AI Terminal
Fortum Oyj
Quarterly Report • Apr 29, 2025
3217_ir_2025-04-29_31eecb51-cb9d-4934-97b1-f09d82ef8711.pdf
Quarterly Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Sisällysluettelo
| Vahva saavutettu sähkönhinta sähköntuotannon onnistuneen optimoinnin ansiosta | 3 |
|---|---|
| Toimitusjohtaja Markus Rauramo | 4 |
| Fortumin strategia | 4 |
| Taloudellinen tulos | 5 |
| Taloudellinen asema ja rahavirta | 6 |
| Segmenttikatsaukset | 7 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynnit | 10 |
| Toiminta- ja sääntely-ympäristö | 11 |
| Avaintekijät ja riskit | 14 |
| Näkymät | 16 |
| Kestävyys | 17 |
| Konsernin henkilöstö | 19 |
| Muutokset konsernin johdossa | 19 |
| Oikeudenkäynnit | 20 |
| Osakkeet ja osakepääoma | 20 |
| Varsinainen yhtiökokous 2025 | 20 |
| Muut merkittävät tapahtumat neljännellä vuosineljänneksellä | 21 |
| Katsauskauden jälkeiset tapahtumat | 21 |
| Osingonmaksu | 22 |
| Lyhennetty konsernin tuloslaskelma | 23 |
| Lyhennetty konsernin laaja tuloslaskelma | 24 |
| Lyhennetty konsernin tase | 25 |
| Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista | 26 |
| Lyhennetty konsernin rahavirta | 28 |
| Rahoitusnettovelan muutokset | 30 |
| Pääomariskien hallinta . |
30 |
| Tunnuslukuja | 31 |
| Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot | 32 |
| 1 Merkittävät laadintaperiaatteet | 32 |
| 2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat | 33 |
| 3 Tiedot segmenteittäin | 33 |
| 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto | 37 |
| 5 Rahoitusriskien hallinta | 39 |
| 6 Yrityshankinnat ja -myynnit | 40 |
| 7 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 41 |
| 8 Rahoituskulut – netto | 42 |
| 9 Tuloverot | 42 |
| 10 Osakekohtainen osinko | 43 |
| 11 Korolliset saamiset | 43 |
| 12 Korollinen nettovelka | 43 |
| 13 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat | 45 |
| 14 Investointi- ja muut sitoumukset | 47 |
| 15 Pantatut varat ja vastuut | 47 |
| 16 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt | 48 |
| 17 Lähipiiritapahtumat | 48 |
| 18 Katsauskauden jälkeiset tapahtumat | 49 |
| 19 Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset | 50 |
| Markkinatilanne ja saavutetut sähkön tukkumyyntihinnat | 55 |
| Fortumin tuotanto- ja myyntivolyymit | 56 |
Sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon, ellei toisin mainita.
Vahva saavutettu sähkönhinta sähköntuotannon onnistuneen optimoinnin ansiosta
Tammi–maaliskuu 2025
- Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oli 538 (622) miljoonaa euroa.
- Vertailukelpoinen liikevoitto oli 462 (530) miljoonaa euroa.
- Liikevoitto oli 470 (571) miljoonaa euroa.
- Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 0,42 euroa (0,48).
- Osakekohtainen tulos oli 0,40 euroa (0,53).
- Liiketoiminnan rahavirta oli 453 (538) miljoonaa euroa.
Yhteenveto näkymistä
- Generation-segmentin arvioidut suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodelle 2025 noin 75 % hintaan 40 euroa/MWh, ja vuodelle 2026 noin 50 % hintaan 41 euroa/MWh.
- PÄIVITETTY: Vuonna 2025 saavutettuun sähkönhintaan sisältyvän vuotuisen optimointimarginaalin arvioidaan olevan 7–9 euroa/MWh (aikaisemmin 6–8 euroa/MWh).
- Vuosina 2025–2027 investointien arvioidaan olevan noin 1,4 miljardia euroa (mukaan lukien kunnossapito, mutta ilman yritysostoja), josta vuotuisten kasvuinvestointien arvioidaan olevan 150–300 miljoonaa euroa ja vuotuisten kunnossapitoinvestointien 250 miljoonaa euroa.
Tunnuslukuja
| milj. euroa tai kuten merkitty | I/2025 | I/2024 | 2024 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Raportoitu | ||||
| Liikevaihto | 1 642 | 2 015 | 5 800 | 5 427 |
| Liikevoitto | 470 | 571 | 1 325 | 1 224 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 9 | 21 | 19 | 7 |
| Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen) | 363 | 471 | 1 164 | 1 056 |
| Tulos/osake, euroa | 0,40 | 0,53 | 1,30 | 1,17 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 453 | 538 | 1 392 | 1 307 |
| milj. euroa tai kuten merkitty | I/2025 | I/2024 | 2024 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Vertailukelpoinen | ||||
| Käyttökate (EBITDA) | 538 | 622 | 1 556 | 1 472 |
| Liikevoitto | 462 | 530 | 1 178 | 1 110 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 8 | 12 | -30 | -34 |
| Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen) | 374 | 430 | 900 | 845 |
| Tulos/osake, euroa | 0,42 | 0,48 | 1,00 | 0,94 |
| milj. euroa tai kuten merkitty | Edelliset 12 kk |
2024 |
|---|---|---|
| Taloudellinen asema | ||
| Rahoitusnettovelka kauden lopussa | 13 | 367 |
| Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate | 0,0 | 0,2 |
Toimitusjohtaja Markus Rauramo
"Vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen aikana lämmin sää ja vesivoiman vahvat tulovirtaamat nostivat vesivarannot poikkeuksellisen korkealle tasolle, mikä aiheutti painetta sähkön spot-hintoihin Pohjoismaissa. Leudon sään ja ennallaan pysyneen teollisen kysynnän vuoksi sähkön kysyntä Pohjoismaissa oli edelleen hieman alhaisempaa kuin ennen energiakriisiä.
Pohjoismaisten spot-hintojen laskusta huolimatta pystyimme saavuttamaan erittäin hyvän sähkönhinnan monipuolisten vähähiilisten tuotantolaitostemme tehokkaalla käytöllä ja optimoinnilla. Saavutettu sähkönhintamme oli erittäin hyvällä tasolla, noin 60 euroa/MWh, ja sitä tuki vahva, kaksinumeroinen optimointimarginaali, joka oli korkeampi kuin vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä. Pohjoismaisten markkinoiden lisääntyneen sähkönhintojen heilahtelun vuoksi päivitämme optimointimarginaalia koskevan ohjeistuksen vuodelle 2025. Päivitetty ohjeistus on 7–9 euroa/MWh. Tuleville vuosille säilytämme aikaisemman ohjeistuksemme, joka oli 6–8 euroa/MWh. Optimointimarginaali koostuu pääasiassa vesivoiman tuotantolaitostemme fyysisestä optimoinnista ja ympäristöarvojen, lähinnä alkuperätakuiden, myynnistä, joka tyypillisesti saavuttaa huippunsa ensimmäisellä neljänneksellä.
Vuoden 2024 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna Generation-segmentin tulos heikkeni alhaisempien spot- ja suojaushintojen sekä vesivoiman ja ydinvoiman tuotantomäärien laskun vuoksi. Niiden vaikutusta tasoittivat fyysinen optimointi sekä uusiutuvan energian ja dekarbonisaation liiketoimintojen tulosparannus. Consumer Solutions -segmentti teki tähän mennessä vahvimman neljänneksen tuloksensa vertailukelpoisessa liikevoitossa, jota tukivat kaasun katteiden paraneminen Puolassa ja vuonna 2024 päätökseen saatujen brändien yhdistämisten tuomat synergiaedut. Myös Muut toiminnot -segmentin vertailukelpoinen tulos parani.
Taloudellinen asemamme on edelleen vahva. Rahoitusnettovelkamme ensimmäisen neljänneksen lopussa oli käytännössä nolla, ja velkaantumisasteemme oli 0,0, koska vuoden 2024 osinko maksettiin toisella neljänneksellä.
Ensimmäisen neljänneksen aikana Fortum sai päätökseen laajan selvityksensä uuden ydinvoiman edellytyksistä Suomessa ja Ruotsissa. Selvityksen johtopäätös on, että nykyisillä sähkömarkkinanäkymillä uuden ydinvoiman rakentaminen ei ole taloudellisesti järkevää, jos kannattavuus on täysin sähkön markkinahintojen varassa. Jatkamme uuden ydinvoiman kehittämistä pitkän aikavälin vaihtoehtona, jotta olemme valmiina vastaamaan ennustettuun asiakaskysynnän kasvuun. Käynnistimme myös selvityksen joustavan pitkäkestoisen pumppuvoiman mahdollisuuksista Ruotsissa täydennyksenä muille joustavuusratkaisuille, kuten akuille ja sähköistetylle kaukolämmölle.
Toimintaympäristön epävarmuus on lisääntynyt ensimmäisen vuosineljänneksen aikana ja sen jälkeen jatkuvien geopoliittisten konfliktien ja Yhdysvaltojen epävarmojen tullisuunnitelmien vuoksi. Näemme edelleen vahvaa asiakaskysyntää eri teollisuudenaloilla, mikä mielestämme heijastaa sähkön kysynnän kasvua pitkällä aikavälillä, vaikka merkittäviä uusia sähkönmyyntisopimuksia ei olekaan allekirjoitettu. Tällä hetkellä asiakkaat keskittyvät enemmän lyhyen ja keskipitkän aikavälin sopimuksiin seuraaville 3–5 vuodelle.
Lisääntyneet geopoliittiset riskit ja heikentynyt näkyvyys voivat aiheuttaa haasteita suurille teollisuusinvestoinneille Pohjoismaissa. Siksi johdonmukaisen ja ennustettavan sääntelyn varmistaminen Pohjoismaissa on ratkaisevan tärkeää, koska se mahdollistaa talouskasvun ja tukee pitkän aikavälin investointistrategioita. Rakennamme edelleen valmiutta tulevaan kasvuun muun muassa kehittämällä uusiutuvan energian rakennusvalmiita hankkeita asiakkaiden tarpeisiin."
Fortumin strategia
Fortumin strategian painopisteet ovat luotettavan puhtaan energian toimittaminen, teollisuuden hiilestä irtautumisen edistäminen sekä muutos ja kehitys. Konsernin liiketoimintaportfolio perustuu sen ydinliiketoimintoihin – vesi- ja ydinvoimatuotantoon, sähköntuotannon joustavuuteen ja optimointiin, kuluttajaliiketoimintaan sekä kaukolämpö- ja kaukokylmäliiketoimintaan. Fortumin tavoitteena on vahvistaa näitä ja kasvaa valikoidusti näillä ydinliiketoiminta-alueilla samalla kun yhtiö pyrkii hyödyntämään sähkömarkkinoiden volatiliteettia. Samanaikaisesti yhtiö valmistautuu tulevaan kasvuun kehittämällä rakennusvalmiita uusiutuvan energian maatuuli- ja aurinkovoimahankkeita, joilla se voi vastata asiakaskysyntään pitkäaikaisilla sähkönmyyntisopimuksilla. Lisäksi konserni tutkii uusia liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa puhtaan vedyn osalta.
Taloudelliset ja ympäristötavoitteet ovat seuraavat:
- Säilyttää vähintään tason BBB luottoluokitus. Nykyisen luottoluokituksen varmistamiseksi rahoitusnettovelan suhde vertailukelpoiseen käyttökatteeseen voi olla enintään 2,0–2,5. Fortumin tämänhetkiset luottoluokitukset ovat BBB+ vakain näkymin (S&P Global Ratings) ja BBB vakain näkymin (Fitch Ratings).
- Fortum valitsee jatkossakin mahdolliset kasvuhankkeensa tarkasti varmistaakseen asetetut tuottovaatimukset ja soveltaa aiemmin asetettuja investointikriteerejä: projektikohtainen vähimmäistuottovaatimus eli pääomakustannusten painotettu keskiarvo (WACC) lisättynä 150–400 korkopisteellä teknologian tai hankkeen mukaan sekä yhtiön ympäristötavoitteet.
- Fortumin osinkopolitiikan mukainen osingonjakosuhde on 60–90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta. Osingonjakosuhteen vaihteluvälin ylälaitaa sovelletaan silloin, kun tase on vahva ja investointeja vähän, ja vaihteluvälin alalaitaa silloin, kun velkaantuneisuusaste on korkea ja/tai käynnissä on suuria investointeja.
- • Fortumin tavoitteena on vähentää vuotuisia kiinteitä kustannuksia asteittain 100 miljoonalla eurolla (pois lukien inflaatio) vuoden 2025 loppuun mennessä niin, että kustannusvaikutukset toteutuvat täysimääräisesti vuoden 2026 alusta lähtien. Tehostamisohjelma etenee suunnitellusti ja aikataulun mukaisesti.
- Kunnianhimoiset ympäristö- ja ilmastotavoitteet: SBTi-verifioidut ilmastotavoitteet sisältäen nettonollapäästötavoitteen koko arvoketjussa vuoteen 2040 mennessä, hiilestä luovutaan vuoden 2027 loppuun mennessä, tavoitteet ominaispäästöille sekä biodiversiteettitavoitteet.
Fortum päätti vuonna 2022 poistua kaikista toiminnoistaan Venäjällä, ensisijaisena vaihtoehtonaan Venäjän-toimintojen myynti. Huhtikuussa 2023 Venäjän viranomaiset ottivat haltuunsa Fortumin omaisuuden Venäjällä ja estivät Fortumia käyttämästä sille kuuluvia osakkeenomistajan oikeuksia. Fortum menetti määräysvallan sekä kaiken valvonnan ja hallinnan omaisuuteensa ja on näin ollen alaskirjannut koko Venäjän omaisuutensa ja lopettanut Russia-segmentin konsolidoinnin. Fortum on aloittanut välimiesmenettelyt Venäjän valtiota vastaan omaisuuden laittoman haltuunoton vuoksi ja oikeudenkäynnin maksamattomien konsernin sisäisten lainojen perimiseksi.
Fortumin strategisena painopisteenä on tuottaa puhdasta energiaa ja edistää teollisuuden dekarbonisaatiota Pohjoismaissa. Fortumilla ei ole enää toimintaa Venäjällä eikä aikomuksia palata sinne. Mikäli mahdollista, Fortum jatkaisi Venäjän liiketoimintojensa myyntiä ensisijaisena vaihtoehtona.
Taloudellinen tulos
Liikevaihto segmenteittäin
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | I/2025 | I/2024 | 2024 | 12 kk |
| Generation | 1 122 | 1 412 | 3 795 | 3 504 |
| Consumer Solutions | 1 000 | 1 154 | 3 073 | 2 919 |
| Muut toiminnot | 46 | 144 | 596 | 498 |
| Nord Pool -sähköpörssissä tehtyjen ostojen ja myyntien netotus | -399 | -567 | -1 196 | -1 028 |
| Eliminoinnit | -126 | -128 | -469 | -467 |
| Yhteensä | 1 642 | 2 015 | 5 800 | 5 427 |
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) segmenteittäin
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | I/2025 | I/2024 | 2024 | 12 kk |
| Generation | 485 | 564 | 1 421 | 1 342 |
| Consumer Solutions | 69 | 62 | 161 | 168 |
| Muut toiminnot | -15 | -3 | -26 | -38 |
| Yhteensä | 538 | 622 | 1 556 | 1 472 |
Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | I/2025 | I/2024 | 2024 | 12 kk |
| Generation | 436 | 513 | 1 218 | 1 141 |
| Consumer Solutions | 47 | 42 | 76 | 81 |
| Muut toiminnot | -20 | -25 | -116 | -112 |
| Yhteensä | 462 | 530 | 1 178 | 1 110 |
Liikevoitto segmenteittäin
| milj. euroa | I/2025 | I/2024 | 2024 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Generation | 441 | 542 | 1 103 | 1 002 |
| Consumer Solutions | 49 | 52 | 122 | 120 |
| Muut toiminnot | -20 | -22 | 100 | 102 |
| Yhteensä | 470 | 571 | 1 325 | 1 224 |
Tammi–maaliskuu 2025
Liikevaihto laski 1 642 (2 015) miljoonaan euroon pääasiassa energian hintojen ja volyymien laskun seurauksena.
Vertailukelpoinen liikevoitto pieneni ja oli 462 (530) miljoonaa euroa. Generation-segmentin tulos laski 436 (513) miljoonaan euroon, mikä johtui pääasiassa alhaisemmista spot- ja suojaushinnoista sekä vesi- ja ydinvoiman tuotantomäärien laskusta. Consumer Solutions -segmentin tulos kasvoi 47 (42) miljoonaan euroon, mikä johtui pääasiassa katteiden paranemisesta Puolan kaasuliiketoiminnassa ja vuonna 2024 päätökseen saatujen brändien yhdistämisten tuomista synergiaeduista.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli 8 (42) miljoonan euron vaikutus kauden liikevoittoon (liite 4).
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 8 (12) miljoonaa euroa (liite 7).
Rahoituskulut – netto olivat -29 (-13) miljoonaa euroa. Vertailukelpoiset rahoituskulut – netto olivat -11 (-12) miljoonaa euroa (liite 8).
Tuloverot olivat -88 (-106) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta oli 18,9 % (19,0 %) (liite 9).
Kauden voitto määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen oli 363 (471) miljoonaa euroa, ja vertailukelpoinen kauden voitto oli 374 (430) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen kauden voitto sisältää oikaisut vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä sekä oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, rahoituskulut – nettoon, tuloveroihin ja määräysvallattomien omistajien osuuteen (liite 4.2).
Osakekohtainen tulos oli 0,40 euroa (0,53). Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 0,42 euroa (0,48) (liite 4.2).
Taloudellinen asema ja rahavirta
Rahavirta
Tammi–maaliskuussa liiketoiminnan rahavirta pieneni ja oli 453 (538) miljoonaa euroa. Lasku johtui pienemmästä vertailukelpoisesta käyttökatteesta ja pienemmästä käyttöpääoman positiivisesta muutoksesta. Ei-kassavaikutteisiin sekä muihin eriin sisältyvien realisoituneiden valuuttakurssitappioiden lasku tasoitti vaikutusta.
Investointien rahavirta oli -174 (117) miljoonaa euroa. Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 100 (110) miljoonaa euroa. Investointien rahavirtaan vaikutti vakuussaamisten muutos -75 ( 270) miljoonaa euroa.
Rahoituksen rahavirta oli -106 (40) miljoonaa euroa. Korollisten velkojen nettomaksut olivat yhteensä 69 (nettotuotot 74) miljoonaa euroa.
Likvidit varat kasvoivat 173 (695) miljoonaa euroa ja olivat 4 318 miljoonaa euroa 31.3.2025.
Lisätietoja on rahoitusta käsittelevässä osiossa jäljempänä.
Varat
Taseen loppusumma maaliskuun 2025 lopussa oli 17 743 miljoonaa euroa (31.12.2024: 17 307).
Oma pääoma
Oma pääoma oli 9 679 miljoonaa euroa (31.12.2024: 9 154). Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 9 599 miljoonaa euroa (31.12.2024: 9 074). Omaan pääomaan vaikuttivat positiivisesti kauden nettotulos (363 milj. euroa) ja kassavirtasuojausten käyvän arvon muutokset (102 milj. euroa).
Osinko vuodelta 2024 oli yhteensä 1 256 miljoonaa euroa. Yhtiökokous hyväksyi osingon 1.4.2025, ja se maksettiin 10.4.2025. Osinkoa ei ole esitetty velkana tässä osavuosikatsauksessa.
Rahoitus
Konsernin taloudellinen asema on edelleen erittäin vakaa. Maaliskuun lopussa konsernin rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhde oli erittäin alhainen (0,0) viimeisen 12 kuukauden ajalta.
Maaliskuun 2025 lopussa rahoitusnettovelka oli 13 miljoonaa euroa (31.12.2024: 367). Fortumin korollinen velka oli yhteensä 4 728 miljoonaa euroa (31.12.2024: 4 828) ja likvidit varat olivat 4 318 miljoonaa euroa (31.12.2024: 4 136).
Maaliskuun 2025 lopussa Fortumin pitkäaikaiset lainat olivat yhteensä 4 278 miljoonaa euroa. Lyhytaikaiset lainat olivat 356 miljoonaa euroa (liite 12).
Maaliskuun 2025 lopussa Fortumilla oli 4 000 miljoonaa euroa nostamattomia valmiusluottoja. Lisäksi Fortumilla on 100 miljoonaa euroa tililimiittejä, jotka ovat voimassa toistaiseksi.
Fortumin nykyiset pitkäaikaiset luottoluokitukset ovat BBB+ vakain näkymin (S&P Global Ratings) ja BBB vakain näkymin (Fitch Ratings).
Segmenttikatsaukset
Generation
Generation-segmentti vastaa Fortumin sähköntuotannosta pääasiassa Pohjoismaissa. Segmenttiin kuuluvat päästötön vesi-, ydin-, tuuli- ja aurinkovoimatuotanto sekä kaukolämpö- ja kaukokylmäliiketoiminta sekä hiilidioksidipäästöjen vähentäminen lämpöliiketoiminnassa. Generation-segmentti vastaa myös suojauksista ja arvonluonnista sekä sähkön fyysisillä että finanssimarkkinoilla sekä palvelee teollisuus- ja kunta-asiakkuuksia vauhdittaen teollisuuden dekarbonisaatiota suuressa mittakaavassa. Lisäksi segmentti kehittää uusiutuvan energiatuotannon ja ydinvoiman osaamista ja projekteja sekä tutkii puhtaan vedyn mahdollisuuksia.
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | I/2025 | I/2024 | 2024 | 12 kk |
| Raportoitu | ||||
| Liikevaihto | 1 122 | 1 412 | 3 795 | 3 504 |
| - sähkönmyynti | 906 | 1 207 | 3 234 | 2 933 |
| josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa 1) | 696 | 770 | 2 302 | 2 228 |
| - lämmönmyynti | 200 | 191 | 502 | 510 |
| - muu myynti | 15 | 14 | 60 | 61 |
| Liikevoitto | 441 | 542 | 1 103 | 1 002 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 2) | 7 | 20 | 22 | 9 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 135 | 61 | 355 | 429 |
| Henkilöstön lukumäärä | 2 096 | 1 806 | 2 053 |
| milj. euroa | I/2025 | I/2024 | 2024 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Vertailukelpoinen | ||||
| Käyttökate (EBITDA) | 485 | 564 | 1 421 | 1 342 |
| Liikevoitto | 436 | 513 | 1 218 | 1 141 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 2) | 5 | 11 | -26 | -32 |
| Sidotun pääoman tuotto, % | 16,0 | 14,7 | ||
| Sidottu pääoma (kauden lopussa) | 7 828 | 7 268 | 7 608 |
1) Sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa sisältää vesi-, ydin- ja tuulivoimatuotannon. Se ei sisällä CHP- ja lauhdevoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.
2) Voimalaitokset rakennetaan usein yhdessä muiden energiantuottajien kanssa, ja omistajat ostavat sähköntuotannon hinnalla, joka vastaa tuotannon kustannuksia. Osuus tuloksesta koostuu pääasiassa IFRS-oikaisuista (esim. ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen kirjanpidosta) ja poistojen kirjaamisesta alkuperäisistä kauppahinnan kohdistuksista konsernin taseessa (liite 19 vuoden 2024 tilinpäätöksessä).
Sähköntuotanto energialähteittäin
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| TWh | I/2025 | I/2024 | 2024 | 12 kk |
| Vesivoima, Pohjoismaat | 5,2 | 5,5 | 20,2 | 19,9 |
| Ydinvoima, Pohjoismaat | 6,5 | 6,7 | 24,3 | 24,1 |
| Tuulivoima, Pohjoismaat | 0,3 | 0,2 | 0,9 | 1,0 |
| CHP ja lauhdevoima 1) | 0,3 | 0,3 | 0,8 | 0,7 |
| Yhteensä | 12,3 | 12,8 | 46,2 | 45,7 |
1) CHP- ja lauhdevoimatuotanto Suomessa ja Puolassa.
Myyntivolyymit
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| TWh | I/2025 | I/2024 | 2024 | 12 kk |
| Sähkönmyynti, Pohjoismaat | 15,0 | 16,7 | 58,9 | 57,2 |
| josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa 1) | 11,6 | 12,0 | 43,8 | 43,4 |
| Sähkönmyynti, Muut | 0,2 | 0,2 | 0,6 | 0,6 |
| Lämmönmyynti, Pohjoismaat | 0,8 | 0,9 | 2,0 | 1,9 |
| Lämmönmyynti, Muut | 1,5 | 1,4 | 3,2 | 3,4 |
1) Sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa sisältää vesi-, ydin- ja tuulivoimatuotannon. Se ei sisällä CHP- ja lauhdevoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.
Saavutettu sähkönhinta
| euroa/MWh | I/2025 | I/2024 | 2024 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Segmentin saavutettu sähkönhinta Pohjoismaissa 1) | 60,1 | 63,9 | 52,5 | 51,4 |
1) Generation-segmentin saavutettu sähkönhinta sisältää vesi-, ydin- ja tuulivoimatuotannon. Se ei sisällä CHP- ja lauhdevoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.
Tammi–maaliskuu 2025
Generation-segmentin kokonaissähköntuotanto pieneni vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä edellisvuoteen verrattuna. Vesivoiman tuotantomäärät laskivat 5 % ja ydinvoiman tuotantomäärät 3 %. Fortumin vesivoiman tuotanto jäi pitkän aikavälin keskiarvoa alemmaksi hyvästä vesitaseesta huolimatta. Ydinvoiman tuotantomääriin vaikuttivat suunnitellut seisokit. Lisäksi on julkaistu ilmoituksia pitkittyneistä ja suunnittelemattomista seisokeista, jotka vaikuttavat loppuvuoden tuotantomääriin. Pjelaxin tuulipuiston tuotantomäärät kasvoivat 0,1 TWh. CHP- ja lauhdevoimatuotannon määrät olivat vertailukauden tasolla.
