontoon pörssin päämarkkinalla ja NASDAQ Helsingin pörssissä. Afarakin osakkeet ovat kaupankäynnin kohteena Lontoon pörssissä tunnuksella AFRK ja NASDAQ Helsingissä kaupankäyntitunnuksella AFAGR. ISIN-koodi on FI0009800098 ja kauppaa käydään Englannin punnissa ja euroissa.

Osakkeen kurssikehitys ja osakkeiden vaihto

Katsauskauden alussa joulukuun 2024 lopussa yhtiön osakkeen kurssi oli 0,29 euroa NASDAQ Helsingissä ja 0,20 puntaa Lontoon pörssissä. Katsauskauden lopussa joulukuussa 2025 yhtiön osakkeen kurssi oli 0,26 euroa NASDAQ Helsingissä ja 0,20 puntaa Lontoon pörssissä. Vuoden 2025 toisella puoliskolla yhtiön osakkeen kurssi vaihteli 0,28-0,33 euron välillä NASDAQ Helsingissä ja markkina-arvo oli 31.12.2025 72,03 (1.1.2025: 80,34) miljoonaa euroa. Samana ajanjaksona yhtiön osakkeen kurssi pysyi 0,20 punnassa Lontoon pörssissä ja markkina-arvo oli 31.12.2025 55,41 (1.1.2025: 55,41) miljoonaa puntaa.

29.1.2025: Afarak Group SE:n ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 29.1.2025. Yhtiökokous päätti alentaa a) yhtiön 23 642 049,60 euron osakepääomaa 22 642 049,60 eurolla varojen siirtämiseksi sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Toimenpiteen jälkeen yhtiön uusi osakepääoma on 1 000 000,00 euroa ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston määrä kasvaa vastaavasti 22 642 049,60 eurolla. Osakepääoman alentamisen voimaantulo edellyttää osakeyhtiölain 14 luvun mukaisen velkojiensuojamenettelyn läpiviemistä. Kaikista osakepääoman alentamiseen liittyvistä käytännön toimenpiteistä päättää hallitus. b) yhtiön taseen 31.12.2023 mukaista sidottuun pääomaan kuuluvaa ylikurssirahastoa siirtämällä kaikki siellä olevat varat 25 223 189,79 euroa yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Ylikurssirahaston alentaminen tapahtuu vastikkeetta, eikä se vaikuta yhtiön osakkeiden lukumäärään, osakkeiden tuottamiin oikeuksiin eikä osakkeenomistajien suhteelliseen omistukseen. Ylikurssirahaston alentamisen voimaantulo edellyttää osakeyhtiölain 14 luvun mukaisen velkojiensuojamenettelyn läpiviemistä. Kaikista ylikurssirahaston alentamiseen liittyvistä käytännön toimenpiteistä päättää hallitus.

31.3.2025: Yhtiön hallitus on, 31.5.2024 pidetyn Yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen antaman osakeantivaltuutuksen nojalla, toteuttanut suunnatun maksuttoman osakeannin. Osakeannin mukaisesti 400.000 Yhtiön hallussa ollutta omaa osaketta ("Osakkeet") on nyt siirretty toimitusjohtaja Guy Konsbruckille. Osakkeet muodostavat osan toimitusjohtajasopimuksen mukaisesta palkkiosta. Osakeannin täytäntöönpanon jälkeen Afarakin haltuun jää 15.641.514 omaa osaketta, edustaen noin 5,65 prosenttia Yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.

28.5.2025: Afarakin ylimääräisen yhtiökokouksen 29.1.2025 tekemä päätös osakepääoman alentamisesta 22 642 049,60 eurolla on rekisteröity tänään kaupparekisteriin. Alennettu määrä on siirretty sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiön uusi osakepääoma on alentamisen jälkeen 1.000.000 euroa.Osakepääoman alentamisella ei ollut vaikutusta Yhtiön osakkeiden lukumäärään. 28.5.2025: Afarakin ylimääräisen yhtiökokouksen 29.1.2025 tekemä päätös ylikurssirahaston alentamisesta 25 223 189,79 eurolla on tänään pantu täytäntöön. Alentamisen jälkeen Afarakin taseessa olevan ylikurssirahaston määrä on nolla euroa. Alennettu määrä on siirretty sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Ylikurssirahaston alentamisella ei ollut vaikutusta Yhtiön osakkeiden lukumäärään.

Osakkeenomistajat

Yhtiöllä oli 31.12.2025 yhteensä 8 587 osakkeenomistajaa (8 436 osakkeenomistajaa 31.12.2024), joista kahdeksan oli hallintarekisteröityjä. Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä 31.12.2025 oli 277 041 814 (2024: 277 041 814) kappaletta.

SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2025

Osakkeenomistaja	Osakkeiden lukumäärä	%
1 Skandinaviska Enskilda Banken AB	150 992 553	54,50
2 Hino Resources Co. Ltd	36 991 903	13,35
3 Afarak Group Plc	15 641 514	5,65
4 Hanwa Company Limited	9 000 000	3,25
5 4capes Oy	5 730 000	2,07
6 Joensuun Kauppa ja Kone Oy	5 160 683	1,86
7 Nieminen Jorma Juhani	4 585 000	1,66
8 Osuusasunnot Oy	3 300 000	1,19
9 Kaikkonen Risto Aleksi	2 235 795	0,81
10 PM Ruukki Oy	2 100 000	0,76
Yhteensä	235 737 448	85,09
Muut osakkeenomistajat	41 304 366	14,91
Rekisteröidyt osakkeet yhteensä	277 041 814	100,00

Afarak Group SE:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2025 yhteensä 2 850 000 (2024: 2 450 000) Afarak Group SE:n osaketta joko suoraan, lähipiiriin kuuluvien henkilöiden tai määräysvaltayhtiöidensä kautta. Tämä vastaa 1,03 % (2024: 0,9 %) rekisteröityjen osakkeiden kokonaismäärästä 31.12.2025.

OSAKEOMISTUKSEN JAKAUTUMINEN 31.12.2025

	Osakkeiden lukumäärä	Osakkeenomistajien lukumäärä	% osakkeenomistajista	Osakkeiden lukumäärä	% osakkeiden lukumäärästä
1 - 100	2 678	31,15	106 787	0,04
101 - 1000	3 119	36,28	1 438 169	0,52
1001 - 10000	2 139	24,88	7 856 421	2,84
10001 - 100000	571	6,64	15 805 048	5,71
100001 - 1000000	69	0,80	14 616 602	5,28
1000001 - 10000000	8	0,09	34 488 633	12,45
10000001 & enemmän	3	0,04	202 730 154	73,18
Yhteensä	8 587	100 %	277 041 814	100,00
joista hallintarekisteröityjä		8	0,10 %	151 902 987	54,83
Ulkona olevat osakkeet yhteensä				261 400 300	94,35

OSAKKEENOMISTAJAT OSAKASRYHMÄN MUKAAN 31.12.2025

	% osakkeista
Suomalaiset osakkeenomistajat	28,83
joista: Yritykset ja asunto-osakeyhtiöt	7,53
Rahoitus- ja vakuutusyhtiöt	5,98
Kotitaloudet	15,32
Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	0,00
Ulkomaiset osakkeenomistajat	71,17
Yhteensä	100,00
joista hallintarekisteröityjä	54,83

VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET

Afarak Group SE:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 3. kesäkuuta 2025. Yhtiökokous vahvisti konsernin ja emoyhtiön tilinpäätökset ja myönsi Yhtiön hallitukselle ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilikaudelta 2024. Yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 2024 ei makseta osinkoa. Yhtiökokous kuitenkin valtuutti hallituksen harkintansa mukaan päättämään enintään 0,005 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta kertyneistä voittovaroista ja/tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutus oli voimassa 31.12.2025 asti. Hallitus teki 24.12.2025 erillisen päätöksen varojen jakamisesta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, ja maksu suoritettiin 20.2.2026. Yhtiö tiedotti tästä hallituksen päätöksestä erikseen. Yhtiökokous hyväksyi myös yhtiön toimielinten palkitsemisraportin.

HALLITUS

Yhtiökokous päätti, että Yhtiön hallitukseen valitaan kolme (3) jäsentä. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Jelena Manojlovic (Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen) ja Thorstein Abrahamsen (Norjan kansalainen) ja uudeksi hallituksen jäseneksi Julien Duniague (Sveitsin kansalainen).

Yhtiökokous päätti, että johtoon kuulumattomille hallituksen jäsenille maksetaan 5.000 euroa kuukaudessa ja hallituksen puheenjohtajalle maksetaan lisäksi 1.500 euroa kuukaudessa. Lisäksi yhtiön johtoon kuulumattomille hallituksen valiokuntien jäsenille maksetaan valiokuntatyöskentelystä 1.500 euroa kuukaudessa. Yhtiön johtoon kuuluvat hallituksen jäsenet eivät ole oikeutettuja hallitustyöskentelystä tai valiokuntatyöstä maksettaviin palkkioihin. Hallituksen jäsenille korvataan matka- ja majoituskulut sekä muut välittömästi hallitus- ja valiokuntatyöstä aiheutuneet kulut yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

TILINTARKASTAJA

Yhtiökokous päätti, että tilintarkastajan palkkio maksetaan Yhtiön tarkastaman laskun mukaan ja että Yhtiön tarkastusvaliokunnan suosituksen mukaisesti Yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin uudelleen tilintarkastusyhteisö Tietotili Audit Oy, joka on ilmoittanut, että päävastuullisena tilintarkastajana tulee toimimaan KHT Urpo Salo.

KESTÄVYYSRAPORTOINNIN VARMENTAJAN VALITSEMINEN

Yhtiökokous päätti, että kestävyysraportoinnin varmentajan palkkio maksetaan Yhtiön tarkastaman laskun mukaan ja että Yhtiön tarkastusvaliokunnan suosituksen mukaisesti kestävyystarkastusyhteisö Tietotili Audit Oy valittiin Yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajaksi. Tietotili Audit Oy on ilmoittanut, että päävastuullisena kestävyystarkastajana tulee toimimaan KRT Urpo Salo. EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) yksinkertaistamisen mukaisesti hallitus on päättänyt, ettei tilikaudelta 2025 laadita kestävyysraporttia.

Viittaamalla sisällytetyt tiedot

Konsernin avainluvut, lähipiiritapahtumat sekä tiedot osakepääomasta ja optio-oikeuksista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa. Konsernin emoyhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan osakeomistus on esitetty emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedoissa. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvitys on esitetty erillisinä raportteina tässä vuosikertomuksessa.

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisvaatimusten (UK Listing Authority listing rules "LR" 9.8.4C R) mukaiset liitetiedot löytyvät seuraavasti:

Sektori	Aihe	Sijainti
1	Aktivoidut korot	1.8. Konsernitaseen liitetiedot, 10. Aineelliset hyödykkeet.
2	Tilintarkastamattomien taloustietojen julkistaminen	Ei sovelleta
4	Pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien yksityiskohdat	1.8. Konsernitaseen liitetiedot, 18. Osakeperusteiset maksut
5	Johdon palkkaeduista luopuminen	Ei sovelleta
6	Johdon tulevista palkkaeduista luopuminen	Ei sovelleta
7	Suunnattu maksullinen osakeanti	Ei sovelleta
8	Kohta (7) liittyen merkittäviin tytäryrityksiin	Ei sovelleta
9	Emoyhtiön osallistuminen listattavan tytäryhtiön markkinoille saattamiseen	Ei sovelleta
10	Merkittävät sopimukset	1.8. Konsernitaseen liitetiedot, 1.9.2 Lähipiiriliiketoimet
11	Määräysvaltaisen osakkaan tarjoamien palveluiden kustannus	Ei sovelleta
12	Osakkeenomistajien luopuminen osingoista	Ei sovelleta
13	Osakkeenomistajien luopuminen tulevista osingoista	Ei sovelleta
14	Määräysvaltaisten osakkeenomistajien kanssa tehdyt sopimukset	Ei sovelleta

Kaikki yllä mainittu ristiin viitattu tieto on sisällytetty hallituksen toimintakertomukseen viittaamalla.

TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT

	2025	2024	2023
Liikevaihto 1000 EUR	141 279	128 641	153 655
Käyttökate 1000 EUR	-212	2 607	16 594
% liikevaihdosta	-0,2 %	2,0 %	10,8 %
Liikevoitto 1000 EUR	-2 612	-146	15 032
% liikevaihdosta	-1,8 %	-0, 1 %	9,8 %
Tulos ennen veroja 1000 EUR	-7 524	-5 297	11 965
% liikevaihdosta	-5,3 %	-4,1 %	7,8 %
Oman pääoman tuotto	-8,6 %	-6,6 %	9,5 %
Sijoitetun pääoman tuotto	3,7 %	2,6 %	18,8 %
Omavaraisuusaste	64,7 %	69,3 %	65,1 %
Nettovelkaantumisaste	-4,1 %	-1,2 %	-14,1 %
Henkilöstön lukumäärä tilikauden lopussa	626	602	595

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

	2025	2024	2023
Osakekohtainen tulos, laimentamaton EUR	-0,03	-0,03	0,04
Osakekohtainen tulos, laimennusvaikutuksella oikaistu EUR	-0,03	-0,03	0,04
Osakekohtainen oma pääoma EUR	0,37	0,43	0,41
Voittokerroin (P/E-luku) EUR	-8,67	-10,58	11,02
Osakkeiden lukumäärän keskiarvo 1 000	261 400	260 972	260 478
Osakkeiden lukumäärän keskiarvo, laimennusvaikutuksella oikaistu 1 000	261 400	261 472	260 978
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa 1 000	277 042	277 042	267 042
Osakkeen kurssikehitys (NASDAQ Helsinki)
Keskikurssi EUR	0,31	0,31	0,52
Alin kurssi EUR	0,24	0,22	0,35
Ylin kurssi EUR	0,38	0,42	0,69
Osakekannan markkina-arvo EUR 1000	72 030	80 342	107 885
Osakkeiden vaihto EUR 1000	5 698	7 494	42 513
Osakkeiden vaihto %	7,01	8,53	30,70
Osakkeen kurssikehitys (Lontoon pörssi)
Keskikurssi EUR	0,23	0,24	0,23
GBP	0,20	0,20	0,20
Alin kurssi EUR	0,23	0,24	0,24
GBP	0,20	0,20	0,20
Ylin kurssi EUR	0,23	0,24	0,23
GBP	0,20	0,20	0,20
Osakekannan markkina-arvo EUR 1000	63 498	66 823	61 456
GBP 1000	55 408	55 408	53 408
Osakkeiden vaihto EUR 1000	0	212	34
Osakkeiden vaihto GBP 1000	0	176	29
Osakkeiden vaihto %	0,00	0,00	0,02

Yhtiö ei ole jakanut pääomanpalautusta tilikaudelta 2024. Yhtiö noudattaa uutta osinkopolitiikkaa ja hallitus aikoo päättää osingonjaosta myöhemmin. Hallitus päätti 24.12.2025 0,005 euron osakekohtaisesta pääoman palautuksesta. Päätös perustuu 3.6.2025 pidetyn yhtiökokouksen myöntämään valtuutukseen.

TALOUDELLISTEN TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Taloudelliset tunnusluvut

Oman pääoman tuotto (ROE), %
Kauden tulos / Oma pääoma (keskimäärin) * 100

Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %
(Tulos ennen veroja + rahoituskulut) / (Taseen loppusumma - korottomat velat) keskimäärin * 100

Omavaraisuusaste, %
Oma pääoma / (Taseen loppusumma -saadut ennakot) * 100

Nettovelkaantumisaste, %
(Korolliset velat-likvidit varat) / Oma pääoma * 100

Käyttökate
Liikevoitto /-tappio + poistot +arvonalentumiset

Liikevoitto /-tappio
Liikevoitto /-tappio on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella oikaistuna, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot, arvonalentumistappiot ja liiketoiminnan muut kulut. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät tavanomaiseen liiketoimintaan liittyvistä eristä. Rahoitukseen liittyvät kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.Osakekohtaiset tunnusluvut

Osakekohtainen tulos, laimentamaton

Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta / Kauden aikana ulkona olleiden osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo

Osakekohtainen tulos, laimennusvaikutuksella oikaistu

Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta / Kauden aikana ulkona olleiden osakkeiden laimennusvaikutuksella oikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo

Osakekohtainen oma pääoma

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma / Kauden aikana ulkona olleiden osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo

Osakekohtainen varojenjako

Varojenjako/ Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa.

Yllä olevassa osakekohtaisessa tunnuslukutaulukossa on esitetty kyseisen vuoden tulokseen perustuva osingonjako ja pääomanpalautus. Varsinainen osingonjako ja pääomanpalautus tapahtuvat seuraavan vuoden aikana.

Voittokerroin (P/E-luku)

Osakekurssi kauden lopussa / Osakekohtainen tulos

Keskikurssi

Osakkeen valuuttamääräinen kokonaisvaihto kaudella / Kaudella vaihdettujen osakkeiden lukumäärä

Osakekannan markkina-arvo

Osakkeiden lukumäärä * Osakekurssi kauden lopussa

TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Pörssitiedotteet

21.2.2025 hallitus julkaisi tulosvaroituksen tilikauden 2024 liikevaihdon ja käyttökatteen laskuun liittyen.

Liputusilmoitukset

20.1.2026: Afarak Group SE on antanut arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen liputusilmoituksen, jonka mukaan Jorma Niemisen ja hänen yhtiöidensä 4capes Oy:n ja Osuusasunnot Oy:n yhteenlaskettu omistus Afarakin osakkeista on ylittänyt 5 prosentin rajan. Ilmoituksen mukaan Jorma Niemisen suora ja välillinen osakeomistus Afarakista on noussut 13 897 071 osakkeeseen, mikä vastaa 5,02 prosenttia Afarakin osake- ja äänimäärästä.

TILINPÄÄTÖS 1.1.-31.12.2025

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

KONSERNIN TULOSLASKELMA
1.1.-31.12.2025 | 1.1.-31.12.2024 | 1 000 EUR | Liite
---|---|---|---
Liikevaihto | 1 141 279 | 128 641 | | 1
Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 8 141 | 5 405 | | 8
Materiaalit ja palvelut | -111 575 | -100 205 | |
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 3 | -26 948 | -24 344 | |
Poistot | 4 | -2 400 | -2 753 | |
Arvonalentumiset | 4 | 0 | 0 | |
Liiketoiminnan muut kulut | 5 | -11 109 | -6 890 | |
Liikevoitto/(-tappio) | -2 612 | -146 | |
Rahoitustuotot | 6 | 6 599 | 3 049 | |
Rahoituskulut | 6 | -11 511 | -8 200 | |
Tulos ennen veroja | -7 524 | -5 297 | |
Tuloverot | 7 | -1 415 | -1 921 | |
Tilikauden tulos | -8 939 | -7 218 | |
Tilikauden tuloksen jakautuminen: | | | |
Emoyhtiön omistajille | -8 933 | -7 572 | |
Määräysvallattomille omistajille | -6 354 | -8 939 | -7 218 | |
Emoyhtiön osakkeenomistajille tilikauden tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos | 8 | | | |
laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR) | | -0,03 | -0,03 | |
laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EUR) | | -0,03 | -0,03 | |

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
1.1.-31.12.2025 | 1.1.-31.12.2024 | 1 000 EUR | Liite
---|---|---|---
Tilikauden tulos | -8 939 | -7 218 | |
Muut laajan tuloksen erät | | | |
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi | | | |
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleenarvostaminen | 863 | 1 166 | |
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi | | | |
Ulkomaisten yksikköjen muuntoerot | - | - | |
Konserni | -8 195 | 4 587 | |
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen | -7 332 | 5 753 | |
Tilikauden laaja tulos | -16 271 | -1 465 | |
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: | | | |
Emoyhtiön omistajille | -16 238 | -1 796 | |
Määräysvallattomille omistajille | -33 | -331 | |
| -16 271 | -1 465 | |

KONSERNITASE
| 1 000 EUR | Liite | 31.12.2025 | 31.12.2024
VARAT | | |
Pitkäaikaiset varat | | |
Aineelliset hyödykkeet | 9 | 48 547 | 46 925
Liikearvo | 10 | 45 223 | 49 779
Muut aineettomat hyödykkeet | 10 | 5 091 | 4 942
Muut rahoitusvarat | 12 | 1 630 | 1 679
Laskennalliset verosaamiset | 18 | 980 | 478
| | 101 471 | 103 803
Lyhytaikaiset varat | | |
Vaihto-omaisuus | 13 | 18 856 | 28 829
Myyntisaamiset ja muut saamiset | 14 | 20 450 | 25 016
Rahavarat | 15 | 7 325 | 3 954
| | 46 631 | 57 799
Varat yhteensä | | 148 102 | 161 602

KONSERNITASE (JATKUU)
| 1 000 EUR | Liite | 31.12.2025 | 31.12.2024
OMA PÄÄOMA JA VELAT | | |
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | | |
Osakepääoma | 16 | 1 000 | 23 642
Ylikurssirahasto | 105 | 25 364 |
Vararahasto | 1 | 517 | -47
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 263 | 471 | 215 556
Muuntoerot | -46 241 | -38 073
Kertyneet voittovarat | -124 017 | -114 397
| | 95 836 | 112 045
Määräysvallattomien omistajien osuus | -10 | 23 | -10 23
Oma pääoma yhteensä | | 95 826 | 112 068
Pitkäaikaiset velat | | |
Laskennalliset verovelat | 18 | 4 825 | 8 283
Korolliset velat | 12 | 559 | 335
Eläkevelat | 20 | 9 927 | 11 249
Muut pitkäaikaiset velat | 21 | 22 | 22
Varaukset | 19 | 9 574 | 11 776
| | 24 907 | 31 665
Lyhytaikaiset velat | | |
Ostovelat ja muut velat | 21 | 21 526 | 14 925
Varaukset | 19 | 134 | 167
Verovelat | 21 | 2 868 | 516
Korolliset velat | 12 | 2 841 | 2 260
| | 27 369 | 17 869
Velat yhteensä | | 52 276 | 49 534
Oma pääoma ja velat yhteensä | | 148 102 | 161 602

