Keskisuomalainen Oyj

743700J7NHT5OLSJ3B782024-01-012024-12-31743700J7NHT5OLSJ3B782023-01-012023-12-31743700J7NHT5OLSJ3B782024-12-31743700J7NHT5OLSJ3B782023-12-31743700J7NHT5OLSJ3B782022-12-31743700J7NHT5OLSJ3B782022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700J7NHT5OLSJ3B782022-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember743700J7NHT5OLSJ3B782022-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember743700J7NHT5OLSJ3B782022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMemberiso4217:EURiso4217:EURxbrli:sharesxbrli:shares743700J7NHT5OLSJ3B782022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700J7NHT5OLSJ3B782022-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700J7NHT5OLSJ3B782023-01-012023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700J7NHT5OLSJ3B782023-01-012023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700J7NHT5OLSJ3B782023-01-012023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700J7NHT5OLSJ3B782023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember743700J7NHT5OLSJ3B782023-01-012023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700J7NHT5OLSJ3B782023-01-012023-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember743700J7NHT5OLSJ3B782023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700J7NHT5OLSJ3B782023-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember743700J7NHT5OLSJ3B782023-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember743700J7NHT5OLSJ3B782023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700J7NHT5OLSJ3B782023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700J7NHT5OLSJ3B782023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700J7NHT5OLSJ3B782024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700J7NHT5OLSJ3B782024-01-012024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700J7NHT5OLSJ3B782024-01-012024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700J7NHT5OLSJ3B782024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember743700J7NHT5OLSJ3B782024-01-012024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700J7NHT5OLSJ3B782024-01-012024-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember743700J7NHT5OLSJ3B782024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700J7NHT5OLSJ3B782024-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember743700J7NHT5OLSJ3B782024-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember743700J7NHT5OLSJ3B782024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700J7NHT5OLSJ3B782024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700J7NHT5OLSJ3B782024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember Keskisuomalainen Oyj Keskisuomalainen-konserni PL 159, 40101 Jyväskylä Jyväskylä Suomi 0174445-8 743700J7NHT5OLSJ3B78 1 Hallituksen toimintakertomus ..................................1 Hallituksen toimintakertomus ................................................ 4 Kestävyysselvitys.....................................................................11 ESRS 2 Yleiset tiedot ........................................................... 14 EU-taksonomia .....................................................................35 ESRS E1 Ilmastonmuutos ...................................................42 ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit ............................................................ ......... 51 ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous....................55 ESRS S1 Oma työvoima ......................................................59 ESRS S2 Arvoketjun työntekijät ...................................... 66 ESRS S3 Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt ..........69 ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät ..............................72 ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen ........................79 Konsernitilinpäätös ........................................................ 84 Konsernin laaja tuloslaskelma ...............................................85 Konsernitase ............................................................................. 86 Konsernin rahavirtalaskelma, suora ....................................87 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista .......... 88 Konsernin liitetiedot 1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ..............89 2. Segmentti-informaatio ...................................................97 3. Hankitut liiketoiminnot ................................................ 100 4. Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto ........... 101 5. Myyntituoton kirjaaminen suoritevelvoitteen täyttyessä ............................................................ ............ 102 6. Liiketoiminnan muut tuotot ........................................ 102 7. Liiketoiminnan muut kulut .......................................... 102 8. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut .................... 103 9. Tutkimus- ja kehitysmenot ......................................... 103 10. Rahoitustuotot ............................................................... 103 11. Rahoituskulut ................................................................. 103 12. Tuloverot ......................................................................... 104 13. Osakekohtainen tulos .................................................. 104 14. Aineettomat hyödykkeet ............................................ 105 15. Arvonalentumiset ......................................................... 106 16. Sijoituskiinteistöt .......................................................... 107 17. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet .................. 108 18. Käyttöoikeusomaisuuserät ......................................... 109 19. Osuudet osakkuusyrityksissä .................................... 111 20. Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat .............................. 112 21. Pitkäaikaiset saamiset .................................................. 112 22. Laskennalliset verosaamiset ja -velat....................... 113 23. Vaihto-omaisuus ............................................................ 114 24. Myyntisaamiset ja muut saamiset ............................ 115 25. Muut rahoitusvarat ....................................................... 115 26. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot ......................... 115 27. Eläkevelvoitteet ............................................................. 116 28. Varaukset ........................................................................ 118 29. Korolliset velat ............................................................... 119 30. Ostovelat ja muut velat ............................................... 120 31. Rahoitusriskien hallinta ............................................... 120 32. Muut vuokrasopimukset ............................................. 122 33. Vakuudet ja vastuusitoumukset ................................ 122 34. Lähipiiritapahtumat ...................................................... 122 35. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat ..................123 Osakkeenomistuksen jakauma ja tiedot osakkeenomistajista ..................................................... 124 Tunnusluvut .................................................................... 127 Tunnuslukujen laskentakaavat................................... 128 Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtön Tuloslaskelma ..................................................... 130 Emoyhtiön Tase ..................................................................... 130 Emoyhtiön Rahoituslaskelma, suora ................................ 131 Emoyhtön liitetiedot ............................................................. 132 Allekirjoitukset ............................................................. .......... 142 Tilintarkastuskertomus ........................................................ 143 Kestävyysraportoinnin varmennusraportti ................... 147 Riippumattoman tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä .......................................................... 149 1 4 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2024 Konsernin taloudellinen kehitys Keskisuomalainen-konsernin kannattavuus parani vuoden 2024 aikana toiminnan tehostamisen seurauksena. Keskisuomalainen-konsernin operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto parani 3,5 Me ja oli 2,6 Me, kun edellisenä vuonna konsernin operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto oli 0,9 Me tappiolla. Konsernin liikevaihto pysyi lähes edellisen vuoden tasolla ja oli 202,7 Me (208,6 Me). Laskua edellisestä vuodesta oli 2,8 %. Vuoden 2024 liikevaihtoon sisältyi 1.4.2024 hankitun Pohjois-Karjalan medialiiketoiminnan liikevaihtoa yhteensä 11,6 Me. Lisäksi tammikuun 2024 lo- pussa toteutuneesta arkkipainoliiketoiminnan myynnistä aiheutui 4,0 Me liikevaihdon laskua edel- liseen vuoteen verrattuna. Vertailukelpoinen liikevaihto nämä muutokset huomioiden laski edelli- sestä vuodesta 6,6 %. Keskisuomalainen-konsernin mediatuotteiden kiinnostavuus on ollut katsauskauden aikana pa- rempaa kuin koskaan aiemmin ja tilaustuotot pysyivät hyvällä tasolla. Tilaustuotot kasvoivat 7,5 % ja olivat 94,4 Me (87,8 Me). Ilman hankitun Pohjois-Karjalan medialiiketoiminnan vaikutusta tilaus- myynti pysyi edellisen vuoden tasolla ja oli 87,5 Me (87,8 Me). Vaisuna pysyneessä markkinatilan- teessa konsernin mediamyynti laski 7,1 % ja oli 69,8 Me (75,1 Me). Ilman hankitun Pohjois-Karjalan medialiiketoiminnan vaikutusta mediamyynti olisi laskenut 13,3 %. Ulkoinen painonmyynti laski arkkipainoliiketoiminnan myynnin myötä 37,5 % ja oli 7,2 Me (11,5 Me). Jakeluliiketoiminnan liikevaihto laski 10,6 % ja oli 21,4 Me (23,9 Me). Vuokratuottoja oli 1,8 Me (1,4 Me). Muuta liikevaihtoa oli 8,1 Me (8,8 Me) ja laskua siinä oli 7,5 %. Muun liikevaihdon merkittä- vin osa tulee tutkimusliiketoiminnasta ja aikakauslehtiliiketoiminnasta. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,4 Me (0,7 Me). Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto oli 2,6 Me (-0,9 Me) ja operatiivi- nen vertailukelpoinen liikevoittoprosentti oli 1,3 % (-0,4 %). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli yhteensä 8,8 Me (12,9 Me), joista merkittävimmät olivat kustannustoimintaan kohdistunut 7,5 Me liikearvon arvonalentuminen sekä Pohjois-Karjalan medialiiketoiminnan hankintaan liittyvät 0,7 Me kertakulut ja arvonalentumiset. Merkittävimmät edellisen vuoden vertailukelpoisuuteen vai- kuttavat erät olivat kustannus- ja painoliiketoimintaan kohdistuneet yhteensä 12,1 Me liikearvon arvonalentumiset. Operatiivinen vertailukelpoinen käyttökate oli 14,6 Me (11,2 Me) Vuonna 2024 Keskisuomalainen-konsernin liikevoitto oli -6,2 Me eli -3,0 % liikevaihdosta. Edel- lisenä vuonna liikevoitto oli -13,8 Me ja liikevoittoprosentti oli -6,6 %. Liikevoittoa heikensi kustan- nustoimintasegmenttiin kohdistunut 7,5 Me liikearvojen arvonalentuminen. Käyttökatetta syntyi vuoden 2024 aikana 13,7 Me. Edellisenä vuonna käyttökatteen määrä oli 11,0 Me. Nettorahoitustuotot olivat -1,5 Me (0,3 Me). Rahoitustuottoja kertyi 2,5 Me (2,7 Me). Rahoitus- kulut olivat 4,0 Me (2,4 Me). Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista oli 0,2 Me (0,0 Me). Konsernin tilikauden tulokseksi muodostui -6,2 Me (-13,2 Me). Emoyhtiö Keskisuomalainen Oyj:n vuoden 2024 luvut sisältävät pääosan konsernin holding-toi- minnoista, Keskisuomalainen-konsernin keskitetyistä hallintopalveluista ja kehitystoiminnoista sekä konsernin vuokratuotoista. Yhtiön liikevaihto oli 28,2 Me (27,8 Me). Liikevaihtoon on kirjattu vuokratuottoa 3,7 Me (4,0 Me). Kustannustoiminta Keskisuomalainen-konserni kustansi tilikaudella 2024 seitemäätoista 5-7 päiväistä lehteä ja digitaa- lista uutismediaa, 39 paikallislehteä sekä 21 kaupunkilehteä. 5-7 päiväiset lehdet ovat Keskisuoma- lainen, Savon Sanomat, Karjalainen, Iisalmen Sanomat, Etelä-Suomen Sanomat, Hämeen Sanomat, Forssan Lehti, Itä-Häme, Etelä-Saimaa, Kouvolan Sanomat, Kymen Sanomat, Länsi-Savo, Itä-Savo, Aamuposti, Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa ja Uusimaa. Paikallislehdet ilmestyvät 1-3 kertaa viikos- sa pääasiassa Savossa, Keski-Suomessa, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa, Kanta-Hämeessä sekä Uudellamaalla. Huhtikuussa 2024 Keskisuomalainen Oyj osti PunaMusta Media -konsernin medialiiketoiminnan, missä konsernin omistukseen siirtyivät Pohjois-Karjalassa ilmestyvät sanomalehti Karjalainen, pai- kallislehdet Outokummun Seutu, Pielisjokiseutu, Pogostan Sanomat, Ylä-Karjala, Lieksan Lehti ja Parikkalan-Rautjärven Sanomat sekä kaupunkilehti Karjalan Heili. Huhtikuussa 2024 seuraavat lehdet vähensivät ilmestymispäiviään: Warkauden Lehden keski- viikon ja sunnuntain paperilehdet lakkasivat ilmestymästä, minkä lisäksi Etelä-Saimaan, Forssan Lehden, Iisalmen Sanomien, Kouvolan Sanomien, Kymen Sanomien ja Länsi-Savon sunnuntain sekä Itä-Savon maanantain paperilehdet lakkasivat ilmestymästä. Verkon uutisointi jatkui kaikissa edellä mainituissa lehdissä seitsemänä päivänä viikossa. Konserni suunnittelee, julkaisee ja kustantaa myös ammatti- ja asiakasmedioita. Ruoan, juoman ja tapahtumien ammattilehdet ovat Aromi, Evento ja Shaker sekä niiden yhteinen verkkomedia Ave- cmedia.fi. Näiden lisäksi suunnittelemme ja tuotamme monikanavaista asiakasmediaa noin 20 eri kumppanille painottuen erityisesti B2B-osaamiseen, talouteen ja yhteiskunnalliseen mediaan. Kes- kisuomalainen-konsernin liikevaihto ammattilehti- ja asiakasviestintäliiketoiminassa vuonna 2024 oli 2,2 Me (2,6 Me). Kustannustoiminta-segmentin liikevaihto vuonna 2024 oli 161,9 Me (161,3 Me). 5 Painotoiminta Keskisuomalainen-konsernin painopalveluihin kuului tilikauden aikana kolme sanomalehtipainoa, jotka sijaitsivat Tuusulassa, Kouvolassa ja Varkaudessa. Lisäksi Lahdessa oli arkkipaino, jonka liike- toiminta myytiin tammikuun 2024 lopussa PunaMusta Oy:lle. Syksyllä 2024 Keskisuomalainen-konsernin painopalveluyhtiö Lehtisepät Oy päätti sulkea Tuusu- lan sanomalehtipainon Q2/2025 aikana ja rakentaa siihen mennessä Lahteen uuden, kevyempään kapearataiseen painoteknologiaan perustuvan painolaitoksen. Uusi Lahden painolaitos käynnistyy kevään 2025 aikana. Painoliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2024 sisältäen sisäisen ja ulkoisen liike- vaihdon oli 26,7 % edellisvuotta pienempi ja oli 27,9 Me (38,1 Me). Ulkoisten painotöiden liikevaihto laski 38,7 % ja oli 7,1 Me (11,5 Me). Ilman myytyä arkkipainoliiketoimintaa Keskisuomalainen-kon- sernissa oli vain sanomalehtipainamista ja sen liikevaihto oli 27,7 Me (33,8 Me) jossa laskua oli 18,0 %. Sanomalehtipainamisen ulkoinen myynti oli 6,9 Me (8,4 Me) eli -18,5%. Jakelu Keskisuomalainen-konsernin jakeluliiketoiminta muodostuu valtakunnallista osoitteetonta suora- mainosjakelua harjoittavasta Suomen Suoramainonta Oy:stä. Vuoden 2023 alkuvuoden ajan huhti- kuun loppuun asti harjoitettiin myös osoitteellista kirje- ja pakettijakelua, jonka liikevaihto vuonna 2023 oli 3,3 Me. Konsernin jakelutoiminnan liikevaihto vuonna 2024 sisältäen sisäisen ja ulkoisen liikevaihdon oli 25,9 Me (28,7 Me). Suomen Suoramainonta Oy:n liikevaihto sisältäen sekä sisäisen että ulkoisen liikevaihdon pysyi edellisen vuoden tasolla ja oli 25,9 Me (25,4 Me). Suomen Suoramainonta Oy:n pääkilpailija Posti lopetti osoitteettoman suorajakeluliiketoimintan- sa vuoden 2024 lopussa, mikä tulee kasvattamaan Suomen Suoramainonta Oy:n toiminnan volyy- miä vuonna 2025. Digitaalinen ulkomainonta Keskisuomalainen-konsernin digitaaliseen ulkomainontaan kuuluivat tilikauden aikana Neonmedia Oy ja Esa Digital Oy. Yhtiöt tarjosivat digitaalisen ulkomainonnan ratkaisuja, joilla tavoitetaan asi- akkaat oikeaan aikaan sopivissa ympäristöissä. Tarjoamaan kuuluivat digitaaliset mainostaulut, di- gitaalinen bussimedia ja liikenneasemamedia. Keskisuomalainen Oyj ja Helsingin kaupungin kau- punkiympäristön toimiala allekirjoittivat 8.5.2024 käyttöoikeussopimuksen Helsingin kaupungin ulkomainonnan järjestämisestä sopimuksessa määritetyillä Helsingin kaupungin vyöhykkeillä. Sopi- mus on voimassa kymmenen vuotta ja kahdeksan kuukautta, ja osapuolilla on mahdollisuus sopia li- säksi viiden vuoden optiokaudesta. Sopimuksen arvioitu liikevaihto niiden osakohteiden osalta, joi- hin Keskisuomalainen-konserni tuli valituksi, on koko sopimuskaudelta yhteensä noin 50 miljoonaa euroa. Arvio perustuu Keskisuomalainen-konsernin arvioon käyttöoikeussopimuksen perusteella kertyvistä mainosmyyntituloista koko sopimuskauden aikana. Keskisuomalainen-konsernin digitaalisen liiketoiminnan liikevaihto kasvoi merkittävästi vuonna 2024 ja oli 5,5 Me (4,5 Me). Kasvua edellisestä vuodesta oli 21,0 %. Tutkimuspalvelut Keskisuomalainen-konserniin kuuluvat tutkimusyhtiö IROResearch Oy Tutkimustoimisto ja tutki- muspalveluita tarjoava Tietoykkönen Oy. Tutkimustoiminnan liikevaihto vuonna 2024 oli 2,8 Me (3,0 Me). IROResearch Oy Tutkimustoimiston liikevaihto oli 2,5 Me (2,7 Me). Tietoykkösen liikevaih- to oli 0,5 Me (0,5 Me). Mediamyynti Keskisuomalainen-konsernin mediamyynti laski 7,1 % ja oli 69,8 Me (75,1 Me). Digitaalinen media- myynti kasvoi 16,2 % ja oli 15,8 Me (13,6 Me). Tilaustuotot Keskisuomalainen-konsernin tilausmyyntituotot kasvoivat 7,5 % katsauskaudella ja olivat 94,4 Me (87,8 Me). Digitaalisten tilaustuottojen kasvu on pysynyt vahvana. Konsernin digitaaliset tilaus- myyntituotot olivat 27,1 Me (17,6 Me). 6 Toimintaympäristö ja tehostamisohjelma Toimintaympäristö tilikaudella jatkui haastavana. Ukrainan sodan syttymisestä lähtien markkinassa on ollut epävarmuutta ja alavireisyyttä. Vaikka inflaatio on helpottanut ja yleinen korkotaso laske- nut, ei markkinassa vieläkään ole näkyvissä selviä elpymisen merkkejä. Tämä näkyy kuluttajien va- rovaisena ostokäyttäytymisenä ja yleisenä vaisuutena markkinassa ja mainonnassa. Talouskehityk- sen arvioidaan jatkuvan heikkona vielä vuonna 2025 ja Suomen talouden elpyvän hitaasti. Suomen BKTn arvioidaan yleisesti kasvavan vuosina 2025 ja 2026 vajaan 2 % tahtia. Vaikka inflaatio on laskenut viime vuosien korkeasta tasosta, ovat Keskisuomalainen-konsernin tärkeimpien tuotantotekijöiden hinnat jääneet korkeammalle tasolle. Erityisesti sanomalehtipa- perin hintataso on jäänyt tasolle, joka on noin 50 % korkeampi kuin ennen Ukrainan sotaa. Myös muiden tuotantotekijöiden kustannustaso on noussut pysyvästi. Keskisuomalainen-konsernin on ollut vaikeaa viedä näitä kohonneita kustannuksia tuotteidensa hintoihin, mikä on heikentänyt kon- sernin taloudellista suoriutumista. Tämän johdosta Keskisuomalainen-konserni käynnisti syksyllä 2023 tehostamisohjelman, ja jatkaa sitä myös vuosille 2025 ja 2026. Tehostamisohjelman tavoit- teena oli kilpailukyvyn parantaminen digitalisoituvassa mediamarkkinassa ja toiminnan tehostami- nen. Alkuperäisessä tehostamisohjelmassa haettiin 5,0 Me tehostamishyötyjä toteutuviksi vuosien 2023 ja 2024 aikana. Tehostamisohjelman jatkamisella tavoitellaan 7,0 Me vuosittaisia lisätehos- tamishyötyjä, jotka toteutuisivat vaiheittain vuosien 2025 ja 2026 aikana. Osana tehostamisohjel- maa Keskisuomalainen-konserni siirtyy uutismedialiiketoiminnassa viidestä alueyhtiöstä kolmeen alueyhtiöön. Uudella organisaatiorakenteella haetaan aiempaa tehokkaampia toimintamalleja ja ke- vyempää johtamisrakennetta. Kantar Media Finland Oy:n tutkimuksen mukaan vuonna 2024 kotimainen mediamarkkina laski 3,3 %. Painetun sanoma- ja kaupunkilehtien mainonta laski 18,4 %, kun taas digitaalisen sanoma- ja kaupunkilehtien mainonta kasvoi 1,9 %. Ulko- ja liikennemainonta kasvoi 3,1 %. Sähköinen mainon- ta kasvoi 2,0 % edellisen vuoden tasosta. Suurimmista toimialoista vähittäiskaupan mainonta laski 6 %, elintarvikkeet pysyi edellisen vuoden tasolla, autot -13 %, ja mediat -25 %. Matkailun ja liiken- teen mainonta laski 10 %. Liikearvot Keskisuomalainen-konsernin liikearvot olivat 31.12.2024 yhteensä 55,0 Me (54,7 Me). Tilikaudella kirjattiin arvonalentumisena koko Etelä-Suomen Mediaan kohdistuva liikearvo 7,5 Me. Etelä-Suo- men Media kuuluu kustannustoiminta-segmenttiin. Olennaisin syy arvonalentumiseen on kau- punkilehtimarkkinan huonontuneet näkymät. Kaupunkilehtien kannattavuuden kehitys on ollut heikompaa kuin tilattavissa lehdissä ja Etelä-Suomen Median liikevaihdosta merkittävä osa tulee kaupunkilehdistä. Koronan ja viime vuosien voimakkaan kustannusinflaation voimistama mediaku- luttamisen ja mainostamisen digitalisoituminen ovat voimakkaimmin vaikuttaneet pääosin paperisi- na ilmestyviin kaupunkilehtiin. Samaan aikaan kaupunkilehtien painamisen ja jakelun kustannus on merkittävästi noussut. Näillä on ollut huomattava vaikutus kaupunkilehtiliiketoiminnan kannatta- vuuteen. Inflaatio on heikentänyt myös muun Etelä-Suomen Median liiketoiminnan kannattavuutta. Johdon näköpiirissä ei ole Etelä-Suomen Median kannattavuuden riittävää paranemista merkittä- vistä kustannustehokkuutta parantavista toimenpiteistä huolimatta. Tilikaudella liikearvon määrää kasvatti kauppa, jossa Keskisuomalainen Oyj:n osti 31.1.2024 allekirjoitetulla kaupalla PunaMusta Media -konsernin medialiiketoiminnan. Hankinnasta syntyi 7,9 Me liikearvo. Liikearvon syntymi- seen vaikuttivat hankinnasta odotettavissa olevat synergiahyödyt. Konsernirakenne Keskisuomalainen Oyj osti 1.4.2024 Sanomalehti Karjalainen Oy:n, PunaMusta Paikallismediat Oy:n ja Karelia Viestintä Oy:n koko osakekannat. Nämä kolme yhtiötä sulautuivat Savon Mediat Oy:öön 30.9.2024. Samalla yhtiön nimi muuttui Savo-Karjalan Media Oy:ksi. Suomen Suoramainonta Oy:n tytäryhtiöt SSM Sisä-Suomi Oy, SSM Varsinais-Suomi Oy, SSM Itä-Suomi Oy, SSM Länsi-Suomi Oy, SSM Savo-Kainuu Oy, Helsingin Jakelu-Expert Oy, P-S Suoraja- kelu Oy ja Jakelujuniorit Oy sulautuivat emonyhtiöönsä Suomen Suoramainonta Oy:öön 31.5.2024. Omnipress Oy sulautui Kamua Oy:öön 31.10.2024 ja samalla yhtiön nimi muutettiin Kamua Helsin- ki Oy:ksi. Tiedot konserniyhtiöistä sekä niiden omistusosuuksista löytyvät tilinpäätöksen liitetiedoista. Osakkuusyhtiöt Keskisuomalainen Oyj:n osakkuusyhtiöt ovat Arena Partners Oy (45,20 %), Jyväskylän Messut Oy (26,47 %), Myyntimestarit Oy (31,63 %) sekä Hämeen Ääni Oy (40,0 %). Keskisuomalainen Oyj ja sen tytäryhtiöt omistavat Kärkimedia Oy:tä ja konsernin yhteenlaskettu omistusosuus on 47,22 %. Suomen Suoramainonta Oy:n osakkuusyhtiöitä ovat Länsi-Uudenmaan Mainosjakelu Oy (35,0 %) sekä Oulu Suorajakelu Oy (50,0 %). 7 Tutkimus- ja kehitystoiminta Digitaalisten media- ja liiketoimintaratkaisujen kehittäminen on merkittävä osa Keskisuomalai- nen-konsernin tuotekehitystoimintaa. Kehitysmenoja ei pääsääntöisesti aktivoida. Emoyhtiön hallitus ja tilintarkastus Yhtiön hallitukseen ovat kuuluneet seuraavat henkilöt 26.4.2024 asti: Leena Hautsalo, puheenjohtaja Jaakko Kurikka, varapuheenjohtaja Mikko Paananen Kalle Kautto Pekka Haltia Riitta Vesterinen-Virtanen Vesa-Pekka Kangaskorpi Yhtiön hallitukseen ovat kuuluneet seuraavat henkilöt 26.4.2024 lähtien: Leena Hautsalo, puheenjohtaja Jaakko Kurikka, varapuheenjohtaja Mikko Paananen Kalle Kautto Pekka Haltia Maria Ristola Vesa-Pekka Kangaskorpi Yhtiön toimitusjohtajana on vuonna 2024 toiminut Vesa-Pekka Kangaskorpi. Tilintarkastajana on toiminut Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Miikka Hie- tala. Varsinaisena tilintarkastajana Ernst & Young Oy toimi osakeyhtiölain muuttamisesta annetun lain (1252/2023) siirtymäsäännöksen mukaisesti myös Keskisuomalainen Oyj:n kestävyysrapor- toinnin varmentajana tilikaudella 2024, päävastuullisena kestävyysraportoinnin varmentajana KRT Miikka Hietala. Keskisuomalainen Oyj noudattaa Suomen Arvopaperimarkkinayhdistyksen 4.6.2024 hyväksymää ja 1.1.2025 voimaan tullutta suositusta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodista yhtiön selvityk- sessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä esitetyin poikkeuksin, sekä toimialoja valvovien viranomais- ten määräyksiä ja ohjeita. Yhtiö on antanut suosituksessa tarkoitetun erillisen selvityksen hallin- to- ja ohjausjärjestelmästä. Yhtiön palkitsemispolitiikan mukainen palkitsemisraportti on käyty läpi Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokouksessa 26.4.2024. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkitsemispolitiikka ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla www.keskisuomalainen.com. Yhtiön osakkeet Yhtiökokous päätti A- ja K-osakesarjojen yhdistämisestä osakepääomaa korottamatta siten, että yhdistämisen jälkeen yhtiöllä on ainoastaan yksi osakesarja, joka on julkisen kaupankäynnin koh- teena ja johon kuuluvilla osakkeilla on yksi (1) ääni ja muutoinkin samanlaiset oikeudet. Yhtiökokous päätti lisäksi osakesarjojen yhdistämiseen liittyen enintään 915 788 uuden A-osakkeen suunnatus- ta maksuttomasta osakeannista K-osakkeiden omistajille osakepääomaa korottamatta siten, että osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen kutakin samalla arvo-osuustilillä säilytettyä K-osaketta kohden annetaan maksutta 0,2 uutta A-osaketta, mikä vastaa yhtä (1) uutta A-osaketta kutakin viittä (5) samalla arvo-osuustilillä säilytettyä K-osaketta kohden. Osakesarjojen yhdistäminen ja uudet osakkeet on rekisteröity kaupparekisteriin 1.5.2024. Rekis- teröinnin jälkeen Keskisuomalainen Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä on 10 957 781 osaketta. Kes- kisuomalainen Oyj:n osakekannan tuottama äänimäärä on rekisteröinnin jälkeen 10 957 781 ääntä. Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokous 26.4.2024 päätti valtuuttaa hallituksen päättämään enin- tään 1 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä. Tämä val- tuutus koskee yhtiön jäljelle jäävää osakesarjaa yhtiön A- ja K-osakesarjojen yhdistämisen jäl- keen. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 31.5.2025 saakka. Lisäksi yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja/ tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta joko maksua vastaan tai maksutta si- ten, että valtuutuksen perusteella annettavien ja/tai luovutettavien osakkeiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 osaketta. Tämä valtuutus koskee yhtiön jäljelle jäävää osakesarjaa yhtiön A- ja K-osakesarjojen yhdistämisen jälkeen. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiöko- koukseen saakka, kuitenkin enintään 31.5.2025 saakka. Muut tiedot osakkeista ja osakkeiden omistuksesta löytyvät tilinpäätöksen liitetiedoista. 8 Rahoitus Keskisuomalainen-konsernilla oli vieraan pääoman ehtoista lainaa vuoden 2024 lopussa 51,6 Me (48,1 Me). Keskisuomalainen Oyj:llä on rahoitussopimus Nordea Bank Oyj:n kanssa ja rahoitussopimukseen liittyvää lainaa 31.12.2024 yhtiöllä oli 51,5 Me. Laina erääntyy marraskuussa 2026. Keskisuomalai- nen Oyj:n lainoihin liittyvät kovenantit perustuvat riittävän omavaraisuustason säilyttämiseen sekä käyttökate per nettovelka tunnuslukuun. Omavaraisuusasteen pitää olla yli 30,0 % ja nettovelkojen suhde käyttökatteeseen pitää olla alle 3,5. Kovenanttilaskelmat tehdään puolivuosittain ja tilikau- della kovenanttilaskelmat on tehty 30.6.2024 ja 31.12.2024. Tilinpäätöshetken omavaraisuusaste on 31,0 % ja konsernin nettovelan suhde käyttökatteeseen on 3,17. Tilinpäätöshetken johdon näkemyksen mukaan on epätodennäköistä, että kovenanttien tunnus- luvut heikkenisivät niin paljon, että Keskisuomalainen-konsernin lainojen korkotaso nousisi kove- nanttien perusteella tai että lainoja jouduttaisiin uudelleen järjestelemään. Vuoden 2025 ennakoitu positiivinen tulos- ja kassavirtakehitys vahvistavat Keskisuomalainen- konsernin omaa pääomaa ja käyttökatetta ja samalla myös kovenanttitunnuslukujen tulisi parantua. Keskisuomalainen Oyj on suojautunut korkoriskiltä tekemällä pitkäaikaisen korkosuojausjärjes- telyn. Keskisuomalainen-konsernin omavaraisuusaste vuoden 2024 lopussa oli 31,0 % (40,3 %). Tilikau- den rahavarojen muutos oli - 8,1 Me (-8,6 Me) ja rahavarojen määrä oli 8,1 Me (16,2 Me). Keskisuo- malaisen-konsernin maksuvalmius on säilynyt vakaana koko tilikauden. Keskisuomalainen Oyj:llä on seuraavat lähipiirilainat Keskisuomalainen-konsernin yhtiöiden kans- sa. Keskisuomalainen Oyj on antanut pääomalainaa Esa Digital Oy:lle 0,7 Me, Neonmedia Oy:lle 2,5 Me ja Suomen Suoramainonta Oy:lle 0,1 Me. Pääomalainojen korot ovat 0-5 %. Lainojen pääoma ja korko maksetaan yhtiön selvitystilassa ja konkursissa muita velkojia huonommalla etuoikeudella. Lisäksi yhtiö on antanut 2,5 Me rahalainan Suomen Suoramainonta Oy:lle. Investoinnit Keskisuomalainen-konsernin bruttoinvestoinnit olivat 15,3 Me ja 7,5 % liikevaihdosta (4,9 Me ja 2,3 %). Merkittävin investointi oli Pohjois-Karjalan medialiiketoiminnan osto, jonka investointi oli koh- deyhtiöiden rahavarat huomioiden yhteensä 6,3 Me. Muita merkittäviä investointeja olivat Helsin- gin digitaaliset ulkomainosnäytöt sekä Lahden painokone. Muutoin investoinnit olivat pääasiassa korvaus- ja ylläpitoinvestointeja. Arvio yhtiön taloudellisesta asemasta ja tuloksesta sekä toiminnan kehittymistä koskevat tärkeät seikat Keskisuomalainen-konsernin liikevaihto laski 2,8 % ja oli 202,7 Me (208,6 Me). Operatiivinen vertai- lukelpoinen liikevoitto oli 2,6 Me (-0,9 Me). Kustannustoiminnan liikevaihto oli 161,9 Me (161,3 Me) ja operatiivinen vertailukelpoinen liike- voitto oli 11,0 Me (9,4 Me). Kustannustoimintaan kohdistui segmenttiin kirjattua liikearvojen arvon- alentumista sekä Pohjois-Karjalan medialiiketoiminnan hankintaan liittyneitä kuluja yhteensä 8,2 Me (7,1 Me). Kun lasketaan myös ei-operatiiviset erät, kustannustoiminnan liikevoitto oli 2,8 Me (2,2 Me) Tuotanto- ja logistiikkapalveluiden liikevaihto laski 16,5 % ja oli 59,3 Me (71,0 Me). Tuotanto- ja logistiikkapalveluiden operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto oli -0,5 Me (-3,7 Me). Tuotanto- ja logistiikkapalveluiden segmenttiin kirjattiin pääosin painolaitosten lopettamisiin liittyviä kertakulu- ja yhteensä 0,4 Me (5,6 Me). Vertailuvuoden ei-operatiivisissa kuluissa oli painojen sulkemisiin liitty- neiden kulujen lisäksi rotaatioliiketoiminnan arvonalentuminen. Kun lasketaan myös ei-operatiiviset erät, tuotanto- ja logistiikkasegmentin liikevoitto oli -0,9 Me (-9,3 Me). Keskisuomalainen-konsernin tulos oli -6,2 Me (-13,2 Me). Tilikauden tulosta heikensi 7,5 Me lii- kearvojen arvonalentumiskirjaus kustannustoimintaan. 2024 2023 2022 Liikevaihto Me 202,7 208,6 221,0 Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto Me 2,6 -0,9 3,7 Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto % 1,3 -0,4 1,7 Liikevoitto Me -6,2 -13,8 10,0 Liikevoitto % -3,0 -6,6 4,5 Käyttökate Me 13,7 11,0 30,7 Tilikauden tulos -6,2 -13,2 7,4 Tulos/osake, Eur -0,58 -1,30 0,74 Oman pääoman tuotto % -11 ,8 -18,7 8,5 Omavaraisuusaste % 31,0 40,3 45,8 Lisää tunnuslukuja ja tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa. 9 Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole tapahtumia, joilla olisi olennaista merkitystä Keskisuomalainen-kon- sernin liiketoimintaan tai tuloksen kehittymiseen. Rahoitusvälineiden käypään arvoon arvostamista koskevat tiedot Likvidien varojen sijoittamisessa pitäydytään maltillisen riskitason instrumenteissa kuten korkora- hastoissa ja pitkäaikaistalletuksissa. Pörssiosakkeisiin sijoittamisesta hallitus on hyväksynyt erillisen periaatteen, jonka mukaan Keskisuomalainen Oyj tekee suoria sijoituksia pääsääntöisesti vain oman toimialan yhtiöihin. Keskisuomalaisenen Oyj:llä on pankkilainoihin liittyen tehty koronvaihtosopi- muksia rahalaitoksen kanssa. Kaikki noteeratut ja noteeraamattomat sijoitukset (muut pitkäaikaiset rahoitusvarat) sekä koron- vaihtosopimus arvostetaan konsernitilinpäätöksessä käypään arvoon. Emoyhtiön arvostusperiaat- teet on kuvattu emoyhtiön liitetiedoissa. Henkilöstöä koskevat tiedot Työsuhteita oli vuoden lopussa 1 440 (1 519). Tämän lisäksi konsernissa oli 3 465 (3 083) osa-aikais- ta mainosjakajaa. Mainosjakajat huomioiden konsernissa oli yhteensä työsuhteessa 4 905 (4 602) henkilöä. Toimittajia oli konsernissa yhteensä 514 (488). Tuotannollista henkilöstöä oli 250 (311). Graafis- ten toimihenkilöiden, teknisten toimihenkilöiden ja yleisen työehtosopimuksen piirissä olevat yh- teensä 487 (524), johtoa ja ylempiä toimihenkilöitä oli 189 (196). Kokopäiväiseksi muutettuna Keskisuomalainen-konsernin henkilömäärä oli keskimäärin 1 333 henkilöä (1 391). Luku ei sisällä mainosjakajia, joita oli vuoden aikana keskimäärin 3 430 (3 225). 2024 2023 2022 Henkilöstöä keskimäärin kokopäiväiseksi muutettuna tilikauden aikana 1333 * 1391 1560 Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma tilikaudella 79, 2 Me 81,1 Me 85,0 Me Työsuhteita vuoden lopussa 1440 1519 1640 * Ei sisällä mainosjakajia 10 Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä Kansainvälinen geopoliittinen tilanne on entisestään kiristynyt. Samalla myös talouspoliittisen ti- lanteen epävarmuus on lisääntynyt niin globaalisti kuin kotimaassakin. Nämä edetessään voivat hei- kentää Suomen talouden tulevaisuuden näkymiä ja kuluttajien ja mainostajien luottamusta. Pitkit- tyessään näillä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia konsernin toimintaympäristöön. Keskisuomalainen-konsernin tulee pystyä hyödyntämään meneillään oleva nopea teknologinen murros ja sen vaikutukset mediatoimialaan. Nopeasti kehittyvä tekoäly ja sen kaupalliset sovelluk- set voivat merkittävästi vaikuttaa mediamarkkinaan ja kustantajien tekijänoikeussuojaan. Konsernin tulee pystyä huolehtimaan perinteisen printin kilpailukyvystä samalla kun toiminnan painopistettä pitää entistä voimakkaammin suunnata digitaalisen ansainnan kehittämiseen. Onnis- tumisemme kustannustoiminnan digitalisoimisessa on ratkaisevan tärkeää yhtiön pitkän aikavälin kannattavuuden näkökulmasta. Kuluttajien ostokäyttäytymisen ja mediamainonnan muutokset vaativat kykyä reagoida muuttu- neisiin vaatimuksiin. Samalla kun sanomalehtien merkitys mainosvälineenä trendinmukaisesti vä- henee, tulee konsernin pystyä laajentamaan mediamyynnin tarjoamaansa. Globaalit toimijat, kuten Meta ja Alphabet kilpailevat yhä voimakkaammin kotimaisista digimainonnan euroista.. Postin jakelustrategian ja hinnoittelun muutokset ovat kasvattaneet riskiä kustannustason nou- sulle sekä jakelun palvelutason heikentymiselle ja sen myötä tulonmenetyksille. Keskisuomalainen-konsernin merkittävimmän materiaalin sanomalehtipaperin saatavuus ja hin- tataso voivat pidemmällä aikavälillä muodostua riskiksi toimittajien alentaessa vähentyneen kysyn- nän takia valmistuskapasiteettiaan. Operatiivisista riskeistä merkittävimmät liittyvät teknologiaan ja painoliiketoimintojen keskeyty- miseen sekä kykyyn torjua kohonneet kyberriskit. Näkymät vuodelle 2025 Uskomme tilikauden 2025 liikevaihdon kasvavan edellisen vuoden tasosta ja operatiivisen vertailu- kelpoisen liikevoiton paranevan selvästi vuoden 2024 tasosta. Hallituksen esitys yhtiökokoukselle osingonjaoksi vuodelta 2024 Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 69.568.397,73 euroa. Osinkoon oikeuttavia osakkeita on yhteensä 10.957.781 kappaletta. Yhtiö pyrkii jakamaan osinkoina vähintään puolet tilikauden tuloksesta. Hallitus on OYL 13:2 §:n mukaisesti huomioinut osinkoesitystä tehdessään, ettei esitetty osingonjako vaaranna konsernin maksukykyä. Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2024 maksetaan osinkoa 0,35 eu- roa osakkeelta. Esityksen mukainen osinkojen määrä on yhteensä 3 835 223,35 euroa. Hallitus esittää myös, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen osakeyhtiölain 13 luvun 6 pykälän 2 momentin mukaisesti päättämään 31.12.2025 mennessä enintään 0,20 euron lisäosingosta osa- ketta kohden. Lisäksi hallitus ehdottaa, että yleishyödyllisiin lahjoituksiin varataan 50 000,00 euroa, joiden käy- töstä hallitus päättää. 1 ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista ...............................................56 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet ..............................................................................56 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit ................................................................................................... 57 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet .....58 Resurssien ulosvirtaukset................................................................... 58 ESRS S1 Oma työvoima Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa .............60 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet ........................ 61 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa ........................... 62 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi . 63 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus ........................................................................... 63 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan .....................64 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet ..............64 Monimuotoisuuden mittarit .............................................................. 65 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit ................................ 65 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset ......... 65 ESRS 2 Yleiset tiedot Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet ..........................15 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot................................................15 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli ........................................ 15 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat ...............................16 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin ......................................................................... 17 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista .... 17 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta ............................................................ 17 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju ........................................ 18 Sidosryhmien edut ja näkemykset ................................................... 21 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa ............. 21 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista ...............................................25 Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset .................................... 27 EU-taksonomia ........................................................................... 35 ESRS E1 Ilmastonmuutos Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin .........................................................................43 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma .....43 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa .............44 Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista ............44 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet ..............................................................................44 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit ................................................................................ 45 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet .................................................................................................46 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä ......................... 47 Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 - bruttopäästöt ja kokonaispäästöt ....................................................48 ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa ............................................................................. 52 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa ............. 52 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet ............................................................................. 52 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit .................................................................................54 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet .................................................................................................54 12 ESRS S2 Arvoketjun työntekijät Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa ............. 67 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet ............ 67 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa .................................................... 68 Kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi ..................................................................................... 68 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus ............................................................. 68 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet ..........................68 ESRS S3 Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa ............. 70 Kanavat vaikutusten kohteena oleville yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi ...................................................... 71 ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa ............. 73 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet ....... 75 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa....................................................................... 76, Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi . 76 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus ............................................................. 77 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet .......................... 78 ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli ........................................80 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri ........................................................................................ 81 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen ..........82 Korruptio- tai lahjontatapaukset ......................................................83 13 14 Yleiset tiedot ESRS 2 Yleiset tiedot Hallituksen toimintakertomus 2024 Kestävyyssel vitys 15 Yleiset tiedot ESRS 2 Yleiset tiedot Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet Keskisuomalainen Oyj:n (y-tunnus 0174445-8) kestävyysselvitys, toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti tilikaudelta 1.1.2024–31.12.2024, on laa- dittu konsernitasolla ja sen laajuus on sama kuin yhtiön tilinpäätöksessä. Kestävyysselvitys noudat- taa kirjanpitolain vaatimuksia. Keskisuomalainen Oyj:n kestävyysselvitys kattaa Keskisuomalainen-konsernin arvoketjun alku- päästä konsernin tavarantoimittajat ja palveluntarjoajat sekä arvoketjun työntekijät ja loppupäästä tuotteiden ja palvelujen kuluttajat ja loppukäyttäjät sekä vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt. Ym- päristötietojen osalta selvitys kattaa hiilidioksidipäästöt koko arvoketjun osalta (Scopet 1-3). Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot Kestävyysselvityksessä käytetyt aikavälit noudattavat ESRS 1 -standardissa määritettyjä lyhyen (ti- likausi), keskipitkän (1-5 vuotta) ja pitkän (yli 5 vuotta) aikavälin määritelmiä. Scope 3 digipalvelut-kategorian pilvipalveluiden päästöt on laskettu käyttäen kymmenen kuukau- den dataa, jonka kuukausitason keskiarvon perusteella on laskettu koko vuoden päästöt. Estimointia kahden kuukauden osalta on käytetty, koska tiedot on pystytty keräämään vain kymmenen kuukau- den osalta. Päästöistä ja laatimisperusteista voi lukea lisää kohdasta E1 Ilmastonmuutos. Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli Keskisuomalainen Oyj:n hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus. Keskisuomalainen Oyj:n hallitukseen kuului 31.12.2024 yhtiökokouksen 26.4.2024 päätöksen mukai- sesti seitsemän jäsentä: Leena Hautsalo (puheenjohtaja), Jaakko Kurikka (varapuheenjohtaja), Pekka Haltia, Mikko Paananen, Kalle Kautto, Maria Ristola ja Vesa-Pekka Kangaskorpi. 26.4.2024 saakka yh- tiökokouksen 26.4.2023 päätöksen mukaisesti Keskisuomalainen Oyj:n hallitukseen kuului seitsemän jäsentä: Leena Hautsalo (puheenjohtaja), Jaakko Kurikka (varapuheenjohtaja), Pekka Haltia, Mikko Paa- nanen, Kalle Kautto, Riitta Vesterinen-Virtanen ja Vesa-Pekka Kangaskorpi. Keskisuomalainen Oyj:n hallituksessa liikkeenjohtoon kuuluvia jäseniä oli ajalla 26.4.2024- 31.12.2024 yksi ja muita jäseniä kuusi ja ajalla 1.1.2024-26.4.2024 yksi ja muita jäseniä kuusi. Hal- lituksessa ei ole ollut työsuhteisten työntekijöiden edustusta. Yhtiön toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi on ollut Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen ajalla 1.1.2024-31.12.2024. Keskisuomalainen Oyj:n hallituksella on koulutuksen, työkokemuksen ja luottamustoimien kautta kokemusta muun muassa kaupalliselta, juridiselta, media-, kiinteistö-, pankki-, puunjalostus- ja lää- käritoimialoilta sekä kestävyysseikkojen osalta muun muassa hyvään hallintoon ja eettiseen liike- toimintaan, ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin sekä työhyvinvointiin ja työterveyteen liittyvistä tee- moista. Ajalla 26.4.2024-31.12.2024 Keskisuomalainen Oyj:n hallitusjäsenistä 71 prosenttia (viisi) oli mie- hiä ja 29 prosenttia (kaksi) naisia ja ajalla 1.1.2024-26.4.2024 hallitusjäsenistä 71 prosenttia (viisi) oli miehiä ja 29 prosenttia (kaksi) naisia. Keskisuomalainen Oyj:n hallitus suorittaa hallituksen jäsenten riippumattomuusarvioinnin vuo- sittain. Tämänhetkisen arvioinnin perusteella hallituksen jäsenistä 86 prosenttia eli kaikki muut hal- lituksen jäsenet pois lukien toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi ovat yhtiöstä ja listayhtiöiden hallinnointikoodisuosituksessa tarkoitetusta merkittävästä osakkeenomistajasta riippumattomia. Kestävyysvaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnasta Keskisuomalainen Oyj:ssä vastaa- vat ylimpänä tahona yhtiön toimielimet. Keskisuomalainen Oyj:n hallitus hyväksyy yhtiön strategian ja varmistaa sen toteuttamista, käsittelee ja hyväksyy keskeiset vastuullisuuden periaatteet, kuten eettiset toimintaperiaatteet, tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohjeen sekä oh- jeistuksen lahjonnan ja korruption ehkäisemiseen, ja kestävyyttä koskevan raportoinnin sekä nimit- tää hallituksen palkitsemisvaliokunnan, joka päättää yhtiössä käytössä olevista palkitsemisperiaat- teista. Lisäksi Keskisuomalainen Oyj:n hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan. Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen palkitsemisvaliokunnan jäsenet vuonna 2024 ovat olleet Lee- na Hautsalo (puheenjohtaja) ja Jaakko Kurikka (varapuheenjohtaja). Palkitsemisvaliokunta raportoi työstään hallitukselle. Keskisuomalainen Oyj:llä ei ole tarkastusvaliokuntaa, vaan koko hallitus osal- listuu yhtiön taloudellisen ja kestävyyttä koskevan raportoinnin sekä valvontaa koskevien asioiden käsittelyyn. Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajana vuonna 2024 on toiminut KTM Vesa-Pekka Kangaskor- pi. Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja vastaa koko Keskisuomalainen-konsernin toiminnasta. Toimitusjohtaja hoitaa Keskisuomalainen Oyj:n juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajalla on apunaan Keskisuomalainen Oyj:n johtoryhmä, jon- ka hallitus nimeää toimitusjohtajan esityksestä. Yhtiön johtoryhmään kuului vuonna 2024 toimitus- johtaja Vesa-Pekka Kangaskorven lisäksi seitsemän jäsentä: liiketoimintajohtaja Erkki Summanen, kaupallinen johtaja Mikko Pakarinen, talousjohtaja Heikki Linnavirta, journalistinen johtaja, päätoi- mittaja Pekka Mervola, digitaalisen liiketoiminnan johtaja Kirsi Hakaniemi, henkilöstöjohtaja Jarmo Koskinen sekä kuluttajamyynnin johtaja Milla Hänninen. Vuonna 2024 johtoryhmän jäsenistä 75 prosenttia (kuusi) oli miehiä ja 25 prosenttia (kaksi) naisia. Keskisuomalainen Oyj:n vastuullisuustyöstä vastaa yhtiön toimitusjohtaja. Keskisuomalainen Oyj:n vastuullisuustyön johtamisesta, organisoinnista ja koordinoinnista sekä vastuullisuussäänte- lyn seurannasta, kestävyyttä koskevasta raportoinnista ja viestinnästä sekä näihin liittyvästä sidos- ryhmäyhteistyötä toimitusjohtajalle vastaa ja raportoi Keskisuomalainen Oyj:n vastuullisuusjohtaja. Vastuullisuusjohtaja johtaa lisäksi Keskisuomalainen-konsernin asiantuntijoista koostuvaa vastuulli- suuden ohjausryhmää. 1.3.2024 alkaen Keskisuomalainen Oyj:n vastuullisuusjohtajana on toiminut 16 KTM Ida Lindroos. Keskisuomalainen Oyj:n johtoryhmä johtaa vastuullisuutta osana Keskisuomalai- nen-konsernin liiketoimintaa. Keskisuomalainen Oyj:n hallitus käsittelee keskeiset vastuullisuuden periaatteet ja kestävyyttä koskevan raportoinnin. Joulukuussa 2024 Keskisuomalainen Oyj:n hallitus hyväksyi Keskisuomalainen-konsernin kak- soisolennaisuusanalyysissa, ESRS:n mukaisessa kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa, tunnis- tettuihin olennaisiin aiheisiin pohjautuvan vastuullisuusohjelman, joka astuu voimaan vuonna 2025. Vastuullisuusohjelmassa konsernin vastuullisuustyölle asetetaan toimenpiteet ja mitattavat tavoit- teet lyhyelle, keskipitkälle ja pitkälle aikavälille. Tavoitteista ja mittareista raportoidaan Keskisuoma- lainen Oyj:n vuoden 2025 kestävyysselvityksessä. Keskisuomalainen Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja ovat tiedostaneet pörssiyhtiönä Keskisuoma- lainen Oyj:lle tarpeen kehittää kestävyysseikkojen valvontaan asianmukaista osaamista ja asiantun- temusta. Keskisuomalainen Oyj:lle on nimetty 1.3.2024 alkaen vastuullisuusjohtaja, jolla on tehtä- vän edellyttämä koulutuksellinen pätevyys sekä asiantuntemus. Yhtiön vastuullisuusjohtaja vastaa ja raportoi työstään toimitusjohtajalle. Vastuullisuusjohtaja toimii myös Keskisuomalainen Oyj:n hal- lituksen sihteerinä ja informoi hallitusta kestävyysseikoista, vastuullisuussääntelyn seurannasta sekä kestävyyttä koskevasta raportoinnista. Keskisuomalainen Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja päättävät kestävyysseikkojen valvontaan asian- mukaisen osaamisen ja asiantuntemuksen resursoinnista, kehittämisestä sekä hankinnasta tapaus- kohtaisesti ja tarpeen mukaan. Tarvittaessa ulkopuolista asiantuntemusta voidaan käyttää kestä- vyysaiheiden neuvonantoon. Yhtiön päävastuullisen kestävyysraportoinnin varmentajan valinnasta päättää yhtiökokous. Keskisuomalainen Oyj:n hallitus, toimitusjohtaja, johtoryhmä, vastuullisuusjohtaja sekä vastuullisuu- den ohjausryhmään kuuluvat asiantuntijat ovat vuonna 2024 osallistuneet kestävyysraportointiyh- teisön EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD), kirjanpitolain ja kestävyysraportointistandardin (ESRS) koulutukseen. Keskisuomalainen Oyj:n vastuullisuusjohtaja on suorittanut vuonna 2024 Kes- kuskauppakamarin yritysjohdon vastuullisuusvalmennuksen ja kuulunut Keskuskauppakamarin yritys- johdon kestävyysverkostoon. Yhtiön vastuullisuuden neuvonantajana on vuonna 2024 toiminut lisäksi ulkopuolinen vastuullisuuskonsultointia tarjoava palveluntarjoaja. Keskisuomalainen Oyj:n hallituksella ja toimitusjohtajalla on koulutuksen, työkokemuksen ja luot- tamustoimien kautta kokemusta Keskisuomalainen Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyysissa tunnistet- tuihin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyen muun muassa hyvään hallintoon ja eettiseen liiketoimintaan, ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin sekä työhyvinvointiin ja työterveyteen liittyvistä teemoista. Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja vastaa vastuullisuustyön johtamisesta. Keskisuomalainen Oyj:n hallitus käsittelee muun muassa strategiaprosessin, olennaiset kestävyysaiheet, due diligence -prosessin vaiheita, budjetoinnin ja toimintasuunnitelmat sekä niiden seurannan ja lisäksi liiketoimin- nalle olennaisten vaikutusten, mahdollisuuksien ja riskien arvioinnin vuosittain. Virallista huolellisuus- velvoiteprosessia, due diligence -prosessia, yhtiössä ei vielä ole otettu käyttöön sääntelyn edellyt- tämässä laajuudessa ja muodossa, mutta sen puute on tunnistettu ja kirjattu vuonna 2025 voimaan astuvaan vastuullisuusohjelmaan, ja se tullaan sen mukaisesti toteuttamaan. Huolellisuusvelvoitep- rosessiin, due diligence -prosessiin, kuuluvia osioita on kuitenkin yhtiössä toteutettu. Vuonna 2024 Keskisuomalainen Oyj:n hallitus on vahvistanut Keskisuomalainen Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyy- sin, EU:n kestävyysraportointidirektiiviin (CSRD), kirjanpitolakiin ja kestävyysraportointistandardiin (ESRS) pohjautuvan kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella laaditun yhtiön kestävyysraportoinnin datapistemäärityksen, Keskisuomalainen-konsernin eettiset toimintaperiaatteet, tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohjeen, hankintaohjeen, ohjeistuksen lahjonnan ja korruption eh- käisemiseen, sisäpiiriohjeen sekä lähipiiripolitiikan ja vuonna 2025 voimaan astuvan vastuullisuusohjel- man, joihin on sisältynyt liiketoiminnalle olennaisten vaikutusten, mahdollisuuksien ja riskien arviointia. Keskisuomalainen Oyj:n sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että Keskisuomalainen-kon- sernin toiminta on tuloksellista, tehokasta, kestävää ja sääntöjenmukaista sekä se, että liiketoimin- tojen riskienhallinta on asianmukaista ja taloudellinen sekä kestävyyttä koskeva raportointi luotet- tavaa. Riskienhallinnan avulla tullaan johtamaan ja kehittämään liiketoimintaan liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamista, arviointia ja niihin reagointia sekä rapor- tointia osana tuloksellista ja kestävää liiketoimintaa. Keskisuomalainen Oyj pyrkii tunnistamaan toi- mintansa olennaiset vaikutukset sekä hyödyntämään liiketoiminnan mahdollisuudet ja karttamaan tarpeetonta tai liiallista riskinottoa. Tarvittaessa ulkopuolista asiantuntemusta voidaan käyttää kes- tävyysaiheiden neuvonantoon. Keskisuomalainen Oyj:n hallitus on käsitellyt ja vahvistanut raportointikauden aikana kaikki olen- naiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Vuonna 2024 hallitus on vahvistanut Keskisuomalainen Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyysin, EU:n kestävyysraportointidirektiiviin (CSRD), kirjanpitolakiin ja kestävyysraportointistandardiin (ESRS) pohjautuvan kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella laadi- tun kestävyysraportoinnin datapistemäärityksen, Keskisuomalainen-konsernin eettiset toimintape- riaatteet, tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohjeen, hankintaohjeen, ohjeistuk- sen lahjonnan ja korruption ehkäisemiseen, sisäpiiriohjeen sekä lähipiiripolitiikan ja vuonna 2025 voimaan astuvan vastuullisuusohjelman, joihin on sisältynyt liiketoiminnalle olennaisten vaikutusten, mahdollisuuksien ja riskien arviointia sekä niiden käsittely kaikkien kaksoisolennaisuusanalyysissa tunnistettujen kestävyysaiheiden osalta soveltuvin osin osana niitä. Kaikki Keskisuomalainen-kon- sernin olennaiset kestävyysaiheet on lueteltu kohdassa Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdolli- suudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa. 17 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin Keskisuomalainen Oyj:n hallituksella on palkitsemisvaliokunta, joka raportoi työstään hallitukselle. Yhtiön toimielinten palkitsemisperiaatteet ja päätöksentekoprosessit on määritelty Keskisuoma- lainen Oyj:n yhtiökokouksen 26.4.2024 hyväksymässä yhtiön toimielinten palkitsemispolitiikassa. Hallituksen palkitsemisvaliokunta valmistelee yhtiön toimielinten palkitsemispolitiikan ja palkitse- misraportin sekä päättää toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkitsemisesta. Palkitsemisvaliokunta määrittelee lisäksi Keskisuomalainen-konsernin tulospalkkiojärjestelmän perusteet vuosittain. Halli- tuksen jäsenten palkkioista päättää yhtiökokous. Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajan palkitseminen koostuu kiinteästä peruspalkasta luontoi- setuineen sekä muuttuvasta palkitsemisesta, joka sisältää vuosittaisen tulospalkkauksen sekä mah- dollisen pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän. Toimitusjohtajan muuttuvan lyhyen ajan palkitsemisen vuosittaisen tulospalkkion kriteerit ja ta- voitteet asettaa Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen palkitsemisvaliokunta. Tavoitteiden on tarkoitus kuvastaa yhtiön taloudellista ja operatiivista suoriutumista sekä kestävyys- ja vastuullisuustavoittei- den mukaista toimintaa kussakin markkinassa sekä yhtiön kykyä saavuttaa strategisia kasvutavoit- teitaan. Hallituksen palkitsemisvaliokunnan asettamat pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien ansaintakri- teerit voidaan sitoa esimerkiksi pitkän aikavälin taloudellisiin tavoitteisiin ja strategisiin prioriteetteihin, suorituskykyyn verrattuna kilpailijoihin, yhtiön osakkeen kokonaistuottoon, omistaja-arvon luomiseen ja kestävyys- tai muihin vastaaviin mittareihin. Kestävyyteen liittyviä tavoitteita tai kestävyyteen liit- tyvien tavoitteiden toteutumisesta riippuvaa toimitusjohtajan muuttuvan palkkion osuutta vuosittai- sesta tulospalkkiosta tai pitkän aikavälin tulospalkkiosta ei Keskisuomalainen Oyj:ssä ole vuonna 2024 määritetty. Kestävyyteen liittyvät tavoitteet ja kestävyyteen liittyvien tavoitteiden toteutumisesta riippuva toimitusjohtajan muuttuvan palkkion osuus vuosittaisesta tulospalkkiosta tai pitkän aikavälin tulospalkkiosta tullaan Keskisuomalainen Oyj:ssä määrittämään vuonna 2025. Palkitsemispolitiikan ja sen mahdolliset muutokset valmistelee Keskisuomalainen Oyj:ssä hallituk- sen palkitsemisvaliokunta. Keskisuomalainen Oyj:n hallitus käsittelee ja esittää palkitsemispolitii- kan ja sen olennaiset muutokset yhtiökokoukselle tarvittaessa tai vähintään neljän vuoden välein. Yhtiökokous tekee neuvoa-antavan päätöksen siitä, kannattaako se esitettyä palkitsemispolitiikkaa. Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen palkitsemisvaliokunta seuraa palkitsemispolitiikan toteutumis- ta vuosittain ja tarvittaessa esittää hallitukselle toimenpide-ehdotukset palkitsemispolitiikan toteutu- misen varmistamiseksi. Hallitus esittää vuosittain varsinaiselle yhtiökokoukselle palkitsemisraportin, jonka avulla osakkeenomistajat voivat arvioida palkitsemispolitiikan toteutumista Keskisuomalainen Oyj:ssä. Yhtiökokous tekee neuvoa-antavan päätöksen palkitsemisraportin hyväksymisestä. Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät Kohdat kestävyysselvityksessä a) Due diligence -prosessin sisällyttämistä hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin ei ole vielä toteutettu. b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -prosessin keskeisissä vaiheissa • Sidosryhmien edut ja näkemykset • Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa • Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa • Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi • Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa • Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista d) Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi • Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit • Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi: S1, S2, S4 e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden seurantaa ja viestintää ei ole vielä toteutettu. Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta Keskisuomalainen Oyj:n riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa Keskisuomalainen-konsernin strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Riskienhallinnan avulla johdetaan ja kehitetään liiketoimintaan liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamista, arvioin- tia ja niihin reagointia sekä raportointia osana tuloksellista ja kestävää liiketoimintaa. Keskisuomalai- nen Oyj pyrkii tunnistamaan toimintansa olennaiset vaikutukset sekä hyödyntämään liiketoiminnan mahdollisuudet ja karttamaan tarpeetonta tai liiallista riskinottoa. Keskisuomalainen-konsernissa ei ole erikseen nimettyä sisäistä tarkastajaa. Sisäisen tarkastuksen toiminto on järjestetty siten, että Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajan johdolla sisäiset tarkastuk- set ja muu valvonta tehdään konsernin hallinnon toimesta tai ulkoisten asiantuntijoiden avustuksella. Sisäistä valvontaa suoritetaan lisäksi kautta koko Keskisuomalainen-konsernin organisaation Kes- kisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajan koordinoimana. Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat ja muu joh- to vastaavat osaltaan liiketoimintayksiköissä sisäisen valvonnan toimeenpanosta. Sisäinen valvonta perustuu Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen vahvistamien Keskisuomalainen Oyj:n ja Keskisuoma- 18 lainen-konsernin toimintaa ohjaavien periaatteiden ja ohjeistusten mukaan lukien eettiset toiminta- periaatteet, tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje, ohjeistus lahjonnan ja kor- ruption ehkäisemiseen, lähipiiripolitiikka, sisäpiiriohje ja hankintaohje noudattamisen seurantaan. Keskisuomalainen Oyj:llä ei ole käytössä erikseen nimettyä riskienarviointimallia. Kestävyysraportointiprosessiin liittyviä keskeisiä riskejä ei ole tunnistettu. Keskisuomalainen Oyj:n hallitus seuraa taloudellista ja kestävyyttä koskevaa raportointia kokouksissaan. Lisäksi kaikki yhtiön ul- koiset julkistettavat taloudelliset ja kestävyyttä koskevat raportit käsitellään hallituksessa ennen julkai- sua. Keskisuomalainen Oyj:n hallitus käsittelee ja hyväksyy myös vastuullisuuden keskeiset periaatteet sekä kaksoisolennaisuusanalyysin, joihin sisältyy liiketoiminnalle olennaisten vaikutusten, mahdollisuuk- sien ja riskien arviointia. Taloudelliseen ja kestävyyttä koskevaan valvontaympäristöön liittyen toimitus- johtaja, talousjohtaja ja vastuullisuusjohtaja raportoivat hallitukselle ja hallitus keskustelee asiaan liittyen tarvittaessa myös tilintarkastajan sekä kestävyysraportoinnin varmentajan kanssa. Jos riskienhallinnassa tai sisäisessä valvonnassa ilmenee kestävyyttä koskevaan raportointiin liittyviä havaintoja, raportoidaan ne hallitukselle Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen kokouksessa. Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju Liiketoimintamalli ja strategia Keskisuomalainen Oyj on suomalainen pörssiyhtiö, jonka suurimmat osakkeenomistajat ovat yksi- tyishenkilöitä (31.12.2024 osakkeenomistajista kotitalouksia oli 93,6 prosenttia). Keskisuomalai- nen-konsernin arvoketju on pääosin suomalainen ja konserni työllisti 31.12.2024 Suomessa 4 905 työsuhteista työntekijää. Keskisuomalainen-konsernin ydinliiketoimintoja ovat uutismedia, digitaalinen ulkomainonta, mai- nos- ja kaupunkilehtien jakelu sekä asiantuntijapalvelut. Asiantuntijapalvelut kattavat tutkimus-, markkinointi- ja asiakasviestintäpalvelut. Uutismedia kattaa 5-7 päiväiset lehdet, paikallislehdet ja kaupunkilehdet sekä paino- ja radioliiketoiminnan. Uutismedia jakautuu digitaaliseen ja painettuun mediaan sekä tilattaviin ja mainosrahoitteisiin medioihin. Keskisuomalainen-konsernin tärkeimmät asiakasryhmät ovat uutismedian, digitaalisen ulkomai- nonnan, mainos- ja kaupunkilehtien jakelun sekä asiantuntijapalveluiden kuluttaja- ja yritysasiak- kaat, joille on tuotettu tuotteita ja palveluita. Vuoden 2024 aikana Keskisuomalainen-konserni laajentui yritysoston myötä Pohjois-Karjalan markkina-alueelle, kun Keskisuomalainen Oyj osti PunaMusta Media -konsernin, nyk. Rebl Group, medialiiketoiminnan. Yritysoston jälkeen Keskisuomalainen-konserni kattaa siten myös Pohjois-Kar- jalan merkittävimmät uutismediat ja paikallisradion. Keskisuomalainen-konserni toimi 31.12.2024 Keski-Suomessa, Uudellamaalla, Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa, Varsinais-Suomessa, Päijät-Hämeessä, Kanta-Hämeessä, Satakun- nassa, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa sekä Tallinnassa, Virossa. Keskisuomalainen-konserniin kuuluivat 31.12.2024 emoyhtiö Keskisuomalainen Oyj ja sen tytä- ryhtiöt Hämeen Media Oy, Keski-Suomen Media Oy, Savo-Karjalan Media Oy, Etelä-Suomen Media Oy, Kaakon Viestintä Oy, Esa Digital Oy, Väli-Suomen Media Oy, Lehtisepät Oy, Mediasepät Oy, Kamua Helsinki Oy, Tietoykkönen Oy, IROResearch Oy Tutkimustoimisto, Neonmedia Oy, Suomen Suoramainonta Oy sekä kiinteistöyhtiöt Kiinteistö Oy Tahko Twinhills 213 ja Kiinteistö Oy Lehtikaari 1. Lisäksi Keskisuomalainen Oyj omistaa täysin Virossa toimivan Vaba Meedia Oü:n. Keskisuomalainen Oyj:n osakkuusyhtiöt olivat 31.12.2024 Arena Partners Oy (45,20 %), Jyväsky- län Messut Oy (26,47 %), Myyntimestarit Oy (31,63 %) ja Hämeen Ääni Oy (40,0 %). Keskisuomalai- nen Oyj ja sen tytäryhtiöt omistavat Kärkimedia Oy:tä ja konsernin yhteenlaskettu omistusosuus on 47,22 %. Suomen Suoramainonta Oy:n osakkuusyhtiöitä ovat Länsi-Uudenmaan Mainosjakelu Oy (35,0 %) sekä Oulu Suorajakelu Oy (50,0 %). Keskisuomalainen-konserni kustansi 31.12.2024 seitsemäätoista 5-7 päiväistä lehteä ja digitaa- lista uutismediaa, 39 paikallislehteä sekä 21 kaupunkilehteä. 5-7 päiväiset lehdet ovat Keskisuoma- lainen, Savon Sanomat, Karjalainen, Iisalmen Sanomat, Etelä-Suomen Sanomat, Hämeen Sanomat, Forssan Lehti, Itä-Häme, Etelä-Saimaa, Kouvolan Sanomat, Kymen Sanomat, Länsi-Savo, Itä-Savo, Aamuposti, Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa ja Uusimaa. Paikallislehdet ilmestyvät 1-3 kertaa viikos- sa pääasiassa Savossa, Keski-Suomessa, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa, Kanta-Hämeessä sekä Uudellamaalla. Lisäksi konsernilla on viisi paikallisradiota Radio Keskisuomalainen, Radio Tempo, Ra- dio Voima, Savon Aallot ja Karjalainen Syke sekä ammattilehti- ja asiakasviestintäliiketoimintaa. Vuonna 2024 päivitetyn strategian mukaisesti Keskisuomalainen-konserni keskittyy uutisme- diaan, digitaaliseen ulkomainontaan ja sitä lähellä oleville synergisille toimialoille. Strategian kärke- nä on paikallisen uutismedian digitaalinen transformaatio, jonka lisäksi konsernin lehdet palvelevat edelleen myös painetun median asiakkaita. Uutismedian maantieteellinen laajentuminen toteutetaan ensisijaisesti yritysostojen kautta. Tavoitteena on kehittää valtakunnallinen paikallisen uutismedi- an verkosto. Uutismedian lisäksi kasvatetaan muuta liiketoimintaa, kuten digitaalista ulkomainon- taa sekä parannetaan mainos- ja kaupunkilehtijakelun kannattavuutta. Strategisena tavoitteena on myös huolehtia koko konsernin kannattavuudesta ja kestävyydestä sekä työntekijöiden osaamisesta ja hyvinvoinnista. Keskisuomalainen-konsernin tarkoitus on välittää luotettavaa tietoa, tarjota näkökulmia ja jä- sennellä ympäröivää maailmaa sekä edistää paikallisyhteisöiden elinvoimaa ja työllistymistä. Me- dia-alaan vaikuttavat erilaiset trendit, kuten digitalisoituminen, median moninaisuus, globaali kilpailu sekä epävakaa toimintaympäristö. Keskisuomalainen Oyj:n visio on olla rohkeasti kasvava ja kannat- tava digitaalinen mediayhtiö. Keskisuomalainen-konserni on tunnistanut vastuullisuuden merkityksen toimintansa jatkuvuudel- le ja kilpailukyvylle. Vastuullisuustyötä kehitetään määrätietoisesti. Vuonna 2024 Keskisuomalainen Oyj on toteuttanut kestävyysraportointidirektiivin (CSRD), kirjanpitolain mukaisen kaksoisolennai- suusanalyysin, jossa on tunnistettu olennaisimmat konsernin kestävyysaiheet. Vuonna 2024 on laa- dittu konsernin laajuinen vastuullisuusohjelma, jonka Keskisuomalainen Oyj:n hallitus on hyväksynyt 19 raportointivuoden lopussa ja joka astuu voimaan vuonna 2025. Myös vastuullisuusohjelman tavoit- teet astuvat voimaan vuoden 2025 alusta alkaen. Keskisuomalainen-konsernin päätöksentekoa oh- jaavat muun muassa konsernin yhteiset arvot, toimintaperiaatteet ja ohjeet, joita on laadittu ja päi- vitetty vuoden 2024 aikana. Keskisuomalainen-konserni sitoutuu vuonna 2025 voimaan astuvassa vastuullisuusohjelmassa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiin ja tieteeseen perustuviin päästötavoitteisiin, ilmastotiekar- tan ja siirtymäsuunnitelman laatimiseen sekä Scope 1-3 -päästövähennyksiin. Tavoitteet vuodelle 2025 sekä tuleville vuosille asetetaan vuonna 2025. Paino- ja jakelutoiminnan osalta Keskisuoma- lainen-konserni on vuonna 2024 sitoutunut Suomen media-alan ja graafisen teollisuuden yhteiseen tavoitteeseen nollata oman toiminnan suorat päästöt vuoteen 2030 mennessä. Medialiiton jäsenenä Keskisuomalainen-konsernin tavoitteena on paino- ja jakelutoimintojensa osalta vähentää 30 pro- senttia epäsuoria päästöjä vuoteen 2030 mennessä perusvuoteen verrattuna. Keskisuomalainen-konsernissa on aloitettu kestävyyden integroiminen liiketoimintaan luomalla vastuullisuusohjelma vuoden 2024 aikana ja se astuu voimaan vuoden 2025 alusta. Kestävyys tul- laan integroimaan konsernin strategiaan seuraavilla päivityskierroksilla. Konsernissa ei ole prosessia kriittisten haasteiden tunnistamiselle. Keskisuomalainen-konsernin vuonna 2025 voimaan astuvaan vastuullisuusohjelmaan sisältyvät ta- voitteet tulevat olemaan seuraavat vuodesta 2025 alkaen Huolehdimme ympäristöstä • Laajennamme ympäristöjohtamisen konsernitasoiseksi • Vähennämme kasvihuonekaasupäästöjä omassa toiminnassa ja arvoketjussa (Scope 1-3) Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitteen mukaisesti • Pidämme jätteen kierrätysasteen korkealla tasolla • Huomioimme luonnon monimuotoisuuden raaka-aineiden hankinnassa Olemme välittävä ja kehitysmahdollisuuksia tarjoava työnantaja • Edistämme kaikille työntekijöille mahdollisuuksia kehittyä työssään • Huolehdimme työhyvinvoinnista • Kohtelemme työntekijöitämme tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti • Edistämme monimuotoisempaa työyhteisöä • Olemme haluttu ja innostava työnantaja Toimimme eettisesti ja noudatamme hyvää hallintotapaa • Toimimme eettisesti ja noudatamme hyvää hallintotapaa – Edistämme vastuullista ja avoimesti kuvattua hallintokulttuuria – Toimimme linjassa eettisten toimintaperiaatteidemme kanssa – Huolehdimme arvoketjun työntekijöiden työoloista ja ihmisoikeuksien toteutumisesta – Hankimme vastuullisesti – Kehitämme digitaalista saavutettavuutta • Varmistamme tietoturvan ja tietosuojan – Huolehdimme tietoturvasta ja varaudumme riskeihin – Parannamme ja päivitämme tietosuojaa • Noudatamme vastuullisia markkinointiperiaatteita – Mainostamme hyvän markkinointitavan mukaisesti • Tuemme paikallisyhteisöjen elinvoimaa – Kerrytämme taloudellista hyvinvointia verotulojen muodossa suomalaiselle yhteiskunnalle ja työllistämme paikallisesti Keskisuomalainen-konserni on tunnistanut seuraaviin merkittäviin tuotteisiin ja palveluihin ilmasto- tavoitteita, jotka tulevat astumaan voimaan vuoden 2025 alussa • Digitaalisen ulkomainonnan energiatehokkuutta pyritään parantamaan seuraten Ulkomainosliiton vastuullisuustavoitteita • Jakelutoiminnassa siirrytään oman kaluston osalta uusiutuvan dieselin käyttöön vuoden 2025 alussa ja jakelu- sekä muuta kuljetus- ja huoltokalustoa uudistetaan vähäpäästöisempiin ajoneuvoihin suunnitellun rotaation mukaisesti • Sosiaaliset tavoitteet koskevat niin omaa henkilöstöä, arvoketjun työntekijöitä, lukijoita ja yritysasiakkaita kuin paikallisyhteisöjä • Konsernin eettistä toimintaa ja hyvää hallintotapaa ohjataan eettisillä toimintaperiaatteilla sekä ohjeistuksella korruption ja lahjonnan ehkäisemiseksi 20 Arvoketju Keskisuomalainen-konsernin arvoketju koostuu sen alkupäässä raaka-aineiden, materiaalien ja palve- luiden hankinnasta, energiatuotannosta, teknologiasta ja järjestelmistä. Konsernin omissa toiminnoissa ovat sen tuotteet ja palvelut, kuten uutismediat, lehdet, radiot, jakelutoiminta, viestintä- ja tutkimus- palvelut, paino- ja jakelutoiminta, digitaalinen ulkomainonta sekä asiantuntijapalvelut. Arvoketjun lop- pupäässä ovat konsernin kuluttaja- ja yritysasiakkaat, joille on tuotettu tuotteita ja palveluita. Lisäksi konsernin mediat ja palvelut vaikuttavat paikallisyhteisöihin, järjestöihin, toimia-alaan ja julkisorgani- saatiohin. Keskisuomalainen-konserni yhdistää arvoketjussa sen eri toimijat ja vaiheet. Seuraavassa kaaviossa esitellään Keskisuomalainen-konsernin arvoketju ja siihen kohdistuvat vastuullisuusseikat. Keskisuomalainen-konsernin toiminnan kulmakivenä ovat resurssit, joihin 31.12.2024 kuului 4 905 työntekijää, oma pääoma (47,17 milj. euroa) ja vieras pääoma (131,37 milj. euroa). Konsernin tuotannon perustana ovat myös teknologia, järjestelmät, kiinteistöt, luonnonvarat, energiantuotanto, logistiikka sekä muut hankinnat ja palvelut. Digitaalinen ja tekninen osaaminen tukevat näiden tuotantopanosten jatkuvaa kehittämistä, mikä mahdollistaa liiketoiminnan jatkuvuuden. Keskisuomalainen-konserni tuottaa arvoa mediapalveluportfolionsa avulla, johon sisältyvät leh- ti- ja digimediat, digitaalinen ulkomainonta ja radiot sekä markkinointiviestintä-, tutkimus-, paino- ja jakelupalvelut. Näiden avulla asiakkaat, mukaan lukien yritykset ja kuluttajat, saavat muun muassa laadukasta ja luotettavaa tietoa, eri näkökulmia sekä viestintä- ja markkinointipalveluita. Jakelupal- velut varmistavat, että tuotokset tavoittavat kuluttajat ja loppukäyttäjät. Sidosryhmille, kuten omistajille, henkilöstölle ja paikallisyhteisölle, syntyy hyötyjä liiketoimin- nan tuotoista, verokertymästä, työmahdollisuuksista ja vastuullisuuspanostuksista. Keskisuomalai- nen-konserni osallistuu aktiivisesti toimialan järjestöjen ja verkostojen toimintaan. Keskisuomalainen-konsernin arvoketju ja siihen kohdistuvat vastuullisuusseikat ARVOKETJUN LOPPUPÄÄ Keskisuomalainen-konsernin asiakkaat • Yritys- ja kuluttaja-asiakkaat Keskisuomalainen-konsernin medioiden ja palveluiden vaikutusten piirissä olevat • Paikallisyhteisöt ja yhteiskunta • Julkisorganisaatiot • Järjestöt ja toimialaverkostot OMAT TOIMINNOT Keskisuomalainen-konsernin tuotteet ja palvelut • Uutismediat • Painetut ja digitaaliset lehdet • Radiot • Jakelutoiminta • Markkinointiviestintä • Tutkimuspalvelut • Painopalvelut • Digitaalinen ulkomainonta • Asiantuntijapalvelut ARVOKETJUN ALKUPÄÄ Luonnonvarat ja niiden jalostus • Esimerkiksi paperinkäyttö Energia • Muun muassa sähkö, lämmitys ja polttoaineet Kiinteistöt • Mukaan lukien painolaitokset Logistiikka • Muun muassa jakeluautot Teknologiat ja järjestelmät • Muun muassa tieto- ja toimitusjärjestelmät sekä data Muut hankinnat ja palvelut Ilmastonmuutos: Ilmastonmuutoksen hillintä, energia, ilmastonmuutokseen sopeutuminen Biodiversiteetti: Suorat vaikutustekijät, maaympäristön tilan heikkeneminen Kiertotalous: Resurssien ulosvirtaukset Arvoketjun työntekijät: Työolot Ilmastonmuutos: Ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, energia Kiertotalous: Resurssien ulosvirtaukset Biodiversiteetti: Suorat vaikutustekijät, maaympäristön tilan heikkeneminen Oma työvoima: Työolot, yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille Liiketoiminnan harjoittaminen: Yrityskulttuuri, korruptio ja lahjonta Ilmastonmuutos: Ilmastonmuutoksen hillintä Kiertotalous: Resurssien ulosvirtaukset Kuluttajat ja loppukäyttäjät: Henkilönsuoja, laadukkaiden tietojen saatavuus, sananvapaus, tuotteiden ja palveluiden saanti, vastuulliset markkinointikäytännöt Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt: Sananvapaus, turvallisuuteen liittyvät vaikutukset 21 Sidosryhmien edut ja näkemykset Keskisuomalainen-konsernin keskeisiksi sidosryhmiksi on tunnistettu omistajat, oma henkilöstö, yri- tys- ja kuluttaja-asiakkaat, alihankintaketjun kumppanit, järjestöt ja toimialaverkostot sekä paikallis- yhteisöt ja yhteiskunta. Keskisuomalainen-konserni käy sidosryhmiensä kanssa vuoropuhelua, jotta heidän tarpeitaan ja odotuksiaan voitaisiin ymmärtää paremmin. Ensi kertaa vuonna 2023 toteutetussa ja 2024 valmis- tuneessa Keskisuomalainen Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyysissa sidosryhmiä osallistettiin laajasti. Sidosryhmiä pyydettiin osana kaksoisolennaisuusanalyysia toteutetussa kyselyssä arvioimaan Keski- suomalainen-konsernin vastuullisuustyötä ja aiheita, jotka olisivat konsernin vastuullisuustyössä olen- naisia. Kyselyn toteutti Keskisuomalainen-konserniin kuuluva IROResearch Oy Tutkimustoimisto. Vas- taajia oli yhteensä 2 425. Vastaajina oli muun muassa asiakkaita sekä konsernin medioiden lukijoita eri maakunnista, alihankintaketjun kumppaneita, omistajien edustajia sekä konsernin työntekijöitä. Ky- selyn avulla pyrittiin saamaan sidosryhmien näkemyksiä esiin konsernin vastuullisuustyöhön liittyen. Keskisuomalainen-konserni kehittää myös yhteistyötä toimialan kanssa useissa journalistisissa sekä markkinointialan yhdistyksissä ja liitoissa, niin paikallisissa kuin valtakunnallisissa ja kansainväli- sissä. Konserni on aktiivinen jäsen muun muassa Medialiitossa, Uutismedian Liitossa, Suomen Mark- kinointiliitossa, Suomen Ulkomainosliitossa sekä Graafinen Teollisuus ry:ssä. Lisäksi konserni kuuluu Suomen Yrittäjiin ja on mukana useiden paikallisten kauppakamareiden toiminnassa. Vuoropuhelua käydään myös henkilöstökyselyillä, viestintäkanavissa, asiakaspalvelussa ja tilaisuuksis- sa sekä puheluiden, sähköpostin ja tapaamisten välityksellä. Sidosryhmien näkemykset on otettu huo- mioon olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa ja määrittelyssä sekä Keski- suomalainen-konsernin vuonna 2025 voimaan astuvaa vastuullisuusohjelmaa laadittaessa. Tärkeimmät sidosryhmiltä esiin tulleet päänäkökohdat ja odotukset Keskisuomalainen-konsernin toimintaan ovat • Omistajat: Hyvän hallintotavan noudattaminen ja kestävä arvoa tuottava liiketoiminta • Oma henkilöstö: Henkilöstön hyvinvointi ja turvallisuus • Yritys- ja kuluttaja-asiakkaat: Journalismin riippumattomuus, tietoturvasta ja tietosuojasta huolehtiminen sekä henkilöstövastuullisuus • Hankintakumppanit: Ympäristöstä, sosiaalisesta vastuusta ja hyvästä hallintotavasta huolehtiminen • Järjestöt ja toimialaverkostot: Aktiivinen ja yhteistyöhakuinen toimija • Paikallisyhteisöt ja yhteiskunta: Sananvapauden ja demokratian edistäminen Sidosryhmäanalyysit toimivat pohjana olennaisten kestävyysaiheiden tunnistamiseen, analysointiin ja hallintaan. Kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset sekä olennaiset aiheet on esitetty Keskisuomalainen Oyj:n johtoryhmälle sekä hallitukselle, ja Keskisuomalainen Oyj:n hallitus on ne hyväksynyt. Prosessin edetessä Keskisuomalainen-konserni on luonut vuonna 2025 voimaan astuvan vastuullisuusohjelman, eettiset toimintaperiaatteet, tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohjeen, hankintaoh- jeen sekä ohjeistuksen lahjonnan ja korruption ehkäisemiseen, jotka Keskisuomalainen Oyj:n hallitus on vahvistanut joulukuussa 2024. Näillä toimintaperiaatteilla ja ohjeistuksilla hallitaan sidosryhmien esiintuomia kestävyysaiheita ja pyritään vastaamaan heidän tarpeisiinsa konsernissa. Vuonna 2024 laadittu Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjelma astuu voimaan vuonna 2025. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Keskisuomalainen-konsernin olennaisten vastuullisuusvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi suoritettiin kaksoisolennaisuuden periaatteita noudattaen ensim- mäistä kertaa vuonna 2023 ja se valmistui vuonna 2024. Prosessissa menetelminä käytettiin julkisiin ja sisäisiin materiaaleihin perustuvaa selvitystyötä, sidosryhmähaastatteluja, Keskisuomalainen-kon- sernin asiantuntijoiden ja johdon olennaisuusarviointia sekä työryhmätapaamisia. Keskisuomalainen Oyj:n hallitus validoi kaksoisolennaisuusarvioinnin lopputulokset. Tunnistettujen olennaisten kestävyysvaikutusten ja taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien jälkeen Keskisuomalainen-konserni on laatinut vastuullisuusohjelman, johon on kirjattu toimenpiteet liittyen olennaisiin kestävyysaiheisiin. Vastuullisuusohjelmassa mainitut toimenpiteet ja tavoitteet viedään sovel- tuvin osin konsernin liiketoimintamalliin ja strategiaan seuraavilla päivityskierroksilla. Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen joulukuussa 2024 hyväksymä konsernin vastuullisuusohjelma astuu voimaan 1.1.2025. Konsernin toimintaa ohjaavat myös vuonna 2024 laaditut eettiset toimintaperiaatteet, tavarantoimittaji- en ja palveluntarjoajien toimintatapaohje, ohjeistus lahjonnan ja korruption ehkäisemiseen ja hankintaoh- je. Keskisuomalainen Oyj huomioi tunnistetut kestävyysriskit liiketoiminnassaan sekä hyödyntää kestä- vyyteen liittyviä mahdollisuuksia parantaakseen kilpailuetua ja luottamusta tärkeisiin sidosryhmiin. Tämä edistää konsernin pitkän aikavälin kestävyyttä ja sopeutumiskykyä muuttuviin markkinaolosuhteisiin. Keskisuomalainen-konsernin olennaiset vaikutukset ovat peräisin sen strategiasta ja liiketoimin- tamallista. Konserni on osallisena olennaisissa vaikutuksissa sekä oman toimintansa kautta että lii- kesuhteiden vuoksi. Liiketoiminnasta ja arvoketjusta voi lukea lisää kohdasta Strategia, liiketoimin- tamalli ja arvoketju. Olennaisten taloudellisten riskien tai mahdollisuuksien ei odoteta vaikuttavan olennaisesti rapor- tointikauden taloudelliseen asemaan, tulokseen tai kassavirtoihin lyhyellä aikavälillä. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä energian, raaka-aineiden hinnat ja asiakasvirtojen muutokset voivat vaikuttaa tilinpäätökseen. Keskisuomalainen Oyj ei ole tunnistanut merkittäviä kestävyysriskejä tai -mahdol- lisuuksia, jotka muuttaisivat tilinpäätöksissä ilmoitettuja omaisuuseriä tai velkojen kirjanpitoarvoja tilikauden aikana, jonka seurauksena niihin pitäisi tehdä olennainen oikaisu. Keskisuomalainen-konsernissa ei ole tehty vielä resilienssianalyysia. Analyysi tullaan toteutta- maan tulevaisuudessa. Seuraavassa taulukossa esitellään Keskisuomalainen-konsernin olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, jotka tunnistettiin kaksoisolennaisuusanalyysin kautta. 22 ESRS kestävyysaihe Osa-osa-aihe Tyyppi Olennainen aihe Kestävyysaiheen merkitys Keskisuomalainen-konsernille Sijainti arvoketjussa Aikaväli Tosiasiallinen / mahdollinen vaikutus ESRS E1: Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen hillintä ESRS E1 ei sisällä osa-osa-aiheita Myönteinen vaikutus Päästövähennyksien myönteiset vaikutukset Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen omassa toiminnassa ja arvoketjussa edesauttaa ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Päästöjen vähentämiseen liittyy sekä taloudellisia mahdollisuuksia (esim. alhaisempi energian hinta) että taloudellisia riskejä (esim. investoinnit uusiutuvaan energiaan tai uusiutuvaa energiaa hyödyntäviin ajoneuvoihin). Aktiivinen ja kunnianhimoinen ilmastotyö voi tuoda konsernille positiivista mainetta ja vahvistaa konsernin brändiä. Alkupäässä, omassa toiminnassa ja loppupäässä Kaikki aikavälit Tosiasiallinen Ilmastonmuutoksen hillintä ESRS E1 ei sisällä osa-osa-aiheita Taloudellinen mahdollisuus Brändin vahvistumisen luomat mahdollisuudet Alkupäässä, omassa toiminnassa ja loppupäässä Kaikki aikavälit Ilmastonmuutoksen hillintä ESRS E1 ei sisällä osa-osa-aiheita Kielteinen vaikutus Hiilidioksidipäästöt Alkupäässä, omassa toiminnassa ja loppupäässä Kaikki aikavälit Tosiasiallinen Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ESRS E1 ei sisällä osa-osa-aiheita Taloudellinen riski Päästöjen vähentämisen kustannukset ja taloudelliset riskit Alkupäässä ja omassa toiminnassa Keskipitkä- pitkä aikaväli Energia ESRS E1 ei sisällä osa-osa-aiheita Taloudellinen riski Energian saatavuuden ja hintavaihtelun riskit Energiakriisien vaikutukset hintoihin ja tietyn energiamuodon saatavuuteen liittyvät riskit. Energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan tehtävien investointien säästöt ja kannattavuuden parantuminen pitkällä aikavälillä. Alkupäässä ja omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Energia ESRS E1 ei sisällä osa-osa-aiheita Taloudellinen mahdollisuus Säästöt energiatehokkuudesta Investoinnit energiatehokkuuteen voivat johtaa energiankulutuksen pienentymiseen ja sitä kautta säästöihin pidemmällä aikavälillä. Alkupäässä ja omassa toiminnassa Keskipitkä- pitkä aikaväli ESRS E4: Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorat vaikutustekijät Maankäytön muutokset, makean veden ja merten käytön muutokset Taloudellinen riski Materiaalien saatavuuden ja kustannusten taloudelliset riskit Paperin ja muiden materiaalien saamisen heikkeneminen luonnonvarojen ehtymisen johdosta, joka nostaa raaka-aineen hintaa. Alkupäässä ja omassa toiminnassa Keskipitkä- pitkä aikaväli Vaikutukset ekosysteemien laajuuteen ja tilaan Maaympäristön tilan heikkeneminen Myönteinen vaikutus Myönteiset vaikutukset luontokadon hillitsemisestä Kierrätyspaperia tai muita kierrätysmateriaaleja käyttämällä konserni voi vähentää haitallisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle. Alkupäässä, omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Mahdollinen ESRS E5: Kiertotalous Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset ESRS E5 ei sisällä osa-osa-aiheita Myönteinen vaikutus Kriittisiä raaka-aineita sisältävien materiaalien korvaaminen runsaasti saatavilla olevilla, kierrätetyillä ja uusiutuvilla raaka-aineilla. Kriittisiä raaka-aineita sisältävien materiaalien korvaaminen runsaasti saatavilla olevilla, kierrätetyillä ja uusiutuvilla raaka-aineilla. Alkupäässä, omassa toiminnassa ja loppupäässä Kaikki aikavälit Mahdollinen 23 ESRS kestävyysaihe Osa-osa-aihe Tyyppi Olennainen aihe Kestävyysaiheen merkitys Keskisuomalainen-konsernille Sijainti arvoketjussa Aikaväli Tosiasiallinen / mahdollinen vaikutus ESRS S1: Oma työvoima Työolot Terveys ja turvallisuus Taloudellinen mahdollisuus Työnantajakuvaan liittyvät mahdollisuudet Myönteinen työnantajamaine voi edesauttaa rekrytointia ja työvoiman pysyvyyttä, parantaen toiminnan vakautta ja täten taloudellista ennustettavuutta, pienentäen riskiä työvoimapulasta johtuvista tulonmenetyksistä. Erilaiset työhön liittyvät vaarat, tapaturmat ja työperäiset terveysongelmat, kuten työ- ja vapaa-ajan epäsuhdista johtuva uupumus ja stressi voivat vaikuttaa kielteisesti työvoimaan ja kustannuksiin. Työntekijöiden hyvinvoinnilla on puolestaan positiivinen vaikutus konsernin liiketoimintaan ja sen menestykseen. Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Työolot Terveys ja turvallisuus Myönteinen vaikutus Myönteiset vaikutukset työntekijöiden terveydelle ja hyvinvoinnille Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Tosiasiallinen Työolot Terveys ja turvallisuus Myönteinen vaikutus Myönteiset vaikutukset hyvästä työhyvinvoinnista Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Tosiasiallinen Työolot Terveys ja turvallisuus Kielteinen vaikutus Kielteiset vaikutukset työntekijöiden terveydelle Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Tosiasiallinen Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille Koulutus ja taitojen kehittäminen Myönteinen vaikutus Myönteiset vaikutukset työntekijöiden osaamiseen ja urakehitykseen Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Tosiasiallinen Työolot Terveys ja turvallisuus Taloudellinen riski Työturvallisuuteen ja terveyteen liittyvien kielteisten vaikutusten aiheuttamat riskit Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Työolot Työllisyysturva Kielteinen vaikutus Kielteiset vaikutukset työntekijöiden työllisyysturvalle Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Tosiasiallinen Työolot Terveys ja turvallisuus Kielteinen vaikutus Työntekijöihin kohdistuva tietoturvariski Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Mahdollinen Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille Moninaisuus Myönteinen vaikutus Monimuotoisuuden myönteiset vaikutukset Monimuotoinen työyhteisö lisää myönteistä työnantajamielikuvaa ja houkuttelee eri taustaisia alan osaajia, joiden avulla voidaan kehittää konsernin toimintaa ja innovaatiota sekä tavoittaa uusia asiakkaita. Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Mahdollinen ESRS S2: Arvoketjun työntekijät Arvoketjun työolot Työllisyysturva Myönteinen vaikutus Myönteiset vaikutukset arvoketjun työntekijöihin Kohdistamalla hankintoja (palvelut ja materiaalit) luotettaviin ja vastuullisiin toimijoihin, voidaan edesauttaa arvoketjun työntekijöiden työoloja. Alkupäässä ja omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Mahdollinen ESRS S3: Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt Yhteisöjen kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet Sananvapaus Myönteinen vaikutus Myönteiset vaikutukset moniäänisyyden mahdollistamisesta ja sanavapauden vaalimisesta Konsernilla on merkittävä rooli moniäänisyyden ja sanavapauden vaalimisessa edesauttaen kansalaisten perusoikeuksia ja ihmisoikeuksien toteutumista Loppupäässä Kaikki aikavälit Tosiasiallinen Yhteisöjen kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet Sananvapaus Taloudellinen mahdollisuus Sananvapauden vaalimisen mahdollisuudet Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Yhteisöjen taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet – Myönteinen vaikutus Hyödyllisen ja oikean tiedon jakamisen myönteiset vaikutukset Konserni huolehtii osaltaan luotettavan ja oikean tiedon jakamisesta. Virheellisen tiedon jakaminen vaikuttaa kielteisesti niin yhteiskuntaan kuin konsernin toimintaan. Loppupäässä Kaikki aikavälit Tosiasiallinen Yhteisöjen taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet Turvallisuuteen liittyvät vaikutukset Kielteinen vaikutus Mahdollisen virheellisen tiedon jakamisen negatiiviset vaikutukset Loppupäässä Kaikki aikavälit Mahdollinen Yhteisöjen taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet Turvallisuuteen liittyvät vaikutukset Kielteinen vaikutus Hyvän journalistisen tavan rikkomisen negatiiviset vaikutukset Omassa toiminnassa ja loppupäässä Kaikki aikavälit Mahdollinen 24 ESRS kestävyysaihe Osa-osa-aihe Tyyppi Olennainen aihe Kestävyysaiheen merkitys Keskisuomalainen-konsernille Sijainti arvoketjussa Aikaväli Tosiasiallinen / mahdollinen vaikutus ESRS S4: Kuluttajat ja loppukäyttäjät Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/ tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset (Laadukkaiden) tietojen saatavuus Myönteinen vaikutus Luotettavan tiedon jakamisen myönteiset vaikutukset Luotettavan ja hyödyllisen tiedon jakaminen yhteisöissä auttaa ihmisiä toimimaan yhteiskunnassa, tunnistamaan oikeaa tietoa sekä muodostamaan mielipiteitä. Journalismi tarjoaa alustan sananvapaudelle ja erilaisten ihmisten näkökulmille sekä mielipiteille. Saavutettavuudessa epäonnistuminen tarkoittaa konsernille sitä, ettei se tavoita yleisöä kattavasti joko johtuen kielellisistä esteistä (ei osata suomea) tai jakelumuodon saavutettavuusongelmista johtuen. Saavutettavuudessa onnistuminen tuo lisää asiakkaita ja mainehyötyä. Loppupäässä Kaikki aikavälit Tosiasiallinen Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/ tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset – Myönteinen vaikutus Mediakasvatuksen myönteiset vaikutukset Loppupäässä Kaikki aikavälit Tosiasiallinen Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/ tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset Sananvapaus Taloudellinen mahdollisuus Sananvapauden vaalimisen taloudelliset mahdollisuudet Omassa toiminnassa ja loppupäässä Kaikki aikavälit Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio Tuotteiden ja palvelujen saanti Taloudellinen riski Riski epäonnistua saavutettavuudessa Omassa toiminnassa ja loppupäässä Kaikki aikavälit Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/ tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset (Laadukkaiden) tietojen saatavuus Taloudellinen mahdollisuus Saavutettavuuden mahdollisuudet Omassa toiminnassa ja loppupäässä Kaikki aikavälit Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio Tuotteiden ja palvelujen saanti Myönteinen vaikutus Paikallisen tiedon levittämisen myönteiset vaikutukset Laaja paikallismedioiden verkosto edesauttaa luotettavan ja olennaisen tiedon saantia paikkakunnilla ympäri Suomea. Uutiserämaiden syntyminen heikentää paikallisyhteisöjen tiedonsaantia ja virheellisen tiedon levittäminen heikentää ihmisten luottamusta. Paikalliset mediat vahvistavat paikallisen elinkeinoelämän toimintaa ja ylläpitävät paikallisyhteisön aktiivisuutta. Omassa toiminnassa ja loppupäässä Kaikki aikavälit Tosiasiallinen Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio Tuotteiden ja palvelujen saanti Taloudellinen riski Tilaajien, lukijoiden ja mainostajien vähenemisen riski Omassa toiminnassa Keskipitkä- pitkä aikaväli Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio Tuotteiden ja palvelujen saanti Myönteinen vaikutus Paikallisyhteisöjen ja paikallisen elinkeinoelämän vaaliminen Omassa toiminnassa ja loppupäässä Kaikki aikavälit Tosiasiallinen Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio Tuotteiden ja palvelujen saanti Taloudellinen mahdollisuus Pitkän lukijasuhteen rakentaminen ja uudet asiakkaat Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/ tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset (Laadukkaiden) tietojen saatavuus Myönteinen vaikutus Myönteiset vaikutukset moniäänisistä sisällöistä Omassa toiminnassa ja loppupäässä Kaikki aikavälit Tosiasiallinen Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio Tuotteiden ja palvelujen saanti Kielteinen vaikutus Mahdollisten uutiserämaiden syntymisen kielteisen vaikutukset Omassa toiminnassa ja loppupäässä Keskipitkä- pitkä aikaväli Mahdollinen Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio Tuotteiden ja palvelujen saanti Taloudellinen mahdollisuus Innovaatioiden ja uusien palveluiden mahdollisuudet Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio Vastuulliset markkinointi- käytännöt Myönteinen vaikutus Luotettavaan tietoon perustuvat markkinointisisällöt Omassa toiminnassa ja loppupäässä Kaikki aikavälit Tosiasiallinen Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio Vastuulliset markkinointi- käytännöt Taloudellinen mahdollisuus Vastuullisen markkinoinnin kautta tuleva taloudellinen liiketoimintahyöty Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Kuluttajien ja/ tai loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus Henkilönsuoja Kielteinen vaikutus Tietosuojaan tai yksityisyyteen kohdistuvat loukkaukset Tietosuoja ja tietoturva aiheena (erityisesti negatiivisten vaikutusten ja taloudellisen riskin kannalta) ei ylittänyt kvantitatiivista olennaisten aiheiden raja-arvoa, mutta se päätettiin keskusteluissa konsernin johdon kanssa sisällyttää silti olennaisimpien aiheiden listalle. Omassa toiminnassa ja loppupäässä Kaikki aikavälit Tosiasiallinen 25 ESRS kestävyysaihe Osa-osa-aihe Tyyppi Olennainen aihe Kestävyysaiheen merkitys Keskisuomalainen-konsernille Sijainti arvoketjussa Aikaväli Tosiasiallinen / mahdollinen vaikutus ESRS G1: Liiketoiminnan harjoittaminen Yrityskulttuuri & korruptio ja lahjonta – Taloudellinen mahdollisuus Hyvä ja avoimesti kuvattu hallinto Hyvä ja avoimesti esille tuotu hallinto ylläpitää luottamusta konserniin. Vihreän rahoituksen/ sijoitusten saatavuus paranee, rahan hinta, positiivinen vaikutus hyvien kumppanuuksien ja asiakkuuksien rakentamiseen. Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista Keskisuomalainen-konsernin olennaisten vastuullisuusvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi suoritettiin kaksoisolennaisuuden periaatteita noudattaen ensim- mäistä kertaa vuonna 2023 ja se valmistui vuonna 2024. Prosessissa menetelminä käytettiin julkisiin ja sisäisiin materiaaleihin perustuvaa selvitystyötä, sidosryhmäkyselyjä ja -haastatteluita, Keskisuo- malainen-konsernin asiantuntijoiden ja johdon olennaisuusarviointia sekä työryhmätapaamisia. Kes- kisuomalainen Oyj:n hallitus validoi kaksoisolennaisuusarvioinnin lopputulokset. Kontekstin ymmärtäminen: tausta-analyysi ja sidosryhmien kuuleminen ESRS 1 kolmannen luvun (Komission delegoitu asetus (EU) 2023/2772) ja EFRAG:n IG 1 -sovelta- misoppaan suositusten mukaisesti toteutettu Keskisuomalainen Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyysi pohjautui jo olemassa oleviin Keskisuomalainen-konsernin sisäisiin materiaaleihin ja ympäristöjärjes- telmään, joiden avulla tarkasteltiin käytänteitä sosiaalisten ja ympäristövaikutusten tunnistamiseen, hallitsemiseen, korjaamiseen ja raportointiin. Tausta-analyysi aloitettiin kartoittamalla Keskisuomalainen-konsernin toimet, liikesuhteet ja maantieteelliset alueet, jotta voitiin luoda käsitys siitä missä kohdin konsernin liiketoimintamallia ja arvoketjua kestävyysvaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ilmenevät tai voivat ilmetä. Tausta-analyy- sissa perehdyttiin Keskisuomalainen-konsernin sisäisiin materiaaleihin; muun muassa strategia- ja vastuullisuusaineistoihin, vuosikertomukseen sekä sisäisiin ympäristövaikutus- ja riskiarviointeihin. Lisäksi tarkasteltiin kestävyysnäkökulmasta muun muassa Keskisuomalainen-konsernia koskettavaa EU-lainsäädäntöä, vakiintuneita sektorikohtaisia kestävyysstandardeja ja -viitekehyksiä, media-alan tutkimuksia sekä verrokkeja. Konsernin merkittävimmät kestävyysaiheet liittyivät tausta-analyysin perusteella ilmastonmuutokseen, omiin työntekijöihin, kuluttajiin ja loppukäyttäjiin sekä riippumat- tomaan journalismiin. Lisää aiheita tunnistettiin myöhemmin prosessissa. Myös Keskisuomalainen-konsernin eri sidosryhmien näkemyksiä selvitettiin osana prosessia to- teuttamalla kyselyjä ja haastatteluja avainsidosryhmille. Sidosryhmien näkemyksissä painottuivat esimerkiksi painotoiminnan päästöt ja metsänkäytön vaikutukset, media-alan murros ja siihen liitty- vä työpaikkojen epävarmuus sekä luotettavan ja riippumattoman tiedon välitys sidosryhmille. Tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi Tunnistetut kestävyysvaikutukset arvioitiin vakavuuden (ennen lieventäviä toimenpiteitä) ja toden- näköisyyden perusteella. Sekä myönteiset että kielteiset vaikutukset arvioitiin 1-5 arviointiasteikol- la. Vakavuutta pisteyttäessä huomioitiin vakavuuden mittakaava, laaja-alaisuus ja kielteisten vaiku- tusten osalta vaikutusten korjaamaton luonne. Pisteytyksen avulla yksittäiset vaikutukset asettuivat tärkeysjärjestykseen. Vaikutusten olennaisuus määrittyi kokonaispisteytyksen (vakavuus x todennä- köisyys) perusteella, kun pistemäärä ylitti kaikkien vaikutusten keskiarvon. Vastaavasti jokainen tunnistettu riski ja mahdollisuus pisteytettiin todennäköisyyden ja taloudel- listen vaikutusten mahdollisen suuruuden perusteella, kumpikin viisiportaisella arviointiskaalalla (1- 5), samalla metodologialla kuin vaikutusten arvioinnissa. Kestävyysriskien arvioinnissa oli mukana Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen ja johtoryhmän jäseniä, jotka vastaavat Keskisuomalainen-kon- sernin riskienhallinnasta. Kullekin riskille ja mahdollisuudelle määräytyi olennaisuuspistearvo arvi- oitujen taloudellisten vaikutusten ja todennäköisyyden tulona, joiden perusteella pystyttiin aset- tamaan yksittäiset riskit ja mahdollisuudet tärkeysjärjestykseen. Suurin osa vaikutusten välisestä riippuvuudesta taloudellisiin riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyivät hiilidioksidipäästöihin. Hiilidioksi- dipäästöjen vähentäminen omassa toiminnassa ja arvoketjussa edesauttaa ilmastonmuutoksen hillit- semistä. Päästöjen vähentämiseen liittyy sekä taloudellisia mahdollisuuksia (esimerkiksi alhaisempi energian hinta) että taloudellisia riskejä (esimerkiksi investoinnit uusiutuvaan energiaan tai uusiutu- vaa energiaa hyödyntäviin ajoneuvoihin). Aktiivinen ja kunnianhimoinen ilmastotyö voi tuoda Keski- suomalainen-konsernille positiivista mainetta ja vahvistaa konsernin brändiä. Kaikki olennaiset aiheet ovat Keskisuomalainen Oyj:n johdon ja hallituksen arvioimia ja hallituksen vahvistamia. Keskisuomalainen Oyj:n hallitus vastaa Keskisuomalainen-konsernin riskienhallinnasta ja liiketoimintojen sisäisestä valvonnasta. Operatiivisella tasolla toimiva johto emo- ja tytäryhtiöissä huo- lehtii riittävän kattavan ja ajantasaisen riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisestä. Koska Keskisuomalainen Oyj:n vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisprosessi teh- tiin ensimmäistä kertaa vuonna 2023 ja se valmistui vuonna 2024, kaksoisolennaisuusanalyysin tässä vaiheessa näiden tunnistamis-, arviointi- ja hallintaprosessi ei ollut vielä integroituna Keskisuomalai- nen-konsernin yleiseen riskienhallintaprosessiin. Vuonna 2024 olennaisia kestävyysaiheita, sekä nii- den tunnistamista, arviointia ja hallintaa, on soveltuvin osin huomioitu käytössä olevien riskienhallin- ta- ja johtamisprosessien yhteydessä ja siten integroitu yleisiin riskienhallinta- ja johtamisprosesseihin. 