Afarak Group — Annual Report 2024

Mar 28, 2025

AFARAK GROUP SE

Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 1.1.-31.12.2024

Kotipaikka: Helsinki Y-tunnus: 0618181-8

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 4
VASTUULLISUUSLUPAUKSEMME 4
KESTÄVÄ KEHITYS, TERVEYS JA TURVALLISUUS AFARAK GROUPISSA 4
KESTÄVYYSRAPORTTI (CSRD) 5
FERROKROMI- JA KROMIMALMIMARKKINAT 75 KONSERNIN TOIMINTAKATSAUS 75 KONSERNIN TALOUDELLINEN SUORIUTUMINEN 76
LIIKETOIMINTASEGMENTTIEN KATSAUS 77 ERIKOISMETALLISEOSSEGMENTTI 77 RAUTAMETALLISEOSSEGMENTTI 78 RISKIENHALLINTA 78
OSAKETIETO 79
TUNNUSLUVUT 83
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT 84
TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT 86
TILINPÄÄTÖS 87
KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS 88 KONSERNIN TULOSLASKELMA 88 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA 89 KONSERNITASE 90 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA 92 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA 93
1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 94
1.1 YRITYKSEN PERUSTIEDOT 94 1.2 TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET 94 1.3 TOIMINNAN JATKUVUUS 107 1.4 TOIMINTOJEN YHDISTÄMINEN JA MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUKSIEN
HANKINTA 107
1.5 ARVONALENTUMISTESTAUS 108 1.6 TOIMINTASEGMENTIT 111 1.7 KONSERNITULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 115 1.8 KONSERNITASEEN LIITETIEDOT 119 1.9 LÄHIPIIRITAPAHTUMAT 139 1.10 VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET 140 1.11 TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT 141
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS) 142 TULOSLASKELMA (FAS) 142 TASE (FAS) 143 RAHOITUSLASKELMA (FAS) 145
2. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT (FAS) 146 2.1 Laadintaperiaatteet 146 2.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 147

2.3 Taseen liitetiedot, vastaavaa 148
2.4 Taseen liitetiedot, vastattavaa 151
2.5 Vakuudet ja vastuusitoumukset 152
2.6 Muut liitetiedot 153
TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET	155
TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ	156

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Hyvät osakkeenomistajat,

Erittäin vaikeana vuonna 2024 saavutimme 2,6 miljoonan euron positiivisen käyttökatteen. Ruostumattoman teräksen kysyntä oli historiallisen alhaisella tasolla, erityisesti Euroopassa. Matalahiilisen ferrokromin kysyntä kärsi tästä. Lisäksi edullisen tuonnin (Intia, Kazakstan, Venäjä ja Kiina) aiheuttamat hintapaineet painoivat voimakkaasti katteitamme. Vähensimme liiketoiminnan kulujamme 21,2 %, mutta se ei riittänyt hyvän tuloksen saavuttamiseen. Kromimalmin hinnat laskivat jyrkästi vuoden toisella puoliskolla, mikä vaikutti edelleen liikevaihtoon ja katteisiin. Onnistuimme kuitenkin pitämään taloudellisen asemamme vakaana. Yhtiö noudattaa uutta osinkopolitiikkaa ja hallitus aikoo päättää osingonjaosta myöhemmin.

Guy Konsbruck Toimitusjohtaja

VASTUULLISUUSLUPAUKSEMME

Afarak lupaa edistää ympäristön ja yhteiskunnan kestävää kehitystä tuotantoprosessiensa kautta. Uskomme, että ponnistuksemme tukevat useita YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, kuten köyhyyden ja nälän vähentämistä, sukupuolten tasa-arvon lisäämistä, koulutusta ja puhtaan veden saatavuutta.

Merkittävin vaikutus paikallisiin yhteisöihin on suoran ja epäsuoran työllisyyden tarjoaminen. Tuemme paikallisyhteisöjä heidän koulutukseen ja infrastruktuuriin liittyvissä tarpeissa samalla, kun tuemme sosiaalisia asioita.

KESTÄVÄ KEHITYS, TERVEYS JA TURVALLISUUS AFARAK GROUPISSA

Afarak Group louhii, prosessoi, markkinoi ja myy erikoismetalleja, ja siihen luottaa erittäin monipuolinen asiakaskunta, joka kattaa lento-, ydin-, öljy- ja kaasuteollisuuden sekä autoteollisuuden. Asiakkaamme ovat alojensa markkinajohtajia ja he odottavat tavarantoimittajiensa noudattavan korkeita eettisen toiminnan, terveyden ja turvallisuuden sekä ympäristönsuojelun standardeja. Toimialueidemme yhteistöt odottavat meiltä myös heidän taloudellisen kehityksensä tukemista.

Sitoumuksemme kestävään kehitykseen ja tähän mennessä tekemämme työmme on suunniteltu tarjoamaan kaikille sidosryhmillemme varmuus siitä, että olemme hyvin johdettu yritys, joka kunnioittaa ihmisiä ja planeettaa.

Yhtiön alihankkijan työntekijöille sattui vuoden 2024 aikana kaksi kuolemaan johtanutta tapaturmaa yhtiön Etelä-Afrikan kaivoksilla. Hallitus on ottanut nämä tapaukset vakavasti ja selvittänyt niiden syitä varmistaakseen, ettei vastaavia tapauksia tapahdu tulevaisuudessa. Tavoitteemme on varmistaa, että työntekijämme työskentelevät aina turvallisessa ympäristössä.

KESTÄVYYSRAPORTTI (CSRD)

ESRS 2: Yleistietoa 7
BP-1: Kestävyysvakuutuksen laatimisen yleiset periaatteet 7
BP-2: Tietoja erityisten olosuhteiden yhteydessä 7
GOV-1: Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 9
GOV-2: Yhtiön hallinto-, johto- ja valvontaelinten käsittelemät tiedot ja kestävään kehitykseen liittyvät
näkökohdat 13
GOV-3: Kestävään kehitykseen liittyvien suoritusten sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 14
GOV-4: Julkilausuma due diligence -tarkastuksesta 15
GOV-5: Kestävän kehityksen raportoinnin riskienhallinta ja sisäinen valvonta 16
SBM-1: Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju 18
Kestävän kehityksen strategia 20
SBM-2: Sidosryhmien intressit ja kannat 21
SBM-3: Merkittävät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa 22
IRO-1: Kuvaus prosessista, jolla tunnistetaan ja arvioidaan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet32
ESRS 2 IRO-1 - E1: Kuvaus menettelyistä merkittävien ilmastovaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien
tunnistamiseksi ja arvioimiseksi 33
ESRS 2 IRO-1 - E2: Kuvaus menettelyistä ympäristön saastumiseen liittyvien merkittävien vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi 33
ESRS 2 IRO-1 - E3: Kuvaus menettelyistä vesi- ja merivaroihin liittyvien merkittävien vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi 33
ESRS 2 IRO-1 - E5: Menettelyjen kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien merkittävien
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi 33
IRO-2: ESRS:ään sisältyvät julkistamisvaatimukset, jotka sisältyvät yrityksen kestävän kehityksen
ilmoitukseen 34
Asetuksen 2020/852 (taksonomia-asetus) 8 artiklan mukaiset tiedot 38
EU- taksonomia 38
Afarakin liiketoiminnan arviointi 38
EU-taksonomian tunnusluvut 2024 39
Ei merkittävää haittaa (DNSH) kriteerit 39
Pääomamenojen & Toimintamenojen Luokittelu 39
Tutkimus- ja kehitysaloitteet 40
Kestävyyslähtöiset aloitteet 40
Johtopäätös & Näkymä 40
ESRS E1: Ilmastonmuutos Error! Bookmark not defined.
E1-1: Ilmastonsuojelun siirtymäsuunnitelmaError! Bookmark not defined.
ESRS 2 SBM-3 - E1: Merkittävät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian
ja liiketoimintamallin kanssa Error! Bookmark not defined.
E1-2: Ilmastonsuojeluun ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät käsitteet Error! Bookmark not
defined.
E1-3: Ilmastokäsitteisiin liittyvät toimenpiteet ja resurssitError! Bookmark not defined.
E1-4: Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteetError! Bookmark not
defined.
E1-5: Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmäError! Bookmark not defined.
E1-6: Kasvihuonekaasujen bruttopäästöt luokissa Laajuus 1, 2 ja 3 ja kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt
Error! Bookmark not defined.
E1-8: Sisäinen CO2-hinnoitteluError! Bookmark not defined.
E1-9: Merkittävien fyysisten ja siirtymäriskien sekä mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien
odotetut taloudelliset vaikutukset Error! Bookmark not defined.
ESRS E2: Ympäristön saastuminenError! Bookmark not defined.
E2-1: Ympäristön saastumiseen liittyvät käsitteet Error! Bookmark not defined.
E2-2: Ympäristön saastumiseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit Error! Bookmark not defined.
E2-3: Ympäristön saastumiseen liittyvät tavoitteetError! Bookmark not defined.
E2-4: Ilman, veden ja maaperän saastuminenError! Bookmark not defined.
E2-6: Ympäristön saastumiseen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien odotetut taloudelliset
vaikutuksetError! Bookmark not defined.

ESRS E3: Vesi- ja merivarat Error! Bookmark not defined.
E3-1: Vesi- ja merivaroihin liittyvät käsitteetError! Bookmark not defined.
E3-2: Vesi- ja merivaroihin liittyvät toimenpiteet ja resurssit Error! Bookmark not defined.
E3-3: Vesi- ja merivaroihin liittyvät tavoitteet 59
E3-4: Vedenkulutus 59
E3-5: Vesi- ja merivaroihin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien odotetut taloudelliset
vaikutuksetError! Bookmark not defined.
ESRS E5: Resurssien käyttö ja Kiertotalous Error! Bookmark not defined.
E5-1: Resurssien hyödyntämiseen ja kiertotalouteen liittyvät käsitteetError! Bookmark not defined.
E5-2: Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit Error! Bookmark not
defined.
E5-3: Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteetError! Bookmark not defined.
E5-4: Resurssien tulovirtaukset Error! Bookmark not defined.
E5-5: Resurssien ulosvirtauksetError! Bookmark not defined.
E5-6: Luonnonvarojen käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien odotetut
taloudelliset vaikutuksetError! Bookmark not defined.
ESRS G1: Yrityspolitiikka Error! Bookmark not defined.
G1-1: Yrityskulttuuri ja omistajaohjauksen käsitteetError! Bookmark not defined.
G1-2: Toimittajasuhteiden hallinta Error! Bookmark not defined.
G1-5: Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta Error! Bookmark not defined.
G1-6: Maksukäytännöt Error! Bookmark not defined.

ESRS 2: Yleistietoa

BP-1: Kestävyysvakuutuksen laatimisen yleiset periaatteet

Tämä raportti on Afarak SE:n (Societas Europaea), jäljempänä 'Afarak', ensimmäinen kestävän kehityksen raportti. Konsernin on raportoitava EU:n kestävän kehityksen raportointidirektiivin (CSRD) mukaisesti tilikaudesta 2024 alkaen, ja siksi se laatii tämän kestävän kehityksen raportin eurooppalaisten kestävän kehityksen raportointistandardien (ESRS) mukaisesti.

Tämän kestävän kehityksen raportin tiedot koskevat tilikautta 2024, ja poikkeamat on merkitty vastaavasti. Tämän kestävän kehityksen raportin konsolidointi kattaa Saksan, Etelä-Afrikan ja Turkin toimipaikat. Serbia ja Malta eivät kuulu konsolidoinnin piiriin, koska ne on luokiteltu ei-merkityksellisiksi kestävän kehityksen raportointia koskevan ESRS-standardin olennaisuuskriteerien mukaisesti. Kertomusvuonna siellä ei ollut merkittävää taloudellista toimintaa.

Kestävyysraportissa viitataan kahteen arvoketjuun. Ensimmäinen ketju koskee Afarakin kaivosalueita, jotka toimivat raaka-aineiden louhinnan ensisijaisena lähteenä ja ovat siten arvoketjun alkupäässä. Toinen ketju käsittää konsernin tuotantolaitoksen. Tässä yhteydessä on syytä mainita, että osa kaivosten omasta arvoketjusta peräisin olevista raaka-aineista jalostetaan yhtiön omissa tuotantolaitoksissa.

Afarak on päättänyt, että se ei jätä kestävyyttä koskevasta selvityksestä pois mitään tietoja teollisista ja tekijänoikeuksista, taitotiedosta tai innovatiivisista tuloksista. Samoin 19 a artiklan 3 kohdan ja 29 a artiklan 3 kohdan mukaisesti tietoja tulevasta kehityksestä tai parhaillaan neuvoteltavista asioista ei jätetä pois.

BP-2: Tietoja erityisten olosuhteiden yhteydessä

Aikajänteet ja lisätietoja

Afarak ei ole tehnyt poikkeamia ESRS 1:ssä määriteltyjen aikahorisonttien mukaisesti. Keskipitkän aikavälin aikahorisontti ulottuu viiden vuoden päähän kuluvan raportointikauden päättymisestä, kun taas pitkän aikavälin aikahorisontti ulottuu tätä pidemmälle. Raportointi ei myöskään sisällä tuotantoketjun alkupään tai loppupään arvoketjun mittareita, jotka perustuvat epäsuorista lähteistä, kuten toimialan keskiarvotiedoista tai muista likimääräisistä menetelmistä saatuihin arvioihin. Lisäksi ei ole raportoitu määrällisiä tunnuslukuja tai rahamääriä, joihin liittyisi suurta mittausepävarmuutta.

Koska tämä on Afarakin ensimmäinen kestävän kehityksen raportti, kestävän kehityksen tietojen laatimisessa ja esittämisessä ei ole tehty muutoksia edellisiin raportointikausiin verrattuna, eikä aiemmissa raporteissa ole mainittavia virheitä. Tämä kestävän kehityksen raportti ei myöskään sisällä lisätietoja, jotka perustuvat muihin oikeudellisiin säännöksiin tai yleisesti tunnustettuihin standardeihin ja kehyksiin, mukaan lukien eurooppalaisen standardointijärjestelmän standardit (ISO/IEC- tai CEN/CENELEC-standardit). Kestävyysilmoitukseen ei sisällytetty muita erityisiä tietoja viitteellisesti.

Siirtymäkausien käyttö

Afarak käyttää joitakin siirtymäkausia ja jättää näin ollen pois ESRS-järjestelmän E4 (biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit), ESRS-järjestelmän S1 (oma työvoima) ja ESRS-järjestelmän S3 (asianomaiset yhteisöt) ESRS 1:n liitteen C mukaisesti. Vaikka yksityiskohtainen raportointi näistä aiheista jätetään pois ensimmäisenä raportointivuonna, ne ovat edelleen keskeinen osa Afarakin strategista suuntautumista. Näitä aiheita on tarkoitus käsitellä yksityiskohtaisesti kestävyysraporteissa tulevina vuosina. Näiden näkökohtien merkitys on jo sisällytetty kiinteästi konsernin liiketoimintamalliin ja strategiseen suuntautumiseen, kuten jäljempänä tarkemmin selitetään:

E4:n (Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit) osalta.

Afarakin liiketoimintamalli liittyy läheisesti luonnonvarojen hyödyntämiseen. Vaikka Afarakin kaivosalueet eivät sijaitse ekologisesti suojelluilla alueilla, konserni tunnustaa biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien säilyttämisen tärkeyden virallisten suojelualueiden ulkopuolella. Pitkän aikavälin strategialla pyritään minimoimaan kielteiset ympäristövaikutukset. Afarak pyrkii jatkuvasti ottamaan käyttöön kestäviä käytäntöjä tuotanto- ja kaivosalueillaan.

Afarak on jo sisällyttänyt biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelun näkökohdat ympäristöjärjestelmiinsä varmistaakseen, että toiminta on paikallisten ja maailmanlaajuisten tavoitteiden mukaista. Toimenpiteillä pyritään säilyttämään maaperän terveys ja suojelemaan vesivaroja.

Konsernin tämänhetkinen olennaisuusanalyysi osoittaa, että E4-teemastandardi on vasta nyt saavuttanut olennaiseksi luokittelemiseksi vaaditun kynnyksen. Tämän perusteella Afarak katsoo, että on asianmukaista käyttää siirtymäkauden mahdollisuutta ja olla raportoimatta tästä teemastandardista raportointivuonna 2024. Tämä päätös mahdollistaa uuden ja kattavamman olennaisuusarvioinnin tekemisen tulevana vuonna ESRS E4:ssä vaadittujen tietojen perusteella. Jos aihe pysyy olennaisena, Afarak laatii yksityiskohtaisen raportoinnin E4:stä viimeistään vuonna 2026.

On myös odotettavissa, että sääntelyvaatimukset voivat muuttua lähitulevaisuudessa, mikä voi johtaa joko korkeampaan luokitteluun tai yksityiskohtaisempaan analyysiin. Siirtymäkauden hyödyntäminen antaa Afarakille mahdollisuuden varmistaa, että sen raportointi on nykyisten standardien mukaista, mutta myös riittävän joustavaa, jotta se voi reagoida sääntelyn kehitykseen ja luoda vankan arvostusperustan tulevaisuutta varten. Tavoitteena on varmistaa perusteltu ja vastuullinen raportointi, joka täyttää sekä sidosryhmien vaatimukset että sisäiset standardit.

S1 (omat työntekijät)

Afarakin liiketoimintamalli tähtää pitkän aikavälin kasvuun ja vakauteen, ja sen työntekijöiden hyvinvointi ja kehitys ovat keskeisessä asemassa. Työterveyden ja -turvallisuuden edistämistä työpaikalla korostetaan voimakkaasti. Riskejä arvioidaan jatkuvasti kaikissa toimipaikoissa ja toteutetaan toimenpiteitä terveys- ja turvallisuusohjeiden parantamiseksi. Afarak tarjoaa myös jatkuvia koulutus- ja kehitysmahdollisuuksia ja tunnustaa monimuotoisuuden ja osallisuuden työntekijöiden keskuudessa. Nämä periaatteet ovat vahvasti mukana yritysstrategiassa, jotta varmistetaan kestävä ja motivoitunut työvoima. Afarak aikoo laatia S1-aluetta koskevan yksityiskohtaisemman raportoinnin viimeistään vuoteen 2025 mennessä.

S3 (asianomaiset yhteisöt)

Afarakin strategialla pyritään saavuttamaan myönteisiä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia alueilla, joilla yhtiö toimii. Konserni osallistuu aktiivisesti aloitteisiin, joilla tuetaan paikallisyhteisöjä erityisesti Etelä-Afrikan kaivosalueiden läheisyydessä. Tällaisia aloitteita ovat muun muassa työpaikkojen luominen, koulutusmahdollisuudet ja ympäristötietoisuuden edistäminen. Afarak käy myös avointa vuoropuhelua paikallisten eturyhmien kanssa ymmärtääkseen paremmin niiden tarpeita ja minimoidakseen liiketoimintansa mahdolliset kielteiset vaikutukset. Jos aihe pysyy olennaisena, Afarak laatii yksityiskohtaisemman S3 raportoinnin viimeistään 2026.

Näitä aiheita koskevat tavoitteet

Kestävän kehityksen sosiaalisella alalla jo toteutettujen toimenpiteiden ja tavoitteiden perusteella Afarak aikoo laatia yksityiskohtaisemman raportoinnin seuraavien kahden vuoden aikana. Tällöin esitellään yksityiskohtaisemmin nykyisiä ja tulevia aloitteita. Tämän saavuttamiseksi konserni aikoo edelleen vahvistaa vuorovaikutustaan asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on ymmärtää paremmin sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien odotuksia ja huolenaiheita ja ottaa ne huomioon strategisessa suunnittelussa. Lisäksi Afarak konkretisoi tulevia suunnitelmiaan määrittelemällä yksityiskohtaisesti pitkän aikavälin tavoitteensa ja strategiansa erityisesti sosiaalisten näkökohtien, kuten omien työntekijöidensä (ESRS S1) ja asianomaisten yhteisöjen (ESRS S3), osalta. Toinen osa tulevaa raportointia on aiempien hankkeiden yksityiskohtainen esittely, jotta tähänastinen edistyminen ja onnistumiset voidaan tuoda avoimesti esiin ja saada arvokasta tietoa tulevia aloitteita varten.

Näitä aiheita koskevat suuntaviivat

Osana konsernin yhteiskuntavastuuta ihmisoikeuksien edistäminen ja elämänlaadun parantaminen ovat käsitteiden ja suuntaviivojen kohdennuksessa. Tähän sisältyy oikeudenmukaisten työolojen sekä työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden varmistaminen. Lisäksi Afarak on sitoutunut työskentelemään asianomaisten yhteisöjen kanssa, jotta niiden tarpeet asetetaan keskeiselle sijalle osoitteessa , jotta niihin voidaan vastata ja jotta voidaan edistää myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia. Lisäksi sovelletaan käytännesääntöjä (Code of Conduct), eettisiä sääntöjä (Code of Ethics) ja toimittajien käytännesääntöjä (Supplier Code of Conduct), joilla säännellään konsernitason käyttäytymisnormeja. Kaikkia Afarakin sivustoja kehotetaan toimimaan näiden ohjeiden ja paikallisen lainsäädännön mukaisesti.

Näitä aiheita koskevat toimenpiteet

Afarak on sitoutunut johdonmukaisesti pyrkimään koko konsernin kattavan vahingoittumattomuuskäytänteen toteuttamiseen kaikilla liiketoimintansa tasoilla. Tähän konsernin laajuiseen ohjaavaan periaatteeseen sisältyy pyrkimys varmistaa turvallinen ja terveellinen työympäristö sekä työntekijöille että alihankkijoille. Säännöllinen vuoropuhelu terveys- ja turvallisuuskomiteoissa antaa Afarakille mahdollisuuden integroida yrityksen toiminta siten, että kaikkien asianosaisten sosiaaliset, ympäristöön, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät huolenaiheet otetaan asianmukaisesti huomioon.

Afarak on sitoutunut aktiivisesti parantamaan työntekijöidensä työoloja luomalla turvallisen ympäristön ja puuttumalla erityisesti keskeisiin terveysongelmiin - erityisesti HIV:n/aidsin osalta Etelä-Afrikan toimipaikoissa. Turvallisuuden lisäksi terveys on Afarakin tärkein prioriteetti. Tarjoamalla kattavan terveydenhuollon konserni edistää aktiivisesti työntekijöidensä pitkän aikavälin hyvinvointia. Toimipaikoissa suoritetaan jatkuvaa arviointia, seurantaa ja valvontaa työntekijöihin kohdistuvien riskien osalta.

Kaikissa toimipaikoissa on erilaisia elimiä ja komiteoita, jotka valvovat omien työntekijöidemme etuja. Esimerkiksi Turkissa on työterveys- ja työturvallisuuskomiteoita, ja Etelä-Afrikassa työntekijöiden oikeuksia edustavat esimerkiksi työsuhteita, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja taitojen kehittämistä käsittelevät komiteat. Saksassa työntekijöillä on yritysneuvosto, ja heitä edustaa ammattiliitto. Myös Euroopan tasolla konsernin työntekijöiden edustajat ovat järjestäytyneet SE-toimikuntaan, joka käsittelee konsernin laajuisia asioita ja työntekijöiden etuja.

Afarak tukee paikallisyhteisöjä myös sosiaalisten ohjelmien kautta, kuten:

• orvoista huolehtiminen
• Koulujen tukeminen ruoka-apuohjelmalla, jolla varmistetaan lasten ravitsemuksellisten tarpeiden tyydyttäminen.
• Tuki päiväkodeille, jotka tarjoavat lapsille ammattitaitoista hoitoa ja edistävät näiden varhaiskasvatusta ja kehitystä.
• Tuki hyväksikäytettyjen naisten turvakeskukselle, joka tarjoaa suojelua ja tukea perheille.

GOV-1: Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

Konsernin hallinto-, johto- ja valvontaelimillä on ratkaiseva rooli yrityspolitiikan muotoilussa, seurannassa ja täytäntöönpanossa. Hallintoneuvostoa vastaavalla johtokunnalla on lopullinen vastuu ympäristö-, sosiaali- ja hallintostrategioiden seurannasta, kun taas johtoryhmä vastaa yrityspolitiikan ja riskienhallinnan toteuttamisesta. Tarkastus- ja riskienhallintakomitea varmistaa sisäisen valvonnan järjestelmien tehokkuuden.

Näillä elimillä on strateginen vastuu vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien määrittelystä ja niiden sisällyttämisestä yrityksen tavoitteisiin. Niiden tehtävänä on hyväksyä kattavat kestävän kehityksen strategiat ja varmistaa, että keskeisillä aloilla on riittävästi asiantuntemusta. Kestävään kehitykseen liittyvät kysymykset ovat olennainen osa asianomaisten elinten kokouksia. Varmistetaan, että kestävän kehityksen tavoitteet on integroitu yrityksen kokonaisstrategiaan. Johtoelimillä itsellään on laaja asiantuntemus riskienhallinnan, ESG-strategioiden ja sääntöjen noudattamisen aloilla. Näillä tavoilla he voivat tehokkaasti valvoa ja panna täytäntöön yrityksen käytänteitä. Nämä kutsuvat myös erityisryhmiä ja asiantuntijoita tukemaan suuntaviivojen kehittämisessä ja täytäntöönpanossa.

IRO:iden seurantaan ja ESG-strategioiden täytäntöönpanoon liittyvät vastuualueet jakautuvat seuraaviin komiteoihin:1 :

¹ https://afarak.com/wp-content/uploads/2020/06/Selvitys-hallinto-ja-ohjausjarjestelmasta-2024.pdf

Hallitus (BoD)

Hallintoneuvosto vastaa hallitusta tai johtokuntaa, ja sillä on suurin vastuu kestävään kehitykseen liittyvien riskien ja ESG-kysymysten seurannasta. Hallintoneuvosto on vastuussa ESG-strategioiden hyväksymisestä ja arvioinnista sekä kaikkien yhtiöön vaikuttavien kestävyysnäkökohtien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien analysoinnista. Tässä roolissa hallintoneuvosto valvoo johtoryhmää ja tarkastuskomiteaa varmistaakseen, että toimenpiteet ja riskienhallintaprosessit pannaan täytäntöön asianmukaisesti. Afarakin hallintoneuvosto kokoontuu säännöllisesti vähintään neljä kertaa vuodessa seuraamaan ja hallinnoimaan strategisia, taloudellisia ja operatiivisia kysymyksiä. Lisäksi vähintään kerran vuodessa pidetään strategiakokous. Tähän kokoukseen osallistuvat hallintoneuvoston lisäksi myös EMT ja yritysjohtoryhmä (CMT). Kokouksen tavoitteena on tarkastella ja yhdenmukaistaa strategisia tavoitteita ja määritellä yhtiön pitkän aikavälin suunta.

• Puheenjohtaja ja itsenäinen ei-toiminnallinen johtaja: Thorstein Abrahamsen.
• Itsenäinen, ei-toiminnallinen johtaja: Dr. Jelena Manojlovic
• Toimitusjohtaja: Guy Konsbruck.

Hallituksen valiokunnat

Tilintarkastus- ja riskienhallintakomitea

Afarakin tilintarkastus- ja riskienhallintakomitea valvoo yhtiön taloudellista raportointia, sisäisen valvonnan järjestelmää ja riskienhallintaprosesseja. Se suorittaa tiivistä yhteistyötä ulkopuolisten tilintarkastajien kanssa, tarkastelee heidän raporttejaan ja varmistaa, että yhtiön johto noudattaa oikeudellisia ja lainsäädännöllisiä vaatimuksia. Lisäksi se tukee hallintoneuvostoa kasvustrategioiden ja investointien arvioinnissa.

Nimitys- ja palkitsemiskomitea

Afarakin nimitys- ja palkitsemiskomitea vastaa johtokunnan jäsenten ja johtajien valinnasta ja nimittämisestä sekä palkka- ja palkkiopolitiikan kehittämisestä ja seurannasta. Se varmistaa, että johtotehtäviin nimitetyt henkilöt edustavat tarvittavaa asiantuntemusta, monimuotoisuutta ja kokemusta. Se kehittää myös tulossuuntautuneita palkitsemisrakenteita, jotka ovat linjassa yhtiön pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa.

Terveyden, turvallisuuden ja kestävän kehityksen komitea

Afarakin terveyden, turvallisuuden ja kestävän kehityksen komitea valvoo terveys- ja turvallisuusstandardien noudattamista ja kestävyysaloitteiden toteuttamista. Se edistää hankkeita, joilla parannetaan työoloja, ympäristönsuojelua ja yhteistyötä paikallisyhteisöjen kanssa. Se tukee myös investointeja kestäviin teknologioihin, kuten vaihtoehtoisiin energialähteisiin ja toimenpiteisiin ympäristön saastumisen vähentämiseksi.

Johtoryhmä (EMT)

EMT vastaa ESG-strategioiden täytäntöönpanosta, IRO:iden seurannasta ja riskienhallinnasta. Riskitekijöitä, mahdollisuuksia ja niiden vaikutuksia tarkastellaan säännöllisesti sen varmistamiseksi, että asianmukaiset hallintasuunnitelmat pannaan täytäntöön.

EMT toimii tuki- ja neuvoa-antavana elimenä, joka ei tee itsenäisiä päätöksiä. Se antaa kuitenkin panoksensa ja suosituksensa, jotka joko toimitusjohtaja, EMT:n vastuullinen jäsen tai hallintoneuvosto panee täytäntöön. Tällä mallilla varmistetaan, että kaikki päätöksenteon kannalta merkitykselliset prosessit pysyvät ylimmän johdon, erityisesti toimitusjohtajan ja hallintoneuvoston, valvonnassa. On syytä korostaa, että erityisesti Chief Compliance Officer (CCO) valvoo kestävän kehityksen alaan liittyviä oikeudellisia ja sääntelyvaatimuksia, mukaan lukien CSRD:n ja muiden raportointistandardien noudattaminen. Hän toimii myös ESG-päällikkönä konsernitasolla. EMT kokoontuu vähintään kerran vuodessa strategiakokoukseen CMT:n ja hallintoneuvoston kanssa. EMT raportoi neljännesvuosittain riskien arvioinnista hallintoneuvostolle. Lisäksi EMT toimittaa hallintoneuvostolle puolivuosittain osavuosikatsaukset.

EMT:n jäsenet ovat seuraavat:

• Teknologiajohtaja (CTO): Christoph Kemper
• Määräysten noudattamisesta vastaava johtaja (CCO): Stefano Bonati
• Talousjohtaja (CFO): Kylie Gauci
• Toimitusjohtaja (CEO): Guy Konsbruck

Yrityksen johtoryhmä (CMT)

CMT koostuu kansallisista toimitusjohtajista ja ylemmistä tehtävistä, jotka vastaavat kansallisten lakien ja paikallisten ESG-vaatimusten noudattamisesta alueilla, joilla Afarak toimii. He varmistavat, että yrityksen strategiset suuntaviivat pannaan suoraan täytäntöön operatiivisessa toiminnassa.

CMT:n jäsenet ovat seuraavat:

• Seyda Caglayan
• Tohtori Christoph Kemper
• Christoph Schneider
• Tohtori Kurt Maske
• Kylie Gauci
• Tohtori Stefano Bonati

CMT raportoi ensisijaisesti EMT:lle, joka toimii operatiivisen toiminnan koordinoinnin ja seurannan keskusrajapintana. EMT tarkastelee ja konsolidoi CMT:n raportit ennen strategisesti merkittävien aiheiden välittämistä eteenpäin. CMT kokoontuu vähintään kerran vuodessa strategiakokoukseen EMT:n ja hallintoneuvoston kanssa.

ESG-tiimi

Afarakin ESG-tiimi perustettiin täyttämään CSRD:n raportointivaatimukset ja tukemaan yhtiön ESG-tavoitteita. CCO ja ESG Manager Stefano Bonatin johdolla tiimi auttaa varmistamaan kansainvälisten ESG-standardien ja sääntelyvaatimusten noudattamisen. Ryhmä raportoi suoraan ja jatkuvasti EMT:lle ESG:hen liittyvistä havainnoista.

Tiimi muodostaa keskusyksikön, joka tiedottaa avoimesti ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyvistä näkökohdista sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille. Se konsolidoi ESG-tiedot kaikista toimipaikoista ja varmistaa, että ne ovat nykyisten raportointivelvoitteiden mukaisia. Keskeistä on kehittää strategioita, jotka mahdollistavat raportoinnin asteittaisen laajentamisen tulevina vuosina, jotta voidaan vastata tuleviin sääntely- ja markkinakohtaisiin vaatimuksiin.

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten kokoonpano ja monimuotoisuus

	Raportointivuosi [N]	Yksikkö
Johtavien jäsenten lukumäärä	1	Kokonaisluku
Johtoon kuulumattomien jäsenten lukumäärä	2	Kokonaisluku
Hallituksen sukupuolen moninaisuus	33,3 % F 66,6 % M	Prosenttia (%)
Riippumattomien jäsenten prosenttiosuus	66,6 %	Prosenttia (%)

Afarakin hallituksen kokoonpano on seuraava:

IRO:n hallinnointia koskevat tarkastukset ja menettelyt

EMT:n ja hallintoneuvoston jäsenet saavat säännöllisesti kattavia raportteja, joiden avulla heidät pidetään ajan tasalla IRO:n hallinnointiin liittyvistä olennaisista havainnoista ja kehityksestä (vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet), jotka on jo lueteltu edellisessä luvussa.

Tehokkaan IRO-hallinnan varmistamiseksi Afarak laajensi merkittävästi IRO-hallintaansa CSRD-raportoinnin käyttöönoton yhteydessä ja integroi sen järjestelmällisesti kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin (DWA) avulla. Vaikka IRO-hallinta ei aiemmin ollut yhtä laajaa ja keskittyi perustavanlaatuisiin riskinäkökohtiin, se on nyt sisällytetty koko konsernin laajuiseen riskienhallintaan. Säännöllisillä arvioinneilla Afarak pyrkii varmistamaan, että IRO-hallinto on tiiviisti linjassa yhtiön tavoitteiden ja kestävän kehityksen raportointivaatimusten kanssa.

IRO:iden valvontaan liittyvä asiantuntemus

Afarakin hallintoneuvosto ja EMT toteuttavat kohdennettuja toimia varmistaakseen, että sekä operatiivisella että strategisella tasolla on asianmukaista osaamista ja asiantuntemusta kestävän kehityksen aiheiden seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Selkeällä tehtävien jaolla operatiivisen toteutuksen ja strategisen vastuun välillä pyritään varmistamaan, että kestävään kehitykseen liittyvää asiantuntemusta hyödynnetään tehokkaasti yksityiskohtaisella tasolla ja että se otetaan huomioon myös johdon tasolla tehtävissä strategisissa päätöksissä.

• 1. Erikoistuneen henkilöstön käyttö: Afarak työllistää avainasemassa olevaa henkilöstöä, jolla on syvällistä asiantuntemusta ympäristöjohtamisesta, sosiaalisesta vastuusta ja omistajaohjauksesta. ESG-vastaavilla ja sääntöjen noudattamisesta vastaavilla asiantuntijoilla, jotka raportoivat suoraan johdolle, on tässä keskeinen rooli. ESG-tiimi koordinoi strategioita ympäristöön, sosiaalisiin asiasisältöihin ja hallintotapaan liittyvillä aloilla, mukaan lukien riskien arviointi, kuten hiilijalanjäljen määrittäminen ja ilmastostrategioiden kehittäminen. Toimipaikkakohtaiset henkilöstöryhmät edistävät yhtäläisiä mahdollisuuksia ja toteuttavat syrjinnän vastaisia toimenpiteitä, kun taas toimipaikkojen johtajat analysoivat toimitusketjun ja tuotantolaitosten operatiivisia riskejä ja kehittävät sopivia riskienhallintastrategioita.
• 1. Kohdennettu jatkokoulutus: Asianomaisten elinten nykyiset jäsenet osallistuvat säännöllisesti ajankohtaisia kestävän kehityksen aiheita käsitteleviin koulutuskursseihin. Koulutukseen sisältyvät oikeudelliset vaatimukset, kuten CSRD ja strategiset ESG-tavoitteet, jotta yritys on jatkuvasti ajan tasalla.
• 1. Ulkopuolinen asiantuntemus: Erityisten kestävyyskysymysten osalta elimet käyttävät ulkopuolisia konsultteja tai organisaatioita, jotka antavat tukea tiettyihin kestävyyskysymyksiin tai uusien strategioiden kehittämiseen.
• 1. Jatkuva kehittäminen: Toimielimet arvioivat säännöllisesti olemassa olevaa osaamista ja tietämystä ja mukauttavat jatkuvasti strategioitaan, jotta ne voivat ennakoivasti vastata tulevaisuuden vaatimuksiin ja edistää kestävästi yrityksen kehitystä.

Työntekijöiden edustus

Afarakin toimipaikkoja edustaa CMT, jossa kunkin toimipaikan johtajat sijaitsevat. Ryhmä toimii operatiivisten yksiköiden välisen koordinoinnin ja vuoropuhelun keskuksena, ja se raportoi suoraan EMT:lle. Tämän rakenteen tavoitteena on varmistaa, että konsernin strategisessa päätöksenteossa otetaan huomioon työntekijöiden edut kaikissa toimipaikoissa.

Työntekijöiden edunvalvonta mukautettiin kunkin toimipaikan oikeudellisten ja organisatoristen vaatimusten mukaisesti. Työntekijöiden ja toimihenkilöiden edustus Afarakin elimissä on järjestetty seuraavasti:

Saksalainen sivusto:

Saksan toimipaikassa yritysneuvosto edustaa työntekijöiden yhteistoimintaoikeuksia, ja vaikeavammaisten työntekijöiden edustuselin huolehtii erityisesti vammaisten työntekijöiden eduista. Työntekijät ovat liittyneet IG Metall ammattiliittoon. Yritysneuvoston jäsenet ja vaikeavammaisten työntekijöiden edustuselin tekevät tiivistä yhteistyötä henkilöstön ja johdon kanssa, jotta lakisääteiset ja toiminnalliset vaatimukset täyttyisivät. Lisäksi osa ammattiliittoon kuuluvista työntekijöistä toimii yrityksessä luottamusmiehinä edustaakseen ja vahvistaakseen työntekijöiden etuja suoraan paikan päällä.

Lisäksi säännöllisissä komiteakokouksissa, joihin työntekijät osallistuvat, käsitellään muun muassa työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä aiheita. Lisäksi järjestetään henkilöstökokouksia johdon ja työntekijöiden välisen viestinnän ja avoimuuden edistämiseksi. Fyysisten ilmoitustaulujen lisäksi työntekijäsovellusta käytetään myös jäsenneltyyn ja avoimeen viestintään kaikilla toiminta-alueilla, mikä edistää avointa tiedonvaihtoa ja tiedonsaantia koko henkilöstölle.

Etelä-Afrikka:

Etelä-Afrikassa eri komiteat edustavat työntekijöitä. Näissä komiteoissa keskitytään muun muassa työsuhteisiin, tasa-arvoon ja ammattitaidon kehittämiseen liittyviin aiheisiin, ja ne tarjoavat työntekijöille foorumin, jossa he voivat osallistua päätöksentekoon ja ilmaista huolenaiheitaan.

Turkki:

Myös Turkissa kaivosten työterveys- ja turvallisuusneuvostoilla on keskeinen rooli yhteistoiminnassa ja turvallisuuteen liittyvien kysymysten käsittelyssä.

Afarak SE yrityksenä:

Eurooppalaisena yrityksenä Afarakiin sovelletaan työntekijöiden osallistumista koskevia EU:n säännöksiä, joten sillä on eurooppalainen yritysneuvosto. Se koostuu yksinomaan EU:n toimipaikkojen työntekijöistä, ja se edustaa Euroopan työntekijöiden etuja tärkeissä yritysten päätöksentekoprosesseissa. SE:n yritysneuvosto koostuu kolmesta Saksan yritysneuvoston jäsenestä, yhdestä IG Metall ammattiyhdistyksen edustajasta ja yhdestä jäsenestä Maltan hallintopaikalta. Nämä edustavat yhdessä EU:n työntekijöiden etuja.

GOV-2: Yhtiön hallinto-, johto- ja valvontaelinten käsittelemät tiedot ja kestävään kehitykseen liittyvät näkökohdat

ESG-hallinnon hallinto-, johtamis- ja valvontarakenteet

Afarakin johto- ja valvontaelimet saavat säännöllisesti, vähintään kuuden kuukauden välein ja joskus neljännesvuosittain, raportteja tärkeimmistä kestävyyteen liittyvistä sisäisistä riskinarvioinneista. Afarak käyttää jäsenneltyä raportointijärjestelmää toteutettujen toimenpiteiden tehokkuuden seuraamiseksi:

• CMT:hen kuuluvat työmaapäälliköt raportoivat suoraan EMT:lle.
• ESG-tiimi raportoi CCO:lle (ESG-päällikkö konsernitasolla) edistymisestä ja toimenpiteistä kestävän kehityksen alalla.
• EMT kokoaa yhteen toimipaikkojen johtajien ja ESG-ryhmän raportit ja toimittaa ne hallintoneuvostolle yhdessä omien strategisten arvioidensa kanssa.

IRO:t otetaan tietoisesti huomioon strategian seurannassa sisällyttämällä ne ESG- ja ilmastopäätöksiin. Ennen tärkeiden liiketoimien toteuttamista tehdään kattavat riskianalyysit. IRO:ta arvioidaan ja seurataan säännöllisesti osana riskienhallintaa. Myös lyhyen aikavälin kustannusten ja pitkän aikavälin kestävyystavoitteiden välisiä kompromisseja tarkastellaan huolellisesti.

Hallinto-, johto- ja valvontaelimet ja niiden komiteat käsittelivät raportointikaudella 2024 useita merkittäviä sisäisiä riskinarviointeja. Seuraavat aiheet heijastavat strategisen suunnittelun painopisteitä vuodelle 2024 ja korostavat konsernin sitoutumista kestävän kehityksen integroimiseen sekä toiminnallisesti että strategisesti:

Kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin (DWA) tulokset:

Raportointikaudella 2024 Afarak toteutti kattavan kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin yksilöidäkseen keskeiset kestävän kehityksen kysymykset, jotka ovat strategisesti tärkeitä yritykselle ja sen sidosryhmille. Analyysissä huomioidaan liiketoiminnan vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan sekä kestävyystekijöistä johtuvat taloudelliset riskit ja mahdollisuudet.

• Ympäristön alalla keskityttiin resurssien tehokkaaseen käyttöön ja kielteisten vaikutusten minimointiin. Erityistä huomiota kiinnitettiin vedenkulutukseen, joka oli jo optimoitu kaivoksilla ja jota vähennettiin kohdennetuilla uudelleenkäyttötoimenpiteillä. Myös energiankulutusta arvioitiin keskeisenä tekijänä. Afarak aikoo alentaa kustannuksia ja edistää kestävyyttä pitkällä aikavälillä lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä.
• Sosiaalialan alalla analysoitiin tarkemmin omien työntekijöidemme työoloja ja asianomaisten yhteisöjen oikeuksia. Afarak on sitoutunut noudattamaan oikeudenmukaisia työelämän normeja, turvallisia työympäristöjä sekä edistämään työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta. Samalla vastuu kohteiden läheisyydessä sijaitsevista yhteisöistä on keskeisessä asemassa. Tavoitteena on ottaa huomioon paikalliset tarpeet ja laajentaa sosiaalisia aloitteita edelleen, jotta saadaan aikaan myönteisiä vaikutuksia alueilla.

Olennaisuusanalyysin tulokset muodostavat perustan erityistoimenpiteille, joilla edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämistä liiketoimintastrategiaan. Ne kuvaavat Afarakin sitoutumista kestävän kehityksen edistämiseen pitkällä aikavälillä sekä toiminnallisesti että strategisesti.

ESG-hallintajärjestelmän kehittäminen:

Afarakin toimeenpanevat elimet ovat työskennelleet intensiivisesti kaikkien toimipaikkojen integroimiseksi keskitettyyn ESG-hallintajärjestelmään CSRD:n vaatimusten täyttämiseksi. Yksi painopiste oli kaikkien toimipaikkojen sisällyttäminen elinkaariarviointiin (LCA). Lisäksi aloitettiin ensimmäiset tiedonkeruut ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmaa varten, jotta voidaan kehittää pitkän aikavälin strategioita, toimenpiteitä ja tavoitteita.

Lisäksi on luotu ESG-raportointirakenteet, joilla varmistetaan johdonmukainen ja avoin tiedonkeruu sekä raportointi. Tavoitteena on määritellä selkeät vastuualueet ja luoda prosessit, jotka mahdollistavat kaikkien toimintayksiköiden ESG-tietojen tehokkaan konsolidoinnin ja raportoinnin CSRD:n ja muiden kansainvälisten standardien vaatimusten mukaisesti. Tässä keskitytään tietojen laadun jatkuvaan parantamiseen ja luotettavan perustan luomiseen tulevia kestävän kehityksen raportteja varten.

Energiariippuvuudet:

Epävarmuutta ja energiantoimituskustannusten nousua pidettiin merkittävänä riskinä, ja tavoitteena oli hyödyntää uusiutuvia energialähteitä kaikissa toimipaikoissa. Painopiste oli aurinkoenergian käyttöä ja energiatehokkuuden parantamista koskevissa pilottihankkeissa.

Markkinoiden vaihtelut:

Matalahiilisen ferrokromin hinnan jatkuvaa vaihtelua, joka johtui erityisesti Venäjältä ja Intiasta tapahtuvasta tuonnista, seurattiin tarkasti.

GOV-3: Kestävään kehitykseen liittyvien suoritusten sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Palkitsemisjärjestelmän kuvaus

• Peruspalkka: Määrittyy kunkin johtajan aseman, taitojen ja kokemuksen mukaan.
• Vuotuinen bonusjärjestelmä: Vuosittaiseen suoritukseen perustuva kannustin.
• Pitkän aikavälin osakepohjaiset kannustimet: Edistää pitkän aikavälin yritystavoitteita ja yhdenmukaistaa johdon ja osakkeenomistajien edut.

Vuoden 2024 yhtiökokous määritteli hallintoneuvoston palkkiot seuraavasti

• Johtoon kuulumattomat jäsenet: 5 000 euroa kuukaudessa.
• Hallituksen puheenjohtaja: 1 500 euroa kuukaudessa.
• Komitioiden jäsenet: 1 500 euron kuukausilisä hallituksen komiteatyöskentelystä.

Hallituksen jäsenet, joilla on myös johtotehtäviä yhtiössä, eivät saa lisäpalkkiota hallitustyöskentelystään.

Palkitsemisjärjestelmän hyväksyminen

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta valvoo ja hyväksyy palkitsemisjärjestelmän:

• Komiteaan kuuluu kaksi riippumatonta hallituksen jäsentä: Thorstein Abrahamsen ja Jelena Manojlovic.
• Se johtaa hallituksen nimitysprosessia ja johdon palkitsemista ja antaa suosituksia hallintoneuvostolle ja yhtiökokoukselle.

Kestävään kehitykseen liittyvät kannustimet

Palkitsemisjärjestelmään ei tällä hetkellä sisälly nimenomaisia kestävän kehityksen tavoitteita tai ESG-perusteisia palkitsemiskomponentteja.

	Raportointivuosi Yksikkö [N]
Kestävään kehitykseen liittyvistä tavoitteista ja/tai vaikutuksista riippuvainen osuus muuttuvasta palkkauksesta	0	Prosenttia (%)

GOV-4: Julkilausuma due diligence -tarkastuksesta

	Asianmukaisen huolellisuuden	Kestävyyslausuman kohdat	Viittaavatko tiedot ihmisiin ja/tai
	keskeiset osatekijät		ympäristöön?
a.	due diligence -tarkastuksen	ESRS 2 GOV-2, S. 13	Ihmiset ja ympäristö
	sisällyttäminen	ESRS 2 GOV-3, S. 15	Ihmiset ja ympäristö
	hallintotapaan, strategiaan ja	ESRS 2 SBM-3, S. 28	Ihmiset ja ympäristö
	liiketoimintamalliin	ESRS 2 SBM-3-E1, S. 29	Ympäristö
		ESRS 2 SBM-3-E2, S. 31	Ympäristö
		ESRS 2 SBM-3-E3, S. 33	Ympäristö
		ESRS 2 SBM-3-E4, S. 33	Ympäristö
		ESRS 2 SBM-3-E5, S. 34	Ympäristö
		ESRS 2 SBM-3-S1, S. 36	Ympäristö
		ESRS 2 SBM-3-S3, S. 40	Ihmiset
		ESRS 2 SBM-3-G1, S. 41	Ihmiset
b.	Asianomaisten sidosryhmien	ESRS 2 GOV-2, S. 13	Ihmiset ja ympäristö
	osallistuminen kaikkiin	ESRS 2 SBM-2, S. 25	Ihmiset ja ympäristö
	tärkeimpiin due diligence -	ESRS 2 IRO-1, S. 46	Ihmiset ja ympäristö
	vaiheisiin.	ESRS 2 MDR-P:
		E1-2, S. 54	Ympäristö
		E2-1, S. 66	Ympäristö
		E5-3, S. 80	Ympäristö
		G1-1, S. 89	Ihmiset
		G1-2, S. 97	Ihmiset
c.	Kielteisten vaikutusten	ESRS 2 IRO-1, S. 46	Ihmiset ja ympäristö
	tunnistaminen ja arviointi	ESRS 2 SBM-3, S. 28	Ihmiset ja ympäristö
		ESRS 2 SBM-3-E1, S. 29	Ympäristö
		ESRS 2 SBM-3-E2, S. 31	Ympäristö
		ESRS 2 SBM-3-E3, S. 33	Ympäristö
		ESRS 2 SBM-3-E4, S. 33	Ympäristö
		ESRS 2 SBM-3-E5, S. 34	Ympäristö
		ESRS 2 SBM-3-S1, S. 36	Ihmiset
		ESRS 2 SBM-3-S3, S. 40	Ihmiset
		ESRS 2 SBM-3-G1, S. 41	Ihmiset
d.	Toimenpiteet näiden	ESRS 2 MDR-A:
	kielteisten vaikutusten	E1-1, S. 54	Ympäristö
	torjumiseksi	E1-3, S. 55	Ympäristö

	E2-2, S. 68 E3-2, S. 75 E5-2, S. 79	Ympäristö Ympäristö Ympäristö
e. Näiden toimien ja viestinnän tehokkuuden seuranta	E1-4, S. 57 E1-5, S. 58 E1-6, S. 61 E1-8, S. 65 E2-3, S. 69 E2-4, S. 69 E3-3, S. 76 E3-4, S. 77 E5-3, S. 80 E5-4, S. 81 E5-5, S. 83	Ympäristö Ympäristö Ympäristö Ympäristö Ympäristö Ympäristö Ympäristö Ympäristö Ympäristö Ympäristö Ympäristö

GOV-5: Kestävän kehityksen raportoinnin riskienhallinta ja sisäinen valvonta

Nykyinen riskienhallintajärjestelmä kattaa tällä hetkellä ensisijaisesti taloudelliset ja operatiiviset riskit, mutta tulevaisuudessa myös muut kuin taloudelliset riskit, kuten ESG-näkökohdat, otetaan paremmin huomioon. Kahden olennaisuuden analyysissä yksilöidyt aiheet tarjoavat arvokkaan perustan asteittaiselle integroinnille.

Toisin kuin taloudellisessa raportoinnissa, joka perustuu standardoituihin tunnuslukuihin ja kirjanpitostandardeihin, kestävän kehityksen raportoinnissa keskitytään laadullisiin ja tulevaisuuteen suuntautuviin näkökohtiin, kuten ilmastoriskien tai sosiaalisten vaikutusten arviointiin. Tarvittavat tiedot kerätään tiiviissä yhteistyössä toimintayksiköiden kanssa, jotta olennaiset ESG-riskit ja -mahdollisuudet voidaan tunnistaa paremmin.

Kaksoisolennaisuusanalyysi auttaa meitä tunnistamaan, arvioimaan ja valvomaan systemaattisesti vastuullisuuteen liittyviä riskejä. Samalla se tukee näiden riskien asteittaista sisällyttämistä nykyiseen riskienhallintaprosessiimme. Näin taloudelliset ja muut kuin taloudelliset riskit voidaan integroida tiiviimmin konsernin strategiseen ja operatiiviseen johtamiseen.

Uuden riskienhallintajärjestelmän soveltamisala ja pääpiirteet

Laajuus

Riskienhallintajärjestelmät kattavat kaikki Afarakin toimipaikat ja liiketoimintayksiköt.

Tärkeimmät ominaisuudet

Riskit tunnistetaan ja arvioidaan järjestelmällisesti käyttämällä matriisia, jossa keskitytään riskien ja mahdollisuuksien olennaisuuteen ja vaikutuksiin. Konserninlaajuinen standardointi mahdollistaa yhdenmukaisen soveltamisen, joka voidaan kuitenkin mukauttaa erityisesti yksittäisten toimipaikkojen tarpeisiin.

Riskienhallintajärjestelmien osatekijät

Riskienhallinta

Riskit ja mahdollisuudet tunnistetaan ja arvioidaan käyttämällä standardoituja arviointimenetelmiä ja kaksinkertaista olennaisuusanalyysia. Lisäksi toteutetaan valvontatoimenpiteitä tunnistettujen riskien minimoimiseksi, kuten järjestelmiä ympäristön pilaantumisen valvomiseksi tai vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi.

Sisäinen valvonta

Sisäiset tiimit tekevät säännöllisiä tarkastuksia. Tuloksena saadut havainnot toimitetaan seuraavalle ylemmälle taholle, kuten CMT:lle tai EMT:lle. Riskinarvioinnin perusteella laaditaan toimintasuunnitelmat, joita tarkistetaan säännöllisesti.

Raportointi

Vuotuinen suunnittelu ja säännölliset raportit EMT:lle ja hallintoneuvostolle auttavat seuraamaan ja hallitsemaan ESG-riskejä.

ESG-aloitteet

Tulevaisuudessa valvontamekanismeihin sisällytetään ympäristö- ja sosiaaliset tekijät, kuten ilmastonsuojelu, luonnonvarojen hallinta ja työelämän normien turvaaminen.

Riskienhallinnan päävastuualueet

EMT varmistaa, että standardeja noudatetaan ja raportoinnin laatu taataan. Toimenpiteiden toteuttamisesta vastaavat paikalliset CMT:n jäsenet, kun taas keskitetty ESG-ryhmä konsolidoi ja tarkistaa kerätyt tiedot, jotta voidaan täyttää kestävän kehityksen raportointiin liittyvät raportointivelvoitteet.

Lähestymistapa riskinarviointiin

Afarakin riskinarvioinnissa noudatetaan järjestelmällistä ja koko konsernin kattavaa lähestymistapaa, joka perustuu johdonmukaisiin menetelmiin. Riskit ja mahdollisuudet tunnistetaan, analysoidaan ja arvioidaan matriisin avulla. Tätä matriisia käytetään olennaisuuden arviointiin. Riskinarviointi tehdään säännöllisesti, jotta voidaan varmistaa, että toiminnallisten ja ulkoisten olosuhteiden muutokset otetaan huomioon. Prosessi sisältää seuraavat vaiheet yksityiskohtaisesti:

• Riskiluokitus: Kukin riski luokitellaan arviointimatriisin perusteella, joka kuvaa Afarakin tavoitteisiin ja toimintaan kohdistuvan mahdollisen vaikutuksen vakavuutta.
• Matriisirakenne: Matriisirakennetta käytetään taloudellisten, toiminnallisten ja maineeseen kohdistuvien vaikutusten eri tasojen analysointiin; riskinarviointi suoritetaan sen jälkeen porrastetusti sietorajan määrittämiseksi.
• Integrointi: Afarakin riskienhallintaprosessi on integroitu kiinteästi vuotuiseen liiketoimintasuunnitteluun, ja sitä hallinnoivat sekä toimipaikat että konsernin keskustoiminnot.
• Prosessin kuvaus: Riskien toteutumisen todennäköisyyden arvioinnin suorittavat kunkin toimipaikan operatiiviset tiimit. Vaikutukset arvioidaan analysoimalla mahdolliset taloudelliset sekä muut kuin taloudelliset tappiot. Johto tarkastelee ja hyväksyy riskien lopullisen priorisoinnin ja määrittää asianmukaiset riskien lieventämisen toimenpiteet.

Tärkeimmät tunnistetut riskit ja lieventämisstrategiat

Erityisriskejä tunnistettiin neljällä alalla: ulkoiset riskit, operatiiviset riskit, kestävyysriskit ja sääntelyyn liittyvät riskit. Riskit ja niitä varten kehitetyt lieventämisstrategiat esitetään jäljempänä:

Ulkoiset riskit

Afarak pitää keskeisinä ulkoisina riskeinä tuotteiden hintojen heilahtelua, valuuttakurssien vaihtelua ja epävarmoja makrotaloudellisia olosuhteita. Näihin haasteisiin vastaamiseksi yritys luottaa liiketoimintaalueidensa ja maantieteellisen läsnäolonsa laajaan hajauttamiseen sekä suojautumisstrategioihin taloudellisten vaihteluiden vakauttamiseksi. Näiden taloudellisten tekijöiden lisäksi yhä tärkeämpiä ovat myös sääntelyn ESGvaatimukset ja markkinoiden muuttuvat odotukset, joilla voi olla pitkän aikavälin vaikutus kilpailuolosuhteisiin ja liiketoimintastrategioihin. Valvontamekanismit, kuten markkinoiden jatkuva seuranta ja strategiset mukautukset, mahdollistavat joustavan reagoinnin epävakaisiin markkinoihin.