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
| 1 000 EUR | Liite | 1.1.-31.12.2025 | 1.1.-31.12.2024
Liiketoiminnan rahavirta | | |
Tilikauden tulos | | -8 939 | -7 218
Oikaisut: Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa | | |
Poistot ja arvonalentumiset | 4 | 2 400 | 2 753
Rahoitustuotot ja -kulut | 6 | 5 829 | 5 718
Tuloverot | 7 | 1 415 | 1 354
Osakeperusteiset maksut | 17 | 8 241 |
Pitkäaikaisten varojen luovutusvoitot | | -879 | -479
Käyttöpääoman muutokset: | | |
Myynti- ja muiden saamisten muutos | 2 | 281 | -412
Vaihto-omaisuuden muutos | 6 618 | 1 996
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos | 8 395 | -1 355
Varausten muutos | -1 946 | -169
Maksetut korot | -820 | -1 130
Saadut korot | 311 | 702
Muut rahoituserät | -4 978 | -5 228
Maksetut tuloverot | -1 394 | -3 068
Liiketoiminnan rahavirta | | 8 301 | -6 295
Investointien rahavirta | | |
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin, netto | | -5 577 | -5 687
Investoinnit muihin sijoituksiin, netto | | -5 | -15
Myönnetyt lainat ja lainsaamisten takaisinmaksut, netto | 493 | -1 495
Investointien rahavirta | | -5 089 | -7 197
Rahoituksen rahavirta | | |
Lainojen nostot | 0 | 3
Lainojen takaisinmaksut | 0 | -49
Rahoitusleasingvelkojen takaisinmaksut | 0 | 0
Lyhytaikaisten rahoituserien muutos | 864 | -602
Rahoituksen rahavirta | | 864 | -648
Rahavarojen muutos | | 4 076 | -14 140
Rahavarat tilikauden alussa | 3 954 | 18 032
Valuuttakurssimuutosten vaikutus | -705 | 62
Rahavarat tilikauden lopussa | 7 325 | 3 954
Muutos konsernitaseessa | 16 | 4 076 | -14 140

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
| 1 000 EUR | Liite | A | B | C | D | E | F | G | H | I
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| | | Osakepääoma | Ylikurssirahasto | Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | Muuntoerot | Kertyneet voittovarat | Vararahasto | Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä | Määräysvallattomien omistajien osuus | Oma pääoma yhteensä
| Emoyhtiön omistajille kuuluva | | | | | | | | | |
| Oma pääoma 31.12.2023 | | 23 642 | 25 223 | 215 359 | -42 683 | -115 512 | 18 | 106 047 | -306 | 105 741
| Kauden tulos 1-12/2024 + laaja tulos | | | | | | -7 572 | | -7 572 | 353 | -7 218
| Muut laajan tuloksen erät | 4 | | | | 4 610 | 1 166 | | 5 776 | -23 | 5 753
| Kauden laaja tulos yhteensä | | | | | 4 610 | -6 406 | | -1 796 | 330 | -1 465
| Osakeperusteiset maksut | 17 | | | | | | | 197 | | 197
| Määräysvallattomien omistajien osuuden hankinta | | | | | | | | -9 | -99 | -108
| Hyperinflaatio-oikaisu (Turkin yhtiöt) | 141 | | | | 7 534 | | | 7 534 | 98 | 7 632
| Muut oman pääoman muutokset | | | | | -4 | -65 | | -69 | | -69
| Oma pääoma 31.12.2024 | | 23 642 | 25 364 | 215 556 | -38 073 | -114 397 | -47 | 112 045 | 23 | 112 068
| Kauden tulos 1-12/2025 + laaja tulos | | | | | | -8 933 | | -8 933 | -6 | -8 939
| Muut laajan tuloksen erät | | | | | -8 168 | 863 | | -7 305 | -27 | -7 332
| Kauden laaja tulos yhteensä | | | | | -8 168 | -8 070 | | -16 238 | -33 | -16 271
| Osakeperusteiset maksut | | | | | | | | 8 | | 8
| Tytäryhtiöiden hankinta | 3 | | | | | | | 3 | | 3
| Osakepääoman ja ylikurssirahaston alentaminen | | -22 642 | -25 223 | 47 865 | | | | 0 | | 0
| Erien välinen uudelleenluokittelu | | - | 1 553 | 1 503 | -50 | | | -50 | | -50
| Muut oman pääoman muutokset | | -35 | 42 | 61 | | | | 68 | | 68
| Oma pääoma 31.12.2025 | | 1 000 | 105 | 263 471 | -46 241 | -124 017 | 1 517 | 95 836 | -10 | 95 826

1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1.1 YRITYKSEN PERUSTIEDOT

Afarak Group on suomalainen julkinen osakeyhtiö. Afarak Group on kromin louhija ja mineraalientuottaja, joka keskittyy kestävään kasvuun erikoismetalliseosliiketoiminnassaan Etelä-Euroopassa ja rautametalliseosliiketoiminnassaan Etelä-Afrikassa. Konsernin emoyhtiö on Afarak Group SE (y-tunnus: 0618181-8) (aiemmin Afarak Group Oyj). Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Kaisaniemenkatu 4, 00100 Helsinki. Jäljennökset konsernitilinpäätöksestä ovat saatavilla Afarak Group SE:n pääkonttorista tai yhtiön verkkosivuilta: www.afarak.com. Afarak Group SE on noteerattu NASDAQ Helsinki Oy:ssä (kaupankäyntitunnus: AFAGR) pienten yhtiöiden kategoriassa teollisuusryhmässä sekä Lontoon pörssin (AFRK) päämarkkinalla. Yhtiön nimi muutettiin Afarak Group Oyj:stä Afarak Group SE:ksi vuoden 2022 aikana ESEF-säännösten mukaista raportointia varten. Afarak Group SE on konsernin emoyhtiö ja sen päätoimipaikka on Helsinki. ESEF tilinpäätös on tilintarkastettu.

1.2 TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Laatimisperusta

Tämä Afarak Groupin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2025 voimassa olleita IAS- ja IFRS- standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä EU:n asetuksessa (EY) 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, ellei laadintaperiaatteissa jäljempänä muuta ole kerrottu. Konsernitilinpäätöstiedot esitetään pyöristettynä lähimpään tuhanteen euroon, ellei toisin ole mainittu. Afarak Group SE:n hallitus on 27.3.2026 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaisesti osakkeenomistajat päättävät tilinpäätöksen vahvistamisesta sen julkistamisen jälkeen pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Tilinpäätöksen esittämistapa

Konsernitilinpäätöksessä esitetään edellisen tilikauden vertailutiedot. Lisäksi konserni esittää ylimääräisen taselaskelman aikaisimman esitetyn kauden alussa, kun tapahtuu laskentaperiaatteiden takautuva muutos, takautuva oikaisu tai tilinpäätöserien uudelleenluokittelu, jolla on olennainen vaikutus konserniin.# Konsernitilinpäätöksen laajuus

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Afarak Group SE, sen tytäryritykset, yhteisyritykset sekä osakkuusyritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Myös potentiaalisen äänivallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan syntymisen ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen äänivaltaan oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.

Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä ja määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana.

Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa kullakin yhteisyrityksen osapuolella on omistusosuus ja osapuolten välillä on sopimukseen perustuva järjestely, joka synnyttää yhteisen määräysvallan, joka kohdistuu yksikön taloudelliseen toimintaan.

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa Afarak Groupilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen Afarak Group SE:n toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia tai keskuspankkien julkaisemia keskikursseja. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi kunkin raportointijakson päätöspäivän kurssein. Liiketoiminnan kurssivoitot ja tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevaihdossa, liiketoiminnan kuluissa ja rahoituserissä. Suojauslaskentaa ei ole sovellettu.

Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten tytäryritysten tuotto- ja kuluerät sekä rahavirtalaskelman erät muunnetaan euroiksi kauden keskimääräisiä valuuttakursseja ja taseet raportointikauden päättymispäivän valuuttakursseja käyttäen. Tästä syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Myös ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyvä muuntoeron muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Omaan pääomaan kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna osana luovutusvoittoa tai tappiota, kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan kokonaan tai osittain.

Ulkomaisten yritysten hankinnoista kirjatut liikearvot sekä muut hankintojen yhteydessä tunnistetut varat ja velat on kirjattu kunkin hankitun tytäryhtiön toimintavaluutassa. Toimintavaluutan summat on muunnettu euromääräisiksi tilinpäätöspäivän kursseihin. IAS 21:n mukaisesti kurssierot nettosijoituksista ulkomaisiin yksiköihin kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Nettosijoitukset käsittävät myös konsernin ulkomaisille yksiköille myöntämiä pitkäaikaisia lainoja, joiden suorittamista ei ole suunniteltu ja joiden suorittaminen ei ole todennäköistä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna, kun sijoituksesta ulkomaiseen yksikköön luovutaan.

Liikevoitto

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Afarak Group on määritellyt sen seuraavasti: Liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään materiaali- ja palveluostot sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneet kulut, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tulo-osuudet sisältyvät liikevoittoon niiltä osin kuin ne liittyvät konsernin ydinliiketoimintoihin. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä kolmansien osapuolten kanssa; muutoin ne on kirjattu rahoituseriin. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelman erät esitetään liikevoiton ulkopuolella.

IAS 1:n muutoksessa tuli vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelystä. Ne muut laajan tuloksen erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteiseksi pitää esittää erillään eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää luokittelun muutoksesta johtuvina erinä tulosvaikutteisiksi. Tämä standardimuutos vaikutti muiden laajan tuloksen erien esitystapaan.

Tuloutusperiaatteet

Konserni noudattaa IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista standardia. Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden hallinta on siirtynyt ostajalle. Hallinta siirtyy joko ajan mittaan tai tiettynä ajankohtana. Hallinnan siirto riippuu toimitusehdoista (Incoterms). Jotkin niistä sisältävät riskin siirron asiakkaalle ennen materiaalin toimittamista loppuasiakkaalle. Näiden toimitusehtojen yhteydessä rahtia voidaan pitää erillisenä suoritusvelvoitteena, mutta koska niitä ei ole määrällisesti montaa, konserni ei tulouta kyseistä rahtia erillään myynnistä.

Toimitusehto on pääsääntöisesti FCA, CIF tai FOB, jolloin tuloutus tapahtuu, kun tavara on luovutettu ostajan rahdinkuljettajalle tai toimitettu ostajan nimeämään alukseen. Konserni saa yleensä asiakkailtaan lyhytaikaisia ennakkoja tai suorituksen asiakirjoja vastaan (CAD). Maksuehto on yleensä enintään 60 päivää kuukauden lopusta tai kaupintasopimuksellisilla asiakkailla kaupintaraportista. Transaktiohinta perustuu julkisiin hintanoteerauksiin preemioineen tai vähennyksineen ja spot-kaupat tehdään neuvottelujen perusteella. Sopimuksen tuloutus tapahtuu, kun tavarat toimitetaan, ja tuotto kirjataan riskin siirtymiseen liittyvällä Incoterms-ehdolla.

Toimialalle tyypillisesti mineraalirikasteita myytäessä laskutetaan toimituksen yhteydessä ennakkolasku. Lopullinen laskutusmäärä laskutetaan ja tuloutetaan, kun kyseisen toimituserän lopullinen määrä ja mineraalipitoisuus sekä hinnoittelu on määritetty.

Tuotot, jotka syntyvät muusta kuin konsernin pääasiallisesta liiketoiminnasta, kirjataan liiketoiminnan muiksi tuotoiksi. Pitkäaikaisten omaisuuserien tai omaisuuserien ryhmien luovutuksista aiheutuneet menot vähennetään luovutusvoitoista.

Eläkevelvoitteet

Afarak Groupin eläkejärjestelyt luokitellaan maksuperusteisiksi tai etuuspohjaisiksi järjestelmiksi (Saksa ja Turkki). Maksuperusteisten järjestelmien maksut jaksotetaan kyseisen kauden kuluiksi. Etuuspohjaisten järjestelmien vastuun nykyarvo on arvioitu etuoikeusyksikköön perustuvalla menetelmällä (Projected Unit Credit Method) ja kirjattu taseeseen pitkäaikaisena velkana. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, kun ne toteutuvat, ja etuuspohjaisen järjestelmän nettovelka tai varat esitetään taseessa täysimääräisenä.

Osakeperusteiset maksut

Optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon siitä optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Käypä arvo määritetään soveltuvan optiohinnoittelumallin perusteella (esimerkiksi Black-Scholes). Ei-markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä option käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon niiden optioiden arvioidussa määrässä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajankohdan lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta optioiden määrästä jokaisen tilikauden päätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan laajaan tuloslaskelmaan. Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna.

Konserni suuntaa ajoittain hallituksen jäsenille tai konsernin avainhenkilöille maksuttoman osakeannin varsinaisen yhtiökokouksen hyväksymänä. Palkitsemisohjelma maksetaan osakkeina ja luokitellaan osakeperusteisesti suoritettavaksi etuudeksi konsernin tilinpäätöksessä. Luovutettujen osakkeiden käypä arvo määritetään perustuen Afarak Groupin osakkeen arvoon myöntämispäivänä. Siten yhteenlaskettu käypä arvo on luovutettavien osakkeiden lukumäärä kerrottuna osakkeen arvolla myöntämispäivänä. Tuloslaskelmassa kulu merkitään oikeuden syntymisajanjakson aikana henkilöstökuluihin ja vastaava lisäys merkitään omaan pääomaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Broad Based Black Economic Empowerment (BBBEE) -transaktiot

Etelä-Afrikan Broad Based Black Economic Empowerment (BBBEE) säädösten tarkoituksena on edesauttaa historiallisesti vähäosaisen väestön tarkoituksenmukaista osallistumista Etelä-Afrikan talouselämään. Konserni on sitoutunut omalta osaltaan BBBEE-ohjelman tavoitteisiin.Kun konserni luovuttaa osan eteläafrikkalaisesta tytäryhtiöstään tai toiminnostaan kumppanille käypää arvoa alempaan hintaan, transaktio käsitellään osakeperusteisena maksuna (eteläafrikkalaisen laskentaperiaatetulkinnan AC 503 Accounting for Broad Based Black Economic Empowerment (BBBEE) Transactions mukaisesti). Annettu etuus lasketaan IFRS 2:n mukaisesti ja kirjataan kuluksi. Mikäli järjestely sisältää palvelusehtoja, kulu jaksotetaan oikeuden syntymisajanjaksolle. Muutoin kulu kirjataan välittömästi oikeuden myöntämispäivänä.

Vuokrasopimukset (konserni vuokralle ottajana)

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu keskimäärin samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, merkitään taseelle käyttöoikeusomaisuuseränä ja omaisuuserään liittyvä velka leasingvelkana siitä hetkestä alkaen, kun omaisuuserä on ollut konsernin käytettävissä. Jokainen leasingmaksu kohdistetaan leasingvelan ja rahoituskulun välillä. Rahoituskulu kirjataan tuloslaskelman kuluksi leasingsopimuksen voimassaoloaikana. Käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan tasapoistoina joko taloudellisena vaikutusaikana tai sopimuksen voimassaoloaikana, riippuen siitä kumpi on lyhyempi.

Arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisen tilikauden päättyessä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvon kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Osakkuusyhtiöihin ja muihin omaisuuseriin liittyvät arvonalentumiset testataan yhtiöittäin/omaisuuserittäin.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevien arvioitujen rahavirtojen nykyarvoa. Käyttöarvo ennustetaan testaushetken olosuhteiden ja odotusten mukaisesti. Diskonttokorko ottaa huomioon rahan aika-arvon sekä kuhunkin omaisuuserään liittyvät erityiset riskit, erilaiset toimialakohtaiset pääomarakenteet sekä sijoittajien tuotto-odotukset vastaavanlaisille sijoituksille.

Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä, kirjataan arvonalentumistappio. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos, ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Liikearvon arvonalentuminen testataan vuosittain. Tilikaudella 2025 testaus suoritettiin erikoismetalliseosliiketoiminnan ja Etelä-Afrikan mineraalijalostusliiketoiminnan osalta 30.6.2025 ja kaikkien rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta 31.12.2025. Arvonalentumistestausta ja testauksessa käytettyjä menetelmiä on käsitelty tarkemmin kohdassa 1.5 Arvonalentumistestaus.

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot ja -kulut on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä, ja osinkotuotot, kun oikeus osinkoon on syntynyt. Realisoitumattomat arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista on kirjattu laajaan tuloslaskelmaan. Realisoitumattomat erät liittyvät valuuttatermiineihin.

Valuuttakurssivoitot tai tappiot, jotka muodostuvat ulkomaisten yritysten nettosijoitusten osaksi katsottavista konsernin sisäisistä lainoista, sisältyvät mahdollisella laskennallisen veron vaikutuksella oikaistuna, oman pääoman muuntoeroon. Nämä kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kertyneet kurssierot esitetään oman pääoman muuntoeroissa.

Vieraan pääoman menot

Ehdot täyttävän hyödykkeen omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osana kyseisen hyödykkeen hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot ovat määritettävissä luotettavasti. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Tuloverot

Laajan tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta voimassa olevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.

Maltalaisten yritysten tuloverot kirjataan käyttämällä nimellisverokantaa, joka on 35 %. Kuusi seitsemäsosaa tästä verosta hyvitetään osakkeenomistajalle. Maltalaiset yhtiöt muodostavat verotusyksikön, joten efektiivinen veroaste on 5 %. Suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin liittyvä verovaikutus esitetään muissa laajan tuloksen veroerissä.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon väliaikaisista eroista. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä raportointijakson päätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Verotettavista vahvistetuista tappioista aiheutuva laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeen hankintamenoon sisällytetään sen hankintahinta ja sen käyttöönotosta aiheutuneet välittömät menot sekä arvioidut ennallistamiseen ja käytöstä poistamiseen liittyvät menot.

Raskaiden tuotantokoneiden sisältämien osien taloudellinen vaikutusaika on usein eripituinen, joten ne käsitellään näissä tapauksissa erillisinä hyödykkeinä. Merkittävistä osien vaihdoista ja huolloista aiheutuvat kulut aktivoidaan. Kevyempien koneiden ja muiden aineettomien hyödykkeiden korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan kuluksi niiden toteutuessa.

Vieraan pääoman menot aktivoidaan osana hyödykkeen hankintamenoa silloin, kun on kysymys ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa lukuun ottamatta mineraalivaroja ja malmivarantoja, joista kirjataan poistot arvioidun tai raportoidun kulutuksen perusteella. Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Omaisuuserä	Vaikutusaika
Rakennukset	15-50 vuotta
Koneet ja kalusto	3-15 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	5-10 vuotta
Kaivokset ja mineraalivarat	Kulutuksen mukaan

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta tai luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Kaivokset ja mineraalivarat

Mineraalivarojen ja malmivarantojen arvostus liiketoimintojen yhdistämisessä

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut mineraalivarat ja malmivarannot katsotaan erillisiksi varoiksi. Mineraalivarojen ja malmivarantojen kirjaamisessa ja arvostamisessa perusteena käytetään saatavilla olevia ulkopuolisia raportteja malmin määrästä, mineraalipitoisuudesta, tuotantokustannusten arvioidusta tasosta sekä esiintymien hyödyntämismahdollisuuksista. Keskeistä on myös malmivarannon todennäköisyys. Varantojen luokituksilla on toimialalla yleisesti käytössä olevia standardeja, esimerkiksi eteläafrikkalaisia South African Code for Reporting of Exploration Results, Mineral Resources and Mineral Reserves "SAMREC" standardeja.

Varantojen kirjanpitoarvostus perustuu arvioituihin markkinahintoihin, arvioituihin varantojen hyödyntämiskuluihin sekä varantojen määrään. Mineraalivarat ja malmivarannot kirjataan konsernitaseen aineellisiin hyödykkeisiin. Kaivoksiin liittyvät ennallistamisvastuut on sisällytetty niiden hankintamenoon, ja vastuuta vastaava määrä on kirjattu taseeseen varaukseksi.

Mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenot

Konsernin kaivostoiminnassa syntyy uusien mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenoja, kun hankitaan etsintäoikeuksia ja potentiaalisia varantoja tutkitaan esimerkiksi koeporauksin. Etsintä- ja arviointimenot aktivoidaan taseeseen, mikäli konserni odottaa, että menot saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti joko varantoa hyödyntämällä tai sen myynnillä, tai jos etsintä- ja arviointivaihe on vielä keskeneräinen, eikä sen lopputulemaa pystytä vielä luotettavasti arvioimaan ja etsintä- ja arviointivaihe jatkuu parhaillaan tai sitä suunnitellaan jatkettavan tulevaisuudessa.# ETSINTÄ- JA ARVIOINTIMENOT

Etsintä- ja arviointimenoihin sisältyvät esimerkiksi koeporauksista ja varantojen kartoituksista aiheutuvat materiaali- ja muut välittömät menot. Yleiskustannuksia aktivoidaan osaksi etsintä- ja arviointimenoja, mikäli ne ovat kohdistettavissa tietyn varannon etsintään ja arviointiin. Etsintä- ja arviointimenot arvostetaan taseessa hankintamenoonsa ja siirretään osaksi malmivarannon hankintamenoa, kun kaivostoiminta alkaa. Tällöin omaisuuserä poistetaan kulutuksen mukaan. Varat alaskirjataan taseesta, jos todetaan, että aktivoidut kustannukset eivät johda taloudellisiin hyötyihin. Jos mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenojen tuottama tulos on epävarma, nämä menot kirjataan kuluksi tapahtumahetkellä. Etsintä- ja arviointimenojen arvonalentumistestaus suoritetaan, kun on viitteitä siitä, että omaisuuserän arvo on mahdollisesti alentunut alle sen hankintamenon. Erityisesti arvonalentumistestaus suoritetaan, jos oikeudet tutkia tiettyä aluetta ovat päättyneet tai päättymässä tai jos konserni on lopettanut etsintä- ja arviointitoimet tietyllä alueella, eikä niitä aiota jatkaa. Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä hankitut aktivoidut etsintä- ja arviointimenot arvostetaan käypään arvoon IFRS 3 standardin periaatteiden mukaisesti.

Kaivosten perustamismenot

Kaivosten perustamismenot aktivoidaan osaksi kaivoksen hankintamenoa ja poistetaan substanssipoistoin, kun tuotanto kaivoksessa alkaa. Tuotannon alkamisen jälkeen kaivossuunnitelmien muutoksista aiheutuneet menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.

Arvonalentuminen

Yhdisteltyjen liiketoimintojen malmivarojen arvo testataan, jos kyseisen yhdistelyn piiriin kuuluvien varantojen suhteen on viitteitä varantojen taloudellisen hyödynnettävyyden pidempiaikaisesta heikentymisestä. Testissä malmivarojen tuottamat kassavirrat arvioidaan tuoreimman teknistä sekä taloudellista hyödynnettävyyttä koskevan tiedon perusteella.

Liikearvo ja liiketoimintojen yhdistämisessä tunnistetut aineettomat hyödykkeet

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Liikearvosta ei kirjata säännöllisiä poistoja, vaan se testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Ennen tilikautta 2010 tehtyjen yritysostojen hankintamenojen muutokset, esimerkiksi lisäkauppahintajärjestelyjen vuoksi, on kirjattu liikearvon muutokseksi aikaisemmin voimassa olleen IFRS 3 standardin mukaisesti.

Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitun yksikön varat ja velat arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä. Yrityshankintojen yhteydessä tunnistetaan myös sellaisia aineettomia hyödykkeitä, joita ei välttämättä ole kirjattu hankitun yhtiön taseeseen. Tällaisia hyödykkeitä ovat esimerkiksi asiakassuhteet, tuotemerkit ja teknologiat. Nämä hyödykkeet kirjataan konsernin taseeseen käypään arvoonsa ja ne poistetaan arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa tasapoistoin. Yrityshankintojen yhteydessä tunnistettujen aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:

Hyödyke	Poistoaika (Vuotta)
Asiakassuhteet	2-5 sopimuksesta riippuen
Teknologia	5-15
Tavaramerkit	1

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimusmenot kirjataan aina kuluksi. Kaivosten kehittämismenot aktivoidaan taseen käyttöomaisuuteen osaksi kaivosten hankintamenoa ja ne poistetaan substanssipoistoin. Kehittämismenot, jotka liittyvät pääasiassa nykyisten tuotteiden kehittämiseen, kirjataan kuluiksi, kun ne ovat toteutuneet.

Muut aineettomat hyödykkeet

Muut aineettomat hyödykkeet merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat lähinnä konsernin liiketoiminnan tukena olevista IT-sovelluksista, jotka poistetaan 3-5 vuoden aikana tasapoistoin.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään keskihintamenetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Kaivostoiminnassa avolouhosten pintamaan poistosta aiheutuvat menot sisällytetään vaihto-omaisuuden hankintamenoon. Nettorealisointiarvo on saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat kulut.

Rahoitusvarat

Alkuperäinen kirjaaminen ja arvostaminen

Rahoitusvarat luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä arvostettavaksi jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta (OCI) ja käypään arvoon tuloutettuna IFRS 9: Rahoitusinstrumentit standardin mukaisesti. Rahoitusvarojen luokittelu alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä riippuu rahoitusvaran sopimukseen perustuvan kassavirran ominaisuuksista ja konsernin niiden hallintaan käyttämästä liiketoimintamallista. Lukuun ottamatta myyntisaamisia, joihin ei liity merkittävää rahoituskomponenttia tai joille konserni on soveltanut kokemusperäistä arviota, konserni arvostaa rahoitusvaroihin kuuluvan erän aluksi sen käypään arvoon lisättynä kaupan kustannuksilla, jos kyseessä ei ole tuloslaskelmassa käypään arvoon arvostettava rahoitusvaroihin kuuluva erä. Lisätietoja taulukkomuodossa kohdassa 1.8 konsernitaseen liitetiedot numero 13. Myyntisaamiset, joihin ei liity merkittävää rahoituskomponenttia tai joille konserni on soveltanut kokemusperäistä arviota, konserni arvostaa transaktiohintaan, joka määräytyy IFRS 15: Myyntituotot asiakassopimuksista standardin mukaisesti.

Jotta rahoitusvaroihin kuuluva erä voidaan luokitella ja arvostaa jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon laajan tuloksen muiden erien kautta, sen täytyy tuottaa kassavirtaa, joka ovat jäljellä olevan pääoman "yksinomaan pääoman ja siihen liittyvän koron palautuksia" (SPPI). SPPI-testiksi kutsuttu arviointi tehdään rahoitusinstrumenttitasolla. Konsernin rahoitusvarojen hallintaa koskeva liiketoimintamalli määrittää, kuinka konserni hallitsee rahoitusvarojaan kassavirtojen tuottamiseksi. Liiketoimintamallissa määritetään, syntyvätkö kassavirrat sopimukseen perustuvien kassavirtojen keräämisestä, rahoitusvarojen myymisestä vai molemmista. Rahoitusvaroihin kuuluvien erien ostot tai myynnit, jotka edellyttävät varojen toimittamista määräyksen tai käytännön mukaisen ajan kuluessa (tavalliset kaupat) kirjataan kaupan päivämääränä eli sinä päivänä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään erän.

Myöhempi arvostaminen

Rahoitusvaroihin kuuluvat erät luokitellaan myöhempää arvostusta varten neljään luokkaan:

1. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat (velkakirjainstrumentit);
2. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat, luokittelun muuttuessa kumulatiiviset muihin laajan tuloksen eriin kirjatut voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti (velkakirjainstrumentit);
3. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta luokiteltavat rahoitusvarat, luokittelun muuttuessa kumulatiivisia muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja voittoja ja tappioita ei kirjata tulosvaikutteisesti (oman pääoman ehtoiset instrumentit) ja
4. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Rahoitusvarojen käyvän arvon luokkien välillä ei ole tehty siirtoja tilikauden aikana. Afarak ei ole muuttanut kirjaamistapaansa tai käyvän arvon menetelmiään tilikauden aikana.

1. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat (velkakirjainstrumentit)

Tämä rahoitusvarojen luokka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, mikäli molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät:

• Rahoitusvaroihin kuuluvan erän liiketoimintamallissa pitämisen tavoitteena on rahoitusvarojen pitäminen sopimukseen perustuvien kassavirtojen keräämistä varten ja
• Rahoitusvaroihin kuuluva erä tuottaa sopimusehtojen perusteella tiettyinä päivinä kassavirtoja, jotka ovat yksinomaan jäljellä olevan pääoman ja siihen liittyvän koron palautuksia.

Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat, korkotuotot, valuuttakurssien uudelleenarvostus ja arvonalentumistappiot tai peruutukset kirjataan tulosvaikutteisesti ja lasketaan samalla tavalla kuin jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat. Muut käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Taseesta pois kirjauksen yhteydessä muihin laajan tuloksen eriin kirjattu kumulatiivinen käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli lainasaatavia ja myyntisaatavia, jotka oli luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi rahoitusvaroiksi.

2. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat (velkakirjainstrumentit)

Tämä velkainstrumenttien luokka arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta, mikäli molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät:

• Rahoitusvaroihin kuuluvan erän liiketoiminamallissa pitämisen tavoitteena on sekä rahoitusvarojen pitäminen sopimukseen perustuvien kassavirtojen keräämistä varten että myyminen ja
• Rahoitusvaroihin kuuluva erä tuottaa sopimusehtojen perusteella tiettyinä päivinä kassavirtoja, jotka ovat yksinomaan jäljellä olevan pääoman palautuksia ja siihen liittyvän koronmaksuja.

Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat, korkotuotot, valuuttakurssien uudelleenarvostus ja arvonalentumistappiot tai peruutukset kirjataan tulosvaikutteisesti ja lasketaan samalla tavalla kuin jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat.Muut käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Taseesta pois kirjauksen yhteydessä muihin laajan tuloksen eriin kirjattu kumulatiivinen käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavia rahoitusvaroja.

3. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat (oman pääoman ehtoiset instrumentit)

Konserni voi alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä halutessaan luokitella oman pääoman ehtoiset instrumenttinsa peruuttamattomasti käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta luokiteltaviksi oman pääoman ehtoisiksi instrumenteiksi, jos ne täyttävät oman pääoman ehtoisen instrumentin määritelmän, joka on esitetty IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa -standardissa, eikä niitä pidetä kaupankäyntiä varten. Luokittelu määritetään instrumenttikohtaisesti. Näiden rahoitusvaroihin kuuluvien erien voittoja ja tappioita ei koskaan palauteta tuloslaskelmaan. Osingot kirjataan tuloslaskelmassa muina tuottoina, kun maksuoikeus on syntynyt, lukuun ottamatta tilanteita, joissa konserni hyötyy näistä tuotoista osana rahoitusvaran hankintakustannuksen takaisinmaksua, jolloin tällaiset tuotot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta luokiteltaville oman pääoman ehtoisille instrumenteille ei tehdä arvonalentumistestausta. Konserni on päättänyt luokitella listaamattomat oman pääoman ehtoiset sijoituksensa peruuttamattomasti tähän luokkaan.

4. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroihin kuuluvia eriä ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvaroihin kuuluvat erät sekä rahoitusvarat, jotka on määritetty kirjattaviksi alun perin käypään arvoon tulosvaikutteisesti, tai rahoitusvarat, jotka on pakko arvostaa käypään arvoon. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvaroihin kuuluvat erät ovat eriä, jotka on hankittu myytäviksi tai ostettaviksi uudelleen lähitulevaisuudessa. Johdannaiset, mukaan lukien erilliset kytketyt johdannaiset, luokitellaan myös kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Suojauslaskentaa ei sovelleta. Rahoitusvarat, joiden kassavirrat eivät ole yksinomaan jäljellä olevan pääoman ja siihen liittyvän koron palautuksia, luokitellaan ja arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti liiketoimintamallista riippumatta. Edellä esitetystä vaatimuksesta, jonka mukaan velkainstrumentit on luokiteltava jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta, huolimatta velkainstrumentit voidaan alkuperäisessä arvostuksessa arvostaa käypään arvoon tulosvaikutteisesti, jos se poistaa kirjanpidon epätäsmäyksen tai vähentää sitä merkittävästi.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat kirjataan taseeseen käypään arvoon, ja käyvän arvon nettomuutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Konsernilla ei ollut käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavia rahoitusvaroja.

Kirjaaminen pois taseesta

Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pääsääntöisesti pois taseesta, kun:
* Oikeudet saada erästä kassavirtaa ovat päättyneet tai
* Konserni on siirtänyt oikeutensa saada kassavirtoja erästä tai hyväksynyt velvollisuuden maksaa vastaanotetut kassavirrat kolmannelle osapuolelle kokonaan ilman olennaista viivettä välityssopimuksen perusteella ja joko (a) konserni on siirtänyt olennaisilta osin kaikki varoihin kuuluvan erän riskit ja hyödyt tai (b) konserni ei ole siirtänyt eikä pitänyt olennaisilta osin kaikkia varoihin kuuluvan erän riskejä ja hyötyjä, mutta on siirtänyt erän hallinnan.

Jos konserni on siirtänyt oikeutensa saada kassavirtoja erästä tai tehnyt välityssopimuksen, se arvioi, ovatko omistukseen liittyvät riskit ja hyödyt säilyneet sillä ja missä laajuudessa. Jos konserni ei ole siirtänyt eikä pitänyt olennaisilta osin kaikkia erään liittyviä riskejä ja hyötyjä eikä siirtänyt erän hallintaa, konserni kirjaa siirretyn varojen erän siinä määrin kuin konserni edelleen on osallisena siinä. Silloin konserni kirjaa myös vastaavan velan. Siirretty erä ja sitä vastaava velka arvostetaan konsernille jääneitä oikeuksia ja velvollisuuksia kuvaavalla tavalla. Jatkuva osallistuminen siirrettyä erää koskevan takauksen muodossa arvostetaan erän alkuperäiseen kirjanpitoarvoon tai tätä pienempään suurimpaan mahdolliseen vastikkeeseen, joka konsernia voitaisiin vaatia maksamaan takaisin.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Lisätietoja rahoitusvarojen arvonalentumisiin on lisäksi esitetty seuraavissa liitetiedoissa:

Merkittäviä oletuksia koskevat tiedot

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat velkainstrumentit

Myyntisaamiset, mukaan lukien sopimukseen perustuvat omaisuuserät

Konserni tekee kaikille velkainstrumenteille, joita ei kirjata tulosvaikutteisesti, odotettavissa olevia luottotappioita koskevan vähennyksen. Odotettavissa olevat luottotappiot perustuvat sopimuksen mukaan maksettavaksi tulevien sopimukseen perustuvien rahavirtojen ja kaikkien konsernin saapuvaksi odottamien kassavirtojen väliseen erotukseen, josta on vähennetty arvio alkuperäisestä efektiivisestä korosta. Odotettavissa olevat kassavirrat sisältävät kassavirrat vakuuksien myynnistä tai muista luottoa parantavista toimista, jotka liittyvät olennaisesti sopimusehtoihin.

Odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan kahdessa vaiheessa. Jos luottoriskille alttiina olevan kohteen luottoriski ei ole noussut merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan seuraavien 12 kuukauden aikana mahdollisille luottoriskeille (12 kuukauden odotettavissa oleva luottotappio). Jos luottoriskille alttiina olevan kohteen luottoriski on noussut merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, tarvitaan tappiovähennys riskin jäljellä olevan ajan aikana odotettavissa olevalle luottoriskille luottotappion ajankohdasta riippumatta (elinikäinen odotettavissa oleva luottotappio).

Konserni käyttää myyntisaamisille ja sopimukseen perustuville erille yksinkertaista odotettavissa olevien luottotappioiden laskentamenetelmää. Konserni ei sen vuoksi seuraa luottoriskin muutoksia, vaan kirjaa elinaikaisiin odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuvan tappiovähennyksen kunakin raportointipäivänä. Konserni on laatinut varausmatriisin, joka perustuu historialliseen kokemukseen luottotappioista ja jota on mukautettu velallisille ja taloudelliselle ympäristölle ominaisilla tulevaisuuteen suuntautuvilla tekijöillä.

Konserni soveltaa matalan luottoriskin yksinkertaistusta käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviin velkainstrumentteihin. Konserni arvioi jokaisena raportointipäivänä kaikkien kohtuullisten tietojen ja ilman kohtuutonta kustannusta tai vaivaa saatavana olevien lisätietojen avulla, onko velkainstrumentin luottoriski pieni. Konserni arvioi tässä yhteydessä uudelleen velkainstrumentin alkuperäisen luottoluokituksen. Konserni katsoo lisäksi, että luottoriski on kasvanut merkittävästi, jos sopimukseen perustuvat maksut ovat viivästyneet yli 30 päivää eräpäivästä.

Konserni pitää rahoitusomaisuuteen kuuluvaa erää luottotappiona, jos sopimukseen perustuvat maksut ovat viivästyneet vähintään 120 päivää eräpäivästä. Konserni voi kuitenkin joissakin tapauksissa katsoa rahoitusomaisuuteen kuuluvan erän olevan luottotappio, jos sisäisten tai ulkoisten tietojen perusteella käy ilmi, ettei konserni todennäköisesti saa maksamatta olevista sopimukseen perustuvista summista täyttä maksua, ennen kuin otetaan huomioon konsernin mahdollisia luottoriskin pienentämiseen tähtääviä toimia. Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan kuluksi, kun ei voida kohtuudella odottaa, että sopimukseen perustuvat rahavirrat olisivat kerrytettävissä.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Konserni suojautuu tarvittaessa valuutta- ja korkoriskeiltä johdannaissopimuksilla, kuten valuuttatermiineillä ja koronvaihtosopimuksilla. Johdannaissopimukset kirjataan alun perin käypään arvoon johdannaissopimuksen tekopäivänä ja arvostetaan tämän jälkeen uudelleen käypään arvoon. Jos johdannaisen käypä arvo on positiivinen, se merkitään rahoitusvaroihin, ja jos johdannaisen käypä arvo on negatiivinen, se merkitään rahoitusvelkoihin. Johdannaisten käyvän arvon muutoksista aiheutuvat voitot tai tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2025 konsernilla oli avoimia termiinisopimuksia.

Rahoitusvarojen ja -velkojen käypä arvo

Konserni määrittää käyvät arvot IFRS 13 -standardin mukaisesti, joka määrittelee käyvän arvon hinnaksi, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välisessä tavanomaisessa liiketoimessa arvostuspäivänä. Konserni soveltaa käypien arvojen hierarkiaa, joka luokittelee arvostustekniikoissa käytetyt syöttötiedot kolmeen tasoon, antaen korkeimman prioriteetin aktiivisilla markkinoilla noteeratuille hinnoille.

• Tason 1 syöttötiedot ovat identtisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuja hintoja (oikaisemattomia) aktiivisilla markkinoilla, joihin konsernilla on pääsy arvostuspäivänä.
• Tason 2 syöttötiedot ovat muita kuin tasolle 1 sisältyviä noteerattuja hintoja, jotka ovat havainnoitavissa omaisuuserälle tai velalle joko suoraan tai epäsuorasti. Näitä ovat esimerkiksi samankaltaisten instrumenttien noteeratut hinnat, korkokäyrät, valuuttatermiinikurssit ja muut markkinoiden vahvistamat syöttötiedot.
• Tason 3 syöttötiedot ovat omaisuuserän tai velan ei-havainnoitavissa olevia syöttötietoja.

Käypä arvo määritetään noteerattujen markkinahintojen perusteella, jos se on saatavilla. Rahoitusinstrumenteille, joille noteerattuja hintoja ei ole saatavilla, kuten OTC-johdannaisille, konserni määrittää käyvän arvon arvostustekniikoiden avulla. Konsernin johdannaissopimukset koostuvat pääasiassa rahoituslaitosten kanssa tehdyistä valuuttatermiineistä. Nämä instrumentit luokitellaan käypien arvojen hierarkiassa tasolle 2.Niiden käyvät arvot määritetään arvostustekniikoilla, jotka perustuvat havaittavissa olevaan markkinadataan, mukaan lukien valuuttatermiinikurssit ja korkokäyrät. Havaittavissa olevien markkinatietojen käyttö vähentää johdon harkinnan ja arvioiden tarvetta ja vähentää käypien arvojen mittaamiseen liittyvää epävarmuutta. Havaittavissa olevien tekijöiden saatavuus voi kuitenkin vaihdella markkinaolosuhteiden mukaan.

Omat osakkeet

Takaisin ostettavat oman pääoman ehtoiset instrumentit (omat osakkeet) kirjataan hankintamenoon ja vähennetään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Konsernin oman pääoman ehtoisten instrumenttien ostosta, myynnistä, liikkeeseenlaskusta tai mitätöinnistä ei kirjata voittoa tai tappiota.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat luokitellaan lyhyt- ja pitkäaikaisiksi veloiksi, ja niihin sisältyy sekä korollisia että korottomia eriä. Korollisissa veloissa esitetään ne velat, joissa on sopimukseen perustuen korkokomponentti, sekä lisäksi diskontattuun nykyarvoon arvostetut velat. Edellisillä tilikausilla diskontatut pitkäaikaiset velat ovat sisältäneet yrityshankintojen viivästettyjä ehdollisia ja ehdottomia velkoja. Osaan ehdollisista veloista on liittynyt tulosperusteinen komponentti, jolloin velka ja sen maksettava määrä ovat määräytyneet vasta, kun kyseiset tulokset ovat tiedossa. Yhtiön osakkeilla maksettavat kauppahintaerät esitettiin korottomissa veloissa.

Alkuperäinen kirjaaminen ja arvostaminen

Alkuperäisessä kirjaamisessa rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusveloiksi, luotoiksi ja lainoiksi tai veloiksi. Kaikki rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon. Luotoista ja muista lainoista ja veloista ei oteta mukaan niihin välittömästi liittyviä transaktiomenoja. Yhtiön rahoitusvelkoihin sisältyvät osto- ja muut velat, luotot ja lainat sekä luottolimiitit.

Myöhempi arvostaminen

Rahoitusvelkojen arvostus vaihtelee niiden luokittelun mukaan seuraavasti:

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvelkoja ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvelat sekä rahoitusvelat, jotka on määritetty kirjattaviksi alun perin käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvelkoja ovat erät, jotka on hankittu myytäviksi tai ostettaviksi uudelleen lähitulevaisuudessa. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien velkojen voitot tai tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Rahoitusvelat, jotka on alun perin luokiteltu kirjattavaksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti, luokitellaan alkuperäisenä kirjauspäivänä ja vain siinä tapauksessa, että IFRS 9:n edellytykset täyttyvät. Yhtiö ei ole luokitellut mitään rahoitusvelkaa kirjattavaksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Lainat ja muut velat

Tämä on yhtiön kannalta tärkein luokka. Korolliset luotot ja lainat arvostetaan alkuperäisen kirjauksen jälkeen jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun velat kirjataan pois taseesta, sekä efektiivisen koron menetelmällä laskettavan jaksotuksen yhteydessä. Jaksotettu hankintameno lasketaan ottamalla huomioon mahdolliset hankintaan liittyvät alennukset tai preemiot sekä efektiivisen koron menetelmään olennaisesti liittyvät maksut tai kustannukset. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu jaksotus kirjataan rahoituskuluihin tulosvaikutteisesti. Tämä luokka koskee yleensä korollisia lainoja ja muita velkoja. Lisätietoja konsernitaseen liitetietojen kohdassa 1.8 liitetiedossa numero 13.

Kirjaaminen pois taseesta

Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun velkaan liittyvä velvollisuus täytetään tai peruutetaan tai se vanhenee. Jos olemassa oleva rahoitusvelka korvataan toisella saman luotonantajan myöntämällä velalla olennaisilta osin eri ehdoilla tai jos olemassa olevan velan ehtoihin tehdään olennaisia muutoksia, vaihto tai muutos käsitellään kirjaamalla alkuperäinen velka pois taseesta ja kirjaamalla uusi velka. Kirjanpitoarvojen ero kirjataan tulosvaikutteisesti.

Rahoitusinstrumenttien vähentäminen toisistaan

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat vähennetään toisistaan ja nettosumma kirjataan konsernin taseeseen, jos kirjattujen summien vähentäminen toisistaan on sallittua voimassa olevan lainsäädännön nojalla ja tarkoituksena on suorittaa vastuut nettopohjaisesti realisoimalla varat ja suorittamalla velat samanaikaisesti.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos rahan aika-arvon vaikutuksella on merkitystä, varaukset diskontataan tarkasteluhetkellä vallitsevan, ennen veroja lasketun korkokannan mukaisesti, joka kuvastaa vastuuseen kohdistuvia riskejä. Diskonttausta käytettäessä ajan kulumisesta johtuva varauksen kasvu kirjataan rahoituskuluihin.

Ennallistamisen ja käytöstä poistamisen kuluihin liittyvä varaus koskee kaivoksia ja mineraalien tuotantolaitoksia. Kulut kirjataan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon arvioitujen rahavirtojen mukaisesti. Rahavirrat diskontataan tarkasteluhetkellä vallitsevan, ennen veroja lasketun korkokannan mukaan, joka kuvastaa ennallistamis- ja käytöstäpoistamisvastuuseen liittyviä erityisiä riskejä. Käytöstä poistamisen arvioituja tulevia kustannuksia tarkistetaan vuosittain ja oikaistaan tarvittaessa. Ennallistamisvelvoitteen arvioitujen tulevien kustannusten tai sen laskemisessa käytetyn diskonttokoron muutokset lisätään tai vähennetään tulosvaikutteisesti. Vastaavasti käytöstäpoistamisvelvoitetta oikaistaan käytöstä poistettavan hyödykkeen kirjanpitoarvoon.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

IFRS 5 standardi edellyttää, että yhteisön on luokiteltava pitkäaikainen omaisuuserä tai luovutettavien omaisuuserien ryhmä myytävänä olevaksi, jos sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti omaisuuserän myynnistä sen sijaan, että se kertyisi omaisuuserän jatkuvasta käytöstä. Jotta näin olisi, omaisuuserän tai luovutettavien erien ryhmän on oltava välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan tällaisina omaisuuserien myynnissä yleisin ja tavanomaisin ehdoin, ja sen myynnin on oltava erittäin todennäköinen.