26 Vastuullisuutta johdetaan Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen, toimitusjohtajan, johtoryhmän ja vas- tuullisuusjohtajan toimesta sekä jalkautetaan vastuullisuuden ohjausryhmän avustuksella ja vastuulli- suus on integroitu osallisten työtehtäviin sekä noudattaa konsernin päätöksentekoprosessia. Prosessin tavoitteena oli yleisellä tasolla kartoittaa Keskisuomalainen-konsernin omien toiminto- jen ja arvoketjun keskeiset osatekijät sekä niihin liittyvät kestävyysaiheet, hyödyntämällä kohtuulli- sin keinoin saatavilla olevaa tietoa. Tapauksissa, joissa tietoa esiintymistodennäköisyydestä oli vai- kea hankkia tai arvioida – erityisesti arvoketjun myöhemmissä vaiheissa tai pitkällä aikavälillä – ne määriteltiin mahdollisiksi vaikutuksiksi ja arvioitiin sen mukaisesti. Kaksoisolennaisuusanalyysi tullaan tarkastamaan vuosittain ja arvioimaan tarvetta uudelleen ar- viointiin. Ilmastonmuutosta koskeva tunnistamis- ja arviointiprosessi Keskisuomalainen-konsernin ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuk- sien tunnistamis- ja arviointiprosessissa sovellettiin samoja menetelmiä kuin muiltakin osin yllä ku- vatussa Keskisuomalainen Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyysissa. Ilmastoa koskevien vaikutusten arvioinnissa (mukaan lukien kasvihuonekaasupäästöt sekä näiden tosialliset ja mahdolliset lähteet) hyödynnettiin sisäisiä ympäristövaikutusarvioita ja näihin liittyvää informaatiota, kuten päästölas- kennan ja energiankulutuksen määrällisiä ja laadullisia tietoja. Näiden osalta konserni on selvittänyt ja auditoinut oleelliset kasvihuonepäästölähteensä paino- ja jakelutoiminnassa sekä arvioinut mui- den konsernin liiketoimintojen osalta sisäisesti oleelliset päästölähteet vuosittain. Konsernilla ei ole muita oleellisia kasvihuonepäästöjä, kuten esimerkiksi mustasta hiilestä aiheutuvia tai alailmakehän otsoniin vaikuttavia päästöjä. Vaikutusten arvioinnissa hyödynnettiin myös sektorikohtaisia standar- deja ja viitekehyksiä sekä sidosryhmien kanssa toteutettuja haastatteluja ja kyselyjä. Myös fyysisten riskien ja siirtymäriskien arvioinnissa hyödynnettiin edellä listattuja materiaaleja. Keskisuomalainen-konserni ei ole kuitenkaan vielä huomioinut (suurten päästöjen) ilmastoskenaa- rioita eikä yleisesti toteuttanut systemaattista resilienssianalyysia ilmastoa koskevien fyysisten ja siirtymäriskien osalta. Tämän vuoksi Keskisuomalainen-konserni ei pysty myöskään vielä ilmoitta- maan tarkasti konsernin liiketoimintojen ja varojen altistumista ja herkkyyttä ilmastoon liittyville vaaroille ja siirtymätapahtumille ilmastoskenaarioiden puitteissa eri aikaväleillä. Myöskään siirtymä- tapahtumista seuraavia mahdollisuuksia ei pystytä vielä arvioimaan. Keskisuomalainen-konsernin resilienssianalyysi ja tähän liittyvä ilmastoskenaarioiden arviointi tullaan tekemään vuoden 2025 ai- kana liittyen konsernin ilmastotavoitteiden uudelleenasetantaan. Biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä koskeva tunnistamis- ja arviointiprosessi Keskisuomalainen-konserni on tarkastellut todellisia ja mahdollisia biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvia vaikutuksia sekä riippuvuuksia biologisesta monimuotoisuudesta ja ekosysteemeistä sekä niiden palveluista omien toimipaikkojensa sijainneissa eri arvoketjun vaiheissa arvioimalla toimintansa ympäristöriskien ilmaantuvuutta liiketoiminnoittain. Konsernin tarkastelus- sa ei ole huomioitu biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien siirtymä- tai järjestelmäriskejä tai mahdollisuuksia. Lisäksi konserni on ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän puitteissa tunnistanut riippuvuuksia omien toimipaikkojensa sijainneissa. Ekosysteemipalvelujen häiriintymisen esiintymis- tä ei ole tässä yhteydessä tutkittu. Keskisuomalainen Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyysissa ei ole tunnistettu biologiseen monimuo- toisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä olennaisia kielteisiä vaikutuksia, minkä vuoksi biologista mo- nimuotoisuutta koskeville lieventäville toimenpiteille ei ole todettu tarvetta. Keskisuomalainen-kon- sernilla ei myöskään ole toimipaikkoja, jotka sijaitsevat biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä, eikä sen toiminta vaikuta kielteisesti luontotyyppien ja laji- en elinympäristöjen heikentymiseen. Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskeva tunnistamis- ja arviointiprosessi Keskisuomalainen-konserni on Keskisuomalainen Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyysin ja yllä kohdas- sa Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista kuvattujen menetelmien avulla seulonut omaisuuttaan ja toimintaansa tunnistaakseen tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omassa toiminnassaan sekä arvoketjunsa alku- ja lop- pupäässä. Konsernille olennaiseksi vaikutukseksi on tunnistettu kierrätettävien ja runsaasti saatavilla olevien materiaalien hyödyntäminen resurssien ulosvirtauksissa. Tunnistetun vaikutuksen yhteys ase- tettuihin tavoitteisiin sekä jätteen kiertoasteeseen ja resurssien sisäänvirtauksiin määritellään tarkem- min osana vuonna 2025 voimaan astuvaa konsernin ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. 27 Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskeva vaikutuksen kohteena olevien yhteisöjen kuuleminen Resurssin käyttöä ja kiertotaloutta koskevien vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kuulemises- sa käytettiin samoja menetelmiä kuin muiltakin osin Keskisuomalainen Oyj:n kaksoisolennaisuusana- lyysissa toteutetussa sidosryhmien kuulemisessa. Sidosryhmiä pyydettiin osana Keskisuomalainen Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyysia vuonna 2023 toteutetussa kyselyssä arvioimaan Keskisuomalai- nen-konsernin vastuullisuustyötä ja aiheita, jotka olisivat konsernin vastuullisuustyössä olennaisia. Si- dosryhmien näkemykset on otettu huomioon Keskisuomalainen Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyysissa olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa ja määrittelyssä sekä konsernin vuonna 2025 voimaan astuvaa vastuullisuusohjelmaa laadittaessa. Sidosryhmäanalyysit toimivat poh- jana olennaisten kestävyysaiheiden tunnistamiseen, analysointiin ja hallintaan. Muita ympäristöaiheita koskeva koskeva tunnistamis- ja arviointiprosessi Keskisuomalainen Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyysissa arvioitiin myös E2 Pilaantumiseen ja E3 Ve- sivarat ja merten luonnonvaroihin liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Näiden arviointi- pisteytys jäi kuitenkin matalaksi, joten ne katsottiin Keskisuomalainen-konsernille epäolennaisiksi aiheiksi. Ympäristöhaitat, jotka voisivat juontua painolaitosten kemikaaleista, on katsottu niin vähäi- siksi, ettei kyseinen aihe noussut olennaiseksi. Kuten myös vedenkulutuksen katsottiin olevan pai- nolaitoksissa varsin pientä. Keskisuomalainen-konserni ei omista tehtaita. Tiedonantovaatimus Tietopiste Kestävyysselvitys Viittaus tiedonanto- velvoite-asetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvo- asetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Olennainen/ epäolennainen Sivunumero ESRS 2 GOV-1 21 kohdan d alakohta Hallituksen sukupuolijakauma Liitteen I taulukon 1 indikaattori 13 Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Olennainen s. 15 ESRS 2 GOV-1 21 kohdan e alakohta Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Olennainen s. 15 ESRS 2 GOV-4 30 kohta Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista Liitteen I taulukon 3 indikaattori 10 Olennainen s. 17 ESRS 2 SBM-1 40 kohdan d alakohdan i alakohta Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan Liitteen I taulukon 1 indikaattori 4 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/245328 taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Epäolennainen ESRS 2 SBM-1 40 kohdan d alakohdan ii alakohta Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan Liitteen I taulukon 2 indikaattori 9 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Epäolennainen ESRS 2 SBM-1 40 kohdan d alakohdan iii alakohta Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan Liitteen I taulukon 1 indikaattori 14 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II Epäolennainen ESRS 2 SBM-1 40 kohdan d alakohdan iv alakohta Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II Epäolennainen Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset 28 ESRS E1-1 14 kohta Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta Olennainen s. 43 ESRS E1-1 16 kohdan g alakohta Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohdan d–g alakohta ja 12 artiklan 2 kohta Epäolennainen ESRS E1-4 34 kohta Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet Liitteen I taulukon 2 indikaattori 4 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6 artikla Olennainen s. 46 ESRS E1-5 38 kohta Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) Liitteen I taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori 5 Olennainen s. 47 ESRS E1-5 37 kohta Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä Liitteen I taulukon 1 indikaattori 5 Olennainen s. 47 ESRS E1-5 40–43 kohta Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla Liitteen I taulukon 1 indikaattori 6 Olennainen s. 47 ESRS E1-6 44 kohta Kasvihuonekaasujen Scope 1 -, Scope 2 - ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt Liitteen I taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta Olennainen s. 48 ESRS E1-6 53–55 kohta Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti Liitteen I taulukon 1 indikaattori 3 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8 artiklan 1 kohta Olennainen s. 49 ESRS E1-7 56 kohta Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta Epäolennainen ESRS E1-9 66 kohta Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II Epäolennainen 29 ESRS E1-9 66 kohdan a alakohta Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5: Kaupankäynti varaston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski Epäolennainen ESRS E1-9 66 kohdan c alakohta Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski Epäolennainen ESRS E1-9 67 kohdan c alakohta Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus Epäolennainen ESRS E1-9 69 kohta Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II Epäolennainen ESRS E2-4 28 kohta Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR- asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa Liitteen I taulukon 1 indikaattori 8, taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3 Epäolennainen ESRS E3-1 9 kohta Vesivarat ja merten luonnonvarat Liitteen I taulukon 2 indikaattori 7 Epäolennainen ESRS E3-1 13 kohta Kohdennetut toimintaperiaatteet Liitteen I taulukon 2 indikaattori 8 Epäolennainen ESRS E3-1 14 kohta Merien ja valtamerten kestävyys Liitteen I taulukon 2 indikaattori 12 Epäolennainen ESRS E3-4 28 kohdan c alakohta Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä Liitteen I taulukon 2 indikaattori 6.2 Epäolennainen ESRS E3-4 29 kohta Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna Liitteen I taulukon 2 indikaattori 6.1 Epäolennainen ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta Liitteen I taulukon 1 indikaattori 7 Epäolennainen ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan b alakohta Liitteen I taulukon 2 indikaattori 10 Epäolennainen ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan c alakohta Liitteen I taulukon 2 indikaattori 14 Epäolennainen ESRS E4-2 24 kohdan b alakohta Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet Liitteen I taulukon 2 indikaattori 11 Epäolennainen ESRS E4-2 24 kohdan c alakohta Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet Liitteen I taulukon 2 indikaattori 12 Epäolennainen ESRS E4-2 24 kohdan d alakohta Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet Liitteen I taulukon 2 indikaattori 15 Olennainen s. 53 30 ESRS E5-5 37 kohdan d alakohta Kierrättämätön jäte Liitteen I taulukon 2 indikaattori 13 Epäolennainen ESRS E5-5 39 kohta Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte Liitteen I taulukon 1 indikaattori 9 Epäolennainen ESRS 2 – SBM- 3 – S1 14 kohdan f alakohta Pakkotyötapausten riski Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13 Epäolennainen ESRS 2 – SBM- 3 – S1 14 kohdan g alakohta Lapsityövoimatapausten riski Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12 Epäolennainen ESRS S1-1 20 kohta Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 Olennainen s. 61 ESRS S1-1 21 kohta Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Olennainen s. 61 ESRS S1-1 22 kohta Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11 Olennainen s. 61 ESRS S1-1 23 kohta Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1 Olennainen s. 62 ESRS S1-3 32 kohdan c alakohta Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5 Olennainen s. 63 ESRS S1-14 88 kohdan b ja c alakohta Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Olennainen s. 65 ESRS S1-14 88 kohdan e alakohta Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3 Olennainen s. 65 ESRS S1-16 97 kohdan a alakohta Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Epäolennainen ESRS S1-16 97 kohdan b alakohta Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8 Epäolennainen ESRS S1-17 103 kohdan a alakohta Syrjintätapaukset Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7 Olennainen s. 65 ESRS S1-17 104 kohdan a alakohta Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja taulukon 3 indikaattori 14 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta Olennainen s. 65 ESRS 2 – SBM- 3 – S2 11 kohdan b alakohta Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13 Epäolennainen ESRS S2-1 17 kohta Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 Olennainen s. 67 ESRS S2-1 18 kohta Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4 Olennainen s. 67 31 ESRS S2-1 19 kohta Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta Olennainen s. 67 ESRS S2-1 19 kohta Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Olennainen s. 67 ESRS S2-4 36 kohta Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset Liitteen I taulukon 3 indikaattori 14 Olennainen s. 67 ESRS S3-1 16 kohta Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 Epäolennainen ESRS S3-1 17 kohta Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta Epäolennainen ESRS S3-4 36 kohta Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset Liitteen I taulukon 3 indikaattori 14 Olennainen s. 71 ESRS S4-1 16 kohta Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 Olennainen s. 75 ESRS S4-1 17 kohta Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta Olennainen s. 75 ESRS S4-4 35 kohta Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset Liitteen I taulukon 3 indikaattori 14 Olennainen s. 77 ESRS G1-1 10 kohdan b alakohta Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus Liitteen I taulukon 3 indikaattori 15 Olennainen s. 81 ESRS G1-1 10 kohdan d alakohta Väärinkäytösten paljastajien suojelu Liitteen I taulukon 3 indikaattori 6 Olennainen s. 82 ESRS G1-4 24 kohdan a alakohta Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot Liitteen I taulukon 3 indikaattori 17 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Olennainen s. 83 ESRS G1-4 24 kohdan b alakohta Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit Liitteen I taulukon 3 indikaattori 16 Olennainen s. 83 32 Yleiset tiedot ESRS 2 Tiedonantovaatimus Sivunumero Lisätietoja BP-1 Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet 15 BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot 15 GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 15 GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat 16 GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 17 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 17 GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta 17 SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju 18 SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset 21 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 21 IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 25 IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset 27 Ympäristötiedot ESRS E1 Ilmastonmuutos Tiedonantovaatimus Sivunumero Lisätietoja ESRS 2, GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 43 E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 43 ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 44 ESRS 2, IRO-1 Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 26, 44 E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet 44 E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit 45 E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet 46 E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 47 E1-6 Kasvihuonekaasujen Scope 1 -, Scope 2 - ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 48 Ympäristötiedot ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit Tiedonantovaatimus Sivunumero Lisätietoja E4-1 Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa 52 ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 52 ESRS 2, IRO-1 Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 26 E4-2 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet 52 E4-3 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit 54 E4-4 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet 54 33 Ympäristötiedot ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous Tiedonantovaatimus Sivunumero Lisätietoja ESRS 2, IRO-1 Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 26, 56 E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet 56 E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit 57 E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet 58 E5-5 Resurssien ulosvirtaukset 58 Sosiaaliset tiedot ESRS S1 Oma työvoima Tiedonantovaatimus Sivunumero Lisätietoja ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 60 S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet 61 S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa 62 S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 63 S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus 63 S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan 64 S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet 64 S1-9 Monimuotoisuuden mittarit 65 S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit 65 S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset 65 Sosiaaliset tiedot ESRS S2 Arvoketjun työntekijät Tiedonantovaatimus Sivunumero Lisätietoja ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 67 S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 67 S2-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa 68 S2-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 68 S2-4 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus 68 S2-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet 68 34 Sosiaaliset tiedot ESRS S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt Tiedonantovaatimus Sivunumero Lisätietoja ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 70 S3-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat vaikutusten kohteena oleville yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 71 Sosiaaliset tiedot ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät Tiedonantovaatimus Sivunumero Lisätietoja ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 73 S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet 75 S4-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa 76 S4-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 76 S4-4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus 77 S4-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet 78 Hallintotapatiedot ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen Tiedonantovaatimus Sivunumero Lisätietoja ESRS 2, GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 80 G1-1 Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri 81 G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen 82 G1-4 Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset 83 Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessia sekä kynnys- arvojen käyttöä on kuvailtu kohdassa Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista. 35 Ympäristötiedot EU-taksonomia Hallituksen toimintakertomus 2024 Kestävyysselvitys 36 EU-taksonomia EU-taksonomiatiedot EU-taksonomia on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2020/852 (taksonomia-ase- tus) määritelty kestävän taloudellisen toiminnan luokitusjärjestelmä, jonka tavoitteena on lisätä kes- tävää sijoittamista ja ohjata pääomavirtoja kestäviksi katsottuihin teknologioihin ja liiketoimintoihin. Taksonomia-asetus sisältää listan ns. taksonomiakelpoisista taloudellisista toiminnoista kriteerei- neen, joiden täyttyessä voidaan lainsäädännön silmissä osoittaa toiminnan merkittävästi edistävän yhtä EU:n talousalueen kuudesta kestävyystavoitteesta: Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu Siirtyminen kiertotalouteen Ympäristön saastumisen ehkäiseminen ja vähentäminen Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu Jos toiminta osoittaa merkittävästi edistävänsä yhtä kestävyystavoitetta samalla kun se ei merkit- tävästi haittaa muiden tavoitteiden saavuttamista, ja on ottanut käyttöön ns. vähimmäistason suo- jatoimet sosiaalisten rikkomusten välttämiseksi omassa sekä merkittävien liikekumppanuuksien toi- minnassa, voidaan toiminnan sanoa olevan taksonomian mukaista ja täten EU:n kriteerien mukaisesti kestävää. EU-taksonomia luokittelee nykymuodossaan sellaiset taloudelliset toiminnot, joiden nähdään ole- van erityisessä avainasemassa EU:n pyrkimyksissä siirtyä kestävämpään talouteen. Siksi järjestel- mä tunnistaa ensisijaisesti energia-, liikenne-, jätehuollon ja rakennusalan toimintoja. Keskisuomalai- nen-konsernin mediaan, painatukseen sekä viestintään liittyvät pääliiketoiminta-alueet eivät lukeudu EU:n priorisoimien toimintojen joukkoon, ja ovat siksi toistaiseksi taksonomiatarkastelun ulkopuolella. Keskisuomalainen-konsernin taksonomiakelpoisuus painottuukin kiinteistöliiketoimintaan. Taksonomia-arviointi Taksonomiakelpoisuus ja taksonomian mukaisuus todettiin vertailemalla Keskisuomalainen-konser- nin tilikauden toimintoja taksonomiassa listattujen toimintojen kuvauksiin ja näiden teknisiin kri- teereihin. Koska suurin osa Keskisuomalainen-konsernin mediapalveluista ja -tuotteista sekä mark- kinointiin ja viestintään liittyvistä palveluista on toistaiseksi taksonomian ulkopuolella, rajoittuu taksonomia-arviointi seuraaviin taksonomiakelpoisiin liiketoimintoihin: CCM 7.7. Rakennusten hankinta ja omistaminen Keskisuomalainen-konsernin omistamat kiinteistöt eri puolella Suomea tuottavat vuokratuloa. Ra- kennukset eivät nykyisellään täytä ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden teknisiä kriteereitä (mm. luokan A energiatehokkuustodistuksen vaatimusta) eivätkä siten ole taksonomian mukaisia. CCA 8.3. Radio- ja televisiotoiminta Keskisuomalainen-konsernin radiotoiminta. Vaikka radiotoimintaan kohdistuvat fyysiset ilmastoriskit ovat merkitykseltään vähäisiä, Keskisuomalainen-konserni ei ole selvittänyt radiolähetystensä osuut- ta, joiden voidaan tulkita lisäävän yleistä tietoisuutta ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, joka oli- si edellytys (EU) 2020/852 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulle taksonomian mukaiselle mahdollistavalle toiminnalle. CCM 7.3. Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus Keskisuomalainen-konsernin kiinteistöissä on 2024 vaihdettu jäähdytys- ja lisälämmitysjärjestelmiä energiatehokkaampiin. Uuden laitteiston komponenteista ja järjestelmistä ei ole toistaiseksi tiedossa täyttävätkö ne direktiivin 2010/31/EU tarkat vaatimukset eivätkä siten ole laskettavissa taksonomian mukaisiksi. 37 CCM 6.6. Tieliikenteen tavaraliikennepalvelut Keskisuomalainen-konsernin toimintamenoja (OpEx) kohdistuu konsernin jakelutoimintoa suoritta- vaan autokantaan, jonka ajoneuvoista 63 % ovat Euro VI -standardin mukaisia. Näiden joukossa ei kuitenkaan ole toistaiseksi ajoneuvoja, jotka eivät tuota lainkaan hiilidioksidipäästöjä (pakokaasuja) eivätkä siten ole taksonomian mukaisia. Ympäristöön liittyviin kestävyystavoitteisiin keskittyvään taksonomia-asetukseen sisältyy myös sosiaalisen vastuun varmistamisen komponentti: vähimmäistason suojatoimet (minimum safe- guards). Sosiaalisen kestävyyden vähimmäistason suojatoimilla taksonomia-asetus tarkoittaa yri- tyksen menettelyjä sen varmistamiseksi, että toiminnassa noudatetaan 1) OECD:n toimintaohjeissa monikansallisille yrityksille sekä 2) yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevissa YK:n ohjaavissa peri- aatteissa mainittuja vastuullista liiketoimintaa koskevia linjauksia. Käytännössä tämä nykytulkinnan mukaisesti edellyttää yritykseltä ihmisoikeuksien ja hyvien työolosuhteiden toteutumiseen, korrup- tion ja lahjonnan torjumiseen, reilun kilpailun varmistamiseen sekä veronsäännösten noudattami- seen tähtääviä riskienhallintaprosesseja. 38 Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuotta 2024 koskevat tiedot Tilikausi 2024 Vuosi Merkittävän edistämisen kriteeri ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) Taloudelliset toiminnat (1) Koodi (2) Liikevaihto (3) Osuus liikevaihdosta, vuosi 2024 (4) Ilmastonmuutoksen hillintä (5) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6) Vesi (7) Ympäristön pilaantumi- nen (8) Kiertotalous (9) Biologinen monimu- otoisuus (10) Ilmastonmuutoksen hillintä (11) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12) Vesi (13) Ympäristön pilaantumi- nen (14) Kiertotalous (15) Biologinen monimu- otoisuus (16) Vähimmäistason suoja- toimet (17) Taksonomian mukaisten tai taksonomiakelpois- ten osuus liikevaihdos- ta, vuosi 2023 (18) Luokka mahdollistava toiminta (19) Luokka siirtymätoimin- ta (20) Teksti TEUR % K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T A TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT A.1 Ympäristön kannalta kestävät (taksonomian mukaiset) toiminnat Ympäristön kannalta kestävistä (taksonomian mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1) - 0,0 % 0,0 % Josta mahdollistavat toiminnat - Josta siirtymätoiminnat - A.2 Taksonomiakelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin taksonomian mukaiset) toiminnat KEL; E/ KEL KEL; E/ KEL KEL; E/ KEL KEL; E/ KEL KEL; E/ KEL KEL; E/ KEL Radio- ja televisiotoiminta CCA 8.3 1 115,6 0,6 % E/KEL KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,5 % Rakennusten hankinta ja omistaminen CCM 7.7 1 750,8 0,9 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,7 % Taksonomiakelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin taksonomian mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2) 2 866,3 1,4 % 0,9 % 0,6 % 1,2 % A Taksonomiakelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2) 2 866,3 1,4 % 0,9 % 0,6 % 1,2 % B EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT Ei-taksonomiakelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto 199 790,2 98,6 % 98,8 % YHTEENSÄ 202 656,6 100,0 % 100,0 % KEL - Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta E/KEL - Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta 39 Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista – vuoden 2024 tiedot Tilikausi 2024 Vuosi Merkittävän edistämisen kriteeri ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) Taloudelliset toiminnat (1) Koodi (2) Pääomamenot (3) Osuus pääomamenoista, vuosi 2024 (4) Ilmastonmuutoksen hillintä (5) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6) Vesi (7) Ympäristön pilaantuminen (8) Kiertotalous (9) Biologinen monimuotoisuus (10) Ilmastonmuutoksen hillintä (11) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12) Vesi (13) Ympäristön pilaantuminen (14) Kiertotalous (15) Biologinen monimuotoisuus (16) Vähimmäistason suojatoimet (17) Taksonomian mukaisten tai taksonomiakelpoisten osuus pääomamenoista, vuosi 2023 (18) Luokka mahdollistava toiminta (19) Luokka siirtymätoiminta (20) Teksti TEUR % K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T A TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT A.1 Ympäristön kannalta kestävät (taksonomian mukaiset) toiminnat Ympäristön kannalta kestävien (taksonomian mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1) - 0,0 % 0,0 % Josta mahdollistavat toiminnat - Josta siirtymätoiminnat - A.2 Taksonomiakelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin taksonomian mukaiset) toiminnat KEL; E/ KEL KEL; E/ KEL KEL; E/ KEL KEL; E/ KEL KEL; E/ KEL KEL; E/ KEL Radio- ja televisiotoiminta CCA 8.3 114,8 0,4 % E/KEL KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,0 % Rakennusten hankinta ja omistaminen CCM 7.7 1 126,6 3,9 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 5,8 % Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus CCM 7.3 5,0 0,0 % KEL KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,2 % Taksonomiakelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin taksonomian mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2) 1 246,4 4,3 % 3,9 % 0,4 % 6,0 % A Taksonomiakelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2) 1 246,4 4,3 % 3,9 % 0,4 % 6,0 % B EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT Ei-taksonomiakelpoisten toimintojen pääomamenot 27 819,3 95,7 % 94,0 % YHTEENSÄ 29 065,7 100,0 % 100,0 % KEL - Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta E/KEL - Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta 40 Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista – vuoden 2024 tiedot Tilikausi 2024 Vuosi Merkittävän edistämisen kriteeri ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) Taloudelliset toiminnat (1) Koodi (2) Toimintamenot (3) Osuus toimintamenoista, vuosi 2024 (4) Ilmastonmuutoksen hillintä (5) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6) Vesi (7) Ympäristön pilaantuminen (8) Kiertotalous (9) Biologinen monimuotoisuus (10) Ilmastonmuutoksen hillintä (11) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12) Vesi (13) Ympäristön pilaantuminen (14) Kiertotalous (15) Biologinen monimuotoisuus (16) Vähimmäistason suojatoimet (17) Taksonomian mukaisten tai taksonomiakelpoisten osuus toimintamenoista, vuosi 2023 (18) Luokka mahdollistava toiminta (19) Luokka siirtymätoiminta (20) Teksti TEUR % K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T A TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT A.1 Ympäristön kannalta kestävät (taksonomian mukaiset) toiminnat Ympäristön kannalta kestävien (taksonomian mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1) - 0,0 % 0,0 % Josta mahdollistavat toiminnat - Josta siirtymätoiminnat - A.2 Taksonomiakelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin taksonomian mukaiset) toiminnat KEL; E/ KEL KEL; E/ KEL KEL; E/ KEL KEL; E/ KEL KEL; E/ KEL KEL; E/ KEL Tieliikenteen tavaraliikennepalvelut CCM 6.6 658,0 10,9 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 8,3 % Rakennusten hankinta ja omistaminen CCM 7.7 570,2 9,4 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 9,0 % Taksonomiakelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin taksonomian mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2) 1 228,1 20,3 % 20,3 % 17,3 % A Taksonomiakelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2) 1 228,1 20,3 % 20,3 % 17,3 % B EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT Ei-taksonomiakelpoisten toimintojen toimintamenot 4 826,4 79,7 % 82,7 % YHTEENSÄ 6 054,6 100,0 % 100,0 % KEL - Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta E/KEL - Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta 41 Laskentaperiaate ja lisätietoja tulosindikaattoreista Tässä osiossa kuvataan periaatteet, joiden mukaan delegoidussa säädöksessä (EU) 2021/2178 vaa- dittujen tulosindikaattorisuhdelukujen osoittajat ja nimittäjät laskettiin. Keskisuomalainen-konser- nin konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti (lisätietoja tilinpäätöksen liitetiedosta 1. Konsernitiilinpäätöksen laatimisperusteet). De- legoitu säädös vaatii yhtiöitä kertomaan miten ne ovat välttäneet kaksinkertaisen huomioon otta- misen kohdentaessaan liikevaihdon, pääomamenojen (CapEx) ja tiettyjen toimintamenojen (OpEx) osuuksia taksonomiakelpoiseksi todettuihin taloudellisiin toimintoihin, eli vaadittujen indikaatto- risuhdelukujen osoittajaeriin: taksonomiakelpoisiksi todetut toiminnot vastaavat Keskisuomalai- nen-konsernin kirjanpidossa erikseen seurattavia liiketoiminta-alueiden kustannuspaikkoja, mikä mahdollisti talouslukujen tarkan kohdistamisen. Liikevaihto Taksonomiakelpoiseksi arvioitu liikevaihto-osuus (tulosindikaattorisuhdeluvun osoittaja) koostuu asia- kassopimusten mukaisesta tuloutuksesta ja omistettujen kiinteistöjen vuokratuloista. Nimittäjä käsit- tää konsernitilinpäätöksen tuloslaskelmassa tunnistetun tilikauden liikevaihdon kokonaisuudessaan. Pääomamenot (CapEx) CapEx-pääomamenojen indikaattoriin on sisällytetty lisäykset aineellisiin ja aineettomiin hyödyk- keisiin ennen poistoja, arvonalentumisia tai käyvän arvon muutoksia tilikauden aikana (lisätietoja konsernitilinpäätöksen liitetiedoista 14. Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo, 17. Aineelliset käyttö- omaisuushyödykkeet sekä 18. Käyttöomaisuuserät). Keskisuomalainen-konsernin pääliiketoiminnan ollessa toistaiseksi taksonomialuokittelujärjestelmän ulkopuolella, ei ole laadittu taksonomiarapor- toinnin muotoa koskevaa delegoidun säädöksen tarkoittamaa muodollista CapEx-suunnitelmaa. Toimintamenot (OpEx) Taksonomiakelpoiset delegoidun säädöksen tarkoittamat toimintamenot (OpEx) liittyvät konser- nin taksonomiakelpoisiin omaisuuseriin ja taksonomiakelpoisiksi arvioituihin hankittuihin ulkoisiin palveluihin, ja sisältävät kaikki suorat pääomittamattomat kustannukset, jotka on ollut mahdollista eritellä. Pääasiassa toimintamenot koostuvat kiinteistöjen korjauksista, huoltosopimusmenoista, re- monttikuluista ja näihin kytkeytyvistä konsultointipalveluista, autokannan leasing-sopimusmenoista sekä tuotantokoneiden ylläpitoon ja huoltoon liittyvistä pääomittamattomista kuluista. Keskisuomalainen-konsernilla ei ollut suoria kytköksiä delegoidun asetuksen (EU) 2022/1214 tar- koittamaan ydinenergiaan tai fossiiliseen kaasuun perustuvaan energiantuotantoon.  Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot Rivi Ydinenergiaan liittyvät toiminnot 1 Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI 2 Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI 3 Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot 4 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI 5 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI 6 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI 42 Ympäristötiedot Ilm asto nmuutos Hallituksen toimintakertomus 2024 Kestävyysselvitys 43 ESRS E1 Ilmastonmuutos Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin Ilmastoon liittyviä näkökohtia ei ole huomioitu Keskisuomalainen-konsernin hallinto-, johto- ja valvon- taelinten jäsenten ansioissa vuonna 2024. Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma Keskisuomalainen-konserni valmistelee ja pyrkii hyväksymään ilmastonmuutoksen hillintää koskevan siirtymäsuunnitelman vuoden 2025 aikana. Siirtymäsuunnitelmassa määriteltävät ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet ja toimet tavoitteisiin pääsemiseksi tulevat olemaan tieteeseen perustuvia SBTi:n (Science Based Targets initiative) mukaisesti ja linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ESRS kestävyysaihe Osa-osa-aihe Tyyppi Olennainen aihe Kestävyysaiheen merkitys Keskisuomalainen- konsernille Sijainti arvoketjussa Aikaväli Tosiasiallinen / mahdollinen vaikutus Ilmastonmuutoksen hillintä – Myönteinen vaikutus Päästövähennyksien myönteiset vaikutukset Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen omassa toiminnassa ja arvoketjussa edesauttaa ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Päästöjen vähentämiseen liittyy sekä taloudellisia mahdollisuuksia (esim. alhaisempi energian hinta) että taloudellisia riskejä (esim. investoinnit uusiutuvaan energiaan tai uusiutuvaa energiaa hyödyntäviin ajoneuvoihin). Aktiivinen ja kunnianhimoinen ilmastotyö voi tuoda konsernille positiivista mainetta ja vahvistaa konsernin brändiä. Alkupäässä, omassa toiminnassa ja loppupäässä Kaikki aikavälit Tosiasiallinen Ilmastonmuutoksen hillintä – Taloudellinen mahdollisuus Brändin vahvistumisen luomat mahdollisuudet Alkupäässä, omassa toiminnassa ja loppupäässä Kaikki aikavälit   Ilmastonmuutoksen hillintä – Kielteinen vaikutus Hiilidioksidipäästöt Alkupäässä, omassa toiminnassa ja loppupäässä Kaikki aikavälit Tosiasiallinen Ilmastonmuutokseen sopeutuminen – Taloudellinen riski Päästöjen vähentämisen kustannukset ja taloudelliset riskit Alkupäässä ja omassa toiminnassa Keskipitkä-pitkä aikaväli   Energia – Taloudellinen riski Energian saatavuuden ja hintavaihtelun riskit Energiakriisien vaikutukset hintoihin ja tietyn energiamuodon saatavuuteen liittyvät riskit. Energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan tehtävien investointien säästöt ja kannattavuuden parantuminen pitkällä aikavälillä. Alkupäässä ja omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Energia – Taloudellinen mahdollisuus Säästöt energiatehokkuudesta Investoinnit energiatehokkuuteen voivat johtaa energiankulutuksen pienentymiseen ja sitä kautta säästöihin pidemmällä aikavälillä. Alkupäässä ja omassa toiminnassa Keskipitkä-pitkä aikaväli   44 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Liiketoimintamallin ja strategian ilmastokestävyys Kaikki Keskisuomalainen Oyj:n toteuttamassa kaksoisolennaisuuden arvioinnissa tunnistetut olen- naiset riskit ovat siirtymäriskejä. Keskisuomalainen-konsernin tarkempi ilmastokestävyyden arvioin- ti, näihin liittyvä skenaarioanalyysi sekä resilienssianalyysi valmistellaan vuoden 2025 aikana. Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista Kuvauksesta ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista voit lukea lisää osiosta ESRS 2 Yleiset tiedot kohdasta Kuvaus olennaisten vai- kutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista. Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet Keskisuomalainen-konsernin ympäristöpolitiikka Keskisuomalainen-konsernin ympäristötoiminnoissa kestävän kehityksen perustana on sertifioitu ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä, ympäristölainsäädäntö, viranomaisten vaatimukset sekä asiakkai- den ja sidosryhmien toiveet ja odotukset. Vuonna 2024 konsernissa on ollut voimassa sertifioituun ISO 14001 -ympäristöjärjestelmään pohjautuva ympäristöpolitiikka. Ympäristöpolitiikan soveltami- salaa ovat konsernin painot, tutkimusyhtiöt, ulkomainosyhtiöt ja kiinteistöliiketoiminta sekä emoyh- tiö Keskisuomalainen Oyj. Soveltamisalaan kuuluvat Keskisuomalainen-konsernin yhtiöt ovat Kes- kisuomalainen Oyj, Esa Digital Oy, IROResearch Oy Tutkimustoimisto, Kiinteistö Oy Lehtikaari 1, Lehtisepät Oy, Tietoykkönen Oy, Neonmedia Oy sekä Kiinteistö Oy Tahko Twinhills 213. Muut kon- sernin yhtiöt ovat ympäristöjärjestelmän soveltamisalan ulkopuolella. Ympäristöpolitiikan toteutumisen seuranta Ympäristöpolitiikan toteutumista seurataan sisäisillä auditoinneilla ja johdon katselmuksilla. Sisäisen auditoinnin tarkoituksena on tunnistaa mahdolliset toiminnan ja ympäristöjärjestelmän kehittämis- tarpeet. Lisäksi auditoinneissa varmistetaan, että ympäristöpolitiikka ja toiminta vastaa ISO 14001 -standardin vaatimuksia. Ympäristöjärjestelmän katselmus toteutetaan säännöllisesti Keskisuoma- lainen-konsernin johdon toimesta, jotta varmistetaan järjestelmän jatkuva soveltuvuus, asianmukai- suus ja tehokkuus. Painotoiminnassa Lehtisepät Oy toteuttaa myös oman johdon katselmuksen, jon- ka tavoite on varmistaa riittävä tavoitteiden toteutus ja seuranta painotuotannossa. Katselmuksiin sisältyy ympäristöjärjestelmän, -politiikan, -päämäärien ja tavoitteiden parannusmahdollisuuksien ja muutostarpeiden arviointi. Johdon katselmuksessa seurataan myös sidosryhmien etujen, tarpeiden ja odotusten huomioinnin toteutumista – mahdollisia toimenpiteitä vaativia sidosryhmiin liittyviä poikkeamia ovat esimerkiksi lukijoiden, tilaaja- ja ilmoittaja-asiakkaiden, naapuruston tai muiden si- dosryhmien ympäristökommentointi ja valitukset. Vastuualueet Keskisuomalainen-konsernin ympäristöperiaatteet on käsitelty Keskisuomalainen Oyj:n johdossa ja konsernin ympäristöpolitiikka on Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajan hyväksymä. Keskisuoma- lainen Oyj:n toimitusjohtaja vastaa Keskisuomalainen-konsernin ympäristöperiaatteiden määritte- lemisestä ja valvonnasta. Konsernin yksiköiden vetäjät vastaavat toimintaperiaatteen ympäristötoi- menpiteiden määrittämisestä, toteutumisesta ja valvonnasta. Keskeisten sidosryhmien kuuleminen Osana Keskisuomalainen-konsernin ympäristötyötä Keskisuomalainen Oyj:n johtoryhmä tarkaste- lee toimintaympäristöä ja sen muutoksia konsernin strategiatyön osana. Strategiassa tunnistetaan toimintaympäristön haasteet ja muutokset sekä määritellään tavoitteet toiminnan kehittämiselle. Strategia ohjaa yksiköiden liiketoiminnan kehittämistä. Osana prosessia, konserni tarkkailee sidos- ryhmien tarpeita ja odotuksia sekä näitä koskevia velvoitteita. Kyseisiä tekijöitä on huomioitu ympä- ristöpolitiikkaa laadittaessa. Toimintaperiaatteesta tiedottaminen sidosryhmille Keskisuomalainen-konserni viestii ympäristöpolitiikasta Keskisuomalainen Oyj:n verkkosivujen ja konsernin intran kautta sekä toteuttaa tarvittaessa koulutuksia aiheesta henkilöstölle ja asiaankuu- luville sidosryhmille. 45 Muut ilmastonmuutosta koskevat toimintaperiaatteet Keskisuonalainen-konsernin ympäristöpolitiikan lisäksi ympäristöseikat, mukaan lukien ilmasto- seikat, huomioidaan Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen joulukuussa 2024 vahvistamissa konser- nin hankintaohjeessa, eettisissä toimintaperiaatteissa sekä tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohjeessa. Konsernin tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohjeessa on asetettu seuraavat ilmastonmuutosta koskevat vaatimukset • Tavarantoimittaja tai palveluntarjoaja vastaa ilmasto- ja ympäristövaikutusten ja -riskien raportoinnista Keskisuomalainen-konsernille sekä toimittaa riittävät tiedot päästöraportoinnista ja hiilijalanjäljen laskemisesta kestävyysraportointidirektiivin (CSRD), kirjanpitolain ja paikallisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti • Tavarantoimittajan tai palveluntarjoajan tulee toiminnassaan pyrkiä energiankulutuksen vähentämiseen • Tavarantoimittaja tai palveluntarjoaja sitoutuu harjoittamaan liiketoimintaansa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Ilmastonmuutosta koskevaan toimintaperiaatteeseen liittyvät vastuullisuusseikat Keskisuomalainen-konsernin vuotta 2024 koskeva ympäristöpolitiikka käsittelee seuraavia vas- tuullisuusseikkoja: hiilidioksidipäästöt, materiaalien ja energian käyttö sekä kulutus, kemikaalit sekä jätteet. Konsernissa vuonna 2025 voimaan astuva ympäristö- ja ilmastopolitiikka tulee koskemaan energiatehokkuutta sekä uusiutuvan energian käyttöönottoa ja näiden kautta ilmastonmuutoksen hillintää. Vuonna 2025 voimaan astuva ympäristö- ja ilmastopolitiikka tulee koskemaan myös Kes- kisuomalainen Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyysissa tunnistettuja ilmastonmuutosta koskevia vai- kutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Ilmastonmuutosta koskevat tunnistetut olennaiset aihealueet ovat päästövähennyksien myönteiset vaikutukset, brändin vahvistumisen luomat mahdollisuudet, hiilidioksidipäästöt (kielteinen vaikutus), päästöjen vähentämisen kustannukset ja taloudelliset ris- kit, energian saatavuuden ja hintavaihtelun riskit, sekä säästöt energiatehokkuudesta (taloudellinen mahdollisuus). Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit Nykyiset ja suunnitellut toimet Vuonna 2024 ilmastonmuutosta koskevat pääasialliset toimet Keskisuomalainen-konsernissa ovat olleet: päästöttömän sähkön osuuden nostaminen, päästölaskennan laajentaminen kattaamaan koko konserni sekä energiatehokkuuden parantaminen. Konsernissa on siirrytty vuodesta 2022 alkaen uusiutuvan sähkön käyttöön kaikissa omissa kiinteistöissä sekä soveltuvin osin myös vuokratuissa kiinteistöissä. Konsernin yhdeksässä omassa kiinteistössä otetaan käyttöön uusiutuva kaukolämpö vuoden 2025 alusta. Jakelutoiminnassa siirrytään oman kaluston osalta uusiutuvan dieselin käyt- töön vuoden 2025 alusta. Osana vuonna 2025 voimaan astuvaa Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjelmaa sekä vuonna 2025 laadittavaa ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen so- peutumiseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit tulevat tarkentumaan ja koskemaan Keskisuomalai- nen Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyysissa tunnistettuja aihealueita. Konsernin vuonna 2025 voimaan astuvaan vastuullisuusohjelmaan sisältyvien toimien aiheiksi on tunnistettu • Konsernitason ympäristö- ja ilmastopolitiikan laatiminen ja soveltaminen • Huolellisuusvelvoitteen mukainen toiminta • Konsernitason ilmastotiekartan ja siirtymäsuunnitelman laatiminen ja soveltaminen • Jakelu- ja muun kuljetus- ja huoltokaluston uudistaminen vähäpäästöisempiin ajoneuvoihin suunnitellun rotaation mukaisesti • Kompensaation osuuden pienentäminen (jakelu ja painotuotteet) • Päästövapaa kaukolämpö käyttöön suurimassa osassa (yli 50 %) isoissa kiinteistöissä • Energiansäästöön ja -tehokkuuteen liittyvä koulutus osana vastuullisuuskoulutusta henkilöstölle • Ulkomainoslaitteiden energiatehokkuuden parantaminen seuraten Ulkomainosliiton vastuullisuustavoitteita • Digitaalisen hiilijalanjäljen laskeminen konsernitasoisesti • Alkuperämerkitty vihreä sähkö suosituksena uusiin vuokrasopimuksiin (sopimusehdot) • Jätteen korkea kierrätysaste • Alkuperätodennetun paperin osuuden pitäminen 100 % Lisäksi Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjelmassa ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet asetetaan Pariisin ilmastosopimuksen kanssa yhteneviksi sekä tieteeseen perustuviksi. 46 Kyky toteuttaa toimet riippuen resurssien saatavuudesta ja kohdentamisesta Keskisuomalainen-konsernin resurssien ja raaka-aineiden saatavuuteen liittyy kustannusriskejä, jot- ka voivat vaikuttaa konsernin kykyyn toteuttaa päästöjen säästötoimia lyhyellä ja keskipitkällä aika- välillä. Toimien toteuttamiseen kohdennetut taloudelliset resurssit Keskisuomalainen-konserni ei tällä hetkellä pysty raportoimaan toimenpiteiden toteutukseen koh- distettavia pääoma- ja toimintamenoja. Taloudellisiin resursseihin liittyvät tiedot tulevat saataville vuoden 2025 aikana. Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet Vuonna 2024 Keskisuomalainen-konserni ei ole seurannut toimintaperiaatteiden ja toimien edistymistä suhteessa tunnistettuihin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin, sillä raportointivuotta koskeva ympäristöpolitiikka ei käsittele vielä suoraan kyseisiä aihealueita. Konsernin kattava vastuulli- suusohjelma on määritetty vuoden 2024 aikana ja astuu voimaan vuonna 2025, jolloin aikasidonnaiset ja tulossuuntautuneet tavoitteet asetetaan vuodesta 2025 alkaen. Kyseiseen vastuullisuusohjelmaan sisältyvien olennaisia aihealueita koskevien tavoitteiden aiheiksi on tunnistettu ympäristöjohtamisen kehittäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen (Scope 1, 2 ja 3) vähentäminen. Vastuullisuusohjelmassa tarkennetaan myös tavoitteita koskevat toimenpiteet sekä mittarit tavoitteiden seurantaan. Vuoden 2025 aikana konserni tulee määrittelemään myös ilmastonmuutosta koskevan siirtymäsuunnitelman sekä tiekartan kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Ilmastotavoitteet tullaan asettamaan konserni- ja liiketoimintakohtaisesti ja niille tullaan määrittelemään omat perusarvot ja -vuodet. Päästövähennys- tavoitteet tullaan asettamaan tieteeseen perustuen SBTi-viitekehyksen mukaisesti ja linjassa Pariisin il- mastosopimuksen 1,5 asteen lämpenemisen rajoitustavoitteen kanssa. Konserni pyrkii saamaan SBTi:n hyväksynnän tavoitteilleen vuoden 2026 loppuun mennessä. Vuotta 2024 koskien Keskisuomalainen-konsernin paino- ja jakelutoiminnan osalta on jo kuitenkin määritelty pyrkimys saavuttaa Medialiiton media-alalle ja graafisen teollisuuden yrityksille asettamat alan hiilineutraaliutta koskevat päästövähennystavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Myös kyseinen pyrkimys tullaan muotoilemaan tulossuuntautuneeksi ja aikasidonnaiseksi tavoitteeksi vuoden 2025 aikana, osana siirtymäsuunnitelman ja päästövähennysten tiekartan määrittelyä. Hiilestä irtautumisen keinot Tärkeimmät hiilestä irtautumisen keinot Keskisuomalainen-konsernissa ovat uusiutuvan sähkön ja kau- kolämmön hankinta sekä biopolttoaineisiin siirtyminen ja kaluston jatkuva uudistaminen vähäpääs- töisempään suuntaan. Tarkemmat hiilestä irtautumisen keinot on määritelty konsernin paino- ja jake- lutoiminnoissa, joista syntyy konsernin suurimmat päästöt. Hiilestä irtautumisen keinot sekä näiden määrälliset panokset tullaan tarkentamaan vuonna 2025 valmistuvassa siirtymäsuunnitelmassa ja tie- kartassa kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Konserni on ympäristöjärjestelmänsä yhteydessä pyr- kinyt analysoimaan erilaisten ilmastonmuutokseen liittyvien skenaarioiden mahdollisuudet ja niiden vaikutukset hiilestä irtautumisen keinoihin esimerkiksi ympäristön, teknologian ja markkinoiden muut- tuessa. Näitä taustatietoja on käytetty arvioitaessa millaisiin päästöjä vähentäviin toimenpiteisiin tulee ryhtyä, jotta asetetut vähennystavoitteet voidaan saavuttaa. Tarkempi ilmastonmuutosta koskeva ske- naarioanalyysi tullaan toteuttamaan vuoden 2025 aikana. 