Pihlajalinnan Vuosiraportti 2024

SISÄLLYSLUETTELO

Vuosi 2024	2
Tämä on Pihlajalinna	2
Tietoja osakkeenomistajille	5
Hallituksen toimintakertomus	6
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmistä 2024	23
Kestävyysraportti	32
Yleiset tiedot (ESRS2)	33
Ilmastonmuutos (E1)	60
Oma työvoima (S1)	68
Kuluttajat ja loppukäyttäjät (S4)	83
Liiketoiminnan harjoittaminen (G1)	94
Tilintarkastettu tilinpäätös	103
Tilintarkastajien lausunnot	152
Palkitseminen	159
Palkitsemisraportti	159

Pihlajalinnan Vuosiraportti 2024

Pihlajalinnan Vuosiraportti 2024 rakentuu neljästä osasta, jotka ovat Vuosi 2024, Hallituksen toimintakertomus, Tilintarkastettu tilinpäätös ja Palkitseminen. Vuosi 2024 -osa esittelee konsernin liiketoimintaa, kuluneen vuoden tärkeimmät tapahtumat sekä tietoja osakkeenomistajille.

Hallituksen toimintakertomus sisältää toimintakertomuksen lisäksi myös Pihlajalinnan kestävyysraportin, joka noudattaa CSRD-kestävyysraportointidirektiiviä (Corporate Sustainability Reporting Directive) ja eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (European Sustainability Reporting Standards, ESRS) vaatimuksia.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä löytyy osana hallituksen toimintakertomusta ja sisältää tarkemmat tiedot hallituksesta ja johtoryhmästä. Palkitseminen-osa pitää sisällään Pihlajalinnan Palkitsemisraportin.

Vuosiraportti kattaa kaikki Pihlajalinna-konsernin yhtiöt. Pihlajalinnan Vuosiraportti 2024 julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Ellei toisin mainita, suluissa olevat luvut viittaavat edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon.

Pihlajalinna lyhyesti

Pihlajalinnan asiakkaita ovat yksityishenkilöt, yritykset, vakuutusyhtiöt ja hyvinvointialueet sekä muut julkisen sektorin toimijat. Konserni vastaa asiakkaidensa tarpeisiin laajalla lähi-, etä- ja digipalveluvalikoimalla. Leikkaustoimintaa sisältäviä sairaalapalveluita Pihlajalinna tarjoaa kahdeksalla paikkakunnalla eri puolilla Suomea.

Pihlajalinna kantaa osaltaan vastuunsa terveydestä ja hyvinvoinnista Suomessa ja maksaa kaikki veronsa Suomeen. Pihlajalinna panostaa vaikuttavuusperusteisten palveluiden kehitykseen ja tähtää kumppanuuksiin, joissa painotetaan sairauksien ennaltaehkäisyä ja vaikuttavaa hoitoa. Konserni työllistää yli 9 000 alan osaajaa, ja sen pääkonttori sijaitsee Tampereella.

Pihlajalinnan arvoja ovat energisyys, eettisyys ja ennakkoluulottomuus. Työntekijöilleen konserni tarjoaa merkityksellisen työn laadukkaissa ja turvallisissa työolosuhteissa. Jokainen työntekijä on Pihlajalinnalle tärkeä niin työyhteisön jäsenenä kuin asiakaskokemuksen, toiminnan laadun ja vaikuttavuuden kehittäjänä.

Pihlajalinnan osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä.

VUOSI 2024 | VUOSIRAPORTTI 3

Toimitusjohtajalta

Vuosi 2024 oli Pihlajalinnalle onnistunut. Määrätietoiset toimenpiteemme vahvistivat liiketoiminnan kannattavuutta ja yhtiön taloudellista asemaa suunnitellusti. Jatkoimme vahvaa orgaanista kasvua ja kehitimme toimintaamme tavoitteellisesti eri liiketoiminnoissa sekä kumppanuuksissa läpi konsernin.

Monipuoliset panostuksemme esihenkilötyön ja osaamisen kehittämiseen näkyivät. Työn tuloksena henkilöstökokemus ja -sitoutuminen vahvistuivat ja sairauspoissaolot vähenivät. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla lanseeratut Pihlajalinnan johtamisperiaatteet auttavat meitä viitoittamaan tätä kehitystyötä myös jatkossa.

Pihlajalinnan asiakastyytyväisyys kehittyi vuoden aikana suotuisasti kaikilla mitattavilla osa-alueilla. Yksityisten terveyspalveluiden NPS kehittyi kuusi yksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Leikkaustoimintamme NPS oli 96. Sairaalatoimintamme korkeasta laadusta kertoi vuoden aikana myös valinnanvapaussairaalamme Jämsän Jokilaakson korkeat sijoitukset THL:n laatutilastoissa. Myös Pihlajalinna Sydänkaista -etähoitopolku valittiin Suomen Lääkäriliiton laatupalkinnon kolmen kärkeen.

Liikevaihtomme pysyi edellisvuoden tasolla, 704 miljoonaa euroa, vaikka liiketoiminnan rakenteessa käynnistyi iso muutos vakuutusasioinnin kasvun ja kokonaisulkoistusten sopimusmuutosten takia. Konsernin liikevaihdon orgaaninen kasvu oli lähes 8 prosenttia ja se ylitti markkinan kasvuvauhdin vuonna 2024. Oikaistu EBITA oli Pihlajalinnan kaikkien aikojen paras, 55 (38) miljoonaa euroa.

Yksityisten terveyspalveluissa jatkoimme kasvua vakuutusyhtiöiden kumppanina, ja työterveydessä keskityimme vahvistamaan lisäarvoa tuovan asiakastyön osuutta. Onnistunut tarjonnan kasvattaminen mahdollisti kokonaiskustannusvaikuttavat ja tehokkaat hoitopolut. Segmentin orgaaninen kasvu oli 11 prosenttia.

Julkisissa palveluissa vuosi 2024 oli hyvinvointialueiden tarpeisiin sopeuttamisen aikaa. Vaikka liikevaihto odotetusti ja hallitusti laski, kannattavuus kaksinkertaistui. Osoitimme, että yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa tehokas palvelutuotanto on mahdollista myös nykyisessä, haastavassa toimintaympäristössä.

Vaikuttavia terveyspalveluita, vastuullisesti

Osana hallituksen toimintakertomusta julkaisemme kestävyysraportin, joka on laadittu kirjanpitolain ja kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti.

EU:n uusi kestävyysraportointidirektiivi on mahdollisuus lisätä vastuullisuustyön läpinäkyvyyttä ja tuoda raportointiin laatua sekä vertailukelpoisuutta. Kestävyysraportoinnin pohjaksi toteutetussa kaksoisolennaisuusarvioinnissa kuulimme sidosryhmiämme laajasti ja tarkensimme konsernin olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Raportissa ne esitetään osana ESRS-standardeja E1, ilmastonmuutos, S1, oma työvoima, S4, asiakkaat ja loppukäyttäjät ja G1, liiketoiminta.

Vastuullisuus on osa kaikkea toimintaamme. Hyvinvoivat ammattilaisemme varmistavat, että nopeat, tarkoituksenmukaiset ja laadukkaat hoitopolut tuottavat arvoa sidosryhmillemme. Tavoittelemme työllämme kokonaiskustannusvaikuttavuutta kumppaneillemme vakuutusyhtiö- ja työterveysyhteistyössä sekä julkisella sektorilla. 

Pidämme huolta asiakkaistamme ja panostamme palveluiden monikanavaiseen kehittämiseen. Kehitämme aktiivisesti uusia vaikuttavuusperusteisia palveluita, joilla on mahdollisuus edistää terveyttä ja hyvinvointia yhteiskunnassa laajasti. Haluamme varmistaa vaikuttavat terveyspalvelut, joissa ei keskitytä suoritteiden tuottamiseen.

Kiitos vuodesta 2024

Onnistuneen vuoden takana oli koko organisaation yhteistyö ja sitoutuminen toiminnan määrätietoiseen kehittämiseen. Työmme on pitkäjänteistä ja luo vakaata pohjaa yhtiön kannattavalle kasvulle ja sidosryhmien arvonluonnille.

Lämmin kiitos vuodesta 2024 kaikille pihlajalinnalaisille ja kumppaneillemme. Osoitimme, että yhdessä onnistumme.

TUOMAS HYYRYLÄINEN

Toimitusjohtaja

Tietoja osakkeenomistajille

Pihlajalinnan taloudellinen raportointi vuonna 2025

Osavuosikatsaus tammikuu–maaliskuu keskiviikkona 30.4.2025
Puolivuosikatsaus tammikuu–kesäkuu torstaina 24.7.2025
Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu perjantaina 31.10.2025
Tilinpäätöstiedote tammikuu–joulukuu helmikuussa 2026

Osavuosikatsaukset julkaistaan noin klo 8.00 suomeksi sekä englanniksi ja ne ovat luettavissa Pihlajalinnan verkkosivuilta osoitteessa investors.pihlajalinna.fi. Pihlajalinnan johto järjestää säännöllisesti tiedotustilaisuuksia analyytikoille ja tiedotusvälineille. Pihlajalinna noudattaa 30 päivän hiljaista jaksoa ja suljettua ikkunaa ennen tulosten julkistamista.

Sijoittajat-verkkosivut

Pihlajalinnan verkkosivuilla osoitteessa investors.pihlajalinna.fi on saatavilla lisätietoa Pihlajalinnasta sijoituskohteena. Sivuilta löytyy tieto muun muassa yhtiön suurimmista osakkeenomistajista ja Pihlajalinnaa seuraavista investointipankeista ja osakevälittäjistä.

Yhteystiedot

Tuula Lehto, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja, +358 40 588 5343, [email protected]

Tarja Rantala, talous- ja rahoitusjohtaja, +358 40 774 9290, [email protected]

Yhtiökokous

Pihlajalinna Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 14.4.2025 klo 11.00 alkaen Sokos Hotelli Tornin kongressikeskuksessa, kokoustilassa Raide 3, osoitteessa Ratapihankatu 43, 33100 Tampere. Yhtiökokouskutsu, tiedot ilmoittautumisesta, ennakkoäänestysohjeet ja ohjeet verkkolähetykseen rekisteröitymiseen on julkaistu pörssitiedotteella 19.3.2025 ja ne löytyvät yhtiön verkkosivuilta osoitteesta investors.fi/yhtiokokous2025.

Osakkeenomistajat voivat käyttää äänioikeuttaan myös äänestämällä ennakkoon. Ohjeet ennakkoäänestykseen on esitetty yhtiökokouskutsun osassa C. Osakkeenomistajat voivat esittää osakeyhtiölain 5 luvun 25 §:ssä tarkoitettuja kysymyksiä kokouksessa käsiteltävistä asioista myös kirjallisesti ennen kokousta. Ohjeet kirjallisten kysymysten esittämiseen on esitetty yhtiökokouskutsun osassa C.

Osakkeenomistajien, joilla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen ja jotka ovat ilmoittautuneet yhtiökokoukseen, on mahdollista seurata yhtiökokousta verkkolähetyksen välityksellä. Ohjeet verkkolähetyksen seuraamiseen ovat saatavilla yhtiön internetsivuilla https://investors.pihlajalinna.fi. Verkkolähetyksen välityksellä ei ole mahdollista esittää kysymyksiä, tehdä vastaehdotuksia, käyttää muita puheenvuoroja tai äänestää, eikä verkkolähetyksen välityksellä tapahtuvaa kokouksen seuraamista pidetä yhtiökokoukseen osallistumisena tai osakkeenomistajien oikeuksien käyttämisenä.

Osallistumisoikeus

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 10.4.2025 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

Osingonmaksu

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella jaettaisiin osinkoa 0,38 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 28.4.2025 merkittynä. Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan 6.5.2025.

VUOSI 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS PALKITSEMINEN

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2024

SISÄLLYSLUETTELO

Katsaus toimintaympäristöön	8	Osakkeet ja osakkeenomistajat	13
Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2025	8	Hallituksen voitonjakoehdotus ja varsinainen yhtiökokous 2025	16
Konsernin liikevaihto ja tulos	8	Tilikauden jälkeiset tapahtumat	16
Raportointisegmentit	9	Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen ja vaihtoehtoisen tunnuslukujen laskentakaavat	17
Konsernin tase ja rahavirta	9	Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut	19
Rahoitusjärjestelyt	10	Täsmäytyslaskelmat vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin	20
Yritysostot ja investoinnit	10	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	24
Henkilöstö	10	I Johdanto	24
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät	11	II Hallinnointia koskevat kuvaukset	24
Tutkimus ja kehitys	11	II Kuvaukset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan mekanismeista	29
Riskienhallinta, riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät	11	IV Muut annettavat tiedot	30
Yhtiökokouksen nimittämä osakkeenomistajien nimitystoimikunta	12	Kestävyysraportti	32
Hallitus	12	Yleiset tiedot (ESRS2)	33
Hallituksen nimittämät valiokunnat	12	Ilmastonmuutos (E1)	60
Hallituksen jäsenten palkitseminen	12	Oma työvoima (S1)	68
Hallituksen valtuutukset	13	Kuluttajat ja loppukäyttäjät (S4)	83
Omien osakkeiden luovutus ja hankinta	13	Liiketoiminnan harjoittaminen (G1)	94
Liputusilmoitukset	13	Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen päiväys ja allekirjoitukset	151

Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1.2024–31.12.2024

Katsaus toimintaympäristöön

Hyvinvointialueet käyvät läpi merkittäviä muutoksia. Taloutta tasapainotetaan muutosohjelmilla, ja leikkauksia on toteutettu karsimalla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista sekä irtisanomalla henkilökuntaa. Lain mukaan hyvinvointialueiden tulisi kattaa vuodesta 2023 kertynyt alijäämänsä vuoteen 2026 mennessä. Syksyllä 2024 tehdyn arvion mukaan hyvinvointialueiden yhteenlaskettua alijäämää on kertynyt yhteensä 2,7 miljardia euroa.

Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus päätti tammikuussa 2025, että Pohjois-Pirkanmaalle etsitään oman tuotannon lisäksi kilpailutuksella sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluntuottaja vuoden 2026 alusta. Kyseessä on ensimmäinen laajempi yksityisen ja julkisen toimijan uusi palvelutuotantosopimus vuoden 2020 jälkeen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan yli 166 000 potilasta odotti pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon hyvinvointialueilla elokuun 2024 lopussa. Jonottaneista 18 prosenttia oli odottanut hoitoon pääsyä yli puoli vuotta. Tämä on eniten THL:n julkaisemassa mittaushistoriassa vuodesta 2007. Valvira on määrännyt 14 hyvinvointialuetta ja HUS-yhtymän saattamaan kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn lainmukaiseksi viimeistään 31.3.2025.

Sairaaloiden päivystys- ja leikkaustoimintaa koskevan sääntelyn muutokset astuivat voimaan vuoden 2025 alusta. Hyvinvointialueet voivat jatkossakin hankkia päiväkirurgisena ja lyhytjälkihoitoisina toimenpiteinä tehtäviä leikkauksia yksityisiltä palveluntuottajilta. Tällaisia leikkauksia ovat esimerkiksi polven ja lonkan tekonivelleikkaukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan yksityisissä sairaaloissa tehtiin vuoden 2023 aikana yhteensä 2 607 tekonivelten ensileikkausta, mikä on 772 leikkausta enemmän kuin vuonna 2022. Pihlajalinnan valinnanvapaussairaalassa Jämsän Jokilaaksossa tehtiin vuonna 2024 ennätykselliset 893 tekonivelleikkausta.

Vanhuspalvelulakia muutettiin 1.1.2025 alkaen. Laissa määrätty uusi henkilöstön vähimmäismitoitus on 0,6 työntekijää aiemman 0,65 sijaan asiakasta kohti iäkkäiden ympärivuorokautisissa palveluasumisen toimintayksiköissä.

Yksityinen sektori tuottaa yli puolet kaikista lääkärikäynneistä. Työterveyden palveluiden piirissä on 2,1 miljoonaa työntekijää. Työterveyslaitoksen mukaan yli 70 prosenttia työterveyssopimuksista kattaa lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyden lisäksi sairaanhoitoa. Yksityinen terveysvakuutus on noin 1,3 miljoonalla suomalaisella, ja vakuutusmäärien trendi on nouseva.

Yksityisen terveyspalvelualan palkkoja korotettiin vuoden 2024 syyskuussa 2,4 prosentin yleiskorotuksella, ja palkkataulukoita korotettiin 0,51 prosentilla. Joulukuussa 2024 työntekijöille maksettiin 500 euron kertaerä. Vuonna 2025 palkkoja korotetaan ajalle 1.5.2025–30.4.2026 (12 kk) yleis- ja taulukkokorotuksella, jonka suuruus ja ajankohta määräytyvät verrokkialojen palkankorotusten mukaisesti. Yleissitova työehtosopimus on voimassa vuoden 2026 kevääseen saakka.

Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2025

Pihlajalinna keskittyy vuonna 2025 orgaaniseen kasvuun erityisesti Yksityisissä terveyspalveluissa sekä kannattavuuden jatkuvaan parantamiseen.

Yhtiö arvioi liikevaihdon pysyvän edellisen vuoden tasolla (704,4 miljoonaa euroa vuonna 2024)
Yhtiö arvioi oikaistun liikevoiton ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) nousevan vähintään 9 prosenttiin liikevaihdosta (7,8 prosenttia vuonna 2024)

Yhtiö arvioi kysynnän jatkuvan vakaana. Hidas talouskasvu saattaa vaikuttaa odotettua enemmän Pihlajalinnan palveluiden kysyntään ja taloudelliseen tulokseen.

Konsernin liikevaihto ja tulos

Liikevaihto

Pihlajalinnan liikevaihto oli 704,4 (720,0) miljoonaa euroa eli laskua - 2,2 prosenttia. Yksityisissä terveyspalveluissa suun terveyden palveluiden divestointi laski liikevaihtoa 4,8 miljoonaa euroa, ja Julkisissa palveluissa vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun päättyminen, Jämsän Terveyden palvelusopimuksen asteittainen siirtyminen sekä muut ulkoistussopimusten muutokset laskivat liikevaihtoa 61,0 miljoonaa euroa. Pihlajalinnan orgaaninen vertailukelpoinen liikevaihdon1) kasvu oli 51,1 miljoonaa euroa eli 7,8 prosenttia.

¹⁾ Vertailukauden liikevaihdosta on pois luettu suun terveyden palveluiden divestointi, vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun päättyminen, Jämsän Terveyden palvelusopimuksen asteittainen siirtyminen, muut ulkoistussopimusten muutokset sekä koronapalvelut.

Kannattavuus

Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) oli 55,2 (37,8) miljoonaa euroa. Oikaistu EBITA-marginaali oli 7,8 (5,2) prosenttia. Liikevoiton oikaisut olivat yhteensä -0,8 (8,5) miljoonaa euroa. Kannattavuutta paransivat Julkisten palveluiden sopeuttamistoimenpiteet sekä Yksityisten terveyspalveluiden kaupalliset toimenpiteet, tehostuneet palveluprosessit ja kustannusten hallinta.

Kannattavuutta rasittivat tilikaudella johdon arvion perusteella kirjatut toimitiloihin liittyvät arvonalennukset sekä varautuminen kiinteistöjen perusparannus- ja kunnossapitovastuisiin, yhteensä 2,9 miljoonaa euroa.

kemysero henkilöstön siirron vaikutuksista vuosihintaan sovittiin ennen oikeuden istuntoa. Yhteensä nämä erät paransivat tilikauden käyttökatetta 1,5 miljoonaa euroa, ja ne on käsitelty käyttökatteen oikaisuerinä.

Vertailukaudella edellisten vuosien saamisiin tehdyt alaskirjaukset heikensivät käyttökatetta yhteensä 7,8 miljoonaa euroa, ja ne käsiteltiin käyttökatteen oikaisuerinä. Lisäksi kirjaukset rasittivat vertailukauden rahoituseriä 0,4 miljoonaa euroa. Kirjaukset heikensivät vertailukauden tulosta ennen veroja yhteensä 8,2 miljoonaa euroa ja osakekohtaista tulosta 0,26 euroa.

Pihlajalinnan liikevoitto oli 48,5 (20,6) miljoonaa euroa.

Konsernin nettorahoituskulut olivat -9,8 (-12,4) miljoonaa euroa. Rahoituksen uudelleenjärjestely kesäkuussa aiheutti yhteensä 0,6 miljoonan euron kertaluonteiset tulosvaikutteiset rahoituskulut. Vertailukauden rahoituskulut sisältävät lainasaamisten arvonalennuksia yhteensä noin 1,2 miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli 38,6 (8,2) miljoonaa euroa.

Tilikauden tulos oli 30,2 (4,6) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 1,13 (0,19) euroa.

Raportointisegmentit

Pihlajalinna on muuttanut segmenttiraportointiaan 1.1.2024 alkaen. Pihlajalinnalla on kaksi raportoitavaa segmenttiä: Yksityiset terveyspalvelut ja Julkiset palvelut. Uusi raportointirakenne noudattaa Pihlajalinnan liiketoimintamallia ja organisaatiorakennetta.

Yksityiset terveyspalvelut -liiketoimintasegmentti koostuu lääkärikeskus-, diagnostiikka ja sairaala-, työterveys-, etä- ja liikuntakeskuspalveluista. Näitä kokonaisvaltaisen hoitopolun kattavia palveluita Pihlajalinna tarjoaa yrityksille, vakuutusyhtiöille, julkiselle sektorille ja yksityisasiakkaille valtakunnallisen toimipisteverkostonsa ja monipuolisten digitaalisten kanaviensa välityksellä.

Julkiset palvelut -liiketoimintasegmentti koostuu lähinnä julkiselle sektorille tuotetuista sosiaali- ja terveyspalveluista, jotka koostuvat ulkoistus- ja asumispalveluista, pääasiassa etänä tuotetuista vastuulääkäripalveluista sekä monipuolisista työvoima- ja rekrytointipalveluista.

Yksityiset terveyspalvelut

Liikevaihto

Yksityisten terveyspalveluiden liikevaihto oli 451,5 (423,1) miljoonaa euroa, kasvua 6,7 prosenttia. Liikevaihto kasvoi erityisesti vakuutusyhtiöasiakkaissa ja työterveyshuollon palveluissa. Suun terveyden palveluiden divestointi laski liikevaihtoa 4,8 miljoonaa euroa. Yksityisten terveyspalveluiden orgaaninen vertailukelpoinen liikevaihdon1) kasvu oli 45,0 milj. euroa eli 11,1 prosenttia. Lääkärikeskustoimipisteiden vastaanottokäyntien määrä kasvoi vertailukauden tasosta hieman.

Kannattavuus

Oikaistu EBITA oli 33,6 (27,2) miljoonaa euroa, kasvua 23,8 prosenttia. Oikaistu EBITA-marginaali oli 7,4 (6,4) prosenttia. Kannattavuus parani erityisesti lääkäriasematoiminnassa ja työterveyden palveluissa kaupallisten toimenpiteiden, tehostuneiden palveluprosessien sekä kustannusten hallinnan myötä. Konversio eli diagnostiikan liikevaihdon suhde vastaanottojen liikevaihtoon pysyi vertailukauden tasolla. Oikaisut olivat yhteensä 0,7 (0,5) miljoonaa euroa.

Liikevoitto (EBIT) oli 25,8 (19,4) miljoonaa euroa. Vertailukauden liikevoittoa nosti suun terveyden palveluiden myyntivoitto 3,6 miljoonaa euroa.

Julkiset palvelut

Liikevaihto

Julkisten palveluiden liikevaihto oli 267,6 (314,3) miljoonaa euroa, laskua 14,9 prosenttia. Vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun päättyminen, Jämsän Terveyden palvelusopimuksen asteittainen siirtyminen sekä muut ulkoistussopimusten muutokset laskivat liikevaihtoa 61,0 miljoonaa euroa. Julkisten palveluiden orgaaninen vertailukelpoinen liikevaihdon1) kasvu oli 3,4 milj. euroa eli 1,3 prosenttia.

Kannattavuus

Oikaistu EBITA oli 21,5 (10,6) miljoonaa euroa, kasvua 103,1 prosenttia. Oikaistu EBITA-marginaali oli 8,0 (3,4) prosenttia. Kannattavuutta paransivat kokonaisulkoistusten sopeutustoimenpiteet ja sopimusmuutokset. Kannattavuutta rasittivat tilikaudella johdon arvion perusteella kirjatut toimitiloihin liittyvät arvonalentumiset sekä varautuminen kiinteistöjen perusparannus- ja kunnossapitovastuisiin, yhteensä 2,9 miljoonaa euroa. Oikaisut olivat yhteensä -1,5 (8,5) miljoonaa euroa.

Liikevoitto oli 22,7 (1,2) miljoonaa euroa.

Käräjäoikeus tuomitsi joulukuussa Jämsän kaupungin maksamaan Jämsän Terveydelle koronapandemiasta aiheutuneita ylimääräisiä kustannuksia lisättynä viivästyskoroilla ja oikeudenkäyntikuluilla. Näkemysero henkilöstön siirron vaikutuksista vuosihintaan sovittiin ennen oikeuden istuntoa. Yhteensä nämä erät paransivat segmentin tilikauden käyttökatetta 1,5 miljoonaa euroa, ja ne on käsitelty käyttökatteen oikaisuerinä.

Vertailukaudella edellisten vuosien saamisiin tehdyt alaskirjaukset heikensivät segmentin käyttökatetta yhteensä 7,8 miljoonaa euroa, ja ne käsiteltiin käyttökatteen oikaisuerinä. Lisäksi vertailukauden rahoituseriä kirjaukset rasittivat 0,4 miljoonaa euroa. Kirjaukset heikensivät segmentin tilikauden tulosta ennen veroja yhteensä 8,2 miljoonaa euroa.

Konsernin tase ja rahavirta

Tase

Pihlajalinna-konsernin taseen loppusumma 31.12.2024 oli 630,2 (657,5) miljoonaa euroa. Konsernin rahavarat olivat yhteensä 30,9 (24,5) miljoonaa euroa. Konsernin nettovelat olivat yhteensä 296,6 (352,7) miljoonaa euroa. Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen kehittyi asetettujen tavoitteiden mukaiselle tasolle päätyen 2,9:ään (4,4). Konsernin omavaraisuusaste oli 26,8 (22,0) prosenttia.

Rahavirta

Liiketoiminnan nettorahavirta oli 100,8 (79,0) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirta kasvoi parantuneen tuloksen myötä. Nettokäyttöpääoman muutos oli -2,1 (0,0) miljoonaa euroa.

Investointien nettorahavirta oli -12,3 (-18,5) miljoonaa euroa. Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat -11,0 (-22,9) miljoonaa euroa. Suun terveyden palveluiden divestointi paransi vertailukaudella investointien nettorahavirtaa 5,7 miljoonaa euroa. Konsernin rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) oli 88,6 (60,5) miljoonaa euroa.

Rahoituksen nettorahavirta oli -82,2 (-49,2) miljoonaa euroa. Rahoitusvelkojen muutos, mukaan lukien tililimiittien muutokset, oli yhteensä -32,6 (-29,0) miljoonaa euroa. Tilikauden aikana Pihlajalinna lyhensi pitkäaikaista lainaansa yhteensä 30,0 miljoonaa euroa. Vertailukaudella Pihlajalinna laski liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilainan.

Tilikaudella Pihlajalinna maksoi hybridilainan korkoa -2,4 (0,0) miljoonaa euroa, joka on kirjattu kertyneiden voittovarojen vähennykseksi verovaikutuksella vähennettynä. Maksetut korot sekä muut rahoituskulut olivat -11,9 (-6,2) miljoonaa euroa. Konserni myi alkuvuoden 2023 aikana koronvaihtosopimuksensa. Myynnin vaikutus vertailukauden maksettuihin korkoihin ja muihin rahoituskuluihin oli 3,9 miljoonaa euroa. Kesäkuun lopussa Pihlajalinna maksoi uudelleenrahoituksen vuoksi pitkäaikaisen lainansa kertyneet korot ja kulut sekä kertaluonteiset uudelleenrahoituskulut.

Rahoitusjärjestelyt

Pihlajalinna järjesteli kesäkuussa 2024 uudelleen pitkäaikaisen velkarahoituksensa vastuullisuussidonnaisella rahoitusjärjestelyllä. Rahoitussopimus koostuu konsernin aiemman velan uudelleenrahoitukseen käytetystä 110 miljoonan euron määräaikaislainasta sekä konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin tarkoitetusta 60 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä. Rahoitussopimus on kolmevuotinen ja sisältää lisäksi kaksi optiovuotta.

Uusi rahoitusjärjestely sisältää vastaavat tavanomaiset taloudelliset kovenanttiehdot kuin aikaisempi rahoitussopimus, jotka ovat leverage- (nettovelan suhde pro forma -käyttökatteeseen) ja gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste). Kovenanttien laskennassa ei oteta huomioon IFRS 16 -vuokrasopimusvelkoja. Rahoituksen lainamarginaali on lisäksi sidottu Pihlajalinnan keskeisimpiin vastuullisuustavoitteisiin: potilastyytyväisyyteen, leikkaushoidon saavutettavuuteen ja henkilöstön tyytyväisyyteen. Vastuullisuustavoitteet vaikuttavat vähäisissä määrin lainamarginaaliin riippuen siitä, kuinka monta määritellyistä vastuullisuustavoitteista saavutetaan. Tilikauden aikana ja sen päättyessä konserni täytti rahoitussopimuksessa sovitut taloudelliset kovenanttiehdot. Myös rahoitussopimuksen asettamat vastuullisuustavoitteet saavutettiin vuoden 2024 osalta.

Pihlajalinnalla oli tilikauden lopussa käyttämättömiä sitovia rahoituslimiittejä yhteensä 70 miljoonaa euroa. Käyttämättömät rahoituslimiitit koostuvat yhteensä 10 miljoonan euron tililimiittisopimuksista sekä 60 miljoonan euron kokonaan nostamattomasta valmiusluottolimiitistä.

Konsernilla on 65 miljoonan euron nimellisarvoinen koronvaihtosopimus, jolla vaihtuvakorkoisen rahoitusjärjestelyn korko on muutettu kiinteäksi. Koronvaihtosopimukseen sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa, jolloin käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Koronvaihtosopimuksen alkamispäivä oli maaliskuussa 2023 ja se on voimassa 25.3.2027 asti.

Hybridilaina

Hybridilaina on rahoitusinstrumentti, joka on alisteinen yhtiön muille velkasitoumuksille. Hybridilainalla ei ole määrättyä eräpäivää. Pihlajalinnalla on oikeus lunastaa hybridilaina takaisin Tarkistuspäivänä ja kunakin koronmaksupäivänä tämän jälkeen. Hybridilainaa käsitellään Pihlajalinnan IFRS-konsernitilinpäätöksessä oman pääoman eränä. Hybridilainan haltijalla ei ole osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia, eikä hybridilaina laimenna nykyisten osakkeenomistajien omistuksia.

Yritysostot ja investoinnit

Bruttoinvestoinnit, mukaan lukien yritysostot, olivat 31,1 (66,4) miljoonaa euroa. Konsernin bruttoinvestoinnit, jotka muodostuivat kehitys-, lisä- ja korvausinvestoinneista, olivat 14,0 (26,0) miljoonaa euroa.

Bruttoinvestoinnit käyttöoikeusomaisuuseriin olivat 14,0 (40,5) miljoonaa euroa. Toimitilasopimuspidennykset ja vuokrankorotukset kasvattivat bruttoinvestointeja käyttöoikeusomaisuuseriin vertailukaudella poikkeuksellisen merkittävästi.

Bruttoinvestoinnit yritysjärjestelyihin olivat 3,1 (0,7) miljoonaa euroa. Pihlajalinna hankki 1.5.2024 kokonaan omistukseensa entisen osak-

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

kuusyhtiönsä Kuura Digilääkäri Oy:n. Aiempi omistusosuus Kuura Digilääkäri Oy:stä oli 45 prosenttia. Pihlajalinna hankki 1.7.2024 entisen osakkuusyhtiönsä Digital Health Solutions Oy:n osakkeista 41,34 prosenttia, ja kaupan jälkeen Pihlajalinna omistaa 82,37 prosenttia yhtiön osakkeista.

Konsernin kehitys-, lisä- ja korvausinvestointeihin liittyvät investointisitoumukset olivat noin 3,5 (2,7) miljoonaa euroa. Investointisitoumukset liittyvät toimitilamuutoksiin, kliinisten laitteiden lisä- ja korvausinvestointeihin sekä tietojärjestelmähankkeisiin.

Henkilöstö

Tilikauden lopussa henkilöstön määrä oli 6 493 (6 880), laskua -6 prosenttia. Konsernin henkilöstömäärä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna oli 4 416 (4 821), laskua -8 prosenttia. Jämsän Terveyden palvelusopimuksen asteittaisen siirtymisen myötä konsernin henkilöstömäärä laski noin 470 henkilöä ja kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna noin 273 henkilöä vuoden 2023 lopusta.

Tilikauden lopussa Julkisten palveluiden segmentissä työskenteli 3 428 (4 044) henkilöä ja Yksityisten terveyspalveluiden segmentissä 3 065 (2 836) henkilöä. Kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutetusta luvusta Julkisten palveluiden segmentissä työskenteli 2 417 (2 775) henkilöä ja Yksityisten terveyspalveluiden segmentissä 1 999 (2 046) henkilöä.

Kokonaisulkoistusten sopimusmuutokset ja toiminnan sopeuttaminen hyvinvointialueiden tarpeisiin johti useisiin muutosneuvotteluihin vuoden 2024 aikana. Kokoluokaltaan merkittävimmät olivat Kuusiolinna Terveydessä alkuvuonna toteutetut muutosneuvottelut, jotka päättyivät huhtikuussa. Yleisesti neuvotteluissa on muun muassa tarkasteltu ulkoistustoiminnan toimipisteverkoston operatiivisia muutoksia, toimintojen supistamisia sekä henkilöstön irtisanomisia ja osaaikaistamisia.

Konsernin työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut olivat 321,2 (322,8) miljoonaa euroa, laskua -1,6 miljoonaa euroa.

Henkilöstön sairauspoissaoloaste oli tilikaudella 5,6 (6,0) prosenttia.

Tilikauden ammatinharjoittajien määrä oli 2 145 (2 103)1).

1) Vertailutiedosta on pois luettu suun terveyden divestointi.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 10

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Osakepohjainen avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä, LTIP 2022

Pihlajalinnan hallitus hyväksyi alkuvuonna 2022 osakepohjaisen kannustinohjelman (LTIP 2022) käynnistämisen yhtiön valituille avainhenkilöille. Ohjelma oli kokonaisuudessaan kuusivuotinen eikä sen nojalla saatuja osakepalkkioita saa miltään osin luovuttaa ennen vuotta 2026. Avainhenkilön oli lisäksi sijoitettava Pihlajalinnan osakkeisiin osallistuakseen ohjelmaan.

Suoritus- ja laatuperusteinen osakeohjelma sisälsi alun perin neljä erillistä yhden vuoden pituista oikeuden syntymisajanjaksoa (kalenterivuodet 2022, 2023, 2024 ja 2025). Mahdolliset osakepalkkiot maksettiin syntymisajanjaksojen jälkeen vuosina 2023, 2024 ja 2025. Hallitus päätti vuosittain osallistujat, mittarit, mittareiden tavoitetasot ja ansaintamahdollisuudet. Ohjelman puitteissa käynnistettiin kolme ansaintajaksoa 2022, 2023 ja 2024. Vuoden 2024 suoritus- ja laatuperusteiseen osakeohjelmaan sovellettavat ansaintakriteerit olivat Pihlajalinna-konsernin oikaistu EBITA, asiakastyytyväisyyden kehitys (NPS), henkilöstön nettosuositteluindeksin kehitys (eNPS) sekä sairaspoissaoloprosentin kehitys.

Ohjelma käsiteltiin kokonaisuudessaan oman pääoman ehtoisena osakeperusteisena maksuna. Suoritusjaksoilta 2022 ja 2023 ei realisoitunut osakeohjelman mukaista suoritus- ja laatuperusteista osakepalkkiota, sillä ohjelmalle asetetut vähimmäistavoitteet eivät täyttyneet. Ohjelman nojalla maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä kaudelta 2024 on yhteensä 181 277 osaketta (bruttomäärä ennen soveltuvan ennakonpidätyksen vähentämistä). Ansaintajakson 2024 osalta vaikutus tilikauden tulokseen on ollut 1,4 miljoonaa euroa. Hallitus päätti 13.12.2024, että viimeistä ansaintajaksoa 2025 ei käynnistetä.

Suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma Performance Share Plan (PSP)

Pihlajalinnan hallitus päätti 13.12.2024 uuden pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmä korvaa Pihlajalinnan nykyisen osakepohjaisen kannustinohjelman.

Suoriteperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä 2025–2029 on kolme ansaintajaksoa, jotka kattavat tilikaudet 2025–2027, 2026–

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

2028 ja 2027–2029. Hallitus päättää vuosittain ansaintajakson aloittamisesta ja yksityiskohdista.

Ansaintajakson 2025–2027 kohderyhmään kuuluu noin 30 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet ja toimitusjohtaja. Ansaintajakson 2025–2027 ansaintakriteerit on sidottu osakkeen relatiiviseen kokonaistuottoon (rTSR), vuotuiseen liikevaihdon kasvuun, sijoitetun pääoman tuottoon ja sairauspoissaoloasteeseen. Järjestelmän perusteella maksettavien palkkioiden arvo vastaa yhteensä enintään 553 000 Pihlajalinnan osaketta.

Tutkimus ja kehitys

Aineettomien hyödykkeiden lisäykset tilikaudella olivat 2,0 (7,4) miljoonaa euroa. Tilikauden aikana toteutetut digitaaliset hankkeet eivät oman työn osalta täytä IFRS-standardien mukaisia aineettoman hyödykkeen aktivointien kriteerejä, sillä yhtiön johdon arvion mukaan hankkeet ovat siirtyneet käyttövaiheeseen ja taloudellinen hyöty omasta työstä realisoituu lyhyellä aikavälillä. Vertailukaudella kriteerit täyttäviä oman työn aktivointeja oli yhteensä 2,4 miljoonaa euroa.

Tilikaudella 2024 jatkettiin etäasioinnin ja chat-vastaanottojen kehitystä. Digitaalinen tekoälypohjainen hoidontarpeen arviointi otettiin käyttöön laajasti eri asiakasryhmille, joka mahdollistaa tehokkaan ja laadukkaan hoidon chat-palveluissa. PihlajalinnaPRO-sovellusta kehitettiin edelleen ammattilaisten käyttöön, ja sen käyttö laajennettiin uusille ammattiryhmille. Verkkosivustoa uudistettiin laajalti parantaen etenkin käyttäjäkokemusta. Työterveysasiakkaiden työkykyjohtamiseen hyödynnettäviä työkaluja uudistettiin, jotta ne vastaisivat paremmin asiakkaiden tarpeisiin ja tukisivat työkyvyn ylläpitämistä. Ajanvarauksessa otettiin käyttöön vakuutusyhtiöasiakkaille suorakorvaukseen liittyviä toiminnallisuuksia.

Vuoden 2025 aikana tullaan kehittämään laajasti Pihlajalinnan tiedolla johtamisen kyvykkyyksiä. Uudistamme data-alustaamme sekä tiedon hallintaa kehitetään vastaamaan paremmin asiakkaiden ja liiketoiminnan tarpeita. Työterveyden organisaatioasiakkaiden palveluita kehitetään edelleen keskittyen erityisesti tiedolla johtamisen työkaluihin, jotka mahdollistavat paremman päätöksenteon tuen organisaatioille työkyvyn edistämiseen.

Vakuutusasiakkaiden palveluiden kehityksen fokuksessa on yhteiset asiakaspolut vakuutuskumppanien kanssa sekä asiakaspolun taustatoimintojen automatisoinnin lisääminen saumattoman asiakaskokemuksen takaamiseksi. Palvelukanavien kehityksessä etenkin verkkoajanvarausta tullaan jatkokehittämään vastaamaan yhä paremmin

asiakkaiden ja liiketoiminnan tarpeisiin, parantaen samalla käytettävyyttä ja saavutettavuutta.

Toiminnan tietoturvaa kehitetään ja ylläpidetään aktiivisesti sekä hallinnollisesti että teknisesti. Tämä sisältää mm. uusien tietoturvakäytäntöjen ja -teknologioiden käyttöönottoa sekä jatkuvaa henkilöstön kouluttamista tietoturva-asioissa.

Riskienhallinta, riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Pihlajalinnan riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet ja toimintatavat on kuvattu toimintakertomuksessa osana hallinto- ja ohjausjärjestelmän selvitystä kohdassa Riskienhallinta. Osana kestävyysraportointia, Pihlajalinnan olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta (IRO) on kuvattu kohdassa Yleiset tiedot (ESRS2).

Pihlajalinnan toimintaan vaikuttavat strategiset ja liiketoimintariskit sekä rahoitus- ja vahinkoriskit. Pihlajalinna noudattaa riskienhallinnassaan mahdollisimman järjestelmällistä toimintatapaa osana normaaleja liiketoimintaprosesseja. Konserni panostaa laatujärjestelmiin sekä työturvallisuus- ja työkykyriskien hallintaan. Pihlajalinna pyrkii rajaamaan riskien mahdollisia haitallisia vaikutuksia. Yritysvastuuseen liittyvien riskien arvioinnilla on tärkeä rooli riskienhallinnassa.

Pihlajalinnalla on liiketoimintaa ainoastaan Suomessa. Maailmanpolitiikan epävarmuustekijät, kuten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja Lähi-idän tilanne, aiheuttavat yhtiön toimintaan epäsuoria vaikutuksia talouskasvun hidastumisen, toimitusketjujen mahdollisen häiriintymisen, inflaation sekä markkinakorkojen muutosten vuoksi.

Pihlajalinna huomioi kaikessa toiminnassaan tietosuojan ja tietoturvan sekä niihin liittyvät vaatimukset. Tietoturvan ja tietosuojan vaarantuminen voivat johtaa muun muassa merkittäviin mainehaittoihin ja vahingonkorvausvaatimuksiin. Pihlajalinna on Ukrainan sodan sekä Suomen Natoon liittymisen seurauksena nostanut kyberhyökkäysten riskitasoa ja varautumisastettaan.

Yhtiö on tunnistanut sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstön saatavuuteen ja palkkakehitykseen liittyviä epävarmuustekijöitä. Myös hyvinvointialueiden muodostamiseen liittyvän sosiaali- ja terveysalan palkkaharmonisoinnin kustannukset ovat vielä osittain avoinna. Lisäksi korkeat henkilöstön sairauspoissaolot voivat heikentää yhtiön kannattavuutta ja vaikeuttaa palveluiden tarjontaa.

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

Pihlajalinna on tunnistanut riskeiksi yhtiön kasvuun liittyvät hankkeet, kuten yritysostot, digitaalisen kehityksen ja tietojärjestelmähankkeet. Näiden hankkeiden hallittu onnistunut läpivienti on edellytys yhtiön strategian mukaiselle kannattavalle kasvulle.

Yhtiön rahoitussopimuksen mukaisten kovenanttien seuranta ja niiden ennustaminen ovat merkittävä osa yhtiön riskienhallintaa.

Yleinen kustannusinflaatio ja palkkainflaatio vaikuttavat haitallisesti kustannustasoon ja näin ollen Pihlajalinnan liiketoimintaan ja kannattavuuteen. Lisäksi inflaatio ja markkinakorkojen muutokset vaikuttavat kuluttajien käytettävissä oleviin varoihin ja työllisyyden kehitykseen, millä on vaikutusta yksityisten terveyspalveluiden kysyntään.

Merkittävimmät sosiaali- ja terveyspalveluiden riskit ja epävarmuustekijät ovat sidoksissa linjauksiin ja lainsäädäntöön, joita suomalaisessa yhteiskunnassa toteutetaan. Pihlajalinna-konsernin yhtiöllä on käynnissä verotarkastus liittyen käytössä olleeseen palkitsemisjärjestelyyn.

Muutokset kokonaisulkoistusopimuksissa

Jämsän Terveyden palvelusopimus Keski-Suomen hyvinvointialueella päättyy sopimuksen mukaisesti elokuussa 2025. Sopimukseen sisältynyt vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuu päättyi 1.7.2023. Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa sovittiin palveluiden asteittaisesta siirtämisestä hyvinvointialueen vastuulle vuoden 2024 alusta alkaen. Edellä kuvatut muutokset palvelusopimukseen laskivat konsernin liikevaihtoa 31 miljoonaa euroa vuoden 2023 tasosta. Palvelusopimuksen päättyminen elokuussa 2025 laskee konsernin liikevaihtoa arviolta noin 19 miljoonaa euroa vuoden 2024 tasosta.

Jokilaakson Terveyden tuottamat perus- ja erikoissairaanhoidon palvelut jatkuvat Jokilaakson sairaalassa alihankintasopimuksen mukaisesti elokuuhun 2025. Jokilaakson Terveydellä on toimintansa edellyttämä sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä poikkeuslupa perusterveydenhuollon ympärivuorokautiselle päivystykselle. Lupa on voimassa 31.8.2025 asti. Toiminnan päättyminen sopimuksen mukaisesti elokuussa 2025 laskee konsernin liikevaihtoa arviolta noin 4 miljoonaa euroa vuoden 2024 tasosta.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti 30.10.2023 irtisanoa Kuusiolinna Terveyden vuoteen 2030 asti solmitun ulkoistussopimuksen päättymään vuoden 2025 lopussa. Kuusiolinna Terveys ja Pihlajalinna Terveys valittivat päätöksestä, ja asiassa oli valitus vireillä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Tämän jälkeen osapuolet kävivät

neuvotteluita vaativan erikoissairaanhoidon eriyttämisestä Kuusiolinna Terveyden palvelusopimuksesta. Osapuolet saavuttivat neuvottelutuloksen vaativan erikoissairaanhoidon eriyttämisen ehdoista ja siihen liittyvä sopimus allekirjoitettiin 30.4.2024. Sopimuksen ehtojen mukaisesti Kuusiolinna Terveys ja Pihlajalinna Terveys luopuivat valituksistaan Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen 30.10.2023 päätöksestä ja vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuu päättyi 1.1.2024. Edellä kuvattu muutos palvelusopimuksessa laski konsernin liikevaihtoa 30 miljoonaa euroa vuoden 2023 tasosta. Muut sopimusmuutokset vuoden 2025 aikana laskevat konsernin liikevaihtoa arviolta noin 6 miljoonaa euroa vuoden 2024 tasosta.

Pirkanmaan hyvinvointialue päätti 28.10.2024 aluehallituksen kokouksessa Kolmostien Terveyden palvelusopimuksen irtisanomisesta vuoden 2025 lopussa. Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus päätti 27.1.2025, että Pohjois-Pirkanmaalle etsitään kilpailutuksella sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluntuottaja vuoden 2026 alusta.

Käynnissä olevat oikeudelliset prosessit

Pihlajalinnalla on vireillä joitakin työsuhteisiin liittyviä oikeudenkäyntejä, joista ei odoteta merkittäviä taloudellisia vaikutuksia konsernille.

Pihlajalinnan tytäryhtiö Jämsän Terveys Oy haastoi entisen tilaajan Jämsän kaupungin käräjäoikeuteen liittyen lähinnä koronakustannuskorvauksiin, jotka kaupunki palvelusopimuksen vastaisesti oli jättänyt maksamatta. Keski-Suomen käräjäoikeus käsitteli asian ja antoi joulukuun lopussa tuomionsa, jolla oikeus velvoitti Jämsän kaupungin maksamaan Jämsän Terveydelle sen vaatimat koronakustannukset korkoineen. Muilta osin, kuten henkilöstön siirron vaikutuksista vuosihintaan, osapuolet sopivat ennen oikeuden istuntoa. Keski-Suomen käräjäoikeuden antama tuomio ei ole lainvoimainen ja Jämsän kaupunki on valittanut päätöksestä Vaasan hovioikeuteen.

Vaasan hovioikeus antoi 22.11.2023 ratkaisunsa Jämsän Terveys Oy:n ja Jämsän kaupungin palvelusopimusta koskevaan riitaan. Hovioikeus päätyi pitämään käräjäoikeuden antaman ratkaisun voimassa. Pihlajalinna jätti korkeimmalle oikeudelle valituslupahakemuksen ja valituksen koskien osaa Vaasan hovioikeuden tuomiota. Korkein oikeus ei myöntänyt Pihlajalinnalle valituslupaa koskien Vaasan hovioikeuden tuomiota.

Yhtiökokouksen nimittämä osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Pihlajalinnan osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan kuuluvat puheenjohtaja Jari Eklund (LähiTapiola-ryhmä), Mikko Wirén (MWW Yhtiö Oy), Mika Manninen (Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia) ja Carl Pettersson (Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo). Pihlajalinna Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Leinonen on toiminut nimitystoimikunnassa asiantuntijajäsenenä.

Hallitus

Varsinainen yhtiökokous 10.4.2024 päätti, että hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistetaan seitsemän entisen kahdeksan sijaan. Hallituksen jäseniksi seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka valittiin uudelleen Kim Ignatius, Heli Iisakka, Hannu Juvonen, Tiina Kurki, Jukka Leinonen, Leena Niemistö ja Mikko Wirén. Yhtiökokous valitsi Jukka Leinosen hallituksen puheenjohtajaksi ja Leena Niemistön hallituksen varapuheenjohtajaksi.

Hallituksen nimittämät valiokunnat

Pihlajalinna Oyj:n hallitus on valinnut valiokuntiin seuraavat jäsenet:

Tarkastusvaliokunta: Kim Ignatius (pj.), Heli Iisakka ja Tiina Kurki
Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta: Hannu Juvonen (pj.), Jukka Leinonen, Leena Niemistö ja Mikko Wirén.

Kaikki hallituksen jäsenet voivat halutessaan osallistua kaikkien valiokuntien kokouksiin.

Hallituksen jäsenten palkitseminen

Yhtiökokous 10.4.2024 päätti, että hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2025 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta seuraavat vuosipalkkiot: hallituksen puheenjohtajalle 60 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle sekä valiokuntien puheenjohtajille 40 000 euroa ja muille jäsenille 30 000 euroa.

arvosta yhtiön osakkeita. Yhtiö vastasi osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kuluista ja varainsiirtoverosta. Jos hallituksen jäsenen toimikausi päättyy ennen vuoden 2025 varsinaista yhtiökokousta, hallituksella on oikeus päättää vuosipalkkioiden mahdollisesta takaisinperinnästä sopivaksi katsomallaan tavalla.

Lisäksi yhtiökokous päätti, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan rahana jokaiselta hallituksen ja sen valiokuntien kokoukselta kokouspalkkiona 600 euroa. Lisäksi korvataan hallituksen jäsenten kohtuulliset matkakulut yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Hallituksen valtuutukset

Varsinainen yhtiökokous 10.4.2024 päätti valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 2 260 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta, mikä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön nykyisistä osakkeista. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Hankkiminen voidaan toteuttaa suunnattuna. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2025 asti.

Varsinainen yhtiökokous päätti lisäksi valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 2 260 000 osaketta, mikä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön nykyisistä osakkeista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Valtuutus oikeuttaa toteuttamaan annin suunnattuna. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2025 asti.

Omien osakkeiden luovutus ja hankinta

Pihlajalinna luovutti tammikuussa 2024 yhteensä 10 000 osaketta toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläiselle. Palkitseminen liittyi toimitusjohtasopimuksessa sovittuun oikeuteen hankkia osakkeita osakepalkkiojärjestelmän alussa, jolloin Pihlajalinna luovutti osakkeita ostoja vastaan.

Pihlajalinna luovutti toukokuussa 2024 yhteensä 11 977 yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta Pihlajalinnan hallituksen jäsenille osana hallituksen vuosipalkkiota.

Pihlajalinna aloitti 27.3.2024 omien osakkeiden hankinnan, joka päättyi 28.6.2024. Osakkeet hankittiin käytettäväksi osana konsernin osakepohjaisen kannustinjärjestelmän palkkioiden ja hallituksen jäsenten vuosipalkkioiden maksamista. Tänä aikana Pihlajalinna hankki 109 181 omaa osaketta keskihintaan 8,5795 euroa osakkeelta.

Hankinnan ja edellä esitettyjen luovutusten jälkeen Pihlajalinnan hallussa oli 31.12.2024 yhteensä 141 184 omaa osaketta, jotka vastaavat noin 0,62 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.

Liputusilmoitukset

Pihlajalinna vastaanotti 15.2.2024 arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö ja LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö -yhtiöiden omistusosuus Pihlajalinna Oyj:n osakkeista ja äänistä oli ylittänyt 25 prosenttia 14.2.2024. LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö ja LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö -yhtiöiden omistusosuus nousi 25,62 prosenttiin eli 5 794 480 osakkeeseen Pihlajalinna Oyj:n kaikista osakkeista ja äänistä.

Pihlajalinna Oyj vastaanotti 9.4.2024 arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiön omistusosuus Pihlajalinna Oyj:n osakkeista ja äänistä on ylittänyt 10 prosenttia 8.4.2024. LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiön osakkeiden kokonaismäärä on noussut 10,15 prosenttiin eli 2 295 656 osakkeeseen Pihlajalinna Oyj:n kaikista osakkeista ja äänistä.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Pihlajalinnan osake on listattu Nasdaq Helsingin päälistalla kaupankäyntitunnuksella PIHLIS. Konsernin osakkeiden lukumäärä on yhteensä 22 620 135. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 osakkeista ulkona oli 22 478 951 ja yhtiön omassa hallussa 141 184, jotka vastaavat noin 0,62 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä. Yhtiöllä oli tilikauden lopussa 15 202 (15 150) osakkeenomistajaa.

Osaketiedot, ulkona olevat osakkeet	2024	2023
Määrä kauden lopussa, kpl	22 478 951	22 566 155
Määrä kaudella keskimäärin, kpl	22 511 765	22 557 957
Osakkeen ylin kurssi, euroa	11,85	9,90
Osakkeen alin kurssi, euroa	6,88	6,82
Osakkeen keskikurssi, euroa ¹⁾	8,29	8,20
Osakkeen päätöskurssi, euroa	10,50	7,06
Osakevaihto, 1 000 kpl	3 184	2 801
Osakevaihto, %	14,1	12,4
Markkina-arvo kauden lopussa, milj. euroa	236,0	159,3

¹⁾ kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi

Omistajaryhmät 31.12.2024

	Omistajien lkm	Osuus omistajista, %	Osakkeita, kpl	Osuus osakkeista, %
Yritykset	495	3,3 %	4 384 709	19,4 %
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	33	0,2 %	9 914 230	43,8 %
Julkisyhteisöt	5	0,0 %	2 031 818	9,0 %
Kotitaloudet	14 585	95,9 %	5 494 941	24,3 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	44	0,3 %	154 514	0,7 %
Ulkomaat	40	0,3 %	42 022	0,2 %
Yhteensä	15 202	100,0 %	22 022 234	97,4 %
Hallintarekisteröityjä	8		597 901	2,6 %
Liikkeeseen laskettu määrä			22 620 135	100,0 %

Yritykset
-----------

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset

Julkisyhteisöt

Kotitaloudet

Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt

Hallintarekisteröidyt

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2024

		Osakkeita kpl	Osuus osakkeista ja äänistä, %
1	LÄHITAPIOLA KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ	3 809 028	16,8 %
2	KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ FENNIA	2 357 965	10,4 %
3	MWW YHTIÖ OY	2 319 010	10,3 %
4	LÄHITAPIOLA KESKINÄINEN, HENKIVAKUUTUSYHTIÖ	2 295 656	10,1 %
5	KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ELO	1 267 161	5,6 %
6	KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINEN	728 431	3,2 %
7	NIEMISTÖ LEENA KATRIINA	709 644	3,1 %
8	VIPUNEN CAPITAL OY	360 000	1,6 %
9	NORDEA HENKIVAKUUTUS SUOMI OY	352 140	1,6 %
10	FONDITA NORDIC MICRO CAP SIJOITUSRAHASTO	285 000	1,3 %
	10 suurinta yhteensä	14 484 035	64,0 %
	Muut osakkeenomistajat	8 136 100	36,0 %
	Yhteensä	22 620 135	100,0 %

Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2024

1 ̶100 osaketta/osakas 101 ̶1 000 1 001 ̶10 000

10 001 ̶100 000
100 001 ̶500 000
500 001 ̶

Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2024

Osakkeita/osakas	Omistajien lkm	Osuus omistajista, %	Osakkeita, kpl	Osuus osakkeista, %
1 - 100	8 891	58,5 %	365 963	1,6 %
101 - 1 000	5 488	36,1 %	1 866 078	8,2 %
1 001 - 10 000	714	4,7 %	1 966 116	8,7 %
10 001 - 100 000	87	0,6 %	1 986 128	8,8 %
100 001 - 500 000	15	0,1 %	2 948 955	13,0 %
500 001 -	7	0,0 %	13 486 895	59,6 %
Yhteensä	15 202	100,0 %	22 620 135	100,0 %
joista hallintarekisteröityjä	8		597 901	2,6 %
Liikkeeseen laskettu määrä			22 620 135	100,0 %

Hallituksen voitonjakoehdotus ja varsinainen yhtiökokous 2025

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 216 832 340,28 euroa, josta tilikauden tulos on 15 823 303,76 euroa. Hallitus ehdottaa, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkoa osinkopolitiikan mukaisesti 0,38 euroa osakkeelta. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oli 22 478 951 osaketta, jota vastaava osingon määrä hallituksen ehdotuksen mukaisesti on 8 542 001,38 euroa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu varojenjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

Tilikauden osakekohtainen tulos oli 1,13 euroa. Ehdotettu osinko 0,38 euroa on 34 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta. Pihlajalinnan osinkopolitiikan mukaisesti osinkoina tai pääoman palautuksina jaetaan vähintään noin yksi kolmasosa osakekohtaisesta tuloksesta ottaen huomioon yhtiön strategia ja taloudellinen asema.

Pihlajalinna Oyj:n varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 24.4.2025 Tampereella. Hallitus päättää yhtiökokouskutsusta ja sen sisältämistä esityksistä myöhemmin.

Laskelma emoyhtiön jakokelpoisista varoista:

Euroa	31.12.2024
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	183 190 483,50
Voitto edellisiltä tilikausilta	17 818 553,02
Tilikauden tulos	15 823 303,76
Yhteensä	216 832 340,28

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole tapahtunut mitään olennaista.

			Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat
Tunnusluvut Osakekohtainen tulos (EPS)	Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos - Hybridilainan korot verojen jälkeen			Nettovelkaantumisaste (Gearing), %	Korolliset rahoitusvelat - rahavarat Oma pääoma	x 100	Nettovelkaantumisaste kuvaa yrityksen vel kaantuneisuutta. Se kertoo, mikä on omista jien yritykseen sijoittamien omien pääomien ja rahoittajilta lainattujen korollisten velko jen suhde.
Vaihtoehtoiset tunnusluvut Osakekohtainen oma pääoma	Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikau della Oma pääoma Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa			Käyttökate (EBITDA)	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset		Käyttökate kertoo, kuinka paljon yrityksen liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähenne tään yrityksen toimintakulut. Käyttökatteen riittävyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomi oon yrityksen rahoituskulujen, poistovaati musten ja voitonjakotavoitteen suuruus.
Osakekohtainen osinko	Tilikauden osingonjako (tai ehdotus) Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa			Käyttökate (EBITDA), %	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset Liikevaihto	x 100
Osinko tuloksesta, % Efektiivinen osinkotuotto, %	Osakekohtainen osinko Osakekohtainen tulos (EPS) Osakekohtainen osinko Tilikauden päätöskurssi	x 100 x 100		Oikaistu käyttökate (EBITDA)¹⁾	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset + oikaisuerät		Oikaistu käyttökate antaa merkittävää lisä tietoa kannattavuudesta, koska siitä on eli minoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksen tekokyvystä. Oikaistu käyttökate parantaa
Hinta/voittosuhde (P/E-luku)	Tilikauden päätöskurssi Osakekohtainen tulos (EPS)			Oikaistu käyttökate (EBITDA), %¹⁾	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset + oikaisuerät Liikevaihto	x 100	vertailukelpoisuutta eri kausien välillä.
Osakevaihto, %	Osakkeiden vaihtomäärä kauden aikana Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä	x 100	Oman pääoman tuottoprosentti kertoo,	Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia	Liikevoitto + oikaisuerät + aineettomien hyödykkeiden poistot ja ar vonalentumiset
Oman pääoman tuotto, % (ROE) Tilikauden tulos	Oma pääoma (keskiarvo)	x 100	kuinka paljon omalle pääomalle on kertynyt tuottoa tilikauden aikana. Se kertoo yrityk sen kyvystä huolehtia omistajien yritykseen sijoittamista pääomista.	(EBITA) ¹⁾ Oikaistu EBITA, %¹⁾	Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja	x 100
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROACE)	Tulos ennen veroja + rahoituskulut Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo)	x 100	Sijoitetun pääoman tuottoprosentti mittaa yrityksen suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle korkoa tai muuta tuottoa vaativalle pää omalle.		arvonalentumisia (EBITA) Liikevaihto		Tunnusluku kuvaa sitä, kuinka nopeasti yri tys saisi nykyisellä tulostahdilla maksettua
Omavaraisuusaste, %	Oma pääoma Taseen loppusumma - saadut ennakot	x 100	Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakava raisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä sel viytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Se kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön varallisuu desta on rahoitettu omalla pääomalla.	Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen¹⁾, rullaava 12 kk	Korolliset rahoitusvelat - rahavarat Oikaistu käyttökate EBITDA		velkansa, jos käyttökate käytettäisiin koko naisuudessaan velkojen maksuun olettaen, että yritys ei esimerkiksi investoi tai jaa osin koa.
				Rahavirta investointien jälkeen	Liiketoiminnan nettorahavirta + investointien nettorahavirta

	PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2024		VUOSI 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ	TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS KESTÄVYYSRAPORTTI
Oikaistu liikevoitto (EBIT) ¹⁾	Liikevoitto + oikaisuerät		Oikaistu liikevoitto antaa merkittävää lisätie toa kannattavuudesta, koska siitä on elimi noitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro yh tiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksente		- koronapalvelut - muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Oikaistu liikevoitto, %¹⁾	Oikaistu liikevoitto (EBIT) Liikevaihto	x 100	kokyvystä. Oikaistu liikevoitto parantaa ver tailukelpoisuutta eri kausien välillä.	Orgaaninen vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu	Kauden liikevaihto -vertailukelpoinen edellisen kauden liike vaihto		Liikevaihdon orgaaninen kasvu on olemassa olevan liiketoiminnan kasvua, jota ei ole hankittu yritysjärjestelyjen kautta. Orgaani nen vertailukelpoinen kasvu lasketaan ilman divestointien vaikututusta, vaativan erikois
Tulos ennen veroja	Tilikauden voitto + tuloverot				-yritysjärjestelyjen liikevaihto		sairaanhoidon kustannusvastuun päätty mistä, Jämsän Terveyden palvelusopimuksen asteittaista siirtymistä, koronapalveluita
Bruttoinvestoinnit	Lisäykset aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä käyttöoikeusomaisuuseriin			Orgaaninen vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu, %	Orgaaninen vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu Vertailukelpoinen edellisen kauden liike	x 100	sekä segmenttien välisiä siirtoja.
Vertailukelpoinen edellisen kauden liikevaihto	Edellisen kauden liikevaihto - divestointien vaikutus liikevaihtoon				vaihto

* Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, liittyvät liiketoiminnan hankintojen kuluihin (IFRS 3), ovat harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna on esittänyt oikaisueränä myös IFRS-tulkintakomitean antaman pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kulukirjaukset ja poistojen oikaisut. Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kulukirjauksia ja poistojen oikaisuja ei ole käsitelty 1.1.2024 alkaen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä.

VUOSI 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS PALKITSEMINEN

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

INTU JA UHJAUSJARJESTELMASTA

Rahoitus ja taloudellinen asema	2024	2023	2022	2021	2020
Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa	296,6	352,7	385,7	194,7	194,8
% liikevaihdosta	42,1	49,0	55,9	33,7	38,3
Omavaraisuusaste, %*	26,8	22,0	18,6	26,9	25,9
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %*	175,5	243,9	313,8	158,8	170,6
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen*	2,9	4,4	6,0	3,0	3,6

Osakekohtaiset tunnusluvut

	2024	2023	2022	2021	2020
Osakekohtainen tulos (EPS)	1,13	0,19	0,42	0,89	0,38
Osakekohtainen oma pääoma, euroa*	7,59	6,56	5,50	5,27	4,82
Osinko/osake, euroa (hallituksen esitys)	0,38	0,07		0,30	0,20
Osinko/tulos, %*	33,6	37,3		33,7	52,0
Efektiivinen osinkotuotto, %*	3,62	0,99		2,37	2,13
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa	22 478 951	22 566 155	22 549 644	22 594 235	22 617 841
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin	22 511 765	22 557 957	22 560 271	22 589 383	22 586 212
Markkina-arvo, milj. euroa	236,0	159,3	192,1	285,6	212,2
Osingonjako, milj. euroa (hallituksen esi
tys)	8,5	1,6		6,8	4,5
Hinta/voittosuhde (P/E-luku)*	9,29	37,60	20,19	14,21	24,39
Osakkeen kurssi kauden lopussa, euroa	10,50	7,06	8,52	12,64	9,38

* Vaihtoehtoinen tunnusluku

% liikevaihdosta	0,0	0,0	0,0	0,0	0,1
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, milj. euroa	321,2	322,8	296,6	255,2	214,2
Henkilöstö kauden lopussa	6 493	6 880	7 016	6 297	5 550
Henkilöstö keskimäärin (FTE)	4 416	4 821	4 851	4 746	4 308

Kannattavuus	2024	2023	2022	2021	2020
Käyttökate (EBITDA), milj. euroa	101,5	72,5	54,4	62,6	52,2
Käyttökate, %	14,4	10,1	7,9	10,8	10,3
Oikaistu käyttökate (EBITDA) milj. euroa*	100,7	80,6	64,2	65,3	54,8
Oikaistu käyttökate, %	14,3	11,2	9,3	11,3	10,8
Liikevoitto (EBIT), milj. euroa	48,5	20,6	8,9	27,9	18,1
Liikevoitto, %	6,9	2,9	1,3	4,8	3,6
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden pois
toja ja arvonalentumisia (EBITA), milj. euroa*	55,2	37,8	26,7	37,3	27,4
Oikaistu EBITA, %	7,8	5,2	3,9	6,5	5,4
Nettorahoituskulut, milj. euroa	-9,8	-12,4	-7,4	-3,7	-4,4
% liikevaihdosta	-1,4	-1,7	-1,1	-0,6	-0,9
Tulos ennen veroja, milj. euroa	38,6	8,2	1,5	24,2	13,7
% liikevaihdosta	5,5	1,1	0,2	4,2	2,7
Tuloverot, milj. euroa	-8,5	-3,6	6,1	-5,1	-4,8
Tilikauden voitto	30,2	4,6	7,7	19,1	8,9
Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa	88,6	60,5	0,0	24,9	43,7
Oman pääoman tuotto ROE, %*	19,2	3,4	6,2	16,1	8,1
Sijoitetun pääoman tuotto ROCE, % *	9,7	4,0	2,3	8,8	5,7

Toiminnan laajuus 2024 2023 2022 2021 2020 Liikevaihto, milj. euroa 704,4 720,0 690,5 577,8 508,7 Muutos, % -2,2 4,3 19,5 13,6 -1,9 Liikevaihdon orgaaninen kasvu, milj. euroa* 50,9 75,4 34,9 58,1 -11,3 Muutos, % 7,8 12,0 6,0 11,4 -2,2 Bruttoinvestoinnit, milj. euroa* 31,1 66,4 234,5 44,8 25,4 % liikevaihdosta 4,4 9,2 34,0 7,8 5,0 Aktivoidut kehittämismenot, milj. euroa* 0,0 0,0 0,0 0,0 0,4

VUOSI 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS PALKITSEMINEN

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

Täsmäytyslaskelmat vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin

Pihlajalinna julkaisee laajasti vaihtoehtoisia eli tilinpäätösstandardeihin perustumattomia tunnuslukuja, sillä niiden arvioidaan olevan merkityksellisiä sijoittajille, johdolle ja yhtiön hallitukselle konsernin taloudellista tilaa ja tuloksellisuutta arvioitaessa. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tulisi pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäyslaskelmat ja perustelut niiden esittämiselle.

Lukuohjeet:

/ jaetaan seuraavalla luvulla/luvuilla
vähennetään seuraava luku/luvut
- lisätään seuraava luku/luvut

Oman pääoman tuotto, % (ROE)

milj. eur	1–12/2024	1–12/2023
Tilikauden tulos	30,2	4,6
Oma pääoma (keskiarvo) x 100	156,8	133,7
Oman pääoman tuotto, % (ROE)	19,2	3,4

Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROACE)

milj. eur	1–12/2024	1–12/2023
Tulos ennen veroja +	38,6	8,2
Rahoituskulut	10,9	12,7
Tulos ennen veroja + rahoituskulut	49,6	20,9
Taseen loppusumma - korottomat velat (tilikauden alun ja lopun keskiarvo)	509,1	522,3
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROACE)	9,7	4,0

Omavaraisuusaste, %

milj. eur	1–12/2024	1–12/2023
Oma pääoma /	169,0	144,6
Taseen loppusumma -	630,2	657,5
Saadut ennakot x 100	0,0	0,3
Omavaraisuusaste, %	26,8	22,0

Nettovelkaantumisaste (Gearing), %

milj. eur	1–12/2024	1–12/2023
Korolliset rahoitusvelat -	327,5	377,2
Rahavarat /	30,9	24,5
Oma pääoma x 100	169,0	144,6
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %	175,5	243,9

Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA)

milj. eur	1–12/2024	1–12/2023
Korolliset rahoitusvelat -	327,5	377,2
Rahavarat	30,9	24,5
Nettovelka /	296,6	352,7
Oikaistu käyttökate EBITDA	100,7	80,6
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA)	2,9	4,4

Käyttökate (EBITDA) ja Oikaistu käyttökate (EBITDA)

milj. eur	1–12/2024	1–12/2023
Kauden tulos	30,2	4,6
Tuloverot	-8,5	-3,6
Rahoituskulut	-10,9	-12,7
Rahoitustuotot	1,1	0,4
Poistot ja arvonalentumiset	-53,0	-51,9
Käyttökate (EBITDA)	101,5	72,5
IFRS 3-kulut	0,0	0,7
Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset		1,0
Muut käyttökatteen oikaisut	-0,8	6,4
Käyttökatteen oikaisut yhteensä	-0,8	8,1
Oikaistu käyttökate (EBITDA)	100,7	80,6

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

Käyttökate (EBITDA), %

milj. eur	1–12/2024	1–12/2023
Käyttökate /	101,5	72,5
Liikevaihto x 100	704,4	720,0
Käyttökate (EBITDA), %	14,4	10,1

Oikaistu käyttökate (EBITDA), %

milj. eur	1–12/2024	1–12/2023
Oikaistu käyttökate /	100,7	80,6
Liikevaihto x 100	704,4	720,0
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %	14,3	11,2

Liiketulos (EBIT) ja oikaistu liiketulos (EBIT)

milj. eur	1–12/2024	1–12/2023
Kauden tulos	30,2	4,6
Tuloverot	-8,5	-3,6
Rahoituskulut	-10,9	-12,7
Rahoitustuotot	1,1	0,4
Liiketulos (EBIT)	48,5	20,6
Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset	0,0	-0,5
Muut poistojen ja arvonalentumisten oikaisut	0,0	0,9
Käyttökatteen oikaisut yhteensä	-0,8	8,1
Liiketuloksen oikaisut yhteensä	-0,8	8,5
Oikaistu liiketulos (EBIT)	47,7	29,1
PPA-poistot	2,1	2,1
Muut aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset	5,3	6,6
Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset	0,0	0,5
Oikaistu liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)	55,2	37,8

Liiketulos (EBIT), %

milj. eur	1–12/2024	1–12/2023
Liiketulos /	48,5	20,6
Liikevaihto x 100	704,4	720,0
Liiketulos (EBIT), %	6,9	2,9

Oikaistu liikevoitto (EBIT), %

milj. eur	1–12/2024	1–12/2023
Oikaistu liikevoitto /	47,7	29,1
Liikevaihto x 100	704,4	720,0
Oikaistu liikevoitto (EBIT), %	6,8	4,0

Oikaistu liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), %

milj. eur	1–12/2024	1–12/2023
Oikaistu liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) /	55,2	37,8
Liikevaihto x 100	704,4	720,0
Oikaistu EBITA, %	7,8	5,2

Rahavirta investointien jälkeen

milj. eur	1–12/2024	1–12/2023
Liiketoiminnan nettorahavirta	100,8	79,0
Investointien nettorahavirta	-12,3	-18,5
Rahavirta investointien jälkeen	88,6	60,5

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

Tulos ennen veroja

milj. eur	1–12/2024	1–12/2023
Kauden tulos	30,2	4,6
Tuloverot	-8,5	-3,6
Tulos ennen veroja	38,6	8,2

Bruttoinvestoinnit

milj. eur	1–12/2024	1–12/2023
Aineelliset hyödykkeet kauden lopussa	63,6	65,8
Käyttöoikeusomaisuuserät kauden lopussa	185,1	203,9
Muut aineettomat hyödykkeet kauden lopussa	15,7	21,1
Liikearvo kauden lopussa	254,9	251,8
Kauden poistot ja arvonalentumiset	53,0	51,9

Aineelliset hyödykkeet kauden alussa	65,8	58,7
Käyttöoikeusomaisuuserät kauden alussa	203,9	197,7
Muut aineettomat hyödykkeet kauden alussa	21,1	22,8
Liikearvo kauden alussa	251,8	251,0
Aineellisten hyödykkeiden myynnit ja vähennykset kaudella	-1,4	-2,3
Bruttoinvestoinnit	31,1	66,4

Liikevaihdon orgaaninen kasvu, %

milj. eur	1–12/2024	1–12/2023
Edellisen kauden liikevaihto	720,0	690,5
Divestointien vaikutus liikevaihtoon kaudella -	-4,8	-12,0
Sopimusmuutokset kokonaisulkoistuksissa -	-61,0	-32,1
Koronapalvelut ja liikevaihdon alaskirjaukset -	-0,9	-18,0
Vertailukelpoinen edellisen kauden liikevaihto (B)	653,3	628,4
Yritysjärjestelyjen liikevaihto kaudella (C)	0,0	16,2
Liikevaihdon kasvu yritysjärjestelyjen johdosta, %	0,0	2,6
Kauden liikevaihto (A)	704,4	720,0
Orgaaninen vertailukelponen liikevaihdon kasvu (A-B-C)	51,1	75,4
Orgaaninen vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu, %	7,8	12,0
Liikevaihdon muutos	-15,5	29,5
Liikevaihdon muutos, %	-2,2	4,3

VUOSI 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS PALKITSEMINEN

PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2024

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

I JOHDANTO

Pihlajalinna Oyj:n (Yhtiö) hallinto- ja ohjausjärjestelmä perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, Yhtiön yhtiöjärjestykseen ja Nasdaq Helsinki Oy:ssä listattuja yhtiöitä koskeviin sääntöihin ja määräyksiin. Yhtiö noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2025. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi on saatavilla arvopaperimarkkinayhdistyksen ylläpitämältä verkkosivulta www.cgfinland.fi.

Pihlajalinna ei ole vuonna 2024 poikennut hallinnointikoodin suosituksista.

Pihlajalinna Oyj:n tarkastusvaliokunta on hyväksynyt tämän hallintoja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen 10.3.2025 ja hallitus 19.3.2025.

II HALLINNOINTIA KOSKEVAT KUVAUKSET

Yhtiökokous

Yhtiökokous on Pihlajalinnan ylin päättävä elin. Yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain kuuden (6) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Varsinainen yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan sille kuuluvista asioista, kuten tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoittaman voiton käyttämisestä ja hallituksen jäsenten sekä tilintarkastajan valitsemisesta ja heidän palkkioistaan. Varsinainen yhtiökokous päättää myös vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja toimitusjohtajalle.

Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle ja päättää sen pitämispaikasta ja -ajasta.

Yhtiöjärjestyksen mukaan kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava osakkeenomistajille aikaisintaan kolme (3) kuukautta ja viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kokousta, kuitenkin viimeistään yhdeksän (9) päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Kutsu on toimitettava osakkeenomistajille heidän Yhtiön osakeluetteloon merkittyihin osoitteisiinsa postitetuilla kirjeillä tai ilmoituksella, joka julkaistaan yhtiön

internet-sivuilla tai ainakin yhdessä hallituksen määräämässä valtakunnallisessa päivälehdessä. Lisäksi yhtiökokouskutsu julkaistaan pörssitiedotteena. Yhtiökokouksen esityslista, päätösesitykset ja kokousaineisto ovat saatavilla Yhtiön verkkosivustolla viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta.

Osakkeenomistajalla on oikeus saada osakeyhtiölain mukaan yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen esityslistalle, mikäli hän pyytää tätä kirjallisesti Yhtiön hallitukselta Yhtiön verkkosivuilla ilmoitettuun päivään mennessä. Päivämäärä ilmoitetaan Yhtiön internet-sivuilla viimeistään varsinaista yhtiökokousta edeltävän tilikauden loppuun mennessä.

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja, jäsenet sekä toimitusjohtaja ja tilintarkastaja ovat läsnä yhtiökokouksessa. Lisäksi hallituksen jäseneksi ehdolla oleva henkilö on läsnä valinnasta päättävässä yhtiökokouksessa. Mikäli hallituksen jäsen tai ehdolla oleva henkilö ei ole läsnä yhtiökokouksessa, Yhtiö ilmoittaa poissaolosta yhtiökokoukselle kokouksen alkaessa.

Yhtiökokouksen päätökset julkistetaan kokouksen jälkeen pörssitiedotteella. Yhtiökokouksen pöytäkirja julkaistaan yhtiön internet-sivuilla kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta. Yhtiökokousasiakirjat pidetään yhtiön internet-sivuilla vähintään viiden vuoden ajan yhtiökokouksesta.

Pihlajalinnan yhtiöjärjestys on nähtävillä yhtiön kotisivuilla osoitteessa http://investors.pihlajalinna.fi/corporate-governance/articles of-association. Yhtiöjärjestyksen muuttaminen edellyttää yhtiökokouksen päätöstä.

Pihlajalinna Oyj:n vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous pidettiin 10.4.2024. Yhtiökokoukseen osallistui 58 osakkeenomistajaa henkilökohtaisesti tai asiamiehen edustamana. Kokouksessa oli edustettuna noin 63 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä.

Hallitus

Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

Hallitus valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa. Yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous valitsee hallitukseen vähintään neljä (4) ja enintään kymmenen (10) jäsentä.

Yhtiökokous valitsee hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Mikäli hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja eroavat tai muutoin estyvät toimimasta puheenjohtajana kesken toimikauden, hallitus voi valita keskuudestaan uuden puheenjohtajan jäljellä olevalle toimikaudelle.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan tehtävänä on valmistella hallituksen jäsenten valintaan ja palkitsemiseen liittyvät ehdotukset yhtiökokoukselle.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta koostuu neljästä osakkeenomistajien nimeämästä jäsenestä. Lisäksi Yhtiön hallituksen puheenjohtaja osallistuu nimitystoimikunnan työhön asiantuntijana. Osakkeenomistajia edustavien jäsenten nimeämisoikeus on vuosittain niillä neljällä osakkeenomistajalla, joiden osuus Yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä on Euroclear Finland Oy:n pitämän yhtiön osakasluettelon perusteella suurin syyskuun 1. päivänä, kuitenkin siten, että mikäli osakkeenomistaja, joka on hajauttanut omistustaan esimerkiksi useisiin rahastoihin ja jolla on arvopaperimarkkinalain mukainen velvollisuus ottaa nämä omistukset huomioon ilmoittaessaan omistusosuutensa muutoksista, esittää viimeistään elokuun 31. päivänä Yhtiön hallituksen puheenjohtajalle asiaa koskevan kirjallisen pyynnön, lasketaan tällaisen osakkeenomistajan useisiin rahastoihin tai rekistereihin merkityt omistukset yhteen nimeämisoikeuden ratkaisevaa ääniosuutta laskettaessa. Mikäli osakkeenomistaja ei halua käyttää nimeämisoikeuttaan, oikeus siirtyy seuraavaksi suurimmalle omistajalle, jolla ei muutoin olisi nimeämisoikeutta.

Hallituksen puheenjohtajan tehtävänä on pyytää kunkin vuoden syyskuun 1. päivänä neljää osakeomistuksen perusteella suurinta osakkeenomistajaa nimeämään kukin yhden jäsenen osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan. Toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Toimikunnan jäsenten toimikausi päättyy vuosittain uuden toimikunnan tultua nimetyksi.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan työjärjestys on saatavilla yhtiön internet-sivuilla osoitteessa http://investors.pihlajalinna.fi/cor porate-governance/general-meeting/shareholders-nomination board.

Pihlajalinna Oyj:n neljä suurinta rekisteröityä osakkeenomistajaa (Euroclear Finland Oy:n pitämä yhtiön osakasluettelo 1.9.2024) ovat nimittäneet osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan seuraavat edustajat:

Jari Eklund, yhtiöryhmän johtaja, nimeäjä LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö ja LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö
Mikko Wirén, toimitusjohtaja, nimeäjä MWW Yhtiö Oy
Mika Manninen, toimitusjohtajan sijainen, CFO, nimeäjä Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia
Carl Pettersson, toimitusjohtaja, nimeäjä Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta on valinnut puheenjohtajakseen Jari Eklundin. Pihlajalinna Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Leinonen on toiminut nimitystoimikunnassa asiantuntijajäsenenä.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta kokoontui 6 kertaa. Osallistumisprosentti oli 100 %. Nimitystoimikunta toimitti 17.1.2025 Pihlajalinnan hallitukselle ehdotuksensa esitettäväksi varsinaisessa yhtiökokouksessa. Ehdotukset on julkaistu pörssitiedotteella.

Hallituksen jäsenten pätevyys ja riippumattomuus sekä hallituksen monimuotoisuus

Hallituksella tulee olla sen työn kannalta riittävä ja monipuolinen osaaminen sekä kokemus. Hallituskokoonpanoa koskevan ehdotuksen valmistelussa otetaan huomioon Yhtiön toiminnan asettamat vaatimukset ja Yhtiön kehitysvaihe. Hallituksen jäseneksi valittavalla on oltava tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen. Hallituksen jäsenten lukumäärän ja

hallituskokoonpanon on mahdollistettava hallituksen tehtävien tehokas hoitaminen.

Yhtiön liiketoiminnan monipuolista tukemista ja kehittämistä varten Yhtiön hallituksen kokoonpanon tulee olla riittävän monimuotoinen. Yhtiön tavoitteena on, että naiset ja miehet ovat hallituksessa tasapuolisesti edustettuina hallinnointikoodissa määritellyllä tavalla. Hallituskokoonpanolta tavoitellaan kokonaisuutena arvioiden riittävän laaja-alaista pätevyyttä, osaamista ja kokemusta. Hallituksen riittävä monimuotoisuus, kuten ikä- ja sukupuolijakauma sekä koulutuksellinen ja ammatillinen tausta, otetaan huomioon hallituskokoonpanoa koskevan ehdotuksen valmistelussa.

Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia Yhtiöstä. Vähintään kahden Yhtiöstä riippumattoman hallituksen jäsenen on oltava riippumattomia myös Yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksen jäsenten on annettava hallitukselle riittävät tiedot hänen pätevyytensä ja riippumattomuutensa arvioimiseksi sekä ilmoitettava tiedoissa tapahtuvista muutoksista. Hallituksen jäsenet eivät edusta Yhtiössä heitä jäseneksi ehdottaneita tai muutoin heidän etupiiriinsä kuuluvia tahoja.

Hallituksen tehtävät ja vastuut määräytyvät osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen ja hallituksen työjärjestyksen pohjalta. Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan, ja uudistaa työjärjestystään tarpeen mukaan.