Lopetettu toiminto on yhteisön osa, jonka toiminnot ja rahavirrat voidaan selvästi erottaa toiminnallisesti ja taloudellista raportointia varten muusta yhteisöstä, se on myytävänä tai se on jo luovutettu; ja se edustaa erillistä keskeistä liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta, on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä keskeisestä liiketoiminta-alueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta, tai on tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen.

Keskeiset johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita, ennusteita ja oletuksia. Tulevaisuuden toteutuva kehitys voi poiketa merkittävästi käytetyistä oletuksista, mikäli toimintaympäristössä ja/tai liiketoiminnassa tapahtuu muutoksia. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Konsernitilinpäätöksen laajuus

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Afarak Group SE, sen tytäryritykset, yhteisyritykset sekä osakkuusyritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Määräysvallan arviointi edellyttää johdon harkintaa.

Hankintamenon kohdistaminen liiketoimintojen yhdistämisessä

Yritysostoja tehtäessä ostettavan yrityksen hankintameno kohdistetaan IFRS 3 standardin mukaisesti hankitun yrityksen varallisuuserille. Yksilöitävissä olevien varojen ja velkojen käypien arvojen määrittelyssä johto joutuu käyttämään arvioita. Aineettomien hyödykkeiden, kuten esimerkiksi tuotemerkkien tai asiakassuhteiden arvonmääritys vaatii arvioiden tekemistä ja harkintaa, koska näille erille ei useimmiten ole olemassa markkina-arvoa. Aineettomien hyödykkeiden lisäksi myös aineellisten hyödykkeiden käyvän arvon määritys vaatii harkintaa, sillä näille harvoin on olemassa aktiivisia markkinoita, joilla hinta määräytyisi. Näissä yhteyksissä johto joutuu valitsemaan soveltuvan arvonmääritysmenetelmän ja arvioimaan tulevaisuuden kassavirtoja.

Arvonalentumistestaus

Liikearvoa testataan konsernissa vuosittain mahdollisen arvon alentumisen varalta, ja viitteitä arvon alentumisesta arvioidaan kaikkien muidenkin omaisuuserien osalta aina katsauskausien päättyessä ja tarvittaessa useammin. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä tulevaisuuden kehityksen ennustamiseksi. Testauksessa käytettävät ennusteet perustuvat operatiivisten yksiköiden budjetteihin ja ennusteisiin, mutta mahdollisten laajennusinvestointien sekä uudelleenjärjestelyjen vaikutus on eliminoitu pois. Arvioiden tuottamiseksi on pyritty saamaan taustatietoja sekä liiketoimintaryhmien operatiiviselta johdolta että yleisistä eri markkinoiden toimintaa kuvaavista tietolähteistä. Arvioihin liittyvä riski otetaan huomioon käytettävässä diskonttokorossa. Arvonalentumistestauksessa käytettävän diskonttokoron määrittämiseen liittyy arvionvaraisia komponentteja, kuten omaisuuserän tai liiketoiminnan riskipreemioiden ja kyseisen liiketoimintasegmentin markkinoiden keskimääräisen pääomarakenteen arvioiminen.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Afarak Group konsernin johto joutuu käyttämään harkintaa konsernin taseeseen sekä tehtävien poistojen määrään vaikuttavien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden aktivointiperusteissa ja taloudellisen vaikutusajan määrittelyssä. Erityisesti kaivosten kehittämismenojen sekä malmivarantojen etsintä- ja arviointimenojen aktivointi edellyttää harkintaa.Vastaavasti myös IFRS 3 standardin mukaisesti tunnistettujen aineettomien oikeuksien vaikutusajan ja sitä kautta poistoajan määrittelyssä johto joutuu käyttämään harkintaa. Tämä vaikuttaa tilikauden tulokseen poistojen sekä vastaavan laskennallisen verovelan muutosten kautta.

Mineraalivarojen ja malmivarantojen arvostus

Konsernin kaivostoiminnassa joudutaan käyttämään arvioita siitä, miten yrityshankintojen yhteydessä hankitut mineraaliainevarannot kirjataan varoiksi konsernitaseeseen. Mineraalivarojen ja malmivarantojen kirjaamisessa ja arvostamisessa perusteena käytetään saatavilla olevia ulkopuolisia analyyseja malmin määrästä, mineraalipitoisuudesta, tuotantokustannusten arvioidusta tasosta sekä esiintymien hyödyntämismahdollisuuksista. Keskeistä on myös malmivarannon todennäköisyys. Kaivos- ja mineraalialalla todennäköisyyttä kuvataan yleisesti jakamalla varannot eri luokkiin, kuten esimerkiksi kategorioihin "todetut", "todennäköiset", "mahdolliset" ja "hypoteettiset". Varantojen kirjanpitoarvostus perustuu arvioituihin markkinahintoihin, arvioituihin varantojen hyödyntämiskuluihin sekä varantojen määrän todennäköisyysluokitteluihin. Tämän takia konsernin johto joutuu käyttämään harkintaa malmivarantojen arvostus- ja kirjaamisperiaatteita sovellettaessa.

Ennallistamisvaraukset

Konserni arvioi kaivoksiin ja tuotantolaitoksiin liittyvät ennallistamisvaraukset vuosittain. Varausten määrä kuvastaa johdon tämänhetkistä parasta arviota ennallistamiskustannuksista. Varausten käypää arvoa määritettäessä on tehty olettamuksia ja arvioita diskonttokoroista, alueiden ennallistamisen ja saastuneen maaperän poistamisen tai peittämisen odotetuista kustannuksista sekä kustannusten odotetusta ajoittumisesta, sekä siitä liittyvätkö kyseiset velvoitteet aiempaan liiketoimintaan. Nämä epävarmuustekijät voivat johtaa siihen, että toteutuvat ennallistamiskustannukset poikkeavat tehdyn varauksen määrästä.

Tilikaudella voimassa olleet ja käyttöönotetut standardit ja tulkinnat

Konserni sovelsi ensimmäistä kertaa tiettyjä IFRS-standardeja tai niiden muutoksia, jotka ovat voimassa 1.1.2025 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Niillä ei kuitenkaan ollut olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen, ellei alla ole muuta esitetty.

Julkaistut standardit, muutokset ja tulkinnat, jotka eivät ole vielä voimassa

Seuraavat uudet standardit ja muutokset on julkaistu, mutta ne eivät ole voimassa 1.1.2025 alkaneella tilikaudella, eikä konserni ole ottanut niitä käyttöön ennenaikaisesti:

• Rahoitusinstrumenttien luokitteluun ja arvostamiseen tehdyt muutokset (muutokset IFRS 9:ään ja IFRS 7:ään), voimassa 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla;
• IFRS-tilinpäätösstandardien vuosittaiset parannukset - osa 11, voimassa 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla;
• Luonnosta riippuvaiseen sähköön viittaavat sopimukset (muutokset IFRS 9:ään ja IFRS 7:ään), voimassa 1.1 2026 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla;
• IFRS 18, Tilinpäätöksen esittäminen ja tiedot tilinpäätöksessä, voimassa 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla.

Konserni arvioi parhaillaan näiden uusien standardien ja muutosten vaikutusta konsernitilinpäätökseensä. Tähän mennessä tehdyn arvioinnin perusteella konserni ei tällä hetkellä odota, että millään edellä mainituista standardeista ja muutoksista olisi olennaista vaikutusta tulevissa tilinpäätöksissä raportoitavien lukujen kirjaamiseen ja arvostamiseen, lukuun ottamatta IFRS 18 -standardin käyttöönoton myötä odotettavissa olevia esitystapa- ja liitetietomuutoksia. Tämä arvio voi muuttua konsernin saatua käyttöönottotyönsä päätökseen.

1.3 TOIMINNAN JATKUVUUS

Yhtiö on hyvässä kunnossa ja sen tase on terve.

1.4 TOIMINTOJEN YHDISTÄMINEN JA MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUKSIEN HANKINTA

1.4.1 Tilikausi 2025

Afarak ei tehnyt yritysostoja tilikaudella 2025.

1.4.2 Tilikausi 2024

Afarak hankki 1,23 %:n määräysvallattomien omistajien osuuden Türk Maadin Sirketistä.

1.5 ARVONALENTUMISTESTAUS

Arvonalentumistestauksen yleiset periaatteet

Afarak Groupissa on suoritettu liikearvon ja muiden omaisuuserien arvonalentumistestaus 31.12.2025. Arvonalentumistestausta varten määritettiin seuraavat rahavirtaa tuottavat yksiköt:

• Erikoismetalliseosliiketoiminta (Türk Maadin Sirketi ja Elektrowerk Weisweiler), jossa kaivos-, jalostus-, sulatus- ja myyntitoiminta on vertikaalisesti integroitu;
• Etelä-Afrikan kaivosliiketoiminta (Mecklenburg ja Vlakpoort)

Konserni arvioi jokaisen tilikauden päättyessä, onko olemassa viitteitä siitä, että omaisuuserien arvo on alentunut. Jos tällaisia viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisistä omaisuuseristä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvon ja keskeneräisten käyttöomaisuushyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta olemassa viitteitä. Etelä-Afrikan kaivosliiketoimintaan liittyvää liikearvoa ei ollut taseessa 31.12.2025. Vuoden 2025 aikana ei havaittu viitteitä arvonalentumisesta erikoismetalliseosliiketoimintaan tai Etelä-Afrikan kaivostoimintaan liittyen. Vlakpoortin kaivokseen ei suoritettu arvonalentumistestausta, sillä arvonalentumisesta ei ole merkkejä.

Liikearvon muutokset vuonna 2025

Tilikauden 2025 aikana konsernin liikearvo väheni 4,6 miljoonalla eurolla 45,2 miljoonaan euroon. Muutos johtui liikearvoon liittyvästä 4,6 miljoonan euron valuuttakurssimuutoksesta.

Tilikaudella 2014 Mogalen hankinnan yhteydessä tunnistettu synergialiikearvo liittyen Afarak Tradingin toimintaan koko konsernin maailmanlaajuisena myyntiyksikkönä kohdistettiin erikoismetalliseossegmenttiin. Afarak Tradingin tuotto on jaettu molempien segmenttien kesken, koska se palvelee koko konsernia. Se kohdistetaan vuosittain molemmille segmenteille niiden suhteellisen liikevaihto-osuuden mukaan vastaten näin segmenttien Afarak Tradingistä saamaa hyötyä. Nämä muutokset on eritelty alla:

1 000 EUR	Erikoismetalliseosliiketoiminta	Rautametalliseosliiketoiminta	Konserni yhteensä
Liikearvo 1.1.2025	49 779	0	49 779
Valuuttakurssimuutokset	-4 556	0	-4 556
Liikearvo 31.12.2025	45 223	0	45 223

Liikearvon muutokset vuonna 2024:

1 000 EUR	Erikoismetalliseosliiketoiminta	Rautametalliseosliiketoiminta	Konserni yhteensä
Liikearvo 1.1.2024	46 996	0	46 996
Valuuttakurssimuutokset	2 783	0	2 783
Liikearvo 31.12.2024	49 779	0	49 779

Liikearvon suhde konsernin omaan pääomaan oli 31.12.2025 ja 31.12.2024 seuraava:

1 000 EUR	31.12.2025	31.12.2024
Liikearvo	45 223	49 779
Oma pääoma	95 862	112 068
Liikearvo / Oma pääoma, %	47,2 %	44,4 %

Pitkäaikaisten varojen arvonalentuminen

Vuonna 2025 muista pitkäaikaisista omaisuuseristä ei tehty arvonalentumiskirjauksia.

Arvonalentumistestauksen toteuttamistavat

Testattujen rahavirtaa tuottavien yksiköiden omaisuuserät on testattu laskemalla rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvot. Käyttöarvo on laskettu saatavissa olevissa arvioiduista nettorahavirroista, jotka on diskontattu nykyarvoon, perustuen testaushetken mukaisille olosuhteille ja odotuksille.

Tulevaisuuden rahavirrat erikoismetalliseosliiketoiminnalle ja Etelä-Afrikan mineraalijalostusliiketoiminnalle on ennustettu viiden vuoden ennustejaksolle, jonka jälkeisen jakson rahavirtojen kasvuvauhdin olettamana on käytetty pitkän aikavälin inflaatio-olettamaa (Erikoismetalliseosliiketoiminta: 2 %). Ennustejakson jälkeisen jakson rahavirtojen keskeiset olettamukset (muun muassa liikevaihto, muuttuvat ja kiinteät kulut) pohjautuvat ennustejakson viimeisen vuoden lukuihin. Etelä-Afrikan kaivosliiketoiminnan tulevat kassavirrat on projisoitu kaivoksen odotettavissa olevalle käyttöiälle käyttäen 3,2 % kasvuprosenttia, joka perustuu ennustettuun pitkän aikavälin inflaatiotasoon.

Keskimääräinen painotettu pääomakustannus (WACC) on laskettu erikseen kullekin rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Laskennassa on otettu huomioon eri toimialojen pääomarakenne, sijoittajien tuottovaatimukset vastaaville sijoituskohteille, yrityskokoon ja toiminta-alueeseen liittyvät riskitekijät sekä riskittömät korkotasot ja velkarahoituksen marginaalit. Konserni on käyttänyt vastaavanlaisten yhtiöiden pääomarakennetta, riskipreemiota ja muita tekijöitä koskevia markkinatietoja julkisesti saatavilla olevista lähteistä. Markkinakorot vastaavat korkotasoa tilinpäätöshetkellä 31.12.2025.

31.12.2025 tehdyssä arvonalentumistestauksessa käytetyt tiedot perustuvat liiketoimintayksiköiden johdon tekemiin tulevaisuutta koskeviin ennusteisiin, soveltuvin osin saatavilla olleisiin yleisiin kolmansien osapuolten tekemiin toimialakohtaisiin asiantuntija- tai analyysiraportteihin, sekä nykyisiin liiketoimintoihin siten, että vahvistamattomien laajentumissuunnitelmien vaikutuksia ei ole otettu huomioon. Myyntivolyymi- ja kannattavuusennusteet perustuvat johdon näkemykseen tulevasta kehityksestä, ja niissä on huomioitu myös aikaisemmin toteutuneet myyntivolyymi- ja kannattavuustasot. Myyntihintaennusteet perustuvat ennustetuille myyntihinnoille kaikissa rahavirtaa tuottavissa yksiköissä. Kassavirtamallit on laadittu kiinteillä valuuttakursseilla. Johdon lähestymistavassa kassavirtaennusteiden laatimiseen ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen arvonalentumistestaukseen verrattuna.

Malleissa käytetty Etelä-Afrikan kaivosliiketoiminnan maanalainen tuotanto ei tule ainoastaan kaivosvaroista, vaan osa mallien tuotannosta perustuu kaivosvarantoihin, joita ei vielä ole konvertoitu kaivosvaroiksi. Tämä lisää riskiä siitä, että mineraalien laatu voi vaihdella ja tonnimäärät eivät välttämättä ole taloudellisesti talteen otettavissa. Lisäksi on olemassa riski siitä, että kustannukset voivat erota ennakoiduista, vaikka kulujen arviointi on suoritettu huolellisesti.Vuoden 2024 arvonalentumistestauksessa käytetyt diskonttokorot ennen veroja olivat seuraavat:

Rahavirtaa tuottava yksikkö	Diskonttokorko ennen veroja
	2025
Erikoismetalliseokset	15,7 %
Etelä-Afrikan kaivokset - Mecklenburgin kaivos	14,9 %

Keskeisimmät syyt diskonttokorkojen muutoksille vuoteen 2024 verrattuna olivat riskittömien korkojen muutokset molemmissa rahavirtaa tuottavissa yksiköissä. Mecklenburgin kaivoksen arvonalentumistestauksen kassavirrat sisältävät sekä avolouhos- että maanalaisen toiminnan. Mecklenburg kaivoksen käyttöikä on mallissa 10 vuotta.

Konserni on arvioinut arvonalentumistestien tuloksia vertaamalla käyttöarvoa rahavirtaa tuottavan yksikön kaikkien omaisuuserien arvoon seuraavasti:

Käyttöarvo suhteessa omaisuuserien arvoon:
* Testaustulos: < 100 % Arvonalentuminen
* 101-120 % Ylittää jonkin verran
* 121-150 % Ylittää selvästi
* > 150 % Ylittää huomattavasti

Testitulokset 31.12.2025

Konsernin arvonalentumistestauksen tulokset olivat seuraavat:

Rahavirtaa tuottava yksikkö	Liikearvo (MEUR), ennen testausta	Liikearvo (MEUR), testauksen jälkeen	Kirjanpitoarvo (MEUR), ennen testausta	Testaustulos
Erikoismetalliseokset	45,2	45,2	68,9	Ylittää jonkin verran
Etelä-Afrikan kaivokset Mecklenburg	0,0	0,0	16,0	Ylittää selvästi

Testattavien varojen kokonaisarvoon (kirjanpitoarvo) sisältyvät liikearvo, aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä nettokäyttöpääoma vähennettynä varauksilla ja käyvän arvon kohdistuksiin liittyvillä laskennallisilla veroveloilla.

Arvonalentumistestauksen rahavirtaennusteissa käytettyjä keskeisiä taustaoletuksia on esitetty seuraavassa taulukossa:

Rahavirtaa tuottava yksikkö	Myyntivolyymi	Myyntihinta	Kustannukset
Erikoismetalliseokset	Ferrokromi: 28 000 t/v; vuosina 2026-2030 Kromimalmi: 11 000 t/v	LC/ULC ferrokromin keskimääräinen kromipitoisuus 70 %, perustuu ennustettuihin hintaennusteisiin	Raaka-ainekustannusten on ennustettu muuttuvan yleisesti ottaen myyntihintojen muutosten mukaisesti, muiden kustannusten on ennustettu kasvavan inflaation mukaisesti
Etelä-Afrikan kaivosliiketoiminta: Mecklenburgin kaivos	ROM: Maanalainen kaivostoiminta 177 000 t vuonna 2027; ja on ennustettu kasvavan keskimäärin 538 000 t/v vuosien 2027-2036 välisenä aikana	Etelä-Afrikan hinnat (konsentraatti ja kasat) perustuvat ennustettuihin hintaennusteisiin	Maanalaisen kaivostoiminnan kustannukset perustuvat kaivostiimimme aiempiin kokemuksiin maanalaisesta toiminnasta. Kustannukset on inflaatiokorjattu. Kaivoksen käyttöiän ajan kustannusten ilman inflaatiota arvioidaan olevan 857 ZAR / myytävä kromitonni.

Lisäksi USD/ZAR-vaihtokurssi vaikuttaa Etelä-Afrikan mineraaliliiketoiminnan testaukseen merkittävästi. Testauksessa käytetty valuuttakurssi vuodelle 2025 oli 16,00.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysi

Konserni on tehnyt herkkyysanalyysin arvonalentumistestausten tuloksista arvioimalla, millä keskeisten oletusten muutoksilla rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä vastaisi sen omaisuuserien kirjanpitoarvoa. Testaushetkellä 31.12.2025 herkkyysanalyysin tulos oli seuraava:

Rahavirtaa tuottava yksikkö	Muutos diskonttokorossa ennen veroja (verrattuna testauksessa käytettyyn tasoon)	Vapaan kassavirran muutos (vuotuinen keskiarvo)	Rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräisen käyttökateprosentin muutos
Erikoismetalliseokset	0,3 % - yksikköä	-1,9 %	-0,1 % - yksikköä
Etelä-Afrikan kaivostoiminta: Mecklenburgin kaivos	-59,3 % - yksikköä	-74,2 %	-42,5 % - yksikköä

1.6 TOIMINTASEGMENTIT

Afarakilla on kaksi toimintasegmenttiä, jotka ovat myös sen raportointisegmentit: rautametalliseosliiketoiminta ja erikoismetalliseosliiketoiminta. Toimintasegmentit on organisoitu tuotteisiin ja tuotantoprosesseihin perustuen. Nykyistä segmenttirakennetta on noudatettu tilikaudesta 2011 alkaen.

Konsernin johtoryhmä seuraa segmenttien tuloksia toiminnan arvioimiseksi ja resurssien allokointipäätösten tueksi. Segmentin toimintaa mitataan liikevaihdolla ja käyttökatteella (EBITDA), jotka ovat sisäisen seurannan perusteena ja määritetty yhdenmukaisesti konsernin käyttökatteen kanssa.

Rautametalliseosliiketoimintaan kuuluvat Vlakpoortin kaivos ja Mecklenburgin kaivos Etelä-Afrikassa. Liiketoiminta tuottaa kromimalmia maailmanlaajuisille markkinoille.

Erikoismetalliseosliiketoimintaan kuuluvat Türk Maadin Şirketi A.S:n ("TMS") Turkissa sijaitsevat kaivos- ja rikastustoiminnot sekä Elektrowerk Weisweiler GmbH:n ("EWW") ferrokromin tuotantolaitos Saksassa. TMS toimittaa EWW:lle korkealaatuista kromiittirikastetta, josta EWW jalostaa erikoistuotteita, kuten matalahiilistä ja erittäin matalahiilistä ferrokromia. TMS:n kromimalmista se osa, jota ei käytetä matalahiilisen ferrokromin valmistukseen, myydään markkinoille.

Myynti- ja markkinointiyhtiö Afarak Trading Ltd:n ("ATL") liikevaihto ja kulut jaetaan segmenteille myynnin suhteessa.

Afarakin muut toiminnot, jotka käsittävät konsernihallinnon sekä muita konserniyhtiöitä, joilla ei ole merkittävää liiketoimintaa, esitetään kohdistamattomina erinä.

Konsernin sisäiset liiketoimet perustuvat markkinaehtoiseen hinnoitteluun. Segmenttien välisten liiketoimien määrä on ollut vähäinen, mutta konsernin emoyhtiö on rahoittanut tytäryhtiöidensä liiketoimia ja toimittanut niille hallinnollisia palveluita. Segmentti-informaatiossa on käytetty samoja laskentaperiaatteita kuin konsernitilinpäätöksessä.