Operatiiviset riskit

Turvallisuusriskit ja odottamattomat toiminnalliset vaaratilanteet, mukaan lukien ympäristöriskit, aiheuttavat Afarakille merkittäviä toiminnallisia haasteita. Näiden riskien minimoimiseksi on otettu käyttöön tiukat turvallisuusohjeet, työntekijöitä koulutetaan säännöllisesti ja ympäristöstandardeja valvotaan jatkuvasti. Valvontamekanismeja, kuten säännöllisiä turvallisuustarkastuksia ja sisäisiä auditointeja, sovelletaan korkeimpien turvallisuusstandardien noudattamiseksi.

Kestävän kehityksen riskit

Afarak pitää ilmastonmuutoksen konkreettisia vaikutuksia ja kestävän kehityksen liiketoimintatapoihin kohdistuvia kasvavia vaatimuksia keskeisinä kestävyysriskeinä. Tämän vastapainoksi yritys keskittyy energiatehokkaisiin teknologioihin ja suorittaa kohdennettuja investointeja uusiutuviin energialähteisiin. Valvontamekanismeja ovat energiankulutuksen ja päästöjen jatkuva seuranta sekä suunniteltujen hankkeiden, kuten aurinkovoimaloiden rakentamisen, toteuttaminen.

Sääntelyyn liittyvät riskit

Merkittäviä sääntelyriskejä Afarakille ovat rajoittavista ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusmääräyksistä johtuvat kasvavat vaatimukset. Yritys noudattaa tiukasti kaikkia asiaankuuluvia standardeja sisäisten ohjeiden ja säännöllisten sisäisten ja ulkoisten tarkastusten avulla. Valvontamekanismina CMT, joka koostuu paikallisista toimipaikkojen johtajista, varmistaa näiden säännösten jatkuvan noudattamisen, seurannan ja mukauttamisen. Hallituksen komiteat sisällyttävät riskinarvioinnin tulokset asiaankuuluviin sisäisiin toimintoihin ja prosesseihin. Hallinto-, johto- ja valvontaelimille raportoidaan jatkuvasti riskienarvioinnin ja sisäisen valvonnan tuloksista hallinto-, johto- ja valvontaelimille hallituksen kokouksessa, joka pidetään vähintään neljä kertaa vuodessa, ja strategiakokouksessa, joka pidetään vähintään kerran vuodessa. EMT, CMT ja hallintoneuvosto osallistuvat jälkimmäiseen.

SBM-1: Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

Afarakin liiketoimintamalli ja arvoketjut

Afarak on maailmanlaajuisesti toimiva, vertikaalisesti integroitunut erikoisseosten tuottaja ja innovaattori. Yritysryhmä on erikoistunut ferrokromin (FeCr) tuotantoon sekä kromimalmin louhintaan. Nämä raaka-aineet muodostavat perustan maailmanlaajuisesti myytävien räätälöityjen erikoisseosten valmistukselle.

Afarak palvelee tunnettuja asiakkaita eri teollisuudenaloilla, kuten ilmailu- ja avaruusteollisuudessa, ydinvoima- , öljy- ja kaasuteollisuudessa, autoteollisuudessa ja uusiutuvan energian alalla. Tämän monipuolistumisen, kohdennettujen investointien ja korkeimpien turvallisuus- ja laatustandardien ansiosta Afarakilla on merkittävä asema räätälöityjen erikoisseosten valmistajana.

Afarak on maailmanlaajuinen yritys, joka pyrkii luomaan lisäarvoa koko arvoketjussa. Yritys pitää kestävää kehitystä erittäin tärkeänä ja pyrkii aktiivisesti sovittamaan yhteen ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset edut. Samalla se varmistaa osakkeenomistajilleen pitkän aikavälin hyödyt terveen taloudellisen tuloksen avulla.

Afarakin toiminta-alueisiin kuuluvat:

• Louhinta: Omat kaivoksemme Etelä-Afrikassa ja Turkissa takaavat korkealaatuisen kromimalmirikasteen toimituksen Saksassa tapahtuvaa jatkojalostusta ja kauppaa varten maailmanmarkkinoilla.
• Tutkimus- ja kehitystoiminta: Saksan toimipaikan omaa laboratoriota käytetään laadunvarmistukseen. Se on erikoistunut epäorgaanisiin analyyseihin ja tarjoaa tarkkoja, asiakaskohtaisia ratkaisuja. Materiaalien analysoinnissa käytetään uusinta analyysitekniikkaa räätälöityjen erikoisseosten kehittämiseksi ja testaamiseksi. Laboratorio täyttää korkeimmat laatuvaatimukset ja toimii tunnustettujen normien mukaisesti varmistaakseen luotettavat ja nopeat tulokset.
• Jalostus: Raaka-aineiden jalostaminen korkealaatuisiksi erikoisseoksiksi tapahtuu huipputeknologian ja asiantuntemuksen avulla.
• Maailmanlaajuinen myynti: Afarak myy tuotteitaan maailmanlaajuisesti ja ylläpitää pitkäaikaisia asiakassuhteita syvällisen alan tuntemuksensa ansiosta.
• Logistiikka ja toimitus: Tehokas logistiikka varmistaa täsmälliset toimitukset kaikissa määrissä ja optimoi varastojen hallinnan.

Nämä toiminta-alueet voidaan jakaa kahteen tärkeimpään arvoketjuun, joilla kummallakin on omat erityispiirteensä:

Kaivostoiminnan arvoketju

Kaivostoiminnan arvoketju keskittyy kromimalmin louhintaan ja jalostukseen, jota louhitaan yhtiön omissa kaivoksissa. Tuotettua kromimalmirikastetta myydään maailmanlaajuisesti, ja se on ruostumattoman teräksen valmistuksen keskeinen raaka-aine. Tiiviin yhteistyön ansiosta pystymme täyttämään luotettavasti teräksentuottajien laatu- ja määrälliset vaatimukset. Tämä arvoketju on strategisesti suunnattu vastaamaan maailmanlaajuiseen kysyntään ja varmistamaan luotettava tarjonta. Omien kaivosten, tehokkaan jalostuksen ja vahvan asiakaslähtöisyyden yhdistelmä tekee Afarakista tärkeän toimijan terästeollisuuden arvoketjussa.

Tuotannon arvoketju

Vertikaalisen integraation ansiosta yritys hallitsee koko prosessia raaka-aineiden hankinnasta jalostukseen ja jakeluun. Näin varmistetaan korkea joustavuus ja tuotteiden laatu. Raaka-aineiden toimitukset varmistetaan yhtiön oman kaivoksen arvoketjulla ja läheisillä kumppanuuksilla paikallisten toimittajien kanssa, sekä Maltalla keskitetty koordinointi tukee tehokasta jakeluprosessia. Tämän arvoketjun tuotteita myydään maailmanlaajuisesti. Afarak ylläpitää pitkäaikaisia suhteita ymmärtääkseen asiakkaidensa tarpeita ja tarjotakseen räätälöityjä ratkaisuja.

ESRS:n sektoriluokituksen mukaan Afarak tuottaa merkittävää myyntiä seuraavilla sektoreilla:

• Kaivostoiminta; metallimalmien kaivostoiminnan ja louhinnan alasektori; NACE-koodi 07.
• Metallituotteet; alasektori Metallien valmistus; NACE-koodi 24.

Nämä luokitukset heijastavat Afarakin toimintaa kromimalmin louhinnan alalla Turkissa ja Etelä-Afrikassa sekä ferrokromin tuotantoa Saksassa.

Myynti ESRS-sektoreittain	Raportointivuosi [N]	Yksikkö
Kaivostoiminta, kivihiili ja louhokset	16 576 758,41	Rahamääräinen (€)
Metallien käsittely	111 275 018,42	Rahamääräinen (€)
Kokonaismyynti	127 851 776,83	Rahamääräinen (€)

Afarak työllistää henkilöstöä Turkissa, Saksassa, Etelä-Afrikassa, Serbiassa ja Maltalla. Meillä on myös työntekijöitä, joilla ei ole kiinteää maantieteellistä sijaintia, mukaan lukien hallituksemme sekä muita työntekijöitä. Työntekijöiden määrä näillä maantieteellisillä alueilla sekä niiden työntekijöiden määrä, jotka eivät ole riippuvaisia sijaintipaikasta, on esitetty jäljempänä:

	Raportointivuos i [N]	Yksikkö
Turkki	328	Kokonaisluku
Saksa	146	Kokonaisluku
Etelä-Afrikka	105	Kokonaisluku
Serbia	14	Kokonaisluku
Malta	8	Kokonaisluku
Hallintoneuvosto (paikkariippumaton)	3	Kokonaisluku
Muita työntekijöitä (sijainnista riippumatta)	1	Kokonaisluku
Työntekijöiden kokonaismäärä	605	Kokonaisluku

* ESRS-standardien olennaisuuskriteerien mukaisessa ei-taloudellisessa raportoinnissa vain Saksassa, Turkissa ja Etelä-Afrikassa sijaitsevat toimipaikat ovat osa konsolidointiryhmää, koska vain näillä toimipaikoilla on kestävän kehityksen raportoinnin kannalta merkityksellistä taloudellista toimintaa.

Kestävän kehityksen tavoitteet

Konsernin päätuotteet ovat ferrokromi (FeCr) ja kromimalmi (Cr-malmi), jotka myydään pääasiassa maailman metallimarkkinoilla. Afarak louhii, jalostaa, markkinoi ja kauppaa kromimalmirikastetta ja ferrokromin erikoisseoksia. Monipuoliseen asiakaskuntaan kuuluu ilmailu- ja avaruus-, auto- ja puolustusteollisuuden sekä kestävän kehityksen energiateknologian aloja. Nämä asiakkaat odottavat toimittajiensa noudattavan korkeita eettisen käyttäytymisen, terveyden, turvallisuuden ja ympäristönsuojelun normeja. Afarakin toiminta-alueiden yhteisöt odottavat myös tukea taloudelliseen kehitykseensä. Tämän pohjalta Afarak on asettanut itselleen kestävyystavoitteita tuoteryhmien, asiakkaiden, maantieteellisten alueiden ja sidosryhmien osalta. Yksittäisten luokkien tavoitteet esitetään jäljempänä:

Tuoteryhmät

Afarak pyrkii jatkuvasti optimoimaan prosesseja tuotantotehokkuuden lisäämiseksi ja samalla minimoimaan resurssien kulutuksen ja ympäristövaikutukset.

Asiakkaat

Asiakkaiden vaatimusten täyttämiseksi Afarak luottaa logistiikkaprosessien jatkuvaan optimointiin. Kohdennettujen, tehokkaiden kuljetusreittien ja kestävien pakkausten pitäisi paitsi nopeuttaa toimituksia asiakkaille myös vähentää hiilidioksidipäästöjä toimitusketjun hallinnassa. Tämä edistää kestävämpää arvoketjua ja täyttää samalla asiakkaiden kasvavat odotukset ympäristöystävällisistä toimitusprosesseista.

Maantieteelliset alueet

Etelä-Afrikassa ja Turkissa Afarak keskittyy jatkuvasti parantamaan vesihuollon tehokkuutta sekä palauttamis- ja maanparannushankkeisiin keskisuuren tai suuren vesivaran rasituksen vuoksi. Lisäksi kaikissa toimipaikoissa toteutetaan toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi erityisesti energiatehokkuuden alalla.

Sidosryhmät ja toimittajat

Henkilökohtaisella ja avoimella yhteydenpidolla kunkin toimipaikan vastuuhenkilöihin pyritään varmistamaan, että paikallisyhteisöjen, työntekijöiden ja toimittajien edut ovat olennainen osa kestävän kehityksen strategiaa.

Kestävän kehityksen strategia

Afarakin yritysstrategian kestävyysnäkökohtiin kuuluvat terveys ja turvallisuus, ympäristönsuojelu (mukaan lukien vesihuolto, jätehuolto, maaperän kunnostaminen ja päästöjen vähentäminen) sekä yhteisön sitoutuminen ja tuki. Afarak on sitoutunut edistämään ympäristöä ja sosiaalista kestävyyttä tuotantoprosessiensa välityksellä. Näillä toimilla pyritään tukemaan useita YK:n päätöslauselmia, kuten köyhyyden ja nälän vähentämistä, sukupuolten tasa-arvoa, koulutusta ja puhtaan veden saatavuutta.

Suorien ja välillisten työpaikkojen luominen on Afarakin merkittävin vaikutus paikallisyhteisöihin. Lisäksi Afarak tukee paikallisia yhteisöjä niiden tarpeiden tyydyttämisessä koulutuksen ja infrastruktuurin aloilla ja edistää myös sosiaalisia asioita. Tytäryhtiöt laativat ohjelmia vesi- ja jätehuollon parantamiseksi ja keskittyvät päästöjen vähentämiseen. Tiedonkeruuprosessien käyttöönoton ansiosta yritys voi asettaa vertailuarvoja ja kehittää pitkän aikavälin tavoitteita suorituskyvyn mittaamiseksi.

Vastuu

Hallintoneuvosto ja EMT seuraavat aktiivisesti kestävän kehityksen strategioita ja varmistavat, että ne ovat yhtiön tavoitteiden mukaisia. Kestävään kehitykseen liittyvien sisäisten riskienhallintaorganisaatioiden hallinnoimiseksi ja terveyteen ja turvallisuuteen, ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi vahvistettiin selkeät vastuualueet. Koska Afarak toimii eri kansallisilla markkinoilla, operatiivinen vastuu kestävyydestä on kansallisilla toimitusjohtajilla. Ne pystyvät parhaiten varmistamaan, että kansalliset lait ja markkinoiden odotukset täyttyvät. Hallintoneuvosto ja EMT noudattavat kokonaisvaltaista lähestymistapaa seuratessaan kestävän kehityksen aloitteita kansallisella tasolla ja varmistaakseen, että ne täyttävät sijoittajien odotukset.

Keskeiset panokset ja niiden vaikutus kestävän kehityksen strategiaan

Tärkeimpiä panoksia ovat raaka-aineet, teknologia, ammattitaitoinen työvoima, asiakastiedot, alan tuntemus ja logistiikka. Afarak vahvistaa liiketoimintamalliaan ja arvoketjuaan yhdistämällä vertikaalisen integraation, jatkuvan tutkimus- ja kehitystyön sekä strategisten ja pitkäaikaisten kumppanuuksien kohdennetun yhdistelmän. Erityistä huomiota kiinnitetään kestävään kehitykseen ja teollis- ja tekijänoikeuksien suojelun osalta, jotta innovointia ja laatua voidaan edistää myös tulevaisuudessa. Nämä erilaiset lähestymistavat varmistavat pitkän aikavälin menestyksen ja vahvistavat yrityksen johtavaa asemaa ja raaka-aineiden jakelua maailmanmarkkinoilla.

Afarak integroi myös kestäviä ratkaisuja ja prosessien optimointia arvoketjuunsa luodakseen pitkän aikavälin ympäristöllisiä, sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä:

• Energiatehokkaat teknologiat: Yritys käyttää teknologioita, jotka vähentävät energiankulutusta ja päästöjä. Näitä ovat esimerkiksi suunnitellut aurinkojärjestelmät ja energiaoptimoidut koneet.
• Vesihuolto: Raaka-aineiden louhinnassa käytetään kierrätyksen ja suljetun kierron järjestelmiä vedenkulutuksen minimoimiseksi.
• Jätteiden minimointi: Ottamalla käyttöön suljetun kierron tuotantojärjestelmiä Afarak vähentää jätettä ja lisää resurssitehokkuutta. Jätteet muunnetaan erityisesti käyttökelpoisiksi kierrätysmateriaaleiksi, kuten esimerkiksi kuonan jalostaminen tienrakennuksessa käytettäväksi tuotteeksi. Tällä tavoin Afarak edistää kiertotaloutta ja luo lisäarvoa.
• Prosessien optimointi: Tuotantomenetelmiä tehostetaan jatkuvasti, jotta ympäristövaikutukset voidaan minimoida pitkällä aikavälillä.

Tärkeimmät tuotokset ja niiden vaikutus kestävyysstrategiaan

Konsernin tuotokset, kuten räätälöidyt erikoisseokset, innovatiiviset ratkaisut sekä maailmanlaajuisen metallinjalostusteollisuuden keskeisten raaka-aineiden hankinta ja jakelu, tarjoavat merkittäviä etuja yhtiön asiakkaille, sijoittajille ja muille sidosryhmille. Asiakkaat hyötyvät korkealaatuisista, räätälöidyistä tuotteista ja luotettavasta toimitusketjusta. Sijoittajat hyötyvät vakaista taloudellisista tuloksista ja tulevaisuuteen suuntautuvista innovaatioista. Myös työntekijät, yhteistyökumppanit ja ympäristö hyötyvät Afarakin kestävistä käytännöistä ja vakaista pitkäaikaisista liikesuhteista. Tulevaisuudessa yritys odottaa, että teknologiset innovaatiot ja kestävä kasvu luovat lisäarvoa kaikille osapuolille.

SBM-2: Sidosryhmien intressit ja kannat

Afarakin tärkeimpiin sidosryhmiin kuuluvat työntekijät, arvoketjun työntekijät, osakkeenomistajat ja rahoituslaitokset, asiakkaat, ympäristö, paikalliset asukkaat, yhteiskunta ja yleisö sekä toimitusketju. Afarak pitää erittäin tärkeänä, että näiden sidosryhmien edut ja näkökulmat huomioidaan päätöksentekoprosesseissa. Tavoitteena on rakentaa luottamuksellisia suhteita, edistää kestävän kehityksen ja vastuullisuuden periaatteita sekä varmistaa taloudellinen menestys tekemällä tiivistä yhteistyötä kaikkien sidosryhmien kanssa. Vaihtoa käydään erityisesti työntekijöiden, asiakkaiden, ympäristölaitosten, toimitusketjun ja osakkeenomistajien kanssa.

Sidosryhmien osallistumisen järjestäminen

Eturyhmien osallistuminen on järjestetty seuraavasti:

Asianomaiset sidosryhmät

Työntekijät: Viestintä työntekijöiden kanssa järjestetään itsenäisesti kussakin Afarakin toimipaikassa. Joissakin toimipaikoissa yritysneuvostot ja ammattiliitot edustavat työntekijöitä suhteessa johtoon.

Ympäristö: Kussakin paikassa on laitoksia, jotka edustavat maakohtaisia ympäristönäkökohtia. Afarak on aina näiden instituutioiden käytettävissä, jotta voimme kehittää yhdessä kestäviä ratkaisuja.

Toimitusketju: Afarakin asiakkaiden tapaan toimitusketjussa ylläpidetään henkilökohtaisia yhteyksiä, jotta erityistarpeisiin voidaan vastata.

Kestävyysvakuutuksen käyttäjät

Asiakkaat: Afarak luottaa vahvasti henkilökohtaisiin kontakteihin asiakkaidensa kanssa. Jokaisesta asiakkaasta huolehtii siis kiinteä yhteyshenkilö.Osakkeenomistajat: Koska Afarakin osakkeenomistajat ovat pörssiyhtiö, jolla on SE:n oikeudellinen muoto, heillä on oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Tärkeistä yrityspäätöksistä järjestetään äänestyksiä, joissa osakkeenomistajilla on äänioikeus.

Sidosryhmien osallistumisen tulokset sisällytetään yrityksen strategiseen suunnitteluun ja operatiivisiin päätöksiin. Toimipaikkojen itsenäinen organisaatio mahdollistaa suoran yhteydenpidon eri sidosryhmiin. Tämä tarkoittaa, että paikalliset olosuhteet voidaan ottaa joustavasti huomioon ja taataan nopea vuorovaikutus. Toimipaikan johtajat ottavat vastaan ja arvioivat suoraan palautetta sidosryhmiltä, kuten asiakkailta, paikallisilta yhteisöiltä ja työntekijöiltä, ja ne otetaan huomioon paikallisissa päätöksissä. Tästä saadut näkemykset otetaan huomioon johtamispäätöksissä, jotta kestävyystoimenpiteitä, prosessien tehokkuutta ja sosiaalista vastuuta voidaan jatkuvasti parantaa.

Afarakin käytännesäännöt säätelevät sitä, miten yritys on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, ja kaikki työmaan edustajat ovat velvollisia noudattamaan näitä ohjeita ja toimimaan niiden mukaisesti. Suora vuoropuhelu sidosryhmien kanssa antaa toimipaikoille mahdollisuuden ottaa välittömästi huomioon ja arvioida niiden huolenaiheet ja edut. Sidosryhmien huolenaiheiden keskitettyä analyysia ei ole vielä tehty järjestelmällisesti konsernitasolla, koska tämä tehtävä kuuluu paikalliselle vastuualueelle. Ongelmat, jotka edellyttävät eskalointia, käsitellään CMT:ssä, joka koostuu eri johtajista ja työmaan edustajista. Erityisen kriittisissä tapauksissa pyyntö toimitetaan EMT:lle, joka tekee kokonaisarvioinnin ja tarvittaessa ottaa mukaan korkeimman viranomaisen eli hallintoneuvoston.

Strategian muutokset ja mukautukset

Afarakin prosessien jatkuva mukauttaminen ja laajentaminen on välttämätöntä, jotta sidosryhmien erilaiset intressit ja näkökannat voidaan ottaa huomioon. Vuonna 2024 erityisesti uuden CSRD:n kestävän kehityksen raportoinnin vaatimukset vaikuttivat strategian merkittäviin mukautuksiin. Tämä johti siihen, että kaikki toimipaikat liitettiin osaksi LCA:ta ja otettiin käyttöön konsolidoitu tiedonkeruujärjestelmä. Lisäksi kestävän energian edistäminen oli etusijalla kaikissa toimipaikoissa. Samaan aikaan jatkettiin prosessien ja toimitusketjun jatkuvaa optimointia Afarakin liiketoimintaprosessien tehokkuuden ja kestävyyden lisäämiseksi.

CSRD:n mukaisen raportoinnin yhteydessä sisäisten prosessien dynaaminen mukauttaminen ja kehittäminen on välttämätöntä, jotta jatkuvasti muuttuvat sääntelyvaatimukset voidaan täyttää. Tällä on tarkoitus varmistaa, että kaikki ESRS:n edellyttämät tiedot sosiaalisista ja ympäristöä koskevista asioista, joita aiemmin kerättiin vain pintapuolisesti konsernitasolla ja yksityiskohtaisesti vain paikallisella tasolla, kirjataan tarkasti ja nopeasti ja julkaistaan avoimesti vuotuisissa kestävän kehityksen raporteissa. Näillä toimenpiteillä Afarak jatkaa sosiaalisen vastuun pitkäaikaista sisällyttämistä yritysstrategiaansa, mikä täyttää sekä sidosryhmien odotukset että oikeudelliset vaatimukset.

On ennakoitavissa, että näiden toimien toteuttamisella on myönteinen vaikutus suhteisiin sidosryhmiin. Sidosryhmien osallistumisen lisääminen yhdistettynä laajempaan tiedonkeruuseen ja säännölliseen raportointiin johtaa suurempaan avoimuuteen. Näin sidosryhmät ymmärtävät paremmin yhtiön kehitystä ja vahvistavat luottamusta konsernin strategisiin päätöksiin.

Tiedottaminen hallinto-, johto- ja valvontaelimille

CSRD-raporttia käsitellään konsernitasolla, ja EMT ja hallintoneuvosto osallistuvat aktiivisesti olennaisuusanalyysejä ja tulevaa täytäntöönpanoa koskeviin keskusteluihin. Keskeisistä sosiaalisista, ympäristöön liittyvistä ja taloudellisista näkökohdista keskustellaan säännöllisissä kokouksissa sen varmistamiseksi, että sidosryhmien huolenaiheet otetaan huomioon konsernin strategisissa päätöksissä. Keskitetty ESG-tiimi kerää yksittäisistä toimipaikoista tarvittavat tiedot ja analysoi ne konsernitasolla. Tämän lähestymistavan tavoitteena on sovittaa kestävän kehityksen strategia yhteen sekä yrityksen tavoitteiden että sidosryhmien odotusten kanssa.

SBM-3: Merkittävät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Merkittävät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Kertomusvuonna Afarak toteutti ensimmäistä kertaa kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin (DWA) CSRD:n vaatimusten mukaisesti yksilöidäkseen strategiaan ja liiketoimintamalliin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Koko arvoketju, eli sekä tuotantoketjun alkupään että loppupään toiminnot yrityksen oman liiketoiminnan lisäksi, analysoitiin. Raportoitavissa IRO:issa ei ole olennaisia muutoksia edelliseen raportointikauteen verrattuna, koska tämä on ensimmäinen CSRD:n vaatimusten mukaisesti laadittu raportti. Tulevissa kertomuksissa dokumentoidaan IRO:iden muutokset ja kehitys. Lisäksi ei havaittu yrityskohtaisia IRO:ita, jotka ylittäisivät ESRS:n tiedonantovaatimukset. Raportointivuonna Afarak tunnisti 47 merkittävää IRO:ta, joista 33 oli vaikutuksia, 6 riskejä ja 8 mahdollisuuksia. Näin ollen seuraavat teemanormit ovat Afarakin kannalta olennaisia:

• ESRS E1 Ilmastonmuutos
• ESRS E2 Ympäristön saastuminen
• ESRS E3 Vesi- ja merivarat
• ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
• ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
• ESRS S1 Oma henkilöstö
• ESRS S3 Yhteisöt, joita asia koskee
• ESRS G1 Liiketoimintakäyttäytyminen

Seuraavassa kuvataan Afarakin kannalta olennaisiksi todetut IRO:t eriteltyinä ESRS:ään perustuvien olennaisten kestävän kehityksen aiheiden mukaan.

E1 Ilmastonmuutos

Ilmastonsuojelu

IRO:n luokittelu	Kuvaus
Todellinen kielteinen vaikutus	Ilmastonmuutokseen vaikuttaminen oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöjen kautta (Laajuus 1 ja 2)
	Ferrokromin tuotanto Saksassa on Afarakin energiaintensiivisin prosessi. Energiaintensiivisten sulatusuunien sähköntarve katetaan Saksan futuuri- ja spot-markkinoilla, koska tällä hetkellä ei ole mahdollista kattaa energiantarvetta omalla sähköntuotannolla ja koska Saksassa ei ole erityisesti teollisuudelle suunniteltuja sähköntariffeja, joiden hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät.
Todellinen kielteinen vaikutus	Ilmastonmuutokseen vaikuttaminen arvoketjun
	kasvihuonekaasupäästöjen kautta (Laajuus 3) Riippuvuus ostetuista raaka-aineista (esim. kalkki ja välituotteet, kuten piikromi), niiden kuljetukset ja yhtiön oman arvoketjun tärkeimmän raaka-aineen, kromimalmin, kuljetukset vaikuttavat merkittävästi Afarakin maailmanlaajuisiin Laajuus 3 -päästöihin. Optimoimalla toimitusketjujaan ja tekemällä yhteistyötä kestävien ja paikallisten toimittajien kanssa konserni pyrkii pitämään nämä päästöt mahdollisimman pieninä.
Riski	Korkeat investointikustannukset, jotka johtuvat siirtymisestä CO2 neutraaliuteen (rakennukset, tuotteet ja prosessit) - ilmastoon liittyvä siirtymäriski Toisaalta aurinkosähköjärjestelmien laajentaminen vaatii huomattavia resursseja, jotta energiaintensiivisiä prosesseja voidaan tukea kestävästi. Lisäksi yli 100 vuotta vanhan tuotantolaitoksen rakennukset on mukautettava vastaamaan nykyisiä energianormeja. Tämän lisäksi Saksassa ei ole riittävästi teollisuussähköä, mikä on toinen merkittävä haaste. Lisäksi uusien toimenpiteiden jatkuva tarkastelu hiilidioksidineutraaliuden saavuttamiseksi2 on tärkeä osa pitkän aikavälin strategiaa ja edellyttää jatkuvia investointeja.
Riski	Fyysiset ilmastoriskit omassa toiminnassa
	Fyysisiin ilmastoriskeihin kuuluvat äärimmäiset sääilmiöt, kuten kuivuus, tulvat ja helleaallot, joita ilmastonmuutos pahentaa. Näillä

tapahtumilla	voi	olla	merkittävä	vaikutus	infrastruktuuriin	ja
toimintaprosesseihin.

Energia
IRO:n luokittelu	Kuvaus
Todellinen kielteinen vaikutus	Omaan tuotantoon liittyvä energiankulutus Afarakin tuotanto, erityisesti ferrokromin valmistus Saksassa, on erittäin energiaintensiivistä. Tämä johtuu lämpöprosesseista, joita kromimalmin muuntaminen ferrokromiksi edellyttää. Nämä prosessit edellyttävät erittäin korkeita lämpötiloja, jotka voidaan saavuttaa vain käyttämällä suuria määriä sähköenergiaa.
Todellinen kielteinen vaikutus	Arvoketjuun liittyvä energiankulutus Afarakin tuotteisiin tarvittavien raaka-aineiden louhinta, niiden kuljetus sekä Afarakin tuottaman ferrokromin maailmanlaajuinen kuljetus ja jatkojalostus lisäävät merkittävästi maailmanlaajuista energiankulutusta koko arvoketjussa.
Mahdollisuus	Kannattavuuden parantaminen energiatehokkuuden
	parantamiseen tehtyjen investointien ansiosta Afarak pyrkii jatkuvasti tutkimaan energiatehokkuuden parantamista paitsi konsernin ympäristökestävyyden vahvistamiseksi myös kannattavuuden ja kilpailukyvyn edistämiseksi.
Mahdollisuus	Puhtaan energiateknologian tuottamiseen tarkoitettujen tuotteiden kysynnän kasvu
	Kromimalmin ja vähähiilisen ferrokromin kaltaisten kriittisten raaka aineiden kysyntä kasvaa puhtaiden energiateknologioiden ja keskeisten sovellusten osalta energiamurroksessa, sähköisessä liikkuvuudessa ja muissa vihreissä teknologioissa.
Riski	Riippuvuus energiantoimittajista
	Ferrokromin tuotanto Saksassa on yrityksen energiaintensiivisin prosessi, ja se edellyttää paljon sähköä kuluttavien sulatusuunien käyttöä. Tämä sijaintipaikka on erityisen riippuvainen Saksan sähkömarkkinoiden hinnoista futuuri- ja spot-markkinoilla. Sähkön

E2 Ympäristön saastuminen

Maaperän saastuminen

IRO:n luokittelu	Kuvaus
Todellinen kielteinen vaikutus	Mineraalien louhinnan aiheuttamat ympäristövahingot Afarakin maanalainen kaivostoiminta ja rikastusjätteen varastointi maan pinnalle sekä sen tuotantoketjun alkupään toimittajien kaivostoiminta aiheuttavat pinnanmuodostuksen muutoksia, joilla on kielteinen vaikutus ekosysteemiin ja lähiyhteisöihin.
Mahdollinen kielteinen vaikutus	Ympäristön pilaantuminen työ- ja toimintamateriaalien käytön vuoksi Kaivinkoneiden ja pyöräkuormaajien kaltaisten työkoneiden käyttöön liittyy ympäristön saastumisen riski. Öljy- ja polttoainevuodot tai käyttönesteiden epäasianmukainen käsittely voivat aiheuttaa paikallista maaperän ja veden saastumista kohteissa.

Veden pilaantuminen

IRO:n luokittelu	Kuvaus
Mahdollinen kielteinen vaikutus	Pohjaveden pilaantuminen kaivosjätteiden varastoinnin vuoksi
	("rikastusjätteet")
	Vaikka Afarak ei käyttäisikään kemikaaleja, pohjaveden pilaantuminen
	voi johtua rikastusjätteen luonnollisista ainesosista tai fyysisistä
	vaikutuksista. Tällaisen tapahtuman todennäköisyys riippuu suuresti
	jäämien luonnollisesta koostumuksesta ja varastointiolosuhteista.
Mahdollinen kielteinen vaikutus	Pintavesien pilaantuminen raaka-aineiden louhinnan vuoksi
	Vaikka kohteiden välittömässä läheisyydessä ei ole pintavesiä, niihin
	voi kohdistua epäsuoria kielteisiä vaikutuksia. Esimerkiksi raaka
	aineiden kuljetus tai varastointi sadeveden avulla voi aiheuttaa
	saastumista tällaisissa vesistöissä. Pilaantunut pohjavesi voi päästä
	pintaan myös geologisten rakenteiden kautta.

Ilmansaasteet

IRO:n luokittelu	Kuvaus
Todellinen kielteinen vaikutus	Fossiilisten polttoaineiden polttamisesta liikenteessä aiheutuvat ilmansaasteet Raaka-aineiden ja tuotetun ferrokromin kuorma-autoilla ja laivoilla tapahtuvat kuljetukset aiheuttavat ilmansaasteita, joilla on kielteinen vaikutus työntekijöihin, paikalliseen väestöön ja tavarantoimittajiin kaikissa Afarakin toimipaikoissa.

E3 Vesi- ja merivarat

Vesi
IRO:n luokittelu	Kuvaus
Todellinen kielteinen vaikutus	Veden kulutus tuotantoprosessissa ja tavanomaisessa
	liiketoiminnassa
	Kromimalmirikasteen ja ferrokromin tuottajana tarvitaan huomattavia määriä vettä, mikä voi johtaa paikallisten vesivarastojen pilaantumiseen tuotantolaitoksilla ja ympäröivissä yhteisöissä. Vettä käytetään myös yritystoiminnassa saniteettitilojen ja toimistorakennusten muodossa.
Todellinen kielteinen vaikutus	Veden hyödyntäminen raaka-aineiden louhinnassa
	Veden käyttö kromimalmin louhinnassa on huomattavaa, mikä voi
	aiheuttaa rasitusta paikallisille vesivarannoille. Tämä koskee kaikkien
	kaivospaikkojen (Turkki, Etelä-Afrikka ja Serbia) paikallista
	ympäristöä.

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

	Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorat syyt

IRO:n luokittelu	Kuvaus
Todellinen kielteinen vaikutus	Luontotyyppien häviäminen alueiden sulkemisen vuoksi (esim. tuotantolaitokset, varastot) Pintojen tiivistäminen aiheuttaa elinympäristöjen tuhoutumista ja vaikuttaa siten ekosysteemeihin. Tuotantolaitoksen pitkäaikaisesta olemassaolosta huolimatta kaikki laajennukset, nykyaikaistamiset tai toimintatapojen muutokset voivat johtaa maan sulkemiseen.
Mahdollinen kielteinen vaikutus	Kromimalmirikasteen louhinnasta aiheutuvat vesiekosysteemien häiriötekijät Kromimalmirikasteen louhinnan yhteydessä syntyvät rikastejätteet ovat maailmanlaajuinen ongelma, sillä ne voivat olla haitallisia ympäristölle ja saastuttaa siten ympäröivää maaperää ja pohjavettä kaivosalueilla.

Vaikutukset ekosysteemien laajuuteen ja tilaan

IRO:n luokittelu	Kuvaus
Todellinen kielteinen vaikutus	Ekosysteemien elinympäristöjen pirstoutuminen
	Kaivosten rakentaminen ja toiminta pirstovat osaltaan elinympäristöjä.
	Afarakin kielteiset vaikutukset ovat tältä osin vähäiset, koska yhtiö
	toimii ainoastaan maanalaisissa kaivoksissa harvaan asutuilla alueilla.

E5 Resurssien hyödyntäminen ja kiertotalous

Resurssivirrat, mukaan lukien resurssien käyttö

IRO:n luokittelu	Kuvaus
Todellinen kielteinen vaikutus	Resurssien kulutus tuotannossa ferrokromin valmistukseen tarvitaan suuria määriä kromimalmia, joka on rajallinen mineraalivaranto eikä sitä voida tuottaa uudelleen. Tuotannon aikana syntyy pieni määrä ferrokromia suhteessa sivutuotteena syntyvään "kuonaan". Afarak kuitenkin käsittelee syntyvän kuonan niin, että sitä voidaan käyttää kierrätettynä rakennusmateriaalina.
Todellinen myönteinen vaikutus	Resurssien säästäminen kestävien tuotantoprosessien avulla Optimoimalla Afarakin prosessit kysyntää vastaaviksi voidaan kromimalmin ja energian kaltaisten rajallisten resurssien kulutusta vähentää mitattavasti.
Mahdollisuus	Alemmat materiaalikustannukset paremman resurssitehokkuuden ansiosta Tuotantoprosessien tehokkuuden jatkuva lisääminen johtaa myönteisiin vaikutuksiin kestävyysketjussa. Tehokkuuden lisääminen voi johtaa sähkönkulutuksen vähenemiseen ja raaka-aineiden käytön optimointiin. Tämä voi alentaa Afarakin materiaalikustannuksia.
Mahdollisuus	Kiertotalouskonseptien toteuttaminen voi johtaa säästöihin ja uusiin tulonlähteisiin Kiertotalouden edistäminen tarjoaa Afarakille mahdollisuuden paitsi saavuttaa taloudellisia hyötyjä säästämällä resursseja ja vähentämällä kustannuksia, myös täyttää ekologinen vastuunsa. Tämä vahvistaa kilpailukykyä, täyttää lainsäädännölliset vaatimukset ja luo luottamusta asiakkaiden ja sidosryhmien keskuudessa, jotka kiinnittävät entistä enemmän huomiota kestävään kehitykseen.
Riski	Riippuvuus markkinahinnoista Riippuvuus kromimalmin ja ferrokromin markkinahinnoista on keskeinen riski. Vaikka Afarak toimittaa itse ferrokromin tuotannon tärkeimmän raaka-aineen (kromimalmin) ja vähentää siten riippuvuuttaan raaka-aineiden hinnoista, Afarakin omien tuotteiden (kromimalmin ja ferrokromin) markkinahintojen epävakaus on edelleen ratkaisevan tärkeää kannattavuuden ja kilpailukyvyn kannalta.

Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset

IRO:n luokittelu	Kuvaus
Riski	Tuotteille asetetut kasvavat vaatimukset (asiakkaiden ja sääntelyn) kestävyysnäkökohtien, kuten kierrätettävyyden, osalta edellyttävät huomattavia investointeja Lisääntyvät kestävyysvaatimukset muodostavat taloudellisen riskin Afarakille, sillä ne edellyttävät huomattavia investointeja ja mukautuksia. Samalla on strategisesti välttämätöntä täyttää nämä vaatimukset, jotta voidaan säilyttää kilpailukyky pitkällä aikavälillä ja
	hyödyntää markkinamahdollisuuksia.

Jäte
IRO:n luokittelu	Kuvaus
Todellinen kielteinen vaikutus	Kaivosjätteen aiheuttamat ympäristövahingot (" Tailings" (jäännökset)) "Jäännökset ovat kromimalmirikasteen louhinnan väistämätön sivutuote. Kestävän jatkojalostuksen kannalta on järkevää, että nämä rikastushiekat jäävät kaivosalueille, kun taas vain rikaste kuljetetaan maailmalle jatkojalostusta varten. Tämä vähentää kuljetettavien materiaalien määrää, mikä on sekä taloudellisesti että ekologisesti edullista. Vaikka rikastusjätteet eivät aiheuta suoraa ympäristön saastumista, ne aiheuttavat ympäristövahinkoja, koska ne muuttavat
	maisemaa ja valtaavat pysyvästi laajoja alueita.

S1 Oma henkilöstö

Työolot
IRO:n luokittelu	Kuvaus
Todellinen kielteinen vaikutus	Työmenetelmästä/olosuhteista johtuvat terveyshaitat Työmenetelmistä tai -olosuhteista johtuvat terveyshaitat voivat vaihdella pienistä vammoista, kuten viilloista, vakaviin, elämää muuttaviin vammoihin tai kuolemaan. Loukkaantumisriski riippuu suuresti Afarakissa suoritettavista erityisistä työtehtävistä.
Todellinen kielteinen vaikutus	Työtapaturmista ja työmatkalla sattuneista tapaturmista johtuvat terveysriskit Työ- ja työmatkatapaturmien terveysriskit vaihtelevat sijainnin mukaan, ja suurin osa työntekijöistä työskentelee alueilla, joilla tapaturmariski on keskisuuri tai suuri.
Todellinen kielteinen vaikutus	Sananvapauden rajoittaminen Afarakin toimipaikkojen oikeudelliset reunaehdot vaihtelevat huomattavasti erityisesti EU:n toimipaikkojen ja Turkin ja Etelä Afrikan kaltaisten maiden välillä. Vaikka EU:n lainsäädäntökehys tarjoaa paremman sananvapauden suojan, Afarak pyrkii tarjoamaan työntekijöille kaikissa toimipaikoissa mahdollisuuden sanoa mielipiteensä paikallisten lakien mukaisesti ja ottamaan heidän huolensa vakavasti.
Mahdollisuus	Korkeampi tuottavuus ja alhaisempi vaihtuvuus positiivisen työympäristön ansiosta (oikeudenmukaiset työolot jne.) Myönteinen työympäristö on Afarakille merkittävä mahdollisuus, sillä se lisää sekä tuottavuutta että työntekijöiden uskollisuutta. Oikeudenmukaiset työolot, kunnioittava yhteistyö ja kehittymismahdollisuudet tekevät yrityksestä kilpailukykyisemmän ja houkuttelevamman pitkällä aikavälillä - sekä nykyisille että tuleville työntekijöille.
Mahdollisuus	Houkuttelevien työolojen ja etuuksien ansiosta hyvät osaajat ovat paremmin saatavilla Houkuttelevat työolot ja -edut antavat Afarakille mahdollisuuden houkutella ja pitää parhaat osaajat palveluksessaan pitkällä aikavälillä. Tämä ei ainoastaan vahvista yrityksen kilpailukykyä, vaan edistää myös innovaatiokykyä, työntekijöiden tyytyväisyyttä ja myönteistä brändimielikuvaa. Kohdennettujen toimenpiteiden avulla Afarak voi edelleen vahvistaa asemaansa alan parhaana työnantajana.

Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille

IRO:n luokittelu	Kuvaus
Todellinen kielteinen vaikutus	Jatkokehitysmahdollisuuksien puute

	Noin puolet Afarakin työntekijöistä työskentelee puolipätevissä
	ammateissa, jotka tarjoavat vain rajalliset mahdollisuudet kehittyä.
	Tämä tilanne voi vaikuttaa työntekijöiden motivaatioon ja
	pitkäaikaiseen lojaalisuuteen. Vaikka ammattitaidottomien ammattien
	luonne edellyttää usein vain vähän lisäkoulutusta, yritys on sitoutunut
	luomaan vaihtoehtoisia lähestymistapoja tarjotakseen myös näille
	työntekijöille tulevaisuudennäkymiä.
Todellinen myönteinen vaikutus	Koulutuksen ja jatkokoulutuksen edistäminen
	Koulutuksen ja täydennyskoulutuksen edistämisellä on jatkuvasti
	myönteinen vaikutus työntekijöiden motivaatioon, lojaalisuuteen ja
	ammatilliseen kehitykseen, vaikka peruskoulutusohjelmien (kuten
	ensiapukoulutuksen tai johtamisvastuuseen liittyvän rotaatiomallin)
	tarjoamat kehittymismahdollisuudet ovatkin rajalliset. Se auttaa
	vahvistamaan operatiivista tehokkuutta ja yrityksen imagoa ja samalla
	noudattamaan eettisten sääntöjen periaatteita. Tällä tavoin Afarak luo
	kestävää ja työntekijäkeskeistä yrityskulttuuria.
Mahdollisuus	Tuottavuuden ja kilpailukyvyn lisääminen investoimalla
	koulutusohjelmiin
	Koulutusohjelmiin investoiminen on Afarakille strateginen
	mahdollisuus lisätä työvoimansa tuottavuutta ja varmistaa
	kilpailukykynsä maailmanmarkkinoilla. Hyvin koulutetut työntekijät,
	jotka pystyvät vastaamaan alan vaatimuksiin, edistävät paitsi
	tehokkuutta myös konsernin innovatiivisuutta ja pitkän aikavälin
	kestävyyttä.

Muut työhön liittyvät oikeudet

IRO:n luokittelu	Kuvaus
Mahdollinen kielteinen vaikutus	Henkilökohtaisten oikeuksien loukkaaminen työntekijän tietojen
	katoamisen (valvonnan) vuoksi
	Henkilökohtaisten oikeuksien loukkaamisella työntekijöiden tietojen
	katoamisen vuoksi voi olla vakavia seurauksia asianomaisille,
	yritykselle ja yhteiskunnalle. Kaikki toimipaikat ovat vastuussa omien
	tietojensa suojaamisesta, ja niihin sovelletaan paikallisia
	tietosuojasäännöksiä, jotka ovat samankaltaisia kuin yleisen tietosuoja
	asetuksen (GDPR) periaatteet.
Mahdollinen kielteinen vaikutus	Työntekijöiden turvallisuus kaivosten nykyisten sijaintipaikkojen
	vuoksi
	Geopoliittiset epävarmuustekijät voivat vaikuttaa työntekijöiden
	turvallisuuteen. Vaikka paikalliset työntekijät ovat sopeutuneet
	paremmin paikallisiin olosuhteisiin, riski siitä, että maailmanlaajuiset
	kauppakiistat ja energiapolitiikka vaikuttavat heihin, on edelleen
	olemassa.
Riski	Lisääntyneet rekrytointi-/työntekijäkustannukset, jotka johtuvat
	ammattitaitoisen työvoiman puutteesta ja kovasta kilpailusta
	pätevistä työntekijöistä
	Yleinen työvoimapula ei koske ainoastaan päteviä asiantuntijoita vaan
	myös vähän koulutettuja työntekijöitä. Tämä on huomattava riski
	Afarakille, sillä toimintaprosessien varmistaminen edellyttää sekä
	erikoistuneita ammattitaitoisia työntekijöitä että riittävästi
	harjoittelijoita. Lisääntyvä työvoimapula ja työntekijöiden kasvavat
	vaatimukset työ- ja yksityiselämän tasapainosta ja lisäeduista johtavat
	rekrytointi- ja palkkakustannusten sekä työntekijöiden
	sitouttamistoimenpiteiden huomattavaan kasvuun.

S3 Yhteisöt, joita asia koskee

Yhteisöjen taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet

IRO:n luokittelu	Kuvaus
Todellinen kielteinen vaikutus	Purkamisesta aiheutuva terveyshaitta naapuriasukkaiden terveydelle Kromimalmin louhintaan voi yleensä liittyä terveys- ja
	ympäristövaikutuksia, kuten ilmansaasteita tai melupäästöjä. Sivustomme sijaitsevat kuitenkin asumattomilla alueilla, ja niiden
	toimintaan sovelletaan tiukkoja lakisääteisiä vaatimuksia.
Mahdollinen kielteinen vaikutus	Tuotantoprosessin aiheuttamat terveyshaitat naapureille Ferrokromin tuotantoprosessi voi teoriassa vahingoittaa asukkaiden terveyttä ilmansaasteiden ja melusaasteen vuoksi, mikä voi johtaa hengityselinsairauksiin, stressiin ja unihäiriöihin. Afarakin tuotantolaitoksessa noudatetaan tiukkoja ympäristömääräyksiä, käytetään nykyaikaista päästöjen valvontatekniikkaa ja tehdään tiivistä yhteistyötä paikallisyhteisöjen kanssa paikallisten asukkaiden suojelun varmistamiseksi. Saksassa on erityisen korkeat ympäristönsuojelu- ja
	työturvallisuusstandardit, jotka auttavat minimoimaan terveysriskit.
Todellinen kielteinen vaikutus Todellinen kielteinen vaikutus	Asukkaille aiheutuva melu-, valo-, pöly- ja hajuhaitat, jotka johtuvat purkamisprosessista Kromimalmin louhinta maanalaisissa kaivoksissa aiheuttaa melua, valoa, pölyä ja hajupäästöjä, jotka aiheuttavat psykososiaalista stressiä. Koska kaivokset sijaitsevat syrjäseuduilla, niistä kärsivät lähinnä ne työntekijät, jotka asuvat työmaalla työvuorojensa aikana ja palaavat kotiin vasta sen jälkeen. Haitta riippuu kaivostyypistä. Jos haittoja ilmenee, on lähes mahdotonta saada aikaan parannusta, koska vaihtoehtoista kaivospaikkaa on vaikea löytää. Tuotantoprosessista aiheutuva melu-, valo-, pöly- ja hajuhaitta asukkaille Ferrokromin tuotantoprosessi aiheuttaa melu-, valo-, pöly- ja hajupäästöjä, jotka voivat aiheuttaa psykososiaalista stressiä. Vaikutukset riippuvat käytetystä tekniikasta. Sivusto tekee tiivistä yhteistyötä paikallisen piirihallinnon kanssa haittojen minimoimiseksi. Tuotantopaikka ja sitä ympäröivä alue kärsivät erityisen paljon. Vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja niitä on vaikea muuttaa.
Todellinen kielteinen vaikutus	Maankäytön muutoksesta aiheutuvat kielteiset vaikutukset asianomaisiin yhteisöihin Kaivostoiminnan aiheuttamat maankäytön muutokset aiheuttavat ristiriitoja nykyisten käyttötarkoitusten kanssa. Koska Afarakin maanalainen kaivostoiminta tapahtuu harvaan asutuilla alueilla, maankäytön muutos on minimaalinen, ja se vaikuttaa vain pieneen maantieteelliseen alueeseen kaivosten vaikutusalueella. Kromimalmin louhinnan kielteisiä vaikutuksia ei useimmiten voida välttää, mutta ne voidaan osittain kumota, jos pitkän aikavälin huomattavia ponnisteluja toteutetaan.

G1 Yrityspolitiikka

Toimittajasuhteiden hallinta, mukaan lukien maksukäytännöt

IRO:n luokittelu	Kuvaus
Todellinen myönteinen vaikutus	Reilujen toiminta- ja liiketoimintatapojen edistäminen toimittajien
	keskuudessa
	Reilujen toiminta- ja liiketoimintakäytäntöjen edistäminen
	tavarantoimittajien keskuudessa on ratkaisevan tärkeää eettisten
	standardien varmistamiseksi, kestävän kehityksen edistämiseksi ja
	riskien minimoimiseksi. Toimittajien eettisissä säännöissä ja
	käytännesäännöissä (SCoC) esitetään selkeät periaatteet, joita
	toimittajilta odotetaan, mukaan lukien tunnustettujen oikeudellisten ja
	eettisten normien noudattaminen, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja
	ympäristönsuojelu. Tämä edistää pitkän aikavälin arvon luomista
	yritykselle ja sen sidosryhmille.

Mahdollisuus	Rahoitusmarkkinoille	pääsyn	optimointi	avoimen
	kestävyysraportoinnin avulla
	Ensimmäisen CSRD-vaatimusten		mukaisen kestävän kehityksen
	raportin laatiminen tarjoaa Afarakille merkittävän mahdollisuuden
	parantaa sen pääsyä rahoitusmarkkinoille. ESG-kriteerien merkitys
	sijoittajille ja pääomantarjoajille kasvaa, joten kestävyysraportoinnin
	avoimuudesta on	tulossa	ratkaiseva tekijä	yrityksen
	arvonmäärityksessä. Samalla raportti luo perustan pitkän aikavälin
	strategiselle keskittymiselle kestävään kasvuun.

Poliittinen sitoutuminen
IRO:n luokittelu	Kuvaus
Todellinen myönteinen vaikutus	Poliittisten päättäjien tukeminen käyttäjä- ja yritysystävällisten lakien ja asetusten kehittämisessä Poliittinen tuki käyttäjä- ja yritysystävällisten lakien ja asetusten kehittämiselle on ratkaisevan tärkeää talouden kukoistuksen ja kansalaisten tyytyväisyyden kannalta. Tukea annetaan epäsuorasti Afarakin jäsenyyden kautta kattojärjestöissä, kuten International Chromium Development Associationissa (ICDA). Tällä on myönteinen vaikutus yhteiskunnan eri osa-alueisiin, kuten työvoimaan, alueelliseen talouskehitykseen, teknologiseen innovointiin, tutkimukseen, ympäristönsuojeluun, kestävyyteen ja maailmanlaajuisiin kauppasuhteisiin.
Todellinen myönteinen vaikutus	Yhteisen hyvän tukeminen ja edistäminen Yhteisen hyvän tukeminen ja edistäminen auttaa luomaan oikeudenmukaisemman, vakaamman ja kestävämmän yhteiskunnan. Etelä-Afrikassa Afarak tukee paikallisia yhteisöjä sosiaali- ja koulutusapuohjelmilla ja on aiemmin tukenut niiden infrastruktuuritarpeita. Afarak tekee kaikissa toimipaikoissa tiivistä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa, edistää niiden kehitystä ja tarjoaa Saksassa ferrokromin valmistuksen kierrätettyä sivutuotetta paikalliseen tienrakennukseen.

Yrityskulttuuri

IRO:n luokittelu

Kuvaus

Todellinen myönteinen vaikutus

Hyvinvointi ja mielenterveys arvostavan, kannustavan ja ihmiskeskeisen ammatillisen vuorovaikutuksen ansiosta Arvostava ja kannustava ammatillinen vuorovaikutus edistää työntekijöiden hyvinvointia ja mielenterveyttä, mikä lisää tuottavuutta ja vähentää henkilöstön vaihtuvuutta. Henkilöstöhallinnon toimenpiteet, kuten säännölliset henkilöstökyselyt ja tuki terveysongelmiin, kuten Etelä-Afrikan HIV/AIDS-ongelmiin, auttavat varmistamaan hyvinvoinnin. Afarakin tavoitteena on toteuttaa nollavauriopolitiikka kaikissa yrityksissä.

Vastaus tärkeimpiin ympäristöä, sosiaaliasioita ja omistajaohjausta koskeviin sisäisiin tarkastusmenettelyihin

Ympäristö

Afarak tunnustaa ympäristönsuojelun perustavanlaatuisen merkityksen erityisesti raaka-ainealalla. Tytäryhtiöt osallistuvat jo nyt tiiviisti vesi- ja jätehuollon parantamiseen tähtäävien ohjelmien käyttöönottoon. Samalla ne pyrkivät vähentämään päästöjä. Afarak on aloittanut tiedonkeruuprosessien käyttöönoton, jonka avulla konserni voi asettaa vertailuarvoja ja kehittää realistisia pitkän aikavälin tavoitteita suorituskyvyn parantamisen mittaamiseksi. Lisäksi konserni laajensi LCA-analyysia raportointikaudella 2024 siten, että se kattaa kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi myös muut ympäristön kannalta merkitykselliset tekijät, kuten vedenkulutuksen, resurssien käytön ja jätteet.

Sosiaaliset asiat

Afarak noudattaa nollavauriopolitiikkaa ja pyrkii luomaan turvallisen ja terveellisen työympäristön kaikille työntekijöille ja urakoitsijoille. Säännölliset terveys- ja turvallisuuskomiteat koordinoivat konsernin toimintaa ja käsittelevät sosiaalisia, ympäristöön, terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä näkökohtia. Afarak parantaa työoloja tarjoamalla turvallisen ympäristön ja puuttumalla keskeisiin terveysongelmiin, kuten hiv/aidsiin Etelä-Afrikassa. Turvallisuuden ohella työntekijöiden terveys on Afarakin tärkein prioriteetti. Tarjoamalla terveyshyötyjä yritys edistää työntekijöidensä hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Työntekijöihin kohdistuvia riskejä arvioidaan, seurataan ja valvotaan tuotantolaitoksissa. Niillä hyvin erilaisilla kansallisilla markkinoilla, joilla Afarak toimii, operatiivinen johtaminen ja kestävän kehityksen hallinta ovat ensisijaisesti kansallisten toimitusjohtajien vastuulla, sillä heillä on parhaat edellytykset ottaa huomioon kansallinen lainsäädäntö ja kulttuuriset erityispiirteet.

Yritysjohto

Afarak sitoutuu itse ja tavarantoimittajansa korkeimpiin eettisiin normeihin eettisten sääntöjen ja muiden ohjeiden avulla täyttääkseen sidosryhmien - kuten työntekijöiden, asiakkaiden, osakkeenomistajien ja valvontaviranomaisten - odotukset. Yhtiöllä on myös tiukat ihmisoikeuksia sekä lahjonnan ja korruption torjuntaa koskevat ohjeet. Suorien yhteyksien ansiosta Afarak voi luottaa henkilökohtaisiin yhteyshenkilöihin, koska se on suorassa yhteydessä toimittajiin ja toimittajien hallinnointi on hajautettu kuhunkin toimipisteeseen. Afarak edistää aktiivisesti alan etuja olemalla jäsenenä EUROALLIAGE:ssa (Euroopan rautaseosten tuottajien liitto) ja ICDA:ssa.

Vaikutusten sisällyttäminen yritysstrategiaan

Konsernin strategian tavoitteena on varmistaa liiketoimintamallinsa kestävyys ja kestävyys parantamalla ympäristöllisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia. LCA-analyysin ja tulevaisuuden skenaarioanalyysien tuloksia käytetään järjestelmällisesti strategisen suunnittelun jatkuvaan optimointiin ja liiketoimintamallin keskeisten vaikutusten kohdennettuun käsittelyyn. Afarak pyrkii näin ollen sisällyttämään havainnot kattavasti yritysstrategiaansa, jotta se voi puuttua ennakoivasti paitsi ilmastoon liittyviin myös muihin ympäristöhaasteisiin.

Ekologisten näkökohtien huomioon ottaminen

Afarakin strategisen lähestymistavan tavoitteena on edistää energiaintensiivisiä mutta resurssitehokkaita tuotantoprosesseja. Luonnonvarojen käyttö, erityisesti kromimalmin louhinta, vaikuttaa suoraan rajallisten luonnonvarojen saatavuuteen ja voi johtaa vesipulaan ja ympäristöongelmiin, jos prosessit ovat tehottomia. Afarak vastaa tähän laajennetulla LCA:lla, joka toteutettiin raportointikaudella 2024. Kun ensimmäinen analyysi oli saatu päätökseen EWW:n sulattamossa Saksassa, LCA-analyysi laajennettiin raportointikauden aikana koskemaan muitakin toimipaikkoja. Tämä merkitsee merkittävää edistystä liiketoimintamallin ympäristövaikutusten arvioinnissa. Arviointiin sisältyvät ilmastonsuojelutoimenpiteiden lisäksi myös vedenkulutus, raaka-aineiden kulutus ja jätteet. Tämä laajentaa konsernin strategiaa siten, että ympäristövaikutuksia tarkastellaan kokonaisvaltaisesti.