Hallituksessa käsiteltäviin ja päätettäviin asioihin kuuluvat kaikki Yhtiön liiketoiminnan kannalta laajakantoiset asiat. Työjärjestyksen mukaan hallitus muun muassa

käsittelee ja päättää Yhtiön pitkän aikavälin strategiasuunnitelman ja tavoitteet
hyväksyy Yhtiön liiketoimintasuunnitelman, budjetin ja rahoitussuunnitelman sekä seuraa näiden toteutumista
arvioi vaihtoehtoisten tunnuslukujen käyttämistä ja esittämistä
vahvistaa Yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet
käy läpi Yhtiön toimintaan liittyvät keskeiset riskit ja niiden hallinnan sekä valvoo Yhtiön hallintoprosessien riittävyyttä, asianmukaisuutta ja tehokkuutta
käsittelee ja hyväksyy yrityskaupat ja -järjestelyt sekä muut erityisen merkittävät päätökset
valitsee ja vapauttaa toimitusjohtajan sekä toimitusjohtajan sijaisen ja päättää näiden toimisuhteen ehdoista

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

vahvistaa toimitusjohtajan esityksestä konsernin johtoryhmän jäsenet, liiketoimintajohtajat ja muut toimitusjohtajan suorat alaiset
hyväksyy toimitusjohtajan ja muun johdon kannustinjärjestelmät sekä Yhtiön noudattamat palkitsemisen periaatteet
hyväksyy Yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen, palkitsemisraportin sekä muista kuin taloudellisista tiedoista annettavan selvityksen
vahvistaa Yhtiön sisäpiiriohjeen ja lähipiiriohjeen sekä määrittelee sisäpiiri- ja lähipiiriliiketoimien seurantaa ja arviointia koskevat periaatteet ja valvoo niiden noudattamista
päättää Yhtiön tiedonantopolitiikasta ja valvoo sen noudattamista.

Hallituksen jäsenille annetaan riittävät tiedot konsernin toiminnasta, toimintaympäristöstä ja taloudellisesta asemasta, ja uusi hallituksen jäsen perehdytetään Yhtiön toimintaan hallituskauden alkaessa. Hallitus saa säännönmukaisesti tiedokseen konsernin johtoryhmässä käsitellyt asiat, tulosraportit, tilintarkastajan kertomukset sekä kuulee säännöllisesti vähintään vuosittain tilintarkastajan näkemyksen Yhtiön taloudellisesta tilanteesta ja sen kehityksestä.

Hallitus kokoontuu säännöllisesti. Hallituksen kokousten ajankohdat vahvistetaan ennakkoon koko toimikaudeksi. Lisäksi hallitus kokoontuu tarvittaessa ylimääräisiin kokouksiin, jotka voidaan järjestää puhelinkokouksina. Kokouksista vähintään yksi on strategiakokous ja vähintään yhden kokouksen yhteydessä hallitus tapaa tilintarkastajan. Vuosikelloon merkittyjen kokousten yhteydessä hallitus käy sisäisen keskustelun ilman johdon läsnäoloa.

Vuonna 2024 hallituksen kokoonpanoa koskeva ehdotus valmisteltiin nimitystoimikunnan toimesta. Nimitystoimikunnassa edustettuina olivat LähiTapiola-ryhmä, MWW Yhtiö Oy (Mikko Wirén), Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo, jotka yhdessä edustivat yhteensä noin 48 prosenttia Yhtiön osakkeista.

Hallituksen kokoonpanoa koskevat periaatteet toteutuivat vuonna 2024 valitussa hallituksessa. Hallituksessa toimi kolme naisjäsentä ja neljä miesjäsentä (neljä naisjäsentä 10.4.2024 saakka). Hallituksen jäsenet edustavat monipuolista kokemusta johto- tai hallitustehtävistä. Kaikilla vuonna 2024 hallituksen jäseniksi valituilla on korkeakoulututkinto, ja yksi heistä on väitellyt tohtoriksi. Hallituksen jäsenillä on monipuolisesti sekä toimialaosaamista että taloudellista ja liiketoiminnallista osaamista. Hallituksen jäsenten ikäjakauma on 54–69 vuotta.

Hallituksen jäsenet tilikaudella 2024

Hallituksen jäsenet varsinaiseen yhtiökokoukseen 10.4.2024 saakka olivat Jukka Leinonen (puheenjohtaja), Leena Niemistö (varapuheenjohtaja), Kim Ignatius, Heli Iisakka, Hannu Juvonen, Tiina Kurki, Seija Turunen ja Mikko Wirén.

Vuoden 2024 varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettiin, että Yhtiön hallitukseen kuuluu kerrallaan seitsemän jäsentä. Yhtiön hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt: Kim Ignatius, Heli Iisakka, Tiina Kurki, Hannu Juvonen, Jukka Leinonen, Leena Niemistö ja Mikko Wirén. Yhtiökokous valitsi Pihlajalinna Oyj:n hallituksen puheenjohtajaksi Jukka Leinosen ja varapuheenjohtajaksi Leena Niemistön.

Tilikaudella 2024 Yhtiön hallitus kokoontui 14 kertaa. Keskimääräinen osallistuminen kokouksiin kuluneella tilikaudella oli 100 %.

Hallituksen jäsenet

JUKKA LEINONEN

hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2023 diplomi-insinööri Suomen kansalainen, s. 1962 riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista päätoimet: hallitusammattilainen

LEENA NIEMISTÖ

hallituksen jäsen vuodesta 2014 hallituksen varapuheenjohtaja vuoteen 2018 saakka ja uudelleen vuodesta 2019 alkaen lääketieteen tohtori ja fysiatrian erikoislääkäri Suomen kansalainen, s. 1963 riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista päätoimet: hallitusammattilainen

KIM IGNATIUS

hallituksen jäsen vuodesta 2023 ekonomi Suomen kansalainen, s. 1956 riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista päätoimet: hallitusammattilainen

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

HELI IISAKKA

hallituksen jäsen vuodesta 2022 kauppatieteiden maisteri Suomen kansalainen, s. 1968 riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista päätoimet: Colliers Finland Oy, talousjohtaja

HANNU JUVONEN

hallituksen jäsen vuodesta 2019 lääketieteen lisensiaatti, erikoislääkäri MBA Suomen kansalainen, s. 1955 riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista päätoimet: ammatinharjoittaja, liikkeenjohdon konsultti

TIINA KURKI

hallituksen jäsen vuodesta 2023 kauppatieteiden maisteri Suomen kansalainen, s. 1970 riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

päätoimet: Alma Media Oyj, Alma Media Solutionsin Senior Vice President / johtaja

MIKKO WIRÉN

hallituksen jäsen vuodesta 2016 hallituksen puheenjohtaja vuosina 2016–2023 lääketieteen lisensiaatti Suomen kansalainen, s. 1972 ei-riippumaton yhtiöstä, ei-riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista päätoimet: MWW Yhtiö Oy, toimitusjohtaja

Lisätietoja hallituksen jäsenistä Yhtiön sijoittajasivuilla osoitteessa http://investors.pihlajalinna.fi.

Tiedot hallituksen jäsenille maksetuista palkkioista on esitetty erillisessä toimielinten palkitsemisraportissa.

Hallituksen valiokunnat

Hallitus voi asettaa määräämiään tehtäviä varten valiokuntia, johtoryhmiä ja muita pysyviä tai määräaikaisia elimiä. Hallitus vahvistaa Yh-

tiön valiokuntien ja johtoryhmän työjärjestyksen ja muiden asettamiensa toimielinten toimintaohjeet ja toimintavaltuudet. Hallituksella on tarkastusvaliokunta sekä henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta, joiden jäsenet se nimittää keskuudestaan. Valiokunnilla on hallituksen hyväksymät kirjalliset työjärjestykset.

Tarkastusvaliokunta

Pihlajalinna Oyj:n hallitus on perustanut keskuudestaan tarkastusvaliokunnan, jonka tehtävänä on seurata Yhtiön tilinpäätösraportoinnin prosessia sekä Yhtiön sisäisen valvonnan, mahdollisen sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on lisäksi käsitellä Yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annettavaan selvitykseen sisältyvää kuvausta taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä, seurata tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tarkastusta sekä arvioida lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta ja erityisesti oheispalvelujen tarjoamista Yhtiölle. Tarkastusvaliokunnalla on oltava valiokunnan tehtäväalueen edellyttämä asiantuntemus ja kokemus ja vähintään yhdellä jäsenellä tulee olla asiantuntemusta erityisesti laskentatoimen tai tilintarkastuksen alalta.

Tarkastusvaliokuntaan kuuluu kolmesta viiteen jäsentä, jotka hallitus valitsee keskuudestaan. Tarkastusvaliokunnan jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia Yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton Yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallitus on vahvistanut tarkastusvaliokunnalle kirjallisen työjärjestyksen, jonka mukaan tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu:

yhtiön taloudellisen tilanteen ja rahoitustilanteen seuranta
poikkeuksellisten tai merkittävien liiketoimien vaikutusten arviointi
kirjausperiaatteiden ja taseeseen arvostettujen erien merkittävien muutosten käsittely
yhtiön tilinpäätösraportoinnin prosessin, tilinpäätöksen ja muiden taloudellisten raporttien laadun ja luotettavuuden seuranta
arvioida vaihtoehtoisten tunnuslukujen käyttämistä ja esittämistä
Yhtiön taloudellisen raportointiprosessin ja yrityskauppaprosessin valvonta
keskustella neljännesvuosittain talousjohdon ja tilintarkastajien kanssa yhtiön taloudellisesta tuloksesta ja pörssitiedotteesta ennen hallituksen hyväksymistä

keskustella merkittävistä taloudellisista riskeistä ja johdon toimenpiteistä riskien seuraamiseksi, hallitsemiseksi ja raportoimiseksi
yhtiön sisäisen valvonnan, mahdollisen sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien suunnitelmien ja raporttien käsittely sekä tehokkuuden seuranta
perehtyä lähipiiritoimien seurantaa ja arviointia koskeviin periaatteisiin
yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antaman selvityksen käsittely mukaan lukien siihen sisältyvä kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnanjärjestelmien pääpiirteistä
tukea yhtiön hallitusta vastuullisuuteen sekä ESG-kriteereihin liittyvien toimintojen asianmukaisessa hallinnoinnissa sekä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon liittyvien riskien hallinnassa
käsitellä säännöllisesti vastuullisuuteen liittyvää raportointia, prosesseja ja vastuullisuuteen liittyviä riskejä sekä kontrolleja
seurata tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta sekä kestävyysraportoinnin varmentamista
lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön sekä kestävyysraportoinnin varmentajan riippumattomuuden ja oheispalvelujen tarjoamisen arviointi
arvioida tilintarkastajan pätevyyttä ja suoriutumista
tilintarkastajan sekä kestävyysraportoinnin varmentajan valintaa koskevan päätösehdotuksen valmistelu
yhteydenpito tilintarkastajaan sekä kestävyysraportoinnin varmentajaan sekä näiden tarkastusvaliokunnalle laatimien raporttien ja johdon niihin antamien vastineiden läpikäynti sekä
seurata lakien ja määräysten ja yhtiön politiikoiden noudattamista ja yhtiön vaatimustenmukaisuusjärjestelmän tehokkuutta.
seurata ja arvioida vastuullisuuden kehittymistä (CSRD-vaatimukset ja EU-taksonomia)
käsitellä hallituksen toimituskertomus kokonaisuudessaan
seurata ja arvioida konsernin ESG-arviointien ja -analyysien tuloksia (Ecovadis, COP, jne).

Tarkastusvaliokunta raportoi hallitukselle säännöllisesti yhteenvedon valiokunnan käsittelemistä asioista.

Valiokuntatyöskentelystä maksetaan yhtiökokouksen määrittelemä palkkio.

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

Hallitus valitsi 10.4.2024 tarkastusvaliokunnan jäseniksi Kim Ignatiuksen (puheenjohtaja), Heli Iisakan ja Tiina Kurjen.

Tilikauden 2024 aikana tarkastusvaliokunta kokoontui 8 kertaa. Valiokunnan jäsenten osallistuminen kokouksiin oli 100 %.

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta

Pihlajalinna Oyj:n hallitus on perustanut keskuudestaan henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan, jonka tehtävänä on hallitusta avustavana elimenä valmistella toimitusjohtajan ja Yhtiön muun johdon palkitsemis- ja nimitysasiat sekä palkitsemisessa noudatettavat periaatteet. Lisäksi valiokunta valmistelee hallitukselle organisaation kehittämistä sekä vastuullisuuskysymyksiin liittyvät asiat.

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokuntaan kuuluu kolmesta viiteen jäsentä, jotka hallitus valitsee keskuudestaan. Valiokunnan jäsenten enemmistön on oltava Yhtiöstä riippumattomia. Toimitusjohtaja tai Yhtiön muuhun johtoon kuuluva henkilö ei saa olla henkilöstövaliokunnan jäsen.

Hallitus on vahvistanut henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnalle kirjallisen työjärjestyksen, jonka mukaan valiokunnan tehtäviin kuuluu:

toimitusjohtajan ja muun johdon palkkauksen ja muiden taloudellisten etuuksien valmistelu
yhtiön palkitsemisjärjestelmiä koskevien asioiden valmistelu
toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisen arviointi sekä huolehtiminen palkitsemisjärjestelmien tarkoituksenmukaisuudesta
palkka- ja palkkioselvitykseen liittyviin kysymyksiin vastaaminen yhtiökokouksessa henkilöstövaliokunnan tehtäviin kuuluvissa asioissa
toimitusjohtajan ja muun johdon nimitysasioiden valmistelu sekä heidän seuraajiensa kartoittaminen sekä henkilöprofiilien määrittäminen
muun henkilöstön palkitsemisen ja organisaation kehittämisen suunnittelu
henkilöstötutkimusten tulosten käsittely sekä henkilöstön monimuotoisuuden seuranta
ohjata ja arvioida talenttien tunnistamisen ja kehittämisen prosessia
seurata ja arvioida toimintaympäristön ja regulaation sekä sidosryhmätuen kehittymistä
seurata ja arvioida vastuullisuuteen liittyvää tavoiteasetantaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä
käsitellä ja valmistella vastuullisuusohjelman henkilöstöasiat, kuten työturvallisuuteen ja työkykyyn sekä tasa-arvoon ja monimuotoisuuteen liittyvät asiat
käsitellä ja valmistella muita vastuullisuusohjelman olennaisiin asioihin liittyviä asioita, kuten laatua, vaikuttavuutta, tietosuojaa ja ympäristöä koskevat asiat
käsitellä ja valmistella hyvään hallintoon liittyvät asiat
seurata ja arvioida konsernin ESG-arviointien ja -analyysien tuloksia (Ecovadis, COP, jne).

Valiokuntatyöskentelystä maksetaan yhtiökokouksen määrittelemä palkkio.

Hallitus valitsi 10.4.2024 henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäseniksi Hannu Juvosen (puheenjohtaja), Leena Niemistön, Jukka Leinosen ja Mikko Wirénin.

Tilikauden 2024 aikana henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta kokoontui 7 kertaa. Valiokunnan jäsenten osallistuminen kokouksiin oli 100 %.

VUOSI 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS PALKITSEMINEN

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

Seppo Kariniemi

s. 1983, MBA yhtiön palveluksessa vuodesta 2022 liiketoimintajohtaja, julkiset palvelut

Tuula Lehto

s. 1973, yhteiskuntatieteiden maisteri yhtiön palveluksessa vuodesta 2022 viestintä- ja vastuullisuusjohtaja

Vuoden 2024 aikana johtoryhmään ovat lisäksi kuuluneet tietohallintojohtaja Antti Jussi Aro (10.5.2024 saakka), yksityisten terveyspalveluiden liiketoimintajohtaja Timo Harju (29.2.2024 saakka), julkisten

Hallituksen ja valiokuntien jäsenten osallistuminen kokouksiin 2024:

Nimi	Hallituksen (1 kokoukset	Tarkastus valiokunnan (1 kokoukset	Henkilöstö- ja vastuullisuus valiokunnan (1 kokoukset
Kim Ignatius hallituksen jäsen	14/14	8/8	-
Heli Iisakka hallituksen jäsen	14/14	8/8	-
Hannu Juvonen hallituksen jäsen	14/14	-	7/7
Tiina Kurki hallituksen jäsen	14/14	8/8	-
Jukka Leinonen hallituksen puheenjohtaja	14/14	-	7/7
Leena Niemistö hallituksen varapuheenjohtaja	14/14	-	7/7
Seija Turunen (2 hallituksen jäsen	3/3	1/1	-
Mikko Wirén hallituksen jäsen	14/14	-	7/7

1) Osallistuminen on esitetty kunkin jäsenen toimikauden aikaisista kokouksista. 2) Hallituksen jäsen 10.4.2024 saakka.

Pihlajalinna Oyj:n hallituksen jäsenten suorat ja epäsuorat osakeomistukset 31.12.2024:

	Osakkeita, kpl
Mikko Wirén, yhteensä	2 325 343
MWW Yhtiö Oy	2 319 010
Mikko Wirén	6 333
Leena Niemistö	709 644
Jukka Leinonen	15 302
Juvonen Hannu	5 291
Seija Turunen (hallituksessa 10.4.2024 saakka)	4 392
Heli Iisakka	3 600
Ignatius Kim	3 095
Tiina Kurki	2 651

Toimitusjohtaja

Yhtiön hallitus nimittää toimitusjohtajan ja päättää tämän toimisuhteen ehdoista. Toimitusjohtajan tehtävä on johtaa Yhtiön operatiivista hallintoa ja konsernin liiketoimintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa Yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtajan tukena johtamisessa toimii johtoryhmä.

Pihlajalinna Oyj:n toimitusjohtajana tilikaudella 2024 toimi Tuomas Hyyryläinen. Pihlajalinna Oyj:llä ei ole toimitusjohtajan sijaista.

Konsernin johtoryhmä

Pihlajalinna-konsernin johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa konsernin operatiivisen liiketoiminnan johtamisessa. Johtoryhmä valmistelee ja ohjaa konsernin prosessien ja liiketoiminnan kehitystä sekä konsernin yhteisiä toimintoja ja edistää tiedonkulkua sekä yhteistyötä organisaation eri osien välillä. Se valmistelee konsernin strategista suunnittelua ja budjetointia, valvoo suunnitelmien toteutumista ja raportointia sekä valmistelee yrityskauppoja ja muita merkittäviä investointeja. Lisäksi johtoryhmä seuraa ja arvioi liiketoimintojen kannattavuutta sekä sisäisten valvonta- ja raportointijärjestelmien toimivuutta. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti toimitusjohtajan kutsusta. Johtoryhmä suorittaa vuosittain toimintansa ja työskentelytapojensa arvioinnin.

Konsernin johtoryhmä (31.12.2024):

Tuomas Hyyryläinen

s. 1977, kauppatieteiden maisteri yhtiön palveluksessa vuodesta 2023 toimitusjohtaja (CEO)

Heikki Färkkilä

s. 1980, diplomi-insinööri yhtiön palveluksessa vuodesta 2024 johtaja, strategia ja konsernioperaatiot

Anu Kallio

s. 1968, kauppatieteiden maisteri Yhtiön palveluksessa vuodesta 2024 Liiketoimintajohtaja, yksityiset terveyspalvelut

s. 1979, oikeustieteen maisteri yhtiön palveluksessa vuodesta 2024

yhtiön palveluksessa vuodesta 2024

s. 1972, kauppatieteiden maisteri yhtiön palveluksessa vuodesta 2014 talous- ja rahoitusjohtaja (CFO)

lääketieteellinen johtaja (CMO)

Yhtiön palveluksessa vuodesta 2024

lakiasiainjohtaja (CLO)

tietohallintojohtaja (CIO)

Lauri Muhonen

Tarja Rantala

Sari Riihijärvi

Mika Videman s. 1967, diplomi-insinööri

henkilöstöjohtaja

palveluiden liiketoimintajohtaja Eetu Salunen (21.5.2024 saakka) ja lakiasiainjohtaja Marko Savolainen (1.12.2024 saakka).

Johtoryhmä on kokoontunut säännöllisesti viikoittain. Pihlajalinnakonsernin toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän jäsenten suorat ja epäsuorat osakeomistukset (31.12.2024) on esitetty seuraavassa taulukossa.

	Osakkeita, kpl
Tuomas Hyyryläinen, toimitusjohtaja	40 000
Tarja Rantala	17 142
Seppo Kariniemi	7 100
Heikki Färkkilä	4 400
Sari Riihijärvi	4 004
Jaakko Liljeroos	4 000
Lauri Muhonen	4 000
Anu Kallio	2 876
Tuula Lehto	1 510
Mika Videman	0

III KUVAUKSET SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIEN-HALLINNAN MEKANISMEISTA

Sisäinen valvonta

Konsernin sisäisen valvonnan järjestelmien tarkoituksena on varmistaa, että Yhtiön toiminta on voimassa olevien lakien ja määräysten sekä Yhtiön liiketoimintaperiaatteiden mukaista. Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvän sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että Yhtiön julkistamat taloudelliset raportit on laadittu Yhtiön soveltamien laskentaperiaatteiden mukaisesti ja että ne antavat olennaisesti oikeat tiedot konsernin taloudellisesta tilasta sekä varmistaa, että taloudellinen raportointi on täsmällistä ja luotettavaa.

Konsernin taloudellista kehitystä seurataan koko konsernin kattavien raportointijärjestelmien avulla. Järjestelmät kattavat taloudelliset toteutumatiedot, hallituksen hyväksymän budjetin, kuukausittaiset taloudelliset ennusteet sekä operatiiviset mittarit. Konsernin johtoryhmä analysoi tulosta ja poikkeamia, vastaa budjetoinnista ja ennusteista yhdessä toimitusjohtajan kanssa, seuraa toteutettujen yritysjärjestelyjen integraatiota ja kehitystä sekä muita investointeja. Business

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

controller -toiminto ja talousjohto analysoivat ja tuottavat talousraportit sekä laativat erillisselvityksiä johdon, tarkastusvaliokunnan ja hallituksen käyttöön. Konsernin rahoitus on keskitetty.

Konsernin talousjohto ohjeistaa tilinpäätöksen ja välitilinpäätösten laadinnan sekä vastaa yhdessä konserniviestinnän ja lakiasianjohtajan kanssa yhtiön säännöllisestä tiedonantovelvoitteesta.

Pihlajalinnan talous- ja henkilöstöjohto on määritellyt ja dokumentoinut talous-, raportointi- ja henkilöstöhallinnon prosesseihin liittyvät kontrollitavoitteet ja kontrollipisteet (prosessikohtaiset kontrollikatalogit). Kontrollitavoitteiden ja kontrollipisteiden tarkoituksenmukaisuus ja vaikuttavuus arvioidaan vähintään vuosittain yhdessä tilintarkastajien kanssa. Sisäisen valvonnan havainnot analysoidaan ja ne johtavat toimintaohjeiden, käytäntöjen ja mahdollisesti myös kontrollipisteiden päivittämiseen.

Kontrollitoimenpiteet koostuvat prosessien automaattisista ja manuaalisista täsmäytyksistä, kontrolleista, analyyttisista tarkastuksista ja ohjeista, joiden avulla pyritään varmistamaan taloudellisen raportoinnin oikeellisuus. Keskeisiä kontrollimekanismeja ovat lisäksi tieto- ja raportointijärjestelmien käyttöoikeuksien hallinta, toimivaltuuksien sekä järjestelmämuutosten hallittu toteutus. Talousjohto käsittelee ja raportoi hallitukselle säännöllisesti poikkeukselliset ja arvionvaraiset erät sekä analysoi ennusteiden muutosten taustalla olevat syyt.

Toimitusjohtaja ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat vastaavat vastuualueidensa kirjanpidon ja hallinnon lainmukaisuudesta sekä konsernin toimintaohjeiden noudattamisesta. Konsernin lakiosasto huolehtii vastuualueelleen kuuluvien toimintaohjeiden antamisesta. Tilintarkastajat tarkastavat vuosittain emoyhtiön ja tytäryhtiöiden kirjanpidon ja hallinnon. Tilintarkastuksen suorittaa auktorisoitu tilintarkastusyhteisö kaikissa konserniyhtiöissä. Emoyhtiön tilintarkastajalla on vastuu tilintarkastusten painopistealueiden koordinoinnista, tarkastushavaintojen analysoinnista konsernitilinpäätöksen näkökulmasta sekä yhteydenpidosta konsernin talousjohtoon ja toimitusjohtajaan. Tilintarkastuksen yksityiskohtaisesta tuloksesta raportoidaan vuosittain konsernijohdolle, tarkastusvaliokunnalle sekä hallitukselle.

Tarkastusvaliokunta valvoo, että kirjanpito, taloushallinto, rahoitus, sisäinen tarkastus ja tilintarkastus on järjestetty asianmukaisesti. Hallitus käsittelee ja hyväksyy puolivuosi- ja osavuosikatsaukset sekä tilinpäätöstiedotteet.

Kestävyysraportoinnin osalta kuvaus sisäisestä valvonnasta on kuvattu toimintakertomuksessa osana kestävyysraporttia kohdassa Yleiset tiedot (ESRS2).

Sisäinen tarkastus

Pihlajalinnan sisäisen tarkastuksen tarkoituksena on arvioida yhtiön sisäisen valvontajärjestelmän ja riskienhallinnan sekä johtamis- ja hallintoprosessien tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta. Sisäisen tarkastuksen avulla tuetaan organisaation kehittämistä ja tehostetaan hallitukselle kuuluvan valvontavelvollisuuden hoitamista.

Sisäinen tarkastus auttaa organisaatiota sen tavoitteiden saavuttamisessa arvioimalla ja tutkimalla sen toimintoja sekä valvomalla yhtiön ohjeistuksen noudattamista. Tätä varten sisäinen tarkastus tuottaa analyysejä, arvioita, suosituksia ja tietoa yhtiön hallituksen ja ylimmän johdon käyttöön. Arvioinneista raportoidaan niiden valmistuttua toimitusjohtajalle, talousjohtajalle ja arviointikohteen johdolle sekä säännöllisesti hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

Sisäinen tarkastustoiminta perustuu kansainvälisiin standardeihin (IIA). Sisäinen tarkastus on muusta organisaatiosta riippumaton toiminto. Tarkastuksen lähtökohta on ensisijaisesti liikkeenjohdollinen, ja työtä koordinoidaan yhteistyössä tilintarkastuksen kanssa. Vuotuinen tarkastussuunnitelma ja tarkastuskertomus esitellään tarkastusvaliokunnalle. Sisäinen tarkastus suorittaa hallituksen ja Pihlajalinnan johtoryhmän pyynnöstä tarkastuksia myös muista, erikseen sovittavista asioista.

Pihlajalinnan sisäistä tarkastustoimintaa jatkettiin vuonna 2024 PwC:n kanssa aiemmin organisoidun yhteistyön mukaisesti. PwC:n. seurantatarkastuksen kohteena oli tietoturva ja siihen liittyvät kontrollit. Tarkastuksessa arvioitiin myös kahtena uutena kohteena omaisuuden- ja toimittajaketjujen hallintaa. Lisäksi vuonna 2024 Pihlajalinna kehitti yhdessä ulkoisen kumppaninsa kanssa erityisesti laskutukseen liittyviä prosesseja ja kontrolleja.

Riskienhallinta

Pihlajalinnan riskienhallintapolitiikassa kuvataan riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet ja toimintatavat sekä vastuut. Riskienhallintaa on Pihlajalinnassa tehty konserni-, liiketoiminta-, yksikkö-, palvelu- ja prosessitasoisesti Pihlajalinnan hallituksen hyväksymän riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Konserni panostaa lisäksi työturvallisuus- ja työterveysriskien hallintaan sekä laatujärjestelmiin, kuten ISO9001 ja ISO14001.

Pihlajalinnan riskienhallinnan tavoitteena on edistää konsernin strategisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamista, asiakas- ja potilasturvallisuutta, omistaja-arvoa, konsernin liiketoiminnan tuloksellisuutta ja vastuullisten toimintatapojen toteutumista. Riskienhallinnan

avulla varmistetaan, että yhtiön toimintaan vaikuttavat riskit tunnetaan, niitä arvioidaan ja seurataan sekä toteutetaan toimenpiteet riskien hallitsemiseksi. Sisäinen riskiraportointi sisältyy säännölliseen liiketoiminnan raportointiin sekä liiketoiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Sidosryhmille keskeisistä riskeistä ja niiden hallinnasta raportoidaan säännöllisesti ja tarvittaessa tapauskohtaisesti.

Kestävyyteen liittyvien riskien arvioinnilla on tärkeä rooli riskienhallinnassa. Osakokonaisuus on kattanut liiketoimintariskiarvioinnin, ihmisoikeusriskiarvioinnin sekä kaksoisolennaisuusarvioinnin osalta vaikutusten ja riskien tunnistamisen ja arvioinnin. Nämä osa-alueet yhtenäistetään konsernin yleiseen riskinhallintaprosessiin tulevien tilikausien aikana.

Pihlajalinnan riskienhallintaperiaatteissa korostuvat toimintaan kohdistuvat välttämättömät velvoitteet ja niistä nousevat mahdollisuudet riskienhallinnan organisoimiselle, standardiperusteisen laadunhallinnan työkalut sekä omavalvonta. Riskienhallinta tukee johtamisjärjestelmää ja palveluiden päivittäisjohtamista. Riskienhallinta integroituu osaksi palveluprosesseja ja riskienhallinnasta vastaa prosessiomistaja. Tavoitteena on riskin toteutuessa mahdollisimman vähäinen vaikutus Pihlajalinna toimintaan.

Vuoden 2024 alussa Pihlajalinnan johtoryhmä käynnisti laadullisen riskienhallintahankkeen päivittääkseen analyysin yhtiöön kohdistuvista konsernitason riskeistä. Selvityksen pohjalta muodostettiin riskienhallintatyön pohjaksi Pihlajalinnan uudet riskienhallintaperiaatteet, päivitettiin Pihlajalinnan riskienhallinnan mallitaulukko, koottiin Pihlajalinnan eri liike- ja konsernitoimintoja kattavasti edustava riskienhallintaverkosto sekä määritettiin verkostolle työsuunnitelma. Selvityksen yhteydessä tunnistettiin myös riskienhallinnan kiinteä yhteys jatkuvuus- ja valmiussuunnitteluun.

Pihlajalinnan riskienhallintahankkeessa keskeisiksi riskienhallintatoimenpiteiden kohteiksi tunnistettiin vuonna 2024 muuttuva toimintaympäristö normaali- ja poikkeusoloissa, resurssit ja esihenkilötyö, organisoituminen, strategia ja priorisointi, järjestelmät ja niiden kehitys, henkilöstön saatavuus ja työkyky, tietoturva erityisesti kyberturvallisuuden näkökulmasta ja potilasturvallisuus erityisesti omavalvonnan näkökulmasta.

Vastuu riskienhallinnasta on konserni- ja liiketoimintajohdolla raportointivastuiden mukaisesti. Lisäksi riskienhallinnan asiantuntijat ohjaavat ja kehittävät konsernin riskienhallintaa. Konsernin johtoryhmä käsittelee konsernin liiketoiminnan kannalta keskeisempiä riskejä säännöllisesti. Myös jokaisen Pihlajalinnassa työskentelevän pitää

tuntea ja hallita oman vastuualueensa riskit. Sisäisen tarkastuksen toiminto arvioi yhtiön riskienhallinnan tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta osana vuotuista tarkastussuunnitelmaansa.

IV MUUT ANNETTAVAT TIEDOT

Sisäpiirihallinto ja -periaatteet

Pihlajalinna Oyj noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa Pihlajalinnaa koskevin ja Pihlajalinnan sisäpiiriohjeessa mainituin täsmennyksin. Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta täsmentävä Pihlajalinnan sisäpiiriohje hyväksytään hallituksessa vuosittain.

Yhtiön sisäpiiritietoa sekä johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä liiketoimia Yhtiön rahoitusvälineillä hallinnoidaan sovellettavan lainsäädännön ja Yhtiön sisäpiiriohjeen mukaisesti. Yhtiössä perustetaan tarvittaessa hankekohtaisia sisäpiiriluetteloita, joihin merkitään kaikki ne henkilöt, joille Yhtiö antaa yksilöityä hanketta koskevaa sisäpiirintietoa.

Sisäpiiriluettelot eivät ole julkisia. Yhtiön sisäpiiriluetteloita ylläpidetään Euroclear Finland Oy:n SIRE-palvelussa.

Sisäpiiriluetteloiden lisäksi Yhtiö laatii ja ylläpitää luetteloa ilmoitusvelvollisista johtotehtävissä toimivista henkilöistä ja näiden lähipiiriin kulloinkin kuuluvista henkilöistä (luonnollinen tai oikeushenkilö), joilla on velvollisuus ilmoittaa Yhtiölle ja Finanssivalvonnalle Yhtiön rahoitusvälineitä koskevat liiketoimet kolmen arkipäivän kuluessa liiketoimen toteuttamisesta. Yhtiö julkaisee sille ilmoitetut liiketoimet tiedotteella saman määräajan kuluessa. Johtotehtävissä toimivilla henkilöillä tarkoitetaan Pihlajalinna Oyj:n hallituksen ja johtoryhmän jäseniä.

Pihlajalinnan johtohenkilöt sekä Yhtiön määrittelemät muut kuin johtotehtävissä toimivat henkilöt eivät saa käydä kauppaa omaan lukuunsa tai kolmannen osapuolen lukuun Yhtiön arvopapereilla tai niihin liittyvillä johdannaisilla sekä muilla rahoitusvälineillä 30 päivän pituisen suljetun ajanjakson aikana ennen Yhtiön vuositilinpäätöksen, osavuosikatsauksen ja puolivuosikatsauksen julkaisemista (suljettu ikkuna) tai edellä mainittujen tietojen julkaisupäivänä.

Pihlajalinna Oyj on julkaissut sisäpiiriperiaatteet (Lähipiiri- ja sisäpiiriperiaatteet) yhtiön internet-sivuilla.

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

Lähipiirihallinto- ja lähipiiritoimia koskevat periaatteet

Pihlajalinna noudattaa lähipiiritoimiin liittyvää lainsäädäntöä ja huolehtii lainsäädännön ja pörssiyhtiöille suunnatun hallinnointikoodin mukaisesti siitä, että lähipiiritoimien seurannalle, arvioinnille, päätöksenteolle ja tiedottamiselle asetettuja vaatimuksia noudatetaan. Pihlajalinnan lähipiiritoimien seurannan ja arvioinnin periaatteet sisältävä lähipiiriohje hyväksytään vuosittain Pihlajalinnan hallituksessa, joka seuraa ja arvioi lähipiiritoimia.

Pihlajalinna Oyj:n lähipiiriohjeen tarkoituksena on varmistaa liiketoimien riippumattomuus ja markkinaehtoisuus sellaisissa liiketoimissa, joissa on mukana Yhtiön lähipiiriin kuuluvia tahoja. Yhtiö arvioi ja seuraa, että tehtävät lähipiiriliiketoimet ovat kokonaisuutena Yhtiön edun mukaisia ja eturistiriitakysymykset huomioidaan lähipiiriliiketoimesta päätettäessä asianmukaisesti. Lähipiiriohjeiden periaatteita noudatetaan koko konsernissa ja kaikkia konserniyhtiöitä koskevassa päätöksenteossa.

Pihlajalinna Oyj:n lähipiiriin kuuluvat konsernin johtohenkilöt (Yhtiön hallituksen jäsenet, mahdolliset varajäsenet ja sihteeri, toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet) sekä edellä mainittujen avio- tai avopuolisot ja muut samassa kotitaloudessa asuvat henkilöt. Lisäksi lähipiiriin katsotaan kuuluvaksi yhteisöt, joissa edellä mainittu lähipiiriläinen yksin tai yhdessä oman lähipiirinsä kanssa käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa tai määräysvaltaa. Lähipiiriin kuuluvat lisäksi Yhtiön tytäryhtiöt, osakkuusyritykset ja yhteisyritykset sekä niiden toimitusjohtajat ja hallitusten jäsenet ja mahdolliset varajäsenet ja edellä mainittujen vaikutus- ja määräysvaltayhteisöt. Lisäksi lähipiiriin kuuluvat Yhtiön osakkeenomistajat, jotka omistavat vähintään 10 prosenttia Yhtiön osakkeista tai kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Pihlajalinna Oyj pitää lähipiirirekisteriä Yhtiön ja sen lähipiirin kesken tehtävistä merkittävistä liiketoimista, niiden osapuolista ja keskeisistä ehdoista. Rekisteriin merkittävät tiedot kerätään Yhtiön lähipiiriin kuuluvilta henkilöiltä vuosittain tehtävillä tarkastuskyselyillä. Yhtiön lähipiirirekisteri ei ole julkinen eikä siihen sisällytettyjä tietoja luovuteta kolmansille osapuolille mahdollisia tiedon saantiin oikeutettuja viranomaistahoja ja tilintarkastajaa lukuun ottamatta. Lähipiiriin kuuluvilla henkilöillä on velvollisuus ilmoittaa suunnitelluista tai tietoonsa tulleista lähipiiriliiketoimista Yhtiön lähipiirihallinnolle viipymättä liiketoimesta tiedon saatuaan. Lähipiiriliiketoimia koskevan seurannan tulokset raportoidaan säännöllisesti hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

Pihlajalinna voi tehdä lähipiirinsä kanssa liiketoimia, jotka ovat osa Pihlajalinnan tavanomaista liiketoimintaa ja jotka tehdään tavanomaisin kaupallisin ehdoin Pihlajalinnan sisäisen ohjeistuksen mukaista päätöksentekomenettelyä noudattaen. Lähipiiriliiketoimista, jotka eivät ole Pihlajalinnan tavanomaista liiketoimintaa tai joita ei toteuteta tavanomaisin kaupallisin ehdoin, päättää Pihlajalinnan hallitus esteellisyyssäännökset huomioiden.

Lähipiirin kanssa tehtävät liiketoimet käsitellään Pihlajalinnan hallituksen hyväksymän lähipiiriohjeistuksen mukaisesti. Pihlajalinnan johdon ja sen lähipiirin kanssa tehtävistä merkittävistä liiketoimista päättää aina Yhtiön hallitus.

Pihlajalinna raportoi lähipiiritoimista säännöllisesti vuosittain tilinpäätöksessään. Osakkeenomistajan kannalta olennaiset lähipiiritoimet, jotka eivät ole tavanomaista liiketoimintaa tai joita ei tehdä tavanomaisin kaupallisin ehdoin, julkistetaan arvopaperimarkkinalain ja Nasdaq Helsinki Oy:n pörssin sääntöjen mukaisesti.

Pihlajalinna Oyj on julkaissut lähipiiritoimia koskevat periaatteet (lähipiiri- ja sisäpiiriperiaatteet) yhtiön internet-sivuilla.

Tilintarkastus

Yhtiöjärjestyksen mukaan Yhtiöllä on yksi (1) tilintarkastaja, jonka tulee olla tilintarkastusyhteisö päävastuullisena tilintarkastajanaan KHTtilintarkastaja.

Tilintarkastaja antaa vuosittain tilintarkastuskertomuksen Yhtiön varsinaiselle yhtiökokoukselle. Yhtiön hallitus saa tilinpäätöstä käsitellessään vastuulliselta tilintarkastajalta selostuksen tarkastuksen toteutumisesta ja havainnoista.

Pihlajalinna Oyj:n yhtiökokous 10.4.2024 päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti valita tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:n toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. KPMG Oy Ab:n nimeämänä Yhtiön päävastuullisena tilintarkastajana on toiminut KHT Assi Lintula.

Konserniyhtiöiden tilintarkastajana on tilikauden 2024 aikana toiminut KPMG Oy Ab. Tilintarkastajalle maksettiin palkkioita alla olevan taulukon mukaisesti (tuhatta euroa):

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ	KESTÄVYYSRAPORTTI
-------------------------------------------	-------------------

Tilintarkastajan palkkiot	2024	2023
Tilintarkastus, KPMG Oy Ab	328	328
Lausunnot, KPMG Oy Ab	64	10
Muut työt, KPMG Oy Ab	48	57
Yhteensä	441	395

Yleiset tiedot (ESRS2)

33
33
36
37
38
38
39
40
43
44
47
50
53

Kestävyysraportin laatimisperusteet (BP-1)

Pihlajalinna Oyj:n kestävyysraportti on laadittu kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjen vaatimusten ja kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti. Vuoden 2024 kestävyysraportti kattaa ajanjakson 1.1.–31.12.2024, ja se on laadittu konsolidoidusti vuoden 2024 tilinpäätöksen kanssa. Konsolidoinnin laajuus kestävyysraportissa on sama kuin tilinpäätöksessä. Konserniyritykset on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Kestävyysraportista ei ole jätetty pois tietoja, jotka liittyvät teollis- ja tekijänoikeuksiin, tietotaitoon tai innovaatioiden tuloksiin. Kestävyysraportissa raportoidut kestävyysaiheet ja kestävyyden tunnusluvut perustuvat EU:n kestävyysraportointistandardien vaatimuksiin sekä Pihlajalinnan kaksoisolennaisuusanalyysiin (double materiality analysis, DMA), joka toteutettiin loppuvuodesta 2023. Olennaisuusanalyysiin perustuvat olennaiset teemat ja kestävyysaiheet on hyväksytty Pihlajalinnan hallituksen toimesta. IRO-1:ssä kuvattu DMA-prosessi sisältää vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, jotka kattavat Pihlajalinnan omat toiminnot sekä tuotantoketjun ylä- ja alavirran olennaisilta osin. Pihlajalinnan arvoketjuun ulottuvat toimintaperiaatteet, toimet, tavoitteet ja mittarit kuvataan kyseisiin standardeihin liittyvissä kohdissa. Tarkempia lisätietoja Pihlajalinnan kaksoisolennaisuusanalyysiprosessista sekä sen tuloksista ESRS 2 -osiossa, kohdassa IRO-1: Prosessi olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi.

Arvoketjun ala- ja ylävirran kattavuus

Kestävyysraportin tiedot raportoidaan koko Pihlajalinna-konsernin osalta kattaen Pihlajalinnan oman toiminnan sekä osittain arvoketjun ylä- ja alavirran. Pihlajalinnan olennaiset kestävyysaiheet ulottuvat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. Arvoketjun työntekijöihin kestävyysaiheet ulottuvat ylä- ja alavirrassa palvelu- ja toimittajakumppanien kautta. Kuluttajiin olennaiset kestävyysaiheet ulottuvat alavirrassa omien palveluiden sekä palvelukumppanien välityksellä. Kestävyysaiheet ulottuvat ympäristöön arvoketjun ylä- ja alavirrassa henkilöstön, asiakkaiden ja hankinnan seurauksena toimittaja- ja palvelukumppanien toimitusketjun kautta. Vastuullisuuslausuma kattaa arvoketjun olennaiset kestävyysaiheet.

Raportoinnin rajaukset ja perusteet (BP-2)

Aikahorisontit

Tässä kestävyysselvityksessä noudatetaan ESRS-standardien määrittelemiä aikahorisontteja. Lyhyt aikaväli (1 vuosi) kuvaa tulevaa tilikautta, keskipitkä seuraavia 1–5 vuotta ja pitkä aikaväli yli 5 vuoden ajanjaksoa.

Arvoketjun estimoinnin lähteet ja tuloksen epävarmuus

Pihlajalinna-konsernin vuoden 2024 kestävyysraportti on ensimmäistä kertaa laadittu eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) rakenteita ja periaatteita noudattaen. Tämän vuoksi kaikkia kestävyysseikkojen tietoja ei esitetä vertailukausilta. Ainoastaan kasvihuonekaasujen päästölaskennan osalta esitetään vertailukauden tiedot. Muutokset aiempiin vastuullisuuskatsauksiin liittyvät pääasiassa tunnuslukutietojen kattavuuteen ja niiden esittämiseen sekä raportin rakenteeseen. Kasvihuonekaasujen (GHG) päästölaskentaa on laajennettu raportointirajojen ja huomioon otettavien päästölähteiden osalta. Tarkempi päästölaskennan kuvaus luettavissa E1-osiossa, kohdassa E1-6: Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 bruttopäästöt ja kokonaispäästöt.

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

Päästölaskennan menetelmänä (consolidation approach) on käytetty toiminnallista hallintaa (operational control), eli vuokrattujen tilojen energianpäästöt on laskettu Pihlajalinnan Scope 1 ja 2 -päästöiksi. Suurimmat epävarmuudet päästölaskennan tuloksissa sisältyvät kustannusperusteisesti laskettujen ostojen ja hankintojen sekä asiakkaiden liikkumisesta aiheutuviin päästöihin ja henkilöstökyselyn perusteella laskettujen työssäkäyntimatkustuksen päästöihin. Koska nämä kategoriat kattavat yli kaksi kolmasosaa päästöistä, on kokonaispäästöihin suhtauduttava varauksella. Pihlajalinnan kokonaispäästöt tulevat tarkentumaan tiedonkeruun tarkentuessa. Päästölaskennan epäsuorien lähteiden kustannusperusteista laskentaa kehitetään jatkossa. Tunnistettuja kehitysmahdollisuuksia ovat muun muassa datan tarkkuuden ja saatavuuden parantaminen. Erityisesti arvoketjun alkupäähän kohdistuvia datan lähteitä tarkennetaan datan laadun ja laskennan tarkkuuden parantamiseksi. Päästölaskentaa koskevat kehityssuunnitelmat tarkentuvat tulevien tilikausien aikana.

ESRS sisältöindeksi

ESRS	Tiedonantovaatimus (DR)		Kestävyysselvityksen kohdat
Standardi
ESRS2	BP-1	Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet	Kestävyysraportin laatimisperusteet (BP-1)
Yleiset tiedot	BP-2	Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot	Raportoinnin rajaukset ja perusteet (BP-2)
	GOV-1	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	Ylimmän johdon rooli kestävyyden hallinnassa (GOV-1)
	GOV-2	Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsit telemät kestävyysseikat	Hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat (GOV-2)
	GOV-3	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin (GOV-3)
	GOV-4	Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista	Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista (GOV-4)
	GOV-5	Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta	Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta (GOV-5)
	SBM-1	Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju	Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1)
	SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)
	SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	Olennaiset kestävyysaiheet Pihlajalinnan toiminnassa ja niiden yhteys strategiaan (SBM-3)
	IRO-1	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja ar viointiprosesseista	Prosessi olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi (IRO-1)
	IRO-2	Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonanto	Lista ESRS-standardien mukaisista julkaisuvaatimuksista (IRO-2)
		vaatimukset	Taulukko: Pihlajalinnan olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta (IRO)
ESRS E1	ESRS 2, GOV-3	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin (GOV-3)
Ilmastonmuutos	ESRS 2, IRO-1	Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	Prosessi olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi (IRO-1)
	ESRS 2, SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus stra tegian ja liiketoimintamallin kanssa	Olennaiset ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden hallinta (SBM-3)
	E1-1	Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma	Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma (E1-1)
	E1-2	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperi aatteet	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet (E1-2)
	E1-3	Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit	Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit (E1-3)
	E1-4	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet (E1-4)
	E1-5	Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (E1-5)
	E1-6	Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonais päästöt	Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt (E1-6)

ESRS S1		ESRS 2, SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset	Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)
Oma työvoima		ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	Olennaiset kestävyysaiheet Pihlajalinnan toiminnassa ja niiden yhteys strategiaan (SBM 3)
	S1-1	Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	Olennaisten aiheiden johtaminen ja toimintaperiaatteet (S1-1)
	S1-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa	Vuoropuhelu oman työvoiman kanssa (S1-2)
	S1-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenai heiden esiin tuomiseksi	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat oman työvoiman huolenaihei den esiin tuomiseksi (S1-3)
	S1-4	Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olen naisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus	Toimenpiteet (S1-4, S1-5)
	S1-5	Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vai kutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan	Toimenpiteet (S1-4, S1-5)
	S1-6	Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-6)
	S1-9	Monimuotoisuuden mittari	Monimuotoisuuden mittarit (S1-9)
	S1-10	Riittävä palkka	Riittävä palkka (S1-10)
	S1-14	Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit	Työterveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit (S1-14)
	S1-16	Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)	Ansiotuloa koskevat mittarit (S1-16)
	S1-17	Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset	Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvalitukset (S1-17)
ESRS S4	ESRS 2, SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi
Kuluttajat ja loppu käyttäjät	ESRS 2, SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa.	Olennaiset kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden hallinta (SBM-3)
	S4-1	Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet	Olennaisten aiheiden johtaminen ja toimintaperiaatteet (S4-1)
	S4-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa	Vuoropuhelu kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa (S4-2)
	S4-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi, kanavat kuluttajien ja loppukäyttäjien huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S4-3)
	S4-4	Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitse miseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehok kuus	Toimenpiteet (S4-4)
	S4-5	Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	Tavoitteet ja mittarit (S4-5)
ESRS G1	ESRS 2, GOV-1	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (ESRS2 GOV-1)
Liiketoiminnan har joittaminen	ESRS 2, IRO-1	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointipro sesseista	Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta (ESRS2 IRO-1)
	G1-1	Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet	Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri (G1-1), Ta voitteet ja mittarit (G1)
	G1-5	Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta	Poliittinen vuorovaikutus ja lobbaustoiminta (G1-5), Tavoitteet ja mittarit (G1)

Ylimmän johdon rooli kestävyyden hallinnassa (GOV-1)

Johtamalla vastuullisuutta johdonmukaisesti Pihlajalinna haluaa varmistaa, että konserni toimii vastuullisesti ja eettisesti sekä edistää ja mahdollistaa vastuullisuudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen.

Pihlajalinnan toiminta on keskittynyt Suomeen, joten kaikilla hallinto-, johto- ja valvontaelimillä on maantieteellisen sijainnin kannalta merkityksellistä kokemusta. Kaikilla on lisäksi käytössään merkityksellistä toimiala-, tuote- ja palveluosaamista. Pihlajalinnan hallituksessa, sen valiokunnissa ja toimivassa johdossa on edustettuna kattavasti asiantuntemusta ja osaamista tärkeiden liiketoimintaan ja kestävyyteen liittyvien alueiden osalta. Esimerkiksi laadun, lääketieteellisen vaikuttavuuden, eettisen liiketoiminnan, tietosuojan ja henkilöstön osalta osaaminen on korkealla tasolla.

Pihlajalinna-konsernin johtoryhmä on käsitellyt tapaa lisätä työsuhteisten työntekijöiden edustus konsernin ylimpään hallintoon vuoden 2024 aikana. Asiaa on myös käsitelty yhdessä konsernin luottamusmiesten kanssa. Päätös asiasta tehdään vuoden 2025 aikana.

Hallitus

Raportointikauden lopussa (31.12.2024), Pihlajalinnan hallituksessa oli seitsemän jäsentä: Jukka Leinonen (puheenjohtaja), Leena Niemistö (varapuheenjohtaja), Kim Ignatius, Heli Iisakka, Hannu Juvonen, Tiina Kurki ja Mikko Wirén. Hallituksen vakituisena sihteerinä toimi 30.11.2024 asti konsernin lakiasiainjohtaja Marko Savolainen ja 1.12.2024 alkaen konsernin lakiasianjohtaja Jaakko Liljeroos. Hallituksen jäsenistä kolme on naisia (43 prosenttia) ja neljä on miehiä. Hallituksen sukupuolijakauma on näin ollen 0,75. Hallituksessa ei ole työsuhteisia tai muita työntekijöitä.

Pihlajalinnan hallitus on korkein kestävyydestä vastaava taho. Hallitus hyväksyy konsernin toimintaa ja sisäistä valvontaa ohjaavat konsernipolitiikat ja -periaatteet, kuten Pihlajalinnan eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct), ihmisoikeusperiaatteet sekä korruptio ja lahjonta-, henkilöstö-, yhdenvertaisuus-, laatu-, riskienhallinta-, tietosuoja-, tietoturva- ja ympäristöpolitiikat. Se katselmoi ja hyväksyy vastuullista liiketoimintaa koskevat periaatteet, politiikat sekä tavoitteet ja tulokset. Politiikkoja, toimintaperiaatteita ja tavoitteita tarkastellaan säännöllisesti ja päivitetään tarvittaessa toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten mukaisesti. Hallitus hyväksyy vastuullisuusohjelman ja

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

strategiset kestävyystavoitteet sekä valvoo niiden edistämistä. Hallitus on hyväksynyt konsernin kaksoisolennaisuuden olennaiset aiheet (DMA) sekä kestävyysraportin ja on ylin taho, joka on vastuussa niihin liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista (IRO). Toimitusjohtaja antaa hallitukselle säännöllisiä päivityksiä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Hallitus saa myös säännölliset läpikäynnit kestävyystavoitteiden edistymisestä viestintä- ja vastuullisuusjohtajalta. Lisäksi hallitus käy läpi konsernin keskeisimpiä riskejä ja niiden hallintaa säännöllisesti ja katselmoi kokonaisuuden kerran vuodessa.

Hallitus ja ylin johto on koulutettu kestävyysraportointiin, ja teemaa käsitellään säännöllisesti. Pihlajalinna on tunnistanut kasvavan tarpeen uudenlaiselle asiantuntijuudelle myös muiden vastuullisuusaiheiden ja kestävyysraportoinnin osalta ja on systemaattisesti kasvattanut operatiivisia resursseja näillä osa-alueilla. Viestintä- ja vastuullisuusjohtaja on konsernin johtoryhmän jäsen.

Pihlajalinnan hallituksessa on kokonaisuutena kattava osaaminen ja kokemus ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen sekä hyvään hallintoon liittyvistä aihealueista sekä laaja osaaminen sosiaali- ja terveystoimialasta ja lääketieteestä. Lisäksi hallituksella on monipuolinen kokemus konsernin kestävyysraportoinnin olennaisista aiheista sekä siihen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arvioinnista. Useilla hallituksen jäsenillä on kokemusta myös muiden pörssiyhtiöiden hallitustyöskentelystä. Heillä on laaja-alainen näkemys vastuullisuuteen ja kestävyysraportoinnin vaatimuksiin eri toimialojen näkökulmista, kuten televiestinnästä, elintarviketeollisuudesta, ympäristö- ja kiinteistötoimialalta, vähittäiskaupasta, lääketeollisuudesta ja logistiikasta. Lisäksi hallituksen jäsenillä on laaja kokemus terveydenhuollon julkishallinnosta sekä eri edunvalvonnan organisaatioista. Hyvän hallintotavan

eri ulottuvuudet ovat osa hallituksen osaamista niin hallitustyöskentelyn kuin suurten yritysten johtotehtävistä ja heidän toimimisestaan erittäin reguloiduilla toimialoilla.

Hallituksen monimuotoisuus ja riippumattomuusarviointi

Pihlajalinnan liiketoiminnan monipuolista tukemista ja kehittämistä varten konsernin hallituksen kokoonpanon on oltava riittävän monimuotoinen. Hallituskokoonpanolta tavoitellaan kokonaisuutena arvioiden riittävän laaja-alaista pätevyyttä, osaamista ja kokemusta. Hallituksen riittävä monimuotoisuus, kuten ikä- ja sukupuolijakauma sekä koulutuksellinen ja ammatillinen tausta, otetaan huomioon hallituskokoonpanoa koskevan ehdotuksen valmistelussa. Hallituksen kokoonpanoa koskevaa esitystä valmisteltaessa kukin hallituksen jäsenehdokas antaa konsernin antamien ohjeiden mukaisesti luottamuksellisesti pätevyyden ja ajankäytön arviointia varten tarvittavat tiedot. Hallituskokoonpanoa koskeva ehdotus valmistellaan suurimpien osakkeenomistajien toimesta nimitysvaliokunnassa. Hallituksen tehtävänä on arvioida jäsentensä riippumattomuus, ja enemmistön jäsenistä on oltava riippumattomia konsernista. Riippumattomuus on tällä raportointikaudella 86 prosenttia. Vähintään kahden riippumattoman hallituksen jäsenen on oltava riippumattomia myös konsernin merkittävistä osakkeenomistajista.

Ignatius Kim, Iisakka Heli, Juvonen Hannu, Kurki Tiina, Leinonen Jukka ja Niemistö Leena ovat riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista.

	Hallituksen jäsenten sukupuolijakauma ja monimuotoisuus
--	---------------------------------------------------------	--	--

	Miehet	%	Naiset	%	Muut	%	Yhteensä
Liikkeenjohtoon osallistuvat jäsenet	4	57	3	43	0	0	7
Muut jäsenet	0	0	0	0	0	0	0
Jäsenet yhteensä	4	57	3	43	0	0	7
Hallituksen sukupuolijakauma (nais- ja miesjäsenten suhdeluku)							0,75
Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus			86

	Johtoryhmän jäsenten sukupuolijakauma ja monimuotoisuus
	Miehet	%	Naiset	%	Muut	%	Yhteensä
Pihlajalinna -konsernin johtoryhmä	6	60	4	40	0	0	10
Muut jäsenet	0	0	0	0	0	0	0
Työntekijöiden edustus	0	0	0	0	0	0	0
Johtoryhmän sukupuolijakauma							0,66

Valiokunnat

Hallituksella on kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunta ja henkilöstöja vastuullisuusvaliokunta. Valiokunnilla on selkeä vastuujako työjärjestyksissä kestävän kehityksen ja vastuullisuuden kokonaisuudessa. Tarkastusvaliokunta vastaa kestävyysraportoinnista sekä valvoo ja kehittää kestävyysraportointia. Valiokunta käsittelee hallituksen toimintakertomuksen kokonaisuudessaan. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta vastaa toimintaympäristön kehittymisen seurannasta sekä ohjaa konsernin vastuullisuusohjelmaa ja sen tavoitteita.

Konsernin johtoryhmä

Kaikki ylimpään johtoon liittyvät määrälliset tiedot koskevat kokoonpanoa 31. joulukuuta 2024. Johtoryhmässä on edustettuna konsernin liiketoiminnot sekä konsernitoiminnot. Työntekijöiden edustuksesta päätetään vuonna 2025.

Pihlajalinnassa johtoryhmä vastaa siitä, että Pihlajalinnan olennaisten kestävyysaiheiden vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonta ja toimeenpano tapahtuu suunnitelmien mukaan. Johtoryhmä vastaa Pihlajalinnan kestävyystavoitteiden asettamisesta, edistymisen seurannasta sekä sellaisten toimintatapojen valvonnasta, joilla puututaan olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin. Lisäksi se katselmoi vastuullisuustyön edistymistä ja kestävyyteen liittyviä kokonaisuuksia neljännesvuosittain. Esittelystä vastaa viestintä- ja vastuullisuusjohtaja, joka on johtoryhmän jäsen. Johtoryhmä myös valvoo osaltaan hyväksyttyjen kestävyystoimenpiteiden täytäntöönpanoa. Vaikutusten, mahdollisuuksien ja riskien hallintaan ei käytetä tällä hetkellä erityisiä menettelyjä, vaan valvonta on osa normaalia riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan prosesseja.

Kestävyysasioiden toimeenpanosta vastaa konsernin toimitusjohtaja. Toimitusjohtajalla on delegoitu vastuu kestävyysasioista, jotka kattavat kestävän kehityksen toimintasuunnitelman ja -kyvyn. Toimitusjohtaja vie kokonaisuuden hallituksen tiedoksi kaksi kertaa vuodessa ja mahdollisesti edelleen päätettäväksi vähintään kerran vuodessa. Lisäksi kestävyysaiheiden eri osa-alueiden vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonnasta sekä päätöksenteosta vastaa osa-alueen vastaava johtaja. Viestintä- ja vastuullisuusjohtaja vastaa kestävyysraportoinnista sekä vastuullisuustyön edistymisestä strategisella tasolla. Henkilöstön hyvinvoinnista puolestaan vastaa henkilöstöjohtaja, asiakkaiden terveydestä ja turvallisuudesta lääketieteellinen johtaja ja eettiseen toimintaan liittyvistä osa-alueista lakiasiainjohtaja.

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

Hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat (GOV-2)

Hallituksen ja sen valiokuntien kokouksissa esitellään kestävyyden eri osa-alueita toimivan johdon ja asiantuntijoiden toimesta. Katsauksista jäsenet saavat tietoa konsernin kestävyyteen liittyvistä olennaisimmista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä ajantasaista tietoa kestävyysasioista yleisesti sekä tähän liittyvästä regulaatiosta. Viestintä- ja vastuullisuusjohtaja, joka on johtoryhmän jäsen, vastaa kestävyysaiheiden esittelystä hallitukselle, valiokunnille ja johtoryhmälle. Hallitukselle pidetään esittely kaksi kertaa vuodessa ja valiokunnille sekä johtoryhmälle neljännesvuosittain. Näissä esittelyissä käydään läpi myös kestävyystavoitteiden edistyminen. Hallitus saa myös toimitusjohtajalta katsauksen vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista kaksi kertaa vuodessa. Johtoryhmässä puolestaan käsitellään vähintään neljännesvuosittain kestävyyteen liittyviä kokonaisuuksia tavoiteasetannan ja raportoinnin mukaisesti. Pihlajalinnan kaikki vastuullisuuteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on käsitelty hallituksessa vuonna 2024.

Pihlajalinnan riskienhallinnan tulokset, mukaan lukien vastuullisuuteen liittyvät olennaiset riskit, esitellään osana normaalia riskienhallinnan ja omavalvonnan prosessia hallitukselle kerran vuodessa ja johtoryhmälle neljännesvuosittain viestintä- ja vastuullisuusjohtajan sekä riskienhallintaprosessista vastaavien asiantuntijoiden toimesta. Vuoden 2024 aikana hallinto-, johto- ja valvontaelimille on esitelty olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien käsittelemiseksi hyväksyttyjen toimintaperiaatteiden, toimien, mittareiden ja tavoitteiden tuloksia ja tehokkuutta viestintä ja vastuullisuusjohtajan sekä aihealueiden asiantuntijoiden toimesta. Läpikäyntejä on kuluvana vuonna ollut useita ensimmäiseen raporttiin valmistautumisen vuoksi, mutta jatkossa hallitus saa läpikäynnit kaksi kertaa vuodessa.

Due diligence -prosessin täytäntöönpanosta hallitus sai päivityksen ihmisoikeuksien osalta raportointivuonna 2024, mutta tulee jatkossa saamaan laajemman esittelyn osana säännöllisiä katsauksia. Due diligence -prosessia kokonaisuutena täsmennetään vuonna 2025 ja mukaan liitetään myös HRDD-kokonaisuus. Tässä raportissa esitetyistä sekä edelleen kehitettävistä kokonaisuuksista sekä niihin asetetuista toimintaperiaatteista, toimista, mittareista ja tavoitteiden tuloksista ja tehokkuudesta hallitus saa jatkossa päivityksiä viestintä- ja vastuullisuusjohtajalta kaksi kertaa vuodessa.

Vuoden 2024 strategisia painopistealueita kehitettäessä tärkeimpiä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia on otettu huomioon siinä määrin kuin niitä on tunnistettu ennen varsinaisen kaksoisolennaisuusanalyysin tuloksia. Kuluttajien ja loppukäyttäjien priorisointi on huomioitu siten, että henkilöasiakkaiden palveluiden uudistaminen oli yksi strategisista painopistealueista. Pihlajalinna on esimerkiksi vahvistanut monikanavaisia palveluitaan uusilla palvelukonsepteilla sekä digitaalisilla innovaatioilla. Tämä tukee palveluiden saatavuutta eri puolilla Suomea, mikä on yksi Pihlajalinnan myönteisistä vaikutuksista. Toinen tärkeä painopistealue liittyy yhteistyöhön julkisen terveydenhuollon kanssa. Tässä konsernilla on havaittu todellinen myönteinen vaikutus, sillä Pihlajalinnalla on pitkät perinteet julkisen terveydenhuollon toimintaedellytysten kehittämisessä tiiviissä yhteistyössä julkisten toimijoiden kanssa. Kolmanneksi Pihlajalinna panostaa työn-

teon digitaaliseen kehittämiseen sekä johtamiseen ja esihenkilötyöhön. Etänä tehtävä työ vähentää kielteistä vaikutusta henkilöstön kuormitukseen, kun käytössä on käytettävyydeltään parempia työvälineitä. Tämä tukee myös työ- ja yksityiselämän tasapainoa. Lisäksi hyvin johdetut operaatiot ja selkeät työtehtävät edesauttavat henkilöstön työhyvinvointia ja -terveyttä ymmärrettävien työtehtävien ja roolien avulla.

Tulevaisuudessa vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet tullaan huomioimaan kiinteämmin osana strategiatyötä, riskienhallintaprosessia sekä suuria liiketoimintaa koskevia päätöksiä niin, että niitä käsitellään strategian ja liiketoimintapäätöksien valmisteluprosesseissa johtoryhmän sekä hallituksen ja sen valiokuntien tasolla. Suunnitelmia laadittaessa pyritään huomioimaan henkilöstöresurssitarpeet, jotta voidaan hallita paremmin henkilöstön kuormitusta.

Hallituksen ja sen valiokuntien sekä konsernin johtoryhmän kokouksissa käsiteltyjä kestävyyteen liittyviä aihealueita tilikaudella 2024:

Vastuullisuusohjelma ja -tavoitteet
Kaksoisolennaisuusarvion tulokset
Kestävyysraportointi ja sen regulaatiokehitys
Kestävyysraportoinnin varmentaminen
Päästölaskenta ja ilmastotiekartta
Asiakaskokemus ja -tyytyväisyys
Henkilöstön hyvinvointi, kehittäminen ja henkilöstökyselyn tulokset
Henkilöstökyselyn toimenpidesuunnitelma (konsernin johtoryhmä)
Työturvallisuus
Monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja mukaan ottamisen (DEI) kehitystyö
Ihmisoikeusperiaatteet ja -sitoumus
Tietoturva ja -suoja
Riskienhallinta
Kestävyysraportointi ja sen regulaatiokehitys (konsernin johtoryhmä)

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin (GOV-3)

Pihlajalinnan palkitsemispolitiikassa on kuvattu palkitsemisen periaatteet sekä hallinto-, johto- ja valvontaelinten kokonaispalkitseminen. Palkitsemispolitiikan ja sen mahdolliset olennaiset muutokset valmistelee Pihlajalinnan hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta. Hallitus käsittelee ja hyväksyy yhtiökokoukselle esitettävän palkitsemispolitiikan ja sen olennaiset muutokset. Pihlajalinnan hallitus päättää toimitusjohtajan palkitsemisesta palkitsemispolitiikan mukaisesti. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta valmistelee palkitsemista koskevat asiat tarvittaessa riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella.

Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmän palkkiomahdollisuus vuonna 2024 on Pihlajalinnan liiketuloskerroin huomioiden enintään 60 prosenttia palkasta. Palkkio perustuu Pihlajalinnan liiketulokseen oikaistu EBITA (painotus 60 prosenttia), liikevaihdon orgaaniseen kasvuprosenttiin (30 prosenttia) ja henkilöstötyytyväisyyteen, eNPS (10 prosenttia). Lisäksi toimitusjohtaja osallistuu pitkän aikavälin osakepalkkio-ohjelmaan, jonka palkkiomahdollisuus on sidottu Pihlajalinnan oikaistuun EBITAn (painotus 60 prosenttia), sairauspoissaoloprosentin kehittymiseen (20 prosenttia), asiakastyytyväisyyteen, NPS (10 prosenttia) ja henkilöstötyytyväisyyteen, eNPS (10 prosenttia).

Muilla johtoryhmän jäsenillä pitkän aikavälin osakepalkkio-ohjelman palkkiomahdollisuus on sidottu samoihin mittareihin kuin toimitusjohtajalla. Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmän palkkiomahdollisuus vuonna 2024 on Pihlajalinnan liiketuloskerroin huomioiden enintään 25–33 prosenttia palkasta. Palkkio perustuu painotetusti konsernin oikaistun EBITAn ja orgaaniseen liikevaihdon kasvuun sekä henkilöstötyytyväisyyteen. Lisäksi mukana on omaan vastuualueeseen liittyviä tavoitteita.

Vastuullisuusohjelman tavoitteista johdon pitkän ja lyhyen aikavälin palkitsemiseen on sidottu asiakastyytyväisyys (NPS), sairauspoissaoloaste (SPO) ja henkilöstötyytyväisyys (eNPS). Nämä ovat keskeisiä mittareita Pihlajalinnan olennaisten kestävyysaiheiden (S4 kuluttajat ja loppukäyttäjät sekä S1 oma työvoima) kannalta. Ilmastoon liittyvät näkökohdat eivät ole osana hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenten palkitsemista.

Seuranta

Hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta seuraa palkitsemispolitiikan toteutumista ja esittää hallitukselle tarvittaessa toimenpide-ehdotuksensa palkitsemispolitiikan toteutumisen varmistamiseksi. Hallitus esittää palkitsemispolitiikan yhtiökokouksen käsiteltäväksi tarvittaessa, kuitenkin vähintään neljän (4) vuoden välein. Lisäksi hallitus esittää vuosittain varsinaiselle yhtiökokoukselle palkitsemisraportin, jonka avulla osakkeenomistajat voivat arvioida palkitsemispolitiikan toteutumista Pihlajalinnassa. Yhtiökokous päättää palkitsemisraportin hyväksymisestä. Yhtiökokouksen palkitsemisraporttia koskeva päätös on neuvoa-antava.

Hallituksen palkitsemisen kuvaus ja täytäntöönpano

Pihlajalinnan yhtiökokous päättää konsernin hallituksen jäsenille maksettavista palkkioista. Hallituksen jäsenten palkitsemista koskeva päätösesitys valmistellaan osakkeenomistajien nimitystoimikunnan toimesta. Hallituksen jäsenille voidaan maksaa esimerkiksi vuosi- tai kuukausipalkkio sekä kokouspalkkiota hallituksen, sen valiokuntien tai muiden toimielinten kokouksista. Hallituksen palkitseminen muodostui vuonna 2024 osake- ja rahapalkasta. Osakkeina maksettiin yhteensä 107 973 euroa. Rahapalkkiona maksettiin 250 227 euroa, sisältäen kokouspalkkiot.

Toimitusjohtajan palkitsemisen kuvaus

Pihlajalinnan hallitus nimittää toimitusjohtajan ja päättää tämän toimisuhteen ehdoista. Ennen hallituksen päätöksentekoa asiakokonaisuus valmistellaan hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnassa. Toimitusjohtaja ei ole henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsen eikä osallistu päätöksentekoon palkitsemistaan koskevassa asiassa. Toimitusjohtajan palkitseminen perustuu palkitsemispolitiikan mukaisesti kiinteään kuukausipalkkaan luontoisetuineen sekä erikseen päätettäviin muuttuviin palkitsemisen osiin kuten esimerkiksi pitkän aikavälin osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään tai lyhyen aikavälin kannustinohjelmaan.

Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista (GOV-4)

Pihlajalinnan huolellisuusvelvoite (due diligence) on osa konsernin toiminta- ja hallintotapaa, joka perustuu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin. Hallinnon osalta prosessi asettaa vaatimuksia organisaation läpinäkyvyydelle, eettiselle johtamiselle sekä sidosryhmien

osallistumiselle päätöksentekoon. Lisäksi Pihlajalinnan due diligence prosessia on laajennettu ihmisoikeuksien turvaamiseen, jotta toiminta ei loukkaa perusoikeuksia. Tämä kattaa muun muassa työolojen, syrjinnän ehkäisyn ja muiden ihmisoikeusloukkausten estämisen. Ihmisoikeusriskiarviointi toteutettiin vuoden 2024 aikana. Toimenpiteiden kehittäminen jatkuu tulevien tilikausien aikana, mukaan lukien ympäristön entistä kattavampi arvio. Lisäksi due diligence -prosessi integroidaan entistä vahvemmin osaksi liiketoiminnan keskeisiä prosesseja, jolloin se tukee strategista päätöksentekoa ja operatiivista toimintaa.

Kestävyysraportoinnissa due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin kuvataan seuraavissa osioissa: ESRS 2 GOV-4: Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligenceprosessista ja SBM-1: Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju.

Haitallisten vaikutusten tunnistamisen ja arvioinnin tapoja kuvataan osiossa: ESRS 2 IRO-1: Prosessi olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja SBM-3: Olennaiset kestävyysaiheet Pihlajalinnan toiminnassa ja niiden yhteys strategiaan, GOV-5: Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta, S1-3 ja S4-3: Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat oman työvoiman ja kuluttajien sekä loppukäyttäjien huolenaiheiden esiin tuomiseksi.

Vuorovaikutusta vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -prosessissa kuvataan osioissa: SBM-2: Sidosryhmien edut ja näkemykset, IRO-1: Prosessi olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi, S1-2: Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa, G1-5 Poliittinen vuorovaikutus ja lobbaustoiminta ja S4-2: Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa.

Toimien toteuttamista kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi kuvataan osioissa: S1-3: Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi, S1-4: Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus, G1-1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri, S4-3: Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi ja E1-3: Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit.

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

Toimien tuloksellisuuden seurantaa ja viestintää kuvataan osioissa: SBM-2: Sidosryhmien edut ja näkemykset, S4-5: Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet sekä S1-5: Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan.

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta (GOV-5)

Kestävyysraportoinnissa noudatetaan Pihlajalinnan lakisääteisen raportoinnin, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan periaatteita. Kestävyysraportointi on keskitetty konsernipalveluiden viestintä- ja vastuullisuustiimille. Kestävyysraportointia suorittavat kestävyysraportointiin ja raportointistandardeihin perehtyneet henkilöt. Pihlajalinnan yleiset riskienhallinnan periaatteet hyödyntävät lainsäädännön sekä julkishallinnon ja yritysasiakkaiden asettamat velvoitteet (mm. valvontalaki, valmiuslaki, NIS2). Lisäksi käytössä oleviin ISO 9001:2015 ja ISO 14001 -standardeihin liittyvät riskienhallinnan vaatimukset ovat osana strategista ja päivittäisjohtamista. Standardien kattavuus on kuvattu G1-osion toimintaperiaatteet-taulukossa.

Varmistaakseen raportoitavan tiedon oikeellisuuden ja oikea-aikaisuuden, Pihlajalinna on määrittänyt ja ottanut käyttöön hallintomallin, joka määrittää roolit ja vastuut kestävyysraportoinnille. Tiedon tuottamiseen tarvittavat kyvykkyydet on tunnistettu ja määritelty Pihlajalinnan toiminnan eri osa-aluilta siten, että kaikki raportoitavat osa-alueet katetaan riittävällä tasolla. Tämä sisältää asiantuntijoiden osallistamisen talous- ja henkilöstöhallinnosta, hankinnasta, viestinnästä ja vastuullisuudesta sekä lakiosastolta.

Hallitus kantaa lopullisen vastuun siitä, että raportointiin liittyvä sisäinen valvonta on asianmukaista. Hallitus tarkistaa ja hyväksyy vuosittain hallituksen toimintakertomuksen sisältäen kestävyysrapotin ja tilinpäätöksen. Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteiden tehokkuuden seurannassa. Tarkastusvaliokunta valvoo tilinpäätöksen ja taloudellisen raportoinnin sekä kestävyyden raportoinnin prosesseja, jotta vuosiraportointi ja siihen liittyvät tiedot olisivat laadukkaita ja ehyitä. Pihlajalinnan hallitus arvioi sisäisen valvonnan tason vähintään kerran vuodessa. Hallitus voi myös tarvittaessa käyttää erillisiin sisäisen tarkastuksen toimeksiantoihin ulkopuolista palveluntuottajaa.

Pihlajalinnan ensimmäiseen kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaiseen kestävyysraportointiin liittyy uuteen raportointitapaan kohdistuva tiedon tarkkuudesta tai inhimillisestä virheestä johtuva virheellisyyden riski. Muut kestävyysraportoinnin tunnistetut riskit ovat raportoitavan tiedon oikeellisuus ja toistettavuus sekä raportoinnin oikea-aikaisuus. Raportoinnin on oltava henkilöistä riippumatonta. Riskien lieventämiseksi ja hallitsemiseksi noudatetaan sisäiseen valvonnan periaatteita ja kestävyysraportoinnin hallintomallia. Pihlajalinna on ottanut käyttöön raportointijärjestelmän, joka tukee raportointivaatimusten täyttöä ja tiedon hallintaa. Raportoinnista vastaavat henkilöt voivat tarkistaa syötetyt tiedot, seurata edistymistä sekä tunnistaa ja korjata mahdolliset epäjohdonmukaisuudet. Pihlajalinnalla on käytössä raportointiprosessin toimintatavat, säännölliset edistymisen seurannat sekä tarkastusvaliokunnan katselmukset, mutta ei vielä erillistä kestävyysraportoinnin riskienhallintamallia. Se tullaan muodostamaan tulevan tilikauden aikana.

Kestävyysraportoinnin sisäinen valvonta perustuu riskien tunnistukseen, analysointiin ja valvonnan kohdistamiseen olennaisimpiin tunnistettuihin riskeihin sekä sisäisen valvonnan parhaisiin käytäntöihin. Raportointiin käytettävä tieto syntyy liiketoimintaprosessien edetessä, ja vastuu tiedon oikeellisuudesta on kaikilla prosessiin osallistuvilla. Raportointiin liittyvät riskit ja niiden priorisointi on arvioitu prosessiin osallistujien havaintojen kautta, ja mahdollisiin riskeihin on reagoitu välittömillä toimenpiteillä. Raportointiprosessin aikana ei ilmennyt erityisiä kriittisiä riskejä.

Liiketoiminta-alueet ja konsernitoiminnot vastaavat siitä, että prosessiympäristö pystyy tuottamaan läpinäkyvyyden tarvittavaan raportoitavaan tietoon. Sisällöllinen vastuu tiedon oikeellisuudesta sekä vastuu raportoinnin aikataulujen noudattamisesta ja toimittamisesta kestävyysraportoinnista vastaavalle henkilölle on liiketoiminta-alueissa sekä konsernitoiminnoissa hallintomallissa määritellyillä työrooleilla. Raportoitavan sisällön oikeellisuutta sekä oikea-aikaisuutta varmistamaan on otettu käyttöön sisäisiä kontrolleja, jotka ovat osa yhteisiä prosesseja ja joiden systemaattinen seuranta on osa sisäisen valvonnan raportointia. Kestävyysraportointiin liittyvät riskit ja havainnot on käsitelty erillisinä aiheina, eikä niitä ole vielä ensimmäisenä raportointivuotena sisällytetty konsernin muihin riskienhallinnan prosesseihin. Prosessien ja toimintatapojen yhtenäistämistä tarkastellaan ensimmäisen raportoinnin valmistuttua. Viestintä- ja vastuullisuusjohtaja raportoi kestävyysraportoinnista ja mahdollisista riskihavainnoista säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle sekä johtoryhmälle.

Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1)

Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajista. Konsernilla on kattavat ja laadukkaat lääkärikeskus- ja sairaalapalvelut sekä työterveys- ja vakuutusyhteistyöpalvelut. Pihlajalinna tarjoaa hyvinvointialueille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantomalleja. Pihlajalinnan asiakkaita, yksityishenkilöitä, yrityksiä, vakuutusyhtiöitä ja julkista sektoria palvellaan laajalla lähi-, etä- ja digipalveluvalikoimalla. Pihlajalinnan osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä, ja osakkeiden omistus on 98,5-prosenttisesti Suomessa. Konsernin liiketoiminta on kokonaisuudessaan Suomessa. Pihlajalinna maksaa kaikki veronsa Suomeen.

Konsernilla oli tilikauden 2024 lopussa 6 493 (6 880) alan työntekijää ja 2 145 (2 103) ammatinharjoittajaa. Pihlajalinnan pääkonttori sijaitsee Tampereella. Konsernin kaikki toiminnot sijaitsevat Suomessa. Pihlajalinnan arvoja ovat energisyys, eettisyys ja ennakkoluulottomuus. Pihlajalinna rakentaa vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluita, jotka edistävät terveyttä ja vähentävät sairastavuutta sekä pitävät huolta hoiva- ja erityisasumispalveluiden asiakkaista. Pihlajalinna haluaa olla toimialan vaikuttavasti vastuullinen edelläkävijä, joka tarjoaa nopeaa ja laadukasta hoitoa. Tätä tavoitetta edistetään kehittämällä monikanavaisia palveluja kaikille asiakasryhmille.

Lääkärikeskus- ja sairaalapalvelut

Pihlajalinnan lääkärikeskusverkosto kattaa koko Suomen, painottuen suurimpiin maakuntakeskuksiin. Yleis- ja erikoislääkärien sekä hoitajien vastaanottojen ja päivystystoiminnan lisäksi tarjottavat lääkärikeskuspalvelut koostuvat muun muassa leikkaustoiminnasta, fysioterapiasta ja tutkimuspalveluista.

Työterveyspalvelut

Työterveyden asiakasyrityksille tarjotaan työkykyä ylläpitäviä palveluita, joiden tavoitteena on tukea organisaatioita ja auttaa niitä saavuttamaan tavoitteensa. Palvelut tuotetaan Pihlajalinnan lääkärikeskuksissa, sairaaloissa ja etäasiointikanavissa.

Tutkimuspalvelut

Pihlajalinnalla on kattava valikoima erilaisia laboratorio- ja kuvantamispalveluita. Kuvantamisen tutkimuksia ovat muun muassa magneetti-, röntgen ja ultraäänitutkimukset. Palvelut kattavat myös kliinisen fysiologian tutkimukset.

Etäpalvelut

Pihlajalinna panostaa palveluiden monikanavaisuuteen. Etäpalvelut tasa-arvoistavat alueellisia eroja ja tuovat kustannustehokkuutta. Pihlajalinna tarjoaa etänä hoidon tarpeen arviointeja, yleis- ja erikoislääkäripalveluita sekä erilaisia konsepteja, kuten Kansatautiklinikka, vastuulääkäripalvelu ja Digiterveysasema.

Liikuntakeskuspalvelut

Forever-liikuntakeskukset tarjoavat monipuolisia hyvinvointipalveluita kuntoileville aikuisille. Liikuntakeskukset täydentävät Pihlajalinnan ennaltaehkäisevää toimintaa työterveydessä ja kuntoutuspolkua erikoissairaanhoidon toimenpiteiden jälkeen.

Julkiset palvelut

Pihlajalinna tuottaa hyvinvointialueille vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja. Ulkoistuspalveluita ovat hoivayksiköt, terveyskeskukset ja kokonais- ja osaulkoistukset sekä etäpalvelut, kuten vastuulääkäripalvelut. Lisäksi Pihlajalinna tarjoaa ulkoistuksena palvelutuotantoa, kuten palveluseteleillä tuotettavia palveluita ja tietyn leikkausmäärän kattavia hankintakokonaisuuksia. Tutkimusten perusteella kustannustehokkain tapa tuottaa julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluja on monituottajamalli, jossa palveluita tuottavat ja tarjoavat julkinen ja yksityinen sektori sekä järjestöt yhteistyössä.

Strategia

Pihlajalinnan strategian kaksi painopistealuetta vuonna 2024 olivat henkilöasiakkaan palveluiden uudistaminen ja sote-yhteistyö. Konserni kehittää asiakaskokemusta ja kohtaa asiakkaansa yhä monikanavaisemmin siellä, missä palveluita tarvitaan. Hyvinvointialueet ovat muuttaneet alan toimintaympäristöä merkittävästi. Vahva kokemus julkisen terveydenhuollon kumppanuudesta auttaa Pihlajalinnaa ratkaisemaan yhteiskunnan haasteita yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. Pihlajalinnan toimintaan liittyvät ja kestävyysseikkoihin vaikuttavat merkittävimmät haasteet ovat ammattilaisten pito ja vetovoima sekä monipuolisten palveluiden toteuttaminen ja edelleen kehittäminen.