Toimintasegmenttien tiedot 31.12.2025 päättynyt tilikausi (1 000 EUR)

	Erikoismetalliseokset	Rautametalliseokset	Segmentit yhteensä	Kohdistamattomat erät	Eliminoinnit	Konserni
Ulkoinen liikevaihto
Palvelut	0	5 023	5 023	0	0	5 023
Tavaroiden myynti	130 892	4 921	135 813	443	0	136 256
Ulkoinen liikevaihto yhteensä	130 892	9 944	140 836	443	0	141 279
Segmenttien välinen liikevaihto	2 305	-2 305 ¹	-	-	-	-
Liikevaihto yhteensä	130 892	9 944	140 836	2 748	-2 305	141 279
Segmentin käyttökate	4 314	-1 323	2 991	-3 203	0	-212
Poistot	-1 989	-231	-2 220	-180	0	-2 400
Arvonalentumiset
Segmentin liikevoitto/(-tappio)	2 325	-1 554	771	-3 383	0	-2 612
Rahoitustuotot	6 599
Rahoituskulut	-11 511
Tuloverot	-1 415
Tilikauden tulos	-8 939
Segmentin varat ²	2 150 481	42 451	192 931	6 113	-50 943	148 102
Segmentin velat ²	2 44 426	44 931	89 357	23 780	-60 860	52 277
Muut tiedot
Investoinnit ³	3 4 204	4 207	8 411	3	-4 210	0
Varaukset ⁴	3 041	6 667	9 708	0	0	9 708

¹ Segmenttien väliset tapahtumat on eliminoitu.
² Segmenttien varat ja velat sisältävät ne erät, joita segmentit käyttävät liiketoiminnassaan ja jotka voidaan järkevästi kohdentaa segmenteille.
³ Investoinnit koostuvat aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä, joiden taloudellinen vaikutusaika on yli vuoden.
⁴ Tasearvot.

31.12.2024 päättynyt tilikausi (1 000 EUR)

	Erikoismetalliseokset	Rautametalliseokset	Segmentit yhteensä	Kohdistamattomat erät	Eliminoinnit	Konserni
Ulkoinen liikevaihto
Palvelut	0	1 919	1 919	0	0	1 919
Tavaroiden myynti	111 275	14 658	125 933	789	0	126 722
Ulkoinen liikevaihto yhteensä	111 275	16 577	127 852	789	0	128 641
Segmenttien välinen liikevaihto	2 494	-2 494 ¹	-	-	-	-
Liikevaihto yhteensä	111 275	16 577	127 852	3 283	-2 494	128 641
Segmentin käyttökate	1 715	4 289	6 004	-3 398	0	2 607
Poistot	-2 163	-417	-2 580	-173	0	-2 753
Arvonalentumiset
Segmentin liikevoitto /(-tappio)	-448	3 872	3 424	-3 571	0	-146
Rahoitustuotot	3 049
Rahoituskulut	-8 199
Tuloverot	-1 921
Tilikauden tulos	-7 218
Segmentin varat ²	2 154 750	49 429	204 179	4 630	-47 207	161 602
Segmentin velat ²	2 42 270	42 478	84 748	21 034	-56 249	49 534
Muut tiedot
Investoinnit ³	4 523	101	4 624	101	-4 726	0
Varaukset ⁴	2 576	9 368	11 944	0	-447	11 497

¹ Segmenttien väliset tapahtumat on eliminoitu.
² Segmenttien varat ja velat sisältävät ne erät, joita segmentit käyttävät liiketoiminnassaan ja jotka voidaan järkevästi kohdentaa segmenteille.
³ Investoinnit koostuvat aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä, joiden taloudellinen vaikutusaika on yli vuoden.
⁴ Tasearvot.

Maantieteelliset tiedot

Ulkoinen liikevaihto (1 000 EUR)	2025	2024
Muut EU-maat	63 342	55 447
Yhdysvallat	55 786	47 988
Kiina	7 992	11 238
Afrikka	1 952	5 341
Muut maat	12 206	8 627
Liikevaihto yhteensä	141 278	128 641

Liikevaihtoluvut perustuvat asiakkaan maantieteelliseen sijaintiin. Konsernin suurin asiakas on erikoismetalliseosliiketoimintasegmentissä ja sen osuus konsernin liikevaihdosta vuonna 2025 on 10,37 % (6,88 %).

Pitkäaikaiset varat (1 000 EUR)	2025	2024
Afrikka	34 605	30 672
Muut EU-maat	12 649	11 997
Muut maat	6 385	9 197
Yhteensä	53 639	51 866

Pitkäaikaisten varojen esittäminen perustuu varojen maantieteelliseen sijaintiin. Pitkäaikaiset varat sisältävät aineelliset ja aineettomat hyödykkeet ilman liikearvoa.

1.7 KONSERNITULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

1. Liikevaihto (1 000 EUR)

	2025	2024
Tavaroiden myynti	136 256	126 722
Palvelut	5 023	1 919
Yhteensä	141 279	128 641

2. Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 EUR)

	2025	2024
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	1 754	55
Vuokratulot	249	280
Muut	6 136	5 070
Yhteensä	8 141	5 405

3. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut (1 000 EUR)

	2025	2024
Palkat ja palkkiot	-23 595	-21 015
Osakeperusteiset maksut	-8	-197
Eläkekulut	-909	-878
Muut henkilösivukulut	-2 436	-2 254
Yhteensä	-26 948	-24 344

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikaudella

	2025	2024
Erikoismetalliseosliiketoiminta	500	471
Rautametalliseosliiketoiminta	105	105
Konsernijohto	3	3
Muut toiminnot *	15	15
Yhteensä	623	594

Henkilöstön lukumäärä tilikauden lopussa

	2025	2024
Erikoismetalliseosliiketoiminta	512	479
Rautametalliseosliiketoiminta	97	105
Konsernijohto	3	3
Muut toiminnot *	14	15
Yhteensä	626	602

* Muut toiminnot liittyvät lähinnä Magnohrom doo Kraljevoon Serbiassa.

4. Poistot ja arvonalentumiset (1 000 EUR)

Poistot hyödykeryhmittäin

	2025	2024
Aineettomat hyödykkeet
Muut aineettomat hyödykkeet	-104	-105
Yhteensä	-104	-105
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	-287	-297
Koneet ja kalusto	-1 543	-1 518
Muut aineelliset hyödykkeet	-466	-833
Yhteensä	-2 296	-2 648

Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin

	2025	2024
Koneet ja kalusto	0	0
Yhteensä	0	0
5.Liiketoiminnan muut kulut 1 000 EUR	2025	2024
:---	---:	---:
Käyttöomaisuuden myyntitappiot	-8	-
Vuokrakulut	-282	-356
Ulkopuoliset palvelut1	-4 121	-3 717
Matkakulut	-850	-757
Liiketoiminnan muut kulut	-5 848	-2 060
Yhteensä	-11 109	- 6 890

1. HLB verkoston tilintarkastusyhteisöille maksetut tilintarkastuspalkkiot olivat tilikaudella 596 (2024: 585) tuhatta euroa. Muista kuin tilintarkastuspalveluista maksetut palkkiot olivat 57 (2024: 98) tuhatta euroa.

6. Rahoitustuotot ja -kulut

1 000 EUR	2025	2024
Rahoitustuotot
Korkotuotot lainoista ja myyntisaamisista	391	450
Valuuttakurssivoitot	5 922	2 512
Muut rahoitustuotot	286	87
Yhteensä	6 599	3 049
Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista	-349	-10
Saamisten alaskirjaukset	-13	10
Valuuttakurssitappiot	-7 876	-2 474
Hyperinflaatio-oikaisu	-0	-1 917
Varausten diskonttauksen purku	-472	-1 120
Muut rahoituskulut	-2 801	-2 689
Yhteensä	-11 511	-8 200
Rahoitustuotot ja -kulut, netto	-4 912	-5 151

Hyperinflaatio

Turkki on luokiteltu hyperinflaatiomaaksi IAS 29 mukaisesti tilikaudella 2024. Vuoden 2024 tuloslaskelmaan ja taseeseen kirjatut määrät on oikaistu yleistä hintaindeksiä käyttäen ja omaan pääomaan on kirjattu 7,8 miljoonan euron oikaisu. Uudelleenarvostus on tehty käyttäen Turkin kuluttajahintaindeksiä. Vuodelle 2025 IAS 29 -standardia ei ole sovellettu. Tämä on linjassa verotusmenettelylain (VUK) joulukuussa 2025 säädetyn muutoksen nojalla annetun sääntelyviranomaisen tiedotteen kanssa, jossa määrätään, että inflaatiokorjausta ei sovelleta tilikausiin 2025, 2026 ja 2027.

7. Tuloverot

1 000 EUR	2025	2024
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	-2 016	-1 385
Tuloverot edellisiltä tilikausilta	0	0
Laskennalliset verot	602	-536
Yhteensä	-1 415	-1 921

1 000 EUR	2025	2024
Tulos ennen veroja	-7 524	-5 297
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	1 505	-1 059
Kotimaan ja ulkomaan verokantojen ero	269	-2 012
Vain verotuksessa käsiteltävät erät	117	259
Verotukselliset tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista	-4 127	-5 354
Vähennyskelvottomat kulut	636	2 773
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	2 081	1 354
Oikaisut yhteensä	-90	-2 980
Verot tuloslaskelmassa	-1 415	-1 921

31.12.2025 konsernin yhtiöillä oli käyttämättömiä verotuksellisia tappioita yhteensä 34,2 (2024: 26,2) miljoonaa euroa, joista konserni ei ole kirjannut laskennallista verosaamista.

8. Osakekohtainen tulos

	2025	2024
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta (1 000 EUR)	-8 933	-7 572
Kauden aikana ulkona olleiden osakkeiden laimentamattoman lukumäärän painotettu keskiarvo (1 000)	261 400	260 972
Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR)	-0,03	-0,03
	2025	2024
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta (1 000 EUR)	-8 933	-7 572
Kauden aikana ulkona olleiden osakkeiden laimentamattoman lukumäärän painotettu keskiarvo (1 000)	261 400	260 972
Osakeannin vaikutus (1 000)	0	500
Kauden aikana ulkona olleiden osakkeiden laimennusvaikutuksella oikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo (1 000)	261 400	261 472
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EUR)	-0,03	-0,03

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Osakeoptioilla on laimentava vaikutus, kun osakeoptioiden merkintähinta on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Laimennusvaikutukseksi tulee se määrä osakkeita, jotka joudutaan laskemaan liikkeelle vastikkeettomana, koska optioiden käytöstä saatavilla varoilla konserni ei voisi laskea liikkeelle samaa määrää osakkeita käypään arvoon. Osakkeen käypä arvo perustuu osakkeiden kauden keskimääräiseen hintaan.

1.8 KONSERNITASEEN LIITETIEDOT

9. Aineelliset hyödykkeet

1 000 EUR	Hankintameno 1.1.2025	Lisäykset	Vähennykset	Uudelleen luokittelu tase-erien välillä	Valuuttakurssimuutosten vaikutus	Oikaisu	Hankintameno 31.12.2025
Maa- ja vesialueet	1 872	0	0	0	9	0	1 881
Rakennukset ja rakennelmat	5 839	20	-4	0	1 039	-62	6 832
Koneet ja kalusto	23 634	10 239	-4 481	0	-2 640	207	26 960
Kaivokset ja mineraalivarat	49 197	1 064	-563	0	544	-265	49 977
Muut aineelliset hyödykkeet	4 131	5 11	-20	-665	1	0	3 452
Yhteensä	84 673	16 334	-5 068	-665	-1 047	-120	89 102
	Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2025	Poistot	Liiketoimintojen yhdistäminen	Vähennykset	Valuuttakurssimuutosten vaikutus	Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2025
Maa- ja vesialueet	0	0	0	0	0	0
Rakennukset ja rakennelmat	-3 318	-287	0	0	-1 623	-5 224
Koneet ja kalusto	-10 569	-1 543	0	0	1 571	-10 411
Kaivokset ja mineraalivarat	-23 726	-435	1	10	-601	-24 762
Muut aineelliset hyödykkeet	-134	-31	0	0	-2	-157
Yhteensä	-37 748	-2 296	1	10	-655	-40 555
	Kirjanpitoarvo 1.1.2025					Kirjanpitoarvo 31.12.2025
Maa- ja vesialueet	1 872					1 881
Rakennukset ja rakennelmat	2 521					1 607
Koneet ja kalusto	13 065					16 549
Kaivokset ja mineraalivarat	25 469					25 215
Muut aineelliset hyödykkeet	3 998					3 295
Yhteensä	46 925					48 547

1 000 EUR	Hankintameno 1.1.2024	Lisäykset	Vähennykset	Uudelleen luokittelu tase-erien välillä	Valuuttakurssimuutosten vaikutus	Oikaisu	Hankintameno 31.12.2024
Maa- ja vesialueet	1 830	0	0	0	39	3	1 872
Rakennukset ja rakennelmat	3 560	154	0	0	-38	2 163	5 839
Koneet ja kalusto	13 361	4 463	-85	0	464	5 431	23 634
Kaivokset ja mineraalivarat	46 258	835	0	0	1 317	786	49 197
Muut aineelliset hyödykkeet	3 531	120	-27	501	7	0	4 131
Yhteensä	68 540	5 572	-113	501	1 789	8 384	84 673
	Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024	Poistot	Arvonalentumiset	Vähennykset	Valuuttakurssimuutosten vaikutus	Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024
Maa- ja vesialueet	0	0	0	0	0	0
Rakennukset ja rakennelmat	-3 047	-296	0	0	25	-3 318
Koneet ja kalusto	-5 491	-1 518	0	0	-3 573	-10 569
Kaivokset ja mineraalivarat	-22 378	-807	0	0	-542	-23 726
Muut aineelliset hyödykkeet	-127	-27	0	0	-7	-134
Yhteensä	-31 043	-2 648	0	0	-4 097	-37 748
	Kirjanpitoarvo 1.1.2024					Kirjanpitoarvo 31.12.2024
Maa- ja vesialueet	1 830					1 872
Rakennukset ja rakennelmat	513					2 521
Koneet ja kalusto	7 870					13 065
Kaivokset ja mineraalivarat	23 880					25 469
Muut aineelliset hyödykkeet	3 404					3 998
Yhteensä	37 497					46 925

Koneista ja kalustosta maksetut ennakkomaksut sisältyvät kyseiseen tase-erään. Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy käyttöoikeusomaisuuserä 0,08 (2024: 0,08) miljoonaa euroa ja aineellisten hyödykkeiden poistoihin käyttöoikeusomaisuuserästä tehdyt poistot 0,07 (2024: 0,07) miljoonaa euroa.

10. Aineettomat hyödykkeet

1 000 EUR	Hankintameno 1.1.2025	Lisäykset	Vähennykset	Uudelleen luokittelu tase-erien välillä	Oikaisu	Valuuttakurssimuutosten vaikutus	Hankintameno 31.12.2025
Liikearvo	49 780	0	0	0	0	-4 557	45 223
Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä tunnistetut aineettomat hyödykkeet	78 977	0	0	0	0	-8 503	70 474
Muut aineettomat hyödykkeet	6 159	512	-320	-373	0	-142	5 836
Etsintä ja arviointimenot	1 258	0	0	0	0	24	1 282
Yhteensä	136 174	512	-320	-373	0	-13 178	122 815
	Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2025	Poistot	Vähennykset	Valuuttakurssimuutosten vaikutus	Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2025
Liikearvo	0	0	0	0	0
Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä tunnistetut aineettomat hyödykkeet	-78 977	0	0	8 503	-70 474
Muut aineettomat hyödykkeet	-2 311	-72	434	133	-1 815
Etsintä ja arviointimenot	-165	-33	0	-13	-211
Yhteensä	-81 453	-105	434	8 623	-72 501
	Kirjanpitoarvo 1.1.2025				Kirjanpitoarvo 31.12.2025
Liikearvo	49 780				45 223
Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä tunnistetut aineettomat hyödykkeet	0				0
Muut aineettomat hyödykkeet	3 848				4 020
Etsintä ja arviointimenot	1 093				1 071
Yhteensä	54 721				50 314

1 000 EUR	Hankintameno 1.1.2024	Lisäykset	Vähennykset	Uudelleen luokittelu tase-erien välillä	Oikaisu	Valuuttakurssimuutosten vaikutus	Hankintameno 31.12.2024
Liikearvo	46 997	0	0	0	0	2 783	49 780
Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä tunnistetut aineettomat hyödykkeet	74 585	0	0	0	0	4 392	78 977
Muut aineettomat hyödykkeet	5 408	261	-79	391	74	104	6 159
Etsintä ja arviointimenot	1 254	0	-18	0	-18	40	1 258
Yhteensä	128 244	261	-97	391	56	7 319	136 174
	Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024	Poistot	Vähennykset	Valuuttakurssimuutosten vaikutus	Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024
Liikearvo	0	0	0	0	0
Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä tunnistetut aineettomat hyödykkeet	-74 585	0	0	-4 392	-78 977
Muut aineettomat hyödykkeet	-1 880	-85	4	-350	-2 311
Etsintä ja arviointimenot	-140	-20	-18	-5	-165
Yhteensä	-76 605	-105	-14	-4 747	-81 453
	Kirjanpitoarvo 1.1.2024				Kirjanpitoarvo 31.12.2024
Liikearvo	46 997				49 780
Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä tunnistetut aineettomat hyödykkeet	0				0
Muut aineettomat hyödykkeet	3 528				3 848
Etsintä ja arviointimenot	1 114				1 093
Yhteensä	51 639				54 721

Muista aineettomista hyödykkeistä maksetut ennakkomaksut sisältyvät kyseiseen tase-erään. Etsintä- ja arviointimenot koostuvat eri kaivosprojekteista Turkissa ja Etelä-Afrikassa.

11. Osuudet osakkuusyhtiöissä

Afarak omistaa 3,99 % (2024: 5,99 %) Valtimo Components Oyj:stä. Tilikausien 2025 ja 2024 aikana Afarak ei hankkinut tai myynyt osuuksia osakkuusyhtiöistä.

12. Rahoitusvarat ja -velat

31.12.2025

1 000 EUR	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat
Pitkäaikaiset korolliset saamiset	147	147
Myyntisaamiset ja muut saamiset *	1 483	1 483
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset *	15 960	15 960
Muut rahoitusvarat	1 614	1 614
Rahavarat	7 325	7 325
Rahoitusvarat yhteensä	26 529	26 529
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat	558	558
Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat	22	22
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lyhytaikaiset korolliset velat	2 841	2 841
Ostovelat ja muut velat *	0	0
Rahoitusvelat yhteensä	3 421	3 421

*Rahoitusvaroihin ja -velkoihin kuulumattomat erät eivät sisälly lukuihin.

31.12.2024

1 000 EUR	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat
Pitkäaikaiset korolliset saamiset	83	83
Myyntisaamiset ja muut saamiset *	1 596	1 596
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset *	19 804	19 804
Muut rahoitusvarat	2 054	2 054
Rahavarat	3 954	3 954
Rahoitusvarat yhteensä	27 491	27 491
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat	333	333
Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat	22	22
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lyhytaikaiset korolliset velat	2 260	2 260
Ostovelat ja muut velat *	0	0
Rahoitusvelat yhteensä	2 615	2 615

*Rahoitusvaroihin ja -velkoihin kuulumattomat erät eivät sisälly lukuihin.Korolliset velat 1 000 EUR
| | 2025 | 2024 |
| :--- | :--- | :--- |
| Pankkilainat | 2 841 | 2 260 |
| Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankintaan liittyvät velat | 0 | 0 |
| Rahoitusleasingvelat | 558 | 333 |
| Muut korolliset velat | 0 | 0 |
| Yhteensä | 559 | 334 |
| Pankkilainat | 2 841 | 2 260 |
| Rahoitusleasingvelat | 0 | 0 |
| Muut korolliset velat () | 0 | 0 |
| Yhteensä | 2 841 | 2 260* |

* Muut korolliset velat sisältävät lyhytaikaisen kaupallisen velan, joka on neuvoteltu pidempiaikaiseen järjestelyyn raportointikauden jälkeen.

1 000 EUR
| | 2025 | 2024 |
| :--- | :--- | :--- |
| Rahoitusleasingvelat, vähimmäisvuokrien kokonaismäärät | | |
| Yhden vuoden kuluessa | 0 | 0 |
| Yli yhden ja enintään viiden vuoden kuluessa | 558 | 333 |
| Rahoitusleasingvelat, vähimmäisvuokrien nykyarvo | | |
| Yhden vuoden kuluessa | 0 | 0 |
| Yli yhden ja enintään viiden vuoden kuluessa | 558 | 333 |
| Tulevat rahoituskulut | 0 | 0 |
| Leasingmaksut yhteensä | 558 | 333 |

Rahoituksen rahavirroista johtuvat muutokset veloissa
| 1 000 EUR | 1.1.2025 | Rahavirta | Valuuttakurssimuutokset | Muut | 31.12.2025 |
| :--- | :--- | :--- | :--- | :--- | :--- |
| Lyhytaikaiset lainat | 2 260 | 864 | -283 | - | 2 841 |
| Leasingvelat | 333 | 225 | 0 | - | 558 |
| Yhteensä | 2 594 | 1 089 | -283 | - | 3 399 |

1 000 EUR	1.1.2024	Rahavirta	Valuuttakurssimuutokset	Muut	31.12.2024
Lyhytaikaiset lainat	2 766	-349	-156	-	2 260
Leasingvelat	320	13	0	-	333
Yhteensä	3 086	-336	-156	-	2 594

Rahoitusriskit ja rahoitusriskien hallinta

Afarak Group SE:n hallitus on kuvannut konsernin pääriskit hallituksen toimintakertomuksessa. Tässä osiossa konsernin rahoitus- ja hyödykeriskejä kuvataan tarkemmalla tasolla niihin liittyvissä herkkyysanalyyseissä.

Yhteenveto rahoitusvaroista ja lainajärjestelyistä

Rahoitusvarat 31.12.2025

Operatiivisen tuloksen ja siitä kertyneen kassavirran lisäksi alla kuvatut tekijät ovat eniten vaikuttaneet konsernin rahoitusvarojen vuosimuutokseen vuoden 2025 tilinpäätöshetkellä: Rahavarat oli 31.12.2025 sijoitettu pääosin korollisille euro-, ZAR- ja USD-määräisille pankkitileille. Muut rahoitusvarat sisältävät korollisia lainoja ja muita saamisia. Vuoden 2022 aikana eräälle konsernin maltalaisista tytäryhtiöistä on myönnetty 4,0 miljoonan dollarin luottolimiitti, jonka vakuudeksi konserni on antanut 4,0 miljoonan dollarin yritystakauksen. Tilinpäätöshetkellä 2025 luottolimiitistä oli käytössä 2,6 miljoonaa dollaria. Lisäksi maltalaiselle tytäryhtiölle myönnettiin vuoden 2025 aikana toinen 2,0 miljoonan dollarin vakuudeton luottolimiitti. Vuoden 2025 lopussa tästä limiitistä oli käytössä 0,4 miljoonaa dollaria. Saksalaisella tytäryhtiöllä on 1,0 miljoonan euron tililimiitti, josta oli 31.12.2025 hetkellä käytössä 0,3 miljoonaa euroa.

Korolliset velat 31.12.2025: Vaihtuvakorkoiset lainat rahoituslaitoksilta 2,8 (2024: 2,3) miljoonaa euroa. Kiinteäkorkoiset lainat 0,0 (2024: 0,0) miljoonaa euroa. Maltalaisen rahoituslaitoslainan vuosikorko on 3,75 % yli pankin peruskoron. Pankin peruskorko 31.12.2025 oli 4,65 %. Saksalaisen pankin tililimiitin vuosikorko on 5,85 %.