Sosiaalisten näkökohtien sisällyttäminen

Ekologisten vaikutusten lisäksi Afarakin yritysstrategiassa otetaan huomioon myös sosiaaliset näkökohdat, kuten oikeudenmukaisten työolojen ja työturvallisuuden varmistaminen sekä ammattitaitoisten asiantuntijoiden pitkäaikainen sitouttaminen houkuttelevien työolojen avulla.

Yritysstrategian ja liiketoimintamallin kestävyys

Afarakin strategian ja liiketoimintamallin kestävyys olennaisten vaikutusten ja riskien edessä perustuu konsernin kykyyn hallita ennakoivasti ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä haasteita:

• Ympäristön sietokyky: Toteuttamalla LCA:n Afarak voi järjestelmällisesti kirjata kasvihuonekaasupäästöt, vedenkulutuksen ja resurssien käytön ja tarkistaa, voidaanko niitä minimoida. Investoinnit uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkaisiin teknologioihin auttavat sopeutumaan sääntelyvaatimuksiin ja ilmastoriskeihin ja varmistavat samalla pitkän aikavälin kannattavuuden.
• Sosiaalinen kestävyys: Oikeudenmukaisten työolojen edistäminen, tiukat työturvallisuustoimenpiteet ja työvoiman kehittäminen vahvistavat sosiaalista vakautta ja tuottavuutta yrityksessä. Lisäksi liiketoimintamalli on suunnattu yhteistyöhön työmaiden paikallisten sidosryhmien kanssa, mikä parantaa kykyä hallita tehokkaasti sosiaalisia riskejä, kuten osaajapulaa tai konflikteja yhteisöjen kanssa.

Näiden toimenpiteiden yhdistelmällä varmistetaan, että liiketoimintamalli reagoi joustavasti ekologisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin, jotta teknologisten innovaatioiden tai uusien markkinoiden kehittymisen kaltaisia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää kohdennetusti. Tämä kokonaisvaltainen lähestymistapa vahvistaa Afarakin kykyä selviytyä nykyisistä ja tulevista haasteista.

Odotetun vaikutuksen lähteet

Afarakin omaan toimintaan kuuluu kromimalmin louhinta, raaka-aineiden jalostus ja ferrokromituotteiden valmistus. Näillä prosesseilla on suoria vaikutuksia esimerkiksi maantieteellisiin ominaisuuksiin, infrastruktuuriin tai kasvihuonekaasupäästöihin. Liiketoimintasuhteiden välillisiä vaikutuksia syntyy sekä tuotantoketjun alkupään että loppupään arvoketjussa, esimerkiksi ulkoisten raaka-aineiden hankinnassa tai kromimalmin jatkojalostuksessa. Vaikutuksiin kuuluvat suuri energiankulutus, liikenteen päästöt ja epäsuora ympäristön pilaantuminen.

Yhdistämällä suoran vastuun strategiseen yhteistyöhön koko arvoketjussa konserni pyrkii minimoimaan ympäristö- ja sosiaaliset vaikutuksensa kaikilla aloilla. Tämä kaksitahoinen lähestymistapa mahdollistaa koko arvoketjun kattavan arvioinnin ja optimoinnin.

Tärkeimpien IRO:iden taloudelliset vaikutukset

Afarak käyttää siirtymäaikaa tiedonantovaatimuksen ESRS 2 SBM-3 kappaleen 48 kohdan e osalta, koska tarvittavia analyysejä ja arviointeja ei ole vielä saatu täysin valmiiksi kuluvalla raportointikaudella. Tuleviin kertomuksiin sisällytetään nämä tiedot, kun asiaa koskevat arvioinnit on saatu valmiiksi.

IRO-1: Kuvaus prosessista, jolla tunnistetaan ja arvioidaan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Toukokuussa 2024 Afarakin vastuullisuusjohtajat ja konsultointikumppani aloittivat kestävän kehityksen raportin valmistelun DWA:n avulla.

Lähtökohtana oli vaikutustenarviointi, jonka kestävyysryhmä teki yhdessä asianomaisten osastojen kanssa. Konsernin kannalta sopivia vaikutuksia ja kestävään kehitykseen liittyviä aiheita etsittiin yleisen Internet-hakujen perusteella ja arvioitiin. Afarakin osastoihin kuuluivat CMT, ESG-tiimi, henkilöstöhallinto, lähetysten hallinta, hankintojen hallinta, kaupallinen hallinta ja tuotannon hallinta.

Afarakin liiketoiminnasta pyrittiin saamaan mahdollisimman kattava kuva, mukaan lukien liikesuhteet koko arvoketjussa. Myös johto ja erityisosastojen työntekijät otettiin mukaan tähän prosessiin. Jotta otettaisiin huomioon tärkeimpien sidosryhmien näkökulma niiden kestävään kehitykseen liittyvien huolenaiheiden osalta, käytettiin ESRS:n mukaisia sijaissidosryhmiä, eikä sidosryhmiä otettu suoraan mukaan olennaisuusanalyysiin. Sidosryhmien tiedossa olevat intressit ja huolenaiheet sisällytettiin IRO-kokoelmaan. ESRS:n mukaisesti arvioitiin todellisten vaikutusten vakavuus (vaikutuksen aste, laajuus ja peruuttamattomuus myönteisissä vaikutuksissa, asteikolla 1–5 (1 = erittäin vähäinen/minimaalinen/lyhytaikainen, 5 = erittäin suuri/täydellinen/peruuttamaton)) sekä mahdollisten vaikutusten esiintymistodennäköisyys asteikolla 1–5 (1 = erittäin epätodennäköinen, 5 = erittäin todennäköinen).

Sen jälkeen, kun oli määritelty ne aiheet, joihin Afarakilla on yrityksenä merkittävä vaikutusvalta (vaikutusten arviointi), yksilöitiin taloudelliset riskit ja mahdollisuudet, jotka voivat aiheutua näistä myönteisistä ja kielteisistä vaikutuksista tai riippuvuudesta resursseista (taloudellinen arviointi). Näitä kestävään kehitykseen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia täydennettiin sitten riskeillä, jotka oli jo tunnistettu hallituksen raportissa vuodesta 2023 alkaen. Tunnistamisen suoritti pääasiassa kestävyysryhmä. Mahdollisuuksia ja riskejä arvioitiin sen jälkeen esiintymistodennäköisyyden (asteikolla 1 (erittäin epätodennäköinen tai hyvin pieni) - 10 (varma tai täysi) ja mahdollisen taloudellisen laajuuden (asteikolla 1 (< 10 000 euroa tai hyvin pieni) - 10 (> 50 miljoonaa euroa tai täysi) mukaan lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Tärkeimmät IRO:t määritettiin tämän arvioinnin perusteella käyttäen kynnysarvoja. Sisäiset riskinarviointiryhmät osoitettiin ESRS:ään ankkuroituihin kestävän kehityksen aiheisiin alateematasolla (ks. ESRS 1 AR 16).

Lopuksi tehtiin vertailu ESRS:n yleiseen aihepiirikatsaukseen (ks. ESRS 1 AR16) sen varmistamiseksi, että kaikki ESRS:n kannalta merkitykselliset kestävyysnäkökohdat otettiin huomioon analyysissä. Lisäykset sisällytettiin kaksinkertaiseen olennaisuusanalyysiin edellä kuvatun menettelyn mukaisesti.

ESRS 1 AR 16 -standardin mukainen kestävään kehitykseen liittyvä aihe luokiteltiin kokonaisuudessaan olennaiseksi, jos sen osalta havaittiin olennainen vaikutus, olennainen riski tai olennainen mahdollisuus.

Asiantuntijaosastojen kehittämä menettely ja DWA:n tulokset esiteltiin ESG-ryhmälle työpajassa, jota tukivat yrityksen johtoryhmän jäsenet. Osana tätä työpajaa tarkasteltiin kestävään kehitykseen liittyvien aiheiden luokittelua olennaisiin ja epäolennaisiin aiheisiin strategisesta näkökulmasta ja arvioitiin niiden taustalla olevia vaikutuksia, mahdollisuuksia ja riskejä. Kestävän kehityksen täysimittaisuus tarkistettiin myös ESRS 1 AR 16 standardin mukaisesti. Työpajan tuloksena laadittiin lopullinen luettelo olennaisista kestävään kehitykseen liittyvistä aiheista raportoinnin perustaksi.

Koska tämä on Afarakin ensimmäinen ESRS:n mukainen raportointi, IRO:iden tunnistamis-, mittaamis- ja hallinnointiprosessissa ei ole tähän mennessä tapahtunut muutoksia edelliseen raportointikauteen verrattuna. Näin ollen tällä hetkellä ei ole saatavilla tietoa siitä, milloin menettelyä viimeksi muutettiin tai milloin olennaisuusarviointiin tehdään tulevaisuudessa tarkistuksia.

Tästä lähtien DWA-prosessi toteutetaan vuosittain, ja Afarakin asiaankuuluvien toimintojen asiantuntijat vaihtavat keskenään tietoja. Tähän kuuluu myös ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvien todellisten vaikutusten jatkuva seuranta ja seuranta.

Alkuvaiheen prosessissa Afarak tarkasteli kaikkia toimintoja ja liikesuhteita rajoituksetta ja otti huomioon sekä oman liiketoimintansa että liikesuhteidensa vaikutukset.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamista, arviointia ja hallintaa koskevia prosesseja ei ole vielä sisällytetty yleiseen riskienhallintaprosessiin.

ESRS 2 IRO-1 - E1: Kuvaus menettelyistä merkittävien ilmastovaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi

Ilmastoon liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet tunnistettiin ja arvioitiin osana ESRS 2 IRO-1:ssä kuvattua kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin yleistä prosessia. Erityiset ilmastoon liittyvät tekijät, kuten fyysiset ilmastoriskit, sääntelyn kehitys, energiankulutus sekä markkina- ja maineriskit, huomioitiin.

ESRS 2 IRO-1 - E2: Kuvaus menettelyistä ympäristön saastumiseen liittyvien merkittävien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi

Ympäristön saastumiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet tunnistettiin ja arvioitiin ESRS 2 IRO-1:ssä kuvatun kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin menettelyn mukaisesti. Tutkimuksessa analysoitiin, missä määrin Afarakin liiketoiminta edistää tai ehkäisee ympäristön saastumista. Päästöt ilmaan, veteen ja maaperään arvioitiin.

ESRS 2 IRO-1 - E3: Kuvaus menettelyistä vesi- ja merivaroihin liittyvien merkittävien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi

Vesi- ja merivaroihin kohdistuvien vaikutusten arviointi perustui myös ESRS 2 IRO-1:n kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin yleiseen menetelmään, ja siinä keskityttiin erityisesti vedenkulutukseen, vesistressistä mahdollisesti aiheutuviin riskeihin ja toimenpiteisiin kielteisten vaikutusten vähentämiseksi.

ESRS 2 IRO-1 - E5: Menettelyjen kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien merkittävien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi.

Resurssien käytön ja kiertotalouden analyysi suoritettiin ESRS 2 IRO-1:n yleisen menettelyn mukaisesti käyttäen kaksinkertaista olennaisuusanalyysia. Keskeisiä näkökohtia olivat omasta arvonluonnistamme peräisin olevien materiaalien tehokas hyödyntäminen, ulkoisesta arvonluonnista peräisin olevien paikallisten resurssien tulo, resurssien kulutus tuotannossa ja tuotteidemme kestävyys.

IRO-2: ESRS:ään sisältyvät julkistamisvaatimukset, jotka sisältyvät yrityksen kestävän kehityksen ilmoitukseen

Luettelo tässä kestävän kehityksen raportissa käsitellyistä tiedonantovaatimuksista on tämän raportin alussa sivulla 1.

Luettelo muusta EU:n lainsäädännöstä peräisin olevista tiedoista:

Alla olevassa taulukossa on kaikki ESRS 2:n ja muista EU:n lainsäädännöstä, kuten kestävän rahoituksen tiedonantoasetuksesta (SFDR), pilarista 3 (S3), vertailuarvoasetuksesta (BV) ja EU:n ilmastolainsäädännöstä (EUKG), saadut tiedot, jotka on lueteltu ESRS 2:n liitteessä B. Luettelossa ilmoitetaan, mistä kohdista tiedot löytyvät täältä Afarakin raportista ja mitkä kohdat luokiteltiin "ei ole olennaisia", "ei määritetty vaiheittaisen käyttöönoton sääntelyn käyttämiseksi" ja "ei määritetty siirtymäkauden käyttämiseksi". Siirtymäkaudella tarkoitetaan koko standardin väliaikaista keskeyttämistä, kun taas vaiheittaista käyttöönottoa koskevat määräykset koskevat sovellettavan standardin yksittäisiälnen tietopisteitä, jotka otetaan käyttöön asteittain.

ilmoitta minen ESRS 2 21 (d) Sukupuolten monimuotoisuus johto- ja SFDR/BV S. 10 GOV-1 valvontaelimissä ESRS 2 21 (e) Riippumattomien hallintoelimen jäsenten osuus BV S. 10 GOV-1 prosentteina ESRS 2 30 Asianmukaista huolellisuutta koskeva julistus SFDR S. 16-17 GOV-4 ESRS 2 40 d) i Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään SFDR/S3/BV S. 23 SBM-1 toimintaan ESRS 2 40 d) ii Osallistuminen kemikaalien valmistukseen SFDR/BV S. 23 SBM-1 liittyvään toimintaan ESRS 2 40 d) iii Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään SFDR/BV S. 23 SBM-1 toimintaan ESRS 2 40 d) iv Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon BV Ei oleellinen SBM-1 liittyvään toimintaan ESRS 14 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden EUKG Ei E1-1 saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä määritetty, koska käytetään vaiheittaista ohjausta ESRS 16 (g) Yritykset, jotka on vapautettu Pariisin sopimuksen S3/BV Ei oleellinen E1-1 mukaisista vertailuarvoista ESRS 34 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet SFDR/S3/BV Ei E1-4 määritetty, koska käytetään vaiheittaista ohjausta ESRS 38 Fossiilisten polttoaineiden energiankulutus SFDR S. 64 E1-5 energialähteittäin (vain ilmastointensiiviset sektorit) ESRS 37 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä SFDR S. 64 E1-5 ESRS 40-43 Ilmastointensiivisten alojen toimintaan liittyvä SFDR S. 59 E1-5 energiaintensiteetti ESRS 44 Kasvihuonekaasupäästöjen bruttopäästöt luokissa SFDR/S3/BV S. 65 E1-6 Laajuus 1, 2 ja 3 ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä	Pakollin	Liitännäinen	EU:n	Sivujen
	en	datapiste	lainsäädäntö	lukumäärä
ESRS 53-55 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti SFDR/S3/BV S. 68 E1-6

Pakollin	Liitännäinen		EU:n	Sivujen
en	datapiste		lainsäädäntö	lukumäärä
ilmoitta
minen
ESRS E1-7	56	Kasvihuonekaasujen ja hiilidioksidin poiston sertifikaatit	EUKG	Ei oleellinen
ESRS	66	Viitearvosalkun riskiasema ilmastoon liittyviä	BV	Ei
E1-9		fyysisiä riskejä vastaan		määritetty,
				koska
				käytetään
				vaiheittaista
				ohjausta
ESRS	66 a); 66 c)	Rahamäärien jakautuminen akuutin ja kroonisen	S3	Ei
E1-9		fyysisen riskin mukaan;		määritetty,
		Merkittävän fyysisen riskin sisältävän merkittävän		koska
		omaisuuden sijainti		käytetään
				vaiheittaista
ESRS	67 (c)	Kiinteistöjen kirjanpitoarvon jakautuminen	S3	ohjausta Ei
E1-9		energiatehokkuusluokittain		määritetty,
				koska
				käytetään
				vaiheittaista
				ohjausta
ESRS	69	Salkun altistumisaste ilmastoon liittyville	BV	Ei
E1-9		mahdollisuuksille		määritetty,
				koska
				käytetään
				vaiheittaista
				ohjausta
ESRS E2-4	28	Kunkin E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen	SFDR	Sivu 75
		rekisteri) liitteessä II luetellun epäpuhtauden
		ilmaan, veteen ja maaperään päästetyn määrän
ESRS	9	Vesi- ja merivarat	SFDR	Sivu 78
E3-1
ESRS	13	Erityiskonsepti	SFDR	Ei oleellinen
E3-1
ESRS E3-1	14	Kestävät valtameret ja meret	SFDR	Ei oleellinen
ESRS	28 (c)	Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden	SFDR	S. 81
E3-4		kokonaismäärä
ESRS	29	Veden kokonaiskulutus metreinä3 oman toiminnan	SFDR	S. 82
E3-4		nettotuloja kohti
ESRS 2	16 a) i	Toiminta, jolla on kielteinen vaikutus biologisen	SFDR	Ei eritelty,
SBM-3		monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin		koska
E4				siirtymäkaus
				i on käytetty
ESRS 2	16 (b)	Maan huonontuminen, aavikoituminen tai	SFDR	Ei eritelty,
SBM-3 E4		maaperän sulkeminen		koska siirtymäkaus
				i on käytetty
ESRS 2	16 (c)	Uhanalaiset lajit	SFDR	Ei eritelty,
SBM-3				koska
E4				siirtymäkaus
				i on käytetty
ESRS	24 (b)	Kestävät käytännöt tai käsitteet maankäytön ja	SFDR	Ei eritelty,
E4-2		maatalouden alalla.		koska

Pakollin	Liitännäinen		EU:n	Sivujen
en	datapiste		lainsäädäntö	lukumäärä
ilmoitta
minen
				siirtymäkaus i on käytetty
ESRS	24 (c)	Kestävät prosessit tai käsitteet valtamerten/merien	SFDR	Ei eritelty,
E4-2		alalla.		koska
				siirtymäkaus
				i on käytetty
ESRS	24 (d)	Metsäkadon torjuntaa koskevat käsitteet	SFDR	Ei eritelty,
E4-2				koska
				siirtymäkaus
				i on käytetty
ESRS E5-5	37 (d)	Kierrättämätön jäte	SFDR	S. 90
ESRS	39	Vaaralliset ja radioaktiiviset jätteet	SFDR	S. 90
E5-5
ESRS 2	14 (f)	Pakkotyön riski	SFDR	Ei eritelty,
SBM-3				koska
S1				siirtymäkaus
				i on käytetty
ESRS 2	14 (g)	Lapsityövoiman käytön riski	SFDR	Ei eritelty,
SBM-3				koska
S1				siirtymäkaus i on käytetty
ESRS	20	Ihmisoikeuspolitiikkaa koskevat sitoumukset	SFDR	Ei eritelty,
S1-1				koska
				siirtymäkaus
				i on käytetty
ESRS	21	Kansainvälisen työjärjestön ILO:n perussopimusten	BV	Ei eritelty,
S1-1		1-8 soveltamisalaan kuuluviin kysymyksiin liittyvät		koska
		due diligence -vaatimukset		siirtymäkaus i on käytetty
ESRS	22	Ihmiskaupan vastaiset menettelyt ja toimenpiteet	SFDR	Ei eritelty,
S1-1				koska
				siirtymäkaus
				i on käytetty
ESRS	23	Työtapaturmien ehkäisyn käsite tai	SFDR	Ei eritelty,
S1-1		hallintajärjestelmä		koska
				siirtymäkaus
ESRS	32 (c)	Valitusten käsittely	SFDR	i on käytetty Ei eritelty,
S1-3				koska
				siirtymäkaus
				i on käytetty
ESRS	88 b), c)	Kuolemantapausten määrä sekä työtapaturmien	SFDR/BV	Ei eritelty,
S1-14		määrä ja osuus		koska
				siirtymäkaus
				i on käytetty
ESRS S1-14	88 (e)	Loukkaantumisen, tapaturman, kuoleman tai sairauden vuoksi menetettyjen päivien määrä	SFDR	Ei eritelty, koska
				siirtymäkaus
				i on käytetty
ESRS	97 (a)	Korjaamaton sukupuolten välinen palkkaero	SFDR/BV	Ei eritelty,
S1-16				koska
				siirtymäkaus
				i on käytetty

Pakollin	Liitännäinen		EU:n	Sivujen
en	datapiste		lainsäädäntö	lukumäärä
ilmoitta
minen
ESRS	97 (b)	Johtoelinten jäsenten liialliset palkkiot	SFDR	Ei eritelty,
S1-16				koska
				siirtymäkaus i on käytetty
ESRS	103 (a)	Syrjintätapaukset	SFDR	Ei eritelty,
S1-17				koska
				siirtymäkaus
				i on käytetty
ESRS	104 (a)	Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien	SFDR/BV	Ei eritelty,
S1-17		Yhdistyneiden Kansakuntien ohjaavien		koska
		periaatteiden ja OECD:n suuntaviivojen		siirtymäkaus
		noudattamatta jättäminen		i on käytetty
ESRS 2	11 (b)	Merkittävä lapsityövoiman tai pakkotyön riski	SFDR	Ei oleellinen
SBM-3 S2		arvoketjussa
ESRS	17	Ihmisoikeuspolitiikkaa koskevat sitoumukset	SFDR	Ei oleellinen
S2-1
ESRS	18	Työvoimaan liittyvät käsitteet arvoketjussa	SFDR	Ei oleellinen
S2-1
ESRS	19	Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien	SFDR/BV	Ei oleellinen
S2-1		Yhdistyneiden Kansakuntien ohjaavien
		periaatteiden ja OECD:n suuntaviivojen
ESRS	19	noudattamatta jättäminen Kansainvälisen työjärjestön ILO:n perussopimusten	BV	Ei oleellinen
S2-1		1-8 soveltamisalaan kuuluviin kysymyksiin liittyvät
		due diligence -vaatimukset
ESRS	36	Ihmisoikeuksiin liittyvät ongelmat ja tapaukset	SFDR	Ei oleellinen
S2-4		arvoketjun alkupäässä ja loppupäässä
ESRS	16	Ihmisoikeuksia koskevat sitoumukset	SFDR	Ei eritelty,
S3-1				koska
				siirtymäkaus
ESRS	17	Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien	SFDR/BV	i on käytetty Ei eritelty,
S3-1		Yhdistyneiden Kansakuntien ohjaavien		koska
		periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n		siirtymäkaus
		suuntaviivojen noudattamatta jättäminen		i on käytetty
ESRS	36	Ihmisoikeuksiin liittyvät ongelmat ja tapahtumat	SFDR	Ei eritelty,
S3-4				koska
				siirtymäkaus
				i on käytetty
ESRS S4-1	16	Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät käsitteet	SFDR	Ei oleellinen
ESRS	17	Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien	SFDR/BV	Ei oleellinen
S4-1		Yhdistyneiden Kansakuntien ohjaavien
		periaatteiden ja OECD:n suuntaviivojen
		noudattamatta jättäminen
ESRS S4-4	35	Ihmisoikeuksiin liittyvät ongelmat ja tapahtumat	SFDR	Ei oleellinen
ESRS	10 (b)	Yhdistyneiden Kansakuntien korruption vastainen	SFDR	Sivu 98
G1-1		yleissopimus
ESRS	10 (d)	Ilmiantajien suojelu	SFDR	Sivu 101
G1-1 ESRS	24 (a)	Sakot korruptiota ja lahjontaa koskevien säännösten	SFDR/BV	Ei oleellinen
G1-4		rikkomisesta

Pakollin en	Liitännäinen datapiste		EU:n lainsäädäntö	Sivujen lukumäärä
ilmoitta minen
ESRS	24 (b)	Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat	SFDR	Sivu 98
G1-4		standardit

Asetuksen 2020/852 (taksonomia-asetus) 8 artiklan mukaiset tiedot

EU- taksonomia

EU-luokitusjärjestelmä (taksonomia) on kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä, joka määrittelee kriteerit ympäristön kannalta kestävälle liiketoiminnalle. Yritysten, joiden on raportoitava ei-taloudellisia tietoja, on ilmoitettava, missä määrin niiden toiminta vastaa EU:n kestävän kehityksen tavoitteita. Afarakin kaltaisille teollisuusyrityksille tämä tarkoittaa EU:n taksonomia-asetuksen (2020/852) mukaiseen toimintaan liittyvän liikevaihdon, pääomamenojen (CapEx) ja toimintamenojen (OpEx) osuuden arvioimista. Asetuksen mukaan toiminnot luokitellaan seuraavasti:

• Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot: Toiminnot, jotka kuuluvat taksonomian piiriin.
• Luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnot: Toiminnot, jotka edistävät merkittävästi vähintään yhden ympäristötavoitteen saavuttamista välttäen samalla merkittävää haittaa muille ja noudattaen ihmis- ja työoikeuksien vähimmäistason suojatoimia.

Vuonna 2024 Euroopan komissio otti käyttöön uusia teknisiä seulontakriteerejä, jotka kattavat vesihuollon, kiertotalouden, saastumisen ehkäisemisen ja biologisen monimuotoisuuden (EU 2023/2486) ja tarkisti olemassa olevia ilmastomääräyksiä (EU 2023/2485).

Afarak on arvioinut toimintansa EU:n taksonomian kriteerien perusteella ja todennut, että ferrokromin prosessointi tai kromimalmin louhinta eivät ole taksonomiakelpoisia toimintoja nykyisen viitekehyksen mukaan.

Afarakin liiketoiminnan arviointi

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnat

Afarakin ydinliiketoiminta – ferrokromin tuotanto ja kromimalmin louhinta – on luokiteltu EU:n taksonomian mukaan ei-luokitusjärjestelmläkelpoisiksi toiminnoiksi, mikä tarkoittaa, että ne eivät edistä EU:n määrittelemien kestävyystavoitteiden saavuttamista.

• Ferrokromin tuotanto:
• o Ferrokromin valmistukseen käytetty korkeaenerginen sulatusprosessi ei täytä EU:n taksonomian kestävyyskriteerejä.
• o Päästöintensiivisiä toimintoja, kuten hiilipohjaisen sulattamisen vähentämistä, ei luokitella kestäväksi toiminnaksi.
• Kromimalmin louhinta ja jalostus:
• o Kromimalmin louhintaa, rikastamista ja jalostusta ei tunnisteta ympäristön kannalta kestäväksi EU:n nykyisen taksonomian puitteissa.
• o Vaikka noudatetaan vastuullisia kaivoskäytäntöjä, malmin louhinta ei ole EU:n määrittelemien ympäristötavoitteiden mukaista.
• Energian hankinta:
• o Vaikka Afarak hankkii sähkön uuneihinsa, yhtiö ei omista uusiutuvia energiavaroja, joka voisivat edistää taksonomian mukaisten kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

EU-taksonomian tunnusluvut 2024

2024	Yhteensä MEUR	Luokitusjärjestelmäkelpoiset & Luokitusjärjestelmän mukaiset (%)	Luokitusjärjestelmäkelpoiset & Ei-luokitusjärjestelmän mukaiset (%)	Ei luokitusjärjestelmäkelpoiset (%)
Myynti (Liikevaihto)	128.6	0	0	100
Pääomamenot	1.3	0	0	100
Toimintamenot (rajatut)	0.0	0	0	100

Ei merkittävää haittaa (DNSH) kriteerit

Vaikka Afarakin toiminnot ovat ei-luokitusjärjestelmäkelpoisia, yhtiö pyrkii toimimaan kestävästi ja kestävän kehitysten parhaiden käytäntöjen mukaisesti, kuten:

• Ilmaston muutokseen sopeutuminen:
• o Tuotantolaitosten fyysiset riskit on arvioitu ja integroitu yhtiön riskienhallintastrategiaan.
• Vesi & Biologisen monimuotoisuuden suojelu:
• o Kaikki tuotantolaitokset noudattavat ympäristömääräyksiä ja toimivat hyväksyttyjen vesihuolto- ja biologisen monimuotoisuuden suojelusuunnitelmien mukaisesti.
• Ympäristön pilaantumisen ehkäisy & valvonta:
• o Päästöjenhallintateknologiat ovat käytössä, ja Afarak jatkaa ympäristövaikutusten vähentämismenetelmien arviointia.

Yritys ei käytä kiellettyjä aineita, ja jos käytetään vaarallisia kemikaaleja, ne ovat joko:

• 1. Välttämättömiä (tunnistettu parhaaksi käytettävissä olevaksi teknologiaksi EU:n teollisuusohjeissa).
• 1. Koko liiketoimintaan suhteutettuna merkityksettömiä.

Pääomamenojen & Toimintamenojen Luokittelu

Pääomamenot (CapEx)

Taksnomia-asetuksen mukaisesti raportoidut pääomamenot ovat maksuperusteisia:

• Aineellisten käyttöomaishyödykkeiden hankintoja.
• Tuotannon kehitysinvestointeja.

Koska sekä ferrokromin jalostus että kromimalmin louhinta ovat ei-luokitusjärjestelmäkelpoisia, lähes kaikki pääomamenot on luokiteltu ei-luokitusjärjestelmäkelpoiseksi. Tietyt energiatehokkuuden parannusinvestoinnit ja päästöjen vähentämishankkeet voidaan kuitenkin tulevaisuudessa arvioida mahdollisesti uudelleen luokitusjärjestelmäkelpoisuuden osalta.

Rajoitetut Toimintamenot (OpEx)

Taksnomia-asetuksen mukaisesti raportoidut toimintamenot sisältävät:

• Tuotantovarojen ylläpito- ja huoltokustannukset.
• Prosessien parantamiseen liittyvät tutkimus- ja kehitysmenot.

Koska Afarakin ydintoiminnot ovat ei-luokitusjärjestelmäkelpoisia, suurin osa niihin liittyvistä toimintamenoista jää EU:n taksonomia viitekehyksen ulkopuolelle.

Tutkimus- ja kehitysaloitteet

Afarakin tutkimus- ja kehitystyö keskittyy prosessiparannuksiin, jotka voivat vähentää ympäristövaikutuksia. Afarakin tutkimus- ja kehitysmenot olivat vuonna 2024 148 000 euroa, joka on 0,1 % vuoden liikevaihdosta.

Kestävyyslähtöiset aloitteet

Vaikka Afarakin ydintoiminnot ovat ei-luokitusjärjestelmäkelpoisia, yritys on edelleen sitoutunut parantamaan kestävän kehityksen suorituskykyä:

• Energiatehokkuusinvestoinnit: Hukkalämmön talteenoton ja parannetun uuniteknologian tutkiminen.
• Kiertotalouden strategiat: Kuonan uudelleenkäytön ja sivutuotteiden kierrätyksen tutkiminen jätteen minimoimiseksi.
• Hiilen vähentämisaloitteet: Biopohjaisten pelkistysaineiden tutkiminen fossiilisen koksin korvaamiseksi ferrokromin sulatuksessa.
• Vesihuoltoinnovaatiot: Kierrätysjärjestelmien vahvistaminen makean veden oton vähentämiseksi tuotantolaitoksilla.

Johtopäätös & Näkymä

Koska ferrokromin jalostus ja kromimalmin louhinta ovat ei-luokitusjärjestelmäkelpoisia, Afarak keskittyy edelleen kestäviin toiminnallisiin parannuksiin samalla, kun seuraa säännösten päivityksiä. Yhtiö on edelleen sitoutunut omaksumaan parhaita käytäntöjä, jotka ovat yhdenmukaisia maailmanlaajuisten ympäristöstandardien kanssa, ja selvittää mahdollisia investointeja, jotka voisivat edistää pitkän aikavälin kestävän kehityksen tavoitteita. Afarakin EU:n taksonomiaraportointi kehittyy sitä mukaa, kun uusia teknisiä kriteerejä julkaistaan, mikä varmistaa uusimpien alan säädösten noudattamisen.

Liikevaihto				Merkittävän edistämisen kriteerit					"Ei merkittävää haittaa"-kriteerit (DNSH:Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)	Ko od i ( 2)	Lii ke va iht o (3 )	Os uu s l iik ev ai hd os ta (4 )	Ilm as to nm uu to ks en h illi nt ä (5 )*	Ilm so as pe to ut nm um uu in to en ks (6 ee ) n	Ve (7 ) si	YM pä ris tö n (8 pi ) laa nt um in en	Ki er to (9 ta ) lo us	Bi ol og in en m on im uo to isu us (1 0)	Ilm as to nm uu to ks en h illi nt ä (1 1)	Ilm so as pe to ut nm um uu in en to ks (1 ee 2) n	Ve (1 3) si	Ym pä ris tö n (1 pi 4) laa nt um in en	Ki er to (1 ta 5) lo us	Bi ol og in en m (1 on 6) im uo to isu us	Vä hi m m äis ta (1 os 7) n s uo ja to im et	Lu m vu liik ok uk itu os ev ais i sjä ai te N hd rst (1 n o os 8) el su ta ** m us , än	Lu ok ka to m im (2 ah 0) int do a llis ta va	Lu ok ka si irt (2 ym 1) ät oi m int a
Rautametalliseosten valmistus	c24.10	Milj. euroa	%	%	%	%	%	%	%	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT			E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)		0,00	0%	0%	0%	0%	0%	0%	0%								0%	0%	0%
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat						(muut kuin
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)		0,00	0%
Yhteensä (A.1+A.2)		0,00	0%
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto			128,6 100%
Yhteensä (A+B)			128,6 100%

Pääomamenot (CapEx)

Yhteensä (A+B) 1,25 100%

													"Ei merkittävää haittaa"-kriteerit (DNSH:Does Not
							Merkittävän edistämisen kriteerit						Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)	Ko od i ( 2)	Pä äo m am en ot (3 )	Os uu s p ää om am en oi st a (4 )	Ilm as to nm uu to ks en h illi nt ä (5 )*	Ilm so as pe to ut nm um uu in to en ks (6 ee ) n	Ve (7 ) si	YM pä ris tö n (8 pi ) laa nt um in en	Ki er to (9 ta ) lo us	Bi ol og in en m on im uo to isu us (1 0)	Ilm as to nm uu to ks en h illi nt ä (1 1)	Ilm so as pe to ut nm um uu in en to ks (1 ee 2) n	Ve (1 3) si	Ym pä ris tö n (1 pi 4) laa nt um in en	Ki er to (1 5) ta lo us	Bi ol og in en m (1 on 6) im uo to isu us	Vä hi m m äis ta (1 os 7) n s uo ja to im et	Lu pä m ok vu uk äo itu os ais m sjä i N am te rje (1 n o en ste 8) oi su ** lm st us a än	Lu ok ka to m im (2 ah 0) int do a llis ta va	Lu ok ka si irt (2 ym 1) ät oi m int a
Rautametalliseosten valmistus	c24.10	Milj. euroa	%	%	%	%	%	%	%	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT			E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)		0,00	0%	0%	0%	0%	0%	0%	0%								0%	0%	0%
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)		0,00	0%
Yhteensä (A.1+A.2)		0,00	0%
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot		1,25	100%

Toimintamenot (OpEx)

		Merkittävän edistämisen kriteerit						"Ei merkittävää haittaa"-kriteerit (DNSH:Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)	Ko od i ( 2)	To im int am en ot (3 )	Os uu s t oi m int am en oi st a (4 )	Ilm as to nm uu to ks en h illi nt ä (5 )*	Ilm so as pe to ut nm um uu in to en ks (6 ee ) n	Ve (7 ) si	YM pä ris tö n (8 pi ) laa nt um in en	Ki er to (9 ta ) lo us	Bi ol og in en m on im uo to isu us (1 0)	Ilm as to nm uu to ks en h illi nt ä (1 1)	Ilm so as pe to ut nm um uu in en to ks (1 ee 2) n	Ve (1 3) si	Ym pä ris tö n (1 pi 4) laa nt um in en	Ki er to (1 ta 5) lo us	Bi ol og in en m (1 on 6) im uo to isu us	Vä hi m m äis ta (1 os 7) n s uo ja to im et	Lu to m ok vu im uk itu os int ais sjä i N am te rje (1 n o en ste 8) su oi ** lm st us a än	Lu ok ka to m im (2 ah 0) int do a llis ta va	Lu ok ka si irt (2 ym 1) ät oi m int a
Rautametalliseosten valmistus	c24.10	Milj. euroa	%	%	%	%	%	%	%	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT			E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)		0,00	0%	0%	0%	0%	0%	0%	0%								0%	0%	0%
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät
(muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)		0,00	0%
Yhteensä (A.1+A.2)		0,00	0%
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot			0,00 100%
Yhteensä (A+B)			0,00 100%

ESRS E1: Ilmastonmuutos

E1-1: Ilmastonsuojelun siirtymäsuunnitelma

Afarak on sitoutunut vahvasti ympäristövastuullisuuteen ja kestävyyteen, ja se pyrkii aktiivisesti vähentämään hiilidioksidipäästöjä ja sisällyttämään ympäristöä säästäviä innovaatioita tuotantoprosesseihinsa. Raportointikaudella konsernissa ei ole ESRS E1:n erityisvaatimusten mukaista ilmastonsuojelun siirtymäsuunnitelmaa. Koko konsernissa laaditaan kuitenkin parhaillaan siirtymäsuunnitelmaa, jotta ESRS:n vaatimukset voidaan täyttää myös tulevaisuudessa. Yksittäiset Afarakin toimipaikat toimivat itsenäisesti toimenpiteiden toteuttamiseksi. Tällä hajautetulla lähestymistavalla varmistetaan, että sovellettavia kansallisia ympäristölainsäädäntöjä ja sääntelyvaatimuksia noudatetaan. Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmaan sisältyvät toimipaikkakohtaiset toimenpiteet kirjataan ja dokumentoidaan järjestelmällisesti konsernitasolla, ja vastuu suunnittelusta ja täytäntöönpanosta säilyy asianomaisilla toimipaikoilla.

Tulevassa siirtymäsuunnitelmassa, "ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmassa", on tarkoitus kuvata yksittäisten toimipaikkojen suuntautumista ja toimenpiteitä ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaamiseksi. Se on tarkoitus toteuttaa vuonna 2025 tai viimeistään vuonna 2026. Se toimii tulevaisuudessa yksittäisten toimipaikkojen ilmastonsuojelualoitteiden dokumenttina ja varmistaa, että ne toteuttavat itsenäisesti tarvittavat toimenpiteet määriteltyjen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä siirtymäsuunnitelma vahvistaa yhtiön nykyisiä ympäristöä ja kestävää kehitystä koskevia sitoumuksia.

ESRS 2 SBM-3 - E1: Merkittävät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Afarak ei ole vielä analysoinut strategiansa ja liiketoimintamallinsa kestävyyttä suhteessa ilmastonmuutokseen. Tällainen analyysi on kuitenkin suunnitteilla osana ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmaa, jonka on tarkoitus kattaa laajennettu, pakollinen sääntelyraportointi. Suunnitelman on määrä valmistua vuoden 2026 loppuun mennessä.

E1-2: Ilmastonsuojeluun ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät käsitteet

Tähän mennessä Afarak ei ole hyväksynyt itsenäisiä ilmastonmuutosta koskevia konsepteja, sillä yritys noudattaa ICDA:n ja EUROALLIAGESin kattojärjestöjen linjauksia. Molemmat järjestöt pyrkivät tavoitteisiin, jotka tähtäävät kestävyyteen, markkinoiden kehittämiseen ja jäsentensä etujen ajamiseen. Lisäksi Afarak ottaa huomioon Saksassa, Turkissa ja Etelä-Afrikassa sijaitsevien toimipaikkojen erityiset paikalliset eritelmät ja vaatimukset, jotta toimenpiteet voidaan suunnitella kansallisten vaatimusten mukaisesti.

Afarak on parhaillaan kehittämässä omaa ryhmätason konseptiaan, "ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmaa". Tällä "ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmalla", joka on tarkoitus hyväksyä vuosina 2025 ja 2026, konserni pyrkii tehostamaan ilmastonsuojelupyrkimyksiään ja kehittämään selkeän strategisen suunnan, jota selostetaan tarkemmin luvussa E1-1: Ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelma ilmastonsuojelua varten.". Ilmastoon liittyvien toimenpiteiden perustana ovat muun muassa seuraavat kansalliset ja alueelliset säännökset ja sääntelyvaatimukset:

• Saksa: Liittovaltion ilmastonsuojelulain ja EU:n päästödirektiivien täytäntöönpano, joiden puitteissa säädetään päästörajoista ja energiatehokkaista tuotantomenetelmistä.
• Turkki: Pariisin vihreän sopimuksen ratifioinnin jälkeen Turkki pyrkii kansallisiin päästövähennystavoitteisiin, mukaan lukien teollisuuden energiatehokkuus ja hiilidioksidipäästöjen minimointi.
• Etelä-Afrikka: Kansallisen ympäristönhallintalain täytäntöönpano yhdessä muiden ilmastotavoitteiden kanssa, jotka edellyttävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.

E1-3: Ilmastokäsitteisiin liittyvät toimenpiteet ja resurssit

Afarak ei ole vielä hyväksynyt mitään erityisiä toimenpiteitä, jotka liittyisivät yleisiin ilmastokäsitteisiin, mutta se on toteuttanut joitakin operatiivisia toimenpiteitä, jotka edistävät epäsuorasti ilmastonsuojelua. Näillä toimenpiteillä valmistaudutaan tuleviin käsitteisiin ja raportointiin, mutta niitä ei tällä hetkellä ole sisällytetty kattavaan ilmastostrategiaan. Parhaillaan laaditaan kattavaa "ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmaa", joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuoteen 2025/2026 mennessä ilmastonsuojelutoimien yhdistämiseksi ja ympäristötavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi.

Afarakin toimenpiteillä pyritään tekemään yhtiön toiminnan eri osa-alueista kestävämpiä ja minimoimaan sen ympäristövaikutukset. Toteutettuihin aloitteisiin kuuluu uusiutuvien energialähteiden käytön laajentaminen ja prosessien optimointi resurssien säästämiseksi ja paikallisten säännösten noudattamiseksi:

Päästöjen vähentäminen ja ympäristötekijöiden hallinta

Tähän sisältyy tuotantoprosessien aloitteita ja optimointeja, joilla parannetaan energianhallintaa ja vähennetään hiilidioksidipäästöjä ja energiankulutusta, jotta ekologinen jalanjälki olisi mahdollisimman pieni. Lisäksi Saksan toimipaikassa aloitettiin tänä vuonna työt nykyisen energianhallintajärjestelmän uudistamiseksi ISO 50001:2018 -standardin mukaisesti, jonka tavoitteena on muun muassa herkistää työntekijöitä tälle aiheelle ja edistää ennakoivaa, energiatietoista käyttäytymistä. LCA-prosessin käyttöönotto kaikissa keskeisissä toimipaikoissa tukee näitä toimenpiteitä analysoimalla järjestelmällisesti ympäristövaikutuksia ja tunnistamalla tietoon perustuvia optimointimahdollisuuksia.

Uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen

Eri toimipaikoissa tuetaan hankkeita, joilla edistetään uusiutuvien energialähteiden käyttöä kestävämmän toiminnan varmistamiseksi. Tänä vuonna investoitiin jälleen aurinkosähköjärjestelmien laajentamiseen, ja samalla tutkittiin laajentumismahdollisuuksia.

ESG:n integrointi ja valvonta

Tähän sisältyy sellaisten sisäisten tarkastusten ja riskienhallintajärjestelmien käyttöönotto, joissa otetaan huomioon ESG-näkökohdat ja joilla valvotaan ympäristötavoitteiden noudattamista. Lisäksi tänä vuonna perustettiin ESG-tiimi, joka vastaa raporttien laatimisesta, ESG-tietoihin liittyvien tietojen yhdistämisestä kaikista toimipaikoista ja ESG-strategian kehittämisestä edelleen. LCA-prosessin toteuttaminen tarjoaa arvokkaan tietopohjan ESG-raportoinnille ja tukee ympäristönsuojelun tason jatkuvaa seurantaa ja parantamista kaikissa keskeisissä toimipaikoissa.

Strateginen kehitys

Ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmaa koskevan työn tavoitteena on koordinoida ja standardoida kaikki ilmastonsuojelutoimenpiteet koko konsernissa, jotta pitkän aikavälin ympäristötavoitteet voidaan saavuttaa tehokkaammin.

Afarak tekee tiivistä yhteistyötä näiden järjestöjen kanssa myös kattojärjestöjen ja EUROALLIAGESin jäsenenä. Molemmat yhdistykset edistävät vuoropuhelua poliittisten instituutioiden ja jäsenyritysten kanssa edistääkseen kestävyyteen, ilmastonsuojeluun, energiatehokkuuteen ja vastuulliseen tuotantoon liittyviä tavoitteita. ICDA:n ja EUROALLIAGESin tarjoamat ohjeet ja näkemykset tukevat yrityksiä kansainvälisten standardien noudattamisessa ja ESG-strategioidensa kehittämisessä.

Yhdistysten rahoitusosuudet

• Kestävän kehityksen edistäminen: ICDA neuvoo jäseniään kestävän kehityksen kysymyksissä tarjoamalla ohjeita ja tieteellisiä tuloksia, jotka edistävät kestävien tuotantoprosessien kehittämistä. Se tukee jäsenten välistä tiedonvaihtoa ja edistää siten kansainvälisten ympäristöstandardien noudattamista.

• Sääntelyn seuranta: Molemmat järjestöt neuvovat jäseniään kansainvälisissä säädöksissä, kuten REACH-asetuksessa (kemikaalien rekisteröinti, arviointi, lupamenettelyt ja rajoitukset), ja osallistuvat aktiivisesti sääntelykehyksen muokkaamiseen.

• Energiatehokkuus ja ilmastoneutraalius: EUROALLIAGES edistää energiankulutuksen vähentämistä tuotannossa ja kehittää strategioita, joiden avulla teollisuus voidaan integroida EU:n ilmastotavoitteisiin, mukaan lukien siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin ja vähäpäästöisiin teknologioihin.

• Tieteellinen tutkimus ja innovointi: ICDA ja EUROALLIAGES rahoittavat tutkimuksia, jotka koskevat kromin turvallista ja tehokasta käyttöä ja tuotannon tehokkuuden lisäämistä.
• Sidosryhmien vuoropuhelu: Molemmat yhdistykset järjestävät konferensseja ja seminaareja edistääkseen jäsenten ja asianomaisten toimijoiden välistä tiedonvaihtoa.
• Markkinoiden edistäminen: ICDA pyrkii avaamaan uusia markkinoita kromituotteille ja tukemaan nykyisiä sovelluksia.

Aikahorisontit

Afarakin keskeisten ilmastonsuojelutoimenpiteiden toteuttamisen aikahorisontit voidaan ilmoittaa vasta, kun ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelman strateginen kehittäminen on saatu päätökseen. Suunnitelmaan sisältyy etenemissuunnitelma, jossa esitetään yksittäisten toimenpiteiden toteuttamisen ja loppuun saattamisen aikataulu. Siihen asti Afarak jatkaa työtä yksittäisten ympäristötoimenpiteiden ja prosessiensa kestävyyden parantamisen parissa.

Todellisten merkittävien vaikutusten lieventämistoimenpiteet

Afarak pystyy julkistamaan tietoja olennaisten vaikutusten lieventämistoimenpiteistä, niihin liittyvistä tuloksista ja edistymisestä, pääoma- ja toimintamenoista sekä mahdollisista hiilidioksidipäästöjen vähentämiskeinoista vasta, kun ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelman laatiminen ja siihen liittyvä tiedonkeruu on saatu päätökseen.

E1-4: Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

Afarak ei ole vielä hyväksynyt erityisiä mitattavissa olevia ja tulossuuntautuneita tavoitteita ilmastonmuutoksen osalta. Konserni aikoo kuitenkin kehittää tällaisia tavoitteita osana suunniteltua "ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmaa". Kun siirtymäsuunnitelma on viimeistelty, asetetaan myös mitattavissa olevat erityistavoitteet, joita arvioidaan asiaankuuluvien tunnuslukujen avulla. Määritellään myös tarkka viitejakso, josta alkaen edistymistä mitataan järjestelmällisesti tiettyjen tunnuslukujen avulla. Siihen asti arviointi perustuu nykyisiin yleisiin ESG-käytäntöihin ja sisäisiin seurantaprosesseihin.

Vaikka virallisia tavoitteita ei ole vielä asetettu, Afarak tarkastelee joka tapauksessa strategioiden ja toimenpiteiden tehokkuutta ilmastonmuutoksen keskeisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kannalta. Edistymisen arvioinnissa käytetään tällä hetkellä laadullisia indikaattoreita, kuten sisäisiä tarkastuksia ja ESGraportteja, joissa seurataan toimenpiteiden tehokkuutta. Määrälliset indikaattorit, kuten päästötiedot ja energiankulutuksen mittarit, ovat myös osa tiedonkeruuta, jotta voidaan asettaa vertailuarvoja ja tukea pitkän aikavälin suorituskykytavoitteita. Jäljempänä kuvatulla tavalla Afarak varmistaa, että vaikka konkreettisesti määriteltyjä tavoitteita ei olekaan, ympäristötoimenpiteiden tehokkuutta valvotaan ja niitä mukautetaan jatkuvasti:

Riskienhallinta ja ESG-integraatio

Tulevaisuudessa Afarakin riskienhallintajärjestelmä laajennetaan kattamaan myös ESG-näkökohdat sisällyttämällä siihen kaksinkertainen olennaisuusanalyysi. Tämä mahdollistaa ympäristö- ja ilmastoriskien järjestelmällisen kirjaamisen ja niiden kohdennetun hallinnan sopivilla toimenpiteillä.

Sisäiset tarkastukset ja valvonta

Päästöjen vähentämiseen ja kestävien toimintatapojen edistämiseen tähtäävien toimenpiteiden noudattamisen ja tehokkuuden tarkistamiseen käytetään säännöllisiä sisäisiä tarkastusprosesseja. Tarkastuksista raportoidaan hallintoneuvostolle ja tarkastuskomitealle. Lisäksi ESG-tiimi valvoo koko ESG-hallintoa ja raportoi säännöllisesti hallintoneuvostolle. Viimeksi mainittu valvoo myös viime kädessä ilmastostrategioiden noudattamista ja tehokkuutta.

Avainluvut ja mittarit

Vaikka erityisiä ilmastotavoitteita vasta kehitetään, Afarak käyttää olemassa olevia tunnuslukuja energiankulutuksen, päästöjen ja resurssien käytön arvioinnissa. Näitä tunnuslukuja käytetään edistymisen seurantaan ja parannusmahdollisuuksien tunnistamiseen. Tiedonkeruun osalta on otettu käyttöön prosesseja ympäristönsuojelun tason seuraamiseksi ja mukauttamiseksi.

Tätä tukee myös LCA:n asteittainen käyttöönotto kaikissa toimipaikoissa. Prosessi aloitettiin kattamalla Saksan energiaintensiivisin sijaintipaikka, ja sitä on laajennettu kaikkiin muihin keskeisiin sijaintipaikkoihin vuodesta 2024 alkaen. Näin varmistetaan avainlukujen ja mittareiden johdonmukainen ja kattava kirjaaminen ja analysointi.

E1-5: Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

Ilmastointensiiviset alat

Energiaintensiteetin määrittämisessä käytetään ilmastointensiivisiä aloja. Afarakissa tähän kuuluvat kaivosalueet, erityisesti kromimalmin louhinta, kromimalmirikasteen louhinta ja jalostusteollisuus, johon kuuluu louhitun raaka-aineen jalostus ferrokromin tuotantoa varten.

Ilmastointensiivisten alojen nettotulot

Molemmat edellä mainitut alat ovat ilmastointensiivisiä ja vaativat huomattavia energiavaroja. Näiden toimintojen tarkka seuranta ja hallinta on ratkaisevan tärkeää ympäristövaikutusten minimoimiseksi ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kahta energiaintensiivistä alaa kuvataan tarkemmin jäljempänä, ja näiden alojen nettotulot esitetään:

FerroAlloys (Etelä-Afrikka)

Tämä alue käsittää Vlakpoortin, Zeerustin ja Mecklenburgin kaivokset Etelä-Afrikassa. Päätoimiala on kromimalmin louhinta, jota tuotetaan myytäväksi maailmanmarkkinoilla. Kromimalmin louhinta ja jalostus ovat prosesseja, jotka vaativat paljon energiaa. Vaikka tämä ala muodostaa vain pienen osan konsernin kokonaismyynnistä, se on edelleen keskeinen osa Afarakin raaka-aineiden hankinta- ja markkinointistrategiaa.

Erikoisseokset (Turkki ja Saksa)

Tässä jaksossa keskitytään ferrokromipohjaisten erikoistuotteiden tuotantoon korkealaatuisesta kromimalmista. Kaivostoiminta tapahtuu Turkissa, ja jalostuslaitos sijaitsee Saksassa. Näitä erittäin erikoistuneita tuotteita toimitetaan johtaville -yrityksille ilmailu- ja avaruusteollisuudessa, lääketieteellisessä terästuotannossa ja autoteollisuudessa. Energiaintensiivisellä tuotannolla on keskeinen asema arvokkaidenmetalliseosten kansainvälisillä markkinoilla. Tämä alue on myös Afarakin myynnin kannalta vahvin, ja sillä on keskeinen asema yrityksen arvoketjussa. Seuraavassa taulukossa esitetään näiden ilmastointensiivisten alojen tulojen jakautuminen:

	Raportointivuosi [N]	Yksikkö
Energiaintensiteetin laskennassa käytetty ilmastointensiivisten alojen myynti (FerroAlloys).	16 576 758,41	Rahamäär äinen (€)
Myynti ilmastointensiivisten alojen toiminnasta, jota käytetään energiaintensiteetin laskennassa (erikoisseokset).	111 275 018,42	Rahamäär äinen (€)
Kokonaismyynti ilmastointensiivisillä aloilla (päätelmä)	127 851 776,83	Rahamäär äinen (€)

Tästä myynnistä voidaan laskea seuraava energiaintensiteetti:

	Raportointivuo si [N]	Yksikkö
Ilmastointensiivisten alojen toimintojen		(Energia
kokonaisenergiankulutus / ilmastointensiivisten alojen	922	MWh:na/Moneta
toimintojen liikevaihto.		arinen (milj. €))

	Afarakin energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä on seuraava:

Laskelma IEA:n nykyisen energialähteiden yhdistelmän mukaan (6. helmikuuta 2025: DEU = 2023, ZAF = 2022, TUR = 2023)	Raportointivuosi [N]	Yksikkö
Kivihiilen ja kivihiilituotteiden polttoaineen kulutus	0	Energia (MWh)
Raakaöljyn ja öljytuotteiden polttoaineen kulutus	19 519	Energia (MWh)
Maakaasun polttoaineenkulutus	4 318	Energia (MWh)
Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus	0	Energia (MWh)
Ostetun tai vastaanotetun sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen sekä fossiilisten energialähteiden kulutus (Laajuus 2)	44 308	Energia (MWh)
Fossiilisen energian kokonaiskulutus	68 145	Energia (MWh)
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta	57,83	Prosenttia (%)
Ydinvoiman kulutus	121	Energia (MWh)
Ydinvoiman osuus energian kokonaiskulutuksesta	0,10	Prosenttia (%)
Uusiutuvien energialähteiden polttoaineen kulutus, mukaan lukien biomassa (mukaan lukien biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuvista energialähteistä peräisin oleva vety jne.)	0	Energia (MWh)
Ostetun tai vastaanotetun sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen sekä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus	49 576	Energia (MWh)
Muun itse tuotetun uusiutuvan energian kuin polttoaineiden kulutus	0	Energia (MWh)
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus	49 576	Energia (MWh)
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta	42,07	Prosenttia (%)
Energian kokonaiskulutus	117 842	Energia (MWh)

* Viittaus OMAAN yritykseen toimitusketjun sijasta.

E1-6: Kasvihuonekaasujen bruttopäästöt luokissa Laajuus 1, 2 ja 3 ja kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt

Kasvihuonekaasujen bruttopäästöt

Raportointivuosi 2024 on ensimmäinen vuosi, jolloin Afarak julkaisee CSRD-raportin, jossa esitetään yksityiskohtaisesti yrityksen hiilijalanjälki (CCF). Näin ollen 2024 on tulevien laskelmien perusvuosi.

Kasvihuonekaasujen bruttopäästöt

Kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä kirjataan. Päästöjä syntyy eri laajuisesti (Laajuus 1, Laajuus 2 ja Laajuus 3). Päästöt on eritelty yksityiskohtaisesti jäljempänä.

Kasvihuonekaasujen bruttopäästöt
	Raportointivuosi [N]	Yksikkö
Laajuus-1 Kasvihuonekaasupäästöt
Laajuus-1 kasvihuonekaasujen bruttopäästöt	29 721	Kasvihuonekaasupäästöt (tCO2e)
Säännellyistä päästökauppajärjestelmistä peräisin olevien kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus Laajuus 1 - päästöjen määrästä	5	Prosenttia (%)
Laajuus-2 Kasvihuonekaasupäästöt
Toimipaikkaan liittyvät Laajuus 2 - kasvihuonekaasujen bruttopäästöt	43 037	Kasvihuonekaasupäästöt (tCO2e)
Markkinoihin liittyvät Laajuus 2 -kasvihuonekaasujen bruttopäästöt * Laskenta jäännösseoksen avulla	29 878	Kasvihuonekaasupäästöt (tCO2e)
Laajuus-3- Kasvihuonekaasupäästöt
Epäsuorat (Laajuus 3) kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (brutto)	71 320	Kasvihuonekaasupäästöt (tCO2e)
Ostetut tavarat ja palvelut	62 345	Kasvihuonekaasupäästöt (tCO2e)
Polttoaineisiin ja energiaan liittyvä toiminta (ei sisällytetty sisältöihin Laajuus-1 tai Laajuus-2)	1 879	Kasvihuonekaasupäästöt (tCO2e)
Kuljetus ja jakelu tuotantoketjun alkupäässä	6 918	Kasvihuonekaasupäästöt (tCO2e)
Jätteiden syntyminen yrityksissä	178	Kasvihuonekaasupäästöt (tCO2e)
Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä
Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (paikkaperusteisesti)	144 078	Kasvihuonekaasupäästöt (tCO2e)
Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (markkinoihin liittyvät)	130 919	Kasvihuonekaasupäästöt (tCO2e)

Afarakin kasvihuonekaasupäästöt - koostumus ja soveltamisalojen analyysi

Afarakin kasvihuonekaasupäästöt koostuvat kasvihuonekaasupöytäkirjan (GHG Protocol) kolmesta standardoidusta osa-alueesta: Laajuus 1, Laajuus 2 ja Laajuus 3, jotka kattavat kaikki tärkeimmät päästölähteet arvoketjussa.