Pihlajalinna asettaa tavoitteet kestävän kehityksen edistämiseksi asiakaskategorioittain ja sidosryhmäsuhteissa. Lääkärikeskus- ja sairaalapalvelut tähtäävät asiakkaiden nopeaan, tarpeenmukaiseen ja laadukkaaseen hoitoon. Laadukas hoidon tarpeen arviointi mahdollistaa terveydenhuollon resurssien optimaalisen käytön. Työterveyspalvelut keskittyvät yritysten työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseen sekä kustannustehokkaisiin ratkaisuihin yrityksille. Laajalla maantieteellisellä

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

kattavuudella pyritään alueellisesti yhdenvertaisiin palveluihin. Vakuutusyhtiöyhteistyössä painottuu erityisesti yhteistyö yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja vaikuttavien palveluiden jatkuva parantaminen paitsi henkilöasiakkaiden nopean ja tarkoituksenmukaisen hoidon myös kustannustehokkaiden ratkaisuiden varmistamiseksi.

Oman työvoiman hyvinvointi on keskeinen osa Pihlajalinnan strategiaa. Konserni panostaa henkilöstö- ja ammatinharjoittajakokemuksen parantamiseen. Tämä varmistaa kykyä tarjota laadukkaita palveluita ja toimia vastuullisena työnantajana.

Etäpalveluilla parannetaan kustannustehokkuutta ja tasataan alueellisia eroja. Etäasioinnin kasvaessa ja hoidontarpeen arvioinnin tehostuessa asiakkaiden liikkumisesta syntyvät kasvihuonepäästöt vähenevät. Tämä edistää konsernin tavoitetta vähentää arvoketjun kielteisiä vaikutuksia ilmastonmuutokseen. Ympäristökestävyyden osalta minimoidaan päästöjä, hyödynnetään resursseja viisaasti sekä vähennetään jätteiden syntymistä ja varmistetaan niiden asianmukainen käsittely.

Pihlajalinna tuottaa laajan valikoiman sosiaali- ja terveyspalveluja. Tuotantopanokset ja resurssit näkyvät tarkemmin alla olevassa kuvassa kohdassa Vaikuttavuuden perusta. Keskeiset toiminnot, tuotokset ja tulokset asiakkaille, sijoittajille ja muille sidosryhmille koituvien nykyisten ja odotettujen hyötyjen muodossa on kuvattu kohdissa Palvelumme ja Vaikutukset. Asiakassegmentit on kuvattu Asiakasryhmätkohdassa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana konsernilla ei ole varsinaisia jakelukanavia.

Pihlajalinna kehittää toimintaansa jatkuvasti varmistaakseen palveluiden korkean laadun ja saatavuuden sekä turvatakseen henkilöstöresurssit. Laitteistoista ja kiinteistöistä huolehditaan tarvittavilla huoltotoimilla. Riskiarviointeja tehdään säännöllisesti, ja konsernilla on luotettavat ISO-sertifikaatit (ISO 9001, ISO 27001 ja ISO 14001), joiden kattavuus on kuvattu G1-osassa, Toimintaperiaatteet-taulukossa. Digitaalisista ohjelmistoista pidetään huolta tarvittavilla päivityksillä sekä esimerkiksi varautumalla kyberhyökkäyksiin. Materiaalien ja laitteiden saatavuutta Pihlajalinna pyrkii varmistamaan pitkillä sopimuksilla ja hyvillä toimittajasuhteilla.

Konserni toimii vain terveysalalla, joten muita merkittäviä aloja ei ole. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien suhde konsernin liiketoimintamalliin ja arvoketjuun on kuvattu tarkemmin ESRS 2 -osiossa, kohdassa SBM-3: Olennaiset kestävyysaiheet Pihlajalinnan toiminnassa ja niiden yhteys strategiaan. Liiketoimintasegmenttien kustannusrakenne ja tulot IFRS 8:n tiedonantovaatimusten mukaisesti on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1.

VUOSI 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS PALKITSEMINEN

Vaikuttavuuden perusta	Toiminta	Vaikutukset
Inhimilliset resurssit Sitoutunut ja osaava henkilöstö · Tasa-arvoinen ja kannustava työkulttuuri · Korkeatasoinen asiakaspalvelu Aineettomat resurssit Palveluratkaisut Sidosryhmäyhteistyö Kumppanuudet Maine ja brändi Innovaatiot Digitaaliset ratkaisut ISO 9001 -laatusertifikaatti ISO-14001 -ympäristösertifikaatti Taloudelliset resurssit	Palvelumme Yleis- ja erikoislääkäripalvelut Erikoissairaanhoito Sairaalapalvelut Työterveyspalvelut Kuvantaminen Laboratoriopalvelut Urheiluklinikka Ulkoistuspalvelut Hoiva- ja erityisasumispalvelut Mielenterveyden palvelut Etäpalvelut Asiakasryhmät Henkilöasiakkaat Yritysasiakkaat Julkinen sektori/hyvinvointialueet	Asiakkaat · Terveys ja hyvinvointi · Luotettavat ja saatavilla olevat terveyspalvelut · Monipuoliset palveluratkaisut Oikea-aikainen ja laadukas hoito · Vahva tietoturva ja potilasturvallisuus · Yritysasiakkaat: hyvinvoiva henkilosto, nopea hoitoonpääsy, pienemmät sairauspoissaolot Henkilöstö · Merkityksellinen työ · Arvostettu ja vakaa työpaikka Monimuotoinen ja tasa-arvoinen työkulttuuri Palkat ja palkkiot Osaamisen kehittyminen · Monipuoliset uramahdollisuudet · Terveyttä ja hyvinvointia tukevat
Sijoitettu paaoma Investoinnit Kiinteät resurssit Kiinteistot Toimenpide- ja vastaanottotilat Lääkinnälliset laitteet Diagnostiset laitteet IT-välineistö Ostetut resurssit IT-ohjelmistot ja -palvelut Tuotteet ja palvelut	Vakuutusyhtiöasiakkaat	henkilöstöedut Omistajat ja yhteistyökumppanit · Vakaa sijoituskohde Kannattava kasvu Osingonmaksu · Arvonluonti tavaran- ja palveluidentuottajille · Merkittävä ja hyvämaineinen sote-alan toimija Yhteiskunta · Sairauksien ennaltaehkäisy Erikoissairaanhoidon kustannusten vähentäminen Kansakunnan hyvinvointi · Terveyspalveluiden saatavuus (alueellinen tasa-arvo)
Työvaatteet Pesu - ja puhdistusaineet Luonnonvarat Energia (sähkö ja lämpö) Vesi Käytettävien tuotteiden raaka-aineet ja materiaalit	ARVOT Eettisyys Energisyys Ennakko- luulottomuus	Julkisen sektorin toimivuuden tukeminen Kestävän kehityksen tavoitteiden tukeminen Verojen maksu Ympäristö · Tehokas resurssien käyttö Päästöjen minimointi · Jätteiden synnyn minimointi ja asianmukainen kierrätys

Pihlajalinnan arvoketju on kuvattu alla olevassa kuvassa. Kuvasta näkyvät arvoketjun ylä- ja alavirran pääpiirteet ja Pihlajalinnan asema arvoketjussa.

-

Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)

Pihlajalinna on merkittävä sosiaali- ja terveystoimialan toimija Suomessa. Konsernilla on lukuisia sidosryhmiä, joiden odotuksiin se pyrkii vastaamaan avoimella vuoropuhelulla. Vuorovaikutus eri sidosryhmien kanssa varmistetaan monipuolisilla viestintäkanavilla. Tärkeitä sidosryhmiä ovat vakuutusyhtiöt, yritykset, kuluttajat sekä julkinen sektori. Ammattitaitoisen henkilöstön avulla Pihlajalinnan kykenee vastaamaan muiden sidosryhmien odotuksiin. Sosiaali- ja terveysalalla toimiminen edellyttää myös tiivistä vuorovaikutusta viranomaisten, päättäjien sekä toimialan organisaatioiden kanssa. Julkisena osakeyhtiönä Pihlajalinna luo arvoa omistajilleen sekä käy avointa vuoropuhelua median kanssa.

Pihlajalinna käy aktiivista vuoropuhelua alan eri toimijoiden kanssa tapaamisissa ja omissa kanavissaan. Pihlajalinna on jäsen Hyvinvointiala HALI ry:ssä, joka edustaa sosiaali- ja terveysalan palveluja tuottavia yrityksiä ja järjestöjä. HALI ry on Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n jäsen. Lisäksi Pihlajalinna on Lääkäripalveluyhdistys LPY:n jäsen.

Pihlajalinna ei ole muuttanut liiketoimintaansa tai strategiaansa sidosryhmäanalyysin perusteella raportointivuoden aikana, mutta pyrkii jatkossa ottamaan tulokset yhä paremmin huomioon. Hallinto-, johtoja valvontaelimille tiedotetaan vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien näkemyksistä ja yrityksen kestävyyteen liittyvistä vaikutuksista viestintä- ja vastuullisuusjohtajan, vastuullisuuspäällikön sekä eri toimintojen vastuuhenkilöiden, kuten HR:n toimesta.

Pihlajalinnan oma henkilöstö on vaikutuksen kohteena olevista sidosryhmistä keskeisin ryhmä. Pihlajalinna kuuntelee henkilöstöään aktiivisesti. Konsernin laaja henkilöstökysely toteutetaan kerran vuodessa ja se on tärkeä työkalu työyhteisön hyvinvoinnin ja toimintatapojen arvioinnissa, seuraamisessa ja kehittämisessä sekä henkilöstön ja esihenkilöiden välisessä vuoropuhelussa. Laajaa henkilöstökyselyä täydentävät säännöllisin väliajoin toteutettavat kevyemmät minipulssit. Lisäksi käytössä on erillinen DEI-kysely. Tuloksia hyödynnetään niin konsernitasoisessa päätöksenteossa ja kehittämisessä kuin tiimikohtaisesti. Pihlajalinna on hyödyntänyt henkilöstökyselyn avoimia palautteita osana tulevan strategiakautensa suunnittelua. Pihlajalinnassa työskentelevien ammatinharjoittajien käsityksiä konsernista seurataan heille suunnatun kyselyn lisäksi säännöllisesti järjestettävissä ammatinharjoittajailloissa. Pihlajalinna kunnioittaa työntekijöidensä järjestäytymisoikeutta ja kehittää luottamukseen ja avoimuuteen perustuvaa yhteistoimintaa yhdessä henkilöstön edustajien kanssa.

Sidosryhmä	Sidosryhmien edut ja näkemykset	Tarkoitus ja kehityskohteet	Vuorovaikutuskanavat
Henkilöasiakkaat	Laadukas ja vaikuttava hoito ja hoiva Asiantunteva ja ammattitaitoinen hoitohenki löstö Monipuoliset etäpalvelut Sujuva ajanvaraus ja asioinnin sujuvuus Luotettavuus ja tietosuoja	Henkilökunnan ammattitaito ja koulutuk set Monikanavaisen asioinnin kehittäminen Laaja ja ajantasainen tietojen käsittely ja tietoturva Laatusertifioinnit	Vuorovaikutus palveluissa Asiakaspalvelukanavat Asiakastyytyväisyyskyselyt Palautekanavat Sosiaalinen media
Asiakasorganisaatiot: hyvinvointialueet, julkisyhteisöt, vakuu tusyhtiöt ja yritykset	Tehokas hoitoon ohjaus Kustannusten hallinta Laadukkaat ja vaikuttavat palvelut Tietosuoja ja tietoturva Kumppanuusmallit	Henkilöstön ammattitaito ja koulutukset Riittävät resurssit Etäkanavien jatkuva kehittäminen Toimintaympäristön muutoksiin ratkaisu jen tuottaminen Vaikuttavuusperusteiset hoito- ja palvelu mallit	Henkilökohtainen vuorovaikutus Asiakaspalvelukanavat Asiakastyytyväisyyskyselyt
Henkilöstö ja amma tinharjoittajat	Selkeät työnkuvat ja tavoitteet Erinomainen johtaminen ja esihenkilötyö Yhteistyö yhteistoiminnassa Työhyvinvoinnin johtaminen ja työsuojelu Tasa-arvo kaikessa toiminnassa Laadukkaat työvälineet Ensiluokkaiset fasiliteetit Kannustava palkka- ja palkkiomalli	Tavoite- ja kehityskeskustelut yksilö- ja tii mitasolla Johtamisen ja esihenkilötyön kehittäminen Aktiivinen viestintä ja vuoropuhelu Henkilöstö-, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo politiikat Työvälineiden kehittäminen	Henkilökohtainen vuorovaikutus Henkilöstöinfot Tavoite- ja kehityskeskustelut Koulutukset ja valmennukset Intranet Pihliksen Pulssi -henkilöstökysely Yhteistoiminta ja työsuojelukokouk set sekä Kimpassafoorumi Pihlajalinna Akatemia -koulutuspor taali Anonyymi ilmoituskanava (Whist leblowing) HSE Lite-työsuojeluilmoitusjärjes telmä
Omistajat	Yhtiön strateginen johtaminen ja omistaja-arvon kasvattaminen Läpinäkyvä ja säännöllinen viestintä Ymmärryksen jakaminen toimintaympäristön muutoksista ja vaikutuksista Riskienhallinta Vastuullisuuden kehittäminen Ajantasainen ja luotettava taloudellinen rapor tointi	Hyvä johtaminen, kannattavuuden ja kas vun edistäminen Johdonmukainen strategia ja tavoitteelli nen tiekartta Aktiivinen viestintä liiketoiminnan ja stra tegian kehityksestä ja edistymisestä Laaja-alainen toimintaympäristön luotaus Kattava riskienhallinnan prosessi Vastuullisuustyön edistäminen	Kvartaali- ja vuosiraportointi Kvartaali-tuloswebcastit Pörssitiedottaminen ja verkkosivut IR-tapaamiset Yhtiökokous
Media	Viestinnän luotettavuus, avoimuus, oikea-aikai suus ja nopeus	Nopea reagointi median pyyntöihin Oikeat asiantuntijat haastatteluihin Aktiivinen vuoropuhelu Viestinnän resurssit ja ammattitaidon var mistaminen Tiedonantopolitiikka Koulutetut puhehenkilöt	Pörssi- ja mediatiedotteet Sähköpostit ja puhelut Sosiaalinen media Mediatapaamiset
Viranomaiset ja toi mialajärjestöt	Sujuva ja alan yhteisiä tavoitteita edistävä yhteis työ Laaja-alainen asiantuntemuksen jakaminen	Avoin vuoropuhelu toimialaan liittyvistä ai heista Viranomaisyhteistyö Ajankohtaisten teemojen ja ideoiden jaka minen	Verkkosivut Verkostoissa toimiminen Tietopyyntöihin vastaaminen Henkilökohtaiset tapaamiset

Olennaiset kestävyysaiheet Pihlajalinnan toiminnassa ja niiden yhteys strategiaan (SBM-3)

Pihlajalinnan kaksinkertaisessa olennaisuusarvioinnissa tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on esitetty yhdessä ESRS-standardien E1 (Ilmastonmuutos), S1 (Oma työvoima), S4 (Kuluttajat ja loppukäyttäjät) ja G1 (Liiketoiminnan harjoittaminen) kanssa tässä kestävyysraportissa.

Pihlajalinna toimii vain Suomessa, joten kaikki vaikutukset keskittyvät Suomeen. Pääosin vaikutukset tapahtuvat samankaltaisesti kaikissa toimitiloissa, mutta pientä variaatiota on riippuen siitä, onko kyseessä toimisto, lääkärikeskus, sairaala, palveluasumisen yksikkö tai liikuntakeskus. Esimerkiksi työntekijöiden kuormitusta esiintyy eniten hoitopuolella eikä niinkään tavallisessa toimistotyössä. Loppukäyttäjiin liittyvät vaikutukset realisoituvat niin etä- kuin lähipalveluissa. Ilmastoon (E1) ja hyvään hallintoon (G1) liittyvät teemat vaikuttavat koko konsernin toiminnassa samankaltaisesti. Pihlajalinnan resilienssianalyysi toteutetaan tulevien tilikausien aikana strategiapäivitysten yhteydessä. Ensimmäisenä ESRS mukaisena raportointivuotena Pihlajalinna on arvioinut strategian ja liiketoimintamallin kykyä käsitellä olennaisia kestävyyteen liittyviä vaikutuksia ja riskejä ja toisaalta sen kykyä hyödyntää olennaisia mahdollisuuksia osana kestävyysraportointiprosessia.

Kaksoisolennaisuusanalyysin tulosten perusteella Pihlajalinnan olennaisia kestävyysvaikutuksia on esitelty oheisessa olennaisuusmatriisissa.

O Ilmastonmuutokseen sopeutuminen O Imastonmuutoksen hillintä	Vaikutusolennainen		· Oman työvoiman työaika · Oman työvoiman terveys ja turvallisuus · Oman työvoiman työsuhteiden vakaus · Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi · Oman työvoiman koulutus ja taitojen kehittäminen · Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä	Kaksinkertainen olennaisuus ● Kuluttajien/loppukäyttäjien terveys ja turvallisuus · Kuluttajien/loppukäyttäjien lasten suojeleminen · Kuluttajien/loppukäyttäjien henkilösuoja · Kuluttajien/loppukäyttäjien mahdollisuus saada laadukkaita tietoja ● Kuluttajien/loppukäyttäjien yksityisyys ● Kuluttajien/loppukäyttäjien syrjimättömyys	● Tuotteiden ja palveluiden saanti . Vastuullinen markkinointi . Eettinen liiketoiminta ja hyvä hallintatapa · Poliittinen vuorovaikutus
Energia Pilaantuminen Vesivarat ja merten luonnonvarat Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit Kiertotalous Oman työvoiman työmarkkinaosa- puolten vuoropuhelu	Ei olennainen Oman työvoiman yhdistymisvapaus Oman työvoiman työehtosopimusneuvottelut Vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden työllistäminen ja inkluusio Moninaisuus ja monimuotoisuus omassa työvoimassa Muut työhön liittyvät oikeudet	Arvoketjun työntekijät Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt Väärinkäytösten paljastajien suojelu Eläinten hyvinvointi Suhteet ja tavaran- ja palveluntoimittajiin Korruptio ja lahjonta	· Oman työvoiman työ- ja yksityiselämän tasapaino ● Oman työvoiman riittävä palkka · Kuluttajien/loppukäyttäjien sananvapaus	Taloudellisesti olennainen
	Comments of Children Comments of Children Comments of Children Comments of Children Comments of Children Comments of Children Comments of Children Comments of Children Commen	Ympäristö	Taloudellinen olennaisuus Hallinto Sosiaalinen	------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Ilmastonmuutos (E1)

Kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistettiin ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä olennaisia todellisia kielteisiä vaikutuksia Pihlajalinnan omassa toiminnassa ja arvoketjun alku- ja loppupäässä. Pihlajalinnan liiketoiminnan luonteen vuoksi ilmastonmuutoksen sopeutumiseen tai hillintään ei ole tunnistettu liittyvän merkittäviä riskejä. Konsernin ilmastonmuutokseen ja siihen sopeutumiseen liittyvä resilienssi on arvioitu korkeaksi. Olennaisten ilmastonmuutokseen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien nykyiset ja ennakoidut vaikutukset eivät vaikuta Pihlajalinnan strategiaan tai liiketoimintamalliin eikä niillä ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Tarkempi ilmastonmuutoksen skenaario- ja resilienssianalyysi toteutetaan tulevina tilikausina.

Pihlajalinnan tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä, parantaa energiatehokkuutta ja kehittää vuoropuhelua sidosryhmien kanssa sekä luoda toimittajakumppaneiden kanssa tavoitteet ja toimenpiteet hankinnan päästöjen vähentämiseksi.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillintä

Pihlajalinnan oma ympäristöjalanjälki tuottaa kielteistä vaikutusta ilmastoon, eikä varsinaisia hillintä- ja sopeutustoimia ole vielä tehty. Kasvihuonepäästöt esimerkiksi hankinnasta sekä henkilöstön ja asiakkaiden liikkumisesta liiketoiminnan seurauksena vaikuttavat kielteisesti ilmastoon ja ympäristöön sekä vaikeuttavat ilmastonmuutoksen hillintää. Liiketoiminnan vaatimat pitkät toimitusketjut ovat alttiita esimerkiksi erilaisille ilmastonmuutoksen aiheuttamille sääilmiöille ja vaikeuttavat ilmastonmuutokseen sopeutumista.

Vaikutukset aiheutuvat koko arvoketjussa. Liiketoiminta tuottaa päästöjä pitkillä toimitusketjuilla esimerkiksi terveydenhuollossa käytettyjen tuotteiden osalta. Myös strategia liiketoiminnan kasvattamisesta ajaa välillisesti päästöjä suuremmiksi.

Oma työvoima (S1)

Pihlajalinnan olennaiset vaikutukset kohdistuvat omaan työvoimaan kattaen työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat sekä mahdollisen vuokratyövoiman. Omaan henkilöstöön kohdistuvien olennaisten kielteisten vaikutusten esiintyminen liittyy toimialalle tyypillisiin vaikutuksiin, kuten työturvallisuuteen, -aikoihin ja -hyvinvointiin. Lisäksi kielteisiä vaikutuksia liittyy yksittäisiin tapahtumiin. Pihlajalinna toimii tavoitteellisesti kasvavassa ja muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa henkilöstöresurssien, osaamisen ja hyvinvoinnin ylläpito on ensiarvoisen tärkeää. Toimialan muutos ja liiketoiminnan nopea kasvu

voivat mahdollisesti vaikuttaa kielteisesti muun muassa työntekijöiden hyvinvointiin ja työaikoihin. Nämä mahdolliset kielteiset vaikutukset vaikuttavat työntekijöihin omassa toiminnassa. Terveydenhuollon kokonaiskuormitus on toimialalle tyypillisesti korkea ja se voi aiheuttaa henkilöstölle ja resursseille ylimääräistä kuormaa. Pihlajalinnan resilienssi on arvioitu korkeaksi ja varautuminen mahdollisiin toimialalle tyypillisiin muutoksiin ja riskeihin on osa toiminnan jatkuvaa seurantaa ja parantamista.

Osana ihmisoikeusriskiarviointia Pihlajalinna on kehittänyt käsitystään niistä henkilöstön erityisryhmistä, joihin voi kohdistua kielteisiä vaikutuksia. Pihlajalinnan omaan työvoimaan kuuluvia erityisryhmiä, ovat muun muassa nuoret työntekijät ja erityisryhmiin tai vähemmistöön kuuluvat työntekijät, jotka voivat olla alttiimpia fyysiseen ja henkiseen kehitykseensä kohdistuville vaikutuksille. Tällaisia vaikutuksia voivat olla esimerkiksi psykososiaaliset kuormitustekijät, joilla tarkoitetaan työtehtävän, työn mitoituksen ja suunnittelun, työjärjestelyjen sekä johtamisen ominaisuuksia tai piirteitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle haitallista kuormitusta. Psykososiaaliset kuormitustekijät eivät ole yksilön ongelmia, vaan ne koskevat kaikkia työntekijöitä. Toimialalle tyypillisiä ovat myös erityisryhmät, joiden tehtävän luonteeseen liittyen voi aiheutua työturvallisuusriski. Lisäksi eritysryhmiin kuuluvat siirtotyöläiset ja heikosti omia oikeuksiaan tuntevat työntekijät, joilla ei mahdollisesti ole kykyä tai osaamista hyödyntää tarvittaessa ulkopuolista apua esimerkiksi rekrytointiprosessissa tai muissa työsuhdeasioissa. Pihlajalinna toimii Suomessa, eikä sillä ole suoria toimintoja alueilla, joihin liittyisi merkittäviä pakkotyövoimaan liittyviä riskejä. Pihlajalinnalla on vähäisissä määrin kansainvälistä rekrytointia, johon voisi kohdistua riski pakkotyöstä.

Pihlajalinnalaisilla on käytössä anonyymi ilmoituskanava häirintätapausten varalta sekä toimintamalli, jos tapauksia ilmenee.

Työolot

Pihlajalinnan myönteinen todellinen vaikutus työoloihin liittyy henkilöstön työssä viihtymiseen, turvallisuuteen, riittävään palkkaan sekä hyvinvointiin. Pihlajalinna panostaa laadukkaaseen esihenkilötyöhön ja henkilöstön käytettävissä ovat myös joustavat työaikajärjestelyt kuten liukuva työaika sekä laadukas työterveyshuolto. Alan asiantuntijana Pihlajalinna voi tarjota henkilöstölleen ensiluokkaista terveydenhoitoa. Työympäristön riskejä arvioidaan säännöllisesti ja niihin puututaan tarvittaessa. Riittävä palkka voi vähentää henkilöstön taloudellista huolta, millä voi olla mahdollinen myönteinen vaikutus henkilöstöön.

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

Kielteinen todellinen vaikutus liittyy puolestaan raskaaseen yötyöhön, joka kuormittaa osaa henkilöstöstä sekä tapaturmiin, jotka aiheutuvat asiakastyön väkivaltatilanteista. Työ- ja yksityiselämän tasapainoon liittyy mahdollisia kielteisiä vaikutuksia työn kuormittavuuden takia. Mahdollisia kielteisiä vaikutuksia on huomattu myös henkilöstön psykologisessa turvallisuuden tunteessa sekä mielenterveydessä. Lisäksi lääketieteellisiin laitteisiin, esimerkiksi heliumin purkautumiseen liittyy mahdollisia kielteisiä vaikutuksia. Nämä vaikutukset realisoituvat konsernin omassa toiminnassa jo lyhyellä aikavälillä. Työoloilla on välillinen vaikutus liiketoimintaan, sillä hyvinvoivat työntekijät tekevät tuottavampaa työtä. Kustannusrakenteen optimointi voi puolestaan viedä etuja ja lisätä henkilöstön kuormitusta.

Henkilöstön työolojen ja -hyvinvoinnin sekä terveyden ja turvallisuuden varmistaminen on myös taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien näkökulmasta merkittävää. Kuormituksen tai tapaturman seurauksena voi syntyä pitkiä sairauspoissaoloja.

Kilpailukykyisen palkan ylläpitäminen aiheuttaa kustannuksia ja voi vaikuttaa lyhyen aikajänteen kannattavuuteen. Toisaalta hyvä korvaus työstä on veto- ja pitovoimatekijä ja työmotivaation kasvattaja. Työoloista huolehtiminen kasvattaa työurien pituutta ja tuottavuutta. Henkilöstöstä huolehtiminen ja työntekijää tukeva toiminta avaakin taloudellisia mahdollisuuksia luoden myönteistä työnantajakuvaa ja kasvattaen mainetta. Pihlajalinnan ilmastotiekartan toimenpiteillä ei ole tunnistettu olevan kielteisiä vaikutuksia henkilöstöön.

Nämä riskit ja mahdollisuudet realisoituisivat omassa toiminnassa.

Yhdenvertainen kohtelu ja mahdollisuudet

Pihlajalinnan olennaiset kestävyysseikat oman työvoiman osalta ovat pääasiassa myönteisiä ja ne realisoituvat lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä. Toimet keskittyvät erityisesti henkilöstön työoloihin, työhyvinvointiin ja psykologiseen turvallisuuteen. Työntekijät kokevat henkilöstökyselyiden perusteella työn merkityksellisyyttä ja arvostusta, heidän työssään viihtymisensä on parantunut ja heillä on hyvät mahdollisuudet oppimiseen ja kehittymiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään työn ja yksityiselämän tasapainoon, riittävään palkkaukseen ja yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin. Nämä tekijät yhdessä tukevat työssä viihtymistä ja työntekijöiden psykologista turvallisuutta.

Pihlajalinnalla on myönteinen todellinen vaikutus henkilöstön yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin työssäoppimisen ja kehitysmahdollisuuksien avulla. Pihlajalinna tarjoaa henkilöstölleen yhdenvertaiset ja tasaarvoiset mahdollisuudet koulutukseen ja oman osaamisen kehittämi-

seen. Jokaisen työntekijän kanssa käydään vuosittaiset kehityskeskustelut. Pihlajalinnassa osaamisen kehittäminen on etupäässä työssä oppimista sekä sisäisen tiedon jakamista ja kouluttautumista. Suurin osa työssä tapahtuvasta oppimisesta tapahtuu varsinaista työtä tekemällä ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Käytännön työkaluja ovat lisäksi mm. perehdytys- ja työhönopastus, tiimi- ja henkilökohtaiset tavoite- ja kehityskeskustelut, itsenäinen opiskelu, mentorointi, työnohjaus sekä työkierto. Ammatillista koulutusta antavat sekä Pihlajalinnan omat asiantuntijat että ulkopuoliset kouluttajat. Jokaiselle työntekijälle laaditaan osaamisen kehittämissuunnitelma vuosittaisessa tavoite- ja kehityskeskustelussa.

Yhdenvertaisuustyöhön panostetaan myös tasa-arvoisella palkkauksella. Henkilöstön palkkaus perustuu työehtosopimuksiin sekä kunkin työntekijän vastuisiin, osaamiseen sekä yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattamiseen. Sukupuoli ei vaikuta palkan suuruuteen. Pihlajalinnan viimeisin palkkakartoitus tehtiin syyskuussa 2024. Palkkakartoituksessa on tarkastelu naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä palkoista ja palkkaeroista. Palkkavertailusta ei ole pääteltävissä, että miesten ja naisten välillä olisi sukupuoleen liittyviä palkkaeroja.

Nämä vaikutukset realisoituvat konsernin omassa toiminnassa jo lyhyellä aikavälillä.

Yhdenvertaisuus ei ole merkittävässä vuorovaikutuksessa strategian tai liiketoiminnan kanssa, mutta yhdenvertaisuus voi tukea työmotivaatiota ja tuottavuutta ja sitä kautta liiketoimintaa. Tasa-arvoisen palkan ylläpito on veto- ja pitovoimatekijä ja työmotivaation kasvattaja ja on näin myönteinen mahdollisuus. Yhdenvertaisuudesta huolehtiminen ja kaikkia työntekijöitä tasa-arvoisesti tukeva toiminta avaa taloudellisia mahdollisuuksia, synnyttää myönteistä työnantajakuvaa ja rakentaa mainetta. Tämä mahdollisuus realisoituisi omassa toiminnassa.

Kuluttajat ja loppukäyttäjät (S4)

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvilla olennaisilla riskeillä ja mahdollisuuksilla tunnistettiin olevan taloudellisia vaikutuksia Pihlajalinnan taloudelliseen asemaan ja tulokseen sekä kassavirtoihin.

Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset

Pihlajalinna tuottaa ja jakaa yhdessä henkilöstönsä kanssa tietoa yhteiskunnan kannalta merkityksellisistä sosiaali- ja terveydenhoitoalan

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

teemoista. Tällä on todellinen myönteinen vaikutus asiakkaisiin. Asiakkaiden yksityisyyteen liittyy todellisia kielteisiä vaikutuksia kohdistuen esimerkiksi potilasturvallisuuteen ja tietosuojaan, mutta vakavia poikkeamia ei havaittu raportointivuonna. Lisäksi mahdollinen kielteinen vaikutus liittyy kyberturvallisuuden uhkaan infrastruktuurissa ja laitteistoissa, mikä voi vaarantaa järjestelmien saatavuuden, luottamuksellisuuden ja eheyden. Nämä vaikutukset realisoituvat lyhyellä aikavälillä konsernin omassa toiminnassa.

Pihlajalinnan tietosuojan ja tietoturvan johtamisen tarkoituksena on varmistaa kaikkien Pihlajalinnan tietojen, erityisesti potilas- ja henkilötietojen, turvallinen käsittely sekä potilaiden ja asiakkaiden yksityisyyden suoja. Pihlajalinna on tehostanut tietosuoja- ja tietoturvatiimien yhteistyötä poikkileikkaavan, säännöllisesti kokoontuvan yhteistyöryhmän perustamisella. Pihlajalinnalla on myös käytössä kyberturvan kehittämissuunnitelma, joka ohjaa tietoturvan kehitystyötä ja sille asetettujen tavoitteiden seurantaa. Tietoturvajohtamisella pyritään varmistamaan tietojen eheys, luottamuksellisuus ja saatavuus. Pihlajalinnalla on käytössä ulkopuolinen tietoturvavalvomo (SOC), joka varmistaa organisaation tietoturvallisuuden jatkuvan valvonnan sekä tunnistaa ja reagoi tietoturvauhkien ja -poikkeamien varalta, suojaten näin organisaation tietojärjestelmiä ja tietoja.

Strategia ei ole suorassa vuorovaikutuksessa yksityisyyden tai informaation saatavuuden kanssa, mutta terveystoimialan konsernina Pihlajalinnan liiketoimintamalli on kiinteästi vuorovaikutuksessa yksityisyyden kanssa, koska sen on kerättävä asiakkaiden terveystietoja esimerkiksi osana päivittäistä sairaala- ja lääkärikeskusten asiakaspalvelutyötä.

Asiakkaiden yksityisyyteen, tietosuojaan ja tietoturvaan sekä mahdollisuuteen saada laadukkaita tietoja tunnistettiin liittyvän niin ikään merkittäviä taloudellisia riskejä. Merkittävimpiä riskejä ovat kyberhyökkäykset infraan tai laitteistoon sekä näistä aiheutuvat mainehaitta ja mahdolliset korvausvelvollisuudet. Riskit voivat toteutua lyhyellä ja keskipitkällä aikajänteellä omassa toiminnassa ja arvoketjun alavirrassa.

Kuluttajien ja loppukäyttäjien henkilökohtainen terveys ja turvallisuus

Pihlajalinna vaikuttaa myönteisesti asiakkaiden terveyteen ja turvallisuuteen tarjoamalla monipuolisia yleis- ja erikoislääkäripalveluja. Pihlajalinnalla on kattava sairaala- ja lääkärikeskusverkosto, etäpalvelut sekä laajat diagnostiikan palvelut. Konserni tuottaa todellisia myönteisiä vaikutuksia eri sidosryhmille, kuten nopealla hoitoon pääsyllä henkilöasiakkaille terveyshyötyä sekä yhteiskunnalle ja työnantajille

säästöjä. Pihlajalinna tähtää erinomaiseen asiakaskokemukseen kaikissa palveluissaan. Lisäksi fyysinen potilasturvallisuus on vahvalla tasolla.

Mahdollinen riski liittyy fyysiseen potilasturvallisuuteen, mainehaittaan sekä mahdollisiin korvausvelvollisuuksiin. Ne arvioidaan ja huomioidaan säännöllisesti riskikartoituksen sekä ihmisoikeusriskien arvioinnin yhteydessä. Asiakkaiden henkilösuojaan ja lasten suojelemiseen liittyy todellisia kielteisiä vaikutuksia esimerkiksi potilasturvallisuuteen ja tietosuojaan liittyen. Vaikutukset tunnistetaan muistutuksista, kanteluista ja potilasvahinkoilmoitusten määrästä. Vuonna 2024 ei ollut korvattavia potilasvahinkoja. Lisäksi mahdollisia kielteisiä vaikutuksia molempiin osa-aiheisiin voi tulla kyberhyökkäyksien kautta. Pihlajalinna kehittää kyberturvaa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Nämä vaikutukset toteutuvat konsernin omassa toiminnassa lyhyellä aikavälillä.

Terveystoimialan toimijana Pihlajalinnan liiketoimintamalli on yhteydessä asiakkaiden terveyteen ja turvallisuuteen, henkilösuojaan sekä lasten suojeluun. Etäpalveluiden kasvattaminen ja kehittäminen vahvistavat asiakkaiden inkluusiota ja on myös vuorovaikutuksessa strategiaan. Lisäksi hyvät käytännöt voivat tukea vastuullista liiketoimintaa ja vähentää kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvistä riippuvuussuhteista kumpuavia riskejä.

Kuluttajien ja loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio

Asiakkaiden sosiaalinen inkluusio on Pihlajalinnan toiminnan keskiössä ja siihen liittyy useita todellisia myönteisiä vaikutuksia. Asiakkaiden yhdenvertaisuutta voidaan lisätä parantamalla palveluiden saatavuutta etäpalveluilla sielläkin, missä tarvittavia lähipalveluita ei ole tarjolla. Tämä auttaa julkista palvelujärjestelmää ja siten koko yhteiskuntaa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajana ja pörssiyhtiönä läpinäkyvä, oikea-aikainen ja luotettava viestintä sidosryhmille on Pihlajalinnalle erityisen tärkeää ja se on myös konsernin myönteinen todellinen vaikutus. Pihlajalinnan markkinoinnin ja viestinnän perustana on asiallisuus, luotettavuus ja totuudenmukaisuus sekä ajantasainen lääketieteellinen tieto ja se nähdään todellisena myönteisenä vaikutuksena. Vaikutukset realisoituvat omassa toiminnassa lyhyellä aikavälillä.

Strategia ja liiketoiminta eivät suoraan vaikuta asiakkaiden sosiaaliseen inkluusioon, mutta hyvät käytännöt markkinoinnissa, saavutettavuus ja asiakkaiden syrjimättömyys voivat tukea liiketoimintaa. Maine voi aiheuttaa niin merkittäviä taloudellisia riskejä kuin mahdollisuuksiakin. Riski realisoituisi omassa toiminnassa.

Liiketoiminnan harjoittaminen (G1)

Tämän aihestandardin olennaisilla riskeillä ja mahdollisuuksilla ei havaittu merkittäviä taloudellisia vaikutuksia Pihlajalinnan taloudelliseen asemaan, tulokseen ja kassavirtoihin.

Yrityskulttuuri

Pihlajalinnalla on todellinen myönteinen vaikutus yrityskulttuuriin, ja konserni rakentaa sitä johdonmukaisesti vahvistamalla johtamisen ja esihenkilötyön osaamista sekä työyhteisötaitoja. Lisäksi Pihlajalinnan noudattaa toiminnassaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, viranomaisohjeita ja listayhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä sekä kouluttaa henkilöstöään. Tällä on yhteiskuntaan myönteinen vaikutus.

Pihlajalinnan toiminnassa noudatettavat periaatteet on kirjattu eettisiin toimintaohjeisiin (Code of Conduct) sekä korruption- ja lahjonnan vastaiseen politiikkaan. Eettisten ohjeiden koulutus on pakollinen kaikille pihlajalinnalaisille mukaan lukien ammatinharjoittajat ja se on osa Pihlajalinnan perehdytysohjelmaa. Esihenkilöiden valmiutta puuttua epäkohtiin kehitetään koulutusten avulla. Pihlajalinnalla on myös käytössä sisäiset kontrollit sekä luottamuksellinen ilmoituskanava (Whistleblowing), jossa voi ilmoittaa havaitsemistaan väärinkäytöksistä ja epäkohdista organisaatiossa. Vaikutukset realisoituvat konsernin omassa toiminnassa ja arvoketjun alavirrassa lyhyellä aikavälillä. Eettiset käytännöt vaikuttavat myönteisesti liikesuhteisiin, kuten pienempiin alan toimijoihin, arvoketjussa.

Kestävä liiketoiminta ja strategia, jossa huomioidaan koko henkilöstön tarpeet, voivat vaikuttaa myönteisesti yrityskulttuuriin. Suoraa vaikutusta ei ole havaittavissa nykyisellä strategialla. Osa-aihe huomioidaan mahdollisuutena, sillä eettinen toiminta kasvattaa luottamusta sidosryhmissä. Eri sidosryhmät kuten sijoittajat, kumppanit, työntekijät sekä asiakkaat ovat ensisijaisen tärkeitä kannattavan liiketoiminnan varmistamiseksi. Luottamus voi kasvattaa osakkeen arvoa, mahdollistaa edullisemmat rahoituspaketit, parantaa työntekijöiden saatavuutta sekä uusien asiakkuuksien kasvattamisen ja olemassa olevien pitämisen. Mahdollisuudet voisivat realisoitua niin omassa toiminnassa kuin arvoketjun alavirrassa.

Poliittinen vuorovaikutus

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

vointialueiden kanssa. Pihlajalinna muokkaa toimintatapoja lainsäädännön mukaisesti. Konserni myös noudattaa poliittisessa vuorovaikutuksessa eettisiä toimintaperiaatteita. Pihlajalinna on rekisteröitynyt valtakunnalliseen avoimuusrekisteriin vaikuttamistoiminnan läpinäkyvyyden varmistamiseksi. Pihlajalinna tekee vaikuttamistyötä vain Suomessa. Konserni ei tue poliittisia puolueita tai näiden jäseniä. Nämä vaikutukset realisoituvat omassa toiminnassa pitkällä aikavälillä.

Poliittinen vuorovaikutus voi vaikuttaa myönteisesti liiketoimintaan. Pihlajalinnan yksi strateginen painopistealue on toimia julkisen terveydenhuollon kumppanina ja näin toimintaedellytysten varmistaminen julkisessa terveydenhuollossa. Poliittinen vuorovaikutus voi edesauttaa yksityisille terveydenhuollon toimijoille suotuisamman lainsäädäntökehyksen ja mahdollistaa näin taloudellista hyötyä. Osa-aihe nähdään mahdollisuutena, vaikka siihen liittyy myös maineriski poliittisen vaikuttamisen yhteydessä. Sekä riskit että mahdollisuudet voivat realisoitua omassa toiminnassa.

Ei olennaisiksi aiheiksi arvioitiin:

ESRS E2 Pilaantuminen
ESRS E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat
ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
ESRS S2 Arvoketjun työntekijät
ESRS S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt

Pihlajalinna tunnisti osana kaksoisolennaisuusarviointia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ottaen huomioon konsernin sijainnin, toiminnan, toimialan ja liiketoimen rakenteen. Pihlajalinnan toimintaalue on Suomi. Pihlajalinna tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita sekä liikuntakeskuspalveluita. Oma toiminta ei ole sidoksissa suureen vedenottoon, luonnon resurssien hyödyntämiseen esimerkiksi kaivostoiminnan tai elinympäristöjen heikentämiseen maa- tai metsätalouden tai rakentamisen kautta. Toiminnassa syntyvät jätemäärät on arvioitu suuruusluokaltaan ei olennaisiksi kaksoisolennaisuuden arvioinnissa, ja tässä on huomioitu myös terveyspalvelutoiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet.

Pihlajalinnan toimipisteet sijaitsevat Suomessa, kaupunkien keskustoissa ja kaupunkimaisissa ympäristöissä, rakennuksissa, joissa on ensisijaisesti toimisto- ja liiketilakäyttöä. Omaa tuotantoa, rakennus- tai kiinteistöjen kehittämiseen liittyvää toimintaa tai maa- ja metsätaloutta Pihlajalinnalla ei ole. Vaikutukset ympäristön pilaantumiseen,

vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen heikkenemiseen ovat mahdollisia arvoketjun ylävirrassa, mutta Pihlajalinnan tietoon ei ole tullut hankintaketjuun liittyviä, merkittäviä ympäristövaikutuksia. Edellä kuvatut vaikutukset on olennaisuuden arvioinnin vaiheessa arvioitu vähäisiksi eikä korjaavia, biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä toimia ole todettu olevan tarpeen tehdä.

Prosessi olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi (IRO-1)

Pihlajalinna tunnisti osana kaksoisolennaisuusarviointia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ottaen huomioon konsernin sijainnin, toiminnan, toimialan ja liiketoimen rakenteen. Pihlajalinnan toimintaalue on Suomi ja se on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajista. Konsernilla on kattavat lääkärikeskusja sairaalapalvelut sekä työterveys- ja vakuutusyhteistyöpalvelut. Lisäksi konserni tarjoaa hyvinvointialueille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantomalleja.

Pihlajalinna toteutti vuonna 2023 kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin ESRS:n vaatimusten mukaisesti ja raportoi olennaisista kestävyysseikoista vuodesta 2025 alkaen, vuoden 2024 tiedoilla. Analyysissä on hyödynnetty EFRAG:in ohjeita sekä selkeää prosessia, joka pitää sisällään tarkan pisteytyslogiikan ja priorisoi olennaiset vastuullisuusaiheet asiantuntijoiden avulla. Olennaiset aiheet on ryhmitelty ympäristö-, sosiaalisiin ja hyvän hallintotavan teemoihin ESRS-standardien mukaisesti.

Kaksoisolennaisuusanalyysi koostui useista vaiheista. Esiarvioinnissa seulottiin mahdolliset kestävyysseikat ESRS-standardien ja tieteellisen tutkimuksen perusteella ja kavennettiin aiheet lyhyeksi listaksi, jonka asiantuntijat arvioivat. Arvioinnissa tunnistetut olennaiset kestävyysaiheet on kuvattu ja niiden olennaisuudelle on annettu numeraaliset arvot hyödyntäen olennaisuuden arvioinnin laskentamallia, joka on kuvattu ESRS 1 -standardissa.

DMA-prosessissa tunnistettiin vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, jotka kattavat Pihlajalinnan omat toiminnot sekä tuotantoketjun yläja alavirran arvoketjut. Olennaisuuden arviossa ei keskitytty tiettyihin toimiin, liikesuhteisiin tai maantieteellisiin alueisiin vaan arvio kattoi koko oman toiminnan sekä arvoketjun. Oman toiminnan sekä arvoketjun tuottamat vaikutukset on arvioitu jokaisen aiheen kohdalla erikseen. Laskentataulukossa on erillinen kolumni, jossa tunnistettiin,

missä kohtaa arvoketjua vaikutus syntyy: ala- ja/tai ylävirrassa. Vaikutus voi olla seurausta siis joko omasta toiminnasta ja/tai eri puolin arvoketjua. Näin ollen arviossa otetaan huomioon vaikutukset, joihin yritys osallistuu sekä oman toimintansa että liikesuhteidensa kautta.

Sidosryhmänäkemyksen kerääminen oli kaksoisolennaisuusanalyysin tärkeä osa, jonka avulla täydennettiin ymmärrystä vaikutuksista sidosryhmiin sekä minkälaista tietoa sidosryhmät odottavat päätöksen tekonsa pohjaksi. Pihlajalinnalla on aktiivista vuoropuhelua sidosryhmien kanssa, mutta sen lisäksi osana analyysia tehtiin sidosryhmäkysely, jotta sidosryhmien näkemyksestä ja odotuksista saataisiin syvempää ja tarkempaa käsitystä. Kyselyyn vastanneet sidosryhmät olivat konsernin oman henkilöstön lisäksi muun muassa asiakkaat, asiakasorganisaatiot, ammatinharjoittajat, omistajat, viranomaiset ja päättäjät, kumppanit ja media.

Esiarvioinnin ja sidosryhmäkuulemisen jälkeen toteutettiin asiantuntija-arvio, jossa tunnistettiin ja arvioitiin ns. lyhyelle listalle valittujen kestävyysseikkojen kautta Pihlajalinnan vaikutuksista luontoon ja yhteiskuntaan sekä näistä vaikutuksista sekä luonnosta ja yhteiskunnasta nousevia riskejä ja mahdollisuuksia (kaksoisolennaisuus). Asiantuntija-arvion tuloksista keskusteltiin yhdessä Pihlajalinnan asiantuntijoiden kanssa työpajassa ja sen pohjalta toteutettiin kaksoisolennaisuusarviointi, jossa tunnistettiin Pihlajalinnalle olennaiset vastuullisuusteemat. Pihlajalinnan hallitus on hyväksynyt olennaisten aiheiden valinnan, ja konsernin kestävyysraportoinnin varmentajana toimii KPMG.

Olennaisuuden arvio on laadittu ESRS 1 -vaatimusten mukaisesti ja siinä on käytetty standardin antamia kriteerejä sekä aikahorisontteja. Olennaisuuden arviossa on esiseulonnan perusteella määritelty, mitkä aiheet ovat todennäköisesti olennaisia ja niille on tehty numeerinen arvio. Jokaisesta aiheesta on arvioitu vaikutuksen olennaisuus sekä taloudellinen olennaisuus. Kielteisen vaikutuksen olennaisuutta arvioitaessa on arvioitu mittakaava, laaja-alaisuus sekä peruuttamaton luonne, joista yhteensä syntyy vaikutuksen vakavuus. Tästä vakavuudesta on laskettu vaikutuksen vakavuuden keskiarvo jakamalla vakavuus kolmella. Vakavuuden keskiarvo on kerrottu todennäköisyydellä, jotta saadaan lopullinen vaikutuksen olennaisuuden arvo, joka voi olla väliltä 0–5.

Kynnysarvona on käytetty arvoa 3. Jos myönteisen vaikutuksen arvo on tai ylittää arvon 3 tai kielteisen vaikutuksen olennaisuus on tai ylittää arvon 3, on aihe olennainen. Aiheita ei ole suoranaisesti laitettu tärkeysjärjestykseen, mutta lukujen perusteella järjestys on nähtäSELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

vissä. Myönteisiä vaikutuksia ei ole laitettu tärkeysjärjestykseen suhteellisen laajuuden ja todennäköisyyden perusteella, mutta järjestyksen näkee arviointitaulukosta. Alempana on taulukoituna tarkempi kriteeristö.

Olennaisten teemojen osalta on arvioitu, miten tunnistetut kielteiset ja myönteiset vaikutukset voivat vaikuttaa vastuullisuudesta nouseviin riskeihin ja mahdollisuuksiin. Tehdyn arvioinnin pohjalta on tunnistettu kestävyysaiheiden olennaisia vaikutuksia ja riskejä. Riippuvuuksia on arvioitu tyypillisesti eri kestävyysseikkojen kohdalla eri näkökulmista eli riippuvuuksia voi olla niin henkilöstön, talouden ja luonnon osalta ja ne otettiin huomioon riskejä arvioitaessa esiseulonnan läpäisseille aiheille. Lisäksi toteutettiin sidosryhmien kuuleminen yleisellä tasolla vaikutusten kohdistumisen ymmärtämiseksi. Kestävyyteen liittyviä riskejä ei ole toistaiseksi asetettu tärkeysjärjestykseen suhteessa muihin riskeihin.

Riskien ja mahdollisuuksien taloudellisia vaikutuksia sekä riskien realisoitumisen todennäköisyyttä arvioidaan myös ESRS 1 -ohjeiden mukaan. Taloudellisessa arviossa on pohdittu eri kestävyysseikojen ja aiheiden euromääräisiä liiketoimintariskejä ja -mahdollisuuksia arvio on ulkopuolisten asiantuntijoiden tarkastama. Taloudellinen merkittävyys on ensin arvioitu välillä 0–5 ja sitten kerrottu todennäköisyydellä, josta on saatu lopullinen olennaisuuden arvio. Kynnysarvona on tässäkin arvo 3.

Päätösprosessi

Pihlajalinna on toteuttanut olennaisuuden arvioinnin yhdessä ulkoisten asiantuntijoiden kanssa. Pihlajalinnan hallitus on hyväksynyt olennaisuuden tuloksen.

Vaikutukset, mahdollisuudet ja riskit osana riskienhallinta- ja johtamisprosesseja

Pihlajalinna ei ole vielä sisällyttänyt vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis-, arviointi- ja hallintaprosessia yleiseen riskinhallintaprosessiin tai käytä sitä yleisen riskiprofiilin ja riskinhallintaprosessien arviointiin. Pihlajalinnan vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis-, arviointi- ja hallintaprosessia on kehitetty kuluneen tilikauden aikana. Riskienhallintaprosessi on kattanut liiketoimintariskiarvioinnin, ihmisoikeusriskiarvioinnin sekä kaksoisolennaisuusarvioinnin osalta vaikutusten ja riskien tunnistamisen ja arvioinnin osana kokonaisuutta. Nämä osa-alueet yhtenäistetään konsernin yleiseen riskinhallintaprosessiin tulevien tilikausien aikana. Mahdollisuuksien

tunnistamis-, arviointi- ja hallintaprosessia ei raportointivuotena ole vielä sisällytetty yleiseen johtamisprosessiin.

Olennaisuuden arvioinnin yksityiskohtaisuus, lähteet ja jatko

Ensimmäinen olennaisuuden arvion tarkastelu on tehty ylätasoisesti standarditasolla ja tärkeimpien aiheiden tiimoilta vaikutuksia on tarkennettu osa- ja osa-osa-aiheiden tasolle ja niille on tehty olennaisuuden arvion laskelma. Seuraavina vuosina Pihlajalinna syventää arviota niin osa- kuin osa-osa-aihe että yksittäisten vaikutusten tasolla sekä perusteellisemmin arvoketjussaan. Pihlajalinna on käyttänyt päätietolähteinään tieteeseen perustavaa ja yleisesti hyväksyttyä IPPC:n kuudetta arviointiraporttia (2023) sekä toimialakohtaisia lähteitä, mutta aikoo hyödyntää lähteitä jatkossa vielä kokonaisvaltaisemmin. Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen prosessi ei ole muuttunut edelliseen raportointikauteen verrattuna, koska Pihlajalinna raportoi ensimmäisen kerran vuonna 2024 eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti. Kaksoisolennaisuusanalyysia tarkistetaan ja päivitetään vuoden 2025 aikana.

Kuvaus liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista (G1 IRO-1)

Pihlajalinna-konsernissa on käytössä liiketoiminnan riskienhallintasuunnitelma. Konsernilla on riskienhallintaverkosto, jonka omistajana toimii lääketieteellinen johtaja ja jonka hallintaa koordinoi hallintoylilääkäri. Verkostoon kuuluu kattavasti eri konsernitoimintojen johtotehtävissä toimivia henkilöitä. Pihlajalinna on kartoittanut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, sekä riskienhallintakäytännöt ja -työkalut sekä ISO-laatustandardien riskienhallintaa koskevat sisällöt. Niiden perusteella on muodostettu riskienhallintaperiaatteet ja -politiikka.

Pihlajalinnan riskienhallintaverkosto vie vuosittain riskienhallintapolitiikan konsernin johtoryhmälle, joka esittelee asiakokonaisuuden konsernin hallitukselle. Pihlajalinnan hallitus on hyväksynyt riskienhallintapolitiikan ja johtoryhmän vuosittain esittelemät riskit ja mahdollisuudet. Riskienhallintapolitiikassa on Pihlajalinnan riskienhallinnan sisältö, tavoitteet, toimintatavat ja -periaatteet sekä vastuut. Säännöllisesti tehtävän riskianalyysin tulokset käsitellään konsernin johtoryhmässä. Riskienhallintaverkoston sisällä on muodostettu työryhmä, joka työskentelee riskienhallinnan parissa sekä suunnittelee toimenpiteet riskienhallintaa ja sen täytäntöönpanoa varten.

PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2024

Pihlajalinna hyödyntää riskienhallinnan viitekehyksenä sosiaali- ja terveyspalvelussa laajalti käytettävää riskiluokittelua, jossa määritellään ulkoiset, sisäiset ja ulkopuolisille aiheutetut riskit. Lisäksi keskiössä ovat Pihlajalinnan arvonluonnin mallin mukaisesti asiakas, ammattilainen, terveys sekä talous ja ympäristö. Riskien vaikuttavuusarvioinnissa hyödynnetään viisiportaista todennäköisyysarviota, jota peilataan riskien vaikuttavuuden viisiportaisella asteikolla teemoissa talous, maine, asiakkuus, henkilöstö ja tietosuoja. Riskityön osana tunnistetaan aina riskien hallintakeinot sekä riskien omistajat, jotta riskien hallinta on varmistettu kunkin operatiivisen vastuun alueella. Riskienhallintaa Pihlajalinnassa on perinteisesti tehty konserni-, liiketoiminta-, yksikkö-, palvelu- ja prosessitasoisesti. Keskeisimmät riskit ja häiriöt tunnistetaan ja arvioidaan säännöllisesti, ja niiden varalle on laadittu jatkuvuussuunnitelmat, jolloin riskin toteutuessa Pihlajalinnan toiminta jatkuu mahdollisimman vähin häiriöin.

Pihlajalinnan riskienhallinnan tavoitteena on edistää konsernin strategisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamista, omistaja-arvoa, konsernin liiketoiminnan tuloksellisuutta ja vastuullisten toimintatapojen toteutumista. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan, että konsernin liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnetaan, niitä arvioidaan ja seurataan sekä huolehditaan käytännön toimenpiteet ja jatkuva valvonta riskien ennakoimiseksi ja haitallisten vaikutusten lieventämiseksi tai vähentämiseksi.

Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet ovat hallituksen hyväksymät. Rahoitusriskien tunnistamisesta ja käytännön riskienhallinnasta vastaa konsernin talous- ja rahoitusjohtaja yhdessä liiketoimintajohdon kanssa. Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa riittävä maksuvalmius ja minimoida rahoituskustannukset sekä tuottaa johdolle säännöllisesti informaatiota konsernin rahoituksellisesta tilanteesta ja riskeistä.

Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista (E1 ESRS 2 IRO-1)

Pihlajalinna konsernin vaikutukset ilmastonmuutokseen ja kasvihuonekaasupäästöt on kuvattu E1-osiossa, kohdassa E1-6: Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt. Kaksoisolennaisuusanalyysissä tunnistettiin Pihlajalinnan vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Arvioinnissa on otettu huomioon Pihlajalinnan liiketoimintamallin erityispiirteet sekä Pihlajalinnan arvoketju. Tunnistettuja kielteisiä vaikutuksia ovat oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöt, toimitusketjujen kestävyys sekä ympäristöjalanjälki, jotka aiheutuvat henkilöstön ja asiakkaiden liikkumisesta ja hankinnasta. Pihlajalinnan liiketoiminnan luonteen vuoksi ilmastonmuutoksen sopeutumiseen tai hillintään ei ole tunnistettu liittyvän merkittäviä riskejä. Ilmastoon liittyvien fyysisten ja siirtymäriskien liiketoimintavaikutuksiin liittyvä skenaario- ja resilienssianalyysi, jossa tunnistetaan kattavammin riskejä ja niihin liittyviä hallintakeinoja ja vaikutuksia toimintaan, toteutetaan tulevien tilikausien aikana.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | KESTÄVYYSRAPORTTI 49

Lista ESRS-standardien mukaisista julkaisuvaatimuksista (IRO-2)

Muusta EU:n lainsäädännöstä johdetut monialaisten ja aihekohtaisten standardien tietopisteet

Oheisessa taulukossa on esitetty ESRS 2:n ja aihekohtaisten ESRS-standardien tietopisteet, jotka on johdettu muusta Euroopan unionin (EU) lainsäädännöstä ESRS 2:n liitteen B mukaisesti. Taulukossa kerrotaan mistä olennaiset tietopisteet löytyvät kestävyysraportissa ja mitkä tietopisteet eivät ole olennaisia.

Tiedonanto vaatimus	Tietopiste		Viittaus tiedonanto velvoiteasetukseen	Viit taus pi lariin 3	Viittaus ver tailuarvo asetukseen	Viittaus EU:n ilmas tolakiin	Olennaisuus
ESRS 2 GOV-1	21 d	Hallituksen sukupuolijakauma	X		X		Ylimmän johdon rooli kestävyyden hallin nassa (GOV-1)
ESRS 2 GOV-1	21 e	Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus			X		Ylimmän johdon rooli kestävyyden hallin nassa (GOV-1)
ESRS 2 GOV-4	30	Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista	X				Selvitys kestävyyttä koskevasta due dili gence -prosessista (GOV-4)
ESRS 2 SBM-1	40 d i	Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan	X	X	X		Ei olennainen
ESRS 2 SBM-1	40 d ii	Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan	X		X		Ei olennainen
ESRS 2 SBM-1	40 d iii	Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan	X		X		Ei olennainen
ESRS 2 SBM-1	40 d iv	Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan			X		Ei olennainen
ESRS E1-1	14	Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä				X	Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma (E1-1)
ESRS E1-1	16 g	Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yri tykset		X	X		Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma (E1-1)
ESRS E1-4	34	Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet	X	X	X		Ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeu tumiseen liittyvät tavoitteet (E1-4)
ESRS E1-5	38	Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähtei den mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat)	X				Ei olennainen
ESRS E1-5	37	Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	X				Energiankulutus ja energialähteiden yh distelmä (E1-5)
ESRS E1-5	40–43	Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan mer kittävillä aloilla	X				Ei olennainen
ESRS E1-6	44	Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja ko konaispäästöt	X	X	X		Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonais päästöt (E1-6)
ESRS E1-6	53–55	Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti	X	X	X		Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonais päästöt (E1-6)
ESRS E1-7	56	Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset				X	Ei olennainen
ESRS E1-9	66	Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille			X		Siirtymäsäännöstä sovellettu

VUOSI 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS PALKITSEMINEN

		Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mu
ESRS E1-9	66 a	kaan; Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin koh		X	Siirtymäsäännöstä sovellettu
	66 c	distuu olennainen fyysinen riski
ESRS E1-9	67 c	Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehok kuusluokittain		X	Siirtymäsäännöstä sovellettu
ESRS E1-9	69	Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa		X	Siirtymäsäännöstä sovellettu
ESRS E2-4	28	Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa	X		Ei olennainen
ESRS E3-1	9	Vesivarat ja merten luonnonvarat	X		Ei olennainen
ESRS E3-1	13	Kohdennetut toimintaperiaatteet	X		Ei olennainen
ESRS E3-1	14	Merien ja valtamerten kestävyys	X		Ei olennainen
ESRS E3-4	28 c	Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä	X		Ei olennainen
ESRS E3-4	29	Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna	X		Ei olennainen
ESRS 2 SBM3-E4	16 a i	Toiminnot, jotka vaikuttavat kielteisesti biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin	x		Ei olennainen
ESRS 2 SBM3-E4	16 b	Olennaiset kielteiset vaikutukset, jotka liittyvät maaympäristön tilan heikkenemiseen, aavikoitumiseen tai maaperän sulkemiseen	x		Ei olennainen
ESRS 2 SBM3-E4	16 c	Toiminta, joka vaikuttaa uhanalaisiin lajeihin	X		Ei olennainen
ESRS E4-2	24 b	Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperi aatteet	X		Ei olennainen
ESRS E4-2	24 c	Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet	X		Ei olennainen
ESRS E4-2	24 d	Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet	X		Ei olennainen
ESRS E5-5	37 d	Kierrättämätön jäte	X		Ei olennainen
ESRS E5-5	39	Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte	X		Ei olennainen
ESRS 2 – SBM-3 – S1	14 f	Pakkotyötapausten riski	X		Olennaiset kestävyysaiheet Pihlajalinnan toiminnassa ja niiden yhteys strategiaan (SBM-3)
ESRS 2 – SBM-3 – S1	14 g	Lapsityövoimatapausten riski	X		Olennaiset kestävyysaiheet Pihlajalinnan toiminnassa ja niiden yhteys strategiaan (SBM-3)
ESRS S1-1	20	Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset	X		Toimintaperiaatteet
ESRS S1-1	21	Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittele miä aiheita koskevat due diligence -käytännöt		X	Toimintaperiaatteet
ESRS S1-1	22	Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet	X		Toimintaperiaatteet

VUOSI 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS PALKITSEMINEN

ESRS S1-1	23	Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallin tajärjestelmä	X		Prosessit kielteisten vaikutus ten korjaamiseksi ja kanavat oman työvoiman huolenai heiden esiin tuomiseksi (S1-3)
ESRS S1-3	32 c	Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät	X		Prosessit kielteisten vaikutus ten korjaamiseksi ja kanavat oman työvoiman huolenai heiden esiin tuomiseksi (S1-3)
ESRS S1-14	88 b, c	Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus	X	X	Työterveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit (S1-14)
ESRS S1-14	88 e	Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauk sien vuoksi menetettyjen päivien määrä	X		Siirtymäsäännöstä sovellettu
ESRS S1-16	97 a	Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero	X	X	Ansiotuloa koskevat mittarit (S1-16)
ESRS S1-16	97 b	Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka	X		Ansiotuloa koskevat mittarit (S1-16)
ESRS S1-17	103 a	Syrjintätapaukset	X		Tapaukset, valitukset ja vaka vat ihmisoikeusvaiktukset (S1-17)
ESRS S1-17	104 a	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaattei den ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen	X	X	Tapaukset, valitukset ja vaka vat ihmisoikeusvaiktukset (S1-17)
ESRS 2 – SBM-3 – S2	11 b	Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa	X		Ei olennainen
ESRS S2-1	17	Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset	X		Ei olennainen
ESRS S2-1	18	Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet	X		Ei olennainen
ESRS S2-1	19	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaattei den ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen	x	x	Ei olennainen
ESRS S2-1	19	Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittele miä aiheita koskevat due diligence -käytännöt		X	Ei olennainen
ESRS S2-4	36	Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ih misoikeuksien loukkaukset 36 kohta	X		Ei olennainen
ESRS S3-1	16	Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset	X		Ei olennainen
ESRS S3-1	17	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaattei den, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen	X	X	Ei olennainen
ESRS S3-4	36	Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset	X		Olennainen
ESRS S4-1	16	Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet	X		Olennaisten aiheiden johta minen ja toimintaperiaatteet (S4-1)

VUOSI 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS PALKITSEMINEN

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

ESRS S4-1	17	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaattei den ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen	X	X	Olennaisten aiheiden johta minen ja toimintaperiaatteet (S4-1)
ESRS S4-4	35	Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset	X		Toimenpiteet (S4-4)
ESRS G1-1	10 b	Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus	X		Toimintaperiaatteet
ESRS G1-1	10 d	Väärinkäytösten paljastajien suojelu	X		Ei olennainen
ESRS G1-4	24 a	Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta mää rätyt sakot	X	X	Ei olennainen
ESRS G1-4	24 b	Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit	X		Ei olennainen

Taulukko: Pihlajalinnan olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta (IRO)

E1 Ilmastonmuutos
Kestävyysseikka	Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IRO)		Vaikutus alue	Aikajänne	Arvoketjun vaihe ja sidosryhmä	Hallintakeino
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöt, toimitusketjujen kestävyys, ympäristöjalanjälki. Pihlajalinnan oman toiminnan päästöt ovat peräisin muun mu assa liiketoiminnasta, liikematkoista ja toimitilojen energian käytöstä. Tuotetuilla päästöillä on todellinen, kielteinen vaiku tus ympäristöön.	Todellinen kielteinen vaikutus	Laaja	Keskipitkä	Kaikki / Ympäristö, yhteiskunta	Päästölaskennan datan laadun parantamisella voidaan tarkemmin kohdentaa vaikuttavia toimenpiteitä. Ilmastotiekartan hyväksyminen (SBTi viitekehyk seen perustuva) sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden johtaminen ja seuranta.
Ilmastonmuutoksen hil lintä	Asiakkaiden ja henkilöstön liikkumisesta sekä hankinnasta joh tuvat kasvihuonekaasupäästöt	Todellinen kielteinen vaikutus	Laaja	Lyhyt	Arvoketjun ylävirta, ala virta / Ympäristö, yhteiskunta	Etäasiointipalvelujen vahvistaminen vähentää asiakkaiden liikkumisesta ai heutuvien päästöjä. Sidosryhmävuoropuhelun ylläpitäminen toimittajakump paneiden kanssa hankinnan päästöjen vähentämiseksi.

VUOSI 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS PALKITSEMINEN

S1 Oma työvoima
Kestävyysseikka	Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IRO)		Vaikutus alue	Aikajänne	Arvoketjun vaihe ja sidosryhmä	Hallintakeino
Oman työvoiman työ suhteiden vakaus	Pihlajalinna tarjoaa vakaita työsuhteita sekä mahdollisuuden harjoittaa ammattia.	Todellinen myöntei nen vaikutus	Laaja	Lyhyt	Oma toiminta / Työntekijät	Pihlajalinna tarjoaa esihenkilöille tukea työsuhdeasioissa keskitetyn HR-neu vonnan kautta, esihenkilöiden johtamisen kehittymiseen panostetaan koh dennetuilla koulutuksilla. Pihlajalinna-konsernissa käytössä oleva työaika pankki ja liukuva työaika joissakin toiminnoissa. Lisäksi etätyönä voi tehdä työtehtäviä, joissa läsnäolo työpaikalla ei ole välttämätöntä työn hoita miseksi. Pihlajalinna tarjoaa laajat mahdollisuudet toimia ammatinharjoittajana, erityi sesti lääkärinä. Työ voidaan räätälöidä joustavasti lääkärin oman mielenkiin non mukaan ja työn tukena toimivat lääkäriasiakkuusvastaavat, jotka avusta vat arjen sujuvuudessa ja käytännön asioissa.
	Mahdollisuudet työnantajanäkökulmasta suuret: veto- ja pito voima työnantajana, työmotivaatio, työurien pituus, jaksami nen, tuottavuus, esihenkilötyö ja johtaminen.	Mahdollisuus	Laaja	Kaikki
	Henkilöstön työolojen ja -hyvinvoinnin sekä terveyden ja tur vallisuuden varmistaminen on myös taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien näkökulmasta merkittävää. Kuormituksen tai tapaturman seurauksena voi olla pitkiä sairaspoissaoloja ja kil pailukykyisen palkan tarjoaminen voi vaikuttaa lyhyen aikavälin kannattavuuteen.	Riski	Yksittäinen	Kaikki
Oman työvoiman työ aika	Yötyö kuormittaa henkilöstöä	Todellinen kielteinen vaikutus	Yksittäinen	Lyhyt	Oma toiminta / Työntekijät	Pihlajalinnassa on käytössä terveystarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä. Konsernissa on käytössä varhaisen puuttumisen malli ja se on koulutettu kaikille esihenkilöille. Pihlajalinna noudattaa voimassa ole vaa työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Pihlajalinna tarjoaa esihenkilöille tukea työsuhdeasioissa keskitetyn HR-neuvonnan kautta, esihenkilöiden työ suhdeosaamisen kehittymiseen panostetaan kohdennetuilla koulutuksilla.
	Mahdollisuudet työnantajanäkökulmasta suuret: veto- ja pito voima työnantajana, työmotivaatio, työurien pituus, jaksami nen, tuottavuus, esihenkilötyö ja johtaminen.	Mahdollisuus	Laaja	Kaikki		Pihlajalinna tarjoaa esihenkilöille tukea työsuhdeasioissa keskitetyn HR-neu vonnan kautta, esihenkilöiden työsuhdeosaamisen kehittymiseen panoste taan kohdennetuilla koulutuksilla. Pihlajalinna-konsernissa käytössä oleva työaikapankki ja liukuva työaika joissakin toiminnoissa. Lisäksi etätyönä voi tehdä työtehtäviä, joissa läsnäolo työpaikalla ei ole välttämätöntä työn hoita miseksi.
	Henkilöstön työolojen ja -hyvinvoinnin sekä terveyden ja tur vallisuuden varmistaminen on myös taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien näkökulmasta merkittävää. Kuormituksen tai tapaturman seurauksena voi olla pitkiä sairaspoissaoloja ja kil pailukykyisen palkan tarjoaminen voi vaikuttaa lyhyen aikavälin kannattavuuteen.	Riski	Yksittäinen	Kaikki
Oman työvoiman riit tävä palkka	Mahdollisuudet työnantajanäkökulmasta suuret: veto- ja pito voima työnantajana, työmotivaatio, työurien pituus, jaksami nen ja tuottavuus. Myös myönteinen työnantajakuva sekä maine tuovat taloudellista hyötyä.	Mahdollisuus	Laaja	Kaikki	Oma toiminta / Työntekijät	Pihlajalinna noudattaa voimassa olevaa työlainsäädäntöä ja työehtosopimuk sia. Pihlajalinnassa on rooliarkkitehtuuri sopimuspalkkaisille työntekijöille. Henkilöstön palkkaus perustuu työehtosopimusten lisäksi kunkin työntekijän työn vaativuuteen, osaamiseen, työssä suoriutumiseen sekä yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattamiseen. Pihlajalinna huomioi ja palkitsee esi merkillistä toimintaa sekä merkittäviä työsaavutuksia palkitsemisen eri muo doilla. Lisäksi tarjotaan henkilöstöetuja, joiden avulla tuetaan henkilöstön työ hyvinvointia ja -tyytyväisyyttä.
	Palkkojen nostaminen voi lisätä kustannuksia vaikuttaen lyhyen aikavälin kannattavuuteen.	Riski	Yksittäinen	Kaikki

Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka saman arvoisesta työstä oman työvoiman keskuudessa	Henkilöstön palkkaus perustuu kunkin työntekijän osaamiseen sekä yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattamiseen. Työehtosopimusten piiriin kuuluvissa tehtävissä palkkaus pe rustuu työehtosopimuksen mukaisiin palkkaryhmiin. Palkkauk seen vaikuttavat lisäksi tehtäväkohtaiset vastuulisät, kokemus vuodet sekä paikkakuntakalleusluokittelu. Sukupuoli ei ole mis sään tilanteessa palkkaukseen vaikuttava tekijä. Ylempien toi mihenkilöiden palkkaus määräytyy mm. tehtävän ja työn vaati vuuden mukaan sekä osaamisen, työkokemuksen, suorituksen ja tulosten perusteella.	Todellinen myöntei nen vaikutus	Laaja	Lyhyt	Oma toiminta / Työntekijät	Pihlajalinnassa kaikki palkkausta, palkitsemista ja ylennyksiä koskevat päätök set perustuvat kunkin työntekijän osaamiseen ja saavutuksiin. Pihlajalinna to teuttaa säännöllisesti palkkakartoituksia.
Oman työvoiman työ- ja yksityiselämän tasapaino	Veto- ja pitovoima työnantajana, työmotivaation sekä työurien pituuden kasvattaminen, kuntouttava ja joustava, elämänkaa ren vaiheet huomioiva ja työntekijää tukeva toiminta tuo myös taloudellisia mahdollisuuksia, työnantaja maine vastuullisena toimijana.	Mahdollisuus	Laaja	Kaikki	Oma toiminta / Työntekijät	Pihlajalinnassa on käytössä työaikapankki ja liukuva työaika joissakin toimin noissa. Pihlajalinnassa etätyönä voi tehdä työtehtäviä, joissa läsnäolo työpai kalla ei ole välttämätöntä työn hoitamiseksi. Työ- ja yksityiselämän tasapai noa tuetaan laadukkaalla esihenkilötyöllä ja aktiivisen välittämisen mallin mu kaisella toiminnalla.
	Kuormituksen tai tapaturman seurauksena sairaspoissaolot.	Riski	Yksittäinen	Kaikki
Oman työvoiman ter veys ja turvallisuus	Psykologinen turvallisuus, mielenterveyden haasteet	Todellinen kielteinen vaikutus	Yksittäinen	Lyhyt	Oma toiminta / Työntekijät	Työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisen tavoitteena on hyvinvoiva työnte kijä, toimiva työyhteisö ja työstä johtuvien sairauksien tehokas ennaltaeh käisy. Pihlajalinnassa ihmisten hyvinvoinnin johtaminen huomioidaan osana kaikessa johtamisessa. Pihlajalinnan työterveyshuolto perustuu ennaltaehkäi sevään toimintaan sekä aktiivisen välittämisen malliin, jossa esihenkilöitä kou lutetaan ottamaan työntekijän työkyky puheeksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Pihlajalinnassa on käytössä mukautetun työn toimintamalli ja Mie len huoli -palvelut. Henkilöstön hyvinvointia tuetaan laadukkaalla arjen johta misella.
	Työtapaturmat	Potentiaalinen kiel teinen vaikutus	Yksittäinen	Lyhyt		Työsuojeluriskien hallinnalla tunnistetaan työn vaarat, riskit ja haittavaikutuk set sekä pyritään suunnitelmallisesti poistamaan tai pienentämään niitä. Työ ympäristöjen riskit arvioidaan Pihlajalinnan yksiköissä vähintään kerran vuo dessa ja aina merkittävien muutosten yhteydessä. Tunnistettujen riskien ter veydellistä merkitystä arvioidaan lisäksi työterveyshuollon suorittamissa työ paikkaselvityksissä, joita tehdään vähintään viiden vuoden välein tai merkittä vien muutosten yhteydessä. Toimipisteissä suoritetaan säännöllisesti turvalli suuskävely, minkä tarkoitus on tutustuttaa työntekijät oman työpaikkansa ja sen lähiympäristön turvallisuuteen ja työsuojeluun käytännössä.
	Alan asiantuntijana Pihlajalinnalla on potentiaali tarjota henki löstölleen ensiluokkaista terveydenhoitoa.	Todellinen myöntei nen vaikutus	Laaja	Lyhyt
	Veto- ja pitovoima työnantajana, työmotivaation sekä työurien pituuden kasvattaminen, kuntouttava ja joustava, elämänkaa ren vaiheet huomioiva ja työntekijää tukeva toiminta tuo myös taloudellisia mahdollisuuksia, työnantaja maine vastuullisena toimijana. Kuormituksen tai tapaturman seurauksena sairaspoissaolot	Mahdollisuus Riski	Laaja Yksittäinen	Kaikki Kaikki		Työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisen tavoitteena on hyvinvoiva työnte kijä, toimiva työyhteisö ja työstä johtuvien sairauksien tehokas ennaltaeh käisy. Pihlajalinnassa tarkastellaan säännöllisesti työterveyssopimuksen sisäl töä, jotta se tukee henkilöstön työkykyisyyttä parhaalla mahdollisella tavalla.

Toimenpiteet työpai kalla esiintyvän väkival lan ja häirinnän torju miseksi omassa työvoi massa	Pihlajalinnassa noudatetaan epäasiallisen kohtelun vastaista toimintamallia, jonka mukaan työntekijöihin kohdistuvaa häi rintää tai epäasiallista kohtelua ei hyväksytä missään muo dossa. Esihenkilöillä on velvollisuus puuttua epäasialliseen koh teluun tai häirintään heti, kun asia on tullut esihenkilön tie toon.	Todellinen myöntei nen vaikutus	Laaja	Lyhyt	Oma toiminta / Työntekijät	Pihlajalinnassa on häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan toimintamalli, jonka mukaisesti toimimalla edistetään henkilöstön työhyvinvointia.
Oman työvoiman koulu tus ja taitojen kehittä minen	Pihlajalinna tarjoaa henkilöstölleen yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen ja oman osaamisen kehittämiseen	Todellinen myöntei nen vaikutus	Laaja	Lyhyt	Oma toiminta / Työntekijät	Kaikki Pihlajalinnan työntekijät ovat vuotuisten kehityskeskusteluiden piirissä. Henkilöstölle on oma verkko-oppimisympäristö, Pihlajalinna Akatemia, jossa on saatavilla uusia osaamisen kehittymistä tukevia sisältöjä. Konsernin koulu tussuunnitelmaan on koottu konsernin strategiaan ja liiketoiminta-alueiden osaamistarpeisiin perustuvat konsernitasolta kohderyhmittäin järjestettävät koulutukset. Työkyvyttömyys- ja työttömyysuhan alaisten työntekijöiden huo mioiminen. Eri elämäntilanteissa olevien työntekijöiden erityistarpeiden huo mioiminen.
	Yhdenvertainen kohtelu sekä osaamisen ja taitojen kehittämi nen on myös taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien näkö kulmasta merkittävää. Veto- ja pitovoima työnantajana, työ motivaation sekä työurien pituuden kasvattaminen, tasa-arvoi nen, osaamista kartuttava toiminta tuo myös taloudellisia mah dollisuuksia.	Mahdollisuus	Laaja	Kaikki

VUOSI 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS PALKITSEMINEN

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Kestävyysseikka	Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IRO)		Vaikutus alue	Aikajänne	Arvoketjun vaihe ja sidosryhmä	Hallintakeino
Kuluttajien ja loppu käyttäjien yksityisyys	Potilasturvallisuuden, tietosuojan ylläpitäminen (kyberhyök käykset infraan ja laitteistoon)	Todellinen ja poten tiaalinen kielteinen vaikutus	Laaja	Lyhyt	Oma toiminta /	Pihlajalinnan tietosuojan ja tietoturvan johtamisen tarkoituksena on varmis taa kaikkien Pihlajalinnan tietojen, erityisesti potilas- ja henkilötietojen, tur vallinen käsittely sekä potilaiden, asiakkaiden ja henkilöstön yksityisyyden suoja. Tietoturvajohtamisella pyritään varmistamaan tietojen eheys, luotta
	Asiakkaiden yksityisyyteen, tietosuojaan ja tietoturvaan liittyy merkittäviä taloudellisia riskejä. Merkittävimpiä riskejä ovat ky berhyökkäykset infraan tai laitteistoon sekä näistä aiheutuvat mainehaitta ja mahdolliset korvausvelvollisuudet.	Riski	Laaja	Lyhyt, keski pitkä	Kuluttajat ja loppukäyt täjät
Kuluttajien ja loppu	Potilasturvallisuuden, tietosuojan ylläpitäminen (kyberhyök käykset infraan ja laitteistoon)	Todellinen ja poten tiaalinen kielteinen vaikutus	Laaja	Lyhyt	Oma toiminta /	muksellisuus ja saatavuus. Kyberturvan kehittämissuunnitelma ohjaa tieto turvan kehitystyötä ja sille asetettujen tavoitteiden seurantaa. Käytössä ulko puolinen tietoturvavalvomo (SOC), joka varmistaa organisaation tietoturvalli
käyttäjien henkilön suoja	Asiakkaiden yksityisyyteen, tietosuojaan ja tietoturvaan liittyy merkittäviä taloudellisia riskejä. Merkittävimpiä riskejä ovat ky berhyökkäykset infraan tai laitteistoon sekä näistä aiheutuvat mainehaitta ja mahdolliset korvausvelvollisuudet.	Riski	Laaja	Lyhyt, keski pitkä	Kuluttajat ja loppukäyt täjät	suuden jatkuvan valvonnan sekä tunnistaa ja reagoi tietoturvauhkien ja -poik keamien varalta, suojaten näin organisaation tietojärjestelmiä ja tietoja.
Kuluttajien ja loppu käyttäjien sananvapaus	Mainehaitta ja asiakastyytyväisyys	Riski	Yksittäinen	Keskipitkä	Oma toiminta / Kuluttajat ja loppukäyt täjät	Pihlajalinnan palveluperiaatteet ohjaavat asiakaspalvelutyötä ja asiakkaiden kohtaamisen toimintatapoja. Pihlajalinna ohjeistaa ja kouluttaa henkilöstöä viestinnässä muun muassa asiakkaiden yksityisyyden suojan, tietosuojan ja palveluiden turvallisuuden aihealueilta.
Kuluttajien ja loppu käyttäjien mahdollisuus saada laadukkaita tie toja	Pihlajalinna tuottaa ja jakaa yhdessä henkilöstönsä kanssa tie toa yhteiskunnan kannalta merkityksellisistä sosiaali- ja tervey denhoitoalan teemoista. Viestintä ei kuitenkaan saa vaarantaa asiakkaiden tai työntekijöiden yksityisyyden suojaa, tietosuojaa tai palveluiden turvallisuutta.	Todellinen myöntei nen vaikutus	Laaja	Lyhyt	Oma toiminta / Kuluttajat ja loppukäyt täjät	Pihlajalinna ohjeistaa ja kouluttaa henkilöstöä viestinnässä muun muassa asi akkaiden ja työntekijöiden yksityisyyden suojan, tietosuojan ja palveluiden turvallisuuden aihealueilta.
Kuluttajien ja loppu käyttäjien terveys ja turvallisuus	Pihlajalinna tuottaa asiakkaille terveyshyötyä, yhteiskunnalle ja työnantajille säästöjä, hoitoon pääsyn nopeuttaminen (jonojen purku). Potilasturvallisuus (fyysinen potilasturvallisuus) ja myönteinen vaikuttavuus ovat vahvoja.	Todellinen ja poten tiaalinen myönteinen vaikutus	Laaja	Lyhyt	Oma toiminta / Kuluttajat ja loppukäyt täjät	Pihlajalinnalla on kattava sairaala- ja lääkärikeskusverkosto, etäpalvelut sekä laajat diagnostiikan palvelut, joiden avulla varmistetaan palveluiden nopea saatavuus sekä pystytään auttamaan hyvinvointialueita hoitojonojen purka misessa. Pihlajalinna on tehostanut tietosuoja- ja tietoturvatiimien yhteis työtä poikkileikkaavan yhteistyöryhmä perustamisella, joka kokoontuu sään nöllisesti. Pihlajalinnalla on käytössä kyberturvan kehittämissuunnitelma, joka ohjaa tietoturvan kehitystyötä ja sille asetettujen tavoitteiden seurantaa tulevina vuosina. Pihlajalinna tähtää erinomaiseen asiakaskokemukseen kaikissa palveluissaan. Palautteen systemaattinen kerääminen ja käsittely mahdollistavat yhtiön pal veluiden, prosessien ja toimintamallien kehittämisen asiakkaita kuunnellen. Pihlajalinna mittaa asiakaskokemusta nettosuositteluindeksillä (Net Promoter Score, NPS).
	Potilasturvallisuuden merkittävä vaarantuminen	Mahdollinen kieltei nen vaikutus	Yksittäinen	Kaikki		Potilasturvallisuuteen liittyviä kielteisiä vaikutuksia ja riskejä hallitaan muun muassa ennaltaehkäisevillä prosesseilla, henkilöstön ammattitaidon ylläpitä misellä, laatukriteerien täyttämisellä ja varmistamalla laadukkaiden palvelu jen tuottaminen. Arvioidaan ja huomioidaan säännöllisesti riskikartoituksen sekä ihmisoikeusriskien arvioinnin yhteydessä.
	Asiakkaiden terveys, turvallisuus ja henkilönsuoja ovat Pihlaja linnan toiminnan keskiössä. Potilasturvallisuuteen liittyvät ris kit ovat mainehaitta ja mahdolliset korvausvelvollisuudet.	Riski	Yksittäinen	Lyhyt, keski pitkä

VUOSI 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS PALKITSEMINEN

Kuluttajien ja loppu käyttäjien lasten suoje leminen	Potilasturvallisuuden, tietosuojan ylläpitäminen (kyberhyök käykset infraan ja laitteistoon)	Todellinen ja poten tiaalinen kielteinen vaikutus	Laaja	Lyhyt	Oma toiminta / Kuluttajat ja loppukäyt täjät	Pihlajalinna on tehostanut tietosuoja- ja tietoturvatiimien yhteistyötä poikki leikkaavan yhteistyöryhmä perustamisella, joka kokoontuu säännöllisesti. Pihlajalinnalla on käytössä kyberturvan kehittämissuunnitelma, joka ohjaa tietoturvan kehitystyötä ja sille asetettujen tavoitteiden seurantaa tulevina vuosina.
	Potilasturvallisuuden, tietosuojan ylläpitäminen. (kyberhyök- käykset infraan ja laitteistoon)	Riski	Laaja	Lyhyt, keski pitkä
Kuluttajien ja loppu käyttäjien syrjimättö myys	Asiakkaiden samanarvoinen kohtelu	Todellinen myöntei nen vaikutus	Laaja	Lyhyt	Oma toiminta / Kuluttajat ja loppukäyt täjät	Asiakkaiden yhdenvertaisuutta voidaan lisätä parantamalla palveluiden saa tavuutta etäpalveluilla sielläkin, missä lähipalveluita ei ole tarjolla.
	Asiakkaiden syrjimättömyys on myös Pihlajalinnan toiminnan keskiössä. Näihin liittyvä mainehaitta voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia riskejä, mutta toisaalta myös mainehyöty voi tuoda mahdollisuuksia.	Riski ja mahdollisuus	Laaja	Lyhyt, keski pitkä
Tuotteiden ja palvelujen saanti	Julkisen palvelujärjestelmä kriisiytynyt. Pihlajalinna tuottaa asi akkailleen, yhteiskunnalle ja työnantajille säästöjä palveluiden saatavuudella	Todellinen myöntei nen vaikutus	Laaja	Lyhyt	Oma toiminta / Kuluttajat ja loppukäyt täjät	Monipuolisten ja kysyntää vastaavien palvelujen tarjonta ja etäpalveluiden saatavuuden parantaminen.
	Asiakkaisiin liittyvä tuotteiden ja palvelujen saanti ovat myös Pihlajalinnan toiminnan keskiössä. Näihin liittyvä mainehyöty ja toisaalta mainehaitta voivat aiheuttaa niin taloudellisia ris kejä kuin mahdollisuuksiakin.	Riski ja mahdollisuus	Laaja	Lyhyt, keski pitkä	Oma toiminta / Kuluttajat ja loppukäyt täjät
Vastuullinen markki nointi	Pihlajalinnan markkinoinnin ja viestinnän perustana on asialli suus, luotettavuus ja totuudenmukaisuus sekä ajantasainen lääketieteellinen tieto.	Todellinen myöntei nen vaikutus	Laaja	Lyhyt	Oma toiminta /	Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajana ja pörssiyhtiönä läpinäkyvä, oikea
	Vastuullinen markkinointi on myös Pihlajalinnan toiminnan keskiössä ja siihen liittyvä mainehyöty ja toisaalta mainehaitta voivat aiheuttaa niin merkittäviä taloudellisia riskejä kuin mah dollisuuksiakin.	Riski ja mahdollisuus	Laaja	Lyhyt, keski pitkä	Kuluttajat ja loppukäyt täjät	aikainen ja luotettava viestintä sidosryhmille on Pihlajalinnalle erityisen tär keää. Pihlajalinnan markkinoinnin ja viestinnän perustana on asiallisuus, luo tettavuus ja totuudenmukaisuus sekä ajantasainen lääketieteellinen tieto.