Pääoman hallinta

Konsernin pääomahallinnan tavoitteena on turvata toiminnan jatkuvuus ja luoda arvoa osakkeenomistajille optimoimalla pääomakustannuksia. Osana tavoitteita konserni pyrkii ylläpitämään jatkuvan pääsyn laina- ja pääomamarkkinoille. Hallitus arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti. Pääomarakenne ja velkakapasiteetti otetaan huomioon investointipäätösten yhteydessä. Käytännössä pääomarakenteen hallintaan voidaan käyttää osinkopolitiikkaa, pääomanpalautuksia, omien osakkeiden takaisinostoja ja osakeanteja. Velkapääoman hallinnassa otetaan huomioon konsernin maksuvalmiuden turvaaminen. Konsernin sisäistä pääomarakennetta arvioidaan säännöllisesti tavoitteena sen optimointi esimerkiksi käyttämällä sisäisiä osinkoja ja oman pääoman korotuksia tai vähennyksiä. Konsernin pitkän aikavälin tavoitteena on pitää omavaraisuusaste yli 50 %:ssa. Tilinpäätöshetkellä konsernin omavaraisuusaste oli 64,7 % (2024: 69,3 %).

Rahoitusriskien hallinta

Normaalissa toiminnassaan konserni altistuu monille rahoitusriskeille. Tärkeimmät rahoitusriskit ovat likviditeettiriski, valuuttakurssiriski, korkoriski, luottoriski ja hyödykkeiden hintariski. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa ja mahdollisuuksien mukaan lieventää rahoitusmarkkinoiden muutosten kielteisiä vaikutuksia konsernin tulokseen. Afarak Group SE:n hallitus on hyväksynyt yleiset riskienhallintaperiaatteet, ja tarkastusvaliokunta seuraa niitä. Konsernin ja sen tytäryhtiöiden johto vastaavat riskienhallintapolitiikkojen ja -menettelyjen toteuttamisesta. Konsernin johto seuraa säännöllisesti riskiasemia ja riskienhallintamenettelyjä ja valvoo, että konsernin politiikkoja ja riskienhallinnan periaatteita noudatetaan kaikessa päivittäisessä toiminnassa. Riskit ja riskienhallinta raportoidaan säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle. Konsernin merkittäviä rahoitusinstrumentteja ovat pankkilainat, tililuotot, tuottajan ja ostajan väliset järjestelyt, rahoitusleasingsopimukset, muut pitkäaikaiset velat, käteis- ja lyhytaikaiset talletukset sekä rahamarkkinasijoitukset. Näiden rahoitusinstrumenttien päätarkoitus on rahoittaa konsernin yrityskauppoja ja jatkuvaa toimintaa. Konsernilla on myös useita muita rahoitusvaroja ja -velkoja, kuten myyntisaamiset ja ostovelat, jotka syntyvät suoraan konsernin toiminnasta.

(i) Maksuvalmiusriski

Konsernissa arvioidaan ja seurataan liiketoiminnan vaatiman investointi- ja käyttöpääomarahoituksen määrää säännöllisesti, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia ja rahoitusmuotoja sekä sopimalla rahoituslimiittejä. Mikäli maksuvalmiusriskit realisoituisivat, se todennäköisesti aiheuttaisi viivästyskorkoja ja mahdollisesti vaikeuttaisi yhteistyötä tavaran- ja palveluntoimittajien kanssa. Se taas voisi jatkossa vaikuttaa niihin hinta- ja muihin ehtoihin, joilla konserni hankkii tuotantopanoksia tai rahoitusta. Konsernin velkojen maturiteettijakauma oli tilinpäätöshetkellä seuraava:

31.12.2025
| 1 000 EUR | Rahoitusvelat Kirjanpitoarvo | Sopimusperusteiset rahavirrat | 6 kuukautta tai vähemmän | 6-12 kuukautta | 1-2 vuotta | 2-5 vuotta | Yli 5 vuotta |
| :--- | :--- | :--- | :--- | :--- | :--- | :--- | :--- |
| Vakuudelliset lainat | 2 841 | -2 841 | -2 841 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Rahoitusleasingvelat | 558 | -558 | -102 | -102 | -56 | -298 | 0 |
| Ostovelat ja muut velat | 22 | -22 | 0 | 0 | -22 | 0 | 0 |
| Yhteensä | 3 421 | -3 421 | -2 943 | -102 | -78 | -298 | 0 |

31.12.2024
| 1 000 EUR | Rahoitusvelat Kirjanpitoarvo | Sopimusperusteiset rahavirrat | 6 kuukautta tai vähemmän | 6-12 kuukautta | 1-2 vuotta | 2-5 vuotta | Yli 5 vuotta |
| :--- | :--- | :--- | :--- | :--- | :--- | :--- | :--- |
| Vakuudelliset lainat | 2 260 | -2 260 | -2 260 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Rahoitusleasingvelat | 333 | -333 | -54 | -54 | -46 | -180 | 0 |
| Ostovelat ja muut velat | 22 | -22 | 0 | 0 | -22 | 0 | 0 |
| Yhteensä | 2 616 | -2 616 | -2 314 | -54 | -68 | -180 | 0 |

(ii) Valuuttakurssiriski

Konserni toimii kansainvälisesti muun muassa Turkissa, Maltalla ja Etelä-Afrikassa, minkä vuoksi konserni altistuu valuuttakurssiriskeille. Riskit aiheutuvat sekä suoraan kaupallisista kassavirroista että välillisesti valuuttakurssimuutosten vaikutuksesta konsernin kilpailukykyyn. Siltä osin, kun konsernin sisäiset valuuttamääräiset lainat on luokiteltu nettosijoitukseksi tytäryhtiöön, valuuttakurssimuunnoksesta aiheutuva ero on esitetty omassa pääomassa muuntoerona. Konserniin kohdistuu tuloslaskelmaan, taseeseen ja rahavirtaan liittyvä valuuttariski. Erityisesti Yhdysvaltain dollarin ja Etelä-Afrikan randin kurssimuutokset euroon nähden vaikuttavat merkittävästi konsernin euromääräiseen kannattavuuteen sekä konsernin varoihin ja velkoihin. Merkittävä osa konsernin liikevaihdosta on Yhdysvaltain dollarimääräistä, kun taas merkittävä osa konsernin kustannuksista on euroissa ja Etelä-Afrikan randeissa. Tämän seurauksena konserni altistuu valuuttakurssiriskille. Erityisesti euron vahvistuminen Yhdysvaltain dollariin nähden vaikuttaa negatiivisesti raportoituun liikevaihtoon ja liiketoiminnan katteisiin, kun taas euron heikkeneminen vaikuttaa positiivisesti. Vuoden aikana keskimääräinen USD/EUR-valuuttakurssi nousi edellisen kauden 1,08:sta kuluvan kauden 1,13:een, mikä vastaa noin 4,6 prosentin Yhdysvaltain dollarin vahvistumista euroa vastaan. Tällä liikkeellä oli epäsuotuisa vaikutus konsernin kannattavuuteen, kun Yhdysvaltain dollarit muunnettiin euroiksi. Riskienhallinnallaan konserni pyrkii lisäksi saamaan eri valuutoissa olevat sisään tulevat ja uloslähtevät rahavirrat sekä saamiset ja velat samansuuruisiksi. Seuraavissa taulukoissa on kuvattu saamisten ja velkojen valuuttajakaumaa ja sen muutosta verrattuna edelliseen tilinpäätökseen.

31.12.2025
| 1 000 EUR | EUR | USD | GBP | TRY | ZAR | CHF | RSD |
| :--- | :--- | :--- | :--- | :--- | :--- | :--- | :--- |
| valuuttakurssi | 1 | 1,175 | 0,8726 | 50,4838 | 19,4439 | 0,9314 | 117,047 |
| Rahavarat (EUR) | 2 150 | 1 209 | 15 | 2 191 | 362 | 0 | 285 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset (EUR) | 801 | 11 892 | 0 | 0 | 3 565 | 0 | 1 009 |
| Lainasaamiset ja muut rahoitusvarat (EUR) | 1 573 | 0 | 0 | 126 | -69 | 0 | 0 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat (EUR) | -4 201 | -5 327 | 0 | -744 | -4 770 | 0 | -10 |
| Lainat ja muut velat (EUR) | -558 | -2 533 | 0 | -1 | -23 | 0 | 0 |
| Valuuttariski, netto (EUR) | -234 | 5 241 | 15 | 1 572 | -933 | 0 | 1 284 |
| Valuuttariski valuutassa, netto (1 000) | -234 | 6 158 | 13 | 79 341 | -18 151 | 0 | 150 231 |

31.12.2024
| 1 000 EUR | EUR | USD | GBP | TRY | ZAR | CHF | RSD |
| :--- | :--- | :--- | :--- | :--- | :--- | :--- | :--- |
| valuuttakurssi | 1 | 1,0389 | 0,82918 | 36,7372 | 19,6188 | 0,941 | 116,79 |
| Rahavarat (EUR) | 1 485 | 1 292 | 10 | 599 | 446 | 0 | 117 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset (EUR) | 1 624 | 5 570 | 0 | 0 | 12 991 | 0 | 1 505 |
| Lainasaamiset ja muut rahoitusvarat (EUR) | 1 539 | 0 | 0 | 86 | 54 | 0 | 0 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat (EUR) | -2 706 | -3 843 | -1 980 | -626 | -596 | 0 | -6 |
| Lainat ja muut velat (EUR) | -333 | -2 260 | 0 | -1 | -22 | 0 | 0 |
| Valuuttariski, netto (EUR) | 1 608 | 759 | -1 970 | 57 | 12 873 | 0 | 1 616 |
| Valuuttariski valuutassa, netto (1 000) | 1 608 | 788 | -1 633 | 2 086 | 252 558 | 0 | 188 753 |

Alla on esitetty valuuttakurssimuutosten vaikutus konsernitaseen 31.12.2025 valuuttamääräisten erien arvoihin verrattuna konsernitaseen laadinnassa käytettyyn kurssiin. Johtuen valuuttakurssien korkeasta volatiliteetista vaihteluväli on pidetty +/- 20 %.31.12.2025 USD GBP TRY ZAR CHF RSD
20 % vahvistuminen 1 310 4 393 -233 0 321
15 % vahvistuminen 925 3 277 -165 0 227
10 % vahvistuminen 582 2 175 -104 0 143
5 % vahvistuminen 276 1 83 -49 0 68
0 % ei muutosta 0 0 0 0 0 0
-5 % heikkeneminen -250 -1 -75 44 0 -61
-10 % heikkeneminen -476 -1 -143 85 0 -117
-15 % heikkeneminen -684 -2 -205 122 0 -167
-20 % heikkeneminen -874 -2 -262 156 0 -214

31.12.2024 USD GBP TRY ZAR CHF RSD
20 % vahvistuminen 190 -492 14 3 218 0 404
15 % vahvistuminen 134 -348 10 2 272 0 285
10 % vahvistuminen 84 -219 6 1 430 0 180
5 % vahvistuminen 40 -104 3 678 0 85
0 % ei muutosta 0 0 0 0 0 0
-5 % heikkeneminen -36 94 -3 -613 0 -77
-10 % heikkeneminen -69 179 -5 -1 170 0 -147
-15 % heikkeneminen -99 257 -7 -1 679 0 -211
-20 % heikkeneminen -126 328 -9 -2 146 0 -269

Johdannaiset

Konsernin altistuminen valuuttakurssiriskeille liittyy pääasiassa konsernin liiketoimintaan (liikevaihto tai kulut syntyvät vieraassa valuutassa). Valuuttajohdannaiset, jotka arvostetaan raportointipäivän käypään arvoon, aiheuttavat ajoituseroja käypien arvojen ja suojattavien operatiivisten liiketoimien välillä. Käypien arvojen muutokset johdannaisissa, jotka on tarkoitettu suojaamaan tulevaa kassavirtaa, mutta joita ei ole arvostettu suojauslaskennan periaatteiden mukaan, vaikuttavat konsernin tulokseen kyseisellä tilikaudella. Vastaavasti valuuttamääräiset liiketoimet realisoituvat tulevilla kausilla.

Valuuttatermiinisopimukset, joita ei käytetä suojauslaskennassa

Konserni tekee valuuttatermiinisopimuksia hallitakseen operatiivisesta toiminnastaan aiheutuvaa valuuttariskiä. Näitä instrumentteja ei käytetä suojauslaskentatarkoituksessa. Seuraavassa taulukossa esitetään voimassa olevat valuuttatermiinisopimukset 31.12.2025 ja 31.12.2024:

Tyyppi	Maturiteetti	Keskikurssi	Ulkomaan valuutta (1 000 USD)	Käypä arvo (1 000 EUR)
31.12.2025
Myy USD/ Osta EUR	Alle 3 kuukautta	1,1793	5800	-14,4
Myy USD/ Osta EUR	3 - 6 kuukautta	1,1843	3500	-32,2
2025 yhteensä		1,1812	9300	-46,6
31.12.2024
Myy USD/ Osta EUR	Alle 3 kuukautta	-	-	-
Myy USD/ Osta EUR	3 - 6 kuukautta	-	-	-
2024 yhteensä		-	-	-

Kaikki sopimukset liittyvät Yhdysvaltain dollarin myyntiin ja euron ostoon. Käypä arvo edustaa markkinahintaan perustuvaa arvostusta, joka perustuu havaittavissa oleviin markkinatietoihin, mukaan lukien EKP:n spot-kurssit raportointipäivänä. 31.12.2025 hetken realisoitumaton tappio on yhteensä 46,6 tuhatta euroa. Tappiota ei ole kirjattu tilinpäätökseen, koska sitä pidetään epäolennaisena.

Johdannaissopimukset

	Varat	Velat	Varat	Velat
	2025	2025	2024	2024
Valuuttatermiinit	-	46,6	-	-
Yhteensä	-	46,6	-	-

(iii) Korkoriski

Konserni altistuu korkoriskille, kun konserniyhtiöt ottavat lainaa tai tekevät muita rahoitussopimuksia tai tekevät likviditeetin hallintaan liittyviä talletuksia tai muita sijoituksia. Lisäksi korkojen muutokset voivat muuttaa konsernin varojen käypiä arvoja. Konsernin liiketoiminnan tulot ja liiketoiminnan rahavirrat ovat pääosin riippumattomia markkinakorkojen vaihtelusta. Korkoriskin hallitsemiseksi velkarahoituksessa on käytetty vaihtuva- ja kiinteäkorkoisia instrumentteja, ja tarvittaessa johdannaisia, kuten koronvaihtosopimuksia. Tilikauden 2025 lopussa konsernin korollinen velka oli pääasiassa vaihtuvakorkoista eikä koronvaihtosopimuksia ollut voimassa. Tavoitteena on, että lainojen maturiteetti toisaalta vastaa liiketoiminnan tarpeita ja toisaalta jakautuu erimittaisiin jaksoihin, mikä hajauttaa konsernin rahoitusriskejä. Vaihtuvakorkoisessa rahoituksessa lainojen korot on pääsääntöisesti sidottu eri maiden markkinakorkoihin (Iso- Britannia, Etelä-Afrikka), jolloin niiden muutokset vaikuttavat konsernin rahoituksen kokonaiskustannuksiin ja kassavirtoihin. Konsernin korolliset saamiset ovat pääosin laina- ja kauppahintasaamisia. Konsernin korollisia lainoja on käsitelty edellä. Luottoriskin vaikutusta lainasaamisin on selitetty tarkemmin kohdassa 1.8.(iv) luottoriski.

Korollisten velkojen ja saamisten jako kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin oli 31.12.2025 ja 31.12.2024 seuraava:

Korollisten rahoitusvarojen ja -velkojen korkoprofiili (1 000 EUR)

	Kiinteäkorkoiset		Vaihtuvakorkoiset
	31.12.2025	31.12.2024	31.12.2025	31.12.2024
Rahoitusvarat	0	0	147	83
Rahoitusvelat	0	0	-2 841	-2 260
Kiinteäkorkoiset rahoitusvarat ja -velat, netto	0	0
Vaihtuvakorkoiset rahoitusvarat ja -velat, netto			-2 694	-2 177
Korolliset rahoitusvarat ja -velat, netto			-2 694	-2 177

Seuraavassa taulukossa on kuvattu markkinakorkojen muutoksen karkeata vaikutusta konsernin tuloslaskelmaan, mikäli talletusten ja lainojen korot muuttuisivat. Analyysissa on huomioitu vain vaihtuvakorkoiset rahoitusvarat ja -velat. Alla oleva herkkyysanalyysi on suuntaa antava ja se koskee ensisijaisesti tulevaa kahdentoista kuukauden kautta, jos taserakenne vastaisi tilinpäätöshetken 31.12.2025 tilannetta ja jos valuuttakursseissa ei tapahtuisi muutoksia.

31.12.2025

Koron muutos	Muutos korkotuotoissa	Muutos korkokuluissa	Nettovaikutus
-2,00 %	-2	57	56
-1,50 %	-1	43	42
-1,00 %	-1	28	28
-0,50 %	0	14	14
0,00 %	0	0	0
0,50 %	0	-14	-14
1,00 %	1	-28	-28
1,50 %	1	-43	-42
2,00 %	2	-57	-56

31.12.2024

Koron muutos	Muutos korkotuotoissa	Muutos korkokuluissa	Nettovaikutus
-2,00 %	-2	45	44
-1,50 %	-1	34	33
-1,00 %	-1	23	22
-0,50 %	0	11	11
0,00 %	0	0	0
0,50 %	0	-11	-11
1,00 %	1	-23	-22
1,50 %	1	-34	-33
2,00 %	2	-45	-44

(iv) Luottoriski

Luottoriski voi realisoitua, mikäli konsernin kanssa vastapuolena kauppa-, sijoitus tai muussa sopimuksessa oleva vastapuoli ei pysty vastaamaan sitoumuksistaan, jolloin siitä seuraisi taloudellista vahinkoa konsernille. Konsernin toimintaohjeet määrittelevät asiakkaiden ja vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sijoitustransaktioissa ja johdannaissopimuksissa, sekä lisäksi likvidien varojen sijoitusperiaatteet. Merkittävimmissä myyntisopimuksissa vastapuolen luottokelpoisuustiedot tarkistetaan. Konsernin tärkeimmät asiakkaat ovat isoja kansainvälisiä teräsyhtiöitä tai terässektorin välittäjiä, joiden kanssa on yleensä pitkä toimintahistoria. Koska asiakkaat edustavat yhtä teollisuuden sektoria, merkittävät muutokset tämän sektorin kannattavuudessa voivat kasvattaa luottoriskiä. Luottoriskin lieventämiseksi konserni luottovakuutti myyntisaamisiaan katsauskaudella.

Myyntisaamiset ja lainasaamiset muodostavat merkittävän osan luottoriskille alttiista varoista. Afarak ei esittänyt odotettuja luottotappioita taulukkomuodossa, koska myyntisaamisten historialliset luottotappiot ja tulevaisuuden luottotappio-odotukset ovat minimaaliset. Lisäksi konserni kerää ennakkomaksuja asiakkailtaan. Kuten liitetietojen kohdassa 1.8 numerossa 14 esitetään, konsernin myyntisaamiset olivat 31.12.2025 12,3 miljoonaa euroa (2024: 7,5). Konserni kirjasi varovaisuuden periaatteen mukaisesti 0,9 miljoonan euron luottotappiovarauksen. On olemassa riski siitä, että jäljellä olevasta saatavasta syntyy lisää tappioita. Tilikaudella 2024 konserni ei kirjannut myyntisaamisista luottotappiovarausta. Ennakkomaksujen tai myyntisaamisten rahoitusjärjestelyiden alaisten myyntisaamisten osuus on 31.12.2025 hetkellä 2,5 miljoonaa euroa (2024: 2,3). Ennakkomaksujen osuus ei sisällä potentiaalisia luottotappioita. Lainasaamiset olivat 31.12.2025 1,6 miljoonaa euroa (2024: 2,0). Lainasaamisten potentiaalinen luottoriski on korkeampi kuin myyntisaamisten, koska potentiaalinen maksukyvyttömyysriski on enemmän keskittynyt harvoihin lainanantajiin. Konserni arvioi mahdollisen luottoriskin suhteessa lainasaamisiin usein ja raportoi kaikista muutoksista kullakin raportointikaudella ja arvioi laiminlyönnin mahdollisuuden lainanantajakohtaisesti. Konserni ei kirjannut varausta muista saamisista vuosina 2025 ja 2024. Luottoriskinarviointi ja laskentatapa ovat pysyneet samana 31.12.2025 päättyneen tilikauden ja edellisen tilikauden välillä. Myyntisaamiset eivät aiheuta luottoriskiä keskittymisen vuoksi, koska myynti on hajautettu useille asiakkaille. Lisätietoja odotettavissa olevista luottotappioista löytyy laadintaperiaatteista kappaleesta 1.2 Laskentaperiaatteet kohdat "Rahoitusvarat" ja "Rahoitusvarojen arvonalentuminen".

Afarak Group SE:n hallitus on määritellyt konsernin emoyhtiön kassanhallinnan periaatteet. Niiden mukaisesti rahavarat on talletettu ainoastaan lyhytaikaisesti vakavaraisiin rahoituslaitoksiin, joihin konsernilla on liiketoimintasuhteet. Keskeisten vastapuolien riskiluokitusta seurataan aika ajoin.

Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa tilinpäätöshetkellä 31.12.2025 saamisten kirjanpitoarvoa ja jakaantuu seuraavasti:

Luokka	1 000 EUR
	31.12.2025
Korolliset
Rahavarat	7 325
Muut korolliset saamiset	59
Korolliset yhteensä	7 384
Korottomat
Myyntisaamiset	12 084
Muut lyhytaikaiset saamiset	5 308
Pitkäaikaiset saamiset	1 571
Korottomat yhteensä	18 963
Yhteensä	26 347

(v) Hyödykeriski

Konserni on altistunut useiden myytävien ja ostettavien tuotteiden, materiaalien ja hyödykkeiden sekä energian hintariskille. Lisäksi energian haastava saatavuus on riski. Myös raaka-aineiden häiriöttömän saatavuuden turvaaminen on keskeistä teollisille prosesseille. Hintariskiä raaka-aineissa ja hyödykkeissä hallitaan hinnoittelupolitiikan kautta siten, että hinnanmuutokset raaka-aineissa ja hyödykkeissä pystyttäisiin siirtämään myyntihintoihin. Tämä ei aina ole kuitenkaan mahdollista tai hinnanmuutoksen siirtämisessä myyntihintoihin saattaa olla viivettä sopimuksellisista tai kilpailullisista syistä johtuen. Konsernin yksiköt, joilla on teollista tuotantoa, altistuvat raaka-aineiden ja hyödykkeiden saatavuuden, laadun ja hinnan muutoksille. Pienentääkseen näitä riskejä konsernin liiketoimintayksiköt pyrkivät sopimaan pitkän aikavälin sopimuksia tunnettujen vastapuolien kanssa, mutta aina tämä ei ole mahdollista vakiintuneiden kansainvälisten toimintatapojen takia.Koska pääsääntöisesti konsernin liiketoiminta-alueiden hyödykkeiden hintariskejä ei ole mahdollista tai taloudellisesti perusteltua suojata johdannaissopimuksilla, konsernilla ei ole hyödykkeisiin liittyviä voimassa olevia johdannaissopimuksia 31.12.2025.