Laajuus 1: suorat päästöt toimipaikalla

Laajuus 1 sisältää kaikki välittömät päästöt, jotka johtuvat toiminnallisista toimista paikan päällä, kuten fossiilisten polttoaineiden polttamisesta tuotantolaitoksissa tai ajoneuvoissa. Tällä alueella on pienin osuus konsernin kasvihuonekaasujalanjäljestä.

Laajuus 2: Ostetun sähkön päästöt

Laajuus 2:ssa otetaan huomioon epäsuorat päästöt, jotka aiheutuvat sähkön, lämmön tai höyryn ostosta. Nämä päästöt riippuvat suuresti kunkin paikan energialähteistä. Niillä on tärkeä rooli Afarakissa, erityisesti Saksan kaltaisissa energiaintensiivisissä paikoissa.

Laajuus 3: Välilliset päästöt arvoketjun varrella

Laajuus 3 muodostaa ylivoimaisesti suurimman osan Afarakin päästöistä - yli kolme neljäsosaa koko kasvihuonekaasujalanjäljestä. Tässä yhteydessä otetaan huomioon eri luokat arvoketjun alkupäässä ja loppupäässä, mukaan lukien

• Luokka 1: Raportointivuonna kulutetut ostetut tavarat ja palvelut.
• Luokka 3: Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toiminnot, jotka eivät kuulu Laajuus 1 tai 2 -luokkaan.
• Luokka 4: Kuljetus ja jakelu tuotantoketjun alkupäässä.
• Luokka 5: Toiminnan aikana syntyvät jätteet.

Yhteenveto jakelusta

Päästöjen jakautumisen analyysi osoittaa, että suurin osa Afarakin kasvihuonekaasupäästöistä - yli kolme neljäsosaa koko jalanjäljestä - kuuluu Laajuus 3 -luokkaan. Laajuus 2:n osuus on merkittävä mutta paljon pienempi, kun taas Laajuus 1:n osuus päästöistä on pienin.

Laajuus 1 ja Laajuus 2 -päästöjen vähentäminen on suurelta osin Afarakin suorassa valvonnassa, sillä päästöjä voidaan vähentää kohdennetuilla toimenpiteillä. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi prosessien optimointi, energiatehokkuusohjelmat, sähkön ostaminen uusiutuvista lähteistä fossiilisten polttoaineiden tai verkkosähkön sijasta ja sähkön tuottaminen itse esimerkiksi aurinkoenergialla.

Laajuus 3 -päästöihin voidaan sen sijaan vaikuttaa suorilla toimenpiteillä vain rajoitetusti, koska nämä päästöt syntyvät tuotantoketjun alkupäässä ja loppupäässä ja ovat voimakkaasti riippuvaisia ulkoisista tekijöistä, kuten tavarantoimittajista, kuljetuskumppaneista ja loppukuluttajista. Laajuus 3 -päästöjen vähentäminen on kuitenkin edelleen keskeinen lähtökohta konsernin pitkän aikavälin kestävän kehityksen strategiassa, koska sillä on suurin vaikutus hiilijalanjälkeen.

Biogeeniset päästöt

Afarakin aiheuttamat biogeeniset CO2 päästöt esitetään seuraavassa taulukossa:

	Raportointivuo si [N]	Yksikkö
Biogeeninen CO2 biomassan poltosta tai biohajoamisesta aiheutuvat päästöt, joita ei ole kirjattu Laajuus 1 + Laajuus 2 kasvihuonekaasupäästöt. Laskelma biomassan puukertoimella	175,7	Kasvihuonek aasupäästöt (tCO2e)
Biogeeninen hiilidioksidi2 biomassan poltosta tai biohajoamisesta aiheutuvat päästöt, jotka syntyvät arvoketjun alkupäässä ja loppupäässä ja joita ei ole otettu huomioon Laajuus 3 - kasvihuonekaasujen bruttopäästöissä**.	N/A	Kasvihuonek aasupäästöt (tCO2e)

* Muuntyyppisten kasvihuonekaasujen (erityisesti CH4 ja N2O) päästöt on otettu huomioon Laajuus 1 GHGpäästöissä ja Laajuus 2 GHG-päästöissä.

**Muun tyyppisten kasvihuonekaasujen (erityisesti CH4 ja N2O) ja hiilidioksidipäästöt2, jotka syntyvät biomassan elinkaaren aikana muutoin kuin polttamalla tai biohajoamalla (esim. biomassan käsittelystä tai kuljetuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt), sisältyvät Laajuus 3 -kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan.

Kasvihuonekaasujen intensiteetti

Kasvihuonekaasujen intensiteetti (GHG-intensiteetti) lasketaan Afarakin kokonaisliikevaihdosta. Laskennassa käytetty myynti on esitetty seuraavassa taulukossa:

	Raportointivuosi [N]	Yksikkö
Myynti (ilmastointensiivisiltä aloilta)	127 851 777	Rahamääräinen (€)
Muu myynti (muilta kuin ilmastointensiivisiltä aloilta)	789 227	Rahamääräinen (€)
Kokonaismyynti (tilinpäätöksessä)	128 641 004	Rahamääräine n (€)

Afarakin kokonaispäästöt olivat kertomusvuonna 144 078 tCO2e. Niitä sovellettiin kokonaisliikevaihtoon kasvihuonekaasujen intensiteetin laskemiseksi. Laskelmien mukaan kasvihuonekaasujen intensiteetti on noin 1 120 tCO2e miljoonaa euroa liikevaihtoa kohti.

	Raportointivuosi [N]	Yksikkö
Kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä (paikkaperusteisesti) liikevaihtoa kohti	1 120	Kasvihuonekaa supäästöt tCO2e / rahamääräinen (milj. euroa)
Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (markkinoihin liittyvät) liikevaihtoa kohti	1 018	Kasvihuonekaa supäästöt tCO2e / rahamääräinen (milj. euroa)

Laskentamenetelmä ja päästökertoimet

Afarak laskee CCF:n, joka sisältää Saksassa, Turkissa ja Etelä-Afrikassa sijaitsevien toimipaikkojen kasvihuonekaasupäästöt, Sphera-ohjelmiston tuella. Tämä ohjelmisto perustuu kasvihuonekaasupäästöprotokollan määrittelyihin, jonka ESRS on tunnustanut arvovaltaiseksi standardiksi. Laskelma sisältää seuraavat menetelmät, oletukset ja päästökertoimet:

Katetut alueet

• Laajuus 1: Toimipaikkojen suorat päästöt, kuten fossiilisten polttoaineiden poltosta aiheutuvat päästöt.
• Laajuus 2: Ostetusta energiasta aiheutuvat epäsuorat päästöt.
• Osittainen laajuus 3: Sisältää luokat 1 (ostetut ja kulutetut tavarat ja palvelut), 3 (energiaan liittyvät toiminnot), 4 (kuljetus ja jakelu tuotantoketjun alkupäässä) ja 5 (toiminnallinen jäte).

Alueet, joita ei ole katettu

Tietyt luokat eivät kuulu Laajuus 3 -luokkaan Afarakissa, mukaan lukien

• Luokka 1: Tavarat, joita ei kuluteta, mutta jotka on ostettu. (Afarak välttää varastoja niin pitkälle kuin mahdollista, ja ostetut tavarat kulutetaan suurelta osin juuri oikeaan aikaan. Tällä tavoin Afarak ei ainoastaan auta säästämään resursseja, vaan myös minimoi käyttämättömistä materiaaleista mahdollisesti aiheutuvat päästöt, joten tämä luokka on konsernin kannalta vähäinen.).
• Luokka 2: Pääomatavarat. (Afarakin tuotantohyödykkeiden käyttöikä on verrattain pitkä, ja niiden suhteelliset vuotuiset päästöt ovat kokonaispäästöihin nähden merkityksettömän pienet).
• Luokat 6-15: Työmatkat, työntekijöiden työmatkat, kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä, myytyjen tuotteiden loppukäsittely ja muut luokat, kuten franchising-sopimukset ja investoinnit. (Näitä luokkia ei ole olemassa tai ne ovat niin marginaalisia, että ne on luokiteltu merkityksettömiksi. Niiden päästöt

muodostavat liian pienen osan Afarakin kokonaispäästöistä verrattuna tärkeimpiin päästöluokkiin, kuten energiankulutukseen ja raaka-aineiden tuotantoon.)

Menetelmien soveltaminen

Päästöjen laskenta perustuu energiankulutukseen ja materiaalivirtatietoihin Saksan tuotantolaitoksesta sekä Etelä-Afrikan ja Turkin kromimalmikaivoksista. Tiedot kerrotaan erityispäästökertoimilla, jotka on otettu luotettavista kansainvälisistä lähteistä, kuten Kansainvälisestä energiajärjestöstä (IEA) ja kansallisista tietokannoista.

Elinkaarianalyysi (LCA)

Vaikka LCA-analyysit ovat pääasiassa tuotekohtaisia, Afarak käyttää tätä menetelmää Laajuus 3 -päästöjen osittaiseen keräämiseen ja lopulta niiden sisällyttämiseen CCF:ään. Nämä analyysit perustuvat ISO-standardeihin 14040 ja 14044.

Laskentatyökalut

Afarak käyttää CCF-laskennassaan Spheran LCA-ohjelmistoa, joka takaa kattavan tietokannan ja tarkan mallintamisen. Tämä perustuu ecoinvent-tietokantaan, joka on yksi maailman johtavista ympäristö- ja elinkaarianalyysien lähteistä ja jota päivitetään säännöllisesti. Sphera on yksi maailman suurimmista ja säännöllisesti päivitetyistä tietokannoista, joka on optimoitu erityisesti metalli- ja raaka-aineteollisuutta varten. Prosessi mahdollistaa yrityksen ilmaston kannalta merkittävien toimien läpinäkyvän ja järjestelmällisen esittämisen. Nykyiset CCF-tiedot perustuvat kromimalmin louhintaan, kromirikasteeseen ja vähähiilisen ferrokromin (LC FeCr) tuotantoon edellä mainituissa keskeisissä tuotantolaitoksissa.

Menetelmien perustelut

Afarak käyttää LCA-prosessia ja ohjelmistoa Sphera, koska niiden avulla voidaan analysoida Afarakin prosessien ja tuotteiden ympäristövaikutuksia yksityiskohtaisesti. LCA-prosessi tarjoaa jäsennellyn ja standardoidun menetelmän, joka on suoraan yhteensopiva kansainvälisten standardien, kuten kasvihuonekaasupöytäkirjan ja ISO 14040/44:n, vaatimusten kanssa.

Spheran käyttö varmistaa, että:

• Tietojen laatu ja johdonmukaisuus taataan käyttämällä ecoinventin kaltaisia kattavia tietokantoja.
• tarkat laskelmat päästöistä ja ympäristövaikutuksista, joissa otetaan huomioon sijaintipaikan erityisolosuhteet.
• Avoimuus ja jäljitettävyys ESRS-standardien mukaista raportointia varten.

Tämä yhdistelmä tarkoittaa, että Afarak ei ainoastaan täytä lainsäädännöllisiä vaatimuksia, vaan luo myös vankan perustan päästöjen vähentämistä ja kestävää kehitystä koskeville strategisille päätöksille.

E1-8: Sisäinen CO2-hinnoittelu

Afarakilla ei tällä hetkellä ole sisäistä CO₂-hinnoittelujärjestelmää. Sen sijaan konserni keskittyy suoriin toimenpiteisiin päästöjen vähentämiseksi, kuten prosessien optimointiin ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen sekä liiketoiminnan kestävään optimointiin. Afarak arvioi kuitenkin säännöllisesti, voidaanko tällaisella toimenpiteellä tukea kestävän kehityksen tavoitteita tulevaisuudessa.

E1-9: Merkittävien fyysisten ja siirtymäriskien sekä mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien odotetut taloudelliset vaikutukset

Afarak käyttää ESRS E1-9:n mukaista siirtymäkautta tämän tiedonantovaatimuksen osalta. Ilmoitusvelvoitteita, jotka koskevat sellaisten merkittävien fyysisten riskien, siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien odotettavissa olevia taloudellisia vaikutuksia, jotka eivät toteutuneet raportointikaudella, käsitellään tänä ensimmäisenä raportointivuonna yksinomaan laadullisesti, koska määrällisten tietojen laatiminen ei ole tällä hetkellä mahdollista. Tulevaisuudessa nämä tiedot ovat osa suunniteltua "ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmaa", jonka odotetaan valmistuvan vuosina 2025/2026. Määrälliset tiedot toimitetaan heti, kun tarvittavat tiedot ja analyysit ovat saatavilla.

ESRS E2: Ympäristön saastuminen

E2-1: Ympäristön saastumiseen liittyvät käsitteet

Afarak ei ole vielä ottanut käyttöön mitään virallisia saastumisen vähentämiskonsepteja, jotka täyttäisivät ESRS E2:n erityisvaatimukset. Yritys on kuitenkin jo pitkään toteuttanut aktiivisesti toimipaikkakohtaisia toimenpiteitä ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Näihin toimiin kuuluvat tuotantoprosessien optimointi, kiertotalouden edistäminen ja vähäpäästöisten teknologioiden käyttö. Ne perustuvat ICDA:n ja EUROALLIAGESin kattojärjestöjen ohjeisiin sekä paikallisiin lakisääteisiin vaatimuksiin.

Vuoteen 2025/2026 asti suunnitellussa "ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmassa" nämä nykyiset aloitteet muutetaan kattavaksi konsernin laajuiseksi konseptiksi ESRS E2 -vaatimusten täyttämiseksi. Siihen asti keskitytään jatkamaan ja kehittämään nykyisiä toimenpiteitä, joilla ympäristön saastumista voidaan torjua kohdennetusti ja tehokkaasti kyseisillä paikoilla.

Seuraavissa jaksoissa esitetään yleiskatsaus Afarakin tähänastiseen toimintaan tällä alalla.

1. Kattojärjestöjen suuntaviivojen hyväksyminen

Afarak noudattaa ICDA:n ja EUROALLIAGESin kattojärjestöjen ympäristöohjeita, jotka toimivat standardoituina ja alakohtaisina puitteina kestäville prosesseille. Nämä ohjeet pannaan täytäntöön paikkakohtaisesti paikallisten olosuhteiden ja oikeudellisten vaatimusten täyttämiseksi.

Yhteiset toimenpiteet ja painopisteet

Molemmat kattojärjestöt korostavat kestävien saastumisen vähentämiskäytäntöjen merkitystä, ja ne on sisällytetty Afarakin prosesseihin seuraavasti:

• Päästöjen valvonta: Afarak käyttää tuotantolaitoksissaan nykyaikaisia suodatustekniikoita päästöjen vähentämiseksi ja ilmanlaadun parantamiseksi merkittävästi.
• Jätehuolto: Yritys optimoi jatkuvasti tuotantoprosessejaan jätemäärien minimoimiseksi. Kuonaa käsitellään ja käytetään paikallisiin tarkoituksiin, kuten teiden rakentamiseen, mikä edistää osaltaan kiertotaloutta.
• Yhteistyö viranomaisten kanssa: Kaikki toimipaikat tekevät tiivistä yhteistyötä paikallisten viranomaisten kanssa tiukkojen ympäristönormien noudattamiseksi. Näin varmistetaan, että paikallisten säännösten ja kansainvälisten parhaiden käytäntöjen noudattaminen on aina etusijalla.

ICDA:n ja EUROALLIAGESin erityinen panos

• ICDA: ICDA edistää kiertotaloutta kierrättämällä ja uudelleenkäyttämällä kromituotteita. Samalla se tukee jäseniään sellaisten tekniikoiden käyttöönotossa, jotka minimoivat ilman ja jätteiden saastumisen kromin tuotannossa. ICDA tekee myös tiivistä yhteistyötä kansainvälisten viranomaisten kanssa muotoillakseen maailmanlaajuisia ympäristöstandardeja, joita Afarak soveltaa prosesseissaan.
• EUROALLIAGES: EUROALLIAGES painottaa erityisesti saastepäästöjen vähentämistä ja jätehuoltoa. Tähän sisältyy vähäpäästöisten teknologioiden ja energiatehokkaiden prosessien edistäminen. Yhdistyksen strategiset suuntaviivat tukevat Afarakia sen toiminnan optimoinnissa ja kestävien tuotantokäytäntöjen kehittämisessä.

2. Paikkakohtaiset vaatimukset

Vastuu ympäristötoimenpiteistä on Saksan, Turkin ja Etelä-Afrikan toimipaikoilla. Nämä toimipaikat toimivat itsenäisesti täyttääkseen kunkin maan lakisääteiset vaatimukset ja ympäristötavoitteet. Yhtenäistä konsernitason strategiaa on tällä hetkellä vaikea toteuttaa paikallisten erojen vuoksi.

3. Ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelma käynnissä

Afarak työstää parhaillaan koko konsernin kattavaa "ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmaa". Tämän suunnitelman tarkoituksena on koordinoida nykyiset toimipaikkakohtaiset ympäristötavoitteet ja -toimenpiteet ja luoda konsernin laajuinen puitekehyksen rakenne. Näin varmistetaan, että keskeiset kysymykset, kuten ympäristön saastumisen vähentäminen, resurssitehokkuus ja ympäristönormien noudattaminen, otetaan huomioon suunnitteluprosessissa.

Afarak korostaa, että tämä suunnitelma on laadittu siten, että se on yhdenmukainen ESRS E2 -standardin (ympäristön saastuminen) ja muiden asiaankuuluvien standardien vaatimusten kanssa. Tulevissa kertomuksissa tämän suunnitelman edistymistä koskeva dokumentaatio esitetään avoimesti, jotta sidosryhmien odotukset täyttyvät ja varmistetaan yhtenäinen raportointi.

E2-2: Ympäristön saastumiseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit

Afarak ei ole vielä toteuttanut mitään standardoituja toimenpiteitä ympäristön saastumisen torjumiseksi. Sen sijaan vastuu ympäristönsuojelutoimenpiteiden toteuttamisesta ja täytäntöönpanosta on yksittäisillä toimipaikoilla Saksassa, Turkissa ja Etelä-Afrikassa. Näissä toimipaikoissa toteutetaan paikallisesti mukautettuja toimenpiteitä ilman, veden ja maaperän ympäristön saastumisen vähentämiseksi kunkin maan lakisääteisten vaatimusten mukaisesti. Tuotantoprosessien optimoinnin lisäksi jätteiden ja päästöjen minimoimiseksi tähän kuuluu myös kestävien teknologioiden ja prosessien käyttö toimipaikoissa ilman, veden ja maaperän saastumisen vähentämiseksi. Jatkuvalla seurannalla varmistetaan, että kaikki prosessit ovat paikallisten ja kansainvälisten ympäristöstandardien mukaisia.

Paikalliset toimenpiteet

Saksa (Elektrowerk Weisweiler GmbH)

• Ilmansuodatinjärjestelmät tuotantoprosessien päästöjen vähentämiseksi.
• Vedenpuhdistamot, jotta päästöt paikallisiin vesiin voidaan minimoida.
• Sadeveden keräysaltaat, jotka vähentävät makean veden kulutusta.

Turkki ja Etelä-Afrikka (kaivosalueet)

• Vedenkäsittelylaitokset prosessiveden kierrätystä varten.
• Kaivoveden saanti juomaveden kulutuksen vähentämistoimenpiteenä.
• Kromimalmirikasteiden louhinnassa ei käytetä kemiallisia aineita.

Näiden toimenpiteiden lisäksi paikalliset toimipaikat noudattavat maakohtaisia ympäristömääräyksiä päästörajoitusten ja jätehuollon osalta. Tähän kuuluu myös ympäristövaikutusten säännöllinen seuranta ja raportointi paikallisten viranomaisten vaatimusten mukaisesti.

Kehittämällä uuden "ilmastonmuutosta koskevan siirtymäsuunnitelman" vuosina 2025/2026 Afarak aikoo laatia kattavan yritysstrategian, jolla koordinoidaan konsernin eri toimipaikkojen erityisiä ympäristötavoitteita ja toimenpiteitä. Tavoitteita mukautetaan jatkossakin paikallisiin vaatimuksiin, sillä kussakin maassa on erilaisia vaatimuksia ja tavoitteita.

E2-3: Ympäristön saastumiseen liittyvät tavoitteet

Ympäristön saastumisen vähentämiseksi ei ole tällä hetkellä olemassa erityisiä, mitattavissa olevia ja tulossuuntautuneita tavoitteita. Osana ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelman kehittämistä Afarak tutkii, voidaanko ympäristön saastumisen vähentämiseksi asettaa mitattavissa olevia tavoitteita. Suunnitelmassa määritellään myös viitejakso, jota voidaan käyttää saastumisen vähentämisessä saavutetun edistyksen mittaamiseen.

Virallisten tavoitteiden puuttumisesta huolimatta Afarak seuraa strategioidensa ja toimenpiteidensä tehokkuutta ympäristön saastumiseen liittyvien merkittävien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien osalta. Näillä toimenpiteillä pyritään varmistamaan, että saastumisen vähentämisstrategioita arvioidaan ja seurataan järjestelmällisesti ja että niitä mukautetaan tarvittaessa uusiin vaatimuksiin:

Riskienhallinta ja ESG-integraatio

Kattava riskienhallintajärjestelmä, johon on sisällytetty ESG-näkökohdat, mahdollistaa ympäristön pilaantumisriskien tunnistamisen, analysoinnin ja arvioinnin, mukaan lukien ilman, veden ja maaperän mahdollinen saastuminen.

Sisäiset tarkastukset ja valvonta

Säännöllisissä sisäisissä tarkastusprosesseissa tarkastetaan ilman, veden ja maaperän pilaantumisen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden noudattaminen ja tehokkuus sekä yksilöidään alueet, joita on optimoitava. Tulokset esitellään hallintoneuvostolle ja tarkastuskomitealle. Lisäksi ESG-tiimi seuraa jatkuvasti sääntelyvaatimusten kehittymistä ESRS-standardien mukaisesti ympäristön, sosiaalisten asioiden ja omistajaohjauksen aloilla ja tiedottaa säännöllisesti hallintoneuvostolle havainnoista ja tarvittavista toimenpiteistä. Hallintoneuvosto on vastuussa ympäristön saastumisen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden tehokkuuden ja noudattamisen valvonnasta, ja se tarkastelee säännöllisesti edistymistä ja vahvistaa tarvittavat mukautukset.

Avainluvut ja mittarit

Vaikka erityisiä, mitattavissa olevia tavoitteita kehitetään edelleen, nykyisiä indikaattoreita käytetään päästöjen, jätehuollon ja resurssien käytön seurantaan. Nämä tiedot tukevat edistymisen arviointia ja edistävät jatkuvaa parantamista.

E2-4: Ilman, veden ja maaperän saastuminen

Ferrokromin tuotanto ja kromimalmin louhinta Afarakissa aiheuttavat päästöjä, jotka (mahdollisesti) saastuttavat ilmaa, vettä ja maaperää.

Afarak on sitoutunut noudattamaan lakisääteisiä vaatimuksia ja pyrkii myös tekemään tuotantoprosesseistaan mahdollisimman ympäristöystävällisiä. Tässä yhteydessä keskitytään päästöjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaan vähentämiseen kestävän tuotantokehityksen varmistamiseksi.

Ympäristön saastumista ei kuitenkaan voida täysin välttää teollisuusprosesseissa. Afarak keskittyy siksi pitämään väistämättömät vaikutukset mahdollisimman vähäisinä ja toteuttamaan aktiivisesti toimenpiteitä ympäristövaikutusten optimoimiseksi edelleen. Tämä perusasenne muodostaa perustan nykyaikaisen ympäristöteknologian käytölle ja luonnonvarojen vastuulliselle käytölle kaikissa toimipaikoissa. Seuraavassa taulukossa esitetään ilman, veden ja maaperän saastuminen omassa toiminnassamme:

	Raportointivuosi [N]	Yksikkö
Ilmansaasteet
Kromi ja sen yhdisteet	234	Massa (kg)
Veden saastuminen
Typpi (päästöt vastaanottavaan veteen)	17	Massa (kg)

Ilmansaasteet

Ferrokromin tuotanto on energiaintensiivinen prosessi, joka voi kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi vapauttaa ilmaan epäpuhtauksia. Raportointijakson aikana tuotannosta aiheutui ilmansaasteita, erityisesti kromia ja sen yhdisteitä. Nämä päästöt syntyvät pääasiassa lämpöprosesseissa sulatusuuneissa, joissa kromimalmia jalostetaan ferrokromiksi korkeissa lämpötiloissa.

Afarak täyttää lakisääteiset vaatimukset käyttämällä nykyaikaisia suodatin- ja pakokaasujen puhdistusjärjestelmiä, jotka on erityisesti suunniteltu minimoimaan kromin ja sen yhdisteiden päästöt. Rajaarvojen noudattaminen varmistetaan jatkuvalla päästöjen seurannalla ja säännöllisillä virallisilla tarkastuksilla.

Vaikka raportoidut kromipäästöt täyttävät nykyiset lakisääteiset vaatimukset, Afarak on sitoutunut jatkuvaan parantamiseen. Yritys testaa ja ottaa jatkuvasti käyttöön edistyksellistä teknologiaa päästöjen vähentämiseksi edelleen ja ympäristövaikutusten minimoimiseksi.

Veden saastuminen

Afarakin tuotantoprosessit aiheuttavat vähäistä vesien pilaantumista, joka on suurelta osin minimoitu käyttämällä omaa jätevedenpuhdistamoa. Jäljelle jäävää pientä typpipäästöä vastaanottaviin vesiin ei voida vielä täysin välttää. Tämä päästö täyttää voimassa olevat lakisääteiset vaatimukset ja on vastuuviranomaisten asettamien rajojen sisällä.

Näiden vaatimusten noudattamista valvotaan tiukoilla ja säännöllisillä tarkastuksilla, joita tekevät jätevesipäästöjen hyväksymisestä ja valvonnasta vastaavat viranomaiset. Afarak tekee tiivistä yhteistyötä näiden viranomaisten kanssa varmistaakseen, että kaikki vesilainsäädännön vaatimukset täyttyvät.

Sen lisäksi, että Afarakin oma laboratorio suorittaa säännöllisiä analyysejä ja toimittaa tulokset viranomaisille, viranomaiset ottavat satunnaisnäytteitä. Tällä toimivaltaisten viranomaisten ennalta ilmoittamattomalla näytteenotolla varmistetaan, että kaikki vaatimukset täyttyvät jatkuvasti ja että rikkomuksia ei tapahdu.

Afarak on edelleen sitoutunut optimoimaan jätevesiprosessejaan, jotta veden pilaantumista voidaan edelleen vähentää ja täyttää korkeimmat ympäristönormit.

Maaperän saastuminen

Afarakissa kromimalmi louhitaan kokonaan ilman kemikaaleja. Tämä koskee sekä toimintaa Turkin maanalaisissa kaivoksissa että kromimalmirikasteen louhintaa. Tämä tarkoittaa, että maaperä ei ole kemiallisesti saastunut, minkä vuoksi maaperän pilaantuminen ei ole Afarakin prosessien kannalta suoraan merkityksellinen asia.

Jalostuksen aikana syntyy kuitenkin rikastusjätteen muodossa olevia jätteitä, jotka varastoidaan maan pinnalle. Vaikka nämä jäämät eivät olekaan suoraa maaperän pilaantumista, Afarak pitää maaperäkysymystä merkittävänä, koska siitä voi aiheutua fyysisiä ja välillisiä ympäristövaikutuksia, kuten eroosiota tai sedimenttien siirtymistä. Välttääkseen haitallisia vaikutuksia ja edistääkseen aktiivisesti terveen maaperän säilyttämistä konserni pitääkin erittäin tärkeänä, että rikastusjätteet varastoidaan vastuullisesti.

Afarak luottaa kestäviin ja ympäristöystävällisiin louhintaprosesseihin, joilla varmistetaan sekä maaperän laatu että luonnonvarojen pitkäaikainen säilyminen.

Epäpuhtauspäästöjen seuranta

Afarak käyttää erilaisia mittausmenetelmiä epäpuhtauspäästöjen seurantaan varmistaakseen, että yritys pitää päästöjä silmällä ja täyttää kaikki lakisääteiset vaatimukset:

Yhteistyö virallisten mittauslaitosten kanssa

Afarak tekee yhteistyötä ulkopuolisten, virallisesti tunnustettujen mittauslaitosten kanssa, jotka suorittavat päästölähteiden säännöllisiä ja riippumattomia testejä. Tämä kumppanuus ei ainoastaan takaa lakisääteisten vaatimusten noudattamista, vaan myös mahdollistaa ympäristövaikutusten objektiivisen arvioinnin.

Oma kemian laboratorio

Afarakin oman kemian laboratorion avulla Afarak voi ottaa jatkuvasti näytteitä ja analysoida ilman ja veden epäpuhtauspitoisuuksia suoraan paikan päällä. Tämä mahdollistaa sääntöjenvastaisuuksien nopean ja tarkan tunnistamisen, mikä takaa päästöjen tasaisen laadukkaan valvonnan.

Pölytiivis mittausmenetelmä

Afarak käyttää ilmapäästöjen seurannassa pölytiiviitä mittaustekniikoita, jotka tallentavat ilman hiukkaspitoisuudet. Näillä toimenpiteillä varmistetaan pölylle ja pienhiukkasille määriteltyjen raja-arvojen noudattaminen.

Jäteveden määrän analysointi

Afarakin jätevesiä seurataan ja analysoidaan rutiininomaisesti, ja sekä epäpuhtauksien pitoisuuksia että jäteveden kokonaismäärää seurataan määriteltyjen päästöjä koskevien suuntaviivojen perusteella. Näin voidaan tarkasti valvoa veteen johdettavaa kokonaiskuormitusta ja noudattaa jätevesien hävittämistä koskevia säädöksiä.

Tiedonkeruu ympäristötilinpitoa varten

Ympäristölaskentaa ja -raportointia varten Afarak kerää kattavia tietoja päästöistä, jätteistä ja resurssien kulutuksesta eri sisäisistä ja ulkoisista lähteistä. Nämä tiedot yhdistetään LCA-prosessissa, jotta saadaan standardoitua ja jäsenneltyä tietoa kaikista toimipaikoista. Näin varmistetaan tietojen koordinoitu jatkokäsittely, joka muodostaa vankan perustan analyysille ja raportoinnille. Keskeiset prosessit ja tietolähteet luetellaan jäljempänä:

• Päästöt ilmaan ja veteen: Ilma- ja vesipäästöjen jatkuviin tarkkailumenetelmiin ja näytteenottoon sisältyvät virallisten mittauslaitosten ja oman kemian laboratorion tiedot. Näihin tietoihin sisältyvät epäpuhtauksien pitoisuudet ja jätevesimäärät.
• Päästöt: Afarakin päästöjä ei mitata suoraan, vaan ne perustuvat standardoituihin laskelmiin, joissa käytetään erityisiä päästökertoimia. Tätä menetelmää suositaan, koska suorat päästömittaukset kaikissa kohteissa eivät tällä hetkellä ole teknisesti toteutettavissa, taloudellisesti kannattavia tai sääntelyyn liittyvistä syistä välttämättömiä. Laskelmat perustuvat kansainvälisesti tunnustettuihin lähteisiin, erityisesti IEA:n lähteisiin, jotta voidaan varmistaa tarkka ja johdonmukainen arviointi.
• Jäte- ja kierrätystiedot: Sisäiset raportit ja hävittämisprosesseja koskevat tiedot antavat yksityiskohtaista tietoa syntyneestä jätteestä ja kierrätyksen osuudesta.
• Energian ja veden käyttö: Tuotantoraportit ja laitoksen kulutustiedot antavat kattavan kuvan käytetyistä resursseista, ja niillä on ratkaiseva merkitys ympäristötasapainon kannalta.

E2-6: Ympäristön saastumiseen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien odotetut taloudelliset vaikutukset

Afarak käyttää siirtymäkautta ESRS E3-5:n mukaisesti eikä julkista asiaa koskevia tietoja. Nämä tiedot ovat osa tulevaa "Climate Change Transition Plan" -ilmastosuunnitelmaa, jota parhaillaan laaditaan ja jonka odotetaan valmistuvan vuosina 2025/2026. Määrälliset tiedot toimitetaan heti, kun tarvittavat tiedot ja analyysit ovat saatavilla.

ESRS E3: Vesi- ja merivarat

E3-1: Vesi- ja merivaroihin liittyvät käsitteet

Afarak ei ole vielä hyväksynyt vesi- ja merivarojen käyttöä ja säilyttämistä koskevia virallisia konsepteja, jotka täyttäisivät ESRS E3:n erityisvaatimukset. Yritys on kuitenkin jo pitkään toteuttanut toimipaikkakohtaisia toimenpiteitä, joilla pyritään optimoimaan vedenkulutus ja minimoimaan vesivaroihin kohdistuvat vaikutukset. Näihin toimiin kuuluvat nykyaikaisten vedenkierrätysjärjestelmien käyttö, tehokkaiden jätevedenpuhdistusprosessien käyttöönotto ja veden pilaantumisen vähentäminen.

Suunnitellussa ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmassa nämä nykyiset aloitteet muutetaan kattavaksi koko konsernin kattavaksi asiakirjaksi ESRS E3 -vaatimusten täyttämiseksi. Siihen asti keskitytään jatkamaan ja kehittämään edelleen nykyisiä toimenpiteitä, joilla edistetään vesivarojen kestävää käyttöä ja suojelua kohdennetusti ja tehokkaasti kyseisillä alueilla.

Seuraavissa jaksoissa esitetään yleiskatsaus Afarakin tähänastiseen toimintaan tällä alalla.

1. Kattojärjestöjen yleisten suuntaviivojen hyväksyminen

Afarak noudattaa ICDA:n ja EUROALLIAGESin yleisiä strategisia suuntaviivoja kestävien prosessien edistämiseksi. Nämä suuntaviivat pannaan täytäntöön prosessiveden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä koskevilla tekniikoilla. Afarakin toimipaikoissa tämä toteutetaan suljetuilla vesikiertojärjestelmillä, jotka vähentävät merkittävästi sekä makean veden kulutusta että jätevesipäästöjä.

Afarak pitää erittäin tärkeänä myös vesien pilaantumisen minimoimista. Omat jätevedenpuhdistamomme ja optimoidut jätevedenpuhdistusprosessimme vähentävät merkittävästi epäpuhtauksien päästöjä vesistöihin. Yhtiö kierrättää jopa 95 prosenttia kaivosalueiden prosessivedestä, mikä edistää merkittävästi luonnonvarojen säästämistä.

Innovatiivisten ratkaisujen edistämisen hengessä Afarak käyttää vaihtoehtoisia vesilähteitä, kuten sade- ja kaivovettä, vähentääkseen riippuvuutta makeasta vedestä, mikä on tärkeä tekijä erityisesti vesipulasta kärsivillä alueilla sijaitsevilla kaivosalueilla.

2. Paikkakohtaiset vaatimukset

Vastuu vesi- ja merivarojen käytöstä on konsernin toimipaikoilla Saksassa, Turkissa ja Etelä-Afrikassa. Ne toimivat itsenäisesti, jotta voidaan ottaa huomioon eri maiden erilaiset oikeudelliset olosuhteet ja ympäristönsuojeluvaatimukset. Näiden erojen vuoksi on tällä hetkellä vaikea toteuttaa yhdenmukaista konsernitason strategiaa.

3. Ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelma on parhaillaan suunnitteilla

Afarak laatii parhaillaan "ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmaa", jonka tarkoituksena on koordinoida nykyisiä ympäristönsuojelutavoitteita ja -toimenpiteitä koko konsernissa ja luoda jäsennelty kehys. Suunnitelmalla on tarkoitus varmistaa, että keskeiset kysymykset, kuten vesivarojen kestävä käyttö, jätevesihuolto ja vesistandardien noudattaminen, otetaan asianmukaisesti huomioon.

Afarak on sitoutunut täyttämään ESRS E3 -standardin (vesi- ja merivarat) ja muiden asiaankuuluvien standardien vaatimukset tämän suunnitelman avulla. Tulevissa kertomuksissa dokumentoidaan avoimesti tämän suunnitelman täytäntöönpanossa saavutettu edistyminen, jotta sidosryhmien odotukset täyttyvät ja raportointi on johdonmukaista.

E3-2: Vesi- ja merivaroihin liittyvät toimenpiteet ja resurssit

Afarak ei toteuttanut raportointikaudella vesi- ja merivaroja koskevia erityistoimenpiteitä. Afarakissa on kuitenkin lukuisia käynnissä olevia ja jo toteutettuja toimenpiteitä, jotka ovat jo vuosien ajan edistäneet onnistuneesti vesivarojen kestävää käyttöä ja säilyttämistä.

Sijaintisuuntautunut henkilökohtainen vastuu

Räätälöityjä vesihuoltotoimenpiteitä toteutetaan itsenäisesti Saksan, Turkin ja Etelä-Afrikan toimipaikoissa. Tämä lähestymistapa on osoittautunut riittäväksi kaikkien vesivarojen alalla sovellettavien oikeudellisten vaatimusten ja standardien täyttämiseksi.

• Käynnissä olevat toimenpiteet: Toteutettuihin toimiin kuuluvat veden säästäminen, kierrätys ja paikallisten vesilähteiden suojelu, jotka ovat toimineet menestyksekkäästi jo vuosia.
• Optimoinnit: Järjestelmiä tarkistetaan ja parannetaan säännöllisesti tehokkuuden lisäämiseksi ja paikallisten ympäristövaatimusten täyttämiseksi.

Kattojärjestöjen alakohtaiset vaatimukset

Kuten edellä on jo kuvattu, Afarak noudattaa ICDA:n ja EUROALLIAGESin ympäristösuuntaviivoja. Vaikka nämä organisaatiot asettavat yleisiä ympäristöohjeita teollisuudelle, niihin ei sisälly vesi- ja merivaroja koskevia erityissäännöksiä. Afarak noudattaa kuitenkin myös kattojärjestöjen yleisiä suuntaviivoja vedenkäytön alalla, integroi ympäristöystävällisiä prosesseja ja edistää ympäristövaikutusten minimointia. Nämä suuntaviivat on sisällytetty nykyisiin vesienhallintajärjestelmiin.

Tulevaisuuden strateginen suuntautuminen

Osana suunniteltua "ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmaa" Afarak dokumentoi nykyiset, jo hyvin toimivat vesihuoltotoimenpiteet tarkastelemalla jatkuvasti nykyisiä toimenpiteitä niiden tehokkuuden varmistamiseksi ja mahdollisten parannusmahdollisuuksien tunnistamiseksi. Tavoitteena on säilyttää Afarakin korkea taso ja laajentaa sitä edelleen kohdennetusti, jotta varmistetaan vesivarojen pitkäaikainen ja kestävä käyttö kaikissa kohteissa. Paikkojen itsenäisyys paikallisten vaatimusten suhteen otetaan edelleen huomioon.

E3-3: Vesi- ja merivaroihin liittyvät tavoitteet

Tällä hetkellä Afarak ei ole asettanut erityisiä, mitattavissa olevia tai tulossuuntautuneita tavoitteita tai määrällisiä tai laadullisia indikaattoreita, joilla voitaisiin arvioida edistymistä veden ja ympäristönsuojelun alalla. Tämä johtuu siitä, että yrityksellä on jo käytössä hyvin toimivat vesihuoltotoimenpiteet, jotka eivät tällä hetkellä vaadi merkittäviä muutoksia.

Osana suunniteltua "ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmaa" tällä alalla keskitytään nykyisten prosessien tehokkuuden jatkuvaan tarkasteluun. Tavoitteena on varmistaa, että nämä toimenpiteet täyttävät Afarakin korkeat vaatimukset ja että niitä optimoidaan tarvittaessa. Tässä yhteydessä voidaan tarvittaessa määritellä mitattavissa olevat ja tulossuuntautuneet tavoitteet ja erityisindikaattorit.

Tällä lähestymistavalla Afarak varmistaa vesihuollon järjestelmällisen ja kestävän jatkokehityksen muuttamatta tarpeettomasti jo vakiintuneita ja toimivia prosesseja.

Päävastuu ympäristötoimenpiteiden seurannasta on kunkin kohteen johdolla. Näin varmistetaan kaikkien paikallisten vaatimusten ja standardien noudattaminen, mukaan lukien toimenpiteiden säännöllinen tarkistaminen ja mukauttaminen nykyisiin ympäristöolosuhteisiin. Toimipaikat raportoivat säännöllisesti ympäristöaloitteidensa edistymisestä ja tilasta konsernin EMT:lle. Afarak hoitaa itse kattavan valvontatehtävän varmistaakseen kattavasti paikallisten vaatimusten noudattamisen. Tämä mahdollistaa toimenpiteiden johdonmukaisen seurannan ja koordinoinnin kaikissa toimipaikoissa ja mahdollistaa tarvittavien korjausten tai lisätuen käynnistämisen kohdennetusti.

E3-4: Vedenkulutus

Veden kokonaiskulutus ja veden intensiteetti

	Raportointivuosi [N]	Yksikkö
Veden kokonaiskulutus	5 659 047	Tilavuus (m³)
Veden kokonaiskulutus vesiherkillä alueilla, mukaan lukien alueet, joilla on suuri vesirasitus	5 476 195	Tilavuus (m³)
Talteen otetun ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä	127,087 Sadevesi 5 142 000 95 % prosessivedestä	Tilavuus (m³)
Varastoitu vesi yhteensä	5000	Tilavuus (m³)
Muutokset veden varastoinnissa	0	Tilavuus (m³)
Veden intensiteetti	43 991	Tilavuus (m³) / Kokonaismyynti (miljoonaa euroa)

Afarakin kokonaisvedenkulutus on 5 659 047 m³, ja se koostuu seuraavista eri lähteistä:

Veden kierrätys ja uudelleenkäyttö

Yhteensä 5 269 087 kuutiometriä vettä kierrätettiin ja käytettiin uudelleen.

Veden laatu ja valuma-alueet

Veden laatua ja erityisiä valuma-alueita seurataan säännöllisesti kussakin kohteessa. Juomavesi hankitaan paikallisilta toimittajilta, ja se täyttää alueelliset juomavesistandardit. Sade- ja kaivovesi mukautetaan kunkin paikan olosuhteisiin ja tarkistetaan säännöllisesti paikallisten laatuvaatimusten noudattamiseksi. Etelä-Afrikan ja Turkin kaivosalueilla on suuri vesistressi, koska näillä alueilla veden saatavuus on rajallista. Tämä edellyttää erityisen tehokasta vedenkäyttöä, jotta vaikutukset paikallisiin vesivaroihin voidaan minimoida. Veden säästämiseen ja kestävään käyttöön tähtäävät toimenpiteet, kuten prosessiveden uudelleenkäyttö ja veden kulutuksen optimointi toimintaprosesseissa, ovat siksi olennainen osa yhtiön vesistrategiaa.

Tiedonkeruu ja menetelmät

Vedenkulutustiedot perustuvat suoriin mittauksiin ja säännöllisiin kirjauksiin, ja eri lähteistä peräisin olevan kulutuksen luokittelussa käytetään toimialakohtaisia tekijöitä. Tietojen keräämisessä ja dokumentoinnissa käytetään standardoituja mittalaitteita ja alueellisia lakisääteisiä standardeja, kuten paikallisia ympäristömääräyksiä ja ISO-standardeja (soveltuvin osin).

Laskentaperuste

Kokonaiskulutusta ja yksittäisiä luokkia koskevat tiedot perustuvat vuosittaisiin kirjanpitoihin ja kuukausittaisiin kulutusraportteihin, jotka on laskettu ja analysoitu huolellisesti. Veden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä koskevat toimenpiteet perustuvat sisäisiin resurssien säästämiseen tähtääviin tehokkuusohjelmiin, joita päivitetään jatkuvasti.

E3-5: Vesi- ja merivaroihin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien odotetut taloudelliset vaikutukset

Afarak käyttää siirtymäkautta ESRS E3-5:n mukaisesti eikä julkista asiaa koskevia tietoja. Nämä tiedot ovat osa tulevaa "ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmaa", jota parhaillaan laaditaan ja jonka odotetaan valmistuvan vuosina 2025/2026. Määrälliset tiedot toimitetaan heti, kun tarvittavat tiedot ja analyysit ovat saatavilla.

ESRS E5: Resurssien käyttö ja Kiertotalous

E5-1: Resurssien hyödyntämiseen ja kiertotalouteen liittyvät käsitteet

Afarak ei ole vielä ottanut käyttöön resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevia virallisia käsitteitä, jotka täyttäisivät ESRS E5:n erityisvaatimukset. Yritys on kuitenkin jo pitkään toteuttanut toimipaikkakohtaisia toimenpiteitä, joilla pyritään käyttämään resursseja tehokkaasti ja sisällyttämään materiaalikierrot prosesseihinsa. Näihin toimiin kuuluvat LCA:n käyttöönotto ja laajentaminen kaikkiin keskeisiin toimipaikkoihin, tuotantoprosessien optimointimahdollisuuksien jatkuva tutkiminen ja toteuttaminen sekä sivutuotteiden uudelleenkäyttö.

LCA-analyysissä, joka ulotettiin kertomusvuonna kaikkiin tärkeimpiin toimipaikkoihin, analysoidaan ja arvioidaan resurssien kulutusta koko arvoketjussa. Nämä tulokset luovat vankan tietopohjan kohdennettujen toimenpiteiden määrittämiseksi resurssien käytön parantamiseksi ja materiaalikierron integroimiseksi.

Osana ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelman kehittämistä Afarak aikoo käyttää LCA-prosessista saatua tietoa, jotta resurssien käyttöä ja kiertotaloutta voidaan analysoida perustellusti. Kerättyjen tietojen avulla kartoitetaan mahdollisuuksia resurssien kestävämpään käyttöön ja materiaalikiertojen integrointiin. Näiden tulosten perusteella tutkitaan, voidaanko ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmaan sisällyttää erityistoimenpiteitä tai strategisia tavoitteita ja missä määrin.

Tässä yhteydessä keskitytään tietojen keräämiseen ja analysointiin, jotta voidaan parantaa nykyisten prosessien tehokkuutta ja tehdä tarvittaessa kohdennettuja mukautuksia. Näiden lähestymistapojen uudelleentarkastelun ja jatkokehittämisen suunniteltu aikataulu on 2025/2026.

E5-2: Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit

Kertomusvuonna Afarak toteutti merkittävän toimenpiteen resurssien käytön ja kiertotalouden alalla laajentamalla LCA:n kaikkiin keskeisiin toimipaikkoihin. Tämä täydentää jo integroitua toimipistettä Saksassa ja kattaa nyt myös toimipisteet Turkissa ja Etelä-Afrikassa. Tämän toimenpiteen tavoitteena oli luoda standardoitu ja vertailukelpoinen tiedonkeruu kaikille ympäristöaloille, jotta resurssien kulutuksesta voitaisiin raportoida perustellusti.

LCA:n avulla saadaan yksityiskohtaisia tuloksia resurssien käytöstä, energiatehokkuudesta ja mahdollisista ympäristövaikutuksista koko arvoketjussa. Nämä tiedot muodostavat perustan tuleville strategioille ja toimenpiteille, joilla edistetään kiertotaloutta ja resurssien kestävää käyttöä.

Tulevaisuuden strateginen suuntautuminen

Afarak on myös mukana laatimassa "ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmaa", joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuosina 2025/2026. Tässä suunnitelmassa käytetään LCA:sta saatua tietoa resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevien jäsenneltyjen strategioiden ja tarvittaessa erityistoimenpiteiden kehittämiseen, optimointiin ja täytäntöönpanoon.

E5-3: Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet

Tällä hetkellä Afarak ei ole asettanut erityisiä mitattavissa olevia ja tulossuuntautuneita tavoitteita eikä laadullisia tai määrällisiä indikaattoreita resurssien käytön ja kiertotalouden osalta. Konsernissa on kuitenkin käynnissä dynaaminen kehitysprosessi, joka edistää LCA:n toteuttamista ja laajentamista toimipaikoilla luotettavien tietojen saamiseksi. Nämä tiedot toimivat analyysien pohjana ja mahdollistavat resurssien käytön ja kiertotalouden mahdollisuuksien ja haasteiden tunnistamisen. Ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelman suunnitellun valmistumisen myötä vuoteen 2025/2026 mennessä tutkitaan, onko tarpeen asettaa mitattavissa olevia ja tuloshakuisia tavoitteita ja missä määrin. Tämä perustuu LCA-prosessien tuloksiin, jotta voidaan varmistaa, että kaikki tavoitteet muotoillaan hyvin perustellusti ja tarpeisiin perustuen.

Vaikka tällä hetkellä ei ole erityisiä tavoitteita, Afarak mittaa jatkuvasti resurssien käytön ja kiertotalouden strategioidensa ja aloitteidensa tehokkuutta. Tämä tapahtuu keräämällä jatkuvasti tietoja osana LCA-prosessia, ja se muodostaa perustan perustelluille analyyseille ja toteutettujen toimenpiteiden tehokkuuden arvioinnille. Afarak noudattaa erilaisia lähestymistapoja seuratakseen ja optimoidakseen järjestelmällisesti resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevien strategioidensa tehokkuutta:

1. Elinkaariarviointi (LCA)

Saksan toimipaikka oli jo sisällytetty LCA:han. Myös Turkin ja Etelä-Afrikan toimipaikat sisältyivät kertomusvuoteen. Veden kulutusta, jätehuoltoa ja resurssien käyttöä koskevien LCA-tietojen avulla voidaan arvioida ympäristövaikutuksia koko arvoketjussa. Näiden havaintojen avulla voidaan tunnistaa suuntauksia ja tehdä perusteltuja päätöksiä resurssien käytön optimoimiseksi.

2. Sisäiset tarkastukset ja arvioinnit

Säännöllisillä sisäisillä tarkastuksilla varmistetaan Afarakin standardien noudattaminen ja arvioidaan toteutettujen toimenpiteiden tehokkuutta. Nämä tarkastelut auttavat tunnistamaan mahdolliset parannuskohteet.

3. Raportointi ja viestintä

Avoin raportointi edistymisestä ja haasteista on Afarakille tärkeää. Tähän sisältyy viestintä sidosryhmien kanssa sekä ympäristövaikutuksia ja -toimenpiteitä koskevien tietojen julkaiseminen.

4. Mukautukset ja parannukset

Kerättyjen tietojen ja tarkastusten tulosten perusteella strategioita ja toimenpiteitä mukautetaan jatkuvasti niiden tehokkuuden lisäämiseksi ja uusiin haasteisiin vastaamiseksi.

E5-4: Resurssien tulovirtaukset

Seuraavat resurssit muodostavat Afarakin tuotantoprosessien perustan, ja ne on integroitu Afarakin arvoketjuun keskittyen voimakkaasti tehokkuuteen ja uudelleenkäyttöön. Tuotantoprosesseissa ei käytetä sivutuotteista tai jätevirroista peräisin olevaa materiaalia. Tärkeimpiä resurssivirtoja tuotantoketjun alkupään arvoketjussa ovat seuraavat

1. Raaka-aineet

Kromimalmirikaste: Tämä ferrokromin tuotannon kannalta kriittinen raaka-aine louhitaan suoraan Afarakin omista kaivoksista Turkissa, ja se on ratkaisevan tärkeä Afarakin ferrokromin tuotannon kannalta.

Kalkki: Kalkki on tärkeä komponentti ferrokromin tuotantoprosessissa, ja se hankitaan paikallisilta toimittajilta.

Silikokromi: Tämä raaka-aine on välituote, ja sitä hankitaan myös paikallisilta toimittajilta. Silikokromia käytetään lähtöaineena ferrokromin tuotantoprosessissa, halutun kemiallisen koostumuksen saavuttamiseksi.

2. Vesi

Kromimalmirikasteen erottaminen kromimalmikivestä vaatii huomattavan määrän vettä. Afarak keskittyy prosessiveden kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseksi.

3. Energia

Ferrokromin tuotanto vaatii huomattavan määrän energiaa sähkön muodossa.

4. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja koneet

Suurten rakennuskoneiden käyttö on välttämätöntä kromimalmin louhinnassa kaikilla toimintapaikoilla. Nämä raskaat koneet ovat toiminnan kannalta keskeisen tärkeitä, ja ne ovat merkittävä resurssivirta.

5. Liikenne

Raaka-aineet kuljetetaan tuotantopaikalle sekä kuorma-autoilla että laivoilla, jossa ne jatkojalostetaan ferrokromiksi.

6. Pakkaus

Afarak käyttää ferrokromin kuljetukseen terästynnyreitä ja "yhden matkan suursäkkejä", jotka ovat tunnettuja kestävyydestään. Konsernin näkökulmasta nämä pakkaustyypit ovat tällä hetkellä ympäristöystävällisimpiä vaihtoehtoja, sillä asiakkaat voivat käyttää niitä uudelleen tai kierrättää ne maailmanlaajuisesti, mikä vähentää uusien pakkausmateriaalien tarvetta.

	Raportointivuosi [N]	Yksikkö
Raportointijaksolla käytettyjen tuotteiden sekä teknisten ja biologisten materiaalien kokonaispaino	81 758	Massa (tonneina)
Biologisten materiaalien (ja muihin kuin energiatarkoituksiin käytettävien biopolttoaineiden) osuus prosentteina (mukaan lukien pakkaukset)	0	Prosenttia (%)
Yrityksen tuotteiden ja palveluiden valmistuksessa käytettyjen uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen toissijaisten komponenttien, tuotteiden ja materiaalien (pakkaukset mukaan luettuina) absoluuttinen paino	0	Massa (tonneina tai kilogrammoina)
Käytettyjen uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen sekundääristen komponenttien, tuotteiden ja materiaalien prosenttiosuus	0	Prosenttia (%)

Tietojen keruu ja menetelmät

Jäljempänä selitetään käytettyjä tuotteita ja materiaaleja koskevissa laskelmissa käytetyt menetelmät ja oletukset:

Tietojen keruu

Raaka-aineita koskevat tiedot kirjataan tuotantopaikoilla tapahtuvan kulutuksen säännöllisen ja järjestelmällisen dokumentoinnin avulla. Nämä tärkeät tiedot saadaan sisäisistä tuotantoraporteista ja varastonhallintajärjestelmistä.

Kirjanpito

Tasapainotukseen sisältyy toimitettujen ja kulutettujen määrien vertailu. Tämä prosessi mahdollistaa raakaaineiden kulutuksen tarkan määrittämisen määritellyn ajanjakson aikana.

Standardoitu muuntaminen

Analyysin ja raportoinnin standardoimiseksi käytetään tiettyjen raaka-aineiden osalta standardoituja muuntokertoimia, joiden avulla panosmuuttujat muunnetaan yhdenmukaisiksi yksiköiksi.

Oletukset

• Hankintalähteiden vakaus: Oletuksena on, että kalkin, piikromin ja kromimalmin kaltaisten materiaalien hankintalähteet pysyvät muuttumattomina ja että toimitetut raaka-aineet ovat laadultaan täsmennettyjä.
• Tuotantokapasiteetti: Oletus vakaasta tuotantokapasiteetista tukee tulevien raaka-ainetarpeiden ennustamista.
• Markkinoiden kehitys: Pitkän aikavälin suunnittelun helpottamiseksi oletetaan, että markkinahinnat ja raaka-aineiden saatavuus pysyvät vakiona koko tarkastelujakson ajan.

E5-5: Resurssien ulosvirtaukset

Afarakin ferrokromille on ominaista sen pitkäikäisyys, korroosionkestävyys ja suuri kestävyys, jonka johdosta se on keskeinen komponentti lukuisissa lopputuotteissa, kuten ruostumattomassa teräksessä ja erikoisseoksissa. Ferrokromi säilyttää materiaaliominaisuutensa myös lopputuotteissa. Tämä mahdollistaa pidemmän käyttöjakson, sillä ferrokromi voidaan integroida uudelleen teollisiin sovelluksiin kierrättämällä lopputuote sen käyttöiän lopussa.

Kromimalmirikastetta puolestaan käytetään raaka-aineena ferrokromin kaltaisten tuotteiden valmistuksessa, ja se on täysin integroitu tuotantoprosessiin. Rikasteen kromi käytetään uudelleen kestävissä ja kierrätettävissä materiaaleissa, mutta rikasteen suora käyttökierto päättyy jatkokäsittelyyn.

Afarak keskittyy minimoimaan jätteen määrän kestävillä tuotantoprosesseilla ja tuottamalla sivutuotteita, joita voidaan käyttää uudelleen muilla teollisuudenaloilla, kuten tienrakennuksessa. Nämä lähestymistavat edistävät resursseja säästävää käyttöä.

Ferrokromin erityisten materiaaliominaisuuksien ja kromimalmirikasteen kohdennetun hyödyntämisen ansiosta Afarak edistää aktiivisesti kiertotaloutta ja resurssipäästöjen vähentämistä.