Saavutettu sähkönhinta oli 60,1 euroa/MWh, jossa oli laskua 6 % eli 3,8 euroa/MWh. Saavutetun sähkönhinnan lasku johtui alhaisemmista spot- ja suojaushinnoista, mutta sen vaikutusta tasoitti hyvä fyysinen optimointi. Optimointimarginaali oli kaksinumeroinen, korkeampi kuin vuoden 2024 vertailukaudella. Sähkön spot-hinta Fortumin tuotannon hinta-alueilla laski 46,0 euroon/MWh (62,6 euroa/MWh vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä).
Vertailukelpoinen liikevoitto laski selvästi, 77 miljoonaa euroa eli 15 %, ja oli 436 miljoonaa euroa. Siihen vaikuttivat pääasiassa alhaisemmat sähkön spot- ja suojaushinnat, pienemmät vesivoiman ja ydinvoiman tuotantomäärät sekä jonkin verran korkeammat kiinteistöverot Ruotsissa ydinvoiman ja vesivoiman osalta. Hinta- ja määrätekijöiden negatiivista vaikutusta tasoitti kaksinumeroinen optimointimarginaali. Pjelaxin tuulipuiston tulosvaikutus oli positiivinen mutta alhaisemman sähkönhinnan vuoksi pienempi kuin vertailukaudella. Kaukolämpöliiketoiminnan tulos parani pääasiassa alhaisempien polttoaine- ja päästökustannusten ansiosta. Sähkön myyntihinnan lasku tasoitti niiden vaikutusta.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli 5 (29) miljoonan euron vaikutus liikevoittoon suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutoksen sekä Intiassa sijaitsevan omaisuuden arvonalentumisten seurauksena (liite 3).
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 5 (11) miljoonaa euroa.
Joulukuussa 2024 Fortum allekirjoitti sopimuksen, jolla se ostaa uusiutuvan energian hankkeiden kehitysportfolion Enersenseltä. Kaupan kohteena on 2,6 GW Suomessa sijaitsevia maatuulivoiman alkuvaiheen kehityshankkeita, joista vain pienen osan odotetaan etenevän rakennusvalmiiseen vaiheeseen. Velaton kauppahinta, noin 9 miljoonaa euroa, maksettiin, kun kauppa saatiin päätökseen vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Kauppaan sisältyy mahdollisuus myös projektikohtaisiin lisäkauppahintoihin (earn-out), mikäli hankkeet etenevät investointipäätökseen asti. Tällä hetkellä sitoumuksia investointeihin ei ole, ja päätöksiä voitaisiin tehdä aikaisintaan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.
Fortum ilmoitti 11.2.2025 aloittaneensa kaksivuotisen esiselvityksen uusien pumppuvesivoimalaitosten rakentamisesta. Fortum arvioi kaupallisia, teknologisia, ympäristöllisiä ja sääntelyyn liittyviä edellytyksiä uusille pumppuvoimalaitoksille Ruotsissa. Mahdollisista tulevista investoinneista tehdään päätökset myöhemmin. Suomessa Fortumin osakkuusyhtiö Kemijoki Oy tutkii pumppuvoiman mahdollisuuksia Pohjois-Suomessa. Fortum ilmoitti 24.3.2025 saaneensa päätökseen laajan selvityksen uuden ydinvoiman kaupallisista, teknologisista ja yhteiskunnallisista edellytyksistä Suomessa ja Ruotsissa. Selvityksen johtopäätös on, että nykyisillä sähkömarkkinanäkymillä uuden ydinvoiman rakentaminen ei ole taloudellisesti järkevää, jos kannattavuus on täysin sähkön markkinahintojen varassa. Fortum jatkaa uuden ydinvoiman kehittämistä pitkän aikavälin vaihtoehtona, jotta yhtiö on valmis vastaamaan ennustettuun asiakaskysynnän kasvuun, mutta ydinvoimalla uutta tarjontaa Pohjoismaihin voidaan saada aikaisintaan 2030-luvun jälkipuoliskolla, mikäli markkina- ja sääntelyolosuhteet ovat oikeat.
Raportointikauden jälkeen Fortum allekirjoitti sopimuksen Intiassa sijaitsevan uusiutuvan energian kehitysportfolionsa myynnistä Hexa Climate Solutions Pvt Ltd:lle. Osana kauppaa Fortumin Intian-tiimi siirtyy ostajalle.
Consumer Solutions
Consumer Solutions vastaa energiaratkaisujen tarjoamisesta kuluttajille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille pääasiassa Pohjoismaissa ja Puolassa. Fortum on Pohjoismaiden suurin eri sähkötuotteiden tarjoaja ja sillä on yli kaksi miljoonaa asiakasta. Consumer Solutions tarjoaa sähköä ja siihen liittyviä lisäarvo- ja digitaalisia palveluja pääasiassa vähittäismyyntiasiakkaille.
| milj. euroa | I/2025 | I/2024 | 2024 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Raportoitu | ||||
| Liikevaihto | 1 000 | 1 154 | 3 073 | 2 919 |
| - sähkönmyynti | 859 | 978 | 2 635 | 2 515 |
| - kaasunmyynti | 135 | 142 | 386 | 379 |
| - muu myynti | 7 | 34 | 53 | 25 |
| Liikevoitto | 49 | 52 | 122 | 120 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 14 | 17 | 71 | 68 |
| Henkilöstön lukumäärä | 1 086 | 1 223 | 1 118 |
| milj. euroa | I/2025 | I/2024 | 2024 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Vertailukelpoinen | ||||
| Käyttökate (EBITDA) | 69 | 62 | 161 | 168 |
| Liikevoitto | 47 | 42 | 76 | 81 |
| Sidotun pääoman tuotto, % | 11,2 | 12,3 | ||
| Sidottu pääoma (kauden lopussa) | 722 | 730 | 725 |
Myyntivolyymit
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| TWh | I/2025 | I/2024 | 2024 | 12 kk |
| Sähkö | 10,5 | 11,2 | 34,4 | 33,7 |
| Kaasu | 2,4 | 2,1 | 6,9 | 7,1 |
Asiakkaiden määrä
| Tuhatta 1) | 31.3.2025 | 31.3.2024 | 31.12.2024 |
|---|---|---|---|
| Sähkö | 2 200 | 2 270 | 2 220 |
| E-mobility 2) | 30 | 60 | 40 |
| Kaasu | 40 | 40 | 40 |
| Yhteensä | 2 270 | 2 360 | 2 300 |
1) Pyöristettynä lähimpään 10 000:een.
2) Mitattuna keskimääräisenä neljännesvuoden maksavina asiakkaina.
Tammi–maaliskuu 2025
Sähkönmyynti laski 6 %, kun taas kaasunmyynti kasvoi 14 %. Sähkön tuotantomäärän lasku johtui sekä asiakaskunnan pienenemisestä että lämpimämmästä säästä Pohjoismaissa. Kaasun tuotantomäärien kasvun taustalla oli suurempi asiakaskunta kaasuliiketoiminnassa Puolassa. Kokonaismyyntituotto pieneni 13 %, kun sähkön ja kaasun hinnat laskivat sekä Pohjoismaissa että Puolassa.
Vertailukelpoinen liikevoitto, joka saavutti kaikkien aikojen korkeimman neljännesvuosittaisen tason, kasvoi 5 miljoonaa euroa eli 12 % ja oli 47 miljoonaa euroa. Kasvu johtui pääasiassa katteiden paranemisesta Puolan kaasuliiketoiminnassa sekä noin 6 miljoonan euron synergiaeduista, joita syntyi brändien, kuten Telge Energin, yhdistämisistä. Näiden vaikutusta tasoittivat aiempaa suuremmat asiakashankinnan kulujen poistot.
Muut toiminnot
Muut toiminnot -segmentti sisältää Innovation and Venturing -toiminnot, liiketoimintoja palvelevat konsernitoiminnot ja konsernijohdon. Muut toiminnot -segmenttiin kuuluu myös Circular Solutions -liiketoiminnot sisältäen pääasiassa akkujen kierrätysliiketoiminnan.
| milj. euroa | I/2025 | I/2024 | 2024 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Raportoitu | ||||
| Liikevaihto | 46 | 144 | 596 | 498 |
| - sähkönmyynti | 0 | 2 | 5 | 3 |
| - lämmönmyynti | 0 | 11 | 25 | 14 |
| - jätteiden käsittelyn myynti | 0 | 54 | 212 | 158 |
| - muu myynti | 45 | 76 | 355 | 324 |
| Liikevoitto | -20 | -22 | 100 | 102 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 3 | 1 | -3 | -2 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 5 | 15 | 90 | 81 |
| Henkilöstön lukumäärä | 1 269 | 2 222 | 1 295 |
| milj. euroa | I/2025 | I/2024 | 2024 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Vertailukelpoinen | ||||
| Käyttökate (EBITDA) | -15 | -3 | -26 | -38 |
| Liikevoitto | -20 | -25 | -116 | -112 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 3 | 1 | -3 | -2 |
Tammi–maaliskuu 2025
Vertailukelpoinen liikevoitto parani 5 miljoonalla eurolla eli 20 %:lla ja oli -20 miljoonaa euroa. Parannus johtui pääasiassa liiketoimintoja palvelevien konsernitoimintojen suuremmista sisäisistä veloituksista. Circular Solutions -liiketoiminnan tulos oli edellisvuoden tasolla.
Fortum ilmoitti 18.3.2025 käynnistävänsä muutosneuvottelut kahdessa tukitoiminnossaan: Taloustoiminnossa sekä Vastuullisuus ja sidosryhmäsuhteet -toiminnossa. Neuvottelut koskevat organisaatioiden mukauttamista vastaamaan Fortumin nykyistä liiketoimintarakennetta ja toimintamallia, tehokkuuden lisäämistä sekä toimintatapojen kehittämistä. Suunnitelmat koskevat yhteensä noin 640:tä työntekijää Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa. Arvion mukaan muutosneuvottelut voivat johtaa noin 65 tehtävän lopettamiseen. Tavoitteena on, että uudet organisaatiot olisivat toiminnassa kesäkuun alusta 2025.
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynnit
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä olivat 154 (93) miljoonaa euroa. Investoinnit käyttöomaisuuteen olivat 132 (88) miljoonaa euroa (liitteet 3 ja 6).
Fortum suunnittelee ottavansa tai on alkanut ottaa käyttöön uutta sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteettia ja suorittavansa perusparannuksia olemassa oleviin laitoksiin seuraavasti:
| Tyyppi | Sähköntuotanto kapasiteetti, MW |
Lämmöntuotanto kapasiteetti, MW |
Investointi milj. euroa |
Toimitus alkoi/alkaa | |
|---|---|---|---|---|---|
| Kasvuinvestoinnit | |||||
| Loviisa, Suomi | Ydinvoima | Käyttöiän jatkaminen | 1 000 | ||
| Espoo Clean Heat, Suomi Espoo ja Kirkkonummi Nuijala, Espoo |
Hukkalämmön talteenotto Sähkökattila |
360 50 |
300 | IV/2025 | |
| Czestochowa, Puola | Biomassa | Dekarbonisaatio | Dekarbonisaatio | 100 | IV/2026 |
| Kunnossapitoinvestoinnit | |||||
| Vesivoimahankkeet | Vesivoima | 31 |
Generation
Kasvuinvestoinnit
Suomen hallitus myönsi 16.2.2023 uuden käyttöluvan Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen kummallekin yksikölle vuoden 2050 loppuun saakka. Uuden lupakauden aikana voimalaitoksen odotetaan tuottavan jopa 177 TWh päästötöntä sähköä. Toiminnan jatkamiseen ja käyttöiän pidentämiseen liittyvät investoinnit vuosina 2023–2050 ovat arviolta miljardi euroa. Fortum ilmoitti 29.5.2024, että Loviisan ydinvoimalaitoksen matalapaineturbiinit modernisoidaan osana voimalaitoksen käyttöiän jatkoon liittyviä investointeja. Loviisan voimalaitos on Suomen ensimmäinen ydinvoimalaitos. Siinä on kaksi yksikköä, joista ensimmäinen aloitti toimintansa helmikuussa 1977 ja toinen marraskuussa 1980. Yksiköiden aiemmat käyttöluvat ovat voimassa vuoteen 2027 ja vuoteen 2030.
Fortum ja Espoon kaupunki ovat sitoutuneet hiilineutraaliin kaukolämmön tuotantoon ja jakeluun Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella vuoteen 2030 mennessä. Espoo Clean Heat -hanke on erinomainen esimerkki tehokkaasta dekarbonisaatiosta ja laajamittaisesta siirtymisestä paikalliseen omavaraiseen lämmitykseen esimerkiksi lisäämällä joustavaa sähköpohjaista tuotantoa sähkökattiloiden ja ilmavesilämpöpumppujen avulla. Fortumin kokonaisinvestointi Espoo Clean Heat -ohjelmassa on noin 300 miljoonaa euroa. Kesäkuussa 2023 Fortum ilmoitti päättäneensä noin 225 miljoonan euron investoinneista ohjelman hankkeisiin vuosina 2023–2027. Tammi–maaliskuussa 2025 Espoo Clean Heat -investoinneista toteutui 64 miljoonaa euroa, ja Fortumin investoinnit ohjelmaan vuoden 2023 alusta alkaen olivat yhteensä noin 172 miljoonaa euroa. Suurimmat rakenteilla olevat kohteet ovat kaksi hanketta Espoossa ja Kirkkonummella, joissa hukkalämpöä otetaan talteen Microsoftin suunnitelluista suuren mittakaavan datakeskuksista, sekä uusi sähköpohjainen lämmöntuotantolaitos Nuijalan alueella Espoossa. Näiden laitosten lämmöntuotantokapasiteetti on 410 MW ja toiminnan arvioidaan alkavan lämmityskaudella 2025–2026. Kun hukkalämmön talteenotto Microsoftin datakeskuksista on täydessä toiminnassa, kaukolämmön tuotanto on täysin hiilineutraalia. Vuonna 2024 päästöttömän kaukolämmön tuotannon osuus oli jo 69 %. Hiilen käyttö lopetettiin huhtikuussa 2024 yli vuoden aikataulua edellä.
Fortum ilmoitti 29.10.2024 investoivansa 100 miljoonaa euroa Czestochowan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen dekarbonisaatioon Puolassa. Czestochowan laitoksen siirtyminen biomassapohjaiseen polttoaineteknologiaan vähentää Fortumin hiileen perustuvaa tuotantokapasiteettia 0,1 GW:lla 0,9 GW:iin ja suoria hiilidioksidipäästöjä noin 175 000 tonnilla. Investointi toteutetaan vuoden 2024 neljännen neljänneksen ja vuoden 2026 neljännen neljänneksen välisenä aikana.
Kunnossapitoinvestoinnit
Fortum ylläpitää ja päivittää jatkuvasti vesivoiman tuotantolaitoksiaan, ja sillä on käynnissä useita vesivoimalaitosten kunnostus- ja modernisointihankkeita. Tästä syntyvän kapasiteetin lisäyksen arvioidaan olevan yhteensä noin 31 MW vuoteen 2031 mennessä.
Muut toiminnot
Heinäkuussa 2022 Fortum ja GIG (Green Investment Group, Macquarie Asset Managementiin kuuluva vihreään sijoittamiseen erikoistunut yritys) päättivät investoida uuteen jätteenpolttolaitokseen Glasgow'ssa Skotlannissa 50/50-omisteisen yhteisyrityksen kautta. Kesäkuussa 2024 Macquarie Asset Management ilmoitti myyvänsä 50 %:n osuutensa laitoksesta Gren Energylle. Kun South Clyden jätteenpolttolaitos on valmistunut, sen vuotuinen käsittelykapasiteetti on 350 000 tonnia jätettä. Laitoksen kokonaissähköntuotantokapasiteetin odotetaan olevan 45 MWe, mikä vastaa noin 90 000 kodin keskimääräistä vuotuista sähkönkulutusta. Laitoksen kaupallisen toiminnan odotetaan käynnistyvän vuoden 2026 loppuun mennessä. Liiketoiminta on osa Fortumin Circular Solutions -liiketoimintoja ja näin ollen strategisen tarkastelun kohteena.
Toiminta- ja sääntely-ympäristö
Euroopan sähkömarkkinat
Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä tavallista korkeammat lämpötilat ja tulovirtaamat Pohjoismaissa kasvattivat vesivarantoja, mikä johti odotettua alhaisempiin spot-hintoihin. Neljänneksen loppuun mennessä Pohjoismaiden vesivarantojen ylijäämä nousi 21 TWh pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolelle ja oli 7 TWh suurempi kuin neljännen neljänneksen lopussa. Manner-Euroopan sähkönhintoja tukivat kaasun ja hiilen hintojen nousu etenkin neljänneksen alkupuolella.
Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 116 (119) TWh vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Pohjoismainen sähkön kysyntä on edelleen hieman energiakriisiä edeltäneen tason alapuolella, kun vuoden 2025 alku oli leuto eikä teollinen kysyntä elpynyt Pohjoismaissa.
Fortum Oyj Tammi–maaliskuun 2025 osavuosikatsaus
Alustavien tilastotietojen mukaan sähkönkulutus keskisessä Länsi-Euroopassa (Saksa, Ranska, Itävalta, Sveitsi, Belgia ja Alankomaat) oli vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä 355 (350) TWh. Sähkön kysyntä Manner-Euroopassa oli edelleen selvästi alle viiden vuoden keskiarvon heikon teollisuustuotannon vaikutuksesta.
Vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen alussa pohjoismaiset vesivarannot olivat 99 TWh eli 14 TWh yli pitkän aikavälin keskiarvon ja 22 TWh edellisvuoden tason yläpuolella. Pohjoismainen tulovirtaama oli merkittävästi normaalia korkeammalla tasolla, kun taas vesivoimatuotanto oli hieman normaalitasoa korkeammalla. Neljänneksen lopussa vesivarannot olivat 61 TWh, mikä on 21 TWh pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella ja 29 TWh edellisvuotta enemmän. Norjassa ylijäämä on hieman suurempi kuin Ruotsissa.
Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä Pohjoismaiden spot-hinnat olivat yleisesti alhaisemmat kuin vuotta aiemmin, koska vesivarannot olivat merkittävästi suuremmat ja sääolosuhteet olivat leudommat. Sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 45,5 (58,5) euroa/MWh. Suomessa keskimääräinen aluehinta oli 49,3 (72,8) euroa/MWh. Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) keskimääräinen aluehinta oli 56,2 (56,4) euroa/MWh, ja SE2-alueella (Sundsvall) hinta oli 14,7 (48,3) euroa/MWh. Saksassa keskimääräinen spot-hinta ensimmäisellä neljänneksellä oli 111,9 (67,6) euroa/MWh.
Huhtikuun lopulla pohjoismainen sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli noin 27 euroa/MWh loppuvuodelle 2025 ja noin 34 euroa/MWh vuodelle 2026. Pohjoismaiden vesivarannot olivat 61 TWh eli noin 25 TWh pitkän ajan keskiarvon yläpuolella ja 29 TWh suuremmat kuin vuotta aiemmin. Saksassa sähkön termiinihinta oli noin 81 euroa/MWh loppuvuodelle 2025 ja noin 81 euroa/MWh vuodelle 2026.
Euroopan hyödykemarkkinat
Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä maakaasun (TTF) ja päästöoikeuksien (EUA) hinnat vahvistuivat aluksi fossiilisten polttoaineiden suuren kysynnän vuoksi, joka johtui pääasiassa kylmästä ja tyynestä säästä Euroopassa. Helmikuusta alkaen hinnat kuitenkin laskivat ja päättyivät neljänneksen lopussa alhaisemmalle tasolle kuin alussa. TTF-hinnat laskivat, kun sää lämpeni, Venäjän ja Ukrainan sodan rauhanneuvottelut alkoivat ja kaasun tarjonta, erityisesti nesteytetyn maakaasun tuonti Eurooppaan, pysyi vahvana. Hiilen hinnat laskivat neljänneksen aikana.
Kaasun kulutus keskisessä Länsi-Euroopassa oli 652 (600) TWh vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Keskisen Länsi-Euroopan kaasun varastotasot laskivat neljänneksen alusta (448 TWh) neljänneksen loppuun (184 TWh), jolloin ne olivat 179 TWh pienemmät kuin vuotta aiemmin ja 87 TWh pienemmät kuin viiden vuoden keskiarvo (2020–2024).
Kaasun keskimääräinen front month -hinta (TTF) ensimmäisellä neljänneksellä oli 46,8 (27,6) euroa/MWh. Vuoden 2026 termiinihinta laski neljänneksen aikana ja oli 35,7 euroa/MWh neljänneksen lopussa (39,6 euroa/MWh neljänneksen alussa) eli 6,7 euroa/MWh korkeampi kuin vuotta aiemmin.
Päästöoikeuksien (EUA) hinta nousi ensimmäisen neljänneksen aikana ja oli 83,9 euroa/tonni tammikuun lopussa (75,2 euroa/tonni neljänneksen alussa) ja laski sitten 68,0 euroon/tonni neljänneksen lopussa, mikä on 6,2 euroa/tonni korkeampi kuin vuotta aiemmin.
Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) vuodelle 2026 laski ensimmäisen neljänneksen alusta (117,0 dollaria/tonni) neljänneksen loppuun (111,8 dollaria/tonni), jolloin se oli 6,6 dollaria/tonni alhaisempi kuin vuotta aiemmin.
Huhtikuun lopulla kaasun TTF-termiinihinta oli noin 33 euroa/MWh loppuvuodelle 2025. EUA-termiinihinta vuodelle 2025 oli tasolla 66 euroa/tonni. Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2025 oli 96 dollaria/tonni.
Sääntely-ympäristö
EU:n komissio julkisti puhtaan teollisen kehityksen ohjelman ja kohtuuhintaista energiaa koskevan toimintasuunnitelman
Helmikuussa 2025 EU:n komissio julkisti yhden uuden toimikauden keskeisistä aloitteista, puhtaan teollisen kehityksen ohjelman, johon liittyy kohtuuhintaista energiaa koskeva toimintasuunnitelma. Ohjelma on kokonaisvaltainen strategia, jolla parannetaan teollisuuden kilpailukykyä ja vähennetään samalla merkittävästi hiilidioksidipäästöjä erityisesti energiaintensiivisillä ja puhtaan teknologian aloilla. Siinä keskitytään energiakustannusten alentamiseen, puhtaiden tuotteiden kysynnän lisäämiseen ja kiertotalouden edistämiseen. Ohjelmalla pyritään saamaan käyttöön yli 100 miljardia euroa EU:ssa tuotetun puhtaan valmistuksen tukemiseen.
Kohtuuhintaista energiaa koskevan toimintasuunnitelman tavoitteena on varmistaa kilpailukykyinen ja kohtuuhintainen energia kuluttajille ja teollisuusasiakkaille. Energian korkeat hinnat on todettu yhdeksi teollisuuden kilpailukyvyn ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisen suurimmista esteistä. Ohjelmassa esitetään toimenpiteitä energiaunionin toteuttamiseksi, puhtaan energian tuotannon edistämiseksi ja investointien houkuttelemiseksi.
Fortum suhtautuu molempiin aloitteisiin myönteisesti, sillä merkittäviä markkinainterventioita ei ole ehdotettu, vaan pääpaino on pikemminkin sähkönostosopimusmarkkinoiden (PPA) vahvistamisessa sekä lupamenettelyjen, joustavuuden ja verkkojen rakentamisen nopeuttamisessa.
Suomen hallitus edistää teollisuuden investointeja verohyvityksellä
Suomen hallitus hyväksyi maaliskuussa puhtaan siirtymän teollisuuden investointeja koskevan verokannustinohjelman, jonka komissio on hyväksynyt. Hakuaikaa on elokuun 2025 loppuun saakka.
Verokannustimeen ovat oikeutettuja uudet strategisesti tärkeät yli 50 miljoonan euron investointihankkeet, joiden tavoitteena on teollisuuden tuotantoprosessien hiilestä irtautuminen ja energiatehokkuuden parantaminen. Verohyvitys on rajattu 20 %:iin tukikelpoisista investointikustannuksista ja enintään 150 miljoonaan euroon yritystä kohden. Investointihyvitys vähennetään yrityksen tuloverosta aikaisintaan verovuonna 2028. Vaikutus Fortumiin on lähinnä välillinen kysynnän luomisen kautta: uusi väline voi kannustaa uusiin teollisuuden investointeihin ja lisätä sähkön kysyntää Suomessa.
Suomen hallitus edisti talouskasvua puoliväliriihessään
Hallitus päätti huhtikuussa puoliväliriihessään jatkaa suurten puhtaan siirtymän hankkeiden verohelpotusta, ja sen soveltamisalaa voidaan laajentaa EU:n valtiontukisääntelyn kehityksestä riippuen.
Valtion julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026–2029 sovittiin keskittyen talouskasvun edellytysten vahvistamiseen, velkataakan tasapainottamiseen ja Suomen turvallisuuden vahvistamiseen. Tärkeimmät kasvutoimenpiteet ovat yritys- ja henkilötuloverotuksen alentaminen, jota rahoitetaan julkisen talouden muita tuloja lisäävillä ja menoja vähentävillä toimenpiteillä.
Hallitus pitää lisäydinvoiman rakentamista erittäin tärkeänä ja selvittää mahdollisuuksia lisätä olemassa olevaa ydinvoimakapasiteettia pidemmällä aikavälillä. Vesivoimaan, mukaan lukien pumppuvoima, ei kohdisteta uusia ympäristövaatimuksia, jotka voisivat heikentää tuotantoa ja erityisesti sen säätökykyä. Lisäksi hallitus suunnittelee fossiilittoman tuotannon joustotukimekanismia ja selvittää laajempaa kapasiteettimekanismia, mukaan lukien mahdollista tukea uudelle ydinvoimalle.