VUOSI 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS PALKITSEMINEN

G1 Hallinto
Kestävyysseikka	Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IRO)		Vaikutus alue	Aikajänne	Arvoketjun vaihe	Hallintakeino
Yrityskulttuuri (eettinen liiketoiminta)	Isona konsernina Pihlajalinnalla mahdollisuus kirittää koko toi mialaa. Toimiala vahvasti reguloitu, mikä on luonut alalle vahvat eetti set toimintatavat mm. potilastyössä ja tietojenkäsittelyssä. Läpinäkyvien prosessien kehittäminen erityisesti liiketoimin nassa, sillä hallinnon muodolliset prosessit on oltava kunnossa.	Todellinen myöntei nen vaikutus	Laaja	Lyhyt	Arvoketjun ylävirta, oma toiminta /	Pihlajalinna noudattaa toiminnassaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, viranomaisohjeita ja listayhtiöitä koskevia sääntöjä ja mää räyksiä. Lisäksi yhtiön toiminnassa noudatettavat periaatteet on kirjattu eet tisiin toimintaohjeisiin (Code of Conduct) sekä korruption- ja lahjonnan vas taiseen politiikkaan. Eettisten ohjeiden koulutus on pakollinen osa Pihlajalin
	Eettisesti toimiminen kasvattaa luottamusta sidosryhmien kes kuudessa. Eri sidosryhmät kuten sijoittajat, kumppanuudet, työntekijät sekä asiakkaat ovat ensisijaisen tärkeitä kannatta van liiketoiminnan varmistamiseksi. Luottamus voi kasvattaa osakkeen arvoa, mahdollistaa edullisempien rahoituspakettien saamisen, uusien asiakkuuksien kasvattamisen ja olemassa ole vien pitämisen sekä parantaa työntekijöiden saatavuutta.	Yhteiskunta	nan perehdytysohjelmaa. Esihenkilöiden valmiutta puuttua epäkohtiin kehi tetään koulutusten avulla. Pihlajalinnalla on käytössä sisäiset kontrollit. Pihla jalinnalla on käytössä luottamuksellinen ilmoituskanava (Whistleblowing), jossa voi ilmoittaa havaitsemistaan väärinkäytöksistä ja epäkohdista organi saatiossa.
Poliittinen vuorovaiku	Pihlajalinna toimii vahvasti julkisessa rajapinnassa ja käy kes kustelua eri tasoilla. Tiedon jakaminen yritystoiminnasta osaksi poliittista päätöksentekoa vahvistaa monipuolista tietopääoma päätöksentekijöille. Pihlajalinnalla on pitkät perinteet julkisen terveydenhuollon kumppanina.	Todellinen myöntei nen vaikutus	Laaja	Pitkä	Oma toiminta /	Pihlajalinna seuraa aktiivisesti lainsäädäntöä ja sen valmistelua sekä yleisesti poliittista vuoropuhelua. Yhtiö noudattaa poliittisessa vuorovaikutuksessa eettisiä toimintaperiaatteita. Pihlajalinna on rekisteröitynyt valtakunnalliseen avoimuusrekisteriin vaikuttamistoiminnan läpinäkyvyyden varmistamiseksi. Yhtiö ei tue poliittisia puolueita tai näiden jäseniä.
tus	Poliittinen vuorovaikutus voi johtaa yksityisille terveydenhuol lon organisaatoille suotuisampaan lainsäädäntökehykseen ja mahdollistaa näin taloudellista hyötyä.	Mahdollisuus	Laaja	Lyhyt	Yhteiskunta	Aktiivinen lainsäädännön ja sen valmistelun sekä yleisen poliittisen vuoropu helun seuranta.
	Poliittiseen vuorovaikutukseen voi liittyä maineriski.	Riski	Yksittäinen	Lyhyt		Kaikki vuorovaikutus tapahtuu ainoastaan viestintä- ja vastuullisuusjohtajan tai johtoryhmän hyväksynnän kautta ja on siten hallittavissa ja johdettavissa.

Ilmastonmuutos (E1)

EU-taksonomia	60
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi (ESRS 2 IRO)	64
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma (E1-1)	64
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet (E1-2)	64
Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit (E1-3)	65
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet (E1-4)	65
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (E1-5)	65
Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt (E1-6)	66

EU-taksonomian mukainen raportointi

EU-taksonomia on luokitusjärjestelmä ympäristön kannalta kestäville taloudellisille toiminnoille. Taksonomia-asetuksessa asetetaan kuusi ympäristötavoitetta: ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön saastumisen vähentäminen ja ehkäisy sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. Taloudellista toimintaa, joka edistää mitä tahansa näistä tavoitteista vahingoittamatta muita, voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä. Ympäristön kannalta kestävien hankkeiden tulisi kunnioittaa myös ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia.

Pihlajalinna on ottanut huomioon vain ne taloudelliset toiminnot, joilla on suurin tarve ja potentiaali vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Pihlajalinnan tulkinta on, että sen liiketoiminta ei ole luokitusjärjestelmän piirissä, koska sosiaali- ja terveysala ei kuulu suuripäästöisimpien toimialojen piiriin. Pihlajalinna on arvioinut liiketoimintonsa taksonomiakelpoisuuden (eligibility). Taksonomiakelpoisten toimintojen osuus on 0 prosenttia sekä liikevaihdosta 704,4 miljoonaa euroa, investoinneista (pääomamenot) 31,1 miljoonaa euroa että operatiivisista kustannuksista (toimintamenot) 12,3 miljoonaa euroa. Vastaavasti ei-taksonomiakelpoisia toimintoja näillä tunnusluvuilla mitattuna on 100 prosenttia kustakin (non-eligible). Pihlajalinnalla ei ole ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyviä toimintoja. Tiedot taksonomiakelpoisista toiminnoista on esitetty oheisissa taulukoissa.

Lomake 1: Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

Ydinenergiaan liittyvät toiminnot

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstroin-

1. tia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja tur-
1. vallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei

Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös

kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei

Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot

1. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei
1. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei
1. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei

VUOSI 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS PALKITSEMINEN

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus liikevaihdosta

Tilikausi 2024		2024					Merkittävän edistämisen kriteerit						Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH)
Taloudelliset toiminnat	Koodi	Liikevaihto	2024 Osuus liikevaihdosta,	hillintä llmastonmuutoksen	sopeutuminen Ilmastonmuutokseen	Vesi	pilaantuminen Ympäristön	Kiertotalous	monimuotoisuus Biologinen	hillintä Ilmastonmuutoksen	sopeutuminen llmanstonmuutokseen	Vesi	pilaantuminen Ympäristön	Kiertotalous	monimuotoisuus Biologinen	suojatoimet Vähimmäistason	mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2.) Luokitusjärjestelmän osuus liikevaihdosta	Luokka mahdollistava toiminta	Luokka siirtymä toiminta
		MEUR	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K: E: E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K: E; E/S	KE	K/E	K/E	K/E	K/E	KE	K/E	%	M
A. LUOKITUSJARJESTELMAKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän		0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	E	E	E	E		E	E	0,0 %
mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)
Josta mahdollistavat toiminnat		0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	E	E	E	E	E	E	E	0,0 %	M
Josta siirtymätoiminnat		0,0	0,0 %	0,0 %						E	E	E	E	E	E	E	0,0 %
A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
					KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta
kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista)		0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %								0,0 %
toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2)		0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %								0,0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto		704,4	100 %
YHTEENSA (A+B)		704,4	100 %

VUOSI 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS PALKITSEMINEN

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus pääomamenoista

Tilikausi 2024		2024					Merkittävän edistämisen kriteerit						Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH)
Taloudelliset toiminnat	Koodi	Pääomamenot	2024 pääomamenoista, Osuus	hillintä llmastonmuutoksen	sopeutuminen llmastonmuutokseen	Vesi	Ympäristön pilaantuminen	Kiertotalous	monimuotoisuus Biologinen	llmastonmuutoksen hillintä	sopeutuminen llmanstonmuutokseen	Vesi	pilaantuminen Ympäristön	Kiertotalous	monimuotoisuus Biologinen	suojatoimet Vähimmäistason	Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2.) osuus pääomamenoista	Luokka mahdollistava toiminta	Luokka siirtymä toiminta
		MEUR	%	K: E: E/S	K: E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K: E; E/S	K: E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän		0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	E	E	E		E	E	E	0,0 %
mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)
Josta mahdollistavat toiminnat		0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	E	E	E	E	E	E	E	0,0 %	M
Josta siirtymätoiminnat		0,0	0,0 %	0,0 %						E	E	E	E	E	E	E	0,0 %
A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
					KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta
kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)		0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %								0,0 %
toimintojen pääomamenot (A.2)
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)		0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %								0,0 %
B. EI-LUOKITUSJARJESTELMAKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot		31,1	100 %
YHTEENSA (A+B)		31,1	100 %

VUOSI 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS PALKITSEMINEN

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista

Tilikausi 2024		2024				Merkittävän edistämisen kriteerit				Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH)
Taloudelliset toiminnat	Koodi	Toimintamenot	2024 toimintamenoista, Osuus	hillintä lmastonmuutoksen	sopeutuminen Ilmastonmuutokseen	Vesi	Ympäristön pilaantuminen	Kiertotalous	monimuotoisuus Biologinen	Ilmastonmuutoksen hillintä	sopeutuminen llmanstonmuutokseen	Vesi	pilaantuminen Ympäristön	Kiertotalous	monimuotoisuus Biologinen	suojatoimet Vähimmäistason	Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2.) osuus toimintamenoista	Luokka mahdollistava toiminta	Luokka siirtymä toiminta
		MEUR	%	K: E; E/S	K: E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän		0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	E	E	E	E	E	E	E	0,0 %
mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)
Josta mahdollistavat toiminnat		0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	E	E	E	E	E	E	E	0,0 %	M
Josta siirtymätoiminnat		0,0	0,0 %	0,0 %						E	E	E	E	E	E	E	0,0 %
A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
					KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta
kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)		0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %								0,0 %
toimintojen toimintamenot (A.2)
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2))		0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %								0,0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot		12,3	100 %
YHTEENSÄ (A+B)		12,3	100 %

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi

Ilmastonmuutosta koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu kaksoisolennaisuusanalyysissä. Kuvaus olennaisuuden arvioinnin prosessista ja arvioinnin kriteereistä löytyy ESRS 2 osiosta, kohdasta IRO-1: Prosessi olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi. Pihlajalinna raportoi toimistaan kaksoisolennaisuusanalyysissä olennaisiksi määriteltyjen aiheiden osalta.

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma (E1-1)

Pihlajalinna on aloittanut siirtymäsuunnitelman valmistelemisen raportointikauden aikana. Siirtymäsuunnitelmaluonnos on käsitelty konsernin johtoryhmässä vuoden 2024 lopulla ja toimitetaan hallituksen käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi vuoden 2025 aikana. Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2020/1818 esitettyjen (12 artikla) kriteerien perusteella Pihlajalinnaa ei ole suljettu EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle.

Ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet (E1-2)

Alla kuvatut toimintaperiaatteet ohjaavat Pihlajalinnan toimintaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen liittyvien olennaisten vaikutusten ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi ja arvioimiseksi. Toimintaperiaatteet kattavat seuraavat seikat: ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen.

Seuraavat toimintaperiaatteet kattavat kasvihuonekaasupäästöihin, ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät vaikutukset omissa toiminnoissa ja arvoketjun alku- ja loppupäässä. Toimintaperiaatteita sovelletaan kaikkiin Pihlajalinnan työntekijöihin ja liiketoimintaan koko arvoketjussa ja niitä on noudatettava kaikissa Pihlajalinnan toimipaikoissa ja toimintamaissa. Toimintaperiaatteet ovat saatavilla Pihlajalinnan verkkosivuilla ja intranetissä.

Ympäristöpolitiikka

Pihlajalinna konsernin ympäristöpolitiikka koostaa toimintaperiaatteet ympäristöjohtamiselle ja käytänteille, kuten esimerkiksi toiminnan ympäristövaikutusten tunnistamiselle ja toiminnan jatkuvalle kehittämiselle. Pihlajalinnan ympäristöpolitiikka määrittelee sitoutumisen ympäristötyöhön ja ohjaa päätöksentekoa. Pihlajalinnan yksityiset terveyspalvelut eli työterveys- ja lääkärikeskukset sekä sairaalat on sertifioitu ISO 14001 -ympäristöjohtamisstandardin mukaan. Toiminta perustuu ympäristöjohtamisen ISO 14001 -viitekehykseen, joka osana Pihlajalinnan yhteistä johtamisjärjestelmää luo yhtenevät toimintatavat yhtiölle. Ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyviä vaikutuksia arvioidaan ympäristöpolitiikan mukaisesti. Ympäristöpolitiikka on huomioitu myös hankintasopimuksissa ja toimittajien valinnassa, joka on ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta Pihlajalinnalle tärkeä keino hillitä kielteisiä vaikutuksiaan. Järjestelmällinen ympäristöpolitiikan mukainen ympäristöjohtaminen varmistaa etenemisen kohti tavoitetta ja on siten myös yhteneväinen ilmastotiekartan tavoitteiden kanssa. Ylin toteutuksesta vastaava taho on laatujohtaja.

Osana seurantaprosessia lakiasiainjohtaja yhdessä laatujohtajan kanssa ylläpitää listaa laista ja asetuksista, jotka koskevat Pihlajalinnan ympäristönäkökohtia. Ympäristönäkökohdat katselmoidaan ker-

ran vuodessa ko. vastuuhenkilön toimesta. Lääkärikeskus- ja sairaalapalvelutoimipisteille on nimetty ympäristövastaavat. Ympäristövastaavat huolehtivat ympäristönäkökulmien huomioimisesta yksikön toiminnassa sekä ympäristöohjelman toteuttamisen seuraamisesta. He kokoontuvat kerran kuussa ulkopuolisten jäteasiantuntijoiden kanssa tarkastelemaan ja kehittämään toimipistekohtaisia ympäristösuunnitelmia ja -ohjeita. Sitovia velvoitteita otetaan huomioon eri toiminnoissa siten, että töissä on riittävästi osaavaa henkilöstöä, asianmukaiset tilat, välineet ja toimivat tietojärjestelmät sekä korkealla tasolla oleva tietosuoja. Henkilökunnalta edellytetään sitovien velvoitteiden noudattamista. Sitovien velvoitteiden noudattamista seurataan eri tasoilla ja eri menetelmin. Pihlajalinnan lääkärikeskuksia valvovat sekä Valvira että aluehallintovirastot. Pihlajalinnassa sitovien velvoitteiden noudattamista seurataan esim. auditoinnin, laadunhallinnan, palautteiden, poikkeamailmoitusten ja omavalvonnan avulla.

Riskienhallintapolitiikka ja laatupolitiikka

Lisäksi ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet otetaan huomioon Pihlajalinnan riskienhallinta- ja laatupolitiikassa. Riskienhallintapolitiikka on kuvattu tarkemmin G1-osiossa, kohdassa G1-1: Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri. Laatupolitiikka on kuvattu S4-osiossa, kohdassa S4-1: Laadunhallinta. Riskienhallintapolitiikan ja laatupolitiikan seurantaprosessit sekä kuhunkin toimintaperiaatteeseen liittyvät kestävyysaiheet on kuvattu G1-osiossa toimintaperiaatetaulukossa.

E1 Ilmaston muutoksen sopeutumiseen ja hillintään liittyvät toimintaperiaatteiden ja tavoitteiden väliset yhteydet
Kestävyysseikka	Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IRO)		Toimintaperiaate	Tavoite	Mittari

Ilmastonmuutokseen so peutuminen	Oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöt, toimitusketjujen kestävyys, ympäristöjalanjälki. Pihlajalinnan oman toiminnan päästöt ovat peräisin muun muassa liike toiminnasta, liikematkoista ja toimitilojen energian käytöstä. Tuotetuilla päästöillä on todellinen, kielteinen vaikutus ympäristöön.	Todellinen kielteinen vaikutus	Ympäristöpolitiikka Riskienhallintapolitiikka Laatupolitiikka	Tavoitteet julkaistaan vuoden 2025 aikana tulevan ilmastotiekartan valmistuttua.	Päästöt
Ilmastonmuutoksen hil lintä	Asiakkaiden liikkumisesta ja hankinnasta johtuvat kasvihuonekaasupääs töt	Todellinen kielteinen vaikutus	Ympäristöpolitiikka Riskienhallintapolitiikka Laatupolitiikka	Tarkemmat tavoitteet julkaistaan vuoden 2025 aikana tulevan ilmas totiekartan valmistuttua. Tavoitteena vahvistaa hoidontarpeen arvi ointia ja etäasiointipalveluja asiakkaiden liikkumisesta aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi. Lisäksi tavoitteena on kehittää vuoropuhelua sidosryhmien kanssa ja luoda toimittajakumppaneiden kanssa tavoitteet ja toimenpiteet hankinnan päästöjen vähentämiseksi.	Asiakkaiden liikkumisesta aiheutuvat päästöt. Han kinnan Scope 3 päästöt.
	Toimien kattavuus on koko arvoketju. Oman toiminnan toimialueena Suomi (ei muita maantieteellisiä alueita). Perusvuosi on 2024 ja perusarvona 2024 arvot. Tulosten analyysi ja perustelut: Kaikki vuoden 2024 tulokset ovat linjassa suunnitellun vuositavoitteen ja pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisen kanssa. Ulkopuolinen taho ei ole validoinut tavoitteita tai mittareita. Kaikkien tulevien toimien osalta aikajänne on tulevat tilikaudet tai toimet ovat jatkuvia.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | KESTÄVYYSRAPORTTI 64

Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit (E1-3)

Raportointivuonna 2024 tehtyjä toimia olivat ilmastotiekarttaluonnoksen laatiminen sekä toiminnan vaikutusten kartoittaminen, muun muassa päästölaskentaa tarkentamalla. Päästövähennystavoitteiden ja -toimien asettaminen on aloitettu ja ne tullaan hyväksymään vuoden 2025 aikana. Toimien vaikuttavuutta ei vielä voida arvioida.

Osana valmistelutyötä Pihlajalinna on suunnitellut mahdollisia toimia, joilla päästöjä tullaan vähentämään. Terveydenhuoltoala kuluttaa energiaa ja resursseja hankinta- ja kiinteistönäkökulmista, mutta vähentämällä energiankulutusta, käyttämällä uusiutuvaa energiaa ja optimoimalla toimintoja voidaan pienentää hiilijalanjälkeä. Digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen, kuten etäpalvelut ja sähköinen viestintä vähentävät matkustamista ja siten päästöjä. Myös asiakasohjaus muun muassa etäpalveluihin on otettu huomioon tulevassa ilmastotiekartassa. Ohessa on lueteltu mahdollisia toimia, joilla päästöjä suunnitellaan vähennettävän tulevilla raportointikausilla:

Tärkeimmät mahdolliset toimet: hankinnat

1. Suurimpien toimittajien sitoutuminen ilmastotavoitteisiin. Ilmastokriteerit hankintoihin ja hankintoja tekevien koulutus ilmastokriteerien huomioimiseen.
1. Kumppaneiden kannustaminen irtautumaan fossiiliteollisuudesta.
1. Laitteiden käyttöiän pidentäminen, korjauspalveluiden tehokkaampi hyödyntäminen.

Tärkeimmät mahdolliset toimet: liikkuminen

1. Etävastaanottojen käyttöasteen edelleen nostaminen
1. Vähäpäästöisen työssäkäyntimatkustuksen tukeminen
1. Leasing-autot kulkemaan uusiutuvalla sähköllä mahdollisuuksien mukaan.

Tärkeimmät mahdolliset toimet: kiinteistöt

1. Uusissa kiinteistösopimuksissa ja jatkosopimuksissa ilmastokriteerit käytössä.
1. Energiaremontit erityisesti perusparannusten yhteydessä.
1. Uusiutuvan energian edellyttäminen tai siihen kannustaminen vuokrakiinteistöissä.

Pihlajalinnan tuleva ilmastotiekartta ja toimenpidesuunnitelma eivät ole riippuvaisia ulkoisesta rahoituksesta. Taloudellisten resurssien vaatimukset lasketaan vuonna 2025 aikana. Näin ollen Opex- ja CaSELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

pex-menojen suuruutta ei toistaiseksi ole Pihlajalinnalla arvioitu tarkemmin.

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet (E1-4)

Kestävyysseikoille ei ole vielä muotoiltu standardin vaatimusten mukaisia tavoitteita, mutta ne tullaan laatimaan vuonna 2025. Kestävyysseikkoja ja niihin liittyvien toimintaperiaatteiden ja tavoitteiden toteutumista sekä toimien vaikuttavuutta tullaan seuraamaan, kun päästövähennystavoitteet ja -toimet on asetettu. Päästövähennystavoitteita on jo aloitettu laatimaan ja hallituksen on tarkoitus hyväksyä ne vuonna 2025. Ulkopuolinen toimija ei ole validoinut esitettyjä tavoitteita tai mittareita. Kaikkien tulevien toimien osalta aikajänne on tulevat tilikaudet tai toimet ovat jatkuvia.

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (E1-5)

Energiankulutus ja energianlähteiden yhdistelmä	2024
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh)	34 473
Uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta %	73 %
Biomassaan perustuva energiankulutus (MWh)	13 612
Ostetun energian osuus (MWh)	34 473
Itse tuotetun energian osuus (MWh)	0
Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh)	12 692
Fossiilisen energian osuus energiankulutuksesta %	27 %
Ostetun energian osuus	12 692
Itse tuotetun energian osuus (MWh)	0
Ydinenergia (MWh)	0
Ydinenergian osuus energiankulutuksesta %	0 %
Kokonaisenergiankulutus (MWh)	47 165
Tiedot on laskettu markkinaperusteisesti. Tiedot vuodelta 2024 sisältävät vain kiinteistöjen energian, ei ajoneuvoja.

Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt (E1-6)

Kasvihuonekaasupäästöt (t CO2-ekv.)	Vuosi 2024
Scope 1 päästöt	446,09
Scope 2 Päästöt
Sijaintiperusteiset päästöt	2 841,64
Markkinaperusteiset päästöt	1 899,38
Scope 3	27 769,23
1. Ostetut tavarat ja palvelut	18 049,31
3. Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat	1 093,15
4. Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu	39,45
5. Toiminnassa muodostuva jäte	12,3
6. Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen	772,98
7. Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne	4 617,95
9. Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä	3 115,89
13. Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät	68,21
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Sijaintiperusteiset päästöt	31 433,88
Markkinaperusteiset päästöt	30 114,71

Biogeeniset kasvihuonekaasupäästöt (t CO2-ekv.)	Vuosi 2024
Scope 1	0
Scope 2	2 523,00
Scope 3	55,66

Päästöintensiteetti suhteessa liikevaihtoon (t CO2-ekv. / MEUR)	Vuosi 2024
Sijaintiperusteiset päästöjen perusteella	44,6
Markkinaperusteiset päästöjen perusteella	42,8
Intensiteetin laskemiseen käytetty liikevaihto (MEUR)	704,4
Liikevaihto (muut)	0,0
Liikevaihto yhteensä (tilinpäätöksissä)	704,4

Kasvihuonekaasupäästöjen laskentaperiaatteet

Pihlajalinnan energia- ja kasvihuonekaasupäästöjen mittaaminen ja laskenta perustuvat GHG Protocol Corporate Standard (versio 2004) ja GHG Protocol Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting Standard (versio 2011) -standardeihin. Mittareiden tietojen laadinnan konsolidointitapa on operationaalinen kontrolli. Tiedot kerättiin eri järjestelmistä ja koottiin yhteen konsernitasolla. Tiedot validoitiin vastuuhenkilöiden toimesta ja tuotiin yhteiselle tiedonkeruualustalle. Päästöt laskettiin yhdistämällä lähtötiedot päästökertoimiin.

Pihlajalinnan kasvihuonekaasupäästölaskennan perusvuosi on 2023, joka on ensimmäinen edustava vuosi, jolle tehtiin GHG-inventaarioraportti. Perusvuosi laskettiin uudelleen vuonna 2025, sillä tiedonkeruun menetelmät kehittyivät ja lähtödatan kattavuus parani vuoden 2024 laskennan yhteydessä. Perusvuoden laskentatietoja ei kuitenkaan ole varmennuksen puutteen vuoksi julkaistu tässä kestävyysselvityksessä, vaan ne tullaan julkaisemaan seuraavan raportointikauden yhteydessä. Raportoinnissa ei ole tapahtunut menetelmämuutoksia perusvuoden ja tämän raportin välillä.

Analyysiin sisältyvät seuraavat kasvihuonekaasut: hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), dityppioksidi (N2O), rikkiheksafluoridi (SF6), typpitrifluoridi (NF3), fluorihiilivedyt (HFC) ja perfluorihiilivedyt (PFC).

Näiden kasvihuonekaasujen päästöt ilmaistaan CO2-ekvivalenttina (CO2e), joka perustuu niiden ilmaston lämpenemispotentiaaliin 100 vuoden aikajänteellä (GWP100). Kasvihuonekaasujen lämmityspotentiaalin (GWP) arvot perustuvat hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) neljänteen, viidenteen tai kuudenteen arviointiraporttiin (AR4, AR5 tai AR6) laskennassa käytettyjen päästökerroinjulkaisijoiden metodologisten valintojen mukaisesti.

Ilmailun päästökertoimia on laajennettu siten, että niissä otetaan huomioon kaasujen ja aerosolien päästöjen aiheuttaman säteilypakotteen ja muuttuvan pilvisyyden aiheuttamat lisävaikutukset. Tätä varten käytetään GWP100-lukuun sovellettavaa kerrointa, joka on arvioitu keskitetysti. Tällä arviolla pyritään ottamaan huomioon parhaaseen saatavilla olevaan tieteelliseen näyttöön perustuva lisävaikutus ja olemaan samalla johdonmukainen UNFCCC:n raportointisopimuksen kanssa. Tämän raportin kokonaispäästöt sisältävät sähköpäästöt sekä markkina- että paikkaperusteisen menetelmän mukaisesti.

Hiilidioksidipäästöjen kompensaatioita tai poistoja ei ole, eikä niitä siten ole vähennetty kokonaismäärästä.

Kullekin toiminnalle on valittu parhaan harkinnan mukaan mahdollisimman relevantti ja paikallinen päästökerroin. Paikallisuuden ja merkityksellisyyden lisäksi muita näkökohtia olivat päästökertoimien saatavuus ja päästökerroinjulkaisujen valinnan johdonmukaisuus koko asiakirjassa.

Scope 1 ja 2 laskennassa hyödynnettiin Exiobasen, DEFRA:n ja AIB:n päästökertoimia Carbon+Alt+Deleten päästökerroinpankista. Kaukolämmön osalta kaikkiin kohteisiin on käytetty kaukolämpöyhtiöiden viimeisimpiä ominaispäästökertoimia. Lisäksi Scope 1 laskennassa hyödynnettiin suoria päästötietoja kumppaneiden raporteista. Scope 3 laskennassa on hyödynnetty Exiobasen, EcoInventin ja DEFRA:n päästökertoimia Carbon+Alt+Deleten päästökerroinpankista sekä SYKE:n ja tilastokeskuksen päästökertoimia. Laskennassa hyödynnettiin myös Postin ja VR:n päästökertoimia. Energiatuotannon elinkaarivaikutusten laskennassa on hyödynnetty AIB:n, DEFRA:n ja IEA:n sekä kaukolämpöyhtiöiden viimeisimpiä ominaispäästökertoimia. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan on käytetty kumppaneiden toimittamia päästötietoja.

Markkina- ja sijaintiperusteisten Scope 2 -päästöjen ja markkina- ja sijaintiperusteisten kokonaispäästöjen välisten erotusten ero johtuu energiatuotannon elinkaaren päästöistä (kategoria 3.3), jotka on myös laskettu markkina- ja sijaintiperusteisesti. Muut Scope 3 -päästöt on laskettu sijaintiperusteisesti GHG-protokollan ohjeistuksen mukaisesti.

Laskentatiedot kerättiin mahdollisimman laajasti ja kattavasti käytössä olevien resurssien puitteissa. Erityisesti kiinteistöjen ja hankintojen osalta tiedonkeruujärjestelmissä havaittiin puutteita, minkä takia laskennassa hyödynnettiin viime vuoden perusteella tehtyjä arvioita sekä kuluperäistä laskentatapaa.

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

Pihlajalinna on jättänyt kasvihuonekaasupäästölaskennan ulkopuolelle raportointivuonna 2024 seuraavat kategoriat, koska ne eivät ole relevantteja Pihlajalinnan toiminnan kannalta tai päästötiedot on sisällytetty muihin kategorioihin.

3.1.1 Pilvipalvelut ja datakeskuspalvelut 3.2 Tuotantohyödykkeet 3.8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät 3.10 Myytyjen tuotteiden jalostus 3.11. Myytyjen tuotteiden käyttö 3.12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 3.14 Franchising 3.15 Investoinnit

Oma työvoima (S1)

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi
Olennaiset omaan henkilöstöön liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden hallinta (SBM-3)	68
Olennaisten aiheiden johtaminen ja toimintaperiaatteet (S1-1)	70
Vuoropuhelu oman työvoiman kanssa (S1-2)	70
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat oman työvoiman huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S1-3)	71
Toimenpiteet (S1-4, S1-5)	71
Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-6)	80
Monimuotoisuuden mittarit (S1-9)	81
Riittävä palkka (S1-10)	81
Työterveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit (S1-14)	81
Ansiotuloa koskevat mittarit (S1-16)	81
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvalitukset (S1-17)	82

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi

Omaa työvoimaa koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu kaksoisolennaisuusanalyysissä, joka on kuvattu osiossa ESRS 2-osiossa, kohdassa IRO-1: Prosessi olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi. Pihlajalinna raportoi toimistaan kaksoisolennaisuusanalyysissä olennaisiksi määriteltyjen aiheiden osalta.

Olennaiset omaan henkilöstöön liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden hallinta (SBM-3)

Kuvaus olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista ja niiden vuorovaikutuksesta strategian ja liiketoimintamallin kanssa on esitetty ESRS 2 -osiossa, kohdassa SBM-3: Olennaiset kestävyysaiheet Pihlajalinnan toiminnassa ja niiden yhteys strategiaan.

VUOSI 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS PALKITSEMINEN

S1 Omaan työvoimaan liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Kestävyysseikka	Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IRO)
Oman työvoiman työsuhteiden vakaus	Pihlajalinna tarjoaa vakaita työsuhteita sekä mahdollisuuden harjoittaa ammattia.	Todellinen myönteinen vaikutus
	Mahdollisuudet työnantajanäkökulmasta suuret: veto- ja pitovoima työnantajana, työmotivaatio, työurien pituus, jaksaminen, tuottavuus, esihenkilötyö ja johtaminen.	Mahdollisuus
	Henkilöstön työolojen ja -hyvinvoinnin sekä terveyden ja turvallisuuden varmistaminen on myös taloudellisten riskien näkökulmasta merkittävää. Kuormituk sen tai tapaturman seurauksena voi olla pitkiä sairaspoissaoloja ja kilpailukykyisen palkan tarjoaminen voi vaikuttaa lyhyen aikavälin kannattavuuteen.	Riski
	Yötyö kuormittaa henkilöstöä	Todellinen kielteinen vaikutus
Oman työvoiman työaika	Mahdollisuudet työnantajanäkökulmasta suuret: veto- ja pitovoima työnantajana, työmotivaatio, työurien pituus, jaksaminen, tuottavuus, esihenkilötyö ja johtaminen.	Mahdollisuus
	Henkilöstön työolojen ja -hyvinvoinnin sekä terveyden ja turvallisuuden varmistaminen on myös taloudellisten riskien näkökulmasta merkittävää. Kuormituk sen tai tapaturman seurauksena voi olla pitkiä sairaspoissaoloja ja kilpailukykyisen palkan tarjoaminen voi vaikuttaa lyhyen aikavälin kannattavuuteen.	Riski
Oman työvoiman riittävä palkka	Mahdollisuudet työnantajanäkökulmasta suuret: veto- ja pitovoima työnantajana, työmotivaatio, työurien pituus, jaksaminen ja tuottavuus. Myös myönteinen työnantajakuva sekä maine tuovat taloudellista hyötyä.	Mahdollisuus
	Palkkojen nostaminen voi lisätä kustannuksia vaikuttaen lyhyen aikavälin kannattavuuteen.	Riski
Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka saman arvoisesta työstä oman työvoiman keskuu dessa	Henkilöstön palkkaus perustuu kunkin työntekijän osaamiseen sekä yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattamiseen. Työehtosopimusten piiriin kuulu vissa tehtävissä palkkaus perustuu työehtosopimuksen mukaisiin palkkaryhmiin. Palkkaukseen vaikuttavat lisäksi tehtäväkohtaiset vastuulisät, kokemusvuodet sekä paikkakuntakalleusluokittelu. Sukupuoli ei ole missään tilanteessa palkkaukseen vaikuttava tekijä. Ylempien toimihenkilöiden palkkaus määräytyy mm. tehtävän ja työn vaativuuden mukaan sekä osaamisen, työkokemuksen, suorituksen ja tulosten perusteella.	Todellinen myönteinen vaikutus
Oman työvoiman työ- ja yksityiselämän tasapaino	Veto- ja pitovoima työnantajana, työmotivaation sekä työurien pituuden kasvattaminen, kuntouttava ja joustava, elämänkaaren vaiheet huomioiva ja työnteki jää tukeva toiminta tuo myös taloudellisia mahdollisuuksia, työnantajamaine vastuullisena toimijana.	Mahdollisuus
	Kuormituksen tai tapaturman seurauksena sairaspoissaolot	Riski
	Psykologinen turvallisuus, mielenterveyden haasteet	Todellinen kielteinen vaikutus
Oman työvoiman terveys ja turvallisuus	Työtapaturmat	Potentiaalinen kielteinen vaikutus
	Alan asiantuntijana Pihlajalinnalla on potentiaali tarjota henkilöstölleen ensiluokkaista terveydenhoitoa.	Todellinen myönteinen vaikutus
	Kuormituksen tai tapaturman seurauksena sairaspoissaolot.	Riski
	Veto- ja pitovoima työnantajana, työmotivaation sekä työurien pituuden kasvattaminen, kuntouttava ja joustava, elämänkaaren vaiheet huomioiva ja työnteki jää tukeva toiminta tuo myös taloudellisia mahdollisuuksia, työnantajamaine vastuullisena toimijana.	Mahdollisuus
Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi omassa työvoimassa	Pihlajalinnassa noudatetaan epäasiallisen kohtelun vastaista toimintamallia, jonka mukaan työntekijöihin kohdistuvaa häirintää tai epäasiallista kohtelua ei hyväksytä missään muodossa. Esihenkilöillä on velvollisuus puuttua epäasialliseen kohteluun tai häirintään heti, kun asia on tullut esihenkilön tietoon.	Todellinen myönteinen vaikutus
Oman työvoiman koulutus ja	Pihlajalinna tarjoaa henkilöstölleen yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen ja oman osaamisen kehittämiseen.	Todellinen myönteinen vaikutus
taitojen kehittäminen	Yhdenvertainen kohtelu sekä osaamisen ja taitojen kehittäminen on myös mahdollisuuksien näkökulmasta merkittävää. Veto- ja pitovoima työnantajana, työmotivaation sekä työurien pituuden kasvattaminen, tasa-arvoinen, osaamista kartuttava toiminta tuo myös taloudellisia mahdollisuuksia.	Mahdollisuus

Olennaisten aiheiden johtaminen ja toimintaperiaatteet (S1-1)

Kuvaus Pihlajalinnan johtamisjärjestelmästä ja keskeisistä toimintaperiaatteista löytyy ESRS 2 -osion kohdasta GOV-1: Ylimmän johdon rooli kestävyyden hallinnassa. Tiedot keskeisistä toimintaperiaatteista löytyy kestävyysraportin G1-osiosta, toimintaperiaatteet-taulukosta.

Pihlajalinna on sitoutunut ihmisoikeussitoumuksessa kunnioittamaan oman työvoiman ihmisoikeuksia ja noudattamaan omaa työvoimaa koskevien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnoimiseksi seuraavia kansainvälisiä periaatteita: YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistus työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet ja OECD:n ohjeet monikansallisille yrityksille. Pihlajalinna on sitoutunut YK:n Global Compact -aloitteeseen ja kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeus- ja tasa-arvoperiaatteita. Pihlajalinnan ihmisoikeusarviointi katselmoidaan joka toinen vuosi konsernin vastuullisuustyöryhmässä. Arviointi on saatavilla yhtiön verkkosivuilla.

Pihlajalinnan eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct) ohjaavat kaikkien pihlajalinnalaisten toimintaa. Ohjeet kuvaavat konsernin tapaa toimia, joka perustuu hyvän hallinnon ja lakien, avoimuuden, oikeudenmukaisuuden ja luottamuksellisuuden periaatteille. Jokaisella pihlajalinnalaisella on velvollisuus tuntea eettiset toimintaperiaatteet ja vastuu noudattaa niitä työssään. Jokaisen pihlajalinnalaisen tulee suorittaa pakollinen eettisiä toimintaperiaatteita koskeva koulutus ja sitoutua noudattamaan näitä toimintaohjeita ja siten myös kunnioittamaan ihmisoikeuksia. Konsernin johtoryhmä vastaa eettisten toimintaperiaatteiden laadinnasta ja toimiva johto niiden arkeen viennistä koko organisaatioon. Seurantaa toteutetaan aktiivisesti ja koulutusten suoritusvelvoitteesta muistutetaan henkilökohtaisesti.

Päivittäistä työtä ohjaavat eettisten toimintaperiaatteiden lisäksi intranetissä ja verkkosivulla saatavilla olevat yksityiskohtaisemmat toimintaohjeet ja -politiikat.

Pihlajalinna on sitoutunut edistämään oman työvoimansa monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta allekirjoittamalla muun muassa FIBS monimuotoisuussitoumuksen. Pihlajalinna ei hyväksy minkäänlaista henkilön syntyperään, kansallisuuteen, uskontoon, ihonväriin, sukupuoleen, ikään tai muuhun vastaavaan tekijään perustuvaa syrjintää.

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

Vuoropuhelu oman työvoiman kanssa (S1-2)

Pihlajalinna kuuntelee henkilöstöään säännöllisesti. Henkilöstön säännöllinen Pihliksen pulssi -kysely ja yhdenvertaisuutta, monimuotoisuutta ja osallisuutta kartoittava DEI-kysely auttavat seuraamaan toimenpiteiden vaikutuksia ja havainnoimaan mahdollisia kehityskohteita. Konsernin laaja henkilöstökysely Pihliksen pulssi toteutetaan kerran vuodessa. Pulssi on tärkeä työkalu työyhteisön tilan ja toimintatapojen arvioinnissa, seuraamisessa ja kehittämisessä sekä henkilöstön ja esihenkilöiden välisessä vuoropuhelussa. Pihliksen pulssia täydentävät säännöllisin väliajoin toteutettavat, kevyemmät minipulssit. Pulssin tuloksia hyödynnetään niin konsernitasoisessa päätöksenteossa ja kehittämisessä kuin tiimikohtaisesti. Konsernitasoisista tuloksista ja niiden hyödyntämisestä kerrotaan henkilöstölle muun muassa Kimpassa-tapaamisessa sekä henkilöstöinfoissa. Pulssikyselyiden tuloksia käsitellään ja niitä hyödynnetään tiimin tavoite- ja kehityskeskustelussa. Pihlajalinna on hyödyntänyt henkilöstökyselyn avoimia palautteita myös osana tulevan strategiakauden suunnittelua. Pihlajalinnassa työskentelevien ammatinharjoittajien käsityksiä yhtiöstä seurataan pulssin lisäksi säännöllisesti järjestettävissä ammatinharjoittajailloissa.

Pihlajalinna kunnioittaa työntekijöidensä järjestäytymisoikeutta ja kehittää luottamukseen ja avoimuuteen perustuvaa yhteistoimintaa yhdessä henkilöstön edustajien kanssa. Pihlajalinna on Hyvinvointialan HALI ry:n jäsen ja on jäsenyyden perusteella velvollinen noudattamaan yleissitovia työehtosopimuksia, jotka ovat terveyspalvelualan työehtosopimus ja yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus.

Pihlajalinnan ja sen henkilöstön välisten vuorovaikutuksellisten yhteistoimintamenettelyjen edistämiseksi Pihlajalinnassa toteutetaan Kimpassa-toimintaa. Toiminta on koko konsernin kattava yhteistoimintaorganisaatio. Kimpassa-yhteistoimintaorganisaatio kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Toiminnassa ovat mukana työntekijöiden valitsemat Kimpassa-edustajat, luottamusmiehet ja työsuojeluorganisaatio. Toiminnalla halutaan kehittää Pihlajalinnan yhdenvertaisuutta, vuoropuhelua, johdon ja henkilöstön välistä luottamusta sekä vastata yt-laissa asetettuihin vaatimuksiin. Tapaamisten kokousmuistiot säilytetään kaikkien nähtävillä intrassa.

Työhyvinvoinnin ja työolojen seuraaminen ja turvallisuudesta huolehtiminen sekä epäkohtiin puuttuminen kuuluvat jokaiselle pihlajalinnalaiselle. Henkilöstön työoloja seurataan jatkuvasti ja niistä raportoidaan säännöllisesti liiketoiminta- ja konsernijohdolle. Pihlajalinnalla

on aktiivista yhteistyötä myös työsuojeluorganisaation kanssa. Pihlajalinnan alue- ja yhtiökohtaiset työsuojelun yhteistoimintaryhmät (YTR) kokoontuvat säännöllisesti neljä kertaa vuodessa ja käsittelevät työsuojeluasioita yhdenmukaisen esityslistan mukaisesti. Yhteistoimintaryhmien keskeisenä tehtävänä on varmistua työolojen turvallisuudesta, terveellisyydestä ja reiluista työoloista sekä edistää työsuojelun toimintaohjelman toteutumista. Yhteistoimintaryhmässä käsitellään henkilöstön edustajien kanssa myös muita yhteistoimintalain piiriin sisältyviä asioita. Yhteistoimintaryhmässä ovat mukana työsuojeluvaltuutettu, alueellinen luottamusmies, työsuojelupäällikkö, henkilöstöpäällikkö sekä puheenjohtajana aluejohtaja tai toimitusjohtaja. Kokoukseen voidaan myös tarvittaessa kutsua esimerkiksi työterveyshuollon edustaja. Työpaikan henkilöstö pidetään ajan tasalla työsuojelun yhteistoiminnasta ja kokousmuistiot säilytetään kaikkien nähtävillä intrassa.

Pihlajalinnan toimitusjohtaja ja viestintä- ja vastuullisuusjohtaja sekä konsernin HR-johtaja tapaavat pääluottamusmiehet neljännesvuosittain. Liiketoimintojen HR-johtajat käyvät säännöllistä vuoropuhelua konsernin pääluottamusmiesten kanssa kuukausittain. Tämän lisäksi henkilöstöpäälliköt ja alueelliset luottamusmiehet tapaavat vähintään kerran kvartaalissa. Pihlajalinna-konsernin henkilöstöhallinnolla on operatiivinen vastuu varmistaa, että yhteistoiminta toteutuu lainsäädännön mukaisesti ja oman henkilöstön näkökulmat vaikuttavat päätöksiin ja toimiin.

Henkilöstöä kannustetaan aktiiviseen dialogiin esihenkilöiden tai luottamushenkilöiden kanssa, jotta mahdolliset kielteiset vaikutukset voidaan tunnistaa ja korjaaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä. Pihlajalinnalla on käytössä raportointijärjestelmä, jolla koko henkilöstö voi ilmoittaa havaitsemistaan työturvallisuuspoikkeamista ja huolenaiheista.

Pihlajalinna on tunnistanut ja arvioinut ihmisoikeusvaikutuksia huolellisuusvelvoitteen mukaisesti huomioiden oman henkilöstön ja asiakkaat. Lisäksi arvoketjun työntekijöiden osalta on tehty ensimmäinen arviointi, jonka pohjalta työtä jatketaan kattavamman ymmärryksen luomiseksi. Huolellisuusvelvoitteen mukaisesti käytäntöjä ja toimintatapoja kehitetään jatkuvasti, jotta ihmisoikeuksien kunnioittaminen tulee huomioiduksi kaikessa toiminnassa.

Pihlajalinna on tunnistanut tarpeen kehittää sisäisiä ilmoituskanaviaan ja on ryhtynyt toimiin varmistaakseen, että tulevien vuosien aikana saadaan entistä paremmin tietoa muun muassa niiden työntekijöiden näkökulmasta, jotka saattavat olla erityisen alttiita mahdolli-

sille kielteisille ihmisoikeusvaikutuksille. Syksystä 2024 lähtien nuorten työntekijöiden kokemusta ja näkökulmaa on kartoitettu osana Pihlajalinnan laajaa henkilöstökyselyä. Huolellisuusvelvoitteen mukaisilla prosesseilla pyritään välttämään, ehkäisemään ja lieventämään potentiaalisia sekä tapahtuneita haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat oman työvoiman huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S1-3)

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi

Pihlajalinna ryhtyy toimiin kaikissa havainnoissa mahdollisista ihmisoikeusloukkauksista sekä arvojen ja sopimusten lainvastaisesta toiminnasta riippumatta siitä, onko ihmisoikeusloukkausten kohteena ollut omaan tai arvoketjun työvoimaan, vaikutuksen alaisiin yhteisöihin tai kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kuuluva henkilö. Käytössä on selkeät prosessit asioiden systemaattiselle käsittelylle, jotta ihmisoikeusrikkomuksiin voidaan puuttua ja korjaaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä välittömästi. Kaikille kriittisimmille, mahdollisille ja tosiasiallisille ihmisoikeusvaikutuksille määritellään kohdennetut toimenpiteet kielteisten vaikutusten minimoimiseksi ja niiden ehkäisemiseksi.

Jokaisella pihlajalinnalaisella on velvollisuus ilmoittaa viipymättä epäilemistään lainsäädännön rikkomuksista tai Pihlajalinnan eettisten toimintaperiaatteiden vastaisesta toiminnasta. Esihenkilöiden on käsiteltävä kaikki tietoon tulleet epäilyt asiallisesti ja ryhdyttävä asianmukaisiin korjaaviin toimenpiteisiin. Esihenkilöiden on kohdeltava kaikkia asianosaisia kunnioittavasti ja huolehdittava, että työntekijälle ei aiheudu ilmoittamisesta kielteisiä seuraamuksia ja ilmoitettava tietoon tulleet tapaukset tai epäilyt konsernin lakiasiainosastolle. Pihlajalinnalla on myös luottamuksellinen ilmoituskanava (Whistleblowing).

Pihlajalinnalla on riskiarvioihin pohjautuva työsuojelun toimintaohjelma, jossa määritetään työturvallisuuteen liittyvät vastuut ja mittarit. Työsuojelun toimintaohjelman laatiminen on lakisääteistä, ja se tarkistetaan vuosittain. Työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti työsuojelun tavoitteena on turvata kaikille Pihlajalinnassa työskenteleville terveelliset, turvalliset ja reilut työolot, tukea työkykyä ylläpitäviä toimia sekä kannustaa jokaista vaalimaan omalta osaltaan hyvää työilmapiiriä ja avointa tiedonkulkua. Pihlajalinnan paikalliset työsuojelutoimikunnat laativat lisäksi alueelliset toimintasuunnitelmat ja määrittävät alueelliset työturvallisuustavoitteet.

Työolojen seuraaminen ja turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu jokaiselle työntekijälle. Pihlajalinnan työtapaturmien ehkäisemistä koskevana toimintaperiaatteena on tunnistaa ja arvioida tapaturmia aiheuttavat vaaratekijät sekä poistaa tai hallita riskit. Pihlajalinnalla on käytössä HSE Lite -työturvallisuuden johtamisen ja kehittämisen sähköinen järjestelmä. Toimintaperiaatteiden kirjallinen dokumentointi valmistuu tulevan tilikauden aikana. HSE Lite -raportointijärjestelmällä, jolla henkilöstön tulee ilmoittaa havaitsemistaan vaaratilanteista ja työturvallisuuspoikkeamista. Kyseessä on ennakoiva työturvallisuuden työkalu, jonka Fennia tarjoaa työtapaturmavakuutusasiakkailleen työturvallisuuden kehittämiseen. Työkalu on kaikkien pihlajalinnalaisten saatavilla ja ilmoituksen voi tehdä avoimen linkin tai QRkoodin kautta. Turvallisuushavaintoilmoitusten käsittelystä vastaa ensisijaisesti ilmoittajan esihenkilö. Ilmoittaja saa käsittelyn etenemisestä ja tehdyistä korjaavista toimenpiteistä tiedon sähköpostitse. Turvallisuushavainnot käsitellään esihenkilön johdolla tiimin palaverissa. Korjaavien toimien tehokkuutta arvioidaan tilannekohtaisesti. Turvallisuushavaintoilmoitusten lisäksi järjestelmässä tehdään riskikartoitukset sekä kirjataan työtapaturmat.

Kanava huolenaiheiden tai tarpeiden esiin tuomiseksi

Pihlajalinnan luottamuksellisen ilmoituskanavan (Whistleblowing) kautta voi ilmoittaa havaitsemistaan väärinkäytöksistä ja epäkohdista organisaatiossa. Ilmoituskanava on toteutettu puolueettoman ja ulkopuolisen kumppanin kanssa anonyymin ilmoittajan henkilöllisyyden salaamiseksi. Tarkempi kuvaus ilmoituskanavaan liittyvistä toimintaperiaatteista, jotka koskevat rakenteita ja prosesseja käyttävien henkilöiden suojelua vastatoimilta on luettavissa G1-osiosta, kohdasta Mekanismit huolenaiheiden tunnistamiseksi, raportoimiseksi ja tutkimiseksi. Ilmoituskanava löytyy Pihlajalinnan intrasta ja verkkosivuilta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi ja sen toiminnasta viestitään säännöllisesti henkilöstölle ja sidosryhmille.

Yhteistoimintaorganisaatiota, poikkeama- ja ilmoituskanavia sekä henkilöstökyselyä koskeva perehdytys on osa Pihlajalinnan konsernitasoista yleisperehdytystä, joka on suunnattu kaikille pihlajalinnalinnalaisille. Esihenkilö vastaa perehdytyksen toteutumisesta. Henkilöstön tietoisuutta ja luottamusta huolenaiheiden ilmoittamisen prosessiin arvioidaan osana omavalvontakyselyä.

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

Työolot, yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille

Pihlajalinna kunnioittaa työntekijöidensä järjestäytymisoikeutta ja kehittää luottamukseen ja avoimuuteen perustuvaa yhteistoimintaa yhdessä henkilöstön edustajien kanssa. Pihlajalinnalla on koko konsernin kattava Kimpassa-yhteistoimintaorganisaatio, jonka kautta henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja työympäristöönsä.

Henkilöstön työ- ja yksityiselämän tasapaino, työntekijöiden terveys ja turvallisuus, henkilöstön työaika

Työsuojelun yhteistoiminnan tarkoituksena on varmistaa työsuojelua koskevien säännösten noudattaminen sekä parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työsuojelun viranomaisvalvonnan sekä työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminnan avulla. Konsernin yhteistoimintaryhmät (YTR) kokoontuvat säännöllisesti neljä kertaa vuodessa ja käsittelevät työsuojeluasioita yhdenmukaisen esityslistan mukaisesti.

Huolellisuusvelvoitteen mukaisesti Pihlajalinna on tunnistanut, että merkittävänä terveys- ja sosiaalialan toimijana Pihlajalinnalla on mahdollisia ja tosiasiallisia vaikutuksia ihmisoikeuksiin ja niiden toteutumiseen sekä suoraan että välillisesti arvoketjun kautta. Pihlajalinna kokosi vuoden 2024 aikana moniammatillisen työryhmän arvioimaan Pihlajalinnan mahdollisia ja tosiasiallisia vaikutuksia ihmisoikeuksiin. Näiden sidosryhmäkeskusteluiden myötä Pihlajalinna on tunnistanut esimerkiksi nuorten työntekijöiden olevan haavoittuvassa asemassa.

Pihlajalinnalla on omaa työvoimaa koskevia toimintaperiaatteita, jotka edistävät työvoiman inklusiivisuutta ja myönteistä toimintaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osalta. Nuoret työntekijät on huomioitu erityisesti Pihlajalinnan perehdytysohjelmassa. Esihenkilöille suunnatussa Esihenkilönä Pihlajalinnassa -perehdytysvalmennuksessa kuvataan konkreettisia keinoja, joilla esihenkilö voi tukea aloittelevaa työntekijää ja vahvistaa nuorten voimavaroja työuran alussa. Esihenkilöille on myös tarjottu koulutusta koskien nuorten mielenterveyden tukemista.

Toimenpiteet (S1-4, S1-5)

Omaan työvoimaan liittyvien olennaisten vaikutusten riskien ja mahdollisuuksien toimien kattavuus on oma henkilöstö ja oma toiminta Suomessa (konsernilla ei ole muita maantieteellisiä alueita). Kaikkiin nykyisiin ja suunniteltuihin toimiin varatut taloudelliset resurssit ovat

henkilöstöresursseja. Kaikkien toimien osalta aikajänne on tulevat tilikaudet (2025–2026) tai toimet ovat jatkuvia. Toimien osalta Pihlajalinna ei ole tunnistanut omalle työvoimalle aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia, jotka aiheutuisivat siirtymisestä vihreämpään ja ilmastoneutraaliin talouteen.

Myönteiset vaikutukset

Olennaisia myönteisiä vaikutuksia kohdistuu oman työvoiman työsuhteiden vakauteen, riittävään palkkaan, terveyteen ja turvallisuuteen, sukupuolten tasa-arvoon ja samaan palkkaan samanarvoisesta työstä oman työvoiman keskuudessa, oman työvoiman koulutukseen ja taitojen kehittämiseen sekä toimenpiteisiin työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi omassa työvoimassa.

Pihlajalinnan HR on yhtenäistänyt viimeisen vuoden aikana useita työsuhteisiin liittyviä käytänteitä ja prosesseja. Pihlajalinnan HR jatkaa tulevien tilikausien aikana käynnissä olevaa työtä henkilöstöprosessien kehityskohteiden tunnistamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi. Pihlajalinnassa nähdään, että ihmisten hyvinvoinnin johtaminen ei ole erillistä toimintaa, vaan hyvinvointi on osa kaikkea johtamista. Pihlajalinnassa on jatkettu vuonna 2023 alkanutta työkykykokonaisuuksien kehittämistä. Työtä on edistetty yhteistyössä työterveyshuollon ja työeläkevakuutusyhtiöiden kanssa. Tulevien tilikausien aikana Pihlajalinnan HR yhteistyössä työterveyden kanssa selkeyttää työkykyyn ja työterveyshuoltoyhteistyöhön liittyviä prosesseja entistä sujuvammiksi ja konsernitasoisesti yhdenmukaisemmiksi. Oman työvoiman terveyttä ja turvallisuutta edistävän työn tukemiseksi Pihlajalinnan työhyvinvointitiimin resursseja on vahvistettu uudella työturvallisuusja työsuojelupäällikön tehtävällä syksyllä 2024.

Työsuhteiden vakaus

Pihlajalinna tarjoaa vakaita työsuhteita sekä mahdollisuuden harjoittaa ammattia. Pihlajalinna on rakentanut kuluneen raportointivuoden aikana Pihlajalinnan yhtenäistä rekrytointia. Yhteisen rekrytoinnin myötä on luotu uusi rekrytointiorganisaatio ja -prosessit, yhdenmukaistettu rekrytoinnin käytänteitä ja vahvistettu rekrytointipalveluiden resursseja. Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan Pihlajalinnan rekrytoinnin ohjausryhmässä. Yhtenäisen rekrytoinnin toiminnan kehittäminen jatkuu tulevien tilikausien aikana.

Riittävä palkka

Pihlajalinnassa työntekijöiden palkkaus perustuu kunkin työntekijän työn vaativuuteen, osaamiseen, työssä suoriutumiseen sekä yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattamiseen. Pihlajalinnassa huomioidaan ja palkitaan esimerkillistä toimintaa sekä merkittäviä

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

työsaavutuksia. Pihlajalinna tarjoaa myös henkilöstöetuja, joiden avulla tuetaan henkilöstön hyvinvointia ja työtyytyväisyyttä. Riittävä palkka voi vähentää taloudellista painetta ja parantaa työntekijöiden hyvinvointia sekä lisätä sosiaalista tasa-arvoa. Pihlajalinna toteutti tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisen palkkakartoituksen ja sopimuspalkkaisten vaativuusluokittelun vuoden 2024 aikana. Tämän lisäksi Pihlajalinna on panostanut palkitsemiskokonaisuuden rakentamiseen. Palkkausta koskevat toimet koskevat työsuhteisia työntekijöitä. Tavoitteena on vastata tulevan EU:n palkka-avoimuusdirektiivin vaatimuksiin ja tuoda läpinäkyvyyttä työtehtävien vaativuusluokkiin. Toimien vaikutuksia arvioidaan osana palkkakartoitusta sekä säännöllisessä vuoropuhelussa luottamushenkilöiden kanssa. Pihlajalinna jatkaa palkkaharmonisointisuunnitelmien mukaista toimintaa sekä palkitsemiskokonaisuuden kehittämistä.

Työvoiman koulutus ja taitojen kehittäminen

Pihlajalinna tarjoaa henkilöstölleen yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen ja oman osaamisen kehittämiseen. Onnistuneella perehdytyksellä tuetaan henkilöstön hyvinvointia. Pihlajalinnan verkko-oppimisympäristössä on julkaistu itsenäisesti suoritettava yleisperehdytyskoulutus, joka tarjoaa hyvän yleiskäsityksen Pihlajalinnasta yrityksenä, perustiedot ja ymmärryksen työhön liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista sekä siitä kuinka Pihlajalinna tukee työnantajana henkilöstön hyvinvointia ja kehittymistä. Pihlajalinnan perehdytyksen kehittäminen jatkuu tulevien tilikausien aikana.

Pihlajalinna tulee vuoden 2025 aikana tarjoamaan henkilöstölleen ammatillisen osaamisen vahvistamisen lisäksi monipuolista, kohdennettua koulututusta muun muassa monimuotoisuudesta, muutoksessa elämisestä ja modernista työstä. Tämän lisäksi tulevan vuoden aikana esihenkilöille tullaan tarjoamaan teemakoulutuksia muun muassa työkykyjohtamiseen, muutosjohtamiseen, palautteen antamiseen ja työsuhdeosaamiseen liittyen. Pihlajalinna hyödyntää koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa sisäistä asiantuntemusta, ulkoisia sidosryhmiä sekä yhteistyökumppaneita. Tavoitteena on, että jokaisella pihlajalinnalaisella on tarvittava osaaminen tavoitteiden saavuttamiseen ja mahdollisuus oman ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Pihlajalinna arvioi toimien vaikuttavuutta säännöllisesti osaamisen johtamiselle asetettujen tavoitteiden valossa.

Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä oman työvoiman keskuudessa

Pihlajalinnalla on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, jonka mukaisten toimenpiteiden tarkoituksena on tuottaa myönteisiä vaikutuksia omalle henkilöstölle. Pihlajalinna on vuoden 2024 aikana kehittänyt palkitsemiskokonaisuutta, rakentanut ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoiteprosessin sekä luonut monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta edistävän ohjelman vuosille 2025–2026.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesti Pihlajalinna keskittyy erityisesti tasa-arvoisen palkkauksen ja rekrytoinnin sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen kehittämiseen, arvojen mukaisen yrityskulttuurin vahvistamiseen sekä henkilöstön osaamisen vahvistamiseen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyen. Tämän kehittämistyön tuloksena määritellään Pihlajalinnan työyhteisöperiaatteet, edistetään Pihlajalinnan DEI-ohjelmaa, päivitetään Pihlajalinnan nykyiset häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeet ja toimintamallit sekä valmistaudutaan palkka-avoimuusdirektiivin mukaisen toiminnan valmisteluun. Työtä johtaa Pihlajalinnan HR ja työhön osallistetaan sisäisiä sidosryhmiä.

Pihlajalinnassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilannetta seurataan ja arvioidaan säännöllisesti henkilöstölle tehtävillä kyselyillä. Tämän lisäksi kerätään tietoa muun muassa naisten ja miesten sijoittumisesta eri henkilöstöryhmiin ja tehtäviin. Suunnitelman päivityksen yhteydessä raportoidaan konsernin johdolle ja henkilöstölle tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyölle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Tasaarvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen seurannasta, arvioinnista ja raportoinnista vastaa konsernin HR.

Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi

Pihlajalinnassa noudatetaan epäasiallisen kohtelun vastaista toimintamallia, jonka mukaan työntekijöihin kohdistuvaa häirintää tai epäasiallista kohtelua ei hyväksytä missään muodossa. Esihenkilöillä on velvollisuus puuttua epäasialliseen kohteluun tai häirintään heti, kun asia on tullut esihenkilön tietoon. Työtapaturmien ehkäisyssä sekä työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumisessa Pihlajalinna tekee tiivistä yhteistyötä työtapaturmavakuutusyhtiön kanssa. Työturvallisuuden kehittämistyötä tukemaan perustettiin uusi työsuojeluja työturvallisuuspäällikön tehtävä syksyllä 2024. Pihlajalinna on viimeisen vuoden aikana vahvistanut esihenkilöiden työturvallisuusjohtamisosaamista kohdennetuilla verkkokoulutuksilla sekä lisännyt aiheeseen liittyvää viestintää. Työturvallisuus- ja työsuojelutyön tavoit-

teena on turvata terveelliset, turvalliset ja reilut työolot kaikille pihlajalinnalaisille. Vaikutuksia arvioidaan Pihlajalinnan työsuojelulle ja työturvallisuudelle asetettujen tavoitteiden ja mittareiden kautta. Tulevan tilikauden aikana tullaan päivittämään Pihlajalinnan väkivallan uhkaan varautumisen ja sen ehkäisyn toimintamallia.

Pihlajalinna pyrkii parantamaan henkilöstön työhyvinvointia myös laadukkaalla esihenkilötyöllä. Pihlajalinnan johtamisen kehittämiseen on panostettu ja tämän työn kehitystuloksena määriteltiin ja lanseerattiin Pihlajalinnan johtamisperiaatteet. Pihlajalinnan johtamisperiaatteet kuvaavat, millaista johtamista Pihlajalinnassa tavoitellaan ja arvostetaan. Johtamisperiaatteet on määritelty yhteistyössä henkilöstön kanssa. Toimien vaikutuksia arvioidaan osana vuosittaista laajaa henkilöstökyselyä ja työkykyjohtamisen mittaristoa. Psykososiaalisen kuormituksen arviointia toteutetaan yhteistyössä esihenkilöiden ja konsernin HR:n työsuojelun kanssa. Psykososiaalisten kuormitustekijöiden arviointi on osa työterveyden toteuttamaa työpaikkaselvitystä.

Toimenpiteiden vaikuttavuus

Pihlajalinna seuraa ja arvioi toimenpiteiden vaikuttavuutta jatkuvan kehittämisen toimintaperiaatteen mukaisesti. Pihlajalinna toteuttaa kerran vuodessa laajan Pihliksen pulssi -henkilöstökyselyn, jota täydentää tiiviimmät pulssikyselyt läpi vuoden. Laajan henkilöstökyselyn tavoitteena on mitata ja seurata Pihlajalinnan johtamisperiaatteiden toteutumista, työyhteisön toimivuutta, henkilöstön työhyvinvointia sekä yhteenkuuluvuutta. Pihliksen pulssi -kysely auttaa seuraamaan tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia ja havainnoimaan mahdollisia kehityskohteita. Pienempien pulssikyselyiden avulla seurataan vuoden aikana henkilöstökokemuksen ja työkykyindeksin kehittymistä.

Laajan henkilöstökyselyn ja pulssikyselyiden lisäksi muun muassa Pihlajalinnan HR, työsuojelu, johto ja esihenkilöt seuraavat oman vastuualueensa henkilöstön hyvinvointia ja työtyytyväisyyttä useiden eri mittareiden näkökulmasta. Työterveyshuolto seuraa omalta osaltaan työntekijöiden työkykyä muun muassa työpaikkaselvitysten ja terveystarkastusten avulla.

Pihlajalinna seuraa toimintansa vaikuttavuutta myös ulkoisten sidosryhmien, kuten työterveyden ja työeläkevakuutusyhtiöiden, kanssa pidettävissä yhteisissä ohjausryhmissä ja tapaamisissa. Pihlajalinnassa toimii sisäisiä työryhmiä ja ohjausryhmiä, jotka vastaavat keskeisten toimenpiteiden edistymisestä ja seurannasta sekä vaikuttavuuden raportoinnista ylemmälle johdolle. Työsuojelulle asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan muun muassa turvallisuushavaintoilmoitusten määrän, työtapaturmien ja työmatkatapaturmien määrän, tapaturmataajuusluvun, työkyvyn arviointien sekä työilmapiirikartoitusten avulla. Yhteistoimintaryhmät ja Kimpassa-organisaatio ovat keskeisiä sisäisiä foorumeita myös vaikuttavuuden seurannan näkökulmasta.

Ihmisoikeustyötä tarkastellaan ja arvioidaan säännöllisesti johdon ja vastuullisuustyöryhmän toimesta ja ihmisoikeuksiin ja omaan työvoimaan kohdistuvat riskit käsitellään osana konsernin riskienhallinnan prosessia. Tarkastelun yhteydessä varmistetaan, etteivät huolellisuusvelvoitteen myötä tehdyt toimet aiheuta tai edistä olennaisia kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia liittyen omaan työvoimaan. Pihlajalinna pyrkii täyttämään huolellisuusvelvoitteen ihmisoikeuskysymyksissä osana yrityksen päätöksentekoprosessia.

Huolellisuusvelvoiteprosessi auttaa tunnistamaan ihmisiin kohdistuvat nykyiset ja potentiaaliset vaikutukset sekä puuttumaan epäkohtiin välittömästi. Korjaavat prosessit tukevat kokonaisuutta ja mahdollistavat ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja toteutumisen osana toimintaa. Ihmisoikeuksiin liittyvä haitallisten vaikutusten arviointi sekä korjaavat toimenpiteet toteutetaan osana Ihmisoikeushuolellisuusvelvoitetta (human rights due diligence) ja yhteistyössä eri toimintojen kanssa. Materiaalisten vaikutusten hallintaa toteutetaan yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Työhön osallistuu muun muassa konsernin HR, alueelliset ja yhtiökohtaiset henkilöstöpäälliköt, luottamusmiehet, työsuojeluorganisaatio, työterveyshuolto, työtapaturmavakuutusyhtiö ja työeläkevakuutusyhtiöt. Pihlajalinna on kuvannut käytössä olevat resurssit toteutettujen, suunniteltujen ja käynnissä olevien toimenpiteiden yhteydessä.

Kielteiset vaikutukset

Pihlajalinnassa potentiaalisia ja todellisia kielteisiä vaikutuksia kohdistuu oman työvoiman työaikaan, työ- ja yksityiselämän tasapainoon sekä oman työvoiman terveyteen ja turvallisuuteen.

Pihlajalinna toteutti vuoden 2024 aikana useita kehittämistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on ollut kehittää johtamista, vahvistaa työhyvinvointia, edistää moderneja työtapoja sekä yhdenmukaistaa työsuhteisiin ja rekrytointiin liittyviä toimintaperiaatteita. Toimenpiteiden tavoitteena on myönteiset vaikutukset oman henkilöstön työntekijäkokemuksen parantamiseksi sekä omaan työvoimaan kohdistuvien kielteisten vaikutusten ehkäisy. Pihlajalinna pyrkii parantamaan henkilöstön työhyvinvointia muun muassa laadukkaalla esihenkilötyöllä, työjärjestelyillä, työterveyspalveluilla ja aktiivisella tuella sekä hyvinvointia tukevilla kehittämishankkeilla. Pihlajalinnalla on käytössä työ-

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

aikapankki ja liukuva työaika osassa toimintoja. Pihlajalinnassa etätyönä voi tehdä työtehtäviä, jotka eivät ole sidottuja työnantajan työpaikkaan.

Työsuojeluriskien hallinnalla pyritään tunnistamaan työn vaarat, riskit ja haittavaikutukset sekä suunnitelmallisesti poistamaan tai pienentämään niitä. Työympäristöjen riskit arvioidaan Pihlajalinnan yksiköissä vähintään kerran vuodessa ja aina merkittävien muutosten yhteydessä. Tunnistettujen riskien terveydellistä merkitystä arvioidaan lisäksi työterveyshuollon suorittamissa työpaikkaselvityksissä, joita tehdään vähintään viiden vuoden välein tai merkittävien muutosten yhteydessä. Pihlajalinnaan työsuhteessa olevat työntekijät ovat lakisääteisen työterveyshuollon sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusten piirissä. Pihlajalinnassa työperäisiä sairauksia ja poissaolon syitä seurataan vuositasolla. Toimenpiteiden vaikuttavuutta seuraa ja analysoi Pihlajalinnan HR.

Työvoiman työaika

Pihlajalinnassa ehkäistään ja lievennetään oman työvoiman työaikaan liittyviä kielteisiä vaikutuksia, kuten yötyön kuormittavuutta, monin eri tavoin. Yötyöhön liittyvän kuormituksen osalta Pihlajalinna tekee aktiivista yhteistyötä työterveyden kanssa. Työterveys seuraa omalta osaltaan työntekijöiden työkykyä muun muassa työpaikkaselvitysten ja terveystarkastusten avulla. Myös työehtosopimusten mukaisten lepoaikojen seuraaminen, turvallisuuspalveluiden tarjoaminen ja työvuorojen suunnittelu auttavat lieventämään yötyön aiheuttamaa kuormitusta. Työsuojelulla on keskeinen rooli työaikaan liittyvien kielteisten vaikutusten ehkäisyssä. Jokaisessa Pihlajalinnan yksikössä toteutetaan ja päivitetään vuosittain yksikkökohtainen riskikartoitus. Yötyön kuormittavuutta ehkäisevät ja lieventävät toimet kohdistuvat erityisesti vuorotyötä tekevään henkilöstöön. Toimien tuloksena on kohtuulliseksi rajattu työaika ja turvallisten ja terveellisten työolosuhteiden varmistaminen. Vaikutuksia arvioidaan yhteistyössä esihenkilön, työterveyden ja työsuojelun kanssa. Pihlajalinna jatkaa nykyisten toimien toteuttamista ja panostaa entisestään työturvallisuuden kehittämiseen.

Pihlajalinnassa on käytössä aktiivisen välittämisen toimintamalli, jolla pyritään ratkaisemaan työkykyyn ja työstä suoriutumiseen liittyviä haasteita ennakoivasti ja suunnitelmallisesti. Esihenkilö on vastuussa työn resurssoinnista sekä työntekijöiden työterveydestä ja työturvallisuudesta. Pihlajalinnan aktiivisen välittämisen mallin mukaisella aktiivisella vuoropuhelulla sekä säännöllisillä tavoite- ja kehityskeskusteluilla varmistetaan, että esihenkilö on tietoinen työntekijän työkyvystä sekä työhön liittyvistä mahdollisista kuormitustekijöistä, kuten

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

yötyöstä, jotta mahdollisiin kuormitustekijöihin voidaan reagoida ennakoivasti.

Oman työvoiman työaikaan liittyvien kielteisten vaikutusten ehkäisyja lievennystoimien vaikutuksia arvioidaan yhteistyössä työsuojelun ja työterveyden kanssa. Vuosittaiset riskikartoitukset, 3–5 vuoden välein toteutettavat työpaikkaselvitykset ja Aluehallintoviraston tarkastuskertomukset käsitellään yhteistoimintaryhmissä. Vaikutusten ehkäisyyn ja lieventämiseen osallistuu useita sisäisiä ja ulkoisia sidosryhmiä, kuten Pihlajalinnan HR ja työsuojelu, esihenkilöt sekä työterveys. Pihlajalinna jatkaa nykyisten toimenpiteiden mukaista toimintaa ja panostaa tulevien tilikausien aikana työturvallisuuden kehittämiseen.

Työ- ja yksityiselämän tasapaino

Oman työvoiman työ- ja yksityiselämän tasapainoon liittyy kielteisiä, potentiaalisia vaikutuksia. Mikäli työkuorma kasvaa kohtuuttomaksi, vaikuttaa tämä työ- ja yksityiselämän tasapainoon, jolloin työntekijät voivat kuormittua kohtuuttoman paljon. Pihlajalinna on seuraavilla toimilla ehkäissyt ja lieventänyt potentiaalisia kielteisiä vaikutuksia: työajanseuranta ja ylityön sekä työajan rajaaminen työsopimuksissa, mukautetun työn toimintamallin käyttöönotto, työaikapankki ja liukuva työaika joissain palveluissa ja toiminnoissa sekä etätyön mahdollistaminen niiden työtehtävien osalta, jotka eivät ole sidottuja työnantajan työpaikkaan.

Pihlajalinna huomioi eri elämäntilanteissa olevien työntekijöiden erityistarpeet mahdollisuuksien mukaan. Pihlajalinna haluaa helpottaa työntekijöiden työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ja tavoitteena on mahdollistaa ongelmaton paluu perhevapaalta. Pihlajalinna suhtautuu myönteisesti erilaisiin perhetilanteisiin ja haluaa mahdollistaa niihin liittyvät perhevapaat mahdollisimman sujuvasti. Työnantaja ja työntekijä voivat yhdessä sopia työaikajärjestelyistä työntekijän tarpeen sekä työnantajan mahdollisuuksien mukaan. Myös mahdollisimman pitkiksi sovitut käytössä olevat työajan tasausjaksot tai työaikapankki edesauttavat työn ja perhe-elämän joustavaa yhteensovittamista.

Osatyökykyisten työntekijöiden työllistämisedellytyksistä huolehditaan keskittymällä aktiivisen välittämisen mallin mukaisesti työn ja työkyvyn yhteensovittamiseen yhteistyössä työntekijän, esihenkilön ja työterveyshuollon kanssa. Osatyökykyisiä työntekijöitä työhön paluussa tukevia keinoja voivat olla: työhön paluun suunnitelma, työjärjestelyt, työaikajärjestelyt, tehostettu tuki, työkyvyn arviointi ja vakuutusyhtiön ammatillisen kuntoutuksen keinot. Työterveyshuollon kanssa yhteistyössä pidettävissä työterveysneuvotteluissa pyritään

selvittämään työntekijälle paras tuki ja keinot työhön paluun mahdollistamiseksi.

Toimien tuloksena on turvata kaikille pihlajalinnaisille turvalliset ja reilut työolot, tukea työkykyä ylläpitäviä toimia sekä kannustaa jokaista vaalimaan omalta osaltaan hyvää työilmapiiriä ja avointa tiedonkulkua. Työ- ja yksityiselämän tasapainoon vaikuttavien toimien vaikutuksia arvioidaan konsernitasoisesti osana vuosittaista laajaa henkilöstökyselyä. Pihlajalinnan työajanseurannan järjestelmän kautta esihenkilö seuraa ja varmistaa, että työaika pysyy kohtuulliseksi rajattuna. Vaikutusten ehkäisyyn ja lieventämiseen osallistuu useita sisäisiä ja ulkoisia sidosryhmiä, kuten Pihlajalinnan HR, esihenkilöt ja työterveys. Tulevien tilikausien aikana Pihlajalinna tulee kehittämään työvoiman hallintajärjestelmää sekä työhyvinvoinnin johtamisjärjestelmää. Pihlajalinnan HR vastaa työajanseurannan järjestelmän kehittämisestä ja siihen vaadittavista resursseista.

Työvoiman terveys ja turvallisuus

Oman työvoiman terveyteen ja turvallisuuteen on tunnistettu liittyvän niin todellisia kuin potentiaalisia kielteisiä vaikutuksia. Mielenterveyden ja psykologisen turvallisuuden edistämiseksi Pihlajalinna tekee tiivistä yhteistyötä työterveyden ja työeläkevakuutusyhtiöiden kanssa. Pihlajalinnassa työterveyshuollon toimintasuunnitelman ja työsuojelun toimintaohjelman mukainen toiminta on keskiössä. Työterveyshuolto seuraa omalta osaltaan työntekijöiden työkykyä muun muassa työpaikkaselvitysten ja terveystarkastusten avulla. Pihlajalinna tarjoaa työntekijöilleen mielen hyvinvointia tukevia palveluita, kuten Mielen huoli -linjan, työterveyspsykologin konsultaatiot, lyhytterapia, lyhytpsykoterapia ja univalmennus. Esihenkilöille ja koko henkilöstölle on vuonna 2024 tarjottu verkkokoulutusten muodossa tietoa ja käytännönläheisiä työkaluja mielen hyvinvoinnin tukemisesta työympäristössä. Psykologisen turvallisuuden vahvistamista ja työkykyjohtamista käsitellään osana esihenkilöiden perehdytysvalmennusta. Syksyllä 2024 alkanutta muutosjohtamisen valmennusohjelmaa tullaan jatkamaan vuonna 2025. Valmennusohjelma on toteutettu yhteistyössä ulkoisen kumppanin kanssa.

Riskit ja mahdollisuudet

Henkilöstön työolojen ja -hyvinvoinnin sekä terveyden ja turvallisuuden varmistaminen on taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien näkökulmasta merkittävää. Omaa työvoimaa koskevat olennaiset riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu kaksoisolennaisuusanalyysissa, joka on kuvattu osiossa ESRS 2- osiossa, kohdassa IRO-1: Prosessi olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi. Pihlajalinnassa käytössä olevat taloudellisten riskien hallintakeinot ovat olennaisia myös mahdollisuuksien näkökulmasta. Käynnissä olevia toimenpiteitä on kuvattu tarkemmin ESRS 2 -osiossa, kohdassa SBM-2: Olennaiset kestävyysaiheet Pihlajalinnan toiminnassa ja niiden yhteys strategiaan.

Yhdenvertainen kohtelu sekä osaamisen ja taitojen kehittäminen

Yhdenvertainen kohtelu sekä osaamisen ja taitojen kehittäminen on myös taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien näkökulmasta merkittävää. Pihlajalinnassa osaamisen kehittäminen on erityisesti työssä oppimista sekä sisäisen tiedon jakamista ja kouluttautumista. Suurin osa työssä tapahtuvasta oppimisesta tapahtuu varsinaista työtä tekemällä ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Käytännön työkaluja ovat lisäksi muun muassa perehdytys ja työhön opastus, tiimitasoiset ja henkilökohtaiset tavoite- ja kehityskeskustelut, itsenäinen opiskelu, mentorointi, työnohjaus sekä työkierto. Ammatillisissa koulutuksissa osaamista jakavat sekä Pihlajalinnan omat asiantuntijat että ulkopuoliset kouluttajat.

Pihlajalinnalla on oma verkko-oppimisympäristö, Pihlajalinna Akatemia, jossa on saatavilla useita osaamisen kehittymistä tukevia sisältöjä. Konsernin koulutussuunnitelmaan on koottu konsernin strategiaan ja liiketoiminta-alueiden sekä lääketieteellisen osaamisen osaamistarpeisiin perustuvat konsernitasolta kohderyhmittäin järjestettävät koulutukset. Pihlajalinnan johtamisperiaatteet kuvaavat, millaista johtamista Pihlajalinnassa tavoitellaan ja arvostetaan. Johtamisperiaatteiden mukaisen toiminnan myötä varmistetaan osaltaan yhdenvertaisen kohtelun ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille.