Asiaankuuluvat jätevirrat

Afarakin alalla kyseinen jätevirta on Euroopan jäteluettelon EWC-koodi "C0809", joka viittaa "metalliteollisuuden kuonaan ja muuhun jätteeseen". Tämä jätevirta sisältää ferrokromin tuotannossa syntyviä materiaaleja, jotka käsitellään osana jätehuoltokäytäntöjä. Tämän EWC-koodin mukainen Afarakin jäte koostuu yksinomaan kuonasta. Afarak tekee kaikkensa minimoidakseen tämän jätteen ja muuttaakseen sen sivutuotteiksi aina kun mahdollista. Näitä voidaan puolestaan käyttää muilla talouden aloilla, kuten tienrakennuksessa. Tämä edistää kiertotaloutta ja edistää resurssien kestävää käyttöä.

Jätteiden jakautuminen

Seuraavissa taulukoissa on tarkempi erittely siitä, mistä Afarakin jätteet koostuvat ja miten ne hävitetään.

Hävittämiseltä vältetty jäte:

Kertomusvuonna jätettä, josta 100 prosenttia oli vaaratonta, siirrettiin loppukäsittelystä yhteensä 31 412 tonnia.

	Raportointivuosi [N]	Yksikkö
Tavanomaiset jätteet, jotka on poistettu loppukäsittelystä valmistelemalla ne uudelleenkäyttöön	18 725	Massa (tonneina)
Kierrättämällä hävittämiseltä vältetty vaaraton jäte	29	Massa (tonneina)
Muilla hyödyntämistoimilla loppukäsittelystä poistettu muu kuin vaarallinen jäte	12 658	Massa (tonneina)
Hävitettäväksi siirretyn jätteen kokonaismäärä	31 412	Massa (tonneina)

Tiettyjen jätteiden hävittämistä varten:

Afarak toimitti kertomusvuonna hävitettäväksi yhteensä 0 tonnia jätettä, josta 100 prosenttia oli vaaratonta:

	Raportointivuosi [N]	Yksikkö
Polttamalla hävitettäväksi tarkoitettu muu kuin vaarallinen jäte	0	Massa (tonneina tai kilogrammoina)
Kaatopaikalle sijoitettava muu kuin vaarallinen jäte	0	Massa (tonneina tai kilogrammoina)
Muiden käsittelytoimien hävitettäväksi tarkoitettu muu kuin vaarallinen jäte	0	Massa (tonneina tai kilogrammoina)
Hävitettäväksi tarkoitetun jätteen kokonaismäärä	0	Massa (tonneina tai kilogrammoina)

Vaaralliset jätteet:

Afarak ei tuota vaarallista eikä radioaktiivista jätettä. Tästä syystä määriä ei ole lueteltu taulukossa.

Syntyneen jätteen kokonaismäärä:

Kertomusvuonna syntyneen jätteen kokonaismäärä oli 31 412 tonnia. Kierrättämättömän jätteen kokonaismäärä on 0 tonnia, mikä vastaa 0 prosenttia.

Tietojen keruu ja menetelmät

Jätteitä (erityisesti kuonaa) ja niiden luokittelua koskevien tietojen laskennassa käytettiin seuraavia menetelmiä ja oletuksia:

Tietojen keruu

Kuonamäärät kerätään kirjaamalla ja dokumentoimalla jatkuvasti tuotantolaitosten jätevirtoja. Tämä tehdään sisäisten tuotantoraporttien ja jätehuoltojärjestelmien avulla.

Jätteiden kirjanpito

Kuona tasapainotetaan punnitsemalla ja kirjaamalla säännöllisesti tuotantoprosessin aikana syntyvä kuona. Menetelmä mahdollistaa jätevirtojen tarkan kirjaamisen ja seurannan tarkasti määriteltyjen ajanjaksojen aikana.

Standardoitu luokitus

Kuonat luokitellaan eurooppalaisen jäteluettelon (EWC) mukaisesti, jolloin kuonat luokitellaan nimenomaan metalliteollisuuden kuonille annettuun EWC-koodiin "C0809".

Oletukset

• Raaka-aineiden laatu: Oletetaan, että käytettyjen raaka-aineiden laatu pysyy vakiona, mikä vaikuttaa syntyvän kuonan koostumukseen.
• Tuotanto-olosuhteet: Oletus vakaista tuotanto-olosuhteista tukee konsernin kykyä ennustaa kuonamääriä pitkällä aikavälillä.
• Markkinoiden kehitys: Afarak olettaa, että kuonan kysyntä sivutuotteena tienrakennuksen kaltaisilla sovellusaloilla pysyy ennallaan.

Tuotteiden ja pakkausten kierrätettävyys

Seuraavasta taulukosta käy ilmi, että Afarakin tuotteet ja pakkaukset ovat hyvin kierrätettävissä:

	Raportointivuosi [N]	Yksikkö
Tuotteiden kierrätyskelpoisen sisällön kiintiöt*.	> 90	Prosenttia (%)
Tuotepakkausten kierrätettävän sisällön osuus** > 85		Prosenttia (%)

Luvut perustuvat arvioihin ja likimääräisiin arvoihin, jotka on määritetty ottaen huomioon käytettävissä olevat alan standardit ja seuraavat lähteet:

* Lähde: Worldstainless (https://www.worldstainless.org/about-stainless/environment/stainless-steels-and-co2 industry-emissions-and-related-data/)

** Lähde: World Steel Association (https://worldsteel.org/about-steel/facts/steelfacts/) ja Uniplast.

Tuotteiden kierrätettävyys (ferrokromi)

Ferrokromi on ruostumattoman teräksen olennainen osa, ja sen kierrätettävyys on poikkeuksellisen hyvä. Ruostumattomasta teräksestä valmistettujen tuotteiden, jotka ovat Ferrochromin pääasiallinen käyttöalue, kierrätysaste on yli 90 prosenttia maailmanlaajuisten kierrätyskierrosten perusteella. Kierrätysprosessin aikana suurin osa ferrokromista säilyy, ja se voidaan käyttää lähes kokonaan uudelleen ilman laadun heikkenemistä. Kromin talteenottoaste sulatusprosessissa on tyypillisesti 95-98 prosenttia. Kierrätysasteessa otetaan huomioon suljetut materiaalikierrot ja ruostumattoman teräsromun tehokas keräys, mikä johtaa vähäisiin hapettumisesta ja epäpuhtauksista johtuviin hävikkeihin.

Tuotepakkausten kierrätettävyys

Käytettyjen terästynnyrien kierrätysaste on yli 85 %. Teräs on materiaali, jota voidaan kierrättää lähes loputtomiin ilman laadun heikkenemistä. Kiintiö perustuu maailmanlaajuiseen teräksen kierrätysinfrastruktuuriin, ja siinä otetaan huomioon virheellisestä hävittämisestä johtuvat mahdolliset tappiot.

Single-Trip Big Bags -pussit on valmistettu polypropeenista, joka on muovia, jonka teoreettinen kierrätettävyys on lähes 100 prosenttia. Todellisissa olosuhteissa niiden kierrätettävyys on yli 85 prosenttia, kun ne hävitetään puhtaasti ja kierrätysinfrastruktuuri on tehokas. Kiintiö perustuu oletukseen, että kertakäyttöiset suursäkit johdetaan paikalliseen kierrätyskiertoon, eikä saastuminen tai epäasianmukainen hävittäminen vaikuta niihin. Ilmoitetut kierrätettävyysarvot ovat keskiarvoja, ja ne voivat vaihdella alueellisen infrastruktuurin ja keräysprosessien mukaan. Ne perustuvat optimoituihin kierrätysolosuhteisiin, jotka takaavat materiaalin puhtauden ja tehokkaan kierron. Lukujen tarkoituksena on korostaa käytettyjen materiaalien ja pakkauskonseptien kestävää kehitystä.

Joustavuus asiakkaille:

Afarak tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden valita terästynnyreiden ja kertakäyttöisten suursäkkien välillä tarpeidensa ja logististen vaatimustensa mukaan. Tämä joustavuus varmistaa, että pakkaustyyppi vastaa asiakkaan erityisvaatimuksia vaarantamatta materiaalien kierrätettävyyttä.

Kiertotalous painopisteenä:

Kuljetusten maailmanlaajuisen luonteen vuoksi Afarak suosii erityisesti pakkausmateriaaleja, jotka voidaan kierrättää kansainvälisesti. Näin varmistetaan, että pakkaukset - niiden määränpäästä riippumatta - voidaan hävittää asianmukaisesti ja palauttaa kierrätyskiertoon. Tämä lähestymistapa tukee kiertotalouden periaatteita, vähentää jätettä ja säästää resursseja koko toimitusketjussa.

Tuotteiden säilyvyys

Ferrokromin ja kromimalmin kaltaisille tuotteille on ominaista niiden poikkeuksellinen kestävyys. Vaikka ne toimivat toimitusketjun välituotteina eikä niitä pidetä lopputuotteina, ne säilyttävät laatunsa lähes rajattoman pitkään, jos ne varastoidaan oikein. Ferrokromi säilyy vakaana normaaliolosuhteissa ja säilyttää seosaineominaisuutensa, kun taas kromimalmi on pitkäikäinen kemiallisen kestävyytensä ansiosta. Nämä ominaisuudet varmistavat, että tuotteitamme voidaan käyttää luotettavasti vuosikymmeniä pitkäikäisissä sovelluksissa, kuten ruostumattomassa teräksessä, ja siten ne edistävät merkittävästi toimitusketjun kestävyyttä.

1. Ferrokromi (FeCr):

Ferrokromille on ominaista poikkeuksellinen kestävyys, ja sitä käytetään pitkäikäisissä tuotteissa, kuten ruostumattomassa teräksessä. Ferrokromia sisältävien tuotteiden käyttöikä on useita vuosikymmeniä. Ferrokromilla valmistetun ruostumattoman teräksen kestävyys edistää näin ollen merkittävästi luonnonvarojen säästämistä, koska näitä tuotteita voidaan käyttää pitkään ilman, että niitä tarvitsee vaihtaa. Ferrokromin kemiallinen stabiilisuus takaa myös sen, että se säilyttää ominaisuutensa koko käyttöikänsä ajan. Ferrokromia sisältäviä materiaaleja voidaan niiden käyttöiän päätyttyä palauttaa kiertoon lähes loputtomiin maailmanlaajuisesti ilman laadun heikkenemistä.

2. Kromimalmi:

Kromimalmirikaste on raaka-aine, jota käytetään suoraan jatkojalostuksessa, kuten ferrokromin valmistuksessa. Vaikka sen käyttöikä teknisesti päättyy jatkokäsittelyyn, sitä käytetään kestävissä tuotteissa, kuten ruostumattomassa teräksessä. Kromimalmin kemiallinen vakaus tekee siitä metalliteollisuuden välttämättömän raaka-aineen. Se säilyy muuttumattomana ja säilyttää laatunsa, vaikka sitä säilytettäisiinkin pitkiä aikoja, joten sitä voidaan käyttää rajoituksetta.

3. Isot pussit:

"Single-Trip Big Bags" -pussit on valmistettu polypropeenista, ja ne on tarkoitettu kertakäyttöön (kertakäyttö). Tämäntyyppiset pakkaukset ovat alalla yleinen käytäntö, sillä "kertakäyttöisten suursäkkien" palauttamista pidetään usein vähemmän kestävänä. Polypropeenin etuna on myös se, että se voidaan helposti kierrättää maailmanlaajuisesti.

4. Terästynnyrit:

Terästynnyrit on valmistettu vankasta ja kestävästä materiaalista, joka sopii erinomaisesti tuotteidemme kuljettamiseen ja varastointiin. Niiden kestävyyden ansiosta niitä voidaan käyttää turvallisesti useita vuosia, joten ne ovat luotettava valinta varastointiin tai edelleen lähetykseen. Teräksen ominaisuudet takaavat, että rummut säilyttävät vakautensa ja turvallisuutensa myös intensiivisen käytön aikana. Lisäksi teräksen etuna on, että se voidaan palauttaa helposti ja tehokkaasti kiertoon maailmanlaajuisesti, mikä edistää materiaalin kestävää käyttöä.

E5-6: Luonnonvarojen käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien odotetut taloudelliset vaikutukset

Afarak käyttää siirtymäkautta ESRS E5-6:n mukaisesti eikä julkista asiaa koskevia tietoja. Nämä tiedot ovat osa tulevaa "ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmaa", jota parhaillaan laaditaan ja jonka odotetaan valmistuvan vuosina 2025/2026. Määrälliset tiedot toimitetaan heti, kun tarvittavat tiedot ja analyysit ovat saatavilla.

ESRS G1: Yrityspolitiikka

G1-1: Yrityskulttuuri ja omistajaohjauksen käsitteet

Yrityskulttuuri Afarakissa

Afarak on maailmanlaajuisesti toimiva, vertikaalisesti integroitunut yritys, jolla on omia kaivoksia Etelä-Afrikassa ja Turkissa ja joka varmistaa raaka-aineiden saannin muun muassa ferrokromin tuotantoon Saksassa. Afarakin yrityskulttuuri perustuu yrityksen ydinarvoihin: moitteettomuuteen, ympäristövastuullisuuteen ja sosiaaliseen sitoutumiseen. Nämä arvot on määritelty keskeisissä yritysohjeissa, joita kuvataan seuraavissa luvuissa. Afarak pitää erittäin tärkeänä kunkin toimipaikan yksilöllistä vastuuta. Tämä mahdollistaa paikallisten tarpeiden tehokkaan täyttämisen sekä läheisten suhteiden luomisen ja ylläpitämisen paikallisyhteisöihin.

Afarakin arvoja edistetään kohdennetuilla aloitteilla, säännöllisillä tapaamisilla, yrityskokouksilla ja työntekijöiden aktiivisella osallistumisella päätöksentekoprosesseihin, ja niitä arvioidaan jatkuvalla palautteella ja tarkastuksilla. Tällä kokonaisvaltaisella lähestymistavalla pyritään varmistamaan, että kulttuuri ei ole vain osa yritysstrategiaa, vaan sitä harjoitetaan aktiivisesti. Yrityskulttuuria edistetään muun muassa seuraavilla toimenpiteillä:

• Ohjelmat ja aloitteet: Afarak investoi terveys- ja turvallisuusohjelmiin, ympäristönhallintaan ja sosiaaliseen sitoutumiseen, kuten koulutukseen, infrastruktuuriin ja työpaikkojen luomiseen paikallisyhteisöissä.
• Viestintä: Sisäiset viestintäkanavat, kuten ilmoitukset, työntekijäsovellus (saatavilla Saksassa) ja säännöllinen vuoropuhelu komiteoiden ja johtajien kanssa, edistävät yrityskulttuuria.
• Yrityskulttuurin arviointi: Afarakin arvojen noudattamista valvotaan sisäisillä tarkastuksilla ja raporteilla, joissa analysoidaan Afarakin yrityskulttuurin vahvuutta. Afarakin kulttuuritoimenpiteiden onnistumisen arvioinnissa auttaa työntekijöiden tyytyväisyyden, työturvallisuuden ja yhteisön sitoutumisen kaltaisten indikaattoreiden säännöllinen tarkastelu.

Yritysjohtamisen ja yrityskulttuurin käsitteet

Afarak ei noudata yhtenäistä, koko yrityksen kattavaa "yleistä politiikkaa", vaan sen sijaan se luottaa useisiin erityisohjeisiin, joista kukin kattaa yrityksen politiikan tiettyjä näkökohtia. Näissä yksittäisissä ohjeissa käsitellään muun muassa riskienhallintaa, eettistä käyttäytymistä, sääntöjen noudattamista ja hallintoa. Lisäksi Afarak kehittää maakohtaisia käytännesääntöjä, joissa otetaan huomioon paikalliset oikeudelliset vaatimukset ja kulttuuriset erityispiirteet. Kukin käytänne tukee Afarakin yritystavoitteita ja -arvoja ja on osa yleistä hallintorakennetta, jonka tavoitteena on johtaa yritystä vastuullisesti.

Afarakin strategian keskeinen osa on moitteettomuuden, eettisen käyttäytymisen ja vastuuntunnon edistäminen. Keskeisiä näkökohtia ovat:

• Riskienhallinta pitkän aikavälin vakauden varmistamiseksi
• Avoimuus ja sääntöjen noudattaminen (erityisesti eettisten sääntöjen, käytännesääntöjen ja tulevien paikallisten käytännesääntöjen avulla).
• Ilmiantajansuoja rikkomusten turvallista ilmoittamista varten
• Sosiaalisen vastuun edistäminen työntekijöitä ja ympäristöä koskevissa asioissa.

Tämä keskeinen sisältö vahvistaa luottamusta, lainmukaisuutta ja kestävää kasvua yrityksessä, ja se näkyy useissa konsernin keskeisissä ohjeissa:

Riskienhallinta ja säännösten noudattaminen

Riskienhallintapolitiikan tarkoituksena on järjestelmällisesti tunnistaa ja hallita riskejä, jotta voidaan turvata yrityksen strategia pitkällä aikavälillä ja tukea tavoitteiden saavuttamista optimaalisesti kaikilla liiketoimintaalueilla. Se pitää erityisen tärkeänä riskitietoisen yrityskulttuurin edistämistä ja sekä oikeudellisten vaatimusten että sisäisten ohjeiden noudattamista.

Taulukkoa tarkistetaan ja päivitetään säännöllisesti tämän ohjeen täytäntöön panemiseksi. Riskit luokitellaan taloudellisiin, toiminnallisiin, oikeudellisiin ja ympäristönäkökohtiin. Paikallinen johto ja keskitetty complianceryhmä raportoivat vuosittain hallintoneuvostolle havaituista riskeistä. Eskalaatiorakenteella varmistetaan, että kriittiset riskit tunnistetaan ja niihin puututaan varhaisessa vaiheessa.

Sisäisiä tarkastuksia ("sisäisen tarkastuksen peruskirja") käytetään myös riskienhallinnan tehokkuuden varmistamiseen. Sisäisen tarkastuksen keskusyksikkö koordinoi näitä riippumattomia tarkastuksia, jotta voidaan tarkastella riskienhallintaprosessien tehokkuutta ja toimenpiteiden toteuttamista heikkouksien poistamiseksi. Tarkastusten tulokset esitetään hallintoneuvoston tarkastuskomitealle.

"Code of Conduct" (Toimintaohje) ja "Code of Ethics" (Eettiset säännöt).

Toimintaperiaatteet ja eettiset säännöt toimivat eettisinä ohjeina työntekijöille sekä yhteistyökumppaneille ja tavarantoimittajille, ja ne ovat linjassa yrityksen arvojen kanssa. Säännöissä sitoudutaan moitteettomuuteen ja avoimuuteen ja edistetään näin vastuullista toimintaa päivittäisessä liiketoiminnassa.

"Whistleblowing-Policy" (Ilmiantajakäytänne)

Afarakin ilmiantokäytänne on keskeinen osa compliance-strategiaa, ja sen tavoitteena on edistää avoimuutta ja eettisyyttä organisaatiossa sekä tunnistaa ja puuttua tehokkaasti laittomaan toimintaan, kuten sisäpiirikauppaan, markkinoiden manipulointiin, kirjanpitostandardien rikkomiseen tai muihin compliance-kysymyksiin. Siinä säännellään, miten työntekijöiden ja ulkopuolisten henkilöiden tekemät valitukset ja huolenaiheet otetaan vastaan, dokumentoidaan, tutkitaan ja käsitellään. Käytänne ja sen mekanismit mahdollistavat sen, että työntekijät ja ulkoiset sidosryhmät (esim. liikekumppanit) voivat ilmoittaa huolenaiheista tai mahdollisista rikkomuksista turvallisesti ja ilman pelkoa kostotoimista. Raportointiprosessi tapahtuu määriteltyjen kanavien, kuten kirjallisten raporttien tai sähköpostin, kautta. Kaikki asiaankuuluvat yhteystiedot raportointia varten ja toimintaperiaatteet ovat julkisesti saatavilla Afarakin verkkosivustolla. Henkilöille, joilla ei ole pääsyä verkkoon, ne ovat saatavilla kirjallisessa muodossa organisaation kaikissa toimipisteissä. Nämä mekanismit edistävät turvallista raportointiprosessia tiukkojen luottamuksellisuusprotokollien avulla.

Käsitteiden soveltamisala

Afarakin yrityspolitiikka ja yrityskulttuurin käsitteet ovat kauaskantoisia ja kattavat työntekijät, asiakkaat, toimittajat ja liikekumppanit. Työntekijät ja tavarantoimittajat ovat suoraan mukana erityisohjeiden tai sopimusehtojen kautta, mutta asiakkaisiin ja liikekumppaneihin sovelletaan ensisijaisesti sopimusvelvoitteita, joilla varmistetaan keskeiset arvot, kuten sääntöjen noudattaminen ja avoimuus.

Työntekijät: Kaikki sisäiset ohjeet, kuten "Code of Conduct", "Code of Ethics" ja whistleblowing policy, ovat työntekijöitä sitovia. Näihin kuuluvat muun muassa eettinen käyttäytyminen, sääntöjen noudattaminen ja avoimuus.

Asiakkaat: Allekirjoittamalla myyntitilaukset asiakkaat sitoutuvat noudattamaan niihin sisältyviä lakisääteisiä määräyksiä ("Lainsäädäntö"). Näihin kuuluvat vaatimukset, jotka koskevat oikeudellisten ja sopimussäännösten noudattamista, sekä tärkeät lausekkeet, kuten riitojenratkaisu ja ylivoimainen este.

Toimittajat: Toimittajien on hyväksyttävä ja allekirjoitettava "Toimittajien käytännesäännöt" liikesuhteen alussa. Näihin vaatimuksiin kuuluvat ihmisoikeuksia, korruption torjuntaa ja sääntöjen noudattamista koskevat ohjeet.

Liikekumppanit: Eettisissä toimintaohjeissa muotoillaan selkeät odotukset liikekumppaneille eettisten ja oikeudellisten normien noudattamisen osalta. Pakollista allekirjoitusta ei kuitenkaan yleensä vaadita.

Käsitteiden rajoitukset

Vaikka yrityspolitiikan ja yrityskulttuurin käsitteet ovat hyvin kattavia, niiden täytäntöönpanoon liittyy useita rajoituksia. Nämä johtuvat paikallisesta lainsäädännöstä, kulttuurieroista ja suuntaviivojen koordinoinnin monimutkaisuudesta. Afarak tarkastelee ja kehittää jatkuvasti konseptejaan varmistaakseen, että se noudattaa johdonmukaisesti perusarvojaan ja yritystavoitteitaan kaikilla markkinoilla.

Paikallinen lainsäädäntö: Joissakin maissa tarvitaan erityisiä mukautuksia, jotta lainsäädännön vaatimukset täyttyisivät.

Kulttuurierot: Ilmoittamiskäytännön kaltaisten ohjeiden omaksuminen ja hyväksyminen voi riippua suuresti alueellisesta kulttuurista. Tietyissä maissa työntekijät tai yhteistyökumppanit saattavat olla haluttomia kertomaan huolenaiheista, vaikka anonyymit kanavat olisivat käytettävissä.

Käytännön toteutus: Suuntaviivojen suuri määrä (esim. eettiset säännöt, ilmiantopolitiikka, riskienhallintapolitiikka) edellyttää koordinoitua täytäntöönpanoa, jotta vältetään päällekkäisyydet ja limittäisyydet.

Toimipaikkojen omistajuus: Eri toimipaikat ovat vastuussa globaalin yritysstrategian mukauttamisesta ja toteuttamisesta oman paikallisen ympäristönsä erityistarpeisiin ja -olosuhteisiin. Tämä mahdollistaa kohdennetun ja joustavan täytäntöönpanon, jossa otetaan huomioon alueelliset erot.

Tehtävät

Afarakin hallintoneuvosto vastaa konsernitason strategian toteuttamisesta. Se määrittelee strategisen suunnan ja valvoo keskeisiä aloja, kuten riskienhallintaa, sääntöjen noudattamista ja eettisiä normeja. Hallintoneuvosto varmistaa myös, että kaikki tarvittavat resurssit ja rakenteet ovat käytettävissä strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja yhtiön arvojen ylläpitämiseksi. Tarkastus- ja riskikomitea on keskeinen elin, joka tukee hallintoneuvostoa tärkeiden strategisten alojen valvonnassa. Tähän kuuluvat riskienhallinta, vaatimustenmukaisuuden noudattaminen ja sisäinen valvonta. Komitea tukee myös ilmiantomekanismien täytäntöönpanoa ja hallinnointia, mukaan lukien saapuvien ilmoitusten dokumentointi ja tutkinta.

Hallintoneuvoston sekä tarkastus- ja riskikomitean lisäksi on muita tukiryhmiä, kuten EMT, joka koostuu toimitusjohtajasta, teknologiajohtajasta, talousjohtajasta ja operatiivisesta johtajasta. Näin varmistetaan, että strategiset tavoitteet toteutetaan tehokkaasti sekä keskitetysti että paikallisesti.

Paikalliset komiteat toimipaikoissa

Keskuskomiteoiden lisäksi on paikallisia toiminta- ja tukikomiteoita, jotka käsittelevät paikallisia asioita. Tällaisia ovat esimerkiksi yritysneuvosto sekä työsuhde-, turvallisuus- ja tasa-arvokomiteat. Ne varmistavat, että paikallisia lakeja ja sisäisiä standardeja noudatetaan erityisesti terveyden, turvallisuuden, yhtäläisten mahdollisuuksien ja työsuhteiden aloilla. Joissakin toimipaikoissa sidosryhmien sitouttamiskoordinaattorit toimivat yhteyshenkilöinä paikallisiin yhteisöihin ja eturyhmiin esimerkiksi naapurikuntien kanssa käytävässä vuoropuhelussa.

ESG-tiimi

Keskitetty ESG-tiimi vastaa kestävän kehityksen strategian täytäntöönpanosta koko konsernissa. Se kerää ja niputtaa ESG-tiedot kaikista toimipaikoista, joita tarvitaan raportointiin CSRD-direktiivin mukaisesti. Se koordinoi myös tulevien ESG-strategioiden kehittämistä pitkän aikavälin vaatimusten täyttämiseksi.

Johtoryhmä (EMT)

EMT, johon kuuluvat toimitusjohtaja, teknologiajohtaja, operatiivinen johtaja ja talousjohtaja, toimii tukena konsernitasolla ja vastaa strategisten suuntaviivojen ja arviointien operatiivisesta täytäntöönpanosta. EMT:n keskeisiin tehtäviin kuuluvat riskienhallinta, ESG-standardien noudattaminen ja operatiivisten prosessien seuranta. EMT toimii linkkinä yrityksen strategisten tavoitteiden ja niiden käytännön toteuttamisen välillä toimipaikoissa. Se varmistaa suuntaviivojen yhdenmukaisen soveltamisen ja tukee toimipaikkoja määriteltyjen strategioiden täytäntöönpanossa. Lisäksi EMT raportoi säännöllisesti hallintoneuvostolle ja asianomaisille valiokunnille avoimuuden luomiseksi ja yhtiön strategisen suunnan seuraamiseksi.

Kansainvälisten standardien sisällyttäminen

Afarak noudattaa strategiansa toteuttamisessa erilaisia kolmansien osapuolten järjestöjen kansainvälisiä standardeja. Näillä standardeilla varmistetaan, että Afarak toimii maailmanlaajuisesti tunnustettujen kestävien ja eettisten liiketoimintakäytäntöjen periaatteiden mukaisesti. Näihin kuuluvat seuraavat suuntaviivat ja standardit:

• YK:n Global Compact: YK:n Global Compact -aloitteen kymmenen periaatetta kattavat keskeiset alat, kuten ihmisoikeudet, työelämän normit, ympäristönsuojelun ja korruption torjunnan.
• OECD:n ohjeet monikansallisille yrityksille: Nämä ohjeet edistävät eettistä käyttäytymistä ja sosiaalista vastuuta kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä.

• ILO:n periaatejulistus: Kansainvälisen työjärjestön ILO:n julistus sisältää työelämän perusperiaatteet ja -oikeudet, mukaan lukien työ- ja sosiaalinormit.

• Ympäristöä ja kehitystä koskeva Rion julistus: Näillä normeilla edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä.

• YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet: Näillä ohjeilla varmistetaan ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja edistäminen yritystoiminnassa.

Sidosryhmien huomioon ottaminen

Afarak sisällyttää tärkeimpien sidosryhmien edut järjestelmällisesti yritysstrategiaan. Tämä varmistetaan määriteltyjen prosessien ja komitearakenteiden avulla. Koska yhtiö on eurooppayhtiö (Societas Europaea), siihen sovelletaan eurooppalaisia säännöksiä yhteistoiminnasta ja työntekijöiden osallistumisesta. Myös muita mekanismeja käytetään varmistamaan, että sidosryhmien edut otetaan huomioon strategisissa päätöksissä. Näiden prosessien avulla Afarak varmistaa, että strategiset päätökset eivät ole ainoastaan taloudellisesti kestäviä, vaan niissä otetaan huomioon myös keskeisten sidosryhmien sosiaaliset, eettiset ja oikeudelliset odotukset. Seuraava yleiskatsaus osoittaa, miten tämä otetaan huomioon:

Työntekijöiden osallistuminen ja yhteismääräämisoikeus

Afarak on eurooppayhtiö, jolla on integroituja elimiä, kuten yritysneuvosto ja työntekijöiden edustajat Euroopan tasolla. Ne osallistuvat strategisiin päätöksentekoprosesseihin neuvoa-antavassa ominaisuudessa. Työntekijöiden edustajilla on tiedonsaanti-, kuulemis- ja/tai yhteistoimintaoikeudet strategisissa asioissa, erityisesti hallintoneuvostossa ja komiteoissa käytävissä keskusteluissa. Näin varmistetaan, että työhön liittyvät kysymykset otetaan huomioon jo varhaisessa vaiheessa.

Hallituksen hallinto (BoD) harjoittama hallinto

Hallintoneuvoston peruskirjan mukaan hallintoneuvosto ottaa kaikkien keskeisten sidosryhmien osakkeenomistajien, työntekijöiden, asiakkaiden ja toimittajien - edut huomioon strategisessa suunnittelussaan ja ottaa ne huomioon päätöksissä, jotka vaikuttavat yhtiön arvoihin. Säännölliset kokoukset ja strategiset keskustelut sidosryhmien kanssa varmistavat, että niiden huolenaiheet tunnistetaan varhaisessa vaiheessa ja sisällytetään yritysstrategiaan.

Erikoistuneet komiteat ja raportointirakenteet

Erityiskomiteat, kuten tarkastus- ja riskikomitea, valvovat standardien ja sidosryhmien vaatimusten noudattamista. Nämä komiteat saavat säännöllisesti raportteja sisäisiltä yksiköiltä, kuten ESG-tiimiltä, ja ulkoisista lähteistä. Näillä raportointirakenteilla varmistetaan, että sekä sääntelyvaatimuksia että sosiaalisia ja eettisiä normeja noudatetaan sidosryhmien etujen mukaisesti.

Sidosryhmien mahdollisuus tutustua strategiaan

Afarak saattaa strategiansa sidosryhmiensä saataville eri viestintäkanavien kautta ja varmistaa näin, että yritysstrategia välitetään sidosryhmille avoimesti ja helposti saatavilla olevalla tavalla:

Julkaisut ja raportit

Strategiset suuntaviivat, mukaan lukien tärkeät yritysohjeet, kuten käytännesäännöt sekä riskienhallintaa ja kestävyyttä koskevat strategiat, esitellään kattavasti vuosikertomuksissa ja ESG-raporteissa. Raportit ovat saatavilla yhtiön verkkosivustolla, mikä helpottaa osakkeenomistajien, asiakkaiden, toimittajien ja suuren yleisön mahdollisuuksia saada asiaankuuluvaa tietoa.

Yrityksen verkkosivusto

Afarak asettaa keskeiset asiakirjat, kuten eettiset säännöt ja väärinkäytösten ilmoittamista koskevat periaatteet sekä muut ohjeet sidosryhmiensä, erityisesti liikekumppaneidensa ja toimittajiensa, saataville yhtiön verkkosivuston kautta. Verkkosivusto antaa myös selkeän kuvan nykyisistä strategisista suuntaviivoista ja yrityksen arvoista.

Valitusmekanismit

Afarak on ottanut käyttöön kattavan toimintaperiaatteiden ja menettelyjen järjestelmän, jonka avulla voidaan tunnistaa, raportoida ja tutkia lainvastaisia toimia tai käytännesääntöjen ja/tai eettisten sääntöjen rikkomista koskevat huolenaiheet. Ilmoitusdirektiivi on tärkein mekanismi vakavien rikkomusten varalta, ja sitä täydentävät vaihtoehtoiset ilmoituskanavat ja -rakenteet. Näin varmistetaan, että kaikki asiaankuuluvat huolenaiheet otetaan tehokkaasti huomioon ja käsitellään niiden kiireellisyyden mukaan.

Näiden valitusmekanismien käytön edistämiseksi Afarak tarjoaa perustietoa niiden saatavuudesta ja käytöstä. Tämä tapahtuu eri viestintäkanavien, kuten kirjallisten ilmoitusten, sähköpostien, henkilöstökokousten, työntekijöiden edustajien tai sovelluksen avulla. Tietojen jakelu järjestetään kussakin toimipisteessä itsenäisesti, jotta varmistetaan, että kaikki työntekijät - työsuhteen tyypistä riippumatta - saavat yhtä paljon tietoa. Näiden toimenpiteiden tarkoituksena on lisätä tietoisuutta raportointikanavista ja varmistaa niiden tehokas käyttö. Tärkeimmät raportointiprosessit kuvataan seuraavissa kohdissa:

Vakavista rikkomuksista ilmoittaminen ilmiantojärjestelmän kautta

Työntekijät, ulkoiset yhteistyökumppanit ja muut sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät voivat ilmoittaa mahdollisista vakavista rikkomuksista tai epäeettisestä käyttäytymisestä nimettömästi tai luottamuksellisesti. Ilmoituksen voi lähettää joko sähköpostitse osoitteeseen compliance@afarak.com tai postitse seuraavaan osoitteeseen:

Päälakimies / Valitus Afarak SE Unioninkatu 20-22 00130 Helsinki Suomi

Saapuneet valitukset voidaan osoittaa kirjallisesti CCO:lle tai suoraan tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle. Kaikki ilmoitukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti, jolloin varmistetaan, että ilmiantajien henkilöllisyys on suojattu ja että vilpittömässä mielessä huolenaiheita esille tuoviin henkilöihin ei kohdistu kostotoimia.

Saatuaan ilmoituksen CCO arvioi, onko kyseessä ilmianto. Jos tämä vahvistetaan, suoritetaan muodollinen tutkinta, jossa kaikki asiaankuuluvat tiedot kerätään ja analysoidaan järjestelmällisesti. Afarak käyttää tarvittaessa ulkopuolisia tilintarkastajia tai konsultteja, jotka tuovat lisäasiantuntemusta ja puolueetonta näkökulmaa tutkimuksiin.

Vaihtoehtoiset raportointikanavat

Ilmoitusjärjestelmän lisäksi Afarakin työntekijöillä on useita muita raportointikanavia pienempiä tai henkilökohtaisia valituksia varten, kuten suora raportointi esimiehille tai yhteydenpito sisäisiin elimiin, kuten yritysneuvostoon Saksassa tai SE:n yritysneuvostoon Euroopan tasolla. Erityiset sisäiset komiteat, kuten paikalliset työsuhdekomiteat tai työterveys- ja työturvallisuuskomiteat, tarjoavat myös foorumeita huolenaiheiden ilmaisemista varten ja tukea niiden ratkaisemiseksi.

Raportointi ja eskalointi

Vaihtoehtoisten kanavien, kuten esimiesten tai yritysneuvostojen, kautta ilmoitetut valitukset voidaan niiden vakavuudesta riippuen toimittaa ilmiantokanavalle tai CCO:lle. Kaikki ilmiantokanavan kautta ilmoitetut tapaukset kirjataan asiakirjoihin, ja CCO tai suoraan tarkastuskomitea tarkastaa ne. Jos kantelu koskee suoraan CCO:ta, tarkastusvaliokunta ottaa itse vastuun tutkinnasta riippumattomuuden ja avoimuuden varmistamiseksi. Tapauksesta ja tutkinnan tuloksesta riippuen Afarakin voidaan joutua jakamaan asiaankuuluvia tietoja ulkopuolisten sääntelyviranomaisten tai sääntelyelinten kanssa. Näin on erityisesti silloin, kun on kyse laittomasta toiminnasta, joka edellyttää ulkopuolista puuttumista.

Suoja kostotoimia vastaan

Yrityksen toimintaperiaatteiden mukaan on ehdottomasti kiellettyä kohdistaa kostotoimia kaikkiin henkilöihin, jotka tekevät ilmiantoja koskevan valituksen tai tekevät vilpittömässä mielessä yhteistyötä tutkinnassa. Tämä koskee myös lähisukulaisia, jos he työskentelevät konsernissa. Asianomaiset voivat ilmoittaa mahdollisista vastatoimista suoraan toimitusjohtajalle.

Suojaa ei sovelleta, jos kyseessä on henkilökohtainen väärinkäytös, ellei esimies ole määrännyt sitä. Tahallisesti väärästä valituksesta voi seurata kurinpitotoimia, jotka voivat johtaa jopa irtisanomiseen.

Käsitteet ja strategiat organisaation sisäistä liiketapakoulutusta varten

Tällä hetkellä ei myöskään ole olemassa järjestelmällisiä konsepteja organisaation sisäistä koulutusta varten, joka koskisi "liiketoimintakäytäntöjä".

Korruptio ja lahjonta

Afarakissa osto-, myynti-, jakelu- ja liiketoiminnan kehittämistoiminnot ovat erityisen alttiita korruptioon ja lahjontaan liittyville riskeille. Osto- ja myyntitoiminnassa riski on olemassa ennen kaikkea silloin, kun ulkopuolisille toimittajille tehdään merkittäviä sopimuksia, sillä tässä vaiheessa voidaan käyttää lahjuksia etuuskohtelun saamiseksi. Myynnissä ja liiketoiminnan kehittämisessä suurten tilausten hankintaan tai kansainvälisiin sopimusneuvotteluihin osallistuvat työntekijät ovat vaarassa. He saattavat joutua lahjusyritysten kohteeksi saadakseen tilauksia tai uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

G1-2: Toimittajasuhteiden hallinta

Strategiat maksuviivästysten estämiseksi

Afarak toteuttaa toimenpiteitä maksuviivästysten välttämiseksi erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pkyritysten) osalta:

• 1. Tehokas likviditeetin suunnittelu: Afarak kiinnittää erityistä huomiota ennakoivaan likviditeetin suunnitteluun. Säännöllisten kassavirta-analyysien avulla yritys voi tunnistaa mahdolliset pullonkaulat varhaisessa vaiheessa ja ryhtyä asianmukaisiin vastatoimiin.
• 1. Selkeästi määritellyt maksuehdot ja neuvottelut: Maksuehdot: Jokaisen liikesuhteen alussa määritellään realistiset maksuehdot, jotka ovat sopusoinnussa sekä yrityksen maksuvalmiustilanteen että toimittajien tarpeiden kanssa.
• 1. Viestintä ja kumppanuus toimittajien kanssa: Avoin ja ennakoiva viestintä on Afarakille erittäin tärkeää. Jos on merkkejä maksuviivästyksistä, tavarantoimittajille ilmoitetaan asiasta varhaisessa vaiheessa, jotta voidaan yhdessä etsiä ratkaisuja, kuten pidentää maksuaikoja. Tämä käytäntö vahvistaa luottamusta ja edistää pitkäaikaisia kumppanuuksia.
• 1. Sopimusten hallinta ja priorisointi: Strategisesti tärkeille toimittajille suoritettavat maksut, erityisesti kriittisten raaka-aineiden tai palvelujen osalta, priorisoidaan. Tehokkaalla sopimusten hallinnalla varmistetaan selkeät sopimukset, jotta maksuvelvoitteet voidaan täyttää ajallaan. Erityisesti pk-yritykset, jotka ovat yleensä riippuvaisempia oikea-aikaisista maksuista, otetaan huomioon.
• 1. Ylitilausten välttäminen: Välttääkseen tarpeettomia taloudellisia rasitteita Afarak pyrkii välttämään ylitilauksia ja suuntautumaan todelliseen kysyntään. Näin minimoidaan tarpeettomat kustannukset ja pullonkaulat ja varmistetaan, että likviditeettiä ei sidota ylimääräisiin varastoihin.

Toimittajasuhteet

Afarak luottaa pitkäaikaisiin ja luottamuksellisiin kumppanuuksiin toimittajiensa kanssa. Toimittajat valitaan huolellisesti laadun, luotettavuuden ja kestävän kehityksen kaltaisten kriteerien perusteella. Niiden on myös osoitettava, että soveltavat kestäviä liiketoimintatapoja. Afarak tiedostaa riskit, joita voi aiheutua riippuvuudesta tavarantoimittajista, erityisesti jos toimitukset saattavat katketa tai häiriintyä luonnonkatastrofien, poliittisen epävakauden tai taloudellisen epävarmuuden vuoksi. Riskien minimoimiseksi Afarak suosii paikallisia tavarantoimittajia ja pitää yllä avointa viestintää, jotta riskit voidaan tunnistaa ja lieventää varhaisessa vaiheessa. Konserni luottaa myös omaan arvoketjuunsa tuotantoketjun alkupäässä, josta se saa tärkeimmät raaka-aineet tuotantoa varten.

Sosiaalisten ja ekologisten kriteerien sisällyttäminen tavarantoimittajien valintaan

Kestävä kehitys on keskeinen osa konsernin toimittajastrategiaa, jossa korostetaan, että toimittajat noudattavat sekä ympäristöön liittyviä että sosiaalisia normeja ja kriteerejä. Sosiaalisia kriteerejä säännellään "Toimittajien käytännesäännöissä". Niihin sisältyy vaatimuksia, jotka liittyvät eettisyyteen, reiluun kilpailuun, korruption, rahanpesun ja eturistiriitojen estämiseen, tiedon ja henkisen omaisuuden käyttöön, ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien kunnioittamiseen, terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön sekä henkilötietojen suojaan.

Ekologisiin kriteereihin kuuluu erityisesti ympäristönsuojelu, jonka tavoitteena on minimoida toimintojen, tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutukset. Näihin kuuluvat luonnonvarojen tehokas käyttö, uusiutuvien energialähteiden käyttö, asianmukainen jätehuolto, kasvihuonekaasupäästöjen valvonta sekä biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvien vaikutusten minimointi.

Afarakin tavarantoimittajien on myös noudatettava OECD:n ohjeita ja taattava toimitusketjujensa jäljitettävyys. Tavarantoimittajien on annettava Afarakin tarkistaa milloin tahansa, että nämä käytännesäännöt täyttyvät.

G1-5: Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta

ICDA:n ja EUROALLIAGESin jäsenenä Afarak osallistuu lobbaustoimintaan vaikuttaakseen poliittisiin päätöksiin ja edistääkseen siten sekä yritysten että yhteiskunnallisia tavoitteita. Afarak käsittelee pääasiassa seuraavia aiheita:

• Ympäristö- ja ilmastopolitiikka: CO₂-päästöjen sääntely ja rautaseosteollisuuden ympäristösäännökset.
• Kauppapolitiikka ja markkinoille pääsy: Pääsy kansainvälisille markkinoille ja kaupan esteiden poistaminen.
• Raaka-aineiden turvallisuus ja saatavuus: Keskeisten raaka-aineiden kestävä käyttö ja vastuullinen hankinta.
• Työ- ja sosiaalinormit: Metalliteollisuuden työoloja ja sosiaalinormeja koskeva sääntely.
• Tutkimus ja kehittäminen: Innovaation ja teknologisen kehityksen edistäminen rautaseosten tuotannon alalla.

	Raportointivuosi [N]	Yksikkö
Taloudelliset poliittiset avustukset	0	Rahamääräinen (€)
Luontoissuorituksina annetut poliittiset avustukset	0	Rahamääräinen (€)
Sisäisen ja ulkoisen edunvalvonnan menot	0	Rahamääräinen (€)
Edunvalvontajärjestöjen jäsenyydestä maksetut summat	EUROALLIAGE: 23,901 ICDA: 8,782	Rahamääräinen (€)

G1-6: Maksukäytännöt

Seuraavassa Afarak tarjoaa yksityiskohtaisen yleiskatsauksen yrityksen maksuehdoista tärkeimpien toimittajaryhmien mukaan.

Vakiomaksuehdot on jaoteltu seuraavasti:

• Raaka-aineiden toimittajat: 14-30 päivää.
• Palveluntarjoaja: 0-60 päivää
• Kuljetus- ja logistiikkatoimittajat: 0-7 päivää.
• Energian toimittajat: 0-15 päivää

Lisäksi Afarakin tärkeimpien toimittajaryhmien keskimääräiset maksuajat määritettiin sovittujen maksuehtojen perusteella. Raaka-aineiden toimittajien maksuehdot ovat 22 päivää, palveluntarjoajien 30 päivää, kuljetus- ja logistiikkatoimittajien 3,5 päivää ja energiantoimittajien 7,5 päivää. Näiden arvojen perusteella keskimääräinen maksuaika on 15,75 päivää - laskettuna maksuaikojen summana jaettuna luokkien lukumäärällä.

	Raportointiv uosi [N]	Yksikkö
Laskun maksamiseen kuluvien päivien keskiarvo sopimuksen tai lakisääteisen maksuajan alkamisesta lukien	15,75	Päivät
Standardimaksuehtojen mukaisten maksujen osuus prosentteina	90	Prosenttia (%)
Maksuviivästysten vuoksi vireillä olevien oikeudenkäyntien määrä	0	Kokonaisluku

FERROKROMI- JA KROMIMALMIMARKKINAT

Afarak-konserni toimii pääasiassa kromimalmimarkkinoilla.

Suurin osa maailman kromimalmista käytetään metallurgisissa käyttökohteissa. Lisäksi kromimalmia käytetään vähäisemmissä määrin tulenkestävissä aineissa, valimohiekkana ja kemiallisena aineena, kuten alla on kuvattu. Afarak tuottaa ferrokromia, joka on metallurgisissa käyttökohteissa käytetyn kromin päätyyppi ja jonka kysyntää ohjaa pääasiassa ruostumattoman teräksen kysyntä.

Tämän takia kromimalmi ja ferrokromi ovat todella vahvasti sidoksissa ruostumattoman terästeollisuuden kehitykseen.

Markkinakatsaus 2024

Ruostumaton terästeollisuus kohtasi merkittäviä haasteita vuonna 2024 ja on olemassa merkkejä siitä, että vuodesta 2025 voi tulla uusi haasteellinen vuosi. Koko vuoden 2024 ajan ruostumattoman teräksen kysyntä pysyi heikkona erityisesti Saksassa, ja koko Euroopan markkinat pysyivät vaimeina.

Kolmannella ja erityisesti neljännellä vuosineljänneksellä kromimalmin hinnat laskivat odottamattomasti ja merkittävästi Kiinan heikon taloudellisen tilanteen vuoksi. Tammikuun puolivälistä lähtien tämä trendi on kuitenkin kääntynyt, ja markkinasignaalit kromimalmin osalta ovat muuttuneet positiivisemmiksi.

Markkinanäkymät vuoden 2025 ensimmäiselle vuosineljännekselle

Matalahiilisen ferrokromin tuotannon odotetaan kasvavan vuoden 2024 ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna. Alhaisissa markkinahinnoissa näkyy pohjakosketuksen merkkejä. Pyrimme alentamaan tuotantokustannuksiamme ja vähentämään kiinteiden kustannusten vaikutusta lisäämällä standardilaatujen tuotantoa. Kromimalmin tuotannon odotetaan olevan samalla tasolla. Markkinahinnat ovat viime aikoina alkaneet jälleen kehittyä parempaan suuntaan.

KONSERNIN TOIMINTAKATSAUS

Operatiivinen myynti sekä tuotanto kasvoivat vuonna 2024.

Myynti

Jalostettujen materiaalien myynti kasvoi 5,1 % ja oli 21 759 (2023: 20 709) tonnia.

Konsernin kaivostoiminta

Konsernin kaivostoiminta kasvoi vuoden 2024 aikana 8,7 % ja oli 365 929 (2023: 336 601) tonnia.

Erikoismetalliseossegmentin vuosittaiset louhintamäärät laskivat 1,1 % ja olivat 64 945 (2023: 65 655) tonnia. Rautametalliseossegmentin tuotantomäärät kasvoivat merkittävästi Etelä-Afrikan kaivosten tuotannon kasvaessa. Rautametalliseossegmentin tuotantomäärä oli 300 985 (2023: 270 946) tonnia.

Konsernin jalostustoiminta

Konsernin vuoden 2024 jalostustoiminta kasvoi korkeamman kysynnän seurauksena 8,4 % ja oli 22 963 (2023: 21 179) tonnia.

Henkilöstö

Vuoden 2024 lopussa Afarakilla oli 602 (595) työntekijää. Keskimääräinen henkilöstömäärä vuoden 2024 aikana oli 594 (599).

KONSERNIN TALOUDELLINEN SUORIUTUMINEN

2024 taloudellinen suoriutuminen

Konsernin liikevaihto laski edellisvuodesta 128,6 (153,7) miljoonaan euroon pääasiassa alhaisempien myyntihintojen vuoksi. Erikoismetalliseosmateriaalien myynti kasvoi 2,7 % ja oli 21 759 (1-12/2023: 20 709) tonnia.

Kaivostoiminta kasvoi 8,7 % ja oli 365 929 (1-12/2023: 336 601) tonnia.

Tilikauden tulos oli -7,2 (1-12/2023: 10,0) miljoonaa euroa ja käyttökate laski 2,6 (1-12/2023: 16,6) miljoonaan euroon. Liikevoitto oli -0,1 (1-12/2023: 15,0) miljoonaa euroa.

Rahoituskuluihin sisältyy Turkin yhtiöihin liittyvä 1,9 miljoonan euron hyperinflaatio-oikaisu.

MEUR	1-6/2024	7-12/2024	1-12/2024	1-12/2023
Liikevaihto	71,4	57,2	128,6	153,7
Käyttökate	4,2	-1,6	2,6	16,6
Liikevoitto	3,1	-3,2	-0,1	15,0
Kauden tulos	0,5	-7,8	-7,2	10,0
Käyttökate-%	5,9 %	-2,9 %	2,0 %	10,8 %
Liikevoitto-%	4,3 %	-5,6 %	-0,1 %	9,8 %

Tase, rahavirta ja rahoitus

Konsernitaseen varat olivat 31.12.2024 yhteensä 161,6 (2023:162,2) miljoonaa euroa ja nettovarat 112,1 (2023:105,8) miljoonaa euroa Vuoden 2024 toisella vuosipuoliskolla ulkomaisten tytäryhtiöiden muuntoerojen muutos oli 4,6 miljoonaa euroa. Konsernin rahavarat olivat 31.12.2024 yhteensä 4,0 (2023:18,0) miljoonaa euroa. Vuonna 2024 liiketoiminnan rahavirta oli -6,3 (2023: 9,6) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 69,3 % (2023: 65,1 %). Afarakin nettovelkaantumisaste oli vuoden lopussa -1,2 % (2023: -14,1 %) ja yhtiön korollisen velan määrä oli alhainen 2,6 (2023: 3,1) miljoonaa euroa.

Investoinnit, yritysostot ja -myynnit

Vuoden 2024 investoinnit olivat 5,8 (3,0) miljoonaa euroa. Investoinnit kohdistuivat pääosin konsernin toiminnan ylläpitämiseen.

LIIKETOIMINTASEGMENTTIEN KATSAUS

ERIKOISMETALLISEOSSEGMENTTI

Erikoismetalliseosliiketoimintaan kuuluvat Türk Maadin Şirketi A.S:n ("TMS") Turkissa sijaitsevat kaivos- ja rikastustoiminnot ja Elektrowerk Weisweiler GmbH:n ("EWW") Saksassa sijaitseva kromiittirikasteen jalostuslaitos. TMS toimittaa EWW:lle korkealaatuista kromiittirikastetta, josta EWW jalostaa erikoistuotteita, kuten matalahiilistä ja erittäin matalahiilistä ferrokromia. TMS:n kromimalmista se osa, jota ei käytetä matalahiilisen ferrokromin valmistukseen, myydään markkinoille.

Katsaus vuoteen 2024

Katsausvuoden liikevaihto laski 20,7 % 111,3 (2023:140,3) miljoonaan euroon. Lasku oli seurausta merkittävästi laskeneista markkinahinnoista.

Tästä huolimatta jalostustasot kasvoivat 11,1 % edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihdon lasku johti heikompaan käyttökatteeseen, joka oli 1,7 (2023:17,5) miljoonaa euroa. Liikevoitto oli -0,4 (2023:16,3) miljoonaa euroa.

Liikevaihto	Käyttökate	Liikevoitto
111,3 MEUR	1,7 MEUR	-0,4 MEUR
(2023: 140,3 MEUR)	(2023: 17,5 MEUR)	(2023: 16,3 MEUR)
Kaivostoiminnan tuotanto	Jalostustoiminnan tuotanto	Jalostettujen materiaalien myynti
64 945 mt	22 963 mt	21 759 mt
(2023: 65 655 mt)	(2023: 21 179 mt)	(2023: 20 709 mt)
Henkilöstö
479
(2023: 468)

Tuotanto

Tuotanto kasvoi yhteensä 1,2 % ja oli 87 907 (2023: 86 834) tonnia. TMS:n kaivostoiminnan tuotanto oli tasaista, laskua edelliseen vuoteen verrattuna 1,1 %. Saksan EWW:n tehtaan jalostusmäärät kasvoivat 8,4 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Myynti

Jalostetun erikoismetalliseosmateriaalin myynti kasvoi 5,1 % ja oli 21 759 (2023: 20 709) tonnia.

Taloudellinen suoriutuminen

Liikevaihdon lasku johti heikompaan käyttökatteeseen, joka oli 1,7 (2023:17.5) miljoonaa euroa. Liikevoitto oli -0,4 (2023:16,3) miljoonaa euroa.

MEUR	1-6/2024	7-12/2024	1-12/2024	1-12/2023
Liikevaihto	62,8	48,5	111,3	140,3
Käyttökate	3,4	-1,6	1,7	17,5
Liikevoitto	2,4	-2,9	-0,4	16,3
Käyttökate-%	5,4 %	-3,4 %	1,5 %	12,4 %
Liikevoitto-%	3,9 %	-5,9 %	-0,4 %	11,6 %

Näkymä

Vähähiilisen ferrokromin standardilaadun hintojen odotetaan pysyvän jatkossakin vakaina ja huomattavan alhaisina. Emme odota näiden laatujen tuotannon lisääntyvän, elleivät ruostumattoman teräksen tehtaat paranna toimintaansa. Erikoislaadun markkinat jatkavat kasvuaan ja nousevat jonkin verran. Kaiken kaikkiaan Afarak odottaa vakaata tulosta vuodelle 2025. Kireä geopoliittinen tilanne yhdistettynä rahamarkkinoiden epävarmuustekijöihin voi kuitenkin mahdollisesti vaikuttaa merkittävän negatiivisesti näihin odotuksiin.

RAUTAMETALLISEOSSEGMENTTI

Rautametalliseosliiketoimintaan kuuluvat Vlakpoortin kaivos, Stelliten kaivos, Mecklenburgin kaivos ja Zeerustin kaivos Etelä-Afrikassa. Liiketoiminta tuottaa kromimalmia maailmanlaajuisille markkinoille.

Katsaus vuoteen 2024

Sekä liikevaihto että tuotanto kasvoivat vakaasti rautametalliseossegmentissä. Tämä näkyy käyttökatteessa, joka kasvoi 43,3 % ja oli 4,3 (2023:3,0) miljoonaa euroa.

Liikevaihto	Käyttökate	Liikevoitto
16,6 MEUR	4,3 MEUR	3,9 MEUR
(2023: 13,2 MEUR)	(2023: 3 MEUR)	(2023: 2,7 MEUR)
Kaivostoiminnan tuotanto	Jalostustoiminnan tuotanto	Jalostettujen materiaalien myynti
300 985 mt	0 mt	0 mt
(2023: 270 946 mt)	(2023: 0 mt)	(2023: 26 mt)
Henkilöstö
105
(2023: 111)

Tuotanto

Segmentin kokonaistuotanto kasvoi 11,1 % ja oli 300 985 (2023: 270 946) tonnia. Rautametalliseossegmentin tuotanto kasvoi merkittävästi Etelä-Afrikan kaivosten tuotannon lisääntyessä suotuisan markkinatilanteen ansiosta. Avolouhinta aloitettiin uudelleen Mecklenburgin kaivoksella.

Myynti

Rautametalliseossegmentin kaivosmateriaalien myynti kasvoi 25,8 % edellisvuoteen verrattuna ja oli 16,6 (13,2) miljoonaa euroa.

Taloudellinen suoriutuminen

MEUR	1-6/2024	7-12/2024	1-12/2024	1-12/2023
Liikevaihto	8,3	8,3	16,6	13,2
Käyttökate	2,5	1,8	4,3	3,0
Liikevoitto	2,3	1,6	3,9	2,7
Käyttökate-%	30,2 %	21,5 %	25,9 %	22,9 %
Liikevoitto-%	27,7 %	19 %	23,4 %	20,6 %

Rautametalliseossegmentin tuotannon merkittävä kasvu johti positiiviseen käyttökatteeseen, joka katsauskaudelta oli 4,3 (2023: 3.0) miljoonaa euroa.

Näkymä

Afarak jatkoi kaivostoimintaansa Etelä-Afrikassa ja aikoo lisätä tuotantoaan vuoden 2025 aikana.

RISKIENHALLINTA

Afarakin huolellinen suhtautuminen riskienhallintaan on merkittävä osatekijä menestyksessämme. Riskienhallinta on mukana kaikkien toimintojemme johtamisessa.

Ymmärtämällä ja hallinnoimalla riskejä tarjoamme varmuutta ja luottamusta osakkeenomistajillemme, työntekijöillemme, asiakkaillemme, toimittajillemme ja paikallisyhteisöille. Itse asiassa uskomme, että menestyksekäs riskienhallinta muodostaa kilpailuedun.