Ruotsin lakiehdotus ydinvoiman rahoituksesta
Ruotsin hallitus esitteli 27.3. ehdotuksensa uuden ydinvoiman rahoittamiseksi. Lakiehdotuksen lisäksi on tarkoitus antaa hallituksen asetus, jossa annetaan tarvittavat ohjeet yrityksille, jotka hakevat tukea uudisrakentamiseen. Tuki on rajattu 5 000 MW:iin, mikä vastaa neljää suurreaktoria, ja se koostuu kolmesta pääkomponentista: valtion lainoista, hinnanerosopimuksilla taatuista tuotoista ja riskinjaosta.
Lakiehdotus on tärkeä askel kohti uuden ydinvoiman rahoituskehyksen luomista. Jotta investoinnit olisivat mahdollisia, kehyksen on oltava vakaa ja ennakoitava, ja sen on perustuttava laajaan parlamentaariseen tukeen. Hallituksen esitys tukee Fortumin näkemyksiä valtion rahoituksen ja riskinjaon tarpeesta, kuten tuoreessa selvityksessämme uuden ydinvoiman edellytyksistä on esitetty.
Norjan hallituksen sähkösuunnitelma
Norjan hallitus on ehdottanut sähkösuunnitelmaa, jolla pyritään varmistamaan "ennustettavat ja kohtuulliset sähkönhinnat kuluttajille". Suunnitelman keskeisin osa on kotitalouksien sähköä koskeva Norgespris-tukijärjestelmä. Kotitalouksille tarjotaan kiinteää hintaa 0,40 NOK/kWh ilman arvonlisäveroa vuodeksi. Järjestelmä ei vaikuta suoraan markkinoihin, sillä kuluttajilta edellytetään edelleen sopimusta toimittajan kanssa, ja verkkoyhtiöt laskevat spot-hinnan ja Norgespris-hinnan välisen erotuksen kuukausittain.
Suunnitteilla on julkinen kuuleminen, ja ehdotus on tarkoitus panna täytäntöön lokakuuhun mennessä. Ehdotus on aiheuttanut kiistoja, koska sähkönkulutus todennäköisesti kasvaa, kun taas sähkön tarjonta pysyy ennallaan, mikä voi johtaa markkinahintojen nousuun. Tämä voisi vaikuttaa kielteisesti teollisuusasiakkaisiin ja järjestelmän ulkopuolisiin naapurimaihin, koska hintojen odotetaan nousevan kysynnän mukana. Tämä voi johtaa lisääntyneeseen uusiutuvan energian tarpeeseen ja edistää teollisuuden sähkönhankintasopimusten tarvetta ennustettavuuden varmistamiseksi.
Avaintekijät ja riskit
Fortumin toiminta altistuu useille taloudellisille, operatiivisille, strategisille ja vastuullisuuteen liittyville riskeille. Fortum altistuu näille riskeille sekä suoraan että epäsuorasti tytär-, osakkuus- ja yhteisyritystensä kautta. Fortumin keskeiset osakkuus- ja yhteisyritykset ovat Teollisuuden Voima Oyj, Forsmarks Kraftgrupp AB, OKG AB ja Kemijoki Oy. Lisätietoa on Fortumin vuoden 2024 tilinpäätöksessä.
Fortumin maaliskuussa 2023 julkistamaa strategiaa kehitettiin osittain konsernin liiketoimintariskien vähentämiseksi. Fortumin ydinliiketoiminta koostuu pääasiassa tukkusähkön tuotannosta Pohjoismaissa. Siten pohjoismainen sähkön hintariski on edelleen Fortumin kannalta merkittävin yksittäinen tekijä ja taloudellinen riski. Fortumille on ensiarvoisen tärkeää pienentää tätä markkinariskiä sekä hallita tämän riskin suojaamisesta aiheutuvia luotto- ja likviditeettiriskejä.
Merkittävin strateginen riski liittyy liiketoiminta- ja/tai sääntely-ympäristön mahdolliseen kehittymiseen ennakoimattomasti ja tavalla, johon Fortum ei ole varautunut. Nykyinen geopoliittinen epävarmuus aiheuttaa edelleen olennaisia operatiivisia ja liiketoiminnallisia riskejä Fortumille sähkön- ja lämmöntuotannon omistajana ja operaattorina Pohjoismaissa ja Puolassa. Tulevaisuuden energiamarkkinoita, sääntelyä ja ilmastoa koskevia skenaarioita sekä skenaarioita nykyisen geopoliittisen tilanteen kehittymisestä, mukaan lukien niiden vaikutus Fortumin olemassa olevaan ja mahdolliseen uuteen liiketoimintaan, päivitetään säännöllisesti ja hyödynnetään strategian kehittämisessä.
Kestävyyteen liittyvät riskit, mukaan lukien altistuminen ilmastonmuutokselle, ovat edelleen Fortumin painopistealue. Fortumilla on hyvät mahdollisuudet hyödyntää vihreän siirtymän mahdollisuuksia suurimmaksi osaksi vähäpäästöisen tuotantoportfoliomme avulla.
Liiketoimintaympäristö
Fortum toimii globaalissa liiketoimintaympäristössä toiminnan keskittyessä Pohjoismaihin. Sen vuoksi Fortum altistuu poliittisille ja muille riskeille, jotka vaikuttavat makrotaloudelliseen kehitykseen ja kuluttajien käyttäytymiseen yhtiön toimintamarkkinoilla.
Konfliktit ovat kärjistyneet entisestään ja geopoliittinen epävarmuus on lisääntynyt maailmanlaajuisesti. Useat alueelliset kiistat ovat pahentuneet, mikä on lisännyt epävakautta ja epävarmuutta energian tuotantoalueilla. Tämä herättää huolta energiavarmuudesta ja voi aiheuttaa häiriöitä energian toimitusketjuissa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 vaikutti vakavasti Fortumin liiketoimintoihin. Osa geopoliittisista riskeistä on toteutunut, ja osa riskeistä on edelleen kohonneella tasolla Venäjän aggressiivisen toiminnan jatkumisen seurauksena. Venäjän viranomaisten keväällä 2023 toteuttaman laittoman haltuunoton ja edelleen määräysvallan menetyksen seurauksena Fortum alaskirjasi koko Venäjän omaisuutensa, lopetti konsolidoinnin ja päätti toiminnan. Suojatakseen oikeudellista asemaansa ja osakkeenomistajien etuja Fortum lähetti Venäjän valtiolle tiedoksiannot kansainvälisten investointisuojasopimusten rikkomuksista ja käynnisti helmikuussa 2024 välimiesmenettelyt Venäjän valtiota vastaan. Sodan eskaloituminen entisestään voi lisätä riskiä Venäjän valtion vihamielisistä toimista ulkomaisia yrityksiä kohtaan. Tällä voisi olla vakavia seurauksia, kuten Fortumin toimintamaiden energiainfrastruktuuriin kohdistuvan sabotaasin riskin kasvaminen esimerkiksi suorien fyysisten hyökkäysten tai kyberhyökkäysten muodossa.
Tämänhetkinen geopoliittinen epävarmuus on vahvistanut nationalismin ja protektionismin trendiä, mikä voi johtaa uusiin kaupan rajoituksiin tai sanktioihin. Ne voivat puolestaan vaikuttaa Fortumin tuotteiden ja palvelujen kysyntään, tuotantovalmiuksiin, omaisuuden arvoon ja rahoituksen saatavuuteen. EU, Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat toteuttaneet erilaisia Venäjää koskevia pakotteita, ja pakotteita voidaan laajentaa entisestään. Pakotteiden ennakoimattomuus on edelleen riski Fortumille, vaikka Venäjän liiketoiminnan määräysvalta on menetetty.
Sääntely-ympäristö
Kansalliset ja EU-tason energia- ja ilmastopolitiikat ja -sääntely vaikuttavat voimakkaasti energia-alaan. Yleinen monimutkaisuus ja mahdolliset sääntelymuutokset Fortumin toimintamaissa aiheuttavat riskejä ja luovat mahdollisuuksia sähköntuotannossa ja kuluttajaliiketoiminnassa. Osana strategiaansa Fortum analysoi ja arvioi lukuisia markkinoiden ja sääntelyn tulevaisuuden kehityskulkuja ja niiden vaikutuksia eri tuotantomuotoihin ja teknologioihin. Fortum käy aktiivista ennakoivaa vuoropuhelua lakien, politiikkojen ja määräysten kehittämiseen osallistuvien päättäjien ja lainsäätäjien kanssa, jotta näitä riskejä voidaan hallita ja jotta energia- ja ilmastopolitiikka ja sääntelykehys kehittyvät yhdenmukaisesti Fortumin strategisiin tavoitteisiin nähden.
Pohjoismainen sähkön hintariski ja siihen liittyvät riskit
Fortumin tukkusähkön tuotannon (esim. vesi-, ydin- ja tuulivoima) tulos ja kannattavuus altistuvat pääasiassa pohjoismaisten sähkönhintojen vaihteluille. Pohjoismaissa sähkönhinnat vaihtelevat merkittävästi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä useiden tekijöiden perusteella. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi sääolosuhteet, tuotannon ja siirron katkokset, päästöoikeuksien hinnat, hyödykkeiden hinnat, tuotantojakauma sekä tarjonnan ja kysynnän tasapaino. Talouden laskusuhdanne, hyödykehintojen lasku, lämmin sää tai vesitilanne voi johtaa Pohjoismaiden sähkönhintojen merkittävään laskuun, mikä vaikuttaisi negatiivisesti Fortumin tukkusähkön tuotannon tulokseen.
Fortum Oyj Tammi–maaliskuun 2025 osavuosikatsaus
Geopoliittisen epävarmuuden lisääntyminen sekä pelko muiden konfliktien kärjistymisestä voivat vaikuttaa sähkön ja muiden hyödykkeiden hintoihin ja hintojen heiluntaan etenkin, jos sähkö- tai kaasutoimitusten muissa lähteissä on häiriöitä. Yleisesti hintojen epävakauden odotetaan jatkuvan, koska sään mukaan vaihtelevan tuotannon osuus kasvaa ja energian toimitusvarmuuteen liittyvät huolenaiheet nousevat ajoittain ajankohtaisiksi. Tämä lisää myös poliittisten markkinatoimenpiteiden riskiä tulevaisuudessa. Parantaakseen tulosten ennustettavuutta ja vähentääkseen tuottojen volatiliteettia Fortum suojaa altistumistaan hyödykkeiden markkinahinnoille varmistaen samalla, että kassavirta ja likviditeetti riittävät kattamaan taloudelliset sitoumukset.
Fortumin likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskit liittyvät pääasiassa liiketoimintojen rahoitustarpeeseen, mukaan lukien vakuusmaksut ja hyödykejohdannaisten suojaamiseen annetut vakuudet. Hyödykejohdannaisten korkeammat hinnat ja lisääntynyt heilunta kasvattavat selvitysyhteisöille ja selvityspankeille annettavia vakuuksia. Fortum pienentää tätä riskiä kahdenvälisillä (OTC) johdannaissopimuksilla, joihin ei liity vakuusvaatimusta. Kahdenvälisten suojaussopimusten lisääntymisen vuoksi luottoriskit ovat kasvaneet. Koska Fortumin suojaukset ovat enimmäkseen myyntisopimuksia, vastapuoliriski kasvaa suojausten arvon mukaisesti, jos Pohjoismaiden sähköhinnat laskevat. OTC-kaupankäynti altistaa konsernin myös likviditeettiriskille vastapuolen mahdollisen maksukyvyttömyyden kautta. Maksukyvyttömyys voi johtaa irtisanomismaksuun tapauksissa, joissa kahdenvälisten sopimusten nettomarkkina-arvo on vastapuolen kannalta positiivinen.
Fortumin tavoitteena on säilyttää vähintään tason BBB investment grade -luottoluokitus. Luottoluokitusten lasku, etenkin investment grade -tason alle (BB+ tai alempi), voi laukaista vastapuolten oikeuksia vaatia lisää käteis- tai muita vakuuksia, heikentää pääomamarkkinoille pääsyä ja nostaa uuden rahoituksen kustannuksia. Fortumin nykyiset pitkäaikaiset luottoluokitukset ovat BBB+ vakain näkymin (S&P Global Ratings) ja BBB vakain näkymin (Fitch Ratings). Fortum seuraa edelleen jatkuvasti kaikkea luottoluokitukseen liittyvää kehitystä ja vaihtaa säännöllisesti tietoja luokituslaitosten kanssa.
Operatiiviset riskit
Fortumin liiketoimintaan kuuluvat energian tuotanto, varastointi ja toiminnan ohjaus sekä voimalaitosten tai muiden energiateollisuuden laitosten rakentaminen, modernisointi, kunnossapito ja käytöstä poistaminen. Mikä tahansa ei-toivottu toimintaan liittyvä tapahtuma (joka voi johtua esimerkiksi teknisestä viasta, inhimillisestä virheestä, prosessivirheestä, luonnonkatastrofista, sabotaasista, keskeisten toimittajien epäonnistumisesta tai terrori-iskusta) voi vaarantaa henkilökohtaisen turvallisuuden tai aiheuttaa ympäristö- tai fyysisiä vahinkoja, liiketoiminnan keskeytyksiä, hankkeiden viivästymisiä ja mahdollisia kolmannen osapuolen vastuita. Näihin liittyvät kustannukset voivat olla korkeat etenkin Fortumin suurimmissa yksiköissä ja hankkeissa.
Ilmastonmuutos
Fortum uskoo, että vähäpäästöisten sekä resurssi- ja energiatehokkaiden energiatuotteiden ja -palveluiden kysyntä kasvaa ilmastonmuutokseen liittyvän tietoisuuden ja huolen lisääntyessä. Yhtiö hyödyntää osaamistaan vesi-, ydin-, tuuli- ja aurinkovoimassa tarjoamalla asiakkailleen vähäpäästöisiä energiaratkaisuja. Paljon energiaa tarvitsevan teollisuuden, palveluiden ja liikenteen sähköistymisen myötä etenkin vähäpäästöisen sähkön kulutus tulee todennäköisesti kasvamaan. Vetytalouden kehitys etenkin uusiutuvalla energialla tuotetun uusiutuvan vedyn osalta voi luoda Fortumille liiketoimintamahdollisuuksia tulevaisuudessa.
Vähähiiliseen talouteen siirtymisen edistäminen on olennainen osa Fortumin strategiaa. Fortumin strategia sisältää kunnianhimoisia kestävän kehityksen ja hiilestä irtautumisen tavoitteita. Siirtyminen vähähiiliseen talouteen synnyttää kuitenkin useita strategisia ja operatiivisia riskejä, jotka liittyvät energia- ja ilmastopolitiikan ja -sääntelyn muutoksiin, teknologioiden kehittymiseen ja liiketoimintaympäristöön, jossa Fortum toimii.
Fortumin toiminta altistuu ilmastonmuutoksen aiheuttamille fyysisille riskeille, kuten säätyypin muutoksille, jotka voivat muuttaa energian tuotantovolyymeja ja kysyntää. Vaihteleva sadanta, tulvat ja äärimmäiset lämpötilat voivat vaikuttaa esimerkiksi vesivoimantuotantoon, patoturvallisuuteen, jäähdytysveden saatavuuteen sekä biopolttoaineiden hintaan ja saatavuuteen. Hydrologiset olot, sadanta, lämpötilat ja tuuliolosuhteet vaikuttavat myös sähkön hintaan lyhyellä aikavälillä Pohjoismaiden sähkömarkkinoilla. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi pyrimme sopeuttamaan toimintaamme ja otamme ilmastonmuutoksen huomioon esimerkiksi kasvuhankkeiden ja investointien arvioinnissa sekä toiminnan ja kunnossapidon suunnittelussa. Fortum tunnistaa ja arvioi omaisuuseriensä sietokykyä erilaisten akuuttien ja kroonisten fyysisten ilmastoriskien osalta hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n ilmastoskenaarioiden mukaisesti ja laatii sopeutumissuunnitelmat merkittävimmille riskeille.
Näkymät
Lyhyellä aikavälillä toimintaympäristöön vaikuttavat voimakkaat geopoliittiset jännitteet, kuten Yhdysvaltojen kauppapolitiikka, jotka aiheuttavat epävarmuutta ja epävakautta yleisiin talousnäkymiin ja voivat vaikuttaa kansainvälisiin tuotantoketjuihin ja hyödykemarkkinoihin. Korkojen laskusta huolimatta geopoliittiset riskit, lisääntynyt epävarmuus ja heikentynyt näkyvyys voivat aiheuttaa haasteita suurille teollisuusinvestoinneille Pohjoismaissa.
Sähkön osuuden energian kokonaiskulutuksesta odotetaan kasvavan merkittävästi pitkällä aikavälillä. Sähkön kysynnän kasvuvauhtiin vaikuttavia tekijöitä ovat makrotaloudellinen ja väestökehitys, energiatehokkuuden parantaminen ja energiaintensiivisten alojen – kuten eri teollisuudenalojen, liikenteen, lämmityksen ja jäähdytyksen – dekarbonisaatio suoran sähköistämisen ja vihreän vedyn avulla.
Suojaukset
Vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen lopussa noin 75 % Generation-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu hintaan 40 euroa/MWh loppuvuodelle 2025 ja noin 50 % hintaan 41 euroa/MWh vuodelle 2026 (vuoden 2024 lopussa: 45 % hintaan 41 euroa/MWh). Fortumin suojausasteet ja -hinnat sisältävät sen ydinvoiman, vesivoiman ja tuulivoiman tukkumyynnin tuotantomäärät. Tämänhetkinen vuotuinen tukkumyynnin tuotanto on noin 47 TWh. Raportoidut suojausasteet perustuvat Generationsegmentin suojauksiin ja sähköntuotannon ennusteisiin.
Helmikuussa 2024 Fortum asetti strategisen tavoitteen, jonka mukaan suojattu osuus tukkusähkön tuotannosta liukuvalla kymmenen vuoden jaksolla on yli 20 % vuoden 2026 loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttamista päivitetään kerran vuodessa konsernin koko vuoden tuloksen yhteydessä. Vuoden 2024 lopussa suojattu osuus tukkusähkön tuotannosta liukuvalla kymmenen vuoden jaksolla oli noin 18 %.
Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset ovat pääasiassa rahoitussopimuksia, joista suurin osa on listattu sähköfutuurien markkinapaikalla ja joilla käydään kauppaa joko futuurien markkinapaikalla tai kahdenvälisten vastapuolten kanssa. Likviditeettiriskin hallinnan lisätoimenpiteenä Fortum on suojannut pääasiassa kahdenvälisillä sopimuksilla, ja altistuminen futuurien markkinapaikalla on vähentynyt selvästi. Fortum jatkaa kahden kanavan käyttöä suojauksessa: kahdenvälisiä järjestelyjä ja kaupankäyntiä markkinapaikalla markkinoiden likviditeetistä ja taloudellisesta optimoinnista riippuen.
Generation
Generation-segmentin saavutettuun sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat muun muassa suojausasteet, suojaushinnat, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Vesi-, ydin- ja tuulivoiman vuotuinen tukkumyynnin tuotanto on noin 47 TWh.
Fortumin normalisoidun tukkumyynnin tuotantomäärän hinta-alueisiin perustuva hinta jakautuu seuraavasti: Suomi noin 46 %, Ruotsin SE3-alue noin 37 % ja Ruotsin SE2-alue noin 17 %. Määrät riippuvat erilaisista kriteereistä, kuten seisokeista, vesitilanteesta ja muusta markkinadynamiikasta.
Jos sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti Generation-segmentin saavuttamassa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa tarkoittaisi noin 47 miljoonan euron muutosta segmentin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa.
Fortumin saavuttama sähkön tukkumyyntihinta sisältää kaupankäynnin hyödykemarkkinoilla sekä marginaalin, joka saavutetaan vesivoima- ja ydinvoimatuotannon optimoinnilla. Vuonna 2025 saavutettuun sähkönhintaan sisältyvän vuotuisen optimointimarginaalin arvioidaan olevan koko tukkumyynnin tuotannon osalta 7–9 euroa/MWh. Tuleville vuosille ohjeistus on 6–8 euroa/MWh. Optimointimarginaali vaihtelee yleisen markkinatilanteen, volatiliteetin tason sekä sähkön ja ympäristöarvotuotteiden markkinahintojen mukaan. Vuonna 2024 Fortumin optimointimarginaali oli 8,7 euroa/MWh.
Ruotsissa vuotuinen kiinteistövero nousee noin 30 miljoonalla eurolla vuodesta 2025 alkaen. Uusi verotus on voimassa vuoden 2030 loppuun saakka.
Tehostamisohjelma
Fortumin tavoitteena on vähentää vuotuisia kiinteitä kustannuksia asteittain 100 miljoonalla eurolla (pois lukien inflaatio) vuoden 2025 loppuun mennessä niin, että kustannusvaikutukset toteutuvat täysimääräisesti vuoden 2026 alusta lähtien. Tavoiteltu 100 miljoonan euron vähennys vastaa noin kymmentä prosenttia konsernin vuoden 2022 kiinteistä kustannuksista. Circular Solutions -segmentin yritysmyynnit vuonna 2024, pääasiassa Fortumin kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan myynti, vähentävät konsernin kiinteitä
kustannuksia noin 150 miljoonalla eurolla vuodesta 2025 alkaen. Fortum arvioi, että kiinteä kulupohja vuonna 2026 olisi noin 850 miljoonaa euroa ilman Ruotsin kiinteistöveron korotusta vuodesta 2025 alkaen.
Osana tehostamisohjelmaa Consumer Solutions -segmentin vuoden 2024 brändifuusioista johtuvat kustannussäästöt ovat noin 13 miljoonaa euroa vuonna 2025. Lisäksi Fortum ilmoitti 18.3. käynnistävänsä muutosneuvottelut kahdessa tukitoiminnossaan: Taloustoiminnossa sekä Vastuullisuus ja sidosryhmäsuhteet -toiminnossa. Neuvottelut koskevat organisaatioiden mukauttamista vastaamaan Fortumin nykyistä liiketoimintarakennetta ja toimintamallia, tehokkuuden lisäämistä sekä toimintatapojen kehittämistä kilpailukyvyn varmistamiseksi ja yhtiön liiketoiminnan tukemiseksi pitkällä aikavälillä. Suunnitelmat koskevat yhteensä noin 640:tä työntekijää Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa. Arvion mukaan muutosneuvottelut voivat johtaa noin 65 tehtävän lopettamiseen. Tavoitteena on, että uudet organisaatiot olisivat toiminnassa kesäkuun alusta 2025.
Verotus
Fortumin vertailukelpoisen efektiivisen veroasteen odotetaan olevan tasolla 18–20 % vuosina 2025–2026. Fortumin vertailukelpoiseen efektiiviseen verokantaan vaikuttavat vertailukelpoisten voittojen jakauma eri lainkäyttöalueille sekä erot nimellisverokannoissa näillä lainkäyttöalueilla. Verokanta ei sisällä vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.
Investoinnit
Vuosina 2025–2027 Fortumin investointien arvioidaan olevan noin 1,4 miljardia euroa (kunnossapito mukaan lukien mutta ilman yritysostoja), josta vuotuisten kasvuinvestointien arvioidaan olevan 150–300 miljoonaa euroa ja vuotuisten kunnossapitoinvestointien 250 miljoonaa euroa. Yleisestä markkinakehityksestä ja investointiympäristöstä riippuen voidaan tehdä uusia investointipäätöksiä.
Kestävyys
Tässä osavuosikatsauksessa raportoidaan kestävyyden tunnuslukuja liittyen ympäristövastuuseen ja sosiaaliseen vastuuseen. Kestävyystiedot perustuen kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiin on julkaistu vuoden 2024 kestävyysraportissa, joka on laadittu Euroopan unionin kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) ja siihen liittyvien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti. Lisäksi Fortum raportoi vuosittain kestävyyteen liittyvistä taloudellisista tiedoista, mukaan lukien ilmastoon liittyvät tiedot, viitaten kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) kestävyysstandardien S1 (kestävyyteen liittyvien taloudellisten tietojen raportointia koskevat yleiset vaatimukset) ja S2 (ilmastoon liittyvä raportointi) vaatimuksiin.
Ympäristövastuu
Tässä osavuosikatsauksessa Fortumin ympäristövastuun tavoitteet ja tunnusluvut liittyvät kasvihuonekaasupäästöihin, luonnon monimuotoisuuteen ja merkittävien ympäristöpoikkeamien hallintaan. 100 % Fortumin tuotantolaitoksista on sertifioitu ISO 14001 ympäristöjärjestelmästandardin mukaisesti.
Fortumilla on ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma, johon sisältyy hiilestä irtautuminen omissa toiminnoissa ja arvoketjussa. Fortum pyrkii ensisijaisesti vähentämään suoria päästöjä, ja kaikki jäännöspäästöt neutraloidaan kansainvälisen Science Based Targets initiative (SBTi) -kriteeristön mukaisesti nettonollapäästöjen saavuttamiseksi.
Tammikuussa 2025 SBTi hyväksyi Fortumin tieteeseen perustuvat lyhyen ja pitkän aikavälin päästövähennystavoitteet sekä nettonollatavoitteen vuoteen 2040 mennessä. Tavoitteet ovat linjassa tarvittavien päästövähennystarpeiden kanssa ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen. Fortumin sitoutuminen SBTi:n tavoitteisiin on merkittävä virstanpylväs Fortumin liiketoiminnan kestävyyden kehittämisessä sekä keskeinen osa yhtiön strategiaa ja sen toteuttamista.