Jokaiselle Pihlajalinnan työntekijälle laaditaan osaamisen kehittämisen suunnitelma vuosittaisessa tavoite- ja kehityskeskustelussa. Pihlajalinnassa tavoite- ja kehityskeskustelut käydään kahdessa osassa: tiimikeskusteluna sekä henkilökohtaisena tavoite- ja kehityskeskusteluna. Keskustelussa tarkistetaan työntekijän tehtävänkuvan ajantasaisuus ja keskustellaan osaamisesta, onnistumisista, kehityskohteista sekä työhyvinvoinnista ja motivaatiosta. Tärkeä osa vuosittaista henkilökohtaista tavoite- ja kehityskeskustelua on myös palautteen antaminen esihenkilölle sekä esihenkilön johtamisen arviointi Pihlajalinnan johtamisperiaatteiden mukaisesti. Pihlajalinnassa käytössä olevista seuranta- ja palautekanavista on kerrottu tarkemmin kohdassa S1-2: Vuoropuhelu oman työvoiman kanssa.

Yhdenvertainen kohtelu sekä osaamisen ja taitojen kehittäminen on myös mahdollisuuksien näkökulmasta merkittävää. Pihlajalinnassa halutaan tukea ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamista sekä heidän

työuriensa mahdollista pidentämistä. Tavoite- ja kehityskeskusteluissa ja tarvittaessa työhyvinvointikeskusteluissa ikääntyvien työntekijöiden kanssa kiinnitetään erityistä huomiota työhyvinvointiin sekä työssä jaksamiseen. Ikääntyville työntekijöille pyritään järjestämään mahdollisuus työjärjestelyihin, osa-aikatyöhön tai osittaiseen vanhuuseläkkeeseen aina, kun se työtehtävien kannalta on mahdollista.

Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan on esitetty oheisessa taulukossa (S1-5).

Pihlajalinnan tavoiteasetanta pohjaa Pihlajalinnan henkilöstö- ja tasaarvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikkaan. Ylin johto asettaa aikasidonnaiset ja tulossuuntautuneet tavoitteet sisäisten sidosryhmien valmistelun pohjalta. Yhteisillä, konsernitasoisilla tavoitteilla seurataan todellisiin olennaisiin vaikutuksiin liittyvien toimenpiteiden edistymistä ja vaikuttavuutta. Tämän lisäksi Pihlajalinna seuraa sisäisesti yksittäisten toimenpiteiden vaikuttavuutta ja edistymistä operatiivisessa toiminnassa sisäisesti. Konsernin johtoryhmä on vastuussa yrityksen tavoitteen mukaisen toiminnan seuraamisesta. Tavoitteiden asettamisessa ja seurannassa on hyödynnetty henkilöstöltä ja heidän edustajiltaan henkilöstökyselyissä ja sidosryhmätapaamisissa, kuten Kimpassa-tapaamisessa, saatua palautetta.

Vuoden 2025 aikana Pihlajalinna tulee määrittelemään uudet työkykyjohtamisen ohjausryhmäkäytänteet. Uusien ohjausryhmäkäytänteiden myötä tavoiteasetanta ja tavoitteiden seuranta tullaan toteuttamaan sisäisten ja ulkoisten sidosryhmäkumppanien kanssa. Pihlajalinna-konsernin johtoryhmä vahvistaa tavoiteasetannan. Pihlajalinna kehittää yhteisymmärryksessä yrityksen toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä. Pihlajalinnan kehittämissuunnitelma laaditaan ja sitä ylläpidetään osana yhteistoimintalain edellyttämää vuoropuhelua.

Pihlajalinna seuraa henkilöstön hyvinvoinnin ja työolojen kehittymistä eNPS-mittarilla, sairauspoissaoloprosentilla sekä työkykyindeksillä. Mittarit ovat osa vuosittain toteutettavaa laajaa henkilöstökyselyä. Pihlajalinnassa käytetty työkykyindeksi (=työkykypistemäärä) on osa Työterveyslaitoksessa kehitettyä seitsemän osiota sisältävää mittaria. eNPS on työntekijäkokemuksen mittari, joka kertoo työntekijöiden suositteluhalukkuudesta. Sairauspoissaoloprosentti lasketaan EK:n Elinkeinoelämän keskusliiton mallin mukaisesti.

Pihlajalinnan eNPS-arvon ja työkykyindeksin kehittymistä on yhteisesti seurattu Pihlajalinnan Kimpassa-organisaation tapaamisessa, SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

jossa henkilöstön edustajat ovat olleet mukana tunnistamassa parannuksia osana toteutuksen seurantaa. Pihlajalinna tulee kehittämään sairauspoissaoloprosentin seurantaprosesseja tulevien tilikausien aikana.

S1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteiden ja tavoitteiden väliset yhteydet
Kestävyysseikka	Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IRO)		Toimintaperiaate	Tulos 2024/ Tavoite 2025	Mittari
Oman työvoiman työsuhteiden va kaus	Pihlajalinna tarjoaa vakaita työsuhteita sekä mah dollisuuden harjoittaa ammattia Mahdollisuudet työnantajanäkökulmasta suuret: veto- ja pitovoima työnantajana, työmotivaatio, työurien pituus, jaksaminen, tuottavuus, esihenki lötyö ja johtaminen. Henkilöstön työolojen ja -hyvinvoinnin sekä ter veyden ja turvallisuuden varmistaminen on myös taloudellisten riskien näkökulmasta merkittävää. Kuormituksen tai tapaturman seurauksena voi olla pitkiä sairaspoissaoloja ja kilpailukykyisen palkan tarjoaminen voi vaikuttaa lyhyen aikavälin kannat	Todellinen myönteinen vai kutus Mahdollisuus Riski	Eettiset toimintaperiaatteet Henkilöstöpolitiikka Ihmisoikeusperiaatteet Tietosuoja- ja tietoturvapolitiikka	eNPS Tulos 2024: +9 Tavoite 2025: 20	Suositteluhalukkuus (eNPS)
Oman työvoiman työaika	tavuuteen. Yötyö kuormittaa henkilöstöä Mahdollisuudet työnantajanäkökulmasta suuret: veto- ja pitovoima työnantajana, työmotivaatio, työurien pituus, jaksaminen, tuottavuus, esihenki	Todellinen kielteinen vaiku tus Mahdollisuus	Henkilöstöpolitiikka	Työkykyindeksi Tulos 2024: 8 Tavoite 2025: >8 Sairauspoissaoloprosentti	Työkykyindeksi Sairauspoissaoloprosentti
	lötyö ja johtaminen. Henkilöstön työolojen ja -hyvinvoinnin sekä ter veyden ja turvallisuuden varmistaminen on myös taloudellisten riskien näkökulmasta merkittävää. Kuormituksen tai tapaturman seurauksena voi olla pitkiä sairaspoissaoloja ja kilpailukykyisen palkan tarjoaminen voi vaikuttaa lyhyen aikavälin kannat tavuuteen.	Riski		Tulos 2024: 5,6 % Tavoite 2025: 5,3 %
Oman työvoiman riittävä palkka	Mahdollisuudet työnantajanäkökulmasta suuret: veto- ja pitovoima työnantajana, työmotivaatio, työurien pituus, jaksaminen ja tuottavuus. Myös myönteinen työnantajakuva sekä maine tuovat ta loudellista hyötyä.	Mahdollisuus	Henkilöstöpolitiikka Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspoli tiikka Ihmisoikeusperiaatteet Tietosuoja- ja tietoturvapolitiikka	eNPS Tulos 2024: +9 Tavoite 2025: 20 Palkkaukseen liittyvät tavoitteet, joita Pihlajalinna seuraa sisäisissä foorumeissa. Palkkaukseen liittyvät tavoitteet, joita Pihlajalinna seuraa sisäisissä foorumeissa.	Suositteluhalukkuus (eNPS) Palkkausta koskevat mittarit Palkkausta koskevat mittarit
	Palkkojen nostaminen voi lisätä kustannuksia vai kuttaen lyhyen aikavälin kannattavuuteen.	Riski		Palkkaukseen liittyvät tavoitteet, joita Pihlajalinna seuraa sisäisissä foorumeissa.	Palkkausta koskevat mittarit

Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä oman työvoiman keskuudessa	Henkilöstön palkkaus perustuu kunkin työntekijän osaamiseen sekä yhdenvertaisen kohtelun peri aatteiden noudattamiseen. Työehtosopimusten piiriin kuuluvissa tehtävissä palkkaus perustuu työehtosopimuksen mukaisiin palkkaryhmiin. Palkkaukseen vaikuttavat lisäksi tehtäväkohtaiset vastuulisät, kokemusvuodet sekä paikkakuntakal leusluokittelu. Sukupuoli ei ole missään tilan teessa palkkaukseen vaikuttava tekijä. Ylempien toimihenkilöiden palkkaus määräytyy mm. tehtä vän ja työn vaativuuden mukaan sekä osaamisen, työkokemuksen, suorituksen ja tulosten perus teella.	Todellinen myönteinen vai kutus	Eettiset toimintaperiaatteet Henkilöstöpolitiikka Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspoli tiikka Ihmisoikeusperiaatteet Tietosuoja- ja tietoturvapolitiikka	Palkkaukseen liittyvät tavoitteet, joita Pihlajalinna seuraa sisäisissä foorumeissa. Kokonaisuutta tarkastellaan tulevan tilikauden ai kana mahdollisten kohdennettujen tavoitteiden ja mittareiden asettamiseksi.	Palkkakartoitukset
Oman työvoiman työ- ja yksityiselämän tasapaino	Veto- ja pitovoima työnantajana, työmotivaation sekä työurien pituuden kasvattaminen, kuntout tava ja joustava, elämänkaaren vaiheet huomioiva ja työntekijää tukeva toiminta tuo myös taloudelli sia mahdollisuuksia, työnantajamaine vastuulli sena toimijana.	Mahdollisuus	Henkilöstöpolitiikka	eNPS Tulos 2024: +9 Tavoite 2025: 20 Työkykyindeksi Tulos 2024: 8 Tavoite 2025: >8 Sairauspoissaoloprosentti Tulos 2024: 5,6 % Tavoite 2025: 5,3 % Käytössä on useita työturvallisuuteen ja johtami seen liittyviä mittareita, joille on asetettu tavoit teet tuleville vuosille. Sairauspoissaoloprosentti Tulos 2024: 5,6 % Tavoite 2025: 5,3 % Työkykyjohtamiseen liittyvät tavoitteet, joita Pih lajalinna seuraa sisäisissä foorumeissa.	Suositteluhalukkuus (eNPS) Sairauspoissaoloprosentti Työkykyindeksi Työterveyttä ja turvallisuutta koske vat mittarit Sairauspoissaoloprosentti Työkykyjohtamista koskevat mittarit
	Kuormituksen tai tapaturman seurauksena sairas poissaolot	Riski		Sairauspoissaoloprosentti Tulos 2024: 5,6 % Tavoite 2025: 5,3 % Työterveyttä ja turvallisuutta koskevat tavoitteet, joita Pihlajalinna seuraa sisäisissä foorumeissa.	Sairauspoissaoloprosentti Työterveyttä ja turvallisuutta koske vat mittarit

				Työkykyindeksi	Työkykyindeksi
	Psykologinen turvallisuus, mielenterveyden haas teet	Todellinen kielteinen vaiku tus	Eettiset toimintaperiaatteet Henkilöstöpolitiikka	Tulos 2024: 8	Sairauspoissaoloprosentti
				Tavoite 2025: >8
				Sairauspoissaoloprosentti
				Tulos 2024: 5,6 %
				Tavoite 2025: 5,3 %
		Potentiaalinen kielteinen vaikutus		Henkilöstö on Pihlajalinnan tärkein voimavara,	Työterveyttä ja turvallisuutta koske
	Työtapaturmat			työntekijöiden työkyvyn seuraaminen ja sen tuke	vat mittarit
				minen on tärkeä tavoite.
				Työterveydelle ja turvallisuudelle on asetettu
				useita tavoitteita, joita Pihlajalinna seuraa sisäi
				sissä foorumeissa.
				Työterveydelle ja turvallisuudelle on asetettu	Työterveyttä ja turvallisuutta koske
	Alan asiantuntijana Pihlajalinnalla on potentiaali	Todellinen myönteinen vai		useita tavoitteita, joita Pihlajalinna seuraa sisäi	vat mittarit
Oman työvoiman	tarjota henkilöstölleen ensiluokkaista terveyden hoitoa	kutus		sissä foorumeissa.
terveys ja turvallisuus	Kuormituksen tai tapaturman seurauksena sairas poissaolot		Ihmisoikeusperiaatteet Laatupolitiikka	Sairauspoissaoloprosentti	Sairauspoissaoloprosentti
			Tietosuoja- ja tietoturvapolitiikka	Tulos 2024: 5,6 %
		Riski		Tavoite 2025: 5,3 %	Työterveyttä ja turvallisuutta koske
				Työterveydelle ja turvallisuudelle on asetettu	vat mittarit
				useita tavoitteita, joita Pihlajalinna seuraa sisäi
				sissä foorumeissa.
		Mahdollisuus		eNPS	Suositteluhalukkuus (eNPS)
				Tulos 2024: +9
	Veto- ja pitovoima työnantajana, työmotivaation			Tavoite 2025: 20	Sairauspoissaoloprosentti
	sekä työurien pituuden kasvattaminen, kuntout
	tava ja joustava, elämänkaaren vaiheet huomioiva			Sairauspoissaoloprosentti	Työkykyjohtamista koskevat mittarit
	ja työntekijää tukeva toiminta tuo myös taloudelli			Tulos 2024: 5,6 %
	sia mahdollisuuksia, työnantajamaine vastuullisena toimijana.			Tavoite 2025: 5,3 %
				Kokonaisuutta tarkastellaan tulevan tilikauden ai
				kana kohdennettujen tavoitteiden asettamiseksi.
Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän	Pihlajalinnassa noudatetaan epäasiallisen kohtelun	Todellinen myönteinen vai	Eettiset toimintaperiaatteet	Työterveydelle ja turvallisuudelle on asetettu	Työterveyttä ja turvallisuutta koske
	vastaista toimintamallia, jonka mukaan työntekijöi			useita tavoitteita, joita Pihlajalinna seuraa sisäi	vat mittarit
	hin kohdistuvaa häirintää tai epäasiallista kohtelua		Henkilöstöpolitiikka	sissä foorumeissa.
väkivallan ja häirinnän torjumiseksi	ei hyväksytä missään muodossa. Esihenkilöillä on		Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspoli
omassa työvoimassa	velvollisuus puuttua epäasialliseen kohteluun tai	kutus	tiikka Ihmisoikeusperiaatteet	Kokonaisuutta tarkastellaan tulevan tilikauden ai
	häirintään heti, kun asia on tullut esihenkilön tie			kana mahdollisten kohdennettujen tavoitteiden ja
	toon.			mittareiden asettamiseksi.

Oman työvoiman koulutus ja taitojen kehittäminen	Pihlajalinna tarjoaa henkilöstölleen yhdenvertai set ja tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen ja oman osaamisen kehittämiseen	Todellinen myönteinen vai kutus
	Yhdenvertainen kohtelu sekä osaamisen ja taito jen kehittäminen on myös taloudellisten mahdolli suuksien näkökulmasta merkittävää. Veto- ja pi tovoima työnantajana, työmotivaation sekä työ urien pituuden kasvattaminen, tasa-arvoinen, osaamista kartuttava toiminta tuo myös taloudel lisia mahdollisuuksia.	Mahdollisuus
Kaikkien toimien kattavuus on oma toiminta, toimialueena Suomi (ei muita maantieteellisiä alueita). Perusvuosi on 2024 ja perusarvona 2024 arvot, koska ne ovat ensimmäiset raportoidut vertailukelpoiset arvot. Tavoitteet koskevat työsuhteista henkilöstöä. Tulosten analyysi ja perustelut: Kaikki vuoden 2024 tulokset ovat linjassa suunniteltujen vuositavoitteiden ja pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamisen kanssa. Ulkopuolinen toimija ei ole validoinut tavoitteita tai mittareita. Kaikkien
tulevien toimien osalta aikajänne on tulevat tilikaudet tai toimet ovat jatkuvia.

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-6)

Vuonna 2024 Pihlajalinnassa työskenteli 6493 työntekijää ja 2145 ammatinharjoittajaa. Pihlajalinnan kaikki toiminta on Suomessa. Pihlajalinnan työsuhteisista työntekijöistä 85 prosenttia on naisia ja 15 prosenttia miehiä. Pihlajalinnassa käytössä olevat työsuhde- ja työaikamuodot perustuvat työehtosopimuksiin (terveyspalvelualan työehtosopimus ja yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus) ja työlainsäädäntöön.

Työsuhdedata on kerätty HR- ja palkkajärjestelmästä, josta data haetaan käsiteltäväksi raportointijärjestelmästä kerran vuorokaudessa. Datan ylläpidosta vastaavat palkanlaskentajärjestelmän pääkäyttäjät ja palkanlaskijat. Datan ilmoittamisesta vastaavat esihenkilöt. Data ilmoitetaan palkanlaskentajärjestelmään sähköisillä lomakkeilla. Palkanlaskentajärjestelmässä kaikilla henkilöillä on sukupuolitietona joko mies tai nainen. Tieto pohjautuu henkilötunnukseen. Järjestelmän kehityksen myötä tulee mahdolliseksi kerätä myös muu sukupuoli -tieto.

Työntekijöiden lukumäärät ilmoitetaan henkilömääränä raportointikauden lopussa, ellei toisin mainittu. Työntekijöiden kokonaismäärä vastaa Pihlajalinnan vuoden 2024 tilinpäätöksessä ilmoitettuja lukuja.

Palkanlaskentajärjestelmässä työsuhteet jaetaan työsuhdemuotoihin määräaikainen työsuhde tai toistaiseksi voimassa oleva työsuhde. Palkanlaskentajärjestelmässä työsuhteet jaetaan työsuhteen luonteen mukaan: kokoaikainen, osa-aikainen tai tarvittaessa töihin kutsuttava. Työsuhteisten työntekijöiden määrä täysiaikaisina työntekijöinä (FTE) sopimustyypeittäin ja sukupuolen mukaan jaoteltuna ilmoitetaan raportointivuoden keskiarvona.

Työntekijöiden vaihtuvuusaste oli vuonna 2024 10,7 prosenttia ja päättyneitä työsuhteita yhteensä 1148. Vaihtuvuusasteen laskemisessa on huomioitu seuraavat päättymisen syyt: koeaikapurku työnantaja, koeaikapurku työntekijä, kuolema, muu eläke, oma pyyntö, tuotannollistaloudelliset syyt, työsuhteen irtisanominen, vanhuuseläke, yhteinen sopimus. Laskennassa ei ole huomioitu seuraavia tilanteita: määräaikaisuus päättyy, siirto toiseen maksuryhmään, siirto toiseen maksuryhmään/yhtiöön/fuusio, työnkierto päättyy.

Työntekijöitä palkataan määräaikaisiin työsuhteisiin vain, kun niille on lainmukainen ja todennettavissa oleva peruste. Peruste selvitetään työntekijälle ja kirjataan työsopimukseen. Määräaikaisen työsopimuksen irtisanomisesta ennen sen määräaikaa voidaan neuvotella, mikäli työntekijä sitä toivoo. Mahdollisuus osittaiseen vanhuuseläkkeeseen, osittaisiin hoitovapaisiin sekä työajan lyhentämiseen työuran pidentämiseksi pyritään järjestämään, kun se työtehtävien hoitamisen kannalta on mahdollista. Osa-aikaisia työsuhteita voidaan käyttää yrityksessä sellaisissa tehtävissä, joihin osa-aikatyö soveltuu, silloin kun siihen on työnantajan ja/tai työntekijän puolelta perusteltu syy. Osa-aikatyön perusteet harkitaan aina tapauskohtaisesti.

KESTÄVYYSRAPORTTI
-------------------

Työsuhteisten työntekijöiden määrä sukupuolen mukaan
Sukupuoli	Henkilömäärä
Miehet	961
Naiset	5532
Muut	0
Ei ilmoitettu	0
Työsuhteiset työntekijät yhteensä	6493

Työsuhteisten työntekijöiden määrä maittain
Maa	Henkilömäärä
Suomi	6493

Työsuhteisten työntekijöiden määrä sopimustyypeittäin sukupuolen mukaan (FTE)
Työsuhteen tyyppi	Naiset	Miehet	Yhteensä
Työntekijöiden määrä yhteensä (FTE)	3874	542	4416
Vakinaisten työntekijöiden määrä (FTE)	3302	444	3747
Määräaikaisten työntekijöiden määrä (FTE)	364	63	427
Vaihtelevalla työajalla olevien työntekijöiden määrä (FTE)	202	33	235
Kokoaikaisten työntekijöiden määrä (FTE)	3002	436	3438
Osa-aikaisten työntekijöiden määrä (FTE)	665	72	737

Monimuotoisuuden mittarit (S1-9)

Ylimmällä johdolla tarkoitetaan tässä yhteydessä Pihlajalinna-konsernin johtoryhmässä työskenteleviä työsuhteisia työntekijöitä. Pihlajalinnan ylimmässä johdossa on 10 henkilöä, joista 40 prosenttia (4) on naisia ja 60 prosenttia (6) miehiä.

Pihlajalinnan henkilöstöstä 14,1 prosenttia (917) on alle 30-vuotiaita, 51,4 prosenttia (3340) 30–50-vuotiaita ja 34,4 prosenttia (2236) yli 50-vuotiaita.

Ulkopuolinen toimija ei ole validoinut mittareita.

Riittävä palkka (S1-10)

Kaikille Pihlajalinnan työsuhteisille työntekijöille maksetaan riittävää palkkaa sovellettavien vertailuarvojen mukaisesti. Mikään ulkopuolinen toimija ei ole vahvistanut näitä mittauksia, mutta ne perustuvat taustaoletukseen, että suomalaisten työehtosopimusten mukainen palkkaus täyttää riittävän palkan määritelmän eurooppalaisella tasolla. Pihlajalinnalla on toimintaa ainoastaan Suomessa.

Pihlajalinna on Hyvinvointialan HALI ry:n jäsen ja on jäsenyyden perusteella velvollinen noudattamaan yleissitovia työehtosopimuksia, jotka ovat terveyspalvelualan työehtosopimus ja yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Työntekijöiden palkkaus määräytyy noudatettavan työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän mukaisesti. Pihlajalinnassa noudatetaan työehtosopimuksissa määritettyä vähimmäispalkkaa. Jos työsuhteessa ei sovelleta mitään työehtosopimusta (esimerkiksi lääkärit), on palkka määritelty kohtuulliseksi. Pihlajalinnan maksama palkka on kunkin työehtosopimuksen mukaisen minimitaulukkopalkan mukainen tai korkeampi. Ylityö on vapaaehtoista, ja se korvataan työntekijälle lainsäädännön ja mahdollisten voimassa olevien työehtosopimusten mukaisesti.

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

Työterveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit (S1-14)

Työturvallisuus ja -terveystilastot	2024	2023
Työhön liittyvien kuolemantapausten lukumäärä	0	0
Työhön liittyvien tapaturmien lukumäärä	319	335
Tapaturma-aste	29,5	27,4
Työhön liittyvien terveysongelmien lukumäärä	0	0

Taulukossa esitetyt luvut koskevat Pihlajalinnan työsuhteisille työntekijöille (ml. Forever-liikuntakeskukset) työssä sattuneita tapaturmia. Kodin ja työpaikan välisillä matkoilla sattuneet tapaturmat eivät sisälly lukuihin.

Jokainen Pihlajalinnan työsuhteinen työntekijä kuuluu työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin sekä huomioidaan työperäisiin tapaturmiin, työterveyshuoltoon ja työperäisiin kuolemantapauksiin liittyvien vaaratilanteiden määrässä.

Pihlajalinna ei ilmoita ensimmäisenä raportointivuotena työtapaturmien ja työperäisten sairauksien aiheuttamien kuolemantapausten määrää muiden konsernin toimipaikoilla työskentelevien työntekijöiden osalta.

Laadunhallintajärjestelmää, ympäristöjärjestelmää ja tietoturvallisuuden hallintajärjestelmää noudatetaan Pihlajalinnan kaikessa toiminnassa. Pihlajalinnan johto on sitoutunut toiminnan ja laadunhallintajärjestelmän jatkuvaan parantamiseen ja luo edellytyksiä laatutavoitteiden saavuttamiselle. Pihlajalinnassa toteutetaan sekä sisäisiä että ulkoisia auditointeja. Käytössä ovat standardit ISO 9001:205, ISO 27001:2017 ja ISO 14001:2015. Sisäisissä auditoinneissa käsitellään Pihlajalinnan terveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän kannalta oleellisia teemoja, esimerkiksi turvallisuuskäytänteitä ja poikkeamailmoituksia. Ulkoiset ja sisäiset auditoinnit toteutetaan joka kolmas vuosi. Auditointitoiminnan kattavuus vuositasolla varmistetaan sillä, että sisäiset ja ulkoiset auditoinnit eivät sijoitu yksittäisen yksikön osalta samalle vuodelle. Sisäisissä ja ulkoisissa auditoinneissa tehtyjä auditointihavaintoja hyödynnetään havaintojen luonteen mukaan Pihlajalinnan jokaisessa toimipisteessä. Sisäiset ja ulkoiset auditointiraportit ovat henkilöstön saatavilla sähköisesti.

Tapaturmavakuutusyhtiö toimittaa Pihlajalinnalle säännöllisesti raportin keskeisistä työterveyttä ja turvallisuutta koskevista mittareista. Ulkopuolinen toimija ei ole validoinut mittareita.

Ansiotuloa koskevat mittarit (S1-16)

Pihlajalinna noudattaa voimassa olevaa työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Lue lisää kohdasta S1-10: riittävä palkka.

Pihlajalinnan sisäisestä palkkakartoituksesta ilmenee, että sekä yksityisen sosiaalipalvelualan että terveyspalvelualan työehtosopimusten soveltamispiirissä olevien hoitohenkilöstöön kuuluvien työntekijöiden palkkaus on tasaista sukupuolesta riippumatta. Pihlajalinnassa hoitohenkilöstön prosentuaalinen palkkaero naisten ja miesten välillä on 3,44 prosenttia. Palkkaus on tasaista sekä tehtäväkohtaisten palkanosien että henkilökohtaisten palkanosien osalta.

Pihlajalinnassa lääkäreiden ja hammaslääkäreiden prosentuaalinen palkkaero naisten ja miesten välillä on 8,22 prosenttia. Lääkäreissä ja hammaslääkäreissä miehiä on suhteellisesti eniten kaikista henkilöstöryhmistä. Konsernissa lääkärin ja hammaslääkärin tehtäviä hoidetaan usein ammatinharjoittajina, joten työsuhteisten työntekijöiden tarkastelu ei anna täyttä kokonaiskuvaa kaikista tehtävistä, joita Pihlajalinnassa harjoitetaan. Palkkojen suuruuteen vaikuttavat esimerkiksi tehtävän vaativuus ja koulutuksen taso.

Muun henkilöstön osalta prosentuaalinen palkkaero naisten ja miesten välillä on 8,38 prosenttia. Muun henkilöstön palkat määräytyvät joko työehtosopimusten mukaisesti tai tehtävän vaativuuden mukaan, eikä niistä ole pääteltävissä sukupuoleen perustuvia eroja.

Hallinnon henkilöstön palkkavertailua ei ole vielä mahdollista toteuttaa vertailukelpoisesti, koska se koostuu vaativuusluokiltaan hyvin erilaisista työtehtävistä. Yhdenvertaisen palkkauksen ja oikeudenmukaisen palkkatason varmistamiseksi Pihlajalinna on tehnyt syksyn 2024 aikana työtä sopimuspalkkaisten tehtävien vaativuuden arvioinnin ja palkkauksen määrittelemiseksi. Vuoden 2025 aikana Pihlajalinna analysoi sopimuspalkkoja ja näiden palkkojen mahdollisia eroja syvällisemmin ja päättää korjaavista toimenpiteistä.

Pihlajalinnassa kaikkien työsuhteisten työntekijöiden prosentuaalinen palkkaero naisten ja miesten välillä on 41,44 prosenttia. Työsuhteisten työntekijöiden palkkataso on keskimäärin 25,24 euroa tunnissa, josta naisten keskipalkka tunnissa on 22,95 euroa ja miesten 39,19 euroa. Pihlajalinnassa työntekijöiden mediaanipalkka on 33 942,75 euroa. Korkeimmin palkatun henkilön vuotuisen kokonaisansion

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

suhde vuotuisten kokonaisansioiden mediaaniin (pois lukien korkeimmin palkattu henkilö) oli 15,3.

Pihlajalinnan henkilöstön ansiotuloja dokumentoidaan ja raportoidaan HR- ja palkkajärjestelmässä voimassa olevien tietojen pohjalta. Datassa on huomioitu kaikki palkanosat, myös luontoisedut, niin kuukausi- kuin tuntipalkkaisten osalta. Raportti ei ota huomioon, onko henkilölle maksettu palkkaa kyseisenä kuukautena. Ulkopuolinen toimija ei ole validoinut mittareiden mittauksia.

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvalitukset (S1-17)

Pihlajalinnassa ei hyväksytä työpaikalla tai siellä tehtävässä työssä tai työtilaisuuksissa syrjintää, häirintää tai epäasiallista käytöstä. Jos Pihlajalinnan työntekijä tai palveluntarjoaja kokee tai havaitsee epäasiallista käyttäytymistä tai häirintää, ohjeistetaan häntä käsittelemään asia ensisijaisesti asianomaisen tai oman esihenkilön kanssa. Pihlajalinnan epäasiallisen kohtelun ja häirinnän toimintamallia kehitetään, jotta jatkossa saadaan riittävän kattavaa dataa. Tällä hetkellä epäasiallisen kohtelun ja häirinnän toimintamallin mukaisesti tehtyjä valituksia tai ilmoituksia ei ole mahdollista koota systemaattisesti yhteen, jos ne eivät johda oikeudellisiin toimenpiteisiin.

Raportointikaudella 2024 anonyymiin ilmoituskanavaan tuli yhteensä 17 HR-liitännäistä ilmoitusta (vuonna 2023 10 kpl). Ilmoitukset liittyivät henkilöstön tasapuoliseen kohteluun, esihenkilöiden/työntekijöiden epäasialliseen käytökseen tai yhdenvertaiseen rekrytointiin liittyen. Näistä ilmoituksista 5 liittyi häirintään tai syrjintään. HSE-Lite järjestelmän kautta on tullut 19 omaa henkilöstöä koskevaa epäasiallisen kohtelun ilmoitusta, joista 2 liittyi häirintään tai syrjintään. Yhteensä häirintään tai syrjintään liittyviä ilmoituksia on vuonna 2024 tullut 7. Tieto Whistleblowing-kanavalle tulleista kokonaisilmoitusmääristä raportoidaan myös tilinpäätöksessä.

Vuonna 2024 Pihlajalinnalla oli yksi käynnissä oleva syrjintätapaus, josta on tullut tuomio huhtikuussa 2023. Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy on tuomittu maksamaan irtisanomalleen työntekijälle hyvitystä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien rikkomisen perusteella sekä työsopimuslain korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Käräjäoikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen. Jatkokäsittelylupa hovioikeudesta on myönnetty kuitenkin vain tuomittujen korvausten ja hyvitysten määrien osalta.

Pihlajalinnassa ei ole ollut vuonna 2024 vakavista ihmisoikeuskysymyksistä ja omaan henkilöstöön liittyvistä välikohtauksista aiheutuneita sakkoja, rangaistuksia tai vahingonkorvauksia.

Kuluttajat ja loppukäyttäjät (S4)

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi	83
Olennaiset kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden hallinta (SBM-3)	83
Olennaisten aiheiden johtaminen ja toimintaperiaatteet (S4-1)	84
Vuoropuhelu kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa (S4-2)	86
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi, kanavat kuluttajien ja loppukäyttäjien huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S4-3)	86
Toimenpiteet (S4-4)	87
Mittarit ja tavoitteet (S4-5)	89

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi

Kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu kaksoisolennaisuusanalyysissä, joka on kuvattu tarkemmin ESRS 2 -osiossa, kohdassa IRO-1: Prosessi olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi. Pihlajalinna raportoi toimistaan kaksoisolennaisuusanalyysissä olennaisiksi määriteltyjen aiheiden osalta.

Olennaiset kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden hallinta (SBM-3)

Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritys-, vakuutus- ja yksityisasiakkaat sekä julkisen sektorin asiakkaat. Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvat olennaiset kestävyysseikat ja niiden hallintakeinot on kuvattu ESRS 2 -osiossa, taulukossa Pihlajalinnan olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta (IRO). Kuvaus olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista ja niiden vuorovaikutuksesta strategian ja liiketoimintamallin kanssa on esitetty ESRS 2 -osiossa, kohdassa SBM-3: Olennaiset kestävyysaiheet Pihlajalinnan toiminnassa ja niiden yhteys strategiaan.

	S4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Raportointivuotena ei ole asetettu kaikille tunnistetuille vaikutuksille, riskeille ja mahdollisuuksille tavoitteita ja mittareita, mutta tulevan tilikauden aikana kokonaisuutta tarkastellaan mahdollisten kohdennettujen
tavoitteiden ja mittareiden asettamiseksi.
Kestävyysseikka	Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IRO)
	Kuluttajien ja loppukäyttäjien yksityisyys Potilasturvallisuuden, tietosuojan ylläpitäminen. (kyberhyökkäykset infraan ja laitteistoon)	Todellinen ja potentiaalinen kielteinen vaikutus
	Asiakkaiden yksityisyyteen, tietosuojaan ja tietoturvaan liittyy merkittäviä taloudellisia riskejä. Merkittävimpiä riskejä ovat kyberhyökkäykset infraan tai lait	Riski
	teistoon sekä näistä aiheutuvat mainehaitta ja mahdolliset korvausvelvollisuudet.
Kuluttajien ja loppukäyttäjien henkilön	Potilasturvallisuuden, tietosuojan ylläpitäminen. (kyberhyökkäykset infraan ja laitteistoon)	Todellinen ja potentiaalinen kielteinen vaikutus
suoja	Asiakkaiden yksityisyyteen, tietosuojaan ja tietoturvaan liittyy merkittäviä taloudellisia riskejä. Merkittävimpiä riskejä ovat kyberhyökkäykset infraan tai lait	Riski
	teistoon sekä näistä aiheutuvat mainehaitta ja mahdolliset korvausvelvollisuudet.
Kuluttajien ja loppukäyttäjien sananva paus	Kuluttajien sananvapauteen liittyvä riski voi ilmetä mainehaittana tai asiakastyytyväisyydessä.	Riski
Kuluttajien ja loppukäyttäjien mahdolli suus saada laadukkaita tietoja	Pihlajalinna tuottaa ja jakaa yhdessä henkilöstönsä kanssa tietoa yhteiskunnan kannalta merkityksellisistä sosiaali- ja terveydenhoitoalan teemoista. Viestintä ei kuitenkaan saa vaarantaa asiakkaiden tai työntekijöiden yksityisyyden suojaa, tietosuojaa tai palveluiden turvallisuutta.	Todellinen myönteinen vaikutus
Kuluttajien ja loppukäyttäjien terveys ja turvallisuus	Pihlajalinna tuottaa asiakkaille terveyshyötyä, yhteiskunnalle ja työnantajille säästöjä, hoitoon pääsyn nopeuttaminen (jonojen purku). Potilasturvallisuus (fyysinen potilasturvallisuus) ja myönteinen vaikuttavuus ovat vahvoja.	Todellinen ja potentiaalinen myönteinen vaikutus
	Potilasturvallisuuden merkittävä vaarantuminen	Potentiaalinen kielteinen vaikutus
	Asiakkaiden terveys, turvallisuus ja henkilönsuoja ovat Pihlajalinnan toiminnan keskiössä. Potilasturvallisuuteen liittyvät riskit ovat mainehaitta ja mahdolliset korvausvelvollisuudet.	Riski
	Potilasturvallisuuden, tietosuojan ylläpitäminen. (kyberhyökkäykset infraan ja laitteistoon)	Todellinen ja potentiaalinen kielteinen vaikutus
Kuluttajien ja loppukäyttäjien lasten suojeleminen	Potilasturvallisuuden, tietosuojan ylläpitäminen. (kyberhyökkäykset infraan ja laitteistoon)	Riski
Kuluttajien ja loppukäyttäjien syrjimät	Asiakkaiden samanarvoinen kohtelu	Todellinen myönteinen vaikutus
tömyys	Asiakkaiden syrjimättömyys on myös Pihlajalinnan toiminnan keskiössä. Näihin liittyvä mainehaitta voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia riskejä, mutta toi saalta myös mainehyöty voi tuoda mahdollisuuksia.	Riski ja mahdollisuus
Tuotteiden ja palvelujen saanti	Julkisen palvelujärjestelmä kriisiytynyt. Pihlajalinna tuottaa asiakkailleen, kuten yhteiskunnalle ja työnantajille säästöjä palveluiden saatavuudella	Todellinen myönteinen vaikutus
	Asiakkaille tuotetuttujen palveluiden saatavuus ovat Pihlajalinnan toiminnan keskiössä. Näihin liittyvä mainehyöty ja toisaalta mainehaitta voivat aiheuttaa niin taloudellisia riskejä kuin mahdollisuuksiakin.	Riski ja mahdollisuus
Vastuullinen markkinointi	Pihlajalinnan markkinoinnin ja viestinnän perustana on asiallisuus, luotettavuus ja totuudenmukaisuus sekä ajantasainen lääketieteellinen tieto.	Todellinen myönteinen vaikutus
	Asiakkaiden syrjimättömyys, palvelujen saavutettavuus ja vastuullinen markkinointi ovat myös Pihlajalinnan toiminnan keskiössä. Näihin liittyvä mainehyöty ja toisaalta mainehaitta voivat aiheuttaa niin merkittäviä taloudellisia riskejä kuin mahdollisuuksiakin.	Riski ja mahdollisuus

Olennaisten aiheiden johtaminen ja toimintaperiaatteet (S4-1)

Pihlajalinnan toimintaperiaatteiden tavoitteena on edistää asiakkaan saamaa erinomaista ja laadukasta palvelua sekä ihmisoikeuksien toteutumista. Lisäksi toimintaa ohjaa eettiset toimintaperiaatteet sekä ympäristölle haitallisten vaikutusten minimointi, jotta henkilöasiakkaille tarjotut palvelut ja käytetyt tuotteet täyttävät niille asetetut vaatimukset.

Pihlajalinnan toiminta perustuu vahvasti konsernin arvoihin, visioon ja missioon. Pihlajalinnan kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä ohjaavia toimintaperiaatteita ovat hallituksen hyväksymät eettiset toimintaperiaatteet (Code of Conduct), toimittajien eettiset toimintaperiaatteet (Supplier Code of Conduct), ihmisoikeusperiaatteet, laatu- ja riskienhallintapolitiikka sekä tietosuoja- ja tietoturvapolitiikka. Lääketieteellisestä laadusta ja vaikuttavuudesta vastaa lääketieteellinen johtaja osana konsernin johtoryhmää. Lisäksi asiakaskokemukseen liittyvistä toimintaperiaatteista vastaa konsernin johtoryhmä.

Eettiset toimintaperiaatteet

Pihlajalinnan eettisten toimintaperiaatteiden (Code of Conduct) asettaa selkeät eettiset normit, jotka kattavat kaiken Pihlajalinnan toiminnan ja päivittäisen työn osa-alueet. Eettiset toimintaohjeet ohjaavat johtoa ja henkilöstöä sekä ammatinharjoittajia. Ohjeet kuvaavat Pihlajalinnan tapaa toimia, joka perustuu hyvän hallinnon ja lakien, avoimuuden, oikeudenmukaisuuden ja luottamuksellisuuden periaatteille. Yhteistyökumppaneita koskevat Pihlajalinnan hankintaperiaatteet on kirjattu erilliseen toimittajien eettisiin toimintaohjeisiin sekä urhei-

luyhteistyötä ohjaaviin urheiluyhteistyön eettisiin periaatteisiin. Hankintaperiaatteet pitävät sisällään viisi osa-aluetta: lainsäädäntö ja ihmisoikeudet, ympäristö, asiakkaiden terveys ja turvallisuus. Eettiset toimintaperiaatteet katselmoidaan ja päivitetään tarpeen mukaan. Pihlajalinnan toimitusjohtaja on ylin vastuuhenkilö, joka vastaa eettisten toimintaperiaatteiden toteutumisesta.

Laadunhallinta

Pihlajalinnan laatupolitiikka ja laadunhallintajärjestelmä tukevat konsernin strategiaa. Laatupolitiikan tavoitteena on varmistaa, että konsernin toiminta vastaa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä ja että toiminta on toimilupien ja toimialan vaatimusten mukaista. Pihlajalinnan johto on sitoutunut vaatimusten noudattamiseen ja valvoo lääketieteellisen laadun, asiakaskokemuksen, henkilöstötyytyväisyyden ja prosessilaadun kehitystä ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin laatutavoitteiden täyttämiseksi.

Pihlajalinnan laadunhallinta perustuu muun muassa kattavaan omavalvontaan, ulkoiseen laadunvarmistukseen sekä kattavaan viranomaisvalvontaan. Vuoden 2024 alussa voimaan astunut valvontalaki säätää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valvonnasta sekä palveluntuottajan toimintaedellytyksistä, rekisteröinnistä ja omavalvonnasta. Palveluntuottajan, kuten Pihlajalinnan, on laadittava vastuulleen kuuluvista tehtävistä ja palveluista omavalvontaohjelma. Ohjelma kuvaa, miten palveluntuottaja järjestää ja toteuttaa omavalvontansa. Pihlajalinnan omavalvontaohjelman liitteitä ovat konsernin lääkehoitosuunnitelma, tietoturvasuunnitelma ja ympäristösuunnitelma. Omavalvontaohjelma ja -suunnitelmat tarkistetaan ja päivitetään vuosittain tai tarvittaessa toiminnan tai toimintaympäristön muuttuessa. Omavalvonnan avulla laatuun tai turvallisuuteen liittyvät riskit pystytään tunnistamaan ja korjaamaan nopeasti. Omavalvontaohjelma ja -suunnitelma löytyvät Pihlajalinnan verkkosivuilta.

Riskienhallinta

Pihlajalinnan riskienhallintaa ohjaa konsernin riskienhallintapolitiikka, joka kattaa kaikki konserniin kuuluvat yhtiöt ja jonka tavoitteita ovat potilasturvallisuus, ammattilaisten hyvinvointi, liiketoiminnan kannattavuus ja vastuullisuus sekä organisaation toiminnan jatkuvuus. Sosiaali- ja terveyspalveluiden riskienhallintatyökaluina toimii myös lainsäädäntöön perustuva omavalvonnan dokumentaatio: omavalvontaohjelma ja -suunnitelmat, lääkehoito- ja tietoturvasuunnitelma. Pihlajalinna käyttää riskienhallinnan tukena laadunhallintajärjestelmiä. Käytössä ovat ISO 9001:2015 laadunhallintajärjestelmä, ISO 27001

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä ja ISO 14001 ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Nämä sisältävät riskienhallintaa koskevia vaatimuksia osana johtamisjärjestelmää ja käytännön johtamista.

Tietosuoja ja tietoturva

Laadukkaan tietosuojan ja tietoturvan johtamisen tarkoituksena on varmistaa kaikkien Pihlajalinnan tietojen, erityisesti potilas- ja henkilötietojen turvallinen, lainmukainen käsittely sekä potilaiden, asiakkaiden ja henkilöstön yksityisyyden suoja. Pihlajalinna on sitoutunut noudattamaan ISO 27001-standardia, joka tukee tietoturvan ja tietosuojan toteutumista. Konsernin tietoturvaa koskevat periaatteet on kuvattu Pihlajalinnan tietosuoja- ja tietoturvapolitiikassa, jonka mukainen tietosuoja ja -turva sisällytetään luonnollisena osana kaikkeen toimintaan. Tietosuojan ja -turvan kehittäminen ja ylläpito on osa konsernin yleistä turvallisuustoimintaa, riskien hallintaa ja sisäistä valvontaa. Tietoturva ja tietosuojajohtamisella varmistetaan tietojen luottamuksellisuus, eheys ja käytettävyys.

Tietosuoja ja tietoturvallisuus ovat tärkeä osa myös Pihlajalinnan ISO 9001 -sertifioitua laatujärjestelmää. Pihlajalinnan tietoturvaa koskevia periaatteita, ohjeistuksia ja politiikoita arvioidaan ja päivitetään säännöllisesti, vähintään vuosittain. Tietoturva- ja tietosuojakoulutus ovat pakollisia koulutuksia koko henkilöstölle, ja ne tulee uusia kerran vuodessa. Näin varmistetaan Pihlajalinnan tietoturvapolitiikoiden toteutuminen ja jalkautuminen käytännön työhön. Lisäksi Pihlajalinna jakaa henkilökunnalleen säännöllisesti tietoturvaan liittyvää ohjeistusta.

Tietosuojaa ja -turvaa johtaa ja valvoo Pihlajalinnan toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja päättää kokonaisturvallisuuden eri osa-alueiden kehittämisen tavoitteista, organisoinnista, resursseista ja toimintavaltuuksista. Tietosuojasta vastaavana johtajana toimii lääketieteellinen johtaja, joka myös nimeää tietosuojavastaavat. Tietoturvasta vastaavana johtajana toimii tietohallintojohtaja, joka nimittää tietoturvajohtajan ja tietoturvavastaavan. Tämä on kuvattu tietosuoja- ja tietoturvapolitiikka -dokumentissa.

Kuluttajien ja loppukäyttäjien ihmisoikeudet

Pihlajalinna on sitoutunut kunnioittamaan kansainvälisiä ihmisoikeussitoumuksia, -periaatteita, -toimintaohjeita ja -aloitteita. Pihlajalinna on omassa ihmisoikeussitoumuksessaan sitoutunut kunnioittamaan kuluttajien ja loppukäyttäjien ihmisoikeuksia ja noudattamaan kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnoimiseksi seuraavia kansainvälisiä periaatteita: YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, kansainvälisen työjärjestön

(ILO) julistus työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista, YK:n Global Compact -aloite sekä yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet ja OECD:n ohjeet monikansallisille yrityksille. Ihmisoikeusperiaatteet katselmoidaan ja päivitetään tarpeen mukaan. Pihlajalinnan lakiasiainjohtaja on ylin vastuuhenkilö, joka vastaa ihmisoikeusperiaatteiden toteutumisesta. Ihmisoikeusriskiarviointi toteutettiin raportointivuoden aikana ja sitä tarkastellaan säännöllisesti osana toiminnan jatkuvaa kehittämistä, jotta arvio vastaa mahdollisia liiketoimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia.

Pihlajalinnan ihmisoikeussitoumus määrittää ne odotukset ja vaatimukset, joita organisaatio on asettanut itselleen sekä yhteistyökumppaneille. Kaikki ihmisoikeuksia koskevat toimintaperiaatteet on hyväksytty konsernin johtoryhmässä. Ihmisoikeusperiaatteet koskevat kaikkia Pihlajalinnan työntekijöitä, alihankkijoita, tavarantoimittajia, liikekumppaneita sekä toiminnasta mahdollisesti vaikuttuvia yhteisöjä. Jokaisen pihlajalinnalaisen tulee suorittaa pakollinen eettisiä toimintaperiaatteita koskeva koulutus ja sitoutua noudattamaan näitä toimintaohjeita ja siten myös kunnioittamaan ihmisoikeuksia. Palveluntarjoajien, tavarantoimittajien ja yhteistyökumppaneiden velvoitetaan noudattavan periaatteita ja siten myös ihmisoikeuksia. Ihmisoikeuksiin liittyvää työtä tehdään aktiivisesti Pihlajalinnan eri toiminnoissa kuten esimerkiksi lakipalvelussa, HR-osastolla, hankinnassa sekä viestintä- ja vastuullisuustiimissä. Konsernin johtoryhmä vastaa siitä, että toimintaohjeet ovat henkilöstön tiedossa, ja esihenkilöt vastaavat siitä, että ohjeita noudatetaan. Uudet esihenkilöt perehdytetään toimintaperiaatteisiin heille suunnatussa koulutuksessa.

Pihlajalinna on käsitellyt korjaavien toimenpiteiden tarpeita ja mahdollisia toimenpiteitä osana vuonna 2024 toteutettua ihmisoikeuksia koskevaa due diligence -prosessia. Käytössä on selkeät prosessit asioiden systemaattiselle käsittelylle, jotta mahdollisiin ihmisoikeusrikkomuksiin voidaan puuttua ja korjaaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä välittömästi. Kaikille kriittisimmille mahdollisille ja tosiasiallisille ihmisoikeusvaikutuksille määritellään kohdennetut toimenpiteet kielteisten vaikutusten minimoimiseksi ja niiden ehkäisemiseksi. Toimintavuotena ei ole ilmennyt tapauksia, joissa ei olisi noudatettu YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita, ILO:n julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista tai OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevia ohjeita, koskien kuluttajia tai loppukäyttäjiä.

Vuoropuhelu kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa (S4-2)

Asiakaspalautteen kanavat

Asiakaspalautteen systemaattinen kerääminen ja käsittely mahdollistavat Pihlajalinnan palveluiden, prosessien ja toimintamallien kehittämisen asiakkaita kuunnellen. Pihlajalinnalla on käytössä useita eri yhteydenottokanavia, joiden kautta asiakkaat ja loppukäyttäjät sekä muut sidosryhmäläiset voivat antaa asiakaspalautetta ja tuoda esiin huolensa. Asiakas voi oma-aloitteisesti antaa palautetta Pihlajalinnalle eri kanavissa kuten verkkosivuilla, Pihlajalinna-terveyssovelluksessa tai puhelimitse asiakaspalveluun. Lisäksi palautetta pyydetään asiointien jälkeen tekstiviestikyselyllä tai suoraan digipalvelussa. Asiakas voi olla itse suoraan yhteydessä tai osapuolena voi olla laillinen edustaja, kuten potilasasiamies tai muu viranomainen. Kysely lähetetään päivittäin satunnaiselle otokselle Pihlajalinnassa asioineista asiakkaista. Palautekysely kattaa kaikki asiakasryhmät.

Palautekanavat ovat kaikkien niiden asiakkaiden ja loppukäyttäjien tai heidän puolestansa toimivien henkilöiden ja tahojen saatavilla, joihin Pihlajalinnalla on mahdollisia tai tosiasiallisia olennaisia vaikutuksia. Näiden kanavien kautta voi tehdä valituksia tai esittää huolenaiheita, jotka liittyvät Pihlajalinnan omaan toimintaan. Palveluiden kehityksessä hyödynnetään myös laadullista osallistamista, kuten kohderyhmähaastatteluita ja käyttäjätestauksia sekä osallistetaan erityisryhmiä, kuten esimerkiksi digitaalisia palveluita vähän käyttäviä ja vanhuksia.

Palauteprosessin mukaisesti Pihlajalinnan henkilöstö kirjaa eri kohtaamispisteissä asiakkaalta suullisesti vastaanotetun palautteen sähköiselle palautelomakkeelle ja välittää tämän Pihlajalinnan palautteiden käsittelyyn. Asiakkaille viestitään palautekanavista ja niiden hyödyntämisestä Pihlajalinnan verkkosivuilla ja henkilökunnan toimesta. Myös henkilökunnalta kerätään palautetta asiakastilanteista Pihlajalinnan palauteprosessin mukaisesti. Yritysorganisaatioasiakkailta pyydetään säännöllisesti strukturoitua palautetta, mukaan lukien asiakastyytyväisyyden mittaus, jonka tuloksia Pihlajalinna seuraa.

Pihlajalinnan asiakkaat arvostavat erityisesti asiantuntevaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa sekä leikkaustoiminnan ja toimenpiteiden hoidon laatua. Vuonna 2024 kriittisimmät asiakaspalautteet liittyivät asiakkaan ohjautuvuuteen palveluiden välillä. Kehityskohteina asiakaspalautteissa nousivat esille ajan varaamisen ja hinnoittelun teemat.

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

Asiakaskokemuksen jatkuva parantaminen muodostuu Pihlajalinnassa säännöllisistä ja ajantasaisista laatu- ja asiakaskokemusmittauksista, mittausmetodien jatkuvasta tarkastelusta, päivittäisestä asiakaspalautteen analysoinnista ja käsittelystä, tulosten raportoinnista ja hyödyntämisestä toiminnan kehittämisessä.

Ylin operatiivinen vastuu terveydenhuollon muistutuksen, kanteluprosessin tai vastaavan palautteen osalta on lääketieteellisellä johtajalla. Asiakaskokemusmittauksista saatuja tuloksia hyödynnetään asiakaskokemuksen johtamismallin mukaisesti koko konsernin kehitystoiminnassa. Pihlajalinnan johto (johtoryhmät, alue- ja liiketoiminnan johto) seuraa palautteiden kokonaisuutta kuukausiraporteilta ja vastaa kehittämistoimenpiteistä.

Lääketieteellinen laatu ja vaikuttavuus ovat yksi Pihlajalinnan tärkeimpiä strategisia prioriteetteja. Jatkuvalla kehittämistyöllä vahvistetaan vuoropuhelua asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa, luodaan systemaattiset rakenteet ja mittaamisen kulttuuri tukemaan laadun ja vaikuttavuuden johtamista, kehittämistä ja seurantaa, joilla varmistetaan turvallinen ja vaikuttava hoito jokaiselle.

Markkinointi

Pihlajalinnan markkinoinnin toimenpiteiden tavoitteena on lisätä asiakkaiden tietoisuutta terveyteen liittyvistä asioista. Pihlajalinna viestii asiakkaille monipuolisesta palvelutarjonnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa myönteisiä vaikutuksia kuluttajille ja loppukäyttäjille.

Markkinoinnin ja viestinnän sisällöt perustuvat huolelliseen faktantarkistukseen, ja ne tuotetaan tiiviissä yhteistyössä lääketieteellisten asiantuntijoiden kanssa. Näin varmistetaan, että kävijät voivat luottaa sisällön laatuun ja paikkansapitävyyteen. Sisältö on suunniteltu helposti löydettäväksi hakukoneiden avulla, jotta kävijät saavat nopeasti ja vaivattomasti vastaukset kysymyksiinsä ja sisällöt vastaavat kävijöiden tiedonhakuun ja opastavat oikea-aikaisesti sekä selkeästi oikeiden palveluiden äärelle. Sisällöntuotannossa huomioidaan saavutettavuus (esimerkiksi lukulaitteet), jotta sisällöt palvelevat kaikkia mahdollisimman esteettömästi. Sisältöjä kehitetään entistä monimuotoisemmiksi ja inklusiivisemmiksi.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi, kanavat kuluttajien ja loppukäyttäjien huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S4-3)

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi

Pihlajalinnalla on useita erilaisia kanavia, joiden kautta henkilöstö, asiakkaat ja muut sidosryhmät voivat ilmoittaa mahdollisesti koetuista huolenaiheista ja havainnoista.

Potilasturvallisuus

Pihlajalinnan Yksityisissä terveyspalveluissa ja Forever-liikuntakeskuksissa käytetään Pihlajalinnan HaiPro-järjestelmää, jolla henkilökunta voi ilmoittaa asiakas- ja potilasturvallisuutta koskevista epäkohta- ja vaaratapahtumista. Yhteisyhtiöissä potilasturvallisuutta koskevat ilmoitukset tehdään yhteisyhtiön HaiPro-järjestelmään tai hyvinvointialueen järjestelmään. Hyvinvointialueille tuotettavissa palveluissa potilasturvallisuusilmoitukset tehdään lähtökohtaisesti hyvinvointialueelle. HaiPro-järjestelmä on suunniteltu erityisesti toiminnan kehittämiseen ja oppimiseen vaaratapahtumista Potilasturvallisuuden epäkohta- ja vaaratapahtumailmoitusten tekeminen ja käsittely ovat tärkeä osa toiminnan kehittämistä ja tapahtumien ennaltaehkäisyä. Asiakkaat ilmoittavat havaitsemistaan epäkohdista joko suoraan henkilökunnalle tai Pihlajalinnan palautejärjestelmien kautta.

Henkilöstön ammattitaito on potilasturvallisuuden perusta ja sitä kehitetään aktiivisesti. Työntekijöiden ammattipätevyys varmistetaan rekrytoinnin yhteydessä, ja kaikki uudet työntekijät perehdytetään tehtäviinsä perehdyttämisohjelman mukaisesti. Lääketieteellinen laatu ja vaikuttavuus ovat yksi Pihlajalinnan tärkeimpiä strategisia prioriteetteja. Jatkuvalla kehittämistyöllä vahvistetaan vuoropuhelua asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa, luodaan systemaattiset rakenteet ja mittaamisen kulttuuri tukemaan laadun ja vaikuttavuuden johtamista, kehittämistä ja seurantaa, joilla varmistetaan turvallinen ja vaikuttava hoito. Laatupolitiikan omistaa konsernin laatujohtaja, joka vastaa politiikan päivittämisestä ja siihen tehtävistä muutoksista. Pihlajalinnan lääketieteellinen johtaja on ylin taho, joka vastaa laatupolitiikan toteutumisesta.

Tietoturva

Pihlajalinnan toimittajien ja ulkoisten palveluntuottajien on sitouduttava noudattamaan määritettyjä tietoturvavaatimuksia. Toimittajille

tehdään auditointeja ja ulkopuolisten palveluiden muutosten yhteydessä tietoturvavaatimukset tarkistetaan. Tietoturvaan liittyvien vaatimusten noudattaminen, mukaan lukien auditointioikeus, ovat osana toimittajasopimusta, mutta eivät vielä täysin kata kaikkia olemassa olevia sopimuksia. Käynnissä olevan uudistuksen myötä, nämä tulevat osaksi kaikkia sopimuksia. Auditointien tarve ja toteutus arvioidaan tapauskohtaisesti ja suoritetaan tunnistetun tarpeen mukaan. Ulkoisten toimittajien tietoturvan arviointia sovelletaan kaikkiin hankittaviin palveluihin, järjestelmiin, sovelluksiin ja laitteisiin, jotka liittyvät Pihlajalinnan toimintaan. Tulevan tilikauden aikana toteutetaan ulkoisen auditoinnin käyttöönoton tarpeen arviointi ja kilpailutus.

Tietoturvaa kehitetään jatkuvasti korkealla prioriteetilla. Tuleville vuosille on suunniteltu hankkeita, joilla otetaan käyttöön muun muassa uusia teknologioita, kuten kehittyneemmät uhkien havaitsemisjärjestelmät ja tekoälypohjaiset analyysityökalut. Lisäksi Pihlajalinna vahvistaa henkilöstön koulutusta ja tietoisuuden lisäämistä tietoturva-asioissa, jotta koko organisaatio on yhä paremmin varautunut mahdollisiin uhkiin. Vuodelle 2025 on myös suunniteltu ISO 27001 sertifioinnin laajennus, mikä vahvistaa sitoutumista korkeaan tietoturvan tasoon.

Asiakaspalautteen käsittelyä koskevat prosessit

Pihlajalinna varmistaa, että kaikkiin yhteydenottoihin vastataan asianmukaisesti ja että ilmoituksen tekijöitä suojellaan vastatoimilta. Yhteydenottokanavia käsitellään kohdassa S4-2: vuoropuhelu kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa ja lisäksi tarkempaa tietoa on saatavilla Pihlajalinnan verkkosivuilla. Ylin operatiivinen vastuu terveydenhuollon muistutuksen, kanteluprosessin tai vastaavan palautteen osalta on lääketieteellisellä johtajalla. Asiakaskokemusmittauksista saatuja tuloksia hyödynnetään asiakaskokemuksen johtamismallin mukaisesti koko konsernin kehitystoiminnassa. Pihlajalinnan johto seuraa palautteiden kokonaisuutta kuukausiraporteilta ja vastaa kehittämistoimenpiteistä. Pihlajalinnan verkkosivuilla on avattu eri palauteprosessit ja linkitetty mahdollisiin viranomaisprosessikuvauksiin.

Pihlajalinnan yhteydenottokanavien toimivuutta testataan säännöllisesti ja niitä kehitetään tarpeen vaatiessa sidosryhmäpalautteet huomioiden. Kuluttajia ja loppukäyttäjiä osallistetaan toiminnan kehittämiseen ja heiltä kerätään osallistamisdataa, jota hyödynnetään yksittäisissä kehityshankkeissa ja jota jatkossa tullaan hyödyntämään laajemmin. Kuluttajat ja loppukäyttäjät eivät ole osallistuneet suoraan yrityksen suorituskyvyn perusteella saatujen kokemusten tai parannusten tunnistamiseen.

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

Asiakaspalautekanavien kautta asiakkaat voivat antaa Pihlajalinnan palveluja koskevaa yleistä palautetta tai tehdä reklamaation. Kaikkea palautetta käsittelee vain relevantit ja luottamusta nauttivat henkilöt, palauteprosessien mukaisesti. Yksilöivää henkilötietoa käytetään vain tarvittaessa (esimerkiksi reklamaatioon vastatessa) ja tämä näkyy vain rajatulle henkilöstölle. Pihlajalinna noudattaa lakia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä. Pihlajalinna tarjoaa henkilöstölleen tietosuoja- ja potilastietokoulutuksen, joka on pakollinen. Reklamaatiokäytänteet ohjaavat Pihlajalinnan toimintaa ja tarvittaessa yksittäiset korvaustapaukset käsitellään erikseen. Terveydenhuollon muistutuksen, kanteluprosessin tai vastaavan palautteen käsittelijöillä on ajantasainen koulutus ja osaaminen prosessin asianmukaiseen läpivientiin. Tarvittaessa asiakas ohjeistetaan alla mainittuihin viranomaiskanaviin.

Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki vastaavat potilasasiavastaavatoiminnasta myös yksityisten palveluntuottajien osalta. Mikäli asiakas tarvitsee apua tai neuvoja muistutuksen tekemiseen, potilasasiavastaavat (aikaisemmin potilasasiamiehet) auttavat. Potilasasiavastaava ei voi ottaa kantaa lääketieteellisiin hoitopäätöksiin eikä siihen, onko hoidossa tapahtunut potilasvahinko. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 10 § mukaan terveyden- tai sairaanhoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä terveydenhuollon muistutus häntä hoitaneeseen toimintayksikön terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Mikäli asiakas on tyytymätön muistutukseen saamaansa vastaukseen, terveydenhuollon kantelu tehdään suoraan aluehallintovirastoon tai Valviraan. Kantelulla tarkoitetaan valvontaviranomaiselle tehtyä ilmoitusta epäillystä virheellisestä menettelystä tai laiminlyönnistä. Asiakkaan epäillessä potilasvahinkoa, voi hän tehdä potilasvahinkoilmoituksen Potilasvakuutuskeskukseen.

Ilmoituskanava

Pihlajalinnan luottamuksellisen ilmoituskanavan (Whistleblowing) kautta voi ilmoittaa havaitsemistaan väärinkäytöksistä ja epäkohdista organisaatiossa. Tarkempi kuvaus ilmoituskanavaan liittyvistä toimintaperiaatteista on luettavissa kohdasta G1-1: Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri.

Ihmisoikeuksiin liittyvät vaikutukset

Pihlajalinna on sitoutunut korjaamaan mahdolliset ihmisoikeuksiin liittyvät kielteiset vaikutukset. Pihlajalinna ryhtyy toimiin kaikissa havainnoissa mahdollisista kielteisistä ihmisoikeusvaikutuksista sekä arvojen ja sopimusten lainvastaisesta toiminnasta. Käytössä on selkeät prosessit asioiden systemaattiselle käsittelylle, jotta ihmisoikeusrikkomuksiin voidaan puuttua ja korjaaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä välittömästi. Kaikille kriittisimmille mahdollisille ja tosiasiallisille ihmisoikeusvaikutuksille määritellään kohdennetut toimenpiteet kielteisten vaikutusten minimoimiseksi ja niiden ehkäisemiseksi. Pihlajalinna on käsitellyt korjaavien toimenpiteiden tarpeita ja mahdollisia toimenpiteitä osana vuonna 2024 toteutettua ihmisoikeuksia koskevaa due diligence -prosessia.

Pihlajalinnalla on käytössä sisäisiä ja ulkoisia palautekanavia ja kyselytutkimuksia, jotka mahdollistavat ihmisoikeuksien toteutumisen ja niiden noudattamisen kartoittamisen toiminnan eri alueilla. Ihmisoikeustyötä tarkastellaan ja arvioidaan säännöllisesti johdon ja vastuullisuustyöryhmän toimesta ja niihin liittyvät riskit käsitellään osana konsernin riskienhallinnan prosessia. Ihmisoikeuksiin liittyvä haitallisten vaikutusten arviointi sekä korjaavat toimenpiteet toteutetaan osana Ihmisoikeushuolellisuusvelvoitetta (human rights due diligence) ja yhteistyössä eri toimintojen kanssa. Pihlajalinna raportoi ihmisoikeustyön toimenpiteiden edistymisestä vuosittain kestävyysraportissa osana hallituksen toimintakertomusta. Ihmisoikeusperiaatteiden eri osa-alueiden edistymisestä viestitään säännöllisesti sisäisesti ja ulkoisesti. Pihlajalinna tulee kehittämään myös henkilöstölle kohdennettua koulutustarjontaa sekä lisäämään sidosryhmävuoropuhelua aiheen tiimoilta. Pihlajalinnan ihmisoikeussitoumus ja ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoiteprosessi ovat luettavissa Pihlajalinnan verkkosivuilta.

Toimenpiteet (S4-4)

Toimenpiteet kuluttajien ja loppukäyttäjien olennaisten vaikutusten hallitsemiseen sekä toimenpiteiden tehokkuuden arviointiin on kuvattu alla. Kaikkien toimien kattavuus on oma toiminta, toimialueena Suomi (ei muita maantieteellisiä alueita). Kaikkien tulevien toimien osalta aikajänne on tulevat tilikaudet tai toimet ovat jatkuvia.

Myönteiset vaikutukset

Lääketieteellinen laatu ja vaikuttavuus ovat yksi Pihlajalinnan tärkeimpiä strategisia prioriteetteja. Jatkuvalla kehittämistyöllä vahvistetaan

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

Kielteiset vaikutukset

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvat olennaiset kielteiset vaikutukset liittyvät asiakkaiden potilasturvallisuuden ja tietosuojan ylläpitämiseen. Merkittävimpiä riskejä ovat kyberhyökkäykset infraan tai laitteistoon sekä näistä aiheutuvat mainehaitta ja mahdolliset korvausvelvollisuudet. Pihlajalinna määrittelee merkittävimmät tietoturva- ja tietosuojapoikkeamat seuraavasti: Vaikuttaa todennäköisenä kielteisenä riskinä menettää strategisesti merkittävä asiakkuus tai useiden asiakkaiden pitkäkestoinen menettäminen. Lisäksi henkilöstön merkittävä menetys ja lisärekrytoinnin huomattava vaikeutuminen pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on, että vuosittain ei esiinny yhtään merkittävää poikkeamaa, joka johtaisi taloudellisiin tai muihin vahinkoihin.

Pihlajalinnassa huomioidaan jatkuvasti kasvavat tietoturvavaatimukset digitaalisten palveluiden kehittyessä. Pihlajalinna vahvistaa tietoturvaansa nykyaikaisilla ja tehokkailla menetelmillä, kuten vahvan tunnistautumisen käytänteillä sekä ulkopuolisen valvonnan ja jatkuvan testaamisen avulla. Lisäksi Pihlajalinna panostaa monitorointiin ja ennaltaehkäisevään toimintaan muun muassa haavoittuvuuksienhallinnalla. Pihlajalinna on ottanut käyttöön kyberturvan kehittämissuunnitelman, joka ohjaa tietoturvan kehitystyötä ja sille asetettujen tavoitteiden seurantaa tulevina vuosina. Vuoden 2024 aikana Pihlajalinna on toteuttanut useita merkittäviä toimia tietoturvan parantamiseksi. Näihin toimiin kuuluu muun muassa organisaation uudelleen järjestäytyminen, jossa tietoturvatiimiä vahvistettiin uusilla asiantuntijoilla ja rooleilla. Lisäksi resursseja lisättiin, jotta voitiin paremmin vastata kasvaviin tietoturvahaasteisiin ja varmistaa nopea reagointi mahdollisiin uhkiin. Vuonna 2024 hankittiin myös uusi disaster recovery -järjestelmä, joka parantaa organisaation valmiuksia poikkeustilanteissa. Lisäksi kehitystoimenpiteet haavoittuvuuksien hallinnassa ja poikkeamiin reagoinnin automatisoinnissa ovat tehostaneet organisaation kykyä havaita ja käsitellä uhkia nopeasti ja tehokkaasti.

Pihlajalinnalla on tietoturvan ja -suojan pakolliset koulutukset koko henkilöstölle mukaan lukien ammatinharjoittajat. Lisäksi Pihlajalinna järjestää ajankohtaisia kohdennettuja koulutuksia henkilöstölle, joita on järjestetty joitakin kymmeniä vuoden 2024 aikana. Lisäksi koulutuksia on pidetty muun muassa alueellisille johtoryhmille, HR-johtoryhmälle ja talousosastolle.

Pihlajalinna käyttää SOC (Security Operations Center) -palveluntarjoajaa, joka valvoo ja analysoi tietoturvatapahtumia sekä eskaloi tarvittaessa kriittiset tapaukset. SOC arvioi kuukausittain tuhansia tietoturvatapahtumia, joista osa on eskaloitu Pihlajalinnan omalla tietoturvatiimille jatkotutkintaa varten. Poikkeamat luokitellaan kriittisyysperusteisesti. Pihlajalinna on asettanut tietosuojalle tavoitteeksi, että havaittujen onnistuneiden tunkeutumisyritysten määrä on nolla. Tavoite saavutettiin vuonna 2024. Asiakkaat voivat ilmoittaa epäilemistään tietosuoja- tai tietoturvapoikkeamista joko palautejärjestelmien kautta tai suoraan henkilöstölle. Kaikissa Pihlajalinnan toimipisteissä on käytössä raportointijärjestelmä, jolla henkilökunta ilmoittaa havaituista tietosuoja- ja tietoturvapoikkeamista. Konsernissa on määritetty menettelytavat ja välineet tietoturvapoikkeamien havaitsemiseksi. Lisäksi käytössä on suunnitelmat toiminnoille poikkeustilanteissa. Tietoturvapoikkeamat kirjataan ja käsitellään jatkotoimenpiteitä varten. Poikkeamahallintaprosessia katselmoidaan ja päivitetään säännöllisesti. Pihlajalinnalle on ensisijaisen tärkeää, että asiakkaille ja loppukäyttäjille tarjotaan selkeät tietosuojailmoitukset sekä tieto siitä miten luottamuksellisia tietoja käsitellään, ja että heillä oikeus hallita omia tietojaan. Tietoturvan ja tietosuojan toimista lisää kohdasta S4- 1: Olennaisten aiheiden johtaminen ja toimintaperiaatteet.

Riskit ja mahdollisuudet

Asiakkaiden yksityisyyteen, tietosuojaan ja tietoturvaan liittyy merkittäviä taloudellisia riskejä. Merkittävimpiä riskejä ovat kyberhyökkäykset infraan tai laitteistoon sekä näistä aiheutuvat mainehaitta ja mahdolliset korvausvelvollisuudet. Pihlajalinna on tehostanut tietosuojaja tietoturvatiimien yhteistyötä poikkileikkaavan yhteistyöryhmä perustamisella, joka kokoontuu säännöllisesti. Pihlajalinnalla on käytössä kyberturvan kehittämissuunnitelma, joka ohjaa tietoturvan kehitystyötä ja sille asetettujen tavoitteiden seurantaa tulevina vuosina. Asiakkaiden yksityisyyteen, tietosuojaan ja tietoturvaan liittyviä riskejä hallitaan edellä kuvattujen tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvien prosessien ja hallintakeinojen avulla. Lisäksi kuluttajien sananvapauteen liittyvä riski voi ilmetä mainehaittana tai asiakastyytyväisyydessä.

Asiakkaiden syrjimättömyys, palveluiden saavutettavuus ja vastuullinen markkinointi ovat myös Pihlajalinnan toiminnan keskiössä. Näihin liittyvä mainehyöty ja toisaalta mainehaitta voivat aiheuttaa niin merkittäviä taloudellisia riskejä kuin mahdollisuuksiakin. Asiakkaiden yhdenvertaisuutta voidaan lisätä parantamalla palveluiden saatavuutta etäpalveluilla sielläkin, missä lähipalveluita tai muuten kyseistä asiantuntijaa ei välttämättä ole tarjolla. Monipuolisten ja kysyntää vastaavien palvelujen tarjonta ja saatavuuden parantaminen ovat olennainen osa toiminnan kehittämistä. Pihlajalinna Sydänkaista on esi-

Palveluntuottajan, kuten Pihlajalinnan on laadittava vastuulleen kuuluvista tehtävistä ja palveluista omavalvontaohjelma. Lue lisää kohdasta S4-1: Olennaisten aiheiden johtaminen ja toimintaperiaatteet.

Pihlajalinnan myönteinen vaikutus asiakkaisiin ja loppukäyttäjiin on vahva ja se toteutuu muun muassa asiakkaille tuotetulla terveyshyödyllä, jonka vaikutukset näkyvät myös yhteiskunnalle esimerkiksi kalliin erikoissairaanhoidon tarpeen vähenemisenä tai työnantajille esimerkiksi ennenaikaisten eläköitymisten välttämisenä. Potilasturvallisuus (fyysinen potilasturvallisuus) ja tietosuoja ovat vahvoja ja siten myös olennaisia mahdollisuuksia, joiden vaikutus näkyy Pihlajalinnalle muun muassa mainehyötynä. Näitä aiheita arvioidaan säännöllisesti muun muassa riskikartoituksen yhteydessä. Asiakkaiden samanarvoinen kohtelu, yksityisyys, tietosuoja ja tietoturva, mahdollisuus saada laadukkaita tietoja, terveys ja turvallisuus, syrjimättömyys, tuotteiden ja palveluiden saatavuus sekä vastuullinen markkinointi tuottavat myönteisiä vaikutuksia. Pihlajalinna tuottaa ja jakaa yhdessä henkilöstönsä kanssa tietoa yhteiskunnan kannalta merkityksellisistä sosiaalija terveydenhoitoalan teemoista. Nämä toimet tukevat kuluttajien ja loppukäyttäjien mahdollisuutta saada laadukasta ja ajankohtaista tietoa.

Pihlajalinnalla on pitkä kokemus vaikuttavuusperusteisten terveydenhuoltokonseptien kehittämisestä ja käyttöönotosta Pihlajalinna Sydänkaista on esimerkki vaikuttavasta hoidosta, jolla saavutetaan hoidolliset tavoitteet, vähennetään terveydenhuollon kustannuksia sekä sairastavuutta ja parannetaan potilaan elämänlaatua. Pihlajalinna Sydänkaista toteutti pilottiseurantajakson Varsinais-Suomen hyvinvointialueella 2023–2024. Pilotissa validoitiin keskeisimpien kliinisten mittareiden lisäksi muun muassa potilaiden sitoutumisen astetta ja hoitotulosta.

merkki vaikuttavasta hoidosta ja mahdollisesta mainehyödystä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajana ja pörssiyhtiönä läpinäkyvä, oikea-aikainen ja luotettava viestintä sidosryhmille on Pihlajalinnalle erityisen tärkeää. Pihlajalinnan markkinoinnin ja viestinnän perustana on asiallisuus, luotettavuus ja totuudenmukaisuus sekä ajantasainen lääketieteellinen tieto.

Mittarit ja tavoitteet (S4-5)

Pihlajalinna seuraa ja arvioi toimien tehokkuutta kuluttajien ja loppukäyttäjien kannalta sidosryhmäkuulemisilla, saadun palautteen perusteella sekä prosessien testaamisella. Mittareille on asetettu tavoitetasot ja tulosten edistymistä seurataan säännöllisesti, sisäisin raportoinnein kuukausi-, kvartaali- ja vuositasoilla.

Perusvuosi on 2024 ja perusarvona 2024 arvot, koska ne ovat ensimmäiset raportoidut arvot. Kaikki vuoden 2024 tulokset ovat linjassa suunnitellun vuositavoitteen ja pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisen kanssa. Ulkopuolinen toimija ei ole validoinut tavoitteita tai mittareita.

Potilasturvallisuus

Potilasturvallisuuden tavoitteena on, että hoito tai hoitoympäristö eivät aiheuta potilaalle hoitoon kuulumatonta vaaraa tai haittaa. Potilasturvallisuustyö perustuu riskienarviointiin, toiminnan jatkuvaan kehittämiseen ja turvallisuuden ylläpitämiseen. Potilasturvallisuuden toteutumista ja kehittymistä arvioidaan mittaamalla esimerkiksi poikkeamia, infektiolukuja, potilasvahinkoilmoituksia ja Potilasvakuutuskeskuksen ratkaisuja.

Pihlajalinna seuraa potilasvahinkoilmoitusten määrää ja Potilasvahinkokeskuksen ratkaisuja Yksityisissä terveyspalveluissa ja Julkisten palveluiden yhteisyhtiöissä. Potilasturvallisuuden osalta Pihlajalinna seuraa leikkaustoiminnassa muun muassa leikkausalueen syvien hoitoon liittyvien infektioiden määrää. Toimenpiteiden toteutumista ja niiden tehokkuutta seurataan muun muassa asiakaspalautteen, asiakaskyselyiden, sisäisten ja ulkoisten auditointien sekä arviointien avulla. Lisäksi liiketoiminnan eri osa-alueilla on jatkuvaa kehitystoimintaa.

Vakavat potilasvahingot

Pihlajalinna määrittelee vakavimmat potilasturvallisuuteen liittyvät poikkeamat seuraavasti: Terveydenhuollon vakavat potilasturvallisuustapahtumat ovat tilanteita, joissa asiakas/potilas kokee vakavan haitan tai kuolee, ja jotka olisivat olleet vältettävissä noudattamalla

VUOSI 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS PALKITSEMINEN

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

Potilasturvallisuuden ja vaikuttavuuden mittarit	Tulos 2024	Tavoite 2025
Terveydenhuollon muistutukset * Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 10 § mukaan terveyden- tai sairaanhoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä terveydenhuollon muistutus häntä hoitaneeseen toimintayksikön terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle.	8,87 *	< 8,87 *
Terveydenhuollon kantelut * Valvontaviranomaiselle tehdyt ilmoitukset epäillystä virheellisestä menettelystä tai laiminlyönnistä tai tyytymättömyyttä muistutuksen vastaukseen.	0,52*	< 0,52*
Tehdyt potilasvahinkoilmoitukset* Potilasvakuutuskeskus (PVK), käsittelee kaikki terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset Suomessa.	0,04 *	< 0,04 *
Korvattavat potilasvahingot * Potilasvakuutuskeskus (PVK) ratkaisee potilasvahinkoja koskevan lainsäädännön perusteella, onko kyseessä korvattava potilas vahinko, ja maksaa korvaukseen oikeutetulle lain mukaiset korvaukset.	0 *	0 *
Henkilöstön turvallisuuskuva (NSS) (Henkilöstön kokema oman yksikkönsä potilasturvallisuus, jota kysytään henkilöstökyselyssä. Arvon vaihteluväli +100 - -100)	+79	+60
Vaikuttavuuden mittarit
Leikkaushoitoon pääsy tavoiteajassa (2024 tavoite > 76 %)	91 %	78 %
Konsernin terveyspalvelujen (2024 tavoite NPS 80)	84	81
Työterveyslääkärin ennaltaehkäisevän työn osuus (2024 tavoite 60 %)	70,00 %	> 60 %
Työterveyshoitajan ennaltaehkäisevän työn osuus (2024 tavoite 75 %)	83,00 %	> 75 %
Tietosuojatoimenpiteiden tavoitteena 0 kpl havaittuja onnistuneita tunkeutumisyritystä	0 kpl	0 kpl
Vakaviksi luokitellut tapaukset
Vakavat potilasvahingot	**	0 kpl
Vakavat tietosuoja ja tietoturvaloukkaukset	0 kpl	0 kpl
Käyntimäärät, muistutukset, kantelut, potilasvahinkoilmoitukset ja korvattavat potilasvahingot sisältävät Pihlajalinnan yksityiset terveyspalvelut. Pihlajalin nan toimipisteissä työskentelevien ammatinharjoittajien toiminnasta tehdyt muistutukset, kantelut ja potilasvahingot eivät välttämättä tule Pihlajalinnan tietoon.

* Määrä ilmoitettu suhteessa 100 000 käyntiin.

** Potilasturvallisuustapahtumat on luokiteltu vakavuuden mukaan 12/2024 alkaen.

turvallisuussuosituksia ja -ohjeistuksia. Yksittäisen lääkärin hoito- ja tutkimusratkaisuja arvioidaan sen perusteella, miten kokenut erikoislääkäri olisi tilanteessa toiminut. Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus on julkaissut kuuman linjan (never event) indikaattorit, jotka kuvastavat tapahtumia, joissa asiakas/potilas kokee vakavan haitan tai kuolee, jotka ovat vältettävissä noudattamalla turvallisuussuosituksia ja ohjeistuksia ja joita ei saisi koskaan tapahtua. Kuuman linjan indikaattorit perustuvat brittiläisen NHS:n kriteereihin ja ne ovat sisäänrakennettu Pihlajalinnan yksityisten terveyspalveluiden 12/2024 käyttöön ottamaan HaiPro-potilasturvallisuuden epäkohta- ja vaaratapahtumailmoitusjärjestelmään. Indikaattoreiden osoittaessa vakavaa turvallisuuspoikkeamaa, tulee organisaation välittömästi käynnistää korjaavat ja ehkäisevät toimet. HaiPro-järjestelmässä jokainen epäkohtaja vaaratapahtumailmoitus luokitellaan erikseen potilaalle koituneen haitan mukaan, vaikka tapahtuma ei sisältäisi kuuman linjan indikaattoria.

Pihlajalinna asetti vuodelle 2024 tavoitteeksi, että merkittäviä tiedon menetykseen tai taloudellisiin vahinkoihin johtavia poikkeamia on nolla kappaletta. Merkittäviä tietoturvapoikkeamia ei havaittu vuonna 2024. Vähäisiä taloudellisia vahinkoja seurasi yhdestä poikkeamasta. Pihlajalinna määrittelee vakavimmat tietosuoja/-turvapoikkeamat sen mukaisesti, miten merkittäviin taloudellisiin tai muihin vahinkoihin poikkeamat johtavat. Merkittävä poikkeama määritellään tietoriskien arvioinnin riskin merkittävyyden avulla. Jos poikkeaman vaikutus arvioinnin perusteella on merkittävä, tai erittäin suuri, se tulkitaan merkittäväksi poikkeamaksi. Tavoitteena on, että vuosittain ei esiinny yhtään merkittävää poikkeamaa, joka johtaisi taloudellisiin tai muihin vahinkoihin.

Nopea ja laadukas hoitoketju

Leikkaustoiminnan tavoitteena on nopea ja laadukas hoitoketju, jota Pihlajalinnassa kehitetään jatkuvasti. Toiminnassa pyritään asiakkaan mahdollisimman nopeaan kuntoutumiseen ja työkyvyn palautumiseen tapaturman tai leikkauksen jälkeen. Hoitoon pääsyä, sairauspoissaolojen pituutta ja kuntoutumista seurataan eri työkaluin, mikä mahdollistaa poikkeamiin puuttumisen ja toiminnan kokonaisvaltaisen kehittämisen. Hoitoon pääsy tavoiteajassa on tärkeä leikkaustoiminnan ja tapaturmavakuutusasiakkaiden hoitoketjun vaikuttavuuden indikaattori.

Sairaaloiden ylilääkärit seuraavat, raportoivat ja korjaavat palvelulupausajan ylityksiä. Palvelulupausajan toteutuminen on alueellisesti ylilääkäreiden vastuulla. Tavoite ja tulokset on esitetty oheisessa taulukossa.