47 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 2024 1) Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0 2) Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 2674,65 3) Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0 4) Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0 5) Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh) 8029,83 6) Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 1–5 summana) 10704,49 Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 27, 31 % 7) Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh) 327,07 Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 0,83 % 8) Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 25,31 9) Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh) 28145,11 10) Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh) 0 11) Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 8–10 summana) 28170,42 Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 71,86 % Energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna kohtien 6, 7 ja 11 summana) 39201,98 Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon 2024 Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan liikevaihtoon (MWh/MEUR) 193,44 2024 Energiaintensiteetin laskennassa käytetty ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisin oleva liikevaihto MEUR 202,66 Liikevaihto (muut) MEUR 0 Liikevaihto yhteensä (tilinpäätös) MEUR 202,66 Energiankulutuksen laskentaperiaatteet Uusiutuvien energialähteiden kulutuksen laskennassa on osittain hyödynnetty Energiateollisuuden ja Energiaviraston arvioita uusiutuvan energian osuudesta. Näitä arvioita on käytetty silloin, kun suoria tietoja ei ole saatavilla. Ydinvoimaan pohjautuvan energiankulutuksen osuus perustuu koko- naisuudessaan arvioon. Lisäksi kaukolämpöön sisältyvä hukkalämpö on jaoteltu uusiutuvaan ja uu- siutumattomaan energiaan kaukolämmön energialähdejakauman mukaisesti . Energiaintensiteetin määrittämiseen käytetyt ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat NACE-kategoria C18, Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen. 48 Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt Takautuva Välitavoitteet ja tavoitevuodet Perusvuosi 2023 2024 Muutos 2025 2030 (2050) Vuotuinen %-tavoite / perusvuosi Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasujen Scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) N/A N/A 691 Ei asetettu Ei asetettu Ei asetettu Ei vuositavoitetta Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%) N/A N/A N/A Ei asetettu Ei asetettu Ei asetettu Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) N/A N/A 1 959 Ei asetettu Ei asetettu Ei asetettu Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) N/A N/A 1 433 Ei asetettu Ei asetettu Ei asetettu Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasujen epäsuorat (Scope 3) -kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.) N/A N/A 52 123 Ei asetettu Ei asetettu Ei asetettu 1 Ostetut tavarat ja palvelut 11 154 [Valinnainen alakategoria: Pilvipalvelut ja datakeskuspalvelut 30 000 2 Tuotantohyödykkeet 95 3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly Scope 1 - tai Scope 2 -päästöihin) 1 962 4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 5 722 5 Toiminnassa muodostuva jäte 79 6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 1 610 7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 1 396 8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät N/A 9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä N/A 10 Myytyjen tuotteiden jalostus N/A 11 Myytyjen tuotteiden käyttö 70 12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 45 13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät N/A 14 Franchising N/A 15 Investoinnit N/A Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.) N/A N/A 54 782 Ei asetettu Ei asetettu Ei asetettu Ei asetettu Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.) N/A N/A 54 256 Ei asetettu Ei asetettu Ei asetettu Ei asetettu 49 Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon 2024 Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./milj. euroa) 270 Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./milj. euroa) 268 Konsernin yhteinen päästölaskenta Keskisuomalainen-konsernin yhteisestä datankeruusta saatavat päästöt koostetaan polttoaineiden (Scope 1) osalta leasing-palveluntarjoajalta sekä polttoaineen toimittajilta. Scope 2 -tiedot koostuvat konsernin omien kiinteistöjen energiankulutuksesta, jonka osalta päästöt lasketaan sijainti- ja markki- naperusteisesti. Scope 3 -päästöt syntyvät konsernitasolla jätteistä ja kierrätyksestä, työmatkustukses- ta, työmatkaliikenteestä sekä digipalveluista (ostetut tavarat ja palvelut -kategoria, Scope 3). Työmatka- liikenteen päästöt lasketaan ulkoisen tahon toteuttamaan tutkimukseen pohjautuen. Työmatkustuksen päästöihin sisältyy tiedot lentojen, hotellien sekä työntekijöiden oman auton käytön osalta. Digipalveluiden päästöihin sisältyvät pilvipalvelut ja laitekohtaiset päästöt. Pilvipalveluihin liit- tyvät päästötiedot saadaan palveluntarjoajalta. Tämän osalta vuoden 2024 laskenta on toteutettu kymmenen kuukauden dataan pohjautuen, jonka kuukausitason keskiarvon perusteella on lasket- tu koko vuoden päästöt. Laitekohtaisiin päästöihin sisällytetään elinkaaripäästöt sisäisten laitteiden osalta sekä käytön aikaiset päästöt ulkoisten ja loppukäyttäjien laitteiden osalta. Yrityskohtainen päästölaskenta: kustannustoiminta Kustannustoiminnan päästöjen laskennassa huomioidaan Scope 2:n osalta omien kiinteistöjen säh- könkulutus ja kaukolämpö. Hankittujen tavaroiden ja palveluiden päästöt (Scope 3) lasketaan yri- tyskohtaisesti niiltä osin, joita ei huomioida Keskisuomalainen-konsernin yhteisessä laskennassa. Tietojen lähteenä toimii pääasiassa toimittajakohtaiset päästötiedot, toissijaisesti käytetään eu- romääräistä laskentaperiaatetta ja näille olennnaisia päästökertoimia. Muista kuluista aiheutuvien päästöjen laskennassa (Scope 3) käytetään toimittaja- tai toimialakohtaista euromääräistä laskenta- periaatetta ja tälle olennaista päästökertointa. Lisäksi kustannustoiminnan osalta lasketaan radioka- navien päästöt (Scope 3), jossa vuoden 2024 osalta voidaan raportoida ainoastaan oman toiminnan päästöt. Esimerkiksi käytetyn lähetysverkon ja loppukäyttäjien päästöjä ei ole voitu huomioida, ky- vykkyys näiden raportointiin selvitetään vuoden 2025 aikana. Yrityskohtainen päästölaskenta: painotoiminta Painotoiminnan osalta jätteisiin ja kierrätykseen liittyviin päästöihin (Scope 3) sisältyvät RS-ympäris- töhuollon käsittelemät painovärit ja pakkausmateriaalit, kuten pakkauslavat ja muovit. Lisäksi kier- rätettäviin jätteisiin lukeutuvat painolevyt, lisäaineet ja pesuaineet. Päästöt lasketaan ensisijaisesti toimittajan toimintakohtaisten tietojen perusteella ja toissijaisesti kulutukseen perustuvaan euro- määräisen laskentaperiaatteen mukaisesti. Painopaperin hankinnasta ja logistiikasta syntyvien pääs- töjen laskenta kattaa painopaperin sekä sen kuljetuksen tehtaalta painolle. Muiden kuin tavaroiden ja palveluiden hankinnoista aiheutuvien päästöjen osalta (Scope 3) hyödynnetään kuluanalyysiä, jol- loin käytetään joko toimittaja- tai toimialakohtaisia euromääräisiä laskelmia. 2024 Kasvihuonekaasuintensiteetin laskemiseen käytetty liikevaihto MEUR 202,66 Liikevaihto (muut) MEUR 0,00 Liikevaihto yhteensä (tilinpäätöksissä) MEUR 202,66 Kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa ja mittaamisessa käytetyt menetelmät Keskisuomalainen-konserni käyttää päästöjen laskennassa GHG-Protocol Corporate -standardin (GHGP) mukaista Normative-laskentatyökalua ja ajanmukaisia päästöluokkakohtaisia kertoimia. Myös laskentaan sisällytetyt kasvihuonekaasut ja näiden 100 vuoden lämmitysvaikutusten arvot (GWP) nou- dattavat UNFCCC:n mukaisia GHG-standardin vaatimuksia. Scope 3 -laskennan perustana on käytetty 15:sta GHGP:n mukaista päästöluokkaa. Scope 3:n osalta suurimmat alihankkijat osittain toimittavat omat päästönsä perustuen konsernin toimintojen ja kulutuksen aiheuttamiin päästöihin. Alihankkijoi- den ilmoittamat päästöt arvioidaan ja tarvittaessa käytetään kulutusarvoihin perustuvia arvoja kon- sernin omassa laskentajärjestelmässä, mikäli voidaan perustellusti olettaa näin saatavan tarkemman tuloksen päästöistä. Kokonaisuutena laskenta toteutetaan pääosin vuositason tietoon perustuen. Tar- kempaa, esimerkiksi kuukausitason tietoa käytetään, kun se on mahdollista. Konsernissa toteutetaan yleisesti tuotelinjakohtaista laskentaa, jonka lisäksi tuotekohtaista laskenta tehdään Lehtisepät Oy:n osalta. Scope 3 -päästöjen prosenttiosuus, joka on laskettu käyttäen toimittajilta tai muilta arvoketjuun kuuluvilta kumppaneilta saatuja ensisijaisia tietoja vuoden 2024 osalta on 68,9 prosenttia. Päästölas- kennan menetelmissä on yleisesti huomioitu seuraavat seikat • Relevanssi, yhtiökohtaisesti on tunnistettu ne päästölähteet, joilla on olennainen vaikutus ympäristöön ja sidosryhmiin • Tietojen täydellisyys, tietojen raportoinnissa huomioidaan päästölähteen suorat ja epäsuorat päästöt • Raportoitujen tietojen johdonmukaisuus, selkeä ja vakiintunut tiedonkeruu ja laskennan menetelmä tai järjestelmä • Läpinäkyvyys, mukaan lukien raportoinnin avoimuus ja selkeys • Tarkkuus, tiedot kerätään huolellisesti analysoiden niiden tarkkuus virheiden ja vääristymien minimoimiseksi 50 Yrityskohtainen päästölaskenta: jakelutoiminta Jakelutoiminnassa oman kuljetuskaluston päästöistä (Scope 1) toteutetaan yrityskohtaista seuran- taa. Päästötiedot alihankintajakelun, jakajien ja logistiikan osalta (Scope 3) saadaan yhteistyökump- panien ja palveluntarjoajien toimittamista raporteista. Hankittujen tavaroiden ja palveluiden päästöt (Scope 3) lasketaan erikseen niiltä osin, kuin ne eivät sisälly Keskisuomalainen-konsernin yhteisiin laskelmiin. Päästöt määritellään ensisijaisesti toimittajan toimintakohtaisten tietojen perusteella ja toissijaisesti euromääräiseen laskentaperiaatteeseen perustuen. Muiden kuin tavaroiden ja palvelui- den hankinnoista aiheutuvien päästöjen osalta (Scope 3) hyödynnetään kuluanalyysiä, jolloin käyte- tään joko toimittaja- tai toimialakohtaisia euromääräisiä laskelmia. Yrityskohtainen päästölaskenta: markkinointiviestintä ja tutkimustoiminta Sekä markkinointiviestinnän että tutkimustoiminnan osalta hankittujen tavaroiden ja palveluiden (Scope 3) päästöt lasketaan siltä osin, kuin ne eivät ole mukana Keskisuomalainen-konsernin yhtei- sissä laskelmissa. Päästöt määritellään ensisijaisesti toimittajan toimintakohtaisten tietojen perus- teella ja toissijaisesti euromääräiseen laskentaperiaatteeseen perustuen. Muiden kuin tavaroiden ja palveluiden hankinnasta aiheutuvien päästöjen (Scope 3) laskennassa hyödynnetään joko toimittaja- tai toimialakohtaisia euromääräisiä laskelmia. Yrityskohtainen päästölaskenta: digitaalinen ulkomainonta Digitaalisen ulkomainonnan osalta energiaan liittyvät päästöt (Scope 2) kattavat sähkön ja kaukoläm- mön kulutuksen omissa kiinteistöissä. Sähkönkulutuksen päästölaskenta perustuu yhtiöiden omaan seurantaan näyttöpintojen energiankulutuksesta. Hankituista tavaroista ja palveluista syntyvät päästöt (Scope 3) lasketaan pääasiallisesti toimittajakohtaisella laskentaperiaatteella ja toissijaises- ti euromääräiseen kuluun perustuen. Kyseiseen kategoriaan sisällytetystä mainosnäyttöjen hankin- nasta elinkaaripäästöjä ei ole saatavilla vuoden 2024 osalta, vuoden 2025 osalta elinkaaripäästöistä tullaan toteuttamaan tarkempi selvitys näyttötyyppikohtaisesti. Digitaalisen ulkomainonnan hankin- noista syntyvät päästöt lasketaan yrityskohtaisesti niiden hankintojen osalta, joita ei ole huomioitu Keskisuomalainen-konsernin yhteisissä laskelmissa. Huolto- ja asennustoiminnan päästöt (Scope 3) lasketaan euromääräisellä laskentaperiaatteella. Muut kuin hankittujen tavaroiden ja palveluiden päästöt lasketaan kuluperusteisesti, jolloin käy- tetään joko toimittaja- tai toimialakohtaista euromääräistä laskentaperiaatetta ja päästökerrointa. Inventaarion ulkopuolelle jätetyt Scope 3 -päästökategoriat Keskisuomalainen-konsernin päästölaskennan ulkopuolelle jätetyt GHG-protokollan mukaiset Scope 3 –kategoriat ovat: tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät (kategoria 8), kuljetukset tuo- tantoketjun loppupäässä (kategoria 9), myytyjen tuotteiden jalostus (kategoria 10), tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät (kategoria 13), franchising (kategoria 14) ja investoinnit (katego- ria 15). Kyseisiä kategorioita ei ole sisällytetty laskentaan, sillä niihin liittyvät aktiviteetit eivät ole olennaisia konsernin toiminnassa tai sen arvoketjulla, eikä niistä siten synny päästöjä. Merkittävät muutokset yrityksen ja arvoketjun määritelmässä Merkittävimmät muutokset Keskisuomalainen-konsernin ja arvoketjun määritelmässä vuonna 2024 ovat medialiiketoiminnan osto PunaMusta Media -konsernilta, nyk. Rebl Group, maaliskuussa 2024, toteutunut huhtikuussa 2024 sekä arkkipainoliiketoiminnan myynti PunaMusta Media -konsernil- le, nyk. Rebl Group, tammikuussa 2024. Arkkipainoliiketoiminnan päästöjen osuus Keskisuomalai- nen-konsernin painotoiminnan päästöistä on noin 5 % painotoiminnan perusvuonna 2021 ja vaikut- taa päästöjä laskevasti vuoden 2024 huhtikuun alusta lukien. PunaMusta Media -konsernin, nyk. Rebl Group, medialiiketoiminnan oston (4/2024 toteutunut) vaikutus on konsernin medialiiketoimin- nan päästöihin suhteutettuna pieni, eikä sitä erikseen ole tarpeen huomioida päästöjä nostavana elementtinä. Konsernin oma energiantuotanto ja biogeeniset hiilidioksidipäästöt Biogeenisiä päästöjä ei ole huomioitu laskennassa, sillä näitä ei ole tunnistettu olennaiseksi Keski- suomalainen-konsernin toiminnassa. Konsernilla ei ole omaa (biogeenistä) energian tuotantoa ja säh- köenergia on uusiutuvaa. Konsernin eri toiminnoissa tai tämän arvoketjulla ei ole käytetty biomassaa tai biologista hajoamista energian tuottamiseksi. 51 Ympäristötiedot Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit Hallituksen toimintakertomus 2024 Kestävyysselvitys 52 ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa Keskisuomalainen-konserni toteuttaa resilienssianalyysin liiketoimintamallinsa ja strategiansa kestä- vyydestä biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviin fyysisiin siirtymä- ja järjestel- märiskeihin vuoden 2025 aikana. Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ESRS kestävyysaihe Osa-osa-aihe Tyyppi Olennainen aihe Kestävyysaiheen merkitys Keskisuomalainen- konsernille Sijainti arvoketjussa Aikaväli Tosiasiallinen / mahdollinen vaikutus Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorat vaikutustekijät Maankäytön muutokset, makean veden ja merten käytön muutokset Taloudellinen riski Materiaalien saatavuuden ja kustannusten taloudelliset riskit Paperin ja muiden materiaalien saamisen heikkeneminen luonnonvarojen ehtymisen johdosta, joka nostaa raaka-aineen hintaa. Alkupäässä ja omassa toiminnassa Keskipitkä- pitkä aikaväli   Vaikutukset ekosysteemien laajuuteen ja tilaan Maaympäristön tilan heikkeneminen Myönteinen vaikutus Myönteiset vaikutukset luontokadon hillitsemisestä Kierrätyspaperia tai muita kierrätysmateriaaleja käyttämällä konserni voi vähentää haitallisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle. Alkupäässä, omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Mahdollinen Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Biologisen monimuotoisuuden kannalta herkät alueet Keskisuomalainen-konserni ei toimi biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla, eikä konsernissa ole todettu olennaisia kielteisiä vaikutuksia, jotka liittyvät maaympäristön tilan heikke- nemiseen, aavikoitumiseen tai maaperän sulkemiseen. Konsernilla ei myöskään ole toimintaa, jonka voitaisiin arvioida aiheuttavan haittaa uhanalaisille lajeille. Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet Keskisuomalainen-konsernin ympäristöpolitiikka Keskisuomalainen-konsernin ympäristötoiminnoissa kestävän kehityksen perustana on sertifioitu ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä, ympäristölainsäädäntö, viranomaisten vaatimukset sekä asiakkai- den ja sidosryhmien toiveet ja odotukset. Vuonna 2024 konsernissa on ollut voimassa sertifioituun ISO 14001 -ympäristöjärjestelmään pohjautuva ympäristöpolitiikka. Ympäristöpolitiikan soveltami- salaa ovat konsernin painot, tutkimusyhtiöt, ulkomainosyhtiöt ja kiinteistöliiketoiminta sekä emoyh- tiö Keskisuomalainen Oyj. Soveltamisalaan kuuluvat Keskisuomalainen-konsernin yhtiöt ovat Kes- kisuomalainen Oyj, Esa Digital Oy, IROResearch Oy Tutkimustoimisto, Kiinteistö Oy Lehtikaari 1, Lehtisepät Oy, Tietoykkönen Oy, Neonmedia Oy sekä Kiinteistö Oy Tahko Twinhills 213. Muut kon- sernin yhtiöt ovat ympäristöjärjestelmän soveltamisalan ulkopuolella. 53 Toimintaperiaatteeseen liittyvät vastuullisuusseikat Keskisuomalainen-konsernin vuotta 2024 koskeva ympäristöpolitiikka ei vielä käsittele Keskisuoma- lainen Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyysissa tunnistettuja biologista monimuotoisuutta ja ekosystee- mejä koskevia olennaisia aihealueita suoraan, mutta huomioi aiheeseen liittyviä ympäristöseikkoja yleisellä tasolla materiaalien kulutuksen vähentämisen kautta. Konsernin vuonna 2025 voimaan as- tuva ympäristö- ja ilmastopolitiikka tulee käsittelemään kaksoisolennaisuusanalyysissa tunnistettuja biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä koskevia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia tulos- suuntautuneiden, aikasidonnaisten tavoitteiden sekä mittareiden ja toimenpiteiden kautta. Kyseiset olennaiset aihealueet ovat materiaalien saatavuuden ja kustannusten taloudelliset riskit sekä myön- teiset vaikutukset luontokadon hillitsemisestä. Ympäristöpolitiikan toteutumisen seuranta Ympäristöpolitiikan toteutumista seurataan sisäisillä auditoinneilla ja johdon katselmuksilla. Sisäisen auditoinnin tarkoituksena on tunnistaa mahdolliset toiminnan ja ympäristöjärjestelmän kehittämis- tarpeet. Lisäksi auditoinneissa varmistetaan, että ympäristöpolitiikka ja toiminta vastaa ISO 14001 -standardin vaatimuksia. Ympäristöjärjestelmän katselmus toteutetaan säännöllisesti Keskisuoma- lainen-konsernin johdon toimesta, jotta varmistetaan järjestelmän jatkuva soveltuvuus, asianmukai- suus ja tehokkuus. Painotoiminnassa Lehtisepät Oy toteuttaa myös oman johdon katselmuksen, jon- ka tavoite on varmistaa riittävä tavoitteiden toteutus ja seuranta painotuotannossa. Katselmuksiin sisältyy ympäristöjärjestelmän, -politiikan, -päämäärien ja tavoitteiden parannusmahdollisuuksien sekä muutostarpeiden arviointi. Johdon katselmuksessa seurataan myös sidosryhmien etujen, tar- peiden ja odotusten huomioinnin toteutumista – mahdollisia toimenpiteitä vaativia sidosryhmiin liit- tyviä poikkeamia ovat esimerkiksi lukijoiden, tilaaja- ja ilmoittaja-asiakkaiden, naapuruston tai mui- den sidosryhmien ympäristökommentointi ja valitukset. Vastuualueet Keskisuomalainen-konsernin ympäristöperiaatteet on käsitelty Keskisuomalainen Oyj:n johdossa ja konsernin ympäristöpolitiikka on Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajan hyväksymä. Keskisuoma- lainen Oyj:n toimitusjohtaja vastaa Keskisuomalainen-konsernin ympäristöperiaatteiden määritte- lemisestä ja valvonnasta. Konsernin yksiköiden vetäjät vastaavat toimintaperiaatteen ympäristötoi- menpiteiden määrittämisestä, toteutumisesta ja valvonnasta. Keskeisten sidosryhmien kuuleminen Osana Keskisuomalainen-konsernin ympäristötyötä, Keskisuomalainen Oyj:n johtoryhmä tarkaste- lee toimintaympäristöä ja sen muutoksia konsernin strategiatyön osana. Strategiassa tunnistetaan toimintaympäristön haasteet ja muutokset sekä määritellään tavoitteet toiminnan kehittämiselle. Strategia ohjaa yksiköiden liiketoiminnan kehittämistä. Osana prosessia, konserni tarkkailee sidos- ryhmien tarpeita ja odotuksia sekä näitä koskevia velvoitteita. Kyseisiä tekijöitä on huomioitu ympä- ristöpolitiikkaa laadittaessa. Toimintaperiaatteesta tiedottaminen sidosryhmille Keskisuomalainen-konserni viestii ympäristöpolitiikasta Keskisuomalainen Oyj:n verkkosivujen ja kon- sernin intran kautta sekä kouluttaa henkilöstöään ja asiaankuuluvia sidosryhmiä aiheeseen liittyen. Muut toimintaperiaatteet Ympäristöseikkoja käsitellään ympäristöpolitiikan lisäksi yleisellä tasolla myös Keskisuomalai- nen-konsernin joulukuussa 2024 vahvistetuissa konsernin hankintaohjeessa, eettisissä toiminta- periaatteissa sekä tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohjeessa. Näihin toiminta- periaatteisiin ei ole kuitenkaan suoraan sisällytetty biologista monimuotoisuutta tai ekosysteemejä koskevia tekijöitä. Toimintaperiaatteita koskevat tarkennukset Keskisuomalainen-konserni ei ole tunnistanut biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä olennaisia kielteisiä vaikutuksia, jonka vuoksi käytössä ei myöskään ole biologisen monimuo- toisuuden kannalta herkkiä alueita koskevia, biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suo- jelua käsitteleviä toimintaperiaatteita. Olennaisia aihealueita ei ole tunnistettu myöskään kestävää maata tai maataloutta, kestäviä meriä tai metsäkatoon puuttumista koskien, jonka vuoksi kyseisiä aihealueita koskien ei ole asetettu toimintaperiaatteita. 54 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit Nykyiset ja suunnitellut toimet Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjelma on määritetty vuoden 2024 aikana, astuu voi- maan vuonna 2025 ja tavoitteet vuodelle 2025 sekä tuleville vuosille asetetaan vuonna 2025, jolloin biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä koskevat toimenpiteet asetetaan vuodelle 2025 sekä tuleville vuosille. Vuonna 2025 voimaan astuvan Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjelmaan sisältyvien toimien aiheeksi on tunnistettu alkuperätodennetun paperin osuuden pitäminen 100 prosentissa. Konsernin vastuullisuusohjelmassa määritellään aihekohtaiset tavoitteet, toimenpiteet sekä mitta- rit tavoitteiden seurantaan sekä tavoitteisiin kytkeytyvät Keskisuomalainen Oyj:n kaksoisolennai- suusanalyysissa tunnistetut aihealueet. Biologista monimuotoisuutta koskevat hyvitykset Keskisuomalainen-konserni ei ole käyttänyt biologista moninaisuutta koskevia hyvityksiä. Paikallisten ja alkuperäiskansojen tietämys ja luontopohjaiset ratkaisut Keskisuomalainen-konserni ei ole yhdistänyt paikallista ja alkuperäiskansojen tietämystä ja luonto- pohjaisia ratkaisuja biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviin toimintoihinsa. Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet Keskisuomalainen Oyj ei ole asettanut tulossuuntautuneita ja aikasidonnaisia tavoitteita vuodelle 2024. Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjelma on määritetty vuoden 2024 aikana, astuu voimaan vuonna 2025 ja tavoitteet vuodelle 2025 sekä tuleville vuosille asetetaan vuonna 2025. Tulevan vastuullisuusohjelmaan sisältyvien tavoitteiden aiheeksi on tunnistettu luonnon monimuo- toisuuden huomioiminen raaka-aineiden hankinnassa. Ohjelmassa määritellään aihekohtaiset tavoit- teet, toimenpiteet ja mittarit tavoitteiden seurantaan sekä tavoitteisiin kytkeytyvät Keskisuoma- lainen Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyysissa tunnistetut aihealueet. Vuoden 2024 osalta konsernin ympäristöpolitiikassa on huomioitu biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä koskevan ympä- ristönäkökohta materiaalien ja energian käyttö ja kulutus, mutta tämän osalta ei ole raportointivuon- na toteutettu tehokkuuden seurantaan liittyviä toimenpiteitä. 55 Ympäristötiedot Resurssien käyttö ja kiertotalous Hallituksen toimintakertomus 2024 Kestävyyss elvitys 56 ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ESRS kestävyysaihe Osa-osa-aihe Tyyppi Olennainen aihe Kestävyysaiheen merkitys Keskisuomalainen- konsernille Sijainti arvoketjussa Aikaväli Tosiasiallinen / mahdollinen vaikutus Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset – Myönteinen vaikutus Kriittisiä raaka-aineita sisältävien materiaalien korvaaminen runsaasti saatavilla olevilla, kierrätetyillä ja uusiutuvilla raaka-aineilla. Kriittisiä raaka-aineita sisältävien materiaalien korvaaminen runsaasti saatavilla olevilla, kierrätetyillä ja uusiutuvilla raaka-aineilla. Alkupäässä, omassa toiminnassa ja loppupäässä Kaikki aikavälit Mahdollinen Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista Kuvauksesta resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista voit lukea lisää osiosta ESRS 2 Yleiset tiedot kohdasta Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointipro- sesseista. Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet Keskisuomalainen-konsernin ympäristöpolitiikka Keskisuomalainen-konsernin ympäristötoiminnoissa kestävän kehityksen perustana on sertifioitu ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä, ympäristölainsäädäntö, viranomaisten vaatimukset sekä asiakkai- den ja sidosryhmien toiveet ja odotukset. Vuonna 2024 konsernissa on ollut voimassa sertifioituun ISO 14001 -ympäristöjärjestelmään pohjautuva ympäristöpolitiikka. Ympäristöpolitiikan soveltami- salaa ovat konsernin painot, tutkimusyhtiöt, ulkomainosyhtiöt ja kiinteistöliiketoiminta sekä emoyh- tiö Keskisuomalainen Oyj. Soveltamisalaan kuuluvat Keskisuomalainen-konsernin yhtiöt ovat Kes- kisuomalainen Oyj, Esa Digital Oy, IROResearch Oy Tutkimustoimisto, Kiinteistö Oy Lehtikaari 1, Lehtisepät Oy, Tietoykkönen Oy, Neonmedia Oy sekä Kiinteistö Oy Tahko Twinhills 213. Muut kon- sernin yhtiöt ovat ympäristöjärjestelmän soveltamisalan ulkopuolella. Toimintaperiaatteeseen liittyvät vastuullisuusseikat Keskisuomalainen-konsernin vuotta 2024 koskeva ympäristöpolitiikka käsittelee seuraavia vastuul- lisuusseikkoja: hiilidioksidipäästöt, materiaalien ja energian käyttö ja kulutus, kemikaalit sekä jätteet. Konsernissa vuonna 2025 voimaan astuva ympäristö- ja ilmastopolitiikka tulee koskemaan myös Keskisuomalainen Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyysissa tunnistettuja resurssien käyttöä ja kiertota- loutta koskevia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskeva tunnistettu olennainen aihealue on kriittisiä raaka-aineita sisältävien materiaalien korvaaminen run- saasti saatavilla olevilla, kierrätetyillä ja uusiutuvilla raaka-aineilla (myönteinen vaikutus). Ympäristöpolitiikan toteutumisen seuranta Ympäristöpolitiikan toteutumista seurataan sisäisillä auditoinneilla ja johdon katselmuksilla. Sisäisen auditoinnin tarkoituksena on tunnistaa mahdolliset toiminnan ja ympäristöjärjestelmän kehittämis- tarpeet. Lisäksi auditoinneissa varmistetaan, että ympäristöpolitiikka ja toiminta vastaa ISO 14001 -standardin vaatimuksia. Ympäristöjärjestelmän katselmus toteutetaan säännöllisesti Keskisuoma- lainen-konsernin johdon toimesta, jotta varmistetaan järjestelmän jatkuva soveltuvuus, asianmukai- suus ja tehokkuus. Painotoiminnassa Lehtisepät Oy toteuttaa myös oman johdon katselmuksen, jon- ka tavoite on varmistaa riittävä tavoitteiden toteutus ja seuranta painotuotannossa. Katselmuksiin sisältyy ympäristöjärjestelmän, -politiikan, -päämäärien ja tavoitteiden parannusmahdollisuuksien ja muutostarpeiden arviointi. Johdon katselmuksessa seurataan myös sidosryhmien etujen, tarpeiden ja odotusten huomioinnin toteutumista – mahdollisia toimenpiteitä vaativia sidosryhmiin liittyviä poikkeamia ovat esimerkiksi lukijoiden, tilaaja- ja ilmoittaja-asiakkaiden, naapuruston tai muiden si- dosryhmien ympäristökommentointi ja valitukset. 57 Vastuualueet Keskisuomalainen-konsernin ympäristöperiaatteet on käsitelty Keskisuomalainen Oyj:n johdossa ja konsernin ympäristöpolitiikka on Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajan hyväksymä. Keskisuoma- lainen Oyj:n toimitusjohtaja vastaa Keskisuomalainen-konsernin ympäristöperiaatteiden määritte- lemisestä ja valvonnasta. Konsernin yksiköiden vetäjät vastaavat toimintaperiaatteen ympäristötoi- menpiteiden määrittämisestä, toteutumisesta ja valvonnasta. Keskeisten sidosryhmien kuuleminen Osana Keskisuomalainen-konsernin ympäristötyötä, Keskisuomalainen Oyj:n johtoryhmä tarkaste- lee toimintaympäristöä ja sen muutoksia konsernin strategiatyön osana. Strategiassa tunnistetaan toimintaympäristön haasteet ja muutokset sekä määritellään tavoitteet toiminnan kehittämiselle. Strategia ohjaa yksiköiden liiketoiminnan kehittämistä. Osana prosessia konserni tarkkailee sidos- ryhmien tarpeita ja odotuksia sekä näitä koskevia velvoitteita. Kyseisiä tekijöitä on huomioitu ympä- ristöpolitiikkaa laadittaessa. Toimintaperiaatteesta tiedottaminen sidosryhmille Keskisuomalainen-konserni viestii ympäristöpolitiikasta Keskisuomalainen Oyj:n verkkosivujen ja konsernin intran kautta sekä toteuttaa tarvittaessa koulutuksia aiheesta henkilöstölle ja asiaankuu- luville sidosryhmille. Muut resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat toimintaperiaatteet Keskisuomalainen-konsernin ympäristöpolitiikan lisäksi resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koske- vat seikat huomioidaan myös joulukuussa 2024 vahvistetuissa konsernin hankintaohjeessa, eettisis- sä toimintaperiaatteissa sekä tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohjeessa. Tava- rantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohjeessa on asetettu seuraavat resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat vaatimukset • Tavarantoimittaja tai palveluntarjoaja vastaa tuottajavastuun mukaisesti tuotteiden kierrätyksestä, vaarallisten jätteiden oikeaoppisesta käsittelystä ja jätehuollosta tuotteen elinkaaren lopussa • Tavarantoimittaja tai palveluntarjoaja vastaa ympäristölakien ja -säädösten noudattamisesta kaikessa toiminnassaan • Tavarantoimittajan tai palveluntarjoajan tulee toiminnassaan pyrkiä kiertotalouden edistämiseen Primaariresurssien käyttö ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hankinta Keskisuomalainen-konsernin painotoiminnassa ei ole mahdollista kokonaan tai osittain siirtyä kier- rätyspaperin käyttöön sen saatavuuteen ja hinnoitteluun liittyvien seikkojen vuoksi. Tästä syystä konsernin ympäristöpolitiikka ei suoraan tällä hetkellä käsittele primaariresurssien käytöstä pois siir- tymistä. Keskisuomalainen-konsernin ympäristöpolitiikka sisältää materiaalien käytön ympäristövaikutus- ten arvioinnin, johon myös uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hankinta lukeutuu. Konsernin vuon- na 2025 voimaan astuva vastuullisuusohjelma tulee käsittelemään tarkemmalla tasolla myös uusiu- tuvien luonnonvarojen käyttöä. Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit Nykyiset ja suunnitellut toimet Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjelma on määritetty vuoden 2024 aikana, astuu voi- maan vuonna 2025 ja tavoitteet vuodelle 2025 sekä tuleville vuosille asetetaan vuonna 2025, jolloin resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat toimenpiteet asetetaan vuodelle 2025 ja seuraaville vuosille. Vuonna 2024 konserni on kuitenkin edelleen jatkanut jätehuollon keskittämistä, tavoittee- naan ylläpitää korkeaa 97 prosentin kierrätysastetta. Keskittämistä toteutetaan laajentamalla kon- sernisopimuksen kattavuutta asteittain toimistoyksiköihin, mikä edistää kierrätysasteen kasvua ja tukee jätehuollon tehostamista koko konsernissa. Vuonna 2024 konsernin kierrätysaste oli 95 pro- senttia. Jätteen kierrätysasteen pitäminen korkealla tasolla on määritetty toimien aiheeksi myös vuonna 2025 voimaan astuvassa konsernin vastuullisuusohjelmassa. Tarkemmat aihekohtaiset toimenpiteet ja resurssit sekä näihin kytkeytyvät Keskisuomalainen Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyysissa tunnistetut aihealueet määritellään vuonna 2024 laaditussa ja vuonna 2025 voimaan astuvassa Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjelmassa. 58 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet Keskisuomalainen Oyj ei ole asettanut tulossuuntautuneita ja aikasidonnaisia tavoitteita vuodelle 2024. Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjelma on määritetty vuoden 2024 aikana, astuu voimaan vuonna 2025 ja tavoitteet vuodelle 2025 sekä tuleville vuosille asetetaan vuonna 2025. Konserni kuitenkin arvioi ja seuraa jätehuollon keskittämistä, jonka osalta tavoitteena on ylläpitää korkeaa, vähintään 97 prosentin kierrätysastetta. Konserni asettaa vuosittain tavoitteen jätteiden kierrätysasteelle. Resurssien käytön ja kiertotalouden osalta jätteen kierrätysasteen pitäminen korkealla tasolla on tunnistettu vuonna 2025 voimaan astuvan Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjelman ta- voitteeksi. Tarkemmat aihekohtaiset tavoitteet sekä näihin kytkeytyvät toimenpiteet ja mittarit sekä Kes- kisuomalainen Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyysissa tunnistetut olennaiset aihealueet määritellään vuonna 2025 voimaan astuvassa Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjelmassa. Resurssien ulosvirtaukset Tuotantoprosessissa syntyvät keskeiset tuotteet ja materiaalit Keskisuomalainen-konserni kustantaa noin sataa eri tilattavaa sanomalehteä ja kaupunkilehteä. Li- säksi konsernin sanomalehtipainot painavat muun muassa mainosesitteitä. Kaikki painetut tuotteet ovat 100 prosenttisesti kierrätettäviä. Ely-keskuksen keräyspaperitilaston mukaan kierrätysaste Suomessa oli vuoden 2022 tilaston mukaan 95 %. Kierrätettävien ainesten osuudet • Tuotteissa: 100 % • Pakkauksissa: 100 % 59 Sosiaaliset tiedot Oma työvoima Hallituksen toimintakertomus 2024 Kestävyysselvitys 60 ESRS S1 Oma työvoima Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ESRS kestävyysaihe Osa-osa-aihe Tyyppi Olennainen aihe Kestävyysaiheen merkitys Keskisuomalainen- konsernille Sijainti arvoketjussa Aikaväli Tosiasiallinen / mahdollinen vaikutus Työolot Terveys ja turvallisuus Taloudellinen mahdollisuus Työnantajakuvaan liittyvät mahdollisuudet Myönteinen työnantajamaine voi edesauttaa rekrytointia ja työvoiman pysyvyyttä, parantaen toiminnan vakautta ja täten taloudellista ennustettavuutta, pienentäen riskiä työvoimapulasta johtuvista tulonmenetyksistä. Erilaiset työhön liittyvät vaarat, tapaturmat ja työperäiset terveysongelmat, kuten työ-ja vapaa-ajan epäsuhdista johtuva uupumus ja stressi voivat vaikuttaa kielteisesti työvoimaan ja kustannuksiin. Työntekijöiden hyvinvoinnilla on puolestaan positiivinen vaikutus konsernin liiketoimintaan ja sen menestykseen. Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Työolot Terveys ja turvallisuus Myönteinen vaikutus Myönteiset vaikutukset työntekijöiden terveydelle ja hyvinvoinnille Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Tosiasiallinen Työolot Terveys ja turvallisuus Myönteinen vaikutus Myönteiset vaikutukset hyvästä työhyvinvoinnista Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Tosiasiallinen Työolot Terveys ja turvallisuus Kielteinen vaikutus Kielteiset vaikutukset työntekijöiden terveydelle Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Tosiasiallinen Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille Koulutus ja taitojen kehittäminen Myönteinen vaikutus Myönteiset vaikutukset työntekijöiden osaamiseen ja urakehitykseen Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Tosiasiallinen Työolot Terveys ja turvallisuus Taloudellinen riski Työturvallisuuteen ja terveyteen liittyvien kielteisten vaikutusten aiheuttamat riskit Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Työolot Työllisyysturva Kielteinen vaikutus Kielteiset vaikutukset työntekijöiden työllisyysturvalle Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Tosiasiallinen Työolot Terveys ja turvallisuus Kielteinen vaikutus Työntekijöihin kohdistuva tietoturvariski Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Mahdollinen Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille Moninaisuus Myönteinen vaikutus Monimuotoisuuden myönteiset vaikutukset Monimuotoinen työyhteisö lisää myönteistä työnantajamielikuvaa ja houkuttelee eri taustaisia alan osaajia, joiden avulla voidaan kehittää konsernin toimintaa ja innovaatiota sekä tavoittaa uusia asiakkaita. Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Mahdollinen 61 Keskisuomalainen-konsernin olennaiset vaikutukset kohdistuvat pääasiassa oman työvoiman työ- suhteisiin työntekijöihin sekä omaan työvoimaan kuuluviin muihin kuin työsuhteisiin työntekijöihin. Oman työvoiman työsuhteisiin työntekijöihin kuuluvat kaikki Suomen lainsäädännön mukaan työ- suhteessa olevat työntekijät. Lisäksi työsuhteisia työntekijöitä ovat tarvittaessa töihin kutsuttavat puitesopimuksessa määrätyin ehdoin töitä tekevät työntekijät. Omaan työvoimaan kuuluvia muita kuin työsuhteisia työntekijöitä ovat toimituksen avustajat, jakajat, harjoittelijat, vuokratyöntekijät ja palvelusopimuksella toimivat yrittäjät sekä konserniin kuuluvan Lehtisepät Oy:n Kouvolan sanoma- lehtipainossa alihankkijan työntekijät. Olennaiset negatiiviset vaikutukset kohdistuvat sekä oman työvoiman työsuhteisiin työntekijöihin että omaan työvoimaan kuuluviin muihin kuin työsuhteisiin työntekijöihin. Nämä vaikutukset liitty- vät media-alan murrokseen, joka haastaa työntekijöiden jaksamista erityisesti muutosten ja uuden oppimisen kuormittavuuden vuoksi. Tämä jaksamiseen kohdistuva kuormittavuus on laajalle levin- nyt ilmiö, sillä se koskee monia työntekijöitä eri tehtävissä ja organisaatioissa toimialan muutosten seurauksena. Painoalalla töiden väheneminen puolestaan luo epävarmuutta, joka kuormittaa työn- tekijöitä ja heikentää heidän hyvinvointiaan. Tämä epävarmuus on systeeminen vaikutus, sillä se kytkeytyy suoraan toimialan rakenteellisiin muutoksiin ja toimintaympäristön pysyviin muutoksiin, kuten painotuotteiden kysynnän laskuun ja työntekijöiden työllisyysturvan heikkenemiseen. Systee- misiä vaikutuksia ovat myös työntekijöihin kohdistuva tietoturvariski. Keskisuomalainen-konsernin omaan työvoimaan kohdistuvat kielteiset vaikutukset ovat sidoksis- sa tiettyihin työntekijäryhmiin. Mielen hyvinvoinnin haasteista johtuvat terveysriskit kohdistuvat erityisesti toimituksen, mediamyynnin ja asiantuntijatehtävien työntekijöihin, joissa henkinen kuor- mitus on korostunutta. Vastaavasti työtapaturmista aiheutuvat riskit koskettavat pääosin jakelun ja painojen työtehtävissä työskenteleviä, joiden työympäristö ja tehtävät sisältävät fyysisiä riskejä. Konserni tunnistaa negatiivisille vaikutuksille altistuvat työntekijäryhmät työterveyshuollon rapor- teista, työtapaturmaraporteista ja työturvallisuushavainnoista. Olennaiset myönteiset vaikutukset työhyvinvointiin ja terveyteen sekä osaamiseen ja urakehityk- seen kohdistuvat Keskisuomalainen-konsernin työsuhteisiin työntekijöihin. Varhaisen välittämisen -malli ja aktiivinen yhteistyö työterveyshuollon kanssa tukevat työntekijöiden työkykyä. Vuoden 2024 lopussa varhaisen välittämisen -malli päivitettiin työkyvyn tuen -malliksi. Monimuotoinen työ- yhteisö lisää myönteistä työnantajamielikuvaa ja houkuttelee eri taustaisia alan osaajia, mikä lisää erilaisia näkökulmia konsernin sisällä ja parantaa asiakkaiden ja lukijoiden kokemusta. Media-alan jatkuva muutos edellyttää työntekijöiden osaamisen kehittämistä, kuten uusien työmenetelmien omaksumista tai järjestelmien käyttöönottoa. Konsernissa on tarjolla valmennuksia verkko-oppimis- ympäristö Media-akatemiassa muun muassa toimituksille ja mediamyynnille. Vuonna 2024 on kehi- tetty esihenkilöiden ja jakajien perehdytyksiä. Konsernissa suhtaudutaan positiivisesti työaikajous- toon opiskeluiden vuoksi, kuten opintovapaaseen tai osa-aikaiseen työskentelyyn. Keskisuomalainen Oy:n kaksoisolennaisuusanalyysissa on tunnistettu työntekijöiden työturval- lisuuteen ja -terveyteen liittyvien kielteisten vaikutusten aiheuttamia taloudellisia riskejä. Erilaiset työhön liittyvät vaarat, työtapaturmat ja työperäiset terveysongelmat, kuten kuormituksesta aiheu- tuvat mielenterveysongelmat voivat vaikuttaa työntekijöiden kielteisten vaikutusten lisäksi myös työnantajan kustannuksiin. Keskisuomalainen-konserni ei ole vielä laatinut siirtymäsuunnitelmaa ja sen mahdolliset vaikutuk- set omaan työvoimaan tullaan arvioimaan laadittaessa suunnitelma. Siirtymäsuunnitelma tullaan laa- timaan seuraavien vuosien aikana. Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet Politiikat sekä muut ohjaavat toimintaohjeet ohjaavat Keskisuomalainen-konsernissa työtä ja pää- töksentekoa. Konsernin tärkein omaan työvoimaan liittyvä politiikka on konsernin eettiset toimin- taperiaatteet. Keskisuomalaisen Oyj:n hallituksen joulukuussa 2024 vahvistamat eettiset toimintaperiaatteet kuvaavat Keskisuomalainen-konsernin sitoutumista eettiseen liiketoimintaan ja hyvään hallintoon, ympäristövastuuseen ja sosiaaliseen vastuuseen. Konserni on sitoutunut huolehtimaan työntekijöi- den työhyvinvoinnista ja oikeuksista sekä edistämään tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja avointa yri- tyskulttuuria. Näiden aiheiden kautta toimintaperiaatteet linkittyvät jokaiseen olennaiseen aihee- seen. Eettisten toimintaperiaatteiden toteuttamisesta konsernissa ylimpänä tahona on vastuussa Keskisuomalainen Oyj:n hallitus. Toimintaperiaatteita tarkistetaan ja päivitetään säännöllisesti var- mistaen, että ne ovat ajan tasalla sekä vastaavat kehittyviä lakeja ja säädöksiä. Eettiset toimintape- riaatteet kattavat koko konsernin mukaan lukien työntekijät, toimitusjohtajat, johtoryhmän jäsenet ja hallituksen jäsenet työ- tai toimisuhteesta riippumatta. Eettiset toimintaperiaatteet ovat kaikkien työsuhteisten työntekijöiden saatavilla konsernin intrassa. Henkilöstöhallinto on ollut mukana eet- tisten toimintaperiaatteiden laadinnassa. Keskisuomalainen-konsernin eettisissä toimintaperiaatteissa sitoudutaan kunnioittamaan YK:n yleismaailmallista ihmisoikeuksien julistusta, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia peri- aatteita sekä kansainvälisen työjärjestö ILO:n julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista. Osana sitoutumistaan ILO:n perusperiaatteisiin konserni varmistaa, että sen toiminnassa torjutaan lapsityövoiman käyttö ja pakkotyö kaikissa muodoissaan. Lisäksi suomalaisen työelämän lainsäädän- nön ja työehtosopimuksien noudattaminen varmistaa, että konserni kunnioittaa omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden ihmisoikeuksia ja työelämäoikeuksia. Keskisuomalainen-konsernin eettisissä toimintaperiaatteissa ei hyväksytä minkäänlaista syrjintää ikään, sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, kansallisuuteen tai etniseen alkuperään, uskontoon, vakau- mukseen, perhesuhteisiin, seksuaaliseen suuntautumiseen tai mahdolliseen työrajoitteeseen liit- tyen. Konsernissa on myös nollatoleranssi seksuaaliselle ahdistelulle tai muulle häirinnälle, kiusaami- selle sekä fyysiselle tai henkiselle väkivallalle eikä loukkaavaa käytöstä hyväksytä. Keskisuomalainen-konserniin kuuluvissa yhtiöissä toteutetaan yhteistoimintalain mukaista vuoro- puhelua työsuhteisen oman työvoiman kanssa kvartaaleittain pidettävissä YTTS-kokouksissa. Hen- kilöstöä edustavat kokouksissa luottamushenkilöt ja työsuojeluvaltuutetut tai valitut henkilöstön edustajat. Mikäli ihmisoikeusvaikutuksia ilmenee, korjaavia toimenpiteitä toteutetaan työyhteisöta- 62 solla. Varhaisen tuen -malli mahdollistaa korjaavien toimenpiteiden pohtimisen yksilötasolla yhdessä työntekijän ja esihenkilön kanssa. Työntekijöiden työllistymistä tuetaan muutosturvalla niissä tilan- teissa, joissa on työttömyys uhkaa. Keskisuomalainen-konsernilla on käytössä muita ohjaavia toimintaohjeita olennaisten vaikutusten hallintaan • Toimintaohjeet työtapaturmiin, jotka ohjaavat työtapaturmien ilmoittamisesta • Toimintaohjeet häirinnän ja epäasiallisen kohtelun tilanteisiin liittyen • Yhtiökohtaiset lakisääteiset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, joista uusimmat kaksivuotissuunnitelmat ovat päivitetty vuonna 2023 Keskisuomalainen-konserni ei ole luonut erityisiä sitoumuksia koskien inkluusiota tai positiivista toi- mintaa erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden hyväksi. Konsernin esihenkilöt ovat ohjeistettu häirintään ja epäasialliseen kohteluun puuttumiseen. Konsernin henkilöstötutkimukses- sa kysytään vuosittain työntekijöiden kokemusta häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta. Kyselyn tulokset käsitellään esihenkilön toimesta tiimikohtaisesti sekä yhtiö-, toiminto- ja konsernitasoisesti. Kyselyssä on mahdollisuus jättää yhteydenottopyyntö henkilöstöhallinnolle, jonka vastuulla on edis- tää asian käsittelyä ilmoittajan niin halutessa. Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa Keskisuomalainen Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä on toteutettu laaja sidosryhmä- kysely, jossa kysyttiin Keskisuomalainen-konsernin tärkeimmistä vastuullisuusteemoista. Henkilös- töstä kyselyyn vastasi lähes 500 henkilöä. Kyselyssä pystyi tuomaan omia näkökohtia esiin avoimien kysymysten kautta. Kyselyn lisäksi haastateltiin konsernin henkilöstöhallinnon asiantuntijoita. Kyse- lyt ja haastattelut toimivat pohjana olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistami- seen. Konserniin kuuluvissa yhtiöissä toteutetaan lisäksi yhteistoimintalain mukaista vuoropuhelua YTTS-kokouksissa kvartaaleittain. Konserniin kuuluvissa yhtiöissä käydään muutosneuvottelut yh- teistoimintalain mukaisissa tilanteissa. Usean konserniin kuuluvan yhtiön johtoryhmässä on henki- löstön edustaja mukana, millä pyritään varmistamaan, että henkilöstön näkökulmat tulevat esiin ja huomioiduiksi, jota yhteistoimintalaki myös velvoittaa. Omia työsuhteisia työntekijöitä edustavat Keskisuomalainen-konsernin lakisääteisessä vuoropu- helussa työntekijöiden valitsemat luottamushenkilöt. Jos henkilöstöryhmälle ei ole valittu luottamus- henkilöä, voi henkilöstö valita keskuudestaan edustajan. Jos edustajia ei ole valittu, yhteydenpitoa pidetään koko henkilöstön kanssa. Usean konserniin kuuluvan yhtiön johtoryhmässä on henkilöstön edustaja mukana. Yhtiöiden johtoryhmät kokoontuvat pääsääntöisesti kuukausittain. Joidenkin yhtiöi- den kokouksiin osallistuu aina henkilöstön edustaja ja joissain yhtiöissä edustaja osallistuu kvartaaleit- tain. Tiimipalaverit käydään koko tiimin kanssa ja kahdenväliset keskustelut työntekijän kanssa. Sään- nöllisen tiimipalavereiden ja kahdenvälisten keskustelujen sykli sovitaan tiimikohtaisesti. Yhteistoimintalain mukaisen vuoropuhelun toteutumisesta Keskisuomalainen-konsernissa vastaa yhtiön johtaja (liiketoiminnasta vastaava johtaja tai toimitusjohtaja), jolla on vastuu myös muutos- neuvotteluiden käymisestä. Esihenkilö vastaa tiimipalavereista ja kahdenvälisistä keskusteluista. Keskisuomalainen-konsernissa toteutetaan henkilöstötutkimus kerran vuodessa työsuhteisille työntekijöille. Henkilöstötutkimuksessa kysytään työntekijöiden kokemuksia muun muassa vies- tinnästä ja vaikutusmahdollisuuksista omaan työhönsä. Jakajille toteutetaan työtyytyväisyyskyse- ly vuosittain. Yhteydenpidon vaikuttavuutta tarkastellaan henkilöstötutkimuksen vastausprosentin kautta. Tulokset käsitellään niin konserni- kuin yhtiökohtaisesti ja tulosten pohjalta laaditaan kehit- tämissuunnitelma. Henkilöstötutkimus ja jakajien työtyytyväisyyskysely toteutetaan anonyymisti ja tulokset rapor- toidaan vain, jos vastaajia on riittävästi anonymiteetin varmistamiseksi. Keskisuomalainen-konser- nissa on käytössä kaikille sidosryhmille avoin ilmoituskanava, jossa oma työvoima voi tuoda esiin huolenaiheita epäeettiseen toimintaan tai väärinkäytöksiin liittyen. Ilmoituskanava on kaikkien si- dosryhmien saatavilla Keskisuomalainen Oyj:n verkkosivulla. Ilmoituskanavasta voi lukea lisää koh- dassa S3 Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt. 63 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi Keskisuomalainen-konserni käsittelee henkilöstön huolenaiheet ensisijaisesti kahdenvälisten kes- kustelujen avulla ja YTTS-kokouksissa varmistaen asianmukaiset toimet mahdollisten epäkohtien korjaamiseksi. Lisäksi konsernissa on käytössä kaikille sidosryhmille avoin ilmoituskanava, jossa hen- kilöstö voi tuoda esiin huolenaiheita epäeettiseen toimintaan tai väärinkäytöksiin liittyen. Ilmoitus- kanava on kaikkien sidosryhmien, myös henkilöstön, saatavilla Keskisuomalainen Oyj:n verkkosivulla. Konsernin ilmoituskanavassa henkilöstöllä on mahdollisuus ilmoittaa huolenaiheista nimettömästi. Ilmoituskanava on saatavilla Keskisuomalainen Oyj:n verkkosivulla ja on Keskuskauppakamarin yllä- pitämä, mutta Keskisuomalainen-konserniin kuuluvia yhtiöitä koskevat ilmoitukset käsitellään Kes- kisuomalainen Oyj:ssä. Ilmoituskanavasta voi lukea lisää kohdassa S3 Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt. Ilmoituskanavan ohella konsernissa toteutetaan säännöllisiä henkilöstötutkimuksia, joissa työntekijät voivat tuoda esille huolenaiheitaan tai tarpeitaan. Konsernin henkilöstötutkimuksen to- teuttaa Tietoykkönen Oy. Lisäksi jakajille toteutetaan oma työtyytyväisyystutkimus, joka on Suo- men Suoramainonta Oy:n itse toteuttama. Keskisuomalainen-konsernin ilmoituskanavasta on viestitty käyttöönotettaessa konsernin intras- sa. Ilmoituskanava on kaikille sidosryhmille avoin ja on kaikkien sidosryhmien, myös henkilöstön, saatavilla Keskisuomalainen Oyj:n verkkosivulla. Henkilöstötutkimukset konsernissa viestitään säh- köpostilla koko omalle työsuhteiselle työvoimalle. Kahdenvälisten keskustelujen käytäntö ja varhai- sen tuen -malli ovat konsernin henkilöstöhallinnon luomia. Kahdenvälisistä keskusteluista ohjeiste- taan konsernin intrassa, ja kaikki esihenkilöt valmennetaan keskustelujen käymiseen. Varhaisen tuen -malli on käsitelty YTTS-kokouksissa ja viestitään henkilöstölle konsernin intrassa. Esihenkilöitä on valmennettu mallin mukaiseen toimintaan. Keskisuomalainen-konserni seuraa työntekijöiden tietoisuutta huolenaiheiden esiin tuomisen ra- kenteisiin liittyen osana henkilöstötutkimusta, jonka vastausprosenttia seurataan. Konserni on eet- tisissä toimintaperiaatteissa sitoutunut suojamaan ilmoittajia vastatoimilta. Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus Keskisuomalainen-konserni on toteuttanut ja suunnittelee eri toimenpiteitä oman työvoimansa kiel- teisten vaikutusten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi ja korjaavien toimien mahdollistamiseksi. Kon- sernin varhaisen tuen -malli, jolla pyritään tukemaan työntekijöiden työkykyä, on päivitetty työky- vyn tuen -malliksi vuoden 2024 loppupuolella, ja se käsiteltiin YTTS-kokouksissa joulukuussa 2024. Esihenkilöt valmennetaan työkyvyn tuen -malliin alkuvuonna 2025, jotta esihenkilöillä on valmiudet käydä kahdenvälisiä keskusteluja työntekijöiden kanssa sekä nostaa esille työkykyyn liittyviä tee- moja ja etsiä näihin ratkaisuja yhdessä työntekijän ja tiimin kanssa. Myös jatkuva yhteistyö työterve- yshuollon ja työeläkevakuutusyhtiöiden kanssa edistää aktiivisesti työntekijöiden työhyvinvointia. Nämä toimet auttavat etenkin kielteisten terveysvaikutusten ehkäisemisessä ja lieventämisessä. Toi- menpiteet koskevat koko konsernia ja kaikkia työsuhteisia työntekijöitä. Tietoturva- ja tietosuojakurssit on sisällytetty työntekijöiden käytössä olevaan Keskisuomalai- nen-konsernin verkko-oppimisympäristö Media-akatemiaan ja konserni muistuttaa työntekijöitä säännöllisesti niiden suorittamisesta, viimeksi intra-uutisella marraskuussa 2024. Tietoturva- ja tie- tosuojakurssien avulla ehkäistään työntekijöihin kohdistuvia tietoturvariskejä. Keskisuomalainen-konserni toteuttaa myös korjaavia toimia, jotka liittyvät todellisiin olennaisiin vaikutuksiin. Muutosneuvottelutilanteissa työntekijöille tarjotaan työterveyshuollon tuki, mukaan lukien keskustelumahdollisuudet työterveyshoitajan tai työterveyspsykologin kanssa. Työyhteisöil- le on järjestetty työpsykologin vetämiä muutostukitilaisuuksia, ja irtisanotuille työntekijöille tarjo- taan työterveyshuollon tuki, lakisääteinen muutosturva, muutosturvavalmennus sekä TE-toimiston ja työttömyyskassan infotilaisuudet. Työnantaja tarkastelee jokaisessa tapauksessa uudelleensijoi- tuksen ja takaisinottovelvollisuuden mahdollisuuksia. Muita toimia, joilla Keskisuomalainen-konserni pyrkii edistämään myönteisiä vaikutuksia omaan työvoimaan, ovat verkko-oppimisympäristö Media-akatemian kehittäminen ja laajentaminen osaa- misen tukemiseksi tulevaisuudessa. Media-akatemia sisältää muun muassa toimituksen Digiakatemi- an, mediamyynnin koulutuspolut sekä konsernin yleis- ja esihenkilöperehdytyksen ja esihenkilöval- mennukset. Lisäksi työnantajamielikuvaa on kehitetty systemaattisesti vuodesta 2023 rakentamalla konsernille työnantajamielikuvan konsepti ja määrittämällä työnantajalupaus sekä ydinviestit. Lisäksi rekrytointiprosessia ja rekrytointiviestintää on kehitetty. Keskisuomalainen-konsernissa seurataan toimien ja aloitteiden vaikuttavuutta säännöllisesti eri menetelmillä. Työhyvinvoinnin kehittymistä mitataan vuosittain toteutettavalla henkilöstötutkimuk- sella, joka antaa kokonaiskuvan henkilöstön kokemuksista ja tarpeista. Lisäksi työterveyshuollon ja työeläkevakuutusyhtiöiden raportteja hyödynnetään työntekijöiden työkyvyn seurantaan. Keskisuomalainen-konserni yksilöi tarvittavat ja asianmukaiset toimet oman työvoimansa tosiasi- allisiin tai mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin hyödyntämällä säännöllisiä prosesseja. Merkittävä kei- 64 no toimenpiteiden tunnistamiseen on vuosittain toteutettava konsernin laajuinen henkilöstötutkimus, joka nostaa esiin kehityskohteita tiimi-, toiminto-, yhtiö- ja konsernitasolla. Lisäksi työterveyshuollon raportteja tarkastellaan säännöllisesti YTTS-kokouksissa neljä kertaa vuodessa ja työterveyshuollon ohjausryhmä kokoontuu kahdesti vuodessa arvioimaan työkykytilannetta konserni-, yhtiö- ja toimin- totasolla. Näissä kokouksissa päätetään tarvittavista työkyvyn tuen toimenpiteistä. Lisäksi työeläkeva- kuutusyhtiöiden, työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon edustajat kokoontuvat kahdesti vuodessa muodostamaan kattavaa työkyvyn tilannekuvaa ja suuntaamaan kehitystoimenpiteitä. Kunkin konser- niin kuuluvan yhtiön kanssa järjestetään kahdesti vuodessa työterveyshuollon vuositapaaminen, jossa tarkastellaan yhtiökohtaisesti työkykytilannetta ja kohdennetaan tarvittavat toimenpiteet. Kaikki yllä mainitut toimenpiteet koskevat koko Keskisuomalainen-konsernia ja kaikkia työsuhtei- sia työntekijöitä. Lisäksi toimilla tuetaan konsernin eettisten toimintaperiaatteiden päämääriä, jotka ovat työntekijöiden työhyvinvoinnista ja oikeuksista huolehtiminen sekä tasa-arvon, yhdenvertai- suuden ja avoimen yrityskulttuurin edistäminen. Keskisuomalainen-konserni hyödyntää työkyvyn tuen -mallia, työterveyshuollon ja työeläkevakuu- tusyhtiöiden raportteja varmistaakseen, että sen käytännöt eivät aiheuta tai myötävaikuta sen omaan työvoimaan kohdistuviin olennaisiin kielteisiin vaikutuksiin. Näillä toimenpiteillä myös lievennetään työnantajaan kohdistuvia mahdollisia taloudellisia riskejä. Toimien toteutumista seurataan työterveys- huollon kanssa yhdessä sovituilla mittareilla. Lisäksi konsernilla on toimintaohjeet häirinnän ja epäasial- lisen kohtelun tilanteisiin, joita sovelletaan työntekijöiden työhyvinvoinnin turvaamiseksi. Olennaisten vaikutusten hallintaan on Keskisuomalainen-konsernissa kohdennettu pääasiassa henkilöresurssia. Lisäksi yksittäisiin hankkeisiin ja työterveyshuollon tukemiseen kohdennetaan ta- loudellisia resursseja, jotka eivät kuitenkaan vaadi merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja. Olen- naisten vaikutusten hallintaa ja tunnistamista kuvataan kohdassa ESRS 2 Yleiset tiedot. Keskisuomalainen-konserni ei ole laatinut vielä siirtymäsuunnitelmaa. Siirtymäsuunnitelma on kuitenkin tunnistettu kehityskohteeksi ja tarvittavat lieventävät toimenpiteet tullaan arvioimaan työntekijöihin mahdollisesti kohdistuvista siirtymätoimien aiheuttamista kielteisistä vaikutuksista. Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan Keskisuomalainen Oyj ei ole asettanut tulossuuntautuneita ja aikasidonnaisia tavoitteita vuodelle 2024. Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjelma on määritetty vuoden 2024 aikana, astuu voimaan vuonna 2025 ja tavoitteet vuodelle 2025 sekä tuleville vuosille asetetaan vuonna 2025. Vastuullisuusohjelman tulevien tavoitteiden aiheeksi on tunnistettu työhyvinvointi, osaaminen, ta- sa-arvo, yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus sekä työnantajamielikuvan kehittäminen. Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet Sukupuoli Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) Miehet 2794 Naiset 2111 Työsuhteiset työntekijät, yhteensä 4905 Maa Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) Suomi 4905 Raportointikausi Naiset Miehet Muut Ei ilmoitettu Yhteensä Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä) 2111 2794 0 0 4905 Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä) 692 652 0 0 1344 Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä) 37 59 0 0 96 Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä) 0 0 0 0 0 Tietoa työsuhteen kestosta ei kerätty (henkilömääränä) 1382 2083 0 0 3465 Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä) 592 530 0 0 1122 Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä) 1519 2264 0 0 3783 Työsuhteisten itsensä ilmoittama sukupuoli 2024 Työntekijöiden vaihtuvuus, % 35,07 % Yrityksestä lähteneet työntekijät, kokonaismäärä 505 Työsuhteiden tiedoissa on puutteita jakajien sekä vaihtelevalla työajalla työskentelevien osalta. Tietoja työsuhteen laadusta (vakituinen/määräaikainen) ei ole jakajien osalta kerätty vuonna 2024. Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsopimuksia on yhteensä 150, joista naisia 88 ja miehiä 62. Vaihtelevalla työajalla työskentelevät työsuhteiset työntekijät eivät ole mukana työsuhteisten työntekijöiden määrässä, koska tietoa työsuhteen voimassaolosta 31.12.2024 ei ole kerätty. Jakajien päättyneistä työsuhteista ei ole tietoa kerätty vuonna 2024 ja ne eivät sisälly työntekijöiden vaihtuvuuteen eivätkä lähteneiden työtekijöiden määrään. 65 Keskisuomalainen-konserniin kuuluvien yhtiöiden henkilöstöluvut koostetaan pääosin suoraan ra- portointijärjestelmä Qlik Sensestä. Qlik Sense lukee tietoja palkka- ja HR-järjestelmä Mepcosta. Me- pcon tietoja ylläpitävät pääosin esihenkilöt. Uudet työsuhteet ja työsuhteiden muutokset hyväksy- tetään lähiesihenkilön esihenkilöillä ja myös palkka-asiantuntija tarkistaa lomakkeen ennen tietojen tallentamista. Konserniin kuuluvan suorajakelun henkilötiedot tulevat jakelun järjestelmästä CD Pro- fitista liittymällä, CD Profitissa tietoja ylläpitävät jakelun esihenkilöt. Työsuhteisiin työntekijöihin lue- taan mukaan henkilöt, joiden kanssa konserniin kuuluvalla yhtiöllä on työsopimus. Luvut ilmoitetaan 31.12.2024 henkilömääränä. Kestävyysselvityksen henkilömäärät poikkeavat konsernintilinpäätök- sen liitetiedon 8. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut henkilömäärästä, joka on raportoitu kokoaika- vastaavana keskimääräisenä lukuna. Vuoden 2024 henkilömäärä on vaihdellut muutosneuvotteluiden irtisanomisista ja kesätyöntekijöiden, erityisesti toimituksissa, kausiluonteisuudesta johtuen. Monimuotoisuuden mittarit Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit Terveys- ja turvallisuusmittarit 2024 Yrityksen työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin kuuluvan oman työvoiman osuus, % 100 % Työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvat kuolemantapaukset, lukumäärä 0 Työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvat kuolemantapaukset koskien yrityksen toimipaikoissa työskenteleviä muita työntekijöitä, lukumäärä 0 Kirjattavien työtapaturmien lukumäärä 51 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset Syrjintätapaukset 2024 Syrjintätapaukset, kokonaismäärä 35 Valitukset, jotka on tehty yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden käytössä olevien kanavien kautta, lukumäärä 0 Valitukset, jotka on tehty OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitetuille kansallisille yhteyspisteille, lukumäärä 0 Ilmoitettujen syrjintätapausten ja valitusten perusteella maksetut sakot, seuraamukset ja vahingonkorvaukset, kokonaismäärä 0 * Perustuu henkilöstötutkimukseen, jossa vastaajilta kysyttiin onko hän kokenut häirintää tai epäasiallista kohtelua viimeisen 12 kk aikana. Vastaukset olivat anonyymejä, jolloin tapauksia ei ole pystytty käsittelemään. Sukupuolijakauma ylimmässä johdossa Sukupuoli 2024 Miehet ylimmässä johdossa 10 Miehet ylimmässä johdossa, % 71,40 % Naiset ylimmässä johdossa 4 Naiset ylimmässä johdossa, % 28,60 % Ikäjakauma Työntekijöiden ikäjakauma (ilmoitettava henkilömääränä tai prosenttiosuutena) 2024 Alle 30 vuotiaat 1991 30-50 vuotiaat 1534 Yli 50 vuotiaat 1380 Ylimmän johdon määritelmä käsittää Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsenet, toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenet. Ihmisoikeustapaukset 2024 Yrityksen työvoimaan liittyvät vakavat ihmisoikeustapaukset, lukumäärä 0 Valitukset, jotka on tehty OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitetuille kansallisille yhteyspisteille, lukumäärä 0 Ilmoitettujen ihmisoikeustapausten ja valitusten perusteella maksetut sakot, seuraamukset ja vahingonkorvaukset, kokonaismäärä 0 Keskisuomalainen-konsernin on pitänyt syrjintätapausten ja valitusten perusteella maksaa sakkoja, seuraamuksia ja vahingonkorvauksia 0 euroa vuonna 2024. Keskisuomalainen-konsernin omaan työvoimaan ei myöskään ole tullut ilmi vakavia ihmisoikeus- tapauksia vuonna 2024 (104a). Konsernin maksamat sakot, seuraamukset ja vahingonkorvaukset ih- misoikeustapauksiin liittyen ovat 0 euroa vuonna 2024. 66 Sosiaaliset tiedot Arvoketjun työntekijät Hallituksen toimintakertomus 2024 Kestävyysselvitys 67 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ESRS kestävyysaihe Osa-osa-aihe Tyyppi Olennainen aihe Kestävyysaiheen merkitys Keskisuomalainen-konsernille Sijainti arvoketjussa Aikaväli Tosiasiallinen / mahdollinen vaikutus Arvoketjun työolot Työllisyysturva Myönteinen vaikutus Myönteiset vaikutukset arvoketjun työntekijöihin Kohdistamalla hankintoja (palvelut ja materiaalit) luotettaviin ja vastuullisiin toimijoihin, voidaan edesauttaa arvoketjun työntekijöiden työoloja. Alkupäässä ja omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Mahdollinen ESRS S2 Arvoketjun työntekijät Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Keskisuomalainen Oyj on tunnistanut Keskisuomalainen-konsernin arvoketjun työntekijöikseen ar- voketjun alkupäässä toiminimiyrittäjiä, jotka voivat toimia esimerkiksi uutismedian sisällöntuotan- non ja paikallisradiotoiminnan parissa sekä raaka-aineiden ja tarvikkeiden toimittajien työsuhteessa olevia työntekijöitä. Lisäksi arvoketjun alkupäässä on työntekijöitä, jotka työskentelevät kiinteistö- huollossa ja siivouspalveluissa. Arvoketjun loppupäässä työntekijät toimivat jakelutoiminnan piirissä. Jakelutoiminnassa osa työntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia, joiden voidaan katsoa olevan haavoit- tuvassa asemassa, johtuen mahdollisesti puutteellisesta tietämyksestä omista työelämäoikeuksis- taan. Kestävyysselvityksessä on kuvattu kaikki Keskisuomalainen-konsernin tunnistetut arvoketjun työntekijät, joihin Keskisuomalainen Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyysin mukaisia olennaisia vaiku- tuksia todennäköisesti kohdistuu. Keskisuomalainen-konserni ei ole toteuttanut vielä ihmisoikeusvaikutusten arviointia, joten ar- voketjun työntekijöihin kohdistuvien vaikutusten tunnistaminen perustuu Keskisuomalainen Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyysiin. Konserni pyrkii vaikuttamaan arvoketjun työntekijöiden työoloihin toimittajien sopimusten kautta. Keskisuomalainen Oyj on vuoden 2024 aikana päivittänyt konsernin hankintaohjeita sekä vahvistanut tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohjeen, jon- ka avulla tavarantoimittajia ja palveluntarjoajia sitoutetaan ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja työ- olojen edistämiseen. Tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje sitouttaa noudatta- maan kansallisen työlainsäädännön vaatimuksia sekä huolehtimaan työntekijöiden perehdytyksestä ja työtehtävien edellyttämästä koulutuksesta, pyrkien näin tuottamaan positiivisia vaikutuksia myös arvoketjun haavoittuvassa olevien työntekijöiden työoloihin. Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet Tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje ohjaa arvoketjun työntekijöihin liitty- vää vastuullisuustyötä. Joulukuussa 2024 Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen hyväksymä Keski- suomalainen-konsernin tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje velvoittaa tava- rantoimittajia ja palveluntarjoajia toimimaan eettisesti, kunnioittamaan ihmisoikeuksia, toimimaan ympäristöystävällisesti, noudattamaan tietosuojakäytänteitä sekä markkinointisääntöjä. Toimintata- paohjeen toteuttamisesta konsernissa ylimpänä tahona on vastuussa Keskisuomalainen Oyj:n halli- tus. Tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje pyritään saada kattamaan konsernin merkittävimmät toimittajasopimuskumppanit, joiden sitouttaminen toimintatapaohjeeseen käynnis- tyy vuoden 2025 alusta. Toimintatapaohje on julkaistu vuonna 2025 Keskisuomalainen Oyj:n verk- kosivuilla sekä konsernin intrassa. Merkittävimpiin sopimuksiin liitettävä Keskisuomalainen-konsernin tavarantoimittajien ja palve- luntarjoajien toimintatapaohje sitouttaa tavarantoimittajia ja palveluntarjoajia noudattamaan lakeja ja säädöksiä sekä kunnioittamaan toiminnassaan perus- ja ihmisoikeuksia YK:n ihmisoikeuksien yleis- maailmallisen julistuksen ja Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työelämän perusperiaatteiden ja -oi- keuksien mukaisesti ja noudattamaan YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita varmistaen, ettei se ole osallisena ihmisoikeusluokkauksissa. Konserni vaatii tavarantoimittajiltaan ja palveluntarjoajiltaan myös syrjimättömyyttä sekä niiden tulee tarjota terveellinen ja turvallinen työympäristö työntekijöilleen. Konsernin tietoisuuteen ei ole tullut arvoketjun työntekijöihin liitty- viä ihmisoikeusloukkaustapauksia. Tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohjeessa ei erikseen mainita ihmisten salakuljetusta, pakkotyötä tai lapsityövoimaa, mutta esimerkiksi ILO:n työelämän perusperiaatteiden noudattaminen tarkoittaa kaikenlaista pakkotyön kieltoa, lapsityön kieltoa ja syrjinnän kieltoa. 68 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa Tällä hetkellä Keskisuomalainen-konserniin kuuluvat yhtiöt käyvät yhteydenpitoa tavaratoimittaji- en ja palveluntarjoajien yhteyshenkilöiden kanssa suoraan puhelimitse, sähköpostitse, tapaamisten ja/tai etätapaamisten muodossa. Yhteydenpito on säännöllistä ja siitä vastaa kukin tilauksesta vas- tuussa oleva yhteyshenkilö. Toistaiseksi ei ole järjestetty suoraa kuulemista tai dialogia arvoketjun työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Toimittaja-auditointiprosessista viestitään tavarantoi- mittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohjeessa, jonka käyttöönottoa tällä hetkellä kehitetään. Kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi Keskisuomalainen-konsernissa on mahdollista tuoda esiin huolenaiheita suoraan konserniin kuu- luville yhtiöille ilmoituskanavan kautta. Konsernissa on käytössä kaikille sidosryhmille avoin ilmoi- tuskanava, jossa voi tuoda esiin huolenaiheita epäeettiseen toimintaan tai väärinkäytöksiin liittyen. Konsernilla ei ole aktiivisia prosesseja, joilla se tukisi tai edellyttäisi kanavan käyttöä arvoketjun työntekijöiden työpaikalla. Ilmoituskanava on saatavilla Keskisuomalainen Oyj:n verkkosivulla ja on Keskuskauppakamarin ylläpitämä, mutta Keskisuomalainen-konserniin kuuluvia yhtiöitä koskevat ilmoitukset käsitellään Keskisuomalainen Oyj:ssä. Ilmoituskanavasta voi lukea lisää osiosta S3 Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt. Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus Keskisuomalainen Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyysissa ei ole tunnistettu taloudellisia riskejä tai mahdollisuuksia arvoketjun työntekijöihin liittyen. Keskisuomalainen-konsernissa ei ole tehty vie- lä ihmisoikeusvaikutusten arviointia, joka on kuitenkin tunnistettu kehityskohteeksi. Kohdistamalla hankintoja (palvelut ja materiaalit) luotettaviin ja vastuullisiin toimijoihin, voidaan edesauttaa arvo- ketjun työntekijöiden työoloja. Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia vaikutuksia pyritään hallitse- maan sopimusteitse. Keskisuomalainen Oyj on vuoden 2024 aikana päivittänyt konsernin hankinta- ohjetta sekä vahvistanut tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohjeen. Hankintaohje koskee koko konsernia ja tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje tulee koskemaan konsernin merkittävimpiä tavarantoimittajia ja palveluntarjoajia. Tavarantoimittajien ja palveluntar- joajien toimintatapaohje pyritään liittämään merkittävimpiin toimittajasopimuksiin vuoden 2025 ai- kana. Toistaiseksi ei ole käytössä seurantaa sopimuksen vaikuttavuudesta arvoketjun työntekijöihin. Keskisuomalainen-konsernin johto vastaa konsernin hankintaohjeen mukaisesti hankinnoista ja toimittajasopimusten uusimisesta sekä tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohjee- seen sitouttamisesta merkittävimpien tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien kanssa. Hankintaoh- jeen mukaisesti konsernin keskitettyjä hankintoja toteuttavat henkilöt ovat vastuussa niiltä osin. Konsernin emoyhtiö Keskisuomalainen Oyj tukee tarvittaessa erityisesti vastuullisuuden, talouden ja juridiikan osaamisalueilla. Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet Keskisuomalainen Oyj ei ole asettanut tulossuuntautuneita ja aikasidonnaisia tavoitteita Keskisuo- malainen-konsernin arvoketjun työntekijöihin liittyvään vastuullisuustyöhön vuodelle 2024. Konser- nin vastuullisuusohjelma on määritetty vuoden 2024 aikana, astuu voimaan vuonna 2025 ja tavoit- teet vuodelle 2025 sekä tuleville vuosille asetetaan vuonna 2025. Vastuullisuusohjelman tulevien tavoitteiden aiheeksi on tunnistettu arvoketjun työntekijöiden työolot ja ihmisoikeudet sekä vas- tuullinen hankintatoimi. 69 Sosiaaliset tiedot Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt Hallituksen toimintakertomus 2024 Kestävyyssel vitys 70 ESRS S3 Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Vaikutuksen kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ESRS kestävyysaihe Osa-osa-aihe Tyyppi Olennainen aihe Kestävyysaiheen merkitys Keskisuomalainen-konsernille Sijainti arvoketjussa Aikaväli Tosiasiallinen / mahdollinen vaikutus Yhteisöjen kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet Sananvapaus Myönteinen vaikutus Myönteiset vaikutukset moniäänisyyden mahdollistamisesta ja sanavapauden vaalimisesta Konsernilla on merkittävä rooli moniäänisyyden ja sanavapauden vaalimisessa edesauttaen kansalaisten perusoikeuksia ja ihmisoikeuksien toteutumista. Loppupäässä Kaikki aikavälit Tosiasiallinen Yhteisöjen kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet Sananvapaus Taloudellinen mahdollisuus Sananvapauden vaalimisen mahdollisuudet Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Yhteisöjen taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet – Myönteinen vaikutus Hyödyllisen ja oikean tiedon jakamisen myönteiset vaikutukset Konserni huolehtii osaltaan luotettavan ja oikean tiedon jakamisesta. Virheellisen tiedon jakaminen vaikuttaa kielteisesti niin yhteiskuntaan kuin konsernin toimintaan Loppupäässä Kaikki aikavälit Tosiasiallinen Yhteisöjen taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet Turvallisuuteen liittyvät vaikutukset Kielteinen vaikutus Mahdollisen virheellisen tiedon jakamisen negatiiviset vaikutukset Loppupäässä Kaikki aikavälit Mahdollinen Yhteisöjen taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet Turvallisuuteen liittyvät vaikutukset Kielteinen vaikutus Hyvän journalistisen tavan rikkomisen negatiiviset vaikutukset Omassa toiminnassa ja loppupäässä Kaikki aikavälit Mahdollinen Keskisuomalainen Oyj on tunnistanut olennaisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia kohteena oleviin yh- teisöihin kaksoisolennaisuusanalyysissa, josta voit lukea lisää osiosta ESRS 2 Yleiset tiedot kohdas- ta Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoi- mintamallin kanssa. Keskisuomalainen-konsernin vaikutuksen kohteena oleviin yhteisöihin kuuluvat kaikki ilmaisjakelun ja digitaalisen mainonnan vaikutuksen piirissä olevat henkilöt. Vaikutuksen koh- teena olevat paikalliset yhteisöt on tunnistettu arvoketjun loppupäähän. Henkilöryhmiä, jotka olisi- vat erityisen alttiita kielteisille vaikutuksille ei ole tunnistettu. Kuvauksesta on rajattu pois tilaajat ja yritysasiakkaat, jotka käsitellään osiossa S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät. Keskisuomalainen-konsernin yhteisöihin kohdistuvat vastuullisuusvaikutukset ja mahdollisuudet liittyvät journalismiin. Konsernissa vaalitaan journalismin riippumattomuutta, noudatetaan Journa- listin ohjeita ja hyvää markkinointitapaa. Median riippumattomuuden kannalta keskeistä on, että journalistisia sisältöjä koskevat päätökset tehdään aina journalistisin perustein, eikä päätösvaltaa luovuteta missään oloissa toimituksen ulkopuolelle tai ohjata konsernin hallintorakenteista käsin. Tämän vuoksi Keskisuomalainen-konsernissa ei ole politiikkoja, toimenpiteitä, tavoitteita tai mitta- reita eikä prosesseja yhteydenpitoon yhteisöjen kanssa journalismiin liittyen. Mahdollisen virheellisen tiedon jakamisen negatiiviset vaikutukset olisivat toteutuessaan laajamit- taisia. Myönteiset vaikutukset kohdistuvat tunnistettuun vaikutuksen kohteena olevaan yhteisöön. Keskisuomalainen-konsernilla on merkittävä rooli moniäänisyyden ja sanavapauden vaalimisessa. Sananvapauden vaaliminen lisää yhteisöjen luottamusta konserniin ja voi täten tuoda lisää lukijoita. 71 Kanavat vaikutusten kohteena oleville yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi Keskisuomalainen-konsernissa on mahdollista tuoda esiin huolenaiheita suoraan konserniin kuulu- ville yhtiöille useampaa kautta. Konsernissa on käytössä kaikille sidosryhmille avoin ilmoituskanava, jossa voi tuoda esiin huolenaiheita epäeettiseen toimintaan tai väärinkäytöksiin liittyen. Lisäksi kon- sernin uutismedioiden toimitusten yhteystiedot ovat verkossa kaikkien saatavilla. Asiakaspalaute- kanavista kerrotaan tarkemmin osiossa S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät. Keskisuomalainen Oyj pyrkii varmistamaan, että konsernin kanavat ovat sidosryhmien saatavilla, mutta ei arvioi tällä hetkellä ka- navien tehokkuutta tai tietoisuutta muuten kuin yhteydenottojen määrällä. Ilmoituskanava on saatavilla Keskisuomalainen Oyj:n verkkosivulla ja on Keskuskauppakamarin ylläpitämä, mutta Keskisuomalainen-konserniin kuuluvia yhtiöitä koskevat ilmoitukset käsitellään Keskisuomalainen Oyj:ssä. Ilmoituksen voi tehdä nimettömästi. Kaikki ilmoitukset käsitellään eh- dottoman luottamuksellisesti ilmoittajien suojelua koskevan lain vaatimusten mukaisesti ilmoituska- navajärjestelmässä erikseen valtuutettujen henkilöiden toimesta. Vastaanottokuittaus pyritään an- tamaan ilmoituksesta seitsemän päivän sisällä sekä vastaamaan kolmen kuukauden kuluessa, mihin toimenpiteisiin ilmoituksen perusteella ryhdytään. Ilmoitus väärinkäytöksestä on tietyissä tilanteissa mahdollista tehdä oikeuskanslerinviraston keskitettyyn ulkoiseen ilmoituskanavaan. Kaikki ilmoituk- set käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti ja ilmoituksen tehneitä suojataan vastatoimilta. Kes- kisuomalainen-konsernin tietoon ei ole vuonna 2024 tullut vakavia ihmisoikeusongelmia tai ihmisoi- keusloukkauksia liittyen vaikutuksen kohteena oleviin yhteisöihin. 72 Sosiaaliset tiedot Kuluttajat ja loppukäyttäjät Hallituksen toimintakertomus 2024 Kestävyysselvitys 73 ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ESRS kestävyysaihe Osa-osa-aihe Tyyppi Olennainen aihe Kestävyysaiheen merkitys Keskisuomalainen- konsernille Sijainti arvoketjussa Aikaväli Tosiasiallinen / mahdollinen vaikutus Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset (Laadukkaiden) tietojen saatavuus Myönteinen vaikutus Luotettavan tiedon jakamisen myönteiset vaikutukset Luotettavan ja hyödyllisen tiedon jakaminen yhteisöissä auttaa henkilöitä toimimaan yhteiskunnassa, tunnistamaan oikeaa tietoa sekä muodostamaan mielipiteitä. Journalismi tarjoaa alustan sananvapaudelle ja erilaisten henkilöiden näkökulmille sekä mielipiteille. Saavutettavuudessa epäonnistuminen tarkoittaa konsernille sitä, ettei se tavoita yleisöä kattavasti joko johtuen kielellisistä esteistä (ei osata suomea) tai jakelumuodon saavutettavuusongelmista johtuen. Saavutettavuudessa onnistuminen tuo lisää asiakkaita ja mainehyötyä. Loppupäässä Kaikki aikavälit Tosiasiallinen Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset – Myönteinen vaikutus Mediakasvatuksen myönteiset vaikutukset Loppupäässä Kaikki aikavälit Tosiasiallinen Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset Sananvapaus Taloudellinen mahdollisuus Sananvapauden vaalimisen taloudelliset mahdollisuudet Omassa toiminnassa ja loppupäässä Kaikki aikavälit Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio Tuotteiden ja palvelujen saanti Taloudellinen riski Riski epäonnistua saavutettavuudessa Omassa toiminnassa ja loppupäässä Kaikki aikavälit Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset (Laadukkaiden) tietojen saatavuus Taloudellinen mahdollisuus Saavutettavuuden mahdollisuudet Omassa toiminnassa ja loppupäässä Kaikki aikavälit Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio Tuotteiden ja palvelujen saanti Myönteinen vaikutus Paikallisen tiedon levittämisen myönteiset vaikutukset Laaja paikallismedioiden verkosto edesauttaa luotettavan ja olennaisen tiedon saantia paikkakunnilla ympäri Suomea. Uutiserämaiden syntyminen heikentää paikallisyhteisöjen tiedonsaantia ja virheellisen tiedon levittäminen heikentää ihmisten luottamusta. Paikalliset mediat vahvistavat paikallisen elinkeinoelämän toimintaa ja ylläpitävät paikallisyhteisön aktiivisuutta. Omassa toiminnassa ja loppupäässä Kaikki aikavälit Tosiasiallinen Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio Tuotteiden ja palvelujen saanti Taloudellinen riski Tilaajien, lukijoiden ja mainostajien vähenemisen riski Omassa toiminnassa Keskipitkä- pitkä aikaväli Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio Tuotteiden ja palvelujen saanti Myönteinen vaikutus Paikallisyhteisöjen ja paikallisen elinkeinoelämän vaaliminen Omassa toiminnassa ja loppupäässä Kaikki aikavälit Tosiasiallinen Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio Tuotteiden ja palvelujen saanti Taloudellinen mahdollisuus Pitkän lukijasuhteen rakentaminen ja uudet asiakkaat Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset (Laadukkaiden) tietojen saatavuus Myönteinen vaikutus Myönteiset vaikutukset moniäänisistä sisällöistä Omassa toiminnassa ja loppupäässä Kaikki aikavälit Tosiasiallinen Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio Tuotteiden ja palvelujen saanti Kielteinen vaikutus Mahdollisten uutiserämaiden syntymisen kielteisen vaikutukset Omassa toiminnassa ja loppupäässä Keskipitkä- pitkä aikaväli Mahdollinen Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio Tuotteiden ja palvelujen saanti Taloudellinen mahdollisuus Innovaatioiden ja uusien palveluiden mahdollisuudet Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio Vastuulliset markkinointikäytännöt Myönteinen vaikutus Luotettavaan tietoon perustuvat markkinointisisällöt Omassa toiminnassa ja loppupäässä Kaikki aikavälit Tosiasiallinen Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio Vastuulliset markkinointikäytännöt Taloudellinen mahdollisuus Vastuullisen markkinoinnin kautta tuleva taloudellinen liiketoimintahyöty Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus Henkilönsuoja Kielteinen vaikutus Tietosuojaan tai yksityisyyteen kohdistuvat loukkaukset Tietosuoja ja tietoturva aiheena (erityisesti negatiivisten vaikutusten ja taloudellisen riskin kannalta) ei ylittänyt kvantitatiivista olennaisten aiheiden raja-arvoa, mutta se päätettiin keskusteluissa Keskisuomalainen-konsernin johdon kanssa sisällyttää silti olennaisimpien aiheiden listalle. Omassa toiminnassa ja loppupäässä Kaikki aikavälit Tosiasiallinen 74 Keskisuomalainen Oyj on tunnistanut, että Keskisuomalainen-konsernin kuluttajat ja loppukäyttä- jät koostuvat yksityishenkilöistä, jotka tilaavat digitaalisia tai paperisia uutismedioita sekä yritysasi- akkaista, jotka käyttävät konsernin mainontapalveluita liiketoimintansa markkinointiin. Digitaaliset uutismediat ovat saatavilla kaikille eli potentiaalisesti koko Suomen väestö voisi hyödyntää niitä. Paperisia sanomalehtiä jaetaan jakeluyhtiöiden toimittamana tilaajille. Konsernin mediat mahdollis- tavat henkilöille tiedonsaannin ja yhteiskunnallisten asioiden seuraamisen. Tässä tiedonantovaati- muksessa, joka koskee vain arvoketjun loppupäätä, annetaan tarkempi kuvaus siitä, miten eri kulut- tajaryhmät voivat olla konsernin vaikutusten kohteena, kuten yksityisyyden, henkilötietosuojan ja sananvapauden osalta. Vaikutusten hallinnasta voi lukea lisää kohdasta Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppu- käyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyn- tämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus. Keskisuomalainen-konsernin kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kuuluu laajasti kaikenlaisia henkilöitä, jotka tarvitsevat eri tasoista tietoa, myös helposti ymmärrettävää ja selkeää sisältöä. Keskisuoma- lainen Oyj on tunnistanut, että osa konsernin uutismedioiden käyttäjistä, kuten teknologiaan tottu- mattomat henkilöt, sekä terveydentilaltaan ja iältään moninaiset henkilöt, saattavat kohdata haas- teita digitaalisten uutistuotteiden käytössä. Konserni ei kohdenna markkinointia alaikäisiin eikä edunvalvonnan piirissä oleviin, silloin kun markkinointia tehdään omaan asiakaskantaan, jonka mark- kinointiluvat ovat konsernilla tiedossa. Digitaalisten uutistuotteiden osalta tietosuojaan ja yksityisyyteen kohdistuu mahdollisia kielteisiä vaikutuksia erityisesti käyttäjädatan keräämisen ja analysoinnin yhteydessä. Vaikka Keskisuomalai- nen-konsernin toiminta täyttää lainsäädännön vaatimukset, on kuitenkin mahdollista, että tietotur- valoukkaukset tai muut tietosuojaa koskevat poikkeamat toteutuessaan voisivat vaikuttaa laajamit- taisesti kuluttajiin. Yksittäisiin tilanteisiin voi kuulua esimerkiksi palveluhäiriöt, jotka estävät tilaajien pääsyn digisisältöihin tai paperilehden jakelun. Konserni pyrkii estämään tällaiset tilanteet. Mikäli maksullisten digitaalisten ja paperisten uutistuotteiden kysyntä vähenee merkittävästi, saattaa alueilla, joilla toiminnan kustannuksiin nähden riittävä kysyntä puuttuu, uutisointi paikallisis- ta ja yleisistä tapahtumista heikentyä ja täten syntyä alueellisia kielteisiä vaikutuksia. Uutismediat mahdollistavat kansalaisten tiedonsaantia ja yhteiskunnallista osallistumista tarjoamalla monipuolista, luotettavaa, paikallista ja ajankohtaista sisältöä. Kansalaisten luotettava tiedonsaanti pa- rantaa välillisesti demokratian ja yhteiskunnan toimintaa. Luotettavan ja hyödyllisen tiedon jakaminen yhteisöissä auttaa ihmisiä toimimaan yhteiskunnassa, tunnistamaan oikeaa tietoa sekä muodostamaan mielipiteitä. Paikallisten uutismedioiden tarjoama uutis- ja tapahtumatieto sekä mahdollisuus mainon- taan vahvistaa välillisesti paikallisyhteisöjen aktiivisuutta sekä elinkeinoelämän toimintaa ja kehitystä. Keskisuomalainen-konserni tarjoaa mahdollisuuden käyttää uutis- ja mediatuotteita mediakasva- tuksessa. Osa oppilaitoksista käyttää esimerkiksi vuosittaisen uutisten viikon aikana konsernin uu- tismediatuotteita opetustarkoituksiin, tavoitteena edistää kriittistä ajattelua, ikkunana ympäröivään yhteiskuntaan ja edistää mediakasvatusta. Keskisuomalainen Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyysissä ei ole tunnistettu riskejä ja mahdollisuuk- sia, jotka nousisivat vaikutuksista tai aiheuttaisivat riippuvuuksia Keskisuomalainen-konsernin liike- toiminnalle. Keskisuomalainen Oyj on tunnistanut Keskisuomalainen-konsernin toiminnassa kuluttajia ja lop- pukäyttäjiä, joilla on erityispiirteitä tai jotka käyttävät tiettyjä tuotteita tai palveluita ja voivat siten olla suuremmassa riskissä kielteisille vaikutuksille. Tämä tunnistaminen perustuu olennaisuusarvi- oon. Erityisesti seuraavat käyttäjäryhmät ja heidän kohtaamansa riskit on tunnistettu • Digitaalisten tuotteiden käyttäjät: Digitaalisten uutismedioiden kuluttajia on suojattava yksityisyydensuojan ja tietoturvaloukkausten riskeiltä, etenkin tilanteissa, joissa käyttäjistä asiakassuhteessa tallennettuja tietoja analysoidaan palveluiden kehittämiseksi tai niitä käytetään mainonnan kohdentamiseksi. Keskisuomalainen-konserni noudattaa tietosuojalainsäädäntöä, sitoutuu toimialalla käytettyjen itsesääntelymekanismien käyttöön (esimerkiksi IAB:n Transparency and Consent Framework), valvoo ja seuraa tietosuojakäytäntöjä sekä antaa kuluttajille vaikutusmahdollisuudet omien tietojen sisältöön ja käsittelyyn. • Teknologisesti haavoittuvat käyttäjät: Teknologiaan vähemmän tottuneet käyttäjät sekä terveydentilaltaan ja iältään moninaiset henkilöt voivat kohdata vaikeuksia digitaalisten palveluiden käytössä. Tämä voi vaikuttaa siten, että luotettavan uutissisällön saatavuus heikkenee heidän osaltaan. Konserni panostaa saavutettavuuden parantamiseen tarjoamalla selkeitä käyttöohjeita, mahdollisimman helppokäyttöisiä käyttöliittymiä ja asiakaspalvelua. • Lapset ja nuoret: Alaikäiset voivat olla alttiita kielteisille vaikutuksille, kuten mainonnan kohdentamiselle. Konserni noudattaa hyvää markkinointitapaa markkinoinnissa, jota se tuottaa omista palveluistaan ja huolehtii, että markkinointisisällöt ovat eettisesti hyväksyttäviä ja lasten oikeuksia kunnioittavia. Markkinointia ei kohdenneta lapsiin. Näiden erityisryhmien tarpeiden huomioiminen on tärkeää Keskisuomalainen Oyj:n ja Keskisuoma- lainen-konsernin vastuullisuustoimien ja liiketoiminnan kestävyyden kannalta. 75 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet Keskisuomalainen-konserni on sitoutunut hallinnoimaan vastuullisesti tuotteidensa ja palveluidensa vaikutuksia kaikkiin kuluttajiin ja loppukäyttäjiin sekä niihin liittyviä olennaisia riskejä ja mahdolli- suuksia, joita ohjaa vuoden 2024 lopussa vahvistetut konsernin eettiset toimintaperiaatteet. Keskisuomalainen-konsernissa noudatetaan journalistin ohjeita ja hyvää journalistista tapaa. Uu- tismediat ovat Julkisen sanan neuvoston jäseniä. Konsernin omassa mainonnassa noudatetaan sovel- tuvaa lainsäädäntöä ja hyvää markkinointitapaa. Konsernissa sitoudutaan käsittelemään ja säilyttä- mään asiakastietoja luottamuksellisesti sekä kunnioittamaan asiakkaiden yksityisyyttä sekä Suomen perustuslain turvaamaa sananvapautta. Toimintaperiaatteiden tavoitteet liittyvät olennaisimpiin vai- kutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin. Keskisuomalaisen Oyj:n hallituksen joulukuussa 2024 vahvistamat eettiset toimintaperiaatteet ohjaavat Keskisuomalainen-konsernin omaa toimintaa, jolla on vaikutuksia läpi arvoketjun. Toimintaperiaatteessa on sitouduttu kunnioittamaan YK:n yleismaailmallista ihmisoikeuksien ju- listusta sekä kansainvälisen työjärjestö ILO:n julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista kulloinkin voimassa olevan paikallisen lainsäädännön sallimin poikkeuksin. Kuluttajien ja loppukäyttäjien edut otetaan huomioon noudattamalla tietosuojalainsäädäntöä, edistämällä hyvän markkinointitavan noudattamista ja kohtelemalla asiakkaita tasapuolisesti. Eetti- set toimintaperiaatteet on asetettu sidosryhmien saataville Keskisuomalainen Oyj:n verkkosivuille ja konsernin intraan vuonna 2025. Eettisten toimintaperiaatteiden lisäksi Keskisuomalainen-konsernilla on käytössä kuluttajien ja loppukäyttäjien vaikutusten hallintaan seuraavia ohjaavia periaatteita ja käytänteitä • Tietosuojakäytännöt: Keskisuomalainen Oyj ja Keskisuomalainen-konserni noudattavat tietosuojalainsäädäntöä ja huolehtivat käyttäjien yksityisyyden suojaamisesta. Tietosuojakäytännöt sisältävät toimenpiteitä käyttäjätietojen suojaamiseksi, tiedonkeruun läpinäkyvyyden varmistamiseksi ja kohdennetun mainonnan eettisyyden takaamiseksi. Asiakkaista tallennettujen tietojen käsittelystä ja muista heitä koskevista tietosuojaperiaatteista kerrotaan Keskisuomalainen Oyj:n tietosuojalausekkeessa. Konserni tarjoaa asiakkaille lainsäädännön takaamat oikeudet tarkistaa, korjata ja poistaa heitä koskevia tietoja. • Saavutettavuuden parantaminen: Keskisuomalainen-konserni pyrkii tekemään tuotteistaan ja palveluistaan mahdollisimman helposti käytettäviä kaikille kuluttajaryhmille mukaan lukien teknologisesti haavoittuvat käyttäjät, kuten ikääntyvät kuluttajat. Keskisuomalainen Oyj tarkistaa ja päivittää Keskisuomalainen-konsernin toimintaperiaatteita ja käytänteitä säännöllisesti varmistaakseen niiden ajantasaisuuden ja soveltuvuuden muuttuvassa toi- mintaympäristössä. Keskisuomalainen Oyj pyrkii huolehtimaan, ettei Keskisuomalainen-konsernin toiminta loukkaa kuluttajien ja loppukäyttäjien YK:n ihmisoikeusjulistuksen määrittelemiä ihmisoikeuksia. Keskisuomalainen-konsernissa on mahdollista tuoda esiin huolenaiheita suoraan konserniin kuu- luville yhtiöille ilmoituskanavan kautta. Konsernissa on käytössä kaikille sidosryhmille avoin ilmoi- tuskanava, jossa voi tuoda esiin huolenaiheita epäeettiseen toimintaan tai väärinkäytöksiin liittyen mukaan lukien ilmoittaa mahdollisista ihmisoikeusloukkauksista palveluihin liittyen. Ilmoituskanava on saatavilla Keskisuomalainen Oyj:n verkkosivulla ja on Keskuskauppakamarin ylläpitämä, mutta Keskisuomalainen-konserniin kuuluvia yhtiöitä koskevat ilmoitukset käsitellään Keskisuomalainen Oyj:ssä. Ilmoituskanavasta voi lukea lisää osiosta S3 Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt. Jos ilmoituskanavan tai asiakaspalvelun kautta nousee esiin ihmisoikeusvaikutuksia, kon- sernissa ryhdytään toimenpiteisiin ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseksi ja ehkäisemiseksi. Toimen- piteistä voi lukea lisää kohdasta Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi. Kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat antaa palautetta asiakaspalvelun kautta. Lisäksi Keskisuomalai- nen-konsernin medioiden toimitusten yhteystiedot ovat verkossa kaikkien, myös kuluttajien ja lop- pukäyttäjien, saatavilla. Keskisuomalainen-konserni ei ole toteuttanut vielä ihmisoikeusvaikutusten arviointia, mutta kaik- ki ilmoituskanavan kautta tulleet konsernin yhtiöiden huolenaiheita koskevat ilmoitukset käsitellään asianmukaisesti. Vuonna 2024 Keskisuomalainen-konsernin tietoon ei ole tullut yhtään tapausta, jossa ei olisi noudatettu YK:n ohjaavia periaatteita, ILO:n julistuksen mukaisia periaatteita tai OEC- D:n toimintaohjetta. Mahdolliset yksittäiset tapaukset, kuten tietosuojaan liittyvät rikkeet, on käsi- telty viipymättä ja avoimesti. 76 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa Keskisuomalainen-konserni on vuorovaikutuksessa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa tunnistaak- seen ja arvioidakseen toiminnastaan aiheutuvia todellisia ja mahdollisia vaikutuksia. Konsernin ensi- sijainen yhteydenpitokanava kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa on asiakaspalvelu, joka on tavoi- tettavissa kaikkina arkipäivinä. Asiakaspalautetta kirjataan ja käsitellään säännöllisesti sidosryhmien näkemysten huomioimiseksi. Lisäksi jokaisen asiakaspalvelussa tapahtuvan asiakaskohtaamisen jäl- keen asiakkaalle lähetetään NPS-kysely, jonka avoimet palautteet käsitellään säännöllisesti. Konser- nin uutismedioiden verkkosivuilla on kuluttajien saatavilla myös toimitusten yhteystiedot palautteen antamista varten. Yritysasiakkaiden yhteydenpito tapahtuu pääasiassa tapaamisten, sähköpostiviestien ja puhelui- den välityksellä. Yritysasiakkaille on mediamyynnin yhteystiedot saatavilla Keskisuomalainen-kon- sernin myynnin ja markkinoinnin verkkosivulla (meks.fi) palautteen antamista varten. Keskisuomalainen-konsernin kuluttajamyynnin johto vastaa kuluttajavuorovaikutuksen strategi- sesta suunnittelusta ja toteutuksesta. Operatiivisella tasolla asiakaspalvelun tukitiimi varmistaa, että vuorovaikutuksen tulokset dokumentoidaan ja integroidaan päätöksentekoon, kuten tuotekehityk- seen. Keskisuomalainen-konserni arvioi vuorovaikutuksen tehokkuutta vastaanotettujen avointen asia- kaspalautteiden määrällä ja asiakastyytyväisyysindeksillä (NPS). Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi Jos kielteisiä vaikutuksia ilmenee, Keskisuomalainen-konserni tarjoaa tai tukee kielteisten vaikutus- ten korjaamista kuluttajille ja loppukäyttäjille, joihin konsernin toiminta on kytköksissä. Konserni pyrkii varmistamaan, että tarjottavat korjaavat toimet, kuten hyvitykset tai palvelumuutokset, vas- taavat kuluttajien tarpeita ja vähentävät haitallisia vaikutuksia. Hyvitykset voivat koskea esimerkik- si lehden tilaajan palautetta tai reklamointia lehden jakelun puutteellisuudesta. Palaute käsitellään, tutkitaan ja tavanomaista on, että asiakas saa hyvityksen jakamatta jääneestä lehdestä siten, että kuluvaa tilausjaksoa pidennetään. Palvelumuutos tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jakelutapaa tul- laan muuttamaan (esimerkiksi varhaisjakelusta perusjakeluun). Reagoimalla esiin tulleisiin aiheisiin, voidaan ylläpitää lukijasuhteita. Mahdolliset tietosuojaan liittyvät rikkeet käsitellään viipymättä ja avoimesti. Keskisuomalainen-konserni tarjoaa kuluttajille ja loppukäyttäjille kanavia, joiden avulla he voivat esittää huolenaiheitaan ja saada ne käsiteltyä • Keskisuomalainen-konsernin asiakaspalvelun sähköposti ja puhelinnumero, jotka ovat kuluttajien saatavilla konsernin uutismedioiden verkkosivuilla Asiakaspalvelu ja yhteystiedot -osiossa ja paperilehtien Yhteystiedot-osiossa • Konsernin ilmoituskanava, joka on kaikkien kuluttajien saatavilla Keskisuomalainen Oyj:n verkkosivulla • Konsernin uutismedioiden toimitusten ja mediamyynnin yhteystiedot ovat kaikkien kuluttajien saatavilla konsernin uutismedioiden verkkosivuilla Asiakaspalvelu ja yhteystiedot -osiossa sekä mediamyynnin verkkosivulla (meks.fi) Keskisuomalainen-konserni seuraa kuluttajien ja loppukäyttäjien esiin nostamien kysymysten kä- sittelyä ja niiden ratkaisemista asiakastyytyväisyysmittauksilla. Kaikille asiakaspalveluun yhteyttä ottaneille ja asiakaspalvelun kanssa asioineille lähetetään NPS-kysely, jolla mitataan heidän tyyty- väisyyttään tapauksen käsittelyyn. NPS-kyselyn yhteydessä kuluttajille ja loppukäyttäjille tarjotaan mahdollisuus vapaan palautteen antamiseen. Vapaat palautteet tallennetaan ja ne toimitetaan kulut- tajamyynnin johdolle säännöllisesti. Keskisuomalainen-konserni pyrkii varmistamaan, että kuluttajat ja loppukäyttäjät ovat tietoisia näis- tä kanavista ja luottavat niiden toimivuuteen. Kanavista tiedotetaan aktiivisesti konsernin verkkosi- vuilla, asiakasviestinnässä sekä palvelun käyttöehdoissa. Keskisuomalainen Oyj arvioi säännöllisesti, ovatko kuluttajat ja loppukäyttäjät tietoisia käytössä olevista palautekanavista ja luottavatko he niiden toimivuuteen. Arviointia mitataan yhteydenoton määrällä ja NPS-kyselyllä. Keskisuomalainen-konserni on sitoutunut suojelemaan asiakkaita ja loppukäyttäjiä mahdollisilta vastatoimilta silloin, kun he käyttävät huolenaiheiden esittämiseen tarkoitettuja kanavia. Kaikki pa- laute käsitellään luottamuksellisesti, ja konsernin ilmoituskanavassa käyttäjillä on mahdollisuus il- moittaa huolenaiheista nimettömästi. Ilmoituskanavasta voi lukea lisää kohdassa S3 Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt. Lisäksi asiakaspalvelun henkilöstö koulutetaan käsittelemään palautteet ja ilmoitukset asianmukaisesti ja turvallisesti. Koulutusten sisällöstä ja kattavuudesta huomioiden ku- luttajien tietosuoja- ja tietoturvavaatimukset (perustuvat Keskisuomalainen-konsernin tietoturva- ja tietosuojaohjeisiin) on sovittu Keskisuomalainen Oyj:n ja asiakaspalvelun alihankintakumppanin vä- lisessä sopimuksessa. 77 Korjaavista toimenpiteistä voi lukea kohdasta Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi. Keskisuomalainen-konserni on varautunut olennaisiin riskeihin uudistamalla liiketoimintaansa muun muassa laajentamalla digi- taalisia sisältötuotteita ja digitaalisen ulkomainonnan liiketoimintaa. Konserni on kehittänyt jatku- vasti sisältöstrategiaansa, huomioinut toiminnassaan asiakassegmentit ja tehostanut prosessejaan. Konserni seuraa toimien vaikuttavuutta tulosten tuottamiseen kuluttajille ja loppukäyttäjille asia- kaspalautteen muodossa. Ilmoituskanavan tai asiakaspalvelun kautta esiin tulleet aiheet arvioidaan ja tarvittaessa ryhdytään toimiin kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi. Kaikki edellä mainitut toimenpiteet edistävät eettisten toimintaperiaatteiden päämääriä, joiden mukaan Keskisuomalainen-konserni on sitoutunut kohtelemaan asiakkaita tasapuolisesti ja kilpai- luoikeudellisia säädöksiä sekä hyvää markkinointitapaa noudatellen ja vaalien journalismin riippu- mattomuutta. Konserni toimii eettisesti ja käsittelee asiakastietoja luottamuksellisesti. Toimenpiteet koskevat koko Keskisuomalainen-konsernia ja kaikkia kuluttajia ja loppukäyttäjiä. Toimenpiteet kos- kevat konsernin omaa toimintaa sekä arvoketjun loppupäätä, ja ovat jatkuvia toimenpiteitä. Ihmisoikeusongelmat tai ihmisoikeusloukkaukset Keskisuomalainen-konsernille ei ole tullut ilmi yhtään kuluttajiin tai loppukäyttäjiin liittyvää ihmisoi- keusloukkaustapausta tai vakavia ihmisoikeusongelmia vuonna 2024. Resurssit Vaikka toimenpiteet eivät edellytä merkittäviä toimintamenoja tai pääomamenoja, Keskisuomalai- nen-konsernilla on käytössä toimenpiteisiin henkilöstöresursseja. Konsernin kuluttajamyynnin joh- to vastaa kuluttajavuorovaikutuksen strategisesta suunnittelusta ja toteutuksesta. Operatiivisella tasolla asiakaspalvelun tukitiimi varmistaa, että vuorovaikutuksen tulokset dokumentoidaan ja in- tegroidaan päätöksentekoon, kuten tuotekehitykseen. Tietoturvan osalta konsernin tietohallinnon, digikehityksen ja henkilöstöhallinnon asiantuntijoista sekä tietosuojavastaavasta koostuva tietotur- varyhmä kokoontuu säännöllisesti yhtenäisten tietoturvatoimien ja -käytäntöjen varmistamiseksi tietojärjestelmissä, digitaalisilla alustoilla ja henkilötietojen käsittelyssä. Tietosuojaryhmään kuuluu eri liiketoimintojen edustajia, tietohallinnon asiantuntijoita, konsernin hallinnon edustajia ja tietosuo- javastaava. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti käsittelemään konsernin tietosuojaa koskevia käytäntö- jä, mahdollisia tietosuojaloukkauksia ja ajankohtaisia tietosuojakysymyksiä. Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus Keskisuomalainen Oyj on tunnistanut Keskisuomalainen-konsernin kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvat olennaiset vaikutukset kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella. Konserni toteuttaa toi- menpiteitä vaikutusten hallitsemiseksi seuraavasti. Negatiivisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Keskisuomalainen-konserni kehittää jatkuvasti tietoturvakäytäntöjä ja pyrkii minimoimaan riske- jä koskien mahdollisia tietoturvaloukkauksia. Tietojen käsittelyssä noudatetaan tiukasti tietosuojaa koskevaa lainsäädäntöä ja edellytetään vastaavaa tietoturvan tasoa myös dataa käsitteleviltä kump- paneilta. Kuluttajilla on mahdollisuus tarkistaa heistä tallennetut tiedot ja tarvittaessa tehdä niitä koskeva poistopyyntö. Kun tietosuojarikkeitä on ilmennyt, on ne käsitelty viipymättä. Keskisuomalainen-konserni noudattaa hyvän markkinointitavan mukaisia käytäntöjä, eikä kohdis- ta markkinointia haavoittuville kuluttajaryhmille kuten alaikäisille ja edunvalvonnan piirissä olevil- le henkilöille. Edunvalvonnan piirissä olevat henkilöt voidaan poissulkea vain omaan markkinointi- kantaan tehtävästä markkinoinnista. Kun markkinointia kohdistetaan muun muassa telemyynnissä tai sähköpostimarkkinoinnissa konsernin omaan asiakasrekisteriin, voidaan nämä ryhmät tunnistaa markkinointikieltojen pohjalta. Vuonna 2025 tullaan laatimaan Keskisuomalainen-konsernin sisäinen eettisen kuluttajamarkkinoinnin ohjeistus, joka pohjautuu Kansainvälisen Kauppakamarin markki- noinnin eettisen ohjeistoon. Yritysasiakkaiden osalta Keskisuomalainen-konserni ei kerää kumppaniyrityksessä työskentelevi- en henkilöiden henkilökohtaisia tietoja CRM-järjestelmään. Yritysasiakkaista tallennetaan vain yh- teyshenkilön nimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite, puhelinnumero ja sähköposti ovat yleensä yrityksen omistuksessa. Myönteisten vaikutusten edistäminen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen Keskisuomalainen-konsernissa kehitetään digitaalista saavutettavuutta, joka edistää digitaalisten tuotteiden käytettävyyttä muun muassa ikääntyneille käyttäjille. Digitaalisten uutispalveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä hyödynnetään WCAG standardin AA-tason ohjeistusta. Vaikutus- piirin ulkopuolella on kolmannen osapuolen palveluita, joiden saavutettavuuteen konsernilla ei ole vaikutusmahdollisuuksia tai se vaatisi kohtuutonta työmäärää. Olemassa olevien palveluiden saavu- tettavuutta kehitetään myös validointien pohjalta. Validoinnit ovat useimmiten konsernin sisäisiä, jotka toteutetaan koneellisesti ja havainnoiden. Konsernissa tullaan laatimaan verkkokaupan saavu- tettavuusseloste vuoden 2025 aikana. 78 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet Keskisuomalainen Oyj ei ole asettanut tulossuuntautuneita ja aikasidonnaisia tavoitteita vuodelle 2024. Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjelma on määritetty vuoden 2024 aikana, astuu voimaan vuonna 2025 ja tavoitteet vuodelle 2025 sekä tuleville vuosille asetetaan vuonna 2025. Journalistisen riippumattomuuden vaalimiseksi konsernissa, tavoitteet eivät kohdistu journalistiseen sisältöön. Keskisuomalainen-konserni kuitenkin arvioi ja seuraa seuraavia kohtia kuluttajiin ja loppukäyttä- jiin liittyen • Asiakastyytyväisyyden (NPS) seuranta • Tietoturvan seuranta konsernin tietoturvakäytäntöjen mukaisesti • Henkilöstölle pakollisten tietoturva- ja tietosuojakurssien suoritusten seuranta • Tietoturvaloukkausten seuranta ja ilmoitukset valvontaviranomaiselle, jos loukkauksesta voi aiheutua riski asiakkaan oikeuksille ja vapauksille. • Asiakkaiden tekemien tietojen tarkistuspyyntöjen ja poistopyyntöjen seuranta 79 Hallintotapatiedot Liiketoiminnan harjoittaminen Hallituksen toimintakertomus 2024 Kes tävyysselvitys 80 ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ESRS kestävyysaihe Osa-osa-aihe Tyyppi Olennainen aihe Kestävyysaiheen merkitys Keskisuomalainen-konsernille Sijainti arvoketjussa Aikaväli Tosiasiallinen / mahdollinen vaikutus Yrityskulttuuri & korruptio ja lahjonta – Taloudellinen mahdollisuus Hyvä ja avoimesti kuvattu hallinto Hyvä ja avoimesti esille tuotu hallinto ylläpitää luottamusta yhtiöön. Vihreän rahoituksen/ sijoitusten saatavuus paranee, rahan hinta, positiivinen vaikutus hyvien kumppanuuksien ja asiakkuuksien rakentamiseen. Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli Keskisuomalainen Oyj:n osakkeenomistajien yhtiökokous nimittää ja erottaa hallituksen. Keskisuo- malainen Oyj:n hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen toiminnassa noudatetaan yhtiöjärjestyksen määräyksiä, voimassa olevaa Suomen lain- säädäntöä, osakeyhtiölakia ja arvopaperimarkkinalakia. Lisäksi noudatetaan Suomessa pörssiyhtiöil- le annettuja ohjeita ja säännöksiä soveltuvin osin. Hallitus muun muassa hyväksyy Keskisuomalainen Oyj:n strategian ja varmistaa sen toteuttamista, hyväksyy vuosittaisen toimintasuunnitelman ja bud- jetin sekä valvoo niiden toteutumista, vahvistaa toimitusjohtajan esityksestä Keskisuomalainen-kon- sernin organisaatiorakenteen, käsittelee ja hyväksyy puolivuosikatsauksen, toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, käsittelee ja hyväksyy keskeiset vastuullisuuden periaatteet ja kestävyyttä koskevan raportoinnin sekä suorittaa vuosittain toiminnastaan itsearvioinnin. Keskisuomalainen Oyj:n hallitus nimittää ja erottaa yhtiön toimitusjohtajan. Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja vastaa koko Keskisuomalainen-konsernin toiminnasta yhtiön hallituksen hyväk- symien strategisten tavoitteiden, budjettien ja yleisperiaatteiden mukaisesti. Toimitusjohtaja hoitaa Keskisuomalainen Oyj:n juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajana on vuonna 2024 toiminut KTM Vesa-Pekka Kangaskorpi. Toimitusjohtajalla on apunaan Keskisuomalainen Oyj:n johtoryhmä, jonka yhtiön hallitus nimeää toi- mitusjohtajan esityksestä. Keskisuomalainen Oyj:n johtoryhmä muun muassa valmistelee yhtiön hallituksessa käsiteltäviä asioita, jalkauttaa strategiatyötä, kehittää liiketoiminnan kilpailukykyä, huolehtii jatkuvasta liiketoi- minnan seurannasta ja toiminnan ohjauksesta, johtaa vastuullisuutta osana Keskisuomalainen-kon- sernin liiketoimintaa sekä kehittää henkilöstön osaamista ja työtyytyväisyyttä. Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokouksesta, hallituksesta, toimitusjohtajasta sekä johtoryhmästä todettu pätee myös soveltuvin osin tytäryhtiöissä ja Keskisuomalainen-konsernin tulosyksiköissä. Keskisuomalainen Oyj:n tytäryhtiöiden hallitusten nimityksistä esityksen kunkin yhtiön yhtiöko- koukselle tekee Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja. Hallinto-, johto- ja valvontaelinten roolista voi lukea lisää osiosta Yleiset tiedot kohdasta Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli. Keskisuomalainen Oyj:n vastuullisuustyöstä vastaa yhtiön toimitusjohtaja. Keskisuomalainen Oyj:n vastuullisuustyön johtamisesta, organisoinnista ja koordinoinnista sekä vastuullisuussäänte- lyn seurannasta, kestävyyttä koskevasta raportoinnista ja viestinnästä sekä näihin liittyvästä sidos- ryhmäyhteistyötä toimitusjohtajalle raportoi ja vastaa Keskisuomalainen Oyj:n vastuullisuusjohtaja. Vastuullisuusjohtaja johtaa myös asiantuntijoista koostuvaa Keskisuomalainen-konsernin vastuulli- suuden ohjausryhmää. 1.3.2024 alkaen Keskisuomalainen Oyj:n vastuullisuusjohtajana on toiminut KTM Ida Lindroos. Keskisuomalainen Oyj:n johtoryhmä johtaa vastuullisuutta osana Keskisuomalai- nen-konsernin liiketoimintaa. Keskisuomalainen Oyj:n hallitus käsittelee ja hyväksyy keskeiset vas- tuullisuuden periaatteet ja kestävyyttä koskevan raportoinnin. Keskisuomalainen Oyj:n hallituksella ja toimitusjohtajalla on koulutuksen, työkokemuksen ja luot- tamustoimien kautta kokemusta muun muassa kaupalliselta, juridiselta, media-, kiinteistö-, pankki-, puunjalostus- ja lääkäritoimialoilta sekä liiketoiminnan harjoittamisesta muun muassa hallituksen jä- senyydestä, toimitusjohtajuudesta, yrittäjyydestä sekä ylimmän johdon tehtävistä ja asiantuntija- tehtävistä. 81 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri Keskisuomalainen-konserni on sitoutunut harjoittamaan liiketoimintaansa kestävällä ja vastuullisella tavalla. Keskisuomalainen Oyj:n hallitus on joulukuussa 2024 vahvistanut Keskisuomalainen-kon- sernin eettiset toimintaperiaatteet, jotka koskevat kaikkia konserniin kuuluvien yhtiöiden hallituk- sen jäseniä, toimitusjohtajia, johtoryhmän jäseniä ja työntekijöitä työ- tai palvelussuhteen laadusta riippumatta. Toimintaperiaatteiden toteuttamisesta Keskisuomalainen-konsernissa ylimpänä tahona on vastuussa Keskisuomalainen Oyj:n hallitus. Eettiset toimintaperiaatteet kuvaavat konsernissa si- toutumista eettiseen liiketoimintaan ja hyvään hallintoon. Eettiset toimintaperiaatteet käsittelevät avointa yrityskulttuuria, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, hyvää ja avoimesti kuvattua hallintoa, lah- jontaa ja korruptiota, avointa viestintää sekä huolenaiheista ja rikkomuksista ilmoittamista. Eettisis- sä toimintaperiaatteissa sitoudutaan noudattamaan kaikkia soveltuvia paikallisia, kansallisia ja kan- sainvälisiä säännöksiä, ohjeita ja periaatteita, mukaan lukien • Yritysten kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) ja kansallinen kirjanpitolaki • EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) ja kansallinen tietosuojalainsäädäntö • Journalistin ohjeet (JSN) • Mainonnan eettisen neuvoston hyvää markkinointitapaa koskevat periaatteet • IAB Europen (Interactive Advertising Bureau Europe) Transparency & Consent Framework (TCF) • YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus • YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet • Kansainvälisen työjärjestö ILO:n julistus työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista • Kansainvälisten säännösten, ohjeiden ja periaatteiden soveltamisessa huomioidaan kulloinkin voimassa olevan paikallisen lainsäädännön sallimat poikkeukset Keskisuomalainen-konsernin eettiset toimintaperiaatteet sisältävät aiheita, mitkä liittyvät olennai- siin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin, jotka on tunnistettu Keskisuomalainen Oyj:n kaksois- olennaisuusanalyysissa. Eettisiä toimintaperiaatteita tarkistetaan ja päivitetään tarvittaessa, jotta ne ovat ajan tasalla sekä vastaavat kehittyviä lakeja ja säädöksiä. Eettiset toimintaperiaatteet on julkais- tu vuonna 2025 Keskisuomalainen Oyj:n verkkosivuilla sekä konsernin intrassa. Eettisiä toimintape- riaatteita täydentävät Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen joulukuussa 2024 hyväksymät ohjeistus lahjonnan ja korruption ehkäisemiseen sekä hankintaohje. Keskisuomalainen Oyj:n hallitus on joulukuussa 2024 vahvistanut Keskisuomalainen-konsernin tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohjeen, joka sisältää konsernin vastuullisuu- teen liittyvät vähimmäisvaatimukset sekä hankintoihin linkittyvät vastuullisuuskriteerit, joita edelly- tetään lakien ja säädösten noudattamisen lisäksi konsernin tavarantoimittajilta ja palveluntarjoajilta. Tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje sitouttaa Keskisuomalainen-konsernin tavarantoimittajia ja palveluntarjoajia eettiseen liiketoimintaan ja hyvään hallintoon. Tavarantoimit- tajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje käsittelee muun muassa korruptiota ja lahjontaa sekä vastuullista hankintaa ja viestintää. Tavarantoimittaja tai palveluntarjoaja sitoutuu tavarantoimitta- jien ja palveluntarjoajien toimintatapaohjeessa kunnioittamaan toiminnassaan myös perus- ja ihmis- oikeuksia YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työelämän perusperiaatteiden ja -oikeuksien mukaisesti ja noudattamaan YK:n yrityksiä ja ihmisoi- keuksia koskevia ohjaavia periaatteita varmistaen, ettei se ole osallisena ihmisoikeusluokkauksissa. Tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje pyritään liittämään vuonna 2025 Keski- suomalainen-konsernin merkittävimpiin hankintasopimuksiin sekä vaiheittain liiketoimintayksiköit- täin ottamaan käyttöön uusien tavaroita toimittavan tai palveluita tarjoavan toimittajan kanssa. Ta- varantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje on julkaistu vuonna 2025 Keskisuomalainen Oyj:n verkkosivuilla sekä konsernin intrassa. Tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapa- ohje tarkistetaan ja päivitetään tarvittaessa, jotta se on ajan tasalla sekä vastaa kehittyviä lakeja ja säädöksiä. Tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje sisältää aiheita, mitkä liittyvät olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin, jotka on tunnistettu Keskisuomalainen Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyysissa. Keskisuomalainen-konsernin eettiset toimintaperiaatteet kuvaavat konsernissa sitoutumista eet- tiseen liiketoimintaan ja hyvään hallintoon, ympäristövastuuseen ja sosiaaliseen vastuuseen. Kaikkea toimintaa konsernissa ohjaavat myös organisaatiokulttuuria heijastavat yhteiset arvot: uudistumme rohkeasti, keskustelemme ja kuuntelemme, teemme, minkä lupaamme ja toimimme yhdessä sekä saamme aikaan. Keskisuomalainen-konsernin arvoja päivitetään strategiatyön yhteydessä ja niistä viestitään henkilöstölle konsernin intrassa sekä kaikille sidosryhmille osana eettisiä toimintaperiaat- teita Keskisuomalainen Oyj:n verkkosivuilla. Konsernin henkilöstöä on osallistettu arvojen määrittä- miseen strategiatyön yhteydessä vuoden 2023 lopussa kysymällä arvoista henkilöstöltä. Keskisuo- malainen-konsernin strategiaa päivitettiin vuonna 2024 ja konsernin arvot päivitettiin sekä viestittiin henkilöstölle konsernin intrassa strategian päivittämisen yhteydessä. Keskisuomalainen-konsernin vuoden 2024 lopussa vahvistetuissa eettisissä toimintaperiaatteissa linjataan, että konserni vaalii ja edistää hyvää organisaatiokulttuuria sekä avointa keskustelua ja henkilöstölle viestitään avoimesti konsernin asioista huomioiden Keskisuomalainen Oyj:lle pörssiyhtiönä asetetut velvoitteet. Keski- suomalainen-konsernin eettisissä toimintaperiaatteissa ja muissa konsernin toimintaa ohjaavissa oh- jeistuksissa on soveltuvin osin huomioitu konsernin strategia sekä arvot ja niitä tarkastetaan ja päi- vitetään tarvittaessa sen varmistamiseksi, että ne ovat ajan tasalla sekä vastaavat kehittyviä lakeja ja säädöksiä. Keskisuomalainen-konserni käy jatkuvaa vuoropuhelua sidosryhmien kanssa ja sidos- ryhmille viestitään konsernin arvoista sekä toimintaperiaatteista muun muassa Keskisuomalainen Oyj:n verkkosivuilla. Keskisuomalainen-konsernissa on käytössä kaikille avoin ilmoituskanava, jossa voi ilmoittaa huo- lenaiheita epäillystä laittomasta toiminnasta ja konsernin arvojen, toimintaperiaatteiden tai ohjei- den vastaisesta toiminnasta. Ilmoituskanava on saatavilla Keskisuomalainen Oyj:n verkkosivulla ja on Keskuskauppakamarin ylläpitämä, mutta Keskisuomalainen-konserniin kuuluvia yhtiöitä koskevat ilmoitukset käsitellään Keskisuomalainen Oyj:ssä. Ilmoituskanavasta voi lukea lisää osiosta S3 Vaiku- tuksen kohteena olevat yhteisöt. 82 Eettiset toimintaperiaatteet, tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje sekä ohjeis- tus lahjonnan ja korruption ehkäisemiseen sisältävät tiedot huolenaiheista ja rikkeistä ilmoittamiseksi sekä sitoumukset ilmoitusten käsittelemiseksi ehdottoman luottamuksellisesti ja ilmoituksen tehneitä vastatoimilta suojaamiseksi. Koulutusta väärinkäytösten paljastajien suojelusta ei ole erikseen päätet- ty tarjota. Ilmoituksen avoimeen ilmoituskanavaan voi tehdä myös nimettömästi. Kaikki ilmoituskana- vaan tulleet ilmoitukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti ilmoittajien suojelua koskevan lain vaatimusten mukaisesti ilmoituskanavajärjestelmässä erikseen valtuutettujen henkilöiden toimesta suojaten ilmoituksen tehneitä vastatoimilta. Vastaanottokuittaus pyritään antamaan ilmoituksesta seitsemän päivän sisällä sekä vastaamaan kolmen kuukauden kuluessa, mihin toimenpiteisiin ilmoituksen perusteella ryhdytään. Ilmoitus vää- rinkäytöksestä on tietyissä tilanteissa mahdollista tehdä oikeuskanslerinviraston keskitettyyn ul- koiseen ilmoituskanavaan. Ilmoituksen tutkintaan osallistetaan tapauskohtaisesti sitä koskevasta toiminnasta vastaava henkilö, esteellisyys ja riippumattomuus huomioiden, ja epäillyt rikosasiat il- moitetaan poliisille. Keskisuomalainen-konsernissa tullaan vuonna 2025 järjestämään henkilöstölle koulutusta eettis- ten toimintaperiaatteiden, tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohjeen sekä ohjeis- tuksen lahjonnan ja korruption ehkäisemiseen soveltamiseen liittyen. Eettiset toimintaperiaatteet, tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje sekä ohjeistus lahjonnan ja korruption ehkäisemiseen on asetettu vuonna 2025 kaikkien sidosryhmien saataville Keskisuomalainen Oyj:n verkkosivuille sekä henkilöstön saataville konsernin intraan. Keskisuomainen-konsernissa ei ole toteutettu arviointia siitä, mitkä sisäiset toiminnot ovat alt- teimpia korruptiolle ja lahjonnalle. Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen Keskisuomalainen-konserni on sitoutunut noudattamaan lahjonnan ja korruption vastaisia lakeja ja muuta kansallisesti sovellettavaa sääntelyä. Konsernilla on käytössä joulukuussa 2024 Keskisuo- malainen Oyj:n hallituksen vahvistama ohjeistus korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen. Konserniin kuuluvien yhtiöiden hallituksen jäseniltä, toimitusjohtajilta, johtoryhmän jäseniltä ja työntekijöiltä edellytetään lahjonnan ja korruption ehkäisemisen ohjeistuksen noudattamista työ- tai muun pal- velussuhteen laadusta riippumatta. Lahjonta ja korruptio ovat kaikissa muodoissaan kiellettyjä. Kor- ruption ja lahjonnan ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi Keskisuomalainen Oyj:llä on käytössään il- moituskanava, johon sekä Keskisuomalainen-konsernin henkilöstö että ulkoiset sidosryhmät voivat tehdä ilmoituksen epäilemästään väärinkäytöksestä luottamuksellisesti. Ilmoitus ilmoituskanavaan on mahdollista tehdä nimettömästi. Ilmoituskanavaan tulevia ilmoituksia seurataan ja ilmoittajalle tiedotetaan asian käsittelyn etenemisestä. Kaikki ilmoituskanavaan tulleet ilmoitukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti ilmoittajien suojelua koskevan lain vaatimusten mukaisesti ilmoi- tuskanavajärjestelmässä erikseen valtuutettujen henkilöiden toimesta suojaten ilmoituksen tehneitä vastatoimilta. Ilmoituskanava on saatavilla Keskisuomalainen Oyj:n verkkosivulla ja on Keskuskaup- pakamarin ylläpitämä, mutta Keskisuomalainen-konserniin kuuluvia yhtiöitä koskevat ilmoitukset käsitellään Keskisuomalainen Oyj:ssä. Ilmoituskanavasta voi lukea lisää osiosta S3 Vaikutuksen koh- teena olevat yhteisöt. Keskisuomalainen-konsernilla on käytössä joulukuussa 2024 Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen vahvistama tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje, jossa edellytetään nollatole- ranssia korruptiota ja lahjontaa kohtaan. Tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaoh- je velvoittaa tavarantoimittajaa tai palveluntarjoajaa viipymättä ilmoittamaan toimintatapaohjeen rikkomisesta tai epäillystä rikkomisesta sekä siihen liittyvistä korjaavista toimista kirjallisesti Kes- kisuomalainen-konsernille. Toimintatapaohjeen mukaan Keskisuomalainen-konsernilla on oikeus suorittaa itse tai valtuuttamansa kolmannen osapuolen toimesta auditointeja varmistaakseen, että tavarantoimittaja tai palveluntarjoaja noudattaa konsernin tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohjetta. Tavarantoimittajaa tai palveluntarjoajaa velvoitetaan konsernin tavarantoimit- tajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohjeessa sitoutumaan toimimaan yhteistyössä auditointien toteuttamiseksi sekä tarjoamaan viipymättä auditointioikeuden toteuttamiseksi tarvittavat pääsyn ja tiedot sekä mikäli auditoinnissa havaitaan puutteita tai rikkomuksia, tavarantoimittaja tai palvelun- tarjoaja sitoutuu toteuttamaan tarvittavat korjaavat toimenpiteet viipymättä. Ilmoituksen tutkintaan osallistetaan tapauskohtaisesti sitä koskevasta toiminnasta vastaava hen- kilö, esteellisyys ja riippumattomuus huomioiden, ja epäillyt rikosasiat ilmoitetaan poliisille. Keskisuomalainen-konsernin ohjeistus lahjonnan ja korruption ehkäisemiseen sekä tavarantoimit- tajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje on vuonna 2025 julkaistu konsernin intrassa ja Keski- suomalainen Oyj:n verkkosivuilla. Keskisuomalainen-konsernissa tullaan vuonna 2025 järjestämään koulutusta ohjeistuksen lahjon- nan ja korruption ehkäisemiseen soveltamiseen liittyen henkilöstölle, johdolle sekä hallitukselle. 83 Korruptio- tai lahjontatapaukset Keskisuomalainen-konsernilla ei ole vuonna 2024 tuomioita tai sakkoja korruption ja lahjonnan tor- juntaa koskevien lakien rikkomisista. Keskisuomalainen-konsernin ohjeistus lahjonnan ja korruption ehkäisemiseen on vahvistettu vuoden 2024 lopussa ja viestitty henkilöstölle konsernin intrassa sekä asetettu saataville Keskisuomalainen Oyj:n verkkosivuille vuonna 2025. Keskisuomalainen Oyj:llä on käytössään ilmoituskanava, johon sekä Keskisuomalainen-konsernin henkilöstö että ulkoiset sidos- ryhmät voivat tehdä ilmoituksen epäilemästään väärinkäytöksestä luottamuksellisesti. Ilmoitus il- moituskanavaan on mahdollista tehdä nimettömästi. Ilmoituskanavaan tulevia ilmoituksia seurataan ja ilmoittajalle tiedotetaan asian käsittelyn etenemisestä. Kaikki ilmoituskanavaan tulleet ilmoitukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti ilmoittajien suojelua koskevan lain vaatimusten mukai- sesti ilmoituskanavajärjestelmässä erikseen valtuutettujen henkilöiden toimesta suojaten ilmoituk- sen tehneitä vastatoimilta. Ilmoituskanava on saatavilla Keskisuomalainen Oyj:n verkkosivulla ja on Keskuskauppakamarin ylläpitämä, mutta Keskisuomalainen-konserniin kuuluvia yhtiöitä koskevat il- moitukset käsitellään Keskisuomalainen Oyj:ssä. Ilmoituskanavasta voi lukea lisää osiosta S3 Vaiku- tuksen kohteena olevat yhteisöt. 84 85 Konsernin laaja tuloslaskelma 1.1.2024- 1.1.2023- 1000 EUR Liite 31.12.2024 31.12.2023 Keskisuomalainen konserni LIIKEVAIHTO 2 202 657 208 595 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 6 4 Liiketoiminnan muut tuotot 6 384 737 Materiaalit ja palvelut −59 773 −67 916 Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut 8 −94 132 −96 867 Poistot −11 681 −12 090 Arvonalentumiset 14, 15, 17 −8 199 −12 713 Liiketoiminnan muut kulut 7 −35 424 −33 520 LIIKEVOITTO −6 163 −13 771 Rahoitustuotot 10 2 500 2 724 Rahoituskulut 11 −3 985 −2 425 Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävien yhteisöjen 19 169 −1 1 tuloksista VOITTO/TAPPIO ENNEN VEROJA −7 478 −13 481 Tuloverot 12 1 301 320 TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO −6 177 −13 162 Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu 13 osakekohtainen tulos Osakekohtainen tulos, perus −0, 58 −1 , 3 0 Osakekohtainen tulos, laimennettu −0, 58 −1 , 3 0 1.1.2024- 1.1.2023- 1000 EUR Liite 31.12.2024 31.12.2023 Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä: Laimentamaton-EPS (FAS ja IFRS) jakaja, ulkona olevat 10 652 677 10 042 468 tilikauden aikana Laimennettu-EPS (FAS ja IFRS) jakaja, ulkona olevat 10 652 677 10 042 468 tilikauden aikana Voiton/tappion jakautuminen: Emoyhtiön omistajille −6 210 −13 052 Määräysvallattomille omistajille 32 −1 1 0 −6 177 −13 162 Muut laajan tuloksen erät: Etuuspohjaisten järjestelyiden arvon 11 158 −42 uudelleenmäärittäminen Osakesijoitukset 1 115 −1 955 1 273 −1 996 LAAJA TULOS YHTEENSÄ −4 904 −15 158 Laajan tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön omistajille −4 936 −15 048 Määräysvallattomille omistajille 32 −1 1 0 −4 904 −15 158 86 Konsernitase 1000 EUR Liite 31.12.2024 31.12.2023 VARAT PITKÄAIKAISET VARAT Aineettomat hyödykkeet 14 13 409 12 397 Liikearvo 14 55 048 54 718 Sijoituskiinteistöt 16 74 8 666 Aineelliset hyödykkeet 17 28 845 26 455 Käyttöoikeusomaisuuserät 18 18 159 5 093 Osuudet pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävissä yhteisöissä 19 3 855 3 981 Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat 20 20 147 19 360 Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset 21 1 088 1 232 Laskennalliset verosaamiset 22 2 338 1 596 PITKÄAIKAISET VARAT 143 638 125 496 LYHYTAIKAISET VARAT Vaihto-omaisuus 23 1 852 1 796 Myyntisaamiset ja muut saamiset 24 24 277 16 434 Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 681 160 Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat 25 139 6 306 Rahavarat 7 954 9 902 LYHYTAIKAISET VARAT 34 902 34 598 VARAT 178 540 160 094 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajat Osakepääoma 26 2 257 2 257 Rahastot 26 4 539 3 423 Kertyneet voittovarat 40 585 52 140 Emoyhtiön omistajat 47 382 57 821 Määräysvallattomat omistajat −2 0 7 −19 6 OMA PÄÄOMA 47 174 57 625 PITKÄAIKAISET VELAT Laskennalliset verovelat 22 2 195 2 081 Pitkäaikaiset korolliset velat 29 60 642 44 504 Pitkäaikaiset korottomat velat 30 93 89 Pitkäaikaiset varaukset 28 385 0 Eläkevelvoitteet 27 1 137 1 708 PITKÄAIKAISET VELAT 6 4 451 48 382 LYHYTAIKAISET VELAT Lyhytaikaiset korolliset velat 29 9 826 8 724 Saadut ennakot 26 334 17 150 Ostovelat ja muut velat 30 30 708 28 200 Tuloverovelka 48 13 LYHYTAIKAISET VELAT 66 915 54 087 Velat 131 366 102 469 OMA PÄÄOMA JA VELAT 178 5 40 160 094 87 Konsernin rahavirtalaskelma 1.1.2024- 1.1.2023- 1000 EUR Liite 31.12.2024 31.12.2023 Liiketoiminnan rahavirta Asiakkailta saadut maksut 201 970 211 781 Maksut tavaroiden/palvelujen toimittajille sekä henkilöstölle −188 414 −198 012 Maksetut korot liiketoiminnasta −3 202 −2 052 Saadut korot liiketoiminnasta 1 189 1 267 Maksetut verot liiketoiminnasta −80 2 −2 691 Liiketoiminnan rahavirta 10 741 10 293 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin −8 413 −4 881 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 48 18 Ostetut tytäryhtiöosakkeet 3 −6 253 - Investoinnit muihin sijoituksiin −1 2 5 −61 Luovutustulot muista sijoituksista 88 36 Liiketoimintojen myynti 75 0 464 Investoinnit osakkuusyrityksiin −462 - Osakkuusyritysten myynti 249 - Lyhytaikaisten sijoitusten lisäys / vähennys - 4 000 Saadut osingot investoinneista 1 812 1 813 Investointien rahavirta −12 306 1 389 Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen nostot 10 019 - Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 29 −6 520 −6 041 Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut −4 526 −4 210 Maksetut osingot −5 523 −10 042 Rahoituksen rahavirta −6 550 −20 293 Rahavarojen muutos −8 115 −8 611 Rahavarat, avaava tase 16 208 24 819 Rahavarojen muutos −8 115 −8 611 Rahavarat ) 25 8 092 16 208 ") sisältää rahavarat ja muut rahavarat. Muita rahavaroja ovat sulkutilillä olevat, korkorahaston ja purettavissa olevien määräaikaistalletusten rahavarat. Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Käyvän arvon rahasto (käypään arvoon pysyvästi Edellisten Määräys- muiden laajan tuloksen tilikausien vallattomat Oma pääoma 1000 EUR Liite Osakepääoma erien kautta) Vararahasto voitto (tappio) Yhteensä omistajat yhteensä OMA PÄÄOMA 1.1.2023 2 257 5 108 270 75 275 82 911 −85 82 825 Laaja tulos Tilikauden voitto/tappio −13 052 −13 052 −1 1 0 −13 162 Muut laajan tuloksen erät: Rahoitusvarojen käyvän arvon muutos −1 955 −1 955 0 −1 955 Etuuspohjaisten järjestelyiden arvon −42 −42 0 −42 uudelleenmäärittäminen Muut laajan tuloksen erät, verojen −1 955 −42 −1 996 0 −1 996 jälkeen LAAJA TULOS YHTEENSÄ 0 −1 955 0 −13 093 −15 048 −11 0 −15 158 Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako −10 042 −10 042 0 −10 042 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä 0 0 0 −10 042 −10 042 0 −10 042 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.2023 2 257 3 154 270 52 140 57 821 −1 9 6 57 625 88 Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Käyvän arvon rahasto (käypään arvoon pysyvästi Edellisten Määräys- muiden laajan tuloksen tilikausien vallattomat Oma pääoma 1000 EUR Liite Osakepääoma erien kautta) Vararahasto voitto (tappio) Yhteensä omistajat yhteensä OMA PÄÄOMA 1.1.2024 2 257 3 154 270 52 140 57 821 −1 9 6 57 625 Laaja tulos Tilikauden voitto/tappio −6 210 −6 210 32 −6 177 Muut laajan tuloksen erät: Rahoitusvarojen käyvän arvon muutos 1 115 1 115 0 1 115 Etuuspohjaisten järjestelyiden arvon 158 158 0 158 uudelleenmäärittäminen Muut laajan tuloksen erät, verojen 1 115 158 1 273 0 1 273 jälkeen LAAJA TULOS YHTEENSÄ 0 1 115 0 −6 052 −4 936 32 −4 904 Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako −5 523 −5 523 0 −5 523 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä 0 0 0 −5 523 −5 523 0 −5 523 Tytäryhtiöomistusosuuksien muu- tokset Muutokset, jotka eivät johtaneet 21 21 −44 −2 3 määräysvallan muutokseen OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.2024 2 257 4 269 270 40 585 47 382 −2 0 7 47 174 89 1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Yrityksen perustiedot Keskisuomalainen-konserni kustantaa ja julkaisee sanomalehtiä sekä harjoittaa paino- ja jakelutoi- mintaa sekä sähköistä viestintää usealla paikkakunnalla Keski-Suomessa, Savossa, Etelä-Suomessa, Päijät-Hämeessä, Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Konsernin emoyritys on Keskisuomalainen Oyj, joka on noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla vuodesta 1999 alkaen. Emoyrityksen kotipaikka on Jyväskylä ja sen rekisteröity osoite on PL 159, 40101 Jyväskylä. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa verkkosivuilta www.keskisuomalainen.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Aholaidantie 3, 40320 Jyväskylä. Keskisuomalainen Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 27.2.2025 tämän tilinpäätöksen jul- kistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hy- lätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä. Laatimisperusta Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Re- porting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2024 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoi- tetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niis- tä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yh- teisölainsäädännön mukaiset. Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvi- oiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eni- ten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa ”Johdon harkintaa edel- lyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät”. Tilinpäätöksen tiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ellei laadintaperiaatteissa ole muuta kerrottu. 1.1.2024 tai sen jälkeen käyttöönotettavat standardit Keskisuomalainen -konserni on ottanut 1.1.2024 alkaneen tilikauden alusta käyttöön muutokset IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardiin. Muutokset täsmentävät, että sellaiset kovenantit, joiden on täytyttävä raportointipäivän jälkeen, eivät vaikuta velan luokitteluun lyhyt- tai pitkäaikai- seksi raportointipäivänä. Muutokset edellyttävät, että tällaisista muutoksista kerrotaan tilinpäätök- sen liitetiedoissa. Keskisuomalainen - konserni soveltaa 1.1.2027 alkaen uutta IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämista- pa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot -standardia, joka korvaa IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin. Standardilla tulee olemaan vaikutus konsernitilinpäätöksen päälaskelmien ja liitetieto- jen esittämiseen. Muilla tiedossa olevilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla, jotka tulevat voimaan 1.1.2025 tai sen jälkeen, ei ole suurta vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Tytäryritykset Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konser- ni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toimin- nasta. Hankitut tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen, jonka mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä ja jäljelle jäänyt osuus hankintahinnan ja hankitun nettovarallisuuden erotuksesta on liikearvoa. Mahdollinen ehdol- linen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja kirjattu velaksi. Lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syystä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. IFRS 1 –standardin salliman helpotuk- sen mukaisesti IFRS-siirtymispäivää aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS-periaatteiden mukaisiksi, vaan ne on jätetty suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisiin arvoihin. Hankitut ty- täryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut mää- räysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Osakkuusyritykset Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vai- kutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää kirjanpitoarvon, ei kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. 90 Yhteisjärjestelyt Keskinäisiä kiinteistöyhtiöitä, joista konserni omistaa alle 100 %, käsitellään yhteisinä toimintoina IFRS 11 Yhteisjärjestelyt -standardin mukaisesti. Konsernitilinpäätökseen konserni kirjaa yhteisiin toimintoihin liittyvät varansa ja velkansa, mukaan lukien osuutensa yhteisistä varoista ja veloista. Lisäksi konserni kirjaa yhteisiin toimintoihin liittyvät tuottonsa ja kulunsa, mukaan lukien osuutensa yhteisten toimintojen tuotoista ja kuluista . Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat Konsernin kaikissa yksiköissä toimintavaluutta on euro. Myös konsernitilinpäätös on esitetty euroi- na, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Konsernin lähes kaikki liiketapah- tumat ovat euroissa ja konserni toimii Suomessa ja Virossa. Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan maksupäivän kurssiin, joka vastaa tapahtumapäivän kurssia, koska valuuttatapahtumien määrä on konsernissa vähäinen. Myyntituottojen tulouttaminen Suoritevelvoitteet Keskisuomalainen-konsernin myyntituotot muodostuvat enimmäkseen ilmoitusmyynnistä, tilaus- myynnistä, painotoiminnan myynnistä, sekä jakelu- ja kuljetustuotoista. Ilmoitusmyynti on ilmoitusten myyntiä paperilehteen tai johonkin sähköiseen kanavaan, esim. va- lotauluun tai nettisivuille. Myynti laskutetaan ja tuloutetaan kun ilmoitus on julkaistu. Maksuehdot ovat pääsääntöisesti 10 - 14 pv netto. Lehtimyynti on yhtiön kustantamien lehtitilausten myyntiä joko paperisena tai sähköisenä versio- na. Myynti tuloutetaan kun lehti on toimitettu luettavaksi. Tyypillisesti lehtitilaus maksetaan etu- käteen tilausjakson alkaessa muutamaksi kuukaudeksi tai enintään yhdeksi vuodeksi ja laskun mak- suehto on pääsääntöisesti 14 pv netto. Painon myynti on pääasiassa sanomalehtipaperille painettuja painotuotteita, joiden myynti tu- loutetaan, kun painotuote on luovutettu. Laskutus tehdään pääsääntöisesti luovutuksen jälkeen ja normaali maksuehto on 14 pv netto. Jakelu- ja kuljetustuotot ovat pääsääntöisesti osoitteettomien mainosten sekä kaupunkilehtien jakelua kotitalouksiin. Tuotot laskutetaan kun jakelu on suoritettu ja normaali maksuehto on 14 pv netto. Muiden tuottojen merkittävimmät tuotot ovat mm. tilavuokria, markkinatutkimustuottoja ja tuottoja tapahtumien järjestämisestä. IFRS 15 -standardin käyttöönotto ei ole aiheuttanut muutosta suoritevelvoitteiden tunnistami- seen. Muuttuva vastike IFRS 15 -standardin mukaan jos sopimuksessa luvattuun vastikkeeseen sisältyy muuttuva rahamää- rä, yhteisö arvioi vastikemäärän, johon se on oikeutettu sitä vastaan, että luvatut tavarat ja palvelut luovutetaan asiakkaalle. Vastikemäärä voi muuttua esimerkiksi alennusten, bonusten, rangaistus- seuraamusten tai muiden vastaavanlaisten erien vuoksi. Keskisuomalainen-konsernin tarjoamiin tuotteisiin ja palveluihin saattaa liittyä volyymialennuksia tai muita alennuksia. Mahdollisen muuttuvan vastikkeen määrä on vähäinen konsernin asiakasso- pimuksissa. Merkittävä rahoituskomponentti Mikäli sopimukseen sisältyy merkittävä rahoituskomponentti, on yhteisön IFRS 15 mukaan oikais- tava luvattua vastikemäärää rahan aika-arvon vaikutuksilla. Tilausmyynnin tilaukset maksetaan etupainotteisesti. Keskisuomalainen-konserni hyödyntää IFRS 15 -standardin käytännön apukeinoa, jossa yhteisön ei tarvitse oikaista luvattua vastikemäärää merkittävän rahoituskomponentin vaikutuksilla, sillä yhteisö odottaa, että aika, joka kuluu siitä, kun asiakas suorittaa ennakkomaksun, siihen, kun yhteisö luovuttaa luvatut tuotteet asiakkaalle, on enintään vuoden pituinen. Muuna kuin rahana suoritettava vastike Asiakkaan lupaama vastike voi olla muussa muodossa kuin rahana, esimerkiksi tavaroina, palveluina tai muuna kuin rahana suoritettavana vastikkeena. IFRS 15 mukaan yhteisön on arvostettava muu- na kuin rahana suoritettava vastike käypään arvoon. Keskisuomalainen-konsernissa kaikki vastike saadaan rahana. Takuut IFRS 15 määrittelee kahdentyyppisiä takuita. Varmennustyyppinen takuu lupaa asiakkaalle, että toimitus vastaa sopimuksella sovittua, kun taas palvelutyyppinen takuu tarjoaa asiakkaalle varmen- nustyyppisen takuun päälle erillistä palvelua. Keskisuomalainen-konsernin asiakassopimuksissa ei ole takuita. Kanta-asiakasohjelmat ja muut edut asiakkaille Keskisuomalainen-konserni ei tarjoa asiakkailleen etuja kanta-asiakasohjelmien muodossa. Päämiehenä toimiminen Konserni toimii asiakassopimuksissa lähes aina päämiehenä. Yhtiö hankkii asiakkaiden puolesta ja- kelu- ja taittopalveluita, jotka ostetaan konsernin ulkopuolelta. Näiden palvelujen myyntituotot ne- totetaan ulkopuolisten kulujen kanssa. Mahdollinen palkkio asiakkaalta kirjataan liikevaihtoon. 91 Transaktiohinnan kohdistaminen suoritevelvoitteille Yhteisön tulee kohdistaa transaktiohinta suoritevelvoitteille edellä kuvattujen vaiheiden jälkeen. IFRS 15 päämääränä on kohdistaa transaktiohinta jokaiselle suoritevelvoitteelle siihen vastikemää- rään, jonka yhteisö katsoo olevansa oikeutettu saamaan toimitettuaan asiakkaalle nämä tavarat tai palvelut. IFRS 15 mukaan transaktiohinnan kohdistaminen tehdään suhteellisten erillismyyntihintojen pe- rusteella. Myyntituoton kirjaaminen suoritevelvoitteen täyttyessä Yhteisö määrittää sopimuksen alkamishetkellä siirtääkö se tavaroita tai palveluja koskevan määräys- vallan asiakkaalle ajan kuluessa. Mediamyynti Mediamyyntiin sisältyvässä ilmoitusmyynnissä IFRS 15 -standardin mukaiset kriteerit määräysval- lan siirtymiseksi ajan kuluessa eivät täyty, jolloin Keskisuomalainen-konserni tulouttaa myynnistä saadut tuotot yhtenä ajankohtana, eli ilmoituksen julkaisuhetkellä. Digitaalista mediamyyntiä on myynti valotauluihin ja verkkosivulle. Mediamyynti digitaalisiin ka- naviin tuloutetaan ajan kuluessa, sillä asiakas saa ja kuluttaa saamansa hyödyn sitä mukaan kun pal- velua tuotetaan. Tilausmyynti Tilausmyynti kirjataan tilausjakson aikana. Kokonaisvastike tuloutetaan tilausjaksolle lehtien jaka- misen perusteella. Digitaalisten tuotteiden tilausmyynti tuloutetaan ajan kuluessa ilmestymispäivien mukaan, sillä asiakas saa ja kuluttaa suoritteesta saamansa hyödyn sitä mukaa kuin Keskisuomalainen-konserni tuottaa suoritetta. Tilausmyynnin pakettimyynti jaetaan paperi- ja digituotteisiin, paperilehden osalta tuotot tulou- tetaan yhtenä ajankohtana ja digituotteiden osalta ajan kuluessa. Painon myynti Painon myynnissä IFRS 15 -standardin mukaiset kriteerit määräysvallan siirtymiseksi ajan kuluessa eivät täyty, jolloin Keskisuomalainen-konserni tulouttaa myynnistä saadut tuotot yhtenä ajankohta- na, kun painotuotteet luovutetaan asiakkaalle . Jakelu- ja kuljetustuotot sekä muut tuotot Jakelu- ja kuljetustuotot sekä muut tuotot tuloutetaan kuukaudelle, jolloin tavara tai palvelu on luovutettu. Näiden osalta IFRS 15 -standardin mukaiset kriteerit määräysvallan siirtymiseksi ajan kuluessa eivät täyty, jolloin Keskisuomalainen-konserni tulouttaa myynnistä saadut tuotot yhtenä ajankohtana, eli hetkellä jolloin tavara tai palvelu on luovutettu. Sopimuksesta aiheutuvat lisämenot IFRS 15 sisältää ohjeistuksia sopimuksesta aiheutuvien lisämenojen ja sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien menojen käsittelyyn kirjanpidossa. Sopimuksesta aiheutuvat lisämenot ja sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot tulee tietyin edellytyksin aktivoida taseeseen. Konsernilla ei ole tällaisia lisämenoja. Tutkimus- ja kehitysmenot Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan pääsääntöisesti sen tilikauden kuluksi, jolloin ne syntyvät. Tuotteiden kehitystoimintaan liittyviä kuluja ei ole pääsääntöisesti aktivoitu, koska niistä saatavat tulevaisuuden tuotot varmistuvat vasta, kun tuotteet tulevat markkinoille. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot, kuten omaisuuden ja liiketoimintojen myyntivoitot. Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy myös saadut avustukset ja tuet. Suorat kustannuksiin perustuvat avustukset ja tuet tuloutetaan maksuperusteisesti. Kehitysprojekteihin saadut avustuk- set ja tuet tuloutetaan projektille kirjattujen kustannusten suhteessa. Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät kaikki muut liiketoiminnan kulut kuin materiaalista, ali- hankinnoista, poistoista ja työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut. Merkittävimmät kuluerät muo- dostuvat ict- sekä toimitilojen kuluista. Liikevoitto IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrit- tänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoi- minnan muut tuotot, vähennetään ostokulut vaihto-omaisuuden varaston muutoksella, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoimin- nan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. 92 Tuloverot Tuloveroihin kirjataan tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oi- kaisut ja laskennallisten verojen muutos. Suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti suoraan omaan pääomaan. Laskennalliset verot lasketaan tilinpäätöspäivään mennessä säädetyllä verokannalla kaikista väli- aikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot synty- vät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoeroista, vahvistetuista tappioista, etuuspohjai- sista eläkejärjestelyistä, muiden pitkävaikutteisten rahoitusvarojen arvostamisesta käypään arvoon ja johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksista. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikear- von arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa. Taseessa laskennalliset verosaamiset ja –velat vähennetään toisistaan silloin, kun ne voidaan kuitata toisiaan vastaan. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevai- suudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.. Liikearvo Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen han- kitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Tätä aiempien liiketoi- mintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona. Näiden hankintojen luokittelua tai tilinpäätöskäsittelyä ei ole oikaistu konsernin avaavaa IFRS-tasetta laadittaessa. Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille tai niiden muodostamalle ryhmälle. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Aineettomat hyödykkeet Aineettomia hyödykkeitä ovat ict-ohjelmat, tuotemerkit ja asiakkuuksiin liittyvät aineettomat hyö- dykkeet. Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vä- hennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Hankittujen liiketoimintojen yhteydessä syntyneet aineettomat hyödykkeet merkitään käypään arvoon ja tämän jälkeen arvostetaan alkuperäiseen käypään arvoon vähennettynä kertyneillä poistoilla. Poistoajat ovat seuraavat: Ict-ohjelmat 5 vuotta Tuotemerkit 10–15 vuotta Asiakkuudet 5–10 vuotta Saas-palvelusopimusten räätälöinti- ja konfigurointimenojen kirjaaminen IFRS-tulkintakomitea IFRIC antoi vuonna 2021 lopullisen agendapäätöksen pilvipalveluina ostet- tujen sovellusten käyttöönottoon liittyvien räätälöinti- ja konfigurointimenojen kirjanpitokäsitte- lystä (IAS 38 Aineettomat hyödykkeet). Tässä IFRIC:n päätöksessä tarkastellaan perusteita kirjata konfigurointimenot aineettomaksi hyödykkeeksi ja mikäli aineetonta hyödykettä ei kirjata, kuinka konfigurointi menot tulee kirjata. Päätöksellä ei ole olennaista vaikutusta tilikauden 2024 eikä ver- tailuvuoden 2023 konsernin tulokseen tai taseeseen. Riippuen millaisia pilvipalvelusopimuksia tu- levaisuudessa tehdään, päätöksellä voi olla jatkossa vaikutusta varojen luokitteluun ja tulokseen. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöt ovat osakehuoneistoja, joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuot- toja. Sijoituskiinteistöt arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin 20 vuoden aikana. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Kun käyttöomaisuushyödykkeen osaa käsitellään erillisenä hyödykkeenä, osan uusimiseen liitty- vät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja . 93 Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat: Rakennukset 30–40 vuotta Rakennusten koneet ja laitteet 10 vuotta Rakennusten perusparannukset 10–20 vuotta Rakennelmat ja muut rakennukset 10–20 vuotta Painon ja postituksen koneet 10–15 vuotta Muut tuotantokoneet 5–8 vuotta Digitaaliset ulkomainosnäytöt 5-10 vuotta Muut koneet ja kalusto 3–5 vuotta Hyödykkeen taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oi- kaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Käyttöomaisuushyödykkeen myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot tai tappiot kirjataan tu- loslaskelmaan. Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomai- suushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot –standardin mukaisesti.. Vieraan pääoman menot Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella kun ne ovat syntyneet. Arvonalentumiset Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alen- tunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Arvonalentumisen arviointi tapahtuu rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla tai niiden muodos- taman ryhmän tasolla. Rahavirtaa tuottavalla yksiköllä tarkoitetaan pienintä omaisuuserien ryhmää, jonka jatkuvasta käytöstä kertyy rahavirtaa ja joka on pitkälti riippumaton muiden omaisuuserien tuottamasta rahavirrasta. Konsernin rahavirtaa tuottavia yksiköitä ovat sanomalehtien muodosta- ma ryhmä, painon yksiköt yhteensä ja mainosjakeluliiketoiminta. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta ai- heutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Rahavirtaennusteissa otetaan huomioon kaikki korvausinvestoinnit ja uusinvestoinnit silloin, kun niihin on sitouduttu. Kustannustoiminnan osalta on oletettu, että liiketoiminta jatkuu myös ennustettujen rahavirtojen jälkeen, jolloin kustannustoi- minnalle on laskettu jäännösarvo. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerry- tettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentumistap- pio perutaan, kun on olemassa viitteitä, että arvonalentumistappiota ei ole tai se on pienentynyt ja olosuhteissa on tapahtunut muutos sekä hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muut- tunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Lii- kearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa. Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvo. IFRS 9:n mukaisesti arvonalentumiset kirjataan perustuen odotettavissa olevien luottotappioiden malliin. Arvonalentuminen tulee tehdä kaikista sopimukseen perustuvista varoista sekä niistä vel- kainstrumenteista, joita ei ole arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Han- kintameno määritetään FIFO-menetelmää käyttäen. 94 Rahoitusinstrumentit Rahoitusvarat Alkuperäinen arvostaminen Rahoitusvarat jaotellaan alkuperäisen arvostamisen mukaisesti kolmeen luokkaan: jaksotettu han- kintameno, käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Rahoitusvarojen luokittelu perustuu yhteisön määrittelemään liiketoimintamalliin sekä so- pimusperusteisiin rahavirtoihin. Lukuun ottamatta myyntisaamisia, joihin ei liity merkittävää rahoi- tuskomponenttia tai johon yhteisö on soveltanut käytännön apukeinoa, yhteisö arvostaa rahoitus- varat alkuperäisessä arvostamisessa käypään arvoon lisättynä, muiden paitsi kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen osalta, transaktiokustannuksilla. Myyntisaamiset, joihin ei liity merkittävää rahoituskomponenttia arvostetaan transaktiohintaan IFRS 15 -standardin mukaisesti. Myöhemmin tapahtuva arvostaminen Myöhemmin tapahtuvaa arvostamista varten konserni jakaa rahoitusvarat kolmeen kategoriaan: • Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat (velkainstrumentit) • Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostetut rahoitusvarat, ilman kumulatiivisten voittojen ja tappioiden kierrättämistä pois kirjaamisen yhteydessä (oman pääoman ehtoiset instrumentit) • Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostetut rahoitusvarat Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat Rahoitusvaroihin kuuluvat erät arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, jos liiketoimintamallin mukaan siitä on tarkoituksena kerätä rahavirrat ja siihen liittyvän sopimuksen ehdot ovat sellaiset, että siitä saadaan määrättyinä ajankohtina rahavirtoja, jotka koostuvat vain pääoman palautuksista ja pääomalle maksettavasta korosta. Jos rahoitusvaroihin kuuluva erä ei täytä edellä esitettyjä ehtoja, arvostetaan se käypään arvoonsa. Keskisuomalainen-konsernilla rahoitusvaroista jaksotettuun hankintamenoon kirjataan tyypilli- sesti myyntisaamiset ja ei purettavissa olevat määräaikaistalletukset. Eriä on tarkoitus pitää erä- päivään asti. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostetut rahoitusvarat (oman pääoman ehtoiset instrumentit) Alkuperäisen arvostuksen yhteydessä yhteisö voi päättää arvostaa oman pääoman ehtoiset instru- mentit käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta, jos ne täyttävät IAS 32 -standardin määritelmän omasta pääomasta ja niitä ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa. Päätös voidaan tehdä instrumenttitasolla ja on peruuttamaton. Keskisuomalainen-konserni on päättänyt kirjata kaikkien osakesijoituksiensa arvonmuutokset muiden laajan tuloksen erien kautta käyvän arvon rahastoon. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostetut rahoitusvarat Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti . Rahoitusvarojen arvonalentuminen Rahoitusvaroista tulee tehdä arvonalentumiskirjaus odotettavissa olevan luottotappion perusteella . Rahoitusvelat Alkuperäinen arvostaminen Keskisuomalainen-konsernilla rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Keskisuomalainen-konsernilla rahoitusveloista jaksotettuun hankintamenoon kirjataan tyypilli- sesti ostovelat ja pankkilainat. Näitä eriä on tarkoitus pitää eräpäivään asti . Suojauslaskenta Konsernin koronvaihtosopimuksia ei käsitellä IFRS 9:n mukaisesti suojaavana. Voitot ja tappiot, jot- ka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin. Johdannaissopimusten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 24. 95 Varaukset Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasi- allinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Työsuhde-etuudet Konsernilla on maksu- ja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin teh- dyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisten elä- kejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuus- oikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona valtion velkasitoumusten korkoa, joka vas- taa olennaisilta osin laskettavan eläkevelvoitteen maturiteettia. IFRS-standardeihin siirtymispäivänä 1.1.2004 kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on kirjattu avaavaan omaan pääomaan IFRS 1 –standardin salliman helpotuksen mukaisesti. Osingot Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottama osinko kirjataan velaksi, kun yhtiökokous on päättänyt osingon määrän. Vuokrasopimukset IFRS 16 Vuokrasopimukset Uusi IFRS 16 sisältää kaikille vuokrasopimukselle yhdenmukaisen arvostus- ja kirjaamismenettelyn. Aiemmin Keskisuomalainen-konserni on kirjannut aineellisiin hyödykkeisiin ja korollisiin velkoihin vain rahoitusleasing sopimukset. IFRS 16 -standardin mukaisesti 1.1.2019 alkaen konserni on kirjannut varoja, jotka kuvaavat sen oikeutta käyttää vuokrattuja omaisuuseriä vuokrakauden aikana (käyttöoikeusomaisuuserä) ja vel- koja vastaisten vuokrien suorittamisesta (leasingvelka). Käyttöoikeusomaisuuserästä kirjataan pois- to ja leasingvelasta korko, mitkä korvaavat tuloslaskelman vuokrakulun. Konserni ei erottele vuokrasopimuksistaan palvelukomponentteja niiden epäolennaisuuden vuoksi. Maa-alueiden ryhmään kirjatut käyttöoikeusomaisuuserät koostuvat digitaalisen ulkomainonnan sijoittelua varten vuokratuista maa-alueista. Rakennusten ryhmään kirjatut käyttöoikeusomaisuu- serät koostuvat lähinnä operatiivisessa käytössä olevista toimistotiloista ja kiinteistöistä. Koneiden ja kaluston ryhmään kirjatut erät koostuvat autoista ja it-laitteista. Lyhytaikaisiksi vuokrasopimuk- siksi katsotaan sopimukset, joiden vuokra-aika on enintään 12 kuukautta. Pääsääntöisesti kaikki lyhytaikaisten ja vähäarvoisten omaisuuserien vuokrasopimukset on kirjattu taseeseen. Taseen käyttöoikeusomaisuuserät on arvostettu leasingvelkaa vastaavaan määrään oikaistuna mahdollisten ennakkoon maksettujen vuokrien määrällä. Käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan sen vuokrakauden aikana. Leasingvelka on arvostettu jäljellä olevien vuokramaksujen suuruiseksi käyt- täen diskonttokorkona 1,5 %:n lisäluoton korkoa. Vuodesta 2023 alkaen tehdyissä sopimuksissa on käytetty diskonttokorkona 4,0 %:n korkoa. Konsernin kaikissa sopimuksissa on käytetty samaa dis- konttokorkoa, koska konsernissa ei ole erilaisia yrityskohtaisia, maantieteellisiä tai valuuttariskejä. Käyttöoikeusomaisuuserät Konserni kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän vuokrakauden alkaessa. Käyttöoikeusomaisuuserät ar- vostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon oikaistuna mahdollisella leasingvelan uudelleenarvostuksella. Käyttöoikeusomaisuuserän hankintameno koos- tuu kirjatun leasingvelan määrästä, välittömistä alkuvaiheen kustannuksista ja ennen vuokrakauden alkamista tai sen jälkeen suoritetuista maksuista sekä näistä vähennettävistä mahdollisista vuokra- kannustimista. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistoina vuokrakauden aikana tai tätä lyhyemmän omaisuuserän taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Leasingvelat Konserni kirjaa vuokrakauden alkaessa leasingvelan, joka on määrältään vuokrakauden aikana mak- settavien vuokrien nykyarvo. Konserni sisällyttää vuokrakauteen toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten osalta vuokrasopimuksen irtisanomisajan vuokran. Vuokratut tilat ovat pääosin tavanomaisessa toimistokäytössä ja toisiin tiloihin siirtyminen on mahdollista irtisanomisajan puit- teissa. Vuokramaksut sisältävät kiinteät maksut, indeksistä johtuvat muutokset sekä mahdolliset jäännösarvotakuut. Tulevien vuokrien nykyarvoa laskettaessa konserni käyttää lisäluoton korkoa. Vuokrakauden alun jälkeen leasingvelan määrä kasvaa johtuen koron kertymisestä ja pienenee vuokrien maksun myötä. Leasingvelka arvostetaan uudelleen, mikäli vuokrakaudessa, vuokrien määrässä, arviossa osto-opti- on käytössä tai arviossa jäännösarvotakuiden maksujen määrässä tapahtuu muutoksia. Johdon harkintaa tarvitaan toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten keston arviointiin, osto-optioiden käytön arvioimiseen ja leasingmaksujen nykyarvon laskemisessa käytettävän lisä- luoton koron määrittämisessä. Käyttöoikeusomaisuuserät on eritelty liitetietojen kohdassa 18 ja velkojen maturiteetti liitetieto- jen kohdassa 31. 96 Konserni vuokralleantajana Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirty- neet olennaisilta osilta vuokralle ottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja kirjataan tasee- seen saamisena. Saaminen kirjataan nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksen rahoitustuotto mää- ritetään siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa. Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksella vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät aineellisiin käyttö- omaisuushyödykkeisiin tai sijoituskiinteistöihin taseessa. Konsernilla ei ole vuokralle antajana vuokrasopimuksia, jotka luokitellaan rahoitusleasingsopi- muksiksi. Segmenttiraportoinnin perusteet Toimintasegmentit koostuvat liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus ovat erilaiset kuin muissa liiketoiminnoissa. Keskisuomalaisen raportoitavat segmen- tit ovat kustannustoiminta sekä tuotanto- ja logistiikkapalvelut. Keskisuomalainen-konsernilla on toimintaa vain Suomessa. Tämän vuoksi ei esitetä maantieteel- lisiä alueita koskevia konsernitason tietoja. Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lop- putulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemyk- seen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla. Konsernissa ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjan- pitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, ovat seuraavat: Työsuhde-etuudet Konsernilla on erilaisia etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Työsuhde-etuuksiin kuuluvien kulujen ja vel- kojen laskennassa käytetään useita tilastollisia ja muita vakuutusmatemaattisia tekijöitä kuten dis- konttokorko, eläkejärjestelyjen varojen odotettu tuotto, arvioidut tulevat palkkatason muutokset ja lähtövaihtuvuus. Käytetyt tilastolliset tekijät voivat poiketa huomattavasti toteutuneesta kehityk- sestä johtuen mm. muuttuneesta yleisestä taloudellisesta tilanteesta ja henkilökunnan palvelusajan pituudesta. Arvonalentumistestaus Konsernissa testataan vuosittain liikearvot mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Nämä laskelmat edellyttävät arvioiden käyt- tämistä. Rahavirtaa tuottavan yksikön kassavirtoja ennustettaessa käytetään arvioita EBITDA:sta, tulevien vuosien korvausinvestoinneista, pitkän ajan kasvukertoimesta ja diskonttokorosta. Johto on ottanut arvioinneissaan huomioon covid-19 pandemian hiipumisen, Venäjän ja Ukrainan vä- lisen sodan sekä kohonneen kustannusinflaation vaikutukset tulevaisuuden kassavirtojen ennusteisiin. Herkkyysanalyysin kannalta merkittävimmät arvonalentumistestaukseen vaikuttavat tekijät ovat dis- konttokorko sekä rahavirtaa tuottavan yksikön EBITDA. Näiden tekijöiden olennainen muutos voi ai- heuttaa liikearvojen alaskirjausta. Herkkyysanalyysia on kuvattu tarkemmin liitetietojen kohdassa 15. Laskennalliset verosaamiset Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuu- dessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Merkittävimmät laskennalliset verosaamiset on kirjattu etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, yhti- öiden hyllypoistoista, vahvistetuista tappioista ja muiden rahoitusvarojen arvostamisesta käypään arvoon. Kirjatun laskennallisen verosaamisen määrä perustuu johdon arvioon kunkin yhtiökohtai- sen verosaamisen hyödynnettävyydestä tulevaisuudessa. Laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu konsernissa osakeyhtiötasolla. 97 Tuotanto- ja logistiikkapalvelut Tuotanto- ja logistiikkapalveluihin kuuluva painotoiminta käsittää kolme lehtipainoa, jotka sijaitsevat Tuusulassa, Kouvolassa ja Varkaudessa. Yhtiön on päättänyt sulkea Tuusulan sanomalehtiapainon vaiheittain alkuvuoden 2025 aikana. Vuoden 2024 lopussa aloitettiin sanomalehtipainolaitoksen käynnistämiseen tähtäävä projeki Lahdessa. Lehtisepät Oy myi Lahdessa sijaitsevan arkkipainolii- ketoiminnan 31.1.2024 PunaMusta Oy:lle. Tuotanto- ja logistiikkapalveluihin kuuluva Mediasepät Oy tuottaa konsernin lehdille sivun- ja il- moitusvalmistuksen. Suomen Suoramainonta Oy on Suomen suurin osoitteettomien painotuotteiden jakelija. 2. Segmentti-informaatio Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen segmenttijaon mukaisesti. Toiminta- segmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen ra- portointiin. Keskisuomalainen-konserni toimii vain Suomessa. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan. Varoja ja velkoja ei kohdisteta segmenteille, koska konsernin hallitus ja johtoryhmä ei seuraa ta- setta tällä tasolla. Segmenttien voiton tai tappion määrittämisperusteissa ei ole tehty muutoksia. Yhdenkään ulkoisen asiakkaan tuotot eivät ole yli 10 % konsernin kokonaistuotoista. Konsernin toimintasegmentit ovat: Kustannustoiminta Keskisuomalainen-konserni kustantaa 17 viisi - seitsenpäivästä lehteä, 39 paikallislehteä sekä 21 kaupunkilehteä. Viisi - seistenpäiväisiä lehtiä ovat Keskisuomalainen, Savon Sanomat, Uusimaa, Keski-Uusimaa, Aamuposti, Etelä-Suomen Sanomat, Länsi-Savo, Kymen Sanomat, Kouvolan Sano- mat, Etelä-Saimaa, Hämeen Sanomat, Forssan Lehti, Iisalmen Sanomat, Itä-Savo, Itä-Häme ja Län- si-Uusimaa sekä 1.4. 2024 ostettu Karjalainen. Paikallislehtiä ovat Keski-Suomen alueella ilmestyvät Hankasalmen Sanomat, Laukaa-Konneve- si, Viitasaaren Seutu, Viispiikkinen, Sampo ja Sisä-Suomen Lehti. Savon alueella paikallislehdistä ilmestyvät Ylä-Savoon sijoittuvat Pielavesi-Keitele, Matti ja Liisa, Miilu sekä Itä-Savossa ilmestyvä Heinäveden Lehti. Kuopion lähistöllä ilmestyvät Uutis-Jousi, Pitäjäläinen, Koillis-Savo, Paikallislehti Sisä-Savo, Soisalon Seutu, Pieksämäen Lehti ja Joroisten Lehti. Warkauden lehti ilmestyy Etelä-Sa- vossa. Päijät-Hämeessä ilmestyy Keski-Häme. Etelä-Suomen alueella ilmestyvät Sipoon Sanomat, Loviisan Sanomat ja Lopen Lehti. Kaakon alueella ilmestyvät Puruvesi, Keskilaakso, Pitäjänuutiset, Länsi-Saimaan Sanomat, Kangasniemen Kunnallislehti, Juvan Lehti, Kaakonkulma, Luumäen Lehti ja Joutseno. Uutisvuoksi on ilmestynyt 5 päivänä viikossa, joista yksi ilmaisjakeluna. Pohjois-Karjalan alueella ilmestyy Lieksan Lehti, Outokummun Seutu, Parikkala-Rautjärven Sanomat, Pielisjokiseutu, Pogostan Sanomat ja Ylä-Karjala. Paikallislehdet ilmestyvät 1-3 kertaa viikossa. Konsernin kustantamat kaupunkilehdet ovat Jyväskylässä ilmestyvä Suur-Jyväskylän Lehti ja Ää- nekosken seudulla Pikkukaupunkilainen. Kuopiossa ilmestyy Viikkosavo, Iisalmen seudulla Töllötin ja Mikkelissä Mikkelin Kaupunkilehti. Savon alueella ilmestyy lisäksi Sinun Savo. Etelä-Suomen Me- dian alueilla ilmestyvät Mäntsälän Uutiset, Nurmijärven Uutiset, Vihdin Uutiset, Helsingin Uutiset, Länsiväylä, Vantaan Sanomat, Tamperelainen, Karkkilalainen, Pyhtäänlehti ja Selkovantaalainen. Lah- den seudulla ilmestyvät Uusi Lahti sekä Seutuneloset lehtiperheeseen kuuluvat Orimattilan aluelehti, Nastola-lehti, Hollolan Sanomat ja Päijät-Häme. Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset ilmestyy Hämeenlin- nassa. Joensuussa ilmestyy Karjalan Heili. Kaupunkilehdet ilmestyvät 1 - 2 kertaa viikossa. 98 Toimintasegmentti 2024 (1000 eur) Kustannus- Tuotanto- ja Eliminoinnit Kohdista- Konserni toiminta logistiikkapalvelut mattomat yhteensä TULOSLASKELMATIEDOT Ulkoinen liikevaihto 160 653 30 558 11 446 202 657 Sisäinen liikevaihto 1 245 28 770 −56 185 26 171 0 Liikevaihto 161 897 59 328 −56 185 37 616 202 657 Segmentin liikevoitto 2 824 −927 −1 055 −7 004 −6 163 Liikevoitto 2 824 −927 −1 055 −7 004 −6 163 Operatiiviseen vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttavat erät 8 208 389 169 8 766 Operatiivinen oikaistu liikevoitto 11 031 −538 −1 055 −6 835 2 603 Rahoitustuotot ja -kulut −1 484 −1 484 Osuus osakkuusyhtiöiden 169 169 tuloksista Tuloverot 1 301 1 301 Tilikauden tulos 2 824 −927 −1 055 −7 018 −6 177 MUUT TIEDOT Liikevaihto, tavarat 94 633 7 857 399 102 889 Liikevaihto, palvelut 66 020 22 701 11 046 99 767 Investoinnit 1 543 2 972 9 948 14 463 Poistot −2 478 −2 277 −6 925 −11 681 Arvonalentuminen −7 738 −15 6 −305 −8 199 Toimintasegmentti 2023 (1000 eur) Kustannus- Tuotanto- ja Eliminoinnit Kohdista- Konserni toiminta logistiikkapalvelut mattomat yhteensä TULOSLASKELMATIEDOT Ulkoinen liikevaihto 160 234 37 900 10 461 208 595 Sisäinen liikevaihto 1 074 33 111 −60 567 26 382 0 Liikevaihto 161 308 71 011 −60 567 36 843 208 595 Segmentin liikevoitto 2 210 −9 283 −1 356 −5 342 −13 771 Liikevoitto 2 210 −9 283 −1 356 −5 342 −13 771 Operatiiviseen vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttavat erät 7 146 5 575 130 12 852 Operatiivinen oikaistu liikevoitto 9 356 −3 707 −1 356 −5 211 −919 Rahoitustuotot ja -kulut 300 300 Osuus osakkuusyhtiöiden −11 −11 tuloksista Tuloverot 320 320 Tilikauden tulos 2 210 −9 283 −1 356 −4 733 −13 162 MUUT TIEDOT Liikevaihto, tavarat 87 952 12 641 359 100 952 Liikevaihto, palvelut 72 282 25 260 10 102 107 644 Investoinnit 207 1 830 2 748 4 784 Poistot −2 405 −3 022 −6 663 −12 090 Arvonalentuminen −7 610 −5 103 −12 713 99 Liikevaihdon jakautuminen tuotteisiin ja palveluihin (1000 eur) 1.1.-31.12.2024 1.1.-31.12.2023 Kustannustoiminta Ilmoitustuotot 62 452 68 936 Tilaustuotot 94 396 87 842 Paino- ja jakelutuotot 1 060 904 Sijoituskiinteistöjen vuokratuotot 12 11 Muut tuotot 2 732 2 541 Kustannustoiminta yhteensä 160 653 160 234 Tuotanto- ja logistiikkapalvelut Paino- ja jakelutuotot 27 529 34 525 Muut tuotot 3 029 3 376 Tuotanto- ja logistiikkapalvelut yhteensä 30 558 37 900 Kohdistamaton Ilmoitustuotot 6 340 5 378 Sijoituskiinteistöjen vuokratuotot 167 101 Muut tuotot 4 938 4 982 Kohdistamaton yhteensä 11 446 10 461 Tuloslaskelman liikevaihto 202 657 208 595 100 3. Hankitut liiketoiminnot Hankitut liiketoiminnot 2024 Keskisuomalainen Oyj:n osti 31.1.2024 allekirjoitetulla kaupalla PunaMusta Media -konsernin media- liiketoiminnan. PunaMusta Media -konsernin medialiiketoimintaan kuuluivat PunaMusta Media Oyj:n tytäryhtiöiden Sanomalehti Karjalainen Oy:n, PunaMusta Paikallismediat Oy:n ja Karelia Viestintä Oy:n koko osakekannat. PunaMusta Median medialiiketoiminta ostettiin, koska se erinomaisesti täy- dentää konsernin sanomalehtitarjontaa ja tuo synergiahyötyjä kustannustoimintaamme. Kaupan täy- täntöönpano oli ehdollinen Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksynnälle, kauppa toteutettiin 1.4.2024 Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksynnän jälkeen. Osakkeiden kauppahinta oli 11,8 Me, joka on mak- settu rahana. Katsauskauden tulokseen sisältyy hankitun yhtiön liikevaihtoa 11,6 Me. Hankitut yhtiöt on integroitu osaksi konsernin kustannustoimintaa ja yhtiöt sulautuivat Savo-Karjalan Media Oy:hyn 30.9.2024. Hankinnasta syntyi 7,9 Me liikearvo, joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Liikear- von syntymiseen vaikuttivat hankinnasta odotettavissa olevat synergiahyödyt. Hankinnasta syntyneet transaktiokulut 0,3 Me on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. Kun huomioidaan kulut, hankinnalla ei ole olennaista merkitystä katsauskauden tulokseen. Keskisuomalainen Oyj solmi kaupan yhteydessä PunaMusta Media Oyj:n kanssa kolmen vuoden sanomalehtipainamisen alihankintasopimuksen sekä yhdeksän kuukauden sivunvalmistusalihankin- tasopimuksen. Alihankintasopimusten arvo ilman indeksikorotuksia on enintään noin 5,5 Me. Hankitut liiketoiminnot 2023 Vuonna 2023 toteutettiin kaksi liiketoimintakauppaa. Keskisuomalainen Oyj:n tytäryhtiö Savon Media osti 31.3.2023 kaupunkilehti Sinun Savo liiketoiminnan. Sinun Savo ilmestyy keskiviikkoisin Varkaudessa, Pieksämäellä, Leppävirralla ja Joroisilla. Keskisuomalainen Oyj:n tytäryhtiö Etelä-Suomen Media osti 31.12.2023 Uudellamaalla Karkkilas- sa ilmestyvän kaupunkilehti Karkkilalaisen liiketoiminnan. Karkkilalainen ilmestyy kerran viikossa keskiviikkoisin. Liiketoimintojen kauppasummat olivat yhteensä 80 tuhatta euroa ja ne maksettiin rahana. Kaup- pasummat on kirjattu liikearvoksi. Hankinnat on integroitu osaksi alueiden liiketoimintaa eikä niillä ole olennaista vaikutusta tilikauden tulokseen. Hankinnoista ei ole syntynyt merkittäviä transak- tiokuluja. Hankitun nettovarallisuuden erittely yhdistämisessä kirjatut käyvät arvot 1000 eur) 2024 ( Aineettomat hyödykkeet 3 040 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 380 Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat 28 Lyhytaikaiset myynti- ja muut saamiset 1 298 Rahavarat 5 588 Varat yhteensä 10 335 Laskennallinen verovelka 557 Pitkäaikaiset velat 0 Ostovelat ja muut velat 5 800 Velat yhteensä 6 357 Nettovarat 3 979 Hankintamenot yhteensä 11 841 Liikearvo 7 862 Rahana maksettu kauppahinta 11 841 Hankitun tytäryrityksen rahavarat 5 588 Rahavirtavaikutus 6 253 Hankinnan rahavirtavaikutus esitetään rahavirtalaskelman investointien rahavirrassa rivillä Tytäryhtiön hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla. 101 4. Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto ja käyttökate Tunnusluvut operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto ja käyttökate kuvaavat Keskisuomalai- nen-konsernin operatiivisen toiminnan tasoa. Tunnusluku auttaa vertailemaan konsernin operatii- visen toiminnan kannattavuutta eri vuosilta niin, että liikevoitosta ja käyttökatteesta eliminoidaan operatiiviseen liiketoimintaan kuulumattomat erät. Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto ja käyttökate lasketaan oikaisemalla liikevoittoa ta- vanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomilla tapahtumilla ja osuudesta osakkuusyhtiöiden tulok- sista. Tällaisiksi eriksi luokitellaan seuraavat erät: • Kiinteistöjen myyntivoitot ja -tappiot, myyntiin liittyvät kertakulut ja kiinteistöjen kehityskustannukset • Liiketoimintojen myynneistä syntyneet myyntivoitot ja -tappiot sekä niihin liittyvät kertakulut • Liiketoimintojen hankinnoista syntyneet kertakulut • Yritys- ja liiketoimintarakenteen muutoksiin liittyvät kertakulut • Arvonalentumiset • Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista, josta yllämainitut erät oikaistu Myyntivoitot on esitetty tuloslaskelman liiketoiminnan muissa tuotoissa. Myyntitappiot, liiketoi- mintojen hankinnasta ja myynnistä aiheutuneet kertakulut sekä kiinteistöjen kehityskulut esitetään liiketoiminnan muissa kuluissa. Arvonalentumiset esitetään omalla rivillään tai arvonalentuminen voidaan kohdistaa myyntivoittoa vastaan. Rakennejärjestelyistä syntyviä kuluja voidaan esittää työsuhde-etuuksista aiheutuneissa ja liiketoiminnan muissa kuluissa. Osuus osakkuusyhtiöiden tu- loksista on esitetty omalla rivillään. Vuoden 2024 merkittävimmät operatiiviseen liikevoittoon vaikuttavat erät ovat Etelä-Suomen Mediaan kohdistuvan liikearvon arvonalentuminen, Tuusulan painon sekä Sanomalehti Karjalainen Oy:n, PK paikallismediat Oy:n ja Karelia Vietinnän hankintaan liittyvät kertakulut. Vuoden 2023 merkittävimmät operatiiviseen liikevoittoon vaikuttavat erät ovat Seinäjoen Sano- mien liiketoiminnan myyntivoitto ja Etelä-Suomen Median, Savon Median sekä rotaatiopaino liike- toimintaan kohdistuvien liikearvojen arvonalentuminen. Operatiiviseen vertailukelpoiseen liikevoittoon ja käyttökatteeseen vaikuttavat erät (1000 eur) 1.1.-31.12.2024 1.1.-31.12.2023 Liikevoitto −6 163 −13 771 Liiketoimintojen myynti −57 −464 Liiketoimintojen hankinta 470 Yritys- ja liiketoimintarakenteen kertakulut 293 472 Arvonalentumiset 7 891 12 713 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta 169 130 Operatiiviseen vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttavat erät yhteensä 8 766 12 852 Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto 2 603 −919 Poistot 11 989 12 090 Operatiivinen vertailukelpoinen käyttökate 14 592 11 172 102 5. Myyntituoton kirjaaminen suoritevelvoitteen täyttyessä (1000 eur) 1.1.-31.12.2024 1.1.-31.12.2023 Yhtenä ajankohtana tuloutettavat tavarat/palvelut 159 787 177 447 Ajan kuluessa tuloutettavat palvelut 42 870 31 148 Asiakassopimusten myyntituotot yhteensä 202 657 208 595 7. Liiketoiminnan muut kulut 1000 eur 1.1.-31.12.2024 1.1.-31.12.2023 Tilakulut −5 788 −5 837 Tietoliikenne-, konttori- ja ict-kulut −11 164 −9 823 Luovutustappiot käyttöomaisuudesta −10 −2 Sijoituskiinteistöjen hoitokulut −95 −69 Markkinointi- ja myyntikulut −6 428 −5 863 Muut kulut −11 938 −11 926 Liiketoiminnan muut kulut yhteensä −35 424 −33 520 Tilintarkastajien palkkiot 1000 eur 1.1.-31.12.2024 1.1.-31.12.2023 Tilintarkastusyhteisölle: Tilintarkastuspalkkiot −198 −186 Tilintarkastuslain 1 luvun 1 § mukaiset toimeksiannot - kestävyysraportoinnin varmentamisesta -25 - muista em. lainkohdan tarkoittamista -70 -32 toimeksiannoista Muut palvelut −11 −10 Yhteensä −305 −228 6. Liiketoiminnan muut tuotot 1000 eur 1.1.-31.12.2024 1.1.-31.12.2023 Muut tuotot 86 123 Liiketoimintojen myynti 57 464 Avustukset 158 102 Myyntivoitot käyttöomaisuudesta 84 49 Liiketoiminnan muut tuotot 384 737 103 8. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 1000 eur 1.1.-31.12.2024 1.1.-31.12.2023 Palkat ja palkkiot −79 221 −81 053 Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt −13 224 −13 207 Eläkekulut, etuuspohjaiset järjestelyt −67 −111 Muut henkilösivukulut −1 620 −2 496 Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut yhteensä −94 132 −96 867 Henkilöstö keskimäärin 2024 2023 Kustannustoiminta 775 739 Tuotanto- ja logistiikkapalvelut ) 319 374 Muut 239 278 Yhteensä 1 333 1 391 ) ei sisällä mainosjakajia, joita oli vuoden aikana keskimäärin 3430 (3225 vuonna 2023). 11. Rahoituskulut Tulosvaikutteisesti kirjatut erät 1000 eur 1.1.-31.12.2024 1.1.-31.12.2023 Korkokulut, jaksotettuun hankintamenoon −2 575 −1 970 arvostetuista rahoitusveloista Realisoitumattomat tappiot käypään arvoon −325 −299 arvostamisesta Luovutustappiot −511 −40 Muut rahoituskulut −574 −116 Rahoituskulut yhteensä −3 985 −2 425 Muut laajan tuloksen erät 2024 Käyvän arvon muutokset 1000 eur Ennen veroja Verovaikutus Verojen jälkeen Etuuspohjaisen nettovelan (tai omaisuuserän) uudelleen määrittämisestä johtuvat erät 197 −39 158 Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat 1 406 −290 1 115 Yhteensä 1 603 −330 1 273 2023 Käyvän arvon muutokset 1000 eur Ennen veroja Verovaikutus Verojen jälkeen Etuuspohjaisen nettovelan (tai omaisuuserän) uudelleen määrittämisestä johtuvat erät −52 10 −42 Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat −2 085 130 −1 955 Yhteensä −2 137 141 −1 996 9. Tutkimus- ja kehitysmenot Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehitysmenoja 1050 tuhatta euroa (1009 tuhatta euroa vuonna 2023). 10. Rahoitustuotot 1000 eur 1.1.-31.12.2024 1.1.-31.12.2023 Osinkotuotot sijoituksista 1 303 1 390 Luovutusvoitot 31 Muut korkotuotot, lainat ja muut saamiset 1 198 1 303 Rahoitustuotot yhteensä 2 500 2 724 104 12. Tuloverot 1000 eur 2024 2023 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero −168 −73 Edellisten tilikausien verot −46 −67 Laskennalliset verot 1 515 459 Yhteensä 1 301 320 Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma: Tulos ennen veroja −7 478 −13 481 Verot laskettuna kotimaan verokannalla −1 496 −2 696 Verovapaat tulot −665 −466 Vähennyskelvottomat kulut 123 381 Liikearvon arvonalentumiset 1 506 2 418 Aikaisempien tilikausien verot 46 67 Tappioista kirjaamaton vero 4 83 Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden −161 −168 käyttö Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta 34 −2 Myyntivoittoon kohdistetut vähennyskelvottomat kulut 11 93 Muut erät −703 −29 Verot tuloslaskelmassa −1 301 −320 13. Osakekohtainen tulos Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla . 2024 2023 Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (1000 eur) −6 210 −13 052 Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden 10 652 677 10 042 468 aikana Laimentamaton osakekohtainen tulos (eur/osake) −0,58 −1,3 0 Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Konsernilla ei ole laimentavia instrumentteja, jolloin laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake on sama kuin laimentamaton tulos. 105 14. Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo Aineettomat hyödykkeet 2024 Aineettomat Asiakkuudet ja 1000 eur oikeudet tavaramerkit Enn.maks. Yhteensä Hankintameno 1.1. 13 540 31 436 1 284 46 260 Liiketoimintojen yhdistäminen 821 2 736 23 3 580 Lisäykset 976 216 1 192 Vähennykset −2 937 −2 937 Siirrot erien välillä 1 307 −1 307 0 Hankintameno 31.12. 13 707 34 172 216 48 095 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. −9 341 −24 522 0 −33 864 Liiketoimintojen yhdistäminen −539 −539 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 2 722 2 722 Tilikauden poisto −1 429 −1 576 −3 005 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. −8 588 −26 098 0 −34 686 Kirjanpitoarvo 31.12.2024 5 119 8 074 216 13 409 Aineettomat hyödykkeet 2023 Aineettomat Asiakkuudet ja 1000 eur oikeudet tavaramerkit Enn.maks. Yhteensä Hankintameno 1.1. 12 374 31 436 1 737 45 547 Lisäykset 732 1 221 1 954 Vähennykset −1 211 −30 −1 241 Siirrot erien välillä 1 644 −1 644 0 Hankintameno 31.12. 13 540 31 436 1 284 46 260 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. −9 492 −22 873 0 −32 364 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 1 207 1 207 Arvonalentuminen −93 −93 Tilikauden poisto −963 −1 649 −2 613 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. −9 341 −24 522 0 −33 864 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 4 199 6 914 1 284 12 397 Liikearvot 1000 eur 2024 2023 Hankintameno 1.1. 88 003 87 910 Liiketoimintojen hankinta 7 862 93 Hankintameno 31.12. 95 865 88 003 Kertyneet arvonalentumiset 1.1. −33 286 −21 196 Arvonalentumiset −7 532 −12 090 Kertyneet arvonalentumiset 31.12. −40 817 −33 286 Kirjanpitoarvo 31.12. 55 048 54 718 106 15. Arvonalentumiset Arvonalentumisen arviointi tapahtuu pääosin rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla vastaten kon- sernin liiketoimintarakennetta ja johtamismallia. Keskisuomalainen -konsernin kustannustoiminnan liiketoimintarakennetta on kehitetty ja tiivistetty vuoden 2024 aikana ja viidestä alueyhtiöstä siir- ryttiin kolmen alueyhtiön malliin. Keski-Suomen Median liiketoimintaan kuuluu jatkossa myös Hä- meen Median liiketoiminta sekä Kaakon Viestinnän liiketoiminnasta Kymenlaakson alue. Loppuosa Kaakon Viestinnän liiketoiminnasta eli Etelä-Savo ja Etelä-Karjala kuuluvat Savo-Karjalan Median liiketoimintakokonaisuuteen. Keskisuomalaisen taloudellisessa seurannassa kustannustoimintaa johdetaan ja raportoidaan näiden kolmen alueellisen kustannusyhtiön kautta. Tämän mukaisesti kustannustoiminnan liikearvot on kohdistettu Savo-Karjalan Medialle, Keski-Suomen Medialle ja Etelä-Suomen Medialle. Rahavirtaa tuottavia yksiköitä, joille liikearvoa on kohdistettu, ovat jatkossa Savo-Karjalan Media, Keski-Suomen Media ja Rotaatiopainot sekä muut kustannustoiminnan tai kohdistamattoman liike toiminnan yksiköt. Savo-Karjalan Media, Etelä-Suomen Media, Keski-Suomen Media, Hämeen Media ja Kaakon Vies- tintä kuuluvat kustannustoiminnan toimintasegmenttiin. Laskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat toteutuneisiin liikevoittoihin ja seuraavien viiden vuoden ennusteisiin, jotka johto on hyväksynyt. Tulevien vuosien kassavirtojen kehitystä arvioitaessa johto on ottanut arvioinneissaan huomioon covid-19 pandemian hiipumisen, Venäjän ja Ukrainan välisen sodan ja kohonneen kustan- nusinflaation vaikutukset tulevaisuuden kassavirtojen ennusteisiin. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen. Kustannustoiminnan dis- konttokorkona on käytetty 9,26 %:a (10,62 %), joka perustuu pääoman tuottovaatimukseen (WACC) riskikertoimen ollessa 2,9 (3,1). Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on laskettu jäännösarvomenetelmällä. Jäännösarvoa määritettäessä on kasvuprosenttina käytetty 0 %:a (0 %). Rotaatiopaino kuuluu tuotanto- ja logistiikkapalvelut -segmenttiin. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on laskettu käyttöarvoon perustuen. Perusteena ovat toteutuneet liikevoitot ja johdon kymmenen vuoden ennusteet, jonka ajan nykyisen konekannan arvioidaan ai- nakin toimivan. Tämän ajanjakson jälkeen rotaatiopainotoiminnan jäännösarvo on määritetty käyt- töomaisuuden arvioidun myyntihinnan perusteella. Tuotanto- ja logistiikkapalveluissa diskontto- korkona on käytetty 11,45 %:a (12,23 %), joka perustuu pääoman tuottovaatimukseen (WACC) riskikertoimen ollessa 2,9 (3,1). Rahavirtaennusteissa on otettu huomioon vain korvausinvestoinnit. Uusinvestoinnit otetaan mukaan laskelmiin vasta kun niihin on sitouduttu. Vuonna 2024 kirjattiin arvonalentumisena koko jäljellä oleva Etelä-Suomen Mediaan kohdistettu liikearvo 7 532 tuhatta euroa. Etelä-Suomen Media kuuluu kustannustoiminnan segmenttiin. Olen- naisin syy arvonalentumiseen kustannustoiminnassa on tiukentunut markkinatilanne sanoma- ja kaupunkilehtien liiketoiminnassa sekä voimakkaan kustannusinflaation vaikutukset, jotka näkyvät erityisesti painohinnoissa sekä kaupunkilehtien jakelussa. Etelä-Suomen Mediassa on merkittävästi muita kustannusyhtiötämme enemmän ilmaisjakeluna jaettavaa kaupunkilehti liiketoimintaa, joka mainosrahoitteisena tuotteena on altistunut tilattavia lehtiä voimakkaammin markkinatilanteen hei- kentymiselle ja jakelukustannusten nousulle. Vuonna 2023 kirjattiin arvonalentumisena Etelä-Suomen Mediaan kohdistetusta liikearvosta 3 210 tuhatta euroa, Savo-Karjalan Mediaan kohdistetusta liikearvosta 4 400 tuhatta euroa ja ro- taatiopainotoimintaan kohdistetusta liikearvosta 4 480 tuhatta euroa. Yhteensä liikearvojen arvon- alentumista kirjattiin 12 090 tuhatta euroa. Merkittävin osuus liikearvosta on kohdistettu seuraaville yksiköille: 1000 eur 2024 2023 Savo-Karjalan Media 40 625 27 206 Keski-Suomen Media 10 416 Etelä-Suomen Media - 7 532 Kaakon Viestintä - 8 549 Hämeen Media - 6 445 Rotaatiopainot 2 481 2 481 Yhteensä 53 522 52 213 Muut rahavirtaa tuottavat yksiköt ja niiden ryhmä 1 526 2 505 Liikearvot yhteensä 55 048 54 718 107 Rahavirtaa tuottavan yksikön kassavirtoja ennustettaessa on oletuksena käytetty seuraavia tekijöitä: Liikevaihto ja EBITDA Liikevaihto ja EBITDA (liikevoitto ennen poistoja) ennusteet perustuvat historialliseen kokemukseen ja viiden vuoden ennusteisiin, jotka johto ja hallitus on hyväksynyt. Liikevaihdon ja EBITDA:n tuleva viiden vuoden ennusteet perustuvat useissa yksiköissä pieneen laskuun. Investoinnit Kustannustoiminnan investointien kassavirta perustuu historialliseen kokemukseen ja viiden vuo- den ennustettuihin investointeihin. Rotaatiopainotoiminnan investoinnit ovat korvausinvestointeja eikä nykyiset kassavirrat edellytä merkittäviä investointeja. Pitkän ajan kasvukerroin Pitkän ajan nettokassavirran kasvukertoimena ennustejakson jälkeisiä jäännösarvoja määritettäes- sä on käytetty kustannustoiminnassa 0 %:a (2023 0 %:a). Rotaatiopainotoiminnan jäännösarvo on määritetty käyttöomaisuuden arvioidun myyntihinnan perusteella. Diskonttauskorko Kustannustoiminnassa diskonttauskorkona (korkokanta ennen veroja) käytetään 9,26 % (10,62 %) ja tuotanto- ja logistiikkapalveluissa 11,45 % (12,23 %). Diskonttokorko määritettiin perustuen keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pää- oman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin liittyvät erityiset riskit. Tuottovaati- musta määritettäessä riskittömänä korkona on käytetty Suomen valtion 10 vuoden obligaatiolainan korkoa. Toimialaverrokkeihin perustuva omavaraisuusaste on noin 65 % ja yhtiökohtainen riskilisä on 2,9 %. Muita laskentakomponetteja ovat markkinariskipreemio, toimialaverrokkeihin perustuva oman pääoman betakerroin sekä vieraan pääoman kustannus. Herkkyysanalyysi Herkkyysanalyysin kannalta merkittävimmät arvonalentumistestaukseen vaikuttavat tekijät ovat pitkän tähtäimen kasvukerroin (kustannustoiminta 0 % sekä tuotanto- ja logistiikkapalvelut 0 %), rahavirtaa tuottavan yksikön EBITDA sekä diskonttauskorko. Mikäli kustannustoiminnan liikevaih- to laskisi 1 % vuosittain 5 vuoden ennustejaksolla, ei liikearvoista tulisi enempää arvonalentumista kuin tilinpäätökseen kirjattiin. Mikäli vuosittainen käyttökate laskisi -10 %, tulisi rotaatiopainotoi- minnasta 213 tuhatta euroa liikearvon arvonalentumista. Mikäli rotaatiopainotoiminnan liikevaihto ja kustannukset laskisi 1,0 % ennusteisiin verrattuna, rotaatiopainotoimintaan kohdistuvasta liikearvosta ei tulisi arvonalentumista. Mikäli diskonttauskorko nousisi 1 %, arvonalentumista ei tulisi. 16. Sijoituskiinteistöt 1000 eur 2024 2023 Hankintameno 1.1. 1 152 937 Lisäykset 12 Siirrot erien välillä 137 215 Hankintameno 31.12. 1 301 1 152 Kertyneet poistot 1.1. −487 −414 Siirtojen kertyneet poistot 0 −26 Tilikauden poisto −66 −46 Kertyneet poistot 31.12. −553 −487 Kirjanpitoarvo 31.12. 748 666 Sijoituskiinteistöt ovat liikehuoneistoja tai asuntoja, jotka on vuokrattu konsernin ulkopuolelle. Käypää arvoa ei ole voitu luotettavasti määrittää . 108 17. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 2024 1000 eur Maa- ja vesialueet Rakennukset ja Koneet ja kalusto Muut aineelliset Enn.maks. ja kesk.eräis. Yhteensä rakennelmat hyödykkeet hankinnat Hankintameno 1.1. 4 916 79 199 73 316 1 219 1 724 160 375 Liiketoimintojen yhdistäminen 285 285 Lisäykset 130 1 110 3 813 2 167 7 220 Vähennykset −247 −8 079 −8 326 Siirrot erien välillä - 125 1 510 −1 635 0 Hankintameno 31.12. 5 046 80 188 70 845 1 219 2 256 159 554 Kertyneet poistot 1.1. 0 −66 126 −67 794 0 0 −133 920 Liiketoimintojen yhdistäminen −18 4 −18 4 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 247 7 231 7 478 Tilikauden poisto −1 916 −2 167 −4 083 Kertyneet poistot 31.12. 0 −67 796 −62 914 0 0 −130 709 Kirjanpitoarvo 31.12.2024 5 046 12 392 7 931 1 219 2 256 28 845 Aineelliset hyödykkeet 2023 1000 eur Maa- ja vesialueet Rakennukset ja Koneet ja kalusto Muut aineelliset Enn.maks. ja kesk.eräis. Yhteensä rakennelmat hyödykkeet hankinnat Hankintameno 1.1. 4 774 78 792 78 113 1 219 827 163 725 Lisäykset 145 364 721 1 603 2 834 Vähennykset −23 4 −5 888 −12 −6 134 Siirrot erien välillä −3 277 370 −695 −50 Hankintameno 31.12. 4 916 79 199 73 316 1 219 1 724 160 375 Kertyneet poistot 1.1. 0 −64 280 −70 039 0 0 −134 319 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 260 5 889 6 150 Arvonalentuminen −42 −488 −530 Tilikauden poisto −2 065 −3 156 −5 221 Kertyneet poistot 31.12. 0 −66 126 −67 794 0 0 −133 920 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 4 916 13 073 5 522 1 219 1 724 26 455 109 18. Käyttöoikeusomaisuuserät Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti: Käyttöoikeusomaisuuserät 2024 1000 eur Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Yhteensä Hankintameno 1.1. 16 799 9 979 26 778 Lisäykset 12 936 3 074 1 751 17 761 Vähennykset −10 9 −61 −170 Hankintameno 31.12. 12 936 19 765 11 669 44 369 Kertyneet poistot 1.1. 0 −14 023 −7 662 −21 685 Tilikauden poisto −505 −2 732 −1 288 −4 526 Kertyneet poistot 31.12. −505 −16 755 −8 950 −26 210 Kirjanpitoarvo 31.12. 12 431 3 010 2 718 18 159 Käyttöoikeusomaisuuserät 2023 1000 eur Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Yhteensä Hankintameno 1.1. 14 527 8 800 23 327 Lisäykset 2 356 1 278 3 634 Vähennykset −83 −99 −18 3 Hankintameno 31.12. 16 799 9 979 26 778 Kertyneet poistot 1.1. −11 156 −6 319 −17 475 Tilikauden poisto −2 866 −1 343 −4 210 Kertyneet poistot 31.12. −14 023 −7 662 −21 685 Kirjanpitoarvo 31.12. 2 777 2 317 5 093 110 Leasingsopimuksiin liittyvien käyttöomaisuuserien, leasingvelkojen, laskennallisten verojen, poiston sekä korkokulun määrät Kohdistamaton segmentti 1000 eur 31.12.2024 31.12.2023 Käyttöoikeusomaisuuserät 18 159 5 093 Laskennallinen verosaaminen 3 782 1 029 Vuokrasopimusvelka, pitkäaikainen 16 104 2 448 Vuokrasopimusvelka, lyhytaikainen 2 806 2 699 Laskennallinen verovelka 3 632 1 019 Vuokrasopimusvelkojen maturiteettijakautuma on esitetty liitetietojen kohdassa 31. Vuokrasopimusvelkojen maksut on esitetty liitetietojen kohdassa 29. 1.1.-31.12.2024 1.1.-31.12.2024 1.1.-31.12.2024 1000 eur Vuokrakulun peruutus Poistot Korkokulu Kustannustoiminta 1 957 −1 930 Tuotanto- ja logistiikkapalvelut 1 267 −1 238 Kohdistamaton 984 −1 357 −399 Yhteensä 4 209 −4 526 −399 1.1.-31.12.2023 1.1.-31.12.2023 1.1.-31.12.2023 1000 eur Vuokrakulun peruutus Poistot Korkokulu Kustannustoiminta 1 922 −1 879 Tuotanto- ja logistiikkapalvelut 1 391 −1 377 Kohdistamaton 994 −953 −10 9 Yhteensä 4 308 −4 210 −10 9 111 Taloudellisen informaation yhteenveto olennaisista osakkuusyrityksistä Taulukossa mainittu konsernin olennainen osakkuusyritys on käsitelty konsernitilinpäätöksessä pääomaosuusmenetelmällä. Siitä esitettävä taloudellisen informaation yhteenveto perustuu osak- kuusyritysten IFRS-standardien mukaisesti laadittuihin tilinpäätöksiin. 19. Osuudet osakkuusyrityksissä (1000 eur) 2024 2023 Tilikauden alussa 3 981 4 414 Liiketoimintojen yhdistäminen 2 - Lisäykset 462 - Vähennykset −249 - Osuus kauden tuloksesta 169 −11 Tilikauden aikana saadut osingot −509 −423 Tilikauden lopussa 3 855 3 981 Konsernin kaikki osakkuusyhtiöt on kerrottu toimintakertomuksessa. Tiedot konsernin olennaisista osakkuusyrityksistä Konsernin olennaisin osakkuusyhtiö on Arena Partners Oy, jonka pääasiallinen toimiala on mobiilipalvelut ja kotipaikka Kuopio. Omistusosuus vuonna 2024 oli 45,20 %, vuonna 2023 41,21%. Konsernin osakkuusyhtiö Arena Partners Oy tuottaa mobiilipalveluja ja omistajayhtiöille sähköistä kauppapaikkaa Internetissä. Arena Partners Oy (1000 eur) 2024 2023 Lyhytaikaiset varat 3 843 4 152 Pitkäaikaiset varat 1 895 2 527 Lyhytaikaiset velat 1 092 1 939 Pitkäaikaiset velat 0 36 Liikevaihto 6 417 6 729 Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista 494 −62 Osakkuusyritysten taloudellisen informaation täsmäytys konsernin kirjaamaan tasearvoon: Osakkuusyrityksen nettovarat 4 646 4 705 Konsernin omistusosuus% 45,20% 41,21% Konsernin osuus nettovaroista 2 100 1 939 Muut oikaisut 25 Osakkuusyrityksen tasearvo konsernin taseessa 2 125 1 939 Ehdolliset velat Ehdollisia velkoja, jotka aiheutuvat konsernille sen antamista takauksista osakkuusyrityksien puolesta, ei 31.12.2024 eikä vertailuvuonna ole lainkaan Taloudellisen informaation yhteenveto muista kuin olennaisista osakkuusyrityksistä Taloudellisen informaation yhteenveto muista kuin olennaisista osakkuusyrityksistä (1000 eur) 2024 2023 Konsernin osuus tilikauden tuloksesta −17 15 Kirjanpitoarvo konsernin taseessa yhteensä 1 730 2 042 112 20. Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat Osakkeet ja osuudet, 1000 eur noteeratut noteeraamatt. Yhteensä Hankintameno 1.1.2024 17 599 1 761 19 360 Liiketoimintojen yhdistäminen 4 4 Lisäykset 113 113 Vähennykset −420 −420 Siirrot erien välillä −137 −137 Käypään arvoon arvostaminen 1 085 142 1 227 Kirjanpitoarvo 31.12.2024 18 684 1 463 20 147 Osakkeet ja osuudet, 1000 eur noteeratut noteeraamatt. Yhteensä Hankintameno 1.1.2023 18 886 2 709 21 595 Lisäykset 61 61 Vähennykset −47 −47 Siirrot erien välillä −165 −165 Käypään arvoon arvostaminen −1 287 −798 −2 085 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 17 599 1 761 19 360 Muista pitkävaikutteisista rahoitusvaroista noteeratut (IFRS käyvän arvon hierarkiataso 1) ja noteeraamattomat (IFRS käyvän arvon hierarkiataso 3) osakkeet arvostetaan käypään arvoon. Noteeratuista osakkeista merkittävimmät ovat Alma Median osakkeiden käypä arvo 8 891 tuhatta euroa ja Ilkka Yhtymän osakkeiden käypä arvo 9 619 tuhatta euroa. Noteeraamattomien osakkeiden käypä arvo perustuu johdon näkemykseen. Johdon näkemyksessä on otettu huomioon mahdolliset listaamattomista osakkeista saatavat kauppatiedot. Rahoitusvelkojen käyvät arvot on esitetty kohdassa 29 . 21. Pitkäaikaiset saamiset (1000 eur) 2024 2023 Myyntisaaminen 20 35 Siirtosaaminen 746 875 Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä 171 171 Muut saamiset 151 151 Yhteensä 1 088 1 232 Muihin lainasaamisiin osakkuusyrityksiltä ei sisälly olennaista luottotappioriskiä tilinpäätöshetkellä. 113 22. Laskennalliset verosaamiset ja -velat Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2024 aikana: 1000 eur 1.1.2024 Kirjattu tuloslaskelmaan Kirjattu omaan pääomaan Ostetut liiketoiminnot 31.12.2024 Laskennalliset verosaamiset: Varaukset 0 44 44 Työsuhde-etuudet 342 −75 −39 227 Aineelliset hyödykkeet 1 684 60 −25 1 719 Vuokrasopimusvelka 1 029 2 753 3 782 Vahvistetut tappiot 52 841 892 Muiden sijoitusten arvostaminen käypään arvoon 204 −39 165 IFRS 9 myyntisaamisten arvostus 2 0 3 Laskennallisten verojen netotus −1 717 −2 613 −4 493 Yhteensä 1 596 1 010 −10 4 0 2 338 Laskennalliset verovelat: Kertyneet poistoerot 330 −99 9 241 Muiden sijoitusten arvostaminen käypään arvoon 618 226 843 Aineelliset hyödykkeet 329 −28 301 Käyttöoikeusomaisuuserät 1 019 2 613 3 632 Aineettomat hyödykkeet 1 383 −315 547 1 615 Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon 120 −65 55 Muut 1 1 Laskennallisten verojen netotus −1 717 −2 613 −4 493 Yhteensä 2 081 −505 226 557 2 195 Hyllypoistot ja tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista ovat 6091 tuhatta euroa (11 050 tuhatta euroa vuonna 2023). Olennaisin muutos edelliseen vuoteen verrattuna on Suomen Suora- mainonta Oy:n, Esa Digital Oy:n ja Neonmedia tappiot, joista on nyt osin kirjattu verosaamista. Muuttuneen markkinatilanteen takia on todennäköistä, että Suomen Suoramainonta Oy:n tappioita päästään hyödyntämään tulevina vuosina. Konsernin digitaalisen ulkomainonnan yhtiöissä Esa Digital Oy:ssä ja Neonmedia Oy:ssä arvio tappioiden hyödynnettävyyteen perustuu laajentuneeseen digimainostaulu verkostoon sekä huonosti kannattavien sopimusten päättymiseen. Verosaamisia ei ole kirjattu siltä osin, kuin todennäköisesti hyllypoistoja ja tappioita ei pystytä hyödyntämään. Tappiot vanhenevat vuosina 2025 - 2033. 114 Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2023 aikana: 1000 eur 1.1.2023 Kirjattu tuloslaskelmaan Kirjattu omaan pääomaan Ostetut liiketoiminnot 31.12.2023 Laskennalliset verosaamiset: Varaukset 20 −20 0 Työsuhde-etuudet 426 −94 10 342 Aineelliset hyödykkeet 1 683 1 1 684 Vuokrasopimusvelka 1 029 1 029 Vahvistetut tappiot 52 0 52 Muiden sijoitusten arvostaminen käypään arvoon 60 143 204 IFRS 9 myyntisaamisten arvostus 2 0 2 Laskennallisten verojen netotus −75 6 −1 019 −1 717 Yhteensä 1 487 −103 154 0 1 596 Laskennalliset verovelat: Kertyneet poistoerot 453 −123 330 Muiden sijoitusten arvostaminen käypään arvoon 604 13 618 Aineelliset hyödykkeet 379 −50 329 Käyttöoikeusomaisuuserät 1 019 1 019 Aineettomat hyödykkeet 1 713 −330 1 383 Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon 179 −60 120 Laskennallisten verojen netotus −75 6 −1 019 −1 717 Yhteensä 2 573 −562 13 0 2 081 23. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus koostuu aineista ja tarvikkeista. 115 24. Myyntisaamiset ja muut saamiset (lainat ja muut saamiset) 1000 eur 2024 2023 Myyntisaamiset 19 641 12 043 Myyntisaamiset osakkuusyrityksiltä 932 879 Muut saamiset 276 293 Johdannaiset 273 598 Siirtosaamiset 3 155 2 621 Yhteensä 24 277 16 434 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät henkilöstökuluihin ja liiketoiminnan muiden kulujen jaksotukseen. Johdannaiset arvostetaan käypään arvoon (IFRS käyvän arvon hierarkiataso 2). Myyntisaamisten ikäjakautuma 1000 eur 2024 2023 Tasearvo 20 573 12 922 Erääntyneet 1 - 30 päivää 1 590 1 733 Erääntyneet 31 - 60 päivää 242 271 Erääntyneet 61 - 90 päivää 32 139 Erääntyneet yli 90 päivää 95 46 1000 eur 31.12.2024 31.12.2023 Myyntisaamiset 20 573 12 922 Sopimukseen perustuvat velat (saadut ennakot) 26 335 17 150 Sopimukseen perustuvat velat tuloutetaan seuraavan 12 kk aikana. Tilinpäätöksessä tuloutettiin vuoden 2023 tilinpäätökseen kirjatut sopimuksiin perustuvat velat. Yhtiö on kirjannut kaikki yli 180 päivää vanhemmat saatavat luottotappioksi. Myyntisaamisten 20 587 tuhannen euron määrää on pienennetty 14 tuhannen euron luottotappiovarauksella. Konserni on kirjannut tilikauden aikana luottotappioita myyntisaamisista 333 tuhatta euroa (310 tuhatta euroa vuonna 2023) . 25. Muut rahoitusvarat Rahavirtalaskelman rahavarat sisältävät taseessa omilla riveillään esitetyt rahavarat ja muut raha- varat. Konsernin muihin rahavaroihin sisältyy 73 tuhatta euroa purettavissa oleva korkorahastosijoitus (IFRS käyvän arvon hierarkiataso 1) sekä 66 tuhatta euroa sulkutilillä olevia rahavaroja (6 240 tuhat- ta euroa purettavissa olevia määräaikaistalletuksia ja 66 tuhatta euroa sulkutilillä olevia rahavaroja vuonna 2023). 26. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot Yhtiökokous päätti poistaa osakkeisiin liittyvät rajoitukset kokouksessaan 26.4.2024. Yhtiökokou- seen saakka osakkeiden enimmäismäärä oli 21.493.760 kappaletta (21.493.760 kappaletta vuonna 2023). Osakkeiden nimellisarvo oli 0,21 euroa per osake ja konsernin enimmäisosakepääoma oli 4.519 tuhatta euroa (4.519 tuhatta euroa vuonna 2023). Osakkeet jakautuivat aiemmin kahteen sarjaan, A- ja K-osakkeisiin. Yhtiökokous päätti 26.4.2024 yhdistää osakesarjat osakepääomaa korottamatta siten, että yhdistämisen jälkeen yhtiöllä on ai- noastaan yksi osakesarja, joka on julkisen kaupankäynnin kohteena ja johon kuuluvilla osakkeilla on yksi (1) ääni ja muutoinkin samanlaiset oikeudet. Osakkeiden kokonaismäärä on 10.957.781 kappaletta (10.042.468 kappaletta vuonna 2023), jos- ta ulkona olevien osakkeiden määrä on 10.957.781 kappaletta (10.042.468 vuonna 2023). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu. Vararahasto Vararahasto on voittovarojen luonteinen rahasto, jota on käytetty 1950 - 1970 -luvuilla. Sen jälkeen rahaston suuruus on pysynyt ennallaan. Vararahasto ei ole jakokelpoisia varoja. Käyvän arvon rahasto Käyvän arvon rahasto sisältää muiden pitkäaikaisten rahoitusvarojen ja rahoitusarvopapereiden käypien arvojen muutokset vähennettynä laskennallisilla veroilla, jos luovutustappio on vähennys- kelpoinen verotuksessa tai luovutusvoitto on verotettavaa tuloa. 116 27. Eläkevelvoitteet Konsernin merkittävimmät etuuspohjaiset eläkkeet ovat vapaaehtoisia ryhmäeläkejärjestelyjä, jotka oikeuttavat varhennettuun vanhuuseläkkeeseen. Etuuspohjaiset eläkkeet on järjestetty eläkevakuutusyhtiön kautta. Konsernin eläkejärjestelyt ovat osittain rahastoituja. Taseeseen merkityt erät 2024 2023 Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 7 250 7 874 Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo −6 113 −6 166 Eläkevelka taseessa 1 137 1 708 Etuuspohjainen nettovelka on muuttunut tilikauden aikana seuraavasti: Järjestelyyn Velvoitteen kuuluvien varojen nykyarvo käypä arvo Yhteensä 1.1.2023 8 762 6 634 2 128 Kauden työsuoritukseen perustuva meno 37 0 37 Korkokulu tai -tuotto 311 237 74 Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno ja 0 0 0 tappiot velvoitteen täyttämisestä 9 110 6 871 2 239 Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät: Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat −393 −445 52 vakuutusmatemaattiset voitot (-) tai tappiot (+) Kokemusperusteiset voitot (-) ja tappiot (+) 0 0 0 Järjestelyn supistaminen 0 0 0 8 717 6 426 2 291 Maksusuoritukset: Työnantajilta (+) 0 583 −583 Järjestelyistä suoritetut maksut: Maksetut etuudet (-) −843 −843 0 31.12.2023 7 874 6 166 1 708 Osingot Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on esittänyt jaettavaksi osinkoa 0,35 euroa/osake, yhteensä 3 835 tuhatta euroa. Vuodelta 2023 jaettiin osinkoa 0,55 euroa/osake, yhteensä 5 523 tuhatta euroa. Oma pääoma 2024 2023 Osakepääoma 2 257 2 257 Vararahasto 270 270 Käyvän arvon rahasto 4 269 3 154 Sidottu oma pääoma 6 796 5 681 Edellisten tilikausien voitto 46 795 65 191 Tilikauden voitto/tappio −6 210 −13 041 Vapaa oma pääoma 40 585 52 151 Määräysvallattomien omistajien osuus −207 −196 Oma pääoma 47 174 57 636 117 Kuolevuutta koskevat oletukset tehdään vakuutusmatemaatikkojen ohjeistuksen pohjalta ja ne pe- rustuvat julkaistuihin tilastoihin ja kokemukseen. Oletusten pohjalta johdetaan odotettavissa oleva keskimääräinen jäljellä oleva elinikä 65-vuotiaana eläkkeelle jäävälle henkilölle: Raportointikauden lopussa eläkkeelle jäävät miehet 21,4 naiset 25,4 20 vuoden kuluttua raportointikauden päättymisestä eläkkeelle jäävät miehet 22,0 naiset 27,0 Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 121 tuhatta euroa vuonna 2025. Diskonttaamattomien eläkevelvoitteiden oletettu maturiteettinanalyysi (1000 euroa) Vuoden kuluessa 704 Yhtä vuotta pidemmän ja enintään 5 vuoden kuluttua 2 520 Viittä vuotta pidemmän ja enintään 10 vuoden kuluttua 2 367 Myöhemmin kuin 10 vuoden kuluttua 4 291 9 882 1.1.2024 7 874 6 166 1 708 Kauden työsuoritukseen perustuva meno 11 0 11 Korkokulu tai -tuotto 301 245 56 Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno ja 0 0 0 tappiot velvoitteen täyttämisestä 8 186 6 411 1 775 Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät: Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat 0 197 −197 vakuutusmatemaattiset voitot (-) tai tappiot (+) Kokemusperusteiset voitot (-) ja tappiot (+) 0 0 0 Järjestelyn supistaminen 0 0 0 8 186 6 608 1 578 Maksusuoritukset: Työnantajilta (+) 0 441 −441 Järjestelyistä suoritetut maksut: Maksetut etuudet (-) −936 −936 0 31.12.2024 7 250 6 113 1 137 Järjestelyn varoihin sisältyy tilinpäätöspäivään mennessä vakuutusyhtiölle suoritetut maksut. Varat ovat vakuutusyhtiön vastuulla ja ne ovat osa vakuutusyhtiön omaisuutta. Täten varojen jakautumis- ta omaisuusryhmittäin ei ole mahdollista esittää. Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset 2024 2023 Diskonttauskorko 3,30% 4,00 % Palkkojen nousu 3,00 % 3,00 % Eläkkeiden nousu 2,20 % 2,70 % 118 Herkkyysanalyysi Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyyspainotetuissa keskeisissä oletuksissa tapahtuville muutoksille. Taulukossa on esitetty merkittävimmistä vakuutusmatemaattisista oletuksista herkkyysanalyy- si, joka osoittaa jokseenkin mahdollisen vakuutusmatemaattisen oletuksen muutoksen vaikutuksen etuuspohjaiseen eläkeveloitteeseen. Herkkyysanalyysin vaikutukset on laskettu niin, että oletuk- sen muutoksen vaikutusta laskettaessa on kaikkien muiden oletusten oletettu pysyvän ennallaan. 28. Varaukset Pitkäaikaiset varaukset Työttömyys- Oikeuden- 1000 eur eläkevaraukset käyntivaraus Muut varaukset Yhteensä Varaukset 1.1.2024 0 0 0 0 Varausten lisäykset 37 347 385 Varaukset 31.12.2024 37 0 347 385 Oikeuden- 1000 eur käyntivaraus Yhteensä Varaukset 1.1.2023 100 100 Varausten vähennykset −10 0 −100 Varaukset 31.12.2023 0 0 Vaikutus etuuspohjaiseen eläkevelvoitteeseen Oletus Oletuksen Oletuksen kasvun Oletuksen vähentymisen muutos vaikutus vaikutus Diskonttokorko 0,5 % velvoite pienenee 6,4 % velvoite kasvaa 7,0 % Palkkojen nousuvauhti 0,5 % velvoite kasvaa 0,2 % velvoite pienenee 0,2 % Eläkkeiden nousuvauhti 0,5 % velvoite kasvaa 24,1 % velvoite pienenee 22,5 % Odotettavissa oleva elinikä 1 vuosi velvoite kasvaa 8,2 % velvoite pienenee 8,2 % 119 29. Korolliset velat 31.12.2024 31.12.2023 1000 eur Tasearvot Käyvät arvot Tasearvot Käyvät arvot Pitkäaikaiset velat Rahalaitoslainat 44 538 42 811 42 056 39 816 Vuokrasopimusvelat 16 104 16 104 2 448 2 448 Pitkäaikaiset korolliset velat 60 642 58 915 44 504 42 264 Lyhytaikaiset velat Rahalaitoslainat 7 019 8 460 6 025 8 083 Vuokrasopimusvelat 2 806 2 806 2 699 2 699 Lyhytaikaiset korolliset velat 9 826 11 266 8 724 10 782 Korollisten velkojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla (IFRS käyvän arvon hierarkiataso 2). Kaikki korolliset velat kuuluvat jaksotettuun hankintamenoon arvostettuihin rahoitusvelkoihin ja valuutta on euro. Rahoitusvarojen käyvät arvot on esitetty liitetietojen kohdassa 20. Rahoituksesta johtuvien velkojen muutokset Luokittelun muutos 1.1.2024 Lainojen takaisin- maksut Lainojen nostot Käyvän arvon muutokset lyhyt-aikaiseksi 31.12.2024 Pitkäaikaiset korolliset lainat 42 056 9 500 −7 018 44 538 Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat 2 448 16 462 −2 806 16 104 Lyhytaikaiset korolliset lainat 6 025 −6 520 496 7 018 7 019 Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat 2 699 −4 526 1 827 2 806 2 807 Yhteensä 53 228 −11 046 28 285 0 0 70 467 Luokittelun muutos 1.1.2023 Lainojen takaisin- maksut Lainojen nostot Käyvän arvon muutokset lyhyt-aikaiseksi 31.12.2023 Pitkäaikaiset korolliset lainat 48 083 −6 027 42 056 Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat 3 027 2 120 −2 699 2 448 Lyhytaikaiset korolliset lainat 6 039 −6 041 6 027 6 025 Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat 2 891 −4 310 1 419 2 699 2 699 Yhteensä 60 041 −10 351 3 538 0 0 53 228 120 30. Ostovelat ja muut velat Lyhytaikaiset (1000 eur) 2024 2023 Ostovelat 9 713 7 291 Saadut ennakot 26 334 17 150 Velat osakkuusyrityksille 76 55 Siirtovelat 16 696 17 186 Muut velat 4 223 3 667 Yhteensä 57 042 45 350 Lyhytaikaisiin siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät ovat työsuhde-etuuksista johtuvia jaksotuksia. Ostovelat kuuluvat jaksotettuun hankintamenoon arvostettuihin rahoitusvelkoihin. Pitkäaikainen koroton velka 93 tuhatta euroa on vuokravakuuksia. 31. Rahoitusriskien hallinta Keskisuomalainen-konserni toimii pääasiassa kotimaisilla markkinoilla, joten sen pääasialliset rahoi- tusriskit ovat korkoriski, luottoriski sekä likviditeettiriski. Konsernin riskienhallinnan tavoite on hal- lita rahoitusmarkkinoiden muutosten haitallisia vaikutuksia konsernin tulokseen sekä turvata kon- sernin likviditeetti. Riskienhallinta- sekä rahoitusperiaatteet hyväksyy ja niistä vastaa konsernin hallitus ja periaat- teiden käytännön toteutuksesta vastaavat konsernin toimitusjohtaja ja talousjohtaja sekä konsernin keskitetty talousosasto. Korkoriski Konsernin korkoriskin katsotaan liittyvän lähinnä konsernin lainasalkkuun. Hallituksen määrittä- mien periaatteiden mukaisesti konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoi- sena ja käyttää koronvaihtosopimuksia tai vastaavia järjestelyjä päästäkseen rahoitusperiaatteiden mukaiseen tavoitteeseen. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoinna nimellisarvoltaan 8,4 Me ko- ronvaihtosopimus, jonka perusteella konserni vaihtaa vaihtuvan koron kiinteään korkoon. Konserni analysoi korkopositionsa laatimalla säännöllisesti herkkyysanalyysin pohjalta arvion mahdollisten ympäristömuutosten sekä vaihtoehtoisten rahoitusmuotojen aiheuttamien korko- muutosten vaikutuksesta konsernin tulokseen. Simulointien perusteella 1 korkoprosentin nousu vaihtuvissa koroissa vaikuttaisi konsernin tulokseen vuositasolla –0,5 Me (-0,5 Me vuonna 2023) tai vastaavasti laskun vaikutus olisi 0,5 Me (0,5 Me vuonna 2023). Simulaatio tehdään puolivuosittain. Markkinakorot ovat vuoden 2024 aikana EKP:n korkopäätösten myötä laskeneet ja niiden odote- taan vielä maltillisesti laskevan 31.12.2024 tasosta. Konsernin lainasalkku on pääosin sidottu 12 Eu- ribor koron kehitykseen ja marraskuussa 2024 korko päivitettiin edellisvuotta matalammelle tasolle. Huomioiden tehdyn koronvaihtosopimuksen konsernin lainasalkun korkotaso on vuonna 2025 hie- man yli prosentin matalampi kuin vuonna 2024. Markkinariski – hintariski Konserni altistuu toiminnassaan noteerattujen osakkeiden markkinahintojen vaihtelusta aiheutu- valle hintariskille. Konsernin hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti osa varoista saa olla sijoitettuna noteerattuihin osakkeisiin tai osakepohjaisiin rahoitusinstrumentteihin. Pääsääntöisesti konserni sijoittaa suoraan vain oman toimialansa yritysten osakkeisiin. Tilinpäätöksessä 31.12.2024 konsernin merkittävimmät sijoitukset ovat Alma Media Oyj:n ja Ilkka-Yhtymä Oyj:n osakkeissa. Si- joitusten hintariskiä arvioidaan säännöllisesti. Tilinpäätöksessä on tilikaudelle kirjattu käyvän arvon rahastoon omaan pääomaan kirjattu 1,2 Me käyvän arvon nousua. Osakeindekseissä tapahtuva 15 %:n vahvistuminen tai heikkeneminen kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina ai- heuttaisi konsernissa 2,2 Me (vuonna 2023 2,1 Me) vaikutuksen omaan pääomaan. Muiden pitkäai- kaisten rahoitusvarojen arvonmuutokset vaikuttavat omaan pääomaan. Laskelma on tehty olettaen, että konsernin sijoitukset muuttuvat kyseisten indeksien mukaisesti. 