SBTi-hyväksytyt lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet ovat:
- saavuttaa kasvihuonekaasujen nettonollapäästöt läpi arvoketjun vuoteen 2040 mennessä
- vähentää Scope 1- ja 2 -kasvihuonekaasuintensiteettiä 85 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä (vertailuvuosi 2023) 1)
- vähentää Scope 1- ja 3 -kasvihuonekaasuintensiteettiä polttoaineisiin ja energiaan liittyvissä toiminnoissa kattaen kaiken myydyn sähkön 69 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja 94 prosentilla vuoteen 2040 mennessä (vertailuvuosi 2023) 1)
- vähentää absoluuttisia Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä myytyjen tuotteiden käytössä koskien myytyjä fossiilisia polttoaineita 55 prosentilla vuoteen 2033 mennessä ja 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä (vertailuvuosi 2023)
- vähentää absoluuttisia Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä polttoaineisiin ja energiaan liittyvissä toiminnoissa 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä (vertailuvuosi 2023).
1) SBTi-tavoitteen rajaus sisältää bioenergian raaka-aineista aiheutuvat maaperään liittyvät päästöt ja poistumat.
Fortumin muut ilmastotavoitteet ovat:
- hiileen perustuvasta energiantuotannosta sekä siihen liittyvistä toiminnoista luopuminen vuoden 2027 loppuun mennessä
- kokonaisenergiantuotannon ominaispäästöt alle 20 g CO2/kWh ja sähköntuotannon ominaispäästöt alle 10 g CO2/kWh vuoteen 2028 mennessä.
Konsernin tunnusluvut, ympäristövastuu
| I/2025 | I/2024 2) | 2024 2) | Edelliset 12 kk 2) |
|
|---|---|---|---|---|
| Päästöt | ||||
| Suorat hiilidioksidipäästöt, miljoonaa tonnia (Mt) | 0,3 | 0,5 | 1,3 | 1,0 |
| -ominaispäästöt, gCO2/kWh 1) Energian kokonaistuotannon CO2 |
21 | 37 | 26 | 21 |
| -ominaispäästöt, gCO2/kWh 1) Sähköntuotannon CO2 |
9 | 15 | 11 | 10 |
| Päästökauppajärjestelmän alaiset päästöt, Mt | 0,3 | 0,4 | 0,8 | 0,7 |
| Päästökauppajärjestelmään kuulumattomat päästöt, Mt | 0,0 | 0,1 | 0,5 | 0,3 |
| Muut | ||||
| Merkittävät ympäristöpoikkeamat, kpl | 0 | 0 | 1 | 1 |
| Sähköntuotanto, TWh | 12,3 | 12,9 | 46,3 | 45,8 |
| Uusiutuvalla energialla ja ydinvoimalla tuotettu sähkö, % | 98 | 97 | 99 | 99 |
| Hiileen perustuva tuotantokapasiteetti, GW | 1,0 | 1,3 | 1,0 | |
| Hiileen perustuva sähköntuotantokapasiteetti, GW | 0,7 | 0,7 | 0,7 | |
| Hiileen perustuva lämmöntuotantokapasiteetti, GW | 0,4 | 0,6 | 0,4 | |
| Hiileen perustuva sähkön ja lämmön tuotanto, TWh | 0,5 | 0,8 | 1,4 | 1,1 |
| Hiileen perustuva sähkön tuotanto, TWh | 0,2 | 0,2 | 0,4 | 0,4 |
| Hiileen perustuva lämmön tuotanto, TWh | 0,3 | 0,5 | 0,9 | 0,7 |
| Hiileen perustuva osuus liikevaihdosta, % | 3 | 4 | 3 | 3 |
| Fossiilisten polttoaineiden osuus tuotantopohjaisesta liikevaihdosta, % | 6 | 7 | 6 | 5 |
| Fossiilisten polttoaineiden osuus liikevaihdosta, % | 15 | 14 | 12 | 12 |
1) Vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen luvut on laskettu uudelleen laskentaprosessiin vuoden 2024 lopussa tehtyjen muutosten johdosta.
2) Sisältää kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan myyntipäivään 29.11.2024 asti.
Fortum on sitoutunut seuraaviin luonnon monimuotoisuutta edistäviin tavoitteisiin:
- nykyiset ja uudet toiminnot (Scope 1 ja 2) eivät vähennä luonnon monimuotoisuutta vuodesta 2030 eteenpäin, pois lukien vesistövaikutukset
- maanpäällisen luonnon monimuotoisuuteen liittyvien haitallisten vaikutusten 50 prosentin vähennys tuotantoketjun alkupäässä (Scope 3) vuoteen 2030 mennessä (vertailuvuosi 2021)
- sitoumus jatkaa paikallisia toimia vesivoiman tuotannossa ja osallistumaan tieteeseen perustuvan menetelmän kehittämiseen vesistövaikutusten arvioimiseksi.
Fortum jatkoi vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä niin vapaaehtoisia kuin lupiin liittyviä vesivoiman monimuotoisuustoimenpiteitä kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja, mahdollisuuksien mukaan, parannusten toteuttamiseksi. Lisäksi Fortum jatkoi vuonna 2024 aloitettuja tapaustutkimuksia, joiden tavoitteena on luoda uusiin investointeihin liittyen prosessi luontojalanjäljen analysointiin sekä arvioida haitallisten monimuotoisuusvaikutusten lieventämismahdollisuuksia, pyrkimyksenä saavuttaa konsernitason tavoite (ei nettohävikkiä) vuodesta 2030 eteenpäin.
Merkittäviä ympäristöpoikkeamia seurataan, raportoidaan ja tutkitaan, ja tarvittavat korjaavat toimenpiteet toteutetaan. Merkittävät ympäristöpoikkeamat ovat poikkeamia, jotka ovat aiheuttaneet merkittävää haittaa ympäristölle (ilmaan, veteen tai maaperään) tai ympäristölainsäädännön tai -lupaehtojen rikkomuksen. Fortumin tavoitteena on, ettei merkittäviä ympäristöpoikkeamia tai merkittäviä ympäristölainsäädännön tai -lupaehtojen rikkomuksia tapahtuisi. Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä ei ollut merkittäviä ympäristöpoikkeamia (vuoden 2024 ensimmäinen neljännes: 0).
Sosiaalinen vastuu
Tässä osavuosikatsauksessa Fortumin sosiaalisen vastuun tavoitteet ja tunnusluvut liittyvät työturvallisuuteen sekä henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin.
Fortumin tavoitteena on olla turvallinen työpaikka sekä omille työntekijöille että yritykselle töitä tekeville urakoitsijoille ja palveluntoimittajille. ISO 45001 -sertifioitu turvallisuusjohtamisjärjestelmä kattaa 100 % Fortumin tuotantolaitoksista.
Fortum Oyj Tammi–maaliskuun 2025 osavuosikatsaus
Fortumin turvallisuustavoitteet ovat:
- tilastoitavien tapaturmien taajuus (TRIF), oma henkilöstö ja urakoitsijat, alle 1,0 vuoden 2030 loppuun mennessä
- ei vakavia tai kuolemaan johtaneita tapaturmia
- 75 prosentin toteumataso turvallisuuden kehityssuunnitelmissa vuonna 2025.
Konsernin tunnusluvut, sosiaalinen vastuu
| I/2025 | I/2024 1) | 2024 1) | Edelliset 12 kk 1) |
|
|---|---|---|---|---|
| Tilastoitavien tapaturmien taajuus (TRIF), oma henkilöstö ja urakoitsijat, miljoonaa työtuntia kohden | 2,6 | 4,4 | 4,0 | 3,6 |
| Vakavat tai kuolemaan johtaneet työtapaturmat, kpl | 0 | 0 | 2 | 2 |
1) Sisältää kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan liiketoiminnan myyntiin (29.11.2024) asti.
Fortumin työhyvinvointitoiminnan tarkoituksena on edistää työntekijöiden terveyttä, työturvallisuutta ja työyhteisön toimivuutta. Fortum mittaa työntekijöiden käsityksiä terveydestä ja hyvinvoinnista sekä Fortumin pyrkimyksistä tukea heidän henkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointiaan kaksi kertaa vuodessa toteutetulla henkilöstökyselyllä. Fortumin marraskuun 2024 terveys- ja hyvinvointitulos oli 7,9 (ilman kierrätys- ja jätehuoltoliiketoimintaa). Tulos oli energia-alan vertailupistemäärän tasolla.
Fortum edellyttää liiketoimintakumppaneidensa toimivan vastuullisesti ja noudattavan vaatimuksia, jotka on asetettu eettisessä toimintaohjeessa sekä toimintaohjeessa palvelun- ja tavarantoimittajille. Fortum arvioi liiketoimintakumppaneidensa toiminnan tasoa toimittajien kvalifioinnin, toimittaja-auditointien ja vastapuoliriskien arvioinnin avulla. Fortum kehittää jatkuvasti toimittajien arviointi- ja toimitusketjun huolellisuusprosessiaan.
Fortum tekee yhteistyötä kansainvälisellä, kansallisella ja paikallisella tasolla yhteisöjen ja järjestöjen kanssa yhteiskuntavastuuohjelmansa (Corporate Social Responsibility, CSR-ohjelma) kautta. Ohjelman avulla Fortum pyrkii vaikuttavaan yhteistyöhön ympäristökysymyksiin (painopisteinä ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus ja vesi) sekä sosiaalisiin kysymyksiin (painopisteinä koulutus, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja tasa-arvo) liittyen. Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä Fortum tuki yhteiskuntavastuuohjelmansa kautta kahta järjestöä: Pelastakaa lapset (useissa maissa) ja vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma.
ESG-arviot ja -tunnustukset
Fortum osallistuu aktiivisesti seuraaviin ESG-arviointeihin:
| ESG-arvio | Fortumin luokitus | Paras luokitus | Viimeisin luokitus |
|---|---|---|---|
| CDP Climate Change | A- | A | helmikuu 2025 |
| CDP Supplier Engagement | A- | A | maaliskuu 2024 |
| MSCI ESG Ratings | A | AAA | joulukuu 2024 |
| ISS ESG Corporate Rating | B (Prime) | A+ | tammikuu 2025 |
| Moody's ESG Solutions | 63 | 100 | huhtikuu 2024 |
Lisäksi Fortum on listattuna Nasdaq Helsingissä ja sisältyy OMX Sustainability Finland- sekä ECPI® -indekseihin. Nasdaq on nimennyt Fortumin Nasdaq ESG Transparency Partner -kumppaniksi.
Konsernin henkilöstö
Fortumin toiminnot keskittyvät pääasiassa Pohjoismaihin. Henkilöstömäärä maaliskuun 2025 lopussa oli 4 451 (31.12.2024: 4 466).
Maaliskuun 2025 lopussa Generation-segmentillä oli 2 096 työntekijää (31.12.2024: 2 053), Consumer Solutions -segmentillä 1 086 (31.12.2024: 1 118) työntekijää ja Muut toiminnot -segmentillä 1 269 (31.12.2024: 1 295) työntekijää.
Muutokset konsernin johdossa
Joulukuun 2024 lopussa Fortum ilmoitti nimittäneensä konsernin lakiasiainjohtajaksi Kati Levorannan (OTK, MBA) ja konsernin henkilöstöjohtajaksi Karin Svenske Nybergin (DI). Sekä Levoranta että Svenske Nyberg liittyvät Fortumin johtoryhmään. Svenske Nyberg aloittaa uudessa tehtävässään 1.5.2025 ja Levoranta 1.6.2025.
Oikeudenkäynnit
Meneillään olevissa oikeudenkäynneissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen aikana. Oikeudenkäynneistä on lisätietoa liitteessä 16.
Osakkeet ja osakepääoma
Fortumin osake Nasdaq Helsingissä
| Tammi–maaliskuu 2025 |
Osakevaihto kpl | Arvo yhteensä euroa | Korkein euroa | Alin euroa | Keskihinta euroa 1) | Viimeisin euroa |
|---|---|---|---|---|---|---|
| FORTUM | 102 911 418 | 1 498 182 035 | 15,84 | 13,22 | 14,56 | 15,11 |
| 1) Kaupankäyntimäärällä painotettu. | ||||||
| 31.3.2025 | 31.3.2024 | |||||
| Markkina-arvo, mrd. euroa | 13,6 10,3 |
|||||
| Osakkeenomistajia | 223 872 | 232 317 | ||||
| Suomen valtion omistusosuus, % | 51,3 51,3 |
|||||
| Hallintarekisteröityjen ja ulkomaisten omistajien osuus, % | 22,6 20,2 |
|||||
| Kotitalouksien omistusosuus, % | 14,1 14,7 |
|||||
| Rahoitus- ja vakuutuslaitosten omistusosuus, % | 2,1 2,5 |
|||||
| Muiden kotimaisten sijoittajien osuus, % | 10,1 11,1 |
Helsingin pörssin lisäksi Fortumin osakkeita vaihdettiin useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla, kuten Boat-, Cboe- ja Turquoisemarkkinoilla sekä OTC-markkinoilla. Tammi–maaliskuussa 2025 noin 66 % Fortumin osakkeiden kokonaisvaihdosta käytiin muilla markkinapaikoilla kuin Nasdaq Helsingissä (lähde: Bloomberg).
Fortum Oyj:n osakepääoma 31.3.2025 oli 3 046 185 953 euroa, ja rekisteröityjen osakkeiden kokonaismäärä 897 264 465 kappaletta. Fortum Oyj:n hallussa ei ole yhtiön omia osakkeita.
Varsinainen yhtiökokous 2025
Fortum Oyj:n vuoden 2025 varsinainen yhtiökokous pidettiin 1.4.2025 Finlandia-talolla Helsingissä.
Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkona 1,40 euroa osaketta kohti, mikä vastaa yhteensä 1 256 170 251 euroa. Jäljellä oleva osuus voitonjakokelpoisista varoista jätetään yhtiön vapaaseen omaan pääomaan. Osingon täsmäytyspäivä oli 3.4.2025, ja osinko maksettiin 10.4.2024.
Yhtiökokous päätti myöntää vastuuvapauden tilikaudelta 2024 kaikille vuoden 2024 aikana hallituksen jäseninä ja toimitusjohtajana toimineille henkilöille.
Yhtiökokous päätti hyväksyä yhtiön toimielinten palkitsemisraportin vuodelta 2024. Yhtiökokouksen tekemä päätös on neuvoa-antava. Yhtiökokous päätti kannattaa yhtiön päivitettyä toimielinten palkitsemispolitiikkaa. Yhtiökokouksen päätös asiassa on neuvoa-antava.
Hallitus
Yhtiökokous päätti yhtiön osakkeenomistajien nimitystoimikunnan tekemän ehdotuksen mukaisesti, että hallituksen kiinteämääräisten vuosipalkkioiden korottamisen lisäksi aiemmin käytössä olleista kiinteistä valiokuntapalkkioista luovutaan palkkiorakenteen yksinkertaistamiseksi. Hallituksen puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle ja hallituksen muille jäsenille maksetaan kiinteä vuosipalkkio vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä alkaneelta ja vuoden 2026 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä päättyvältä toimikaudelta seuraavasti:
- hallituksen puheenjohtaja: 155 000 euroa
- hallituksen varapuheenjohtaja: 85 000 euroa
- valiokuntien puheenjohtajat: 85 000 euroa siinä tapauksessa, ettei valiokunnan puheenjohtaja samalla toimi hallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana
- hallituksen jäsen: 68 000 euroa.
Fortum Oyj Tammi–maaliskuun 2025 osavuosikatsaus
Hallituksen jäsenelle lisäksi maksettava kokouspalkkio, joka maksetaan myös hallituksen valiokuntakokouksista, on 1 000 euroa kultakin kokoukselta tai 2 000 euroa jäsenen matkustaessa kokoukseen asuinmaansa ulkopuolelle. Jäsenen osallistuessa kokoukseen etäyhteyden välityksellä tai päätöksistä, jotka vahvistetaan erillistä kokousta pitämättä, kokouspalkkio on 1 000 euroa. Jäsenen matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti.
Hallituksen jäsenten hallitustyöskentelystä maksettava vuosipalkkio maksetaan yhtiön osakkeina ja rahana siten, että noin 40 %:lla vuosipalkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loppuosa maksetaan rahana. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kuluista ja varainsiirtoverosta.
Osakkeet hankitaan suoraan hallituksen jäsenten lukuun kahden viikon kuluessa siitä, kun yhtiön ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsaus vuodelta 2025 on julkistettu. Mikäli osakkeiden hankkimista ei voida toteuttaa edellä mainittuna ajankohtana yhtiöön tai hallituksen jäseneen liittyvän syyn vuoksi, osakkeet hankitaan myöhemmin tai vuosipalkkio maksetaan kokonaisuudessaan rahana. Kokouspalkkiot maksetaan kokonaisuudessaan rahana.
Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenmäärä pysyy ennallaan ja koostuu yhteensä yhdeksästä jäsenestä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja mukaan lukien.
Yhtiökokous päätti valita hallituksen jäseniksi toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2026 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, seuraavat henkilöt: puheenjohtajaksi Mikael Silvennoinen, varapuheenjohtajaksi Jonas Gustavsson, ja jäseniksi Ralf Christian, Luisa Delgado, Marita Niemelä, Teppo Paavola, Johan Söderström, Vesa-Pekka Takala ja uutena jäsenenä Stefanie Kesting.
Tilintarkastaja ja kestävyysraportoinnin varmentaja
Yhtiökokous päätti, että tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin varmentajien palkkiot tilikausille 2025 ja 2026 maksetaan yhtiön hyväksymien laskujen perusteella.
Yhtiökokous päätti valita uudelleen yhtiön tilintarkastajaksi ja kestävyysraportoinnin varmentajaksi tilikaudelle 2025 Deloitte Oy:n, joka on ilmoittanut päävastuulliseksi tilintarkastajakseen ja päävastuulliseksi kestävyysraportointitarkastajakseen KHT, KRT Jukka Vattulaisen.
Yhtiökokous päätti valita yhtiön tilintarkastajaksi ja kestävyysraportoinnin varmentajaksi tilikaudelle 2026 KPMG Oy Ab:n, joka on ilmoittanut päävastuulliseksi tilintarkastajakseen ja päävastuulliseksi kestävyysraportointitarkastajakseen KHT, KRT Kirsi Jantusen.
Lahjoitukset
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 500 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin sekä yhteensä enintään 1 000 000 euron suuruisista lahjoituksista satunnaiseen hätäapuun tai siihen rinnastettaviin tarkoituksiin tarpeen mukaan, sekä päättämään lahjoitusten saajista, käyttötarkoituksista ja muista lahjoitusten ehdoista. Valtuutukset ovat voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka. 28.4.2025 mennessä valtuutuksia ei ole käytetty.
Vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen lahjoitusvaltuutus oli voimassa vuoden 2025 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka. Valtuutuksen perusteella 1.4.2025 mennessä yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin oli lahjoitettu 338 500 euroa (valtuutuksen kokonaismäärä 500 000 euroa) ja satunnaiseen hätäapuun tai siihen rinnastettaviin tarkoituksiin 386 000 euroa (valtuutuksen kokonaismäärä 1 000 000 euroa).
Muut merkittävät tapahtumat neljännellä vuosineljänneksellä
Fortum ilmoitti 9.1., että Science Based Targets -aloite (SBTi) oli vahvistanut yhtiön kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Vuonna 2024 Fortum kävi uudelleen läpi ilmastotavoitteensa ja asetti tieteeseen perustuvat lyhyen ja pitkän aikavälin päästövähennystavoitteet sekä nettonollatavoitteen koko arvoketjulle vuoteen 2040 mennessä. Tavoitteet ovat linjassa sen kanssa, että ilmaston lämpeneminen pysähtyisi 1,5 celsiusasteeseen.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
Fortum tiedotti 24.4. sopineensa ostavansa puolalaisen sähköratkaisujen tarjoajan Orange Energia Sp. z o.o.:n Orange Polska S.A.:lta. Velaton kauppahinta on enintään noin 120 miljoonaa Puolan zlotya (noin 28 miljoonaa euroa). Kauppahinnasta noin 90 miljoonaa Puolan zlotya (noin 21 miljoonaa euroa) suoritetaan, kun kauppa saadaan päätökseen arviolta kesä- tai heinäkuussa 2025. Kaupan yhteydessä sovittu lisäkauppahinta (earn-out) maksetaan Orange Polskan maanlaajuisen vähittäismyyntiverkoston kautta toteutuneiden
Fortum Oyj Tammi–maaliskuun 2025 osavuosikatsaus
sähkönmyynnin volyymitavoitteiden perusteella vuoden 2029 alkuun mennessä. Kaupan toteutuminen edellyttää tavanomaisten ehtojen täyttymistä.
Osingonmaksu
Vuoden 2025 yhtiökokous hyväksyi, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 1,40 euroa osaketta kohti.
Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 3.4.2025, ja osinko maksettiin 10.4.2025.
Espoo 28.4.2025
Fortum Oyj Hallitus
Lisätietoja:
Sijoittajasuhteet ja talousviestintä: Ingela Ulfves, puh. 040 515 1531, Rauno Tiihonen, puh. 010 453 6150, Siri Markula, puh. 040 743 2177, Pirjo Lifländer, puh. 040 643 3317 ja [email protected]
Media: Fortum News Desk, puh. 040 198 2843
Tämä lyhennetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Osavuosikatsauksen taloustiedot ovat tilintarkastamattomia.
Taloudellinen kalenteri
Fortumin osavuosikatsaukset vuonna 2025:
- tammi–kesäkuun puolivuosikatsaus 15.8.2025 noin klo 9.00
- tammi–syyskuun osavuosikatsaus 29.10.2025 noin klo 9.00
Jakelu:
Nasdaq Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.fortum.fi
Katsaukseen liittyvää lisätietoa (mukaan lukien vuosineljännestaulukot) on osoitteessa www.fortum.fi/sijoittajat.
Osavuosikatsaus on tilintarkastamaton.
Lyhennetty konsernin tuloslaskelma
| milj. euroa Liite |
I/2025 | I/2024 | 2024 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto 3 |
1 642 | 2 015 | 5 800 | 5 427 |
| Muut tuotot | 6 | 10 | 48 | 44 |
| Materiaalit ja palvelut | -911 | -1 167 | -3 295 | -3 039 |
| Henkilöstökulut | -100 | -120 | -485 | -464 |
| Poistot 3 |
-76 | -92 | -379 | -362 |
| Muut kulut | -100 | -115 | -511 | -496 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto 3 |
462 | 530 | 1 178 | 1 110 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 3, 4 |
8 | 42 | 147 | 113 |
| Liikevoitto 3 |
470 | 571 | 1 325 | 1 224 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 3, 7 |
9 | 21 | 19 | 7 |
| Korkokulut | -44 | -63 | -226 | -207 |
| Korkotuotot | 37 | 53 | 234 | 217 |
| Muut rahoituserät - netto | -23 | -3 | 47 | 27 |
| Rahoituskulut - netto 8 |
-29 | -13 | 55 | 38 |
| Voitto ennen tuloveroja | 450 | 580 | 1 399 | 1 269 |
| Tuloverot 9 |
-88 | -106 | -239 | -221 |
| Kauden voitto | 362 | 473 | 1 160 | 1 049 |
| Jakautuminen: | ||||
| Emoyhtiön omistajille | 363 | 471 | 1 164 | 1 056 |
| Määräysvallattomille omistajille | -1 | 2 | -4 | -8 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta konsernin voitosta laskettu osakekohtainen tulos (euroa per osake) |
||||
| Laimentamaton | 0,40 | 0,53 | 1,30 | 1,17 |
Laimennetut osakekohtaiset tulokset ovat samat kuin laimentamattomat osakekohtaiset tulokset yllä, koska Fortumilla ei tällä hetkellä ole ulkona olevia laimentavia instrumentteja.
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa Liite |
I/2025 | I/2024 | 2024 | 12 kk |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 462 | 530 | 1 178 | 1 110 |
| Arvonalentumiset ja peruutukset | -11 | -2 | -17 | -26 |
| Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät | 0 | 5 | 183 | 178 |
| Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset | 20 | 39 | -61 | -80 |
| Muut | -1 | 0 | 43 | 41 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 3, 4 |
8 | 42 | 147 | 113 |
| Liikevoitto | 470 | 571 | 1 325 | 1 224 |
Katso liitetieto 19 Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset.
Lyhennetty konsernin laaja tuloslaskelma
| milj. euroa | I/2025 | I/2024 | 2024 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Kauden voitto | 362 | 473 | 1 160 | 1 049 |
| Muut laajan tuloksen erät | ||||
| Erät, jotka siirretään tai saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi: | ||||
| Kassavirran suojaukset | ||||
| Kauden käyvän arvon muutokset 1) | 126 | 508 | 516 | 134 |
| Siirrot tuloslaskelmaan | 0 | 7 | 66 | 58 |
| Siirrot vaihto-omaisuuteen/aineellisiin hyödykkeisiin | -3 | 0 | -1 | -4 |
| Laskennalliset verot | -26 | -104 | -116 | -37 |
| Nettosijoitusten suojaus | ||||
| Kauden käyvän arvon muutokset | -6 | 4 | 4 | -6 |
| Laskennalliset verot | 1 | -1 | -1 | 1 |
| Muuntoerot 2) | 68 | 13 | 13 | 67 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä | 4 | -1 | 1 | 7 |
| 163 | 426 | 483 | 220 | |
| Erät, joita ei myöhemmin tulla siirtämään tulosvaikutteisiksi: | ||||
| Sijoitusten uudelleenarvostus | 0 | 0 | 1 | 1 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot etuuspohjaisista järjestelyistä | 0 | 0 | 15 | 15 |
| 0 | 0 | 16 | 16 | |
| Muut laajan tuloksen erät, laskennallisten verojen jälkeen | 163 | 426 | 499 | 236 |
| Laaja tulos yhteensä | 525 | 899 | 1 659 | 1 285 |
| Laajan tuloksen jakautuminen: | ||||
| Emoyhtiön omistajille | 525 | 897 | 1 663 | 1 291 |
| Määräysvallattomille omistajille | 0 | 2 | -4 | -6 |
| 525 | 899 | 1 659 | 1 285 |
1) Kassavirtasuojausten käyvän arvon muutokset liittyvät lähinnä johdannaisten, kuten futuurien ja termiinien, käypään arvoon arvostamiseen. Johdannaisilla suojataan tulevien hyödyketransaktioiden myyntihintaa ja niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Kun hyödykkeen markkinahinta on korkeampi (alhaisempi) kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on negatiivinen (positiivinen).