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

Ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa

Pihlajalinna panostaa palveluihin, joilla voidaan vähentää pitkiä sairauspoissaoloja, pysyvää työkyvyttömyyttä, inhimillistä kärsimystä sekä vähentää työnantajan ja yhteiskunnan kuluja. Sairauksien ennaltaehkäisy on yhteiskunnallisesti kaikkien etu ja säästää kustannuksia pitkällä aikavälillä. Ennaltaehkäisevän toiminnan painottaminen on keskeinen tavoite erityisesti työterveyshuollossa. Tätä seurataan ammattiryhmäkohtaisesti. Tavoite ja tulokset on esitetty oheisessa taulukossa. Kehityksen suunta on oikea ja saavutetut tulokset linjassa tavoitteiden kanssa. Pihlajalinna jatkaa hyvien käytänteiden ylläpitämistä ja seuraa kehitystarpeita jatkossakin aktiivisesti.

Asiakaskokemus

Asiakaskokemusmittauksista saatuja tuloksia hyödynnetään asiakaskokemuksen johtamismallin mukaisesti koko konsernin kehitystoiminnassa. Pihlajalinnan johto (johtoryhmät, alue- ja liiketoiminnan johto) seuraa palautteiden kokonaisuutta kuukausi- ja kvartaaliraporttien välityksellä ja vastaa kehittämistoimenpiteistä. Lisäksi kuluttajia ja loppukäyttäjiä kuullaan säännöllisesti ja saadun palautteen ja kehitysehdotusten perusteella Pihlajalinna kehittää toimintaansa sekä asettaa tavoitteita ja prosesseja näiden edistymisen seuraamiseksi. Asiakaskokemus on Pihlajalinnan strateginen painopiste ja asiakaskokemuksen mittaaminen ja palauteprosessi ovat osa asiakaskokemuksen johtamismallia. Palauteprosessi nostaa aihioita palvelukehitykseen. Asiakasrajapinnasta nousevat tarpeet laadun kehittämiselle ovat keskeisessä roolissa koko Pihlajalinnan toiminnan kehittämisessä. Pihlajalinna noudattaa johtamismallissa ja palauteprosessissa korkean tietosuojan käytäntöjä. Asiakkaan proaktiivisesti antaman asiakaspalautteen lisäksi Pihlajalinna mittaa päivittäin asiakaskokemusta erilaisin kyselyin, tekstiviestitse tai suoraan digitaalisen asioinnin kanavassa.

Pihlajalinna mittaa asiakaskokemusta muun muassa nettosuositteluindeksillä (Net Promoter Score, NPS). Pihlajalinna raportoi kestävyysraportissa terveyspalvelujen NPS-tuloksen ja tavoitteet tuleville tilikausille. Terveyspalvelut sisältävät perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut, niin yksityisten terveyspalveluiden kuin julkisten palveluiden puolelta (asiointi lääkärikeskuksissa, leikkaustoiminta, etävastaanotot, palvelut hyvinvointialueilla). Terveyspalvelut eivät sisällä hyvinvointipalveluita tai asiakaspalvelua (kuntosalipalvelut, contact center). Tavoite ja tulokset on esitetty oheisessa taulukossa.

S4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteiden ja tavoitteiden väliset yhteydet.

Raportointivuotena ei ole asetettu kaikille tunnistetuille vaikutuksille, riskeille ja mahdollisuuksille tavoitteita ja mittareita, mutta tulevan tilikauden aikana kokonaisuutta tarkastellaan mahdollisten kohdennettujen tavoitteiden ja mittareiden asettamiseksi.

Kestävyysseikka	Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IRO)		Toimintaperiaate	Tulos 2024/Tavoite 2025	Mittari

Kuluttajien ja lop pukäyttäjien yksityi syys	Potilasturvallisuuden, tietosuojan ylläpitäminen (kyberhyökkäykset infraan ja laitteistoon).	Todellinen ja potenti aalinen kielteinen vai kutus	Tietosuoja- ja tietoturvapolitiikka. Riskienhallintapolitiikka	Tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvät tavoitteet: Havaittujen onnistuneiden tunkeutumisyritysten määrä on nolla. Ei yhtään merkittävää poikkeamaa, joka johtaisi taloudellisiin tai muhin vahinkoihin.	Onnistuneiden tunkeutumis yritysten määrä. Merkittävien poikkeamien määrä. Tietoturva- ja tietosuojakoulu tuksen ja potilastiedon tieto suojatentin vuotuinen suori tusaste (%)
	Asiakkaiden yksityisyyteen, tietosuojaan ja tietoturvaan liittyy mer kittäviä taloudellisia riskejä. Merkittävimpiä riskejä ovat kyberhyök käykset infraan tai laitteistoon sekä näistä aiheutuvat mainehaitta ja mahdolliset korvausvelvollisuudet.	Riski	Tietosuoja- ja tietoturvapolitiikka Laatupolitiikka Riskienhallintapolitiikka	Tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvät tavoitteet.	Tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvät mittarit.
Kuluttajien ja lop pukäyttäjien henki lönsuoja	Potilasturvallisuuden, tietosuojan ylläpitäminen (kyberhyökkäykset infraan ja laitteistoon).	Todellinen ja potenti aalinen kielteinen vai kutus	Tietosuoja- ja tietoturvapolitiikka Laatupolitiikka Riskienhallintapolitiikka	Potilasturvallisuuden tavoitteet sekä tietosuoja- ja tietotur vaan liittyvät tavoitteet.	Potilasturvallisuuden tavoit teet sekä tietosuoja- ja tieto turvaan liittyvät tavoitteet.
	Asiakkaiden yksityisyyteen, tietosuojaan ja tietoturvaan liittyy mer kittäviä taloudellisia riskejä. Merkittävimpiä riskejä ovat kyberhyök käykset infraan tai laitteistoon sekä näistä aiheutuvat mainehaitta ja mahdolliset korvausvelvollisuudet.	Riski	Laatupolitiikka Eettiset toimintaperiaatteet Ihmisoikeusperiaatteet Toimittajien eettiset toimintaperi aatteet	Tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvät tavoitteet.	Tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvät mittarit.
Kuluttajien ja lop pukäyttäjien sanan vapaus	Kuluttajien sananvapauteen liittyvä riski voi ilmetä mainehaittana tai asiakastyytyväisyydessä.	Riski	Eettiset toimintaperiaatteet Ihmisoikeusperiaatteet	Konsernin terveyspalvelujen asiakaskokemustavoite (NPS) Tulos 2024: 84 Tavoite 2025: 81	Asiakaskokemusmittari (Net Promoter Score, NPS)
Kuluttajien ja lop pukäyttäjien mah dollisuus saada laa dukkaita tietoja	Pihlajalinna tuottaa ja jakaa yhdessä henkilöstönsä kanssa tietoa yh teiskunnan kannalta merkityksellisistä sosiaali- ja terveydenhoi toalan teemoista. Viestintä ei kuitenkaan saa vaarantaa asiakkaiden tai työntekijöiden yksityisyyden suojaa, tietosuojaa tai palveluiden turvallisuutta.	Todellinen myöntei nen vaikutus	Pihlajalinnan markkinoinnin ja vies tinnän perustana on asiallisuus, luo tettavuus ja totuudenmukaisuus sekä ajantasainen lääketieteellinen tieto.	Konsernin terveyspalvelujen asiakaskokemustavoite (NPS) Tulos 2024: 84 Tavoite 2025: 81	Asiakaskokemusmittari (Net Promoter Score, NPS)

Kuluttajien ja lop pukäyttäjien ter veys ja turvallisuus	Pihlajalinna tuottaa asiakkaille terveyshyötyä, yhteiskunnalle ja työnantajille säästöjä, hoitoon pääsyn nopeuttaminen (jonojen purku). Potilasturvallisuus (fyysinen potilasturvallisuus) ja myöntei nen vaikuttavuus ovat vahvoja.	Todellinen ja potenti aalinen myönteinen vaikutus	Laatupolitiikka Riskienhallintapolitiikka	Pihlajalinna tähtää erinomaiseen potilasturvallisuuteen ja asiakaskokemukseen kaikissa asiointikanavissaan sekä toimi pisteissään. Käytössä on useita mittareita, joille on asetettu tavoitteet tuleville vuosille: konsernin terveyspalvelujen asia kaskokemustavoite (NPS), leikkaushoitoon pääsy tavoi teajassa, turvallisuusindeksi (Net Safety Score, NSS), potilas turvallisuuden tavoitteet ja ennaltaehkäisevän hoidon osuus KL1 (TTH)	Asiakaskokemusmittari (NPS) Leikkaushoitoon pääsy tavoi teajassa Turvallisuusindeksi (NSS) Potilasturvallisuuden mittarit (Muistutukset, kantelut, poti lasvahinkoilmoitukset ja -kor vaukset) Ennaltaehkäisevän hoidon osuus KL1 (TTH)
	Potilasturvallisuuden merkittävä vaarantuminen	Potentiaalinen kieltei nen vaikutus	Laatupolitiikka Riskienhallintapolitiikka	Potilasturvallisuuden tavoitteet	Potilasturvallisuuden mittarit
	Asiakkaiden terveys, turvallisuus ja henkilönsuoja ovat Pihlajalinnan toiminnan keskiössä. Potilasturvallisuuteen liittyvät riskit ovat mai nehaitta ja mahdolliset korvausvelvollisuudet.	Riski	Laatupolitiikka Riskienhallintapolitiikka Eettiset toimintaperiaatteet	Potilasturvallisuuden tavoitteet sekä tietosuojaan ja tietotur vaan liittyvät tavoitteet.	Potilasturvallisuuden mittarit sekä tietosuoja- ja tietotur vaan liittyvät tavoitteet.
Kuluttajien ja lop pukäyttäjien lasten suojeleminen	Potilasturvallisuuden, tietosuojan ylläpitäminen. (kyberhyökkäykset infraan ja laitteistoon)	Todellinen ja potenti aalinen kielteinen vai kutus	Tietosuoja- ja tietoturvapolitiikka Riskienhallintapolitiikka	Potilasturvallisuuden tavoitteet sekä tietosuojaan ja tietotur vaan liittyvät tavoitteet.	Tietosuoja- ja tietoturvaan liit tyvät mittarit.
	Potilasturvallisuuden, tietosuojan ylläpitäminen. (kyberhyökkäykset infraan ja laitteistoon)	Riski	Tietosuoja- ja tietoturvapolitiikka Riskienhallintapolitiikka	Potilasturvallisuuden tavoitteet sekä tietosuojaan ja tietotur vaan liittyvät tavoitteet.	Tietosuoja- ja tietoturvaan liit tyvät mittarit
Kuluttajien ja lop pukäyttäjien syrji mättömyys	Asiakkaiden samanarvoinen kohtelu	Todellinen myöntei nen vaikutus	Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspoli tiikka määrittää Pihlajalinnan tasa arvoon ja yhdenvertaisuuteen liitty vät toimintaperiaatteet kaikessa työ elämään liittyvässä toiminnassa.	Konsernin terveyspalvelujen asiakaskokemustavoite (NPS) Tulos 2024: 84 Tavoite 2025: 81	Asiakaskokemusmittari (NPS)
	Asiakkaiden syrjimättömyys on myös Pihlajalinnan toiminnan keski össä. Näihin liittyvä mainehaitta voi aiheuttaa merkittäviä taloudelli sia riskejä, mutta toisaalta myös mainehyöty voi tuoda mahdolli suuksia.	Riski ja mahdollisuus	Laatupolitiikka Eettiset toimintaperiaatteiden Ihmisoikeusperiaatteet Toimittajien eettiset toimintaperi aatteet	Konsernin terveyspalvelujen asiakaskokemustavoite (NPS) Tulos 2024: 84 Tavoite 2025: 81	Asiakaskokemusmittari (NPS)
Tuotteiden ja palve lujen saanti	Julkisen palvelujärjestelmä kriisiytynyt. Pihlajalinna tuottaa asiakkail leen, kuten yhteiskunnalle ja työnantajille säästöjä palveluiden saa tavuudella	Todellinen myöntei nen vaikutus	Laatupolitiikka	Tavoitteita ei ole käytössä 2024.	Mittareita ei ole käytössä 2024.
	Asiakkaille tuotetuttujen palveluiden saatavuus ovat Pihlajalinnan toiminnan keskiössä. Näihin liittyvä mainehyöty ja toisaalta maine haitta voivat aiheuttaa niin taloudellisia riskejä kuin mahdollisuuk siakin.	Riski ja mahdollisuus	Laatupolitiikka	Konsernin terveyspalvelujen asiakaskokemustavoite (NPS) Tulos 2024: 84 Tavoite 2025: 81	Asiakaskokemusmittari (NPS)

Vastuullinen mark kinointi	Pihlajalinnan markkinoinnin ja viestinnän perustana on asiallisuus, luotettavuus ja totuudenmukaisuus sekä ajantasainen lääketieteelli nen tieto. Asiakkaiden syrjimättömyys, palvelujen saavutettavuus ja vastuulli nen markkinointi ovat myös Pihlajalinnan toiminnan keskiössä. Näi	Todellinen myöntei nen vaikutus Riski ja mahdollisuus	Laatupolitiikka Eettiset toimintaperiaatteiden Laatupolitiikka Eettiset toimintaperiaatteiden	Konsernin terveyspalvelujen asiakaskokemustavoite (NPS) Tulos 2024: 84 Tavoite 2025: 81 Konsernin terveyspalvelujen asiakaskokemustavoite (NPS) Tulos 2024: 84	Asiakaskokemusmittari (Net Promoter Score, NPS) Asiakaskokemusmittari (Net Promoter Score, NPS)
	hin liittyvä mainehyöty ja toisaalta mainehaitta voivat aiheuttaa niin merkittäviä taloudellisia riskejä kuin mahdollisuuksiakin.		Ihmisoikeusperiaatteet	Tavoite 2025: 81
Kaikkien toimien kattavuus on oma toiminta ja arvoketjun loppupää, toimialueena Suomi (ei muita maantieteellisiä alueita). Perusvuosi on 2024 ja perusarvona 2024 arvot, koska ne ovat ensimmäiset raportoidut arvot. Tulosten analyysi ja perustelut: Kaikki vuoden 2024 tulokset ovat linjassa suunnitellun vuositavoitteen ja pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisen kanssa. Ulkopuolinen varmennuspalvelujen tarjoaja ei ole validoinut tavoitteita tai mittareita. Kaikkien tulevien toimien osalta aikajänne on tulevat tilikaudet tai toimet ovat jatkuvia.

Liiketoiminnan harjoittaminen (G1)

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (ESRS2 GOV-1)	94
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta (ESRS2 IRO-1)	47
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri (G1-1)	95
Poliittinen vuorovaikutus ja lobbaustoiminta (G1-5)	97
Tavoitteet ja mittarit	97

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (ESRS2 GOV-1)

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooleihin liittyvät tiedot on esitetty kestävyysraportin ESRS 2 -osiossa, kohdassa GOV-1: Ylimmän johdon rooli kestävyyden hallinnassa.

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta (ESRS2 IRO-1)

Tarkemmat tiedot liiketoiminnan harjoittamista koskevien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kuvaukseen on esitetty kestävyysraportin ESRS 2 -osiossa, kohdassa SBM-3: Olennaiset kestävyysaiheet Pihlajalinnan toiminnassa ja niiden yhteys strategiaan. Liiketoiminnan harjoittamista koskeva olennaisuuden arviointiprosessi sekä vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnan prosessi on kuvattu ESRS 2 osiossa, kohdassa IRO-1: Prosessi olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa on hyödynnetty kaksinkertaista olennaisuusarviota ja riskiarviota. Olennaisiksi tunnistettuja liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä kestävyysaiheita ovat yrityskulttuuri ja poliittinen vuorovaikutus, joiden osalta Pihlajalinnan vaikutus on pääasiallisesti myönteinen ja toteutuu lyhyellä sekä keskipitkällä aikavälillä.

Yrityskulttuuri

Pihlajalinnalla on todellinen myönteinen vaikutus yrityskulttuuriin. Pihlajalinna hallitsee olennaisia vaikutuksiaan yrityskulttuuriin ja rakentaa sitä noudattamalla toiminnassaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, viranomaisohjeita ja listayhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä sekä kouluttamalla henkilökuntaansa. Näitä toimia vahvistavat Pihlajalinnan käytössä olevat sisäiset kontrollit. Lisäksi konsernin toiminnassa noudatettavat periaatteet on kirjattu eettisiin toimintaohjeisiin (Code of Conduct) sekä korruption- ja lahjonnan vastaiseen politiikkaan. Eettisten ohjeiden koulutus on pakollinen osa Pihlajalinnan perehdytysohjelmaa. Esihenkilöiden valmiutta puuttua epäkohtiin kehitetään koulutusten avulla. Pihlajalinnalla on myös käytössä sisäiset kontrollit. Konsernilla on myös käytössä luottamuksellinen ilmoituskanava (Whistleblowing), jossa voi ilmoittaa havaitsemistaan väärinkäytöksistä ja epäkohdista organisaatiossa.

Liiketoiminta ja strategia eivät suoraan vaikuta yrityskulttuuriin, mutta ne voivat vaikuttaa siihen välillisesti. Kestävä liiketoiminta ja strategia, jossa huomioidaan koko henkilöstön tarpeet, voivat vaikuttaa myönteisesti yrityskulttuuriin ja sitä kautta myös liiketoimintaan. Osa-aihe huomioidaan mahdollisuutena, sillä eettisesti toimiminen kasvattaa luottamusta sidosryhmien keskuudessa. Eri sidosryhmät kuten sijoittajat, kumppanuudet, työntekijät sekä asiakkaat ovat ensisijaisen tärkeitä kannattavan liiketoiminnan varmistamiseksi. Luottamus voi kasvattaa osakkeen arvoa, mahdollistaa edullisempia rahoituspakettien saamisen, parantaa työntekijöiden saatavuutta sekä uusien asiakkuuksien kasvattamisen ja olemassa olevien pitämisen.

Poliittinen vuorovaikutus

Pihlajalinnalla on todellinen myönteinen vaikutus poliittiseen vuorovaikutukseen. Pihlajalinna seuraa aktiivisesti lainsäädäntöä ja sen valmistelua sekä yleisesti poliittista vuoropuhelua. Pihlajalinnalla pitkät perinteet julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon mahdollisuuksien kehittämisessä yhdessä julkisen sektorin kanssa. Pihlajalinna muokkaa toimintatapoja lainsäädännön mukaisesti. Konserni myös noudattaa poliittisessa vuorovaikutuksessa eettisiä toimintaperiaatteita. Pihlajalinna on rekisteröitynyt valtakunnalliseen avoimuusrekisteriin vaikuttamistoiminnan läpinäkyvyyden varmistamiseksi. Konserni ei tue poliittisia puolueita tai näiden jäseniä.

Kestävyysseikka	Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IRO)		Toimintaperiaate	Tavoite	Mittari
Yrityskulttuuri (eet tinen liiketoiminta)	Isona konsernina Pihlajalinnalla mahdollisuus kirittää koko toimia laa. Toimiala vahvasti reguloitu, mikä on luonut alalle vahvat eettiset toimintatavat mm. potilastyössä ja tietojenkäsittelyssä. Läpinäkyvien prosessien kehittäminen erityisesti liiketoiminnassa, sillä hallinnon muodolliset prosessit on oltava kunnossa.	Todellinen myöntei nen vaikutus	Laatupolitiikka Eettiset toimintaperiaatteet Ihmisoikeusperiaatteet Toimittajien eettiset toimintaperiaatteet Korruption ja lahjonnan vastainen poli tiikka	Kaikki työntekijät ovat suorittaneet eettisiin ohjeisiin pereh dyttävän digitaalisen koulutuksen. Tavoite on jatkuva. Korruptio- ja lahjontatapauksia 0 kpl. Tavoitteena laajentaa sidosryhmäkeskusteluja eettisten toi	Eettisten toimintaperiaattei den digitaalisen koulutuksen suorittaneiden osuus. Korruptio- ja lahjontatapauk set.
	Eettisesti toimiminen kasvattaa luottamusta sidosryhmien keskuu dessa. Eri sidosryhmät kuten sijoittajat, kumppanuudet, työnteki jät sekä asiakkaat ovat ensisijaisen tärkeitä kannattavan liiketoi minnan varmistamiseksi. Luottamus voi kasvattaa osakkeen arvoa, mahdollistaa edullisempien rahoituspakettien saamisen, uusien asiakkuuksien kasvattamisen ja olemassa olevien pitämisen sekä parantaa työntekijöiden saatavuutta.	Mahdollisuus		mintaperiaatteiden sekä ihmisoikeusperiaatteiden ymmär ryksen syventämiseksi.
Poliittinen vuoro vaikutus	Pihlajalinna toimii vahvasti julkisessa rajapinnassa ja käy keskuste lua eri tasoilla. Tiedon jakaminen yritystoiminnasta osaksi poliit tista päätöksentekoa vahvistaa monipuolista tietopääomaa pää töksentekijöille. Pihlajalinnalla on pitkät perinteet julkisen terveydenhuollon kump panina.	Todellinen myöntei nen vaikutus	Eettiset toimintaperiaatteet Toimittajien eettiset toimintaperiaatteet Korruption ja lahjonnan vastainen poli tiikka Tiedonantopolitiikka	Korruptio- ja lahjontatapauksia 0 kpl.	Korruptio- ja lahjontatapauk set.
	Poliittinen vuorovaikutus voi johtaa yksityisille terveydenhuollon organisaatoille suotuisampaan lainsäädäntökehykseen ja mahdol listaa taloudellista hyötyä.	Mahdollisuus
	Poliittiseen vuorovaikutukseen voi liittyä maineriski.	Riski

Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri (G1-1)

Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet

Pihlajalinnan liiketoiminnan harjoittamisen vastuullisuutta ohjaavat soveltuvan lainsäädännön lisäksi muut tarkentavat ja täydentävät konsernin omat ohjeet ja politiikat. Pihlajalinnan eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct) ohjaavat johtoa ja henkilöstöä sekä ammatinharjoittajia. Ohjeet kuvaavat konsernin tapaa toimia, joka perustuu hyvän hallinnon ja lakien, avoimuuden, oikeudenmukaisuuden ja luottamuksellisuuden periaatteille. Näiden periaatteiden noudattaminen ja niiden toteutuminen jokaisen pihlajalinnalaisen, asiakkaan ja muun sidosryhmäläisen arjessa mahdollistaa luotettavan toimintasuhteen ja voi vaikuttaa myönteisesti asiakkaiden ja henkilöstön hyvinvointiin ja sitä kautta kannattavaan ja eettiseen liiketoimintaan.

Hyvän hallinnon ja lakien periaatteiden toteutumista seurataan Pihlajalinnassa säännöllisesti osana sisäistä tarkastusta. Avoimuuden periaatteiden noudattamista seurataan kahdesti vuodessa Pihliksen Pulssi -henkilöstökyselyn avulla, jossa tutkitaan olennaisia asioita työyhteisön ja johtamisen avoimuuden sekä toiminnan läpinäkyvyyden kannalta. Samalla kyselyllä kartoitetaan myös oikeudenmukaisuuden ja luottamuksellisuuden periaatteiden toteutumista pihlajalinnalaisten arjessa.

Pulssikyselyn lisäksi toimintaperiaatteiden noudattamista ja toteutumista seurataan esihenkilön ja työntekijän kahdenvälisissä kehityskeskusteluissa, joissa esiin nousseita seikkoja käsitellään tarpeen mukaan myös ko. organisaation johdossa, mikäli tarvetta käsittelylle ilmenee. Eettisten toimintaohjeiden noudattamista ja toteutumista tarkastellaan aina päivittäisjohtamisesta johtoryhmä- ja hallitustasolle saakka. Ylin vastuu eettisistä toimintaohjeista on hallituksella.

Yhteistyökumppaneita koskevat Pihlajalinnan hankintaperiaatteet on kirjattu erilliseen toimittajien eettisiin toimintaohjeisiin sekä erilliseen urheiluyhteistyötä ohjaaviin eettisiin toimintaohjeisiin. Hankintaperiaatteet pitävät sisällään viisi osa-aluetta: lainsäädäntö ja ihmisoikeudet, ympäristö, asiakkaiden terveys ja turvallisuus, työntekijöiden oikeudet sekä eettinen liiketoiminta.

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

Ylin taso, joka vastaa hankintaperiaatteiden noudattamisesta, on hankintajohtaja. Hankintaorganisaatio tarkastelee tavara- ja palvelutuottajien sekä muiden sidosryhmien eettisyyttä osana harkintaa ja kumppanuusyhteistyötä.

Vastuullinen liiketoiminta tarkoittaa Pihlajalinnalle hyvää yrityskansalaisuutta. Konsernin strategisten tavoitteiden saavuttamisen perustana on eettinen ja kestävä toiminta. Konserni tuo taloudellista arvoa yhteiskunnalle tuottamalla tehokkaita ja vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluita, hankkimalla palveluita ja tuotteita paikallisilta toimijoilta sekä maksamalla kaikki verot Suomeen. Pihlajalinna on merkittävä työllistäjä ympäri Suomea. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajana ja pörssiyhtiönä läpinäkyvä, oikea-aikainen ja luotettava viestintä sekä sisäisesti että ulkoisille sidosryhmille on Pihlajalinnalle erityisen tärkeää. Pihlajalinnan markkinoinnin ja viestinnän perustana ovat asiallisuus, luotettavuus ja totuudenmukaisuus sekä ajantasainen lääketieteellinen tieto.

Pihlajalinna on sitoutunut kunnioittamaan seuraavia kansainvälisiä sitoumuksia, periaatteita, toimintaohjeita ja aloitteita:

YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistus työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista
YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet (UNGP) ja Global Compact -aloite
OECD:n vastuullista liiketoimintaa koskevat toimintaohjeet monikansallisille yrityksille

Lisäksi konsernin työtä ohjaavat muun muassa seuraavat periaatteet ja ohjeet:

Hallinnointikäytännöt
Laatu, ympäristö- ja riskienhallintapolitiikka
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
Tietosuoja- ja tietoturvapolitiikka ja -ohjeet
Tiedonantopolitiikka ja Helsingin pörssin tiedonantosäännöt
Terveyspalveluiden markkinointiohjeet

Nämä sitoumukset, periaatteet, toimintaohjeet ja aloitteet on otettu osaksi Pihlajalinnan jokaisen tason toimintaa näille soveltuvin osin ja siten, että ne palvelevat henkilöstön hyvinvointia, asiakkaita sekä muita sidosryhmiä ja tätä kautta Pihlajalinnan liiketoiminnallisia tavoitteita. Jokainen politiikka ja toimintaperiaate on kiinteä osa Pihlajalinnan toimintaa.

Sitoumukset, periaatteet, toimintaohjeet ja aloitteet on integroitu osaksi eettisiä toimintaohjeita ja hankintaperiaatteita, ja niitä sovelletaan osana Pihlajalinnan johdon toimintaa sekä lähiesihenkilötyötä. Näiden ohjenuorien toteutumista seurataan osana henkilöstökyselyitä ja -keskusteluja, ja niistä esiin nousseet asiat viedään tarvittaessa johdon arvioitavaksi ja edelleen käsiteltäväksi. Mikäli asiaa tai epäkohtaa ei voida tai haluta tuoda esiin ilman anonymiteettia, Pihlajalinnalla on käytössään täyden anonymiteetin takaava Whistleblowing-ilmoituskanava. Järjestelmä takaa epäkohdan käsittelyn luotettavalla tavalla johdon nimeämän ryhmän toimesta lakiasiainjohtajan johdolla.

Yrityskulttuuri

Pihlajalinnan yrityskulttuuri on kokonaisuus, joka muodostuu usean osatekijän summana. Tärkeä osa yrityskulttuuria ovat yrityksen arvot - eettisyys, energisyys ja ennakkoluulottomuus, ja niistä nouseva tapa toimia, yhdessä konsernin määrittämien eettisten toimintaperiaatteiden kanssa. Pihlajalinnan johtamisperiaatteet kuvaavat, millaista johtamista Pihlajalinnassa tavoitellaan ja arvostetaan. Johtamisperiaatteet on määritelty yhteistyössä henkilöstön kanssa.

Kiinteä osa yrityksen kulttuuria on se, kuinka Pihlajalinna huomioi ja huolehtii henkilöstöstä, asiakkaistaan ja kumppaneistaan. Tärkeässä roolissa on yhtäältä viestintä, toisaalta yrityksen toimintamallit eri asiayhteyksissä suhteessa sidosryhmiin.

Pihlajalinna kunnioittaa työntekijöidensä järjestäytymisoikeutta ja kehittää luottamukseen ja avoimuuteen perustuvaa yhteistoimintaa yhdessä henkilöstön edustajien kanssa. Yhteistoiminnassa ovat mukana luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut sekä henkilöstön valitsemat edustajat. Pihlajalinna seuraa ja arvioi henkilöstökokemuksen kehittymistä kahdesti vuodessa toteutettavan Pihliksen Pulssi -henkilöstökyselyn avulla. Lisätietoa Pihlajalinnan henkilöstöön liittyvistä toimista löytyy S1-osiosta.

Tiedot organisaation sisäisestä koulutuksesta liiketoiminnan harjoittamisessa

Pihlajalinnan eettisten toimintaperiaatteiden koulutus koskee kaikkia Pihlajalinnassa työskenteleviä työntekijöitä, ja ammatinharjoittajia Hallituksen jäsenet ovat käyneet periaatteet läpi hyväksymisprosessin yhteydessä. Koulutus on toteutettu itsenäisesti suoritettavana verkkokurssina Pihlajalinnan oppimisympäristössä Akatemiassa. Koulutus kattaa Pihlajalinnan osalta kaikkein keskeisimmät eettiset periaatteet

ja rohkaisee henkilöstöä toimimaan vastuullisesti. Koulutuksen suorittamista hyväksytysti edellytetään jokaiselta pihlajalinnalaiselta ja suorittamista valvotaan esihenkilön toimesta. Lisäksi kurssin suoritusprosentteja seurataan ylimmässä johdossa säännöllisesti ja tarvittavista toimenpiteistä, kuten aktivoinneista sovitaan tarvittaessa.

Verkkokurssin lisäksi eettiset toimintaperiaatteet on liitetty osaksi Pihlajalinnan yleisperehdytystä sekä esihenkilöille suunnattua perehdytysvalmennusta. Esihenkilöille suunnattu perehdytysvalmennus on pakollinen kaikille uusille esihenkilöille ja sen suorituksia seurataan niin ikään säännöllisesti. Uusille esihenkilöille lähetetään kahden kuukauden välein muistutusviesti perehdytysvalmennuksen suorittamisesta. Pihlajalinnan eettisissä ohjeissa Pihlajalinna sitoutuu lahjonnan ja korruption vastustamiseen. Konsernin johtoryhmä vastaa siitä, että toimintaohjeet ovat henkilöstön tiedossa, ja esihenkilöt vastaavat siitä, että ohjeita noudatetaan.

Osana työntekoa ja arkea käydään myös säännöllistä vuoropuhelua henkilöstön, esihenkilöiden, luottamusmiesten ja muiden tahojen kesken, jotta säilytetään avoimuus ja luottamus turvalliseen työskentely-ympäristöön. Pihliksen Pulssi -kysely toteutetaan säännöllisesti, ja tuloksia seurataan ylimmässä johdossa saakka. Johtamalla vastuullisuutta määrätietoisesti Pihlajalinna haluaa varmistaa, että konserni toimii vastuullisesti ja eettisesti sekä mahdollistaa vastuullisuudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Korkein vastuu politiikkojen toteutumisesta on hallituksella ja sen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnalla. Ylin vastuuhenkilö, joka vastaa eettisten toimintaperiaatteiden noudattamisesta, on konsernin lakiasiainjohtaja.

Mekanismit huolenaiheiden tunnistamiseksi, raportoimiseksi ja tutkimiseksi

Pihlajalinnassa on käytössä häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan toimintamalli. Koko henkilöstölle kommunikoidaan mallista sekä noudatettavista periaatteista. Esihenkilöt ja työsuojeluvaltuutetut perehdytetään häirinnän ja epäasiallisen kohtelun tunnistamiseen ja hoitamiseen. Esihenkilöiden vastuulla on työolojen seuranta, johon kiinnitetään huomiota epäasiallisen kohtelun hallinnan toimintamallin mukaisesti. Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan toimintamalli käsitellään myös yhteistoimintalain perusteella vuoropuhelussa henkilöstön edustajien kanssa. Epäasiallista käyttäytymistä tai toimintaa ei hyväksytä missään muodossa. Pihlajalinnan intranetissä on ohjeet, kuinka toimia, mikäli kohtaa epäasiallista käyttäytymistä. Ammattimainen työkäyttäytyminen ennaltaehkäisee epäasiallista kohtelua. Olennaista on, että jokainen toimii työtä koskevien määräysten,

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

VUOSI 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS PALKITSEMINEN

ohjeiden ja aikataulujen mukaisesti sekä tarjoaa ja pyytää apua omaaloitteisesti.

Henkilöstön käytössä olevista kanavista huolenaiheiden ilmoittamiseksi on kerrottu tarkemmin raportin omaa henkilöstöä (S1) käsittelevässä osiossa.

Häirinnäksi tai epäasialliseksi kohteluksi tunnistetut tilanteet käsitellään objektiivisesti ja luottamuksellisesti kaikkia osapuolia kuullen. Epäasiallisen kohtelun lopettamiseksi tehdään johdonmukaiset ratkaisut ja toimenpiteet. Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun osapuolet ja esihenkilö voivat pyytää apua ja tukea tarvittaessa työsuojeluvaltuutetulta, luottamusmieheltä, työsuojelupäälliköltä, henkilöstöhallinnolta ja työterveyshuollolta. Esihenkilö tai tämän nimeämä henkilö selvittää mahdollisimman pian ensisijaisesti asianosaisten kanssa keskustelemalla tai tarvittaessa myös muulla tavoin tapahtumien kulun luottamuksellisesti ja ilman ennakkoasenteita. Keskusteluista laaditaan muistio. Sovittujen toimenpiteiden seurantatavasta ja -ajasta sovitaan asianosaisten kanssa, ja esihenkilö tiedottaa muulle työyhteisölle tarpeellisilta osin asian käsittelystä ja sen etenemisestä yleisellä tasolla, mikäli katsoo asialla olevan merkitystä koko työyhteisön hyvinvointiin. Tiedottamisesta kerrotaan ennalta asianosaisille.

Ilmoittajien suojelu

Pihlajalinna pyrkii joka tilanteessa toimimaan vastuullisesti, lainmukaisesti ja konsernin eettisten arvojen mukaisesti. Pihlajalinnalla on käytössä anonyymi Whistleblowing-kanava väärinkäytösten tai lainvastaisen toiminnan ilmoittamista varten. Kanavan kautta konsernin henkilöstö, asiakkaat ja muut sidosryhmät voivat turvallisesti kertoa havaitsemistaan väärinkäytöksistä tai konsernin arvojen vastaisesta toiminnasta. Ilmoituskanava on sidosryhmien saatavilla Pihlajalinnan verkkosivuilla.

Mikäli konsernin toiminnassa ilmenee epäkohtia, tieto käsitellään välittömästi. Kaikki ilmoitukset käsitellään asianmukaisesti ja luottamuksellisesti. Lain mukaan ilmoituskanavan kautta ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa vastatoimia ilmoituksen tekemisen vuoksi. Ilmoittaja suojataan aina ja ilmoituksen kohteen ja muiden mahdollisesti ilmoituksessa mainittujen osapuolten henkilöllisyydet käsitellään luottamuksellisesti. Ilmoitukset näkevät vain ilmoituksien käsittelyyn nimetyt henkilöt. Selvityksessä voidaan tarvittaessa käyttää myös muita asiantuntijoita tarkoituksenmukaisen käsittelyn varmistamiseksi. Edellä mainittu ilmoituskanava ja sen tuoma anonymiteetti katsotaan Pihlajalinnassa riittäväksi, eikä erillisiä toimintalinjoja ole katsottu olevan tarpeen ottaa käyttöön.

Kuvaus toiminnoista, jotka ovat altteimpia korruptiolle ja lahjonnalle

Pihlajalinna on laatinut erillisen korruption ja lahjonnan vastaisen politiikan vuoden 2024 lopulla, ja se on hyväksytty johtoryhmässä loppuvuonna 2024. Politiikka on otettu käyttöön joulukuussa 2024. Aiemmin tähän aihepiiriin liittyviä teemoja käsitellään eettisissä toimintaperiaatteissa. Uusi politiikka vastaa olennaisilta osiltaan YK:n korruption vastaista yleissopimusta.

Pihlajalinnassa ei ole havaittu korruptio- tai lahjontatapauksia. Tämän takia mitään tiettyä erillistä toimintoa ei voida todeta suurimmassa vaarassa olevaksi toiminnoksi kokemukseen perustuen. Teorian tasolla korruptiotapaukset voisivat olla mahdollisia hankintaa tekevässä organisaatiossa, joka vastaa koko konsernin hankintapäätöksistä ja valvonnasta hankintajohtajan alaisuudessa. Pihlajalinnan omissa eettisissä toimintaperiaatteissa sekä toimittajien eettisissä ohjeissa sekä uudessa korruption ja lahjonnan vastaisessa -politiikassa kaikenlainen korruptio todetaan kielletyksi.

Pihlajalinna pitää korruption yleistä riskiä alhaisena eikä aihetta ole siten arvioitu olennaiseksi. Pihlajalinnan toiminta-alue on Suomi, jossa lahjonnan ja korruption riski on yleisesti alhainen. (Transparency International Corruption Perceptions -indeksi).

Poliittinen vuorovaikutus ja lobbaustoiminta (G1-5)

Pihlajalinna ei tue mitään poliittista toimintaa ja näin ollen on poliittisesti sitoutumaton. Pihlajalinna on rekisteröity EU:n avoimuusrekisteriin syksyllä 2024 (diaarinumero: PIH-24-1415-R). Varsinainen raportointi aiheesta toteutuu vuodesta 2025 alkaen. Poliittisen vaikuttamistoiminnan voidaan katsoa olevan vähäistä. Pihlajalinna on jäsen Hyvinvointiala HALI ry:ssä, joka edustaa sosiaali- ja terveysalan palveluja tuottavia yrityksiä ja järjestöjä. HALI ry on Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n jäsen. Tämän lisäksi Pihlajalinna on Lääkäripalveluyhdistys LPY:n jäsen. Pihlajalinnalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta olla kauppakamarin tai muun etujaan ajavan järjestön jäsen.

Viestintä- ja vastuullisuusjohtaja on ylin vastaava edustaja vaikuttamiseen ja lobbaustoimintaan liittyvissä asioissa. Kaikki aiheeseen liittyvät keskustelut, tapaamiset tai aiheaihiot käydään läpi tarpeelliseksi katsotussa laajuudessa johtoryhmän ja liiketoimintajohdon kanssa. Liiketoiminta ja liiketoimintajohto ovat vuorovaikutuksessa viestintäja vastuullisuusjohtajan kanssa. Viestintä- ja vastuullisuusjohtaja viestii kyseessä olevasta asiasta tarpeelliseksi katsotussa laajuudessa yritysjohdolle, kuten hallitukselle ja johtoryhmälle.

Tiedot vaikuttamistoimintaan liittyvistä tärkeimmistä aiheista ja yrityksen tärkeimmistä näkemyksistä

Kattoteemana Pihlajalinnan yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa on monituottajamallin, eli julkisen ja yksityisen terveyspalveluiden yhteistyön toimintaedellytysten varmistaminen. Yhteiskunnassa kaikkien olemassa olevien terveydenhuollon resurssien hyödyntäminen edistää paitsi Pihlajalinnan liiketoimintaa myös edesauttaa vähentämään terveydenhuollon kansantaloudellisia kustannuksia sekä edistää kansalaisten hyvinvointia oikea-aikaisella hoitoon pääsyllä. Vuonna 2024 Pihlajalinnan toimintaedellytyksiä pyrittiin edistämään kahden erillisteeman alla liittyen regulaatiomuutoksiin sekä hyvinvointialueiden toimintaedellytysten edistämiseen.

Terveydenhuoltolain uudistus, sairaala-asetus ja monituottajamalli

Terveyspalveluiden järjestämisessä tulisi mahdollistaa hyvinvointialueille mahdollisimman suuri liikkumavapaus palveluiden tuottamiseen, ja mitään käyttökelpoisia tapoja ei pitäisi laissa rajata pois. Lainsäädännön tulisi mahdollistaa erilaiset omistus- ja tuotantomuodot myös sairaalatoimintaan sekä välttää rajaukset toiminnan väliaikaisuuteen tai lääketieteellisten termien tulkinnanvaraisuuteen.

Hyvinvointialueiden rahoitusmalli

Nykyinen hyvinvointialueiden rahoitusmalli kaipaa remonttia. Käytössä oleva rahoitusmalli perustuu sairastavuuteen ja palkitsee hyvinvointialueita suoritteiden perusteella ilman vaikuttavuuden varmistamista. Toimintamalli nostaa kustannuksia ja heikentää kansalaisten terveyttä. Pihlajalinna on toiminut vuosia julkisen terveydenhuollon kumppanina. Konsernilla on kokemusta ja näyttöä siitä, miten varmistetaan yhdessä julkisen sektorin kanssa kokonaisvaikuttavuudelta paras mahdollinen palvelurakenne sekä terveysvaikutteisiin että kustannustehokkaisiin palveluihin.

Tavoitteet ja mittarit

Pihlajalinnan eettisten toimintaohjeiden koulutus on pakollinen kaikille pihlajalinnalaisille. Digitaalisen koulutuksen vuonna 2024 suoritti 59 %. Tavoitteena oli, että digitaalisen koulutuksen on suorittanut vähintään 70 % henkilöstöstä vuoden 2024 loppuun mennessä. Jatkossa tavoite eettisten toimintaohjeiden suoritusprosentiksi on 100 %. Ulkopuolinen toimija ei ole validoinut tavoitteita tai mittareita.

VUOSI 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS PALKITSEMINEN

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI

Pihlajalinna ei ole saanut vuonna 2024 päätöstä, tuomiota, sakkoa tai vastaavaa korruption tai lahjonnan vastaisen toiminnan rikkomisesta tai lahjonnan vastaisia lakeja vastaan. Tapauksiin ja oikeudellisiin toimiin liittyvä tieto saadaan kootusti lakiasiainosastolta. Kyseisen tyyppisiä tapauksia ei ole ollut vireillä, eikä sellaisia ole raportoitu tilintarkastajille, joille raportoidaan muutoin kaikki riita- ja rikosasiat sekä muut oikeudenkäynnit.

Pihlajalinnalla ei ole raportoitavaa liittyen poliittisiin rahalahjoituksiin tai luontoissuorituksina annetuista poliittisista lahjoituksista.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | KESTÄVYYSRAPORTTI 98

VUOSI 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS PALKITSEMINEN

Toimintaperiaatteen nimi	Keskeiset sisällöt ja yleiset tavoitteet	Seurantaprosessi	Ylin vastuullinen taho	Liittyvät kestävyysai heet
Eettiset toimintaperiaat teet	Eettiset toimintaperiaatteet (Code of Conduct) kuvaavat keskeiset arvot ja periaatteet, joita työntekijöiden odotetaan noudattavan. Eettisten toi mintaperiaatteiden tavoitteena on asettaa selkeät eettiset normit, jotka kattavat kaiken Pihlajalinnan toiminnan ja päivittäisen työn osa-alueet. Tätä täydentää ihmisoikeusperiaatteet, jota vahvistaa sitoumus kunnioit taa ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassa ja toiminnan vaikutuspiirissä ja poistaa kaikki nykyaikaisen orjuuden, pakkotyön, ihmiskaupan ja lapsi työvoiman muodot ILO:n työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia kos kevan julistuksen mukaisesti. Pihlajalinna on allekirjoittanut YK:n Global Compact -aloitteen yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaat teet. Eettiset toimintaperiaatteet sisältävät myös korruption ja lahjon taan liittyvät teemat, joista on myös erilliset toimintaperiaatteet.	Pihlajalinnalla on käytössä luottamuksellinen ilmoituskanava (Whist leblowing), jossa voi ilmoittaa havaitsemistaan väärinkäytöksistä ja epä kohdista organisaatiossa. Jokaisen pihlajalinnalaisen tulee suorittaa pa kollinen eettisiä toimintaperiaatteita koskeva koulutus ja sitoutua nou dattamaan näitä toimintaohjeita ja siten myös kunnioittamaan ihmisoi keuksia. Pihlajalinnan lakiasiainyksikkö on vastuussa asioiden käsittelystä ja hallitus seuraa ilmoituskanavaan tulleita viestejä sekä niiden perus teella tehtyjä toimenpiteitä. Konsernin johtoryhmä vastaa siitä, että toimintaohjeet ovat henkilöstön tiedossa, ja esihenkilöt vastaavat siitä, että ohjeita nou datetaan.	Hallitus	G1 Hallintotapa S1 Oma työvoima S4 Asiakkaat ja loppu käyttäjät
Toimittajien eettiset toi mintaperiaatteet ja Urhei luyhteistyön eettiset toi mintaperiaatteet	Toimittajien ja urheiluyhteistyön eettisissä toimintaperiaatteessa (Supp lier Code of Conduct) kuvataan toimittajiin ja yhteistyökumppaneihin kohdistuvat odotukset liiketoiminnan harjoittamisesta eettisesti ja sosi aalisesti vastuullisella tavalla. Ne pitävät sisällään viisi osa-aluetta: lain säädäntö ja ihmisoikeudet, ympäristö, asiakkaiden terveys ja turvalli suus, työntekijöiden oikeudet sekä eettinen liiketoiminta mukaan lukien korruption ja lahjonnan vastainen toiminta. Palveluntarjoajien, tavaran toimittajien ja yhteistyökumppaneiden velvoitetaan noudattavan peri aatteita.	Toimittajien eettisissä toimintaperiaatteiden sitoutumisen seuranta on osana toimittajienhallintaprosessia ja sopimuksia. Systemaattinen seu rantaprosessi on kehitysvaiheessa eikä siten vielä valmis raportointivuo tena.	Toimitusjohtaja	G1 Hallintotapa
Korruption ja lahjonnan vastainen politiikka	Pihlajalinna on laatinut erillisen korruption ja lahjonnan vastaisen politii kan vuoden 2024 lopulla, ja se on hyväksytty johtoryhmässä loppu vuonna 2024. Politiikka vastaa olennaisesti YK:n korruption vastaista yleissopimusta. Korruption ja lahjonnan vastaisen politiikan teema sisäl tyy myös eettisiin toimintaperiaatteisiin.	Korruption ja lahjonnan vastainen politiikka on otettu käyttöön rapor tointivuoden lopussa ja seurantaprosessi otetaan käyttöön vuoden 2025 aikana.	Hallitus	G1 Hallintotapa
Ihmisoikeusperiaatteet	Ihmisoikeusperiaatteet vahvistavat Pihlajalinnan sitoumuksen kunnioit taa ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassa ja toiminnan vaikutuspiirissä ja poistaa kaikki nykyaikaisen orjuuden, pakkotyön, ihmiskaupan ja lapsi työvoiman muodot ILO:n työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia kos kevan julistuksen mukaisesti. Ihmisoikeusperiaatteessa kuvataan miten Pihlajalinna täyttää velvolli suutensa kunnioittaa ihmisoikeuksia ja toteuttaa jatkuvaa ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta (due diligence) sekä miten Pihlajalin nassa edistetään sidosryhmäyhteistyötä, korjaavia toimenpiteitä ja mil laiset ovat käytössä olevat valitusmekanismit. Pihlajalinnan ihmisoikeus periaate on luettavissa verkkosivuilta ja intranetistä.	Ihmisoikeusriskiarviointi tarkastellaan vuosittain ja se on osa toiminnan jatkuvaa kehittämistä, jotta Pihlajalinna vastaa mahdollisiin liiketoimin taympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Ihmisoikeuksiin liittyvää työtä seurataan ja tehdään aktiivisesti Pihlajalin nan eri toiminnoissa kuten esimerkiksi lakipalvelussa, HR-osastolla, han kinnassa sekä viestintä- ja vastuullisuustiimissä osana operatiivista toi mintaa.	Hallitus	S1 Oma työvoima S4 Asiakkaat ja loppu käyttäjät

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KESTÄVYYSRAPORTTI Henkilöstöpolitiikka Henkilöstöpolitiikka kokoaa yhteen keskeisimmät toimintaperiaatteet henkilöstöjohtamisen eri osa-alueilla. Henkilöstöpolitiikka sisältää vaatimukset ja odotukset Pihlajalinnan toimintaan, jotta henkilöstö voi tehdä merkityksellistä työtä laadukkaasti johdetussa ja hyvinvoivassa työyhteisössä. Pihlajalinnassa henkilöstöpolitiikan mukaisten toimintaperiaatteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti henkilöstölle tehtävillä kyselyillä sekä henkilöstön edustajien kanssa käytävissä keskusteluissa. Henkilöstöpolitiikan omistaa konsernin henkilöstöjohtaja. Konsernin HR vastaa politiikan päivittämisestä/muutoksista. Hallitus G1 Hallintotapa S1 Oma työvoima Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikka Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikka määrittää Pihlajalinnan tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät toimintaperiaatteet kaikessa työelämään liittyvässä toiminnassa. Pihlajalinnassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuutta seurataan ja arvioidaan säännöllisesti henkilöstölle tehtävillä kyselyillä sekä keräämällä ja analysoimalla tilastoja naisten ja miesten sijoittumisesta eri henkilöstöryhmiin ja tehtäviin. Palkkojen ja palkkaerojen kartoitus tehdään osana seurantaa, ja nämä tilastot sisällytetään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuuspolitiikan omistaa konsernin henkilöstöjohtaja. Konsernin HR vastaa politiikan päivittämisestä/muutoksista. Hallitus G1 Hallintotapa S1 Oma työvoima Riskienhallintapolitiikka Pihlajalinnan riskienhallintaa ohjaa konsernin riskienhallintapolitiikka. Tärkeimpien riskien osalta tehdään jatkuvuussuunnitelmat. Pihlajalinna kuvaa liiketoimintaan liittyvät merkittävät lähiajan riskit ja epävarmuustekijät osavuosikatsauksissaan ja toimintakertomuksessaan. Pihlajalinnan käyttää riskienhallinnan tukena laadunhallintajärjestelmiä. Pihlajalinna kuvaa liiketoimintaan liittyvät merkittävät lähiajan riskit ja epävarmuustekijät osavuosikatsauksissaan ja toimintakertomuksessaan. Konsernin johtoryhmä arvioi riskejä säännöllisesti, tarkentaa tarvittaessa riskiraportointia ja raportoi hallitukselle keskeisistä riskeistä. Hallitus tarkastaa riskienhallinnan ajankohtaisuuden vuosittain. Pihlajalinna kuvaa liiketoimintaan liittyvät merkittävät lähiajan riskit ja epävarmuustekijät osavuosikatsauksissaan ja toimintakertomuksessaan. Konsernin johtoryhmä arvioi riskejä säännöllisesti, tarkentaa tarvittaessa riskiraportointia ja raportoi hallitukselle keskeisistä riskeistä. Hallitus G1 Hallintotapa S1 Oma työvoima S4 Asiakkaat ja loppukäyttäjät Laatupolitiikka Pihlajalinnan laatupolitiikka ja laadunhallintajärjestelmä tukevat Pihlajalinnan konsernin strategiaa. Tavoitteena on varmistaa, että Pihlajalinnan toiminta vastaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, viranomaismääräyksiä ja että toiminta on toimilupien ja toimialan vaatimusten mukaista. Pihlajalinnan laadunhallinta perustuu muun muassa kattavaan omavalvontaan, ulkoiseen laadunvarmistukseen sekä kattavaan viranomaisvalvontaan. Laatupolitiikan omistaa konsernin laatujohtaja, joka vastaa politiikan päivittämisestä ja siihen tehtävistä muutoksista. Laatupolitiikkaan sisältyy seuraavat sertifikaatit: ISO 9001 sertifikaatti: Lääkärikeskustoiminta, työterveyspalvelut, sairaalatoiminta, vuodeosasto toiminta, tehostetut asumispalvelut (Ikipihlajat, Uniikit) itse tuotetut tukipalvelut sekä johtaminen ja kehittäminen. ISO 27001 sertifikaatti: Pihlajalinna Dextra lääkärikeskus. ISO 14001 Ympäristöjärjestelmä: Yksityiset terveyspalvelut. Pihlajalinnan johto sitoutuu vaatimusten noudattamiseen ja valvoo asiakaskokemuksen, lääketieteellisen laadun, henkilöstötyytyväisyyden ja prosessilaadun kehitystä ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin laatutavoitteiden täyttämiseen. Pihlajalinnan johto on sitoutunut toiminnan ja laadunhallintajärjestelmän jatkuvaan parantamiseen ja luo edellytyksiä laatutavoitteiden saavuttamiselle. Lääketieteellinen johtaja G1 Hallintotapa S1 Oma työvoima S4 Asiakkaat ja loppukäyttäjät

SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ	KESTÄVYYSRAPORTTI
-------------------------------------------	-------------------

Tietosuoja- ja tietoturva politiikka	Tietosuoja- ja tietoturvapolitiikan tavoitteena on varmistaa, että kaikki henkilötiedot ja muut luottamukselliset tiedot käsitellään turvallisesti ja lainmukaisesti. Pihlajalinna on sitoutunut noudattamaan ISO 27001- standardia ja muita vastaavia aloitteita, jotka tukevat tietoturvan ja tie tosuojan toteutumista. Tämä on kuvattu tietosuoja- ja tietoturvapolitii kassa.	Tietosuojan ja tietoturvan toteutumista seurataan jatkuvasti. Jokainen työntekijä on vastuussa tietosuojan ja tietoturvan toteutumisesta ja vel vollinen raportoimaan havaitsemistaan uhkista tai poikkeamista. Tietosuojasta vastaavana johtajana toimii lääketieteellinen johtaja. Tie toturvasta vastaavana johtajana toimii tietohallintojohtaja. Operatiivi sesti toimintaa ohjaa nimetty tietosuoja- ja tietoturvajohtaja.	Pihlajalinnan toimi tusjohtaja.	G1 Hallintotapa S1 Oma työvoima S4 Asiakkaat ja loppu käyttäjät
Ympäristöpolitiikka	Pihlajalinnan ympäristöpolitiikka koostaa toimintaperiaatteet ympäris töjohtamiselle ja käytänteille, kuten esimerkiksi toiminnan ympäristö vaikutusten tunnistamiselle ja toiminnan jatkuvalle kehittämiselle. Pihla jalinnan ympäristöpolitiikka määrittelee sitoutumisen ympäristötyöhön ja ohjaa päätöksentekoa. Toiminta perustuu ympäristöjohtamisen ISO 14001 -viitekehykseen, joka osana Pihlajalinnan yhteistä johtamisjärjes telmää luo yhtenevät toimintatavat konsernille. Pihlajalinnan yksityiset terveyspalvelut eli työterveys- ja lääkärikeskukset sekä sairaalat on serti fioitu ISO 14001 -ympäristöjohtamisstandardin mukaan.	Lakiasiainjohtaja yhdessä laatujohtajan kanssa ylläpitää listaa laista ja asetuksista, jotka koskevat Pihlajalinnan ympäristönäkökohtia. Ympäris tönäkökohdat katselmoidaan kerran vuodessa ko. vastuuhenkilön toi mesta. Lääkärikeskus- ja sairaalapalvelutoimipisteille on nimetty ympä ristövastaavat, jotka huolehtivat ympäristönäkökulmien huomioimisesta yksikön toiminnassa sekä ympäristöohjelman toteuttamisen seuraami sesta. He kokoontuvat kerran kuussa ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa tarkastelemaan ja kehittämään toimipistekohtaisia ympäristö suunnitelmia ja -ohjeita.	Viestintä- ja vas tuullisuusjohtaja	E1 Ilmastonmuutok sen hillintä ja sopeu tuminen S1 Oma työvoima S4 Asiakkaat ja loppu käyttäjät
Whistleblowing ilmoitus kanavan ohjeet käyttäjille	Pihlajalinnan luottamuksellisen ilmoituskanavan (Whistleblowing) kautta, voi ilmoittaa havaitsemistaan väärinkäytöksistä ja epäkohdista organisaatiossa. Ilmoituskanava on toteutettu puolueettoman ja ulko puolisen kumppanin kanssa anonyymin ilmoittajan henkilöllisyyden sa laamiseksi. Puolueeton taho tarjoaa vain palvelun teknisen toteutuksen eikä vastaanota ilmoituksia. Ilmoitukset näkevät vain ilmoituksien käsit telyyn nimetyt henkilöt ja kaikki ilmoitukset käsitellään asianmukaisesti ja luottamuksellisesti. Ilmoittajan, ilmoituksen kohteen ja muiden mah dollisesti ilmoituksessa mainittujen osapuolten henkilöllisyyksien luotta muksellisuutta suojataan. Ilmoituskanava löytyy Pihlajalinnan verkkosi vuilta sekä henkilöstön sisäisestä intrasta ja sen toiminnasta viestitään säännöllisesti henkilöstölle ja sidosryhmille. Ilmoituksen voi tehdä suo meksi, ruotsiksi ja englanniksi.	Kaikki ilmoitukset käsitellään asianmukaisesti ja luottamuksellisesti. Il moittajan, ilmoituksen kohteen ja muiden mahdollisesti ilmoituksessa mainittujen osapuolten henkilöllisyyksien luottamuksellisuutta suoja taan. Ilmoitukset näkevät vain ilmoituksien käsittelyyn nimetyt henkilöt. Selvityksessä voidaan tarvittaessa käyttää myös muita asiantuntijoita tarkoituksenmukaisen käsittelyn varmistamiseksi.	Lakiasiainjohtaja	G1 Hallintotapa S1 Oma työvoima S4 Asiakkaat ja loppu käyttäjät

nön mukainen kokonaisuus.

		SELVITYS HALLINTO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ	KESTÄVYYSRAPORTTI
Palkitsemispolitiikka	Pihlajalinnan palkitsemispolitiikka on osakeyhtiölain, arvopaperimarkki	Pihlajalinnan yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten palkkioista. Halli
	nalain ja hallinnointikoodin tarkoittama konsernin toimielinten palkitse	tuksen jäsenten palkitsemista koskevan päätösesityksen valmistelee suu

Pihlajalinnan Oyj yhtiökokous

ESRS2

tuksen jäsenten palkitsemista koskevan päätösesityksen valmistelee suurimpien osakkeenomistajien nimitystoimikunta. Hallituksen henkilöstöja vastuullisuusvaliokunta valmistelee hallitusta avustavana elimenä toimitusjohtajan palkitsemisessa noudatettavat

konsernin tavoitteiden saavuttamista sekä tarjota tasoltaan ja rakenteeltaan oikeudenmukainen, sitouttava, kilpailukykyinen ja markkinakäytänperiaatteet. Pihlajalinnan hallitus vahvistaa tulospalkitsemisen määrän, tavoitteet ja kriteerit vuosittain.

Kaiken Pihlajalinnassa tapahtuvan palkitsemisen tavoitteena on kannustaa hyviin suorituksiin ja motivoida henkilöstöä pitkäjänteiseen työhön yrityksen päämäärien saavuttamiseksi. Palkitseminen on yksi tekijä, jolla konserni pyrkii varmistamaan kyvykkäiden ja motivoituneiden henkilöiden saamisen kuhunkin tehtävään organisaation kaikilla tasoilla. Nämä periaatteet koskevat myös hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkitsemista. Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan tehtävissä vaadittavat ominaisuudet ja menestymisen mittaaminen näissä tehtävissä poikkeavat kuitenkin merkittävästi useimmista muista tehtävistä konsernissa. Konsernin työntekijöiden palkka- ja työsuhteen ehdoilla ei ole vaikutusta tähän palkitsemispolitiikkaan.

mispolitiikka. Siinä määritellään periaatteet hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkitsemiselle. Palkitsemispolitiikan keskeisenä periaatteena on, että hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemisen tulee edistää

Tiedonantopolitiikka	Pihlajalinnan tiedonantopolitiikassa kuvataan keskeiset periaatteet ja toimintatavat, joiden mukaan konserni toimii sijoittajaviestinnässä ja ta loudellisessa raportoinnissa. Pihlajalinnan tavoitteena on varmistaa, että kaikilla markkinoilla toimivilla on yhtäaikaisesti käytössään olennainen ja riittävä tieto Pihlajalinnan osakkeiden hintaan vaikuttavista seikoista. Pihlajalinna-konserni noudattaa viestinnässään EU:n ja Suomen lainsää däntöä, Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä, Finanssivalvonnan ja muiden vi ranomaisten ohjeita ja määräyksiä, listayhtiöiden hallinnointikoodia sekä yhtiön hallinnointiperiaatteita, sisäpiiriohjetta ja muita ohjeita.	Tiedonantopolitiikkaa tarkistetaan ja päivitetään tarvittaessa. Hallitus kä Hallitus sittelee ja hyväksyy tilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset. Lisäksi hallitus hyväksyy merkittävät pörssitiedotteet kuten toimitusjohtajan nimitysuu tisen. Muut pörssitiedotteet hyväksyvät toimitusjohtaja tai talous- ja ra hoitusjohtaja.	ESRS2 G1 Hallintotapa
	Pihlajalinnan sijoittajaviestinnän periaatteet ovat oikea-aikaisuus, luotet tavuus, läpinäkyvyys, johdonmukaisuus ja tasapuolisuus. Konserni viestii selkeästi ja kattavasti sekä myönteisistä että kielteisistä asioista. Pihlaja linna julkistaa tiedotteet mahdollisimman pian ja samanaikaisesti sekä markkinoille että keskeisille sidosryhmilleen. Konserni julkaisee kaikki pörssitiedotteet ja sijoittajauutiset suomeksi ja englanniksi.

Kaikkien toimintaperiaatteiden kattavuus on oma henkilöstö ja oma toiminta Suomessa (ei muita maantieteellisiä alueita), pois lukien toimittajien eettiset periaatteet, jotka kattavat toimittajatahot. Kaikkiin nykyisiin ja suunniteltuihin toimintaperiaatteisiin liittyvät taloudelliset resurssit ovat henkilöstöresursseja. Toimintaperiaatteet ovat saavutettavissa verkkosivuilla ja intranetissä.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | KESTÄVYYSRAPORTTI 103

Tilinpäätös 1.1.–31.12.2024

SISÄLLYSLUETTELO

Konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, IFRS

	___
Konsernin tuloslaskelma ja laaja tuloslaskelma, IFRS	105
Konsernin tase, IFRS	106
Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS	107
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS	108

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS ___

Kategoria	Nro Selite
	Yleiset laatimisperiaatteet	109
	Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat	109
	Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja muutetut standardit	110
Tuloslaskelma	1 Segmentti-informaatio	111
Tuloslaskelma	2 Myyntituotot asiakassopimuksista	112
Tuloslaskelma	3 Liiketoiminnan muut tuotot	115
Tuloslaskelma	4 Materiaalit ja palvelut	115
Tuloslaskelma	5 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ja henkilöstön lukumäärä	115
Tuloslaskelma	6 Osakepohjainen avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä	116
Tuloslaskelma	7 Liiketoiminnan muut kulut ja tilintarkastuspalkkiot	117
Tuloslaskelma	8 Poistot ja arvonalentumiset	117
Tuloslaskelma	9 Rahoitustuotot	118
Tuloslaskelma	10 Rahoituskulut	118
Tuloslaskelma	11 Tuloverot	118
verot
EPS	12 Osakekohtainen tulos	119
Tase	13 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	119
Tase	14 Aineettomat hyödykkeet	121
Tase	15 Käyttöoikeusomaisuuserät	124
Tase	16 Muut pitkäaikaiset saamiset	125
Tase	17 Myyntisaamiset ja muut saamiset (lyhytaikaiset)	125
Tase	18 Varaukset	126
Tase	19 Ostovelat ja muut velat	127

Tase, verot	20 Laskennalliset verosaamiset ja -velat	127
Pääoma	21 Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin	130
Pääoma	22 Omaa pääomaa koskevat liitetiedot	131
Pääoma	23 Rahoitusvelat	132
Pääoma	24 Korollisten velkojen ei-rahavirtavaikutteiset muutokset	133
Pääoma	25 Pääoman hallinta	133
Riskienhallinta	26 Rahoitusriskien hallinta	133
	Konsernirakenne 27 Liiketoimintojen hankinnat ja luovutukset	136
	Konsernirakenne 28 Tytäryhtiöt ja olennaiset määräysvallattomien omistajien osuudet	138
	Konsernirakenne 29 Osuudet osakkuusyrityksissä ja yhteisjärjestelyissä	139
Muut	30 Ehdolliset velat ja varat sekä sitoumukset	139
Konsernirakenne 31 Tytäryhtiöt		140
Muut	32 Lähipiiritapahtumat	141
Muut	33 Tilikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat	142
	Emoyhtiön tilinpäätös päälaskelmat, FAS	___
	Emoyhtiön tuloslaskelma FAS	143
	Emoyhtiön taselaskelma FAS	144
	Emoyhtiön rahoituslaskelma FAS	144
	Emoyhtiön tilinpäätös liitetiedot, FAS	___
	Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS	145
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset 151 ___

Tilintarkastuskertomus 152

Konsernin tuloslaskelma

1 000 euroa	Liite	1–12/2024	1–12/2023
Liikevaihto	2	704 447	719 984
Liiketoiminnan muut tuotot	3	3 800	7 532
Materiaalit ja palvelut	4	-200 369	-255 231
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	5	-321 203	-322 760
Liiketoiminnan muut kulut	7	-85 141	-76 559
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	29	-26	-478
Käyttökate (EBITDA)		101 508	72 487
Poistot ja arvonalentumiset	8	-53 018	-51 906
Liikevoitto (EBIT)		48 489	20 581
Rahoitustuotot	9	1 090	355
Rahoituskulut	10	-10 930	-12 749
Rahoitustuotot ja -kulut		-9 840	-12 394
Tulos ennen veroja		38 649	8 187
Tuloverot	11	-8 497	-3 587
Tilikauden tulos		30 152	4 600
Tilikauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		27 359	5 729
Määräysvallattomille omistajille		2 793	-1 129

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos (euroa)
Laimentamaton	12	1,13	0,19

Laimennettu 1,13 0,19

Konsernin laaja tuloslaskelma

1 000 euroa	Liite	1–12/2024	1–12/2023
Tilikauden tulos		30 152	4 600
Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaus	26	-1 961	-1 768
Kirjattu omaan pääomaan		-981	-1 020
Siirretty tuloslaskelmaan		-980	-748
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot		392	354
Laajan tuloksen erät yhteensä		-1 569	-1 415
Tilikauden laaja tulos yhteensä		28 583	3 185
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		25 790	4 314
Määräysvallattomille omistajille		2 793	-1 129

Konsernin tase

1 000 euroa	Liite	31.12.2024	31.12.2023
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet	13	63 565	65 807
Liikearvo	14	254 875	251 773
Aineettomat hyödykkeet	14	15 731	21 071
Käyttöoikeusomaisuuserät	15	185 091	203 932
Osuudet osakkuusyrityksissä	29	26	1 591
Muut sijoitukset		166	168
Muut saamiset	16	5 532	6 088
Laskennalliset verosaamiset	20	7 746	14 595
Pitkäaikaiset varat yhteensä		532 732	565 025

Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	4	4 503	4 460
Myyntisaamiset ja muut saamiset	17	61 156	61 498
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		866	1 998
Rahavarat		30 908	24 517
Lyhytaikaiset varat yhteensä		97 434	92 473

Varat yhteensä		630 166	657 498

1 000 euroa		31.12.2024	31.12.2023
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma		80	80
Käyvän arvon rahasto		1 107	2 676
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		116 520	116 520
Hybridilaina		20 000	20 000
Edellisten tilikausien voittovarat		5 654	3 032
Tilikauden tulos		27 359	5 729
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma		170 720	148 036
Määräysvallattomien omistajien osuus		-1 769	-3 445
Oma pääoma yhteensä	22	168 951	144 591

Laskennalliset verovelat	20	7 901	8 452
Varaukset	18	2 519	123
Vuokrasopimusvelat	23	180 887	199 834
Rahoitusvelat	21	114 573	144 546
Muut pitkäaikaiset velat		516	666
Pitkäaikaiset velat yhteensä		306 396	353 620

Ostovelat ja muut velat	19	121 085	125 333
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		798	119
Varaukset	18	66	84
Vuokrasopimusvelat	23	31 047	30 754
Rahoitusvelat	21	1 823	2 996
Lyhytaikaiset velat yhteensä		154 820	159 287
Velat yhteensä		461 216	512 907

Oma pääoma ja velat yhteensä		630 166	657 498

Konsernin rahavirtalaskelma

1 000 euroa	Liite	1–12/2024	1–12/2023
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto		30 152	4 600
Verot	11	8 497	3 587
Poistot ja arvonalentumiset	8	53 018	51 906
Rahoitustuotot ja -kulut	9, 10	9 840	12 394
Muut		273	6 450
Tulorahoitus ennen käyttöpääoman muutosta		101 781	78 937
Käyttöpääoman muutos		-2 146	25
Saadut korot		724	409
Maksetut ja palautuneet verot		484	-370
Liiketoiminnan nettorahavirta		100 842	79 002
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		-11 029	-22 859
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot ja ennakkomaksut		912	311
Muiden saamisten ja sijoitusten muutos		-15	-34
Tytäryritysten myynnit vähennettynä myyntihetken rahavaroilla	27	0	7 657
Myönnetyt lainat ja takaisinmaksut		12	-2 078
Saadut osingot		31	3
Hankitut liiketoiminnot vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	27	-2 202	-1 460
Investointien nettorahavirta		-12 289	-18 460
Rahoituksen rahavirta
Määräysvallattomien omistajien osuuden muutokset ja sijoitukset	27	-172	-262
Omien osakkeiden hankinta	22	-937	0
Pitkäaikaisten lainojen nostot	24	110 000	5 000
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	24	-142 560	-33 975
Vuokrasopimusvelkojen maksut	24	-32 068	-31 825
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista		-11 873	-6 178
Maksetut osingot ja muu voitonjako	22	-2 152	-1 480
Hybridilainan nostot	22	0	20 000
Hybridilainan korot ja kulut	22	-2 400	-432
Rahoituksen nettorahavirta		-82 161	-49 153
Rahavarojen muutos		6 392	11 389
Rahavarat kauden alussa		24 517	13 128
Rahavarat kauden lopussa		30 908	24 517

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
1 000 euroa	Liite	Osakepääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Käyvän arvon rahasto	Hybridilaina	Kertyneet voittovarat	Määräysvallattomien omistajien osuus	Oma pääoma Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2023		80	116 520	4 090		3 290	-1 092	122 888
Tilikauden tulos						5 729	-1 129	4 600
Tilikauden muut laajan tuloksen erät	26			-1 415				-1 415
Tilikauden laaja tulos yhteensä				-1 415		5 729	-1 129	3 185
Osingonjako						-	-730	-730
Osakeperusteiset etuudet	6					299		299
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä						299	-730	-431
Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset, jotka eivät johtaneet
muutokseen määräysvallassa	27					-202	-347	-550
Muut muutokset						77	-146	-70
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset yhteensä						-126	-494	-619
Hybridilainan nostot	22				20 000			20 000
Hybridilainan korot ja kulut	22					-432		-432
Oma pääoma 31.12.2023		80	116 520	2 676	20 000	8 760	-3 445	144 591

	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
1 000 euroa	Liite	Osakepääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Käyvän arvon rahasto	Hybridilaina	Kertyneet voittovarat	Määräysvallattomien omistajien osuus	Oma pääoma Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2024		80	116 520	2 676	20 000	8 760	-3 445	144 591
Tilikauden tulos						27 359	2 793	30 152
Tilikauden muut laajan tuloksen erät	26			-1 569				-1 569
Tilikauden laaja tulos yhteensä				-1 569		27 359	2 793	28 583
Osingonjako						-1 579	-1 109	-2 688
Omien osakkeiden hankinta						-937		-937
Osakeperusteiset etuudet	6					1 407		1 407
Sijoitukset tytäryrityksiin							-3	-3
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä						-1 109	-1 112	-2 220
Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset, jotka eivät johtaneet	27
muutokseen määräysvallassa						-166	-6	-172
Muut muutokset						88	-	88
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset yhteensä						-78	-6	-84
Hybridilainan nostot	22				-			0
Hybridilainan korot ja kulut	22					-1 920		-1 920
Oma pääoma 31.12.2024		80	116 520	1 107	20 000	33 013	-1 769	168 951

Yleiset laatimisperiaatteet

Konsernin perustiedot

Pihlajalinna on Suomen johtavia yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottajia. Konserni palvelee yksityishenkilöitä, yrityksiä, vakuutusyhtiöitä ja julkisyhteisöjä. Pihlajalinna tuottaa laaja-alaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä hyvinvointipalveluja. Palveluvalikoimaan kuuluvat yleis- ja erikoislääkäripalvelut, työterveyshuolto, sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistukset, liikuntakeskuspalvelut, vastuulääkäri- ja etävastaanottopalvelut sekä asumis- ja työvoimapalvelut.

PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2024

Tilikauden lopussa Pihlajalinnalla oli yksityisiä lääkärikeskuksia, sairaaloita, liikuntakeskuksia ja tehostetun palveluasumisen yksiköitä noin 160. Lisäksi Pihlajalinnalla on neljä isoa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistussopimusta, joilla on yhteensä noin 40 toimipistettä (mm. terveyskeskuksia, neuvoloita, tehostetun palveluasumisen yksiköitä ja päivätoimintakeskuksia).

Konsernin emoyhtiö Pihlajalinna Oyj on suomalainen Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka y-tunnus on 2617455-1. Yhtiön kotipaikka on Tampere ja sen rekisteröity osoite on Kehräsaari B, 33200 Tampere, Suomi. Pihlajalinna Oyj:n osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta investors.pihlajalinna.fi tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Kehräsaari B, 33200 Tampere, Suomi.

Pihlajalinna Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 19.3.2025 tämän konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa ja tarvittaessa palauttaa tilinpäätös hallitukselle korjattavaksi.

Tilinpäätöksen laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2024 voimassa olevia IAS- ja IFRSstandardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksissa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat

myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Tässä osiossa on kuvattu konsernitilinpäätöksen yleiset laatimisperiaatteet. Tilinpäätöseräkohtaiset laatimisperiaatteet ja kuvaukset johdon harkintaan perustuvista ratkaisuista sekä arvioiden ja oletusten käytöstä on esitetty kyseisen liitetietoerän yhteydessä.

Konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta on euro ja kaikki luvut on pyöristetty lähimpään tuhat lukuun, ellei muuta ole esitetty.

Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit

Konserni on noudattanut vuoden 2024 alusta alkaen seuraavia voimaan tulleita uusia ja muutettuja standardeja (sovellettava 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla):

Muutokset IFRS 16:een Vuokrasopimukset

Muutokset lisäävät uuden, muuttuvia maksuja koskevan kirjanpitomallin ja edellyttävät myyjä-vuokralle ottajan arvioimaan uudelleen ja mahdollisesti oikaisemaan myynti- ja takaisinvuokrausliiketoimet, jotka on tehty vuonna 2019 tapahtuneen IFRS 16:n käyttöönoton jälkeen.

Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen

Muutosten tavoitteena on yhdenmukaistaa soveltamiskäytäntöä sekä selventää vaatimuksia velkojen luokittelemisesta lyhyt- tai pitkäaikaisiksi. Muutokset täsmentävät, että sellaiset kovenanttiehdot, joiden on täytyttävä raportointikauden päättymispäivän jälkeen, eivät vaikuta velan luokitteluun lyhyt- tai pitkäaikaiseksi raportointikauden päättymispäivänä. Tällaisista kovenanteista on esitettävä tietoja tilinpäätöksen liitetiedoissa. Muutoksilla selvennetään myös, että yhtiön omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien siirto katsotaan velan suorittamiseksi. Jos velkaan liittyy vaihto-oikeus, tämä saattaa vaikuttaa velan luokittelemiseen lyhyt- tai pitkäaikaiseksi, ellei näitä vaihto-oikeuksia ole kirjattu IAS 32:n mukaisesti omaan pääomaan.

Muutokset IAS 7:ään Rahavirtalaskelmat ja IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

Muutosten tavoitteena on parantaa tavarantoimittajia tai palveluntuottajia koskevien rahoitusjärjestelyjen läpinäkyvyyttä ja selventää näiden vaikutuksia velkoihin, rahavirtoihin sekä maksuvalmiusriskiin. Muutokset edellyttävät laadullisten ja määrällisten tietojen esittämistä näistä rahoitusjärjestelyistä.

Standardeihin tehdyillä uudistuksilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta Pihlajalinnan konsernitilinpäätökseen. Muilla 1.1.2024 voimaan astuneilla tai muutetuilla standardeilla tai tulkinnoilla ei ollut vaikutusta Pihlajalinnan konsernitilinpäätökseen.

Yhdistelyperiaatteet

Tytäryhtiöt

Tytäryhtiöt ovat yhteisöjä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuville tuotoille tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.

Konsernin keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot on kirjattu kuluksi. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu velaksi. Jos hankinnan kirjanpitokäsittelyä ei saada valmiiksi sen raportointikauden loppuun mennessä, jonka aikana yhdistäminen tapahtuu, tilinpäätöksessä esitetään alustavat määrät niistä eristä, joiden kirjanpitokäsittely on kesken. Tarkastelujakson aikana oikaistaan takautuvasti hankinta-ajankohtana kirjattuja alustavia määriä, mikäli uutta tietoa hankintahetken tilanteesta ilmenee. Tarkastelujakso ei saa olla pidempi kuin yksi vuosi hankintaajankohdasta lukien. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tarkastelujakson päätyttyä tulosvaikutteisesti.

Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta. Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon, merkitään taseeseen liikearvoksi. Mikäli vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden ja aiemmin omistetun osuuden yhteismäärä on pienempi kuin tytäryhtiön hankitun nettovarallisuuden käypä arvo, erotus kirjataan tuloslaskelmaan.

Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa osana omaa pääomaa. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.

Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryrityksessä, arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Osakkuusyritykset ja yhteisjärjestelyt

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa.

Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osapuolella on yhteinen määräysvalta. Yhteinen määräysvalta on järjestelyä koskevan määräysvallan pitämistä yhteisenä sopimukseen perustuen, ja se vallitsee vain silloin, kun merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä hyväksymistä. Yhteisjärjestely on joko yhteinen toiminto tai yhteisyritys. Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, kun taas yhteisissä toiminnoissa konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita.

Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksesta esitetään erikseen konsernin liikevoitossa.

Konserni omistaa 31 % Kiinteistö Oy Levin Pihlajasta, joka yhdistellään konserniin yhteisenä toimintona suhteellisella yhdistelymenetelmällä rivi riviltä omistusosuuden mukaisesti.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuttaminen

Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on konsernin emoyrityksen sekä liiketoimintaa harjoittavien tytäryritysten toiminta- ja esittämisvaluutta. Konserniyhtiöt muuntavat omissa kirjanpidoissaan päivittäiset valuuttamääräiset liiketapahtumat tapahtumapäivän kursseja käyttäen toimintavaluutakseen. Liiketoiminnan kurssivoitot ja tappiot sisältyvät vastaaviin kulueriin.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat omaisuus- ja velkaerien sekä tuottojen ja kulujen määriin. Arvioiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista.

Konsernissa seurataan arvioiden ja oletusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon, sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Konsernitilinpäätöksen laadinnassa tehdyt keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, on kuvattu tarkemmin seuraavissa osioissa:

	Liite
Arvonalentumistestauksessa käytetyt oletukset	14
Varaukset	18

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet

Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksessä laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Johto on käyttänyt harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa vuokrasopimusten perusteella taseeseen kirjattavien varojen ja velkojen arvostamisessa (liite 15).

Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja muutetut standardit

International Accounting Standards Board on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut, mutta joiden arvioidaan vaikuttavan konsernin tilinpäätökseen. Konserni ottaa ne käyttöön standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

* = Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2024 mennessä.

IFRS 18 Presentation and Disclosure in Financial Statements*

(sovellettava 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

IFRS 18 korvaa IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin. IFRS 18:n keskeisimmät uudet vaatimukset ovat seuraavat:

Tuloslaskelmassa tuotot ja kulut on luokiteltava kolmeen uuteen määriteltyyn ryhmään, eli liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen ryhmiin, sekä esitettävä kaksi uutta välisummaa: "Liikevoitto tai -tappio" sekä "Voitto tai tappio ennen rahoitusta ja tuloveroja".
Johdon määrittelemistä tuloksellisuutta kuvaavista tunnusluvuista on esitettävä liitetietoja tilinpäätöksessä. Nämä tunnusluvut ovat tuottojen ja kulujen välisummia, joita käytetään julkisessa viestinnässä johdon näkemyksen esittämiseen yhtiön taloudellisesta tuloksesta.
Tietojen esittäminen tilinpäätöksessä perustuen informaation yhdistelyä ja erittelyä koskeviin tarkennettuihin yleisiin vaatimuksiin. Lisäksi yhtiöiltä, jotka erittelevät kulut tuloslaskelmassa toiminnoittain, edellytetään tiettyjen kulujen erittelyjen esittämistä liitetiedoissa.

Muilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta Pihlajalinnan konsernitilinpäätökseen.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS

xxxx

1. Segmentti-informaatio

Laadintaperiaate

Pihlajalinna on muuttanut segmenttiraportointiaan 1.1.2024 alkaen. Konsernin raportoitavat segmentit ovat Yksityiset terveyspalvelut ja Julkiset palvelut. Uusi raportointirakenne noudattaa Pihlajalinnan liiketoimintamallia ja organisaatiorakennetta.

Segmentti-informaatio raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle. Pihlajalinnan ylin operatiivinen päätöksentekijä on toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja seuraa segmenttien liikevaihtoa ja kannattavuutta ja tekee merkittävät operatiiviset päätökset sekä vastaa resurssien kohdistamisesta segmenteille. Segmenttien tiedot raportoidaan samalla tavalla kuin miten ne raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle.

Toimitusjohtaja käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja IFRS-tilinpäätöksen tunnuslukujen rinnalla konsernin tulosraportoinnissa. Konsernin toimitusjohtaja arvioi segmenttien kannattavuutta oikaistun liikevoiton ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) perusteella. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä lukuun ottamatta tulosraportointi vastaa konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteita. Oikaistun liikevoiton oikaisuerät ovat avattu tarkemmin liitetiedon 25 Pääoman hallinta yhteydessä.

Segmenttitiedot 2024

1 000 €	Yksityiset terveyspalvelut	Julkiset palvelut	Yhteensä
Liikevaihto	451	267	719
	488	615	103
josta segmenttien välistä	-14 471	-185	-14 656
Liikevaihto konsernin ulkopuolelta	437	267	704
	018	430	447
Materiaalit ja palvelut	-165	-43	-209
	360	835	195
josta segmenttien välistä	184	8 641	8 826
Materiaalit ja palvelut, konserni	-165	-35	-200
	176	193	369
Henkilöstökulut	-157	-163	-321
	508	695	203
Poistot ja arvonalentumiset	-44 699	-8 320	-53 018
Liikevoiton vertailukelpoisuuteen vaikuttavat oikaisuerät	698	-1 477	-779
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien	33	21	55
hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)	633	530	163

Segmenttitiedot 2023

1 000 €	Yksityiset terveyspalvelut	Julkiset palvelut	Yhteensä
Liikevaihto	423	314	737
	064	299	363
josta segmenttien välistä	-16 493	-886	-17 379
Liikevaihto konsernin ulkopuolelta	406	313	719
	571	413	984
Materiaalit ja palvelut	-162	-105	-268
	329	689	018
josta segmenttien välistä	887	11 900	12 786
Materiaalit ja palvelut, konserni	-161	-93	-255
	442	789	231
Henkilöstökulut	-149	-173	-322
	539	221	760
Poistot ja arvonalentumiset	-42	-8	-51
	990	916	906
Liikevoiton vertailukelpoisuuteen vaikuttavat oikaisuerät	474	8 533	9 007
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien	27	10	37
hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)	174	603	777

Segmenttien yhteenlasketun oikaistun liikevoiton ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) täsmäytys konsernin tulokseen ennen veroja

1 000 €	2024	2023
Tulos ennen veroja	38 649	8 187
Nettorahoituskulut	9 840	12 394
Aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset	7 453	8 189
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat oikaisuerät	-779	9 007
Oikaistu EBITA	55 163	37 777

2. Myyntituotot asiakassopimuksista

Laatimisperiaatteet

Konsernin liikevaihtona esitetään terveydenhuollon- ja sosiaalipalveluiden sekä hyvinvointipalveluiden myyntiin liittyvät maksut käypään arvoon arvostettuina ja oikaistuina mahdollisilla muuttuvilla vastikkeilla.