Riskejämme tarkastellaan ja hallitaan koko konsernin tasolla. Ollessamme aidosti globaali yhtiö toimintojemme moninaisuuden hallinta koskien tuotevalikoimaa, maantieteellistä sijaintia, eri talousalueita ja valuuttoja muodostaa keskeisen osan riskienhallintaamme.

Riskienhallinta on yksi hallituksen, tarkastusvaliokunnan ja terveys- ja turvallisuusvaliokunnan päävastuista.

Kehitys vuonna 2025

Afarakin jalostustoiminnot Saksassa ja Etelä-Afrikan kaivoksissa käyttävät paljon energiaa, pääasiassa sähköä. Polttoaineiden ja energian hinnoille on maailmanlaajuisesti ollut ominaista epävakaus ja kustannusinflaatio. Etelä-Afrikassa suurinta osaa sähkön tarjonnasta, hinnasta ja saatavuudesta hallitsee yksi taho, Eskom. Sähkön hinnan nousu ja/tai vähentynyt tai epävarma sähkön toimitus tai allokaatio voivat vaikuttaa negatiivisesti Afarakin nykyiseen toimintaan, jolla voi olla vaikutus konsernin taloudelliseen tulokseen.

Yhtiön johto jatkoi tiivistä yhteistyötä yksiköiden kanssa jatkuvan seurannan ja valvonnan varmistamiseksi konsernin riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Terveys ja turvallisuus sekä ilmoitettu tavoite "Zero-Harm" ovat jatkossakin yhtiön riskienhallintastrategian keskeinen pilari.

OSAKETIETO

31.12.2024 Afarak Group SE:n rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä oli 277 041 814 (267 041 814) kappaletta ja osakepääoma oli 23 642 049,60 (23 642 049,60) euroa.

Yhtiöllä oli 31.12.2024 hallussaan 16 041 514 (6 541 514) omaa osakettaan, joka vastasi 5,79 % (2,45 %) osuutta liikkeeseen lasketuista osakkeista. Ulkona olevien osakkeiden kokonaismäärä ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 31.12.2024 261 000 300 (260 500 300) kappaletta.

Liputusilmoitukset

Afarak Group SE on tehnyt 29.2.2024 Finanssivalvonnalle arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen liputusilmoituksen, jonka mukaan Afarakin yhteenlaskettu omistus Yhtiön osakkeista on ylittänyt 5 prosentin rajan.

Ilmoituksen mukaan Afarakin omien osakkeiden lukumäärä on 16.041.514 osaketta, mikä vastaa noin 5,79 prosenttia Afarakin osakemäärästä. Perusteena on se, että Afarakin hallituksen, varsinaisen yhtiökokouksen 21.6.2023 antaman osakeantivaltuutuksen perusteella, 14.2.2024 päättämän Yhtiölle itselleen suunnatun maksuttoman osakeannin perusteella annetut uudet osakkeet, yhteensä 10.000.000 uutta osaketta, on rekisteröity kaupparekisteriin 29.2.2024.

Kaupankäyntitiedot

Afarak Group SE:n osake on listattu Lontoon pörssin päämarkkinalla ja NASDAQ Helsingin pörssissä. Afarakin osakkeet ovat kaupankäynnin kohteena Lontoon pörssissä tunnuksella AFRK ja NASDAQ Helsingissä kaupankäyntitunnuksella AFAGR. ISIN-koodi on FI0009800098 ja kauppaa käydään Englannin punnissa ja euroissa.

Osakkeen kurssikehitys ja osakkeiden vaihto

Katsauskauden alussa joulukuun 2023 lopussa yhtiön osakkeen kurssi oli 0,40 euroa NASDAQ Helsingissä ja 0,20 puntaa Lontoon pörssissä. Katsauskauden lopussa joulukuussa 2024 yhtiön osakkeen kurssi oli 0,29 euroa NASDAQ Helsingissä ja 0,20 puntaa Lontoon pörssissä. Vuoden 2024 toisella puoliskolla yhtiön osakkeen kurssi vaihteli 0,22–0,35 euron välillä NASDAQ Helsingissä ja markkina-arvo oli 31.12.2024 80,34 (1.1.2024: 107,88) miljoonaa euroa. Samana ajanjaksona yhtiön osakkeen kurssi pysyi 0,20 punnassa Lontoon pörssissä ja markkinaarvo oli 31.12.2024 55,41 (1.1.2024: 53,41) miljoonaa puntaa.

Osakkeenomistajat

Yhtiöllä oli 31.12.2024 yhteensä 8 340 osakkeenomistajaa (8 387 osakkeenomistajaa 31.12.2023), joista yhdeksän oli hallintarekisteröityjä. Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä 31.12.2024 oli 277 041 814 (2023: 267 041 814) kappaletta.

SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2024

		Osakkeiden
	Osakkeenomistaja	lukumäärä	%
1	Skandinaviska Enskilda Banken AB	153 217 819	55,31
2	Hino Resources Co. Ltd	36 991 903	13,35
3	Afarak Group Plc	16 041 514	5,79
4	Hanwa Company Limited	9 000 000	3,25
5	4capes Oy	5 440 000	1,96
6	Joensuun Kauppa ja Kone Oy	5 160 683	1,86
7	Nieminen Jorma Juhani	3 477 470	1,26
8	Osuusasunnot Oy	2 900 000	1,05
9	PM Ruukki Oy	2 299 934	0,83
10	Hukkanen Esa Veikko	1 639 296	0,59
	Yhteensä	236 168 619	85,25
	Muut osakkeenomistajat	40 873 195	14,75
	Rekisteröidyt osakkeet yhteensä	277 041 814	100,00

Afarak Group SE:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2024 yhteensä 2 450 000 (2023: 1 950 000) Afarak Group SE:n osaketta joko suoraan, lähipiiriin kuuluvien henkilöiden tai määräysvaltayhtiöidensä kautta. Tämä vastaa 0,9 % (2023: 0,7 %) rekisteröityjen osakkeiden kokonaismäärästä 31.12.2024.

OSAKEOMISTUKSEN JAKAUTUMINEN 31.12.2024

Osakkeiden lukumäärä	Osakkeenomist ajien lukumäärä	% osakkeenomist ajista	Osakkeiden lukumäärä	% osakkeiden lukumäärästä
1 - 100	2 423	28,70	100 647	0,04
101 - 1000	3 100	36,71	1 447 801	0,52
1001 - 10000	2 254	26,69	8 249 629	2,98
10001 - 100000	585	6,93	16 520 375	5,96
100001 - 1000000	63	0,75	13 342 301	4,82
1000001 - 1000000	8	0,10	31 071 161	11,22
10000001 & above	3	0,04	206 309 900	74,47
Yhteensä	8 436	100%	277 041 814	100,00
joista hallintarekisteröityjä	8	0,10%	154 364 189	55,72
Ulkona olevat osakkeet yhteensä			261 000 300	94,21

OSAKKEENOMISTAJAT OSAKASRYHMÄN MUKAAN 31.12.2024

	% osakkeista
Suomalaiset osakkeenomistajat joista:	27,63
Yritykset ja asunto-osakeyhtiöt	7,07
Rahoitus- ja vakuutusyhtiöt	6,13
Kotitaloudet	14,44
Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	0,00
Ulkomaiset osakkeenomistajat	72,37

Yhteensä	100,00
joista hallintarekisteröityjä	55,72

VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET

Afarak Group SE:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 31.5.2024. Varsinainen yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2023. Yhtiökokous päätti, että vuodelta 2023 ei jaeta osinkoa. Yhtiökokous hyväksyi myös palkka- ja palkkioselvityksen yhtiön hallintoelimille.

HALLITUS

Yhtiökokous päätti, että hallitukseen kuuluu kolme (3) jäsentä: tohtori Jelena Manojlovic (Iso-Britannian kansalainen), Thorstein Abrahamsen (Norjan kansalainen) ja Guy Konsbruck (Luxemburgin kansalainen) valittiin uudelleen hallituksen jäseniksi.

Yhtiökokous päätti, että johtoon kuulumattomille hallituksen jäsenille maksetaan 5 000 euroa kuukaudessa ja hallituksen puheenjohtajalle maksetaan lisäksi 1 500 euroa kuukaudessa. Lisäksi yhtiön johtoon kuulumattomille hallituksen valiokuntien jäsenille maksetaan valiokuntatyöskentelystä 1 500 euroa kuukaudessa. Yhtiön johtoon kuuluvat hallituksen jäsenet eivät ole oikeutettuja hallitustyöskentelystä tai valiokuntatyöstä maksettaviin palkkioihin. Hallituksen jäsenille korvataan matka- ja majoituskulut sekä muut välittömästi hallitus- ja valiokuntatyöstä aiheutuneet kulut yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

TILINTARKASTAJA

Yhtiökokous päätti, että tilintarkastajan palkkio maksetaan yhtiön tarkastaman laskun mukaan ja että yhtiön tarkastusvaliokunnan suosituksen mukaisesti yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi valitaan uudelleen tilintarkastusyhteisö Tietotili Audit Oy, joka on ilmoittanut, että päävastuullisena tilintarkastajana tulee toimimaan KHT Urpo Salo.

YHTIÖN JOHTOON KUULUMATTOMILLE HALLITUKSEN JÄSENILLE MAKSETTAVA KERTALUONTEINEN TAKAUTUVA LISÄKORVAUS

Yhtiökokous päätti, että johtoon kuulumattomille hallituksen jäsenille Thorstein Abrahamsenille ja Dr Jelena Manojlovicille maksetaan kummallekin 25 000 euroa kertaluonteisena takautuvana lisäkorvauksena heidän viime vuonna tekemästään huomattavasta ylimääräisestä työstä ja ympärivuorokautisesta saavutettavuudesta toiminnan helpottamiseksi vaikeina aikoina, haastavien markkinaolosuhteiden vallitessa vuoden aikana sekä yhtiön organisaation muutosten ja supistetun johtoryhmän myötä yhtiö on jatkanut toipumistaan ja parantanut taloudellista tulostaan siten, että vuonna 2023 saavutettiin yksi yhtiön parhaista taloudellisista tuloksista.

HALLITUKSELLE VALTUUTUS PÄÄTTÄÄ OSAKEANNISTA JA MUIDEN OSAKKEISIIN OIKEUTTAVIEN ERITYISTEN OIKEUKSIEN ANTAMISESTA

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla voidaan laskea liikkeeseen yhdessä tai useammassa erässä enintään 250 000 000 uutta tai yhtiön hallussa olevaa osaketta, mikä vastaa noin 90,24 prosenttia yhtiön tällä hetkellä rekisteröidystä osakemäärästä. Hallitus voi käyttää valtuutusta muun muassa lisärahoituksen keräämiseen sekä yrityskauppoihin tai muihin liiketoiminnan järjestelyihin ja sijoituksiin tai työntekijöiden kannustin- ja sitouttamisjärjestelmiin. Valtuutuksen perusteella hallitus voi päättää sekä maksullisesta että maksuttomasta annista. Merkintähinnan maksuna voidaan käyttää myös muuta vastiketta kuin rahaa. Valtuutus sisältä oikeuden päättää osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poikkeamisesta osakeyhtiölaissa määrättyjen edellytysten täyttyessä. Valtuutus korvaa aikaisemmat vuoden 2023 varsinaisessa yhtiökokouksessa annetut valtuutukset ja se on voimassa kahden (2) vuoden ajan yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Viittaamalla sisällytetyt tiedot

Konsernin avainluvut, lähipiiritapahtumat sekä tiedot osakepääomasta ja optio-oikeuksista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa. Konsernin emoyhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan osakeomistus on esitetty emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvitys on esitetty erillisinä raportteina tässä vuosikertomuksessa.

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisvaatimusten (UK Listing Authority listing rules "LR" 9.8.4C R) mukaiset liitetiedot löytyvät seuraavasti:

Sektori	Aihe	Sijainti
1	Aktivoidut korot	1.8. Konsernitaseen liitetiedot,
		10. Aineelliset hyödykkeet.
2	Tilintarkastamattomien taloustietojen julkistaminen	Ei sovelleta
4	Pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien yksityiskohdat	1.8. Konsernitaseen liitetiedot,
		18. Osakeperusteiset maksut
5	Johdon palkkaeduista luopuminen	Ei sovelleta
6	Johdon tulevista palkkaeduista luopuminen	Ei sovelleta
7	Suunnattu maksullinen osakeanti	Ei sovelleta
8	Kohta (7) liittyen merkittäviin tytäryrityksiin	Ei sovelleta
9	Emoyhtiön osallistuminen listattavan tytäryhtiön markkinoille	Ei sovelleta
	saattamiseen
10	Merkittävät sopimukset	1.8. Konsernitaseen liitetiedot,
		1.9.2 Lähipiiriliiketoimet
11	Määräysvaltaisen osakkaan tarjoamien palveluiden kustannus	Ei sovelleta
12	Osakkeenomistajien luopuminen osingoista	Ei sovelleta
13	Osakkeenomistajien luopuminen tulevista osingoista	Ei sovelleta
14	Määräysvaltaisten osakkeenomistajien kanssa tehdyt sopimukset	Ei sovelleta

Kaikki yllä mainittu ristiin viitattu tieto on sisällytetty hallituksen toimintakertomukseen viittaamalla.

TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT

		2024	2023	2022
Liikevaihto	1000 EUR	128 641	153 655	198 691
Käyttökate % liikevaihdosta	1000 EUR	2607 2,0 %	16 594 10,8 %	53 747 27,1 %
Liikevoitto % liikevaihdosta	1000 EUR	-146 -0,1 %	15 032 9,8 %	52 293 26,3 %
Tulos ennen veroja % liikevaihdosta	1000 EUR	-5 297 -4,1 %	11 965 7,8 %	49 187 24,8 %
Oman pääoman tuotto		-6,6 %	9,5 %	60,3 %
Sijoitetun pääoman tuotto		2,6 %	18,8 %	59,9 %
Omavaraisuusaste		69,3 %	65,1 %	65,6 %
Nettovelkaantumisaste		-1,2 %	-14,1 %	-14,1 %
Henkilöstön lukumäärä tilikauden lopussa		602	595	595

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

		2024	2023	2022
Osakekohtainen tulos, laimentamaton	EUR	-0,03	0,04	0,19
Osakekohtainen tulos, laimennusvaikutuksella oikaistu	EUR	-0,03	0,04	0,19
Osakekohtainen oma pääoma	EUR	0,43	0,41	0,41
Voittokerroin (P/E-luku)	EUR	-10,58	11,02	1,84
Osakkeiden lukumäärän keskiarvo Osakkeiden lukumäärän	1 000	260972	260478	251310
keskiarvo, laimennusvaikutuksella oikaistu	1 000	261472	260978	251846
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa	1 000	277042	267042	267042
Osakkeen kurssikehitys (NASDAQ Helsinki)
Keskikurssi	EUR	0,31	0,52	0,42
Alin kurssi	EUR	0,22	0,35	0,12
Ylin kurssi	EUR	0,42	0,69	0,98
Osakekannan markkina arvo	EUR 1000	80342	107885	94266
Osakkeiden vaihto	EUR 1000	7494	42513	62146
Osakkeiden vaihto	%	8,53	30,70	55,90
Osakkeen kurssikehitys (Lontoon pörssi)
Keskikurssi	EUR	0,24	0,23	0,23
	GBP	0,20	0,20	0,19
Alin kurssi	EUR	0,24	0,24	0,23
	GBP	0,20	0,20	0,20
Ylin kurssi	EUR	0,24	0,23	0,23
	GBP	0,20	0,20	0,20
Osakekannan markkina	EUR
arvo	1000 GBP	66823	61456	60217
	1000	55408	53408	53408
Osakkeiden vaihto	EUR 1000	212	34	2125
Osakkeiden vaihto	GBP 1000	176	29	1812

Osakkeiden vaihto	%	0,00	0,02
-------------------	---	------	------

Yhtiö ei ole jakanut pääomanpalautusta tilikausilta 2024 ja 2023. Yhtiö noudattaa uutta osinkopolitiikkaa ja hallitus aikoo päättää osingonjaosta myöhemmin.

TALOUDELLISTEN TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Taloudelliset tunnusluvut

Oman pääoman tuotto (ROE), %	Kauden tulos / Oma pääoma (keskimäärin) * 100
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %	(Tulos ennen veroja + rahoituskulut) / (Taseen loppusumma – korottomat velat) keskimäärin * 100
Omavaraisuusaste, %	Oma pääoma / (Taseen loppusumma -saadut ennakot) * 100
Nettovelkaantumisaste, %	(Korolliset velat-likvidit varat) / Oma pääoma * 100
Käyttökate	Liikevoitto /-tappio + poistot +arvonalentumiset
Liikevoitto /-tappio	Liikevoitto /-tappio on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella oikaistuna, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot, arvonalentumistappiot ja liiketoiminnan muut kulut. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät tavanomaiseen liiketoimintaan liittyvistä eristä. Rahoitukseen liittyvät kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Osakekohtaiset tunnusluvut

Osakekohtainen tulos, laimentamaton	Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta / Kauden aikana ulkona olleiden osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
Osakekohtainen tulos, laimennusvaikutuksella oikaistu	Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta / Kauden aikana ulkona olleiden osakkeiden laimennusvaikutuksella oikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo
Osakekohtainen oma pääoma	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma / Kauden aikana ulkona olleiden osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
Osakekohtainen varojenjako	Varojenjako/ Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa. Yllä olevassa osakekohtaisessa tunnuslukutaulukossa on esitetty kyseisen vuoden tulokseen perustuva osingonjako ja pääomanpalautus. Varsinainen osingonjako ja pääomanpalautus tapahtuvat seuraavan vuoden aikana.
Voittokerroin (P/E-luku)	Osakekurssi kauden lopussa / Osakekohtainen tulos

2,30

Keskikurssi Osakkeen valuuttamääräinen kokonaisvaihto kaudella / Kaudella vaihdettujen osakkeiden lukumäärä

Osakekannan markkina-arvo Osakkeiden lukumäärä * Osakekurssi kauden lopussa

TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Pörssitiedotteet

21.2.2025 hallitus julkaisi tulosvaroituksen tilikauden 2024 liikevaihdon ja käyttökatteen laskuun liittyen.

Liputusilmoitukset

Ei tilikauden päättymisen jälkeisiä liputusilmoituksia.

TILINPÄÄTÖS 1.1.-31.12.2024

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

KONSERNIN TULOSLASKELMA

		1.1.-31.12.2024	1.1.-31.12.2023
1 000 EUR	Liite
Liikevaihto	1	128 641	153 655
Liiketoiminnan muut tuotot	2	5 405	5 722
Materiaalit ja palvelut		-100 205	-110 170
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	3	-24 344	-22 272
Poistot	4	-2 753	-1 562
Arvonalentumiset	4	0	0
Liiketoiminnan muut kulut	5	-6 890	-10 341
Liikevoitto/(-tappio)		-146	15 032
Rahoitustuotot	6	3 049	5 267
Rahoituskulut	6	-8 200	-8 334
Tulos ennen veroja		-5 297	11 965
Tuloverot	7	-1 921	-1 966
Tilikauden tulos		-7 218	9 999
Tilikauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		-7 572	9 450
Määräysvallattomille omistajille		354	549
		-7 218	9 999
Emoyhtiön osakkeenomistajille tilikauden tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos	8
laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR)		-0,03	0,04
laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EUR)		-0,03	0,04

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

		1.1.-31.12.2024	1.1.-31.12.2023
1 000 EUR	Liite
Tilikauden tulos		-7 218	9 999
Muut laajan tuloksen erät
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleenarvostaminen		1 166	-1 241
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi Ulkomaisten yksikköjen muuntoerot - Konserni		4 587	-6 394
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen		5 753	-7 635
Tilikauden laaja tulos		-1 465	2 365
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		-1 796	1 751
Määräysvallattomille omistajille		331	614
		-1 465	2 365

KONSERNITASE

1 000 EUR	Liite	31.12.2024	31.12.2023
VARAT Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet	9	46 925	37 497
Liikearvo	10	49 779	46 997
Muut aineettomat hyödykkeet	10	4 942	4 643
Muut rahoitusvarat	12	1 679	1 201
Laskennalliset verosaamiset	18	478	1 044
		103 803	91 382
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	13	28 829	29 583
Myyntisaamiset ja muut saamiset	14	25 016	23 345
Rahavarat	15	3 954	18 032
		57 799	70 960
Varat yhteensä		161 602	162 342

KONSERNITASE (JATKUU)

1 000 EUR	Liite	31.12.2024	31.12.2023
OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	16		23 642
Ylikurssirahasto		23 642	25 223
Vararahasto		25 364	18
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		-47	215 359
Muuntoerot		215 556	-42 683
Kertyneet voittovarat		-38 073	-115 512
		-114 397	106 047
		112 045
Määräysvallattomien omistajien osuus		23	-306
Oma pääoma yhteensä		112 068	105 741
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	18	8 283	8 051
Korolliset velat	12	335	321
Eläkevelat	20	11 249	12 838
Muut pitkäaikaiset velat	21	22	22
Varaukset	19	11 776	11 400
		31 665	32 632
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat	21	14 925	16 670
Varaukset	19	167	96
Verovelat	21	516	4 437
Korolliset velat	12	2 260	2 766
		17 869	23 969
Velat yhteensä		49 534	56 601
Oma pääoma ja velat yhteensä		161 602	162 342

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

1 000 EUR	Liite	1.1.-31.12.2024	1.1.-31.12.2023
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos		- 7 218	9 999
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
Poistot ja arvonalentumiset	4	2 753	1 562
Rahoitustuotot ja -kulut	6	5 718	3 250
Tuloverot	7	1 354	1 966
Osakeperusteiset maksut	17	241	242
Pitkäaikaisten varojen luovutusvoitot		-479	-1 098
Käyttöpääoman muutokset:
Myynti- ja muiden saamisten muutos		-412	2 191
Vaihto-omaisuuden muutos		1 996	-6 717
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos		-1 355	2 103
Varausten muutos		-169	427
Maksetut korot		-1 130	-1 266
Saadut korot		702	653
Muut rahoituserät		-5 228	-2 100
Maksetut tuloverot		-3 068	-1 633
Liiketoiminnan rahavirta		-6 295	9 579
Investointien rahavirta Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin			-3 216
käyttöomaisuushyödykkeisiin		-5 687
Investoinnit muihin sijoituksiin, netto		-15	-19
Myönnetyt lainat ja lainsaamisten takaisinmaksut,			-200
netto		-1 495
Investointien rahavirta		-7 197	-3 435
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot		3	61
Lainojen takaisinmaksut		-49	-20
Rahoitusleasingvelkojen takaisinmaksut		0	-95
Lyhytaikaisten rahoituserien muutos		-602	1 122
Rahoituksen rahavirta		-648	1 068
Rahavarojen muutos		-14 140	7 212
Rahavarat tilikauden alussa		18 032	12 418
Valuuttakurssimuutosten vaikutus		62	-1 598
Rahavarat tilikauden lopussa		3 954	18 032
Muutos konsernitaseessa	16	-14 140	7 212

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

1 000 EUR

• A = Osakepääoma
• B = Ylikurssirahasto
• C = Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
• D = Muuntoerot
• E = Kertyneet voittovarat
• F = Vararahasto
• G = Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä
• H = Määräysvallattomien omistajien

osuus

I = Oma pääoma yhteensä

				Emoyhtiön omistajille kuuluva
1 000 EUR	Liite	A	B	C	D	E	F	G	H	I
Oma pääoma 31.12.2022		23 642	25 223	209 798	-38 292	-176 170	39	44 240	-801	43 439
Kauden tulos 1-12/2023 + laaja tulos						9 450		9 450	549	9 999
Muut laajan tuloksen erät					-6 459	-1 241		-7 700	65	-7 635
Kauden laaja tulos yhteensä Osakeperusteiset					-6 459	8 209		1 750	614	2 364
maksut Muut oman pääoman				242				242		242
muutokset						-1 641	-12	-1 653		-1 653
Oma pääoma 31.12.2023		23 642	25 223	215 359	-42 683	-115 512	18	106 047	-306	105 741
Kauden tulos 1-12/2024
+ laaja tulos Muut laajan tuloksen						-7 572		-7 572	353	-7 218
erät					4 610	1 166		5 776	-23	5 753
Kauden laaja tulos yhteensä Osakeperusteiset					4 610	-6 406		-1 796	330	-1 465
maksut Määräysvallattomien				197				197		197
omistajien osuuden hankinta						-9		-9	-99	-108
Hyperinflaatio-oikaisu (Turkin yhtiöt) Muut oman pääoman			141			7 534		7 675	98	7 773
muutokset						-4	-65	-69		-69
Oma pääoma
31.12.2024		23 642	25 364	215 556	-38 073	-114 397	-47	112 045	23	112 068

1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1.1 YRITYKSEN PERUSTIEDOT

Afarak Group on suomalainen julkinen osakeyhtiö. Afarak Group on kromin louhija ja mineraalientuottaja, joka keskittyy kestävään kasvuun erikoismetalliseosliiketoiminnassaan Etelä-Euroopassa ja rautametalliseosliiketoiminnassaan Etelä-Afrikassa. Konsernin emoyhtiö on Afarak Group SE (y-tunnus: 0618181-8) (aiemmin Afarak Group Oyj). Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Kaisaniemenkatu 4, 00100 Helsinki. Jäljennökset konsernitilinpäätöksestä ovat saatavilla Afarak Group SE:n pääkonttorista tai yhtiön verkkosivuilta: www.afarak.com.

Afarak Group SE on noteerattu NASDAQ Helsinki Oy:ssä (kaupankäyntitunnus: AFAGR) pienten yhtiöiden kategoriassa teollisuusryhmässä sekä Lontoon pörssin (AFRK) päämarkkinalla.

ESEF-säännösten mukaista raportointia varten: yhtiön nimi muutettiin Afarak Group Oyj:stä Afarak Group SE:ksi vuoden 2022 aikana. Afarak Group SE on konsernin emoyhtiö ja sen päätoimipaikka on Helsinki. ESEFtilinpäätös on tilintarkastettu.

1.2 TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Laatimisperusta

Tämä Afarak Groupin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2024 voimassa olleita IAS- ja IFRS- standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä EU:n asetuksessa (EY) 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, ellei laadintaperiaatteissa jäljempänä muuta ole kerrottu. Konsernitilinpäätöstiedot esitetään pyöristettynä lähimpään tuhanteen euroon, ellei toisin ole mainittu.

Afarak Group SE:n hallitus on 28.3.2025 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaisesti osakkeenomistajat päättävät tilinpäätöksen vahvistamisesta sen julkistamisen jälkeen pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Tilinpäätöksen esittämistapa

Konsernitilinpäätöksessä esitetään edellisen tilikauden vertailutiedot. Lisäksi konserni esittää ylimääräisen taselaskelman aikaisimman esitetyn kauden alussa, kun tapahtuu laskentaperiaatteiden takautuva muutos, takautuva oikaisu tai tilinpäätöserien uudelleenluokittelu, jolla on olennainen vaikutus konserniin.

Konsernitilinpäätöksen laajuus

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Afarak Group SE, sen tytäryritykset, yhteisyritykset sekä osakkuusyritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Myös potentiaalisen äänivallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan syntymisen ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen äänivaltaan oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.

Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä ja määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana.

Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa kullakin yhteisyrityksen osapuolella on omistusosuus ja osapuolten välillä on sopimukseen perustuva järjestely, joka synnyttää yhteisen määräysvallan, joka kohdistuu yksikön taloudelliseen toimintaan.

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa Afarak Groupilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen Afarak Group SE:n toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia tai keskuspankkien julkaisemia keskikursseja. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi kunkin raportointijakson päätöspäivän kurssein. Liiketoiminnan kurssivoitot ja tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevaihdossa, liiketoiminnan kuluissa ja rahoituserissä. Suojauslaskentaa ei ole sovellettu.

Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten tytäryritysten tuotto- ja kuluerät sekä rahavirtalaskelman erät muunnetaan euroiksi kauden keskimääräisiä valuuttakursseja ja taseet raportointikauden päättymispäivän valuuttakursseja käyttäen. Tästä syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Myös ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyvä muuntoeron muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Omaan pääomaan kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna osana luovutusvoittoa tai tappiota, kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan kokonaan tai osittain.

Ulkomaisten yritysten hankinnoista kirjatut liikearvot sekä muut hankintojen yhteydessä tunnistetut varat ja velat on kirjattu kunkin hankitun tytäryhtiön toimintavaluutassa. Toimintavaluutan summat on muunnettu euromääräisiksi tilinpäätöspäivän kursseihin.

IAS 21:n mukaisesti kurssierot nettosijoituksista ulkomaisiin yksiköihin kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Nettosijoitukset käsittävät myös konsernin ulkomaisille yksiköille myöntämiä pitkäaikaisia lainoja, joiden suorittamista ei ole suunniteltu ja joiden suorittaminen ei ole todennäköistä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna, kun sijoituksesta ulkomaiseen yksikköön luovutaan.

Liikevoitto

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Afarak Group on määritellyt sen seuraavasti: Liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään materiaali- ja palveluostot sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneet kulut, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tulo-osuudet sisältyvät liikevoittoon niiltä osin kuin ne liittyvät konsernin ydinliiketoimintoihin. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä kolmansien osapuolten kanssa; muutoin ne on kirjattu rahoituseriin.

Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelman erät esitetään liikevoiton ulkopuolella.

IAS 1:n muutoksessa tuli vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelystä. Ne muut laajan tuloksen erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteiseksi pitää esittää erillään eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää luokittelun muutoksesta johtuvina erinä tulosvaikutteisiksi. Tämä standardimuutos vaikutti muiden laajan tuloksen erien esitystapaan.

Tuloutusperiaatteet

Konserni noudattaa IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista standardia. Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden hallinta on siirtynyt ostajalle. Hallinta siirtyy joko ajan mittaan tai tiettynä ajankohtana. Hallinnan siirto riippuu toimitusehdoista (Incoterms). Jotkin niistä sisältävät riskin siirron asiakkaalle ennen materiaalin toimittamista loppuasiakkaalle. Näiden toimitusehtojen yhteydessä rahtia voidaan pitää erillisenä suoritusvelvoitteena, mutta koska niitä ei ole määrällisesti montaa, konserni ei tulouta kyseistä rahtia erillään myynnistä.

Toimitusehto on pääsääntöisesti FCA, CIF tai FOB, jolloin tuloutus tapahtuu, kun tavara on luovutettu ostajan rahdinkuljettajalle tai toimitettu ostajan nimeämään alukseen.

Konserni saa yleensä asiakkailtaan lyhytaikaisia ennakkoja tai suorituksen asiakirjoja vastaan (CAD). Maksuehto on yleensä enintään 60 päivää kuukauden lopusta tai kaupintasopimuksellisilla asiakkailla kaupintaraportista. Transaktiohinta perustuu julkisiin hintanoteerauksiin preemioineen tai vähennyksineen ja spot-kaupat tehdään neuvottelujen perusteella. Sopimuksen tuloutus tapahtuu, kun tavarat toimitetaan, ja tuotto kirjataan riskin siirtymiseen liittyvällä Incoterms-ehdolla.

Toimialalle tyypillisesti mineraalirikasteita myytäessä laskutetaan toimituksen yhteydessä ennakkolasku. Lopullinen laskutusmäärä laskutetaan ja tuloutetaan, kun kyseisen toimituserän lopullinen määrä ja mineraalipitoisuus sekä hinnoittelu on määritetty.

Tuotot, jotka syntyvät muusta kuin konsernin pääasiallisesta liiketoiminnasta, kirjataan liiketoiminnan muiksi tuotoiksi. Pitkäaikaisten omaisuuserien tai omaisuuserien ryhmien luovutuksista aiheutuneet menot vähennetään luovutusvoitoista.

Eläkevelvoitteet

Afarak Groupin eläkejärjestelyt luokitellaan maksuperusteisiksi tai etuuspohjaisiksi järjestelmiksi (Saksa ja Turkki). Maksuperusteisten järjestelmien maksut jaksotetaan kyseisen kauden kuluiksi. Etuuspohjaisten järjestelmien vastuun nykyarvo on arvioitu etuoikeusyksikköön perustuvalla menetelmällä (Projected Unit Credit Method) ja kirjattu taseeseen pitkäaikaisena velkana. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, kun ne toteutuvat, ja etuuspohjaisen järjestelmän nettovelka tai varat esitetään taseessa täysimääräisenä

Osakeperusteiset maksut

Optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon siitä optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Käypä arvo määritetään soveltuvan optiohinnoittelumallin perusteella (esimerkiksi Black-Scholes). Ei-markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä option käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon niiden optioiden arvioidussa määrässä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajankohdan lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta optioiden määrästä jokaisen tilikauden päätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan laajaan tuloslaskelmaan. Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna.

Konserni suuntaa ajoittain hallituksen jäsenille tai konsernin avainhenkilöille maksuttoman osakeannin varsinaisen yhtiökokouksen hyväksymänä. Palkitsemisohjelma maksetaan osakkeina ja luokitellaan osakeperusteisesti suoritettavaksi etuudeksi konsernin tilinpäätöksessä. Luovutettujen osakkeiden käypä arvo määritetään perustuen Afarak Groupin osakkeen arvoon myöntämispäivänä. Siten yhteenlaskettu käypä arvo on luovutettavien osakkeiden lukumäärä kerrottuna osakkeen arvolla myöntämispäivänä. Tuloslaskelmassa kulu merkitään oikeuden syntymisajanjakson aikana henkilöstökuluihin ja vastaava lisäys merkitään omaan pääomaan (kertyneet voittovarat).

Broad Based Black Economic Empowerment (BBBEE) transaktiot

Etelä-Afrikan Broad Based Black Economic Empowerment (BBBEE) säädösten tarkoituksena on edesauttaa historiallisesti vähäosaisen väestön tarkoituksenmukaista osallistumista Etelä-Afrikan talouselämään. Konserni on sitoutunut omalta osaltaan BBBEE–ohjelman tavoitteisiin. Kun konserni luovuttaa osan eteläafrikkalaisesta tytäryhtiöstään tai toiminnostaan kumppanille käypää arvoa alempaan hintaan, transaktio käsitellään osakeperusteisena maksuna (eteläafrikkalaisen laskentaperiaatetulkinnan AC 503 Accounting for Broad Based Black Economic Empowerment (BBBEE) Transactions mukaisesti). Annettu etuus lasketaan IFRS 2:n mukaisesti ja kirjataan kuluksi. Mikäli järjestely sisältää palvelusehtoja, kulu jaksotetaan oikeuden syntymisajanjaksolle. Muutoin kulu kirjataan välittömästi oikeuden myöntämispäivänä.

Vuokrasopimukset (konserni vuokralle ottajana)

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu keskimäärin samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, merkitään taseelle käyttöoikeusomaisuuseränä ja omaisuuserään liittyvä velka leasingvelkana siitä hetkestä alkaen, kun omaisuuserä on ollut konsernin käytettävissä. Jokainen leasingmaksu kohdistetaan leasingvelan ja rahoituskulun välillä. Rahoituskulu kirjataan tuloslaskelman kuluksi leasingsopimuksen voimassaoloaikana. Käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan tasapoistoina joko taloudellisena vaikutusaikana tai sopimuksen voimassaoloaikana, riippuen siitä kumpi on lyhyempi.

Arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisen tilikauden päättyessä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvon kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Osakkuusyhtiöihin ja muihin omaisuuseriin liittyvät arvonalentumiset testataan yhtiöittäin/omaisuuserittäin.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevien arvioitujen rahavirtojen nykyarvoa. Käyttöarvo ennustetaan testaushetken olosuhteiden ja odotusten mukaisesti. Diskonttokorko ottaa huomioon rahan aika-arvon sekä kuhunkin omaisuuserään liittyvät erityiset riskit, erilaiset toimialakohtaiset pääomarakenteet sekä sijoittajien tuottoodotukset vastaavanlaisille sijoituksille. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä, kirjataan arvonalentumistappio. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos, ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Liikearvon arvonalentuminen testataan vuosittain. Tilikaudella 2024 testaus suoritettiin erikoismetalliseosliiketoiminnan ja Etelä-Afrikan mineraalijalostusliiketoiminnan osalta 30.6.2024 ja kaikkien rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta 31.12.2024. Arvonalentumistestausta ja testauksessa käytettyjä menetelmiä on käsitelty tarkemmin kohdassa 1.5 Arvonalentumistestaus.

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot ja -kulut on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä, ja osinkotuotot, kun oikeus osinkoon on syntynyt. Realisoitumattomat arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista on kirjattu laajaan tuloslaskelmaan. Realisoitumattomat erät liittyvät valuuttatermiineihin. Valuuttakurssivoitot tai tappiot, jotka muodostuvat ulkomaisten yritysten nettosijoitusten osaksi katsottavista konsernin sisäisistä lainoista, sisältyvät mahdollisella laskennallisen veron vaikutuksella oikaistuna, oman pääoman muuntoeroon. Nämä kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kertyneet kurssierot esitetään oman pääoman muuntoeroissa.

Vieraan pääoman menot

Ehdot täyttävän hyödykkeen omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osana kyseisen hyödykkeen hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot ovat määritettävissä luotettavasti. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Tuloverot

Laajan tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta voimassa olevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla. Maltalaisten yritysten tuloverot kirjataan käyttämällä nimellisverokantaa, joka on 35 %. Kuusi seitsemäsosaa tästä verosta hyvitetään osakkeenomistajalle. Maltalaiset yhtiöt muodostavat verotusyksikön, joten efektiivinen veroaste on 5 %. Suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin liittyvä verovaikutus esitetään muissa laajan tuloksen veroerissä.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon väliaikaisista eroista. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä raportointijakson päätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Verotettavista vahvistetuista tappioista aiheutuva laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeen hankintamenoon sisällytetään sen hankintahinta ja sen käyttöönotosta aiheutuneet välittömät menot sekä arvioidut ennallistamiseen ja käytöstä poistamiseen liittyvät menot. Raskaiden tuotantokoneiden sisältämien osien taloudellinen vaikutusaika on usein eripituinen, joten ne käsitellään näissä tapauksissa erillisinä hyödykkeinä. Merkittävistä osien vaihdoista ja huolloista aiheutuvat kulut aktivoidaan. Kevyempien koneiden ja muiden aineettomien hyödykkeiden korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan kuluksi niiden toteutuessa.

Vieraan pääoman menot aktivoidaan osana hyödykkeen hankintamenoa silloin, kun on kysymys ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa lukuun ottamatta mineraalivaroja ja malmivarantoja, joista kirjataan poistot arvioidun tai raportoidun kulutuksen perusteella. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset	15–50 vuotta
Koneet ja kalusto	3–15 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	5–10 vuotta
Kaivokset ja mineraalivarat	Kulutuksen mukaan

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta tai luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Kaivokset ja mineraalivarat

Mineraalivarojen ja malmivarantojen arvostus liiketoimintojen yhdistämisessä

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen mineraalivarat ja malmivarannot katsotaan erillisiksi varoiksi. Mineraalivarojen ja malmivarantojen kirjaamisessa ja arvostamisessa perusteena käytetään saatavilla olevia ulkopuolisia raportteja malmin määrästä, mineraalipitoisuudesta, tuotantokustannusten arvioidusta tasosta sekä esiintymien hyödyntämismahdollisuuksista. Keskeistä on myös malmivarannon todennäköisyys. Kaivos- ja mineraalialalla todennäköisyyttä kuvataan yleisesti jakamalla varannot eri luokkiin, kuten esimerkiksi kategorioihin "vahvistettu", "todennäköinen", "mahdollinen" ja "hypoteettinen". Varantojen luokituksilla on toimialalla yleisesti käytössä olevia standardeja, esimerkiksi eteläafrikkalaisia South African Code for Reporting of Exploration Results, Mineral Resources and Mineral Reserves "SAMREC" standardeja. Varantojen kirjanpitoarvostus perustuu arvioituihin markkinahintoihin, arvioituihin varantojen hyödyntämiskuluihin sekä varantojen määrään. Mineraalivarat ja malmivarannot kirjataan konsernitaseen aineellisiin hyödykkeisiin. Kaivoksiin liittyvät ennallistamisvastuut on sisällytetty niiden hankintamenoon, ja vastuuta vastaava määrä on kirjattu taseeseen varaukseksi.

Mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenot

Konsernin kaivostoiminnassa syntyy uusien mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenoja, kun hankitaan etsintäoikeuksia ja potentiaalisia varantoja tutkitaan esimerkiksi koeporauksin. Etsintä- ja arviointimenot aktivoidaan taseeseen, mikäli konserni odottaa, että menot saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti joko varantoa hyödyntämällä tai sen myynnillä, tai jos etsintä- ja arviointivaihe on vielä keskeneräinen, eikä sen lopputulemaa pystytä vielä luotettavasti arvioimaan ja etsintä- ja arviointivaihe jatkuu parhaillaan tai sitä suunnitellaan jatkettavan tulevaisuudessa. Etsintä- ja arviointimenoihin sisältyvät esimerkiksi koeporauksista ja varantojen kartoituksista aiheutuvat materiaali- ja muut välittömät menot. Yleiskustannuksia aktivoidaan osaksi etsintä- ja arviointimenoja, mikäli ne ovat kohdistettavissa tietyn varannon etsintään ja arviointiin. Etsintä- ja arviointimenot arvostetaan taseessa hankintamenoonsa ja siirretään osaksi malmivarannon hankintamenoa, kun kaivostoiminta alkaa. Tällöin omaisuuserä poistetaan kulutuksen mukaan. Varat alaskirjataan taseesta, jos todetaan, että aktivoidut kustannukset eivät johda taloudellisiin hyötyihin. Jos mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenojen tuottama tulos on epävarma, nämä menot kirjataan kuluksi tapahtumahetkellä.

Etsintä- ja arviointimenojen arvonalentumistestaus suoritetaan, kun on viitteitä siitä, että omaisuuserän arvo on mahdollisesti alentunut alle sen hankintamenon. Erityisesti arvonalentumistestaus suoritetaan, jos oikeudet tutkia tiettyä aluetta ovat päättyneet tai päättymässä tai jos konserni on lopettanut etsintä- ja arviointitoimet tietyllä alueella, eikä niitä aiota jatkaa.

Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä hankitut aktivoidut etsintä- ja arviointimenot arvostetaan käypään arvoon IFRS 3 standardin periaatteiden mukaisesti.

Kaivosten perustamismenot

Kaivosten perustamismenot aktivoidaan osaksi kaivoksen hankintamenoa ja poistetaan substanssipoistoin, kun tuotanto kaivoksessa alkaa. Tuotannon alkamisen jälkeen kaivossuunnitelmien muutoksista aiheutuneet menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.

Arvonalentuminen

Yhdisteltyjen liiketoimintojen malmivarojen arvo testataan, jos kyseisen yhdistelyn piiriin kuuluvien varantojen suhteen on viitteitä varantojen taloudellisen hyödynnettävyyden pidempiaikaisesta heikentymisestä. Testissä malmivarojen tuottamat kassavirrat arvioidaan tuoreimman teknistä sekä taloudellista hyödynnettävyyttä koskevan tiedon perusteella.

Liikearvo ja liiketoimintojen yhdistämisessä tunnistetut aineettomat hyödykkeet

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Liikearvosta ei kirjata säännöllisiä poistoja, vaan se testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Ennen tilikautta 2010 tehtyjen yritysostojen hankintamenojen muutokset, esimerkiksi lisäkauppahintajärjestelyjen vuoksi, on kirjattu liikearvon muutokseksi aikaisemmin voimassa olleen IFRS 3 standardin mukaisesti.

Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitun yksikön varat ja velat arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä. Yrityshankintojen yhteydessä tunnistetaan myös sellaisia aineettomia hyödykkeitä, joita ei välttämättä ole kirjattu hankitun yhtiön taseeseen. Tällaisia hyödykkeitä ovat esimerkiksi asiakassuhteet, tuotemerkit ja teknologiat. Nämä hyödykkeet kirjataan konsernin taseeseen käypään arvoonsa ja ne poistetaan arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa tasapoistoin. Yrityshankintojen yhteydessä tunnistettujen aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:

Asiakassuhteet: 2-5 vuotta sopimuksesta riippuen Teknologia: 5-15 vuotta

Tavaramerkit: 1 vuosi

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimusmenot kirjataan aina kuluksi. Kaivosten kehittämismenot aktivoidaan taseen käyttöomaisuuteen osaksi kaivosten hankintamenoa ja ne poistetaan substanssipoistoin. Kehittämismenot, jotka liittyvät pääasiassa nykyisten tuotteiden kehittämiseen, kirjataan kuluiksi, kun ne ovat toteutuneet.

Muut aineettomat hyödykkeet

Muut aineettomat hyödykkeet merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat lähinnä konsernin liiketoiminnan tukena olevista IT-sovelluksista, jotka poistetaan 3–5 vuoden aikana tasapoistoin.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään keskihintamenetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Kaivostoiminnassa avolouhosten pintamaan poistosta aiheutuvat menot sisällytetään vaihtoomaisuuden hankintamenoon. Nettorealisointiarvo on saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat kulut.

Rahoitusvarat

Alkuperäinen kirjaaminen ja arvostaminen

Rahoitusvarat luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä arvostettavaksi jatkossa jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta (OCI) ja käypään arvoon tuloutettuna IFRS 9: Rahoitusinstrumentit standardin mukaisesti.

Rahoitusvarojen luokittelu alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä riippuu rahoitusvaran sopimukseen perustuvan kassavirran ominaisuuksista ja konsernin niiden hallintaan käyttämästä liiketoimintamallista. Lukuun ottamatta myyntisaamisia, joihin ei liity merkittävää rahoituskomponenttia tai joille konserni on soveltanut kokemusperäistä arviota, konserni arvostaa rahoitusvaroihin kuuluvan erän aluksi sen käypään arvoon lisättynä kaupan kustannuksilla, jos kyseessä ei ole tuloslaskelmassa käypään arvoon arvostettava rahoitusvaroihin kuuluva erä. Lisätietoja taulukkomuodossa kohdasta 1.8 konsernitaseen liitetiedot numero 13.

Myyntisaamiset, joihin ei liity merkittävää rahoituskomponenttia tai joille konserni on soveltanut kokemusperäistä arviota, konserni arvostaa transaktiohintaan, joka määräytyy IFRS 15: Myyntituotot asiakassopimuksista standardin mukaisesti.

Jotta rahoitusvaroihin kuuluva erä voidaan luokitella ja arvostaa jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon laajan tuloksen muiden erien kautta, sen täytyy tuottaa kassavirtaa, joka ovat jäljellä olevan pääoman "yksinomaan pääoman ja siihen liittyvän koron palautuksia" (SPPI). SPPI-testiksi kutsuttu arviointi tehdään rahoitusinstrumenttitasolla.

Konsernin rahoitusvarojen hallintaa koskeva liiketoimintamalli määrittää, kuinka konserni hallitsee rahoitusvarojaan kassavirtojen tuottamiseksi. Liiketoimintamallissa määritetään, syntyvätkö kassavirrat sopimukseen perustuvien kassavirtojen keräämisestä, rahoitusvarojen myymisestä vai molemmista.

Rahoitusvaroihin kuuluvien erien ostot tai myynnit, jotka edellyttävät varojen toimittamista määräyksen tai käytännön mukaisen ajan kuluessa (tavalliset kaupat) kirjataan kaupan päivämääränä eli sinä päivänä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään erän.

Myöhempi arvostaminen

Rahoitusvaroihin kuuluvat erät luokitellaan myöhempää arvostusta varten neljään luokkaan:

1. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat (velkakirjainstrumentit);

2. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat, luokittelun muuttuessa kumulatiiviset muihin laajan tuloksen eriin kirjatut voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti (velkakirjainstrumentit);

3. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta luokiteltavat rahoitusvarat, luokittelun muuttuessa kumulatiivisia muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja voittoja ja tappioita ei kirjata tulosvaikutteisesti (oman pääoman ehtoiset instrumentit) ja

4. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Rahoitusvarojen käyvän arvon luokkien välillä ei ole tehty siirtoja tilikauden aikana. Afarak ei ole muuttanut kirjaamistapaansa tai käyvän arvon menetelmiään tilikauden aikana.

1. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat (velkakirjainstrumentit)

Tämä rahoitusvarojen luokka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, mikäli molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät:

• Rahoitusvaroihin kuuluvan erän liiketoimintamallissa pitämisen tavoitteena on rahoitusvarojen pitäminen sopimukseen perustuvien kassavirtojen keräämistä varten ja
• Rahoitusvaroihin kuuluva erä tuottaa sopimusehtojen perusteella tiettyinä päivinä kassavirtoja, jotka ovat yksinomaan jäljellä olevan pääoman ja siihen liittyvän koron palautuksia.

Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat, korkotuotot, valuuttakurssien uudelleenarvostus ja arvonalentumistappiot tai peruutukset kirjataan tulosvaikutteisesti ja lasketaan samalla tavalla kuin jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat.

Muut käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Taseesta pois kirjauksen yhteydessä muihin laajan tuloksen eriin kirjattu kumulatiivinen käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti.

Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli lainasaatavia ja myyntisaatavia, jotka oli luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi rahoitusvaroiksi.

2. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat (velkakirjainstrumentit)

Tämä velkainstrumenttien luokka arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta, mikäli molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät:

• Rahoitusvaroihin kuuluvan erän liiketoiminamallissa pitämisen tavoitteena on sekä rahoitusvarojen pitäminen sopimukseen perustuvien kassavirtojen keräämistä varten että myyminen ja
• Rahoitusvaroihin kuuluva erä tuottaa sopimusehtojen perusteella tiettyinä päivinä kassavirtoja, jotka ovat yksinomaan jäljellä olevan pääoman palautuksia ja siihen liittyvän koronmaksuja.

Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat, korkotuotot, valuuttakurssien uudelleenarvostus ja arvonalentumistappiot tai peruutukset kirjataan tulosvaikutteisesti ja lasketaan samalla tavalla kuin jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat. Muut käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Taseesta pois kirjauksen yhteydessä muihin laajan tuloksen eriin kirjattu kumulatiivinen käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti.

Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavia rahoitusvaroja.

3. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat (oman pääoman ehtoiset instrumentit)

Konserni voi alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä halutessaan luokitella oman pääoman ehtoiset instrumenttinsa peruuttamattomasti käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta luokiteltaviksi oman pääoman ehtoisiksi instrumenteiksi, jos ne täyttävät oman pääoman ehtoisen instrumentin määritelmän, joka on esitetty IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa -standardissa, eikä niitä pidetä kaupankäyntiä varten. Luokittelu määritetään instrumenttikohtaisesti.

Näiden rahoitusvaroihin kuuluvien erien voittoja ja tappioita ei koskaan palauteta tuloslaskelmaan. Osingot kirjataan tuloslaskelmassa muina tuottoina, kun maksuoikeus on syntynyt, lukuun ottamatta tilanteita, joissa konserni hyötyy näistä tuotoista osana rahoitusvaran hankintakustannuksen takaisinmaksua, jolloin tällaiset tuotot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta luokiteltaville oman pääoman ehtoisille instrumenteille ei tehdä arvonalentumistestausta.

Konserni on päättänyt luokitella listaamattomat oman pääoman ehtoiset sijoituksensa peruuttamattomasti tähän luokkaan.

4. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroihin kuuluvia eriä ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvaroihin kuuluvat erät sekä rahoitusvarat, jotka on määritetty kirjattaviksi alun perin käypään arvoon tulosvaikutteisesti, tai rahoitusvarat, jotka on pakko arvostaa käypään arvoon. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvaroihin kuuluvat erät ovat eriä, jotka on hankittu myytäviksi tai ostettaviksi uudelleen lähitulevaisuudessa.

Johdannaiset, mukaan lukien erilliset kytketyt johdannaiset, luokitellaan myös kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, ellei niitä ole määritetty suojausinstrumentiksi ja sellaisena tehokkaaksi. Rahoitusvarat, joiden kassavirrat eivät ole yksinomaan jäljellä olevan pääoman ja siihen liittyvän koron palautuksia, luokitellaan ja arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti liiketoimintamallista riippumatta. Edellä esitetystä vaatimuksesta, jonka mukaan velkainstrumentit on luokiteltava jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta, huolimatta velkainstrumentit voidaan alkuperäisessä arvostuksessa arvostaa käypään arvoon tulosvaikutteisesti, jos se poistaa kirjanpidon epätäsmäyksen tai vähentää sitä merkittävästi.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat kirjataan taseeseen käypään arvoon, ja käyvän arvon nettomuutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Konsernilla ei ollut käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavia rahoitusvaroja.

Kirjaaminen pois taseesta

Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pääsääntöisesti pois taseesta, kun:

• Oikeudet saada erästä kassavirtaa ovat päättyneet tai
• Konserni on siirtänyt oikeutensa saada kassavirtoja erästä tai hyväksynyt velvollisuuden maksaa vastaanotetut kassavirrat kolmannelle osapuolelle kokonaan ilman olennaista viivettä välityssopimuksen perusteella ja joko (a) konserni on siirtänyt olennaisilta osin kaikki varoihin kuuluvan erän riskit ja hyödyt tai (b) konserni ei ole siirtänyt eikä pitänyt olennaisilta osin kaikkia varoihin kuuluvan erän riskejä ja hyötyjä, mutta on siirtänyt erän hallinnan.

Jos konserni on siirtänyt oikeutensa saada kassavirtoja erästä tai tehnyt välityssopimuksen, se arvioi, ovatko omistukseen liittyvät riskit ja hyödyt säilyneet sillä ja missä laajuudessa.

Jos konserni ei ole siirtänyt eikä pitänyt olennaisilta osin kaikkia erään liittyviä riskejä ja hyötyjä eikä siirtänyt erän hallintaa, konserni kirjaa siirretyn varojen erän siinä määrin kuin konserni edelleen on osallisena siinä. Silloin konserni kirjaa myös vastaavan velan. Siirretty erä ja sitä vastaava velka arvostetaan konsernille jääneitä oikeuksia ja velvollisuuksia kuvaavalla tavalla.

Jatkuva osallistuminen siirrettyä erää koskevan takauksen muodossa arvostetaan erän alkuperäiseen kirjanpitoarvoon tai tätä pienempään suurimpaan mahdolliseen vastikkeeseen, joka konsernia voitaisiin vaatia maksamaan takaisin.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Lisätietoja rahoitusvarojen arvonalentumisiin on lisäksi esitetty seuraavissa liitetiedoissa:

• Merkittäviä oletuksia koskevat tiedot

• Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat velkainstrumentit
• Myyntisaamiset, mukaan lukien sopimukseen perustuvat omaisuuserät

Konserni tekee kaikille velkainstrumenteille, joita ei kirjata tulosvaikutteisesti, odotettavissa olevia luottotappioita koskevan vähennyksen. Odotettavissa olevat luottotappiot perustuvat sopimuksen mukaan maksettavaksi tulevien sopimukseen perustuvien rahavirtojen ja kaikkien konsernin saapuvaksi odottamien kassavirtojen väliseen erotukseen, josta on vähennetty arvio alkuperäisestä efektiivisestä korosta. Odotettavissa olevat kassavirrat sisältävät kassavirrat vakuuksien myynnistä tai muista luottoa parantavista toimista, jotka liittyvät olennaisesti sopimusehtoihin.

Odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan kahdessa vaiheessa. Jos luottoriskille alttiina olevan kohteen luottoriski ei ole noussut merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan seuraavien 12 kuukauden aikana mahdollisille luottoriskeille (12 kuukauden odotettavissa oleva luottotappio). Jos luottoriskille alttiina olevan kohteen luottoriski on noussut merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, tarvitaan tappiovähennys riskin jäljellä olevan ajan aikana odotettavissa olevalle luottoriskille luottotappion ajankohdasta riippumatta (elinikäinen odotettavissa oleva luottotappio).

Konserni käyttää myyntisaamisille ja sopimukseen perustuville erille yksinkertaista odotettavissa olevien luottotappioiden laskentamenetelmää. Konserni ei sen vuoksi seuraa luottoriskin muutoksia, vaan kirjaa elinaikaisiin odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuvan tappiovähennyksen kunakin raportointipäivänä. Konserni on laatinut varausmatriisin, joka perustuu historialliseen kokemukseen luottotappioista ja jota on mukautettu velallisille ja taloudelliselle ympäristölle ominaisilla tulevaisuuteen suuntautuvilla tekijöillä.

Konserni soveltaa matalan luottoriskin yksinkertaistusta käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviin velkainstrumentteihin. Konserni arvioi jokaisena raportointipäivänä kaikkien kohtuullisten tietojen ja ilman kohtuutonta kustannusta tai vaivaa saatavana olevien lisätietojen avulla, onko velkainstrumentin luottoriski pieni. Konserni arvioi tässä yhteydessä uudelleen velkainstrumentin alkuperäisen luottoluokituksen. Konserni katsoo lisäksi, että luottoriski on kasvanut merkittävästi, jos sopimukseen perustuvat maksut ovat viivästyneet yli 30 päivää eräpäivästä.