2) Ulkomaisten tytäryritysten muuntoerot, pääosin Ruotsin kruunu, Norjan kruunu ja Puolan zloty.
Lyhennetty konsernin tase
| milj. euroa | Liite | 31.3.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 574 | 549 | |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät | 6 324 | 6 070 | |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 1 309 | 1 260 | |
| Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 13 | 1 108 | 1 117 |
| Muut pitkäaikaiset sijoitukset | 227 | 238 | |
| Laskennalliset verosaamiset | 835 | 845 | |
| Johdannaisinstrumentit | 5 | 305 | 266 |
| Pitkäaikaiset korolliset saamiset | 11 | 462 | 431 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 11 144 | 10 777 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 407 | 420 | |
| Johdannaisinstrumentit | 5 | 383 | 379 |
| Lyhytaikaiset korolliset saamiset | 11 | 243 | 283 |
| Vakuussaaminen | 12 | 280 | 205 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 967 | 1 108 | |
| Likvidit varat | 12 | 4 318 | 4 136 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 6 599 | 6 530 | |
| Varat yhteensä | 17 743 | 17 307 | |
| OMA PÄÄOMA | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 3 046 | 3 046 | |
| Ylikurssirahasto | 73 | 73 | |
| Kertyneet voittovarat | 6 190 | 5 770 | |
| Muut oman pääoman erät | 290 | 186 | |
| Yhteensä | 9 599 | 9 074 | |
| Määräysvallattomat omistajat | 80 | 79 | |
| Oma pääoma yhteensä | 9 679 | 9 154 | |
| VIERAS PÄÄOMA | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | |||
| Korollinen pitkäaikainen vieras pääoma | 12 | 3 589 | 4 336 |
| Johdannaisinstrumentit | 5 | 205 | 221 |
| Laskennalliset verovelat | 419 | 386 | |
| Ydinvoimaan liittyvät varaukset | 13 | 1 108 | 1 117 |
| Muu pitkäaikainen vieras pääoma | 232 | 216 | |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 5 554 | 6 276 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |||
| Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma | 12 | 1 139 | 492 |
| Johdannaisinstrumentit | 5 | 419 | 333 |
| Vakuusvelka | 12 | 56 | 93 |
| Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma | 896 | 959 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 2 510 | 1 877 | |
| Vieras pääoma yhteensä | 8 064 | 8 153 | |
| Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä | 17 743 | 17 307 |
Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
| Kertyneet | Muut oman pääoman erät | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
voittovarat Kertyneet voitto varat |
Muunto erot |
Kassa virta suojaukset |
Muut laajan tuloksen erät |
Muut laajan tuloksen erät osakkuus ja yhteis- yrityksissä |
Emo yhtiön omistajat |
Määräys vallat tomat omistajat |
Oma pääoma yhteensä |
| Oma pääoma 1.1.2025 | 3 046 | 73 | 6 780 | -1 010 | 127 | 5 | 53 | 9 074 | 79 | 9 154 |
| Kauden voitto | 363 | 363 | -1 | 362 | ||||||
| Muuntoerot | 57 | 6 | 0 | 3 | 66 | 2 | 68 | |||
| Muut laajan tuloksen erät | 97 | -5 | 4 | 95 | 0 | 95 | ||||
| Kauden laaja tulos yhteensä | 363 | 57 | 102 | -5 | 7 | 525 | 0 | 525 | ||
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | ||||||
| Oma pääoma 31.3.2025 | 3 046 | 73 | 7 143 | -953 | 230 | 0 | 60 | 9 599 | 80 | 9 679 |
| Oma pääoma 1.1.2024 | 3 046 | 73 | 6 618 | -1 026 | -337 | -14 | 79 | 8 438 | 60 | 8 499 |
| Kauden voitto | 471 | 471 | 2 | 473 | ||||||
| Muuntoerot | 15 | 1 | 0 | -2 | 13 | 0 | 13 | |||
| Muut laajan tuloksen erät | 411 | 3 | -1 | 413 | 0 | 413 | ||||
| Kauden laaja tulos yhteensä | 471 | 15 | 411 | 3 | -3 | 897 | 2 | 899 | ||
| Osingonjako | -1 032 | -1 032 | 0 | -1 032 | ||||||
| Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa |
0 | 23 | 23 | |||||||
| Muut | 1 | 1 | 0 | 1 | ||||||
| Oma pääoma 31.3.2024 | 3 046 | 73 | 6 058 | -1 011 | 74 | -11 | 76 | 8 305 | 85 | 8 390 |
| Oma pääoma 1.1.2024 | 3 046 | 73 | 6 618 | -1 026 | -337 | -14 | 79 | 8 438 | 60 | 8 499 |
| Kauden voitto | 1 164 | 1 164 | -4 | 1 160 | ||||||
| Muuntoerot | 15 | -1 | 0 | -2 | 13 | 0 | 13 | |||
| Muut laajan tuloksen erät | 466 | 19 | 1 | 486 | 0 | 486 | ||||
| Kauden laaja tulos yhteensä | 1 164 | 15 | 465 | 19 | 0 | 1 663 | -4 | 1 659 | ||
| Osingonjako | -1 032 | -1 032 | 0 | -1 032 | ||||||
| Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen | 0 | -2 | -2 | |||||||
| Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa |
0 | 25 | 25 | |||||||
| Muut 1) | 30 | -25 | 5 | 0 | 5 | |||||
| Oma pääoma 31.12.2024 | 3 046 | 73 | 6 780 | -1 010 | 127 | 5 | 53 | 9 074 | 79 | 9 154 |
1) Sisältää oikaisun liittyen osakaslainojen korkoja suojaavien korkojohdannaisten suojauslaskentaan Fortumin yhteisyritys Teollisuuden Voima Oyj:ssä (TVO).
Muuntoerot
Ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätöstiedot muunnetaan euroiksi käyttäen tuloslaskelman osalta keskikurssia ja taseen osalta tilinpäätöspäivän kurssia. Kurssiero, joka syntyy muunnosta euroiksi, kirjataan omaan pääomaan. Kurssieroa syntyy pääosin Ruotsin kruunun, Norjan kruunun ja Puolan zlotyn vaikutuksesta.
Katso lisätietoja käytetyistä kursseista liitetiedossa 1.4 Osavuosikatsauksessa käytetyt keskeisimmät valuuttakurssit.
Kassavirtasuojaukset
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kassavirtasuojausten käyvän arvon muutoksista liittyy lähinnä hyödykejohdannaisten, kuten futuurien ja termiinien, käypään arvoon arvostamiseen. Hyödykejohdannaisilla suojataan tulevien hyödyketransaktioiden myyntihintaa ja niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Kun hyödykkeen markkinahinta on korkeampi (alhaisempi) kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on negatiivinen (positiivinen).
Osingonjako
Vuoden 2024 osingonjaosta, 1,40 euroa osaketta kohti ja yhteensä 1 256 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 1.4.2025. Osinko maksettiin 10.4.2025. Osinkoa ei ole esitetty velkana tässä osavuosikatsauksessa.
Vuoden 2023 osingonjaosta, 1,15 euroa osaketta kohti ja yhteensä 1 032 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 25.3.2024. Osinko maksettiin kahdessa erässä. Lisätietoja liitetiedossa 10 Osakekohtainen osinko.
Vertailukelpoinen määräysvallattomat omistajat
| milj. euroa | I/2025 | I/2024 | 2024 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Määräysvallattomat omistajat | 1 | -2 | 4 | 8 |
| Määräysvallattomiin omistajiin liittyvät oikaisut | -2 | 1 | 3 | 0 |
| Vertailukelpoinen määräysvallattomat omistajat | 0 | -1 | 7 | 8 |
Lyhennetty konsernin rahavirta
| Edelliset | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Liite | I/2025 | I/2024 | 2024 | 12 kk |
| Liiketoiminnan rahavirta Kauden voitto |
362 | 473 | 1 160 | 1 049 | |
| Oikaisuerät: | |||||
| Tuloverot | 88 | 106 | 239 | 221 | |
| Rahoituskulut - netto | 29 | 13 | -55 | -38 | |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 7 | -9 | -21 | -19 | -7 |
| Poistot | 3 | 76 | 92 | 379 | 362 |
| Liikevoitto ennen poistoja (Käyttökate) | 546 | 664 | 1 704 | 1 586 | |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 3, 4 | -8 | -42 | -147 | -113 |
| Vertailukelpoinen käyttökate | 538 | 622 | 1 556 | 1 472 | |
| Ei-kassavaikutteiset sekä muut erät | -10 | -86 | -89 | -12 | |
| Saadut korot | 36 | 51 | 236 | 221 | |
| Maksetut korot | -80 | -78 | -225 | -228 | |
| Saadut osingot | 1 | 2 | 14 | 13 | |
| Maksetut tuloverot | -64 | -86 | -196 | -173 | |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 422 | 425 | 1 297 | 1 293 | |
| Käyttöpääoman muutos | 31 | 113 | 95 | 14 | |
| Liiketoiminnan rahavirta yhteensä | 453 | 538 | 1 392 | 1 307 | |
| Investointien rahavirta | |||||
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | 3 | -100 | -110 | -472 | -461 |
| Hankitut osakkeet | 6 | -16 | -4 | -33 | -44 |
| Käyttöomaisuuden myynnit | 0 | 0 | 3 | 2 | |
| Myydyt osakkeet ja pääoman palautukset | 6 | 0 | 5 | 764 | 760 |
| Osakaslainat osakkuus- ja yhteisyrityksille | 11 | -20 | -21 | -26 | -24 |
| Vakuussaamisten muutos | -75 | 270 | 386 | 42 | |
| Muutos muissa korollisissa saamisissa | 11 | 35 | -22 | -19 | 38 |
| Investointien rahavirta yhteensä | -174 | 117 | 604 | 312 | |
| Rahavirta ennen rahoitusta | 279 | 655 | 1 995 | 1 619 | |
| Rahoituksen rahavirta | |||||
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 12 | 2 | 1 | 5 | 7 |
| Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset 1) | 12 | -4 | -5 | -944 | -943 |
| Lyhytaikaisten lainojen muutos | 12 | -67 | 78 | -37 | -182 |
| Osingonjako emoyhtiön omistajille | 10 | 0 | 0 | -1 032 | -1 032 |
| Vakuusvelan muutos | -37 | -33 | -38 | -42 | |
| Muut rahoituserät | 0 | 0 | 2 | 2 | |
| Rahoituksen rahavirta yhteensä | -106 | 40 | -2 043 | -2 189 | |
| Laskelman mukainen likvidien varojen muutos | 173 | 695 | -47 | -570 | |
| Likvidit varat kauden alussa | 12 | 4 136 | 4 183 | 4 183 | 4 875 |
| Muuntoerot ja odotettavissa olevat luottotappiot likvideissä varoissa | 10 | -3 | 0 | 13 | |
| Likvidit varat kauden lopussa | 12 | 4 318 | 4 875 | 4 136 | 4 318 |
1) Vuonna 2024 nostettiin 300 miljoonan euron vihreä laina vihreän rahoituksen viitekehyksen puitteissa ja lainalla jälleenrahoitettiin osittain 700 miljoonan euron pankkilaina. Lainat netotettiin ilman maksua. Lainasta maksettiin etuajassa takaisin 400 miljoonaa euroa, vaikuttaen kassavirtaan.
Rahavirtalaskelman lisätietoja
Ei-kassavaikutteiset sekä muut erät
Vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen ei-kassavaikutteiset sekä muut erät -10 miljoonaa euroa (I/2024: -86) liittyvät pääasiassa realisoituneisiin valuuttakurssivoittoihin ja -tappioihin -31 miljoonaa euroa (I/2024: -112) ja päästöoikeuksiin liittyvien velkojen muutokseen 18 miljoonaa euroa (I/2024: 27).
Käyttöpääoman muutos
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | I/2025 | I/2024 | 2024 | 12 kk |
| Korottomien saamisten muutos, vähennys(+)/lisäys(-) | 61 | 246 | 243 | 59 |
| Vaihto-omaisuuden muutos, vähennys(+)/lisäys(-) | 15 | 47 | -17 | -49 |
| Korottomien velkojen muutos, vähennys(-)/lisäys(+) | -46 | -180 | -131 | 4 |
| Yhteensä | 31 | 113 | 95 | 14 |
Maksetut käyttöomaisuusinvestoinnit rahavirtalaskelmassa
| milj. euroa | I/2025 | I/2024 | 2024 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Käyttöomaisuusinvestoinnit | 132 | 88 | 483 | 527 |
| Muutokset maksamattomissa investoinneissa, vähennys(+)/lisäys(-) | -30 | 25 | -2 | -57 |
| Aktivoidut vieraan pääoman menot | -2 | -3 | -10 | -9 |
| Yhteensä | 100 | 110 | 472 | 461 |
Hankitut osakkeet rahavirtalaskelmassa
Osakehankintojen nettovaikutus oli vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen aikana 16 miljoonaa euroa (I/2024: 4). Katso lisätietoja liitetiedossa 6.1 Yrityshankinnat.
Myydyt osakkeet rahavirtalaskelmassa
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | I/2025 | I/2024 | 2024 | 12 kk |
| Myydyt tytäryritysosakkeet pl. myytyjen yritysten rahavarat | 0 | 5 | 726 | 721 |
| Myydyt osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet ja pääoman palautukset | 0 | 0 | 38 | 38 |
| Yhteensä | 0 | 5 | 764 | 760 |
Vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksellä aikana ei ollut merkittäviä yritysmyyntejä. Vuonna 2024 Fortum sai päätökseen kierrätys- ja jäteliiketoimintansa myynnin, sekä jäljellä olleen osuutensa (43,75 %) myynnin 185 MW:n aurinkovoimaliiketoiminnoistaan Intiassa. Katso lisätietoja liitetiedossa 6 Yrityshankinnat ja -myynnit.
Rahoitusnettovelan muutokset
| milj. euroa Liite |
I/2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Rahoitusnettovelka kauden alussa | 367 | 942 |
| Nettorahavirta: | ||
| Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) | 538 | 1 556 |
| Ei-kassavaikutteiset sekä muut erät | -10 | -89 |
| Maksetut nettorahoituskulut ja saadut osingot | -43 | 25 |
| Maksetut tuloverot | -64 | -196 |
| Käyttöpääoman muutos | 31 | 95 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit | -100 | -472 |
| Yrityshankinnat | -16 | -33 |
| Yritys- ja käyttöomaisuusmyynnit | 0 | 767 |
| Muutos korollisissa saamisissa | 15 | -44 |
| Osingonjako emoyhtiön omistajille | 0 | -1 032 |
| Muut rahoitustoiminnot | 0 | 2 |
| Nettorahavirta ('-' rahoitusnettovelan kasvu) | 354 | 580 |
| Muuntoerot ja muut muutokset | -1 | 5 |
| Rahoitusnettovelka kauden lopussa 12 |
13 | 367 |
Pääomariskien hallinta
Fortumin pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat:
- Säilyttää vähintään tason BBB luottoluokitus. Nykyisen luottoluokituksen varmistamiseksi rahoitusnettovelan suhde vertailukelpoiseen käyttökatteeseen voi olla enintään 2,0–2,5. Fortumin tämänhetkiset luottoluokitukset ovat BBB+ vakain näkymin (S&P Global Ratings) ja BBB vakain näkymin (Fitch Ratings).
- Fortum valitsee jatkossakin kasvuhankkeensa tarkasti varmistaakseen asetetut tuottovaatimukset; uusien investointien projektikohtainen vähimmäistuottovaatimus on pääomakustannusten painotettu keskiarvo (WACC) lisättynä 150–400 korkopisteellä teknologiasta tai hankkeesta riippuen sekä huomioiden yhtiön ympäristötavoitteet.
- Fortumin osinkopolitiikka: osingonjakosuhde on 60–90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta. Osingonjakosuhteen vaihteluvälin ylälaitaa sovelletaan silloin, kun tase on vahva ja investointeja vähän, kun taas vaihteluvälin alalaitaa sovelletaan velkaantuneisuusasteen ollessa korkea ja/tai käynnissä on suuria investointeja.
- Fortumin tavoitteena on vähentää vuotuisia kiinteitä kustannuksia asteittain 100 miljoonalla eurolla (pois lukien inflaatio) vuoden 2025 loppuun mennessä niin, että kustannusvaikutukset toteutuvat täysimääräisesti vuoden 2026 alusta lähtien. Tehostamisohjelma etenee suunnitellusti ja aikataulun mukaisesti.
- Vuosina 2025–2027 Fortumin investointien arvioidaan olevan noin 1,4 miljardia euroa (ilman yritysostoja), josta vuotuisten kasvuinvestointien arvioidaan olevan 150–300 miljoonaa euroa ja kunnossapitoinvestointien 250 miljoonaa euroa.
Vertailukelpoinen käyttökate on vaihtoehtoinen tunnusluku, ja sitä käytetään osatekijänä pääomarakenteen tavoitteen tunnusluvussa rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA).
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)
| milj. euroa Liite |
Edelliset 12 kk |
2024 |
|---|---|---|
| + Korollinen vieras pääoma | 4 728 | 4 828 |
| - Likvidit varat | 4 318 | 4 136 |
| - Vakuusjärjestely | 173 | 213 |
| - Vakuussaaminen | 280 | 205 |
| + Vakuusvelka | 56 | 93 |
| +/- Nettovakuusvelka/-saaminen | -224 | -111 |
| Rahoitusnettovelka 12 |
13 | 367 |
| Liikevoitto | 1 224 | 1 325 |
| + Poistot | 362 | 379 |
| Käyttökate | 1 586 | 1 704 |
| - Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | -113 | -147 |
| Vertailukelpoinen käyttökate | 1 472 | 1 556 |
| Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate | 0,0 | 0,2 |
Tunnuslukuja
| milj. euroa tai kuten merkitty | I/2025 | I/2024 | 2024 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Raportoitu | ||||
| Liikevaihto | 1 642 | 2 015 | 5 800 | 5 427 |
| Liikevoitto | 470 | 571 | 1 325 | 1 224 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 9 | 21 | 19 | 7 |
| Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen) | 363 | 471 | 1 164 | 1 056 |
| Tulos/osake, euroa | 0,40 | 0,53 | 1,30 | 1,17 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 453 | 538 | 1 392 | 1 307 |
| Käyttöomaisuus- ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 154 | 93 | 516 | 578 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit | 132 | 88 | 483 | 527 |
| milj. euroa tai kuten merkitty | I/2025 | I/2024 | 2024 | Edelliset 12 kk |
| Vertailukelpoinen | ||||
| Käyttökate (EBITDA) | 538 | 622 | 1 556 | 1 472 |
| Liikevoitto | 462 | 530 | 1 178 | 1 110 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 8 | 12 | -30 | -34 |
| Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen) | 374 | 430 | 900 | 845 |
| Tulos/osake, euroa | 0,42 | 0,48 | 1,00 | 0,94 |
| milj. euroa tai kuten merkitty | Edelliset 12 kk |
2024 | ||
| Taloudellinen asema | ||||
| Rahoitusnettovelka kauden lopussa | 13 | 367 | ||
| Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate | 0,0 | 0,2 | ||
| euroa tai kuten merkitty | 31.3.2025 | 31.12.2024 | ||
| Oma pääoma/osake, euroa | 10,70 | 10,11 | ||
| Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta | 897 264 | 897 264 | ||
| Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 osaketta | 897 264 | 897 264 | ||
Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta 897 264 897 264
Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot
1 Merkittävät laadintaperiaatteet
1.1 Laadintaperusta
Konsernin tilintarkastamaton lyhennetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa käyttöönotettua kansainvälistä (IAS) 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Osavuosikatsausta tulee lukea yhdessä vuoden 2024 konsernitilinpäätöksen kanssa.
Osavuosikatsauksessa esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten esitettyjen lukujen yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.
Fortumin liiketoiminnasta osa on kausiluonteista, minkä takia vertailukelpoinen liikevoitto on yleensä suurempi vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä. Otsikoissa "Edelliset 12 kk" kuvaa raportointihetkeä edeltäviä 12 kuukauden lukuja.
1.2 Vaihtoehtoiset tunnusluvut
ESMA:n vaihtoehtoisia tunnuslukuja koskevien ohjeiden (ESMA Guidelines on Alternative Performance Measures) mukaan vaihtoehtoisena tunnuslukuna (APM) pidetään taloudellista tunnuslukua, joka kuvaa mennyttä tai tulevaa tulosta, taloudellista asemaa tai rahavirtoja, ja joka on muu kuin sovellettavassa tilinpäätösnormistossa määritelty tai nimetty taloudellinen tunnusluku.
Fortum käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja (APM), kuten vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen käyttökate, taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, segmenttien ja konsernin tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia. Liiketoimintojen tulosta ei voi vertailla eri raportointikausien välillä huomioimatta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja siksi nämä erät eivät sisälly vertailukelpoiseen liikevoittoon eivätkä vertailukelpoiseen käyttökatteeseen. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät on esitetty erikseen konsernin tuloslaskelmalla liiketoiminnan läpinäkyvyyden ja lukujen vertailukelpoisuuden parantamiseksi eri kausien välillä.
Rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) suhde on Fortumin pitkän aikavälin taloudelliseen tavoitteen, pääomarakenteen, määritelmä (katso Pääomariskien hallinta ja liitetieto 19 Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset).
Katso liitetiedot 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto ja 19 Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset.
1.3 Laadintaperiaatteet
Tässä osavuosikatsauksessa noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernitilinpäätöksessä 2024 noudatettujen periaatteiden kanssa noudatettujen periaatteiden kanssa.
Standardimuutoksilla ja tulkinnoilla, jotka tulivat voimaan 1.1.2025 ei ollut merkittävää vaikutusta Fortumin konsernitilinpäätökseen.
1.4 Osavuosikatsauksessa käytetyt keskeisimmät valuuttakurssit
Kauden lopun valuuttakurssit perustuvat Euroopan keskuspankin julkaisemiin tilinpäätöshetken kursseihin. Keskimääräinen valuuttakurssi lasketaan Euroopan keskuspankin päivittäisten loppukurssien keskiarvona.
Keskeisimmät osavuosikatsauksessa käytetyt kurssit ovat:
| 1–3/2025 | 1–12/2024 | 1–9/2024 | 1–6/2024 | 1–3/2024 |
|---|---|---|---|---|
| 11,6514 | 11,6290 | 11,5854 | 11,4926 | 11,4159 |
| 4,2015 | 4,3058 | 4,3053 | 4,3169 | 4,3333 |
| 11,2352 | 11,4325 | 11,4120 | 11,3914 | 11,2792 |
| Kauden lopun valuuttakurssi | 31.3.2025 | 31.12.2024 | 30.9.2024 | 30.6.2024 | 31.3.2024 |
|---|---|---|---|---|---|
| Norja (NOK) | 11,4130 | 11,7950 | 11,7645 | 11,3965 | 11,6990 |
| Puola (PLN) | 4,1840 | 4,2750 | 4,2788 | 4,3090 | 4,3123 |
| Ruotsi (SEK) | 10,8490 | 11,4590 | 11,3000 | 11,3595 | 11,5250 |
2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat
Osavuosikatsauksen laatiminen edellyttää, että yhtiön johto tekee arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujen varojen ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen määriin. Toteutuneet erät saattavat olla erilaisia näihin arvioihin verrattuna. Tämän osavuosikatsauksen laatimisen yhteydessä johdon tekemät merkittävät konsernin laadintaperiaatteisiin ja keskeisimpiin epävarmuustekijöihin liittyneet arviot ovat samoja, joita sovellettiin konsernitilinpäätöksessä 2024.
3 Tiedot segmenteittäin
Fortumin IFRS:n mukaiset raportoitavat segmentit ovat:
- Generation-segmentti, joka sisältää Hydro Generation-, Nuclear Generation-, Corporate Customers and Markets- sekä Renewables and Decarbonisation -liiketoimintayksiköt.
- Consumer Solutions -segmentti, joka sisältää Consumer Solutions -liiketoimintayksikön.
- Muut toiminnot -segmentti, johon kuuluu Innovation and Venturing -toiminnot, liiketoimintoja palvelevat konsernitoiminnot ja konsernijohto. Siihen kuuluu myös Circular Solutions -liiketoiminta, joka koostuu pääosin akkujen kierrätysliiketoiminnasta.