Konsernin tarjoamia terveydenhuollon palveluita ovat työterveyspalvelut, palvelut lääkäriasema- ja sairaalatoiminnoissa, vastuulääkäripalvelut, diagnostiikkapalvelut ja kuntoutuspalvelut. Pihlajalinnan terveydenhuollon palvelut ovat saatavilla laajasti digitaalisina etäpalveluina. Merkittävä osa konsernin liikevaihdosta muodostuu julkisten palveluiden sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistuksista. Konserni tuottaa myös terveydenhuollon ammattilaisten työvoima- ja rekrytointipalveluita julkiselle sektorille.

Konsernin tarjoamia sosiaalipalveluita ovat ikäihmisten, lastensuojelun-, vammais-, mielenterveys- ja päihderyhmien palvelut sekä perheryhmäkodit. Konsernin Forever-liikuntakeskukset tarjoavat monipuolisia hyvinvointipalveluita kuntoileville aikuisille. Liikuntakeskustoiminta täydentää Pihlajalinnan ennaltaehkäisevää toimintaa työterveyshuollossa ja asiakkaiden kuntoutumista erikoissairaanhoidon toimenpiteiden jälkeen.

Konserni kirjaa työsuhteessa olevien sekä itsenäisten sopimusperusteisten ammatinharjoittajien tuottamat palvelut liikevaihtoon bruttoperusteisesti eli kokonaisasiakaslaskutuksen perusteella ja kirjaa sopimusperusteisten ammatinharjoittajien veloittamat palkkiot tuloslaskelman erään Ulkopuoliset palvelut, ammatinharjoittajapalkkiot. Pihlajalinnalla on ensisijainen vastuu palveluiden tuottamisesta asiakkaalle ja yhtiö altistuu palveluiden myyntiin liittyville merkittäville riskeille ja eduille, joten yhtiö toimii sopimussuhteessa olevien ammatinharjoittajien osalta päämiehenä.

IFRS 15 Myyntituotot -standardi sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen myyntituottojen kirjaamisesta, jonka perusteella määritetään milloin ja mihin määrään myyntituotot kirjataan. Myynnin kirjaaminen voi tapahtua ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen.

Pihlajalinnan eri tuottovirtojen pääasialliset suoritevelvoitteet ovat seuraavat:

Sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistukset

asiakassopimuksissa erikseen kuvatut kunnan asukkaiden lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut sisältäen mahdollisen julkisen erikoissairaanhoidon
ulkokuntalaisten yksittäiset sosiaali- ja terveyspalvelukäynnit

Lääkärikeskukset

• terveydenhoitopalvelujen yksittäiset asiakaskäynnit toimipisteissä tai digitaalisesti tukipalveluineen

Leikkaustoiminta

• yksittäiset käynnit tukipalveluineen (esim. yksityishenkilöt joko itse maksaen tai vakuutusyhtiön tai hyvinvointialueen maksusitoumuksella)

Työterveyshuolto

työterveyshuollon yksittäiset asiakaskäynnit (esim. työterveyshoitajan ja -lääkärin vastaanotot, laboratoriokokeet) toimipisteissä tai digitaalisesti
ennakoivat ja terveyttä edistävät erikseen sovitut palvelut (esim. työterveystarkastukset, työpaikkakohtaiset työterveysselvitykset)
muut asiakkaan kanssa sovitut lisäpalvelut (esim. ensiapukurssit)

Liikuntakeskuspalvelut

liikuntakeskuspalvelujen kuukausi- ja vuosimaksusitoumukset
yksittäiset erikseen veloitettavat lisäpalvelut

Rekrytointipalvelut

rekrytointipalvelujen asiakaskohtaiset kuukausimaksut
yksittäiset erikseen veloitettavat rekrytointipalvelut

Vastuulääkäripalvelut

• asiakassopimuksessa kuvatut paikkakohtaiset vuorokausiveloitukset

Työvoimavuokraus

terveydenhuollon ammattilaisten työpanoksen myynti tapahtumaperusteisesti tai aikapohjaisesti
päivystyspalveluiden asiakaskohtaiset kuukausimaksut

Asumispalvelut, lastensuojelupalvelut ja perheryhmäkodit

tehostetun palveluasumisen, lastensuojelun ja perheryhmäkotien palvelut kunakin sopimuksen kattamana vuorokautena
yksittäiset erikseen veloitettavat lisäpalvelut tai terveyskeskuskäynnit

Digitaaliset palvelut

Etälääkäripalvelut
Etähoitajapalvelut
Ajanvaraus-, hoidontarpeenarvio- tai muut asiakkaan tilaamat digitaaliset palvelut

Sopimuksessa luvattuja palveluita käsitellään yhtenä sarjana erotettavissa olevien palvelujen muodostamaa suoritevelvoitetta, kun luovutettavat palvelut toistuvat olennaisilta osin samoina ja joiden luovuttaminen asiakkaalle tapahtuu ajan kuluessa. Konsernin sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistusten suoritevelvoite on asiakassopimuksessa kuvattu lakisääteinen kunnan asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoiminta. Konsernin sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistusten asiakassopimuksissa katsotaan olevan yksi suoritevelvoite, jossa konsernin tarjoamat palvelut yhdistetään palvelukokonaisuudeksi.

Transaktiohinnat muodostuvat pääasiassa hinnaston mukaisista yksittäisistä palveluista tai asiakassopimuksiin perustuvista vuosi-, kuukausi-, vuorokausi- tai tuntihinnoista. Ulkoistukset perustuvat pääsääntöisesti kiinteään vuosihintaan. Useimmiten hinta kohdistuu yksittäiseen suoritevelvoitteeseen. Joissakin tapauksissa hinta sisältää muuttuvan vastikkeen (esim. alennus, sakko, bonus, lisähinta tai -palvelu) elementin, joka kohdistetaan joko yhdelle tai useammalle suoritevelvoitteelle niiden erillismyyntihintojen suhteessa. Konserni arvioi muuttuvien vastikkeiden vaikutusta tuloutuvien tuottojen määrään esimerkiksi historiatiedon avulla, ja määrittää ne siten todennäköisimpään määrään.

Suoritevelvoitteet täytetään joko ajan kuluessa (esim. ulkoistukset, asumispalvelut, lastensuojelupalvelut, liikuntakeskuspalvelut, rekrytointipalvelut, vastuulääkäripalvelut, kiinteähintaiset työterveyspalvelut) tai tiettynä ajan hetkenä (esim. suoriteperusteiset työterveyspalvelut, yksittäiset asiakaskäynnit, lisäpalvelut). Palveluissa asiakas saa ja kuluttaa samanaikaisesti Pihlajalinnan suoritteesta saamansa hyödyn.

Myyntituotot kirjataan raportointihetkellä määrään, johon Pihlajalinna katsoo olevansa oikeutettu luovutettuja palveluja vastaan. Myyntituotot yksittäisistä palveluista kirjataan hoitokäynnin tai palvelun käytön mukaan yhtenä ajankohtana. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kiinteisiin vuosihintoihin perustuvista ulkoistusopimuksista myyntituotot kirjataan perustuen kuluneeseen aikaan. Kokonais- ja osaulkoistusten osalta asiakas samanaikaisesti saa ja kuluttaa palvelusta saamansa hyödyn, jolloin ajan kuluessa tulouttamisen ehdot täyttyvät.

Sopimuksiin sisältyvät maksuehdot ja -ajat vaihtelevat, mutta maksuajat ovat tyypillisesti alle vuoden. Sopimukset eivät sisällä merkittävää rahoituskomponenttia tai sopimuksen saamisista aiheutuvia lisämenoja.

Ulkoistussopimuksiin liittyen tilaaja voi antaa Pihlajalinnan käyttöön vastikkeetta julkisen tahon infrastruktuurin tai sen osan, jota Pihlajalinna operoi ulkoistussopimuksen palvelutuotannossa. Infrastruktuuri saattaa käsittää esimerkiksi toimitiloja, laitteita ja kalustoa. Ulkoistussopimusten kirjaamiseen sovelletaan IFRIC 12 Palvelutoimilupajärjestelyt -tulkintaa, jos ulkoistava osapuoli päättää Pihlajalinnan tuottamien palveluiden laajuudesta sekä hinnoittelusta ja Pihlajalinna luovuttaa infrastruktruurin vastikkeetta takaisin ulkoissopimuksen päättyessä. Pihlajalinnalla ei tällöin katsota olevan määräysvaltaa julkiselta taholta vastikkeetta saatuihin hyödykkeisiin.

Suoritevelvotteiden täyttymisen ajoittuminen

1000 €	2024	2023
Yhtenä ajankohtana	334 377	315 864
Ajan kuluessa	370 070	404 119
Yhteensä	704 447	719 984

Sopimukseen perustuvat omaisuuserät ja velat

Myynnin tulouttamis- ja laskutushetki voivat poiketa toisistaan. Konserni kirjaa sopimukseen perustuvan varan silloin kun liikevaihto tuloutetaan ennen laskutusta, ja vastaavasti sopimukseen perustuvan velan silloin kun liikevaihto tuloutetaan laskutuksen jälkeen.

Yhteenveto sopimukseen perustuvista omaisuus- ja velkaeristä:

1000 €	2024	2023
Myyntisaamiset	45 397	52 469
Sopimusperusteiset varat
Lyhytaikaiset	4 636	3 619
Sopimusperusteiset velat, saadut ennakot
Lyhytaikaiset	1 274	1 347

Tilikaudella kirjatut myyntituotot, jotka kauden alussa sisältyivät sopimusperusteisiin velkoihin:

1000 €	2024	2023
Sopimusperusteisiin velkoihin sisältyvistä eristä kirjattu liikevaihto	1 347	3 237

Liikevaihdon jakautuminen segmenttien välillä

1 000 €	2024	2023
Yksityiset terveyspalvelut	451 488	423 064
josta segmenttien välistä	14 471	16 493
Julkiset palvelut	267 615	314 299
josta segmenttien välistä	185	886
Konserni yhteensä	704 447	719 984

Myyntituotot alueittain

Pihlajalinna raportoi myyntituottonsa jaoteltuna seuraaviin maantieteellisiin alueisiin:

Etelä-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan maakunnissa.
Väli-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Pirkanmaan, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Keski- Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa.
Länsi-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Varsinais-Suomen maakunnassa.
Itä-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon maakunnissa.
Pohjois-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa.
Muihin toimintoihin kuuluvat etäpalvelut, liikkuvat palvelut ja muut hallinnolliset toiminnot.

1000 €	2024	%	2023	%
Etelä-Suomi	153 235	22 %	139 243	19 %
Väli-Suomi	388 595	55 %	445 854	62 %
Länsi-Suomi	40 209	6 %	38 199	5 %
Itä-Suomi	64 221	9 %	57 038	8 %
Pohjois-Suomi	54 802	8 %	48 968	7 %
Muut toiminnot	74 511	11 %	66 779	9 %
Konsernin sisäinen myynti	-71 126	-10 %	-76 098	-11 %
Konsernin liikevaihto	704 447	100 %	719 984	100 %

Myyntituotot asiakasryhmittäin

Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritysasiakkaat, yksityisasiakkaat ja julkisen sektorin asiakkaat.

• Konsernin yritysasiakkaiden ryhmä koostuu Pihlajalinnan työterveysasiakkaista, vakuutusyhtiöasiakkaista ja muista yrityssopimusasiakkaista. Konsernin työterveyspalveluiden henkilöasiakasmäärä on yli 190 000 yritysasiakkaiden ryhmässä.

Konsernin yksityisasiakkaat ovat itse maksavia yksityishenkilöitä, jotka saattavat hakea myöhemmin korvausta vakuutusyhtiöltä.
Konsernin julkisen sektorin asiakasryhmään kuuluvat julkisen sektorin organisaatiot Suomessa, kuten kunnat, seurakunnat, hyvinvointialueet ja julkishallinto hankkiessaan sosiaali- ja terveydenhuollon ostoja ulkoistuspalveluita, asumispalveluita, työterveyden palveluita ja työvoimapalveluita. Konsernin työterveyspalveluiden henkilöasiakasmäärä on noin 85 000 julkisen sektorin asiakasryhmässä.

Yksityiset terveyspalvelut

1000 €	2024	%	2023	%
Yritysasiakkaat	286 522	63 %	260 532	58 %
joista vakuutusyhtiöasiakkaat	152 715	34 %	134 237	30 %
Yksityisasiakkaat	102 364	23 %	97 813	22 %
Julkinen sektori	62 602	14 %	64 720	14 %
Segmentin liikevaihto	451 488	100	423 065	100

Julkiset palvelut

Segmentin liikevaihto oli 267,6 (314,3) miljoonaa euroa. Liikevaihto julkiselle sektorille oli 257,1 (300,9) miljoonaa euroa eli 96,1 (95,7) prosenttia segmentin liikevaihdosta. Kokonaisulkoistusten liikevaihto oli 202,2 (258,8) miljoonaa euroa.

Tiedot tärkeimmistä asiakkaista

Konsernin myyntituotot neljältä suurimmalta asiakkaalta olivat yhteensä 286,8 (313,4) miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 41 (44) % konsernin liikevaihdosta.

Arvio konsernin jäljellä olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamista koskevien määräaikaisten palvelusopimusten suoritevelvoitteiden täyttämisestä, miljoonaa euroa:

	2024	2023		2024	2023
2024		209	2033	6	7
2025	162	193	2034	6	7
2026	46	75	2035	6	6
2027	47	76
2028	47	77
2029	48	78
2030	48	47
2031	31	47
2032	6	7		453	829

Palveluntuottaja - tilaaja	Nykyisen sopimuksen palvelutuotannon alkamisvuosi	Sopimuksen päättymishetki
Jämsän Terveys Oy	2015	31.8.2025
Kuusiolinna Terveys Oy	2016	31.12.2025
Mäntänvuoren Terveys Oy	2016	31.7.2031
Kolmostien Terveys Oy	2015	31.12.2025
Bottenhavets Hälsa Ab - Selkämeren Terveys Oy	2021	2035-2040

3. Liiketoiminnan muut tuotot

Laatimisperiaatteet

Julkiset avustukset, jotka on saatu korvauksena jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Julkiset avustukset, jotka ovat liittyneet aktivoitaviin kehityshankkeisiin, on kirjattu aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserän taloudellisena vaikutusaikana.

Konserni on vuokrannut edelleen yksittäisiä toimitiloja, jotka eivät ole liiketoiminnan käytössä. Kyseiset vuokrasopimukset on luokiteltu operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi, joista saadut vuokratuotot esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Myynti- ja takaisinvuokraus

Ennen IFRS 16 käyttöönottoa toteutuneiden myynti- ja takaisinvuokraussopimusten osalta konserni jatkaa IFRS 16:n siirtymäsäännön mukaisesti myyntivoiton jaksottamista kuten aiemmin.

Jos myynti- ja takaisinvuokraussopimuksen tuloksena syntyy rahoitusleasingsopimus, kirjanpitoarvon ja myyntihinnan välinen erotus kirjataan taseeseen ja tuloutetaan vuokra-ajan kuluessa liiketoiminnan muissa tuotoissa. Tulouttamaton osuus kirjanpitoarvon ja myyntihinnan välisestä erotuksesta esitetään tase-eränä Muut velat.

Suun terveyden palveluiden myynti

Pihlajalinna myi suun terveyden palvelut Hammas Hohde Oy:lle 31.3.2023. Kaupasta on kirjattu vertailukaudella 3,6 miljoonan euron myyntivoitto, joka on esitetty osana liiketoiminnan muita tuottoja.

1000 €	2024	2023
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot	272	228
Vuokratuotot	2 622	2 265
Julkiset avustukset	469	532
Muut tuottoerät	438	907
Suun terveyden palveluiden myyntivoitto	0	3 600
Yhteensä	3 800	7 532

4. Materiaalit ja palvelut

Laatimisperiaatteet

Materiaalit ja palvelut -erään sisältyvät palvelutuotantoon suoraan liittyvät kulut. Arvolisäverottomuuden takia, Pihlajalinna ei voi vähentää valtaosaa ostoihin liittyvästä arvonlisäverosta.

Pihlajalinnassa työskentelee useita eri alojen terveydenhuollon ammattilaisia itsenäisinä ammatinharjoittajina. Heille maksetut palkkiot on esitetty materiaalit ja palvelut -erässä.

Pihlajalinnan vaihto-omaisuuteen sisältyy palveluiden tuottamisessa käytettäviä aineita ja tarvikkeita. Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon.

1000 €	2024	2023
Materiaalit ja tarvikkeet	-28 345	-31 197
Varaston muutos	138	162
Ulkopuoliset palvelut, ammatinharjoittajapalkkiot	-138 608	-129 849
Ulkopuoliset palvelut, muut	-33 554	-94 348
Yhteensä	-200 369	-255 231

5. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Laatimisperiaatteet

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet kirjataan kuluksi sinä tilikautena, jona ne syntyvät. Lyhyen aikavälin tulospalkkio kirjataan kuluksi sinä tilikautena, kun velvollisuus erän maksuun syntyy.

Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Konsernissa on käytössä ainoastaan maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihintehdyt suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Pitkän aikavälin osakepohjainen kannustinjärjestelmä jaksotetaan kuluksi oikeuden syntymisajanjaksolla. Kannustinjärjestelmä sekä muut osakeperusteiset maksut on kuvattu tarkemmin liitetiedon 6 Osakeperusteiset maksut yhteydessä.

Tiedot lähipiiriin luettavan johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedossa 32 Lähipiiritapahtumat.

1000 €	2024	2023
Palkat ja palkkiot	-267 456	-267 089
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät
- osakkeina toteutettavat	-1 406	-269
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	-45 614	-45 477
Muut henkilöstösivukulut	-6 727	-9 926
Yhteensä	-321 203	-322 760

Henkilölukumäärä	2024	2023
Henkilöstö keskimäärin kokoaikaisiksi muunnettuna	4 416	4 821
Henkilöstö kauden lopussa	6 493	6 880

6. Osakeperusteiset maksut

Osakepohjainen avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä, LTIP 2022

Suoritus- ja laatuperusteinen osakeohjelma sisälsi alun perin neljä erillistä yhden vuoden pituista oikeuden syntymisajanjaksoa (kalenterivuodet 2022, 2023, 2024 ja 2025). Mahdolliset osakepalkkiot maksettiin syntymisajanjaksojen jälkeen vuosina 2023, 2024 ja 2025. Hallitus päätti vuosittain osallistujat, mittarit, mittareiden tavoitetasot ja ansaintamahdollisuudet. Ohjelman puitteissa käynnistettiin kolme ansaintajaksoa 2022, 2023 ja 2024. Ohjelma käsiteltiin kokonaisuudessaan oman pääoman ehtoisina osakeperusteisina maksuina. Hallitus päätti 13.12.2024, että ohjelman viimeistä ansaintajaksoa 2025 ei käynnistetä.

Kultakin yhden vuoden oikeuden kertymisajanjaksolta palkkiona maksettavien osakkeiden enimmäismäärä (bruttomäärä ennen soveltuvan ennakonpidätyksen vähentämistä) oli määritelty osallistujakohtaisessa allokaatiossa. Annettavista osakkeista vähennettiin soveltuva ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritettiin osallistujille osakkeina. Osakepalkkiona maksettaviin osakkeisiin sovellettiin kahden vuoden pituista luovutusrajoitusta. Vuoden 2024 suoritus- ja laatuperusteiseen osakeohjelmaan sovellettavat ansaintakriteerit olivat Pihlajalinna-konsernin oikaistu EBITA, asiakastyytyväisyyden kehitys (NPS), henkilöstön nettosuositteluindeksin kehitys (eNPS) sekä sairaspoissaoloprosentin kehitys.

Suoritusjaksoilta 2022 ja 2023 ei realisoitunut osakeohjelman mukaista suoritus- ja laatuperusteista osakepalkkiota, sillä ohjelmalle asetetut vähimmäistavoitteet eivät täyttyneet. Ansaintajakson 2024 osalta vaikutus tilikauden tulokseen on ollut -1,4 miljoonaa euroa.

Suoriteperusteinen kannustinohjelma (LTIP 2022)	2024	2023
Myöntämispäivät	14.3.2024	21.6.2023
Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa	7,50	9,19
Osakkeiden luovutusvuosi	2025	2024
Myönnettyjen osakepalkkioiden määrä, enimmäismäärä, kpl	195 000	227 000
Toteutunut osakepalkkion määrä, kpl	181 377	0
Ohjelman piiriin kuuluvien henkilöiden lukumäärä kauden lopussa	34	48
Oikeuden syntymisjakso päättyy	31.12.2024	31.12.2023
Toteutus	Osakkeina ja rahana	Osakkeina ja rahana

Toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläinen on oikeutettu osallistumaan osakepohjaiseen kannustinohjelmaan 1.1.2024 alkavasta ansaintajaksosta alkaen. Osakepalkkiojärjestelmän alussa toimitusjohtajalla oli oikeus ostaa enintään 30 000 osaketta siten, että ensimmäisen 10 000 osakkeen osalta yhtiö antaa yhden osakkeen jokaista toimitusjohtajan ostamaa osaketta vasten ja seuraavien 20 000 osakkeen osalta yhden osakkeen jokaista kahta ostettua osaketta vasten. Toimitusjohtajan ostaessa koko 30 000 osakkeen määrän yhtiö antaa yhteensä 20 000 osaketta. Pihlajalinna luovutti tammikuussa 2024 yhteensä 20 000 osaketta toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläiselle (bruttomäärä ennen ennakonpidätyksen vähentämistä).

Suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma Performance Share Plan (PSP)

Suoriteperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä 2025–2029 on kolme ansaintajaksoa, jotka kattavat tilikaudet 2025–2027, 2026–2028 ja 2027–2029. Hallitus päättää vuosittain ansaintajakson aloittamisesta ja yksityiskohdista.

Lyhyen aikavälin tulospalkkio (STI)

Pihlajalinnalla on käytössään lyhyen aikavälin tulospalkkiojärjestelmä (STI), jonka osalta palkkio maksetaan rahana. Yhtiön hallitus vahvistaa tulospalkitsemisen määrän, tavoitteet ja kriteerit vuosittain. Järjestelmän tavoitteet perustuvat konsernin oikaistuun liikevoittoon ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) sekä henkilökohtaisiin tulos- ja suoritustavoitteisiin, joiden asettamisesta vastaa järjestelmään osallistuvan henkilön esihenkilö. Järjestelmään ovat oikeutettuja osallistumaan toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet sekä valitut avainhenkilöt.

7. Liiketoiminnan muut kulut

1000 €	2024	2023
Vapaaehtoiset henkilöstösivukulut	-6 390	-8 263
Toimitilakulut	-13 306	-13 586
Ajoneuvokulut	-937	-904
ICT-kulut	-26 737	-26 311
Kone- ja kalustokulut	-6 942	-6 810
Matkakulut	-3 604	-3 264
Myynti- ja markkinointikulut	-5 305	-6 823
Muut kuluerät	-21 921	-10 598
Yhteensä	-85 141	-76 559

Tilintarkastajan palkkiot

Tilintarkastus, KPMG Oy Ab	-328	-328
Tilintarkastajan todistukset ja lausunnot, KPMG Oy Ab	-64	-11
Muut kuin tilintarkastuspalvelut, KPMG Oy Ab
Veropalvelut	-35	-3
Muut palvelut	-14	-55
Yhteensä	-441	-395

8. Poistot ja arvonalentumiset

Laatimisperiaatteet

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset	10–25 vuotta
Huoneistojen perusparannusmenot	5–10 vuotta
Koneet ja kalusto	3–10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	3–5 vuotta

Magneettikuvantamislaitteiden osalta konserni otti käyttöön Turussa, Oulussa ja Seinäjoella 1.1.2018 suoriteyksiköihin perustuvan poistomenetelmän (units-of-production method), jossa poistojen määrä perustuu kyseisillä laitteilla aikaansaatuun tuotokseen. Myös Pohjola Sairaalan (nykyinen Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy) osakekaupan myötä siirtyneisiin kuvauslaitteisiin Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa ja Kuopiossa sovelletaan suoriteyksiköihin perustuvaa poistomenetelmää. Suoriteyksiköihin perustuva menetelmä kuvaa tarkemmin kyseisten magneettikuvauslaitteiden tosiasiallista taloudellista kulumista. Muiden konsernin koneiden ja kaluston osalta konserni soveltaa edelleen tasapoistoja.

Aineettomien hyödykkeiden, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, poistoajat ovat seuraavat:

Tavaramerkit	10 vuotta
Kehittämismenot	3–10 vuotta
Asiakassopimukset	4 vuotta
Potilastietokanta	4 vuotta
Kilpailukieltosopimukset	2–5 vuotta
Muut aineettomat oikeudet	3–7 vuotta

Käyttöoikeusomaisuuseristä tehdään poistot tasaerinä omaisuuserän taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana. Käyttöoikeusomaisuuserien poistoajat ovat seuraavat:

25 vuotta
1–15 vuotta
3–10 vuotta

Rakennuksia ja toimitiloja koskevista käyttöoikeusomaisuuseristä kirjataan arvonalentumistappioita soveltaen IAS 36-vaatimuksia.

Arvonalentumiset

Pihlajalinna on kirjannut tilikaudella 1,2 miljoonan euron arvonalentumisen liittyen käyttöoikeustoimitiloihinsa. Vertailukaudella Pihlajalinna kirjasi noin 0,6 miljoonaa euron arvonalentumisen liittyen muihin sijoituksiinsa.

Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin

	2024	2023
Aineettomat hyödykkeet
Tavaramerkit	-564	-564
Aktivoidut kehittämismenot	-287	-1 088
Asiakassopimukset	-985	-985
Kilpailukieltosopimukset	-96	-116
Potilastietokanta	-473	-473
Muut aineettomat oikeudet	-5 009	-4 963
	-7 415	-8 189
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset	-109	-109
Huoneistojen perusparannusmenot	-3 312	-2 507
Koneet ja kalusto	-10 002	-9 375
Muut aineelliset hyödykkeet	-1	-1
	-13 423	-11 993
Käyttöoikeusomaisuuserät
Käyttöoikeustontit	-105	-101
Käyttöoikeusrakennukset ja -toimitilat	-29 721	-30 088
Käyttöoikeustoimitilat- ja rakennukset, arvonalentuminen	-1 164	0
Käyttöoikeuskalusto	-1 190	-901
	-32 180	-31 090
Arvonalentumiset	0	-634

Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -53 018 -51 906

9. Rahoitustuotot

1000 €	2024	2023
Osinkotuotot käypään arvoon tuloslaskelman kautta arvostetuista rahoitusvaroista	31	3
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	993	275
Korkotuotot rahoitusleasingsaamisista	59	67
Muut rahoitustuotot	7	9
Yhteensä	1 090	355

10. Rahoituskulut

1000 €	2024	2023
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista	-5 969	-7 168
Korkokulut vuokrasopimusveloista	-3 761	-3 724
Muut rahoituskulut	-1 199	-1 857
Yhteensä	-10 930	-12 749

Pihlajalinna järjesteli kesäkuussa 2024 uudelleen pitkäaikaisen velkarahoituksensa vastuullisuussidonnaisella rahoitusjärjestelyllä, jota on avattu liitetietojen 23 Rahoitusvelat sekä 26 Rahoitusriskien hallinta yhteydessä tarkemmin.

Tilikauden rahoituskuluja nostaa rahoituksen uudelleenjärjestelyyn liittyvät noin 0,6 miljoonan euron kertaluonteiset rahoituskulut. Muut rahoituskulut rivi sisältää vertailukauden osalta osakkuusyhtiöille ja muille osapuolille myönnettyjen lainasaamisten arvonalentumisia yhteensä noin 1,2 miljoonaa euroa.

11. Tuloverot

Laatimisperiaatteet

Konsernin tuloslaskelman tuloverot muodostuvat kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempien kausien verojen oikaisuista ja laskennallisista veroista. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta voimassa olevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Näihin veroihin liittyvät viivästyskorot kirjataan rahoituskuluihin. Osuus osakkuusyritysten tuloksista esitetään tuloslaskelmassa laskettuna nettotuloksesta, ja se sisältää siten verovaikutuksen.

1000 €	2024	2023
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	-1 249	-502
Edellisten tilikausien verot	-66	-39
Laskennalliset verot	-7 182	-3 047
Yhteensä	-8 497	-3 587

Laskennallisia veroja on kuvattu tarkemmin liitetiedossa 20 Laskennalliset verosaamiset- ja velat.

1000 €	2024	2023
Tulos ennen veroja	38 649	8 187
Verot laskettuna Suomen verokannalla (20 %)	-7 730	-1 637
Verovapaat tuotot	53	4
Vähennyskelvottomat menot	-1 808	-1 422
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotappioista	-53	-921
Kirjatut laskennalliset verosaamiset verotappioista	0	187
Aiemmin kirjaamattomien verotappioiden käyttö	934	0
Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta	-5	28
Osakeperusteiset palkkiot	-24	40
Muut erät	202	173
Verot aikaisemmilta tilikausilta	-66	-39
Verot tuloslaskelmassa	-8 497	-3 587
Efektiivinen veroaste	-22,0 %	-43,8 %

12. Osakekohtainen tulos

Laatimisperiaatteet

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden keskimääräisellä painotetulla lukumäärällä. Osakekohtaista tulosta laskettaessa on huomioitu tulosta pienentävänä eränä hybridilainan tilikaudelle kuuluva korko verovaikutuksella oikaistuna.

Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva osakekohtainen tilikauden tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden keskimääräistä lukumäärää oikaistaan osakepalkkiojärjestelmän laimennusvaikutuksella.

1000 € 2024 2023 Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos, euroa ²⁷ ³⁵⁸ 879,12 5 728 844,05 Hybridilainan korot -2 400 000,00 -1 866 666,67 Verovaikutus 480 000,00 373 333,33 Oikaistu tilikauden tulos 25 438 879,12 4 235 510,72 Ulkona olevat osakkeet, painotettu keskiarvo 22 511 765 22 557 957 Laimentamaton osakekohtainen tulos (EPS) 1,13 0,19 Laimennettu osakekohtainen tulos 1,13 0,19

13. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Laatimisperiaatteet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka välittömästi aiheutuvat aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta. Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.

Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvaamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeidenkäytöstä poistamisesta ja luovutuksesta syntyneet myyntivoitot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja myyntitappiot liiketoiminnan muihin kuluihin.

Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi, ts. kun se on sellaisessa sijaintipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla.

Magneettikuvantamislaitteiden osalta käytössä olevaa suoriteyksiköihin perustuvaa poistomenetelmää (units-of-production method) on kuvattu tarkemmin liitetiedon 8 Poistot ja arvonalentumiset yhteydessä.

Aineelliset hyödykkeet

1000 €		Huoneistojen	Huoneisto		Muut aineelliset	Keskeneräiset
	Maa-alueet	Rakennukset	perusparannusmenot	osakkeet	Koneet ja kalusto	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	36	3 116	42 757	5 287	87 879	168	2 713	141 955
Lisäykset	0	0	570	0	8 156	0	3 318	12 044
Siirrot erien välillä	0	0	5 870	0	0	0	-5 870	0
Vähennykset	0	0	-32	0	-2 096	0	-2	-2 130
Hankintameno 31.12.2024	36	3 116	49 165	5 287	93 939	168	159	151 869
Kertyneet poistot 1.1.2024	0	-620	-23 057	0	-52 460	-11	0	-76 147
Poistot	0	-109	-3 312	0	-10 002	-1	0	-13 423
Vähennykset	0	0	7	0	1 260	0	0	1 267
Kertyneet poistot 31.12.2024	0	-728	-26 362	0	-61 201	-12	0	-88 304
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	36	2 496	19 700	5 287	35 419	157	2 713	65 807
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	36	2 387	22 803	5 287	32 737	156	159	63 565

			Huoneistojen	Huoneisto		Muut aineelliset	Keskeneräiset
1000 €	Maa-alueet	Rakennukset	perusparannusmenot	osakkeet	Koneet ja kalusto	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	36	3 029	34 263	5 472	75 341	167	5 246	123 553
Lisäykset	0	90	832	0	13 319	4	5 135	19 379
Siirrot erien välillä	0	0	7 358	0	-352	-2	-7 667	-663
Vähennykset	0	-3	304	-186	-430	0	-1	-315
Hankintameno 31.12.2023	36	3 116	42 757	5 287	87 879	168	2 713	141 955
Kertyneet poistot 1.1.2023	0	-511	-20 552	0	-43 743	-11	0	-64 817
Poistot	0	-109	-2 507	0	-9 375	-1	0	-11 993
Siirrot erien välillä	0	0	191	0	1 129	0	0	1 320
Vähennykset	0	0	-188	0	-470	1	0	-657
Kertyneet poistot 31.12.2023	0	-620	-23 057	0	-52 460	-11	0	-76 147
Kirjanpitoarvo 1.1.2023	36	2 518	13 711	5 472	31 598	155	5 246	58 736
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	36	2 496	19 700	5 287	35 419	157	2 713	65 807

14. Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo

Laatimisperiaatteet

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvo kuvastaa tyypillisesti hankitun markkinaosuuden, liiketoimintaosaamisen sekä synergioiden arvoa.

Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina kun esiintyy jokin viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU). Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Pilvipalvelujärjestelyt

Pilvipalvelujärjestelyjen kirjanpitokäsittely riippuu siitä, luokitellaanko pilvipohjainen ohjelmisto aineettomaksi hyödykkeeksi vai palvelusopimukseksi. Ne järjestelyt, joissa Yhtiöllä ei ole määräysvaltaa kyseiseen ohjelmistoon, käsitellään kirjanpidossa palvelusopimuksina, jotka antavat Yhtiölle oikeuden käyttää pilvipalveluntarjoajan sovellusohjelmistoa sopimuskauden aikana. Sovellusohjelmiston jatkuvat käyttöoikeusmaksut sekä ohjelmistoon liittyvät konfigurointi- tai räätälöintimenot kirjataan (esimerkiksi liiketoiminnan muihin kuluihin) silloin, kun palvelut vastaanotetaan. Pilvipalveluntarjoajalle maksettavat ennakkomaksut ohjelmiston räätälöinnistä, jotka eivät ole erotettavissa olevia, kirjataan kuluksi sopimuskauden aikana.

Aktivoidut kehittämismenot

Hyödykkeistä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 3–10 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut kehittämismenot kirjataan tasapoistoina kuluksi.

Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo

								Muut
				Asiakas			Aineettomat	pitkävaikutteiset
1000 €	Liikearvo	Tavaramerkit	Kehittämismenot	suhdearvo	Kilpailukieltosopimus	Potilastietokanta	oikeudet	menot	Ennakkomaksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	251 773	10 910	6 424	12 612	7 788	7 837	7 690	27 742	84	332 859
Lisäykset	3 102	0	56	0	0	0	129	1 838	52	5 177
Siirrot erien välillä	0	0	0	0	0	0	-129	152	-23	0
Vähennykset	0	0	0	0	0	0	-62	0	0	-62
Hankintameno 31.12.2024	254 875	10 910	6 480	12 612	7 788	7 837	7 628	29 732	112	337 974
Kertyneet poistot 1.1.2024	0	-7 859	-6 036	-10 733	-7 673	-6 494	-6 982	-14 239	0	-60 015
Poistot	0	-564	-287	-985	-96	-473	-266	-4 743	0	-7 415
Vähennykset	0	0	0	0	0	0	62	0	0	62
Kertyneet poistot 31.12.2024	0	-8 423	-6 323	-11 717	-7 769	-6 967	-7 186	-18 982	0	-67 368
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	251 773	3 051	388	1 879	115	1 343	708	13 503	84	272 844
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	254 875	2 487	156	895	19	870	442	10 863	0	270 606

								Muut
				Asiakas			Aineettomat	pitkävaikutteiset
1000 €	Liikearvo	Tavaramerkit	Kehittämismenot	suhdearvo	Kilpailukieltosopimus	Potilastietokanta	oikeudet	menot	Ennakkomaksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	251 032	10 910	6 386	12 612	7 788	7 836	7 494	21 153	482	325 694
Lisäykset	891	0	38	0	0	0	219	5 752	481	7 381
Siirrot erien välillä	0	0	0	0	0	0	-21	837	-823	-8
Vähennykset	-150	0	0	0	0	0	-2	0	-57	-208
Hankintameno 31.12.2023	251 773	10 910	6 424	12 612	7 788	7 837	7 690	27 742	84	332 859
Kertyneet poistot 1.1.2023	0	-7 295	-4 949	-9 748	-7 557	-6 020	-6 637	-9 654	0	-51 860
Poistot	0	-564	-1 088	-985	-116	-473	-368	-4 595	0	-8 189
Siirrot erien välillä	0	0	0	0	0	0	24	14	0	38
Vähennykset	0	0	0	0	0	0	0	-4	0	-4
Kertyneet poistot 31.12.2023	0	-7 859	-6 036	-10 733	-7 673	-6 494	-6 982	-14 239	0	-60 015
Kirjanpitoarvo 1.1.2023	251 032	3 615	1 436	2 864	231	1 816	857	11 500	482	273 833
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	251 773	3 051	388	1 879	115	1 343	708	13 503	84	272 845

Arvonalentumistestaus

Laatimisperiaatteet

Liikearvon, muiden aineettomien hyödykkeiden, käyttöomaisuuden, käyttöoikeusomaisuuserien ja rahoitusvaroihin kuulumattomien sijoitusten kirjanpitoarvoa tarkastellaan säännöllisesti mahdollisen arvonalentumisen varalta.

Mikäli viitteitä arvonalentumisesta on, omaisuuserän arvo on testattava. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti siltä osin kuin omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Lisäksi liikearvo ja aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ja joista ei tehdä poistoja, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistestaus suoritetaan myös, mikäli arvonalentumisesta ei olisi viitteitä. Mahdollinen liikearvon arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Aiemmin kirjattua liikearvon arvonalentumistappiota ei palauteta.

Yritysjärjestelyissä syntynyt liikearvo kohdistetaan testausta varten rahavirtaa tuottavalle yksikölle (CGU). Pihlajalinna on tilikaudella muuttanut taloudellisen raportoinnin rakennettaan. Vuonna 2023 rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmä oli konsernitaso. 1.1.2024 alkaen konsernin raportoitavat segmentit ja täten rahavirtaa tuottavat yksiköt ovat Yksityiset terveyspalvelut ja Julkiset palvelut. Uusi raportointirakenne noudattaa Pihlajalinnan liiketoimintamallia sekä organisaatiorakennetta ja molemmilla segmenteillä on oma budjetti, tulosseuranta sekä liiketoimintajohtaja. Muuttuneen raportointirakenteen johdosta vertailutietoja ei esitetä.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä lasketaan käyttöarvolaskelmien avulla. Rahavirtaperusteinen käyttöarvo määritellään laskemalla ennustettujen rahavirtojen diskontattu nykyarvo. Laskelmissa käytetty diskonttauskorko on määritetty painotetun pääomankustannuksen (WACC) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon rahan aika-arvon ja Pihlajalinnan liiketoimintaan liittyvät erityiset riskit. Diskonttauskorko on määritetty ennen veroja. Diskonttauskoron määrittämisessä käytetyt riskittömän koron, riskikertoimen (beta), sekä lisäriskipreemion ja markkinariskipreemion parametrit perustuvat markkinoilta saataviin tietoihin ja verrokkianalyysiin. Rahavirta-arvioita on validoitu vertaamalla niitä Pihlajalinnan markkina-arvoon.

Konserni teki vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksen tilanteesta 30.11.2024 (30.11.2023) käyttäen sen hetkisiä kirjanpitoarvoja ja laskelmia tulevaisuutta kuvaavista rahamääristä. Testauksen tuloksena arvonalentumistappiota ei tunnistettu konsernin rahavirtaa tuottavissa yksiköissä 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta.

Yrityshankinnoista syntynyt liikearvo on raportointirakenteen muutoksen myötä kohdistettu alla olevan taulukon mukaisesti rahavirtaa tuottaville yksiköille niiden käypien arvojen suhteessa ja se sisältää yhtiön johdon arvion rahavirtaa tuottavalle yksikölle kuuluvasta liikearvon osuudesta.

Liikearvon jakautuminen:

1000 €	2024	%
Yksityiset terveyspalvelut	247 664	97
Julkiset palvelut	7 211	3
Taseen mukainen liikearvo tilikauden lopussa	254 875	100

Käyttöarvonlaskennassa käytetyt oletukset 2024:

Arvonalentumistestaus	Yksityiset terveyspalvelut	Julkiset palvelut
Liikevaihdon kasvu, kolme ensimmäistä vuotta keskimäärin	7,0 %	-20,1 %
Liikevoitto-%, kolme ensimmäistä vuotta keskimäärin	10,1 %	7,8 %
Diskonttauskorko (pre tax WACC)	8,9 %	11,0 %
Ennustejakson pituus (vuotta)	5	8
Ennustejakson jälkeinen terminaalikasvu	2,0 %	2,0 %
Terminaalikauden osuus ennakoitujen rahavirtojen määrästä	70 %	30 %

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut

Arvonalentumistestauksessa kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuen. Arvonalentumistestauksen käyttöarvolaskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon laatimiin ja hallituksen hyväksymiin rahavirtojen ennusteisiin segmenttien osalta.

Rahavirtaennusteet kattavat Yksityisten terveyspalveluiden osalta 5 vuoden ajanjakson sekä terminaalikauden. Julkisten palveluiden osalta rahavirtaennusteet kattavat 8 vuoden ajanjakson sekä terminaalikauden. Johdon arvion mukaan 8 vuoden ennustejakson käyttö on perusteltua, sillä konsernilla on merkittäviä pitkäkestoisia määräaikaisia sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistussopimuksia. Nämä sopimukset päättyvät 8 vuoden ennustejakson aikana, jonka vuoksi johto katsoo, että ennustejakson pidentäminen antaa luotettavamman kuvan segmentin tulevaisuuden kassavirroista, sillä sopimusten päättymiset on näin pystytty mallintamaan kassavirtoihin. Ennustejakson jälkeinen terminaalikasvu on 2 prosenttia, joka vastaa Suomen pitkän aikavälin inflaatioennustetta.

Johto ennustaa vuosien 2025–2029 osalta liikevaihdon, liikevoiton sekä kassavirtojen kehittyvän konsernin pitkän aikavälin strategian mukaisesti. Lisäksi Julkisten palveluiden osalta vuosien 2025–2031 ennusteissa ottanut huomioon määräaikaisten kokonaisulkoistussopimusten päättymisten vaikutukset kunkin sopimuksen sopimuskauden mukaisesti. Tarkempia tietoja sopimusten kestoista ja täyttämättömistä suoritevelvoitteista on kuvattu liitetiedon 2 Myyntituotot asiakassopimuksista yhteydessä.

Rahavirta-arvioissa käytetyt oletukset hinta- ja kustannuskehityksestä perustuvat johdon arvioihin kysynnän ja markkinoiden kehityksestä, joita verrataan ulkoisiin tietolähteisiin. Laskelmissa käytetyt tuottavuusja tehokkuusoletukset perustuvat sisäisiin tavoitteisiin, joiden arvioinnissa on huomioitu aiempi toteutunut kehitys.

Johdon määrittelemät laskennassa käytetyt keskeiset oletukset vuonna 2024:

Oletus	Kuvaus
	Määritetty perustuen johdon laatimaan ja hallituksen hyväksymään segmentti
Ennustettu liikevaihto	kohtaiseen ennusteeseen.
	Määritetty perustuen johdon laatimaan ja hallituksen hyväksymään segmentti
Ennustettu liikevoitto	kohtaiseen ennusteeseen.
Ennustejakson pituus	Ennustejakson pituutena on käytetty 5–8 vuotta lisättynä terminaalikaudella.
Terminaalikasvuoletus	Terminaalikasvuoletukseksi on määritelty 2 %.
Diskonttokorko	Määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon rahan aika-arvon ja Pihlajalinnan liiketoimintaan liittyvät erityiset riskit. Ennuste-epävarmuutta on otettu huomioon lisäriskipreemion määrittämisessä.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit

Laadittujen testauslaskelmien perusteella ei ole tarvetta arvonalentumiskirjauksiin. Kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti kirjanpitoarvon noin 243 miljoonalla eurolla Yksityiset terveyspalvelut -segmentin osalta ja noin 54 miljoonalla eurolla Julkiset palvelut -segmentin osalta. Johto on laatinut keskeisistä tekijöistä herkkyysanalyysit. Alla olevassa taulukossa on esitetty vaadittava muutos oletuksessa, jolla kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo, jos oletukset muuttuvat yksi kerrallaan.

Herkkyysanalyysi 2024	Yksityiset terveyspalvelut	Julkiset palvelut
Liikevoittomarginaalin heikentymi-	yli 3 prosenttiyksikköä	yli 4 prosenttiyksikköä
Liikevaihdon vuosittainen lasku	yli 18 prosenttiyksikköä	yli 40 prosenttiyksikköä
Diskonttokoron nouseminen	yli 3,5 prosenttiyksikköä	yli 100 prosenttiyksikköä
Terminaalikasvuprosentin lasku	yli 6 prosenttiyksikköä	yli 100 prosenttiyksikköä

15. Käyttöoikeusomaisuuserät

Laatimisperiaatteet

Pihlajalinnan IFRS 16:n mukaisista vuokrajärjestelyistä suurin osa on toimitilavuokrasopimuksia. Muut standardin mukaiset vuokrajärjestelyt liittyvät maa-alueisiin sekä koneisiin ja kalustoon (liikuntalaitteet, kliiniset laitteet, autot ja muut laitteet). Pihlajalinna soveltaa standardin tarjoamaa helpotusta olla kirjaamatta käyttöoikeusomaisuuserää ja vastaavaa vuokrasopimusvelkaa sellaisista omaisuuseristä, joiden vuokra-aika on 12 kuukautta tai vähemmän, tai jotka ovat vähäarvoisia. Vähäarvoisia omaisuuseriä ovat mm. IT-laitteet ja toimistokalusteet. Lisäksi vuokrasopimusjärjestelyjen käsittelyn helpottamiseksi Pihlajalinna ei erota palvelukomponentteja vuokrasopimuksista, vaan käsittelee koko sopimuksen konsernitilinpäätöksessään vuokrasopimuksena. Toistaiseksi voimassaolevista vuokrajärjestelyistä, joissa on lyhyt irtisanomisaika, Pihlajalinna arvioi todennäköisen vuokra-ajan.

Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää seuraavat erät:

vuokrasopimusvelan alkuperäinen määrä
alkuvaiheen välittömät menot ja
menot alkuperäiseen tilaan palauttamisesta

Käyttöoikeusomaisuuserät esitetään aineellisissa hyödykkeissä ja vuokrasopimusvelka esitetään rahoitusvelkana. Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan alun perin hankintamenoon ja poistetaan omaisuuserän taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Lisäksi käyttöoikeusomaisuuserään sovelletaan IAS 36 – Omaisuuserien arvonalentuminen-standardia. Vuokrasopimusvelka arvostetaan alun perin tulevaisuudessa maksettavia vuokria vastaavaan nykyarvoon. Myöhemmillä kausilla vuokrasopimusvelan arvostamiseen sovelletaan efektiivisen koron menetelmää, jonka mukaisesti vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja korkokulu jaksotetaan vuokra-ajalle. Standardi sallii vuokralle ottajan sisällyttävän myös muut kuin vuokrasopimukseksi luokiteltavat sopimuksen osat (tyypillisesti palveluita) osaksi vuokrasopimusvelkaa.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut

Vuokrasopimusten taseeseen kirjaamisessa joudutaan tekemään arvioita sopimusten pituudesta ja jatkooptioiden käyttämisestä sekä käytettävästä diskonttauskorosta. Uuden vuokrasopimuksen sopimuskauden pituutta arvioitaessa sopimuksen jatko-optioita ei oteta huomioon ennen kuin jatko-option käyttöön on sitouduttu.

Käyttöoikeusomaisuuserät

		Käyttöoikeus
	Käyttöoikeus	rakennukset ja	Käyttöoikeus
1000 €	tontit	-toimitilat	kalusto	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	1 214	363 311	6 507	371 033
Lisäykset	12	11 980	2 056	14 048
Vähennykset	0	-3 016	-467	-3 484
Hankintameno 31.12.2024	1 226	372 274	8 096	381 597
Kertyneet poistot 1.1.2024	-682	-160 992	-5 428	-167 101
Poistot	-105	-30 885	-1 190	-32 180
Vähennykset	0	2 464	311	2 775
Kertyneet poistot 31.12.2024	-787	-189 413	-6 306	-196 506
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	533	202 319	1 080	203 932
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	440	182 862	1 790	185 091

Käyttöoikeusomaisuuserät

		Käyttöoikeus
1000 €	Käyttöoikeus tontit	rakennukset ja -toimitilat	Käyttöoikeus kalusto	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	1 215	312 525	6 211	319 952
Lisäykset	-1	38 764	871	39 634
Siirrot erien välillä	0	18 413	-15	18 398
Vähennykset	0	-6 391	-560	-6 951
Hankintameno 31.12.2023	1 214	363 311	6 507	371 033
Kertyneet poistot 1.1.2023	-580	-116 684	-4 936	-122 201
Poistot	-101	-30 088	-901	-31 090
Siirrot erien välillä		-18 413	28	-18 386
Vähennykset		4 194	382	4 576
Kertyneet poistot 31.12.2023	-682	-160 992	-5 428	-167 101
Kirjanpitoarvo 1.1.2023	635	195 841	1 274	197 751
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	533	202 319	1 080	203 932

Tuloslaskelmaan kirjatut lyhytaikaiset vuokrat, yhteensä 31 (227) tuhatta euroa sekä vähäiset vuokrat, yhteensä 866 (1 379) tuhatta euroa ovat konsernin soveltamia IFRS 16 -standardin sallimia käytännön helpotuksia.

Käyttöoikeusomaisuuseriin liittyvät vuokrasopimusvelat on eritelty liitetiedossa 23 Rahoitusvelat.

16. Muut pitkäaikaiset saamiset

Laatimisperiaatteet

Käyttöoikeusomaisuuserät, jotka on siirretty vuokralleottajalle edelleenvuokraussopimuksella, ja jotka on luokiteltu rahoitusleasingsopimuksiksi, on kirjattu pois käyttöomaisuudesta ja esitetään taseessa nettosijoituksena edelleenvuokraussopimukseen.

1000 €	2024	2023
Maksetut vuokravakuudet	122	234
Pitkäaikaiset edelleenvuokraussopimukset	3 315	3 655
Pitkäaikaiset lainasaamiset	2 005	2 108
Muut saamiset	90	90
Yhteensä	5 532	6 088

Pihlajalinna edelleen vuokrasi kaksi toukokuussa 2020 myymäänsä ja takaisinvuokraamaansa hoivakotia, jotka muodostavat merkittävän osan edelleenvuokraussaamisista.

Seuraava taulukko kuvaa edelleenvuokraussopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä. Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä koronmaksut että nettosijoituksen takaisinmaksut.

Edelleenvuokraussopimussaamisten maturiteettijakauma

		alle 1 vuosi	1-2 vuotta	2-3 vuotta	3-4 vuotta	yli 4 vuotta
Tasearvo 31.12.2024	3 655	341	346	351	357	2 261

17. Myyntisaamiset ja muut saamiset

Laatimisperiaatteet

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvat erän arvon alentumisesta. Lainojen ja muiden saamisten arvonalentumisesta olevaa objektiivista näyttöä ovat velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet ja maksujen laiminlyönti tai olennainen viivästyminen. Lainojen arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelman rahoituskuluihin ja muiden saamisten arvonalentumiset muihin liiketoiminnan kuluihin kaudella, jonka aikana arvonalentuminen on todettu.

Odotettujen luottotappioiden malli perustuu historiallisten tappioiden määrään. Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan kertomalla maksamattomien myyntisaamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo odotetulla tappiolla.

1000 €	2024	2023
Myyntisaamiset	45 397	52 469
Siirtosaamiset	9 953	4 739
Lyhytaikaiset edelleenvuokraussopimukset	341	431
Muut saamiset	830	241
Sopimukseen perustuvat varat	4 636	3 619
Yhteensä	61 156	61 498

Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä. Konserni tarkastelee säännöllisesti saataviensa luottoriskin ja menettelytavat luottoriskin arvioimiseksi. Asiakkaiden maksukäyttäytymisessä ei ole havaittu merkittäviä muutoksia tilikaudella. Myyntisaamisiin liittyvistä luottoriskien hallinnasta kerrotaan tarkemmin liitetiedossa 26 Rahoitusriskien hallinta. Konserni on kirjannut tilikaudella myyntisaamisista arvonalentumistappiota 0,9 (0,9) miljoonaa euroa.

		Arvioitu	Osuus odotettavissa olevista
1000 €	2024	arvonalentumistappio	arvonalentumistappioista	Netto 2024
Erääntymättömät	37 010	-3	0,0 %	37 007
Alle 30 päivää	4 975	-5	0,1 %	4 970
30-60 päivää	749	-51	6,8 %	698
61-90 päivää	392	-102	25,9 %	291
Yli 90 päivää	2 779	-348	12,5 %	2 431
Yhteensä	45 905	-509		45 397

		Arvioitu	Osuus odotettavissa olevista
1000 €	2023	arvonalentumistappio	arvonalentumistappioista	Netto 2023
Erääntymättömät	34 321	-5	0,0 %	34 316
Alle 30 päivää	12 924	-7	0,1 %	12 917
30-60 päivää	1 058	-47	4,4 %	1 012
61-90 päivää	617	-91	14,7 %	526
Yli 90 päivää	4 013	-316	7,9 %	3 697
Yhteensä	52 934	-465		52 469

Konsernin odotettujen luottotappioiden malli perustuu historiallisten tappioiden määrään. Osuudessa odotettavissa olevista arvonalentumistappioista esiintyy tilikausien välillä vaihtelua, sillä konsernin odotettavissa olevat luottotappiot historiatiedon perusteella vaihtelevat eri asiakasryhmien välillä. Täten tietyn asiakasryhmän hetkellinen suurempi tai alhaisempi osuus myyntisaamisista voi vaikuttaa merkittävästikin odotettavissa olevien luottotappioiden määrään.

Konsernin yli 90 päivää erääntyneiden myyntisaamisten määrä liittyy pääosin vakuutusyhtiöasiakkailta auki oleviin saamisiin.

Sopimukseen perustuvista varoista ennakoitu luottotappio on 0,0 (0,0) miljoonaa euroa ja kyseisiä varoja ei ole huomioitu yllä olevassa taulukossa.

1000 €	2024	2023
Luottotappiovaraus 1.1.	465	781
Kirjatut luottotappiot	-876	-920
Luottotappiovarauksen muutos	920	605
Luottotappiovaraus 31.12.	509	465

Siirtosaamisiin sisältyvät oleelliset erät

1000 €	2024	2023
Henkilöstökulut	3 250	1 837
Kuluennakot	5 818	2 656
Suojauslaskenta, koronvaihtosopimus	0	173
Muut	884	73
Yhteensä	9 953	4 739

Saamisten tasearvot vastaavat olennaisilta osin niiden käypää arvoa.

18. Varaukset

Laatimisperiaatteet

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa johdon parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konsernilla on järjestelyä koskeva yksityiskohtainensuunnitelma ja sen toimeenpano on aloitettu tai suunnitelman keskeisistä kohdista on tiedotettu niille, joita järjestely koskee.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Tilikauden aikana on kirjattu johdon arvion perusteella toimitiloihin liittyviä varauksia kiinteistöjen perusparannus- ja kunnossapitovastuisiin 1,7 miljoonan euron edestä. Muut varaukset liittyvät pääosin työsuhdeasioihin.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut

Varausten kirjausedellytysten olemassaolosta päätettäessä ja varausten määrää määritettäessä joudutaan käyttämään arvioita velvoitteen olemassaolosta ja määrästä. Kirjattu määrä on paras arvio velvoitteen aiheuttamista kustannuksista tilinpäätöshetkellä. Arvio aikaisemman tapahtuman taloudellisista vaikutuksista edellyttää johdon harkintaa, joka perustuu aiempiin samankaltaisiin tapahtumiin ja tarvittaessa ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemyksiin. Arviot voivat poiketa tulevaisuudessa toteutuvan velvoitteen määrän ja olemassaolon osalta.

1000 €	2024	2023
Lyhytaikaiset varaukset	66	84
Pitkäaikaiset varaukset	2 519	123
Yhteensä	2 586	207

	- Tappiolliset	Uudelleen		Muut
1000 €	sopimukset	järjestelyvaraus	Toimitilat	varaukset	Yhteensä
1.1.2023	89	0	0	0	89
Varausten lisäykset	306	1 139	0	0	1 445
Varausten käyttö	-189	-1 139	0	0	-1 327
Käyttämättömien varausten peruutukset	0	0	0	0	0
31.12.2023	207	0	0	0	207
Varausten lisäykset	0	0	1 700	907	2 607
Varausten käyttö	-79	0	0	-150	-229
Käyttämättömien varausten peruutukset	0	0	0	0	0
31.12.2024	128	0	1 700	757	2 586

19. Ostovelat ja muut velat

1000 €	2024	2023
Ostovelat	24 075	27 051
Siirtovelat	88 695	90 466
Ennakkomaksut	27	311
Muut velat	8 288	7 503
Yhteensä	121 085	125 333

Siirtovelkoihin sisältyvät oleelliset erät:

Palkat ja sosiaalimaksut	53 139	53 823
Lääkäripalkkiovelka	19 140	17 055
Ostolaskujen jaksotus	8 242	11 481
Sopimukseen perustuvat velat	1 274	1 347
Maksamattomat korkokulut	2 291	2 147
Muut siirtovelat	4 608	4 614
Yhteensä	88 695	90 466

20. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laatimisperiaatteet

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta tai, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä on liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon eikä synnytä liiketoimen toteutumisajankohtana keskenään samansuuruisia veronalaisia ja verotuksessa vähennyskelpoisia väliaikaisia eroja.

Konsernissa merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden poistoista, liiketoimintojen hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista sekä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista.

Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallista verosaamista ei kuitenkaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisajankohtanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon eikä synnytä liiketoimen toteutumisajankohtana keskenään samansuuruisia veronalaisia ja verotuksessa vähennyskelpoisia väliaikaisia eroja. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.

Konserni vähentää laskennalliset verosaamiset ja-velat toisistaan siinä tapauksessa, että ne liittyvät samaan veronsaajaan ja samaan verovelvolliseen. Vuokrasopimusten laskennallinen verosaaminen ja verovelka esitetään liitetiedoissa erikseen.

Laskennallisten verojen muutos vuoden 2024 aikana:

		Kirjattu	Kirjattu laajaan
Laskennalliset verosaamiset (1 000 €)	1.1.2024	tuloslaskelmaan	tuloslaskelmaan	Ostetut tytäryritykset	Uudelleenluokittelu	31.12.2024
Vahvistetut tappiot	8 467	-7 186				1 281
Myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyiden myyntivoiton tuloutus	163	-30				133
Varaukset	186	202				389
Osakepohjainen kannustinjärjestelmä	53	-46				6
Vuokrasopimukset - Vuokrasopimusvelat	46 118	-3 705				42 412
Pilvipalvelut	330	60				390
Muut erät	3 485	-20	-162			3 303
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus	-44 206	4 037				-40 170
Laskennalliset verosaamiset taseessa	14 595	-6 688	-162			7 746
Laskennalliset verovelat
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	5 588	19				5 607
Käyvän arvon oikaisut liiketoimintojen yhdistymisessä	1 278	-424				854
Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon	669		-231			438
Vuokrasopimukset - Käyttöoikeusomaisuuserät	41 517	-3 836				37 681
Muut erät	481	16				498
Pilvipalvelut	0	67				67
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus	-41 081	3 837				-37 244
Laskennalliset verovelat taseessa	8 453	-321	-231			7 901

Laskennallisten verojen muutos vuoden 2023 aikana:

		Kirjattu	Kirjattu laajaan
Laskennalliset verosaamiset (1 000 €)	1.1.2023	tuloslaskelmaan	tuloslaskelmaan	Ostetut tytäryritykset	Uudelleenluokittelu	31.12.2023
Vahvistetut tappiot	11 860	-3 394				8 467
Myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyiden myyntivoiton tuloutus	193	-30				163
Varaukset	227	-41				186
Osakepohjainen kannustinjärjestelmä	5	48				53
Uudelleenluokittelu myytävänä oleviin omaisuuseriin	-63	63				0
Vuokrasopimukset - Vuokrasopimusvelat	45 915	203				46 118
Pilvipalvelut	228	102				330
Muut erät	3 583	-98				3 485
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus	-44 623	417				-44 206
Laskennalliset verosaamiset taseessa	17 324	-2 729				14 595
Laskennalliset verovelat
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	5 344	244				5 588
Käyvän arvon oikaisut liiketoimintojen yhdistymisessä	1 705	-428				1 278
Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon	1 023		-354			669
Vuokrasopimukset - Käyttöoikeusomaisuuserät	41 289	228				41 517
Muut erät	99	383				481
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus	-40 948	-133				-41 081
Laskennalliset verovelat taseessa	8 512	294	-354			8 453

-	Käytettävissä olevat verotappiot		Kirjatut laskennalliset verosaamiset		Kirjaamattomat laskennalliset
Verotappiot	2024	2023	2024	2023	2024	2023
Viiden vuoden kuluessa erääntyvät	971	1 757	161	324	34	32
Myöhemmin kuin viiden vuoden kuluessa erääntyvät	15 273	55 702	1 121	8 143	1 934	2 993
Yhteensä	16 244	57 460	1 281	8 467	1 968	3 025
Verot laskettuna Suomen verokannalla (20 %)	3 249	11 492

21. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin

Laatimisperiaatteet

Kun rahoitusvara tai -velka merkitään kirjanpitoon kaupankäyntipäivänään, konserni arvostaa sen hankintamenoon, joka on yhtä suuri kuin siitä annetun tai saadun vastikkeen käypä arvo. Johdannaissopimukset merkitään taseeseen käypään arvoon kaupankäyntipäivänä, ja arvostetaan uudelleen käypään arvoon tilinpäätöspäivänä.

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat on alkuperäisen kirjaamisen jälkeistä arvostusta varten luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi rahoitusvaroiksi ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviksi rahoitusvaroiksi. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahoitusvaroihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Konsernin myyntisaamiset, vuokravakuustalletukset ja rahavarat on luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi rahoitusvaroiksi käyttäen efektiivisen korkokannan menetelmää ottaen huomioon mahdolliset arvonalentumiset.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviin rahoitusvaroihin luokitellaan noteeratut ja noteeraamattomat osakkeet ja lainasaamiset. Konsernilla ei ole julkisilla markkinoilla noteerattuja osakesijoituksia.

Johdannaissopimukset merkitään taseeseen käypään arvoon kaupankäyntipäivänä ja arvostetaan uudelleen käypään arvoon tilinpäätöspäivänä. Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja kirjataan tuloslaskelmaan. Käyvän arvon muutos kirjataan omaan pääomaan, jos johdannaissopimus täyttää rahavirran suojauksen ehdot. Johdannaiset arvostetaan uudelleen käypään arvoon tilinpäätöspäivänä ja arvostuserosta syntyvä voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli suojauslaskentaa ei sovelleta.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista. Käytössä oleva luotollinen tili sisältyy lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.

Rahoitusvelat

Konserni luokittelee lainat rahoituslaitoksilta, käytössä olevat luotolliset tilit, vuokrasopimusvelat, ostovelat ja muut velat jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi veloiksi efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Transaktiomenot sisällytetään alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Lainasitoumukseen liittyvät järjestelypalkkiot käsitellään transaktiomenoina. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusveloiksi konserni luokittelee ehdolliset vastikkeet eli yritysjärjestelyissä syntyneet mahdolliset lisäkauppahinnat. Ehdollisista vastikkeista aiheutuville veloille ei makseta korkoa. Mahdollinen ehdollinen vastike eli lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu velaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tarkastelujakson päätyttyä tulosvaikutteisesti. Johdannaisten arvostusperiaatteet on käsitelty ylempänä kohdassa Rahoitusvarat.

Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.

1000 €		Käyvän arvon	Käypä arvo tulosvaikut	Käypä arvo suojaus	Jaksotettu hankinta	Kirjanpito arvot	Käyvät arvot
31.12.2024	Liite	hierarkia	teisesti	instrumentti	meno	yhteensä	yhteensä
Rahoitusvarojen kirjanpitoarvot
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut osakkeet ja osuudet		taso 3	166			166	166
Vuokravakuustalletukset	16	taso 2			122	122	122
Muut saamiset	16	taso 2			90	90	90
Lainasaamiset		taso 3	2 005			2 005	2 005
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset	17				45 397	45 397	45 397
Muut saamiset	17	taso 2			830	830	830
Korkojohdannaiset	26	taso 2
Rahavarat					30 908	30 908	30 908
Yhteensä			2 171		77 348	79 519	79 519
Rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	23	taso 2			113 203	113 203	113 203
Vuokrasopimusvelat	23	taso 2			180 887	180 887	180 887
Muut velat	23	taso 2			499	499	499
Ehdollinen vastike		taso 3	871			871	871
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	23	taso 2			1 823	1 823	1 823
Luotollinen shekkitili	23
Ehdollinen vastike		taso 3
Vuokrasopimusvelat	23	taso 2			31 047	31 047	31 047
Korkojohdannaiset	26	taso 2		808		808	808
Ostovelat ja muut velat	19				24 075	24 075	24 075
Yhteensä			871	808	351 534	353 213	353 213

1000 € Liite Käyvän arvon hierarkia Käypä arvo tulosvaikutteisesti Käypä arvo suojausinstrumentti Jaksotettu hankintameno Kirjanpitoarvot yhteensä Käyvät arvot 31.12.2023 yhteensä Rahoitusvarojen kirjanpitoarvot Pitkäaikaiset rahoitusvarat Muut osakkeet ja osuudet taso 3 168 168 168 Vuokravakuustalletukset 16 taso 2 234 234 234 Muut saamiset 16 taso 2 90 90 90 Lainasaamiset taso 3 2 108 2 108 2 108 Lyhytaikaiset rahoitusvarat Myyntisaamiset 17 52 469 52 469 52 469 Muut saamiset 17 taso 2 241 241 241 Korkojohdannaiset 26 taso 2 173 173 173 Rahavarat 24 517 24 517 24 517 Yhteensä 2 276 173 77 550 79 999 79 999 Rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot Pitkäaikaiset rahoitusvelat Lainat rahoituslaitoksilta 23 taso 2 143 800 143 800 143 800 Vuokrasopimusvelat 23 taso 2 199 834 199 834 199 834 Muut velat 23 taso 2 536 536 536 Ehdollinen vastike taso 3 210 210 210 Lyhytaikaiset rahoitusvelat Lainat rahoituslaitoksilta 23 taso 2 2 296 2 296 2 296 Luotollinen shekkitili 23 Ehdollinen vastike taso 3 700 700 700 Vuokrasopimusvelat 23 taso 2 30 754 30 754 30 754 Ostovelat ja muut velat 19 27 051 27 051 27 051 Yhteensä 910 404 271 405 181 405 181

Käyvän arvon arvioiminen

Käypään arvoon konsernin taseeseen merkityt rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu arvostukseen perustuvien hierarkiatasojen ja arvostusmenetelmien mukaan seuraavasti:

Käyvän arvon hierarkiatasot

Taso 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisille varoille tai veloille noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla. Konsernilla ei ole hierarkiatason 1 mukaan arvostettuja rahoitusvaroja tai -velkoja.

Taso 2: Käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien avulla. Rahoitusvaroilla tai -veloilla ei käydä kauppaa aktiivisilla ja likvideillä markkinoilla. Käyvät arvot ovat määritettävissä noteerattuihin markkinakursseihin ja hintoihin perustuen sekä johdetun arvonmäärityksen avulla. Myyntisaamisten ja rahavarojen tasearvo vastaa olennaisilta osin käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä saamisten maturiteetti huomioon ottaen. Vuokrasopimusvelkojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Lainojen

käyvät arvot vastaavat olennaisilta osin niiden kirjanpitoarvoa, koska lainat ovat vaihtuvakorkoisia ja konsernin riskipreemio ei ole olennaisesti muuttunut. Muiden rahoitusvelkojen tasearvo vastaa olennaisilta osin niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä velkojen maturiteetti huomioon ottaen. Johdannaissopimukset on alun perin merkitty taseeseen ja uudelleenarvostettu tilinpäätöspäivänä käypiin arvoihin, eli hintaan, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa.

Taso 3: Käypä arvo ei perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon eivätkä muutkaan rahoitusvaran tai -velan käypään arvoon vaikuttavat tekijät ole saatavilla tai todennettavissa. Muut osakkeet ja osuudet konsernissa sisältävät ainoastaan noteeraamattomien yhtiöiden osuuksia.

22. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Laatimisperiaatteet

Konserni luokittelee liikkeelle laskemansa instrumentit niiden luonteen perustella joko omaksi pääomaksi tai rahoitusvelaksi. Oman pääoman ehtoinen instrumentti on mikä tahansa sopimus, joka osoittaa oikeutta osuuteen yhtiön varoista sen kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeellelaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä.

Pihlajalinnan oma pääoma koostuu osakepääomasta, käyvän arvon rahastosta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, hybridilainasta, kertyneistä voittovaroista sekä omista osakkeista.

Osakkeiden lukumäärän täsmäytyslaskelma

	Ulkona olevien				Sijoitetun vapaan
	osakkeiden määrä,	Omat osakkeet,	Osakkeiden lukumäärä	Osake	oman pääoman	Omat
1000 €	1 000 kpl	1 000kpl	1 000 kpl	pääoma	rahasto	osakkeet	Yhteensä
1.1.2023	22 550	70	22 620	80	116 520	822	117 422
Maksetut osakepalkkiot	17	-17				-192	-192
31.12.2023	22 566	54	22 620	80	116 520	629	117 229

1.1.2024	22 566	54	22 620	80	116 520	629	117 229
Omien osakkeiden hankinta	-109	109				937	937
Maksetut osakepalkkiot	22	-22				-231	-231
31.12.2024	22 479	141	22 620	80	116 520	1335	117 935

Omat osakkeet

Pihlajalinna osakkeiden lukumäärä on yhteensä 22 620 135. Osakkeista ulkona oli tilinpäätöshetkellä 22 478 951 ja yhtiön omassa hallussa oli 141 184. Pihlajalinna luovutti tammikuussa 2024 yhteensä 10 000 osaketta toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläiselle. Palkitseminen liittyi toimitusjohtajasopimuksessa sovittuun oikeuteen hankkia osakkeita osakepalkkiojärjestelmän alussa, jolloin Pihlajalinna luovutti osakkeita ostoja vastaan. Pihlajalinna luovutti toukokuussa 2024 yhteensä 11 977 yhtiön hallussa olevaa osaketta osana hallituksen vuosipalkkiota.

Osakepääoma

Pihlajalinnalla on yksi osakesarja ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Yhtiön osakkeella ei ole nimellisarvoa. Kaikki osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon ja muuhun yhtiön varojenjakoon. Osakkeet ovat arvo-osuusjärjestelmässä.

Käyvän arvon rahastoa

Käyvän arvon rahasto sisältää rahavirran suojaukseksi solmitun ja suojauslaskennan ehdot täyttävän johdannaissopimuksen käyvän arvon muutoksen tehokkaan osan. Käyvän arvon rahasto sisältää myös alkuvuonna 2023 myydyn johdannaissopimuksen raportointihetkellä jäljellä olevan arvon. Myyntivoitto esitetään käyvän arvon rahastossa veroilla vähennettynä ja siirretään tulosvaikutteiseksi samoilla kausilla kuin suojatut odotettavissa olevat vastaiset rahavirrat vaikuttavat tulokseen eli vuosien 2023–2027 aikana. Myydyn johdannaissopimuksen osuus käyvän arvon rahastosta on raportointihetkellä noin 1,8 (2,5) miljoonaa euroa.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin kuin sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

Hybridilaina

Pihlajalinna laski 27.3.2023 liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilainan. Hybridilainan kuponkikorko on kiinteä 12,00 prosenttia vuodessa 27.3.2026 (Tarkistuspäivä) saakka. Tarkistuspäivästä alkaen korko on vaihtuva 14,00 prosenttia lisättynä 3 kuukauden Euriborilla hybridilainan ehtojen mukaisesti. Hybridilainalla ei ole määrättyä eräpäivää. Pihlajalinnalla on oikeus lunastaa hybridilaina takaisin Tarkistuspäivänä ja kunakin koronmaksupäivänä tämän jälkeen.

Hybridilaina on rahoitusinstrumentti, joka on alisteinen yhtiön muille velkasitoumuksille. Hybridilainaa käsitellään luonteensa mukaisesti oman pääoman eränä, jolloin myös kertynyt korko ja liikkeeseenlaskuun liittyvät transaktiokulut esitetään luonteensa mukaisesti omassa pääomassa, mahdollisella verovaikutuksella vähennettynä. Hybridilainan haltijalla ei ole osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia, eikä hybridilaina laimenna nykyisten osakkeenomistajien omistuksia.

Hybridilainan korot 1,9 miljoonaa euroa ja vertailukauden liikkeeseenlaskukulut 0,4 miljoonaa euroa on kirjattu kertyneiden voittovarojen vähennykseksi. Tilinpäätöshetkellä hybridilainan maksamaton korko oli 1,9 (1,9) miljoonaa euroa.

Jakokelpoiset varat

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 216 832 340,28 euroa, josta tilikauden voitto on 15 823 303,76 euroa.

Osingot

Vuoden 2023 tuloksesta osinkoa jaettiin 0,07 euroa osakkeelta. Hallitus ehdottaa, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkoa 0,38 euroa osakkeelta.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu varojenjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

23. Rahoitusvelat

1000 €	2024	2023
Pitkäaikaiset korolliset velat
Pankkilainat	113 203	143 800
Muut velat	499	536
Vuokrasopimusvelat	180 887	199 834
	294 589	344 169
Lyhytaikaiset korolliset velat
Pankkilainat	1 823	2 296
Vuokrasopimusvelat	31 047	30 754
Yhteensä	32 870	33 051
Korolliset rahoitusvelat yhteensä	327 459	377 220

Pihlajalinnan rahoitusjärjestelyä on kuvattu tarkemmin liitetiedon 26 Rahoitusriskien hallinta yhteydessä.

Konsernin valmiusluottosopimuksesta nostetut lainaerät ovat tosiasiallisesti pitkäaikaisia, vaikka nostettujen lainaerien maturiteetti on 1, 3 tai 6 kuukautta, sillä Pihlajalinnalla on ehdoton oikeus lykätä maksua vähintään 12 kuukautta raportointipäivästä.

Vuokrasopimusvelat

1000 €	2024	2023
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat
Käyttöomaisuustontit	374	443
Käyttöoikeusrakennukset ja -toimitilat	179 321	198 890
Käyttöoikeuskalusto	1 192	500
	180 887	199 834

Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat

Käyttöomaisuustontit	77	100
Käyttöoikeusrakennukset ja -toimitilat	30 120	30 076
Käyttöoikeuskalusto	850 31 047	578 30 754

24. Korollisten velkojen ei-rahavirtavaikutteiset muutokset

1000 €		2023 Rahavirrat	Uudet osamaksut ja vuokrasopimusvelat	Efektiivinen korko	2024
Pitkäaikaiset korolliset velat	144 336	-32 086	1 512	-60	113 702
Lyhytaikaiset korolliset velat	2 296	-473	0	0	1 823
Vuokrasopimusvelat	230 588	-32 068	13 414	0	211 934
Kokonaisvelat rahoitustoiminnasta	377 220	-64 628	14 926	-60	327 459

25. Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa liiketoiminnan normaalit toimintaedellytykset, mahdollistaa konsernin strategian mukaiset investoinnit ja kasvattaa omistaja-arvoa pitkällä aikavälillä. Pääomarakenteeseen vaikutetaan pääasiassa osingonjaon ja osakeantien kautta.

Keskeisimmät pääoman hallintaa koskevat tunnusluvut ovat omavaraisuusaste, nettovelan

suhde oikaistuun käyttökatteeseen ja nettovelkaantumisaste. Rahoitusjärjestelyyn liittyviä lainakovenantteja on kuvattu tarkemmin liitetiedon 26 Rahoitusriskien hallinta yhteydessä.

Liite	2024	2023
	168 951	144 591
		657 187
	26,8 %	22,0 %
23	327 459	377 220
	-30 908	-24 517
	296 551	352 703
	175,5 %	243,9 %
		72 487
		8 133
	100 728	80 621
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen
		630 139 101 508 -779 2,9

* Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, liittyvät liiketoiminnan hankintojen tai divestointien kuluihin (IFRS 3), ovat harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna on esittänyt oikaisueränä myös IFRS-tulkintakomitean antaman pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen mukaiset kulukirjaukset ja poistojen oikaisut. Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kulukirjauksia ja poistojen oikaisuja ei ole käsitelty 1.1.2024 alkaen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Käyttökatteen oikaisut tilikaudella olivat yhteensä -0,8 (8,1) miljoonaa euroa.

¹⁾ Omavaraisuusaste-tunnusluvun laskentakaava on 100 x Oma pääoma / (Taseen loppusumma- saadut ennakot)

²⁾ Nettovelkaantumisaste-tunnusluvun laskentakaava on 100 x Korollinen nettovelka / Oma pääoma.

26. Rahoitusriskien hallinta

Konsernin pääasialliset rahoitusriskit ovat luotto- ja vastapuoliriski sekä korko- ja maksuvalmiusriskit. Konserni toimii Suomessa eikä näin ollen altistu toiminnoissaan merkittäville valuuttakurssiriskeille. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet ovat hallituksen hyväksymät ja rahoitusriskien tunnistamisesta ja käytännön riskienhallinnasta vastaa konsernin talous- ja rahoitusjohtaja yhdessä liiketoimintajohdon kanssa. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa riittävä maksuvalmius ja minimoida rahoituskustannukset sekä tuottaa johdolle säännöllisesti informaatiota konsernin rahoituksellisesta tilanteesta ja riskeistä.

Konsernin talous- ja rahoitustoiminto seuraa aktiivisesti konsernin taloudellisten kovenanttien toteumaarvoja sekä ennakoi rahoituksellista liikkumavaraa suhteessa kovenanttien maksimiarvoihin osana konsernin liiketoiminnan suunnittelua.

Maksuvalmiusriski

Konsernissa seurataan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää analysoimalla rahavirtaennusteita, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Konsernin rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riittävien luottolimiittien, lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman ja riittävän pitkien laina-aikojen avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoitusmuotoja. Konsernin rahoitusjärjestelyn kovenanttitasojen ennustaminen on jatkuvaa.

kentaa, jolloin käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Koronvaihtosopimuksen alkamispäivä oli maaliskuussa 2023 ja se on voimassa 25.3.2027 asti ja sen käypä arvo oli -0,8 (0,2) miljoonaa euroa tilikauden lopussa.

Pihlajalinna laski 27.3.2023 liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilainan, jonka vuotuinen kuponkikorko on 12 %. Hybridilainalla ei ole määrättyä eräpäivää. Pihlajalinnalla on oikeus lunastaa hybridilaina takaisin Tarkistuspäivänä 27.3.2026 ja kunakin koronmaksupäivänä tämän jälkeen. Hybridilainaa käsitellään Pihlajalinnan IFRS-konsernitilinpäätöksessä oman pääoman eränä ja sitä on kuvattu tarkemmin liitetiedon 22 Omaa pääomaa koskevat liitetiedot yhteydessä.

Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä rahoitusvaroja 30,9 (24,5) miljoonaa euroa, jonka lisäksi konsernilla oli tilinpäätöstilanteessa käytettävissään 70,0 (70,0) miljoonaa euroa sitovia käyttämättömiä rahoituslimiittejä. Käyttämättömät rahoituslimiitit koostuvat 10 miljoonan euron tililimiittisopimuksesta sekä 60 miljoonan euron nostamattomasta valmiusluottolimiitistä. Konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden päättyessä 26,8 (22,0) prosenttia.

Rahoitusvelkojen takaisinmaksuaikataulu

Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä. Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä koronmaksut että pääoman takaisinmaksut. Nostettujen velkaerien koronmaksut on esitetty seuraavassa taulukossa siinä ajankohdassa, missä ne tosiasiallisesti myös maksetaan.

	Tasearvo
1000 €		31.12.2024 alle 1 vuosi 1-2 vuotta 2-3 vuotta 3-4 vuotta yli 4 vuotta
Lainat rahoituslaitoksilta	115 026	-7 325	-7 065	-114 111	-843
Vuokrasopimusvelat	211 934	-34 556	-30 970	-26 674	-22 858	-113 923
Muut korolliset velat	499	-57	-57	-57	-57	-569
Ehdollinen vastike	871	-6	-874
Ostovelat	24 075	-24 075
Yhteensä	352 405	-66 020	-38 966	-140 842	-23 758	-114 492

1000 €	Tasearvo	31.12.2023 alle 1 vuosi 1-2 vuotta 2-3 vuotta 3-4 vuotta yli 4 vuotta
Lainat rahoituslaitoksilta	136 096	-9 355	-8 607	-132 628	-1 239	-424
Valmiusluottolimiitti	10 000	-543	-541	-10 223
Vuokrasopimusvelat	230 588	-34 452	-31 357	-26 340	-23 702	-134 500
Muut korolliset velat	536	-57	-57	-57	-57	-589
Ehdollinen vastike	910	-706	-216
Ostovelat	27 051	-27 051
Yhteensä	405 181	-72 165	-40 779	-169 249	-24 998	-135 513

Lainakovenantit

Konsernin tärkeimmät lainakovenantit raportoidaan rahoittajille vuosineljänneksittäin. Jos konserni rikkoo lainakovenanttiehtoja, velkoja voi vaatia lainojen nopeutettua takaisinmaksua. Johto tarkkailee ja raportoi hallitukselle lainakovenanttiehtojen täyttymistä säännöllisesti.

Rahoitusjärjestelyyn liittyvät tavanomaiset leverage- (nettovelan suhde pro forma käyttökatteeseen) ja gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste). Kovenanttien laskennassa ei oteta huomioon IFRS 16 vuokrasopimusvelkoja. Rahoituksen lainamarginaali on lisäksi sidottu Pihlajalinnan keskeisimpiin vastuullisuustavoitteisiin: potilastyytyväisyyteen, leikkaushoidon saatavuuteen ja henkilöstön tyytyväisyyteen. Vastuullisuustavoitteet vaikuttavat vähäisissä määrin lainamarginaaliin riippuen siitä, miten monta määritellyistä vastuullisuustavoitteista saavutetaan. Tilikauden lopussa rahoitusjärjestelyn mukaiset vastuullisuustavoitteet eivät aiheuttaneet muutosta lainamarginaaleihin.

Rahoitusjärjestelyn gearing-kovenanttitaso on 115 prosenttia ja leverage-taso on 3,75. Tilikauden aikana ja tilinpäätöspäivänä konserni täytti rahoitussopimuksessa sovitut kovenanttiehdot. Lainamäärä tilinpäätöshetkellä 31.12.2024, johon kovenanttiehtoja sovelletaan, on 110,0 (140,0) miljoonaa euroa.

Korkoriski

Konserni altistuu korkoriskille ulkoisen rahoitusjärjestelynsä kautta. Riskienhallinnan periaatteiden mukaisesti hallitus päättää konsernin lainakannan korkosuojauksen tarpeellisuudesta ja kattavuudesta.