Herkkyysanalyysi - Erikoismetalliseosliiketoiminta

Alla on kuvattu konsernin erikoismetalliseosliiketoiminnassa tuotetun matalahiilisen ferrokromin myyntihinnan muutoksen vaikutusta konsernin liikevoittoon ja omaan pääomaan olettaen, että EUR/USD-vaihtokurssi pysyy vakiona. Analyysin lähtökohtana on joulukuun 2025 hintataso. Koska tuotteen hinta määritellään Yhdysvaltain dollareissa, voi valuuttakurssin muutoksella olla merkittävä vaikutus konsernin euromääräiseen kannattavuuteen. Täysi kapasiteetti on 36 000 t/v ja simulointia varten tuotannon tasoksi on asetettu vuoden 2025 tuotantomäärä 27 626 t/v. Oletuksena on, että tuotetaan vain yhtä ferrokromilaatua.

Ferrokromin tuotannossa käytetään useita eri raaka-aineita, kuten kromiittirikastetta ja ferropiikromia. Käytännössä pääraaka-aineiden hinta muuttuu kuitenkin samansuuntaisesti lopputuotteen myyntihinnan kanssa, vaikka korrelaatio ei ole täydellinen ja ajoituksessa saattaa olla eroja. Tämän vuoksi nettovaikutus konsernin liikevoittoon olisi todennäköisesti alhaisempi kuin alla esitetyssä taulukossa. Liiketoiminnan sähkön kulutus on myös merkittävä, joten sähkön hintojen muutokset vaikuttavat merkittävästi kannattavuuteen; sähkön hinta ei korreloi hyödykkeiden hintojen muutosten kanssa.

Tilikausi 2025

Myyntihinnan muutos (USD / lb Cr)	Vaikutus liikevoittoon 1 000 EUR	Vaikutus konsernin omaan pääomaan 1 000 EUR
2,90 20 %	17 561	16 683
2,78 15 %	13 171	12 512
2,66 10 %	8 781	8 342
2,54 5 %	4 390	4 171
2,42 0 %	0	0
2,30 -5 %	-4 390	-4 171
2,18 -10 %	-8 781	-8 342
2,06 -15 %	-13 171	-12 512
1,94 -20 %	-17 561	-16 683

Tilikausi 2024

Myyntihinnan muutos (USD / lb Cr)	Vaikutus liikevoittoon 1 000 EUR	Vaikutus konsernin omaan pääomaan 1 000 EUR
2,71 20 %	15 384	14 615
2,59 15 %	11 538	10 961
2,48 10 %	7 692	7 307
2,37 5 %	3 846	3 654
2,26 0 %	0	0
2,14 -5 %	-3 846	-3 654
2,03 -10 %	-7 692	-7 307
1,92 -15 %	-11 538	-10 961
1,80 -20 %	-15 384	-14 615

Herkkyysanalyysi - Kaivosliiketoiminta

Pääsääntöisesti konserni myy konsentraattituotantonsa ja kromimalminsa markkinahintaan eikä yleensä tee termiinimyyntisopimuksia, käytä johdannaisia tai muita suojausjärjestelyjä määrittääkseen tulevan tuotantonsa myyntihinnan etukäteen. Konserni altistuu tuottamiensa mineraalituotteiden osalta markkinoilla hyödykkeiden hintavaihtelun riskille. Jos oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että keskimääräinen vuotuinen kaivostoiminta on 204 163 tonnia vuodessa ja kromimalmin myyntihinta on vuoden 2025 joulukuun hintataso, niin seuraava taulukko edustaa karkeaa arvioita myyntihintojen herkkyyksille. On myös otettava huomioon, että kaivostoiminnan kannattavuuteen voivat vaikuttaa huomattavasti USD- ja ZAR-valuuttakurssien, sähkön hintojen ja sähkön saatavuuden muutokset sekä markkinahintojen muutokset. Käytännössä nettovaikutus konsernin kannattavuuteen olisi todennäköisesti pienempi kuin alla on esitetty. Markkinoiden suuren volatiliteetin vuoksi muutosalue pidettiin +/- 20 %.

Tilikausi 2025

Myyntihinnan muutos (USD/t)	Vaikutus liikevoittoon 1 000 EUR	Vaikutus konsernin omaan pääomaan 1 000 EUR
291,00 20 %	9 902	7 129
278,88 15 %	7 426	5 347
266,75 10 %	4 951	3 565
254,63 5 %	2 475	1 782
242,50 0 %	0	0
230,38 -5 %	-2 475	-1 782
218,25 -10 %	-4 951	-3 565
206,13 -15 %	-7 426	-5 347
194,00 -20 %	-9 902	-7 129

Tilikausi 2024

Myyntihinnan muutos (USD/t)	Vaikutus liikevoittoon 1 000 EUR	Vaikutus konsernin omaan pääomaan 1 000 EUR
231,00 20 %	6 392	4 602
221,38 15 %	4 794	3 452
211,75 10 %	3 196	2 301
202,13 5 %	1 598	1 151
192,50 0 %	0	0
182,88 -5 %	-1 598	-1 151
173,25 -10 %	-3 196	-2 301
163,63 -15 %	-4 794	-3 452
154,00 -20 %	-6 392	-4 602

13. Vaihto-omaisuus

1 000 EUR	2025	2024
Aineet ja tarvikkeet	8 612	11 050
Keskeneräiset tuotteet	870	387
Keskeneräiset rakennusprojektit	0	0
Valmiit tuotteet	9 261	17 159
Ennakkomaksut	113	233
Yhteensä	18 856	28 829

14. Myyntisaamiset ja muut saamiset

1 000 EUR	2025	2024
Myyntisaamiset	12 084	7 502
Lainasaamiset	1 614	2 054
Siirtosaamiset	2 837	2 949
Tuloverosaamiset	38	210
Muut saamiset	3 877	12 301
Yhteensä	20 450	25 016

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät vuokrasopimuksiin, henkilöstökuluihin, arvonlisäverosaamisiin ja lainasaamisten korkojaksotuksiin. Saamisten arvot tilikauden päätöshetkellä vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään velvoitteitaan.

Myyntisaamisten ikäjakauma tilinpäätöshetkellä

1 000 EUR	2025	2024
Erääntymättömät	6 131	3 527
Erääntyneet, 0-30 päivää	2 839	2 940
Erääntyneet, 31-60 päivää	525	272
Erääntyneet, 61-90 päivää	1 842	341
Erääntyneet, yli 90 päivää	747	422
Myyntisaamiset yhteensä	12 084	7 502

Yhtiön luottotappiot ovat historiallisesti olleet pieniä. Oletettu luottotappioriski on epäolennainen, eikä erillistä luottotappiovarausta ole tehty.

15. Rahavarat

1 000 EUR	2025	2024
Rahat ja pankkisaamiset	7 276	3 864

Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat koostuvat seuraavista:

1 000 EUR	2025	2024
Rahat ja pankkisaamiset	7 276	3 864
Lyhytaikaiset rahamarkkinasijoitukset	49	90
Yhteensä	7 325	3 954

16. Oman pääoman liitetiedot

Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä	Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä	Osakepääoma 1 000 EUR
31.12.2023	267 041 814	260 500 300
Osakeanti	10 000 000
Osakeperusteiset maksut (toimitusjohtaja)	500 000
31.12.2024	277 041 814	261 000 300
Osakepääoman alentaminen		-22 642
Osakeperusteiset maksut (toimitusjohtaja)	400 000
31.12.2025	277 041 814	261 400 300

Yhtiön osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Alla on esitetty kuvaukset oman pääoman rahastoista:

Ylikurssirahasto
Aiemmin voimassa olleeseen osakeyhtiölakiin perustuen yhtiöllä on ylikurssirahasto, jonne on kirjattu osakeanneissa tehdyistä osakemerkinnöistä osakkeen silloisen nimellisarvon ylittänyt osuus.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

Muuntoerot
Muuntoerot sisältävät ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Omat osakkeet
Yhtiöllä oli 31.12.2025 hallussaan 15 641 514 (16 041 514) omaa osakettaan, joka vastasi 5,65 % (5,79 %) osuutta liikkeeseen lasketuista osakkeista. Ulkona olevien osakkeiden kokonaismäärä ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 31.12.2025 261 400 300 (261 000 300) kappaletta. Yhtiön tytäryhtiöt eivät omista Afarak Group SE:n osakkeita.

Hallituksen osakeantivaltuutukset
31.5.2024 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla voidaan laskea liikkeeseen yhdessä tai useammassa erässä enintään 250 000 000 uutta tai Yhtiön hallussa olevaa osaketta. Tämä vastaa noin 90,24 % yhtiön rekisteröidyistä osakkeista. Valtuutusta saatetaan käyttää muiden asioiden ohella lisärahoituksen hankkimiseen ja yritys- ja liiketoimintaostojen mahdollistamiseen tai muihin järjestelyihin ja investointeihin tai henkilöstön sitouttamisohjelmiin. Valtuutuksen nojalla, hallitus voi päättää maksullisista tai maksuttomista osakeanneista. Osakkeiden merkintähinnan maksu voidaan harkinnan mukaan suorittaa myös muutoin kuin rahalla. Valtuutus sisältää oikeuden päättää osakkaiden etuoikeuden heikentämisestä osakkeiden merkitsemiseen, mikäli osakeyhtiölaki sen sallii. Valtuutus korvaa kaikki aikaisemmat vuoden 2023 yhtiökokouksessa annetut valtuutukset ja on voimassa kahden (2) vuoden ajan yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

17. Osakeperusteiset maksut

Osana toimitusjohtajasopimuksen mukaista palkitsemista toimitusjohtaja sai 500 000 yhtiön osaketta 22.1.2024 ja 400 000 yhtiön osaketta 31.3.2025. 14.8.2025 konserni jatkoi toimitusjohtajasopimusta 30.6.2027 asti ja hyväksyi osakeperusteisen palkkion, joka perustuu kokonaissuoritukseen liittyviin KPI-mittareihin. Näihin osakkeisiin liittyy kahden vuoden omistusehto merkintäpäivästä alkaen. Myönnettyjen osakkeiden käypäarvo on määritetty Afarak Groupin osakkeen myöntämispäivän markkinahinnan perusteella, joka oli 0,39 euroa osakkeelta. Tilikauden tuloslaskelmaan kirjattu kulu oli 8 000 euroa (2024: 197 260 euroa).

18. Laskennalliset verosaamiset ja verovelat

Laskennallisten verojen muutokset vuonna 2025

1 000 EUR	1.1.2025	Valuuttakurssierot	Kirjattu tuloslaskelmaan	Liiketoimintojen yhdistämiset ja luovutukset	31.12.2025
Laskennalliset verosaamiset:
Realisoitumattomat kulut	7 509	448	964
Eläkevastuut	69	0	16	85
Muuntoerot	-69	0	0	-69
Konsernieliminoinnit	472		-569	98	0
Yhteensä	478		-60	562	980
Laskennalliset verovelat:
Varojen arvostaminen käypään arvoon hankinnassa	7 710		-7 679	-31	0
Muuntoerot	80		0	0	80
Liiketoimintojen luovutukset				-3 490	-3 490
Muut ajoituserot	493		7 751	-9	8 235
Yhteensä	8 283		72	-40	-3 490

Laskennallisten verojen muutokset vuonna 2024

1 000 EUR	1.1.2024	Valuuttakurssierot	Kirjattu tuloslaskelmaan	Liiketoimintojen yhdistämiset ja luovutukset	31.12.2024
Laskennalliset verosaamiset:
Realisoitumattomat kulut	557	1	-551	7
Eläkevastuut	13	0	56	69
Muuntoerot	-69	0	0	-69
Konsernieliminoinnit	543	26	-98	472
Yhteensä	1 044	27	-593	478
Laskennalliset verovelat:
Varojen arvostaminen käypään arvoon hankinnassa	7 710		64	-64	7 710
Muuntoerot	80	0	0	80
Muut ajoituserot	262	224	8 493		8 283
Yhteensä	8 051	288	-57	8 283

19.# Varaukset

1 000 EUR

	Ympäristö- ja ennallistamisvaraukset	Muut varaukset	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2025	9 469	2 474	11 943
Lisäykset	688	1 294	1 982
Vapautukset ja purut	-3 951	-247	-4 198
Diskonttauksen purku	490	0	490
Valuuttakurssierot	55	-564	-509
Kirjanpitoarvo 31.12.2025	6 751	2 957	9 708
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	10 107	1 389	11 496
Lisäykset	351	1 476	1 827
Vapautukset ja purut	-2 477	-273	-2 750
Diskonttauksen purku	1 131	0	1 131
Valuuttakurssierot	357	-118	239
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	9 469	2 474	11 943

1 000 EUR

	2025	2024
Pitkäaikaiset varaukset	9 574	11 776
Lyhytaikaiset varaukset	134	167
Yhteensä	9 708	11 943

Taseen pitkäaikaiset varaukset liittyvät konsernin tuotantolaitosten ja kaivosten ympäristö- ja ennallistamisvastuisiin. Varaukset perustuvat arvioon tulevista vastuista.

20. Eläkevelat

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt

Konsernin eläkejärjestelyistä valtaosa on maksupohjaisia järjestelyjä, joista on tilikaudella kirjattu vuoden 2025 laajaan tuloslaskelmaan kuluksi noin 0,6 (2024: 0,6) miljoonaa euroa. Lisäksi konsernin saksalaisella tytäryhtiöllä on voimassa oleva etuuspohjainen eläkejärjestely. Järjestelyn etuuspohjaisten velvoitteiden määrä perustuu valtuutettujen vakuutusmatemaatikkojen tekemiin vakuutusmatemaattisiin laskelmiin. Eläketurvaan liittyen taseeseen on kirjattu varaus. Velvoitteen nykyarvo vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä arvolla oli 31.12.2025 noin 9,9 (2024: 11,2) miljoonaa euroa. Konserni on katsonut, että arvo 31.12. hetkellä vastaa eläkejärjestelyn nettovastuuta tilinpäätöshetkellä. Eläkejärjestelmään kuuluvat varat pidetään erillään konsernin varoista.

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden velvoitteet

1 000 EUR

	2025	2024
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	18 401	20 397
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	-8 474	-9 148
Nettovelka	9 927	11 249

Etuuspohjaisten järjestelyiden velvoitteiden muutokset

1 000 EUR

	2025	2024
Etuuspohjaisten järjestelyiden velvoite 1.1.	20 397	21 147
Maksetut etuudet	-732	-752
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	212	243
Korkokulut	679	655
Oletusten muutokset	-1 256	-600
Vakuutusmatemaattiset tappiot/(voitot)	-899	-296
Etuuspohjaisten järjestelyiden velvoite 31.12.	18 401	20 397

Etuuspohjaiseen järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset

1 000 EUR

	2025	2024
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 1.1.	9 148	8 308
Järjestelyyn kuuluvien varojen rahoitustuotot	316	266
Maksetut etuudet	-209	-227
Varojen tuotto/(tappio)diskonttokorkoon verrattuna	-1 293	270
Järjestelyyn suoritetut maksut	512	531
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 31.12.	8 474	9 148

Etuuspohjaisen järjestelmän etuudet on vakuutettu vakuutusyhtiössä. Niitä vastaavat varat ovat vakuutusyhtiön vastuulla ja kuuluvat vakuutusyhtiön sijoitusvarallisuuteen. Niiden jakautumista eri luokkiin ei voida ilmoittaa.

Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut kulut

1 000 EUR

	2025	2024
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	-212	-243
Etuuspohjaisen nettovelan/(nettovaran) nettokorko	-363	-389
	-575	-632

Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut kulut

1 000 EUR

	2025	2024
Vakuutusmatemaattiset (voitot)/tappiot -kokemusperäiset muutokset	-899	-296
Varojen tuotto/(tappio) diskonttokorkoon verrattuna	1 293	-270
Vakuutusmatemaattiset (voitot)/tappiot - taloudellisten oletusten muutokset	-1 257	-600
	-863	-1 166

Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto oli 1,3 (2024: -0,26) miljoonaa euroa vuonna 2025.

Merkittävimmät käytetyt vakuutusmatemaattiset oletukset

	2025	2024
Diskonttokorko	4,14 %	3,41 %
Odotettu eläkeikä	65	65
Odotettu palkkojen kasvu	3,00 %	3,00 %
Inflaatio	2,25 %	2,25 %

Odotetun eläköitymisiän oletetaan olevan Saksan lainsäädännön mukainen (RVAGAnpG 2007). Samoin eläketason nousun on odotettu olevan Saksan eläkelainsäädännön mukainen, ja eläkevastuiden laskennassa on sovellettu lisäksi saksalaista Richttafeln 2005 G:n mukaista eliniänodotetta.

Työsuhteiden päättämiseen liittyvä kuluvaraus Turkissa

Turkissa voimassa olevan sosiaalilainsäädännön mukaisesti konsernin turkkilaisella tytäryhtiöllä on velvollisuus kertamaksusuorituksiin työntekijöille, joiden työsuhde päättyy eläköitymisestä tai muista syistä kuin eroamisesta tai erottamisesta johtuen. Tämän velvoitteen määrän laskenta perustuu Turkin hallituksen määrittämään palkkakattotasoon. IAS 19 standardin mukaisesti aktuaarilaskelmamenetelmiä on käytetty velkojen määrän arvioinnissa. 31.12.2025 tämän vastuun määrä oli 2,8 (2024: 2,1) miljoonaa euroa.

21. Ostovelat ja muut korottomat velat

1 000 EUR

	2025	2024
Pitkäaikaiset
Muut velat	22	22
Pitkäaikaiset yhteensä	22	22
Lyhytaikaiset
Lyhytaikaiset velat lähipiirille	6	6
Ostovelat	14 274	7 075
Siirtovelat	6 474	5 168
Saadut ennakot	3	4
Tuloverovelka	2 868	516
Muut velat	769	2 673
Yhteensä	24 394	15 441

1.9 LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

1.9.1 Konsernirakenne 31.12.2025

Tytäryhtiöt

Nimi	Kotipaikka	Konsernin omistusosuus ja osuus äänistä (%)	Afarak Group SE:n suora omistusosuus ja osuus äänistä (%)
Afarak doo Belgrade	Serbia	100,00	0,00
Afarak Holdings Ltd	Malta	100,00	0,00
Afarak Investments Ltd	Malta	100,00	100,00
Afarak Mining (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100,00	0,00
Afarak Mining Investments (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100,00	0,00
Afarak Platinum (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100,00	0,00
Afarak Processing Technologies (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100,00	0,00
Afarak Processing Technologies 2 (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100,00	0,00
Afarak South Africa (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100,00	0,00
Afarak Trading Ltd	Malta	100,00	0,00
Auburn Avenue Trading 88 (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	74,00	0,00
Chromex Mining Company (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	94,00	0,00
Chromex Mining Ltd	Iso-Britannia	100,00	0,00
Destiny Spring Investments 11 (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	73,30	0,00
Destiny Spring Investments 12 (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100,00	0,00
Duoflex (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	74,00	0,00
Elektrowerk Weisweiler GmbH	Saksa	100,00	0,00
Ilitha Mining (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100,00	0,00
Magnohrom doo Kraljevo	Serbia	100,00	0,00
Synergy Africa Ltd	Iso-Britannia	100,00	0,00
Türk Maadin Sirketi A.S.	Turkki	99,98	0,00
ZCM Holdco One (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	74,00	23,00
Zeerust Chrome Mine Ltd	Etelä-Afrikka	74,00	0,00

Rekylator Oy purettiin ja poistettiin Suomen kaupparekisteristä 11.6.2025. Intermetal Madencilik ve Ticaret A.S. fuusioitiin Türk Maadin Sirketi A.S.:n kanssa 9.12.2025.

1.9.2 Lähipiiriliiketoimet

Afarak Group SE:n lähipiiriin kuuluvat:
* yritykset, yhteisöt ja henkilöt, jotka käyttävät yhteistä määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa Afarak Groupissa
* tytäryhtiöt
* yhteisyritykset
* osakkuusyritykset
* Afarak Group SE:n ja edellä mainittujen yhteisöjen ylin johto

Lähipiiritapahtumat konsernin johtoon kuuluvien henkilöiden kanssa

KPA 2:8 §:n 4 momentissa tarkoitettu liitetieto

1 000 EUR	2025			2024
	Palkat	Palkkiot	Osakepalkkiot	Palkat	Palkkiot	Osakepalkkiot
Toimitusjohtaja Konsbruck Guy
Hallituksen jäsen 5.2.2018-3.6.2025, Toimitusjohtaja 15.1.2017 alkaen	84	460	8	84	420	197
Hallitus
Abrahamsen Thorstein
Hallituksen jäsen 23.5.2017 alkaen, Hallituksen puheenjohtaja 11.11.2019 alkaen	96	121
Manojlovic Jelena
Hallituksen jäsen 11.7.2008 alkaen, Hallituksen puheenjohtaja 23.5.2017 - 25.6.2019	78	103
Duniague Julien
Hallituksen jäsen 3.6.2025 alkaen,	45	0
Yhteensä	84	679	8	84	644	197

Koska osa hallituksen jäsenistä on ollut myös konsernin tai sen tytäryhtiöiden johtotehtävissä emoyhtiön hallitusjäsenyyden lisäksi, yllä olevassa taulukossa on esitetty sekä hallituspalkkiot että palkkatulot. Toimitusjohtajan palkkio vuonna 2025 oli 360 000 euroa, palkka 84 000 euroa ja yhtiöbonus 100 000 euroa. Lisäksi 8 000 euroa kirjattiin kuluksi IFRS 2 mukaisesti. Osana toimitusjohtajasopimuksen mukaista palkitsemista Afarak maksaa toimitusjohtajalle osakeperusteisen palkkion, joka perustuu kokonaissuoritukseen liittyviin KPI-mittareihin. Toimitusjohtaja sai 400 000 yhtiön osaketta 31.3.2025. 14.8.2025 konserni jatkoi toimitusjohtajasopimusta 30.6.2027 asti.

Johdon palkitseminen

1 000 EUR

	2025	2024
Kiinteät palkat ja palkkiot	748	673
Yhteensä	748	673

Taulukko sisältää johtoryhmän palkkiot ilman toimitusjohtajaa vuodelta 2025. Toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkitseminen on esitetty erikseen.