Vuosineljännes
| Generation 1) | Consumer Solutions | Muut toiminnot | Yhteensä | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Liite | I/2025 | I/2024 | I/2025 | I/2024 | I/2025 | I/2024 | I/2025 | I/2024 | |
| Tuloslaskelman tiedot segmenteittäin | ||||||||||
| Sähkönmyynti | 906 | 1 207 | 859 | 978 | 0 | 2 | 1 765 | 2 187 | ||
| Lämmönmyynti | 200 | 191 | 0 | 0 | 0 | 11 | 200 | 203 | ||
| Kaasunmyynti | 0 | 0 | 135 | 142 | 0 | 0 | 135 | 142 | ||
| Jätteiden käsittelyn myynti | 5 | 3 | 0 | 0 | 0 | 54 | 6 | 57 | ||
| Muut myynnit | 10 | 11 | 7 | 34 | 45 | 76 | 62 | 121 | ||
| Liikevaihto | 1 122 | 1 412 | 1 000 | 1 154 | 46 | 144 | 2 168 | 2 710 | ||
| Eliminoinnit | -88 | -108 | -2 | 14 | -37 | -34 | -126 | -128 | ||
| Nord Pool -netotus 2) | -399 | -567 | ||||||||
| Ulkoinen liikevaihto | 1 034 | 1 304 | 999 | 1 168 | 9 | 109 | 1 642 | 2 015 | ||
| Vertailukelpoinen käyttökate | 485 | 564 | 69 | 62 | -15 | -3 | 538 | 622 | ||
| Poistot | -49 | -51 | -22 | -19 | -5 | -22 | -76 | -92 | ||
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 436 | 513 | 47 | 42 | -20 | -25 | 462 | 530 | ||
| Arvonalentumiset ja peruutukset | -11 | 0 | 0 | 0 | 0 | -2 | -11 | -2 | ||
| Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät |
6 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 5 | 0 | 5 | |
| Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset |
18 | 29 | 2 | 10 | 0 | 0 | 20 | 39 | ||
| Muut | -1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -1 | 0 | ||
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 4 | 5 | 29 | 2 | 10 | 0 | 3 | 8 | 42 | |
| Liikevoitto | 441 | 542 | 49 | 52 | -20 | -22 | 470 | 571 | ||
| Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta |
4, 7 | 5 | 11 | 0 | 0 | 3 | 1 | 8 | 12 | |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta |
7 | 7 | 20 | 0 | 0 | 3 | 1 | 9 | 21 | |
| Bruttoinvestoinnit / -divestoinnit | ||||||||||
| segmenteittäin | ||||||||||
| Bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 6 | 18 | 0 | 0 | 0 | 4 | 4 | 22 | 4 | |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | 117 | 61 | 14 | 17 | 1 | 10 | 132 | 88 | ||
| Osakkeiden bruttodivestoinnit | 6 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 5 | 0 | 5 |
1) Sekä ulkoinen että sisäinen sähkönmyynti sisältää realisoituneiden suojausinstrumenttien vaikutukset. Vaikutus liikevaihtoon voi olla positiivinen tai negatiivinen riippuen keskimääräisen sopimushinnan ja realisoituneen spot-hinnan erotuksesta. Sähkönmyynti sisältää hyödykejohdannaisten realisoituneen tuloksen sopimuksista, joilla ei ollut IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa, mutta ovat operatiivisesti luokiteltu suojaukseksi. Sähkön myynti sisältää myös uusiutuvan energian sertifikaattien myyntiä 92 miljoonaa euroa (I/2024: 99).
2) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai -ostaja.
Edelliset 12 kk
| Generation 1) | Consumer Solutions | Muut toiminnot | Yhteensä | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Liite | Edell. 12 kk | 2024 | Edell. 12 kk | 2024 | Edell. 12 kk | 2024 | Edell. 12 kk | 2024 |
| Tuloslaskelman tiedot segmenteittäin | |||||||||
| Sähkönmyynti | 2 933 | 3 234 | 2 515 | 2 635 | 3 | 5 | 5 451 | 5 873 | |
| Lämmönmyynti | 510 | 502 | 0 | 0 | 14 | 25 | 524 | 527 | |
| Kaasunmyynti | 0 | 0 | 379 | 386 | 0 | 0 | 379 | 386 | |
| Jätteiden käsittelyn myynti | 13 | 11 | 0 | 0 | 158 | 212 | 171 | 223 | |
| Muut myynnit | 48 | 48 | 25 | 53 | 324 | 355 | 397 | 456 | |
| Liikevaihto | 3 504 | 3 795 | 2 919 | 3 073 | 498 | 596 | 6 922 | 7 464 | |
| Eliminoinnit | -286 | -307 | -20 | -5 | -160 | -157 | -467 | -469 | |
| Nord Pool -netotus 2) | -1 028 | -1 196 | |||||||
| Ulkoinen liikevaihto | 3 218 | 3 488 | 2 899 | 3 068 | 338 | 439 | 5 427 | 5 800 | |
| Vertailukelpoinen käyttökate | 1 342 | 1 421 | 168 | 161 | -38 | -26 | 1 472 | 1 556 | |
| Poistot | -201 | -204 | -87 | -85 | -73 | -90 | -362 | -379 | |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 1 141 | 1 218 | 81 | 76 | -112 | -116 | 1 110 | 1 178 | |
| Arvonalentumiset ja peruutukset Myyntivoitot ja muut samankaltaiset |
-11 | 0 | 0 | 0 | -15 | -17 | -26 | -17 | |
| erät | 6 | 0 | 0 | 0 | 0 | 179 | 183 | 178 | 183 |
| Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset |
-118 | -107 | 38 | 46 | 0 | 0 | -80 | -61 | |
| Muut | -9 | -7 | 0 | 0 | 50 | 50 | 41 | 43 | |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 4 | -138 | -115 | 38 | 46 | 214 | 216 | 113 | 147 |
| Liikevoitto | 1 002 | 1 103 | 120 | 122 | 102 | 100 | 1 224 | 1 325 | |
| Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta |
4, 7 | -32 | -26 | 0 | 0 | -2 | -3 | -34 | -30 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta |
7 | 9 | 22 | 0 | 0 | -2 | -3 | 7 | 19 |
| Bruttoinvestoinnit / -divestoinnit segmenteittäin |
|||||||||
| Bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 6 | 18 | 0 | 0 | 0 | 33 | 33 | 51 | 33 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | 411 | 355 | 68 | 71 | 48 | 57 | 527 | 483 | |
| Osakkeiden bruttodivestoinnit | 6 | 34 | 34 | 0 | 0 | 746 | 751 | 781 | 785 |
1) Sekä ulkoinen että sisäinen liikevaihto sisältää realisoituneiden suojausinstrumenttien vaikutukset. Vaikutus liikevaihtoon voi olla positiivinen tai negatiivinen riippuen keskimääräisen sopimushinnan ja realisoituneen spot-hinnan erotuksesta. Sähkönmyynti sisältää hyödykejohdannaisten realisoituneen tuloksen sopimuksista, joilla ei ollut IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa, mutta ovat operatiivisesti luokiteltu suojaukseksi. Sähkön myynti sisältää myös uusiutuvan energian sertifikaattien myyntiä 142 miljoonaa euroa (2024: 149).
2) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai -ostaja.
Varat ja velat segmenteittäin
| Generation | Consumer Solutions | Muut toiminnot | Yhteensä | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Liite | 31.3.2025 | 31.12.2024 | 31.3.2025 | 31.12.2024 | 31.3.2025 | 31.12.2024 | 31.3.2025 | 31.12.2024 |
| Korottomat varat | 7 167 | 7 000 | 1 069 | 1 061 | 280 | 302 | 8 516 | 8 362 | |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 1 232 | 1 189 | 1 | 1 | 76 | 71 | 1 309 | 1 260 | |
| Eliminoinnit | -103 | -126 | |||||||
| Segmenttien varat yhteensä | 8 399 | 8 188 | 1 070 | 1 061 | 356 | 373 | 9 722 | 9 496 | |
| Korolliset saamiset | 11 | 705 | 714 | ||||||
| Laskennalliset verosaamiset | 835 | 845 | |||||||
| Muut varat | 2 163 | 2 116 | |||||||
| Likvidit varat | 4 318 | 4 136 | |||||||
| Varat yhteensä | 17 743 | 17 307 | |||||||
| Segmenttien velat | 571 | 581 | 348 | 337 | 151 | 151 | 1 070 | 1 068 | |
| Eliminoinnit | -103 | -126 | |||||||
| Segmenttien velat yhteensä | 967 | 942 | |||||||
| Laskennalliset verovelat | 419 | 386 | |||||||
| Muu vieras pääoma | 1 950 | 1 998 | |||||||
| Sijoitettuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma |
3 336 | 3 325 | |||||||
| Korollinen vieras pääoma | 12 | 4 728 | 4 828 | ||||||
| Oma pääoma | 9 679 | 9 154 | |||||||
| Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä |
17 743 | 17 307 | |||||||
| Henkilöstön lukumäärä | 2 096 | 2 053 | 1 086 | 1 118 | 1 269 | 1 295 | 4 451 | 4 466 |
Vertailukelpoinen liikevoitto sisältäen vertailukelpoisen osuuden osakkuusja yhteisyritysten tuloksesta sekä vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto
| Generation Edelliset |
Consumer Solutions Edelliset |
|||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | 12 kk | 31.12.2024 | 12 kk | 31.12.2024 | ||
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 1 141 | 1 218 | 81 | 76 | ||
| Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 4, 7 | -32 | -26 | 0 | 0 | |
| Vertailukelpoinen liikevoitto sisältäen osuuden osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 1 108 | 1 191 | 81 | 76 | ||
| Segmenttien varat kauden lopussa | 8 399 | 8 188 | 1 070 | 1 061 | ||
| Segmenttien velat kauden lopussa | 571 | 581 | 348 | 337 | ||
| Vertailukelpoinen sidottu pääoma | 7 828 | 7 608 | 722 | 725 | ||
| Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin 1) | 7 538 | 7 425 | 660 | 683 | ||
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 14,7 | 16,0 | 12,3 | 11,2 |
1) Keskimääräinen sidottu pääoma on laskettu käyttäen vuoden alun ja jokaisen vuosineljänneksen lopun arvoja.
4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto
4.1 Liikevoiton täsmäytys vertailukelpoiseen liikevoittoon
Vuosineljännes
| Oikaisematon | Arvon alentumiset ja peruutukset |
Myyntivoitot ja saman kaltaiset erät |
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon |
muutokset Muut |
Raportoitu | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | I/2025 | I/2024 | I/2025 | I/2024 | I/2025 | I/2024 | I/2025 | I/2024 | I/2024 | I/2025 I/2024 |
|||
| Liikevaihto | 1 654 | 2 018 | 0 | 0 | 0 | 0 | -12 | -3 | 0 | 0 | 1 642 | 2 015 | |
| Muut tuotot | 13 | 41 | 0 | 0 | 0 | -5 | -6 | -26 | 0 | 0 | 6 | 10 | |
| Materiaalit ja palvelut | -910 | -1 162 | 0 | 0 | 0 | 0 | -1 | -5 | 0 | 0 | -911 | -1 167 | |
| Henkilöstökulut | -102 | -120 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | -100 | -120 | |
| Poistot | -87 | -94 | 11 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -76 | -92 | |
| Muut kulut | -99 | -111 | 0 | 0 | 0 | 0 | -1 | -4 | 0 | 0 | -100 | -115 | |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 11 | 2 | 0 | -5 | -20 | -39 | 1 | 0 | 462 | 530 | |||
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät |
-11 | -2 | 0 | 5 | 20 | 39 | -1 | 0 | 8 | 42 | |||
| Liikevoitto | 470 | 571 | 470 | 571 |
Edelliset 12 kk
| Oikaisematon | Arvon alentumiset ja peruutukset |
Myyntivoitot ja saman kaltaiset erät |
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset |
Muut | Raportoitu | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Edelliset 12 kk |
2024 | Edelliset 12 kk |
2024 | Edelliset 12 kk |
2024 | Edelliset 12 kk |
2024 | Edelliset 12 kk |
2024 | Edelliset 12 kk |
2024 | ||
| Liikevaihto | 5 378 | 5 742 | 0 | 0 | 0 | 0 | 49 | 58 | 0 | 0 | 5 427 | 5 800 | ||
| Muut tuotot | 212 | 240 | 0 | 0 | -178 | -183 | 69 | 49 | -58 | -58 | 44 | 48 | ||
| Materiaalit ja palvelut | -3 037 | -3 289 | 0 | 0 | 0 | 0 | -8 | -12 | 6 | 6 | -3 039 | -3 295 | ||
| Henkilöstökulut | -466 | -485 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | -464 | -485 | ||
| Poistot | -389 | -396 | 26 | 17 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -362 | -379 | ||
| Muut kulut | -475 | -486 | 0 | 0 | 0 | 0 | -30 | -34 | 9 | 9 | -496 | -511 | ||
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 26 | 17 | -178 | -183 | 80 | 61 | -41 | -43 | 1 110 | 1 178 | ||||
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät |
-26 | -17 | 178 | 183 | -80 | -61 | 41 | 43 | 113 | 147 | ||||
| Liikevoitto | 1 224 | 1 325 | 1 224 | 1 325 |
Arvonalentumiset ja peruutukset
Arvonalentumiset oikaistaan poistoista ja arvonalentumisista ja esitetään vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä. Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä arvonalentumiset ja peruutukset sisältävät arvonalentumistappion Intian omaisuuseristä.
Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät
Myyntivoitot ja hankintojen transaktiokulut oikaistaan liiketoiminnan muista tuotoista ja liiketoiminnan muista kuluista ja esitetään vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä. Vuonna 2024 myyntivoitot ja samankaltaiset erät olivat 183 miljoonaa euroa sisältäen 176 miljoonan euron verovapaan myyntivoiton kierrätys- ja jäteliiketoiminnan divestoinnista. Katso liitetieto 6 Yrityshankinnat ja -myynnit.
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset
Käyvän arvon muutokset johdannaisista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, ja jotka suojaavat tulevaisuuden kassavirtoja, oikaistaan muista tuotoista ja muista kuluista ja esitetään vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä. Johdannaisina käsiteltyjen fyysisten sopimusten selvittämisen vaikutukset oikaistaan muista tuotoista ja muista kuluista myyntiin sekä materiaaleihin ja palveluihin, jotta erät kuvaisivat näiden sopimusten osalta niiden sopimusperusteista myynti- tai hankintahintaa, eikä vastaavaa markkinahintaa toimitushetkellä.
Muut
Uudelleenjärjestely- ja kulujenhallintakulut sekä muut sekalaiset liiketoimintaan kuulumattomat erät oikaistaan pääasiassa materiaaleista ja palveluista tai muista kuluista. Vuonna 2024, erä "Muut" sisälsi 58 miljoonaa euroa kaupallisen riidan ratkaisusta. Siihen liittyvä 13 miljoonan korkotuotto esitettiin erässä Rahoituskulut - netto.
4.2 Vertailukelpoisen liikevoiton täsmäytys vertailukelpoiseen kauden voittoon
Vertailukelpoinen kauden voitto ja vertailukelpoinen tulos/osake
| milj. euroa | Liite | I/2025 | I/2024 | 2024 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|---|
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 462 | 530 | 1 178 | 1 110 | |
| Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 7 | 8 | 12 | -30 | -34 |
| Vertailukelpoiset rahoituskulut - netto | 8 | -11 | -12 | -36 | -35 |
| Vertailukelpoinen voitto ennen tuloveroja | 459 | 529 | 1 112 | 1 042 | |
| Vertailukelpoiset tuloverot | 9 | -85 | -98 | -219 | -205 |
| Vertailukelpoinen määräysvallattomat omistajat | 0 | -1 | 7 | 8 | |
| Vertailukelpoinen kauden voitto | 374 | 430 | 900 | 845 | |
| Vertailukelpoinen tulos/osake, euroa | 19 | 0,42 | 0,48 | 1,00 | 0,94 |
Kauden voiton täsmäytys vertailukelpoiseen kauden voittoon
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa Liite |
I/2025 | I/2024 | 2024 | 12 kk |
| Kauden voitto | 362 | 473 | 1 160 | 1 049 |
| - Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | -8 | -42 | -147 | -113 |
| - Oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 7 -2 |
-9 | -49 | -41 |
| - Rahoituskuluihin - netto liittyvät oikaisut | 8 19 |
0 | -91 | -73 |
| - Tuloveroihin liittyvät oikaisut | 9 3 |
8 | 20 | 15 |
| - Määräysvallattomat omistajat | 1 | -2 | 4 | 8 |
| - Määräysvallattomiin omistajiin liittyvät oikaisut | -2 | 1 | 3 | 0 |
| Vertailukelpoinen kauden voitto | 374 | 430 | 900 | 845 |
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
Osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oikaistaan merkittävillä erillä, jotka vastaavat vertailukelpoiseen kauden voittoon sisältyviä oikaisuja.
Vertailukelpoiset rahoituskulut - netto
Rahoituskuluja – netto oikaistaan esimerkiksi muut rahoituserät – nettoon kirjatuilla ydinjätehuoltoon liittyvillä erillä, rahoituserien käypien arvojen muutoksilla, rahoituserien arvonalentumisilla ja aiemmin kirjattujen arvonalentumisten peruutuksilla sekä muilla kertaluontoisilla oikaisuilla. Katso liitetieto 8 Rahoituskulut – netto.
Vertailukelpoiset tuloverot
Tuloveroja oikaistaan vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien, rahoituskuluihin – netto liittyvien oikaisujen, verokannan muutosten ja muiden kertaluonteisten oikaisujen verovaikutuksilla.
Vertailukelpoinen määräysvallattomat omistajat
Määräysvallattomien omistajien osuutta oikaistaan vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä, oikaisuilla osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, rahoituskuluihin - netto ja tuloveroihin. Katso Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista.
Katso liitetieto 19 Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset.
5 Rahoitusriskien hallinta
Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet on esitetty vuoden 2024 konsernitilinpäätöksessä sekä laadintaperiaatteissa liitetiedossa 16 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon.
Käypien arvojen hierarkiatasot
Taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on esitetty seuraavien käyvän arvon määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaisesti:
Taso 1: täysin samanlaisten varojen tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla;
Taso 2: muut tiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on havainnoitavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina);
Taso 3: omaisuuserää tai velkaa koskevat tiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei havainnoitavissa olevat tiedot).
Rahoitusvarat
| Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Netotus 1) | Yhteensä | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | 31.3.2025 | 31.12.2024 | 31.3.2025 | 31.12.2024 | 31.3.2025 | 31.12.2024 | 31.3.2025 | 31.12.2024 | 31.3.2025 | 31.12.2024 | |
| Pitkäaikaisissa varoissa | |||||||||||
| Muut sijoitukset 2) | 125 | 139 | 125 | 139 | |||||||
| Johdannaisinstrumentit | |||||||||||
| Hyödykejohdannaiset | |||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 1 | 3 | 133 | 76 | -1 | 133 | 79 | ||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 6 | 6 | 79 | 57 | 11 | 21 | 0 | 0 | 96 | 83 | |
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | |||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 75 | 100 | 75 | 100 | |||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 0 | 5 | 0 | 5 | |||||||
| Yhteensä pitkäaikaisissa | |||||||||||
| varoissa | 7 | 9 | 288 | 237 | 136 | 159 | -2 | 0 | 430 | 405 | |
| Lyhytaikaisissa varoissa | |||||||||||
| Johdannaisinstrumentit | |||||||||||
| Hyödykejohdannaiset | |||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 184 | 198 | 226 | 184 | -120 | -117 | 291 | 264 | |||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 98 | 199 | 83 | 90 | 1 | 0 | -102 | -205 | 80 | 85 | |
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | |||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 7 | 4 | 7 | 4 | |||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 7 | 26 | 7 | 26 | |||||||
| Korolliset saamiset 3) | 173 | 213 | 173 | 213 | |||||||
| Yhteensä lyhytaikaisissa | |||||||||||
| varoissa | 455 | 610 | 322 | 304 | 1 | 0 | -221 | -322 | 557 | 592 | |
| Yhteensä rahoitusvaroissa | 462 | 619 | 610 | 541 | 137 | 159 | -223 | -322 | 986 | 997 |
1) Saamiset ja velat netotetaan standardimuotoisista, hyödykepörsseissä tehdyistä ja samaan aikaan toimitettavista sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista.
2) Muut sijoitukset koostuvat pääosin listaamattomien yhtiöiden osakkeista.
3) Korolliset saamiset, Taso 1, sisältää vakuusjärjestelyn, joka kattaa kaupankäynnin vakuusvaateita. Katso myös liitetiedot 11 Korolliset saamiset ja 12 Korollinen nettovelka.
Rahoitusvelat
| Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Netotus 1) | Yhteensä | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | 31.3.2025 | 31.12.2024 | 31.3.2025 | 31.12.2024 | 31.3.2025 | 31.12.2024 | 31.3.2025 | 31.12.2024 | 31.3.2025 | 31.12.2024 |
| Pitkäaikaisissa veloissa | ||||||||||
| Korolliset velat 2) | 985 | 990 | 985 | 990 | ||||||
| Johdannaisinstrumentit | ||||||||||
| Hyödykejohdannaiset | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 4 | 2 | 51 | 59 | -1 | 53 | 61 | |||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 38 | 42 | 47 | 51 | 16 | 11 | 0 | 0 | 101 | 104 |
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 46 | 56 | 46 | 56 | ||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 5 | 0 | 5 | 0 | ||||||
| Yhteensä pitkäaikaisissa veloissa | 42 | 44 | 1 133 | 1 156 | 16 | 11 | -2 | 0 | 1 189 | 1 211 |
| Lyhytaikaisissa veloissa | ||||||||||
| Korolliset velat | 239 | 275 | 239 | 275 | ||||||
| Johdannaisinstrumentit | ||||||||||
| Hyödykejohdannaiset | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 165 | 187 | 71 | 93 | -120 | -117 | 116 | 163 | ||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 143 | 245 | 72 | 92 | 6 | 6 | -102 | -205 | 119 | 137 |
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 17 | 11 | 17 | 11 | ||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 168 | 22 | 168 | 22 | ||||||
| Yhteensä lyhytaikaisissa veloissa | 308 | 432 | 565 | 492 | 6 | 6 | -221 | -322 | 658 | 608 |
| Yhteensä rahoitusveloissa | 350 | 476 | 1 698 | 1 649 | 23 | 17 | -223 | -322 | 1 848 | 1 820 |
1) Saamiset ja velat netotetaan standardimuotoisista, hyödykepörsseissä tehdyistä ja samaan aikaan toimitettavista sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista. 2) Osuus joukkovelkakirjalainoista, joihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa.
Maaliskuun 2025 lopussa hyödykejohdannaisten käypä arvo nettona on 209 miljoonaa euroa, josta varoja 599 miljoonaa euroa ja velkoja 390 miljoonaa euroa (31.12.2024: 46 miljoonaa euroa, josta varoja 511 miljoonaa euroa ja velkoja 465 miljoonaa euroa).
Korko- ja valuuttajohdannaisten käypä arvo on nettona -145 miljoonaa euroa, josta varoja 89 miljoonaa euroa ja velkoja 234 miljoonaa euroa. Fortumilla on käteisvakuuksia perustuen vakuussopimuksiin, joita Fortumilla on joidenkin vastapuolten kanssa. Vuoden 2025 maaliskuun lopussa Fortum oli saanut 34 miljoona euroa ja maksanut 170 miljoonaa euroa Credit Support Annex -sopimuksien alaisista valuutta- ja korkojohdannaisista.
Lisätietoja johdannaisinstrumenteista on liitetiedoissa 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto. Lisätietoja korollisista saamisista ja veloista on liitetiedoissa 11 Korolliset saamiset ja 12 Korollinen nettovelka sekä liitetiedossa 15 Pantatut varat ja vastuut.
Siirtoja tasoihin 1, 2 ja 3 tai tasoista 1, 2 ja 3 ei ollut. Voitot ja tappiot tason 3 eristä on konsernin tuloslaskelmassa esitetty pääosin vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä. Lisätietoja on liitetiedossa 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto.
6 Yrityshankinnat ja -myynnit
6.1 Yrityshankinnat
| milj. euroa | I/2025 | I/2024 | 2024 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Hankitut tytäryhtiöosakkeet (brutto) | 16 | 0 | 0 | 16 |
| Hankitut osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet (brutto) | 5 | 2 | 19 | 21 |
| Hankitut muut osakkeet (brutto) | 2 | 3 | 14 | 13 |
| Yhteensä | 22 | 4 | 33 | 51 |
Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä Fortum hankki uusiutuvan energian hankkeiden kehitysportfolion Enersenseltä. Kaupan kohteena oli 2.6 GW Suomessa sijaitsevia maatuulivoiman alkuvaiheen kehityshankkeita, joista vain pienen osan odotetaan etenevän rakennusvalmiiseen vaiheeseen. 16 miljoonan euron kokonaisinvestointi sisältää mahdollisen lisäkauppahinnan, mikäli hankkeet etenevät investointipäätökseen saakka. Vuoden 2024 aikana ei ollut merkittäviä yrityshankintoja.
6.2 Yritysmyynnit
| milj. euroa | I/2025 | I/2024 | 2024 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Myydyt tytäryhtiöosakkeet (brutto) | 0 | 5 | 747 | 743 |
| Myydyt osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet (brutto) | 0 | 0 | 38 | 38 |
| Yhteensä | 0 | 5 | 785 | 781 |
Vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen aikana ei ollut merkittäviä yritysmyyntejä.
31.12.2024 Fortum saattoi päätökseen turbiini- ja generaattoripalvelujensa myynnin teollisuuden kunnossapitopalveluja tarjoavalle Elcoline Group Oy:lle. Kaupalla ei ollut merkittävää taloudellista vaikutusta Fortum-konsernin tulokseen.
29.11.2024 Fortum saattoi päätökseen kierrätys- ja jäteliiketoimintansa myynnin Summa Equitylle. Fortum kirjasi 176 miljoonan euron verottoman myyntivoiton, joka raportoitiin vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä Muut toiminnot -segmentin tuloksessa. Kaupasta saatu nettorahavirta oli noin 720 miljoonaa euroa.