Konsernilla on olemassa 65 miljoonan euron nimellisarvoinen koronvaihtosopimus, joka on solmittu suojaamaan vaihtuvakorkoista rahoitusjärjestelyä. Koronvaihtosopimukseen sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa. Koronvaihtosopimuksen alkamispäivä oli maaliskuussa 2023 ja se on voimassa 25.3.2027 asti. Konserni myi alkuvuonna 2023 aiemman koronvaihtosopimuksensa ja koronvaihtosopimuksen käypä arvo sopimuksen päätöshetkellä oli noin 3,9 miljoonaa euroa. Myyntivoitto esitetään käyvän arvon rahastossa veroilla vähennettynä ja siirretään tulosvaikutteiseksi samoilla kausilla kuin suojatut odotettavissa olevat vastaiset rahavirrat vaikuttavat tulokseen eli vuosien 2023–2027 aikana.

Tilinpäätöspäivänä 66 (63) prosenttia korollisista veloista on kiinteäkorkoista. Konsernin korollisten velkojen ja johdannaisten keskimääräinen vuosikorko tilikaudella oli noin 2,9 (3,2) prosenttia. Rahoitussalkun duraatio eli korkosidonnaisuusaika oli 3,5 (3,6) vuotta.

Alla olevassa taulukossa on esitetty konsernin korkopositio tilikauden lopussa.

1 000 €	2024	2023
Kiinteäkorkoiset rahoitusvelat	216 960	236 786
Vaihtuvakorkoiset rahoitusvelat	111 908	141 822
Korkojohdannaisen vaikutus	-65 000	-65 000
Vaihtuvakorkoinen positio yhteensä	46 908	76 822

Alla olevassa taulukossa on esitetty vaikutukset konsernin voittoon ennen veroja, mikäli markkinakorot nousisivat tai laskisivat ja muut tekijät säilyisivät muuttumattomina. Herkkyysanalyysi perustuu raportointikauden päättymispäivän korkopositioon sisältäen johdannaisten suojausvaikutuksen. Koska konsernilla ei ole merkittäviä korollisia varoja, konsernin tuotot ja operatiiviset kassavirrat eivät olennaisesti altistu markkinakorkojen vaihtelulle.

1 000 €	2024	2024	2023	2023
Muutos	1 % -yksikköä korkeampi	1 % -yksikköä matalampi	1 % -yksikköä korkeampi	1 % -yksikköä matalampi
Vaikutus voittoon ennen veroja	-469	489	-768	1 418

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Laatimisperiaate

Yhtiö soveltaa suojauslaskentaa vähentämään tulevien rahavirtojen korkojen vaihtelusta johtuvaa tulosvaihtelua. Johdannaissopimukset merkitään taseeseen käypään arvoon kaupankäyntipäivänä ja arvostetaan uudelleen käypään arvoon tilinpäätöspäivänä. Johdannaissopimukset sisältyvät lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin tai -velkoihin, paitsi yli 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä realisoituvat johdannaissopimukset, jotka kirjataan pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin tai -velkoihin. Jos johdannaissopimus täyttää rahavirran suojauksen ehdot, ja sen suojausvaikutus voidaan osoittaa tehokkaaksi, käyvän arvon muutos kirjataan omaan pääomaan.

Rahavirran suojauksissa suojauskohteiden ja instrumenttien kriittiset ehdot ovat samat ja suojauskohteille sovelletaan suojausastetta 1:1. Suojauslaskentaa aloitettaessa dokumentoidaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välinen suhde sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet. Suojaussuhteen tehokkuutta testataan säännöllisesti ja tehokas osuus kirjataan suojauskohteen mukaisesti suojattavan kohteen arvonmuutosta vastaan oman pääoman käyvän arvon rahastoon. Tehoton osuus kirjataan luonteensa mukaisesti joko rahoituseriin tai muihin liiketoiminnan tuottoihin tai kuluihin. Suojauslaskenta lopetetaan, kun suojausinstrumentti erääntyy tai myydään, sopimus puretaan tai toteutetaan. Tällöin suojausinstrumenteista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu.

Suojaukseen käytettävät johdannaiset

Konsernilla on olemassa 65 miljoonan euron nimellisarvoinen koronvaihtosopimus, joka on solmittu suojaamaan vaihtuvakorkoista rahoitusjärjestelyä. Koronvaihtosopimukseen sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa. Koronvaihtosopimuksen alkamispäivä oli maaliskuussa 2023 ja se on voimassa 25.3.2027. Sopimuksen käypä arvo oli -0,8 (0,2) miljoonaa euroa tilikauden lopussa. Sopimuksen perusteella konserni maksaa kiinteää 2,8 prosentin korkoa sekä saa vaihtuvaa 6 kk Euribor -korkoa alkamispäivästä alkaen.

Konserni myi alkuvuonna 2023 aiemman koronvaihtosopimuksensa ja koronvaihtosopimuksen käypä arvo sopimuksen päätöshetkellä oli noin 3,9 miljoonaa euroa. Myyntivoitto esitetään käyvän arvon rahastossa veroilla vähennettynä ja siirretään tulosvaikutteiseksi samoilla kausilla kuin suojatut odotettavissa olevat vastaiset rahavirrat vaikuttavat tulokseen eli vuosien 2023–2027 aikana.

Alla oleva taulukko kuvaa johdannaisen kassavirtoja vuosittain markkinakoroilla laskettuna. Lisäksi alla on esitetty johdannaisen herkkyysanalyysi, joka kuvaa johdannaisen markkina-arvon muutosta, kun korkokäyrä nousee tai laskee ja muut tekijät säilyvät muuttumattomina.

Johdannaisen kassavirrat

2025	2026	2027		Yhteensä

-21	-440	-176		-637
				Yhteensä

632		-536	-235	-453
	2024	2025 -314	2026	2027

Johdannaisen herkkyysanalyysi

€1 000	2024	2024
Korkokäyrän muutos	1 % -yksikköä mata	1 % -yksikköä korke
	lampi	ampi
Korkojohdannaisen markkina-arvon muutos	-1 300	1 282

€1 000	2023	2023
Korkokäyrän muutos	1 % -yksikköä mata	1 % -yksikköä korke
	lampi	ampi
Korkojohdannaisen markkina-arvon muutos	-1 928	1 868

Luottoriski

Konsernin luottoriski koostuu pääasiassa liiketoimintaan liittyvien asiakassaamisten luottoriskistä. Konsernin suurimmat asiakkaat ovat hyvinvointialueita, vakuutusyhtiöitä tai vakavaraisia pörssinoteerattuja yrityksiä. Liitetiedossa 17 Myyntisaamiset ja muut saamiset on esitetty konsernin keskeiset luottoriskit.

Yritys- ja henkilöasiakkaiden maksutiedot tarkistetaan joka käynnin yhteydessä. Perintäprosessissaan konserni käyttää ulkopuolista perintätoimistoa. Konserni tarjoaa yksityisasiakkaille rahoitusta Svea Rahoituksen kautta. Kyseinen järjestely sisältää asiakkaan luottokelpoisuuden tarkistuksen.

Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 17 Myyntisaamiset ja muut saamiset. Tilikauden tulosvaikutteisten luottotappioiden määrä ei ole ollut merkittävä. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa (ks. liitetieto 21 Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin).

Valuuttariski

Konserni toimii pääasiassa Suomen alueella eikä näin altistu toiminnoissaan merkittäville valuuttakurssiriskille. Konsernilla on vähäisiä ulkomaanvaluutan määräisiä hankintoja vuosittain.

27. Liiketoimintojen hankinnat ja luovutukset

Laatimisperiaatteet

Konsernin hankkiessa omaisuutta joko yritysjärjestelyin tai muiden järjestelyiden kautta johto arvioi omaisuuserän tosiasiallista luonnotta ja liiketoimintaa määritellessään, onko kyseessä liiketoimintojen yhdistäminen.

Kun omaisuuserän tai omaisuuserien ryhmä ei muodosta liiketoimintaa, hankintaa ei käsitellä liiketoimintojen yhdistämisenä ja tällöin konserni kirjaa yksittäisten varojen sekä velkojen hankinnan. Hankintameno kohdistetaan yksittäisille omaisuuserille ja veloille niiden hankintahetken käypien arvojen suhteessa ja liikearvoa ei synny.

Liiketoiminnoiksi määritellyt hankinnat käsitellään liiketoimintojen yhdistämisinä. Konserni kirjaa liiketoimintojen yhdistämisen käyttäen hankintamenetelmää. Luovutettu vastike, mukaan lukien ehdollinen kauppahinta sekä hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi sille kaudelle, jolloin ne ovat aiheutuneet. Hankitut liiketoiminnot on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan hankittuun liiketoimintaan. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta.

Jos liiketoimintojen yhdistämisen kirjanpitokäsittelyä ei saada valmiiksi sen raportointikauden loppuun mennessä, jonka aikana yhdistäminen tapahtuu, konserni esittää tilinpäätöksessään nämä hankinnat alustavina. Alustavia eriä oikaistaan, ja uusia varoja ja velkoja kirjataan takautuvasti, jos saadaan sellaista uutta informaatiota, joka koskee hankinta-ajankohtana vallinneita tosiseikka ja olosuhteita ja joka, jos se olisi ollut tiedossa, olisi vaikuttanut tuona ajankohtana kirjattuihin määriin. Tarkastelu ei ole pidempi kuin yksi vuosi hankinta-ajankohdasta lukien.

27.1. Hankitut liiketoiminnot

Hankitut liiketoiminnot 2024

Pihlajalinna hankki 1.5.2024 kokonaan omistukseensa entisen osakkuusyhtiön Kuura Digilääkäri Oy:n, josta Pihlajalinna omisti aiemmin 45 prosenttia. Pihlajalinna hankki 1.7.2024 entisen osakkuusyhtiönsä Digital Health Solutions Oy:n osakkeista 41,34 prosenttia ja kaupan jälkeen Pihlajalinna omistaa 82,37 prosenttia yhtiön osakkeista. Pihlajalinna yhdistelee yhtiöt tilinpäätöksessään tytäryhtiöinä vaiheittain toteutetun hankinnan mukaisesti. Aiempi omistusosuus yhtiöistä kirjattiin käypään arvoon ja syntynyt voitto, 78 tuhatta euroa, kirjattiin liiketoiminnan muihin tuottoihin. Seuraavassa on esitetty hankintalaskelmat yrityshankinnoista yhdistettyinä, koska hankinnat eivät ole yksittäin tarkasteltuina olennaisia:

milj. euroa	2024
Vastike
Käteinen raha	3,6
Kokonaishankintameno	3,6

Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen arvot hankintahetkillä olivat seuraavat:

milj. euroa	Liite	2024
Myyntisaamiset ja muut saamiset		0,2
Rahavarat		0,5
Varat yhteensä		0,7

Muut velat		0,2
Velat yhteensä		0,2

Hankittu nettovarallisuus		0,5

Liikearvon syntyminen hankinnoissa:

milj. euroa	Liite	2024
Luovutettu vastike		2,0
Aiempi omistus käypään arvoon arvostettuna		1,6
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus hankinnasta		0,0
Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus		-0,5
Liikearvo	14	3,1

Rahana maksettu kauppahinta tilikaudella		2,0
Hankittujen kohteiden rahavarat		-0,5
Rahavirtavaikutus tilikaudella		1,5

Liiketoimintojen yhdistämisestä syntyi 3,1 miljoonan euron liikearvo. Syntynyt liikearvo ei ole vähennyskelpoinen verotuksessa. Hankintaan liittyvät kulut 0,1 milj. euroa on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin (IFRS 3 -kulut). Yhdistämisen myötä katsauskaudella 2024 kirjattu liikevaihto eikä vaikutus katsauskauden tulokseen ole olennainen.

Hankitut liiketoiminnot 2023

Pihlajalinna ei tehnyt yrityshankintoja tilikaudella 2023.

27.2. Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat

Hankinnat 2024

		Hankittu osuus,	Uusi omistusosuus,
Yritys	Hankintapäivä	%	%
Suomen Yksityiset Hammaslääkärit Oy	1.9.2024	5 %	100 %
Kuusiolinna Terveys Oy	1.12.2024	3 %	100 %

1 000 €	Kauppahinta	Määräysvallattomien omistajien osuuden muutos	Vaikutus konsernin voittovaroihin
Suomen Yksityiset Hammaslääkärit Oy	52	-40	-12
Kuusiolinna Terveys Oy	120	34	-154

Hankinnat 2023

Yritys	Hankintapäivä	Hankittu osuus, %	Uusi omistusosuus, %
Suomen Yksityiset Hammaslääkärit Oy	7.7.2023 ja 16.10.2023	32 %	95 %
Pihlajalinna Ikioma Oy	1.1.2023	6 %	100 %

1 000 €	Kauppahinta	Määräysvallattomien omistajien osuuden muutos	Vaikutus konsernin voittovaroihin
Suomen Yksityiset Hammaslääkärit Oy	262	-278	15
Pihlajalinna Ikioma Oy	287	-70	-218

Laatimisperiaate

Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään liiketoimina omistajien kanssa. Omistusosuuden muutos johtaa Konsernin ja määräysvallattomien omistajien osuuksien kirjanpitoarvojen väliseen oikaisuun. Määräysvallattomien omistajien osuuteen tehtävän oikaisun ja maksetun tai saadun vastikkeen välinen erotus kirjataan voittovaroihin.

27.3. Myydyt liiketoiminnot

2024

Tilikaudella 2024 ei ole toteutettu yritysmyyntejä.

2023

Pihlajalinna myi suun terveyden palvelut Hammas Hohde Oy:lle 31.3.2023. Kaupan myötä vertailukaudella konsernitaseelta poistui nettovaroja yhteensä noin 5,1 miljoonan euron edestä. Kaupasta on kirjattu vertailukaudella 3,6 miljoonan euron myyntivoitto, joka on esitetty osana liiketoiminnan muita tuottoja. Osana kauppaa konserni myi Wiisuri Oy:n ja Pihlajalinna Hammasklinikat Oy:n koko osakekannat sekä osasta yhtiöistä suun terveyden palveluihin liittyvät liiketoiminnat.

28. Tytäryhtiöt ja olennaiset määräysvallattomien omistajien osuudet

Konsernin rakenne

Konsernilla oli 26 (28) tytäryritystä vuonna 2024. Tytäryrityksistä 16 (17) oli 100 % omistettuja ja 10 (11) tytäryritystä on osittain omistettuja. Luettelo konsernin kaikista tytäryrityksistä ja konsernirakenteen muutoksista on esitetty liitetiedossa 31 Tytäryhtiöt. Vuonna 2024 konsernilla oli 1 (3) osakkuusyritystä ja 1 (1) yhteinen toiminto.

Erittely olennaisista määräysvallattomien omistajien osuuksista konsernissa

	Pääasiallinen toimipaikka	Määräysvallattomien omistajien osuus äänivallasta		Määräysvallattomien omistajien osuus voitosta tai tappiosta		Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta
1000 €		2024	2023	2024	2023	2024	2023
Jämsän Terveys Oy	Jämsä	49 %	49 %	2 176	-1 288	-2 997	-5 173
Pihlajalinna Erityisasumispalvelut Oy	Hämeenlinna	30 %	30 %	31	129	30	-1
Dextra Lapsettomuusklinikka Oy	Helsinki	49 %	49 %	368	166	953	584
Pihlajalinna Liikuntakeskukset -konserni	useita	30 %	30 %	-210	-417	826	1 036
Yhteensä				2 365	-1 410	-1 189	-3 554

Taloudellisen informaation yhteenveto tytäryrityksistä, joissa on olennainen määräysvallattomien omistajien osuus

	Jämsän Terveys Oy		Pihlajalinna Erityisasumispalvelut Oy		Dextra Lapsettomuusklinikka Oy		Pihlajalinna Liikuntakeskukset - konserni
	2024	2023	2024	2023	2024	2023	2024	2023
Lyhytaikaiset varat	2 934	3 725	757	1 136	2 356	1 439	1 098	1 430
Pitkäaikaiset varat	409	876	3 898	4 126	3 378	3 651	36 917	37 916
Lyhytaikaiset velat	9 459	15 059	1 337	1 254	1 124	936	18 662	18 136
Pitkäaikaiset velat		80	3 215	3 996	2 041	2 321	17 483	18 632
Liikevaihto	38 771	69 204	7 176	6 848	5 445	5 100	15 327	14 489
Liikevoitto	4 351	-2 663	168	595	904	364	538	-127
Voitto / tappio	4 440	-2 628	104	430	751	338	-707	-1 401
Emoyrityksen omistajien osuus voitosta/tappiosta	2 264	-1 340	73	301	383	172	-497	-984
Määräysvallattomien omistajien osuus voitosta/tappiosta	2 176	-1 288	31	129	368	166	-210	-417
Liiketoiminnan nettorahavirta	-3 833	1 925	913	826	1 478	1 085	5 066	4 808
Investointien nettorahavirta	241	-85	91	-184	-1 015	-669	20	-599
Rahoituksen nettorahavirta,	3 652	-2 403	-1 004	-642	-465	-418	-5 060	-4 496
josta määräysvallattomille omistajille maksetut osingot

29. Osuudet osakkuusyrityksissä ja yhteisjärjestelyissä

Muutokset osuuksissa tilikauden aikana

Vertailukaudella osuus osakkuusyritysten ja yhteisjärjestelyiden tuloksesta sisältää noin 0,5 miljoonaa euroa arvonalentumisia Pihlajalinnan omistukseen Digital Health Solutions Oy:ssä.

1000 €		2024	2023
Osuudet osakkuusyrityksissä	Ullanlinnan Silmälääkärit Oy	26	34
	Digital Health Solutions Oy	0	0
	Kuura Digilääkärit Oy	0	1 557
Osuudet yhteisissä toiminnoissa	Koy Levin Pihlaja Oy	40	40
Tasearvo yhteensä		66	1 631

Osuudet osakkuusyrityksissä

	Pääasiallinen		Omistusosuus -%
Nimi	toimipaikka		2024	2023
Ullanlinnan Silmälääkärit Oy	Helsinki	Terveyspalvelut	37 %	37 %

Osuudet yhteisissä toiminnoissa

Konserni omistaa 31 % Kiinteistö Oy Levin Pihlajasta, joka yhdistellään konserniin yhteisenä toimintona omistusosuuden mukaan.

30. Ehdolliset velat ja varat sekä sitoumukset

Omasta puolesta annetut vakuudet	2024	2023
Takaukset	5 806	5 300
Kiinteistöjen alv-palautusvastuu	4	7
Vuokravastuut taseeseen kirjaamattomista vuokrasopimuksista	897	1 606
Vuokravakuustalletukset	122	234

Hybridilainan korot

Pihlajalinna laski 27.3.2023 liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilainan. Tilikauden lopussa maksamaton korko oli 1,9 (1,9) miljoonaa euroa.

Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

Jämsän kaupunki haastoi Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimuksen hinnantarkistusehtoa koskevassa asiassa käräjäoikeuteen. Näkemysero oli siitä, voiko kiinteä vuosihinta sote-palveluissa myös laskea hinnantarkistuksen vuoksi. Jämsän Terveys nosti lisävastakanteen Jämsän kaupunkia vastaan. Lisävastakanne koskee mm. palvelusopimuksen kohteena olevien palveluiden muutosten vaikutusta hintaan sekä palveluntuottajan vastuuta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointien rahoituksesta siltä osin kuin investoinnit palvelevat palvelusopimuksen jälkeistä aikaa ja toimintaa. Palveluntuottajalla oli oikeus kustannusnousuja vastaaviin hinnanmuutoksiin, ja sopimusosapuolilla oli neuvottelu- ja sopimisvelvoite.

Keski-Suomen käräjäoikeus antoi 4.4.2022 ratkaisunsa Jämsän Terveys Oy:n ja Jämsän kaupungin palvelusopimusta koskevaan riitaan. Käräjäoikeus ei kiistänyt Jämsän Terveyden palvelusopimuksen muuttuvien vastikkeiden perusteita, mutta katsoi esitetyn näytön kustannusten toteutumisesta riittämättömäksi. Pihlajalinna valitti käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen.

Vaasan hovioikeus antoi 22.11.2023 ratkaisunsa riitaan. Hovioikeus päätyi pitämään käräjäoikeuden antaman ratkaisun voimassa. Pihlajalinna jätti korkeimmalle oikeudelle valituslupahakemuksen ja valituksen koskien osaa Vaasan hovioikeuden tuomiota. Korkein oikeus ei myöntänyt Pihlajalinnalle valituslupaa koskien Vaasan hovioikeuden tuomiota.

Jämsän Terveys Oy on haastanut entisen tilaajan Jämsän kaupungin käräjäoikeuteen liittyen lähinnä koronakustannuskorvauksiin, jotka kaupunki on palvelusopimuksen vastaisesti jättänyt maksamatta. Lisäksi yhtiön ja kaupungin välille tilikaudella 2022 syntyi näkemysero henkilöstön siirron vaikutuksesta palvelusopimuksen vuosihintaan. Keski-Suomen käräjäoikeus käsitteli asian ja antoi joulukuun 2024 lopussa tuomionsa, jolla oikeus velvoitti Jämsän kaupungin maksamaan Jämsän Terveydelle sen vaatimat koronakustannukset korkoineen. Muilta osin, kuten henkilöstön siirron vaikutuksista vuosihintaan, osapuolet sopivat ennen oikeuden istuntoa. Keski-Suomen käräjäoikeuden antama tuomio ei ole lainvoimainen ja Jämsän kaupunki on valittanut päätöksestä Vaasan hovioikeuteen.

Pihlajalinnalla on vireillä joitakin työsuhteisiin liittyviä oikeudenkäyntejä, joista ei odoteta merkittäviä taloudellisia vaikutuksia konsernille.

Ehdolliset varat

Pihlajalinnalla on tilikauden 2024 päättyessä IAS 37 mukaisia ehdollisia saamisia 0,0 (8,2) miljoonan euroa. Vuoden 2024 aikana 1,5 miljoonaa euroa saamisista on palautettu tilinpäätökseen saamisiksi. Saamiset liittyvät Jämsän Terveyden saamisiin Jämsän kaupungilta, joiden osalta taloudellisen hyödyn koituminen Pihlajalinnan hyväksi on tullut käräjäoikeuden ratkaisun myötä varmaksi. Muutoin vuoden 2023 tilinpäätöksessä esitettyjen ehdollisten saamisten osalta Pihlajalinna ei koe taloudellisen hyödyn koitumista sille enää todennäköiseksi.

31. Tytäryhtiöt

Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet 31.12.2024

Konsernin emoyritys on Pihlajalinna Oyj, joka omistaa kaikki Pihlajalinna Terveys Oy:n A-sarjan osakkeet.

		Omistus	Osuus
Yritys	Kotipaikka	osuus	äänivallasta
Emoyritys Pihlajalinna Oyj	Tampere
Pihlajalinna Terveys Oy	Parkano	100 %	100 %
Ikipihlaja Johanna Oy	Jämsä	100 %	100 %
Jokilaakson Terveys Oy	Jyväskylä	90 %	90 %
Mäntänvuoren Terveys Oy	Tampere	91 %	91 %
Ikipihlaja Kuusama Oy	Kokemäki	100 %	100 %
Ikipihlaja Sofianhovi Oy	Mänttä-Vilppula	100 %	100 %
Ikipihlaja Matinkartano Oy	Lieto	100 %	100 %
Ikipihlaja Setälänpiha Oy	Lieto	100 %	100 %
Ikipihlaja Oiva Oy	Raisio	100 %	100 %
Kolmostien Terveys Oy	Parkano	96 %	96 %
Jämsän Terveys Oy	Jämsä	51 %	51 %
Kuusiolinna Terveys Oy	Alavus	100 %	100 %
Lääkäriasema DokTori Oy	Lappeenranta	100 %	100 %
Mediapu Oy	Oulu	100 %	100 %
Pihlajalinna Erityisasumispalvelut Oy	Hämeenlinna	70 %	70 %
Dextra Lapsettomuusklinikka Oy	Helsinki	51 %	51 %
Bottenhavets Hälsa Ab - Selkämeren Terveys Oy	Kristiinankaupunki	75 %	75 %
Linnan Klinikka Oy	Hämeenlinna	100 %	100 %
Pihlajalinna Liikuntakeskukset Oy	Tampere	70 %	70 %
Forever Helsinki Oy	Helsinki	70 %	70 %
Suomen Yksityiset Hammaslääkärit Oy	Tampere	100 %	100 %
Laihian Hyvinvointi Oy	Laihia	100 %	100 %
Digital Health Solutions Oy	Sotkamo	82 %	82 %
Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy	Helsinki	100 %	100 %
Pihlajalinna Ikioma Oy	Mikkeli	100 %	100 %
Pihlajalinna Kainuu Oy	Sotkamo	100 %	100 %

Tiedot osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedossa 29 Osuudet osakkuusyrityksissä ja yhteisjärjestelyissä.

Konsernirakenteen muutokset

Tilikaudella 2024 on toteutettu seuraavat tytäryhtiöiden fuusiot:

Fuusioitu yhtiö	Kohdeyhtiö	Ajankohta
Pihlajalinna Seppälääkärit Oy	Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy	1.3.2024
Kuura Digilääkäri Oy	Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy	1.10.2024
Kompassi Lääkärikeskus Oy	Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy	1.11.2024

Tilikaudella 2023 toteutettiin seuraavat tytäryhtiöiden fuusiot:

Fuusioitu yhtiö	Kohdeyhtiö	Ajankohta
Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy	Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy (ent. Pihlajalinna Omasairaala Oy 1.2.-31.12.2022)	1.1.2023
Pihlajalinna Turku Oy	Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy (ent. Pihlajalinna Omasairaala Oy 1.2.-31.12.2022)	1.1.2023
Etelä-Savon Työterveys Oy	Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy (ent. Pihlajalinna Omasairaala Oy 1.2.-31.12.2022)	1.1.2023
Pihlajalinna Oulu Oy	Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy (ent. Pihlajalinna Omasairaala Oy 1.2.-31.12.2022)	1.4.2023
Pihlajalinna Seppämagneetti Oy	Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy (ent. Pihlajalinna Omasairaala Oy 1.2.-31.12.2022)	1.5.2023

Liiketoimintojen hankinnat ja myynnit on kuvattu tarkemmin liitetiedon 27 Liiketoimintojen hankinnat ja luovutukset yhteydessä.

32. Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat tytäryritykset, osakkuusyritykset ja yhteisjärjestelyt. Lähipiiriin luetaan myös hallituksen ja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja ja heidän perheenjäsenensä ja määräysvaltayhtiöt. Konserniin kuuluvat tytäryritykset on kuvattu tarkemmin liitteessä 31 Tytäryhtiöt ja osakkuusyritykset sekä yhteisjärjestelyt liitteessä 29 Osuudet osakkuusyrityksissä ja yhteisjärjestelyissä.

Lähipiiritapahtumina on esitetty sellaiset lähipiirin kanssa tehdyt liiketoimet, jotka eivät eliminoidu konsernitilinpäätöksessä.

Johdon työsuhde-etuudet

1000 €	2024	2023
Rahapalkat, johtoryhmä	1 713	1 768
Osakepalkkio, johtoryhmä	143	0
Luontoisedut, johtoryhmä	12	36
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet, johtoryhmä	390	277
Johtoryhmä yhteensä	2 258	2 081

Palkat ja palkkiot

Tuomas Hyyryläinen on toiminut Pihlajalinnan toimitusjohtajana 1.9.2023 alkaen. Tilikaudella 2023 Pihlajalinnan toimitusjohtajana toimi 8.3.2023 asti Joni Aaltonen ja väliaikaisena toimitusjohtajana 9.3. - 31.8.2023 Mikko Wirén. Joni Aaltoselle maksettiin vuonna 2023 yhteensä 353 000 euroa palkkoja ja palkkioita ja Mikko Wirénille 174 000 euroa.

1000 €	2024	2023
Tuomas Hyyryläinen
Rahapalkat	378	120
Osakepalkkio	143	0
Luontoisedut	0	0
Yhteensä	521	120

Pihlajalinna luovutti tammikuussa 2024 yhteensä 20 000 osaketta toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläiselle (bruttomäärä ennen ennakonpidätyksen vähentämistä). Palkitseminen liittyi toimitusjohtajasopimuksessa sovittuun oikeuteen hankkia osakkeita osakepalkkiojärjestelmän alussa, jolloin Pihlajalinna luovutti osakkeita ostoja vastaan. Järjestelyä on kuvattu tarkemmin liitetiedon 6 Osakeperusteiset maksut yhteydessä.

Hallituksen puheenjohtaja	Jukka Leinonen	72	68
Hallituksen varapuheenjohtaja	Leena Niemistö	52	54
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja	Kim Ignatius	53	38
Hallituksen jäsen	Heli Iisakka	43	43
Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtaja	Hannu Juvonen	52	54
Hallituksen jäsen	Tiina Kurki	43	37
Hallituksen jäsen (3.4.2023 asti)	Mika Manninen	0	6
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja (10.4.2024 asti)	Seija Turunen	2	53

Halllitus

Osakkeina maksettavasta vuosipalkkiosta hallituksen puheenjohtajalle luovutettiin yhtiön hallussa olevia omia osakkeita yhteensä 2 662 (2 636) osaketta, varapuheenjohtajalle, henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 1 774 (1 757) osaketta kullekin ja hallituksen jäsenille kullekin 1 331 (1 318) osaketta.

Hallituksen jäsen Mikko Wirén 42 44 Yhteensä 358 397

1000 € 2024 2023

Toimitusjohtajasopimuksen mukainen irtisanomisaika on 6 kuukautta. Yhtiö on velvollinen korvaamaan toimitusjohtajalle sopimuksen päättämisestä kertakorvauksen, joka vastaa 8 kuukauden kokonaispalkkaa. Toimitusjohtajan eläke-edut ovat lakisääteiset. Toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläinen ei ole hallituksen jäsen.

Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat

	2024	2023
Johdon avainhenkilöt
Maksetut vuokrat	1 103	1 014
Ostetut palvelut	949	1 277
Muut maksut	138	0
Ennakkomaksut	-76	-99
Ostovelat	87	179
Osakkuusyritykset ja yhteisjärjestelyt
Maksetut vuokrat	38	29
Ostetut palvelut	321	944
Muut maksut	14	75
Ostovelat	6	197

Konserni on tilikaudella vuokrannut toimitilojaan Karkussa, Kangasalla ja Tampereella Mikko Wirénin määräysvaltayhtiöltä. Mikko Wirén on konsernin hallituksen jäsen. Konsernin yhtiöllä on lisäksi Mikko Wirénin määräysvaltayhtiön MWW Oy:n kanssa sopimus, jolla konserni ostaa terveydenhuollon ammattilaisten palveluita sekä liikkeenjohdon konsultointia. Lisäksi konserni on tilikauden aikana maksanut vanhoja saamisia, viivästyskorkoja sekä tiloihin liittyviä remonttikustannuksia Mikko Wirénin määräysvaltayhtiölle.

Liiketoimet osakkuusyritysten ja yhteisjärjestelyiden kanssa koostuvat pääosin terveydenhuollon ammattilaisten palveluiden hankkimisesta Kuura Digilääkäri Oy:ltä sekä maksetuista vuokrista Kiinteistö Oy Levin Pihlajalle.

33. Tilikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat

Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole tapahtunut mitään olennaista.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS PÄÄLASKELMAT, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

EUR	Liite	2024	2023
Liikevaihto	1.1.	11 988 270,96	9 077 280,90

Liiketoiminnan muut tuotot	1.2.	529 576,34	395 721,08
Henkilöstökulut	1.3.	-1 505 644,20	-1 397 212,74
Poistot ja arvonalentumiset	1.4.	-2 808 741,76	-2 672 301,20
Liiketoiminnan muut kulut	1.5	-11 742 181,16	-8 876 588,58

Liikevoitto (-tappio)		-3 538 719,82	-3 473 100,54
Rahoitustuotot ja -kulut	1.6	-621 839,96	-5 353 946,60
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		-4 160 559,78	-8 827 047,14
Tilinpäätössiirrot	1.7
Poistoeron muutos		265 842,71	-783 600,41
Konserniavustus		22 200 000,00	537 000,00
Tuloverot	1.8.	-2 481 979,17	1 364 318,99
Tilikauden voitto (tappio)		15 823 303,76	-7 709 328,56

Emoyhtiön tase, FAS

EUR	Liite	2024	2023
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	2.1	2 152 146,73	3 377 107,41
Aineelliset hyödykkeet	2.2	4 960 479,89	6 397 913,16
Sijoitukset	2.3	384 535 075,95	384 535 075,95
Pysyvät vastaavat yhteensä		391 647 702,57	394 310 096,52
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset	2.4	6 062,31	2 488 041,48
Lyhytaikaiset saamiset	2.5	72 586 162,82	50 925 791,76
Rahat ja pankkisaamiset		30 637 684,94	24 278 891,96
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		103 229 910,07	77 692 725,20

Vastaavaa yhteensä		494 877 612,64	472 002 821,72

Vastattavaa
Oma pääoma	2.6
Osakepääoma		80 000,00	80 000,00
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		183 190 483,50	183 190 483,50
Edellisten tilikausien voitto/tappio		17 818 553,02	28 043 605,15
Tilikauden voitto/-tappio		15 823 303,76	-7 709 328,56
Oma pääoma yhteensä		216 912 340,28	203 604 760,09

Tilinpäätössiirtojen kertymä	2.7	1 431 643,08	1 697 485,79

Vieras pääoma	2.8
Pitkäaikainen vieras pääoma		132 559 107,60	163 649 827,42
Lyhytaikainen vieras pääoma		143 974 521,68	103 050 748,42
Vieras pääoma yhteensä		276 533 629,28	266 700 575,84
Vastattavaa yhteensä		494 877 612,64	472 002 821,72

Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS

EUR	2024	2023
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos	15 823 303,76	-7 709 328,56
Poistot ja arvonalentumiset	2 808 741,76	2 672 301,20
Rahoitustuotot ja kulut	621 839,96	5 353 946,60
Muut oikaisut (tilinpäätössiirrot ja verot)	-19 972 927,67	-1 157 402,06
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	-719 042,19	-840 482,82
Nettokäyttöpääoman muutos	1 062 114,17	-1 039 744,79
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	343 071,98	-1 880 227,61
Saadut korot liiketoiminnasta	3 486 952,95	3 308 330,35
Maksetut välittömät verot	0,00	1 489 667,78
Liiketoiminnan rahavirta	3 830 024,93	2 917 770,52
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-207 283,68	-1 502 075,32
Aineettomien ja aineellisten luovutustulot	50 000,00	52 000,00
Saadut osingot	10 000 000,00	0,00
Investointien rahavirta	9 842 716,32	-1 450 075,32

Rahoituksen rahavirta
Konsernilainojen muutos	35 823 456,62	29 052 037,78
Konsernisaamisten muutos	3 751 291,99	5 349 810,60
Pitkäaikaisten lainojen nosto	110 000 000,00	5 000 000,00
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-141 096 795,80	-33 063 486,74
Saadut konserniavustukset	537 000,00	0,00
Oman pääoman ehtoisen hybridilainan nosto	0,00	20 000 000,00
Oman pääoman ehtoisen hybridilainan korot ja kulut	-2 402 500,00	-431 860,20
Maksetut korot Maksetut osingot	-11 410 677,51 -1 579 002,46	-7 317 894,98 0,00
Omien osakkeiden hankinta	-936 721,11	0,00

Rahoituksen rahavirta	-7 313 948,27	18 588 606,46
Rahavarojen muutos	6 358 792,98	20 056 301,66

Rahavarojen muutos	6 358 792,98	20 056 301,66
Rahavarat tilikauden alussa	24 278 891,96	4 222 589,95
Rahavarat tilikauden lopussa	30 637 684,94	24 278 891,96

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 31.12.2024

Laatimisperiaatteet

Pihlajalinna Oyj (2617455-1), kotipaikka Tampere, on Pihlajalinna-konsernin emoyhtiö. Yhtiö on perustettu 15.4.2014.

Pysyvien vastaavien arvostusperiaatteet

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoonsa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella.

Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat:

Kehittämismenot	5 - 7 vuotta
Muut aineettomat oikeudet	3 - 7 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot	5 - 7 vuotta
Koneet ja kalusto	3 - 10 vuotta

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenot, joiden todennäköinen taloudellinen käyttöaika on alle 3 vuotta, sekä pienhankinnat (alle 1 200 euroa) on kirjattu kokonaisuudessaan hankintatilikauden kuluksi. Yhtiön sijoitukset arvostetaan tilinpäätöksessä hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon, mikäli arvonalentuminen katsotaan pysyväksi.

Laskennallisten verojen kirjaaminen

Laskennallinen verovelka- tai saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.

Tuottojen jaksottaminen

Tuotteiden ja palveluiden myynti on tuloutettu niiden luovutuksen yhteydessä.

Aktivoidut kehittämismenot (KPA 2:4, 3-4)

Yhtiön aktivoimat Pihlajalinna -mobiilisovellusta ja yhtiön verkkosivujen kehitystä koskevat tuotekehitysmenot poistetaan vaikutusaikanaan. Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvä poistamaton kehittämismeno, joka rajoittaa voitonjakoa, oli tilikauden lopussa 0 (96) tuhatta euroa.

Eläkkeiden kirjaaminen

Henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.

Johdannaissopimukset

Yhtiöllä on olemassa korkojohdannainen, jota käytetään suojaamaan vaihtuvakorkoista rahoitusjärjestelyä. Yhtiö esittää koronvaihtosopimuksen varovaisuudenperiaatteella tilinpäätöksessään (KILA 2016/1963). Johdannaissopimuksen negatiivinen käyvä arvo kirjataan alimman arvon periaatetta noudattaen kuluksi tuloslaskelmaan ja velaksi taseeseen. Positiivinen realisoitumaton käypä arvo esitetään taseen ja tuloksen ulkopuolisina eränä vain liitetiedoissa. Lisätietoja johdannaisesta on esitetty Muut liitetiedot kohdassa.

Hybridilaina

Pihlajalinna Oyj laski 27.3.2023 liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilainan. Hybridilaina esitetään taseen vieraassa pääomassa ja korot esitetään tuloslaskelman rahoituskuluissa.

1.1. Liikevaihto

EUR	2024	2023
Liikevaihto toimialoittain
Palveluiden myynti	0,00	3 160,00
Palveluiden myynti, konserni	11 988 270,96	9 074 120,90
	11 988 270,96	9 077 280,90

1.2. Liiketoiminnan muut tuotot

EUR	2024	2023
Vuokratuotot	0,00	116 400,00
Vuokratuotot laitteista	416 086,56	239 637,60
Muut tuotot	113 489,78	0,00
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	0,00	39 683,48
	529 576,34	395 721,08

1.3. Henkilöstökulut

EUR	2024	2023
Palkat ja palkkiot	-1 311 778,04	-1 245 387,37
Eläkekulut	-173 110,81	-132 917,15
Muut henkilösivukulut	-20 755,35	-18 908,22
	-1 505 644,20	-1 397 212,74

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana	3	3

Pihlajalinna Oyj:n hallituksen palkkiot sisältyvät yhtiön henkilöstökuluihin. Varsinainen yhtiökokous 10.4.2024 päätti, että hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2025 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta seuraavat euromääräiset vuosipalkkiot: hallituksen puheenjohtajalle 60 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle ja valiokuntien puheenjohtajille 40 000 euroa vuodessa ja muille jäsenille 30 000 euroa vuodessa.

Vuosipalkkio päätettiin maksaa yhtiön osakkeina ja rahana siten, että noin 40 prosentilla palkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loput maksetaan rahana. Palkkio voitiin maksaa kokonaan tai osittain rahana, mikäli hallituksen jäsenellä oli yhtiökokouspäivänä 10.4.2024 ollut hallussaan yli 1 000 000 euron arvosta yhtiön osakkeita. Yhtiö vastasi osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kuluista ja varainsiirtoverosta. Osakkeina maksettava palkkio suoritettiin luovuttamalla hallituksen jäsenille yhtiön hallussa olevia omia osakkeita yhteensä 11 977 kappaletta toukokuussa. Loput vuosipalkkiosta maksettiin samaan aikaan kerralla rahana.

Jos hallituksen jäsenen toimikausi päättyy ennen vuoden 2025 varsinaista yhtiökokousta, hallituksella on oikeus päättää vuosipalkkioiden mahdollisesta takaisinperinnasta sopivaksi katsomallaan tavalla.

Lisaksi yhtiökokous päätti, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan rahana jokaisesta hallituksen ja sen valiokuntien kokouksesta kokouspalkkio, jonka suuruus on 600 euroa. Lisaksi korvataan hallituksen jäsenten kohtuulliset matkakulut konsernin matkustussaannon mukaisesti.

1.4. Poistot ja arvonalentumiset

EUR	2024	2023
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat hyödykkeet	-1 377 555,98	-1 849 409,00
Aineelliset hyödykkeet	-1 431 185,78	-822 892,20
Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä	-2 808 741,76	-2 672 301,20

1.5. Liiketoiminnan muut kulut

EUR	2024	2023
Vapaaehtoiset henkilösivukulut	-54 775,34	-12 692,29
Toimitilakulut	-209 775,52	-172 718,41
Ajoneuvokulut	-2 744,54	-15 432,06
ICT kulut	-10 389 136,69	-7 359 055,50
Kone- ja kalustokulut	-5 475,60
Myynti-, markkinointi- ja matkakulut	-73 238,70	-66 666,55
Hallintokulut	-996 098,90	-1 250 023,77
Käyttöomaisuuden luovutustappiot	-10 935,87
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	-11 742 181,16	-8 876 588,58

Tilintarkastajan palkkiot

Yhteensä	164 516,13	109 549,05
Lausunnot	60 309,22	34 871,13
Tilintarkastuspalkkiot	104 206,91	74 677,92

		1.6. Rahoitustuotot ja -kulut
--	--	-------------------------------	--	--

EUR	2024	2023
Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä	10 000 000,0
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista
Saman konsernin yrityksiltä	2 960 678,03	3 174 052,50

Muilta Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista yhteensä	517 545,88 13 478 223,91	359 351,18 3 533 403,68

Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille	-3 389 503,31	-2 552 589,11
Muille	-10 710 560,56	-6 334 761,17
Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä	-14 100 063,87	-8 887 350,28

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-621 839,96	-5 353 946,60
1.7. Tilinpäätössiirrot
EUR	2024	2023
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus	265 842,71	-783 600,41
Saadut konserniavustukset	22 200 000,00	537 000,00
Yhteensä	22 465 842,71	-246 600,41
1.8. Tuloverot
EUR	2024	2023

Tuloverot yhteensä	-2 481 979,17	1 364 318,99
Tuloverot tilikaudelta varsinaisesta toiminnasta
Laskennallisen verosaamisen muutos	-2 481 979,17	1 364 318,99

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 146

TASEEN LIITETIEDOT

EUR	2024	2023
Kehittämismenot
Hankintameno tilikauden alussa	1 606 814,06	1 606 814,06
Hankintameno lopussa	1 606 814,06	1 606 814,06
Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa	-1 510 619,52	-1 348 490,86
Sumu-poistot tilikaudella	-96 194,54	-162 128,66
Kirjanpitoarvo lopussa	0,00	96 194,54
Muut aineettomat oikeudet
Hankintameno tilikauden alussa	1 658 013,65	1 658 013,65
Hankintameno lopussa	1 658 013,65	1 658 013,65
Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa	-1 618 867,23	-1 464 460,93
Sumu-poistot tilikaudella	-26 288,61	-154 406,30
Kirjanpitoarvo lopussa	12 857,81	39 146,42
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno tilikauden alussa	8 972 575,87	7 448 657,25
Lisäykset	100 564,00	1 251 142,00
Siirrot erien välillä	189 079,81	272 776,62
Hankintameno lopussa	9 262 219,68	8 972 575,87
Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa	-5 867 857,93	-4 334 983,89
Sumu-poistot tilikaudella	-1 255 072,83	-1 532 874,04
Kirjanpitoarvo lopussa	2 139 288,92	3 104 717,94
Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä
Hankintameno alussa	137 048,51	165 678,66
Lisäykset	52 031,30	244 146,47
Siirrot erien välillä	-189 079,81	-272 776,62
Hankintameno lopussa	0,00	137 048,51
Aineettomat hyödykkeet yhteensä
Hankintameno tilikauden alussa	12 374 452,09	10 879 163,62
Lisäykset	152 595,30	1 495 288,47
Hankintameno lopussa	12 527 047,39	12 374 452,09
Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa	-8 997 344,68	-7 147 935,68
Sumu-poistot tilikaudella	-1 377 555,98	-1 849 409,00
Kirjanpitoarvo lopussa	2 152 146,73	3 377 107,41

2.2. Aineelliset hyödykkeet
EUR	2024	2023
Koneet ja kalusto
Hankintameno tilikauden alussa	8 965 291,18	3 585 374,34
Lisäykset	54 688,38	5 490 765,53
Vähennykset	-135 413,04	-110 848,69
Hankintameno lopussa	8 884 566,52	8 965 291,18
Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa	-2 567 378,02	-1 843 017,99
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	74 477,17	98 532,17
Sumu-poistot tilikaudella	-1 431 185,78	-822 892,20
Kirjanpitoarvo lopussa	4 960 479,89	6 397 913,16
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
Hankintameno tilikauden alussa	8 965 291,18	3 585 374,34
Lisäykset	54 688,38	5 490 765,53

Kirjanpitoarvo lopussa	4 960 479,89	6 397 913,16
Sumu-poistot tilikaudella	-1 431 185,78	-822 892,20
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	74 477,17	98 532,17
Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa	-2 567 378,02	-1 843 017,99
Hankintameno lopussa	8 884 566,52	8 965 291,18
Vähennykset	-135 413,04	-110 848,69

2.3. Sijoitukset

EUR	2024	2023
Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno tilikauden alussa	50 000,00	50 000,00
Hankintameno lopussa	50 000,00	50 000,00

Tytäryhtiöosakkeet
Hankintameno tilikauden alussa	384 485 075,95	384 485 075,95
Hankintameno lopussa	384 485 075,95	384 485 075,95

Sijoitukset yhteensä 384 535 075,95 384 535 075,95

Luettelo konsernin kaikista tytäryrityksistä on esitetty konsernin liitetiedossa 31 Tytäryhtiöt.

VUOSI 2024
---------------	--	--

2.4. Pitkäaikaiset saamiset
EUR	2024	2023
Saamiset muilta
Laskennalliset verosaamiset	6 062,31	2 488 041,48
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	6 062,31	2 488 041,48
2.5. Lyhytaikaiset saamiset
EUR	2024	2023
Saamiset muilta
Myyntisaamiset	0,00	12 028,00
Muut saamiset	678 769,65	42 542,85
Siirtosaamiset	5 345 447,22	1 565 976,02
Yhteensä	6 024 216,87	1 620 546,87
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	1 103 518,86	1 808 354,87
Lainasaamiset	41 781 347,28	45 532 639,27
Siirtosaamiset	23 677 079,81	1 964 250,75
Yhteensä	66 561 945,95	49 305 244,89
Siirtosaamisten olennaiset erät
Konserniavustus	22 200 000,00	537 000,00
Jaksotetut henkilösivukulut	54 009,11	64 005,82
Ostolaskujen jaksotus	5 829 141,88	2 462 106,74
Muut	939 376,04	467 114,21
Yhteensä	29 022 527,03	3 530 226,77

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 72 586 162,82 50 925 791,76

2.6. Oma pääoma
EUR	2024	2023
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma alussa	80 000,00	80 000,00
Osakepääoma lopussa	80 000,00	80 000,00
Sidottu oma pääoma yhteensä	80 000,00	80 000,00
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto alussa	183 190 483,50	183 190 483,50
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto lopussa	183 190 483,50	183 190 483,50
Edellisten tilikausien voitto/-tappio alussa	20 334 276,59	28 043 605,15
Osingonjako	-1 579 002,46	0,00
Omien osakkeiden hankinta	-936 721,11	0,00
Edellisten tilikausien voitto/-tappio	17 818 553,02	28 043 605,15
Tilikauden voitto (tappio)	15 823 303,76	-7 709 328,56
Vapaa oma pääoma yhteensä	216 832 340,28	203 524 760,09
Oma pääoma yhteensä	216 912 340,28	203 604 760,09

Edellisten tilikausien voitto/tappio	17 818 553,02	28 043 605,15
Tilikauden tulos	15 823 303,76	-7 709 328,56
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	183 190 483,50	183 190 483,50
Aktivoidut kehittämismenot	0,00	-96 194,54
Jakokelpoinen vapaa oma pääoma	216 832 340,28	203 428 565,55

Osakkeiden lukumäärä	22 620 135	22 620 135
joista yhtiön hallussa olevia omia osakkeita	141 184	53 980
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä	22 478 951	22 566 155

2.7. Tilinpäätössiirtojen kertymä

EUR	2024	2023
Kertynyt poistoero	1 431 643,08	1 697 485,79

	2.8. Vieras pääoma

EUR	2024	2023
2.8.1 Pitkäaikaiset velat
Velat muille
Lainat rahoituslaitoksilta	110 000 000,00	140 000 000,00
Hybridilaina	20 000 000,00	20 000 000,00
Muut pitkäaikaiset velat	2 559 107,60	3 649 827,42
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	132 559 107,60	163 649 827,42
2.8.2 Lyhytaikaiset velat
Velat muille
Ostovelat	6 289 126,00	1 373 176,58
Muut velat	1 145 783,75	1 212 740,53
Siirtovelat	5 050 694,19	4 643 388,60
	12 485 603,94	7 229 305,71
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat	453,50	85 105,25
Siirtovelat	35 244,00	106 573,84
Muut velat	131 453 220,23	95 629 763,61
	131 488 917,73	95 821 442,70
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
Henkilöstökulujaksotukset	419 860,59	173 339,05
Korkojaksotukset	4 157 410,10	4 013 966,92
Muut erät	508 667,50	562 656,47
	5 085 938,19	4 749 962,44

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	143 974 521,67	103 050 748,41

MUUT LIITETIEDOT

EUR	2024	2023
Vakuudet ja vastuusitoumukset
Muut takaukset	157 270,00	157 270,00

Pihlajalinnan rahoitusjärjestelyt

Pihlajalinna järjesteli kesäkuussa 2024 uudelleen pitkäaikaisen velkarahoituksensa vastuullisuussidonnaisella rahoitusjärjestelyllä. Rahoitussopimus koostuu konsernin aiemman velan uudelleenrahoitukseen käytetystä vakuudettomasta 110 miljoonan euron määräaikaislainasta sekä konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin tarkoitetusta 60 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä. Rahoitussopimus on kolmevuotinen ja sisältää lisäksi kaksi optiovuotta.

Rahoitusjärjestelyyn liittyvät tavanomaiset Pihlajalinna-konsernin lukuihin perustuvat leverage- (nettovelan suhde pro forma käyttökatteeseen) ja gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste). Kovenanttien laskennassa ei oteta huomioon IFRS 16 -vuokrasopimusvelkoja. Rahoituksen lainamarginaali on lisäksi sidottu Pihlajalinnan keskeisimpiin vastuullisuustavoitteisiin: potilastyytyväisyyteen, leikkaushoidon saatavuuteen ja henkilöstön tyytyväisyyteen. Vastuullisuustavoitteet vaikuttavat vähäisissä määrin lainamarginaaliin riippuen siitä, miten monta määritellyistä vastuullisuustavoitteista saavutetaan. Tilikauden lopussa rahoitusjärjestelyn mukaiset vastuullisuustavoitteet eivät aiheuttaneet muutosta lainamarginaaleihin. Tilikauden aikana ja tilinpäätöspäivänä konserni täytti rahoitussopimuksessa sovitut kovenanttiehdot.

Lainamäärä tilinpäätöksessä 31.12.2024, johon kovenanttiehtoja sovelletaan, on 110,0 (140,0) miljoonaa euroa.

Pihlajalinnalla on 65 miljoonan euron nimellisarvoinen koronvaihtosopimus, jolla vaihtuvakorkoisen rahoitusjärjestelyn korko on muutettu kiinteäksi. Koronvaihtosopimuksen alkamispäivä oli maaliskuussa 2023 ja se on voimassa 25.3.2027 asti ja sen käypä arvo oli -0,8 (0,2) miljoonaa euroa tilikauden lopussa. Johdannaissopimus on esitetty emoyhtiön tilinpäätöksessä varovaisuuden periaatteella ja tekohetken arvon ja tilinpäätöspäivän arvon välistä positiivista realisoitumatonta erotusta ei ole kirjattu tilinpäätökseen tuotoksi, mutta negatiivinen arvo on varattu kuluksi ja kirjattu velaksi.

Pihlajalinna myi alkuvuonna 2023 aiemman koronvaihtosopimuksensa ja koronvaihtosopimuksen käypä arvo sopimuksen päätöshetkellä oli noin 3,9 miljoonaa euroa. Myyntivoitto on esitetty vähentämässä edellisen tilikauden rahoituskuluja emoyhtiön tuloslaskelmalla.

Pihlajalinna laski 27.3.2023 liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilainan, jonka vuotuinen kuponkikorko on 12 %. Hybridilainalla ei ole määrättyä eräpäivää. Pihlajalinnalla on oikeus lunastaa hybridilaina takaisin Tarkistuspäivänä 27.3.2026 ja kunakin koronmaksupäivänä tämän jälkeen. Hybridilaina esitetään emoyhtiön tilinpäätöksessä taseen vieraassa pääomassa ja korot esitetään tuloslaskelman rahoituskuluissa.

Pihlajalinnalla oli tilinpäätöstilanteessa käytettävissään 70,0 (70,0) miljoonaa euroa sitovia käyttämättömiä rahoituslimiittejä. Käyttämättömät rahoituslimiitit koostuvat 10 miljoonan euron tililimiittisopimuksesta sekä 60 miljoonan euron nostamattomasta valmiusluottolimiitistä.

EUR	2024	2023
Vuokravastuut
Yhden vuoden kuluessa	166 880,64	158 211,96
Yli yhden, mutta enintään 5 vuoden kuluessa	278 134,40	395 529,90

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen päiväys ja allekirjoitukset

Tampereella 19. päivänä maaliskuuta 2025

Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta.

Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta.

Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

Jukka Leinonen Kim Ignatius Heli Iisakka Hannu Juvonen hallituksen puheenjohtaja

Tiina Kurki Leena Niemistö Mikko Wirén

Tuomas Hyyryläinen toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Sähköisen allekirjoituksen päivänä KPMG Oy Ab

Assi Lintula

KHT

VUOSI 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS PALKITSEMINEN

Tilintarkastuskertomus Pihlajalinna Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Pihlajalinna Oyj:n (y-tunnus 2617455-1) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.– 31.12.2024. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 7.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

EMINEN

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat	Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin tilintarkastuksessa
Liikearvon arvostaminen (konsernitilinpäätöksen liitetieto 14 Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo)
• Liikearvon määrä 31.12.2024 konsernitilinpäätöksessä on 254,8 miljoonaa euroa, joka on noin 40 % taseen loppusummasta ja 151 % konsernin omasta pääomasta. • Tilikauden 2024 alusta Pihlajalinna on ottanut käyttöön uuden raportointirakenteen, joka noudattaa konsernin liiketoimintamallia ja organisaatiorakennetta. Samalla liikearvo on kohdennettu rahavirtaa tuottaville yksiköille uuden raportointirakenteen mukai sesti. • Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vähintään vuosittain. Arvonalentumistes tausten taustalla olevien rahavirtaennusteiden määrittäminen edellyttää johdon harkintaa, joka koskee mm. liikevaihdon kasvua, kannattavuutta, diskonttauskorkoa ja pitkän aikavälin kasvutekijää. • Testauksissa käytettäviin ennusteisiin liittyvistä johdon arvioista ja tasearvojen merkittävyydestä johtuen liikearvon arvostaminen on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.	• Olemme käyneet läpi johdon raportointirakenteen muutoksen sekä arvioineet laskelmia, joiden perusteella liikearvo on jaettu rahavirtaa tuottaville yksiköille tilikauden alussa. • Olemme arvioineet johdon aiemmin laatimien ennusteiden toteutumista vertaa malla toteutuneita rahavirtoja aiempiin ennusteisiin. • Olemme arvioineet keskeisiä arvonalentumistestauslaskelmissa käytettyjä ole tuksia kuten liikevaihdon kasvu, kannattavuus, diskonttauskorko ja pitkän aika välin kasvutekijä suhteessa budjetteihin sekä strategiaan, konsernin ulkopuoli siin lähteisiin ja omiin näkemyksiimme. Ennusteisiin perehtyessämme olemme käyttäneet ammatillista harkintaa keskeisten oletusten arvioinnissa ja testaami sessa. • Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n arvonmäärityksen asiantuntijoita, jotka ovat arvioineet laskelmien teknisen toteutustavan oikeellisuutta ja verranneet käytettyjä oletuksia markkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin. • Lisäksi olemme arvioineet konsernitilinpäätöksen liikearvoa ja arvonalentumis testausta koskevien liitetietojen asianmukaisuutta.
Myyntituottojen kirjaaminen (konsernitilinpäätöksen liitetieto 2 Myyntituotot asiakassopimuksista)
• Konsernin tilikauden 2024 toteutunut liikevaihto 704,4 M€ muodostui monen tyyppisistä palveluista ja palvelukokonaisuuksista. Suoritevelvoitteet täyttyvät sekä ajan kuluessa että yhtenä ajankohtana ja palveluita tuotetaan useissa toimipisteissä ja kanavissa eri asiakas- ja maksajaryhmille. • Tietojärjestelmien kautta käsiteltävien myyntitapahtumien lukumäärä on suuri ja konsernissa on käytössä useita eri hinnoittelu- ja sopimusmalleja. • Pitkäaikaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistussopimuksissa tapahtui merkittäviä sopimusmuutoksia tilikaudella. • Sopimusmallien ja myyntitapahtumien moninaisuuden ja suuren lukumäärän vuoksi myyntituottojen kirjaaminen on tilintarkastuk sen kannalta keskeinen seikka.	• Tarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt myyntiprosesseihin liittyvän sisäisen valvontaympäristön arviointia ja keskeisimpien kontrollien testausta sekä aineis totarkastustoimenpiteitä. • Olemme arvioineet myynnin kannalta relevantteja tietojärjestelmiä ja niiden yleisiä it-kontrolleja. • Olemme testanneet myyntitapahtumien rekisteröintiä, laskutus- ja hinnoittelu prosessien toimivuutta sekä arvioineet myyntitapahtumien tuloutusten asian mukaisuutta ja oikea-aikaisuutta. • Olemme käyneet aineistotestauksena läpi sosiaali- ja terveydenhuollon ulkois tussopimusten muutoksia ja niiden vaikutusta tuloutuksiin. • Lisäksi olemme arvioineet konsernitilinpäätöksen myyntituottoja koskevien liite

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta emme ole tunnistaneet tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja.

tietojen asianmukaisuutta.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset

tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana Pihlajalinna Oyj:n perustamisesta 15.4.2014 alkaen yhtäjaksoisesti yksitoista vuotta ja Pihlajalinna Terveys Oy:ssä 31.12.2010 päättyneestä tilikaudesta alkaen. Pihlajalinna Oyj:stä on tullut yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö 8.6.2015. Olemme toimineet yhtiön tilintarkastajana koko sen ajan, kun se on ollut yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen ja vuosikertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Tampereella 20. maaliskuuta 2025

KPMG OY AB

Assi Lintula

KHT

Kestävyysraportin varmennuskertomus

Pihlajalinna Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Pihlajalinna Oyj:n (2617455–1) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS);

2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Pihlajalinna Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) "Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus".

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Kestävyysraportointitarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Muu seikka

Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Pihlajalinna Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausuntomme ei kata konsernikestävyysraportissa esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Pihlajalinna Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten ja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä
siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia;
sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa

Kestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta. Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja Yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu odotetulla tavalla.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

Haastattelimme konsernin johtoa sekä kestävyystietojen laatimisesta ja kokoamisesta vastaavia henkilöitä.
Perehdyimme kestävyystietojen keräämiseen ja yhdistelemiseen liittyviin keskeisiin prosesseihin haastatteluin.
Tutustuimme kestävyysraportilla esitettyjen tietojen kannalta olennaisiin sisäisiin ohjeistuksiin ja toimintaperiaatteisiin.
Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin ja arvioimme tukevatko ne kestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota.
Kaksinkertaisen olennaisuuden määrittämistä koskevan prosessin osalta haastattelimme prosessista vastaavia henkilöitä ja perehdyimme kaksinkertaisesta olennaisuusarvioinnista laadittuun prosessikuvaukseen ja muuhun dokumentaatioon ja tausta-aineistoon.
EU-taksonomiatietojen osalta haastattelimme yrityksen johtoa ja taksonomiatietojen raportoinnin kannalta avainasemassa olevia henkilöitä. Hankimme haastatteluja tukevaa evidenssiä ja täsmäytimme raportoidut EU-taksonomiatiedot taustalaskemiin ja soveltuvin osin kirjanpitoon.

• Arvioimme ESRS kestävyysraportointistandardien raportointia koskevien periaatteiden soveltamista kestävyystietojen esittämisessä.

Tampereella 20. maaliskuuta 2025

KPMG OY AB

Assi Lintula KRT

Riippumattoman tilintarkastajan raportti Pihlajalinna Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

Pihlajalinna Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Pihlajalinna Oyj:n (y-tunnus 2617455-1) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös 74370058MTRLE-DOCHV67-2024-12-31-0-fi.zip tilikaudelta 1.1.-31.12.2024.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä
varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.

Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Pihlajalinna Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen 74370058MTRLEDOCHV67-2024-12-31-0-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme Pihlajalinna Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on annettu tilintarkastuskertomuksellamme 20.3.2025. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Tampereella 28. maaliskuuta 2025

KPMG OY AB

Assi Lintula KHT

PALKITSEMISRAPORTTI

VUOSI 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS PALKITSEMINEN

PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2024

PALKITSEMINEN | PALKITSEMISRAPORTTI 159

PALKITSEMISRAPORTTI

JOHDANTO

Pihlajalinna Oyj:n ("Yhtiö" tai "Pihlajalinna") palkitsemisraportti on osakeyhtiölain, arvopaperimarkkinalain ja hallinnointikoodin 2025 suositusten mukainen raportti yhtiön toimielinten palkitsemisesta. Pihlajalinnan hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta on valmistellut tämän palkitsemisraportin 2024, joka esitetään Pihlajalinnan varsinaiselle yhtiökokoukselle 2025. Palkitsemisraportti sisältää tiedot hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkitsemisesta tilikaudella 2024. Pihlajalinnan hallitus on hyväksynyt palkitsemisraportin esitettäväksi varsinaiselle yhtiökokoukselle 2025.

Toimielinten palkitsemisraportti 2023 hyväksyttiin Pihlajalinnan varsinaisessa yhtiökokouksessa 10.4.2024. Yhtiökokouksen päätös palkitsemisraportista on neuvoa-antava. Yhtiökokoukselle ei esitetty kysymyksiä palkitsemisraportista. Vuoden 2024 Palkitsemisraporttia laadittaessa kerättiin osakkeenomistajilta palautetta. Saadun palautteen perusteella palkitsemisraporttiin on lisätty yksityiskohtaisempia tietoja yhtiön lyhyen- ja pitkän aikavälin kannustinohjelmista.

Palkitsemisraportin tavoitteena on antaa selkeä kuva yhtiön palkitsemispolitiikan toteuttamisesta. Pihlajalinnan hallituksen ja toimitusjohtajan palkitseminen perustuu Pihlajalinnan palkitsemispolitiikkaan. Palkitsemispolitiikka on saatavilla Yhtiön internetsivuilla osoitteessa investors.pihlajalinna.fi, ja se on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa 10.4.2024. Yhtiö on saanut osakkeenomistajilta palkitsemispolitiikkaa koskevaa palautetta koskien etenkin pitkän aikavälin palkitsemista. Yhtiö esittää vuoden 2025 varsinaiselle yhtiökokoukselle päivitetyn palkitsemispolitiikan, joka huomioi saadun palautteen.

Palkitsemispolitiikasta ei ole poikettu tilikauden 2024 aikana eikä tilikaudella ole ollut tilannetta, jossa olisi ollut tarvetta palkkioiden takaisinperintään.

Pihlajalinnan tilintarkastajana tilikaudella 2024 toiminut tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab on valtiovarainministeriön asetuksessa 608/2019 tarkoitetulla tavalla tarkistanut, että tässä raportissa on annettu asetuksen 3 §:ssä tarkoitetut tiedot.

Palkitsemisen kehitys suhteessa Yhtiön keskeisiin taloudellisiin tunnuslukuihin

Pihlajalinnan yhtiökokous päättää yhtiön hallituksen jäsenten palkkioista. Hallituksen jäsenten palkitsemista koskevan päätösesityksen

valmistelee osakkeenomistajien nimitystoimikunta. Vuoden 2024 yhtiökokous päätti pitää ennallaan hallituksen jäsenten vuosipalkkiot. Vuonna 2024 hallitukselle maksettiin edellisvuoden tapaan kerralla koko toimikauden vuosipalkkio.

Hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta valmistelee hallitusta avustavana elimenä toimitusjohtajan palkitsemisessa noudatettavat periaatteet. Yhtiön hallitus nimittää toimitusjohtajan sekä mahdollisen toimitusjohtajan sijaisen ja päättää näiden toimisuhteen ehdoista. Toimitusjohtajan palkitseminen perustuu palkitsemispolitiikan mukaisesti kiinteään kuukausipalkkaan luontoisetuineen sekä erikseen päätettäviin muuttuviin palkitsemisen osiin kuten esimerkiksi pitkän aikavälin osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin tai lyhyen aikavälin kannustinohjelmiin.

Pihlajalinnan toimitusjohtajana on toiminut koko tilikauden 2024 Tuomas Hyyryläinen. Vuonna 2024 toimitusjohtajalle on maksettu kiinteän kuukausipalkan lisäksi osakepalkkioita, jotka liittyivät toimitusjohtajasopimuksessa sovittuun oikeuteen hankkia osakkeita osakepalkkiojärjestelmän alussa, jolloin Pihlajalinna luovutti osakkeita ostoja vastaan.

Työntekijöiden keskimääräinen palkkakehitys on ollut nouseva. Pihlajalinnan henkilöstöstä noin 79 % (81 % vuonna 2023) kuuluu työehtosopimusten piiriin, ja työehtosopimuksissa määriteltävät yleiskorotukset ohjaavat tämän henkilöstöryhmän palkkakehitystä.

Seuraavassa taulukossa ja grafiikoissa on esitetty hallituksen ja toimitusjohtajan palkkioiden kehitys verrattuna konsernin työntekijöiden keskimääräisen palkitsemisen kehitykseen ja konsernin taloudelliseen kehitykseen viimeiseltä viideltä tilikaudelta:

	2020	2021	2022	2023	2024
Hallituksen kokonaispalkkiot (1	473 000	588 000(*	491 000	397 000	358 000
1 Toimitusjohtajan kokonaispalkkiot (	433 000	405 000	339 000	647 000	521 000
Joni Aaltonen, toimitusjohtaja 8.3.2023 asti	433 000	405 000	339 000	353 000	0
Mikko Wirén, vt. toimitusjohtaja 9.3. – 31.8.2023				174 000	0
Tuomas Hyyryläinen, toimitusjohtaja 1.9.2023 alkaen				120 000	521 000
Työntekijän keskimääräinen ansio (2	42 000	45 000	51 000	55 000	60 000
Liikevaihto, m€	508,7	577,8	690,5	720,0	704,4
Liikevoitto (EBIT), m€	18,1	27,9	8,9	20,6	48,5
Tilikauden voitto, m€	8,9	19,1	7,7	4,6	30,2

1) Pyöristettynä lähimpiin tuhansiin

2) Työntekijän keskimääräinen ansio on laskettu jakamalla tilikauden maksetut palkat kokoaikaisiksi muunnetun henkilöstön määrällä (FTE, henkilöstö keskimäärin kokoaikaisiksi muunnettuna), pyöristettynä lähimpiin tuhansiin

*) Hallitukselle maksetut kuukausipalkkiot 1–4/2021 toimikaudelta 2020–2021 sekä osakkeina ja rahana kertasuorituksena 14.5.2021 maksettu vuosipalkkio toimikaudelta 2021–2022.

VUOSI 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS PALKITSEMINEN

PALKITSEMISRAPORTTI

II HALLITUKSEN PALKKIOT

Pihlajalinna varsinainen yhtiökokous 10.4.2024 päätti, että hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2025 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta seuraavat euromääräiset vuosipalkkiot: hallituksen puheenjohtajalle 60 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle ja valiokuntien puheenjohtajille 40 000 euroa vuodessa ja muille jäsenille 30 000 euroa vuodessa.

Vuosipalkkio päätettiin maksaa yhtiön osakkeina ja rahana siten, että noin 40 prosentilla palkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loput maksetaan rahana. Yhtiö vastasi osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kuluista ja varainsiirtoverosta. Palkkio voitiin maksaa kokonaan tai osittain rahana, mikäli hallituksen jäsenellä oli yhtiökokouspäivänä 10.4.2024 hallussaan yli

1 000 000 euron arvosta yhtiön osakkeita. Jos hallituksen jäsenen toimikausi päättyy ennen seuraavaa varsinaista yhtiökokousta, hallituksella on oikeus päättää vuosipalkkioiden mahdollisesta takaisinperinnästä sopivaksi katsomallaan tavalla.

Yhtiökokous päätti lisäksi, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan jokaiselta hallituksen ja sen valiokuntien kokoukselta kokouspalkkiona 600 euroa. Lisäksi korvataan hallituksen jäsenten kohtuulliset matkakulut yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Vuonna 2024 Pihlajalinna Oyj:n hallituksen jäsenille maksettiin hallitus- ja valiokuntatyöskentelystä palkkioita yhteensä 358 200 euroa

(396 900 euroa vuonna 2023). Vuoden 2023 summa koostui kokouspalkkioiden lisäksi toimikaudelta 2023–2024 maksetusta vuosipalkkiosta, joka maksettiin hallituksen jäsenille kertasuorituksena osakkeina ja rahana toukokuussa 2023. Vuoden 2024 summa koostuu kokouspalkkioiden lisäksi toimikaudelta 2024–2025 maksetusta vuosipalkkiosta, joka maksettiin hallituksen jäsenille kertasuorituksena osakkeina ja rahana toukokuussa 2024.

Yhtiössä ei ole käytössä osakepohjaista kannustinjärjestelmää, joka koskisi hallituksen jäseniä. Yhtiön hallituksen jäsenet eivät ole saaneet tilikaudella 2024 palkkioita muilta Pihlajalinna-konserniin kuuluvilta yhtiöiltä kuin konsernin emoyhtiö Pihlajalinna Oyj:ltä.

Hallituksen jäsenille vuonna 2024 maksetut palkkiot, euroa

	VUOSIPALKKIO (EUR), JOSTA
HALLITUKSEN JÄSEN		OSAKKEINA (EUR)	RAHANA (EUR)	KOKOUSPALKKIOT (EUR)	KOKONAISPALKKIO (EUR)	VUOSIPALKKION OSANA LUOVUTETTUJEN OSAKKEIDEN MÄÄRÄ
Leinonen Jukka	puheenjohtaja	23 998	36 002	12 000	72 000	2 662
Niemistö Leena	varapuheenjohtaja	15 993	24 007	12 000	52 000	1 774
Ignatius Kim	jäsen, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 10.4.2024 alkaen	15 993	24 007	12 600	52 600	1 774
Iisakka Heli	jäsen	11 999	18 001	12 600	42 600	1 331
Juvonen Hannu	jäsen, henkilöstö ja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtaja	15 993	24 007	12 000	52 000	1 774
Kurki Tiina	jäsen	11 999	18 001	12 600	42 600	1 331
Turunen Seija	jäsen, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 10.4.2024 asti	0	0	2 400	2 400	0
Wirén Mikko*	jäsen	11 999	18 001	12 000	42 000	1 331
		107 973	162 027	88 200	358 200	11 977

*Mikko Wirénille on vuonna 2024 maksettu lisäksi hallituksen jäsenen tehtäviin kuulumattomista tehtävistä konsulttipalkkioita yhteensä 6 000 euroa (29 000 euroa vuonna 2023).

PALKITSEMISRAPORTTI

III TOIMITUSJOHTAJAN PALKKIOT

Pihlajalinnan toimitusjohtajana on toiminut koko tilikauden 2024 Tuomas Hyyryläinen, joka aloitti tehtävässään 1.9.2023.

Toimitusjohtajan palkka ja muut verotettavat etuudet päättyneellä tilikaudella 31.12.2024 olivat yhteensä 521 000 euroa. Toimitusjohtajan palkitseminen koostui kiinteästä vuosipalkasta yhteensä 378 000 euroa (sisältäen luontoisedut ja lomarahan). Lisäksi toimitusjohtajalle on maksettu osakepalkkioita 143 000 euroa. Muuttuvan palkkion osuus oli noin 40 prosenttia toimitusjohtajan kiinteästä vuosipalkasta.

Maksetut osakepalkkiot liittyivät toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläisen toimitusjohtajasopimuksessa sovittuun oikeuteen ostaa enintään 30 000 osaketta siten, että ensimmäisen 10 000 osakkeen osalta yhtiö antaa yhden osakkeen jokaista toimitusjohtajan ostamaa osaketta vasten ja seuraavien 20 000 osakkeen osalta yhden osakkeen jokaista kahta ostettua osaketta vasten. Toimitusjohtajan ostaessa koko 30 000 osakkeen määrän yhtiö antaa yhteensä 20 000 osaketta.

Toimitusjohtajalle luovutettiin bruttomääräisesti 143 000 euroa, josta yhtiön osakkeina maksupäivänä 2.1.2024 painotetun keskikurssin 7,13 euroa per osake mukaan 71 330 euroa eli 10 000 osaketta ja loput 71 330 euroa eli verojen osuus rahana. Osakkeisiin sovelletaan ohjelman mukaista luovutusrajoitusta, mutta niihin ei sovelleta mahdollista päättymistapahtumaan liittyvää osakkeiden palauttamisvelvoitetta.

Toimitusjohtajalle tullaan maksamaan vuodelta 2024 tulospalkkiota 162 000 euroa. Lisäksi toimitusjohtajalle maksetaan osakepalkkioita osakepohjaisen kannustinohjelman (LTIP 2022) perusteella bruttona 12 850 osaketta. Tulospalkkio ja osakepalkkiot maksetaan kevään 2025 aikana.

Tuomas Hyyryläisen irtisanomisaika on 6 kuukautta. Yhtiö on velvollinen korvaamaan toimitusjohtajalle sopimuksen päättämisestä kertakorvauksen, joka vastaa 8 kuukauden kokonaispalkkaa.

Yhtiöllä ei ole ollut kaupparekisteriin merkittyä toimitusjohtajan sijaista tilikaudella 2024.

Suoritus- ja laatuperusteinen pitkän aikavälin kannustinohjelma (LTIP 2022)

Pihlajalinnan hallitus hyväksyi 23.3.2022 osakepohjaisen kannustinohjelman (LTIP 2022) käynnistämisen yhtiön valituille avainhenkilöille. Toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläinen oli oikeutettu osallistumaan ohjelmaan 1.1.2024 alkaen.

Suoritus- ja laatuperusteinen osakeohjelma sisälsi alun perin neljä erillistä yhden vuoden pituista suoritusjaksoa (kalenterivuodet 2022– 2025). Mahdolliset osakepalkkiot maksettiin suoritusjaksojen jälkeen vuosina 2023, 2024 ja 2025. Hallitus päätti vuosittain osallistujat, mittarit, mittareiden tavoitetasot ja ansaintamahdollisuudet. Hallitus päätti 13.12.2024, että viimeistä ansaintajaksoa 2025 ei käynnistetä.

Suoritus- ja laatuperusteiseen osakeohjelmaan sovellettavat ansaintakriteerit vuoden 2024 ansaintajakson osalta ovat kuvattu alla.

LTIP 2022 mittarit ja niiden toteumat

	2024
	Painoarvo	Toteuma
Oikaistu EBITA	60 %	100 %
Sairaspoissaoloprosentin kehitys	20 %	71 %
Asiakastyytyväisyyden kehitys (NPS)	10 %	100 %
Henkilöstön nettosuositteluindeksin kehitys (eNPS)	10 %	75 %

Toimitusjohtajan oli sijoitettava Pihlajalinnan osakkeisiin osallistuakseen ohjelmaan. Toimitusjohtajan oli omistettava 5 000 kpl Pihlajalinnan osakkeita millä varmistettiin yhtiön johdon ja osakkeenomistajien yhteisen edun toteutuminen. Toimitusjohtajan osalta edellytys osakkeiden omistuksesta täyttyy.

Ohjelman nojalla saatuihin osakepalkkioihin noudatetaan kahden vuoden luovutusrajoitusta, jonka aikana osakkeita ei saa pantata tai luovuttaa. Jos henkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen luovutusrajoitusjakson päättymistä, hänen on pääsääntöisesti palautettava luovutusrajoituksen alaiset osakkeet vastikkeetta Pihlajalinnalle. Hallitus voi yksittäistapauksissa päättää, että henkilö saa pitää palautusvelvollisuuden kohteena olevat osakkeet tai osan niistä.

Suoritusjaksoilta 2022 ja 2023 ei realisoitunut kannustinohjelman mukaista suoritus- ja laatuperusteista osakepalkkiota, sillä ohjelmalle asetetut vähimmäistavoitteet eivät täyttyneet.

Seuraavassa taulukossa on ilmoitettu tiedot toteutuneista osakepalkkioista vuoden 2024 osalta.

Toimitusjohtajan osakeohjelma (LTIP 2022)

	LTIP 2022
Ansaintajakso	2024
Ansaintajakso päättyy	31.12.2024
Osakkeiden luovutusvuosi	2025
Osakkeiden luovutuspäivän osakekurssi, EUR	*

Toimitusjohtaja, osakkeiden enimmäismäärä, kpl**	14 000
Toimitusjohtaja, osakkeiden enimmäismäärän arvo myöntöhetkellä, EUR	105 000
Toimitusjohtaja, toteutuneet osakkeet, kpl**	12 850
Toimitusjohtaja, osakepalkkion kokonaisarvo, EUR	*

*Osakekurssi ja osakepalkkion kokonaisarvo on tiedossa osakkeiden luovutuspäivänä keväällä 2025

** Ilmoitettu osakemäärä on osakkeiden bruttomäärä. Bruttomäärä tarkoittaa, että siitä vähennetään soveltuva ennakonpidätys ja varainsiirtovero ja näiden vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan osallistujille osakkeina

Suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma Performance Share Plan (PSP)

Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää yhtiön omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on myös sitouttaa avainhenkilöt toteuttamaan yhtiön strategiaa ja tavoitteita tarjoamalla heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan sekä kertymiseen perustuva kannustinjärjestelmä.

Vuonna 2024 johtoryhmän palkitsemisen (mukaan lukien toimitusjohtaja) arvioinnissa sekä uuden ohjelman laadinnassa on käytetty ulkopuolista palkitsemiskonsulttia ja vertailutietoa. Palkitsemista arviointiin suhteessa joihinkin suomalaisiin pörssiyhtiöihin, joilla on vastaava liikevaihto, henkilöstömäärä. tasearvo ja markkina-arvo. Arviointi kohdistui palkitsemisen tavoite- ja ansaintatasoihin sekä kiinteän ja muuttuvan palkitsemisen väliseen suhteeseen.

Suoriteperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä 2025–2029 on kolme ansaintajaksoa, jotka kattavat tilikaudet 2025–2027, 2026– 2028 ja 2027–2029. Hallitus päättää vuosittain ansaintajakson aloittamisesta ja yksityiskohdista.

Järjestelmän perusteella maksettavien palkkioiden arvo vastaa yhteensä enintään 553 000 Pihlajalinnan osaketta. Järjestelmän mahdolliset palkkiot maksetaan viiden kuukauden kuluessa kunkin ansaintajakson päättymisestä.

Toimitusjohtajan on omistettava 50 prosenttia saamistaan osakkeista, kunnes hänen kokonaisosakeomistuksensa arvo Pihlajalinnassa vastaa hänen palkkionsa maksua edeltävän kalenterivuoden vuotuista peruspalkkaansa. Tämä määrä osakkeita on omistettava niin kauan kuin asema toimitusjohtajana tai jäsenyys johtoryhmässä jatkuu.

Lyhyen aikavälin tulospalkkio (STI)

Pihlajalinnalla on käytössään lyhyen aikavälin tulospalkkiojärjestelmä (STI), jonka osalta palkkio maksetaan rahana. Yhtiön hallitus vahvistaa toimitusjohtajan tulospalkitsemisen määrän, tavoitteet ja kriteerit vuosittain. Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin kannustinohjelman enimmäismäärä oli 60 % vuosittaisesta peruspalkasta vuonna 2024. Vuoden 2024 kannustinpalkkion toteuma on 44,9 prosenttia vuosit-

taisesta peruspalkasta, suuruudeltaan 162 000 euroa maksetaan keväällä 2025. Toimitusjohtajan tulospalkkiomittarit ja niiden toteumat on kuvattu seuraavassa taulukossa.

	2024
	Painoarvo	Toteuma
Oikaistu EBITA	60 %	100 %
Liikevaihdon orgaaninen kasvuprosentti	30 %	14 %
Henkilöstön nettosuositteluindeksin kehitys (eNPS)	10 %	75 %

PALKITSEMISRAPORTTI

PALKITSEMINEN | PALKITSEMISRAPORTTI 164

AI Terminal

3282_10-k_2025-04-01_6add7aea-16e0-441b-9dd9-209badf97d3e.pdf

Pihlajalinnan Vuosiraportti 2024

SISÄLLYSLUETTELO

Pihlajalinnan Vuosiraportti 2024

Pihlajalinna lyhyesti

Toimitusjohtajalta

Vaikuttavia terveyspalveluita, vastuullisesti

Kiitos vuodesta 2024

TUOMAS HYYRYLÄINEN

Tietoja osakkeenomistajille

Pihlajalinnan taloudellinen raportointi vuonna 2025

Sijoittajat-verkkosivut

Yhteystiedot

Yhtiökokous

Osallistumisoikeus

Osingonmaksu

Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2024

SISÄLLYSLUETTELO

Katsaus toimintaympäristöön

Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2025

Konsernin liikevaihto ja tulos

Liikevaihto

Kannattavuus

Raportointisegmentit

Yksityiset terveyspalvelut

Liikevaihto

Kannattavuus

Julkiset palvelut

Liikevaihto

Kannattavuus

Liikevoitto oli 22,7 (1,2) miljoonaa euroa.

Konsernin tase ja rahavirta

Tase

Rahavirta

Rahoitusjärjestelyt

Hybridilaina

Yritysostot ja investoinnit

Henkilöstö

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Osakepohjainen avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä, LTIP 2022

Suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma Performance Share Plan (PSP)

Tutkimus ja kehitys

Riskienhallinta, riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Muutokset kokonaisulkoistusopimuksissa

Käynnissä olevat oikeudelliset prosessit

Yhtiökokouksen nimittämä osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Hallitus

Hallituksen nimittämät valiokunnat

Hallituksen jäsenten palkitseminen

Hallituksen valtuutukset

Omien osakkeiden luovutus ja hankinta

Liputusilmoitukset

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Omistajaryhmät 31.12.2024

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2024

Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2024

Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2024

Hallituksen voitonjakoehdotus ja varsinainen yhtiökokous 2025

Laskelma emoyhtiön jakokelpoisista varoista:

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Osakekohtaiset tunnusluvut

Täsmäytyslaskelmat vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin

Lukuohjeet:

Oman pääoman tuotto, % (ROE)

Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROACE)

Omavaraisuusaste, %

Nettovelkaantumisaste (Gearing), %

Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA)

Käyttökate (EBITDA) ja Oikaistu käyttökate (EBITDA)

Käyttökate (EBITDA), %

Oikaistu käyttökate (EBITDA), %

Liiketulos (EBIT) ja oikaistu liiketulos (EBIT)

Liiketulos (EBIT), %

Oikaistu liikevoitto (EBIT), %

Oikaistu liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), %

Rahavirta investointien jälkeen

Tulos ennen veroja

Bruttoinvestoinnit