121 Rahavirran ja käyvän arvon luottoriski Konsernin periaatteet määrittelevät asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoituspolitiikan. Tuotteita myydään velaksi vain sellaisille yrityksille, joilla ei ole merkintöjä luottotiedoissa. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriski- keskittymiä asiakassaamisissa ja sillä on laaja asiakaskunta. Tilikauden aikana kirjattujen luottotap- pioiden määrä ei ole ollut merkittävä. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty kohdassa 24. Maksuvalmiusriski Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen mää- rää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Ylimääräiset likvidit varat sijoitetaan rahoitusperiaatteiden mukaisesti. Rahoituksen saatavuutta ja joustavuutta pyritään takaamaan nostamattomilla luottolimiiteillä sekä likvideillä sijoi- tuksilla. Nostamattomien luottolimiittien määrä 31.12.2024 oli 2,0 miljoonaa euroa. Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaa- mattomia ja ne sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut. Pääoman hallinta Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on ylläpitää pitkällä aikavälillä riittävää omavaraisuut- ta ja likvidiä vakautta ja täten luoda pohja liiketoiminnan kehittymiselle. Konsernilla tulee olla myös riittävää liikkumavaraa investointien ja yritysostojen rahoittamiseksi. Optimaalinen pääomaraken- ne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset ja siten paremman tuoton sijoitetulle pääomalle. Konsernin lainoihin liittyvät kovenantit perustuvat riittävän omavaraisuustason säilyttämiseen sekä käyttökate per nettovelka tunnuslukuun. Omavaraisuusasteen pitää olla yli 30,0 % ja netto- velkojen suhde käyttökatteeseen pitää olla alle 3,5. Kovenanttilaskelmat tehään puolivuosittain ja tilikaudella konenanttilaskelmat on tehty 30.6.2024 ja 31.12.2024. Tilinpäätöshetken omavarai- suusaste on 31,0 % ja konsernin nettovelan suhde käyttökatteeseen on 3,17. Tilinpäätöshetken johdon näkemyksen mukaan on epätodennäköistä, että kovenanttien tunnus- luvut heikkenisivät niin paljon, että konsernin korkotaso nousisi kovenanttien perusteella tai että lainoja jouduttaisiin uudelleen järjestelemään. Haluttuun pääomarakenteeseen päästään kestävällä osinkopolitiikalla sekä tehokkaalla taseen hallinnalla. Konserni pyrkii jakamaan vähintään 50 % tilikauden tuloksesta osinkona. Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan jatkuvasti mm. omavaraisuusasteen perusteella. Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2024 lopussa 62,3 milj. euroa (31.12.2023 36,9 milj. euroa) ja omavaraisuusaste 31,0 % (31.12.2023 40,3 %). 2024 1000 eur tasearvo rahavirta alle 1 vuosi 1-2 vuotta 2-5 vuotta yli 5 vuotta Pankkilainat, 51 500 54 085 8 694 45 390 vaihtuvakorkoiset Pankkilainat, kiinteä 57 59 20 20 19 korkoiset Vuokrasopimusvelat 18 910 22 562 3 479 2 399 6 378 10 307 Ostovelat ja muut velat 14 012 14 012 14 012 2023 1000 eur tasearvo rahavirta alle 1 vuosi 1-2 vuotta 2-5 vuotta yli 5 vuotta Pankkilainat, 48 000 51 680 8 307 6 739 36 634 vaihtuvakorkoiset Pankkilainat, kiinteä 81 84 26 26 32 korkoiset Vuokrasopimusvelat 5 147 5 243 2 777 1 470 996 Ostovelat ja muut velat 11 014 11 014 11 014 Omavaraisuusaste on kehittynyt konsernissa seuraavasti: 1000 euroa 2024 2023 Korolliset velat 70 467 53 228 Korolliset saamiset 171 171 Rahavarat 8 026 16 142 Nettovelat 62 270 36 916 Oma pääoma yhteensä 47 174 57 625 Omavaraisuusaste 31,0 % 40,3 % 122 32. Muut vuokrasopimukset Konserni vuokralle antajana Ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella saatavat vuokratuotot: 1000 euroa 2024 2023 Yhden vuoden kuluessa 675 818 Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden 1 991 2 376 kuluttua Yli viiden vuoden kuluttua 216 255 Yhteensä 2 881 3 450 Konserni on vuokrannut toimisto- ja hallitilat sekä asuinhuoneistot, jotka eivät ole omassa käytössä. Konsernilla on myös vuokrasopimuksia, jotka ovat purettavissa lyhyen (3-6 kk) irtisanomisajan puitteissa. 34. Lähipiiritapahtumat Lähipiiriin kuuluvat konsernin johtoryhmä, Keskisuomalainen Oyj:n hallitus ja osakkuusyritykset. Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet ovat seuraavat: Osuus Emoyritys: Kotimaa Omistusosuus äänivallasta Keskisuomalainen Oyj Suomi Tytäryritykset: Esa Digital Oy Suomi 100,0 % 100,0 % Etelä-Suomen Media Oy Suomi 100,0 % 100,0 % Hämeen Media Oy Suomi 100,0 % 100,0 % IROResearch Oy Tutkimustoimisto Suomi 100,0 % 100,0 % Kaakon Viestintä Oy Suomi 100,0 % 100,0 % Kamua Helsinki Oy Suomi 100,0 % 100,0 % Keski-Suomen Media Oy Suomi 100,0 % 100,0 % Kiinteistö Oy Lehtikaari 1 Suomi 100,0 % 100,0 % Kiinteistö Oy Tahko Twinhills 213 Suomi 100,0 % 100,0 % Lehtisepät Oy Suomi 100,0 % 100,0 % Mediasepät Oy Suomi 100,0 % 100,0 % Neonmedia Oy Suomi 80,0 % 80,0 % Savo-Karjalan Media Oy Suomi 100,0 % 100,0 % Suomen Suoramainonta Oy Suomi 100,0 % 100,0 % Tietoykkönen Oy Suomi 100,0 % 100,0 % Vaba Meedia Öu (selvitystilassa) Viro 100,0 % 100,0 % Väli-Suomen Media Oy Suomi 100,0 % 100,0 % 33. Vakuudet ja vastuusitoumukset 1000 euroa 2024 2023 Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä kiinteistöihin tai yrityskiinnityksiä Rahalaitos- ja eläkelainat 51 557 48 081 Luottolimiitti 2 000 2 000 Omasta puolesta annetut vakuudet Kiinteistökiinnitykset 5 954 5 954 Yrityskiinnitykset 30 068 30 068 Konsernin vakuudellisiin lainoihin sisältyy panttaamattomuussitoumus, jonka mukaan yhtiö ei saa antaa vakuutta,joka rasittaisi sen nykyistä tai tulevaa varallisuutta, oikeuksia tai saatavia. 123 Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat: 1000 eur 2024 2023 Myynnit Osakkuusyritykset 5 549 6 589 Muu lähipiiri 6 0 Ostot Osakkuusyritykset 1 689 1 858 Muu lähipiiri - - Osakkuusyrityksistä Arena Partners Oy vuokraa tilat 1.2.2025 alkaen emoyhtiöltä Jyväskylässä. Johdon työsuhde-etuudet 1000 eur 2024 2023 Maksetut palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde- 2 679 2 594 etuudet Lakisääteinen Tyel-maksu 431 423 Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet, vapaaehtoisia eläkejärjestelyjä 173 164 Johdon kompensaatiot yhteensä 3 282 3 181 Palkat ja palkkiot luontoisetuineen (ei sisällä henkilösivukuluja) 1000 eur 2024 2023 Toimitusjohtaja 877 862 Keskisuomalainen Oyj:n hallitus: Vesa-Pekka Kangaskorpi - - Leena Hautsalo 54 53 Pekka Haltia 30 29 Kalle Kautto 30 29 Jaakko Kurikka 32 30 Mikko Paananen 30 28 Maria Ristola 19 Riitta Vesterinen-Virtanen 10 29 Yhteensä 204 198 Toimitusjohtaja on tulospalkkiojärjestelmän piirissä, tulospalkkio perustuu hallituksen hyväksymiin periaatteisiin. Toimitusjohtajan irtisanomisaika yhtiön puolelta on 6 kk ja irtisanoutumisaika on 6 kk. Mikäli Keskisuomalainen Oyj irtisanoo toimitusjohtajan, hänelle maksetaan 12 kk peruspalkkaa vastaava korvaus normaalin irtisanomisajanpalkan lisäksi. Itse irtisanoutuessa tätä lisäkorvausta ei makseta. Toimitusjohtajan sopimuksessa ei ole erityisiä ehtoja eläkeiästä. Toimitusjohtajalla on maksuperusteinen lisäeläkejärjestely, josta maksettiin vakuutusmaksuja 38 tuhatta euroa vuonna 2024. Toimitusjohtajalle maksettavan palkan Tyel-eläkemaksut olivat 153 tuhatta euroa. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa. 35. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole tapahtumia, joilla olisi olennaista merkitystä konsernin liiketoimin- taan tai tuloksen kehittymiseen. 124 Osakkeenomistuksen jakauma ja tiedot osakkeenomistajista Osakkeet Osakkeet jakautuivat kahteen sarjaan 1.5.2024 saakka. K-osakkeet ja A-osakkeet erosivat toisis- taan siten, että jokainen K-osake tuotti oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja A-osake yhdellä (1) äänellä. Yhtiökokous päätti 26.4.2024 yhdistää osakesarjat osakepääomaa korottamatta siten, että yhdis- tämisen jälkeen yhtiöllä on ainoastaaan yksi osakesarja, joka on julkisen kaupankäynnin kohteena ja johon kuuluvilla osakkeilla on yksi (1) ääni ja muutoinkin samanlaisest oikeudet. Yhtiökokous päätti lisäksi 915.313 uuden A-osakkeen suunnatusta maksuttomasta osakeannista K-osakkeiden osakkeenomistajille siten, että jokaista K-osaketta kohden annettiin 0,2 uutta A-osa- ketta. Uusien osakkeiden ja osakesarjojen yhdistämisen rekisteröinnin jälkeen osakkeiden kokonaismäärä on 10 957 781 osaketta. Osakevaihdot Ennen osakesarojen yhdistämistä vuonna 2024 muunnettiin K-osakkeita pörssissä noteeratuiksi A-osakkeiksi 4.568 kpl. Hallituksen osakepääoman korottamiseen sekä omien osakkeiden hankintaan liittyvät valtuudet ja päätökset Yhtiökokous päätti 26.4.2024 valtuuttaa hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta. Hallitus voi päättää hankkia A-sarjan osakkeita enintään 1.000.000 kappaletta. Enimmäismäärä vastaa 9,1 % yhtiön osakkeista ja äänimäärästä. Omia osakkeita voidaan hankkia myös suunnattu- na hankintana ja vastikkeen on oltava vähintään 7 euroa ja enintään 15 euroa osakkeelta. Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Hallitus voi päättää myös enintään 1.000.000 uuden A-sarjan osakkeiden antamisesta. Valtuu- tusta voidaan käyttää yhtiön kasvustrategian tukemiseksi yrityshankinnoissa tai muissa järjestelyis- sä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille tai ne voidaan mitätöidä tai käyttää henkilöstön kannustusjärjestelmässä. Valtuutus sisältää myös oikeuden antaa osakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen laissa säädetyin ehdoin. Valtuutus on voimassa seuraavaan yhtiökokoukseen, kuitenkin enintään 31.5.2025 saakka. Edellisenä vuonna on ollut vastaava yhtiökokouksen myöntämä valtuutus. 125 Osakkeenomistuksen jakauma Osakkeenomistuksen jakauma sektoreittain % osakkeista Yksityiset yritykset 3,99 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 1,15 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 0,28 Kotitaloudet 93,60 Ulkomaat 0,87 Yhteensä 99, 89 Hallintarekisteröity 0,11 Kaikki yhteensä 100,00 Osakkeenomistuksen jakauma suuruusluokittain Osakkeita Osakkaiden lukumäärä Osuus osakkaista Osakkeita yhteensä Osuus osakkeista Äänimäärä Osuus äänimäärästä kpl % kpl % kpl % 1 - 100 1830 41,43 76 731 0,70 76 731 0,70 101 - 1 000 1735 39,28 659 188 6,02 659 188 6,02 1 001 - 10 000 648 14,67 2 056 839 18,77 2 056 839 18,77 10 001 - 100 000 189 4,28 5 287 767 48,26 5 287 767 48,26 100 001 - 999 999 15 0,34 2 877 256 26,26 2 877 256 26,26 Yhteensä 4417 100,00 10 957 781 100,00 10 957 781 100,00 Liikkeeseen laskettu määrä 10 957 781 100,00 10 957 781 100,00 Hallituksen, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen osakkeenomistus 31.12.2024 Kpl Osuus-% osakkeista Osuus-% äänistä Osakkeet 808 216 7,38 7,38 126 Tiedot osakkeenomistajista Suurimmat osakkeenomistajat Osakas osakkeita kpl % kaikista osakkeista % kaikista äänistä Kangaskorpi Vesa-Pekka 521 156 4,76 4,76 Kangaskorpi Soili 373 897 3,41 3,41 Ristola Arimo 263 832 2,41 2,41 Kangaskorpi Inkeri 205 648 1,88 1,88 Moisio Lauri kuolinpesä 195 355 1,78 1,78 Rebl Group Oyj 160 800 1,47 1,47 Kautto Anna-Liisa 157 813 1,44 1,44 Pekkala Tuula 150 500 1,37 1,37 Kinnunen Immo 145 655 1,33 1,33 Jalkanen Eira 140 201 1,28 1,28 Yhteensä 2 314 857 21,13 21,13 Osakkeet yhteensä 10 957 781 127 Konsernin tunnusluvut 2024 2023 2022 2021 2020 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Liikevaihto, Me 202,7 208,6 221,0 211,6 206,8 Liikevoitto, Me −6,2 −13,8 10,0 9,6 4,9 - % liikevaihdosta −3,0 −6,6 4,5 4,5 2,4 Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto, Me 2,6 −0,9 3,7 12,8 9,1 - % liikevaihdosta 1,3 −0,4 1,7 6,1 4,4 Käyttökate Me 13,7 11,0 30,7 26,2 22,1 - % liikevaihdosta 6,8 5,3 13,9 12,4 10,7 Operatiivinen vertailukelpoinen käyttökate, Me 14,6 11,2 17,1 26,6 23,2 - % liikevaihdosta 7,2 5,4 7,7 12,6 11,2 Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, Me −7, 5 −13,5 11,8 10,4 22,0 - % liikevaihdosta −3,7 −6,5 5,3 4,9 10,7 Tilikauden voitto/tappio −6,2 −13,2 7,4 6,7 20,1 - % liikevaihdosta −3,0 −6,3 3,3 3,2 9,7 Oman pääoman tuotto (ROE), % −11,8 −18,7 8,5 7,3 23,6 Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % −3,1 −8,7 8,4 7,2 14,9 Omavaraisuusaste, % 31,0 40,3 45,8 46,1 46,9 Bruttoinvestoinnit, Me 15,3 4,9 5,4 17, 3 7, 3 - % liikevaihdosta 7,5 2,3 2,5 8,2 3,6 Taseen loppusumma, Me 178,5 160,1 195,8 214,0 211,6 Henkilöstö keskimäärin ) 1333 1391 1560 1657 1640 2024 2023 2022 2021 2020 Osakekohtaiset tunnusluvut Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos/osake, eur −0,58 −1, 3 0 0,74 0,69 2,03 Oma pääoma/osake, eur 4,45 5,76 8,26 9,01 9,19 Osakekohtainen osinko, eur ) 0,35 0,55 1,00 1,00 1,00 Osakekohtainen osinko, eur (lisäosinko mukana) ) 0,55 Osinko/emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos, % -60,0 −42,3 134,5 145,8 49,4 Osinko/tulos, % (lisäosinko mukaan lukien) -94,4 Efektiivinen osinkotuotto, % 5,5 6,5 8,3 6,1 9,2 Efektiivinen osinkotuotto, % (lisäosinko mukaan lukien) 8,6 Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) −10,9 −6,5 16,2 23,8 5,4 Osakkeen osakeantioikaistu kurssikehitys - alin, eur 6,16 8,22 11,10 11,20 9,50 - ylin, eur 10,40 16,25 16,85 18,00 13,30 - keskikurssi, eur 8,35 11,47 13,65 15,01 10,62 Osakekannan markkina-arvo A-osakkeille, Me 69,7 46,2 65,3 88,1 58,6 Koko osakekannan markkina-arvo, Me 69,7 85,0 121,0 164,2 109,8 Osakkeiden vaihdon kehitys koko osakekannasta osakkeiden lukumäärä 601 702 454 865 337 994 722 282 627 085 % A-sarjan osakkeista 5,5 8,3 6,2 13,4 11,7 Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikaudella 1000 kpl 10.652 10.042 10.042 10.042 10.073 Bruttoinvestointeihin sisältyy myös investointien ennakkomaksut. ) Ei sisällä mainosjakajia, joita oli vuoden aikana keskimäärin 3430. ) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle osingon määrästä. 128 Taulukoiden laskentakaavat • Oman pääoman tuotto-% (ROE) (Tilikauden tulos) x 100 / Oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana) • Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) (Voitto ennen veroja + rahoituskulut) x 100 / (Oma pääoma + korolliset velat (keskimäärin vuoden aikana)) • Omavaraisuusaste-% (Oma pääoma x 100) / (Taseen loppusumma − saadut ennakot (=tilausvastuu)) • Tulos/osake Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos / Keskimääräinen osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä • Oma pääoma/osake Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma / Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12. • Osinko/tulos, % (Osakeantioikaistu osinko/osake) x 100 / Tulos/osake • Efektiivinen osinkotuotto-% (Osakeantioikaistu osinko/osake) x 100 / Osakeantioikaistu pörssikurssi 31.12. • Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) Osakeantioikaistu pörssikurssi 31.12. / Tulos/osake • Osakekannan markkina-arvo Osakkeiden lukumäärä x tilikauden päätöskurssi • Käyttökate Liikevoitto + suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset • Käyttökate % (Liikevoitto + suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset) / Liikevaihto • Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto Liikevoitto +/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Emoyhtiön tilinpäätös 130 Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tase 1.1. -31.12.2024 1.1. -31.12.2023 LIIKEVAIHTO 28 158 670,80 27 817 618,28 Liiketoiminnan muut tuotot 424 636,81 1 160 232,31 Materiaalit ja palvelut −889 479,17 −76 467,68 Henkilöstökulut −14 675 733,94 −15 889 148,76 Poistot ja arvonalentumiset −2 148 869,73 −1 964 642,79 Liiketoiminnan muut kulut −15 179 265,39 −13 932 070,30 LIIKEVOITTO / TAPPIO −4 310 040,62 −2 884 478,94 Rahoitustuotot 3 085 413,22 17 775 343,47 Rahoituskulut −10 562 966,35 −9 405 145,47 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA −11 787 593,75 5 485 719,06 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos 76 670,26 115 768,24 Saadut konserniavustukset 7 225 000,00 4 850 000,00 Tuloverot −58 676,99 248 722,39 TILIKAUDEN VOITTO −4 544 600,48 10 700 209,69 Vastaavaa 2024 2023 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 4 069 206,80 3 778 046,58 Aineelliset hyödykkeet 12 876 020,10 13 137 282,35 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 106 526 329,36 106 922 041,17 Konsernisaamiset 3 261 805,88 3 261 805,88 Osuudet omistusyhteysyrityksissä 851 036,83 638 291,09 Muut sijoitukset 21 354 328,59 21 715 510,27 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 148 938 727,56 149 452 977,34 VAIHTUVAT VASTAAVAT vaihto-omaisuus 10 581,21 0,00 Pitkäaikaiset saamiset 3 083 987,51 3 084 307,84 Lyhytaikaiset saamiset 15 981 035,29 13 818 886,38 Rahoitusarvopaperit 131 963,70 6 305 738,53 Rahat ja pankkisaamiset 7 189 029,27 8 099 687,27 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 26 396 596,98 31 308 620,02 Vastaavaa yhteensä 175 335 324,54 180 761 597,36 Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma 2 257 283,80 2 257 283,80 Vararahasto 269 050,99 269 050,99 Edellisten tilikausien voitto 74 112 998,53 68 936 146,24 Tilikauden voitto −4 544 600,48 10 700 209,69 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 72 094 732,84 82 162 690,72 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 474 884,91 551 555,17 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 25 000,00 0,00 VIERAS PÄÄOMA Laskennallinen verovelka Pitkäaikainen vieras pääoma 44 587 650,10 42 083 540,10 Lyhytaikainen vieras pääoma 58 153 056,69 55 963 811,37 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 102 740 706,79 98 047 351,47 Vastattavaa yhteensä 175 335 324,54 180 761 597,36 131 Emoyhtiön rahoituslaskelma (1 000 EUR) 2024 2023 Liiketoiminnan rahavirta Myynnistä saadut maksut 28 410 28 099 Maksut liiketoiminnan kuluista −30 861 −29 945 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja −2 451 −1 846 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista −3 604 −3 389 Saadut korot liiketoiminnasta 1 151 1 136 Saadut osingot liiketoiminnasta 5 950 19 711 Muut rahoituserät liiketoiminnasta −25 −1 Maksetut välittömät verot −11 −3 Liiketoiminnan rahavirta (A) 1 011 15 609 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin −2 179 −2 060 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 0 6 Ostetut tytäryhtiöosakkeet −12 143 0 Investoinnit pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltäviin sijoituksiin −462 0 Luovutustulot pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävistä sijoituksista 249 0 Investoinnit muihin sijoituksiin −125 −61 Luovutustulot muista sijoituksista 87 49 Lainasaamisten takaisinmaksut 1 160 922 Lyhytaikaisten sijoitusten muutos 0 4 000 Saadut osingot investoinneista 1 769 1 734 Investointien rahavirta (B) −11 644 4 590 Rahoituksen rahavirta Lainojen nostot konserniyhtiöiltä 728 −5 013 Pitkäaikaisten lainojen nostot 10 000 0 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut −6 500 −6 000 Maksetut osingot ja muu voitonjako −5 523 −10 042 Saadut konserniavustukset 4 850 2 910 Rahoituksen rahavirta (C) 3 555 −18 145 Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys+/vähennys - −7 078 2 053 Rahavarat tilikauden alussa ) 14 405 10 221 Rahavarat tilikauden lopussa ) 7 328 14 405 Fuusiossa siirtyneet rahavarat 0 −2 131 ) Rahavarat sisältää sekä rahat ja pankkisaamiset että muut rahoitusvarat. ) Rahavaroihin sisältyy 66 tuhatta euroa (66 tuhatta euroa vuonna 2023) sulkutilillä olevia varoja. 132 1. Laadintaperiaatteet Arvostus- ja jaksotusperiaatteet Keskisuomalainen Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitosäännösten mukaisesti (FAS). Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina hyödykkeiden taloudellisen pi- toajan perusteella. Konsernissa osassa käyttöomaisuudesta hankintamenoon ja kertyneisiin pois- toihin sisältyvät vain ne hankintamenot, joita ei ole vielä poistettu kokonaan. Suunnitelman mukaiset pitoajat ovat: ATK-ohjelmat 5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 5–10 vuotta Liikearvot 5–10 vuotta Rakennukset 30 vuotta Rakennusten koneet ja laitteet 10 vuotta Rakennusten perusparannukset 10 vuotta Rakennelmat ja muut rakennukset 10 vuotta Muut koneet ja kalusto 4–5 vuotta Pysyviin vastaaviin kuuluvat sijoitukset arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköi- seen myyntihintaan. Tilikauden suunnitelman mukaisten ja kokonaispoistojen erotus tilinpäätöksessä esitetään tu- loslaskelman tilinpäätössiirroissa ja kertynyt poistoero taseen vastattavien tilinpäätössiirtojen ker- tymässä. Konsernitilinpäätöksessä kertynyt poistoero jaetaan omaan pääomaan ja verovelkaan. Saamiset arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Velat arvostetaan nimellisarvoon. Yhtiö käyttää johdannaisia korkoriskien suojaamiseen. Realisoitumattomia arvonnousuja ei tulou- teta ja mahdolliset arvostustappiot kirjataan kuluksi. Johdannaissopimuksen käypä arvo 31.12.2024 on 273 tuhatta euroa. 2. Liikevaihto toimialoittain 1.1.-31.12.2024 1.1.-31.12.2023 Hallintopalvelut 23 605 639,65 23 109 902,10 Vuokratuotot 3 679 148,76 3 999 237,14 Muu myynti 873 882,39 724 242,97 Yhteensä 28 158 670,80 27 833 382,21 3. Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä 1.1.-31.12.2024 1.1.-31.12.2023 Julkaisuoikeus 408 000,00 408 000,00 Liiketoiminnan muut tuotot 16 456,81 50 588,13 Käyttöomaisuuden myyntivoitot 180,00 5 995,48 Fuusiovoitto 0,00 695 648,70 Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä 424 636,81 1 160 232,31 4. Henkilöstö keskimäärin tilikaudella tosite 1. 2024 2023 Henkilöstöä 193 217 5. Henkilöstökulut 1.1.-31.12.2024 1.1.-31.12.2023 Palkat ja palkkiot 12 283 879,45 13 142 681,68 Eläkekulut 2 076 258,70 2 256 847,58 Muut henkilösivukulut 315 595,79 489 619,50 Yhteensä 14 675 733,94 15 889 148,76 Emoyhtiön toimitusjohtajan eläkeikä on 65 vuotta ja eräiden muiden johtoryhmän jäsenten eläkeikä on 63 - 65 vuotta. 133 6. Johdon palkat, palkkiot ja luontoisedut tosite 2. 1.1.-31.12.2024 1.1.-31.12.2023 Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen 877 438,76 862 394,00 Hallituksen jäsenet 204 000,00 198 020,00 Yhteensä 1 081 438,76 1 060 414,00 8. Tilintarkastajien palkkiot tosite 3. 1.1.-31.12.2024 1.1.-31.12.2023 Tilintarkastus 106 121,63 97 707,98 Muut palvelut 92 004,00 11 361,91 Yhteensä 198 125,63 109 069,89 7. Poistot ja arvonalentumiset 1.1.-31.12.2024 1.1.-31.12.2023 Suunnitelman mukaiset poistot Aineettomat hyödykkeet 4 449,25 4 576,47 Liikearvot 11 351,63 11 851,61 Muut pitkävaikutteiset menot 784 076,96 493 737,50 Rakennukset ja rakennelmat 1 233 981,79 1 348 984,77 Koneet ja kalusto 103 898,63 105 492,44 Arvonalentumiset 11 111,47 0,00 Yhteensä 2 148 869,73 2 377 255,02 134 9. Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot 1.1.-31.12.2024 1.1.-31.12.2023 Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä 0,00 14 710 766,00 Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä 503 808,05 387 300,00 Tuotot osuuksista yhteensä 503 808,05 15 098 066,00 Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muilta 1 265 574,27 1 346 342,56 Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista yhteensä 1 265 574,27 1 346 342,56 Muut korko- ja rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä 230 915,18 215 410,16 Arvonalentumisen palautukset 156 237,0 8 0,00 Muut korko-ja rahoitustuotot omistusyhteysyrityksiltä 6 849,84 6 831,12 Muut korko- ja rahoitustuotot muilta 1 078 265,88 1 108 693,63 Muut rahoitustuotot yhteensä 1 472 267,98 1 330 934,91 Rahoitustuotot yhteensä 3 241 650,30 17 775 343,47 Rahoituskulut Muut korkokulut saman konsernin yrityksiltä −863 190,01 −1 458 343,35 Arvonalentumiset saamisista ja osakkeista saman konsernin yrityksiltä −6 589 200,21 −3 200 000,00 Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista −45 299,08 −1 846 728,49 Myyntitappiot osakkeista −510 551,97 −39 988,27 Realisoitumattomat tappiot koronvaihtosopimuksesta 0,00 −896 372,00 Muut korko- ja rahoituskulut muille −2 710 962,16 −1 963 713,36 Muut korko- ja rahoituskulut yhteensä −10 719 203,43 −9 405 145,47 Rahoituskulut yhteensä −10 719 203,43 −9 405 145,47 Rahoitustuotot ja kulut yhteensä −7 477 553,13 8 370 198,00 135 10. Aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet 2024 Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Yhteensä Hankintameno 1.1. 1 173 613,10 246 777,96 4 698 303,30 1 225 098,25 7 343 792,61 Lisäykset 4 213,32 883 108,45 211 642,51 1 098 964,28 Siirrot erien välillä 0,00 1 225 098,25 −1 225 098,25 0,00 Vähennykset −186 876,26 −243 513,47 −430 389,73 Hankintameno 31.12. 990 950,16 246 777,96 6 562 996,53 211 642,51 8 012 367,16 Kertyneet poistot 1.1. −1 049 751,40 −235 426,33 −2 280 568,30 −3 565 746,03 Tilikauden poisto −4 449,25 −11 351,63 −784 076,96 −799 877,84 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 186 876,26 235 587,25 422 463,51 Kertyneet poistot 31.12. −867 324,39 −246 777,96 −2 829 058,01 −3 943 160,36 Kirjanpitoarvo 31.12. 123 625,77 0,00 3 733 938,52 211 642,51 4 069 206,80 Aineettomat hyödykkeet 2023 Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Yhteensä Hankintameno 1.1. 1 767 053,52 246 777,96 3 178 242,48 938 741,05 6 130 815,01 Lisäykset 3 500,00 463 822,21 1 132 230,25 1 599 552,46 Siirrot erien välillä 5 200,00 1 102 873,09 −845 873,05 262 200,04 Vähennykset −602 140,42 −46 634,48 −648 774,90 Hankintameno 31.12. 1 173 613,10 246 777,96 4 698 303,30 1 225 098,25 7 343 792,61 Kertyneet poistot 1.1. −1 647 315,35 −223 574,72 −1 833 465,28 −3 704 355,35 Tilikauden poisto −4 576,47 −11 851,61 −493 737,50 −510 165,58 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 602 140,42 46 634,48 648 774,90 Kertyneet poistot 31.12. −1 049 751,40 −235 426,33 −2 280 568,30 −3 565 746,03 Kirjanpitoarvo 31.12. 123 861,70 11 351,63 2 417 735,00 1 225 098,25 3 778 046,58 136 11. Aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 2024 Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut Yhteensä Hankintameno 1.1. 3 101 639,69 56 836 411,48 1 736 391,78 528 884,38 19 079,25 62 222 406,58 Lisäykset 130 000,00 802 028,67 147 674,75 100,00 1 079 803,42 Siirrot erien välillä 19 079,25 −19 079,25 0,00 Vähennykset −118 051,12 −118 051,12 Hankintameno 31.12. 3 231 639,69 57 657 519,40 1 766 015,41 528 984,38 0,00 63 184 158,88 Kertyneet poistot 1.1. −47 574 295,03 −1 510 829,20 −49 085 124,23 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 114 865,87 114 865,87 Tilikauden poisto −1 233 731,79 −104 148,63 −1 337 880,42 Kertyneet poistot 31.12. −48 808 026,82 −1 500 111,96 −50 308 138,78 Kirjanpitoarvo 31.12. 3 231 639,69 8 849 492,58 265 903,45 528 984,38 0,00 12 876 020,10 Aineelliset hyödykkeet 2023 Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut Yhteensä Hankintameno 1.1. 2 956 639,69 56 628 767,00 2 607 971,17 399 018,15 262 200,04 62 854 596,05 Lisäykset 145 000,00 235 237,47 61 187,93 129 866,23 19 079,25 590 370,88 Siirrot erien välillä −262 200,04 −262 200,04 Vähennykset −27 592,99 −932 767,32 −960 360,31 Hankintameno 31.12. 3 101 639,69 56 836 411,48 1 736 391,78 528 884,38 19 079,25 62 222 406,58 Kertyneet poistot 1.1. −46 252 903,25 −2 338 104,08 −48 591 007,33 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 27 592,99 932 767,32 960 360,31 Tilikauden poisto −1 348 984,77 −105 492,44 −1 454 477,21 Kertyneet poistot 31.12. −47 574 295,03 −1 510 829,20 −49 085 124,23 Kirjanpitoarvo 31.12. 3 101 639,69 9 262 116,45 225 562,58 528 884,38 19 079,25 13 137 282,35 137 12. Sijoitukset Sijoitukset 2024 Saman konsernin yrityksissä Konsernisaamiset Osuudet osakkuusyhtiöissä Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Hankintameno 1.1. 106 922 041,17 3 261 805,88 638 291,09 21 715 510,27 132 537 648,41 Lisäykset 12 143 488,40 461 504,65 125 459,26 12 730 452,31 Vähennykset −5 950 000,00 −248 758,91 −597 578,94 −6 796 337,85 Uudelleenarvostus −6 589 200,21 110 938,00 −6 478 262,21 Hankintameno 31.12. 106 526 329,36 3 261 805,88 851 036,83 21 354 328,59 131 993 500,66 Kirjanpitoarvo 31.12. 106 526 329,36 3 261 805,88 851 036,83 21 354 328,59 131 993 500,66 Sijoitukset 2023 Saman konsernin yrityksissä Konsernisaamiset Osuudet osakkuusyhtiöissä Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Hankintameno 1.1. 117 149 379,36 3 191 405,88 628 391,09 23 157 517,56 144 126 693,89 Lisäykset 847 525,91 70 400,00 9 900,00 470 356,75 1 398 182,66 Vähennykset −7 874 864,10 −65 635,55 −7 940 499,65 Uudelleenarvostus −3 200 000,00 −1 846 728,49 −5 046 728,49 Hankintameno 31.12. 106 922 041,17 3 261 805,88 638 291,09 21 715 510,27 132 537 648,41 Kirjanpitoarvo 31.12. 106 922 041,17 3 261 805,88 638 291,09 21 715 510,27 132 537 648,41 138 13. Konserniosakkeet 2024 2023 Etelä-Suomen Media Oy, Jyväskylä 100,0 100,0 Esa Digital Oy, Jyväskylä 100,0 100,0 Hämeen Media Oy, Jyväskylä 100,0 100,0 IROResearch Oy Tutkimustoimisto, Jyväskylä 100,0 100,0 Kaakon Viestintä Oy, Jyväskylä 100,0 100,0 Kamua Helsinki Oy, Jyväskylä 100,0 100,0 Keski-Suomen Media Oy, Jyväskylä 100,0 100,0 Kiinteistö Oy Lehtikaari 1, Jyväskylä 100,0 100,0 Kiinteistö Oy Tahko Twinhills 213, Jyväskylä 100,0 100,0 Lehtisepät Oy, Jyväskylä 100,0 100,0 Mediasepät Oy, Jyväskylä 100,0 100,0 Neonmedia Oy, Jyväskylä 80,0 80,0 Savo-Karjalan Media Oy, Jyväskylä 100,0 100,0 Suomen Suoramainonta Oy, Jyväskylä 100,0 100,0 Tietoykkönen Oy, Jyväskylä 100,0 100,0 Vaba Meedia Oü, Tallinna 100,0 100,0 Väli-Suomen Media Oy, Jyväskylä 100,0 75,0 14. Osakkuusyritykset 2024 2023 Arena Partners Oy, Kuopio 45,16 41,21 Jyväskylän Messut Oy, Jyväskylä 26,47 26,25 Hämeen Ääni Oy 40,00 40,00 Myyntimestarit Oy 31,60 31,60 15. Pörssiosakkeet tosite 4. 2024 2023 Kirjanpitoarvo 15 754 536,59 15 799 835,67 Markkina-arvo 18 627 929,14 17 543 771,76 16. Pitkäaikaiset saamiset 2024 2023 Saamiset saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset 2 500 000,00 2 500 000,00 Saamiset saman konsernin yrityksiltä yhteensä 2 500 000,00 2 500 000,00 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Lainasaamiset 170 778,09 170 778,09 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä yhteensä 170 778,09 170 778,09 Saamiset muilta Muut saamiset 5 264,63 5 584,96 Lainasaamiset 20 000,00 20 000,00 Siirtosaamiset 387 944,79 387 944,79 Saamiset muilta yhteensä 413 209,42 413 529,75 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 3 083 987,51 3 084 307,84 139 17. Laskennalliset verosaamiset ja -velat Laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei ole kirjattu taseeseen. Hyllypoistoja, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista on 6 971 473,37 euroa (6 593 383,01 euroa vuonna 2023). Varovaisuuden periaatteella laskennallista verosaamista olisi voinut kirjata 868 860,17 euroa. 19. Siirtosaamisten olennaiset erät 2024 2023 Verosaamiset 81,65 73 135,88 Korkosaamiset 26 105,10 19 255,26 Työterveysmenojen korvausjaksotus 60 000,00 63 000,00 Ostolaskujen jaksotukset 2 103 418,37 1 586 685,82 Muut 40 484,12 12 085,17 Yhteensä 2 230 089,24 1 754 162,13 18. Lyhytaikaiset saamiset 2024 2023 Myyntisaamiset 856 884,12 822 518,76 Saamiset saman konsernin yrityksiltä Myyntisaamiset 299 977,49 87 886,82 Lainasaamiset 7 225 000,00 4 850 000,00 Konsernitilisaamiset 4 529 028,70 5 688 989,85 Siirtosaamiset 744 745,54 579 874,78 Saamiset saman konsernin yrityksiltä yhteensä 12 798 751,73 11 206 751,46 Muut saamiset 95 310,20 35 454,04 Siirtosaamiset 2 230 089,24 1 754 162,13 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 15 981 035,29 13 818 886,39 Muiden saamisten olennaiset erät Muut 91 212,15 30 245,64 91 212,15 30 245,64 20. Rahoitusarvopaperit Rahavaroihin sisältyy 65 915,04 € (65 915,04 € vuonna 2023) sulkutilillä olevia varoja sekä purettavissa olevan korkorahaston varat 66 048,66 euroa. 140 21. Oman pääoman muutos Oman pääoman muutos 2024 Osakepääoma Muut rahastot Voittovarat Yhteensä OMA PÄÄOMA 1.1. 2 257 283,80 269 050,99 79 636 355,93 82 162 690,72 Osingonjako −5 523 357,40 −5 523 357,40 Tilikauden voitto −4 544 600,48 −4 544 600,48 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.2024 2 257 283,80 269 050,99 69 568 398,05 72 094 732,84 Oman pääoman muutos 2023 Osakepääoma Muut rahastot Voittovarat Yhteensä OMA PÄÄOMA 1.1. 2 257 283,80 269 050,99 78 978 614,24 81 504 949,03 Osingonjako −10 042 468,00 −10 042 468,00 Tilikauden voitto 10 700 209,69 10 700 209,69 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.2023 2 257 283,80 269 050,99 79 636 355,93 82 162 690,72 22. Voitonjakokelpoiset varat 31.12.2024 31.12.2023 Edellisten tilikausien voitto 74 112 998,53 68 936 146,24 Tilikauden voitto/tappio -4 544 600,80 10 700 209,69 Voitonjakokelpoiset varat 69 568 397,73 79 636 355,93 23. Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikaiset velat 2024 2023 Lainat rahoituslaitoksilta 44 500 000,00 42 000 000,00 Muut velat 87 650,10 83 540,10 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 44 587 650,10 42 083 540,10 141 24. Lyhytaikainen vieras pääoma 2024 2023 Lainat rahoituslaitoksilta 7 000 000,00 6 000 000,00 saadut ennakot 10 644,44 0,00 Ostovelat 1 956 065,73 1 267 505,64 Siirtovelat 3 170 648,09 3 472 898,69 Muut velat 611 250,86 716 073,80 Yhteensä 12 748 609,12 11 456 478,13 Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille: Ostovelat 792 771,55 680 087,44 Siirtovelat 62 500,00 6463,46 Konsernitilivelka 44 549 100,21 43 820 782,34 Yhteensä 45 404 371,76 44 507 333,24 Velat omistusyhteysyrityksille: Ostovelat 75,81 0,00 Yhteensä 75,81 0,00 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 58 153 056,69 55 963 811,37 26. Pantit, vastuut, takaukset tosite 5. 2024 2023 Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiäkiinteistöihin tai yrityskiinnityksiä Rahalaitos- ja eläkelainat 51 500 000,00 48 000 000,00 Kiinteistökiinnitykset 5 912 000,00 5 912 000,00 Yrityskiinnitykset 30 068 456,85 30 068 456,85 Konsernitilin luottolimiitin takausvastuu 2 000 000,00 2 000 000,00 Yleistakaus 2 500 000,00 2 500 000,00 Yrityskortit 8 725,89 5 252,24 Muut takaukset samaan konserniin kuuluvan yhtiön puolesta 824 608,61 95 222,35 Muut annetut vakuudet 42 045,00 42 045,00 Tulostuspalvelusopimukseen liittyvät vastuut 35 867,94 81 743,92 Konsernitilisopimuksen perusteella syntyneet tytäryhtiösaamiset (4 529 028,70 euroa) on pantattu yleisvakuudeksi Nordea Pankki Suomi Oyj:lle. Konsernin vakuudellisiin lainoihin sisältyy panttaamattomuussitoumus, jonka mukaan yhtiö ei saa antaa vakuutta, joka rasittaisi sen nykyistä tai tulevaa varallisuutta, oikeuksia tai saatavia. 27. Leasingvastuut tosite 7. 2024 2023 Seuraavan vuoden maksut 843 206,94 813 159,71 Sitä seuraavien vuosien maksut 1 129 621,47 1 099 989,94 Jäännösarvovastuut yhteensä 108 851,55 94 718,44 25. Siirtovelkojen olennaiset erät 2024 2023 Jaksotetut henkilöstökulut 2 928 844,33 3 184 238,41 Jaksotetut korkokulut 150 619,58 205 098,67 Muut siirtovelat 91 184,18 83 561,61 Yhteensä 3 170 648,09 3 472 898,69 28. Lähipiiritapahtumat Konsernin johdolta ja hallituksen jäseniltä ei ole lainasaamisia. Johdon ja osakkaiden puolesta ei ole annettu pantteja tai muita vastuita. Konserniliitetiedossa 34 on eritelty lähipiiritapahtumat. 142 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä Keskisuomalainen Oyj:n että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varois- ta, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta. Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä Keskisuomalainen Oyj:n ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymi- sestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa. Jyväskylässä 27. päivänä helmikuuta 2025 Hallitus Leena Hautsalo, puheenjohtaja Jaakko Kurikka, varapuheenjohtaja Pekka Haltia Vesa-Pekka Kangaskorpi Kalle Kautto Mikko Paananen Maria Ristola Toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Jyväskylässä 27. päivänä helmikuuta 2025 Ernst & Young Oy, tilintarkastusyhteisö Miikka Hietala, KHT 143 TILINTARKASTUSKERTOMUS Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokoukselle Tilinpäätöksen tilintarkastus Lausunto Olemme tilintarkastaneet Keskisuomalainen Oyj:n (y-tunnus 0174445-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pää- oman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laati- misperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Lausuntonamme esitämme, että • konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilin- päätösstandardien mukaisesti, • tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta ase- masta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukai- sesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilin- tarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eet- tisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttä- neet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tar- koitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konser- nitilinpäätöksen liitetiedossa 7 ja emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedossa 8. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoituk- seen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä sei- kat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa ku- vatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheelli- syyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seik- koihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme. Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski. 144 Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa Liikearvon arvostus Viittaamme liitetietoon 14 Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo, liitetietoon 15 Arvonalentumiset sekä liitetietoon 1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet (Arvonalentumistestaus). Tilinpäätöspäivänä liikearvon tasearvo oli 55,0 miljoonaa euroa vastaten 30,8 % varoista ja 116,7 % omasta pääomasta (2023: 54,7 miljoonaa euroa, 34,2 % varoista ja 95,0 % omasta pääomasta). Liikearvosta kirjattu arvonalentuminen v. 2024 oli 7,5 milj. euroa, jolla oli merkittävä vaikutus kon- sernin tilikauden tuloksen muodostumiseen. Liikearvon arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska se perustuu johdon ar- vioihin konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvosta. Keskisuomalaisen johto käyttää arvioita ja oletuksia määrittäessään muun muassa liikevaihto- ja EBITDA-ennustetta, diskonttaus- korkoa ja pitkän ajan kasvukerrointa. Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennai- sen virheellisyyden riski. Tilintarkastustoimenpiteemme olennaisen riskin huomioimiseksi sisälsivät muun muassa seuraa- vat toimenpiteet: • Arvioimme johdon käyttämää testausmenetelmää sekä käyttöarvolaskelmissa käytettyjen ole- tusten asianmukaisuutta. • Tarkastimme käyttöarvolaskelmien matemaattisen oikeellisuuden. • Arvioimme ennustettujen liikevaihto- ja kannattavuustasojen kohtuullisuutta ja johdonmukai- suutta hallituksen hyväksymiin budjetteihin ja ennusteisiin nähden. • Testasimme johdon aikaisempina vuosina käyttämien oletusten historiallista tarkkuutta. • Arvioimme tilinpäätöksessä esitettyjen tietojen riittävyyttä. • Lisäksi arvioimme johdon herkkyysanalyysia tunnistaaksemme sen liikkumavaran joka keskei- sissä oletuksissa erikseen tai yhdessä muiden kanssa voisi johtaa arvonalentumiseen. Myyntituottojen kirjaaminen Viittaamme liitetietoon 1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet (Myyntituottojen tuloutta- minen), liitetietoon 2 Segmentti-informaatio, liitetietoon 5 Myyntituoton kirjaaminen suoritevel- voitteen täyttyessä. Konsernin myyntituotot muodostuvat tuotteiden ja palveluiden myynnistä. Myyntituottojen mää- rä konsernitilinpäätöksessä oli 202,7 miljoonaa euroa (2023: 208,6 miljoonaa euroa). Tuotemyynti kirjataan, kun tuotteiden määräysvalta on siirtynyt asiakkaalle. Palvelumyynti kirjataan, kun pal- velu on luovutettu asiakkaalle. Myyntituottojen kirjaaminen on määritetty riskiksi niiden oikea-ai- kaisen ja oikeamääräisen kirjaamisen osalta. Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennai- sen virheellisyyden riski johtuen myyntituottojen oikea-aikaiseen ja oikeamääräiseen kirjaamiseen liittyvästä riskistä. Myyntituottojen kirjaamiseen liittyvän olennaisen riskin huomioimiseksi suoritimme muun muassa seuraavat toimenpiteet: • Arvioimme yhtiön tuloutusperiaatteita sovellettaviin tuloutusstandardeihin nähden. • Tarkastimme tilikauden aikaisia myyntitapahtumia perusteita vastaan ja tarkastimme myynnin jaksotusta. • Suoritimme myyntituottojen kirjaamiseen liittyen data-analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä. • Arvioimme konsernin myyntituottoihin liittyvien liitetietojen asianmukaisuutta. 145 Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardi- en mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hal- litus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeel- liseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olen- naista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konser- nin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toimin- nan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpää- tös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin. Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena vää- rinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa ti- lintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudelli- siin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista har- kintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: • Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoi- menpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallis- ta esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuutta- mista. • Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäk- semme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäi- sen valvonnan tehokkuudesta. • Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon teke- mien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta. • Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilin- päätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastuse- videnssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liitty- vää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koske- viin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäi- vään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa. • Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittä- mistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. • Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen sovel- tuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilin- tarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. 146 Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudes- ta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvis- sa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista. Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkastel- tavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kysei- sen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseises- tä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu. Muut raportointivelvoitteet Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana vuodesta 2006 alkaen yhtäjaksoi- sesti 19 vuotta. Muu informaatio Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintaker- tomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme en- nen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yh- teydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätök- sen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioi- da, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysra- portointistandardeissa. Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme ei- vät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestä- vyysraportointistandardeissa. Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun in- formaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaa- tiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa. Jyväskylässä 27.2.2025 Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö Miikka Hietala KHT 147 KESTÄVYYSRAPORTIN VARMENNUSKERTOMUS Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokoukselle Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Keskisuo- malainen Oyj:n (0174445-8) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen kon- sernikestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausunto Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu 1. kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS); 2. kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädetty- jä vaatimuksia (EU-taksonomia). Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Keskisuomalainen Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyys- raportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista konsernikestävyysra- portin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä var- mennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin men- nyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tar- kastus”. Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestä- vyystarkastajan velvollisuudet. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoi- tukseen soveltuvaa evidenssiä. Muu seikka Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Keskisuomalainen Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukai- nen konsernikestävyysraportti on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.– 31.12.2024. Lausuntomme ei kata konsernikestävyysraportissa esitettyjä vertailutietoja. Lausun- toamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta. Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eet- tisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnas- sa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toiminta- periaatteet tai menettelytavat. Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Keskisuomalainen Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat: • konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten ja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä • siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia; • sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. 148 Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien rapor- toitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kon- sernikestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta. Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä tieteelli- nen tieto on epätäydellistä. Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja yhtiön on esitettävä mahdollisia tule- vaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu odotetulla tavalla Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyt- tä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Vir- heellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella. Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuu- luu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksi- annon ajan. Lisäksi: • Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. • Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeam- pia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tä- män vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto. Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa: • Olemme haastatelleet konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia avainhenkilöitä. • Hankimme haastatteluilla ymmärryksen konsernin kontrolliympäristöstä konsernikestävyysraportointiprosessiin liittyen. • Arvioimme yrityksen kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-standardien mukaisia. • Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysraportti olennaisia kestävyysteemoja koskevat ESRS- standardien vaatimukset olennaisilta osin: – Olemme testanneet konsernikestävyysraportissa esitetyn informaation oikeellisuutta vertaamalla informaatiota otosperusteisesti tätä tukevaan yrityksen dokumentaatioon. – Olemme otosperusteisesti suorittaneet analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä ja niihin liittyviä kyselyitä, uudelleenlaskentaa ja aineistotarkastusta, sekä testanneet tietojen yhdistelyä arvioidaksemme konsernikestävyysraportin oikeellisuutta. • Hankimme ymmärryksen prosessista, joilla yritys on määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta. Jyväskylässä 27.2.2025 Ernst & Young Oy kestävyystarkastusyhteisö Miikka Hietala KRT 149 maamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaati- musten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Tilintarkastusyhteisömme soveltaa kansainvälistä laadunhal- lintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laa- dunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja mää- räyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toi- mintaperiaatteet tai menettelytavat. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaises- ti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilin- päätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimus- ten mukaisesti. Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laa- juudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet koh- tuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen var- mennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti. Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, • onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja • onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja • ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia. Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen ris- kin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme pe- rustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastu- sevidenssiä. Lausunto Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Keskisuomalainen Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen 743700J7NHT5OLSJ3B78-2024-12-31-0-fi.zip sisältyvät kon- sernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnis- tetiedot tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti. Lausuntomme Keskisuomalainen Oyj:n konsernitilinpäätök- sen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on annettu 27.2.2025 päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä ra- portilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä. Helsingissä 27.3.2025 Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö Miikka Hietala KHT Riippumattoman tilintarkastajan raportti Keskisuomalainen Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä Keskisuomalainen Oyj:n hallitukselle Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimek- siannon, jonka kohteena on Keskisuomalainen Oyj:n (y-tunnus: 0174445-8) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös 743700J7NHT5OLSJ3B78-2024-12-31-0-fi. zip tilikaudelta 1.1.-31.12.2024. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuk- sen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu • laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti • merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä • varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaa- timusten mukaisesti. Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatetta- vien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suoritta-

AI Terminal

More from Keskisuomalainen Oyj

Talk to a Data Expert