Fortum ilmoitti 23.9.2024 allekirjoittaneensa sopimuksen, jonka mukaan se myy AM Green Technology & Solutions B.V:lle 37,4 %:n omistusosuutensa Chempolis Oy:stä, mukaan lukien kaikki Fortumin biopohjaisten ratkaisujen liiketoiminnot, sekä osakkeensa holdingyhtiössä, joka omistaa 40,3 % Assam Bio Ethanol Pvt Ltd:stä. Kaupalla ei ollut merkittävää taloudellista vaikutusta Fortumkonsernin tulokseen.
Fortum saattoi päätökseen 28.6.2024 jäljellä olleen osuutensa (43,75 %) myynnin aurinkovoimaliiketoiminnoistaan Intiassa Gentari Renewables India Pte. Ltd:lle, joka on puhtaan energian ratkaisujen tarjoajan Gentari Sdn. Bhd:n tytäryhtiö. Kauppaan kuului Intiassa neljä aurinkovoimalaitosta, joiden kokonaiskapasiteetti on 185 MW. Kokonaismyyntituotto, 33 miljoonaa euroa, maksettiin vuoden 2024 toisella puoliskolla. Verovapaa myyntivoitto, 16 miljoonaa euroa, kirjattiin Generation-segmentin vertailukelpoiseen liikevoittoon vuoden 2024 toisella neljänneksellä.
7 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
| milj. euroa | I/2025 | I/2024 | 2024 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Merkittävimmät osakkuusyritykset | ||||
| Forsmarks Kraftgrupp AB | -8 | 6 | 9 | -5 |
| Kemijoki Oy | 0 | -1 | -2 | -1 |
| OKG AB | -4 | 12 | -17 | -34 |
| Merkittävimmät yhteisyritykset | ||||
| TVO Oyj | 5 | -1 | 20 | 26 |
| Muut osakkuusyritykset | 15 | 2 | 3 | 16 |
| Muut yhteisyritykset | 1 | 2 | 6 | 5 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 9 | 21 | 19 | 7 |
| milj. euroa | I/2025 | I/2024 | 2024 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 9 | 21 | 19 | 7 |
| Oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | -2 | -9 | -49 | -41 |
| Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 8 | 12 | -30 | -34 |
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta sisältää Posivan loppusijoitustoimintaan liittyvien käytöstäpoisto- ja sulkemiskustannusten ja niitä vastaavien omaisuuserien siirrosta aiheutuneen positiivisen vaikutuksen. Tähän liittyvä vastakkainen vaikutus sisältyy eriin Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu (Rahoituskulut - netto) ja Tuloverot.
Katso liitetieto 13 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.
8 Rahoituskulut – netto
| milj. euroa | I/2025 | I/2024 | 2024 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Korkokulut | ||||
| Lainat | -45 | -65 | -233 | -212 |
| Vuokrasopimusvelkojen korot ja muut korkokulut | -1 | -1 | -3 | -3 |
| Aktivoidut korkokulut | 2 | 3 | 10 | 9 |
| Yhteensä | -44 | -63 | -226 | -207 |
| Korkotuotot | ||||
| Lainasaamiset ja talletukset | 34 | 51 | 189 | 172 |
| Muut korkotuotot 1) | 3 | 2 | 45 | 45 |
| Yhteensä | 37 | 53 | 234 | 217 |
| Muut rahoituserät – netto | ||||
| Ydinjätehuoltorahaston tuotto | 11 | 11 | 85 | 85 |
| Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu | -11 | -3 | 40 | 32 |
| Ydinvoimaan liittyvien varausten diskonttauksen purkaminen | -8 | -8 | -38 | -38 |
| Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutos, arvonalentumiset ja peruutukset | -10 | 0 | -27 | -37 |
| Muut rahoituskulut ja -tuotot | -4 | -3 | -12 | -14 |
| Yhteensä | -23 | -3 | 47 | 27 |
| Rahoituskulut – netto | -29 | -13 | 55 | 38 |
| milj. euroa | I/2025 | I/2024 | 2024 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Rahoituskulut – netto | -29 | -13 | 55 | 38 |
| Oikaisut rahoituskuluihin – netto | ||||
| Ydinjätehuoltorahaston tuotto | -11 | -11 | -85 | -85 |
| Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu | 11 | 3 | -40 | -32 |
| Ydinvoimaan liittyvien varausten diskonttauksen purkaminen | 8 | 8 | 38 | 38 |
| Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutos, arvonalentumiset, peruutukset ja muut oikaisut 1) | 10 | 0 | -5 | 5 |
| Vertailukelpoiset rahoituskulut – netto | -11 | -12 | -36 | -35 |
1) Muut oikaisut vuoden 2024 aikana sisältävät 19 miljoonaa euroa veronpalautukseen liittyvää korkotuloa veroviranomaiselta ja 13 miljoonaa euroa korkotuloa kaupallisenriidan sopimisesta. Katso lisätietoja vuoden 2024 konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 37 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt.
Lainojen korkokulut vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen aikana olivat yhteensä 45 miljoonaa euroa (I/2024: 65), sisältäen lainojen korkoja 41 miljoonaa euroa (I/2024: 58) ja 4 miljoonaa euroa (I/2024: 7) korkokuluja lainasalkkua suojaavista johdannaisista.
Lainasaamisten ja talletuksien korkotuotot vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen aikana olivat yhteensä 34 miljoonaa euroa (I/2024: 51), sisältäen 29 miljoonaa euroa (I/2024: 43) talletusten ja pankkisaamisten korkoja sekä 5 miljoonaa euroa (I/2024: 8) osakaslainasaamisten ja muiden lainasaamisten korkoja.
Ydinjätehuoltorahaston tuotto, ydinjäterahastoon liittyvä oikaisu ja ydinvoimaan liittyvien varausten diskonttauksen purkaminen liittyvät Loviisan ydinvoimaan.
9 Tuloverot
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | I/2025 | I/2024 | 2024 | 12kk |
| Tuloverot | -88 | -106 | -239 | -221 |
| Tuloveroihin liittyvät oikaisut | 3 | 8 | 20 | 15 |
| Vertailukelpoiset tuloverot | -85 | -98 | -219 | -205 |
Efektiivinen tuloverokanta tuloslaskelman mukaan oli 19,5 % (I/2024: 18,3 %). Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta oli 18,9 % (I/2024: 19,0 %). Fortumin vertailukelpoiseen efektiiviseen verokantaan vaikuttavat verotettavien tulojen jakauma eri lainkäyttöalueille sekä erot nimellisverokannoissa näillä lainkäyttöalueilla.
10 Osakekohtainen osinko
Vuoden 2024 osingonjaosta, 1,40 euroa osaketta kohti ja yhteensä 1 256 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 1.4.2025. Osinko maksettiin 10.4.2025. Osinkoa ei ole esitetty velkana tässä osavuosikatsauksessa.
Vuoden 2023 osingonjaosta, 1,15 euroa osaketta kohti ja yhteensä 1 032 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 25.3.2024. Osinko maksettiin kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä, 0,58 euroa osaketta kohti ja yhteensä 520 miljoonaa euroa, maksettiin 5.4.2024. Osingon toinen erä, 0,57 euroa osaketta kohti ja yhteensä 511 miljoonaa euroa, maksettiin 9.10.2024.
11 Korolliset saamiset
| 31.3.2025 | 31.12.2024 | |||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Tasearvo Käypä arvo 1) | Tasearvo Käypä arvo 1) | ||
| Pitkäaikaiset lainasaamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä | 462 | 462 | 431 | 431 |
| Pitkäaikaiset korolliset saamiset yhteensä | 462 | 462 | 431 | 431 |
| Vakuusjärjestely | 173 | 173 | 213 | 213 |
| Muut lyhytaikaiset korolliset saamiset | 69 | 69 | 70 | 70 |
| Lyhytaikaiset korolliset saamiset yhteensä | 243 | 243 | 283 | 283 |
| Yhteensä | 705 | 705 | 714 | 714 |
1) Käyvät arvot eivät sisällä kertyneitä korkoja.
Pitkäaikaiset korolliset saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä, 462 miljoonaa euroa (31.12.2024: 431), sisältävät 387 miljoonaa euroa (31.12.2024: 352) saamisia ruotsalaisilta ydinvoimaosakkuusyrityksiltä Forsmarks Kraftgrupp AB:lta ja OKG AB:lta. Näitä yhtiöitä rahoitetaan pääasiassa osakaslainoilla osakkaiden omistusosuuksien suhteessa.
Katso lisätietoja Suomen ja Ruotsin ydinvoimaan liittyvistä saamisista liitetiedossa 13 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.
Muut lyhytaikaiset korolliset saamiset sisältävät vakuusrahastoa varten annetun 61 miljoonan (31.12.2024: 62) euron vakuuden.
12 Korollinen nettovelka
Rahoitusnettovelka
| milj. euroa | 31.3.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|
| + Korollinen vieras pääoma | 4 728 | 4 828 |
| - Likvidit varat | 4 318 | 4 136 |
| - Vakuusjärjestely | 173 | 213 |
| - Vakuussaaminen | 280 | 205 |
| + Vakuusvelka | 56 | 93 |
| +/- Nettovakuusvelka/-saaminen | -224 | -111 |
| Rahoitusnettovelka | 13 | 367 |
Korollinen vieras pääoma, 4 728 miljoonaa euroa, sisältää Fortumin 234 miljoonan euron (31.12.2024: 275) vakuusjärjestelyn pohjoismaisessa sähköpörssissä. Vastaava määrä sisältyy lyhytaikaisiin korollisiin saamisiin, joista 173 miljoonan euron (31.12.2024: 213) vakuus kaupankäynnin vakuusvaateita varten netotetaan rahoitusnettovelasta rivillä Vakuusjärjestely. Vakuusrahastoa varten annettua 61 miljoonan (31.12.2024: 62) euron vakuutta ei kuitenkaan ole netotettu rahoitusnettovelasta. Katso liitetieto 11 Korolliset saamiset.
Korolliset velat
| milj. euroa | 31.3.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset lainat | 3 511 | 4 258 |
| Lyhytaikaiset lainat | 1 123 | 476 |
| Lainat yhteensä | 4 634 | 4 733 |
| Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat | 78 | 78 |
| Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat | 16 | 16 |
| Vuokrasopimusvelat yhteensä | 94 | 94 |
| Yhteensä | 4 728 | 4 828 |
Lainat
| 31.3.2025 | 31.12.2024 | |||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Tasearvo | Käypä arvo 3) | Tasearvo | Käypä arvo 3) |
| Joukkovelkakirjalainat | 2 749 | 2 752 | 2 755 | 2 757 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 394 | 398 | 390 | 396 |
| Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 1) | 951 | 951 | 951 | 953 |
| Muut pitkäaikaiset korolliset velat | 183 | 184 | 179 | 179 |
| Pitkäaikaiset lainat yhteensä 2) | 4 278 | 4 285 | 4 274 | 4 284 |
| Vakuusjärjestelyvelat | 272 | 272 | 350 | 350 |
| Muut lyhytaikaiset korolliset velat | 84 | 84 | 109 | 109 |
| Lyhytaikaiset lainat yhteensä | 356 | 356 | 459 | 459 |
| Yhteensä | 4 634 | 4 641 | 4 733 | 4 743 |
1) Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta sisältää Loviisan ydinvoimalaitokseen liittyvän osan sekä lainauksen TVO:n kautta.
2) Tasearvot sisältävät pitkäaikaisen lainan lyhytaikaisen osuuden 767 miljoonaa euroa (31.12.2024: 17).
3) Käyvät arvot eivät sisällä kertyneitä korkoja.
Seuraavan 12 kuukauden aikana erääntyvät lyhytaikaiset lainat olivat yhteensä 1 123 miljoonaa euroa (31.12.2024: 476) sisältäen lyhytaikaiset lainat sekä pitkäaikaisten lainojen lyhytaikaiset osuudet. Lyhytaikaiset lainat, 356 miljoonaa euroa, sisältävät 272 miljoonaa euroa vakuusjärjestelyvelkaa ja 69 miljoonaa euroa yritystodistusvelkaa.
Euromääräisistä lainoista koostuvan lainasalkun keskimääräinen korko 31.3.2025 oli 3,3 % (31.12.2024: 3,6 %). Koko lainasalkun keskimääräinen korko sisältäen johdannaiset 31.3.2025 oli 3,6 % (31.12.2024: 3,8 %).
Lainojen erääntyminen
| milj. euroa | 31.3.2025 |
|---|---|
| 2025 | 373 |
| 2026 | 760 |
| 2027 | 15 |
| 2028 | 521 |
| 2029 | 1 060 |
| 2030 ja myöhemmin | 1 905 |
| Yhteensä | 4 634 |
Vuoden 2025 lainojen erääntymiset sisältävät 272 miljoonaa euroa lainoja, joiden eräpäivää ei ole määritetty.
Diskonttaamattomien vuokrasopimusvelkojen erääntyminen
| milj. euroa | 31.3.2025 |
|---|---|
| Vuoden sisällä erääntyvät | 18 |
| Yli vuoden, mutta viiden vuoden sisällä erääntyvät | 42 |
| Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 52 |
| Yhteensä | 112 |
Likvidit varat
| milj. euroa | 31.3.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|
| Talletukset ja arvopaperit, joiden maturiteetti yli 3 kuukautta | 85 | 90 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 4 232 | 4 045 |
| Yhteensä | 4 318 | 4 136 |
Raportointikauden lopussa konsernin likvidit varat olivat 4 318 miljoonaa euroa (31.12.2024: 4 136). Likvideistä varoista 4 274 miljoonaa euroa (31.12.2024: 4 090) on talletettu vastapuolille, joilla on hyvä (investment grade) luottoluokitus.
Likvidien varojen keskimääräinen korko 31.3.2025 oli 2,5 % (31.12.2024: 3,0 %).
Luottolimiitit
Raportointikauden lopussa Fortumilla oli 4 000 miljoonaa euroa nostamattomia valmiusluottolimiittejä, jotka koostuvat 2 400 miljoonan euron (2 206 miljoonaa euroa kesäkuusta 2025 lähtien) valmiusluottolimiitistä, joka erääntyy kesäkuussa 2027 ja kahdesta 800 miljoonan euron kahdenvälisestä valmiusluottolimiitistä, jotka erääntyvät kesäkuussa 2026 ja tammikuussa 2027. Lisäksi Fortumilla on 100 miljoonaa euroa tililimiittejä, jotka ovat voimassa toistaiseksi.
13 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat
Fortum omistaa Suomessa Loviisan ydinvoimalaitoksen. Fortumin konsernitaseen erät Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta ja Ydinvoimaan liittyvät varaukset koskevat Loviisan ydinvoimalaitosta.
Fortumilla on myös vähemmistöosuuksia ydinvoimayhtiöissä, joita ovat Teollisuuden Voima Oyj (TVO) Suomessa sekä OKG Aktiebolag (OKG) ja Forsmarks Kraftgrupp AB (Forsmark) Ruotsissa. Vähemmistöosuudet on luokiteltu osakkuus- ja yhteisyrityksiksi ja yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä. Yhtiöt Suomessa ja Ruotsissa toimivat omakustannusperiaatteella. Omistajat ostavat sähköä paikallisen kirjanpitokäytännön mukaisesti lasketulla tuotantokustannushinnalla.
Sekä Suomessa että Ruotsissa ydinvoimaoperaattorit ovat lakisääteisesti velvollisia huolehtimaan laitosten käytöstä poistamisesta ja käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta (ydinjätehuolto). Molemmissa maissa ydinvoimaoperaattorit ovat velvoitettuja turvaamaan ydinjätehuollon rahoittamisen suorittamalla maksuja viranomaisten hallinnoimiin ydinjäterahastoihin. Ydinvoimaoperaattoreiden pitää myös antaa vakuuksia taatakseen riittävät varat laitosten tulevista käytöstäpoistoista ja käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi.
13.1 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat kokonaan omistetuissa ydinvoimalaitoksissa
| milj. euroa | 31.3.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|
| Taseeseen sisältyvät erät | ||
| Ydinvoimaan liittyvät varaukset | 1 108 | 1 117 |
| Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 1 108 | 1 117 |
| Lyhytaikainen saaminen Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 37 | 65 |
| Fortumin rahoitusosuus Valtion ydinjätehuoltorahastossa | 1 228 | 1 253 |
| Taseeseen kirjaamaton rahasto-osuus | 83 | 70 |
IFRS-standardien mukainen ydinvoimaan liittyvä varaus ja rahasto-osuus
Ydinvoimaan liittyvät varaukset sisältävät käytöstä poistamista ja käytetyn polttoaineen loppusijoittamista varten tehdyt varaukset. Varaukset perustuvat kustannusarvioon, jossa tulevat kustannukset diskontataan nykyarvoon.
IAS 37:n mukaan lasketut ydinvoimaan liittyvät varaukset laskivat 9 miljoonalla eurolla vuoden 2024 lopusta ja olivat 1 108 miljoonaa euroa 31.3.2025.
Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on IFRS:n näkökulmasta ylirahastoitu yhteensä 83 miljoonaa euroa, koska Fortumin osuus rahastosta 31.3.2025 oli 1 228 miljoonaa euroa, rahaston käypä arvo taseella oli 1 108 miljoonaa euroa ja rahastoon liittyvän lyhytaikaisen saamisen tasearvo oli 37 miljoonaa euroa. Fortumin rahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua varauksen määrää taseessa. Niin kauan kuin ydinjätehuoltorahasto pysyy IFRS:n näkökulmasta ylirahoitettuna, kirjataan positiivinen
vaikutus rahoituseriin, kun varaus kasvaa enemmän kuin nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon. Negatiivinen kirjaus kirjataan rahoituseriin aina, kun nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon ovat suuremmat kuin varauksen kasvu.
Loviisan ydinvoimalaitoksen lainmukainen vastuu
Työ- ja elinkeinoministeriön joulukuussa 2024 tekemään päätökseen perustuva lainmukainen vastuu 31.3.2025 oli yhteensä 1 272 miljoonaa euroa.
Lainmukainen vastuu perustuu vuosittain päivitettävään kustannusarvioon sekä joka kolmas vuosi päivitettävään tekniseen suunnitelmaan. Lainmukainen vastuu määritetään olettaen, että laitoksen käytöstäpoisto tapahtuisi arviointivuotta seuraavan vuoden alussa, ja vastuuta ei diskontata nykyarvoon.
Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastossa
Suomen ydinenergialain mukaisesti Fortumilla on velvoite kattaa lainmukainen vastuunsa kokonaisuudessaan Valtion ydinjätehuoltorahaston kautta. Viranomaiset päättävät Fortumin rahastotavoitteen ydinjätehuoltorahastossa samassa yhteydessä, kun lainmukaisen vastuun määrä päätetään vuosittain. Fortum suorittaa ydinjätehuoltomaksuja Valtion ydinjätehuoltorahastoon kyseisten päätösten mukaisesti. Nykyinen rahastotavoite perustuu joulukuun 2024 päätökseen ja on yhteensä 1 228 miljoonaa euroa. Vastuu kapselointilaitoksen käytöstäpoiston ja loppusijoituslaitoksen sulkemisen aiheuttamista kustannuksesta siirtyi Posivalle vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen aikana alentaen Fortumin rahastotavoitetta. Posiva on Fortumin ja TVO:n yhdessä omistama yritys.
Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta
Suomalaisilla ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta tietyin ehdoin. Fortum on käyttänyt oikeuttaan lainata rahastolta ja pantannut Kemijoki Oy:n osakkeita vakuudeksi. Lainat uusitaan joka kolmas vuosi. Katso liitetieto 12 Korollinen nettovelka sekä liitetieto 15 Pantatut varat ja vastuut.
13.2 Ydinvoimalaitokset osakkuus- ja yhteisyrityksissä
OKG, Forsmark ja TVO ovat omakustannusperiaatteella toimivia yrityksiä, joista omistajat ostavat sähköä tuotantokustannuksia vastaavaan hintaan. Fortum kirjaa laskutetut kustannukset paikallisten kirjanpitosäännösten mukaisina. Laskutetun sähköntuotantokustannuksen lisäksi Fortum kirjaa IFRS-oikaisuja Fortumin laadintaperiaatteiden mukaisesti. Oikaisut sisältävät myös Fortumin osuudet yhtiöiden ydinjäterahastoista ja ydinvoimaan liittyvistä varauksista.
Alla olevissa taulukoissa on esitetty yhtiöiden ydinjäterahastojen ja -varausten määrät (100 %) sekä Fortumin osuudet näistä.
TVO:n ydinvoimaan liittyvät varat ja velat (100 %)
| milj. euroa | 31.3.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|
| TVO:n taseen erät Fortumin käyttämien oletusten mukaisiksi oikaistuna | ||
| Ydinvoimaan liittyvät varaukset | 1 642 | 1 673 |
| TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 1 233 | 1 246 |
| Nettomäärä | -409 | -427 |
| joista Fortumin nettomääräinen osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltynä | -102 | -107 |
| TVO:n lainmukainen vastuu ja osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | ||
| Ydinjätehuoltovastuu Suomen ydinergialain mukaan | 1 960 | 1 960 |
| Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 1 438 | 1 525 |
| Taseeseen kirjaamaton rahasto-osuus | 205 | 279 |
TVO:n lainmukainen vastuu ja osuus rahastosta perustuvat samoihin periaatteisiin kuin yllä on kuvattu Loviisan ydinvoimalan osalta. OL1/OL2-laitosyksiköiden ja OL3-laitosyksikön vastuumäärät ja rahasto-osuudet lasketaan ja kirjataan erikseen, koska vastaavat ydinjätehuollon kokonaiskustannusarviot laaditaan myös erikseen.
TVO:n osuuden Valtion ydinjätehuoltorahastosta ja taseessa esitetyn osuuden välinen ero johtuu IFRIC 5 -tulkinnasta, jonka mukaan Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuus arvostetaan taseella joko käypään arvoon tai siihen liittyvän velan määrään, sen mukaan kumpi niistä on pienempi. OL1/OL2-laitosyksiköiden rahasto-osuus 31.3.2025 oli suurempi kuin IFRS:n mukainen varaus. OL3-laitosyksikön rahastoosuus puolestaan oli pienempi kuin IFRS:n mukainen varaus. TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on IFRS:n näkökulmasta ylirahastoitu 205 miljoonaa euroa (josta Fortumin osuus on 55 miljoonaa euroa), koska TVO:n osuus rahastosta 31.3.2025 oli 1 438 miljoonaa euroa ja tasearvo Fortumin käyttämien oletusten mukaisiksi oikaistuna 1 233 miljoonaa euroa.
Fortumin osakaslainasaaminen TVO:n OL3 -laitosyksikön rakentamiseen liittyen oli 157 miljoonaa euroa 31.3.2025 (31.12.2024: 157). TVO:n osakaslaina on luokiteltu osuudeksi yhteisyrityksissä.
Suomalaisilla ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta tietyin ehdoin. Fortum käyttää oikeuttaan lainata rahastolta TVO:n kautta omistusosuutensa mukaisesti. Katso lisätietoja liitetiedossa 12 Korollinen nettovelka.
OKG:n ja Forsmarkin ydinvoimaan liittyvät varat ja velat (100 %)
| milj. euroa | 31.3.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|
| OKG:n ja Forsmarkin ydinvoimaan liittyvät varat ja velat Fortumin laadintaperiaatteiden mukaan | ||
| Ydinvoimaan liittyvät varaukset | 5 338 | 5 064 |
| Osuus Ruotsin ydinjätehuoltorahastosta | 3 750 | 3 590 |
| Nettomäärä | -1 588 | -1 474 |
| joista Fortumin nettomääräinen osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltynä | -510 | -476 |
Ydinvoimaoperaattorien omistama Svensk Kärnbränslehantering AB (SKB) huolehtii Ruotsissa kaikesta ydinjätehuollosta ydinvoimaoperaattorien puolesta. SKB:n toimintaa rahoittaa Ruotsin Valtion ydinjäterahasto, joka puolestaan on ydinvoimaoperaattoreiden rahoittama.
Ydinjätehuoltomaksujen ja -vastuiden tarkistus tehdään yleensä kolmen vuoden välein viranomaispäätöksellä Ruotsin valtionvelkakonttorin (Riksgälden) esityksestä. Esitys perustuu SKB:n ja lisenssin haltijoiden laatimaan kustannusarvioon. SKB hyväksyi ydinjätehuollon päivitetyn teknisen suunnitelman joulukuussa 2022. Tammikuussa 2022 Ruotsin hallitus päätti ydinjätemaksut ja -vastuut vain vuosille 2022–2023. Joulukuussa 2023 Ruotsin hallitus päätti ydinjätemaksut ja -vastuut Ruotsin valtionvelkakonttorin ehdotuksen mukaisesti vuodelle 2024. Joulukuussa 2024 Ruotsin hallitus päätti ydinjätemaksut ja -vastuut Ruotsin valtionvelkakonttorin ehdotuksen mukaisesti vuodelle 2025. Ydinjätemaksut perustuvat tulevaisuuden kustannusennusteisiin olettaen, että ydinvoimalan yksiköiden käyttöikä on 50 vuotta. Maksu määräytyy tuotetun energian mukaan.
14 Investointi- ja muut sitoumukset
Investointi- ja muut sitoumukset ovat sopimukseen perustuvia tai sääntelystä johtuvia sitoumuksia, joita ei ole kirjattu taseeseen eikä esitetty liitetiedoissa ehdollisina velkoina.
Fortumin investointisitoumukset aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä ja aineettomista hyödykkeistä 31.3.2025 oli 478 miljoonaa euroa (31.12.2024: 465).
Katso lisätietoja muista sitoumuksista vuoden 2024 konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 35 Investointi- ja muut sitoumukset.