Konserni pitää rahoitusomaisuuteen kuuluvaa erää luottotappiona, jos sopimukseen perustuvat maksut ovat viivästyneet vähintään 120 päivää eräpäivästä. Konserni voi kuitenkin joissakin tapauksissa katsoa rahoitusomaisuuteen kuuluvan erän olevan luottotappio, jos sisäisten tai ulkoisten tietojen perusteella käy ilmi, ettei konserni todennäköisesti saa maksamatta olevista sopimukseen perustuvista summista täyttä maksua, ennen kuin otetaan huomioon konsernin mahdollisia luottoriskin pienentämiseen tähtääviä toimia. Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan kuluksi, kun ei voida kohtuudella odottaa, että sopimukseen perustuvat rahavirrat olisivat kerrytettävissä.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Konserni suojautuu tarvittaessa valuutta- ja korkoriskeiltä johdannaissopimuksilla, kuten valuuttatermiineillä ja koronvaihtosopimuksilla. Johdannaissopimukset kirjataan alun perin käypään arvoon johdannaissopimuksen tekopäivänä ja arvostetaan tämän jälkeen uudelleen käypään arvoon. Jos johdannaisen käypä arvo on positiivinen, se merkitään rahoitusvaroihin, ja jos johdannaisen käypä arvo on negatiivinen, se merkitään rahoitusvelkoihin. Johdannaisten käyvän arvon muutoksista aiheutuvat voitot tai tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut valuuttasuojauksia.

Omat osakkeet

Takaisin ostettavat oman pääoman ehtoiset instrumentit (omat osakkeet) kirjataan hankintamenoon ja vähennetään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Konsernin oman pääoman ehtoisten instrumenttien ostosta, myynnistä, liikkeeseenlaskusta tai mitätöinnistä ei kirjata voittoa tai tappiota.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat luokitellaan lyhyt- ja pitkäaikaisiksi veloiksi, ja niihin sisältyy sekä korollisia että korottomia eriä. Korollisissa veloissa esitetään ne velat, joissa on sopimukseen perustuen korkokomponentti, sekä lisäksi diskontattuun nykyarvoon arvostetut velat. Edellisillä tilikausilla diskontatut pitkäaikaiset velat ovat sisältäneet yrityshankintojen viivästettyjä ehdollisia ja ehdottomia velkoja. Osaan ehdollisista veloista on liittynyt tulosperusteinen komponentti, jolloin velka ja sen maksettava määrä ovat määräytyneet vasta, kun kyseiset tulokset ovat tiedossa. Yhtiön osakkeilla maksettavat kauppahintaerät esitettiin korottomissa veloissa.

Alkuperäinen kirjaaminen ja arvostaminen

Alkuperäisessä kirjaamisessa rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusveloiksi, luotoiksi ja lainoiksi, ostoveloiksi tai suojausinstrumenteiksi määritellyiksi johdannaisiksi.

Kaikki rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon. Luotoista ja muista lainoista ja veloista ei oteta mukaan niihin välittömästi liittyviä transaktiomenoja.

Yhtiön rahoitusvelkoihin sisältyvät osto- ja muut velat, luotot ja lainat sekä luottolimiitit.

Myöhempi arvostaminen

Rahoitusvelkojen arvostus vaihtelee niiden luokittelun mukaan seuraavasti:

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvelkoja ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvelat sekä rahoitusvelat, jotka on määritetty kirjattaviksi alun perin käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvelkoja ovat erät, jotka on hankittu myytäviksi tai ostettaviksi uudelleen lähitulevaisuudessa.

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien velkojen voitot tai tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Rahoitusvelat, jotka on alun perin luokiteltu kirjattavaksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti, luokitellaan alkuperäisenä kirjauspäivänä ja vain siinä tapauksessa, että IFRS 9:n edellytykset täyttyvät. Yhtiö ei ole luokitellut mitään rahoitusvelkaa kirjattavaksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Lainat ja muut velat

Tämä on yhtiön kannalta tärkein luokka. Korolliset luotot ja lainat arvostetaan alkuperäisen kirjauksen jälkeen jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun velat kirjataan pois taseesta, sekä efektiivisen koron menetelmällä laskettavan jaksotuksen yhteydessä. Jaksotettu hankintameno lasketaan ottamalla huomioon mahdolliset hankintaan liittyvät alennukset tai preemiot sekä efektiivisen koron menetelmään olennaisesti liittyvät maksut tai kustannukset. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu jaksotus kirjataan rahoituskuluihin tulosvaikutteisesti.

Tämä luokka koskee yleensä korollisia lainoja ja muita velkoja. Lisätietoja konsernitaseen liitetietojen kohdassa 1.8 liitetiedossa numero 13.

Kirjaaminen pois taseesta

Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun velkaan liittyvä velvollisuus täytetään tai peruutetaan tai se vanhenee. Jos olemassa oleva rahoitusvelka korvataan toisella saman luotonantajan myöntämällä velalla olennaisilta osin eri ehdoilla tai jos olemassa olevan velan ehtoihin tehdään olennaisia muutoksia, vaihto tai muutos käsitellään kirjaamalla alkuperäinen velka pois taseesta ja kirjaamalla uusi velka. Kirjanpitoarvojen ero kirjataan tulosvaikutteisesti.

Rahoitusinstrumenttien vähentäminen toisistaan

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat vähennetään toisistaan ja nettosumma kirjataan konsernin taseeseen, jos kirjattujen summien vähentäminen toisistaan on sallittua voimassa olevan lainsäädännön nojalla ja tarkoituksena on suorittaa vastuut nettopohjaisesti realisoimalla varat ja suorittamalla velat samanaikaisesti.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos rahan aika-arvon vaikutuksella on merkitystä, varaukset diskontataan tarkasteluhetkellä vallitsevan, ennen veroja lasketun korkokannan mukaisesti, joka kuvastaa vastuuseen kohdistuvia riskejä. Diskonttausta käytettäessä ajan kulumisesta johtuva varauksen kasvu kirjataan rahoituskuluihin.

Ennallistamisen ja käytöstä poistamisen kuluihin liittyvä varaus koskee kaivoksia ja mineraalien tuotantolaitoksia. Kulut kirjataan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon arvioitujen rahavirtojen mukaisesti. Rahavirrat diskontataan tarkasteluhetkellä vallitsevan, ennen veroja lasketun korkokannan mukaan, joka kuvastaa ennallistamis- ja käytöstäpoistamisvastuuseen liittyviä erityisiä riskejä. Käytöstä poistamisen arvioituja tulevia kustannuksia tarkistetaan vuosittain ja oikaistaan tarvittaessa. Ennallistamisvelvoitteen arvioitujen tulevien kustannusten tai sen laskemisessa käytetyn diskonttokoron muutokset lisätään tai vähennetään tulosvaikutteisesti. Vastaavasti käytöstäpoistamisvelvoitetta oikaistaan käytöstä poistettavan hyödykkeen kirjanpitoarvoon.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

IFRS 5 standardi edellyttää, että yhteisön on luokiteltava pitkäaikainen omaisuuserä tai luovutettavien omaisuuserien ryhmä myytävänä olevaksi, jos sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti omaisuuserän myynnistä sen sijaan, että se kertyisi omaisuuserän jatkuvasta käytöstä. Jotta näin olisi, omaisuuserän tai luovutettavien erien ryhmän on oltava välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan tällaisten omaisuuserien myynnissä yleisin ja tavanomaisin ehdoin, ja sen myynnin on oltava erittäin todennäköinen.

Lopetettu toiminto on yhteisön osa, jonka toiminnot ja rahavirrat voidaan selvästi erottaa toiminnallisesti ja taloudellista raportointia varten muusta yhteisöstä, se on myytävänä tai se on jo luovutettu; ja se

• edustaa erillistä keskeistä liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta,
• on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä keskeisestä liiketoimintaalueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta, tai
• on tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen.

Keskeiset johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita, ennusteita ja oletuksia. Tulevaisuuden toteutuva kehitys voi poiketa merkittävästi käytetyistä oletuksista, mikäli toimintaympäristössä ja/tai liiketoiminnassa tapahtuu muutoksia. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Konsernitilinpäätöksen laajuus

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Afarak Group SE, sen tytäryritykset, yhteisyritykset sekä osakkuusyritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Määräysvallan arviointi edellyttää johdon harkintaa.

Hankintamenon kohdistaminen liiketoimintojen yhdistämisessä

Yritysostoja tehtäessä ostettavan yrityksen hankintameno kohdistetaan IFRS 3 standardin mukaisesti hankitun yrityksen varallisuuserille. Yksilöitävissä olevien varojen ja velkojen käypien arvojen määrittelyssä johto joutuu käyttämään arvioita. Aineettomien hyödykkeiden, kuten esimerkiksi tuotemerkkien tai asiakassuhteiden arvonmääritys vaatii arvioiden tekemistä ja harkintaa, koska näille erille ei useimmiten ole olemassa markkinaarvoa. Aineettomien hyödykkeiden lisäksi myös aineellisten hyödykkeiden käyvän arvon määritys vaatii harkintaa, sillä näille harvoin on olemassa aktiivisia markkinoita, joilla hinta määräytyisi. Näissä yhteyksissä johto joutuu valitsemaan soveltuvan arvonmääritysmenetelmän ja arvioimaan tulevaisuuden kassavirtoja.

Arvonalentumistestaus

Liikearvoa testataan konsernissa vuosittain mahdollisen arvon alentumisen varalta, ja viitteitä arvon alentumisesta arvioidaan kaikkien muidenkin omaisuuserien osalta aina katsauskausien päättyessä ja tarvittaessa useammin. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä tulevaisuuden kehityksen ennustamiseksi.

Testauksessa käytettävät ennusteet perustuvat operatiivisten yksiköiden budjetteihin ja ennusteisiin, mutta mahdollisten laajennusinvestointien sekä uudelleenjärjestelyjen vaikutus on eliminoitu pois. Arvioiden tuottamiseksi on pyritty saamaan taustatietoja sekä liiketoimintaryhmien operatiiviselta johdolta että yleisistä eri markkinoiden toimintaa kuvaavista tietolähteistä. Arvioihin liittyvä riski otetaan huomioon käytettävässä diskonttokorossa. Arvonalentumistestauksessa käytettävän diskonttokoron määrittämiseen liittyy arvionvaraisia komponentteja, kuten omaisuuserän tai liiketoiminnan riskipreemioiden ja kyseisen liiketoimintasegmentin markkinoiden keskimääräisen pääomarakenteen arvioiminen.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Afarak Group konsernin johto joutuu käyttämään harkintaa konsernin taseeseen sekä tehtävien poistojen määrään vaikuttavien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden aktivointiperusteissa ja taloudellisen vaikutusajan määrittelyssä. Erityisesti kaivosten kehittämismenojen sekä malmivarantojen etsintä- ja arviointimenojen aktivointi edellyttää harkintaa. Vastaavasti myös IFRS 3 standardin mukaisesti tunnistettujen aineettomien oikeuksien vaikutusajan ja sitä kautta poistoajan määrittelyssä johto joutuu käyttämään harkintaa. Tämä vaikuttaa tilikauden tulokseen poistojen sekä vastaavan laskennallisen verovelan muutosten kautta.

Mineraalivarojen ja malmivarantojen arvostus

Konsernin kaivostoiminnassa joudutaan käyttämään arvioita siitä, miten yrityshankintojen yhteydessä hankitut mineraaliainevarannot kirjataan varoiksi konsernitaseeseen. Mineraalivarojen ja malmivarantojen kirjaamisessa ja arvostamisessa perusteena käytetään saatavilla olevia ulkopuolisia analyyseja malmin määrästä, mineraalipitoisuudesta, tuotantokustannusten arvioidusta tasosta sekä esiintymien hyödyntämismahdollisuuksista. Keskeistä on myös malmivarannon todennäköisyys. Kaivos- ja mineraalialalla todennäköisyyttä kuvataan yleisesti jakamalla varannot eri luokkiin, kuten esimerkiksi kategorioihin "todetut", "todennäköiset", "mahdolliset" ja "hypoteettiset". Varantojen kirjanpitoarvostus perustuu arvioituihin markkinahintoihin, arvioituihin varantojen hyödyntämiskuluihin sekä varantojen määrän todennäköisyysluokitteluihin. Tämän takia konsernin johto joutuu käyttämään harkintaa malmivarantojen arvostus- ja kirjaamisperiaatteita sovellettaessa.

Ennallistamisvaraukset

Konserni arvioi kaivoksiin ja tuotantolaitoksiin liittyvät ennallistamisvaraukset vuosittain. Varausten määrä kuvastaa johdon tämänhetkistä parasta arviota ennallistamiskustannuksista. Varausten käypää arvoa määritettäessä on tehty olettamuksia ja arvioita diskonttokoroista, alueiden ennallistamisen ja saastuneen maaperän poistamisen tai peittämisen odotetuista kustannuksista sekä kustannusten odotetusta ajoittumisesta, sekä siitä liittyvätkö kyseiset velvoitteet aiempaan liiketoimintaan. Nämä epävarmuustekijät voivat johtaa siihen, että toteutuvat ennallistamiskustannukset poikkeavat tehdyn varauksen määrästä.

Tilikaudella voimassa olleet ja käyttöönotetut standardit ja tulkinnat

Konserni sovelsi ensimmäistä kertaa tiettyjä IFRS-standardeja tai niiden muutoksia, jotka ovat voimassa 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Konserni ei ole alkanut ennakoivasti soveltamaan mitään julkaistua uutta standardia, tulkintaa tai muutosta, joka ei ole tullut vielä voimaan.

Useita muita muutoksia on tilikaudella 2024 sovellettu ensimmäistä kertaa. Niillä ei kuitenkaan ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen tai konsernin osavuosikatsauksiin, minkä takia näitä muutoksia ei ole tässä tuotu esiin.

Näiden muutosten luonne ja vaikutus on kuvattu alla. Vaikka uusia standardeja ja muutoksia sovellettiin ensimmäistä kertaa tilikaudella 2024, ei niillä ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Alla kuvattuja muutoksia lukuun ottamatta konsernin soveltamat laatimisperiaatteet ovat olleet samat kuin edellisenä vuonna.

Tilikaudella 2024 konserni sovelsi seuraavia IASB:n julkaisemia muutettuja standardeja:

-Muutokset IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen, IFRS Practise Statement 2:een ja IAS 8 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet – Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden esittäminen ja kirjanpidollisten arvioiden määritelmä: Muutoksilla erotetaan kirjanpidollisten arvioiden muutokset tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutoksista ja pyritään parantamaan laatimisperiaatteiden esittämistä.

-Muutokset IAS 1:een: Velkojen luokittelu lyhyt- ja pitkäaikaisiksi. Muutokset IAS 1:een, joilla täsmennetään velkojen luokittelua lyhyt- tai pitkäaikaisiksi.

-Muutokset IAS 12:een Tuloverot – Yhdestä liiketoimesta johtuviin varoihin ja velkoihin liittyvä laskennallinen vero: Muutos selventää laskennallisten verojen kirjaamisvapauden soveltamista yksittäiseen liiketoimeen.

• Muutokset IFRS 7:ään: Rahoitusinstrumentit - Toimittajarahoitusjärjestelyjä koskevat tiedot ja muutokset IAS 7:ään: Toimittajarahoitusjärjestelyjä koskevat rahavirtalaskelmat. Riittävät tiedot on esitettävä, jotta tilinpäätöksen käyttäjät voivat arvioida, kuinka toimittajarahoitusjärjestelyt vaikuttavat yhteisön velkoihin ja kassavirtoihin sekä ymmärtävät toimittajarahoitusjärjestelyjen vaikutuksen yhteisön maksuvalmiusriskiin ja kuinka yhteisöön vaikuttaisi, jos järjestelyt eivät enää olisi sen käytettävissä.

-Muutokset IFRS 16:een: Vuokrasopimusvelka myynnin ja takaisinvuokrauksen yhteydessä. Muutos selventää, kuinka myyjä-vuokralle ottaja myöhemmin arvioi myynti- ja takaisinvuokraustapahtumia. Muutos selventää, miten myyjä-vuokralle ottaja myöhemmin käsittelee IFRS 15:n vaatimukset täyttävät myynti- ja takaisinvuokraustapahtumat.

Edellä mainituilla muutoksilla ei ollut vaikutusta vuoden 2024 konsernitilinpäätökseen.

IFRS Kestävyysraportointistandardit S1 ja S2

-IFRS S1: Yleiset vaatimukset kestävyyteen liittyvien taloudellisten tietojen esittämiselle. Standardin tavoite edellyttää, että yhteisö kertoo kestävyyteen liittyvistä riskeistään ja mahdollisuuksistaan tietoa, jotka ovat hyödyllisiä taloudellisten raporttien ensisijaisille käyttäjille heidän tehdessään päätöksiä, jotka liittyvät resurssien antamiseen yhteisölle.

-IFRS S2: Ilmastoon liittyvät tiedot. Tämä standardi asettaa vaatimukset ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiselle, mittaamiselle ja julkistamiselle, jotka ovat hyödyllisiä taloudellisten raporttien ensisijaisille käyttäjille heidän tehdessään päätöksiä, jotka liittyvät resurssien tarjoamiseen yhteisölle.

Standardit ja tulkinnat, jotka eivät vielä ole voimassa

Alla on lueteltu konsernin tilinpäätöksen julkaisupäivään asti annetut, mutta ei vielä voimaan tulleet standardit ja tulkinnat, joiden konserni kohtuudella odottaa vaikuttavan sen liitetietoihin, taseeseen tai suoritukseen. Konserni aikoo ottaa nämä standardit käyttöön niiden tullessa voimaan. Muita annettuja, mutta ei vielä voimaan tulleita standardeja ja tulkintoja ei ole lueteltu, koska niiden ei odoteta vaikuttavan konserniin.

Muut standardit

• Muutokset IAS 1:een: Tilinpäätöksen esittäminen - Velat, joihin liittyy kovenantti. Muutos selventää, miten ehdot, jotka yhteisön on täytettävä kahdentoista kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä, vaikuttavat velan luokitteluun.

• Muutokset IFRS 7:ään: Rahoitusinstrumentit - Muutokset rahoitusinstrumenttien luokittelusta ja arvostamisesta.

1.3 TOIMINNAN JATKUVUUS

Yhtiö on hyvässä kunnossa ja sen tase on terve.

1.4 TOIMINTOJEN YHDISTÄMINEN JA MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUKSIEN HANKINTA

1.4.1 Tilikausi 2024

Afarak hankki 1,23 %:n määräysvallattomien omistajien osuuden Türk Maadin Sirketistä.

1.4.2 Tilikausi 2023

Afarak ei tehnyt yritysostoja tilikauden 2023 aikana.

1.5 ARVONALENTUMISTESTAUS

Arvonalentumistestauksen yleiset periaatteet

Afarak Groupissa on suoritettu liikearvon ja muiden omaisuuserien arvonalentumistestaus 31.12.2024. Arvonalentumistestausta varten määritettiin seuraavat rahavirtaa tuottavat yksiköt:

• Erikoismetalliseosliiketoiminta (Türk Maadin Sirketi ja Elektrowerk Weisweiler), jossa kaivos-, jalostus-, sulatus- ja myyntitoiminta on vertikaalisesti integroitu;
• Etelä-Afrikan kaivosliiketoiminta (Mecklenburg, Valkpoort ja Zeerust)

Konserni arvioi jokaisen tilikauden päättyessä, onko olemassa viitteitä siitä, että omaisuuserien arvo on alentunut. Jos tällaisia viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisistä omaisuuseristä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvon ja keskeneräisten käyttöomaisuushyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta olemassa viitteitä. Etelä-Afrikan kaivosliiketoimintaan liittyvää liikearvoa ei ollut taseessa 31.12.2024.

Vuoden 2024 aikana ei havaittu viitteitä arvonalentumisesta erikoismetalliseosliiketoimintaan tai Etelä-Afrikan kaivostoimintaan liittyen.

Vlakpoortin ja Zeerustin kaivoksista ei suoritettu arvonalentumistestausta, sillä arvonalentumisesta ei ole merkkejä.

Liikearvon muutokset vuonna 2024

Tilikauden 2024 aikana konsernin liikearvo kasvoi 2,8 miljoonalla eurolla 49,8 miljoonaan euroon. Kasvu johtui liikearvoon liittyvästä 2,8 miljoonan euron valuuttakurssimuutoksesta.

Tilikaudella 2014 Mogalen hankinnan yhteydessä tunnistettu synergialiikearvo liittyen Afarak Tradingin toimintaan koko konsernin maailmanlaajuisena myyntiyksikkönä kohdistettiin erikoismetalliseossegmenttiin. Afarak Tradingin tuotto on jaettu molempien segmenttien kesken, koska se palvelee koko konsernia. Se kohdistetaan vuosittain molemmille segmenteille niiden suhteellisen liikevaihto-osuuden mukaan vastaten näin segmenttien Afarak Tradingistä saamaa hyötyä. Nämä muutokset on eritelty alla:

1 000 EUR	Erikoismetalliseo sliiketoiminta	Rautametalliseos liiketoiminta	Konserni yhteensä
Liikearvo 1.1.2024	46 996	0	46 996
Valuuttakurssimuutokset	2 783	0	2 783
Liikearvo 31.12.2024	49 779	0	49 779

Liikearvon muutokset vuonna 2023:

1 000 EUR	Erikoismetalliseo sliiketoiminta	Rautametalliseos liiketoiminta	Konserni yhteensä
Liikearvo 1.1.2023	48 720	0	48 720
Valuuttakurssimuutokset	-1 724	0	-1 724
Liikearvo 31.12.2023	46 996	0	46 996

Liikearvon suhde konsernin omaan pääomaan oli 31.12.2024 ja 31.12.2023 seuraava:

1 000 EUR	31.12.2024	31.12.2023
Liikearvo	49 779	46 996
Oma pääoma	112 068	105 741
Liikearvo / Oma pääoma, %	44,4 %	44,4 %

Pitkäaikaisten varojen arvonalentuminen

Vuonna 2024 muista pitkäaikaisista omaisuuseristä ei tehty arvonalentumiskirjauksia.

Arvonalentumistestauksen toteuttamistavat

Testattujen rahavirtaa tuottavien yksiköiden omaisuuserät on testattu laskemalla rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvot. Käyttöarvo on laskettu saatavissa olevissa arvioiduista nettorahavirroista, jotka on diskontattu nykyarvoon, perustuen testaushetken mukaisille olosuhteille ja odotuksille. Tulevaisuuden rahavirrat erikoismetalliseosliiketoiminnalle ja Etelä-Afrikan mineraalijalostusliiketoiminnalle on ennustettu viiden vuoden ennustejaksolle, jonka jälkeisen jakson rahavirtojen kasvuvauhdin olettamana on käytetty pitkän aikavälin inflaatio-olettamaa (Erikoismetalliseosliiketoiminta: 2 %). Ennustejakson jälkeisen jakson rahavirtojen keskeiset olettamukset (muun muassa liikevaihto, muuttuvat ja kiinteät kulut) pohjautuvat ennustejakson viimeisen vuoden lukuihin. Etelä-Afrikan kaivosliiketoiminnan tulevat kassavirrat on projisoitu kaivoksen odotettavissa olevalle käyttöiälle käyttäen 4,4 % kasvuprosenttia, joka perustuu ennustettuun pitkän aikavälin inflaatiotasoon.

Keskimääräinen painotettu pääomakustannus (WACC) on laskettu erikseen kullekin rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Laskennassa on otettu huomioon eri toimialojen pääomarakenne, sijoittajien tuottovaatimukset vastaaville sijoituskohteille, yrityskokoon ja toiminta-alueeseen liittyvät riskitekijät sekä riskittömät korkotasot ja velkarahoituksen marginaalit. Konserni on käyttänyt vastaavanlaisten yhtiöiden pääomarakennetta, riskipreemiota ja muita tekijöitä koskevia markkinatietoja julkisesti saatavilla olevista lähteistä. Markkinakorot vastaavat korkotasoa tilinpäätöshetkellä 31.12.2024.

31.12.2024 tehdyssä arvonalentumistestauksessa käytetyt tiedot perustuvat liiketoimintayksiköiden johdon tekemiin tulevaisuutta koskeviin ennusteisiin, soveltuvin osin saatavilla olleisiin yleisiin kolmansien osapuolten tekemiin toimialakohtaisiin asiantuntija- tai analyysiraportteihin, sekä nykyisiin liiketoimintoihin siten, että vahvistamattomien laajentumissuunnitelmien vaikutuksia ei ole otettu huomioon. Myyntivolyymi- ja kannattavuusennusteet perustuvat johdon näkemykseen tulevasta kehityksestä, ja niissä on huomioitu myös aikaisemmin toteutuneet myyntivolyymi- ja kannattavuustasot. Myyntihintaennusteet perustuvat ennustetuille myyntihinnoille kaikissa rahavirtaa tuottavissa yksiköissä. Kassavirtamallit on laadittu kiinteillä valuuttakursseilla. Johdon lähestymistavassa kassavirtaennusteiden laatimiseen ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen arvonalentumistestaukseen verrattuna.

Malleissa käytetty Etelä-Afrikan kaivosliiketoiminnan maanalainen tuotanto ei tule ainoastaan kaivosvaroista, vaan osa mallien tuotannosta perustuu kaivosvarantoihin, joita ei vielä ole konvertoitu kaivosvaroiksi. Tämä lisää riskiä siitä, että mineraalien laatu voi vaihdella ja tonnimäärät eivät välttämättä ole taloudellisesti talteen otettavissa. Lisäksi on olemassa riski siitä, että kustannukset voivat erota ennakoiduista, vaikka kulujen arviointi on suoritettu huolellisesti.

Vuoden 2024 arvonalentumistestauksessa käytetyt diskonttokorot ennen veroja olivat seuraavat:

Rahavirtaa tuottava yksikkö	Diskonttokorko ennen veroja
	2024	2023
Erikoismetalliseokset	17,6 %	16,4 %
Etelä-Afrikan kaivokset - Mecklenburgin kaivos	20,0 %	24,3 %

Keskeisimmät syyt diskonttokorkojen muutoksille vuoteen 2023 verrattuna olivat riskittömien korkojen muutokset molemmissa rahavirtaa tuottavissa yksiköissä.

Mecklenburgin kaivoksen arvonalentumistestauksen kassavirrat sisältävät sekä avolouhos- että maanalaisen toiminnan. Mecklenburg kaivoksen käyttöikä on mallissa 10 vuotta.

Konserni on arvioinut arvonalentumistestien tuloksia vertaamalla käyttöarvoa rahavirtaa tuottavan yksikön kaikkien omaisuuserien arvoon seuraavasti:

Käyttöarvo suhteessa omaisuuserien arvoon:	Testaustulos:
< 100 %	Arvonalentuminen
101-120 %	Ylittää jonkin verran
121-150 %	Ylittää selvästi
> 150 %	Ylittää huomattavasti

Testitulokset 31.12.2024

Konsernin arvonalentumistestauksen tulokset olivat seuraavat:

Rahavirtaa tuottava yksikkö	Liikearvo (MEUR), ennen testausta	Liikearvo (MEUR), testauksen jälkeen	Kirjanpitoarvo (MEUR), ennen testausta	Testaustulos
Erikoismetalliseokset	49,8	49,8	76,5	Ylittää selvästi
Etelä-Afrikan kaivokset
- Mecklenburg	0,0	0,0	16,4	Ylittää huomattavasti

Testattavien varojen kokonaisarvoon (kirjanpitoarvo) sisältyvät liikearvo, aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä nettokäyttöpääoma vähennettynä varauksilla ja käyvän arvon kohdistuksiin liittyvillä laskennallisilla veroveloilla.

Arvonalentumistestauksen rahavirtaennusteissa käytettyjä keskeisiä taustaoletuksia on esitetty seuraavassa taulukossa:

Rahavirtaa tuottava	Myyntivolyymi	Myyntihinta	Kustannukset
yksikkö
Erikoismetalliseokset	Ferrokromi:	LC/ULC ferrokromin	Raaka-ainekustannusten on ennustettu
	30 000 t/v; vuosina 2025-2029	keskimääräinen kromipitoisuus	muuttuvan yleisesti ottaen
		70 %, perustuu ennustettuihin	myyntihintojen muutosten mukaisesti,
	Kromimalmi:	hintaennusteisiin	muiden kustannusten on ennustettu
	40 000 t/v		kasvavan inflaation mukaisesti
Etelä-Afrikan	ROM:	Etelä-Afrikan hinnat	Maanalaisen kaivostoiminnan
kaivosliiketoiminta:	Maanalainen kaivostoiminta	(konsentraatti ja kasat)	kustannukset perustuvat
Mecklenburgin kaivos	131 000 t vuonna 2026; ja on	perustuvat ennustettuihin	kaivostiimimme aiempiin
	suunniteltu kasvavan	hintaennusteisiin	kokemuksiin maanalaisesta
	keskimäärin 486 000 t/v		toiminnasta. Kustannukset on
	vuosien 2026-2035 välisenä		inflaatiokorjattu. Kaivoksen käyttöiän
	aikana		ajan kustannusten ilman inflaatiota
			arvioidaan olevan 735 ZAR / myytävä
			kromitonni.

Lisäksi USD/ZAR-vaihtokurssi vaikuttaa Etelä-Afrikan mineraaliliiketoiminnan testaukseen merkittävästi. Testauksessa käytetty valuuttakurssi vuodelle 2024 oli 18,49.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysi

Konserni on tehnyt herkkyysanalyysin arvonalentumistestausten tuloksista arvioimalla, millä keskeisten oletusten muutoksilla rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä vastaisi sen omaisuuserien kirjanpitoarvoa. Testaushetkellä 31.12.2024 herkkyysanalyysin tulos oli seuraava:

Rahavirtaa tuottava yksikkö	Muutos diskonttokorossa ennen veroja (verrattuna testauksessa käytettyyn tasoon)	Vapaan kassavirran muutos (vuotuinen keskiarvo)	Rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräisen käyttökateprosentin muutos
Erikoismetalliseokset	1,4 % - yksikköä	-8,3 %	-0,7 % - yksikköä
Etelä-Afrikan kaivostoiminta:
- Mecklenburgin kaivos	-43,7 % - yksikköä	-63,7 %	-37,0 % - yksikköä

1.6 TOIMINTASEGMENTIT

Afarakilla on kaksi toimintasegmenttiä, jotka ovat myös sen raportointisegmentit: rautametalliseosliiketoiminta ja erikoismetalliseosliiketoiminta. Toimintasegmentit on organisoitu tuotteisiin ja tuotantoprosesseihin perustuen. Nykyistä segmenttirakennetta on noudatettu tilikaudesta 2011 alkaen. Konsernin johtoryhmä seuraa segmenttien tuloksia toiminnan arvioimiseksi ja resurssien allokointipäätösten tueksi. Segmentin toimintaa mitataan liikevaihdolla ja käyttökatteella (EBITDA), jotka ovat sisäisen seurannan perusteena ja määritetty yhdenmukaisesti konsernin käyttökatteen kanssa.

Rautametalliseosliiketoimintaan kuuluvat Vlakpoortin kaivos, Zeerustin kaivos ja Mecklenburgin kaivos Etelä-Afrikassa. Liiketoiminta tuottaa kromimalmia maailmanlaajuisille markkinoille.

Erikoismetalliseosliiketoimintaan kuuluvat Türk Maadin Şirketi A.S:n ("TMS") Turkissa sijaitsevat kaivos- ja rikastustoiminnot sekä Elektrowerk Weisweiler GmbH:n ("EWW") ferrokromin tuotantolaitos Saksassa. TMS toimittaa EWW:lle korkealaatuista kromiittirikastetta, josta EWW jalostaa erikoistuotteita, kuten matalahiilistä ja erittäin matalahiilistä ferrokromia. TMS:n kromimalmista se osa, jota ei käytetä matalahiilisen ferrokromin valmistukseen, myydään markkinoille.

Myynti- ja markkinointiyhtiö Afarak Trading Ltd:n ("ATL") liikevaihto ja kulut jaetaan segmenteille myynnin suhteessa. Afarakin muut toiminnot, jotka käsittävät konsernihallinnon sekä muita konserniyhtiöitä, joilla ei ole merkittävää liiketoimintaa, esitetään kohdistamattomina erinä.

Konsernin sisäiset liiketoimet perustuvat markkinaehtoiseen hinnoitteluun. Segmenttien välisten liiketoimien määrä on ollut vähäinen, mutta konsernin emoyhtiö on rahoittanut tytäryhtiöidensä liiketoimia ja toimittanut niille hallinnollisia palveluita.

Segmentti-informaatiossa on käytetty samoja laskentaperiaatteita kuin konsernitilinpäätöksessä.

Toimintasegmenttien tiedot 2024

31.12.2024 päättynyt tilikausi 1 000 EUR	Erikoism etalliseok set	Rautamet alliseokse t	Segmenti t yhteensä	Kohdistama ttomat erät	Eliminoinnit	Konserni
Ulkoinen liikevaihto
Palvelut	0	1 919	1 919	0	0	1 919
Tavaroiden	111 275	14 658	125 933	789	0	126 722
myynti
Ulkoinen liikevaihto
yhteensä	111 275	16 577	127 852	789	0	128 641
Segmenttien
välinen liikevaihto Liikevaihto	111 275	16 577	127 852	2 494 3 283	-2 494 ¹ -2 494	- 128 641
yhteensä
Segmentin
käyttökate	1 715	4 289	6 004	-3 398	0	2 607
Poistot	-2 163	-417	-2 580	-173	0	-2 753
Arvonalentumiset
Segmentin
liikevoitto/(- tappio)	-448	3 872	3 424	-3 571	0	-146
Rahoitustuotot						3 049
Rahoituskulut						-8 199 -1 921
Tuloverot
Tilikauden tulos						-7 218
Segmentin varat 2	154 750	49 429	204 179	4 630	-47 207	161 602
Segmentin velat 2	42 270	42 478	84 748	21 034	-56 249	49 534
Muut tiedot
Investoinnit 3	4 523	101	4 624	101	-4 726	0
Varaukset 4	2 576	9 368	11 944	0	-447	11 497

1. Segmenttien väliset tapahtumat on eliminoitu.

2. Segmenttien varat ja velat sisältävät ne erät, joita segmentit käyttävät liiketoiminnassaan ja jotka voidaan järkevästi kohdentaa segmenteille.

3. Investoinnit koostuvat aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä, joiden taloudellinen vaikutusaika on yli vuoden.

4. Tasearvot.

31.12.2023 päättynyt tilikausi 1 000 EUR	Erikoism etalliseok set	Rautamet alliseokse t	Segmenti t yhteensä	Kohdistama ttomat erät	Eliminoinnit	Konserni
Ulkoinen
liikevaihto
Palvelut Tavaroiden		1 371	1 371	42		1 413
myynti	140 308	11 795	152 103	139		152 242
Ulkoinen liikevaihto
yhteensä	140 308	13 166	153 474	181		153 655
Segmenttien välinen liikevaihto				2 467	-2 467 ¹	-
Liikevaihto
yhteensä	140 308	13 166	153 474	2 648	-2 467	153 655
Segmentin
käyttökate	17 464	3 018	20 482	-3 888	-	16 594
Poistot	-1 213	-308	-1 521	-41	-	-1 562
Arvonalentumiset
Segmentin
liikevoitto / (-
tappio)	16 251	2 710	18 961	-3 929	-	15 032
Rahoitustuotot						5 267
Rahoituskulut						-8 334
Tuloverot						-1 966
Tilikauden tulos						9 999
Segmentin varat 2	166 573	47 650	214 223	7 714	-59 595	162 342
Segmentin velat 2	49 635	42 407	92 042	40 798	-76 239	56 601
Muut tiedot
Investoinnit 3	0	2 968	2 968	0	0	2 968
Varaukset 4	1 516	9 980	11 496	0	0	11 496

1. Segmenttien väliset tapahtumat on eliminoitu.

2. Segmenttien varat ja velat sisältävät ne erät, joita segmentit käyttävät liiketoiminnassaan ja jotka voidaan järkevästi kohdentaa segmenteille.

3. Investoinnit koostuvat aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä, joiden taloudellinen vaikutusaika on yli vuoden.

4. Tasearvot.

Maantieteelliset tiedot

Ulkoinen liikevaihto

1 000 EUR	2024	2023
Muut EU-maat	55 447	60 562
Yhdysvallat	47 988	64 876
Kiina	11 238	4 867
Afrikka	5 341	8 068
Suomi	0	0
Muut maat	8 627	15 282
Liikevaihto yhteensä	128 641	153 655

Liikevaihtoluvut perustuvat asiakkaan maantieteelliseen sijaintiin.

Konsernin suurin asiakas on erikoismetalliseosliiketoimintasegmentissä ja sen osuus konsernin liikevaihdosta vuonna 2024 on 6,88 % (7,27 %).

Pitkäaikaiset varat

1 000 EUR	2024	2023
Afrikka	30 672	29 154
Muut EU-maat	11 997	9 969
Muut maat	9 197	3 017
Yhteensä	51 866	42 140

Pitkäaikaisten varojen esittäminen perustuu varojen maantieteelliseen sijaintiin. Pitkäaikaiset varat sisältävät aineelliset ja aineettomat hyödykkeet ilman liikearvoa.

1.7 KONSERNITULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

1. Liikevaihto

1 000 EUR	2024	2023
Tavaroiden myynti	126 722	152 242
Palvelut	1 919	1 413
Yhteensä	128 641	153 655
2. Liiketoiminnan muut tuotot
1 000 EUR	2024	2023
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	55	104
Vuokratulot	280	229
Muut	5 070	5 389
Yhteensä	5 405	5 722
3. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
1 000 EUR	2024	2023
Palkat ja palkkiot	-21 015	-19 152
Osakeperusteiset maksut	-197	-242
Eläkekulut	-878	-821
Muut henkilösivukulut	-2 254	-2 057
Yhteensä	-24 344	-22 272
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikaudella	2024	2023
Erikoismetalliseosliiketoiminta	471	475
Rautametalliseosliiketoiminta	105	107
Konsernijohto	3	2
Muut toiminnot *	15	15
Yhteensä	594	599
Henkilöstön lukumäärä tilikauden lopussa	2024	2023
Erikoismetalliseosliiketoiminta	479	468
Rautametalliseosliiketoiminta	105	111
Konsernijohto	3	3
Muut toiminnot *	15	14
Yhteensä	602	596

* Muut toiminnot liittyvät lähinnä Magnohrom doo Kraljevoon Serbiassa.

4. Poistot ja arvonalentumiset

1 000 EUR	2024	2023
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet
Muut aineettomat hyödykkeet	-105	-102
Yhteensä	-105	-102
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	-297	-106
Koneet ja kalusto	-1 518	-970
Muut aineelliset hyödykkeet	-833	-384
Yhteensä	-2 648	-1 460
Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin
Koneet ja kalusto	0	0
Yhteensä	0	0
5. Liiketoiminnan muut kulut
1 000 EUR	2024	2023
Vuokrakulut	-356	-217
Ulkopuoliset palvelut1	-3 717	-3 792
Matkakulut	-757	-614
Liiketoiminnan muut kulut	-2 060	-5 676
Yhteensä	-6 890	-10 299

1. Tietotilille maksetut tilintarkastuspalkkiot olivat tilikaudella 342 (2023: 457) tuhatta euroa. Muista kuin tilintarkastuspalveluista maksetut palkkiot olivat 98 (2023: 29) tuhatta euroa.

6. Rahoitustuotot ja -kulut

1 000 EUR	2024	2023
Rahoitustuotot
Korkotuotot lainoista ja myyntisaamisista	450	588
Valuuttakurssivoitot	2 512	4 617
Muut rahoitustuotot	87	62
Yhteensä	3 049	5 267
Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista		-175
rahoitusveloista	-10
Saamisten alaskirjaukset	10	25
Valuuttakurssitappiot	-2 474	-4 484
Hyperinflaatio-oikaisu	-1 917	0
Varausten diskonttauksen purku	-1 120	-668
Muut rahoituskulut	-2 689	-3 033
Yhteensä	-8 200	-8 335

Rahoitustuotot ja -kulut, netto	-5 151	-3 068

Hyperinflaatio

Turkki on luokiteltu hyperinflaatiomaaksi IAS 29 mukaisesti. Vuoden 2024 tuloslaskelmaan ja taseeseen kirjatut määrät on oikaistu yleistä hintaindeksiä käyttäen ja omaan pääomaan on kirjattu 7,8 miljoonan euron oikaisu. Uudelleenarvostus on tehty käyttäen Turkin kuluttajahintaindeksiä.

7. Tuloverot

1 000 EUR	2024	2023
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	-1 385	-2 174
Tuloverot edellisiltä tilikausilta	0	-40
Laskennalliset verot	-536	248
Yhteensä	-1 921	-1 966
1 000 EUR	2024	2023
Tulos ennen veroja	-5 297	11 965
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	-1 059	-2 393
Kotimaan ja ulkomaan verokantojen ero	-2 012	-4 400
Veronpalautus	0	5 006
Vain verotuksessa käsiteltävät erät	259	202
Edellisten tilikausien verot	0	-40
Arvonalentumiset	0	0
Laskennallisten verosaamisten alaskirjaus	0
Verotukselliset tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista	-5 354	-2 210
Vähennyskelvottomat kulut	2 773	-284
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	1 354	2 153
Oikaisut yhteensä	-2 980	427
Verot tuloslaskelmassa	-1 921	-1 966

31.12.2024 konsernin yhtiöillä oli käyttämättömiä verotuksellisia tappioita yhteensä 26,2 (2023: 18,3) miljoonaa euroa, joista konserni ei ole kirjannut laskennallista verosaamista.

8. Osakekohtainen tulos

	2024	2023
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta (1 000 EUR)	-7 572	9 451
Kauden aikana ulkona olleiden osakkeiden laimentamattoman lukumäärän painotettu keskiarvo (1 000)	260 972	260 478
Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR)	-0,03	0,04

	2023
-7 572	9 451
260 972	260 478
500	500
261 472	260 978
-0,03	0,04
	2024

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Osakeoptioilla on laimentava vaikutus, kun osakeoptioiden merkintähinta on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Laimennusvaikutukseksi tulee se määrä osakkeita, jotka joudutaan laskemaan liikkeelle vastikkeettomana, koska optioiden käytöstä saatavilla varoilla konserni ei voisi laskea liikkeelle samaa määrää osakkeita käypään arvoon. Osakkeen käypä arvo perustuu osakkeiden kauden keskimääräiseen hintaan.

1.8 KONSERNITASEEN LIITETIEDOT

9. Aineelliset hyödykkeet

1 000 EUR	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Kaivokset ja mineraaliv arat	Muut aineelliset hyödykkee t	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	1 830	3 560	13 361	46 258	3 531	68 540
Lisäykset	0	154	4 463	835	120	5 572
Vähennykset	0	0	-85	0	-27	-113
Uudelleen luokittelu tase-erien välillä	0	0	0	0	501	501
Valuuttakurssimuutosten vaikutus	39	-38	464	1 317	7	1 789
Hyperinflaatio-oikaisu (Turkin yhtiöt)	3	2 163	5 431	786	0	8 384
Hankintameno 31.12.2024	1 872	5 839	23 634	49 197	4 131	84 673
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024	0	-3 047	-5 491	-22 378	-127	-31 043
Poistot	0	-296	-1 518	-807	-27	-2 648
Arvonalentumiset	0	0	0	0	0	0
Vähennykset	0	0	13	0	27	40
Valuuttakurssimuutosten vaikutus	0	25	-3 573	-542	-7	-4 097
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024	0	-3 318	-10 569	-23 726	-134	-37 748
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	1 830	513	7 870	23 880	3 404	37 497
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	1 872	2 521	13 065	25 469	3 998	46 925
Hankintameno 1.1.2023	1 962	3 898	12 108	52 565	2 846	73 379
Lisäykset	0	50	2 509	415	18	2 992
Vähennykset Uudelleen luokittelut tase-erien välillä	0	-70	-628	0	-3	-701
Valuuttakurssimuutosten vaikutus	0	0	0	0	689	689
Hankintameno 31.12.2023	-132 1 830	-318 3 560	-628 13 361	-6 722 46 258	-19 3 531	-7 819 68 540
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023	0	-3 110	-5 495	-25 654	-144	-34 403
Poistot	0	-106	-970	-378	-5	-1 459
Arvonalentumiset	0	0		0	0	0
Vähennykset	0	69	519	0	3	591
Valuuttakurssimuutosten vaikutus	0	100	455	3 654	19	4 228
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023	0	-3 047	-5 491	-22 378	-127	-31 043
Kirjanpitoarvo 1.1.2023 Kirjanpitoarvo 31.12.2023	1 962 1 830	788 513	6 613 7 870	26 911 23 880	2 702 3 404	38 976 37 497

Koneista ja kalustosta maksetut ennakkomaksut sisältyvät kyseiseen tase-erään. Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy käyttöoikeusomaisuuserä 0,08 (2023: 0,2) miljoonaa euroa ja aineellisten hyödykkeiden poistoihin käyttöoikeusomaisuuserästä tehdyt poistot 0,07 (2023: 0,1) miljoonaa euroa.

10. Aineettomat hyödykkeet

1 000 EUR	Liikearvo	Liiketoiminto jen yhdistämisen yhteydessä tunnistetut aineettomat hyödykkeet	Muut aineettomat hyödykkeet	Etsintä ja arviointimeno t	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	46 997	74 585	5 408	1 254	128 244
Lisäykset	0	0	261	0	261
Vähennykset	0	0	-79	-18	-97
Uudelleen luokittelu tase-erien välillä Hyperinflaatio-oikaisu	0	0	391	0	391
(Turkin yhtiöt)	0	0	74	-18	56
Valuuttakurssimuutosten vaikutus	2 783	4 392	104	40	7 319
Hankintameno 31.12.2024	49 780	78 977	6 159	1 258	136 174
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024	0	-74 585	-1 880	-140	-76 605
Poistot	0	0	-85	-20	-105
Vähennykset	0	0	4	0	4
Valuuttakurssimuutosten vaikutus	0	-4 392	-350	-5	-4 747
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024	0	-78 977	-2 311	-165	-81 453
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	46 997	0	3 528	1 114	51 639
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	49 780	0	3 848	1 093	54 721
Hankintameno 1.1.2023	48 721	77 070	6 044	1 482	133 317
Lisäykset	0	0	104	0	104
Vähennykset	0	0	-27	-44	-71
Uudelleen luokittelu tase-erien välillä	0	0	0	0	0
Valuuttakurssimuutosten vaikutus	-1 724	-2 485	-713	-184	-5 106
Hankintameno 31.12.2023	46 997	74 585	5 408	1 254	128 244
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023	0	-77 070	-2 086	-202	-79 358
Poistot	0	0	-95	-6	-101
Vähennykset	0	0	0	44	44
Valuuttakurssimuutosten vaikutus	0	2 485	301	24	2 810
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023	0	-74 585	-1 880	-140	-76 605
Kirjanpitoarvo 1.1.2023	48 720	0	3 959	1 280	53 959
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	46 997	0	3 528	1 114	51 639

Muista aineettomista hyödykkeistä maksetut ennakkomaksut sisältyvät kyseiseen tase-erään. Etsintä- ja arviointimenot koostuvat eri kaivosprojekteista Turkissa ja Etelä-Afrikassa.

11. Osuudet osakkuusyhtiöissä

Afarak omistaa 5,99 % (2023: 8,99 %) Valtimo Components Oyj:stä.

Tilikausien 2024 ja 2023 aikana Afarak ei hankkinut tai myynyt osuuksia osakkuusyhtiöistä.

12. Rahoitusvarat ja -velat

31.12.2024 1 000 EUR	Käypään arvoon tulosvaikut teisesti kirjattavat	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta	Jaksotettuu n hankintam enoon kirjattavat	Kirjanpito arvo	Käypä arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvarat		kirjattavat
Pitkäaikaiset korolliset saamiset			83	83	83
Myyntisaamiset ja muut saamiset *			1 596	1 596	1 596
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset *			19 804	19 804	19 804
Muut rahoitusvarat			2 054	2 054	2 054
Rahavarat			3 954	3 954	3 954
Rahoitusvarat yhteensä			27 491	27 491	27 491
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat			333	333	333
Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat			22	22	22
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lyhytaikaiset korolliset velat			2 260	2 260	2 260
Ostovelat ja muut velat *			0	0	0
Rahoitusvelat yhteensä			2 615	2 615	2 615

* Muut kuin rahoitukselliset varat ja velat eivät sisälly lukuihin.

31.12.2023 1 000 EUR Pitkäaikaiset rahoitusvarat	Käypään arvoon tulosvaikut teisesti kirjattavat	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat	Jaksotettuu n hankintam enoon kirjattavat	Kirjanpito arvo	Käypä arvo
Pitkäaikaiset korolliset saamiset			78	78	78
Myyntisaamiset ja muut saamiset *			1 124	1 124	1 124
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset *			20 060	20 060	20 060
Muut rahoitusvarat			546	546	546
Rahavarat			18 032	18 032	18 032
Rahoitusvarat yhteensä			39 840	39 840	39 840
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat			321	321	321
Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat			21	21	21
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lyhytaikaiset korolliset velat			2 766	2 766	2 766
Ostovelat ja muut velat *			0	0	0
Rahoitusvelat yhteensä			3 108	3 108	3 108

* Muut kuin rahoitukselliset varat ja velat eivät sisälly lukuihin.

Korolliset velat

1 000 EUR	2024	2023
Pitkäaikaiset
Pankkilainat	1	1
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankintaan liittyvät velat	0	0
Rahoitusleasingvelat	333	319
Muut korolliset velat	0	0
Yhteensä	334	320
Lyhytaikaiset
Pankkilainat	2 260	2 766
Rahoitusleasingvelat	0	0
Muut korolliset velat (*)	0	0
Yhteensä	2 260	2 766

* Muut korolliset velat sisältävät lyhytaikaisen kaupallisen velan,

joka on neuvoteltu pidempiaikaiseen järjestelyyn raportointikauden jälkeen.

1 000 EUR	2024	2023
Rahoitusleasingvelat, vähimmäisvuokrien kokonaismäärät
Yhden vuoden kuluessa	0	0
Yli yhden ja enintään viiden vuoden kuluessa	333	320
	333	320
Rahoitusleasingvelat, vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa	0	0
Yli yhden ja enintään viiden vuoden kuluessa	333	320
	333	320
Tulevat rahoituskulut	0	0
Leasingmaksut yhteensä	333	320

Rahoituksen rahavirroista johtuvat muutokset veloissa

			Valuuttakur ssimuutokse
1 000 EUR	1.1.2024	Rahavirta	t	Muut	31.12.2024
Lyhytaikaiset lainat	2 766	-349	-156	-	2 260
Leasingvelat	320	13	0	-	333
Yhteensä	3 086	-336	-156	-	2 594
1 000 EUR	1.1.2023	Rahavirta	Valuuttakur ssimuutokse t	Muut	31.12.2023
Lyhytaikaiset lainat Leasingvelat	1 638 410	1 072 -85	55 6	- -11	2 766 320

Rahoitusriskit ja rahoitusriskien hallinta

Afarak Group SE:n hallitus on kuvannut konsernin pääriskit hallituksen toimintakertomuksessa. Tässä osiossa konsernin rahoitus- ja hyödykeriskejä kuvataan tarkemmalla tasolla niihin liittyvissä herkkyysanalyyseissä.

Yhteenveto rahoitusvaroista ja lainajärjestelyistä

Rahoitusvarat 31.12.2024

Operatiivisen tuloksen ja siitä kertyneen kassavirran lisäksi alla kuvatut tekijät ovat eniten vaikuttaneet konsernin rahoitusvarojen vuosimuutokseen vuoden 2024 tilinpäätöshetkellä:

Rahavarat oli 31.12.2024 sijoitettu pääosin korollisille euro-, ZAR- ja USD-määräisille pankkitileille. Muut rahoitusvarat sisältävät korollisia lainoja ja muita saamisia.

Vuoden 2022 aikana eräälle konsernin maltalaisista tytäryhtiöistä on myönnetty 4,0 miljoonan dollarin luottolimiitti, jonka vakuudeksi konserni on antanut 4,0 miljoonan dollarin yritystakauksen. Tilinpäätöshetkellä 2024 luottolimiitistä oli käytössä 2,1 miljoonaa dollaria. Lisäksi maltalaiselle tytäryhtiölle myönnettiin vuoden 2024 aikana toinen 2,0 miljoonaan dollarin vakuudeton luottolimiitti. Vuoden 2024 lopussa tästä limiitistä oli käytössä 0,2 miljoonaa dollaria.

Korolliset velat 31.12.2024:

• Vaihtuvakorkoiset lainat rahoituslaitoksilta 2,3 (2023: 2,7) miljoonaa euroa. Kiinteäkorkoiset lainat 0,0 (2023: 0,0) miljoonaa euroa.
• Maltalaisen rahoituslaitoslainan vuosikorko on 3,75 % yli pankin peruskoron. Pankin peruskorko 31.12.2024 oli 5,0 %.

Pääoman hallinta

Konsernin pääomahallinnan tavoitteena on turvata toiminnan jatkuvuus ja luoda arvoa osakkeenomistajille optimoimalla pääomakustannuksia. Osana tavoitteita konserni pyrkii ylläpitämään jatkuvan pääsyn laina- ja pääomamarkkinoille. Hallitus arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti.

Pääomarakenne ja velkakapasiteetti otetaan huomioon investointipäätösten yhteydessä. Käytännössä pääomarakenteen hallintaan voidaan käyttää osinkopolitiikkaa, pääomanpalautuksia, omien osakkeiden takaisinostoja ja osakeanteja. Velkapääoman hallinnassa otetaan huomioon konsernin maksuvalmiuden turvaaminen. Konsernin sisäistä pääomarakennetta arvioidaan säännöllisesti tavoitteena sen optimointi esimerkiksi käyttämällä sisäisiä osinkoja ja oman pääoman korotuksia tai vähennyksiä.

Konsernin pitkän aikavälin tavoitteena on pitää omavaraisuusaste yli 50 %:ssa. Tilinpäätöshetkellä konsernin omavaraisuusaste oli 69,3 % (2023: 65,6 %).

Rahoitusriskien hallinta

Normaalissa toiminnassaan konserni altistuu monille rahoitusriskeille. Tärkeimmät rahoitusriskit ovat likviditeettiriski, valuuttakurssiriski, korkoriski, luottoriski ja hyödykkeiden hintariski. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa ja mahdollisuuksien mukaan lieventää rahoitusmarkkinoiden muutosten kielteisiä vaikutuksia konsernin tulokseen. Afarak Group SE:n hallitus on hyväksynyt yleiset riskienhallintaperiaatteet, ja tarkastusvaliokunta seuraa niitä. Konsernin ja sen tytäryhtiöiden johto vastaavat riskienhallintapolitiikkojen ja -menettelyjen toteuttamisesta. Konsernin johto seuraa säännöllisesti riskiasemia ja riskienhallintamenettelyjä ja valvoo, että konsernin politiikkoja ja riskienhallinnan periaatteita noudatetaan kaikessa päivittäisessä toiminnassa. Riskit ja riskienhallinta raportoidaan säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle.

Konsernin merkittäviä rahoitusinstrumentteja ovat pankkilainat, tililuotot, tuottajan ja ostajan väliset järjestelyt, rahoitusleasingsopimukset, muut pitkäaikaiset velat, käteis- ja lyhytaikaiset talletukset sekä rahamarkkinasijoitukset. Näiden rahoitusinstrumenttien päätarkoitus on rahoittaa konsernin yrityskauppoja ja jatkuvaa toimintaa. Konsernilla on myös useita muita rahoitusvaroja ja -velkoja, kuten myyntisaamiset ja ostovelat, jotka syntyvät suoraan konsernin toiminnasta.

(i) Maksuvalmiusriski

Konsernissa arvioidaan ja seurataan liiketoiminnan vaatiman investointi- ja käyttöpääomarahoituksen määrää säännöllisesti, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia ja rahoitusmuotoja sekä sopimalla rahoituslimiittejä.

Mikäli maksuvalmiusriskit realisoituisivat, se todennäköisesti aiheuttaisi viivästyskorkoja ja mahdollisesti vaikeuttaisi yhteistyötä tavaran- ja palveluntoimittajien kanssa. Se taas voisi jatkossa vaikuttaa niihin hinta- ja muihin ehtoihin, joilla konserni hankkii tuotantopanoksia tai rahoitusta.

Konsernin velkojen maturiteettijakauma oli tilinpäätöshetkellä seuraava:

31.12.2024 1 000

EUR
	Kirjanpitoa	Sopimusper	6	6-12	1-2 vuotta	2-5 vuotta	Yli 5
	rvo	usteiset rahavirrat	kuukautta tai vähemmä	kuukautta			vuotta
Rahoituslainat			n
Vakuudelliset lainat	2 260	-2 260	-2 260	0	0	0	0
Rahoitusleasingvelat	333	-333	-54	-54	-46	-180	0
Ostovelat ja muut velat	22	-22	0	0	-22	0	0
Yhteensä	2 616	-2 616	-2 314	-54	-68	-180	0

31.12.2023 1 000

EUR
	Kirjanpitoa	Sopimusper	6	6-12	1-2 vuotta	2-5 vuotta	Yli 5
Rahoituslainat	rvo	usteiset rahavirrat	kuukautta tai vähemmä n	kuukautta			vuotta
Vakuudelliset lainat	2 766	-2 766	-2 766	0	0	0	0
Rahoitusleasingvelat	319	-319	-54	-54	-46	-165	0
Ostovelat ja muut velat	22	-22	0	0	-22	0	0
Yhteensä	3 107	-3 107	-2 820	-54	-68	-165	0

(ii) Valuuttakurssiriski

Konserni toimii kansainvälisesti muun muassa Turkissa, Maltalla ja Etelä-Afrikassa, minkä vuoksi konserni altistuu valuuttakurssiriskeille. Riskit aiheutuvat sekä suoraan kaupallisista kassavirroista että välillisesti valuuttakurssimuutosten vaikutuksesta konsernin kilpailukykyyn. Siltä osin, kun konsernin sisäiset valuuttamääräiset lainat on luokiteltu nettosijoitukseksi tytäryhtiöön, valuuttakurssimuunnoksesta aiheutuva ero on esitetty omassa pääomassa muuntoerona.