Muut lähipiiriliiketoimet

Osakkuusyhtiöiltä ei ole saatu osinkoja vuosina 2025 ja 2024.

1.10 VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

1.10.1 Kiinnitykset ja takaukset

Konsernilla oli 31.12.2025 lainoja rahoituslaitoksilta yhteensä 2,8 (2024: 2,3) miljoonaa euroa. Konserni on antanut rahoituslaitoslainoihin liittyen tasearvoltaan yhteensä 5,8 (2024: 2,3) miljoonan euron vakuudet. Vakuudet koostuvat kiinnityksistä kiinteistöihin ja muihin varoihin. Lisäksi konsernin yhtiöt ovat antaneet käteispantteja yhteensä 0,2 (2024: 0,3) miljoonaa euroa muiden sitoumustensa vakuudeksi. Muiden vakuuksien määrä oli 31.12.2025 yhteensä 5,6 (2024: 5,6) miljoonaa euroa.

1.10.2 Konsernin rahoitussopimuksiin liittyvät kovenantit

Konsernin maltalaiselle tytäryhtiölle Afarak Trading Ltd:lle on myönnetty 4,0 miljoonan dollarin laina maltalaisesta pankista. Vuoden 2025 lopussa avoin lainasaldo oli 2,6 miljoonaa dollaria (2,2 miljoonaa euroa). Lisäksi yhtiölle on myönnetty 2,0 miljoonan dollarin vakuudeton luottolimiitti. Vuoden 2025 lopussa tästä limiitistä oli käytössä 0,4 miljoonaa dollaria (0,3 miljoonaa euroa). Kummankaan lainan kovenanttiehdot eivät olleet rikkoutuneet raportointikauden lopussa.

1.10.3 Vuokrasopimukset

Vuokra- ja käyttöleasingsopimusten vuokravastuut olivat yhteensä noin 0,6 (2024: 0,4) miljoonaa euroa. Vuokrasopimusten pituudet ovat tavallisesti kahdesta viiteen vuotta, ja normaalisti niihin liittyy mahdollisuus jatkaa vuokrasopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimusten indeksi-, uudistamis- ja muut ehdot poikkeavat toisistaan. Vuokrasopimusten vakuudeksi konserniyhtiöt ovat tehneet käteistalletuksia noin 0,0 (0,0) miljoonaa euroa 31.12.2025.

TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Pörssitiedotteet

24.2.2026: Hallitus antoi tulosvaroituksen käyttökatteen laskusta tilikaudella 2025.Liputusilmoitukset 20.1.2026: Afarak Group SE on antanut arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen liputusilmoituksen, jonka mukaan Jorma Niemisen ja hänen yhtiöidensä 4capes Oy:n ja Osuusasunnot Oy:n yhteenlaskettu omistus Afarakin osakkeista on ylittänyt 5 prosentin rajan. Ilmoituksen mukaan Jorma Niemisen suora ja välillinen osakeomistus Afarakista on noussut 13 897 071 osakkeeseen, mikä vastaa 5,02 prosenttia Afarakin osake- ja äänimäärästä.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)

TULOSLASKELMA (FAS)

	1.1.2025 - 31.12.2025	1.1.2024 - 31.12.2024
1 000 EUR
Liite
LIIKEVAIHTO	2 305	2 495
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	-403	-258
Eläkekulut	0	0
Muut henkilösivukulut	0	0
Henkilöstökulut yhteensä	-403	-258
Poistot ja arvonalentumiset	2
Tytäryhtiöosakkeiden arvonalentuminen	-0	-0
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	-0	-0
Liiketoiminnan muut kulut	3	-1 976
LIIKEVOITTO (-TAPPIO)	-74	61
Rahoitustuotot ja -kulut:	4
Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista	0	9 651
Saamisten arvonalentumisen palautuminen	0	8 601
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	153	156
Muilta	19	21
Korko- ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	-412	-1 644
Muille	-15	-699
Konsernin sisäisten saamisten arvonalentuminen	0	0
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-255	16 086
VOITTO (TAPPIO) ENNEN VEROJA	-329	16 147
Tuloverot	5	0
TILIKAUDEN VOITTO / (TAPPIO)	-329	16 147

TASE (FAS)

	31.12.2025	31.12.2024
1 000 EUR
Liite
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Sijoitukset	6
Osuudet saman konsernin yrityksissä	64 488	64 488
Sijoitukset yhteensä	64 488	64 488
Pitkäaikaiset saamiset	7
Saamiset saman konsernin yrityksiltä	5 252	5 252
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	5 252	5 252
Pysyvät vastaavat yhteensä	69 740	69 740
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Lyhytaikaiset saamiset	7
Myyntisaamiset	0	15
Saamiset saman konsernin yrityksiltä	3 705	1 626
Muut saamiset	19	28
Siirtosaamiset	43	38
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	3 767	1 707
Rahat ja pankkisaamiset	1
Vaihtuvat vastaavat yhteensä	3 768	1 708
VASTAAVAA	73 508	71 448

TASE (FAS) (JATKUU)

	31.12.2025	31.12.2024
1 000 EUR
Liite
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA	8
Osakepääoma	1 000	23 642
Ylikurssirahasto	0	25 223
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	266 916	219 051
Edellisten tilikausien voitto (tappio)	-213 747	-229 894
Tilikauden voitto (tappio)	-329	16 147
Oma pääoma yhteensä	53 840	54 169
VIERAS PÄÄOMA	9
Pitkäaikainen vieras pääoma
Velat saman konsernin yrityksille	11 428	11 428
Varaukset	0	0
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	11 428	11 428
Lyhytaikainen vieras pääoma
Velat saman konsernin yrityksille	1 530	0
Velat muille	0	0
Ostovelat	36 127
Ostovelat saman konsernin yrityksille	6 222	5 278
Muut velat	0	6
Siirtovelat	452	440
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	8 240	5 851
Vieras pääoma yhteensä	19 668	17 279
VASTATTAVAA	73 508	71 448

RAHOITUSLASKELMA (FAS)

	1.1.-31.12.2025	1.1.-31.12.2024
1 000 EUR
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto (tappio)	-329	16 147
Oikaisut:
Sijoitusten myyntivoitto	0	-9 651
Realisoitumattomat kurssivoitot - ja tappiot	18	-112
Rahoitustuotot ja -kulut ilman arvonalentumisia	229	-6 078
Muut oikaisut	-442
Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	-82	-136
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten myyntisaamisten muutos	-1 928	3 752
Lyhytaikaisten ostovelkojen muutos	2 385	2 661
Varausten muutos	0	0
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	375	6 277
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä	41	-11
Korko- ja muut rahoitustuotot	2	-791
Korko- ja muut rahoituskulut	-412	-1 644
Liiketoiminnan rahavirta	6	3 831
Investointien rahavirta
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	0	0
Investointien rahavirta	0	0
Rahoituksen rahavirta
Sijoitusten luovutustulot	0	9 651
Luovutustulot	0	1 386
Pitkäaikaisten konsernilainojen nostot	0	5
Lyhytaikaisista lainasaamisten takaisinmaksut	0	0
Lyhytaikaisten lainojen nostot	0	-9 007
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-6	-5 865
Rahoituksen rahavirta	0	3 830
Rahavarojen muutos	0	1
Rahavarat tilikauden alussa	1	0
Rahavarat tilikauden lopussa	1	1
Muutos taseessa	0	1

2. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT (FAS)

2.1 Laadintaperiaatteet

Tilinpäätöksen laajuus ja laadintaperiaatteet

Emoyhtiö on laatinut tilinpäätöksen kotimaisen kirjanpitolainsäädännön ja normiston (FAS) mukaisesti. Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti. Konsernitilinpäätös on esitetty erikseen tämän tilinpäätöksen osana. Tytäryritysten ja osakkuusyritysten omistusosuudet ja tiedot näiden yhtiöiden yhdistelemisestä konserniin on esitetty liitetiedoissa. Kaikki luvut on esitetty tuhansina euroina, ellei erikseen ole toisin mainittu.

Arvostusperiaatteet ja -menetelmät

Yhtiön sijoitukset osakkuusyritysten osakkeisiin ja velkakirjainstrumentteihin on arvostettu lopullisella arvonalentumisella vähennettyyn hankintamenoon. Konserni- ja osakkuusyrityksiltä saadut osingot on kirjattu tuloslaskelman rahoitustuottoihin. Yhtiön käyttöomaisuus on merkitty taseeseen poistoilla vähennettyyn hankintamenoon. Muut omaisuuserät on merkitty taseeseen hankintamenoon tai tätä alempaan todennäköiseen luovutusarvoon. Velkaerät on merkitty hankinta-arvoon. Lainasaamiset tytär- ja konserniyhtiöiltä on arvostettu nimellisarvoonsa.

Poistomenetelmät

Käyttöomaisuuden hankintamenot poistetaan ennalta laadittujen suunnitelmien mukaisesti hyödykkeiden taloudellisena vaikutusaikana. Poistosuunnitelmat on määritelty kokemusperäisesti.

Käyttöomaisuuserä	Poistoaika ja -menetelmä
Aineettomat oikeudet	5 vuoden tasapoisto
IT-laitteet	2 vuoden tasapoisto
Muut koneet ja kalusto	5 vuoden tasapoisto

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Taseen ulkomaanrahan määräiset erät on muunnettu Suomen valuutaksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Tuloslaskelman erissä on käytetty tapahtumapäivän kurssia.

Tilikausien vertailukelpoisuus

Tilikausi ja vertailukausi olivat pituudeltaan kalenterivuosia ja siten vertailukelpoisia keskenään.

2.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot

1. Liikevaihto

1 000 EUR	2025	2024
Toimialoittainen jakauma:
Palvelut	2 305	2 495
Yhteensä	2 305	2 495
Maantieteellinen jakauma:
Suomi	0	0
EU-maat	2 305	1 722
Muut maat	0	773
Yhteensä	2 305	2 495

2. Poistot ja arvonalentumiset

1 000 EUR	2025	2024
Arvonalentumiset
Tytäryhtiöosakkeiden arvonalentuminen	0	0
Yhteensä	0	0

3. Liiketoiminnan muut kulut

1 000 EUR	2025	2024
Toimitilakulut	-20	-17
Kone- ja kalustokulut	-106	-43
Matkakulut	-18	-29
Hallintokulut	-772	-1 060
Liiketoiminnan muut kulut	-1 060	-1 027
Yhteensä	-1 976	-2 176

4. Rahoitustuotot ja -kulut

1 000 EUR	2025	2024
Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista	0	9 651
Saamisten arvonalentumisen palautuminen	8 601
Muut rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	153	156
Muilta	19	21
Muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	-412	-1 644
Muille	-15	-699
Yhteensä	-255	16 086

5. Tuloverot

1 000 EUR	2025	2024
Voitto (tappio) ennen veroja	-329	16 147
Tilikauden voitto (tappio)	-329	16 147

2.3 Taseen liitetiedot, vastaavaa

6. Sijoitukset

	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Osuudet osakkuusyhtiöissä	Saamiset saman konsernin yrityksiltä	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	324 194	8 153	17 614	349 961
Lisäykset	42	0	0	42
Vähennykset (myynnit)	-1 386	0	0	-1 386
Hankintameno 31.12.2024	322 850	8 153	17 614	348 617
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.2024	-258 362	-8 153	-17 614	-284 129
Arvonalentuminen	0	0	0	0
Kertyneet arvonalentumiset 31.12.2024	-258 362	-8 153	-17 614	-284 129
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	64 488	0	0	64 488

	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Osuudet osakkuusyhtiöissä	Saamiset saman konsernin yrityksiltä	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025	322 850	8 153	17 614	348 617
Lisäykset
Vähennykset (myynnit)
Hankintameno 31.12.2025	322 850	8 153	17 614	348 617
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.2025	-258 362	-8 153	-17 614	-284 129
Arvonalentuminen	0	0	0	0
Kertyneet arvonalentumiset 31.12.2025	-258 362	-8 153	-17 614	-284 129
Kirjanpitoarvo 31.12.2025	64 488	0	0	64 488

Omistusosuudet konserni- ja muissa yhtiöissä

Nimi	Kotipaikka	Konsernin omistusosuus ja osuus äänistä (%)	Afarak Group SE:n suora omistusosuus ja osuus äänistä (%)
Afarak doo Belgrade	Serbia	100,00	0,00
Afarak Holdings Ltd	Malta	100,00	0,00
Afarak Investments Ltd	Malta	100,00	100,00
Afarak Mining (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100,00	0,00
Afarak Mining Investments (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100,00	0,00
Afarak Platinum (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100,00	0,00
Afarak Processing Technologies (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100,00	0,00
Afarak Processing Technologies 2 (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100,00	0,00
Afarak South Africa (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100,00	0,00
Afarak Trading Ltd	Malta	100,00	0,00
Auburn Avenue Trading 88 (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	74,00	0,00
Chromex Mining Company (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	94,00	0,00
Chromex Mining Ltd	Iso-Britannia	100,00	0,00
Destiny Spring Investments 11 (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	73,30	0,00
Destiny Spring Investments 12 (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100,00	0,00
Duoflex (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	74,00	0,00
Elektrowerk Weisweiler GmbH	Saksa	100,00	0,00
Ilitha Mining (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100,00	0,00
Magnohrom doo Kraljevo	Serbia	100,00	0,00
Synergy Africa Ltd	Iso-Britannia	100,00	0,00
Türk Maadin Sirketi A.S.	Turkki	99,98	0,00
ZCM Holdco One (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	74,00	23,00
Zeerust Chrome Mine Ltd	Etelä-Afrikka	74,00	0,00

Rekylator Oy purettiin ja poistettiin Suomen kaupparekisteristä 11.6.2025. Intermetal Madencilik ve Ticaret A.S. fuusioitiin Türk Maadin Sirketi A.S.:n kanssa 9.12.2025.

7. Saamiset

1 000 EUR	2025	2024
Pitkäaikaiset
Laina- ja muut saamiset	5 252	5 252
Yhteensä	5 252	5 252
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset	3 197	1 250
Korkosaamiset	508	376
Siirtosaamiset	0	0
Yhteensä	3 705	1 626

Muut korolliset saamiset

1 000 EUR	2025	2024
Lyhytaikaiset
Arvonlisäverosaamiset	15	11
Yhteensä	15	11

Muut korottomat saamiset

1 000 EUR	2025	2024
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset	0	15
Muut saamiset	4	17
Yhteensä	4	32

Siirtosaamiset

	2025	2024
Muut siirtosaamiset	43	38
Yhteensä	43	38

2.4 Taseen liitetiedot, vastattavaa

8. Oma pääoma

1 000 EUR	2025	2024
Osakepääoma	1.1.

9. Vieras pääoma

Pitkäaikainen vieras pääoma (1 000 EUR)

Pitkäaikaiset korolliset velat

Tiedot	2025	2024
Velat saman konsernin yrityksille	11 428	11 428
Yhteensä	11 428	11 428

Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 EUR)

Lyhytaikaiset korolliset velat

Tiedot	2025	2024
Muut velat saman konsernin yrityksille	0	0
Yhteensä	0	0

Lyhytaikaiset korottomat velat

Tiedot	2025	2024
Ostovelat	36	127
Velat saman konsernin yrityksille	6 222	5 278
Muut velat	0	6
Muut velat saman konsernin yrityksille	1 530	0
Siirtovelat	452	440
Yhteensä	8 240	5 851

2.5 Vakuudet ja vastuusitoumukset

Yhtiöllä ei ollut tilikauden lopussa annettuja vakuuksia tai vastuusitoumuksia.

Eläkevastuut

Yhtiön eläkevastuut ovat lakisääteisen TyEL:n mukaiset.

2.6 Muut liitetiedot

Lähipiirilainat

Yhtiöllä ei ole lainasaamisia hallituksen jäseniltä eikä entisiltä jäseniltä.

Henkilöstö

Henkilöstö keskimäärin (kaikki työntekijät)	2025	2024
Henkilöstö	1	1

Johdon palkitseminen (1 000 EUR)

Tiedot	2025	2024
Toimitusjohtaja	544	504
Hallituksen jäsenet	219	224

Vuonna 2025 toimitusjohtajan palkkiot olivat 460 000 euroa ja palkka 84 000 euroa. Osana toimitusjohtajasopimuksen mukaista palkitsemista Afarak maksaa toimitusjohtajalle osakeperusteisen palkkion, joka perustuu kokonaissuoritukseen liittyviin KPI-mittareihin. Toimitusjohtaja sai 400 000 yhtiön osaketta 31.3.2025. 14.8.2025 konserni jatkoi toimitusjohtajasopimusta 30.6.2027 asti.

Osakkeita ja osakkeenomistajia koskevat tiedot

Muutokset osakemäärissä ja osakepääomassa

31.12.2025 hetkellä Afarak Group SE:n rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä oli 277 041 814 (277 041 814) ja osakepääoma oli 1 000 000,00 (23 642 049,60) euroa. Ylimääräinen yhtiökokous päätti 29.1.2025 alentaa yhtiön 23 642 049,60 euron osakepääomaa 22 642 049,60 eurolla varojen siirtämiseksi sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Toimenpiteen jälkeen yhtiön uusi osakepääoma on 1 000 000,00 euroa ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston määrä kasvaa vastaavasti 22 642 049,60 eurolla. Yhtiöllä oli 31.12.2025 hallussaan 15 641 514 (16 041 514) omaa osakettaan, joka vastasi 5,65 % (5,79 %) osuutta liikkeeseen lasketuista osakkeista. Ulkona olevien osakkeiden kokonaismäärä ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 31.12.2025 261 400 300 (261 000 300).

29.1.2025: Afarak Group SE:n ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 29.1.2025. Yhtiökokous päätti alentaa
a) yhtiön 23 642 049,60 euron osakepääomaa 22 642 049,60 eurolla varojen siirtämiseksi sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Toimenpiteen jälkeen yhtiön uusi osakepääoma on 1 000 000,00 euroa ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston määrä kasvaa vastaavasti 22 642 049,60 eurolla. Osakepääoman alentamisen voimaantulo edellyttää osakeyhtiölain 14 luvun mukaisen velkojiensuojamenettelyn läpiviemistä. Kaikista osakepääoman alentamiseen liittyvistä käytännön toimenpiteistä päättää hallitus.
b) yhtiön taseen 31.12.2023 mukaista sidottuun pääomaan kuuluvaa ylikurssirahastoa siirtämällä kaikki siellä olevat varat 25 223 189,79 euroa yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Ylikurssirahaston alentaminen tapahtuu vastikkeetta, eikä se vaikuta yhtiön osakkeiden lukumäärään, osakkeiden tuottamiin oikeuksiin eikä osakkeenomistajien suhteelliseen omistukseen. Ylikurssirahaston alentamisen voimaantulo edellyttää osakeyhtiölain 14 luvun mukaisen velkojiensuojamenettelyn läpiviemistä. Kaikista ylikurssirahaston alentamiseen liittyvistä käytännön toimenpiteistä päättää hallitus.

31.3.2025: Yhtiön hallitus on, 31.5.2024 pidetyn Yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen antaman osakeantivaltuutuksen nojalla, toteuttanut suunnatun maksuttoman osakeannin. Osakeannin mukaisesti 400.000 Yhtiön hallussa ollutta omaa osaketta ("Osakkeet") on nyt siirretty toimitusjohtaja Guy Konsbruckille. Osakkeet muodostavat osan toimitusjohtajasopimuksen mukaisesta palkkiosta. Osakeannin täytäntöönpanon jälkeen Afarakin haltuun jää 15.641.514 omaa osaketta, edustaen noin 5,65 prosenttia Yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.

28.5.2025: Afarakin ylimääräisen yhtiökokouksen 29.1.2025 tekemä päätös osakepääoman alentamisesta 22 642 049,60 eurolla on rekisteröity tänään kaupparekisteriin. Alennettu määrä on siirretty sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiön uusi osakepääoma on alentamisen jälkeen 1.000.000 euroa. Osakepääoman alentamisella ei ollut vaikutusta Yhtiön osakkeiden lukumäärään.

28.5.2025: Afarakin ylimääräisen yhtiökokouksen 29.1.2025 tekemä päätös ylikurssirahaston alentamisesta 25 223 189,79 eurolla on tänään pantu täytäntöön. Alentamisen jälkeen Afarakin taseessa olevan ylikurssirahaston määrä on nolla euroa. Alennettu määrä on siirretty sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Ylikurssirahaston alentamisella ei ollut vaikutusta Yhtiön osakkeiden lukumäärään.

Lisätietoja osakkeista, osakepääomasta ja osakkeenomistajista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Konserniin kuuluvaa kirjanpitovelvollista koskevat liitetiedot

Yhtiö on konsernin emoyhtiö. Afarak Group SE, kotipaikka Helsinki (osoite: Kaisaniemenkatu 4, 00100 Helsinki, Suomi)

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan omistus

Afarak Group SE:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2025 yhteensä 2 850 000 (2024: 2 450 000) Afarak Group SE:n osaketta joko suoraan, lähipiiriin kuuluvien henkilöiden tai määräysvaltayhtiöidensä kautta. Tämä vastaa 1,09 % (2024: 0,9 %) rekisteröityjen osakkeiden kokonaismäärästä 31.12.2025.

Tiedot	31.12.2025 osakkeet	Optiot
Hallitus ja toimitusjohtaja yhteensä:	2 850 000	0
Thorstein Abrahamsen (Hallituksen puheenjohtaja, riippumaton yhtiöstä)	0	0
Jelena Manojlovic (Hallituksen jäsen, riippumaton yhtiöstä)	150 000	0
Julien Duniague (Hallituksen jäsen, riippumaton yhtiöstä)	0	0
Guy Konsbruck (Toimitusjohtaja)	2 700 000	0
Hallitus ja toimitusjohtaja yhteensä	2 850 000	0
Ulkona olevat osakkeet yhteensä	261 400 300
Osuus kaikista osakkeista	1,09 %

Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä 31.12.2025 oli 277 041 814 osaketta ja hallituksen ja toimitusjohtajan omistusosuus vastaa 1,03 % tästä määrästä.

Tilintarkastajan palkkiot (1 000 EUR)

Tiedot	2025	2024
Tietotili Audit Oy
Tilintarkastus	395	343
Muut palvelut	58	98
Yhteensä	453	441

Hallituksen varojenjakoehdotus

Yhtiö noudattaa uutta osinkopolitiikkaa ja hallitus aikoo päättää osingonjaosta myöhemmin.

TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET

Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta; Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta

Helsingissä 27.3.2026

Thorstein Abrahamsen
Hallituksen puheenjohtaja

Julien Duniague
Hallituksen jäsen

Jelena Manojlovic
Hallituksen jäsen

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Vantaalla 27.3.2026

Tietotili Audit Oy
Tilintarkastusyhteisö

Urpo Salo KHT