15 Pantatut varat ja vastuut
Fortum on sekä omasta että osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta antanut välittömiä ja välillisiä vakuuksia ja takauksia, joista Fortumille voi joissain tapauksissa koitua kuluja.
Ruotsin ydinvoimayhtiöille on annettu kahdenlaisia takauksia. Rahoitusmäärä (Finansieringsbelopp) annetaan ydinjätehuoltorahaston tarkasteluhetken mukaisen kattamattoman osuuden kattamiseksi olettaen, että tuotanto ei jatku eikä rahastoon suoriteta lisämaksuja. Kattamaton määrä lasketaan viranomaisten toimesta ja se perustuu ennakoidun kulun sekä velvoitteen kattamiseksi tarkoitettujen varojen erotukseen laskentahetkellä. Lisämäärä (Kompletteringsbelopp) annetaan sellaisen alijäämän kattamiseksi, joka voi muodostua ennakoimattomien tapahtumien seurauksena.
Teollisuuden Voima Oyj:n puolesta Työ- ja elinkeinoministeriölle annettu takaus on 151 miljoonaa euroa (31.12.2024: 151). Takaus kattaa ydinjätehuoltomaksujen jaksotuksesta aiheutuvan lainmukaisen vastuun maksamattoman osuuden sekä ennakoimattomien kulujen riskin. Katso lisätietoja liitetiedossa 13 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.
Fortum on pantannut Kemijoki Oy:n osakkeita vakuudeksi Valtion ydinjätehuoltorahaston takaisinlainauksesta koskien Loviisan ydinvoimalaitosta. Takaisinlainaus on yhteensä 718 miljoonaa euroa (31.12.2024: 718). Lisäksi Fortumilla on 125 miljoonaa euroa (31.12.2024: 125) kiinteistökiinnityksiä liittyen Pyhäkosken vesivoimalaitokseen, jotka ovat vakuutena Työ- ja elinkeinoministeriölle.
Pantatut varat sisältävät arvopapereita 173 miljoona euroa (31.12.2024: 213) pohjoismaiseen sähköpörssiin (Nasdaq Commodities), vakuussaamisia 280 miljoonaa euroa (31.12.2024: 205) ja pantattuja varoja 8 miljoonaa euroa (31.12.2024: 7). Vakuussaamiset koostuvat hyödykepörsseissä käydyn kaupankäynnin rahavakuuksista sekä Credit Support Annex -sopimuksien alaisista valuutta- ja korkojohdannaisista.
Muiden puolesta pantatut varat sisältävät rahavaroja 61 miljoonaa euroa (31.12.2024: 62), jotka on annettu vakuudeksi Nasdaq Clearing AB:lle kattamaan Fortumin osuuden Commodity Market Default Fundista (vakuusrahasto). Vakuusrahasto on keskinäinen rahasto, johon kaikki Pohjoismaisen hyödykepörssin (Nasdaq Commodities) osapuolet antavat markkinariskiinsä pohjautuvan vakuuden. Rahasto kattaa jäsenten tappioista aiheutuvat mahdolliset laiminlyönnit, joita jäsenten omat vakuudet eivät kata.
Katso lisätietoja vuoden 2024 konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 36 Pantatut varat ja vastuut.
16 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt
Monia rutiininomaisia oikeudellisia toimia, välimiesmenettelyitä, vero- ja viranomaistutkimuksia on meneillään konserniyhtiöitä vastaan. Lisää oikeudenkäyntejä ja vaateita saatetaan laittaa vireille tulevaisuudessa. Katso lisätietoja vuoden 2024 konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 37 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt.
Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalahanke
RAOS Project Oy:llä ja JSC Rusatom Energy Internationalilla ja Fennovoima Oy:llä on käynnissä Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) sääntöjen mukainen välimiesmenettely liittyen Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalahankkeen EPC-sopimukseen. RAOS Project Oy vaati myös Fortumin ja eräiden muiden osapuolten liittämistä kyseiseen menettelyyn. Fortum on vastustanut välimiesoikeuden toimivaltaa useilla perusteilla. Välimiesoikeus on helmikuussa 2025 antamassaan partial award -välitystuomiossa päättänyt, ettei sillä ole toimivaltaa ratkaista Fortumia vastaan esitettyjä vaatimuksia. Välimiesoikeuden antama partial award -välitystuomio on lopullinen, eikä välimiesmenettely näin ollen jatku Fortumin osalta.
17 Lähipiiritapahtumat
Lähipiiriin kuuluvat osapuolet on esitetty Fortumin vuoden 2024 konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 38 Lähipiiritapahtumat.
Liiketoimet osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | I/2025 | I/2024 | 2024 | 12 kk |
| Myynnit | 1 | 4 | 9 | 6 |
| Ostot | 148 | 164 | 622 | 606 |
| Korkotuotot lainasaamisista | 4 | 7 | 24 | 22 |
| Korkokulut lainoista | 2 | 2 | 10 | 10 |
Avoimet saldot osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa
| milj. euroa | 31.3.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|
| Saamiset | ||
| Pitkäaikaiset korolliset lainasaamiset | 461 | 431 |
| Myynti- ja muut saamiset | 23 | 26 |
| Velat | ||
| Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset lainat | 236 | 232 |
| Osto- ja muut velat | 42 | 75 |
Muut liiketoimet lähipiirin kanssa
Suomen valtion omistusosuus Fortumin osakkeista vuoden 2024 lopussa oli 51,26 %. Vuonna 2025 Suomen valtion omistama osakemäärä Fortumissa ei ole muuttunut.
Fortum ilmoitti 30.10.2023 allekirjoitetusta sopimuksesta Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) kanssa. Sopimuksen mukaan Huoltovarmuuskeskus varaa Meri-Porin voimalaitoksen tuotantokapasiteetin sähköverkon vakavan häiriön tai hätätilan varalta taatakseen sähkön toimitusvarmuutta Suomessa. Sopimus astui voimaan 1.4.2024 (aiemmin julkaistu päivämäärä, 1.3.2024, muutettu 26.2.2024) ja jatkuu 31.12.2026 asti.
18 Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
Vuoden 2024 osingonjaosta, 1,40 euroa osaketta kohti ja yhteensä 1 256 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 1.4.2025. Osinko maksettiin 10.4.2025. Osinkoa ei ole esitetty velkana tässä osavuosikatsauksessa.
Fortum tiedotti 24.4. sopineensa ostavansa puolalaisen sähköratkaisujen tarjoajan Orange Energia Sp. z o.o.:n Orange Polska S.A.:lta. Velaton kauppahinta on enintään noin 120 miljoonaa Puolan zlotya (noin 28 miljoonaa euroa). Kauppahinnasta noin 90 miljoonaa Puolan zlotya (noin 21 miljoonaa euroa) suoritetaan, kun kauppa saadaan päätökseen arviolta kesä- tai heinäkuussa 2025. Kaupan yhteydessä sovittu lisäkauppahinta (earn-out) maksetaan Orange Polskan maanlaajuisen vähittäismyyntiverkoston kautta toteutuneiden sähkönmyynnin volyymitavoitteiden perusteella vuoden 2029 alkuun mennessä. Kaupan toteutuminen edellyttää tavanomaisten ehtojen täyttymistä.24.4. Fortum ilmoitti sopineensa puolalaisen sähköratkaisujen tarjoajan Orange Energia Sp. z o.o.:n Orange ostosta Polska S.A.:lta. Velaton kauppahinta on enintään noin 120 miljoonaa Puolan zlotya (noin 28 miljoonaa euroa). Kauppahinnasta noin 90 miljoonaa Puolan zlotya (noin 21 miljoonaa euroa) suoritetaan, kun kauppa saadaan päätökseen arviolta kesä- tai heinäkuussa 2025. Kaupan yhteydessä sovittu lisäkauppahinta (earn-out) maksetaan sähkönmyynnin volyymitavoitteiden toteutumisen perusteella vuoden 2029 alkuun mennessä. Kaupan toteutuminen edellyttää tavanomaisten ehtojen täyttymistä.
19 Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
| Liiketoimintojen tulos | Määritelmä | Tunnusluvun käyttämisen syy | Täsmäytys |
|---|---|---|---|
| Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) |
Liikevoitto + poistot - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät |
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) edustaa koko konsernin ja segmenttien tuottamaa kassavirtaa. Käytetään osatekijänä pääomarakenteen tavoitteen tunnusluvussa Rahoitusnettovelka/ vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA). |
Tunnusluvut rahavirtalaskelman jälkeen |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | Liikevoitto - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät |
Vertailukelpoista liikevoittoa käytetään taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia. |
Tuloslaskelma |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät |
Arvonalentumiset ja peruutukset + myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät + tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset + muut |
Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa. |
Tuloslaskelma |
| Arvonalentumiset ja peruutukset |
Arvonalentumiset ja niihin liittyvät varaukset (pääasiassa käytöstäpoistoon liittyvät), sekä aiemmin kirjattujen arvonalentumisten peruutukset. Arvonalentumiset on oikaistu poistoista ja peruutukset muista tuotoista. |
Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa. |
Tuloslaskelma |
| Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät |
Myyntivoitot ja hankintojen transaktiokulut, jotka on oikaistu liiketoiminnan muista tuotoista ja liiketoiminnan muista kuluista. Voitot raportoidaan vertailukelpoisessa liikevoitossa silloin, kun tämä esitystapa kuvastaa alla olevaa liiketoimintamallia. |
Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa. |
Tuloslaskelma |
| Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset |
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavat johdannaisinstrumentit, joihin ei voida soveltaa suojauslaskentaa tai oman käytön poikkeusta IFRS 9:n mukaisesti ja joiden käyvän arvon muutos on oikaistu liiketoiminnan muista tuotoista tai kuluista liikevaihtoon ja materiaaleihin ja palveluihin, kun lasketaan Fortumin vaihtoehtoisia tunnuslukuja. |
Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa. |
Tuloslaskelma |
| Muut | Uudelleenjärjestely- ja kulujenhallintakulut, sekä muut sekalaiset ei-operatiiviset erät, jotka on oikaistu pääasiassa materiaaleista ja palveluista tai muista kuluista. |
Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa. |
Tuloslaskelma |
Tammi–maaliskuun 2025 osavuosikatsaus
| Liiketoimintojen tulos | Määritelmä | Tunnusluvun käyttämisen syy | Täsmäytys | |
|---|---|---|---|---|
| Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta |
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta +/- merkittävät oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta. |
Osatekijää käytetään vertailukelpoisen kauden voiton ja vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton laskelmissa |
Liitetieto 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto |
|
| Vertailukelpoiset rahoituskulut – netto |
Rahoituskulut – netto +/- ydinjätehuoltorahaston tuotto, ydinjäterahastoon liittyvä oikaisu ja ydinvoimaan liittyvien varausten diskonttauksen purkaminen +/- rahoituserien käypien arvojen muutokset +/- rahoituserien arvonalentumiset ja aiemmin kirjattujen arvonalentumisten peruutukset sekä muut kertaluonteiset oikaisut. |
Osatekijää käytetään vertailukelpoisen kauden voiton laskelmassa |
Liitetieto 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto |
|
| Vertailukelpoinen voitto ennen tuloveroja |
Vertailukelpoinen liikevoitto +/- vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta +/- vertailukelpoiset rahoituskulut – netto. |
Välisumma vertailukelpoisen kauden voiton laskelmassa |
Liitetieto 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto |
|
| Vertailukelpoiset tuloverot | Tuloverot +/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien, rahoituskuluihin – netto liittyvät oikaisut, verokannan muutosten ja muiden kertaluonteisten oikaisujen verovaikutukset. |
Osatekijää käytetään vertailukelpoisen kauden voiton laskelmassa |
Liitetieto 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto |
|
| Vertailukelpoinen kauden voitto |
Vertailukelpoinen liikevoitto +/- vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta +/- vertailukelpoiset rahoituskulut – netto +/- vertailukelpoiset tuloverot +/- vertailukelpoinen määräysvallattomat omistajat. |
Vertailukelpoista kauden voittoa käytetään vaihtoehtoisena taloudellisen suorituskyvyn mittarina, jonka avulla voidaan paremmin vertailla nettokannattavuutta eri kausien välillä. |
Liitetieto 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto |
|
| Vertailukelpoinen tulos/osake | Vertailukelpoinen kauden voitto Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana |
Vertailukelpoista tulosta/osake käytetään vaihtoehtoisena taloudellisen suorituskyvyn mittarina, jonka avulla voidaan paremmin vertailla nettokannattavuutta eri kausien välillä. |
Liitetieto 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto |
|
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % |
Vertailukelpoinen liikevoitto + vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin |
x 100 | Vertailukelpoista sidotun pääoman tuottoa käytetään taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia. |
Liitetieto 3 Tiedot segmenteittäin |
| Vertailukelpoinen sidottu pääoma |
Korottomat varat - korottomat velat - varaukset (korottomat varat ja velat eivät sisällä rahoitukseen, veroihin ja laskennallisiin veroihin liittyviä eriä sekä varoja ja velkoja, jotka syntyvät tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaissopimusten käypään arvoon |
Vertailukelpoinen sidottu pääoma on osatekijä vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton laskelmassa, jossa mitataan suoraan liiketoimintoihin sijoitetun pääoman tuottoa. |
Liitetieto 3 Tiedot segmenteittäin |
arvostamisesta).
| Pääomarakenne | Määritelmä | Tunnusluvun käyttämisen syy | Täsmäytys | |
|---|---|---|---|---|
| Rahoitusnettovelka / vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) |
Rahoitusnettovelka | Rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) suhde on Fortumin pitkän aikavälin taloudellisen tavoitteen, |
Tunnuslukujen laskentakaavat |
|
| Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) | pääomarakenteen, määritelmä. | rahavirtalaskelman jälkeen | ||
| Rahoitusnettovelka | Korollinen vieras pääoma - Likvidit varat - Korollisiin saamisiin sisältyvät arvopaperit +/- Nettovakuusvelka/-saaminen |
Fortum käyttää rahoitusnettovelkaa konsernin velkaisuuden seurannassa, ja se on komponentti pääomarakennetta mittaavassa rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) suhteen tavoitteessa. |
Liitetieto 12 Korollinen nettovelka |
Muut tunnusluvut
Osakeperusteiset tunnusluvut
| Kauden voitto - määräysvallattomat omistajat | |
|---|---|
| Tulos/osake (EPS) | Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana |
| Oma pääoma | |
| Oma pääoma/osake | Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa |
| Muut tunnusluvut | |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin tehdyt investoinnit mukaan lukien kunnossapito-, tuottavuus- ja kasvuinvestoinnit sekä lainsäädännön edellyttämät investoinnit. Investointeihin kuuluvat myös investointien rakennusaikana taseeseen aktivoidut korkokulut. Kunnossapitoinvestoinnit pidentävät olemassa olevan omaisuuserän vaikutusaikaa, ylläpitävät käytettävyyttä sekä/tai ylläpitävät luotettavuutta. Tuottavuusinvestoinnit parantavat olemassa olevan hyödykkeen tuottavuutta. Kasvuinvestointien tarkoitus on rakentaa uutta kapasiteettia ja/tai lisätä olemassa olevien liiketoimintojen asiakaskantaa. Lainsäädännön edellyttämät investoinnit tehdään tiettyinä ajankohtina lakien vaatimusten mukaan. |
| Bruttoinvestoinnit osakkeisiin | Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin, osakkuus- ja yhteisyritysosakkeisiin ja muihin sijoituksiin. Tytäryhtiöosakeinvestoinneista on vähennetty hankitun yhtiön kassa ja lisätty hankittavan yhtiön korolliset lainat ja muut rahoitusnettovelkaan sisältyvät erät. |
| Edelliset 12 kk | Raportointihetkeä edeltävät 12 kuukautta. |
Verotuksen tunnusluvut
| Tuloverot Efektiivinen tuloverokanta, % |
|||
|---|---|---|---|
| Voitto ennen veroja | x 100 | ||
| Vertailukelpoiset tuloverot | |||
| Vertailukelpoinen voitto ennen veroja, pois lukien vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta |
|||
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa Liite |
I/2025 | I/2024 | 2024 | 12 kk |
| Liikevoitto | 470 | 571 | 1 325 | 1 224 |
| + Poistot | 76 | 92 | 379 | 362 |
| Käyttökate (EBITDA) | 546 | 664 | 1 704 | 1 586 |
| -Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 4 -8 |
-42 | -147 | -113 |
| Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) | 538 | 622 | 1 556 | 1 472 |
Vertailukelpoinen liikevoitto
| Edelliset | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Liite | I/2025 | I/2024 | 2024 | 12 kk |
| Liikevoitto | 470 | 571 | 1 325 | 1 224 | |
| - Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 4 | -8 | -42 | -147 | -113 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 4 | 462 | 530 | 1 178 | 1 110 |
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
| milj. euroa Liite |
I/2025 | I/2024 | 2024 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Arvonalentumiset ja peruutukset | -11 | -2 | -17 | -26 |
| Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät | 0 | 5 | 183 | 178 |
| Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset | 20 | 39 | -61 | -80 |
| Muut | -1 | 0 | 43 | 41 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 4 8 |
42 | 147 | 113 |
Vertailukelpoinen kauden voitto
| Edelliset | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Liite | I/2025 | I/2024 | 2024 | 12 kk |
| Kauden voitto | 362 | 473 | 1 160 | 1 049 | |
| - Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 4 | -8 | -42 | -147 | -113 |
| - Oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 7 | -2 | -9 | -49 | -41 |
| - Rahoituskuluihin - netto liittyvät oikaisut | 8 | 19 | 0 | -91 | -73 |
| - Tuloveroihin liittyvät oikaisut | 9 | 3 | 8 | 20 | 15 |
| - Määräysvallattomat omistajat | 1 | -2 | 4 | 8 | |
| - Määräysvallattomiin omistajiin liittyvät oikaisut | -2 | 1 | 3 | 0 | |
| Vertailukelpoinen kauden voitto | 4 | 374 | 430 | 900 | 845 |
Vertailukelpoinen tulos/osake
| Liite | I/2025 | I/2024 | 2024 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto, milj. euroa | 4 374 |
430 | 900 | 845 |
| Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta | 897 264 | 897 264 | 897 264 | 897 264 |
| Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake, euroa | 0,42 | 0,48 | 1,00 | 0,94 |
Rahoitusnettovelka
| milj. euroa Liite |
31.3.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|
| + Korollinen vieras pääoma | 4 728 | 4 828 |
| - Likvidit varat | 4 318 | 4 136 |
| - Vakuusjärjestely | 173 | 213 |
| - Vakuussaaminen | 280 | 205 |
| + Vakuusvelka | 56 | 93 |
| +/- Nettovakuusvelka/-saaminen | -224 | -111 |
| Rahoitusnettovelka 12 |
13 | 367 |
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)
| Edelliset | ||
|---|---|---|
| milj. euroa Liite |
12 kk | 2024 |
| + Korollinen vieras pääoma | 4 728 | 4 828 |
| - Likvidit varat | 4 318 | 4 136 |
| - Vakuusjärjestely | 173 | 213 |
| - Vakuussaaminen | 280 | 205 |
| + Vakuusvelka | 56 | 93 |
| +/- Nettovakuusvelka/-saaminen | -224 | -111 |
| Rahoitusnettovelka 12 |
13 | 367 |
| Liikevoitto | 1 224 | 1 325 |
| + Poistot | 362 | 379 |
| Käyttökate | 1 586 | 1 704 |
| - Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | -113 | -147 |
| Vertailukelpoinen käyttökate | 1 472 | 1 556 |
| Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate | 0,0 | 0,2 |
Markkinatilanne ja saavutetut sähkön tukkumyyntihinnat
Sähkönkulutus
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| TWh | I/2025 | I/2024 | 2024 | 12 kk |
| Pohjoismaat | 116 | 119 | 395 | 392 |
Keskimääräiset hinnat
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| I/2025 | I/2024 | 2024 | 12 kk | |
| Sähkön spot-hinta Nord Pool -sähköpörssissä, euroa/MWh | 45,5 | 58,5 | 36,1 | 32,8 |
| Sähkön spot-hinta Suomessa, euroa/MWh | 49,3 | 72,9 | 45,6 | 39,7 |
| Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE3, Tukholma euroa/MWh | 56,2 | 56,4 | 35,8 | 35,7 |
| Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE2, Sundsvall euroa/MWh | 14,7 | 48,3 | 24,6 | 16,3 |
| Sähkön spot-hinta Saksassa, euroa/MWh | 111,9 | 67,7 | 79,6 | 90,5 |
| CO2 , (ETS EUA seuraava Dec tuote), euroa/tonni CO2 |
75 | 62 | 67 | 70 |
| Hiili (ICE Rotterdam front month), USD/tonni | 102 | 102 | 112 | 112 |
| Öljy (Brent front month), USD/bbl | 75 | 82 | 80 | 78 |
| Kaasu (TTF front month), euroa/MWh | 47 | 28 | 35 | 39 |
Vesivarastot
| TWh | 31.3.2025 | 31.3.2024 | 31.12.2024 |
|---|---|---|---|
| Pohjoismaiset vesivarastot | 61 | 33 | 99 |
| Pohjoismaiset vesivarastot, pitkän ajan keskiarvo | 41 | 41 | 84 |
Vienti/tuonti
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| TWh (+ = tuonti, - = vienti Pohjoismaista) | I/2025 | I/2024 | 2024 | 12 kk |
| Vienti / tuonti Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan + Baltian välillä | -12 | -7 | -42 | -46 |
Saavutetut sähkön myyntihinnat
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| EUR/MWh | I/2025 | I/2024 | 2024 | 12 kk |
| Generation-segmentin saavutettu sähkönhinta Pohjoismaissa | 60,1 | 63,9 | 52,5 | 51,4 |
Fortumin tuotanto- ja myyntivolyymit
Sähköntuotanto
| TWh | I/2025 | I/2024 | 2024 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Pohjoismaat | 12,1 | 12,7 | 45,8 | 45,2 |
| Muut Euroopan maat | 0,2 | 0,2 | 0,6 | 0,6 |
| Yhteensä | 12,3 | 12,9 | 46,3 | 45,8 |
Lämmöntuotanto
| TWh | I/2025 | I/2024 | 2024 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Pohjoismaat | 0,8 | 1,3 | 3,0 | 2,5 |
| Muut Euroopan maat | 0,5 | 0,5 | 1,1 | 1,1 |
| Yhteensä | 1,3 | 1,7 | 4,1 | 3,6 |
Sähköntuotantokapasiteetti segmenteittäin
| MW | 31.3.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|
| Generation 1) | 9 286 | 9 286 |
1) Sisältää Meri-Porin voimalaitoksen 565 MW:n kapasiteetin. Meri-Porin sähköntuotanto on varattu Huoltovarmuuskeskuksen käyttöön vakavien kriisi- ja häiriötilanteiden varalle. Katso lisätietoja liitetiedossa 17 Lähipiiritapahtumat.
Lämmöntuotantokapasiteetti segmenteittäin
| MW | 31.3.2025 | 31.12.2024 |
|---|---|---|
| Generation | 1 857 | 1 842 |
Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| TWh | I/2025 | I/2024 | 2024 | 12 kk |
| Vesivoima | 5,2 | 5,5 | 20,2 | 19,9 |
| Ydinvoima | 6,5 | 6,7 | 24,3 | 24,1 |
| Tuulivoima | 0,3 | 0,2 | 0,9 | 1,0 |
| CHP ja lauhdevoima | 0,1 | 0,2 | 0,3 | 0,2 |
| Yhteensä | 12,1 | 12,7 | 45,8 | 45,2 |
Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| % | I/2025 | I/2024 | 2024 | 12 kk |
| Vesivoima | 43 | 44 | 44 | 44 |
| Ydinvoima | 54 | 53 | 53 | 53 |
| Tuulivoima | 3 | 2 | 2 | 2 |
| CHP ja lauhdevoima | 1 | 2 | 1 | 1 |
| Yhteensä | 100 | 100 | 100 | 100 |
Sähköntuotanto lähteittäin muissa Euroopan maissa
| TWh | I/2025 | I/2024 | 2024 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| CHP | 0,2 | 0,2 | 0,6 | 0,6 |
Sähkönmyynti
| milj. euroa | I/2025 | I/2024 | 2024 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Pohjoismaat | 1 075 | 1 326 | 3 593 | 3 341 |
| Muut Euroopan maat | 203 | 201 | 774 | 776 |
| Muut maat | 0 | 0 | 1 | 1 |
| Yhteensä | 1 278 | 1 527 | 4 368 | 4 118 |
Lämmönmyynti
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | I/2025 | I/2024 | 2024 | 12 kk |
| Pohjoismaat | 61 | 81 | 190 | 170 |
| Muut Euroopan maat | 139 | 122 | 336 | 354 |
| Yhteensä | 200 | 203 | 527 | 524 |
Sähkönmyynti alueittain
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| TWh | I/2025 | I/2024 | 2024 | 12 kk |
| Suomi | 5,6 | 6,4 | 22,9 | 22,1 |
| Ruotsi | 7,2 | 7,8 | 27,6 | 27,0 |
| Norja | 3,7 | 3,2 | 6,5 | 7,0 |
| Muut maat | 1,4 | 1,5 | 5,8 | 5,7 |
| Yhteensä | 18,0 | 18,9 | 62,8 | 61,9 |
Nord Poolissa tehdyt ostot ja myynnit on netotettu tunneittain konsernitasolla.
Lämmönmyynti alueittain
| TWh | I/2025 | I/2024 | 2024 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Suomi | 0,8 | 1,1 | 2,4 | 2,1 |
| Puola | 1,5 | 1,4 | 3,2 | 3,4 |
| Muut maat | 0,0 | 0,1 | 0,4 | 0,2 |
| Yhteensä | 2,2 | 2,6 | 6,1 | 5,7 |