Konserniin kohdistuu tuloslaskelmaan, taseeseen ja rahavirtaan liittyvä valuuttariski. Erityisesti Yhdysvaltain dollarin ja Etelä-Afrikan randin kurssimuutokset euroon nähden vaikuttavat merkittävästi konsernin euromääräiseen kannattavuuteen. Liiketoiminnan rahavirrat ovat USD-määräisiä, kun taas suuri osa kuluista on ZAR-määräisiä. Etelä-Afrikan randin kurssivaihtelulla on merkittävä vaikutus sekä konsernin tuloslaskelmaan että taseeseen. Riskienhallinnallaan konserni pyrkii lisäksi saamaan eri valuutoissa olevat sisääntulevat ja ulosmenevät rahavirrat sekä saamiset ja velat samansuuruisiksi.

Seuraavissa taulukoissa on kuvattu saamisten ja velkojen valuuttajakaumaa ja sen muutosta verrattuna edelliseen tilinpäätökseen.

	EUR	1	1,0389	0,82918	36,7372	19,6188	0,941	116,79
	valuuttak
31.12.2024 1 000 EUR	urssi
		EUR	USD	GBP	TRY	ZAR	CHF	RSD
Rahavarat (EUR)		1 485	1 292	10	599	446	0	117
Myyntisaamiset ja muut saamiset
(EUR)		1 624	5 570	0	0	12 991	0	1 505
Lainasaamiset ja muut rahoitusvarat
(EUR)		1 539	0	0	86	54	0	0
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat
(EUR)		-2 706	-3 843	-1 980	-626	-596	0	-6
Lainat ja muut velat (EUR)		-333	-2 260	0	-1	-22	0	0
Valuuttariski, netto (EUR)		1 608	759	-1 970	57	12 873	0	1 616
Valuuttariski valuutassa, netto (1
000)		1 608	788	-1 633	2 086	252 558	0	188 753

	EUR	1	1,1050	0,86905	32,6531	20,3477	0,926	116,929
	exchange
31.12.2023 1 000 EUR	rate
		EUR	USD	GBP	TRY	ZAR	CHF	RSD
Rahavarat (EUR)		3 403	8 563	19	3 461	1 614	5	652
Myyntisaamiset ja muut saamiset
(EUR)		1 101	5 491	0	119	13 894	0	0
Lainasaamiset ja muut rahoitusvarat
(EUR)		1 520	-19	0	80	-381	0	0
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat
(EUR)		-3 119	-7 310	-8	-702	-352	0	-7
Lainat ja muut velat (EUR)		-319	-2 716	0	-51	-22	0	0
Valuuttariski, netto (EUR)		2 586	4 010	11	2 907	14 754	5	645
Valuuttariski valuutassa, netto
(1 000)		2 586	4 431	9	94 928	300 210	5	75 391

Alla on esitetty valuuttakurssimuutosten vaikutus konsernitaseen 31.12.2024 valuuttamääräisten erien arvoihin verrattuna konsernitaseen laadinnassa käytettyyn kurssiin. Johtuen valuuttakurssien korkeasta volatiliteetista vaihteluväli on pidetty +/- 20 %.

31.12.2024

		USD	GBP	TRY	ZAR	CHF	RSD
20 %	vahvistuminen	190	-492	14	3 218	0	404
15 %	vahvistuminen	134	-348	10	2 272	0	285
10 %	vahvistuminen	84	-219	6	1 430	0	180
5 %	vahvistuminen	40	-104	3	678	0	85
0 %	ei muutosta	0	0	0	0	0	0
-5 %	heikkeneminen	-36	94	-3	-613	0	-77
-10 %	heikkeneminen	-69	179	-5	-1 170	0	-147
-15 %	heikkeneminen	-99	257	-7	-1 679	0	-211
-20 %	heikkeneminen	-126	328	-9	-2 146	0	-269

31.12.2023
	USD	GBP	TRY	ZAR	CHF	RSD
20 % vahvistuminen	1 002	3	727	3 689	-5	161
15 % vahvistuminen	708	2	513	2 604	-5	114
10 % vahvistuminen	446	1	323	1 639	-5	72
5 % vahvistuminen	211	1	153	777	-5	34
0 % ei muutosta	0	0	0	0	-5	0
-5 % heikkeneminen	-191	-1	-138	-703	-5	-31
-10 % heikkeneminen	-365	-1	-264	-1 341	-5	-59
-15 % heikkeneminen	-523	-1	-379	-1 924	-5	-84
-20 % heikkeneminen	-668	-2	-485	-2 459	-5	-107

Johdannaiset

Konsernin altistuminen valuuttakurssiriskeille liittyy pääasiassa konsernin liiketoimintaan (liikevaihto tai kulut syntyvät vieraassa valuutassa).

Valuuttajohdannaiset, jotka arvostetaan raportointipäivän käypään arvoon, aiheuttavat ajoituseroja käypien arvojen ja suojattavien operatiivisten liiketoimien välillä. Käypien arvojen muutokset johdannaisissa, jotka on tarkoitettu suojaamaan tulevaa kassavirtaa, mutta joita ei ole arvostettu suojauslaskennan periaatteiden mukaan, vaikuttavat konsernin tulokseen kyseisellä tilikaudella. Vastaavasti valuuttamääräiset liiketoimet realisoituvat tulevilla kausilla.

(iii) Korkoriski

Konserni altistuu korkoriskille, kun konserniyhtiöt ottavat lainaa tai tekevät muita rahoitussopimuksia tai tekevät likviditeetin hallintaan liittyviä talletuksia tai muita sijoituksia. Lisäksi korkojen muutokset voivat muuttaa konsernin varojen käypiä arvoja. Konsernin liiketoiminnan tulot ja liiketoiminnan rahavirrat ovat pääosin riippumattomia markkinakorkojen vaihtelusta.

Korkoriskin hallitsemiseksi velkarahoituksessa on käytetty vaihtuva- ja kiinteäkorkoisia instrumentteja, ja tarvittaessa johdannaisia, kuten koronvaihtosopimuksia. Tilikauden 2022 lopussa konsernin korollinen velka oli pääasiassa vaihtuvakorkoista eikä koronvaihtosopimuksia ollut voimassa. Tavoitteena on, että lainojen maturiteetti toisaalta vastaa liiketoiminnan tarpeita ja toisaalta jakautuu erimittaisiin jaksoihin, mikä hajauttaa konsernin rahoitusriskejä. Vaihtuvakorkoisessa rahoituksessa lainojen korot on pääsääntöisesti sidottu eri maiden markkinakorkoihin (Iso- Britannia, Etelä-Afrikka), jolloin niiden muutokset vaikuttavat konsernin rahoituksen kokonaiskustannuksiin ja kassavirtoihin.

Konsernin korolliset saamiset ovat pääosin laina- ja kauppahintasaamisia. Konsernin korollisia lainoja on käsitelty edellä. Luottoriskin vaikutusta lainasaamisin on selitetty tarkemmin kohdassa 1.8.(iv) luottoriski.

Korollisten velkojen ja saamisten jako kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin oli 31.12.2024 ja 31.12.2023 seuraava:

Kiinteäkorkoiset	31.12.2024	31.12.2023
Rahoitusvarat	0	0
Rahoitusvelat	0	0
Kiinteäkorkoiset rahoitusvarat
ja -velat, netto	0	0
Vaihtuvakorkoiset
Rahoitusvarat	83	78
Rahoitusvelat	-2 260	-2 766
Vaihtuvakorkoiset rahoitusvarat ja -velat, netto	-2 177	-2 688
Korolliset rahoitusvarat ja - velat, netto	-2 177	-2 688

Korollisten rahoitusvarojen ja -velkojen korkoprofiili (1 000 EUR)

Seuraavassa taulukossa on kuvattu markkinakorkojen muutoksen karkeata vaikutusta konsernin tuloslaskelmaan, mikäli talletusten ja lainojen korot muuttuisivat. Analyysissa on huomioitu vain vaihtuvakorkoiset rahoitusvarat ja -velat. Alla oleva herkkyysanalyysi on suuntaa antava ja se koskee ensisijaisesti tulevaa kahdentoista kuukauden kautta, jos taserakenne vastaisi tilinpäätöshetken 31.12.2024 tilannetta ja jos valuuttakursseissa ei tapahtuisi muutoksia.

31.12.2024

Koron	Muutos	Muutos
muutos	korkotuotoissa	korkokuluissa	Nettovaikutus
-2,00 %	-2	45	44
-1,50 %	-1	34	33
-1,00 %	-1	23	22
-0,50 %	0	11	11
0,00 %	0	0	0
0,50 %	0	-11	-11
1,00 %	1	-23	-22
1,50 %	1	-34	-33
2,00 %	2	-45	-44

31.12.2023

Koron	Muutos	Muutos
muutos	korkotuotoissa	korkokuluissa	Nettovaikutus
-2,00 %	-2	55	54
-1,50 %	-1	41	40
-1,00 %	-1	28	27
-0,50 %	0	14	13
0,00 %	0	0	0
0,50 %	0	-14	-13
1,00 %	1	-28	-27
1,50 %	1	-41	-40
2,00 %	2	-55	-54

(iv) Luottoriski

Luottoriski voi realisoitua, mikäli konsernin kanssa vastapuolena kauppa-, sijoitus tai muussa sopimuksessa oleva vastapuoli ei pysty vastaamaan sitoumuksistaan, jolloin siitä seuraisi taloudellista vahinkoa konsernille. Konsernin toimintaohjeet määrittelevät asiakkaiden ja vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sijoitustransaktioissa ja johdannaissopimuksissa, sekä lisäksi likvidien varojen sijoitusperiaatteet. Merkittävimmissä myyntisopimuksissa vastapuolen luottokelpoisuustiedot tarkistetaan.

Konsernin tärkeimmät asiakkaat ovat isoja kansainvälisiä teräsyhtiöitä tai terässektorin välittäjiä, joiden kanssa on yleensä pitkä toimintahistoria. Koska asiakkaat edustavat yhtä teollisuuden sektoria, merkittävät muutokset tämän sektorin kannattavuudessa voivat kasvattaa luottoriskiä. Luottoriskin lieventämiseksi konserni luottovakuutti myyntisaamisiaan katsauskaudella.

Myyntisaamiset ja lainasaamiset muodostavat merkittävän osan luottoriskille alttiista varoista. Afarak ei esittänyt odotettuja luottotappioita taulukkomuodossa, koska myyntisaamisten historialliset luottotappiot ja tulevaisuuden luottotappio-odotukset ovat minimaaliset. Lisäksi konserni kerää ennakkomaksuja asiakkailtaan.

Kuten liitetietojen kohdassa 1.8 numerossa 15 esitetään, konsernin myyntisaamiset olivat 31.12.2024 7,5 miljoonaa euroa (2023: 7,5). Konserni ei kirjannut myyntisaamisista luottotappiovarausta tilikausilla 2024 ja 2023. Ennakkomaksujen tai myyntisaamisten rahoitusjärjestelyiden alaisten myyntisaamisten osuus on 31.12.2024 2,3 miljoonaa euroa (2023: 2,7). Ennakkomaksujen osuus ei sisällä potentiaalisia luottotappioita.

Lainasaamiset olivat 31.12.2024 2,0 miljoonaa euroa (2023: 0,5). Lainasaamisten potentiaalinen luottoriski on korkeampi kuin myyntisaamisten, koska potentiaalinen maksukyvyttömyysriski on enemmän keskittynyt harvoihin lainanantajiin. Konserni arvioi mahdollisen luottoriskin suhteessa lainasaamisiin usein ja raportoi kaikista muutoksista kullakin raportointikaudella ja arvioi laiminlyönnin mahdollisuuden lainanantajakohtaisesti.

Konserni ei kirjannut varausta muista saamisista vuosina 2024 ja 2023.

Luottoriskinarviointi ja laskentatapa ovat pysyneet samana 31.12.2024 päättyneen tilikauden ja edellisen tilikauden välillä.

Myyntisaamiset eivät aiheuta luottoriskiä keskittymisen vuoksi, koska myynti on hajautettu useille asiakkaille.

Lisätietoja odotetusta luottotappiosta löytyy laadintaperiaatteista kappaleessa 1.2 Laskentaperiaatteet kohdissa "Rahoitusvarat" ja "Rahoitusvarojen arvonalentuminen".

Afarak Group SE:n hallitus on määritellyt konsernin emoyhtiön kassanhallinnan periaatteet. Niiden mukaisesti rahavarat on talletettu ainoastaan lyhytaikaisesti vakavaraisiin rahoituslaitoksiin, joihin konsernilla on liiketoimintasuhteet. Keskeisten vastapuolien riskiluokitusta seurataan aika ajoin.

Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 saamisten kirjanpitoarvoa ja jakaantuu seuraavasti:

Luokka
1 000 EUR	31.12.2024	31.12.2023
Korolliset
Rahavarat	3 954	18 032
Muut korolliset saamiset	83	78
Korolliset yhteensä	4 037	18 110
Korottomat
Myyntisaamiset	7 502	7 467
Muut lyhytaikaiset saamiset	14 356	13 140
Pitkäaikaiset saamiset	1 596	1 124
Korottomat yhteensä	23 454	21 731
Yhteensä	27 491	39 841

(v) Hyödykeriski

Konserni on altistunut useiden myytävien ja ostettavien tuotteiden, materiaalien ja hyödykkeiden sekä energian hintariskille. Lisäksi energian haastava saatavuus on riski. Myös raaka- aineiden häiriöttömän saatavuuden turvaaminen on keskeistä teollisille prosesseille.

Hintariskiä raaka-aineissa ja hyödykkeissä hallitaan hinnoittelupolitiikan kautta siten, että hinnanmuutokset raaka-aineissa ja hyödykkeissä pystyttäisiin siirtämään myyntihintoihin. Tämä ei aina ole kuitenkaan mahdollista tai hinnanmuutoksen siirtämisessä myyntihintoihin saattaa olla viivettä sopimuksellisista tai kilpailullisista syistä johtuen.

Konsernin yksiköt, joilla on teollista tuotantoa, altistuvat raaka-aineiden ja hyödykkeiden saatavuuden, laadun ja hinnan muutoksille. Pienentääkseen näitä riskejä konsernin liiketoimintayksiköt pyrkivät sopimaan pitkän aikavälin sopimuksia tunnettujen vastapuolien kanssa, mutta aina tämä ei ole mahdollista vakiintuneiden kansainvälisten toimintatapojen takia. Koska pääsääntöisesti konsernin liiketoiminta-alueiden hyödykkeiden hintariskejä ei ole mahdollista tai taloudellisesti perusteltua suojata johdannaissopimuksilla, konsernilla ei ole hyödykkeisiin liittyviä voimassa olevia johdannaissopimuksia 31.12.2024.

Herkkyysanalyysi - Erikoismetalliseosliiketoiminta

Alla on kuvattu konsernin erikoismetalliseosliiketoiminnassa tuotetun matalahiilisen ferrokromin myyntihinnan muutoksen vaikutusta konsernin liikevoittoon ja omaan pääomaan olettaen, että EUR/USD-vaihtokurssi pysyy vakiona. Analyysin lähtökohtana on joulukuun 2024 hintataso. Koska tuotteen hinta määritellään Yhdysvaltain dollareissa, voi valuuttakurssin muutoksella olla merkittävä vaikutus konsernin euromääräiseen kannattavuuteen. Täysi kapasiteetti on 36 000 t/v ja simulointia varten tuotannon tasoksi on asetettu vuoden 2024 tuotantomäärä 22 963 t/v. Oletuksena on, että tuotetaan vain yhtä ferrokromilaatua. Ferrokromin tuotannossa käytetään useita eri raaka-aineita, kuten kromiittirikastetta ja ferropiikromia. Käytännössä pääraaka-aineiden hinta muuttuu kuitenkin samansuuntaisesti lopputuotteen myyntihinnan kanssa, vaikka korrelaatio ei ole täydellinen ja ajoituksessa saattaa olla eroja. Tämän vuoksi nettovaikutus konsernin liikevoittoon olisi todennäköisesti alhaisempi kuin alla esitetyssä taulukossa. Liiketoiminnan sähkön kulutus on myös merkittävä, joten sähkön hintojen muutokset vaikuttavat merkittävästi kannattavuuteen; sähkön hinta ei korreloi hyödykkeiden hintojen muutosten kanssa.

Tilikausi 2024

	Myyntihinnan muutos (USD / lb Cr)	Vaikutus liikevoittoon	Vaikutus konsernin omaan pääomaan
		1 000 EUR	1 000 EUR
2,71	20 %	15 384	14 615
2,59	15 %	11 538	10 961
2,48	10 %	7 692	7 307
2,37	5 %	3 846	3 654
2,26	0 %	0	0
2,14	-5 %	-3 846	-3 654
2,03	-10 %	-7 692	-7 307
1,92	-15 %	-11 538	-10 961
1,80	-20 %	-15 384	-14 615

Tilikausi 2023

	Myyntihinnan muutos (USD / lb Cr)	Vaikutus liikevoittoon	Vaikutus konsernin omaan pääomaan
		1 000 EUR	1 000 EUR
3,72	20 %	18 339	17 422
3,57	15 %	13 754	13 066
3,41	10 %	9 169	8 711
3,26	5 %	4 585	4 355
3,10	0 %	0	0
2,95	-5 %	-4 585	-4 355
2,79	-10 %	-9 169	-8 711
2,64	-15 %	-13 754	-13 066
2,48	-20 %	-18 339	-17 422

Herkkyysanalyysi - Kaivosliiketoiminta

Pääsääntöisesti konserni myy konsentraattituotantonsa ja kromimalminsa markkinahintaan eikä yleensä tee termiinimyyntisopimuksia, käytä johdannaisia tai muita suojausjärjestelyjä määrittääkseen tulevan tuotantonsa myyntihinnan etukäteen. Konserni altistuu tuottamiensa mineraalituotteiden osalta markkinoilla hyödykkeiden hintavaihtelun riskille.

Jos oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että keskimääräinen vuotuinen kaivostoiminta on 166 029 tonnia vuodessa ja kromimalmin myyntihinta on vuoden 2024 joulukuun hintataso, niin seuraava taulukko edustaa karkeaa arvioita myyntihintojen herkkyyksille. On myös otettava huomioon, että kaivostoiminnan kannattavuuteen voivat vaikuttaa huomattavasti USD- ja ZAR-valuuttakurssien, sähkön hintojen ja sähkön saatavuuden muutokset sekä markkinahintojen muutokset.

Käytännössä nettovaikutus konsernin kannattavuuteen olisi todennäköisesti pienempi kuin alla on esitetty. Markkinoiden suuren volatiliteetin vuoksi muutosalue pidettiin +/- 20 %.

Tilikausi 2024

Myyntihinnan muutos (USD/t)		Vaikutus liikevoittoon	Vaikutus konsernin omaan pääomaan
231,00	20 %	6 392	4 602
221,38	15 %	4 794	3 452
211,75	10 %	3 196	2 301
202,13	5 %	1 598	1 151
192,50	0 %	0	0
182,88	-5 %	-1 598	-1 151
173,25	-10 %	-3 196	-2 301
163,63	-15 %	-4 794	-3 452
154,00	-20 %	-6 392	-4 602

Tilikausi 2023

Myyntihinnan muutos (USD/t)		Vaikutus liikevoittoon	Vaikutus konsernin omaan pääomaan
309,00	20 %	5 021	3 615
296,13	15 %	3 765	2 711
283,25	10 %	2 510	1 807
270,38	5 %	1 255	904
257,50	0 %	0	0
244,63	-5 %	-1 255	-904
231,75	-10 %	-2 510	-1 807
218,88	-15 %	-3 765	-2 711
206,00	-20 %	-5 021	-3 615

13. Vaihto-omaisuus

1 000 EUR	2024	2023
Aineet ja tarvikkeet	11 050	16 636
Keskeneräiset tuotteet	387	129
Keskeneräiset rakennusprojektit	0	283
Valmiit tuotteet	17 159	12 399
Ennakkomaksut	233	136
Yhteensä	28 829	29 583

14. Myyntisaamiset ja muut saamiset

1 000 EUR	2024	2023
Myyntisaamiset	7 502	7 467
Lainasaamiset	2 054	546
Siirtosaamiset	2 949	2 615
Tuloverosaamiset	210	123
Muut saamiset	12 301	12 594
Yhteensä	25 016	23 345

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät vuokrasopimuksiin, henkilöstökuluihin, arvonlisäverosaamisiin ja lainasaamisten korkojaksotuksiin. Saamisten arvot tilikauden päätöshetkellä vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään velvoitteitaan.

Myyntisaamisten ikäjakauma tilinpäätöshetkellä

1 000 EUR	2024	2023
		4 698
Erääntymättömät Erääntyneet, 0-30 päivää	3 527 2 940	1 184
Erääntyneet, 31-60 päivää	272	678
Erääntyneet, 61-90 päivää	341	37
Erääntyneet, yli 90 päivää	422	870
Myyntisaamiset yhteensä	7 502	7 467

Yhtiön luottotappiot ovat historiallisesti olleet pieniä. Oletettu luottotappioriski on epäolennainen, eikä erillistä varausta ole tehty.

15. Rahavarat

1 000 EUR	2024	2023
Rahat ja pankkisaamiset	3 864	16 252

Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat koostuvat seuraavista:

1 000 EUR	2024	2023
Rahat ja pankkisaamiset	3 864	16 252
Lyhytaikaiset rahamarkkinasijoitukset	90	1 780
Yhteensä	3 954	18 032

16. Oman pääoman liitetiedot

	Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä	Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä	Osakepääoma 1 000 EUR
31.12.2022	267 041 814	260 000 300	23 642
Osakeperusteiset maksut (toimitusjohtaja)		500 000
31.12.2023	267 041 814	260 500 300	23 642
Osakeperusteiset maksut (toimitusjohtaja)		500 000
31.12.2024	277 041 814	261 000 300	23 642

Yhtiön osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Alla on esitetty kuvaukset oman pääoman rahastoista:

Ylikurssirahasto

Aiemmin voimassa olleeseen osakeyhtiölakiin perustuen yhtiöllä on ylikurssirahasto, jonne on kirjattu osakeanneissa tehdyistä osakemerkinnöistä osakkeen silloisen nimellisarvon ylittänyt osuus.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

Muuntoerot

Muuntoerot sisältävät ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Omat osakkeet

Yhtiöllä oli 31.12.2024 hallussaan 16 041 514 (6 541 514) omaa osakettaan, joka vastasi 5,79 % (2,45 %) osuutta liikkeeseen lasketuista osakkeista. Ulkona olevien osakkeiden kokonaismäärä ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 31.12.2024 261 000 300 (260 500 300) kappaletta.

Yhtiön tytäryhtiöt eivät omista Afarak Group SE:n osakkeita.

Hallituksen osakeantivaltuutukset

31.5.2024 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla voidaan laskea liikkeeseen yhdessä tai useammassa erässä enintään 250 000 000 uutta tai Yhtiön hallussa olevaa osaketta. Tämä vastaa noin 90,24 % yhtiön rekisteröidyistä osakkeista.

Valtuutusta saatetaan käyttää muiden asioiden ohella lisärahoituksen hankkimiseen ja yritys- ja liiketoimintaostojen mahdollistamiseen tai muihin järjestelyihin ja investointeihin tai henkilöstön sitouttamisohjelmiin. Valtuutuksen nojalla, hallitus voi päättää maksullisista tai maksuttomista osakeanneista. Osakkeiden merkintähinnan maksu voidaan harkinnan mukaan suorittaa myös muutoin kuin rahalla. Valtuutus sisältää oikeuden päättää osakkaiden etuoikeuden heikentämisestä osakkeiden merkitsemiseen, mikäli osakeyhtiölaki sen sallii. Valtuutus korvaa kaikki aikaisemmat vuoden 2023 yhtiökokouksessa annetut valtuutukset ja on voimassa kahden (2) vuoden ajan yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

17. Osakeperusteiset maksut

Osana toimitusjohtajasopimuksen mukaista palkitsemista toimitusjohtaja sai 500 000 yhtiön osaketta 17.1.2023 ja 500 000 yhtiön osaketta 22.1.2024. Tammikuussa 2024 konserni jatkoi toimitusjohtajasopimusta vuodella ja hyväksyi osakeperusteisen palkkion, joka perustuu kokonaissuoritukseen liittyviin KPI-mittareihin. Vuodelta 2024 maksettavat 400 000 yhtiön osaketta luovutetaan raportointikauden jälkeen.

Näihin osakkeisiin liittyy kahden vuoden omistusehto merkintäpäivästä alkaen. Myönnettyjen osakkeiden käypä arvo on määritetty Afarak Groupin osakkeen myöntämispäivän markkinahinnan perusteella, joka oli 0,39 euroa osakkeelta. Tilikauden tuloslaskelmaan kirjattu kulu oli 197 260 euroa (2023: 242 397 euroa).

18. Laskennalliset verosaamiset ja verovelat

Laskennallisten verojen muutokset vuonna 2024

1 000 EUR	1.1.2024	Valuuttakurss	Kirjattu	31.12.2024
		ierot	tuloslaskelma
			an
Laskennalliset verosaamiset:
Realisoitumattomat kulut	557	1	-551	7
Eläkevastuut	13	0	56	69
Muuntoerot	-69	0	0	-69
Konsernieliminoinnit	543	26	-98	472
Yhteensä	1 044	27	-593	478
Laskennalliset verovelat:
Varojen arvostaminen käypään
arvoon hankinnassa	7 710	64	-64	7 710
Muuntoerot	80	0	0	80
Muut ajoituserot	262	224	8	493
Yhteensä	8 051	288	-57	8 283

Laskennallisten verojen muutokset vuonna 2023

1 000 EUR	1.1.2023	Valuuttakurss	Kirjattu	31.12.2023
		ierot	tuloslaskelma an
Laskennalliset verosaamiset:
Realisoitumattomat kulut	197	4	356	557
Eläkevastuut	-32	0	45	13
Muuntoerot	-69	0	0	-69
Konsernieliminoinnit	558	-34	19	543
Yhteensä	654	-30	420	1 044
Laskennalliset verovelat:
Varojen arvostaminen käypään	8 768	-1 005	-53	7 710
arvoon hankinnassa
Muuntoerot	80	0	0	80
Muut ajoituserot	263	-3	1	261
Yhteensä	9 111	-1 008	-52	8 051

19. Varaukset

1 000 EUR	Ympäristo- ja ennallistamisvaraukset	Muut varaukset	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	10 107	1 389	11 496
Lisäykset	351	1 476	1 827
Vapautukset ja purut	-2 477	-273	-2 750
Diskonttauksen purku	1 131	0	1 131
Valuuttakurssierot	357	-118	239
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	9 469	2 474	11 943
Kirjanpitoarvo 1.1.2023	10 855	1 625	12 480
	92	753	845
Lisäykset Vapautukset ja purut	-657	-552	-1 209
Diskonttauksen purku	1 069	0	1 069
Valuuttakurssierot	-1 252	-437	-1 689
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	10 107	1 389	11 496
1 000 EUR	2024	2023
Pitkäaikaiset varaukset	11 776	11 400
Lyhytaikaiset varaukset	167	96
Yhteensä	11 943	11 496

Taseen pitkäaikaiset varaukset liittyvät konsernin tuotantolaitosten ja kaivosten ympäristö- ja ennallistamisvastuisiin. Varaukset perustuvat arvioon tulevista vastuista.

20. Eläkevelat

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt

Konsernin eläkejärjestelyistä valtaosa on maksupohjaisia järjestelyjä, joista on tilikaudella kirjattu vuoden 2024 laajaan tuloslaskelmaan kuluksi noin 0,6 (2023: 0,7) miljoonaa euroa. Lisäksi konsernin saksalaisella tytäryhtiöllä on voimassa oleva etuuspohjainen eläkejärjestely. Järjestelyn etuuspohjaisten velvoitteiden määrä perustuu valtuutettujen vakuutusmatemaatikkojen tekemiin vakuutusmatemaattisiin laskelmiin. Eläketurvaan liittyen taseeseen on kirjattu varaus. Velvoitteen nykyarvo vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä arvolla oli 31.12.2024 noin 11,2 (2023: 12,8) miljoonaa euroa. Konserni on katsonut, että arvo 31.12. vastaa eläkejärjestelyn nettovastuuta tilinpäätöshetkellä. Eläkejärjestelmään kuuluvat varat pidetään erillään konsernin varoista.

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden velvoitteet

1 000 EUR	2024	2023
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	20 397	21 147
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	-9 148	-8 308
Nettovelka	11 249	12 839

1 000 EUR	2024	2023
Etuuspohjaisten järjestelyiden velvoite 1.1.	21 147	19 973
Maksetut etuudet	-752	-774
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	243	241
Korkokulut	655	728
Oletusten muutokset	-600	0
Vakuutusmateemaattiset tappiot/(voitot)	-296	979
Etuuspohjaisten järjestelyiden velvoite 31.12.	20 397	21 147
Etuuspohjaiseen järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset 1 000 EUR	2024	2023
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 1.1.	8 308	7 985
Järjestelyyn kuuluvien varojen rahoitustuotot	266	306
Maksetut etuudet	-227	-217
Varojen tuotto/(tappio)diskonttokorkoon verrattuna	270	-262
Järjestelyyn suoritetut maksut	531	496
Etuuspohjaisten järjestelyiden varojen käypä		8 308
arvo 31.12.	9 148

Etuuspohjaisten järjestelyiden velvoitteiden muutokset

Etuuspohjaisen järjestelmän etuudet on vakuutettu vakuutusyhtiössä. Niitä vastaavat varat ovat vakuutusyhtiön vastuulla ja kuuluvat vakuutusyhtiön sijoitusvarallisuuteen. Niiden jakautumista eri luokkiin ei voida ilmoittaa.

Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut kulut 1 000 EUR 2024 2023

Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	-243	-241
Etuuspohjaisen nettovelan/(nettovaran) nettokorko	-389	-422
	-632	-663

Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut kulut

1 000 EUR	2024	2023
Vakuutusmatemaattiset (voitot)/tappiot -		-479
kokemusperäiset muutokset	-296
Varojen tuotto/(tappio) diskonttokorkoon verrattuna	-270	262
Vakuutusmatemaattiset (voitot)/tappiot –		1 457
taloudellisten oletusten muutokset	-600
	- 1 116	1 240

Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto oli -0,26 (2023: 0,26) miljoonaa euroa vuonna 2024.

Merkittävimmät käytetyt vakuutusmatemaattiset
oletukset	2024	2023
Diskonttokorko	3,41 %	3,17 %
Odotettu eläkeikä	65	65
Odotettu palkkojen kasvu	3,00 %	3,00 %
Inflaatio	2,25 %	2,25 %

Odotetun eläköitymisiän oletetaan olevan Saksan lainsäädännön mukainen (RVAGAnpG 2007). Samoin eläketason nousun on odotettu olevan Saksan eläkelainsäädännön mukainen, ja eläkevastuiden laskennassa on sovellettu lisäksi saksalaista Richttafeln 2005 G:n mukaista eliniänodotetta.

Työsuhteiden päättämiseen liittyvä kuluvaraus Turkissa

Turkissa voimassa olevan sosiaalilainsäädännön mukaisesti konsernin turkkilaisella tytäryhtiöllä on velvollisuus kertamaksusuorituksiin työntekijöille, joiden työsuhde päättyy eläköitymisestä tai muista syistä kuin eroamisesta tai erottamisesta johtuen. Tämän velvoitteen määrän laskenta perustuu Turkin hallituksen määrittämään palkkakattotasoon. IAS 19 standardin mukaisesti aktuaarilaskelmamenetelmiä on käytetty velkojen määrän arvioinnissa. 31.12.2024 tämän vastuun määrä oli 2,1 (2023: 1,0) miljoonaa euroa.

21. Ostovelat ja muut korottomat velat

1 000 EUR	2024	2023
Pitkäaikaiset
Muut velat	22	22
Pitkäaikaiset yhteensä	22	22
Lyhytaikaiset
Lyhytaikaiset velat lähipiirille	6	6
Ostovelat	7 075	10 863
Siirtovelat	5 168	5 171
Saadut ennakot	4	4
Tuloverovelka	516	4 437
Muut velat	2 673	626
Yhteensä	15 441	21 107

1.9 LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

1.9.1 Konsernirakenne 31.12.2024

Tytäryhtiöt

Nimi	Kotipaikka	Konsernin omistusosuus ja osuus äänistä (%)	Afarak Group SE:n suora omistusosuus ja osuus äänistä (%)
Afarak doo Belgrade	Serbia	100.00	0.00
Afarak Holdings Ltd	Malta	100.00	0.00
Afarak Investments Ltd	Malta	100.00	100.00
Afarak Mining (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100.00	0.00
Afarak Mining Investments (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100.00	0.00
Afarak Platinum (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100.00	0.00
Afarak Processing Technologies (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100.00	0.00
Afarak Processing Technologies 2 (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100.00	0.00
Afarak South Africa (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100.00	0.00
Afarak Trading Ltd	Malta	100.00	0.00
Auburn Avenue Trading 88 (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	74.00	0.00
Chromex Mining Company (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	94.00	0.00
Chromex Mining Ltd	Iso-Britannia	100.00	0.00
Destiny Spring Investments 11 (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	73.30	0.00
Destiny Spring Investments 12 (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100.00	0.00
Duoflex (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	74.00	0,00
Elektrowerk Weisweiler GmbH	Saksa	100.00	0.00
Ilitha Mining (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100.00	0.00
Intermetal Madencilik ve Ticaret A.S.	Turkki	99.00	0.00
Magnohrom doo Kraljevo	Serbia	100.00	0.00
Rekylator Oy	Suomi	100.00	100.00
Synergy Africa Ltd	Iso-Britannia	100.00	0.00
Türk Maadin Sirketi A.S.	Turkki	99.98	0.00
ZCM Holdco One (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	74.00	23.00
Zeerust Chrome Mine Ltd	Etelä-Afrikka	74.00	0.00

Joulukuussa 2024 Afarak Investments Ltd:n omistus siirtyi täysin Afarak Group SE:n alle, kun yksi aiemmin Rekylator Oy:n omistama osake siirtyi Afarak Group SE:lle. Rekylator Oy on selvitystilassa.

Afarak Group SE siirsi 20.2.2024 omistusosuuden Türk Maadin Sirketi A.S.:stä Afarak Holdings Limitedille.

9.7.2024 Afarak Holdings Limited hankki 1,23 prosentin lisäomistusosuuden määräysvallattomilta omistajilta.

1.9.2 Lähipiiriliiketoimet

Afarak Group SE:n lähipiiriin kuuluvat:

• yritykset, yhteisöt ja henkilöt, jotka käyttävät yhteistä määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa Afarak Groupissa

• tytäryhtiöt
• yhteisyritykset
• osakkuusyritykset

• Afarak Group SE:n ja edellä mainittujen yhteisöjen ylin johto

Lähipiiritapahtumat konsernin johtoon kuuluvien henkilöiden kanssa

KPA 2:8 §:n 4 momentissa tarkoitettu liitetieto

		2024		2023
1 000 EUR		Palkat	Palkkiot	Osakepalkkiot	Palkat	Palkkiot	Osakepalkkiot
Toimitusjohtaja Konsbruck Guy	Hallituksen jäsen 5.2.2018 alkaen, Toimitusjohtaja 15.1.2017 alkaen	84	420	197	14	535	242
Hallitus Abrahamsen Thorstein Manojlovic	Hallituksen jäsen 23.5.2017 alkaen, Hallituksen puheenjohtaja 11.11.2019 alkaen Hallituksen jäsen 11.7.2008 alkaen, Hallituksen puheenjohtaja 23.5.2017 –		121 103			137 125
Jelena Yhteensä	25.6.2019	84	644	197	14	797	242

Koska osa hallituksen jäsenistä on ollut myös konsernin tai sen tytäryhtiöiden johtotehtävissä emoyhtiön hallitusjäsenyyden lisäksi, yllä olevassa taulukossa on esitetty sekä hallituspalkkiot että palkkatulot.

Toimitusjohtajan palkkio vuonna 2024 oli 360 000 euroa, palkka 84 000 euroa ja yhtiöbonus 60 000 euroa.

Osana toimitusjohtajasopimuksen mukaista palkitsemista toimitusjohtaja sai 500 000 yhtiön osaketta 17.1.2023 ja 500 000 yhtiön osaketta 22.1.2024. Tammikuussa 2024 konserni jatkoi toimitusjohtajasopimusta vuodella ja hyväksyi osakeperusteisen palkkion, joka perustuu kokonaissuoritukseen liittyviin KPI-mittareihin. Vuodelta 2024 maksettavat 400 000 yhtiön osaketta luovutetaan raportointikauden jälkeen.

Johdon palkitseminen

1 000 EUR	2024	2023
Kiinteät palkat ja palkkiot	673	553
Yhteensä	673	553

Taulukko sisältää johtoryhmän palkkiot ilman toimitusjohtajaa vuodelta 2024. Toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkitseminen on esitetty erikseen.

Muut lähipiiritapahtumat

Osakkuusyhtiöiltä ei ole saatu osinkoja vuosina 2024 ja 2023.

1.10 VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

1.10.1 Kiinnitykset ja takaukset

Konsernilla oli 31.12.2024 lainoja rahoituslaitoksilta yhteensä 2,3 (2023: 2,8) miljoonaa euroa. Konserni on antanut rahoituslaitoslainoihin liittyen tasearvoltaan yhteensä 2,3 (2023: 2,7) miljoonan euron vakuudet. Vakuudet koostuvat kiinnityksistä kiinteistöihin ja muihin varoihin. Lisäksi konsernin yhtiöt ovat antaneet käteispantteja yhteensä 0,3 (2023: 0,3) miljoonaa euroa muiden sitoumustensa vakuudeksi. Muiden vakuuksien määrä oli 31.12.2024 yhteensä 5,6 (2023: 3,8) miljoonaa euroa.

1.10.2 Konsernin rahoitussopimuksiin liittyvät kovenantit

Vuoden 2023 aikana konsernin maltalaiselle tytäryhtiölle Afarak Trading Ltd:lle myönnettiin 4,0 miljoonan dollarin laina maltalaisesta pankista. Vuoden 2024 lopussa avoin lainasaldo oli 2,1 miljoonaa dollaria (2,0 miljoonaa euroa). Lisäksi vuoden 2024 aikana maltalaiselle tytäryhtiölle myönnettiin 2,0 miljoonaan dollarin vakuudeton luottolimiitti. Vuoden 2024 lopussa tästä limiitistä oli käytössä 0,2 miljoonaa dollaria (0,18 miljoonaa euroa). Kummankaan lainan kovenanttiehdot eivät olleet rikkoutuneet katsauskauden lopussa.

1.10.3 Vuokrasopimukset

Vuokra- ja käyttöleasingsopimusten vuokravastuut olivat yhteensä noin 0,4 (2023: 0,2) miljoonaa euroa. Vuokrasopimusten pituudet ovat tavallisesti kahdesta viiteen vuotta, ja normaalisti niihin liittyy mahdollisuus jatkaa vuokrasopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimusten indeksi-, uudistamis- ja muut ehdot poikkeavat toisistaan. Vuokrasopimusten vakuudeksi konserniyhtiöt olivat antaneet käteistalletuksia noin 0,0 (0,0) miljoonaa euroa 31.12.2024.

1.11TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Pörssitiedotteet

21.2.2025 hallitus julkaisi tulosvaroituksen tilikauden 2024 liikevaihdon ja käyttökatteen laskuun liittyen.

Liputusilmoitukset

Ei tilikauden päättymisen jälkeisiä liputusilmoituksia.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)

TULOSLASKELMA (FAS)

		1.1.2024	1.1.2023
		- 31.12.2024	- 31.12.2023
1 000 EUR	Liite
LIIKEVAIHTO	1	2 495	2 468
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot		-258	-327
Eläkekulut		0	0
Muut henkilösivukulut		0	0
Henkilöstökulut yhteensä		-258	-327
Poistot ja arvonalentumiset	2
Tytäryhtiöosakkeiden arvonalentuminen		-0	0
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä		-0	0
Liiketoiminnan muut kulut	3	-2 176	-2 545
LIIKEVOITTO (-TAPPIO)		61	-404
Rahoitustuotot ja -kulut:	4
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista		9 651	0
Muut rahoitustuotot		8 601	0
Saman konsernin yrityksiltä		0	151
Muilta		156	1 109
Korko- ja muut rahoituskulut		21	0
Saman konsernin yrityksille		0	-2 014
Muille		-1 644	-40
Konsernin sisäisten saamisten arvonalentuminen		-699	0
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä		16 086	-794
VOITTO (TAPPIO) ENNEN VEROJA		16 147	-1 198
Tuloverot	5	0	0
TILIKAUDEN VOITTO / (TAPPIO)		16 147	-1 198

TASE (FAS)

1 000 EUR
	Liite	31.12.2024	31.12.2023
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Sijoitukset	6
Osuudet saman konsernin yrityksissä		64 488	65 832
Sijoitukset yhteensä		64 488	65 832
Pitkäaikaiset saamiset	7
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		5 252	5 257
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä		5 252	5 257
Pysyvät vastaavat yhteensä		69 740	71 089
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Lyhytaikaiset saamiset	7
Myyntisaamiset		15	0
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		1 626	4 973
Muut saamiset		28	35
Siirtosaamiset		38	39
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä		1 707	5 047
Rahat ja pankkisaamiset		1	0
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		1 708	5 047
VASTAAVAA		71 488	76 136

TASE (FAS) (JATKUU)

	1 000 EUR

	Liite	31.12.2024	31.12.2023
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA	8
Osakepääoma		23 642	23 642
Ylikurssirahasto		25 223	25 223
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		219 051	219 051
Edellisten tilikausien voitto (tappio)		-229 894	-228 696
Tilikauden voitto (tappio)		16 147	-1 198
Oma pääoma yhteensä		54 169	38 022
VIERAS PÄÄOMA	9
Pitkäaikainen vieras pääoma
Velat saman konsernin yrityksille		11 428	26 464
Varaukset		0	0
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä		11 428	26 464
Lyhytaikainen vieras pääoma
Velat saman konsernin yrityksille		0	220
Velat muille		0	0
Ostovelat		127	167
Ostovelat saman konsernin yrityksille		5 278	10 591
Muut velat		6	6
Siirtovelat		440	666
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä		5 851	11 650
Vieras pääoma yhteensä		17 279	38 114
VASTATTAVAA		71 448	76 136

RAHOITUSLASKELMA (FAS)

	1.1.-31.12.2024	1.1.-31.12.2023
1 000 EUR
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto (tappio)	16 147	-1 198
Oikaisut:
Sijoitusten myyntivoitto	-9 651	0
Realisoitumattomat kurssivoitot – ja tappiot	-112	-1 039
Rahoitustuotot ja -kulut ilman arvonalentumisia	-6 078	1 833
Muut oikaisut	-442	87
Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	-136	-317
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten myyntisaamisten muutos	3 752	2 021
Lyhytaikaisten ostovelkojen muutos	2 661	1 769
Varausten muutos	0	0
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	6 277	3 472
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä	-11	-1
Korko- ja muut rahoitustuotot	-791	30
Korko- ja muut rahoituskulut	-1 644	-2 014
Liiketoiminnan rahavirta	3 831	1 487
Investointien rahavirta
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	0	0
Investointien rahavirta	0	0
Rahoituksen rahavirta
Sijoitusten luovutustulot	9 651	0
Luovutustulot	1 386	0
Pitkäaikaisten konsernilainojen nostot	5	-3 401
Lyhytaikaisten lainasaamisten takaisinmaksut	0	1 911
Lyhytaikaisten lainojen nostot	-9 007	0
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-5 865	0
Rahoituksen rahavirta	3 830	-1 490
Rahavarojen muutos	1	-3
Rahavarat tilikauden alussa	0	3
Rahavarat tilikauden lopussa	1	0
Muutos taseessa	1	-3

2. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT (FAS)

2.1 Laadintaperiaatteet

Tilinpäätöksen laajuus ja laadintaperiaatteet

Emoyhtiö on laatinut tilinpäätöksen kotimaisen kirjanpitolainsäädännön ja normiston (FAS) mukaisesti. Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti. Konsernitilinpäätös on esitetty erikseen tämän tilinpäätöksen osana.

Tytäryritysten ja osakkuusyritysten omistusosuudet ja tiedot näiden yhtiöiden yhdistelemisestä konserniin on esitetty liitetiedoissa.

Kaikki luvut on esitetty tuhansina euroina, ellei erikseen ole toisin mainittu.

Arvostusperiaatteet ja -menetelmät

Yhtiön sijoitukset osakkuusyritysten osakkeisiin ja velkakirjainstrumentteihin on arvostettu lopullisella arvonalentumisella vähennettyyn hankintamenoon. Konserni- ja osakkuusyrityksiltä saadut osingot on kirjattu tuloslaskelman rahoitustuottoihin.

Yhtiön käyttöomaisuus on merkitty taseeseen poistoilla vähennettyyn hankintamenoon. Muut omaisuuserät on merkitty taseeseen hankintamenoon tai tätä alempaan todennäköiseen luovutusarvoon. Velkaerät on merkitty hankinta-arvoon. Lainasaamiset tytär- ja konserniyhtiöiltä on arvostettu nimellisarvoonsa.

Poistomenetelmät

Käyttöomaisuuden hankintamenot poistetaan ennalta laadittujen suunnitelmien mukaisesti hyödykkeiden taloudellisena vaikutusaikana. Poistosuunnitelmat on määritelty kokemusperäisesti.

Käyttöomaisuuserä	Poistoaika ja -menetelmä
Aineettomat oikeudet	5 vuoden tasapoisto
IT-laitteet	2 vuoden tasapoisto
Muut koneet ja kalusto	5 vuoden tasapoisto

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Taseen ulkomaanrahan määräiset erät on muunnettu Suomen valuutaksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Tuloslaskelman erissä on käytetty tapahtumapäivän kurssia.

Tilikausien vertailukelpoisuus

Tilikausi ja vertailukausi ovat olleet molemmat kalenterivuosia, ja siten pituudeltaan vertailukelpoisia. Yhtiö on aktiivisesti uudelleenjärjestellyt toimintaansa, mikä on edellyttänyt useita omistus- ja rahoitusjärjestelyjä. Näillä tapahtumilla on ollut merkittävä kertaluonteinen vaikutus yhtiön tuloslaskelmaan ja taseeseen, mikä vaikeuttaa vertailukelpoisuutta ja tulevaisuuden ennakointia.

2.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot

1. Liikevaihto

1 000 EUR
	2024	2023
Toimialoittainen jakauma:
Palvelut	2 495	2 468
Yhteensä	2 495	2 468
Maantieteellinen jakauma:
Suomi	0	1
EU-maat	1 722	1 614
Muut maat	773	853
Yhteensä	2 495	2 468
2. Poistot ja arvonalentumiset
1 000 EUR
	2024	2023
Arvonalentumiset
Tytäryhtiöosakkeiden arvonalentuminen	0	0
Yhteensä	0	0
3. Liiketoiminnan muut kulut
1 000 EUR
	2024	2023
Toimitilakulut	-17	-15
Kone- ja kalustokulut	-43	-93
Matkakulut	-29	-77
Hallintokulut	-1 060	-1 534
Liiketoiminnan muut kulut	-1 027	-826
Yhteensä	-2 176	-2 545
4. Rahoitustuotot ja -kulut
1 000 EUR
	2024	2023
Muut rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	156	151
Muilta	21	1 109
Muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	-1 644	-2 014
Muille	-699	-40
Konsernin sisäisten saamisten
arvonalentuminen	0	0
Yhteensä	-2 166	-794

5. Tuloverot

1 000 EUR	2024	2023
Voitto (tappio) ennen veroja	16 147	-1 198
Tilikauden voitto (tappio)	16 147	-1 198

2.3 Taseen liitetiedot, vastaavaa

6. Sijoitukset

	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Osuudet osakkuusyhtiöiss ä	Saamiset saman konsernin yrityksiltä	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	324 194	8 153	17 614	349 961
Lisäykset	0	0	0	0
Hankintameno 31.12.2023	324 194	8 153	17 614	349 961
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.2023	-258 362	-8 153	-17 614	-284 129
Arvonalentuminen	0	0	0	0
Kertyneet arvonalentumiset 31.12.2023	-258 362	-8 153	-17 614	-284 129
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	65 832	0	0	65 832

	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Osuudet osakkuusyhtiöissä	Saamiset saman konsernin yrityksiltä	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	324 194	8 153	17 614	349 961
Lisäykset	42	0	0	42
Vähennykset (myynnit)	-1 386	0	0	-1 386
Hankintameno 31.12.2024	322 850	8 153	17 614	348 617
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.2024	-258 362	-8 153	-17 614	-284 129
Arvonalentuminen	0	0	0	0
Kertyneet arvonalentumiset 31.12.2024	-258 362	-8 153	-17 614	-284 129
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	64 488	0	0	64 488

Omistusosuudet konserni- ja muissa yhtiöissä

Nimi	Kotipaikka	Konsernin omistusosuus ja osuus äänistä (%)	Afarak Group SE:n suora omistusosuus ja osuus äänistä (%)
Afarak doo Belgrade	Serbia	100.00	0.00
Afarak Holdings Ltd	Malta	100.00	0.00
Afarak Investments Ltd	Malta	100.00	100.00
Afarak Mining (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100.00	0.00
Afarak Mining Investments (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100.00	0.00
Afarak Platinum (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100.00	0.00
Afarak Processing Technologies (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100.00	0.00
Afarak Processing Technologies 2 (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100.00	0.00
Afarak South Africa (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100.00	0.00
Afarak Trading Ltd	Malta	100.00	0.00
Auburn Avenue Trading 88 (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	74.00	0.00
Chromex Mining Company (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	94.00	0.00
Chromex Mining Ltd	Iso-Britannia	100.00	0.00
Destiny Spring Investments 11 (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	73.30	0.00
Destiny Spring Investments 12 (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100.00	0.00
Duoflex (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	74.00	0,00
Elektrowerk Weisweiler GmbH	Saksa	100.00	0.00
Ilitha Mining (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100.00	0.00
Intermetal Madencilik ve Ticaret A.S.	Turkki	99.00	0.00
Magnohrom doo Kraljevo	Serbia	100.00	0.00
Rekylator Oy	Suomi	100.00	100.00
Synergy Africa Ltd	Iso-Britannia	100.00	0.00
Türk Maadin Sirketi A.S.	Turkki	99.98	0.00
ZCM Holdco One (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	74.00	23.00
Zeerust Chrome Mine Ltd	Etelä-Afrikka	74.00	0.00

Joulukuussa 2024 Afarak Investments Ltd:n omistus siirtyi täysin Afarak Group SE:n alle, kun yksi aiemmin Rekylator Oy:n omistama osake siirtyi Afarak Group SE:lle. Rekylator Oy on selvitystilassa.

Afarak Group SE siirsi 20.2.2024 omistusosuuden Türk Maadin Sirketi A.S.:stä Afarak Holdings Limitedille.

9.7.2024 Afarak Holdings Limited hankki Türk Maadin Sirketi A.S.:stä 1,23 prosentin lisäomistusosuuden määräysvallattomilta omistajilta.

7. Saamiset

1 000 EUR	2024	2023
Pitkäaikaiset
Laina- ja muut saamiset	5 257	5 257
Yhteensä	5 257	5 257
Lyhytaikaiset
Lainasaamiset	0	0
Myyntisaamiset	1 250	3 910
Korkosaamiset	376	209
Siirtosaamiset	0	854
Yhteensä	1 626	4 973
Muut korolliset saamiset
1 000 EUR	2024	2023
Lyhytaikaiset
Arvonlisäverosaamiset	11	18
Yhteensä	11	18
Muut korottomat saamiset
1 000 EUR	2024	2023
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset	15	0
Muut saamiset	17	17
Yhteensä	32	17
Siirtosaamiset	2024	2023
Muut siirtosaamiset	38	39
Yhteensä	38	39

2.4 Taseen liitetiedot, vastattavaa

8. Oma pääoma

1 000 EUR

Osakepääoma	2024	2023
Osakepääoma 1.1.	23 642	23 642
Osakepääoma 31.12.	23 642	23 642
Ylikurssirahasto	2024	2023
Ylikurssirahasto 1.1.	25 223	25 223
Ylikurssirahasto 31.12.	25 223	25 223
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	2024	2023
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	219 051	219 051
Osakeanti	0	0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	219 051	219 051
Edellisten tilikausien voitto (tappio)	2024	2023
Edellisten tilikausien voitto (tappio) 1.1.	-228 696	-225 241
Edellisen tilikauden voitto (tappio) siirto	-1 198	-3 482
Edellisten tilikausien voitto (tappio) 31.12.	-229 894	-228 696
Tilikauden voitto (tappio)	16 147	-1 198
Oma pääoma yhteensä	54 169	38 022
Jakokelpoinen vapaa omaa pääoma	2024	2023
Kertyneet voittovarat 1.1.	-229 894	-228 696
Tilikauden voitto (tappio)	16 147	-1 198
Kertyneet voittovarat 31.12.	-213 747	-229 894
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	219 051	219 051
Jakokelpoinen vapaa oma pääoma 31.12.	5 304	0

9. Vieras pääoma

Pitkäaikainen vieras pääoma

1 000 EUR

Pitkäaikaiset korolliset velat	2024	2023
Velat saman konsernin yrityksille	11 428	26 464
Yhteensä	11 428	26 464
Pitkäaikaiset korottomat velat	2024	2023
Pääomalainat	0	0
Yhteensä	0	0
Lyhytaikainen vieras pääoma
1 000 EUR
Lyhytaikaiset korolliset velat	2024	2023
Muut velat saman konsernin yrityksille	0	0
Yhteensä	0	0
Lyhytaikaiset korottomat velat	2024	2023
Ostovelat	127	167
Velat saman konsernin yrityksille	5 278	10 591
Muut velat	6	6
Muut velat saman konsernin yrityksille	0	220
Siirtovelat	440	666
Yhteensä	5 851	11 650

2.5 Vakuudet ja vastuusitoumukset

Yhtiöllä ei ollut tilikauden lopussa annettuja vakuuksia tai vastuusitoumuksia.

Eläkevastuut

Yhtiön eläkevastuut ovat lakisääteisen TyEL:n mukaiset.

2.6 Muut liitetiedot

Lähipiirilainat

Yhtiöllä ei ole lainasaamisia hallituksen jäseniltä eikä entisiltä jäseniltä.

Henkilöstö

Henkilöstö keskimäärin (kaikki työntekijät)	2024	2023
Henkilöstö	1	1
Johdon palkitseminen (1 000 EUR)	2024	2023
Toimitusjohtaja	420	535
Hallituksen jäsenet	224	262

Vuonna 2024 toimitusjohtajan palkkiot olivat 420 000 euroa.

Osana toimitusjohtajasopimuksen mukaista palkitsemista toimitusjohtaja sai 500 000 yhtiön osaketta 17.1.2023 ja 500 000 yhtiön osaketta 22.1.2024. Tammikuussa 2024 konserni jatkoi toimitusjohtajasopimusta vuodella ja hyväksyi osakeperusteisen palkkion, joka perustuu kokonaissuoritukseen liittyviin KPI-mittareihin. Vuodelta 2024 maksettavat 400 000 yhtiön osaketta luovutetaan raportointikauden jälkeen.

Osakkeita ja osakkeenomistajia koskevat tiedot

Muutokset osakemäärissä ja osakepääomassa

31.12.2024 Afarak Group SE:n rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä oli 277 041 814 (267 041 814) kappaletta ja osakepääoma oli 23 642 049,60 (23 642 049,60) euroa.

Yhtiöllä oli 31.12.2024 hallussaan 16 041 514 (6 541 514) omaa osakettaan, joka vastasi 5,79 % (2,45 %) osuutta liikkeeseen lasketuista osakkeista. Ulkona olevien osakkeiden kokonaismäärä ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 31.12.2024 261 000 300 (260 500 300) kappaletta.

Lisätietoja osakkeista, osakepääomasta ja osakkeenomistajista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Konserniin kuuluvaa kirjanpitovelvollista koskevat liitetiedot

Yhtiö on konsernin emoyhtiö.

Afarak Group SE, kotipaikka Helsinki (osoite: Kaisaniemenkatu 4, 00100 Helsinki, Suomi)

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan omistus

Afarak Group SE:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2024 yhteensä 2 450 000 (2023: 1 950 000) Afarak Group SE:n osaketta joko suoraan, lähipiiriin kuuluvien henkilöiden tai määräysvaltayhtiöidensä kautta. Tämä vastaa 0,9 % (2023: 0,7 %) rekisteröityjen osakkeiden kokonaismäärästä 31.12.2024.

31.12.2024		osakkeet	optiot
Hallitus ja toimitusjohtaja
yhteensä:
Thorstein Abrahamsen	Hallituksen puheenjohtaja	0	0
	Ei-riippumaton hallituksen
Jelena Manojlovic	jäsen	150 000	0
	Toimitusjohtaja, hallituksen
Guy Konsbruck	jäsen	2 300 000	0
Hallitus ja toimitusjohtaja
yhteensä		2 450 000	0
Ulkona olevat osakkeet
yhteensä		277 041 814
Osuus kaikista osakkeista		0,9 %

Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä 31.12.2024 oli 277 041 814 osaketta ja hallituksen ja toimitusjohtajan omistusosuus oli 0,9 % tästä määrästä.

Tilintarkastajan palkkiot

1 000 EUR	2024	2023
Tietotili Audit Oy
Tilintarkastus	343	225
Muut palvelut	98	29
Yhteensä	441	254

Hallituksen varojenjakoehdotus

Yhtiö noudattaa uutta osinkopolitiikkaa ja hallitus aikoo päättää osingonjaosta myöhemmin.

TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET

Helsingissä 28.3.2025

Thorstein Abrahamsen Guy Konsbruck

Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen jäsen, toimitusjohtaja

Jelena Manojlovic Hallituksen jäsen

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Vantaalla 28.3.2025

Tietotili Audit Oy Tilintarkastusyhteisö

Urpo Salo KHT